<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
149 Käyttäjää paikalla!
0.0057129859924316
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936 1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1936_IV_V | ASK_1936_I_III | HAK_1936 | Liite_1936_I_XII | PTK_1936_I | PTK_1936_II |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 1936
5:
6:
7:
8:
9: LIITTEET
10: 1-XIll
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1936
16: VALTIONEUVOSTON KJjRJA;P.A!INO
17: S ISÄLL YSL UE T TELO.
18:
19: 1. Perustuslakivaliokunta.
20: Hallitusmuodon, valtiopäiväjärjes- Siv.
21: tyksen ja vaalilakien muuttamista, 10. Söderhjelm m. fl., lagmot. N :o 10:
22: kielilainsäädäntöä, Helsingin yli- För.slag tili lag om ändring av lagen
23: opiston suomalaistamista, kansan- angående grunderna för Helsingfors
24: äänestystä, tasavallan presidentin universitets -organisation -och lag om
25: veto-oikeutta, Suomen kansalais- genomförande av sagda lag . . . . . . . . 27
26: oikeuksia y. m. koskevia laki- ja 10. Söderhjelm y. m., lak. al. N :o 10:
27: toivomusaloitteita. Ehdotukset laiksi Helsingin yliopi<S-
28: ton järjestysmuodon perusteista an-
29: Siv. netun lain muuttamisesta ja laiksi
30: 1. Vilhula y. m., lak. ai. N :o 1: Ehdo- sanotun lain voimaanpanosta . . . . . . 31
31: tus laiksi ·Suomen hallitusmuodon 11. H. Ryömä y. m., lak. al. N :o 11:
32: 14 §:n muuttamisesta o 0.
33: ••••••••• 5 Ehdotus laiks.i Helsingin yliopiston
34: 2. V. Annala y. m., lak. .al. N :o 2: järjestysmuodon perusteista annetun
35: E~hdotus l.aiksi ·Suomen hallitusmuo- lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 34
36: don 14 §:n muuttamisesta o 0 6 •••• 0.
37: l2. V. Annala y. m., lak. al. N :o 12: Ed-
38: 3. Niukkanen y. m., lak. al. N•o 3: dotus laiksi itsenäisyyspäivän viet-
39: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyk- tämisestä -annetun lain 2 § :n muut-
40: sen 7 § :n muuttamisesta .. 0 o 8 •••• o •
41: tamisesta (Laus. Työv :lta) . . . . . • . 36
42: 13. V. Annala y. m., lak. al. N :o 13: Ed-
43: 4. Ampuja y. m., lak. al. N :o 4: Eh-
44: dotus laiksi ulkomaaLaisen ottami-
45: dotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
46: -sesta 'Suomen kansalaiseksi annetun
47: 7 ja 13 § :n muuttamisesta .. 10
48: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 37
49: 0 • • • • •
50:
51:
52:
53:
54: 5. Vilhula y. m., lak. al. N:o 5: Eh-- 14. Pennanen y. m., toiv. al. N :o 1: Esi-
55: dotus laiksi val tiopiii väjärjestyksen tyksen antamisesta tasavaUan presi-
56: 88 §:n muuttamisesta .. o 0 o 13
57: ••••• o.
58: dentin vet-o-oikeuden tehostamisesta 41
59: 6. Kivioja y. m., lak. al. N :o 6: Eh- 15. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 2: Esi-
60: dotus la~ksi edustajanvaaleista anne- tyksen anta-misesta laiksi tasavallan
61: tun lain muuttamisesta .. 0 014 • o o • • • presidentin valitsemisesta välittö-
62: 7. Kuusisto y. m., lak. al. N :o 7: Eh- millä vaaleilla . 0 42••• 0 0 •• 0 • • • • • • • •
63:
64:
65:
66:
67: dotus laiksi edustajanvaaleista anne- 16. Kekkonen y.m., toiv.al. N:o 3: E<Bi-
68: tun lain 1 § :n muuttamisesta ..... 17 0 tyksen antamisesta laiksi edustajan-
69: 8. J. Annala y. m., lak. al. N :o 8: Eh- vaaleista ·............... 44 o • • • • • • • •
70:
71:
72:
73: dotukset laeiksi Helsingin yliopiston 17. M. Hannula y. m., toiv. al. N :o 4:
74: järjestysmuodon perusteista annetun E~sityksen antamisesta uudeksi v~aali·
75: [,airi ja sanotun lain voimaanpanosta laiksi . 0 • • • • • • • • • 47• • • • • • • • • • • • • • • •
76:
77:
78:
79:
80: annetun lain muuttamis·esta .. 19 0 •• 0 18. Rytinki, toiv. al. N:o 5: Vaalipiiri-
81: 9. V. Annala y. m., lak. al. N :o 9: Eh- j.aon muuttamisesta edustajanvaa-
82: dotukset laeik.si Helsingin yliopiston lei•ssa ............. 49 0 • • • • • • • • • • • • •
83:
84:
85:
86:
87: järjestysmuodon perusteista -annetun 19. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 6: Val-
88: lain ja sanotun lain voi.ina.anpanoE;ta tiollisen vaalioikeuden myöntämi-
89: annetun lain muuttamisesta .' ... 23 0 • sestä vakinaisessa palveluksessa ole-
90: IV Sisällysluettelo 1936.
91:
92: Siv. Siv.
93: ville upseereille, sotibsvirkamiehille 21. Vilhula y. m., wiv. al. N:o 54: Suo-
94: ja kanta-aliupseereille . . . . . . . . . . . . 50 men- ja ruotsinkieli-sen väestön oppi-
95: 20. V. Annala y. m., toi.v. al. N :o 7: Esi- koulutarpeen tyydyttämisestä -saman-
96: tyksen antamisesta laiksi kansan- lai-sten perusteiden mukaan . . . . . . 53
97: äänestyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
98:
99:
100: II. Lakivaliokunta.
101: Oikeudenkäyntilaitoksen uudista- 5. Linna y. m., lak. al. N :o 18: Ehdo-
102: mista, yhdistys-, asevelvollisuus- ja tus laJiksi asevelvollisuuslain 14 § :n
103: ulosottolain sekä maakaaren muut- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6!l
104: tamista, armahdusta, työrauhaa, 6. Niskanen, l·ak. al. N :o 19: Ehdotus
105: työaikaa vankiloissa, maanviljeli- laiksi ulosottolain 4 luvun 5 a § :n
106: jäin aseman turvaamista, sukunimiä muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
107: y. m. koskevia laki- ja toivomus- 7. .T. Annala y. m., lak. al. N :o 20:
108: aloitteita. Ehdotus laiksi nopeammasta menet-
109: telystä sukunimen rp.uuttami.sessa 71
110: 1. Sundström y. m., lak. al. N :o 14: 8. Cajander y. m., toiv. al. N:o 8: Esi-
111: Ehdotus laiksi yhdistyksistä anne- tyksen antamisesta oikeudenkäynti-
112: tun lain muutt!llmisesta . . . . . . . . . . 59 laitoksen uudi-stamiseksi . . . . . . . . . 73
113: 2. Peltonen y. m., lak. al. N :o 15: Eh- 9. Cajander y. m., toiv. al. N :o 9: Syy-
114: dotus laiksi vuoden 19118 kapinan tetyn puolustuksen järjestämisestä
115: johdosta kurirrpidollisesti tuomittu- virailisen syyttäjän .alaisissa rikos-
116: jen armahtamisesta annetun lain jutuissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
117: 1 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 60 10. Kivisalo y.m., wiv.al. N:o 10:
118: 3. Fagerholm y. m., lak. al. N :o 16: Toimenpiteisiin ryhtymisestä työ-
119: Ehdotus laiksi työrauhan suojele- ajan lyhentämiseksi vankilois-sa
120: misesta annetun lain kumoamisesta 62 kahdeksaan tuntiin . . . . . . . . . . . . . . 79
121: 4. Pyy y. m., lak. al. N:o 17: Ehdotus 11. V. Annala y. m., wiv. al. N :o 11:
122: llliiksi maakaaren 1 luvun muutta- Toimenpiteistä maanviljelijäperhei-
123: misesta 9 päivänä kesäkuuta 1933 den tilailtaan poisjoutumisen ra-
124: annetun lain 2 § :n muuttamisesta 64 joittamisek!si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
125:
126:
127: 111. Ulkoasiainvaliokunta.
128: 1. .Tunes y.m., toiv.al. N:o 12: Neu- vatilanteiden kaikinpuolisek!si sel-
129: votteluihin ryhtymisestä Ruotsin vittämiseksi (Laus. Mtv:lta) . . . . 85
130: hallituksen kanssa Tornionjoen tul-
131:
132:
133: IV. Valtiovarainvaliokunta.
134: Å. V erotus ta, virasto-oloja, virka- 1. von Frenckell y. m., lak. al. N :o 21:
135: miesten palkkausta ja eläkkeitä, Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta
136: koululaitosta, maa- ja metsätaloutta, annetun lain muuttamisesta . . . . . . 91
137: asutusta, lahjoitusmaita, työttö- 2. Inkilä y. m., lak. al. N :o 22: Ehdo-
138: myyttä, kulkulaitoksia, puolustus- tus laiksi tullien kantamisesta
139: laitosta y. m. koskeYia laki- ja vuonna 1937 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
140: toivomusaloitteita. 3. Kullberg m. fl., lagmot. N :o 23:
141: Försl.ag til lag angående ändring
142: 1. von Frenckell m. fl., lagmot N :o 21: av lagen o-m inkomst- och ·för-
143: Förslag tillag om ändring av Iagen mögenhetsskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
144: om riksdagsmannaarvode . . . . . . . . 91 3. Kullberg y. m., lak. al. N :o 23:
145: Sisällysluettelo 1936. V
146:
147: Siv. Siv.
148: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuus- 13. Vesterinen y. m., lak. al. N :o 33:
149: verosta annetun lain muuttami- Ehdotus Laiksi eräiden lahjoitus-
150: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 maakruununpuistojen luovuttami-
151: 4. Osterholm m. fl., lagmot. N :o 24: sesta (Laus. Prv :lta) . . . . . . . . . . . . 125
152: För,slag till lag om äridring av 14. V. Annala y. m., lak. al. N :o 34:
153: lagen om inkomst- och förmögen- Ehdotus laiksi eräiden lahjoitus-
154: hetsskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 maakruununpuistojen luovutt.ami-
155: 4. Osterholm y. m., lak. al. N :o 24: •sesta (Laus. Prv :lta) . . . . . . . . . . . . 127
156: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuus- 15. ,Janhonen y.m., lak.al. N:o 35:
157: verosta annetun lain muuttami- Ehdotus laiksi niistä perusteista,
158: sesta ........................... 103 joiden mukaan valtionavustusta
159: 5. V aionmaa y. m., l,ak. al. N :o 25: kunnan- ja kyläteille eräissä ta-
160: Ehdotus laiksi mallasjuomaverosta pauksissa on suoritettava (Laus.
161: 20 päivänä joulukuuta 1934 anne- Ltv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
162: tun lain 4 § :n muuttamisesta . . . . 105
163: 6. Kämäräinen y. m., ·lak. al. N:o 26: 16. Niskanen, lak.al. N:o 36: Ehdotus
164: Ehdotus laiksi margariinivalmis- laiksi kunnan- ja kyläteiden otta-
165: teista j,a rehnaineista suoritetta- misesta valtion haltuun (Laus.
166: vasta verosta annetun lain muutta- Ltv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132
167: mjsesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 17. Riipinen y. m., lak. al. N :o 37: Eh-
168: 7. Mltonen y. m., lak. al. N :o 27: Eh- dotus laiksi yksityisoppikoulujen
169: dotus laiksi valtioneuvoston oikeu- valtionavusta annetun lain 2 § :n
170: desta myöntää helpotuksia ja va- muuttamisesta (Laus. ·Siv:lta) .... 134
171: pautuksia valtiolle tulevien maksu- 18. Metsäranta y.m., lak.al. N:o 38:
172: jen ja korvausten suorittamisesta Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen
173: annetun lain muuttamisesta .... 110 kustannuksista annetun lain muut-
174: 8. Frietsch m. fl., lagmot. N :o 28: tam1sesta (Laus. Siv:lta) ........ 136
175: Förslag till lag om ändring av 19. Takala. y. m., 1ak. al. N:o 39: Eh-
176: lagen om grunderna för avlöning .i dotus laiksi yksityisten kansakou-
177: statens tjänster och befattningar .. 112 lujen valtionavusta annetun lain
178: 8. Frietsch y. m., lak. al. N :o 28: Eh- 1 §:n muuttamisesta (Laus. Siv:lta) 138
179: dotus laiksi valtion viran- ja toi- 20. Stenwall m. fl., lagmot. N :o 40:
180: menhaltijain palkkauksen perus- Förslag till lag om ändring av
181: teista annetun lain muuttamisesta 115 2 § lagen angående statsunderstöd
182: 9. Niskanen, lak.al. N:o 29: Ehdotus åt folkhögskolor (Laus . .Siv :lta) . . 139
183: laiksi viran- ja toimenhaltijain 20. Stenwall y. m., lak. al. N :o 40: Eh-
184: palkkauksen vähentämisestä vuoden dotus laiksi kansanopistojen v•altion
185: 1937 a.ikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 avusta annetun lain 2 § :n muutta-
186: 10. Niskanen y. m., la:k. al. N :o 30: Eh- misesta (Laus. Siv:lta) .......... 142
187: dotus laiksi valtion viran- tai toi- 21. Cajander y. m., lak. al. N :o 41: Eh-
188: menhaltijan oikeudesta eläkkeeseen dotus metsänparannuslaiksi . . . . . . 145
189: annetun lain kumoamisesta . . . . . . 120 22. Pekkala y. m., lak. al. N :o 42: Eh-
190: 11. Pyy y. m., 1ak. al. N :o 31: Ehdotus dotus laiksi et·äiden varojen käyt-
191: laiksi hevosten ja ajoneuvojen otta- tiimisestä maan ostoon valtion met-
192: misesta sotav.oimien tarpeisiin so- sätaloutta varten . . . . . . . . . . . . . . 153
193: dan a.ikana 11 päivänä marraskuuta 23. Salo y. m., lak. al. N :o 43: Ehdotus
194: 1922 annetun lain 11 § :n muutta- laiksi asutustilallisten vuotuismak-
195: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 sujen alentamisesta annetun lain
196: 12. Lahtela y. m., lak. al. N :o 32: Eh- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
197: dotus laiksi avustuksen suorittami- 24. Kalliokoski y. m., lak. al. N :o 44:
198: sesta eräille vakinaisessa palveluk- Ehdotus laiksi varojen myöntämi-
199: sessa olevien ·asevelvollisten omai- sestä !ainoiksi maataloustuotannon
200: sHle 23 päivänä syys<kuuta 1919 an- edistämiseksi annetun lain muutta-
201: netun lain muuttamisesta . . . . . . . . 123 misesta (Laus. Mtv:lta) ........ 157
202: VI Sisällysluettelo 1936.
203:
204: Siv. Siv.
205: 25. Kalliokoski y. m., lak. al. N :o 45: palvelev,an alipäällystön palkkauk-
206: Ehdotus laiksi varojen vara.amisesta •sen .parantamiseksi .............. 18:1
207: uudis_ j.a laidunviljelyksistä pien- 37. Lehtonen y.m., toiv.al. N:o 22:
208: viljelijöille jaettavia palkkioita var- Valtion eläkkeiden suorittamisesta
209: ten (Laus. Mtv:lta) ............ 159 myös postikonttorien välityksellä 185
210: 26. T. Halonen y. m., lak. al. N:o 46: 38. Niskanen y. m., toiv. al. N:o 23:
211: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta Esityksen antamisesta laiksi lapsi-
212: uudis- ja Iaidunv.iljelyk:sistä pien- avustusten suorittamisesta 186
213: viljelijöille jaettavia palkkioita var- 39. Horelli y. m., toiv. al. N:o 24: Puo-
214: ten (Laus. Mtv:lta) ............ 161 lustusiai toksen perushankin taohjel-
215: 27. Rytinki y. m., lak. al. N:o 47: Eh- man nopea·mmasta toteuttamisesta
216: dotus laiksi varojen varaamisesta tarpeen vaatiessa . . . . . . . . . . . . . . . . 188
217: uudis- ja la·idunviljelyksistä pien- 40. V allas y. m., toiv. al. N :o 25: Mah-
218: viljeiijöille jaettavia palkkioita var- dollisuuden varaamisesta raj.aseu-
219: ten (Laus. ~Itv:lta) ............ 163 dun .suojeluskuntalaisille osallistu-
220: maan suojajoukkotehtävän edellyt-
221: 28. V. Annala y.m., toiv.al. N:o 13:
222: tämään sotilaalliseen koulutukseen 190
223: Esityksen antamisesta laiksi tulo- 41. llorelli y.m., toiv.al. N:o 26: Asu-
224: ja menoarvion ulkopuolella olevasta
225: tusta·rkoituksiin valtiolta luottoa
226: yleisten töiden rahastosta . . . . . . . . 165
227: s1aaneiden vapaussotaan osaaot;;ta-
228: 29. V. Annala y. m., toiv al. N:o 14: neiden vapauttamisesta koron m'fk-
229: Esityksen antami•sesta vakina·isen susta näiden Iuottojen osalta .... 192
230: elimen asettamisesta huolehtimaan 42. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 27:
231: yleisten töiden tarpeellisesta jatku- Maatalouden erik'Oisluonteen mukai-
232: vaisuudesta ja tehokkuudesta . . . . 166 sen maatalousluottol,aitoksen perus-
233: 30. lnkilä y.m., toiv.al. N:o 15: Val- tamisesta (Laus. Mtv :lta) . . . . . . . . 194
234: tion virkakoneiston järkiperäistä- 43. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 28: Esi-
235: mismahdollisuuksien tutkimisesta .. 169 tyksen antamisesta valtioneuvoston
236: 31. Frietsch m. fl., hemst. mot. N :o 16: valtuuttami<Sesta myöntämään val-
237: Angående utarbetande av proposi- tion takuun Osuuskassojen Keskus-
238: tion ·om grunderna för avlöning ll lainarahasto-Osakeyhtiön ottarnalle
239: statens tjänster och 1befattningar 170 obligatiolainalle . . . . . . . . . . . . . . . . 196
240: 31. Frietsch y. m., toiv. al. N :o 16: Esi- 44. Nislcanen y. m., toiv. al. N:o 29:
241: tyksen antamisesta valtion viran- Maakiinteistäpankista myönnetty-
242: ja toimenhaltijain palkkauksen pe- jen lainojen takaisinmaksun järjes-
243: rusteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4 telystä eräissä tapauksissa . . . . . . 199
244: 32. Inkilä y. m., toiv. al. N :o 17: Toi- 45. Pyy y.m., toiv.al. N:o 30: Valtion
245: menpiteistä valtion ylimääräisten omakotinahastosta pienten omakoti-
246: v:iran- ja toimenhaltijain aseman talojen rakentamista varten annet-
247: parantamiseksi .................. 178 tavien kiinnityslainojen lainaehto-
248: 33. Niskanen y. m., t·oiv. al. N :o 18: jen muuttamisesta .............. 200
249: Valtion viran_ ja toimenhaltijain 46. J( emppi y. m., toiv. al. N :o 31: Ka-
250: työajan •pidentämisestä . . . . . . . . . . 180 pinavah inkolainoja saaneiden yksi-
251: 34. Niskanen, toiv. al. N:o 19: Valtion tyisten, seurakuntien ja kuntien
252: v:uan- ja toimenhaltijain kesälo- vapauttamisesta sanottujen lainojen
253: mien lyhentämisestä ............ 181 maksamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
254: 35. Horelli y.m., toiv.al. N:o 20: Puo- 47. Niskanen y.m., toiv.al. N:o 32:
255: Iustuslaitoksen vakinaisessa palve- Esityksen antamisesta laiksi, jonka
256: luksessa olevien upseeri·ston, kanta- kautta talouspulan takia tiloiltaan
257: ·alipäällystön ja sotilasvirkailijain joutuneet maanviljelijät oikeute-
258: vapauttamisesta maksamast·a tulo- taan ostamaan tilansa takaisin
259: veroa palkkaeduistaan . . . . . . . . . . . 182 myyntihinnasta ................ 203
260: 36. V. Annala y. m., toiv. al. N :o 21: 48. Niskanen y. m., toiv. al. N:o 33:
261: Toimenpiteistä puolustuslaitokses•sa Maanviljelijäin oikeuttamisesta vaih-
262: Sisällysluettelo 1936. VII
263:
264: Siv. Siv.
265: tamruan viljely·sti1oistaan kaukana ren kaupungin asukkaiden yhteis-
266: olevia metsäpalstoja tilojensa lä- metsä 1850-luvulla siirtyi kruu-
267: hellä ·sijaitseviin valtion metsämai- nulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226
268: hin ............................ 205
269: 49. Niskanen y. m., toiv. al. N :o 34:
270: Toimenpiteistä viljatullien poista-
271: miseksi ottamalla huomioon viljan- B. Rahaasia-aloitteita, jotka koske-
272: viljelysp,alkkioj ärj este1män ·aikaan- vat määrärahojen osoittamista kulku-
273: saamisen ...................... . 207 laitoksiin, terveydenhoitoon sekä ta-
274: loudellisiin, sivistyksellisiin, sosiali-
275: 50. Sariola y. m., toiv. ,al. N :o 35:
276: siin y. m. tarkoituksiin.
277: Asian tun tij al.au ta:kunnan asettami-
278: sesta sokerin raffinoimisteollisuu- 58. Cajander y. m., rah.-a-1. N :o 1: Ko-
279: dessa käytettävän raaka~aineen ja rotetun määrärahan osoittamisesta
280: muun sokerin tullin välisen ·suh- työvoiman lisäämiseksi korkeim-
281: teen tutkimista varten ......... . 208 massa hallinto-oikeudessa ........ 233
282: 51. Niskanen y. m., toiv. al. N :o 36: 59. lnkilä y. m., rah. al. N :o 2: Mää-
283: Margariinin käytön lopettamisesta rärahan osoittamisesta alempiin
284: valtion laitoksissa ............. . 210 palkkausryhmiin kuuluvien viran-
285: 52. Salo y. m., toiv. al. N :o 37: Toi- - ja toimenhaltijain palkkausten pa-
286: menpiteistä kunnan- j,a kyläteiden rantamiseksi .................... 236
287: sekä entisten hoidotta jääneiden 60. · P ohiala y. m., r.ah. al. N :o 3: Mää-
288: maanteiden valtion hoitoon ottami- . rärahan osoittamisesta ennen 22
289: sen helpottamiseksi (Laus. Ltv :lta) 211 päivänä syyskuuta 1933 annettua
290: 53. Horelli y. m., toiv. al. N :o 38: Ta- asetusta eläkkeelle ioutuneiden sai-
291: lon hankkimisesta kauppakorkea- raanhoitaja ttarien eläke-etujen pa-
292: koululle (Laus. ·Siv :lta) ....... . 214 rantamista varten .............. 238
293: 54. Colliander m. fl., hemst. mot. N :o 61. Huittinen y. m., rah. al. N :o 4:
294: 39: Angående anska:ffande av en Määrärruhan osoittamisesta ylimää-
295: ångare för .Å!bo-Ålands skärgårdars räisiksi eläkkeiksi pysyvästi työky-
296: ibehov ......................... . 216 vyttömille ja varattomille vapaus-
297: 54. Colliander y. m., toiv. al. N :o 39: sodan rintamamiehille _ . . . . . . . . . . 239
298: Höyryaluksen hankkimisesta Turun
299: -Ahvenanmaan ·saariston tarpei- 62. V. Annala y. m., rah. al. N :o 5:
300: siin ........................... . 218 Määrä11ahan os-oittamisesta ylimää-
301: 55. Venho y.m., toiv. al. N:o 40: Aito- räisiksi eläkkeiksi vapaussodan työ-
302: mäen py'Bäkin seudulla olev,an ty- kyvyttömille ja varattomille rinta-
303: kistön koeampumaradan s.iirtämi- mamiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241
304: :sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 63. Ko7c7co y. m., rah. al. N :o 6: Koroi-
305: 56. Kaijalainen, toiv. al. N :o 41: Puhe- tetun määrärahan osoittamisesta
306: linlinjan rakentamisesta Utsjoki- jää:kär·ien ja heidän omaistensa
307: suulta Teno- ja Inarinjokivartta eläkkeitä ja avustuksi.a varten . . . . 242
308: Angeliin ja sieltä Inarin kirkon- 64. V. Annala y. m., rah. ·al. N :o 7:
309: kylään ......................... 221 Määrärahan osoittamisesta puolus-
310: 57. - Söderhjelm m. fl., hemst. mot. N :o tuslaitoksen ilmatorjunnan vahvis-
311: 42: Angående undersökning rörande tami.sta varten .................. 248
312: de rförhållanden, under vilka Pe- 65. Lahdensuo y. m., rah. al. N :o 8:
313: dersöre socknemäns och J akohstads Määrärahan osoittamisesta 1Suomen
314: stadsboars s. k. fyllnadsskog på ilmapuolustusliitolle kolmen moot-
315: 1850-talet övergått till kronan . . . . 222 torilentokoneen -ostamista varten .. 244
316: 57. Söderhjelm y. m., toiv. al. N :o 42: 66. V. Annala y. m., rah. al. N :o 9:
317: Tutkimuksen toimittamisesta olo- Korotetun määrärahan osoittami-
318: suhteista, j-oiden vallitessa Pietar- sesta vaatetuksen ja varustuksen
319: saaren pitäjänmiesten ja Pietarsaa- hankkimiseksi suojeluskunnille . . . 247
320: VIII Sisällysluettelo 1936.
321:
322: Siv. Siv.
323: 67. Tuomivaara, rah. al. N :o 10: Ko- 79. Kulovaara y. m., rah. al. N :o 22:
324: rotetun määrärahan os·oi ttamisesta Määrärahan osoittami·sesta Jaan-
325: uus1en sotilasohjaajantoimien pe- särkijäaluksen rakentamista varten 268
326: rustamiseksi suojeluskuntajärjes- 80. Osterholm m. fl., fin. mot. N :o 23:
327: töön ........................... 249 Angående anvisande •av anslag för
328: 68. Tuomivaara, r.ah. al. N :o 11: Mää- upprätthållande av ångbåtstralfiken
329: rärahan osoittamisesta palkkioiden på linjerna Helsingfors-Lovisa
330: maksamiseksi suojeluskuntien pai- och Helsingfors-Borgå . . . . . . . . . 271
331: kallispäälliköille . . . . . . . . . . . . . . . . 250 80. Osterholm y. m., rah . .al. N :o 23:
332: 69. Tuomivaara, rah. al. N :o 12: Ko- Määrärahan osoittamisesta höyry-
333: r.otetun määrärahan osoittamisesta laivaliikenteen ylläpitämistä varten
334: suojeluskuntajärjestön apurahaa l.injalla Helsinki-Loviisa sekä Hel-
335: varten ......................... 251 sinki-Porvoo . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273
336: 81. Moilanen y. m., rah. al. N :o 24:
337: 70. Bryggari y. m., rah. al. N :o 13: Määrärahan osoittamisesta Reipon
338: Korotettujan määrär·ahojen osoitta- karille rakennettavaa johtoloistoa
339: misesta työttömyyden lieventämistä varten ......................... 275
340: varten ......................... 252 82. Kokko, rah. al. N:o 25: Määrä-
341: 71. Lintulahti y. m., rah ..al. N :o 14: rahan ·osoittamisesta Kemin Kraa-
342: Määrärahan osoittamisesta yleisen seliin rakennettavaa johtoloistoa
343: Iioikeyritysla·skennan ainei·ston ke- varten ......................... 276
344: räystä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254 83. Brander y. m., rah. al. N:o 26:
345: 72. Alestalo y. m., rah. al. N :o 15: Määrärahan osoittamisesta kalata-
346: Määrärahan osoittami.sesta ammat- lousalalla tarv.i ttavien apuvoimien
347: tienedistämisl!Li tokselle opetusau ta- •paikkaamista varten maataloushal-
348: korjaamon työvälineiden hankki- litukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277
349: mista va;rten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256 84. Nurmesniemi y. m., r·ah. al. N:o 27:
350: 73. Pyy y. m., rah. al. N :o 16: Mää- Määrärahan osoittamisesta kunnan-
351: räl1a•han osoitta;misesta Kannak•sen ja kyläteiden kunnossa;pitoavus-
352: ammattikoulukodin oppilas- y. m. tuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
353: a·sumuksien kunnostamiseen . . . . . . 257 85. Rytinki, rah. al. N :o 28: Määrä-
354: 74. Leppälä y. m., rah. al. N:o 17: rahan osoittamisesta kunnan- ja
355: Määrärahan osoittamisesta 0. Y. kyläteiden kunnossapidon avusta-
356: Maakiinteistöpankin tappion peit- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
357: täJmiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258 86. Luukka y. m., rah. al. N:o 29:
358: Määrärahan •osoittamisesta Parkjär-
359: 75. Kekkonen y. m., ra.h. al. N :o 18: ven laskuhankkeen kuoletusmak-
360: Määrärahan ·osoittamisesta Osuus- ·sujen alentamista varten . . . . . . . . 282
361: ka;ssojen Keskusla;inar ahas to-0 sa- 87. Salo y. m., rah. al. N :o 30: Mää-
362: tkeyhtiön välityksellä jaettaviksi rärahan osoittamisesta Oulujoen Py-
363: !ainoiksi pienlaivanvarustuksen tu- hä:kosken voima-aseman rakennus-
364: kemiseks.i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261 töiden •aloittamista varten . . . . . . . 284
365: 76. Niskanen y. m., rah. al. N:o 19: 88. Lehtonen, rah. al. N :o 31: Määrä-
366: Määrärahan osoittamisesta annatta- rahan osoittamisesta Lahden poliisi-
367: vaksi lainoina pientilan haltuunsa laitok.sen henkilökunnan palkkauk-
368: ottav.alle .periUi.selle kanssaperillis- sen parantamista varten ........ 285
369: ten osuuksien lunastamista varten 263 89. Niskanen, rah. al. N:o 32: Mää-
370: 77. Kokko y. m., rah. al. N:o 20: rärehan osoittamisesta Haapajär-
371: Määrärahan osoittamisesta siir- ven asema-alueen laajentamistöitä
372: rettäväksi valtion laivarahastoon . . 26·5 v·arten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287
373: 78. Honka y. m., rah. al. N:o 21: 90. Kivisalo y. m., rah. al. N :o 33:
374: Määrärahan osoitta;misesta uuden Määrärahan osoittamisesta maa-
375: tarkastusl!Livan hankkimista varten laiskirjeenkantajien toimien muut-
376: Turun luotsip.iiriin ............. 267 t,ami·seksi eräillä paikkakunnilla
377: Sisällysluettelo 1936. IX
378:
379: Siv. Siv.
380: ylimääräisi~si postiljoonien toi- yleisten stipendien ja yl.ioppilaiden
381: miksi ......................... 288 yksity.isstipendien k•ol'ottamista var-
382: 91. H. Ryömä, rah. al. N:o 34: Mää- ten ............................ 307
383: xärahan osoittamisesta farmaseut- 104. M. Ryömä y. m., rah. al. N :o 4'7:
384: tista laitosta varten (Laus. Tv:lta) 290 Korotetun määrärahan osoittami-
385: 92. Pohjala y. m., rah. al. N :o 35: sesta Helsingin yliopistossa opiske-
386: Määrärahan ·osoittamisesta uuden levien apu- ja Iainarahoiksi . . . . . . 308
387: lastensairaal•an rakentami•sta var- 105. H. Ryömä, rah. al. N :o 48: Mää-
388: ten (Laus. Tv:lta) ............. 291 rärahan osoittami·sesta Helsingin
389: 93. Metsäranta y. m., rah. al. N :o 36: yliopiston lääkeopillisen keskuslai-
390: Määrärahan osoittamisesta kun- toksen suunnitteluja ja piirustuk-
391: tien hammaslääkärien palkkausta sia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310
392: v.arten r(Laus. Tv:lta) ........... 292 106. E. Kilpeläinen y. m., rah. al.
393: 94. H. Ryömä y. m., rah. al. N :o 3'7: N :o 49: Määrärahan osoittamisesta
394: Määrärahan osoittamisesta :Musta- toisen assistentin pal~kaamiseksi
395: saaren sair•aalan laajennustöitä käytännöllisen teologian professo-
396: varten (Laus. Tv:lta) .......... 293 rille teologian ylioppilaiden käy-
397: 95. U. Hannttla y. m., rah. al. N:o 38: tännöllisten harjoitusten johtamista
398: Määrärahan osoittamisesta valtion varten ......................... 311
399: sairaalan rakentamista varten Ke- 107. Honka y. m., rah. al. N:o 50:
400: miin (Laus. Tv:lta) ............ 294 Määrärahan osoittamisesta Turun
401: 96. Vaamma y. m., rah. al. N:o 39: kesäyliopistoa sekä sen yhteyteen
402: Määrärahan osoittamisesta Vaaja- järjestettäviä maanviljelijäin kesä-
403: ·salon kaatumatautisten parantolan kursseja ja kunnallismiesten jatko-
404: rakennuksi•a varten (Laus. Tv :lta) 295 kursseja varten ................. 312
405: 97. Voionmaa y.m., rah. al. N:o 40: 108. Ala-Kv.lju y. m., rah. al. N:o 51:
406: Määrärahan osoittamisesta kaatu- :Määrärahan osoittamisesta J yväs-
407: matautisten lasten parantolan ra- kylän kasv>atusopillisen korkeakou-
408: kentamista varten Sortavalan pitä- lun urheilukenttää varten . . . . . . . 314
409: jän Tapiolan kaatumatautisten hoi- 109. Kannisto y. m., rah. al. N:o 52:
410: tolan yhteyteen (Laus. Tv:lta) .. 297 Määrärahan osoittamisesta kaup-
411: 98. Soininen y. m., rah. al. N :o 41: pakorkeakoulun tilanahtauden pois-
412: Määrärahan osoittamisesta valtion tamise~si (Laus. Siv:lta) ........ 316
413: aluesairaalan rakentamista varten 110. lnkilä y. m., .rah. al. N:o 53: Ko-
414: Polvijärven kuntaan (Laus. Tv:lta) 300 rotetun määrärahan osoittamisesta
415: 99. Salo y. m., rah. al. N :o 42: :Mää- yhteiskunnalliselle korkeakoululle .. 319
416: rärahan osoittamisesta Säräisnie- 111. Wain·io y. m., rah. al. N:o 54:
417: men aluesairaalan rakentamiseksi Määrärahan osoittamisesta peda-
418: (Laus. Tv:lta) ................. 302 gogisen keskuslaito~sen perusta-
419: 100. E. Kilpeläinen y. m., rah. al. mista v•arten (Laus. Siv :lta). . . . . 320
420: N :o 43: :Määrärahan osoittamisesta 112. Horelli y. m., rah. al. N:o 55:
421: rakennus1ainoiksi ja -avustuksi~si Määrärahan osoittamisesta Tampe-
422: ehkäisevää lastensuojelutyötä var- reen teknillisen op.isoon lisäraken-
423: ten (Laus. Ltv :lta) . . . . . . . . . . . . 303 mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
424: 101. Niskanen, rah. al. N :o 44: Määrä- 113. Frietsch m. fl., fin. mot. N :o 56:
425: rahan osoittamisesta kuntien vero- Angående anvisande av anslag åt
426: äyrin hinnan tasoittamiseksi (Laus. Svenska handelshögskolan i Hel-
427: Ltv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 singfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
428: 102. Cajander y. m., rah. al. N :o 45: 113. Frietsch y. m., rah. al. N :o 56:
429: Määrärahan osoittamisesta Helsin- Määrärahan osoittamisesta Helsin-
430: gin yliopiston kansansivistystoi- gin ruotsalaiselle kauppakorkea:kou-
431: mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306 lulle .......................... 326
432: 103. Cajander y. m., rah. al. N :o 46: 114. Sergelius m. fl., fin. mot. N :o 5'7:
433: Määrärahan osoittamisesta valtion Angående anvisande av anslag till
434:
435: 2
436: X Sisällysluettelo 1936.
437:
438: Siv. Siv.
439: rbyggnadS1bidrag för Sti.ftelsen Tek- 125. f~ahtela y. m., rah. al. N :o 68:
440: niska läroverket i Helsingfors "Y.[äärärahan osoittamisesta pappi-
441: {Laus. 8iv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . 328 lan rakentamista ja papin paikkaa-
442: 114. Bergeli-us y.m., rah.al. N:o 57: mista varten Posion seurakuntaan 352
443: Määrärahan osoittamisesta raken- 126. Lahtela y. m., rah. al. N :o 69:
444: nusavustukseksi Stiftelsen Tek- Määrärahan osoittamisesta Sallan
445: niska läroverket i Helsingfors m- seurakunnan kirkon korjausta var-
446: miselle säätiölle (Laus. Siv :lta) . . 330 ten ........................... 353
447: 115. Syrjälä y. m., rah. al. N :o 58: 127. Kaasalainen y. rn., rah. al. N :o 70:
448: Määrärahan osoittamisesta Heino- Korotetun määrärahan osoittami-
449: lan seminaarin lisärakennustöitä sesta Suomen evankelis-luterilai-
450: varten ......................... 332 sen pyhäkouluyhdistyksen avusta-
451: 116. Linkomies y. m., rah. al. N :o 59: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354
452: Määrärahan osoittamisesta urku- 128. Böök y. m., rah. al. N :o 71: Mää-
453: jen hankkimiseksi Helsingin kirk- rämhan osoittamisesta Suomen me-
454: komusiikkiopistoon . . . . . . . . . . . . . 335 rimieslähetysseuralle kirkon raken-
455: 117. Oksanen y. m., rah. al. N:o 60: tamista varten Lontooseen (Laus.
456: Määrärahan osoittamisesta Hami- Siv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
457: nan yhteislyseon koulutalon raken- 129. Wickman m. fl., fin. mot. N:o 72:
458: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 336 Angående anv,isande av anslag för
459: 118. Estlandet· m. fl., fin. mot. N :o 61: den kyrkliga ungdomsvården . . . . 358
460: Angående anvisande av anslag för 129. Wickman y. m., rah.al. N:o 72:
461: Kristinestads svenska samskolas Määrärahan •osoittamisesta kirkol-
462: övertagande av staten (Laus. lista nuorisohuoltoa varten . . . . . . 359
463: rSiv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 130. Kalliokoski y. m., ·rah. al. N:o 73:
464: 118. Estlander y. m., rah. al. N :o 61: Määrärahan osoittamisesta Kristil-
465: Määrärahan osoittamisesta Kristii- lisen taideseuran toiminnan tuke-
466: nankaupungin ruotsalaisen yhteis- miseksi ,(Laus. 'Siv :lta) . . . . . . . . . . 361
467: koulun ottamiseksi valtion huos- 131. Kalliokoslci y.m., rah.al. N:o 74:
468: taan (L,aus. Siv :lta) . . . . . . . . . . . . 340 Korotetun määrärahan osoittami-
469: 119. Lehtolcoski y. m., rah. al. N :o 62: sesta opintokerhot-oiminnan avus-
470: Korotetun määrära·han osoittami- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
471: sesta maalaiskansakoulujen avus- 132. Voionmaa y. m., rah. al. N :o 75:
472: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 342 Korotetun määrärahan ·osoittami-
473: 120. M. Hannula y. m., rah. al. N :o 63: sesta kansantajuistieteellisten luen-
474: Korotetun määrär,ahan osoittami- tojen avustamiseen . . . . . . . . . . . . . 366
475: sesta rajaseudun kansakoulunopet- 133. R·iipinen y. m., rah. al. N :o 76:
476: tajain lisäpalkkioiksi . . . . . . . . . . . 345 Määrärahan osoittamisesta suoje-
477: 121. lnkilä y. m., rah. al. N:o 64: Mää- luskuntien yliesikunnan käytettä-
478: rärahan osoittamisesta helppokor- väksi poikatyötä varten . . . . . . . . . 367
479: koisiksi rakennuslainoiksi työväen- 134. Riipinen y. m., rah. al. N :o 77:
480: opistoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 7 Määrärahan osoittamisesta Lotta-
481: 122. Niukkanen y. m ... rah. al. N :o 65: Svärd yhdistykselle kurssitoimin-
482: Määrärahan osoittamisesta raken- nan yhteydessä tapahtuvaa raittius-
483: nusavustukseksi SairaJan evankeli- opetusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 369
484: selle kansanopistolle . . . . . . . . . . . . 348 135. Riipinen y. m., rah. al. N :o 78:
485: 123. V. Kilpeläinen y. m., rah. al. Mäliirära,han osoittamisesta Martta-
486: N :o 66: Määrärahan osoittamisesta liitolle raittiuskasvatustyötä varten 370
487: ammattikoulun perustamista var- 136. Vaarama y.m., rah.al. N:o 79:
488: ten Kemi.in (Laus. Työv :lta) . . . . 349 Määrärahan osoittamisesta avus-
489: 124. Löthman-Koponen y. m., rah. al. tukseksi Oy. Kansa tieteelliselle
490: N :o 67: Määrärahan osoittamisesta Filmille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
491: Toivalan naiskäsityökoulun uudis- 137. Törngren m. fl., fin. mot. N:o 80:
492: rakennusta varten . . . . . . . . . . . . . . 351 Angående anvisande av anslag tili
493: Risällysluettelo 1936. XI
494:
495: Siv. Siv.
496: understöd för Föreningen Brages 147. Lintulahti y.rn., rah.al. N:o 90:
497: urklippsverk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373 Määrärahan osoittamisesta Viipu-
498: 1:37. Törngren y. m., rah. al. N:o 80: nn linnan tutkimista varten . . . . 397
499: Määrärahan osoittamisesta Brage- 148. Janhonen y. rn., rah. al. N:o 91:
500: yhdistyksen leikekokoelmaa varten 376 Määrärahan osoittamisesta Kajaa-
501: 138. Frietsch, fin. mot. N :o 81: An- nin linnan raunioiden puhdistamis-
502: gående .anvisande av anslag för ja korjaustöitä varten . . . . . . . . . . 399
503: anordnande av yrkeskurser för ar- 149. Sillanpää y. m., rah. al. N:o 92:
504: ibetslösa in tellektuella . . . . . . . . . . . 379 Määrärahan osoittamisesta Kansan
505: Näyttämön Kannatus 0. Y :n vel-
506: 138. Frietsch, rah. al. N :o 81: Määrä- kojen maksamista varten . . . . . . . . 400
507: rahan osoittamisesta ammattikurs-
508: 150. Stenwall m. fl., fin. mot. N :o 93:
509: :Sien järjestämistä varten työttö- Angående anvisande av ranslag åt
510: mille henkisen työn tekijöille . . . . 381 Finlands Fredsförrbund . . . . . . . . . . 401
511: 139. Leinonen y. m., rah. al. N :o 82: 150. Stenwall y. rn., rah. al. N :o 93:
512: Määrära·han osoittamisesta sanoma- Määrärahan osoittamisesta Suomen
513: lehtimiesten ylimääräisiä eläkkeitä Rauhanliitolle .................. 404
514: varten ......................... 383 151. Karvetti y. rn._. rah. al. N:o 94:
515: 110. Soininen y. m., rah. al. N:o 83: Kor·otetun määrärahan osoi ttami-
516: Korotetun määrärahan osoittami- sesta Suomen asutuksen yleisluette-
517: sesta rajaseutujen vapaan valistus- lon tutkimustyön suorittamista v2 r-
518: työn ohjausta ja ylimtiäräistä ten ............................ 407
519: avustusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 384 152. Sundström y. rn., rah. al. N:o 95:
520: 141. von Frenckell m. fl. fin. mot. Määrärahan osoittamisesta Suomen
521: N :o 84: Angående anvisande av Merimies-Unionin r. y. laivakirjas-
522: anslag för fortsättande av bygg- tojen uusimiseksi ja lisäämiseksi .. 409
523: nadsarheten å stadionanläggningen 38() 103. Cajander y. m., rah. al. N:o 96:
524: 141. von Frenckell y. m., rah. al. N:o 84: Korotetun määrärahan osoittami-
525: Määrämhan osoittamisesta stadio- sesta krorkeimman maa- ja metsä-
526: nin rakennustöiden jatkamiseen . . 386 talouso·petuksen uudisrakennuksia
527: 142. Kelckonen y.rn., rah.al. N:o 85: varten ......................... 410
528: Määrärahan osoittamisesta maa-
529: seudun urheilukenttien kunnossa- 154. Linna y. m., rah. al. N :o 97: Mää-
530: pidon avustamiseksi . . . . . . . . . . . . 390 rärahan osoittamisesta hedelmävil-
531: 143. Rantala y.m., rah.al. N:o 86: jelyksen tarka:Stajan paikkaamista
532: Määrärahan osoi ttramisesta avus- varten maataloushallitukseen ..... 412
533: tukseksi Työväen Urheiluliitolle 1!\5. Linna y. m., mh. al. N :o 98: Mää-
534: osanottoa varten talviolympialai- rärahan os-oittamisesta puutarhan-
535: siin Johannisbadissa ja kesäolym- hoidon tark•astajan nran pysyttä-
536: pialaiRiin Antwerpenissä ....... . 391 mistä varten maa taloushalli tuk-
537: 14+. Lehtokoski y. rn., ra:h. al. N :o 87: sessa
538: Määrärahan osoittamisesta Yoimis- 156. .Lauren rn. fl., fin. mot. N :o 99: An-
539: teluopistotalon rakentamista var- gående anvisande av anslag för
540: ten Työväen Urheiluliiton naisten av·skr.ivning på statens fordringar
541: urheilu- ja voimistelukotiin X asto- hos Högre svensk11 lantbruksläro-
542: lan Pajulahdessa ............. . 393 verket i Arbo . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417
543: 145. Vaarama y.m., rah.al. N:o 88: 156. Lauren y. m., rrah. al. N :o 99: Mää-
544: Määrärahan osoittamisesta :Sa 1ron rärahan osoittamisesta Högre
545: maakunta-arkiston rakentamista svenska lantJbruk.släJJoverket i Aho
546: varten ......................... 395 nimisen oppilaitoksen valtiolta saa-
547: 146. Luostarinen y. rn., rah. al. N :o 89: mien lainojen lyhentämistä varten 418
548: Määrärahan osoittamisesta maa- 157. M. Hannula y. rn., rah. al. N:o 100:
549: Luntamuseon perustamiseksi Ola- Määrärahan o&Oittamisesta Orimat-
550: vinlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396 tilan kotitalousopiston oppilas-· ja
551: XII Sisällysluettelo 1936.
552:
553: Siv. Siv.
554: kutomorakennuksen rakentamista 169 . .Janhonen y. m., rah. al. N :o 112:
555: varten ......................... 419 Määrärahan osoittamisesta raken-
556: 158. Luostarinen y. m., rah. al. .N :o 101: nussuunnitelman laatimista varten
557: Määrärahan osoittamisesta Säämin- Kajaanin kihlakuntaan perustetta-
558: gin emäntäkoulun uudisrakennusta valle metsäkoululle (Laus. Mtv :lta) 438
559: V•arte·n . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421 170. Ikonen y. m., rah. al. N :o 113:
560: 159. Osterholm m. fl., fin. mot. N :o 102: Määrärahan osoittamisesta metsä-
561: Angående anvisande av anslag tili kurssi talon rakentamiseksi Ylä-
562: understöd åt Nylands svenska Vuoksen maamieskoululle (Laus.
563: ungdomstfö11bunds vandrande hus- Mtv:lta) ...................... 439
564: moderskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422 171. Koivisto y. m., rah. al. N :o 114:
565: 159. Osterholm y. m., rah. al. N:o 102: Korotetun määrärahan osoittami-
566: Määrärahan osoittamisesta Uuden- sesta \'altion avustuksiksi metsän-
567: maan ruotsalaisen nuorisoliiton parannustöiden kustantamiseen .. 441
568: kiertävän emäntäkoulun avustami- 172. Alestalo y. m., rah. al. N :o 115:
569: ·seksi .......................... 424 Määrärahan osoittamisesta Selkeen
570: 160. Kokko. rah. al. N :o 103: Määrä- laidunkoeaseman kuntoonsaatta-
571: rahan osoittamisesta Kajaanin kau- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442
572: ·punkiin perustettavaa kiinteää 173. Soini y. m., rah. al. N :o 116: Ko-
573: naiskäisityökoulua varten ........ 426 rotetun määrärahan osoittamisesta
574: 161. M1tstasilta y. m, rah. al. N:o 104: Satakunnan koeasemaa varten .... 444
575: Korotetun määrärahan osoittami- 174. Junes y. m., roah. al. N:o 117: Mää-
576: sesta karjanhoito- ja meijeri talous- rärahan osoittamisesta kasvinvilje-
577: oppilaitosten vähävaraisten oppi- lyskoeaseman perustamista varten
578: laiden avustamiseen . . . . . . . . . . . . 427 Perä-Pohj-olaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 446
579: 162. Tolonen y.m., rah.al. N:o 105: 175. Soini y. m., rah. al. N:o HS: Ko-
580: Korotetun määrärahan osoittami- rotetun määrärahan osoittamisesta
581: sesta kotitalousoppilaitosten vähä- Koetoimintayhdistysten liitolle .. 447
582: varai·sten oppilaiden avustamiseksi 428
583: 163. Venho y. m., rah. al. N :o 106: Mää- 176. Tarkkanen y. m., rah. al. N :o 119:
584: rärahan osoittamisesta Suomen Määrärahan osoittami-sesta heikossa
585: maatalouskoulujen opettajayhdis- taloudelli·sessa asemassa olevien
586: tyksen toiminnan tukemiseksi 430 IDetJerien toiminnan tukemiseksi 448
587: 164. Karvetti y. m., rah. al N:o 107: 177. Leppälä y.m., rah.al. N:o 120:
588: Määrärahan osoittami•sesta Lou- Määrärahan osoittamisesta kor-
589: nais~Suomen 1Savialueen maamies- vaukseksi tarttuv.ien eläintautien
590: koulun valtiolle lunastamista var- aiheuttamista vahingoista . . . . . . . . 450
591: ten (Laus. Mtv:lta) ............ 431 178. Lahdensuo y. m., rah. al. N:o 121:
592: 165. Pekkala y. m., rah. al. N:o 108: Määrärahan osoittamisesta paikal-
593: Määrärahan osoittamisesta metsä- listen maatalousneuvoj,ain paikkaa-
594: tieteellisen tutkimuslaitoksen ra- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 451
595: kennusta varten (Laus. Mtv:lta) 432 179. Salo y. m., rah. al. N:o 122: Mää-
596: 166. Pekkala, rah. al. N :o 109: Mäiirä- rärahan osoittamisesta maatalous-
597: rahan osoittamisesta metsäkoulu- kerholiitolle sipulinviljelyksen edi·s-
598: jen uudisrakennus- ja korjaus- tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454
599: töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434 180. J. Annala y. m., rah. al. N:o 123:
600: 167. Cajander y. m., rah. al. N :o 110: Määrär,ahan osoittamisesta maan-
601: Määrära•han osoittamisesta uuden viljelys-, karjatalous- ja kotitalous-
602: metsäkoulun perustamista varten neuvontaa varten Etelä-Pohjan-
603: (Laus. Mtv:lta) ................ 435 maan ruotsalaisella alueella asu-
604: 168. Heikkinen y. m., rah. al N:o 111: van suomenk.ielisen väestön kes-
605: Määrärahan osoittamisesta metsän- kuudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456
606: hoitokoulun perustamista varten 181. Kivioja y. m., rah. al. N:o 124:
607: Pohjois-'Savoon (Laus. Mtv:lta) .. 436 Määrärahan owittamisesta maan-
608: Sisällysluettelo 1936. XIII
609:
610: S.iv. Siv.
611: parannustöitä varten myönnettyjen sesta Suomen puutarhaviljelijäin
612: lainojen alentamiseksi . . . . . . . . . . 457 liiton avustaruisaksi ............ 479
613: 182. V. Annala y. m., rah. •al. N :o 125: 195. Venho y. m., rah. al. N :o 138: Mää-
614: Korotetun määrärahan osoittami- rärahan osoittamisesta rSuomen ko-
615: sesta maanparannustöitä varten .. 458 ti teollisuusjärjestöjen keskusliiton
616: 183. Kullberg m. fl., fin. mot. N:o 126: toiminnan tukemiseksi .......... 481
617: Angående anvisande av förhöjt
618: 196. Oksanen y. m., rah. al. N:o 139:
619: anslag för markförlbättringsal'Deten 460
620: Määrärahan osoittamisestå rSuoma-
621: 183. Kullberg y. m., rah. al. N :o 126: laiselle Marttaliitolle koti talous-
622: Korotetun määrärahan osoittami-
623: neuevajain paikkaamista varten . . 483
624: sesta maanparannustöitä varten . . 461
625: 184. Kalliokoski y. m., rah. al. N:o 127: 197. Bonsdorff m. fl., fin. mot. N :o 140:
626: Määrärahan osoittamisesta pienvil- Angående anvisande av förhöjt
627: jelijäin laidun- ja uudisviljelys- anslag till Finlands svenska
628: palkkioiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462 Marthaförbund . . . . . . . . . . . . . . . . . 487
629: 185. T. Halonen y. m., rah. al. N :o 128: 197. Bonsdorff y. m., rah. al. N :o 140:
630: Korotetun määrärahan osoittami- Korotetun määrärahan osoittami-
631: sesta pienviljelijäin uudis- ja lai- sesta Suomen ruotsalaiselle Mart-
632: dunviljelyspa·lkkioita varten ..... 463 haliitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
633: 186. Rytinki, rah. al. N :o 129: Korote- 198. Bonsdorff m. fl., fin. mot. N :o 141:
634: tun määrärahan osoittamisesta Angående •anvisande av anslag till
635: pienviljelijäin uudis- ja laidunvil- rFinlands Svenska Marthaförbund
636: jelyspalkkioita varten .......... 464 för hemslöjdens främjande . . . . . . 489
637: 187. Ikonen y. m., rah. al. N :o 130: 198. Bonsdorff y. m., rah. ral. N :o 141:
638: Määrärahan osoittamisesta pienvil- Määrärahan osoittamisesta •Suomen
639: jelijäin lannanho.ito- ja käyttöpalk- ruotsalaiselle Marthalii tolle koti-
640: kioiksi .sekä lantata1ouskilpailujen teollisuuden edistämiseksi . . . . . . . . 491
641: järjestämistä varten ............ 465 199. Vilhula y. m., rah. al. N:o 142: Ko-
642: 188. Hänninen y. m., rah. al. N:o 131: rotetun määrärahan osoittamisesta
643: Määrärahan osoittamisesta viiiki- hevostalouden edistämiseksi . . . . . . 493
644: lannoitteiden hankinnan avustuk- 200. Kukkonen y. m., rah. al. N:o 143:
645: siksi varattomille uudisraiv•aajille 467 Korotetun määrärahan osoittami-
646: 189. Hirvensalo y. m., rah. al. N :o 132: sesta maataLoudellista rajaseututoi-
647: Korotetun määrärahan osoittami- mintaa varten .................. 495
648: ,gesta Suomen salaojitusyhdistyk- 201. Kekkonen y. m., rah. al. N :o 144:
649: selle ........................... 469 Määrärahan osoittamisesta kalas-
650: 190. Ikonen y. m., rah. al. N :o 133: Ko- tusvakuutusyhtiöiden toiminnan
651: rotetun määrärahan osoittamisesta helpottamiseksi .............. , . . 496
652: salaojitusavustuksia varten ...... 471 202. Leppälä y. m., rll!h. al. N:o 145:
653: 191. Marttila y. m., rah. al. N :o 134: Määrärahan osoittamisesta kirjan-
654: Korotetun määrärahan osoittami- pidon järjestämiseksi kalastuksen
655: sesta pienviljelijäin salaojitusavus- kanna ttava·isuuden selvillesaami-
656: tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 72 seksi ........................... 498
657: 192. Luostarinen y. m., rah. al. N :o 135: 203. Osterholm, fin. mot. N :o 146: An-
658: Korotetun määrärahan osoittami- gående anvi,sande av förhöjt an-
659: sesta maatalousseurojen paikallista ·slag ·för fiskerinäringens främ-
660: koti talousneuvontaa varten . . . . . . 4 74 jande .......................... 500
661: 193. Pilppula y. m., rah. al. N :o 136: 203. Osterholm, rah. ai. N:o 146: Ko-
662: Määrärahan osoittamisesta tutki- rotetun määrärahan osoittamisesta
663: muksen suorittamiseksi maan kalastuselinkeinon edistämiseksi . . 5()1
664: myyntituottoisest·a puutarhavilje- 204. Kullberg m. fl., fin. mot. N :o 147:
665: lyksestä ........................ 477 Angående anvisande av förhöjt
666: 194. Pilppula y. m., rah. al. N :o 137: anslag för fiske~inäringens främ-
667: Korotetun määrärahan osoittami- j.ande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502
668: XIV Sisällysluettelo 1936.
669:
670: Siv. Siv.
671: 204. Kullberg y. m., rah. al. N :o 147: 214. Joukanen y.m., rah.al. N:o 157:
672: Korotetun määrärahan osoittami- Määrärahan osoittamisesta Karvian-
673: sesta kalastuselinkeinon edistä- joen alajuoksun perkaustöiden alul-
674: mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505 lepanemista varten (Laus. Mtv :lta) 529
675: 205. Söderhjelm m. fl., fin. mot. N :o 148: 215. Kemppi y. m., rah. al. N:o 158:
676: Angående anvisande av anslag för Määrärahan osoittamisessta Rokka-
677: lån åt företag, vilka arbeta för Janjoen perkaustöi tä varten (Laus.
678: ,främjoande av fiskhandel och fisk- Mtv:lta) ....................... 531
679: transport . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508 216. Paavolainen y. m., rah. al. N :o 159:
680: 205. Söderhjelm y. m., rah. al. N :o 148: Määrärahan osoittamisesta •Suula-
681: Määrärahan osoittamisesta }ai- järvestä Suomenlahteen ulottuvan
682: noiksi kalakaupan j,a kalan kulje- vesiväylän perka,amistyön aloitta-.
683: tuksen edistämiseksi toimiville yri- mista varten (Laus. Mtv:lta) .... 532
684: tyks.iUe ........................ 510 217. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o
685: 206. Junes y. m., rah. al. N:o 149: Mää- 160: Määrärahan osoittamisesta Vi-
686: rärahan osoittamisesta sisävesika- hanninjoen perkaustöiden aloitta-
687: lastusalan kolmen uuden neuvon- mista varten (Laus. Mtv :lta) . . . . 533
688: tapiirin järjestämiseksi ja kevätku-
689: tuisten kalojen viljelyksen edistä- 218. Salo y. m., rah. al. N :o 161: Mää-
690: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512 rärahan osoittamisesta Otermajär-
691: 207. V. Annala y. m., rah. al. N:o 150: ven vesistön tulvasäännöstelyn toi-
692: Määrärahan osoittamisesta avus- meenpanoa varten (Laus. Mtv:lta) .534
693: tuksiksi ja }ainoiksi Suomenlahden 219. Rytinki, rah. al. N :o 162: Määrä-
694: itä·osan vähävaraisille kalastajille rahan osoittamisesta Iijoen ·per-
695: pyyntivälineiden ·hankkimiseen 514 kaamista varten (Laus. Mtv :lta) .. 535
696: 208. V. Annala y. m., rah. al. N:o 151: 220. Koivuranta y. m., rah. al. N :o 163:
697: Määrärahan os•oittamisesta Suo- Määrärahan osoittamisesta asutus-
698: menlahden itäosan rannikon, Seis- teiden kuntoonpanoa varten valtion
699: karin ja Lavansaaren kalastajille mailla olevilla asutusalueilla (Laus.
700: tarpeellisten nuotta-apajien perkaa- Mtv:lta) ....................... 536
701: miseen ......................... 516 221. Rantala y. m., rah. al. N :o 164:
702: 209. Salmiala y. m., rah ..al. N:o 152: Määrärahan osoittamisesta maaseu-
703: Määrärahan osoittamisesta rapu- dun työväen asunto-olojen paran-
704: viljelyksen edistämiseksi . . . . . . . . 518 tamiseksi (Laus. Työv:lta) ...... 537
705: 210. Rytinlci, rah. al. N :o 153: Määrä- 222. Lumme y. m., rah. al. N :o 165:
706: rahan osoittamisesta tulv.ien tuot- Korotetun määrärahan osoittami-
707: tamien vahinkojen korvaamiseksi 519 sesta vähävaraisten lasten ja nuor-
708: 211. Miiklci y. m., r.ah. al. N:o 154: ten ammattikasvatusta varten
709: Määrärahan osoitttamisesta tulvien (Laus. Työv:lta) ................ 543
710: j-ohdosta kärsimään joutuneiden 223. Tarkkanen y. m., rah. al. N :o 166:
711: vähävaraisten viljelijäin avustami- MääräraJhan osoittamisesta Suomen
712: seks.i .......................... 521 puolustuslaitoksessa pal velleiden
713: 212. Kullberg m. fl., i~n. mot. N :o 155: keuhkotautisten avustamisyhdisty's
714: Angående ·anvisande av anslag för r. y:n työkodin ylläpitämiseksi .. 545
715: sänkningsarbeten i Tessjö å (Laus. 224. Lonkainen y. m., rah. al. N :o 167:
716: Mtv:lta) ....................... 523 Määrärahan osoittamisesta työläis-
717: 212. Kullberg y. m., ra·h. al. N :o 155: tark,astajan paikkaamista varten
718: Määrämhan osoittamisesta Taa- merenkuluntarkastajan avuksi .... 548
719: sianjoen laskemistyötä varten 225. Joukanen y. m., rah. al. N :o 168:
720: (Laus. Mtv:lta) ......•......... 525 Määrärahan osoittamisesta Koves-
721: 213. K irra y. m., rah. al. N :o 156: Mää- joen pysäkiltä. Porin-Haapamäen
722: rärahan osoittamisesta Kokemäen- radalla Kovel·ahden satamaan joh-
723: joen perkaustöitä varten (Laus. tavan satamaradan rakennustyön
724: Mtv:lta) ....................... 527 aloittamiseksi (Laus. Kulkv:lta) .. 549
725: bisä1lyf1luettelo 1936c XV
726:
727: Siv. Siv.
728: 226. N i·ukkanen y. m., rah. al. N :o 169: arbeten på vägsträckan Vasa--
729: Määrärahan osoittamisesta kaksois- Sundby ........................ 570
730: raiteen rakentamiseksi Pöhömäestä 236. Söderhjelm y. m., rah. al. N :o 179:
731: Rannilan asemalle . . . . . . . . . . . . . . 550 Määrärahan osoittamisesta oikaisu-
732: 227. Vilhula y. m., rah. al. N:o 170: ja parannustöiden suorittamista
733: Määrärahan osoittamisesta tutki- varten tieosal1a Vaasa-"Sund,by . . 571
734: muk,sen suorittamiseksi rautatien 237. Wickman m. fl., fin. mot. N:o 180:
735: rakentamista varten Haapamäen Angående anvisande av anslag ,för
736: asemalta Saarijärvelle (Laus. påbörjandet av arbetena å vägen
737: Kulkv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551 J akobstad-Kållhy eller Kronoby 572
738: 228. Marttila y. m., rah. al. N :o 171: 237. Wickman y. m., rah. al. N:o 180:
739: Määrärahan osoittamisesta kylä tei- Määrärahan osoittamisesta Pietar-
740: den rakentamista ja kunnosta- saaren-Rolpin tai Kruunupyyn
741: mista varten er.ittäinkin vähäva- tietyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 573
742: raisilla pienviljelysseuduiUa (Laus. 238. W ickman m. fl., fin. mot. N :o 181:
743: Kulkv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552 Angående anvisande av anslag för
744: 229. Honka y. m., rah. al. N :o 172: vägförbä ttringsarlbeten å sträckan
745: Määrära•han osoittamisesta Tu- J akobstad-Larsmo--Gamlakarleby 574
746: rusta Hämeenlinnaan johtavan val- 238. Wickman y. m., rah. al. N:o 181:
747: tatien Liedon pitäjän alueella lml- Määrärahan osoittamisesta Pietar-
748: kevan osan parannusty-ötä vM:ten 555 saaren-Luodon-Kokkolan tien oi-
749: 230. Kuusista, rah. al. N :o 173: Määrä- komis- ja pa•rannustyötä y,arten . . 575
750: rahan osoittamisesta Pyhäjärven 239. Eskola y. m., rah. al. N :o 182: Mää-
751: (U. l.) ja Pusulan kunnissa olevien rärahan osoittamisesta Kuhmoisen
752: Vuotinaisten ja Kärkölän teiden -Jämsän välisen valtamaantieosan
753: parantamista ja valtion hoitoon ot- oikaisua varten . . . . . . . . . . . . . . . . 576
754: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556 240. Bryggari y. m., r1ah. al. N :o 183:
755: 231. Kuusisto, rah. al. N:o 174: Määrä- Määrärahan os-oittamisesta maan-
756: rahan osoittamisesta Enäjärven ky- tien rakentamista varten 'l,'oivakan
757: lätien kunnostamista ja valtion kirkonkylästä Leppälahden pysä-
758: hoito-on ottamista varten ........ 560 ·kille J yväsky Iän-Pieksämäen ra-
759: 232. Kylänpää y. m., rah. al. N:o 175: dalla .......................... 577
760: Määrär·ahan osoittamisesta Porin-- 241. Vesterinen y. m., rah. al. N :o 184:
761: Rauman maantien korjaustöitä var- Määrär,ahan osoittamisesta Lieves-
762: ten ..... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561 tuoreen-Hänniskylän maantien ra-
763: 233. Voionmaa y. m., rah. al. N:o 176: kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 578
764: Määrärahan os-oittamisesta maan- 242. Pilkama y. m., rah. al. N:o 185:
765: tien rakentamista v,arten Tampe- Määrämhan osoittamisesta Heino-
766: reelta länteen •sekä tarpeellisten yh- lan pitäjästä IInjansalon ja Uimi-
767: dysteiden rakentamiseksi Tampe- lan kylien lmutta Jaalan pitäjään
768: reeseen lii ttyvällä esika upun ki- johtavan maantien rakentamistöi-
769: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 den aloittamiseksi .............. 579
770: 234. K ujala y. m., rah. al. N :o 177: 243. Ni1tkkanen y. m., rah. al. N:o 186:
771: Määrärahan osoittamisesta Tampe- Määrärahan os·oittamisesta Viipu-
772: reen-Kurun maantieltä Turun ja rin läänissä olevien maanteiden pa-
773: Porin läänin rajalle johtavan n. s. r-antamista varten . . . . . . . . . . . . . . 580
774: Juhtimäen tien maantieksi raken- 244. Tukia y. m., rah. al. N :o 187: Mää-
775: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566 rärahan osoittamisesta maantien
776: 235. Tarkkanen y. m., mh. al. N:o 178: rakentamiseksi Taipalsaarelta Lap-
777: Määrär31han osoittamisesta Vaasan peenrantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
778: ---Laihian-Jalasjärven maantien 245. Kekkonen y. m., rah. al. N:o 188:
779: oikaisemista varten . . . . . . . . . . . . 568 Määrärahan osoittamisesta Vahvia-
780: 236. Söderhjelm m. fl., fin. mot. N :o lan ja Ylämaan välisen maantien
781: 179: Angående anvi's,ande av anslag rakentamisen alullep·anemista var-
782: för uträtnings- och förbättrings- ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584
783: XVI Sisäilysluettelo 1936.
784:
785: Siv. Siv.
786: 246. Tuomivaara y. m., rah. al. N :o 189: 257. Kosonen y.m., ra<h.al. N:o 200:
787: Määrärahan o&Oittamisesta Rääkky- Määrärahan osoittamisesta maan-
788: län Oravisalon maantien rakenta- tien rakentamista varten Rääkky-
789: mista v'arten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 585 län kirkolta Oravisalon kautta Li-
790: 247. Jutila y. m., rah. al. N:o 190: periin ......................... 596
791: Määrärahan osoittami•sesta Mänty- 258. Soininen, ra:h. ·al. N :o 201: Määrä-
792: harjun ·Pitäjän Kyttälän-V arpa- rahan osoittamisesta Outokummun
793: sen maantien ·parantll!mistöiden al- -Vuonnoksen tien rakentami.sta
794: kamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 586 varten ......................... 597
795: 259. Kosonen y. m., rah ..al. N:o 202:
796: 248. Jutila y. m., mh. al. N:o 191:
797: Määrärahan osoittamisesta maan- Määrärahan osoittamisesta Kom-
798: tien rakennustyön aloittamista pakan- Tikkalan- Huhtilammen
799: varten Kangasniemen--Pieksämäen maantien rakentamista varten .... 598
800: välisellä ·SiilinmyHyn-Hoorajoen 260. Kosonen y. m., rah. al. N:o 203:
801: tieosalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587 Määrärahan osoittamisesta Kura-
802: puron maantiemutkan oik,aisemis-
803: 249. Luostarinen y. m., rah. al. N :o 192: töiden alkllimista varten Joensuun
804: Määrärahan osoittamisesta maan- Nurmeksen maantiellä .......... 59·9
805: tien rakentamista varten Enonkos- 261. Kosonen y. m., rah. al. N:o 204:
806: kelta Sappolanlahteen . . . . . . . . . . 588 Määrärahan osoittamisesta Puu-
807: 250. Luostarinen y. m., rah. al. N :o 193: karin laiturivaihteelta Valtimon
808: Korotetun määrärahan osoittami- Koppelojärven kylään johtav.an
809: sesta Punkaharjun maantien kun- maantien kuntoonpanoa varten . . 601
810: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589 262. Hirvensalo y.m., rah.·al. N:o 205:
811: 251. Asikainen y. m., rah. al. N :o 194: Määrärahan osoittamisesta Iisal-
812: Määrärahan osoittamisesta Otavan men pitäjän Koljonvirran ja Ku-
813: sataman j.a aseman välisen maan- renpolven välisen maantien raken-
814: tien rll!kentamista varten ........ 590 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
815: 252. Takala y. m., rah. al. N :o 195: 263. Hirvensalo y. m., rah. a't N :o 206:
816: Määrä:rahan osoittamisesta •Sarka- Määrärahan osoittamisesta V aaj a-
817: mäen-Rauhamäen maantien kun- •S•almen-Tervon kylätien kuntoon
818: nostamista ja valtion hoitoon otta- saattamista varten . . . . . . . . . . . . . . 603
819: mi.sta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591 264. Lepistö y. m., mh. al. N :o 207:
820: 253. Takala y. m., rah. ai. N :o 196: Määrärahan osoittamisesta Toho-
821: Määrärahan osoittamisesta Suonen- lammin-Eskolan maantien raken-
822: joen Karkkolan-Jiippilän kirkon- tamiseksi 604
823: kylän maantien kunnostamista ja 265. Nurmesniemi y. m., ra:h. ai. N :o
824: valtion hoitoon ottamista varten .. 592 208: Määrärahan osoittamisesta yh-
825: 254. Löthman-Koponen y. m., rah. al. dystien rakentamista cvarten Niva-
826: N :o 197: Määrärahan osoi ttami- lan kirkolta Kalajoen eteläpuolitae
827: sesta tutkimuksen toimittamiseksi kulkevaan kylätiehen ........... 605
828: maantieosalla Puutossalmi-Tup- 266. Niskanen, rah. al. N :o 209: Mää-
829: purinmäki - Kurjalanranta-Nää- rärahan osoittamisesta maantien
830: dänmaa-Huovilansalmi ......... 593 rakentamista varten Pyhänniin pi-
831: 255. Hirvensalo y. m., rah. ai. N:o 198: täjän Itämäen kylästä Vuolijoen-
832: Määrärahan osoittamisesta Suonen- Vieremän maan tielle . . . . . . . . . . . . 607
833: joen pitäjän Halolanmä:en kylästä 267. Janhonen, rah. al. N:o 210: Mää-
834: alkavan Tervon-Haapamäen tie- rärahan osoittamisesta oikotien ra-
835: hen yhtycvän maantielinjan tutki- kentamiseksi ,Ristijärven kirkolta
836: mistäitä varten ................ 594 Jokikylän kautta Sakarin mökin
837: 256. Kuittinen y.m., rah.al. N:o 199: tienoille Kontiomäen-Suoruussal-
838: Korotetun määrärahan osoittami- men maantiellä ................ 608
839: sesta Yliveden-Jäiisken maantien 268. J anhonen, rah. al. N :o 211: Mää-
840: rakenta:mista varten 595 rärahan osoittamisesta maantien ra-
841: Sisällysluettelo 1986. xvu
842: Siv. Siv.
843: kantamista varten Hyryns,almen N,aamangankylän 8ärk,ivaarasta Tai-
844: Moisianvaaraan johtavalta tieltä valkosken Virkkuseen . . . . . . . . . . . 619
845: Tuomaankosken j,a 1Saarivaaran 278. Rytinlci, rah. al. N :o 221: Määrä-
846: kautta Kovalan-Eeskisen maan- rahan osoittamisesta maantien ra-
847: tiehen Suomussalmella .......... 610 kentamista varten Ranuan Impiö-
848: 269. Arhama y. m., rah. al. N:o 212: järveltä Mäntyjärven y. m. kylien
849: Määrärahan osoittamisesta Irul!an- kautta Posion kuntaan .......... 620
850: tien rakentamista varten Hyryn- 279. Lohi y. m., rah. al. N :o 222: Mää-
851: salmen Ta,panivaarasta Iivantiiran rärahan o'soittamisesta Ranuan--
852: kautta Malilaan ja siitä edelleen Posion maantien rakennustöiden
853: Iivantiiran järven länsipuolitse Ti- aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 621
854: moniemen tiehen Kuhmoniemen 280. Hänninen, rah. al. N :o 223: Mää-
855: kunnassa ....................... 611 rärahan osoittamisesta maantien
856: 270. Meriläinen y. m., rah. al. N:o 213: rakentamiseksi Kuusamon-Tunti-
857: Määrärahan osoittamisesta Jor- järven tiestä Paanajärven luoteis-
858: muan-Pohjavaaran kylätien kun- kulma,sta Ruskeakalliolla ........ 622
859: nostamista ja valtion hoitoon otta- 281. Hänninen y. m., rah. al. N :o 224:
860: mista v,arten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612 Määrärahan osoittamisesta erä-
861: maantien rakentamiseksi Kuus~a
862: 271. J anhonen, rah. al. N :o 214: Mää- mon Murtovaaran-Teerirannan
863: rärahan osoittamisesta maantien ra-
864: tiestä 'Suomussalmen J untusran-
865: kentamista varten Suomussalmen nan-Hossan tiehen . . . . . . . . . . . . 623
866: Eiannan Linnans~almesta Ruhti- 282. Hänninen y. m., ra:h. al. N :o 225:
867: naankylään Juntusrannalle ...... 613 Määrärahan osoittamisesta maan-
868: 272. J anhonen, rah. al. N :o 215: Mää- tien rakentamista varten Haata-
869: rärahan osoittamisesta erämaan- ja,sta Lohirannan kautta YHkitkan
870: tien r~akentamista v,arten Suomus- ja Livojärven välillä olevalle tu-
871: salmen-Kuhmoniemen maantiestä kinsiirtolaitteelle . . . . . . . . . . . . . . . 624
872: Ylivuokin Vängän ta1on tienoolta 283. Hänninen y. m., rah. al. N:o 226:
873: Marjokylän Karhuvaaraan . . . . . . . 614 Määrärahan osoittamisesta Aitta-
874: 273. U. Hannula y. m., rah. al. N:o 216: kummun-Siika1an maantien ra-
875: Määrärahan osoittami~sesta maan- kentamista varten .............. 625
876: tien rakentamista varten Simon 284. Junes y. m., rah. al. N :o 227: Mää-
877: asemalta 'Simojoen eteläpuolitae rärahan osoittamisesta Kolarin-
878: Alaniemen lossille . . . . . . . . . . . . . . 615 Kurtakan tien rakentamista varten 626
879: 27 4. Rytinlci, mh. al. N :o 217: Määrä- 285. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 228:
880: rahan osoittamisesta maantien ra- Määrärahan osoittamisesta ma,an-
881: kentami.Jsta varten Muhoksen-Yli- tien rakentamista varten Muurolan
882: kåimingin maantieltä Ouluioen poh- asemalta Ylitornion-Raanujärven
883: joispuolitae U tajärven-Puolangan mruantiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 627
884: maantielle ..................... 616 286. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 229:
885: 275. Rytinlci, rah. ,aJ. N :o 218: Määrä- Määrärahan osoittamisesta erä-
886: rahan osoittamisesta maantien ra- maantien rakentamista varten Ro-
887: kentamista v1arten Pudasjärven vaniemen---iSodankylän maantiestä
888: kunnan Puhoksen Myllykankaalta Korvalan tienoilta Niesin kylään
889: Puolangan-Taivalkosken maantie- Rov,aniemen kunnassa . . . . . . . . . . . 628
890: hen ........................... 617 287. Koivuranta y. m., raJh. al. N:o 230:
891: 276. Rytinlci, Tah. al. N :o 219: Määrä- Määrärahan osoittamisesta maan-
892: rahan osoittamisesta yhdystien r'a- tien rakentamiseksi Sier,ilän los-
893: kentamista v,arten Pudasjärven silta Kemijoen eteläpuolta Pekka-
894: Naarnangalta Taivalkoskella ...... 618 lan lossille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
895: 277. Rytinlci, rah. ~al. N:o 220: Määrä- 288. Lahtela y. m., rah. al. N :o 231:
896: rahan osoittamisesta maantien ra- Määrärahan osoittamisesta maan-
897: kentamista varten Pudasjärven tien rakentamista varten Kemijär-
898:
899: 3
900: XVI:n Sisällysluettelo 1936.
901:
902: Siv. Siv.
903: ven-Pelkosenniemel!l maan tiestä 300. P aasonen y. m., rah. al. N :o 243:
904: Vuostimojärven kautta Pyhätuntu- Määrärahan osoittamisesta Puutos-
905: rille ........................... 630 salmen los~sin r~akennustöitä varten 646
906: 289. Lahtela y. m., rah. al. N :o 232: 301. Takala y. m., rah. al. N :o 244:
907: Määrärahan osoittamisesta yhdys- Määrärahan osoittamisesta Puutos-
908: tien rakentamista varten Kemijär- salmen lossin rakennustöitä varten 648
909: ven Javarukselta Sodankylän Vuo- 302. Räisänen y. m., rah. al. N :o 245:
910: järveen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 632 Määrära;han osoittamisesta Jänne-
911: 290. Lahtela y. m., rah. al. N :o 233: vinan :siUan rakennustyötä varten 649
912: Määrärahan osoittamisesta .Sallan 303. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 246:
913: - Lampelan-Vuosnajärven-Tuu- Määrärahan osoittamisesta Pelto-
914: tijärven maantien rakentamista salmen sillan rakentamista varten 650
915: varten ......................... 633 304. Salo y. m., rah. al. N :o 247: Mää-
916: rärahan osoittamisesta sillan raken-
917: 291. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 234: tamiseksi Oulujoen yli Utajärven
918: .Määrärahan osoittami,sesta Kitti- aseman lwhdalla ................ 651
919: län Könkäältä Enontekiölle johta- 305. Lohi y. m., rah. al. N:o 248: Mää-
920: van maantien rakennustöiden aloit- rärahan osoittamisesta sillan raken-
921: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635
922: tamiseksi Livonjoen yli Pudasjär-
923: 292. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 235: ven-Ranuan maantiellä . . . . . . . . 653
924: Määrärahan osoittamisesta Pelko- 306. Rytinki, rah. al. N :o 249: Määrä-
925: senniemen - Kairalan - Sodanky- rahan os<Oittam:isesta Livonjoen sil-
926: län maantien rakennustöiden jatk~a lan rakentamista varten . . . . . . . . . 654
927: mi,sta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636 307. Arhama y. m., rah. al. N:o 250:
928: 293. Kaijalainen y. m., nh. al. N :o 236: Määrärahan osoittamisesta sillan
929: Määrärahan osoittamisesta ma~an rakentamiseksi Kaitaansalmen los-
930: tien rakentamista varten :Sodanky- sipaikalle Sotkamon pitäjässä . . . . 655
931: län V,a;alajärveltä Jeesiön kautta 308. Hänninen y. m;, rah. al. N :o 251:
932: Kittilään ...................... 637 Määrära~han osoittamisesta sillan
933: 294. Perho y. m., rah. al. N :o 237: rakentamista varten Romppasen
934: Määrärahan osoittamisesta maan- salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656
935: tien j1a ,sillan rakentamista varten 309. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 252:
936: Askaisten-Merima~skun maantieltä Määrärahan osoittami·sesta sillan
937: Licvons~arelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638 rakentamiseksi Ylimuonion lossin
938: 295. Syrjänen y. m., ra;h. al. N :o 238: tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 57
939: Määrärahan osoittamisesta sillan 310. Colliander m. fl., fin. mot. N :o 253:
940: rakentamista varten Kymijoen yli Angående anvisande av anslag åt
941: Kuusankosken alapuolelle . . . . . . . 639 ,Ångbåtsaktiebolaget Södra Nagu" 658
942: 296. Venho y. m., rah. al. N:o 239: 310. Colliander y. m., rah. ~al. N :o 253:
943: Määrärahan ~osoittamisesta sillan Määrärahan osoittamisesta Ang-
944: rakentamiseksi Kymijoen yli Inke- båtsaktiebolaget Södra N agu mml-
945: roisten lossipaikalle . . . . . . . . . . . . . 641 selle os,akeyhtiölle . . . . . . . . . . . . . . . 659
946: 297. Pohjannoro y. m., rah. al. N :o 240: 311. Österholm m. fl., :liin. mot. N :o 254:
947: Määrär~ahan osoittamisesta sillan Angående anvisande av anslag ·för
948: rakentamista varten Orivirran ylitse hyggande av en kanal genom Ju-
949: v,aaran saaren kautta ........... 642 malviksnäset i Snappertuna k<Om-
950: 298. Takala y. m., rah. al. N :o 241: mun (Laus. Kulkv :lta) . . . . . . . . . . 660
951: Määrärahan oSQittamisesta Talli- 311. Österholm y. m., rah. al. N :o 254:
952: virran sillan rakentamista varten 644 Määrärahan osoittamisesta kanavan
953: 299. Vilhula y. m., rah. al. N:o 242: rakentamiseksi Jumalviksnäset m-
954: Määrärahan osoittamisesta Saari- misen niemen poikki Suappertu-
955: järven pitäjässä olevan Matosalmen nan kunnassa (Laus. Ku1kv :lta) . . 662
956: lossin uusimista ja siihen yhdisty- 312. Jutila y. m., rah. al. N :o 255:
957: vän maantien oikaisua varten . . . . 645 Määrärahan osoittamisesta ~puuta-
958: Sisä:llysluettelo 19!t6. XIX
959:
960: Siv. Siv.
961: varan kuljetusreitin rakentamista 314. Kaasalainen y. m., rah. al. N :o 257:
962: Yarten · Saimaan ja Päijänteen ve- Määrärahan osoittamisesta Vuok-
963: sistöjen välille (Laus. Kulkv :lta) 664 sen laskua varten . . . . . . . . . . . . . . . 669
964: 313. Hirvensalo y. m., rah. al. N :o 256: 815. Lintulahti y. m., rah. al. N:o 258:
965: Määrämhan osoittamisesta Kuo- Määrärahan osoittamisesta Viipu-
966: pion-Iisalmen laivaväylän syven- rm lentokentän rakentamista var-
967: tämistä varten (Lam. Kulkv :lta) 666 ten ........................... 671
968:
969:
970:
971:
972: VI. Talousvaliokunta.
973: Sairaaloita koskevia toivomusaloit- 3. ,lanhonen y. m., toiv. al. N :o 45:
974: teita. Sairaal·an rakentamisesta vai tion va-
975: 1. .]unes y. m., toiv. al. N:o 43: Sai- roilla 'Sotkamoon . . . . . . . . . . . . . . . . 679
976: raalan rakentamisesta Ylitorn~on 4. Arhama y. m., toiv. al. N:o 46: Syn-
977: kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677 nytyslaitoksen aikaansaamisesta Ka-
978: 2. Junes y. m., toiv. al. N :o 44: Sai- jaanin kihJ,akuntaa varten ......... 680
979: rasmajan rakentamisesta Kolariin .. 678
980:
981:
982:
983:
984: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
985: Kunnallislakeja, köyhäinhoitoa, 6. Junes y. m., toiv. al. N :o 47: Esi-
986: vuokra-alueita, kalastusta, aitaus- tyksen antamisesta kunnallisverora-
987: lainsäädäntöä y. m. koskevia laki- ja situksen tasoittamisesta .......... 694
988: toivomusaloitteita. 7. Salo y. m., toiv. al. N :o 48: Esi-
989: tyksen antamisesta kunnallisverola-
990: 1. Ampuja y. m., lak. al. N :o 48: Eh- kien useammasta kunnasta saadun
991: dotukset laeiksi maalaiskuntain kun- liikevoiton verottamista koskevien
992: nallislain 10 ja 10 a § :n, kaupun- säännösten muuttamiseksi ........ 697
993: kien kunnallislain 11 ja 11 a § :n
994: sekä kunnallisiCm vaalilain 12 § :n 8. Marttila y. m., toiv. al. N :o 49: Esi-
995: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685 tyksen antamisesta manttaalikunta-
996: laitoksen kumoamisesta .......... 699
997: 2. Niskanen, lak. al. N:o 49: Ehdotus
998: laiksi maalaiskuntain kunnallishal- 9. Junes y. m., toiv. al. N :o 5~: Ka-
999: l.innosta annetun asetuksen 82 § :n lastuslainsäädännön uudistamisesta 700
1000: 7 kohdan muuttamisesta ......... 687 10. Rapo y. m., toiv. al. N:o 51: Esi-
1001: 3. M. llyömä y. m.~ lak. al. N:o 50: tyksen antamisesta laiksi, jonka mu-
1002: Ehdotus laiksi köyhäinhoitolain kaan kalastusoikeus tulisi maan-
1003: 51 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 689 omistuksesta riippumattomaksi ... 702
1004: 4. Sundström y. m., lak. al. N :o 51: 11. Niskanen, t·oiv. al. N:o 52: Tilus-
1005: Ehdotus laiksi köyhäinhoitolain ten rauhoittamisesta kotieläinten va-
1006: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691 hingonteolta annetun lain muutta-
1007: 5. Mustasilta y. m., lak. al. N :o 52: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704
1008: Ehdotus laiksi vuokra-alueiden lu- 12. Lepistö y. m., toiv. al. N :o 53: Esi-
1009: nastamisesta annetun lain 75 § :n tyksen antamisesta aitauslainsää-
1010: kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692 dännön uudistamisesta ........... 706
1011: XX .Sisiillysluettelo 1936.
1012:
1013: VIII. Sivistysvaliokunta.
1014: Yliopistoa, koululaitosta, oppivelvol- Siv.
1015: lisuutta, museoita y. m. koskevia 5. Cajander y. m., toiv. al. N:o 58:
1016: laki- ja toivomusaloitteita. Tieteellisen tutkimustyön edistämi-
1017: Siv. sestä ........................... 719
1018: 1. Takala, lak. ·al. N :o 53: Ehdotus 6. Cajander y. m., toiv. al. N:o 59:
1019: laiksi kansakoulutoimen järjestys- Korkeakouluopetuksen saattamisesta
1020: muodon perusteista •annetun lain tarkoituksenmukaisemmaksi . . . . . . . 721
1021: 3 §:n muuttamisesta (Laus. Vv:lta) 713 7. Moilanen y. m., toiv. al. N :o 60:
1022: 2. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 55: Teknillisen opiston perusta:misesta
1023: Tutkimuksen toimittamisesta siitä, Viipuriin ....................... 723
1024: missä määrin ruotsinkielisiä oppi- 8. Kannisto y. m., toi v. al. N :o 61:
1025: kouluja ja •seminaareja voitaisiin Kauppaopetuk•sen uudell~n järjestä-
1026: laklmutta:a ta:i yhdistää . . . . . . . . . . 714 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726
1027: 3. Vilhula y. m., toiv. al. N :o 56: 9. Honka y. m., toiv. al. N:o 62: Toi-
1028: Englanninkielen asettamisesta pakol- menpiteistä Turun linnan kunnosta-
1029: liseksi oppiaineeksi oppikouluihin miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 727
1030: ruotsin kielen tilalle . . . . . . . . . . . . 716 10. Brander y. m., toicv. al. N :o 63:
1031: 4. Malkamäki y. m., toiv. al. N:o 57: Toimenpiteistä museoneuvojan vi-
1032: Oppivelvollisuuslain 12 § :n muut- ran perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 729
1033: tami·sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 717
1034:
1035:
1036:
1037:
1038: IX. Maatalousvaliokunta.
1039: Metsä- ja maatalouskouluja, asu- 8. V. Annala y. m., toiv. al. N :o 71:
1040: tusta, kalastusta, järvien ja jokien Riittävän suuren viljamäärän var.as-
1041: perkausta, viljan varastoimista, ka- toimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750
1042: tojen ehkäisemistä y. m. koskevia 9. Rytinki y. m., toi v. al. N :o 72: Esi-
1043: toivomusaloitteita. tyksen antamisesta laiksi asutusra-
1044: hastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 751
1045: 1. Cajander y. m., toiv. al. N :o 64: 10. Niskanen, toiv. al. N :o 73: Maata-
1046: Uusien metsäkoulujen perustami- loustuotteiden hinnan ja menekin
1047: sesta .......................... . 735 vakauttamisesta ................. 752
1048: 2. Soini y. m., toiv. al. N :o 65: Metsä- 11. Takala y. m., toiv. al. N :o 74: Luon-
1049: koulun perustami•sesta Vuojoen met- nonvaarojen torjumisrahaston perus-
1050: säalueelle Eurajoen pitäjässä .... 739 tamisesta katojen seurausten lieven-
1051: 3. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 66: tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 54
1052: Metsäkoulun perustamisesta Itä-8a- 12. Soininen y. m., toiv. al. N:o 75:
1053: voon .......................... . 741 'Selvityksen hankkimisesta punatau-
1054: 4. H orelli y. m., toiv. al. N :o 67: Suo- din ja pernaruton nautakarjalle tuot-
1055: ·lJlenkielis·en metsäkoulun perusta- tamasta tuhosta . . . . . . . . . . . . . . . . . 755
1056: misesta J yväsky Iän lähistölle ..... 743 13. Eskola y. m., toiv. al. N:o 76: Ka-
1057: 5. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 68: Met- lanviljelyslaitoksen perustamisesta
1058: säkoulun perustamisesta Itä-·Suo- Päijänteen vesistön länsipuolelle . . 7iifi
1059: meen .......................... . 744 14. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 77: ·Sel-
1060: 6. Venho y. m., toiv. al. N :o 69: Maa- V·ityksen toimituttamisesta La·ato-
1061: mieskoulun perustamisesta Anjalan kan kalastajain mahdollisuudesta
1062: ·kartanoon . . . . .................. . 746 saada kalastaa Valamon luostarin
1063: 7. Venho y. m., toiv. al. N:o 70: Reit- vesialueelia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 757
1064: kallin puutarhakoulun ottamisesta 15. Vilhttla y. m., toiv. al. N:o 78: Tut-
1065: valtion haltuun ................ . 748 kimuksen toimittamisesta teollisuus-
1066: Sisällysluettelo 1936. XXI
1067:
1068: Siv. Siv.
1069: laitosten jätteistä vesistöjen kala- 18. Nurmesniemi y. m., toiv. al. N:o 81:
1070: kannalle aiheutunaista vahingoista 758 Settijoen perkaustöiden aloittami-
1071: 16. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 79: sesta ............................ 762
1072: Suunnitelman laatimisesta Päijän- 19. U. Hilden m. fl., hemst. mot. N:o 82:
1073: teeseen laskevien vesistöjen veden- Angående ersä ttning a v älgskador å
1074: pinnan järjestämiseksi ........... 759 växande skog . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 763
1075: 17. Junes y. m., toiv. al. N:o 80: Toi- 19. U. Hilden y. m., toiv. al. N :o 82:
1076: menpiteistä Ylit-ornion pitäjässä ole- Hirvien kasvav.alle metsälle ·aiheut-
1077: van Luomajoen perkanekysymyksen tamien vahinkojen korvaamisesta . . 764
1078: selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 761
1079:
1080:
1081:
1082:
1083: X. Työväenasiainvaliokunta.
1084: Työaikaa, työpaikkoja, työsopi- joka velvoittaa valtion ja sen hallin-
1085: musta, työttömyyttä, asunto-oloja, non alaisilla työmailla ottama,an käy-
1086: lapsiavnstusta, merimieslakia y. m. täntöön työehtosopimuslain mukaiset
1087: koskevia laki- ja toivomnsaloitteita. sopimukset .... 0 0 • 0 •• 791
1088: 0 ••••• 0 •••••
1089:
1090:
1091:
1092:
1093: 11. Tur7c7ca y. m., toivo al. N :o 87: Toi-
1094: 1. V. Annala y. m., lak. al. N :o 54: menpiteistä yleisen palkkatason lro-
1095: Ehdotus laiksi kahdeksan tunnin hottamiseksi .................. 793 0 •
1096:
1097:
1098:
1099:
1100: työajasta annetun lain muuttami- 12. V. Annala y. m., toiv. alo N :o 88:
1101: sesta .............. 0 769
1102: ••••••••••••
1103:
1104: Esityksen antamisesta l·aiksi, joka
1105: 2. V. Annala y. m., lak. al. N :o 55: turvaisi työhönsä >harjaantuneelle
1106: Ehdotus laiksi työsopimuslain 14 §:n työntekijälle hänen välttämättömään
1107: muuttamisesta .... o ............. . 771 toimeentuloansa tarvittav.an palkan 797
1108: 3. Sundström y. m., lak. al. N :o 56: 13. Niskanen y. m., toivo al. N:o 89:
1109: Ehdotus laiksi työsopimuslain 14 § :n Työpalkkojen korottamisesta valtion
1110: muuttamisesta .................. . 773 töissä 0 •••••••••••••••••••••••••• 799
1111: 4. Sundström y. m., lak. al. N :o 57: 14. Niskanen, toiv. al. N :o 90: Lain-
1112: Ehdotus laiksi merimiehen työajasta säädännön aika;ansaamisesta .alipalk-
1113: annetun lain muuttamisesta ..... . 774 kauksen ehkäisemiseksi valtion töissä
1114: 5. Lonkainen y. m., lak. al. N :o 58: sekä yksityisten toiminimien met-
1115: Ehdotus laiksi merimieslain 11 § :n sänhakkuu-, -ajo- j.a uittotöissä .... 800
1116: muuttamisesta .................. . 778 15. Niskanen, toiv. al. N:o 91: Esityk-
1117: 6. Lonkainen yo m., lak. al. N :o 59: sen antamisesta maataloustyöväestön
1118: Ehdotus laiksi merimieslain 41 § :n palkkatason korottamisesta ....... . 801
1119: muuttamisesta .................. . 779 16. Tur7c7ca y. m., toiv. al. N :o 92: P·alk-
1120: 7. Toivonen y. m., toiv. al. N:o 83: katarkkailun tehostamisesta metsä-
1121: Esityksen antamisesta laiksi työ- ja uittotöissä ................... . 802
1122: ajasta maataloudessa .... 780
1123: 0 •••••••• t7. Sillanpää y. m., toiv. al. N :o 93:
1124: 8. K. Hilden yo m., toiv. al. N:o 84: Komitean asettamisesta tutkimaan
1125: Esityksen antamisesta työttömyys- kysymystä eläkkeen luontoisen lapsi-
1126: kassalfriksi .. 0 0 786
1127: •••••••••••••••••• avustuksen järjestämisestä vähäva-
1128: 90 Huotari y. m., toiv. al. N :o 85: Toi- raisten äitien lapsille . o ......... . 805
1129: menpiteistä asuntokysymyksen ala11ft 18. Fagerholm y. m., toiv. al. N:o 94:
1130: olevien epäkohtien poistamiseksi .. 789 Salanimi-ilmoitusten kieltämisestä
1131: 10. V. Kilpeläinen y. m., toivo al. N :o työpaikkoja haettavaksi ilmoitet-
1132: 86: Esityksen antamisesta laiksi, taessa 807
1133: XXII Sisä:llysluettelo 193,6.
1134:
1135:
1136: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
1137: Rautateitä, maanteitä, siltoja, sata- Siv.
1138: mia, kanavia, vesistöjen ja jokien 12. Leppälä y. m., toiv. al. N:o 106:
1139: perkauksia y. m. koskevia toivomus- Sui,stamon-Ilomantsin radan raken-
1140: aloitteita. tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829
1141: Siv. 13. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 107: Ke-
1142: 1. vun Frenckell m. fl., hemst. mot. mijärven-T·aivalko.sken ratasuun-
1143: N :o 95: Angående hyggande av en nan ja tältä ratasuunnalta Oulanka-
1144: järnväg :från Kouvola-trakten tili jokil<aaksoon johtavan haararadan
1145: Helsingfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 813 tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 831
1146: 1. von Frenckell y. m., toiv. al. N :o 95: 14. U. Hannula, tQi v. al. N :o 108: TQr-
1147: Rautatien rakentamisesta Kouvolan nionjok<ilaakson radan jatkamisesta
1148: seudulta Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . . 813 johonkin Norjan satamaan ........ 833
1149: 2. .]oukanen y. m., toiv. al. N :o 96: 15. Honka y. m., toiv. ,al. N:o 109: Tie-
1150: Rautatien rakentamisesta Porin- suunnan Turku--Hirvensalo-Korp-
1151: Haapa:mäen rautatieltä Kankaan- poo tutkimisesta Tm·un saaristotien
1152: päästä Suupohjan radalle Kauhajoen rakentamista varten .............. 835
1153: rusemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 814 16. Rantala y. m., toiv. al. N :o 110:
1154: 3. Ala-Kulju y. m., toiv. al. N:o 97: Maantien rakentamisesta Loimaan
1155: Tutkimuksen toimittamisesta rauta- Karhulan kylästä Loimaan kauppa-
1156: tien rakentamiseksi ~Seinäjoelta vaih- laan ............................ 837
1157: toehtoisesti Lapualta Kivijärven ete- 17 . .Jutila y. m., toiv. al. N:o 111:
1158: läpään kautta Suolahden-Haapajär- Maantien rakentamisesta Varkauden
1159: ven radalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817 -Joroisten maantieltä Teem!tssaa-
1160: 4. Vehkaoja, toiv. al. N :o 98: Rauta- ren ja Torasalon kylien kautta Voin-
1161: tien rakentamisesta varatyönä Kau- salmen kylätielle Rantas,almen pi-
1162: pista Kaurajärvellä olevalle hiekka- täjässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838
1163: kankaalle ....................... 818 18. .Jutila y. m., toiv. al. N :o 112:
1164: 5. Kalliokoski y. m., toiv. al. N :o 99: Maantien rakentamisesta M.ikkelin---
1165: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta Heinolan väliseltä maantieltä Kilkin
1166: Saarijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 819 kylän kautta Hirvensalmelle ...... 839
1167: 6. Niskanen y. m., toiv. al. N :o 100:
1168: Tutkimuksen toimittamisesta rauta- 19. Miikki y. m., toiv. al. N :o 113:
1169: tien rakentami>Beksi Haapajärven- M1aantien rrukentamisesta. Ruokolah-
1170: Vaalan suunnalla . . . . . . . . . . . . . . . . 821 den Immolanjärven kylästä Kaitu-
1171: 7. Nurmesniemi y. m., toiv. al. N :o rinpaan, Pohjalankilon, Särkilah-
1172: 101: Rautatien rakent!l!misesta Ha,a- den ja Moinsalmen kylien kautta
1173: Sav·onlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840
1174: pajärveltä Vaalaan .............. 822
1175: 8. Simojoki y. m., toiv. al. N :o 102: :20. Tolonen y. m., toiv. al. N :o 114:
1176: Rautatien rakentamisesta Outokum- Tutkimuksen toimittamisesta Enon-
1177: mun radalta Savon ra.dalle Alapit- kosken pitäjän Hanhivirrasta Ihama-
1178: kän tai Siilinjärven asemalle . . . . . . 823 niemen, Pyyiinsaaren ja Vaaluvir-
1179: 9. Pohjannoro y. m., toiv. ai. N:o 103: ran kautta Heinäveden rautatiepysä-
1180: Matkaselän-'Savonlinnan-Mikkelin kille johtavan maantien rakentami-
1181: ~Heinolan rautatien rakentami- sesta ........................... 841
1182: sesta ........................... 824 21. Soininen y. m., toiv. al. N:o 115:
1183: 10. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 104: Raholan-~Iivonkosken sekä Lipas-
1184: Rautatien rakentamisesta Uuksulta vaaran--Otravaaran tiesuuntien tut-
1185: Salmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825 kimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84)1
1186: 11. Rapo y. m., toiv. al. N :o 105: Rau- 22. Kukkonen y. m., toiv. al. N :o 116:
1187: tatien rakentamisesta 1Suista:mon Tutkimu~sen toimittamisesta maan-
1188: asemalta Saanlahden kautta Korpi- tien rakentamiseksi P·orokylän pysä-
1189: selkään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827 kiltä Kuhmoniemen maantielle .... 844
1190: Sisäilysluettelo 1936. XXIII
1191:
1192: Siv. Siv.
1193: 23. Penttala y. m., to1v. al. N:o 117: D7. Lahtela y. m._, toiv. al. N :o 181:
1194: Maantien rakentamisesta Jalasjär- Maantien rakentamisesta Posiolta
1195: veltä Seinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . 8J5 Lehtolan kautta Kemijärvelle ..... 861
1196: 24. Lohi y. m., toiv. al. N:o 118: .Maan- 38. Kaijalainen y. m., toiv. al. N:o 132:
1197: tien rakentamisesta Haukiputaan Suunnitelman ja kustannusarvion
1198: Onkamon kylästä Kiimingin Lauk- laa tirnisesta Ki ttilän--Nilivaaran---
1199: kajärven kylään ................. 8±6 Kiistalan kylä tien kunnostamista
1200: 25. Salo y. m., toiv. al. N :o 119: Oulun varten maantieksi ................ 862
1201: -Kuusamon maantieltä lähtevän 39. Kaijalainen y. m., t~oiv. al. N:o 133:
1202: Hetekylän maantien jatkamisesta . . 8±7 Kelujärven-Tanhuan-Lokan maan-
1203: 26. Meriläinen y. m., toiv. al. N:o 120: tiesuunnan tutkimisesta .......... 863
1204: Kontiomäen asemalle johtavan Pa,a- 40. Kirra, toiv. al. N:o 134: Toimen-
1205: kinmäen kylätien ottamisesta valtion piteistä Turun-Tampereen valta-
1206: hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848 tiellä Huittisten pitäjässä olevan
1207: :H. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 121: Sammun sillan uusimiseksi . . . . . . 864
1208: Oulun-Pudasjärven ja Iin-Pudas- 41. Alestalo y. m., toi v. al. N :o 135:
1209: järven yhdystiesuunnan tutkimisesta 849 Sillan rakentamisesta Haistilan lau-
1210: 28. Hänninen y. m., toiv. ~al. N:o 122: tan tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865
1211: Kiimingin-Yli-Iin tiesuunnan tut- ±2. Penttala y. m., toiv. al. N :o 136:
1212: kimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850 .Maantiesillan rakentamisesta Kyrön-
1213: 29. Rytinki, toiv. al. N:o 123: .Maan- joen ylitse Munakassa ............ 867
1214: tien rakentamisesta Yli-Iin kunnassa ±3. Takala y. m., toiv. al. N:o 137: Ki-
1215: olev,alta Hirvelän-Kipinän maan- visalmen sillan rakentamisesta . . . . 868
1216: tieltä Pudasjärven Kurenalle ...... 851 44. Nurmesniemi y. m., toiv. al. N :o
1217: 30. Rytinki, toiv. al. N:o 124: .Maan- 138: Sillan rakentamisesta Haapa-
1218: tien rakentamisesta Pudasjärven- järven pitäjässä olev,aan Uittosal-
1219: Ranuan-Kelahaaran maantiestä Tu- meen ........................... 869
1220: hansuon seudulta Pudasjärven--<Sa- 45. Nurmesniemi y. m., toiv. al. N :o
1221: rajärven maantiehen Nuorungan 139: Sillan rakentamisesta Tikkalan
1222: seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 853 salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 870
1223: 31. Rytinki, toiv. al. N :o 125: .Maan- 46. Janhonen y. m., toiv. al. N:o 140:
1224: tien rakentamisesta Pudasjärven Sillan rakentamisesta Kuhmoniemen
1225: kunnantien päästä I~ijokivartta Kel- kunnassa olevan Kuhmonsalmen yli 871
1226: lolammin seudulle . . . . . . . . . . . . . . . 854 47. Salo y. m., toi v. ,al. N :o 141: ~Sillan
1227: 32. Lohi y. m., toiv. al. N :o 126: .Maan- rakentamisesta Otermajärven lassi-
1228: tien rakentamisesta Ranuan-Pudas- paikkaan Vaalan--Puolangan maan-
1229: Jarven tieltä Simojärven pohjois- tiellä ........................... 872
1230: päähän ........................ 855 48. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 142:
1231: 33. Hänninen, toiv. al. N:o 127: Tutki- Piirustusten ja kustannus,arvion laa-
1232: muksen toimittamisesta maantien timisesta Mourusalmen siltaa varten 873
1233: rakentamiseksi Taivalkosken k~irkolta 49. Lohi y. m., toiv. al. N:o 143: Sillan
1234: Poussun-Tyräjärven tiehen ...... 856 rakentamisesta Portimosalmen yli
1235: 34. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 128: Rovaniemen-Rannan maantiellä .. 874
1236: Yliki tkan Mourusalmen-Alaki tkan 50. Junes y. m., toiv. al. N :o 144: Sil-
1237: tien tutkimisesta erämaantienä .... 857 lan rakentamisesta Ylitornion-Ro-
1238: 35. Hänninen y. m., toiv. al. N :o 129: v~aniemen tiellä olevan Ronkurin
1239: Posion Mourujärveltä Rovaniemen lossin kohdalle ....... , . . . . . . . . . . 875
1240: -Kuusamon tiellä olevan Aholaan 51. Junes y. m., toiv. al. N :o 145: Hil-
1241: johtavan maantiesuunnan tutkimi- lan rakentamisesta Liakanjoen yli
1242: sesta ........................... 858 Alavojakkalan --- Paaklmlan maan-
1243: 36. Junes y. m., toiv. ,al. N :o 130: tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 876
1244: Maantien rakentamisesta Alatornion 52. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 146:
1245: Arpelan kylästä Ylitornion Lohijär- Toimenpiteistä Suomenlahden itä-
1246: ven-Muurolan tielle ............ 859 osan satamaolojen parantamiseksi . . 877
1247: XXIV Sisällysluettelo 1936.
1248:
1249: Siv. Siv.
1250: 53. Paasonen y. m., toiv. al. N :o 147: 55. Tolppanen y. m., tJoiv. al. N :o 149:
1251: Tutkimuksen toimittamisesta laiva- Enon pitäjässä olevan Ahvenisen vir-
1252: väylän syventämisestä Varkaudesta ran ja Uimaharjun väylän syventä-
1253: Kuopioon Saimaan kanavan uusia misestä ja leventämisestä . . . . . . . . 883
1254: mittasuhteita vastruavaksi . . . . . . . . . 879 56. Lohi y. m., toiv. al. N:o 150: Toi-
1255: 54. Tukia y. m., toiv. al. N :o 148: Sai- menpiteistä Iijoen parkaarniseksi . . 885
1256: maan ja Kuolimojärven yhdistämi-
1257: sestä kanavalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882
1258:
1259:
1260:
1261:
1262: XIII. Varsinaisen aloiteajan jälkeen valiokuntiin
1263: lähetetyt lakialoitteet
1264: SiY. Siv.
1265: Merenkulun työläistarkastajan vir- Ehdotus l-aiksi merenkulkuhallinnon
1266: kaa ja pakkohuutokaupalla myytä- viroista j.a toimista . . . . . . . . . . . . . . 891
1267: vien kiinteistöjen lunastamista val- 2. Eskola y. m., lak. al. N :o 61: Ehdo-
1268: tiolle koskevia lakialoitteita. tus laiksi p·akkohuutolmupalla myy-
1269: tävien kiinteistöjen lunastamisestJa
1270: l. Lonkainen y. m., lak. al. N :o 60: valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892
1271: •• ••
1272: VALTIOPAIVAT
1273: 19 3 6
1274:
1275: LIITTEET
1276: 1
1277: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1278: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
1279:
1280:
1281:
1282:
1283: HELSINKI 1936
1284: VALTIONEUVOSTON Kl!RJAPAINO
1285: Hallitusmuodon, valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilakien muuttamista,
1286: ldelilainsäädäntöä, Helsingin yliopiston suomalaistamista, kansan-
1287: äänestystä, tasavallan presidentin veto-oikeutta, Suomen kansalais-
1288: oikeuksia y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1289: 1.
1290: 5
1291:
1292: 1,1. - Lak. al. Ii :o 1.
1293:
1294:
1295:
1296:
1297: ' .. 1.
1298: . .,Vilhiula y. m.: Ehdotu.~ låiksi Suomen haUitusmuodon
1299: 14 . §.:n muutt.ami.sesta.
1300:
1301:
1302: E d u s k u n n a ll e:
1303:
1304: .Viitaten ·'VUoden· 1933 valtiopäiville jäte-· kunnan' eheyttämisen nimessä -osoittautunut
1305: tyn lakialoitteen N: o 1 perusteluihin sekä välttämättömyydeksi, ehdotamme •kunnioit-
1306: huomioon ottaen, että viime aikoina on taen,
1307: IJ1ai3SSarnme. kielikysymyksen pikainen jär-
1308: jestäminen ja syntyneiden kieliriitojen ·että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1309: poistaminen kaikessa laajuudessaan kan;sa- ·vatl lakiehdotuksen: ·
1310:
1311:
1312:
1313: Laki
1314: Suomen h&llituamuod.on 14:. § :n o;umttaa:nisesta.
1315:
1316: Eduskunnan päätoksen mukaisesti, joka on ~hty 13 päivänä tammikuuta 1928 anne-
1317: tun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyHä tavalla, muutetaan Suomen hallitus-
1318: muodon 14 ~ näin kuuluvaksi:
1319:
1320: 14 §. Suomen kansala.i.sen oikeus käyttää oikeu-
1321: Suomen kansalliskieli on suomi. dft!Sa.. ja. hallintoviranomaisen luona omassa
1322: Ruotsin kielellä on maan ruotsinkielisep. asiassaa.n äidinkieltään, suomea 1Jai ruotsia,
1323: väestön asumilla seuduilla paikaJliskielen sekä tällä kielellä saada toimituskirjansa on
1324: oikeudet. turvattav•a lailla.
1325:
1326:
1327: Helsingissä syyskuun 16 p:n~ 1936.
1328:
1329: T. H. Vilhula. J. Ta.k:ala.
1330: 6
1331:
1332: l,2. - Lak. al. N :o 2.
1333:
1334:
1335:
1336:
1337: V. A'ilJi.al& y. m.: Ehdotus' laiksi S'l.l,()fl'l,:en hallitusmuo~,
1338: 14 §:n, muuttamisesta.
1339:
1340:
1341: E d u s k u n n a ll e.
1342:
1343: On pidettävä selviönä, että kansainvälis- luonnollisesta lakkaamisesta suomenkielen
1344: ten voimassaolevien periaatteiden ja myös- saadessa sille kuuluvat oikeudet.
1345: kin meillä vakiintuneen, nykyisen kielilain- Hallitusmuodon 14 §:n 3 momentin sään-
1346: kin omaksuman käytännön mukaan kaksi- nös erikielisten väestöjen sivistyksellisten ja
1347: kielisissä maissa ja itsehallintoalueissa on taloudellisten tarpeiden tyydyttämisestä
1348: pyrittävä mahdollisimman paljon välttä- samanlaisten perusteiden mukaan taasen on
1349: mään kaksikielisyyden aiheuttamaa taak- aiheuttanut erilaisia tulkintoja sekä oikeus-
1350: kaa, joka hankaluuksien lisäksi tuottaa mel- oppineiden että lain soveltajain taholta
1351: koisia lisäkustannuksia. Tämän mukai&esti epäonnistuneen sanontansa vuoksi. Kun
1352: on hyväksyttävänä pidettävä pyrkimystä sellainen ei käy laatuun laissa, kaikkein
1353: saattaa pääväestön kieli· vallitSevaan ase- vähiten perustuslaissa, ja kun säännös sitä
1354: maan kielellisen vähemmistön kieleen ver- paitsi kohtuuttomasti sitoo sekä eduskuntaa
1355: rattuna. Niinpä ei tunneta missään maassa, että hallitusta estämällä niitä ottamasta
1356: jossa kielellinen vähemmistö on suhteelli- huomioon kulloinkin kyseessä olevan tar-
1357: sesti niin pieni kuin Suomessa, sellaista peen suuruutta ja sen tyydyttämisen ·mo-
1358: järjestelmää, joka on omaksuttu hallitus- nasti erilaista tarkoituksenmukaisuutta,
1359: muodon 14 §:ssä sen kautta, että siinä olisi säännös poistettava ja sen sijaan mo-
1360: ruotsinkieli on tehty tasavallan · kansallis- menttiin otettava erästä sen osaa, nimittäin
1361: kieleksi. Ruotsinkielinen vähemmistö maas- oppikoulu- ja varsinaista kansansivistystä
1362: samme ei enää ylittäne sitäkään 10 %:n koskeva säännös, joka selvennettäisiin siten,
1363: maaraa, joka voimassaolevassa kielilais- että erikielisen väestön lukumäärä tulisi
1364: samme on säädetty vähimmäksi vaatimuk- ratkaistavaksi näiden tarpeiden tyydyttä-
1365: .!{eksi virka-alueen määräämiseksi kaksikieli- misessä. Ja kun ,saman pykälän 2 momen-
1366: seksi. Hallitusmuodon edellämainitun jär- tin säännös. kansalaisten oikeudesta saada
1367: jestelmän onkin sen vuoksi aika jo väistyä toimituskirja omalla äidinkielellään ei ole
1368: ajanmukaisemman tieltä siten, että ruotsin- nykyisessä kielilaissakaan kirjaimellisesti
1369: kielelle maassamme suodaan paikalliskielen turvattu - sillä yksikielisellä virka-alueella
1370: oikeudet edelläviitattujen kansainvälisten annettu laillisesti pätevä käännös toimitus-
1371: periaatteiden osoittamalla tavalla. kirjasta ei ole sama kuin toimituskirja,
1372: Kansallisen vähemmistön kohtuulliset kie- vaikkakin se {)Il sen veroisena pidettävä -
1373: lelliset oikeudet tulevat siten turvatuiksi olisi syytä muuttaa perustuslakia tässä koh-
1374: loukkaamatta suomalaista kansallistuntoa, den kielilain synnyttämän käytännön mu-
1375: eikä ole liioin vähäksi arvioitava sitä hyö- kaisesti, kun hallitusmuodon mainittu
1376: tyä, joka syntyy pitkällisten:· ja katker:uu.tta kohta jo nyt on kuollut kirjain. Mornentin
1377: puolin ja toisin aiheuttaneiden kieliriitojen loppuosa on tarpeeton.
1378: 1,2. - V. Annala y. m. 7
1379:
1380: Yli 90-prosenttisesti suomenkielisen maan den sen <>man elinvoiman ratkaistavaksi ky-
1381: pääväestön kielen asettaminen ainoaksi symys sen säilymisestä.
1382: kansalliskieleksi on muodostuva suomenkie- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
1383: len pitkällisen kärsimyshistorian päätepis-
1384: teeksi ja samalla kuitenkin suodaan vä- että Eduskunta hyväksyisi seuroa-
1385: hemmistön kielelle riittävä takeet sen häi- van lakiehdotuksen:
1386: riintymättömästii elämästä maassamme, jää-
1387:
1388:
1389: Laki
1390: Suomen hallitusmuodon 14 § :n muuttamisesta.
1391:
1392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty tammikuun 13 päivänä 1928
1393: annetun valtiopäiväjärjestyksen 67 §.:ssä säädetyllä tavalla, muutetaan Suomen halli-
1394: tusmuodon 14 § näin kuuluvaksi:
1395:
1396: 14 §. asiassaan äidinkieltään, suomea tai ruotsia,
1397: Suomen kansalliskieli on suom1. sekä tällä kielellä saada toimituskirjansa
1398: Ruotsinkielellä on maan ruotsinkielisen tahi laillisesti pätevä käännös siitä on tur-
1399: väestön asumilla paikkakunnilla paikallis- vattava lailla.
1400: kielen oikeudet, joista lähemmin säädetään Suomen- ja ruotsinkielisen väestön oppi-
1401: lailla. koulu- ja kansansivistystä koskevia tarpeita
1402: Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeu- tulee valtion tyydyttää väestösuhteen mu-
1403: dessa ja hallintoviranomaisten luona omassa kaisessa määrässä.
1404:
1405:
1406: Helsingissä syyskuun 10 p :nä 1936.
1407:
1408: Vilho Annala. Elias Simoj,oki.
1409: Hilja Riipinen. Kaarlo Sa.lovaai~a.
1410: Yrjö R. Sa.a.rin:en. J. V. Wa.inio.
1411: K. Jussila. Iisakki Nikkola.
1412: Arvi MaJmivaara. Pauli Tuorila.
1413: Bruno A. SaJmiala. K. R. K&res.
1414: :B.. Ala.Jtulju.
1415: 8
1416:
1417: l,a. - Lak. al..N :o 3.
1418:
1419:
1420:
1421:
1422: Niuldmnen y. m.: EhJdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
1423: 7 §:n mu:uttamisesta.
1424:
1425:
1426: l~ d u s k u n n a ll e.
1427:
1428:
1429: Kokemus on osoittanut, että jokaisissa tautunut tarkoituksenmukaiseksi pyrit-
1430: edustajanvaaleissa ·esiintyy sadottain, pää- Hiessä estämään tässä suhteessa esiintyvää
1431: asiassa n. s. pikkupuolueiden listoilla, edus- vallattomuutta, olisi mielestämme sen estä-
1432: tajaehdokkaina henkilöitä, joista jo etukä- miseksi asetettava meilläkin muita rajoi-
1433: teen voi kuka tahansa sanoa, että heillä ei tuksia.
1434: ole mitään mahdollisuutta tulla valituksi. Huomioon ottaen meikäläiset olot ;ja
1435: Tästä huolimatta useat heistä yrittävät yhä edellä kosketelluu epäkohdan ilmenemis-
1436: uudelleen ja uudelleen jokaisissa vaaleissa muodot, pitäisimme sopivampana sellaista
1437: aiheuttaen valtiolle tarpeettomia painatus- rajoitusta, että henkilö, joka oltuaan edus-
1438: kustannuksia ja itselleen kuluja ja haaska- tajaehdokkaana, ei yhdessä vaalipiirissä ole
1439: ten omaa ja yleisön aikaa kokonaan tar- saanut vähintään säädettyä määrää per-
1440: peettomaan ja hyödyttämään vaaliagita- soonallisia ääniä, olisi lähinnä seuraavissa
1441: tioon. Kun sanotuista ehdokkaista osa on vaaleissa kelpaamaton asettumaan edustaja-
1442: lisäksi sellaisia, että heidän nimensä esiin- ehdokkaaksi. Jo tällaisella, verraten lie-
1443: tyminen vaalilistoilla ei mitenkään ole tar- väHä rajoituksella, luulisimme voitavan
1444: peellinen pyrittäessä kohottamaan voimassa meillä saada huomattavaa parannusta ai-
1445: olevan parlamenttaarisen järjestelmän ar- kaan, samalla kun se ei liiaksi rajoittaisi
1446: vokkuutta ja koska vaalilaissa oleva sään- kanslaisten pyrkimystä asettautua edustaja-
1447: nös, jonka mukaan ehdokkaan puolesta kes- ehdokkaaksi. Edellä olevan nojalla ehdo-
1448: kuslautakunnalle jätettävissä anomuspape- tmnme,
1449: reissa tulee olla vähintäin 50 äänioikeute- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1450: tun kansalaisen allekirjoitus, ei ole osoit- van lO!kiehdotuksem:
1451: J,a. - Niukkanen y. m. - 9
1452:
1453:
1454: Laki
1455: va.ltiopä,ivä.järjestY'lmen 7 § :n muuttamisesta.
1456:
1457: Eduskunan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänit tammikuuta 1928 an-
1458: netun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla, lisätään valtiopäiväjär-
1459: jestyksen 7 § :ään, sellaisena kuin se kuuluu laissa 18 päivä:ltä marraskuuta 1930, näin
1460: kuuluva uusi 3 momentti:
1461:
1462: 7 § :n 3 momentti. on ollut edustajaehdokkaana eikä niissä ole
1463: Vaalikelpoinen ei niinikään ole henkilö, jossakin vaalipiirissä saanut vähintään 500
1464: joka lähinnä edellisissä edustajanvaaleissa henkilökohtaista ääntä .
1465:
1466:
1467: .lh~lsingissä 11 päivänä syyskunta 1936.
1468:
1469: Juho Niukkanen. lt. A. Lohi.
1470: Juh111Di Leppälä.. S. Salo.
1471: E. M. Ta.rkka.nen. T. A. Janhonen.
1472:
1473:
1474:
1475:
1476: 2
1477: 10
1478:
1479: 1,4. - Lak. at 1f :o 4.
1480:
1481:
1482:
1483:
1484: Ampuja. y. m.: Ehdotus laik.~i valtiopäiväjärjestyksen 7 ja
1485: J3 §:n muuttamisesta.
1486:
1487:
1488:
1489: E d u s k u n n a ll e.
1490:
1491: ,Niiden lakien joukossa, joita henkilö- pyrittiin turvaama.an kansalaisten perusoi-
1492: kdhtaisen vapauden sortamiseksi voidaan keudet. Suomen kansalaiset ovat yhden-
1493: väärinkäyttää, ovat ne vaarallisimmat, jotka vertaiset lain edessä ja kansalaisoikeus on
1494: tarkoittavat itse valtiomuotoa sekä lait val- jokaisella, joka Qn suomalaisista vanhem-
1495: tiorikoksia vastaan.'' Näin kirjoitti lä- mista syntynyt, säädetään 4 ja 5 §:ssä. Val-
1496: hes sata vuotta sitt.en se mies, jonka aja- tiovalta Suomessa kunluu kansalLe, jota
1497: tuksilla ja toiminnalla on niin merkittävä edustaa valtiopäiville kokoontunut edUB-
1498: sijansa maamme· kansanvaltaisen valtiojär- kunta, kuuiuu 2 §, joka siis lmrostaa koko
1499: jestyksen luomisessa, Juhana Vilhelm Snell- kansan määräämisvaltaa ja. kansalaisten yh-
1500: man, jatkaen: , Tosin val1ankumoukselliset denvertaisuutta valtion hallinnassa. Ain:a-
1501: opit saattavat johtaa tekoihin, dkä valtio ka:an poliittisten mielipiteiden vuoksi ei ole
1502: siis voi suvaita julkisia kapinaan houkut- tarkoitettu toisia kansalaisia saatettavaksi
1503: teluja ja valtiomuodon kumoamiskehoituk- toisia alempiarvoiseen asemaan. Hy;vämai-
1504: sia. Mutta kun laki määrää valtiorikok- neisina on pidetty kaikkia kansalaisia niitä
1505: sena rangaistavaksi myöskin sellaiset Y'ksi- lukuunottamatta, jotka ,on rilwksesta tuo-
1506: tyisessä keskustelussa lausutut sanat, jotka mittu kansalaisluottamuksensa menettä-
1507: vain todistavat, että puhuja on tyytymätön neiksi ", kuitenkin vain ,niin kauan kuin
1508: tQiseen tai toiseen seikkaan vallitsevassa yh- tuota seuraamusta kestää" (K J. Ståhl-
1509: rteiskuntajärjestyksessä, tJivät suinkaan si- berg: Suomen hallinto-1oikeus, 1934). Tässä
1510: sällä mitään hämmennysaiktJita tai kehoita ei siis ole puhettakaan ,siitä, että kansalais-
1511: toisia niihin, niin silloin lainsäädäntö on oikeuksia saatettaisiin rajoittaa senjälkeen,
1512: avannut siveellisell€ turmtJlukselle, yksityis- kun tuo seuraamus on päättynyt.
1513: ten kostonhimolle, urkinnaUe, salaisille ilmi- Näistäkin periaatteista on viime vuosina
1514: annoille ja :väärälle todistukselle ovet selko- luovuttu, kaikkein arveluttavirumin siinä
1515: sen selälleen, mistä taas yltJinen epä:luotta- lainsäädännössä, joka valtiopäiväjärjestystä
1516: mus kansalaisten kesken ja tyy;tymättömyy- muuttaen on rajoittanut kansalaist{m va-
1517: d€n salanurilla hallitusta vastaan välttä- pautta ja yhdenvertaisnutta edustajainsa
1518: mättä on seurauksena.'' valitsemises.'*l. Suomen kansan ·eduskuntaan.
1519: Tfulsä on ohje, joka itsenäisen Suomen ,J.o silloin kun tähän lainsäädäntöön vie-
1520: perustuslakia luotaessa otettiin huomioon, nyt voliittinen kehityssuunta monenlaisilla
1521: mutta josta viime vuosien lainsäädännöllä rik;()lksilla aina murhia myöten ja kokoomus-
1522: yhä enemmän on alettu luopua, ja niin on- puolueen toivomusaloitteella vuonna 1930
1523: kin kehitys kulkemassa sitä peloittavaa ti- oli pantu alulle, lausui eräs porvarillinen
1524: laa kohden, jota yllä kuvataan. Kun hal- ruotsalainen edustaja vastalauseessa:an pe-
1525: litusmuoto vuonna 19'19 · säädettiin; siinä rustuslakivaliakunnan tätä lainsäädäntöä
1526: 1,4. - Ampuja y. m. 11
1527:
1528: puoltavaan mietintöön 5. XI. 1930 seuraa- perusteita, joilla puheenaolevaa lainsäädän-
1529: vaa: ,Pitäisi tehdä selrväksi, etteivät tässä töä silloin perusteltiin, ei enää ole olemassa .
1530: .tapauksessa ratkaisua ole määränneet oikeu- Sillä niin sa.nottujen kommunistien vangit-
1531: delliset perusteet ja ~ialliset näkökohdat, semiset ovat suuresti vähentyneet, samoin
1532: vaan puhtaasti poliittiset perusteet." Ja heidän lukunsa maamme vankiloissa, joten
1533: sama edustaja huomautti edel1een, että mistään kommunisminvaarasta ei enää voi
1534: näistä laeista ,tulee enemmän .tai vähem- puhua kukaan muu kuin se, joka aikaan-
1535: män valitettava kasvannainen lainsäädän- saatua poikkeuslainsäädäntöä haluaa käyt-
1536: töömme, kasvannainen, jota me kerran ehkä tää muitakin kuin kommunisteja, kaikkia
1537: saamme hävetä.'' Tämä saatiinkin havaita poliittisia vastustajiaan vastaan. Mutta to-
1538: jo vuonna 1934, joUoin puheenaolevaa lain- dellinen vaara sitävastoin uhkaa maatamme
1539: säädäntöä ryhdyttiin hallituksen toimesta ja sen kansanvaltaista valtiojärjestystä tyk·
1540: uudistamaan. Tällöin päädyttiin lakeihin, känään päinvastaiselta, nimittäin aarim-
1541: jotka riistävät kansalaisilta heidän vaali- mäisen oikeiston taholta, ja rtä.tä vaaraa
1542: kelpoisuutensa vielä kuudeksi vuodeksi sen vastaan olisi nyt kaikki rakentavat voimat
1543: jälkeen kuin rangaistusseuraamus on päät- koottava koko työtätekevän kansamme yh-
1544: tynyt ja joiden mukaan pelkkä syytteeseen- teisen onnen puo.1esta.
1545: pano saattaa riistää vaalikelpoisuuden. Me emme tässä halua puuttua tapaan.
1546: Syystä lausuikin tämän johdosta eräs toi- jolla useat rikoslain valtio- ja maanpetOs-
1547: nen porvarillinen ruotsalainen edustaja, lukujen pykälistä ovat omiaan viemään ke-
1548: että täten periaatteellisesti riistetään kan- hitystä maassamme siihen suuntaan, joota
1549: salaisilta oikeussuoja ja tehdään heidät Snellman valtio-opissaan vai'Oittaa. Rajoi-
1550: riippuvaisiksi hallinnollisesta mielivallasta. tumme tässä vain puolustamaan kansalais~
1551: Kun taas oli kysymys edustajain syyttee- ten perustuslaillisia vaalioikeuksia, jotka
1552: seenpanon tai vangitsemisen oikeudesta muodootwvat ka~nsanvaltaisen valtiojil,rjes-
1553: heidän valtiopäivillä lausumiensa mielipi- tyksen perustan. Näiden Dikeuksien tur-
1554: teiden takia määrätyissä tapauksissa pel- vaamiseksi olisi ennenkaikkea poistettava
1555: källä enemmistöpäätöksellä, katsoi itse edus- valtiopäiväjärjestyksen 7 § :stä ne vuonna
1556: kunnan oikeusasiamies välttämättömäksi 1>934 hyväksytyt kohdat, jotka säätävät vaa-
1557: huomauttaa, että kaikkien kansanvaltaisten likelpoisuuden menetyksen vielä kuudeksi
1558: maiden lainsäädäntö tähän vaatii määrä- vuodeksi sen jälkeen, kun rangaistusseuraa-
1559: enemmistön ja että rikoslain valtio- ja mns valtio- tai maanpetostuomiosta on päät-
1560: maanpetoslukujen käytti:iminen tässä on ar- tynyt, ja pelkästä syytteen nostamisesta
1561: veluttava:a. samoista rikoksista. Mutta kun valtiopäivä-
1562: Nyt kun on suureksi osa:ksi sivuutettu se järjestyksen 6 § : n 2 momen tin 6 .kohdan
1563: taloudellinen kriisi, joka antoi alkuperäi- ja 7 §: n 1 momentin mukaan muutenkin
1564: sen sysäyksen ylläkuvattuun poikkeuslain- menettää vaalikelpoisuut>ensa ,se, joka on
1565: säädäntöön, ja kun nyt vuosien kuluttua tuomittu menettämään vaalioikeutensa tai
1566: tämän lainsäädännön alullepanosta voita- olemaan kansalaisluottamusta vailla", tulee
1567: nee tyynemmin mielin tarkastella sen ole- valtiopäiväjärjestyksen 7 §: n koko 2 mo-
1568: musta, pitäisi lopultakin olla aika ruveta mentti saman asian kertaamiseksi ja ,siis
1569: oikomaan sen virheellisyyksiä., jotka soti- tarpeettomaksi.
1570: vat hallitusmuotomme perustavia ajatu.k.sift Toiseksi tulisi kysymykseen valtiopäivä-
1571: ja henkeä vastaan. Tähän pitäisi olla sitä- järjestyksen 13 § :ään vuonna 1934 tehdyn
1572: kin suurempi syy, kun niitä poliittisiackaan lisäyksen poistaminen, lisäyksen, joka an-
1573: 12 J,+. - Valtiopäiväjärjestyksen 7 ja 13 §:u muuttaminen.
1574:
1575: taa oikeuden edustajan syytteeseenpanoon Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
1576: tai ·vangitsemiseen hänen valtiopäivillä lau-
1577: sumiensa mielipiteiden takia ·pelkän enem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1578: mistöpäätöksen nojalla, milloin kysymyk- van lakiehdotuksen:
1579: sessä on valtio- tai maanpetosrikkomus.
1580:
1581:
1582:
1583: Laki
1584: valtiopäiväjärjestyksen. 7 ja 13 § :n muuttamisesta.
1585:
1586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä .tamikuuta 192'8 anne-
1587: tun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan sanotun valtiopäi
1588: väjärjestyksen 7 ja 13 §, sellaisina kuin ;ne ovat 25 päivänä toukokuuta 1934 annetussa
1589: laissa, näin kuuluviksi:
1590:
1591: 7 §. valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden
1592: Vaalikelpoinen edustajaksi on, asuinpaik- taikka muun asian käsittelyssä noudatti1-
1593: kaan katsomatta, jokainen, joka on vaali- mansa menettelyn tähden, jollei eduskunta
1594: oikeutettu. päätöksellä, jota vähintään viisi kuudes-
1595: 13 §. osaa annetuista äänistä on äänestyksessä
1596: Edustajaa älköön syytteeseen pantako äl- kannattanut, ole siihen suootunut.
1597: köönkä häneltä vapautta riistettäkö hä:nen
1598:
1599:
1600: Helsingissä syyskuun 16 p :nä 1936 .
1601:
1602: .M:. Ampuja. Jussi Lonkainen.
1603: Mauri Ryömä. K. H. Wiik.
1604: Otto Toivonen.
1605: 13
1606:
1607: 1,5. - Lak. a.l. N :o 5.
1608:
1609:
1610:
1611:
1612: Vilbu.Ia y. m.: Ehdotm laiksi valt-iopäiväjärjestyksen
1613: 88 §:n muuttamisesta.
1614:
1615:
1616: B d u s k u n n a ll e.
1617:
1618: Vuoden 1935 V'altiopäiville jätettiin laki- olemassa. Näihin perusteluihin viitaten
1619: aloite N :o 4 valtiopäiväjärjestyksen 88 § :n ehdotamme kunnioittaen,
1620: muuttamiseksi. Tämän aloitteen eduskunta
1621: kuitenkin hylkäsi; Ne syyt, jotka aloitteen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1622: perusteluissa mainitaan vaativan kyseeili- van lakiehdotuksen:
1623: sen pykälän muuttamista, ovat edelleenkin
1624:
1625:
1626:
1627: Laki
1628: valtiopäiväjärjestyksen 88 § :n muuttamisesta.
1629:
1630: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928 an-
1631: netun valtiopäiväjärjes·tyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan sanotun val-
1632: tiopäiväjärjestyksen 88 § näin kuuluvaksi:
1633:
1634: 88 ·§. Keskustelussa olkoon edustajalla oikeus
1635: Asian käsittelyssä valtiopäivillä käytettä- kuitenkin käyttää myös ruotsin kieltä.
1636: köon suomen kieltä.
1637:
1638:
1639: Helsingissä syyskuun 15 p :nä 1936.
1640:
1641: T. N. Vilhula. J. Takala.
1642: 14
1643:
1644: 1,6. - Lak. al. N :o 6.
1645:
1646:
1647:
1648:
1649: Kivioja y. m.: Ehdotus laiksi edu.~tajanvaaleista annetun
1650: lain muuttamisesta.
1651:
1652:
1653: J<} d u s k u n n a ll e.
1654:
1655:
1656: Viime edustajanvaaleissa kokeiltiin en- kesän työaikana täyttämään tuon kansalais-
1657: simmäistä kertaa uutta nopeampaa äänten velvollisuutensa, mihin saloseudun asuk-
1658: laskemismenetelmää ja huomattiin, että kaalta voi kulua kokonainen päivä. Niillä
1659: muista vaalipiireistä keskuslautakuntiin kerroilla, kun valitsijamiesvaalit sattuisivat
1660: hiljoilleen saapuvat otteilla äänestäneiden samoiksi päiviksi, voitaisiin esim. käyttää
1661: vaaliliput pahasti hidastuttavat tuloksen erivärisiä, samaan uurnaan pantavia lip"
1662: lopullista määräämistä. Asia olisi autettu, puja ja niin ei tarvitsisi vaivata äänestäjiä
1663: jos vaalilakiin (§ 47 ja § 50) tehtäisiin moneen kertaan. Vaalimenot kunnilla ja
1664: sellainen muutos, että otteella äänestäjä valtiolla vähenisivät myös siinä tapauk-
1665: äänestää aivan samoin kuin äänestyspaikan sessa.
1666: vakinaiset äänestäjät. Tällaista oikeutta Vaalilain yhtenä periaatteena on saada
1667: ovat aina varsin monet otteella äänestäjät äänestys niin yksinkertaiseksi kuin mahdol-
1668: pyytäneet vaalilautakunnilta ja se tekisi lista. Nykyiset määräpäivät sekoittavat pa-
1669: heidän äänestyksensä mutkattomammaksi.' hasti ainakin rahvaan äänestäjiä. Jo viinie
1670: Otteet vastaava't suurin piirtein toisiaan, heinäkuussa moni yritti turhaan äänestys-
1671: joten mikään vaalipiiri ei varmaankaan paikalle siellä, missä kevättalvella 1936 oli
1672: kärsisi tästä muutoksesta, varsinkin kun hengillekir;joitettu, vaikka silloin oli pidet-
1673: samalla ehdotetaan, että vaalit tapa:htuisi- tävä kiinni v:n 1935 henkikirjoituksesta.
1674: vat tammikuussa, jolloin äänestäjät ovat Mutta nyt joulukuun 4 p:nä kunnallisissa
1675: yleisemmin kotonaan kuin heinäkuun vaaleissa äänestetään siel'lä, missä äänes-
1676: alussa. Viime mainitusta aiheutuisi muu- täjä 1936 tuli hengillekirjoitetuksi, tammi-
1677: toksia vaalilain 7, 9, 10, 17 ja 38 §:iin. kuun 15 ja 16 p:nä taas äänestetään v:n
1678: Tämän muutoksen puolesta puhuu ennen- 1935 henkikirjoituksen mukaan, kuten
1679: kaikkea se, että silloin· eduskunta voisi viime kesänäkin. Ei ole ihme, vaikka sil-
1680: kokoontua säännönmukaisena alkamisaika- loin moni tuskittelee vaalilautakunnalle:
1681: naan helmikuun 1 p:nä tarvitsematta joka ,Kummallisia metkuja, joulukuussa löy-
1682: vaalivuosi poiketa normaalisesta kokoontu- sitte minun nimeni, nyt ette löydä.'' Eh-
1683: misajasta. Joulukuussa suoritetut kunnal- dottamamme muutos poistaisi tuon sekaan-
1684: lisvaalit ja kansanäänestys kieltolaista ja tumisvaaran.
1685: tammikuussa suoritetut valitsijamie.waalit Vaalilain 35 ~ :ssä säädetty otsakirjoitus
1686: osoittavat ehdotetun uuden edustajanvaalin merkittiin esim. viime vaaleissa Turun ja
1687: ajan erittäin sopivaksi. Silloin ovat järv'et Oulun läänien eteläisissä vaalipiireissä -~
1688: jäässä, kulkuyhteydet parempia ja ennen toisin kuin kaikissa muissa - vaaliliiton
1689: kaikkea ainakin pääelinkeinomme väestö kehyksen sisälle. Siten muodostui ansa
1690: joutaa talvella paremmin kuin kiireisenä niille heikkonäköisille äänestäjille, jotka
1691: 1,6. - Kivioja y. m. 15
1692:
1693: tarkoittivat äänestää vaaliliiton oikeassa kissa vaalipiireissä otsakirjoitus pantavaksi
1694: yläkulmassa olevaa ehdokaslistaa. Viime kehyksen päälle.
1695: vaaleissakin. sadat äänestä:jät eksyivät vetä- Näin ollen ehdotamme,
1696: mään piirunsa liian korkealle paksun ke- · että ,Edusku1tita, hiyvähyisi ·seuroo-
1697: hysviivan kulmaan. Olisi määrättävä kai- ·van lakiehdotuksen:
1698:
1699:
1700:
1701:
1702: Laki
1703: edustaijem.va.aJeista. annetun la.i!n muuttamisesta.
1704:
1705: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tammikuun 31 p:nä 1935 edustajan-
1706: vaaleista annetun lain 7, 9, 10, 17, 35, 38, 47 ja 50 § näin kuuluviksi:
1707:
1708: 7 ~- 10 r§.
1709: V aaliluettelon pohjaksi tulee asianomai- Saapuneet asiakirjat esitellään vaalilau-
1710: sen henkikirjoittajan elokuun kuluessa takunnassa lokakuun 1 päivänä kello kah-
1711: sma vuonna, jona kolmivuotisaika viime dentoista jälkeen.
1712: edustajanvaaleista .lukien päättyy, vaali- .Jos asiakirja •sisältää vaatimuksen, että
1713: lautakunnalle toimittaa, maalla kylittäin joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistet-
1714: ja talonnumeroittain, kaupungissa kaupun- tava, lähettäköön lautakunta samana päi-
1715: ginosittain ja korttelittain sekä kauppa- vänä hänelle siitä tiedon, ilmoittaen, että
1716: lassa henkikirjan osoittamassa järjestyk- hänellä on tilaisuus osoitetussa paikassa
1717: sessä tehty luettelo kaikista saman vuoden ottaa selko asiakirjasta ja viimeistään sa-
1718: henkikirjan mukaan äänestysalueella asu- man kuun 16 p:nä ennen kello kahtatoista
1719: vista henkilöistä, jotka tulevan vuoden al- lautakunnalle antaa kirjallinen selitys.
1720: kaessa täyttävät neljäkolmatta vuotta. Sellainen tiedonanto jätetään vastaan-
1721: (2, 3 ja 4 mom. kuten voimassaolevassa ottajan osoitteella varustettuna lähimpään
1722: laissa.) postitoimistoon; kuitenkin on lautakun-
1723: 9 §. nalla valta toimittaa se hänelle muullakin
1724: Vaaliluettelon pitää syyskuun 15 p:stä tavoin. .Jos hänen asuinpaikkaansa ei tun-
1725: alkaen saman kuun loppuun olla asianmu- neta, on tiedonanto julkipantava, niin kuin
1726: kaisen valvonnan alaisena tarkastusta var- laissa. julkisista kuulutuksista sanotaan.
1727: ten nähtävänä äänestysalueella paikassa, Kaavakkeita sellaisiin ilmoituksiin han-
1728: josta tieto on annettava siinä järjestyk- kitaan vaalilautakunnille valtioneuvoston
1729: sessä, kuin asianomaisen kunnan kunnalli- toim~ta.
1730: sista kuulutuksista on määrätty. 17 § .
1731: •Jos joku arvelee, että hänet oikeudetto- Seuraavana vuonna sen jälkeen, kuin 15
1732: masti on jätetty pois vaaliluettelosta tai ja 16 § :ssä mainitut uudet vaalit on toi-
1733: joku muu oikeudettomasti siihen otettu, ja mitettu, tulee henkikirjoittajan elokuun ku-
1734: jos hän tahtoo pyytää oikaisua, antakoon luessa laatia ja vaalilautakunnalle lähettää
1735: kirjallisen oikaisuvaatimuksensa lokakuun 7 §:ssä mainitut luettelot ja lisäluettelot.
1736: 1 p:nä ennen kello kahtatoista vaalilauta-
1737: kunnalle taikka sitä aikaisemmin lautakun- 35 ~-
1738: nan puheenjohtajalle. (Kuten voi•massaolevassa laissa.)
1739: 16 1,6. - Edustajanvaaleista annetun lain muuttaminen.
1740:
1741: Otsakirjoitus merkitään vaaliliittokehyk- niiden henkilöiden lukumäärä, jotka .vaan-
1742: sen pääll{l. luetteloon ja pöytäkirjaan tehtyjen merkin-
1743: 38 '§. töjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä-
1744: Tätnmikuun 15 p:nä sinä vuonna, jona neet.
1745: kolmisvuotisaika lähinnä edellisistä edusta- Sitten vaaliliput avataan ja tarkastetaan
1746: janvaaleista lukien päättyy, alkaa Yaalitoi- lautakunnan kaikkien jäsenten läsnäollessa.
1747: mitus kussakin äänestysaineessa kello yh- Ne vaaliliput, joista puuttuu leima tai
1748: deksän sekä jatkuu kello kahteenkymme- jotka 56 §:n mukaan muutoin on katsot-
1749: neen ja seuraavana päivänä niin ikään tava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmäksi.
1750: kello yhdeksästä kello kahteenkymmeneen, Jälelläolevat liput järjestetään siten, että
1751: kumpaisenakin päivänä keskeytyen enin- eri ryhmään pannaan kunkin ehdokaslistan
1752: tään kahden tunnin väliajaksi vaalilauta- hyväksi annetut liput sekä ne liput, joihin
1753: kunnan määräyksen mukaan. valitsija 46 §:n 2 momentin mukaan on
1754: (2 mom. kuten voimassaolevassa laissa.) itse kirjoittanut ehdokkaansa nimen. Sen-
1755: jälkeen vaaliliput, ryhmitettyinä siten, kuin
1756: 47 §. edellä on sanottu, pannaan kestävään pääl-
1757: Valitsijan sallittakoon käyttää aamOI- lykseen, jonka vähintään kolme vaalilauta-
1758: keuttaan muussakin äänestysaineessa kuin kunnan jäsentä sinetillään huolellisesti sul-
1759: siinä, jonka vaaliluetteloon hän on mer- kee, ja päällykseen kirjoitetaan vaalipiirin
1760: kitty, jos hän antaa sitä tarkoitusta var- keskuslautakunnan osoite sekä merkintä lä-
1761: ten saamansa otteen sanotusta vaaliluette- hetyksen sisällyksestä.
1762: losta. Hän äänestäköön samoin kuin vaki- Vaalilippuja laskiessaan ja järjestäes-
1763: naiset äänestäjät siinä äänestysalueessa, sään tulee vaalilautakunnan tarkoin nou-
1764: jOssa hän äänioikeuttaan käyttää. dattaa oikeusministeriön antamia ohjeita;
1765: ja ovat vaaliliittojen asiamiehet taikka hei-
1766: 50 §. dän kunkin jokaista vaalilautakuntaa var-
1767: Niin pian kuin äänestys on päättynyt, ten erikseen kirjallisesti valtuuttamansa
1768: otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja las- henkilö oikeutetut olemaan tässä tilaisuu-
1769: ketaan ne avaamatta. Samaten la.."lketaan dessa saapuvilla.
1770:
1771:
1772: Helsingissä syyskuun 10 p :nä 19'36.
1773:
1774: VUho B. Kivioja. Albin Asikainen. Heikki Soininen.
1775: 1,7. - Lak. al. N:o 7.
1776:
1777:
1778:
1779:
1780: Kuusisto y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista annetun
1781: lain 1 §:n muuttamisesta.
1782:
1783:
1784: E d u s )>: u n n a ll e.
1785:
1786: Uudenmaan läänin vaalipiiri on noin siitä, että maaseudun edustajisto, joka ny-
1787: kaksi kertaa niin suuri kuin toiset maamme kyäänkin on harvalukuinen, vähenee ny-
1788: suurimmat vaalipiirit. Sen väkiluku oli v. kyisestään jatkuvasti eikä ole mahdotonta,
1789: 1934 544,402 henkeä, joista enemmän kuin että se ennen pitkää on olematon. Sanomat-
1790: puolet asui Helsingissä ja vajaa toinen takin lienee selvää, etteivät helsinkiläiset
1791: puoli maaseutukaupungeissa, kauppaloissa taasen tunne maaseudun oloja ja tarpeita
1792: ja varsinaisella maaseudulla. Vertaillessa siinä määrin kuin maaseudulla asuvat itse
1793: läänien asukaslukua yleensä, niin ainoastaan niitä tuntevat.
1794: Viipurin, Hämeen ja Vaasan läänien väki- Käsityksemme muka,an maamme pääkau-
1795: luku on suurempi kuin Uudenmaan. Näistä punki muussakin suhteessa muodostaa oman
1796: kuitenkin ovat Viipurin ja Hämeen läänit luonnollisen vaalipiirin, ja maaseutu, mihin
1797: jaetut kahteen ja Vaasan lääni kolmeen jaon jälkeenkin jäisi vielä neljä kaupunkia
1798: vaalipiiriin. Lukuunottamatta Mikkelin lää- ja lukuisia kauppaloita, taasen omansa.
1799: niä, jonka asukasluku on vain noin 200,000 Pääkaupungin suuruus ja se tosiasia, että se
1800: henkeä, ovat kaikki muut läänit jaetut kah- suurin piirtein katsoen elää omaa elä-
1801: teen tai kolmeen vaalipiiriin ja saatu koke- määnsä, maaseudusta ja sen tarpeista vä-
1802: mus on osoittanut, että niiden jako oli oi- littämättä, antaa mielestämme perustellun
1803: keaan osunut toimenpide. aiheen toteuttaa Uudenmaan läänin jako
1804: Nykyisessä eduskunnassa on Uusimaa kahteen vaalipiiriin.
1805: edustettuna 26 edustajalla, mutta' seuraa- Yllämainituil'la perusteilla ehdotamme
1806: vissa vaaleissa se on oikeutettu 29-30 kunnioittaen,
1807: edustajasijaan. Ottamalla huomioon, että
1808: pääkaupungin väkiluku lisääntyy jokaisena että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1809: vaalikautena n. 20,000 asukkaalla, seuraa van lakiehdotuksen:
1810:
1811:
1812: Laki
1813: edustajanv,aaleista ~ann,etun lain 1 § :n muuttamisesta.
1814:
1815: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajanvaaleista 31 päivänä tam-
1816: mikuuta 1935 annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
1817:
1818: 1 §. 1. Helsingin vaalipiiri, joka käsittää
1819: Edustajain valitsemista varten valtiopäi- Helsingin kaupungin;
1820: ville on Suomi jaettu seuraaviin vaalipii- 2. Uudenmaan läänin vaalipiiri, joka
1821: reihin: käsittää muun osan Uudenmaan lääniä.
1822: 3
1823: 18 I, 7. - Edustajanvaaleista annetun lain 1 § :n muuttaminen.
1824:
1825: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, vaksi siihen vaalipiiriin, johon sen ympä-
1826: 15 ja 16 kohta kuin voimassaolevassa laissa. rillä oleva maaseutukin.
1827: 17. Lapin vaalipiiri, joka käsittää La- En~inmainituissa kuudessatoista j. n. e.
1828: pin ja Petsamon kihlakunnat. kuin voimassaolevassa laissa.
1829: Kaupunki ja kauppala luetaan kuulu-
1830:
1831:
1832: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
1833:
1834: Aug. Kuusisto. Aug. Syrjänen.
1835: 19
1836:
1837: I,s. - Lak:. al. N :o 8.
1838:
1839:
1840:
1841:
1842: J. Annala y. m.: Ehdotukset "laeiksi Helsingin yliopiston
1843: järjestysmuodon perusteista annetun lain ja sanotun
1844: lain voima.anpanosta annetun lain mu1tttamisesta.
1845:
1846:
1847: E d u s k u n n a ll e.
1848:
1849: Voimassaoleva vuoden 1923 laki Helsin- tosiasialle, että tämä maa on ratkaisevasti
1850: gin yliopiston järjestysmuodon perusteista suomalaisenemmistöinen, joten suomalai-
1851: teki valtionyliopistostamme kaksikielisen. sella kansalla pitää olla täysin omakielinen
1852: Suomessa ei sellainen yliopiston ka;ksikieli- yliopisto. Sitii;paitsi tämä maa on ainoa
1853: syys ole kuitenkaan osoittautunut elinkel- koko maailmassa, jossa huolehditaan suoma-
1854: poiseksi. Senkään jälkeen kun vuoden 1923 laisen kulttuurin kehittämisestä. Meidän
1855: yliopistolaki saatiin vuonna 1929 täydelli- velvollisuutemme on niin tehdä, mutta
1856: sesti toteutetuksi, eivät suomenkieliset yli- Suomi on niin pieni ja köyhä maa, että sen
1857: oppilaat saaneet kaikkea välttämättömintä- mahdollisuudet ovat sangen rajoitetut m. m.
1858: kään opetustaan omalla äidinkielellään. korkeimman opillisen sivistyksen kehittämi-
1859: Tämän :lisäksi aiheutti kaksikielisyys ·paljon sessä aineelliseen apuun nähden. Se aineel-
1860: huomattavia :hankauksia sekä yliopiston linen tuki, jonka ;valtio voi anma korkeim-
1861: omassa keskuudessa että sen ulkopuol·ella. malle opilliselle sivistykselle, tarvitaan sen-
1862: Näinollen oli luonnollista, että vuoden 1923 vuoksi kipeästi juuri suomenkielisen yli-
1863: yliopistolakia vastaan syntyi :hyvin pian opisto-opetuksen ylläpitämiseen ja kehittä-
1864: voimakasta tyytymättömyyttä. Jo monien miseen. Suomen valtio huolehtisi huonosti
1865: vuosien aikana on yleinen mielipide sekä historiallisesta erikoistehtävästään, suoma-
1866: suomalaisten ylioppilaitten että koko suoma- laisen kulttuurin kehittämisestä, jos käyt-
1867: laisen kansan keskuudessa a1kanut yhä vä- täisi jatkuvasti vähät varansa niin epätar-
1868: kevämmin vaatia ainoan valtionyliopis- koituksenmukaisesti kuin nykyisen yliopis-
1869: tomme muuttamista täydellisesti suomenkie- tolain voimassa,o·loaikana on tapahtunut. ,
1870: liseksi. Eduskunnassakin on tätä ftsiaa jo Maamme peräti vähälukuinen ruotsinkieli-
1871: usooan otteeseen ja ajoittain hyvinkin voi- nen väestö on saan11t suhteettoman suuren
1872: makkaasti ajettu. Toistaiseksi o;vat kuiten- hyödyn niistä varoista, joi,ta valtio on yli-
1873: kin kaikki yritykset niin ylioppilaitten, opisto-opetukseen varannut. Tällainen virhe
1874: eduskunnan kuin hallituksen taholta jää- on vihdoinkin nopeasti ~~orjattava tarpeel-
1875: neet .tuloksettomiksi. Tämä johtuu etu- lisen lainsäädännön kautta, että suomalai•
1876: päässä siitä, että hallituksen taholta on nen ikansa, joka tätä maata todellisuudessa
1877: yliopiston kielioloja pyritty periaatteessa viljelee ja täällä ,työn tekee, saisi myöskin
1878: järjestämään k·a'ksikielisyysjärjestelmän poh- omalla äidinkielellään nauttia ne edut,
1879: jalle, joka järjestelmä <On kuitenkin osoit- jotka .valtio korkeimman opillisen sivistyk-
1880: tautunut oloihimme sopimattomaksi. sen alalla jakaa.
1881: Valtionyliopiston kielikysymyksen ratkai- Valtion kusta.ntamaa yliopisto-opetusta
1882: sussa on annettava tinkimätön huomio sille järjestettäessä on siis ensi sijassa pidettävä
1883: 20 J,s. - -- Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
1884:
1885: silmällä suomenkielisen sivistysmuodon Tämä johtuu siitä, että silloin Jmko ,toi-
1886: etuja ja maan ja valt~on omia erikoistar- minta j,a opetus voidaan järj<estää ,asialli-
1887: peita. Sen lisäksi valtio voi:si luonnolli- sesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
1888: sesti tukea suhteellisessa määrässä ruotsin- Kielelliset näkökohdat ja •erimielisyydet
1889: kielistäkin yliopisto-opetusta jos siltä liike- eivät silloin enää esiinny sellaisina teki-
1890: nee siihen varoja, ja se voisi t,apahtua val- jöinä kuin ne kaksikielisessä oppilaitok-
1891: tion taloutta liiaksi rasittamatta. 'l'ällai- sessa ovat. Yliopistone ·olisi suuri hyöty
1892: nen ruotsinkielinen yliopi:sto~opetus voisi siitä, että nykyisen järjestelmän ,aikana ke-
1893: tapahtua esimerkiksi sen suunnitelman mu- hittyneet kaksoispr·ofessuurit voitaisiin jär-
1894: kaan, jonka yHopiston konsistori äskettäin jestää yksinomaan tieteen ja opetukSen
1895: :teki 1suunnitellessaan eräitten ruotsinkielis- vaatimusten mukaan, eikä kiel,ellisillä pe-
1896: ten professorinvirlmj,en :säilyttämistä Hel- rusteilla, kuten nykyisin. Myöskin n. :s.
1897: singin yliopistossa. Se olisi luonteeltaan vaihtuvat professorinvirat voitaisiin vähi-
1898: väliaikainen ratkaisu, jolla voitaisiin liialli- tellen sijoittaa ,sellaisiin laajoiksi käynei-
1899: nen kiihko yliopistoasiain ympäriltä saada siin tieteisiin, joissa yksi opettaja ,ei ~enää
1900: vaimennetuksi, mutta sillä voitaisiin sa- voi kunnollisesti hallita ja hoitaa koko tie-
1901: malla hedelmällisesti toimia suomenkielisen teen alaa.
1902: yliopisto-opetuksen tyydyttämiseksi nykyi- Edellämainitunlaisesta yliopiston kielio1o~
1903: sissä oloissa, joissa pienikin a:skel suomalai- jen järj-estelystä olisi valtakuntamme vas-
1904: suuden hyväksi on merkittävä voitoksi. taiselle kehitykselle monta huomattavaa
1905: Mutta konsistorin kanmm hyväksyminen etua. Kansalaisten kesken kärjistyneet 'löe-
1906: edellyttäisi :puolestaan sitä, että maamme liriidat loppuisivat varmaan muutaman
1907: ruotsinkieliset asettuisivat sitä. kannatta- vuoden kuluttua ja yliopiston omas1sa pii-
1908: maan ja luopuisivat kohtuuttomista ja kos- rissä muodostuisi työskentely todennäköi-
1909: kaan täyttymättömistä ,vaatimuksistaan. sesti va11sin pian muhalliseksi j,a maalle ja
1910: Kun siihen ei näytä voitavan ~askea, emme kansalle ,entistään paljon siunauksellisem-
1911: katso voivamme tehdä aloitetta konsistorin maksi. Ny.t kaikkialla esiintyvä kieliriita
1912: ,ehdotuksen pohjalla, vaan uudistamme katoaisi ja Suomen kansa tuntisi j.a tun-
1913: paaasiassa saman aloitteen yliopistolain nustaisi olevansa yksi jakamaton kansa,
1914: muuttamiseksi, joka on jätetty vuoden1933 j1o.Ua on tärkeä tehtävä 1suomalaisen kulttuu-
1915: valtiopäiville. rin kehittämisessä niin aineellisen kuin hen-
1916: Kun Helsingin yliopisto muutetaa.n täy- kisenkin ,elämän alalla.
1917: dellisesti suomalaiseksi, niin :silloin avautu- Edellä ,esitetyin perusteluin pyydämme
1918: vat suomalaiskansalliselle kulttuurityölle kunnioittwen ehdottaa,
1919: sen ansait:semat ja tarvitsemat mahdolli-
1920: suudet. Helsingin yliopiston tieteellinen että Eduskunta .hyväksyisi näin
1921: teho ja siellä annettu opetus vahvistuu. kuuluvat lakiehdotu:/c.set:
1922: I,s. - J. Annala, y. m. 21
1923:
1924:
1925:
1926: Laki
1927: Helsingin yliopiston järjesrtysmoodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 an-
1928: netun lain 18, 21 ja 22 § :n muuttamisesta toisin kuuluviksi.
1929:
1930: J:;Jduskunnan päätöksen mukaisesti muutet3!an täten Helsingin yliopiston järjestys-
1931: muodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta W23, annetun lain 18, 21 ja 22 § näin
1932: kuuluviksi:
1933:
1934: 18 §. on määrätty joko tilapäisesti tai hallitus-
1935: Vaihtuvan professorinviran .tultua. avoi- muodon 84 § :n mukaan !Vakinaisesti ole-
1936: meksi on suuren konsistorin tehtävä ,ehdo- maan opettajana yliopistossa.
1937: tus siitä, mitä opetusalaa sellaisen viran Kuitenkin saakoon tämän lain voimaan-
1938: on edustettava viran uuden haltijan ai- tullessa virass,aoleva htmkilökohtainen yli-
1939: kana, ja voi konsi:stori myös ehdottaa viran määräinen professori käyttää opetuskiele-
1940: määräämistä kiinteäksi. Kun valtioneu- nään ruotsia, mikäli yliopiston kansleri
1941: vosto on asian ratkaissut, meneteltäköön tehdystä 1anomuksesta ,siihen suostuu.
1942: vii1an täyttämisessä niinkuin 17 §: ssä on
1943: säädetty.
1944: 21 §. 22 §.
1945: Opetus- ja virkakielenä yliopistossa on Joka lukuvuodeksi tulee pien.en konsis-
1946: suomi. Muuta kieltä saatakoon opetuskie- torin tiedekuntain ·esityksestä valmistaa ja
1947: lenä käyttää vierasta kieltä tai kirjalli- kanslerin vahvistettava:ksi esittää opetus-
1948: suutta tai ulkomaan oloja esitettäessä, niin suunnitelma.
1949: myös, ,erivapautuksen nojaUa, milloin ope- Tämä laki tulee voimaan tammikuun
1950: tust~a antaa u]tkamaalainen opettaja, joka 1 päivänä 1937.
1951:
1952:
1953:
1954:
1955: Laki
1956: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain voimaanpanosta 14
1957: päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 3, 4, 5 ja 7 § :n kumoaa:nisesta sekä 6 § :n
1958: muuttamisest,a toisin kiuuluvaksi.
1959:
1960: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Helsingin yliopiston järjestys-
1961: muodon perusteita koskevan lain V"oimaanpanosta 14 päivänä heinäkuuta 1923 anne-
1962: tun lain 3, 4, 5 j~a 7 § sekä muutetaru1 saman lain 6 § näin kuuluvaksi:
1963:
1964: 6 §. täydellisesti hallitsee suomenkieltä Ja ym-
1965: Pääsemistä vart·en yliopiston opettajan märtää ruotsinkieltä.
1966: virkaan vaad~taan, että virkaan pyrkivä Eri!Vapauden tJ"ai lievennyksen myöntämi-
1967: 22 I,s. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
1968:
1969: sestä @ voimassa mitä 1 päivänä kesäkuuta Tämä laki tulee voimaan tammikuun
1970: 1922 valtion virkamiehiltä v~wdittavasta 1 päivänä 1937.
1971: kielitaidosta annetun lain 5 §: n 1 ja 3 koh-
1972: dassa sanotaan.
1973:
1974:
1975: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
1976:
1977: Jussi Ann:a.la.. Väinö Kaa.salainen.
1978: Ansh. Alesta.lo. Albin Asikainen.
1979: J. Eri. Pilppula. T. N. Vilhula.
1980: A. Halonen. Eero Nurmesniemi.
1981: P. V. Heikkinen. Viljo Venho.
1982: Elias Tukia.. J. Koivisto.
1983: Viljami Kalliokoski. Kalle ,Kämäräinen.
1984: J,anne Koivuranta. Vihtori Vesterinen.
1985: Vilho Vallas. Antti Kukkonen.
1986: E,emil Luukka. Heikki Vehkaoja.
1987: K. A. Lohi. J. TMta.la.
1988: Emil Jutila. Juhani Leppälä.
1989: Heikki Soininen. Tilda Löthman-Koponen.
1990: Toivo Ikonen. Kailie Kirra.
1991: L. 0. Hirvensalo. Urho Kekkonen.
1992: 1,9. - Lak. al. N:o 9.
1993:
1994:
1995:
1996:
1997: V. Annala y. m. : Ehdotukset laeiksi Helsingin yliopiston
1998: järjestysmuodon perusteista annetun lain ja sanotun lain
1999: voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta.
2000:
2001:
2002: i~ d u s k n n n a 11 e.
2003:
2004:
2005: Huhtikuun 10 n :nä 1923 hyväksyi edus- lain toteuttamisvuosina, vaan jatkuvasti
2006: kunta ja i1einäkuun 14 p :nä 1923 tasavai- v :n 1929 jälkeenkin, on käynyt selvästi
2007: lan presiJentti vahvisti voimassaolevan lain ilmi, että tämä laki ei ole vastannut edes
2008: HP:;;i:1gin yliopiston järjestysmuodon pe- sitä tarkoitusta, joka sille olisi alunpe-
2009: rusteista. 'fämä laki määrää suomen- ja rin pitänyt vähintään asettaa, nimittäin
2010: ruotsinkielisen opetuksen suhteesta toi- taata suomalaisille ylioppilaille mahdolli-
2011: siin!!.t siten, että kaikkiaan viidessätoista suus saada välttämättömin yliopisto-ope-
2012: aineessa tulee olla kaksi rinnakkaista pro- tuksensa täysin suomenkielisenä. Tämän
2013: fessorinvirkaa, joista toisen haltijan tulee osoittaa jo edellämainittu eduskunnan toi-
2014: luennoida suomeksi, toisen ruotsiksi; että menpide, jonka kautta suomenkielisen ope-
2015: vakinaisten j•a kiinteiden ylimääräisten pro- tuksen laajentamiseksi on täytynyt myön-
2016: fessorinviran haltijain pitämien suomen- tää lain täydellisen toteuttamisen jälkeen
2017: ja ruotsinkielisten luentojen 'lukumäärä- ylimääräisiä määrärahoja. Mutta tämäkään
2018: suhteen on vastattava suomen- ja ruotsin- sinänsä kannatettava toimenpide ei ole
2019: kielisten opiskelijain 'Lukumääräsuhdetta saanut sitä tyytymättömyyttä hälvene-
2020: kussakin tiedekunnassa; että henkilökohtai- mään, joka ylioppilaspiireistä lähteneenä
2021: set ylimääräiset professorit, apulaiset ja ja yhä yleisempänä ja voimakkaampana on
2022: dosentit saavat itse määrätä opetuskielensä; kohdistunut yliopistolain suuriin heikkouk-
2023: että alkeisopetus on, ellei toiskielisten opis- siin. Samalla kertaa kuin suomalainen yli-
2024: kelijain lukumäärä ole kovin vähäinen, an- oppilasnuoriso on valtavan yksimielisenä ja
2025: nettava erikseen molemmilla kielillä; ja ponnekkaasti monien vuosien aikana vaati-
2026: että henkilökohtaisessa opetuksessa ja tut- nut yliopiston täydellistä suomalaistllJlll.ista
2027: kinnoissa on käytettävä oppilaan kieltä. - muistettakoon vain ylioppilaitten esiin-
2028: Vuodesta 1929 on eduskunta hallituksen tyminen ylimääräisten valtiopäivien aikana
2029: ehdotuksen mukaisesti myöntänyt määrä- - on vuodesta 1928 lähtien yliopistoviran-
2030: rahan ylimääräisen opetuksen järjestämi- omaisten taholla ja vuodesta 1931 valtio-
2031: seksi sellaisissa pakollisissa tutkintoaineissa, neuv;ostossa ollut virei'llä yliopiston kieli-
2032: joissa ei ole vielä vuoden 1923 yliopisto- olojen uudelleen järjestely siinä mielessä,
2033: lain täydellisen toteuttamisen, siis vuoden että jatkuvan kaksikielisyyden pohjalla
2034: 1929, jälkeenkään ollut suomenkielistä ope- löydettäisiin uusi nykyistä parempi jär-
2035: tusta saatavissa. jestelmä.
2036: Niiden kdlmentoista vuoden aikana, jotka Ennenkuin voimme lähteä vetämään ny-
2037: ylläselostettu laki on ollut voimassa, eikä kyisestä tilanteesta niitä johtopäätöksiä ja
2038: siis ainoastaan kuutena ensimmäisenä eli ehdotuksia, jotka mielestämme ovat tar-
2039: 24 1,9. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
2040:
2041: peen ylioppilaskysymyksen ratkaisemiseksi pilwat saavat paljon henkilökohtaisemman
2042: lainsäädäntötietä suomalaisen kansanainek- ja samalla pätevämmän koulutuksen,
2043: sen ja korkeamman suomalaisen sivistyk- koska ruotsalaisena professorilla on erit-
2044: sen tulevaisuuden vaatimuk<sia tyydyttä- täin helppoa ohjata pienempää oppilas-
2045: väksi, on paikallaan muutamalla sanalla joukkoa kunkin taipumusten mukaisesti ja
2046: viitata eräisiin heikkouksiin, jotka voimassa lisäksi löytää siitä sellaiset lahjakkaam-
2047: olev,a yliopistolaki sisältää. Tällainen on mat yksilöt, joilla on 'edellytyksiä jatku-
2048: ennenkaikkea nykyinen rinnakkaisprofes- vasti työskennellä tieteen hyväksi, samaan
2049: suurijärjestelmä, joka ei kestä arvostelua aikaan kuin suomalaisen professorin on
2050: enempää tieteenharjoituksen kuin opetuk- usein miltei mahdoton sekä ajan puutteen
2051: senkaan kannalta katsottuna. Onhan mer- että opetettavien paljouden tähden määrä-
2052: kinnyt selvästi epätervettä kehitystä se, tietoisesti tällaista tieteellisesti niin ensi-
2053: että samaa oppiainetta on opettanut ja arvoista kasvatus- ja opastustyötä harjoit-
2054: opettaa yhä vielä rinnakkain kaksi profes- taa. Huomautettakoon tässä yhteydessä,
2055: soria, toinen suomen-, toinen ruotsinkie- että ylläselostettu epätasaisuus ja siitä
2056: lellä, sensijaan, että määrätyt tieteenalat johtuvat epäkohdat vallitsevat monnn
2057: olisi ja;ettu näiden professorien kesken tai muihinkin kuin rinnakkaisprofessuureihin
2058: että toinen näistä olisi saanut antautua tut- nähden.
2059: kimaan ja opettamaan jotakin aivan uutta, Kun se aineellinen tuki, jonka valtio
2060: tieteiden erikoistumisesta syntynyttä tie- köyhissä oloissamme voi antaa k<orkeim-
2061: teenhaaraa. Meidän toistaiseksi vielä vähä- mal1e tieteelliselle sivistykselle, on sangen
2062: V'araiselle ja pienelle maallemme tällainen rajoitettu, on sitä tärkeämpää, että se kes-
2063: järjestely on sitäkin enemmän merkinnyt kitetään ja käytetään yksinomaan suomen-
2064: voimien, rahojen ja ajan haaskausta ja - kielisen sivistyksen hyväksi. Ellei näin
2065: ennenkaikkea - estettä suomalaisen tieteen tapahdu, huolehtii Suomen valtio huonosti
2066: voimakkaan kehityksen tiellä. Ulkomaihin tästä kansallisesta suurtehtävästään.
2067: verrattuna tämä järjestelmä merkitsee suh- Paitsi niitä suuria vaikeuksia, ,jotka
2068: teellisesti huonompia edellytyksiä pysyä edellä on osoitettu syntyvän kaksikielisesta
2069: mukana tieteiden nykyisessä nopeassa ke- yliopistosta, samoinkuin siitä, että ei voi
2070: hityksessä. ajatellakaan 'erikoisen ruotsinkie'lisen val-
2071: Rinnakkaisjärjestelmässä on vielä toinen- tion yliopiston perustamista, on lisäksi
2072: kin suuri heikkous, joka asettaa sekä eri- otet'tava huomioon seuraavat seikat.
2073: kieliset professorit että oppilaat aivan eri- Ei missään muussa maassa niin pienelle
2074: arvoiseen asemaan ruotsinkielisten eduksi. väliemmistölle, kuin ruotsinkielinen väes-
2075: On tapauksia, joissa suomalaisena professo- tömme on, ole valtion toimesta järjestetty
2076: rilla on kymmenen kertaa enemmän oppi- omakielistä yliopisto-opetusta, eikä sitä
2077: laita kuin vastaavalla ruotsalaisella rin- edes pidetä tarpeellisena yleisesti omaksut-
2078: nakkaisprofessuurin hoitajalla. Samalla tujen ja vähemmistön oikeuksia koskevien
2079: kertaa kuin edellinen saa uhrata koko ai- kansainliiton hyväksymien oikeusperiaat-
2080: kansa liian suuren oppilasjoukon opetta- teiden mukaan. Edelleen ei, lukuunotta-
2081: miseen ja tutkintotehtäviin, jälkimäinen matta FTeiburgin yliopistoa Sveitsissä, tie-
2082: voi omistautua tieteelle. Tällainen suoma- tää:ksemme missään muualla ole katsottu
2083: laisen tieteen vahingoksi koituva epä:kohta voitavan ylläpitää kaksikielistä yliopistoa.
2084: ei saa jäädä korjaamatta. Mutta lisäksi Gentin yliopisto Belgiassa oli sellainen,
2085: on oppilasjoukon epätasaisesta jakautumi- mutta sekin oli kaksikielisyydestä johtuvien
2086: sesta seurauksena, että ruotsalaiset yliop- vaikeuksien vuoksi pakko muutamia vuosia
2087: 1,9. - V. Annala y. m. 25
2088:
2089: sitten muuttwa yksikieliseksi. - Kun ruot- omalla kielellä ,samanlaisten perusteiden''
2090: sinkielisen korkeamman sivistyksen kehit- mukaan kuin suomenki•elisillekin. Näin ei
2091: tymisestä pitää huolta Suomessa Åbo aka- kuitenkaan ole asian laita. Ensiksikin tämä
2092: demi, sekä Ruotsin neljä yliopistoa, täytyy väite perustuu väärään käsitykseen yli-
2093: Suomella olla oikeus tehdä ainoasta val- opisto-'()petuksesta, jonka tehtävänä on pal-
2094: tionyliopistostaan . puhtaasti suomenkieli- vella etukädessä koko valtakunnan tarpeita
2095: nen sivistyslaitos. Ruotsinkielisten ylioppi- ja jota on mahdotonta järjestää niin, että
2096: laitten opiskelulle ei suomenkielisessä val- erikieliset ylioppilaat voisivat, kuten eri-
2097: tionyliopistossa asetettaisi mitään esteitä kie'liset kansakoulujen tai oppikoulujen op-
2098: senvuoksi, että he saavat opetuksensa koko- pilaat, saada omakielistä opetust·a lähes-
2099: naan suomenkie'lellä, jonka 'taito heille on kään ,samanlaisten perusteitten'' mukai-
2100: muodostuva yhä tärkeämmäksi. sesti. Yliopisto-opetus ei ·ole väestön si-
2101: Kuitenkin voitaisiin ajatella, siihen nä:h- vistystarpeiden tyydyttämistä, vaan valtion
2102: den että ruotsinkielisten ylioppilaiden jou- virkamiestarpeen ja yksilöiden korkeimman
2103: kossa vielä on jonkin verran sellaisia, jotka opetuksen tarpeen tyydyttämistä tarkoiUa-
2104: eivät täysin hallitse suomenkieltä, ylimeno- vaa toimintaa. Sitäpaitsi olisi hallitusmuo-
2105: kautta, jonka kuluessa ruotsinkielisestä don 14 § ensiksimainittua tulkitsemistapaa
2106: koulusta ylioppilaaksi tullut saisi suorittaa vastaan jo nyt täydellisesti rikottu, jos
2107: kokeensa, harjoituksensa ja tutkintonsa ,samanlaisilla pel.·nsteilla'' tarkoitetaan
2108: ruotsinkielellä. Myöhemmin voi ilmaantua sitä, että yliopistossa ruotsinkielisillä opet-
2109: aihetta esim. ruotsalaisen lakikielen ylimää- tajilla ja oppilailla olisi samat kielelliset
2110: räisen opetuksen järjestämiseen. Kun yli- oikeudet tai edes mahdollisuudet kuin suo-
2111: opiston vakinaisen opettajan jo nykyisten menkielisillä. Kun siis on ilmeistä, että
2112: säännösten mukaan tulee osata suomen- mainittua hallitusmuodon pykälän tulkin-
2113: kieltä, ei opettajakuntaan nähden tarvita taa ei voida yliopisto-opetukseen sovellut-
2114: mitään ylimenokautta, vaan se poikkeus taa ja kun sitä ei millään perusteilla voi
2115: riittänee, joka ehdotuksemme 21 ·§ :n 2 mo- väittää edes nykyisin siihen sovelletun, ei
2116: mentissa esiintyy. Mitä taasen tulee valtion hallitusmuotomme aseta mitään esteitä yli-
2117: velvollisuuteen huolehtia ruotsinkielisen opiston muodostamiselle täysin suomalai-
2118: vähemmistön virkamiestarpeesta, voi sen seksi, ei myöskään sille, että valtion va-
2119: katsoa tulevan täysin täytetyksi silloin, roilla ei ylläpidettäisi minkäänlaista ruot-
2120: kun va:ltio <ruotsa:laisalueille lähettää virka- sinkielistä yliopisto-opetusta.
2121: miehiä, jotka täysin hallitsevat ruotsinkie- Huomioonotettavana seikkana on vihdoin
2122: len, vaikkapa ova<tkin suorittaneet tutkin- pidettävä myös sitä, ·että yliopiston suoma-
2123: tonsa suomalaisessa valtionyliopi!stossa. Bttä laistaminen aiheuttaa huomattavan valtion
2124: tällaisista virkamiehistä ei tule olemaan varojen säästön.
2125: puutetta, siitä ovat takeena valtion yllä- Edelläolevin perustein ehdotamme,
2126: pitämät ruotsinkieliset oppikoulut.
2127: On väitetty, että hallitusmuodon 14 § että Eduskunta hyväksyisi seuma-
2128: veivoittaisi valtion kustantamaan ruotsin- vat lakiehdotukset:
2129: kieHselle väestölle ~rliopisto-opetusta sen
2130:
2131:
2132:
2133:
2134: 4
2135: 26 1,9. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
2136:
2137:
2138: Laki
2139: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista 14 'Päivänä hein.äikuuta 1923 an-
2140: netun lain 18, 21 ja 22 § :n moottamisesta.
2141:
2142: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten Helsingin yliopiston järjestys-
2143: muodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 18, 21 ja 22 § näin
2144: kuuluviksi :
2145: 18 §. taja, joka on määrätty, joko Wapäisesti t,ai
2146: Vaihtuvan professorinviran tultua avoi- hallitusmuodon 84 § :n mukaan vakinai-
2147: meksi on suuren konsistorin tehtävä ehdo- sesti, olemaan opettajana yliopistossa.
2148: tus siitä, mitä opetusalaa se1laisen viran on Kuitenkin saakoon tämän lain voimaan-
2149: edustettava viran uuden haltijan aikana, ja tullessa virassa olBva henkilökohtainen yli-
2150: voi konsistori myös ehdottaa viran määrää- määräinen professori käyttää opetuskiele-
2151: mistä kiinteäksi. Kun valtioneuvosto on nään ruotsia, mikäli yliopiston kansleri
2152: asian ratkaissut, meneteltäköön viran täyt- tehdystä hakemuksesta siihen suostuu.
2153: tämisessä niin kuin 17 § :ssä on säädBtty.
2154: 22 §.
2155: 21 §. Joka lukuvuodeksi tulee pienen konsis-
2156: Opetus- ja virkakielenä yliopistossa on torin tiedekuntain esityksestä valmistaa ja
2157: suomi. Esitettäessä vierasta kieltä tai kir- · kanslerin vahvistettavaksi esittää opetus-
2158: jallisuutta tai ulkomaan oloja sarutakoon suunnitelma.
2159: opetuskielenä käyttää asianomaisen maan
2160: kieltä, niin myös erivapautuksen nojalla, Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
2161: milloin opetusta antaa ulkomaalainen opet- päivänä 193 ..
2162:
2163:
2164:
2165: Laki
2166: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain voimaanpanosta 14
2167: päivänä heinäkuuta 1923 ann,etun lain 3, 4, 5 ja 7 '§ :n kumoamisesta sekä 6 § :n
2168: muutt31misesta.
2169:
2170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tä:ten Helsingin yliopiston järjestys-
2171: muodon perusteita koskevan lain voimaanpanosta 14 päivänä heinäkuuta 1923 anne-
2172: tun lain 3, 4, 5 ja 7 § sekä muutetaan saman lain 6 § näin kuuluvaksi:
2173:
2174: 6 '§. kuuta 1922 valtion virkamiehiltä vaaditta-
2175: Pääsemistä varten yliopiston opettajan vasta kielitaidosta annetun lain 5 § :n 1
2176: virkaan vaaditaan, että virkaan· pyrkivä ja 3 kohdassa sanotaan.
2177: täydellisesti hallitsee suomenkieltä.
2178: Erivapauden tai lievennyksen myöntä- Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
2179: misestä on voimassa mitä 1 päivänä kesä- päivänä 193 ..
2180:
2181: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1936.
2182:
2183: Vilho Annala. Iiswkki. Nik:kola. Kaarlo Salovaara.
2184: R. Ala-Kulju. Hilja Riipinen. K. Jussila.
2185: Bruno A. Salmiala. E. A. Tuomivaara. Yrjö R. Saarinen.
2186: Pauli Tuorila. J. V. Wainio. Elias Simojoki.
2187: Arvi Malmivaara.
2188: 27
2189:
2190: l,1o. - Lagmot. N :o 10.
2191:
2192:
2193:
2194:
2195: Söderhjelm m. fl.: Förslag till lag om ändring av lagen
2196: angående grunderna för Helsingfors universitets organi-
2197: sation och lag om verkställighet av sagda lag.
2198:
2199:
2200: T i 11 'R i k s d a g e n.
2201:
2202: Med upp~epande i det väsentliga av vår att Riksdagen måtte antaga föl-
2203: lagmotion N :o 6 till 1935 års ri'ksdag få .fande lagförslag:
2204: vi vördsa:mt föreslå,
2205:
2206:
2207: Lag
2208: om ändring av lagen ~angående grundern:a för Helsingfors universitets
2209: organisation.
2210:
2211: I enlighet med Riksdagens beslut ändras härmed 21 och 23 §1§ i lagen den 14 juli
2212: 1923, angående grunderna för Helsingfors universitets organisation, oc:h fogas till
2213: sagda lag en ny 25 a § på sätt som följer :
2214:
2215: 21 §. rande utländskt språk eller utlandets lit-
2216: Undervisningsspråk vid universitetet ä.r teratur eller andra förhållanden, så ock,
2217: finska och svenska. på grund av dispens, då undervisning
2218: På finska språket meddelas undervisning meddelas av utländsk lärare, som förord-
2219: i alla examensämnen. nats att antingen temporärt eller enligt
2220: För de studerande, vilkas modersmål är 84 :§ i regeringsformen såsom ordinarie
2221: svenska, anordnas undervisning på svenska vara lärare vid universHetet.
2222: språket, på sätt därom särski1t stadgas.
2223: Svenska språket kan även .användas såsom
2224: undervisningsspråk, då undervisningsämnet 23 '§.
2225: utgöres av finlandssvenska eller av de Bland den studerande ungdomen verkar
2226: skandinaviska ländernas språ'k, deras Htte- en eller flere till självstyre'lse berättigade
2227: ratur eller till dem hörande etnografi och studentkårer ävensom nationer, vilka äga
2228: arkeologi eller Sverig·e-Fin'lands rättshisto- rätt till självstyrelse samt disciplinär myn-
2229: ria. dighet över sina medlemmar såsom sär-
2230: Vid personlig undervisning, förhör och skilt är stadgll!t.
2231: examina skall användas elevens språk, för
2232: såvitt icke ämnets beskaffenhet annat på- 25a §.
2233: kallar. Såsom ämbetsspråk vid universi,tetet an-
2234: Främmande språk må såsom undervis- vändas finska samt därjämte svenska i
2235: ningsspråk användas vid framställning rö- nedannä.mnda fall.
2236: 28 I,10. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe1·usteitten muuttaminen.
2237:
2238: Sakägare vare berättigad a:tt använda Tillkännagivanden rörande undervisnin-
2239: sitt eget språk, finska eller svenslm, och gen skola utfärdas på det språk, på vilket
2240: på detsamma erhålla sina expeditioner. undervisningen sker. övriga för såväl
2241: Samma rätt ege för svenskspråkig under- finsk- som svenskspråkiga studerande av-
2242: visning tillsatt ~ärare samt svenskspråkig sedda meddelanden och anslag skola av-
2243: nation. fattas på båda språken.
2244:
2245:
2246:
2247:
2248: Lag,
2249: om verkställighet av l:agen angående grunderna för He·1singfors universitets
2250: organisation.
2251:
2252: 1 enlighet med Ri'ksdagens heslut varder härmed stadgat:
2253:
2254: 1 §. nämnda lärarna, ej därtill förslår, skall
2255: De fasta och föränderliga ordinarie pro- studerandena beredas extra undervisning,
2256: fessurer, som för närvarande finnas vid som av universitetslärare eller tili även-
2257: Helsingfors universitet, inrättas i mån av tyrs utom universitetet stående annan kom-
2258: behov såsom fasta och föränderliga. petent person mot särskild ersättning med-
2259: delas på svenska språket. För ändamälet
2260: 2 §. skall i statsförslaget upptagas nödigt an-
2261: Vid den omorganiS<ation, som i 1 § sägs, slag.
2262: skall bestämmas, at•t innehavarna av 24 Vad ovan i 3 momentet är stadgat skall
2263: fasta ordinarie och 1 fast extraordinarie äga motsvarande tillämpning med avseende
2264: professur skola draga försorg om medde- å den personliga undervisningen för de
2265: lande av den svenskspråkiga undervisning svenskspråkiga studerandena samt deras
2266: vid universitetet, varom st·adgas i 21 § 3 examina <tch förhör i de examensämnen, i
2267: mom. av lagen angäende grunderna för vilka svenskspråkig undervisning ej medde-
2268: imiversitetets organisation. Såsom läroom- las och vederbörande lärare icke förmår
2269: råde för dessa professurer skall vid ifråga- meddela sådan undervisning på svenska.
2270: varande omorganis•ation fastställas läro-
2271: ämnen av central eller eljest stor bety-
2272: delse. Inom gränserna för statsförslaget 3 §.
2273: kunna även andra professurer inrättas för De ordinarie och extraordinarie professo-
2274: här avsedd undervisning. rer, å vilka ankommer att meddela i 2 § 1
2275: De svenskspråkiga extraordinarie perso- mom. omförmäld svenskspräkig undervis-
2276: nelia professorerna, docenterna och övriga ning, sammankDmma till gemensamma kon-
2277: lärare äro jämväl skyldiga att draga för- ferenser, vid vilka förhandlinga;rna ledas
2278: sorg om meddelande av den i 1 mom. av en därtill bland dem för tre år i sän-
2279: nämnda undervisningen. der utsedd professor eller vid förfall för
2280: I grundläggande och förberedande läro- denne, av en för lika lång tid utsedd er-
2281: kurser bör svenskspråkig undervisning stå sättare.
2282: tili buds. För såvitt den undervisnings- Sådan konferens äger a tt, med a vvikelse
2283: verksamhet, som åligger de i mom. 1 och 2 från vad i 9, 10, 14, 16 och 25 §§ av lagen
2284: 1,1 o. - Söderhjelm y. m. 29
2285:
2286: om grunderna för Helsingfors universitet rensen bör tillämpas, vad i 13 och 14 •§1§
2287: är stadgat, handlägga följande jämlikt av språklagen är stadgat.
2288: sagda lag annars å konsistorium eller I första mom. av denna paragraf omföi·-
2289: fakultet ankommande ärenden : mälda professorer tag·a inom konsistorium
2290: 1) upprätta tjänsteförs1ag till besättande eller fakultet icke del i handläggningen .~v
2291: av 1 2 § 1 mom. omförmälda professurer; sådana i punkterna 1-7 av 2 mom. om-
2292: 2) göra förslag om utnämning av perso- nämnda ärenden, vilka angå den finsk-
2293: neli extraordinarie professor för svensk- språkiga undervisningen eller för den-
2294: språkig undervisning ; samma inrättade tjänster e1ler finskta-
2295: 3) göra förslag om utnämning av do- lande elever.
2296: cent för svenskspråkig undervisning, så ock
2297: upprätta tjä:nsteförslag till besättande av 4 §.
2298: lärartjänst, vars innehavare utnämnes av Härovan i 3 '§ nämnd ordförande och
2299: kansler, såframt tjänstens ändamål är att hans ersättare äro medlemmar av det i
2300: meddela svenskspråkig undervisning ; 8 § i lagen om universitetets organisation
2301: 4) utnämna de för svenskspråkig under- omförmälda mindre konsistorium, likväl
2302: visning erforderliga lärare, vilkas utnäm- med beaktande av vad i sista momentet av
2303: nande eljest skulle anko!lllllla å mindre kon- föregäende paragraf stadgas.
2304: sistorium, ävensom tillsätta lärare, som
2305: erfordras för den i 2 § 3 och 4 mom. om- 5 §.
2306: förmälda extra svemikspråkiga undervisnin- För erhållande av universitetslärartjänst
2307: gen; eller -befattning fordras, att sökanden till
2308: 5) avgiva utlåtande i anledning av be- tjänsten eller befattningen fullständigt be-
2309: svär över tjänsteförslag till besättande av härskar finska eller svenska språket i en-
2310: sådan tjänst, vars ändamål är att meddela lighet därmed, på vilket språk han eger
2311: svenskspråkig undervisning ; meddela undervisning.
2312: 6) överva'ka den svenskspråkiga under- Den sprakkunskap, som bör fordras av
2313: visningen samt avgiva utlåtanden eller av utan ansökan utnämd elier personeli ordi-
2314: eget initiativ genom kansler ingå till rege- narie professor, bestämmes i samband med
2315: ringen med förslag, som avse ordnande av dennes utnämning.
2316: den ,svenskspråkiga undervisningen eller Angående den språkkunskap annan inne-
2317: utbildning av lärare till tjänst, vars inne- havare av tjänst elier befattning vid uni-
2318: havare är skyldig att undervisa på svenska versitetet än lärare bör ega, stadgas genom
2319: språket; samt förordning.
2320: 7) besluta om utgivande av de 8tipen- I denna paragraf föreskriven språk-
2321: dier och andra understöd, vilka uttryckli- kunskap fordras icke av lektor i utländskt
2322: gen äro förbehållna svenskspråkiga elever språk.
2323: eller beträffande vilka avgörandet enligt 6 ~-
2324: förordning, reglemente, instruktion eller Denna lag verkar ej ändring i avseende
2325: beslut ankommer å konferensen. å härförinnan utnämnd personeli extra-
2326: Angående ·handläggningen av ärenden ordinarie professors rätt att själv bestäm-
2327: vid den i 1 mom. nämnda konferensen, så ma sitt undervisningsspråk.
2328: ock rörande sökande av ändring i konfe-
2329: rensens beslut lände i tillämpliga delar 7 §.
2330: till efterrättelse, vad om konsistorium och V ad i denna lag är stadga•t om fa:kultet
2331: fa:ku1tet är stadgat. Beträffande konfe- gäller även sektion.
2332: 30 I,to. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
2333:
2334: 8 §. 9 §.
2335: Härigenom upphäves lagen den 14 juli Närmare bestämmelser om verkställighet
2336: 1923 om genomförande av lagen angående av lagen av denna dag, om ändring av la-
2337: grunderna för Helsingfors universitets or- gen angående grunderna för universitets
2338: ganisation. organisation, så ock av denna lag utfärdas.
2339: genom förordning.
2340:
2341:
2342: Helsingfors den 16 september 1936.
2343:
2344: J. 0. Söderhjelm. John Österholm.
2345: 31
2346:
2347: I,to. - Lak. al. N:o 10.
2348: Suomennos.
2349:
2350:
2351:
2352: Söderhjelm y. m.: Ehdotus laeiksi Helsingin yliopiston jär-
2353: jestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta ja
2354: laiksi sanotun lain voimaanpanosta.
2355:
2356:
2357: E d u s k u n n a ll e.
2358:
2359: Viittaamalla vuoden 1935 valtiopäiville että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2360: jätettyyn lakialoitteeseemme n :o 6 ehdo- vat lakiehdotukset:
2361: tamme kunnioittaen,
2362:
2363:
2364:
2365: Laki
2366: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta.
2367:
2368: EduSkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Helsingin yilopiston järjestysmuo-
2369: don perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 21 ja 23 § ja lisätään
2370: sanottuun lakiin uusi 25 a § seuraavasti :
2371:
2372: 21 ·§. tusta antaa ulkomaalainen opettaja, joka
2373: Opetuskielenä yliopistossa on suomi ja on määrätty, joko tilapäisesti tai hallitus-
2374: ruotsi. mu<ldon 84 §:n mukaan vakinaisesti, ole-
2375: ·Suomenkielellä annetaan opetusta kai- maan opettajana yliopistossa.
2376: kissa tutkintoaineissa.
2377: Niitä ylioppilaita varten, joiden äidin- 23 §.
2378: kielenä on ruotsi, järjestetään opetusta Opiskelevan nuorison keskuudessa toimii
2379: ruotsinkielellä, niinkuin siitä erikseen sää- yksi tai useampia itsehallintoon oikeutettuja
2380: detään. Ruotsinkieltä voidaan myös käyt- ylioppilaskuntia samoin ku.in osa:kuntia,
2381: tää opetuskielenä, milloin opetusaineena on joilla on oikeus itsehallintoon ja jäsentensä
2382: Suamen ruotsi tai Skandinavian maiden kurinpitovaltaan kuten erikseen on sää-
2383: kielet, näiden kirjallisuus tai niihin liittyvä detty.
2384: kansa- ja muinaistiede taikka Ruotsi-Suo-
2385: men oikeushistoria. 25 a §.
2386: Henkilökohtaisessa opetuksessa, kuuluste- Virkakielenä yliopistossa käytetään suo-
2387: luissa ja tutkinnoissa on käytettävä oppi- mea sekä sen ohessa ruotsia allamaini-
2388: laan kieltä, ellei aineen laatu toisin vaadi. tuissa tapauksissa.
2389: Vierasta kieltä saatakoon opetuskielenä Asiallisella olkoon kuitenkin oikeus käyt-
2390: käyttää ulkomaankieltä tai kirjallisuutta tai tää omaa kieltään, suomea tai ruotsia, sekä
2391: muita ulkomaan oloja esitettäessä, niin sillä saada toimituskirjansa. Sama oikeus
2392: myös, erivapaut11ksen nojalla, milloin ope- olkoon ruotsinkielistä opetusta varten ase-
2393: 32 I,10. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
2394:
2395: tetuiilla opettajilla sekä ruotsinkielisillä osa- suomen- että ruotsinkielisiä opiskelijoita
2396: kunnilla. varten tarkoitetut ilmoitukset ja julkipanot
2397: Tiedonannot opetuksesta on tehtävä sillä on annettava molemmilla kieliLlä.
2398: kielellä, jolla opetus annetaan. Muut sekä
2399:
2400:
2401:
2402:
2403: Laki
2404: Helsing·in yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain täytäntöön-
2405: panosta.
2406:
2407: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2408:
2409: 1 §. jat tai muu yliopiston ulkopuolelta ehkä
2410: Helsingin yliopistossa nykyään olemassa- saatava pätevä henki;lö erityisestä korvauk-
2411: olevat kiinteät ja vaihtuvat varsinaiset pro- sesta antaa ruotsinkielellä. Tätä varten
2412: fessorinvirat järjestetään uudelleen tarpeen on valtion tulo- ja menoarvioon otettava
2413: mukaan kiinteiksi ja vaihtuviksi. tarpeellinen määräraha.
2414: Mitä edellä 3 momentissa on säädetty,
2415: 2 §. noudatettakoon vastaavasti ruotsinkielisten
2416: Siinä järjestyksessä, joka mainitaan 1 ylioppilaiden henkilökohtaisessa opetuksessa
2417: §.: ssä, määrätään, että 24 varsinaisen ja 1 sekä heidän tutkinnoissaan ja kuuluste-
2418: ylimääräisen kiinteän professorinviran hal- luissaan niissä tutkintoaineissa, joissa ei
2419: tijan on huolehdittava yliopiston järjestys- anneta ruotsinkielistä opetusta ja joissa
2420: muodon perusteita koskevan lain 21 §:n asianomainen opettaja ei voi antaa täl-
2421: 3 momentissa säädetyn ruotsinkielisen ope- laista opetusta ruotsiksi.
2422: tuksen antamisesta yliopistossa. Näiden
2423: professorien opetusalaksi on puheenalai- 3 §.
2424: sessa järjestyksessä määrättävä keskeinen Ne varsinaiset ja ylimääräiset professö-
2425: tai muuten tärkeä opetusaine. Tulo- ja rit, joiden tehtävänä on 2 §:n 1 momen-
2426: menoarvion rajoissa voidaan perustaa myös- tissa mainitun ruotsinkielisen opetuksen
2427: kin muita professorinvirkoja tässä tarkoi- antaminen, kokoontuvat yhteisiin kokouk-
2428: tettua opetusta varten. siin, joissa puhetta johtaa heidän keskuu-
2429: Ruotsinkieliset ylimääräiset hen:kilökoh- destaan tähän toimeen kolmeksi vuodeksi
2430: taiset professorit, dosentit ja muut opetta- valitsemansa professori tahi, hänen es-
2431: jat ovat myöskin velvolliset huolehtimaan tyessään, yhtä pitkäksi ajaksi valittu vara-
2432: 1 momentissa mainitun opetuksen antami- mies.
2433: sesta. Tämän kokouksen tehtävänä on, poiketen
2434: Pohjakursseilla ja valmistavilla kursseilla siitä, mitä Helsingin yliopiston järjestys-
2435: tulee ruotsinkielistä opetusta o11a saata- muodon perusteista annetun lain 9, 10, 14,
2436: vissa. Mikäli opetustyö, joka kuuluu 1 ja 16 ja 25 §: ssä on säädetty, käsitellä seu-
2437: 2 momentissa mainituille opettajille, ei tä- rwavat mainitun ]lain mukaan konsistorin
2438: hän riitä, on opiskelijoille hankittava yli- tai tiedekunnan tehtäviin muuten kuuluvat
2439: määräistä opetusta, jota yliopiston opetta- asiat:
2440: I,10. - Söderhjelm y. m. 33
2441:
2442: 1) tehdä virkaehdotukset 2 §: n 1 mo- tahi suomenkielisiä oppilaita .. koskevien
2443: mentissa mainitujen professorinvirkojen asioiden käsittelyyn.
2444: täyttämiseksi ;
2445: 4 §.
2446: 2) tehdä ehdotus henkilökohtaisen yli-
2447: Edellä 3 §: ssä mainittu puheenjohtaja
2448: määräisen professorin nimittämisestä ruot-
2449: ja hänen varamiehensä ovat yliopiston jär-
2450: sinkielistä opetusta varten;
2451: jestysmuodosta annetun lain 8 §:ssä mai-
2452: 3) tehdä ehdotus dosentin nimittämisestä
2453: nitun pienen konsistorin jäseniä, kuitenkin
2454: ruotsinkielistä opetusta varten, niin myös
2455: huo;mioonottaen mitä edellisen pykälän vii-
2456: te'hdä virkaehdotus opettajanvirkMn, johon
2457: meisessä momentissa on säädetty.
2458: kansleri nimittää, jos vimn tarkoituksena
2459: on ruotsinkieli~n opetuksen antaminen; 5 §.
2460: 4) nimittää ne ruotsinkielistä . opetusta Pääsemistä varten yliopistonopettajanvir-
2461: varten tarvittavat opettajat, joiden nimit- kaan tai -toimeen vaaditaan, että virkaan
2462: täminen muuten kuu,luisi pienelle konsis- tai toimeen pyrkivä täydelli;>esti hallitsee
2463: torille, sekä määrätä 2 §:n 3 ja 4 momen- suomen- tai ruotsinkieltä riippuen siitä,
2464: tissa mainittua ylimääräistä ruotsinkielistä kummalla kielellä hänen on annettava ope-
2465: opetusta varten tarvittavat opettajat; tusta.
2466: 5) antaa. lausuntonsa virkaehdotuksesta Ilman hakemusta nimitetylle tai henkilö-
2467: tehdystä valituksesta, joka koskee sellaisen kohtaiselle varsinaiselle professoriHe asetet-
2468: viran täyttämistä, minkä tarkoituksena on tavat kielitaitovaatimukset ratkaistaan yh~
2469: ruotsinkielisen opetuksen ~ntaminen; teydessä hänen nimittämisensä kanssa.
2470: 6) valvoa ruotsinkielistä opetusta sekä Yliopiston muiden viran- tai toimenhal-
2471: antaa lausuntoja tai omasta aloitteestaan tijain kuin opettajain kielitaidosta sääde-
2472: kanslerin kautta. hallitukselle tehdä ehdo- tään asetuksella.
2473: tuksia, jotka tarkoittavat ruotsinkie;lisen Tässä pykälässä säädettyä kielitaitoa e1
2474: opetuksen järjestelyä tai opettajain valmis- vaadita vieraiden kielten lehtoreilta.
2475: tusta sellaiseen virkaan, jonka haltij'an
2476: tulee antaa ·opetusta ruotsinkielellä; sekä 6 §.
2477: 7) päättää sellaisten stipendien ja mui- Tämä laki ei muuta: tätä ennen nimi-
2478: den apurahojen antamisesta, jotka ovnt tettyjen henkilökohtaisten ylimääräisten
2479: tarkoitetut nimenomaan ruotsinkielisiä op- professorien oikeutta itse määrätä opetus-
2480: pilaita varten, tai joista päättäminen ase- kielensä.
2481: tusten, ohje- tai johtosääntöjen taikka pää- 7 §.
2482: tösten mukaan säädetään kokouksen tehtä- Mitä tässä laissa on säädetty tiedekun-
2483: väksi. nasta., on voimassa myös osastosta.
2484: Asiain käsittelystä 1 momentissa maini-
2485: tussa kokouksessa sekä muutoksen hausta 8 §.
2486: kokouksen päätöksiin on soveltuvin kohdin 'l'äten kumotaan Helsingin yliopiston jär-
2487: voimassa, mitä konsistorista ja tiedekun- jestysmuodon perusteita koskevan lain voi-
2488: nista on säädetty. Kokouksen suhteen on maanpanosta 14 päivänä heinäkuuta 1923
2489: sovellutettava kieliilain 13 ja 14 §:n sään- annettu laki.
2490: nöksiä. 9 §.
2491: Tämän pykälän 1 momentissa mainitut Tarkemmat määräykset yliopiston järjes-
2492: professorit eivät konsistorissa tai tiedekun- tysmuodon perusteita. koskevan lain muut-
2493: nissa ota osaa 2 momentin 1-7 kohdassa tamisesta tänä päivänä annetun lain sekä
2494: mainittua laatua olevien suomenkielistä ope- tämän lain täytäntöönpanosta annetaan
2495: tusta taikka sitä varten olevia virkoja asetuksella.
2496:
2497: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1936.
2498:
2499: J. 0. Söderhjelm. John österhohn.
2500: 5
2501: 34
2502:
2503: I,n.- Lak. a.l. N:o 11.
2504:
2505:
2506:
2507:
2508: H. Ryöm.ä y. m.: Ehdotus laiksi H eUingin yliopiston jär-
2509: jestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta .
2510: •
2511: E d u s k u n n a ll e.
2512:
2513: Vuoden 1934 valtiopäivillä perustuslaki- mielestä otettava maarays siitä, ettei yli-
2514: valiokunta, puoltaessa-an tehtyä aloitetta oppilaalle, joka ei kuulu ylioppilaskun-
2515: sellaiseksi muutokseksi Helsingin yliopis- taan tai osakuntaan, voida asettaa osakun-
2516: ton järjestysmuodosta annettuun lakiin, tamaksuja vastaavia taloudellisia velvoituk-
2517: että ylioppilasnuorison kuuluminen ylioppi- sia.''
2518: lasosakuntiin tulisi vapaaehtoiseksi, perus- Perustuslakivaliokunnan kuvaama epä-
2519: teli muutosehdotusta seuraavasti: ,Useassa kohta on edelleenkin olemassa eikä näytä-
2520: osakunnassa jäsenten enemmistö on käyt- kään olevan poistettavissa. Niinpä kun
2521: tänyt enemmistövaltaansa tavalla, joka häi- esim. yliopiston konsistori määräsi ylioppi-
2522: ritsevästi on vaikuttanut ylioppilaiden kes- laskunnan julkaiseman, täydelliseen fascis-
2523: kinäisiin suhteisiin ja jolla vähemmistö tihenkeen toimitetun ,Ylioppilaslehden"
2524: on esimerkiksi pakotettu ainakin epäsuo- pakkotilauksen lopetettavaksi, on tämä
2525: rasti rahallisesti tukemaan sellaista poliit- määräys kierretty siten, että lehteä tila-
2526: tista suuntaa, jota se ei ole voinut hyväk- ta-an kunkin osakunnan varoilla kaikille
2527: syä. Jotta tällainen menettely ei vastaisuu- suomenkielisHle ylioppilaille. Kun olemme
2528: dessa voisi jatkua, kannattaa valiokunta sitä mieltä, että tällainen ylioppilaskunnan
2529: muutosehdotusta sikäli, että valio.kunta:kin ja osakuntien jäsenenemmistöjen harjoit-
2530: ehdottaa osakuntiin liittymisen tehtäväksi tama terrori vähemmistöjä vastaan saadaan
2531: vapaaehtoiseksi.'' Hamasta asiasta on vuo- loppumaan vain siten, että sanottuihin
2532: den 1935 ylimääräisten valtiopäiväin perus- järjestöihin pakollinen kuuluminen lopete-
2533: tuslakivaliokunta, käsitellessään hallituk- taan, mikä ei siis merkitse itse järjestöjen
2534: sen esitystä muutok'lista edellä sanottuun lakkauttamista, olisi mielestämme yliopis-
2535: lakiin ja kannattaessaan lisäksi sellaista ton järjestysmuodon 23 pykälä muutettava
2536: muutosta, että ylioppilasnuorison ylioppi- sellaiseksi kuin 1935 vuoden ylimääräisten
2537: htskuntaankin kuuluminen tulisi vapaaeh- valtiopäiväin perustuslakivaliokunta mie-
2538: toiseksi, mietinnössään lausunut seuraavaa: tinnössään ehdotti.
2539: ,Niinpä on ylioppilaskuntaankin liittymi- Esi ttämillämme perusteilla ehdotamme
2540: nen ehdotettu vapa,aehtoiseksi. Tällaisen kunnioittaen,
2541: järjestelyn tueksi saatetaan esittää saman-
2542: suuntaisia näkökohtia kuin n. s. osakunta- että Eduskunta hyväkS1Jisi seuraa-
2543: pakon poistamisen puolesta. Myöskin on van lakiehdotukse-n:
2544: puheenaolevaan lainpaikkaan valiokunnan
2545: 1,11.- H. Ryömä y. m. 35
2546:
2547:
2548: Laki.
2549: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta.
2550:
2551: Eduskunnan :päätöksen·· mukaisesti· muutetaan ·Helsingin yliopiston järjestysmuodon
2552: perusteista 14 pä1v.änä heinäkuuta 1923 annetun lain 23 § näin kuuluvaksi:
2553:
2554: 23 §. hän ei kuulu ylioppilaskuntaan tai osa-
2555: Opiskelevan nuorison keskuudessa toi- kuntaan.
2556: mii ylioppilaskunta ja osakuntia. Liittymi- Ylioppilaskunnalla ja osakunnilla on oi-
2557: nen niihin olkoon vapaaehtoinen, älköönkä keus itsehallintoon, niinkuin siitä asetuk-
2558: ylioppilaan kannettavaksi säädettäkö talou- sella säädetään.
2559: <lellisia velvoituksia sen perusteella, että
2560:
2561:
2562: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
2563:
2564: HMmes Ryömii. Jussi Lonkainen.
2565: Aug. ·Syrjänen. Elsa. Metsäranta.
2566: Hugo Aa.ttela.. Sylvi~Kyllikki Kilpi.
2567: Cay Sundström. Aino Lehtokoski.
2568: Jere Juutila.inen. Anni Huotari.
2569: Väinö Voionma.a.. Jalmari Linna.
2570: K.-A. Fagerholm. Väinö Tanner.
2571: Otto Toivonen. Miina. Sillanpää.
2572: Isa.k Pentta.la.. Alpo Lumme.
2573: Matti Turkia.. Urho Kulovaa.ra..
2574: A. A. La.stu. Väinö Hakkila.
2575: P. Salmenoja. Mauno P·ekkala.
2576: Osk. Reinikainen. Aino Malkamäki.
2577: Aug. Kuusisto. Onni Hiltunen.
2578: Alex Hämäläinen. Toivo. Halonen.
2579: Otto Marttila.
2580: 36
2581:
2582: I,12. -- Lak. al. N :o 12.
2583:
2584:
2585:
2586:
2587: V. Ann.ala · y. m.: Ehdotus laik.si itsenäisyyspäiviin viett'fi-
2588: misestä annetun lain 2 §:n m1tuttamisesta.
2589:
2590:
2591: E d u s k u n n a ll e.
2592:
2593: Marraskuun 8 p: nä 1929 annetun, itse- lomaan tehtävä riippumattomaksi mahdolli-
2594: näisyyspäivän viettämistä vapaapäivänä kos- sesta irtisanomisesta juuri ennen itsenäi-
2595: kevan lain 2 § määrää, että työntekijöille syyspäivää. Toisaalta ei laki myöskään
2596: on itsenäisyyspäivältä työn keskeytymisestä saisi olla esteenä uusien työntekijäin otta-
2597: huolimatta maksettava täyttä työpäivää vas- miseen juuri itsenäisyyspäivän edellä, minkä
2598: taava palkka. Tätä lain määräystä kierre- vuoksi loman saamisen ehtona tulisi olla
2599: tään kuitenkin yleisesti siten, että työsuhde jonkin v;erran nykyistä pitempi palvelus-
2600: katkaistaan juuri itsenäisyyspäivän edellä aika.
2601: ja solmitaan uudelleen itsenäisyyspäivän jäl- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
2602: keen. Tähän lain hengen vastaiseen menet- nioittruen,
2603: telyyn antaa lain 2 § : n 2 momentin ny-
2604: kyinen sanamuoto helposti aihetta. Sen että Ed1tskunta hyväksyisi seu-
2605: estämiseksi olisi oikeus tä!hä:n paikalliseen raavan lakiehdott~k,~en:
2606:
2607: Laki
2608: itsenäisyyspäivän viettämisestä marra.sku un 8 päivänä 1929 annetun lain 2 § :n
2609: muuttamisesta.
2610:
2611: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan itsenäisyyspäivän viettämisestä mar-
2612: raskuun 8 p :nä 1929 annetun lain 2 § näin kuuluvaksi:
2613:
2614: 2 §. tai kappalepalkalla, on palkan saamisen
2615: Joulukuun kuudennen päivän sattuessa edellytyksenä kuitenkin, että työntekijä on
2616: arkipäiväksi on työt virastoissa, tuomioistui- marraskuun 15 p:n ja joulukuun 5 p:n
2617: missa ja kouluissa sekä valtion, kuntien ja välisenä aikana lähinnä ennen kysymyk-
2618: ja yksityisten laitoksis~>a, liikkeissä ja työ- sessä olevaa päivää ollut työnantajan työssä
2619: mailla keskeytettävä kuten pyhäpäivinä. vä·hin:tään 12 työpäivää. Kappalepaikasta
2620: Töiden keskeyttämisestä huolimatta on lasketaan päiväpalkka sen keskimääräisen
2621: työntekijöille joulukuun kuudennelta päi- päiväansion perusteella, minkä työntekijä
2622: vältä maksettava täyttä työpäivää vastaava on itsenäisyyspäivää lähinnä edellisen vii-
2623: pa1kka. .Jos työtä tehdään päivä-, tunti- kon aikana ansainnut.
2624:
2625: Helsingissä syyskuun 16 p :nä 1936.
2626:
2627: Vilho Annala. J. V. Wainio. Kaarlo Salovaara.
2628: R. Al~Kulju. IisMdti Nikko1a.. Pauli Tuorila.
2629: E. A. Tuomivaa.ra. Bruillo A. Salmiala,. Elias Simojoki.
2630: HilJa R.il!pmen. K. Jussila. Yrjö R. Saarinen.
2631: K. R. Kares. Arvi Malmiva.a.ra.
2632: 37
2633:
2634: I,t:i. - Lak. al. N:o 13.
2635:
2636:
2637:
2638:
2639: V. AnnaJa y. m.: FJ'lulo~us laiksi ulkomaalaisen ottamisesta
2640: SV>omen kansa,laisek,{!i (knnetun la.in muuttamisesta.
2641:
2642:
2643: E d u s k u n n a ll e.
2644:
2645: Suomessa oleskelee nykyään noin. 9,000 että halt1,a. Sensijaan suurin osa heistä toi-
2646: 1kansallisuudeltaa.n suomalaista, Karjalasta mii metsä-, saha- ja lastaustöissä siten m~al
2647: ja Inkeristä kotoisin o1evaa henkilöä, j<>tka taan vaikeuttaen omien kansalaisten työn-
2648: joko ovat epäonnistuneiden vapaustaistelu- saantia.
2649: yritystensä jälkeen etsineet turvaa .maas- 2. Pakolaisten oikeudet kuntien jäseninä
2650: tamme tai tänne paenneet kotipaikoillaan käyttää kunnan varoilla, joita hekin vero-
2651: vallitsevaa yhteiskunnallista, taloudellista ja velvoUisina kartuttavat, ylläpidettyjä lai-
2652: kansallista sortoa ja nyt nauttivat maas- toksia. kuten kouluja, sairaaloita, köyhäin-
2653: samme turvapaikkaoikeutta. h-oitoa; työnvälitystä ja varatöitä, ovat olleet
2654: Pakolaisten pääosan ennen vuotta 1923 joko laissa ja asetuksissa epäselvästi määri-
2655: m.aahan saapuessa odotettiin heidän oleske- tellyt, mistä on johtunut ristiriitaista tul-
2656: lqnsa täällä jäävän lyhytaikaiseksi, minkä kintaa, tahi selvästi säädetyt heiltä puuttu-
2657: takia sekä vaWo että yksityiset asianhar- viksi.
2658: rastajat tyytyivät järjestämään heidän Kouluihin ja köyhäinhoitoon nähden on
2659: olonsa taloudellisten avus~ten ja. muiden tä$ä aikaansaatu pa.rannu:lwa, mutta yhä-
2660: väliaikaisluontoisten järjes.telyjen puitteissa. kin on epäselvyyttä olemassa ja oikeuskäy-
2661: Kun olosuhteet Venäjällä yhäkin 0 vat sel- täntö va.kiintumatonta.
2662: laiset, ettei pakolaisten palaaminen koti- Koska helpotuksen saaminen pakolaisten
2663: paikoilleen ole mahdollista, ja kun suora- asemaan kaikissa näissä suhteissa on Hmei-
2664: naista avustustoimintaa ei ole witu eikä sesti vaikeata eikä kaikissa kohden Suomen
2665: voida alkuvuosien mitassa harjoittaa, 011 kannalta suotavaakaan, on ainoa tehoka..'l'
2666: suurin osa pakolaisista joutunut hankki- keino. heidän asemansa helpottamiseen
2667: maan toimeentulonsa niissä olosuhteissa, Suomen kansalaisoikeuksien myöntäminen
2668: jotka voimassaolevat säädökset ulkomaaJais- heille.
2669: ten Dikeuksista luovat. . Pakolaisten omalta kannalta Suomen kan-
2670: P.akolais:ten toimeentuloa ja asemaa vai- salaiseksi hakeutuminen on taloudellisesti
2671: kenttavat olosuhteet pääasiassa. seuraavissa paras ratkaisu, kun heidän oleskelUDBa
2672: k()hdi:ssa: Suomessa on muodostunut pitkäaikaiseksi
2673: 1. Pakolainen ei ole oikeutettu Suomessa ja tulee todennäköisesti jatkumaan epä-
2674: omistamaan kiinteistöjä, ~ siis vi~jelemään määräisen ajan. Periaatteellisestikaan ei
2675: ömaa maata -- harjoittamaan. kauppaa ja sille ole mitään estettä, koskapa seka Kar-
2676: e'dnäisiä muita elinkeinoja, joihin ammat- jalan että Inkerin pakolaiset ovat kansa:l-
2677: teihln .suurimmalla osalla heistä olisi eekä lisnudeltaan su&malaisia, heidän äidinkie-
2678: ttdellyty.ks,:ULentise:u,.toimintansa.. pe:rustee1la .. leJl3ii. 0n•. s1-mmi tai suomelle läheinen, ihe-i-
2679: 1,1 :;. - Ulkomaalaisen ottaminen Suomen kansalaiseksi.
2680:
2681: dän sivistyskielensä suomi ja heidän uskon- pystyvät jatkuvasti elättämään itsensä, eik:a,
2682: tunnustuksensa Suomen joko luterilaisen tai kuten jo edeHä on osoitettu, ole Suomen
2683: kreikkalaiskatolisen kirkon tunnustus. kannalta suotavaa sen takia kieltää heiltä ·
2684: Suomen kannalta ei myöskään voi olla kansalaisuutta. Sen takia esitämme lakia
2685: mitään ta·loudellista eikä periaatteellista es- muutettavaksi niin, etteivät 1 § :n 2 ja 3
2686: tettä kaikkien sitä haluavien puhdasmai- kohdan määräykset koskisi Karjalan ja In-
2687: neisten ja poliittisesti luotettavien Karjalan kerin pakolaisia.
2688: ja Inkerin pakolaisten ottamiselle Suomen Käytännössä on esiintynyt tapauksia,
2689: kansalaisiksi. Koska heiltä taloudelliseen että Karjalan ja Inkerin pakolainen, men-
2690: hätään joutuneinakaan ei voida kieltää tur- tyään naimisiin Suomen kansalaisen naisen
2691: vapaikkaoikeutta ja karkoittaa heitä maasta, kanssa, joka näissä olosuhteissa siis on jää-
2692: vaan heitä joka tapauksessa on huollettava, nyt Suomen kansalaiseksi, on kuollut. Täl-
2693: on Suomelle eduHisempaa myöntää heille löin· eivät heidän alaikäiset lapsensa ole
2694: Suomen kansalaisuudesta johtuvat parem- voineet päästä Suomen kansalaisiksi, koska
2695: mat edellytykset päästä taloudellisesti ja- heidän äitinsä tai kukaan muukaan huolta-
2696: loilleen ja huoltaa niitä heistä, jotka. siinä jansa ei ole ollut oikeutettu sitä heidän
2697: sittenkään eivät onnistu, kuten muitakin puolestaan anomaan. Tämän ilmeisen epä-
2698: Suomen kansalaisia. Periaatteen kannalta kohdan esitämme poistettavaksi lisäyksellä
2699: on katsottava, ettei kansallisuudeltaan suo- lain 2 §: ään.
2700: ma~aisen · henkilön ja hänen sukunsa koti- r~ain 1 § : n 3 kohdan tullessa Karjalan
2701: paikan sijaitseminen historiallisista olosuh- ja Inkerin pakolaisiin nähden soveltumatto-
2702: teista johtuvan valtakunnanrajan toisella maksi on aiheetonta viivyttää heidän ha-
2703: puolen saisi vaikeuttaa hänen elinehtojaan kemustensa käsittelyä hankkimalla lain
2704: Suomessa. Erikoisen siveellisen velvoituk- 4 § :ssä säädetty lausunto. Koska valtio-
2705: sen Suomelle Karjalan ja Inkerin pakolai- neuvosto voi asianomaiselta maassa asuvia
2706: sia kohtaan aiheuttaa se; että heidän pako- ·ulkomaalaisia valvovalta viranomaiselta
2707: laisuutensa suurelta osalta johtuu olosuh- saada tiedon hakijan maineesta ja poliitti-
2708: teista, jotka ovat vastoin Suomen Venäjän sesta luotettavaisuudesta, esitämme lakia
2709: kanssa Tartossa tekemän rauhansopimuksen muutettavaksi niin, ettei 4 §: ää olisi so-
2710: henkeä ja määräyksiä, joiden tarkkaa nou- vellettava Karjalan ja Inkerin pakolaiSiin.
2711: dattamista Suomi ei ole katsonut olevansa Esimerkkinä siitä, miten muut vaitiot
2712: tilaisuudessa valvomaan. suhtautuvat heimopakolaisiinsa, mainitta-
2713: Esteenä pakolaisten laajemmalle · ottami- koon seuraavaa:
2714: selle Suomen kansalaisiksi ovat voimassa- Tshekkoslovakiassa on noin 20,000 heimo-
2715: olevan lain 1 §:n 2 ja 3 kohdan määräyk- pakolaista, venäläisiä ja ukrainalaisia. Pa-
2716: set, että hakijan on ollut asuttava maassa kolaisilla on oikeus harjoittaa kauppaa ju
2717: yhtäjaksoisesti 5 vuotta sekä pystyttävä muita elinkeinoja samoilla ehdoilla kuin
2718: ~~ttämään itsensä ja perheensä. Edellisen maan omilla kansalaisil1a. Samoin heiHä on
2719: ehdon täyttävät tosin jo nyt useimmat pa- oikeus omistaa maata ja kiinteistöjä. Pako,
2720: kolaiset, mutta vuosittain saapuu useita laisten lapset voivat maksutta opiskella
2721: uq.sia pakolaisia, joiden mahdollisuuksia maan kaikissa oppilaitoksissa. Sitä paitf;i
2722: päästä taloudellisesti jaloilleen tämä mää- heitä varten on perustettu useita erillisiä
2723: räys kohtuuttomasti rajoittaa. Nykyisissä kouluja, kuten kaksi venäjänkielistä lyseota,
2724: olÖSuhteissa, ollessaan kokonaan, palkkatu- kaksi ukrainankielistä keskikoulua, useita
2725: loista riippuvaisia, pakolaisten on ~ein ammattikouluja sekä yksi venäjänkielinen
2726: vaikea riittävän sitovasti osoittaa, että he yliopisto. Lukukausimaksua oppilailta · ~
2727: I,ti~. -- V. Annala y. m. 39
2728:
2729: kanneta. Pakolaisylioppilaille jaetaan val- ilmoittautumisen perusteella heti maahan
2730: tion puolesta ·avustusta. tultuaan otetaan Turkin kansalaisiksi ja
2731: Bulgariassa on v. 1929 julkaistu laki, suodaan heille, samoinkuin niiHe, jotka
2732: jonka nojalla kaikki venäläiset pakolaiset, eivät halua tätä oikeutta käyttää, esim.
2733: jotka ovat saap~neet maahan ennen tammi- opetuksen saamisessa erikoisia etuja, joita
2734: kuun 1 päivää 1929 voidaan ilman muuta muut kansalaiset eivät nauti.
2735: merkitä maan kansa:laisiksi 3 1 / 2 dollarin Edelläolevan perusteella ehdotetaan,
2736: maksua vastaan.
2737: Turkin voimassaolevan lain mukaan että Edw;kunta hyväksyisi seuma-
2738: kaikki turkkilais-tatarilaisiin kansoihin kuu- van lakiehdotuksen:
2739: luvat, Venäjältä saapuvat pakolaiset pelkän
2740:
2741:
2742:
2743:
2744: Laki
2745: ~n ottamisesta Suomen kansalaiseksi helmikuun 20 päivänä 1920 anne-
2746: tun 1ain muuttamisesta.
2747:
2748: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan helmikuun 20 päivänä 1920 ulkomaa-
2749: laisen ottamisesta Suomen kansalaiseksi annetun lain 1, 2 ja 4 § seuraavasti:
2750:
2751: 1 §. 2 §.
2752: Ulkomaalainen voidaan hakemuksesta ot- Ulkomaalaisen vaimo sekä hänen ala-
2753: taa Suomen kansalaiseksi, jos hän 1) on ikäiset lapsensa, jotka hänen kanssaan ovat
2754: puhdasmaineinen; 2) lähinnä edeHiset viisi muuttaneet valtakuntaan tahi ovat täällä
2755: vuotta on keskeytymättä asunut Suomessa; syntyneet, tulevat ilman muuta osallisiksi
2756: 3) kykenee elättämään itsensä ja perheensä; hänelle myönnetystä Suomen kansalai<J-
2757: sekä 4) on vapaa tahi sen kautta, että hä- e;ikeudesta.
2758: net otetaan Suomen kansalaiseksi, tulee va- Jos 1 §:n 4 momentissa mainitut ehdot
2759: paaksi kansalaisvelvollisuuksistaan toisessa täyttävä ulkomaalainen, mentyään naimisiin
2760: maassa. Suomen kansalaiseksi jääneen naisen kanssa,
2761: Henkilölle, joka ennen on ollut Suomen on kuollut, on vaimolla oikeus heidän ala-
2762: kansalainen, voidaan myöntää kansalais- ikäisten lastensa puolesta anoa heidän ot-
2763: oikeus, vaikkei hän olekaan asunut Suo- tamistaan Suomen kansalaisiksi ja on hei-
2764: messa 2 kohdassa mainittua aikaa. hin voimassa, mitä mainitussa •kohdassa on
2765: Milloin erinomaisia syitä on, voidaan u'l- säädetty.
2766: komaalaiselle muutoinkin myöntää kansa~
2767: laisoikeus 2 ja 4 kohdassa mainittujen eh- 4 §.
2768: tojen estämättä. Ennenkuin täällä asuvan ulkomaalaisen
2769: Kansalaisoikeus voidaan tämän pykälän hakemus päästä Suomen kansalaiseksi rat-
2770: 2 ja 3 kohdassa mainittujen ehtojen estä- kaistaan, on asianomaiselta kunnalta tahi
2771: mättä, myöntää kansallisuudeltaan suoma- asianomaisiilta kunnilta vaadittava lausunto
2772: laiselle, Suomessa turvapaikkaoikeutta naut- siitä, miten hakija on käyttäytynyt, kyke-
2773: tivalle ulkomaalaiselle. neekö hän elättämään itsensä ja perheensä
2774: 40 1,13. - Ulkomaalaisen ottaminen Suomen kansalaiseksi.
2775:
2776: sekä katsotaanko näihin ja muihin seikkoi- 'rämä ei kuitenkaan ole voimassa hake-
2777: hin nähden suotavaiksi, että hakemukseen mukseen nähden, johon 1 §:n 4 momenttia
2778: snostutaan. on sovellettava.
2779:
2780:
2781: Hdsingissä syyskuun 15 p :nä 1936.
2782:
2783: Vilho Anna.la.. E. A. Tuomiva.a.ra.
2784: R. Ala.-Kulju. K. B. .Ka;res.
2785: Bruno A. SaJmia.la.. Kaarlo Sa.lowa:ra.
2786: Pauli Tuorila. K. Jussila.
2787: Arvi Malmiva~ara. J. V. Wa.inio.
2788: Iisa.kki Nikkola. Yrjö R. •Saarinen.
2789: Hilja Riipinen. Eli81s Simojoki.
2790: 41
2791:
2792: 1,14.- Toiv. al. N:o 1.
2793:
2794:
2795:
2796:
2797: Pennanen y. m.: Esityksen antamisesta. tasavallan presi-
2798: dentin veto-oikeuden tehostamisesta.
2799:
2800:
2801: }ij d u s k u n n a ll e.
2802:
2803:
2804: Hattitusmuodon 2 §:ssä on lausuttu se Vaikkakaan ei asettuisi ehdottoman veto-
2805: yleinen periaate, että lainsäädäntövaltaa oikeuden kannalle, on joka tapauksessa
2806: käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presi- myönnettävä, että vastoin valtionpäämiehen
2807: dentin kanssa. :Mutta presidentin osanottoa tahtoa ja vakaumusta tapahtuva lainsää~
2808: lainsäädäntöön rajoittavat liiaksi toiset däntö sekä periaatteessa että käytännössä
2809: säännökset, joiden mukaan presidentin vah- on siksi arkaluontoinen asia, että sitä ra-
2810: vistamatta jättämä laki tulee ilman vahvis- joittavien säännösten tulisi olla nykyistä
2811: tustakin voimaan, jos eduskunta uusien tiukemmat. Sen vuoksi olisi tasavallan
2812: vaalien jälkeen hyväksyy sen muuttamatto- presidentin lykkäävää veto-oikeutta tehos-
2813: mana, tavallisen lain enemmistöllä ja pe- tettava esim. siten, että laki tullakseen vah-
2814: rustuslainluontoisen lain kahdella kolmas- vistuksetta voimaan olisi uusien vaalien jäl-
2815: osalla annetuista äänistä. keen uudelleen hyväksyttävä kahdella kol-
2816: Vuoden 1933 valtiopäivillä tapahtui jo masosalla ja perustuslainluontoinen laki
2817: kerran, että eduskunta uudelleen hyväksyi neljällä viidesosalla annetuista äänistä.
2818: erään tasavallan presidentin vahvistamatta Ehdotamme siis eduskunnan päätettä-
2819: jättämän lain. Tämä. tapaus, oltakoonpa. väksi toivomuksen,
2820: ratkaistavana olleesta asiasta mitä mieltä
2821: tahansa, on omiaan kiinnittämään huomiota että hallitus wntaisi Edusku-nnalle
2822: kysymykseen, minkälainen n. s. veto-oikeus esityksen tasavallan presidentin veto-
2823: parhaiten jakaisi lainsäädäntövallan ja var- oikeuden tehostamisesta.
2824: mimmin ta:kaisi lainsäädännön perusteelli-
2825: suuden.
2826:
2827: Helsingissä syyskuun 10 p:nä 1936.
2828:
2829: P.ekika P•en.na.nen. A. Pobja.nn:oro.
2830: Edwin Linkomies. Aa.me Honka..
2831: Leo ·R. Böök. Kyllikki Pohjala.
2832: Oskui Lehtcmen. A. A. Lintulahti.
2833: T·oivo Horelli.. Jalmari Pillm.ma..
2834: Kalle Soini. Kaino W. Oksanen.
2835: K.a.apro MOOatnen. Edvard Va.a.:rama.
2836: K. Kylä.n.pä.ä. E. .Kilpeläinen.
2837: Väinö Kokko. Et-kki Paa.vola.inen.
2838: M. E. Ba.rja.
2839: 42
2840:
2841: I,tr.. - Toiv. al. N:o 2.
2842:
2843:
2844:
2845:
2846: V. Annala y. m.: Esityksen cmta-;nisesta laJiksi tasavallmt
2847: presidentin valitsemisesta välittömi1Jä vaaleilla.
2848:
2849:
2850: E d u s k u n n a ll e.
2851:
2852: HiM 23 § :n 1 ja 2 mom :ssa säädetään ja muiden syrjävaikuttimien alaisena kuin
2853: presidentin vaalista: käytettäessä välillisiä vaaleja, jotka hel-
2854: ,Tasavallan presidentin valitsee SuQmen posti voivat antaa .toisen tuloksen, kuin
2855: kansa syntyperäisten :Suomen kansalaisten kansan enemmistö olisi toivonut. Samat
2856: joukosta aina kuudeksi vuodeksi. syyt ovat sitäkin menettelyä vastaan, että
2857: eduskunta valitsisi presidentin.''
2858: Presidentin vaalin toimittavat valitsija- Ne epäilykset, joita tässä mietinnössä
2859: miehet, joidtm lukumäärä on 300. Vaali- esitetään välillistä vaalitapaa vastaan, ovat
2860: oikeudesta ja vaalikelpoisuudesta valitsija- sittemmin osoittautuneet täysin paikk81nsa
2861: m~esvaalissa sekä soveltuvilta kohdin vaa-
2862: pitäviksi. Presidentin vaaliin on kokemuk-
2863: lin tavasta ja järjestyksestä sekä varamies- sen mukaisesti liit.t:ynyt ne epäkohdat, joi-
2864: ten asettamisesta on voima."!Sa, mitä edusta- hin perustuslakikomitea on viitannut. Puo-
2865: janvaalista. on säädetty." luepeli ja juonittelu ovat valits~jamiesten
2866: Tämä voimassa olevan oikeuden säätämä toimittaessa valtakunnan päämiehen vaa-
2867: välillinen vaalitapa ei kuitenkaan ole val- lia päässeet ratkaisevasti valkuttamaam
2868: takunnan edun kannalta onnellinen . .Siihen asian kulkuun. Ajatus, että tasavallan pre-
2869: liittyy suuria epäkQhtia, jotka kipeästi vaa- sidentin tulisi saada valtuutuksensa kor-
2870: tivat muutosta. Jo se perustuslakikomitea, keimman va:llan käyttöön kansalta, on si-
2871: joka vuoden 1917 lopu:Ua valmisti ehdotuk- ten oleellisesti menettänyt todellisuuspoh-
2872: sen hallitusmuodoksi, arvosteli hyvin an- jan. Tämä kaikki on tietenkin omiansa
2873: karasti välillistä vaalitapaa. Mietintönsä heikentämään president1n auktQriteettia ja
2874: perusteluissa lausui se: ,/Harkitessaan, mitä sitä kunniQitusta, jota hänen tulisi nauttia.
2875: tapa:a .Suomen tasavallan presidentin vaa- Se vaikeuttaa myöskin hänen pyrkimyk-
2876: lissa olisi noudatettava, on Komitean mie- siään kohottautua puolue-e'lämän yläpuo-
2877: lestä presidentin asemalle ja arvovalla!lle lelle ja tulla siitä riippumattomaksi.
2878: olennaisesti tärkeää, että kansa välittö- Kokemus on niinikään osoittanut, että
2879: mästi valitsee presidentin, koska semmoi- valitun valtion päämiehen asema on lu-
2880: sella vaalitavalla kansan tahw tu1ee ilmi jempi ja hänen mahdollisuutensa puo-
2881: varmemmin kuin valitsijamiesten toimitta- lueista riippumattomasti hoitaa tehtävänsä
2882: massa vaalissa. Ensinmainittua vaalitapaa valtakunnan ja kansan etujen vaatimusten
2883: käytettäessä tietää vaalioikeutettu, kenelle · mukaisesti ovat suuremmat niissä maissa,
2884: hän äänensä antaa. ·Vaalin tulos on sen- joissa hän. on saanut valtuutuksensa välit·
2885: tähden vähemmässä määrin puoluejohdon tömäSt:i. kansalta.
2886: I,Hi. - V. Annala y. m. 43
2887:
2888: Edelläolevan perusteella ja jotta presi- että hallitus valmistuttaisi ja jät-
2889: -dentin asema tulisi puoluevallasta riippu- täisi Ed:uskunnalle Mityksen presi-
2890: mattomaksi hänen voidessaan nojautua vä- de?~tin vaalia koskevan perustuslain
2891: littömästi kansan antamaan valtuutu'kseen, säännösten 1nuuttamiseksi siten, että
2892: ehdotamme eduskunnan hyväk<Jyttäväksi tasavallan presidentti valittaisiin vä-
2893: toivomuksen, littömillä vaaleilla.
2894:
2895: Helsingissa syy.skuun 10 päivänä 1936.
2896:
2897: Vilho Anna.la. Yrjö R. Saarinen.
2898: R. Ala.Jtulju. Bruno A. Salm.ialla
2899: X. Jussila. Kaarlo Salovaara.
2900: X. R. Kares. El.ias 1Simojoki.
2901: Arvi Ma:lmivaa.m. E. A. 'ruomivaa.ra.
2902: lisakiiti Nikkola. Pauli TuoriJ.a.
2903: Hilja Rilipinen. J. V. W&inio.
2904: I,u;. .,...- Toiv. .a.l. N :o 3.
2905:
2906:
2907:
2908: Kekkonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi edustajan-
2909: vaaleista.
2910:
2911:
2912: !•} d u s k u n n a ll e.
2913:
2914: Siinä aika ajoin varsin vilkkaaksikin Taajojen hallitusvaihdosten estämiseksi
2915: muodostuneessa keskustelussa, joka nim~m esitettiin aikoinaan sellaista menettelyä,
2916: omaan Hirniin vuosikymmenen kuluessa on että eduskunnan jossakin asiassa tekemää
2917: käyty suomalaisen kansanvallan tulevaisuu- päätöstä ei olisi katsottava hallitukselle
2918: desta, on usein kiinnitetty huomiota kan- annettavaksi epäluottamuslauseeksi, jollei
2919: sanvaltaisen järjestelmämme pahimpana sitä ole kannattanut vähintään puolet
2920: heikkoutena sen kyvyttömyyteen luoda toi- eduskunnan kaikista jäsenistä. Mutta täl-
2921: mintakelpoista, yhtenäistä eduskuntaenem- lainen enempää kuin mikään muukaan kei-
2922: mistöä, joka voisi ylläpitää pysyväisen, var- notekoinen järjestely itsre eduskunnassa, ei
2923: masuuntaisen hallitusvallan. Täysin luon- tuota toivottua tulosta hallitusv,allan lujit-
2924: nollista onkin, Dttä juuri tällaisina taloudel- tamiseksi. Niin kauan kuin parlamenttaari-
2925: lisesti ja. valtiollisesti levottomina aikoina not hallitustapa on voimassa, ei ·eduskun-
2926: huomio aivan erikoisesti kohdistuu tähän mm työtä tai eduskunnassa olevia voima-
2927: se~kkaan, sillä hallitusten tiheät vaihtumi- suhteita säännö:stelevillä järjestelyillä il-
2928: set useinkin toisarvoisista syistä ovat meisestikään voida päästä hallitusten ijän
2929: omiaan vaikuttamaan rauhattomuutta ja le- pi:tentämisreen, jolleivät voimasuhteet edus-
2930: vottomuutta ediståvästi sekä antamaan kunnassa sitä luannollisesti edellytä. Jos
2931: tuulta purjeisiin niille, jotka haluavat lm- muutosta halutaan, on se suoritettava vaali-
2932: mota kansanvaltaisen valtiojärj·estyksen. lainsäädännön uusimisella. Tämä on mah-
2933: Mutta ne epäkohdat, ;jotka aiheutuvat liian dollista, jos vaalilainsäädäntö muutetaan
2934: tiheistä hallitusvaihdoksista, ovat olemassa sellairseksi, että vaaleissa voidaan saada
2935: normaalisinakin aikoina, niin ·että. kysymys eduskuntaan yht-enäinen eduskuntaenem-
2936: hallitusvaHan lujittamisesta ei ole mikään mistö, jolm. ylläpitää pysyvä.isen hallitus-
2937: poikkeuksellisista oloista johtuva tilapäi- vallan.
2938: sesti esille tullut asia, joka on valmis hau- Eduskunnan jäseniä valitta,essa meillä on
2939: dattavaksi olojen muututtua, vaan periaat- voimassa suhteellinen vaalitapa. Kun v··
2940: teellisesti ja käytännöllisesti ensiarvoinen 1906 :Suomen suuriruhtinaanmaalle suunni-
2941: ja kansanvaltaisen valtiojärjestyksen tule- teltiin uudenaikaista kansanedustuslaitosta,
2942: vaisuudeUe tärkeä asia. Kansanvalta ei vaikuttivat sekä maamme riippuvainen
2943: suinkaan - niinkuin väärämielinen a.rvos- asema Venäjästä että siitä aiheutuvat poliit-
2944: telu usein väittää - tahdo edistää valtiol- tiset näkökohdat, että suhteellinen vaalitapa
2945: lista vallattomuutta, vaan se käsittää sel- katsottiin ainoaksi oikea'ksi tavaksi eduskun-
2946: västi, mikä korvaamaton merkitys yhteisten nan muodostamisessa. Maalle oli saatava
2947: asioiden hoidol1e on siinä, €ttä sitä voidaan sellainen edustuslaitos, jossa koko maan
2948: johdonmukaisesti }a pitkää tähtäintä käyt- mielipide, kaikkein vähäisimmätkin mieli-
2949: täen har joi t.taa. .pidesuunnat mukaan luettuna, oli:si edus-
2950: 1,16. - Kekkonen y. m. 45
2951:
2952: tettuna. Ja vaikuttavimpana syynä tähän min erikoislaatuisia tarpeita ja va.atimuksi·a
2953: {)li se, että täyttä itsenäisyyttä vailla oleva varten, jää voimaan vi·elä muutosten jäl-
2954: ma.a, jonka oik;eudet a1ati olivat uhanalai- keenkin. Näin tapahtui myöskin meillä
2955: sina, tarvitsi eduskunnan, joka voisi luotet- Suomessa valtakunnan itsenäistymisen jäl-
2956: tavasti ja ulkomaisellekin mielipiteelle hel- keen. Parlamenttaarisen hallitustavan to-
2957: posti osoitettavalla tavalla ·esittää koko kan- teuttaminen olisi edellyttänyt sitä, ~että sa-
2958: san tahdon maan laillisten oikeuksien säi- malla kertaa ·olisi tutkittu, soveltuuko se
2959: lyttämiseksi. Sitävastoin edustuselimellä ei vaalitapa, jonka mukaan eduskunnan jäse-
2960: ollut tehtävänä huolehtia toimeenpanoval- net aikaisemmin oli valittu, parlamenttaari-
2961: lan luomisesta ja kannattamisesta, joten seen systeemiin, s. o. voidaanko suhteellis-
2962: tämä näkökohta tietenkin jäi harkinnan ten vaalien avulla saada eduskunnassa
2963: uUmpuo~dle, silloin kun vaalitapa oli suun- esille riittä,vän voimakas, yhtenäinen •enem-
2964: nittelun alaisena. mistö kanna.ttamaan parlamentarismin pe-
2965: Kun sitten vuonna 1917 valtiopäiväjär- rusteella toimivaa hallitusvaltaa. .J,OIS :tämii
2966: jestykseen obettiin säännös, että maan halli- tutkimm silloin olisi suoritettu, olisi ha-
2967: tuksen jäsenet nimitetään •eduskunnan vaittu, niinkuin kokemus jo siUoin ulko-
2968: luottamusta nauttivista henkilöistä, mikä mailta osoit,ti, että 8Uhteellista vaalita.pwa
2969: periaate säilyi myöskin v. 1919 hallitus- ja parlamentaarista hallitustapaa. on vai-
2970: muodossa, laajeni eduskunnan toimivalta kea sa·ada sopimaan yhteen. Mutta ny:t, kun
2971: ja tehtävät erittäin merkityksellisellä ta- meillä on its·ellärrnme itsenäisyyden aikana
2972: valla. Eduskunnan oli tämän jälkeen kyet- saadut kokemukset käytettävissämme, voim-
2973: .tävä huolehtimaan maan hallituk-;en luomi- me ilman ulkomailta saatavaa opastustakin
2974: sesta ja hallituksen ylläpitämisestä, mitä se päästä tästä selville. Parlamentaarinen sys-
2975: ei kuitenka·an, kuten k;okcmus on osoittanut, teemi, kun se liittyy suhteelliseen v.aalita-
2976: ole pystynyt tyydyttävästi suorittamaan. paan, voi ainoastaan aivan erikoi8laatuisissa
2977: Se johtuu tietenkin meidän puolueolojemme oloissa tuoda eduskuntaan työkykyisen,
2978: rikkinäisyydestä, mutta suurimpana syynä yhtenäisen ja pysyviiisen eduskuntaenem-
2979: siihen on sittenkin se, että meillä ei ole mistön, joka kykenee ylläp1tämään ulospäin
2980: parlamenttia kokoonpantu 1sitä näkökohtaa arvovaltaista ja va:kiintunu:tta 1sekä sisään-
2981: silmälläpitäen, että sen ·olisi kyettävä luo- päin lujaa j.a johdonmukaisesti toimivaa
2982: maan luja, pysyväinen toimeenpanovalta, hallitusta.
2983: hallitus, s. o. ·että se kykenisi ylläpitämään Mikäli siis ·eduskunnalle, niinkuin edellä
2984: parla:menttaarista hallitu:stapaa. on tehty, .asetetaan se vaatimus, ·että sen
2985: •Meidän eduskuntav.aalimme perustuvat on kyettävä, paitsi luot·ettavasti ilmaise-
2986: <edelleenkin sille pohjalle, joka oli perustus- maan kansan t·odellinen tahto, myöskin luo-
2987: laillisia oikeuksiaan puolustavalle, täyttä maan edellytykset pysyväi:sen hallitusvallan
2988: itsenäisyyttä vailla oleva:Ue 'Valtiolle sen ole- olemassaololle, näyttä.ä siihen meidän olois-
2989: massa:olon kulmakivi. Mutta tämä pohj·a ei samme voitavan päästä ainoastaan suht-eelli-
2990: enää ole oikea valtiossa, jonka edustuslaitos sesta vaalifavasta luopumalla.
2991: on saanut suoritettavakseen kaikki ne val- Kysymys enemmistövaalitavan käytän-
2992: tiot·ehtävät, jotka maan itsenäistyminen on töönottamisesta onkin maassamme ·ollut
2993: •tuonut mukana•an ja edustuslaitokselle an- useaan otteeseen keskust·elun alaisena. Paitsi
2994: tanut. eräissä kirjasi•ssa ja kirjoituksissa sekä
2995: Suurten valtiollisten muutost,en sattuessa ·edusku.ntal.a.usunnoissa, on asiaa perusteel-
2996: helposti tapahtuu, ·että j>okin institutio, joka lisimmin käsitelty Helsingin yliopiston reh-
2997: oli rakennettu nimenomaan entisen systee- torin, professori K. R. Brotheruksen valtio-
2998: 46 1,1 6. - Edustajanvaalit enemmistövaaliperiaatteen pohjalle.
2999:
3000: Muvoston toimeksiannosta v. 1934 la;ati- väheksyä. l'Iainitsemme niistä vain edusta-
3001: massa mietinnössä. Ta11kastellessaan sekä jaehdo~kaiden pel1SOonallisten edellytysten
3002: suhteellisen että enemmistövaalitavan etuja suuremman arvostamisen kuin nykyään~
3003: ja varjopuolia mieti'l1nÖn la;atijan myötä- pooluevastakohtien lieventymisen, edusta-
3004: tunto on ilmeisesti enemmistövaalitavan jien ja valitsijoiden keskinäisen kosketuk-
3005: kannalla, jonka puolesta hän esittää run- sen ja luottamuksen lujenemisen, edusta-
3006: sa:asti huomionarvoisia, painavia näJkökoh- jien vastuunalaisuuden tehostumisen y. m. s.
3007: tia. Näiden näkökohtien ,esittälminen, näkökoh-
3008: Professori Brotheruksen mietintö ei ole tien, jotka monien muiden ohella on julki-
3009: aiheuttanut kuiten:kaan mitään toimenpi- suudessa useaan otteeseen mainittu enem-
3010: teitä hallituksen taholta. Päinvastoin sama mistövaalitavan puolesta, ei suinkaan ta-
3011: hallitus, joka keväällä 1933 osoitti periaat- pahdu siinä mielessä, etteikö enemmistövaa-.
3012: teellista suopeu1:Jta enemmistövaalitapaa koh- litavalla olisi myöskin varjopuolia suhteel-
3013: taan antamalla tunnetulle ·Valtio-oppineelle liseen vaalitapaan verrattuna. Mutta valo-
3014: tehtäväksi tutkia sen soveltuvaisuutta mei- ja varjopuolien tasapuolinen ja kiihkoton
3015: dän oloihimme, on nyt vuodfm 193() vaa- arvostelu on johtanut siihen, että allekir-
3016: Hen jälkeen asettanut valtion komitean joittajien käsityksen mukaan meidän val-
3017: suunnittelemaan tähänastista suuremman tiollisten olojemme vakiinnuttaminen kan-
3018: suhteellisuuden aikaansaamista valtiollisissa sanvaltaisella pohjalla vaatii enemmistö-
3019: vaaleissa. Kun kysymys vaalitavastamme vaalitavan käytäntöönottamista val;tiolli-
3020: näin ollen on taas tullut ajankohtaiseksi, sissa vaaleissa.
3021: on ~ianmukaista, että se tulee koko laajuu- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, eh-
3022: dessaan käsittelyn alaiseksi. dotamme kunnioittaen eduskunn~n pä;ätet-
3023: Edellä on tyydytty .tarkastelemaan suh- täwäksi toivomuksen,
3024: teellista ja (lnemmistövaalitapaa miltei yk-
3025: sinomaan parlamentruarisen hallitustavan että hallitus valmistaisi ja Edus-
3026: sille antamaa taustaa vastaan. Mutta val- kunnalle amtaisi esityksen laiksi edus-
3027: tiollisen elämän kannalta yleensäkin enem- tajanvaaleista, joka perustuu enem-
3028: mistövaalitavalla on aiL<~ioita, joita ei voida mistövaalitapaperiaatteen pohjalle.
3029:
3030: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
3031:
3032: Urho Kekkonen. Lauri Kaijalainen.
3033: EliaB Tukia. Kusti Arhama..
3034: J. Koivisto. Kalle Kämäräinen.
3035: E. M. Ta.rkka.nen. Jussi Annala.
3036: Eero Nurmesniemi. Väinö Kaasalainen.
3037: Artturi Leinonen. Matti Miikki.
3038: L. 0. Hirvensalo. Uuno Hannula.
3039: Heiklti Vehkaoja. Antti Kukkonen.
3040: K. A. Lohi. Viljami KaRiokoski.
3041: S. Salo. T. Ja.nh.onen.
3042: Toivo Ikonen.
3043: 47
3044:
3045: 1,17.- Toiv. al. H:o 4.
3046:
3047:
3048:
3049:
3050: M. Hannula y. m.: Esityksen anta•misesta Uit«loksi vaali-
3051: laiksi.
3052:
3053:
3054: E d u s k u n n a 11 e.
3055:
3056: Vaalilakiamme säädettäessä oli tarkoituk- sinaan liittyvät yhteiskunnassa yhteen, ja
3057: sena saada kussakin vaalissa luoduksi edus- luovuttiin ajatuksesta yrittää luoda halli-
3058: kunta, joka vastaa Suomen kansaa pienois- tuksille keinotekoiset enemmistöt enemmän
3059: koossa, ja parlamentaariseen järjestelmään tai vähemmän mielivaltaisen vaalipiirijaon
3060: siirryttäessä tämän vaalitavan katsottiin avulla.
3061: olevan myös uuden järjestelmän kanssa so- Mutta vaalipiirijaon keinotekoisuus ai-
3062: pusoinnussa. Tiedettiin, että suhteellinen heuttaa haittansa suhteellistakin vaalitapaa
3063: vaalitapa antaa teknilliset takeet yhden käytettäessä. Niinpä eräät puutteellisuu-
3064: luokan yksipuolista vallankäyttöä vastaan, det, joiden johdosta kysymys vaalilakimme
3065: ja tiedettiin, että se myös joustavimmin korjaamisesta on ollut jatkuvasti esillä vuo-
3066: soveltaa enemmistöprinsiippiä, mikä pyrkii desta 1921 lähtien, antavat yhä leimansa
3067: siihen, että mahdollisimman harvan tahto sanotulle laille. Ennenkaikkea on todet-
3068: joutuisi ristiriitaan yhteiskunnallisen yleis- tava, että eri vaalipiirien alueella asuvilla
3069: tahdon kanssa. Niin enemmistövaalitapa saman mielipidesuunnan kannattajilla ei
3070: kuin suhteellinenkin vaalitapa soveltavat ole mitään mahdollisuutta yhteistoimintaan.
3071: yhtäläisesti enemmistöprinsiippiä, mutta Kun kunkin puolueen äänestäjien suhteel-
3072: sillä tärkeällä erolla, että edellinen ajatte- linen lukumäärä eri vaalipiireissä huomat-
3073: lee vaalipiireittäin, jälkimmäinen kokonai- tavasti vaihtelee, on aina olemassa sellaisia
3074: suuden pohjalla. Edellinen on väärillä piirejä, joissa jonkun tai joidenkin puoluei-
3075: teillä hyljätessään kansan elimellisen koko- den äänet nykyisillään menevät hukkaan
3076: naisuuden ja turvautuessaan sensijaan vaa- tai sitten toisten puolueiden taholta niiden
3077: lipiirigeometriaan, jonka mukaan sitten pai- väitetään tulevan hukkaan heitetyiksi,
3078: kallisten enemmistöjen edustajat, ei kansal- minkä peloittelun vuoksi vaalin tulos voi
3079: listen ryhmien, muodostavat eduskunnan. antaa väärän kuvan sanotussa vaalipiirissä
3080: Valitsijat jaetaan sen mukaan, minkä vallitsevista mielipiteistä. Valtiollisten asioi-
3081: alueen rajojen sisäpuole'lla he nukkuvat, den harrastusta voitaisiin epäilemättä ko-
3082: eikä harrastustensa ja maailmankatsomus- hottaa, jos jokaiselle äänestäjälle taattaisiin
3083: tensa mukaan. Lisäksi tulee, että eduskun- mahdollisuus äänellään tosiaankin vaikuttaa
3084: taenenunistön valitsijoiden summa usein eduskunnan kokoonpanoon ja siten maansa
3085: vastaakin koko maan valitsijoiden vähem- asioihin.
3086: mistöä. Niinpä tultiinkin siihen tulokseen, Tätä harrastusta ei ole omiaan lisäämään,
3087: että on joustavampaa, kun eri ryhmien kuu esim. viime vaaleissa lähes 70,000 va-
3088: edustajat yhtyvät tarpeen mukaan eri litsijan äänet jäivät merkitystä vaille.
3089: a"sioissa toisten ryhmien edustajien kanssa Niinpä 6,763 Uudenmaan maalaisliittolaista
3090: eduskunnassa sensijaan että ryhmät sellai- äänestäjää jäi edustajatta, vaikka edusta-
3091: 48 1,17. -- Vaalilain muuttaminen.
3092:
3093: jia saaneiden vaaliliittojen keskimääräi- jen ja valitsijayhdistyksi{m kanssa 20 edus-
3094: soksi vertausluvuksi edustajaa kohden tuli tajapaikan saamiseksi, jotka jaetaan koko
3095: vain 5,519. Yhden edustajan saamiseksi maan ollessa yhtenä vaalipiiri'nä näin muo-
3096: eräissä vaalipiireissä tarvittiin niinkin kor- dostettujen yhdysliittojen kesken siten, että
3097: keita äänimääriä kuin 11,450, 10,451, kun 179 edustajaa on valittu, kaikkien eh-
3098: 10,157 j. n. e. Suhteellisuudessa, mihin vaa- dokkaiden nimet kirjoitetaan perättäin
3099: lijärjestelmämme pyrkii, on siis runsaasti näissä yhdysliitoissa saamiensa vertausluku-
3100: korjaamisen varaa. jen perusteella, määräten sijat yhdyslii-
3101: Täyttä suhteellisuutta ei voida saavuttaa toissa. ehdokkaiden omissa vaalipiireissään
3102: eikä sen saavuttaminen ole tarpeenkaan, saamien vertauslukujen mukaan, ja ne 20
3103: mutta vaalitapamme oikeudenmukaisuutta valitsematta jäänyttä ehdokasta, joiden tä-
3104: ja siten sen käytännöllisyyttä valitsijoiden ten saadut uudet vertausluvut ovat suurim-
3105: kannalta katsoen voidaan nykyistä suurem- mat, julistetaan valituiksi. Mahdollinen
3106: paa suhteellisuutta käyttäen parantaa. vaalikeinottelu ja tarpeeton hajaannus es-
3107: Tässä suhteessa on olemassa mitä pätevim- tyisivät täydellisesti esim. sillä, että nämä
3108: min perusteltu ehdotus muutokseksi vaali- lisäpaikat jaettaisiin vain niiden ryhmitys-
3109: lakiimme, joka ei aikaisemmin ole saanut ten kesken, jotka jostakin vaalipiiristä ovat
3110: riittävää huomiota osakseen. saaneet ehdokkaan valituksi.
3111: Sellainen järjestelmä, joka osin sisäUää Edellä sanottuun nojautuen ehdotamme
3112: entisen vaalipiirijakomme, osin koko maan edusklmnan päätettäväksi toivomuksen,
3113: käyttämisen yhtenä ainoana vaalipiirinä,
3114: on omiaan välttwmään suurten vaalipiirien että hallitus jouduttaisi esitystä
3115: haitat, mutta tekee vaa!lipiirijärjestelmästä uudeksi vaalilaiksi, minkä mukaan
3116: varsin käyttökelpoisen. Sopivin suhde olisi, 179 edustajaa valitaan eri vaalipii-
3117: jos viidessätoista vaalipiirissämme valittai- ·reissä, Lapin vaalipiiriä lukuunotta-
3118: siin 179 edustajaa, jolloin valtioneuvosto matta, ja .20 edustajaa määrätään
3119: toimittaisi edustajapaikkojen jaon vaalipii- koko maan ollessa yhtenä vaalipii-
3120: rien kesken kutakin vaalivuotta edeltäneen rinä eri vaalipiirien vaaliliittojen ja
3121: vuoden henkikirjoituksen perusteella, mutta valitsijayhdistysten muodostamien
3122: vaaliliitoilla ja valitsijayhdistyksillä olisi yhdysliitto}en kesken.
3123: oikeus yhtyä toisten vaalipiirien vaaliliitto-
3124:
3125: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
3126:
3127: Mandi Hannula. H. A. Kannisto.
3128: Helena Syrjälä, Arvo Inkilä.
3129: 49
3130:
3131: I,a. - Toiv. al. N:o 5.
3132:
3133:
3134:
3135:
3136: Rytinki : Vaalipiirijaon muuttamisesta edttstajanvaaleissa.
3137:
3138:
3139: E d u s k u n n a ll e.
3140:
3141: Suomen valtiopäiväjärjestyksen 4 §:ssä tettaisiin sellaisiksi, että edustaj•apaikat
3142: sanotaan, että edustajat valitaan valtiopäi- jaettaisiin eri puolueille niiden äänimäärien
3143: ville välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla. perusteella, mitkä ne koko maaJSSa yleensä
3144: Voimassaolevan vaalilain mukaan ei tämä ovat saaneet.
3145: valtiopäiväjärjestyksen suhteellisuusmää- Kun nämä vaalilain epäsuhteellisuudesta
3146: räys kuitenkaan pääse läheskään oikeuk- aiheutuvat epäkohdat olivat erikoisesti vii-
3147: siinsa koska vaalitulokset sen mukaan las- meisissä eduskuntavaaleissa varsin huomat-
3148: ketaan vaalipiireittäin. Tästä johtuu käy- tavat ja kun on pidettävä kansanvaltaisen
3149: tännössä usein hyvinkin suuria epäkohtia, järjestelmän kannalta erittäin vaarallisena,
3150: niin että pienemmät puolueryhmät tarvitse- että kenties varsin huomattavatkin :Kansa-
3151: vat jopa monta kertaakin enemmän ääniä laispiirit jäävät vaalilain epäsuhteellisuu-
3152: yhden ·edustajan valitsemiseksi, kuin suu- den vuoksi vaille omaa edustustaan, niin
3153: remmat puolueet. tähän katsoen pitäisi tämä epäkohta mitä
3154: Tosin kyllä valtiopäiväjärjestyksen edellä pikimmin korjata.
3155: mainitussa pykälässä määrätään myöskin, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3156: että vaaleja varten tulee maan olla jaet- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
3157: tuna vähintään 12 :een ja enintään 18 :aan muksen,
3158: vaalipiiriin. Tällä ei kuitenkaan ilmeises-
3159: tikään tarkoiteta, että myöskin edustaja- että hallitus kiireellisesti valmis-
3160: paikat eri puolueiden kesken olisi jaettava taisi ja antaisi Eduskunnalle sellai-
3161: vaalipiireittäin laskettujen tuloksien mu- sen esityksen laiksi, että edustajan-
3162: kaan. Niinpä tämä epäkohta voitaisiin ai- vaaleissa edustajapaikat eri puoluei-
3163: van hyvin korjata, loukkaamatta vähääkään den kesken voitaisiin jakaa niiden
3164: valtiopäiväjärjestyksen kirjainta tai hen- koko maassa saavuttaman äänimää-
3165: keä, sillä tavalla että vaalilain edustaja- rän perusteella.
3166: paikkain jakoa koskevat määräykset muu-
3167:
3168: Helsingissä syyskuun 16 p:nä 1936.
3169:
3170: Eino Rytinki.
3171:
3172:
3173:
3174:
3175: 7
3176: 50
3177:
3178: 1,19. - Toiv. al. N :o 6.
3179:
3180:
3181:
3182:
3183: V. A.nnala. y. m.: Valtiollisen vaalioikeuden myöntämi-
3184: sestä vakinaisessa palveluksessa oleville upseereille, soti-
3185: lasvirkamieMlle ja kanta-upseereille.
3186:
3187:
3188: E d u s k u n n a ll e.
3189:
3190: Tammikuun 13 päivänä ·1928 annetun täytyy pitää ilmeisenä oikeuden loukkauk-
3191: valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n mukaan on sena ja vaatii se käsityksemme mukaan eh-
3192: vaalioikeutta vailla se, joka on vakinaisessa dottomasti lain muutoksen.
3193: sotapalveluksessa. Yllämainituilla perusteilla ehdotamme
3194: Tämän lain alaisia ovat vakinaisessa so- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3195: tapalveluksessa olevat upseerit, sotilasvir-
3196: kamiehet ja kanta-aliupseerit. Lain tarkoi- että hallitus antaisi esityksen val-
3197: tus on todennä:köisesti estää näiden henki- tiopäiväjärjestyksen 6 §:n muutta-
3198: löiden osallistuminen vailtiolliseen toimin- misesta siten, että vakinaisessa pal-
3199: taan. - Vaalioikeuden kieltäminen ei itse veluksessa oleville upseere~'lle, soti-
3200: asiassa kuitenkaan sitä mel'kitse. :Sen si- lasvirkamiehille\ ja kanta-aliupsee-
3201: jaan vaalioikeuden kieltämisetlä rajoitetaan re~'lle annettaisiin valtiollinen vaali-
3202: niin kohtuuttomasti määräJtyn kansalais- oikeus.
3203: ryhmän oikeuksia, että tätä lainsäädöstä
3204:
3205: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
3206:
3207: Vilho Annala. Hilja. Riipinen.
3208: R. Ala-Kulju. J. V. Wainio.
3209: BrUDJO A. SaJ.mi.ala. Kaarlo Salovaara..
3210: Pauli Tuorila.. K. Jussila..
3211: E. A. Tuomirva.ara. Yrjö R. Saa.rin!en.
3212: Arvi MaJmivaa.rn. Elias Simojoki.
3213: IisaJtki Nikkola. K. R. Kares.
3214: 51
3215:
3216: I,2o. - Toiv. al. N :o 7.
3217:
3218:
3219:
3220:
3221: V. Annala y. m.: Esityksen oota-rnisesta laiksi kam;soo-
3222: äänestyksestä.
3223:
3224:
3225: E d u s k u n n a ll e.
3226:
3227: Suomen hallitusmuodon mukaan kuuluu semaan kieltolakiasiaa ennenkuin kansa sai
3228: valta kansalle. Tätä valtaansa käyttää itse lausua välittömästi velvoittavan sanan.
3229: kansa eduskunnan kautta. Sen johdosta, Puoluepoliittiset näkökohdat estivät edus-
3230: että puolueet ovat ottaneet käsiinsä politii- kuntaa itse sitä ratkaisemasta. Tärkeä suo-
3231: kan johdon, on perustuslakiin sisältyvä malaisuus- ja siihen liittyvä yliopistokysy-
3232: ajatus eduskunnasta kansan tahdon edusta- mys ovat edelleenkin ratkaisematta siten
3233: jana suuresti jäänyt toteuttamatta. Totuus repien ja rikkoen kansamme eheyttä. Puo-
3234: on, että. eduskuntaan valitut pitävät it- luetaktillisista syistä ei myöskään maanpuo-
3235: seään ensi sijassa pu<jlueensa edustajina ja lustuslaitos ole saanut osakseen sellaista
3236: sen kansanluokan tai kansalaisryhmän etu- huolenpitoa kuin mitä maamme vaarallinen
3237: jen valvojina, joihin he vaaleissa ovat lä- asema ja itsenäisyytemme turvaaminen olisi
3238: hinnä vedonneet. Puolueen edut - usein välttämättömästi vaatinut. Eipä edes kom-
3239: puhtaasti taktillisetkin - määräävät sen munistien maanpetokselliselle toiminnalle
3240: vuoksi valitettavan useasti edustajain toi- ja niiden osallistumiselle valtiolliseen toi-
3241: minnan suuntaviivat. Valtiopäiväjärjestyk- mintaan eduskunta voinut panna sulkuja
3242: sen mukaan pitäisi tosin edustajalla olla ennenkuin kansan välitön ääni ulkoparla-
3243: vapaus omantuntonsa ja sen mukaan, mitä mentaristisesti sitä vaati.
3244: hän tietää valtakunnan ja kansan edun vaa- Eduskunnan kykenemättömyyteen suur-
3245: tivan, tehdä ratkaisunsa eduskunnassa. ten asiain ratkaisuun on oleellisena syynä
3246: Mutta totuus on tässäkin kohden sellainen, siinä vallitseva itsekäs puoluevaltaisuus,
3247: että puolue- ja ryhmäkuri on suurin piir- joka sitoo edustajia ja estää heitä toimi-
3248: tein tehnyt tuon vapauden kuolleeksi kir- masta puoluenäkökohdista ja -eduista riip-
3249: jaimeksi sikäli kuin on kysymys suurem- pumatta kan..'lakunnan ja valtakunnan todel-
3250: mista asioista. Kaikesta tästä on ollut seu- listen etujen mukaisesti. Puoluevalta on
3251: rauksena, että eduskunnan päätökset san- ikäänkuin sitonut eduskunnan kädet ja teh-
3252: gen väihässä määrässä 'kuvastavat kansan nyt omien tarkoitustensa ajamisen välikap-
3253: todellista tahtoa, vaan ovat sensijaan il- paleeksi sen, minkä lainsäätäjä oli tarko~t
3254: mauksia n. s. lehmäkaupoista puolueiden tanut kansan tahdon tulkitsijaksi ja käyt-
3255: välisissä valtataisteluissa, joissa kansakun- tuJaksi. Todellisen kansanvallan sijalle on
3256: nan kokonaisetu ja yhteinen menestys on siten astunut puoluevallan despotismi.
3257: unohdettu. Se arvostelu, joka edellä on esitetty edus-
3258: Lyhyt silmäys itsenäisyysaikamme edus- kunnan toimintaa määräävästä puolueva:l-
3259: kunnan työhön osoittaa, kuinka monet suu- taisuudesta, on julkituotu monessa muussa-
3260: ret kysymykset ovat olleet sille ylivoimai- kin maassa puolueparlamentista. Valtio-
3261: sia. Niinpä eduskunta ei pystynyt ratkai- oikeudellinen historia tarjoaa paljon esi-
3262: 52 I,2o. - Esityksen antaminen laiksi kansanäänestyksestä.
3263:
3264: merkkejä siitä, miten puolueparlamentti on piittaamatonta puoluevaltaa vastaan. Pre-
3265: monasti toiminut vähääkään välittämättä sidentit Wilson ja Roosevcelt ovat pitäneet
3266: kansan todellisesta truhdosta. sitä siellä välttämättömänä, jotta kansalla
3267: Useassa maassa, jossa on ,tahdottu tur- itsellään olisi valta itseään hallita. Kun
3268: vata kansan suvereniteetti ja tehdä siitä yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perus-
3269: todellinen mahti parlamenttiin nojautuvaa tuvaa parlamenttia sen puoluevalrtaisuuden
3270: puoluevaltaa vastaan, on sen vuo~si pyritty vuoksi ei ole voitu pitää kansan todellisen
3271: antamaan kansalle mahdollisuus osallis- tahdon edustajana, on kansanäänestyksen
3272: tua - laajemmassa tai suppeammassa mi- kautta tahdottu saattaa lainsäädäntö sopu-
3273: tassa - itse välittömästi tärkeimpien kysy- sointuun kansan tahdon kanssa.
3274: mysten ratkaisuun. Näin on ennenkaikkea Kuten edellisestä havaitaan, on sangen
3275: käynyt Sveitsissä, jossa kansal). tahdosta yleisesti asetuttu sille kannalle, että puo-
3276: välinpitämätön parlamentaarinen puolue- lueparlamentti tarvitsee joko suppeammassa
3277: valta nostatti vastavaikutuksena vaatimuk- tai laajemmassa mitassa kansanäänestys-
3278: sen välittömästi kansaan nojautuvan de- instituutin täydennyksekseen, jotta lainsää-
3279: mokratian toteuttamisesta. Siellä on kan- däntövalta ja kansan todellinen tahto ja
3280: salla laaja mahdollisuus kansanäänestyksen oikeustajuntl). saat,ettaisiin keskenään sopu-
3281: kautta osallistua tärkeitten kysymysten rat- sointuun.
3282: kaisuun. Kansanäänestyksen käytäntöön ottaminen
3283: Useissa muissa Euroopan valtakunnissa tervehdyttä1si ilmeisesti Suomessakin val-
3284: on kansanäänestys hyväksytty pysyväiseksi tiollista elämää, saattaen sen nykyistä
3285: perustuslailliseksi instituutiksi, joskin sup- enemmän palvelemaan kansakokonaisuuden
3286: peammassa muodossa. Näin on asianlaita etua. Sen vuoksi olisi kansanäänestys tääl-
3287: esim. Tanskassa, Itävallassa, Tshekkoslova- lä;kin tehtävä yleisellä säännöksellä mahdol-
3288: kiassa, Liettuassa ja Irlannissa. Saksassa liseksi kansakunnan tärkeitten elinkysymys-
3289: oli sillä w~eima.rin hallitusmuodon mukaan ten sekä eduskunnan ja halli:tusvallan vä-
3290: merkittävä sija. Ja monessa parlamentaa- listen ristiriitojen ratkaisemiseksi.
3291: .risesti hallitussa maassa, jossa kansanäänes- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
3292: tyssäännöstöä ei ole voimassa olevaan oikeu- kunnioittavimmin eduskunnan päätettäväksi
3293: teen sisällytetty, on voimakkaasti vaadittu toivomuksen,
3294: sen käytäntöön ottamista. Siten on ollut
3295: asianlaita m. m. Englannissa. että hallitus ensi tilassa valmis-
3296: Samoin on suuressa osassa Pohjois-Ame- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
3297: rikan Yhdysvaltojen osavaltioita kansan- sen laiksi, jolla kansanäänestys hy-
3298: äänestys toteutettu varsin laajassa mitassa. väksyttäisiin käytettäväksi kansakun-
3299: Sielläkin se on 'tapahtunut suoranaisten nan tärkeimpien kysymysten ratkai-
3300: kansanliikkeiden vaatim~esta vastavetona semiseksi.
3301: taistelussa itsekästä ja kansan tahdosta
3302:
3303: Helsingissä syyskuun 11 p:nä 1936.
3304:
3305: Vilho ~AnnaJ.a. Ii~ Ni!kkola. Elias Simojoki.
3306: R. Ala-Kulju. , Hilja. Riipinen, E. A. Tuomivaara.
3307: K. Jussila. ::Jrjö :R. Saarinen. Pauli Tuorila..
3308: K. R. :Kares. , , :Immo A. SaJ:mi&la. J. V. Wainio.
3309: Arvi Malmivaam. ~,;, ~lo SalovaM'a.
3310: 53
3311:
3312: I,21. - Toiv. al. N:o 54.
3313:
3314:
3315:
3316:
3317: Vilhula y. m.: Suornen- ja ruotsinkielisen väestön oppikou-
3318: lutarpeen tyydyttämisestä samanlaisten pet·usteiden mu-
3319: kaan.
3320:
3321:
3322: Ed u s kunnalle.
3323:
3324: Maassamme on yhä edelleenkin valtion nittu, asianlaita valtion oppikouluihin näh-
3325: oppikoulujen suhteen vallalla sel!lainen epä- den kielellisessä suhteessa vielä ole, mutta
3326: kohta, että suomenkielisiä oppikouluja on nähdäksemme on melkoisen vaikeata todis-
3327: suomenkieliseen väestömäärään nähden suh- taa, että ruotsinkielisen väestömme oppi-
3328: teellisesti huomattavasti vähemmän kuin koulutarve olisi maassamme suhteellisesti
3329: ruotsinkielisiä opp.i:kouluja ruotsinkie- noin kaksi kertaa suurempi kuin suomen-
3330: liseen väestömäärään nähden. Valtion kielisen väestön oppikoulutarve, kuten näyt-
3331: varoja joudutaan tämän vuoksi käyt- tää asianlaita olevan erikielisten valtion
3332: tämään ruotsinkielistä oppikouluopetusta oppikoulujen määrän ollessa nykyisellään.
3333: varten suhteellisesti melkoisen paljon Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
3334: enemmän kuin suomenkielistä opetusta var- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
3335: ten. Tämän vuoksi ei hallitusmuodon hen- väksi toivomuben,
3336: keä eikä sisältöä ole tällä alalla vielä toteu-
3337: tettu, sillä sen mukaanhan pitäisi suomen- että hallitus valmistaisi esityksen
3338: kielisen väestön saada tyydyttää sivistys- suomen- ja ruotsinkielisten valtion
3339: tarpeensa samanlaisten perusteiden mukaan omistamien oppikoulujen luvun jär-
3340: kuin ruotsinkielisenkin väestön. Itsenäisessä jestämiseksi sellaiseksi, että kumman-
3341: Suomessa olisi kuitenkin vä:lttämätöntä, että kin kielinen väestö saisi tyydytetyksi
3342: maan ha:llitusmuoto saatettai:siin myöskin oppikoulutarpeensa samanlaisten pe-
3343: tässä asiassa voimaan. Näin ei, kuten mai- rusteiden mukaan.
3344:
3345: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1936.
3346:
3347: T. N. Villiula. J. Twkala.
3348: •• ••
3349: VALTIOPAIVAT
3350: 19 3 6
3351:
3352: LIITTEET
3353: II
3354:
3355: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
3356: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
3357:
3358:
3359:
3360:
3361: HELSINKI 1936
3362: VALTIONEUVOSTON KJRJ.AJPA.INO
3363: Oikeudenkäyntilaitoksen uudistamista, yhdistys-, asevelvollisuus- ja
3364: ulosottolain sekä maakaaren muuttamista, armahdusta, työrauhaa,
3365: työaikaa vankiloissa, maanviljelijäin aseman turvaamista, sukunimiä
3366: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
3367:
3368:
3369:
3370:
3371: 8
3372: 59
3373:
3374: fi,L - La.k. al. N :o 14.
3375:
3376:
3377:
3378:
3379: Sundström y. m.: Ehdotus Utiksi yhdistyksistä annetun
3380: lain muuttamisesta.
3381:
3382: E d u s k u n n a ll e.
3383:
3384: Kun jonkin yhdistyksen rekisteriin mer- Tällainen arvostelu on sitäpaitsi käytän-
3385: kitseminen on tehty riippuvaiseksi epäluu- nössä osoittautunut mahdottomaksi, mikä
3386: loist~a, että yhdistys mahdollisesti jatkaisi ilmenee jo siitäkin, että tuomioistuimet
3387: lakkau:tetun yhdistyksen toimintaa •tai to- esilletulleissa tapauksissa eivät ole voineet
3388: dennä!köisesti tulisi toimimaan vastoin la- puoltaa poliisiviranomaisten hämäriin syy-
3389: keja ja hyviä tapoja, on se maassamme töksiin nojautuvia vaatimuksia rekisteröi-
3390: johtanut sellaiseen olotilaan, jossa kansa- misen kieltämisestä. Edelleen sisältää mai-
3391: laisten perustuslaissa taattu yhdistysmis- nHtu säännös suuria mahdollisuuksia täy-
3392: vapaus usein koetetaan tehdä mahdotto- dellisen mieliivallan harjoittamiseen, koska
3393: maksi. Lisäksi on yhdistyslain 27 pykälässä täten voidaan varsin huomattava osa yh-
3394: annettu tuomioistuimelle sellaisia tehtäviä, teiskuntamme jäseniä tehdä kelvottomiksi
3395: jotka eivät niille v~arsinaisesti kuu'lu ja tä- muodostamaan yhdistyksiä ja käyttämään
3396: ten saatettu tuomarikunta siihen vaikeaan heille perustuslaissa myönnettyjä oikeuk-
3397: ja tälle virkakunnalle epätavalliseen tehtä- sia yksinomaan sillä perusteella, että he
3398: vaan, että sen ratkaistavaksi joutuu puh- ovat joskus vuosia sitten kuuluneet jäse-
3399: taasti poliittisluontoisia kysymyksiä. Sitä- ninä lakkautettuun yhdistykseen, jonka toi-
3400: paitsi sisältää mainittu säännös meidän mintaan asianomaiset henkilöt eivät ole
3401: tähänastiselle lainsäädännönemme aivan vie- voineet ratkaisevasti vaikuttaa.
3402: raan periaat•teen jonka mukaan tuomiois- Tämän johdosta ehdotamme,
3403: tuinten pitäisi voida arvostella, mitenkä
3404: yhdistyksen jäsenet yhdistyksenä tulevai- että Eduskunta hyväksyisi seu-
3405: suudessa mahdoUisesti tulevat toimimaan. mavan lakiehdot1tksen:
3406:
3407:
3408: Laki
3409: yhdistyksistä annetun lain mUIUtta.misesta.
3410:
3411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muatetaan yhdistyksistä tammikuun 4 pa1vana
3412: 1919 annetun lain 27 § :n 1 momentti sellaisena kuin se on muutettu la~lla touko-
3413: kuun 25 päivältä 1934 ja oikaistuna lailla marraskuun 2 päivältä 1934 näin kuulu-
3414: vaksi:
3415: 27 §:n 1 momentti. säännöt ovat lain mukaiset ja niin laadi-
3416: Jos yhdistys säädetyssä järjestyksessä on tut kuin 2 [uvussa on sanottu, on rekiste-
3417: ilmoitettu: rekisteriin merkittäväksi ja sen riin merkitseminen heti toimitettava.
3418:
3419: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1936.
3420:
3421: Oa.y Sundström. Ville Kupari. Jere Juutiia.inen.
3422: M. Ampuja. Karl J. Wenm.an. Jussi Lonka.inen.
3423: Mauri Ryömä. J~w1mari Linna. Juho :Kuittinen.
3424: Otto Toivonen. Aug. ~syrjänen. K. H. Wiiik:.
3425: Elsa. Metsäranta. Viljo 'Rantala. Viljo 0. Kilpeläinen.
3426: 60
3427:
3428: n,2. - La.k. al. N :o 15.
3429:
3430:
3431:
3432:
3433: P.eltonen y. m.: Ehdotus laiksi vuoden 1918 kapinan joh-
3434: dosta ku1·inpidollisesti tuomittujen armahtamisesta anne-
3435: tun lain 1 §:n muuttamisesta.
3436:
3437:
3438: E d u s k u n n a ll e.
3439:
3440: Vuoden 1918 kansalaissodan johdosta maan y. m. vuoden 1934 valtiopäivillä te-
3441: erotettiin suuri määrä valtion viran- ja toi- kemää lak. al. n:o 12, joka sisältää ehdo-
3442: menhaltijoita viroistansa sekä toimistansa tuksen laiksi valtion viran- ja toimenhal-
3443: valtiorikosoikeuden ja kurinpitotuomioistui- tijain oikeudesta eläkkeeseen 30 päivänä
3444: men päätöksillä. Sittemmin on suurin osa joulukuuta 1924 annetun lain 10 §:n muut-
3445: erotetuista tullut vähin erin otetuksi ta- tamisesta toisin kuuluvaksi. Valiokunnan
3446: kaisin valtion toimiin. mielestä tuskin on pätevää syytä asettaa
3447: Tammikuun 25 päivänä 1924 annetun, valtiorikosoikeuksissa tuomittuja eläkeoi-
3448: vuoden 1918 kapinan johdosta kurinpidol- keuteen nähden epäedullisempaan asemaan
3449: lisesti tuomittujen armahtamista koskevan kuin niitä kurinpidollisesti tuomittuja,
3450: lain mukaan on niillä kurinpidollisesti ero- jotka ovat saaneet mainitun armahduslain
3451: tetuilla valtion virka- ja palvelusmiehillä, nojalla eläkeoikeutensa takaisin. Kuiten-
3452: jotka hakemuksesta saavat tai ovat saaneet kaan valiokunta ei V"oinut puoltaa aloit-
3453: jälleen valtion toimen, oikeus tästä toimes- teessa olevaa lakiehdotusta senvuoksi, että
3454: taan lukea hyväkseen entinen palvelusai- valiokunnan mielestä ei ole asianmukaista
3455: kansa palkankoroitukseen ja valtiolta tule- sisällyttää valtiorikosoikeuK:sissa tuomittu-
3456: vaan eläkkeeseen nähden samoin kuin muil- jen eläkeoikeutta koskevia poikkeuslain
3457: lakin saman laitoksen toimessa olevilla. luontoisia säännöksiä varsinaiseen eläkela-
3458: Valtiorikosoikeuden viroistaan ja toimis- kiin, vaan olisi, mikäli kysymys tahdotaan
3459: taan erottamat valtion viran- ja toimen- myönteisesti ratkaista, säännökset siitä otet-
3460: haltijat samoinkuin ne, jotka ovat menet- tava joko 25 päivänä tammikuuta 1924 an-
3461: täneet kansalaisluottamuksensa, sitä vas- nettuun, vuoden 1918 kapinan johdosta
3462: toin ovat jääneet kokonaan ilman oikeutta tuomittujen armahtamista koskevaan lakiin
3463: lukea hyväkseen entinen palvelusaikansa tai säädettävä siitä eri lailla.
3464: ikälisään ja valtiolta tulevaan eläkkeeseen Kosketeltu ristiriitainen menettely lienee
3465: nähden. Tällainen menettelyn erilaisuus ei johtunut siitä, ettei 30 päivänä joulukuuta
3466: tunnu oikeuden eikä kohtuuden mukaiselta, 1924 annettu laki valtion viran- ja toimen-
3467: kun on kysymyksessä sellaiset henkilöt, haltijain oikeudesta elä:kkeeseen tunne elä-
3468: jotka ovat tuomitut samanluontoisista ri- keoikeuden palauttamista, vaan säätää vain
3469: komsista, vaikkapa muodollisesti erilaisin ta- kertakaikkiaan, että ,tuomioistuimen vi-
3470: voin ja jotka myöhemmin ovat katsotut ralta pantavaksi tuomitsema tai viranomai-
3471: kelvollisiksi valtion palvelukseen. Tähä,n sen päätöksellä viralta pantu valtion viran-
3472: käsitykseen on tullut myöskin valtionva- tai toimenhaltija menettää oikeutensa eläk-
3473: rainvaliokunta käsitellessään ed. Voion- keeseen''.
3474:
3475:
3476:
3477:
3478: '
3479: 11,2. - Peltonen y. m. 61
3480:
3481: Kun täten lainsäädännössä on olemassa ryhmille, olisi nyt mainittuun lakiin teh-
3482: ristiriitaisuutta ja kun on pidettävä tär- tävä senmukainen muutos.
3483: keänä, että sellainen oikeus, joka 25 päi- Ehdotamme sen vuoksi kunnioittaen,
3484: vänä tammikuuta 1924 annetussa laissa on
3485: suotu eräälle ryhmälle erotettuja mutta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3486: valtion toimiin päässeitä valtionpalveli- van lakiehdotuksen:
3487: joita, suodaan vastaaville valtionpalvelija-
3488:
3489:
3490:
3491: Laki
3492: vuoden 1918 kapinan johdosta kurinrpidollis.esti tuomittUijen a:rmahtamisesta 25 päi-
3493: vänä tammikuuta 1924 annetun lain 1 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
3494:
3495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten vuoden 1918 kapinan johdosta
3496: kurinpidollisesti tuomittujen armahtamisesta 25 päivänä tammikuuta 1924 annetun
3497: lain 1 § näin kuuluvaksi:
3498:
3499: 1 §. messaan lukea hyväkseen entinen palvelus-
3500: Vuoden 1918 kapinan johdosta valtio- aikansa palk!kionkorotuksineen ja valtiolta
3501: rikosoikeudessa tai kurinpidollisesti erote- tulevaan eläkkeeseen nähden samoin kuin
3502: tut valtion virka- ja palvelusmiehet armah- muille saman laitoksen toimessa oleville.
3503: detaan sikäli, että, jos he, jotka erottamis- Niiltä, joille kapinan johdosta on kurinpi-
3504: päätöksestä huolimatta saattavat hakemuk- dollisesti annettu varoitus, on tämä varoi-
3505: sesta uudelleen päästä valtion palveluk- tus nimikirjasta tahi sitä vastaavasta luet-
3506: seen, jälleen saavat tai ovat saaneet valtion telosta poistettava.
3507: toimen, heille myönnetään oikeus tässä toi-
3508:
3509:
3510: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
3511:
3512: Onni P~eltonen. Armas Paasonen.
3513: Viljo Rantala. Edv. Pesonen.
3514: A. J. Kosonen. Onni Mäkeläinen.
3515: A. A. La.stu. Alex Hämäläinen.
3516: Frans Mustasilta.. Matti Turkia.
3517: Jussi Rapo. Väinö Kivisalo.
3518: Atte J. Muhonen. Onni Hiltunen.
3519: Mauno P·ekkala. Paavo Aarniokoski.
3520: 62
3521:
3522: II,s. - Lak. al. N :o 16.
3523:
3524:
3525:
3526:
3527: Fagerholm y. m.: Ehdotus laiksi työrauhan suojelemisesta
3528: annetun lain kumoamisesta.
3529:
3530:
3531: E d u s k u n n a 11 e.
3532:
3533: J.;aki .työrauhan suojelemisesta, ann·ettu set viranomaiset koettaneet soveltaa Jakia
3534: helmikuun 6 päivänä 1931, sis~tyy siihen työläisiä vastaan sellaisissakin tapauksissa,
3535: poikkeuslakien sarjaan, joita maassamme joissa työläiset ova:t puolustaneet laillisia
3536: viime vuosina on säädetty. Tämän lain oikeuksiaan, kuten esim. työpa:lkkariidois.'38.
3537: tarkoituksena seHtettiin olevan turvata työ- Esim. Viipurissa ryhtyi poliisi, nähtävästi
3538: rauha, s. o. estää niin työntekijöitä kuin työnantajain kehoituksesta, pitämään polii-
3539: työnantajiakin harjoittamasta painostusta sikuulusteluja työläisten keskuudessa sen
3540: minkään järjestön tahi valtiollisen suun- vUooksi, että työläiset olivrut julistaneet työn
3541: nan hyväksi. 1akillotHaan, vaatien pieniä paikkojaan ko-
3542: Lain merkitys käytännössä on kuitenkin rotettava:ksi. Kun lakko uhkasi käydä
3543: kehittynyt varsin yksipuoliseksi. Se ei ole työnamtajille vaaralliseksi ja heidän olisi
3544: vähääkään estänyt työnantajain harjoitta- pitänyt suostua työläisten vaatimuksiin, as-
3545: maa työläistensä vainoa ja terroria, vaan tui poliisi väliin kuulustelutoimenpiteineen.
3546: on päinvastoin muodostunut välikappaleeksi, Tässä tapauksessa ei tosin ketään työläistä
3547: jota on käytetty työläisten laillisten oikeuk- asetettu syytteeseen ja lopuksi työnanta-
3548: sien supistamiseksi. jain oli suostuttava palkkain korotukseen.
3549: Tunnettua on, että Suomi kuuluu niihin Toisessa, niinikään Viipurissa sattuneessa
3550: maihin, joissa työntekijät ovat jotenkin tapauksessa yleinen syyttäjä - tässäkin ta-
3551: turvattomia .työnantajain harjoittamaa työ- pauksessa nähtävästi .työnantajain kehoituk-
3552: maaterroria vastaan. Tämä tosiasia on sesta - syytti paikallista ammattiosastoa
3553: useissa •eri yhteyksissä eduskunnassakin to- sen johdosta, että osasto oli julistanut eräi-
3554: dettu. Useilla työpaikoilla ovat työnanta- d€ll kivityöliikkeiden työt lakkotilaan, tä-
3555: jat vaatineet työläisiään luopumaan lailli- ten tehostaakseen palkkojen korotusvaati-
3556: sista järjestöistään truhi työstä erottamisen mustaan. Syyte tosin kumottiin tuomiois-
3557: uhalla estäneet heitä niihin liittymästä. tuimessa, mutta on tapaus -tyypillinen
3558: Tällruisten tapausten luetteleminen ei tässä näyte siitä, mihin kaikkeen työrauhan suo-
3559: yhteydessä ole tarpeen. Todettakoon sensi- jelemista tarkoittavaa lakia pyri.tään sovel-
3560: j·aan, ettei tiedossa ole ainoatakaan sellaista tamaan. - 'Monilla muillakin paiklmkun-
3561: tapausta, jossa ;työnantaja tämmöisestä rik- nilla ovat poliisiviranomaiset pyrkineet so-
3562: komuksesta olisi lain mukaan joutunut edes veltamaan kyseessäolevaa lakia työläisiä ja
3563: syytteeseen, puhumatta:kaan tuomiosta. heidän järjestöjään vastaan, vaikka toimen-
3564: Sensijaan ovat työläiset joutuneet työ- piteet eivät olekaan johtaneet syytteeseen.
3565: rauhan suojelulain rangaistusmääräysten Varsinkin useilla sellaisilla paikka:kunnilla,
3566: kohteeksi varsin ihmeellisissäkin tapauk- joilla toimii n. s. tehtaan poliittinen poliisi,
3567: sissa. Monilla paikkakunnilla ovat paikalli- jolle työnantajayhtiö suorittaa kokonaan
3568: II,z. - F'agerholm y. m. 63
3569:
3570: tahi osan palkasta, ovat työläisten askeleet nössä eivät työnantajain harjoittamat kar-
3571: tarkasti työnantajain silmälläpidon alaisina. k·eimmatkaan tapaukset ole joutuneet il:ain
3572: Kun poliisi .on pääasiassa otettukin seuraa- vaikutuspiiriin. Sen sijaan on sitä .työläi-
3573: maan työläisten vapaahetkien käyttöä ja siä vastaan pyritty käyttämään useastikin.
3574: kun hänen menestyksensä .toimessaan riip- Näin ollen on täysi aihe saada laki kumo-
3575: pu-q_ siitä, miten hän kykenee vainoamaan tuksi, varsinkin kun se sitäpaitsi on tar-
3576: työläisiä, on ilman muuta selvää, ·että työ- peeton senkin vuoksi, että yleinen lainsää-
3577: läiset ovat ainaisen pelon vallassa, heidän däntö sisäl•tää määräyksiä, joita voidaan
3578: työssäolo-oilmutensa kun ratkaisevasti riip- soveltaa työpaikalla tapahtuviin rikoksiin.
3579: puu ,poliisin" raporteista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3580: Lain työläisille takaama turva on näin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3581: ollen ;puhtaasti teoreettinen, sillä käytän- van lakiehdotuksen:
3582:
3583: Laki,
3584: j-olla kumotaan helmikuun 6 päivänä 1931 annettu laki työra.uhan suojelemisesta.
3585:
3586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3587:
3588: 1 §.
3589: Tällä lailla kumotaan helmik. 6 p:nä
3590: 1931 annettu 1aki työrauhan suojelemisesta.
3591:
3592: Helsingissä syyskuun 8 p:nä 1936.
3593:
3594: K.-A. Fagerholm. Matti Lepistö. Kustaa Perho.
3595: Sylvi-Kyllikki Opi. Aug. Kuusisto. lV!a.tti Turkia..
3596: Hugo Aattela. Onni Peltonen. Urho Kulovaara.
3597: Miina SillMl!pää. J.ere Juutilainen. Viljo R·antaJ.a.
3598: Albin Koponen. G. AnderssO!Il. Juho Pyy.
3599: Ville A. Komu. Karl J. Wenman. Isaik P·enttala.
3600: Väinö Kivisalo. Onni Mäk!eläinen. Alex Hämäläinen.
3601: Väinö Tanner. A. J. Kosonen. Juho Kuittinen.
3602: Clay Sundström. Eetu Karjalainen. P. SaJmenoja.
3603: Valfrid Eskola. Edv. Pesonen. J. F. Tolonen.
3604: Väinö Voiomnaa. Jalmari Väisänen. Atos K. Wirtanen.
3605: Mauno P~ekkaJ.a. Kalle .Jokinen. G. Lindström.
3606: Osk:. :Rieimk8ii.nen. Ville Kupari. A. Turkka.
3607: Ha.nnes Ryömä. T. Bryggari. Heiklk.i Kääriäinen.
3608: Yrjö Räisänen. Armas Paasonen. Jussi :Riaa.tika.inen.
3609: M. Ampuja. Aug. Syrjänen. Uuno Ra.atikain.en.
3610: Anni Huotari. · Hilma Koivulahti-Letb.to. Edv..Kujala..
3611: Onni Hiltunen. Väinö Ha;kkila,. Väinö Sinisalo.
3612: Aino Lehtolroski. K. Hakala. Antti Me:riläånen.
3613: Elsa Metsärnn.ta. Jussi Lonkainen. Yrjö Helenius.
3614: A. A. Lastu. Mauri Ryömä. Viljo 0. Kilpeläinen.
3615: Arvi Jovero. K. H. Wiik. Yrjö Welling.
3616: Paavo Aarniokoski. Otto Toivonen. Beinh. Swentorzemki.
3617: Kaisa Hilden. Anselm PitkiUJilta. E. Jokinen.
3618: Aino Malkamä.ki.
3619: 64
3620:
3621: Il,4. - Lak. al. N :o 17.
3622:
3623:
3624:
3625:
3626: Pyy ;r. m.: Ehdotus laiksi rnaakaaren 1 luvun rnuuttarni-
3627: sesta 9 päivänä kesä.kutda 1933 annetun lain 2 §:n
3628: rnuuttarnisesta.
3629:
3630:
3631: E d u s k u n n a ll e.
3632:
3633: Julkisesta kaupanvahvistajasta kesäkuun kustannuksia. Kaupungit, kunnat y. m.
3634: 9 päivänä 1933 annetun asetuksen 10 §:n luovuttavat huomattavasti juuri pienasunto-
3635: mukaan on todistuksesta, jonka kaupanvah- tontteja, joissa myöskin vaaditaan kaupan-
3636: vl.staja merkitsee luovutuskirjaan, suoritet- vahvistusta. Merkillisintä laissa on se, että
3637: tava palkkiota 30 markkaa, joka on niin lain mukaan tulee myöskin va:Uion toimen-
3638: ostajan kuin myyjän kappaleesta makset- piteillä myytyjen asutus- ja asuntotilojen
3639: tava eli yhteensä 60 markkaa. Sikäli kuin luovutuskirjat vahvistuttaa määrätyllä kau-
3640: olemme saaneet kuulla kannettaisiin eräillä panvahvistajalla. Valtion vuotuiset asutus-
3641: paikkakunnilla kaupanvahvistajalle jääväs- hallituksen kustannukset on merkitty
3642: täkin kappaleesta myös 30 markkaa. Ja jos maatalousministeriön pääluokalle, mutta
3643: kaupanvahvistajana ei ole vapaakirjeoi- siihen tietysti ei sisälly virastojen työ-
3644: keutta postimaksuihin asetuksen 6 § :ssä ajan menetys postituksessa y. m. ja
3645: tarkoitetun päiväkirjaotteen lähettämisestä, siitä aiheutuva kustannus. Valtio jou-
3646: on postimaksu maksettava. Jos kaupanvah- tuu harjoittamansa asutustoiminnan takia
3647: vistaja luovutuskirjan todistamista varten vuosittain solmiamaan tuhansittain kiin-
3648: pyynnöstä on saapunut toisen luo, on hä- teistökauppoja, joiden vahvistaminen asu-
3649: nelle tästä suoritettava lisäpalkkiota 15 tusvirastoista saatujen tietojen mukaan
3650: markkaa ja jos hänen tällöin on tullut tuottaa suuria vaikeuksia. Ei enää,, kuten
3651: tehdä matka, on suoritettava korvaus mat- aikaisemmin, voida nimismiehiä, kun he nyt
3652: kakustannuksista matkustussäännössä mai- toimivat kaupanvahvistajina, valtuuttaa val-
3653: nittujen perusteiden mukaan. tion puolesta allekirjoittamaan kauppakir-
3654: Laki on ulotettu koskemaan kaikkia luo- joja. Näin ollen valtio joutuu suorittamaan
3655: vutuskirjoja, siis niitäkin, joissa valtio, kau- huomattavia palkkioita ja matkakulujen
3656: punki, kauppala, maalaiskunta tai seura- korvauksia asiamiehille virastoissa laadit-
3657: kunta on saajana tai ~uovuttajana. Edellä- tujen kauppakirjojen alllekirjoittamisesta.
3658: mainittujen virastoissa tehdyt luovutuskir- Uudisasukkaat saapuessaan useimmin pit-
3659: jat on katsottava syntyneiksi siinä järjes- kienkin matkojen päästä määräpäivänä kau-
3660: tyksessä, ettei ole kyseessä keinottelu tai panvahvistajan luo allekirjoittamaan luovu-
3661: v:alekauppa. Näin ne ovat siis laillisia ja tuskirjan matkakustannusten lisäksi joutu-
3662: yhtäpäteviä kuin kihlakuntien ni.ääräämän vat maksamaan valtion välittämistä kau-
3663: kaupanvahvistajan todistamat. Kaupan- poistakin 30 markkaa, sekä kuntien, ellei
3664: vahvistajat maalaiskunnissa asuvat pitkien erikseen ole sovittu, molemmista kappaleista
3665: matkojen päässä, tuottaen matkakuluina yhteensä 60 markkaa.
3666: pienasuntotonttien ostajille huomattavia Kun kysymyksessä oleva laki säädettiin
3667: II,4. - Pyy y. m.
3668:
3669:
3670: yksinomaan siinä tarkoituksessa, että sillä pautettava. .Samoin olisi meneteltävä myÖs
3671: €stettäisiin tiloilla keinotteleminen ja vale- Osakeyhtiö Maakiinteistöpankkiin nähden,
3672: kauppojen tekeminen, on ollut tarpeetonta koska se lainsäädäntöön nojautuen tulee lu-
3673: ulottaa lakia koskemaan saantoja, joissa pe- nastamaan kiinteistöjä, jotka edelleen on
3674: rustelujen alussa mainitut vir~tot ovat myytävä, joko entisen omistajan rinta-
3675: asianosaiset, sillä edellä · mainittu toimen- perillisiille tai muille.
3676: pide tuottaa tarpeettomia vaikeuksia ja huo- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, eh-
3677: mattavia kustannuksia niin valtiol~e kuin dotamme kunnioittaen,
3678: tilallisille. Kun tämä on tarpeetonta, on
3679: Yaltiota, kaupunkeja, kauppaloita, kuntia että Eduskunta hyuiiksyisi seuraa-
3680: ja seurakuntia koskevat saannot siitä va- van lakiehdotuksen:
3681:
3682:
3683:
3684: Laki
3685: mruakaa.ren 1 luViUll muUJttamisesta 9 päivänä kesäkuuta 1933 annetun lain
3686: 2 § :n muuttamisesta.
3687:
3688: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren 1 luvun muuttamisesta
3689: 9 päivänä kesäkuuta 1933 annetun lain 2 '§ näin kuuluvaksi:
3690:
3691: 2 §. Milloin vwltio, kaupunki, kauppala, maa-
3692: Kauppa, vaihto ja lahja on tehtävä kir- laiskunta, seurakunta tahi Osakeyhtiö Maa-
3693: jallisesti ja pantakoon luovutuksen perus- kiinteistöpankki on saajana tai luovutta-
3694: tuksena olevat ehdot kirjaan, jonka julki- jana, on kauppa, vaihto ja lahja tehtävä
3695: nen kaupanvahvistaja kutsumansa todista- kahden todistajan läsnäollessa.
3696: jan kanssa todistaa oikeaksi.
3697:
3698:
3699: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
3700:
3701: Juho Pyy. Valfrid Eskola.
3702: M. Lepistö. Ja.lma.ri I..inna.
3703: Kalle Jokinen. Yrjö Helenius.
3704: J,ere J uuti.la.illlen. A; Turkka.
3705: Otto M~a. Q,nni Hiltunen.
3706: Heiklki Kääriäinen. Arma.s Paasonen.
3707: Karl J. Wenman. Kustaa Perho .
3708: .Atte J. Muhonen. Viljo 0. Kilpeläinen.
3709: , Väinö Kivi.sa.J.o. Albin ~oponen.
3710: Antti Meriläinen. Otto Toivonen.
3711: Edv. KujaJa.
3712:
3713:
3714:
3715:
3716: 9
3717: U,o. -'- Lak. aJ. N :o 18.
3718:
3719:
3720:
3721:
3722: Linna y. m.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain 14 §:n
3723: mu1tttamisesta.
3724:
3725:
3726: E d u s kun n a H e.
3727:
3728: :Valtiopäiväjärjestyksemme on periaat- Onkin varsin luonnollista, että edustajan-
3729: teellisesti sillä kannalla, e.ttä kansanedusta- toimi on tällä tavalla turvat-tu. Siten on
3730: jaa ei muuten kuin erikoisen pätevillä ilmeisesti tahdottu säilyttää kansa:n vaa-
3731: syillä voida estää edustajantointaan täyttä- leissa ilmaiseman tahdon mahdollisimman
3732: mästä. Tätä koskeva yleinen säännös sisäl- täydellinen täyttyminen eduskunnan ko-
3733: tyy vaLt~opäiväjärjestyksen 12 §: ään, jossa koonpanoon nähden.
3734: sanotaan, että ihlköön edustajaa kieHettäkö On kuitenkin eräs tapaus, jossa edustaja
3735: valtiopäiville saapumasta ja edustajana toi- voi ilman omaa syytään menettää vaalikel-
3736: mimasta. Seuraavat valtiopäiväjärjestyksen poisuutens.a ja sen kautta edustajan<toi-
3737: pykälät sisältävät lisäksi edustajaan näh- mensa. Tarkoitamme sitä tapausta, että
3738: den poikkeuksellisia tu1·vasäännöksiä, joiden hän joutuu suorittamaan asevelvollisuut-
3739: kaikkien .tarkoituksena on .turvata edusta- taan. Valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n mu-
3740: jaa toimensa täy1Jtämisessä. Muun muassa kaan on vaalioikeut,ta vailla muun muassa
3741: valtion: virkamiestä ei voida estää edusta- se, joka on v81kinaisessa sotapalveluksessa.
3742: jana olemasta, vaan hänelle on vakiintu- 7 §: n mukaan :taas on yleensä vaalikelpoi-
3743: neen käytännön mukaan järjest-ettävä vir- nen jokainen, joka on vaal~oikeutettu.
3744: kavapautta siksi ajaksi, kun hän hoitaa 8 §:ssä säädetään, että jos edustajaksi va-
3745: edu:stajantointa. l<Jrikoisesti merkillepantava lit,tu henkHö menettää vaalikelpoisuutensa,
3746: on, että edustaja ei edes vapausrangais- lakkaa hänen edustajantoimensa.
3747: tusta kärsi68Sään menetä edustajantoin- Tavallisesti asevelvolJisuus on j,o silloin
3748: taan, eHei ·hän ole rangaistusseuraamu:sten suoritettu, kun henkilö tule·e vaalikoeLpoi-
3749: johdosta menettänyt vaalikelpoisuuttaan. seksi, mutta jos hän on saanut asevelvolli-
3750: Valtiopäiväjärjestyksen 17 §:n 2 momen- suuslain 14 § :ssä säädetyt kaksi lykkäystä,
3751: tin muka·an hän menettää sHtä ajalta vain niin hän ennen palvelukseen astumistaan
3752: edustajanpalkkionsa. Valtiopäiväjärjestyk- saavuttaa vaalikelpoisuuden edustajaksi ja
3753: semme vn siis kaikissa näissä säännöksissään voi siis tulla valituksi eduskuntaan. Mutta
3754: asettunut sille ·kannalle, että mitkään ulko- kun hän ei asevelvollisuuslain mukaan tä-
3755: naiset esteet eivät saa olla tiellä edustajan- män seikan takia voi saada lykkäystä palve-
3756: toimen täyttämisessä. Mutta valtiopäivä- lukseen ·astumisessa ja kun hänet heti sen
3757: järjestyksen 10 § :ssä säädetään tämän li- jälkeen, kun viimeinen lykkäys on kulunut
3758: säksi, että edustaja ei edes omasta tahdos- umpeen, on katsottava kuuluvan vakinai-
3759: taankaan v·oi vapautua edustajantoimesta, seen sotaväkeen (sotaväen rikoslain 1 §),
3760: kun hän kerran on siihen valirbtu, ellei voi niin hän on menettänyt ·vaalioikeut,ensa ja
3761: osoittaa laillista estettä tai muuta syytä, siis myös vaalikelpoisuutensa. Häntä eivät
3762: jonka eduskunta hyväksyy. siis enää suojaa ne turvasäännökset, jotka
3763: Il,5. - Linna y. m. 67
3764:
3765: edustajantoimen esteetöntä hoitamista var- että edustajaksi valittu ei vakinaiseen pal-
3766: ten on säädetty. velukseen 4lb'tumisen vuoksi voisi menettää.
3767: Lainsäätäjän tarkoitus ei ilmeisestikään edustajantointaan. Tämä kävisi helpoimmin
3768: ole ollut tällainen, vaikka asevelvollisuus- päinsä siten, että palvelukseen astumisen
3769: lakia säädettäessä ei edellä mainitusta lykkäämismahdollisuuksiin lisätään tapaus,
3770: syystä ole otettu huomioon tällaista mahdol- että asevelvollinen on val1ttu kansa.nedusta-
3771: lisuutta. Asevelvollisuus}aki siis on tässä jaksi.
3772: :IDohdin ristiriidassa valtiopäiväjärjestyksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3773: kanssa.
3774: Mielestämme eduskunnan .olisi selvennet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3775: tävä asev-elvollisuuslak:ia tässä kohdin siten, van lakiehdotuksen:
3776:
3777:
3778:
3779: Laki
3780: asevelvollisuuslain 14 § :n muuttamisesta.
3781:
3782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä kesäkuuta 1932 annetun
3783: asevelvollisuuslain 14 § näin kuuluvaksi:
3784:
3785: 14 §. kohdassa mainittua henkilöä, vapautetaan
3786: Vakinaiseen palvelukseen astumisen lyk- hänet astumasta vakinaiseen palvelukseen
3787: käystä myönnettäköön, siinä järjestyksessä rauhan aikana. Jos hän sittemmin kicltäy-
3788: kuin asetukseLla .tarkemmin säädetään, rau- tyy elävtämisvelvollisuudestaan . tai tämä
3789: han aikana enintään kolmeksi vuodeksi: velvollii~uus lakkaa, hänet on kutsuttava
3790: a) asevelvollis~lle, jaka työllään yksinään palvelukseen, ellei hän ole vielä täyttäny.t
3791: elättää isäänsä tai äitiånsä taikka jotakuta kolmeakymmentä vuotta.
3792: heidän vanhemmistaan, jos elätettävä on Lykkäystä, joka on myönnetty 1 momen- '
3793: varaton ja :työkyvytön; tin c-kohdan perusteella, voidaan, jos
3794: b) vakinaisessa palv·eluksessa olevan tai erinomaisia syitä on, pidentää enintään
3795: siihen ilman lykkäystä hyväksytyn asevel- kolmella vuodella.
3796: vollisen veljelle; Jos asevelvollinen on valittu eduskun-
3797: c) asevelvolliselle, joka valmistautuu jo- taan, myönnettäköön hänelle vakinaiseen
3798: honkin toimeen tai ammattiin taikka käy palvelukseen astumisen lykkäystä niin pit-
3799: koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka käksi ajaksi, kuin edustajantoimi kestää.
3800: kehitys tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi Jos kutsunnassa jo ollutta ja vakinaiseen
3801: lykkäystä; sekä palvelukseen hyväksyttyä tai vakinaiseen
3802: d) asevelvolliselle, jolle lykkäys hänen palvelukseen jo astunutta asevelvolEst:a
3803: taloudellisten olojensa järjP~tämistä varten muuttune:iden oloj·en perusteel.la on pidet-
3804: on erittäin tarpeellinen. tävä 1 momentin a-kohdassa tarkoitettuun
3805: .J:os edellä 1 momentin a·kohdassa mai- asevelvolliseen verrattavana, hänet on, joo
3806: nittu asevdvollinen siinä kutsunnassa, joka hän sitä anoo, vapautettava toistaiseksi pal-
3807: lähinnä kahden kalenterivuoden kuluttua v·elemasta, kunnes kutsuntatoimisto siinä
3808: seuraa sitä kutsuntaa, jossa hänelle lykkäys kutsunnassa, j·oka kahden kalenterivuoden
3809: €TISl kerran myönnettiin, näyttää edelleen- kuluttua seuraa sitä kutsuntaa, jossa hä-
3810: kin yksin työllään e:lättävänsä sanotussa net palvelukseen hyväksyttiin, tai, jos tämä
3811: 68 n,.r.. - Asevelvollisuuslain 14 §~II muuttaminen.
3812:
3813: kutsunta jo on pidetty, vapaut,tamista lli- ten voimassa, mitä edellä 2 mom()ntis.sa on
3814: hinnä seuraavassa kutsunnassa rrutkaisee, säädetty.
3815: onko 'hänen palattava vakinaiseen pahe- Tässä pykälässä mainittua lykkäystä äl-
3816: lukseen, vai onko hänet siitä vapautettava köön myönnettäkö sille, joka ilman laillista
3817: :rauhan ajaksi. Jos hän jo on ollut vähin- estettä on jäanyt kutsunta·an tai määrä~
3818: tään yhdeksän kuukautta vakinaisessa pal~ aikana vakinaiseen palvelukseen saapu-
3819: v.eluksessa, älköön häntä siihen enää vel:voi- matta.
3820: tettako. TälLaisesta asevelVIOllisesta on muu-
3821:
3822:
3823: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
3824:
3825: Jalmari Linna.. Otito Toivonen.
3826: Cay Sundström. Uuno Raatikainen.
3827: Väinö VoioD.llUlla. Viljo Rantala.
3828: Elsa Metsäranta. Ville Kupari.
3829: -4.'\lE. Syrjänen.
3830: •. 1,' • • .
3831:
3832:
3833:
3834: ~ ; ..! ' ...
3835:
3836:
3837:
3838:
3839: •.,··-: ;, '
3840:
3841:
3842:
3843:
3844: "'l-.
3845:
3846:
3847:
3848:
3849: •. !•
3850:
3851:
3852:
3853: ·. i .. ·'
3854: 69
3855:
3856: U,~;. - Lak. al. N :9 19.
3857:
3858:
3859:
3860:
3861: Niskanen: Ehdotus laiksi 1l.losottolain 4 lnvnn !5 et §:n
3862: muuttamisesta.
3863:
3864:
3865: E d u s k u n n a ll e.
3866:
3867: Tällä hetkellä on maatalouden pula muo- Osoituksena siitä, kuinka elintärkeitä kohc
3868: dostunut sellaiseksi vaaraksi, joka uhkaa tia kansamme €lämässä maanviljelijäin ti-
3869: viedä perustan maattalouteen perustuvan loiltaan joutuminen koskee, mainitsen,
3870: yhteiskuntamme alta. Tässä suhteessa toc että. kotipuol€ssani Kalajoen laaksossa, jossa
3871: tean seuraavaa: maatilojen pakkohuutokauppoja on sangeri
3872: Viimeksi kuluneiden vuosien aikana tu- paljon ollut, on se, että koteja jää kyl~
3873: hannet maanviljelijät ovat menettäneet mille .tai v.ie~as tulee niitä asumaan ja eri~
3874: isiltä perityt viljely8tilansa ja joutuneet tinen kunnon omistaja tulee työttömäksi
3875: irtolaisväestöksi. usein suuren perheensä kanssa.
3876: Huolimatta siitä, että kauppa- y. m. pan- Se maanviljelijäin amma,ttitaidon hyödyt-
3877: keis:samme on suurta mhanrunsautta ja tömäksi joutuminen, joka heidän tilailtaan
3878: että rahanlainauskorkokanta:kin on jonkin joutumisen kautta .tapahtuu, on suuri kan-
3879: verran laskenut, maatiloja yhä edelleen jou- santaloudellinen tappio. Siksi onkin vält-
3880: tuu ve1kojensa vuoksi pakkohuutokauppa.an. tämätöntä, että kansakunnan talonpoikais-
3881: Näin tapaMuu siitäkin huolimatta, että ton elinjuur~a jäytävä maa:tilojen pakko-
3882: ia:lousmi·esten väittämi,en mukaan taloudelli- huutokauppaamiuen saadaan ensi tilassa ~o
3883: sessa elämässämme tällä hetkellä vallitsee petetuksi. Tämä aikaansaataisiin sillä ta-
3884: nousukausi ja virallisen työttömyystilaston valla, että tilanomistajat velkojensa ulos-
3885: mukruan työt1tömyys käytännöllisesti kwtsoen mittauksessa asetetaan yhdenver:taisiksi pa1-
3886: on olema,ton, joten siis teoUisuus- ja maa- kannauttijairn kanssa, si·ten, että heiltä saa-
3887: taloustyöväestön ostovoiman ja kulutuksen taisi·in ulosmitata vain kolmannes tilansa
3888: sekä siitä :seuraten maata1oustuotteiden me- maa- ja karjat,alouden tuotosta; siis hei-
3889: nekin pitäisi olla lmrkeimmillaan. dän suhteensa meneteltäisiin samalla ta-
3890: Lähitulevaisuudessa, kun mahdollisesti va1la kuin palkannautrtijoiden, joilta ulos-
3891: tämä niin sanottu ,hyvä aika" loppuu ja otossa voidaan u1osmHata vain kolmannes
3892: työttömyys lisään,tyy, velkautuneiden maan- palkasta. Ja että tämä uusi ulosmittaus-
3893: viljelijäin asema tulee vaikeutumaan ja menetelmä ei johtaisi mielivaltaisuuksiin ja
3894: pakkohuutokauppoihin joutuvien maatilo- epäselvyyksiin, voitaisiin määrätä, että ve-
3895: jen 1ukumäärä lisääntymään. lalliselta voidaan ulosmitata kolmannes hä-
3896: Jos lisäksi, niinkuin todennäJkö:is:tä on, nen tilansa veronalaisesta maa- ja karja-
3897: lähitulevaisuudessa maataloustuott-eiden taloustuotosta. Mikäli sattuisi sellaisia ta-
3898: tuon titul1eja tullaan alentama/lJn ja niiden
3899: 1
3900: pauksia, että tilan tuotto ei riittäisi täyttä-
3901: vientipalkkioita vähentämään, niin maata- maan mainittua kolmannesta, voitaisiin
3902: louspula tulee muodostumaan entistä pa- ulosmittaus ulottaa koskemaan myöskin ti-
3903: hemma:ksi. lan irtaimistoa samoin kolmatta osaa ja 1ms-
3904: 70 Il,t;. -· Ulo~ottolain mnuttaminen.
3905:
3906: vavaa metsää, jolloin viimemainittua ve- Edellä esitetyn noj·a11a saan kurn1ioittaen
3907: lasta ulosmitattaessa hakkau.soikeus olisi ehdottaa,
3908: tietysti rajoitettava metsänhoito Lautakun- että Eduskunta hyväksyiS'i seu.ra.a-
3909: tien sallimaan rajaan. va.n lakiehdotuksen:
3910:
3911:
3912:
3913: Laki
3914: ulosottolain mUIUttamisesta .
3915:
3916: Eduskunnan päätöksen mukais~i muutetaan 8 .päivänä huhtikuuta 1932 anne-
3917: tulla lailla nlosottDlain 4 lukuun li<~ä.tty ·5 a § näin kuulu va.ksi:
3918:
3919: 5a §. tissa tarkoitetaan, älköön viljelysti:lan maa-
3920: Sellaista maanviljelyskiintei.stöä, joka on talous- ja karjata1oustuot~osta ulosmitattako
3921: katsottava velallisen ja hänen perheensä vuosittain enempää kuin kolmannes näi-
3922: toimeentulon pääasialliseksi lähteeksi, äl- den tuoton veronalaisesta määrästä. Jos
3923: köön ulo..'>mita:ttako. Maatilan tuotantotoi- tuotto ei riitä tähän ulosmitattavaan kol-
3924: minnassa tarvittavia kotieläimiä, työkaluja, mannekseen, olkoon kolmannes velallisen
3925: koneita ja muuta ivtaimi:stoa saa ulosmitata irtaimistosta sekä häiThen omistamansa kas-
3926: vain tämän pykälän toisessa momentissa vava. metsä metsähoido1liseen hakkausraj818.ll
3927: mainitussa tapauksessa. saakka ul,osmittauksen alainen.
3928: Velalliselta, jota ensimmäisessä momeu-
3929:
3930:
3931: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1936.
3932: He~k:i. Niskanen.
3933: 71
3934:
3935: ll,7. - Lak. al. .N:o 20.
3936:
3937:
3938:
3939:
3940: J. AnnaJa y. m.: Ehdotus laiksi nopeammasta menettelystä
3941: sukunimen muuttamisessa.
3942:
3943:
3944: E d u s k u n n a 11 e.
3945:
3946: Laki nopeammasta menettelystä suku- laki Dn ollut tarpeen vaatima. Koska kui-
3947: nimen muuttamisessa heinäkuun 5 pä·ivältä tenkin lain voimaan .tullessa maassa oli suo-
3948: 1934, jonka tarkoituksena on helpottaa vie- ritettujen laskelmien mukaan noin 400,000
3949: rasperäistä sukunimeä kantavien henkilöi- vierasnimistä suomalaista, siis vasta vajaa
3950: den sukunimen äidinkieliseksi muuttamista, neljäsosa vierasnimisistä on käyttänyt lain
3951: lakkaa olemasta voimassa joulukuun 31 sallimaa mahdollisuutta hyväkseen, ja
3952: päivänä 1936. Syynä mainitun lain aikaan- koska nimenmuuttoharrastus on - Suoma-
3953: saamiselle oli maassamme vallitseva .epänor- laisuuden Liitosta annettujen tietojen mu-
3954: maalinen tilanne, että sadoilla tuhansilla kaan - edelleen varsin voimakas, Dn syytä
3955: täysin suomenkieli~illä kansalaisilla oli vie- vielä pidentää mainitun lain voimassaolo-
3956: rasperäinen sukunimi, joka useimmissa ta- aikaa. Silloin ne kolmisensataatuhatta kan-
3957: pauksissa oli suvulle joutunut kirkollis-, salaista, joilla vielä on vierasperä.inen suku-
3958: koulu- ja sotilasviranomaisten toimesta, nimi ja joista vielä varmasti kymmenet
3959: huolimatta siitä, että asianomaisilla jo en- tuhannet haluaisivat nimensä suomalaistaa,
3960: nestään oli suomalainen nimi. Samoin ni- eivät joutuisi huonompaan asemaan kuin
3961: mettömille nimeä annettaessa ei otettu huo- nyt nimensä muuttaneet. On näet otettava,
3962: mioon nimen saajan äidinkieltä. Tästä his- huomioon, että lukuisat nimenmuuttoon ha-
3963: toriallisesta nurinkurisuudesta johtuu vi- lukkaat ovat vasta pääsemässä täysi-ikäi-
3964: ranomaisille monenlaisia . hankaluuksia, siksi, nimen suomalaistamisharrastus on koko
3965: koska asianomaiset eivät itse osaa edes lau- ajan ollut ymmärrettävästi vilkkainta nuo-
3966: sua, saati sitten kirjoittaa nimeänsä oikein, ren polven keskuudessa, ja se, että vanhan,
3967: puhumattakaan tällaisen viera.<>nimisyyden suvulla ennen olleen sukunimen selvillesaa-
3968: outoudesta elävän kansallishengen aikoina. minen ja uuden nimen valinta eiv;ät ole
3969: Mainitun nopeammasta menettelystä su- kädenkäänteessä suoritettavissa.
3970: kunimen muuttamisessa annetun lain voi- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
3971: massaoloaikana on tähän mennessä jo yli
3972: 80,000 henkilöä ottanut itsellensä suoma- että Eduskunta hyväksyisi näin
3973: laisen nimen, mikä puolestaan osoittaa, että kuuluvan lakiehdotuksen:
3974: Il,1.- Sukunimen muuttaminen.
3975:
3976:
3977:
3978: Laki
3979: nopeamma;sta menettely,stä .·sukunimen muuttamisessa.
3980:
3981: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3982:
3983: 1 §. muistutuksen tekemistä varten, vaan otta-
3984: . ~os joku tahtoo muuttaa kirkonkirjaan koon maaherra hakemuksen viipymättä rat-
3985: tai siviilirekisteriin merkityn ruotsin- tai kaistavakseen. Maaherran hakemukseen an-
3986: vieraskielisen sukunimensä suomenkieliseksi tamasta päätöksestä älköön perittäkö mi-
3987: taikka suomen- tai vieraskielisen nimensä tään maksua.
3988: ruotsinkieliseksi ja antaa sitä koskevan ha-
3989: kemuksen maaherralle ennen vuoden 1939 2 §.
3990: loppua, olkoon hän vapautettu 23 päivänä Tässä laissa tarkoitettujen hakemusten
3991: jou~ukuuta 1920 sukunimestä annetun lain
3992: käsittelystä olkoon muuten voimassa, mitä
3993: l1 §:ssä määrätystä maaherran antaman 23 päivänä joulukuuta 1920 sukunimestä
3994: hyväksymisen kuuluttamisesta virallisessa annetussa laissa ja samana päivänä suku-
3995: lehdessä. Tällaiseen , hakemukseen älköön nimestä nnnetussa asetuksessa on säädetty.
3996: myöskään sovellettako, mitä edelläsanottuna
3997: päivänä sukunimestä annetun asetuksen 3 .§.
3998: 6 § :ssä on säädetty hakemuksen kuulutta- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
3999: mis.esta virallisessa lehdessä ja määräajasta Jileenpanosta annetaan asetuksella.
4000:
4001:
4002: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1936.
4003:
4004: Jussi Annala. T. N. Vilhula.. P. V. Heikkinen.
4005: J. Koivisto. Tilda. Löthman-Koponen. Antti· Kukkonen.
4006: Jalo Lahdensuo. . Urho Kekkonen. E; M. Tarkka.nen.
4007: Vhl.j.ami · Kalliok!oslci. · Juho Niukkanen. T. A. Ja.nhonen.
4008: ltamo w. Oks&nen; Vihtori Vesterinen. Matti Tolppanen.
4009: 73
4010:
4011: ll,s. - Toiv. al. N :o 8.
4012:
4013:
4014:
4015:
4016: Cajander y. m.: Esityksen antamisesta oikeudenkäyntilai-
4017: toksen uudistamiseksi.
4018:
4019:
4020: E d u s k u n n a ll e.
4021:
4022: Todellinen kansanvalta ei edellytä ai- Oikeuteen turvautumisen kalleus ta:as
4023: noas:taan sitä, että kaikille kansalaisillle suo- riippuu oleellisesti jo viitatusta oikeuden-
4024: elaan mahdollisimman laajat ja myös sa- käynnin hitaudesta. ::Vlaaseudu]la tämä ai-
4025: rnanlaiset oikeudet, vaan edellyttää lisäksi, heutuu ensiksikin jo siitä, että oikeuden-
4026: että jokaiselle turvataan yhtäläiset mahdol- istuntoja pidetään suhteellisen harvoin,
4027: lisuudet käyttää näitä oikeuksiaan tai paitsi milloin on kysymys kiireellisistä ri-
4028: saada suojaa niiden loukkaamista vastaan. kosasioista tai milloin jollakin on varaa
4029: Tämä puolestaan edellyttää, että jokaisena kustantaa ylimääräiset käräjät. Edelleen
4030: on käytännössäkin mahdollisuus kääntyä hidastuttaa oikeudenkäyntiä sekä kaupun-
4031: oikeuslaitoksen puoleen ja ·että tämä sitten geissa että maaseudulla ennakkovalmiste-
4032: toimii niin nopeasti, että kukin saattaa joh- luu puute, jonka johdosta asia on usein
4033: taa asiansa loppuun asti ja että tällöin· moneenkin otteeseen lykättävä istunnosta
4034: asian käsittely kaikissa vaiheissa on määrä- toiseen. Tämä ennakkova!lmistuksen puute
4035: tietoista, varmaa . j11 .mahdollisimman vir- vaikuttaa sitä haitallisemmin, kun meillä
4036: heetöntä. eritoten maaseuduUa laajalti käytetään ko-
4037: Näissä suhteissa on oikeuslaitoksessam.IlH~ , . : kemattomia sijaisia. Lykkäysten johdosta
4038: tunnetusti melkoisia vajanaisuuksia, jotka eivät myöskään lä:heskään aina samat ui-
4039: kylläkin olee]lisesti aiheutuvat siitä, että oi- keuden jäsenet ole asiaa kulloinkin ratkai-
4040: keudenkäyttömme järjestelyssä ei' pitkiin semassa. Ratkaisu tulee tällöin melkeinpä
4041: aikoihin ole toteutettu huomattavia paran- kokonaan perustumaan edellisten istunto-
4042: nuksia, mitkä vastaisivat niitä syvällekäy- jen pöytäkirjo!hin, jotka saattavat antaa
4043: piä muutoksia, joita on tapahtunut siinä varsin vajanaisen kuvan asiasta. Näihin
4044: yhteiskunnassa, jota oikeuslaitoksemme on pöytäkirjoihin perustuu kuitenkin tava]li-
4045: palve1tava. sesti asian käsittely ylemmissäkin oikeus-
4046: Ensiksikin on tunnettua, että monet va- asteissa, joiden tämän vucrksi usein on ha-
4047: rattomat henkilöt, jotka eivät itse pysty vaittujen virheellisyyksien tai puutteeUi-
4048: hoitamaan ainakaan laajempia juttuja, ei- suuksien johdosta pakko palauttaa koko
4049: vät myöskään jaksa kustantaa itselleen pä- asia jä:lleen alusta alkaen käsiteltäväksi.
4050: tevää avustajaa. Siviilijutuissa he tällöin Tuomioistuinten nykyisen järjestelyn
4051: eivät ol:lenkaan voi turvautua oikeuden sekä sijaisjärjestelmän vallitessa ei myös-
4052: apuun tai sen tehdessään saavat vain puut- kään voida toteuttaa uudenaikaiseen oi-
4053: teellisesti etunsa valvotuiksi. Rikosasioissa kendenkäyntiin kuuluvaa suullisuus- ja vä-
4054: taas varattoma.t henkilöt voivat pätevän littömyysperiaatetta eikä myöskään todis-
4055: a:vustajan puuttuessa tulla liian ankarasti tusten vapaata harkintaa tai käsittely- ja
4056: tuomituiksi. syyttämisperia·a.tetta, jonka mukaan tuo-
4057:
4058: 10
4059: 74 II,s. - Oikeudenkäyntilaitoksen uudistaminen.
4060:
4061: marin on rajoituttava olemaan oikeuden- Suunnitellun uudistuksen jatkuva lyk-
4062: käynnin puolueettomana puheenjohtajana kääminen on kuitenkin kansanvaRan lujit-
4063: ja asian ratkaisijana, puuttumatta siis tamisen vaatiman oikeusturvan tehostami-
4064: asianosaisten tai syyttäjien tehtäviin. sen kannalta turmiollista samalla kun oi-
4065: Viitattujen puutteellisuuksien haitat tun- keudenkäytön nykyinen hitaus ja epävar-
4066: nettiin osin jo seitsemättäkymmentä vuotta muus myös aiheuttaa lukuisi11J.e kansalai-
4067: sitten ja ryhdy.ttiin jo sitloin suunnittele- sille huomattavia taloudellisia ja muitakin
4068: maan oikeudenkäyntilaitoksemme uudis- haittoja. Kun lisäksi kysymyksessä. oleva
4069: tusta. Asiaa on sittemmin moneen ottee- uudistus kokon&isuudessaan'kin toteutet-
4070: seen valmisteltu ja viimeiset yksityiskohtai- tuna vaatii suhteellisen vaatimattomia
4071: set ehdotukset, joissa on pyritty poista- summia, verrattuna uudistuksen tärkey-
4072: maan mainitut puutte~llisuudet, varatto- teen, pitäisi tähän koko yhteiskunnan ter-
4073: mien oikeudenkäyntiapua ehkä lukuunotta- veelle kehitykselle tarpeelliseen tarkoituk-
4074: matta, ovat vuodelta 1929. Näitä mitä ar- seen nykyisenä parantuvien taloudellisten
4075: vovaltaisimmilla tahoilla kannatettujru suun- olojen aikana löytyä tarpeeUiset varat.
4076: nitelmia ei kuitenkaan ole sittemmin ryh- 'Edellisen nojalla ja koska asia on perus-
4077: dytty toteuttamaan muuta kuin eräiltä teellisesti valmisteltu, ehdotamme eduskun-
4078: verrattain irrallisilta osi:ltaan. Ehdotusten nan päätettäv~ksi toivomuksen,
4079: oleelliset kohdat ovat pätevimpien asian- että hallitus kiireimmiten antais·i
4080: tuntijoiden käsitysten mukaan :toteutetta- Edusk1tnnalle esityksen oikeuden-
4081: vissa vain yhtenä kokonaisuutena. käyntilaitoksermne uudistamiseksi.
4082:
4083: Helsingissä 4 päivänii syyskuuta 1936.
4084:
4085: A. K. Cajander. Mandi Bamlula..
4086: H. A. Kannisto. Arvo Inkilä.
4087: Helena Syrjälä.
4088: 75
4089:
4090: ll,ll. - Toiv. al. N :o 9.
4091:
4092:
4093:
4094:
4095: Oa;ja.nder y. m.: Syytetyn puolustuksen järjestämisestä
4096: virallisen syyttäjän alaisissa rikosjutuissa.
4097:
4098:
4099: }j d u s k u n n a ll c.
4100:
4101:
4102: Parannuksia oikeudenkäyntilaitokseemme mistavaa rikosasiaintutkintaa tarkoittava
4103: on tähän asti pyritty aikaansaamaan vain epäkohta saataisiin poistetuksi sekä valmis-
4104: osittaisilla uudistuksilla ja muutoksilla. Ri- tamaan ja eduskunnalle jättämään ehdo-
4105: kosoikeuden alalla nämä osittaisetkin uudis- tuksen tätä koskevaksi lainsäädännöksi. Sel-
4106: tukset ovat kuitenkin rajoittuneet varsin laista esitystä ei kuitenkaan ole annettu.
4107: vähiin. Rikospoliittisesti tärkein uudistus Sen sijaan annettiin marraskuun 11 pm-
4108: toteutettiin jo vuonna 1918, kun silloin sää- vänä 1932 eduskunnalle esitys laiksi val-
4109: dettiin laki ehdollisesta rangaistustuo- tionsyyttäjistä pätevämpien syyttäjien saa-
4110: miosta, joka antaa tuomioistuimille oikeu- miseksi vaikeampia juttuja varten, josta
4111: den määrätä eräissä tapauksissa, ettei syy- asiasta vuonna 1933 säädettiinkin laki. Sii-
4112: tetylle tuomittua rangaistusta panna täy- hen rikosprosessin kehittäminen onkin ra-
4113: täntöön määrätyn koeajan jälkeen. Merki- joittunut.
4114: tystä vailla· eivät myöskään ole ne muutok- Syytet;yn puolustuskysymys, vaikka sen
4115: set, jotka vuosina 1921, 1925 ja 1931 sää- merkitys yleisesti tunnustetaan ja vaikka
4116: dettyjen lakien kaut4'l tehtiin rangaistus- se useissa sivistysmaissa on ollut aikoja sit-
4117: ten täytäntöönpanosta annetun asetuksen ten tyydyttävästi ratkaistu, on jäänyt
4118: toiseen lukuun, mikä koskee yleisiä mää- meillä toteuttamaHa. Rikosprosessiin olisi
4119: räyksiä vapausrangaistuksista. saatava aikaan sellaiset muutokset, että sekä
4120: Toiselta puolen on tehty erinäisiä muu- jo rikoksen tutkimusvaiheessa ennen syy-
4121: toksia rikoslakiin, joiden kautta rangaistuk- tettä kuin myös asian ollessa käsiteltävänä
4122: sia on kovennettu, ja uusia pyrkimyksiä tuomioistuimessa asia mahdollisimman täy-
4123: vieläpä esityksiäkin tässä suhteessa on ole- dellisesti ja tasapuolisesti tutkitaan, mikä
4124: massa. Mitään yhtenäistä suunnitelmaa ei taas edellyttää, että myös syytetyn vaikut-
4125: muutoksissa kuitenkaan ole havaittavissa. timet rikoksiin ja kaikki mahdolliset lieven-
4126: Rikosasiain käsittelyn muuttamiseksi tävät asianhaarat tulevat esille. Näin ei
4127: ajanmukaisemmaksi ei ole kiinnitetty juuri suinkaan läheskään aina ole asianlaita yk-
4128: minkäänlaista huomiota. N. k. varsinainen sin jo siitä syystä, että syytetty itse ei
4129: rikosprosessi eli oikeudenkäyntimenettely useinkaan käsitä, mitkä seikat vaikuttavat
4130: on jäänyt meillä varsin vanhentuneelle kan- asiaan, vielä vähemmin hän kykenee käyt-
4131: nalle, joten oikeusturvallisuus ei ole täysin tämään todistusainehistoa oikein . hyväk-
4132: taattu. Rikosprosessin kehittämiseksi ovat seen. Asian tutkimusvaiheessa ennen oikeu-
4133: toimenpiteet rajoittuneet aivan mitättömiin. denkäyntiä syytetyllä ei edes ole tilaisuutta
4134: Eduskunta kehoitti maaliskuun 4 päivänä käyttää avustajaa ja oikeudenkäynnin ai~
4135: 1927 hallitusta harkitsemaan, millä tavoin kana käy avustajan .käyttäminen myöskin
4136: eduskunnan kirjelmässä esitetty, eräs val- usein jo yksin taloudellisista syistä mah-
4137: 76 11,9. - Syytetyn puolustaminen.
4138:
4139: dottomaksi. Meillä on voimassa laaja ran- laita on, voi saada ankal·amman rangais-
4140: gaistusasteikko, mitä periaatetta sellaise- tuksen kuin se, jonka asia ,ajetaan hyvin".
4141: naan on pidettävä täysin asianmukaisena, Rangaistus saattaa niin ollen laajaa ran-
4142: mutta jonka käyttäminen tarkoitusenmu- gaistusasteikko!L sovellutettaessa kohdata eri
4143: kaisesti edellyttää, että kaikki asianhaarat, tavalla eri henkilöitä samasta rikoksesta.
4144: teon vaikuttimet, vieläpä syytetyn elämä ja · 'l'ämä on epäkohta, jota ei käy kieltäminen
4145: mielenla.atukin mahdollisimman oikein tule- ja joka loukkaa oikeuskäsitystä ja alentaa
4146: vat esille. Tuomioistuin sovellutta.a rangais- oikeusjärjestyksen arvovaltaa. Mutta ei ai-
4147: tusasteikkoa ei varsinaista rikosta vaan en- noastaan laaja rangaistusasteikko vaikuta
4148: nen kaikkea rikollista silmälläpitäen ja har- rangaistuksen erilaisuuteen. Itse syyllisyys-
4149: kitsee, mikä rangaistus parhaiten soveltuu kysymyksen selvittely jo seHaisenaan kaipaa
4150: juuri siihen henkilöön, joka kulloinkin on usein syytetyn puolelta pätevää puolus-
4151: syytteessä. N. k. törkeissä rikoksissa on ran- tusta. Samoin on otettava huomioon ne ta-
4152: gaistusasteikko laajin. Maanpetoksesta on paukset, jolloin hätävarjelus tai rangais-
4153: alin rangaistus 6 vuotta kuritushuonetta ja tusta vähentävät erikoisseikat tulevat kysy-
4154: korkein kuolemanrangaistus .. Salahankkees- mykseen. Ilman pätevää puolustusta saat-
4155: ta on vähintäin yksi ja enintään 8 vuotta taa syytetty tällaisessa tapauksessa joutua
4156: kuritushuonetta. 'raposta on alin rangaistus kohtuuttamaan rangaistukseen. Kysymys
4157: 4 vuotta kuritushuonetta ja korkein kuole- syytetyn puolustuksen järjestämisestä ei
4158: manrangaistus. Törkeästä pahoinpitelystä saa rajoittua yksinomaan n. k. törkeihin ri-
4159: saattaa päästä 6 kuukauden vankeudella koksiin, sillä puolustus on välttämätön myös
4160: mutta siitä voi seurata myös 12 vuotta ku- muissa virallisen syyttäjän alaisissa rikos-
4161: ritushuonetta. Lapsenmurhasta on alin ran- asioissa, joissa saattaa seurata vapausran-
4162: gaistus 3 kuukautta vankeutta ja korkein gaistus. Jo ehdollisen rangaistustuomion
4163: rangaistus 8 vuotta kuritushuonetta. Vää- soveltaminen vaatii sitä. Ehdollista tuo-
4164: rästä valasta voidaan tuomita sakkorangais- miota saa käyttää vain siinä tapauksessa,
4165: tukseen, mutta myös 4 vuodeksi kuritus- että rangaistus on enintään 1 vuotta van-
4166: huoneeseen. Nämä esimerkit ovat omiaan keutta ja sitä ei siis voida sovelluttaa tör-
4167: osoittamaan, että n. s. tärkeissä rikosasioissa keihin rikoksiin. Ehdollinen tuomio saat-
4168: tuomioistuimen harkintavalta rangaistuk- taa tulla kysymykseen kuitenkin ainoas-
4169: sen suuruuteen nähden on varsin huomat- taan silloin ,kun rikoksentekijän aikaisem-
4170: tava. Samaa voidaan sanoa myöskin muista paan elämään sekä rikoksen vaikuttimiin ja
4171: virallisen syyttäjän alaisista rikoksista, sen teossa ilmaantuneisiin asianhaaroihin
4172: jotka eivät. ole n. s. ·törkeitä eivätkä siis nähden voidaan olettaa, että hän ottaa ojen,
4173: alistettavia asioita. Mainittakoon esim. että tuakseen, vaikka rangaistusta ei pantaisi-
4174: k.avalluksesta voi päästä sakolla, mutta siitä kaan täytäntöön", kuten ehdollisista ran-
4175: saattaa seurata myös 3 vuotta kuritushuo, gaistustuomioi'lta annetun lain 3 § säätää.
4176: netta, ensikertaisesta varkaudesta voi Hikoksentekijän aikaisemman elämän ja ri~
4177: päästä vieläpä ehdonalaisella tuomiollakin, koksen vaikuttimien selvittely ja niiden
4178: mutta siitä voi seurata myös 2 vuotta kuri- esittäminen oikeudessa tarpeeksi pätevällä
4179: tushuonet•ta. Yksin metsänhaaskauksesta on tavalla on näin ollen välttämätöntä, mutta
4180: rangaistusasteikko sakon ja 1 vuoden van- syytetty ei sitä yleensä oivalla eikä kykene
4181: keuden. välillä. Syytetty, jolla ei ole oi- tekemään. Kieltämätiin tosiasia on, että eh~
4182: keudenkäyntia'vUstajaa, ja joka muutenkin dollista tuomiota sovellutetaan eri tavalla
4183: on :.oikeudessa avuton, kuten usein varsin- eri tuomioistuimissa ja on sen käyttäminen
4184: khJ )morten tai henkisesti kehittymättömien nseinkin sattuman varassa. Ehdollinen tuo-
4185: 11,9. - Cajander y. m. 77
4186:
4187: mio saattaa usein riippua siitä, minkä vai- Edelläolevasta selviää, että tarkoituksena
4188: kutuksen syytetty tuomioistuimeen sattuu on ollut järjestää syytetyille oikeudenavus-
4189: tekemään. Kaupunkioloissa, joissa ei ole taja ainoastaan n. k. alistettavissa rikosju-
4190: lautamiesten asiantuntemusta syytetyn hen- tuissa, sekä että näiksi avustajiksi tarkoite-
4191: kilöllisyydestä, on oikeudella hyvin vaikea taan lähinnä Suomen .Asianajajaliiton jä-
4192: ratkaista, onko ehdolli.srta tuomiota sovellet- seniä jokaisesta jutusta suoritettavaa eri-
4193: tava vai ei. Tuomio riippuu enemmän tuo- koispalkkiota vastaan. Kuten edellä on
4194: mm:ista kuin syytetyn elämästä ja teon vai- osoitettu, eivät kuitenkaan yksin n. k. tör-
4195: ikuttimista, joista ei selvitystä tavallisesti keät rikosasiat eli kuten näitä myös kutsu-
4196: esitetä. taan n. k. alistetut jutut ole sellaisia, joissa
4197: Kirjeessä syyskuun 12 päivältä 1932 oi- syytetyille olisi varattava avustaja. Tär-
4198: keusministeri pyysi Suomen Asianajajalii- keätä on, että muutkin virallisen syyttäjän
4199: tolta vastausta siihen, oliko syytetyn puo- alaiset rikosjutut tulevat samaan asemaan
4200: lustukseen kuuluvat toimenpiteet kokonaan ainakin silloin, kuin syytteestä saattaa seu-
4201: tai huomattavimmalta osaltaan lainoppi- rata vapausrangaistus. Kun valtio käyttää
4202: neitten asianajajien suoritettavissa sekä, jos rangaistusv•aadettaan ja velvoittaa viralli-
4203: tämä on mahdollista, miHaisten edellytysten sen syyttäjän sitä toteuttamaan, on silloin
4204: varaan puolustusta koskeva lainsäädäntö kysymyksessä sellainen oikeushyvä, jossa
4205: siinä tapauksessa olisi rakennettava. Mar- myös syytetyn puolustus on välttämätön
4206: raskuun 12 päivänä 1934 Suomen Asian- asianmukaisella tavalla jä.rjestää. Jos avus-
4207: ajajaliitto ilmoitti, että syytettyjen puolus- tajat määrättäisiin vain alistettaviin rikos-
4208: tus tärkeissä rikosasioissa maassamme olisi juttuihin, jouduttaisiin puolitiehen ja ilman
4209: uskottava Asianajajaliittoon kuuluvien avustajaa jäisi silloin suuri osa syytettyjä,
4210: asianajajien tehtäväksi ainakin sellaisilla jotka sitä usein ehkä paremminkin tarvit-
4211: paikkakunnilla, Jm.ssa asianajajaliittoon sisivat. Se johtaisi myös erinäisiin omitui-
4212: kuuluvia asianajajia oli mainittuun tehtä- suuksiin. Esim. ryöstöjutuissa olisi syyte-
4213: vään saatavissa, ja että puolustajan oli saa- tyllä avustaja mutta ei petos- j.a kavallus-
4214: tava valtion varoista riittävä palkkio. jutuissa. Kolmas- tai neljäskertainen va-
4215: Oikeusministeriö on sitten Suomen Asian- ras saisi valtion palkkaaman avustajan,
4216: ajajaliitolle lähettämässään kirjeessä maa- koska sellainen juttu on alistettava, mutta
4217: liskuun 29 päivältä 1935 ilmoittanut, että ei cnsikertainen varas, vaikka ensikertaisen
4218: ministeriö oli kysymyksessäolevaa asiaa var- puolustukseen olisi useinkin paljon enem-
4219: ten valmistuttanut erityisen yhdistelmän män syytä. Kaikki sellaiset syytetyt, jotka
4220: alistettujen rikosjuttujen luvusta vuosina enemmän ajattelemattomuudesta tai ehkä
4221: 1928-1932 sekä taulukon, joka osoitti, huonosta kasvatuksesta tai vaikeista olosuh-
4222: kuinka monta kertaa alistettuja rikosjut- teista johtuen ovat joutuneet rikoksen tielle
4223: tuja on eräissä tuomioistuimissa vuoden ja tehneet rikoksen, joka ei ole törkeä, jäi-
4224: 1934 aikana käsitelty ennenkuin päätös sivät puolustusta vaille ja huonompaan
4225: asiassa on julistettu sekä pyytänyt Suomen asemaan kuin useat paatuneet rikolliset,
4226: Asianajajaliittoa tekemään ministeriölle pe- jotka ovat tehneet itsensä syypääksi törkei-
4227: riaatteeHisen ehdotuksen korvauksiksi, jotka hin rikoksiin, useinkin rikoksen uusimiseen.
4228: olisi suoritettava syytettyjen puolustajiksi .Asianmukaisinta näin ollen olisi puolustus-
4229: määrätyille lainoppineille asianajajille. asianajajien määrääminen kaikkiin viralli-
4230: .Asianjajaliiton ilmoittamat palkkiomäärät sen syyttäjän alaisiin rikosjuttuihin, joista
4231: perustuivat laskutusperiaatteeseen ja nou- saatt·aa rangaistuksena seurata vapausran-
4232: sivat 1,280,000 markkaan. g·aistus. Tarkoituksenmukaista tuskin näet
4233: 78 Il,9. - Syytetyn puolusta.miue.n.
4234:
4235: lienee ulottaa puolustusta sellaisiin vähäpä- joksi valmistettujen ehdotuksien toteutta-
4236: töisempiin syyttäjäjuttuihin, joissa rangais- mista ei enää olisi viivytettävä.
4237: tus on yksinomaan sakkoa. ,Juopumus- ja Edelläolevan perusteella pyydämme eh-
4238: pienemmät järjestysrikokset, useimmat lai- dottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
4239: minlyönti.- y. m. rikkomukset jäisivät näin muksen,
4240: ollen syytetyn itsensä hoidettaviksi. -
4241: Asianmukaiselta ei tunnu puolustuksen mo- että Jwllitus ehdottaisi, kernaim-
4242: nopolisoiminen jonkun liiton jäsenille, min täydellistä oikeudenkäyntiuudis-
4243: etenkin kun näitä jäseniä ei kaikilla paik- tustn koskevan esityksen yhteydessä,
4244: kakunnilla ole, yhtä vähän kuin tehdä palk- Eduskunnan hyväksyttäväksi sään-
4245: kiotakaan laskutuksesta riippuvaksi, kuten nöksiä siitä, millä tavoin viralli~en
4246: Suomen Asianajajaliitto ehdottaa. syyttäji:in alaisissa rikosjutuissa., mi-
4247: Kun puolustus on yhteydessä rikosasiain käli syytteestä saattact seurata va-
4248: oikeudenkäynnin kanssa yleensä, olisi tar- pausrangaistus, syytetyn puolustus
4249: koituksenmukaisinta järjestää se oikeuden- sekä alustavissa t1äkinnoissa että
4250: käyntilaitoksen yleisessä uudistuksessa, tuomioistuimissa olisi järjestettiivi:i.
4251:
4252: Helsingissä 4 p: nii syyskuuta 1H36.
4253:
4254: A. K. Ca.ja.nder. Mandi Hannula.
4255: Helena SyrjäJä. Arvo Inkilä.
4256: 79
4257:
4258: II.1o. - Toiv. al. N:o 10.
4259:
4260:
4261:
4262:
4263: Kivisa.lo Y.· m.:Toimenpiteisiin ryhtymisestä työajan ly-
4264: hentämiseksi vank't'loissa kahdeksaan tuntiin.
4265:
4266:
4267: l<~ d u s k u n n a ll e.
4268:
4269:
4270: Laki kahdeksan tunnin työajasta marras- päivän ajan. Tästä taas johtuu, että kum-
4271: kuun 27 päivältä 1917 koskee m. m. van- paistenkin työpäivän pitää olla yhtä pitkän.
4272: kiloita. Niissä olikin kahdeksan tunnin työ- ~\iutta säätämällä vartijain ja vankien työ-
4273: päivä eräin poikkeuksin kymmenisen vuotta. päivät .eripituisiksi, häirittiin siihenastista
4274: Mutta eduskunta päätti v. 1927 pidentää hyvää järjestystä. Kun vankityöryhmälle
4275: vankien työpäivän 10-tuntiseksi ja vartijain ei voida muuttaa vartijaa kesken työpäivän,
4276: 9-tuntise'ksi ja astui tällainen järjestys voi- niin on vartijain työpäivät täytynyt venyt-
4277: maan v. 1928 alussa. tää yhtä pitkiksi kuin vankien,kin, vieläpä
4278: Työpäivän pidentämisellä pyrittiin en- pidemmiksikin, sillä vangeille työpäivän
4279: sinnäkin vankien työtulosten lisäämiseen; aikana annetut lomahetket eivät ole lepo-
4280: toiseksi tahdottiin sen kautta koventaa ran- aikaa vartijoille, vaan on heidän niidenkin
4281: gaistuksia ja kolmanneksi toivottiin järjes- aikana oltava täydessä vireessä.
4282: tyksenpidon vankiloissa helpoittuvan. Tällä tavoin luonnottoman pitkäksi ve-
4283: Mutta näistä odotuksista ei ainoakaan ole nytettyä vartijain työpäivää on lievennetty
4284: toteutunut. Vankien työntulokset väheni- antamalla heille vapaapäiviä siten, että on
4285: vät odotetun lisäyksen asemasta heti työ- saatu keskimääräiseksi työpäiväksi 9 tuntia
4286: ajan pidennyttyä. Tämän ohella tuli uusia neljän viikon aikana. l\tlutta tämä ei ole
4287: menoja sen kautta että oli palkattava lisää vartijain terveyden ja sivistykseiJ.lisen ke-
4288: vartijoita, jotta voitaisiin antaa vartijoille hityksen kannalta läheskään saman arvoi-
4289: useampia vapaapäiviä ja näin tasoittaa hei- nen kuin päivittäinen 9-tunnin työpäivä.
4290: dän työpä.ivänsä pidemmän ajan kuluessa Paitsi sitä, että se vankien lomahetket y. m.
4291: keskimäärin 9-tuntiseksi. Rangaistuksen ko- huomioonottaen venyy useimmiten 11-tun-
4292: ·ventaminen työpäivän pidentämisellä jää tiseksi, voidaan kysyä, minkävuo'ksi juuri
4293: suuresti kyseelliseksi kun ottaa huomioon, vanginvartijain ikävässä ja hermoja kulut-
4294: että jotenkin kaikki vangit mieluummin ovat tavassa työssä pitää olla 9-tuntinenkaan työ-
4295: työpaikoiHa kuin selleissä. V aukilain Jar- päivä, kun lainsäätäjä on sen alkuaan tar-
4296: jestyksen pitokaan ei ole sen kautta hel- koittanut 8-tuntiseksi, jollainen se lukui-
4297: poittunut, jota osoittaa m. m. se että kai- silla vähemmän vastenmielisillä aloilla on'?
4298: kista vankiloissa tehdyistä järjestysrikok- Edelleen voidaan kysyä, miksi juuri val-
4299: sista, tapahtuu vain 3 % selleissä ja 97 % tio, jonka tulisi esiintyä mallityönantajana,
4300: niiden ulkopuolella. tällä tavoin kohtelee palveluksessaan olevia?
4301: Hyvä järjestys vaatii, että sama vartija Vastoin edelläesitettyjä sekä ~lukuisia
4302: on saman vankityöryhmän kanssa koko työ- muita tosiasioita, pyritään nyt siihen, että
4303: 80 11,10. --- Vankilain työaika.
4304:
4305: erotus vartijain ja vankien työpäivän pi- jaksona ei vastaa sääimöllistä 8-tunnin työ-
4306: tuudessa nykyisestäänkin suurenisi. Edus- päivää, jollaiseksi vartijain työpäivä on
4307: kunta hyväksyi v. 1935 valtiopäivillä toivo- tarkoitettu ja joka muutenkin on kaikin
4308: muksen, että vartijain y. m. vankilain pal- puolin sekä kohtuullista että oikeutettua.
4309: >:eluksessa olevien työajan lyhennysmahdol- Kolmanneksi on huomautebtava, että on epä-
4310: lisuuksia tutkitta.isiin sekä ryhdyttäisiin sen taloudellista uhrata miljoonia merkitykset-
4311: osoittamiin toimenpiteisiin. Samalla edus- tömän puoli- tai ehkä vain kolmasosauudis-
4312: kunnan enemmistö hylkäsi työajan lyhen- tukr:>cn hyväJksi kun koko uudistus voidaan
4313: nystä koskevassa aloitteessa sen kohdan, toteuttaa ilman lisämenoja. Kun millään
4314: ;joka tähtäsi vankienkin työajan lyhentämi- muulla alalla ei hyväksyttäisi tuollaista
4315: seen. Nähtävästi tämän perusteella hallitus ,uudistusta", niin miksi sellaista yritetään
4316: ehdottaa ensi vuoden tulo- ja menoarvio- toteuttaa vankilain työn suhteen?
4317: esityksessään, että vartijain y. m. työaika Vankien ja heidän vartijainsa työajat
4318: lyhennetään nykyisestä 216 tunnista neljän oyat vankeinhoidollisten asiain omalaatui-
4319: viikon aikana 192 tuntiin samana aikana. suuden vuoksi niin kiinteästi toisiinsa kyt-
4320: Tämä on tarkoitus toteuttaa siten että var- ketyt, ettei toisille voida sovelluttaa lyhyem-
4321: tijain vapaapäiviä lisätään ja palkataan sitä pää työpäivää kuin toisillekaan. Kun koke-
4322: varten lisää vartijoita. Hallitus ehdottaa mus 8-tuntisesta työajasta antoi hyviä tu-
4323: toimenpiteensä. toteuttamista vähitellen s. o. loksia kymmenen vuoden aikana, eikä ainoa-
4324: ko~men vuoden aikana ja kun toimenpide kaan työajan pidennykseen liittynyt odotus
4325: kokonaisuudessaan vaatii lisävaroja 3 mil- oJe toteutunut, kun kaikilla aloilla pyritään,
4326: joonaa markkaa, niin ehdotetaan ensi vuo- ja monella on jo päästykin, 8-tunnin työ-
4327: den· talousarviossa tästä summasta kolmas- aikaan, jollaisen lainsäätäjä on alkuaan tar-
4328: osa s. o. 1 milj. mk. koittanut vankiioihinkin, niin on aivan ai-
4329: Tämä on tosin jonkinlainen parannus, heetonta pitää vankienkaan työpäivää 10-
4330: mutta sen suhteen voidaan tehdä kolme tuntisena, vaan on täysi syy palata 8-tun-
4331: vakavaa huomautusta. Ensinnäkin minkä- nin työaikaan tälläkin alalla.
4332: vuoksi vitkastellaan kokonaista kolme vuotta Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
4333: tässä asiassa, joka jo aikoja sitten olisi kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
4334: pitänyt toteuttaa? Toiseksi on huomau- toivomuksen,
4335: tettava että ehdotettu toimenpide toteutet-
4336: tunakin jättää vartijain työpäivän tosiasial~ että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
4337: lisesti yhtä pitkäksi kuin se on ollut pi- toimenpiteisiin työajan lyhentämi-
4338: dentämisestään asti, sillä yhden vapaapäi- seksi vankiloissa kahdeksaan tuntiin.
4339: vän lisäys monta viikkoa kestävänä ajan-
4340:
4341: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
4342:
4343: Väinö Ki'visaJ.o. Karl J. Wenm:a.n.
4344: Juho Kuirtti~en. Onni Peltonen.
4345: Otto Marttila. ltlaltti Turlda.
4346: Albin Koponen. Viljo Rantala..
4347: Otto Toivonen. Ju:ssi Ra.po.
4348: Juho Pyy. M-auri Ryöinä:
4349: 81
4350:
4351: n,11. - - Toiv. al. N :o 11.
4352:
4353:
4354:
4355:
4356: V. Annala y. m.: Toimenpiteistä maanviljelijäperheiden
4357: t~"lm"ltaan poisjoutumisen rajoittmnise.ksi.
4358:
4359:
4360:
4361: E d u s k u n n a ll e.
4362:
4363: Luotankäyttö oli ennen viime pulakauden maanviljelijät voivat taaskin joutua menet-
4364: :alkua verraten suurella osalla Suomen maa- tämään kotinsa ja toimeentulomahdollisuu-
4365: tiloista ylittänyt maatalouden kantokykyä tensa.
4366: vastaavan rajan. Niinpä v. 1932 oli Tämäntapainen, todennäköinen kehityk-
4367: 20% :lla maanviljelijöistä velkaa 25-50% sen kulku aiheuttai'si turmiollisia vaihte-
4368: varoista ja 9 %:lla oli velkaa yli 50 % va- lui-ta ja mullistuksia 'koko meidän yhteis-
4369: roista eli niin paljon, että tällaisella velka- kunta-, talous- ja elinkeinoelämällemme.
4370: määl•ällä ras~tettu maanviljelijä voi Suo- Maatalouden etu ja terve kehitys vaatii,
4371: messa harvoin välttyä vararikosta pulan että maatilojen pakkomyynnit olisi saatava
4372: .sattuessa. Valtion erikoisilla toimenpiteillä supistumaan mahdollisimman vähään.
4373: maanviljelijäin velkain vakauttamiseksi ja Mutta vieläkin tärkeämpi seikka, joka pa-
4374: viljelijäin Hloiltaan sortumisen estämiseksi koittaa pyrkimään siihen, että maanvilje-
4375: voitiin pulatilannetta tosin lieventää, mutta lijä ei vastaisuudessa ole vaarassa - mah-
4376: siitä huolimatta on vuosina 1931-1935 dollisesti hänestä kokonaan riippumatto-
4377: myyty pakkohuutokaupoilla kaikkiaan yli mista syistä - menettää tilaansa vieraalle
4378: 12,000 maa:talouskiinteistöä. Tämä maan- pakkohuutokauppojen kautta, on käsityk-
4379: viljelijäväestön näin suuressa määrin ta- semme mukaan se, että maanviljelijäväestö
4380: pahtunut tilailtaan sol'tuminen olikin meillä muodostaa yhteiskuntaa säilyttävien voimien
4381: pula-ajan vaikeimpia yhte.iskunnamsia pul- valtaosan. Meillä ei ole varaa heikentää
4382: makysymyksiä. yhteiskunnan parasta tukea, maan talon-
4383: Nykyinen taloudellinen nousukausi, jota poikaisväestöä siten, että siitä vuosittain
4384: 'Dn seurannut korkokannan lasku sekä luo- osa joutuu menettämään kotinsa ja kon-
4385: tonsaantimahdollisuuksien suuri helpoittu- tunsa, tullen samalla alttiiksi kumouksellis-
4386: minen, tulee ilmeisesti johtamaan huomat- ten oppien ja voimien vaikutuksille, mistä
4387: tavaan luotankäytön lisääntymiseen myös- on seurauksena yhteiskunnan rauhaa häi-
4388: kin maataloudessa ja todennäköistä on, että ritsevän aineksen lisääntyminen. Edellä-
4389: monet maanviljelijät tulevat ottaneeksi olevan perusteella katsomme, että valtioval-
4390: luottoa näissä olosuhteissa enemmän kuin lan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu jo etukä-
4391: terveen kehityksen turvaam~sta: silmälläpi- teen ryhtyä toimenpiteisiin, jotta viljeli-
4392: täen on suotavaa. Katovuosien ja menek- jäin tilailtaan sortumiseen johtava kehitys
4393: kipulatilanteiden tai taloudellisten lasku- saataisiin ehkäistyksi tai ainakin rajoite-
4394: kansien sattuessa voi siis jopa lähitulevai- tuksi mahdollisimman vähiin.
4395: suudessakin syntyä vaikeita yhteiskunnalli- Kokemus on osoittanut, että velkaantumi-
4396: sia tilanteita siten, että kymmenet tuhannet sen aiheut,tamia viljelijäperheiden joukko-
4397: nykyoloissa rohkeasti luottoa käyttäneet sortumisia tiloi1taan ei pula-aikana voida
4398:
4399: 11
4400: 82 I1,11. - Maanviljelijäin aseman turvaaminen.
4401:
4402: estää yksinomaan maataloustuotantoa ja koska muuten loukattaisiin luotanantajien
4403: sen kannattavaisuutta suojaavilla toimen- saavutettuja oikeuksia. Sanottuun sisältyy
4404: piteillä. Niiden lisäksi tarvitaan maaomai- myöskin, ettei tä:mä ulosmittauksen rajoitus
4405: suUJtta viljelijäperheille turvaavaa lainsää- voisi koskea mwksamatonta kauppahintaa-
4406: däntöä. kaan.
4407: Meidän mielestämme olisi myöskin maan- Samaan päämäärään voitaneen päästä
4408: viljelijään sovellettava sitä periaatetta, myöskin muunlaisilla lainsäädäntötoimen-
4409: ettei velallisen toimeentulon lähdettä olisi piteillä, esim. muuttamalla lakejamme niin,
4410: velan vuoksi häneltä pois otettava ja hänen ettei maakiinteistöjä sa-isi pakkohuutokau-
4411: taloudellisen toimeentulonsa perustaa siten palla myydä muusta kuin kiinnitetystä ve-
4412: hävitettävä. Hänelle olisi velkaa uloshaet- lasta ja huolehtimalla samalla siitä, että
4413: taessa erotettava se kiinteistö - tai mil- kiinnityksiä saataisiin myöntää vain mää-
4414: loin ·se on määrättyä suurempi, määrätty rättyyn rajaan asti maatilojen arvosta.
4415: osa siitä - jolla hän itse asuu ja jota vil- Kansakunnan yhteinen etu vaatii, että
4416: jellen hän hankkii oman ja perheensä pää- nopeasti hankitaan mahdollisimman tarkka
4417: asiallisen elatuksen samoinkuin se irtai- ja perusteeHinen selvitys siitä, miten mei-
4418: misto, jota hän tilan viljelystä varten vält- dän ,oloissamme koko yhteiskunta- ja talous-
4419: tämättömästi tarvitsee. elämäämme vaarantava maanvilj,elijäperhei-
4420: Käsityksemme mukaan olisi voimassaole- den sortuminen tiloilvaan voitaisiin estää
4421: vaan ulosottolakiin tehtävä tähän tulokseen ja varata mahdoLlisuus säilyttää maatilat
4422: johtava muUJtos samalla kuin maanviljelys- sukutiloina vaikeuttamatta kuite11kaan ter-
4423: tila·an kohdistuva ulosmittaus olisi järjes- veelle pohjalle rakentuvaa maatalouden
4424: tettävä sillä tavoin, että ve~kojan saatavat luotonsaantia.
4425: saadaan suoritetuiksi tilan tuotosta ja met- Edellä olevan perusteella ehdotamme
4426: sästä, sikäli kuin sitä on yli kotitarpeen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4427: On syytä vielä huomauttaa, että sellai-
4428: nen muutos kuin yllä on ajateltu, ei tieten- että hallitus kiireellisesti 1·yhtyisi
4429: kään voisi koskea velaHisen niitä velkoja, valmistuttamaan esitystä sellaisiksi
4430: jotka ovat syntyneet ennenkuin velallinen muutoksiksi ja lisäyksiksi voimassa
4431: on tullut sen kiinteistön omista;jaksi, josta olevaan lainsäädäntöön, että maan-
4432: hän ulosmittauksen tapahtuessa saa pää- viljelijäperheiden joukkosm·tumiset
4433: asiallisen toimeentulonsa, taikka ennen esit- tilailtaan voidaan ra.foittaa mahdolli-
4434: tämämme lainmuutoksen voimaantuloa, simman vähiin.
4435:
4436: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
4437:
4438: Vilho Amlala. Yrjö R. Saarinen.
4439: Pauli Tuorila. E. A. Tuomiv:aara.
4440: Bruno A. SaJmiala. Iiswkki Nikkola.
4441: Hilja Riipinen. R. Al8r!Kulju.
4442: Elias Simojoki. K. R. Kares.
4443: Arvi Mwlmiva.a.ra. J. V. Wainio.
4444: Kaarlo Salovaara. K. Jussila.
4445: •• ••
4446: VALTIOPAIVAT
4447: 19 3 6
4448:
4449:
4450: LIITTEET
4451: 111
4452: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
4453: TOIVOMUSALOITE
4454:
4455:
4456:
4457:
4458: HELSINKI 193'6
4459: V AL'TIONEUVOSTON (KffiJA:PA'i:NO
4460: 85
4461:
4462: Ul,L - Toiv. al. N:o 12.
4463:
4464:
4465:
4466:
4467: Jmes y. m.: N euvottcl1tihin •ryhtymisestä Ruotsin halli-
4468: tuksen kanssa Tornionjoen. tulvatilanteiden kaikinpuoli-
4469: seksi selvittämiseksi.: , ·
4470:
4471:
4472: E d u s k u n n a l1 e.
4473:
4474: Tornionjoessa viime aikoina vuodesta yleensä muodostuvat jos ja kun ne näyttä-
4475: vuoteen toistuneet tulvat ovat jokivarren vät t11levan. jatkuviksi.,
4476: asukkaissa, varsinkin niillä ailueilla, missä Mistä tulvj,en säännöllinen uusiutuminen
4477: tulvat muodostuvat tuhoisimmiksi, alka- ja suuri teho pääasiassa aiheutuu, on tie-
4478: neet herättää suurta huolestumista e1 ai- tysti vaikea sanoa. Vuonna 1928 asetettu
4479: noastaan senvuoksi, että keväällä jäiden joeuperkauskomitea pitää' todennäköisim-
4480: lähdön aikana sattuneet tulvat säännölli- pänä syynä .tähän yleensä olevan lisään-
4481: sesti aiheuttavat melkoisia vahinkoja, vaan tyneen metsä-. y. m. ojituksen, lauttausväy-
4482: paljon enemmän senvuo'ksi, että tuhat al- lien kuntoonpanon ja ainakin toisin pai-
4483: kavat muodostua pitkäaikaisiksi nousten koin metsien lii'k!thakkauksenkin.
4484: korkeimmilleen silloin kun kylvöjen t~ko Tulvien laadusta ja vaikutuksesta esittää
4485: on joko parhaimmillaan tai kun ne juuri sama komitea aivan oikean kuvan, että
4486: on saatu päättymään. Viimeisinä kolmena ,milloin tuiva viipyy vähänkin mYÖhem-
4487: kesänä ovat tällaiset tulvat aiheuttaneet pään estää se kevä:ttoukojen tekemistä oi-
4488: suuria vahinkoja erityisesti Turtolassa ja kealla ajallaan, mistä erityisesti Pohjois-
4489: Ylitorniossa. Kun väestön mielestä olisi Suomessa on seurauksena, ettei tällaisilla
4490: tällaisiin oloihin saatava korjausta ja siksi alueilla vilja ehdi ennen syyshalloja kyp-
4491: kunnes tulvavaarat saataisiin vähentymään, syä. Siten on vilja joko niitettävä vihan-
4492: valtion joUakin tavoin korva:ttava vcahin- tana tai :turmelee sen haHa. Tulva pienen-
4493: koja, arvioitiin Perä-Pohjolan maanvil- tää siten satoja sekä määrältää:n että ar-
4494: jelysseuran toimesta esim. v. 1935, valtio- voltaan. Vielä haitallisemmat ovat seurauk-
4495: neuvostoon tehtyä anomusta varten Alatm- set silloin, kun kevättulva joko viipyy
4496: niossa, Karungissa, Ylitorniossa ja Turto- enemmän aikaa tai tulee vasta myöhemmin,
4497: lassa sattuneiden vahinkojen suuruus ja usein juhannuksen seudussa, kuten on
4498: nousi se, sellaisista vahingoista, jotka voi- asianlaita järviseuduilla tai pitempien ve-
4499: tiin tarkoin todeta ja jotka tapahtuivat sistöjen alajuoksulla. Tällöin arvokkaam-
4500: viljelijän voimatta niihin ollenkaan vai- pien vi:ljelyskasvien viljeleminen käy ko-
4501: kuttaa, kaikkiaan alhaisimpien arvioiden konaan mahdottomaksi.''
4502: mukaan yH kahdensadantuhannen markan. Vaikka edellä oleva huomio on esitetty
4503: Todellisuudessa vwhingot olivat kuitenkin tulvatilanteista yleensä maassamme, sopii
4504: paljon suuremmat. Kun joen Ruot- se erinomaisen hyvin myöskin Tornion-
4505: sin puoleisella rannalla olivat vahingot joki~aakson oloihin. Senvuoksi ja kun kor-
4506: ilmeisesti yhtä suuret ellei suuremmatkin, vauksen saaminen tapahtuneista vahin-
4507: niin käsittää kuinka suureksi vahingot goista näyttää yleisistä varoista olevan hy-
4508: 86 JII,1. - Tornionjoen tulvat.
4509:
4510: vin kyseenalaista, olisi tulvien tuhoa ai- tyy tapahtua yhteisen sopimuksen perus-
4511: heuttavien vaikutusten ehkäisemiseen toi- teella ja siis tällaiseen johtavien alkuval-
4512: sin keinoin ryhdyttävä. Ja silloin tietysti mistelujenkin ohjautua yhteisten neuvotte-
4513: tulisi täällä ensiksi kysymykseen tutkimus- lujen tielle. Senvuaksi olisikin niin pian
4514: ten toimittaminen jokilaaksossa yleensä ja kuin mahdollista saatava neuvottelut käyn-
4515: erittäinkin onko ja minkälaisia mahdolli- tiin Suomen ja Ruotsin viranomaisten kes-
4516: suuksia perkansten ja mahdollisten pen- ken Tornionjoen perkauskysymyksen kaikin
4517: gerrysten avulla järjestää tulvatilannetta puoliseksi selvittämiseksi.
4518: niin, että samalla kun tulvien aiheuttamat Edellä olevan nojalla rohkenemme kun-
4519: vahingot saataisiin toisilta paikkakunnilta nioittaen ehdottaa edu,~kunnan päätettä-
4520: vä.hentymään, niiden toisille paikkakunnille väksi toivomuksen,
4521: ehkä aiheuttamaa hyötyä ei saatettaisi ko-
4522: konaan vaikutuksettomaksi. Tässä suhteessa että hallitus, niin pian kuin mah-
4523: on erityisesti huomioitava toisilla paikka- dollista, ryhtyisi Ruotsin hallituk-
4524: kunnilla esiintyvä jokiliikenne ja toisilla sen kanssa neuvotteluihin tarvitta-
4525: taasen valtavien lieteniittyjEln kasvukunnon vista toimenpiteistä Tornionjoen
4526: säilyttäminen. tulvatilanteiden ka·ikinp·uoliseksi sel-
4527: Kun Tornionjoki on ra~ajoki, yhteinen vittämiseksi ja t1ttkit1tttmniseksi
4528: Suomelle ja RuotsillEJ, niin on luonnollista, mahdollista vedenpinnan Järjestelyä
4529: että kaikkien toimenpiteitten joen veden- varten sekä antaisi siitä aikanaan
4530: pinnan mahdolliseksi järjestelemiseksi täy- esityksen Eduskunnalle.
4531:
4532: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
4533:
4534: Allltti Junes. :S:.. A. Lohi. ba.rlio Hinni.n:en.
4535: •• ••
4536: VALTIOPAIVAT
4537: 19 3 6
4538:
4539:
4540: LIITTEET
4541: IV
4542:
4543: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
4544: RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
4545:
4546:
4547:
4548:
4549: HELSINKI 1936
4550: VAL:'riONiEUVOSTON KLR.TA:P AitNO
4551: 1
4552:
4553:
4554: 1
4555: A.
4556: Verotusta, virasto-oloja, virkamiesten palkkausta ja eläkkeitä,
4557: koululaitosta, maa- ja metsätaloutta, asutusta, lahjoitusmaitå,
4558: työttömyyttä, kulkulaitoksia, puolustuslaitosta y. m.
4559: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
4560:
4561:
4562:
4563:
4564: 12
4565: 91
4566:
4567: IV,1. - Lak. al. N :o 21. W,1. - Lagmot. N :o 21.
4568:
4569:
4570:
4571:
4572: von Frenckell y. m.: Ehdotus laiksi edus- von Frenckell m. fl.: Förslag tiU lag orn
4573: tajanpnlkkiosta annet?tn lain muuttami- iindring av lagen orn riksdagsmanna-
4574: sesta. ctrvode.
4575:
4576:
4577: 1~ d u s k u n n a ll e. 'r i ll R i k s d a g en.
4578:
4579: Valtiopäivä:järjestyksen 2 luvun 19 § Riksdagsordningens 2 kap. 19 § stadgar
4580: säätää, että eduskunta kokoontuu varsinai- att lagtima riksdag å:rligen sammankom-
4581: sille valtiopäiville vuosittain ja lopettaa mer och åtskiljes efter att hava varit sam-
4582: istuntonsa oltuaan koossa satakaksikym- lad etthundratjugu dagar med eller utan
4583: mentäpäivää joko yhteen menoon taikka avbrott. Riksdagen kan dock besluta att
4584: väliajoin. Eduskunta voi kuitenkin päät- riksdagen skall tidigare eller senare skil-
4585: tää, että valtiopäivät ovat aikaisemmin tai jas.
4586: myöhemmin lopetettavat.
4587: 1 luvun 16 §: n mukaan nauttii edus- Jämlikt 1 kap. 16 § åtnjuter riksdags-
4588: taja valtion varoista korvausta, jonka suu- man arvode av statsmedel, viiken ersätt-
4589: ruus määrätään lailla ; ehdotus sellaiseksi ning bestämmes genom lag; förslag till så-
4590: laiksi on käsiteltävä siinä järjestyksessä dan lag handlägges i den ordning § 70
4591: kuin 70 '§ : ssä säädetään. Maaliskuun 23 föreskriver. Enligt lagen av den 23 mars
4592: pa1vana 1928 annetun lain mukaan on 1928 utgör arvodet för varje riksdagsman
4593: palkkio 200 markkaa. päivältä siltä ajalta, 200 mark per dag för den tid riksdagen
4594: minkä eduskunta on koolla. iir församlad.
4595: Lainsäätäjä on niinmuodoin edellyttänyt, I.;agstiftaren har sålunda förutsatt att
4596: että eduskunta on koolla enintään 120 päi- riksdagen skall vara högst 120 dagar i
4597: vää vuodessa eli 360 päivää vaalikautena, iiret församlad eller 360 dagar under en
4598: jolloin palkkio edustajaa kohti 200 markan valperiod, varvid arvode per riksdagsman
4599: mukaan päivältä tekisi enintään 24,000 enligt 200 mark per dag borde ntgå med
4600: markkaa vuodessa eli 72,000 markkaa vaa- högst 24,000 mark i året eHer 72,000 mark
4601: likaudelta. under en valperiod.
4602: Kuitenkin havaitsemme, että eduskunta Emellertid finna vi att riksdagen i re-
4603: on säännöllisesti ollut koolla huomatta- geln varit betydligt längre tid församlad,
4604: vasti pitempiä aikoja, jolloin edustajat sen varvid riksdagsmä.nnen därigenom erhållit
4605: kautta ovat saaneet korkeampia palkkioita högre belopp än vad nrsprungligen förut-
4606: kuin alkuaan oli edellytetty. Siten oli se satts. Sålunda var den riksdag, som val-
4607: eduskunta, joka valittiin heinäkuun 1 ja des den 1:sta och 2:dra juli 1933, försam-
4608: 2 p: nä 1933, koolla yhteensä 563 päivää, lad under sammanlagt 563 dagar, därav
4609: josta 113 päivää v. 1933, 1'59 päivää v. 1934, 113 dagar under år 1933, 159 dagar under
4610: 201 päivää v. 1935 ja 90 päivää alkuvuo- år 1934, 201 dagar under år 1935 och 90
4611: desta 1936. Keskimäärin vuosittain 187 dagar under första halvåret 1936. I medel-
4612: päivää. tal alltså 187 dagar per år.
4613: 92 lV,L. - Edustajanpalkkiolain muuttaminen.
4614:
4615: Lähinnä edelliseltä vaalikaudelta saam- Under den nästföregående valperioden
4616: me samantapaisia numeroita, koska edus- finna vi ana:loga siffror, i det riksdagen
4617: kunta kolmivuotiskautena lokakuun 1 päi- under treårsperioden 1 oktober 1930 till
4618: västä 1930 kesäkuun 30 päivään 1933 oli 30 juni 1933 var församlad 469 dagar, i
4619: koolla 469 päivää, siis keskimäärin 156 medeltal pa.r år alltså 156 dagar.
4620: päivää vuotta kohti. Arvodet, som i nedanstående kalkyler
4621: Palkkio, joka allaolevassa laskelmassa on är berä:knat enligt 200 mark per dag, oak-
4622: otettu 200 markaksi päivältä, vaikkakin tat arvodet under kristiden var reducerat
4623: palkkio pula-aikana oli vähennetty 175 till 175 mark, utgjorde sålunda för varje
4624: markaksi, teki viime vaalikaudella siten jo- / riksdagsman under senaste valperiod sam-
4625: kaista edustå:jaa kohti yhteenlaskettuna manlagt 112,600 mark, eller i medeltal
4626: 112,600 markkaa eli keskimäärin 37,533 37,533 mark per år, därav under år 1933
4627: markkaa vuotta kohti, siitä v. 1933 22,600 22,600 mark, ·under år 1934 31,800 mark,
4628: markkaa, ,-. 1934 31,800 markkaa, v. 1935 under år 1935 40,200 mark samt 18,000
4629: 40,200 markka~ sekä v. 1936 18,000 mark- mark under första halvåret av år 1936.
4630: kaa. Edellisenä vaalikautena oli palkkio Under föregående varlperiod utgjorde arvo-
4631: vuosittain 31,266 markkaa. det per år i medeltal 31,266 mark.
4632: Tähän pitäisi saada aikaan korjaus ja Häri borde en .rättelse fås till stånd och
4633: eduskunnan istuntokansien pituus supistu- riksdagsperiodernas längd reducerat tili
4634: maan enintään 120 päiväksi vuodessa. Kun högst 120 dagar i året. Då sessionernas
4635: istuntokansien pituuteen eräissä tapauk- längd i vissa fall i rätt så betänklig grad
4636: sissa arveluttavassa määrin lienee vaikut- torde ha påverkats av det extra arvode,
4637: tanut se ylimääräinen palkkio, jota mak- som utbetalas vid förlängda riiksdagspe-
4638: setaan pidennetyiltä istuntokansilta ja kun rioder och de debatter, som v~anligen föregå
4639: keskustelut, joita tavallisesti suoritetaan dylika beslut om förlängningar äro allt
4640: ennen tällaisia pidentämispää:töksiä, ovat annat än uppbyggliga, ligger även häri
4641: kaikkea muuta kuin rakentavia, niin täs- ett motiv till en förändriillg av sättet för
4642: säkin on yksi peruste palkkioiden lasku- arvodenas berä:kning och utbetalning.
4643: ja maksutavan muuttamiseen. Jos palkkio Skulle arvodet utbetalas i jämna må-
4644: maksettaisiin tasaisina kuukausierinä siitä nadsratrer från den dag riksdagen vallts
4645: päivästä, jolloin eduskunta on valittu vaa- till dess manda.ttiden utgått, skulle sanno-
4646: likauden pää:ttymiseen saakka, supistuisivat likt riksdagsperioderna reduceras till c:a
4647: eduskunnan istuntokaudet todennäköisesti 120 dagar i året och riksdagen samma:n-
4648: 120 päiväksi vuodessa ja eduskunta olisi träda under tider och dagar, som på för-
4649: koolla sellaisina aikoina ja päivinä, jotka hand kunde fixeras och sedermera genom
4650: ennakolta voitaisiin määrätä ja jotka käy- tradition befästas. Säkert skulle resultatet
4651: täntö sitten vahvistaisi. Varmaankaan ei icke 1ida på en koncentmtion av arbetet
4652: tulos kärsisi työn keskittämisestä eräisiin till vissa bestämda veelkor och månader
4653: määrättyihin kuukausiin ja viikkoihin vuo- av året och en stor lättnad kunde bere-
4654: den aikana, ja edustajille tuotettaisiin das riksdagsmännen, därest de på förhand
4655: suuri helpotus, jos he ennakolta voisivat kunde fixera ,tiden för sitt riksdagsarbete
4656: tietää valtiopäivätyön ja pääkaupungissa och vistelse i huvudstaden.
4657: olonsa ajan.
4658: Todennäköisesti voisivat myös kansalai- SM111o!liJkt kunde även medhorgare, vars
4659: set, joiden valitseminen eduskuntaan olisi inval till riksdagen vore önskvärt, mottaga
4660: toivottavaa, ottaa vastaan ehdokkuuden, jos kandidatur, om de på förhand v~isste att
4661: IV,l. - von Frenckell y. m. 93
4662:
4663: he ennakolta tietäisivät, ettei valtiopäivä- riksdagsarbetet ick€ skulle fortgå utöver
4664: työ kestä yli 120 päivän vuodessa. 120 dagar i året.
4665: Tässä kosketeltua palkkaustapaa, että Detta här berörda avlöningssätt med
4666: valtiopäivämiehillä on kiinteä kuukausi- fast månadslön för viksdagsmän ·har med
4667: \
4668: palkka on menestyksellä sovellettu useissa framgång ·tillämpats i flere ~änder och
4669: maissa ja se olisi toteutettava myös Suo- borde även genomföras i Finland.
4670: messa.
4671: Ottaen huomioon, että palkkio vuotta I betraktande av att arvodet per år un-
4672: kohti on kahte~a viime vaalikautena keski- der de ivenne sista perioderna i mede:l-
4673: mä:lirin ollut 34,400 markkaa, johon kui- ta:l utgjort 34,400 mark, vari dock ingå
4674: tenkin sisältyvät palkkiot kaksilta ylimää- arvoden för tvenne urtima riksdagar och
4675: räisiltä valtiopäiviltä, ja kun istuntokau- då riksdag'SSessionerna genom det nya a v-
4676: det uuden palkkaustavan johdosta toden- löningssättet sannolikt skul1e förkor.tas,
4677: näköisesti lyhenisivät, näyttää 2,500 mar- synes ett månadsarvode av 2,500 mark,
4678: kan palkkio kuukaudelta, vastaten 30,000 motsvarande ett årsarvode på 30,000 mark,
4679: markan vuosipalkkiota, olevan kohtuulli- vara skäligt.
4680: nen.
4681: Viitaten ylläesitettyihin perusteluihin eh- Häawisande trH ovan .am.förda motive-
4682: dottavat allekirjoittaneet kunnioittaen, ring föreslå underteckna;de vördsamt,
4683:
4684: että Eduskunta hyväksyisi seuraa- att Riksdagen måtte antaga föl-
4685: van lakiehdotuksen: jande lagförslag:
4686:
4687:
4688:
4689:
4690: Laki Lag
4691: edustajanpalkkiosta maaliskuun 23 päi- om äm.dring a v lagen om riksdagsmanna-
4692: vänä 1928 annetun lain muuttamisesta. arv·ode av den 23 mars 1928.
4693:
4694: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka I enlighet med Riksdagens beslut, till-
4695: on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 § :ssä kommet i den ordning 70 § i riksdagsord-
4696: säädetyssä järjestyksessä, kumotaan edus- ningen för·eskriver, upphävas 2 och 3 §§
4697: tajanpalkkiosta maaliskuun 23 päivänä 1928 samt ändras 1 § i [agen om riksdagsmanna-
4698: annetun lain 2 ja 3 § sekä muutetaan 1 § arvode ·av den 23 mars 1928 på sätt som
4699: näin kuuluvaksi : följer:
4700: 1 ·§. § 1.
4701: Edustajanpalkkio on, siitä päivästä, jol- Riksdagsmans arvode utgör, från den
4702: loin keskusvaalilautakunta on antanut val- dag fullmakt för riksdagsmannavärv av
4703: takirjan edustajantoi'rneen, siihen saakka, centralvalnämnden utfärdats intill dess
4704: kunnes edustajantoimi lakkaa, kaksituhat- riksdagsmannavärvet upphör .tvåtusenfem-
4705: taviisisataa markkaa kalenterikuukaudelta hundra mark per kalendermånad eller del
4706: tai sen osalta. därav.
4707: Sen ohessa on eduskunnan puhemiehellä Därjämte hava riksdagens ta!lman och
4708: ja varapuhemiehillä sekä muilla edusta- viceta.Jlmän samt öv~iga riksdagmän rätt att
4709: jilla oikeus saad~ vapaalippu valtionrauta- erhålla fribiljett å statsjärnvägarna, tal-
4710: 94 IV, 1. - Edustajanpalkkiolain muuttaminen.
4711:
4712: teillä, puhemiehellä ja varapuhemiehillä mannen och vicetalmännen i rörsta klass
4713: ensimmäisessä luokassa toimikautensa ajaksi för den tid deras uppdr·ag varar och öv-
4714: sekä muilla edustajilla toisessa luokassa riga riksdagsmän i a11dra klass för den
4715: edustajantoimensa ajaksi. tid deras riksdagsmannavärv fortgår.
4716:
4717: Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1 Denna lag träder i kraft den 1 januari
4718: päivänä 1937. 1937.
4719:
4720:
4721: Helsingi&'!ä syyskuun 8 päivänä 1936. Helsingfors den 8 september 1936.
4722:
4723: E. v. Frenckell. Arvo I:nkilä.
4724: Juho Niukkanen. Vilho Anna.la.
4725: Kaino W. Oksanen.
4726: 95
4727:
4728: IV,2. - La.k. a.l. N:o 22.
4729:
4730:
4731:
4732:
4733: Inkilä y. m.: Ehdotus laiksi tullien kantamisesta vuo-nna
4734: 1937.
4735:
4736:
4737: E d u s k n n n a 11 e.
4738:
4739: Hsenäisyysvuosiilmme aikana on kala- Kotimaisen kalajauheen hinta on vaihdel-
4740: kauppa suuvesti vaikeutunut verrattuna lut 2 markasta 3 markka<11n ki1olta. Ulko-
4741: siihen, millainen se oli Venäjän markki- maisen kalajauheen hinta on n. 2 markkaa
4742: noiden ollessa sille avoinna. Kun kalasta- ja allekin kilolta. Aikaisemmin mainit-
4743: jat eivät ole saaneet kalojaan tuoreina kau- simme, että ulkomaisen kalajauheen ravin-
4744: paksi, on ollut pakko ryhtyä kaloja kuirvat- toarvo on kotimaista heikompa~a, johtuen
4745: tamaan ja valmistamaan näistä n. s. kala- siitä, että silakkakalan vasvapitoisuus on
4746: jauhetta, jota käytetään, pääasiassa. kano- huomattavasti kork~eampi kuin niiden kala-
4747: jen ja kettuj~en ruokintaan. K!alajauhotuo- jätteiden, joista ulkomaista. kalajauhe,1Jta
4748: tanboa ei t<o•sin vi·elä ol~e ainakaan suuressa pääasia:ssa valmistetaan. Hinnanero on
4749: määrin kehitetty suurtuotannoksi ajanmu- näinollen aivan lummollinen seuraus 1aa-
4750: kaisia koneita käyttämällä, mutta varsin tujen ~eroavaisuudesta.
4751: merkityksellinen tuotanto nykyäänkin jo Tullisuojasta olisi myös valtiolle tuloja,
4752: on, ja sillä olisi vaJ:'Sin suuret kehitysmah- joita voitaisiin käyttää kalastajaväestön hy-
4753: dollisuudet, ellei ulkomailta, etupäässä väksi sen asema kun on monessa suhteessa
4754: Norjasta, tuotettaisi tullivapaasti toisarvoi- nykyään perin 1tul~.la. Tullin määräämi-
4755: sista kalajätteistä valmistettua kalajau- nen kalajauheelle ei myöskään sanottavasti
4756: hetta, mikä ravintopitois:uudelta!lln on ~~oti merkitsisi kanojen ruokintakustMinusten li-
4757: maista kalajauhetta huonompaa, mutta jota sääntymistä, sillä kalajauhetta käytetään n.
4758: polkuhinnalla myydään meillä ja vaikeu- 5 o/o siihen sekoitukseen, jota nykyään an-
4759: tetaan siten kotimaisen kalajauhotuotannOIIl netaan krun~an munintakiihoitusruoaksi.
4760: kehitystä. Kuinka paljon ulkomailta kala- Tärkein hyöty tullista olisi se, että kalan
4761: jauhebta tuoda:an on mahdotonta sanoa, ylituotannolle varsinkin kevätkesästä saa-
4762: mutta ain~kin on tuonti lasket~tava mil- taisiin menekkiä ja että alkuun pää.ssyt ko-
4763: joonissa kiloissa, joten kotimaista tuotantoa timain·en kaJajauhetuotanto pääsisi jaloil-
4764: voidaan kehittää moninkertaiseksi, jos ul- leen ja voisi kehittyä antaen ~elatusta mo-
4765: komainen kilpailu saataisiin suojatullin llie1Le puutteenalaiselle kalastajaHe.
4766: avulla rajoitetuksi ainakin siksi, kunnes ko- Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
4767: timainen jauheteollisuus paas1s1 hyvälle njoit,taen,
4768: alulle ja saisi käytettäväkseen nykyaikai->et että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4769: koneet. vrtn 7nkiehdot1J1csen:
4770: 96 IV,2. - Tullien kantaminen vuonna 1US7.
4771:
4772:
4773: Laki
4774: tullien kanta.misesta ·v:uoxma. 1937.
4775:
4776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4777:
4778: 1 §. 31 päivänä joulukuuta 1936 voimassa ole-
4779: Vuonna 1937 kanntetaan tullia maahan van tullitariffin mukaa;n alempana maini-
4780: tuotavista ja ma:asta vietävistä tavaroista tuin 1isäyksin ja muutoksin.
4781:
4782:
4783: ~1
4784: ~
4785: g i
4786: t 1
4787: \
4788: Määrä Smk.
4789:
4790: 1 •
4791:
4792: --~ Å. Maahantuotavat tavarat. ~-----'---"'---
4793:
4794: !_Kala:-----------------------1
4795: 1 ~ [
4796: \ muunlainen: j
4797: 1-------------------~
4798: 18 1 jauhettav·aksi kuivattu tai kalajauhe ................ ' 1 kg. 1:20
4799: 18a ·1
4800: muu kuiv·attu ........................ · · · ... · · · · · . · · · -:40
4801:
4802:
4803: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
4804:
4805:
4806: H. A. Ka.nnisto. Helena Syrjälä.
4807: 97
4808:
4809: IV,a. - Lagmot. N:o 23;
4810:
4811:
4812:
4813:
4814: . KuUberg m. fl.: F'örslag UU lag angående ändring av la-
4815: gen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
4816:
4817:
4818: T i ll R i k s d a g e n.
4819:
4820: Senaste höst under pågående budgetbe- åldersgräns bör finnas. Och då den lägsta
4821: handling godkände riksdagen vissa ändrin- åldersgränsen dragits vid fyllda 24 års
4822: gar i lagen om inkomst- och förmögenhets- ålder, då människor i regeln redan äro i
4823: skatt, bland annat infördes i lagen en ny besittning av fu;U arbetsförmåga, bör den
4824: 23 a § om tilläggsskatt för personer utan högsta åldersgränsen dragas vid 60 års
4825: fami'lj. Denna tilläggsskatt, i praktiken ålder, i betraktande av att åldern inträtt
4826: bättre känd under namnet ungkarlsskatt, och arbetsförmågan i vanliga fall är i avta-
4827: har åstadkommit mycken förargelse och gande. Så länge ungkarlsskatten bibehål-
4828: dessutom varit svår att i praktiken Wl- Ies, är en dylik högsta åldersgräns i lagen
4829: ilämpa. Bäst vore därför att tilläggsskatten oavvisligen av nöden.
4830: skulle upphävas, men då det knappast torde En annan oformlighet, som vidlåder den
4831: finnas möjligheter att få en sådan lag- såkallade ungkarlsskatten, är att den även
4832: ändring .till stånd, borde åtminstone oform- drabbar varaktigt sjuka, sinnessvaga och
4833: ligheterna och orättvisorna vid tilläggs- med lyten behäftade personer, vilka även
4834: beskattningen avlägsnas. annars hava svårt att komma till rätta i
4835: Något som isynnerhet gjort tiHäggsskat- samhället. Dylika personer kunna ju icke
4836: ten motbjudande, är att ingen övre ålders- bilda familj, och ännu olyckligare vore det,
4837: gräns stadgats för skattens tillämpning. om sådana personer satte barn till världen
4838: Personer, som redan för länge sedan för- och skaffade sig försörjningsplikt. Detta
4839: lorat sin arbetsförmåga och levat på pen- har väl dock icke varit statsmaktens me-
4840: sion eUer stat, ha sålunda blivit tvungna ning med tilläggsskatten. Dylika personer
4841: att erlägga tilläggsskatt. Det kan väl icke böra gå fria från erläggande av ungkarls-
4842: vara meningen, att staten på detta sätt skatt. Såväl rättvisa som humanitet kräva
4843: skall straffa personer för att de uppnått detta.
4844: hög ålder genom att av dem utkräva På grund av det ovanstående våga under-
4845: tilläggsskatt. Då en gång en lägsta gräns tecknade vördsamt föreslå,
4846: stadgats för trtläggskattens erläggande, bör att Riksdagen måtte antaga föl-
4847: därav automatiskt följa, att även en högsta jcmde lagförslag:
4848:
4849:
4850:
4851:
4852: 13
4853: 98 IV,:::. - Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
4854:
4855:
4856: Lag
4857: a.ngående ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetss:Jmtt.
4858:
4859: I enlighet med Riksdagens beslut ändras härmed 23 a § i lagen den 5 decembQr
4860: 1924 om inkomst- och förmögenhetsskatt sådan den lyder i lagen den 14 december
4861: 1935 på sätt som följer:
4862:
4863: § 23 a. Befriad från i föregående moment stad-
4864: Skattskyldig, som icke huvudsakligen gad skyldighet att erlägga tilläggsskatt vare
4865: underhå1ler andra närstående personer än dock person, solli på grund av sjukdolli
4866: sin maka, skall, Olli han fyllt 24 år och ej eller lyte är varaktigt oförmögen att draga
4867: uppnått 60 års ålder samt icke under minst försorg Olli sig själv.
4868: 16 år fuHgjor.t sådan underhållsskyldighet, Då äkta makar s'kola beskattas skilt för
4869: som ovan avses, erlägga i tilläggsskatt tjugo sig, skaU tilläggsskatten åsättas endast den
4870: procent av det skattebelopp, som åsatts ho- av dem, solli åsatts det högre skattebe-
4871: nom i inkomst- och förmögenhetsskatt. loppet.
4872:
4873:
4874: Helsingfors den 16 september 1936.
4875:
4876: Henrik KullbeTg. Edvard Haga..
4877: Edv. He1ene1und. Albin Wliokman.
4878: 99
4879:
4880: IV,3. - Lak. al. N:o 23. Suomennos.
4881:
4882:
4883:
4884:
4885: Kullberg y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusve1·osta an-
4886: netun lain muuttamisesta.
4887:
4888:
4889: E d u s k u n n a. 11 e.
4890:
4891: Viime syksynä hyväksyi eduskunta bud- sillä säännöllisesti jo on täysi työkyky,
4892: jettikäsittelyn aikana eräitä muutoksia täytyy ylin ikäraja. asettaa 60 vuoden
4893: tulo- ja omaisuusverosta annettuun lakiin ; ikään, ottaen huomioon, että tällöin van-
4894: m. m. lisättiin lakiin uusi 23 a. § perheet- huus on tullut ja työkyky tavallisissa ta-
4895: tömien henkilöiden lisäverosta.. Tämä lisä- pauksissa on vähenemässä. Niin kauan
4896: vero, joka käytännössä on paremmin tun- kuin poikamiesvero säi'lytetään, on tuollai-
4897: nettu poikamiesveron. nimellä, on synnyttä- nen ylin ikäraja laissa kiistämättömästi
4898: nyt paljon suuttumusta ja. sitäpaitsi ollut tarpeen.
4899: vaikea soveltaa käytännössä. Parasta olisi 'Toinen muodottomuus, joka 'liittyy n. s.
4900: senvuoksi, että lisävero kumottaisiin, mutta poikamiesveroon, on se, että vero kohtaa
4901: kun tuskin 'löytynee ma.hdol~isuuksia saada myöskin pysyvästi sairaita, heikkomielisiä,
4902: sellainen lainmuutos aikaan, olisi ainakin ja ruumiinvikaisia henkilöitä, joiden muu-
4903: tähän lisäveroon liittyvät muodottomuudet toinkin on vaikea tulla toimeen yhteiskun-
4904: ja epäoi'keudenmukaisuudet poistettava. nassa. 'Tällaiset henkilöthän eivät voi pe-
4905: Erikoisen vastenmieliseksi tämän lisäve- rustaa perhettä, ja vielä onnettomampaa
4906: ron on tehnyt se, ettei ole säädetty mitään olisi, jos sellaiset henkilöt tuottaisivat lap-
4907: ylintä ikärajaa veron soveltamiselle. Hen- sia maailmaan ja hankkisivat itsel'leen ela-
4908: kilöiden, jotka jo aikoja sitten ovat menet- tusvelvol~isuuksia. Tämä ei kai liene ollut
4909: täneet työkykynsä ja elävät eläkkeeliä tai valtiovallankaan tarkoitus lisäveroa sää-
4910: muonalla, on siten täytynyt suorittaa lisä- dettäessä. Tuollaisten henkilöiden täytyy
4911: veroa. Ei kai voine olla tarkoitus, että päästä vapaiksi _poikamiesveron suorittami-
4912: vwltio tällä tavoin rankaisee henkilöitä sesta. Sekä oikeudenmukaisuus että inhi-
4913: siitä, että he ovat saavuttaneet korkean millisyys vaativat sitä.
4914: iän, vaatimalla heiltä lisäveroa. Kun ker- Yllä esitetyn noja'lla rohkenevat allekir-
4915: ran alin ikäraja on määrätty lisäveron suo- joittaneet kunnioittaen ehdottaa,
4916: ritta:miserle, täytyy siitä automaattisesti
4917: seurata, että myöskin ylimmän ikärajan että Eduskunta hyväksyisi seu-
4918: tu~ee olla määrätty. Ja. kun alin ikäraja raavan lakiehdotuksen:
4919: on asetettu 24 vuoden ikään, jolloin ihmi-
4920: 100 IV,3. -- Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
4921:
4922:
4923: Laki
4924: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain muuttamisesta.
4925:
4926: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverosta 5 päivänä
4927: joulukuuta 1924 annetun lain 23 a §, sellaisena kuin se on joulukuun 14 päivänä
4928: 1935 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
4929:
4930: 23a §. nelle tulosta ja omaisuudesta määrätään.
4931: Verovelvollinen, joka ei pääasia~lisesti Edellisessä momentissa säädettyä lisä-
4932: elätä muita läheisiään kuin aviopuolisoaan, veroa suoritta;masta olkoon kuitenkin va-
4933: maksakoon, jos hän on täyttänyt kaksikym- pautettu henkilö, joka sairauden tai ruu-
4934: mentäneljä vuotta, illlutta ei ole saavutta- miin vian perusteella on pysyvästi kykene-
4935: nut kuudenkymmenen vuoden ikää, eikä mätön huolehtimaan itsestänsä.
4936: o'le vähintään kuuttatoista vuotta edellä- Milloin aviopuolisoita erikseen verote-
4937: tarkoitettua elatusta antanut, lisäveroa taan, laskettakoon lisävero vain sen avio-.
4938: kaksikymmentä sadalta verosta, joka hä- puolison verosta, jolla se on suurempi.
4939:
4940: Helsingissä syyskuun 16 p :nä 1936.
4941:
4942: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
4943: Edv. Helenelund. Albin Wickman.
4944: 101
4945:
4946: IV,4. - La.gmot. N:o 24.
4947:
4948:
4949:
4950:
4951: Österholm m. fl.: Förslag till lag angående ändring av lar
4952: gen om inkom.~t- och förmögenhetsskatt.
4953:
4954:
4955: T i 11 R i k s d a g e .n.
4956:
4957: I samba.nd med äindring·en av lagen Olli flere barn eller närstående under en tid
4958: inmollist- och förmögenhetsskat·t senaste år obetydligt understigande 1·6 år, måste er-
4959: infördes under § 2·3 a beställimelser om lägga tiHäggsskatt. DyJika och åtskilliga
4960: tilläggsska>tt för ska:ttskyldiga, som icke andm orättvilsa följder av stadgandena om
4961: hava skyldighet att underhålla .falliilj dler tilläggs:skatt ha i lliälllgd anförts i salliband
4962: närstående. Reda•n under hehandling.en i llied beskattningen för senaste år. Dess-
4963: riksda>gen gjordes anlliärkningar om den u:tom har det väckt ogillande att personer,
4964: oklarhet, som vidlåder stadgandena i denna som icke drahbas av ·tilläggsskatt, varit
4965: paragraf, samt Olli de i lliånga :stycken tvungna att för skattemyndigheterna pres-
4966: orättvisa konsekvenser, till v1lka de kunde tera särskilda, av utomstående personer
4967: leda. Det har visat sig vid lagen.s tillämp- bestyrkta utredningar Olli fuhlgjord för-
4968: ning att hestämmelserna Olli tiHäggsskatt sörjningsskyldighet, ehuru övriga, ,på
4969: på grund av ll!ämnda orsaker icke 1allenast heder och samvete" avgivna uppgifter god-
4970: givit anledning tilJ o11eda och osäkerhet tagas. Stadgandena Olli tillägg'SSkakt för
4971: samt olika förfarande av smattemyndig- personer, som icke hava skyldighet att un-
4972: heterna på skilda oDter utan äv·en att ·till- derhålla närstäende, ·ha väckt mycken
4973: läggsskatt ålagts personer, solli rättvisligen oviJja i vidsträJckta lliedborgarkretsar och
4974: icke borde därmed betungas. Lagen saknar kunna även ur folkpsykologisk synpunk.t
4975: nämligen klara bestämmelser dämlli, vilka hetecknas som ett skattepolitiskt misstag.
4976: .personer böra hetraktas såsom sådana Då skattens avkastning statsfinansiellt icke
4977: närstående, vilkas försörjande medför :be- står i ri:mlig proportion till de olägenheter
4978: frielse från tiilläggsskat,t. Dessutom drab- och det missnöje dess införande förorsakaJt,
4979: bar denna skatt i många fa1l personer, som borde den helt och håhlet avlyftas. S:taJtens
4980: uppnått hög ålder och vilkas skattehetal- finansiella stäHning är nu så fast, att en
4981: ningsförmåga är svag, Hkasom ock unga sådan ätgärd utan minsta svårighet kan
4982: personer, vlika till ·och med icke förn~.å för- vidtagas.
4983: sörja sig själva. Bestämmelsern:a om att 'Med stöd av vad ova;n framhållits
4984: person, som under m:inst 16 år försörj<t föreslås,
4985: barn eller anna.n närstående, befrias från
4986: t:iilläggsskatt, är såtillvida godtycklig och att Riksdagen måtte antaga föl-
4987: orättvis, att personer, som fyllt enahanda jande lagförslag:
4988: skyldighet till ooh med med avseende å
4989: 102 IV,4. - Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
4990:
4991:
4992: Lag,
4993: angäell!de ändring av' 1agen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
4994:
4995: I enlighet med Riksdagens bes1ut stadgas härmed:
4996:
4997: Härig.euom upphäve.s 23 a § i lagen an-
4998: gående ändring av lagen om inkomst- och
4999: föDmög,enhetsskatt av den 14 december 1935.
5000:
5001:
5002: Helsingfom den 15 september 1936.
5003:
5004: John ös:teTholm. El'lilSt von .Born.
5005: Ralf Törngren. 0. 0. Frietsch.
5006: J. 0. Söderhjelm. E. v. Frenckell.
5007: Uoo A. Hilden. K. F. La.urin.
5008: 103
5009:
5010: IV,4. - Lak. al. N:o 24. Suomennos.
5011:
5012:
5013:
5014:
5015: Österholm y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
5016: muuttamisesta.
5017:
5018:
5019: E d u s k u n n a 11 e.
5020:
5021: Tulo- ja omaisuusverolakia viime vuonna jotka ovat elättäneet useampiakin la;psia
5022: muutettaessa lisättiin lakiin uutena pykä- tai läheisi'ä, mutta ei aivan täyttä 16
5023: länä 23 a, määräyksiä sellaisten verovelvol- vuotta, täytyy suorittaa lisäveroa. Tällaisia
5024: listen lisäverosta, joilla ei o}e perheen tai ja monia muita epäoikeudenmukais~a seu-
5025: läheisten elatusvelvollisuutta. ,Jo asiaa kä- rauksia tästä lisäverosä.ännöksestä on jou-
5026: siteltäessä eduskunnassa huomautettiin siitä kottain esitetty viime vuodelta toimitetun
5027: epäselvyydestä, joka haittaa tämän pykällin verotuksen yhteydessä. Sitäpaitsi on herät-
5028: määräyksiä, sekä niistä monessa tapauk- tänyt paheksumista, että henkilöiden, joi-
5029: sessa epäoikeudenmukaisista seurauksista, den ei tarvitse suorittaa lisäveroa, on
5030: joihin ne saattavat johtaa. Lakia sovellet- täytynyt verotusviranomaisille esittää eri-
5031: taessa on osoittautunut, että määräykset koiset ulkopuolisten henkilöiden oikeiksi
5032: Jisäverosta mainittujen syiden vuoksi eivät todistamat selvitykset elatusvelvollisuuden
5033: vain ole antaneet aihetta sekavuuteen ja täyttämisestä, vaikka muutoin hyväksytään
5034: epävarmuuteen se'kä erilaiseen menettelyyn ,kunnian ja omantunnon kautta" annetut
5035: eri paikkakuntain veroviranomaisten ta- tiedot. Säännökset lisäverosta henkilöille,
5036: holla, vaan myöskin, että lisäveroa on ase- joilla ei ole läheisten elättämisvelvolli-
5037: tettu henkilöille, joiden oikeudenmukai- suutta, ovat synnyttäneet paljon vastenmie-
5038: sesti ei sitä tarvitsisi suorittaa. Laista lisyyttä laajoissa kansa:laispiireissä ja niitä
5039: puuttuu näet selviä määräyksiä siitä, kutka voidaan myöskin kansanpsykologiseUa nä-
5040: henkilöt on katsottava sellaisiksi läheisiksi, kökannalta pitää verotuspoliittisena ereh-
5041: joiden elättäminen tuottaa vapautuksen dyksenä. Kun veron tuotto valtion finans-
5042: lisäverosta. Lisäksi kohtaa tämä vero mo- sien kannalta ei ole oikeassa suhteessa nii-
5043: nissa tapauksissa henkilöitä, jotka ovat hin haittoihin ja siihen tyytymättömyyteen,
5044: saavuttaneet korkean iän ja joiden veron- minkä veron säätäminen on aiheuttanut,
5045: ma:ksukyky on heiilclro, samoinkuin myös- pitäisi se kokonaan poistaa. Valtion raha-
5046: kin nuoria henkilöitä, jotka eivät vielä edes taloudellinen ti•la on nyt niin luja, että
5047: kykene elättämään itseään. Määräys, että sellaiseen toimenpiteeseen ilman vähintä-
5048: henkilö, joka vähintään 16 vuoden aj,an on kään vaikeutta voidaan ryhtyä.
5049: elättänyt lasta tai muuta läheistä, vapau- Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan,
5050: tetaan lisäverosta, on sikäli mielivaltainen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5051: ja epäoikeudenmukainen, ett'å hen:kilöiden, van lakiehdotuksen:
5052: 104 IV,4. - Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
5053:
5054:
5055: Laki
5056: tulo. ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5057:
5058: Eduskunnan päätöksen mu1kaisesti säädetään:
5059:
5060: Tämän kautta kumotaan 23 a § tulo- ja
5061: omaisuusveralain muuttamisesta joulukuun
5062: 14 päivänä 1935 annetussa laissa.
5063:
5064:
5065: Helsingissä syyskuun 15 p :nä 1936.
5066:
5067: John Österholm. Ernst von Born.
5068: Ralf Törngren. C. 0. Frietsch.
5069: J. 0. Söderhjelm. E. v. Frenckell.
5070: Uno A. Hilden. K. F. Lauren.
5071: 105
5072:
5073: IV,5. - Lak. al. N:o 25.
5074:
5075:
5076:
5077:
5078: Voionma.a y. m.: Ehdotus laiksi mallasjuonwverosta 20 päi-
5079: vänä ,jouluk~Mda 1934 annetun lain 4 §:n muuttami-
5080: sesta.
5081:
5082:
5083: E d u s k u n n a ll e.
5084:
5085: V. 1934 eduskunta hallituksen esityksestä Juopumuksesta pidätetyistä oli tämän vuo-
5086: alensi II veroluokan ma]lasjuoman veroa den ensi neljänneksellä 8.5 % ja toisella
5087: siinä toivossa, että väkevää olutta käyttä- 9.4% (v. 1934 vastaavana aikana 6.7 %)
5088: vät siirtyisivät tähän sitä miedompaan juopunut oluesta. Tämän juoman vaaral-
5089: lajiin. Tätä tarkoitusta ei kuitenkaan saa- lisuutta raittiuskannalta todistaa sekin, että
5090: vutettu. Väkevän oluen kulutus on jatku- Ruotsissa sitä saa ostaa ainoastaan lääkä-
5091: vasti lisääntynyt ja näyttää taloudellisen rin määräyksen perusteella.
5092: tilan paranemisen mukana yhä voimak- Viinan kulutuksen nousua voi alkoholi-
5093: kaammin kasvavan. Kulutus oli v. 1933 liike hintapolitiikanaan pidättää. Oluen
5094: 7,738,579 litraa, 1934 11,382,228 ja 1935 käytön rajoittamiseksi sitä vastoin näyttää
5095: 13,678,338 litraa. Kuluvan vuoden aikana tarkoituksenmukaisimmalta valmisteveron
5096: sen kulutus on edelleen kuukausi kuu- korottaminen. Mielestämme olisi syytä tätä
5097: kaudelta noussut, ollen se tammi-kesä- veroa nyt koroittaa 1 markalla litralta.
5098: kuussa 23.9 % suurempi kuin edellisenä Edellyttäen, että kulutus täten saataisiin
5099: vuonna samoina kuukausina. Jos III luo- pidätetyksi 1935 vuoden määrään, merkit-
5100: kan mallasjuoman käytön lisääntyminen sisi se 13.5 miljoonan markan lisäystä mal-
5101: vaikuttaisi viinan kulutusta vähentävästi, lasjuomaveron tuottoon. Täten myös var-
5102: niin se ei olisi niin huolestuttava kuin nyt, maan paremmin saavutettaisiin se raittiu-
5103: jolloin näyttää aivan ilmeiseltä, että j()kin dellinen tarkoitus, johon pyrittiin 1934 vuo-
5104: aika sitten tapahtunut viinan hint.an koro- den valtiopäivillä II veroluokan 'ID.aHasjuo-
5105: tuksen kulutusta pidättävä vaikutus on maveron alentamisella. Käsityksemme mu-
5106: suuresti heikentynyt tai kokonaan lakan- kaan ei myöskään ole pelkoa, että ehdotettu
5107: nut. Olemme tulleet siihen, että oluen veronkorotus tulisi lisäämään väkijuomain
5108: käytön enentyessä myös viinan käyttö kas- laitonta maahantuontia, koskapa viinan
5109: vaa. hinnan korottaminenkaan tilastosta päät-
5110: Oluen kulutuksen lisääntyminen tietää täen ei ole sitä tehnyt.
5111: väkijuomain käytön leviämistä entistä laa- Edelläesit-etyn noj,alla ehdotamme,
5112: jempiin väestöpiireihin ja juoppouden kas-
5113: vua. Alkoholiliikkeen kokoamien tilastojen että Edusk1tnta hyväksyisi seuraa-
5114: mukaan on olut juoppouden aiheuttajana van lakiehdotuksen:
5115: saavuttamassa yhä huomattavamman sijan.
5116:
5117:
5118:
5119:
5120: 14
5121: 106 IV,5. - Mallasjuomaveron 4 §:n muuttaminen.
5122:
5123:
5124: Laki
5125: mallMjuomaverosta 20 päivänä jou1ulruuta 1934 annetun lain 4 § :n
5126: muuttamisesta.
5127:
5128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten mallasjuomaverosta 20 päi-
5129: vänä joulukuuta 1934 annetun lain 4 § näin kuuluvaksi:
5130:
5131: 4 §. kolmanteen veroluokkaan kuuluvista 4
5132: v~eroa on suoritettava: markkaa litralta.
5133: (Ensimmäinen ja toinen momentti, kuten
5134: voimassaolevassa laissa).
5135:
5136:
5137: Helsingissä 11 p:nä syyskuuta 1936.
5138:
5139: Väinö Voionmaa.. Levi Jern. A. lmlonen.
5140: Miina Silla.n.pää. Aino Lehtokoski. Edvard Ha.ga.
5141: Anni Huotari. K. A. Lohi. Albin Wiekman.
5142: Alpo Lumme. Viljami KaJOOkosiki. Väinö .Kivisalo.
5143: Edvin Stenwall Vihtori Vesterinen. Hatmes Ryöm.ä.
5144: 107
5145:
5146: IV,6. - Lak al. N :o 26.
5147:
5148:
5149:
5150:
5151: Kämäräinen y. m.: Ehdotus laiksi margariinivalmisteista
5152: ja rehuaineista suoritettavasta verosta annetun laMt.
5153: rnuuttamisesta.
5154:
5155:
5156: E d u s kun n a ll B.
5157:
5158: Benjälkeen kun karjataloustuotteiden kuitenkin, huomioonottaen kuluttajain sil-
5159: hinnat ulkomaisilla markkinoilla, yleis- loisen ostokyvyn, voin hintaa ei voitu va-
5160: maailmallisen pulan ja yleiseksi käyneen kiinnuttaa tälle tasolle, ja senvuoksi pyrit-
5161: polkumyynnin johdosta, painuivat huomat- tiin vain 24 markan hintatasoon. Tämän
5162: tavasti tuotantokustannusten alapuolelle, ha!llituksen kannan voi kyllä sinä aikana
5163: ryhdyttiin meillä niinkuin useimmissa muis- ymmärtää. Elettiinhän silloin työttömyy-
5164: sakin maissa valtiovallan toimesta tuke- den ja muiden pulan tuottamien vaikeuk-
5165: maan niiden hintoja. M. m. vuonna 1932 sien keskellä. Mutta senjälkeen kun tämä
5166: säädettiin laki voinvientipalkkiosta ja hallituksen esitys noin 2 1 / 2 vuotta sitten
5167: vuonna 1934 laki margariinista ja rehn- annettiin, on maamme talouselämässä ta-
5168: aineista suoritettavasta verosta. TäHä mar- pahtunut huomat.tavaa paranemista. Työt-
5169: gariinin ja rehuaineiden verotuksella pyri- tömyys on vähentynyt, ,palkat ovat nous-
5170: tään voin kotimainen tukkuhinta pysyttä- seet ja niin 'kotimarkkina- llmin rvientiteoHi-
5171: mään keskimäärin 24 markkana kilolta. suuskin ovat viime aikoina päässeet sellai-
5172: Tämän verotuksen ja vientipalkkion mak- seen asemaan, että niillä on mahdollisuus
5173: samisen avulla saavutettiinkin voille viime nostaa työpa:lkat sille tasolle, missä ne oli-
5174: vuonna laissa tarkoitettu 24 markan keski- vat ennen pula-aikaa. Myöskin valtion vi-
5175: tukkuhinta. Hallitus esittää tämän [ain ran- ja toimenhaltijoiden palkat on koro-
5176: yhä edelleenkin pysytettäväksi voimassa tettu tälle normaa1iajan tasolle. Kulutta-
5177: vuonna 1937. Mutta vaikka mainitun lain jain ostokyky on siis jo il)ara:ntunut ja työ-
5178: voimassaolo on yhä edelleenkin aivan vält- pa1Jkkoja pyritään yhä edel1eenkin nosta-
5179: tämätön, niin siinä mainittu 24 markan maan ennen pulaa vallinneelle tasolle. Ko-
5180: vuotuinen keskitukkuhinta voille ei kuiten- tima·rkkinateollisuustuotteet on tuHien
5181: kaan ole tyydyttävä eikä kohtuullinen, sillä avulla pysytetty jokseen1kin normaaliajan
5182: tämä hinta ei lähimainkaan vastaa voin ny- hinnoissa (niiden indeksilurkuhan on 94).
5183: kyisiä tuotantokustannuksia. ,Jo vuonna Ova;tpa konepaja- y. m. meta11iteollisuus-
5184: 1934, jolloin haHitus antoi esityksen mar- tuotteiden hinnat nyll~yään melkoista !kor-
5185: gariinin ja rehnaineiden verotuslaista, tuon keammat kuin mitä ne olivat vuosina 1926
5186: esityksen perusteluissa sanotaan, että mai- ---'1928, (inde!ksiluku 112). Samoin useiden
5187: tokilon rasvan silloiset tuotantokustannuk- muidenkin maataloustarvikkeiden hinnat
5188: set nousevat keskimäärin 0: 90-1: OOmark- QVa,t 1ähealä normaaliajan tasoa. Näistä
5189: kaan, joten voin kotimainen tukkuhinta pi- syistä ovat voin tuotantokustannukset vuo-
5190: täisi keskimäärin va:kiinnuttaa noin 26 den 19,34 jäJlkeen huomattavasti nousseet.
5191: markkaan kilolta. Hallituksen mielestä Y~eisesti on tunnettua, että voi y. m. kar-
5192: 108 IV,n. - ~Iargariinivalmiste- ja rehuainevel'OD muuttaminen.
5193:
5194: jataloustuotteet ovat maamme maatalouden kanssa. Ja tämä tasa-arvo saavutetaan si-
5195: tärkeimmät myyntiartikkelit. :M:. m. maata- ten, että maataloustuotteitten hintoja nos-
5196: loushal'littrksen kirjanpitotiloilla tilivuonna tetaan niin, että niiden hintaindeksiluvut
5197: 1933-1934 niitten myynnistä saatiin keski- saavuttavat kotimarkkinateollisuuden in-
5198: määrin 65.s% kaikista maatalouden raha- deksiluvut. Erittäinkin tärkeimpiin maata-
5199: tuloista. Ja sellaisilla pientiloilla, joitten louden myyntituotteiden hintoihin nähden
5200: peltopinta-ala on alle 10 hehtaaria, tuo koti- tuo vaatimus on tinkimätön.
5201: eläintuotteitten myyntitulo teki 67.7 % koko Kun meillä voin keskimääräinen tukku-
5202: maatalouden rahatu1osta. Kun kotieläin- hinta normaaliaikana vuosina 1926-28 oli
5203: tuotteitten myynti maamme maatalouksissa 31 markkaa 99 penniä, niin kertomalla se
5204: muodostaa siis 2/3 rahatuloista, niin on sel- kotimarkkinateollisuuden nykyisellä indek-
5205: vää, että niiden hinnoista aivan ratkaise- siluvulla 94 tulisi sen hinnaksi 30 mark-
5206: vasti riippuu maataloutemme kannattavai- kaa 08 penniä, joten voin vuotuinen keski-
5207: suus ja pystyssäpysyminen. Näitten tuot- twkkuhinta olisi korotettava 30 markkaan.
5208: teiden hinnoista luonnollisesti riippuu Että vientipalkkion maksamiseen tarvit-
5209: myöskin se, miten paljon maatalous kyke- tavia määrärahoja valtion talousarviossa ei
5210: nee käyttämään työvoimaa ja millaisia tarvitsisi entistä huomattavammin korottaa,
5211: palkkoja se kykenee maksamaan maatalous- olisi voin kulutusta omassa maassa lisät-
5212: työväestölle. Tästä suureksi osaksi riippuu tävä. Se tapahtuisi nykyistä tehokkaam-
5213: myöskin metsä- y. m. sellaisten töiden palk- malla margäriinin y. m. kasvisrasvoista val-
5214: kataso. Sinä jos maan suurin työnantaja, mistettujen tuotteiden verottamiseUa. Tä-
5215: maatalous, sen tuotteitten hintoja koroitta- män tarkoituksen saavuttamiseksi pitäisi
5216: ma:lla tehdään kilpailukykyiseksi työmark- margariinin verotuksen olla kulloinkin mwk-
5217: kinoilla, niin siitä varmasti seuraa yleinen settavan voinvientipalkkion suuruinen.
5218: palkkatason nousu. EdeHä,<Janotlm nojalla ehdotamme kun-
5219: Mielestämme on toki varsin kohtuullista, nioittaen,
5220: että pääelinkeinomme maatalous saatetaan
5221: nyt jo viimeinkin tuotteittensa hinnoissa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5222: täysin tasa-arvoiseen asemaan toisten ~Iin van lakiehdotuksen:
5223: keinojen m. m. kotimarkkinateollisuuden
5224:
5225:
5226:
5227: Laki
5228: margariiniva1misteista ja rehuaineista suoritettavasta verosta annetun laån:
5229: muuttamisesta.
5230:
5231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan margariinivalmisteista ja rehuai-
5232: neista suoritettavasta verosta 20 päivänä joulukuuta 1934 annetun lain 1, 5 ja 18 §
5233: näin kuuluviksi:
5234:
5235: 1 §. vehnäleseistä ja vehnärehujauhoista, jotka
5236: Voin kotimaisen tukkuhinnan pysyttämi- Suomessa on tehdasmaisesti kauppaa var-
5237: seksi keskimäärin 30 markkana kilolta, voi- ten valmistettu, sekä ulkomailta maahan-
5238: daan asetuksella määrätä, että sellaisista tuoduista margariinivalmisteista taikka ai-
5239: margariinivalmisteista, öljyväkirehuista, noastaan muutamista edeHämainituista ta-
5240: IV,o. - Kämäräinen y. m. 109
5241:
5242: varoista on suoritettava veroa tämän lain 2) margariinijuustosta enintään 2 mark-
5243: säännösten mukaan. kaa kilolta ;
5244: Jos rehuaineseokseen on käytetty sellai- 3) tekoihrasta enintään 3 markkaa ki-
5245: sia samassa teollisuuslaitoksessa valmistet- lolta; sekä
5246: tuja veronalaisia öljyväkirehuja, joista ve- 4) rasvasekoitteista enintään 1 markka
5247: roa ei ole maksettu, on rehuaineseoksesta 50 penniä litralta.
5248: näiden aineiden 'osalta suoritettava veroa. Öljyväkirehuista, vehnäleseistä ja vehnä-
5249: rehujauhoista on veroa suoritettava kul-
5250: 5 §. loinkin voimassaolevan tuontitullin suurui-
5251: V eroa maksetaan valtioneuvoston pää- nen määrä, kuitenkin enintään 30 penniä
5252: töksen mukaisesti: kilolta.
5253: 1) margariinista enintään kuUoin:kin voi-
5254: massaolevaa voin vakiinnuttamispalkkiota 18 §.
5255: vastaava määrä, ei kuitell'kaan enempää Tämä 'laki on voimassa vuoden 1938 lop-
5256: kuin 8 markkaa kilolta; puun.
5257:
5258:
5259: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1936.
5260:
5261: Kalle Kämäräinen. Vilho H. Kivioja.
5262: Viljami Kalliokoski. Juhani Leppälä.
5263: Heikki Soininen. Antti Junes.
5264: Väinö Kaasalainen. T. N. Vilhula.
5265: A. Ralcmen. Albin Asikainen.
5266: K. A. Lohi. E~ero Nurmesniemi.
5267: Viljo Venho. Matti lYiiikki.
5268: P. V. Heikkinen. lYI. 0. Lahtela.
5269: Urho Kekkonen. Emil Jutila.
5270: Kalle Kirra. Tilda Löthman-Koponen.
5271: J. TalmJa.
5272: 110
5273:
5274: IV,7. - Lak. al. N:o 27.
5275:
5276:
5277:
5278:
5279: Peltonen y. m.: Ehdotus laiksi valtioneuvoston oikeudesta
5280: myöntää helpotttksia ja vapautuksia valtiolle tulevien
5281: maksujen ja korvmtsten suorittamisesta annetun lain
5282: muuttamisesta.
5283:
5284:
5285: J<} d u s k u n n a ll e.
5286:
5287:
5288: Sen johdosta, että valtioneuvosto on, so- omainen on hänet siihen velvoittanut ja
5289: velluttaessaan 21 päivänä joulukuuta 1929 kun tiedossamme on, ~että viran- tai toimen-
5290: va1tioneuvoston oikeudesta myöntää helpo" haltija~t, tahtoen välttää heille itselleenkin
5291: tuksia ja vapautuksia valtiolle tu1evien kalliiksi tulevia oikeudenkäyntejä, varsin
5292: maksujen ja korvausten suorittamisesta an- yl~eisesti vapaaehtoisesti sitoutuvat maini-
5293: nettua lakia, tulkinnut sanotun lain 2 § : n tun1aisia korvauksia suorittamaan, ja kun
5294: määräyksiä siten, että helpotuksia ja va- tämä jo valtion oman edunkin kannalta,
5295: pautuksia vahingonkorvausvd vo1lisuudesta virastotyön y:ksinkertaistuttamiseksi on suo-
5296: ei myönn'e'tä. sellaisissa ~tapauksi:stsa, jolloin tavaa, olisi mainittua lakia muutettava ja
5297: viran- taLtoimenhaltija, joka virassaan tai sisällytettävä siihen oikeus sii,rtää sen no-
5298: toimessaan on a,iheuttanut ~valtiolle vahin- jalla tapahtuva mtkaisuvalta ministeriölle
5299: koa, on vapaaehto~sesti, siis tunnustaen tai asianomaiselle keskusvimstolle.
5300: syyHisyytensä, sitoutunut tämän vahingon Ehdotamme sen vuoksi kunnioittaen,
5301: korvaamaan., vaan ainoastaan milloin tuo-
5302: mioistuin tai, hyvin harvoin kysymykseen että Eduskunta. hyväksyisi seuraa-
5303: tulevissa tapauksissa, hallinnollinen viran- ·van lakiehdotuksen:
5304:
5305:
5306:
5307: Laki
5308: valtioneuvoston o~ikeudesta myöntää helpotuksia ja vapautuksia valtiolle
5309: tulevien maksujen ja korvausten suorittamisesta 21 päivänä joulukuuta
5310: 1929 annetun lain 1, 2 ja 3 § :n muuttamisesta t.oi:sin kuu:luv,aksii..
5311:
5312: ]}duskunnan päätök;sen mukaisesti muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1929 val-
5313: tioneuvoston oikeudesta myöntää helpotuksi,a ja vapautuksia vaHioUe tulevien
5314: maksujen ja korvausten suorittamisesta annetun lain ] , 2 ja 3 § näin kuuluviksi:
5315:
5316: 1 §. 2 §.
5317: Maksu" tai korvausvelvolliselle voidaa,n, ,Jos valtion viran- tai toimenhaltija on
5318: mikäli se yleisen edun kannalta on suota- virassaan tar toimessaan muulla tavoin
5319: >va.a, myöntää helpotusta valtiolle tulevan kuin tahallisesti tai törkeällä ;tuottamuk-
5320: maksun tai korvauksen suorittamisessa tai :sella aiheuttanut vahinkoa, jonka määrän
5321: vapauUaa hänet siitä kokonaan. tuomioistuin tai asianomainen hallinn.olli-
5322: IV,7. - Peltonen y. m. 111
5323:
5324: nen viranomainen ·on todennut, voidaan hä- tuksia ja vapautukSi·a koskevat asiat käsit~
5325: net, huomioon ottaen kussa:kin. tapauksessa telee ja ratkaisee valtioneuvosto. EHei val-
5326: asiaa111 vaikutt.avat seikat, joko Qsaksi tai tion saatava ole 50,000 markkaa suurempi,
5327: kokonaan vaipauttaa korvaamasta vahinkoa. voidaan ratkaisuvalta asetuksella sii11tää mi-
5328: 3 §. nisteriöLle tai keskusvirastoiHe.
5329: Tämän lain nojalla myönnettäviä hclpo-
5330:
5331:
5332: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
5333:
5334:
5335: Onni Peltonen. Armas P,aasonen.
5336: Toiv:o Horelli. Väinö Ki'Viiswlo.
5337: Kaap11o Moilanen. Hugo Aattela.
5338: Vilho .AnrnaJa. Uuno Raatikwinen.
5339: Otto !Marttila. Mauri Ryömä.
5340: Matti Turkia.. Jussi Lonkainen.
5341: Jalmari Linna.. A. Turkka.
5342: Alpo Lumme. Urho Kulo'V31ara.
5343: Onni lmtunen. Atte J. Muhonen.
5344: Toivo Halonen. Otto T.oivonen.
5345: P~ Salmenoja.
5346: 112
5347:
5348: IV,s. - Lagmot. N :o 28.
5349:
5350:
5351:
5352:
5353: Fri.etsch m. ft: Förslag till lag om ändring av lagen om
5354: grunderna för Oivlönin,q i statens tjänster och befatt-
5355: ningar.
5356:
5357:
5358: T i ll R i k s d a g e n.
5359:
5360: lijnligt lagen den 29 december 1923 om tjänsten kan detsamma tillmätas ett icke
5361: grunderna för avlöning i statens tj'änster och obetydligt psykologiskt värde.
5362: bef.attningar utgöres den ordinarie avlönin- Att ålderstilläggen, sådana de utgå en-
5363: gen i sådan statens tjänst eller befattning, ligt åberopade lagrum, likväl icke tillfreds-
5364: viiken icke är att anse såsom bisyssla, av ställande motsvara nämnda syften, beror
5365: grundlön i viss lönekla~s - varifrån .av- dels på den i v'årt land sedan kriget tilll-
5366: drages anvisade naturaförmåner ~ även- lämpade låg.a lönesättningen för statens
5367: som familjetillägg och ålderstillägg. Enligt tjänstemän och befattningshavare över-
5368: vad i 6 § är stadgat utgår ålderstillägg för huvudtaget, de1s på själva tilläggens stor-
5369: femårsperiod med fyra procent av grund- lek och antal. Det må i detta sammanhang
5370: lönen i gången och tre särskilda gånger understrykas att ingen grupp av statens
5371: - alltså sammanlagt högst 12% av grund- löntagare realiter fått bibehålla sin lön
5372: lönen - därest innehavaren av tjänsten från tiden före kriget. För alla ha real-
5373: eller befattningen åtnjuter grundlön enligt lönerna sjunkit, främst genom att pennin-
5374: avlöningsklasserna I-XIV (Fmk 100,000 gens köpkraft minskats; för en del lön-
5375: till Fmk 30,000), samt för rfyraårsperiod tagargrupper har sänkningen varit mindre
5376: med fyra procent av grundlönen i gången kännbar, medan den för andra gestaltat
5377: och fyra särskilda gånger - alltså sam- sig högst ofördelaktig. Och därvid är att
5378: manlagt högst 16 % av grundlönen - märka att de lönestater, som år 1914
5379: därest innehavaren av tjänsten eller befatt- gällde för ämbetsverken, på några få un-
5380: ningen åtnjuter grundlön enligt avlönings- d.antag när voro föråldrade, vilket innebär
5381: klasserna XV-XXX (Fmk 28,500 till att lönerna enligt dessa stater i många fall
5382: Fmk 10,000). Ålderstilläggets syfte har icke mera motsvarade vad som a.nsågs skä-
5383: betecknats som flerfaldigt, dels rationellt, ligt. Det ka.n exempelvis nämnas att lant-
5384: avseende ökad ersättning för större duglig- dagen i 1914 års utgiftsstat inkluderade
5385: het och skicklighet ävensom i tjänsten för- ett förslag om löneökning på i genomsnitt
5386: värvade allmänna kvalifikationer, dels so- över 20% för järnvägstjänstemännen, vil-
5387: cialt, avseende att bereda löntagaren den kas löner för närv.arande med 20-40 %
5388: kompensation han av naturliga orsaker blir understiga lönesättningen för sagda år,
5389: i be>hov av vid högre ålder och ökade för- alltså synnerligen starkt understiger det
5390: pliktelser mot familj och anhöriga. Och i som år 1914 av lantdagen befanns skäligt.
5391: den mån ett ålderstillägg avser .att inne- Berä:knas nu ålderstilläggen, såsom stad-
5392: bära erkännande för nit och trohet i gat är, i procent av en i och för sig ned-
5393: IV,s. - Frietsch y. m. 113
5394:
5395: pressad lön, är det uppenbart a:tt de nödiga kvalifikationer ej ens kunna vinna
5396: - därest icke procentsatsen är tillräckligt befordran till tjänster och befattningar i
5397: hög - ej fylla det ändamal lagstiftningen högre löneklass, oförändrad lön under en
5398: rätteligen avsett. Det förtjänar erinras om synnerligen betydande del av sin tjänste-
5399: att under riksda:gens behandling av rege- tid. En t;jänsteman av lägre lönekategori,
5400: ringens proposition angående nu gällande som vid 24 års ålder utnämnts till inne-
5401: lönelag 6 § utpekades som den svagaste havare av ordinarie tjänst, erhåller sålunda
5402: punkten i lagförslaget, i det man framhöll efter sitt fyrtionde år ingen som helst
5403: att så låga åldersförhöjningar som försla- löncförhöjning, därest icke lönen ökas ge-
5404: get förutsatte säkerligen vore för obetyd- nom befordran till högre tjänst. En änd-
5405: liga för att råda bot på den svåra ställ- ring härutinnan kan endast uppnås genom
5406: ning, i vilken de statsanställda befinna sig. en ökning av antalet ålderstillägg eller me-
5407: I statsutskottets betänkande av den 5 no- dels en ändring av tilliiggens beräknings-
5408: vember 1923 med anledning av ifrågava- grund så att de utgå med större procent-
5409: rande regeringsproposition påpekades att sats av lönen. En dylik förhöjning moti-
5410: för de lägre tjänstemännen möjligheterna V!Jras av ett flertal omständigheter, bl. a.
5411: till befordran bli synnerligen begränsade, även därav att extraordinaric befattnings-
5412: varför utskottet med beaktande ytterligare havare, vilka i betydande utsträckning
5413: därav, att ålderstilläggen för lägre tjänste- förekomma i ett flertal ämbetsverk, icke
5414: män komme att utgå med mycket mindre erhålla ålderstillägg, varigenom de - då
5415: belopp än för högre, föreslog en ökning av de arbeta tio till aderton år förrän dc bli
5416: ålderstilläggens antal i de lägTe klasserna ordinarie - komma i åtnjutande av känn-
5417: ävensom en förkortning av tidsintervallen bara tillägg först eftm· en mycket lång
5418: mellan varje tillägg, vilket förslag vann tjänsteti.d. 'rill mildrande av detta förhål-
5419: riksdagens godkännande. Icke desto mindre lande kan -- så länge en allmän reglering
5420: måste de nuvarande ålderstilläggen ur alla av extraordinarie tjänstemäns och befatt-
5421: synpunkter anses otil1räckliga. ningshavares avlöningar icke genomförts --
5422: Såsom ålderstilläggen för närvarande be- verksammast bidraga en höjning av själva
5423: räknas uppbär en stor del av sådana ålderstilläggen.
5424: tjänstemän och befattningshavare, vilka På grund av vad ovan anförts föreslå
5425: såsom till exempel kontorsskrivare, undertecknade vördsamt,
5426: räkne- eller kontorsbiträden, stationskarla::·
5427: vid Jarnvägarna, brevbärare, vaktmäs- cdt R-iksdagen måtte antaga föl-
5428: tare - i regel icke vinna och i brist på jande lagförslag:
5429:
5430:
5431: Lag
5432: om än:dring av lagen om grunderna för avlöning i statens tjänster och
5433: befattningar.
5434:
5435: I enlighet med Riksdagens beslut ändras härmed 6 § i Iagen den 29 dceember 1923
5436: som följer:
5437: 6 '§. 1 mom. är stadgat, för femårsperiod med
5438: Ålderstillägg beviljas, enligt vad genom sex procent av grundlönen i gången och
5439: förordning närmare stadgas, innehavare M~ tre särskilda gånger, därest innehavarcn av
5440: sådan tjänst eller befattning, varom i 2 ~ tjänsten eller befattningen åtn;jnter grund-
5441:
5442: 15
5443: 114 IV,s. - Virkamiesten palkkans.
5444:
5445: lön enligt avlöningsklasserna I-VIII, samt gånger, därest innehavaren av tjänsten el-
5446: för fyraårsperiod med sex procent av ler befattningen åtnjuter grundlön enligt
5447: grundlönen i gången och fyra särskilda avlöningsklasserna IX-XXX.
5448:
5449:
5450: Helsingfors den 15 september 1936.
5451:
5452: 0 .•o. Frietsch. Max Sergelius.
5453: 115
5454:
5455: IV,s.- Lak. al. N:o 28. Stwmennos.
5456:
5457:
5458:
5459:
5460: Frietsch y. m. : Ehdotus laiksi valtion viroista ja toimista
5461: suor·itettavien palkkausten pentsi-eista annetun la·in
5462: muuttamisesta.
5463:
5464:
5465: E d u .s lk: u n n a 11 e.
5466:
5467: V a1tion viroista ja toimista suoritettavan voidaan sitle antaa varsm huomattava psy-
5468: palikkauks.en perusteista joulukuun 29 1p:nä kologinen arvo.
5469: 1923 annetun lain mu'lman on sellaisessa Että ikälisät, sellaisina kuin ne suorite-
5470: vrultion virassa tai toimessa, jota ei ole sivu- taan viitatun lainkohdan mukaan, 'kuiten-
5471: toimek'li katsottava, varsinaisena palkkauk- kaan eivät tyydyttävästi vastaa mainittuja
5472: sena .peruspa:lroka määrätyssä pa:lldmusluo- tarkoitusperiä, riippuu osa1ksi maassamme
5473: kassa - josta vähennetään osoitetut luon- 1
5474: sodan j.älkeen valtion virkamiehiin ja toi-
5475: toisedut - ynnä perhelisä ja ikälisä. Lain menhaitijoihin nä!hden yleensä sovelletusta
5476: 6 §: n mukaan myönnetään ikälisää viisi- alhaisesta pal~kaustasosta, osaksi itse .lisäys-
5477: v,uotiskaudelta, kerrallaan neljä sadalta pe- ten suuruudesta ja luvusta. Tässä yhtey-
5478: ruspalkasta ja kolme .eri kertaa - siis yh- dessä on korostettava sitä, ettei mikään val-
5479: teensä enintään 12 % peruspalkasta - jos tion pa:lkannauttijaryhmä todellisuudessa
5480: viran tai toimen haltija nauttii ,peruspa.l'k- ole saanut säHyttää ennen sotaa naut.ti-
5481: ikaa I-XIV paJrkkaus,luokassa (Smk.100,000 maansa paJikkaa. Ka~kkien realipalkat ovat
5482: - Smk. 30,000), sekä nelivuotiskaudelta, laskeneet, ensi sijassa sen kautta, että ra-
5483: kerrail1aan neiljä sadal.ta peruspalkasta ja han ostakyky .on vähentynyt. Eräille .pal-
5484: neljä eri kertaa - siis yhteensä enintään lkannauttijaryhmille •on a,lennus ollut vä-
5485: 16% peruspal:kasta - jos viran tai toimen hemmän tuntuva, kun .taas se toisille on
5486: haltija nauttii ,peruspalk!.l,;:aa XV-XXX muodostunut erittäin epäedn'lliseksi. Ja täl-
5487: pa·lkkausluokassa (Sm'k. 28,500-10,000). löin on huomattava, että ne palkkaussään-
5488: Ikälisän tarkoitus on merkitty useamman- nöt, jotka 1914 olj,vat voimassa virastoi'lsa,
5489: laisetksi, osaksi rationaaliseksi, tar1koittaen olivat muutamia har•voja poikkeuksia lu-
5490: lisätyn korvauksen suorittamista suurem- kuunottamatta vanhentuneita, mikä merkit-
5491: masta ke1lpoisuudesta ja taitavuudesta sekä see, että ,palkat näiden palkkaussääntöjen
5492: virassa saavutetusta yleisestä pätevyydestä, mukaan eivät monessa tapau1kses~a enää
5493: osaksi sosialiseksi, ·tarkoittaen valmistaa vastanneet sitä, mitä pidettiin kohtuuili-
5494: pa:l'kannauttijaHe sen [isäkorvauksen, minkä sena. Esimerklkinä voidaan mainita, että
5495: hän :luonnollisista syistä tarvitsee vanhem- valtiopäivät vuoden 19}4 menoarvioon sisäll-
5496: malla iäHä ja velvollisuuksien perhettä ja lyttivät ehdotuksen !keskimäärin yli 20 %
5497: omaisia kohtaan lisäännyttyä. .Ja mikä:li .pa1kankorotuksesta rauta tienvirkamiehille,
5498: ikälisä tarkoit.taa tunnustuksen antamista joiden palkat nyJkyään .ovat 20-40 % aJem-
5499: uutternndesta ja uskolEsuudesta virassa, mat knin sanottuna vuonna suoritetut siis
5500: 116 IV,s. - Virkamiesten palkkaus.
5501:
5502: huomattavan paljon pienemmät sitä, mitä konttoriapulaiset, rautateiden asemamiehet,
5503: valtiopäivät 1914 pitivät kohtuullisena. kirjeenkantajat, vwhtimestarit - yleensä
5504: Jos nyt ikälisät :lasketaan, nii111kuin sää- eivät saa ja tarpeellisia kelpoisuusehtoja
5505: detty on, prosentteina itsessään alenne- omaamattomina eivät .edes voi saada ylen-
5506: tuista palkoista, on ilmeistä, että ne - jos nystä korkeamman pa!lkkausluokan virkoi-
5507: prosentti ei ole riittävän kor'kea - eivät hin tai toimiin, muuttumatonta palkkaa
5508: täytä sitä tarkoitusta, mikä Iainsää.täjällä hyvin huomattavan osan virlka-ajastaan.
5509: o}keastaan on ·ollut. Ansaitsee muistuttaa Alemman palk·kausluakan virkamies, joika 24
5510: mieliin, että ·eduskunnassa käsite!ltäessä hal- •vuoden iässä on nimitetty Yakinaisen viran
5511: lituksen esitystä ny·t voimassaolevaJksi palk- haltijaksi, ei siten 40 vuotta täytettyään
5512: kalaiksi sen 6 :§: ää osoitettiin 'irukiehdotu!k- saa enää mitään pa!llmnlmrotusta, ellei hä-
5513: sen 1heikoimma'ksi kohdabi ja huomautet- nen prulkkansa kohoa korkeampaan vir1]man
5514: tiin, että niin alhaiset ikälmroitukset ikuin siirtymisen kautta. Muutos tässä kohden
5515: ehdotus edellytti varmaan oli'livat 1liian mi- voidaan saavuttaa vain lisäämällä ikä1isäys-
5516: tättömät tuodakseen ~korjausta siihen vai- ten lu:lma tai muuttamalla lisä.ysten lasku-
5517: keaan tilanteeseen, missä valtiQn t·oimenhal- perustetta niin, että ne telkevät suuremman
5518: tijat olivat. V a1tiovarainva1iokunnan mie- :prosentin palkasta. Tä'llaista koroitusta pe-
5519: tinnössä marraskuun 5 pä.ivä:ltä 1923 rustelevat useat seikat, m. m. myöskin se,
5520: mainitun hallituksen esityksen johdosta että y+limääräiset toimenhaltijat, joita huo-
5521: huomautettiin, että alemmi]la virkamie- mattavassa määrin ,palvelee useissa viras-
5522: hinä mahdoHisuudet virkaylennY'kseen ovat .toi:ssa, eivät saa ikälisiä, jonka kautta he
5523: varsin rajoitetut, miukä vuoksi vaHokunta, -kun he työskentelevä:t lO:stä 18 :aan vuo-
5524: huomioonottaen vielä senkin, että ikälisät teen ennenlkuin pääsevät vakinaisiksi - tu-
5525: alemmiille virkamiehiHe tulevat olemaan :levat nauttimaan tuntuvampaa lisäy.stä
5526: paljon pienemmät kuin ylemmille, ehdotti vasta hyvin pitkän virka-ajan kuluttua.
5527: ikä!lisien lukua alemmissa luokissa lisättär Tämän epäkohdan Iieventämiseksi voi -
5528: väksi ja jokaisen ilkälisän •välistä aikaa ly- niin kauan kuin ylimääräisten virkamiesten
5529: hennettäväksi, mikä ehdotus saavutti edus- ja .to1menhaltijain :pal1kkausten yleistä jär-
5530: kunnan hyvä!ksymisen. Tästä huolimatta jestdyä ei ole toteutettu - tehokkaimmin
5531: täytyy nJkyisiä ikälisiä kaiki:lta näkökan- vailkuttaa itse ikälisien koroitus.
5532: noilta katsoen .pitää riittämättöminä. EdeHäesitetyn perusteella ehdottavat
5533: Ikälisien laskemista koskevien nykyisten allekirjoittaneet kunnioi.ttaen,
5534: määräysten mukaan nauttii suuri .osa sel-
5535: laisia virkamiehiä ja toimen'haltijoita, jotJka että EdtM;kunta hyväksyisi seuma-
5536: - niinkuin esim. kont.torikirjurit, lasku- tai van lakiehdotuksen:
5537:
5538:
5539: Laki
5540: valtion viroista ja toimista suoritettaV'all palkkauksen perusteista annetun lain
5541: muuttamisesta.
5542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten valtion viroista ja toimista
5543: suoritettavan pa~kkauksen ,perusteista joulukuun .29 p :nä 1·923 annetun ;lain 6 § näin
5544: kuuluvaksi:
5545: 6 §. vimn tai toimen !haltija:lle, josta 2 §: n
5546: Ikälisää myönnetään, sen mukaan kuin 1 momentissa säädetään, viisivuotiskaudelta.
5547: asetuksella tarkemmin määrätään, sellaisen kerra;llaan kuusi sada'lta. peruspalkasta ja
5548: IV,s. - Frietsch y. m. 117
5549:
5550: kolme eri kertaa, jos viran tai .toimen hal- eri kertaa, jos viran tai toimen haltija
5551: tija nauttii veruspa~kkaa I-VIII pa~kkaus nauttii tperuspa:lkikaa IX-XXX palk!kaus-
5552: luokassa, sekä neHvuotiskaudelta, kerral- luo!ka:ssa.
5553: laan kuusi sadalta peruspalkasta ja m~ljä
5554:
5555:
5556: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 19·36.
5557:
5558: C. 0. Frietsch. M.ax Sergelius.
5559: 118
5560:
5561: IV,9. - Lak al. N :o 29.
5562:
5563:
5564:
5565:
5566: Niskanen: Ehdotus laiksi viran- ;ja toimenhalti,iain palk-
5567: kausten vähentämisestä vu.oden 19.17 aikana.
5568:
5569:
5570: Eduskunnalle.
5571:
5572: Viitaten vuoden 1934 valtiopäiviHä jä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5573: tetyn lakia[oitteen n:o 29 (Liitteet s. 383) ·van lakiehdotuksen:
5574: perusteluihin saan kunnioittaen ehdottaa,
5575:
5576:
5577:
5578: Laki
5579: viran- ja toimenhaltijain ,palkfka.usten vähentämisestä vuoden 1937 'aikana.
5580:
5581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
5582: määrätyHä tavalla, säädetään:
5583:
5584: 1 §. Jos kuitenkin viran- ja toimenhrultija
5585: Sellaiselta vi:mn- ja toimenhaltijalta sekä saa peruspalkkaa ensimmäisessä palkkaus·
5586: toimenhoitajalta, joka saa valtion varoista luokassa, vähennetään häneltä. hänelle tule-
5587: perusprulkkaa, palkkaa, paikalliskoroitusta, van mainittujen palkkausten kokonaismää-
5588: ikä- ja perhelisää, virantoimituspalkkiota, rästä kymmenen prosenttia jos viran- ja
5589: mieskohtaista palkkauksenlisää tai muuta toimenhaltija sekä toimenhoitaja on per-
5590: lisäpalkkiot.a, kuukaudelta tai vuodelta las- heensä pääasiallinen elättäjä, mutta kaksi-
5591: kettavaa palkkiota, sopimuksen perusteella ky-mmentä prosenttia sanotusta kokonais-
5592: suoritettavaa palkkausta ja käräjäjyväin määrästä jos hän on perheeellinen olematta
5593: korvcausta, vähennetään palkkausta suori- perheensä pääasiallinen elättäjä, t.ai jos hän
5594: iettaessa viisi prosenttia hänelle tulevien on perheetön. Toisessa, koilmannessa, nel-
5595: mainittujen palkkausten kokonaismäärästä, jäimessä ja viidennessä palkkausluokassa
5596: jos viran- ja toimenhru'ltija sekä toimen- ovat vastaavat vähennykset kahdeksan ja
5597: hoitaja on perheellinen ja perheensä pää- kuusitoista prosenttia ja kuudennessa, seit-
5598: asiallinen elättäjä, mutta kymmenen pro- semännessä, kahdeksannessa ja yhdeksän-
5599: senttia sanotusta kokonaismäärästä, jos hän nessä palkkausluok~ssa kuusi ja kaksitoista
5600: on perheeellinen olematta perheensä pää- prosenttia.
5601: asiallinen elättäjä tai jos hän on perhee- Viran- tai toimenhaltija tai toimenhoi-
5602: tön. .Jos viran- tai toimenhaltijat tai toi- taja, jonka 1 momentissa mainittujen palk-
5603: menhoitaj.at ovat keksenään naimisissa, eikä kaetujen kokonaismäärä kuukaudelta on
5604: heillä ole kuuttatoista vuotta nuorempia 1,500 markkaa pienempi, saa, jos hän on
5605: lapsia, vähennetään molemmilta kymmenen perheellinen ja perheensä pääasiallinen
5606: prosenttia. elättäjä, palkkansa vähentämättömänä. Vä-
5607: IV,9. - Niskanen. 119
5608:
5609: hennystä ei tehdä myöskään perheettömältä, 1 §:n mukaan menisi vähennystä kym-
5610: jonka palkkaedut kuukaudelta ovat eni- menen prosenttia, vähennetään ainoastaan
5611: tään 1,150 markkaa. Tässä momentissa mai- viisi prosenttia sanotussa pykälässä tar-
5612: nittuja vähimpiä määriä alemmaksi älköön koitetusta palkkauksesta.
5613: palkkaetuja vähennettäkö. Viran- ja toimenhaltija sekä toimenhoi-
5614: 1 ja 2 momentissa olevia säännöksiä on taja, jolta valtiovarainministeriön päätök-
5615: sovellettava myös lakkautuspalkkaa suori- sen nojalla on vuoden 1934 aikana pallk-
5616: tettaessa. kauksesta vähennetty neljä prosenttia, saa-
5617: 2 §. koon vuoden 1935 aikana nauttia palkkansa
5618: Yläkansakoulun ja alakansakoulun opet- viidellä prosentilla vähennettynä, niin
5619: tajalta vähennetään hänelle valtiolta tule- kauan kuin ne syyt, jotka ovat olleet ai-
5620: vaa palkkausta maksettaessa neljä prosent- heena mainitun edun myöntämiseen, edel-
5621: tia hänel~e valtionvaroista suoritettavHsta leen ovat 'muuttumattomina olemassa.
5622: palkkauksesta.
5623: 4 §.
5624: 3 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
5625: Valtiovarainministeriöllä on oikeus, ot- täntöönpanosta annetaan asetuksella.
5626: taen huomioon kussakin erikoistapauksessa
5627: esiintyvät kohtuussyyt, määrätä, että sel- 5 §.
5628: laiselta viran- ja toimenhaltijalta, jolta Tämä laki on voimassa vuoden 1937.
5629:
5630:
5631: Helsingissä 12 p: nä syyskuuta 1936.
5632:
5633: Heikki Nislmnen.
5634: 120
5635:
5636: IV,1o. - Lak. al. N :o 30.
5637:
5638:
5639:
5640:
5641: Niska.nen y. m.: Ehdotus laiksi valtion viran- tai toimen-
5642: haltijan oikeudesta eläkkeeseen annetun lain kumoami-
5643: sesta.
5644:
5645:
5646: E d u s k u n n a ll e.
5647:
5648: Vii-taten vuod@ 1933 valtiopäivillä jä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5649: tetyn lakialoitteen n:o 9 (l1iitteet 1-XIII, van lakiehdotuksen:
5650: siv. 95) perustelui:hin, saamme kunnioit-
5651: taen ehdottaa,
5652:
5653:
5654: Laki
5655: valtion viran- tai toimenhaltijan oikeudesta. eläkkeeseen 30 päivänä joulu-
5656: kuuta 1924 annetun la.in k:umoa.misesta.
5657:
5658: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on 1tehrty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
5659: määrätyssä järjestyksessä, sä·ädetään:
5660:
5661: 1 §. Täten kumotaan kaikki tähän asti VOI-
5662: Älköön vwlbon virka- ja palvelusmiehelle massa o11eet säännökset ·valtion vi11ka- ja
5663: maksettako valtion vailoista eläk·että mis- palvelusmiesten oikeudesta eläkkeeseen.
5664: sään muodossa hänen virka- ja palvelus-
5665: kautensa pääty.ttyä.
5666:
5667:
5668: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
5669:
5670: Heikki Niskanen. Eino Rytin.ki.
5671: 121
5672:
5673: IV,u. - Lak. al. N:o 31.
5674:
5675:
5676:
5677:
5678: Pyy y. m.: Ehdoitts l(tiksi hevosten ja njonetwojen ottami-
5679: sesta sotavoimien tm·peis1~in sodan a1:Twna 11 päivänä
5680: marra.~ktt·utct 1922 annetnn lain 11 §:n muuttamisesta.
5681:
5682:
5683:
5684:
5685: E d u s k u n n a ll e.
5686:
5687: Kuntien on vuosittain hevosten ja ajo- vaHisessa järjestyksessä kunnan toimenpi-
5688: neuvojen ottamisesta sotavoima.in tarpeisiin teistä julkipant•avaksi ja c jätettävä kun-
5689: sodan aikana 11/10 1922 annetun lain mu- nan arkistoon. Lisäksi kunnat veivoitetaan
5690: kaan jätottävä valtioneuv·oston ohjeiden kirjallise1la ilmo]tuksella saaJJtamaan hevos-
5691: mukaisesti laaditut luettelot kaikista kun- ten ja ajoneuvojen omistajille tieto keneltä
5692: nassa olevista sotakelpoisista hevosista ja erottamisluetteloihin on merkitty liikekan-
5693: ajoneuvoista. Kuntien, valtioneuvoston naHepanon sattuessa hevonen tai aj·oncuvo
5694: määräyksestä vähintään neljän vuoden vä- luovutettavaksi. Edellä mainituista lain-
5695: liajoin toimitetun tar~kastuksen perusteella määrääm}stä toimenpiteistä aiheutuu kun-
5696: ja valtioneuvoston ilmoittaman ajan lm- nille huomattavia kustannuksm jatkuvasti.
5697: luessa, on la.adittava erottamisluettelot erik- Koska tämän luontoiset menot eivät kuulu
5698: seen siitä määräiStä hevosia, ja erikseen . kuntien verotuksella kannettaviin menoihin,
5699: siitä määrästä ajoneuvoja, mikä Hikekannal- vaan on kokonaan katsottava valtion ylei-
5700: lepanon sa.ttuessa on kunni:ssa tuotava luo- siksi menoiksi, on saatava muutos aikaan.
5701: vutettavaksi~ sotavoimain käyttöön. Erotta- :J1Jdellä esittämillämme perusteilla ehdo-
5702: misluettelot on kuntien laadittava kolmena tamme,
5703: ka:ppaleena a, b, c, joista a on lähet•ettävä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5704: maaherran kautta vaHioneuvootolle, b ta- vmt lakiehdohtksen:
5705:
5706:
5707:
5708: Laki
5709: hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta sotavoimien tarpeisiin sodan aikana 11 päivänä
5710: marraskuuta 1922 annetun lain 11 § :n muuttatm.se·sta..
5711:
5712: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta
5713: sotavoimien ta.rpeisiin sodan aikana 11 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain
5714: 11 § nä]n kuuluvak.<>i:
5715:
5716: 11 §. kunnallislautakunta sekä kaupunkikunnissa
5717: Ne tehtävät, jotka tässä laissa kunnille ja kauppalo~ssa maistraatti tahi järjestys-
5718: määrätään, panee toimeen maalaiskunnissa oikeus.
5719:
5720: 16
5721: 122 IV,11. - Hevosten ja ajoneuvojen ottaminen sotavoimien tarpeisiin.
5722:
5723: Tämän lain toimeenpanon määräyksien taan valtJ<on varoista valtioneuvoston vah-
5724: kunnille aiheuttamat kustannukset suori,te- vistamien perusteiden mulma.n.
5725:
5726:
5727: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
5728:
5729:
5730: JUho Pyy. Yrjö Helenius.
5731: M. LepiSitö. A. Turkka.
5732: Kalle J.okmen. Onni Hiltunen.
5733: Jere Juutilainen. Armas Paasonen.
5734: Otto Marttila. Karl J. Wenman.
5735: Heikki Kääriäi.nen. Kustaa Perho.
5736: Viljo 0. Kilpeläinen. Atte J. Muhonen.
5737: Albin Koponen. Väinö Kivisalo.
5738: Jalmari Linna. Edv. K.ujala.
5739: Va.lfrid Eskola.
5740: 123
5741:
5742: IV,1:2. - Laik. al. N:o 32.
5743:
5744:
5745:
5746:
5747: Lahtela y. m.: Ehdotus laiksi ctv~~stuksen suoritta1nisesta
5748: eräille vakinaisessa palveluksessa olevien asevelvollisten
5749: omaisille 23 piiivänä syysk1t1da 1.9.1.9 annettm lain mitut-
5750: tamisesla.
5751:
5752:
5753: B d u s kun n a ll e.
5754:
5755: Avustuksen suorittamisesta eräille vaki- nalle, koska elättäjä on joutunut valtion
5756: naisessa palveluksessa olevien asevelvollis- palvelukseen. Kun köyhäinhoitolaissa on
5757: ten omaisille 23 päivänä syyskuuta 1919 omaksuttu se periaate, että kukin on vel-
5758: annetun lain 1 §: n mukaan sellaisena kun vollinen mikäli hän kykenee elättämään lap-
5759: se oli muutettuna 8 päivänä kesäkuuta sensa ja lastensa lapset sekä vanhempansa
5760: 1927 annetussa laiss11 maksettiin avustusta ja niiden vanhemmat eikä elatusvelvollinen
5761: asevelvollisen vaimolle ja avioliitossa tai vapaudu lastensa elatusvelvollisuudesta
5762: sen urkopuolella syntyneille lapsille, työhön sillä perusteella, että he tiiyttäviit 17 vuotta,
5763: kykenemättömille vanhemmille, isä- ja äiti~ ei käsityksemme mukaan ole oikein, että
5764: puolelle, kasvatusvanhemmi'lle, isän ja äidin näiden elatusvelvollisuus on siirretty kun-
5765: vanhemmille ja sisaruksillc, milloin nämä nille. Yhtä vähijn on oikein sekään, että
5766: elatukseensa nähden olivat olleet riippuvai- sellaisten varattomicn isä- ja äitipuolten ja
5767: sia hänen työansiostaan. Helmikuun 10 kasvatusvanhempain sekä sisarten, joita
5768: päivänä 1933 annetulla lailla muutettiin palveluksessa oleva on vapaaehtoisesti elät-
5769: sanottu laki sellaiseksi, että avustusta an- tänyt, elatusvelvollisuus joutuu kuntain ra-
5770: netaan vain asevelvollisuuttaan suorittavan situkseksi palvelusajaksi.
5771: henkilön vaimolle ja 17 vuotta nuoremmille Lain muutos onkin johtanut siihen, että
5772: lapsille sekä työkyvyttömälle isälle ja äi- ne kunnat, joissa on paljon varatonta an-
5773: dille. Tällä muutoksella saatiin aikaan se, s~otöistii elävää työläisväestöä., ovat joutu-
5774: ettei avustusta myönnetä asevelvollisuut- neet ja joutuvat edelleenkin kantamaan
5775: taan suoritt.avan isä- ja äitipuolelle, kasva- kohtuuttoman raskaan avnstusl'asituksen,
5776: tusvanhemmille, isän ja äidin vanhemmille jonka pitäisi olla koko yhteiskunnan kanm~t
5777: ja sisarille eikä edes hänen 17 vuotta täyt- tavan, koska puolustuslaitaskin kuuluu koko
5778: täneille lapsil'leen vaikka ne olisivat täysin valtakunnalle, eikä kunnille. Kysymyk-
5779: työhön kykenemättömät ja vaikka aseve1- sessä oleva kuntain rasituksia lis~iiivä lain-
5780: vdllisuutta suorittava olisi ennen asevelvol- muutos on luettava niiden monien pula-
5781: lisuuden suorittamista heitä ansiotöillään ajasta johtnvien lakien joukkoon, joilla val-
5782: säännöllisesti elättänyt ja kykenisi elättä- tiotaloutta oli pula-aikana pakko keventää
5783: mään. Kunta joutuu siis huolehtimaan näi- välittämättä niistä seurauksista, joita niistä
5784: den elatuksesta ja kantamaan sen rasituk- yksityisille ja kunnille johtui.
5785: sen, joka on ennen lain muutosta kuulunut Kun kunnille on vuosi vuodelta lisätty
5786: valtiolle ja jonka käsityksemme mukaan pi- rasituksia ja ne saattavat kuntain talouden
5787: täisi edelleenkin kuulua koko yhteiskun- entistään vaikeammaksi, olisi ne rasitukset,
5788: 124 IV,12. -- Asevelvollisten omaisten avustaminen.
5789:
5790: 1nitkä ova.t ennen pula-aikaa kuuluneet val- väksyttävä laki sellaisena kuin se on 8/6
5791: tiolle, siirrettävä takaisin sinne, erikoisesti- 1927 annetussa laissa, koska valtion talous
5792: kin sellaiset, jotka saattavat koko maan ei enää edellytä tällaisen kuntia rasitta-
5793: yleisten etujen vuoksi vähävaraisen väestön van lain voimassa pitämistä.
5794: muodostamiHe kunnille ja niiden veronmak- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5795: sajille muodostua kohtuuttomiksi, jollaisiin kunnioittaen,
5796: kuuluu tämä avustustoimintakin.
5797: Näin ollen olisi helmikuun 10 päi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5798: vänä 1933 annettu la:ki kumottava ja hy- van lakiehdotuksen:
5799:
5800:
5801: Laki
5802: avustuksen suorittamisesta eräille vakinaisessa palveluksessa olevien asevel-
5803: vollisten oma·isille 23 päivänä syyskuuta 1919 annetun lain muuttamisesta.
5804:
5805: Eduskunnan pää:töksen mukaisesti muutetaan avustuksen suorittamisesta eräille
5806: vakinaisessa palveluksessa olevien asevelvollisten omaisille 23 päivänä syyskuuta 1919
5807: annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on sanotun lain muuttamisesta 10 päivänä hel-
5808: mikuuta 1933 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
5809:
5810: 1 §. annettavasta avusta on noudatettava myös-
5811: Vakinaisessa palveluksessa olevan a.<>evel- kin sotapalveluksen sijasta luotsi- ja ma-
5812: vollisen vaimon ja turvattomien, avioliitossa jakkalaitoksen palvelu•kseen tai puolustus-
5813: tai sen ulkopuolella syntyneiden lasten tu- laitoksen etua välittömästi tai välillisesti
5814: lee, jos heiltä puuttuu · varoja elatukseen, tarkoittavaan työhön määråityn henkilön
5815: valtion varoista saada toimeentuloansa var- omaisiin, niin myös reserviharjoitukseen
5816: ten riittävä apu. Sama oiikeus olkoon ase- kutsutun tahi sodan aikana vakinaiseen pal-
5817: velvollisen työhön kykenemättömillä van- velukseen astuneen henkilön omaisiin näh-
5818: hemmilla, isä- ja äitipuolella, kasvatusvan- den.
5819: hemmilla, isän. ja äidin vanhemmilla sekä
5820: veljillä ja sisarilla, jotka elatukseensa näh-
5821: den ovl:l,t riippuvaisia hänen työansiostaan. Tämä laki tulee voimaan päivänä.
5822: Mitä tässä laissa on säädetty vakinaisessa . ....... kuuta 193 ..
5823: palveluksessa olevan asevelvdllisen omaiselle
5824:
5825:
5826: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
5827:
5828: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
5829: S. ,Salo. K. A. Lohi.
5830: Eemil. Luukka. Antti Junes.
5831: Viljami KaJliokoski. J. Takala.
5832: Albin Asi>kainen. H·eikki Soininen.
5833: Lauri A. Sariola. Väinö Kaasalainen.
5834: Akseli Bmnder. Eero Nurmesniemi.
5835: Kalle Jouka.nen. Kaado Hänninen.
5836: Kusti Arlmma.
5837: 125
5838:
5839: IV,t3. - Lak. al. N:o 33.
5840:
5841:
5842:
5843:
5844: Vesterinen y. m.: Ehdotus lctiksi eräiden lahjoitttsmaa-
5845: kruununpuistojen luovuttamisesta.
5846:
5847:
5848: E d u s kun n a 11 e.
5849:
5850: Bräiden lahjoitusmaakrnununpuistojen hin. Tämä 1ahj.oitusmaatalonpoikien oikeu-
5851: yhteismetsiksi muodostamista koskeva:n ky- tet-tuja varutimu'ksia iloukkaava lakiesitys
5852: symyksen lopullista ra.tkaisemista tal'koit- jäi kuitenkin loppuun käsittelemä.ttä ja
5853: taen hallitus antoi vuoden 1934 valtiopäi- rau:kesi, samoin edustajien sen ohessa te-
5854: ville ·esityksen laiksi Kaakkois-Karjalan
5855: 1
5856: kemät aloitteet.
5857: rahastosta. HaHituksen ·esityksen antamisen jä•lkeen
5858: ·Poiketen valtiovallan alunperin ·omaksu- on kihlakunnanoikeus 7 päivänä kesäkuuta
5859: masta kannasta, minkä mukaan kysymyk- 1936 tuominnut Nurmijärven lahjoitusmaa-
5860: sessä. olevia metsämaita ei olisi ot•ettava kruununpuiston luovutettavaksi Valkjärven
5861: vailtion hallintaan pitemmäksi ajaksi kuin pitäjän Nurmijärwm jakokunnan osak-
5862: on väLttämätöntä, jotta lampuodit jaksaisi- kaille. Tämäkin on omiaan todistamaan
5863: vat \lunastaa heille aikoinaan kuuluneet sitä, että ainoa keino .lahjoitusmaatalon-
5864: metsäpalstat yhteismetsiksi, edellä mainJi- poikien oikeutettujen vaatimusten täyttä-
5865: tussa hallituksen esityksessä oli ehdotettu miseksi on senaatin päätöksessä mainittu-
5866: perustettavaksi vain rahasto, jonka käyttö jen lahjoitusmaakruununpuistojen luovut-
5867: ei olisi vastannut säätyv·altiopäivien aikoi- taminen yhteismetsiksi. Vuonna 1928 jo
5868: naan omaksumaa sosialipoliittista .tarkoi- silloinen hallitus antoikin sitä tarkoittavan
5869: tusta eikä täy.ttänyt senaatin jo vuonna esityksen, mikä kuitenkin jäi loppuun kä-
5870: 1887 antamaa ·lupausta. Ehdotettu kor- sittelemättä. Muissa kohdin, paitsi netto-
5871: vaus olisi lisäksi ollut vain mm'to-osa voiton käy.ttöön nähden, edellä viitattuun
5872: tuosta lahjoitusmaa.talonpojille vakuute- ha:llituksen esi·ty.kseen n :o 49 v !lta 1928
5873: tusta omaisuudesta. Tällaiseen tulokseen yhtyen ja sen perustelujen sove1tuviin koh-
5874: hallitus saattoi tulla vain siten, että se tiin viitaten ehdotamme,
5875: kielsi lahjoitusmaatalonpojiLta kaiken ju-
5876: ridisen oikeuden senaatin usein mainitussa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5877: päätöksessä mainittuihin kruununpuistoi- van lakiehdotuksen:
5878:
5879:
5880: Laki
5881: eräiden il:ahj oitusma.akruuoonpuistoj en lu:ovuttamisesta.
5882:
5883: Eq.uskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5884:
5885: Valtioneuvosto oikeutetaan 6 päivänä mailla koskevan senaatin päätöksen mukai-
5886: toukokuuta 1887 annetun, yhteismetsien ai- sesti luovuttamaan luovutuslupauksen alai-
5887: kaansaamista Viipurin lääm.in lahjoitus- set kruununpuistot yhteismetsiksi niillä eh-
5888: 126 IV ,13. - Lahjoitusmaakruununpuistojen luovuttaminf:'u.
5889:
5890: doilrla, jotka mainitussa päätöksessä ovat saajilta tai heidän laillisilta perillisiltään,
5891: lähemmin määrätyt, kuitenkin huomioon- sekä
5892: ottamaUa, että vaLtioneuvosto, joka antaa tarkem-
5893: että vaitio tulee osakkaaksi näin muodos- mat määräykset tämän iain täytäntöön-
5894: tettaviin yhteismetsiin siltä osalta, jolta panos.ta, on oikeutettu myöntämään osal-
5895: lun:astukseen oikeutetut lampuodit tai hei- lisuuden yhteismetsään sellaisel[ekin pai-
5896: dän rintaperillisensä eivät syystä tai toi- kalliseen väestöön kuuluvalle kysymyksessä
5897: sesta osallistu tai pääse osallistumaan yh- olevan tilan haltijalle, joka tämän lain en-
5898: teismetsähankkeeseen, samoin kuin siltäkin simmäisen momentin mukaan ei pääsisi lu-
5899: osalta, jolta entiset lampuoti,tilat ovrut siir- nastuksesta osalliseksi.
5900: tyneet pois alkuperäisen lnovutuslupauksen
5901:
5902: Helsinp:issii 8 piii·dinä syyskuuta 1936.
5903:
5904: Vihtori Vesterinen. Eero Nurmesniemi.
5905: Juho Niukkam. en. Kalle Kämäräinen.
5906: Viljami Kalliokoski. Jussi Annala.
5907: Juhani Le.ppälä. A. Halonen.
5908: VHjo Venho. Erkki Paavolainen.
5909: E. M. Ta.rkkanen. J. 0. Söderhjelm.
5910: Vilho Vallas. HeHclri Soininen. ·
5911: Väinö Kaasalainen. Kusti Arhama.
5912: Matti Miikki. Vilho H. Kivioja.
5913: Toivo Ikonen. Akse~i Bran:der.
5914: E~lias Tukia. M.atti Truppanen.
5915: Eernil Luukka. J. Eri. Pi~ppula.
5916: Kalle Joukanen. J. Takala.
5917: Emil Jutila. S ..Salo.
5918: Albin Asikainen. Janne Koivuranta.
5919: Hetkki Vehkaoja. Ai:no Luos.tarinen.
5920: Lauri A. Sariola. Tilda Löthman-Koponen.
5921: Lauri Kaijalainen. Antti Kukkonen.
5922: Kaarlo Hänninen. Arvo Inkilä.
5923: M. 0. Lahtela. Antti Kemppi.
5924: 127
5925:
5926: IV,14. - Lak. al. !cf:o 34.
5927:
5928:
5929:
5930:
5931: V. Annala y. m.: Ehdotus laiksi eräiden lahjoitusmaa-
5932: knJ;ununpuistojen luovuttamisesta.
5933:
5934:
5935: l<J d u s k u n n a ll e.
5936:
5937: Vuosikymmeniä vireillä ollut lahjoitus- kunnanoikeus viime toukokuun 7 p:nä
5938: maauudistus ei ole vielä loppu® saatettu Valkjärvellä. Oikeus päätti, että Nurmijär-
5939: senaatin v. 1887 tekemän ja säätyjen v. ven kruununpuisto on luovutettava osak-
5940: 1888 hyväksymän päätöksen mukaisesti . kaille heidän tiloihinsa kuuluvana yhteis-
5941: .M:iehikkälän, Valkjärven (Nurmijärvi- metsänä.
5942: Uosukkala), Pyhäjärven (Kuoppalampi- Aivan uuteen ja mielestämme alkuperäi-
5943: I1ohijoki), SakkoJan ja Lintulan lahjoitus- sen luovutuslupauksen kannalta arvostel-
5944: maakruununpuistot ovat edelleenkin luo- tuna myöskin ristiriitaiseen vaiheeseen on
5945: vuttamatta entisille lampuotitilallisille siitä lahjoitusmaauudistuksen johtanut hallituk-
5946: huolimatta, että kaksi kruununpuistoa on sen v. 1934 eduskunnalle antama esitys
5947: jo aikaisemmin annettu talonpojille yhteis- Kaakkois-Karjalan rahaston perustamisesta,
5948: metsiksi noudattamalla senaatin antamaa mikä onneksi kruununpuistokysymyksen
5949: Juovutuslupausta. oikeudenmukaiselle ratkaisulla jäi viime
5950: r_.ahj oitusmaakruunun puistokysymyksen eduskunnan istuntokautena loppuun käsit-
5951: lopullisen ratkaisun viipyminen ei ole joh- telemättä. Tässä esityksessään oli hallitus
5952: tunut siitä, että asiaa ei olisi riittävästi asettanut päämääräkseen aikoinaan valtio-
5953: selvitetty tai että asianomaiset talonpojat vallan antaman luovutuslupauksen kumoa-
5954: eivät olisi luovutusta pyytäneet. Onhan misen vielä luovuttamatta oleviin lahjoitus-
5955: valtioneuvoston v. 1923 asettama komitea maakruununpuistoihin tarjoamalla siitä
5956: antanut lahjoitusmaakruununpuistoasiasta korvaukseksi erityistä Kaakkois-Karjalan
5957: perusteellisen selvityksen v. 1924 antamas- rahastoa. Menettelynsä perusteeksi esitti
5958: saan mietinnössä ;ia sen enemmistö asettu- hallitus väitteen, että lahjoitusmaatalon-
5959: nut luovutukseon nähden senaatin päätök- pojilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta
5960: sen kannalle erinäisillii ehdoilla. Samalle edellämainittuihin kruununpuistoihin. Li-
5961: pohjalle rakentui hallituk'-'enkin eduskun- säksi ei se pitänyt mahdollisena suuresti
5962: nalle v. 1928 antama esitys, joka eduskun- muuttuneiden olosuhteitten takia lahjoitus-
5963: mm hajoittamisen takia jäi loppuunkäsit- maakruununpuistojen luovuttamista nyky-
5964: telemättä. LahjoitusmaatilaTliset ovat kerta oloissa talonpojille, sillä onhan tässä kysy-
5965: toisensa perästä anoneet kruununpuistojen myksessä 26,716. ha maata ja 2.u milj. tuk-
5966: luovuttamista ilman, että siihen olisi val- kipuuta arvoltaan n. 120 milj. markkaa.
5967: tiovallan taholta lopullisesti suostuttu. Ku- Hallituksen luovutusasiassa omaksuma
5968: vaavana esimerkkinä tästä on Nurmijärven kanta ei mielestämme ole oikea eikä myös-
5969: kruununpuistoa koskevan asian käsittely, kään lahjoitusmaaudistuksen alkuperäisen
5970: sillä jo kolme kertaa ovat tämän kruunun- tarkoituksen kanssa sopusoinnussa. Sen
5971: puiston osakkaat saaneet anomukseensa osoittavat sekä ne päätökset, joiden perus-
5972: kruununpuiston luovuttamisesta myönteisen teella lahjoitusmaakruununpuistoja on jo
5973: ratkaisun, viimeisen sellaisen antoi kihla- aikaisemmin osakkaille luovutettu, että
5974: 128 IV,14. - Lahjoitusmaakt·uunun}mistojen luovuttaminen,
5975:
5976: myöskin ne sosiaalipoliittiset tarkoitusperät, täisi myöskin lahjoit~maatalonpojille ai-
5977: joiden saavuttamiseksi luovutuslupaus ai- kaisemmin annetun oikeuden riistämistä,
5978: koinaan annettiin. Itsenäisessä valtakun- mihin valtiovalta ei saa tehdä itseään syy-
5979: nassa ovat nama tarkoitusperät tulleet pääksi vain valtion hetkel1isiä hyötynäkö-
5980: päinvastoin entistäänkin tärkeämmiksi ra- kohtia valvoakseen.
5981: jaseutujemme aseman kohottamisetsi. On Lahjoitusmaauudistuksen oikeudellista pe-
5982: syytä muistaa, että juuri Karja:lan kan- rustetta arvostellessamme ja sen sosiaali-
5983: naksella, mistä kruununpuistojen luovutta- poliittisia päämääriä harkitessam1ne pi-
5984: misessa pääasiassa on kysymys, tilojen liian dämme ainoana oikeudenmukaisena ja yh-
5985: pieniksi pirstoutuminen on kehittynyt pi- teiskunnalle onnellisena ratkaisuna sitä,
5986: simmälle. ,To v. 1922 oli tilanne sellainen, että jäljellä olevat luovutuslupauksen alai-
5987: että 51.2 % tiloista oli viljeltyä alle 5 ha, set kruununpuistot luovutetaan niriden
5988: ja sen jälkeen on asema tässä suhteessa yhii osakkaille heidän tiloihin kuuluvana yhteis-
5989: vain huonontunut. Kannattavan maatalou-- metsänä sellaisilla ehdoilla kuin laissa tar-
5990: den harjoittaminen näin pienillä tiloilla ei kemmin määrätään.
5991: ole mahdollista ilman pysyvää taloudellista Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
5992: lisätukea. Sellaista voivat antaa järkiperäi- tamme kunnioittaen,
5993: sesti hoidetut kruununpuistoista muodos-
5994: tettavat yhteismetsät, mutta ei mikään suu- että Eduskuntct hyväksyisi seuma-
5995: rempikaan tässä tarkoituksessa perustettava van lakiehdotuksen:
5996: rahasto. Hallituksen esittämä ratkaisu tie-
5997:
5998:
5999: Laki
6000: eräiden lahjoitusrnaa;kruununpuistojen luov:uttamisesta.
6001:
6002: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään,:
6003:
6004: Valtioneuvosto oikeutetaan 6 p:nä touko- sesta osallistu tai pääse osallisiksi yh-
6005: kuuta 1887 annetun yhteismetsien aikaan- teismetsähankkeeseen samoinkuin siltäkin
6006: saamista Viipurin läänin lahjoitusmailla osalta, jolta entiset lampuotitilat ovat siir-
6007: koskevan senaatin päätöksen mukaisesti luo- . tyneet pois alkuperäisiltä luovutuslupauk-
6008: vuttamaan luovutuslupaU:ksen alaiset kruu- sen saajilta tai heidän laillisilta perillisil-
6009: nunpuistot yhteismetsiksi niillä ehdoilla, tään, sekä
6010: jotka mainitussa päätöksessä ovat lähemmin että valtioneuvosto, joka antaa tarkemmat
6011: määrätyt, kuitenkin huomioonottamalla, määräykset tämän lain täytäntöönpanosta,
6012: että sanottujen puistojen hoidosta saatu on oikeutettu myöntämään osallisuuden yh-
6013: nettovoitto on jääpä valtiolle, teismetsään sellaisellekin, paikalliseen väes-
6014: että valtio tulee osakkaa!ksi näin muodos- töön kuuluvalle kysymyksessä olevan tilan
6015: tettaviin yhteismetsiin siltä osalta, jolta haltijalle, joka tämän lain mukaan ei pääse
6016: lunastukseen oikeutetut lampuodit tai hei- lunastuksesta osalliseksi.
6017: dän rintaperillisensä eivät syystä tai toi-
6018:
6019: Helsingissä 15 p:nä syyskuuta 1936.
6020:
6021: Vilho .An11ala. Ptauli Tuorila. E. A. Tuomivaara.
6022: K. R. Kares. Hilj.a Riipinen. J. V. Wainio.
6023: Elias Simojoki. Arvi Malmiva.ara. Kaarlo Salovaa.m.
6024: R. Ala~Kulju. Iisakki Niklrola. Yrjö R. Sa.a.rinen.
6025: Bruno A. Salmial.a. K. JUStSiila.
6026: 129
6027:
6028: .J:V,15,- Lak. al. N:o 35.
6029:
6030:
6031:
6032:
6033: Janhonen y. m.: Ehdotus laiksi niistä perusteista, joiden
6034: mukaan valtionavustusta kunnan- ja kyläteille eräissii
6035: tapauksissa on suoritettava.
6036:
6037:
6038: E d u s k u n n a ll e.
6039:
6040: Ma;antieoloissa.mme on viimeisten vuosi- nossa. Sentähden on saatava muutos ai-
6041: kymmenien aikana tapahtunut valtava ke- kaan, niin että kylä- ja kunnanteiden ra-
6042: hitys, ollen tämä etupäässä moottoriajoneu- kennusavut entisestään huomattavasti ko-
6043: voliikenteen aikaansaama. Teiden teknilli- rotetaan ja että niitt·en vuotuista kunnos-
6044: nen kuntoisuus on suuresti noussut. Ti·e- sapitoa vartien saadaan riittävä valtioapu.
6045: verkoston kehittämistä varten on myös laa- I~i:säksi olisi nykyi;seen •tietöiden avustus-
6046: dittu laaja suunnitelma, missä niin hyvin järjestelmään aikaansaatava sellainen muu-
6047: liikent·een •tarpeet kuin va1tiota1oude1liset tos, että myönnetyt valtionavut suoritettai-
6048: näkö:kohdat ·on 1)yritty .tarkoin huomioonot- siin pienemmi'>sä cri:ssä etukäteen työn edis-
6049: tamaan. Mutta miten on paikallisli.iken- tyessä.
6050: teen Jaita ~ Eikö kunta- ja kyläteitä olisi Nykyinen ti·elainsäädäntömme ei sisällä
6051: joHakin tavalla kehi.tettävä? säädöstä siitä, että kunnat ja kylätiekun-
6052: Varsinkin lmnnaJli:stei·stä ovat ·lainsää- nat voisivat saada avustusta tie- ja siltara-
6053: däntömääräylmet sangen suppeat, kaivaten kenn ussuunni,telmien valmistamiseen. Nämii
6054: senvuoksi pikaista tarkistusta. Mitä taas ky- työt ovat kuitenkin seLlaisia, jotka vaati-
6055: lät·eihin tulee, niin on useil1a;kin niistä lii- vat suurta asiantuntemusta. Tekniilkan
6056: kenoo siksi vilkasta, vieläpä kauttakulku- kehittyessä on o~ettu käytäntöön yhä uusia
6057: luonboista, et•tei ol•e oikein jättää niitten menetelmiä siltatöissä niin ettei niitä voi
6058: hoitoa yksinomaan :tieosakkaitten asiaksi. uskoa muille kuin päteville ammattimi:c-
6059: Onhan maassamme varsinkin Pohjois- hille. Luonuoliisin ratkaisu oli'li sentähden
6060: Suomessa paljon jopa 2-3 peninkulman että ammattimiehet laatisivat tie- ja silta-
6061: pituisia ky.läteitä, joihin seutukunnan ylei- ralrennusssuunnitelmat sekä kustannusarviot
6062: sen kehityksen vuoksi olisi kiinnitettävä valtion kustannuksella .
6063: .erikoista huomiota. Harvan asutuksen vuoksi Kaiken edelläsanotun perusteeHa ehdo-
6064: ne jäävät nykyään niin pienilukui:sen tamme kunnioittaen,
6065: useimmiten vähävaraisen tieosakasryhmän että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6066: huollet•taviksi, ettei teitä voida pitää kun- van lakiehdotnksen:
6067:
6068:
6069:
6070:
6071: 17
6072: 130 IV ,15. - Kunnan- ja kyläteiden >altionavustus.
6073:
6074:
6075:
6076:
6077: Laki
6078: niistä pen.tsteista, joiden muk~~~an valtionavustusta kunnan- ja kyläteille
6079: eräissä tapauksissa on sooritettava.
6080:
6081: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6082:
6083: 1 §. van maaliskuun loppua lausunooineen toi-
6084: Touk!okuun 3 paiVana 1927 annetun tie- mittaa yhdistelmä kaikista puheenaolevista
6085: lain 90 § :ssä edellytettyä, kunnan- ja kylä- teistä. Tällöin on tie- ja vesirakennushalli-
6086: teiden tekemiseksi ja vuotuisen kunnossa- tuksen, liikenteen ja teiden erilaisuuden
6087: pidon avustamiseksi tark!oitettua vaUion- sekä y1eisen palkl\'ata:son vaihtelun <eri QSissa
6088: avustusta voidaan myöntää menoarviossa maata huomioon ot1taen, samalla laadittava
6089: tarkoitukseen varattujen määrärahojen ehdotus niistä korkeimmista määristä, joi-
6090: puitteissa alempana mainitui1le teille, mi- hin sanottujen teiden vuotuinen kunnossa-
6091: käli erikoi.;;et syyt kuten tien pituus 'tai pitokustannus maan ollessa paljaan.a saa,
6092: tieosakkaiden varattomuus eivät anna ai- kilometriä kohden keskimäärin laskettuna,
6093: hetta myönn,ettävän avustuksen köroittami- kohtuude1la eri kunnissa enintään nousta
6094: seen, seuraaviin määriin: ja joita suurempia määriä ei valtioavus-
6095: tuksen suorituksessa esitettyjen laskutusten
6096: 1. Kunnanteille pohjaksi hyväksytä.
6097: a) rajaseudul1a ja siihen verra.tt,aviUa Antamallaan päätöksellä ratkaisee. sittem-
6098: alueilla 80 % ; min kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
6099: b) muussa osa,ssa maata 70 %. nisteriö, mihin määrään hyväksytyiJstä .kesä-
6100: 2. KyläJteille kunnossapitokustannuksista sanottu avus-
6101: a) rajaseudulla ja siihen vermttavilla tus keskimäärin kilometriltä saa eri kun-
6102: alueilla 90 %; mssa vuos]ttain tänä aikana enin,tään
6103: b) muussa osassa maa ta 80 %, nousta.
6104:
6105: 2 §. 3 §.
6106: Edellisessä pykälässä mainittujen val- Kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen ja
6107: tioavustusten ja,on 'toimittavat vuosittain kunnostamiseen tarlwitetut valtionavustuk-
6108: lääninhallitukset niiden kolmeksi vuodeksi set myöntää kulkulaitosten ja yleisten ·töi-
6109: kerrallaan laadittavien .ehdotusten nojalla, den ministeriö menoarviossa tarkoitukseen
6110: jotka maaherra tehtyjen anomusten perus- kunakin vuonna varatuista määrärahoista.
6111: teella kulumassa olevan kolmivuotiskauden l\!Iyönnetyt rakentamis- ja kunnostaruis-
6112: viimeisen vuoden alussa kunnossapitoavus- avustukset suoritetaan pienemmissä ·erissä
6113: tuksesta osallisiksi tulevista kunnan- ja etukäteen, ollen työn jäädessä suorittamatta
6114: kyläteistä Hiäneissään tie- ja vesirakennus- nostetut valtionavustusmäärät, mikäli val-
6115: hallitukselle ·toimittavat ja joiden pohjalla tion<:uvosto ei toisin määrää, maksettava
6116: mainitun hallituksen tulee kulkulaitosten ja takaisin sekä niiUe lisäksi suoritettava kor-
6117: yleisten töi.den ministeriölle ennen seuraa- koa viisi sadalta vuodessa.
6118: IY,l5. - .Jauhonen y. m. 131
6119:
6120: 4 §. 'l'ätä koskevat hakemukset ratkaisee kul-
6121: Kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen kulaitosten ja yleisten töiden ministeriö.
6122: tarvittavat tie- ja siltatutkimukset, suun- 5 §.
6123: nitelmat, kustannusarviot ja työselitykset Tarkemmat määräykset tämän lain ·täy-
6124: suor1tetaan valtion kustannuksella. täntöönpau.osta annetaan asetuksella.
6125:
6126:
6127: HeLsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
6128:
6129: T. A. J,anhonen. Viljami KaUiokoski.
6130: Heikki Vehkaoja. Vihtori Vesterinen.
6131: S. Salo. Antti Kuikkonen.
6132: M. 0. Lahtela. Vilho H. Kivioja.
6133: Viljo Venho. Albin Asikainen.
6134: E'e:ro Nurmesniemi. K. A. Lohi.
6135: Emil Jutila. Artturi Leinonen.
6136: Kusti Arham.a. Juhani Levpälä.
6137: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen.
6138: J. Koivisto. Kaapro Huittinen.
6139: Lauri Ka.ijaJ:ainen. Eemil Luukka.
6140: Matti l.Vliikiki.
6141: 132
6142:
6143: IV, l G. - Lak. al. N :o 36
6144:
6145:
6146:
6147:
6148: Niskanen: Ehdotus laiks·i knnnan- JU kyläteiden ottami-
6149: sesta valtion haltutm.
6150:
6151:
6152: E d u s kun n a ll e.
6153:
6154: Moottoriajoneuvoliikenteen kehittyessä kunnan- ja kyläteiden kunnossapitorasituk-
6155: ovat yhä useammat tiet maassamme joutu- sen niiden yksityisten niskoille, joiden kat-
6156: neet yleisessä liikenteessä liikennöitäviksi. sotaan niitä joko yksinomaan tai pääasialli-
6157: Tällöin on käynyt niin, että nekin tiet, sesti käyttävän. Jos kerran kunnan- ja
6158: jotka tielaitostamme koskevia lakeja - kylätieverkon varrella asuvat ovat velvoi-
6159: 11. 10. 1918 ja 3. 5. 1927 - laadittaessa tettuja ylläpitämään tämän tieverkon, niin
6160: katsottiin palvelevan vain määrättyjen ra- siitä voi ilman muuta vetää sen johtopää-
6161: joitettujen aluepiirien, niinkuin pitäjien ja töksen, että maantieverkon käyttäjät oli-
6162: kylien liikennetarpeita, ovat joutuneet toi- sivat velvoitettuja ylläpitämään maantie-
6163: mimaan yll'ä laajempien alueiden liiken- verkon. Mutta näinhän ei ole asianlaita,
6164: neväylinä. siHä maantieverkko ylläpidetään yleisillä
6165: Edelleen on huomattava, että aivan viime valtion varoilla.
6166: vuosina puutavaran, sekä pino-, tukki- että Mutta suunnattoman paljon painavampi,
6167: lautatavaran, kuljetuksessa on ruvettu käyt- kuin yllämainittu, on se periaatteellinen
6168: tämään· moottoriaj<meuvoja. Tämä puu- puoli asiassa, että liikennöimismahdollisuus
6169: tavarankuljetus on ruvennut käyttämään tieverkoston muodossa on eräänlainen yh-
6170: yhä enemmän kunnan- ja kyläteitä, jotka teiskunnallinen oikeus, joka jo sinänsä kuu-
6171: heikkorakenteisina sorateillä eivät kestä luu valtion jokaiselle kansalaiselle ja jonka
6172: tätä raskasta liikennettä; vaan joutuvat valtiovalta on velvollinen ilman mitään lisä-
6173: yhä enemmän ja enemmän niin huonoon maksuvelvollisuuksia hänelle antamaan; ai-
6174: kuntoon, että kunnille ja yksityisille maan- van samaten kuin hänellä on oikeus saadn
6175: omistajille käy niiden korjaus- ja kun- maksuttomasti suojaa järjestysvallwlta, oi-
6176: nossapito ylivoimaiseksi. keusturvaa oikeuslai tokselta, sosiaalista
6177: Tämä kunnan- ja kyläteiden lisääntynyt huoltoa valtiovallan eri elimiltä j. n. e.
6178: liikenne ja niiden liikenteen yleistyminen Edelleen on epäoikeudenmukaista, että
6179: viittaa siihen suuntaan, että me tiepolitii- valtiovalta huolehtimalla vain maantiever-
6180: kassamme olemme tulleet siihen kohtaan, kosta anta;a sen varreUa asuville kiinteis-
6181: jolloin nämäkin tiet on otettava valtion hal- tönomistajille maankorosta johtuvaa omai-
6182: tuun sen hoidettavaksi ja kunnossapidettä- suuden lisäystä vapaan ja hyvässä kun-
6183: väksi niiden lakien mukaisesti, jotka ny- nossa olevan maantieverkoston muodossa,
6184: kyään on voimassa yleisistä maanteistämme. kun taas syrjäseutujen kiinteistönomistajien
6185: ~Jos tarkastelemme asian periaatteellista omaisuus jää tätä lisäystä paitsi, tai on se
6186: puolta, niin voidaan todeta, että ei ole heidän omalla kustannuksellaan hankittava.
6187: olemassa mitään periaatteellista oikeuden- Tämä epäoikeudenmukaisuus on sitäkin
6188: mukaisuussyytä, joka antaisi aiheen lykätä huutavampi, kun tietääkseni valtiovalta ei
6189: IV,Hl. - Niskanen. 133
6190:
6191: tällaista nwankorkoa millään tavalla ve- koron muodossa tapahtuva yleinen kansW.-
6192: roita. Tämä epäoikeudenmukaisuus voi- lisomaisuuden kasvu ja teiden parantu-
6193: taisiin ky1lä valtion- ja kunnallisverotuk- neesta kunnosta johtuva moottoriajoneuvo-
6194: sessa toteutettavan niin sanotun vyöhyke- jen pienemmän kulumisen ja polttoaine-
6195: järjestelmän avulla poistaa, mutta koska menekin aiheuttama kansantaloudellinen
6196: sen toteuttaminen näyttää viipyvän, niin säästö.
6197: voitaisiin tällä tielailla sanottua epäoikeu- Ylläolevaan viitaten ehdotan kunnioit-
6198: denmukaisuutta ainakin lieventää. taen,
6199: E·delleen tulisi kunnan- ja kyläteiden että Edusknnta hyväksyisi seuraa-
6200: ottamisesta yaJtion haltuun olemaan maan- van lakiehdohdcsen:
6201:
6202:
6203: Laki
6204: kunnan- ja kyläteiden ottamisesta valtion ha.ltuu.n.
6205:
6206: l<Jdnsknnnan päätöksen mukaisesti säädetiiän täten:
6207:
6208: 1 §. 1927 annetun tielain mukaisina maanteinä
6209: Maalaiskunnassa olevat 3 päivänä touko- hoidettaviksi ja kunnossapidettäviksi sillä
6210: kuuta 1927 annetun tielain IV luvun tavalla kuin 3 päivänä toukokuuta 1927
6211: 42 §: n mukaan määritellyt kunnantiet ja annettu tielaki maanteistä määrää.
6212: sanotun lain VI luvun 53 §:n mukaan
6213: määritellyt kylätiet otetaan 3 päivänä tou-
6214: kokuuta 1927 annetun lain entisten maan- 2 §.
6215: teiden ottamisesta valtion haltuun mukai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6216: sesti valtion hoitoon 3 päivänä toukokuuta ...... kuuta 19 .. .
6217:
6218: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1936.
6219:
6220: Heikki Niskanen.
6221: 134
6222:
6223: IV,17.- Lak. al. N:o 37.
6224:
6225:
6226:
6227: Riipinen y. m.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen val-
6228: tionavusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
6229:
6230:
6231: I<.: d u s k u n n a t l c.
6232:
6233: Pula-ajan aiheuttamat valtionapuaJlen- tionavunsaannin ehdoksi. 'l'oisaalta kuiten-
6234: nukset ovat monilla aloilla vähitellen tul- kin tällainen määräys, joka. tosin korjaa
6235: leet poistetuiksi. Niin ei kuitenkaan ole yhden pula-ajan vaurioista, ja sen ohessa
6236: tapahtunut yksityisoppikoulujen valtion- edellensä voimassa oleva 3,000 markan
6237: apuun nähden. Käsitellessään hallituksen a:lennus valtionavusta luokkaa kohden saat-
6238: esitystä laiksi yksityisoppikoulujen valtion- tavat yksityiskoulujen talouden niin ah-
6239: . avusta 22 päivänä joulukuuta 1931 annetun taalle, ettei toivottua parannusta missään
6240: lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta eduskunta muussa suhteessa voi ajate'lla:kaan. Vali-
6241: tosin hyväksyi esit;yksen siten muutettuna, tettavinta tämä on sen vähempivaraisen ja
6242: että uuden lain mukaan yksityiskouluilla varattoman väestön kannalta, jolla ei ole
6243: on pulan johdosta tehdyn 7,000 markan valtion oppikoulua rajattomine vapaaoppi-
6244: alennuksen sijasta nyt jälellä 3,000 markan laspai~koineen läheisyydessä lastensa kou-
6245: alennus valtionavusta luokkaa kohden. Tä- luttamista varten. Muissakin suhteissa
6246: mä korjaus ei ole riittävä. Yllämainitun jatkuvat vaikeudet yksityisoppikouluissa -
6247: hallituksen esityksen perusteluissa lausuttu joissakin tapauksissa ne ovat käyneet en-
6248: ajatus: ,Nykyisen valtionavun turvin eivät tistä suuremmiksi. Sellainenkaan koulun
6249: tähän saakka vankimmallakaan pohjalla toi- rahoitustapa, että yksityiskoulujen opetta-
6250: mineet yksityisoppikoulut voi ajan pitkään jat monessa tapauksessa joko vapaaehtoi-
6251: menestyksellisesti toimia, joten, jollei pa- sesti tahi painostuksen alaisina lahjoitta-
6252: rannusta ensi tilassa aikaansaada, valta- vat osan palkastansa koulul'le, ei hyvin
6253: kunnan menestykselle tärkeät sivistysarvot kauan voi jatkua.
6254: tulevat vaarannetuiksi ", tämä ajatus pitää Yksityisoppikoulu on jo pidemmän ajan
6255: edelleen paikKansa. Yksityisoppikoulut ovat ollut maassamme oppikoulun päämuoto.
6256: pula-ajasta selviytyneet vain siten, että ra- Vuoden 1934 tilaston mukaan kävi
6257: kennusten korjaukset, vdkain lyhennykset 49,543 :sta oppikoululaisesta 29,'578 yksi-
6258: ja opetusvälineitten hankinta on siirretty tyiskoulua. Tähän lukuun eivät sisälly
6259: parempiin aikoihin, oppilasmaksuja on valtion keskikouluihin liitettyjen yksi-
6260: koroitetitu, joissakin tapauksissa jopa tyisten yläluokkien oppilaat. Kun ote-
6261: 1,000 markkaan lukukaudelta, vapaa- taan huomioon, että esim. vuonna 1934
6262: oppilaspaikkoja on rajoitettu osaan niitä tehdyn laskelman mukaan o·ppilas val-
6263: anovista, velkaa on lisä:tty ja opettajien tionkoulussa maksoi valtiolle keskimää-
6264: palkkoja alennettu. Tä.mä viimeksimainittu rin 1, 783 markkaa enemmän vuodessa kuin
6265: epäkohta on opetusministeriön toimesta '1m- oppilas ~ksityiskoulussa, niin myönnettä-
6266: luvan vuoden alusta voimaanastuneella mi- neen, että valtiotaloudeUisesti on edullista
6267: nimipalkkamääräyksel'lä suurin piirtein säi'lyttää riittävän valtionavun turvin yksi-
6268: 'korjattu, sillä minim'ipalkka on asetettu val-· tyiskoululaitos toimintakykyisenä ainakin
6269: IV,J,7. - Riipinen y. m. 135
6270:
6271: niin, että elinvoimaiset koulut turvataan Aivan välttämälttömänä edellytyksenä yk-
6272: taloudellisesti riittävällä avustuksella. On sityisoppikoulun menestykseUisel1e toimin-
6273: syytä myöskin muistaa, että yksityisoppi- nalle sivistysvaatimuksia vastaavasti on,
6274: koulu on maalaisväestön lasten pääasiallisin että yksityisoppikoulujen valtionapu koroi-
6275: opprkoulumuoto. Voitaisiin syystä pitää tetaan luokkaa kohden samaksi, mitä se oli
6276: epäoikeudenmukaisena koulupolitiikkana, ennen pulavuosia. Kun niin ei voi tapah-
6277: jos tämä oppikoulumuoto, joka nimenomaan tua ilman lain muutosta, ehdotamme kun-
6278: on syntynyt maalaisväestön sivistysharras- nioittaen,
6279: tuksen ilmauksena, tuomittaisiin valtion että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6280: tuen puutteessa rappeutumaan. van lakiehdotuksen:
6281:
6282:
6283: Laki
6284: yksityisop,pikou1uj,en v~altionavusta annetun lain muuttamisesta.
6285:
6286: Eduskunnan pää·töksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikouluj·en valtionavusta
6287: annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1935 anne-
6288: tussa ~laissa, näin kuuluvaksi:
6289:
6290: 2 §. takin toimessa olevaa varsinaista ludkkaa
6291: Valtionapua oppikoulu saa joko jatku- kohti;
6292: vasti tahi määräajaksi. b) 25,000-30,000 ma1'kkaa vuodessa ku-
6293: Jatkuvaa valtionapua myönnetään kou- ta:kin rinnakkaisluokkaa kohti;
6294: lulle, joka täyttää kaikki sen saamiseksi c) eri linjojen ylläpitämistä varten 1u-
6295: säädetyt ehdot. Koululle, joka ei näitä eh- kioluokilla, linjojen kustannusten mukaan
6296: toja täytä, mutta jonka toiminta kouluhal- sovellettu, valtioneuvoston harkinnasta riip-
6297: lituksen toimeenpanemassa tarkastuksessa puva korvaus ; sekä
6298: on havaittu tyydyttäväksi, voidaan, huo- d) lisäavustusta 4,000 markkaa lukukau-
6299: mioonottaen 3 §: n määräykset oppilaslu- dessa kutakin pätevää lukuaineen opettajaa
6300: vusta, myöntää määräaikaista valtionapua ja 2,000 marldma kutakin pätevää voimis-
6301: yhden :tai useamman kerran, ei kuitenkaan telun ja terveysopin sekä piirustuksen,
6302: yhtäjaksoisesti viittä vuotta pitemmäksi kaunokirjoituksen ja muovailun opettajaa
6303: ajaksi. .Jos koulu tämän ajan kuluttua ei kohti, sen mukaan kuin siitä asetuksessa
6304: täytä jatkuvan valtionavun saannin ehtoja, säädetään.
6305: on valtionapu koululta asteittain lakkau-
6306: tettava. Tämä laki tu'lee voimaan päivänä
6307: Valtionapua myönnetään 1 §:ssä maini- • 0 •••. kuuta193. 0, josta lukien myös ai-
6308: tuil1le oppikouluille valtioneuvoston harkin- kaisemmin myönnetyt valtionavut määrä-
6309: nan mukaan seuraavasti: tään maksettaviksi tässä laissa vahvistettu-
6310: a) 40,000-45,000 markkaa vuodessa ku- jen perusteiden mukaan.
6311:
6312: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
6313:
6314: Hilja Riipinen. Mandi Hannula. Jalo Lahdensuo.
6315: J. V. Wainio. Kiaarlo !Salovaara. E. ,Kilpeläinen.
6316: K. Jussila. Kaino W. Oksanen. Helena Syrjälä.
6317: Arvi lVIalmiv<aara. Elias Simojoki. Bruno A. Salmiala.
6318: R. Ma.-Kulju. Vilho Annala. E. A. Tuomivaam.
6319: Iisakki Niikkola. M. E. Harja. Elsa Bonsdorff.
6320: Edv. Vaa.rama. A. Pohja.nn.oro.
6321: 136
6322:
6323: IV,1 s. -- Lak. al. N :o 38.
6324:
6325:
6326:
6327: Metsäranta y. m. : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
6328: tannuksista annetun lain muuttamisesta.
6329:
6330:
6331: E d u s k u n n a ll e.
6332:
6333: Vuoden 1935 valtiopäiviHe jätettiin laki- hankkiminen siitä paljonko valtion menot
6334: aloite N :o 23, johon sisältyy ehdotus laiksi lisääntyisivät, jos kyseessä oleva lainkohta
6335: kansakoululaitoksesta annetun lain 15 § :n muutettaisiin, lienee vaikeata, jopa osit-
6336: 2 momentin muuttamisesta siten, että kan- tain mahdotontakin, koska alaluokilta aloi-
6337: sa;koulullasten hammashoito pidettäisiin ter- tettua järjestelmällistä koululasten ham-
6338: \·eydenhoidollisena toimenpiteenä, josta mashoitoa. on tuskin nimeksi maalaiskun-
6339: valtio suorittaa kaksi kolmatta osaa kor- nissa näihin asti toimeenpantu. Kun asian-
6340: vausta, kuten maaJlaiskuntain kansakoulu- tuntijoiden lausuntojen mukaan ei kysy-
6341: laitoksen niistä todellisista vuosimenoista, myksessä oleva lai!llkohdan muutos tuot-
6342: jotka johtuvat m. m. terveydenhoidosta. taisi vaJHolle lisämenoja kuin ainoastaan
6343: VaJltiovarainvaliokunta sekä sivistysvalio- pienen murto-osan nylli:yisiin koululasten
6344: kunta aloitetta käsiteHessään asettuivat sille hamma:shoitomenoihin, jotavastoin tämän
6345: kannalle, että koululasten hammashoidolla lainkohdan selvermys tuottaisi helpotusta
6346: on <erittäin tärkeä merkitys kansan ,tervey- kouluhammaslääkäreille heidän työssään
6347: delle ja että va'ltion olisi kiinnitettävä tä- ja ennenkaikkea kansakoululasten perus-
6348: hän asiaan enemmän huomiota, kuin mitä teellinen hampaiden hoito allaluokilta läh-
6349: on tapahtunut. Asianomaisten valiokun- tien olisi varmaan suureksi hyödyksi k-'1n-
6350: tien ehdotuksesta lausui eduskunta 1lalli- san yleiselle terveydelle, rohke!llemme yllä-
6351: tukse1le toivomuksen, että hallitus hank- olevaan viitaten kunnioittaen ehdottaa,
6352: kisi selvityksen siitä millä tavoin valtion
6353: osanotto oppilaiden hammashoidosta aiheu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6354: tuviin kustannuksiin voitaisiin ulottaa ny- van lakiehdotuksen:
6355: kyistäkin laajemmalle. Tarkan ,laskelman
6356:
6357:
6358:
6359: Laki
6360: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
6361:
6362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan .täten kansakoululaitoksen kustan-
6363: nuksista 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 15 § :n toinen momentti sellaisena kuin
6364: se on 10 pä,ivänä marraskuuta 1933 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
6365:
6366: 15 §. nesta kunnrun niistä kansatkoululaitoksen to-
6367: 1 mom. (kuten voimassaolevassa laissa.) dellisista vuosimenoista, jotka johtuvat kou-
6368: Sen ;lisäksi valtio korvaa kaksi kolman- lukaluston, opetusvälineiden, oppilaille il-
6369: IV,1s. - Metsäranta y. m. 137
6370:
6371: ma,iseksi tai käytettäväksi annettujen oppi- hoito kokonaisuudessaan, sekä 19 ja 20
6372: kirjojen ja muiden koulutarpeiden hank- §:ssä mainitusta avustuksesta.
6373: kimisesta, oppilaiden terveydellisestä hoi- Kauppalakunta j. n. e. kuten voimassa
6374: dosta, johon kuuluu oppilaiden hammas- olevassa laissa.
6375:
6376:
6377: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
6378:
6379:
6380: Elsa Metsämnta. Ville Kupari.
6381: Kyllikki Pohjala. Kaisa Hilden.
6382: Miina Sillanpää. Mauri Ryömä.
6383: .A:lpo Lumme. P. Salmenoja.
6384: Urho Kulovaara. Otto Toivonen.
6385: Tilda. Löthman-Koponen. Viljo Ranta;la.
6386: Aino Malkamäki. Hilma Koivula<hti.-Lehto.
6387: Anni HUJotari. Ca.y Sundström.
6388: Oilmi Hiltunen. Jal.ma.ri. Linna.
6389: Amo Lehitokoski. Väinö Kivisalo.
6390: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aug. Syrjänen..
6391: Viljo Venho. Kaino W. Oksanen.
6392:
6393:
6394:
6395:
6396: 18
6397: 138
6398:
6399: IV,H. - Lak al. N :o 39.
6400:
6401:
6402:
6403:
6404: Takala y. m.: Ehdotus lctil.:si yksityisten kansakm1l·ujen
6405: valtionavt~sta anneh<n lctin 1 §:n rntmttamisesta.
6406:
6407:
6408:
6409:
6410: B d u s k u n n a ll e.
6411:
6412: Viitaten vuoden 1935 valtiopäiville jät- ovat edelleenkin olemassa, ehdotamme kun-
6413: tämämme lakialoitteen n:o 26 perusteluihin nioittaen,
6414: ja huomioonottaen, että ne epäkohdat, jotka että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6415: kysymyksessä olevan aloitteen aiheuttivat, van lakiehdohtksen:
6416:
6417:
6418:
6419: Laki
6420: yksityisten kansakoulujen Vialtionavusta he1mikuun 21 päivänä 1925 annetun
6421: lain 1 § :n muuttamisesta.
6422:
6423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu ietaan täten yksityisten kansakoulujen val-
6424: tionavusta helmikuun 21 p: nä 1925 annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
6425:
6426: 1 §. rustettu tai perustetaan oppivelvollisuus-
6427: Yksityiset kansakoulut maana saavat lain voimaanastumisen jälkeen, saa val-
6428: avustusta yleisistä varoista seuraavasti: tion avustusta kutakin oppilasta kohti 50 %
6429: 1) yksityinen kansakoulu, joka ollen toi- siitä, mitä valtio suorittaa keskimäärin ku-
6430: messa jo oppivelvollisuuslain voimaantul- takin kunnallisen kansakoulun oppilasta
6431: lessa on nauttinut samoja etuja kuin kun- kohti samassa kunnassa, edellyttäen, että
6432: nallinen kansakoulu ja on otettu huomioon koulu täyttää valtionavun saamista varten
6433: kunnan kansakoulupiirijaon tarkistuksessa, määrätyt ehdot.
6434: pysytetään valtionapuun nähden kunnalli- V rultioneuvosto voi harkintansa mukruan
6435: sen kansakoulun veroisena; rakennusavun oikeuttaa toiskielisessä kunnassa toimivan
6436: ja -lainan myöntäminen riippuu kuitenkin yksityisen kansakoulun, joka muuten saisi
6437: harkinnasta kussakin yksityistapauksessa; valtion avustusta 2) kohdan mukaan, saa-
6438: 2) yksityinen kansakoulu, joka on pe- maan sitä 1) kohdan mukaan.
6439:
6440:
6441: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
6442:
6443: J. Takala. T. N. Vilhula.
6444: 139
6445:
6446: IV,2o. - Lagmot. N:o 40.
6447:
6448:
6449:
6450:
6451: Stenwall m. fl.: Fö1·slag till lag om ändring av ,'2 § i lagen
6452: angående statsunderstöd åt folkhögskolm·.
6453:
6454:
6455: T i ll R i k s d a g c n.
6456:
6457: Till statsmaktens främsta uppgifter hör men åtgärd, som komme framför allt de
6458: omsorgen om folkets bildningsliv, i all mindre bemedlade folkklasserna till godo,
6459: synnerhet som en re1ativt hög kulturnivå vilka i allmänhet nödgas nöja sig med små
6460: hör till grundvillkoren för en funktions- smulor från kulturens rika bord.
6461: duglig demokrati. Bland landsbygdens li'rågan om en höjning av elevunderstö-
6462: bildningsanstalter intaga folkhögskolorna den har länge varit på dagordningen. Re-
6463: en framskjuten plats. Deras inflytelser dan år 1929 uttalade riksdagen som sin
6464: sträcka sig vida och djupt både på det uppfattning, att statsbidraget för folkhög-
6465: andliga och materiella området. Fullt i skolorna borde höjas. I anledning :härav
6466: överensstämmelse därmed är ock det väl- tillsatte styrelsen för Kansanop~stoyhdistys
6467: villiga ekonomiska stöd statsmakten skänkt en kommiWi, vilken fick i uppdrag att
6468: folkhögskoleväsendet. uppgöra förslag till ny folkhögskolelag. I
6469: En detalj härutinnan synes oss dock kommittens hetänkande av den 5 sept. 1929
6470: vara otillfredsställande ordnad. Vi åsyfta framhålles nödvändigheten av en höjning
6471: :de lagen förutsatta elevunderstöden, av statsunderstödet för rnedellösa elever
6472: vilka icke fylla de aktuella behoven. Nu med hl. a. följande motivering, som här
6473: gällande folkhögskolelag av den 28 mars anföres på originalspråket: ,Siihen nähden,
6474: 1930 i den ändrade lydelse den erhöll ge- että sosialiselta kannalta on suotava, että
6475: nom lagen av den 11 december 1931 stipu- kansamme vähäväkisimmätkin voisivat
6476: lerar, att understöd skall utbetalas åt päästä osallisiksi kansanopistosivistyksestä,
6477: mindre bemedlade elever i folkhögskola olisi vähävaraisille annettavaa avustusta
6478: med första årskurs 100-400 mk och i folk- korotettava. Vuotuiset kansanopistolrnstan-
6479: högskola med andra årskurs 200-600 mk nukset oppilasta kohden nousevat n.
6480: för varje elev vid läroanstalten, som upp- 2,500-3,000 markkaan. Kun kansanopisto
6481: nått stadgad lägsta ålder. ei valmista oppilaitaan mihinkään määrät-
6482: Emedan det visat sig, att de helopp, som tyyn ammattiin eikä siis voi kasvateilleen
6483: på grundvalen av denna lagstiftning bevil- tarjota suoranmsw ansiomahdollisuuksia
6484: jats folkhögskolorna, varit otillräckliga, kansanopistosta päästyä, merkitsee kansan-
6485: och då dessa elevers antal ytterligare under opistossa käynti varsin suurta rahallista
6486: de senaste åren företett en tendens att uhrausta asianomaisten puolelta. Kansan-
6487: stiga, och utvecklingen under den närmaste opistossa käynti tuottaa vähävaraisille yli-
6488: framtiden av alla teeken att döma kommer voimaisia vaikeuksia. Ei ole sosialisesti oi-
6489: att fortgå i samma riktning, så V(•re en keudenmukaista, että vain varakkaammat.
6490: höjning av elevunderstöden en särskilt för yhteiskuntaluokat voivat käyttää lapsiaan
6491: landsbygdens kulturliv synnerligen välkom- kansanopistoissa. Myöskin taloudellisesti
6492: 140 IV,2o. - Kansanopistojen avustaminen.
6493:
6494: heikommille kansankerroksille on tällainen på grundva1en av ett referat av skolrådet
6495: tilaisuus valmistettava.'' Yrjö Länsiluoto, i vilket föreslogs en höj-
6496: Enligt kommittens förslag skulle under- ning av nämnda understöd till 200-600
6497: stödsbeloppet höjas från 100-400 per elev m:k för första årskursens elever och till
6498: till 200-600 mk. Förslaget vann emeller- 400-800 för andra årskursens elever. För-
6499: tid icke statsma:ktens godkännande, utan slaget vann lärarrådets enhälliga godkän-
6500: bibehöll skolstyrelsen i sitt förslag till änd- nande och formulerades i följandc kläm,
6501: ring av folkhögskolelagen understödet för som skulle delgivas skolstyrelsen och som
6502: första årskursens elever vid det gamla, men här intages på originalspråket:
6503: förordade en höjning av motsvarande be- ,Opettajaneuvosto päättää Kouluhallituk-
6504: Jopp för andra årskursen till 200-600, selle esittää, että Kouluhallitus ryhtyisi
6505: vilket även blev riksdagens beslut enligt toimenpiteisiin maaliskuun 28 päivänä 1930
6506: lagen angående statsunderstöd åt folkhög- kansanopistojen valtioavusta annetun lain
6507: skolor av den 28 mars 1930. Därtill kom- 2 §· 2 kohdassa säädettyjen vähävaraistfln
6508: mer, att skolstyrelsens rörelsefrihet inom oppilaitten avustamiseksi kansanopistoille"
6509: den i lagen stadgade marginalen väsentligt annettavien valtioapujen korottamiseksi niin,
6510: inskränkes av förordningen om lagens till- että ne kansanopistoissa olisivat 200-600
6511: 1ämpning av dcn 25 april 1930, enligt vii- markkaa ja toisvuotisissa kansanopistoissa
6512: ken ansökan om understöd åt medellösa ele- 400-800 markkaa kutakin oppilaitoksen
6513: ver, vilka överstiga 200 mk för elever i oppilasta kohti; sekä samalla kansanopis-
6514: första årskursen och 400 m:k för elever :i tojen toimeenpanoasetuksen 20 §:n muut-
6515: andra årskursen, måste av skolstyrelsen un- tamiseksi .siten että yksistään Kouluhalli-
6516: derställas undervisningsministeriets avgö- tuksen harkinnan varassa myönnettävän
6517: rande. vähävaraisavustuksen enimmäismäärät vas-
6518: Emellertid har frågan om en ändring av taavasti korotettaisiin. ''
6519: lagen på denna punkt ytterligare aktuall- På grund av ovanstående motiV'ering
6520: serats på senaste tid. Så behandlades den föreslå VI,
6521: på lärarrådets för den finska avdelninger.
6522: för folkundervisningen vid skolstyrelsen att Riksdagen måtte godkänn(t föl-
6523: sammanträde den 7-11 januari detta år jande lagförslag:
6524:
6525:
6526: Lag
6527: om ändring av § 2 i lagen angående statsunderstöd åt folkhögskolor.
6528:
6529: I enlighet med l~iksdagens beslut ändras 2 § i lagen den 28 mars 1930 i den
6530: ändrad lydelse detta lagrum erhåHit i lagen den 11 december 1931, angående
6531: statsunderstöd åt folkhögskolor, på följande sätt:
6532:
6533: § 2. gen i gränstrakt eller dess verksamhetsom-
6534: Folkhögskola, vars verksamhet fortgått råde utgöres av trakter med mindre bemed-
6535: minst två år och vilken uppfyller i 5 ~ lad befolkning, högst 15 % i tilläggsunder-
6536: angivna villkor, tilldelas enligt statsrådets stöd; ävensom
6537: prövning årligt statsunderstöd på följande 2) understöd att utbetalas åt mindre be-
6538: sätt: medlade elever, i folkshögskola med första
6539: 1) av nedan uppräknade verkliga utgif- årskurs 200-600 mk och i folkhögskola
6540: ter 45-60 9b samt, om anstalten är belä- med andra årskurs 400-800 mk :f()r varje
6541: IV,2o. - Stenvall y. m. 141
6542:
6543: elev vid läroanstalten, som uppnått stadgad vilka anstaltens ägare ej annoriedes erhål-
6544: lägsta ålder. ler statsunderstöd till hyrans erläggand<:
6545: 3) önskas för folkhögskola med första eller lokalernas underhåll, så ock utgifterna
6546: årskurs i understöd åt medellösa elever för uppvärmning, belysning, undervisnings-
6547: mer än 400 mk eHer för folkhögskola med materiel, bibliotek och erforderliga inven-
6548: andra årskurs för samma ändamål mer än tarier samt för annonser rörande anstaltens
6549: 600 mk för varje elev vid läroanstalten, verksamhet och för andra oundgängliga
6550: viiken uppnått stadgad lägsta ålder, skall tryckningskostnader:
6551: ansökan därom tillställas skolstyrelsen, som Folkhögskola, som i några till dess
6552: avgiver utlåtande i saken och underställer program hörande ämnen anordnar av skol-
6553: ärendet undervisningsministeriets avgö- styrelsen godkända, minst sex veckor fort-
6554: rande. gående kurser, är, därest deltagarnas antal
6555: Till läroanstalts verkliga utgifter hänfö- utgör minst 25, och vid kurser, vilka an-
6556: ras: lärarnas och den för folkhögskolearbe- ordnats av sådan läroanstah, vars verksam-
6557: tet nödiga personalens avlöningar i pen- het är förlagd till gränstrakt eller till
6558: ningar, hyresvärdet av egna byggnader, trakter med mindre bemedlad befolkning,
6559: uppskattat enligt av statsrådet fastställda minst 20, berättigad att inberäkna de a\'
6560: grund·er, vari dock ej må inberäknas tom- dem föranledda verkliga utgifterna i de
6561: tens värde och den del av byggnadernas utgifter, för vilka statsunderstöd beviljas,
6562: värde, som motsvarar av staten åt läro- och att dessutom erhålla understöd för
6563: anstalten beviljade byggnadsbidrag, hyres- mindre bemedlade elever efter kursernas
6564: beloppen för sådana förhyrda lokaler, som längd.
6565: befinnas matsvara sitt ändamål och för
6566:
6567:
6568: Helsingfors den 15 september 1936.
6569:
6570: Edvin Stenwall Levi Jern. Alpo Lumme.
6571: Albin Wickman. K.-A. Fagerholm. C. 0. Friertsch.
6572: Erkki Paavolainen. Rafael Colliander. Edvard Haga..
6573: 142
6574:
6575: IV,zo. - Lak. al. N:o 40. Suomennos.
6576:
6577:
6578:
6579:
6580: Stenwall y. m.: Ehdotus laiksi kansanopistojen valtion-
6581: avusta annetun lain 2 § :n m1tuttamisesta.
6582:
6583:
6584: E d u s k u n n a 11 e.
6585:
6586: Kansansivistyksestä huolehtiminen kuu- mälle erinomaisen tervetullut toimenpide,
6587: luu valtiovallan tärkeimpiin tehtäviin, var- joka tulisi ennen kaikkea vähävaraisten kan-
6588: sinkin kun suhteellisen korkea kulttuuri- sankerrosten hyväksi niiden yleensä saa-
6589: taso on toimintakelpoisen kansanvallan pe- dessa tyytyä sivistyksen runsaasti katetulta
6590: rusedellytyksiä. Kansanopistot ovat maa- pöydältä putoileviin murusiin.
6591: seudun sivistyslaitoksista huomattavimpia. Oppilasavustusten koroittamiskysymys on
6592: Niitten vaikutukset tuntuvat laajalti ja sy- kauan ollut päiväjärjestyksessä. Jo vuonna
6593: välti niin henkisen kuin aineellisen elämän 1929 lausui eduskunta käsityksenään, että
6594: alalla. Sen vuoksi on myöskin se hyvän- kansanopistojen valtionapua olisi koro-
6595: tahtoinen taloudellinen aYustus, jonka val- tettava. Tämän johdosta asetti kansan-
6596: tiovalta on antanut kansanopistolaitokselle, opistoyhdistyksen johtokunta komitean,
6597: sen kanssa täysin sopusoinnussa. jonka tehtäväksi tuli laatia ehdotus uudeksi
6598: Eräs erikoiskohta siinä on kuitenkin mie- kansanopistolaiksi. Syyskuun 5 pmvana
6599: lestämme epätyydyttävästi järjestetty. Tar- 1929 annetussa komitean mietinnössä esite-
6600: koitamme laissa edellytettyjä oppilasavus- tään vähävaraisille oppilaille annettavan
6601: tuksia, jotka eivät täytä todellisia tarpeita. valtionavun korottamisen välttämättömyy-
6602: Nyt voimassaoleva, maaliskuun 28 päivänä destä m. m. seuraavat perustelut: ,Siihen
6603: 1930 annettu laki, sellaisena kuin se on nähden että sosiaaliselta kannalta on suo-
6604: joulukuun 11 päivänä 1931 annetulla lailla tava, että kansamme vähäväkisimmätkin
6605: muutettuna, määrää, että yksivuotisen kan- voisivat päästä osallisiksi kansanopistosivis-
6606: sanopiston vähävaraisille oppilaille on an- tyksestä, olisi vähävaraisille annettavaa
6607: nettava avustusta 100-400 markkaa ja avustusta koroitettava. Vuotuiset kansan-
6608: toisvuotisen kansanopiston oppilaille 200- opistokustannukset oppilasta kohden nou-
6609: 600 markkaa kutakin säädetyn alimman iän sevat n. 2,500-3,000 markkaan. Kun kan-
6610: täyttänyttä oppilaitoksen oppilasta kohti. sanopisto ei valmista oppilaitaan mihinkään
6611: Kun on osoittautunut, että tämän lain määrättyyn ammattiin eikä siis voi kasva-
6612: nojalla kansanopistoille myönnetyt raha- teilleen tarjota suoranaisia ansiomahdolli-
6613: määrät ovat olleet riittämättömät ja kun suuksia kansaopistosta päästyä, merkitsee
6614: lisäksi näitten oppilaitten lukumäärä on kansanopistossa käynti varsin suurta rahal-
6615: osoittanut taipumusta kasvuun, ja kehitys lista uhrausta asianomaisten puolelta. Kan-
6616: lähimmässä tulevaisuudessa kaikista mer- sanopistossa käynti tuottaa vähävaraisille
6617: keistä päätellen tulee kulkemaan samaan ylivoimaisia vaikeuksia. Ei ole sosiaalisesti
6618: suuntaan, olisi oppilasavustusten koroitta- oikeudenmukaista, että vain varakkaimmat
6619: mmen varsinkin maaseudun sivistyselä- yhtei:-;kuntaluokat voivat kE:-ttää lapsiaan
6620: IV,2o. - Stenvall y. m. 143
6621:
6622: kansanopistoissa. lV.Eyöskin taloudellisesti neuvoston suomenkielisessä jaostossa tämän
6623: heikOinmille kansankerroksille on tällainen vuoden tammikuun 7-11 päivinä koulu-
6624: tilaisuus va'lmistettava. '' neuvos Yrjö Länsiluodon alustuksen perus-
6625: Komitean ehdotuksen mukaan olisi avus- teella, jossa ehdotettiin mainitun avustuk-
6626: tusmäärää oppilasta kohden korotettava sen korottamista yksivuotisen kansanopis-
6627: 100-400 markasta 200-600 markkaan. ton oppilaille 200----'600 markkaan ja tois-
6628: Ehdotus ei kuitenkaan saavuttanut valtio- vuotisen kansanopiston oppilaille 400-800
6629: vallan hyväksymistä, vaan säilytti koulu- markkaan. Ehdotus saavutti opettajaneu-
6630: . hallitus kansanopistolain muuttamista tar- voston yksimielisen hyväksymisen, ja muo-
6631: koittavassa ehdotuksessaan yksivuotisen dosteltiin se näin kuuluvaksi ponneksi,
6632: kansanopiston oppilasavustuksen entisenä joka oli saatettava kouluhallituksen tietoon :
6633: ehdottaen kuitenkin toisvuotisen kansan- ,Opettajaneuvosto päättää Kouluhalli-
6634: opiston vastaavan rahamäärän koroitta- tukselle esittää, että Kouluhallitus ryhtyisi
6635: mista 200-600 markkaan, joka myös tuli toimenpiteisiin maaliskuun 28 pmvana
6636: kansanopistojen valtionavustuksesta maalis- 1930 kansanopistojen valtionavusta anne-
6637: kuun 28 päivänä 1930 annetulla lailla edus- tun lain 2 § :n 2 kohdassa säädettyjen vä-
6638: kunnan päätökseksi. Tähän tulee vielä li- hävaraisten oppilaitten avustamiseksi kan-
6639: säksi, että kouluhallituksen liikuntava- sanopistoille annettavien valtionapujen ko-
6640: pautta lain säätämissä puitteissa rajoittaa roittamiseksi niin, että ne yksivuotisissa
6641: huomattavasti ilain soveltamisesta 25 päi- kansanopistoissa olisivat 200-600 markkaa
6642: vänä huhtikuuta 1930 annettu asetus, ja toisvuotisissa kansanopistoissa 400-800
6643: jonka mukaan hakemus saada yksivuotisen markkaa kutakin oppilaitoksen oppilasta
6644: kansanopiston vähävaraisille oppilaille suu- kohti; sekä samalla kansanopistojen toi-
6645: rempi kuin 200 markan avustus ja toisvuo- meenpanoasetuksen 20 § :n muuttamiseksi
6646: tisen kansanopiston oppilaille suurempi siten, että yksistään Kouluhallituksen har-
6647: kuin 400 markan avustus on kouluhallituk- kinnan varassa myönnettävän vähävarais-
6648: sen alistettava valtioneuvoston ratkaista- avustuksen enimmäismäärät vastaavasti ko-
6649: vaksi. roitettaisiin.''
6650: Viime aikoina on kysymys lain muutta- Edelläolevin perusteluin ehdotamme,
6651: misesta tässä suhteessa tullut yhä poltta-
6652: vammaksi. Niinpä käsiteltiin sitä koulu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6653: hallituksen kansanopetusosaston opettaja- van lakiehdotuksen:
6654:
6655:
6656:
6657: Laki
6658: kansanopistojen valtionavusta annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
6659:
6660: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten kansanopistojen valtioavusta
6661: maaliskuun 28 pä,ivänä 1930 annetun aain 2 §, sellaisena kuin se on laissa 11 päivältä
6662: joulukuuta 1931, näin kuuluvaksi:
6663:
6664: 2 §. tioneuvoston harkinnan mukaan seuraa-
6665: Vähintään kaksi vuotta toiminut ja vasti:
6666: 5 § :ssä mainitut ehdot täyttävä kansan- 1) alempana luetelluista todellisista me-
6667: opisto saa valtiolta vuotuista avustu~ta val- noista 45--60 % sekä, jos oppilaitos toimii
6668: 144 IV,20. - Kansanopistojen avustaminen.
6669:
6670: rajaseudulla tai sen toiminta-alue on vähä- tenkaan lukuun to~1tin arvoa Ja sitä osaa
6671: varaista paikkakuntaa, enintään 15% lisä- rakennusten arvosta, mikä~ vastaa valtion
6672: avustusta ; sekä opistolle antamaa rakennusavustusta, vuok-
6673: 2) vähävaraisille oppilaille jaettaviksi ramäärät vuokratuista huoneistoista, joiden
6674: apurahoiksi, yksivuotinen kansanopisto 200 havaitaan vastaavan tarkoitustaan ja joi-
6675: -600 markkaa ja toisvuotinen kansanopisto den vuokran maksamiseen tai kunnossapi-
6676: 400-800 markkaa kutakin säädetyn alim- toon opiston omistaja ei muuten saa valtion
6677: man iän täyttänyttä oppilaitoksen oppi- apua, sekä menot lämmityksestä, valaistuk-
6678: lasta kohti. sesta, opetusvälineistä, kirjastosta ja tar-
6679: Jos halutaan saada yksivuotiselle kansan- peellisesta kalustosta ynnä oppilaitoksen
6680: opistolle vähävaraisten oppilaitten avustuk- toimintaa koskevista ilmoituksista ja muista
6681: seksi enemmän kuin 400 markkaa tai tois- väittämättömistä painatuskuluista.
6682: vuotiselle kansanopistolle samanlaiseen tar- Kansanopisto, joka toimeenpanee joissa-
6683: koitukseen enemmän kuin 600 markkaa op- kin ohjelmaansa kuuluvissa aineissa koulu-
6684: pilaitoksen kutakin säädetyn alimman iän hallituksen hyväksymiä vähintään kuusi
6685: täyttänyttä oppilasta kohti, on siitä toimi- viikkoa kestäviä kursseja, on oikeutettu, jos
6686: tettava hakemus kouluhallitukselle, joka an- osanottajia on vähintään 25 ja sellaisen
6687: nettuaan asiasta lausuntonsa, alistaa sen opiston kursseilla, joka toimii rajaseudu]la
6688: opetusministeriön ratkaistavaksi. tai jonka toiminta-alue on vähävaraista
6689: Oppilaitoksen todellisiin menoihin lue- paikkakuntaa, vähintäin 20, laskemaan niistä
6690: taan: rahassa maksettavat opettajain ja aiheutuvat todelliset menot niihin menoi-
6691: opistotyötä varten tarpeellisen henkilökun- hin, joista valtionapua myönnetään, ja saa-
6692: nan palkat, omien rakennusten vuokra- maan lisäksi vähävaraisille oppilaille avus-
6693: arvo, määrättynä valtioneuvoston vahvis- tusta kurssien ajan pituuden mukaan.
6694: taman perusteen mukaan, ottamatta kui-
6695:
6696:
6697: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
6698:
6699: Edvin StenwalL Levi Jern. Alpo Lumme.
6700: Albin Wickman. K. A. Fagerholm. C. 0. Frietsch.
6701: Erkki Paavolainen. Rafael Colliander. Edvard Ha.ga.
6702: IV,21. ~ Lak. eJ.. N:o 41.
6703:
6704:
6705:
6706:
6707: Eduskunnalle.
6708:
6709: Vä1ttämä.tön edcllytys ,olem:assaolo()llooune Pää.osa tuosta tuotantoarvosta ·tlllee met-
6710: itsenäisenä sivistyskansana on kestävä ta- sänomistajille kootohintoina sekä ;J;yöl~iUe
6711: loudellinen pohja. MaaillllW kaikki tuota.n- työpaJkk()ina. Muu osa kuluu raaka-ainei-
6712: nollisen toiminnan lähteet on ,sitä varten den <>Stoon, joista kuitenkin kalkki ja nyt-
6713: käytettävä tehokkaasti hyväksi. temmin suureksi osaksi rikkikin, ~it'@n.
6714: Kaikkein tärkeimpiä taloudellisen elämä.n myös kloori, saa~n om~ta maasta, v~lm;ii
6715: toimin:ta~a1oista on metsäJtalous. Ai.van vii- den tuotteiden kuljetukseen, veroihin kun-
6716: meisiin asti on sitä kuitenkin S11Ure!S'ti lai~ nille ja valtioUe, :lainain ja osakepääoman
6717: minJyöty. Sitä ei vielä ole läheskään kehi- korkoihin, kuo1etuksiin, korjaus- ja uudis-
6718: tetty niin tuottavaksi, kuin se voisi olla. tustöihin, sqsi:aaliseen hMltoon y. m. j<>.u-
6719: Siinä lausunnossaan, jonka Suomen Met- tuen si:tä tietä, valtion, kuntien, rahalai-
6720: sätieteellinen Seura sekä Metsätieteellinen tosten y. m. kautta mitä erilaisimpiin. tar-
6721: tutkimuslaitos 11 p: nä helmikuuta 1929 koituksiin valmistaen ~elämän ja toimeen-
6722: yhdessä antoivat si11oin toimineelle ,taJ.ou- tulon .mahdo1lisuuksia valtaville joukoille.
6723: deHiselle neuvottelukunna1le, nämät metsä- Työläisten ja metsäinomistajain tulojen li-
6724: tietoonisen tutkimustyömme arvova1tailsim- sä~tyro.inen vaikuttaa välittömästi näiden
6725: mat elimet osoittivat, että metsiemme vuo- piirien elintasoon ja ostokykyyn, kasvanut
6726: tuinen tuotto, 44.4 milj. m 3 , voidaan sooda ostokyky Jisää kauppaa ja liikennettä, pa-
6727: kohoamaan vähintään noin 80 milj. m 3 :iin. rantaen niiden toimeentulomahdollisuu.ksia,
6728: Kansantaloudellisesti tällainen metsäntuo- jotka jollain ta:voin ovat kaupasta jfl, lii-
6729: ton disäys merkitsisi ·erinomaisen paljon. kenteestä riippuvia, lisääntynyt kulutus pa-
6730: ~-tästä puumäärästä viedään raakana ul- rantaa .n. s. kotim~J.rklcinateollisuuden tuot-
6731: komaiHe ja tuott.aa siinä muodOS& tulo:a. teiden menek!kiä ja Jisää toimeentulomah-
6732: Pääosa joutuu kotimaisen puunjalostusteol- dollisuuksia niille työläisille y. m., jotka
6733: lisuuden, etupäässä sahojen ja selluloosa- .ova:t siellä toim()SSa. Parantunut ·toimeen-
6734: tehtaiden, käytet.täväksi: sekä myydään ja- tulo on oman~ kartuttamaan ~lletuksia
6735: lostettuna ulkomaille. Koska kotitarveku- pankeissa ja muissa ra;halaitoksissa, joiden
6736: lutus maaseudulla ja kaupungeissa sekä välityksellä varat taas tulevat käytetyksi
6737: liikenteen kulutus ei tule mainittavasti Ji- uuteen tu~tantoon j. n. e. loppuma.t~miin.
6738: sääntymään vaan pikemminkin vähenemään, Välittömin hyöty lOOtsän tuoton aisääu.-
6739: niin olisi metsänkasvun kaksinkertaistumi- tymisestä tosin tuloo asianomai,sen m~
6740: sesta seurauksena, että puunj,relostust;,oo.Ui- omistajan Q83Jk$i>, mu•tta suunniJJ~ .~an
6741: suuden vupsituotanto, jonka ~Y'~~ a-rvo verr~Pl siitä .<Oll .ta1o11delUsta etua iyöväelle,
6742: oo yli 5 miljaardi:a markkaa, ;voisi ~isään sekä metsäasä j11- puun kuUetu~ ty~
6743: ty.ä melkein•pä kolmiuker.taiseksi. kentelevä;lle ett.ä tehdastyöväelle, tuoteteiden
6744:
6745: 19
6746: 146 IV,21. - Metsänparannuslaki.
6747:
6748: kuljetuksessa työskentelevälle ja laivaustyö- Yksityismaihin kohdistuva metsänparan-
6749: väelle. Mutta kuten edellisestä selvrää, ulot- nustoiminta, joka metsänparannusasetuk-
6750: tuu hyöty kautta koko yhteiskunnan. sella •on jätetty keskusmetsäseurain huollet-
6751: Ensi kädessä on metsien tuoton paranta- tavaksi, on kahdenlaista, nim.
6752: minen siten :asianomaisen metsänomistajan 1. Liikaveden ·vaivaaman maan kuivatta-
6753: oma asia j·a oma velvollisuus. Mutta kat- mista ojitt:amalla metsänkasvukuntoon ja
6754: soen siihen suureen hyötyyn, mikä mets~en 2. metsä:nkasvukelpoisen aukean maan
6755: tuoton parantumisesta on yhteiskunnalle metsi•ttämistä ja huonotuottoisen metsän
6756: kokonaisuudessaan, on asianmukaista, että tuoton kohottamista erinäisin metsänhoito-
6757: yhteiskunta metsänomistajia tässä toimin- toimen pi<tein.
6758: nassa tukee, eritoten sellaisia metsänomis- Toistaiseksi on pääpaino ollut edellisellä
6759: tajia, joille se muutoin voi käydä sekä am- johtuen tämä ·etupäässä metsänomistajain
6760: mathllisten tietojen puutteessa ylivoimai- py11kimyksestä saada vesiperäiset maansa
6761: seksi että valoudelli:sesti rasirttava,ksi. Tähän kuiviksi ja verraJten hitaasti heräävästä ha-
6762: on sitä enemmän syytä, koska tulokset met- lusta toimittaa metsissään muita metsänhoi-
6763: sänparannustoiminnasta, joska:an eivät dollisia töitä kuin kuusen istutuksia, joit-
6764: yleensä suinkaan viivy niin kauvan kuin ten laajentamisen esteenä taas on ollut tai-
6765: monet kuvittelevat, kurtenkaan eivät kypsy mien puute.
6766: yhtä nopeasti kuin maataloudessa. Metsänojirtuksia on saatu valmiiksi ja nii-
6767: Tähän perustuu n. s. metsänparannuslain hin käytetty varoja:
6768: mukaisen, y1ksityismaiHa suoritettavan met-
6769: sänparannustoiminnan tukemisen oikeutus.
6770:
6771:
6772:
6773: Keskusmetsäseura Tapion toimesta:
6774: 1 1
6775: i Metsänomista-
6776: Vuosi 1 T0.. iden 1 kaiden
6777: Osak- \ Ojaa jm 1 Kui1!tettu/ Metsänparan- 1
6778: Raha-avus- Työnjohto ja 1
6779: 1 janomia va-
6780: lnku lukn nuslalnaa tusta kalusto roja
6781: i 1 1 1
6782:
6783: ' .. ' ! 1
6784: i
6785: 1930· •... 13 32 82855 232 241:25 -~
6786: !
6787: 11600:- - !
6788: 4941
6789: 1931 .... 58 153 452 843 3242 1474688:80 17 250:- 68051:75 1473:301
6790: 1932 .... 130 418 1540 664 9 758 3 686 351:70
6791: 1 143178:- 302180:60 55 751:25
6792: 1933 .... 287 903 3708515 24 155 1 8 557 529: 75 1170 061:65 974 760:15 245 238:35
6793: 1934 .... 415 1391 5168199 32 179 10 963 650: 80 2 338022:30 1323079:90 558 832:15
6794: 1935 ....
6795: 7~
6796: 406 1589 5 050 373 32 639 10 929 742:60 3498107:40 1407 633:20 790 763:65
6797: 1 11 3091 4 486116 003 4491 102 467 1 35 844 204: 90 1 7 166 619. 351 4 087 305. 60 .' 1 652 058.
6798: 1
6799: . 1 Centra:lskogssällskapet Föreningen för Skogskultur'in toimesta:
6800: S71324: _i
6801: :
6802:
6803: l
6804: 1930-35 1 2681 8311 1 212 9471 6 8241 2 497 998: 30 1 269 233: 751 165 024: 151
6805: Yhteensä 1 1 577 1 5 317 117 216 396 1 109 291 1 38 342 203: 20 ! 7 435 853: 10 1 4 252 329: 75 1 2 523 382: 7~
6806:
6807:
6808: ·J.os tähän lisätään tänä vuonna valmis- lain avulla vuosina 1930--36 kuivatetuksi
6809: tuneiden ja vielä vuoden vaihteeseen men- alaksi tasa!luvuin HiO,OOO ha.
6810: n~ä valmistuvien ojitusyritysten kuiva- Tämän vuoden maaliskuussa kerätyn ti-
6811: tusala n. ·30,000 h:a ja el1Si vuoden vaih- laston mukaan oli metsäojitussuunnitelman
6812: teessa keske.neräisiksi jääpien yritysten val- tekoa odotta1Ila&'la 2,260 anoja:a, joitten iku1-
6813: miiksi kui.vartetu:n, osan pin.ta~a;l.a, n. 20,000 vaJtuSala ·oli heidän oman arvi.onsa mukaan
6814: ha, saadaan yksityismailla metsä.nparimnus- tasaluvuin 125,000 ha. Koska nykyisin työ-
6815: IV,21. - Cajander y. m. 147
6816:
6817: voimin saadaan suunn1te1Juksi ja johdetuksi Ruotsinkielis~n keskusmetsäseuran vas-
6818: sekä metsänparannu:slaina- ja avustusvaroin taava keskimäärä on 7.08 % sekä yhteinen
6819: rahoitetuksi vuodessa n. 35,000 ha:a käsit- keskimäärä 14.15% kokonaiskuluista.
6820: tävät metsäojitusalat, riittää nykyinen ano-
6821: :Metsänparannustyöt, joita ensimmäisinä
6822: musten määrä 3% vuoden työske~I>t>elyyn,
6823: anoivat v·aurai,tten seutuj-en edistyneimmät
6824: ja saavat uudet anojat odot.taa keskimää-
6825: metsänomistajwt, ovat kuitenkin leviämässä
6826: rin saman 3% v., ·ennenkuin heidän ano-
6827: yhä enemmän syrjäseuduille ja vähäväkis-
6828: mustensa perusteella voidaan suunnitelman
6829: ten keskuuteen. Esim. Karjalan, Kainuun,
6830: tekoon ryhtyä. Mutta anomustilasto osoit-
6831: Kes;ki- ja Pohjois-Pohjanmaan syrjäseu-
6832: taa myös vuotu1sen anomusmäärän jwtku-
6833: duilLa on tiloja, joitten metsämaista suurin
6834: vaa nousua siinä määrin, että metsäojitus-
6835: osa aina 75 % : iin asti olisi ojitettava. On
6836: ten rahoitttamiseen tarvitt:a1siin ·vuosittain
6837: luoonollista, että siellä, missä ojitustarve
6838: 5 miljoonalila markalla !kohoava määräraha,
6839: on suurin ja varallisuus osittain juuri tästä
6840: vaikka tyydy.ttäisiin jatkuvasti tekemään
6841: syystä alhaisin, pitäisi voida antaa run-
6842: suunnitelmat n. 3 vuoden jälkeen anomus-
6843: saasti raha-111vustusta, jotta vältettäisiin
6844: ten tulemisesta.
6845: näiden tilojen liika velkaantuminen. Tä-
6846: Mutta metsäojitust<>imintaa. haittaa myös hän mennessä valmistuneet ojitusyritykset
6847: toinen epäkohta eikä ainoastaan metsänpa- ovat keskimäärin saaneet raha-avustusta
6848: rannusvarojen kokonaismäärän vähyys. Yk- prosenteissa kokonaiskustannuksista:
6849: sityisma~tten metsänparannustoimintaan on
6850: v:ksi 1936 myönnetty ja samoin v:ksi
6851: Helsingin metsänparannuspiirissä 3.59%
6852: 1937 ehdotettu metsänparannuslainavaroja
6853: Twmpereen , 4.67 "
6854: 13,300,000 ja avustusvaroja 13,000,000 mk.
6855: Jyväskylän , 9.25 "
6856: Koska näi:llä viimemainituilla kustannetaan
6857: Seinäjoen , 11.92 "
6858: keskusmetsäseurain, metsänparannuspiirien
6859: Kuopion , 14.03 "
6860: ja metsänhoitolau takuntain metsänparan-
6861: Viipurin , 21.53 "
6862: nustoimmman järjestely ja suunnittelu ko-
6863: Joensuun 23.64 "
6864: konaisuudessaan, metsänpamnnustöiden
6865: Oulun "
6866: 28.16 "
6867: työnjohto ja 'tarvittava erikoiskalusto, puun-
6868: Kajaanin "
6869: 30.81 "
6870: siemenet ja -taimet, vieläpä näinä vuosina "
6871: vä:lttämättömästi tarvittav~en taimitarho-
6872: jenkin perustaminen, jää raha-:avustuksina Raha-avustuksiin käytettävissä olevan
6873: metsänparannusyrit;}'iksiin annettavaksi vain summan aihaisuuden takia täytyy nykyisin
6874: pieni murto-osa (n. %) avustusvarojen ko- liiaksi rajoittaa metsäojitusten suunnittelua
6875: konaismäärästä. Niinpä ova•t Keskusmetsä- seuduilla, missä niitä kipeimmin :tarvi.ttai-
6876: seura Tapion eri vuosina valmistuneet oji- siin, ja kohdist.a;a työ sekä näillä seuduin
6877: tusyritykset saaneet raha~avustuksina: että muuallakin vauraimpien ja keskivau-
6878: raiden . ta:lojen hyväksi, jotka voivat met-
6879: V.1930 valmistuneet 0 % kokonaiskuluista sänparannuslaina.Ua ~tai omin varoin yrityk-
6880: 1931 1.10 set rahoittaa.
6881: " 1932 " " "
6882: 3.42
6883: " 1933 " "
6884: 10.69 ,, " Aukeiden maiden metsittämistöitä ja
6885: " 1934 " 15.40 " huonotuottoisten metsien tuoton paranta-
6886: "
6887: 1935
6888: " 21.04
6889: " " mistöitä, joita yhteisellä nimellä on sanottu
6890: " " " " kuivien maiden metsänparannustöiksi, on
6891: Keskimäärin
6892: vuosina kaikkiaan metsänp·arannuslain avulla yksi-
6893: 1930-35 , 14.7'0 tyismailla suoritettu seuraavasti:
6894: " "
6895: 148 IV,21. - Metsänparannuslaki.
6896:
6897: 1
6898: ' Töidoo.
6899: 1
6900: j Metsän- Rai- 1\iaan 1
6901: l i Taimis- Nuo~t~
6902: metsioo. 1
6903: l
6904: luku varan· vaus Kulot valmis· 1 Kylvö Istutus 1 ton per- barventa·l
6905: 1 1 n1111ala ta.minen i 1
6906: kaas
6907: mlnen ['
6908: 1----'!-
6909:
6910: Kes~smetsäseura Tapion
6911: totmesta: ............. . 5 287 49190 11441 181 228 7 261 4 053 7 649 18 703
6912: Centralskogssällsbpet Fö-
6913: reningen för Skogskul-
6914: tur'in toimesta: .. .. .. .. 240 1851 4 - - 503 136 166 1 043
6915: l-7
6916: 57.52~7~1-5~1~0~4'1~1~1~17
6917: 44~5~i--~1~8'1~l--~22~8~1~7~7~M~!~4~18~9~1~7~8~1~5~\~1~9~74~6~
6918:
6919:
6920: Näiden töid<1n aikaansaamiseen on met-
6921: 1
6922: p.oiset vesiperäiset maa.t ovat ojissa j.a hy-
6923: sänparannusvaroja tarvittu: metsänparan- vän joukon toista sataa vuotta, ennenkuin
6924: nuslainana 218,538 mk.. ja raha-avustukseoo välttämättömimmät kuivien maiden met-
6925: 306,861 mk. Työujohtoon, kalustoon, sie- sänparannustyöt ovat suoritetut. Mitä pi-
6926: meniin ja taimiin on käytetty 2,417,260 mk. temmälle näiden töiden suorittaminen lY1k-
6927: Vielä eräs näkökohta puhuu avustusva- 'kääntyy, sitä vähäisempi on metsä:npa:ran-
6928: roj·en lisääm:iisen puolesta. Metsänparannus- nustoimiunan kansantaloudeLliMn mel1k:itys.
6929: töiden päätarkoitukJSena on, niinkuin edellä Jos sen siJjaalll uhraisimme näihin töihin
6930: jo on mainittu, maan me>tsäntuoton kohot- vuosittain n. 5 miljoonaila mallkalla kohoa-
6931: taminen. On varmaa, että jokaisella iop- van rahasumman ja sen pääasiassa avustus-
6932: puun suoritetu1la metsänparannustyöllä varoilla, voisimme toivoa vä1ttämättömim-
6933: saavutetaankin omalta ik.ohdailitaan metsän män tulevan tehdyksi n. 25 vuodessa.
6934: tuoton kohottamista, mutta 1tämä voi jäädä Metsänparannuslaki koskee myös v·altion
6935: vain osittaiseksi siitä, mitä se voisi olla, metsätaloutta. Siinä suhteessa nimitys met-
6936: jollei metsänparannustyön tuloksia turvata säJnparannus kuitenkin on suurelta osalta
6937: jatkuva.lla valvonnalla. Metsänparannusase- harhaan johtava. Metsänparannuslain mu-
6938: tus velvoittaa metsänparannuslainoja ja kaisilla määrärahoi!lla nimittäin ,valtioo-
6939: avustuksia saaneet työn tulosten turvaami- mailla ensi sijassa suoritetaan valtion met-
6940: seen ja keskusmetsäseurat .valvomaan tätä, sätaJlouden juoksevia menoja, jo1Jka eivät
6941: mutta ne ,ovat juuri metsänparannusavus- semmoJ:SmfUUl tiedä mitää:n: parannusta.
6942: tusvarat, joilla keskusmetsäseurmt voivat Se~laisia töitä ovat juoksevien hfllkkausalo-
6943: valvonnan suorittaa. Nyt kun valmiita jen saattamin·en me:tsänuudi:stuskuntoon,
6944: metsänparannustöitä jo on ympäri maata koska luonnollisesti on huolehdittava siitä,
6945: n. 10,000 kpl. ja vuosi vuodelta tuloo tu- että maa jatkuvasti pysyy metsää kasva-
6946: hansi•a lisää, nielee metsänparannustöiden vana. Siihen kuuluvat :vuosittain sa:ttuvien
6947: jatkuva ja yhä uudestaan kertautuva jälki- kulojen poJttamien alojen rm.etsittämiset,
6948: tarkkailu vuosittain moninkertaistuvia sum- kylvöjen ja istutusten toimittami:set niillä
6949: mia avustusvaroja tähänkin tavkoitukseen. hakkausaloiHa, jotka eivät luonnonsiemen-
6950: Yksi tyismaima suoritettava metsän paran- nyksellä metsity tai metsittyvät liian hi-
6951: nustoiminta on eräs ja tärkeimpi:ä niistä .taasti Ja vaillinaisesti, luonnonsiemenny~;ten
6952: keinoista, joitten avulla voidaan päästä lä- täydentämiset, taimiston perkaukSet, nuor-
6953: hemmäs päämäärää - Suomen metsien 'ten metsäin metsänhoidolliset harvena:ru.kset
6954: tuoton kaksinkertaistumiseen. Mutta nykyi- y. m. Tähän kuuluu myös metsäin jatkuva
6955: sellä vauhdilla metsänparannustöitä suorit- suojel'Cminen varsinkin kulojen tuotta.milta
6956: taen tuloo llrnluma:an ·vähintään 7<5 vuotta, vaurioilta. Vihdoin kuuluu siihen .suQnkui-
6957: ennenkuin yksityismaiden :m:etsänka'svukel- ·vaus huomattavalta osalta, koska met&ä-
6958: IV,21. - Cajander -,. m. 149
6959:
6960: maa,n soistumist:a jatkuu, etenkin valtiou- Metllänhoito: Suonkuivaus:
6961: maina varsin suur€6Sa mitta!kaavassa ja on ,, 1925 1,300,000: - 2,287,700: -
6962: vuosittain ainlllkin niin paljon suota ojitet- " 1926 2,000,000: - 2,287,700:-
6963: tava, {)ttä metsämaan soistuminen ja soiden " 1927 2,000,000:- 2,500,000: - 1 )
6964: kuivatus pysyvät tasapainossa. Näihin " 1928 5,000,000: - 5,000,000: -
6965: juokseviin metsänhoito- ja suonkuvaus- y. m.
6966: töihin ei nykyinen 26.5 milj. marikan mää-
6967: Nämät laiminlyönnit, jotka aiheutuivat
6968: räraha edes täysin riitä.
6969: varojen vähyydestä, olivat sitä ·tuntuvam-
6970: Koko itse!lläisyyden ·alkupuolen ei näitä
6971: pia, kun vuotuinen hakkausmäärä oli huo-
6972: juoksevia metsänhoitotöitä varojen pullfi.. ..
6973: ma.ttav•an suuri, jotenka metsäin :tila jatku-
6974: teessa. voitu muuta kuin hyvin va:wtimatto- ·
6975: vasti huononi. Nämärt laiminlyönnit ovat
6976: massa mittakaav,llJSSa toteut,taa. Metsänhoito-
6977: luonnollisesti !korjattavat. Näihin Jiittyvät
6978: ja suinkuivausmäärärllJhat olivat nimittäin:
6979: varsinaiset metsänparannustyöt, jotka tar-
6980: Metsänhoito: Suonkuivaus:
6981: koittavat kasvuiloon metsäalan lisäämistä
6982: soita kuivattamalla yli sen, mitä metsämaat
6983: V. 1918 590,000:- 310,000:-
6984: vuosittain ooistuvat, vanhojen kuloalain
6985: 1919 1,150,000:- 320,000:-
6986: " 1920 750,000:- metsittämistä, kulontähystysverkoston pe-
6987: 320,000:-
6988: " 1921 1,104,000: - rustamista y. m.
6989: 920,000:-
6990: " 1922 1,104,000: - 1,500,000: - Metsänparannustoiminnan tulokset val-
6991: J)
6992: 1923 1,104,000:- 1,734,000: - -tion metsämailla vuod68ta 1928 alkaen käy~
6993: " 1·924 1,104,000:- 2,·277,600:- vät selville seuraavasta tauluk<JSta:
6994: "
6995: ! Kylvöt Istutukset 1
6996: ! i Rakkaus- 1
6997:
6998: 'i alojen rai- 'j
6999: Vuosi
7000: 1,
7001:
7002: ~~~=:~
7003: ~--
7004: r-:::v:
7005: .
7006: - · - - - - - , - - - - - - - 1 Taimiston
7007:
7008: Apumtutus l Täysistutus
7009:
7010: Hehtaaria.
7011: i
7012: perkans 11
7013:
7014: ,l
7015: 1
7016: Apuharvcn·
7017: nus ')
7018: ;
7019:
7020: 1
7021: vaus luon-
7022: nystä var-
7023: ten
7024: !
7025: '
7026: Kuivattu
7027: nonsiemen- 1 suoala
7028:
7029:
7030:
7031:
7032: 1 f
7033: 1008 ....... . 570 5.830 71 116! 1760 1380 109891 9462
7034: 1929 ........ i 844 5618 19 54 ! 2428 4015 12124 1 11262
7035: 1930 ...... .. 960 8088 72 24 1 3768 7922 14 7241 11549
7036: 1981 ....... .
7037: 1932 ...... ..
7038: 19133 ........ 1
7039: 875
7040: 1860
7041: 1576
7042: 6240
7043: 10205
7044: 12419
7045: 74
7046: 171
7047: 292
7048: 87
7049: 120
7050: 329
7051: 6572
7052: 8690
7053: 6983
7054: 23 420
7055: 33657
7056: 27646
7057: 19578
7058: 22028
7059: 17 9381
7060: 15442
7061: 15 461
7062: 20967
7063: l
7064: 1934 ........ i 1757 14901 294 342 5911 23711 14835 9214 1
7065: 1935 ........ i 2112 12388 294 277 l 7 537 28660 13462 1 19722
7066:
7067:
7068:
7069: Niinkuin taulukosta :käy selville, on met- suoal-asta, joka on n. 5,600,000 ha, 0111 ·ar-
7070: säru:.parannustoimi.nt.a vuosi ;vuodelta vilkas- vioitu olevan 1,850,000 metsänikasvatusta
7071: tunut, riippuen käyt·ettävissä oHeista mää- varten ojitu~kelpoisia, ja kun tästä alasta
7072: rärahoista, joita viime vuosina on lisäJtty. vuodesta 1908 .vuoden 19·35 loppuun men-
7073: Metsänparannustoiminta vaitian metsä- nessä on ojitettu yhteensä vailll n. 140,000
7074: mailla on kuitenkin yhä edelleenkin riittä- ha, on ilmeistä, mitenkä vähän tässä koh-
7075: mätöntä. Näin on asiallllaita. ei ainoastaan
7076: ') V. 1~27 sitäpaitsi ylimääräisessä menoarviossa
7077: vesiperäisttm maiden kuivatubeen, vaan 3·,500;000 metsäillhoit~- ja suon:kuivaustöitä varten.
7078: myöskin kovien maiden metsänparannustoi- 2
7079: ). lfetsänho:itomää:rärahoilla toimitetut apuhar-
7080:
7081: mintoon nähden. Kun valtionmetsien koko vennul:set.
7082: 150 IV,21. - Metsänparannuslaki.
7083:
7084: den on 27 vuoden kuluessa vo~tu aikaan- joita vuosikymmenien lrnluessa. nimenomaan
7085: saada. Jos tvuosittain kuiva.tettai\siin edes valtionmetsien hoidossa ,on tt!apahtunut. Ver-
7086: vain 20,000 ha eli suunnilleen se määrä, taUJksen vuoksi mainit:taJkoon, ,että kun Enso-
7087: mikä viime vuosina, vuotta 1934 hikuunot- Gutzeit Osakeyhtiö, jonka omistama metsä-
7088: trunatta, vuodessa on kuiva,tettu, kestäisi sit- ala on n. 450,000 ha, käyttää metsänparan-
7089: tenkin lähemmäs sata- vuotta, ennenkuin nustöihin vuosittain n. 3 milj. markikaa, on
7090: valtionmetsiBn ojituskelpoiset suot olisivat valHon kaikkiin metsän!)'arannustöihin,
7091: saadut kuivatetuiksi, ja tällöin ei kuiten- suonkuiv-atuskin mukaanluettuna, käy,tettä-
7092: kaan o'le otettu huomioon, että v,esiperäi\set <vissä kuluvana vuonna 26.5 milj. markkaa,
7093: maat lrukkaam:atta laajentuvat ikovien mai- eli lähes 9-kertainen määrä, vaikka metsä-,
7094: den kusta.nnuksella, sekä että suoritetut oji- ala. on lähes 30-kertainen. Jo tämä vertai~u
7095: tuktset ~vaativat myös jatkuvaa. kunnossa- osoittaa, kuinka niukat valtLonmetsien met-
7096: ;pitoa. Nämä ·tosiasiat huomioonolitilien sekä sän:parrunnustöitä varten käytettävitssä ole-
7097: katsoen myöskin, siihen, että melkoinen osa vat määrärahat edelleenkin ovat.
7098: kuivatetuista a,lueista luovutetaan asutus- Jos metsänparannustöihin käytetään vä-
7099: tarkoituksiin, on varsin todennäJköistä, että hemmän varoja, kuin mitä välttämätön
7100: 20,000 suohehtaarin kuivatus ei mel1kitse, tarve jatkuvasti vaatii, niin seuraukset ei-
7101: niinkuin edellä jo mainLttiin, ,valtionmet- vät tosin heti välittömäJSti tule näkyviin,
7102: siten tuoton säilymistä edes entisellään, mutta enn<8ll pitkää ne esiintyvät sitä vaka-
7103: vielä vähemmän se pystyy sitä lisäämään, vampina. Järjestetyssä metsätaloudessa on
7104: kuten lkansanta:loutelnnle etua silmälläpi- vähimpänä ,v.aatimuksena pidettävä, että
7105: ,täen olisi välttämä.töntä. Vähintään 20,000 hakikansten jälki saatetaan metsänhoidolli-
7106: heht,aarin suuruisen alueen kuivat-taminen sesti tyydyt,tävään kuntoon, ja tähän tehtä-
7107: valtion metsämailla vuosittain on näin vään kuluu vuosittain määrätty rahasumma
7108: ollen järkiperäisen ja kestävän metsäta- pääasiallisesti sen mukaan, kuinka paljo11
7109: louden kannaltta katsoen välttämättömyys, kulloinkin hakataan, ja va'ltionmet:sien hak-
7110: ja sitä tarkoitusta varten tarvitarun vähin- kausmäärä ei tietenkään voi vuosittain ko-
7111: tään 15-16 milj. markan suuruinen mää- vin suuressa määrin vaihdella. 13-14 milj.
7112: räraha. Soi-den kuivattaminen siinä määrin, markkiaan nousevalla määrärahalla voitai-
7113: että ttuot,tavan metsämaan pinta-alaa voi- siin osapuilleen korjata vuotuisen hakkuu-
7114: ttai:siin lisä~tä, ~edellyttää luonnollisesti mel- kauden jälki, mutta sirtäva:stoin ei aikai-
7115: koista suul'emman määrärahan myöutämistä semmin vuosikymmenien varrella tehtyjä
7116: ,tarkoitwsta va:vten. laiminlyöntejä, eikä myöskään suorittaa
7117: Mitä tulee lrovien metsämaiden metsän- kulo- y. m. alojen metsittämistä j. n. -e. iKun
7118: parannustoimintaan va'ltion metsämailla, mainituissa laskelmissa ei ole ensinkään
7119: niin on sekin ~työalan laajuuteen ka1tsoen otet,tu huomioon niitä menoja, ·jotka tarvi-
7120: vielä viime vuosinakin ollut aivan riittämä- 'taa:n metsä.nsuojelua vamen, m. m. kulojen
7121: töntä. Ta:vkoitusta val'ten myönnetty mää- enna,klkotorjunta- ja sammutuskustannuik-
7122: räraha on tosin vuodesta 1918, jolloin se siin, jotka, kesäkauden kuivuudest'a ja kuu-
7123: oli 590,000 marktkaa, kasvanut 12-13 milj. muudesta riippuen, saat•tava t vuosittain
7124: markkaan, mutta ~tällä viimeksimainitulla- paljon vaihdella, on kovien metsämaiden
7125: kaan määrärahalla ei kuitenkaan voida suo- metsänhoitomäärärahan ol,tava huoma,tta-
7126: rittaa edes läheskään kaik:kia vuosittain vami suurempi kuin 14 milj. markkcaa.
7127: esille tulevia ja aivan vä!lttä.mättömiä met- Nyt voimassaolevassa metsänparannus-
7128: sänhoitotöitä, siitä puhumattaka:run, et.tä voi- laissa on edellytetty metsänparannusmäärä-
7129: taisiin vähitellen korjata ne 1aimirilyönnit, rahaa vuosittain myönnettävä1~si 3'5-60
7130: IV,21. - Cajander y. m. 151
7131:
7132: milj. markkaa. Laissa on siis määrätty kimmäisiä määräai!kaansa enempaa taimi-
7133: käytettävissä olevien määrärahojen yläraja. tarhassa pitää, saadaan rtJarkoitukseensakäy-
7134: Tällaisen rajan asettaminen ei kuitenkaan tetyiksi. M:€tsänparannustoiminnassa tar-
7135: käsityksemme mukaan vastaa tarkoitustaan, vittavien välineiden ja ammattimiesten, eri-
7136: sil1ä, niinkuin jo ede'lläesitetystäkin käy sel- tyisesti suonkuivausmetsänhoit:aji€n, joid€11
7137: ville, todellinen määrärahatarve on suu- erikoisammattiinsa perehtyminm vie usean
7138: rempi ja kasvaa yhä. Niinpä onkin jo vuoden ajan, tehokas tarkoituksenmukai-
7139: viime vuosina tarkoitusta varten osoitettu nen käyttäminen edelly·ttää myöskin met-
7140: määräraha huomattavaJSti ylittänyt '50 milj. sänparannustöiden suorittamista suurin
7141: markkaa, nousten siis melkein lain salli- piirtein yhtä :laajoissa mittakaavoissa vuo-
7142: maaru. kork€impaan määrään. Määrärahan sittain. Varsin monet ja tärk€ät nii!kökoh-
7143: yläraja olisi siis :laista poistett,a,va, mutta dat puhuvrut siis pitempiaikaisen metsänpa-
7144: :alaraja sitävastoin säilytettävä. Sitä edel- rannussuunnitelman puolesta ja ;voida.alll
7145: lyttävät myöskin eräät metsänparannustoi- ta:rikoitusperä saavuttaa vain säätämällä
7146: minnan käy,tännö'lliset järjestelytoimet. Sie- erityinen metsänparannuslaki, joka takaa
7147: roenkaristimoja ja taimita.rhoja ei .voida sen, etteivä•t käy.tettärvissä olevat varat vä-
7148: riittävässä määrin perustaa eikä niihin ra- hene a:lle väl<ttämättömälll minimin.
7149: havalloja sijoittaa, ellei ole varmuutta siitä, Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
7150: että karistetut siemenet ja kasvwtetut t•ai-
7151: met, joita edellisiä ei .voida monta vuotta että Edusk1mta hyväksyisi seumct-
7152: itäväisyyden käliSimä.ttä säilyttää, eiikä jäl- van lctkiehdotuksen:
7153:
7154:
7155:
7156:
7157: Metsänparannuslaki.
7158: Eduskunnan päätöksen m~kaisesti säädetään:
7159:
7160: 1 §. hoito- ja suojelutöihin sekä toinen puoli
7161: Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1937, metsän para:nnustoiminn·3Jil edistämiseen y:k-
7162: .otetaan valtion <tulo- j,a menoarvioon metsä-
7163: sityismailla siten, että :varat käy,tetään huo-
7164: taloudellisia suinkuivauksia, au,tioina ole- keako:r~koisiksi ~ainoiksi kuntien, seurakun-
7165: vien varsinaisten metsämaiden mertsittä- tien ja yksityisten mailla rtoimitettavia
7166: mistä sekä hävitettyjen tai muuten huono- oj:iJt.us-, metsitys- ja muita metsänparam.nus-
7167: töitä varten, ojituksen tai metsityksen .tar-
7168: tuottoisoosa .tilassa olevien metsäalojen tuot-
7169: ltavoon kuntoon saattamista ynnä muita peessa olevien alojen tutkimuksiin sekä nii-
7170: metsien hoitoon 'ja suojcluun kuuluvia töitä den kunnostamistöitä varten tarpeel[iseen
7171: varten vuositt•ain vähintään 35 miljoonan työnjohtoon.
7172: markan suuruinen siirtomääräraha. Metsänparannustöihin yks~tyimaiHa voi-
7173: doon myöntää myöskin suoranaista avus-
7174: 2 §. tusta silten, että niitä varten myönnetään
7175: EdeHä 1 § : ssä mainitusta määrärahasta Hmainelll työnjohto ja työkalu,t ynnä puun
7176: varataan puoiet ;va'lition mailla wimitetta- siemenet ja taimet sekä suoranaista raha-
7177: viin suonkuivaustöi!hin ja tuottamattomien . avustusta aina 60 %: iin yrityksen kokonais-
7178: tai huonotuottoisten metsäalojen ilnmnost.a- kustannuksista.
7179: misoon sekä yleensä valtionmetsien metsän-
7180: IV,:n. - Metlsänparannuslaki.
7181:
7182: 3 §; 4 §.
7183: 'l'ällä lailia kumotaan 25 päivänä tammi- Tarkenuiia.t määräykset tätnän lain· sovel-
7184: kuuta 1935 annettu metsälnp4u'1mnuslaki. tami$e.sta annetaan asetuksella.
7185:
7186:
7187: Hclsin~issä 4 p :nä syyskuuta 193ft
7188:
7189:
7190: .A:. K. Oaja.ndM. lt&ano Pekkala,
7191: J. Koivisto. Edv. Belenelund.
7192: Otto 1Wla.ttttiJa.
7193: 153
7194:
7195: fV,22. - Lak. aJ. lf:o 42.
7196:
7197:
7198:
7199: Peldkål& y. m.: Ehdotus laiksi eräiden varojen käyttämi-
7200: sestä maan ostoon tJaltion metsätaloutta varten.
7201:
7202:
7203: E d u s k u n n a d 1e.
7204:
7205: Vuoden 1927 valtiopäivi:J.le jätti hallitus laatu ja arvo huonilllee ja [uovuturksien ai-
7206: lMtiesityksen, joka 'koskee eräiden va:t'ojen heuttama menetys siten on todellisuudessa
7207: käyttämistä maan ostamiseen vaLtion met- huomattavasti suurempi kuin mitä luovu-
7208: sätaloutta varten. Tämän esityksen perus- tetun maan pinta-alla verrattuna jälelle jää-
7209: teluissa mainittiin m. m. seuraavaa: ,Viime vään maaha!Il osoittaa. ' '
7210: vuosina on huomattruvia •aloja vaLtion maa- :Edelläsanottu koskee myöskin nykyhet-
7211: omaisuudesta luovutettu asutukseen j.a keä, kuitenkin sillä eroituksella, ett'ä vuo-
7212: osittain .muihinkin tarlroitulk:siin ja lähi- den 1927 jälkeen valtionmaiden luovutus-
7213: vuosina tulee tämä luovutus edelleen jat- ten määrä on <tuntuvasti kasvanut. Tosin
7214: kumaan voimassaolevien säännösten mu- oli eduskunta jo v. 1926 kiinnittänyt huo-
7215: kaan, joista .tässä kohden on etupäässä mai- miota metsämaaomaisuuden hankkimisen
7216: nittava laJki valtion metsämaiden asuttami- tarpeel!lisuuteen valtioLle, jot·ta .nämä luo-
7217: sesta ja ·nii:llä olevien vuokra~alueiden lu- vu.tukset edes jossain määrin olisi voitu
7218: nastamisesta yiilllä laki vir'kcataloihin kuu- korvata, mutta koskivat eduskunnan toi-
7219: luvien vuokra-alueiden dunastamisesta sekä menpiteet vain valtion virkatwloja. Valtion
7220: virkatalojen käyttämisestä. Näiden ohella virkataloihin kuuluvien vuokra-alueiden
7221: on eräitten muittenkin lakien nojalla luo- lunastamisesta. sekä virkatalojen käyttämi-
7222: vutettu j·a tuUaan edel:leen luovuttamaan sestä huhtikuun 23 päivänä 1926 annetun
7223: valtiom:n.alllta asutus- y. m. tarkoituksiin. lain 15 § :ssä näet säädetään, että varat,
7224: Yai:kkakaan täysin luotettll!Via laskelmia jotka sanotun lain mukaan tapahtuvista
7225: täten luovutett·avaksi joutuvan maa-alan luovutnk1,sista valtiolle kertyväi, on käy;tet-
7226: suuruudesta ei rtällä hetkellä ole saatavissa, tävä maan ostamiseen va:ltion metsätaloutta
7227: saattaa joka tapauksessa maan luovutuksen varten. Kun virkataloissa .tapahtuva maan
7228: arvioida nousevan useihin satoihin tuhan- luovutus kuitenkin oli vain pieni osa siitä
7229: siin h~htaareihin. kokonaismäärästä, mihin valtion metsämaa-
7230: Maan luovutus illl suhteellisesti tuntu- omaisuuden vaheneminen tu[ee nousemaan,
7231: vimmin kohdannut valtionmetsiä maan ete- esitti haUitus v. 1927 säädettäväksi erityi-
7232: läosissa, missä niiden määrä on entises- sen lain, joka koski kaikkien valtion maa-
7233: tä'änkin vähäinen. Tämä men~tys on val- omaisuuden luovutuksesta kertyvien varo-
7234: tion metsätalouden kannalta sitäkin hu<O- jen käyttämistä maiden ostamis·een valtion
7235: mattavampi, kun juuri maan eteläosissa met:s'äialoutta varten. Laki vahvistettiin 27
7236: olevat metsät ov·at valtiolle tuottoisimmat. päivänä huhtikuuta 1928. Lalki 'kumottiin
7237: Suuremman kasvnnsa ja edullisemman lii- kuitenikin pula-ajan johdosta 11 päivänä
7238: ktm.neasemansa takia lisäksi on lu<WUtettu joulukuuta 1931 annetulla lailla, jossa sää-
7239: maa kaikkiallakin yleensä keskinkertaista_ ~ dettiin, . · että vail:tionmaiden luovutuksista
7240: parempaa, joten luovutusten johdosta val- kertyviä varoja oli puheenaolevaan tarkoi-
7241: tion metsämaaomaisuuden keskimääräin·en tuk~en käytettävä vain sen mukaan, kuin.
7242:
7243: 20
7244: 154 IV,22. - Maan osto valtion metsätaloutta varten
7245:
7246: valtion ,tullo- ja menoarviossa on sitä var- kuun loppum1) kertynyt yhteensä yli 90
7247: ten varoja osoitettu. Tämä säännös tiesi miJlj. markkaa. Kun ostoihin samaan ai-
7248: siis sitä, että kaikkia sanotuista luovutuk- kaan on käytetty n. 15 milj. markkaa, on ·
7249: sista kertyviä varoj·a ei ole voitu käyttää siis valtion juokseviin menoihin näitä va-
7250: maiden ostamiseen valtion metsätaloutta roja osoitettu n. 75 milj. markkaa, ennen
7251: varten, kuten alunperin oli tarkoitus. vuotta 1930 kertyneista varoista tässä yh-
7252: Valtion metsämaaomaisuuden kartuttami- teydessä puhumatta. Kun valtion maaomai-
7253: nen metsämaita ostamaHa on toimenpide, suuden luovuttamiseen ei ole ryhdytty fi-
7254: johon Suomessa kuten monessa muusswkin nanssi- vaan sosialipolii.ttisista syistä, olisi
7255: maassa on jo aikoja sitten ryhdytty. mieiJ.estämme välttämätöntä käyttää kaikiki
7256: Niinpä vuosina 1877-1895 käytettiin maan valtionmaiden luovutuksista kertyvät varat
7257: ostoihin valtiolle yli 1 milj. markkaa, millä maiden ostoon valtion metsätaloutta var-
7258: määriil!lä hankittiin 'lähes 70,000 hehtaa- ten ja senvuoksi jälleen uudistettava v.
7259: ria maata. Vuosi'llla 1903-1915 ostettiin 1928 va:hvish:)ttu laki. Tätä edcl.ly,ttävät
7260: samaten lähes 30,000 hehtaaria maata ja tavallaan ne säännöksetkin jotka koskevat
7261: käytettiin tähän yli 1.17' milj. markkaa. valtion tilinpäätöksen perusteita. Tosin ei
7262: Vuosina 1927-1935 on' ostettu yhteensä metsänomistusta tälläkään tavoin voida py-
7263: 31,664 ~hehtaaria ostohinnan ollessa sy·ttää :tasapainossa, mutta saatettaisiin
7264: 25,651,000 markkaa. V. 1936 on edelleen huomattavasti kuitenkin ehkäistä sen vä-
7265: ostettu 4,968 hehtaaria ostohinnan oHessa henemistä ja samalla välttää siitä aiheutu-
7266: 6,173,000 markkaa. Tålllaånen lisäys metsä- via moninaisia haittoja, jotka varsinkin
7267: maiden pinta-alaan verrattuna ei ole suuri, va[tionmetsistä köyhässä Etelä-Suomessa
7268: mutta kun ostot ovat ;tapahtuneet pää- saat,tava:t ajan pitkään muodostua paitsi
7269: asiassa maan eteläosissa ja kun ne ovat valtionlaitosten myöskin vähäväkisen kan-
7270: osoittautuneet erittäin edulJlisiksi pääoman sanOSiilll puun tarpeen tyydy<ttämistä sil-
7271: sijoituksiksi, on niillä ollut ja edelleenkin mälläpitäen turmiallisiksikin.
7272: on huoma<ttava merkitys metsätalouden ja Kaiken edelläesitetyn perusteella ehdo-
7273: samalla myös kansantalouden kannalta. tetaan,
7274: Valtion maaomaisuuden luovutuksista että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7275: saatuja tuloja on vuosina 1930-1936 (elo- van lakiehdotuksen:
7276:
7277:
7278: Laki
7279: eräåden varojen käyttämisestä maan ostoon valtion metsätaloutta varten.
7280:
7281: Eduskunnan p'äätöksen mukaisesti säädetään:
7282:
7283: 1 ·~. 2 §.
7284: Varat, jotka valtiolle kertyvät valtion Tarkemmat määräykset tämän lain so-
7285: metsämaiden sekä muun metsähallituksen veltamisesta annetaan asetuksella.
7286: haliJ.innossa ja hoidossa olevan valtion ma-
7287: omaisuuden luovut:tamisesta asutus- tai 3 ~.
7288: muihin ·tarkoituksiin, on käytettävä maan Tälllä lailla kumotaan laki varojen käyt.
7289: ostamiseen valtion metsätaloutta varten. tämisestä maan ostamiseen valtion metsä-
7290: taloutta varten 11 pä.ivä1tä joulukuuta
7291: 1931.
7292:
7293: He[singissä 7 p :nä syyskuuta 1936.
7294:
7295: Mauno Pekkala.. A. K. 081jander.
7296: 155
7297:
7298: IV,23. - La.k. al. N :o 43.
7299:
7300:
7301:
7302:
7303: Salo y. m.: Ehdotus laiksi asutustilallisten vuotuismaksu-
7304: jen alentamisesta annetun lain muuttamisesta.
7305:
7306:
7307: E d u s k u n n a i1_ l e.
7308:
7309: Kun eduskunta v. 1935 valtiopäivillä nyksen, minkä koron alentaminen liikkeessä
7310: hyväksyi lepäämään uuden asutuslain, hy- olevalle asutusluotolle neljästä kolmeen
7311: väksyi se samalla toivomusponnen, jossa prosenttiin aiheuttaisi ja kun raskaan ja
7312: hallitusta kehoitettiin laatimaan ja edus- sosialiselta kannalta mi:tä tärkeimmän uudis-
7313: kunnalle jättämään esityksen muidenkin asukkaan työn pitäisi onnistuakseen olla
7314: asutuslainojen koron alentamisesta 3 %: iin erikoisesti juuri valtiovallan huolena, olemme
7315: kuten itepäämään jääneessäkin laissa oli sitä mieltä, että se yhdenkin prosentin hel-
7316: säädetty niistä veloista, jotka syntyvät asu- potus uudisraivaajan raskaalle työlle on
7317: tustoimintaa sanotun lain mukaan järjes- yhteiskunnan taholta nyt jo kiireellisesti
7318: tettäessä sen voimaantultua. myönnettävä.
7319: Kun edellämainitun toivomuksen mu- Muistuttamalla erikoisesti mieliin edus-
7320: kaista esitystä ei hallituksen toimesta kui- kunnassa 3 % :n koron puolesta käytyä kes-
7321: tell'kaan ole eduskunnalle sen kokoontu~ kustelua, ehdotamme kunnioittaen,
7322: jätetty ja kun mielestämme valtiotaloudel-
7323: linen tila nyt hyvin kestää sen, noin 5 mil- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7324: joonaksi markaksi lasketun tulojen vähen- van lakiehdotuksen:
7325:
7326:
7327: Laki
7328: asutustilall:iJSten V'Uotuismaksujen alentamisesta annetun lain muuttamisesta.
7329:
7330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutustilwllisten vuotuismaksujen
7331: alentamisesta 16 päivänä marraskuuta 1934 annetun lain 1, 2 ja 4 §:t näin ik:uu-
7332: luviksi:
7333: 1 §. talojen käyttämisestä 23 pa1vana huhti-
7334: Vuokra-alueiden lunastamisesta 15 pai- kuuta 1926 sekä 27 päivänä tammikuuta
7335: vänä lokakuuta 1918, kirkollisvirkatalojen 1933 ja valtion omistamien vero- ja rälssi-
7336: vuokra-alueiden lunasta;misesta 18 päivänä luontoisten maiden asuttamisesta ja niillä
7337: maaliskuuta 1922, . valtion virkatalojen olevien vuokra-alueiden lunastamisesta 1
7338: vuokra-alueiden lunastamisesta 18 päivänä päivänä helmikuuta 1929 annettujen la-
7339: toukokuuta 1922, valtion metsämaiden asut- kien mukaisesti tahi asutusrahaston varoilla
7340: tamisesta ja niiUä olevien vuokra-alueiden ostetusta maasta muodostettujen tai vast-
7341: lunastamisesta 20 päivänä toukokuuta 1922, edes muodostettavien tilojen valtiolle vei-
7342: maan hankkimisesta asutustarkoituksiin 25 kana oleva kauppahinta sekä asutusrahas-
7343: päivänä marraskuuta 1922, valtion virka- tosta tilalliselle suoraan annettu laina suori-
7344: 156 IV,23. - Asutustilallisten vuotui~>maksut.
7345:
7346: tetaan takaisin neljän prosentin vuotuis- matta, voidaan liMtä 1 niomentin mukaan
7347: maksuina neljänkymmenenseitsemän vuoden maksettavaan velkapääomaan, jos se velal-
7348: kuluessa. Vuotuismaksu peritään veron- lisen taloudellisen aseman vakauttamista
7349: kannon yhteydessä ensi kerran aikaisintaan varten harkitaan tarpeelliseksi.
7350: vuonna 1937, jollei helpotusta vuotuismak- Mitä edellä 1 ja 2 momentissa on sa-
7351: sujen suorittamisessa sen mukaan kuin nottu, ei koske velkaa, josta 1 päivänä tam-
7352: siitä erikseen on säädetty ole velaUiselle mikuuta 1937 ei ollut erääntymättä <enem-
7353: myönnetty. pää kuin tuhannen markkaa, vaan sellainen
7354: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kui- velka suoritetaan, jollei helpompia maksu-
7355: tenkaan koske velkaa, jonka erääntymätön ehtoja ole myönnetty, alkuperäisessä velka-
7356: osa 1 päivänä tammikuuta 1937 ei ole tu- sitoumuksessa määrätyn ajan kuluessa sel-
7357: hatta markkaa suurempi, eikä ennen sanot- laisina vuotuismaksuina, joihin sisältyy
7358: tua päivää erääntyneitä vuotuismaksuja. paitsi tarvittavaa kuoletusta kolmen pro-
7359: sentin korko velkapääomasta kulloinkin jä-
7360: 2 §. lellä oleval•le määrälle. Jos sellaisen velan
7361: Asutuskassasta maan ostamista varten pääoma ja erääntyneet maksamattomat ko-
7362: annettu laina sekä kunnan asutusrahastosta rot edellämainittuna päivänä olivat yh-
7363: lainaatnillaan varoilla ostamasta maasta teensä enemmän kuin tuhannen markkaa,
7364: muodostetun tilan kauppahinta mikäli se voidaan kuitenkin velalliselle myöntää
7365: l päivänä tammikuuta 1936 ei ollut mak- edellä tässä pykälässä säädetyt maksueh-
7366: settavaksi erääntynyt, suoritetaan neljän dot, jos hänen taloudellinen asemansa kat-
7367: prosentin vuotuismaksuina neljänkymme- sotaan sitä vaativan.
7368: niiDBeitsemän vuoden kuluessa. Railrenta-
7369: mista tai viljelemistä varten asutuskassasta 4 §.
7370: saatu laina mikäli se sanottuna aikana ei Kunnille asutusrahastosta annettujen lai-
7371: ollut erääntynyt, suoritetaan viiden prosen- nojen maksamaton osa on suoritettava ta-
7372: tin vuotuismaksuina neljänkymmenenyhden kaisin neljän prosentin vuotuismaksuina
7373: vuoden kuluessa. Jos velalliselle sen mu- neljänkymmenenseitsemän vuoden kuluessa
7374: kaan kuin erikseen on säädetty, on myön- jollei lainalle ole sitä ennen määrätty edul-
7375: netty vuotuismaksujen suorittamisessa etuja, lisempaa vuotuismaksua.
7376: jotka eivät sisälly edellä sanottuihin mak- Asutusrahaston varoista suoritetaan kun-
7377: suehtoihin, jäävät ne edelleen voimaan. nille korvausta asutuslainojen hoitokustan-
7378: Vuotuismaksut, jotka vuoden 1936 päät- nusten peittämiseksi.
7379: tyessä olivat erääntyneet mutta suoritta-
7380:
7381:
7382: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1936.
7383:
7384: S. Sa:lo. Lauri K.a.ija.la.inen.
7385: Eero Nurmesniemi. Kla.a.rlo Hänniuoo.
7386: Hei.ldrl Vehkaoja. Antti Kukkonen.
7387: Viljo Venho. Elni[ J·util&.
7388: Uuno Ha.nn·ula. T. A. Janhonea
7389: K.usti :hhama. Janne Xoivumnili&.
7390: -M. 0. Lahtela. Jussi AniD&Ja.
7391: Ar.tturi Leinonen.
7392: IV,z4. - La.k. ,al. .lf :o 44.
7393:
7394:
7395:
7396:
7397: KaJliokoski y. m.: Ehdotus laiksi varojen myöntämisestä
7398: lainoiksi maataloustuotannon edistämiseksi annetun lain
7399: muuttamisesta.
7400:
7401:
7402: E d u s k u n n a 11 e.
7403:
7404: Voimassaolevan la:in mukaan 23 päivältä laissa on säädetty 3 % : n korko sanotun 1lain
7405: toukokuuta 1930 myönnetään n. s. maata- mukaan muodostettavien asutustilain halti-
7406: iJ.oustuotannon edistäruisrahastosta •lainoja jain asutuslainoille ja on tämä korko, edus-
7407: pienvilje'lijöille erilaisiin heidän talouttaan kunnan periaatteellisen kannanoton mukai-
7408: edistäviin tarkoituksiin. Edellämainittuna sesti ulotettava myös aikaisemmin muodos-
7409: päivänä annettua lakia on myöhemmin tettujen asutustilain omistajien valtiolta
7410: muutettu .siten, että rahaston varojen käyt- saamiin lainoihin. Myös Oy. Maakiinteis-
7411: töalaa on aaajennettu m. m. tekemällä mah- töpankin lainanottajien korot 75,000 mar-
7412: dolliseksi näiden varojen !käyttämisen pien- kan rajaan asti on alennettu 4 % : iin, ollen
7413: viljelijäin lyhytaikaisten ja ik:alliskorkoisten siis. näidenkin velallisten iJ:ainojen !korko
7414: velkojen vakauttamiseen. alhaisempi kuin maataloustuotannon edis-
7415: Silloin kun la!ki alussa mainittuna aikana täruisrahaston varoista myönnettyjen laino-
7416: säädettiin oli korkokanta maassa sellainen, jen korko.
7417: että lainmukainen, enintään 5 % : n korko Että maataloustuotannon edistämisrahas-
7418: oli käypää korkoa melkoisesti alhaisempi ja ton varoilla voitaisiin rahaston ·tarkoituk-
7419: olivat sellaiselta korolla pienviljelijöille sen mukaisesti tukea pienviljelijäin . ta-
7420: myönnettävät lainat katsottava avustuslai- loutta, olisi laki varojen myöntämisestä
7421: noiksi. Olosuhteet ovat vuodesta 1930 läh- maataloustuotannon edistämiseksi korkoa
7422: tien lkuitenlkin siinä määrin muuttuneet, koskevalta osaltaan niin muutet•tava, että
7423: että lain ede'llyttämä maa:taloustuotannon sanotun rahaston varoista annetuista lai-
7424: edistäruisrahaston lainojen korko on lähi- noista pienviljelijät suorittaisivat korkoa
7425: main käyvän lainauskoron ta:salla. Laino- 3 %. Taliöin vasta rahaston varojen käyttö,
7426: jen myöntämisen avulla ei näin ollen sa- joiden varojen määrä nykyisin nousee noin
7427: nottavastikaan voida lisätä pienviljelijäin 150,000,000 markkaan, muodostuisi merkit-
7428: mahdollisuuksia menestyksellisesti harjoit- seväksi tueksi pienviljelyksen edistämistoi-
7429: taa ammattiaan. minnassa.
7430: Näissä muuttuneissa olosuhteissa on kat- Edelläolevan perusteeLla ehdotamme !kun-
7431: sottu tarkoituksenmukaiseksi valtiovallan nioittaen,
7432: toimenpiteillä edistää pienviljelijäin mah-
7433: dollisuuksia päästä entistä alhaisempaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7434: korkokantaan. Lepäämässä olevas.')ll. asutus- van lakiehdotuksen:
7435: 158 IV,24. - Maataloustuotannon edistäminen.
7436:
7437:
7438: Laki
7439: varojen .myöntämisestä la.inoiksi maataloustuotannon edistämiseksi annetun lain
7440: mUIIlttamisesta.
7441:
7442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti mu utetoon 23 päivänä toukokuuta 1930 varo-
7443: jen myöntämisestä lainoksi maataloustuotannon edistämiseksi annetun lain 2 § näin
7444: 'kuuluvaksi:
7445:
7446: 2 ~. seen ja kustannustensa korvaukseksi tämän
7447: 1 ja 2 mom. (kuten voimassa olevassa lisäksi korkeintaan 1 %.
7448: laissa.)
7449: Lainojen 'korko on 2 %, ja saakoot 'lai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7450: nojen välittäjät lainan saajilta palkkiok- ........ kuuta 193 ..
7451:
7452:
7453: Helsingissä 16 päivänä syyslkuuta 1936.
7454:
7455: Viljami Kalliokoski. Jussi A.!llnala.
7456: P. V. Heildtinen. Elia.s Tukia.
7457: T. N. Vilhula. J a.nne Xoivura.n:ta..
7458: Viljo Venho. Eero Nurmesniemi.
7459: J. Koivisto.
7460: 159
7461:
7462: IV,25. - La.k. al. N :o 46.
7463:
7464:
7465:
7466:
7467: Kalliokoski y. m.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta
7468: uudis- ja laidunvt1jelyksistä pienviljelijöille jaettavia
7469: palkkioita varten.
7470:
7471:
7472: E d u s k u n n a ll e.
7473:
7474: Vuonna 1931 säädettiin vielä tänä Hallituksen suunnitelmat uudisraivaus-
7475: vuonna voimassaoleva laki varojen varaa- palkkioiden vähentämiseksi ovat täydeili-
7476: misesta uudis- ja laidunviljelyksiBtä pien- sessä ristiriidassa tähän asti noudatetun
7477: viljelijöille jaettavia palkkioita varten. maatalouspolitiikan kanssa, puhumattakaan
7478: Tämän lain mukaisesti on valtion tulo- ja siitä, että ne ovat vastakkaisia asutustoi-
7479: men;oa:rvioon vuosittain 5 vuoden aikana minnan tehostamispyrkimyksille, joille kui-
7480: otettava vähintään 10 ja enintään 20 mil- tenkin viime vuosinakin on omistettu varsin
7481: joonan markan suuruinen siirtomääräraha, paljon huomiota.
7482: josta jaetaan uudis- ja laidunviljelyspalk- Uudisraivausten palkitsemisen tarkoituk-
7483: kioita sellaisille varsinaisille pienviljeli- sena on auttaa liian pienien viljelmien
7484: jöille, joiden peltoala uudisraiva:u'ksen haltijoita pääsemään sellaiseen asemaan,
7485: kanssa on korkeintaan 10 hehtaaria ja joi- että viljelijä perheineen voi työskennellä
7486: den katsotaan, heidän taloudellisen ase- omalla tilallaan ja saada siitä ainaJkin pää-
7487: mansa huomioonottaen, olevan tällaisen asiallisen toimeentulon. Kuuden hehtaarin
7488: palkkion tarpeessa. Lain voimassaoloai- viljelysala on tähän tarkoitukseen riittämä-
7489: kana, jokaisena viitenä vuotena, joista ku- tön ja monissa tapauksissa, ainakin epä- •
7490: luva vuosi on viimeinen, on valtion tulo- edullisemmissa viljelysoloissa ja monilukui-
7491: ja menoarvioon otettu lain edellyttämä sen perheen ollessa kysymyksessä, on 10: kin
7492: määräraha. Kun edellämainittu laki ei hehtaarin viljelysala tämän tarkoituksen
7493: velvoita viljelyspalkkioiden suorittamiseen, saavuttamiseksi liian pieni. Tarkoituksen-
7494: eikä siis myöskään: määrärahojen varaami- mukaista näinollen olisi korottaa uudisrai-
7495: seen niitä varten ensi vuonna, on hallitus vauspalkkioiden suorittamisen ylärajaa si-
7496: ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä ten, että pall{'kioista osallisiksi voisivat tu:Ha
7497: katsonut mahdolliseksi esittää uudisvi'lje- kaikkh ne avustukseen muuten oikeutetut
7498: lysten palkitsemisen huomattavaa supista- pienviljelijät, joiden omistaman viljellyn
7499: mista. Laidunviljelyspa'lkkioiden jakami- maan ala, uudisraivaus mukaanluettuna, ei
7500: nen ehdotetaan kokonaan lopetettavaksi ja nouse yli 12 hehtaarin. Tällaisen laajen-
7501: varsinaisten viljelyspal'kkioidenkin maJksa- ml'ksen jälkeen pienviljelijäväestöllämme
7502: mista siten supistettavaksi, että pailkkioi- olisi entistä suuremmat mahdollisuudet
7503: den saantiin oikeutettujen viljelijäin pel-. omavaraiseen toimeentuloon ja sivuansiosta
7504: lonala määrättäisiin 6 hehtaariksi entisen riippumattomaan asemaan pääsemiseen. Sa-
7505: 10 hehtaarin asemasta. - Vielä ehdottaa malla saisivat monet tuhannet pienviljeli-
7506: hallitus pa1kkioiden määriä rajaseudulla jät, jotka aikaisempien raivauspalkkioiden
7507: jonkin verran alennettavaksi tähän asti turvin ovat päässeet 10 peltohehtaarin ra-
7508: suoritetuista määristä. jaan, tilaisuuden entiseen tapaan jatkaa
7509: 160 IV,25. - Uudis- ja laidunviljelyspalkkiot.
7510:
7511: työtään tilansa omavaraisuuden ikdhottami- olisi suoritettava samansuuruisina kuin se
7512: seksi ja perheensä toimeentulomahdolli- tähän asti on suoritettu 10 hehtaarin ala-
7513: suuksien parantamiseksi. puolella oleville viljelijöil'le, ja kun lkoro-
7514: Raivauspalkkioiden edelläesitetynlainen tetut palkkiot rajaseuduilla olisi suoritet-
7515: laajentaminen johtaisi siihen, että ensi 5- tava niitä entisestään pienentämättä.
7516: vuotiskautena olisi !tarkoitukseen vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme
7517: varattava jonkinverran suurempi määrä- kunnioittaen,
7518: raha kun mitä siihen kuluneina vuosina on
7519: tarvittu, varsinkin ikun palkkioiden määrä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7520: 10-12 peltohehtaarin suuruisilla tiloilla van lakiehdotuksen:
7521:
7522:
7523:
7524: Laki
7525: V'8.1"ojen vara.amisesta uudis- ja laidunviljelY'ksistä pienviljelijöille ja.ettavia
7526: pa;lkilrloita varten.
7527:
7528: Eduskunnan pääWksen mukaisesti säädetään:
7529:
7530: 1 §. viossa on osoitettu pienviljelijäin uudis- ja
7531: Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1937, laidunviljelyspalkkioita varten käytettä.-
7532: <rtetaan ,va:J:tion tulo- ja menoarvioon vuo- väksi, ynnä niihin varoihin nähden, :mitkä
7533: sittain vähintään 10 ja enintään 20 mil- vuosina 1933, 1934 ja 1935 samaan tarlmi-
7534: joonan markan suuruinen siirtomääräraha, tukseen myönnetyistä määrärahoista on
7535: josta jaetaan uudis- ja laidunviljelyspalk- jäänyt käyttämättä.
7536: kioita sellaisille varsinaisille pienviljeli-
7537: • jöille, joiden peltoala uudisraivauksen 3 §.
7538: kaJlJSsa on ko:vkeintaan 12 hehtaaria ja joi- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
7539: den katsotaan, heidän taloudellisen ase- tamisesta .annetaan asetuksella.
7540: mansa huomioonottaen, olevan tällaisen
7541: pallcldon •tarpeessa. 4 §.
7542: Tällä lailla 'kumotaan laki varojen va-
7543: 2 §. raa.misesta uudis- ja laidunviljely'ksistä
7544: Tämän lain säännöksiä on nouda-tettava pienviljelijöille annettavia palklkioita v!;lr-
7545: myös sen rajattoman siirtomäärärahan käy- ten 11 päivältä joulukuuta 1931.
7546: tössä, joka vuoden 1936 tulo- ja menoar-
7547:
7548:
7549: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
7550:
7551: Viljami Ktllliokoski. Vilho H. Kivioja.. BeroN~.
7552: An,tti Kukkonen. Kaarlo Hä.n.mnen. LMLri Ka.ij~.
7553: J uhiami Leppilä. K. A. Lohi. Vilho Vallas.
7554: Heikki Vehkaoja. J. Ta-kala. Urho Kekkonen.
7555: Emil Jutila. T. A. Janh()llen. Viljo Vfmhc>.
7556: Matti Milkk:i. Xa.Ue Xä.m.ärämen. P. V. lleiikki,n.oea.
7557: Antti Xemppi. L. 0. Hirvensalo. V'åinö Kaasala.in.en.
7558: Vihtori Vesterinen. Kusti .Arha.ma. Jussi Annala.
7559: T. N. Villiula. E. M. Ta.rtkkanen. J. Jtoivisto.
7560: Lauri A. Sariola.
7561: 161
7562:
7563: . IV,26. - La.k. al. N:o 46.
7564:
7565:
7566:
7567:
7568: T. Halonen y. m.: Ehdotus laiksi varojen- varaamisesta
7569: uudis- ja laidunviljelyksistä pienv~1jelijöille jaettavia
7570: palkkioita varten.
7571:
7572:
7573: E d u s k u n n a ll e.
7574:
7575: Suomen maanviljelys on suurimmalta jonka johdosta heidän toimeentulonsa on
7576: osaltaan pienvi~jelystä. Sitä osoittavat seu- kovin puutteellinen.
7577: raavat tilastotiedot. Vuonna 1920 oli Kuinka paljon nykyään on scl:laisia pien-
7578: maamme kaikista viljelmistä 194,732 eli tiloja, joissa: on viljelyskelpoisia alueita
7579: 77.7 % sellaisia, joiden peltoalla oli 10 heh- viljelemättä ja paljonko viljelyskelpoisia
7580: taaria tai sitä vähemmän. Vuonna 1930 maita näillä -ti:loiHa lmikkiaan on, siitä ei
7581: oli täHaisi!a vrljelmiä 219,477 eli 76.4 %. liene tilastoa. Kaikesta päättäen on tämän-
7582: Eräissä maamme lääneissä oli tämä pro- laatuisia pientiloja eri puolilla maata vielä
7583: senttiluku seuraava. Kuopion läänissä varsin runsaasti ja niillä asuvat pienvil~
7584: 86.3, Mikkelin läänissä 85.s ja Viipurin jelijäperheet ovat useimmiten pakoitetut
7585: läänissä 80.7 prosenttia. Vuoden 1930 jäl- elämään •hyvin vaikeissa oloissa.
7586: keiseltä ajalta ei Jiene luotettavaa tilastoa ·Tämän väestönosan elinehtoihin olisi val-
7587: erisuuruisten virjlelmien lukumäärästä_ tiovallan edeUeenkin kiinnitettävä vakavaa·
7588: Pienviljelmien luku vuoden 1930 jälkeen- huomiota.
7589: kin on 'huoma,ttava:sti lisääntynyt, mutta Ha1litus on kuitenkin vuoden 1937 tulo-
7590: peltoalan Esääntyminen ·tällä ajalla tuskin ja menoarvioesityksessään ehdottanut
7591: on tapahtunut niin nopeasti kuin pientilo- uudisviljelyspalkkioiden huomattavaa su-
7592: jen luku on kasvamut. pistamista ja laidunviljelyspalkkioiden ko-
7593: Maataloustuotantomme alhainen taso joh- konaan poistamista sekä näihin tarkoi-
7594: tuu monesta syystä.. :Suurimpana syynä tuksiin ·tarvittavan määrärahan 3Jennetta-
7595: siihen on viljelmien voimaperäisyyden heik- vaksi 5.5 miljoonalla ma:rkalla siitä mitä
7596: kous ja peltoalan pienuus asukaslukuun se oli kuluvan vuoden talousarviossa.
7597: verrattuna. Kun maamme viljelmien voi- Jos asia jää hallituksen esityksen varaan,
7598: maperäisyyden kohottaminen .tapahtuu hi- tulisi se suurelta ·osaltaan pysähdyttämään
7599: taasti ja verrattain suurin kustanllluksin, uudis- ja laidunviljelystoiminnan maamme
7600: on vi[jelysalan lisääminen jo tästä syystä pientiloilla ja siten keskeyttämään pien-
7601: ;tarpeellinen. Vi:l:jelmien laaj·entaminen on viljelijäväestömme ta:loudellisen aseman pa-
7602: välttämätön ensi sijassa niillä pientiloilla, rantumisen mikä muutoinkin on ollut ko-
7603: joilla omistajan perhe .ei pe1tojen pienuu- vin hidasta.
7604: den takia saa riittävästi tuottavaa työtä Tämän johdosta ollisi laki varojen va-
7605: eikä tuloja ja .varsinkin niillä seuduilla, raamisesta uudis- ja laidunviljelyksistä
7606: missä pienvi[jelijäväestöhlä on sivuansioi- pienviljelijöille jaettavia palkkioita varten
7607: den saantimahdollisuudet hyvin rajoitetut, 11 päivältä joulukuuta 1931, jonka voi-
7608:
7609:
7610: 21
7611: 162 IV,2o. - Undis- ja laidunviljelyspalkkiot.
7612:
7613: massaoloaika päättyy kuluvan ·vuoden lo- Edellä esitetyn perustee]la kunnioittaen
7614: pussa, säädettävä jatkuvaksi edelleen vuo- ehdotamme,
7615: den 1937 ruusta. Tämän lain edellyttämän
7616: valtionavun turvin voisi maamme pienvil- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7617: jelijäväestö edelleen parantaa taloudellista van lakiehdotuksen:
7618: tilaansa ja siten osaltaan edistää kansan-
7619: taloutemme vaurastumista.
7620:
7621:
7622:
7623: Laki
7624: varojen va.ra.a.misesta UJUdis- ja laidunviljelyksistä. pienviljelijöille jaetta.via.
7625: palkkioita varten.
7626:
7627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7628:
7629: 1 §. kanssa on korlkeintaan 10 hehtaaria ja joi-
7630: Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1937, den katsotaan heidän taloudellisen ase-
7631: otetaan va!ltion tulo- ja menoarvioon vuosit- mansa huomioonottaen, olevan tällaisen
7632: tain vähintään 10 ja enintään 20 miljoo- palkkion tarpeessa.
7633: nan markan suuruinen siirtomääräraha,
7634: josta jaetaan uudis- ja laidunviljelyspalk- 2 §.
7635: kioita sellaisille varsinaisille pienviljeli- Tarkemrmrut määräykset tämän lain sovel-
7636: jöiHe, joiden peltoala uudisraivauksen tamisesta annetaan asetuksella.
7637:
7638:
7639: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
7640:
7641:
7642: Toivo Halonen. Valfrid Eskola.
7643: J. F. Tolonen. Paavo Aarniokoski.
7644: O:tlto :Ma1':ttila. Atte Muhonen.
7645: Jalmari Linna. Onni Hiltunen.
7646: Alex Hämälläåmen. Urho Kulovaa.m.
7647: · Edv. p,esonen. Edv. Kujala..
7648: Antti Meriläinen. J. Väisänen.
7649: Onni Mäilteläinen. Heikki Kääriäinen.
7650: A. J. Kosonen. Reinh. Swentorzetski.
7651: Matti Lepistö. Juho Pyy.
7652: 163
7653:
7654: lV1 21. - La;k. al. N:o 47.
7655:
7656:
7657:
7658:
7659: Rytinki y. m.: Ehdot11s laiksi varojen va·raarnisesta uudis-
7660: ja laidunviljelyksistä pienviljelijöille ja.ettavia palkkioita
7661: varten.
7662:
7663:
7664: E d u s k u n n a ll e.
7665:
7666: Pienviljelijäin uudis- ja laidunraivaus- vauskustannukset. Sitäpaitsi viljellyn lai-
7667: palkkiolain vaikutuksesta on ollut suurta tumen merkitys karjataloudellemme on
7668: siunausta koko yhteiskunnalle ja samalla yhtä tärkeä kuin pellon raivaus viljan vil-
7669: myöskin niille pienviljelijöille, jotka ovat jelykselle, joten siis laitumen raivauspalk-
7670: päässeet näistä palkkiorahoista osallisiksi. kion olisi oltava pellon raivauspalkkion
7671: Yhteiskunnalle se on ollut hyödyksi sen kanssa saman suuruinen.
7672: vuoksi, että sen kautta on saatu lisä- ,Joki- ja ojanvarsiniittyjen raivaamisen
7673: tyksi huomattavasti ma81mme viljelyspinta- suhteen voimassa olevan asetuksen mukaa;n
7674: alaa sekä ollut helpoittamassa osaltaan työt- myönnetään palkkiota ainoastaan Enonte-
7675: tömyyttä. Samalla se on ollut monelle kiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa, Petsamon
7676: uudisraivaajalle melkein ainoa rahansaanti- kihlakunnassa sekä luonnon- ja taloussuh-
7677: mahdollisuus nykyisenä vaikeana työnsoon- teittensa puolesta näihin verrattavissa
7678: tiaikana sekä ollut raivaajia innostamassa osissa 1\Iuonion, Kittilän, Sodankylän, Pel-
7679: maanvilj elystöihin. kosenniemen ja Savukosken kuntia. Tämä
7680: h.oska nykyisen pienviljelijäin uudis- ja joki- ja ojanvansiniittyjen raivauspalkkioi-
7681: laidunraivauspalkkiolain voimassaoloaika den jakaminen olisi ulotettava laajemmalle
7682: päättyy tämän vuoden loppuun mennessä, alueelle maatamme, sillä yleensä Pohjois-
7683: niin olisi erikoisen tärkeätä, että tällaiseen ja Itä-Suomessa on vielä paljon sellaisia
7684: ensiluokkaisen tärkeään tarkoitukseen tar- joki- ja ojanvarsikorpia, joista raivaamisen
7685: vittavat määrärahat turvattaisiin lailla kautta saataisiin hyviä niittyjä.
7686: useamman eri vuoden aikana otettavaksi
7687: Palkkion jakaminen olisi myöskin saa-
7688: valtion tulo- ja menoarvioon.
7689: tava nykyisestään joustavammaksi ja no-
7690: Mutta kokemus on käytännössä osoitta-
7691: peammaksi, sillä köyhä korvenraataja tar-
7692: nut, että nyt voimassaolevan uudisraivaus-
7693: vitsee palkkion sitä mukaa kuin työtä te-
7694: palkkiolain johdosta annetussa asetuksessa
7695: kee. Tämä palkkion jakaminen voitaisiin
7696: on paljon puutteellisuuksia olemassa, jotka
7697: toimittaa osuus- ja asutuskassain välityk-
7698: puutteellisuudet olisi otettav'a huomioon ja
7699: sellä hankaluutta tuottamatta, sillä onhan
7700: korjattava uuden lain johdosta annetussa
7701: maassamme osuuskassa melkein joka ky-
7702: asetuksessa. Tä.llaisina puutteellisuuksina
7703: lässä ja asutuskassa melkein joka kunnassa.
7704: pidämme ensinnäkin sitä, että palkkiot ovat
7705: yleensä olleet liian alhaiset, toiseksi, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7706: palkkio laitumen 11aivauksesta on ollut kunnioittaen,
7707: alhaisempi kuin pellon raivauksesta, sillä
7708: nykyaikaisen laitumen raivaus- ja työkus- että Eduskwnta hyväksyisi seuma-
7709: tannukset ovat yhtä suuret kuin pellonrai- 1!a.n lakichdotuksMt:
7710: 164 IV,27. - Uudis- ja laiduuviljelyspalkkiot.
7711:
7712:
7713: Laki
7714: varojen vara;amisesta uudis- ja laidunvil jelY'ksistä ·pienviljelijöille jaettavia
7715: pallddoita varten.
7716:
7717: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7718:
7719: 1 §. kanssa on korkeintaan 10 hehtaaria ja joi-
7720: Viitenä vuotena alkaen vuodesta 1937 den katsotaan, heidän taloudellisen ase-
7721: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuo- mansa huomioon ottaen, ~levan täliJ.aisen
7722: sittain vähintään 10 ja eiJ1intään 20 miljoo- palkkion tarpeessa.
7723: nan markan suuruinen siirtomääräraha,
7724: josta jaetaan uudis- ja laidunviljelyspalk- 2 r§.
7725: kioita sellaisille varsinaisille pienviljeli- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
7726: jöille, joiden peltoala uudisraivauksen tamisesta annetaan asetuksella.
7727:
7728:
7729: Helsingissä syyskuun 3 p:nä 1936.
7730:
7731: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
7732: 165
7733:
7734: IV,2s. - Toiv. al. N:o 13.
7735:
7736:
7737:
7738:
7739: V. Annala y. m.: Esityksen antamisesta laiksi tulo- ja,.
7740: >menoarvion ulkopuolella olevasta yleisten töiden raluJs-
7741: tosta.
7742:
7743:
7744: E d u s k u n n a 11 e.
7745:
7746: Yhä polttavammaksi käy kysymys yleis- teyd>eSSäi. Va;kinaisena yleisten töiden rahas-
7747: ten töiden järjestämisestä sillä tavalla, että ,tona niitä töitä varten, jotka <On suunniteLtu
7748: määrärahat varatöitä varten voitaisiin val- varaittava.n sellaisia aikoja ja seutuja var-
7749: tion talousarviosta kokonaan poistaa. Toi- ten, joHoin ja joissa työtilanne vaatii alka-
7750: sessa yhteydessä olemme esittäneet ehdo- maan tai' jatkamoon jotain yleistä työtä,
7751: tuksia tämän päämäärän saavuttamiSeksi. suhdanne:Mhasto ei ole riittävä eduskunnan
7752: Suunnitelmat on tehtävä nousevan :taloudel- siihen tekemän sliuruusrajoituksen .takia.
7753: lisen suhdanteen aikana, sillä pula~~tika ei Erityinoo yleisten töiden rahasto on ainoa,
7754: siihen sovellu. Ennenkaikkea on hyvänä jolla joustaViasti voidaan hallita työtilan-
7755: aikana varattava mhoja tulevina vaikeina teen vaihteluja. Edellämainittu työttömyys-
7756: aikoina tehtäviä töitä varten. V. 1929 komitea ehdottaeSsaan .työttömyysrahaston
7757: asetettu työttömyyslromi1tea suunnitell.essa:an perustamista on lakiehdotuksessaan mainin-
7758: sekin yleisten töirtten järjestämistä pitem- nut, mitä varoj.a tähän 1~ahastoon voidaan
7759: piä; ajanjaksoja eikä vain yhtä vuotta tai siirtää. Pääasiallisimpina varoina luonnol-
7760: lyhyttä pulakautta silmällä p]täen ehdotti lisesti olisivat ne määrärahat, mitkä kul-
7761: perusteHavaksi rahastoja sekä valtiolle että loinki'Ii talouSa:rviosSa. siihen sijoitetaan.
7762: kunnille tätä tarkoitusta varten, vieläpä Ylilät olevan. J)·erusteella esitämme edu$-
7763: laati ehdotuksen laiksi mainituista rahas- kun:n:a'n päärt:ettäväksi toivomuksen,
7764: toista.
7765: Tosin voitanee äsken perustettua suh- että hallitus vabnistuttaisi ja an-
7766: dannerahastoa osittain käyttää tähärrrkin taisi Eduskunnalle esityksen laiTtai
7767: kosketeltuun tarkoitukseen, mutta ymmär- t~ilo~ ja menoarvion ulkopuolella oZe-
7768: tääksemme v·ain kunkin vuoden talousar- vast.a; yleisten töiden rahastosta.
7769: vion tasa.painoonsaattamiskysymyksen Y'h-
7770:
7771: Helsingissä 12 p :nä syyskuuta 1936.
7772:
7773: Vilho AnnaJa. R. Ala-Kulju.
7774: Hilja. Riipinen. Elias Simojoki.
7775: K. J'USSila. .Yrjö R. Sa.a.rill!en.
7776: J. V. Wad!nio. Kaarlo· Salovaara.
7777: liis3kki N:ifldtola. l!t A. Toomiva.am.
7778: Arvi Malmivaara. Pauli Tuorila.
7779: 166
7780:
7781: IV,29. - Toiv. al. N :o 14.
7782:
7783:
7784:
7785:
7786: V. Annala y. m.: Esityksen antamisesta vakinaisen elimen
7787: asettamisesta huolehtimaan yleisten töiden tarpeeUisesta
7788: jatkuvaisuudesta ja tehokku1tdesta.
7789:
7790:
7791: T~ d u s k u n n a ll e.
7792:
7793:
7794: Hallitus ilmoitti kesäkuun 21 päivänä kun niinkuin takavuosina, yleinen raken-
7795: 1921 eduskunnalle antamassaan esityksessä nuskiihko on vallitsemassa, mikäli välttä-
7796: päättäneensä järjestää yleiset työt W ashing- mätön tarve ei sitä vaadi.
7797: tonissa 1919 pidetyn yleisen työkonferens- Vuonna 1929 asetettu työttömyyskomitea
7798: sin hyväksymän suosituksen mukaisesti asettuu laajassa mietinnössään, erinäisiä
7799: niin, että niitä teetetään mikä;li mahdollista yksityiskohtia selvittäen, pohjaltaan samalle
7800: niillä seuduilla ja niinä vuodenaikoina, kannalle, kuin edellämainittu taloudellinen
7801: missä. ja milloin työnpuute uhkaa. Vuonna neuvottelukunta, voimatta kuitenkaan koko-
7802: 1931 asetettu taloudellinen neuvottelu- naan luopua vamtöistäkään, joita komitean
7803: kunta, hyljäten varsinaiset hätäaputyöt, mielestä olisi pantava käyntiin vasta toi-
7804: piti tärkeänä, että valtion varsinaiset ylei- sessa sijassa. Jotta saavutettaisiin edeHä-
7805: set työt järjestetään niiden periaatteiden mainittu tarpeellinen joustavuus valtion
7806: mukaan, mitkä oli hyväKsytty edellämaini- talousarvioon, ehdotti ' komitea perustetta-
7807: tussa suositllksessa. Tällainen toiminta vaksi erityisen valtion, ja vastaavasti kun-
7808: edellyttää luonnollisesti, kuten taloudellinen tien, työttömyysrahaston s~kä laati ehdo-
7809: neuvottelukuntakin huomauHaa, että val- tuksen laiksi mainituista raha,stoista. Asian
7810: tion menoarvio laaditaan kyllin joustavaksi, järjestämisen edellytyksenä on komitean
7811: uiin että siihen varsinaisten budjettivuonna mielestä erityisen valtion työttömyysneu-
7812: tai siirtomäärärahoilla teetettävien töiden voston asettaminen, koska komitean ajatuk-
7813: lisäksi varataan riittävä määrä sellaisia sen mukaan sekä työttömyysasiain moni-
7814: töitä, jotka teetetään yleisinä töinä työolo- 1ukuisuus, että se, että ne k0skevat monen
7815: jen ja työttömyystilanteen niin :vaatiessa. eri mini.."!teriön alaa, edellyttävä,t taloudel-
7816: Järjestelmä vaatii siis yleisten töiden suun- lista, teknillistä ja sosialista asiantunte-
7817: nittelemista pitempiä ajanjaksoja, eikä vain musta, jotka harvoin ovat yhdessä ministe-
7818: yhtä vuotta tai lyhyttä pulakautta silmällä- riössä riittävästi edustettuina. Komitea
7819: pitäen, niin että työt, mikäli mahdollista, ajaJtteli neuvoston ainakin osittain pysyväi-
7820: laajenevat niinä vuosina, joina yksityinen seksi elimeksi, mutta sen työtä suunnitel-
7821: työliike hiljenee ja päinvastoin. Valtiolla lessaan komitea kiinnitti huomiota yksipuo-
7822: on aina oleva varalla töitä nii·tä aikoja var- lisesti työttömyyden lieventämiseen ja vara-
7823: ten, jolloin työnsaanti yksityistöissä vähe- töihin. Komitea piti työskentelyä :tässä
7824: nee, eikä valtion taas ole teetettävä suuri- mielessä sosialisena työttömkn huoltotoi-
7825: suuntai'sempia, esim. rakennustöitä, silloin, mintana, jonka tähd€n se ehdottikin, että
7826: IV,29. - V. Annala y. m. 167
7827:
7828: työttömyysneuvosto asetettaisiin sosialimi- siksi eteenpäin ei suinkaan ole katsottava
7829: nisteriön alaiseksi. mahdottoma:ksi maassa, missä j·o pääoman
7830: · On ymmärrettävää, etä tämmöisenikään niukkuuden takia on yleisillä varoilla teh-
7831: suunnitelman toteut>tamiseen tuskin olisi tävä mi•tä suurimpia töitä ja mitä erilaisim-
7832: {)llut mahdollisuutta raskaina pulavuosina, milla aloilla, sellaisia kuin rakennus-, tie-
7833: jolloin yhtäkkiä valtavasti kasvanut työt- ja maanperkaustyöt uudisviljelmiä varten
7834: tömyys oli hoidettava oikeastaan niillä y.m.
7835: töillä, mitkä käsiin sattuivat. Mutta läh- Jos jo varsinaisen työttömyyden järki-
7836: tien siitä periaatteesta, että yhteiskunnan peräinen ja jatkuva hoito varatöillä ja työt-
7837: velvollisuus on hankkia todellisia työmah- tömyysmäärärahoilla vaatii, niinkuin 1929
7838: dollisuuksia kaikille niille :kansalaisille, asetettu työttömyyskomitea aivan oikein
7839: jotka voimiensa mukaan omalta kohdaltaan- huomauttaa, erityistä ja verrattain suurilla
7840: kin koettavwt täyttää sitä työnhankintavel- valtuu'ksilla varustettua rtyöttömyysneuvos-
7841: vollisuutta, mikä kullekin kansalaiselle kuu- toa, niin vielä vaativampana esiintyy täl-
7842: luu, on päästävä siihen, että työttömyyttä, laisen keskuselimen tarve, jos järjestelmä
7843: joka on pyrkinyt tulemaan pysyväksi il- kehitetään loppuun asti, ja työolojen hoito
7844: miöksi, ei vain lievennellä, vaan että se perustetaan kokonaan, sikäli kuin sitä ei
7845: tosiasiallisesti pyritään poistamaan. Vara- voida jättää kuntien varaan, valtion yleis-
7846: työt, sikäli kuin niillä tarkoitetaan vain ten töiden järjestelyyn, jossa varatyökäsite
7847: hätäaputöitä hätään joutuneille työttömille, saa vallan toisen sisällyiksen. Valtion kaik-
7848: ovat yhteiskunnallinen hätäkeino, jonka kien yleisten töiden lopullinen ehdottami-
7849: turmiollisuus eräiltä puolilta voi olla suu- nen, toimeenpano ja tarkastaminen samoin-
7850: rempikin kuin suorastaan annettujen työt- kuin huolenpito töiden suunnitelmallisesta
7851: tömyysavustusten. Mikäli varatöistä puhu- jatkuvaisuudesta, yhtenäisyydestä, jousta-
7852: taan, on niillä tavkoitettava vain sellaisia vuudesta ja tehokkuudesta sellaista välttä-
7853: tarpeeUisia ja välttämättömiksi katsottavia mättä vaatii. Jos aiotaan alussa mainitun
7854: töitä, jotka eivät luonteeltaan ole niin kii- Washingtonin suosituksen päämäärään to-
7855: reellisiä, että ne olisi määräaikana teetet- della ja asiallisesti pyrkiä, on ilmeise.Sti
7856: täviä, vaan jotka voidaan varata varsinai- ennemmin tai myöhemmin asetettava erityi-
7857: siksi yleisiksi töiksi sitä aikaa vamen, jol- nen työministeriö, joka muutenkin valtion
7858: loin •työolot syystä tai toisesta sellaista vaa- töiden moninaisuuteen ja erilaisille aloille
7859: tivat. Erityisesti on myös eri tahoilla ulottuvaisuuteen nähden olisi tarpeellinen.
7860: maata sawtava sellaisia yleisiä töitä, joita Sellainen ministeriö voisi yhdistää valtion
7861: voidaan tehdä silloin, kun kausityöntekijät yleisissä töissä tarpeellisen taloudellisen
7862: ovat joutilaina. Luonnollisesti on suunni- näkökohdan Y'hteiskunnalliseen huoltonäkö-
7863: telmassa otettava huomioon sekin, ettei työ- kohtaan, samoinkuin vain siten 'kyettäisiin
7864: il.äisten, varsinkaan perheellisten, yleensä valvomaan ja ohjaamaan yleistä palkika-
7865: tarvitse siirtyä läänistä .lääniin, vaan saa- tasoa ja työvoiman järkiperäistä käyttöä
7866: vat mahdollisuuden mukaan olla työssä maassa.
7867: kotiseutunsa ja oman kotinsa lähimailla, Ylläolevan perusteella ehdotamme edus-
7868: samoinkuin mikäli mahdollista sellaisessa kunnan päätettävaksi toivomuksen,
7869: työssä, mihin heillä on tottumusta tai mi-
7870: hin he ilman suurempia vaikeuksia voivat että hallitus antaisi esityksen riit-
7871: tottua. Tällaisten yleisten töiden suunnit- tävillä valtuuksilla varustetun vaki-
7872: telemista, mikäli ne ovat valtion eikä pai- naisen elirnen asettamisesta huolehti-
7873: lrallisten kuntien hoidettavia, useiksi vuo- m,aan yleisten töiden tarpeellisesta
7874: 168 IV,2·9. - Yleiset työt.
7875:
7876: jatkuvaisuudesta, yhtenäisyydestä, yksityisten töiden tukemisesta, sekä
7877: jQustavaisuudesta ja tehokkuudesta, valvomaan työ- ja palkkaolojen.
7878: .ia tämän ohella poikkeukseUisina yleistä kehitystä 1naassa.
7879: aikoina mrihdollisesti tarvittavasta
7880:
7881: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1936.
7882:
7883: Villio AlmaJ.&. J. V. W:ainio.
7884: R. Ala-Ku1ju. Kaarlo Salovaara..
7885: Bnmo A. Sa.Imiala. K. Jussila.
7886: Pauli Tuorila. Hilja Riipinen.
7887: E. A. Tuomivaa.ra. Yrjö R. Saarinen.
7888: Arvi Ma.lmivaa.ra. Elias Simojoki.
7889: Iisakki Niikko.la. K. R. Kares.
7890: 169
7891:
7892: IV,3o. - Toiv. al. N:o 15.
7893:
7894:
7895:
7896:
7897: Inkilä y. m.: Valtion virkakoneiston järkiperäistiimisrnah-·
7898: dollisuuksien tutkimisesta.
7899:
7900:
7901: E d u s k u n n a ll e.
7902:
7903: Eduskunnalle jätetyssä talousarvioehdo- dollisimman yksinkertaiseksi, nopeaksi ja
7904: tuksessa vuodeksi 1937 mainitaan valtion halvaksi. Tässä tarkoituksessa olisi kaikkia.
7905: palveluksessa olevien henkilöiden peruspalk- työmenetelmiä uudenaikaistettava, viran-
7906: koihin jo nyt vuosittain tarvittavan run- omaisten keskinäisistä suhteista saatava pois
7907: saasti 860 miljoonaa markkaa. Jos lisäksi ta.rpeeton monimutkaisuus, ylemmät viran-
7908: otetaan huomioon satunnaiset palkkiot, ikä- omaiset va.pautettava sellaisista tehtävistä,
7909: lisät, eläkkeet y. m. palkkaedut, päädytään joita vähemmänkin koulutetut työvoimat
7910: hyvän joukon toiselle miljaardiHe kohoa- pystyvät suorittamaan j. n. e. Eräitä sa-
7911: vaan summaan. Tämä valtiokoneiston käyn- tunnaisia yrityksiä tähän suuntaan on kyllä
7912: nissä pitäjille maassamme kuluva summa tehty viimeisinäkin vuosina, mutta ei mi-
7913: ei suuruudestaan huolimatta voine asioiden tään laajempaa, järjestelmällistä ja jatku-
7914: entisellään pysyessä pienetä, vaan päinvas- vaa työtä virkakoneiston täHaiseksi järki-
7915: toin osoittanee jatkuvaa taipumusta suu- peräistämiseksi. Näin laajaa tehtävää ei
7916: renemiseen, ellei tätä voida erikoistoimen- kuitenkaan voida tehoisasti hoitaa satunnai-
7917: piteillä ehkäistä. Valtion tehtävät ovat ai- silla toimenpiteillä, pistokokeilla, jos niin
7918: van luonnostaan jatkuvasti lisääntyneet ja voidaan sanoa. Kyseessäolevat suuret arvot
7919: tämä tietysti yleensä edellyttää lisää toimi- vaativat kyllä johdonmukaisempaa ja tiu-
7920: henkilöitä valtion palvelukseen. Lisäksi on kempaa otetta.
7921: jo pariin otteeseen täytynyt parantaa tai Edellä viitattujen seikkojen perusteella
7922: tasoitella valtion palvelijoiden palkkauksia ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
7923: ja tämä tarve esiintynee vastakin. vomuksen,
7924: Palkkaedut eivät kuitenkaan ole ainoat
7925: taloudelliset arvot, jotka tulevat kysymyk- että haUitus viipymättä huolehtisi
7926: seen valtion virkakoneiston yhteydessä. valtion virkakoneiston järkipr,räistä-
7927: Epäsuorasti merkitsee nim. sekä valtiolle mismahdollisuuksien järjestelmälli-
7928: itselleen että myös valtion laitoksia käyttä- sestä ja jatkuvasta tutkimisesta esim.
7929: välle tai sen viranomaisiin turvautuvaHe asettamalla pienen pysyvän komitean,
7930: yleisölle tavattoman paljon se nopeus, tar- joka oikeutetaan palkkaamaan vaJd-
7931: koituksenmukaisuus ja säästäväisyys, millä tuinen sihteeri, tai nimittämällä eri-
7932: kyseiset laitokset tai viranomaiset voivat koisen, useammaksi vuodeksi määrä-
7933: toimia. Tämän takia on tärkeätä sekä val- tyn henkilön yksinomaisena tehtä-
7934: tion •että suuren yleisön edun nimessä huO·· vänään hoitamaan näiden kysymysten
7935: lehtia siitä, että valtion virkakoneiston tai selvittelyä.
7936: sen alaisten laitosten toiminta saadaan ma:h-
7937:
7938: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
7939:
7940: Arvo Inkilä. H. A. Xa.nni&to.
7941:
7942: 22
7943: 170
7944:
7945: lV,31.- Hemst. mot. N:o 16.
7946:
7947:
7948:
7949:
7950: Frietooh m. fl.: A.ngående avlåtande av propo<>"ttwn mn
7951: grunderna för avlöning i statens tjänster och befatt-
7952: ninga1'.
7953:
7954:
7955: T i ll ll i k s d a g e n.
7956:
7957: Snart sagt otaliga gånger har med efter- avseende. Och därvid är att märka att de
7958: tryck :framhållits att sta:tstjänstemännens lönestater, som år 1914 gällde för ämbets-
7959: {)Ch de statliga befattningshavarenas löne- verken, på några få undantag när voro
7960: :förhållanden, vilka under efterkrigsåren föråldrade, vilket innebär att lönerna en-
7961: utvecklats på ett olyckligt sätt, äro synner- ligt dessa stater i många fall icke mera
7962: ~igen otillfredsställande. I anseende till motsvarade vad som då ansågs skäligt.
7963: att, såsom ej minst av reg.eringens propo- Föreliggande utredningar ge vid handen
7964: .sition till riksdagen angående statsförsla- att reallönerna för närvarande ej utgöra
7965: get för år 1937 med tydlighet framgår, en mera än cirka 65-75% av 1914 års reallö-
7966: anmärkningsvärd konsolidering av statens ner, varvid - då denna procentsats blott
7967: finansiella ställning inträtt och en fortsatt närmelsevis anger genomsnittet - ännu
7968: gynnsam utveckling av såväl statsinkom- betydligt anmärkningsvärdare reduceringar
7969: sterna som landets ekonomi överhuvudtaget talrikt förekomma. Statslönerna ha näm-
7970: kan emotses, synes det riktigt att regerin- ligen under de gångna åren i hög grad ni-
7971: gen i sagda proposition (15 Ht. II kap. vellerats. I de lägsta lönekla:sserna ligga
7972: 12 mom.) upptagit ett anslag om 20 miljo- avlöningarna nära nog i nivå med siffrorna
7973: ner mark för de utjämningar av stats- från 1914, medan de i de högsta lönekla:s-
7974: tjänstemännens och -befattningshava:renas serna icke ens uppgå till hälften av för-
7975: löner, ,vilka denna gång synas oundgäng- krigstidens reallöner. Den stora skaran av
7976: liga' '. Likväl vill det synas som om det statens tjänstemän och hefattningshavare,
7977: aillmänna Jäget såsom ock statens egen för- som för närvarande omfattar i runt tal
7978: -del kräver en mycket mera genomgripande 35,000 personer, har sålunda socialt och
7979: åtgärd än en dylik ,utjämning", synnerli- ekonomiskt blivit en kår på retur, vars ned-
7980: gast som man ju redan länge varit medve- pressade levnadsvillkor och försämrade sam-
7981: ten om statslönernas otillräcklighet och hälleliga placering äro samhällsföreteelser
7982: betecknat en justering önskvärd så snart av så allvarlig art att de borde mana till
7983: förhållandena skulle tillåta detta. Det må eftertanke. Det är verkligen far:a värt att
7984: i detta sammarrhang betonas att ingen en utveckling av detta slag, om den ännu
7985: grupp av statens löntagare realiter återfått får fortgå, kan få ytterst allvarliga kon-
7986: sin lönestandard från tiden före kriget, sekvenser. Om statens tjänstemän och be-
7987: närmare sagt tiden just före krigsutbrottet fattningshavare samtidigt som de äro före-
7988: - utgångspunkten för den synvinkel, ur mål för en uppenbar underbetalning finna
7989: vilken man hos oss överhuvudtaget vant sig att andra löntagargrupper med mots-
7990: vid att bedöma aH utveck1ing i ekonorniskt varande kvalifikationer ha det relativt
7991: IV,31. - l''rietsch y. m. 171
7992:
7993: nättre - varför alltså deras prekära situa- emellan så länge alla tjänstemän och be-
7994: tion ej kan anses som resultatet av ett fattningshavare utan undantag måste anses
7995: obönhörligt nödtvång - så borde det ej få såsom underbetalade. Dock må i detta sam-
7996: väcka förvåning om statsjänstemännen anse manhang vissa detaljer särskilt påtalas.
7997: ·sig starkt missgynnade. Det är givet att Sålunda borde de lägsta avlöningsklasserna
7998: t. ex. en lektor, som fått sin reallön (grund- XXVIII-XXX, omfattande årslöner till
7999: lön) nedpressad från c. 75,000 mark till belopp av 11,700 till 10,000 mark icke på
8000: 48,000, eller en lokomotivförare, vars real- något sätt kunna försvara sin plats på den
8001: iön sjunkit från c. 38,000 mark till 27,000 lagstadgade löneskalan, enär det ej synes
8002: mark, bemäktigas av en stark känsla av att skäligt att någon som helst av statens tjän-
8003: vara missgynnad. Sådant sporrar säkerli- ster eller fasta befattningar avlönas med
8004: gen icke .till den ökade arbetsintensitet, lägre belopp än ettusen mark per månad.
8005: som ej sällan efterlysts i statliga inrätt- I en reservation tili statsutskottets betän-
8006: ningar och ämbetsverk, lika litet som det kande N: o 18 av den 5 november 1923 med
8007: ingalunda är ägnat att skapa den tillfreds- anledning av regeringens proposition an-
8008: ställelse och den hängivenhet för en åtagen gående lag om grunderna för avlöning i
8009: livsuppgift, viiken tidigare kännetecknade statens tjänst och befattningar framhölls
8010: ämbets- och tjänstemännen i vårt land. Ett med rätta att en årslön understigande tolv-
8011: missnöje av denna art kan därjämte knap- tusen mark måste anses otillräcklig att till-
8012: past undgå att utöva ett inflytande på försäkra innehavare av tjänst eller befatt-
8013: andra samhällsgrupper än tjänstemännen ning skälig utkomst. En reform i detta
8014: och befattningshavarena själva. Man ·torde avseende kan ej ställa sig betungande, med
8015: ej heller behöva vara särskilt lyhörd för hänsyn till att antalet befattningshavarc
8016: att runt om i vårt samhälle förnimma och tjänstemän, som uppbära lön i avlö-
8017: klangen av· det missljud, som den nuva- ningsklasserna XXVIII-XXX, är förs-
8018: ·rande lönesituationen framkallar. Vad som vinnande ringa. - Vad avlöningarna för
8019: här säges är sålunda icke ett sporadiskt tjänstemän i hög eller medelhög ställning
8020: uttryck för en ensamstående uppfattning beträffar, så förtjänar kraftigt unde~stry
8021: utan snarare en yttring av en opinion, som kas att de ej stå i rimlig proportion till
8022: för var dag vinner allt mera terräng. Det vare sig det ansvar och den arbetsmängd,
8023: har ju även ri!ksdagen upprepade gånger som äro mcd tjänsten förenade, ej heller
8024: betonats att staten genom att under en till den ,kunskap och förmåga ", vilken
8025: följd av år avlöna tjänstemän och befatt- förutsättes i 3 ·§ i gäUande lönelag. Det
8026: ningshavare för lågt mer eller mindre le- är känt att de ekonomiska svårigheter, med
8027: vat på sina tjänstemäns och befattnings- vi1ka flertalet statsjänstemän - detta icke
8028: havares bekostnad och dymedelst uppnått blott i Helsingfors med dess höga hyres-
8029: den finansiella konsolidering man nu ikan index - ha att kämpa med, gestaltat sig
8030: hänvisa till. särskilt tryckande för tjänstemän i högre
8031: Kritiken av statens nuvarande lönepoli- löneklasser, varvid särskilt må nämnas offi-
8032: tik riktas främst mot det faktum, att lö- cerare och lärare vid lärdomssko1or. På en
8033: nerna - trots det star.ka framåtskridande del håll betecknas deras ekonomiska läge
8034: vårt land upplevat under senaste decennier såsom fullkomligt ohållbart. Vad dessa
8035: - fortfarande ligga betydligt under ge- tjänstemän beträffar, så bör man icke för-
8036: nomsnittet för år 1914. Värdesättningen bise a.tt det berättigade kravet på högre
8037: kan icke i högre grad inriktas på före- löner för högre oeh ansvarsfullare befatt-
8038: komsten av ojämnheter olika lönekategorier ningar förestavas av olika omständigheter.
8039: 172 IV,31. - Virkamiesten palkkojen perusteet.
8040:
8041: En 1ängre och grundligare teoretisk förbe- överdirektörer uppbära i gällande lag stad-
8042: redelse försenar inträdet på den blivande gad lön tHI lägre belo.pp än dem underly-
8043: levnadsbanan. Till ökade utbildningskost- dande · tjänstemän, vilka anställas mot av-
8044: nader få sålunda läggas försenade för- talslön, eller att man på sidan om löneska-
8045: värvsmöjligheter, vilka kunna åstadkomma lan ingår avtal om löner, som väsentligen
8046: ett betänkligt ekonomiskt underskott i överstiga vad staten betalar åt statsrådets
8047: jämförelse med vad fallet är med arbet.'l- och högsta domstolens ledamöter. I be-
8048: kraft som går genvägen från en minimi- traktande av att de högsta befattningarna
8049: utbildning till förvärvsyrket. Om nu en utgöra en procentuellt nästan betydelselös
8050: utbHdning för merkvalificerade arbetsupp- del av hela tjänstemannakåren synes det
8051: :gifter ej betalas vad den är värd i jäm- sålunda påkallat att utreda, huruvida icke
8052: förelse med betalningen för andra arbets- de högsta löneklasserna kunde underkastas
8053: uppgifter, så ter sig en försämrad rekryte- en så radikal justering att tjänstemän med
8054: ring oundviklig. Denna på längre sikt avtalslön överhuvudtaget icke mera anstäl-
8055: mycket betänkliga konsekvens bör alltså las utan inordnas i en högsta eller näst-
8056: icke förbises. Staten och rikets lagstif- högsta löneklass.
8057: tande församling ha sålunda allt skal att Mot nu gä1lande ordning måste vidare
8058: få till stånd en lönesättning, som tar ve- bl. a. anmärkas att ifråga om de aUra flesta
8059: derbörlig hänsyn till såväl utbildnings- tjänstemän och befattningshavare ingen
8060: som levnadskostnader, och att med alla till- som helst dyrortsklassificering tillämpas
8061: budsstående medel förebyg-ga en ödesdiger eller ·ens förutsättes, varigenom lönerna illa
8062: utveckling av tjänstemannakårens kvalita- anpassas efter den mycket varierande rela-
8063: tiva standard. Som ett led i dessa strä- tiva dyrheten på skilda orter i landet.
8064: vanden torde man få beteckna nödfallsut- Synnerligen många och olikartade skäl
8065: vägen att i stigande utsträekning inrätta tala sålunda för en grundlig justering av
8066: statstjänster av avtalsnatur, för vilka av- statens lönepolitik - sä många skäl att
8067: löningen är tillräckligt hög för att loc.ka de icke ens antydningsvis kunna samman-
8068: kvalificerade krafter. Om inrättandet av fattas inom den trånga ramen för en
8069: dessa tjänster vore i och för sig intet ont motion. Här må endast i förbigående näm-
8070: att säga. Det kan säkerligen vara till för- nas att även tungt vägande nationalekono-
8071: del för statens olikartade verksamhets- miska och sociala omständigheter motivera
8072: grenar om det blir möjligt att lika fritt denna justering, med viiken riksdagen
8073: som i det fria näringslivet honorera de borde ha så mycket mera skäl att befatta
8074: högsta ämbetsmännen efter deras begåvning sig, som ett riksdagsbeslut av år 1922 ut-
8075: och kunnande i stället för efter fastställda tryckligen fastslagit att lönerna med nö-
8076: löneklasser. Helt säkert komme statens diga utjämningar skola basera sig på för-
8077: verksamhet därigenom att få en driftigare hållandena före kriget.
8078: och effektivare form, som mera närmar sig Med hänsyn till vad ovan anförts fä
8079: den fria företagsamheten. Frågan är blott undertecknade vördsamt föreslå, ,att riks-
8080: den om icke införandet av alltför många dagen måtte hemställa,
8081: dylika avtalstjänster gör löneskalan illuso-
8082: risk:, i det att den icke tillämpas annat än att regeringen skyndsamt mått.e
8083: för vissa kategorier av tjänstemän, och vi- utarbeta och till Riksdagen avlåta
8084: dare om icke uppenbara orättvisor härige- proposition angående ny lag om
8085: nom uppkomma. Det syna<; ogensägligen grunderna för avlöning i staten.~
8086: ganska egenartat att t. ex. styrelsernas tjänster och befattningar, vilken
8087: IV,31. - }i'rietsch y. m. 173
8088:
8089: skulle utarbetas på ba,sen av den befattningat' att grundlönen utgår
8090: före kriget tillärnpade lönesättnin- med belopp, sorn ä1· t i o procent
8091: gen, och att intill dess så skett rege- högre än vad !ö1· närvarande erläg-
8092: ringen rnåtte vidtaga åtgärder· föt· ges, dock så att ingen gmndlön
8093: en sådan ändring i den ordinarie 1tnderstiger tolvtusen rnark per år.
8094: avlöningen för statens tjänster och
8095:
8096: Helsingfors den 15 september 1936.
8097:
8098: 0. 0. Frietsch. Ra.lf Törngren.
8099: 174
8100:
8101: IV,::n. - Toiv. a.l. N :o 16.
8102: Suomennos~
8103:
8104:
8105:
8106:
8107: Frietsch y. m.: Esityksen antamisesta valtion viran- ja toi-
8108: menhaltijain palkkauksen perusteista.
8109:
8110:
8111: ~g d u s k u n n a 11 e.
8112:
8113:
8114: Milteipä lukemattomat kerrat on painok- 1914 eräin harvoin poikkeuksin olivat van-
8115: kaasti huomautettu valtion vil1kamiesten ja hentuneita, mikä merkitsee sitä, etteivät
8116: valtion toimenhaltijain palkkausolojen, näiden palkkaussääntöjen mukaiset palkat
8117: jotka sotavuosina kehittyivät onnettomaan useissa tapauksisSa. enää vastanneet kohtuu-
8118: suuntaan, olevan hyvin epätyydyttävällä den vaatimuksia. Käytettävissä olevasta sel-
8119: kannalla. Siihen nähden, että, kuten halli- vityksestä ilmenee, että realipalkat nykyisin
8120: tuksen esityk<;estä eduskunnalle vuoden eivät ole enemmän kuin 65-75% vuoden
8121: 1937 valtion tulo- ja menoarvioksi selvästi 1914 realipalkoista, minkä ohessa - tämä
8122: ilmenee, valtion rahallisessa asemasoo on prosenttiluku kun vain lähimain ilmaisee
8123: tapahtunut huomattava va<kautuminen ja keskiarvon - vielä huomattavasti suurem-
8124: s€ikä valtion tulojen että ylipäänsä maan pia:kin palkanalennuksin lukuisasti esiin-
8125: talouselämän suotuisan kehityksen jatkumi- tyy. Valtion palkkoja on nimittäin men-
8126: nen ·on odotettavissa, tuntuu oikealta, että neinä vuosina suuressa määrin tasoiteltu.
8127: hallitus sanottuun esitykseen 15 Pl. II l. Alimmissa palkkaluokissa ovat palkat liki-
8128: 12 mom. kohdal:le on ottanut 20 miljoonaa main vuoden 1914 tasolla, kun ne taas
8129: markkaa niihin valtion viran- ja toimen- yEmmissä palkkaluokissa eivät nouse puo-
8130: haltijain palkkojen tasauksiin ,jotka tällä leen sodan edellisistä realipalkoista. V al-
8131: kertaa näyttävät välttämättömiltä' '. Kui- tion viran- ja toimenhaltijain suuresta
8132: tenkin näyttää siltä, että yleinen tilanne joukosta., johon nykyisin kuuluu noin
8133: samoinkuin valtion oma etu vaatisivat pal- 35,000 ihmistä, on täten sosialisesti ja ta-
8134: jon perusteellisempaa toillllenpid:että kuin loudellisesti tullut taannehtivien joukko,
8135: tällaisen ,tasoituksen", varsinkin !kun jo jonka elinehtojen tiukennus ja yhteiskun-
8136: kauan on oltu tietoisia v"altion palkkojen nallisen aseman huononnus ovat niin
8137: riittämättömyydestä ja pidetty niiden jär- vakavaa laatua olevia yhteiskunnallisia
8138: jest·elyä toivottavana niin pian kuin olo- ilmiöitä, että niiden pitäisi antaa ajattele-
8139: suhteet sen sallivat. Tässä yhteydessä huo- misen aihetta. On todellakin pelättävissä,
8140: mautettakoon, ettei mikään valtion palkan- että tämänlaatuinen kehitys, jos se saa
8141: nauttijain ryhmä todellisuudessa ole saa- edelleen jatkua, saattaa muodostua seurauik-
8142: vuttanut pa1kkatasoa, joka vallitsi ennen siltaan erittäin vakavaksi. .Jos valtion
8143: sotaa, tarkemmin sanoen juuri ennen so- viran- ja toimenhaltijat samalla ikun he
8144: dan puhkeamista- lähtökohta, josta meillä ovat ilmeisesti alipalkattuja havaitsevat
8145: yleensä on totuttu ·arvostelemaan ta:loudel- muiden samojen pätevyysvaatimusten alais-
8146: lista kehitystä. Ja tällöin on otettava huo- ten palkannauttijaryhmi'en olevan suhteel-
8147: mioon että virastojen palkkaussäännöt v. lisesti paremmassa asemassa - joten hei-
8148: IV,31. - Frietsch y. m. 175
8149:
8150: dän tukalaa asemaansa ei siis voida pitää epätasaisuuksiin. Huomautettaikoon tässä
8151: armottomasta pakosta aiheutuneena - niin yhteydessä kuitenkin eräistä YJksityiskoh-
8152: €i saisi herättää ihmettelyä, jos valtion d.ista. Niinpä eivät alimmat palkikaluokat
8153: virkamiehet katsovat jääneensä melkoisen XXVIII-XXX, joissa vuosipalkat ov;at
8154: osattomiksi. On selvääkin, että esim. leh- 11,700-10,000 markkaa, mitenkään saat-
8155: tori, jonka realipa}kka (pohjapalkka) on tane puolustaa paikkaansa lailla säädetyssä
8156: poljettu noin 75,000 markasta 48,000 mark- palkka-asteiMssa, koska ei tunnu kohtuulli-
8157: kaan, tai veturinkuljettaja, jonka reali- selta, että palkka mistään valtion virasta
8158: palkka on alentunut n. 38,000 markasta tai pysyvästä toimesta on pienemp~ kuin
8159: 27,000 markkaan, tuntee olevansa perin syr- tuhat markkaa kuukaudessa. Marraskuun
8160: jäytetyssä asemassa. Tällainen ei varmaan- 5 p:nä 1923 annettuun ha1lituksen esitystä
8161: kaan ole omiaan kannustamaan lisättyyn laiksi valtion viran- ja toimenhaltijain
8162: työtehoon, jota valtion laitoksilta ja viras- palkkauksen perusteista koskevaan valtiova-
8163: toilta varsin usein on vadittu, yhtä vähän rainvaliokunnan mietintöön n:o 18 liite·
8164: kuin se on omiaan aikaansaamaan tyytyväi- tyssä vastalauseessa huomautettiin aivan
8165: syyttä ja sellaista antaumusta elämäntehtä- oikein, ettei alle 12,000 markan suuruisen
8166: vään, joka meidän maassamme aikaisemmin vuosipalkan voida katsoa takaavan viran-
8167: oli virka- ja palvelusmiehille ominaista. tai toimenhaltijalle kohtuullista tdimeen-
8168: Tämänlaatuinen tyytymättömyys tuskin tuloa. Parannuksen aikaansaaminen tässä
8169: voi lisäksi olla vaikuttamatta muihinikin suhteessa ei saata muodostua rasittavalksi
8170: yhteiskuntaryhmiin kuin virka- ja palve- sen johdosta, €ttä viran- ja toimenhalti-
8171: lusmiehiin itseensä. Ei tarvinne olla eri- joita, jotka nauttivat paiLkkaluokkien
8172: koisen he11kkäJkorvainen kuullakseen ne tyy- XXVIII-XXX mukaista pall~kaa, on mi-
8173: tymättömyyden soraäänet, jotka nykyinen tättömän väh'än. - Ko11keassa ja keskikor-
8174: palkkatilanne yhteiskunnassamme aiheut- kuisessa asemassa olevien virkamiesten
8175: taa. Tässä esitetty ei täten ole satunnai- palkkojen suhteen on ponnekkaasti tehos-
8176: nen yksityisen käsityksen ilmaus, vaan pi- tettava sitä, ·etteivät ne ole kohtuullisessa
8177: kemminkin mielipide, joka päivä päivältä suhteessa näiden virkojen vastuunalaisuu-
8178: valtaa yhä enemmän alaa. Onhan edus- teen ja työmäärään enempää kuin voi-
8179: kunnassakin lukuisat :kerrat huomautettu massaolevan palkokalain 3 §: n edellyttämään
8180: valtion maJksaessaan useiden vuosien aikana ,tietoon ja taitoon". Tunnettua on, että
8181: viran- ja toimenhaltijoilleen liian alhaiset taloudelliset vaikeudet, joissa useimmat val-
8182: palkat enemmän tai vähemmän elävän tion virkamiehet - ei vain Helsingissä kor-
8183: virka- ja palvelusmiestensä kustannuksella keine vuokraindekseineen - elävät, ovat
8184: täten saavuttaen sen vakautuneen taloudel- muodostuneet {)rikoisen raskaiksi Y'lempien
8185: lisen aseman, johon nyt voidaan viitata. pa:Lkkalu~kkien virkamiesten piirisSä, jolloin
8186: Valtion nykyisen palkkapolitiikan arvos- erikoisesti on mainittava upseerit ja oppi-
8187: telu kohdistuu lähinnä siihen tosiasiaan, koulunopettajat. Eräillä tahoi1la pidetään
8188: että palkat - huolimatta maassamme viime heidän taloudellista asemaansa täysin kes-
8189: vuosikymmeninä tapahtuneesta voimaik- tämättömänä. Näiden virkamiesten suhteen
8190: ;J.masta noususta - edelleenkin ovat huo- on otettava huomioon, että oikeutettu vaa-
8191: mattavasti alle vuoden 1914 keskimäärän. timus ylemmän palkan maksamisesta ylem-
8192: Niin kauan ikuin viran- ja :toimenhaltijain mistä ja vastuunalaisemmista viroista pe-
8193: poikkeuksetta täytyy katsoa olevan alipal- rustuu eri syihin. Pitempi ja perusteelii-
8194: ikattuja, ei, arvostelu suuremmassa maarm sompi teoreettinen valmentuminen viiväs-
8195: saata kohdistua eri palkkaluokkien välisiin tyttää astumista tu~evalle elämänuralle. I1i-
8196: 176 IV,31. - Virkamiesten palkkojen pernsteet.
8197:
8198: sääntyneisiin opintokustannuksiin on siis ohi pa1k!ka-asteilron tehdään pal:kkas~
8199: luettava ansiomahdollisuuksien viivästymi- muksia, joissa valtio valtioneuvoston ja
8200: nen, mikä saattaa aiheuttaa arveluttavan korkeimman oi'k-euden jäsenille maksa:m.d.t
8201: taloudellisen vajauksen verrattuna sellai- palkat huomattavasti ylitetään. Siihen
8202: seen työvoimaan, joka minimikoulutuksesta nähden, että !korkeimmat virat prosenteissa
8203: oikopäätä siirtyy ansiotyöhön. J<Jllei nyt laskien muodostavat miltei merkityksettö-
8204: sitten valmistautumisesta vaativampiin teh- män osan koko virkamiesikunnasta, näyttää
8205: täviin ma:kseta sitä, minkä arvoinen se toi- olevan syytä selv.ittää, ei<kö ylimpien palk-
8206: siin toimiin verrattuna on, tulee 1heikom- kaluokkien pa:lkkoja voida niin radikaali-
8207: pien työvoimien käyttö välttämättömäksi. sesti tal'lkistaa, ettei sopimuspaikkaisia vir-
8208: Tätä ajan oloon hyvin arveluttavaa seu- kamiehiä yleensä enää oteta vaan että hei-
8209: rausta ei siis ole jätettävä huomiotta. dät siir!'letään ylimpään tai lähinnä yliro,.
8210: Lainsäätäjän on sen vuoksi syytä luoda pään palkkausluokkaan.
8211: pa!1kkausjärjestelmä, joka asianmukaisesti Nykyistä järjestelyä vastaan on edelleen
8212: ottaa liuomioon opinto- ja elirrlmstannuk- m. m. huomautettava, että useimpiin vixan-
8213: set, sekä kaikin käytettävissä olevin !kei- ja toimenhaitijoihin nähden ei sovelleta
8214: noin estää virkamieskunnan pätevyystason eikä edes edellytetäkään minkäänlaista ka:l-
8215: kohtaldkasta kehitystä. Yhtenä menette- liin paikkakunnan iJ.uokitusta, minkä joh"
8216: lynä näissä pyrkimyksissä voitanee pitää dosta paLkat huonosti sopeutuvat maan eri
8217: sellaista hätäkeinoa, että lisääntyvä.ssä mää- paikkakuntien hyvin vaihtelevaan suhteel-
8218: rin perustetaan sopimusluontoisia valtion liseen kalleuteen.
8219: virkoja, joissa palkka on riittävän !korkea Hyvin monet ja erilaatuiset syyt vaati-
8220: pätevien voimien houkuttelemiseksi. Täl- vat siis valtion palkkapolitiikan perusteel-
8221: laisten virkojen perustamisesta ei sellai- lista tarkistamista - niin monet syyt, ettei
8222: senaan ole mitään pahaa sanottavana. Val- niihin kaikkiin voida aloitteen ahtaissa
8223: tion erilaatuisiHe toiminnanhaaroille saat- puitteissa edes viitatakaan. Tässä mainit-
8224: taa varmaankin oHa ·eduksi, jos käy mah- takoon ainoastaan ohimennen, että myöskin
8225: dolliseksi yhtä vapaasti kuin vapaan elin- painavat kansantaloudelliset ja sosialiset
8226: keinoelämän alalla paLkata ylimmät virka- syyt tekevät perusteHuksi tämän ta:rkistuk-
8227: miehet määrättyj.en palkkaluokkien ase- sen, johon eduskunnalla on sitäkin suu-
8228: mesta heidän lahjojensa ja taitonsa mukai- rempi aihe ryhtyä, kun v. 1922 tehdyllä
8229: sesti. Varmaankin tulisi valtion toiminta eduskunnan päätöksellä nimenomaan on to-
8230: täten saa·J;naan vireämmän ja tehokkaam- dettu, että palkikojen tarpeeUisine tasoi-
8231: man muodon, joka lähentelisi vapaata yrit- tuksineen tulee pohjautua ennen sotaa val~
8232: teliäisyyttä. Kysymys on vain siitä, eikö linneisiin olosuhteisiin.
8233: liian monien tällaisten sopimusvirkojen pe- Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet
8234: rustaminen tee palkka-asteikkoa .Jllusoori- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan pää-
8235: se:ksi sikäli, ettei sitä sovelluteta muuta tettä~äksi toivomuksen,
8236: kuin määrättyihin virkarniesluokkiin, ja
8237: edelleen, eikö täten jouduta ilmeisiin oikeu- että hallitus kii·reellisesti valmis-
8238: dettommtksiin. Tuntuu vastaansanomatto- taisi ja Et!-uskunnalle antaisi esityk-
8239: man omalaatuiselta, että esim. virastojen se.n uudeksi valtion viran- ja toimen-
8240: ylijohtajat nauttivat voimassaolevan lain halti.iain palkkauksen perusteita kos-
8241: säätämää pa:llclma, joka on alhaisempi kevaksi laiksi, joka laadittaisiin en-
8242: kuin heidän alaistensa virkamiesten, jotka nen sotaa vallinneen palk/w;tason
8243: otetaan toimiinsa sopimuspalkoin, tahi että pohjalle, ja et·tii kunnes tämä on ta~
8244: 1V,3L - Frietscb y. m. 177
8245:
8246: pahtumd hallitus ryhtyisi toimenpi- olisi kymtnenen prosenttia nykyisi·n
8247: teisiin valtion viroista ja toimista maksettavaa korkeampi kuitenkin
8248: maksettam"en vakinaisten palkkojen niin, ettei mikään peruspalkka ole
8249: muuttmnisesta siten, että peruspa.lkka alle 12,000 markan mwdessa.
8250:
8251: Helsingissä syyskuun 1'5 päiviinä 1936.
8252:
8253:
8254: C. 0. Frietsch. Ralf Törngren.
8255: 178
8256:
8257: IV,3z. - ToiY. a.l. N ;o 17.
8258:
8259:
8260:
8261:
8262: Inki.lä. y. m.: Toimenpiteistä valtion ylimääräisten mran-
8263: .ia toimenhaltijain aseman parantamiseksi.
8264:
8265:
8266: E d u s k u n n a ll e.
8267:
8268: Suhtautumisessaan palvelijoihinsa on rautatielaitoksessa lähes kolmannes ylimää-
8269: valtio yleisesti pyrkinyt huolehtimaan siitä, räisiä ja posti1aitoksessa, vankeinhoitolai-
8270: että näiden asema olisi vakiintunut ja tolq>essa ja tullilaitoksessa kohonnee yli-
8271: turvattu. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin määräisten luku n. 60 % :iin vakinaisten
8272: poikkeuksia, joista lukuisimmat ja mer- toimien lukumäärästä ja suunnilleen sama
8273: kittävimmät aiheutuvat siitä, että vaHio on asianlaita sellaisessakin virastossa kuin
8274: eräillä aloilla on halunnut pidättää itsel- patenttitoimistossa. Myöskin metsänhoito-
8275: leen mahdoNisuuden lisätä tai vähentää laitoksessa on ylimääräisten luku suhteetto-
8276: henkilökuntaansa kulloisenkin tarpeen mu- man suuri.
8277: kaan, joka joillakin valtion toiminta-aloHla Tästä yhmääräisten suuresta luvusta
8278: saattaa olla melko vaihteleva. Paikkojen johtuu, että asianomaiset usein joutuvat
8279: vakinaistuttaminen saattaisi vaikeuttaa odottamaan va:rain kauan, ennen kuin
8280: tällaista mukautumista kulloiseenkin työ- heiUe voidaan antaa: jokin vastaava vaki-
8281: voimien tarpeeseen ja siksi va1tio on melko nainen virka ·tai toimi. Onpa tapauksia,
8282: laajassa mitassa käyttänyt erilaisia satun- joissa asianomaisten on täytynyt odottaa
8283: naisia ja ylimääräisiä työvoimia. kolmattakymmentäkin vuotta·, ennen kuin
8284: Mikäli tästä alkuperäisestä ja luonnolli- ovat voineet saada vakinaisen paikan. Ja
8285: sesta syystä ylimääräisten työvoimien käyt- kymmenkunnan vuoden odottelu on mel-
8286: töön ei haluta poiketa, olisi varottaV'a, ettei keinpä säännönmukaista eräillä haJllinto-
8287: niiden luku ylitä sitä eroitusta, joka voi aloilla·. Tämän odotusajan keskimääräinen
8288: olla suurimman ja pienimmän mahdollisen pituus on viime aikoina oHut yhä hsäänty-
8289: työvoiman tarpeen välillä asianomaisella mässä.
8290: hallinto-wlaJ.la ja ettei näitä ylimääräisiä Asianomaiset valtion pailvelijat voisivat
8291: työvoimia muissa suhteissa tarpeettomasti ehkä vielä suliteellisen tyynesti suhtautua
8292: aseteta muita vastaavassa asemassa olevia tähän pitkään odotusaikaan, jos he edes
8293: valtion palvelijoita huonompaan asemaan. muissa. suhteissa olisivat osapuilleen sa-
8294: Mitä tulee ylimääräisten lukumäärään, massa asemassa kuin vakinaiset virkatove-
8295: on arvioitu, että vaihtelu valtion kulloi- rinsa. Eroavaisuudet ovat kuitenkin monet
8296: sessakin työvoiman tarpeessa ei millään ja oleellisetkin. Ylimääräiset ·eivät saa ikä-
8297: alalla voi kohota yli 25 % :n ja että siis lisiä eikä heillä ole eläkeoikeutta. Lapsi-
8298: ylimääräisiä saisi olla korkeintaan neljän- avustusten saanti sitä vastoin V"aihtelee,
8299: nes vakinaisten luvusta'. Monilla hallinto- eräissä 'hallintohaaroissa sellaisia myönne-
8300: aloiltla tämä suhdeluku kuitenkin on yli- tään ylimääräisillekin, toisissa ei. Metki-
8301: tetty, joskin täysin tarkkoja tietoja tie- tyksellisintä on kuitenkin vakinaisten ja
8302: tysti on vaikea saada. Niinpä lienee jo ylimä.äräisten varsinaisessa palkkauksessa
8303: IV,32. - Inkilä y. m. 179
8304:
8305: olevat erot, jotka usein ovat varsin huo- noille. .Siirtyminen muualle onkin eräillä
8306: ma:ttavat. Aluksi täLlainen vähäisemmän ha,Hintoaloilla ollut arveluttavan suuri yli-
8307: palkan maksu ylimääräiselle ehkä on puo- määräisten keskuudessa.
8308: lustettavissa, mutta tuskin enää sen jälkeen Valtion ylimääräisten viran- ja toimen-
8309: kuin hän on jo suorittanut 5 tai 10 vuotta haltijain aseman parantaminen on siis ki-
8310: tai ehlkä kauemminkin aivan samoja tehtä- peän tarpeen vaatima ja olisi siinä pidet-
8311: viä kuin vakituisen paikan saaneet työ- tävä silmällä erikoisesti, että 1) pysyväi-
8312: toverinsa. Tämän eroituksen jatkuva yllä- siksi osottautuneita; tehtäviä haitavien hen-
8313: pitäminen on monesti sitäkin kohtuutto- kilöiden paikat tehtäisiin vakinaisiksi, ja
8314: mampaa, kun ylimääräisten alkupalkat että 2) siinä määrin kuin valtion edelleen
8315: ovat varsin pienet, era1ssa tapauksissa on tarpeen käyttää ylimääräistä työvoimaa,
8316: jopa vähäisemmät kuin ne, mitä viime wi- cm näiden palkkausoloja pyrittävä paranta-
8317: koina on työttömille maksettu varatöistä. maan ainakin sikä,li, ettei ilmaista työvoi-
8318: Onpa tapauksia, joissa valtion ylimääräi- maa enää käytetä ainakaan sellaisissa ta-
8319: ilet työvoimat saavat ainakin ajoittain olla pauksissa, joissa kyseinen tehtävä valtion
8320: kokonaan ilman paLkkaa. paiveluksessa on asianomaisilla päätoimena,
8321: Tällaisia muotoja saadessaan ei ylimää- ja että palkkaa maksettaessa sen on ai,nakin
8322: J•äisten työvoimien käyttö ilmeisestikään riitettävä yksinäisen henkilön kohtuullisen
8323: enää perustu valtion virkakoneiston jär- eläruisminimin tyydyttämiseen sekä että
8324: kevaan sopeutumiskykyisenä pitämiseen, ylimääräisten palkkoja korotetaan vähitel-
8325: vaan on työtähakovien ihmisten vaikean len siten, että heidän ja vastaavien vaki-
8326: aseman sellaista hyväksikäyttöä, joka ei naisten varsinaiset palkat muodostuvat
8327: ole valtion arvon mukaista. Eipä se edes määrävuosien kuluttua samoiksi.
8328: aina ole VJaltion pysyvän edunkaan mu- Ede~lä esitettyyn katsoen ehdotamme
8329: kaista. Tällaisilla ede.Hytyksillä ei nim. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8330: helposti saada kunnollisia ja eteenpäinpyr-
8331: 2dviä työvoimia valtion palvelukseen. Ja että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
8332: sikäli kuin tällaisia ehkä aluksi on saatu toimenpiteisiin valtion ylimääräisten
8333: kdk:eilemaan valtion palvelijana oloa, ne viran- ja toimenhaUijain aseman pa-
8334: nähdessään vähäiset mahdollisuutensa, et- rantettniseksi.
8335: siytyvät muille eduUisemmille työmarkki-
8336:
8337: Helsingissä 4 p :nä syyskuuta 1936.
8338:
8339: Arv·o Inkil.ä. H. A. Kannisto.
8340: Helena Syrjälä. Mandi Hannula.
8341: 180
8342:
8343: IV,33. - Toiv. al. N:o 18.
8344:
8345:
8346:
8347:
8348: Niskanen y. m.: Valtion viran- ja toimenhaltijain työajWtt
8349: pidentämisestä.
8350:
8351:
8352: B d u s kun n a 11 e.
8353:
8354: Laissa kahdeksan tunnin työajasta 27. 11. nen l>'omiteakin, niin haluamme esittää vh-
8355: 1917 on lueteltu joukko elinkeinoelämän tenä tehokkaana parannuskein,ona :tässä suh-
8356: hooroja, joissa palkkrutyöväen työaika nor- teessa ehdotuksen valtion viran- ja toimen-
8357: maalitapauksissa rajoitetaan ka:hdeksaan haltijain työajan pidentämisestä. Tämä11
8358: tuntiin vuorolmudessa. Tämän lain 1 § :ssä lisäksi ,tahdomme huomauttaa, että maini-
8359: nimenomaan jätetään lain ulkopuolelle ko- tulla työajan pidentämisellä voitaisiin val-
8360: titalous, maanviljelys ja sen sivuelinkeinot, tion virastojen alinomaan lisääntyvä ...-ir-
8361: sekä välittömästi maatalouden yhteydessä kamiestyövoima.n ta11ve pitkiksi ajoiksi tyy-
8362: olevat työt. Näiden viimeksi mainittujen dyttää tarvitsematta uhrata valtion varoja
8363: työalojen kausityölnonteesta johtuu, että uusien viran- ja ,toimenhaltijain palkkaa-
8364: työajan rajoittaminen laiHa tuottaisi ~voit miseen. Mahdollisesti voitaisiin eräissä t:a-
8365: :tamattomia V1aikeuksia. Siksi onkin näillä pauksissa virkamieskuntaa vähentääkin.
8366: työaloina työaika keskimäärin huomatta- Yllä esitettyyn viitaten saamme kunnioit-
8367: vasti pitempi kuin yllämainittu kahdeksan taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
8368: tuntia vuorokaudessa. toivomuksen,
8369: YHämainittua taustaa vasten asioi,ta kat-
8370: seltaessa joutuu väkisinkin kiinnittämään että hallitus ensi tilassa valmis-
8371: huomionsa siihen seikkaan, että valtion vir- taisi ja antaisi sellaisen muutoksen
8372: kamiesten ja toimenhaltijain työaika on asetukseen valtion viran- ja toimen-
8373: valtioneuvoston antamalla asetuksella sää- haltijain työajasta, että työaika val-
8374: detty niin lyhyeksi kuin 4-6 ,tuntia vuoro- tion viroissa ja toimissa tulisi ole-
8375: kaudessa. maan kahdeksan tuntia vuorokau-
8376: Koska viime ,aikoina on paljon puhuttu dessa, paitsi pyhä- ja juhlapäivien
8377: valtion virkamieskoneiston työn tehostami- aattopäivinä, jolloin työaika olisi
8378: sesta, jota asiaa, tietääksemme, pohtimaan seitsernän tuntia.
8379: ja tutkimaan aikoinaan on asetettu erikoi-
8380:
8381: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
8382:
8383: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
8384: 181
8385:
8386: IV,:H. - Toiv. al. N:o 19.
8387:
8388:
8389:
8390:
8391: Niska.Il.en: Valtion vimn- .Ja toimenhctltijain kesälomien
8392: lyhentämisestä.
8393:
8394:
8395: E d u s k u n n a ll e.
8396:
8397: Usein on käynyt ilmi, että vraltion valtion virkamieskoneiston työskentely saa-
8398: viran- ja toimenhaltijain pitkät kesälomat taisiin huomattavasti nopea.mmaksi ja te-
8399: aikaansaavat tärkeittenkin asioiden käsitte- hokkaammaksi, jos valtion viran- ja toimen-
8400: lyn ja ratkaisun viivästymisen valtion vi- haltijain kesäloma-aikaa lyhennettäisiin. Sa-
8401: rastoissa. Huomattava on, että viran vaki- malla tämä loma-ajan lyhentäminen aikaan-
8402: naisen hoitajan ollessa kesälomallaan hänen saisi huomattavan säästön, ei ainoastaan
8403: tointansa tilapäisesti hoitava virkatoveri tai valtion virkamiestyövoiman tarpeessa, vaan
8404: muu viransijainen ei ensiksikään useinkaan myöskin valtion virastomenoissa.
8405: ole ratkaistavista asioista niin selvillä, että Ylläesitettyyn viitaten ehdotan kun-
8406: hän voisi käsitellä ne loppuun, ja toiseksi nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
8407: hän päinvastaisessakin tapauksessa useimmi- muksen,
8408: ten edesvastuuta välttääkseen lykkää asian
8409: ratkaisun varsinaisen viranhoitajan tehtä- että hallitus ensi tilassa valmistaisi
8410: väksi tämän palattua lomaltansa. ja antaisi sellaisen muutoksen asetuk-
8411: Samoin olisi opetustoimen hoitajat vel- seen valtion viran- ja toimenhaltijain
8412: voitettava kesän aikanakin korjauksin, maa- kesälomista, että kesälomat tulisivat
8413: lauksin ja kasvitarhan hoitamisen kautta 1-5 vuotta valtion palveluksessa ol-
8414: köululaitostansa kunnossa pitämään ja kus- leille viran- ja toimenhaltijoille ole-
8415: tannuksia vähentämään. maan kaksi viikkoa ja sitä kauemman.
8416: Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että (tikact palvelleille kolme viikkoa.
8417:
8418: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
8419:
8420: Heikki Niskanen.
8421: 182
8422:
8423: IV,,:;,. - Toiv. al. N :o 20.
8424:
8425:
8426:
8427:
8428: Horelli y. m.: Puolustuslaitoksen vakinaisessa palveluk-
8429: sessa olevien upseeriston, kanta-alipäällystön ja sotilas-
8430: virkailijain vapauttamisesta maksamasta tuloveroa palk-
8431: kaeduistaan.
8432:
8433:
8434: E d u s k u n n a ll e.
8435:
8436: Viime vtrosi·en kuluessa on useampia ker- tiollisen vaalioikeudtm puuttumisesta, vaan
8437: toja eduskunnalle jätetty aloitteita slitä, taloudellisistakin syistä. Nämä palkkaus-
8438: että puolustusv1oimien vakinaisessa palve- edut ovat verrattuina saman virkakunnan
8439: lukseS&'l oleville upseereille, kanta-alipääl- palkkanksiil1 muissa maissa varsin alhaiset.
8440: lystöllc ja sotilasvirkailijoille myönnettäi- Upseerist,on, alipäällystön ja sotilasvirkai-
8441: siin valtiollinen vaalioilmus, jota heillä val- lijain työ ja virka-asema myös estävät heitii
8442: tiopäiväjärjestyksen 6 § :n 2 momentin 1 saamasta mitään sivutuloja. Vähäinenkin
8443: kohdan mukaan nyt ei ole, mutta m1 nämä helpotus pakollisissa menoi,ssa olisi omansa
8444: aloitteet joka kerta hyljätty. parantamaan heidän asemaansa. Se raha-
8445: Kun mainittu virlmlmnt-a näin ollen €i määrä enintään 3.5 miljoonaa markkaa,
8446: saa olla valitsemassa sitä valtion .elintä, mikä jäisi valtiolle vuosittain 'tulematt<'
8447: eduskuntaa, jDka ratkaisee m. m. heidän kysymyksessä olevan verov~lpautuksen voi-
8448: palkkausetunsa, olisi johdonmukaista, ·että maan .tultua voidaan ,taas helposti hankkia
8449: :heidät olisi vapautettu vastaavasti jostakin muuta tietä valtiolle ta-kaisin; ja huomioon
8450: v·elvollisuudesta. Näin ei meillä :kuitenlman voidaan ottaa, ·että tämä summa säästyy
8451: ole asian laita. Sensijaan on monissa valtiolle vuosittain miltei kaksinkertaisella
8452: muissa maissa niin tehty. Keski-Euroopan jo sen kautta, e.ttä osa puolustusvoimien
8453: maista Englannissa, Ranskassa, Saksassa ja virkoja ja toimia on avoimina ja niihin
8454: Tshekkoslovakiassa on hyvitys annettu siinä kuuluvia palkkauksia ei suorirteta, tehden
8455: muodossa, että sotilaspäällystö, -alipäällystö tämä säästö ·ensi ·vuonna ainakin 6 miljoo-
8456: ja -·virkaiEjat ovat verovapaita; era11Ssa naa markkaa.
8457: maissa Dll verovapaus myönnetty siitäkin Näihin syihin nojautuen ehdotamme
8458: huolimatta, että heillä on valtiollinen vaali- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
8459: oikeus. Ainoat Euroopan maat, joissa taas että hallitus antaisi, odottamatta
8460: ei ole enempää vaalioikeutta kuin verova- verolakiuudistusten valmist1cmista,
8461: pauttakaan, ovat Suomen lisäksi vain Liet- Eduskunnalle esityksen siitä, ettii
8462: tua, Unkari ja Italia. puolustuslaitoksen vakinaisessa pal-
8463: Mielestämme olisi meidänkin vakinaisessa veluksessa olevat upseeristo, kanta-
8464: palveluksessa sotilasvirkakunnallemme suo- alipäällystö ja sotilasvirkailijat va-
8465: tava vapautus valtioveron maksamisesta pautetaan maksamasta tulove1·oa
8466: palkkaeduistaan ei yksin va:stikkeena val- palkkaedu.istaan.
8467:
8468: Helsingissä syyskuun 14 p : nä 1936.
8469:
8470: Toivo Ho:re1li. Väinö Kokko.
8471: Iisail~ki Nik:kola. Oskari Lehtonen.
8472: Pauli Tuorila.
8473: 183
8474:
8475: IV,:J6. - Toiv. a.1. N :o 21.
8476:
8477:
8478:
8479:
8480: V. Annala y. m.: 'l'oitnenpiteistä puolustuslaitoksessa pal-
8481: velevan alipäällystön palkknuksen pamntamiseksi.
8482:
8483:
8484: J:<; d u s k u n n a ll e.
8485:
8486:
8487: Nykyinen maailmanpoliittisesti vaikea ti- tetut. Ylikersantt~en kuuluessa samaan
8488: lanne. asettaa erikoiset vaatimukset maamme palkkausluokkaan yp. kersanttien kanssa on
8489: puolustuslaitoksen kehittämiselle sille ta- palkkauksen mukaisia aliupseeriarvoja käy-
8490: solle, että se kykenee tarvittaessa puolusta- tännöllisesti katsoen vain kaksi: vääpeli ja
8491: maan maatamme ulkoapäin uhkaavia vaa- kersantti. Kun vääpelin vakanssien suhde
8492: roja vastaan. Niinpä onkin valtiovalta yp. kersantin vakansseihin on 1: 2, joutu-
8493: viime vuosina kiinnittänyt erikoista huo- vat ainakin puolet aliupseereista palvele-
8494: miota maamme puolustuskyvyn lisäämiseen maan koko ikänsä kersantteina. Aliupsee-
8495: ja on siihen tarkoitukseen eduskunta myön- rien eroaruisikä on määrätty paljon aikai-
8496: tänyt viime vuosina huomattavasti suurem- semmaksi kuin valtion siviilitoimessa pal-
8497: pia määrärahoja kuin aikaisemmin. velevien, jopa rintamakelpoisuutta vaati-
8498: Maamme puolustuslaitoksen kehittäminen vissa toimissa niin alhaiseksi, ettei heillä ole
8499: asettaa sen upseeristolle ja aliupseeristolle mahdollisuutta täyden eläkkeen saamiseen.
8500: erittäin suuria vaatimuksia. Senvuoksi olisi Näin he voivat joutua erotessaan armeijasta
8501: huolehdittava siitä, että sekä upseeristolle, jo 50 vuotiaina mitä vaikeimpaan asemaan
8502: että a:liupseeristolle maksettaisiin niin riit- ollen pakotettuja siinä iässä opettelemaan
8503: tävä palkka, että he kykenisivät mahdolli- jotakin siviiliammattia.
8504: simman vapaina taloudellisista huolista Puolustuslaitoksen pailveluskunnalla on
8505: suorittamaan tärkeää tehtäväänsä puolus- siinä suhteessa erikoinen asema siviiliamma-
8506: tuslaitoksen palveluksessa. Näin ei kuiten- tin harjoittajiin nähden, että heille asete-
8507: kaan ole asianlaita, vaan palkkaustaso on taan aivan erikoiset vaatimukset m. m. pu-
8508: puolustuslaitoksen henki,lökunnan keskuu- keutumiseen nähden. Niinpä aliupseeristol-
8509: dessa niin alhainen, ettei se vastaa elinkus- Iekin on tässä suhteessa asetettu samat vaa-
8510: tannuksia. Tästä johtuu useita vaikeita timukset täytyen heillä olla useita eri pu-
8511: epäkohtia, m. m. se ilmiö, että puolustuslai- kuja ja varusteita, jotka heidän on täyty-
8512: toksen useinkin kyvykkäintä ainesta pyrkii nyt omin kustannuksin hankkia. Kun ali-
8513: paremmin palkattuihin siviilitoimiin puo- upseeriammatin elämäntehtäväkseen valin-
8514: lustuslaitoksen mitä suurimmaksi vahin- neet ovat poikkeuksetta varattomia, ovat
8515: goksi. siksi ryhtyneet heti aliupseeriksi päästyään
8516: Mitä erikoisesti aliupseeriston palkkaus- joutuneet v~laksi hankkimaan tarvitsemansa
8517: oloihin tulee esiintyvät epäkohdat täs.<>ä sotilasvarustuksen. Tyydytyksellä on to-
8518: suhteessa räikeimpinä. Aliupseerien arvo- dettava, että hallitus on kiinnittänyt tähän
8519: asteiden vähälukuisuudesta johtuu, että seikkaan huomiota ehdottaen v. 1937 tulo-
8520: y'lenemismahdollisuudet ovat sangen rajoi- ja menoarviossa alipäällystölle maksetta-
8521: 184 IV,:~G. - Puolustuslaitoksen alipäällystön palkkaus.
8522:
8523: 'aksi virkapukuavustusta 1,200 markkaa kuukausipalkalla. Tämän vuoksi ylivel-
8524: vuodessa, jota summaa on kuitenkin pidet- kaantuminen onkin yleistä nykyisen alipääll-
8525: tävä liian vaatimattomana. lystön keskuudessa, niin ettei se esim. !ky-
8526: Perustellessaan puheenaolevan määrära- kene esiintymään kunnollisissa pukimissa
8527: han myöntämistä hallitus myöntää tulo- ja muista velkaantumisen ikävistä seurauksista
8528: menoarvioesityksessään puolustuslaitoksen puhumattakaan. Onhan selvää, että ali-
8529: .Jumkilökunnan aseman vaikeaksi sanoessaan päällystön, jota rasittavat toimeentulohuo-
8530: m. m. (s.190) ,Puolustusvoimien upseeriston let, on vaikeaa suorittaa tehtäviään niin hy-
8531: ja a'lipäällystön sefuä heihin verrattavassa vin kuin se haluaisi ja että tällainen sietä-
8532: asemassa palveiev:i€n nykyisen taloudellisen mätön tilanne asettaa sen moraalin vaikeal~e
8533: aseman selvittämiseksi toimitetut tutkimuk- koetukselle.
8534: set Dvat osoittaneet kysymyksessä olevien Puolustuslaitoksen alipäällystö suorittaa
8535: viran- ja toimenhaltijain toimeentulDmah- sangen vastuunalaista tehtävää Suomen ase-
8536: dollisuudet nykyisten pwlkkausten varassa, kuntoisen miehistön sotilaallisena koulut-
8537: joihin ei sisälly minkäänlaisia luontaisetuja, tajana, jonka kunnollisesta suorittamisesta
8538: erinomaisen vaikeiksi.'' J..Jyhytkin silmäys suuressa määrässä riippuu koko maamme
8539: toimitettujen tutkimusten tuloksiin osoittaa tulevaisuus. Alipäällystö joutuu olemaan lä-
8540: tämän hallituksen tekemän maininnan liian- hinnä miehistöä ja sen kasvattajana myös
8541: kin oi!keaksi. Niillä aliupseereilla, joilla siveellisessä suhteessa, sillä 'käytännöllisesti
8542: on vailtion asunto, on tilanne hiukan pa- katsoen maamme koko miespuolinen väestö
8543: rempi vaikka heidänkin täytyy maksaa joutuu kulkemaan sen käsien kautta. Ei ole
8544: asunnoistaan valtiolle melkDista korvausta. senvuoksi maallemme kunniaksi, että sen
8545: Mutta senlisäksi on otettava huomioon, että puolustusvoimien alipäällystö on huonom-
8546: tilaston mukaan esim. Helsingissä on valtion min palkattu kuin useimmat alimmin pa!l-
8547: asunto vain kolmannella osalla varuskunnan katut viran- ja toimenhaltijat siviilitoi-
8548: alipäällystöä ja samansuuntainen on tilanne missa. Tässä suhteessa on ehdottomasti saa-
8549: muissakin suuremmissa varuskunnissa. Teh- tava pikainen korjaus aikaan.
8550: dyn tilaston mukaan, jossa on Dtettu huo- Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme
8551: miDon vain väJlttämättömimmät menot, ovat eduskunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
8552: Helsingissä asuvan naimisissa olevan ker-
8553: santin tai ylikersantin, joka Dn 3-henkisen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8554: perheen huoltaja, keskimääräiset menot val- toimenpiteisiin puolustuslaitoksessa
8555: tion asunnossa asuvalla :Smk. 1,850 ja yksi- palvelevan alipäällystön palkkauksen
8556: tyisasunnossa asuvalla Smk. 2,305 kuu- parantamiseksi sen elinkustannuksia
8557: kaudessa. Näistä menoista on aliupseeeri vastaavalle tasolle.
8558: pakoitettu selviytymään Smk. 1,300--1,900
8559:
8560: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
8561:
8562: Vilho AnnaJa. Hilja .Riipinen.
8563: R. Ala-Kulju. J. V. Wa.imo.
8564: Bruno A. SaJ.miala. Kaarlo Salovaara.
8565: E. A. Tuomiva&l'a K. Jus;sila.
8566: Pauli Tuorila. Yrjö R. Saarinen.
8567: Arvi Malmivaara. Eli.as Simojoki.
8568: Iisaikki Nikkola. K. R. Ka.res.
8569: 185
8570:
8571: IV,37. - Toiv. al. N:o 22.
8572:
8573:
8574:
8575:
8576: Lehtonen y. m.: Valtion eläkkeiden suorittamisesta myös
8577: postikonttorien välityksellä.
8578:
8579:
8580: E d u s k u n n a ll e.
8581:
8582: Valtion eläkkeiden ma;ksu toimitetaan hällä vaivalla järjestää myös niiden kautta
8583: nykyisin lääninrahastoista. Jos asianomai- tapahtuvaksi. Tä1löin voitaisiin menetellä
8584: nen eläkkeen saaja tahtoo henkilökohtaic esim. siten, että tietyn postikonttorin piirissä
8585: sesti nostaa eläkkeensä, aiheutuu hänelle, asuvat eläkkeennauttijat määrättäisiin nos-
8586: riippuen tietenkin hänen asuinpaikkansa tamaan juuri siitä posti'konttorista eläk-
8587: etäisyydestä läänin pääkaupungista, ei ai- keensä. Uusia eläkkeitä myönnettäessä
8588: noastaan suurta vaivaa ja hanka•luutta ra- voisi eläikkeelle pä<ässyt ilmoittaa, mistä e:liik-
8589: sittavasta matkasta, vaan myös kustannuk- keensuorittamispa.ikaksi määrätystä posti-
8590: sia, joiden määrä voidaan laskea useam- konttoristw hänen eläkkeensä maksetaan.
8591: missa kymmenissä markoissa. Jos hän taas Postikanttoreille ei tästä pitäisi a:ilheutua
8592: turvautuu e·läke-erän nostossa asiamieheen, mitään ylivoimaista rasitusta, kun se työ,
8593: on hänen tälle lähetettävä m. m. alkupe~ minkä nyt vain harvalukuiset lääninrahas-
8594: räinen elä:kekirjansa, tietenkin kirjatussa tot suorittavat, jakautuisi monilukuisem-
8595: kirjeessä, sekä maksettava asiamiehelle pien postikonttorien kesken. Postikontto-
8596: palkkio ja korvattava tämän kulut raho- rien lisäksi voisivat maksupaikkoina tulla
8597: jen lähettämisestä ja eläkekirjan palaut- vielä kysymykseen myöskin Suomen Pankin
8598: tamisesta. Vaikka nämä kulut ja palkkiot haarakonttorit ja sellaisina voitaisiin edel-
8599: olisivat pienetkin, kertyy niistä kuitenkin leen säilyttää läänin pääkaupunkia ja sen
8600: joku kymmenenmarkkanen kerrallaan. On lähiympäristöä varten myöskin lääninrahas-
8601: selvää, että täi1laiset menot, jotka uusiin- tot. Uuteen järjestelyyn siirryttäessä tulisi
8602: tuvat neljästi vuodessa, ovat varsin rasitta- asianomaisille viranomaisille siksi kerraksi
8603: via eläkkeensaajalle, suhteellisesti sitä ra- lisätyötä, se on myönnettävä, mutta kun
8604: sittavampia, mitä pienempi nostettava asia kerran on saatu järjestykseen, luistaa
8605: eläke-erä on. Valtion etujen vastaista ei se edelleen aivan joustavasti.
8606: voine miUään tavalla olla, että tähän eläk- Tähän nähden kunnioittaen ehdotamme
8607: keiden suoritustapaan tehtäisiin sellainen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8608: muutos, minkä kautta eläkkeen nosto ttrlisi
8609: eläkkeen saaja;He vaivattomaksi ja vähem- että hallit1ts ottaisi kiireellisesti
8610: män kustannuksia vaativa;ksi. Valtiollahan harkittavakseen, eikö valtion eläk-
8611: on postikonttoreita ympäri maan. Eläkkei- keitä voitaisi suorittaa myöskin pos-
8612: den suoritus voitaisiin varmaan varsin vä- tikonttorien välityksellä.
8613:
8614: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1936.
8615:
8616: Oska.ri Lehtonen. Helena Syrjälä.
8617: Toivo Horelli.. Väinö Kokko.
8618: Mandi Hannula. J. V. Wa.inio.
8619: 24
8620: 186
8621:
8622: IV,3s. - Toiv. al. N :o 23.
8623:
8624:
8625:
8626:
8627: Niskanen y. m.: Esityksen a.ntctmisesta la.iksi lapsiavustus-
8628: ten suorittamisesta.
8629:
8630:
8631: Ed u s kunnalle.
8632:
8633: Kansamme kiistämätön tul.evaisuus on meentulon kautta tie tJCrv·eyteen oso.wttava,
8634: lapsissa. Siitä, miten nykyinen polvi ky- kas siitä yht·eisk1mtamme ei huolehdi juuri
8635: kenee huolehtimaa.n last·en sekä henkisestä ensinkään. Kukin koti, puutteistaan huo-
8636: että aineellisesta kehityksestä, riippuu koko limatta, saa kasvattaa ja •elättää lapsensa
8637: kansamme vastainen kehitys ja sen mah- niinkuin kohtalo säätää. Ja kohtalo mää-
8638: dollisuudet suoriutua ol~emassaolon taiste- rää tuhannet ja kymmenettuhall!net suoma-
8639: lussa. Hisboriassa on esimerkkejä kansoista, laiset perheet elämään puutteessa ja vie-
8640: joiden tärkeimpiä perikadon ent•eitä on läpä kurjuudessakin. Onko siis ihme, että
8641: ollut ilmeinen välinpitämättömyys kasva- kuolema,kin usein kolkuttaa ovelle. Vuonna
8642: vaa sukupolvea kohtaan. 1'93-3 syntyi maassamme 6·5,047 lasta, joista
8643: Suomessa on tosin viime vuosina pailjon alle yhden vuoden ikäisenä kuoli 4,922.
8644: puhuttu lasten kasvatulrsesta ja lastenhuol- Vuonna 1934 syntyi 67,713 lasta ja kuoli
8645: lon parantamisesta, mutta herää kysymys, alle yhden vuoden ikäisenä 4,944. Vuonna
8646: mitä meillä tosiasiallisesti on tehty kaikista 1933 kuoli vuoden täyttäneitä 1,147. Nämä
8647: tärkeimmän kysymyksen ratkaisemiseksi, ovat hämmästyttäviä numeroita.
8648: sen nimittäin, miten Suomen lapsille, kas- Nykyisenä ajankohtana puhutaan loista-
8649: vavalle kansallemme voitaisiin taata puut- vista taloudellisista suhdanteista meidän
8650: teeton ravinto ja vaatetus. maassamme. Kuinka on mahdollista, ettei
8651: Vastaus on todellakin masentava. Meillä edes ulkonaisesti suotuisissa olosuhteissa ole
8652: pidetään kyllä huolta siitä, että lapset oppi- kiinnitetty huomiota näin vakaviin ilmiöi-
8653: vat h:rkemaan ja kirjoittamaan, että heidät hin? Missä määrin ne kymmenetmiljoonat
8654: oppiveivolHsuuslain nojalla pakotetaan käy- markat, jotka nytt esim. vientiteollisuuden
8655: mään kansakoulua ja sen kautta hankki- avulLa virtaavat maahamme, tulevat koko
8656: maan tarpeelliset pohjatiedot, mikä onkin kansamme toime,entulon, sen elintason ko-
8657: hyvä asia. Ei ole myöskään väheksyttävä hottamisen ja ennen kaikkea :Suomen las-
8658: sitä opetusta, enn·en kaikkea ruumiinkult- ten hyväksi? Totuus on se, ,että vain äärim-
8659: tuurin kohottamiseksi, mikä ;tarjoutuu kan- mäisen hädän hetkellä annetaan nykyisen
8660: samme miespuolisille jäsenille heidän jou- järjestelyn vallitessa a;vustusta. kunnan kas-
8661: duttuaan asevelvollisuusijässä so.t·apalve- sasta jauhojen muodossa. Kun näin on
8662: lu1rseen. asian laita ei sovi ihmetellä, että meillä
8663: Mutta tehtävästä, johon jo edellä viitat- vielä nykyisenäkin ,nousukautena" ja ke-
8664: tiin, että kaikille kansamme jäsenille jo huttuna lääkärien ja apteekkarien aika1rou-
8665: lapsena, jol1oin perusta tulevaUe kehityk- t•ena vuosittain kuo1ee niin paljon pieniä
8666: selle olisi luotava ja puu:tteettoman toi- lapsia. Se johtuu epäilemättä enimmäkseen
8667: IV,:11:>. - Niskanen y. m. 187
8668:
8669: ravinnon Ja hoidon puutteesta. Hennot, Varoja kyseessäolevaan tarkoitukseen saa-
8670: aliravitut ihmistaimet ovat alttiita tau- taisiin jo osaksi, kun ·virkamiesten p€rhe-
8671: deil1e ja kuo1emalle. avustukset lakkautettaisiin ja vastaava mää-
8672: Tämän käsityksen tueksi mainittakoon räraha siirrettäisiin tämän lain alaiseksi.
8673: vielä, että vuonna 1933 kuoli 13 vuotta Loput tarvittavista varoista kannettaisiin
8674: täy;ttäneitä lapsia . ainoastaan 160, missä asteettain ylenevällä :tulo- ja omaisuusvero-
8675: ijässä elimistö on kehittyneempi ja vastus- tuksella.
8676: tuskykyisempi eikä keuhkotautilman ole eh- Tässä ehdot.ettuull uudistukseen nähden
8677: tinyt tuottaa laajempaa tuhoaan. Tuo voinee joku huomauttaa, €tei se kuit,enka:an
8678: tauti Qn varmaankin osaltaan aiheuttanut ole 11iin laaja ja tehokas, että siihen uh-
8679: sen, että esim. vuonna 1933 25 vuoden ikäi- ratut varat täysin vastaisiva:t tarkoitustaan.
8680: senä kuoli 451 henkilöä. Epäilemättä kysymys koskettaakin laajem-
8681: Näitäkin tosiasioita ha.rkitessa tulee aja- paa kysymystä koko kansamme elintason
8682: telLeeksi, eikö olisi väLttämätön,tä säätää kohQttamisesta ja €tenkin tuotannollisen
8683: laki, jonka avulla lapsi,avustuskysymysmei- elämän elvyttämisestä kaikilla eri aloilla.
8684: dän maassamme saataisiin järjestetyksi Tällä hetmellä ei kuitenkaan näytä olevan
8685: aivan uudella tavalla, laki, joka turvaisi toiveita saada 13Jajakantoisempia, perusta-
8686: pienemmissäkin kodeissa lapsille puutteetto- vaa laatua olevia uudistuksia yhteiskunta-
8687: mamman hoidon ja toimeentulon ja jonka ja valtioelämämme alalla toteutetuiksi, jo-
8688: avulla nykyinen lapsikuolevaisuus saatai- t-en ensiluokkaisen tärkeä lapsiavustuskysy-
8689: siin vähenemään. myski:n •olisi toistaiseksi jätettävä tässä eh-
8690: Lapsiavustusta voitaisiin maksaa siiten, dotetun välUämättömän uudistuksen va-
8691: että perheelle, jonka v~erotettavat ,tulot ovat raan.
8692: 15,600 markkaa tai sitä vähemmän, mak- Näihin seikkoihin viitaten saamme kun-
8693: setaan 100 markkaa kuukaudessa, jos :per- nioittavimmin ehdottaa eduskunnan pää-
8694: heellä ,on useampia kuin kaksi J,asta aHe tettäväksi toivomuksen,
8695: 14 vuoden elätettäväm.ä, jolloin kuitenkin
8696: avustusta suoritetaan yhdelle lapselle, jos ettii hallitus ryhtyisi kiireesti val-
8697: lapsia on kolme, kahdelle lapselle, jos lap- mistarnaan ja laatimaan Eduskun-
8698: sia on neljä j. n. o. Perheelle, jonka vero- na-lle ,iätettävää lakiesitystä lapsi-
8699: tettavat tulot ovat 15,600 markast·a 43,'500 avushJ,ksen suorittamisesta 100 mark-
8700: markkaan, maksettaisiin avustusta 50 mark- kaa kuukaudessa pe1·heille, joiden
8701: kaa kuukaudessa samojen perusteiden mu- ve1·otettavat htlot ovat 15,600 rnark-
8702: kaan. kac~ vuodessn tai sitä pienemmät ja
8703: Tämä.n järjestelmän käytäntöön ottami- 50 markkaa kuukaudessa per-heille,
8704: sesta olisi sekin etu, että kaikki ma&n per- joiden vM·otettavat tulot ovat 15,600
8705: heet tulisivat lapsiavustul-:!seen nähden sa- markasta 43,500 nw1•kkaan vuodessa,
8706: maan asemaan, sillä ei ole oikeudenmu- 14 vuotta täyttäneistä ja sitä nuo-
8707: kaista, että vaan osa kansastamme pääsee remmista lapsista, mutta kuitenkin
8708: ooalliseksi avustuksista, niinkuin nyt an niin, että jos lapsia on 3 suoritetaan
8709: asian laita, toi:sten jäädessä kokonaan osat- avustusta yhdeltä, jos niitä on neljä
8710: tomiksi. niin kahdelta j. n. e.
8711:
8712: Helsingissä syyskuun 12 p:nä 1936.
8713:
8714: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
8715: 188
8716:
8717: IV,3o. - Toiv. aJ. N :o 24.
8718:
8719:
8720:
8721:
8722: Horelli y. m.: Puolustuslaitoksen perushankintaohjelman
8723: nopeammasta totenttamisesta tarpeen vaatiessa.
8724:
8725:
8726: E d u s k u n n a ll e.
8727:
8728: Hallituksen esitettyä eduskunnalle n. s. kin maat kuten meidän maamme, jotka
8729: perushankintaohjelman, jonka mukaan 6- tahtova;t yksinomaan elää rauhan oloissa,
8730: 7 vuoden aikana myönnettäisiin yhteensä n. voivat vasten omaa tahtoaan joutua yllä-
8731: 1,680,000,000 markkaa sellaisten varustei- tyksiHe alttiiksi muiden vaitaikuntien uha-
8732: den ja välineiden hankkimiseksi, jotka tessa niiden puolueettomuutta.
8733: maan puolustuksen vuoksi ovat täysin Kun olot muissa maissa ovat viime kuu-
8734: vä•lttämättömiä puolustusvoimillemme, on kausien aikana näin kehittyneet, ei mei-
8735: eduskunta viime va:liiopäivHlä jo myöntä- dän mielestämme voida pitää kiinni niistä
8736: nyt tästä määrästä osan ja on tarkoitus edellytyksistä, joiden vallitessa puolustus-
8737: ensi vuotta varten myöskin saada saman- laitoksemme perushankintauhjelma laadit-
8738: suuruinen summa tähän tarkoitukseen. Oh- tiin toteutettavaksi 6-7 vuoden aikana,
8739: jelman mukaan on myös tarkoituksena, vaan on meidän mielestämme uudelleen
8740: että kotimruinen teollisuus valmistaisi 6-7 mitä vakavimmin harkittava, eikö sitä
8741: vuoden aikana merki-ttävän osan näistä määrärahaa, jonka katsottiin ri·ittävän pe-
8742: hankinnoista, minkä ohessa kuitenkin jäisi rushankintoihin, olisi lyhyemmän ajan ku-
8743: maan ulkopuolelta hankittavaksi vielä mel- luessa niihin sekä myönnettävä että käy-
8744: koiset määrät samoja hankintoja. tettävä. Ymmärrämme kylläkin, et1tä koti-
8745: Puheenaoleva smmnitelma on tehty sitä maista sota•tarveteoUisuutta ei voida käden
8746: silmällä pitäen, että lähivuosien aika tulisi käänteessä luoda, vaan että jos on pakko
8747: olemaan sekä meidän maassamme että ym- hankintoja antaa suunniteltua suurem-
8748: päristövalloissa rauhan aikaa. Viimekulu- ma.<>sa määrässä ulkoma·ille, suunnitelman
8749: neen kevään ja kesän aikana on kuitenkin kaikki kohdat eiväJt muuttamatta pidä
8750: maailmanpoliittinen tilanne sikälli muuttu- paikkaansa; mutta sen kysymyksen rin-
8751: nut, että on vaTsin epätietoista, saammeko na!lla, mitenkä maamme turvallisuus ja
8752: lähivuosia elää sodalta rauhassa. Se varus- puolustusvalmius saataisiin riittävän no-
8753: telu ja sotatarpeiden hankinta, joka sekä peasti ja hyvissä ajoin toteutettua, on
8754: suurvalloissa että pienimmissäkin Europan mielestämme mainitun seikan vähemmän-
8755: valtioissa on ilmennyt, on osoittamassa, arvoisena väistyttävä.
8756: että miltei kaikki Europan valtakunnat Näihin syihin viitaten ehdotamme kun-
8757: tällä hetkeHä elävät sodan pelossa ja sen nioittaen eduskunnan pääteHäväksi toivo-
8758: varaJlle järjestävät puolustuslaitoksiaan ja muksen,
8759: niiden kaikinpuolisia tarpeita kuntoon, ol- että hallitus ensi tilassa harkit-
8760: len erikoisesti lentoaseiden hankinta mitä ms~, onko, poikkeamalla aikaisem-
8761: selvimpänä todisteena siitä. Näin ollen on rrtasta suunnitelmasta peru.shankinta-
8762: ;'mmärrettävää ja pelättävää, että pienet- btstannusten jakamiseksi 6-7 vuo-
8763: I"V:,:~ :1. - Horelli y. m. 189
8764:
8765: den ajalle. nämät hankinnat saatava myönnettävii vastaavasti lyhyem-
8766: loppuun snorUetuihi htwraattavasti massa ajassa, sekä että haZUtus
8767: lyhyemmän ajan kuZ.uessa.. ,iotenka tarpeen vaatiessa antaisi Eduskun-
8768: varat ha,nk~:ntaknstanmtksiin on nalle senmtthaisen esityksen asia.ssa.
8769:
8770: Helsingissä syyskuun 4 p:nä 1936.
8771:
8772: Toivo Horelli. Pekka Pennanen.
8773: K. Kylänpää. A. Pohjannoro.
8774: Edwin Linkomies. Leo R. Böök.
8775: Ka.apro Molla.nen. Oskari Lehtonen.
8776: Kalle Soini. A. A. Lintulahti.
8777: Väinö Kolmo. Erkki Paavolainen.
8778: Kaino W. Oksanen. Kyllikki Pohjala.
8779: Jalmari Pilkama. E. Kilpeläinen.
8780: Edv. Vaa.rama. M. E. Harja.
8781: Aarne Honka.
8782: 190
8783:
8784: IV,·!O. - Toiv. al. N :o 25.
8785:
8786:
8787:
8788:
8789: V allas y. m.: Jlfahdollis1mden varaamisesta rajaseudun
8790: s'!wjeluskuntalaisille osalUstumnan s·uoja,ioukkotehtävän
8791: edellyttämään sotilaallisen koulutukseen.
8792:
8793:
8794: E d u s k u n n a ll e.
8795:
8796: Bmoopan kansojen kesken nykyisin val- niille annet-tu samat kiinteät tehtävät myös
8797: litseva, tulevaisuuteen nähden 'vakaviin ris- suojajoukkotoimintaan nähden, kuin armei-
8798: tiriitoihin vi~ttaava yleinen poliittinen ti- jan vakinaisille joukoillekin, omaamatta
8799: lanne, sekä erittäinkin itäisen naapurival- kuitenkaan sitä, tämän tehtävän edellyttä-
8800: tion, Neuvostoliiton, suunnattomat sotava- maa koulutuksellista puolustusvalmiutta,
8801: rustelut viime aikoina, ovat varmaan herät- joka armeijan joukko-osastoilla säännölli-
8802: täneet suurta lmolestumista jokaisessa suo- sen koulutuksen ansiosta on. Kun kuiten-
8803: malaisessa isämnaa;n ystävässä. 'fämä va- kin suojajoukkotehtävään määrätyil1e suoj·e-
8804: kava vaara, joka maatamme siltä ta:holta luskunnillekin on ehdottomasti asetettava
8805: yhä sehemmin on uhkaamassa, ·ei voine olla se •vaatimus, että tehtävä myös niiden osalta
8806: velvoittamatta maan eduskuntaa kiinnittä- tulee kunnialla suoritetuksi, seura:a siitä,
8807: mästä entistäkin suurempaa huomiota että koulutuksellista puolustusvalmiutta,
8808: ma:anpuolustu:ksemme tehostamiseen, jotta erittäinkin ra.j·aseudnn suojeluskunnissa on
8809: se joka suhteessa vastaisi niitä vaatimuk- nykyisestään huomattavasti tehostettava.
8810: sia, joita nykyinen tilanne si:lle asettaa. Kun otetaan huomioon, että tätä tarkoi-
8811: Eduskunnan jäsenille ei liene tuntema- tusta varten on jo olemassa va1tiO'n pa1k-
8812: tonta, että maan rajojen puolust~aminen >kaama vakinainen kouluttajakunta, . niin
8813: ·vihollisen yllättäen esiintye.ssä, kuuluu n. s. tJarviUaisiin kyseeseen tuleviin rajasuojelus-
8814: suojajoukioille, kunnes kenttäarmeija on kuntiin nähden lisäksi vielä sen laatuisi:a
8815: saatettu liikekannalle, sekä keskitetty toi- toimenpiteitä, että varsinkin reserviin kuu-
8816: minta-alueelleen. Tästä suojajoukkojen vas- luva upseeristo, aliupseeristo ja miehistö
8817: tuullisesta tehtävästä johtuen on asetet- saataisiin säännöllisesti osallistumaan an-
8818: tava se tinkimätön vaatimus, että näiden nettavaan koulutukseen, sillä nykyisin tässä
8819: joukkojen puolustusvalmius joka suhteessa kohden vallitseva tilanne ei liene täysin
8820: vastaa tehtävän tärkeyttä, sillä jotenkin tyydy,ttävä.
8821: varmana voitaneen pitää, että suojajoukko- Eduskunnassa tunnetaan, että rajaseutu-
8822: tehtävän onnistumisesta ratkaisevasti riip- väestön ta1oudellinen asema yleensäkin on
8823: puu myös puolustustoimien myöhempi ke- heikko ja että se on sitä myös suojeluskun-
8824: hitys. talaisten kohda1ta. Tästä syystä, vaikkapa
8825: Sen jälkeen, kun maanpuolustuksessa on innostusta ja uhrautuvaa mi·eltä maanpuo-
8826: siirrytty n. s. aluejärjestelmän kannalle, lustusasiata kohtaan onkin, kuitenkin vas-·
8827: on maan vapaaehtoiset puolustusjoukot, tuu perheen elättämisestä te'kee ajanmit-
8828: suojeluskunnat, liitetty puolustusvoimiemme taan mahdottomaksi osamstua säännöllisesti
8829: eroittamattomaksi osaksi· Tästä johtuen on tapahtuvaan koulutukseen, josta luonnolli-
8830: IV,40. - Vailas y. m. 191
8831:
8832: sesti seuraa., Bttä koulutuksen tulokset nähden kunnioittaen ehdotamme eduskun-
8833: eräissä tapauksissa. jää;vät heikoiksi. nan päätettäväksi toivomuksen,
8834: Että tarkoit:ettu todelliu.:m tehokkuus ra-
8835: jasuojeluskuntien suojajoukkokoulutukseen 0ttä hallitus kiireellisesti tutki-
8836: nähden saavutett,aisiin, olisi mielestämme tuttaisi kysyrnyksen siitä, ·millä ta-
8837: menrtävä siihen, että ainakin l'eserviin :kuu- valla rajaseudttn suojeluskuntalai-
8838: luvalle suojeluskunta.la.iselle suoritettaisiin sille varattaisiin mahdollisuus osal-
8839: päivärahan muodossa korvausta harjoituk- listua tarpeellisessa määrässä sttoja-
8840: siin käytetystä ajasta. joukkotehtävän edellyttärnään soti-
8841: Asia on kuitenkin sen laatuinen, että se laalliseen koulutukseen ja
8842: kaipaa peru:steellisempaa selvitystä, kuin että hallitus antaisi asiasta Edus-
8843: mitä tällaisen aloitteen yhteydessä on mah- kunnalle sellaisen esityksen, johon se
8844: dollista. esittää, jot,en kysymys olisi jätet- havaitsee aihetta olevan.
8845: tävä hallituksen valmisteltavaksi. Tähän
8846:
8847: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
8848:
8849: Vilho Va.llas. Eemil Luukka.
8850: Kalle Joukanen. Vilho Armala.
8851: Emil Jutila. M. E. Harj;a.
8852: E. v. Frenckell. A. A. Lin1iulruhti.
8853: A. Kemppi. Väin:ö .Kaasalainen.
8854: T.oiv;o Ikonen. J. T3ikala.
8855: Edv. Vaarama. Jalmari Pilkama..
8856: R. Ala~Kulju. Akseli Brander.
8857: Kalle .Kirra.
8858: 192
8859:
8860: IV,41. - Toiv. al. N :o 26.
8861:
8862:
8863:
8864:
8865: Horelli y. m.: Asutustarkoituksiin valtiolta luottoa saanei-
8866: den vapaussotaan osaaottane·iden vapautta-misesta koron
8867: maksusta näiden luottojen osalta.
8868:
8869:
8870: E d u s k u n n a ll e.
8871:
8872: Vuoden 1918 kevätkuukausina käytyjen mikä heidän osakseen on valtiovallan puo-
8873: taistelujen avulla saatiin aikaan kaksi val- lelta tul'lut.
8874: ta:kuntamme vastaiselle elämäJlle välttämä- On myönnettävä, että meidän agraari-
8875: töntä tulosta: toteutettiin maan itsenäisyys reformimme on perustunut toisille edelly-
8876: ja turvattiin sisäinen rauha. Laillisen hal- tyksille kuin yllämainituissa maissa. Tämä
8877: lituksen joukot, jotka tämän aikaansaivat, seikka ei kuitenkaan saa vaikuttaa siihen,
8878: olivat kokoonpannut pääasiassa talonpojista että vapaussotaamme osaa ottaneille jätet-
8879: ja maatalousväestä, jotka työnsä suoritet- täisiin valtiovallan taholta tunnustus ja
8880: tuaan palasivat jälleen entisiin rauhanajan tuki antamatta, varsinkin siilloin kun se on
8881: vaatimattomiin tehtäviinsä. ~elposti ja vähillä kustannuksilla järjestet-
8882: Meillä eivät tämän talonpoikaisarmeijan tävissä. .Sitä suuremmalla syyllä on tämä
8883: miehet ole saaneet, muutamirlle tulleita vaa- kunniavelka suoritettava, jos sen kautta voi-
8884: timattomia invaliidieläkkeitä lukuunotta-. daan edistää maan asutustoimintaa ja kiin- •
8885: matta, valtiovallan puolelta minkäänlaista nittää siihen parhainta osaa maan väestöstä.
8886: tukea tai tunnustusta osa·kseen. Ulko- Talonpoikaisarmeijamme jäsenistä kuuluu
8887: mailla sensijaan on asianlaita aivan toisin osa niihin, jotka ovat asutuslainsäädän-
8888: niihin miehiin nähden, jotka ovat ottaneet tömme turvin päässeet käsiksi maahan ja
8889: osaa maansa vapauttamiseen vieraan val- s~aneet siihen tarkoitukseen luottoa valtiolta
8890: lan alta. Niinpä Viron agraarilaissa 10/10 joko suoraan tai kuntien välityksellä; niin-
8891: 1919 on säädetty, että sanotun maan va- ikään on heidän joukossaan edelleen miehiä;
8892: paussodassa kunnostautuneet, haavoittuneet, jotka täyttävät 25/2 1922 annetun asu-
8893: sodassa k~atuneiden perheet sekä sotaan tuslain 3 §:n edellytykset, mutta eivä;t ole
8894: osallistuneet ovat edellä olevassa järjestyk- vielä saaneet itselleen omaa maata. Jos
8895: sessä etuoikeutettuja saamaan itselleen näiden miesten asemaa helpotettaisiin siten,
8896: maata, ja vasta heidän jälkeensä muut tilat- että heille jo tai vastedes saamastaan asu-
8897: tomat. Latvian agraarilakiin 24/9 1920 tusluotosta suotaisiin korkovapautus, tulisi
8898: sisältyy pääasiassa saman[aisia määräyksiä. heidän, saadessaan käyttää kaiken valtiol<le
8899: Kun lisäksi maan hinta on arvioitu varsin maksamansa suorituksen velkapääoman ly-
8900: a:l'hai.seksi, Latviassa esim. vain 80-160 mar- hennykseen, vaikea taloudellinen asemansa
8901: kaksi hehtaarilta, ja kun molemmissa maissa helpommaksi. Luotousaajaa kohden eivät
8902: korko on ollut halpa sekä varsinkin vapaus- nämä korkomäärät nouse sanottaviin sum-
8903: sodassa olleita sotilaita on muutenkin kai- miin, keskimäärin tuskin yli 1,500 markan
8904: kin tavoin tuettu maansaantipyrkimyksissä, vuodessa. Heidän 'lukumääräänsä ei sen-
8905: niin ymmärrämme sen tunnustuksen arvon, sijaan saatane selvitettyä ilman yksityi~
8906: IV,41. - Horelli y. m. 193
8907:
8908: kohtaista tutkimusta, mikä olisi valtion vi- valtiolle silloin kuin se oli kipeimmin tar-
8909: ranomaisten toimitettava. peen, saamme kunnioittavimm.in ehdottaa
8910: Tällaisen korkovapautuksen avulla saa- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8911: tais1in osalta toteutettua eduskunnan v.
8912: 1935 valtiopäivillä lausumaa toivomusta että hallitus valmistaisi ja antaisi
8913: hädänalaisten rintamamiesten ja heidän Eduskunnalle esityksen, jonka mu-
8914: perheitensä avustamisesta, ja senkautta jat- kaan ni~"lle miehille, jotka v. 1918
8915: kettaisiin invaliidieläkkeiden myöntäm.isellä maan la~"llisen hallituksen joukoissa
8916: .alkuun pantua vapaussoturiemme tukemis- ottivat osaa maamme vapaussotaan ja
8917: työtä. jotka ovat sen jälkeen saaneet tai
8918: Ylläolevan peruste~lla ja vielä huomaut- vastedes saavat valtiolta suoraan tai
8919: taen, että kosketeltu korkovapautus tulisi kuntien välityksellä luottoa asutus-
8920: hyödyttämään sellaista vähävaraista kan- tarkoituksiin, suodaan vapautus ko-
8921: sanosaa, joka on osaltaan suonut apuaan ronmaksusta näiden luottojen osalta.
8922:
8923: Helsingissä syyskuun 14 p: nä 1936.
8924:
8925: Toivo Rorelli. Väinö ltokko.
8926: Oskari Lehtonen. Pauli Tuorila.
8927: Iisaikki Nildrola.
8928:
8929:
8930:
8931:
8932: 25
8933: 194
8934:
8935: N,42 . .,......, Toiv. ~. N:o fl.
8936:
8937:
8938:
8939:
8940: V. ~naiJa. y. Ja.: Maa.~alo'l.lJi,et,_ e,;i;t.,oii/.v.ontecen m..~~-41"
8941: maatalousluottolai.~oksen perust<'f1n~e&~. .,
8942:
8943:
8944: E d u s k u n n a> ll e.
8945:
8946: Ma,ata;loudi'ln luott9-oloja ei ~llä ole kisi mll'atalo,t~ttl!< · ei vain hyvänä aik~,
8947: hQide.ttu &illä t~~aJ kuin :w.~ous pe- mutta myi:i6kiin silloin, kun paha;t -päi~t
8948: ruselinkeinwa. Qli$i vaat1nut. Kun luo- sitä 'kohtaavat.
8949: tonannossa ei ole ollut yhtenäistä suu:rmi- ·M:iten on mahdollista järjestää maata-
8950: telmaa, on seurauksena ollut se kirjavuus, lousluoto.t niin, että niitä vaikei.nakin ai-
8951: mikä painaa ~eimansa maatalouden luotto- koina •voidaan hoitaa maatalouden vaati-
8952: oloihin. Tämä ilmenee e~i~ttä.in pruinavana muksia vastaavalla. tavaJlla ja ottaen huo-
8953: ka!hdella eri tava:Ua. Ensiksi siten, että mioon se, että maatalous ei pula-aikana-
8954: maatalousluoton antajina esiintyvät mitä kaa-n joudu maksamaan enemmän korkoa,
8955: erilaisimmat rahalaitokset ja tämän lisäksi kun se lisää velkaantumatta kestää~ 'Tä-
8956: suurena ryhmänä yksityiset henkilöt. Ti- hän on vain yksi tie, nimittäin, erttä pe-
8957: laston mukaan ovat maatalousluottoa jaka- rustetaan maataloudelle oma luottolaitos,
8958: neet yksityiset 26 %, osuuskassat 21 %, jol1ka ei tarvitse liikepankkien tavoin pyr-
8959: säästöpankit 18 %, hypoteekkiyhdistys, va- kiä koron muodossa mahdollisimman suu-
8960: kuutuslaitokset, asutuskassat y. m. niihin reen voittoon. Tämä ei ole ku:Utenkaan
8961: verrattavat raha;lairtokset 18 % ja kauppa- mahdollista ilman valtiovaUan llJPUa, sillä
8962: pankit 17%. tar_vittavaa pääomaa ei muuten voida saada
8963: Toiseksi se ilmenee itBe luoton annossa kokoon. Pääoman hankkiminen voitaisiin
8964: siten, että 'lainaehdot ovat hyvin suuressa nähdäksemme järjestää seura.a•vaa menetel-
8965: maarm toisistansa poikkeavia. Kaikille mää käyttäen :
8966: näille luotonantajille on yhteistä se, että 1) Jostakin jo olemassaolevasta maa-
8967: lainaehdot eivät ole olleet yleensä maa- talousluottolaitoksesta muodostettaisiin esit-
8968: taloustuotannon kannalta katsoen edulli- tämämme kaltainen luottolaitos. Tälle luot-
8969: sia. tolaitokselle siirtyisivät bikki muutkin
8970: Tämän !lisäksi on todettavissa sekin, että maataJlouden edistämis- ja tukemistar:koi-
8971: maatll!loutrta ainakin kerran 25 vuoden ku- tuksiin valtion varoista muodostetut ra-
8972: luessa kohtaa raskas taJloudellinen lama- hastot, j.a näin saataisiinkin kokoon varsin
8973: kausi, suunnilleen .samanlainen, josta kulu- huomattava peruspää:oma.
8974: neet 5 vuotta antavat niin selvän kuvan 2) Valtion tulo- ja menoarvioon otet-
8975: lukuisina viljelijöiden tiloiltaan sortumi- taisiin useampana vuotena tarkoitusta var-
8976: sina. ten niin suuri määräraha, kuin valtion ta-
8977: Kun nyt puhutaan valtion erino:rnaisen loudellinen· asema kulloinkin sallisi.
8978: hyvästä taloude~lisesta asemasta, olisi eri- 3) Suomen Pankin voittovarat käytet-
8979: koisen sopiva aika käydä luoma;an maa- täisiin niin monen vuoden aikana kuin olisi
8980: taloudeHe sellaista raha-laito&ta, jaka tu- tarpeellista tämän luottdkli<taksen pääomien
8981: IV,42. - V. Annala y. m. 195
8982:
8983: kartuttamiseksi. Knn nama voittovarat niistä erikoisia raihastoja maatalouden sivu.~
8984: vuosittain ovat y1i 100 miljoonaa mark- elinkeinojen, kuten kalastuksen, pienkar-
8985: kaa, kasvaisi pääoma jo yksin tätä tietä janhoidon y. m. edistämiseksi sekä yleensä
8986: esim. 10 vuoden aitkruna yli mi1ljaardin mar- käyttää niitä ammattitaidon kohottami-
8987: kan suuruiseksi. s~ksi. Täten saisi maa:tailous luottolaitok-
8988: Tällä tavoin on mahdollisuus hankltia sestaan tuen, jolla ei ole mitään muita tar-
8989: .maatalouden luottolaitokselle halpaa perus- koitusperiä kuin maatalouden kaikinpuoli-
8990: pää.omaa, joka täydellisesti eroaa Uikepank- . nen •turvaaminen ja edistäminen.
8991: kien pääomasta siinä, ettei sen tarvitse pyr- Kaikkeen yHäesitettyyn viitaten ehdo-
8992: kiä antamaan mahdollisimman suurta lii- tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
8993: kevoittoa. Vaikean pulan sattuessa voi muksen,
8994: täJ.ilainen luottolaitos tarvittaessa alentaa
8995: lainojen korkoa •vaikkapa jakelukustannuk- e.ttä hallitus 1·yhtyisi' kiireellisesti
8996: siin saakka ja muutenkin toimia niin, että toimflltpiteisiin sellaisen uudelle poh-
8997: kumurllistw viljelijöiden tilailtaan sortu- jalle rake-ntuvan maatalousluottolai~
8998: :miilet voidarun estää. Sikäili :kmn ko.rko- ttiksen perustamiseksi, jonka lainan-
8999: tuloja saadaan, voidaan niHlä kartuttaa anto ja korkokanta sopeutuvat maa~
9000: luottolaitoksen pää.omaa tai muodostaa talouden erikoisluonteeseen.
9001:
9002: Helsin~ syy$lruun 15 päivänä 1936.
9003:
9004:
9005: Vilho ANJala x. Jusma..
9006: Hilja ltäpinen. E. A. Tuomivaara..
9007: B. Al&Jtulju. Elias Simojoki.
9008: Brlmo A. Sabniaila. J. V. Wainio.
9009: P6uli Tuorila. ltaam'lo Salovaara.
9010: Ani Malmi.'VJMl'a. Yrjö. B. Saarinen.
9011: lkfakki Mikkola. K. B. Kares.
9012: 196
9013:
9014: IV,43. - Toiv. al. iN :o 28.
9015:
9016:
9017:
9018:
9019: Leppä.lä y. m.: Esityksen antamisesta valtioneuvoston val-
9020: tuuttamisesta myöntämään valtion takuun Osuuskassojen.
9021: Keskuslainarahasto-Osakeyhtiön ottamalle obligatiolai-
9022: nalle.
9023:
9024:
9025: E d u s k u n n a 11 e.
9026:
9027: Jo kuluvan vuosisadan alussa alettiin p:nä 1925 n. s. palautuslaki eli laki puu-
9028: maassamme kiinnittää huomiota epäkohtaan, tavarayhtiöiden lainvastaisesti hankkimista
9029: joka aiheutui siitä, että maaomaisuutta al- kiinteistöistä, jonka lain nojalla on sittem-
9030: koi yhä enenevässä määrässä siirtyä yhtiöi- min palautettu yhtiöiden vastoin lain
9031: den, ensi sijassa puutavarayhtiöiden omis- säännöksiä hankkimia tiloja.
9032: tukseen. Kysymystä on käsitelty sekä täl- Kokemus on kuitenkin osoittanut, että
9033: laisesta maaomaisuuden siirtymisestä johtu- voimassa olevan lainsäädännön avulla ei
9034: vien sosialisten ja kansantaloudellisten epä- ole voitu järjestää puheenaoleva:a laajakan-
9035: kohtien kannalta että myöskin silmälläpi- toista sosialista, kansantaloudellista ja maa-
9036: täen siitä aiheutuvia maataloudelle epäedul- taloudellista kysymystä siten, että yleinen
9037: lisia vaikutuksia. etu tulisi huomioonotetuksi ja kauan aikaa
9038: ·Tammikuun 15 p: nä 1915 annettiin ase- vallinnut ensi sijassa maatalousväestön ase~
9039: tus rajoituksista eräänlaatuisten yhtiöiden maa vaarantava ,tilanne poistetuksi. Lain
9040: ja yhdistysten oikeuteen kiinteistön hankin- tarkoitusta ei ole voitu saavtittaa, sen mää-
9041: taan maalla, joka asetus kieltää puutavara- räyksiä on onnistuttu monin tavoin jatku-
9042: yhtiöitä hankkimasta viljeltyä ja viljelys- vasti kiertämään, sen säännökset ovat an-
9043: kelpoisia tiluksia sekä näiden viljelykseen taneet aihetta erilaisiin ,tulkintoihin ja käy-
9044: tarvittavia metsämaita. Sanotun asetuksen täntöön sovellettuina ne ovat tavallisesti
9045: säännöksiä eivät puutavarayhtiöt kuiten- johtaneet siihen, että yhtiöiden kannan-
9046: kaan aHstuneet noudattamaan, vaan ryh- otto on päässyt määrääväksi. Näkyvänä
9047: tyivät useat yhtiöt joko johtomiestensä tai todistuksena tästä on se, että puutavara-
9048: muiden yksityisten valeostajain tai varta yhtiöiden haltuun on vuosien kuluessa siir-
9049: vasten perustettujen apuyhtiöiden nimiin tynyt ja siirtyy yhä edelleenkin melkoisia
9050: hankkimaan kokonaisia tiloja, saaden tällä maa-alueita. Eräissä osissa maata on var-
9051: tavoin haltuunsa lyhyen ajan kuluessa sa- sin laajoja alueita pitäjistä joutunut täten
9052: toja tuhansia hehtaareja maata. Vähitel- yhtiöille, mistä on mainittu olevan m. m.
9053: len tästä johtuvat oikeudelliset ja kansan- selvästi havaittavana seurauksena sen, että
9054: taloudelliset epäkohdat tulivat niin räi- kuntain köyhäinhoitomenot ovat suurentu-
9055: keiksi ja terveitä maanomistusoloja uhkaa- neet ja niiden taloudellinen asema muuten-
9056: viksi, että oli pakko ryhtyä jälleen ~lain kin vaikeutunut. Tilaston mukaan oli yh-
9057: säädännöllisiin toimenpiteisiin häiriinty- tiöiden omistuksessa v. 1901 n. 3 % maamme
9058: neen oikeustilan palauttamiseksi. Tässä pinta-alasta ja v. 1923 n. 6 % eli yli 2 milj.
9059: tarkoituksessa säädettiinkin toukokuun 5 hehtaaria.
9060: IV,43. - Leppälä y. m. 197
9061:
9062: Puutavaryhtiöiden omistukseen joutu- että nekin maanviljelijät, jotka eivät ole
9063: vista maista olisi m. m. mahdollisuus varata luovuttaneet tilaansa puutavarayhtiölle,
9064: osa tyydyttämään varsinaisen asutusmaan joutuvat kokemaan puutavarayhtiöiden
9065: tarvetta, etenkin n. s. lisämaan muodossa. maanomistuksen haitalliset vaikutukset,
9066: Edelleen on esimerkkejä siitä, että yhtiöt mitkä ilmenevät m. m. siitä, että yksityis-
9067: ovat saaneet omistusoikeuden aivan ensi- metsien hinnat tulevat yhä enemmän riip-
9068: luokkaisiinkin viljelyskelpoisiin asutusaluei- pumaan yhtiöiden määräämisvallasta, mikä
9069: s1in, kunhan ne ovat vain sijainneet muu- seikka taas helposti johtaa siihen, että hin-
9070: tamien kilometrien etäisyydellä jo olemassa nat alittavat kulloinkin :kohtuullisena pi-
9071: olevista viljelyksistä. Kun tiedetään, että dettävän hintatason. Puutavarayhtiöillä on
9072: tällaisia alueita on maassamme, etenkin mahdollisuus menetellä siten, että ne met-
9073: harvaan asutuilla seuduilla runsaasti, on sån hintojen ollessa korkeammat hakkaut-
9074: näiden yhtiöille siirtymisestä luonnollisena tavat omia metsiään ja :taas hintojen ollessa
9075: seurauksena se, että asutustoiminta tulee alhaisemmat ostavat metsiä maanviljeli-
9076: entisestään vaiikeutumaan. Tästä aiheutu- jöiltä. Tällaiset ilmiöt esiintyvät luonnol-
9077: vat haitalliset seuraukset tulevat näkyviin lisesti sitä huomattavampina, mitä enem-
9078: etenkin sellaisilla seuduilla, missä tilat pyr- män maata joutuu yhtiöiden omistukseen.
9079: kivät pirstoutumaan liian pieniksi ja missä Eräissä tapauksissa taloudelliset seikat
9080: sisäistä siirtolaisuutta harjoittaen on etsit- ovat olleet aiheena maakiinteistöjen joutu-
9081: tävä mahdollisimman tarkoin kaikki vilje- miseen pois yksityisten omistuksesta. Eten-
9082: lyskelpoiset maat tällaista maata haluavien, kin vaikeissa taloudellisissa oloissa elävät
9083: tilalta perinnönjaossa väistyvien asutta- maanviljelijät ovat usein katsoneet välttä-
9084: vaksi. Edelleen on tultu havaitsemaan, mättömäksi luopua metsäalueistaan ja
9085: että puutavarayhtiöiden hankkimatt metsä- myydä ne vakavaraiselle käteisostajalle.
9086: maat on lohkottu pääasiallisesti keskikokoi- Kun tällaisia ostajia tavataan harvemmin
9087: sista varsinaisista maanviljelystiloista, joi- yksityisten keskuudessa, joille sitäpaitsi ei
9088: den metsäalat ja puuvarastot tilan tule- yleensä ole tarkoitnksenmukaistakaan hank-
9089: vaan käyttöön täten on supistettu jopa lain kia etäisiHä seuduiNa sijaitsevia metsä-
9090: edellyttämään minirmiasteeseen. Tilojen alueita, on tavallista, että tällöin suuret
9091: välttämätön reservipääoma kasvavan met- kapitaaliyhtiöt esiintyvät edullisimpien tar-
9092: sän muodossa on näin vähentynyt ja mo- jousten tekijöinä saaden siten haltuunSa
9093: nissa tapauksissa suorastaan hävinnyt. myytävät maa-alueet. Tästä syystä olisi
9094: Maataviljelevä väestö on tällöin joutunut tärkeätä kehittää maatalouden keskitettyä
9095: kadottamaan sen tuen, jonka metsä .tarjoaa perusluottotoimintaa ja järjestää .tämä si-
9096: etenkin karuimmissa seuduissa sivutulojen ten, että viljelijöille varattaisiin mahdolli-
9097: antajana. Huolestuttavana ilmiönä maini- suus velan rasittaminakin pitää metsäpää-
9098: taan etenkin Itä--Suomessa se, että puuta- omaa hallussaan.
9099: varayhtiöiden maanhankinta on johtanut Osuuskassojen Keskuslainarahasto 0. Y.
9100: n. s. tynkätilojen muodostumiseen, joita ny- on nyttemmin ryhtynyt laajemmassa mää-
9101: kyään tavataan mainitussa osassa maata rässä konvertoimaan maanviljelijäin lyhyt-
9102: varsin runsaasti. Nämä tilat ovat monessa aikaisia lainoja .pitkäaikaisiksi kuoletuslai-
9103: suhteessa taloudellisesti epäedullisia ja mitä noiksi. Käsityksemme mukaan soveltuisi
9104: pienemmiksi ne .pirstoutuvat sitä kannatta- Osuuskassojen Keskuslainarahasto 0. Y.
9105: mattomammiksi ne tulevat ja sitä heikom- parhaiten myös välittämään kuoletuslainoja
9106: maksi muodostuu samalla talonpoikaisväes- edelläesittämäämme tarkoitukseen. Osuus-
9107: tön asema. Seurauksena on myöskin se, kassojen Keskuslainarahasto 0. Y. on vai-
9108: 198 IV,43. - Ke!lkuslai:aarahastoa oltligatiolaina.
9109:
9110: tioneuvostolta anonut taimuta 100 milj. että hallitus . li:iiredlisesti antaisi
9111: ;markan obliga.tiolainalle. Hallitus ..on dl- EdushtnntJlle esit'JkSen 'IJCJti9MU-
9112: dotta.nut takuun myönnettäväksi vain 50 .'lloston valfuuttamisesta tnyiintiimiiiitt
9113: .rnilj. markalle. Kun nykyisten alentunei- t~a.ltioo takuun Os1tustuusojm K~
9114: den korkosuhdanteitten aikana olisi m: m. kuslainarahasto. 0. Y :n ottamvdle '9"'-
9115: edelläesittämäämme metsämaiden säilyttä- liglJ.fiolaintt.lle 100 milj. markan ni-
9116: miseen eräis.~ä tapauksissa maanomistajain mellistniiiirimn asti.
9117: omistukseen lainapääomia runsaammassa
9118: määrässä saatava, ehdotamme kunnioittaen
9119: eduskunnan päätettäväiksi toivumuksen,
9120:
9121: HeL<~ingissä syyskuun 16 päivänä 1936.
9122:
9123:
9124:
9125: Juha.:ni Leppilä. Vilho Va.U.u.
9126: Vihtori Ves'lerinen. J. Taka.'la.
9127: M. tO. Lahtela. Bemil Luukka..
9128: Viljatili Kelliokoald. Mia.\ti Miikki.
9129:
9130:
9131:
9132:
9133: ;.,:
9134:
9135:
9136:
9137:
9138: .. ,: ...
9139:
9140:
9141: .,/ ,.
9142: ';,, ,';J.,,:
9143: IV,H.- Toiv. a.l. N:o 29.
9144:
9145:
9146:
9147:
9148: Jfi.Mamen y. m.: Mt!l.akii1lttistöpankista myönnettyjen lai-
9149: nojen t(tk~'Amaksun järjestelystii eräissä tapauksissa.
9150:
9151:
9152: E d u s k u n n a ll e.
9153:
9154: Viitaten v. 1934 valtiopäivillä jättä- pankki on vakauttanut hyväksy-
9155: määmme toiv. al. n :o 15 (Liitteet I-XIH, mat~,sä arvion per~teeUa, va~tttet
9156: siv. 74) saamme kunnioittaen ehdöttaa ta-isii1t korko- ja lyh~nnysmaksuista
9157: edl:Udtunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen, kt~Jtden vuod:en ajaksi l{l,iMn hyvuk-
9158: symispäivastä lukien sellaisissa ta-
9159: ettii h6Uitus ant6isi kiireellisesti p<Miksissa, joissa tilatt velat otJat vä-
9160: esityksen Maakiinteistöpankin oltje- hitttiiän 60 % hyväks'{JttJstä tilam, ar-
9161: siiännön muutt6miseksi site1t, että ti- vioitlmta hinnasta; sekä
9162: lan, jonka Maakiinteistöpankki o1t että t~,äin Maakiinteistopankille ai-
9163: lunastanut tai ' jot~,kg, vdat ·sa'ik>ftu he1duvista tappioista vtistaa valtio.
9164:
9165: Hi'jlsingissä syyskuun 8 päivänä 1936 .
9166:
9167:
9168:
9169:
9170: :. )
9171: •-.1- .... '
9172: 200
9173:
9174: IV,45, - Toiv. al. N :o 30.
9175:
9176:
9177:
9178:
9179: Pyy y. m;: Valtion omakotirahastosta pienten omakoti-
9180: talojen rakentamista varten annettavien kiinnityslaino-
9181: jen lainaehtojen muuttamisesta.
9182:
9183:
9184: iE d u s k u n n & ll e.
9185:
9186: Omakotirakennustoiminna!Ha on maas- kotirakennukset, jotka ovat joutuneet pa,k..
9187: samme saatu aikaan huomattavaa pamn- komyyntiin yksityisten henkilöiden ja eri"'
9188: nusta vähävaraisen väestön asunto-oloihin. näisten yksityisluontoisten rahalaitosten
9189: Tilasto ·osoittaa n; s. pienasuntojen käsittä- saatavien vuoksi, mutta sanomalehdissä ol-
9190: vän lähes kuusituhatta huoneistoa, noin leet, tälllaisten pienasuntojen pakkohuuto-
9191: 15,000 huonetta. Omaikotira:kennustoimin- kauppoja kosk:evwt ilmoitukset ovat osoitta-
9192: taa on edistetty valtion ja kuntien puo- neet, että niitä on tapahtunut hyvin ~n
9193: lelta antamalla omankodin rakentaj±lle saasti.
9194: laJinoja enintään 40 prosenttia rakennus- Jotta omankodinrakentajat vDita.isiin pe-
9195: kustannuksista. Mutta nämä valtion ja lastaa niistä vaikeuksista, joihin he yksi-
9196: kuntien myöntämät lainat eivät ole riit- tyisten lainojen vuoksi ovat joutuneet ja
9197: täneet tyydyttämään näiden raikennutta- estettäisiin heidät vastaisuudessa joutu-
9198: jien luotontarvetta. 'Niinpä ovatkin sellai- masta ,tällais1in -vaikeuksiin, olisi valtioval-
9199: set pienasuntotalojen rakentajat, joiHa ei lan tultava heille avuksi. Tämä tapalhtuisi
9200: ole ollut omia varoja ja jotka eivät itse siten, että omakotilainoina myönnettäisiin
9201: ole olleet ammattimiehiä raikennustyöalaNa, lainansaajille nykyistä suurempi osa ra-
9202: joutuneet valtion ja kuntien myöntämien kenrnuskustannuksista. Omakotirahastosta
9203: rakennuslainojen lisäksi hankkimaan ikor- myönnettävi~ lainojen la,inaehtoihin olilsi
9204: ke&korkoista luottoa yksityisiltä rahalaitok- tehtävä sellainen muutos, että valtion huo-
9205: silta. keakorkoista lainaa voitaisiin antaa oman-
9206: Tästä on oHut seurauksena, että monet kodinrakentajille 75 prosenttiin asti hy-
9207: näistä omankodinrakentajista ovat äskei- väksytyistä rakennuskustannulk:sista, kui-
9208: sma pulavuosina joutuneet velkojensa tenkin vähintään 60 prosenttia rakennus-
9209: vuoksi suuriin vaikeuksiin. Valtiolta saa- knst&nnuksista, ja että näiden omakotira-
9210: .tujen lainojen korkoja ja [yhennyiksiäkin kennuslainojen korko määriilttäisiin asutus-
9211: on jäänyt säännöllisesti suorittamwtta huo- lainDista maksettavaan alimpaan korko-
9212: mattavat määrät. V. 1931 jäi näistä korko- maaraan. Valtion varoista annettavia,
9213: ja lyhennysmaksuista rästiin kaikkioon 26.6 edellämainitun suuruisia iJ.ainoja olisi sal-
9214: prosenttia, v. 1932 jäi rästejä 27.5 pros., Httava käyttää myös raikenteilila olevien ja
9215: v. 1933 29.5 ja v. 1934 25.2 prosenttia. .jo rakennettujen Dmaikotitalojen entisten
9216: Pakkohuutokaupalla myytäväksi on joutu- luottojen vakauttamiseen.
9217: nut useita satoja omakotitaloja, joista Kun näin meneteltäisiin, pelastettaisiin
9218: kunnat ovat lunastaneet satakunta. Edel- huomattava määrä oDUIIIllkodinrakentajia ta-
9219: lämainittuun lukuun eiviit sisälly ne oma- loudellisesti sor.tumasta, joka olisi y:hteis-
9220: IV,Hi. - Pyy y. m. 201
9221:
9222: kunnankin :kannalta katsoen monesta olisi enintään seitsemänkymmentä:.:
9223: syystä tärkeätä, sekä myöskin yhteiskun- viisi prosenttia hyväksytyistä raken-
9224: nan velvollisuus. nuskustannuksista, ja että näitä lai-
9225: Edellä esitetyn perusteeNa ehdotamme noja voitaisiin käyttää myös raken-
9226: kunnioittaen eduskunnan hyvä:ksyttävä:ksi teilla oleviin ja jo rakennettuihin
9227: toivomuksen, omakotitaloihin myönnettyjen yksi-
9228: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- tyisluontoisten luottojen vakautta-
9229: siin valtion omakotirahastosta pien- miseen; sekä
9230: ten omakotitalojen rakentamista var- että omakotimkennuslainojen kor-
9231: ten annettavien kiinnityslainojen ko määrättäisiin alimman asutus-
9232: lainaehtojen muuttamiseksi niin, että lainoista maksettavan koron määräi-
9233: omakotitalon rakennuttajille myön- seksi.
9234: nettävän rakennuslainan suuruus
9235:
9236: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1936.
9237:
9238: Juho Pyy. Ville Xupa.ri..
9239: .A.lex Hämäläinen. Ju.ssi Rapo .
9240: Om:rl Hiltunen. Otto Toivonen.
9241: Hugo A&ttela. Viljo 0. Kilpel.ä.inen.
9242: Juho Xuittiner.. Otto Mar:ttila.
9243: Kalle Jokinen. Ja.lmari Limla.
9244: K11Sta.a Perho. Edv. Xujala.
9245: Yrjö Helenius. Karl J. Wenm.a.u. ·.
9246: Jere Juutila.inen~ Väinö Xitvisa.lo.
9247: . . Lepistö. MiiDa Sillanpää.
9248: Anselm. Pitkäsilta. . G. Lindström.
9249: Onni ··ftlä.ketä.inen. · Edv. Pesonen.
9250: Heikki Xääriämea:. Urho Kulow.a.ra.
9251: P.8almenoja. Oay Sundström.
9252: Aug. Syrjänen. Jussi Raatikainen.·
9253: Toivo !Halonen. Elsa. !Metsämnta.
9254:
9255:
9256:
9257:
9258: 26
9259: IV,4s. - Toi.v. al. N:e 31.
9260:
9261:
9262: 1 , : ••
9263:
9264:
9265:
9266:
9267: i"
9268: Kemppi y. m.: Kapinaookinkolainoja •saaneidtlfl, yio$it1jls~
9269: te~, seurakuntitf'l, . ja kuntien vapautta'lili~stti s(J,nottujen
9270: lainojen makstflltl,'i>Ses·ttt.
9271:
9272:
9273: · E d u s k u n n a 11 e.
9274:
9275: Viitaten vuoden 1935 valtiopäiville jät- ettii 'h:iJililitm klire~ti valmis-
9276: tämäämme ja käsittelemättä jääneen toivo- taisi Eduskunnalle esityksen siitä,
9277: musaloitteen n: o 27 perusteluihin ehdotam- ettii ltaikki vapaussod:lis~a . tmlvinkoa
9278: me kunnioittaen eduskunnan hyvä:ksyttä- kärsineet yksityiset, seurakunnat ja
9279: väksi toivomuksen, kunnat, joille 011. ~Jnttettu kapinava-
9280: hinkolat'JtOO, Vöf')auftftaisiin näiden
9281: lainojen t~ntn~ta.
9282:
9283: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
9284:
9285:
9286: .btti ltetnppi.. Heildld Sliataea.
9287: Vilho Vdlu. ViljO Vallto.
9288: Albill~. Leo R. Bötik.
9289: Bmi! Jutil&. J.~.
9290: Lauri A, Slriå. A.&;~.
9291: Våålö K.Wfi*W... . . . BoiiJi.
9292: U11ho Kallllaen. . •w. 'tolwllllla.. '
9293: JI;.O. t.Mtla. "l'ii1da.
9294: E~iaj .
9295:
9296: T--~. KatU IDlllli.
9297: Xa.Ue Joukanen. Eemi1 Luukka.
9298: m,4 7. - mow. ~m .. N ::o 32.
9299:
9300:
9301: 1JUlr.a,aen y. m.: Esityksen anta·Tnisesta laiksi, jonka kauffta
9302: tlllt1Uäp'Ulan tBkia tuoiltaan jMwneet maa-wm;'ljelijlit
9303: oi1ooutetaan ostamaan tt"lansct takaisin myyn'tihinnas'ta.
9304:
9305:
9306:
9307:
9308: Maassamme dn viime aikoina yhä selvem- taan 8-10-12% kol'kea ja vielä tänäkin
9309: min ilmennyt sellaista meilläkin nykyään päivänä, vaikkakin kork&kanta on rahan-
9310: vtdlit-sevalle vaipaatalous~ärjestelmälle omi- runsauden vuoksi huomattavasti entisestään
9311: naista kehitystä, että maoomaisuus vähi- laskenut, saavat monet maanviljelijät mak-
9312: tellen siirtyy maataviljelevän ta.lonpoikais- saa maatalouteen kiinnittämästään pää-
9313: ttm hallusta sellaisiin käsiin, j<Ytka eivät omasta 10 % korkoa, eikä heillä monella-
9314: ainakaa<n välittömästi ·.harjoita maanvilje- kaan kaikesta pank.lkien ·.·rahan runsaudesta
9315: !lystä, ja varsinainen ammattitaitoinen huolimatta ole ollut tilaisuutta muuttaa lai-
9316: maanviljelijäväestö joutuu joko suurmaan- nojaan alempiko:rikoisiksi.
9317: omistajista riippuvaiseksi maanvuokraaja- Kun otamme huomioon, että maataloo.-
9318: luokaksi tai jtmTettomaksi ir.tolaisväestöksi dfln tuottoprosentti Suomessa siihen kimni-
9319: kaupunkeihin ja muihin tiheästi asuttuihin tetylle pääomalle on 1uotettavien tilastotie-
9320: ybdyskuntiin. teellisten laSkelmien I11'llkaan keskimäärin
9321: Tämän kehityksen vauhti on viime vuo- noin 3-5 %, niin käsitetään hyvin se syy,
9322: sikymmeninä huikeasti kasvanut; Ja jokai- miksi velkaan:tu~Wet tailonpoja:t ovat joutn-
9323: selle asian:Y~mmäriäväHe on tämän ·syy it- neet luopumaan maatiloistaan pakkohun:to-
9324: sestänsä selvä: telmTikan kehitys on luonut kauppateitse. Tällaisia maanviljeli;j&iden
9325: hyvät lmlkunenvot ja mukana tuonut vilk- tildiltaan joutumisia on viime aikoina oHut
9326: kaan bnsainvä!lisen kaupan. U.lk0maisten niin paljon, että ilmiö maodostaa yhteis-
9327: ~den 'kilpailu on pakottanut tuotan- kunnallisen vaaran.
9328: non järkiperäistyttämiseen ja työn koneel- Jokaiselle on itsestään selvää, että raha-
9329: listuttamisoon kaikilla maamme elinkeino- pääoman korkoprosentin ylittäessä maata-
9330: jen aloilla, siis myöskin maataloudessa. louden tumtoprosentin maanviljelijä riltse
9331: Tämä on puolestaan pakottanut maanvilje- asiassa joutuu maksamaan rahanomistajille
9332: lijät kiinnittämään rahapääomaa talou- ensiksikin koko kiinnitetyn pääoman tuo-
9333: teensa moninkertaisesti ne määrät, . mitkä ton taloudessttan ja toiseksi lisäksi (korko-
9334: maatalouden ollessa alkuperäisemmissä tuo- määrien eroa vastaavan) osan entisestä
9335: tantomuodoissa oli tarpeellista. Nyt kun omaisuudestatm lt& luavan työnsä tuloksista.
9336: meillä rahapääoman lainauskorko on jätetty Tämä jos ~iltiiän on rahapääoman har-
9337: kokonaan riippuvaiseksi kysynnästä ja tar- joittamaa luovan maanviljelystyön laillis-
9338: jonnasta, siis itse asiassa raha- ja muun tettua ryöstöä.
9339: pääoman omistajien mielivallasta, niin on Usein kuulee väitettävän, että tiloiltaan
9340: tämä korko pysynyt sangen korkealla. joutuneet maanviljelijät ovat kevy:tmielisen
9341: Maanviljelijät ovat saaneet maksaa lainois- runsaasti käyttäneet lainapääomaa maata-
9342: 204 IV,47. - Maanviljelijäin oikeus tilainsa takaisinostoon.
9343:
9344: loustuotantonsa järkiperäistyttämiseen ja tusoikeutta, sillä tämä maanomistuksen pa-
9345: uudenaikaistuttamiseen, ja että ne vanhoil- lautus maata viljeleviin ja sitä hoitaviin
9346: liset talonpojat, jotka 0-vat tästä pidättäy- käsiin on välttämättömyys.ja lisäksi kansan
9347: tyneet, ovat hyvin läpäisseet pula-ajan. oikeustajunnan mukaista. Edelleen huo-
9348: Muodollisesti tässä voidaan osittain olla mautetaan, että esim. Ruotsi-Suomi valta-
9349: oikeassa, mutta tämä ,ohje'' sisältää sen, kunnan historiassa Kustaa Vaasan ja
9350: että talonpoikien ei pitäisi seurata talous- Kaarle XI:n maanpalautustoimenpiteet on
9351: elämän kehitystä, vaan pysyttää tuotan- aina tunnustettu suuriksi yhteiskuntapoliit-
9352: tonsa entisten aikojen alkuperäisissä muo- tisiksi teoiksi siitäkin huolimatta, että ne
9353: doissa. Seurauksena tästä olisi se, että aikanansa tuntuivat loukkaavan omistus-
9354: maataloutemme jonkun ajan kuluttua olisi oikeustajuntaa.
9355: ajastaan jälelle jäänyt ja entistä kilpailu- Ylläolevaan sekä vuoden 1934 valtiopäi-
9356: kyvyttömämpi. Näin ollen on turha syyt- ville jättämäämme toivomusaloitteeseen
9357: tää lainapääomaa käyttäneitä maanviljeli- N: o 65 (Liitteet I-XIII, siv. 234) viita-
9358: jöitä, jotka suurin piirtein muodostavat ten ehdot111mme kunnioittaen eduskunnan
9359: talonpoikaistomme yritteliäimmän ja eteen- hyvä!ksyttäväksi toivomuksen,
9360: päin pyr<kivimmän osan.
9361: Ylläolevasta selvinnee ilman muuta, että että hallitus ensi tilassa t·yhtyisi
9362: viime aikoina maanviljelijäin tiloiltaan valmistamaan ehdotusta lainsäädän.,-.
9363: poisj'outumista ei voida sanoa aiheutuvaksi tötoimenpiteiksi, joiden perusteella
9364: heidän omista tekemisistään tai tekemättä viime vuosina ulosottoteitse tai muu,..
9365: jättämisistään, vaan johtuu se yleisistä ten taloudellisten syiden perusteella
9366: meillä vallitsevista olosuhteista ja väärästä tiloiltansa luopumaan joutuneet
9367: taloudellisesta kehityksestä. maanviljelijät voisivat myyntihintoi-
9368: Koska kumminkin maataomistavan talon- hinsa saada tilansa takaisin hal-
9369: poikaisluokan säilyminen on kansamme en- tuunsa ja
9370: simmäinen ja välttämätön ehto, niin me että hallitus ryhtyisi pitkäaikaiset~
9371: emme näe muuta mahdollisuutta kansamme ja halpakorkoisen lainapääoman
9372: elämän .terveeseen jatkumiseen kuin sen, hankkimiseksi yllämainituille maan-
9373: että valtiovalta palautuslainsäädäntötoi- viljelijöille, että he sillä voisivat os~
9374: menpitein ryhtyy sa111ttamaan maaperän taa entiset tilansa, jolloin tämän lai:..
9375: omistusta takaisin tilansa menettäneiden napääoman korkoprosentti ei missään
9376: maanviljelijäin käsiin. tapauksessa saa ylittää maamme
9377: Tässä suhteessa ei ole hätkähdettävä si- maatalouden tilastollisesti todettua
9378: täkään mahdollisuutta, että jouduttaisiin tu.ottoprosenttia.
9379: rikkomaan lain kirjaimen mukaista omis-
9380:
9381: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
9382:
9383: Heikki Niskanen.
9384: 205
9385:
9386: IV,4s. - Toiv. al. N :o 33.
9387:
9388:
9389:
9390:
9391: Niskanen y. m.: .Maanviljelijäin oikeuttamisesta vaihta-
9392: maan vt'ljelystiloistaan kaukana olevia metsäpalstoja
9393: tilojensa lähellä sijaitset'iin valtion metsämaihin.
9394:
9395:
9396: :E d u s k u n n a ll e.
9397:
9398: Maassamme aikanaan .toimitettujen mai- metsänomistaja-t saisivat ha1tuunsa talo-
9399: den jwkamiset ovat ol1leet sikäli puutteelli- jensa läheisyydessä olevia vaUion metsä-
9400: sia, että monin paikoin talojen omistamat maita ja niiden sijasta luovuttaisivat val-
9401: palstat, varsinkin metsäpalstat, ovat useissa tiolQe vastaavaot alueet ja määrät etäisiä
9402: tapauksissa tulleet sijoitetuiksi taloista metsäpalstojaan.
9403: pitkien matkojen, jopa kymmenien kilo- Tämä vaihtotoiminta voitaisiin yksinker-
9404: metrien etäisyyksille. Lisäilmi nämä taka- taisuuden vuoksi perustaa pinta-alavaih-
9405: maapalstat voivat olla jaettuja moniin eril- toon. Tällöin tietysti tulisi myöskin ottaa
9406: lisiin osiin, jotka ovat vielä kaukana toi- huomioon metsämaan laatu, kasvavan met-
9407: sistaan. sän laatu ja kuutiosisi:i!llys, siis lyhyesti sa-
9408: Tämä seikka tuottaa mainituniaisten nottuna metsäpalstojen kokonaisarviot.
9409: mawtilojen hoidossa vaikeuksia ja huomat- Koska va;ltion metsämaiden sisä1tämä puu-
9410: tavia lisäkustannuksia, jotka eräissä ta- määrän arvo pinta-alayks~kköä kohden lie-
9411: pauksissa ovat niin suuria, että esim. tilan- nee useimmissa tapaulksissa suurempi, kuin:
9412: omistajien kotitarvepuurn hankinnan kan- vastaava arvo yksityismetsässä, niin täy-
9413: nattavaisuus .tällaisista takrumetsäpaistoista tyisi tällaisissa vaihdoissa varata yksityis-
9414: joutuu kuljetuskustannusten vuoksi k:yseen- metsänomistajillle oikeus lunastaa tämä li-
9415: alaiselksi, puhumattakaan siiiä, että järki- säpuumäärä omakseen, jolloin hinta voitai-
9416: peräinen metsänhoito täHaisilla metsäpals- siin määrätä samaksi, jolla metsähallitus
9417: toilla antaisi omistajan aikaa ja vaivoja kysymykseen tulevana ajankohtana yleen-
9418: korvaavan tuloksen. säkin myy puuta vapailla markkinoilla.
9419: On huomattava että eräillä tällaisilla Tässä vaihtotoiminnassa kysymykseen tu-
9420: paikkakunrnillla valtiolla on halluss3131ll huo- leva ,arviointi ja jyvitys voitaisiin antaa
9421: mattavia alueita metsää kylien ja talojern erikoisesti tätä val'ten asetettujen lauta-
9422: välittömässä läheisyydessä. Koska metsä- kuntien rtehtävä;ksi, joihin lautaikuntiin
9423: hallitukselle ei missään tapauksessa metsä- esim. kysymyksessä oleva kunta ja metsä-
9424: paJstojen sijoitus voi ol:la niin ensiluok- hallituksen asianomainen piiri asettaisivat
9425: kaisen tärkeä seikka, kuin se on yksityi- samat määrät jäseniä. Puolueettomien li-
9426: selle, kotitarvepuuta !k:äyttävälle tilanomis- säjäsenien asettaminen näihin lautakuntiin
9427: tajalle, niin herää :tästä itsestään se ,luon- voisi myöskin .tulla kysymykseen.
9428: nollinern ajatus, että olisi aikaansaatava 'Tässä yhteydessä 'haluamme huoma-uttaa
9429: yllämainitunlaisissa t'apauksissa metsiimai- myöskirn siirtä selkaata:, että useilla paikka-
9430: dern vaihto valtiorn ja yksityisten maan- kunni:Ila va;ltion ooutuskeskuksien lähellä
9431: omistajien väliHä siten, että yksityiset olevat metsämaat sisältävät raivaus- ja vil-
9432: IV,-ts. - Metsäpalstain vaihto valtion kanssa.
9433:
9434: jelyskelpoisia alueita. Tä]lhdsten metsä- sen laiksi, jonka perust.eeUa yk'$i-
9435: maiden joutuessa yksityisten ·talonomista- tyis~'lle metsämaita omistavt'lle maan-
9436: jien haltuun, tulisiva.t nämä viljelyskelpoi- viljelijöille annettaisiin oikeus vaih-
9437: set alueet viljelykselle raivatuilksi ja asu- taa viljelystilastaan kaukana olevia
9438: tustoiminta tehostetuksi. metsäpalstoja valtion omistamiin
9439: YHäesitettyyn viitaten .kunnioitta.oo eh- n.iiiden tilojen läheisyydessä sijaitse-
9440: dotamme eduskunnan piiJätettäväksi toiv~ viin metsämaihin, niillä ehdm'lla ja
9441: muksen, ·niiliä menetelmiä käyttäen, jotka
9442: että hallitus ensi #lassa valmis- mainitussa lakiehdotuksessa tulisivat
9443: taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk- lähemmin määritellyiksi.
9444:
9445: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
9446: 207
9447:
9448: IV,49. - Toiv. al. N :o 34.
9449:
9450:
9451:
9452:
9453: Niskanen y. m.: Toimenpiteistä viljatullien poistamiseksi
9454: o•tamaUIJ h.uomioon viljanviljelyspalkkiojärjestelmän
9455: aili!a;a,n.s~n..
9456:
9457:
9458:
9459: E d u s k u n n a H e.
9460:
9461: Viitaten vuoden 1935 valtiopäirville jä,.ttä- K()fl}ro. Jrumminkin viljatullien poistami~
9462: määmme toivomusaloitteeseen n:o 70 (Liit- sesta aiheutuva viljan hinnan laskeminen
9463: ~et J.,.......XII, siv. 314), saamme kun,uioit- ~ttaisi maamme suurimmalta osalta vil-
9464: ta~n esittää lisä:ksi seuraavaa. j~viljelyklseen perustuvan maatalouden pe-
9465: Vraikka nykyään puhutaan ;paljon n~ r~atoon, niin on tä:llöin välttämätöntä
9466: sMofn;tista vallitsevista hyvistä ajQiBI;a., niin m~me viljantuotanto ja oon menekki
9467: pienituloisten, työvä.estön, :toim~t~o ei t~rvata erikQ:isella viljanviljelyspalkkiojär-
9468: m~me ole suures.tikaan parantt~,nut. j~l:rnällä. Tähän palkk:iQjärj~telmään ~
9469: Päinv~toin on. <J:dotettav~, että ajan :hll,<O- sii!hOO; tarvittavien varain hankinnan suh-
9470: IIl~tUJeSsa, joka meillä nykyään vall8ISI;la teen viittaamme yllämainittuun toivOOtus-
9471: olev~ Wouajärj~elmässä luonnonlain. aloitteeseen.
9472: vä.lttä.mä.ttömyy®liä seuraa. ru>usukalltta, Yllä. -esitettyyn ja edellämainittuun ;toi-
9473: elmkein.<OOlämi yl~ä ,rah.an ja ilu~ta v®nusaloitteeseen viitaten ehdota:m.mtJ kun-
9474: m~ puut~" (niinkuin sanQnt,a kuu- :llliQit~n eduskunnan päätettäväksi toivo-
9475: luu). j~ lam,aa:n,tuu, ty,{ittömy~ lisää;n- muksen,
9476: tyy j~J, tyijnt~ijäin kilpailu työstä puristaa että hallitus kiireelZisesti ryhiyisi
9477: työpalliat ,aJle :toiiJl~ntul-oraja.n:. suunnittelemaan toimenpitt>itii etu-
9478: 'l'äll!,\~ .rf!\1:1~w~uu@anä;köo.lan ~ päii,ssä pienituloisia ja vähävaraisia
9479: v.altio.v.aillan täytyy miele$tämme Yälrtt~t, ka.n.salaisia rasittavien vitjat'IJ}lifm
9480: tömästi ryhtyä se11aisiin ,tQ~n,piteil\liin, q.oistamiseksi Qtt(Jf(Jt(J],la hu.omioo'A
9481: etti 'köyh.än k~an wtioilta Qtetaa:n pois viljonwiljdyspalkkiojärjestelmiin ~
9482: $e'Jl :t;~:in; r~~i~ ~imitt,iijn vilj~uJlien ~isen maamme v.ujanvil,.ie:-
9483: ~t:~ }eiv® hå;nn~ ~l)IV4. ~ 11JJkse:n kannaitavais:uude.n t'UiB:ksi ~i;,
9484: -V~VEh an.taisi tästä esityksen Edusk~.
9485: 208
9486:
9487: IV,5o. - Toiv. a.l. N :o 35.
9488:
9489:
9490:
9491:
9492: Sariola. y. m.: Asiantuntijalautakunnan asettamisesta so-
9493: kerin raffinoimisteollisuudessa käytettävän raaka-aineett
9494: ja muun sokerin tullin välisen suhteen tutkimista Mr-
9495: ten.
9496:
9497:
9498: E d u s k u n. n a 11 e.
9499:
9500: Tullilakiesitystä Jmluvaa vuotta V'arten mäksikin, on muuttunut kohtuuttoman sun-
9501: lopullisesti käsitellessään eduskunta hyväk- heksi tämän alan yhtyneen teollisuuden 'hy-
9502: syi m. m. huomattavalll tullialennuksen so- väksi.
9503: keria koskeviin nimikkeisiin. Tästä huoli- Edellämainittuun viittaa m. m. se ·seikka,
9504: matta jäi se ero, mikä on ollut ra:ffinoimis- että Suomen Sokeri 0 jY: n viime .vuosien
9505: teollisuudessa käytettävän ra:aka-ainoon tul- voitto on ollut suhteettoman suuri. Osinko-
9506: lin ja muun sokerin tullin välillä muuttu- jen 'lisäksi on tiettävästi useita kertoja ta-
9507: mattomaksi. Vaikka siis sokerin tullin alen- pahtunut alkuperäisen osak~määrän suurui-
9508: tamisen johdosta valtio menettikin. melkoi~ nen osakeanti ilmaiseksi. Kun sokeri on
9509: sesti tullituloja painoyksikköä kohti, jäi sellainen ravintoaine, jota normaalisissa
9510: se raffinoimistuHisuoja, jota yhtynyt raf- oloissa jokainen kansalainen joka päirvä
9511: finoimistoollisuutemme on saanu:t nauttia, tarvitsee, niin on pidettävä epäkohtana
9512: edelleen koslmmattomaksi. sitä, että valtiovallan taholta myötävaiku-
9513: Raffin.oimistoollisuudessa käy.tettävän raa- tetaan siihen, että kaikki kansalaiset jou-
9514: ilm~aineen kokoomuksessa on viime vuosien tuvat suorittamaan veroluontoista maksua
9515: aikana tapahtunut huomattavia muutoksia. harvoille yhtynoossä liiketoiminnassa mu-
9516: Raffinaarioihin rtulevan raa:ka-ain·een soke- kana oleville ja ehkä ansiottomastikin hyö-
9517: ripitoisuus on nimittäin pl'08enttuaalisesti tyville henkilöille.
9518: suuresti lisääntynyt. Maahan tuotava raf- Vaikka sokerin raffinoimista ei meiJ.ilä
9519: finoorioissa raaka-.aineena käytettävä kide- nykyisin olekaan katsottava varsinaiseksi
9520: sokeri ei läheskään samassa mielessä kuin jalostusteollisuudeksi ja vaikka koko tällä
9521: aikaisemmin ole raffinoimatonta. Tämä ·alalla häviävän vähäinen määrä kansalai-
9522: raaka~aineen laadussa tapahtunut muutos, sia sa:a toimeentulonsa, olemme tästä huo-
9523: joka koskee myöskin kotimaista raakasok·e- limatta sitä mieltä, ettei sokerin raffinoi-
9524: ria, on sen laatuinen, ette~ enää voitane mista ole maassamme lopetettava. Raaka-
9525: puhua mistään varsinaisesta .jalostustoi- aineen laadussa ja taloudellisissa olosuh-
9526: minnasta, vaan elrkä paremminkin on ky- teissa rtapa!htuneiden muutosten johdosta
9527: symys siitä, että tavara muuttuu ulkomuo- olisi marginaalia vähennettävä nykyisiä olo-
9528: doltaan. Sokeripitoisuuden prosenttuaali- su'hteita paremmin vastaavaksi.
9529: sesta lisääntymisestä j~htuen se marginaali, E-del:lä kosketeltu on kuitenkin sen laatu~
9530: mikä aikaisemmin on katsottu raffinaa- nen asia, että se vaatisi, ennen kuin muu-
9531: rioille kohtuulliseksi ja ehkä väl ttämäHö- toksen ;tekoon ryhdytään, huolellista tutki-
9532: JV,5o.- Sariola y.m. 209
9533:
9534: mista. Tätä ·varten se olisikin mielestämm(' asettaisi asiant·untijalautakunnan tut-
9535: jätettävä ~iantuntijalautakunnalle valmis- kimaan sokerin raffinoimisteollisuu-
9536: teltavaksi täsmällisen ehdotuksen tekemistä dessa käytettävän raaka-aineen ja
9537: var.ten. muun sokerin tullin välistä suhdetta
9538: Edelläesitettyyn viitaten rohkenemme sekä sikäli kuin tässä epäs7thdetta on
9539: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk- olemassa tekemään muutosehdotuksen
9540: syttäväksi toivomuksen, kysymyksessä oleviin kohtiin tulli-
9541: että haUitus mahdollisimman pian lakiesitystä.
9542:
9543: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
9544:
9545: Lauri A. Sariola. J. Erl. Pilppuia. Einari Ka.rvetti.
9546:
9547:
9548:
9549:
9550: 27
9551: 210
9552:
9553: IV,51. - Toiv. al. N :o 36.
9554:
9555:
9556:
9557:
9558: Niskanen y. m.: Margm·iinin käytön lopettarni,~esta valtion
9559: laitoksissa.
9560:
9561:
9562: E d u s k u n n a ll e.
9563:
9564: Vuoden 1934 v311tiopäiville jättämäs· kasvisrasvojen tuonniilla, jotka rasvat muo-
9565: sämme toivomusaloitteessa n :o 46 (Liitteet dostavat pääosan valtion ·laitoksissa !käytet-
9566: I-XIII, siv. 194) olemme tuoneet esille ne tävästä margariinista.
9567: syyt, joiden perusteella mielestämme olisi Edellä sanottuun sekä mainittuun aloit-
9568: ryhdy·ttävä toimenpiteisiin margarnnm teeseemme viita1ten kunnioittaen· ehdotamme
9569: käytön lopettamiseksi valtioo laitoksissa. eduskunnan päätettäväksi to~vomuksen,
9570: Kun ottaa huomioon n. s. maatiaisvoin
9571: hintatason ja sen seikan, että maatiaisvoin että hallitus kii1·eesti ryhtyisi toi-
9572: ja margariinin hintojen ero on ainoastaan menpiteisiin margariinin käytön lo-
9573: 1 markka kilolta, niin ei voi olla ikummas- pettamiseksi kaikissa valtion laitok-
9574: telematta, m~tkä kansantaloudelliset syyt sissa ja määräisi niissä käytettäväksi
9575: antavat aiheen rasittaa kauppatasettamme yksinomaan kotimaista voita.
9576:
9577: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
9578:
9579: Heikki Niskanen. Emo Rytinki.
9580: 211
9581:
9582: IV,ti2. - To:i.v. al. N :o 37.
9583:
9584:
9585:
9586:
9587: Salo y. m.: Toimenpiteistä kunnan- ja kyliiteiden sekä
9588: entisten, hoidotta jääneiden maanteiden valtion hoitoon
9589: ottamisen helpottamiseksi.
9590:
9591:
9592: E d u s k u n n a IJl e.
9593:
9594: Kunnan- ja kyläteitä voidaan tielain asia ratkaistaan etupäässä vam liilkenne-
9595: 71 § :n mukaisessa järjestyksessä siirtää oloouhteita koskevan selvityksen perus-
9596: valtion ha:ltuun maanteinä kunnossapidet- teena. Jos tie päätetään ottaa valtion
9597: täviksi. Tällaisissa asioissa määrää sanottu maantieksi, liitetään päätökseen tavalli-
9598: lainkohta noudatettavruksi samanlaista me- sesti ehto, että tien 'luovuttajien, siis asian-
9599: nettelyä kuin kokonaan uuden maantien omaisen maalaiskunnan taikka kylätiekun-
9600: rakentamiskysymystä käsiteltäessä. Koska nan ..tulee määräpäivää'I:L mennessä saattaa
9601: kunnan- ja varsinkin kylätien muuttami- tie laitteilleen tielain 19 § :n mukaiseen
9602: nen maantieikisi säännöllisesti vaatii huo- kuntoon eli sHs ,semmoiseen kuntoon, että
9603: mattavien levitys-, oikomis-, vahvistus- tie- ja vesirakennushamtus voi ne hyväk-
9604: y. m. perustusparannustöiden suorittamista syä.''
9605: siirtyvällä tieosalla, olisi ennen. valtio~le Tätä päätökseen Hittyvää ehtoa tielain
9606: siirtämiskysymyksen rrutkaisemista niinollen 19 § :n mukaisista kuntovaatimuksista ovat
9607: Ja.adittava suunnitelma ja kustannusarvio viranomaiset sitten tulkinneet mielestämme
9608: näistä töistä samalla tapaa kuin päätet- väärin. · Asianomaiselle kylätiekunnaHe tai
9609: täessä uuden tien rakentamisesta. Vasta maalaisknnnaHe on nimittäin ilmoitettu,
9610: tällaisen ynnä siihen liittyyän liikennesuh- että tietä ei voida hyväksyä vastaanotetta-
9611: teita koskevan selvityksen perustee~la voi- wtks1 ennenkuin se on riittävästi levitetty,
9612: daan kysymys asianmukaisesti ratkaista. vahvistettu, ehkäpä oikaistukin ja vieläpä
9613: Vastoin lain tarkoitusta ovat viranomai- ehkä sillä olevat · sillat mkennettu uudes-
9614: set kuitenkin omaksuneet menettelyn, joka taan. · Toisin sanoen tien rakentaminen
9615: on ollut omiaan tyrehdyttämään kunnan- kylä- tai kunnantiestä maantieksi, minkä
9616: ja kyläteiden Innonnollisen muuttumisen lainsäatäjä selvästi on tarkoittrunut valtion
9617: vailtion maanteiksi sekä lisäksi vielä vim·it- velvollisuudeksi, on tällä tavoin vieritetty
9618: tämään tällaisten ·teiden maanteiksi raken- asi<a:nomaisel1le maalaiskunnalle taikka
9619: tamisesta aiheutuvat kustannukset lainvas- useinkin vähwvaraiselle kylätiekunnalle,
9620: taisesti maalaiskunnille ja kY~lätiekunniUe. joilta lisäksi useimmiten puuttuu edelly-
9621: Valtion haltuun otettavaksi anotnn kylä- tyksiä tällaisten yritysten teknilliseen suo-
9622: tai kunnantien r·akentamisesta maantieksi rittamiseen. Veny,ttämä!l:lä luvattomrun la&.-
9623: ei nimittäin tavallisesti laadita mitään .jruksi ammattiviraJUomaiseHe annetun h~
9624: suunnitelmaa ja kustannusarviota, vaan kintavallan kylä- ja kunnanteiden lnöi'fPt-
9625: 212 IV,5:!. - Kunnan- ja kylätiet valtion haltuun.
9626:
9627: tuskunnon suhteen on valtio katsonut voi- ten jakautuminen kohtuuttoman suuressa
9628: vansa rajoittua vain vastaanottamaan mui- määrin maalaiskunnille. iSama vi,ranomais-
9629: den sille valmiiksi ra:kentamia maanteitä ja ten lyhytnäköinen into mahdo1lis~mman
9630: huolehtimaan niiden vastaisesta kunnossa- suuressa määrin pidäJttyä maantierasituk-
9631: p}dosta. sen kantamisesta jatkuu ede:Ueen ja pyr-
9632: Luonnollisena seuraa;muksena tästä tei- kii vierittämään kylä- ja kunnanteiden ra-
9633: den rakentamisvelvolli~muden lainhengen kentamisen maanteiks~ lain <tarkoitUJksen jz
9634: vastaisesta vierittä.misestä valtioita y.ksityi- kohtuuden vastaisesti yksityisille.
9635: si1le, usein vähävaraisten syrjäseutujen Lukuunottamatta sitä, että tämä käy-
9636: pienviljelijäväestölle on ollut, että varsin- täntö on ollut lainhengen vastaista ja että
9637: kaan kylä!tiekunnat joko eivät ole jaksaneet siten on miljoonia markkoja valtion va-
9638: rakentaa valtiolle otettavaksi hyväksyttyä roja ,säästetty'' vain vierittämäHä kustan-
9639: tietänsä luovutuskuntoon taikka eivät ole nukset muiden maksettaviksi, ei tällainen
9640: voineet ollenkaan ryhtyä puuhaamaan tär- menettely vaitionkaan maa,ntiepolitiikan
9641: keätäkään liikenneväylää maantieksi. Kui- kannalta ole ollut edes tarkoi<tuksenmukai-
9642: ·tenkin valtion on sitten ollut pakko kierto- nen. Luonnollisena seurauksena siitä on
9643: teitse ottaa kannettava!kseen osa yks1tyi- ollut, että kylä- ja kunnanteiden vieläpä
9644: sille työntämistään tierakennuskustannuk- entisten maanteidenkin luovuttajat ovat,
9645: sista, myöntämällä tällaisten teiden luovu- ylenmääräisiä kuntoonpano-kustannuksia
9646: tuskuntoon sawttamista varten avustuksia, peläten, suhtautuneet pidättyvästi tie-
9647: joita varten taJ.ousarvioon on ollut sään- olojen kehittämiseen tällä tavalla, vieläpä
9648: nöllisesti varattava erityinen määräraha. joskus tehneet kaiken voitavansa jarrut-
9649: Mutta avustustoimenpiteistäkin huolimatta taakseen ja estääkseen tällaisten teiden
9650: on ennestään olevan kunnan- tai kylätien joutumista valtion maant·eiksi. On ilmeistä,
9651: siirtäminen yleiseksi maantieksi ollut usein .että tällainen asiantila on suuressa määrin
9652: mi:ltei vaikeampaa kuin olisi oHut koko- omiaan est'ämään valtion maantieverkoston
9653: naan uuden maantien saaminen paikika- laajentamista ja kehittämistä sillä luon-
9654: kunnalle. nollisella tavalla, jota kylä- ja kunnan-
9655: Aina siitä lähtien, kun maantierasitus teiden ja muiden jo ennestään yleisten
9656: siirtyi manttaalinomistajiilta va1tiolle, on teiden häiriötön muuttaminen valtion maan-
9657: täytäntöönpanova1ta vastoin eduskunnan teiksi merkitsisi.
9658: hyväksymien lakien tarkoitusta jatkuvasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9659: suhtautunut pidättyvästi tämän velvolli- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9660: suuden täyttämiseen, vieläpä osittain pyr- inukstJn,
9661: kiny.t vierittämään tierasitusta yksityisille,
9662: etupäässä maalaiskunn.ille. V :n 1918 ai- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
9663: kana siitä oE seurauksena suuren määrän menpiteisiin tielain selventämiseksi
9664: enti<siä maanteitä joutuminen kaikkea .hoi- ja ehkä muuttamiseksi, että valtion
9665: toa vaille ja teiden täten päästessä rap- haltuun otettavaksi päätettyjen kun-
9666: peutum81an huomattavan kansallisvaralli- nan- ja kyläteiden rakentaminen
9667: suuden tuhoutuminen. Koko nykyisen tie- maanteiksi tapahtuisi valtion eikä
9668: lain voimassaolon ai'kana jatkuneesta saman- teiden luovuttajain toimesta ja kus-
9669: laisesta asenteesta on ollut m. m. seurauk- tannuksella; sekä
9670: sena nyttemmin valtion haltuun otettujen että hallitus maantieverkostoa ke-
9671: entisten maanteiden kuntoonpanokust.annus- hitettäessä muutenkin pyrkisi mah-
9672: IV,52. -- Salo y. m. 213
9673:
9674: dollisi1mnan paljon helpottarnactn muuttamista valtionteiksi ja siten
9675: kunnan- ja kyläteiden sekä entisten, luomaan edellytyksiä vähävaraisten
9676: hoidottg jääneiden maanteiden syrjäsentujen vcmrast1lmiselle.
9677:
9678: Helsingissä 14 p :nä sy;yskuuta 1936.
9679:
9680:
9681: S. Salo. Hei·kki 'Soininen.
9682: Antti Kukkonen. Emil Jutila.
9683: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
9684: Akseli Bmnder. Kusti Arha.ma.
9685: Vilho H. Kivioja. T. A. Janhonen.
9686: K. A. Lohi. Eero Nunnesniemi.
9687: Jubami LeppäJä. Albin As~ainen.
9688: Kaarlo Hänninen. Jalo Lahdensuo.
9689: A. Halonen. • P. V. Heildrinen.
9690: H. Vehkaoja. Toivo Ikonen.
9691: E. M. Tarklmnen.
9692: 214
9693:
9694: IV,r,:;. '- Toiv. al. N :o 38.
9695:
9696:
9697:
9698:
9699: Horelli y. m.: Talon hankkimisesta kauppakorkeakouluUe .
9700:
9701:
9702: E d u s k u n n a ll e.
9703:
9704: Viimeisten vuosikymmenien aikana on sekä kuluneiden 25 toiminta·vuotensa ajalla
9705: maamme kaupan alalla kehitys mennyt myös suureksi osaksi ylläpidetty samalla
9706: eteenpäin ripein askelin: tavaravaihto on tavalla. l'Ksityiset liikemiehet ja liikkeet
9707: suurentunut 8-kertaiseksi, mikä vuorostaan ovat tämän kautta suurta tunnustusta an-
9708: on aiheuttanut kauppiaiden luvun nousun saitsevalla tavalla sekä edistäneet suoma-
9709: noin 6~kertaiseksi ja kaupan alalla olevien laista liike-elämää että tuottaneet maalleen
9710: työntekijöiden luvunkin nelinkertaiseksi, hyötyä. Se osuus, mikä valtiolla on tässä
9711: muita lukuja mainitsematta. Olisi luonnol- kohden ollut, on sensijaan jäänyt liian vä-
9712: lista, että myös korkein suomenkielinen häiseksi; perustamiskustannuksista se on
9713: kauppaoppilaitoksemme, kauppakorkeakou- vapautunut kokonaan ja vuotuismenoista se
9714: 1lu, olisi päässyt valtion varojen turvin ke- on maksanut maailmansodan jälkeisistä
9715: hittymään vastaavasti voidakseen tarjota vuosista lähtien vain noin puolet, tehden
9716: kauppa- ja liikealalle pyrkiville ja sanot- sen osuus kuluvana vuonna 52.3 %. Tosin
9717: tuun korkeakouluun opintojaan jatkamaan on ensi vuoden talousarviossa ehdotettu
9718: haluaville ylioppilaille siihen tilaisuuden. korkeakoulun valtioapua korotettavaksi
9719: Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, sillä, 100,000 markalla, mutta näillä lisävaroilla,
9720: vaikkakin Turun, Tampereen ja Rauman niin hyvään tarpeeseen kuin ne ovatkin, e[
9721: kauppaopistoihin on perustettu erikoiset ilmenneitä puutteita saada poistetuiksi.
9722: ylioppilasluokat, joihin siis osa liikealalle Kauppakorkeakoulun oppilasmäärä on
9723: aikovia ylioppilaita on päässyt hankkimaan ollut lukuvuosien lopussa viisivuotiskausit-
9724: itselleen tietopuolista kauppasivistystä, tain katsottuna seuraava:
9725: kauppakorkeakoulu on voinut tilan puut- 1911/12- 64
9726: teen ja opettajavoimien riittämättömyyden 1916/17- 92
9727: takia hyväksyä oppilaiksi vain osan pyrki- 1921/22 -112
9728: jöistä; syksyllä 1935 oli hyväksyttyjen luku 1926/27-135
9729: 55 % hakeneista 220 ylioppilaasta ja syk- 1931/32 - 191
9730: syllä 1936 vain 42 % hakeneista 266 yli- 1935/36-252
9731: oppilaasta. Tlman muuta on selvää, että
9732: ellei jo edellisten vuosien kokemusten no- Ylläolevat luvut osoi,ttavat sns oppilas-
9733: jalla olisi tiedetty pääsyn tätä tietä val- luvun kasvun olleen säännöllisen. Sellai-
9734: mistmltumaan käytännöllisen elämän palve- nen lisääntyminen edellyttää, että myös
9735: lukseen olevan miltei arvan varassa, pyrki- koulun rakennuksissa on riittävä tila;
9736: j(ijden lukumäärä olisi ollut huomattavasti muussa tapauksessa ei opiskelu voi menes-
9737: suurempi. tyksellisesti edistyä. Kauppakorkeakou-
9738: Puheenaoleva korkeakoulu on perustettu lussa on kuitenkin tilanahtaus nykyiselle
9739: yksityisten antamien avustusten nojalla oppilasmäärälle mitä kiusa;llisin. Oppisalit
9740: 1V,5::. - Horelli y. m. 215
9741:
9742: ovat käytetyt tarkQin kaikkina päivinä see palvelukseensa korkeimman ruotsinkieli-
9743: kello 8-21 ja rakennusjärjestyksen mää- sen kauppaopetuksen saanutta henkilökun-
9744: räyksiä noudattaen ei koulun nykyiselle taa. Suomenkielisten liikkeenharjoittajain
9745: tontille voida enää lisärakennuksia raken- asema on sensijaan ollut melkoista huo-
9746: taa. Koulun eräät keskeisimmät oppiai- nompi; ainoastaan yksi suomenkie'linen
9747: neet vaativat jokaiselle · oppilaalle näiden kauppakorkeakoulu on 'Ollut va'lmistamassa
9748: aineiden opetuksessa laajempaa tilaa kuin korkeimman tietopuolisen kauppaikoulu-
9749: yleensä on laita muissa kouluissa, mutta tuksen saanutta henkilökuntaa suomenkie-
9750: läheskään riittävää tilaa nykyisille oppi- liselle liikealalle ja tämäkin korkeakoulu on
9751: laille ei voida parhaallakaan tahdolla jär- voinut ottaa vain pienen osan pyrkijäistä
9752: jestää; laboratorio-osasto on liian ahdas ja oppilaikseen, yksinomaan sentakia, että yk-
9753: haittaa työskentelyä siinä. Tämä kaikki sityiset liik(1miehet ja liikkeet eivät ole voi-
9754: osoittaa, että jo nykyinen 'oppilasmäärä neet nykyistä suuremmaHa määränä antaa,
9755: joutuu kärsimään vuodesta vuoteen tilan- avustuksia tälle koululleen ja että valtion
9756: ahtautta, mitä koulun sijaitessa nykyisellä antama apu ei myöskään ole ollut riittävä..
9757: paikallaan ei voida millään keinolla poistaa. Näin ollen on mielestämme kiireellisesti
9758: Toinen kauppakorkeakoulun toimintaa ryhdyttävä poistamaan kauppakorkeakou-
9759: haittaava puute on opettajavoimien vähäi- lumme elämässä vallitsevia haittoja, ja tä-
9760: syys. Kun oppilasluku on 25 vuoden ku- mä on toimitettava siten, että korkeakone
9761: luessa noussut noin nelinkertaiseksi, on lutle hankitaan uusi ajanmukainen talo, jo-
9762: opettajien luku noussut ainoastaan 8: lla honka voidaan ottaa ainakin 400 oppilasta
9763: opettajalla, ollen vakinaisia ja ylimääräisiä yhtäaikaa opiskelemaan sekä että opettaja-
9764: opettajia nykyään yhteensä 22. Ottamalla voimia lisätään vastaavasti ja niin, että sekä
9765: huomioon että koulun opetusohjelmaa on käytännöllinen että tietopuolinen koulutus
9766: perustamisvuoden jälkeen lisätty m. m. si- voi ilman haittaa tässä koulussa tapahtua
9767: ten, että siellä nyt voidaan päästätutkin- Katsomme näin ollen että valtio on kaup-
9768: non lisäksi suorittaa kauppatieteen kandi- pakorkeakoululle velvollinen myöntämään
9769: daatti- ja ·-tohtorintutkintoja eli siis suorit- varoja sekä uuden talon hankkimiseksi että
9770: taa täysin tieteellistä työtä, jossa opetta- riittävien opettajavoimien saamiseksi.
9771: jiston jatkuva ohjaus on välttämätöntä, ja Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
9772: että tämä koulu siis on nykyisin kehitetty nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9773: täysin vastaamaan ulkomaiden parhaita vomuksen,
9774: kauppakorkeakouluja, on luonnollista, että
9775: opettajavoimia tulisi siinä olla melkoista ·että haUitus hankkisi selon siitä,
9776: enemmän kuin nyt on asianlaita. paljonko uuden tarkoitustaan vas-
9777: Meillä on maassamme nykyisin kaksi taavan talon hankkiminen kauppa-
9778: ruotsinkielistä kauppakorkeakoulua, jotka korkeakoululle sen toimintaa varten
9779: pystyvät antamaan opetusta yhtä suurelle kuin myös opettajavoimien tarpeelli-
9780: oppilasmäärälle kuin suomenkieiinen kaup- nen lisäys tulee vaatimaan valtiolta
9781: pakorkeakoulumme, ja jotka siis riittävän varoja sekä että hallitus senjälkeen
9782: hyvin tyydyttävä-t sen tarpeen, mitä ruot- viivytyksettä antaisi siitä Eduskun~
9783: sinkielinen liikemaailma maassamme tarvit- nalle esityksen.
9784:
9785: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
9786:
9787: Toivo Horelli. Vihtori V,esterinen .
9788: .Aarne Honka. Väinö Voionmaa..
9789: Kaapro Moilanen. J. v. Wa.imo.
9790: 216
9791:
9792: IV,54.- Bemst. mot. N:o 39.
9793:
9794:
9795:
9796:
9797: Oollia.nder m. fl.: Angående anskaffande av en ångm·e för
9798: ~-ibo-Ålands skärgårdars behov.
9799:
9800:
9801:
9802: 'f i ll R i k s d a g e n.
9803:
9804: För 28 år sedan, den 20 augusti 1908 gång har ångfartyget ,Aranda" fyllt ,Hkif-
9805: tillsattes av senaten en statslrommitte för tets" uppgifter och genom dess ändamåls-
9806: utredandet av Åbo-Ålands skärgårdars be- ewliga utnyttjande även under sommarseg-
9807: hov av sjökommunikationernas ordnande. lationen har driften kunnat upprätthållas
9808: Kommitten ägnade särskild uppmärksam- utan nämnvärda kostnader för statsverket.
9809: het åt menföres- och vintertrafikens ord- Såsom redan den år 1908 tillsatta kommit-
9810: nande. I sitt digra betänkande uttalade ten klargjort kan denna enda skärgårds-
9811: kommitten bl. a. följande: ,att ångbåtstrafi- ångare icke tillfredsställa hela den väldiga
9812: ken i denna skärgård bör komma i åtnju- arkipelagens behov under menföres- och
9813: tande av statsverkets understöd synes så vintertid. Det som redan för 28 är sedan
9814: mycket naturligare som folkrepresentatio- var ett brännande behov, framstär i så
9815: nen beslutit att statsverket borde övertaga mycket bjärtare dager inför den utveckling
9816: skjutsanstalterna i landet, varjämte inom landet sedan dess genomgått. Behovet av
9817: lantdagen väckts förslag om att statsverket en särskild för de norra skärgårdarna av-
9818: borde övertaga landsvägarnas underhåll. '' sedd menföres- och vinterängare, som be-
9819: Kommitten påvisar vidare att menföres- och tjänar person- och godstrafiken ä antydda
9820: vintertrafiken bör upprätthållas med stats- linje kan från statens sida icke förbises och,
9821: understöd icke blott på den stora Stock- då därtill kommer att exemplet med
9822: holmslinjen, d. v. s. Åbo-Degerby-Marie- ,Aranda" visar att i framtiden nämnvärda
9823: hamn~Stockholm jämte mellanliggande kostnader för statsverket böra kunna und-
9824: skärgårdar, utan även på den norra linjen vikas, synes det som om sna:bba ätgärder
9825: Åbo- Rimito-Nagu-Korpo-Houtskär- för förslagets förverkligande ur alla syn-
9826: Iniö- Brändö- Kumlinge -Vårdö-fasta punkter borde vara påkallade. Den hjäl-
9827: Åland samt Kökar. pande hand staten härmed skulle räcka
9828: Den förra d~len av förslaget fullföljdes våra länge förbisedda vidsträckta skärgårds-
9829: genom beviljande av statssubvention åt bygder, där befolkningen för en hård kamp
9830: ~.\ngfartygsa:ktiebolaget Bore i Åbo, som :ffir för sin utkomst, är sä mycket mer påkal-
9831: denna linje byggde en särskild för skärgår- lad, som sagda befollkning ej har nämnvärd
9832: den lämpad isbrytande ångare ,Skiftet ". om ens någon nytta alls av alla de stora
9833: Under världskriget sjönk denna ångare och väg- och järnvägsbyggena på fastlandet,
9834: först långt senare lyckades man förmå men likvisst är skyldig att genom skatter
9835: statsverket att beakta dessa vidsträckta också till dem bidraga.
9836: skärgårdars oavvisliga behov av en speciellt Behovet av en andra isbrytande skär-
9837: för skärgårdstrafik under menföres- och gårdsångare framstär sä mycket klarare,
9838: vintertid lämpad ångare. Ej utan fram- då man betänker att för upprätthållande av
9839: IV,54. - Colliander y. m. 217
9840:
9841: sommartrafiken på nämnda linje för när- tertrafik avsedd skärgårdsångare för Åbo-
9842: varande fem ångare, stockholmsbåtarna icke Ålands skärgårdar och avsedd främst
9843: inberäknade, äro i trafik, varti]l kommer för betjänande av den här angivna norra
9844: att flere av kommunerna i fråga dessutom linjen kan icke bestridas och dess snabha
9845: ha direkta förbindelser på Åbo sex gånger tillgodoseende bör rättvisligen icke kunna
9846: i veckan. Då menföret och ishinder av- uppskjutas. Närmast tili hands ligger att
9847: bryta sommartrafiken blir dessa hygders förverkliga detta krav på enahanda sätt
9848: isolering formligen outhärdlig och befolk- som i fråga om s/s ,Aranda", ifall icke
9849: ningen lider stort avbräck beträffande möj- den utväg kan anilitas, som i tiden ledde
9850: ligheterna att få avsättning på de produk- tili överenskommelsen med Ångbåtsa:ktie-
9851: ter dessa kommuner leverera, främst fisk, bolaget Bore i Åbo.
9852: vartill kommer att isoleringen även inver- På grund av det ovansagda få vi vörd-
9853: kar menligt i många andra avseenden samt hemställa,
9854: genom postgångens försening, svårig'he-
9855: te'rna att få läkarhjii!lp m. m. att riksdagen ville besluta, att
9856: Under antydda omständigheter kan det hos regeringen anhålla om skynd-
9857: icke anses förmätet att för nående av en samma åtgärder föt· tillgodoseende
9858: förbättring i dessa vidsträckta bygders för- av Åbo-Ålands skärgårdars behov
9859: hållanden påkalla statsverkets uppmärk- av andra, främst för den nordligare
9860: samhet. Det överhängande behovet av en linjen avsedd, för menföres- och
9861: andra isbrytande, för menföres- och vin- vintertrafik lämpad ångare.
9862:
9863: Helsingfors den 14 september 1936.
9864:
9865: Rafael Colliander. Rlalf Törngren. K. F. Lauren.
9866:
9867:
9868:
9869:
9870: 28
9871: 218
9872:
9873: IV,M. - Toiv. al. N :o 39. Suome1mos.
9874:
9875:
9876:
9877:
9878: Colliander y. m.: Höyrylaivan hankkimisesta Turun-
9879: Ahvenanmaan saaristojen tarpeita varten.
9880:
9881:
9882: Eduskunnalle.
9883:
9884: Elokuun 20 p:nä 1908, siis 28 vuotta veltuva höyrylaiva. Hl. ,Aranda" on me-
9885: sitten, asetti senaatti valtion komitean sel- nestyksellä täyttänyt uponneen ,Skiftetin"
9886: vittämään Turun-Ahvenanmaan saaristo- tehtävät, ja kun sitä on tartkoituksenmukai-
9887: jen merikulkuneuvojen järjestämisen tar- sesti käytetty myöskin kesäpurjehduskau-
9888: Yetta. Komitea kohdisti erikoista huomiota sina,on se voitu pitää Erkenteesstä tuotta-
9889: kelirikko- ja talviliikenteen järjestämiseen. matta valtiolle mainittavia kustannuksia.
9890: Laajassa mietinnössään lausui komitea Niinkuin jo v. 1908 asetettu komitea on sel-
9891: m. m. seuraavaa: ,Tämän saariston höyry- vittänyt, ei tämä ainoa saari<Jtolaiva voi tyy-
9892: laivaliikenteen oikeus valtion kannatusavun dyttää koko laajan saariston tarpeita keli-
9893: saamiseen näyttää sitä luonnollisemmalta, rikko- ja ta:lvisaikaan. Se, mikä jo 28
9894: kun kansaneduskunta on päättänyt, että vuotta sitten oli polttava tarve, esiintyy
9895: valtion on otettava kustantaakseen moomme sitä räikeämmässä valaistuksessa maassa
9896: kyytilaitokset, jotapaitsi valtiopäivillä on siitä lähtien tapahtuneen kehityksen taus-
9897: tehty ehdotus, että valtion tulisi ottaa huos- taa vastaan. Edkoisesti pohjoisia saaristoja
9898: taansa maanteiden kunnossapito.'' Komi- varten aiotun kelirikko- ja talvihöyrylaivan
9899: tea osoittaa edelleen, että kelirikko- ja talvi- tarvetta, joka laiva palvelee henkilö- ja
9900: liikennettä on yHäpidettävä valtion avus- tavaraliikennettä viitatulla linjalla, ei V'al-
9901: tuksella ei vain suurella Tukholman kulku- tion taholta voida jättää huomiotta, ja kun
9902: väylällä s. o. linja:Ha Turku-Degerby- lisäksi ,Arandan" esimerlkki osoittaa v-al-
9903: Maarianhamina-Tukholma ynnä näiden tion vastaisuudessa voivan päästä varsin
9904: pääpaikkojen välillä sijaitsevissa saaris- vähäisin kustannuksin, näyttää siltä, että
9905: toissa, vaan myöskin pohjoisella kulkuväy- nopeat toimenpiteet ehdotuksen toteuttami-
9906: iällä Turku-Rymättylä-Nauvo-Korppoo seksi olisivat kaikilta näkökannoilta katsoen
9907: -Houtskari- Iniö-Brändö- Kumlinge- tarpeen. Se auttava käsi, minkä valtio tä-
9908: Vårdö-Ahvenamnaan manner sekä Kökar. ten ojentaisi kauan laiminlyödyille laajoille
9909: Ehdotuksen edellinen osa toteutui sen saaristoililemme, missä väestö käy kovaa
9910: kautta, että myönnettiin valtionavustus tur- taistelua toimeentulonsa puolesta, on sitä-
9911: kulaiselle Höyrylaivaosakeyhtiö Borelle, joka kin enemmän tarpeen vaatima, kun sano-
9912: tätä linjaa varten rakensi erikoisen saaris- tulla väestöllä ei ole mainittavaa, jos mi-
9913: toon soveltuvan jäissä kulkevan höyrylai- tään hyötyä ka~kista mannermaalla suori-
9914: van ,Skiftet". Maailmansodan aikana tämä t€tuista suurista maantie- ja rautatieraken-
9915: laiva upposi, ja vasta paljon myöhemmin nuksista, mutta on kuitenkin velvollinen
9916: onnistuttiin saamaan valtiovalta ottamaan veroillaan niitä:kin avustamaan.
9917: huomioon näiden laajojen saaristojen kiis- Toisen jäissä kulkevan saarisrtohöyryllai-
9918: tämätön tarve saada erikoinen saaristo- van tarve esiintyy sitäkin s€lvempänä, kun
9919: !Hkenteeseen keliriikko- ja talvisaikaan so- ajatellaan, että kesä:liik:enteen ylläpitämistä
9920: IV,,-; J. - Colliander y. m. 219
9921:
9922: varten mainitulla linjalla on liikkeessä ensi sijassa palvelemaan alussa mainit-
9923: 5 höyrylaivaa, Tukholman-linjan laivoja tua pohjoista linjaa, ei voida kiistää eikä
9924: rlukuunottamatta, mihin tulee lisäksi, että sen nopeaa toteuttamista oikeudenmukai-
9925: useilla kysymyiksessäolevilla kunnilla on sesti voida lykätä tuonnemmaksi. Parhaiten
9926: sitäpaitsi suoranaiset yhteydet Turkuun voidaan tämä vaatimus toteuttaa samalla
9927: kuusi kertaa viikossa. Kun kelirikko ja tavalla kuin ,Arandaa'' hankirttaessa, ellei
9928: jääesteet keskeyttävät kesäliikenteen, käy haluta käyttää sitä tietä, joka aikoinaan
9929: näiden seutujen eristys aivan sietämättö- johti sopimukseen Höyrylaivaosakeyhtiö
9930: mäksi, ja väestölle tuottaa suurta haittaa Boren kanssa Turussa.
9931: se, ettei voida saada menekkiä näiden kun- Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
9932: tien tuotteille, ensi sijassa kalalle. Lisälksi nioittaen esittää eduskunnan päätettäväksi
9933: eristys vaikuttaa haitallisesti monissa muissa toivomuksen,
9934: suhteissa, postinkulun myöhästymisenä,
9935: vaikeutena saada lääkäriapua, y. m. että hallitus 1·yhtyisi kii1·eetlisiin
9936: Kun näin on, ei voida pitää liiallisena, toimenpiteisiin toisen, ensi StJassa
9937: jos näiden laajojen seutujen olosuhteiden pohjoista linjaa varten tarkoitetun,
9938: parantamiseen vaaditaan valtiovallan huo- kelirikko- ja talviliikenteeseen sovel-
9939: miota. Toisen jäis.<>ä lmkevan kelirikko- ja tuvan höyrylaivan hankkimiseksi
9940: talviliikennettä varten tarkoitetun saaristo- Turun-Ahvenanmaan saaristojen
9941: höyrylaivan tarvetta Turun-Ahvenanmaan tarpeiksi.
9942: sa.aristoja varten, joka laiva olisi aiottu
9943:
9944: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
9945:
9946: Rafael Colliander. Ralf Törngren. K. F. Laurin.
9947: 220
9948:
9949: IV,55. - Toiv. a.l. N:o 40.
9950:
9951:
9952:
9953:
9954: Venho y. m.: Aitomäen pysäkin sMtdullct olevan tykistön
9955: koea,mpumaradan siirtämisestä.
9956:
9957:
9958: E d u s k u n n a ll e.
9959:
9960: Pääradalla Kouvolan ohi kulkiessaan ja siin voitaisiin Aitomäen pysäkin seudut
9961: junan ikkunasta katsellessaan tekee mat- luovuttaa asutustarkoituksiin. Sen edulli-
9962: kustaja sen havainnon, että kauppålan semmalta paikalta Suomessa on vaikea asu-
9963: kummallakin puolella on erittäin huonossa tusmaata ajatella. Onhan alue Kouvolan
9964: kunnossa olevia maita, jotka ovat ennen kauppalan ja Kymijoen varren suurten teh-
9965: olleet viljelyksessä, mutta ovat nykyään dasyhdyskuntien :välittömässä yhteydessä,
9966: päässeet pe~npohjin rappeutumaan. Paik- jossa maatalouden harjoittamisella on mitä
9967: kakunnan maata1ous on yleensä verrattain parhaimmat edellytykset.
9968: korkealla tasolla, joten rappeutumiseen Puheenaolevan alueen pakk1oluovutus ,toi
9969: täytyy olla aivan erikoiset syynsä. Syy on- aikanaan sangen suuren haitan sikäläisille
9970: Km maanomistusoloissa. I..~änsipuolella pienviljelijöil1e, koska koeampumarata kul-
9971: kauppalaa tilanne on jo korjautumassa, kee poikki heidän alueidensa, joten se ei
9972: koska nyttemmin on jaon järjestely päät- ainoastaan pienentänyt tiluksia, vaan myös-
9973: tynyt ja 'sen johdosta maanomistusolot ovat kin jakoi ne kahteen osaan, josta puolus-
9974: muuttuneet sellaisiksi, että näiden entisten tuslaitoksen alueen eteläpuolelle jääneiden
9975: kaura-ahojen voimaperamen viljelys on maiden v·iljelys on erittäin hankalaa. Luo-
9976: käynyt mahdolliseksi. Seuraukset ovatkin vuttamalla tästä alueesta paikkakunnan
9977: jo nähtävissä lähimpänä Kouvolaa olevilla pienviljelijöill-e lisämaata parannettaisiin
9978: kaura-ahoilla. heidän toimeentuloaan huomattavasti ja
9979: Kouvolan itäpuolella, Aitomäen pysäkin voitaisiin alueelle perustaa kok1onaan uusia-
9980: tienoilla, rappeutumisen syynä on se, että kin asutustiloja; alueelle, j,ossa toimeentu-
9981: Venäjän vallan aikana, vähän ennen maail- lon mahdollisuudet ovat ensiluokkaiset ja
9982: mansodan alkua, pakkolunastettiin seutu- jossa hedelmällinen maa nyt on aivan
9983: kunnan maanviljelijöiltä venäläisen sota- hyödyttämättömänä.
9984: väen tarkoituksiin maata noin 1,200 ba. Edelläsanotun perusteella kunnioittaen
9985: Tämän alueen itäosa käsittää nyt Utin len- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
9986: tokentän ja leirialueen. Länsiosa taas on muksen,
9987: tykistön koeampumaratana.
9988: Utin lentokenttä ja leirialue luonno:lli- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9989: sesti ovat edelleenkin puolustuslaitoksel- siin tykistön koeampumaradan siir-
9990: lemme välttämättömiä. Mutta tykistön koe- tämiseksi muualle ja että sen nykyi-
9991: ampumarata voitaisiin haitatta siirtää jon- nen alue Aitomäen pysäkin seudulla
9992: nekin muualle. ,Jos tällainen siirto tehtäi- käytettäisiin asutustarkoituksiin.
9993:
9994: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1936.
9995:
9996: Viljo V,enho. Antti Kemppi. Ma.tti Miikki.
9997: Toivo Ikonen. Kalle 'Kämäräinen. Elias Tuk:ia.
9998: 221
9999:
10000: IV,r;G. - Toiv. aL N :o 41.
10001:
10002:
10003:
10004:
10005: Kaijalainen: Puhelinlinjan rakentamisesta Utsjokisuulta
10006: Teno- ja Inarijokivartta Angeliin ja sieltä lna.rin kir-
10007: konkylään.
10008:
10009:
10010: E d u s k u n n a 11 e.
10011:
10012: Utsjoen väestöstä asuu runsas kolmasosa puhelimen avulla. Valtion ja kunnan vi-
10013: Outakoskella. Näillä asukkailla ei ole edes ranomaisille olisi puhelimesta myös huomat-
10014: puhelinyhteyttä vartakunnan muiden seutu- tava hyöty. Niinikään vuosi vuodelta li-
10015: jen kanssa, va:an ovat he jokseenkin täy- sääntyvä matkailijaliikenne Tenojoella kai-
10016: dellisesti riippuvaisia Norjasta, vieraasta paa. puhelinta. ·
10017: va·ltakunnasta. Utsjoen kunta on jo useita ·vuosia sitten
10018: Etenkin sairaustapauksissa olisi puhelin tehnyt anomukSen Outakosken kylän saat-
10019: aivan välttämätön. Ainakin helpommissa . tamiseksi puhelinyhteyteen. Niinikään on
10020: sairauksissa voitaisiin puhelimitse tiedustella anottu puhelinlinjaa Inarista Angeliin,
10021: neuvoja ja ohjeita Utsjokisuulla olevasta joka sijaitsee valtakunnan rajalla Inari-
10022: sairasmajasta, jossa myös asuu koko tämän jokivarressa. Näiden linjojen avulla tulisi
10023: laajan kunnan ainoa kätilö. Nykyoloissa ei Norjan vastainen rajaseutu niin Utsjoen
10024: sairasmajasta ole sanottavaa hyötyä outa- kuin Inarin puolellakin puhelinolojen suh-
10025: koskelaisille, sillä esim. Niittyvuopiosta teen asianmukaisella tavalla hoidetuksi.
10026: (Karigasniemestä) on matkaa Utsjokisuulle Anomukset eivät kuitenkaan ole johtaneet
10027: noin 100 kilometriä. Lähin suomalainen mihinkään toimenpiteisiin.
10028: lääkäri asuu Ivalossa, josta on puhelin- lVIielestäni vaatii jo valtakunnan kdko-
10029: yhteys Utsjokisuulle. Sairaustapauksissa naisuuden etu, että tämä asia ,lopultakin
10030: on nykyisin aina käännyttävä Norjan lää- järjestetään, jonka vuok."'i kunnioittaen eh-
10031: kintöviranomaisten puoleen Karasjoen kir- dotan edellä lausuttuun viitaten eduskun-
10032: konkylässä, jonne Karasjokisuulta on mat- nan päätet·täväksi toivomuksen,
10033: kaa 20 kilometriä.
10034: lVIonissa muissakin suhteissa olisi puhe- että hallitus hankkisi kiireellisesti
10035: linyhteydestä rajaseudun väestöHe hyötyä. suunnitelman ja kustannusarvion
10036: Niinpä ei ole vähäiseksi arvioitava sitä puhelinlinjan rakentamiseksi Uts-
10037: etua, mikä esim. porotuotteiden kaupalle jokisuulta Teno- ja Inari.fokivartta
10038: olisi siitä, että väestö voisi olla puhelin- A.ngeliin ja sieltä Inarin kirkonky-
10039: yhteydessä kotimaan ja Norjan liikekeskus- lään sekä ryhtyisi sen jälkeen toi-
10040: ten kanssa. Kun Utsjoelle on viime vuo- menpiteisiin linjan rakentamiseksi
10041: sina varsin la·ajassa mitassa ryhdytty tilaa- joko yhtäjaksoisesti tai jaksottain,
10042: maan erinäisiä tarvikkeita, kuten m. m. .folloin ensi sijassa olisi rakennettava
10043: kalastustarpeita, postitse muualta Suomesta, puhelinlinja Utsjokisuu-Niittyvuo-
10044: voitaisiin myöskin tavaratilauksia toimittaa pio (Karigasniemi).
10045:
10046: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
10047: Lauri ltalijalainen.
10048: 222
10049:
10050: lV,57. - Hemst. mot. N:o 42.
10051:
10052:
10053:
10054:
10055: Söderhjelm m. fl.: Angående 11ndersökning av de förhål-
10056: landen undet· vilka Pedersöre socknemäns och Jakob-
10057: stads stadsboan s. k. fyllnadsskog på 1850-talet övergått
10058: till kronan.
10059:
10060:
10061: 1' i ll R i k s d a g e n.
10062:
10063: _I tiden hade Pedersöre socknemän och jordägarena tillerkändes nedskattning av
10064: Jakobstads stadsboar för de hemman staden då gällande mantal som motsvarade vidden
10065: ägde inom Pedersöre socken tillskiftats en av den skattbara skogsmarken med något
10066: samfälld skogsmark eller s. k. fyllnadsskog över 30 mantal samt att kronan dessutom
10067: inom dåvarande J_,appajärvi sockens grän- skulle utgiva ersättning för de kostnader
10068: ser. Denna skogsmark mä:tte i areal 81,869 jordägarena fått vidkännas i och för rev-
10069: tunnland, varav 36,410 tunnland var skatt- ning och utbrytning av ifrågavarande fyll-
10070: bar jord och 45,459 tunnland då för tiden nadsskog i vilket fall hela skiftesförrättnin-
10071: ansågs utgöra impedimenter. På förord- gen finge förfalla. Dessutom anhöllo jord-
10072: nande av guvernören i V asa län höll lant- ägarena, att kronau skulle återbetala samt-
10073: mätaren Ad. Ottelin den 22 september 1845 liga de jordskatter de under hundra år er-
10074: sammanträde med delägarena i den sam- lagt till kronan för ännämnda fyllnadsskog.
10075: fällda skogsmarken i och för överläggning I avgivet utlåtande förordade lantmäta-
10076: angåendc grunderna för skifte av fyllnads- ren Molander jordägarenas hemställan med
10077: skogen byarna emellan. Emedan de flesta undantag av sistnämnda yrkande, avbröt
10078: byamän önskade å fältet närmare avsyna förrättningen samt insände handlingarna
10079: skogsmarken, förrän de kunde taga posi- till guvernören i Vasa län, som för sin del
10080: tion till frågan, uppsköts emellertid för- i skrivelse av den 3 oktober 1854 översände
10081: rättningen på obestämd tid. Densamma samtliga handlingar i ärendet till senaten
10082: fortsattes sedan av lantmätaren Frans J oh. samt förordade bifall till jordägarenas
10083: ~iolander vid sammanträde den 8 juni a.nhållan i enlighet med Moianders fram-
10084: 1854. Vid detta sammanträde närvarande ställning.
10085: delägare i den oskiftade fyllnadsskogen an- På grund härav har senaten efter in-
10086: förde att nämnda skog var så avlägsen hämtande av särs'kilda myndigheters utlå-
10087: från Pedersöre socken att densamma icke på tanden den 1 november 1855 resolverat, att
10088: något sätt kunde av dess dåvarande ägare emedan utrett blivit att ifrågavarande
10089: vårdas och skyddas för åverkan av Lappa- skogsmark var belägen på ett avstånd av
10090: järvi sockneboar och att samma skog dit- 10 till 18 mil från jordägarenas balägor
10091: intills icke medfört dess ägare den ringaste och således icke. tjänade deras innehavande
10092: fördel utan ei1dast befordrat årliga pen- lägenheter till synnerligt gagn, men där-
10093: ningeutgifter i form av skatter, varför de emot, i anseende till dess vidd och be-
10094: hemställde huruvida icke kronan kunde skaffenhet lämpligen. kunde på annat för
10095: övertaga denna fyllnadsskog emot det att kronan förmånligt sätt disponeras, sagda
10096: IY,57. - Söderhjelm y. m. 223
10097:
10098: skogsmark skulle såsom överloppsjord till För att förstå denna för senare genera-
10099: kronan avträdas med villkor likväl, att tioner obegripliga handling förtjäna några
10100: hemmanen därefter för sina återstående synpunkter ·att framhållas.
10101: ägor skulle undergå ny skattläggning. Be- I de tra:kter sa:ken gäller eller i nuva-
10102: träffande åter jordägarnas anhållan om rande Pedersöre, Esse, Larsmo och delar
10103: ersättning för de kostnader de i och för av Kronoby och Nykadeby socknar, rådde
10104: revningen och utbrytningen av omförmälda liksom för övrigt i största delen av landet
10105: skogsmark fått vidkännas, lämrrades ansäk- vid den tid det nu är fråga om en svår
10106: ningen i brist på utredning den gången ekonomisk kris och allmän såväl fysisk som
10107: utan avseende. psykisk depression. Utkomstmöjligheterna
10108: Sedan ny skattläggning på grund av .se- voro i högsta grad begränsade, jordhruket
10109: natens förenämnda resolution egt rum har var i ursprungligt skick, skördarna dåliga
10110: senaten i anledning därav medels utslag av och hande1n låg full'komligt nere. Skogarna
10111: den 16 oktober 1868 förordnat att de uti hade knappast nå:got handelsvärde. En
10112: ofta nämnda fyllnadsskog delaktiga lägen- följd av allt detta var att penningen för
10113: heter i Pedersöre socken och Norrby by i den jordbru'kande befolkningen var nästan
10114: Kronoby socken skulle för avståendet a v ett okänt begrepp och de enligt nutida upp-
10115: sagda fyllnadsskog nedskattas med 17 41196 fattning minimala jordskatterna tyngde
10116: rnantal och att vederbörande lägenhetsin- svårt jordägarena. Till denna ekonomiska
10117: nehavare skulle få tillgodonjuta denna ned- kris bland den j'Ol'dbrukande befolkningen
10118: skattning från och med år 1858, emedan kom ännu svåra farsoter. Även en minimal
10119: fyllnadsskogen först under loppet av år lättnad i levnadsvillkoren i form av skatte-
10120: 1857 tagits under forstlig vård för kronans lindring hälsades under dessa förhållanden
10121: räkning. Staden Jakobstad, som åtnjöt fri- med stor tillfredsstäUelse, utan tanke
10122: het från skatt, skulle som ersättning i ett därpå, att denna anspråkslösa skattelind-
10123: för allt erhålla 931 mark 60 penni. ring hade erhållits mot avträdande av en
10124: Sedermera har senatoo ännu på särskild väldig areal skogsmark. Kronan å sin sida
10125: anhållan av jordägar,ena medels beslut av hade utan att erlägga någon som helst kö-
10126: den 25 ma:j 1870 förordnat, att till jord- peskilling hlivit ägare till stora skogar.
10127: ägarena skulle av allmänna medel utbetalas De nuvarande ägarena till de lägenheter,
10128: 995 rubel 50 kopek eller däremot svarande som på sådant sätt berövats sin skogsmark,
10129: 3,982 mark i ersättning för de kostnader, till största delen även arvingar till de ur-
10130: som de fått vidkännas för revning och ut- sprungliga ägarena och till antalet när-
10131: brytning av fyllnadsskogen. mare ett tusental, hava redan för flere å1·
10132: Av det ovan anförda framgår, att hem- sedan hos statsrådet anhå:llit om ersättning
10133: mansägare i då varande Pedersöre socken för denna dem frångängna skog antingen
10134: samt staden Jakobstad, som ägde lägenhe- i form av jord eller penningar, men har
10135: ter i sagda socken, år 1855 hava överlåtit deras ansökan av statsrådet förkastats.
10136: 81,869 tunnland skogsmark tili kronan utan En närmare granskning av överlåtelsen
10137: ersättning 'Och endast mot nedsättning av ger en rätt så sällsam bild av huru lag·
10138: jordskatten för deras ägande lägenheter, liga former på den tiden kunde neglige-
10139: viiken nedsättning icke ens närmelsevis ras. Initiativet togs till denna transaktion
10140: motsvarade den avträdda skogsmarkens och beslut därom fattades vid ett och
10141: areal. Den påbjudna ersättningen till samma lantmäterisammanträde år 1854.
10142: Jakobstad har aldrig utbetalats. Närvara:nde voro vi.~erligen ett antal repre~
10143: 224 IV,57. - Pietarsaaren yhteismetsä.
10144:
10145: sentanter för ol:ika byar och hemman, och ägarenas rättsinnehavare äro utomordent-
10146: saken hade kungjorts på övligt sätt, men ligt talrika resa hinder för genomförandet
10147: långt ifrån alla jordägare närvoro, tvärtom av ett krav på skogarnas återställande till
10148: nämner protokollet hela byar, som alls ej deras förra ägares efterkommande, samt
10149: voro företrädda. Oaktat detta har lant- dessutom skogarna åtminstone delvis av
10150: mätaren och sedermera guvernören samt i staten vidare föryttrats, och då även ett
10151: sista hand senatens ekonomiedepartement yrkande på en penningesumma motsva-
10152: ansett en sådan jordägarenas lagliga an- rande skogarnas nuvarande värde knap-
10153: sökan föreligga att kronan utan vidare past skulle kunna väntas vinna riksdagens
10154: kunde övertaga äganderätten till skogsmar- bifall, hava jordägarena numera tänkt sig
10155: ken. Dock gällde självfallet vid denna tid en annan lösning av frågan. Man utgår
10156: 1734 års lag, i vars Jordabalk I kap. 2 § ifrån att en svår orättvisa drabba:t en hel
10157: sta:dgas att ,Kiöp, skifte och gåfva'' av landsända, bebodd numera av :närmare ett
10158: jord skulle ,skrifteliga ske med tvägga tusen självständiga jordägare, och från att
10159: manna vitne". Denna formbetingelse har staten på ett orättmätigt sätt kommit i be-
10160: alltså helt lämnats obeaktad. Icke heller sittning av skogar till ett jättelikt värde.
10161: villkoren för denna ,gåva'' till kronan Borde icke då, resonerar man, åtminstone
10162: iakttogos. Nedsättningen i mantal blev en del av detta värde av staten anslås till
10163: endast 17 41 / 96 mantal i stället för stipu- fromma för denna förfördelade landsända.
10164: lerade något över 30 mantal, och kravet Skulle icke en gammal orättvisa bliva på
10165: på återbetalning av etthundra års skatter ett vackert ,sä:tt sonad om densamma skulle
10166: avslogs. Att saken likväl hade sin gång tagas till motiv för skapandet av nya kul-
10167: berodde uppenbarligen på flere samver- turella och ekonomiska värden i dessa trak-
10168: kande omständigheter, skogsägarenas bris- ter? Regeringens proposition n:o 105 till
10169: tande upplysthet om sa:kens betydelse och 1934 års riksdag angående bildande av en
10170: okunnighet rörande dess detaljer, skogens Sydöstra Karelens fond har bidragit till
10171: avlägsna läge soon gjorde dess förlust uppkomsten av tanken att även en fond
10172: omärklig, men skattenedsättningen i be- för främjande av Pedersörenejdens kultu-
10173: trruktande av penningebristen desto mera rella och ekonomiska behov skulle bildas.
10174: kännbar, samt slutligen ett självrådigt om- I:-ämpligast skulle en sådan fond skapas
10175: bud för jordägarena utan sinne för sakens sålunda att till densamma skulle överföras
10176: vikt och betydelse. Påpekas må ännu att den beräknade inkomsten från ifrågava-
10177: sedan jordskatterna avlägsnats t. o. m. den rande skogar för ett visst antal år. Ett
10178: sista resten av fördel för skogsägarena fal- sådant förfaringssätt skulle ej i högre
10179: lit bort. grad betunga staten. Huru denna fond
10180: En återvinningstalan inför domstol an- sedan skulle förvaltas och dess räntemedel
10181: hängiggjord inom skälig tid efter överlå- fördelas skulle bestämmas av regeringen i
10182: telsen skulle otvivelaktigt lett till att sta- samråd med representanter för Pedersöre-
10183: !ten ålagts återlämna skogarna till de ur- nejden.
10184: sprungliga ägarena. De mänga årtionden Med hänsyn till det nämnda få vi vörd-
10185: som förflutit sedan överlåtelsen försvåra samt hemställa,
10186: dock numera sakens upptagande inför ju-
10187: ridiskt forum, varför detta av jordägare- att regeringen måtte låta under-
10188: nas rättsinnehavare i det längsta undvi- söka de förhållanden under vilka då-
10189: kits. Då dels juridiska svårigheter, dels varandc Pcdersörc socknemäns och
10190: den praktiska omständigheten, att de forna Jakobstads stadsboars s. k. fyllnads-
10191: IV,57. - Söderhjelm y. m. 225
10192:
10193: .skog i dåvarande Lappajärvi socken proposition angående användande av
10194: på 1850-talet övergått till kronan, inkomster från dessa skogar under
10195: och därest det därvid befinnes att ett visst antal år till skapande av en
10196: staten kommit i åtnjutande av en fond för Pedersörebygdens kultu-
10197: orättvis fördel på jordägarenas be- rella och ekonomiska förkovran.
10198: kostnad, till Riksdagen överlämna
10199:
10200: Helsingfors den 9 september 1936.
10201:
10202:
10203: J. 0. Söderhjelm. Albin Wickman. Edvard Raga.
10204:
10205:
10206:
10207:
10208: :29
10209: 226
10210:
10211: IV,r,,, - Toiv. al. N:o 42. Suomennos.
10212:
10213:
10214:
10215:
10216: Söderhjelm y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta olosuh-
10217: teista, joiden t!allitessa Pietarsaaren pitäjänrn.iesten ja
10218: Pietarsaaren kaupungin asukkaiden n. s. yhteismetsä
10219: 1850-luvulla siirtyi kruunulle.
10220:
10221:
10222: B d u s k u n n a ll e.
10223:
10224: Pietarsaaren pitäjän pitäjänmiehille ja vaksi, eikö kruunu voisi ottaa tätä lisämet··
10225: Pietarsaaren kaupungin asukkaille niitä sää ja siitä korvaukseksi alentaa silloista
10226: tiloja varten, jotka sijaitsevat Pietarsaaren manttaalilukua niin paljon, että se vastaisi
10227: pitäjässä, erotettiin aikanaan yhteinen veronalaista metsämaata, siis hiukan yli
10228: metsämaa eli n. s. lisämetsä silloisen I~appa 30 manttaalia, sekä että kruunu sitäpaitsi
10229: järven pitäjän rajamailta. Tämän metsä- antaisi maanomistajille korvausta niistä
10230: maan pinta-ala oli 81,869 tynnyrinalaa, kuluista, mitä heillä oli ollut kyseessäolevan
10231: josta 36,410 tynnyrinalaa oli veronalaista lisämetsän mittauksesta ja verottamisesta,
10232: maata ja 45,459 tynnyrinalaa silloin jouto- jossa tapauksessa koko jakotoimitus saisi
10233: maaksi kat-sottua maata. Vaasan läänin ku- raueta. Sitäpaitsi anoivat maanomistajat,
10234: vernöörin määräyksestä piti maanmittari että kruunu maksaisi takaisin kaikki ne
10235: Ad. Ottelin syyskuun 22 päivänä 1845 yh- maaverot, mitä he sadan vuoden kuluessa
10236: teismetsän omistajien kanssa kokouksen olivat juuri mainitusta lisämetsästä maksa-
10237: neuvotellakseen lisämetsän jakoperusteista neet.
10238: kylien kesken. Kun useimmat kylänmie- Antamassaan lausunnossa maanmittari
10239: histä halusivat lähemmin itse paikalla tar- ].folander puolsi maanomistajien anomusta
10240: kastaa metsämaan ennenkuin katsoivat voi- viimeistä vaatimusta lukuunottamatta, kes-
10241: vansa asiasta esittää mielipiteensä kyseessä- keytti toimituksen ja lähetti asiakirjat
10242: olevassa suhteessa, lykättiin toimitus kui- Vaasan läänin kuvernöörille, joka puoles-
10243: tenkin epämääräiseen tulevaisuuteen. Sitä taan lokakuun 3 päivänä 1854 päivätyn
10244: jatkoi sitten maanmittari Frans J oh. Ma- kirjelmän ohella lähetti asiassa kertyneet
10245: Jander kesäkuun 8 päivänä 1854 pidetyssä asiakirjat senaatille sekä puolsi Molan-
10246: kokouksessa. Tässä kokouksessa läsnä olleet derin esityksen mukaisesti maanomistajien
10247: jakamattoman yhteismetsän omistajat esit- pyyntöä.
10248: tivät, että sanottu metsä sijaitsi niin kau- Tämän perusteella senaatti, pyydettyään
10249: kana Pietarsaaren pitäjästä, etteivät sen asiasta erinäisten viranomaisten lausuntoa,
10250: silloiset omistajat voineet sitä millään ta- on marraskuun 1 päivänä 1855 päättänyt,
10251: voin hoitaa tai suojella Lappajärven pitä- että koska on tullut selvitetyksi, että ky-
10252: jäläisten haaskaukselta ja ettei samaisesta seessä oleva metsämaa sijaitsee 10-18 pe-
10253: metsästä siihen mennessä ollut sen omista- ninkulman etäisyydellä maanomistajien ti-
10254: jille vähäisintäkään hyötyä, vaan ainoas- luksista eikä niin ollen voinut olla heidän
10255: taan vuosittaisia rahamenoja veron muo- hallussaan oleville tiloille erikoisemmaksi
10256: dossa, jonka vuoiksi he esittivät harkitta- hyödyksi, mutta sitävastoin, ottaen hno-
10257: IV,57. ~ Söderhjelm y. m. 227
10258:
10259: mioon flen laajuuden ja laadun, sitä saa- noastaan veronalennusta maaveroon, joka
10260: tettiin käyttää muulla tavoin kruunulle veronalennus ei läheskään vastannut luovu-
10261: edullisesti, sanottu metsämaa olisi kruu- tetun metsämaan pinta-alaa. Pietarsaaren
10262: nulle luovutettava liikamaana kuitenkin kaupungille määrättyä korvausta ei ole kos-
10263: elidolla, että talot jäljellejäävien tilustensa kaan suoritettu.
10264: suhteen uudelleen verollepantaisiin. Mitä ~f otta voisi ymmärtää tätä myöhemmille
10265: taas tuli maanomistajien anomukseen saada sukupolville käsittämätöntä tekoa on pai-
10266: korvausta niistä kuluista, mitä heillä oli kallaan esittää muutamia nakökohtia.
10267: ollut sanotun metsämaan mittauksesta ja Niillä seuduilla, joita tämä asia koskee,
10268: erottamisesta, jätettiin anomus tarkemman siis nykyisessä Pietarsaaren pitäjässä,
10269: selvityksen puutteessa sillä kertaa huo- Ähtävällä, Luodossa ja eräissä Kruunu-
10270: mioon ottamatta. pyyn ja Uudenkaarlepyyn pitäjien osissa,
10271: Sittenkun uusi verollepano senaatin vallitsi, kuten yleensä suurimmassa osassa
10272: edellä mainitun päätöksen perusteella oli maata, nyt kyseessäolevana aikana vaikea
10273: toimitettu, on senaatti tämän johdosta loka- taloudellinen ahdinko ja yleinen niin aineel-
10274: kuun 16 päivänä 1868 antamallaan päätök- linen kuin henkinenkin lamakausi. Toi-
10275: sellä määrännyt, että niiden Pietarsaaren meentulomahdollisuudet olivat mitä suurim"
10276: pitäjässä ja Kruunupyyn pitä:jän Norrbyn massa määrässä rajoitetut, maanviljelys oli
10277: kylässä sijaitsevien tilojen, jotka ovat osal- alkeellista, sadot huonot ja kauppa täydel-
10278: liset usein mainittuun yhteismetsään, tu:li lisesti lamassa. Metsillä oli tuskin mitään
10279: saada sen johdosta, että olivat luopuneet kauppa-arvoa. .Seurauksena tästä oli, että
10280: sanotusta lisämetsästä, veron alennusta raha oli maataviljelevälle väestölle melkein
10281: 17 41 / 9 (; manttaalia ja että asianomaiset tuntematon käsite ja nykyisen käsityskan-
10282: tilojen haltijat saisivat nauttia tätä alen- nan mukaan mitätön maavero painoi ras-
10283: nettua veroa vuoden 1858 alusta, koska kaana maanomistajia. Tämän maataviljele-
10284: lisämetsä vasta vuoden 1857 kuluessa oli vää väestöä kohtaavan taloudellisen pulan
10285: otettu kruunun metsänhoidollisesti huol- lisäksi tulivat vielä vaikeat kulkutaudit.
10286: lettavaksi. Pietarsaaren kaupunki, joka Mitätöntäkin veronhuojennuksen muodossa
10287: nautti verovapautta, tulisi saamaan 931 tapahtuvaa elinehtojen helpotusta terveh-
10288: markan 60 pennin suuruisen kertakaikki- dittiin tällaisissa oloissa suurella tyydytyk-
10289: sen korvauksen. sellä lainkaan ajattelematta sitä, että täm1i
10290: Sittemmin on senaatti vielä maanomista- vaatimaton helpotus oli saatu luovuttamalb
10291: jien erikoisen anomuksen johdosta touko- pinta-alaltaan valtava metsämaa. Kruunu
10292: kuun 25 päivänä 1870 antamallaan päätök- puolestaan on tullut suurten metsien omis-
10293: sellä määrännyt, että maanomistajille ylei- tajaksi suorittamatta minkäänmoista kaup-
10294: sistä varoista olisi maksettava 995 ruplan pahintaa.
10295: 50 kopeekan tai sitä vastaavan 3,982 mar- Näiden tilojen nykyiset omistajat, joilta
10296: kan suuruinen korvaus niistä kuluista, mitä tällä tavoin on riistetty heidän metsä-
10297: heillä oli ollut lisämetsän mittaamisesta ja maansa ja jotka suurimmaksi osaksi ovat
10298: erottamisesta. myös alkuperäisten omistajien jälkeläisiä.
10299: Edellä esitetystä käy selville, että silloi- nousten heidän lukumääränsä lähes tuhan-
10300: sen Pietarsaaren pitäjän tilalliset ja teen, ovat useita vuosia sitten anoneet val-
10301: Pietarsaaren kaupunki, joka omisti sano- tioneuvostolta menettämästään metsämaasta
10302: tussa pitäjässä tiloja, ovat vuonna 1855 korvausta joko maan tai rahan muodossa,
10303: luovuttaneet 81,869 tynnyrinalaa metsä- mutta on valtioneuvosto heidän anomuk-
10304: maata kruunulle korvauksetta saaden ai- sensa hylännyt.
10305: 228 IV,57. - Pietarsaaren yhteismetsä.
10306:
10307: Luovutuksen lähempi tarkastelu antaa Epäilemättä tuomioistuimessa luovutuk-
10308: todella eriskummaisen kuvan siitä, miten sen jälkeen kohtuullisessa ajassa nostettu
10309: lailliset muodot siihen aikaan saatettiin syr- takaisinvoittokanne olisi vienyt siihen, että
10310: jäyttää. Tämän hankkeen aloite ja päätös valtio olisi velvoitettu luovuttamaan met-
10311: siitä tehtiin yhdessä ainoassa maanmittaus- sät takaisin alkuperäisille omistajille. Luo-
10312: kokouksessa vuonna 1854. Läsnä oli tosin vutuksen jälkeen kuluneet useat vuosikym-
10313: joukko eri kylien ja talojen edustajia ja menet vaikeuttavat kuitenkin asian nyttem-
10314: asiasta oli tiedoit'ettu tavanmukaisella ta- min esille ottamista oikeusistuimessa, minkä
10315: valla, mutta eivät läheskään kaikki maan- vuoksi maanomistajien oikeudenomistajat
10316: omistajat olleet läsnä, päinvastoin pöytä- ovatkin sitä koettaneet välttää niin kauan
10317: kirjassa mainitaan kokonaisia kyliä, jotka kuin mahdollista. Kun osaksi juridiset
10318: eivät olleet edustettuina. Tästä huolimatta vaikeudet osaksi se käytännöllinen seikka,
10319: maanmittari ja sittemmin kuvernööri sekä että entisten maanomistajien oikeudenomis-
10320: viime kädessä senaatti ovat katsoneet ole- tajien lukumäärä on erinomaisen suuri,
10321: van olemassa sellaisen maanomistajien teke- vaikeuttaa metsien takaisin palauttamista
10322: män laillisen anomuksen, että kruunu sen niiden entisten omistajien seuraajille tar-
10323: nojalla ilman muuta saattoi ottaa omistus- ik:oittll!van vaateen toteuttamista sekä lisäksi
10324: oikeuden metsämaahan. Luonnollisesti kui- valtio on ainakin osia näistä metsistä jo
10325: tenkin siihen aikaan oli voimassa 1734 vuo- luovuttanut muille ja kun tuskin on odo-
10326: den laki, jonka Maakaaren I luvun 2 §:ssä tettavissa, että ehdotus saada metsistä nii-
10327: säädetään, että maan ,kauppa, vaihto ja den nykyistä arvoa vastaava rahamäärä,
10328: lahja tehtäköön kirjallisesti, kahden todis- saavuttaisi eduskunnan hyväksymisen, ovat
10329: tajan läsnä ollessa". Tämä muotomääräys maanomistajat nyttemmin ajatelleet asialle
10330: on niinmuodoin kokonaan jätetty huomioon toisenlaista ratkaisua. Lähdetään siitä, että
10331: ottamatta. Ei myöskään tähän kruunulle suuri vääryys on kohdannut kokonaista
10332: annettavaan ,lahjaan" liittyviä ehtoja ole maan osaa, jossa nykyisin asuu lähemmä
10333: noudatettu. Manttaalia alennettiin ainoas- 1,000 itsenäistä maanomistajaa sekä siitä,
10334: taan 17 41/96 manttaalia ehdotetun, hieman että valtio laittomalla tavalla on saa-
10335: yli 30 manttaalin asemesta ja vaade sadan nut hallintaansa metsät, joilla on jättiläis-
10336: vuoden verojen takaisin maksamisesta hy- mamen arvo. Eikö silloin, arvellaan, aina-
10337: lättiin. kin osa tästä arvosta olisi valtion varattava
10338: Se, että asia kuitenkin meni menojaan, tämän vääryyttä kärsimään joutuneen maan
10339: johtui ilmeisesti useammista samanaikaisesti äären hyväksi. Eikö vanha vääryys kau-
10340: vaikuttavista seikoista, kuten siitä, että niilla tavalla tulisi korjatuksi, jos se otet-
10341: maanomistajat olivat tietämättömiä asian taisiin perusteluksi uusien sivistyksellisten
10342: merkityksestä ja sen yksityiskohdista, sa- ja taloudellisten arvojen luomiseksi näillä
10343: moinkuin siitä, että metsien etäinen asema seuduilla. Vuoden 1934 valtiopäiville jä-
10344: teki niiden menetyksen huomaamattomaksi, tetty hallituksen esitys n: o 105 Kaakkois-
10345: kun sensijaan veronalennus, huomioonot- Karjalan rahaston perustamisesta on ollut
10346: taen vallitsevan rahanpuutteen, tuntui sitä- osaltaan omiansa herättämään kysymyksen,
10347: kin enemmän, sekä lopuksi siitä, että maan- eikö myöskin Pietarsaaren seutujen sivis-
10348: omistajien asiamies oli omavaJltainen eikä tyksellisten ja taloudellisten tarpeiden edis-
10349: ymmärtänyt asian tärkeyttä ja merkitystä. tämiseksi olisi muodostettava rahasto. Sopi-
10350: Mainittakoon vielä, että maaverojen lak- vimmin tällainen rahasto olisi perustetta-
10351: kauttamisen johdosta metsänomistajat ovat vissa siten, että siihen siirrettäisiin määrä-
10352: menettäneet viimeisenkin jäännöksen heiHc vuosina kyseessäolevista metsistä saatavaksi
10353: tulleesta edusta. arvioitu tulo. Tällainen menettelytapa ei
10354: IV,57. -- Söderhjelm y. m. 229
10355:
10356: suuremmassa määrin rasittaisi valtiota. Mi- n. k. lisämetsä silloisessa Lappajär-
10357: tenkä tätä rahastoa sitten hoidettaisiin ja ven pitäjässä 1850-luvulla siirtyi
10358: sen korkovarat jaettaisiin, siitä määräisi kruunulle ja jos tällöin havaitaan,
10359: hallitus yksissä tutimin Pietarsaaren seu- että valtio on saanut nauttia oikeu-
10360: dun edustajien kanssa. detonta etua maanomistajien kustan-
10361: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- nuksella, antaisi esityksen Eduskun-
10362: nioitta vimmin, nalle Pietarsaaren seudun sivistyk-
10363: selliseksi ja taloudelliseksi edistämi-
10364: että hallitus tutkituttaisi ne olo- seksi tarkoitetttn rahaston muodosta-
10365: suhteet, joiden vallitessa silloinen Pie- misesta, johon rahastoon määrävuo-
10366: tarsaaren pitäjän pitäjänmiesten ja sina siirrettäisiin näistä metsistä saa-
10367: Pietarsaaren kaupungin a,sttkkaiden tavat tulot.
10368:
10369: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1936,
10370:
10371: J. 0. Söderhjelm. Albin Wickman. Edvard Haga.
10372: B.
10373: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista kulku-
10374: laitoksiin, terveydenhoitoon sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin,
10375: sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
10376: 233
10377:
10378: IV,5s. - Rah. al. N:o 1.
10379:
10380:
10381:
10382:
10383: Cajander y. m.: Kot·otetun määrärahan osoittamisesta työ-
10384: voiman lisäämiseksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
10385:
10386:
10387: E d u s k u n n a ll e.
10388:
10389: Kun korkein hallinto-oikeus v. 1918 pe- 3,400 valitusasiaa vuodessa, v. 1934 3,636
10390: rustettiin ja sen jäsenten lukumäärä vah- ja v. 1935 4,226 asiaa. Tämän vuoden en-
10391: vistettiin, lienee sen työmäärän oletettu simmäis~llä puoliskolla ratkaistujen asioi-
10392: suunnilleen tulevan vastaamaan sitä työ- den lukumäärä on 2,386 ja elokuun 28 päi-
10393: määrää, mikä hallinto-oikeudellisten vali- vään saakka ratkaistujen asioiden luku-
10394: tusasiain ratkaisusta siihen asti oli johtu- määrä 2,691.
10395: nut senaatin talousosastolle. Siinä hallituk- Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulleiden
10396: sen esityksessä laiksi korkeimmasta hal- asioiden lukumäärän suureen lisääntymi-
10397: linto-oikeudesta, joka annettiin 1917 vuoden seen on vaikuttanut se vilkastunut lainsää-
10398: ensimmäisille valtiopäiville, mainittiin, että däntötyö, mikä. on johtunut valtiollisten ja
10399: edellisen kymmenvuotiskauden jälkimmäi- yhteiskunnallisten olojemme nopeasta ke-
10400: sellä puoliskolla oli senaattiin saapunut hittymisestä sekä siitä seuranneista lisään-
10401: vuosittain keskimäärin 800 valitusasiaa, tyneistä ja uusista hallintotehtävistä.
10402: mutta että niiden luku ·vuosina 1912-16 Uusista lainsäädäntötoimista, joiHa on ollut
10403: oli keskimäärin oHut 1,134 vuodessa. vaikutusta korkeimman hallinto-oikeuden
10404: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulleiden työmäärään, mainittakoon tässä ainoastaan
10405: valitusasioiden määrä on kuitenkin muodos- tulo- ja omaisuusverolaki, perintö- ja lahja-
10406: tunut paljon suuremmaksi, kuin näin oli verolaki sekä asutus-, asevelvollisuus- ja
10407: alkuaan otaksuttu. Kymmenvuotiskautena moottoriajoneuvolainsäädännöt. Näiden val-
10408: 1918 vuoden syyskuun alusta 1928 vuoden tion lisääntyneiden tehtävien hoitaminen
10409: elokuun loppuun korkeimmassa hallinto- sekä uusien lakien ja asetusten toimeen-
10410: oikeudessa on ratkaistu valitusasioita 25,492 paneminen ja niitten käytäntöön soveltami-
10411: ja anomusasioita noin 500, joten vuosittain nen on enimmä:kseen uskottu lääninha!lli-
10412: ratkaistujen asiain luku siis on ollut keski- tuksille, keskusvirastoille ja erinäisiHe hal-
10413: määrin 2,600. V. 1929 korkeimpaan hal- linnon alalla toimiville erikoisviranomai-
10414: linto-oikeuteen tuli 3,329 ja v. 1930 3,806 sille. Sanottujen viranomaisten päätökset ja
10415: valitusasiaa. V.· 1931 korkeimpaan hal- toimenpiteet voidaan, yleisesti noudatetta-
10416: liinto-oikeuteen tulleiden asioiden lukumäärä van säännön mukaan, valituksin saattaa
10417: tosin aleni 2,862: een, mutta kohosi jo v. korkeimman hallinto-oikeuden tutkitta-
10418: 1932 3,749: ään sekä sen jälkeen nousi v. viksi. Kokemus on osoittanut, että asian-
10419: 1933 4,171:een, v. 1934 4,418:aan ja v.1935 osaiset yhä enenevässä määrässä ovat käyt-
10420: 4,201: een. Kuluvan vuoden ensimmäisellä täneet hyväksi heille näin kuuluvaa va1itus-
10421: puoliskolla korkeimpaan hallinto-oikeuteen oikeutta.
10422: tuli 2,449 s~kä elokuun 28 päivään men- Vaikkakin korkeimmassa hallinto-oikeu-
10423: nessä kaikkiaan 3,031 uutta valitusasiaa. dessa ratkaistujen asioiden lukumäärä on
10424: Vuosina 1929-33 ratkaistiin keskimäärin saatu huomattavasti nousemaan, on seuraa-
10425: 30
10426: 234 IV ,58. --- Kot•keimman hallinto-oikeuden työ,'oiman lisääminen.
10427:
10428: vaan vuoteen ratkaistavi:ksi siirtyneiden tekemisen ehkäisemistä. .Nlitä jälkimmäi-
10429: as1am lukumäärä kuitenkin jäänyt kovin seen vaihtoehtoon tulee, on huomattava, että
10430: suureksi, mikä johtuu korkeimpaan hal- kun hallinto-oikeudellisen lainkäytön alalla
10431: linto-o~keuteen tulleiden asioiden lukumää- yleensä ei o1e kuin kaksi käsittelyastetta ja
10432: rän edelläkerrotusta kasvamisesta. Kun seu- niistäkin alempi on tuomioistuimeksi jär-
10433: raavaan vuoteen siirtyneitä asioita v. 1931 jestämätön hallinnollinen viranomainen,
10434: oli vain 1,240, oli niiden lukumäärä v. 1932 korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtävän
10435: 1,448 asiaa, nousten sitten v. 1933 1,839: ään, muutoksenhaun kieltäminen vähempiarvoi-
10436: v. 1934 2,621: een sekä v. 1935 2,596: een. sissakin asioissa on arveluttava, koska riita-
10437: Kuluvan vuoden heinäkuun 1 päivänä oli kysymykset silloin jäisivät vain yhden oi-
10438: ratkaisematta olevia asioita 2,689 ja elo- keusasteen ratkaisun varaan eikä niitä saisi
10439: kuun 28 päivänä 2,959, ollen vastaavat lu- missään tuomioistuimessa tutkittavaksi. Näin
10440: vut edellisenä vuonna 2,612 ja 2,837. ollen tämä vaihtoehto ei oikeusturvallisuu-
10441: Seurauksena :korkeimma..-;sa hallinto-oikeu- den kanna1ta ole puoHettavissa, jotenka !ky-
10442: dessa ratkaisemattomina olevien asioiden symykseen voi tulla vain työvoimien lisää-
10443: suuresta lukumäärästä, mikä, niinkuin minen.
10444: edellä on huomautebtu, on suoranaisessa Alkuaan korkeimmassa hallirrto-oiktm-
10445: riippuvaisuussuhteessa korkeimpaan hal- dessa oli presidentti ja 7 hallintoneuvosta.
10446: linto-oikeuteen tulleiden asioiden lukumää- Myöhemmin 1 päivänä marraskuuta 1918
10447: rän lisääntymiseen, on, että asiat joutuvat annetulla asetuksella on perustettu yksi ja
10448: odottamaan käsittelyvuoroaan lk:ohtuut!to- · 12 päivänä tammikuuta 193'5 annetulla ase-
10449: man kauan. Vastatakseen oikeutettuja vaa- tuksella kaksi uutta hallintoneuvoksen vir-
10450: timuksia tulee hallinto-oikeudellisen 'lain- kaa, joten korkeimpaan hallinto-oikeuteen
10451: käytön kuitenkin olla niin järjestetty, että nykyään kuuluu presidentti ja 10 hallinto-
10452: oikeuden hakijat saavat hakemansa oikeus- neuvosta. Vakinaisten esittelijöiden luku-
10453: suojan viivytyl"settä. Ratkaisun liian pit- määrä, joka, silloin kuin korkein hallinto-
10454: källe siirtyminen merkitsee, mitä yksityi- oikeus perustettiin, määrättiin 6 :ksi, on
10455: seen oikeudenhaokijaan tulee, usein hänen nykyään 9. Ylimääräisiä csittelijöitä on
10456: .oikeutensa vähentymistä, joka joskus voi viime vuosina ollut, täyden esittelyvelvolli-
10457: lähennellä oikeuden menettämistä. Sen suuden mukaan laskettuna, 4 a 5.
10458: ohella on huomattava, että esim. verotus- Ilmeiseltä näyttää, ettei korkeimmalla
10459: asioissa sama oikeuskysymys voi toistua hallinto-oikeudella nykyään käytettävissä
10460: vuodesta toiseen ja asianomaisten täytyy olevilla työvoimilla saada oikeudenkäynnin
10461: periaatteellisen ratkaisun viipyessä sa3Jttaa nopeutta korkeimmassa hallinto-oikeudessa
10462: eri vuosina esiintyvä sama kysymys useissa tyydyttävälle kannalle. Sen vuoksi ja ot-
10463: eri oikeudenkäynneissä riidanalaiseksi - taen huomioon, että hallitusmuodon 57 §:n
10464: seikka, joka myös on omiaan aiheuttamaan mukaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa
10465: valitusasioiden lisääntymistä ja niin ollen tulee olla tarpeellinen määrä hallintoneu-
10466: viranomaisille lisätyötä ja asianasaisille tar- voksia, korkeimman hallinto-oikeuden jä-
10467: peettomia kustannuksia. Pp.heenaolevan epä- senten lukumäärää olisi lisättävä 3: lla sekä
10468: kohdan poistaminen on sen vuolk:si välttä- tästä johtuen vakinaisten esittelijöiden lu-
10469: mätöntä, jotta hallinto-oikeudellinen lain- kumäärää, sen lisäksi mitä hallituksen ta-
10470: käyttö saataisiin, mitä sen nopeuteen tulee, lousarvioehdotuksessa jo on ehdotettu (1
10471: tyydyttävälle kannalle. vanh. hallintosihteerinvirka), 4: Hä. Tällai-
10472: THanteen korjaamiseksi voidaan ajatella nen työvoiman lisääminen edellyttää myös
10473: joko työvoimain lisäämistä tai valitusten puhtaaksikirjoittajavoimien ja tarverahojen
10474:
10475:
10476:
10477:
10478: •
10479: IV,5s. - Cajander y. m. 235
10480:
10481: lisäämistä. Korkein hallinto-oikeus voisi, kaistujen asioiden lukumäärä lisääntyisi ar-
10482: jos sen työvoimia mainituin tavoin lisätään, violta 1,200: lla vuodessa.
10483: pysyväisesti toimia kaksijaostoisena ja rat-
10484:
10485: Kysymyksessä olevasta työvomien lisääntymisestä aiheutuisi saamiemme tietojen mu-
10486: kaan arviolta seuraavat lisämenot:
10487: 3 hallintoneuvosta a 100,000: - 0 0 0 0 0 0 0 0 ° 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 300,000: -
10488: 0 0
10489:
10490:
10491:
10492:
10493: Heidän ikälisänsä a 12,000: - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36,000: -
10494: 1 vanh. hallintosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69,000: -
10495: Hänen ikälisänsä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,280: --
10496: 1 ylemm. palkkausl. nuor. hallintosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57,000: -
10497: Hänen ikälisänsä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,840: --
10498: 2 alemm. palkkausl. nuor. hallintosihteeriä ä. 52,500: - .............. 105,000: -
10499: Heidän ikälisänsä a 6,300: - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,600: -
10500: 1 vanh. puht. kirjoittaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18,000: -
10501: Hänen ikälisänsä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,880: -
10502: 2 nuor. puht. kirjoittajaa a 16,800: - 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 33,600: -
10503: 0 0
10504:
10505:
10506:
10507:
10508: Heistä toiselle ikälisää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,688: -
10509: Tarverahojen lisäystä (kirj. koneet, paperi y. m.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,000: -
10510: ---=~=--
10511: 676,888:-
10512:
10513:
10514: Kaikikeen edelliseen katsoen ja koslka pi- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
10515: dämme välttämättömänä, että oikeusturval- den 1937 tulo- ja menoarvioon 6 Pl.
10516: lisuus ha'llinnollisen lainkäytön alalla saa- lll: 1 kohdalle 651,888 markan lisä-
10517: daan tehokkawksi, ehdotamme, määrärahan työvoiman lisäämiseksi
10518: korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
10519:
10520:
10521: Helsingissä 4 p: nä syyflk:uuta 1936.
10522:
10523:
10524: A. K. Cajander. Toivo Horelli.
10525: H. A. Kannisto. Helena Syrjälä.
10526: J. 0. Söderhjelm. Mandi Hannula.
10527: 236
10528:
10529: IV,o9. - ·Ralh. al. N :o 2.
10530:
10531:
10532:
10533:
10534: Inkilä. y. m.: Määrärahan osoittamisesta alempiin palkkaus-
10535: ryhmiin kuuluvien viran- ja toimenhaltijain palkkausten
10536: parantamiseksi.
10537:
10538:
10539: E d u s k u n n a [ l e.
10540:
10541: HallLtus on talousarvioehdotuksesljaan eroavia palkkoja. Eritoten on naispuoliset
10542: esittänyt 20 milj. markkaa eräiden v;altion viran- tai toimenhaltijat väliin aiheetta
10543: viran- ja toimenhrultijain pa:lkkauksessa asetettu huonompaan asemaan kuin heidän
10544: esiirntyvien lrohtuuttomuuksien ja epätasai- miespuoliset virkatoverinsa, kuten on asian
10545: suuksien korjaamiseksi. Tunnustaen halli- laita esim. naisvanginvartijoihin nähden.
10546: tuksen korjaamispyrkimyksen aiheelliseksi Vihdoin on huomattava, että eräissä ta-
10547: uskallamme kuitenkin epäi'llä, riittääkö pauksissa ei ole riittävästi pidetty silmä:llä
10548: mainittu summa niiden alimpiinkin prulk- tehtävän työn raskautta tai työajan pi-
10549: kausluolkkiin kuuluvien valtion palvelijain tuutta palkkauksen suuruutta määrättäessä.
10550: aseman parantamiseen, jotka sitä kipeim- Palkkaetujen yhteydessä on myös syytä
10551: min kaipaavat, koska heidän palkkansa huomauttaa siitä seikasta, että eräiden vir-
10552: usein ei takaa heitie edes mitä vaatimatto- kojen tai toimien ha~tijoilta, kuten esim.
10553: mintakaa:n toimeentuloa. luotsi- j>& maja:kkahenkilökunnaHa, vaadi-
10554: Nykyistä palkkausasteiklma laadittaessa ta:an määrättyä virkapukua, jonka kustan-
10555: ei ole riittävästi otettu huomioon, miten taminen kuitenkin on jätetty asianomaisten
10556: suuresti olosuhteet eri paikkaJmnni'lla eroa- itsensä huoleksi. Eräissä toisissa tapauk-
10557: vat toisistaan esim. mitä vuokrien korkeu- sissa taas työn laatu pahasti kultJJttaa asian-
10558: teen tulee. Asianomaiset valtion palvelijat omaisen vaatetusta hänen silti saamatta
10559: tuntevat tietysti tällaiset kaUeuseroavaisuu- valtiolta mitään apua sopivan puvuston
10560: det sitä kipeämmin, mitä lähempänä elä- hankkimiseen ja voimatta toisaalta esiintyä
10561: misminimiä heidän palkkansa on. Tässä yh- virkatehtävissään mielivaltaisesti valituissa
10562: teydessä voidaan myös mainita, että eräät työpukimissa, kuten on esim. laita postin-
10563: seudut vaa:tivat muista poikkeavaa ja lisä- kantajiin nähden. Hallitus on jo ottanut
10564: kustannuksia tuovaa elintapaa. Tä:llaisia tällaiset seikat huomioon upseeriston suh-
10565: ova:t esim. maan pohjoisosat, joissa lämmi- teen, mutta lukuisiin vaikeissa o1loissa elä-
10566: mitys y. m. s. vaatii suhteellisesti suuria me- viin pienviDkailijoihin nä:hden se ei tällä
10567: noja. Tämä onkin otettu huomioon esim. kertaa ole varannut varoja tarpeellisten
10568: Ruotsissa, jossa suoritetaan erikoinen kyl- virkapukujen hankintaan. Näistä on eri-
10569: män vyöhykkeen palkan1isäys. Useissa koisesti mainittava tullimiehet, joille tulli-
10570: maissa on myös olemassa erikoinen rajaseu- hallitus jo kahtena vuonna on esittänyt
10571: dun palkan~isäys. vaateavustusta annettavaksi ja j'Oiden vir-
10572: Edelleen on todettava, että eräissä ta- kapukuasiassa Suomen tullimiesliitto on
10573: pauksissa on enemmän tai vähemmän sa- valltioneuvoston pudleen kääntynyt. TuHi-
10574: mantapaisesta työstä maksettu suuresti miesten pyrkimy'kset virkapuvun saami-
10575: IV,5u. - lnkilä y. m. 237
10576:
10577: seksi ovat käytännöllisen tarpeen vaatimat tyvien pahimpien epätasaisuuksien
10578: ja se seikka, että he valtion avulla saisivat ,ja kohtuuttomuuksien korjaamiseksi
10579: virkapukunsa, olisi omiaan heidän taloudel- 10 milj. mk., joka olisi jaettava eri-
10580: lista asemaansa parantamaan. koisesti silmällä pitäen eri paikka-
10581: Edellä mainittujen syiden perusteella eh- kuntien kalleutta tai muuta erikois-
10582: dotamme, asemaa, palkkojen tasoitusta, milloin
10583: kohtuuttomuutta ilmenee, työn ras-
10584: että Eduskunta ottaisi ensi vuoden kautta ,tai muuta rasittavaisuutta
10585: menom·vioon hallituksen harkintansa sekä virkapukujen hankintaan niissä
10586: mukaan käytettäväksi alempiin palk- tapauksissa, joissa virkatehtävien
10587: kausryhmiin kuuluvien viran- ja hoito asettaa erikoisia vaatimuksia
10588: toimenhaltijain palkkauksessa esiin- asianomaisten puvustoon nähden.
10589:
10590:
10591: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
10592:
10593:
10594: Arvo Inkilä. Helena Syrjälä.
10595: H. A. Kannisto. Mandi Hannula.
10596: 238
10597:
10598: IV,60. - ltah. al. N :o 3.
10599:
10600:
10601:
10602:
10603: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta ennen 22 päivänä
10604: syyskuuta 1933 annettua asetusta eläkkeelle Joutuneiden
10605: sairaanhoitajattarien eläke-etuJen parantamista varten.
10606:
10607:
10608: E d u s k u n n a ll e.
10609:
10610: Vuonna 1933 annettiin asetus, jonka mu- Saamiemme tietojen perusteella on ny-
10611: kaan valtion sairaaloiden, parantoloiden ja kyään tällaisia eläkeellä olevia sairaanhoi-
10612: sairaanhoitajatarkoulujen palveluksessa ole- tajia noin 65, ja tarvittaisiin tätä varten
10613: ville sairaanhoitajille suoritetaan eläkettä Smk. 100,000: -.
10614: kolme palkkausluokkaa niiden peruspalkkaa Huomioonottaen, että silloiset palkat oli-
10615: ylemmän palkkausluokan mukaan. vat varsin alhaiset ja näin ollen eläkkeet-
10616: Koska tämän asetuksen ulkopuoleHe jäi- kin tulivat hyvin pieniksi, ehdotamme,
10617: vät ne sairaanhoitajattaret, jotka asetuksen
10618: voimaantullessa jo olivat eläkkeellä, anomme että yllämainittua tarkoitusta var-
10619: täten, että myöskin nämät äskenmainitut ten Eduskunta päättäisi ottaa ensi
10620: sairaanhoitajat saisivat ensi vuoden alusta vuoden tulo- ja menoarvioon 16 Pl.
10621: lukien uuden asetuksen suomat oikeudet. II luvun asianomaiselle momentille
10622: lisäystä 100,000 mk.
10623:
10624:
10625: Helsingissä syyskuun 8 p: nä 1936.
10626:
10627:
10628: Kyllikki Pohjala. Mandi Ha.nn1Jla.
10629: Miina Sillanpää. He'lena Syrjälä.
10630: Anni Huotari. Aino Luostarinen.
10631: Til.da Löthman~ltoponen. Kaino W. Oks,a.nen.
10632: Elsa Bonsdorff. Hilja Riipinen.
10633: 23H
10634:
10635: IV,ut. - Rltih. al. N:o 4.
10636:
10637:
10638:
10639:
10640: Huittinen y. m. : Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi
10641: eläkkeiksi pysyvästi työkyvyttömille ja varattom~'lle va-
10642: paussodan rintamamiehille.
10643:
10644:
10645: E d u s k u n n a l l e.
10646:
10647: Vuonna 1918 käytyjen taistelujen tulok- jättäen, riensivät ase kädessä taistelemaan
10648: sena oli valtakuntamme itsenäisyyden saa- itsenäisyytemme puolesta, ovat tehneet
10649: vuttaminen ja siten pelastui kansamme tälle maalle ja valtakunnalle sellaisen pal-
10650: niistä kärsimyksistä, joita edelleen vieraan veluksen, että kansan kunnia-asia on huo-
10651: valtion yhteyteen jääminen olisi sille tietä- lehtia siitä, etteivät maamme vapauttami-
10652: nyt. Tämän tehtävän suorittaja, valkoinen sessa ansioituneet, heikossa taloudellisessa
10653: armeija, oli kokoontunut pääa;siassa vähä- asemassa olevat rintamamiehet joudu puut-
10654: varaisista talonpojista ja maataloustyöväes- teen ja kurjuuden keskellä itseään ja per-
10655: töstä, jotka taistelujen loputtua palasivat hettään elättämään.
10656: takaisin entisiin rauhanaikuisiin tehtä- Viime keväänä eduskunta hyväksyi toi-
10657: viinsä. vomuksen, ,että hallitus ottaisi harkitta-
10658: Kuluneiden vuosien aikana on käynyt vakseen, voitaisiinko pysyvästi työkyvyttö-
10659: ilmi, että hyvin monet näistä taistelijoista mille ·ja varattomille vapaussodassa ansioi-
10660: vaikka olivatkin säästyneet haavoittumi- tuneille rintamamiehille myöntää ylimää-
10661: selta, ovat saaneet sodan kärsimysten seu- räisiä eläkkeitä, tai muulla tavoin turvata
10662: rauksena hivuttavan taudin, joka vuosi heidän toimeentulonsa". Tästä eduskun-
10663: vuodelta heikontaa heidän työkykyään, sa- nan päätöksestä huolimatta ei hallitus tä-
10664: moinkuin monet ovat muista syistä joutu- hän mennessä ole ryhtynyt asiassa mihin-
10665: neet hädänalaiseen asemaan, jopa suoras- kään t·oimenpiteisiin. Talousarvioes~tyk
10666: taan köyhäinhoidon varaan. Mutta siitä sessä on vain ehdotukset jääkärien ja in-
10667: huolimatta että näin on, ei valtio ja yhteis- valiidien aseman parantamiseksi, muiden
10668: kuntamme ole pitänyt velvollisuutenaan vähävaraisten ja avun tarpeessa olevien
10669: millään tavoin erikoistoimenpitein ryhtyä rintamamiest·en jäädessä yhtä turvatto-
10670: tukemaan edes näitäkään kaikkein vaikeim- maan asemaan kuin ennenkin.
10671: massa asemassa olevia rintamamiehiä. Vain Kun vapaussodan rintamamiesten jou-
10672: osa invaliideista on saanut avustusta vaati- kossa on osa sellaisia, joiden puutteenalai-
10673: mattoman eläkkeen muodossa. nenkin toimeentulo heidän vanhentuessaan
10674: Kaikissa sivistysmaissa on valtio pitänyt ja heikontuessaan käy yhä heikommaksi,
10675: velvollisuutenaan palkita jossain muodoss:.t olisi nyt jo kiireellisesti ryhdyttävä toteut-
10676: niitä, jotka vaaran hetkenä ovat rientäneet tamaan eduskunnan lausumaa toivomusta
10677: sitä auttamaan. :l\ieidän oloissamme myös- ainakin siinä muodossa, että heille varat-
10678: kin tällainen menettely olisi aivan välttä- taisiin mahdollisuus saada edes ylimääräis-
10679: mätön. Ne miehet, jotka hädän hetkenä ten eläkkeiden muodossa valtiolta sitä tu-
10680: kaikki muut tehtävänsä ja velvollisuutensa kea, jota he niin kipeästi kaipaavat ja odot-
10681: 240 IV,!il. - Vapaussodan rintamamiesten eläkkeet.
10682:
10683: tavat. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä ja myöhemminhän on tilaisuus myöntää
10684: koska valtiotalouden nykyinen tila ei aseta tarkoitukseen lisävaroja jos se osottautuu
10685: esteitä asian hoitamiselle. tarpeelliseksi.
10686: Tarkoitukseen tarvittavan määrärahan Edelläolevan perusteella 'ehdotamme,
10687: suuruus riippuu luonnollisesti, paitsi avus-
10688: tettavien lukumäärästä, myös niistä perus- että Ed,u.skunta päättäisi vuoden
10689: teista, joita eläkkeiden jaossa noudatetaan, 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa
10690: mutta vaikka ne, kuten toivomme, asete- 2,000,000 markan suuruisen arvio-
10691: taan oikeudenmukaisiksi, voidaan laskei- määrärahan myönnettäväksi ylimää-
10692: miemme mukaan kipeimmät epäkohdat rin- räisinä eläkkeinä pysyvästi työkyvyt-
10693: tamamiesten keskuudessa saada poistetuksi tömille ja varattmnille vapaussodan
10694: alla esittämämme suuruisella määrärahalla rintamamiehille.
10695:
10696:
10697: Helsingissä 9 p:nä syyskuuta 1936.
10698:
10699:
10700: Kaapro Huittinen. Viljami .KaJ:liokoski.
10701: Janne Koivumnrta. Antti Kemppi.
10702: KaJ.le Kämäräinen. Oskari Lehtonen.
10703: Artturi Leinonen. Väinö Kokko.
10704: Heikki Soininen. Toivo Ikonen.
10705: Matti Miikki. M. 0. Lahtela.
10706: Vilho H. Kivioja. Emil Jutila..
10707: S. Salo. T. N. Vilhula.
10708: Eero Nunnesniemi. .A:kseli Brander.
10709: Toivo Horelli.
10710: 241
10711:
10712: IV,62. - Rah. al. N :o 5.
10713:
10714:
10715:
10716:
10717: V. Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimäiiräisiksi
10718: e.läkkeiksi vapaussodltn työkyvyttömillc .ia Varattomille
10719: rintamamiehillc.
10720:
10721:
10722: E d u s k u n n a 11 e.
10723:
10724: Huhtikuun 6 päivänä 1936 eduskunta kuuluvan ja luvatun lmnniavelan, niin että
10725: hyväksyi toivomuksen, että hallitus ottaisi ainakin suuremmassa puutteessa olevia hal-
10726: harkittavakseen, voitaisiinko pysyväisesti lituksen joukoissa taistelleita rintamamiehiä
10727: työkyvyttömille ja varattomille vapausso- avustettaisiin heidän tarvitsematta turvau-
10728: dassa ansioituneille rintamamiehille myön- tua köyhäinhoidon varaan. Edelläolevaan
10729: tää ylimääräisiä. eläkkeitä tai muulla ta- viitaten ehdotamme,
10730: valla turvata heidän toimeentuloaan. Edellä
10731: sanotusta toivomuksesta huolimatta hallitus että Eduskunta päättäisi ottaa
10732: ()l ole varannut minkäänlaista määrärahaa vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
10733: vuoden 1937 menoarvioon varattomille rin- 16 Pääluokan II :n luvun kohdalle
10734: tamamiehille, vaikka valtion taloudellinen uutena momenttina: Vapaussodan
10735: asema olisi sen hyvin kestänyt. Pidämme varattomille ja työkyvyttömille rin-
10736: ensiluokkaisen tärkeänä, että valtakunta tamamiehille 5 miljoonaa markkaa.
10737: vihdoinkin maksaisi rintamamiehiHe heille
10738:
10739:
10740: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
10741:
10742:
10743: Vilho Annala. J. V. Wainio.
10744: R. Ala-Xulju. Hilja Riipinen.
10745: Bruno A. srumiala. Kaarlo Salovaara.
10746: Pauli Tuori.la. K. Jussila.
10747: Arvi Malmivaara. Yrjö R. Saarinen.
10748: Iisakki Nikkola. Elias Simojoki.
10749: K. R . .Kares.
10750:
10751:
10752:
10753:
10754: 31
10755: 242
10756:
10757: IV,G:1. - Rah. al. N :o 6.
10758:
10759:
10760:
10761:
10762: Kokko y. m.: Koroitetun määrärahan u8oittmnisesta jääkä-
10763: rien ja heidän omaistensa eläkkeitä ja (l!mtst1tksia varten.
10764:
10765:
10766: E d u s k u n n a ll e.
10767:
10768: Tulo- ja menoarvioon on XVI pääluokan Näin ollen ei menoarvioon otettu maara-
10769: kohdalle otettu jääkärien ja heidän omais- raha ole riittävä sekä jääkärien että hei-
10770: tensa eläkkeinä ja avustuksina 3.3 milj. m'k. dän omaistensa eläkkeiksi ja avustuksiksi.
10771: käytettäväksi valtioneuvoston vahvistamien Jos määräraha korotetaan 4 miljoonaksi
10772: yleisten perusteiden mukaisesti. markaksi, niin ei silloinkaan vie:lä ole pois-
10773: Se komitea, joka viime vuonna asetettiin tettu muuta kuin, huutavin hätä puutteen-
10774: jääkärien taloudellista tilaa tutkimaan, to- alaisten jääkärien ja heidän omaistensa
10775: tesi, asiassa hankkimansa selvityksen perus- keskuudesta.
10776: teella, että siviilioloissa elävien jääkärien Edellä olevaan nojaten ja menoarvion
10777: hädänalaisen tilan auttamiseksi toimeen- ·selonteossa mainituilla perusteilla, joiden
10778: tulominimin mukaan tarvitaan tuo summa mukaan ,huomioonottaen sen merkityksen,
10779: 3.3 milj. mk. Kuolleitten jääkärien puut- mikä jääkäreillä oli valtakunnan itsenäi-
10780: teessa elävien leskien ja lapsien sekä läheis- syyden toteuttamisessa, on pidettävä oi-
10781: tmi omaistenhuoltoavustukseksi ·tarvittavan keana, että vwltion puolelta ryhdytään asian
10782: määrärahan suuruutta ei komitea voinut tilaa korjaamaan", ehdotamme kunnioit-
10783: lähemmin määritel·lä, kun tarpeellista sel- taen,
10784: vitystä tässä asiassa ei voitu saada. Komi- että Eduskunta korottaisi vuoden
10785: tea kuitenkin sai selville, että vapaussodassa 1937 tulo- ja ?nenoarviossa. 16 pää-
10786: kaatuneitten ja myöhemmin kuolleitten jää- l1tokan II l. 3 momentin kohdalla
10787: kärien lukumäärä oli 526 ja heidän jäl- .iääkärien ja heidän omaistensa eläk-
10788: keensä on jäänyt yli sata sellaista perhettä, ke·ihin ja aV1tstuksiin otetun määrä-
10789: jotka toimeentullakseen tarvitsevat vierasta rahan 4 miljoonaksi ma·rkaksi.
10790: apua.
10791:
10792: Helsingissä 15 päivänä ·syyskuuta 1936.
10793:
10794: Väinö Kokko. Toivo. Horelli Oskari L.ehton.en.
10795: 243
10796:
10797: IV,64. - Rah. al. N :o 7.
10798:
10799:
10800:
10801:
10802: V. Annala y. m.: .Määrärahan osoittamisesta puol·ust·uslai-
10803: toksen ilmatorjunnan vah1Jistamista varten.
10804:
10805:
10806: E d u s k u n n a ll e.
10807:
10808: Maailmanpoliittinen ti:lanne on tällä het- manpoliittinen tilanne on käynyt päivä päi-
10809: kellä erittäin jännittynyt. Jännitystä eri vältä yhä uhkaavammaksi ja maatamme uh-
10810: valtakuntien välillä on ollut omiaan Esää- kaava vaara vastaavasti yhä ilmeisemmäksi,
10811: mään suurvaltojen välinen varustelukil- olisi puolustuslaitoksen perushankintaoh-
10812: pailu, joka :voi millä hetkellä tahansa joh- jelma toteutettava nopeammin ja tehok-
10813: taa ·maailmanpaloon. kaammin kuin suunniteltu 6-vuotisohjelma
10814: Pienten valtioiden itsenäisyys on käynyt edellyttää. l<iT·ittäinkin olisi kiinnitettävä
10815: tällaisessa tilanteessa mitä suurimmassa huomiota entistä enemmän siihen vaama:n,
10816: määrin uhanalaiseksi. Uusi maailmansota joka varsinkin mruamme aseetonrta siviili-
10817: ei varmaankaan jättäisi koskemattomaksi väestöä uhkaa tulevaisuuden sodassa il-
10818: meidänkään maatamme. Tästä syystä on- masta käsin. Kieltämätön tosiasia on, ett~
10819: kin .kwnsamme ponnistettava .kaikki voi- maamme :v-arustautuminen tätä vaaraa vas-
10820: mansa puolustuslaitoksen kehittämiseen sille taan on vasta a,lkuasteei·laan. Siinäkin ta-
10821: tasolle, että se kykenee puolustamaan pauksessa, että perushankintojen 6-vno:tis-
10822: maamme koskemattomuutta ja itsenäisyyttä ohjelma. · tulisi JOO-prosenttisesti toteute-
10823: ulkoapäin uhkaavia vaaroja vastaan. Viime tuksi jäämme ·ilmatorjuntaan nähden riit-
10824: vuosina vnkin kiinnitetty entistä suu- tämättömästi varustautunciksi. Senvuoksi
10825: rempaa huomiota puolustuslaitoksemme kai- ehd01ttaessaill1me perushankin tamääräraho ja
10826: kenpuoliseksi kehittämiseksi. Erittäin on korotettava:ksi 210 miljoonasta 300 mil-
10827: tässä suhteessa huomattava, että viime joonaan markkaan, tahdomme ehdotta-
10828: vuonna n. s. taloudellinen puolustusneu- mamme määrärahan :käytettäväksi nimen-
10829: vosto teki .suunnitelman pudlustuslaitoksen omaan ilma·torjunta-aseen hyväksi..
10830: perushankintaohjelmaksi. Tämän suunni- Ylläolevaan viitaten ehdotamme,
10831: telman rmukaan toteutettaisiin armeijan
10832: taistelumateriaalin perushankinnat 6 vuo- että Ed1;,skuntct päättäisi .'20 Pl·. I
10833: den aikana, jonka kuluessa olisi eduskun- l·uvnn 8 mornentille vuoden 1937 ta-
10834: nan osoitettava tulo- ja menoarviossa vuo- lousarviossa lisättäväksi 90 miljoo-
10835: sittain 210 milj'Oonaa markkaa tähän tar- nan markan siidornäi.iräralwn käy-
10836: koitukseen. tettäväksi puolustuslctitoksen ilma-
10837: Kun, nii:rrkuin aiussa viitattiin, maail- torjunnan vahvistamiseksi.
10838:
10839: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
10840:
10841: Vilho Annala. R. Ala,Kulju. Bruno A. Salmiala.
10842: P.auH Tuorila.. J. V. Wainio. Ka!l..rlo Sa~ovaam.
10843: Yrjö R. <Saarinen. Hilja Riipinen. K. R. Ka;res.
10844: E. A. Tuomiva.ar.a. Arvi Malmivaara. Iisakki Nik.'kola.
10845: K. Jussila. Elias Simojoki.
10846: 244
10847:
10848: IV,<i:>. - R.ab. al. N :o 8.
10849:
10850:
10851:
10852:
10853: Lahdensuo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ilma-
10854: puolustusliitolle kolmen moottor·ilentokoneen ostamista
10855: varten.
10856:
10857:
10858: ~j d u s k u n n a ll e.
10859:
10860:
10861: Kymmenkunta vuotta sitten maassamme Samaan aikaan kun Suomessa on näin
10862: vallinnut, mutta joitakin vuosia senjälkeen tapahtunut, on siviili-ilmailu muissa mais..<;a
10863: kuitenkin pysähtynyt suuri innostus siviili- huomattavasti noussut juuri siten, että si-
10864: ilmailuamme kohtaan on jälleen voimak- viililentokoneiden lukumäärä on moninker-
10865: kaasti kasvamassa. Sitähän todistaa m. m. taistunut. Kaikki meidän suuruusluok-
10866: verrattain vilkas purjelentotoiminta maas- kaamme kuuluvat eurooppalaiset maat,
10867: samme. Onhan Suomen ilmapuolustuslii- jopa eräät pienemmätkin, ovat meisti:i
10868: ton toimesta kuluneen kesän aikana Jämi- edellä. Muissa maissa on valtio ymmärtäen
10869: järven purjelentokoulussa koulutettu yli siviili-ilmailun suuren merkityksen maan
10870: 200 purjelento-oppilasta, jotka ovat tällöin ilmapuolustukselle tukenut sitä voimak-
10871: suorittaneet yli 4,000 lentoa. Tänä aikana kaasti usealla eri tavalla.
10872: on koulutettu A-tutkinnon suorittaneita Suurimpana syynä nykyiseen tilanteeseen
10873: purjelentäjiä 127 kpl. ja B-tutkinnon pur- maassamme on luonnollisesti kansamme va-
10874: jelentäjiä 76 kpl. sekä lisäksi suoritettu rattomuus, joka varsinkin pulavuosina vai-
10875: joukko C-tutkinnon lentoja. kutti lentokonekantamme rappeutumiseen
10876: Mutta valitettava tosiasia kuitenkin tästä ja lentotoimintaan yleensä. Vaikkakin jokn
10877: huolimatta on, että viime vuosina .ei ole maamme vapaaehtoinen ilmaiinjärjestö ja
10878: pystytty uusimaan aikaisemmin vapaaehtoi- era1ssa tapauksissa yksityinenkin pystyi
10879: sen siviili-ilmailun hyväksi hankittuja moot- juuri ja juuri hankkimaan lentokoneen, ei
10880: torilentokoneita, minkii vuoksi lentokone- sitä jaksettu yHäpitää, kun valtiovalta ei
10881: kanta on van:hentunut ja huonontunut. Lu- millään tavalla ollut avustanut tätä puolta
10882: kuunottamatta ilmavoimien ja Aero 0. Y:n asiassa. Toisena tärkeänä syynä on ollut
10883: lentokoneita on meidän maassamme tällä maalentokenttien harvalukuisuus.
10884: haavaa yhteensä 10 lentokonetta, joista .Jo yksistään maanpuolustuksen kannalta
10885: US·eimmat on hankittu 6-7 vuotta sitten, katsoen valtion edun mukaista on, että ryh-
10886: jopa eräät aikaisemminkin, ja alkavat sen dytään pikaisiin toimenpiteisiin siviililento-
10887: vuoksi jo olla loppuunkuluneita. Näin ollen konekannan uusimiseksi. Siviililentäjien
10888: olemme pian sellaisen tilanteen edessä, ettei koulutusta on edelleenkin kehitettävä.
10889: maassamme käytännöllisesti katsoen ole Mutta varsinkin eräs seikka puhuu uusien
10890: ollenkaan käyttökelpoisia siviililtmtokoneita, lentokoneiden hankinnan puolesta.
10891: mikäli ei ryhdytä nopeasti tarmokkaisiin Kuten tunnettua .on valtiovalta viimr
10892: toimenpiteisiin tämän tilanteen torjumi- aikoina tukenut avustuksillaan Suomen il-
10893: seksi. mapuolustusliiton purjelentotoimintaa, josta
10894: IV,n;;. -- Lahdensuo y. m. 245
10895:
10896: alussa jo esitettiin eräitä numerotietoja. tain suoritettu ylioppilaiden toimesta ,Len-
10897: Tämän vaatimattoman avustuksen ja Suo- tokoneita armeijalle "-keräys eikä heti voida
10898: men ·ilmapuolustusliiton. omien varojen tur- toimeenpanna uutta keräystä. Näin ollen
10899: vin on pääasiassa vapaaehtoisen uhrautu- ei. ole muuta keinoa, kuin myöntää valtion
10900: vaisuuden avulla saatu purjelentourheilu avustusta varsinkin, kun valtion oman
10901: maassamme kahden vuoden kuluessa sellai- etnnsa:kin vuoksi tulisi suhtautua kysymyk-
10902: seen vauhtiin, että maamme eräiden asian- seen myötämielisesti, kuten ulkomailla kai-
10903: tuntijoiden lausuntojen perusteella on asu- kissa sivistysmaissa on tapahtunut. Tässä
10904: kaslukuun verrattuna kolmannella sijalla suhteessa voidaan lisäksi vedota siihen, että
10905: maailmassa. Mutta maamme purjelentotoi- siviili-ilmailu maassamme on kuluneiden
10906: minta uhkaa jäädä nykyiselle alkuasteel- vuosien aikana saanut toimia mitättömien
10907: leen, ellei pikaisesti saada maahamme sel- määrärahojen turvin, mitä seikkaa ei il-
10908: laisia Jentokoneita, joita voidaan käyttää mailua harrastavissa piireissä aina ole jak-
10909: hinauslentokoneina korkeammassa purjelen- .-:ettu käsittää.
10910: tokoulutuksessa. Alussa esitetystä ilmenee, Sellaisia lentokoneita, joita sen ohella,
10911: että kuluneenkin kesän aikana on maas- kun niillä koulutetaan uusia lentäjiä sekä
10912: samme suoritettu yksinomaan A- ja B-tut- suoritetaan muutakin lentopalvelusta, voi-
10913: kintoja, kun sen sijaan C-tutkintoja ei ole taisiin käyttää myös purjelentokoulutuk-
10914: voitu koulutuskaluston puutteellisuuden ta- sessa hinauslentokoneina, tarvittaisiin mah-
10915: kia suorittaa. Kun purjelentokoulutuk- dollisimman pian vähintään 3 kappaletta.
10916: sesta on maamme ilmailulle todellista hyö- Tämänkaltaisten lentokoneiden hankinta-
10917: tyä vasta silloin, kun se voidaan ulottaa kustannukset nousevat pyörein luvuin sanot-
10918: aina C-tutkintoihin saakka, jonka jälkeen tuna 200,000 markkaan konetta kohti eli
10919: olisi tarpeellista antaa vielä opetusta moot- yhteensä siis kolmelta koneelta 600,000
10920: torin tuntemisessa ja moottorilennossa, olisi markkaan.
10921: hinaukseen tarvittavia lentokoneita ehdotto- Kun paikallaan on, että myös asianomai-
10922: masti hankittava. Kun tarkoituksena li- set ilmaiinjärjestöt osallistuvat lentokonei-
10923: säksi on, että purjelentokoulutuksen avulla den hankintakustannuksiin, olisi avustusta
10924: hankitaan moottorilentokoulutettavia, on tähän tarkoitukseen Suomen ilmapuolustus-
10925: sopivien koneiden hankinta sitäkin tarpeel- liitolle myönnettävä sillä ehdolla, että ilma-
10926: lisempaa. Purjelennon erinomaisesta puo- puolustusyhdistys tai kerho, joka lentoko-
10927: lustusmerkityksestä mainittakoon, että ti- neen hankkii, suorittaisi puolestaan kol-
10928: Jastotietä on voitu todeta, että purjelento- mannenosan sen hinnasta. Tähän saakka
10929: taitoinen moottorilentokoulun oppilas ky- on yleensä noudatettu sitä periaatetta niin
10930: kenee ensimmäiseen yksinlentoon 5 kertaa koulutuksessa kuin muissakin aktiivisessa
10931: lyhyemmässä ajassa kuin se, jolta koko- ilmailutoiminnassa, että valtioavun lisäksi
10932: naan puuttuu lentotottumus. Ilmavoimien on jokainen työnsä lisäksi ollut velvollinen
10933: rajoitetnilla määrärahoilla kyetään siis suu- osallistumaan kustannuksiin. Näin ollen
10934: remman reservin koulutukseen, jos alok- olisi Suomen ilmapuolustusliitolle myönnet-
10935: kailla sotaväkeen tullessaan jo on purje- tävä valtion avustusta uusien lentokonei-
10936: lentptaito. den hankintaan edelläselostettua toimintaa
10937: Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, varten 400,000 markkaa ehdolla, että Suo-
10938: ettei tällä haavaa kyetä vapaaehtoista ·tietä men ilmapuolustusliitto suorittaa kolman-
10939: kakoamaan varoja uusien lentokoneiden nen osan ;jokaisesta hankitusta lentoko-
10940: hankkimista varten. J\faassamme on hiljat- neesta.
10941: 246 IV,o 5. - Suomen ilmapuolustusliitolle moottorileutokoneita.
10942:
10943: Edelläolevaan viitaten saavat allekirjoit- 400;000 markan lisäavustuksen kol-
10944: taneet kunnioitt8!en ehdottaa; . men uuden moottorilentokoneen osta-
10945: miseksi ehdolla, että Suomen ilma-
10946: että lfJdusktmta päättäisi ottaa . puol1tstusliitto suor·ittaa kolmannen-
10947: valtion vuoden 1937 tulo- ja meno- osan kunkin lentokoneen hinna.sta.
10948: arvioon S1wmcn ilmapuolustusliitolle
10949:
10950:
10951: Helsingissä syyskuun 11 p:'nä 1936.
10952:
10953:
10954: J a.lo Lahdensuo. Toivo Horelli.
10955: E. v. Frenckell H. A. Kannisto.
10956: 247
10957:
10958: IV,66. - Rah. a.l. :N :o 9.
10959:
10960:
10961:
10962:
10963: V. Annala y. m.: Korotctun määriirahctn osoittamist;sta vaa-
10964: tct1~kscn ja van~stukscn hankkimiseksi suojcluskunnille.
10965:
10966:
10967: J<J d u s k u n n a ll e.
10968:
10969: Vaikka hallitus onkin esityksessään edus- suojeluskuntien paika:llispäälliköiden työ-
10970: kunnalle va1tion tulo- ja menoarvioksi v. määrä lisääntynyt siinä määrin, että on
10971: 1937 yhdeksänteen päähwkkaan XIV lu- suorastaan kohtuutonta vaatia tärkeiden
10972: kuun ehdattanut eräitä lisäyksiä suojelus- tehtävien vastuunalaista suorittamista mie-
10973: kunta;järjestölle, on katsottava, ettei suoje- hiltä, joiden keskipalkikio täUä hetkellä on
10974: luskuntajärjestö e'hdotetuilla määrärahoilla n. 385 mk. kuu'lmudessa. Jos vähimpänä
10975: voi suorittaa sille maanpuolustuksessa mää- keskirmääräisenä palkkiona paikallispäälli-
10976: rwttyjä tehtäviä riittävän tehokkaalla ta- köille pidetään n. 500 markan korvausta
10977: valla. Tämä aiheutuu siitä, että suojelus- kuussa, mikä suinkaan ei o'le kohtuuton
10978: kuntajärjestön jäsenmäärä on huomatta- tehtävän laatuun ja vastuunalaisuuteen
10979: vasti kasvanut ja sen työ monipuolistunut. katsoen, aiheuttaa se n. 1,000,000 marikan
10980: Aluejärjestelmä on myöskin antanut suoje- suuruisen vuotuisen iisämenon. Kun suoje-
10981: luskuntajärjestölle paljon uusia ja vaativia luskuntatyön menestyminen oleellisesti riip-
10982: velvollisuuksia, joiden :täyttäminen edellyt- puu juuri siitä, miten paikwUispääUiköt ky-
10983: tää entistä ~lukuisempaa. vakinaista henkilö- kenevät hoitamaan paikallisten suojelus-
10984: kuntaa ja tuntuvia lisävaroja erilaisten kuntien asioita, pidämme tarpeellisena edel-
10985: välttämättömien tarpeitten tyydyttämiseksi. lämainitun lisäyksen saamista tulevan vuo-
10986: T.ästä on ollwt yhtenä seurauksena se, den menoarvioon.
10987: et-tä suojeluskuntajärjestön nykyinen pääl- Suojeluskuntajärjestön apurahoista 9 Pl.
10988: lystö ja alipäällystö ei mitenkään riitä XIV: 6 riippuu oleellisesti se, miten suo-
10989: aluejärjestelmän sille asettamien tehtävien jeluskuntajärjestö voi suorittaa silie kuulu-
10990: suorittamiseen. Epä:kahtaa voitaisiin mie- vat maanpuolustustehtävät Tällä momen-
10991: lestämme ituntu:vasti korjata, jos eduskunta tilla suoritetaan kaikki koulutusmenot
10992: jo ensi vuoden menoarvioon ottaisi suoje- Kun aluejärjestelmään siirtyminen on huo-
10993: luskuntajärjestölle siinä ehdotettuihin palk- mruttavasti .asettanut suojelluskuntien kou-
10994: kauksiin lisäystä 1,093,800 markkaa käytet- lutuksellekin uusia vaatimuksia, olisi sii-
10995: täväksi 60 uuden soti'lasohjaajan (alisoti- henkin varattava entistä suurempi määrä-
10996: lasohjaajia) toimen perustamiseen siten, raha, koska se on jo tähänkin asti osoittau-
10997: että 15 \tulisi XX palkkausluokkaan, 32 tunut riittämättömäksi. Suojeluslmntajär-
10998: XXIII palkkausluokkaan ja 13 XXIV jestössä harjoitettava valistus- ja hengel-
10999: palkkausluo'k!kaan. Näitä tarvittaisiin apu- linen työ kaipaa tehostamista ja sitäkin
11000: kouluttajina suuremmissa alueissa sekä ty- varten tarvitaan lisävaroja. Apurahojen
11001: kistö- y. m. ka~uston hoitoon. pienuuden vuoksi ovat suojeluskuntapiirit
11002: ~Senjälkecn kun puolustuslaitos järjestet- olleet pakotettuja käyttämään suuren mää-
11003: tiin ·aluejärjestelmän kannalic on myöskin rän yks1tyisiä, pääasiassa lahjoituksina saa-
11004: 248 IV ,!HJ. - Suojeluskuntien avustaminen.
11005:
11006: miaan varoja 'huoneistojen vuokriin, kans- leenkin välttämättömimpiä:kin vaatetus- ja
11007: liahenkilökunnan palkkaukseen ja kanslia- varusesineitä. Käyhirnmissä suojeluskun-
11008: tarpeiden hankkimiseen, mikä ei mieles- nissa olisi heikkojen varasto-olojen paranta-
11009: tämme ole kohtuullista, kun ottaa huomioon miseksi ollut tärkeää avustaa näitä suoje-
11010: näilHi yksityisillä varoilla suoritettavat mo- luskuntia niiden varusvarastoista arheutu-
11011: net tarpeet, joihin valtion myöntämiä va- villa vuokramenoiUa, mutta määrärahan
11012: roja ei saa käyttää. Kysymyksessä ole- riittämättömyys on sen estänyt. Erikoi-
11013: valta momentilta on ennen mainittujen li- sesti on tässä yhteydessä lmomautettava
11014: säksi suoritettu taisteluvälineiden klmnossa- tästä samasta syystä aiheutuneesta valitet-
11015: pidon ja käytön vaatimat kustannukset. tava:sta epäkohdasta, että kirväärin patruu-
11016: Kun tähänkin varatut varat ovat osoittau- noita on v. 1936 voitu jakaa suojeluskun-
11017: tuneet riilttämiilttömiksi, on mielestämme tä- nille vain 45 patruunaa miestä koht'i. Var-
11018: mänkin vuoksi momenttia lisättävä, jotta sillikin ·senjällkeen, kun suojeluskuntaljärjes-
11019: suojeluskuntajärjestön hallussa olevat tais- töstä on ,aJuejärjestelmään siirryttyä. tullut
11020: teluvälineet voidaan pitää kunnossa. lVIo- kiinteä puolustusvoimien osa, on tätä al-
11021: mentin lisäämistä vaatii niinikään suojelus- haista patruunamäärää pidettävä aivan
11022: kuntien avusta:minen italojen hankkimisessa liian vähäisenä. ;Samasta syystä on muita-
11023: niiden tästä johtuneen raskaan velkataakan kin patruunia ja ammuksia voitu ja:koo
11024: keventämiseksi sekä uusien ta:lojen raken- suojeluskunnille niin vä:hän, että se on ol-
11025: tamisen avustaminen. Kokemus on selvästi lut omiawn lamaUJttam&an suojeluskuntien
11026: näyttänyt, että menestyksellinen suojelus- toimintaa puhumattakaan sen haitalllisesta
11027: kuntatoiminta ei ole mahdollista ilman vaikutuksesta suojeluskuntien sotilaalliseen
11028: omaa taloa. Suojeluskuntll!piireille ja koulutukseen. Jotta tässäkin tä~keässä
11029: yksityisille suo j eluskunnille myönnettä viä kohdassa saa;ta~siin aikaan välttämätön ikor-
11030: suojeluskuntlllta:lojen rakennusavustuksiakin ja,us on mielestämme momentti,a lisättävä
11031: olisi sentähden nykyisestään lisä,ttävä. hallituksen ehdottamasta määrästä 4,000,000
11032: Edellä olevrut, varsin välttämättömät tar- markalla.
11033: peet huomioon ottaen olisi tälle momentille Edellä esittämiimme tosiasioihin ja suoje-
11034: saatava lisäystä hallituksen ehdottamaan luskuntajärjestön maanpuolustukselle tär-
11035: määrään 2,200,000 markkaa. keään tehtävään viitaten ehdotamme kun-
11036: Vaatetuksen ja varustuksen hankintaan nioittaen,
11037: suojeluskunnille 9 Pl. XIV: 7 momentilla
11038: varattu määräraha on etupäässä huvennut että Eduskunta päättäisi korottaa
11039: vuotuiseen kulutukseen aiheuttaen sen, että ensi vuoden t'nlo- jn menoet1·vioeh-
11040: suojeluskuntajärjestöitä Yliesikunnasta saa-- dotuksen 9 Pl. XIV: 7 momentin
11041: mamme tiedon mukaan puuttuu yhä edel- 1,000,000 markalla.
11042:
11043: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1936.
11044:
11045: Vilho Annala. E. A. Tuomiv:aara.
11046: K. R. Kares. Pauli Tuorila.
11047: Bruno A. Salm.iala. Arvi Malmivaara.
11048: J. V. Wainio. Iis81kki Ni!kkola.
11049: Kaarlo Salovaara. K. Jussila.
11050: Yrjö R. Saarinen. Hilja Riipinen.
11051: Elias Simojoki. R. Al~Kulju.
11052: 249
11053:
11054: IV,67. - Rah. a.l. N:o 10.
11055:
11056:
11057:
11058:
11059: Tuomivaara.: Korotetun mää.rärahan osoittamisesta uusien
11060: sotilasohjaajantoimien perustamiseksi suojeluskuntajär-
11061: ;jestöön.
11062:
11063:
11064: E d u s k u n n a 11 e .
11065:
11066: Viitaten ed. V. Annalan näillä valtiopäi- .vuoden tulo- ja menoarvioon 9 Pl
11067: villä jättämän rahaasia-aloitteen N :o 9 XIV: 1 momenUlle otettua määrä-
11068: perusteluihin, ehdotan kunnioittaen, rahaa 1,093,800 markalla 60 uuden
11069: sotilasohjaajantoimen perustamiseksi
11070: että Eduskunta korottaisi ensi suojel1tskuntajärjestöön.
11071:
11072: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1936.
11073:
11074: E. A. Tuomiva.ara.
11075:
11076:
11077:
11078:
11079: 32
11080: 250
11081:
11082: IV,Hs.- &ah. a;l. N:o 11.
11083:
11084:
11085:
11086:
11087: Tuomivaa;ra: Määrärahan osoittamisesta palkkioiden mak-
11088: samiseksi suojeluskuntien paikallispiUiUiköille.
11089:
11090:
11091: E d u s k u n n a ll e.
11092:
11093: Viitaten ed. V. Annalan näillä valtio- että Eduskunta lisäisi ensi vuode"'
11094: päivillä jättämän rahaasia-aloitteen N :o 9 tulo- ja menoarvioon 9 Pl. XIV: 2
11095: perusteluihin, ehdotan kunnioittaen, momenWle palkkioiden maksami-
11096: seksi suojeluskuntien paikallispäiil-
11097: liköille 1,000,000 markkaa.
11098:
11099: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1936.
11100:
11101: E. A. Tuomivaara.
11102: 251
11103:
11104: IV,6o. - ·Ra.h. a.l. N :o 12.
11105:
11106:
11107:
11108:
11109: Tuomivaara: J(omtetun määrärahan osoittamisesta suo:;e-
11110: luskunta.iärjestön apurahaa. varten.
11111:
11112:
11113: J~ d u s kun n a ll e.
11114:
11115:
11116: Viitaten ed. V. Annalan näillä valtio- että Edusk7tnta ottaisi lisäyk-
11117: päivillä jättämän rahaasia-aloitteen N :o 9 senä ensi vuoden tulo- ja menoarvio-
11118: perusteluihin, ehdotan kunnioittaen, ehdotuksen 9 Pl. XIV: 6 momentille
11119: 2,200,000 markkaa suojcluskuntajär--
11120: .festön apurahan korottamiseksi.
11121:
11122: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1936.
11123:
11124: E. A. Tuomivaara..
11125: 252
11126:
11127: IV,7o. - Rah. al. N:o 13.
11128:
11129:
11130:
11131:
11132: Bryggari y. m.: Kor·otettujen miiärä-mhojcn osoittamisesta
11133: työttömyyden lieventiimistii varten.
11134:
11135:
11136: E d u s k u n n a ll e.
11137:
11138: Työttömyystilanne on maassamme parin hesuhteet ja muut niihin liittyvät seikat
11139: viime vuoden aikana jatkuvasti parantunut. estävät lisäksi työväkeä mielin määrin liik-
11140: Myöskin voidaan tyydytyksellä todeta, että kumasta pitkien matkojen päähän, joten
11141: valtion varsinaiset työmäärärahat ovat alka- jos jollakin paikkakunnalla syntyykin Ulli!ia
11142: neet suureutua lamakauden vuosien alhai- työtilaisuuksia, niin toisilla seuduilla taas
11143: sista määristä, joskin varatyömäärärahat syntyy työttömyyttä esim. rakennustöiden
11144: samalla ovat vähentyneet. Huomioon on päättyessä tai jonkun teollisuuslaitoksen
11145: kuitenkin otettava, että palkkatason kohoa- supistaessa töitään. Näidenkin tapausten
11146: misen vuoksi työmäärärahojen lisäys v:n varalta tarvitaan valtion väliintulon mah-
11147: 1937 talousarvioehdotuksessa ei merkitse dollisuuksia.
11148: käytännössä näissä töissä tarjoutuvien työ- Metsätöiden tarjoamien työtilaisuuksien
11149: tilaisuuksien lisääntymistä. Mutta toi'laalta määrä on suuresti riippuvainen sahateolli-
11150: ilmenee vieläkin tekijöitä, jotka yhä edel- suuden tarvitsemien tukkien kaadannasta.
11151: leen vaativat toimenpiteitä työttömyyden Mikäli voidaan havaita, ei sahateollisuuden
11152: licventämiseksi ja erikoisesti kehoittavat tuotanto nykyisestään :laajentune, joten
11153: eduskuntaa varaamaan riittävän määrä- työtilanteen jatkuvaan parantumiseen met-
11154: rahan hallituksen käytettäväksi töiden jär- sätöissä ei voida suhtautua optimistisesti.
11155: jestämiseksi työttömille. Kausityöttömyyden raskaimman taakan
11156: Työmarkkinoiden jatkuvasta vilkastumi- saavat kantaa ammattitaidottomat työn-
11157: sesta huolimatta on havaittavissa suhteelli- tekijäpiirit. Kun heidän palkkatasonsa ei
11158: sen runsasta talvityöttömyyttä. Viime tal- ole noussut kovinkaan ripeästi, muodostuu
11159: vikautena saattoi työttömien luku nousta heidän toimeentulonsa siten niukaksi ja
11160: virallistenkin tietojen mukaan 20,000: een. epävakaiseksi. 'l'oisaalta vaatii työtilai-
11161: Vaikka monia suotuisia tekijöitä onkin ny- suuksien hankkiminen ammattitaidottomille
11162: kyisin nähtävissä, niin toisaalta :lepää ta- yhteiskunnan väliintuloa työn laatuakin
11163: loudellisen elämän vilkkaus siksi monien ajateltaessa.
11164: epävarmojen tekijäin var&'lsa, että ei kovin- Myöskin olisi kiinnitettävä jatkuvaa huo-
11165: kaan suurella varmuudella voida odottaa, että miota nuorten työntekijöiden ja henkisen
11166: tämä luku sanottavasti pienentyisi alkava- työn tekijöiden piireissä yhä edelleenkin
11167: nakaan talvikautena. Erikoisesti muuta- ilmeneviin työn saannin vaikeuksiin.
11168: missa kaupungeissa ja väestökeskuksissa Paitsi sitä, että hallituksella tulee olla
11169: esiintyy edelleen vaikeuksia töiden järjes- käytettävänään riittävästi varoja töiden
11170: tämisessä kaikille sen puutteessa oleville, järjestämiseksi eri paikkakunnille työttö-
11171: mitä kohtuuden mukaan on pidettävä val- myystilanteen kulloinkin vaatimassa mää-
11172: tion työttömyyspolitiikan päämääränä. Per- rässä, on työttömyyspolitiikan allekirjoitta-
11173: IV,7o. - Bryggari y. m. 253
11174:
11175: neiden käsityksen· mukaan pyrittävä myös- <Aat ne kunnat, joista työttömiä tällaisille
11176: kin siihen, että työttömyyden torjumiseksi- tJ·ömaille on lähetetty, pääasiassa suoritta-
11177: kin järjestettyjä töitä teetetään maksamalla JJcet mainitunlaisen palkanlisän.
11178: työstä riittävää palkkaa. Tästä syystä on Kunnille on edelleenkin varattava mah-
11179: työt järjestettävä palkkauksensa puolesta dollisuus lähettää työttömyyskortistossa ole-
11180: vapaiden yleisten töiden palkkatason mu- Yia työttömiään työttömyysmäärärahoilla
11181: kaisesti ja luovuttava siis tähänastisesta ta- suoritettaviin töihin.
11182: vasta, jonka mukaan varatöissä maksettu Edelläesitettyjen periaatteiden toteutta-
11183: työpa,lkka on pidetty paikkakunnalla val- miseksi ehdotamme,
11184: litsevaa palkkatasoa alempana. että Eduskunta päättäisi ottaa
11185: Kun varsinkin kaupunkien väestökeskus- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
11186: ten työttömille järjestetyt työmaat usein työttömyyden lieventämistä varten
11187: sijaitsevat maaseudulla, missä työttömyys- 19 Pl:n kohdalle 30 mt'lj. markan ja
11188: neuvoston määrittelemä normaalipalkkataso 20 Pl:n kohdalle 70 milj. markan
11189: on alhaisempi kuin puheenalaisissa kaupun- määrärahan, samalla edellyttäen,
11190: geissa ja kun otetaan huomioon, että kau- että työttömyysmäärä-rahoilla suo-
11191: kana kodistaan työskentelevät työntekijät ritettavissa töissä työpalkat lasketaan
11192: eivät voi elättää perhettään työmaa-paikka- vapaiden yleisten töiden palkkatason
11193: kunnan palkkatason mukaan suoritetuilla mukaisesti, säilyttämällä kunnille
11194: palkkatuloilla, on entisen tavan mukaan mahdollisuuden lähettää työttömiään
11195: tällaisille työntekijöille maksettava lisäkor- tämäntrtpaisiin töihin.
11196: vausta. Tähänastisen käytännön mukaisesti
11197:
11198: Helsingissä syyskuun 7 pä.ivänä 1936.
11199:
11200: T. Bryggari. Onni Peltonen. Atte J. Muhonen.
11201: Alex Hämäläinen. Jussi Raatikainen. P. Salmenoja.
11202: Matti Lepistö. Matti Turkia. J. Kuittinen.
11203: Mauri Ryömä. J·ussi Lonkainen. Uuno Raatikainen.
11204: Yrjö Räisänen. K. Hakala. Eetu K.arjalaålleD..
11205: Viljo Rantala. Paavo Aa.rniolroski. E,dv. Kujala.
11206: Hugo Aatte1a. lsak Penttala.. Jalmari Väisänen.
11207: Alpo Lumme. Juho Pyy. Yrjö Helenius.
11208: Elsa. M·etsäranta. Arvi Jovero. Ville Kupari.
11209: A. A. La.stu. Kaarlo Harvala. Hilma Koivula.biti-Lehto.
11210: Karl J. Wenmoo. Kustaa P·erho. A. J. Kosonen.
11211: G. Andersson. Yrjö Welling. A. Turkka..
11212: Valfrid Eskola. Gottfrid Lind·ström. Urho Kulovaara.
11213: J. Fr. Tolonen. Atos Wir:ta.nen. Reinh. Swentorzetski.
11214: Väinö Voionmaa. Jere Juutilainren. Edv. Pesonen.
11215: Miina ,Sillanpää. Otto Toivonen. Väinö Sinisalo.
11216: Ville A. Komu. Väinö Ta.nner. Antti Meriläinen.
11217: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Väinö Hakkila. Frans Mustasilta.
11218: Mauno Pekkala. Albin Koponen. Kalle Jokinen.
11219: Väinö Kivisalo. K. H. Wiik. Viljo 0. Kilpeläinen.
11220: Aug. Syrjänen. Anselm Pitkäsilta. Kaisa Hilden.
11221: Aino Lehtokosiki. Samuli. Tervo. Onni iMäkeläinen.
11222: Onni Hiltunen. M. Ampuja. Heikki Kääriäinen.
11223: Aug. Kuusisto. E. Jokinen. Jalmari Linna.
11224: 254
11225:
11226: IV,11. - Rah. al. N:o 14.
11227:
11228:
11229:
11230:
11231: Lintulahti y. m.: Määrärahan osoittamisesta yleisen liike-
11232: yrityslaskennctn aineiston keräystä vnrten.
11233:
11234:
11235: E d n s kun n a i l e.
11236:
11237: Samoin kuin kaikkialla sivistysmaissa on toisensa jälkeen jouduttu havaitsemaan,
11238: meilläkin taloudellisten ja yhteiskunnallis- että meillä Suomessakin olisi vihdoin aika
11239: ten olosuhteiden perinpohjainen tilastolli- ryhtyä laskemaan pohja elinkeinoelämäm-
11240: nen selvittely osoittautunut yhä tarpeelli- me toiminnan ja rakenteen kaikinpuoliselle
11241: semmaksi. :N'iin hyvin tieteellisen tutkimuk- tuntemiselle. Tämä voitaisiin parha~ten suo-
11242: sen kuin lainsäädännön ja käytännöllisen rittaa panemalla toimeen yleinen n. s. liike-
11243: talouspolitiikan kannalta on mitä tärkeintä, yrityslaskenta, jonkalaista m. m. taloustilas-
11244: että kansantalouden rakenteesta, sen eri toa koskeva Geneven sopimus vuodelta
11245: aloista ja toiminnasta on saatavissa luotet- 1928 edellyttää. Liikeyrityslaskennan avulla
11246: tavaa ja puolueetonta tilastoaineistoa. Vaik- tultaisiin siten hankkimaan ja käyttelemään
11247: ka meidän maamme virallinen tilasto on- sellaista tilastoaineistoa, joka selvittää eri
11248: kin verraten monipuolista, ei se ikuitenlk:aan elinkeinojen aloilla harjoitetun ansiotoimin-
11249: nykyisessä muodossaan kykene antamaan nan laatua, ominaisuuksia ja merkitystä.
11250: tarkkoja tietoja elinkeinoelämämme kokoon- Liikeyrityslaskenta ei tulisi kuitenkaan yk-
11251: panosta ja sen eri haarojen keskinäisistä sistään merkitsemään luotettavan elinkeino-
11252: suhteista. Ehkä kaikkein selvimmin tämä ja amina·ttitilaston aikaansaamista, vaan
11253: puute tunnetaan, kun on kysymys koti- ulottuisivat sen välilliset vaikutukset paljon
11254: maankaupastamme ja sitä lähellä olevista laajemmalle. Niinpä liikeyrityslaskenta tar-
11255: elinkeinoista samoin kuin erinäisistä liiken- joaisi nykyiselle, monessa suhteessa vaiUi-
11256: teeseen ja kuljetustoimintaan kuuluvista naiselle kaupparekisterille:mme runsaasti
11257: toimialoista. Kuvaavana esimerkkinä tästä täydentävää aineistoa ja muodostaisi sa-
11258: voidaan mainita, että yksistään kaupan .malla tarpeellisen pohjan kaupparekisterin
11259: alaan kuuluvien liikeyritysten lukumäärän jatkuvalle kehittämiselle. Samoin olisi liike-
11260: selville saaminen tuottaa tätä nykyä miltei yrityslaskennasta suurta hyötyä erilaisille
11261: voittamattomia vaikeu:ksia, puhumattakaan taloustilastollisille, . verot'us- ja .sosialipoliit-
11262: siitä, että olisi käytettävissä yksityiskohtai- tisille tutkimuksille.
11263: sia tietoja .kauppaelinkeinon ja:k.'lantumi- Puheena olevan laatuisen elinkeinohaaro-
11264: sesta toimialojen mukaan tai sen alueelli- jen ,kirjoihin viemisen" tarpeellisuudesta
11265: sesta ryhmityksestä. Ne tiedot, joita on tuskin voitaneen olla eri mieltä. Tämä
11266: tässä kohdin saatavina, perustuvat pelkkiin seikka on muissakin pohjoismaissa todettu.
11267: epävarmoihin ja vaillinaisiin laskelmiin. Pääpiirtein voitaisiin meillä täällä Suo-
11268: Edellä mainittuun tilastomme silmiinpis- messa noudattaa samaa ohjelmaa ik:uin äs-
11269: tävään puutteellisuuteen on viime aikoina kettäin suoritetuissa Tanskan, Ruotsin ja
11270: useilla tahoilla kiinnitetty vakavaa huo- Norjan liikeyrityslaskennoissa, sarnalla tie-
11271: miota. Eri yhteyksissä on nimittäin kerta tenkin ottaen huomioon . maamme erikoisflt
11272: IV,71. - Lintulahti y. m. 255
11273:
11274: olosuhteet. Liikeyrityslaskennan toimeen- työttömiä henkisen työn tekijöitä, joille
11275: panolla osallistuisimme edelleen siihen kan- siten avautuisi työtilaisuuksia kaikkialla
11276: sainväliseen pyrkimykseen, jonka tarkoituk- maassamme.
11277: sena on saada ammatti- ja elinkeinosuhteet Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11278: kaikissa maissa mahdollisimman tarkoin ,tut- kunnioittaen,
11279: kitui.lksi.
11280: · .. Yleisen liikeyrityslaskennan kustannukset että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
11281: nousisivat tilastollisen päätoimiston teke- tulo- ja menoarvioon y~eisen liikeyri-
11282: mien laskelmien mukaan kaikkiaan noin 2 tyslaskennan aineiston keräystä ja
11283: . miljoonaan markkaan. Laskennan suoritta- tilastotöiden alkuunpanemista varten
11284: misessa olisi mahdollista käyttää apuna 1,200,000 markan määrärahan.
11285:
11286: Helsingissä syyskuun 15 p :nä 1936.
11287:
11288:
11289: A. A. Lintulahti Arvo Inkilä.
11290: Ita.apro Moilanen. Aarne Honka.
11291: Osklari Lehtonen.
11292: 256
11293:
11294: IV,12. - Ra.h. al. N:o 15.
11295:
11296:
11297:
11298:
11299: Alestalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta ammatt·ienedis-
11300: tämislaitokselle opetusautokorjaa.mon työväline·iden hank-
11301: kimista varten.
11302:
11303:
11304: Ii} d u s k u n n a i l e.
11305:
11306:
11307: Autokorjaamoiden varusteet ja henkilö- Anojat huomauttavat, että valtio saades-
11308: kunnan työtaito ovat maassamme sekä kau- saan autoilijakunnalta suuria vero- ja tulli-
11309: pungeissa että maaseudulla suhteellisesti al- tuloja, esim. v. 1934 225 miljoonaa mark-
11310: haisella tasolla. Tämä lienee seuraus siitä, kaa, olisi velvollinen uhraamaan jotakin
11311: että maassamme ei ole tarjona pätevä.ä auto- tämänkin veronmaksajakunnan hyväksi.
11312: huollon opetusta. Huonosta autojen hoito- Kirjelmässä ehdotetaan, että ammattien-
11313: ja korjaustaidosta johtuu maallemme vuo- edistämislaitokseen järjestettäisiin opetus-
11314: sittain monien miljoonien markkojen vahin- korjaamo ja sen kuntoonpanemiseiksi myön-
11315: koja. Autoalan henikilöt ovatkin yksimieli- nettäisiin valtionvaroista laitoksen anoma
11316: set siitä, että korjauskoulu olisi mitä pikim- määräraha. Tämä. määräraha, 200,000 mk.,
11317: min saa.tava toimimaan. Niinpä maamme jota ammattienedistämislaitos sekä v. 1935
11318: autojärjestöt, edustaen 7,500 autonomista- että v. 1936 on tuloksetta anonut valtion
11319: jaa ja 200 autokorjaamoa, jättivät kauppa- menoarvioon otettavaksi, perustuu tarkkoi-
11320: ja teollisuusministeriölle kesäkuussa 193·5 hin asiantuntijoiden laatimiin laskelmiin.
11321: anomuksen, jossa esitettiin kiireellisten toi- Kun maassamme kipeästi kaivataan ope-
11322: menpiteitten välttämättömyyttä autohuolto- tusautokorjaamoa ja kun ammattienedistä-
11323: opetuksen järjestämiseksi. Kirjeessä lausu- mislaitaksen taloon on alunperin varattu
11324: taan, että moottoriajoneuvokanta varovasti- tarkoituksenmukaiset tilat autokorja.amolle
11325: kin laskien edustaa 750 miljoonan markan ja -maalaamolle, ehdotamme kunnioitta-
11326: pääomaa ja sen vuotuinen kuoletus 100 vasti,
11327: miljoonaa markkaa. Yksin polttoaineissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1937
11328: voiteissa ja renikaissa ik:uluu yli 270 miljoo- tulo- ja menoarvioon 200,000 markan
11329: naa markkaa. Sekä kuoletusta että viim~i lisämäärärahan ammattienedistämis-
11330: mainittua kulutuserää voitaisiin autohuol- laitokselle opetusautokorjaamon työ-
11331: toa parantamalla tuntuvasti pienentää. välineiden ha.nkkimista varten.
11332:
11333: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
11334:
11335:
11336: Ansh. Alestallo. S. Salo. Kusti Arha.ma.
11337: L. 0. Hirvensalo. Kdle Kirra. Toivo Horelli.
11338: Aug. Syrjänen. T. A. Jauhonen. Ja.lma.ri Pilka.ma.
11339: Oskari. Lehtonen. A. A. Lastu. Arvo Inkilä.
11340: 257
11341:
11342: IV,73. - Rah. al. N :o 16.
11343:
11344:
11345:
11346:
11347: Pyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kannaksen ammatti-
11348: koulukodin oppilas- y. m. asumuksien kunnostamiseen.
11349:
11350:
11351: B d u s k u n n a ll e.
11352:
11353: Kannaksen ammattikoulukoti toimi aika- korjauksista on saadun tiedon mukaan laa-
11354: naan valtion ja kuntien yhteisellä avus- dittu kustannusarvio päättyen 165,000
11355: tuksella edistääkseen kuntien köyhäin- markkaan. Mutta ensi vuoden tulo- ja me-
11356: hoidossa olevien alaikäisten ammattiope- noarviossa 14 pääluokan asianomaisella koh-
11357: tusta. Nyt Dn mainittu koulu kokonaan dalla ilmenee 1isäystä vain 4,900 mk. muihin
11358: toiminut valtion ylläpitämänä sosialiminis- tarkoituksiin. Siis on edelLeen jätetty huo-
11359: teriön valvonnan alaisena vara:ttomien kan- mioitta edellä mainittuJen oppilasasumuk-
11360: sakouluista päässeiden ammattiopin edistä- sien korjaukset. Jos mainittua •ammatti-
11361: miseksi. Koulussa on tällä kertaa 105 op- koulukotia valtion toimesta edelleen yllä-
11362: pilasta, joka määrä kouluun voidaan ottaa. pidetään, mikä on suotavaa, ei kuitenkaan
11363: L11itoksen rakennukset, m. m. oppilasasun- ole oikein vuodesta vuoteen siirtää raken-
11364: not, ovat kaikki entisiä V'enäläisten tyy- nust·en kunnostamista.
11365: liin rakennettuja huvilarakennuksia, jotka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11366: myöhemmin on muodostettu nyt kysymyk-
11367: sessä olevaan tarkoitukseen. Rakennukset on että Eduskunta ottaisi· vuoden
11368: pyöreistä :hirsistä rakennettu ja vuoraamat- 1937 tulo- ja menoarvioon sosialimi-
11369: tomia ja siitä syystä ne ovat käyneet vetoi- nisteriön käytettäväksi 150,000 mark-
11370: siksi ja talvella kylmiksi, joten ne välttä- kaa Kannaksen ammattikoulukodin
11371: mättä tarvitsevat rivetystä ja vuorausta, oppilas- y. m. asumuksien kunnos-
11372: jottei oppilaiden tarvitse talvisin kärsiä tamiseen.
11373: kylmyyttä. Rakennuksien välttämättämistä
11374:
11375: Helsingissä sy'yskuun 15 päivänä 1936.
11376:
11377:
11378: Juho Pyy. Jere Juutilainen.
11379:
11380:
11381:
11382:
11383: 33
11384: 258
11385:
11386: IV,74. - Rah. a.l. N:o 17.
11387:
11388:
11389:
11390:
11391: Leppälä. y. m.: Määrärahan osoittamisesta 0. Y. Maakiin-
11392: teistöpankin tappion peittämiseksi.
11393:
11394:
11395: E d u s k u n n a 11 e.
11396:
11397: Merkittävimpiä toimenpiteitä velkaisen vuotisesta nousseet 6 pisteellä. Toiveet, että
11398: maanvhljelijän auttamiseksi pula-ajan tuot- a:ilka maataloudessa paranisi, eivät siis Olle
11399: tamista ja vielä vaikuttavista vaurioista toteutuneet, eilkä velkaisten asema siinä
11400: ovat Osa1keyhtiö Maakiinteistöpankin ja suhteessa helpottunut. Maakiinteistöjen hin-
11401: asutushallituksen toiminnan kautta tapah- tain vä:häinen nousu ei v·elka:ista omava-
11402: tuneet ja vasta tapahtuvat maatHojen raista viljelijää, jonka1aisia useimmat Maa-
11403: pakkohuntokauppa:hinnasta lunastamiset ja kiinJteistöpankin ja asutusha!llituksen autta-
11404: luovuttamiset joko entiselle omistajalle, hä- mista maanviljelijöistä ovat, 'Ollenkaan
11405: nen rintaperiLEsilleen tai muille läheisil- auta. 1Maakiinteistöpankiilie tulleista
11406: leen sekä Oy. Maakiinteistöpankin ve1:kain laina-anomuksista koski 0-10 muunnetun
11407: vakauttaruistoiminta yleensä. pel,tohehtaarin tiloja koko maassa puolet,
11408: Edellämainittuja toimenpiteitä voitanee Viipurin läänissä 65 %, ja. 0-25 muunne-
11409: yleensä pitää aikan'aan onnistuneina. SHlä tun peltohehtaarin tiloja koko maassa
11410: hetkellä sortUJffiassa olleet ovat toistaiseksi 68.9.% ja Viipurin läänissä 97.3 %. Ko-
11411: pelastuneet. Huomattava joukko ylivel- honneet puutavarain hinnat auttavat vain
11412: kaantuneita maanviljelijöitä on siirtynyt aniharvoissa tapauksissa, koska kyseessä
11413: käytännöllisesti katsoen va1tion velaJlisiksi olevien tilojen metsistä ovat jo aikaisemmin
11414: ja on heidät täten edelleen pysytetty kon- myytäviksi kelpaavat puut hakatut.
11415: nuiJlaan perheineen toimeentuloaan ansait- Pakkohuutokauppatrlanne, jota monilla
11416: semassa. va;paaehtoisilla. toimenpiteilolä on koetettu
11417: Näihin toimenpiteisiin ryhdyttäessä ·on helpottaa, jatkuukin edelleen. V. 1934 oli
11418: kaiken ai:kaa edellytet.ty, että ajat parani- ma,arti!lojen paikkahuutokauppoja kaikkiaan
11419: siva;t, että maataloustuotteiden hinnat nou- 2,651. Se on tosin laskenut vuoden 1933
11420: sisivat ja velkansa vakauttanut maanvil- luvusta 3,926, mutta on suurempi kuin
11421: jelijä saisi lisäärrtynei:Llä •tuloiJla velkojensa vuoden 1932, jolloin niiitä oli 2,526. V. 1935
11422: korot ja lyhennykset aikanaan suorite- oli paikkahuutokauppoja 2,020.
11423: tuiksi. Niin ny.t kuitenkaan ei ole tapah- Jatkuvaa maatalouspulatilannetta kuvaa
11424: tunut. Maataloustuotteiden hinnaJt ovat myöskin .se, että laina-anomuksia Maakiin-
11425: laskemista:an laskeneet. Kun maataloustuot- teistöpankille yhä saapuu ja on niitä vuo-
11426: teiden hinnait 1926-1928 merkitään sa- den 1935 loppuun mennessä vastaanotettu
11427: da1la, on sanottu arvo nyt 79. :Siitäkin 18,493.
11428: ajasta lähtien, joll'Oin velat vakautettiin, Kun siis maatalouden pulatilanne ei ole
11429: on sanottu maataloustuotteiden myyntiarvo helpottunut kUiten edel'lytettiin Maakiin-
11430: pysynyt entisellään. Lisäksi ovat maata- teistöpankkia perustettaessa, jäi lainojen
11431: loustarvi!kkeiden hinnat ja työpalkat viime vakauttamistoimenpide pitempää aikaa sil~
11432: IV,H. - Leppälä y. m. 259
11433:
11434: mällä ·pitäen tehottomaksi. Kuluneen vuo- Kun pakkohuutokauppatilanne vuoden
11435: den koroista, joiden maksamiseen voidaan 1934 alussa vain pa;heni, antoi maatalous-
11436: edellyttää IJmilkki voimat ;tulleen tkeskite- ministeriö erään tuomarin te·Mäväksi suo-
11437: tyiksi, jo on jäänyt osa määräailmna mak- rittaa tutkimuksen, oli>siko Maakiinteistö-
11438: samatta. Maakiinteistöpankin toimintaoh- pankin toiminta ta:rlkoitustaan vastaamaton.
11439: jeissa sanotaan, että laina myönnetään etu- Lausunnossa ei sanottu sellaista ta:va,tun,
11440: päässä pienten sekä keskikokoisten tilojen mutta yhdytään .siinä Maakiin:teistöpanlkin
11441: omistajine ainoastaan, jos on todennäköistä, toiminnan johtajan mielipiteeseen siinä, että
11442: että velallinen, sittenkun hänen velkansa on pankin lainaehtoja m. m. koron suhteen
11443: valroutettu, voi menestyksellisesti jatkaa olisi ,muutettava •pitäen varsinkin koron
11444: maatalouttaan. Nykyisen maatalouden kan- alerutamista ,aivan :välttämättömänä, jos
11445: nattavaisuusedellytyksellä on velattomalla- vakauttamistoimella ·tahdotaan ahdinlkoon
11446: kin pienviljelijänä ,tarpeeksi huotta voidak- joutuneet maanviljelijät pysyvästi pelastaa
11447: seen velkaantumatta menestyksellisesti jat- pulastaan. ''
11448: kaa maatalouttaan. Kuinka vaikeata on- Tällaiseen koron alen Lamiseen olisi jo
11449: kaan velkaisten onnistua tässä tehtäJvässä. senkin vuoksi ollut ryhdyttävä, koska Maa-
11450: Eräät asiantuntijat ovllitkin arvioineet, että kiinteistöpankin eri aikoina vakauttama:t
11451: ne, joiden veilat nousevat yli 60 % :n omai- lainain kor01t ovat eri korkeat ja nousevat
11452: suuden arvosta, eivät voi maatalouttaan eräissä tapauksissa aina 5 % :iin j:a ovat li-
11453: menestyksellisesti jatkaa. Niiden asema säksi p·aljon korkeammat asutushallituksen
11454: toos, joiden velat nousevat 80-90 % :iin jakamain la:inain 4 % :ia.
11455: omaisuuksien 'arvosta, jonikalaisia ainakin
11456: Itä~Suomessa on huoma•ttava määrä, on, jos
11457: Kun MaaJkii111teistöpankki on äskettäin
11458: olosuhteet pysyvät enti8ellään ja Maakiin- mainituista 18,493 laina-anomuksesta hy-
11459: teistöpankin nykyiset ~lainaehdot muutta- väksynyt vain 6,818 eli 36% 31 päivään
11460: matta, lähes toivoton. joulukuuta 1935 mennessä, eikä lunastettu
11461: Eräät asiantuntijat väi.ttävätkin, että ole kuin 3,239 eli 1'/<fo, lienee tähän vä-
11462: huomattavaan velallisten joukkoon nahden häiseen tu[.dkseen osa.ltaan syynä myös-
11463: on valtion, ellei sitä ennen muihin toimen- kin näiden la:inain liian korkea korko.
11464: piteisiin ryhdytä, j.oko luovuttava osasta Kun vielä muistaa, että maatalousluotot
11465: saataviaan tai ryhdyttävä aikanaan häätö- muissa, meitä edullisemnli'ssa maatalous-
11466: toimenpiteisiin. V. 1935 'loppuun mennessä maissa, joissa ma:ataloutta muutenkin pa-
11467: oli uudestaan pakkohuutokaupattuja ti:loja remmin kuin meillä suojellaan, ovat mei-
11468: jo noin 100. VaJtio, jonka tarkoituksiin dän korkojamme huomatta•vasti alhaisem-
11469: mitä lähimmin kuuluu jatkuva asutustoi- maJt, olisi :Maakiinteistöpa.nkin antamain
11470: minta, tuskin voi viimeksimainittuihin toi- lainain ehtoja tässä suhteessa tarkistettava
11471: menpiteisiin ryhtyä. Näin ollen on valtion ja korkaa m. m. huomattavasti alen111ettava.
11472: luotonautajana syytä ajoissa tutkia, onko On tietysti syytä, edelJä:sanotun ohella,
11473: näillä maanviljelijöillä nykytilanteen val- tarkoin harkita, mitä mui,takin ma!hdolli-
11474: litessa ei ainoastaan mahdollisuuksia menes- suuksia kuin lainaehtojen helpottaminen
11475: tyksellisesti jatkaa maatalouttaan vaan eduskunnalla ja hanitukseHa oHsi saada
11476: myös suorittaa velkojens.a korot ja lyhen- maatalous maassa, jossa se on pääelinkeino
11477: nyk"Set ja jos vastaus tulee kielteinen, mi- ja ka;nsan suuren enemmistön toimeentulon
11478: ten valtion luotonautajana silloin olisi me- lähde, pysyväisesti <turvatuksi.
11479: nete'ltävä. Että •Maa:kiinteistöpankin kautta vel-
11480: 260 IV,74. - Maakiinteistöpankin tappion peittäminen.
11481:
11482: kansa vakauttaneiilla maataloudenharjoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme
11483: tajilla. olisi nykyisillä maatalouden kan- kunnioittaen,
11484: nattavaisuuden edellytyksillä :mahdollisuu- että Eduskunta päättäisi ottaa
11485: det jatkuvasti hoitaa. iainojensa korkojen vuoden 1937 tulo- ja. menoarvioon
11486: ja: maksettavaksi lankeavien pääomien suo- 3.5 m~'lj. mk:n suuruisen arviomäärä-
11487: ritukset, niin olisi vakautettavien 'lainojen rahan 0. Y. Maakiinteistöpankin.
11488: korko lask!ettava ainakin 3 % :iin. tappion peittämiseksi.
11489:
11490: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1936.
11491:
11492:
11493: Juhani Leppäilä. Emil Jutila.
11494: Aino Luostarinen. S. Salo.
11495: Tilda Löthman-Koponen. Viljami Kallioikoski.
11496: T. N. Vilhula. Heiklki Veb.k:aoja.
11497: Jalo Lahdensuo. Matti Miikki.
11498: J . .Koivisto. Antti Kemppi.
11499: K. A. Lohi. T. A. Janhonen.
11500: Jussi Annala. Juho Niukkanen.
11501: J. Takala. Lauri A. Sariola.
11502: Vilho H. Kivioja. Ansh. Alestalo.
11503: Toivo Ikonen. Urho Kekkonen.
11504: Vilho Vallas. P. V. Heikkinen.
11505: E. M. Ta:vkkanen. Ant.ti Kukkonen.
11506: Eero Nurmesniemi.
11507: 261
11508:
11509: IV,75. - Ra.h. al. N:o 18.
11510:
11511:
11512:
11513:
11514: Kekkonen y. m.: Määrär·ahan osoittamisesta Osuuskassojen
11515: K eskuslainarahasto-0 sakeyhtiön välityksellä jaettaviksi
11516: lainoiksi pienlaivanmtrustuksen tukemiseksi.
11517:
11518:
11519: l~ d u s k u n n a 11 c.
11520:
11521:
11522: Viipurin läänin saaristossa ja ulkosaa- Rannikkomerenkulusta ei enää voikaan
11523: rissa harjoitettiin aina maailmansodan päät- muodostua taloudellisesti !kannattavaa elin-
11524: tymiseen asti kukoistavana elinkeinona ran- keinoa, mutta sitävastoin huomattavien
11525: nikkorneriliikennettä. 0 losuhteisiin katsoen asiantuntijoiden lausuntojen mukaan Itä-
11526: juuri rannikkolaivasto antoi tällä alueella meren laivaliikenteellä tulee olemaan varma
11527: ansiomahdollisuuksia ei vain rannikko- ja tulevaisuus. Tämän liikenteen elpymiseen
11528: saaristolaisille, vaan suurelle joukolle vie- vaikuttaa huomattavasti lähivuosina Sai-
11529: raspailkka!kuntalaisia:kin. Itärajan sulkeu- maan kanavan valmistuminen kulkuikelpoi-
11530: tuessa menetti rannikkomerenkulku merki- seksi keskik6koisille valtamerialuksille. Pien-
11531: tyksensä. Pienet ja hitaat purjealukset jäi- varustuksen suuntaaminen Viipurin läänin
11532: vät toimettomiksi, kun ei enää ollut rahteja saaristossa ja ulkosaarissa Itämeren laiva-
11533: saata'Vissa. Ja kun vielä perunoiden kulje- liikenteeseen on näin ollen erittäin tär-
11534: tuskin Virosta maahamme tullisuojan sää- keätä yksistään jo senkin vuoksi, että saa-
11535: tämisellä lopetettiin, menetti saaristolaisten taisiin tällä alueella liian tiheäksi muodos-
11536: harjoittama rannikkomerenkulku toiminta- tunutta asutusta ohjatuksi asiallisella ta-
11537: mahdollisuutensa. Seurauksena tästä on ol- valla palvelemaan elinkeinoelämää. Täten
11538: lut ulkomeripyynnin liikakansoitus, josta myös parhaiten säästyttäisiin keinotekoi-
11539: vastaavasti on aiheutunut menekkivaikeuk- sista otteista saaristolaisväestön niukkojen
11540: sia merikalastuksen antaman saaliin sijoit- elinkeinomahdollisuuksien lisäämisessä.
11541: tamisessa markkinoille tuotantokustannuk- Itä- ja Pohjanmeren sa;tamiin asti ulot-
11542: sia vastaavin hinnoin. Taloudellinen tilanne tuva meriliikenne edellyttää keskikokoisia,
11543: • näin ollen saaristolaisten keskuudessa on konevoimaisia rauta-aluksia, joiden kulku-
11544: muodostunut huolestuttavan heikoksi, sillä nopeus vaihtelee 10-12 meripenikulmaa.
11545: n;ykyisin käytettävissä olevat elinkeinomah- Tällaiset alukset kykenisivät kuljettamaan
11546: dollisuudet eivät läheskään kykene aina an- maamme puutavaraa, paperia ja selluloosaa
11547: tamaan vaatimattomampaakaan toimeentu- myöskin Keski-Europan jokien varsilla ole-
11548: loa. Lisäksi osalta saaristolaisväestöä Tar- viin mataliin satamiin, joihin tätä nykyä
11549: ton rauhassa luovutettiin pois parhaimmat vientitavaran kuljetus tapahtuu pääasialli-
11550: kalavedet, joilla oli mitä tärkein merkitys sesti ulkomaalaisen ,tonniston avulla. Pien-
11551: väestön toimeentulon lisääjänä talvikalas- varustuksen ,luomana Itämeren laivalii-
11552: tuskausina. Tällä toimenpiteellä onkin val- kenne, kun se työskentelee omin työvoimin,
11553: lan kohtalokkaassa määrin heikennetty ika- voi menestyksellä kilpailla suurvarustajien
11554: lastuksellisia mahdollisuuksia. kanssa, mikä kokemus on havaittavissa
11555: 262 IV, 7 !'i. --- Pienlaivanvarustuksen tukeminen.
11556:
11557: Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Hollannin taan valtiovallan taholta tukea tämän toi-
11558: pienvarustajien keskuudessa. minnan alkuvaikeuksissa.
11559: Itä~Suomen rannil{!koseutujen ja ulkosaa- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty,
11560: rien asujamiston asema on tällä hetkellä saamme kunnioittavasti ehdottaa,
11561: sellainen, että olisi välttämättömästi ryh- että Eduskunta vuoden 1937 tvlo-
11562: dyttävä toimenpiteisiin kokonaan uuden ja menoarvioon ottaisi 5,000,000
11563: elinkeinoalan järjestämiseksi sille osalle asu- markan stturuisen siirtomäärärahan
11564: jaimistoa, joka ei nyt eikä varsinkaan tule- Osuuskassojen Keskuslainamhasto-
11565: vaisuudessa voi saada kalastuksesta elatus- Osakeyhtiön välityksellä jaettaviksi
11566: taan. Itämeren laivaliikenne tarjoaa tässä enintään 3 %:n lainoiksi pienlaivan-
11567: suhteessa rikkaat mahdollisuudet, jos vai- varustuksen tukemiseksi Viipurin
11568: kehut vuosina köyhtyneelle väestölle tarjo- läänin rannikolla ja ulkosaarissa.
11569:
11570: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
11571:
11572: Urho Ke'Jtlkonen. Viljo Venho.
11573: 263
11574:
11575: I!V,76. - B.a.h. al. N:o 19.
11576:
11577:
11578:
11579:
11580: NiSkanen y. m.: Mää-rärahan osoittamisesta annettavaksi
11581: lainoina pientilan haltuunsa ottavalle perilliselle kanssa-
11582: perillisten osuuksien Zttnastctmista varten.
11583:
11584:
11585: (<; d u s k u n n a 11 c.
11586:
11587: Nykytärkeänä kysymyksenä pidetään ja lyhytaikaisen kiinnitysluoton. Useim-
11588: syntyväisyyden vähenemistä maassamme, ja missa tapauksissa hän on silloin etukäteen
11589: :iJlahduttavana seikkana on aina pidetty tuomittu sortumaan velkakuormansa alle,
11590: sitä, että syntyväisyys maaseudullamme ta- menettämään tilansa ja joutumaan perhei-
11591: lonpoikaisväestön keskuudessa on vielä neen puille paljaille.
11592: viime aikoihin saakka säilynyt suhteellisen Tällaisen yrittäjän asemaa pahentaa
11593: suurena, siellä kun pienilläkin talonp.oikais- vielä se seikka, että hänen hoidettavakseen
11594: tiloilla esim. 8-10 :Lapsiset perheet eivät useimmiten joutuvat työkyvyttömät van-
11595: ole mitään harvinaisuuksia. hemmat. Sitäpaitsi muiden sisarusten pois-
11596: Tällä asiaintilalla on kumminkin varjo- tuessa talon työvoima vähenee omistajaan
11597: puolensa. Kuten eduskuntakeskusteluista ja hänen vaimoonsa, koska heidän lapsensa
11598: jo useamman kerran on ilmikäynyt, on useimmiten vielä ovat aivan alaikäisiä ja
11599: maatilojen jakautuminen pienemmiksi ti- siis työkyvyt>tömiä.
11600: loiksi periytymisen kautta isältä useam- Tämä asiaintila tulee epäämättömästi
11601: malle pojalle johtanut siihen, että maatilat johtamaan siihen, että kukaan pojista ei
11602: maamme monissa osissa ovat pirstoutuneet ·enää voi ruveta yrittämään perintötalon pi-
11603: yhä pienemmiksi vieläpä niin mitättömiksi, toa, vaan tila joko pirstotaan liian pieniksi
11604: että ne eivät enää voi elättää viljelijän osiksi tai myydään vieraalle ja perilliset
11605: perhettä. Perintötapauksissa tällaisia ti- hajaantuvat maailmalle.
11606: loja ei enää voi kohtuudella jakaa. Sen- Koska terveen talonpoikaisluokan pysy-
11607: vuoksi joutuu yksi pojista ottamaan tilan väisyyden ensimmäisiin ehtoihin kuuluu se,
11608: haltuunsa ja maksamaan muille sisaruksille että maankamara periytyy suvussa isältä
11609: heidän 'perintöosansa rahana. Tällöin pie- pojalle, eikä joudu vieraisiin käsiin, niin
11610: neen usein ennestään velkaiseen maatilaan on hyvin ymmärrettävää kuinka turmiolli-
11611: tulee kiinnitetyksi yhä suurempi velka- set seuraukset yllämainitunlaisella maanka-
11612: kuorma. Kun lisäksi tällaisissa tapauksissa maran periytymisen katkeamisella talonpoi-
11613: tilansaajalla ei ole mahdollisuutta hankkia kain elämälle on.
11614: valtiovallan taholta mitään halpakorkoisia Mainitun epäkohdan korjaamiseksi olisi
11615: ja pitkäaikaisia kiinnityslainoja, koska esim. valtiovallan ryhdyttävä toimenpiteisiin
11616: Maakiinteistöpankin ohjesääntö ja asutus- asettamalla periytymistapauksissa tilansaa-
11617: iakiehdotukset eivät tunne tällaisia luoton- jan käytettäväksi riittävän halpakorkoista
11618: antotapoja, niin tilansaaja on pakoitettu ja pitkäaikaista lainaluottoa maatilan lu-
11619: ottamaan kauppapankeista korkeakorkoisen nastamiseksi kanssaperillisiltä.
11620: 264 IV, 7 6. - Pientilojen perintölunastus.
11621:
11622: Ylläesitettyyn viitaten ehdotamme kun- saperillisten per-intöosuuksien lunas-
11623: nioittaen, tamiseksi, joka laina tulisi jaetta-
11624: vaksi osuuskassojen kautta käyttäen
11625: etta Edwskunta päättäisi valtion samanlaisia korko- ja kuoletusmaksu-
11626: vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon m-iiäriä ja takaisinmaksumenetelmiä
11627: ottaa 10,000,000 markan suuruisen kuin uuden asutuslakiehdotuksen
11628: määrärahan käytettäväksi pientilojen mukaan asutuslainoista tulee voi-
11629: periytymistapauksissa lainoina tilan maan.
11630: haltuunsa ottavalle perilliselle kans-
11631:
11632: HeLo;;ingissä syy:;':k:uun 14 päivänä 1936.
11633:
11634: Heikki Niskanen. Eino Rytiniki.
11635: 265
11636:
11637: IV,11. - Rah. al. N:o 20.
11638:
11639:
11640:
11641:
11642: Kokko y. m.: .lläärämhan osoittamisesta siirt·ettäväksi val-
11643: tion laivarahastoon.
11644:
11645:
11646: E d u s k u n n a ll e.
11647:
11648: Vuonna 1927 teki hallitus maisteri K. W. e~kä laajemmin selostaakaan. Lain hyväk-
11649: Hopun mietinnön perusteella edusikunnalle syminen todistaa, että asian tärkeys oli jo
11650: esityksen laiksi valtion lai'Varahaston pe- silloin selvä. Rakentuuhan koko kansan-
11651: rustamisesta. Esityksen tarkoituksena oli taloutemme ratkaisevaLta osalta merenkul-
11652: perustaa tulo- ja menoarvion ulkopuolelle kuun, vientiin ja tuontiin, joka muodostaa
11653: kotimaisen laivanvarustustoiminnan edistä- noin 98 % kaikesta ulkomaisesta liikentees-
11654: miseksi valtion laivarahasto, johon vuosina tämme. Lain hyväksymistä seuranneet pu-
11655: 1929-33 yleisistä varoista siirrettäisiin ku- lavuodet ovat estäneet rahaston muodosta-
11656: nakin vuonna 20 miljoonaa marlkkaa, joten misen, ja lain toteuttaminen on jäänyt
11657: rahasto viiden vuoden perästä nousisi 100 odottamaan parempia aikoja. Kun talou-
11658: miljoonaan. Rahaston varat oli tarkoitus dellinen nousukausi tekee mahdolliseksi val-
11659: käyttää siten, että niistä sellaisille suoma- tion laivarahaston muodostamisen, olisi mie-
11660: 1
11661:
11662:
11663:
11664: laisille laivanvarustajille, jotka voivat te- lestämme siihen nyt ryhdyttävä.
11665: hokkaasti edistää maan laivanvarustustoi- Kauppamerenkulku on viime vuosina
11666: mintaa, annettaisiin lainoja siihen kelpaa- kdko maailmassa kehittynyt erittäin no-
11667: vien alusten hankkimiseksi. Tällaisia lai- peasti. Tämä ei koske yksinomaan eikä
11668: noja voitaisiin myöntää vain riittävää va- pääasiassa tonniston lisäystä, vaan kaikkien
11669: kuutta vastaan ja muilla lakiehdotuksen ja merenkulkua palvelevien välineitten laatua
11670: sen yhteydessä laaditun, mainitun rahaston ja kuljetustehoa. Kauppasatamien nopean
11671: hoitoa ja käyttöä koskevan asetusehdotuk- kehityksen rinnalla meriliikenteen tehok-
11672: sen määräysten mukaisilla ehdoilla. Ehdo- kaina välineinä on laivojen kulkunopeus ja
11673: tus tuli hyväksytyksi pääasiassa sellaise- kaikinpuolinen laatu huomattavasti nous-
11674: naan. Siitä poistettiin kuitenkin rahaston sut. Varsinkin pitkien, valtamerentakaisten
11675: ehdotetut muodostamisvuodet ja 'lisättiin linjojen liikennöimisessä on tapahtunut
11676: lainojen koron suuruutta koskeva pykälä. suuri edistys. Ja tämä edistys on käynyt
11677: Laki astui voimaan 15. 6. 1928, joten mahdo'lliseksi ·vain sen kautta, että kaikki
11678: meillä siis on voimassa laivarahastoa kos- merenkul'kua harjoittavat valtiot ovat laaja-
11679: keva 'lwki. Kun tähän rahastoon ei sittem- suuntaisilla avustuksilla tukeneet merenkul-
11680: min kuitenkaan ole osoitettu varoja, ei itse kua.
11681: rahastoa tosiasiallisesti ole vielä olemassa. Meillä ollaan kauppalaivastomille sekä
11682: I . aivara:haston perustamisen yhteydessä lukumäärään eHä laatuun nähden pahasti
11683: esitetyt perusteelliset selvitykset ja lausun- ta:kapajulla, niinkuin täällä äsken pidetyn
11684: not kansallisen merenkulkumme merkityk- merenkulkukongressin va!J.aisevasta kysy-
11685: sestä, asemasta ja tarpeista ovat yleisesti myksen käsittelystäkin kävi selville. Meillä
11686: tunnetut, joten niitä ei ole syytä toistaa olisi kuitenkin huomattavia ma:hdollisuuk-
11687:
11688: 34
11689: 266 IV,77. --- Valtion laivarahasto.
11690:
11691: sia h.ehittää n. k. linjaliikennettä ja samalla myöntää määräaikaisia 'lainoja pätevää va-
11692: edistää maan kaupan ja teollisuuden !kehit- kuutta ja kohtuullista korkoa 'vastaan, jo-
11693: tämistä uusia markkinapaikkoja avaamaHa, ten rahastosta myönnettävät lainat ovat
11694: jos valtio olisi tukemassa varsinkin kauko- turvallisia sijoituksia, j·oilla kuitenkin suu-
11695: Hnjoille •tarvittavan ajanmukaisen tonnis- resti hyödytetään ja edistetään koko maam-
11696: ton hankinnassa. Merenkulkuhan on mei- me kannalta tärkeätä elinkeinotoimintaa.
11697: dän luonnollisimpia elinkeinojamme, joka Hyvän v€rtauskohdan tarjoaa Ruotsin •lai-
11698: tähän saakka on kuitenkin jätetty ilkään- varahasto, joka nykyisin on jo 23 miljoo-
11699: kuin meidän talouskokonaisuuteemme kuu- nan kruunun suuruinen ja jolka erittäin
11700: lumattomana omin neuvoin hoitamaan tär- tehokkaalla tavalla on kohottanut maan
11701: keätä kansantaloutemme haaraa. Esim. vii- laivanvarustuselinkeinoa, rahaston kärsi-
11702: me vuonna antoi merenku]kumme maalle mättä luottotappioita.
11703: 715 miljoonaa markkaa rahtitu~oina, vaikka Meilläkin dlisi aika toteuttaa valtion lai-
11704: vain 32 % viennistä on välitetty kotimai- varahasto osoittamal~a siihen ensi vuoden
11705: sella tonnistolla. Syytä on myös mainita, talousarviossa 50 miljoonaa markkaa ja
11706: että kaippalaivastomme on suuri työnan- esim. kaihtena seuraavana vuonna 25 mil-
11707: taja, joka välittömästikin antaa työtä yli ·joonaa markkaa kumpanalkin vuonna.
11708: 10,000 hengelle. MerenkuluHamme on siis Edelläolevan nojalla ehdotamme kunnioit-
11709: monessa suhteessa erinomaisen tärkeä sija taen,
11710: ka,nsantaloudessamme. että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
11711: Val.tion laivarahaston käyttö ei tarkoita, ja menoarvioon ottaisi 50 miljoonan
11712: kuten tunnettua, avustusten myöntämistä markan määrärahan valtion laiva-
11713: laivanvarustajille, vaan tarkoitus on vain ra-hastoon siirrettäväksi.
11714:
11715: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
11716:
11717: Väinö Kokko. Erkiki Paa.volainen.
11718: Aarne Honka. .Arv:o Inkilä.
11719: A. A. Lintulahti. E. v. Frenckell.
11720: Väinö Tanner. :&a.fael Colliander.
11721: lta.a.pro Moilanen. Arvi 1\lelmi.va.ara..
11722: 267
11723:
11724: IV,78. - ·Rah. a.l. N:o 21.
11725:
11726:
11727:
11728: Honkia. y. m.: Määräraha-n osoittamisesta uuden tat·kastus-
11729: laivan hankkimista varten Turun luotsipiiriin.
11730:
11731:
11732: E d u s k u n n a 11 e.
11733:
11734: Kuten vuoden 1934 valtiopäiviUä tehdyn vissä tarkoitustaan vastaava alus, jossa olisi
11735: rahaasia-aloitteen n :Q 30 perusteluissa QSOi- radiolaitteet, valonheittäjä ja muut nyky-
11736: tettiin, ei Turun luotsipiirin tarkastus- aikaiset teknilliset välineet, niin voitaisiin
11737: höyrylaiva ,Airisto'' vanhuutensa, heikkou- myös Utöstä tällä jäissä kulkevalla laivalla
11738: tensa ja liian pienen kokonsa vuQksi vas- viedä luotsi mereltä tulevaan laiv·aan ja
11739: taa tarkoitustaan. Kun tämän luQtsipiirln saada pois myös luotsi merelle menevästä
11740: useimmilla tärkeimmillä väylillä liilkennöi- laivasta. Nykyään saapuu luotsi laivaan
11741: dään kautta vuoden, Qn tärkeätä, että tar- tällä maamme tärkeimmällä talvireitiHä
11742: kastusalus pystyy liikkuma~n jäissä ja ko- käyttäen apunaan n. s. jääruuhta ja voivat
11743: vassakin aal,lokossa. Ollen rakennettu jo luotsit kelirikon aikana päästä ainoastaan
11744: vuonna 1884 kesä- ja sisävesiliikennettä muutaman kymmenen metrin päähän Utön
11745: varten on tarkastusalus ,Airiston'' meri- läntisimmästä niemestä. Tällainen luotsi-
11746: kelpoisuus siksi heikko, että se ei siUe ase- palvelus ei vastaa nykyaikaisen liikenteen
11747: tettavia vaatimuksia läheskään täytä. tarvetta, eikä ole edullinen maamme mai-
11748: Senjälkeen kuin Utöseen on rakennettu neelle merenkulkumaana.
11749: nykyaikainen radiomajakka ja sumumerkin- Merenkulkuviranomaisemme ovatkin pitä-
11750: antolaite, johdetaan maamme laivaliike tal- neet tärkeänä uuden, paremmin tarkoitus-
11751: visaikaan Utön kautta sekä Turkuun että taan vastaavan tarkastusaluksen saamista
11752: Hankoon, mikä seikka huomattavasti on 'l'urun luotsipiiriin. Niinpä on mererukulku-
11753: lisännyt Turun luotsipiirissä olevan Utön hallitus, vaikkakin toistaiseksi tuloksetta,
11754: luotsiaseman ja sisääntuloväY'län merkitystä jo useampaan otteeseen, ensi kerran vuonna
11755: iaivaliikenteellemme. Erikoista huolta vaa- 1927, esittänyt hallitukselle uuden tarkas-
11756: tii luotsilaitoksen taholta tämän luotsiase- tuslaivan rakentamista Turun luotsipiiriä
11757: man lwito senvuoksi, että suurin osa varten sekä laatinut sille täydelliset piirus-
11758: maamme maataloustuotteiden viennistä on tukset ja kustannusarvion, joka päättyy
11759: keskitetty Turun-Utön väylälle päämää- 3,800,000 markkaan. Kun piirustukset ja
11760: ränä joko Englanti tai .Saksa. Maatalous- kustannusarvio on vielä sittemmin tarkis-
11761: tuotteiden viennissä merenkuluilta vaadit- tettu, on asian valmistelu tältäkin osalta
11762: tava täsmänisyys edellyttää niin hyvin tark- loppuun saatettu.
11763: kaa luotsipalvelusta kuin väylillä olevien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11764: johtoloistojen ja muiden turvallisuuslaittei- kunnioittaen,
11765: den erittäin huolel,lista hoitoa kautta vuo-
11766: den. Nykyään on Qllut usein tarpeellista että Eduskunta päättäisi ottmt
11767: turvautua jäänmurtajien apuun tässä suh- vuoden 1937 valtion tulo- ja meno-
11768: teessa. Onpa jQSkus täytynyt käyttää jään- arvioon 3,800,000 markctn määrära-
11769: murtajia luotsien kuljetukseen Loomista han Turun luotsipiir·iin hankittavaa
11770: Utöseen ja päinvastoin. Jos olisi käytettä- mdta tarkastu,~laivrw vrwten.
11771:
11772: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
11773:
11774: Aarne Honka. Einari Karvetti. E. Kilpeläinen.
11775: Urho .Kulovaara. Aino Lehtokosk:i.
11776: 268
11777:
11778: IV,79. - Rah. al. N:o 22.
11779:
11780:
11781:
11782:
11783: Kulovaa.rn y. m.: 1rläärämhan osoittamisesta jäänsärkijä-
11784: aluksen rakentamista varten.
11785:
11786:
11787: E d u s k u n n a 11 e.
11788:
11789: Talvilaivaliikenteemme ylläpitäminen täh- jäänmurtajalaivastomme vanhimmat ja pie-
11790: täsi aikaisempina vuosina pääasiassa kah- nimmät alukset ovat tulleet yli-ikäisiksi
11791: teen päämäärään, nimittäin säännöllisen eikä uusien murtaja-alusten hankkiminen
11792: posti- ja henkilöliikenteen ylläpitämiseen ele näinollen toivottavassa määrässä lisän-
11793: Turun ja Tukholman välillä samoinkuin nyt jäänmurtajalaivaston kokonaistehoa.
11794: elintarveliikenteen huoltamiseen Hangosta Varsinkin 1920-luvun viimeisinä vuosina
11795: Englantiin. Vaikka kumpikin näistä pää- sattuneet pakkastaivet antoivat tässä hyviä
11796: määristä vaati melkorsta täsmällisyyttä, ei opetuksia ja "fuosina 1931-1932 voitiin
11797: tätä tarkoitusta varten kaivattu suurempaa myöskin havaita, että jäänmurtajaJlaivas-
11798: jäänmurtajalaivastoa. Niin hyvin tuontimme toamme on pakko vahvistaa korvaamalla
11799: kuin päätuotteittemme, puutavarain, vienti pienempiä aluksia uusilla ja suuremmilla.
11800: olivat sitävastoin sesonkiluontoisia ja har- Merenkulkuhallitus olikin tähän nähden
11801: joitettiin sitä avoveden aikana. Senjälkeen tehnyt alustavia suunnitelmia, mutta asia
11802: kun puuteollisuustuotteitten jalostaminen ei näyttänyt kehittyvän riittävän nopeasti.
11803: on varsin huomattavasti kasvanillt, on näi- Tämän johdosta kääntyivät eräät länsiran-
11804: den lähettäminen markkinoille samalla me- nikon kaupungit jo syyskuun 26 päivänä
11805: nettänyt suuren osan sesonkiluonteestaan ja 1932 valtioneuvoston puoleen kirjelmä1lä,
11806: markkinoiden säilyttäminen on pakottanut jossa esitettiin, että valtioneuvosto valta-
11807: takaamaan säännöllisen laivaliikenteen kai- kuntamme länsirannikon talviliikenteen tä-
11808: killa niiHä linjoil1a, jotka välittävät mai- hänastista tehokkaampaa avustusta silmäl-
11809: nittuja puunjalostustuotteita. Tämän li- läpitäen laadituttaisi suunnitelman ja pii-
11810: säksi on kokemus osoittanut, että puutava- rustukset uuden voimakkaan jäänmurtajan
11811: rasta myöskin raaka-aineena voidaan saada rakentamiseksi ja heti senjälkeen ryhtyisi
11812: huomattavasti parempi hinta, jos se voi- toimenpiteisiin tarpeellisen määrärahan
11813: daan säännöllisseti lähettää markkinoille osoittamiseksi, jotta rakennustyöt mahdolli-
11814: läpi vuoden. Ostajat vapautuvat tällöin simman pian voitaisiin antaa jonkun koti-
11815: sitomasta tarpeettoman isoja pääomia ja maisen laivaveistämön suoritettaviksi. Sa-
11816: ennenkaikkea välttyvät useissa tapauksissa man jäänmurtajalaivastomme heikkouden
11817: varsin huoma ttavista varastoimiskustannillk- ja sen vahvistamisen tarpeen ovat tunte-
11818: sista. neet myöskin etelärannikkomme kaupungit
11819: Kaikki nämä tosiasat ovat johtaneet sii- ja koettaneet painostaa asian myönteistä
11820: hen, että jäänmurtajalaivastomme on vah- mtkaisua.
11821: vistettu hankkimalla uusia murtaja-aluksia Kun asia ei anomuksesta huolimatta kui-
11822: ja lisäämällä niiden kokoa ja työtehoa. Sa- tenkaan edisty"'llyt, joutui se viime vuoden:
11823: malla on kuitenkin ollut pakko todeta, että kevätistuntokaudella erään eduskunta-aloit-
11824: IV,79. -- Kulovaara y. m. 269
11825:
11826: teen pohjalla eduskunnassa käsiteltäväksi. erästä tärkeää ulkomaankauppamme elin·
11827: Huhtikuun 10 päivänä 1935 antamassaan hermoa. Kiirehtiäkseen asian ratkaisua jät-
11828: mietinnössä eduskunnan kulkulaitosvalio- tivät eräät kansanedustajat tämän vuoksi
11829: kunta totesi jäänmurtajalaivastomme riit- maaliskuun 10 päivänä 1936 päivätyn tie-
11830: tämättömyyden ja yksityiskohtaisin perus- dustelun eduskunnan puhemiehen kautta
11831: teluin ehdotti ryhdyttäväksi toimenpiteisiin hallitukselle siitä, mitkä syyt olivat aiheut-
11832: uuden jäänsärkijän aikaansaamiseksi. Yh- taneet, ettei esitystä uuden jäänsärkijän ra-
11833: tyen kulkulaitosvaliokunnan ehdotukseen kentamisesta oltu vielä annettu eduskun-
11834: eduskunta sitten huhtikuun 17 päivänä nalle ja oliko toiveita olemassa siitä, että
11835: 1935 päätti lausua toivomuksen, että haJlli- asia voitaisiin ratkaista vielä eduskunnan
11836: tus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin kevätistuntokaudella. Huhtikuun 3 päi-
11837: uuden jäänsärkijäaluksen hankkimiseksi ja vänä antamassaan vastauksessa kauppa- ja
11838: nykyisissä jäänsärkijäaluksissa tarpeellisten teollisuusministeri selosti asian käsittelyn
11839: korjausten toimittamiseksi. vaiheita sekä syitä sen viivästymiseen ja
11840: Tämän eduskunnan toivomuksen pohjalla ilmoitti, että asia tulee käsiteltäväksi vuo-
11841: valmisteltiin asiaa komiteassa, johon kuu- den 1937 menoarvion yhteydessä. Vas-
11842: lui paitsi merenkulkuhallituksen, myöskin tauksen sävystä kävi päätteleminen, että
11843: puolustuslaitoksen edustajia. Komitean eh- haLlitus suhtautui myönteisesti asian no-
11844: dotuksen valmistumista vaikeutti kuitenkin peaan ratkaisuun.
11845: puolustusviranomaisten taholta herätetty Kun nyttemmin on saatu tietää, että edel-
11846: ajatus, että uudesta jäänmurtaja-aluksesta lämainittu jäänsärkijäkysymyksen teknil-
11847: samalla tehtäisiin vedenalaisten sotalaivojen listä ratkaisua valmistellut komitea oli jo
11848: emäalus, merenkulkuviranomaisten sitävas- keväällä hyvissä ajoissa saanut valmiiksi
11849: toin ollessa sitä mieltä, ettei jäänmurtaja- ehdotuksensa kustannusarvioineen, ja hal-
11850: kysymystä olisi yhdistettävä puolustuslai- lituksella niinollen oli hyvää aikaa perehtyä
11851: toksen esittämän vedenalaisten emälaivan asiaan ennen menoarvioehdotuksen lopul-
11852: rakentamiskysymykseen, koska molemmat lista käsittelyä, tuntuu omituiselta, ettei
11853: tarkoitusperät tällaisen yhdistämisen kautta eduskunnalle jätettyyn vuoden 1937 meno-
11854: kärsisivät. Komitea lieneekin näinollen arvioon ole otettu määrärahaa tähän tar-
11855: päätynyt esittelemään eräitä vaihtoehtoisia koitukseen eikä edes siitä perusteluissa mai-
11856: ratkaisutapoja, mutta samalla kuitenkin nittu. Jos hallituksella on aikomuksena,
11857: sen vakaumuksen julkituomiseen, että van- kuten on tietty mainita, asian jouduttami-
11858: hempaa jäänmurtajalaivastoamme on lähi- seksi jättää ehdotus siitä kuluvan vuoden
11859: vuosina uusittava rakentamalla kaksi uutta lisämenoarvion yhteydessä, on asia oikealla
11860: jäänmurtaja-alusta, toinen keskikokoista tolalla. Kun tästä ei kuitenkaan ole mi-
11861: tyyppiämme ja toinen isompaa. Tämän ko- tään varmuutta olemassa, ovat allekirjoit-
11862: mitean ehdotusten johdosta jätti valtioneu- taneet katsoneet syytä olevan tehdä asiasta
11863: vosto lopulta vielä viime kevättalvella lo- alotteen, joka tarkoittaa määrärahan otta-
11864: pullisen ehdotuksen ja ennenkaikkea tek- mista vuoden 1937 menoarvioon jäänsär-
11865: nillisten ratkaisujen etsimisen sekä kustan- kijäaluksen rakentamista varten.
11866: nuslaskelmien laatimisen uudelle komitealle. Saamamme tiedon mukaan on edellä mai-
11867: Viimeksikuluneen talven tavallista anka- nittu, viimeksi toiminut valtion komitea
11868: rampi sää johti sellaisiin vaikeuksiin 'laiva- ilmoittanut, että asiantuntijain laatiman
11869: liikenteemme, että tämä uhkasi maan pää- 'laskelman mukaan rakennettavaksi suunni-
11870: tuotteiden säännöllistä vientiä ja näinollen teltu pienempi jäänsärkijäalus tulisi mak-
11871: 270 IV,79. - Jäänsärkijäaluksen rakentaminen.
11872:
11873: samaan noin 35 miljoonaa. Kun ainakin että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
11874: tämän pienemmän aluksen rakentaminen den 1937 valtion tulo- ja menoar-
11875: ensi tilassa näyttää tärkeältä, ehdottavat al- vion asianomaiseen kohtaan 35 milj.
11876: lekirjoittaneet, markan määrärahan uuden jäänsär-
11877: kijäaluksen rakentamista varten.
11878:
11879: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
11880:
11881: Urho Kulova.&ra. T. A. Jauhonen. Aug. Syrjä.nen.
11882: Osk. Reinikainen. Jussi Lonkainen. K. R. Kares.
11883: Levi Jern. Edvin Stenwall. Kalle Soini.
11884: Albin Wickman. J. Koivisto. Ralf Törngren.
11885: Artturi Leinonen. Lauri A. Sariola.. Rafaei Colliander.
11886: E. M. Tarkikanen. Jalmari Linna. Max Sergelius.
11887: Otto Marttila. Karl J. Wenma.n. Arvo Inkilä.
11888: K. Kylänpää. E. Kilpruäinen. Anni Huotari.
11889: Väinö Kokko. Kalle Jokinen. Väinö Tanner.
11890: Aarne Honka. A. A. Lintulahti. J. Eri. Piilppula.
11891: A. J. Kosonen. Einari Karvetti. P. ,Salmenoja.
11892: V. Kupari. Yrjö H,elenius. Otto Toivonen.
11893: A. Turkka. Elsa Metsäranta. J. 0. ,Söderhjelm.
11894: Kustaa Perho. A. A. Lastu. C. 0. Frietsch.
11895: Alpo Lumme. Juho Pyy. Ville A. Komu.
11896: Aino Lehtokoski. Paavo Aarniokoski. Aino Malkamäki
11897: Arvi J overo. Gottfrid Lindström. K ..A. Fagerholm.
11898: Miina. Sillanpää.
11899: 271
11900:
11901: IV,so. - Fin. mot. N :o 23.
11902:
11903:
11904:
11905:
11906: ÖSite~holm m. fl.:Angående anvisande av anslag fö1' upp-
11907: rätthållande av ångbåtstrafiken på linjerna H elsing-
11908: .fors-Lovisa och H elsing[ors-Bo1·gå.
11909:
11910:
11911: T i ll R i k s d a g e n.
11912:
11913: Genom vägnätets utbyggnad och särskilt De ovaunämnda förändringarna ha tyd-
11914: genom anläggning av vägar, som nära be- ligt kommit till synes i skärgården öster
11915: röra kusten, har ångbåtstrafiken i skärgår- om Helsingfors. Linjebussarna ha, särskilt
11916: den mött en svår konkurrent i autobuss- eft·er det den nya vägen till Borgå blev
11917: trafiken. I denna tävlan om passagerare färdig, dragit till sig passagerare och last
11918: och gods ligga ångbåtarna under. Möjlig- och hå!lla på att lamslå ångbåtstrafiken.
11919: heterna att upprätthålla ångbåtstrafik i Störingar ha redan inträffat och vållat all-
11920: skärgården bliva till följd därav alltmera varliga bekymmer för framtiden. Den ång-
11921: kringskurna och det förekommer icke säl- båt, som trafikerar linjen Helsingfors-
11922: lan att ångare, som trafikerat linjer vid Lovisa har senaste år inskränkt seglationen
11923: sydkusten, läggas upp eller försäljas. Kon- i huvudsak till den tid, då sommargästerna
11924: sekv·enserna av denna utveckling drabba i bo ute i skärgården och då trafiken är
11925: främsta rummet inbyggarna i den yttre räntabel. Under våren .och senhösten har
11926: skärgården, som berövas sina ångbåtsför- den yttre skärgården i ovannämnda trakter
11927: bindelser med de städer och konsumtions- på grund därav saknat ångbåtsförlbindelse.
11928: centra, till vilka de leverera fisk och öv- Det bolag, som med tvenne fartyg uppe-
11929: riga naturaprodukter från skärgården och håller trafiken på sträckan Helsingfors-
11930: där de för övrigt träda i förbindelse med Borgå, har tili följd av att passagerar- och
11931: världen. Mau kan därför med fullt skäl godstrafiken gått tillbaka, lidit förluster,
11932: säga att förbättrandet av trafiken på fast- som tvungit bolaget att överväga nödvän-
11933: landet för med sig att kommunikationerna digheten att inskränka eller t. o. m. ned-
11934: i den yttre skärgården försämras. Lägger lägga trafiken på denna linje.
11935: man ännu tili att den yttre skärgården på
11936: långa sträckor dessutom har att under en Det bör framhållas .att följderna av ång-
11937: avsevärd del av året dragas med följderna båstrafikens tillbakagång drabba icke alle-
11938: av vintertrafiken, som genom öppna ång- nast skärgården. Angbåtstrafiken österut,
11939: båtsrännor avskär den även annars isole- särskilt på sträekan Helsingfors-Borgå,
11940: rade skärgården från förbindelsen med den har gjort turismen goda tjänster. Det har
11941: övriga världen, torde det få anses ådaga- blivit styrkt genom uttalanden av Turist-
11942: lagt att det föreligger förpliktelser för föreningen i Finland och F'inska Ångfar-
11943: samhället att åtminstone i någon mån ut- tygsaktiebolaget att denna skärgårdstrafik
11944: jämna de ogynnsamma verkningarna i den är av icke ringa betydelse ur turismens
11945: yttre skärgården av utvecklingen på fast- synpunkt och den borde icke få försämras
11946: landet. under ·en tid, då stora ansträngningar gö-
11947: 272 IV,so. - Höyrylaivaliikenne linjalla Helsinki-Porvoo ja Helsinki-Loviisa.
11948:
11949: ras för att upparbeta turisttrafiken i vårt kunde trafiken tryggas vid sin normala om-
11950: land. fattning både med hänsyn till antalet tu-
11951: Det förekommer annorstädes vid våra rer och seglationens längd.
11952: kuster att ångbåtstrafiken upprätthålles :M:ed stöd av det som ovan framhållits
11953: med understöd av staten. Detsamma blir föreslås vördsamt,
11954: nu nödvändigt även med avseende å lin- att Riksdagen måtte i statsförsla-
11955: jerna Helsingfors-Lovisa och Helsingfors get för år 1937 anvisa 60,000 mark
11956: -Borgå. I händelse Lovisa Ångfartygs- att användas till understöd för upp-
11957: aktiebolag och Borgå Ångfartygsaktiebolag rätthållande av ångbåtstrafiken på
11958: vartdera skulle subventioneras med ett linjerna H elsingfors-Lovisa och
11959: statsunderstöd på 30,000 mark om året, H elsingfm·s-Borgå.
11960:
11961: Helsingfors den 12 september 1936.
11962:
11963:
11964: John ö,sterholm. Ernst von Born.
11965: J. 0. Söderhjelm. Henrik Kullberg.
11966: 273
11967:
11968: IV,so. - Bah. al. N:o 23. Suomennos.
11969:
11970:
11971:
11972:
11973: Österholm y. m.: Määrärahan osoittamisesta höyrylaiva-
11974: liikenteen ylläpitämistä varten linjalla Helsinki-Loviisa
11975: sekä Helsinki-Porvoo.
11976:
11977:
11978: E d u s k u n n a ll e.
11979:
11980: Tieverkoston laajentan:risen ja erikoisesti Edellämainitut muutokset ovat selvästi
11981: rannikkoa sivuavien teiden rakentamisen tulleet näkyviin Helsingin itäpuolella ole-
11982: johdosta on saaristolaivaliikenne saanut vassa saaristossa. Linja-autot ovat, varsin-
11983: vaarallisen kilpailijan linja-autoliikenteestä. kin senjälkeen kuin Porvoon uusi maantie
11984: Tässä kilpailussa matkustajista ja tava- valmistui, vetäneet puoleensa matkustajia
11985: roista ovat höyrylaivat jääneet huonom- ja tavaroita ja ovat 1lamauttamaisillaan
11986: malle osalle. l\Iahdol'lisuudet ylläpitää höyrylaivaliikenteen. Häiriöitä on jo sat-
11987: höyrY:laivaliikennettä saaristossa, ovat tä- tunut ja ne ovat aiheuttaneet huolestumista
11988: män johdosta yhä enemmän rajoittuneet tulevaisuuden suhteen. Höyrylaiva, joka
11989: ja usein sattuu, että höyrylaivat, jotka ovat liikennöi Helsingin-Loviisan linjalla, on
11990: harjoittaneet liikennettä etelärannikolla, on viime vuosina rajoittanut laiva'kulkunsa
11991: pakko poistaa liikenteestä tai myydä ne. pääasiassa siksi aja:ksi, jolloin kesävieraat
11992: Tämän kehityksen seuraukset kohtaavat asuvat saaristossa ja jolloin liikenne on
11993: etupäässä ulkosaariston asukkaita, joilta kannattavaa. Keväällä ja myöhemmin syk-
11994: riistetään höyrylaivayhteydet niihin kau- syllä on näiden seutujen ulkosaaristo tä-
11995: punkeihin ja 1mlutuskeslrnksiin, joihin he män vuoksi ollut vailla höyrylaivayhteyttä.
11996: toimittavat saaristosta kalaa ja muita luon- Yhtiö, joka •kahdella aluksella harjoittaa lii-
11997: nontuotteita ja joissa he muutenkin joutu- kennettä Helsingin-Porvoon. välillä, on
11998: vat ulkomaailman kanssa kosketukseen. Voi matkustaja- ja tavaraliikenteen ehtymisen
11999: senvuoksi täysin oikeutetusti sanoa, että lii- vuoksi kärsinyt sellaisia tappioita, ettii
12000: kenteen parantaminen mantereella aiheut- yhtiö on ol:lut pakoitettu harkitsemaan tällä
12001: taa saaristossa tapahtuvan yhdyslii'kenteen linjalla harjoitettavan liikenteen v~ilttämät
12002: huononemisen. Kun vielä huomautetaan, tömäksi käypää rajoittamista tai vieläpä
12003: että ulkosaaristo useissa paikoissa huomat- kokonaan lakkauttamista.
12004: tavan osan vuotta saa lisäksi kestää seu- On syytä huomauttaa, että höyrylaivalii-
12005: raukset talvisesta höyrylaivaliikenteestä, kenteen taantuminen ei koske yksin saa-
12006: sulien höyrylaivaväylien katkaistessa muu- ristoa. Itäänpäin suuntautuva, varsinkin
12007: tenkin eristetyssä asemassa (}levan saariston Helsingin-Porvoon välillä harjoitettava
12008: yhteydet muuhun maailmaan, lienee tullut höyrylaivaliikenne, on ollut matkailun 'kan-
12009: osoitetuksi, että yhteiskunta on velvollinen nalta varsm merkityksellinen. Suomen
12010: ainakin jossain määrin tasoittamaan man- Matkailuyhdistyksen ja Suomen Höyry-
12011: tereella tapahtuvan kehityksen ulkosaaris- laivaosakeyhtiön lausunnot todistavat, ettii
12012: tolle aiheuttamia seurauksia. tämän saaristoliikenteen merkitys ei ole
12013:
12014: 3i)
12015: 274 IV,so. - Höyrylaivaliikenne linjalla Helsinki-Porvoo ja Helsinki-Loviisa.
12016:
12017: suinkaan vähäiseksi arvioitava matkailun markan suuruinen v,altion avustus vuo"
12018: kannalta katsoen, eikä sitä olisi huonon- dessa, saattaisi liikenne jatkua säännölli-
12019: nettava aikana, jolloin ankarasti ponn,istel- sessä laajuudessaan niin vuorojen luku-
12020: laan maamme matkailuliikenteen paranta- määrään kuin laivakulun pituuteen nähden.
12021: miseksi. Yllä esitetyn nojalla esitetään lrnnnioit-
12022: Muualla meidän rannikoillamme kyllä tavimmin,
12023: ylläpidetään höyrylaivaliikennettä vaition
12024: avun turvin. Tämä käy nyt tarpeelliseksi että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
12025: myös Helsingin-I.-~oviisan ja Helsingin- ja menoarviehdotukseen ottaisi 60,000
12026: Porvoon linjoilla. Siinä tapauksessa, että markan suuruisen avustuksen höyry-
12027: Lovisa Ångfartygsaktiebolag- ja Borgå laivaliikenteen ylläpitämistä varten
12028: Ångfartygsalktiebolag-nimisille höyrylaiva- linjalla Helsinki-Loviisa ja Helsinki
12029: yhtiöille kummaHekin annettaisiin 30,000 -Porvoo.
12030:
12031: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1936.
12032:
12033: John Österholm. Ernst von Born.
12034: J. 0. Söderhjelm. Henrik Kullberg.
12035: 275
12036:
12037: IV,s1. - Rah. al. N:o 24.
12038:
12039:
12040:
12041:
12042: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Reipon karille
12043: rakennettavaa johtoloistoa varten.
12044:
12045:
12046: E d u s k u n n a ll e.
12047:
12048: Merenkulkupiireissä on viime aikoina otettava huomioon, että laivat, jotka Suur-
12049: kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, että saaresta päin ohjoovat Kotka:an, kulkevat
12050: vilkkaastJa meriliikenteestämme huolimatta enimmäkseen painolll!Stissa ja •huonon sään
12051: väyliemme turvaHisuuslaitteet ovwt jääneet vallitessa ohjaavat huonosti. Karin luona
12052: puutteeUisiksi ja osaltall!n aiheuttaneet lu- on sattnnut viime vuosina useita haaksi-
12053: kuisi,a merivahinkoja. HuomattavMti suu- rikkoja, joista on aiheu,tunut monien mil-
12054: .rin osa tmerivwhinkoja on sattunut Suo- joonien markkoj,en vahingot. 'Tämän takia
12055: men1arhden itäosassa eli Viipurin ja Kotkan ja laivruliikenteen turvaamiseksi kaikilla
12056: merenllmlkupiireissä, useinra vuosina lähes säillä on tehokkaan valaistuksen aikaansoo-
12057: puolet koko maan merivahingoista. minen kysymyksessädleVIII!lle tärkeällle väy-
12058: Eräs Kotkan väylän vaarallisimmista läJle välttämätön. Reipon karille olisi siis
12059: kohdista on Reipon kari. Suursooren ohi merenkulun turvaamiseksi rakennettava
12060: Kotkaan suuntåutuva väylä kulkee Haapa- jäiden puristusta kestävä jolrtoloisto, jonka
12061: swarten länsipuol]tse verrattain kapean por- rakennuskustannukset on 'laskettu 350,000
12062: tin kautta Rei'Pon ikarin ja Manninsooren markaksi.
12063: välitse. Nykyään on tämä väylä vain lVIan- Edellä olevan nojalla ehdotamme,
12064: ninsaaren puolelta valaistu, jotavastoin että Eduskunta päättäisi vuoden
12065: u~ompana lännessä päin olervan Reipon ka- 1937 valtion talousarvioon ottaa
12066: rin sivuuttamisessa ei auta mikään meri- 350,000 markan su·untisen määrä-
12067: merkki. Vaikka väylää voidaankin normoo- rahan Reipon karille 1·akennettavaa
12068: lio[oissa pi•tää riittävästi valaistuna, on johtoloistoa varten.
12069:
12070: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
12071:
12072:
12073: Kaapro Moilanen. Erlmri Paa.volainen.
12074: A. A. Lmtulahti. Vilho Annala.
12075: Arvo Inkilä. Osk. Reinikainen.
12076: 276
12077:
12078: IV,s2. - Rah. al. N :o 25.
12079:
12080:
12081:
12082:
12083: Kokko: Määr·ärahan osoittamisesta Kemin Kmaseliin raken-
12084: nettavaa johtoloistoa varten.
12085:
12086:
12087: E d u s k u n n a ll e.
12088:
12089: Perämeren peru1ran merenmittaukset ovat nenkään jäänsärkijäavustuksen saamiselle
12090: edistyneet jo niin pitkälle, että merenkulku- Pohjois-Suomen sat·amille on se, että sikä-
12091: hallitus on viime kesänä julkaissut uuden läiset väylät ovat varustetut riittävillä tur-
12092: korjatun painoksen merikortista, joka ulot- vallisuuslaitteilla. Uiviin merkkeihin ei
12093: tuu Ulkokrunnista Tornioon. Täm.än joh- voida turvautua jäätmanteen alettua. Avo-
12094: dosta voidaan ryhtyä myöski'll valaistuksen vedenkin aikana ovat uivat merkit ainoas-
12095: ja kiinteiden purjehdusmerkkien paranta- taan Hsätur.vaHisuuslaitteita ja on pyrit-
12096: miseen Kemin j·a Tornion väyliä varten. tävä siihen, että laivoja voidaan ohjruta, mi-
12097: Pa:himpana puutteena Kemin ja Tornion käli mahdollista, kiinteiden turvallisuus-
12098: tuloväylä'llä on se, että Lallinmöylyn ja laitteiden mukaan.
12099: Nukkujanmataian · väiJ.istä porttia, josta Edel'lä esitettyyn vii<ta;ten ehdotan kun-
12100: alusten on ohjattava, ennenkuin pääsevät nioittaen,
12101: Ajoksen johto~oiston-Kemin kirkontornin
12102: loiston linjalle, ei ole valaistu kiinteällä että Eduskunta vuoden 1937 me-
12103: loistolla. noarvioon päättäisi ottaa 500,000
12104: Eduskunta on tehnyt aloitteen jäänsär- markan suur•uisen määrärahan Ke-
12105: kijätoiminnan lisäämiseksi ja jos mahdol- min Kraaseliin rakennettavaa johto-
12106: lista myöskin jonkunlaisen jäänsärkijä- loistoa varten liikenteen turvaami- .
12107: avustuksen antamisesta Pohjois-Suomen sa- seksi Kemin ja Tornion laivaväy-
12108: tamissa. Ensimmäisenä ehtona tällaisen pie- lällä.
12109:
12110: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
12111:
12112:
12113: Väinö Ito~o.
12114: 277
12115:
12116: IV,s3. - Rah. al. N :o 26.
12117:
12118:
12119:
12120:
12121: Brander y. m.: Määrärahan osoitta.rnisesta kalatalousalalla
12122: tarvittavien aptwoirnien palkka.arnista varten maatalous-
12123: hallitukseen.
12124:
12125:
12126: s
12127: E d u k u n n a ll e.
12128:
12129: Ottaen huomioon maamme tavattoman ,tiin, siirrettiin sen virkamiehistä 2 hoita-
12130: vesirikkauden, maa;ta ympäröivät meret, maan yksinomaan kalataloudellisia tutki-
12131: kymmenettuhannet järvet ja lukuisat joet mustöitä maataloushallituksen kalatalou-
12132: sekä !kaikkialla harjoitettavan joko ammat- dellisessa tutkimustoimistossa ja ylk:si ase-
12133: timaisen tai kotitarveka!lastuksen kuten tettiin la:kkautuspalkalle, joten hallinnollis-
12134: myöskin kalastusta vaikeuttavan ja kalas- ten kall!ltalousasiain hoitamisessa ollut vir-
12135: taa vähentävän vesistöjemme käytön mo- kamieSkunta vuoden 1924 alusta lulkien vä-
12136: neen muuhun tarkoitukseen, on luonnol- heni 'toise'lla puolella. Kalastusasiat sitä-
12137: lista, ettei kalastuksen hoitoon ja edistämi- vastoin ovat senjälkeen vuosi vuodelta suu-
12138: seen kohdistuvia moninaisia toimintamuo- resti lisääntyneet ja vaativat ne nyt yhä
12139: toja tällaisella laajalla ala1lla menestykselli- perusteellisempaa käsittelyä ja hoitoa, koska
12140: sesti voida hoitaa niin vähäisillä työvoimilla virastotoiminnassakin olisi etualalle asetet-
12141: ja niin pieniHä käyttövaro~lla kuin mitä tava itse elinkeinon kehittämistä ja sen
12142: tarkoitukseen nykyään on käytettävissä. harjoittajien taloutta koskevat asiat. Kui-
12143: MaataloushallituJksen kalatalousosastossa, tenkin osaston virkamiehet ovat !kokonaan
12144: jolle kuuluu kalastuselinkeinomme ylin val- sidotut yhä iisääntyneiden ja mitä moni-
12145: vonta ja kehittäminen ja jonka tehtävänä naisimpien juoksevien asiain hoitamiseen,
12146: on käsitellä ja hoitaa koko maa;ta koskevat joista tässä mainittakoon vain eräitä asia-
12147: moninaiset kalataloutta koskevat asiat, ryhmiä, kuten eri puolilla maata olevien
12148: mutta jonka käytettävänä siitä huolimatta valtionkaJastusten järj·estelyt, hoito ja vuok-
12149: ei ole, kuten useimmilla muil'la toiminta- raulkset, oikeudenkäynni·t, ka~astussään
12150: aloilla, maa!kunnissa toimivia aluevirkamie- nössä ja muuten maataloushalrlitukselle us-
12151: hiä, on nimittäin kaikkiaan airnoastaan 3 kottujen erikoistehtävien suorittaminen ja
12152: virkamiestä. Vertauksen vuoksi voidaan erikoislupien antaminen, parinkymmenen
12153: mainita, että kalataloudellisessa tutkimus- kalanviljelyslaitoksen toiminnan valvomi-
12154: toimistossakin, jonka työmäärää ja tehtä- nen ja kf!hittäminen, uusien kalanviljelys-
12155: vien kiireellisyy,ttä ei voida verratakaan laitolksien ja kalateiden suunnitteleminen,
12156: kalatalousosaston mitä moninaisimpiin teh- laajan kalatalousneuvonnan ja opetustoi-
12157: täviin, on 5 virlkailijaa. Vuonna 1918 pe- minnan vaivominen, lausuntojen antaminen
12158: rustetussa kalastushallituksessa dli jo sil- eri virastoille varsinaisista kall!ltalous-
12159: loin 6 virkamiestä, joiden aika oli melkein asioista, kuten kaupasta, tulleista, !kalastus-
12160: yksinomaan sidottu hallinnollisten asiain luotoista, turvallisuuskysymyksistä, kalas-
12161: hoitamiseen. Kun sanottu keslkusvirasto tuslainsädäännöstä, sen tulkinnasta ja lka-
12162: kuitenkin vuoden 1923 lopussa 'lakkautet- lMtusasetusten noudattamisen valvomisesta,
12163: 278 IV,s3. l\laataloushallituksen kalatalousosasto.
12164:
12165: kalastuksen järjestämisestä yhteisissä ve- nomme !kehittämisen ja maassamme vielä
12166: sissä (kalastuskuntien toiminta 'koko maas- monin paikoin valitsevien epätyydyttävien
12167: sa), samoin myös veden käyttöä muihin kalastusolojen parantamisen kannalta on
12168: tarkoituksiin !koskevista anomuksista, amten asianmukaista, että kalatalousalan johdossa
12169: voimalaitosten rakentamisesta, vesistöjen olevat henkilöt vapautetaan toisarvoisten
12170: laskemisesta ja väylien perkaU'ksesta, puu- ja paljon aikaa vaativien tehtävien suora-
12171: tavarain 'lauttauksesta y. m. Kalatalous- naisesta ,hoitamisesta, jotta he suuremmassa
12172: osaston hoidettavana ovat myösikin ravus- määrässä saisivat tilaisuutta laajaikantoi-
12173: tusta ja hylkeenpyyntiä koskevat kysymyk- sempienikin, kalastuselinkeinon suoranaista
12174: set, niin myös kalateiden rakentamista ja kehittämistä tarkoittavien monilukuisten
12175: kunnossapiJtämistä, vesistöjen suojelemista asiain valmistamiseen nykyistä suurem-
12176: vesisaastutuJkselta koskevat asiat j. n. e. massa määrässä.
12177: Osaston työtä kysyy myös huomattavasti MaRitaloushallitus onkin kiinnittänyt hal-
12178: kaikenlaisten selvitysten ja neuvojen anta- lituksen huomiota edellämainittuihin epä-
12179: minen alituisesti eri puolilta maata saapu- kohtiin ja kahtena viime vuonna meno-
12180: viin yksityisJuontoisiin tiedusteluihin. Sel- arvioehdotuksensa yhteydessä pyytänyt va-
12181: laisterrkin tehtävien, kuten lasku-, tilasto-, roja välttämälttömien lisävoimien hankki-
12182: .luetteloimis- ja piirustustöiden suor~ttami miseksi kalatalousosastolle, mutta hallitus
12183: .seen ovat osaston virkamiehet paikoitetut ei kummallakaan !kerralla ole ottanut esi-
12184: käyttämään aikaansa tarpeellisten apuvoi- tystä huomioon.
12185: mien ja käyttövarojen puutteessa. Monet Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
12186: kalastuselinkeinonemme er~ttäin tärkeätkin dotamme,
12187: kehittämis- ja uudistustehtävät jäävät tä-
12188: .ten liian pitkiksi ajoilksi odottamaan rat- että Eduskunta päättäisi vuoden
12189: kaisuaan tai eivät kaikki kysymykset voi 1937 tulo- ja menoa1·vioon ottaa
12190: saada niin perusteellista ja monipuolista 200,000 markan suuruisen ntaa1·ara-
12191: valmi8telua ja valvontaa kuin ehikä toivot- han maatalousministe1·iön käytettä-
12192: . tavaa olisi. väksi maatalmtshctllituksen palveluk-
12193: Ei ole kalastuselinkeinon ei'kä maan etu- sessa kalatnlousalalla tctrvittavien
12194: jen mukaista, että tämän elinkeinon johtoa apuvoimien palkkaukseen ja tästä
12195: rasitetaan kaikenlaisten toisarvoisten ja johtuvien muiden kulujen peittämi-
12196: halvemmallakin työvoimalla suoritettavien seen .
12197: .tehtävien hoitamisella. Kalastuselinkei-
12198:
12199: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
12200:
12201:
12202: Akseli :&ander. Toivo Ikonen.
12203: M31tti Tolppanen. Tilda Löthman-Koponen.
12204: Vilho Vallas. ·Emil Jut:iJla.
12205: Bruno A. S.aJ.mi.ala.. Aino Luostarinen.
12206: Kalle Xirra. Heikki Soininen.
12207: Vilho Annala. Kyllikki PohJala.
12208: 279
12209:
12210: IV,s4. - Rah. al. N:o 27.
12211:
12212:
12213:
12214: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
12215: kyläteiden kunnossapitoavustttksia varten.
12216:
12217:
12218: :H: d u s k u n n a ll e.
12219:
12220: Vuoden 1936 alussa oli maantei1tä va:ltion kunnat eivät kuitenkaan ole katsoneet voi-
12221: välittömässä hoidossa 4,751 km., maaherro- vansa vetäytyä, · kun tien ·aikaansaaminen
12222: jen hoidossa 27,220 km., kunna:n teitä 3,514 on dl'lut paikkakunnalle erinomaisen tärkeä.
12223: km. ja kymteitä 26,727 km. Ralkennuskustannusten lisäksi on kuiten-
12224: Kunnan ja kylä:teiden vuotuiseen kun- kin 1tien kunnossapitämisestä jatkuvia me-
12225: nossapitoon ei valtiovalta ole juuri anta- noja. Nämä ovat monin paikoin nousseet
12226: nut mitään avus:tusta. Tämä ei kuitenkaan varsin huomattaviin määriin siitä syystä,
12227: dle oikein. Ne, jotka asuvat valtatien var- että kyläteitä suuressa määrässä käyte-
12228: rella saavat valtion kusta:nnu!ksella hyvät tään m. m. puutavarain vedä.ttämiseen ase-
12229: tiet, joita taitve1la aurataan samalla kuin mille tai vailtat·eiden varsille, mikä suu-
12230: tien varrel1a asuvien käytettävissä ovat resti rasittaa teitä. Kun näitä teitä ei jat-
12231: säännöllisesti kulkevat autobussit, heille on kuv·a:sti voida pitää kunnossa yksinomaan
12232: nopea postinkuljetus y. m. paikkwkunta1aisten toimesta, olisi, mahdol-
12233: Varsinkin niissä kunnissa, jossa kun.na'l- lisia muutoksia teiden kunnosswpitojärjes-
12234: linen veroäyri on suhteettoman korkea, telmään suunniteltaessa, otettava harkit-
12235: joutuvat ky1ätieosakkaat, joilla lisäiksi har- tavaksi, eikö valtion, kohtuussyyt huo-
12236: van asutuksen vuoksi on pitkät korjatta- mioonottaen, olisi myÖllnettävä avustusta
12237: vat tieosa.t hoidettavana, kohtuuttomasti kylä.teiden kunnossapitoon, mikä jo on edel-
12238: ra:sitetuiksi. Tätä epäkohtaa silmälläpi- lytetty voimassao'levassa tie!laissa. ''
12239: täen lausuildn 'kullm~a~tosvaliokunta vuonna Jotta tämä räikeä epä:kohta saataisiin ensi
12240: 1936 mietinnössään N :o 15 seuraavaa: tilassa edes osittain korjatuksi, pidämme
12241: ,Va'liokunnan micl.estä on samalla kiinni- tärkeänä, että. edellämainittujen 'kunnan-
12242: tettävä huomiota myös kyläteiden kunnos- ja kyläteiden kunnostamiseksi jo tuJ.evan
12243: sapidosta aiheutuviin kustannuksiin. M·ai- vuoden aikana myönnetään valtionapua.
12244: nitut tiet välittävät monin paikoin verrat- Siksi pyydämme kunnioit•ta:en ehdottaa,
12245: tairn vil:kas·ta Hikennerttä ja ovat 18!ajem-
12246: maHekin ulottuvien alueiden kauttakulku- että Eduskunta, päättäisi ensi vuo-
12247: teinä. Niiden rakentaminen tuotta·a I~Jsian den tulo- ja menoarvioon ottaa kun-
12248: omaisille tiekunnil:le, saa:tavasta valtion- nan- ja kyläteiden kunnossapitoavus-
12249: avustuksesta huolimatta, varsin tuntuvia ja tusta varten ,?5,000,000 markan mää-
12250: usein ylivoimaisia kustannuksia, joista tie- rärahan.
12251: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
12252: Eem Nurmesniemi. Kalle Kämäräinen. K. A. Lohi.
12253: Heikki Vehkaoja. Lauri Kaijala.inen. Artturi Leinonen.
12254: S..Salo. J. Koivisto. Juhani Leppälä.
12255: M. 0. Laihtela. Viljami Kalliokoski. Antti Kukkonen.
12256: Vilj·o Venho. Vihtori Vesterinen. Vilho H ..Kivioja.
12257: T. A. Ja.nhonen. HOOkki Soininen. Ka.a.pro Huittinen.
12258: Emil Jutila. Albin Asilka.inen. Matti Miikki.
12259: Kusti Arha.ma. Eemil Luukka..
12260: 280
12261:
12262: IV,s5. - Rah. al. N :o 28.
12263:
12264:
12265:
12266:
12267: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
12268: ktmnossapidon avustamista varten.
12269:
12270:
12271: Ed u s k u n n a ll e.
12272:
12273: Voimassa olevassa tielaissa mainitaan, Valtion vä-
12274: littömässll .Maa~:~;erro- Ybteensll.
12275: hoidossa Jen hoidossa km
12276: että kunnan- ja kYläteiden t~kemistä ja km km
12277: kunnossapitoa voidaan harkinnan mukaan Uudenmaan 'lääni 490 1,517 2,007
12278: avustaa valtion varoilla. Käytännössä on Turun ja Porin 531 2,790 3,321
12279: menettely muodostunut sellaiseksi, että kun- Hämeen " 217 2,876 3,093
12280: nan- ja kyläteiden rakentamiseen saavat Viipurin " 454 3,871 4,325
12281: kusta.nnusarvion perusteE!Ha kunta ja kylä- Mikkelin " 217 2,060 2,277
12282: tien osakkaat rakennusavustusta valtion va- Kuopion " 158 4,162 4,320
12283: roista, mutta kuimossapitoa varten eivät Vaasan " 642 4,612 5,254
12284: kunnat eivätkä kylätieosakkaat saa valtiolta Oulun " 2,042 5,332 7,374
12285: avustusta, lukuunottamatta eräitä poik- "
12286: Yhteensä 4,751 27,220 31,971
12287: keuksia 'kuntien kohdalle työttömyysmäärä-
12288: rahoista teiden perusparannuksii:n, vaikka
12289: lain tarkoitus onkin ulottaa avustus vuo- Edellä main~tut luvut osoittavat, että
12290: tuisiin kunnossapitokustannuksiin. vaikka laskelmista puuttuu vuoden 1935
12291: Saamieni tietojen mukaan Dli kunnan- ja aikana ralkennetut kunnan- ja kylätiet, niin
12292: kyläteitä vuoden 1935 alussa eri ~ääneissä valtion kunnossapidettävänä ei ole kuin
12293: seuraavasti': 1,730 km enemmän :kuin kuntien ja kylä-
12294: kunnan- kylä- vhteen- tien tieosakkaiden kunnossapidettävänä.
12295: teitä teitä 'sä
12296: km km km Kun kunnan- ja kylätiet monin paikoin
12297: Uudenmaan lääni 192 2,448 2,640 välittävät huoma;ttavan vilkasta liikennettä
12298: Turun ja Porin 400 3,936 4,336 ja ovat 'laajemmallekin ulottuvien alueiden
12299: Hämeen " 78 3,652 3,730
12300: " kauttakul'kuteitä, niin tuottaa ikunnille ja
12301: Viipurin 455 4,396 4,851 tiekunnrlle jatkuva teiden kunnossapito
12302: "
12303: Mikkelin 214 1,872 2,086 ylivoimaisia rasituksia. Olisi siis kohtuu-
12304: Kuopion " 770 2,366 3,136
12305: " den mukaista, et·tä valtion varoista annet-
12306: Vaasan 742 3,676 4,418 taisiin kunnille ja kylätieosakkaille teiden
12307: " 5,044
12308: Oulun 663 4,381 kunnossapitämiseen avustusta, sillä sellaiset
12309: "
12310: Yhteensä 3,514 26,727 30,241 kansalaiset, jotka asuvat kyläteiden alueilla,
12311: saavat pitää kylätiet kunnossa, malksaa
12312: Valtion välittömässä hoidossa, siis tie- ja kunnalle veroa kunnan teiden kunnossapi-
12313: vesirakennushallituksen alaisia ja nimis- tämiseen, ja vaiJ.tiolle välillisten ja välittö-
12314: miesten hoidossa maaherran valvonnan mien verojen kautta valtion teiden kun-
12315: alaisena teitä oli vuoden 1936 alussa ,seu- nossa pitämiseen; näin ollen joutuvat he
12316: raavasti: maksamaan kolminkertaista tieveroa.
12317: IV,s5. - Rytinki. 281
12318:
12319: Valtion hoidossa olevien maanteiden !kun- kennöityjä •teitä. Mutta jos arvioimme
12320: nossapito- ja hoitokustannukset saamieni kunnan- ja kyläteiden kunnossapidon 1,000
12321: tietojen mukaan ovat viiden edellisen vuo- mik. keskimäärin !kilometriä kohden, josta
12322: den aikana olleet !keskimäärin kilometriä valtion avustusta 50 %, niin silloin tarkoi-
12323: kohden seuraavat: tukseen tarvittaisiin noin 15 miljoonaa.
12324: Valtion välittö- Maaherrojen hoi- Mutta kos'ka vuosien 1935-1936 ailkana on
12325: mässä hoidos sa dossa olevat rakennettu huomattavan paljon uusia kun-
12326: olevat maantiet maantiet
12327: V. 1931 . . . . . . . . 4,629 mk. 4,100 mk . nan- ja kyläteitä, niin näitä laskelmia käyt-
12328: , 1932 ........ 3,989 3,250 , täen ei edellä mainittu määräraha olisi täy-
12329: 1933 ........ 3,823 ," 3,050 , sin riittävä.
12330: " 1934 0 •••• 0 3,68'5
12331: 0 0 3,000 , Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
12332: " " nioittaen,
12333: 1935 ........ 3,892 3,000
12334: " " " että Eduskunta päättäisi ottaa
12335: Näitä kustannu!ksia ei kyllä voida täydel- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
12336: lisesti rinnastaa kuntien ja kyläteiden hoi- 16 miljoonan ma1·kan määrärahan
12337: to-kustannuksiin, sillä va!ltion hoidossa ole- kunnan- ja kyläteiden kunnossapidon
12338: vat maantiet ovat maamme raskaimmin Ui- ja hoidon amtstamiseen.
12339:
12340: Helsingissä syyskuun 2 p: nä 1936.
12341:
12342:
12343: Eino Rytinki.
12344:
12345:
12346:
12347:
12348: 36
12349: 282
12350:
12351: IV,s6. - Ra.h. al. N :o 29.
12352:
12353:
12354:
12355:
12356: Luukka y. m.: Mää1·ämhan osoittamisesta Perkjärven las-
12357: kuhankkeen kuoletusmaksujen alentamista varten.
12358:
12359:
12360: Ed u s kunnalle.
12361:
12362: Vuosina 1923-1926 suoritettiin Pel1k- sekä vuotuismaksun alentamista ja saivat-
12363: järven laskutyö Muolaan kunnassa. Hyö- kin 3 vuoden lykkäyksen sekä, eduskun-
12364: tyealue tästä laSkuhankkeesta oli etupäässä nan vuonna 1935 myönneHyä varoja eri-
12365: jokivarsimaita Perojoen varsilla, kaikkiaan näisten epäedullisten laskuhankkeiden kuo-
12366: 969 ha, josta yksityisten maita 505.s4 ha ja letusma!ksujen alentamiseen, 50% alennuk-
12367: valtion metsämaita 463.H ha. Yksityis- sen alkuperäisestä lainamäärästä, jääden
12368: maiden osakkaat ovat pientilallisia Perk- osakkaiden maksettavaksi tämän jälkeen
12369: järven y. m. kylistä ja edustavat he ka~k Smk. 648,776: -, josta ensimmäinen maksu
12370: kiaan 214 eri rekisterinumerolla merikittyä on määrä kantaa tämän vuoden veronkan-
12371: tilaa. Valtionapuna hank!keeseen saatiin nossa.
12372: vain työnjohto ja ·työkalut. Laskutyön pää- Vaikka laSkuhankkeen kuoletusmaksuihin
12373: tyttyä toimitetun uuden ikustannusosittelun onkin saatu jo näin suuri huojennus, niin
12374: mukaan jäi laskuhankkeen osakasten mak- käy sen suorittaminen osakkaille vieläkin
12375: settavaksi laskukustannuksista kaikkiaan ylivoimaiseksi, sillä tämän laskuhankkeen
12376: Smk. 1,999,617: 80, josta valtion metsämai- osakkaat ovat melkein poikkeuksetta pien-
12377: den osuudeksi laskettiin Smk. 702,065: 80 eläjiä ja varsin huomattava osa uudisvilje-
12378: ja yksityismaiden omistajain osuudeksi lijöitä. Laskuhank!keen osakkaiden ti'lojen
12379: Smlk. 1,297,552: - , nousten valtiolaina yk- kokonaispinta-ala on suurimmaksi osaksi
12380: sityismaiden kohdalta paremmista viljelys- alle 25 ha ja viljelty pinta-ala keskimäärin
12381: kelpoisista maista aina Smk. 5,595: - heh- alle 5 ha. Tähän mennessä ovat he kyen-
12382: taarilta ja kai'kik:ein huonoimmista räme- ja neet vieljelemään lmivatusta alueesta vain
12383: suomaistakin yli Smk. 1,800: - hehtaa- n. 150 ha ja loppu on metsittyneitä niitty-
12384: rilta. Kun kustannukset laskuhankkeesta ja rämemaita, jotka varmasti jäävät vilje-
12385: tulivat näin suuriksi ja hyötyalueet, jotka lemättä, ellei laskukustannuksiin vielä saada
12386: etupäässä ovat aivan mitättömän pieniä alennusta.
12387: 0.5 hehtaarista 3 hehtaariin, ja sitäpaitsi Valtion metsämaiden kohdalta on 'lasku-
12388: suurimmaksi osaksi kaukana päätiloista o~e hanke taas osoittautunut odotettua parem-
12389: via ulkoniittypalstoja, niin tulikin lasku- maksi. Kustannuslaskelmissa on valtion
12390: hanke yksityismaiden omistajille kerrassaan metsämaiden hyötyalueeksi laskettu vain
12391: kannattamattomaksi yritykseksi. 463.16 ha. Käytännössä on hyötyalue tul-
12392: Kun kustannukset laskutyöstä osoittau- lut melkein kymmenkertaiseksi, sillä Pero-
12393: tuivat odottamattoman suur~ksi, ne ylitti- joen vedenpinnan alentaminen on tehnyt
12394: vät kustannusarvion yli puolella miljoo- mahdolliseksi valtion metsämaiden ojituk-
12395: nalla, ja hyöty taas odotettua pienemmäksi, sen varsin laajalta aluee~ta. Saatujen tie-
12396: niin anoivat osakkaat maksuajan lykkäystä, tojen mukaan on Perojokeen laskevia las-
12397: IV,sG. - Luukka y. m. 283
12398:
12399: kuojia kaivettu jo yli 300 kilometriä ja sen jälkeen nousee Sm'k. 1,264: 90 jokaista
12400: ojitusta edelleenkin jatketaan. kuivatottua hehtaaria kohden, on kuoletus-
12401: Tämä valtion metsämaiden suurisuuntai- maksu vielakin liian ylivoimainen varsin
12402: nen kuivattamismahdollisuus ei valitetta- vähävaraisille osa!kkaille ja tulee lasku-
12403: vasti ole tullut huomioon otetuksi työsuun- hanke heille hyödyn asemasta taa:kaksi,
12404: nitelmaa laadittaessa, sillä peratun joki- joka voi monet sortaa pois tila~taan. Tä-
12405: a:lueen alajuoksu on jäänyt liian kapeaksi män vuoksi, jotta Perkjärven laskuhank-
12406: eikä se ky;kene poiskuljettamaan suurim- keen osakkaat heille laskusta tulleeseen vä-
12407: pina sadeaikoina lukuisista viemäreistä häiseen hyötyyn nähden tulisivat asiallises-
12408: purkautuvia valtavia vesimääriä, vaan ai- tikin saamaan vastaavan valtionavun kuin
12409: heuttaa tulvia jokivarsien viljelmille. Vuo- toisten laskuyhtiöiden osakkaat vastaavissa
12410: den 1935 elokuussa m. m. nousi vesi yht '- olosuhteissa, ehdotamme kunnioittaen,
12411: äkkiä joessa niin paljon, että se järvenä
12412: peitti kai!k:ki viljelykset laajoilta alueilta ja että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
12413: kasvamassa ollut toukovilja- selkä peruna- ja menoarvioon ottaisi 400,000 mm·-
12414: sato turmeltui kokonaan hidastuttaen tämä kan suut·uisen määrärahan Perkjär-
12415: tulva vielä tämän kevään ikylvötöitäkin. ven laskuhankkeen kuoletusmaksujen
12416: Asian näin ollen, kun valtionlaina yksi- alentamista vat·t.en.
12417: tyismaiden lwhdalta jo saadun helpotuk-
12418:
12419: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
12420:
12421: Eemil Luukka. Erkki Paavolainen.
12422: Matti Miikki. Viljo V:enho.
12423: Vilho Vallas. A. Ha:lonen.
12424: Väinö Kaasalainen. A. A. Lintulruhti.
12425: Anrtti Riemppi. Juho Pyy.
12426: Juhani Leppälä.
12427: 284
12428:
12429: IV,s7. - Rah. aJ. N:o 30.
12430:
12431:
12432:
12433:
12434: Salo y. m.: Määräraha.n osoittarnisesta Oulujoen Pyhäkos-
12435: ken voirna-aseman rakennustöiden aloittamista varten.
12436:
12437:
12438: E d u s k u n n a 11 e.
12439:
12440: Oulujoen Pyhäkoskeen suunnitellun val- Näiden seutujen mineraali- ja kalkkialueiden
12441: tion sähkövoimalaitoksen rakennustutkimuk- hyväksi käyttö ei samoin voi kylliksi edulli-
12442: set ja suunnitelmat lienee nyt suoritettu sen voiman puutteessa tulla kysymykseen
12443: loppuun ja saanee asianomainen valiokunta ja kuitenkin on kieltämättä tässä suhteessa
12444: ja eduskunta niistä asian käsittelyssä tar- Pohjois-Suomella lähitulevaisuudessa suu-
12445: vittavat tiedot. Sen vuoksi olisi mieles- riakin mahdollisuuksia.
12446: tämme voima-aseman mkennustöiden aloit- Tämän, maan pohjoisosan ja samalla kok0o
12447: tamiseen jo ensi vuonna ryhdyttävä. Kun valtiomme kannalta tärkeän kysymyksen
12448: valtiotaloudellinen tilannekaan ei panne sii- saamiseksi nopeaan ratkaisuun ehdotamme
12449: hen estettä, ei olisi syytä lykätä aloittami- kunnioittaen,
12450: sen toimeenpanoa kauemmaksi kuin on vält-
12451: tämätöntä. Toisen suurvoima-aseman ra- että Eduskunta ottaisi 1937 vuo-
12452: kentaminen mahdollisimman joutuisasti lie- den valtion talousarvioon 10 rniljoo-
12453: nee valtion omienkin etujen kannalta tä- nan markan määrärahan Oulujoessa
12454: män ajan tärkeimpiä tehtäviä. Samalla kai- olevan Pyhäkosken voima-asernan ra,-
12455: paa Pohjoi~-Suomen teollisuus ja maatalous kennustöiden a.loittamiseksi.
12456: kehittyä:k'!een voima:kysymyksen ratkaisua.
12457:
12458: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
12459:
12460:
12461: S. Salo. Eero Nurmesniemi
12462: Kalle Kämäräinen. Kusti Arhama.
12463: Emil Jutila. T. A. Janhonen.
12464: J. Tak.aJ.a. M. 0. La.htela.
12465: Heikki Soininen. Heikki Vehkaoja.
12466: 285
12467:
12468: IV,ss. - 'Rah. al. N :o 31.
12469:
12470:
12471:
12472:
12473: Lehtonen: .Määrärahan osoittamisesta Lahden poliis~"laitok·
12474: sen henk~"lökunnan palkkauksen parantamista varten.
12475:
12476:
12477: E d u s kun n a ll e.
12478:
12479: Vuonna 1927 toimitetussa poliisilaitosten vat, julkaisusta ,Rikollisuus vuonna 1935 ''
12480: henkilökuntain palkkauksen järjestelyssä saadut numerot:
12481: asetettiin Lahden kaupunki kaupunkipolii- . Rikosilmoit. Paholnpit. Omaisuus- Juopumus-
12482: K aupunk ' tehty ja benkirik. rik. rik.
12483: silaitosten neljänteen palkkausluokkaan eli
12484: yhtä palkkausluok!kaa alemmaksi kuin esim. Vuonna 1932.
12485: Pori, Kuopio, Oulu, Kotka ja Vaasa. Tä- Lahti 2,040 24 330 1,408
12486: hän lienee vaikuttanut pääasiallisesti se Pori 2,188 27 239 1,550
12487: seikka, että Lahti silloin oli asukasluvul- Vaasa 2,553 59 485 1,415
12488: taan verrattain pieni, 8-9,000 henkeä kä- Kotka 2,811 66 363 1,841
12489: sittävä. Sen jälkeen on !.Jahti kuitenkin Kuopio 2,235 44 560 1,247
12490: nopean kehityksensä sekä [aajojen esikau-
12491: punkialueiden liitoksen kautta noussut, Vuonna 1933.
12492: asukaslukua vertauskohtana pitäen, Suo- Lahti 3,361 82 523 2,112
12493: men kahdeksanneksi kaupungiksi, asukas- Pori 3,034 45 246 2,174
12494: luvun nyt ollessa jo n. 22,500 henkeä, ja Vaasa 3,101 50 520 1,838
12495: kaupunkialue laajentunut niin, että sen Kotka ~557 81 351 3,070
12496: suurin pituus on nyt n. 15 km. ja suurin Kuopio 2,527 20 549 1,552
12497: leveys n. 8 km. Poliisilaitoksen henkilö-
12498: kunta oli ennen 1/1 1933 tapahtunutta esi- Vuonna 1934.
12499: kaupunkiliitosta vahvuudeltaan 30. Vai1kka Lahti 3,792 170 590 2,191
12500: henkilökuntaa esikaupunkiliitoksen yhtey- Pori 4,213 37 218' 3,362
12501: dessä lisättiinkin niin, että sen vahvuus Vaasa 3,439 52 532 2,133
12502: nyt on 50, on se kuitenkin, verrattuna sa- Kotka 4,349 77 355 3,389
12503: manarvoisina pidettävien kaupunkien polii- Kuopio 2,521 23 471 1,692
12504: srlaitosten henkilökuntaan, varsin vaatima-
12505: ton, kuten seuraavat numerot osoittavat: Vuonna 1935.
12506: Kaupunki ~i~~iä YI~J:Sr~L ~'!:~~!ft_"
12507: 11 Yh-
12508: Asukasluku Lahti 3,517 132 479 2,113
12509: teensä
12510: Lahti 4 43 3 50 22,500 Pori 3,228 51 185 2,582
12511: Pori 6 75 2 83 19,700 Vaasa 4,074 69 667 2,450
12512: Vaasa 5 73 3 81 29,000 Kotka 3,346 54 344 2,554
12513: Kotka 5 64 4 73 19,600 Kuopio 2,512 38 560 1,637
12514: Kuopio 4 56 4 64 24,300
12515: TäJmä tilasto osoittaa, että Lahden Imu-
12516: Näiden kaupunkien poliisilaitosten hen- puugin poliisilaitoksen henkilökunta saa
12517: kilökunnan työmäärää kuvastavat seuraa- suorittaa suhteellisesti paljon suuremman
12518: 286 IV,ss. - Lahden polih!ilaitos.
12519:
12520: työmäärän kuin muiden tilastossa mainittu- 22,500:- (nyt Smk. 21,000: -), tai'kas~
12521: jen poliisilaitosten henkilölk:unnat. tuskonstaapelin, joita on kaksi, Smk.
12522: Kaikki asian arvostelemisessa huomioon- 21,000:- (nyt Smk. 19,500: -), vanhem-
12523: otettavat seilkat vaativat, että r.ahden kau- man konstaapelin, joita on viisitoista, Smk.
12524: pungin pdliisilaitoksen henkilökunnan palk- 19,500: - (nyt Smk. 18,000), nuoremman
12525: kaus nostetaan samalle tasolle kuin vas- konstaapelin, joita on kahdeksantoista,
12526: taavan suuruisissa muissa kaupungeissa, Smk. 18,000:- (nyt Sm'k. 16,800: -) ja
12527: siis yhtä palkkausluokkaa korkeammaksi ylimääräisten konstaapelien, joita on ka!ksi,
12528: nykyisestään, lukuunottamatta poliisimes- Smk. 16,800:- (nyt Smk. 15,600: -).
12529: tarin palkkausta, joka aikaisemmin jo on Korotuksesta aiheutuva palkkausmenojen
12530: korotettu samaan määrään, missä se on lisäys olisi näin ollen Smk. 69,100: - , mi-
12531: mainituissa muissa kaupungeissa sekä sih- hin lisäksi tulee ikälisien aiheuttamaa ko-
12532: teerin palkkaa, joka on nostettava kaksi rotusta Smk. 3,384: -.
12533: palkkausluokkaa. Vuosipalkat muodostui- Edelläolevan perusteella kunnioittaen
12534: sivat täten seuraaviksi: sihteerin Smk. ehdotan,
12535: 30,000: - (nyt Smk. 27,000), vanhemman
12536: komisarion Smk. 28,500: - (nyt Smk. että Eduskunta päättäisi ottaa
12537: 27,000: -), nuoremman komisarion Smk. 1Juoden 1937 tulo- ja menoarvioon
12538: 27,000: - (nyt Smk. 25,500: -), kanslis- lisäyksenä 7 Pl:n asianomaiselle
12539: tin Smk. 18,000: - (nyt Smk. 16,800: -), momentille 72,484 markan suuruisen
12540: vanhemman kirjurin Sm'k. 16,800: - (nyt määrärahan Lahden kaupungin po-
12541: Smk. 15,600), nuoremman 'kirjurin Smk. liisilaitoksen henkilökunnan palk-
12542: 15,600:- (nyt Smk. 14,400: -), yli- kauksen parantamista ·varten.
12543: konstaapelin, joita on kuusi, Smk.
12544:
12545: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
12546:
12547:
12548: Oslm.ri Lehtonen.
12549: 287
12550:
12551: IV,s9. - Rah. al. N :o 32.
12552:
12553:
12554:
12555:
12556: Niskanen: Määrärahan osoittamisesta Haapajärven asema-
12557: alueen laajentamistöitä varten.
12558:
12559:
12560: E d u s k u n n a ll e.
12561:
12562: Viita;ten v. 1935 valtiopäivillä tehdyn Siksi kunnioittaen ehdotan,
12563: toiv. al. n:o 41 (Liitteet I-XII, siv. 163)
12564: perusteluihin saan lisäyksenä mainita, että että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
12565: työnsaantimahdollisuudet sanotulla paikka- den 1937 valtion tulo- ja meno-
12566: kunnalla eivät ole sanottavasti lisääntyneet. arvioon 500,000 markan suuruisen
12567: Päinvastoin on todettava, että esim. metsä- määrärahan Haapajärven asema-
12568: työt tällä paikka:kunnallila ovat viime ai- alueen laajentamistöitä varten.
12569: koina vähentyneet, joten työtilaisuuksien
12570: järjestäminen Haapajärvelle on varsin
12571: tärkeätä.
12572:
12573: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
12574:
12575:
12576: Heikki Niskanen.
12577: 288
12578:
12579: IV,9o. - Rah. al. N:o 33.
12580:
12581:
12582:
12583:
12584: Kivisalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta maalaiskirjeen-
12585: kantajien toimien muuttamiseksi eräillä paikkakunnilla
12586: ylimääräisiksi postiljoonien toimiksi.
12587:
12588:
12589: E d u s k u n n a ll e.
12590:
12591: Viime vuosikymmenen aikana kasvaneen jeenkantajat, olisi muutettava ylimääräisten
12592: postiliikenteen takia· on ollut pakko lisätä postiljoonien toimiksi. Mutta haHituksen
12593: kirjeenkantovuoroja ·useilla paikkakunnilla. talousarvioehdotuksessa vuodetie 1937 ei
12594: Tähän tarkoitukseen ei ole kuitenkaan ollut kuitenkaan ole osoitettu tätä tarkoittavaa
12595: osoitettuna määrärahaa, vaan on lisättyihin määrärahaa, vaikkakin eduskunta hallituk-
12596: vuoroihin tarvittavat rahat otettu maalais- sen esityksestä vuoden 1936 tulo- ja meno-
12597: postinkuljetusmäärärahoista. Tämän vu<Jksi arv.iossa esitti 21: n kyseessäo~evan toimen
12598: on useille esikaupunkialueille otettu postin- muuttamista ylimääräiseksi postiljoonin toi-
12599: kantajiksi maalaiskirjeenkantajia,. vaikkakin meksi. Kun edellämainitunlaatuisia maa-
12600: työn laatuun nähden olisi ollut välttämä- laiskirjeenkantajain toimia edelleenkin on
12601: töntä palkata ylimääräisiä postiljooneja. maassamme lähes puolitoistasataa, johtuen
12602: Samoin on useihin kauppaloihin ja taaja- siitä ettei esityksistä huolimatta tarvitta-
12603: väkisiin yhdyskuntiin palkattu kirjeenkan- viin postiljoonien nimityksiin oie osoitettu
12604: taja toimiin maalaiskirj eenkantaj ia, vaikka riittävästi määrärahoja, niin tämä vaikea
12605: nämäkin toimet työn laatuun ja laajuuteen tilanne olisi vihdoinkin korjattava. Jotta
12606: nähden kuuluisivat varsinaisiUe postiljoo- työn ruuhkautumisesta päästäisiin selviy-
12607: neille. Nykyään on tilanne tässä kohden tymään, olisivat kaikki esikaupunkien
12608: sellainen, että useissa kaupungeissa, joihin alueilla ja ainakin seuraavissa kauppalaissa
12609: Qn liitetty esikaupunkialueita, sekä kauppa- ja taajaväkisissä yhdyskunnissa olevat maa-
12610: laissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa, suo- laiskirjeenkantajain toimet muutettava yli-
12611: rittavat kirjeenkannon ja muut postiljoo- määräisiksi postiljoonien toimiksi, nimittäin:
12612: nien tehtävät maalaiskirjeenkantajat, jotka Forssassa, Riihimäellä, Toijalassa, Lohjalla,
12613: ovat kehnosti palkattuja. Tällainen asiain- Vammalassa, Seinäjoella, Vilppulassa, Ikaa-
12614: tila on kuitenkin katsottava väliaikaiseksi lisissa, Ylivieskassa, Rovaniemellä, Pieksä-
12615: ja on pikaisen korjauksen tarpeessa, varsin- mäellä, Kouvolassa, Kuusankoskella, Voik-
12616: kin kun lähivuosina tultanee eduskunnan kaalla, Karkkilassa, Epilässä, Nokialla, Ke-
12617: lausuman toivomuksen mukaisesti muutta- ravalla, Karjaalla, Kauniaisissa, Oulunky-
12618: maan maalaiskirjeenkantajain toimet n. s. lässä, Malmilla, Paraisilla, Fiskarissa, Pis-
12619: huutokauppajärjestelmästä määrämaksui- pa:la:ssa, Ensossa, V uoksenniskalla, Laurit-
12620: siksi toimiksi. salassa, Varkaudessa, Värtsilässä, Lahden-
12621: NY'kyiseen asiantilaan on eduskunnan- pohjassa, Suolahdessa, Äänekoskella, Liek-
12622: kin taholta kiinnitetty huomiota ja lausuttu sassa, Inkeroisissa, Karhulassa, Tienhaa-
12623: hallitukselle toivomus, että edellämainitut rassa, Uuraassa, Koivistolla, Kymissä, Nur-
12624: toimet, joita nyt suorittavat maalaiskir- meksessa ja Mäntässä.
12625: IV,9o. - Kivisalo y. m.
12626:
12627: Lisäksi ehdotamme, että maalaiskirjeen- että Eduskunta ottaisi vuorten
12628: kantajain toimia ylimääräisiksi postiljoo- 1937 tulo- ja menoarvioon 960,000
12629: nien toimiksi muutettaessa, uusiin ylimää- markan määrärahan maalaiskirjeen-
12630: räisten postiljoonien toimiin tulisivat nimj- kantajain toimien eräillä paikka-
12631: tetyiksi ne maalaiskirjeenkantajat, jotka tä- kunnilla muutt·amiseksi ylimääräi-
12632: hän asti ovat edellämainituilla p~-u.n siksi postiljoonien toimiksi, huo-
12633: nilla toimineet kirjeenkantajina ja joilla on m.ioonottaen, että uusiin ylimääräis-
12634: asialliset edellytykset. ten postiljoonien toimiin kullakin
12635: Edelläesitetyn perusteella ehdotamme paikkakttnnalla t·ulevat nimitetyiksi
12636: kunnioittaen, ne maalaiskirjeenkantajat, jotka tä-
12637: hän asti ovat näitä toimia hoitaneet
12638: ,ja joilla on asialliset (!dellytyks(Jt.
12639:
12640: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
12641:
12642:
12643: Väinö Kirvi$1a.lo. Samuli T·ervo.
12644: Al'Dl4:Ls Pa.!llsonen. Aino Lehtokoski.
12645: Jalmari Linna. Ans·elm Pitkäsilta.
12646: Hugo A!littela. Sylvi~Kyl:lildrl Kilpi.
12647: Eino R~inki. Cay Sundström.
12648: O.tto Toivonen. K.-A. Fa@erbolm.
12649: Väinö 1Sin.isalo. Viljo Rantala.
12650: Alpo Lumme. A. TUI"kka.
12651: Jussi Lonkainen. Miina Sillanpää.
12652: Jussi Raatikai.inen. Aug. Syrjänen.
12653: A . .Kemppi. Ville A. Komu.
12654: Arvo Inkilä. Max Sergelius.
12655: Isak Pentta.l~.
12656:
12657:
12658:
12659:
12660: 37
12661: 290
12662:
12663: IV,91. - Rah. a;l. N:o 34.
12664:
12665:
12666:
12667:
12668: H. Ryömä: Määrärahan osoittamisesta farmase1ätista lai-
12669: tosta varten.
12670:
12671:
12672: E d u s k u n n a l 'l e.
12673:
12674: Apteekkialalle valmistuvien alkukoulutus koisopetusta niille farmasianoppilaille,
12675: on varsin kirjavaa sen johdosta, että se jotka ovat alkaneet opiskelunsa nykyisen
12676: annetaan eri apteekeissa, joissa farmasian- järjestelmän mukaisesti. Toiselta puolen
12677: oppilaat ensi aluksi harjoittelevat. Tämän on Suomen apteekkariyhdistys sitoutunut
12678: epäkohdan poistamista harkitsemaan asetet- toistaiseksi vuosittain suorittamaan valtiolle
12679: tiin v. 1927 komitea, jonka mietintö val- 50,000 markkaa tämän apteekkialaa koske-
12680: mistui v. 1928. Mietinnössä ehdotettujen van tärkeän uudistuksen towuttamiseksi.
12681: parannusten toteuttaminen on kuitenkin Lisämäärärahat tarvittaisiin lisäopetuksen
12682: viivästynyt sen vuoksi, ettei yliopiston ja eräiden muiden uudistuksesta johtuvien
12683: konsistorin eri kertoja ehdottamaa lisä- menojen kustannuksiin.
12684: määrärahaa ole otettu tulo- ja menoarvioon. Esittämilläni perusteilla kunnioittaen
12685: Näin on ehdotettu lisäys jälleen jätetty ehdotan,
12686: ottamatta hal1ituksen ensi vuoden tulo- ja
12687: menoarvioesitykseen. Määrärahan suuruus että Ednsknnta ottaisi fannaseut-
12688: on kuitenkin ainoastaan 65,300 markkaa tista laitosta varten ensi vuoden
12689: pysyväistä koroitusta ja 60,000 markkaa ko- t1~lo- ja rnenoa1·vion 10 Pl. IV: 1 mo-
12690: roitusta 10 vuoden pituisen ylimenokauden mentille 125,000 markan suuruisen
12691: ajaksi, jonka kuluessa olisi annettava eri- lisäyksen.
12692:
12693: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1936.
12694:
12695: Hannes Ryömä.
12696: 291
12697:
12698: IV,sz. - Rah. al. N :o 35.
12699:
12700:
12701:
12702:
12703: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta uuden lasten-
12704: sairaalan rakentamista varten.
12705:
12706:
12707: E d u s k u n n a ll e.
12708:
12709: Vuodesta 1928 lähtien on eduskunnassa helpompaa on yhteistyö, sairaiden lasten ja
12710: ollut joka vuosi esihlä 'kysymys uuden yli- imettäjäin siirrot, j. n. e. Lastensairaalan
12711: opiston lastensairaalan rakentamisesta. V. paikkakysymys synnytyslaitoksen läheisyy-
12712: 1934 eduskunta lausui yksimielisenä halli- dessä on näinollen selvä ja valtiolla onkin
12713: tukselle toivomuksen, että hallitus kiirehtisi tähän tarkoitukseen alue valmiina.
12714: uuden lastensairaalan rakentamista. V. Nykyisessä lastensairaalassa on tilan-
12715: 1935 myönsi eduskunta jo 200,000 mk. ahtaus erittäin sietämätön. Suurin osa sai-
12716: määrärahan lastensairaalan piirustUJksia raalaan pyrkijäistä on käännytettävä takai-
12717: v·arten. Mutta näitä rahoja ei ole voitu sin. Kaikkialla maassamme on parhaillaan
12718: käyttää, koslm lastensairaalan r3:kentami- käynnissä voimakas valistustyö pienten las-
12719: nen on nyt kytketty laajaan valtion ja ten terveyden- ja sairaanhoidon edistämi-
12720: Helsingin kaupungin yhteiseen keskussai- seksi ja tämän työn seurauksena yhä useam-
12721: raala-suunnitelmaan. mat vanhemmat etsivät - usein sangen
12722: Koska näyttää siltä, että 'keS'kussairaala- pitkien matkojen takaa - sairaille lapsil-
12723: hanketta ei monien tähän kysymykseen leen turhaan sairaalahoitoa.
12724: liittyvien periaatteellisten ja käytännöllis- Sangen valitettavaa on myös, että tulevien
12725: ten vaikeuksien vuoksi todennäköisesti lääkärien ja sairaanhoitajattarien koulutus-
12726: saada vielä moneen ·vuoteen 'komitea-astetta mahdOillisuudet ovat liian pienet ja että
12727: pitemmälle kehitettyä, on välttämätöntä, koulutus nykyisessä ahtaassa ja pienessä
12728: että valtio ry•htyy viipymättä lastensairaa- lastensairaalassa jää pakostakin sangen
12729: lan rakentamiseen, samoin kuin sen olojen puutteelliseksi.
12730: pakosta täytyi jo rakentaa erillisenä uusi Ylläolevaan viitaten ehdotamme,
12731: naistenklinikka. että Eduskunta ensi vuoden tulo-
12732: Lastenklinikka ja naistenklinikka kuulu- ja menoarvioon ottaisi 5 milj. mar-
12733: vat luonnostaan mitä läheisimmin yhteen. kan suuruisen määrärahan uuden las-
12734: Mitä lähempänä ne toisiaan sijaitsevat, sitä tensairaalan rakentamiseksi.
12735:
12736: Hel'lingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
12737:
12738: Kyllikki Pohjala. Elsa Bonsdorff. Anni Huotari.
12739: Mandi Hannula. Aino Luostarinen. Elsa Me·tsäronta.
12740: O.s!k. Reinikrainen. Kaisa Hilden. A. A. Lastu.
12741: THda Löthman-~oponen. Alpo Lumme. Jalmari Pilkama.
12742: L. 0. Hirvensalo. Miina Sillanpää. Edv. Vaarama.
12743: Helena Syrjäilä. Aino Malkamäki Kaino W. Oksanen.
12744: 292
12745:
12746: IV,93. - Rah. al. N :o 36.
12747:
12748:
12749:
12750:
12751: -~~ä.r~ y. m.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ham-
12752: mM'liiäkiirien palkkausta varten.
12753:
12754:
12755: E d u s kun n a ll e.
12756:
12757: Hammashoito on lääkärien lausuntojen kaiden, mutta ete;n;kin vähävaraisten vai-
12758: mukaa,n välttämätöntä yleisen terveyden ~oo;ta saada minkäänlaista hammashoitoa .
12759: .säilyttämisen kannalta. Lukuisissa esitel- Myös koululasten hammashoito on maalais-
12760: missä sekä tutkimuksiin perustuvissa kir- kunnissa vielä a:ivaon alkeellista, johtuen ;ny-
12761: joituksissa ovat asianomaiset todenneet, että kyinen tila siiitä, ettei ·asiaa ole ·pidetty
12762: hammasorgooni sinänsä ei ole erililinen elin, kyllin tärkeänä ja siitä, ·että puhukauden
12763: vaan se kuuluu hyvin läheis.esti k~ko ruu- j·ohdoota on 1tässäikin ·kohdin tehty säästöjä.
12764: miiseen ja ·taudit siinä on käsitettävä koko Parantuneesta rahatil•a•nteesta huolimatta
12765: ruumiin tauteina. Tähän käsitykseen no- on heikossa raha-asemassa olevien ~ja syr-
12766: jautuen on melkein kaikissa sivistysmaissa jäisten krmtien va1illea,ta valtion avutta
12767: ryhdytty ·entistä perinpohjaisempiin uudis- palkata kuntaansa hammaslääkäriä. Yhteis-
12768: tuksiin sosialisen ·hammashoitotyön järjes- kunnaJll:isen hammashoidon kehityksen kan-
12769: tämiseksi. Niinpä <naapurimaassamm.e Ruot- nalta pidämmekin iSen tähden 'erittäin 'Vält-
12770: sissa on käynnissä laaj akantoinen yhteis- tämättömänä, että valtio suorittaisi osan
12771: kunnallinen hammashoitosuunnitelma, jonka kunnaHisen hammaslääkärin pohja pa:llmsta.
12772: mukaan maa jaetaan 700 piiriin, joissa Edellä olevaan sekä vuoden 1935 v•aJtio-
12773: kussakin järj·estetään paitsi l.asten, myös päiville asiasta ~tehtyyn alotte:eseen viita~ten,
12774: aikuisten hammashoito, huomioon ottaen saamme ikunnioittaen ehdottaa,
12775: varattomien maksuttoman hoidon.
12776: Meidän maassamme on maalaisknntien että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
12777: asukkaiden hammashoito, harvoja kuntia tUlo- ja menoarvioon 500,000 mar-
12778: lukuunottamatta, •edelleenkin huonosti ·tai kan suuruisen määrärahan kuntien
12779: ei lainkaan järj·eatetty. Kun pitäjässä ei hammaslääkärien palkkausta varten.
12780: olle hammaslääJkäriä, on kabkkienk:in <llSU:k-
12781:
12782: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta ·1936.
12783:
12784: Elsa Mets.äranta. Aino Malkamäki.
12785: A. A. Lastu. Aug. Syrjänen.
12786: Urho Kulova.a.ra. Hugo Aamtela.
12787: Alpo Lumme. T. A. Jamhonen.
12788: 298
12789:
12790: IV,94. - Rah. al. N :o 37.
12791:
12792:
12793:
12794:
12795: H. ltyömä y; m,.: MäärriVrahan osoittamisesta Mustasaaren
12796: sairaalan laajennustöitä varten.
12797:
12798:
12799: E d u s k u n n a ll e.
12800:
12801: Mi:elisairasten hoito vaatii erinäisiä var- tllksi lnjaksi osasto'ksi. Tämä muutos ja
12802: sin vaikeasti hoidettavia mielisairaita var- sen yhteydessä ra:kennettavat lisätilat a.sun-
12803: ten n. s. lujaa osastoa, joka on niin varus- nooksi lisätylle hoitajavoimalle ja muut kor-
12804: tettu, että karkaaminen sieltä on mahdo- jaustyöt tulisivat tehtyjen arvioiden mu-
12805: tonta, ja jossa on niin suuri henkilökunta, kaan maksamaan 3,500,000 markkaa. Kun.
12806: etteivät erikoisen vaikeasti hoidettavat sai- kosketelluu lnjan osaston aikaansaaminen
12807: raat pääse vahingoittamaan toisiaan eikä on varsinkin uuden mielisairaslain voi-
12808: muita. Tähän asti on tällaisia mielisairaita maantulon jälkeen välttämätön, olisi sitä
12809: täytynyt hoitaa mielisairaita vankeja var- vMten otettava määräraha 1937 vuoden
12810: ten ra:kennetussa vankimielisairaalassa. Sel- menoarvioon.
12811: laisen laitoksen perustaminen, vai'kka sii- E.sittiämillännme perusteilla kunnioittaen
12812: hen otettaisiin hoidettavaksi savottuja vai- ehdotamme,
12813: keasti hoidettavia mielisairaita yhtä hY'Vin
12814: kunnallisista kuin valtion omistamista mie- että Eduskunta lJäättäisi ottaa
12815: lisairaaloista, kuuluu ensi kädessä valtiolle, vuoden 1937 tulo- ja menoarvion
12816: koska se tulisi toimimaan koko maata var- 20 Pl. II lttkuun uudelle m~
12817: ten. Eduskunnassa on eri yhteyksissä ja tille, .~fustasaaren sairaalan laajen-
12818: valiokuntamietinnöissä esitetty mielipide, nustyöt, 3,500,000 markan suuruisen
12819: että Mustasaaren kunnassa sijaitseva enti- siirtomäärärahan Mustasaaren sai-
12820: sen Vaasan lääninsairaalan lasarettiosasto, rtLalan laajentamiseen ja korjaami-
12821: joka on ollut käyttämättömänä vuodesta seen sekä n. s. lujan osaston vaikei-
12822: 1931 asti, jolloin sanottu lääninsairaala den mielisairasten hoitoa varte11e
12823: muutettiin Seinäjoelle, muutettaisiin sano- sinne pe1·ustamiseen.
12824:
12825: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
12826:
12827:
12828: Hannes Ryömä. Osk. Reinikainen.
12829: 294
12830:
12831: W,95. - Rah. al. N:o 38.
12832:
12833:
12834:
12835:
12836: U. H.an!nula. y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion sai-
12837: raalan rakentamista varten Kemiin.
12838:
12839:
12840: Eduskunnalle.
12841:
12842: Kysymys valtion sairaalan ra:kentami- tulleet siihen .tulokseen, ettei sairaalan ra-
12843: sesta Kemin kaupunkiin on eduskunnassa kentam.ista Kemiin voida tuonnemmaksi ly-
12844: ollut vireillä vuodesta 1929 lähtien. Teh- kätä. Lukuunottamatta Kemin kaupunkia.
12845: dyt lukuisat aloitteet eivät ole johtaneet tulisivat sanottua sairaalaa tarvitsemaa11
12846: tuloksiin, vaikka ei ole voitu kertaa- läheiset maalaiskunnat Tervola, Kemi ja
12847: Ikaan kieltää, etteikö sairaalan rakentaminen Simo sekä ainakin osittain myöskin Kuiva-
12848: Kemiin olisi välttämätön, jopa erittäin kii- niemi ja Ranua.
12849: reellinen. Viime vuosina on Kemissä, joka on maan
12850: Maassamme tuskin on toista sellaista pahimpia työttömyyskeskulksia, valtion toi-
12851: väestökeskusta kuin Kemi, jossa sairaala- mesta järjestetty suuria yleisiä töitä. Sel-
12852: olot olisivat niin perin al'keellisella ja puut- laisia ovat olleet Pajusaaren ja Veitsiluo-
12853: teellisella kannalla. Väestömäärä Kemissä don ratatyöt. Ensi talveksi ei ole tiettä-
12854: nousee 19,000:een. Valtavin osa siitä on västi mitään tällaisia töitä suunniteltu.
12855: teollisuus- ja lastaustyöväestöä. Tapatur- vaikka työttömien määrä tulee Kemissä
12856: mia, loukkaantumisia ja sairaustapauksia varmaankin olemaan moniin satoihin nou-
12857: tässä maan suurimpiin teollisuuskeskuksiin seva. Näin ollen sairaa,lan ra:kennustyön
12858: kuuluvassa kaupungissa sattuu yhtämittaa. alullepano tulisi ainakin osittain työttö-
12859: Lukuisissa tapauksissa asianomaisen henki myyttä paikkakunnalla lievittämään. Kai-
12860: olisi voitu pelastaa, jos paikkakunnalla ken edelläsanotun perusteella rohkenemme
12861: olisi ollut sairaala ja potilaalle näin ollen kunnioittavimmin ehdottaa,
12862: olisi voitu ·tarjota kiireellistä apua. Eni-
12863: ten sairaalan puutteesta joutuu juuri työ- että Eduskunta päätttäisi ottaa vuo-
12864: väestö kärsimään. Paikalliset työväen sai- den 1937 tulo- ja menoarvioon
12865: raus- ja hautausapukassat, joiden jäsen- 1,500,000 markan määrärahan val-
12866: määrä on yli 10,000, ovat huolestuttavan tion sairaalan rakentamista varten
12867: tilanteen johdosta pitäneet kokouksiaan ja Kemin kaupunkiin.
12868:
12869: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
12870:
12871:
12872: Uuno Hannula. Lauri Kaijailainen.
12873: K. A. Lohi. Janne Koivuranta..
12874: Viljo 0. Kilpeläinen. Kaarlo Hii.nninen..
12875: 295
12876:
12877: IV,9o. - Ra.h. al. N:o 39.
12878:
12879:
12880:
12881:
12882: Vaarama y. m.: Määrärahan osoittamisesta V aajasalon
12883: kaatumatautisten parantolan rakennuksia varten.
12884:
12885:
12886: E d u s k u n n a ll e.
12887:
12888: Langettavat:auti:hoitoyhdistys r. y. on Vaa- 110,000:- eli yhteensä Smk. 2,3190,000:-
12889: jasa.lossa i!:ähellä Kuopion kaupunikia yli ra;kennuskustannuksia.
12890: 35 vuotrta ylläpitänyt i!:angettavatautisten Langettava;t:autihoitoyhdistyksen pitkäai-
12891: naisten parantolaa ja Kortejoellra V aajasa- lminen toiminrta on oHut huomaJttarva, sillä
12892: lon läheisyydessä sa:mallaista mi€Sten pa- miesten parantola-ssa on 56 rja naisten pa-
12893: rantolaa. Sitä paitsi y:hdistys on äskettäin rantolassa 63 paikkaa. Lisäksi tulisi lasten
12894: rakennuttanut lasten parantolan, joka on parantolassa 24 paikkaa tytöille ja äsket-
12895: niin v<almis, että vain maalaus ja huone- täin laitokselle ostetulla Roinilan tilalla 15
12896: ka;lut puuttuvat. paiikkaa pojille. Korjattavaan naisparanto-
12897: Lasten par~Vntolaa varten on saatu vaJ.- laan saataisiin 17 uutta paikkaa; siis yh-
12898: tiol<ta 'lainaa Sm:k. 250,000:-, mutta lisäksi teensä olisi käytettävänä 175 paikkaa.
12899: on anottu avustuksena Smk. 150,000:-, Hoitoyhdistys on saanut pitkän 'toimin-
12900: miikä summa oli yhdistyiksen entisell~e 'PU- tansa aikana valtiolta lainoja Smk.
12901: heenjohtajalle, lääkintöneuvos J. V. Johns- 1,205,000:-. Esimerkkinä siitä, ettei mai-
12902: SOill-vainajal1e luvattu. Mutta mainittua nittu J,aitos ole liiaksi valtiota rasittanut,
12903: summaa ei ole merkitty ha1litufksen vuoden mainit,ta:koon, että avustus on olrlut noin
12904: 1937 tulo- ja menoarvioesitykseen. 6-7 mk. potilasta ja hoitopäivää kohden,
12905: Mainittu Smk:: n 150,000: - avustus olisi kun se Seinäjoen hoitolassa on noin 11 mk.
12906: tärkeä saada, sillä välttämättömän kaatu- Lainojen vakuutena on yhdistyksellä raiken-
12907: matautisten lasten sairaalan Smk: aan nuksi.ssa ja maaomaisuudessa (640 ha) vä-
12908: 700,000:- nousevat :kustanukset muutoin hintään 3% miljoonrua ma::vkkaa.
12909: käyvät 'liian msittavikisi yksityisene yhdis- Kun kiinnitetään huomiota siihen suu-
12910: tyikseHe. reen ja arvokkaaseen työhön, mitä hoito-
12911: Paitsi edellämainittua lastensairaalara- yhdistys on Yaajasailon ~laitoksissa. lähes
12912: kennusta oHsi· naisparautola1le saatava ikes- neljä vuosikymmentä tehnyt kaatumatrau-
12913: kuslä:Illiffiity:kse]lä rvrarustettu uusi ra,kennus, tisten hyväksi, uhraamaHa palkatonta
12914: jonka kustannukset nousisivat Smk: aan työtä ja yksirty:isiä 'varoja, ei pitäisi olla
12915: 500,000:-. Samoin olisi miessairrasten ra- liikaa, että valtio, ottaen huomioon run-
12916: kennus, jota ei ole 28 vuoteen 'korjattu ja sruat avustukset kuntien hoitolaitoksiHe,
12917: on .erittäin huonossa 'kunnossa, ,perusteel- avustaisi kyse.essäolevan yhdistyksen [aitos-
12918: lisesti korjattarva. Siitä olisi kustannuksita ten l~aajentamista ja parantamista uusilla
12919: vähintään rSmk. 200,000:-. Niin ikään lai- raik:ennuksil.la. Varathan käytet,täisiin kova-
12920: tos tarvitsisi uuden talousrakennuksen, joka osaisten kaatumatautisten elämänolojen lie-
12921: mruksaisi Smk. 800,000:-, uuden saunan ventämiseksi ja turvaamiseksi.
12922: Smk. 80,000:- ja uuden pesutuvan Smk.
12923: IV,96. - Vaajasalon parantola.
12924:
12925: Edellämainittujen •perustelujen nojalla salan kaatum.atautisten parantola'n
12926: kunnioittavasti' ehdotamme, uusien rakennusten laittamiseen ja
12927: vanhojen korjaamiseen kertakaikki-
12928: että Eduskunta ottaisi vuoden sena avustuksena Smk. 750,000:-.
12929: 1937 twlo- ja menoarvioon V aaja-
12930:
12931: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 193f).
12932:
12933: Edv. Va.a.mma.. Tilda. Lötb.man-Koponen.
12934: L. 0. Hirvensalo. Onni Hiltunen.
12935: J. Ta.kaJ.a.
12936: 297
12937:
12938: IV11l 1. ~ Ra.h. al. N :o 40.
12939:
12940:
12941:
12942:
12943: Voionmaa. y. m.: Määrärahan osoittamisesta kaatumatau._
12944: tisten lasten parantolan rakentamista varten Sorta;valan
12945: pitäjän Tapiolan kaatumatautisten haitolan yhteytee-n.
12946:
12947:
12948: E d u s k u n n a 11 e.
12949:
12950: Niin paljon kuin .Suomessa viim~ aikoina Tällainen tulevaisuus ei suinkaan ole
12951: yhteiskunnan puolelta onkin koetettu kohen- välttämätön. Mutta kyllä sen välttyminen
12952: taa epäedullisemmassa asemassa olevien edellyttää, että lapsi jo ensimmäisten tau-
12953: tilaa, Gvat kaatumatautiset lapset edelleen dinoireitten ilmaannuttua saa asianmukaista
12954: jääneet unohdukseen. hoitGa. Tanskassa lasketaan 32, jopa 40 :kin
12955: Näitten tila on kuitenkin varsin lohdu- sadasta paranevan. . Mutta olisihan sekin
12956: ton. Kodeissa heidän useimmiten on mah- hyvä tulos, jos sadasta saataisiin 25 oireet-
12957: dotonta saada sitä hoitoa, mitä heidän tau- tomiksi ja toiset 25 tyokykyisiksi.
12958: tinsa edellyttää. Sen sijaan he siellä varsin Kun kerran paranemismahdollisuuksia on
12959: selvästi saavat tuntea olevansa liikaa sisa- todettu olevan, on luonnollisesti näilläkin
12960: rusparvessa ja leikkitoverien keskuudessa, lapsilla oikeus saada sitä yhteiskunnan
12961: samalla ilrnn he monasti ovat !loppuun ilru- apua, mitä muutkin heidän asemassaan
12962: ~uttamassa äidin hermoja ja painamassa olevat saavat. Ja onpa puhtaasti taloudel-
12963: alas isänkin työkykyä. Kouluikään tulleina liseltakin kannalta yhteiskunnaHe halvem-
12964: heitä ei voida ottaa tavallisiin kouluihin, paa parantaa me~koinen osa lapsina kuin
12965: jollei satu olemaan niin, että heidän koh- hoitaa kaikki koko ikänsä työkyvyttöminä
12966: tauksensa yleensä sattuvat öisin. Orpoina ja mielisairaina.
12967: he eivät ollenkaan sovellu lastenkoteihin, Kun Sortavalan Tapiolan hoitolat työ-
12968: ja kunnalliskodeissa he ovat kaikkien muu- kykyisille kaatumatautisille ikämiehille oli
12969: tenkin ärtyisten hoidokkien vastuksena ja saatu valmiiksi, oli asiaa lääkintöhallituk-
12970: pelkona. Säälimättömin kohtalo on, kun sessa edustava jäsen kehottanut. laitoksen
12971: heidät lykätään mielisairasosastoihin. Ilman johtoa ryhtymään toimenpiteisiin kaatuma-
12972: asianmukaista hoitoa näille varatuissa pa- tautisten lasten hoidon järjestämiseksi,
12973: rantoloissa nämä lapset useimmiten suora- mutta nimenomaan sillä tapaa, että .Suomen
12974: naisesti vaivutetaan tilaan, jossa henkiset kaikki kolme kaatumatautisten hoidon alalla:
12975: ja ruumiilliset kyvyt vähitellen turmeltuvat toimivaa laitosta laatisivat. yhteisen suun-
12976: .aina työkyvyttömyyteen ja varsin vaikea- nitelman, jossa tarvittavasta työjaosta jo
12977: luontoiseen mielisairauteen asti. Kun ei edeltäpäin olisi sovittu. Niinpä mainittu-
12978: kukaan tahdo ottaa kaatumatautista luok- jen laitosten johtohenkilöt laativat suunni-
12979: seen asumaan, ja häntä työntekijänäkin ta- telman, jonka mukaan työnjako tuHsi ole-
12980: vallisesti pelätään, jGutuu onneton viettä- maan sellainen, että alle 8-vuotisista lap-
12981: mään varsin kirjavaa kulkurielämää, .joka sista huo1ehtisivat Seinäjoen ja Tapiolan
12982: päättyy vapauden menettämisoon. laitokset, kouluiässä olevista Tapiola, ja
12983:
12984: 38
12985: 298 IV,97. - Tapiolan hoitola.
12986:
12987: sukupuolisesti kypsyneistä, jatko- ja am- tulisi Tapiolan hoitolaitoksen koko hoidokki-
12988: mattiopetusta tarvitsevista. V aajasalon ja määrä olemaan n. 115.
12989: Kortejoen laitokset Kuopiossa, edellinen Kun kysymyksessä olevassa rakennuk-
12990: tytöistä ja jälkimäinen pojista. sessa on koko Tapiolan keittiöosasto ja pe-
12991: Suunnitelman toteuttamiseen laskettiin sula, tulee se verrattain kalliiksi. Lisäksi
12992: tarvittavan varoja kaikkiaan 9 miljoonaa laitos, jolla on 85 ha viljeltyä maata, tar-
12993: markkaa, josta valtion osalle, olettamalla, vitsee uuden, ajanmukaisen navetan, enti-
12994: että se avustaisi samalla määrällä kuin tyl- nen kun on lahoamistilassa. Näin tarvitaan
12995: sämielishoitoloita, eli 80 % :lla, tulisi ensimma1senä rakennuskautena 3 milj.
12996: 7,200,000 mk., puoleksi avustusta ja puo- markkaa, josta tulisi seuran osalle 600,000
12997: leksi lainaa, ja yhtymien osalle 1,800,000 mk. ja valtion osalle 2,400,000 mk. Tätä
12998: mk. Perustaruisajaksi oli ajateltu 6 vuotta, v-altion osuutta ei kuitenkaan tarvita kaik-
12999: 1931-1936. kea heti, vaan voisi 900,000 mk. jäädä vuo-
13000: Pula-aika kuitenkin keskeytti kaikki deksi 1938.
13001: enemmät toimenpiteet. Jos vielä odotetaan, Tapiolan laitokset omistaa Suomen Kir-
13002: merkitsee se liian monelle lapselle tuhottua kon Sisä:lähetysseura. Tämän seuran sopi-
13003: elämää, kun ei apu tule aikanaan. vaisuutta k. o. toiminnan aiottajaksi tuke-
13004: Alussa on toiminta kuitenkin oleva enem- vat seuraavat seikat:
13005: män kokeilevaa laatua, eikä sentähden ole seura on jo 30 vuotta työskennellyt tylsä-
13006: mitään syytä heti yrittää toteuttaa koko mielisten ja kaaiumatautisten hoidon alalla;
13007: ohjelmaa. Perustaruisaika voidaan hyvin seuran suuri ja varsin monipuolisesti
13008: pitkittää ainakin kymmenvuotiseksi, jol- edustettu toimihenkilö- ja oppilasjoukko
13009: loin vuotuinen valtion puolelta tapahtuva tarjoo tavallista paremmat mahdollisuu-
13010: rahoitus supistuisi 720,000 markkaan, ja det saada sellaista opettaja- ja hoitaja-
13011: siitäkin vain puolet avustuksena. Tehdyn kuntaa, kuin täHä erikoisalalla tarvitaan;
13012: suunnitelman mukaan oli rakennustoiminta koska Tapiolassa jo on olemassa laaja
13013: alkava Sortavalan Tapiolassa. Sinne tulisi maapohja suurine kehitysmahdollisuuksi-
13014: kolmeosainen rakennusryhmä. .Muksi lai- neen, yhä enemmän tuottava laaja maan-
13015: tos selviäisi sillä, että se saisi keskimmäisen viljelys monine työskentely- ja viihdytys-
13016: rakennuksen. Se on tarkoitettu pienille mahdollisuuksineen ja tarpeellinen yleis-
13017: lapsille ja kouluhuoneustoksi. Alussa tu- johto, tulee puheena oleva lisätoiminta niin
13018: lilsi pieniä lapsia olemaan vain joitakin, jo- perustamisen kuin yHäpidon puolesta talou-
13019: ten rakennus voitaisiin luovuttaa varsinai- dellisesti tavallista edullisemmaksi.
13020: sesti kouluhoitolaksi. PääasiaHisin hoito- Lopuksi on huomattava, että kun hoito-
13021: työ on kaikissa tapauksissa alkava koulu- toiminta tylsämielisten hyväksi on rajaton,
13022: i!käisistä, näitten tila kun on arveluttavin. ei ole pelkoa, etteivät suunnitellut lisära-
13023: Paitsi lääkintähoitoa tulisi näitten saada kennukset tulisi hyödylliseen käytäntöön
13024: opettajahoitajien antamaa alkeis-, leikki- ja siinäkin tapauksessa, ettei kaatumatautisia
13025: ru;;karteluopetusta. Kun poikia voidaan si- l&psia lähetettäisi parantolaan riittävästi,
13026: joittaa jo oleviin rakennuksiin heille muo- mikä tuskin on ajateltavissa, kun tulossa
13027: dostettavaan eri osastoon, voidaan uudessa oleva lastensuojelulaki tullee edellyttämään
13028: rakennuksessa toistaiseksi saada sijaa sekä tällaisen hoidon hankkimista yhteiskunnan
13029: pienemmille lapsille että koulu-ikäisille ty- toimesta.
13030: töille ja vieläpä luokkahuoneille. Näin voi- Kunnioittaen siis ehdotamme,
13031: taisiin heti saada sijaa n. 30 lapselle, ja
13032: IV,97. - Voionmaa y. m. 299
13033:
13034: että Eduskunta ottaisi vuoden kennettavaa kaatumatautisten lasten
13035: 1937 valtion tulo- ja menoarvioon parantolaa varten 1,500,000 markan
13036: Sortavalan pitäjän Tapiolan kaatu- suuruisen määrärahan.
13037: matautisten hoitolan yhteyteen ra-
13038:
13039: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
13040:
13041:
13042: Väinö Voionmaa. A. Halonen.
13043: Osk. Reinikainen. J. V. Wa.inio.
13044: Elsa Metsäranta. JuS'Si Raatikainen.
13045: Juho Kuittinen. P. Sa;lmenoja.
13046: Onni M~eläinen. A. J. Kosonen.
13047: Heikki Kääriäinen. Albin Koponen.
13048: M. Lepistö. Jalmari Väisänen.
13049: Edv. Pesonen. J. F. Tolonen.
13050: Ville .Kupari. Onni Hiltunen.
13051: G. Andersson. Vilj'o 0. Kilpeläinen.
13052: Karl J. Wenm.an. Jer·e Juutilainen.
13053: J'OOO Pyy. Atos K. Wirtanen.
13054: Jussi Rapo. G. Lindström.
13055: Tilda Löthman-,Koponen. Alpo Lumme.
13056: L. 0. Hirve:nsa.lo. Miina Sillanpää.
13057: Juhani Leppälä. Elias Tukia.
13058: Våån.ö Kaasalainen. Antti Kukkonen.
13059: Urho' Kelcltonen. Kaapro Huittinen.
13060: Viljami 1Kalliokoski. Matti Tolppanen.
13061: K. A. ~ohi. S. Salo.
13062: Aino Luostarinen. H·eikki Soininen.
13063: Jalo Lahdensuo. M. 0. Lahtela.
13064: Eino Ry;tinki. Juho Niukkanen.
13065: Lauri A. Sariola. J. Takala.
13066: Arlturi Leinonen. Helena Syrjälä.
13067: Mandi Hannula. Kyllilclri Pohjala.
13068: Leo R. Böök. Arvo Inkilä.
13069: Yrjö R. Saarinen. Hilja Riipinen.
13070: K. Kylänpää. Arvi Malmivaara.
13071: R. :A:la-Kulju. EHas Simojoki.
13072: Soininen y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion alue·
13073: sairaalan rakentamista varten Polvijärvmt kuntaan.
13074:
13075:
13076: E d u s k u n n a ll e.
13077:
13078: Maaseudun sairashoito-olot ovat yleensä- Polvijärven kuntaa rajoittavat pitäjät
13079: kin, mutta varsinkin kaukana kaupungeista, eivät kuitenkaan maantieteellisen asemansa
13080: harvaan asutuilla paikkakunnilla, aivan takia voi osallistua yhteiseen sairaalaan ;
13081: puutteelliset. On pa.ljon seutukuntia, joissa lähimpien, Kuusjärven ja Junan kuntien,
13082: ei ole . edes lääkäriäkään, mutta vaikkapa yhtymisen samaan sairaallan tekevät mah-
13083: olisi lääkärikin, niin hänen toimintansa dottoma!ksi suuret vesialueet Höytiäinen ja
13084: ilman sairaalaa käy aivan ylivoimaiseksi. Viinijärvi. Kaavilel taas on niin pitkä
13085: Yiksi tällainen lapsipuolen asemassa oleva matka, että tämän vuoksi se ei voi osallis-
13086: kolkka on Pohjois-Karjalassa Polvijärven tua yhteiseen han!kkeeseen; sen lisäksi
13087: kunta. Pitäjän pinta-ala on 81l.o km 2 , edellä mainituilla rajakunnilla on omat
13088: asukasluku 8,186 henkeä. Kunnan keskuk- pikkusairaalansa, joten senkään vuoksi ne
13089: sesta on lähimpään lääninsairaalaan Kuo- eivät liity suuremman sairaa'lan hankkee-
13090: pioon noin 110 kilometriä, yleiseen sairaa- seen.
13091: laan Joensuun kaupunkiin on matkaa noin Vaikkakin aluesairaaloita on tähän
13092: 50 km. Joensuun yleisessä sairaalassa on saakka muodostettu vain pohjoisiin osiin
13093: sairaspaikoista huutava puute, usein on maatamme, olisi mielestämme oikeuden ja
13094: vaikea saada sairaspaikkoja Kuopion lää- kohtuuden mukaan perustettava aluesairaa-
13095: ninsairaalassakin. loita muillekin seuduille, jotka taloudellisen
13096: Arvaa sanomattakin, kuinka suuria kär- asemansa vuoksi ovat verrattavissa Pohjois-
13097: simyksiä heikot sairaat pitkien matkojen Suomen kuntiin ja joissa pitkät matkat
13098: vuoksi saavat kärsiä, jos joskus sattuu sai- y. m. seikat puoltavat aluesairaalan perus-
13099: raspaikan saamaankin. Sattuu sellaisiakin tamista.
13100: tapauksia, että potilas ei kestä pitkien mat- Kun Polvijärven kunta on tyypillistä
13101: kojen kuljetusvaivoja, vaan kuolee matkalla pienviljelijäaluetta ja taloudellisesti köy-
13102: sairaalaan. hää seutua sekä myöskin kaukana rauta-
13103: KunnaHissairaalakomitean mietintö on teistä, monessa suhteessa siis verrattavissa
13104: osunut suurin piirtein oikeaan määrite.l- rajaseutukuntiin, olisi valtion toimesta pe-
13105: lessään sairaalapiirialueita, sekä myöskin rustettava aluesairaala mainittuun kun-
13106: siinä että mikäli mahdollista olisi saatava taan.
13107: syntymään useamman kunnan yhteisiä sai- Lisäksi on mainittava, että kulkutautien
13108: raaloita; viimeksi mainitulla seikalla on hy- sattuessa on kunta joutunut väliaikaisia sai-
13109: vänä puolena sekin että suuren sairaalan raaloita järjestäessiiän suuriin vaikeuksiin
13110: voi varustaa monipuolisemmin ja täydelli- sairashoidon sittenkin jäädessä peräti puut-
13111: semmin kuin pienen. teelliseksi.
13112: IV,98. - Soininen y. m.
13113:
13114: Edellä esitetyn perusteella ehdotammr määrärahan valtion alue.w,iraalan ra-
13115: kunnioittaen, kentamista varten Polvijärven kun-
13116: että Eduskunta vuoden 1937 ta- taan.
13117: lousarvioon ottaisi 500,000 markan
13118:
13119: Helsingi.~sä syyskuun 14 p:nä 1936.
13120:
13121:
13122:
13123: Heikki Soininen. Albin Koponen.
13124: Matti Puittinen. J. Väisänen.
13125: Matti Tolppa-nen.
13126: 302
13127:
13128: IV,99. - Rah. al. N:o 42.
13129:
13130:
13131:
13132:
13133: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Säräisniernen alue-
13134: sairaalan rakentamiseksi.
13135:
13136:
13137: E d u s k u n n a ll e.
13138:
13139: Viittaamalla rahaasia-aloitteeseen N: o 55 raalat nyt tulevat rakennetuiksi, ehdotamme
13140: v. 1935 valtiopäivillä ja vetoamalla kunnioittaen,
13141: eduskunnan aikaisemmin tekemään päätök- että Eduskunta ottaisi vuoden
13142: seen Säräisniemen aluesairaalan rakentami- 1937 talousarvioon 500,000 markan
13143: sesta, sekä huomauttaen siitä, että Pohjois- määrärahan Säräisniernen aluesai-
13144: Suomen muut tärkeimpinä pidetyt ailuesai- raalan mkentamiseksi.
13145:
13146: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1936.
13147:
13148:
13149: S. Salo. M. 0. Lahtela.
13150: H·eikki Soininen. Ku:sti A:rhama.
13151: T. A. Jauhonen.
13152: 303
13153:
13154: IV,1oo. - Rah. al. N:o 43.
13155:
13156:
13157:
13158:
13159: E. Kilpeläinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennus-
13160: lainoiksi ja -avustuksiksi ehkäisevää lastensuojelutyötä
13161: varten.
13162:
13163:
13164: E d u s k u n n a ll e.
13165:
13166: Ensi vuoden alussa voimaan tuleva las- Kaupungeissakin, ainakin pienemm1ssa
13167: tensuojelulaki edellyttää, että tämän yh- ja niissä, joihin viime vuosina on liitetty
13168: teiskunnallisen huollon toimeenpanossa on esikaupunkialueita, on tällaisten n. s. ehkäi-
13169: käytettävä eri tarkoituksiin järjestettyjä sevään lastensuojeluun kuuluvien laitosten
13170: pienempiä laitoksia ja toimintamuotoja. Eri- tarve kanan tunnettu ja tulee se lisäänty-
13171: tyisesti säädetään kunnille velvollisuus itse mään kun lastensuojelulakia asianmukai-
13172: perustaa ja ylläpitää kotikasvatusta tuke- sesti sovellutetaan. Niissä ovat tähän asti
13173: via ja täydentäviä laitoksia sekä veivoite- etupäässä yksityiset, jonkin lastensuojelua
13174: taan ryhtymään muihin sitä tarkoittaviin edistävän yhdistyksen toimenpiteestä ai-
13175: toiinenpiteisiin. :Myöskin säädetään vaihto- kaansaadut laitokset, kuten seimet, lasten-
13176: ehtona, että kunnan on avustettava sellai- tarhat, päiväkodit y. m. tarvetta voineet
13177: sia yksityisten järjestöjen tai henk1löiden jossain määrin tyydyttää. Lastensuojelu-
13178: perustamia laitoksia tai järjestämää toimin- laki oikeuttaa kunnat näitäkin käyttämään,
13179: taa. vieläpä velvoittaa avustamaankin ,sellaisia
13180: Vaikka maassamme jo on esimerkiksi yksityisten järjestöjen tai henkilöiden pe-
13181: lastenkoteja maalaiskunnissa 115, joista rustamia laitoksia tai järjestämää toimin-
13182: ainakin 12 on yksityisiä, on kuitenkin taa, joiden katsotaan· vastaavan sanottua
13183: maassamme suuri määrä kuntia, joissa ku- tarkoitusta" (7 §). Kun kuitenkin las-
13184: ten esimerkiksi itäisellä rajaseudulla selkä tensnojelnlain 32 §: ssä säädetään että niin
13185: Kuopion ja Oulun läänin pohjois-osissa täl- hyvin kuntain kuin yksityistenkin lasten-
13186: laisten tarve on hyvin suuri ja arkoja sit- suojelulaitosten on saataNa sosialiministe-
13187: ten todettu. Kuntiep. omat varat eivät kui- riön hyväksyminen, asettaa tärrnä säännös
13188: tenkaan näy riittävän sellaisten perustami- vaatimuksia, jotka sinänsä ovat perustel-
13189: seen: yksityisten perustamia ja ylläpitämiä tuja, mutta jotka edellyttävät, että varoja
13190: laitoksia ei ole niissä toiminnassa eikä ny- on käytettävissä jotta saataisiin sekä ra-
13191: kyään yksityinen uhrautuvaisuus kykene kennukset että kalustot ja muut varus-
13192: kunnan alueella uutta laitosta perusta- teet teveydenhoidollisessa suhteessa ja
13193: maan ja ylläpitämään. Näistä syistä on muutenkin asianmukaiseen kuntoon. Pu-
13194: maalaiskun tain viran omaisten kokouksissa, lakauden kestäessä täytyi kuitenkin aina-
13195: milloin tällaisista tarpeista on keskusteltu, kin yksityisten laitosten ylläpitäjien huo-
13196: tultu siihen tulokseen, että näihin tarkoi- lehtia jokapäiväisten hoitomenojen suorit-
13197: tuksiin olisi saatava sopivilla ehdoilla ylei- tamisesta ja niihin tarvittavien varo-
13198: siä varoja käytettäväksi. jen keräämisestä, joten ra:kennusten kun-
13199: 304 IV,100. - Lastensuojelutyön avustaminen.
13200:
13201: toon paneminen täytyi rajoittaa aivan puolestaan voivat hankkia tarvittavista va-
13202: välttämättömimpään. Sitä paitsi tarvitaan roista suunnilleen puo1et, jää kuitenkin
13203: useiden muidenkin työmuotojen huoneisto- n. 3,000,000 markan kustannukset, joita ei
13204: tarpeiden parantamiseen taloudellista avus- voitane muutoin kuin yleisistä varoista
13205: tusta. saatavilla avustuksilla suorittaa.
13206: Kun on tärkeää, että niiden toimenpi- Koska tällaisena ajankohtana, jolloin
13207: teiden toteuttamisessa, joista lastensuojelu- siirrytään kautta maan kovaosaisten lasten
13208: la.ki säätää, voidaan ottaa käytäntöön mah- ja nuorten kasvattamis- ja kehittämisoloja
13209: dollisimman yleisesti erilaiset työmuodot ja määrätietoisesti järjestämään, on tärkeää,
13210: kun tämän lain voimaan astumisen joh- että tässä ei toimintamahdollisuuksien
13211: dosta hoitomahdollisuuksien kysyntä tulee puute aiheuta ylivoimaisia vaikeuksia ja
13212: lisääntymään, mutta kun toisaalta ei aina- kun etenkin rajaseudun nousevan polven
13213: kaan yksityisen uhrautuvaisuuden toimen- kasvatukselle olisi erityinen huomio omis-
13214: piteillä nykyoloissa saada kerätyksi riittä- tettava, allekirjoittaneet kunnioittaen eh-
13215: västi varoja, näyttää välttämättömältä, dottavat,
13216: että yleisillä varoilla edistetään näitä tar-
13217: koituksia, myöntämällä halpakorkoisia kuo- että Eduskunta päättäisi vuoden
13218: letus- tai muita lainoja, suoranaisia avus- 1937 valtion tulo- ja menoarvioon
13219: tuksia tai molempiakin vastedes tarkemmin ottaa 3,000,000 markan suuruisen
13220: määrättävien ehtojen perusteella. · määrärahan, josta myönnetään yksi-
13221: Tässä kysymykseen tulevia kunnallisia tyis~'lle lastensuojelujärjestöille ja
13222: ja yksityisiä laitoksia ja työmuotoja lienee etupäässä rajaseudun sekä Otllun ja
13223: maassamme noin 400, joista ainakin puolet Kuopion läänin pohjoisosien kun-
13224: on suurempien tai pienempien korjausten nille asianmukaisesti vahvistettujen
13225: ja kuntoonpanon tarpeessa. Vaikkapa ote- ehtojen perusteella halpakorkoisia
13226: taan huomioon vain näiden korjausten ja kuoletus- ja muita lainoja sekä avus-
13227: sisustamistäydennysten aiheuttamat menot, tuksia ehkäisevään lastensuojeluun
13228: arvioidaan ne laitosta kohden keskimäärin kuuluvien lastensuojelulaitosten ja
13229: 25,000 markaksi ja näiden lisäksi uusien muiden työmuotojen vaatimien ra-
13230: rakentamis- ja kuntoonpanokustannukset kennusten rakentamiseen, kuntoon-
13231: sekä edellyttäen että näiden ylläpitäjät itse panemiseen ja sisustamiseen.
13232:
13233: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
13234:
13235:
13236: E. Kilpeläinen. Miina Sillanpää.
13237: Juhani LeppäJä. Alpo Lumme.
13238: Kaino W. Oksanen. A. Brulonen.
13239: Uuno H'8innu1a. Mandi Hannula.
13240: Erkki Poovolainen. Edvin Stenwa:ll.
13241: A. Pohjannoro. H. A. Kannisto.
13242: Kaarlo Salovaara. E. A. Tuomivaara.
13243: T. A. Janhonen. Tilda Löthman-Kopoo.,en.
13244: Aug. Syrjänen.
13245: 305
13246:
13247: IV,101. - ,Rah. al. N:o 44.
13248:
13249:
13250:
13251:
13252: Niskanen: J.lf.äii;rärahan osoittamisesta kuntien veroäyt·in
13253: hinnan ta.soittamiw,ksi.
13254:
13255:
13256: E d u s k u n n a ll e.
13257:
13258: KunnallisvBrotus on maassamme tJri kun- Niissä kunnissa, joiden verotettava tulo
13259: nissa muodostunut hyvin eriJaiseksi. Toi- Sitlldaan pääasia.ssa IIlOOtaioudesta, onkin
13260: sissa kunnissa voi veroäyrin hintaa pitää me:l~ein poikkeuksett.a veroäyrin hinta kor-
13261: kohtuullisena, jopa halpanaik.in, jotavastoin kea, varsinlkin Pohj,ois~Suomessa. Vähäva-
13262: toisissa kunnissa on vtJroäyrin hlnta suo- raiset maksajat ovat nääntyä raskaan
13263: rastaan mahdottoman korkea. verokuorman alle. Ktm vielä ottaa huo-
13264: Tahdotaan väittää, että niissä kunnissa, mioon, että näillä ma:ksajilla sa3ittaa usein
13265: joissa äyrin hinta on ko~kea, on kunnan oHa kannettavanaan myöskin kuoletuslainan
13266: asioita (kunnallist.aJloutta) hoidettu huoli- (ki:innelainan) korko- ja lyhennysmaksut',
13267: mattomasti ja siten on kunnan talous men- mistä lw ~eivät saa tehdä verotuksessa tulo-
13268: nyt rappiolle ja äyrin hinta korkealle. Näin vähennystä kuin ainoastaan pieneltä osalta,
13269: kuitenkaan ei monessa,~aan tapauksessa ole niirn hyvin ymmärtää, miten ,yä,lttämätöhtä
13270: .asia. Veroäyrin hintil johtuu useimmiten on, että valtio tukee avustukseNaan nä~t.:1,
13271: kokonaan toisista tekijöistä. Toisten kun- raskaaksi verottavia kuntia.
13272: tain alueilla on tehtaita, koululaitoksia Edel'lä sanomaani viitaten kunnioitta€n
13273: y. m. yleisiä laitoksia, joihin ~tulot keräyty- ehdotan,
13274: vät useinkin suuressa määrässä u:Umpuo-
13275: lelta sen kunnllill, missä tuo [aitos sijaitsee että Eduskuntct päättäisi ottaa
13276: ja on verovelvollinen. Sitävastoin toisissa v1wden 1937 tulo- ja menoarvioon
13277: kunnissa vero kannetaan pääasiassa maa- 10,000,000 markan suuruisen määrii-
13278: talouden varassa hankitusta tulm;ta, mildi raJwn vähävaraisten k~mtien vero-
13279: on varsinkin viime vuosina ollut sangen iiy·rin hinnan tasoittamiseks·i.
13280: heikko.
13281:
13282: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
13283:
13284:
13285: Heikki Niskanen.
13286:
13287:
13288:
13289:
13290: 39
13291: 306
13292:
13293: IV,to::?. - Rah. al. N :o 45.
13294:
13295:
13296:
13297:
13298: Cajander y. m.: Miiä.1·ämhan osoittamisesta Helsingin yli-
13299: opiston kansansivistystoimintaa var·ten.
13300:
13301:
13302: E d n s k u n n a ll e.
13303:
13304: Helsingin yliopiston sääntöjen 1 § :n toimintaa varten tulo- ja menoarv~ossa v.
13305: mukaan yliopiston tehtävänä m. m. on edis- 1929-1931 vuosittain osoitettuna 360,000
13306: tää tieteellistä sivistystä Suomessa. markkaa. V. 1932 menoarv~osta määräraha
13307: Paitsi vars]naisen opetustoimintansa poistettiin. ,kun tämä toim~nta ei varsinai-
13308: kautta voi yliopisto ulottaa tämän sivistys- sesti kuulu yliopistolle·' (Hallituksen esi-
13309: työnsä mitä laajimpiinkin piireihin järjes- tys valtion tulo- ja m;:.noarvioksi ·vuodelle
13310: tämällä kansantajuisia esitelmä- ja luento- 1934, siv. 156). , Ottaen kui.tenkin huomioon
13311: tiiaio;;uuksia niin pääkaupungissa kuin var- sen suuren aatteellisen merkityksen, mikä
13312: sinkin maaseudulla. Tä:llaiseUa toiminnalla sinä seikalla on, että yliopisto voi laajem-
13313: on sitäpaitsi se suuri merkitys, että se tuo millekin kansa1aispii·reiUe tarjota sivistystä
13314: yliopiston läh€mmäksi kansaa, jolloin kan- ja siten käydä niille läheisemmäksi'' ehdo-
13315: sakin voi sen paremm~n tuntea omakseen. tettiin esityksessä vuodeHe 1934 tal1koituk-
13316: Toiselta puole1ta se ·on omiansa pelastamaan seen 25,000 markkaa, minkä suuruisena se
13317: yliopiston siitä ummehtun€isnude.sta, joka edelleenkin on.
13318: siinä helposti voi tuHa valtaan, €1lei yli- Ensi vuodeksi on ha.Hitus ehdot·tanut
13319: opiston opettajilla ole riittävää kosketusta 50,000 markkaa.
13320: kansaa;n ja elävään elämään. Ainoastaan Koska katsomme, että puheenaol€va mää-
13321: s1lloin voi sivistys kehittyä sanan parhaassa räraha nyt pulan poistuttua olisi korotet-
13322: mellkityksessä kansaniseksi s~visty:ks€ksi, tava ainakin pulan edeJliseen määräänsä,
13323: kun vuorovaikutus kansan sekä ti.etoon par- saamme ehdottaa,
13324: haiden edustajain väli]lä tulee läheiseksi.
13325: Ja ilman epäilystä läheinen vuorovaikutus että Ed1tskunta vuoden 1937 tulo-
13326: voi tieteelle tarjota paljon suoranaisia he- ja menoa1·viossa 10 Pl. IV: 14 nw-
13327: rätte:iltäkin ja si.ten rikastuttaa tiet·eellistä mentille ottm:si 36'0,000 mm·kan suu-
13328: toimintaa maassamme. ruisen mää.räraha,n II elsingin yli-
13329: Yliopisto onkin tällaista sivistystyötä har- opiston kansansivistystoimintaa var-
13330: joittanut, ja oli yliopi•ston kansansivistys- ten.
13331:
13332: Helsingissä 4 p:nä syyskuuta 1936.
13333:
13334:
13335: A. K. Cajander. Mandi Hannula.
13336: H. A. Kannisto. Helena Syrjälä..
13337: .Arvo Inkilä.
13338: 307
13339:
13340: IV,HcL - Rah. a.l. N:o 46.
13341:
13342:
13343:
13344:
13345: Ca.jamder y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion yleisten
13346: stipendien ja ylioppilaiden yksityisstipendien korotta-
13347: ·mista varten.
13348:
13349:
13350: 1'=· d n s k n n n a ll e.
13351:
13352: I~dnstajien A. K. Cajanderin, Arvo In- kalla, Jl1:)ruste1len ehdotustaan pääasiassa
13353: ki:län, H. A. Kmmiston y. m. toivomusaloit- muodollisil'la syil[ä. Edellä kosketellut
13354: teessa on kosketeltu niitä keinoja, joilla asialliset syyt mielestämme kuitenkin te-
13355: opiskelevan nuorison velkaantumista voita,i- kevät tarpeelliseksi stipendien määrän ko-
13356: siin välttää sekä estää korkeamman opin rottamisen ainOO:in kollminkertaiseksi eli
13357: tielle antautumisen joutumast:a varakkaam- 300,000 markalla. Koska 1a:hjoituksiin pe-
13358: pien etuoikeudeksi. rustuvat stipend1t edelleenkin suureksi
13359: Jo kauan koeteltu keino tässä suhteessa osa!ksi owt't aivan liian pieniä, olisi määrä-
13360: ovat yliupistolliset ap~u·aha;t. Opiskelijoi- raha ,Ylliioppilaiden yksityisstipendien
13361: den lukumäärän suuresti lisäännyttyä korottamiseksi" niinikään 1isättävä aina-
13362: '>vat. kuitenkin yliopist;OD käytettävissä kin ka_ksinkertaiseksi. Ehdotamme sen
13363: 9levat apurahat käyneet riittämät:tömiksi, vuoksi,
13364: erittäinkin kun otet318.n huomioon, että että Eduskunta päättäisi vuoden
13365: paljon suurempi osa opiskelijoist<t kuin 1937 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
13366: entisinä aikoina on vähävaraisista . ko- IV: 10 kohd(tlle ottaa 340,000 mar-
13367: deista. !<}rityisesti pidämme tärkeänä kan lisämää1·äraha.n valtion yleisten
13368: .,Valltion y'leis>ten stipendien'' määrän ko- stipendien ja ylioppilaiden yksityis-
13369: rottamista. Harrlit.us onkin esityksessään -~tipendien korottamista varten.
13370: «·hdottanut sen korot:t-amista 50,000 mar-
13371:
13372: Helsingissä. 4 p :nii sy~·sknuu, 1936.
13373:
13374:
13375: A. K. Cajander. Arvo Inkilä.
13376: H. A. Kannisto. Mandi Hannula.
13377: 308
13378:
13379: IV,to·i. - Rah. a.l. N :o 47.
13380:
13381:
13382:
13383:
13384: M. Ryömä y. m.: Korotetun määrärahan oso-ittamisesta
13385: Helsingin yliopistossa opiskelevien apu- ja lainarahoiksi.
13386:
13387:
13388: E d u s k u n n a 1 :l e.
13389:
13390: Helsingin yliopiston, samoinkuin yleensä kiille, jo~lla on tldellytyksiä siihen. Kaikkia
13391: m.oomme korlroa;koulujen Oloissa, valfJitsee yllämainittuja 'epäkohtia voitaisiin valtion
13392: eräitä epäkohtia, joista osaltaan johtuu, toimenpiteillä suuresti lievittää muun
13393: että taloudelli.'>en eria:rwoisuuden takia toi- muassa siten, että luodaan ja ka,rtutetaan
13394: saalta maaseudun ja kaupunkien ,työtäteke- rahastoja, joista myönnetään :lahjaklmille
13395: vän väestön ja rtoisaa1ta varakkaampien vähävaraisille opiskel:ijoiUe rii'ttävästi apu-
13396: kansankerl'loksi,en k€8kuudesta lähtevän nuo- rahoja taikka korottomia lainoja korkeam-
13397: rison välillä 'ei vallitse sellainen tasa-arvoi- paa opiskelua varten, ,että poist,etoon op:is-
13398: suus korkeamman sivistyr:ksen saruntiinkaan kelulll.aksut, että järJestetään maksutonta
13399: nähden, jota hallitusmuoto oikeastaan terveyshuoltoa korkeakouluihin, että laajen-
13400: edel~yttäisi. Haluamme tässä kii<nnittää netaan ra:kennuksia, lisätään opettajavoimia
13401: huomiota eräisiin ilmeisimpiin näistä epä- sekä torjutaan ja lopetet,oo:n ·opiskel:ijaluvun
13402: kohdista. Itse yliopiston ulkopuolellekin palwllinen rajoittami:r:ren.
13403: laukeavat opiskelukustannukset ovat kyllin Samalla kuin pidämme 1toivottavana, että
13404: raskaat, mutta ··niiden lisäksi tu1eVJat vielä hallitus mahdollisimman pian ryhtyisi 'tar-
13405: yliopistolle menevät maksut. Opiskeluajat peellisiin toimenpiteisiin näiden epäikohtain
13406: ovat muutenkin kyHin pftkät ja varatto- poistamiseksi kaikessa :lruajuudessaan, lmt-
13407: mien opiskelijain epävarmuudentunne ky,l- somme välttämiittömäksi, -että eduskunta jo
13408: lin suuri, mutta sen lisäksi tul·ee vielä, että sitä ennen valmistaa --Helsingin yliopiston
13409: rakennusten pienuus ja opettajavoimien vä- viranomaisille tilaisuuden rtorjua niitä vai-
13410: häisyys ovat nostaneet €Si<He kysymyksen keuksia, joihin opiskelijaluvun pakollinen
13411: opiskelijaluvun pakollisesta rajoittamisesta, rajoittaminen on suuren j,oukon opiskeli-
13412: numerus clausu1ksesta, joka esim. lääketie- joita, varsinkin ~ääketiet·eellisessä Hedekulll-
13413: teelilisessä ti·edekunna.ssa jo on toteutettu. nassa, sa-attanut. Tämä käynee parhaiten
13414: On selvää, milJ.ä tavalla näin syntyneet vai- päinsä varaamaila määrämha apurahoiksi
13415: keudet ja viivytY'kset kohtaa.vat köyhintä tai laino:iJksi rajoitustoimenpiteiden takia
13416: opiskelija-ainesta, joka toisinaan joutuu suurimpiin vaikeuksiin joutuneiHe opiskeli-
13417: koironaan lopettamaan opintonsa, vaikka joille.
13418: akateemista työvoimaa maassamm€ kaikilla Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
13419: aloilla kipeästi kai<Vataan.
13420: Yliopiston täytyy kuulua koko kansalle. että Eduskunta päättäisi ottaa
13421: Opiskelua yliopistossa on -helpotettava kai- vuoden 1937 tulo- ja menoa1·vioon,
13422: IV,l04. - M. Ryömä y. m.
13423:
13424: sen lisäksi mitä hallit-us on esittänyt, tettäväksi apu- ja lainamhoiksi yUii-
13425: 10 Pl. IV luvun kohdalle 500,000 esitetyllä jn yliopistoviranmnaisten
13426: markan suuruisen miiärärahan käy- liihemmin määrättävällä tava.lla.
13427:
13428: Helsingissä syyskuun 16 p:nä 1936.
13429:
13430:
13431: Mauri Ryömä. Otto Toivonen.
13432: Oay Sundström. Uuno Raatikainen.
13433: JaJma.ri Linna. .A:ug. Syrjänen.
13434: M. Ampuja. Ville Kupari.
13435: Aino MaJka.mäJri. Jere Juutilainen.
13436: V:ä.ill.ö ltivisalo.
13437: 310
13438:
13439: IV,lofi. - Rah. al. N:o 48.
13440:
13441:
13442:
13443:
13444: H. Ryömä: Määrämhan osoittamiisesta H els·ingin yliop·iston
13445: lääkeopillisen keskuslaitoksen ~'1wnnittel1~.ia ;ja piirti,S-
13446: tvJr.sia varten.
13447:
13448:
13449: E d u s kun n alle.
13450:
13451: Helsingin yliopiston konsistorin ehdo- kesklislai,tolmen yhteyteen ra'l<Jentaminen
13452: tuksen mukaisesti olisi yliopiRton lääke- vapauttaa sitä varten varatun Castrenin-
13453: opillisen tiedekunnan eriilaisia tieteellisiä ka.dun varrella olevan 19,000 m" suuruisen
13454: laitoksia varten ra:kenn,ettava yhteinen valtion omistaman tontin myytäväilmi ·tai
13455: keskuslaitos tulevan yliopiston sairaalan toisiin tal'lmituksiin käytettäväJksi.
13456: vieressä o!leva!l[e, sitä yarten varatuHe ton- Tällainen monien eri1aisten laito.<~ten
13457: tille Topeliuksenkadun varrella. Paitsi yhteenrakentaminen vaatii kuitenkin riit-
13458: sitä, ettii tämän laitokt-am tu'lisi oiHa val- tävää valmistelua ja siihen tarYittavaa ai-
13459: mis, kun useampia sairaalan uusia osas- kaa. Yliopiston konsistori on ehdottanut,
13460: toja tulee rakennetuksi, kiirehtii sen ra- että ensi yuoden menoarvioon otettaisiin
13461: kentamista se seikJka, et-tä eräät sanotuista :300,000 ma1~kan suuruinen määrära;ha sa-
13462: tieteeHisistä laitoksista sijaitsevat n. s. notun keskuslaitoksen suunuittoluja ja pii-
13463: uuden klinikan tontilla ja tälle tontille rustuksia vallten.
13464: rakennettavien uusien yliopistorakennus- EsittämiHiläni perusteilla ehdotan kun-
13465: ten tiellä. I~a:itoksen yhteyteen tuli~i myös- nioittl!!en,
13466: kin rakennettavaksi tihrt vailtion seerum-
13467: la,boratoriota ja oikeuskemiallista labora- että Bdu.~kunta päättäisi ottaa
13468: toriota. varten, jotka sijaitsevat vä:liai.lmi- ensi vuoden tulo- Ja rnenoa-rvioon
13469: sesti ra:kennuksessa Snellmanninka.dun ja .'JO Pl. TI lttkuttn 1tudelle tnmnentille
13470: Liisankadun kulmauksessa, joka rakennus 300,000 rnarkan stmru·isen siirto-
13471: Helsingin kaupungin kanssa tehdyn sopi- määrämh an Helsingin yliopiston
13472: muksen mukaan on läJheisBssä tulevaisuu- lääkeopillisen keskuslaitoksen swun-
13473: dessa hävitettävä kadun levittämisen n itteln,ja ;ja p·ih·usf'itks1:a varten.
13474: vuoksi. Seroloogisen laitoksen tieteellisen
13475:
13476: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
13477:
13478:
13479: Hannes Ryömä.
13480: 311
13481:
13482: IV,lol;. - Rah. al. N :o 49.
13483:
13484:
13485:
13486:
13487: E. Kilpeläinen y. m.: Mää·rärahan osoittamisesta toisen
13488: assistentin palkkaamiseksi käytännöllisen teolog·ian pro-
13489: fessorille teologian ylioppilaiden käytännöllisten hm·-
13490: .ioitusten .Johtamista varten.
13491:
13492:
13493: B d u s k u n n a ll e.
13494:
13495: Sen johdosta, että teologian opiskelijoiden ettäEduskunta ottaisi vuoden
13496: lukumäärän Helsingin yliopistossa !isään- 1937 tulo- ja menoarvioon 28,500
13497: nyt tyä kymmenen viime vuoden kuluessa ma1·kan määrärahan toisen assisten-
13498: noin nelinkertaiseksi on mahdotonta järjes- tin palkkaamiseksi käytännöllisen
13499: tää heille opintoaikanaan nykyisiHä opet- teologicn~ p1·o{essorille teologian yli-
13500: tajavoimiUa riittävää käytännöllistä har- oppt'laiden käytännöllisiä harjoituk-
13501: joittelua, jota asetukset edellyttävät, ehdo- si(t johtamaan.
13502: tamme,
13503:
13504: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1936.
13505:
13506:
13507: E. Kilpeläinen. Edvin Stenwa.ll.
13508: Jussi Annala. Alpo Lumme.
13509: H. A. Kannisto. Antti Kukkonen.
13510: A. Pohjannor<l. Helena Syrjäilä.
13511: 312
13512:
13513: IV,1o7, - Rah. al. N:o 50.
13514:
13515:
13516:
13517:
13518: Honka y. m.: Jlä{irämhan osoittamisesta Turun kesäyli-
13519: opistoa sekä sen yhteyteen .iärjestettäviä maanviljelijäin
13520: kesäkursseja ja kunnallismiesten jatkolcnrsseja varten.
13521:
13522:
13523: 1<} d u s k u n n a ll e.
13524:
13525:
13526: Turun kesäyliopistolla, jonka Turun y.J.i- käyvä ai'ka pakoittaa jo yJioppilaat omis-
13527: o:pisto yhdessä •rurm1 kaupungin kanssa ta.maall kesänsäkin opiskeluun, johon kesä-
13528: ki.'sälllä vuonna 1936 järjesti, on jo yli yliopisto tarjoaa trlai<>uuden. Monina
13529: kymmenen vuotta pitkä esihistoriansa. muina kansa:laispiireillä, ensi SIJassa
13530: Turu,n yliopisto on siitä asti, kun se kansa- ja oppikou:lujen opettajilla, esiin-
13531: vuonna 1922 ailoitti toimintansa, koetta- tyy nykyään yhä kasvava jatko-opintojen
13532: nut ulottaa vaikutuksensa myös omien yli- tarve. Kun näitä voidaan suorittaa par-
13533: oppilaittensa suhtoonisen ahtaan piirin haiten loma-aikana, tarvitaan kesäyEopis-
13534: ulkopuolelle. Yliopisto aJ.oitti toimintansa toa. Kehitys maassamme on vienyt jo sii-
13535: kesäilukukaudella, jolloin yliopistossa opis- hen, ettei aikaisemmin ainoa Jyväskylän
13536: keli paljon muitakin kuin yJioppilaita. kesäyliopisto riitä kesäopiskelujen tarvetta .
13537: Useina seuraavinaikin kesinä järjestettiin tyydyttämään. Toisen kesäyliopiston luon-
13538: erilaisia kesäkursseja m. m. kansakoulun- nollinen paikka on Turku, jolla Jyväsky-
13539: opettajia varten. Näistä saadut myönteiset län rinnalla cm monia huomattavia etuja :
13540: kokemukset ovat antaneet aiheen suunni- 'rurnl'la on yliopisto monipuolisine laitok-
13541: tena kiinteämpää yJiopisto-opetusta 'l'ur- sineen ja kokelmineen, lukuisat hyvin-
13542: kuun kesän aikana. V a:Imistelnn jälkeen varustetut kirjastot, museot ja histori'alli-
13543: perustettiin ·dime ktwäänä Turun kcs~i set nä:htävyydet. 'furun kaupunki sovel-
13544: yliopisto, jonka käytettäviksi Turun yli- tuu myös hyvin kesäyliopistokaupungiksi.
13545: opisto on vapaasti luovuttanut luento- Esim. kansakoulunopettajille Turun kesä-
13546: salin, kirjastonsa sekä luonm:mtieteellliset yliopisto voi ;jo luonta,isten edeLQy.tystensä
13547: laboratorionsa ja kokoelmansa ja jota Tu- puolesta tarjota erittäin monipuolisia
13548: run kaupunki sitoutui ensimmäisenä luku- jatko-opintomahdo'llisuuksia.
13549: kautena talloud~llisesti avustamaan. Turun Turun kesäyiliO"piston tar•peeHisuus ja
13550: kesäyEopisto on sikäli itsenäinen laitos, ,;en luontaiset edellytykset ilmenivät mo-
13551: että sen toimintaa johtaa erikoinen kesä- nel'la tavalla jo sen ensimmäisenä luku-
13552: yliopistotoimikunta, johon yliopiston edus- kautena. Vaikka Turun kesäyiliopisto oli
13553: tajien lisäksi kuuluu Turun kaupungin vielä 'tunt~Cma•ton laitos, saapui siihen
13554: edustajia ja jota vastaisuudessa voidaan opiskelijoita kaikkialta maasta ja kaikista
13555: tarpeen tll'llen täydentää. yhteiskuntaprireistä., yliopistoHisen tutkin-
13556: Turun kesäyliopisto, jossa kaikilla kan- non suorittaneista työmieheen saakka.
13557: salaisilla, eikä vain yliop:i:lailla, on oikeus Koko opiskelijamäärä oli 523. Näistä oli
13558: harjoittaa opintoja, on koko maan kan- kansa:koulunopettajia 234, ylioppilaita 142,
13559: nalta tarpeeninl{'n. Yhä kiirellisemmäksi yJiopistollisen oppiarvon tai virkrututkin-
13560: IV,I07. - Honka y. m. 313
13561:
13562: non suorittaneita 57 ja muita (talous- ja Turun yliopiston taJloudellin\\n asema salli
13563: veistonopettajia, neuvojia, työmiehiä y. m.) sen uhrata varojaan kesäyliopistoon ja
13564: 90. Turun kaupunki on myöntänyt avustuk-
13565: Turun kesäyliopiston ohjelma oli jo en- sensa vain nimenomaan kuilunutta luku-
13566: simmäisenä lukukautena-vaikka käytettä- kantta varten. Toivottavaa olisi myös,
13567: vissä oli hyvin vaatimattomat vara.t - että kesäyliopiston oppilasmaksuja, jotka
13568: voitu järjestää hyvin monipuoliseksi ja olivat samat kuin Jyväskylän kesäyliopis-
13569: laajojen piirien opintotarpeita vastaavaksi. ton, voitaisiin alentaa. Kun Turun kesä-
13570: Osoittautui näet, että Turun kesäyliopis- yliopistot()imikunmvlla ei kevääJ'lä, jollo~
13571: ton oli helppo saada päteviä opettajia Tu- \'altioapuanomuikset maan haiHitukselle oli
13572: run ja Helsingin :r~liopistoista. tehtävä, ollut mi:tään kokemuksia, joihin
13573: Kesäyliopiston ohjelmasta mainittakoon se anomuksensa olisi voinut perustaa, ei se
13574: erityisenä uutuutena, että käytä:nnöllisille silloin voinut anomusta jättää. Niin on
13575: maanv~ljelijöi!lle oli ensi kertaa maassamme jouduttu tila.nteeseen, et·tei Turun kesä-
13576: järjestetty yliopistolliset kesäkurssit, joille yliopistolla ole jatkuvaJle toiminnaJJ:leen ja
13577: osanottajia saapui eri puolilta maata ja uusien suunnitellmien, kuten kum;t.allis-
13578: joihin he i[moiHivat monin tavoin tyyty- miesteu jatkokurssien, toteuttamiselle mi-
13579: väisyytensä. Siten nämäkin kesäyliopiston tään taloudellista pohjaa. Senvuoksi ehdo-
13580: yhteyteen järjestetyt kurssit osoittautui- tamme kunnioittaen,
13581: vat tarpeen -vaa<timiksi, ja niitä olisi syytä
13582: järjestää seuraavinlakin kesinä. että Eduskunta mwden 1937 tulo-
13583: Bdellisestä lienee ainakin käynyt ilmi, Ja menoarvioon päättäisi ottaa
13584: että Turun kesäyliopisto osoittautui jo en- 100,000 tnarlwn miiärämhan Turu1~
13585: simmäisenä lukukautenaan tarpeen vaati- kesäyliopiston sekii sen yhteyteen
13586: maksi ja menestykseNä toimineeksi laitok- järjestettäviä. nwanviljeli,jäin kesä-
13587: seksi. Sentähden sen toiminnan jatkumi- kurssejn ,jn kunnallismiesten jatko-
13588: .nen olisi turvattava. Nyt ei kuitenkaan kttrsse.fa varten.
13589:
13590: He[singissä syyskuun 15 päivänä 1936.
13591:
13592:
13593: Aarne Honika. Urho Kulovaara..
13594: Einari Karvetti. J. V. Waånio.
13595: E. Kilpeläinen. Aino Lehtokoski.
13596:
13597:
13598:
13599:
13600: _.
13601: 40
13602: 314
13603:
13604: IV,1o8. - Ra.h. al. N :o 51.
13605:
13606:
13607:
13608:
13609: A:la-K!Ulju y. m.: Mää1·ärahan osoitta-misesta Jyväskylän
13610: kasvatusopillisen horkeakmtlun urhe·ilukenttåä varten.
13611:
13612:
13613: 1<~ d u s k u n n a ll e .
13614:
13615:
13616: •J.q·iiskylän ka-svatu.sopiHiselta korkeakou- täb;i, \·oitaisiiu nykyistä paremmin käyttää
13617: lulta puuttuu tarkoitusta vastaava ja sen ],orkeakoulun toisena urheilukenttänä. Sa-
13618: toiminnalle ehdottoman tarpeellinen urhei- malla työllä ja samoilla kustannuksilla voi-
13619: lukenttä. Korkeakoulun alueella on tähän taisiin näin saavuthta kaksi tarkoitusta.
13620: tarkoitukseen erittäin sopiva maapalsta, ni- Sopinee mainita tässä yhteydessii, että
13621: mittäin n. s. Moiri.'llammen suureksi osaksi nii&<.:il monissa ulkolaisissa vieraissa, jotka
13622: jo täytetty pohja ja lammen ympärillä korkeakouluun tulevat tutustumaan tähän
13623: oleva alue. Mainitun alueen urheilul.->:€11- LiUteen ;ja omalaatuiseen opettajavalmistus-
13624: täksi saattaminen on jo parin vuosikym- laitokseen, herättää varmaankin kiusallista
13625: menen aikana ollut Jyväskylän seminaarin huomiota kunnollisen urheilukentän puut-
13626: piirissä toistuvasti esillä ja on siitä semi- tuminen Suomen kaltaisen urheilumaan kan-
13627: naarin johdon sekä Jyyäskylän kaupungin sanopettajien korkeakoulusta.
13628: toimesta tehty hallitukselle esityksiä. Näitä lVIoirislammen alueen urheilukentäksi
13629: käsiteHeissä elimissä on tunnustettu ur- sa,attamisella voitaisiin ainakin osaksi tyy-
13630: heilukentän tarpeellisuus JO seminaarin dyttäi:i vielä kahden muun valtion oppilai-
13631: käyttöä varten ja mainitun alueen soveltn- toksen urheilukentän tarve, nimittäin Jy-
13632: minen urheilukentäksi, mutta valtionvaroja •;äskylän yhteislyseon ja Jyväskylän tyttö-
13633: ei hankkeeseen tähän mennessä ole myön- lukion, joista edellinen on korkeakoulun
13634: netty. Viimeksi tehtiin aloite työttömyys- lähinaapuri ja jälkimmäinen siitä n. 400
13635: määrärahojen saamiseksi tarkDitukseen v. metrin etäisyydessä. Näillä kummallakin
13636: 1934. oppikoululla on vain oma ahdas pihamaansa
13637: Kun kasYatusopillisessa korkeakoulussa ltrheilutarkoituksiin käytettävänä.
13638: opiskelee sekä mies- että naisoppilaita, tar- Kentän raiYaamista ja kunnostamista
13639: vitsisi korkeakoulu oikeastaan kaksi. ur- yarten on olemassa valmis kouluhallituksen
13640: heilukenttää. Mainittu ::\Ioirislammen alue tarkastama suunnitelma. Sen toteuttami-
13641: on tältäkin kannalta mitä sopivin syystä, seen voidaan heti ryhtyä, niinpian kuin
13642: että uuteen urheilukenttään tarvittava sora tarpeelliset varat sitä varten myönnetään.
13643: saataisiin parhaiten ja halvimmilla kus- Tehtyjen laskelmien mukaan tarvitaan
13644: tannuksilla nykyisestä kaltevasta urheilu- 250,000 markkaa kentän raivaukseen ja
13645: kentästä, sitä tasoittamaHa. Tästä olisi sen. auttavaan kuntoon saattamiseen.
13646: rauksena, että nykyistä urheilukenttää, joka Yllämainittuihin seikkDihi.n Yiit,aten ehdo-
13647: sopii tuskin muuksi kuin lasten pallDken- tamme kunnioittaen,
13648: IV,1os. - Ala-Kulju y. m. 315
13649:
13650: että Eduskunta ottaisi vuoden 1937 opillisen korkeakoulun urheilukentän
13651: talonsarvioon 250,000 ma1·kan siirto- raivaamista ja knnnostamista varten
13652: määrärahan Jyväskylän kctsvatus-
13653:
13654: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
13655:
13656:
13657: R. Ala,Kulju. T. N. Vil.hulra.
13658: Hilja Riipinen. J. Takala.
13659: Elias Simojoki. J. V. Wainio.
13660: Leo R. Böök. Edv. Vaarama.
13661: Kaino W. Oksanen. 0. Peltonen.
13662: 316
13663:
13664: IV,IoB. - Rab. al. N:o 52.
13665:
13666:
13667:
13668:
13669: Kannisto y. m.: jJfäärämhan osoittantisesta kauppak01·kea-
13670: koulun Ulan.ahtnuden poistamiseksi.
13671:
13672:
13673: E d u s k u n n a ll e.
13674:
13675: Viime aikojen voimakas taloudellinen ke- velukseen, mutta että suurimmalle osalle
13676: hitys on asettanut yhä suurempia vaati- niistäkin, jotka tietoisina tilanahtaudesta
13677: muksia sellaisille laitoksille, joiden tehtä- ovat kuitenkin pyrkineet tälle alalle, edel-
13678: vänä on huolehtia ta'loudel1isen sivistyk- lämainitut käytännölliset seikat muodostu-
13679: sen kehittämisestä ja jakamisesta ynnä vat voittamattomaksi esteeksi. Liikealalla
13680: ta.loudellisia kysymyksiä koskevasta tieteel- olisi työmahdolli:suu'ksia kauppakorkeakou-
13681: lisestä tutkimustyöstä. kuitenkin on val- lun tutkintoja suorittaneille enemmän kuin
13682: tion taholta er'äiltä osilta liian vähäisessä näitä tutkinnon suorittaneita on. Kauppa-
13683: määrässä pantu huomiota siihen, että tuon korkeakoulun rehtori toteaa viime lukuvuo-
13684: taloudellisen sivistyksen kehitys jatkuvasti den vuOc-;ikertomuksessa nimenomaan, että
13685: pysyisi mahdollisuutta myöten ajan vaati- kauppakorkeakoulusta päässeet on kaikki
13686: musten tasalla. Asiain tilaa kuvaavana sil- saatu hyvin sijoitetuiksi liike-elämän eri
13687: miinpistävänä ilmiönä on näinä päivinä aloille ja että heihin nähden kysyntä on
13688: taas uudelleen herättänyt huomiota se tosi- huomattavasti tarjontaa suurempi.
13689: asia, että maan ainoa suomenkielinen kaup- Viime aikoina on vaitionkin taholta koh-
13690: pakorkeakoulu, jonka tehtävänä on antaa distettu huomiota kysymykseen ylioppilai-
13691: korkeinta kaupallista opetusta ja edistää ta- den ja yliopistotutkintoja suorittaneiden
13692: loustieteel1istä tutkimustyötä, ei ole tilan liiallisesta lukumäärästä saatavissa oleviin
13693: puutteen ja opettajavoimien niukkuuden toi~ipaikkoihin verrattuna. Mutta nyt
13694: takia voinut ottaa vastaan muuta kuin va- esiintyy sellainen outo asiain tila, että tuota
13695: jaat 42 % sinne pyrkineistii 266 ylioppi- epäkohtaa käytännössä osaltaan poistava
13696: laasta, vaikka pyrkijöillä ylioppilastutkin- ylioppilaiden antautuminen alalle, jolla
13697: non lisäksi on ollut pääsyvaatimuksiin kuu- tähdellisesti tarvitaan korkeamman sivis-
13698: luva vähintään 3 kuukauden harjoittelu lii- tyksen saanutta työvoimaa, estyy senvuoksi,
13699: kc·alalla. Edellisenä vuotena oli voitu ottaa että kauppakorkeakoulu ei varojen puut-
13700: ;)5 % pyrkijöistä, joiden lukumäärä silloin tees.<;a ole voinut järjestää itsellensä riittä-
13701: oli 220. Jollei olisi aikaisemman kokemuk- västi tiloja ja opettajavoimia, jotta se ky-
13702: :sen perusteella ollut yleisesti tiedossa, että kenisi ottamaan vastaan ja asianmukaisesti
13703: vain piene~lä määrällä on mahdullisuus valmistamaan edes likimain niin suuren
13704: päästä oppilaiksi, niin pyrkijöitä olisi kum- määrän tällaisia opiskelijoita kuin terveen
13705: panakin vuonna todennäköisesti ollut vielä kehityksen kannalta olisi tarpeellista.
13706: melkoista enemmän. Tilanne on siis kehit- Näin ollen on välttämätöntä ryhtyä no-
13707: tynyt sellaiseksi, että ylioppilasnuoriso ny- peasti toimenpiteisiin tilojen aikaansaami-
13708: kyoloissa haluaisi yhä suuremmin joukoin seksi kauppako1•keakoulu:lle ja sen opetta-
13709: valmistua käytänniillis(m talouselämän pal- javoimien vahvistamiseksi niin, että tämän
13710: IV,1 OH. - Ka'ttnisto y. m. 317
13711:
13712: laitoksen on mahdollista tarjota riittävästi käyvä suhteiden hoitaminen muiden mai-
13713: opiskelumahdollisuuksia sinne pyrkiville den taloustoiminnan kanssa tarvitsee yhä
13714: opiskelijoille. en€'lllmän asianomaisen koulutuksen saa-
13715: Kauppakorkeakoulu on Suomen liike- nutta työvoimaa ja a:5ettaa alati korkeam-
13716: miesten perustama vuonna 1911. Se on yk- pia vaatimuksia tämän työvoiman laatuun
13717: sityisen aatteellisessa tarkoituksessa perm:- nähden, joka yleensäkin on erityisesti pie-
13718: tetun osakeyhtiön omistama laitos samaan nieu kansojen kilpailukyvylle ratkaiseva.
13719: tapaan kuin kauppakorkeakoulut yleensä Mutta nopeaa kaupallistumista tapahtuu
13720: ovat. Alkuvuosinaan, ennen maailmanso- myös niiden elinkeinojen piirissä, joita ei
13721: taa se nautti varsin tuntuvaa valtionavus- ole totuttu kutsumaan kaupallisiksi. .M:aa-
13722: tusta, joka nousi noin 76-80 %: iin meno- ja metsätalouden aloilla käy päivä päivältä
13723: jen koko määrästä. Sodan jälkeen on val- tärkeämmäksi kysymys siitä, miten asiat on
13724: tionapu ollut noin 50 % menoista ja kulu- hoidettava, jotta menekki ja hinnat saa-
13725: vana vuonna se on 53.2 %. Muun osan daan edullisimmalla tavalla järjestetyiksi.
13726: menoista ovat liikkeet ja liikemiehet suo- KaikeH taloudellisen toiminnan organisointi
13727: rittaneet ja siten tehneet korkeakoulun toi- vaatii 1qkyaikaisen vaihtotoiminnan valli-
13728: minnan mahdolliseksi. tessa kaupallisten periaatteiden ja menet-
13729: Myöhemmin, vuonna 1927, on maahamme telytapo:jen omaksumista ja oikeaa sovelta-
13730: perustettu myös kaksi ruotsinkielistä 'kaup- mista. Kun talouselämän kansainvälinen
13731: pakorkeakoulua, toinen Turkuun Åbo Aka- rakenne tulee jatkuvasti mutka.lHsemmaksi
13732: demin yhteyteen ja toinen Helsinkiin. Nä- ja kun sen vaikutus kansojen kohtaloihin
13733: mä pitävät huolen tämän alan ruotsinkie- on usein ratkaisevaa laatua, on talouselä-
13734: lisestä opetuksesta. Riittävien opiskelu- män lakien selvittäminen tieteellisen tutki-
13735: mahdollisuuksien hankkimisesta niille suo- mustyön keinoin ensiluokkaisen tärkeätä.
13736: menkielisille, jotka tahtovat suunnata opin- Koska siis kauppakorkeakoululla on suo-
13737: tonsa puheenaolevalle alalle, ja samalla ta- ritettavanaan koko yhteiskunnan kannalta
13738: loustieteellisestä tutk:imustyöstä, on siis nyt tärkeä tehtävä ja kun valtion, joka kustan-
13739: kysymys. taa sekä korkeimman teknillisen että maa.
13740: Edellä esitetyt tiedot osoittavat, että, sa- ja metsätaloudellisen opetuksen, ei ole tar-
13741: maan aikaan kun valtio kustantaa korkeim- vinnut uhrata ensinkään varoja kauppa-
13742: man teknillisen ja maa- ja metsätaloudelli- korh:eakoulun peruskustannuksiin, ja liike-
13743: sen opetuksen, kauppatieteollisen opetuksen maailma on omin voimin, valtiovallan vain
13744: alalla ei ole pyritty nojaamaan toimintaa osittaisen tuen varassa, saattanut kauppa-
13745: yksinomaan valtion varoihin, mikä lienee korkeakoulun kehityksen nykyiselle asteel-
13746: tarkoituksenmukaistakin. Mutta valtion vel- lensa, niin on kohtuullista, että valtiovalta
13747: vollisuuksiin kuuluu osaltansa huolehtia nykyisessä tilanteessa auttaa korkeakoulun
13748: tästä tärkeästä opetus- ja tutkimusalasta, sellaisiin olosuMeisiin, että sen on mahdol-
13749: joka käy maan sivistyselämässä yhä tär- lista ajan vaatimuksia vastaavassa laajuu-
13750: keämmä!ksi. dessa suorittaa tehtäväänsä.
13751: Elämä on nimittäin nopeasti kaupallis- Kysymys on nyt lähinnä sellaisten tilo-
13752: tumassa. Kauppa, merenkulku ja teolli- jen ;järjestämisestä kauppakorkeakoulun
13753: suus, nämä varsinaisesti kaupallisiksi lue- käytettäväksi, 'että se voi vastaanottaa riit-
13754: tut elinkeinohaarat, ovat ripeästi nousc- tävän oppilasmäärän, sekä opettajavoimien
13755: ma..."!Sa ja niiden kehittämiseen on syytä ja opetusvälineiden lisäämisestä. Kiireel-
13756: kohdistaa entistä enemmän huomiota. Tämä lisin ja pääasia on tällä hetkellä kysymys
13757: kehitys ja sen mukana yhä vaativammaksi tiloista. Sen ratkaiseminen ei liene ma.h-
13758: 318 IV,109. - Kauppakorkeakoulun avusta.minen.
13759:
13760: dollinen muuten kuin rakentamalla korkea- teisiin viipymättä, niin, nojautuen \'. .r.
13761: koululle uusi talo, johon voidaan sijoittaa 31 §: ään, kunnioittavasti ehdotamme,
13762: kyllin suuri määrä riittävän isoja luento-
13763: saleja, edelleen laboratoriot ja kirjastot että Eduskunta päättäisi ottaa
13764: j. n. e. ja jonka suunnittelussa voidaan ot- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
13765: taa huomioon korkeakoulun toimim1an edel- 25,000,000 markan määrärahan käy-
13766: leen kehittämisen mahdollisuudet. Kun on tettäväksi suu1·empien tilojen järjes··
13767: tarpeellista ryhtyä tässä kohden toimenpi- tämisestä kauppakm·lceakoululle m-
13768: heutuviin menoihin.
13769:
13770: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
13771:
13772:
13773: H. A. Kannisto. Arvo Inkilä.
13774: 319
13775:
13776: IV,u o. - :Rah. atl. N :o 53.
13777:
13778:
13779:
13780:
13781: Inkilä y. m.: KOI-otetun määriimhan osoittarni.~esta yhteis-
13782: kunrudliselle korkeakoul~tlle.
13783:
13784:
13785: E d n s k u n n a ll e.
13786:
13787: Tulo- j menoarvioesityksessä on yhtei:s- Myöskään ei voitaisi palauttaa varatto-
13788: kunna:llisen korkeakou'lun avustamiseksi eh- mien oppi1laiden stipendimäärärahaa eikä
13789: dotettu 50,000 markan valtioavun korotu,;, kirjaston määrärahaa siihen, mitä ne oli-
13790: jota on perusteltu sillä, että [aitoksen ta- vat vielä v. 1932. Korkeaikoulun työn kan-
13791: loudellinen asema on viime v11osina huo- nalta olisi kuitenkin erit.täin tärkeä;tä, että
13792: nontunut osaksi siitä syystä, että sen val- sen tailoudellinen asema saataisiin sille ta-
13793: tioapua on vähennetty muutamina vuosina solle, jolla se oli ennen pulakautta, var-
13794: juuri samoihin aikoihin, jolloin korkeakou- sinkin kun sen oppilasmä.:~rä tänä vuonna
13795: lun on täytynyt ruveta suorittamaan va:l- osoittaa huomattavaa nousua, kohoten
13796: tiol~e korkoja ja kuoletuksia ra,kemmslai- uusien oppi'laiden 1luku tänä vuonna 30 %
13797: noista, jotka aikaisemmin ova:t o:l'leet ko- yli viimevuotisen 1uvun. Kaikkiaa;n edei-
13798: rottomia. Ehdotettu valtioavun korotus ei lyttäisi ·korkeakoulun a;seman saattaminen
13799: kuitenkaan riitä saattamaan korkeakoulun siihen, mitä se oli ennen laskukautta,
13800: taloutta tasapainoon eikä sen työedellytyk- 100,000 markan suuruista valtioavun ko-
13801: f.:iä sille tasol1e, jolla ne olivat vielä v. rotusta.
13802: 1932. Yksityiseltä taholta ei näy olevan Kauan on korkeakoulun taholla valmis-
13803: mahclotl.isuuksia saada varoja täilaiseen tettu opetustyön kehittämista ottamaLla
13804: tarkoitukseen. Ehdotetun va>ltioavun ko- opetusohjfjlmaan historian tuntiopetus sekä
13805: rotuksen avulla korkeakoulu ainoastaan kunna!lEs:lairusäädännön ja. sosialisen huol-
13806: voisi saattaa sosialipolitiikan vakinajsen tci-opin erikoiskursseja. Nämä lisätunnit
13807: opettajan palkkauksen, joka viime YUO- edellyttä~sivät 50,000 markan valtioavun
13808: sina on ollut viihenndty enemmärn kuin korotusta. Edellä sanotun perusteella eh-
13809: puolella, entisei1leen, sekä palauttaa tär- dotamme,
13810: keimpien oppiaineiden tuntiopettajain pal-
13811: kat ,;iilten, mitä ne olintt ennen pula- ettii Edusknnta vuoden 1937 val-
13812: kautta. Mutta rahatoimiopin vakinaisen tion tulo- ,ja menoarviossa korottaisi
13813: opettajan palkkaus, joka myös on muuta- yhteiskunnallisen korkeakoulun val-
13814: mina Yiime vuosina ollut vähennetty noin tionav'un 150,000 markalla eli kaik-
13815: puolella, ei vieli1 ehdotetun määrärahan kiaan 900,000 ma,rkkaan.
13816: korotuksen an1lla tulisi entiselle tasolle.
13817:
13818: Helsingissä syyskuun 15 päi\·~in[i 1936.
13819:
13820: Arvo Inkilä. Väinö Voionmaa.
13821: P. V. Heikkinen. Mandi Hannula.
13822: H. A. ltannisto.
13823: 320
13824:
13825: IV, 1 1 1. - Ra.h. al. N :o 54.
13826:
13827:
13828:
13829:
13830: Wainio y. m.: JYläii?·ärahan osoittmnisesta pedagogisen kcs-
13831: k1<slaitoksen per1tstamista varten.
13832:
13833:
13834: 1~ d u s k u n n a ll e.
13835:
13836:
13837: Erikoisesti viimeisinä pulavuosina on Jo v. 1888 a'!itettiin Suomessakin aja-
13838: monta kertaa uudistettu väite, että siv~ tus kasvatusopiillisen kirjaston ja lukusa:lin
13839: tyselämämme on suuressa määrässä laimin- aikaansaamisesta, mutta tähän vuoteen
13840: lyöty. 'Tämä valitus koskee myöskin kou- menncssii on asia yhä niin vaa,timatto-
13841: lulaitostamme useassakin suhteessa eikä malla kannalla, cttii täkäläisessä koely-
13842: suinkaan vähimmin siinä, että olemme seossa on tilapäinen lukusali, jonka menoi-
13843: joutuneet syrjään sangen tärkeistä.kin pe- hin opetusministeriö v. 1935 myönsi 6,000
13844: dagogisista virtauksista. Koulumaailman markkaa. Mainitussa koulussa on myös
13845: elinhermo, peda:gogiikka, tiede kasva-tuk- pieni n. 5,000 nidettä, pääasiassa vanhoja
13846: sesta ja lapsista, ei meillä ole päässyt aika:kaus- ja oppikirjoja 'käsittävä kirjasto,
13847: siihen keskeh"!een asemaan, johon se !luon- joka sekin on saatu lahjaksi.
13848: nostaan kuu1uisi. Kasvatustieteen harjoit- Kuitenkin olisi meilläkin jo aika suunni-
13849: tam1seen ei meillä ole ollut suuriakaan tella kasvatusopilllista keskuSlaitosta, johon
13850: mahdollisuuksia jo siitäkään syystä, että aikaa m:vöten olisi saatava seuraavat osas-
13851: maassamme on hämmästyttävän vähän tot:
13852: kasvatusopi;1lista kirjaHisuutta, puhumat-
13853: takaan mui·sta tätä •tiedettä edistävistä lai- Kasvatusopillinen 'keskuskirjasto.
13854: toksista. Kasva.tm.'Opillinen lukusali.
13855: Tämän puutteen vastakohtana ta.paamme Koulumuseo.
13856: jo niin varhain kuin 1870-luvuilta lähtien: Näyttelyosasto.
13857: Europan sivistysmaissa suuria pedagogi- Kuvaosa:sto.
13858: sia keskuskirjastoja, lukusaleja, museoita Kasv8Jtusopillinen instituutti.
13859: ja pedagogisia instituutteja, jotka ainakin
13860: nykyään 'henkisesti johtavat maa1nsa kou- Mitä ensiksi kirjastoon tulee, niin lie-
13861: lue1ämää. Iainaamalla kirjoja, järjestä- nee sen tarpeelllisuus ilmeinen. Tässä voi-
13862: mällä opetJUsvälineiden näyttelyjä, joMa- neekin rajoittua vain huomauttamaan,
13863: maHa opetusvälineiden ostoa, järjestämälilä että kun ilainaukset tapahtuisivat myös
13864: luentoja ja pedagogisia kursseja, kehittä- postitse, josta lainaustavasta ulkomailla
13865: mällä kasvatus- ja opetusmetodeja sekä on saatu erittäin hyviä kokemuksia, tulisi
13866: monin tavoin avustamaila kouluviranomai- kirjaston vaikutuspiiriin kuulumaan koko
13867: sia. - Mielenkiintoa vailla ei 'liene tieto, maa. Kansa:koulunopettajat olisivat var-
13868: että naapurimaamme Virokin on perusta- maan innokkaita .Jainaa:jia ja niin koko
13869: nut tä:llai!sen 'kasvatu:kseillisen keskuse.Ii- kansakoululaitos joutuisi kirjaston väli-
13870: men (Pedgoogilline muuseum, perustettu tyksehlä saamaan uusia, hede1möittäviä
13871: 1932). vaikutteita. Kirjastoon koetettaisiin saada
13872: IV,111. - Wainio y • .m. 321
13873:
13874: mikä<li mahdollista, täydellinen kokoolma ei aluksi vaadi laajempaa huoneustoa sekä.
13875: Suomessa ilmtJStyneestä kasvatusopillisesta koulumuseota, jota varten on jo kerätty, to-
13876: kirjallisuudesta. sin vaatimaton määrä, maamme kouluhis-
13877: Museo ei sekään kaivanne monia sanoja toriaa valaisevia esineitä.
13878: puolustuksekseen. Meillä on vars~naisten Mitä laitoksen sijoittamiseen tulee, voi-
13879: historiallisten museoiden Jisäksi sota-, tanee se ede!lleenki:n järjestää Koelyseoon.
13880: tulli-, posti- ja rautatiemuseot, mutta ei Tässä yhteydessä huomautettakoon, että
13881: koulumuseota, jo!Jaisia sivistysmaissa on kasvatUiSopillirum ktJSkuslaitos täydeUisenä
13882: oillut jo yli puolen vuosisataa. maksaisi vuosittain ainoastaan saman kuin
13883: Näyttelyosaston huolena ,olisi opa..<staa yksi ke.Skikoulu. .Sanomattakin on selvää,
13884: opetusvälineiden käyttöön, toimittaa niitä miten, pieni merkitys yhdellä keskikoululla
13885: kouluihin, jolloin ei varmaankaan epäkäy- on kasvatusopilliseen keskuslaitokseen ver-
13886: tännöllisiin välineihin tuh1a.ttaisi koulu- rattuna.
13887: jen käyttövaroja. Näyttelyn kouluvälineet :Mikäli tällainen keskuselin tahdottaisiin
13888: saataisiin ainakin osaksi niiden valmista- perustaa heinäkuun 1 päivästä 1937, ()lli-
13889: jilta .illman muuta, koska se olisi tuotteiden sivat sen menot mainitun vuoden jälki-
13890: paras mainostustapa. puoli8kolta. seuraavat:
13891: Kuvaosaston tehtävänä ol1si filimien,
13892: heija:stuskuvlen j. n. e. lainaaminen ja L<aitoksen johtaja, salll.al]ja
13893: vuokraaminen. instituutin johtaja 1 / 2 v... 37,500:-
13894: Pedagogisella i11..'!tituuti1la voisi olla Kirjaston ja Ju1mswlin hoi ta-.
13895: mitä laajakantoisin merkitys maan koulu- jan palkka i/2 v......... . 24,000:-
13896: elämässä. Sen tehtåviin kuuluisi m. m. Kirjaston ja lukusalin apulai-
13897: kouluasioita koskeviin kysymyksiin vastaa- sen palkka 1 / 2 v......... . 12,000:-
13898: minen, maan kouluolojen tarkkaaminen, Vahtimestarin palkka 1 / 2 v .. . 8,400:-
13899: pedagogiset oppiilastutkimukset, ulkomais- Kirjojen hankkimiseen ja si-
13900: ten opetusolojen seuraaminen j. n. e. Se dont:aan ................ . 90,000:~
13901: olisi myös yleisöä varten neuvontaJlaitos J_~ukusalin aikakauskirjoihin .. 10,000:--
13902: samalla kun 8e voisi toimittaa sellaisia Kirjaston ja lukusalin hoito
13903: yleisluontoisia selvityksiä, jotka eivät vuoden alkupuoJ.isk()l1la ... . 3,000:-
13904: kuulu tilastollisen päätoimi8ton tai so- Koulumuseon järjestelyyn .. . 10,000:-
13905: siaJiministeriön huoltoasiainosaston tehtä- Seka1aisiin menoihin ....... . 5,100:-
13906: viin. Laitoksen olisi siis huolehdittava mo- Yhteensä 200,000: ___:
13907: nista sellai8ista kysymyksistä, joihin kou-
13908: luhallitus hwl'linnollisena virastona ei voi Yihlä,esitetyn johdosta aUekirjoittaneet
13909: eikä ennätä puuttua. Kasvatusopin pro- kunnioittaen ehdottavat,
13910: fessorien aika. taas menee vwlitettavan
13911: suuressa määrässä tentteihin. että Eduskunta päättäisi ottaa
13912: Ensi sijassa olisi kehitettävä. pedago- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
13913: gista keskUiSkirjastoa ja lukusalia, jotka jo 200,000 markan määrärahan peda-
13914: ovat väliaikaisesti toiminnassa, tämän gog?:sen keskuslaitoksen perusta-
13915: ohessa myös instituuttia, jonka toiminta mista varten.
13916:
13917: Hel'!ingissii syyskuun 14 päivänä 1936.
13918:
13919: J. V. Wainio. Elias Simojoki. Arvi Malmivaara.
13920: Mandi Hannula. Hilja Riipinen. Yrjö R. Saarinen.
13921: R. Ala-Kulju. Helena Syrjälä. Aarne Honka.
13922: Arvo Inkilä. Tilda Löthman-Koponen. Jalo Lahd·ensuo.
13923: Edv. Vaa.ra.ma.
13924: 41
13925: ~22
13926:
13927:
13928: IV,1,12, ...,... RaJl. al. N:o 55.
13929:
13930:
13931:
13932:
13933: Horelli y. m.: Määrär·ahan osoittamisesta Tmnpereen tek-
13934: nilli.<~en opiston lisärakennttsta varten.
13935:
13936:
13937:
13938:
13939: E d u s k u n n a ll e.
13940:
13941: Kun oppikoulujen ja käytännöllisille toi- keensa sikseen. .Jos otettavien maaraa il-
13942: mialoille valmistavien oppilaitosten keski- moitettaisiin lisättävän, näyttää aivan il-
13943: näisen suhteen on huomattu vaativan muu- meiseltä, että hakijoitten luku kasvaisi.
13944: tosta, hyväksyi eduskunta keväällä 1931 Saamamme tiedon mukaan on sama
13945: toivomusaJotteen, jonka mukaan hallitusta suhde edelleen jatkunut. Viime elokuussa
13946: päätettiin kehoittaa selvittämään, miten voitiin opistoon 210:stä pyrkiväsiä tilan-
13947: näitten koulujen suhde voitaisiin saada ny- puutteen takia ottaa vain 78.
13948: kyistä paremmin vastaamaan sekä taloudel- 'l'ampereen teknillinen opisto on ainoa
13949: lisia edellytyksiämme että todellisia kult- valtion omistama ja samalla ainoa suomen-
13950: tuur~tarpeitmmne ;ja käytännöllisen elämän kielinen koulu, jossa keskikoulun oppi-
13951: vaatimuksia sekä ryhtymään asianmukai- määrän pohjalla annetaan maassamme tek-
13952: siin toimenpiteisiin. Tämä eduskunnan nillistä opetusta. Helsingissä toimii yksi-
13953: päätös ei ole johtanut toistaiseksi muuhun tyinen ruotsinkielinen Tekniska Läroverket-
13954: toimenpiteeseen •kuin n. s. ylioppilastulvan niminen opisto. Täten on siis maassamme
13955: vastustamiskomitean asettamiseen v. 1934. ainoastaan nämä kaksi keskikoulun poh-
13956: Ylioppilastulvan vastustaruiskomitea to- jalta teollisuuden palvelukseen johtavaa
13957: teaa vaitineuvostolle marraskuussa 1935 oppilaitosta.
13958: antamassaan lausunnossa yksimielisesti, Perustamiskustannukset ja vuotuismenot
13959: että ,keskikoulun oppimäärän suorittanei- toisaalta sekä teknillisten opistojen laatu
13960: den mahdollisuuksia teknillisen opetuksen toisaalta ovat nähtävästi olleet vaikutta-
13961: saamiseen ja valmistumiseen teollisuuden massa siihen, ettei yksityistieDä ole aikaan~
13962: palvelukseen teknikkoina on nykyisestään saatu sellaisia opistoja samassa määrässä
13963: lisättävä". - Komitea huomauttaa myös kuin esim. kauppaopistoja, joita maassam-
13964: siitä, että 'l'ampereen te'knililiseen opistoon me on tietääksemme kuluvasta sy'ksystä
13965: pyrkivien suuri lukumäärä osoittaa, miten lähtien 10 kappaletta, joissa ka:ikissa on
13966: suosittu koulumuoto opisto on, esittäen, myös keskikoulu pääsyvaatimuksena, lu-
13967: että vv:na 1930-34 Tampereen teknilli- kuunottamatta erikoisia ylioppilasluokkia.
13968: seen opistoon on pyrkinyt 541 pääsyvawti- Tästä on seurannut, että teollisuuden palve-
13969: mukset täyttävää henkilöä, mutta tilan- lukseen on keski'kouluasteelta voitu ottaa
13970: puutteen vuoksi on voitu ottaa ainoastaan suhteelli:sesti paljon vähemmän kuin kaupan
13971: 286, siis vain vähän enemmän kuin 50%. alalle; tilaston mukaan on suhde sellainen,
13972: Pyrkijöitten määrää - sanoo komitea - että keskikoulun pohjal:la toimivissa kauppa-
13973: on ollut Yielä alentamassa se, että on jo opistoissa on opiskelevien luku 24 % ka,i-
13974: etukäteen tiedetty kilpailun kireys, jolloin kista kauppa-alalla opiskelevista, kun taas
13975: heikompi aines on jättänyt pyrk'imisai- teknillisissä opistoissa on vastaava luku
13976: IV, 112. - - Horelli y. m. 323
13977:
13978: 11 %. Viimeksimainituista opistoista val- kun monessa suomalaise.-;sa tehtaa~>sa vielä
13979: mistuneille noin 60 teknikolle on myös koti- on paljon ulkomaalaisia insinöörejä ja mes-
13980: maan teollisuus voinut säännöHisesti tarjota tareita.
13981: tyydyttävät paikat ja nykyään kysytään Tätä silmällä pitäen ja ottaen huomioon
13982: nuoria teknikoita teollisuuden palvelukseen myös sen, että valtiontilintarkastajat, toi-
13983: huomattavasti enemmän kuin mitä on saa- mittaessaan v. 1935 tarkastustaan opistolla,
13984: tavissa. BtenJkin Tampereen teknillisen totesivat sen tilan puut,teen mikä p. o. opis-
13985: opiston suorittaneista on monella alalla tolla on ja mikä haittaa. sen opetustyötä,
13986: puute, osoittaen tämä, että kyseessäoleva ov,at Tampereen teknillisen oppilaitoksen
13987: opistomuoto on tarkoitustaan vastaava ja johtokunta ja opettajakunta tehneet esityk-
13988: että siellä opetusta saaneet teknikot kyke- sen oppilaitoksen laajentamisesta valmista- ·
13989: nevät menestyksellisesti toimimaa,n teolli- malla suunniteLman lisärakennuksen ai-
13990: suuden palveluksessa. kaansaamisesta tätä varten; lisärakennuk-
13991: Kun ottaa huomioon, kuinka tärkeätä sen kustannusarvio nousee Smk: aan
13992: teollisuuden kehittäminen - ei vain vienti- 6,775,000: ~. Edellä esitettyyn viitaten
13993: teollisuuden, vaan myöskin lmtimarkkina- ehdotamme,
13994: teomsuuden - on maamme taloudelle, tu-
13995: lisi valtion pitää huolta siitä, että näiden että Edusktmta päättäisi otf;a(t
13996: elinkeinojen palvelukseen kotimaassa voi- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
13997: daan valmistaa tarpeeksi teknikoirta. Tä- 20 Pl. II luvun kohdalle uutena mo-
13998: hän mennessä ei tästä ole pidetty tarpeel- menttina Tampereen teknillisen:
13999: lista huolta ja täytyy vielä tänä päivänä opiston lisärakennuksen aikaansaa-
14000: monen teknilliselle alalle pyrkivän lähteä miseksi 3,000,000 markkaa.
14001: ulkomaalaiseen opinahjoon samaan aikaan
14002:
14003: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
14004:
14005:
14006: Toivo Hore1li. J..eo R. Böök.
14007: Väinö Hakkila. Väinö Kokko.
14008: Alpo Lunune.
14009: 324
14010:
14011: IV,ll3. - Fin. mot. N :o 56.
14012:
14013:
14014:
14015:
14016: Frietsch m. fl.: Angående anvisa.nde av ansla.g åt Svenska
14017: handelshögskolan i Helsingfors.
14018:
14019:
14020: T i ll R i k s d a g e n.
14021:
14022: I regeringens proposition av den 24 au- Svenska handelshögskolan i Helsingfors,
14023: gust.i 1937 till riksdagen angående stats- vilkcn nu nått gränsen för sina rent fy-
14024: förslaget för år 1937 upptages i 13 Ht. XI siska möjligheter att emottaga elever och
14025: kap. 2 mom. ett anslag om Fmk 350,000: - endast med svårighet förmår fylla de
14026: utgörande stwtsbidrag åt Svenska handeis- ständigt stegrade krav som stä.llas på en
14027: högskolan i Helsingfors. dylik anstalt. Det kan excmpelvis anföra.'l
14028: I anseende till att, såsom icke minst av att hög8kolan vidkänne8 betydande brister
14029: propositionen i fråga framgår, en anmärk- beträffande utrymme, undervisningsmate-
14030: ningsvärd konsolidering av statens finan- riel, tidskrifter och vetenskaplig litteratur,
14031: siella stälilning inträtt och en fortsatt gynn- medan en, ur undervisningssynpunkt nöd-
14032: sam utveckling av såväl statsinkomsterna vändig uppdelning av eleverna i mindrc
14033: som Jandets ekonomi överhuvudtaget kan grupper icke kunnat genomföras. Desslikes
14034: emotses, synes det .riktigt att sagda huvud- ha flere påkallade reformer fått anstå:,
14035: titels XI kapitel, innefattande anslag för bl. a. inrättandet av en fast lärostol i för-
14036: handelsundervisningen, utvisar en ökning. säljningsekonomi, ett ämne som särskilt
14037: Emellertid kan man härvid icke undgå att med hänsyn till vårt näringslivs senaste
14038: konstatera, att enligt propositionen bidra- utvecklingsskede erhållit ökad betydelse.
14039: get till Svenska handelshögskolan i Hel- Överhuvudtagct frågar ma.n sig huruvida
14040: singfors fortfarande komme att bibehållas det är lyekligt att samtidigt som man över-
14041: vid det låga belopp, till vilket det med väger åtgärder för att råda hot på av stu-
14042: anledning av krisen reducerades; en om- dentöverflödet frarnkallade missförhållan-
14043: stä.ndighet som verkar så mycket mera den och kämpar med svårighet€r att pla-
14044: iögonenfallande som det föreslagna stat&- cera akademiker med teoretisk utbildning
14045: bidraget åt Kauppakorkeakoulu under åren man fortfar att låta de anstalter, vilka
14046: 1934--36 successivt höjts från .F'm.k förmedla praktisk. ekonomisk undervisning,
14047: 800,000 : - iill Fmk 950,000: - och enligt veclerfaras en rätt styvmoderlig behandling
14048: åheropade proposition yttermera komrne att - detta, ehuru landets näringsliv uppvisar
14049: ökas med Fmk 100,000: - till F'mk ett stigande behov av ekonomiskt skolade,
14050: 1,050,000: - eller jämt tre gånger det kvalificcrade arhetskrafter och vår utrikes-
14051: föreslagna hidragBt åt Svenska handels- handel saknar tillfredsställande tillgång
14052: högskolan. Härvid är att märka att den på särskilt utbildade, språkkunniga fack-
14053: i propositionen anförda motiveringen för män. Såväl SYenska handelshögskola.n
14054: den - i och för sig ingalunda betydande i Helsingfors som Kauppakorkeakoulu ha
14055: --- anslagsökningen åt Kauppakorkeakoulu numera ställts inför tvånget att avvisa en
14056: i alla dclar äger genere1l tillämpning på synnerligen betydandc del av inträdessö-
14057: JV,ua. - Frietsch.
14058:
14059: kande, vilka fylla a11a :i'ör ordinarie stude- dan det nnder det nu begynta arbetsåret
14060: rande fastställda fordringar, medan var- kommer att överstiga 250, vadan statsbidra-
14061: dera högskolan fått avstå från att anställa get per dev nedgått högst hetydlig't. För-
14062: nödigt a:ntal lärare, vartill kommer att såvitt vai'ken statsbidraget eller ·det kommu-
14063: lärarkåren betungats med så omfattande mda understödet höjes halanserar rhögsko-
14064: undervisningsskyldigheter och ()vriga prak- lans budget för år 1937 enligt föreliggande
14065: tiska arbetsuppgi:i'ter att - till skada för beräkningai· med ett underskott av i runt
14066: icke minst vårt näringsliv - det egentliga tal F'mk 1150,000: --, varvid väl är att
14067: vetenska:pliga forskningsarbetet blivit li- märka att även om underskottet täckes
14068: dande. ::VIed hänsyn härtill synes det mo- ett flertal verkligt tvingande reformbehov
14069: tiverat att till förnya:d noggrann prövning av redan antydd art icke i minsta mån
14070: upptaga frågan om en genercU ökning av kunna tillgodoses. För att statsbidraget -
14071: sagda huvudtitels XI kapitel. vilket till det belopp i propositionen före-
14072: Vad Svenska handelshögskolan i Hel- slås (:B'mk 350,000: --) motsvarar endast
14073: singfors beträffa.r, förtjänar understrykas ea. 34 % av högskolans totala utgifter -
14074: att dess utgifter till cndast ungefär en procentuellt komme att matsvara det före-
14075: tredjedel kunnat bestridas genom erhållna slagna statsbidragets andel i Kauppalm:rikea-
14076: statsbidrag, medan resten - frånsett 'lwm- koulus utgiftsstat, nämligen 5'5.4 % borde
14077: munala understöd - uppbringats genom de't för Svenska handelshögskolans vid-
14078: privata initiativ och enskild uppoffring. kommande höjas till :B'mk 564,000: -, vil-
14079: På högslrolans anläggningskostnader har ket rätt och billighet synes bjuda.
14080: staten icke nedlagt något. Första gången Med hänsyn till ovanstående och med
14081: statsbidrag('t observerades såsom särskilt särs.kilt beaktande av den betydelse våra
14082: moment (i budgeten för år 1929) steg det handelshögskolor äga för en fortsatt .lycklig
14083: till Fmk 400,000: -, vilket belopp under utveckling av landets nii.r.ings]jy föreslå un-
14084: kristidens inflytande sänktes till Fmk dertecknade vördsamt,
14085: 375,000: - år 1931 och påföljande år yt-
14086: temnera till Fmk 350,000: -, varvid det att Riksdagen ville i statsförsla-
14087: sedan dess förblivit. I detta sammanhang get · för år 1937 anvisa ett stats-
14088: torde särskilt uppmärksammas att elevan- bidrag av 500,000 mark m Svenska
14089: talet sedan år 1929 stigit från 170 till 245 handelshögskolan i Helsingfors.
14090: (t·otalantalet inskrivna år 1935-36), me-
14091:
14092: Helsingfors den 14 september 1936.
14093:
14094:
14095: C. 0. Frietsoh. Ralf Törngren.
14096: 326
14097:
14098: IV,11;;. - Rah. al. N:o 56. Suomennos.
14099:
14100:
14101:
14102:
14103: Frietsch y. m. : Määrä1'ahan osoittamisesta H elsinyin ruot-
14104: sa.laiselle kauppakorkeakoulnlle.
14105:
14106:
14107: E d u s k u n n a ll e.
14108:
14109: Edm;lmnnalle 24 pa1vana elokuuta 1936 kissa suhteissa soveltuvat yleensä Helsingin
14110: ;jätetyssä hallituksen tulo- ja menoarvio- ruotsalaiseen kauppakorkeakouluunkin, joka
14111: esityksessä vuodelle 1937 on 13 pääluokan nyt on saavuttanut oppilaiden kouluun
14112: 11 luvun 2 momentin kohdalle merkitty ottamisen puhtaasti :Eyysillisten mahdolli-
14113: 350,000 markan suuruinen määräraha Hel- suuksiensa rajan Ja ainoastaan vaivoin
14114: singin ruotsalaiselle kauppakorkeakoululle. saattaa täyttä:ä ne yhä lmsvava.t vaati-
14115: Ottaen huomioon, kuten kysymyksessä mukset, mitä senlaatuiselle oppilaitok-
14116: olevasta hallituksen esityksestäkin käy ilmi, selle asetetaan. Esimerkin vuoksi voi mai-
14117: että valtion rahataloudellinen asema on nita, että huomattava tilanpuute koulussa
14118: huomattavasti vakaantunut ja että edelleen- on vallitsevana sekä että opetusvälineistä,
14119: kin on odotettavissa suotuisaa kehitystä aikakauslehdistä ja tieteellisestä kirjalli-
14120: niin valtion tu1oissa kuin yleensäkin maan suudesta on suuri puute. Sitäpaitsi ope-
14121: talouselämässä, tuntuu oikeaan osuneelta, tuksen kannalta välttämätöntä oppilaiden
14122: että sanotun pääluokan XI luku, johon si- jakamista pienempiin ryhmiin ei ole voitu
14123: sältyvät kaupalliseen opetukseen käytettä- suorittaa. Samoin monet tarpeelliset uudis-
14124: vät määrärahat, osoittaa nousua. Kuiten- tukset ovat saaneet jäädä toistaiseksi m. m.
14125: kaan ei voi olla tässii ;d1teydessä totea- myyntiopin kiinteän opettajanviran perus-
14126: mutta, että ehdotuksen mukaan Helsingin taminen, joka aine, huomioonottaen varsin-
14127: ruotsalaiselle kauppakorkeakoululle myön- kin meidän elinkeinoelämämme viimeisen
14128: nettävä avustus yhä tulisi säilymä.än siinä kehitysvaiheen, on tullut yhä tärkeäm-
14129: vaatimattomassa määrässä, johon se alen- mäksi.
14130: nettiin pula-ajan johdosta. Tämä toimen- Ylipäätään saattaa kysyä, onko onnel-
14131: pide herättää sitäkin enemmän huomiota, lista aikana, jolloin pohditaan toimenpiteitä
14132: kun Kauppakor'keakoululle ehdotettua val- ylioppilastulvan aiheuttamien epäkohtien
14133: tion avustusta on vuosina 1934--1936 jat- poistamiseksi ja ponnisteliaan teoreettisen
14134: kuvasti korotettu 800,000 ·markasta 950,000 sivistyksen saaneiden akateemikkojen st-
14135: markkaan ja sanotun hallituksen esityksen joittamiseksi, antaa niitten laitosten, jotka
14136: mukaan sitä tultaisiin vielä korottamaan antavat käytännöllistä talousa:lan opetusta,
14137: 100,000 markalla 1,050,000 markkaan ollen jäädä täysin lapsipuolen asemaan, siitäkin
14138: se siis tasan kolme kertaa niin suuri kuin huolimatta, vaikka maan talouselämä yhä
14139: ruotsalaiselle kauppakorkeakoululle ehdo- enenevassa määrässä tarvitsee taloudelli-
14140: tettu avustus. On huomautettava, että sesti koulutettuja päteviä työvoimia ja
14141: ne perustelut, joilla Kauppakorkeakoululle meidän kaupallamme ei ole käytettävissä
14142: esitettyä määrärahaa ehdotetaan, itse erikoissivistyksen saaneita kielitaitoisia am-
14143: asiassa sangen vähän, <korotettavaksi, kai- mattimiehiä. Sekä Helsingin ruotsalainen
14144: fV,tu. - J:t'rietseh.
14145:
14146: kaupprukorkeakoulu että Kauppakorkerukoulu 170:stä 245:een (sisäänkirjoittautuneideh
14147: ovat nykyisin olleet pa:kotetut hylkäämään kokonaismäärä v. 1935-36) nousten se
14148: huomattavan osan kouluun pyrkivistä, jotka nyt alkaneena toimintavuotena yli 250,
14149: täyttävät kaikki vakinaisille opiskelijoille joten oppilasta kohden tuleva valtionavus-
14150: asetetut vaatimukset, sillä kummankin kou- tus on huomattavasti laskenut. I~llei val-
14151: lun on täytynyt luopua tarpeellisten opet- tion määrärahaa tai kunnallista avustusta
14152: tajavoimien paikkaamisesta, tullen tähän koroteta päättyy korkeakoulun talousarvio
14153: vielä lisäksi se, että opettajakuntaa on täy- 1'-uodelle 1937 tehtyjen laskelmien mukaan
14154: tynyt rasittaa ru1in nmsaalla opetusvel- pyörein luvuin 150,000 markan va;jaukseen,
14155: vollisuudella ja muilla käytännöllisillä jonka johdosta on huomautettava, että
14156: töillä, että varsinainen tieteellinen tutki- vaikka vajaus tulisi peitetyksi, useimpia
14157: mustyö, vahingoksi etenkin meidän talous- äskenmainitunlaatuisia todellisen tarpeen
14158: elämällemme, on siitä kärsinyt. Tämä huo- vaatimia uudistuksia ei kuitenkaan voida
14159: mioonottaen on perusteltua ottaa uudelleen vähäisimmässäkään maarassa toteuttaa.
14160: tarkoin harkittavaksi, eikö sanotun pää- Jotta valtion määräraha, joka hallituksen
14161: luokan XI luvun loppusummaa yleensä olisi esityksessä ehdotetun suuruisena (Smk.
14162: korotettava. 350,000) on ainoastaan noin 34 % korkea-
14163: Mitä Helsingin ruotsala.h'!een kauppakor- koulun kokonaismenoista, prosenttuaali-
14164: keakouluun tulee, on korostettava, että val- sesti vastaisi KauppakorkerukouluHe ehdote-
14165: tion määräraha on riittänyt ainoastaan kol- tun määrärahan osuutta sen menoarviosta,
14166: manteen osaan menoista. Jäännös on nimittäin 55.4 %, olisi ruotsalaisen kauppa-
14167: koottu, kunna:1lista avustusta lukuunotta- korkeakoulun avustus koroitettava 554,000
14168: matta, yksityisten aloittein ja uhrauksin. markaksi, mikä olisi myös oikeuden ja koh-
14169: Valtio ei o1e >lainkaan osallistunut koulun tuuden mukaista.
14170: perustamiskustannuksi'in. Kun valbionavus- Edellä esitetyn sekä sen merkityksen, mikä
14171: . tusta annettiin ensimmäisen kerran erikoi- kauppakorkeakouluillamme on maan talous-
14172: selta momentilta (tulo- ja menoarvioehdo- elämän jatkuvalle ja onnelliselle kehityk-
14173: tuksessa vuodelle 1929) oli se 400,000 mank- selle huomioonottaen, allekirjoittaneet kun-
14174: kaa. Pula-ajan johdosta se alennettiin nioittaen ehdottavat,
14175: vuonna 1931 375,000 markaksi ja seuraa-
14176: vana vuonna taas 350,000 markaksi. Tässä että Edusktmta ottaisi vuoden
14177: määrässä se on senjälkeen pysynyt. Tässä 1937 t~tlo- ja menom·vioon 500,000
14178: yhteydessä on syytä erikoisesti huomauttaa, markan määrärahan Helsingin ruot-
14179: että oppilasluku vuodesta 1929 on noussut salaiselle kauppak01·lceftkoululle.
14180:
14181: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
14182:
14183: 0. 0. Frietsch. Ralf Törngren.
14184: 338
14185:
14186: IV,114. - Fin. mot. N:o 57.
14187:
14188:
14189:
14190:
14191: Sergelius m. fl.: Angående anvis1mde av an.slag till bygg-
14192: nadsbidrag för Stiftelsen Tekniska lä·roverket i Helsing-
14193: .fors.
14194:
14195:
14196:
14197:
14198: Tekniska läroverket i Helsingfors, som styrelsen för Stif.telsen 'l'ekniska Jjärover-·
14199: grundades år 1916, har tili uppgift att ket i Helsingfors om vidtagande av åtgär-
14200: meddela den uppväxande ungdom, som vill der för upprättande av poltytokniska fort-
14201: ii.gna sig åt. tE!knisk och teknisk-ekonomis'k sättningskurser. Dessa. kurser, omfattande
14202: n~rksamhet erforderliga. teoretiska kunska- fyra t~rminer, skulle bygga sin undervis-
14203: per och praktiska färdigheter så att den ning på avlagd slutexamen vid tekniskt
14204: efter avslutade studier kan vinna anställ- läroverk jämte ·ett års praktisk verksamhet
14205: ning inom tekniken såsom konstruktörer, och avse en vä:sentlig komplettering av det
14206: driftingenjörer, 1edare rav mindre indu- kunskapsmått, som meddelas i sådan läro-
14207: striella anläggningar m. m. J_.~äroanstalten anstalt. Av motsvarande Rystem har man
14208: grundar med hänsyn härtill sin undervis- med stor framgång betjäna.t sig bl. a. i
14209: ning på mellanskoleexamen och 2 1 / 2 års England.
14210: praktisk verksamhet eller studentexamen Elevf:vekvensen vid Tekniska läroverket i
14211: och 1 1 12 års praktik. Studier ~muna be- Helsingfors har oavbrutet ökats. Anta-
14212: drivas inom tvänne fackavdelninga.r, näm- let inskrivna studerande har vuxit frän
14213: Jigen en för meka.nisk- och en för dektrisk 17 läsåret 1916-1917 i sådan grad, att
14214: industri med specialiteter såsom hög- och det under de senaste åren stigit till om-
14215: Jågtrycksteknik, träförädlingsteknik, stark- kring 100, varav i medeltal 4:5 varit in-
14216: ström-, svagström- och anläggningsteknik skrivna i första årskursen. 'rrots skärpta
14217: m. m. Studietiden omfa.ttar tre år med fordringar vid inträdesexamen hösten 1936
14218: 34 veckors undervisning för läsår. Före- måste Hå många aspira.nter godkännas a;tt
14219: läsningsspråket är svenska, men all indi- anta.let ordinarie elever 1 första årskursen
14220: viduell undervisning försiggår på studeran- under läsåret 1936-1937 kommer att stiga
14221: dcs modersmål, svenska eller finska. På till inemot 70 och tota1a antalet stude-
14222: därom gjord framställning av personer rande sålunda under nämnda läroår till
14223: som avlagt slutexamen vid tekniskt läro- omkring 120. Med det utrymme varöver
14224: verk och med beaktande av att riksdagen läroanstalten för närvarande förfogar blir
14225: upprepade gånger uttalat sig för en ut- det ytterst svårt att ordna laboratorie- och
14226: veckling av vår undervisning i sådan rikt- annan övningsundervisning för ett så stort
14227: ning att denna stode i bättre samklang antal ·elever. Fortgår ökningen av elevan-
14228: än hittilLs med våra ekonomiska förutsätt- talet ännu under ett följande år måste det
14229: ningar, faktiska kulturbehov och det prak- byggnadskomplex, som uppfördes för Tek-
14230: tiska iivets fordr.ingar, har lärarrådet vi:d niska lärovevkets räkning år 1927, utbyg-
14231: 1'ekniska läroverket beslutit hemställa hos gas, varvid samtidigt kunde bea:ktas df't
14232: IV,lH. -- Sergelins y. m. 329
14233:
14234: utrymnw, sam de planerade polytckniska om det utrymme, som de planerade fortsätt-
14235: fortsättningskurserna kräva. ningskurserna erfordra., vilka i en nära
14236: Under de tjugu år Tekniska lärowrket framtid a.ntagligen komme att besökas av
14237: varit i verksamhet har det vunnit allt star- ett hundrata.l studerande, sä måste stif-
14238: kare stöd inom industrin likwm det haft telsens styrelse redan nu vidtaga åtgärder
14239: förmånen att finna förståelse för sina strä- för att få -en tillbyggnad tili stå.nd. En
14240: vanden såväl ·hos riksdag, regering liksom sådan ·borde uppföra_q i omedelbar anslut-
14241: Helsingfors kommun. Statsanslaget, som lJing till det nuvara.nde skolhuset och ut-
14242: ännn 'året 1!!31 uppgick till 400,000 mk byggas till samma höjd. Erforderlig till-
14243: eller omkring 60 ~?(, a.v läroverkets årsbud- läggsarea är 900 m2 och byggnadslrulb
14244: get minskades därpå följande år och ha.r 13,500 m 3 • Kostnaderna ha beräknats
14245: i .~i.atsverkspropositionen för 1937 anteck- uppgå till Pmk 3,500,000:- och skulle 'be-
14246: nats tili F'mk 340,000: -, varav o:mkring stJ'idas tili en del av industrin, tili en del
14247: 105,000 mk äterbäres i form av räntor och av statsYerket, till en del av Helsingfors
14248: amortering pä dc byggnadslån, som fi- kommun och återstoden genom lån.
14249: nansministeriet tiden beviljade Hiro- Ännu bör omnämnas att Tekniska läro-
14250: a.nstalten. \'ei'ket hittills icke a v riksdagen heviljats
14251: År 1923 överläto Helsingfors stadsfull- något som helst anslag vare sig för dess
14252: mäktige efter särskild framställning på rätt byggnad eller laboratorieutrustning, förmä-
14253: förddaktiga viHkor en 2,100 m 2 stor tomt, ner varav andra liknande privata under-
14254: belägen vid Apollogatan 8-10 i Tölö stads- visningsanstalter kommit i åtnjutande av.
14255: dd. År 1927 nppfördes på denna tomt ett Med beaktande av vad som ovan fram-
14256: skolhus i tre våningar omfattande en bygg- hållits och med hänsyn till den uppgift.
14257: nadskub av 6,500 m 3 och täckande en area Tekniska lärov·erket särskilt i nuvarande
14258: av 550 m 2 • Det erforderlig·a kapitalet tid och i framtiden hal' att fylla, anhålla
14259: F'mk 2,500,000: - hopbragtes delvis inom vi.
14260: industrin och delvis genom upptagande av
14261: lå.n, av vilka :Stift.elsen Tekniska lärover- att Riksdage:n ntåtte i 1937 år.s
14262: ke.t i Helsingfors ännu äger att återbetala budget npptaga. ett nnslag, stort
14263: till statsve~ket omkring 1,400,000 mk inom Jilm.k 500,000:- såsom bidrag till
14264: förloppet av 20 år. Hösten 1937 bör enligt byggnadskastnade1"1'1a för den till-
14265: stadsfullmäktige:s i Helsingfors beslut den byggna.d, som Sti{telsen Tekniska lii-
14266: av läroverket disponerade tomtarean be- rover<ket i Helsingfors har för av.sikt
14267: byggas och då en känn bar utrymmcsbrist att nästa år uppföra på tomten
14268: rooan nu ~ir för handen, för att ej nä.mna n :o 10 -vid Apolloga.twn.
14269:
14270: Helsingfors den 15 september 1936.
14271:
14272:
14273: Max Sergeli'US. Reinh. Swentorzetski.
14274: T. E. Nordström. C. 0. Frietseh.
14275: Ralf Tönlgren.
14276:
14277:
14278:
14279:
14280: 42
14281: 330
14282:
14283: IV,l14. - Rah. al. N :o 57. Sumnenno.~.
14284:
14285:
14286:
14287:
14288: Sergelius y. m.: 1rlää1·ärahnn osoittnmisesta rakennusavu,>-
14289: tukseksi 8tiftelsen Tekniska liirovm·lcet i Helsingfors
14290: nimiselle säätiölle.
14291:
14292:
14293: Eduskunnalle.
14294:
14295: Helsingin teknillinen opisto, joka perus- opettajaneuvosto pä'ättänyt Helsingin tek-
14296: tettiin v. 1916, antaa kasvaval1e nuorisolle, nillisen opiston säätiön hallitukselle ehdot-
14297: joka haluaa antautua teknilliseen tai tek- taa toimenpiteisiin ryhtymistä polyteknil-
14298: nillis-taloudelliseen toimintaan, tarpeellisia listen jatkokurssien aikaansaamiseksi. Nämä
14299: teoreettisia tietoja ja käytännöllistä koke- kurssit, joiden pituus olisi neljä luku-
14300: musta niin että tämä nuoriso tutkinnon kautta, pohjautuisivat teknillisessä opis-
14301: suoritettuaan voi saada teknillisellä alalla tossa suoritettuun loppututkintoon sekä
14302: toimen konstruktöörinä, käyttöinsinöörinä, vuoden käytännölliseen harjoitteluun ja
14303: pienehkön teollisuuslaitoksen johtajana pyrittäisiin niillä antamaan oleellista täy-
14304: y. m. Tämän johdosta pohjautuu oppilai- dennystä tällaisessa oppilaitoksessa saavu-
14305: toksen opetus keskikoulututkintoon ja 2 1/2 tettuun tietomäärään. Tämäntapaista jär-
14306: vuoden 'käytännölliseen harjoitteluun tai jestelmää on menestyksellisesti noudatettu
14307: ylioppilastutkintoon ja 1 1 / 2 vuoden käytän- m. m. Englannissa.
14308: nölliseen työskentelyyn. Opintoja vm- Helsingin teknillisen opiston oppila.'l-
14309: daan harjoitt<aa kahdella el"i ammatti- määrä on säännöllisesti lisääntynyt. Opis-
14310: osastolla, mekaanisen ja sähkötekni<llisen ton kirjoihin merkittyjen opiskelijain luku
14311: teollisuuden osastolla, joiden erikois- on 17 :stä v. 1916-1917 lisääntynyt siinä
14312: aineina ovat korkea- ja matalapainetek- määrin, että se viime vuosina on noussut
14313: niikka, puunjalostustekniikka, vahvavirta- noin 100: aan, joista keskimäärin 45 on
14314: ja heikkovirtatekniikka y. m. Opinnot kes- ollut ensimmäisellä vuosikurssilla. Vaikka
14315: tävät kolme vuotta lukuvuoden ollessa 34 pääsytutkinnon vaatimuksia kovennettiin
14316: viikon pituisen. Luentokielenä on ruotsi, syksyllä 1936 oli niin monta pyrkijää hy-
14317: mutta kaikkinainen henkilökohtainen ope- väksyttävä, että ensimmäisen vuosikurssin
14318: tus tapahtuu opiskelijan äidinkielellä, ruot- vakinaisten oppilaiden luku lukuvuonna
14319: siksi tai suomeksi. Teknillisen opiston lop- 1936-1937 tulee olemaan lähes 70 ja opis-
14320: pututkinnon suorittaneiden henkilöiden esi- kelijain kokonaismäärä täten sanottuna lu-
14321: tyksestä ja ottaen huomioon, että edus- kuvuonna noin 120. Sellaisissa huoneis-
14322: kunta useaan kertaan on lal'tsunut pitä- toissa, jotka opistolla nykyisin on käytettä-
14323: vänsä suotavana, että opetustoimemme ke- vinään, käy laboratorio- ja muun harjoi-
14324: hittyisi sellaiseen suuntaan, että se ny- tustyön järjestäminen näin suurelle opis-
14325: kyistä paremmin olisi meidän taloudellisten kelijajouko1le el"ittäin vatkeaksi. Jos opis-
14326: mahdo:llisuuksiemme, todellisen sivistys- kelijain luvun kasvu seuraavana vuonna
14327: tarpeemme ja käytännöllisen elämän vaati- vielä jatkuu, on rakennusryhmää, joka v.
14328: musten mukainen, on teknilN:sen opiston 1927 rakennettiin teknilliselle opistolle,
14329: IV,11 -L -- Sergelius y. m.
14330:
14331: laajennettava, ja tällöin voitaisiin samalla sitäkin tilaa, minkä suunnitellut ja tkokurs-
14332: ottaa huomioon suunniteltujen polyteknil- sit vaatisivat, joilla ah-an lähitulevaisuu-
14333: listen jatkokurssien ·huoneiston tarve. dessa otaksuttavasti tulee olemaan sata-
14334: Teknillinen opisto on kahtenakymmenenä kuuta opiskelijaa, täytyy säätiön hallituk-
14335: toimivuotenaan saanut yhä voimakkaampaa sen jo nyt ryhtyä toimenpiteisiin lisäraken-
14336: tukea teollisuudelta samoin kuin pyr- nuksen saamiseksi. Se rakennettaisiin ny-
14337: kimyksiään kohtaan ymmärtämystä edus- kyisen koulutalon välittömään yhteyteen
14338: kunnan, hallituksen ;ja Helsingin kunnan ja samankorkuiseksi. Pinta-alaa tarvitaan
14339: taholta. Valtionapua, joka v. 1931 oli lisää 900 m2 ja rakennuskuutioita 13,500 m3 •
14340: 400,000 markkaa eli noin 60 % opiston Kustannusten on laskettu nousevan
14341: \'Uotuismenoista, vähennettiin seuraavana 3,500,000 markkaan ja suorittaisivat sen
14342: vuonna ja on se vuoden 1937 tulo- ja meno- osaksi teollisuuslaitokset, osaksi valtio,
14343: arvioehdotukseen merkitty 340,000 markan osaksi Helsingin kunta ja jäljellä oleva
14344: suuruisena, mistä määrästä ·noin 105,000 osa lainattaisiin.
14345: markkaa peritään takaisin valtiovarainmi- Maini tta:koon lisäksi että teknillinen
14346: nisteriön opistolle aikoinaan myöntämän opisto ei tähän mennessä ole saanut val-
14347: rakennuslainan korko1na ja kuoletJUksina. tiolta minkäänlaista määrärahaa rakennuk-
14348: Vuonna 1933 -luovutti Helsing-in kaupun- siin tai laboratoriovarustuksiin, vaikka toi-
14349: ginvaltuusto erikoisen ehdotuksen mukai- set samankaltaiset yksityiset oppilaitokset
14350: sesti hyvin edullisilla ehdoilla 2,100 m 2 suu- ovat saaneet nauttia tämänkaltaista etua.
14351: ruisen tontin Apollonkadun varrella n: o 8 Edellä esitettyyn viitaten ja huomioon-
14352: ___;10 Töölön kaupuuginosasta. Vuonna 1927 ottaen sen tehtävän, m~kä tekniUisellä opis-
14353: rakennettiin tälle tontille 3-kerroksinen tolla varsinkin nykyaikana ja tulevaisuu-
14354: koulutalo, jonka rakennuskuutiotUavuus on dessrukin on suoritettav.anaan, ehdotamme,
14355: 6,500 m3 pinta-rulan ollessa 550 m 2 • Tar-
14356: peellinen 2,500,000 markan pääoma saatiin että Eduskunta ottctisi V'uoden
14357: osaksi teollisuuslait-oksilta sekä ottamalla .1937 t'nlo- ;ja menoarvioon 500,000
14358: laina, josta Helsingin teknillisen opiston m,lwkan su·uruisen määrärahan siitä
14359: säätiön on vielä takaisinmaksettava valtiolle lisärakennuksesta aihC'u.tuvien mken-
14360: 1,400,000 markkaa 20 vuoden kuluessa. nusk7tstannusten peittämiseksi, jonka
14361: Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksen Stiftelsen Tekniska Läroverket t
14362: mukaisesti on opiston hallussa oleva tontti- Helsingfors aikoo ens·i vuonna raken-
14363: wla syksyllä 1937 rakennet,tava ja kun taa tontille n :o 10 1-lpollokadun var·-
14364: huomattava tilanahtaus nyt Yallitsee ilman rella.
14365:
14366: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
14367:
14368: Max Sergelius. Reinh. Swentorzetski.
14369: T. E. Nordström. c. 0. Frietsch.
14370: Ralf Törngren.
14371: IV, 1 t .i. - ,:&a;h. al. N :o 58.
14372:
14373:
14374:
14375:
14376: Syrjälä y. m.: Jfäär·ärahan osoittmni.<(<sta Hdnolan semi-
14377: naarin lisärakennustöitä varten.
14378:
14379:
14380: J<j d u s k u n n a ll e .
14381:
14382:
14383: .Maamme seminaarit rakennettiin jo 18- neet aivan yhtä täl'keiksi humanististen
14384: sataluvulla eikä sen jälkeen perusteellisem- aineitten opetukselle kuin laboratoriot luon-
14385: pia parannuksia ole tehty (lukuunotta- nontieteiHe. Oppilaiden omintakeisesta työs-
14386: matta Kajaanin seminaaria, joka joutui kentelystä tässä suhteessa ei voi olla puhet-
14387: tulipalon uhriksi, ja vajaa 10 vuotta sitten takaan ilman yleis- ja käsikirjastoa luku-
14388: rakennettiin täysin ajanmukaiseksi) vaikka saleineen. - ~eljäs uusi opetusala on koti-
14389: alunperin 4-vuotisille seminaareille varatut talous, jonka tarpeellisuutta ei kukaan enää
14390: rakennukset jo 20 vuotta sitten pantiin epäile. Tämä opetusaine tarvitsee taas ajan-
14391: palvelemaan 5-vuotista:kin seminaaria. Sitä- mukaisen keittiön ja opetussalin sekä monia
14392: pait>Si on viime vuosikymmeninä koU'lu- säiliöitä ja varusteita. - Musiikki ja mu-
14393: opetuksessa yleensä omaksuttu työ- ja ope- siikin harjoitus on alusta alkaen kuulunut
14394: tustapoja, jotka vaativat suunnattoman pal- seminaarien työohjelmiin mitä kiinteämmin.
14395: jon enemmän tilaa ja tarpeita kuin entis- Aineen luonteesta johtuu että se asettaa
14396: ajan koulut. erikoisia \'aat.imuksia opetushuoneen ja
14397: Oppilaitten terveydenhoito ja ruumiin- muitten varusteitten suhteen. Tarpeen vaa-
14398: harjoitus esim. asettaa seminaarien raken- timaksi katsotaan tässä suhteessa erikoinen
14399: nulL<>ille vaatimuksia, joita ne eivät likikään laulunopetussali ja eristetyt soittolropit,
14400: täytä kun esim. suihkulaitteet ja pu- jotta muita häiritsemättä opinnot ja har-
14401: keutumishuoneet pukusuojineen katsotaan joitukset kävisivät mahdollisiksi. Ulkomai-
14402: yleensii ehdottoman tarpeellisiksi. --- Sa- sissa seminaareissa on tämä käytäntö ollut
14403: moin luonnontieteen opetuksessa katsotaan jo kauan yksinomaisena ja meilläkin on
14404: laboratoriot välttämättämiksi kaikissakin siihen pyritty, mikäli tilaisuutta on ilmen-
14405: kouluissa, mutta vielä välttämättömämpiä nyt.
14406: ne ovat opettajain kasvatuslaitokselle, Heinolan seminaari on yksi niitä van-
14407: . jonka tulee kehittää omat oppilaansa kyke- hempia oppilaitoksia, joista ·puuttuu:
14408: neviksi ohjaamaan lapsiakin omintakeiseen 1) Oppilaitten terveydelliseen hoitoon
14409: työskentelyyn ja sen kautta itse oppimaan. välttämättömät suihkulaitteet, joita ilman
14410: Seminaarien oppilaitten täytyy näin ollen on kauvemmin ma:hdoton tulla toimeen.
14411: itse ensin tottua tällaiseen työskentelyyn, Samoin puuttuu sellainen voimistelusalikin,
14412: johon heillä täysikasvuisina onkin suurem- jossa luokka saattaisi suorittaa asianmukai-
14413: mat edellytykset kun vaan heillä on tar- sia voimisteluliikkeitä ilman että koko talo
14414: peelliset suojat, työsk€lltelytilat ja väli- tutisee ja alakerran huoneen katosta rapi-
14415: neet. - Kirjastot (yleis- ja käsikirjastot) see rappaukset kuten usean kerran on sat-
14416: ovat nykyisin seminaariopetuksessa käy- tunut. Täällä ei ole edes voimisteluasuun
14417: IV,u5. --- Syrjälä y. m. 333
14418:
14419: pukeutumist~<;1 \rarten tarvittavia suo,iia, alttiiksi. Siitä on jo saatu sangen vakavia
14420: lukuunottamatta tähän tarkoitukseen käy- kokemuksiakin.
14421: tettyä pientä porraskäytävähuonetta ja 5) Musiikin opetukselle varattujen tilo-
14422: pientä keittiötä, joka alkujaan on tehty jen saamisessa ajanmukaisemmalle kannalle
14423: siivouksessa tarvittavan veden lämmittä- on Heinolan seminaari jäänyt ihan osatto-
14424: mistä varten. maksi. Sekä opettajien että oppilaitten her-
14425: 2) Laboratorioitten puutteen takia on mot ovat siellä kovalla koetuksella esim.
14426: tässä seminaarissa täytynyt laboroivat oppi- yhtaikaa eri huoneissa suoritettujen musii-
14427: laat sijoittaa joskus käytääväänkin ja mui- kin harjoitusten takia puhumattakaan siit~i
14428: hin kuolloirrkin vapaana oleviin tiloihin. mitä se vaikuttaa oppimistasoon.
14429: On selvää, että kun lisäksi puuttuu tiloja Edellä oleva lienee omiansa osoittamaan
14430: tarkoituksenmukaisilta laboroimiwälinei:ltä- kuinka suurista puutteellisuuksista Heino-
14431: kin, niin työskentely ei ole voinut vastata lan seminaarikin kärsii vaikka opettajain
14432: tarkoitustaan siinä määrin kuin olisi pitä- kasvatuslaitoksena sen tarpeista olisi mitä
14433: nyt. Näin valmistetut opettajat eivät ole kiinteämmin huolta pidettävä. Kansaa on
14434: voineet saada riittävää valmistusta juuri itsenäisessä maassa sen tulevaisuuden täh-
14435: siinä opettajatehtävän puolessa, mikä tun- den parhaamman mukaan kasvatettava, eikä
14436: nustetaan pedagogisessa suhteessa kaikkein minkään muun koulun teho ole tässä suh-
14437: tärkeimmäksi. teessa niin laaja:kantoinen kuin kansakou-
14438: 3) Heinolan seminaarissa on yleiskirjasto lunopettajain valmistuslaitoksen. On kor-
14439: sijoitettu n. s. opettajainhuoneeseen ja käsi- kea aika käydä jo laiminlyöntejä korjaa-
14440: kirjasto on toivottoman pienessä suojassa, maan. Sortavalan seminaarille on hallituk-
14441: joka tarkoitukseen on aivan riittämätön, sen laatimassa menoarviossa ehdotettu v:ll('
14442: kun se samalla on lukusalinakin. Hiljainen 1937 Smk. 1,000,000:- samansuuntaisten
14443: ja rauhallinen työskentely on siinä miltei puutteitten korjaamiseksi. Tilanne on lmi-
14444: mahdotonta. tenkin niin vakava, että tarvitaan nopeam ·
14445: 4) Asianmukaisen kotitalouden opetus- pia toimenpiteitä koska vielä tämän jälkeen
14446: huoneiston puute Heinolan seminaarissa on jää Raahen ja Rauman seminaarien osa lä-
14447: kuitenkin kaikkein huutavin epäkohta. hinnä seuraavien vuosien varalle.
14448: Siellä on nyt tähän tarkoitukseen käytettä- Viitaten tässä suhteessa kouluhallituksen
14449: vissä vain keskikokoinen keittiö, joka myös- helmikuun 20 päivänä 1935 Heinolan semi-
14450: kin on opetushuoneena. Siinä sekä kokelaat naarin opetushuoneistojen lisäämisestä ope-
14451: että harjoituskoulun jatkoluokka harjoitte- tusministeriölle tehtyyn esitykseen pyy-
14452: levat ruuanlaittoa, leipomista y. m. Siinä dämme kunnioittaen esittää, että Heinolan
14453: he aterioivat, pesev~it astiat j. n. e. Usea seminaariHe mitä pikimmin rakennettaisiin
14454: kotitalouden puoli täytyy tällaisissa oloissa sellainen uudisrakennus, joka sisältää voi-
14455: jättää kokonaan vaille käytännöllistä har- mistelusalin, yhdistetyn piirustus- ja käsi-
14456: joittelua, mikä on suuri epäkohta. Huo- työsalin, 3 laboratoriota ja niille yhteisen
14457: neistolla ei ole edes eteistä, jonne päällys- opetussalin sekä huoneiston kotitalousope-
14458: vaatteet ja kengät voitaisiin jäättää puhu- tusta varten ynnä 6 soittokoppia. Tämän
14459: mattakaan hyvin tarpeellisista pukeutumis- rakennuksen valmistuttua vapautuu enti-
14460: ja peseytymishuoneista oppilaita ja opetta- sessä seminaarirakennuksessa yksi luokka
14461: jaa varten. Tällaisessa huoneustossa työs- yleiskirjastolle, toinen käsrkirjastolle ja
14462: kentelevien sekä oppilaitten että opettajien kolmas latrlunopetusluo'kaksi. Suunnitehlun
14463: terveys joutuu mitä vakavimmin vaaroille uudisrakennuksen kustannusarvio on arkki-
14464: 334 IV.11 :;, -- HPinolan ~emina:u·in li"lirakPnnu~työt.
14465:
14466:
14467: tehti Salervon alustavien piirustusten ja että Edusktmta ottaisi m:wden
14468: laskelmien mruka.a.n 7,400 m 3 a 270:- eli 1937 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
14469: siis noin 2,000,000 mk. II luvun kohdalle 1,000,000 mar·kan
14470: Edellä olevan perusteella pyydämme suuruisen siit·tomääriirahan Heinolan
14471: kunnioittaen ehdottaa, seminaar. ·in lisärakennustöitä var·ten;
14472:
14473: Helsingissä syysknnn 11 p:11ä 1936.
14474:
14475:
14476: Helena Syrjälä. Mandi Hannula.
14477: Tild:a. Löthman-Koponen. Hilja Riipinen.
14478: Aino Luostarinen. Kyllikki Pohjala.
14479: Aino Malkamälci. Kaino W. Oksanen.
14480: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Jalmari Pilkama.
14481: Albin Asikainen. Kaarlo Salovaara.
14482: 335
14483:
14484: IV,11e. - Ra.h. al. N:o 59.
14485:
14486:
14487:
14488:
14489: Linkomies y. m.: Mää1·ärahan osoittamisestrt u1·kujen hank-
14490: l;·imiselcsi Helsingin kirkkomusiikkiopistoon.
14491:
14492:
14493: Ei d u s k n n n a ll e.
14494:
14495: V. 1882 perustetun Helsingin kirkiko- kaan makBavat opiston tarkoituksiin sopi-
14496: musiikkiopiston vanhat urut ovat vuosi:en vat, 3-sormioiset, 8-ää.nikertaiset urut Smk.
14497: kuluessa tulleet ta:rkoitukseensa keil.paa- 78,200:~.
14498: mattomiksi. Urut ovat o'lieet ahkerassa Koska opiston omat tulot menevät opet-
14499: käytössä noin neljän vuosikymmenen tajien paikkoihin ja huoneiston vuokraan
14500: ajan. Koulu-urkuja. käytetään harjoituk- eikä. opistolla näin O:llen ole urkujen hank-
14501: seen päivittäin aamusta iltaan eikä ainoas- kimiseen tarvittavia varoja, olisi tä:tä var-
14502: taan jonkun kerran viiko-•:lsa niinkuin ten myönnettävä tarpMllinen summa val-
14503: kirkkourkuja. On siis aivan ~rmmärrettä tion varoista. Aikaisemmin onkin Viipu-
14504: vaa, että Helsingin kirkkomusiikkiopis- rin lukkari-urkurikoUI1u1le v :n 1935 meno-
14505: ton harjoi1tusurut näin pitkän ajan ku- arviossa, sen 20 pää;luokan 1 !luvun 7 mo-
14506: luessa ovat lmluneet käyttökelvottomiksi. mentin kohdalla, myönnetty samaan tar-
14507: Asiantuntijat ovat lausm1·eet, että ne van- koitukseen 75,000 mk :n määräraha eh-
14508: hanaikaisina eivät kelpaa k•urssiin kuulu- dolla, että urut jäävät valtion omaisuu-
14509: v&n urkukirjallisuuden soittoon, vielä vä- deksi ja että mainitU:lle lukkari-urkuri-
14510: hemmän urkurakenteen ja reiströinnin op- koulul'le jää niihin ainoastaan käyttö-
14511: pimiseen ja että kun niiden koneisto Ii- oikeus. Saman1lainen ehto olisi luonnol,li-
14512: saksi ei enää kestä harjoittamista, vaan on sesti asetettava myös nyt puheena olevassa
14513: alituisesti epäkunnossa, opiston jatkuva tapauksessa.
14514: työskentely uusien urkujen puutteessa käy Edellä. esitetyn perusteella kunnioittaen
14515: suorastaan kysymyksenalaiseksi. ebdot~mme,
14516: Kun pääkaupungissa toimiva kanttori-
14517: urkureita valmistava lait-os ei voi työs- että Rdttsktmta päättäisi ensi
14518: kennellä oppilaiden saamatta harjoitusta vuoden tulo- .ia menoar·vioon ottart
14519: ja opetusta kaikkien keskeisimmässä ja 78,200 rnrtrkan määrämhan urku.fen
14520: tärkeimmässä aineessa, urkujen soitossa, hankkimiseksi Helsingin kirkkomu-
14521: on Helsingin kirkkomusiikkiopisto välttä- siikkiopistoon ehdolla, että urut ;jää-
14522: mättömästi uusien urkujen tarpeessa. vät valtion oma1'suudeksi ja että
14523: Kangasalan urkutehtaan opistoUe esittä- opisto scut niihin ainonstaan käyttö-
14524: miin suunnitelman ja kustannusarvion mu- oikeuden.
14525:
14526: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
14527:
14528: Edwin Linkomies. Jussi AnnaJ.a. Oska.:ri Lehtonen.
14529: Jalmari Pillwna. E. Ki1peläånen. Leo R. Böök.
14530: A. A. Lintuilahti. Vihtori Vesterinen.
14531: 336
14532:
14533: lV,n7. - Rah. al. N:o 60.
14534:
14535:
14536:
14537:
14538: Oksanen y. m.: Jfiiiirä.mhan osoittamisesta. Haminan yh-
14539: teL~lyseon koulutalon rakentamista va-rten .
14540:
14541:
14542:
14543: .E:duskunnalle.
14544:
14545: Kun Haminan yksityin€11 y.hte1skouhl nes Carpen suoritti Hamirun yhteislyseossa
14546: maaliskuun 22 päivänä vuonna 1929 anne- marraskuun 8 päivänä. vuonna 1935, ja
14547: tulla asetuksella otettiin valti{)n hatltuun, josta tarkastu1ksesta hän on kouluhaHitrl!k-
14548: jolloin Haminan 'kaupunki otti suorittaak- selle jättänyt 'kertomuksensa ilausuen sa-
14549: seen koulun velat, oltiin seJvillä siitä, että malla mielipiteenään, että olisi ryhdyttävä
14550: koulun jo vuonna 18'89 ra:kenn•ettu, pieni Haminan yht,eislyseossa va.llii:sevien ja sikä-
14551: ja epätarkoituksenmukainen ta'lo ei pitkää läi'lten oppilaiden terveydentilaa vaaranta-
14552: aikaa voisi koulun tarvetta tyydyttää. Kun vien epä:kohtien pikaiseen poistamiseen.
14553: koulun tontille .ei voida lisärakennusta si- Haminan yhteislyseon uuden !koulutalon
14554: joittaa, tarjosi Haminan kaupunki mak- ra:kentaminen kuuluu 'kouluhallituksen aika-
14555: sutta valtiolle sopivan ja myöskin tarpeeksi naan tekemään 5-vuotisohjelmaan vuosille
14556: laajan (n. 5,000 m2 ) tontin n. k. Lipputor- 1935-1939, jossa vuoden J936 kohdalle on
14557: nin pui'!tikon vieressä, edellytyJ\Jsellä että sitä varten merkit:tynä 2,450,000 markan
14558: valtio rakentaa y.hteislyseolle uuden talon määräraha. Yleisten rakennusten ylihalli-
14559: sekä luovuttaa Haminan kaupungille yh- tuksen kulumassa olevan vuoden huhti-
14560: teislyseon nykyisen tontin rrukennuksineen. kuussa tekemän arviolaskelman mukaan
14561: Sovittelujen tuloksena on kaupunki vielä nousevat uuden 'koulutalon 'rakennuskustan-
14562: korottanut tarjoustaan sitoutumalla :maJksa- nukset 4,900,000 ma11kkaan, josta kouluhal-
14563: maan valtiolle 100,000 markkaa koulutaion litus ehdotti otettavaksi vuoden 1937 meno-
14564: rakennustöihin •ryhdyttäessä sekä luQvutta- arvioon 2,900,.000 markkaa.
14565: maan uudisrakennuksen perustukseen tar- Kun Haminan yhteislyseon uuden kou-
14566: vittavat kivet, niin myös kustantamaan kou- 'lutalon rakennusasiassa on näin oHen nyt-
14567: lutalon viemärin yhdistämisen kaupungirn temmirn suoritettu kai·kki ne valmistavat toi-
14568: viemärivel'kkoon. menpiteet, jotka on pidetty tarpeellisena
14569: Haminan yhteislyseon uuden koulutaJon määrärahan myöntämisen ehtona, ja kun
14570: raJkent.amisen kiireelEsyys on •eduskunnan tämän koulutalon ·ra!kentamista ei voida,
14571: tiedossa useiden vuosien 1933-35 va.ltio- 'katsoen siihen vaikeaan tilanteeseen, mikä
14572: päiviHä käsiteltyjen rahaasia-aloitteiden pe- oppilaitokse.~sa jo pitkän aikaa on vallinnut
14573: rustuksella. tarkoitukseen sopimattoman ikouluta.lon
14574: Nykyisen koulutal·on suuri puutteeHi..-mus vuoksi, enää lykätä, olisi uuden kouluta-
14575: ja koulun huoneisto-oloissa vallitsevat epä- lon rakentamiseen ensi vuonna välttämättä
14576: kohdat ova:t lisäksi todetut siinä vimlli- ryhdyttävä ja s1tä varten otettava menoar-
14577: S€'81Sa tarkastuksessa, jonka tohtori Johan- vioon kouiluhaHituksen esittämä määräraha.
14578: IV,l17. - Oksanen y. m . 337
14579:
14580: Edellä. 881notun perusteeUa saamme kun- .1937 tulo- .1a menoarvioon ottaa
14581: nioittaen ehdottaa., 2,900,000 markan suuruisen määrä-
14582: ra.han H a.minan yhteislyseon uuden
14583: että Eduskunta päättäisi vuoden kou.lutalon rakentamista varten.
14584:
14585: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1936.
14586:
14587:
14588: Kaino W. Oksanen. Viljo Venho.
14589: Kaa.pro Moilanen. Antti Kemppi.
14590: E. Kilpeläinen. Helena Syrjälä.
14591: Arvo Inkilä. Juho Pyy.
14592: Urho Kekkonen. P. Salmenoja..
14593: Tilda Löthma.n-Koponea. Elsa Metsäranta.
14594: Jere Juutiladnen. Ville Kupari.
14595: A. Pohjannoro. A. A. Lintulahti.
14596: E. A. Tuomivaam. Aarne. Honka.
14597: Edv. Vaara.ma. Mandi Hannula.
14598: Aino Luostarinen. J. V. Wainio.
14599: Kyllikki Pohjala. Väinö Kokko.
14600:
14601:
14602:
14603:
14604: 43
14605: IV,11s . . . . . :. Fin."lll.ot. N :o 61.
14606:
14607:
14608:
14609:
14610: Estlander m. fl.: · • A.ngående anvisande av anslag för
14611: /{ ristinestads svenska samskolas övertagande av staten.
14612:
14613:
14614: T i ll R i k s d a g en.
14615:
14616: Regeringen har funnit möjligt att återgå någon ny läroinrättning, utan att skolan
14617: till den tidigare följda skolpolitiken och leder sitt upphov ända från den i Kristine-
14618: i förslaget till 1937 års budget infört stad ·åf 1653 grundade pedagogin, viiken
14619: anslag för privata läroverks överta;gande var i verksamhet intill år 1842, då den
14620: i statens ägo. I sådant syfte har skolsty- ombildades till lägre elementarskola. Ele-
14621: relsen haft sig ombetrott att utarbeta en mentarskolan förändrades år 1877 till real-
14622: plan för vissa skolors övertagande under skola och denna efterträddes i sin tur år
14623: åren 1936-40. 1897 av den nuvarande skolan, till en
14624: Vid uppgörande av den till riksdagen början såsom femklassig. Sedan år 1902
14625: r:u överlämnade budgetpropositionen har har läroverket fungerat såsom fullständig
14626: doek skolstyrelsens plan icke följts, utan åttaklassig lärdomsskola.
14627: därifrån uteslutits Kristinestads svenska I dess olika gestaltning har skolan varmt
14628: samskola, ehuru denna skola redan fått omhuldats av Kristinestad, som under ti-
14629: sin plats i tidigare uppgjorda planer allt- dernas lopp å dess underhåll och förkovran
14630: sedan 1928 och skolstyrelsen nu åter för nedlagt stora kostnader. Ett nytt modernt
14631: densamma hemställt om erforderligt anslag skolhus uppfördes åren 1924--25 av Kristi-
14632: i statsbudgeten för år 1937. nestad samt Lappfjärd, Tjöck, Sideby,
14633: Vid senare riksdagen år 1930 fra:mlade Närpes och Övermark kommuner, vilka för
14634: medlemmar av svenska riksdagsgruppen en skolbygget, vars omkostnader uppgingo till
14635: finansmotion i syfte att läroverket i fräga i runt tal 2,864,000 mark, erhöllo ett stats-
14636: bleve övertaget av statsverket från och med bidrag om 1,000,000 mark, men själva nöd-
14637: år 1931 såsom enligt skolstyrelsens tidigarc gades bestrida huvuddelen av kostnaderna,
14638: förslag skulle hava skett. Uti motionen vawvid Kristinestad ensam erlagt ett större
14639: anfördes bl. a. att beslut förelåg av de belopp än statsanslaget eller omkring
14640: kommuner, vilka äga Kristinestads svenska 1,200,000 mark. Skolan betjänar utom
14641: samskola, att kostnadsfritt överlåta lärover- nämnda kommuners befolkning även Kaskö
14642: kets tomt och byggnader tili staten mot stad samt Pörtom och Korsnäs kommnner
14643: förbindelse att i skolan hyresfritt beredes eller en svenskspråkig befolkning på om-
14644: rum för skolans privata gymna:sialklasser. kring 30,000 personer.
14645: &träffa:nde ifrågavarande läroverk fram- Elevantalet vid läroinrättningen har, en-
14646: hålles i motionen vidare, att det icke är ligt skolstyrelsen, varit:
14647: inalle•
14648: 1900--01 i mellanskoleklasserna 88 88
14649: 1910-11 , 82 gym nasialk l. .......... 32 114
14650: 1920--21 112 , ••••• 0 •••• 35 147.
14651: 1930--31 " 129 , •••••• 0 ••• 51 180
14652: 1934--35 ", 119 0. 0 ••••••• 57 176
14653: " 62 176
14654: 1035-36 114 • 0 ••••••••
14655:
14656:
14657:
14658: " "
14659: IV, i u:. --- Estlander J. m. 339
14660:
14661: Av eleverna hava omkring 30 % åtnju- nestads skolas övertagande och att det var
14662: tit friplatser på grund av medellöshet. med ringa röstmajoritet som förslaget hlev
14663: Bördan av skolans upprätthållande fal- förkastat.
14664: ler av flerehanda skäl närmast å staden De i ovanrefererade finansmotion fram-
14665: Kristinestad, i vars budget de direkta ut- hållna skälen för skolans övergång till
14666: gifterna för detta ändamål utgöra -e~ dryg statsverket, nämligen, att skolan är en av
14667: och mycket kännbar del av uttax.erings- landets äldsta läroanstalter; att den är
14668: beloppet, vilket också därför per flkattörP belägen i och betjänar en vidsträckt bygd;
14669: är högt. att denna bygds befolkning icke inom tio
14670: • Uti sko1styrelsens till undervisningsmi- mils omkrets har tillgång ti:ll något annat
14671: nisteriet insända förslag av 27 febr. 1935 svenskt högre läroverk, hava likaledes av
14672: framhålles, på sätt ovan sades, att ifråga- skolstyrelsen betonats.
14673: varande läroverk hade bort övertagas a.v Då Kristmestads samskolas fortbestånd
14674: staten år 1931, och föreslås dess överta- och förkovran utgör ett livsvillkor för så-
14675: gande att äga rum år 1937. Skolans bygg- väl staden som den omgivande ·bygden, få
14676: nad vitsordas såsom synnerligen ändamå1s- underteeknade vördsamt närmed anhål1a,
14677: enlig, i vilket väsentliga hänseende den att Riksdagen ville i statsförslaget
14678: ställes framom de allra flesta av de sko- för år 1937 upptaga nödigt anslag
14679: lor, vilkas övertagande av statsverket före- stort 175,000 mark, för övertagande,
14680: slås. Skolstyrelsen erinrar därjämte om från och med den 1 september 1937
14681: att vid budgetdebatten år 1930 i riksdagen i. statens värjo av de fem mellan-
14682: såväl dåvarande underv.isningsministern som skoleklasserna vid Kristinestads
14683: ock skolstyrelsens chef understödde Kristi- svenska samskola.
14684:
14685: Helsingfors den 15 september 1936.
14686:
14687:
14688: Ernst E.stlander. Ralf Törngren.
14689: Levi J•ern. A:lbin Wickm:an.
14690: Edvard Haga. J. 0. Söderhjelm.
14691: Edvin Stenwalt
14692: 340
14693:
14694: IV,11s. - B.a.h. al. N:o 61.
14695: Suomennos.
14696:
14697:
14698:
14699: Estlander y. m. : Määrärahan osoittamisesta K ristiinankau·
14700: pungin ruotsalaisen 11hteiskoulun ottamiseksi valtiQtt;
14701: huostaan.
14702:
14703:
14704: E d u s k u n n a l l e.
14705:
14706: Hallitus on katsonut mahdolliSåsi palata lukioluokkien tarvitsemat huoneet. Saoo-
14707: aikaisemmin noudatettuun · koulupolitiik- tusta oppilaitoksesta mainitaan a:loit·teessa
14708: kaan ja ehdottaa tulo- ja menoarvioesi- lisäksi, että se ei ole mikään uusi ()ppi-
14709: tyksessään vuodelle 1937 määrärahaa yksi- laitos, vaan pohjautuu se jo vuonna 1653
14710: tyiskoulujen ottamiseksi valtion haltuun. Kristiinankaupunkiin perustettuun pedago-
14711: Tätä tarkoitusta varten oli kouluhallituk- giaan, joka oli toiminnassa aina vuoteen
14712: selle uskottu tehtäväksi suunnitelman teke- 1842, jolloin se muodostettiin ala-a!lkeiskou-
14713: minen määrättyjen kQulujen ot·tamisesta luksi. Ala-alkeiskoulu muutettiin realikou-
14714: valtion haltuun vuosina 1936-"---1940. hl'ksi vuonna 1877 ja sen jäl'keläiseksi tuli
14715: Eduskunnalle nyt jätettyä ·tulo- ja vuorostaan nykyinen koulu vuonna 1897
14716: menoarvioesitystä laadittaessa ei ole kui- toimien aluksi 5-luokkaisena. Vuodesta
14717: tenkaan noudatettu kouluhallituksen suun- 1902 on oppilaitos toiminut täydellisenä
14718: nitelmaa, vaan on siitä poistettu Kristii- kahdeksanluorok:aisena oppilaitoksena.
14719: nankaupungin ruotsa:lainen yhteiskoulu, Eri muodoissaan koulu on ollut Kristii-
14720: vaikka tämä koulu on ollut jo aikaisem- nankaupungin lämpimästi vaalima; kau-
14721: missa suunnitelmissa vuodesta 1928 alkaen punki on aikojen kuluessa uhrannut paljon
14722: ja kouluhallitus jälleen on esittänyt sille varoja sen ylläpitoon ja vartuttamiseen.
14723: tarpeellista määrärahaa vuoden 1937 tulo- Uuden, nykyaikaisen koulutalon rakensivat
14724: ja menoarvioon otettavaksi. koulua varten vuosina 1924-1925 Kristii-
14725: Vuoden 1930 jälkimmäisillä valtiopäivillä nankaupunki ja Lapväärtin, Tiukan, Sii-
14726: tekivät ruotsalaisen eduskuntaryhmän jäse- pyyn, Närpiön ja Ylimarkun kunnat, jotka
14727: net rahaasia-aloitteen, ;jonka tarkoituksena tätä rakennusta varten jonka kustannukset
14728: oli saada valtio ottamaan kyseessäoleva op- nousivat pyörein luvuin 2,864,000 mark-
14729: pilaitos haltuunsa vuoden 1931 alusta, ku- kaan, saivat 1,000,000 markan suuruisen
14730: ten kouluhallituksen aikaisemmin tekemän va:ltioavustu'ksen, mutta joiden itsensä oli
14731: ehdotuksen mukaan olisi tullut tapahtua. pakko maksaa menojen pääosa siten, etti:i
14732: Aloitteessa esitettiin m. m., että oli ole- Kristiinankaupunki yksinään sai suorittaa
14733: massa niiden kuntien, jotka omistavat suuremman erän kuin valtion avustus oli,
14734: Kristiinankaupungin ruotsalaisen yhteis- ~:ili noin 1,200,000 ma:rkkaa. Koulu pal-
14735: koulun, tekemä päätös, jonka mukaan kun- velee paitsi mainittujen kuntien väestöä,
14736: nat mruksutta luovuttavat oppilaitoksen ton- myös Kaskisten kaupunkia sekä Pirttiky-
14737: tin ja rakennukset valtioHe sitä vastaan, län ja Korsnäsin pitäjiä eli noin 30,000
14738: että valtio sitoutuu luovuttamaan koulu- henkeä käsittävää nwtsinkielistä Yäestöä.
14739: talosta Hman vuokraa koulun yksityisten
14740: IV,us. - Estlander y. m. 341
14741:
14742: Oppilaitoksen oppila;sluku on, kouluhallituksen tietojen mukaan, ollut
14743:
14744: Yhteensä
14745: 1900-01 keskikoululuokilla 88 88
14746: 1910-11 82 lukioluokilla 32 114
14747: "
14748: 1920-21 112 35 147
14749: "
14750: 1930-31 129 ," 51 180
14751: 1934-35 " 119 , 57 176
14752: "
14753: 1935-36 114 62 176
14754: " "
14755: Noin 30% oppilaista on saanut varatto- ottamista valtion haltuun ja ehdotus tuli
14756: muuden tähden vapaaoppilaspaikan. vain vähäiseHä äänten enemmistöllä hylä-
14757: Koulun ylläpidosta johtuva rasitus tulee tyksi.
14758: useammistakin syistä etupäässä Kristiinan- Niitä ylläselostetussa rahaa;sia-aloitteessa
14759: kaupungin osalle. Sen talousarviossa teke- esitettyjä syitä koulun ottamiseksi valtion
14760: vät tätä tarkoitusta varten tarvittavat suo- haltuun, nimittäin että koulu on eräs maan
14761: ranaiset menot runsaan ja sangen tuntu- vanhimmista oppilaitoksista, että se sijait-
14762: van osan verotusmäärästä ollenkin vero- see alueeltaan laajalla seudulla ja palvelee
14763: äyri tä.män johdosta melkoisen korkea. sen tarpeita, että kymmentä peninkulmaa
14764: Kouluhallituksen opetusministeriölle lä- lähempänä ei ole muuta ruotsalaista kor-
14765: hettämässä ehdotuksessa helmikuun 27 päi- keampaa oppilaitosta, jossa tämän seutu-
14766: vältä 1935 sanotaan, kuten edellä on mai- kunnan väestö voisi käydä, on korostettu
14767: nittu, että sanottu oppilaitos olisi tullut myöskin kouluhallituksen taholta.
14768: ottaa valtion haltuun jo vuonna 1931, ja Kun Kristiinankaupungin yhteiskoulun
14769: ehdotetaan sen ottamista valtion haltuun olemassaolo ja varttuminen on elinehto niin
14770: vuonna 1937. Koulun rakennukset tode- kaupungiHe kuin sen ympäristöllekin, saa-
14771: taan erinomaisen tarkoituksenmukaisiksi ja vat allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa,
14772: a;setetaan se tässä oleellisessa suhteessa etu-
14773: sijaHe useimpiin muihin valtion haltuun että Eduskunta ottaisi vuoden
14774: otettavaksi ehdotettuihin kouluihin nähden. 1937 tulo- ja menoarvioon tarpeelli-
14775: Kouluhallitus huomauttaa lisäksi, että ta- sen, 175,000 markan snt~ruisen mää-
14776: lousarviosta vuonna 1930 eduskunnassa kes- rärahan, Kristiinankanpungin nwt-
14777: kusteltaessa niin silloinen opetusministeri salaisen yhteiskoul1tn viiden keski-
14778: kuin myöskin kouluhallituksen ylijohtaja koulnltwkan ottamiseksi valtion hal-
14779: kannattivat Kristiinanikaupungin koulun tnun syyslmtnn 1 päivästä 1937.
14780:
14781: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
14782:
14783: Ernst Estlander. Ralf Törngren.
14784: Levi Jer;n. Albin Wickman.
14785: Edvard Haga. ,J, 0. Söderhjelm.
14786: Edvin Stenwall.
14787: !342
14788:
14789: IV,11v. - Rah. al. N:o 62.
14790:
14791:
14792:
14793:
14794: Lehtokoski y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
14795: maalaiskansakoulujen avustamiseksi.
14796:
14797:
14798: "E d u s kun n a 1l e.
14799:
14800: Oppivelvollisuuslakia kästteltäessä kiin- keen useampia aloitteita tarkoitustaan vas-
14801: nitettiin vakavaa huomiota kansakoulu- taavan ravinnon ja huollon aikaansaami-
14802: lasten kaikinpuoliseen avustamiseen niin, seksi kansakouluissa. A1loitteet sellaisinaan
14803: että heidän koulunkäyntinsä tulisi täysin ovat tulleet hylrutyiksi, mutta ovat kui-ten-
14804: turva:tuksi. Ei vain ilmaisia opetusväli- kin johtaneet päätöksen tekoon, jossa on
14805: m~itä, vaan myöskin riittävän ravinto- ja kehoitettu hallitusta ryhtymään kiireelli-
14806: vaatetusavun antamista ·pidettiin lasten siin toimenpiteisiin kansakouluJasten ra-
14807: terveydelle ja henkisen kehityksen edisty- vinto-olojen järjestämiseksi niin, että jo-
14808: mise11e välttämättömänä. Sen vuoksi eh- kainen koulua käyvä lapsi saisi sopivaa ra-
14809: dotettiinkin kansakoulujen kustannusla- vitsevaa ruokaa kou!lusta, ja selvittämään
14810: kiin sellaista säännöstä, että kaikille kan- siitä johtuvat kustannukset.
14811: sakoululapsitie on annettava koulusta ra- Tätlainen tutkimus on nyt toimitettu
14812: vintDa, lämmintä ruokaa varattomille mak- useampien eri vuosien ajoi1ta ja se osoit-
14813: sutta ja varakkaille kohtuullisesta kor- taa m. m. viimeisimmältä lukuvuodelta
14814: vauksesta. 1934--35, että meillä oli maalia ja kau-
14815: Tämä ehdotus ei kuitenkaan tullut hy- pungeissa kansakoululapsia yiht. 388,780.
14816: väksytyksi ja seuraus tästä on, että suu- Näistä sai ravintoa jossakin muodossa kou-
14817: rin osa kansakoululapsista jää vielä nytkin lusta vain 126,706 lasta, prosenteissa •las"
14818: vail~e kou[usta annettavaa ravintoa. Kun kettul1la 32.5 %'· koko ma•an kansakoulu'-
14819: tämä tapahtuu lapsuusiän tärkeimpinä ja oppilaista.
14820: kohtailokkaimpina vuosina, niin on ymmär- Jos tarkastetaan kouluravinnon jakautu-
14821: rettävää, että tällaisella säästäväisyyspoli- mista maa:la.is- ja kaupunki'l.aiskansrukoulu-
14822: tiikal:la on mitä tn:hoisimmat seuraukset jen oppilaiden kesken, niin numerot osoit-
14823: nuorten ihmisten elämässä. Että näin on, tavat, että .ma:aseudun vähävaraisten ko-
14824: sen osoittavat todeksi lää:kärmtarkastuk- tien lapset kärsivät vie~ä suuremmassa
14825: set Kansakoululasten keskuudessa samoin määrässä kouluravinnon puutteesta kuin
14826: kuin tuberkuloositarkastukset ja asevelvol- kaupunildlaislapset: Erikoisesti on merkille
14827: listen kutsuntatnaisuudet. pantavaa myöskin se, että raskain raken-
14828: Kun toimHetut tutkimukset osoittavat, nuskustrunnuksin aikaansaaduista koulu-
14829: että kunnollisella, lapsuusijäl'lä sopivalla· keitti'öistä on maaseudulla käytännössä
14830: ravinno11a ja muulla huollol:la voidaan vain 14.5 %.
14831: ratkaisevasti vaikuttaa lasten ja nuorten Kun ottaa huomioon sen hädänalaisen
14832: terveystasoon, niin on eduskunnassa tehty aseman, mihin suuri joukko työläisper-
14833: oppivelvollisuuslain voimaantulonkin jäl- heitä työttömyyden ja alipalkkauksen sen-
14834: • IV,ll9:. ~ lte~tokofo!kj,. y.m. 343
14835:
14836: f'IJ,Uksena Ol! joutunut, sekä sen, että ko- Edelläolevat tiedot kouluviranomaisten
14837: dit parhaimma:lla:kaan tahdolla . eivät ol€ ja lääkärien toimittamista tutkimuksista
14838: voineet lapsiaa;n ravita eikä huoltaa siten osoittavat, että jos tahdotaan lasten ja
14839: kuin olisi pitänyt, niin olisi yhteiskunnan nuorten elämään niin ratkaisevasti vai-
14840: ollut paremmin kuin mitä se on tehnyt k1}ttavista epäkohdista päästä, ovat kiireelli-
14841: huolehdittava lasten terveyden ja elä:män set toimenpiteet välttämättömät. Nykyi-
14842: kaikinpuolisesta suojaamisesta. Näin e1 set lainsäädännöt eivät siilien riitä, sen
14843: kuitenkaan ole tapahtunut ja siksi niin kokemus valitettavasti osoittaa ja siksi
14844: monet lapsista ovat aliravittuja ja heikosti kouluviranomaisten olisi kiirehdittävä kan-
14845: kehittyneitä. sakou'lulasten huollon kaikinpuolista edis-
14846: Että näin on, siitä l}ntavat koululää kä-
14847: 1
14848: tämistä tarkoittavan lakiesityksen valmista-
14849: rien v. 1934---35 suorittamat tutkimukset mista ja eduskunnalle antamista. Tässä
14850: vakavia ja samailla veivoittavia tietoja. esityksessä olisi ensi kädessä otettava huo-
14851: Tutkimus, joka toimitettiin 229 maalais- mioon tarkoituksenmukaisen ravinnon jär-
14852: kunnan 2,486 koulussa ja jossa tutkitticin jestäminen kaikille lapsi1le, huomioonot-
14853: 88,831 oppilasta, osoitti ensiksikin, että taen sen, että lapsen ravinnon tarve on
14854: kaikista tutkituista oli alipainojsia 12.6 %. suurempi kuin aikuisten, koska ravinnon
14855: Jos olettaa saman suhteen vallitsevan koko tehtävänä lapsiin nähden on sekä yllä-
14856: 1
14857:
14858:
14859:
14860: maassa, merkitsee se sitä, että· kysee1lisenä pitää elimistöä että turvata sen säännöl-
14861: lukuvuotena oli maassa noin 4'5,000 ali- listä lisäkasvua ja V'Oim~ vastus·tamaan
14862: painoista oppilasta. . lapsuusijän vakavia kautta koko elämän
14863: Sairaaloisiksi totesivat lääkärit 3.8 % va,ikuttavia sairauksia. Samaten olisi huo-
14864: oppilaista. Koko maassa tietää tämä noin mioonotettava, että koululääkäritoiminta
14865: 13,000 sairaaloista kansakou1ulasta. Hei- . ja muu terveydenhuolto tulisi järjeste-
14866: koiksi, mutta ei silti vielä sairaiksi merkit- tyksi.
14867: tiin 27.2 % oppilaista. Koko maassa olisi Kun näiden tarpeellisten toimenpitei-
14868: tämän mukaan heikkoja kansakoululapsia den ·edistäminen voi ehkä hallituksessa vii-
14869: noin 90,000-100,000. pyä, niin olisi eduskunnan, ottaen huo-
14870: Täysin terveiksi ja ruumiillisen kuntoi- mioon sen, että kouluvuosina lasketaan pe-
14871: suutensa puolesta normaaliksi todettiin rustus koko .Suomen kansan vastaiselle
14872: vain 2 / 3 kaikista tutkituista koululapsista. ruumiilliselle kehitykselle ja sen kuntoi-
14873: Kun ottaa huomioon, että suuri osa hei- suudelle, toimittava niin, että nykyinen
14874: kompien kuntien oppilaista on jäänyt ulko- valitettava asiantila tuhsi ensi tilassa kor-
14875: puolelle edellämainitun tarkastuksen, niin jatuksi. Kun epäkohdat ja puutteellisuu-
14876: numerot luultavasti antavat liian edulE- det maalaiskansakouluissa ovat vielä suu-
14877: sen kuvan koululasten terveydestä ja nii- remma;t kuin kaupungeissa ja vaikka ha!l-
14878: den kuntoisuudesta. Tätä käsitystä tukee l~tus uusien koulukalustojen ja myöskin
14879: m. m. se, että sanotuissa kunnissa on suu- kou'lukeittola;toiminnasta johtuvien lisään-
14880: relta osalta koulukeitto'la toiminnassa ja tylleiden menojen vuoksi on ehdottanut
14881: myöskin kunnanlääkärit suorittamassa määrärahaa suuremmaksi kuin se on kulu-
14882: tärkeää tehtäväänsä. :M:issä taas näitä pa- vana vuonna, niin emme kuitenkaan, ot-
14883: remmin kuin muutakaan terveyden huol- taen huomioon vallitsevan asiantilan, voi
14884: toa ei ole, siellä voi m. m. alipainoisten pitää määrärahaa riittävänä.
14885: oppilaiden luku kohota aina 30 % :iin op- Edellä esitetyn pernsteeUa ehdota:mme
14886: pilaista. kunnioittaen,
14887: 344 IV,119. - Maalaiskansakoulujen al'ustamin('n.
14888:
14889: että Eduskunta korottaisi ensi van rwust1Mrnäärärahan 3,000,00(}
14890: vuoden tulo- ja menoarviossa 10 markalla.
14891: Pl. VII luvun 22 rnomentilla ole-
14892:
14893: 1-.Ielsingissii syyskuun 14 päivänä 1936.
14894:
14895:
14896: Aino Lehtokoski. Osk :Reinikainen.
14897: Miina Sillanpää. Jussi Lo~ainen.
14898: Väinö Vmonma.a. Viljo Rantala..
14899: Hugo Aat.tela. Otto Marttila.
14900: A. J. Kosonen. Aino Ma.lkamä.ki.
14901: Alpo Lumme. Otto Toivonen.
14902: Väinö Ha:kkila. Väinö Kivisalo.
14903: Urho Kulovaam. Väinö Sinisallo.
14904: Anni Huotari. Jt. H. Wiik.
14905: Hilma Koivula.hti-Lehto. Ka.isa Hilden.
14906: P. Salmenoja. Onni Peltonen.
14907: Kalle Jokinen. J. Kuittinen.
14908: Elsa Metsäranta. Yrjö Helenius.
14909: Edv. Pesonen. Sylvi~Kyllik& Kilpi.
14910: Juho Pyy.
14911: 346
14912:
14913: IV,120. - Rah. al. N:o 63.
14914:
14915:
14916:
14917:
14918: M. Hannula y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
14919: ra,iaseudun kansakoulunopetta.fain lisäpalkkioiksi.
14920:
14921:
14922: E d u s k u n n a ll e.
14923:
14924: Eduskunta ja maan hallitus ovat koko nähden - teki vaaditun ehdotuksen ope-
14925: itsenäisyyden ajan kiinnittäneet erikoista tusministeriölle. Tämän ehdotuksen poh-
14926: huomiota rajaseudun sivistystarpeisiin. jalla va:hvisti valtioneuvosto viime joulu-
14927: Varsinkin rajaseudun kansakoululaitos on kuun 30 päivänä uuden rajaseutukuntien
14928: tahdottu saada korkealle tasolle ja sen vai- luokittelun, joka astui voimaan 1 päivänä
14929: kutus tehokkaaksi. Erikoisella palkkausjär- elokuuta 1936. Paitsi muita huomattavia
14930: jestelyllä, n. s. rajaseudun lisäpalkkioilla muutoksia kuntien luokittelussa poistettiin
14931: on pyritty kiinnittämään maamme parhaita rajaseutukuntien jon'kosta kokonaan Hiitti-
14932: opettajavoimia rajaseutukuntien kansakou- nen, Iniö, Houtskari, Korppoo, Nauvo,
14933: luihin ja saada heidät niihin jäämään. Koivisto, Velkua, Haapasaari, Harlu, Kau-
14934: Tämän palkkauspolitiikan hyvät seuraukset kola., Käkisalmen maalaiskunta, Ruskeala,
14935: ovatkin olleet ilmeiset, se on todellakin Räisälä, Sortavalan maalaiskunta, Äyrä-
14936: houkutellut pätevimpiä ja hyvän ammatti- pää, Pyhäselkä, Pälkjärvi, Halsua, Björkby,
14937: taidon omaavia opettajia vakinaisesti aset- Luoto ja Utajärvi. Lisäk"!i määrättiin, että
14938: tumaan yhä suuremmassa määrin rajaseu- lisäpalkkaa ei vast'edes makseta saman
14939: duille, sen sijaan että rajaseudun koulut koulun miesopettajan kanssa naimiSissa
14940: ennen olivat vain lyhytaikaisia pysähdys- olevalle naisopettajalle missään rajaseudun
14941: paikkoja tai jäivät kaikkein heikoimman kunnassa. Näiden muutosten seurau:ksena
14942: opettaja-aineksen •haltuun. menetti jo kymmenen vuoden käytännön
14943: Tämä rajaseudun sivistysoloille onnem- vakiinnutta.man erikoisen rajaseutupalk-
14944: nen kehityskulku uhkaa nyt heikentyä. kansa yli 500 opettajaa, joista noin 80 on
14945: Opetusministeriö kehoitti viime vuoden saman koulun miesopettajan kanssa naimi-
14946: tammikuun 4 päivänä päivätyllä kirjeellä sissa olevaa naisopettajaa, ja useat heistä
14947: kouluhallitusta laatimaan uuden ehdotuk- suuDen perheen äitejä, jotka rajaseudun
14948: sen siksi luokitteluksi, jonka perusteella elinkustannusten kalleuden takia ovat otta-
14949: maan köyhimpien ja harvaan asuttujen neet kantaakseen kaksinkertaista taakkaa:
14950: rajaseutukuntien opettajille maksettaisiin virkanaisen työn ja perheenemännän teh-
14951: 15 päivänä kesäkuuta 1926 annetun kansa- tävät.
14952: koulujen kustannuslain 15 § :n edellyttämää Näin muodostunut asiain tila on mie-
14953: lisäpalkkiota. Kouluhalli.tuksen oli tehtävä 1estämme opettajia kohtaan ja varsinkin
14954: ehdotuksensa sellaiseksi, että sen mukaan viimeksimainittua na.isopettajaryhmää koh-
14955: erikoista rajaseutupalkkiota maksetta.essa taan varsin kohtuuton. Opettajat ovat ha-
14956: tultaisiin toimeen entistä pienemmällä keutuneet rajaseudun kouluihin paremman
14957: määrärahalla. Kouluhallitus - ollen peri- palkkauksen toivossa. Nyt he uuden jär-
14958: aatteessa kielteisellä kannalla muutokseen jestelmän tultua voimaan menettävät
14959:
14960: 44
14961: 346 IV,120. - Rajaseudun kansakoulunopettajat.
14962:
14963: ilman omaa syytään huomattavan osan jen lisäpal~kausinäärärahaa koroitettavaksi
14964: niistä palkkaeduista - keskimäärin noin miljoonalla markalla. Tämä esitetty ko-
14965: 3,400 markkaa opettajaa kohden - jotka rotus ei kuitenikaan riitä palauttamaan
14966: heille virkaan tullessaan vakuutettiin. kaikkien palkkauksen muutoksesta kärsi-
14967: Myös on uudesta järj€stelmästä seurauk- mään joutumiiden opettajien oikeuksia en.
14968: sena, että pätevin opettaja-aines ei tästä ·· tiselleen, vaan hankitun selvityksen perus-
14969: alkaen hakeudu rajaseuduiUe, mistä· taas teella olisi määrärahaa lisättävä siitä, miksi
14970: voi olla seurauksena arveluttavaa taantu- hallitus sen ehdottaa, noin 200,000 mar-
14971: mista näiden seutujen kansansivistystyössä. kalla.
14972: Täten se säästö, jota uudella rajaseutujär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14973: j·estelyllä tavoitellaan, käynee lopulta var- kunnioittaen,
14974: sin kalliiksi.
14975: Ilmeisesti sen tyytymättömyyden joh- että Eduskunta päättäisi korottoo.
14976: dosta, minkä asia synnytti rajaseutukuntien hallituksen esityksessä ensi vuoden
14977: ja opettajiston keskuudessa, hallitus on nyt talousarvioksi 10 Pl. VII: 16 momen-
14978: myöhemmin huomannut uuden järjestelyn Wle ehdotettua määrärahaa 200;000
14979: epätarkoituksenmukaisuuden ja päättä- markalla rajaseudun kansakoulun-
14980: nyt sitä osittain korjata ehdottamalla ensi opettajien lisäpalkkioiden entiselleen
14981: vuoden talousarvioesityksessään rajaseutu- saattamiseksi.
14982:
14983: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
14984:
14985:
14986: Mandi Ham.n'llla. Helena Syrjälä.
14987: Ti:lda Löthman-Koponen. Kaino W. Oksanen.
14988: Aino Mallmmäki. H. A. Kannisto;
14989: Edv. Vaamma. Arvo Inkilä.
14990: 347
14991:
14992: IV,t2L - Rah. a.l. N:o 64.
14993:
14994:
14995:
14996:
14997: Inki1ä y. m:: Määräraha1t osoittamisesta helppokorkoisiksi
14998: rakennusla~?wiksi työväenopistoille.
14999:
15000:
15001: E d u s k u n n a ll e.
15002:
15003: Työväen-opistojen oppHasmäärä on viime Opistotalojen ha,n~kimista vaikeuttaa
15004: vuosina nopeasti kasvanut ja nämä laitok- suuresti, ettei opistoil'la ole mahdollisuutta
15005: set ovlllt vuosi vuodelta saaneet yhä 'suurem- näitä varten sa.ada pitempiaikaisia, helppo-
15006: man merkityksen nuorison kehityksen vaali- ko:Bkoi:sia lainoja, jollaisia maamieskouluille
15007: JOina. Melkein kaikille opistoi'lle tuottaa ja kansano.pistoililekin jo hyvän aikoo on
15008: kuitenkin suuria va1keuksia :se se:iJkka, ettei vaHion taholta järjestetty. Kun työväen-
15009: niillä ole mitään omaa huoneistoa, vaan opistot yleensäkin ovat kansanopistojen
15010: että ne joutu mt suorittamaan tä:rlkeää työ- kanssa rinnastett.ruvia, tuntuu kohtuuhliselta,
15011: tänsä milloin jonkin toisen koulun luokka- että ne tässäikin suhteessa asetetaan sa-
15012: huoneissa, joiden koko kalustus on järjes- ma·an asemaan. Tämän tähden rohke-
15013: tetty lapsia varten ja ·kokonaan sopimaton nemme kunnioitta<Jn ehdottaa,
15014: aikuisille opiskeliljoi>llc, milloin taas muissa että Eduskunta ottaisi vuoden
15015: tilapäisesti 'käytettäväksi saaduissa huoneis- 1937 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
15016: toissa. Helposti ymmärtää, ettei toiminta markan määrärahan käytettäväksi
15017: tällaisissa olosuhteissa voi muodostua niin pitkäaikaisina helppokorkoisina ra-
15018: tehokka.a,ksi kuin miksi se muuten tu1lisi. kennuslainoina työväenopistoille.
15019:
15020: Helsilllgissä syyskuun 15 päivänä 1936.
15021:
15022:
15023: Arvo In:kilä. Aug. Syrjänen.
15024: Mandi Httnnula. H. A. lv.l.nnisto.
15025: 348
15026:
15027: IV,122. - Rah. al. N:o 65.
15028:
15029:
15030:
15031:
15032: Niukkanen y. m.: .Määrärahan osoittamisesta rakennus-
15033: avustukseksi Sairalan evankeliselle kansanopistolle.
15034:
15035: ~ d u s k u n n a ll e.
15036:
15037: Oppilasmäärä Sairalan evankelisessa joka on suunniteltu 6,500 m" laajuiseksi,
15038: kansanopistossa on ollut verrattain suuri, tulee laaditun arvion mukaan kuitenkin
15039: ollen esim. lukukautena 1934--35 93, luku- maksamaan 1,400,000 markkaa.
15040: kautena 1935-36 94 ja myöskin ensi luku- ~äin suureen rakennusyritykseen, jonika
15041: kaudelle on hakijoita ollut jo hyvän joukon toteuttamista ammattimiehetkin ovat pitä-
15042: yli 100. Opisto on täten osottautunnt neet välttämättömänä, ei opisto kuiten-
15043: suuren tarpeen vaatimaksi. Opisto on kaan voi ryhtyä, jos se ei hankkeen to-
15044: kuitenkin ollut pakoitettu yhä toimimaan teuttamiseksi eaa valtiolta rakennusavus-
15045: entisessä venäläisten rakennuttamassa hu- tusta vähintään 300,000 markkaa.
15046: vilassa, joka ollen opistorakennukseksi Opiston puolesta onkin jo viime tammi-
15047: muutenkin epämukava, on nykyiseen tar- kuussa jät€tty valtioneuvostolle anomus
15048: koitukseensa aivan liian pieni. Niinpä 300,000 markan suuruisen rakennusavus-
15049: opiston varsinainen luokkahuone käsittää tuksen ja 800,000 markan suuruisen lainan
15050: vain 337 m3 , apuluokka 80 m 3 ja tyttöjen myöntämisestä opistolle. Vaikka· kouluhal-
15051: käsityöhuone puuttuu kokonaan. Miesten litus onkin anomusta puoltanut, ei hallitus
15052: käsityöhuone on niinikään puutteellinen ja ole kuitenkaan ensi vuoden tulo- ja meno-
15053: tila oppilasasuntolassa riittämätön. arvioesitykseen merkinnyt mitään määrä-
15054: Opistolla vallinneiden sietämättömiksi rahaa Sairalan kansanopiston ra>kennus-
15055: kiiyneiden huoneisto-olojen vuoksi onkin hankkeen avustamiseksi.
15056: opiston kannatusyhdistys jo, pitemmän ai- Edellä olevaan viita.ten ja huomioon ot-
15057: kaa suunnitellut uuden opistorakennuksen taen, että kyseessä olevan opiston ra:ken-
15058: rakentamista opistolle ja toimittanut va- nusten hankintaa valtion ei tähän saakka
15059: rojen keräystä sitä silmällä pitäen. Huo- ole tarvinnut avustaa eikä sen lainoja pois-
15060: mioonottaen opiston nauttiman laajan kan- taa ja että opisto vastaisuudessakin ilmei-
15061: natuksen onkin opiston taloudellista asemaa sesti voi hoitaa lainansa omin avuin ehdo-
15062: nyttemmin voitu jo siinä määrin vahvis- tamme,
15063: taa, että opistolla on velkaa ainoastaan että Edusk'unta ottaisi vuoden
15064: 190,000 markan suuruinen kuoletuslaina, 1937 t1do- .ia menoarvioon 300,000
15065: mutta sen vastapainoksi n. 500,000 mark- markan mäiiräraha.n rakennusamus-
15066: kaa vapaita varoja uuteen opistorakennuk- tukseksi Sairalan et,a.nkeli~elle kan-
15067: seen käytettäväksi. Uusi opistorakennus, .~ano]Jistolle.
15068:
15069: Helsingissä 9 p: nä syyskuuta 1936.
15070:
15071: Juho Niulcltanen. A. Pohjannoro. Väinö Kaasalainen.
15072: Aino Luostarinen. Matti l.Yiiikki. Jussi Annala..
15073: Tilda Löthman~Kopon,en. Toivo Ikonen. Kaarlo Hänninen.
15074: A. Halonen. Ja.nne Koivura.nta. Eemi:1 Luukka.
15075: S. Salo. Antti Kemppi. Hefklki Soininen.
15076: Kusti A:rha.ma..
15077: 349
15078:
15079: IV,123, - Rah. al. N :o 66.
15080:
15081:
15082:
15083:
15084: V. Kilpillä.inen y. m.: Määt·iirahan osoittamisesta am:matti-
15085: koulun perustamista varten Kemiin.
15086:
15087:
15088: :m d u s k u n n a ll e.
15089: Viimeksi kuluneen puolen vuosikymme- jaitsevat muut teollisuuslaitokset, kuten
15090: nen aikana on Kemin kaupunki laajojen esim. A. B. Kemi 0. Y. myös osaltaan tuli-
15091: esikaupunkialueiden liittämisen vuoksi laa- sivat avustamaan ammattioppilaitoksen pe-
15092: jentunut entisestään moninkertaisesti ja sen rustamis68Sa sekä myöskin jatkuvasti sen
15093: väkiluku samanaikaisesti lisääntynyt noin ylläpitokustannuksissa ja Kemin kaupunki
15094: viisikertaiseksi. Liitettyjen esikaupunki- tulevaisuudessa, selviydyttyään nykyisistä
15095: alueiden nmkana on :kaupunkiin tul- vaikeuksistaan, ottaisi ösaltaan tämän lai-
15096: lut myös suuria valtion omistamia tuotan- toksen ylläpitoon osaa. Pääasia kuitenkin
15097: tolaitoksia, kuten saha ja selluloosatehdas olisi, että paikkakunnalle saataisiin ammat-
15098: korjauspajoineen y. m. lisälaitteineen. Täl- tioppilaitus, jossa se suuri nuorisojoukko,
15099: laisten teollisuuslaitosten työväen piireissä joka työttömänä joutuu parhaat oppivuo-
15100: on suuri joukko nuorisoa, joka kansakoulu- ten.o;;a kuluttamaan, pääsisi valmentumaall
15101: kurssin suorittamisen jälkeen joutuu pystyviksi ammattityöntekijöiksi kestämään
15102: useamman vuoden ajan elämään joutilaana elämän raskaassa taistelussa.
15103: ja muodostaa tämä nuorisojoukko täten On myönnettävä, että valtio on viimeksi
15104: kaupungin .suuresta työttömien joukosta kuluneiden vuosien aikana antanut Kemin
15105: huomattavan osan. Sillä tällaisella nuoriso- seuduilla vallitsevan työttömyyden lieven-
15106: joukolla ei ole samaa sijoittumisen mah- tämiseen sangen huomattavaa apua. Onhan
15107: dollisuutta työmarkkinoilla kuin vanhem- siellä ollut parikin ratarakennusta, jotka
15108: malla, ammattitaitoisella työväestöllä. ,Ja ovat tarjonneet työtä ja toimeentulomah-
15109: kaupunki ei myöskään voi taloudellisten dollisuuksia työttömille. :Merkittäköön kui-
15110: vaikeuksiensa takia tästä nuorisotyöttömien tenkin, että ne summat, jotka rataraken-
15111: joukosta riittävässä maarassa huolehtia, nuksiin on sijoitettu, eivät voi jatkuvasti
15112: sillä nykyisissä oloissa veronmaksajilla on tarjota >työtä. ja taata kaupungin työläis-
15113: riittävästi taakkaa muutenkin. joukkojen toimeentuloa. Radat tuottavat
15114: Kun Kemin kaupungin piirissä sijaitse- hyötyä vain valtiolle itselleen sekä niille
15115: vat tuotantolaitokset ovat huomattavalta teollisuuslaitoksille, joiden tarpeita varten
15116: osalta valtion omia ja näin ollen valtiolla ne on rakennettu. Ammattioppilaitos sen
15117: nähdäksemme olisi velvollisuus teollisuus- sijaan kiinnittäisi jatkuvasti varttuvaa nuo-
15118: laitostonsa työväestön lasten ammattikasva- risoa suojiinsa ja kasvattaisi heistä pystyviä
15119: tuksesta huolehtimiseen sekä nuorisotyöttö- ammattityöläisiä yhteiskuntaa varten.
15120: myyden lieventämiseen, on paikkakunnalla Jo aikaisemmin olemme maininneet, että
15121: syntynyt ajatus ammattikoulun aikaansaa- Kemin kaupungin alueella sijaitsevista teol-
15122: misesta valtion toimesta. On myöskin luul- lisuuslaitoksista on huomattava osa valtion
15123: tavaa, että Kemin kaupungin alueella si- omia, jonka vuoksi valtion velvollisuutena
15124: IV, 1:!:{. - Ammattikoulu Kemiin.
15125:
15126: olisi huolehtia näiden laitosten piirissä nou- ja ne vaikeudet, jotka sillä m. m. tyött9~
15127: sevan nuorison kasvattamisesta ammatti- myyskysymykse~ hoita.misess~ on, rakennet~
15128: taitoisiksi ja yht·eiskunnalle hyötyä tuotta- tava ammattikouilu paikkakunnalle.
15129: viksi kansalaisiksi. Sama velvollisuus on Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
15130: nähdäb;emme myös niillä yksityisillä teolli- nioittavimmin,
15131: suudenharjoittajilla, joita paikkakunnalla
15132: on. Kaupunki, joka ensikädessä olisi tästä- että Eduskunta päättäisi ottaa
15133: kin kasvatustyöstä velvollinen huolehti- vuoden 1937 tulo- ja tnenoa·rvioon
15134: maan, ei siihen kuitenkaan nykyisin pysty, 500,000 markan suut·uisen määrära-
15135: joten va:ltion olisi nyt, ottaen lukuun Ke- han ammattikoulun pe1·ustam.ista
15136: mm kaupungissa vallitsevat eri~oiset olot varten Kemin kaupunkiin.
15137:
15138: Helsingissä syysku11n 11 p:nä 19B6.
15139:
15140:
15141: Viljo 0. Kilpeläinen. Eetu Karjalainen.
15142: A. Tul'kka. Matti Lepilstö.
15143: Uuao Hannula.
15144: 351
15145:
15146: IV,124. - Rah. al. N :o 67.
15147:
15148:
15149:
15150:
15151: Lötbman-Koponen y,, m.: ',Määrärahan osoittamisesta Toi-
15152: valan naiskäsityökdulun uudisrakennusta varten.
15153:
15154:
15155: E d u s kunnalle.
15156:
15157: Viitaten vuoden 1935 valtiopäivillä teh- että Eduskunta ottaisi ensi mtoden
15158: tyyn rahaasia~aloittef',seen n:o 77 ja noja- tulo- ja menowrvioon Toivalan nais-
15159: ten aloitteessa esitettyihin p€rusteluihin käsityökoulun uudisrakennusta var-
15160: ehdotamme kunnioittaen, ten 500,000 mm·kkaa.
15161:
15162: Helsingissä. 10 p:nä syyskuuta 1936.
15163:
15164:
15165: Tilda Löthman-Koponen. L. 0. Hirvensalo.
15166: Onni Hiltunen. Elias Simojoki.
15167: Ka.lle Kämäräinen. P. V. Heikkinen.
15168: Edv. Vaarama. J. Taka.la.
15169: Onni Mä.lt'eläånen. Heikiki Kääriäinen.
15170: 352
15171:
15172: IV,12o. - Rah. aJ. N:o 68.
15173:
15174:
15175:
15176:
15177: Lahtela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta pappilan raken-
15178: tamist« ja papin p.r~lkkaamista varten Posion seura-
15179: kuntaan.
15180:
15181:
15182: E d u s k u n n a 11 e.
15183:
15184: Tyydytyksellä on mainittava, että valtio väestön asuman seurakUlman olot ovat näin
15185: on 'eräisiin harvaanasuttuihin ja vähävarai- alkeellisella kannalla ja ei seurakunta,
15186: siin seurakuntiin rakentanut kir.kon ja jonka jäsenet ovat varattornia ja muilla ve-
15187: pappilan sekä palkannut papin, kun seura- roilla äärimmilleen rasitettuja, ole voinut
15188: kunnat jäsentensä varattomuuden takia palkata pappia eikä rakentaa pappilaa ja
15189: eivät itse ol0 ky·enneet ni~tä järjestämään. kirkkoa, ja kun ei ole toiveita, että o;;e
15190: Tällä toimenpiteellä onkin moni syrjäinen voisi vastaisuudessakaan ne omin varoinsa
15191: seutu siinä suhteessa saatettu sille tasol'le, hankkia, olisi toivottavaa, •että valtio raken-
15192: jolla vauraammat seudut ovat jo vuosisa- taisi pappilan ja paikkaisi papin mainit-
15193: toja olleet. Pohjois-Suomessa on kuitenkin tuun seurakuntaan.
15194: vielä harvaanasuttu syrjäinen Posion seu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15195: mkunta, jossa on yli 4,000 jäsentä ja joka kunnioittaen,
15196: on siinä asemassa, ettei siellä ole omaa että Eduskunta ottaisi vuoden
15197: pappia eikä pappilaa. Papin tehtäviä 1937 tulo- ia menoarvioon papin
15198: hoitaa oman virkansa ohella 85 km :n etäi- palkkaamiseksi ja pappilan rakenta-
15199: syydellä asuva naapuriseurakunnan pappi. miseksi Posion seurakuntaan 300,000
15200: Kun tämän harvaanasutun ja vähävaraisen ma·rkan suuruisen määrärahan.
15201:
15202: Helsing.issä syyskuun 8 p:nä 1936.
15203:
15204:
15205: M. 0. Laihtela. Kaarlo Hänninen.
15206: Lauri ltiaijalaånen. T. A. Janhonen.
15207: S. Salo. Eero Nurmesnremi.
15208: Kusti Arham.a. Janne Koivuranta..
15209: :IV,1 26. - Rah. al. N :o 69.
15210:
15211:
15212:
15213:
15214: Lahtela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sallan seum-
15215: kunnan kirkon korjausta varten.
15216:
15217:
15218: Ed u s kun n a 11 €.
15219:
15220: Sa!llan ( entis€ll Kuolajärven) seura- tään kerätä varoja seurakunnassa olevan
15221: kunta on Perä-Pohjolan itäisellä rajaseutu- valtion kirkon korjaamiseen ja se vuosi
15222: aluee1la, joka on aina nauttinut Lapin oi- vuodelta rappeutuu ja pian joutuu siihen
15223: keuksia. Sinne on valtion ·toimesta raken- tilaan, ettei sitä saada korjaamallakaan
15224: nettu m. m. kirkko v. 1835-1838, ollen kuntoon, olisi sen korjaaminen toteutet-
15225: se siis tlähes 100 vuotta vanha. Kirkko, tava valtion toimesta mahdollisimman
15226: joka on rakennettu alkujaankin senai- pian.
15227: kaista alkeellista rakennustapaa seuraten, Mainittakoon vielä, että .Salla, kirkon-
15228: on pitkät ajat ollut perinpohjaisen kor- kyliin läheisyydessä olevan kuuluisan Sal-
15229: jauksen tarpeessa. Nyt se on siinä määrin latunturin ja monien muiden nähtävyyk-
15230: rappeutunut, ettei sen korjausta olisi ly- sien vuoksi, Qn joutunut koti- ja ulkomaa-
15231: kättävä tuonnemmaksi, jos sitä ajatellaan laisten matkailijain vilkkaaksi käyntipai-
15232: edelleen kirkkona käyttää. Korjaamista kaksi. Matkailijat eivät voi olla kiinnittä-
15233: varten on lääninarkkitehti laatinut pii- mättä huomiota myöskään seurakunnan
15234: rustukset ~a 'korjaussuunitelman, jonka kirkkoon, joka on sekä ulkoa että sisältii
15235: mukaan korjaus tulee maksamaan 290,000 niin huonossa kunnossa, että se on kaik-
15236: markkaa, mutta korjausta ei vielä ole :to- kea muuta kuin eduksi omistajalleen, Suo-
15237: teutettu eikä hallitus ole tulevan vuoden men valtiolle, ja Sa.llan seurakunnalle.
15238: tulo- ja menoarvioesitykseensäkään otta- Tämä kaukaisen Peräpohjolan rajaseutu-
15239: nut siihen tarvittavia määrärahoja. seura:lmnnan kirkko on saatava kuntoon
15240: Sallan seurakunnan väestö on yleensä mahdollisimman pian jo yksin tästäkin
15241: varaton ja raskailia veroilla rasitettu. syystä.
15242: Väestöstä asuu suuri •osa Venäjälle 'laske- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15243: vien vesistöjen alueilla. Tälle väestölle on kunnioittaen,
15244: m. m. itäisen rajan sulkeminen olojen muu-
15245: tuttua rajan takana aiheuttanut suur.ia ta- että Eduskunta ottaisi vuoden
15246: loude:IJisia vaikeuksia ja sen toimeentulo- 1937 tulo- ja menoarvioon Sallan
15247: mahdollisuuksista olisi valtiovallan entistä seurakunnan kirkon korjaamiseksi
15248: enemmän huolehdittava. 290,000 1narkan suuruisen määrä-
15249: Kun SaJllan seurakunta ei voi jäsenil- rahan.
15250:
15251: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
15252:
15253:
15254: M. 0. Lahtela. S. Salo. Kusti Arhama.
15255: Lauri Kaijaaainen. Eero Nurmesniemi. Janne Koivuranta.
15256: 45
15257: IV,1 :!7. - Rah. al. N :o 70.
15258:
15259:
15260:
15261:
15262: Ka.asalaiinen y. m.: Korotetu.n määr·ämhan osoittamisesta
15263: Suomen evankelis-l1deril uisen pyhäkm.tln~Jhdistyksen
15264: ctvusta.mista vm·ten.
15265:
15266:
15267: Ed u s kunnalle.
15268:
15269: Suomen evankelis-luterilainen pyhäkoulu- teellisesti paljon niitä on pidetty rajaseu-
15270: yhdistys toimii laa.jan, kansanmiesten ja dulla ja syrjäisillä paikkakunnilla. Kurs-
15271: -naisten hoitaman, pyhäkoulutoiminnan suo- sien tarkoitus on perehdyttää pyhäkoulun-
15272: menkielisenä keskusjärjestönä. Viimeisen opettajia lapsisielutieteeseen ja kasvatus-
15273: tilaston mukaan vuodelta 1934 oli ma.:'ts- oppiin sekä opastaa heitä käytännöllist,en
15274: samme suomenkielisiä, evankelis-luterilaisia opetusharjoitusten yhteydessä.
15275: pyhäkouluja 9,632, joissa opettajia 21,276 Pyhäkoulunopettajien laajempia opintoja
15276: ja oppilaita 215,540. 'l'ähän tul.evat lisäksi varten on pyhäkouluyhdisty:ksen toimesta
15277: ruotsinkielisen hiippakunnan 570 pyhä- suunniteltu kiinteätä n. s. Luther-opistoa
15278: koulua sekä niissä toimivat 1,165 pyhäkou- pitempine oppijaksoineen. Tätä varten on
15279: lunopettajaa ja niissä käyvät 17,648 lasta. saatu vapaaehtoisia lahjavaroja Smk.
15280: Suomen ev.-lut. pyhäkouluyhdistys perus- 450,000: -, mitä summaa on tarkoitus kar-
15281: tettiin vuonna 1888 koko maan pyhäkoulu- tuttaa, kunnes opintoasia saadaan toteute-
15282: toimintaa tukemaan. Vuodesta 1916 on ole- tuksi.
15283: massa Finlands svenska söndagsskolför" Toimintansa tukemiseksi pyhäkouluyh-
15284: bund ruotsinkielisen työn avustamiseksi. distys on vuodesta 1903 lukien, nauttinut
15285: Pyhäkouluyhdistyksellä on palvelukses- valtionavustusta, joka vuoteen 1918 ·asti
15286: saan kolme pappismiestä, joista yksi sih- teki Smk. 5,000: - vuodessa vastaten siis
15287: teerinä. Toimistosga on lisäksi kaksi hen- nykyisessä rahassa Smk :aa 50,000: - vuo-
15288: kilöä. Tilapäisesti on kenttätyöhön käy- sittain. Vuonna 1919 - rahan arvon alen-
15289: tetty puhujia vakituisten työntekijäin nuttua - avustus eri anomuksen perus-
15290: lisäksi. Yhdistys näet lähettää seurakun- teella korotettiin Smk :aan 15,000:- vuo-
15291: tiin pyhäkoulun neuvojia , ja esitelmöitsi- dessa ja pysyi se tällaisena vuoteen 1932.
15292: jöitä, panee toimeen eri paikkakunnilla Siitä lähtien se kuitenkin on vähentynyt,
15293: n. s. Luther-kursseja pyhäkoulunopettajain niin että se nyt kolmatta vuotta on vain
15294: ltehittrumiseksi, toimittaa aikakausLehtiä Smk. 9,500:- vuodessa. Mainittakoon,
15295: aikuisia ja lapsia varten sekä julkaisee ja että pyhäkoulunopettajien luku siitä VU:o-
15296: levittää muutakin pyhäkoulutyötä edistävää desta, jolloin valtioapua alettiin saada, eli
15297: kirjallisuutta. vuodesta 1903 on kasvanut n. 50 % ja
15298: Yllämainitut l;uther-opistokurssit ovat pyhäkouluyhdistyksen virkailijain luku
15299: pyhäkouluyhdistyksen toiminnassa varsin myöskin huomattavasti lisääntynyt.
15300: oleellisena osana. Niitä on järjestetty ,,Jotta pyhäkouluyhdistys voisi suorittaa
15301: vuodesta 1919 lukien '/r. :ssa maamme seu- tehtävänsä näin laajentuneen pyhäkoulutoi-
15302: rakuntia, yhteensä 600 eri kurssia. Suh- mmnan 0dellyttämällä tavalla, tarvitsee se
15303: IV,127. - Kaasalaiiwu 'S· m. 355
15304:
15305: välttämättä enennettyä avustusta valtion Viitaten pyhäkoulutyön suureen merki-
15306: varoista. Pyhäkoulunopettajat suorittavat tykseen lapsia koskevana uskonnollis-siveel-
15307: tehtävänsä palkattomasti. Pyhäkouluyhdis- lisenä työnä ja viitaten ylempänä selostet-
15308: tyskin kokoaa suurimman osan tarvitsemis- tuihin seikkoihin ehdotamme,
15309: taan varoista vapaaehtoista tietä. Osoituk- että Ed~tsktmta päättä2:si ottaa li-
15310: sena siitä, kuinka suuria vaikeuksia yhdis- säyksenä vuoden 1937 t1ilo- .ia meno-
15311: tyksellä taloudellisesti on, mainittakoon, arvioon X Pl. II l. 14 mornentille
15312: että yllämainitun Luther-opistorahasten ko~ · 20,500 markkaa, .fotta Stw111en evan-
15313: rot täytyy käyttää kenttätyöhön, joten vält- kelis-luterilaiselle pyhäkottl1fyhdis-
15314: tämättömän kiinteän opiston aikaansaami- tykselle ta,rkoitettu amtstus voitaisHn
15315: nen suuresti vaikeutuu. korottaa 30,000 markkaan.
15316:
15317: Hel~ingiss[i 12 päivänä syyskuuta 19:36.
15318:
15319:
15320: Väinö Kaasalainen. Heiklki Soininen.
15321: Eemil Luukka. Antti Kemppi.
15322: A, Pohjannoro. Tilda Löthman-Koponen.
15323: A. Halonen. Jussi Annala.
15324: Leo R. Böök.
15325: 356
15326:
15327: IV,12s. Rah. al. N :o 71.
15328:
15329:
15330:
15331:
15332: Böök y. m.: J.l!äärärahan osoittamisesta Suomen rnenm~es
15333: lähetysseuralle kirkon rakentamista varten Lontooseen.
15334:
15335:
15336: l~ d u s kun n a ll e.
15337:
15338:
15339: Suomen merimieslähetysseuran kirkot merimieskirkko. Lisäksi on huomattava,
15340: ovat, kaikkialla missä niitä on, muodostu- että merimieskirkko myös on merimiesten
15341: neet mitä mieluisimmiksi ja käytetyimmiksi ja siirtokunnan valistus- ja kerhotoimin-
15342: valistus- ja virkistyspaikoiksi merimiehil- nan ainoa paikka. Monilta al:lilta pidetty-
15343: lemme ja kullakin paikkakunnalia oleville jen esiteliiilien ja luentojen lisäksi on m. m.
15344: suomalaisille siirtokunnille. Niin on asian- järjestetty englanninkielen oppitunteja
15345: laita Lontoossakin, jonka suomalaista meri- j. n. e. Mutta huoneiden puute ja tilan-
15346: mieskirkkoa tämä aloite koskee. ahtaus on työn kehittymiselle ainainen este.
15347: Mainittu Lontoon merimieskirkko raken- On siis ilmeistä, että nykyinen, kokonaan
15348: nettiin vuonna 1!.l12 vastaamaan niitä tar- toisen ajan tarpeita tyydyttämään raken-
15349: peita, jotka silloin olivat olemassa ja meri- nettu kirkko lU:kusaleineen ja kirjastoineen
15350: mieslä-hetyksen silloisten taloudellisten mah- on jo kauan osoittautunut aivan liian pie-
15351: dollisuuksien raJOissa. Senjälkeen ovat neksi ja usein ovat 1 jopa 2 tunnin mat-
15352: kuitenkin olosuhteet paljon muuttuneet. kan takaa kirkolla järjestettäviin tilaisuuk-
15353: Lontoossa käyvien suomalaisten laivojen lu- siin tulleet suomalaiset saaneet jäädä ulko-
15354: kumäärä on moninkertaistunut. Tamä nä- puolelle, sumuun ja sateeseen kirkon jo ol-
15355: kyy jo siitäkin, 8ttä merimieslähetyksen lessa viimeistä sijaa myöden täysi.
15356: työntekijäin laivakäynnit, joita v. 1911 oli Näin ollen on Suomen merimieslähetys-
15357: 156, nousivat v. 1935 jo 801: een, ja kir- seura jo kauan toivonut sen ajan koittoa,
15358: kossa järjestettyjen kokouksien osanottaja- jolloin voitaisiin ryhtyä uuden kirkon ra-
15359: määrä oli v. 1935 kohonnut ll,OOO:tlen ol- kentamiseen. On hankittu luonnospiirus-
15360: tuaan v. 1911 Lontoossa ja viidessä lähisata- tuksetkin sitä varten. Mutta kun uusi
15361: massa yhttJensä vain 3,431. Lontoon sata- kirkko lukusaleineen ja muine välttämättö-
15362: massa on v. 1935 ollut yhtaikaa jopa 19:kin mine huoneistoineen tulisi maksamaan
15363: suomalaista laivaa. Ja vielä entJmmän kuin n. ;E 7,500.-.- ja seuralla itsellään on tar-
15364: siellä käyvien laivojen lukumäärä, on me- koitukseen käytettävissä vain n. ;E 500.-.-,
15365: rimiesten luku lisääntynyt, johtuen siitä, jotka saataisiin nykyisen pappilan myymi-
15366: että laivat nyt ovat suurempia ja miehistö sestä, kuluisi vielä pitkät ajat, ennenkuin
15367: samassa suhteessa lukuisampi. voitaisiin ryhtyä tositoimeen tässä näin tär-
15368: Paitsi kirkkoa käyttäviä merimiehiä, on keässä asiassa. Siksi pitäisi valtion voida
15369: Lontoossa sitäpaitsi nykyään huomattava tukea merimieslähetysseuraa ainakin 1 1 / t
15370: suomalainen siirtokunta. M. m. siellä oles- miljoonalla markalla, jolloin seuran tehtä-
15371: kelee vakituisesti 100-150 opiskelijaa, joi- väksi jäisi hankkeen toteuttamiseen ta:rvit-
15372: den ainoana kotoisena virkistyspaikkana on tavain lisävarojen hankkiminen.
15373: IV,12s. - Böök y. m. 357
15374:
15375: Ylläolevaan viitaten ehdotamme näin ol- Smk. 1,500,000:- määrärahan Suo-
15376: len kunnioittavimmin, men merimieslähetysseuralle uuden
15377: kirkon rakentamista va1·ten Lontoo-
15378: että Eduskunta päättäisi ottaa seen.
15379: vuoden 1937 tulo- ,ja menom·vioon
15380:
15381: Helsingissä syyskuun 9 p: nä 1936.
15382:
15383:
15384: Leo R. Böök. Kalle Soini.
15385: Väinö Kokko. Toivo Horelli.
15386: Kyllikiki. Pohjala. Edwin Linkomies.
15387: Edv. Vaaxama. Arvi Malmivaara.
15388: Oskari Lehtonen. Antti Kemppi.
15389: K. Kylänpää. Alpo Lumme.
15390: A. Pohjannoro. Elias Simojoki.
15391: Edvin Stenwall A. A. Lintulahti.
15392: 358
15393:
15394: IV,l29. - Fin. mot. N:o 72,
15395:
15396:
15397:
15398:
15399: Wickma.n m. fl.: Angående anvisande a:v anslag för den
15400: kyrkliga ungdomsvården.
15401:
15402:
15403: T i ll R i k s d a g en.
15404:
15405: Det pågår öv·erallt i vår tid en intensi\· om än så ringa understöd från statsmak-
15406: kamp om ungdomen. Tyvärr kan man tens sida skulle vara av en utomordentligt
15407: icke säga att alla de makter, som söka att stor ekonomisk och sporrande betydelse för
15408: vinna de unga skulle vara goda, tvärtom det vittomfattande kyrkliga ungdomsarbeh~
15409: måste många av dem betecknas som onda som bedrives i våra församling.ar. Det
15410: och farliga sådana. Därför är det av stor kan här nämnas, att det finnes organist'-
15411: vikt, att alla sådana strävanden och orga- rad kyrklig ungdomsverksamhet i över 500
15412: nisationer, som verka för bevarandet av församlingar i vårt land. Denna verksam-
15413: en ren ungdom, få det stöd från samhällets het behöver kvali<ficerade och utbildade le-
15414: sida de äro värda. I vår tid finnes det darkrafter både för juniorverksamheteu
15415: glädjande nog många sådana föreningar, som för arbetet bland den mognare ung-
15416: som utföra: ett erkiinnansvärt arbete för de domen. Det anslag som här äskas skulle
15417: ungas bästa. främst komma arbetet för utbildandet av
15418: Till de krafter, som arbeta för danandet ungdomsledare till del och fördelas jämt
15419: av en i moralis'kt hänseende högtstående på de olika biskopsstiften.
15420: ungdorn måste man räkna även de kyrk- Det kristliga ungdomsarbetet måste icke
15421: liga ungdomsorganisationerna. Då den blott religiöst, utan jämväl socialt och fos-
15422: lutherska kyrkan i Finland med rätta kal- terländskt :sett skattas högt. Religionens
15423: la'S en folkkyrka, är det lätt att inse, att plats i :Dolklivet bör på allt sätt tryggas och
15424: deu organiserade kyrkliga ungdomsvården då dess position bland de unga är hotad.
15425: praktiskt taget omfattar, eller avser att gäller det att främst se till att de ung<1
15426: omfatta hela landets ungdom. Därför sy- icke :fjärmas mer än skett från fäderna;;
15427: nes det, som om den kyrkliga ungdoms- relig·iösa och sedliga., livså:skådning. Att
15428: vården borde - i likhet med sjömans- försöka skapa hos de unga en stark och
15429: vården - vara en hela folkets angelägen- bärande livsgrund, är en uppgift värdig
15430: het. Då, som bekant, staten mer eller statsmakten.
15431: mindre rikligt understöder en mängd olika På ovannämnda grund få underteckna.de
15432: kulturella etiska och sociala strävanden, vördsamt föreslå,
15433: vilka icke ge sig ut för att vara rent reli- att i stat.~förslaget [ö1· år 1937 un-
15434: giösa eller kyrkliga, synes det som om den der 10 Ht. i II kap. 14 mom. måtte
15435: kyrkliga ungdomsvården vore minst lika upptagas ett tillägg stort Fmk 50,000
15436: kvalificerad för ett välbehövligt understöd för den kyrkliga ungdomsvården till
15437: från statsmaktens sida som dessa här fördelning mellan de fem biskops-
15438: nämnda statsunderstödda strävanden. Ett stiften med 10,000 mk åt var,ie stift.
15439: Helsingfors den 15 september 1936.
15440:
15441: Albin Wickman. Levi J.ern. Elias Simojoki.
15442: E. Kilpeläinen. Uno A. Hilden. Edvard Haga.
15443: E<dvin Stenwall T. A. Jauhonen. K. R. Kares.
15444: Kaino W. Oksanen. K. F. Lauren.
15445: IV,I29. - R.a.h. al. N:o 72. Suon~ennos.
15446:
15447:
15448:
15449:
15450: Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisesta kirkollista nuo-
15451: 1·isohuoltoa varten.
15452:
15453:
15454: E d u s kun n a l 1 e.
15455:
15456: Nykyisin käydään kaikkialla maailmassa avustusta nauttivat pyrinnöt. Valtiovallan
15457: ankaraa taistelua nuorisosta. Valitettavasti antama, suuruudeltaan vähäinenkin avus-
15458: ei kuitenkaan voida sanoa, että kaikki ne tus olisi sille laajakuntoiselle kirkolliselle
15459: voimat, jotka koettavat saada nuqret puo- nuorisotyölle, jota seurakunnissamme har-
15460: lelleen, olisivat hyviä, vaan päinvastoin joitetaan, erinomaisen tärkeä niin ta-
15461: täytyy monia niistä pitää huonoina ja vaa- loudellisesti kuin muutenkin toimintaa el-
15462: rallisina. Senvuoksi on tärkeätä että kaikki ~;yttävästi. Tässä yhteydessä voinee mai-
15463: sellaiset harrastukset, jotka toimivat nuori- nita, että järjestelmällistä kirkollista nuo-
15464: son siveellisesti puhtaana pitämisen hy- risotyötä tehdään yli 500 maamme seura-
15465: väksi, saavat yhteiskunnan taholta sitä tu- kunnassa. 'I'ähän toimintaan tarvitaan so-
15466: kea, minkä ne ansaitsevat. .Meidän aika- pivia ja kypsyneitä johtajavoimia sekä var-
15467: namme on, ilahduttavaa kyllä, olemassa haisnuorisotyötä varten että myöskin vart-
15468: useita sellaisia yhdistyksiä, jotka suoritta- tuneemman nuorison kehittämiseksi. Tässä
15469: vat tunnustusta ansaitsevaa työtä nuorison pyydetty määräraha tulisi etupäässä käy-
15470: parhaaksi. tettäväksi nuorisojohtajien kasvattamiseksi,
15471: Niihin voimiin, jotka työskentelevät luo- ja tultaisiin se jakamaan tasan eri hiippa-
15472: dakseen moraalisesti korkealla tasolla olevaa kuntien kesken.
15473: nuorisoa, on luettava myöskin kirkolliset KristilJinen nuorisotyö on arvioitava ei
15474: nuorisojärjestöt. Kun Suomen luterilaista ainoastaan uskonnolliselta vaan myöskin
15475: kirkkoa kutsutaan syystä kansankirkoksi, yhteiskunnalliselta ja isänmaalliselta kan-
15476: on ymmärrettävää, että järjestetty kirkolli- nalta tärkeäksi. Uskonnon asemaa kansan
15477: nen nuorisohuolto käsittää tai ainakin sen elämässä on kaikin tavoin vakaannutettava.
15478: tarkoituksena on käsittää koko maan nuo- Silloin kun sen asema nuorison keskuu-
15479: riso. Senvuoksi tuntuu siltä, että kir- dessa on uhattu, on lähinnä pidettävä sil-
15480: kollisen nuorisohuollon pitäisi, kuten meri- mällä, etteivät nuoret vieraannu entistä
15481: mieshuoltokin on, olla koko kansan asiana. enemmän isiensä uskonnollisesta ja siveelli-
15482: Kun valtio, kuten tunnettua, enemmän tai sestä elämänkatsomuksesta. V aitiovallan
15483: vähemmän auliisti avustaa useita erilaisia arvon mukaista on koettaa luoda nuorten
15484: eetillisiä ja yhteiskunnallisia sivistysharras- elämälle voimakkaat ja kestävät perusedel-
15485: tuksia, jotka eivät ole osoittaneet olevansa lytykset.
15486: yksinomaan uskonnollisia tai kirkollisia, Edelläesitetyn perusteella pyytävät alle-
15487: näyttää siltä, kuin kirkollinen nuoriso- kirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa,
15488: huolto olisi ainakin yhtä sovelias saamaan
15489: valtiovallan taholta tuiki tarpeellista avus- että Eduskunta ottaisi vuoden
15490: tusta kuin nämä tässä mainitut valtion 1937 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. II
15491: 360 IV,l2!l. --- Kirkollinen nuorisohuolto.
15492:
15493: luvun 14 momentin kohdalle kirkol- tavaksi viidelle hiippakunnalle, kul-
15494: lista nuorisohuoltoa varten 50,000 lekin 10,000 markkaa.
15495: markan suur·uisen määrärahan jaet-
15496:
15497: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
15498:
15499: Albin Wickman. Levi Jern. Elias Simojoki.
15500: E. Kilpeläinen. Uno A. Hilden. Edvard Haga.
15501: Edvin Stenwall. T. A. Janhonen. K. R. Kares.
15502: Kaino W. Oksanen. K. F. Lauren.
15503: 361
15504:
15505: IV,t3o. - Rah. al. N:o 73.
15506:
15507:
15508:
15509:
15510: Kalliokoski y. m.: Määrärahan osoittarm·sesta J(ristillisen
15511: taideseuran toiminnan tukemiseksi.
15512:
15513:
15514: B d u s k u n n a U e.
15515:
15516: Jo 17 vuoden ajan on Kristillinen taide- :Seuran toiminnan laajuudesta saamme
15517: seura työskennellyt kansan taideharras- jonkinlaisen käsityksen, kun mainitsemme,
15518: tuksen herättämiseksi, sen taideaistin ja- että sillä on toistatuhatta jäsentä 150 paik-
15519: lostamiseksi, sekä kristillisen taiteen tun- kakunnalla eri puolilla maata ja että seu-
15520: netuksi tulemisen ja leviämisen edistämi- raan kuuluvia ja sen työala:a har.rastavia
15521: seksi. Työtään seura on suorittanut m. m. kerhoja ja paikaHisyhdistyksiä on monilla
15522: puhe-, esitelmä- ja neuvontatoiminnan seuduilla. Esitelmiä seuran toimesta on
15523: ruvulla, sekä perustamalla ja ohjaamalla pidetty lähes tuhat, minkä lisäksi tulee
15524: sen harrastusalalla työskenteleviä kerhoja. suuri joukko puheita, kirjase1ostuksia,
15525: Se on myös juJkaissut kirjallisuutta ja keskustelukysymysten alustuksia, sekä luet-
15526: painotuotteita omalta alaltaan. Niinikään tuja että lausuttujru kirjallisuuden tuot-
15527: on seuran toimesta järjestetty kokouksia teita. Se monipuolinen julkaisutoiminta,
15528: ja erilaisia taidetilaisuuksia. lVIyös on pal- jota seura on haxjoit.tanut ei myöskään
15529: kittu taidetuotteita ja avustettu taideluo- ole vähäksi arvioitava, varsinkin kun tie-
15530: main esityksiä. Erityisesti kirkollisen tai- detään että esim. lukuisten painettujen ja
15531: teen kehittämiseksi on seura monin tavoin laaja11le levinneiden e:site'lmien kirjoitta-
15532: työskennellyt. Se on m. m. avustanut seu- jina ovat oHeet -'naamme pätevimmät nii-
15533: rakuntia, kirkkojen kuntoonpanoa ja nii- den alojen tunttija,t, joita esitelmät ovat
15534: den kaunistamista suunniteltaessa. Tai- koskeneet. Julkaisutoiminta on myös kä-
15535: teellisten kaste- ja rippikoulutodistusten sittänyt yksin-, kaksin- ja kuorolauluja,
15536: hankkiminen on toteutettu seuran aloit- vieraskielisten laulujen suomennoksia, ar-
15537: teesta ja on se huolehtinut niiden painat- vokkaan juhlajulkaisun y. m. Mainitta-
15538: tamisesta ja levittämisestä. ,Seura on vuo- koon myös, että seura on juJkaissut monta
15539: sittain järjestänyt kristilliset taidepäivät, sarjaa kotimaisia taiteellisia ja nuottipai-
15540: joita on, va11sin rikkaalla ja kristilli- nospostikortteja, joita se on levittänyt sa-
15541: sen taiteen eri aloille ulottuvalla ohjel- doin tuhansin kappalein ja siten juurrut-
15542: malla sekä runsaan osanottajamäärän nii- ta!l1ut laa;joissa kansa1laispiireissä harras-
15543: hin osallistue.ssa, järjestetty eri puolilla tusta todella arvokkaan käyttöön tälläkin
15544: maata. Myös kirkollisten laulujuhlien jär- alalla.
15545: jestämiseen on seura säännöllisesti osallis- Edellä esitetty on sisältänyt vain viit-
15546: tunut aina vuodesta 1927 lähtien, jolloin teitä Kristillisen taideseuran toimintaan.
15547: ensimmäiset mainituniaiset laulujuhlat N"ämä viitteet eivät ole trurkoitetut tyhjen-
15548: maassamme toimeenpantiin. Kirkollisten täväksi toimintaselostukseksi, jota ne eivät
15549: taide-esineiden näyttelyitä on seura järjes- voi olla, vaan ainoastaan antamaan jonkin-
15550: tänyt useampia maan eri osissa. laisen, edes puutteellisen käsityksen seuran
15551:
15552: 46
15553: 362 IV,130. - Kristillinen taidesenra.
15554:
15555: työalasta, työn laajuudesta ja työtavoista. Se suul'iarvoinen työ, minkä Kristilli-
15556: V arat toimintaansa Yarten on seura nen taideseura on suorittanut ylevän ja
15557: hankkinut jäsenmaksuina ja omalla toi- jalon taiteen ymmärtämisen ja harrastuk-
15558: minnallaan, saamatta mistään vakinaista sen leviämisen hyväksi, ansaitsisi sellaisen
15559: avustusta. Kuitenkin on seura eräinä vuo- tunnustuksen, että seucealle sen toiminnan
15560: sma saanut opetusministeriön käyttöva- tukemiseksi myönnettäisiin anomansa 12,000
15561: roi'!ta ja Alfr. Kordelinin säätiöltä pie- markan vaJtioapu. Tämän avustuksen
15562: nen vuotuisen avustumsen. On näin ollen myöntäminen rohkaisisi seuran monia,
15563: selvää, että työn suorittamista on vaikeut- koko kansamme tuntemia ja ansioitunein{l
15564: tanut ja vaikeuttaa käyttövar.ojen puute. kansalaisina kunnioittamia työntekijöiti:i
15565: Vaikka ,kenttätyö" suori:tetaankin suu- jatkuviin ponnistuksiin kansamme henki-
15566: rimmaksi osaksi vapaaehtoisiUa palkatto- sen tason kohottamiseksi, jossa kohotta:mis-
15567: m~lla työvoimilla, niin sittenkin nousevat työssä kristillisellä taiteella on varsin mer-
15568: esim. ensi vuoden &rvioidut menot :lähes kitsevä osa.
15569: 30,000 markkaan, mitä summaa täytyy Edellä sanotun perusteella ehdotamme
15570: työn laatuun ja laa:juuteen katsoen pitää kunn ioittruen,
15571: pienenä, kun tiedetään, että seura tarvit- että Eduskunta ottaisi vuoden
15572: see toimistoaan ja jo varsin laajaa arkis- 1937 t·ulo- Ja m,enoa·rvioon 12,000
15573: toaan varten sentään ainakin yhden kun- markan s1turuisen miiärämhan Kris-
15574: nollisen huoneen, ja että ainakin toimiston tillisen taidesMtmn toiminnan tu-
15575: hoitajan täytyy o11a palkattu henkilö. keJniseksi.
15576:
15577: He1singiss~i s.vysknun 15 päivänii 1936.
15578:
15579:
15580: Viljami Kalliokoski.. Leo R. Böök.
15581: Alpo Lumme. Hilja Riipinen.
15582: E. Kilpeläinen. ~a.arlo Salovaara.
15583: Aarne HoMa. Edvin ~stenwall.
15584: Mandi Hannula. V. KivisaJo.
15585: Helena Syrjälä.. Antti KUkkonen.
15586: Kaino W. Oiksa.nen. ltaJ1e Kämäräinen.
15587: 363
15588:
15589: IV,1z1. - Rah. al. N:o 74.
15590:
15591:
15592:
15593:
15594: K,alliokos'ki y. m.:J(orotetun rnää1·ämhan osoittamisesta
15595: opintokerhotoiminnan av·ustamiseksi.
15596:
15597:
15598: f1j d u s k n n n a 1l e.
15599:
15600:
15601: Kun syksyllä 1935 cduskunrnalle jätettiin to'kerholiikkeen kasvu on ollut säännölJi-
15602: a:loite, jossa ehdotettiin opintokerhomäärä- sesti vuodesta toiseen jaVkuvaa, kuten se
15603: rahan lm,rottamista, arvioitiin siinä keväällä on ollut liikkeen ah1sta 'lähtien. Tällä pe-
15604: 193'6 valtionapua anovien opintokerhojen rustalla voimme verraten varmasti olettaa,
15605: lukumäärä n. 1,600 :rksi. Kuten aU.aolevasta että valtio11apua hakevien j~. siihen oikeu-
15606: taulukosta selviää, tämä arvio on pitänyt tettuj,en opintokerhojen lukumäärä ensi ke-
15607: paikkansa. Samoin selvi1iä siitä, että opin- väänä on ainakin 1, 700.
15608: Siitä käytetty
15609: Opintokt,rho- neuvontatyöhön Kirja-avustuk- Valt. apua V<tlt. apua
15610: Vuosi määräraha ja ohjaajien siin opintoker- nautt. opinto- opintokerhoa
15611: koulutukseen hoille kechoja kohden
15612: 19,2<8 0 •••••• 0 300,000:- 145,162:- 154,838:- 847 182: 81
15613: 1929 ........ 300,000:- 147,984:- 152,016:- 861 17>6: 56
15614: 1930 •••• 0 ••• 400,000: ~- 225,156:- 174,884:- 1,058 165: 27
15615: 193'1 •• 0 ••••• 400,000:- 216,395:- 183',605:- 1,110 1-65: 41
15616: 19·32 •••• 0 0 0. 300,000:- 152,106:- 147,894:- 1,141 129: 62
15617: 1933 ........ 300,000:- 142,9,10:- 157,090:- 1,318 119: 19
15618: 1934 ........ 400,000:- 204,038:- 195,962:- 1,396 140: 38
15619: 193:5 •••• 0 ••• 450,000:- 232,-834:- 217,166:- 1,482 146: 46
15620: 1936 . . . . . . . . 550,000:- n. 280,000:- II. 270,000:- n . 1,640 n. 164: 63
15621:
15622:
15623: Taulukosta selviää myöskin, että opinto- ,Jotta opintokerhojen kirja-avustusten suh-
15624: kerho'jen keskimäärin saarnat kirja-avustuk- teen saavutettaisiin v: n 1928 taso, tarv~t
15625: set ,ei,vät vieläkään ole nousseet ,siUe, sinänsä taisiin sitä varten v. 1937 (1700 X 182 m'k)
15626: va,atimattomalle tasolle, miUä ne oli<vat en- n. 311,000 m!k. Päämääränä olisi kuiten-
15627: nen pulavuosia, jolLoin opintokerholiike kin, kuten ,eduskunna,J1e aikaisemmin 'jäte-
15628: monessa suhteessa kuitenkin oli pwljon ke- tyissä tätä asiaa koskevissa aloitteissa ja
15629: hittymättmämpäD kuin nykyään. Kun lausunnoissa usein on esitetty, ,että opin,to-
15630: tätä n,Y'kyä yleisesti myönnetään aikojen kerhoj,en kirja-avustukset olisivat aina1kin
15631: parantuneen ja kun monia muita määrä- 200 mk. kerhoa kohti. Täl'löinkin kerho:t
15632: rahoja on voitu korotta,a ,entistä suurem- joutuisivat itse kustantamaan ki,rjoistaan
15633: mirksi, olisi aika jo opint:okerhotyönkin huomattavasti suuremman osan. ,Jos kirja
15634: avustusten suhteen päästä ,edes entiselle ta- avustusten suuruus olisi 200 mk. :kerhoa
15635: ,solle. Muuten voivat uudet pulavuod~t oUa kohden, tarvittaisiin v. 1937 tähän tarkoi-
15636: käsiQ:lä ennenkuin niin pitkälle on päästy. tukseen n. 340,000 mk.
15637: 364 IV,13l. - Opintokerhotoiminnan avustaminen.
15638:
15639: Opintokerholiike ei suinkaan ole k~hit tehtiin opintokerhovaroin yhteensä 236 mat-
15640: tynyt vain laajuuteen nähden, päinvastoin kapäivää, jolloin n. 200 opintok~rh{)ssa vie-
15641: viime vuosina 'kehitys yhä ra:tka:i:sevammin railtiin. Valtionapua nauttineista opinto-
15642: on suuntautunut laatuun ja syventymiseen. :kerhoista siis vain n. joka seitsemännessä
15643: On ymmärrettävääkin, että kun sadoilJ.a :kävi neuvoja, ja jos kaikki opintokerhot
15644: paik!ka:kunnilla opintokerhotyötä 'On tehty (joita v. 1935 oli 2,473) otetaan hUIOmioon,
15645: jo toistaiky1mmentä vuotta, osaksi samojen vain joka 12 :nnessa. Neuvontamatkat ,eivät
15646: hBnkilöiden ol'lessa mukana, työmuodot ja myöskään jakaudu tasaisesti kaikkien ker-
15647: opiskelu ovat kehittyneet jo sangen Jror- hojen osa11e, vaan suudssa opintokerhoryh-
15648: keita vaatimu'ksia vastaaviksi'. 8ilti tarvi- missä neuv~ontatoimintaa on tuskin nimeksi-
15649: taan aina myös allmellisempia opintokerho- kään. Tosiasia onkin, ~ttä suurimmassa
15650: työmuotoja uusia nuorisopolvia varten, ja osassa kcrhoja neuvoja tahi tarkastaja ei
15651: tätä puolta pidetään opintokerhoty11ssämme :koskaan :ole käynyt. Usein opintokerhot
15652: jatkuvasti silmällä. Opintokerholiikkee'mme pyytämällä pyytävät ohjaajan :käyntiä,
15653: onkin saanut ~· m. kansakoulun jrutko-ope- mutta vain harvoin näitä pyyntöjä on voitu
15654: tuksen kehityksestä huolehtivien taholta sen täyttää.
15655: tunnustuksen, että se on kokeillut ja k~hit On huomattava, että opinto-ohjaaj&kurs-
15656: tänyt työmuotoja, joita jatko-opetuksessa seja, matkoja y. m. ohjausta ja työn johtoa
15657: on voitu ottaa käytäntöön. varten jaetaan varat määrätyssä pl'osentti-
15658: Opintokerhomuot!()jen nam monipui()lis- suhtcessa kolmen opintokerhotyötä ·ohja1wan
15659: tuessa ja erikoistues:sa erillaisia taDkoituk- keskustoimiston kesken, joten kunkin osaksi
15660: sia palvelemaan neuvontatyöltä:kin vaadi- eri tar'kohu'ksiin tuleva summa jää sangen
15661: taan entistä enemmän. Siitä huolimatta ei vähäiseksi. Opintokerhojen lukumäärän 1i-
15662: siihen ole ollut käytettävissä edes opinto- sääntyessä ja niiden työmuotojen monipuo-
15663: kerhojen 'lukumäärän lisääntymistä vastaa- listncssa vaaditaan myös näiltä työtä suun-
15664: via varoja. Opinto-ohjaajakursseja on vuo- nittelevi-lta ja ohjaaviHa keskustoimistoiha
15665: sittain voitu järjestää vain kahdet tai kol- entistä enemmän työtä, vaHionapuasioista
15666: met. l.;aajat opintokerhoryhmät ovat jää- lmolehtimisen, kirjeenvaihdon, opintosuun-
15667: neet niistä kokonaan osattomiksi. Niitä on nitelmien y. m. ohjeiden ja painotuotteiden
15668: korvattu pari kolme päivää kestävillä lw- t,oimittamisen, neuvottelukokousten järjes-
15669: kouksilla sekä siten, että erilaisille muita tämisen y. m. muodoissa. Riittävää ja tu-
15670: tarkoit!lksia palveleville kmsseiHe on jär- loksellista neuvontatyötä varten ta~rvittai
15671: jestetty pari ,luentoa opintokerhotyöstä. siinkin huomattavasti runsaammin varoja
15672: Opinto-ohjaajakoulutus on entistä tärkeäm- kuin mitä nyt on käytettävissä. Kun kui-
15673: pää nyt, kun jatko-opetuksen tultua pa- tenkaan emme halua ehdottaa määrärahaan
15674: ko'Uise:ksi kansakoulunopettajiLta ei riitä kovin suurta korotusta, täytynee n. 310,000
15675: enää siinä määrin kuin ai'kafsemmin aikaa mk. tällä kertaa riittää näihin tarkoituk-
15676: opi,rrtokerhotyöhön. Niinpä suurimman siin. TäHöirn tulisi kaiki'Ue kolmelle toi-
15677: opi~ntokerhokeskuksemme alaisten kerhojen mistolle yhteensä vain n. 30,000 mk: n lisäys
15678: johtajista v. 1929 oli 54 % ikansa;k. opetta- siihen, mitä näihin tarkoituksiin tänä
15679: jia, mutta v. 1936 vain 44 %. Erikoistuneet vuonna on käytetty, - mikä pääasiassa
15680: ja pitemmälle ehtin~et opintokerhotyypit merkitsisi olosuhteiden säilymistä nykyi-
15681: taTVitsisivat myös entistä tehokkaampaa sellään.
15682: opinto~ohja.ajaJkouiutusta. Opintokerholiik:keemme on onnistunut
15683: Opintokerhojen neuvonta ja tarkastus .on sawda vapaaehtoiseen, kasvatusopilli'lesti
15684: tähän saa:kik:a ollut ai~van vähäistä. V. 1935 arvokkaase~n opiskelu- ja kansalaiskasva-
15685: IV,18l. - Kalliokoski y. m. 365
15686:
15687: tustyöhön suuret joukot nuorta ja vanhem- opintokerlwliikkeelle myönnettäisiin ehdot-
15688: .paakin väestöä kaikista lmnsaJ:aispiireistä ja tamamme vaatimaton avustus, minkä se tar-
15689: molemmista kieliryhmistä. Tämän työn va- vitsee voidakseen turvalEsesti jatkaa työ-
15690: paaehtoisuudesta ja sen joustavuudesta mu- tään.
15691: kautua erilaisiin olo1hin johtuu, että se Edelläolevan perusteel,la ehdotamme,
15692: tulee ha.!lvemmaksi kuin juuri mikään muu
15693: sivistystyön muot.o. Vaikka opintokerhojen että Ed11,~kunta vuoden 1987 tulo-
15694: lukumäärä, kuten toivommekin, huomatta- ja menoarviossa korottaisi 10 Pl.
15695: vasti lisääntyisi nykyisestään, ei yleisistä X: 7 kohdalla opintokerhotoiminnan
15696: varoista tähän tarkoitukseen vaadittava avttstamiseksi hallituksen esityksessä
15697: avustussumma sittenkään nousisi kovin ehdotehtn määrärahan 650,000 mar-
15698: suureksi. Olisi senvuoksi suotavaa, että kaksi.
15699:
15700: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
15701:
15702:
15703: Viljami Kalliokoski. Väinö Voionmaa.
15704: 366
15705:
15706: IV,1a2. - Rah. al. N :o 75.
15707:
15708:
15709:
15710:
15711: Voionmaa y. m.: Korotet1tn määriimhan osoittamisesta
15712: kansantajuistieteellisten ltwntojcn avnstmniseen.
15713:
15714:
15715: E d u s k u n n a ll e.
15716:
15717: Vuodesta 1921 lähtien on menoarvion tusta sinänsä valti011 jatkuvaa tukea an-
15718: käsittelyn yhteydessä myönnetty valtron saitsevana, kuten useina aikaisempina vuo-
15719: luentolautakunnan valvonnan alaisena ta- sina samassa asiassa jätetyistä aloitteista
15720: pahtuYaan kansantajuistieteelliseen luento- lähemmin ilmenee, ja kun emme säästäväi-
15721: toimintaan määräraha, joka vv. 1921-23 oli syyssyistäkään pidä kohtuullisena, että
15722: 150,000, vv. 1924-29 200,000 ja vv. määrärahaa jatkuvasti pidetään alhaisem-
15723: 1930-31 300,000 markkaa vuodessa muUa pana kuin mitä se oli esim. vuosina
15724: supistettiin pulavuosien aikana niin, että se 1924-29, ehdotamme,
15725: vv. 1933-34 oli vain 30,000 markkaa,
15726: minkä jälk!een se jälleen on kohotettu vuosi että Ed1tskunta vuoden 1937 tttlo-
15727: vuodelta, ollen v. 1936 150,000 markkaa, ja menoarviossa korottaisi 10 Pl.
15728: minkä määrän hallitus ehdottaa myönnet- X l. 5 kohda1l.rt kansantajuistieteel-
15729: täväksi myös vuodeksi 1937. listen luentojen avu.stmniseen halli-
15730: Kun pidämme ehdotetun määrärahan tu1csen esityksessä ehdotetun rnaa-
15731: tarkoitukseen riittämättömänä ja tarkoi- riirahnn 200,000 markaksi.
15732:
15733: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
15734:
15735:
15736: Väinö Voionmaa. Viljami Kalliokosk:i.
15737: 367
15738:
15739: IV,I33. - Rah. al. N:o 76.
15740:
15741:
15742:
15743:
15744: Riipinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta stwjeluskuntien
15745: yliesikunnan käytettäväksi poikatyötä varten.
15746:
15747:
15748: E d u s kun n a ll e.
15749:
15750: Suojeluskuntajärjestö on monipuoliseen lmlogisesti oikeaan osuvan lisän tulevan
15751: kasvatustoimintaansa ottanut myöskin n. s. polven kasvatukseen.
15752: poikatyön. Valtiovalta ei tähän mennessä vielä tätä
15753: Poikatyöajatuksen lausui suojeluskuntien toimintamuotoa ole avustanut, vaan se on
15754: ylipäällikkö jo toistakymmentä vuotta sit- saanut tulla toimeen kansalaisten uhrau-
15755: ten, mutta pääsi tämä työmuoto vasta myö- tuvaisnuden turvin, Tällä hetkellä on poi-
15756: hemmin alulle. Viime vuosina siihen on katyö jo laajuutensa takia kuitenkin niin
15757: ryhdytty kaikissa suojeluskuntapiireissä ja vaativa, että uusien työvoimien ottaminen
15758: on poikaosastoja 530 suojeluskunnassa ollen suojeluskuntien palvelukseen on käynyt
15759: jäsenmäärä v. 1935 lopussa 20,974. välttämättömäksi. Poikatyön onnistuminen
15760: Suojeluskuntapoikatyön tarkoitus on kas- riippuu lähinnä sen johtajista. Näiden kou-
15761: vatta:a pojista kunnon kansalaisia tarjoa- luttaminen kysyy nykyään jo enemmän va-
15762: malla kasvaville pojille heidän ikäkautensa roja kuin mitä yksityistä tietä voidaan
15763: mukaista toimintaa. hankkia. Leireille tulevien lukumäärä kas-
15764: Poikaosastoihin hyväksytään jäseniksi vaa. V. 1935 oli 312 leiriä ja niillä poikia
15765: kaikki 12 vuotta täyttäneet suojeluskunnan 9,019. Retkeilyjen lukumäärä oli 461. Eri-
15766: hyväksymät pojat, joilla on vanhemmiltaan laisia 4--5 päiväisiä kursseja on toimeen-
15767: liittymislupa. pantu v. 1935 kuluessa 216, ollen niillii
15768: Poikatyön kasvatusmuodot ovat urheilu, osanottajia 7,900. Urheilukilpailuja on
15769: voimistelu, suunnistautuminen, maastolei- ollut 3,500 ja niissä yksilöllisiä urheilusuo-
15770: kit ja leirielämä. rituksia n. 68,000. T..~eirien ja kurssien muo-
15771: Tämän ohella tapahtuu henkinen kasva- nitus, josta yleensä lotat ovat huolehtineet,
15772: tus. Poikia totutetaan hyvään käytökseen, vaatii yhä suurempia kuluja. Tämän
15773: heissä pyritään herättämään kotiseututunne lisäksi tulee kysymys matkamenoista ja suu-
15774: ja isänmaallinen mieli, heitä totutetaan ria lisämenoja merkitsevä pukukysymys
15775: järjestyk.<>een ja annettujen määlräysten muista tarpeista puhumattakaan.
15776: noudattamiseen, heitä ohjataan seuraamaan Tässä yhteydessä ei ole tarvis laajemmin
15777: terveen elämän vaatimuksia, lyhyesti sa- perustella mitä vaatimuksia maamme asema
15778: noen heitä johdetaan kaikkeen sellaiseen, kansan kasvatukselle asettaa. Monissa
15779: mikä auttaa poikaa pyrkimään terveeksi, maissa on maanpuolustuskasvatus jo kauan
15780: rohkeaksi, lujamieliseksi ja isänmaallensa ollut koulujenkin opetusaineeena. Elinvoi-
15781: uskolliseksi :kansalaiseksi. Näin muodoin ei mainen ja järjestykseen kasvatettu nuoriso
15782: suojeluskuntapoikatyöllä ole yksinomaan on kansan tulevaisuuden kulmakiviä. Kor-
15783: maanpuolustuksellista arvoa, vaan se tuo kea aika mielestämme on antaa myöskin
15784: mitä arvokkaimman kasvatuksellisen ja psy- meillä tiillai:'lelle kasvatusmuodolle valtio-
15785: 368 IV, 1 :3 :~. --- 1-'uo.jeluskuntien poika työ.
15786:
15787: vallan tunnustus. Se on velvollisuus sitä että Eduskunta päättäisi vuode'lt
15788: nousevaa polvea kohtaan, joka saattaa jou- 1937 talousarvioon ottaa 1,000,000
15789: tua puolustamaan maataan ennenkuin se on markan määrärahan suojeluskuntien
15790: päässyt koulunpenkiltä. yliesikunnan käytettäväksi poika-
15791: Yllämainittuihin perusteluihin viitaten työtä varten.
15792: pyydämme kmmioittaen ehdottaa,
15793:
15794: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
15795:
15796:
15797: Hilja Riipinen. Iisaadd. Nikkola.
15798: E. A. Tuomivaara. Eli11iS Simojoki.
15799: Bruno A. Salmia.la. R. Ala-Kulju.
15800: J. V. Wainio. Pauli Tuorila.
15801: Vilho Vallas. Yrjö R. Saarinen.
15802: Ka.alllo Salovaara. Vi1ho Annala.
15803: K. Jussila. K. R. Kares.
15804: IV,134. - ·Ra.h. al. N:o 77.
15805:
15806:
15807:
15808:
15809: Riipinen y. m.: Miiärärrihan osoittamisesta Lotta Svärd
15810: yhdistykselle kurssitoiminnan yhteydessä tapahtuvaa
15811: raittiusopetusta varten.
15812:
15813:
15814: E d u s k u n n a ll e.
15815:
15816: Raittiustilanne maassamme kaipaa kor- kysymys sikäli kuin luenrroitsijoita kuhun-
15817: jalista. Raittiustyö olisi saatava ulotetuksi kin paikkaan vain voitiin hankkia.
15818: niin laajalle, että se mahdollisuuden mu- Eduskunnassa on aikaisenimilla valtiopäi-
15819: kaan tavoittaisi kaikki kansalaispiirit. Rait- villä lausuttu se ajatus, ·että raittiustyön
15820: tiuden suuren merkityksen tunnustaen tehostamiseksi olisi valtion varoja annet-
15821: ovatkin monet järjestöt ottaneet varsinai- tava muillekin raittiustyötä tekeville yhty-
15822: sen toimintansa yhteyteen raittiusvalistus- mille kuin värsinaisine raittinsyhdistyksille
15823: työn tekemisen. Kaikkein suurimpia täl- nimenomaan siitä syystä, että varsinaiset
15824: laisista järjestöistä on LoUa !Svärd jär- raittiusyhdistykset eivät saa kosketusta
15825: jestö. Lotta Svärd järjestö, jonka tal'koi- kaikkiin piireihin. Epäilemättä onkin rait-
15826: tuksena on suojeluskuntatyön tukeminen, tiustyön etsittävä uusia muotoja ja valtion
15827: on kasvatusohjeittensa joukkoon omaksunut avnstettava myöskin Y'hteiskuntaa lujit-
15828: raittiusvakaumuksen kasvattamisen ja sen tavia, raittiustyötä edistäviä järjestöjä sel-
15829: mukaisesti merkinnyt kurssitoimintaohjel- laisella määräraha'lla, joka tekee mahdolli-
15830: maansa myöskin raittiuskysymyksen. Tie- seksi luennoitsijain saannin, neuvojakou-
15831: detään, ·että tämän järjestön toiminta ulot- [utuksen sekä raittiuskirjallisuuden ja ha-
15832: tuu yli ko'lro maan kaikkein syrjäisimpiä. vai:ritovälineiden hankkimisen raittiusope-
15833: seutuja myöten. Lotta Svärd yhdistyksen tusta varten.
15834: piirikursseilla, iltakursseilla, neuvonta:J)äi- E't'lellä sanotun nojalla ehaot:amme,
15835: villä, yhdistyksen kokous- ja iltamatilai-
15836: suuksissa on raittiusvakaumuksen merki- että Eduskunta päättäisi ottaa
15837: tystä jatkuvasti teroitettu. Vähäisenä to- vuoden 1937 talousarvioon 50,000
15838: disteena työn laajuudesta mainittakoon markan määrärahan Lotta Svärd yh-
15839: vain, että yksin v. 1935 aikana järjestettiin distyksen käytettäväksi kurssitoimi1i-
15840: 75 :det kaksi viikkoa kestäneet kurssit eri nan yhteydessä tapahtuvaa raittiUs-
15841: puolilla maata 4,344 :Ile osanottajalle ollen opetusta varten.
15842: kurssien opetusaineena myöskin raittius-
15843:
15844: Helsingissä 11 p :nä syyskuuta 1936.
15845:
15846: Hilja Riipinen. R. Ala-Kulju.
15847: J. V. Wa.inio. Iiss.kki. Nikkola.
15848: Elias Simojc>ki. K. Jussila.
15849: Vilho Annala~ ltaarlo Salov8iara..
15850: Arvi Malmivaara. Bruno A. SaJmiala.
15851: E. A. Tuomiva.a.ra..
15852: 47
15853: 370
15854:
15855: IV,l35. - Rah. al. N:o 78.
15856:
15857:
15858:
15859:
15860: RUpinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Marttaliitolle
15861: raittiuskasvatustyötä varten.
15862:
15863:
15864: E d u s k u n n a 11 e.
15865:
15866: Niitten yhdistysten joukossa, jotka var- tuk!sena yleisön suhtautumisesta näyttelyyn
15867: sinaisen toimintansa ohel~a suorittavat huo- mainittakoon, että juomanäyttelyssä, jOka
15868: mattavaa raittiustyötä, on Suomalainen tähäm. mennessä on ollut nähtäviinä 20: lla
15869: Marttaliitto ~rikoisen ansioitunut. Martta- paikkakunnalla emäntä- ja isäntäpäivien,
15870: liitto työSkentelee kotien taloudellisen, hen- kesäjuhlien', maatalousnäyttelyj•en y. m. s. ti-
15871: kisen ja sive.ellisen tason kohotamiseksi ja laisuuksien yhteydessä on tähän mennessä
15872: toimii vallankin muutamlSSa osissa maata, ehtinyt käydä n. 40,000 henkeä. Martta-
15873: erityisesti maan raja~eudui1la hyvin vi- · liitto on käsittäälksemme tählä työmuodolla
15874: r.eästi ja on sen toiminta vuosi vuodelta antanut arvokkaan käytännöllisen ilisän
15875: yksityisten ubirauturvaisuuden ja kuntien ja raittiuskasvatustyöhön.
15876: vaH:ion avustuk!sen turvin ka:svam.ut ja -laa- Tämä työmuoto, näy,ttelyn siirtäminen,
15877: jentunut. Ma:rtta:liitto on aina kiinnittänyt sen hoito j·a yleisö1le esittiiminen, näyttelyn
15878: huomiota raittiusvalistuksen merkitykseen esineiden kartuttaminen ja uusiminen, tie-
15879: kotien kohottajana. Liiton toimesta pidet- tää kuitenkin paljon uusia menoja !liitolle,
15880: tiinkin esim. vuosina 1934-36 yhteensä jonka työala käsittää ennestänsä jo niin
15881: 361 raittiusesit-elmää. Tämän lisiiksi on monta ikodeHle tarpeellista neuvonta~a;laa,
15882: Marttaliitto ottanut käytäntöön aiv.an oma- että ilman valtion suomaa avustusta mtto
15883: laatuisen, uuden raittiusk!asv,atusmuodon. ei rvoi tätä työalaa m.enestykstellä hoitaa.
15884: Liitto on järjestänyt rn. s. juomanäyttelyn, Tämän vuoksi! ja edelläsanottuun viita-
15885: jossa tauiujen ja ravm:to-opiHisten esitys- t·en rohkenemme me allekirjoittaneet kun-
15886: ten ·avu!lla havainno1listetaan erilaisten juo- nioittaen ehdottaa,
15887: mana käytettäwien aineiden terveydellistä
15888: ·ja ravmnoUista arvoa korostamalla alkoho- että Eduskunta päättäisi ottaa
15889: lipitoisten duomi,en tuhoisaa vaikutusta sekä vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
15890: ihmisruumiiseen että 'kotien ,taJ:oudelliseen 50,000 markan määrärahan annetta-
15891: ti·laan. Sosiwliministeriö on tukenut näyt- vaksi Suomalaiselle Marttaliitolle
15892: t~lyn ·perustamista 17,500 markalJa. Osoi- raittiuskasvat1tstyötä varten.
15893:
15894: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
15895:
15896: Hilja Riipinen. Vilho Annala.
15897: Leo R. Böök. Mandi Hannula.
15898: Bruno A. Salmiala. Helena Syrjälä.
15899: R. Ala-Kulju. Elias .Simojoki.
15900: Tilda Löthman-~oponen. J. V. Wainio.
15901: 371
15902:
15903: IV,t36. - ~ah. al. N:o 79.
15904:
15905:
15906:
15907:
15908: VaM'ama y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
15909: Oy. Kansatieteelliselle Filmille.
15910:
15911:
15912: E d u s k u n n a ll e.
15913:
15914: Kansatieteellinen ja kulttuurihistorialli- professori Albert Hämäläinen, valtionar-
15915: nen filmaustoiminta, jonka tarkoituksena kealogi tri C. A. Nordman, professori Uuno
15916: on kerätä materiaalia näiden alojen tutki- Harva, tri T. I. Itkonen, tri Aarne Anttila,
15917: joille sekä vastaisiin aikoihin säilyttää nä- kirjailija Iivo Härkönen, insinööri Sulo
15918: kyvässä ja kuuluvassakin muodossa pian Heiniö ja tuomari Ilmari Turja, varajä-
15919: katoavan vanhakantaisen kansanelämän seninä tri Sakari Pälsi, professori Aarni
15920: aidoimpia ilmennyksiä, pääsi meidän maas- Penttilä, lehtori Lauri Kuusanmäki ja
15921: samme varsinaisesti alkuun vasta kuluneena. maisteri Ahti Rytkönen. - Johtokunnan
15922: kesänä, kun keväällä perustettu Oy. Kan- muodostavat: toimitusjohtajana maist. E.
15923: satieteellinen Filmi aloitti toiminta11Sa. Aaltonen, teknillisenä johtajana maist.
15924: Tämän yhtiön perustajina ovat huomatta- Eino Mäkinen sekä muina jäseninä trit
15925: vimmat vanhan kansankulttuurin ja men- Kustaa Vilkuna, Sakari Pälsi, T. I. Itko-
15926: neisyyden tutkimista harrastavat seurat. nen ja Martti Haavio. Paras mahdollinen
15927: Pääosa'kkaina ovat kaksi vanhaa ja arvo- tieteellinen pätevyys on siis koottu yhtiön
15928: valtaista seuraa, Suomalaisen Kirjallisuu- toiminnan edistäjäksi.
15929: den Seura ja Suomen Muinaismuistoyhdis- Ensimmäisen kesän toiminta on antanut
15930: tys, sekä muina osakkaina Sanakirjasäätiö, yhtiölle erittäin hyvän tuloksen, kun ote-
15931: Kotikielen Seura, Suomen Museoliitto, taan huomioon, ettei yhtiö ole saanut mi-
15932: useimmat suomenkieliset ylioppilasosa;kun- tään apurahaa työnsä tukemiseksi, vaan on
15933: nat sekä maaseudlm tärkeimmät sivistys- sen ollut pakko pääomansa lisäksi käyttää
15934: seurat, nim. Karjalan Sivistysseura, Tam- lainavaroja. Filmiä on otettu yht. n.
15935: pereen Historiallinen Seura ja Hämeen 3,000 m seuraavista aiheista: Somerniemen
15936: Museoseura, Kuopion Isänmaallinen Seura, ja Ta:mmelan pitäjissä tervanpoltosta, Sii-
15937: Turun Historiatlinen Yhdistys ja Turun kaisten pitäjässä yksipuisen haapion veis-
15938: kaupungin historiallinen museo, Hämeen- tosta, Hämeenkyrössä vanhanaikaisesta hei-
15939: linnan Historiallinen Seura sekä Lounais- nänteosta, Luopioisissa kirkkopyhän vie-
15940: Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys. Li- tosta ja samassa pitäjässä sekä Pälkäneellä
15941: säksi on yhtiön osakkaina joukko kansatie- kirkkoveneiden käytöstä, Lohjalla rukiin-
15942: teilijöitä, kielentutkijoita, museomiehiä, leikkuusta, Salmin pitäjässä praasnikkain
15943: kansanedustajia y. m. Yhtiön osakepää- vietosta, kyläpaimenen toimista, nuotanve-
15944: omana on 25,000 mk, mistä 14,000 mk dosta y. m.
15945: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla ja Suomalaisten vanha kansanelämä tarjoaa
15946: Suomen Muinaismuistoyhdistyksellä. vieläkin paljon mielenkiintoista ainesta fil-
15947: Yhtiön hallintoneuvoston puheenjohta- minauhalle, paljon enemmän kuin mikään
15948: jana on prof. Martti Rapola sekä jäseninä muu pohjois- tai länsieurooppalainen kansa.
15949: 372 IV,136. - Kansatieteellinen filmi.
15950:
15951: Mutta nyt on käsissä yhdestoista hetki, työ saattaa joutua keskeytyksiin parhaana
15952: niin kauan kuin 60-70 luvuilla syntynyt työaikana, taikka ei pääse alkamaankaan
15953: maalaisikäpolvi vielä voi avustaa tiedonan- siUoin kun pitäisi. Suurissa aiheissa ja
15954: tajana ja taidonnäyttäjänii:. Niinpä Raja- yleensäkin kiireellisimpinä aikoina pitäisi
15955: Karjalan omaperäinen ja ikivanha kansan- yhtiön voida palkata useita filmaajia. Tä-
15956: kulttuuri tarjoaa edelleen runsa;asti kiireelli- rnänkesäige,t filmit on täytynyt ottaa ilman
15957: sesti talteenotettavia aiheita, kuten Mant- ääntä tarpeellisten välineitten puutteessa.
15958: sinsaaren häDkäuhrit, kaskenvierto virsi- Mutta kansanelämää kuvawvat filmit ovat
15959: neen, loitsuinee.il ja taikoineen. Karjalan täydellisiä vasta sitten, kun ne voidaan val-
15960: kannakselta olisi filmattava m. m. erilaisia mistaa äänifilmeiksi ja vasta silloin ne pal-
15961: näytelmälei'kkejä, Savon maakunta tarjoaa velevat myöskin kielitiedettä.
15962: kokonaisia kiintoisia työsarjoja kuvatta- Kaikki tämä kysyy varoja, joita, yhtiöllä
15963: vaksi, Kainuun seuduilta olisi filmatta.va ei ole eikä sen osakepääoman korotustakaan
15964: m. m. vanhoja metsästysmenetelmiä, Poh- voida vielä ajatella. Filmaustoimintaa ei
15965: janmaalta kydönviljely, karjamajaelämä, myöskään voida ohjata kaupallisia näkö-
15966: järviheinän niitto j. n. e. Pohjan- ja Suo- kohtia silmälläpitäen, koska silloin tieteel-
15967: menlahden hylkeenpyynti ja kalastus tar- liset tarkoitusperät saisivat väistyä. Kun
15968: joaisi vielä paljon vanhoja tapoja, samoin yhtiön säännöissä nimenomaan sanotaan,
15969: Tornionjokilaakson asukkaiden lohenpyynti että valmistuneet filmit jätetään jonkin tie-
15970: ja kesäkenttäelämä, puhumattakaan La- teellisen laitoksen haltuun tutkijain käy-
15971: pista, jossa riittäisi filmattavaa pitkaksi tettäväksi, ja kun filmaamisen yhteydessä
15972: aikaa. Hämeessä, Satakunnassa ja Varsi- kertyy runsaasti myös valokuvia (tänäkin
15973: nais-Suomessa on, myös yhä edelleen kan- kesänä n. 1,000 kpl.) ja tämän materiaalin
15974: sanelämän vanhoja muotoja ja piirteitä, pohjalla aiotaan perustaa: erityinen kallSI'J.-
15975: jotka pitäisi kiinnittää filminauhalle, ennen tieteellinen kuva-arkisto, niin mielestämme
15976: kuin ne iäksi katoavat. Ja Suomen rajo- sanotun filmiyhtiön toiminta suuriarvoi-
15977: jen ulkopuolella Viron Inkeri ja Setumaa sena kansallisena, tieteellisenä ja kansansi-
15978: sekä Länsi-Pohjan ja Ruijan suomalaisasu- vistyksellisenä yrityksenä kuuluu niihin
15979: rtuksen alueet tarjoavat tieteellisestikin tehtäviin, joita valtion varoilla on tuettava.
15980: suuriarvoisia aiheita. Suomen kansalliselle Yhtiö onkin säännöissään tätä edellyttänyt
15981: tieteelle niiden talteenotto tuottaisi ver- ja varannut opetusministeriölle tiJ}aisuuden
15982: taansa vailla olevaa tutkimusmateriaalia, ja valita edustajansa yhtiön hallintoneuvos-
15983: Suomi, joka on monilla muilla rintamilla toon.
15984: johtanut suomensukuisten kansain tutki- Edellämainituin perusteluin kunnioitta-
15985: musta, löytäisi siitä uuden velvoittavan ja vasti ehdotamme,
15986: kunniakkaan tehtävän. että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
15987: Kansantieteellisellä filmiyhtiöllä ei itsel- ja menoarvioon ottaisi 150,000 mar-
15988: lään ole mitään filmausvälineitä, vaan sen kan määrärahan kertakaikkiseksi avus-
15989: on pitänyt käyttää muitten filmiyhtiöitten tukseksi Oy. Kansatieteelliselle F~i
15990: lainaamia koneita. Sellainen olotila ai- mme filmikoneiden ja muiden fil-
15991: heuttaa viivyttelyä ja hankaluutta, kun mausvälineiden ostoon.
15992:
15993: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1936.
15994:
15995: Edv. Vaa.rama.. Väinö Kokko. Toiv:o Horelli.
15996: Väinö Kaasalainen. Vilho Vallas. Arvo Inkilä.
15997: J. V. Wainio. Urho Keklkonen. Jussi Annala.
15998: J. Takala. Tilda Löthman-Koponen.
15999: 3'73
16000:
16001: lV,1a1. - Fi.n. mot. N:o 80.
16002:
16003:
16004:
16005:
16006: Törngren m. fl.: Angående anvisande av anslag till t~nder
16007: stöd för Föreningen Brages urklippsverk.
16008:
16009:
16010: T i ll R i k s d a, g e n.'
16011:
16012: Sedan år 1910 upprätthåller ·Föreningen över författares arbeten och kritiker av
16013: Brage r. f. ett urklippsverk, som utgör ett utövande konstnärers konserter, uppvisnin-
16014: uppslagsverk över landets hela svenska gar, konstutställningar m. m.
16015: tidnings- och tidskriftspres.s eller en kon- I den allmänna avdelningen samlas ma-
16016: centrerad upplaga av denna press, ett ar- terial, som icke hänför sig till någon viss
16017: kiv, i vilket allt, som skrivits om svenskt ort till skillnad ·från det speciellt ortsbeto-
16018: kulturarbete, ingår ordnat efter vissa be- nade materialet, som inordnas i den topo-
16019: stämda principer. Landets samtliga svenska grafiska avdelningen. Inom båda dessa av-
16020: tidningar och tidskrifter sändas i tvenne delni:ngar är materia1et ordnat efter samma
16021: exemplar till föreståndaren, folkskolläraren sehema. En snabblick på dettas rubriker
16022: Mika Heikel, som prickar för allt som skall ger oss en föreställning om vilka områden
16023: urklippas. Urklippen, som beräknas till av lmlturarbetet arkivet belyser. D-jur-
16024: tjugutusen tiH tjugufemtusen årligen, ord- skydd, Emigration, Föreningsliv, Hem och
16025: nas till en början i kuvert enligt nedanan- hushäll, Hembygdsknnskap, Idrott, Jakt-
16026: givna schema samt uppklistras sedan, i den vård, Kommunalt, Kommunikationer, Konst,
16027: mån medel härför finnas, på lösa ark, som Litteratur, Militär, Natnrhistoria, Närin-
16028: inhindas i mappar, vilkas pärmar kunna gar, Politik, Skolväsen och folkbildning,
16029: anpassas efter innehållets tjocklek. Sociala rörelser, Svenska frågor, Tekniskt,
16030: Schemat för urklippens ordnande utar- Tjänstemän och aUmänna verk, Turistvä-
16031: betades redan 1911 av en för nrklippsver- sen, Vetenskap äro rubriker, som vi i alfa-
16032: ket tillsatt kommission och reviderades år betisk ordning utplocka ur schemat. Fler-
16033: 1922 av en delegation, bestående av univer- talet av dessa huvudgrupper äro indelade
16034: sitetsbibliotekarien Georg Schauman, uni- i smärre undergrupper. Under rubriken
16035: versitetskvestor Albert Hästesko, lektor Kommunalt finna vi t. ex. uppgifter över
16036: Einar Pontan och fil. d:r, numera pr(}o kommunernas brm1dväsen, bostadsförhål-
16037: fessor Otto Andersson. Brages urklipps- landen och byggnadsverksamhet, hälsovård,
16038: verk omfattar trenne huvudavdelningar: läkare och sjukhns, kyrkoförsamlingarna,
16039: en biografisk, en allmän och en topogra- kommunal- och stadsfnllmäktige, tekniska
16040: fisk avdelning, vilkas innehåll ordnats på verk, välgörenhetsinrättningar m. m. Un-
16041: följande sätt. der rubriken Näringar finna vi underav-
16042: Den biografiska avdelningen, som för delningar för lantbruket och dess under-
16043: närvarande beräknas omfatta 65,000 per- avdelningar för jordbruk, kreatursskötsel,
16044: soner, ordnade alfabetiskt, innehåller alla mejeri'hantering, skogsbruk, trädgårdssköt-
16045: personalnppgifter jämte porträtt, dödsan- sel m. m. samt fiskeri, industri, handel,
16046: nonser och nekrologer, vidare recensioner andelsrörelse, sjöfart m. m. Under Skol-
16047: 374 IV,137. - Brage-yhdistyksen avnstaminen.
16048:
16049: väsen äro underavdelningarna föredrag, upprätthållandet ~v en nödvändig al\bets-
16050: pedagogik, bi:bliotek, de olika skolorna och takt.
16051: skoltyperna, lärarnas och skolungdomens
16052: En föreställning om samlingarnas om-
16053: sammanslutningar m. m. Under Sociala rö-
16054: fattning ger oss en beräkning från början
16055: relser finna vi arbetarrörelsen, nykterhel'l-
16056: av detta år. Det färdigt uppklistrade ma-
16057: rörelsen, ungdomsrörelsen o. s. v.
16058: terialet omfattade då 192 volymer i den
16059: Den topografiska avdelningen omfattar
16060: biografiska, 200 i den allmänna och 170
16061: städerna i alfabetisk ordning och sock-
16062: volymer i den topografiska avdelningen,
16063: narna landskapsvis i alfabetisk ordning.
16064: medan i 100 askar lågo urklipp, som upp-
16065: Inom varje stad och socken är materialet
16066: klistrade komma att fyHa 200 volymer,
16067: ordnat på ovanangivet sätt.
16068: varför hela materialet omfattade c:a 760
16069: Det ligger i sakens natur att främst de
16070: volymer, motsvarande över 157,000 meter
16071: svenska strävandena observerats, men i ar-
16072: tidningsspalter i mappar och c:a 56,000
16073: kivet rymmes också ett rikligt, mera all-
16074: meter i askar eller in summa över 213,000
16075: märrt omfattande material, hänförande sig
16076: spaltmeter.
16077: till hela landet och det finska Finland.
16078: Bland sådana avdelningar må nämnas Bil- Detta för forskningen på olika områden
16079: dande konst med underavdelningarna måleri, för varje år allt mer betydelsefulla arbete
16080: skulptur, teater, musikliv och biografväsen, understöddes av staten under en lång följd
16081: vidare Idrott, Handel, Skolväsen, Sociala av år med 5,000 mark årligen i ordinarie
16082: frågor och Kommunalt m. m. Även den statsbudgeten, vi'lket belopp 1932 avpruta-
16083: biografiska avdelningen omfattar självfal- des till 4,000 mark och 1933 ytterligare till
16084: let personer från båda språklägren. 3,000 mark, vid vilket ytterst blygsamma
16085: Då tio års urklipp insamlats, vidtog upp- belopp detsamma, trots upprepade ansök-
16086: klistringen av materialet. Men detta ar- ningar om förhöjning, t. v. fastlåsts. Där-
16087: bete har varit beroende av de till buds jämte beviljades ur penningelotterimedlen
16088: stående medlens storlek. Under flertalet år åren 1927-1929 10,000 mark årligen, 1931
16089: har man dock ej haft tillräckligt medel att 5,000 mark och 1932 6,000 mark, medan
16090: ens bekosta uppklistringen av en sådan under följande år insända ansökningar
16091: mängd material, som hade matsvarat den lämnats utan beaktande. Ehuru arbetet
16092: årliga tillökningen. Arbetet har kunnat fortgått under samma erfarna ledning och
16093: upprätthållas endast tack vare stora per- enligt samma metoder som tidigare, har
16094: sonliga uppoffringar, under tidigare år statens anslag, som sålunda tidigare upp-
16095: oavlönat och s-enare fullständigt underbe- gick till 15,000-10,000 mark årligen, sedan
16096: talat arbete samt tack vare stor nitälskan 1933 plötsligt nedskurits till 3,000 mark
16097: för saken. För förprickningen och ordnan- per år, oaktat statsrådet utfärdat ett be-
16098: det samt för urklippningen betalas synner- slut om att likformighet i beskärningen av
16099: ligen anspråkslösa månadslöner om 550 och kulturanslagen bör av myndigheterna iakt-
16100: 300 mark och uppklistrarna ha tidigare tagas. Urklippsverket har för övrigt emot-
16101: betalats med 5 mark, numera med 8 mark tagit understöd av Helsingfors stad med
16102: i timmen, medan ordnarna och övervakarna 5,000-4,000 mark årligen, vidare smärre
16103: tidigare hade 10 mark och numera 12-15 bidrag av ett antal städer och landskommu-
16104: mark i timmen. Dock ha utgifterna för ner ävensom växlande belopp av en del
16105: urklippsverket under de senaste åren stigit andra bidragsgivare, men varje år råder
16106: till 35,000-50,000 mark årligen, medan stor osäkerhet om varifrån och huru myc-
16107: qåJngt större belopp skulle behövas för ket bidrag, som komma att erhållas.
16108: IV,137. - Törngren y. m. 375
16109:
16110: Ett fiertal bemärkta personer ha avgivit lander framhöll ,att verket erbjuder forsk-
16111: förmånliga utlåtan.den om urklippsverket ningen ett enastående materia! för den tids
16112: och förordat ökade understöd. Professor historia här är i fråga". Fil. d:r Julius
16113: A. M. Tallgren säger bl. a. att verket Ai'lio ansåg det synnerligen önskvärt att
16114: ,kommer att bilda en god källa för ,för urklippsverket skulle beviljas längt
16115: forskare av många frågor på det veten- större statsanslag än hittills, i synnerhet då
16116: skapliga, det kulturella och det praktiska detsamma kommer att tjäna allmänna än-
16117: livets områden ". Statsarkivarien Reinhold damål, då det såsom hittills är öppet till
16118: Hausen säger att föreningen åt verket forskares och andra personers fria begag-
16119: ,givit så vida gränser att det i mångt och nande ". Överbibliotekarien Georg s~hau
16120: mycket ger en helhetsbild av vårt kultu- man ansåg ,att materialets värde icke kan
16121: rella liv". Fil. d:r A. Hästesko yttrar: skattas nog högt'' och hetecknar verket
16122: ,Att giva ekonomiskt stöd åt en sädan sak ,som ett första klassens kä:llverk för forsk-
16123: är ej bortkastade pengar--- synnerli- ningen - - -. Dess tillräckliga under-
16124: gast som jag vet att arbetets vidare ut- stödande med a1lmänna medel synes ocksä
16125: förande ligger i goda och säkra händer". därför önskvärt, att dess skötsel handhaves
16126: Professor Kustavi Grotenfelt uttalade med en berömvärd ekonomisk omtanke, som
16127: ,att arbetet i hög grad belyser Finlands utesluter varje möjlighet av opäkallade ut-
16128: kulturella och historiska framätskridande gifter."
16129: på olika områden'' och förordade fortsatt Med hänsyn till det ovansagda våga vi
16130: understöd. Kanslirådet Nii'lo Liakka vits- föreslå,
16131: ordar arbetet som ett mycket värdefullt att Riksdagen måtte besluta att i
16132: uppslagsverk för forskare i allmänhet och statsförslaget för år 1937 upptaga
16133: för hembygdsforskare i synnerhet samt an- ett anslag, stort 25,000 mark, som
16134: ser att för verkets upprätthållande' och understöd för Föreningen Brages
16135: vidare utvecklande :borde beviljas ett skä- urklippsverk.
16136: ligt statsunderstöd. Rektor Bernhard Est-
16137:
16138: Helsingfors den 15 september 1936.
16139:
16140: Ralf TörngTen. C. 0. .Frietsch.
16141: K.-A. Fagerholm. Rafael Colliander.
16142: K. F. Laurin.
16143: ~V:,~a7. - ·~. ~. N:o. 80.
16144: Suome'lli(I.Oii~
16145:
16146:
16147:
16148:
16149: Törngren y. m.: ~äärärahan osoittamisesta Brage-yhdistyk-
16150: sen leikeJr,okoelmaa varten.
16151:
16152:
16153: E d u s k u n n a ll e.
16154:
16155: Vt;1qdesta 1910 alkaen on Föreni~g!ID sellisesti järjestettynä, sisältää kaikki hen-
16156: B00:ge r. f. ylläpitänyt leik~k6koelmaa, jo'k~ kilötiedöt, kuolinilmoitukset ja muistokirjoi-
16157: kä,sittää hak:emiston maan kaikista ruotsa- tukset, liSäksi arvostelut kirjailijain te()k-
16158: laisista sanoma- ja aikakauslehdistä, eli sista ja esiintyvien taiteilijoiden konser-
16159: supistetun painoksen tästä lehdistöstä, teista, näytöksistä, taidenäyttelyistä j. n. e.
16160: arkistoa, jossa kaikki, mitä ruotsalaisesta Yleiseen osastoon kerätään sellaista
16161: sivistystyöstä on kirjoitettu, on järjestetty aineistoa, joka ei koske minkään erikoisen
16162: tarkoin määrättyjen perusteiden mukaan. paikkakunnan asioita, eroittautuen se si-
16163: Maan kaikista ruotsalaisista sanoma- ja käli erityisesti paikkakunnallisia asioita
16164: aik:akauslehdistä lähetetään kaksi kappa- käsittelev:ästä aineistosta, joka on järjestetty
16165: letta esimiehelle, kansakoulunopettaja Mika topograafiseen osastoon. Näiden kumman-
16166: I{eikelille, joka merkitsee kaiken talteen kin osaston aineisto on järjestetty saman
16167: leikattavan. Leikkeet, joiden määrä vuosit- kaavan mukaan. Pikainen silmäys sen ot-
16168: tain nousee 20,000-25,000, järjestetään lilakkeihin antaa meille kuvan siitä, mitä
16169: ensin kuoriin jäljempänä mainitun kaavan kulttuurielämän aloja arkisto käsittelee.
16170: mukaan, jonka jälkeen ne, sitä mukaa kuin Eläinsuojelu, Siirtolaisuus, Yhdistystoi-
16171: varat sen myöntävät, liimataan irto- minta, Koti- ja kotitalous, Kotiseutuoppi,
16172: arkeille sidottavaksi irtokansiin, joiden Riistanhoito, Kunnalliset asiat, Kulku-
16173: suuruus voidaan sovittaa sisällön paksuu- neuvot, Taide, KirjallislJ,us, Sotilasa:siat,
16174: den mukaan. Imonnonoppi, Elinkeinot, Politiikka, Kou-
16175: Leikkeiden järjestämiskaavan laati iei:ke- lulaitos ja kansansivistys, Yhteiskunnal-
16176: kokoelmaa varten asetettu komissio jo liset pyrinnöt, Ruotsa:laisuuskysymys, Tek-
16177: vuonna 1911 ja tarkasti sen valtuuskunta, nilliset asiat, Virkamiehet ja julkiset lai-
16178: johon kuuluivat yliopiston kirjastonhoitaja tokset, Matkailutoimi ja Tiede ovat otsa:k-
16179: Georg Schauman, yliopiston kvestori Albert keita, jotka aakkosjärjestyksessä olemme
16180: Häste8ko, lehtori l<Jinar Pontan ja filo- poimineet luettelosta. Useimmat näistä
16181: sofiantohtori, nyttemmin professori Otto pääosastoista ovat jaetut pienempiin ala-
16182: Andersson. Bragen leikekokoelma käsittää osa:stoihin. Esimerkiksi otsakkeen Kunnal-
16183: kolme pääosastoa: elämäkerrallisen, yleisen liset asiat alaisena on tietoja kuntien palo-
16184: ja topograafisen osaston, joiden sisältö on laitoksista, asunto-oloista ja rakennustoi-
16185: järjestetty seuraavasti: minnasta, terveydenhoidosta, lääkäreistä ja
16186: Elämäkerrallinen osasto, jonka nykyisin sairaaloista, seurakunnista, kunnan- ja
16187: lasketaan käsittävän 65,000 henkilöä aak'ko- kaupungin valtuusmiehistä, teknillisistä lai-
16188: IV,137. - T~.r.agren y. m.
16189:
16190: toksista, hyväntekeväisyysla,itoksjg~ j. n. e. net. l~u~kausipalka,t,, 5'50 j&. 300 :markkaa ~
16191: Elinlreinot-o~~en alla o:v·at al:aosasl;ot: lli~ille on a,ikaioommin m~settu &
16192: maatalous ja sen alaQSa.Stot maanviljelys, markkaa, nyttemmin 8 maJ'Jrkl1a. tuun~
16193: k,otieläinhoito, meijeritalous, metsä:nhoito, järjestäji~n ja ylivalvoji~ saadessa a.ikaic
16194: puutarhanhoito j. n. e., kalastus, teolli- seRliD.in 10, nyttemmin 1~-15 markkaa tun,.
16195: suw:;, kauppa, osuuskuntaliike, merenkulku niss;l. Leikek~Qelma,n menot ovat viime
16196: j, n. e. Koululaitos-otsa:kkeen alla ovat vuo~ina noussoot vuosittaiu 35,000--50,000
16197: aila.osastot: esitelmät, kasvatusoppi, kirjas- markkaan, mutta. välttämättömän työ~
16198: tot, eri koulut ja koulumuodot, opettajien vauhdin säilyttämiseksi olisi tarpeen pal-
16199: ja oppilaiden yhtymät j. n. e. Yhteiskun- jon suurempi rahamäärä.
16200: nalliset liikkeet nimisen otsak'keen alla Tämän vuoden alu~a tehty l~kelma
16201: ovat: työväenliike, raittiusliike, nuoriso- antaa käsityksen kokoelman laajuude~Jta.
16202: liike j. n. e. V!Wniiksi liimattu aineisto käs~ttää 192
16203: Tapagraafiseen osastoon kuuluvat kau- elämäkerrallista, 200 yleisiä asioita koske~
16204: pungit aakkosjärjestyksessä ja pitäjät maa- va.a ja 170 topograJafista nidettä, ja s.a.,-
16205: kunnittain aakkosjärjestyksessä. Kutakin da2sa kotelossa on niin paljon !leikkeitä, että,
16206: kaupunkia ja pitäjää koskeva ,aineisto on niistä liimattuna tulee 200 nidettä, joten
16207: järjestetty ylläesitetyllä tavalla. koko aineisto käsittää noin 760 nidettä Va6;-
16208: Aip.eiston laadusta johtuu, että etu- taten yli 1~7,000 metriä ·sanomalehti-
16209: päässä ruotsalaisia pyrintöjä on pidetty pawtaa irtokansissa ja noin 56,000 metriä
16210: silmällä, mutta arkistoon sisältyy runsas katetoissa, yhteensä siis 213,000 palsta"
16211: yleisempiä asioita käsittelevä aineisto, joka metriä.
16212: koskee koko maata ja suomalaista Suomea. Tätä eri alojen tutkimuksille vuosi VUQ-
16213: Tällaisista osastoista mainittakoon: kuvaa- delta yhä tärkeämmäksi käyvää työ,tii
16214: mataiteet, maalausta, kuvanveistoa, teatteria, valt1o avusti monina perättäisinä vuosina
16215: mu,siikkielämää ja elokuvalaitosta käsittele- vuosittain valtion varsinaiseen tulo- jta,
16216: vine a}aosastoineen, lisäksi Urheilu, Kauppa, menoarvioon otetulla 5,000 markan mää-
16217: Koululaitos, Yhteiskunnalliset kysymykset rärahalla, joka määrä vuonna 1932
16218: ja Kunnalliset asiat j. n. e. Myöskin elä- tingittiin 4,000 markkaan ja vuonna
16219: mäkerrallinen osasto käsittää eri kieliryh- 1933 vielä 3,000 ma1•kkaan. Tässä erin-
16220: miin kuuluvia henkilöitä. omaisen vaatimattom;assa määrässä se
16221: Kun oli l"erätty leikkeet kymmeneltä on pysynyt kaikista sen korottamista
16222: vuodelta, alkoi aineiston Himaaminen. tal'lkoittavista yrityksistä huolimatta. Sitä-
16223: Tämän työn tekeminen on kuitenkin ollut paitsi raha-arpajaisten varo·ista myön-
16224: riippuvainen käytettävissä olevien varojen nettiin vuosina 1927-1929 10,000 mark-
16225: määrästä. Useiden vuosien aikana ei ale kaa vuosittain, 1931 5,000 markkaa ja 1932
16226: ollut riittävästi varoja edes sellaisen 6,000 marklma seuraavina vuosina jätetty-
16227: aineistomäärän liimaamiseen, joka olisi jen hakemusten jäädessä huomioon otta-
16228: vastannut vuosittaista lisäystä. Työtä on matta. Vaikka työtä on jatkettu saman
16229: voitu jatkaa vain suurten henkilökohtaisten kokeneen johdon alaisena ja samojen peri-
16230: uhrausten turvin, joista aikaisempina vuo- aatteiden mukaisesti kuin aikaisemmin, on
16231: sina ei maksettu lainkaan ja myöhemmin valtion määrärahaa, joka aikaisemmin
16232: täysin riittämätön korvaus, sekä osoitta- nousi 15,000-10,000 markkaan vuosittain,
16233: malla työtä kohtaan suurt·a harrastusta. yhtäkkiä vuodesta 1933 alkaen vähennetty
16234: Merkitsemisestä ja järjestelemisestä sekä 3,000 markk&an vuodessa siitä huolimatta,
16235: leikkaamisesta maksetaan erinomaisen pie- että valtioneuvosto on tehnyt päätöksen,
16236:
16237: 48
16238: 378 IV,137. - Bragc-yhdistykscn avustaminen.
16239:
16240: että viranomaisten tulee sivistysmäärä- vos Niilo Liakka todistaa, että työ on san-
16241: rahoja vähentäessään noudattaa tasapuoli- gen arvokas hakemisto yleensä tutkijoille,
16242: suutta. Leikekokoelma on sitäpaitsi saanut mutta varsinkin kotiseutututkijoille, ja on
16243: Helsingin kaupungilta vuosittain 5,000- sitä mieltä, että kokoelman ylläpitämiseksi
16244: 4,000 markan avustuksen sekä vähäisempiä ja edelleen kehittämiseksi olisi myönnettävä
16245: avustuksia eräiltä kaupungeilta ja maalais- kohtuullinen valtionavustus. Rehtori Bern-
16246: kunnilta, samoinkuin suuruudeltaan vaih- hard Estlander lausui, ,että kokoelma tar-
16247: televia määriä eräiltä muilta avustajilta, joaa ainutlaatuisen aineiston kyseessäolevan
16248: mutta joka vuosi on epävarmaa, mistä ja ajan historian tutkimukselle". Filosofian-
16249: kuinka paljon saadaan avustusta. tohtori Julius Ailio piti erittäin toivotta-
16250: Useat huomattavat henkilöt ovat anta- vana, että leikekokoelma:lle myönnettäisiin
16251: neet edullisia lausuntoja leik~kokoelmasta paljon suurempi valtionavustus kuin tähän
16252: ja suositelleet lisättyä avustusta. Profes- asti,. varsinkin kun se tulee palvelemaan
16253: sori A. M. Tallgren sanoo m. m., että yleisiä tarkoituksia; se on, kuten tähänkin
16254: kokoelmasta ,tulee muodostumaan monia asti, tutkijain ja muiden henkilöiden va-
16255: tieteellisen, sivistyksellisen ja käytännölli- paasti käytettävissä. Ylikirjastonhoitaja
16256: sen elämän aloilla esiintyviä kysymyksiä Georg Schauman katsoi, että aineiston
16257: tutkiville erinomainen lähde''. Valtion- arvoa ei voida kyllin sumeksi arvioida ja
16258: arkistonhoitaja Reinhold Hansen sanoo, piti kokoelmaa tutkimukselle ,ensiluok'kai-
16259: että yhdistys on kokoelmille ,antanut niin sena lähdekokoelmana - - -. Sen ylei-
16260: laajat mittasuhteet, €ttä se monista asioista sillä varoilla riittävässä määrässä avusta-
16261: ja erinomaisen hyvin antaa kokonaiskuvan minen on senkin vuoksi toivottavaa, että
16262: sivistyselämästämme' '. Filosofiantohtori sitä hoidetaan taloudellisesti kiitosta ansait-
16263: A. Hästesko lausuu: ,Ne rahat, jotka täl- sevalla tavalla, niin että minkäänla:iset tar-
16264: laisen asian hyväksi taloudellisen tuen muo- peettomat menot eivät ole mahdollisia".
16265: dossa annetaan, eivät ole heitetyt huk- Edelläesitettyyn viitaten rohkenemme
16266: kaan - - varsinkin kun t~edän, että työn ehdottaa,
16267: edelleen jatkaminen on hyvissä ja var- että Eduskunta päättäisi ottaa
16268: moissa käsissä". Professori Kustavi Gro- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
16269: tenfelt lausui, ,että työ suuressa määrässä 25,000 markan su·wruisen määrä-
16270: valaisee Suomen sivistyksellistä ja historial- rahan Brage-yhdistyksen leikekokoel-
16271: lista kehittymistä eri aloilla' '. Kanslianeu- man avustamiseksi.
16272:
16273: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
16274:
16275: Ralf Törngren. Rafael Colliander.
16276: K.-A. Fagerholm. 0. 0. Frietsch.
16277: K. F. Lauren.
16278: 379
16279:
16280: IV,13s, - Fin. mot. N :o 81.
16281:
16282:
16283:
16284:
16285: Frietsch: Angående anvisande av anslag för anor·dnande wv
16286: yrkeskurser för arbetslösa intellektuella.
16287:
16288:
16289: T i ll R i k s d a g e n.
16290:
16291: I regeringens proposition av den 24 au- grund av den bildade arbetskraftens syn-
16292: gusti 1937 tiU riksdagen angående stats- nerJigen heterogena verksamhetsfält anta-
16293: förslaget för år 1937 upptages i 14 Ht. git mycket varierande former. Beteck-
16294: XVII kap., 7 mom. ett anslag av Fmk nande för läget på detta område är att
16295: 750,000: -, utgörande understöd för an- ifråga om de såkallade fria yrkena med
16296: ordnanrde av och deltagande i kurser för högre utbildnin1g· al'betsbristen endast
16297: intellektuella arbetslösa. J\!Iomentets slut- undantagsvis framträder furllt synlig. Det
16298: summa har i statsförsiagen för åren 1934 · har med rätta betonats att just emedan
16299: -36 stigit till Fmk 1,000,000:- per år, yrkena äro fria arbetslösheten förmår
16300: och under åren 1934 och 1935 i det allra maskera sig på olika sätt, till exempel
16301: närmaste utn~ttjats. Den i propositionen genom fullgörande av uppgif.ter, som a!lls
16302: föreslagna minskningen motiveras med att icke eller endast bristfällig-t utnyttja ut-
16303: arbetslösheten avtagit, vilket ju a:llmänt hildningen, genom mer eller mindre un-
16304: betraktat äger sin fulla riktighet. Arbets- derbetalad verksamhet o. s. v. Isynnerhet
16305: löshetsläget ·har ju lä:ttat betydligt sedan de fria yrkena, vilkas utövare numera
16306: de svåra kriså:ren, då bottenrekord kunde främst rekryteras av inte1lektuellt skolade
16307: noteras. Emellertid forefinnes grundade krafter, komma sålunda latt att härbär-
16308: skäl att antaga att statistiken för den i gera en dold arbe-tslöshet, viiken blir myc-
16309: landet förekommande inte'llektuelJa arbets- ket svåråtkomlig för en statistik, som ar-
16310: lösheten - viiken 8tatistik av olika orsa- betar med fa;ttigvårdsuppgifter. Det torde
16311: ker har att arbeta med särski'lda svårig- så:lunda finnas skäl att förorda att innan
16312: heter - icke ä.ger den grad av tillför- det hittiUs utnyttjade anslaget för in-
16313: litlighet, att man enbart på basen av offi- tellektuella arbetslösa nedskäres på det
16314: ciellt noterade siffror skulle kunna konsta- sätt i propositioiien föreslås, en g'l'undli-
16315: tera dess faktisk:a växlingar. Socialmirris- gare och mera tillförlitlig undersökning
16316: teriet upptar hithörande uppgifter genom av de intellektuella8 arbetslöshetsiäge måtte
16317: fattigvården, en in8titution som i regel verkställas.
16318: icke uppsökes annat än i verkliga nödfall, J\!Ied 'hänsyn ti1l att det bland de in-
16319: isynnerhet ej av personer tillhörande de tellektuella arbetslösa - hland vilka kon-
16320: samhällslager statistiken över de intellek- kurrensen om de fria yrkenas förvärvsmöj-
16321: tue1la arbetslösa avser. Denna ,intellek- ligheter blivit ytterligt skärpt - finnes
16322: tuella arbetslöshet" - som försatt bety- ett betydande antal personer, vilka väl
16323: dande delarr av den bildade ungdomen m- äga en, i många fall hög aLlmänbildning
16324: för problem, vilka äga släktskap med m- och absolverat akademiska examina men
16325: dustrins avsättningsprohlem - har på däremot srnkna specialutbildning, vill det
16326: 380 lV,l38. - Työttömät henkisen työn tekijät.
16327:
16328: synas som ifrågavarande arbetslöshets- känt uppvisa;r vårt n~ingsHv sedan en
16329: anslag komme vä>l till användning genom tid tJillbaka ett stigande behov av ekono-
16330: att delvis fördelas iCke blott bland facksko- miskt skolade, kva:lificerade krafter, me-
16331: lor av varierande slag utan jämväl bland dan den registrerade skaran av inteHek-
16332: Yl'kessammanslutningar och intresseorgani- tuel,la aa,betslösa samtidigt synes in>rymma
16333: sationer, vilka på sitt verksamhetspyog:ram en ti:Utagande procentsats av personer
16334: upptaga främjande av reap. yrkeskå:rs med lägre eller högre akademisk grad.
16335: fackliga intresse och utbildning. Genom TiU a.vhjälpande av detta uppenbara miss-
16336: att dy,lika institutioner skulle anordna förhållande skulle säkerligen verksamt bi-
16337: kostnadsfria kurser, vtilkas deltagare jäm- draga utgivandet av anslag åt institutio-
16338: väl erhälla ett för utkomsten erforderligt ner av antydd art för anordnande av
16339: understöd, komme .svårigheten för ett. in- o~~kartade s:pecia1kurse>r.
16340: ordm.ande av de intellektueUa arbetslösa i lVIed an1edning a:v ovanstående får un-
16341: p!l'oduktionsprocessen att minskas i an- dertecknad vördsa,mt föres~å,
16342: m:ärkningsvärd grad. För att nämna ett
16343: exempel så bleve det för en arbetslös cttt Riksdagen ville i stats{ö1·sla-
16344: st:udent eller t. o. m. för en person med get för år 1937 under 14 Ht. XVII
16345: filosofiemagistersgrald i månget fall 1ättare kap. 7 mom. anvisa eU anslag av
16346: att vinna en tillfredsställande anstä>llning 1,000,000 mark för anordnande av
16347: inom. näringslivet, därest han genomgått yr·keskurser för arbetslösa intdlek-
16348: en grundlig fackkurs i stenografi, bok- tuella, av vilket belopp 90,äOO mark
16349: :llö:ring, handelskorrespondens etc. och vun- till jämn fördelning måtte utanord-
16350: nit för närings- och affärslivets behov an- nas till Suomen liikealalla toimi-
16351: passade fackkunskaper överhuvudtaget, än vien liitto, Finlands Svenska Kon-
16352: oon han endast har sin a11mänbildning oeh torsmannaförbund r. f. och H elsin-
16353: sitt teoretiska studitun att bygga på. Som gin Honttoristiyhdistys r. y.
16354:
16355: Helsingfors den 16 september 1936.
16356:
16357: c. 0. Frietsoh.
16358: 381
16359:
16360: IV,tas. - h&ah. al. N:o 81. Suomennos.
16361:
16362:
16363:
16364:
16365: Frietsch: Määrärlltkan osoittamisesta ammattikurssien jiitr-
16366: jestä.<tnistä varten tyiJttömille henkisen työn tekijöille.
16367:
16368:
16369: E d u s k u n n a ll e.
16370:
16371: Eduskunnalle elokuun 24 päivänä 1936 mitä esiintyi teollisuudessa työvoimaa vä-
16372: ann.etussa hallituksen esityksessä valtion hennettäessä, esiintyy sangen erilaisissa
16373: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1937 on muodoissa riippuen tämän sivistyneen työ-
16374: 14 Pl. XVII luvun 7 momentille ehdotettu voiman erikoisen moninaisista toiminta-
16375: 750,000 markan määräraha työttömiä hen- aloista. Tilannetta tällä ·alalla kuvaavaa on,
16376: kisen työn tekijöitä varten järjestettävien että korkeampaa sivistystä vaativissa n. s.
16377: kurssien ja niihin osallistuvien avustami- vapaissa ammateissa työttömyys esiintyy
16378: seksi. M'omentin loppusumma nousi vuo- ainoastaan poikkeustapauksessa täysin ha-
16379: sien 1934-1936 valtion tulo- ja meno- vaittavasti. Aivan oikein on huomautettu,
16380: arvioissa 1,000,000 markkaan vuotta koh- että juuri sentähden että ammatit ovat va-
16381: den ja käytettiin se vuosina 1934-1935 paita, työttömyys saattaa naamioitua eri-
16382: melkein markalleen. Hallituksen esityksessä laisiin muotoihin esim. siten, että suorite-
16383: ehdotettua alennusta perustellaan sillä, että taan tehtäviä, joissa joko ei lainkaan tai
16384: työttömyys on vähentynyt ja yleisesti kat- ainoastaan vähäisessä määrässä tarvitaan
16385: soen se onkin aivan oikein sanottu. Työt- sivistystä tai suorittamalla alipalkattua
16386: tömyyshän on noiden ankarien pulavuosien työtä j. n. e. Varsinkin vapaat ammatit,
16387: jälkeen, jolloin alimmaisennätykset siinä jotka saavat työntekijänsä etupäässä opil-
16388: suhteessa saatettiin todeta, huomattavasti lisen sivistyksen saaneista voimista, tulevat
16389: helpoittunut. Kuitenkin voidaan täysin helposti tällaisen tilastoissa näkymättömän
16390: oikeutetusti olettaa, että tilasto maassa työttömyyden tyyssijoiksi. Tällaisesta työt-
16391: esiintyvästä työttömyydestä ei ole niin luo- tömyydestä on sangen vaikea köyhäinhoi-
16392: tettava, että yksinomaan virallisesti ilmoi- don perusteella laaditun tilaston antaa oi-
16393: tettujen numeroiden perusteella voitaisiin keata kuvaa. Senvuoksi lienee syytä toi-
16394: todeta todelliset vaihtelut, sillä tämän tilas- voa, että ennenkuin työttömien henkisen
16395: ton laatimisessa on monistakin syistä eri- työn tekijöiden hyväksi käytettyä määrä-
16396: näisiä vaikeuksia. Sosialiministeriö saa tä- rahaa alennetaan esityksessä mainitulla ta-
16397: hän tilastoon kerättävät tiedot köyhäinhoi- valla, pantaisiin toimeen perusteellisempi
16398: don välityksellä, jonka puoleen eivät ja luotettavampi tutkimus henkisen työn
16399: käänny muut kuin todellisessa hädässä ole- tekijäin työttömyystilanteesta.
16400: vat, eivät ainakaan niihin yhteiskuntaluok- Ottaen huomioon, että työttömissä henki-
16401: kiin lukeutuvat henkilöt, jotka tilastossa sen työn tekijöissä, joiden keskeinen kil-
16402: merkitään työttömiksi henkisen työn teki- pailu vapaista ammateista on tullut yhä
16403: jöiksi. Tämä ,henkinen työttömyys'' joka ankarammaksi, on huomattava osa henki-
16404: on saattanut monen sivistyneeseen nuori- löitä, joilla tosin useissa tapauksissa on
16405: soon kuuluvan saman pulman eteen, kuin suurikin yleissivistys ja jotka ovat suorit-
16406: 382 IV,138. - 'l'yöttömät henkisen työn tekijät.
16407:
16408: taneet yliopistollisia tutkintoja, muUa ovat dän elinkeinoelämämme jo jonkin aikaa
16409: vailla ammattisivistystä, tuntuu siltä, että on tarvinnut lisääntyvässä määrässä talou-
16410: kyseessäoleva työttömyysmääräraha tulisi dellisesti koulutettua pätevää työvoimaa,
16411: parhaiten käytetyksi siten, että siitä jaet- kun sensijaan samanaikaisesti työttömien
16412: taisiin osa ei ainoastaan erilaisille ammatti- henkisen työn tekijäin joukosta yhä kasvava
16413: kouluille, vaan ammatillil;ille yhteenliitty- prosenttimäärä on alemman tai ylemmän
16414: mille ja harrastuspiireille, jotka toiminta- yliopistollisen arvon saaneita henkilöitä.
16415: ohjelmaansa ovat ottaneet asianomaisen Tämän viimeksimainitun epäkohdan paran-
16416: ammattikunnan ammatillisten harrastusten tamiseksi vaikuttaisi varmaan tehokkaasti
16417: ja ammattisivistyksen edistämisen. Jos täl- määrärahan myöntäminen yllämain'ittua
16418: laiset järjestöt panisivat toimeen ilmaisia laatua oleville järjestöille, jotta ne voisivat
16419: kursseja, joihin osaa ottavat saisivat myös- järjestää erilaisia ammattikursseja.
16420: kin toimeentuloaan varten tarvittavan avus- Edellä esitetyn nojalla allekirjoittanut
16421: tuksen, vaikeus sijoittaa nämä työttömät kunnioittaen ehdottaa,
16422: henkisen työn tekijät tuotantotoimintaan
16423: huomattavassa maarassa vähenisi. Vain että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
16424: yksi esimerkki siitä. Työttömän ylioppilaan ja menoarvion 14 Pl. XVII luvun
16425: tai vieläpä filosofianmaisterin arvon omaa- 7 momentin kohdalle ottaisi 1,000,000
16426: van henkilön olisi useissa tapauksissa markan määrärahan työttömille hen-
16427: helppo saada tyydyttävä toimi elinkeino- kisen työn tekijöille järjestettäviä
16428: elämässä, jos hän olisi suorittanut perin- ammattikursseja varten, josta mää-
16429: pohjaisen ammattikurssin pikakirjoituk- rärahasta 90,000 markkaa jaettaisiin
16430: sessa, kirjanpidossa, kauppakirjeenvaih- tasan Suomen liikealalla toimivien
16431: dossa, ja saanut ylipäätäänkin elinkeino- liitolle, Finlands Svenska Kontors-
16432: j,a liike-elämän tarpeitten mukaan sovitet- mannaförbund r. f. nimiselle ja H el-
16433: tuja ammattitietoja, kuin jos hänellä olisi singin Konttoristiyhdistys r. y. nimi-
16434: yksinomaan yl,eissivistyksensä ja teoreet- selle yhdistykselle.
16435: tiset opintonsa. Tunnettua on, että mei-
16436:
16437: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1936.
16438:
16439: C. 0. Frietscb.
16440: 383.
16441:
16442: IV,139. - Rah. al. N:o 82.
16443:
16444:
16445:
16446:
16447: Leinonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sanomalehti-
16448: miesten ylimääräisiä eläkkeitä varten.
16449:
16450:
16451: E d u s k u n n a ll e.
16452:
16453: Lainsäädännön kautta on valtiovalta tur- että eduskunta harkitsisi oikeaksi lukea
16454: vannut kansakunnan palveluksessa toimi- myöskin sanomalehtimiehet sellaisten val-
16455: vien virka- ja palvelusmiesten samoin kuin tion ja yhteiskunnan toimihenkilöiden
16456: valtion työläistenkin toimeentulon vanhuu- joukkoon, joilla olisi oikeus päästä osalli-
16457: den saapuessa sekä aikaisemmankin työ- siksi valtion huolenpidosta. Sanomalehti-
16458: kyvyttömyyden sattuessa. Myöskin on miesten palkat ovat meillä, vallankin maa-
16459: myönnetty ja myönnetään ylimääräisiä seutulehdissä, niin vaatimattomia, ettei
16460: eläkkeitä valtion toimenhaltijain les- niistä voi säästää, ja kun lehtien talous
16461: kille ja [apsille, jotka ovat hädänalai- myöskin, harvoja poikkeuksia lukuunotta-
16462: sessa asemassa perheen huoltajan kuol- matta, on siksi heikko, etteivät lehtiyhtiöt
16463: tua. Edelleen avustaa valtio melkoisilla voi huolehtia työkyvyttömiksi käyneiden
16464: määrärahoilla valtion itsensä tai eri viran- toimittajiensa toimeentulosta, niin on van-
16465: ja toimenhaltijaryhmien perustamia leski- hoiksi ja työkyvytömiksi joutuneiden sano-
16466: ja orpokassoja. Eräiden muidenkin eri am- malehtimiesten asema useimmissa tapauk-
16467: matti- ja kansalaisryhmiin kuuluvien hen- sissa suorastaan säälittävä. Siksi esitämme,
16468: kilöiden toimeentuloa sekä vanhuudenpäi- että jo ensi vuoden menoarvioon otettaisiin
16469: vinä että aikaisemminkin yhteiskunta avus- erikoinen määräraha sanomalehtimieseläk-
16470: taa myöntämällä n. s. taiteilijaeläkkeitä kir- keitä varten. Kohtuutonta ei olisi puut-
16471: jailijoille, sävel- ja kuvaamataiteilijoille, teessaolevien lukuisuuteen katsoen, että
16472: a.äyttelijöille y. m., sekä ylimääräisiä eläk- eläkkeitä varten varattaisiin 60,000 mark-
16473: keitä lukuisille valtion ja yhteiskunnan pal- kaa, josta voitaisiin vuosittain maksaa viisi
16474: veluksessa ansioituneille kansalaisille. eläkettä, a 12,000 markkaa, joka eläke jon-
16475: . Valtiovalta on siis periaatteessa tunnus- kun eläkkeennauttijan kuoleman kautta
16476: tanut velvollisuudekseen osaltaan tukea sel- vapautuessa annettaisiin toiselle iäkkäälle
16477: laistenkin valtion ja yhteiskunnan hyväksi sanomalehtimiehelle.
16478: työskennelleiden henkilöiden toimeentulon Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
16479: turvaamista, jotka eivät ole varsinaisesti että Ed1tskunta päättäisi lisätä
16480: valtion viroissa, ja ovat joutuneet sellaiseen vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
16481: asemaan, etteivät kykene itsestään huoleh- 16 Pl:n II luvun kohdalle uutena mo-
16482: timaan. menttina sanomalehtimiehille myön-
16483: Tähän jo kauan vallinneeseen käytän- nettäviä ylimääräisiä eläkkeitä var-
16484: töön vedoten ehdottavat allekirjoittaneet, ten 60,000 markan määrärahan.
16485:
16486: Helsingissä syyskuun 9 p:nä 1936.
16487:
16488: Artturi Leinonen. Jussi Annala. Kyllikki Pohjala.
16489: Lauri Kaijalainen. Eero Nurmesniemi. Mandi Hannula.
16490: Kaarlo Hänninen. Kaapro Moilanen. J. Koivisto.
16491: Jussi Lonkainen. Jussi Raatikainen. J. Takala.
16492: Viljo Venho. Arvo Inkilä. Yrjö Räisänen.
16493: K.-A. Fagerholm. A. Turkka. Uuno Hannula.
16494: 384:
16495:
16496: IV,140. - Ra.h. al. N :o 83.
16497:
16498:
16499: Soininen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raja-
16500: seutttjen vapaan valistustyön ohjausta ja ylimääräistä
16501: avustusta varten.
16502:
16503: Ed uskunnalie.
16504:
16505: Rajaseutujen vapaan valistustyön oh- 'lan Sivistysliitto, l~aja$eudun Kansankor-
16506: jausta ja ylimääräistä avustamista varten keakouluyhdistys, Kainuun Nuorisoseurojen
16507: on hallitus vuoden 1937 talousa.rviossa Keskils.seura, v:n 1936 alussa toimintansa
16508: (10 Pl. X: 4) esittänyt myönnettävaksi aleittanut Kuusamonseudun Sivistysliitto
16509: 400,000 ma:t'kkaa eli saman verran kuin ja Tornionla:rukson Valistusliitto. Sitäpaitsi
16510: lrn:lnvanakin vuotena. ovat määrärahasta päässeet 'Osallisilksi usea;t
16511: Vakiintuneen katsruntokannan mukaan tkä- :koiko ma:an käsittävät myös rajaseudultle
16512: sittää raj-aseutuaJne Länsi~Pohjam. ja Länsi- toimintansa wlottavat sivistysjärjestöt.
16513: Lapin, Itä-Lapin ja Petsamon, Koimsen ra- Eddlämainittujen jålrjestöjen 1isäiksi on
16514: jaseudun, Kainuun rajaseudun, Pielisen ja suunnitteilla laajaa, Tornionlaakson Valis-
16515: Homantsin, Karjalan, Raja-KarjaJan ja trusliiton ja Kuusamonseudun SiviJStysliiton
16516: Karjalan Kannaksen. Tähän alueeseen toimialueen vä:liin jäänyttä rajaseutualueeksi
16517: kuuluu yhteensä 4:8 pitäjää, joiden yhteen- katsottavaa Lappia ja Pohjois~Suomea var-
16518: laskettu pinta-ala on 137,492 km2 , mikä on ten oma sivistysjärjestö, joka ensi vuoden
16519: 40 % maan k()lko pinta-aJasta. Väkiluku ky- rulusta tGimintansa aloittavana on myös oi-
16520: symyksessäolevalla alueella on vuoden keutettu pääsemään osaHiseksi k. o. määrä-
16521: 1934 tietojen mukaan 318,346 henkilöä, rahasta. Edellisestä selviää, että alue, jolla
16522: mistä ilmenee, että asutus on harvaa, vaih- 400,000 m'k: n määrärahalla on arvok!asta
16523: 4eli•en eri alueilla. sivistystyötä suoritettu, on melko ia:aja ja
16524: EdeUämainitulla määrärahaHa on tarkoi- että k. o. määräraha on pieninä. erinä ja-
16525: tus suorittaa ja ohjata .rajasenduilla va- kautunut useiJle järjestöiUe. Se merkitsee
16526: paata kansansivistystyötä opintokerhotyön, myös sitä, että usea järjestö on saanut
16527: yhdistystoiminnan, 'luento-, esitelmä-, neu- tehdä työtään metko pienin taå.oudeblisin
16528: vonta- ja kOkoustoiminnan sekä useiden mahdoUisuwksin. Siitä huoHmatta työ on
16529: muiden kullekin alueelle soveltuvien työ- edistynyt, josta aJllaolevassa taulukossa on
16530: :rnuo.tojen .avulla. Mainituilla a;lueedla toi- määrärahrun jakaantumisen 6hessa muuta-
16531: mivat tämän määrärahan tnrvissa seuraa- mia muneroja <>pintokerhojen !lisääntymi-
16532: vat k. o. työtä ohjaavat rajaseutujärjestöt: sestä, koska se sitä parhailten !kuvaa.
16533: Etelä-IKarjalan Nuorisoseu1•a, Raja-Karja-
16534: V. 1931 V. 1935 V. 1936
16535: 1Valt. kirja- IValt. kirja- IValt. kirie.-.
16536: Valtion avust. saa- Valtion avust. saa- Valtion awst. saa-·
16537: avustus nelta ker- avustus nelta ker- avustus nelta ker-
16538: hoja hqja hoja
16539: Järjestön nimi: 1
16540: 1
16541: 1
16542: A. Kokonaan tai pääasiassa rajaseu-
16543: dulla toimivia. 1
16544: !
16545: 1. Rajas. Kansankorkeak. yhd. . ... ) 47 000:-1 108 70000:- 168 85000:- 170
16546: 2. Raja-Karjalan Siv. liitto ........ ! 68000:-! 52 60000:- 107 80000:- 119
16547: 3. Tornionlaakson Val. liitto ..... ·1 65000:-1 12 55000:- 21 50000:- 30
16548: 4. Kainuun Nsk. . ............... 40000:-1 48 38000:- 87 5(}000:- 71
16549: 5. Etelä-Karjalan Ns............. 38000:- 46 34000:- 86 38000:- 81
16550: t. ~!~a~.o~s~~~~ .~i~: .~~~~.:: :: 42000:-1
16551: 1
16552: - ' -
16553: -
16554: -
16555: 43000:-
16556: - 35000:-
16557: - 62000:-
16558: 24
16559: -
16560: 1 300000:-! 2661 300000:-1 4691 400000:-1 495
16561: IV,H·O. - Soininen y. m. 385
16562: Edel1äolevasta tauluioosta ilmenee, että jopa joillakin seuduilla vasta alullaan.
16563: mikäli määräraha on lisäärutynyt, sikäH oo Koululaitos ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa,
16564: myös työ voimistunut. Työn jatkuvaa bs- joten on täytynyt turvautua omatoi-
16565: yua silmälläpitäen on kuitenkin täl"keää, miseen sivistystyöhön. Useilla seuduilla
16566: että järjestöjen käytettävissä olevat mää- opintolwrho-, luento-, kokous-, neuvonta-
16567: rärahat jatkuvasti suurenisivat tai ainakin y. m. s. toiminta saa korvata kouluopetwk-
16568: pysyisivät entisinä. Tulevaa vuotta ajatel- senkin; onpa joissaki·n tapauksissa opinto-
16569: len viimemainittuunkaan ei ole mahdolli- kerho antanut koulusta osattomiksi jää-
16570: suuksia. Ensi vuonna nim. perustettavaksi neille tarvittavaa alkeisopetusta:kin. Edel-
16571: suU:IIDit~ltu sivistysjärjestö Lappia ja muuta liset esimerkit osoittavat, mikä arvo va-
16572: Pohjois~Suomea varten tarvitsee jo toimin- paalla kansansivistystyöllä •eri muodoissaan
16573: tansa ensimmäisenä rvuotena avustusta tästä rajaseuduilla .on. Tämä työ erikoisesti ra-
16574: määrärahasta ja toiseksi Kuusamonseudun jaseuduilla kaipaa kuitenkin jatkuvaa oh-
16575: :Sivistysliitto, joka aloitti toimintansa vasta jausta ja valvontaa, uusien työn toteutta-
16576: kuluvana vuotena, on oikeutettu saamaan mismahdollisuuksien suunnittelua, run-
16577: laajan toimialueensa ja moni·en työtä hait- saasti matkustelua ja yhteyttä asujamiston
16578: taavi.en vaikeuksien vuoksi huomattavasti kanssa. Työtä ei voida suorittaa tilapäis-
16579: lisätyn määrärahan. Jos k. o. määräraha voimin, vaan :siihen tarvitaan päätoimi-
16580: kuitenkin pysytetään enHs-en suuruisena, sesti palkattua h-enkilökuntaa. Rajaseudun
16581: niin täytyy ·joko •edellämainittujen järjes- asujaroisto taloudellisesti heikkona ei taa-
16582: töjen avustamiuen jättää huomioonotta- sen voi sitä sanottavasti itse kustantaa,
16583: matta tai sitten supistaa muiden jo ennen joten edelleenkin täytyy turvautua va:ltion
16584: toimineiden järjestöjen avustuksia. Kum- avustukseen. Valtion rajaseudun hyväksi
16585: pain.enkaan ratkaisu ei ole rajaseudun siv~s tekemät uhraukset eivät oleka,an menneet
16586: tystyölle eduksi. Ainoastaan lisätty määrä- hultka:an, sillä niillä a1uei1:la, joilla raja-
16587: raha tekee työn nykyisessäkin laajuudes- seudun tarpeita silmälläpidettyä työtä val-
16588: saan mahdolliseksi. On myös huomattava, tion myöntämien avustuksien turvin on suo-
16589: että Lappia varten suunnitellun sivistys- ritettu, on vapaa kansansivistystyö suh-
16590: järjestön perustaminen on mahdollisesti teellisesti vilkkaampaa ja syvällisempää
16591: riippuvainen määrärahan korottamisesta. kuin muualla Suomessa. Se on osoituksena
16592: Tärkeä merkitys rajaseutujen kaikinpuo- siitä, että näiden seutujen asujaroiSto on
16593: lisessa kohottamisessa muun Suomen olosuh- osannut antaa .arvon valtion tähänastisilie
16594: teiden tasolle on, että jo aloitettu ja jo py11kimyksil.le raja:seutujen olojen kohotta-
16595: tuloksia saavuttanut sivistystyö saa :keh~t miseksi.
16596: tyvästi jatkua. Rajaseuduilla olosuhteet Edellämainitut näkökohdat on kouluhal-
16597: ovat monessa suhteessa vaikeammat kuin lituskin ottanut huomioon esittäessään hal-
16598: muua:lla Suomessa, jossa sivistystyö on jo litukselle kysymyksessä olevan määrärahan
16599: ehtinyt päästä vaikuttamaan kansan elä- kOl"Otettavak.si 500,000 markkaan.
16600: mään kohottavasti. Rajaseutujen asuja- Edel1iseen viitaten ,rohkenemme kunnioit-
16601: roisto odottaa, että sille myös annetaan taen ehdottaa,
16602: 'Samanlaisen kehittymisen mahddllisuuk.sia,
16603: mutta se voi tapahtua vain siHoin, kun että Eduskunta korottaisi vuoden
16604: työtä varten saadaan edes tyydyttävästi 1937 tulo- ja menoarvioesityksen 10
16605: ta:loudellisia apuneuvoja. Sivistystyö on Pl. X luvun 4 momenh'lle merkittyä
16606: laajoilla aloiLla rajaseutua melko nuorta, määrärahaa 100,000 markalla.
16607: Helsingissä syyskuun 7 p: nä 1936.
16608:
16609: Heikki Soininen. Väinö Kaasalainen. Janne Koivuranta..
16610: M. 0. Lahtela. Edv. Va.arama. Antti Kukkonen.
16611: Kaarlo Hänninen. Tilda. Lötbman-Koponen. Kalle Kämäräinen.
16612: Eero Nurmesniemi. L. 0. Hirvensalo. Matti Miikki.
16613: Kyllikiki Pohjala. 49
16614: 386
16615:
16616: IV,HL ~ 'R.Ml. al. N:o 84. IV,t41. - Fin. mot. N:o 84.
16617:
16618:
16619:
16620:
16621: von Frenckell y. m.: Jlläärärahan osoitta- von Frenckell m. fl.: Angående anvisand~
16622: misesta stadionin rakennustöiden jatka- av anslag för fortsättande av byggnads~
16623: miseen. arbetena å stadionanläggningen.
16624:
16625:
16626: E d u s k u n n a ll e. T i ll R i k s d a g e n.
16627:
16628: Vuonna 1927 perustettiin stadionin ai- År 1927 grundades ,Stadion-stiftelsen, i
16629: ka;ansaamisesta huolehtimaan Stadion-sää- vars styrelse äro företrädda undervis-
16630: tiö, jossa ovat edustettuina opetusminis- ningsm:im.ö.steriet, Helsingfors stad och de
16631: teriö, Helsingin kaupunkli ja useimmat flesta av landets idrottsförbu:nd. Den
16632: maamme urheiluliitot. Alkuperäinen ra- ursprung.liga finansieringsplanen förut-
16633: hoitussuunnite1ma ede1lytti, että sen li- satte att förutom pä privathäll anskaf-
16634: säksi mitä säätiö yksityistä tietä hankkisi fade medel en miljon mark ärligen under
16635: varoja, valtiolta saataisiin viiden vuoden fem års tid skulle erhåUas säsom under-
16636: aikana vuosittain yksi mi;ljooTIJa markkaa stöd av staten, varjämte sammanlagt un-
16637: sekä lisäksi raha-arpajaisten: voittovaroista der årens lopp av lotterimedel borde an-
16638: 5,200,000 markkaa. Pulakauden vuoksi ei vis31S 5,200,000 mark. Under kriså,ren er-
16639: anottua vuosittaista avustusta 'kuitenka!an hö1los icke de ärliga understöden med un-
16640: saatu paitsi vuonna 1929, eikä raha-arpa- dantag för år 1929. Ej heller lotterime-
16641: jaisten volrttovaroistaka;an ole voitu myön- del ha kunnat anvisas i den utsträck-
16642: tää avustusta niin paljon kuin säätiön ra- ning finansieringsplanen det förutsatte.
16643: hoitussuunnite'lmassa edellytettiin. Sen si- Däremot har pä enskilt håll, främst såsom
16644: jwan on yksityinen varainhankinta, etu- bidrag genom försä:ljning av Stadionva-
16645: paassa Stadionmerkin muodossa, tähän ror, större belopp influtit än tJidigare be-
16646: mennessä tuottanut enemmän kuin aika- räknats eller sammanlagt 8 miljoner mark.
16647: naan laskettiin sillä tavoin kaiken kaik-
16648: kiaan kertyvän, eli yh 8 miljoonaa.
16649: Vaikkakaan varoja ei siis ole ollut käy- Olllktat medel sålunda icke erhällits i
16650: tettävissä niin p31ljon kuin stadionsuunni- den utsträckning som ett realiserande av
16651: telmien toteuttaminen kokonaisuudessaan stadionplanen hade krävt, ha arhetena
16652: olisi vaatinut, on työt siilti voitu aloittaa dock påJbörjats, sedan Helsingfors stad
16653: ja osittain suorittaa sen jä1keen kuin Hel- år 1932 upplåtit nödigt område för sta-
16654: singin kaupunki vuonna 1932 luovutti tar- dion i Djurgården. År 1934 bevilja,de
16655: peellisen a:lueen Eläintarhasta. Vuonna riksdagen ur medel för arbetslöshetens
16656: 1934 myönsi eduskunta työttömyyden bekämpande 3 miljoner mark för jord-
16657: torjumiseksi varatusta varatyömäärärahasta arbetena, varvid stiftelsen för samma än.
16658: . 3 miljoonaa markkaa stadionin kenttätöitä dll!mäiJ. anslog cirka 2 miljoner mark.
16659: varten, minkä lisäksi säätiö on käyttänyt Dessa arbeten äro med undantag för
16660: erinäisiin maastotöihin varojaan lähes kaksi mindre utbehandlingsarbeten numera fär-
16661: . LV,l41 . ..._ von Frenckell y. m. 387
16662:
16663: miljoonaa .markkaa. Nä;mä työt ovatkin diga varjämte Helsingfors stad av egna
16664: eJ;i}~tä . pintatöitä lukuunottamaitta nyttem- medel använt över 3 miljoner mark för
16665: n,J.j,n .valmiit. Mainittakoon myös, että Hel- gatu-, lednirn:gs- och övriga arbeten å de
16666: singin kaupunki on . käyttänyt omia varo- områden, som gränsa till stadi•onområdet .
16667: jaan yli 3 miljoonaa markkaa katu-,
16668: jQhto- y. m. töihin niillä .alueilla, jot:ka ra-
16669: joittuvat säätiölle luovutettuun alueeseen.
16670: •. Viime keväänä aloitettiin sittemmin var- Senaste ·vår påbörjades sedermera de
16671: sinaiset rakennustyöt, jolloin ryhdyttiin ordinarie byggnadsarbetena., varvid upp-.
16672: raken~amaan pääkrutsomoa, sivukatsomon förandet av huvudlä!ktaren, den södra si-
16673: eteläkaarretta, tornia ja erästä talousra- doläktaren, tornet och en del av ekonomie-
16674: kennuksen osaa. Nämä työt, jotka valmis- byggnaderna påibörjades. Dessa arbeten,
16675: tuvat ensi ·vuoden kevätpuolella, vaativat som komma att vara utbyggda inom nästa
16676: yhteensä jonkin verran y1li 10 miljoonaa vår, draga en kostnad av samman~agt nå-
16677: markkaa, eli hieman enemmän kuin sää- got över 10 miljoner mark eller ett rrågot
16678: tiöllä on laskettu olevan varoja ensi vuo- större belopp än stiftelsen då kan förfoga
16679: denvaihteessa. Huomattava on, että n. över. Härvid bör observeras, att huvud-
16680: 6,000 katoksellista istumapaikkaa käsif: läktaren, å viiken komma att uppföras
16681: .-tävä pääkatsomo tällöin suureksi osaksi cirka 6,000 täckta sittplatser, därvid till
16682: jää sisustamatta, samoinkuin että stadio- stor del kommer att förMi oinredd. Ej
16683: nin t01iminnalle välttämättömät kuulutus-, heller har man för detta belopp kunnat
16684: puhelin-, radio- valaistus- y. m. laitteet anska'ffa de nödvändigaste högtalar-, tele-
16685: huomattavalta osaltaan sekä krulusto koko- fon-, radio- och belysningsanläggningarna.
16686: naisuudessaan eivät sisälly nykyisiin urak I ent.reprenadsumman ingår ej heller an-
16687: koihin. Päätös rakennustöitten aloittami- skaffning av inventarier. Beslutet om
16688: sesta johtui lähinnä s iitä, että maassamme
16689: 1
16690: byggnadsarbetenas påbörjande fattades
16691: tähi,in asti ei ollut sopivaa juhlapaikkaa, närmast emedan i vårt land hittills icke
16692: jossa suuremmat ur'heilu- ja voi!IDistehlkil- funnits någ.on festpfats, där större idrotts-
16693: paiJut ja -näytökset, samoinkuin laulu- ja och gymnastiktävlingar och -uppvisningar
16694: soitto- y. m. juhlat voitaisiin järjestää. kunnat föranstaltas, ej heller musik-, sång·
16695: KäytettäVJissä olleet varat riittivät kentän o. dy'l. fester. De till förfogande stående
16696: sekä yhteensä noin 11,000 paikkaa käsit- medlen ha. enda,st räckt till för byggan-
16697: tävän pääkatsomon ja sivukatsomon eteiä- det a.v själva pla.nen och uppförandet av
16698: osan rakentamiseen. huvudläktaren och södra sidoläktaren,
16699: med plats för sammanlag·t 11,000 åskå-
16700: dare ..
16701: Se seikka, ettei rakennustöitä viime ke- Den omständigheten, att byggnadsarbe-
16702: väänä aloitettu suuremmassa mittakaa- tena senaste vår icke påbörja.des i större
16703: vassa kuin edellä on mainittu, johtui paitsi utsträckning än här omnämnts, berodde
16704: siitä, .ettei säätiöllä ollut käytettävissä på att stiftelsen icke förfogade över större
16705: enempää varoja, myöskin siitä, saadaanko medel, men även därpå, hurm;ida 1940
16706: Yl.loden 1940 olympialaiset kisat ehkä maa- åra olympiska spel skuHe förläggas till vårt
16707: hamme. Jos kisat olisi saatu, o'lisi stadio:- land. Dwrest spelen ha.de erhånits, hade
16708: nin nyt rakentamatt.a jätetyt kå:tsomo-osat de åskådarläktare, som nu 1cke uppfört.s,
16709: rakennettu kisoj.a silmäUapitäen. väliaikai- i:nterimistiskt uppförts i större omfång än
16710: 388 IV,141. - Stadionin rakentaminen.
16711:
16712: sina ja huomattavasti suuremmiksi kuin vad de äro avsedda att vara under nor-
16713: ne pysyviksi jäävinä on suunniteltu. Kun mala förhällanden. Dä spelen emellertid
16714: kisoja kuitenkaan, kuten tunnettua, .ei icke förlades tiill Finland är avsikten nu
16715: saatu, on tarkoitus nyt toteuttaa stadion~ att uppföra byggnaderna ,enligt det ordi-
16716: suunnitelma n. s. vakituisen ohjelman mu- narie programmet för c :a 26,000 äskädare,
16717: kaan, noin 26,000 katsojalle, kuitenkin ot- varvid man dock iakttagit att läktarna
16718: tamalla huomioon, että katsomoa aikanaan framdeles kunna uppföras för ända till
16719: voidaan laajentaa ainakin 50,000 hengelle, 50,000 åskädare, därest olympiska spelen
16720: jos olympialaiset kisat saadaan maahamme. i framtiden förläggas till värt land.
16721: Sen jälkeen ku:im. nyt tekeil'lä olevat ra- iSedan de nu pågäende byggnadsarbe-
16722: kennustyöt ovat valmistuneet, puuttuu va- tena färdigställts saknas ur det ordinarie
16723: kituisesta stadionista katsomon itäsivu ja byggnadsprogrammet endast den norra
16724: pohjoiskaarre kokonaJisuudessaan, pääkat- och Östra läktaren; ej heller 'äro huvud-
16725: somon ja tornin sisustus suurelta osal- läktaren och tornet inredda, ekonomie-
16726: taan, talousrakennus osittain, stadion- byggnaderna icke färdigbyggda, vägar och
16727: alueen, teitten ja aukioitten päällystys, öppna platser äro i~ke ytbehandlade, samt
16728: kuulutus-, puhelin-, radio- ja valaistuslait- ej heller högtalar-, telefon-, radio- och be-
16729: teet sekä kalusto. Yhteensä maksavat ~sningsanläggn,ingar och inventarier an-
16730: nämä työt ja hankinnat tasaluvuin 7 mil- skaffade. För dessa arbeten och a:nskaff-
16731: joonaa markkaa. ningar erfordras sammanlagt cirka 7 mil-
16732: joner mark.
16733: Kun kaikissa suhteissa käyttökuntoisen Dä uppförandet av ett tidsenligt sta-
16734: stadionin valmistuminen on tarpeenvaa- dion är erforderligt i0ke enbart ur idrotts-
16735: tima ei ainoastaan urheilutoiminnan kan- lig synpurukt utan även med avseende
16736: nalta, vaan myös srlmälläpitäen erilaisten fäst på de stora fosterländska och natio-
16737: muittenkin isänmaallisten ja kansallisten nella utomhusfester, som anordnas, borde
16738: ulkoilmatilaisuuksien ja juhlien järjestä- de påbörjade arbetena i enlighet med
16739: mistä, olisi alullepantuja rakennustöitä ovanrefererade plan nu fortsättas. Den
16740: jatkettava edelläBelostetun ohjelman mu- omständigheten att arbetena nu kunna ut-
16741: kaan. Töitten jatkamista puoltaa lisäksi föras förmän:ligare än framdeles, talar
16742: se seikka, että ne voitaisiin nyt suorittaa även för arbetenas omedelbara fortsät-
16743: edullisemmin kuin tuonnempana. Mikäli tande. I den mån för arbetena erforder-
16744: tarvittavat varat saadaan, olisi tarkoitus liga medel erhällas vore avsikten att fort-
16745: jatkaa varsinaisia rakennustöitä ja ne ,löp- sä:tta de o11dinarie arbeterra o~h slutföra
16746: puunsuorittaa keväällä ja kesällä 1937, desamma under vären och sommaren 1937
16747: sekä sittemm~n kevääillä 1938 jatkaa sisus- och sedermera under våren 1938 utföra
16748: tustöitä ja kaluston hankkimista, joten :im.redningsarbetena och anskaffa inventa-
16749: stadion voitaisiin saada valmiiksi ja lopul- rier, varigenom stadion sku'lle färdigstäl-
16750: lisesti ottaa käytäntöön kesällä 1938. Täl- las och trugas i slutligt bruk sommaren
16751: löin on myös, mikäli kaupungin taholta on 1938. Vid denna tidpunkt är även, enligt
16752: saatu tietää, sen k. o. 'kadut ja tiet sekä vad frän stadens sida meddelats, de
16753: istutukset saatettu täysin va'l.miiseen kun- angränsande ga:torna, vägarna och plan-
16754: toon. teringarna färdigbyggda.
16755: Kun Stadion-säätiö ei rohkene laskea Dä Stadion-stiftelsen ej vägar päräkna
16756: saavansa tuloja ja lahjoituksia vuosina större inlkomster och donationer under
16757: IV,141. - von Frenckell y. m. 389
16758:
16759: 1937 ja 1938 enempaa kuin yhteensä 1 åren 1937 och 1938 än sammanlagt 1 mhl-
16760: miljoona markkaa, on säätiön, silmälläpi- jon mark, nödgas stiftelsen i avsikt att
16761: täen ~aitosten rakentamista valmiiksi, få anläggningen färdighyggd, vördsamt
16762: käännyttävä eduskunnan puoleen, kun- vända sig tiH riksdagen med anhållan
16763: nioittaen anoen, että vuosien 1937 ja 1938 om ratt nödiga medel s'kull.e anvisas i 1937
16764: talousarvioissa osoitettaisiin tarvittavat va- o<fu 1938 års budget för sammanlagt 6
16765: rat eli yhteensä 6 miljoonaa markkaa. miljoner mark. Huruvida och i viiken
16766: Voidaanko ja missä määrin varat myöntää utsträckning medlen kunna anv'isas ur de
16767: työttömyyden lieventamiselnri varattavista belopp, som komma att anvisas för min-
16768: määrärahoista, voitaneen sopivimmin mää- skande · av arbetslösheten, kan sannolikt
16769: rätä myöhemmin sen jälkeen 'kuin parempi bättre överskådas då hlarhet har vunnits
16770: selvyys on saatu siitä, missä ~aajuudessa 'därom, huruvida och i viiken utsträckning
16771: työttömyyden tehokas vastustaminen vuo- under 1åren 1937 och 1938 •arbetslöshetens
16772: sina 1937 ja 1938 vaatii ylimääräh!riä mää- effektiva bekämprunde fordrar anvisning av
16773: rärahoja. eX'traordinarie anslag.
16774: Viitaten ~el~äoleviin perusteluihin ja Hänvisande till ovanstående motiv och i
16775: toivoen eduskunnan omaksuvan ne, alle- hopp om att riksdagen skall omfatta de-
16776: kirjoittaneet ehdottavat kunnioittaen, samma, anhålla undertecknade vördsamt,
16777:
16778: että Eduskunta ottaisi vuoden att Riksdagen i 1937 års budget
16779: 1937 talousarvioon 3 m~'ljoonaa ville anvisa 3 miljoner mark för
16780: markkaa käytettäväksi stadionin rar fortsättande av byggnadsarbetena å
16781: kennustöitten jatkamiseen. stadionanläggningen.
16782:
16783: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936. Helsingfors den 11 september 1936.
16784:
16785: E. v. Frenckell. J. Eri. Pilppula.
16786: Elias Tukia. Ville A. Komu.
16787: Vilho V·allas. Urho Kekkonen.
16788: Mandi Hannula. G. Andersson.
16789: K.-A. Fagerholm. Kaino W. Oksanen.
16790: J. 0. Söderhjelm. Hilja Riipinen.
16791: Kaapro Hui~tinen. 0. 0. Frietsch.
16792: Eero Kunnesniemi.
16793: 390
16794:
16795: IV,142. - Rah. al. N :o 85.
16796:
16797:
16798:
16799:
16800: Kekko·nen y. m. : Määrärahan osoittamisesta maaseudun
16801: urheilukenttien kunnossapidon avustamiseks·i.
16802:
16803:
16804: E d u s k u n n a ll e.
16805:
16806: Jos usean vuoden aikana ·On valtion va- nossapidön ·laiminlyönti saattaa johtua joko
16807: roilla edistetty urheilukenttien rakentac varojen puutteesta taikka lisäksi siihen liit~
16808: mista. Tämän hyödj'illisen toiminnan seu· tyneestä välinpitämättömyydestä. Parannus
16809: rauksena onki:n, että maan eri puolilla on voitaisiin saada aikaan, jos valtiolla olisi
16810: olemassa kuntien, urheilu- ja nuorisoseuro- käytettävissä pienehkö määräraha maaseu-
16811: jen, suojeluskuntien tai varta vasten perus- dun urheilukenttien kunnossapidon avtlsta~
16812: tettujen yhtiöiden omistamia urheilu- miseksi, josta voitaisiin myöntää eniten tar~
16813: kenttiä. Kuitenkin voidaan havaita, että vitseville apurahoja kenttien hoitoa varten.
16814: monet jo alullepannutkin kenttähankkeet Tällaisesta pienestäkin apurahasta olisi var-
16815: ovat jääneet varojmi puutteessa toteutta- sin suuri hyöty sen takia, että apurahan
16816: matta, jonka vuoksi valtion taholta tapah- myöntäminen olisi tehtävä riippuvaksi mää-
16817: tuva urheilukenttien rakentamisen jatkuva rätyistä kentän omistajien muilla varoillaan
16818: avustaminen on välttämätöntä. suoritettavista korjauksista. Tällä tavalla
16819: Kokemus on osoittanut, että rakennetun valtiovalta voisi ylläpitää harrastusta:' 1u-
16820: urheilukentän kunnossapitäminen saattaa heilukenttien kunnossapitämiseen maaseu-
16821: eräillä paikkakunnilla tuottaa suuria vai- dulla ja vähäisenkin määrärahan avulla
16822: keuksia. Harrastuksen laimeneminen y. m. s. maan urheilukenttäoloja voitaisiin huomat-
16823: seikat voivat viedä siihen, että urheilu- tavasti kohottaa.
16824: kenttä muu'tama vuosi valmistumisen jäl- Edelläesitettyyn nojaten kunnioittavasti
16825: keen on ho~don ja kunnossapi:don puutteessa ehdotamme,
16826: pahoin rappeutunut. Vaitionkaan kannalta
16827: ei ole yhdentekevää, jos sen rahallisella että Eduskunta ·ottaisi vuoden
16828: avustuksella aikaansaadut kaHiit lait6ki'!et '1937 valtion tulo- ja menoarvioon
16829: rappeutuvat, ja urheiluelämälle tuottaa 100,000 markan määrärahan maaseu-
16830: suurta hankaluutta, jos urheilukentistä ei dun urheilukenttien kunnossapidon
16831: pidetä hyvää huolta. Urheilukentän kun- avustamiseksi.
16832:
16833: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
16834:
16835:
16836: Urho K:ekikonen. Eero Nurmesniemi.
16837: Antti Kukkonen. J. T81kala.
16838: 391
16839:
16840: IV,143. - Rah. al. N:o 86.
16841:
16842:
16843:
16844:
16845: Rantala y. m.: Määrämhan osoittamisesta avustukseksi
16846: Työväen Urheiluliitolle osanottoa varten talviolympialai-
16847: siin J ohannisbadissa ja kesäolympialaisiin Antverpe-
16848: nissä.
16849:
16850:
16851: E d u s kun n a ll e.
16852:
16853: Työväen Urheiluliitto r. y. (TUL) on Varsinaisiin olympialaisiin kisoihin
16854: lähes kaksikymmenvuotisena toiminta-aika- Wienissä heinäkuun 19-26 päivinä mai-
16855: naan koonnut huomattavan määrän urhei- nittuna vuotena matkusti hyvin edustava
16856: lun harrastajia toimintapiiriinsä. T·ällä joukkue maastamme. Kaikkiaan 118 hen-
16857: hetkellä liiton aktiivisten jäsenjoukkojen kilöä käsitti edustusjoukkueen kokoonpano.
16858: lukumäärä nousoo noin 40,000 henkilöön. Wienin kisat olivat suureromoiset järjes-
16859: Säännöllisesti vuosi vuodelta on urheilua telyitään samoinkuin yleisökannatuksel-
16860: harrastavien joukko kasvanut. Erikoisen taan. Työväen Urheiluliiton ·edustajat sai-
16861: mellkityksellistä on Työväen Urheiluliiton vat näyttää kymmenine- jopa sadoilletuhan-
16862: toiminta ollut sitä silmällä pitäen, että sille ·eri maista kokoontuneille katselijoille
16863: maamme vähävaraisimman kansanosan lap- urheilullisen kuntoisuutensa, siten tehden
16864: set ja nuoriso on voitu niinkin rnnsaslu- voimakasta mainostusta. maamme urheilusta
16865: kuisena vetää senlaatuisen' sivistystyön pii- ja Työväen Urheiluliiton voima,kkaasta
16866: riin, jota Työväen Urheiluliitto menestyk- kasvatustyöstä ruumiillisen kulttuurin työ-
16867: sellisesti on harjoittanut. saralla. Suomen edustajat herättivät suurta
16868: Pitkän .toimintansa aikana on Työväen huomiota 8Uorituksillaan ja monissa ur-
16869: . Urheiluliitto kyennyt kasvattamaan myös- heilulaj•eissa ensi tai sitä seuraaville tiloille
16870: kin edustuskelpoisia urheilijoita, jotka kun- sijoittumisellaan.
16871: niakkaasti ovat kilpailleet myöskin maamme V aitiovallan .taholta silloin vallinneesta
16872: rajojen ulkopuolella herättäen ihailua ja pulakaudesta huolimatta osoitettiin myötä-
16873: kunnioitusta ma111tamme ja kansaamme koh- mielisyyttä Työväen Urheiluliittoa kohtaan
16874: taan. Läht·emättä yksityiskohtaisemmin edellämainituihin kisoihin osallistumi8ta
16875: luettelemaan kaikkia niitä kilpailuja, joissa varhm myöntämällä 300,000 markan avus-
16876: Työväen Urheiluliiton kilpailujoukkueet tai tus.
16877: yksityiset jäsenet ovat menestyksellä maa- Kolmannet työläisolympialaiset ovat v.
16878: tamme edustaneet .ja sille mainosta tehneet, 1937 ja Työväen Urheiluliitto on suunni-
16879: viittaamme vain ·vuoden 1931 toisiin työ- tellut niihin osallistumista. Talviolympia-
16880: läisolympialaisiin. Mainittuna vuotena laiset on sijoit€ttu Tshekkoslovakiaan Jo-
16881: liitto (TUL) lähetti Itävaltaan Miirz- hannisbad-nimiseen kylpylä- ja. talviurheilu-
16882: zuschlag'iin talviolympialaisiin edustavat keskukseen. Kesäolympialaiset tulevat ole-
16883: hiihto- ja mäenlaskujoukkueet, jotka val- maan Belgiassa AntverP'enin kaupungissa.
16884: loittivat ensimäiset tilat kaikissa niissä kil- - Talviolympialaiset toimoonpannaan ensi
16885: pailuissa, joihin osallistuivat. Joukkueessa helmikuun 18-21 pa1vma ja· Työväen
16886: oli yhteensä ·16 mies- ja 3 naisurheilija.a. Urheiluliitto on suunnitellut niihin lähetet-
16887: 392 IV,143. - Työväen Urheiluliiton avustaminen.
16888:
16889: täväksi 22 henkilöisen urheilijajoukkueen. teensä menoarvio siis nousee 993,700 mark-
16890: Tämän kokoonpano on ajateltu seuraavan- kaan.
16891: laiseksi : 12 mies- ja 3 naishiihtäjää, 3 Osanoton rahoittaminen vaatii Työväen
16892: mäenla:skijaa, 3 luistelijaa ja 1 henkilö Urheiluliitolta ja sen jäsenistöltä suurta
16893: joukkueen johtajana. omatoimisuutta. Liiton jäsenjoukot, jotka
16894: Varsinaisiin kesäolympialaisiin Antver- vähävaraiseen kansanosaan kuuluvina pie-
16895: penissä heinäkuun 25 päivän ja elokuun nistä ansioistaan huolimatta varmaankin
16896: 1 päivän välisenä aikana on suunniteltu tulevat uhraamaan varsin huomattavat,
16897: lähetettäväksi 125 henkilöä käsittävä urhei- rahamäärät, eivät ,kuitenkaan parhaalla
16898: lujoukkue. Alustavan suunnitelman mu- tahdollaankaan saa kustannusarvion edel-
16899: kaisesti on ajateltu osanotto eri lajeihin lyttämää ja tarpeelliseksi katsottavaa raha-
16900: seuraavanlaiseksi : 26 miestä ja 5 naista määrää koottua. Senvuoksi valtiovallan ta-
16901: yleisurheiluun, 18 painijaa, 12 nais- ja holta olisi osoitettava myötämielisyyttä
16902: 12 miesvoimistelijaa, 10 nyrkkeilijää, 15 kansamme vähävaraisen nuorison edellä esi-
16903: palloilijaa, 7 uimaria, 4 pyöräilijää sekä tettyä hanketta kohtaan siten, että edus-
16904: edellämainituiden urheilijain kunnosta kunta myöntäisi avustuksen 'Työväen Ur-
16905: huolehtimaan 2 hierojaa. Lisäksi joukkueen heiluliiton olympialaisjoukkueen lähettä-
16906: johtajat, palkintotuomareita ja '2 tulkkia. mistä var,ten.
16907: Suoritetut yksityiskohtaiset laskelmat Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
16908: mainitusta osanotosta johtuvista menoista kunnioittaen ehdottaa,
16909: osoittavat, että talviolympialaisiin osanoton
16910: menoarvio nousee 153,900 markkaan ja että Eduskunta päättäisi ottaa
16911: kesäolympialaisten osalta 839,800 mark- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
16912: kaan. Tähän sisältyvät joukkueiden matka- 500,000 markkaa avustukseksi Työ-
16913: ja majoituskulut, ruokailu- y. m. menot, väen Urhe~1uliitolle osanottoa varten
16914: edustuspuvut sekä sekalaisia kuluja ja talviolympialaisiin J ohannisbadissa
16915: pienempi summa valmennuskuluja. Yh- ja kesäolympialaisiin Antverpenissä.
16916:
16917: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 193'6.
16918:
16919: Viljo Rantala. Matti Turkia. Alpo Lumme.
16920: Aino Lehtokoski. Aino Ma.lka,mäki. ltarl J. Wenman.
16921: P. Salmenoja. Hilma KoivuJa.hti-Lehto. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
16922: A. J. Kosonen. Elsa Metsäranta. Aug. Kuusisto.
16923: Jalmari Linna. Väinö Kivisalo. Albin Koponen.
16924: Onni Hiltunen. Juho Kuittinen. Ca.y Sundström.
16925: Matti Lepistö. Edv. P·esonen. Jere Juutilainen.
16926: Onni Mäkeläinen. Toivo Halonen. Edv. Kujala.
16927: Urho Kulov:aara. A. A. Lastu. Eetu Karjalainen.
16928: Jussi Raatikainen. Kustaa. Perho. V'åinö Sinisalo.
16929: Alex Hämäläinen. Armas Paa.sonen. J. F. Tolonen.
16930: Jussi Lonkainen. Otto Toivonen. Frans Mustasilta.
16931: Ville :A...K.omu. Miina Sillanpää. Yrjö Welling.
16932: Mauri Ryömä. Aug. Syrjänen: Juho Pyy.
16933: K.aJ.le Jokinen. K. ...A. Fagerholm. Jussi Rapo. '·l· f
16934:
16935: G. Lindström. G. Andersson. :Mauno Pekkaila.
16936: Reinh. Swentorzetski. Atos K. Wirtanen. VaJfrid Eskola. ' '
16937: bvi Jovero.
16938: 393
16939:
16940: IV,144. - Rab. al. N :o 87.
16941:
16942:
16943:
16944:
16945: Lehtokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta voimistelu-
16946: opistotalon rakentamista varten Työväen Urheiluliiton
16947: naisten urheilu- ja voimistelukotiin Nastolan Pajulak-
16948: dessa.
16949:
16950:
16951: E d u s k u n n a ll e.
16952:
16953: Kansamme keskuudessa toimivat sivistys- tuvat. Kaikista puutteista huolimatta on
16954: järjestöt ovat erittäin menestyksellisesti ko- kuluvan vuoden kurssitoiminta edelleenkin
16955: hottaneet niiden piirien sivistystasoa, joissa osoittanut jatkuvaa kehitystä.
16956: ne ovat toimineet. Erittäin suurta kai- Edellämainittuja puutteita poistaakseen
16957: puuta mainitunlaista työtä kohtaan tunte- on Työväen Urheiluliitto päättänyt kulu-
16958: vat kansamme pohjakerrokset, joissa monet van syksyn aikana ryhtyä rakennustoimiin.
16959: yhdistykset eri harrastusaloja silmällä pi- Eduskunnan vuonna 1934 myöntämän
16960: täen ovat löytäneet hedelmällisen työken- 100,000 markan lisäksi ovat naisjäsenet
16961: tän. Kodin- ja terveydenhoidon, voimiste- Työväen Urheiluliitossa koonneet varoja
16962: lun ja urheilun harrastukset ovat entistä sanottua tarkoitusta varten. Myöskin liitto
16963: enemmän alkaneet kiinnostaa kansamme järjestämiensä suurarpajaisten avulla on
16964: pohjakerrosten naisia. saanut koottua varoja rakennustyön rahoit-
16965: Vakuuttavan esimerkin mainitunlaisen tamista varten osittain.
16966: työn laajasta työkentästä tarjoaa Työväen Aikaisemmin tehdyt rakennussuunnitel-
16967: Urheiluliiton naisten toiminta. Yli maan mat on tarkastettu ja uusittu kokonaan.
16968: ulottuva yhdistystoiminta kerää vähäva- On huomattu, ettei alkujaan tehdyllä suun-
16969: raisten kotien tyttäret kehittämään fyysil- nitelmalla saada kurssityötä niin tehok-
16970: listä kuntoisuuttaan, samalla herättäen kaaksi kuin kasvava tarve edellyttää.
16971: heissä kaipuun henkisten arvojen kokoami- Niinpä on huomattu välttämättömäksi ra-
16972: seen. Työväen Urheiluliiton naisten kentaa opistorakennus sellaiseksi, että kurs-
16973: urheilu- ja voimistelukoti Pa:julahti Nasto- sityö voidaan aloittaa keväällä aikaisemmin
16974: lan pitäjässä on yhdistystoiminnan kau- ja jatkaa syksyllä myöhäisemmäksi, vieläpä
16975: niina aikaansaannoksena muodostunut opin- käyttää opistorakennuksia talvellakin kurs-
16976: ahjoksi, jossa kurssitoiminnan avulla kas- sitoimintaan. Keskuslämmitys- ja sähkö-
16977: vatetaan kansamme vähävaraisen nuorison valaistuslaitteet on katsottu välttämättö-
16978: keskuuteen ohjaajia. miksi hankkia opistorakennukseen. Sama-
16979: Pajulahti ei kuitenkaan kaikesta luonnon ten on muitakin parannuksia tehty sitä sil-
16980: ja asemapaikkansa edullisuudesta huoli- mällä pitäen, että nyt rakennettavan opis-
16981: matta nykyisellään ole voinut ottaa vastaan torakennuksen tarjoamat edut ovat myö-
16982: kaikkia sinne pyrkiviä. Se on nykyisellään hemmin rakennuksen valmistuttua vaikeasti
16983: liian pieni. Oppilasasuntoja ei ole riittä- lisättävissä, jos niitä ei aikanaan siihen
16984: västi, puhumattakaan vo~mistelu- ja luento- saada sovitettua. Mainittakoon, että luento-
16985: saleista, jotka sieltä vielä tälläkerta:a puut- sali ja kirjastohuone ovat saan:eet tarpeel-
16986:
16987: 5()
16988: 394 IV,I44. - 'fyöväen Urheiluliiton naisten urheilukoti.
16989:
16990: liset tilat rakennettavassa rakennuksessa. Työväen Urheiluliitolle jätettyjen urak-
16991: Opettajille on varattu siinä oma huoneensa katarjousten mnkwan tulee ensimäisenä suo-
16992: luentojen y. m. opetustöiden va1mistelua ritettava rakennustyö maksamaan 600,000
16993: varten. Asuntotiloja on huomioitu riittä- markkaa. Kun liitolla on käytettävissä
16994: västi opettaji'lle ja oppilaille. Näin suunni· varoja sanottua tarkoitusta varten kaik-
16995: teltu opistorakennus tulee maksamaan noin kiaan 250,000 mk. vuonna 1935 eduskun-
16996: 9oo',ooo markkaa. nan myöntämän 100,000 markan kanssa yh-
16997: Vaikka Työväen Urheiluliiton naiset ja teensä, tarvitsee liitto varoja lisää huomat-
16998: liiton jäsenistö kokonaisundessaankin ovat tavasti. Arpajaisilla ja keräyksillä ei kaik-
16999: ponnistelleet tarmokkaasti rahavarojen kar- kea puuttuvaa erää sa:ada koottua ja sen-
17000: tutta.miseksi mainittua. rakennustoimintaa tähden olisi suotavaa, että valtio puolestaan
17001: varten, eivät käytettävissä olevat varat sii- tukisi tämän niin tarpeellisen voimistelu-
17002: hen kuitenkaan riitä.. Varojen puutteesta kodin aikaansaamista, kuten se on tehnyt
17003: johtuen onkin liiton määräävien elinten ta- muihin:kin vastaaviin voimistelu- ja urhei-
17004: holla jouduttu harkitsemaan rakennustyön lukoteihin nähden.
17005: jakamista kahteen osaan. J<}nsimäisenä on Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
17006: päätetty rakentaa välttämätön voimistelu- kunnioittaen ehdottaa,
17007: sali- ja. siihen välittömästi liittyvä torni-
17008: rakennus ja toisessa vaiheessa oppilasasun- että Eduskunta päättäisi ottaa
17009: toja sisältävä rakennnssiipi. Torniraken- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
17010: nukseen tulee luentosali, opettajain työ- ja 200,000 markkaa voimisteluopisto-
17011: asnntohnoneet, sekä kellarikerrokseen kes- talon rakentamista va1·ten Työväen
17012: kuslämmityslaitosta varten tarpeelliset huo- Urheiluliiton naisten urheilu- ja voi-
17013: neet. Ensimmäisessä.kin rakennusvadheessa mistelukotiin Nastolan Pajulahdessa.
17014: saadaan oppilaille asuntoja lisää sekä
17015: tärkeä opiskelu- ja kirjastohnone.
17016:
17017: Helsingissä 15 päivänä syyskunta 1936.
17018:
17019:
17020: Aino Lehtokoski. Edv. Pe:sonen.
17021: Miina :Sillanpää. Väinö Hakkila.
17022: Osk. Reinikainen. Aino Malkamäki.
17023: Jussi Lonkainen. Alpo Lumme.
17024: Viljo Rantala. Otto Toivonen.
17025: Hugo iA.attela. Väinö Kivisalo.
17026: O:tto Marttila. Väinö Si!Dii.salo.
17027: A. J. Kosonen. Urilo •Kulovaara.
17028: Anni Huotari. K. H. Wiik:.
17029: Hilma Koivulahti-Lehto. Kaisa Hilden.
17030: Onni .P·eltonen. P. Salmenoja.
17031: Yrjö Helenius. J. Kuittmen.
17032: Sylvi.Jtyllikki Kilpi. Kalle Jokinen.
17033: Juho Pyy. Elsa Metsäranrfla.
17034: 395
17035:
17036: IV,145. - Ra.h. al. N:o 88.
17037:
17038:
17039:
17040:
17041: V~tara.ma y. m.: ·.Määrärahan osoittamisesta Savon maa-
17042: kunttt-arkiston rakentamista varten.
17043:
17044:
17045: E d u s kun n alle.
17046:
17047: Viitaten allekirjoittaneen V aaraman raha- Kuten tunnettua, Vaasan maakunta-arkis-
17048: asia-aloitteisiin N :o 47 (Liitteet sivu 253) torakennus valmistui viime keväänä. Näin
17049: v. 1933 ja N :o 65 (Liitteet sivu 479) v. 1934 ollen olisi jo Savollakin aika saada maa-
17050: sekä edustaja Yrjö Räisäsen toivomusaloittee- kunta-arkisto, joka valtion maakunta-arkis-
17051: seen N:o 58 (Liitteet sivu 273) ja rahaasia- tovaliokunnan suunnitelman mukaan olisi
17052: aloitteeseen N:o 73 v. 1935 katsomme tar- viimeinen sen ehdottamista arkistoista ja
17053: peelliseksi uudelleen tehdä ra:haasia~aloit jota maakunnan vanhain asiakirjain säilyt-
17054: teen varojen myöntämisestä tulevan vuo- tämiseksi ja lääninarkiston suuren ahtau-
17055: den tulo- ja menoarvioon Kuopioon sijoitet- den takia kipeästi tarvittaisiin.
17056: tavan Savon maakunta-arkiston rakenta- Arkistorakennuksen aikaansaamiseksi Kuo-
17057: mista varten. pion kaupunki on sitoutunut luovuttamaan
17058: Edellämainittuja aloitteita sivistysvalio- yli miljoonan markan arvoisen tontin,
17059: kunta on yksimielisesti puoltanut, mutta 250,000 markkaa rahaa, laittamaan arkisto-
17060: valtiovarainvaliokunta on valtion vaikeaan rakennukselle tarvittavat vesijohdot, lika-
17061: taloudelliseen asemaan vedoten hylännyt viemärit y. m., joten kaupungin avustus on
17062: ne. Viime syksynä valtiovarainvaliokunta noin puolitoista miljoonaa markkaa. Yleis-
17063: kumminkin nyt kuluvan vuoden tulo- ja ten rakennusten ylihallituksen viime ke-
17064: menoarvion 20 Pl :n· uudisrakennuksia väänä tekemän arvion mukaan Savon maa-
17065: koskevassa osassa · käsitellessään rahaasia- kunta-arkiston rakennus tulisi maksamaan
17066: aloitetta Savon maakunta-arkiston rak.en- Smk. 3,100,000: -.
17067: nustyön aloittamiseksi myönnettävistä va- Edellämainitun perusttJlun nojalla roh-
17068: roista lausui seuraavaa: ,Tähän rakennus- kenemme kunnioittaVasti ehdottaa,
17069: työhön voidaan valiokunnan mielestä ryh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1937
17070: tyä sen jälkeen, ·kun keskeneräisenä olevan tulo- ja menoarvioon 1,800,000 mar-
17071: Vaasan maakunta-arkiston perustaminen.· on kan määrärahan Savon maakunta-
17072: saatu toimitetuksi. '' (Katso valtiop. asia- arkiston rakennustyön alkamista
17073: kirjat II s. 41 v. 1935.) varten Kuopiossa.
17074:
17075: Helsingissä syyskuun 5 p:nä 1936.
17076:
17077:
17078: Edv. Va.a.rama. Yrjö Räisänen. L. 0. HirV'ensalo.
17079: Kaino W. Oksanen. Kylliikki Pohjala. Onni Mäkeläinen.
17080: TiJ.da Löthman-ltoponen. Onni Hiltunen. K.a.lle Kämäräinen.
17081: E. Tukia. J. Ta.kaJa. Elias Simojoki.
17082: Heilclri Kääriäinen.
17083: 396
17084:
17085: IV,146. - Ra:h. al. N:o 89.
17086:
17087:
17088:
17089:
17090: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maakunta..
17091: museon perustamiseksi Olavinlinnaan.
17092:
17093:
17094: E d u s k u n n a ll e.
17095:
17096: Viittarunme v. 1935 vaJtiilpäiväin syys- luilnjaU.a pysähdyspaikka, joten ei ainoas-
17097: istuntokaudella eduskunnalle osoitetun ra- taan oman maan, mutta ulkomaiSenkin tu-
17098: ha.asia-aloitteen n:o 74 p,erusteluihin ja sen ristiliikenteen vuoksi 'kuuluisi koko kansan
17099: lisäksi vielä huomautamm.e asian kiireelli~ kunnia-asioihin tämän museon järjestämi-
17100: syydestä, si1:lä nykyisin Olavinlinnassa ole- nen.
17101: vat museovarastot tilapäiSissä huilneissa hl- Kai:lmmen edel:lä esitettyyn viitaten roh-
17102: man järjestystä ja hoitoa pilaantuvat ja kenemme kunnioittavimmin ehdottaa,
17103: perin turmeltuvat. Tämä Olavinlinna ym-
17104: päristöineen on vuosisatoja ollut maan itäi- että Eduskunta ottaisi vuoden
17105: sen rajan vartijana ja on varmasti rikas 1937 tulo- ja menoarvioon 300,000
17106: historiallisista muistoista, kun ne vaan koo- markan suuruisen määrärahan maa..
17107: taan ja järjestetään. Samalla Savon- kuntamuseon aikaansaamiseksi Ola-
17108: linnan kaupunki on Suomen matkai- vinlinnaan.
17109:
17110: Helsingissä syyskuun 9 p:nä 1936.
17111:
17112:
17113: Aino Luostarinen. Mandi Hannula.
17114: Emil Jutil.a.. L. 0. Hirvensalo.
17115: Albin Asikainen. Helena Syrjälä.
17116: A. Pohj.annoro. Kyllikki Pohjala..
17117: Tilda. Lötbman-Koponen. Juho Niukkanen.
17118: Kaarlo Salovaara. Toivo Halonen.
17119: J. F. Tolonen. Eero Nurmesniemi.
17120: Alpo Lumme.
17121: 397
17122:
17123: IV,147. - 'Rah. a.l. N :o 90.
17124:
17125:
17126:
17127:
17128: Lintulahti y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viipurin lin-
17129: nan tutkimista varten.
17130:
17131:
17132: E d u s k u n n a ll e.
17133:
17134: Kuten tunnettua on historiallisesti ja pahtuva esillekaivaminen matkaansl!3,ttaa
17135: muinaistieteellisesti maamme kaikkein ar- aina turmiota, jota voitaisiin välttää, jos
17136: vokkaimpiin muistomerkkeihin kuuluva entisöinti tai säilymistä tarkoittava suo-
17137: Viipurin linna puolustuslaitoksen hallussa jaus- ja korjaustyö heti ensi kerralla voi-
17138: palvellen edelleenkin käytännöllisiä tarkoi- taisiin toimittaa. Sitävastoin voitaisiin
17139: tuksia. Tästä johtuen on linnassa tuon moni työ heti alunperin suunnitella niin,
17140: tuostakin suoritettava korjaus- ja täyden- ettei se ollenkaan aikaansaisi tuhoa, tai
17141: nystöitä, jotka· joutuvat kosketuksiin lin- että s·en tuottama haitta supistuisi mahdol-
17142: nan vanhojen tutkimattomien ja monasti lisimman vähiin, jos muinaistieteellinen
17143: täysin <tuntemattomienkin rakennusosien tutkimus jo etukäteen olisi suoritettu.
17144: kanssa. Tällöin ei ole mitenkään väitettä- ' On selvää, että nykyinen tilanne aiheut-
17145: vissä, että näitä vanhoja rakenteita joudu- taa korvaamattomia vahinkoja linnan mui-
17146: taan hävittämään ja turmelemaan huoli- naistieteelliselle tutkimukselle. Tämän
17147: matta siitä, että työtä koetettaisiinkin vuoksi on tuiki välttämätöntä, että linnan
17148: mahdollisimman varoen suorittaa. muinaistieteelliseen tutkimukseen viipy-
17149: Käytännön aiheuttamia töitä suoritet- mättä ryhdytään, ja että tähän tarkoituk-
17150: taessa muinaistieteelliset pyrkimykset jou- seen tarvittavia varoja asetetaan muinais-
17151: tuvat pakosta syrjäytetyiksi, sillä vanhoja tieteellisen toimikunnan käytettäväksi. Tut-
17152: rakennusosia tavattaessa ei tavallisesti käyn- kimustyö on sikäli suotuisa ja helposti jär-
17153: nissä olevaa työtä enää voida suunnitella jestettävissä, että se voidaan jakaa useam-
17154: toisin eikä sanottavasti keskeyttääkään, jo- paan osaan ja monelle vuodelle, sillä suu-
17155: ten löydöt tulevat hävitetyiksi usein ilman, rin osa siitä kohdistuu linnarakennuksen
17156: että niitä on ehditty ollenkaan tutkia. Löy- ympäristöön, missä se ei aiheuta haittaa
17157: dön ilmaantuessa todetaan kuitenkin mo- linnan käytölle sen nykyiseen tarkoituk-
17158: nasti, että kaivausta olisi laajennettava ja seen. Sitäpaitsi muodostaa moni tutkimus-
17159: tutkiminen suoritettava perusteellisemmin alueen osa oman kokonaisuutensa, joka
17160: vertailemalla mahdollisesti saatavissa ole- muihin osiin kajoamatta voidaan kaivaa
17161: vaan arkistoaineihistoon, mutta tähän ei auki ja saattaa säilyvään kuntoon. Kui-
17162: yleensä jää aikaa, eikä päteviä tutkijoita- tenkin voi olla mahdollista, että yleismit-
17163: kaan aina ole heti käytettävissä. Ja mikä taus on ensimmäiseksi suoritettava.
17164: pahempi, estävät uudet rakenteet toisinaan Tilanne Viipurin linnassa on muinais-
17165: ei vain hävitettävän kohdan, vaan sen tieteelliseltä kannalta katsoen kestämätön
17166: ympäristönkin myöhemmän tutkimisen ja sellaisena kuin se nyt on, eikä ole henkisiä
17167: entisöinnin. Huomattakoon myös, että van- arvojaan vaalivan kansamme arvon mukaista
17168: hojen rakennusosien useamman kerran ta- sallia sen jatkumista. Myöskin jää kaikki
17169: 398 IV,l47. - Viipurin linnan tutkiminen.
17170:
17171: hetkittäinen muinaistieteellinen työ ja en- Kaiken ylläsanotun perusteella on pidet~
17172: tisöinti irralliseksi hapuilemiseksi niinkauan tävä välttämättömänä ja kiireellisenä, että
17173: kuin järjestelmällistä tutkimusta ei ole suo- Viipurin linnan tutkimiseen myönnetään
17174: ritettu. Jokainen menetetty vuosi aiheut- tarpeelliset varat ja senvuoksi ehdotamme
17175: taa uusia tuhoutumisia ja monet rakennus- kunnioittaen,
17176: jäjinnökset, jotka ajoissa voitaisiin vähin
17177: varoin suojata häviöltä, aiheuttavat yhäti että E d·uskunta päättäisi ottaa
17178: suurenevia korjaus- ja entisöintikustannu:k- vuoden 1937 talousarvioon 100,000
17179: sia, kuta tuonnemmaksi tutkimus- ja säilyt- markan suuruisen määrärahan V ii-
17180: tämistyö siirretään. Viipurin linna, joka purin linnan tutkimista varten.
17181: vuosisatoja on sitkeästi puolustanut maa-
17182: taan, ansainnee kipeästi kaipaamansa van-
17183: huuden hoidon.
17184:
17185: Helsingissä syyskuun 8 p:nä 1936.
17186:
17187:
17188: A. A. Li.ntula;hti. E. Kilpeläinen.
17189: Kaino W. Oksanen. Arvo Inkiilä.
17190: Koorp11o Moilanen. Vilho Annala.
17191: Väinö Kaasalainen. Toivo Ikonen.
17192: .399
17193:
17194: IV,14s. - Rah. al. N:o 91.
17195:
17196:
17197:
17198:
17199: Janhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin lin-
17200: nan. raunioiden puhdistamis- ja korjaustöitä varten.
17201:
17202:
17203: E d u s k u n n a 11 e.
17204:
17205: Kuten tunnettua on Ämmäkosken yE joh- yleisistä varoista, lähinnä opetusministeriön
17206: tavan uuden siHam. · rakentamistyön yh- käyttöva11oista. Nämä käyttövarat ovat
17207: teydessä Kajaani·n l1nnan raunioid€ll puh- kumminkin varatut vain rakennusten kor-
17208: distamis-, tutikim~s- j·a konsei~voimiskysy jauksiin, joten kysymyksessä olevaa työtä
17209: mys tullut päiväjärjestyksoon. Asiasta on varten ei niitä myönnetä. Näin on kysymys
17210: PohjoiS-Pohjanmaan Maa'kuntal1i:tto tehnyt linnanraunioiden tänä loosänä tehtävästä
17211: valtioneuvostolle anomuksen, jossa esite- tyhjentämisestä ja puhdistamisesta rauen-
17212: tään työhön ryhdyttäväksi mahdoJlisimman nut .ja lykkäyty·y siksi, kunnes varat työtä
17213: pian eli jo nyt kuluvan kesän aikana mui- varten on saatu hanlkituksi. Toimikunta
17214: naistietee'Hisel tä toimikunnalta hankittavan pyysi rakennusmestari Grönroooilta myös
17215: lausunnon ja kustannuslaskelman perus- linnan korjaamis- ja konservoimislmstannus-
17216: t•eeHa. Toimikunta puolestaan on seuran- arvion, mi>kä työ hänen arviointinsa mu-
17217: nut asiaa sen alkuvaiheista saakka v·alvo- kaan tulee maksamaan 80,000 markkaa.
17218: malla linnanraun1oissa siltarakennuksen Linnanraunioiden puhdistamis-, korjaus- ja
17219: johdosta tehtyjä kaivauksia, ottamalla konservoimiskustannukset ov:at siis lasketut
17220: esiintulleet löydöt ta!lteen ja antama·l'la su- yhteensä 125,500 markaksi. Kun suunni-
17221: keltajan eri1koisestil tutkia linnan perus- telma työn suo·ri,ttamisesta .eri jaksoissa on
17222: tusta, jotta saa1taisim seLviHe, onko raunioi- nyt rauennut, on asia toimikunnan mie-
17223: den :seinien sortuminen välittömästi uhkaa- lestä järjestettävä siten, että .työ ikdkonai-
17224: massa. To1m11mruta toivoi, että raunioiden suudessaan otetaan ohjelmallisesti suoritet-
17225: tyhjentämiseen ja •puhdistamiseen olisi tava:ksi ja koetetaan s·aada varat linnan
17226: voitu ryhtyä mahdollisesti jo tämän lffisän munioiden perinpohjaista puhdistamista,
17227: aikana, jolloin olisi VDitu käyttää hyväksi korjaamista ja tutkimista varten. Työn
17228: vanhaa alempana olevaa silta:a j·a työ siten kustannukset ovat kuitenkin siksi huomat-
17229: tuHut vaivattomamma;ksi. Sen vuoksi pyysi tav·at, että on sa·rutava erikoinen määräraha
17230: toimikunta rakennusmestari Bruno Grön- tähän ta11koitukseen käytettäväksi.
17231: l)oosin tekemään raunioiden puhdistamisesta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17232: kustannusarvion, jonka mukaan työn on las- kunnioittaen,
17233: kettu maksavan 4'5,500 markikaa. Omien
17234: määrärahojensa puitteissa toimikunta ei että Eduskunta vuoden 1937 ta-
17235: voi näm suuria kustannuksia kysyvää lousa1·vioon ottaisi 125,000 markan
17236: työtä suorittaa, mutta toimikunnan tarkoi- suumisen määrärahan Kajaanin lin-
17237: tuksena oli, että kustannusarvion perus- nan raunioiden puhdistamis- ja kor-
17238: teella pyydettäisiin eri>koista määrärahaa jaustöitä varten.
17239:
17240: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
17241:
17242: T. A. Janhonen. Kusti Arha.ma.
17243: 400
17244:
17245: IV,149. - Rah. al. N :o 92.
17246:
17247:
17248:
17249:
17250: Sillanpää y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Näyttä-
17251: mön Kannatus 0. Y:n velkojen maksamista varten.
17252:
17253:
17254: E d u s k u n n a 11 e.
17255:
17256: Viime vuonna valtion tulo- ja menoar- hoidettaviksi, jolla ei sen jä~keen kun uusi
17257: v·iota käsiteUessään hyväksyi eduskunta val- teatteri atkoi toimintansa, enää ollut mi-
17258: tiovarainvaliokunnan ehdotuksesta 10 Pl:n tään mahdollisuutta saada muita tuloja kun
17259: kohdalla seuraavan lausunnon: ,Raha-arpa- valtion avustusta.
17260: jaisten voittovaroista teattereine arvustuksia Näiden velkojen, joita oli toista miljoo-
17261: jaettaessa olisi valiokunnan mielestä syytä naa, suoritukseen onkin eri vuosina varoja
17262: harkita, eikö Kansan Näyttämön Kannatus myönnetty, mutta vielä on maksamatta
17263: 0. Y:lle voitaisi myöntää vielä avustusta 165,340 mk. ollen velkojain joukossa Suo-
17264: tämän teatterin jälellä olevien velkojen, joi- men Näytelmäkirjailijoiden liitto ja Suo-
17265: hin kuuluu m. m. näyttelijö~den pa:lkkoja, men Näyttämöiden liitto, joille Bernin ·so-
17266: suorittamise'ksi. '' pimuksen perusteella ollaan velvolliset mak-
17267: Hallitukselle ilmoitettiin velkojen loppu- samaan. Nä~den saatavat tekevät yhteensä
17268: summan olevan 213,212: 30, josta hallitus 75,'584: 25. Muut velat ovat tilivelkoja eri
17269: myönsi näyttelijöiden palkkoihin tarvitta- liikkeille. Näistä veloista ahdistelevat vel-
17270: van summan 47,872: - ja velkojen loppu- kojat johtokunnan jäseniä sangen ankarasti.
17271: summa 165,340: 30 jäi edelleen johtokun- Näytelmäkirjailijaliitolle menevästä velasta
17272: nan vastattavaksi. ovat eräät johtdkunnan jäsenet vielä hen-
17273: Silloin kun Kansan Näyttämön ja Koi- kilökohtaisessa takuussa.
17274: ton Näyttämön yhdistämistä vaadittiin, Kun johtokunnan jäsenet ovat henkilö-
17275: esitti draamallisen lautakunnan puheen- kohtaisesti saaneet uhrata sangen paljon
17276: johtaja Kansan Näyttämön kannatusosake- sekä työtä että rahaa, eikä pitäisi oleman
17277: yhtiön johtokunnalle, että kun teatterit yh- valtion arvon mukaista jättää tämäntapai-
17278: distetään, jolloin niiden tulee alkaa toimin- sia kulttuurimenoja yksityisten maksetta-
17279: tansa velattomina, tulee hallitus myöntä- viksi, ehdotamme edellä sanotun perus-
17280: mään varoja Kansan Näyttämön velkain teella,
17281: maksamiseen. Tämän lupauksen perusteella että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
17282: ryhtyi johtokunta ·toteuttamaan yhdistä- vuoden tulo- ja menoarvioon 165,340
17283: mistä, joka toteutettiinkin perustamaila uusi markan määrärahan Kansan Näyt-
17284: Kansanteatteri 0. Y., joka alkoi toimin- tämön Kannatus 0. Y:n jälellä ole-
17285: tansa velattomana. Kansan Näyttämön vien velkojen maksuun.
17286: kaikki velat jäivät silloisen johtokunnan
17287:
17288: Helsingissä syyskuun 15 päivänä ,1936.
17289:
17290: :Mdina. ,Sillanpää. Otto Toivonen. Jussi Lonkainen.
17291: Aug. Kuusisto. Kustaa Perho. A. A. Lastu.
17292: Armas Paas.onen. o.tto Marttila. Anni Huotari.
17293: Ville A. Xomu. A. J. •Kosonen.
17294: 401
17295:
17296: IV,15o, - Fin. mot. N :o 93.
17297:
17298:
17299:
17300:
17301: Stenw:all m. fl.: Angående anvisande av anslag åt Fin-
17302: lands Fredsförbund.
17303:
17304:
17305: Till Riksdagen.
17306:
17307: Det nuvarande hotfulla världsläget med Förbundets så gott som enda inkomst, för-
17308: den för varje dag tilltagande krigsrisken u:tom frivilliga gåvor av medlemmar, är
17309: kräver målmedvetna åtgärder såväl från medlemsskatten, utgående med 2 a 3 mk
17310: medborgarnas som från statsmaktens sida per medlem. Att därför verksamheten
17311: för skapande av de nödvändiga etiska, psy- måste lida på grund av penningeknapphet,
17312: kologiska och organisatoriska förutsättnin- är utan vidare klart.
17313: garna för en tryggad världsfred. Det är Icke desto mindre har förbundet varit
17314: därför ett uppenbart statsintresse att stöd- aktivt även under det gångna året. Det
17315: ja de strävanden och sammanslutningar, har genom sina underavdelningar anord-
17316: som vilja bana en framkomligare väg till nat talrika såväl finsk- som svenskspråkiga
17317: ett freden tryggande mellanfolkligt rätts- föreläsnings- och upplysningstillfällen i
17318: tiHstånd än det nuvarande systemet, som freds- och folkförbundsfrågor i olika delar
17319: leder till en folken utarmande upprust- av landet, avhållit en sommarkur:s med
17320: ning, vilken ofelbart resulterar i allas krig föredrag av kompetenta föreläsare, som ej
17321: mot a1la. Bland inom vårt land verkande honorerats, och sakliga diskussioner - ty-
17322: organi:sationer, vilka vilja tjäna detta syfte- värr måste a1ltid flere ansökningar om
17323: mål, står Finlands Fredsförbund (Förening resestipendier till nämnda kurser avböjas
17324: för Nationernas Förbund) r. f. i främsta på grund av bristande medel - fortsatt sin
17325: ledet. förlagsverksamhet - under senaste år har
17326: Förbundet söker att i överenstämmelse utkommit ,Lausumia kuolemanra:ngaistuk-
17327: med sina stadgar i mån av krafter utföra sesta" (mcd uttalanden av Edv. Wester-
17328: upp'lysningsarbete till förmån för de all- marck, Greta Langenskjöld, Eirik Horn-
17329: männa pacifistiska idealen: en på rätt, borg, Niilo Liakka och Gunnar Landtman)
17330: rättvisa och god vilja grundad ordning och Anna T. Nilsson: Rauhanliikkeen aak-
17331: mellan folken och inom folken. Förbundet koset, den enda existerande finskspråkiga
17332: står i intet som helst, vare sig ideellt e'ller uppslagsboken angående fredsrörelsen.
17333: politiskt, beroende av något politiskt prurti Dessutom har förbundet publicerat tid-
17334: eller någon organisation, med undantag av skriften ,Rauhaa Kohti", som utkommit
17335: Internationella Fredsbyrån i Geneve och med 24 nummer, genom vilken både in-
17336: Världsuniooon av föreningar för Nationer- hemska och framstående utländska förfat-
17337: nas Förbund, till vrlka båda Finlands tares tan:kar i fredsfrågan blivit kända för
17338: Fredsförbund är anslutet och har att er- den finska allmänheten. Bland andra må
17339: lägga nog så betungande medlemsavgifter. nämnas Avenol, Beskow, Norman Angell,
17340:
17341: 51
17342: 402 IV,150. - Suomen Rauhanliiton avustaminen.
17343:
17344: Ella Boole, Böök, Cecil, Einstein, Selma Paix, har Finlands Fredsförbund och en-
17345: Lagerlöf, Lange, Lansbury, Murray, Ba- skilda av dess medlemmar varit de grund-
17346: den-Powell och Smuts. Förbundet har vi- läggande krafterna i vårt land och stått i
17347: dare ekonomi:skt understött det svensksprå- ledningen för arbetet. Utan dera:s insats
17348: kiga fredsorganet ,Frid på jorden", ut- och personliga ekonomiska uppoffringar
17349: arbetat en studieplan i fredsfrågan, när- hade vårt tands deltagande i det förplik-
17350: mast avsedd för arbetarinstitut och publi- tande samarbetet blivit problematiskt. Både
17351: cerad bl. a. i deras tidskrift, samt i olika vid konferensen i Paris i juni d. å. och vid
17352: sammanhang publicerat uppsatser och upp- kongressen i Bryssel i september var vårt
17353: rop i dagspressen. Det tili förbundet an- land representerat och tog, isynnerhet vid
17354: slutna Finlands Lärares Fredsförbund har sistnämnda tillfälle, aktivt del i arbetet.
17355: varit verksamt bl. a. vid anordnandet av Att dess medverkan medför både betydelse-
17356: skolradioprogrammet för Den goda viljans fulla relationer tili de centrala fredsorga-
17357: dag, den 18 maj, ti'll viiken även en sär- nisationerna och personligheterna liksom
17358: ski'ld barnbok ,Hyvän tahdon päivä 1936'' ofrånkomliga förpliktelser är utan vidare
17359: utkom på förbu11dets förlag, en motsvarig- klart, liksom även, att denna medverkan
17360: het tili den årliga skandinaviska upplagan. kräver stora ekonomiska tillgångar för a:tt
17361: Förbundet har varit representerat med bli effektiv. Det må vidare framhål'las, att
17362: föreläsare och styrelsemedlemmar vid N or- Finlands Fredsförbund aktivt deltagit i
17363: diska Lärares Fredsförbunds sommarkurs i namninsamlingen till världspetitionen för
17364: Södra Sunderbyns folkhögskola i Sverige fred, som här inbragt nära 90,000 namn,
17365: och vid Nordiska Fredsförbundets styrelse- ett utomordentligt resultat i betraktande
17366: möte i Stockholm i augusti. av att även denna aktion utförts så gott
17367: Finlands Fredsförbund har enligt före- som utan ekonomiskt stöd.
17368: döme från de västeuropeiska demokra- För att vårt lands insats i den världs-
17369: tierna, främst England och Sverige, inlett vida fredskampen skal'l kunna tillmötes-
17370: samarbete med andra för fredens be- komma tidens stora krav är statsmaktens
17371: fästande intresserade organisationer, även förståelse och ekonomiska stöd av nöden.
17372: utanför den redan sedan 1932 existerande Nästa år hå:lles i vårt land för första gån-
17373: ,Samarbetskommitten för Fredsfrågor ", gen en nordisk fredskongress, som i enlig-
17374: till vilken för närvarande 11 riksorganisa- het med traditionen måste skänkas värdiga
17375: tioner höra och i vi'lken Fintands Freds- yttre former. Även det stora nationella
17376: förbund är den initiativrikaste medlemmen. och internationella fredsarbetet, som just
17377: Så har en intensiv fredsverksam:het utförts nu samlar hundrade miljoner omkring sig,
17378: med anledning av krigsutbrottet i Afrika, kräver de yttersta ansträngningar och eko-
17379: hos oss som i andra demokratiska länder. nomiska resurser vida utöver vad som hit-
17380: Finlands Fredsförbund tog initiativ tili en tills stått till buds. På grund av det sagda
17381: skrivelse till Röda-Korsets kommitte i Ge- torde med all tydlighet framgå, att ett
17382: neve ävensom till ett av Samarbetskommit- anslag på Fmk 100,000: - för Finlands
17383: ten gjort uttalande till förmån för fred, Fredsförbunds verksamhet år 1937 är
17384: rätt och demokrati. Dessa och flere andra myeket väl motiverat, isynnerhet som rege-
17385: uttalanden ha varit publicerade i dags- ringen vägrat utbetala de bidrag på Fmk
17386: pressen och delvis bragts till Geneve-orga- 12,000: - per år, som riksdagen beviljat
17387: nisationernas kännedom. Även inom den av förbundet för åren 1934-1936.
17388: lord Cecil ledda stora mellanfolkliga freds- Vi föreslå därför,
17389: rörelsen, Rassemblement Universel pour la
17390: IV,150. - Stenwall y. m. 403
17391:
17392: att Riksdagen ville i statsförsla- 100,000 rnark åt F'inlands F'1·edsför-
17393: get för år 1937 under 10 Ht. kap. bund (F'örening för Nationernas F'ör-
17394: XVI: 4 upptaga ett anslag av bund) r. f. för verksantheten 1937.
17395:
17396: Helsingfors den 15 september 1936.
17397:
17398: Edvin Stenwall. K.-A. Fagerholm. Max: Sergelius.
17399: Albin Wickman. Miina Sillanpää. Karl J. Wenman.
17400: Levi Jern. Anni Huotari. Väinö Voionmaa.
17401: Alpo Lumme. Arvo Inkilä. Eino Rytinki.
17402: Väinö Haikkila. C. 0. Friet,sch. Edvard Haga.
17403: 404
17404:
17405: IV,15o. - Rah. al. N:o 93. Suomennos.
17406:
17407:
17408:
17409:
17410: Stenwall y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
17411: hanliitolle.
17412:
17413:
17414: E d u s kun n a ll e.
17415:
17416: Joka päivä lisääntyvän sodanvaaran tavia vapaaehtoisia lahjoja lukuunotta-
17417: vuoksi yhä uhkaavammaksi käyvä nykyi- matta, jäsenmaksut, ollen ne suuruudeltaan
17418: nen maailmantilanne vaatii määräperäisiä 2-3 markkaa jäsentä kohden. On ilman
17419: toimenpiteitä niin kansalaisten kuin valtio- muuta ·selvää, että toiminta joutuu sen-
17420: vallankin puolelta, jotta voitaisiin luoda vuoksi kärsimään puuttuvien varojen t'äh-
17421: tarpeelliset siveelliset, s~elulliset ja jär- den.
17422: jestelmälliset 'edellytykset maailmanrauhan Siitäkin huolimatta on liitto toiminut ku-
17423: turvaamiseksi. Senvuoksi on aivan ilmei- luneinakin vuosina. Se on alaosastojensa
17424: sesti valtiovallan edun mukaista tukea välityksellä järjestänyt eri puolilla maata
17425: niitä pyrkimyksiä ja yhteenliittymiä, jotka lukuisia niin suomen- kuin ruotsinkielisiä-
17426: tahtovat saada aikaan paremman, rauhaa kin esitelmä- ja va1istustilaisuuksia, joissa
17427: turvaavan kansainvälisen oikeustilanteen on käsitelty rauhan asiaa ja kansainliittoa
17428: kuin nykyinen järjestelmä, joka johtaa koskevia kysymyksiä, toimeenpannut kesä-
17429: kansaa köyhdyttävään sotavarusteluun, kurssit, joilla pätevät esitelmöitsijät palk-
17430: jonka lopputuloksena ehdottomasti tulee kiotta ovat pitäneet esitelmiä, joiden joh-
17431: olemaan kaikkien sota kaikkia vastaan. dosta on käyty asiallisia keskusteluja - va·
17432: Niistä meidän maassamme toimivista jär- litettavasti täytyy aina hylätä rahan puut-
17433: jestöistä, jotka tahtovat edistää tätä tarkoi- teen vuoksi useita mainituille kursseille ha-
17434: tusta, on Suomen Rauhanliitto (Kansain- luavien matka-apuraha-anomuksia - jat-
17435: liittoyhdistys) r. y. ensimmäisiä. kanut kustannustoimintaansa - viime vuo-
17436: Liitto koettaa sääntöjensä mukaisesti ja sina on julkaistu: ,Lausumia kuoleman-
17437: sikäli kuin voimia riittää suorittaa valis- rangaistuksesta' ' (lausunnon an taj ina Edv.
17438: tustyötä yleisten rauhan ihanteiden hy- Westermarck, Greta Langenskjöld, Eirik
17439: väksi, oikeuteen, oikeudenmukaisuuteen ja Hornborg, Niilo Liakka ja Gunnar
17440: hyvään tahtoon perustuvan järjestyksen Landtman) sekä Anna T. Nilsson:
17441: aikaansaamiseksi kansojen kesken ja niiden Rauhanliikkeen aakkoset, joka on ainoa
17442: omassa keskuudessa. Liitto ei ole minkään- rauhanliikettä käsittelevä suomenkielinen
17443: laisessa riippuvaisuussuhteessa enempaa hakuteos. Sitäpaitsi liitto on julkaissut
17444: aatteellisesti kuin poliittisestikaan mihin- ,Rauhaa kohti" nimistä aikakauslehteä,
17445: kään poliittiseen puolueeseen tai järjestöön, jota on ilmestynyt 24 numeroa. Se on teh-
17446: lukuunottamatta Geneven Kansainvälistä nyt suomalaiselle yleisölle tunnetuksi sekä
17447: Rauhanliittoa ja Kansainliittounionia, joi- kotimaisten että etevien ulkomaalaisten
17448: hin se kuu:luu jäsenenä suoritta:en niille kirjoittajien mielipiteitä rauhankysymyk-
17449: kylläkin raskaaksi käyviä jäsenmaksuja. sestä. Näistä mainittakoon m. m. Avenol,
17450: I~iiton ainoa tulolähde on, jäseniltä saa- Beskow, Norman Angell, Ella Boole, Böök,
17451: .
17452: IV,150. - Stenwall y. m. 405
17453:
17454: Cecil, Einstein, Selma Lagerlöf, Lange, Rassemblement Universel pour la Paix,
17455: Lansbury, Murray, Baden-Powell ja Smuts. Suomen Rauhanliitto ja sen yksityiset jäse-
17456: Lisäksi on liitto antanut taloudellista tukea net ovat olleet maassamme perustajavoi-
17457: ruotsinkieliselle ,Frid på jorden'' nimi- milla ja työn ohjaajina. Ilman näiden
17458: selle rauhanlehdelle, laatinut rauhan- henkilöiden toimintaa ja henkilökohtaisia
17459: kysymyksistä opintosuunnitelman, joka on uhrauksia olisi epätietoista, miten meidän
17460: tarkoitettu lähinnä työväenopistoissa käy- maamme olisi voinut ottaa osaa tähän pal-
17461: tettäväksi ja on se julkaistu niiden aika- jon vaativaan yhteistyöhön. Sekä Pari-
17462: kausilehdessä, sekä useissa eri yhteyksissä sissa tämän vuoden ttesäkuussa että Brys-
17463: julkaissut kirjoitelmia ja kehoituksia päi- selissä syyskuussa pidetyissä konferens-
17464: välehdissä. Liittoon kuuluva Suomen Opet- seissa oli maamme edustettuna ottaen ak-
17465: tajien Rauhanliitto on toiminut m. m. jär- tiivisesti osaa varsinkin viimemainittuun
17466: jestämällä kouluradio-ohjelman ,Hyvän konferenssiin. On ilman muuta selvää,
17467: tahdon päivänä'' toukokuun 18, jolloin että sen osanotto on omiansa synnyttämään
17468: myöskin ilmestyi liiton toimesta erityinen arvokkaita suhteita niin keskusrauhanjär-
17469: lasten kirjanen ,Hyvän tahdon pawa jestöihin kuin henkilöihinkin nähden,
17470: 1936 '', ollen se Skandinaviassa ilmestyneen mutta myöskin välttämättömiä velvoituksia,
17471: painoksen tapainen. Liittoa ovat edusta- niin myös että toiminta ollakseen tehokas
17472: neet esitelmöitsijät ja johtokunnan jäsenet vaatii suuria taloudellisia kustannuksia.
17473: Ruotsissa Södra Sunderbyn kansanopis. Lisäksi mainittakoon, että Rauhanliitto
17474: tossa pidetyillä Pohjoismaiden opettajien on aktiivisesti ottanut osaa nimicen keräämi-
17475: rauhanliiton kesäkursseilla sekä eloimussa seen koko maailman käsittävään rauhan-
17476: Tukholmassa pidetyssä Pohjoismaiden rau- vetoomukseen, saadenkin kokoon noin
17477: hanliiton hallituksen kokouksessa. 90,000 nimeä, siis erinomainen tulos ottaen
17478: Suomen Rauhanliitto on, seuraten länsi- huomioon, että myös tämä toiminta on suo-
17479: eurooppalaisten kansanvaltaisten valtioiden, ritettu melkein ilman taloudellista tukea.
17480: etupäässä Englannin ja Ruotsin esimerk- Jotta meidän maamme osanotto tähän
17481: kiä, ollut yhteistyössä muiden rauhan edis- koko maailman käsittävään rauhantaiste-
17482: tämisasiaa ajavien järjestöjen kanssa, muit- luun voisi muodostua ajan suuria vaati-
17483: tenkin kuin jo vuodesta 1932 toiminnassa muksia vastaavaksi, on valtiovallan taholta
17484: olleen rauhanvoimien yhteistyökomitean tuleva ymmärtämys ja taloudellinen apu
17485: kanssa, johon tällä hetkellä kuuluu 11 val- tarpeellinen. Ensi vuonna pidetään mei-
17486: takunnanjärjestöä ja jonka aloiterikkaim- dän maassamme ensi kerran pohjoismainen
17487: pia jäseniä Suomen Rauhanliitto on. Niinpä rauhankongressi, jolle perinnäistapoja nou-
17488: toimittiin meillä, kuten muissakin kansan- dattaen on saatava arvokkaat ulkonaiset
17489: valtaisissa maissa, pontevasti rauhanasian puitteet. Myöskin laaja ·kansallinen ja
17490: hyväksi Afrikassa puhjenneen sodan joh- kansainvälinen rauhantyö, joka juuri nyt
17491: dosta. Geneven punaisen ristin komitealle on saanut puoleHeen satoja miljoonia ihmi-
17492: lähetettyyn kirjelmään tuli, samoin kuin siä, vaatii mitä ankarimpia ponnistuksia ja
17493: siihenkin lausumaan, jonka yhteistyökomi- taloudellisia uhrauksia paljon enemmän
17494: tea antoi, rauhan, oikeuden ja kansanval- kuin mitä tähän mennessä on ollut käytet-
17495: lan puolesta, aloite' Suomen Rauhanliiton tävissä. Edelläsanotusta käynee kyllin sel-
17496: taholta. Nämä, samoinkuin monet muut västi ilmi, että sadantuhannen markan mää-
17497: lausumat, on julkaistu päivälehdissä ja rärahan myöntäminen Suomen Rauhanlii-
17498: osaksi toimri,tettu Geneven järjestöjen tie- ton toiminnan tukemiseksi vuonna 1937
17499: toon. Myöskin lordi Cecilin johtamassa on hyvin perusteltu, varsinkin kun hallitus
17500: suuressa kansainvälisessä rauhanliikkeessä, on kieltäytynyt suorittamasta niitä 12,000
17501: 406 IV,150. - Suomen Rauhanliiton avustaminen.
17502:
17503: markan vuotuisia apurahoja, mitkä edus- XV luvun 4 momentin kohdalle Suo-
17504: kunta myönsi liitolle vuosina 1934-1936. men Rauhanliitto (Kansainliittoyh-
17505: Ehdotamme siis, distys) r. y. nimisen yhdistyksen toi-
17506: mintaa varten vuonna 1937 100,000
17507: että Eduskunta ottaisi vuoden markan suu1·uisen määrärahan.
17508: 1937 tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
17509:
17510: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
17511:
17512: Edvin StenwalL K.-A. Fagerholm. Max Sergelius.
17513: Albin Wickman. lVItina Sillanpää. Karl J. Wenman.
17514: Levi Jern. Anni Huotari. Väinö Voionmaa.
17515: Alpo Lumme. Arvo Inkilä. Eino Rytinki.
17516: Väinö Hakkila. 0. 0. Frietsch. Edvard Haga.
17517: 407
17518:
17519: IV,151.- Rah. al. N:o 94.
17520:
17521:
17522:
17523:
17524: Karvetti y. m.: J[orotetun määrärahan osoittamisesta Suo-
17525: men asutuksen yleisluettelon tutkimustyön suorittamista
17526: varten.
17527:
17528:
17529: E d u s k u n n a 11 e.
17530:
17531: Kuten tunnettua, on vuoden 1929 alusta töntä, että työn valmistumista joudutettai-
17532: lähtien valtionarkistossa kirjailija Jalmari siin ottamalla tarkoitukseen riittävä määrä-
17533: Finnen johdolla tehty järjestelmällistä raha. Määrärahan riittämättömyyttä osoit-
17534: työtä Suomen asutuksen ylersluettelon laa- taa se, että työtä suorittaa kirjailija Finnen
17535: timiseksi. Tämä työ perustuu mainitun lisäksi hänen johdollaan kahdeksan tehtä-
17536: henkilön v. 1910 aloittamiin historiallisiin vään koulutettua apulaista 50,000 markan
17537: tutkimuksiin. V. 1929 myönsi eduskunta määrärahalla.
17538: työn suorittamiseen 150,000 markan yli- Yleisluettelon nopeaa valmistumista puol-
17539: maarmsen apurahan, joka seuraavana tavat tällä hetkellä monet painavat syyt.
17540: vuonna otettiin vakinaisena määrärahana Köskettelematta näitä enempää on syytä
17541: valtion talousarvioon. Pulavuosien aikana huomauttaa, että ne sukutilakunniakirjat,
17542: määrärahaa kuitenkin asteettain supistet- joita viime vuosina on jaettu vähintään
17543: tiin ja vähennettiin se v. 1934 alusta 50,000 200 vuotta samaa tilaa asuneille suvuille,
17544: markkaan. Tällainen vähennys on tieten- ovat enemmän kuin mikään muu omansa
17545: kin suuresti haitannut työn joutumista. kiinnittämään talonpoikaa perintötaloonsa
17546: Tutkimuksen alkuunpanija onkin työn su- ja samalla vahvistamaan kansakuntaa. Täl-
17547: pistamisen estämiseksi käyttänyt tarkoituk- laista v:altakuntaa moraalisesti lujittavaa
17548: seen melkoisesti omia yksityisiä varojansa, toimintaa on yhteiskunnan ja valtion kai-
17549: jotapaitsi hän on kaiken aikaa tehnyt tut- kin keinoin syytä tukea.
17550: kimuksen hyväksi palkatonta työtä ja jät- Kun työsuunnitelma on alkuaan laadittu
17551: tänyt kokonaan nostamatta ne rahat, jotka sillä edellytyksellä, että tarkoitukseen olisi
17552: on saatu tietojen lunastamisesta yleisluet- vuosittain käytettävissä 150,000 markkaa,
17553: telosta, ja jotka opetusministeriön laati- on valtioneuvoston ensi vuodeksi tarkoituk-
17554: man ohjesäännön mukaan olisivat kuulu- seen esittämä 75,000 markkaa riittämätön.
17555: neet hänelle. Nämäkin varat on kaikki Vaikkakin hallitus, korottamalla määrä-
17556: käytetty apulaisten palkkaukseen tutkimus- rahaa 25,000 markalla, onkin tunnustanut
17557: työn ylläpitämiseksi. tämän tutkimustyön merkityksen tärkey-
17558: Kun kysymyksessä olevan työn menes- den, on määräraha silti riittämätön ja olisi
17559: tykselliselle suorittamiselle olisi mitä tär- se alkuperäisen työsuunnitelman toteutta-
17560: keintä, että se voitaisiin suorittaa loppuun mista silmälläpitäen lisättävä 150,000
17561: alkuunpanijansa johdolla, olisi väittämä- markkaan.
17562: 408 IV,151. - Suomen asutuksen yleisluettelo.
17563:
17564: Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun- XI: 6 momentille 75,000 markan li-
17565: nioittaen, säyksen Suomen asutuksen yleis-
17566: luettelon tutkimustyön suorittamista
17567: että Eduskunta päättäisi ottaa ensi varten alkuaan laaditun työsuunni-
17568: vuoden tulo- ja menoarvioon 10 Pl. telman toteuttamista silmälläpitäen.
17569:
17570: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
17571:
17572:
17573: Einari Karvetti. Lauri A. SarioiJ.a.
17574: Viljo Venho. Ansh. AiJ.estalo.
17575: Otto lVIarttila. M. E. Harja.
17576: Väinö Voionmaa. Kalle Soini.
17577: J. V. Wainio. Urho Kulov,aara.
17578: Aarne Honka.
17579: 40H
17580:
17581: IV,t52.- Rah. al. N:o 95.
17582:
17583:
17584:
17585:
17586: Sundström y. m.: .~läärärahan osoittamisesta S1wmen Meri-
17587: mies-Unionin r. y. laivakirjastojen uusimiseksi ja lisää-
17588: miseksi.
17589:
17590:
17591: E d u s k u n n a ll e.
17592:
17593: Eri vuosina on valtioneuvosto myöntä- On otettava huomioon, että merimiehet
17594: nyt Suomen Merimiesten ja Lämmittäjäin eivät yleensä voi käyttää hyväkseen yleisiä
17595: Unionille r. y. yhteensä Smk. 50,000:- kirjastoja, koska he laivojen mukana jou-
17596: laivakirjastojen hankkimiseksi kauppalai- tuvat olemaan alituiseen liikkeellä. He ei-
17597: vastomme merimiehiä varten. Näillä va- vät pääse osallisiksi muustakaan sellai-
17598: roilla on mainittu yhdistys hankkinut yh- sesta kansansivistystyöstä, joka edellyttää
17599: teensä 60 laivakirjastokaappia, joista ku- paikallaan oloa. He ovat myös enemmän
17600: kin sisältää keskimäärin 32-35 nidettä kuin muut kansalaisryhmät alttiita monen-
17601: suomon- ja ruotsinkielisiä kirjoja, yleensä laisille kielteisille vaikutteille. Tässä suh-
17602: puoliksi kumpiakin. Vuosien varrella on teessa vaikuttaisi hyvä kirjallisuus edulli-
17603: haaksirikoissa kuitenkin hävinnyt 3 kir- sesti. Ja todistukseksi siitä, miten har-
17604: jastokaappia. Kun viime vuosien aikana taasti merimiehemme käyttävät kirjalli-
17605: kauppalaivastomme on lisääntynyt n. suutta, voidaan mainita, että keskimäärin
17606: 60 %:lla ja kun unionin käytettävissä ole- joka 3:s kuukausi he vaihtavat kirjasto-
17607: vista laivakirjastoista monet ovat kuluneet kaappinsa uuteen.
17608: käyttökelvottomiksi, eikä unioni omilla va- Laivakirjastojen merkitys on sitäkin suu-
17609: roillaan ole voinut kirjastoja läheskään rempi, kun ottaa huomioon, että merimie-
17610: riittävässä määrässä lisätä, on laivakirjas- hemme ovat melkein poikkeuksetta nuori-
17611: tojen tarve tullut yhä suuremmaksi. soa, jolle on tarpeen hyvän kirjallisuuden
17612: Viimeksi v. 1931 antoi valtioneuvosto antama siveellinen tuki ja lisääntyvä am-
17613: tarkoitukseen Smk. 5,000:- ja sen jälkeen mattitaito.
17614: on unioni käyttänyt vähemmässä määrässä Edelläolevan perusteella ehdotamme,
17615: omia varojaan, pääasiallisesti teknillisen ja
17616: tietokirjallisuuden hankkimiseen. Mutta että Eduskunta päättäisi ottaa vtto-
17617: paitsi vanhojen laivakirjastojen täydentä- den 1937 tulo- ja menoarvioon
17618: miseen, tarvittaisiin varoja uusien kirjasto- 25,000 ma1·kan määrärahan Suomen
17619: kaappien hankkimiseen. Vähintäin 50 uutta Merimies-Unionin r. y. laivakirjasto-
17620: kirjastokaappia tarvittaisiin. jen uusimiseksi ja lisäämiseksi.
17621:
17622: Helsingissä syyskuun 10 p:nä 1936.
17623:
17624:
17625: Cay Sundström. Jussi Lonkainen. G. Andersson.
17626:
17627:
17628: 52
17629: 410
17630:
17631: IV,153. - Rah. al. N :o 96.
17632:
17633:
17634:
17635:
17636: Cajander y. m.: Korotetun määrämhan osoittamisesta kor-
17637: keimman maa- ja metsätalousopetuksen uudisrakennuk-
17638: sia varten.
17639:
17640:
17641: E d u s k u n n a 11 e.
17642:
17643: V. 1896 maaliskuun 13 p:nä annetulla maksi kaikki parannusyritykset. Siten yli-
17644: asetuksella määrättiin maatalousopetusta opistollinen maatalous- ja metsäopetus yhä
17645: annettavaksi Helsingin yliopistossa perus~ edelleen tapahtuu tähän tarkoitukseen hyvin
17646: tamalla kaksi professorin ja kaksi apulai- vähän soveltuvissa vuokrahuoneistoissa,
17647: sen virkaa maatalousopetusta varten. V. mitkä eivät läheskään kaikki edes hygieni-
17648: 1906 elokunn 7 p:nä annetulla asetuksella sessä suhteessa vastaa :kohtuullisia vaati-
17649: järjestettiin agronomiatutkintoa varten tar- muksia, puhumattakaan siitä, että niissä
17650: peellinen maatalousopetus yliopistoon ja menestyksellisesti voitaisiin harjoittaa ajan-
17651: lopetettiin agronomien valmistus Mustialan mukaista tieteellistä työtä. Arvokkaat, osit-
17652: opistossa. V. 1907 joulukuun 28 p:nä an- tain korvaamattomat :kirjastot y. m. ovat
17653: netulla asetuksella määrättiin korkeampi vieläpä tulenvaaralle alttiita.
17654: metsäopetus siirrettäväksi yliopistoon, 1 Nyttemminhän on kuitenkin olemassa
17655: p:stä syyskuuta 1908 se väliaikaisesti sinne täydellinen suunnitelma, ei vain maa- ja
17656: järjestettiin ja asetuksella v. 1909 kesä- metsätalousopetusta, vaan myös niiden yh-
17657: kuun 10 p:ltä annettiin tarkemmat mää- teyteen liitettävää eläinlääkintä- ja maan-
17658: räykset opetuksesta. Näiden alain opetus mittaus- sekä kotitalous-, puutarha-, kala-
17659: Helsingissä sijoitettiin vuokrattuihin huo- talous- y. m. opetusta varten, mikä suunni-
17660: neistoihin, jotka ymmärrettävästikin ovat telma joka tahoilla on saavuttanut pää-
17661: voineet tarjota vain puutteellisia edellytyk- asiassa yksimielisen kannatuksen. Myöskin
17662: siä yliopistollisen opetuksen antamiselle. paikkakysymys on ratkaistu, kun valtio-
17663: Olikin luonnollista, että opetus aluksi oli neuvosto eduskunnan 6 p:nä maaliskuuta
17664: sijoitettava vuokrahuoneistoihin, koska ei 1931 lausuman toivomuksen mukaisesti
17665: vielä ollut kokemusta siitä, minkä verran 13 p:nä sitä seuraavaa huhtikuuta varasi
17666: huoneistotilaa nämät opetusalat yliopistossa näitä opetusaloja varten tarpeelliset tontit
17667: tulisivat tarvitsemaan. Varojen vähyys pa- Helsingin kaupungissa, jotapaitsi on va-
17668: kotti huoneistoiksi valitsemaan suhteellisen rattu tarpeelliset ·harjoitustilat ja -metsät
17669: halpavuokraisia, mistä oli seurauksena, että Helsingin lähimmässä ympäristössä. V.
17670: opetus suureksi osaksi tuli sijoitetuksi van- 1934 huhtikuun 26 p:nä eduskunta lausui
17671: hoihin, vieläpä osittain melkoisen ränsisty- toivomuksen, että hallitus kiireellisesti ryh-
17672: neisiinkin Iluoneistoihin. Pitkäaikainen eri- tyisi toimenpiteisiin tarpeellisten rakennus-
17673: mielisyys korkeimman maa- ja metsätalous- ten aikaansaamiseksi korkeimman maa- ja
17674: opetuksen järjestelystä, kysymyksen vi- metsätalousopetuksen tarpeiksi. 6 p:nä
17675: ritessä vieläipä opetuksen sijoittamisesta maaliskuuta 1935 eduskunta hallituksen
17676: maaseudulle, teki pitkiksi ajoiksi mahdotto- esityksen pohjalla myönsi varat tarpeellis-
17677: IV,153. - Cajander y. m. 411
17678:
17679: ten piirustusten tekoon. Rakennusasioita maa- ja metsätalousopetuksen alalla on jo
17680: hoitamaan on yliopiston konsistori asetta- usean vuosikymmenen ajan vallinnut ja
17681: nut erityisen rakennustoimikunnan, johon joka ehkäisee sekä lamauttaa opetus- ja
17682: paitsi yliopiston professoreja kuuluvat tutkimustyötä vahingoksi niille tuotanto-
17683: myös professorit Tarjanne ja Siren. Pii- aloille, joista maamme hyvinvointi ratkai-
17684: rustusten valmistuttua on ensi vuonna ryh- sevimmin riippuu, ehdotamme,
17685: dyttävä rakennustöihin. Yliopiston konsis-
17686: tori on tarkoitukseen ensi vuotta varten että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
17687: pyytänyt myönnettäväksi 7 miljoonaa mark- ja menoarvion 20 Pl. II: 22 koh-
17688: kaa, mutta hallituksen esitykseen on otettu dalle korkeimman maa- ja metsä-
17689: ainoastaan '2 miljoonaa. talousopetuksen uudismkennuksiin
17690: Koska pidämme välttämättömänä, että ottaisi yliopiston konsistorin tar-
17691: mahdollisimman pian vapaudutaan siitä peelliseksi katsoman määrämhan
17692: huoneistokurjuudesta, joka korkeimman 7 miljoonaa markkaa.
17693:
17694: Helsingissä 4 p:nä syyskuuta 1936.
17695:
17696:
17697: A. K. Cajander. M:auno Pekkala.
17698: J. Koivisto. Kalle Soini.
17699: Otto Marttila. Edv. Helenelund.
17700: 412
17701:
17702: IV,154. - Rah. al. N:o 97.
17703:
17704:
17705:
17706:
17707: Linna y. m.: Jfäärärahan osoittamisesta hedelmäviljelyksen
17708: tarkastajan palkkaamista varten maatalo1tshallitukseen.
17709:
17710:
17711: E d u s k u n n a ll e.
17712:
17713: Viimeksi kuluneitten vuosien aikana on kautena oli taimistoissa yhteensä n. 150,000
17714: hedelmäviljelys huomattavasti maassamme kpl. omenapuita myyntivalmiina ja loppui-
17715: laajentunut. Tämän toteaa hallituskin vat ne kesken. Mutta ei ole olemassa mi-
17716: v. 1937 tulo- ja menoarvioesityksessään. tään tarkastusta näihin taimistoihin näh-
17717: Jokainen maaseudulla asuva kansalainen den, ellemme ota huomioon maatalouskoe-
17718: lieneekin huomannut, mitenkä esim. omena- laitoksen tuhoeläinosaston parina viime
17719: puita on ympäri maan istutettu, melkeinpä vuonna suorittamaa taimistotarkastusta tu-
17720: jokaisen matalimmankin mökin pihalle on hohyönteisten leviämisen varalta. Mutta
17721: ilmestynyt omenapuita. Mutta tämän niin tämä onkin ainoa positiivinen toimenpide,
17722: sanoaksemme pelkästä mielenkiinnosta tai joka on kohdistettu itse taimistokauppaan.
17723: harrastuksesta johtuvan puitten istuttami- Kaikki muu, niin laatupuhtaus., laatukun-
17724: sen ohella tapaamme nyt, enemmän kuin toisuus, puiden myynti j. n. e. ovat useissa
17725: ehken koskaan aikaisemmin, myöskin uusia tapauksissa alle arvostelun. -
17726: 100-5,000 kpl. omenapuuta käsittäviä var- Niinpä onkin valtion puutarhakomitea
17727: sinaisia hedelmätarhoja, jotka on perus- kiinnittänyt tähänkin kysymykseen huo-
17728: tettu pelkästään taloudellisessa mielessä. mionsa ja esittää taimistoviljelmät tarkas-
17729: Koska maahamme tuodaan yksistään ome- tuksen alaisiksi. Tämän komitea katsoo
17730: noita n. 17 milj. markan arvosta vuosittain ehdottoman tarpeelliseksi ennenkuin koti-
17731: on tällainen yritteliäisyys tyydytyksellä maisella hedelmäviljelyksellä on menesty-
17732: todettava. misen mahdollisuuksia.
17733: Lähemmin tätä harrastusta ja työtä tar- Voimmekin sanoa että yleensä neuvon-
17734: kastellessamme huomaamme siinä kuitenkin nan puutteellisuuden ja tarkastuksen puut-
17735: varsin huutavia epäkohtia, jotka ovat teen takia hävitetään hedelmäviljelyshar-
17736: omansa heikentämään tarkoitetun työn tu- rastuksessa maassamme ehkä miljoonia
17737: loksia. Nämä epäkohdat johtuvat pätevän markkoja vuodessa - luotettavaa tilastoa,
17738: neuvonnan ja sen keskittämisen puutteesta. joka osoittaisi taloudellisen hedelmävilje-
17739: Maassamme on tosin iukuisa j·oukko lyksen laadun ja määrän ei ole Dlemassa.
17740: puutarhaneuvojia eri järjestöjen palveluk- V akava käsityksemme onkin, että katsoen
17741: sessa, mutta vain murto-osa heistä omaa hedelmäviljelyksen asemaan maataloudessa
17742: pätevyyttä hedelmäviljelyksen alalla. Sa- ja sen merkitykseen kansantaloudessa tulisi
17743: moin on maassamme 54 puutaimistoa, jotka tämän alan neuvonta keskittää, jotta kaikki
17744: vuosittain myyvät n. 40-80,000 omena- taito ja kokemus sekä ulkomaisen ja koti-
17745: puuta harrastelijoille ja viljelijöille, - maisen tämän erikoisalan tutkimustyön tu-
17746: lisäksi harjoittavat omenapuiden kasvatusta lokset voitaisiin mahdollisimman edullisesti
17747: monet yksityiset. - V. 1935-36 istutus- käyttää hedelmäviljelyksemme kehittämi-
17748: IV,154. -Linna y. m. 413
17749:
17750: sen hyväksi. Keskittämisen avulla voidaan 11) antaa suuntaa määrääviä ohjeita neu-
17751: saada järjestelmällisyyttä tämän alan neu- vontajärjestöille tällä alalla,
17752: vontaan ja suunnitelmallisuutta itse tuo- 12) ·pitää vuosittain hedelmäviljelyskurs-
17753: tantoon. seja järjestöjen neuvojille,
17754: Tällainen neuvonnan keskittäminen saa- 13) antaa säännöllisesti ajankohtaisia, he-
17755: ·Vutetaan perustamalla vakinaisesti val- delmätarhojen hoitoa koskevia ohjeita aika-
17756: tion hedelmäviljelyskonsulentin (pomologin) kauslehdissä, sanomalehdissä ja radiossa,
17757: virka, jollainen katsottiin tarpeelliseksi jo
17758: 14) toimia hedelmäkaupan järjestämi-
17759: 30 vuotta sitten, mutta joka virka muu-
17760: seksi ja kehittämiseksi maassamme,
17761: tama vuosi sitten lakkautettiin, ja jollai-
17762: nen muodossa tai toisessa on olemassa 15) julkaista kertomukset vuosittaisesta
17763: muissa hedelmäviljelystä harjoittavissa toiminnastaan,
17764: maissa. Tällaisen viranomaisen tehtävät 16) yleensä toimia virka-asemansa edel-
17765: määrittelee valtion puutarhakomitea seu- lyttämillä valtuuksilla hedelmäviljelyksen
17766: raaviksi: edistämiseksi maassa.
17767: Lisäksi tulee valtion hedelmäviljelyskon-
17768: 1) pitää tilastoa tairuistoista ja niistä sulentin olla kiinteässä yhteydessä alan ko-
17769: myydyistä hedelmäpuista ja marjapen- timaisiin ja ulkolaisiin tieteellisiin tutki-
17770: saista, muslaitoksiin sekä neuvontajärjestöihin,
17771: 2) pitää kirjaa emäpuista, joista taimis- sikäli kuin nämä harjoittavat hedelmävilje-
17772: tojen tarpeiksi otetaan jalostusoksia (laatu- lysneuvontaa.
17773: sekaannuksen välttämiseksi) , Kysymys valtion hedelmäviljelyskonsu-
17774: 3) hoitaa jalostusoksien välitys taimis- lentin viran uudestaan perustamisesta on
17775: toille, viime vuosina ollut esillä eri maataloudelli-
17776: 4) hoitaa yhdessä koelaitoksen puutarha- sissa järjestöissä ja myös eduskunnassa
17777: osaston kanssa hedelmäpuitten kukinta-aika- viimeksi v. 1934 valtiopäivillä.
17778: havainnot määrätyissä puutarhoissa, Hedelmäviljelyksen viimeaikainen kehit-
17779: 5) hoitaa yhdessä kasvinsuojeluviran- tyminen ei suinkaan ole vähentänyt tällai-
17780: omaisten kanssa taimistojen tarkastusta, sen viranomaisen tarpeellisuutta, vaan päin-
17781: 6) hoitaa maatalousjärjestöjen neuvojien vastoin tehnyt sen välttämättömäksi. Lie-
17782: välityksellä hedelmäsatotiedoitukset (tämän nee tässä yhteydessä syytä huomauttaa,
17783: edellyttää Suomen-Viron uusi lisäkauppa- että vaikka maataloudellisille järjestöille
17784: sopimus), varattaisiinkin tilaisuus hedelmäviljelys-
17785: 7) tehdä vuosittain havaintoja eri kasvu- konsulenttien palkkaamiseksi, eivät nämä
17786: tekijöitten vaikutuksesta hedelmäpuitten toimenpiteet merkitse neuvonnan keskittä-
17787: menestymiseen ja niiden antamaan satoon, mistä ja tehostamista, niinkauan kuin ku-
17788: 8) valvoa, että kullekin seudulle istute- kin järjestö suorittaa työtään vain omassa
17789: taan niillä parhaiten menestyviä hedelmä- piirissään. Keskittäminen saavutetaan vasta
17790: puulaatuja, silloin, kun on olemassa tämän alan viran-
17791: 9) antaa taimistoille hedelmäpuitten kas- omainen, samoin kun on asianlaita hevos-
17792: vatusmenetelmiä koskevia ohjeita, hoidon, kalastuksen y. m. maatalouden eri
17793: 10) johtaa ja valvoa erityisten hedelmä- aloilla.
17794: puitten istutushavaintopuutarhojen satokir- Edelläolevaan viitaten saamme kunnioit-
17795: janpitoa, tavimmin ehdottaa,
17796: 414 IV,154. - Hedelmäviljelyksen tarkastaja.
17797:
17798: että Eduskunta päättäisi vuoden tion hedelmäviljelyksen tarkastajan
17799: 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa palkkaamista varten maataloushalli-
17800: 63,000 markan määrärahan val- tukseen.
17801:
17802: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1936.
17803:
17804:
17805: Jalmari Linna. Jalmari Väisänen.
17806: Toirvo Halonen. Otto Mavttila.
17807: Alpo Lumme. Juho Pyy.
17808: Otto Toivonen. Vilho Vallas.
17809: E. Jokinen. J. F. Tolonen.
17810: A. J. Kosonen. Matti Lepistö.
17811: Atte J. Muhonen. Antti M,eriläinen.
17812: Kustaa Perho. Edv. Kujala.
17813: Hilma Koivulahti-Lehto. Väinö S,inisalo.
17814: Frnns Mustasilta. Aug. Syrjänen.
17815: Onni Mäikeläinen. Onni Hiltunen.
17816: 415
17817:
17818: IV,155. - Rah. al. N:o 98.
17819:
17820:
17821:
17822:
17823: Linna y. m.: Määrärahan osoittamisesta puutarhanhoidon
17824: tarkastajan viran pysyttämistä varten maataloushallituk-
17825: sessa.
17826:
17827:
17828: E d u s k u n n a ll e.
17829:
17830: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä hal- edistettävä etenkin hedelmäviljelysneuvon-
17831: litus, 11 Pl., V Maataloushallitus, esit- taa kehittämällä ja keskittämällä, jolloin
17832: tää puutarhanhoidon tarkastajan viran lak- kyseellisen virkamiehen tehtävät muodos-
17833: kautettavaksi, koska, kuten perusteluissa tuisivat neuvonnallisiksi ja siis uskotaan
17834: sanotaan, tarkastajan tehtävät ovat pienen- järjestöjen haltuun.
17835: tyneet, kun yksi puutarhakoulu viidestä
17836: Puutarhaviljelyn edistämirren ei suin-
17837: on lakkautettu ja kun kotitalousoppilaitos-
17838: kaan supistu tässä maassa yksistään järjes-
17839: ten puutarhapuolen tarkastuksesta huoleh-
17840: töjen kunkin tahollaan suorittamaan hedel-
17841: tii kotitalouden apulaistarkastaja ja lo-
17842: mäviljelysneuvontaan, josta kysymyksestä
17843: puksi koska nykyinen tarkastaja terveydel-
17844: erikseen on tehty eduskunnalle aloite, · ja
17845: lisistä syistä joutuu eroamaan.
17846: voimme sen tässä sivuuttaa. Tässä maassa
17847: Kun otamme huomioon, että puutarha-
17848: harjoitetaan huomattavaa muutakin puu-
17849: viljely on maassamme viime vuosikymme-
17850: tarhaviljelystä. Valtion puutarhakomitean
17851: ninä huomattavasti laajentunut, ei yksis-
17852: suorittamien laskelmien mukaan arvioitiin
17853: tään kodin puutarhanhoitona, vaan myös
17854: v. 1933 yksistään maan vihannestuotanto
17855: ja erikoisesti elinkeinomaisena, myyntituot-
17856: n. 150,000 tonniksi, hedelmä- ja marjatuo-
17857: toisena puutarhaviljelyksenä, mistä seuraa,
17858: tannon muodostaessa vain 25,000 tonnia.
17859: että on tullut esille, ja edelleen tulee esille
17860: Lisäksi tulee vielä kukkaviljelyn tuotanto,
17861: useita vallan uusia puutarhatalouspoliitti-
17862: joka voidaan arvioida n. 30 milj. mar-
17863: sia ja hallinnollisia kysymyksiä, tuntuu
17864: kaksi. Tuotanto puutarhaviljelyn eri aloilla
17865: varsin ihmeelliseltä, että hallitus nyt juuri
17866: tulee edelleen nousemaan.
17867: katsoo olevan oikean ajan katkaista vilje-
17868: lijäkunnan yhteys hallitukseen ja hallitus- On ilmeistä, että tällainen elinkeino jo
17869: elimiin. on otettava huomioon maan hallinnossa ja
17870: Pidämme vallan luonnollisena ja tarpeel- kansantaloudessa ja voimmekin todeta, että
17871: lisena, että tällä kehittyvällä maatalouden se on otettu huomioon, joskin negatiivisesti,
17872: haaralla on oma edustuksensa maatalous- esim. kauppasopimuksia vahvistettaessa.
17873: hallituksessa, jossa hevoshoidolla, ka1astuk- Ellei puutarhaopetuspuolella olisikaan riit-
17874: sella, kotiteollisuudella on omat useat tar- tävästi tehtäviä- mitä uskallamme epäillä
17875: kastajansa, puhumatta kotitaloudesta, jonka kun ajattelemme esim. puutarhaharjoitte-
17876: hallitus esittää muodostettavaksi aivan lua, jota maata loushallitus ei ole vielä saa-
17877: 1
17878:
17879:
17880:
17881: omaksi osastoksi maataloushallituksessa. nut järjestymään - on käsittääksemme
17882: Hallitus esittää perusteluissaan, että puu- puutarhahoidon tarkastajana mitä moninai-
17883: tarhaviljelystä on maassamme sopivimmin simpia tehtäviä puutarha-alan edustajana
17884: 416 IV,155. - Puutarhanhoidon tarkastaja.
17885:
17886: maataloushallituksessa jo nytkin ja varsin- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
17887: kin tulevaisuudessa. den 1937 tulo- ja menoarvioon
17888: Koska viran nykyinen haltija ei ole vi- 63,000 markan määrärahan puutar-
17889: rallisesti pyytänyt eroa, emme voi olla ih- hanhoidon tarkastajan viran pysyt-
17890: mettelemättä hallituksen esitystä tältäkään tämistä varten maataloushallituk-
17891: puolelta, ja pyydämme sen vuoksi kunnioit- sessa.
17892: tavimmin ehdottaa,
17893:
17894: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1936.
17895:
17896:
17897: J,almari Linna. Toivo Halonen.
17898: Alpo Lumme. J. Väisänen.
17899: Otto Toivonen. Otto Marttila.
17900: Vilho Vallas. Juho Pyy.
17901: J. F. To~onen. E. Jokinen.
17902: Maltti Lepistö. A. J. Kosonen.
17903: Antti Meriläinen. Atte J. Muhonen.
17904: Edv. Kujala. Kustaa Perho.
17905: Hilma Koivulahti-Lehto. Väinö Sinisalo.
17906: Frans Mustasilta. Onni Hiltunen.
17907: Aug. Syrjänen. Onni Mäkeläinen.
17908: 417
17909:
17910: IV,156. - Fin. mot. N:o 99.
17911:
17912:
17913:
17914:
17915: Lauren m. fl.: Angående anvisande av anslag för avskriv-
17916: ning på statens fordringar hos Högre svenska lantbruks-
17917: läroverket i Å.bo.
17918:
17919:
17920: T i ll R i k s d a g e n.
17921:
17922: Högre svenska lantbruksläroverket 1 Lantbruksstyrelsen, som är fullt med-
17923: Åbo har under sin snart tjugoåriga verk- veten om de svårigheter under vilka ifrå-
17924: samhet fyllt ett verkligt behov av högre gavarande lantbruksläroverk arbetar har
17925: teoretisk lantbruksundervisning för den beaktat statskommittens utlåtande och i
17926: svenskspråkiga befolkningen i landet. Un- sitt förslag tili statsrådet föreslagit
17927: der de 19 år läroverket existerat har det 1,100,000 mark i extra anslag för att an-
17928: besökts av inalles 462 elever. Senaste år vändas som avskrivning på statens ford-
17929: var elevantalet 58. Tyvärr arbetar läro- ringar hos ifrågavarande läroverk.
17930: verket under synnerligen svåra ekonomiska Regeringen har emellertid ej omfattat
17931: förhållanden, vilket även framgår av det lantbruksstyrelsens förslag beträffande
17932: utlåtande, som den på riksdagens anmodan Högre svenska lantbruksläroverket i Åbo,
17933: av statsrådet tillsatta kommiWin för ut- utan föreslår 1,000,000 mark för att stöda
17934: redning av de privata lantbruksskolornas sju särskilda skolor, vilket gör att iäro-
17935: ekonomiska ställning givit. verkets andel måste bliva synnerligen obe-
17936: Enligt statsförslaget för år 1937 äro tydlig.
17937: läroverkets skulder 3,'577,417 mark och Då det för Högre svenska lantbruks-
17938: överstiga sålunda de beräknade tillgångarna läroverkets i Åbo framtida existens är nöd-
17939: med 962,517 mark. Till amortering och vändigt att dess sku1dbörda minskas, våga
17940: i'äntor åtgår årligen 293,000 mark. Läro- v1 föreslå,
17941: verket förmår därav erlägga endast 150,000
17942: mark. Om låneamorteringarna undantages att Riksdagen måtte i statsförsla-
17943: ökas skulderna åtminstone med c:a 46,000 get [ö1· 1937 upptaga 1,100,000 mark
17944: mark i året och gör att läroverket inom i extra anslag att användas såsom
17945: en snar framtid måste inställa sin verk- avskrivning på statens fordringar
17946: samhet såvida ej staten träder hjälpande hos Högre svenska lantbrukslärover-
17947: emellan. Vid en eventuell konkurs skulle ket i Å.bo.
17948: staten förlora å:tminstone hälften av sma
17949: lån som äro 2,107,417 mark.
17950:
17951: Helsingfors den 15 september 1936.
17952:
17953: K. F. Lauren. Elsa Bonsdorff.
17954: Uno A. Hilden. Rafael Colliander.
17955: Ralf Törngren. Edvard Haga.
17956: Edv. Helenelund. Albin Wickman.
17957: Henrik Kullberg. C. 0. Frietsch.
17958: 53
17959: 418
17960:
17961: IV,156. - Rah. al. N :o 99. Suomennos.
17962:
17963:
17964:
17965:
17966: La.uren y. m.: Määrärahan osoittamisesta Högre svenska
17967: lantbruksläroverket i Åbo nimisen oppilaitoksen val-
17968: tiolta saamien lainojen lyhentämistä varten.
17969:
17970:
17971: E d u s k u n n a ll e.
17972:
17973: Högre svenska ilantbruksläroverket i täysin tietää minkälaisissa vaikeuksissa ky-
17974: Åbo niminen oppilaitos on lähes 20-vuoti- symyksessäoleva oppilaitos toimii, on otta-
17975: sen toimintansa ajan tyydyttänyt korkeam- nut huomioon valtionkomitean lausunnon
17976: man teoreettisen maatalousopetuksen tar- ja valtioneuvostolle antamassaan ehdotuk-
17977: peen maan ruotsinkielisen väestön keskuu- sessa ehdottaa 1,100,000 markan ylimää-
17978: dessa. Oppilaitoksessa on sen 19 vuotta räisen avustuksen käytettäväksi kyseessä-
17979: kestäneen toiminnan aikana ollut kaikkiaan olevan oppilaitoksen valtiolta saamien lai-
17980: 462 oppilasta. Oppilasluku oli viime vuonna nojen lyhentämiseen.
17981: 58. Valitettavasti oppilaitos toimii erit- Hallitus ei ole kuitenkaan kannattanut
17982: täin vaikeissa taloudellisissa oloissa, kuten maataloushallituksen ehdotusta, mikäli kos-
17983: käy ilmi myös sen komitean mietinnöstä, kee Högre svenska lantbruksläroverket i
17984: jonka valtioneuvosto eduskunnan keho[;tusta Åbo nim!istä oppilaitosta, vaan ehdottaa
17985: noudattaen asetti tutkimaan yksityisluon- 1,000,000 markkaa seitsemän ·eri koulun
17986: toisten maataloudellisten oppilaitosten ta- avustamiseksi, mis.tä johtuu, •että nyt pu-
17987: loudellista asemaa. heenaolevan oppilaitoksen osuus tulisi muo-
17988: Vuoden 1937 talousarvion mukaan oppi- dostumaan sangen mitättömäksi.
17989: laitoksen velat ovat 3,577,417 markkaa ylit- Kun Högre svenska lanthrukslärovel'lket
17990: täen omaisuuden arvon 962,517 markalla. i Åbo nimisen oppilaitoksen toiminnan jat-
17991: Kuoletuksiin ja lmrkoihin menee vuosittain kamisen kannalta on välttämätöntä, että
17992: 293,000 markkaa. Oppilaitos saattaa tästä sen velkakuormaa pienennetään, rohke-
17993: maksaa vain 150,000 markkaa. Lainojen nemme ehdottaa,
17994: kuoletuksia lukuunottamatta lisääntyvät
17995: velat ainakin noin 46,000 markkaa vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden
17996: dessa, mistä johtuen oppilaitoksen lähei- 1937 valtion tulo- ja rnenoarvioon
17997: sessä tulevaisuudessa täytyy lopettaa toi- 1,100,000 rnarkan suuruisen ylimää-
17998: mintansa, mikäli valtio ei tule apuun. Mah- räisen rnäärärahan H ögre svenska
17999: dollisen vararikon sattuessa valtio menet- lantbruksläroverket i Åbo nimisen
18000: täisi ainakin puolet saatavastaan, joka on oppilaitoksen valtiolta saamien lai-
18001: 2,107,417 markkaa. Maataloushallitus, joka nojen lyhentämistä varten.
18002:
18003: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
18004:
18005: K. F. Lauren. Elsa Bonsdorff.
18006: Uno A. Hilden. Rafael Colliander.
18007: Ralf Törngren. Edvard Haga.
18008: Edv. Helenelund. Albin Wickman.
18009: Henrik Kullberg. C. 0. Frietsch.
18010: 419
18011:
18012: IV,157,- Rah. al. N:o 100.
18013:
18014:
18015:
18016:
18017: M. Hannula y. m.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan
18018: kotitalousopiston oppilas- ja kutomorakennuksen raken-
18019: tamista varten.
18020:
18021:
18022: E d u s k u n n a 11 e.
18023:
18024: Vuonna 1893 perusti Orimattilan nais- laisten, joilla on pa!ljon kotitöitä, kuten esi-
18025: yhdistys emäntäkoulun, joka oli laatuaan teimien valmistamista y. m., täytyy kylästä
18026: ensimmäinen maassamme. Vuonna 1919 vuokraamissaan asunnoissa asua neljä viisi
18027: siirtyi koulu valtion huostaan ja seuraa- samassa huoneessa, mikä 'luonnollisesti suu-
18028: vana vuonna koulu laajennettiin kotitalous- ressa määrin vaikeuttaa heidän 1äiksyjensä
18029: opistoksi. Siitä alkaen Orimattilan koti- lukua ja muiden kotitöiden valmistamista.
18030: talousopistossa on ollut toimessa rinnakkain Nykyinen olotila vaikeuttaa myös järjes-
18031: kaksi kokovuotista kurssia, emäntäkou~u tyksen valvon,taa ja samoin kodinhoidon
18032: kurssi ja kotitalousneuvojakurssi. Kotita- opetusta, tuotta,en opistolla vallitseva ah-
18033: lousneuvojain valmistuslaitoksia, kotitalous- taus kaikelle muuHekin opetukselle paljon
18034: opistoja, on maassamme Orimattilan koti- haittaa ja hankaJuutta.
18035: talousopiston lisäksi vain kaksi (Kangas- Opettajia tarvitaan opistolla nykyisin
18036: alla ja Kauhajoella) ja emäntäkouluja on seitsemän. Osan heistäkin täytyy asua hy-
18037: eteläosassa maata vain kaksi, Orimattilan vin puutteellisissa ja ahtaissa asunnoissa.
18038: ja Järvenpään emäntäkoulut, joka viime- Vuokra näistä puutteellisista asunnoista on
18039: mainittu toimii varsinaisesti opettajatar- silti korkeampi kuin muissa vastaavissa op-
18040: opiston harjoituskouluna. pilaitoksissa, joissa opettajien asunnot kui-
18041: Kun Orimattilan kotitalousopiston kou- tenkin ovat kaikin puolin nykyajan vaati-
18042: lurakennukset ja asunnot olivat alkujaan muksia vastaavat.
18043: suunnitellut vain emäntäkoulua sHmälläpi- Ottwen huomioon, että monet yksityiskou-
18044: täen olisi ollut luonnollista, että rakennuk- lutkin ovat saaneet suuria avustuksia kou-
18045: sia olisi ryhdytty laajentamaan heti, kun .lurakennuksiaan varten, tuntuu aivan luon-
18046: toimintaakin laajennettiin. Niin 'ei kuiten- nottomalta, että valtion oman ja toistai-
18047: kaan tapahtunut, vaan toimii opisto edel- seksi ainoan kotitalousneuvojain valmistus-
18048: leen samoissa ahtaissa suojissa. Asuntoja laitoksen täytyy toimia näin puutteellisissa
18049: on täytynyt hankkia koulun ulkopuolelta oloissa, vaikka opistoon pyrkijäin suuri lu-
18050: kaikille neuvojakurssien oppilaille ja osaksi kumäärä osoittaa koulun elinvoimaisuuden
18051: myös emäntäkoulukurssilaisille. Asunnot, ja tarpeellisuuden. Viime kymmenen vuo-
18052: joita opistolta kurssilaisille voidaan varata, den aikana on opistoon pyrkineiden luku
18053: ovat mitä puutteellisimmat. Neuvojakurssi- ollut seuraava:
18054:
18055: V. 1926 emäntäkoulukurssille 127 neuvojakurssille 31
18056: " 1927 " 92 " 31
18057: " 1928 56 56
18058: " "
18059: 420 Orimattilan kotitalousopiston avustaminen.
18060:
18061: V. 1929 emäntäkoulukurssille 113 neuvojakurssille 39
18062: " 1930 " 110 47
18063: 1931 111 " 34
18064: " 1932 " 84
18065: "
18066: 21
18067: " 1933 " 83
18068: "
18069: 26
18070: " 1934 " 95 " 34
18071: " 1935 " 89
18072: "
18073: 38
18074: " " "
18075: Pyrkijäistä voidaan ottaa vuosittain neen, jdka samalla olisi varahuoneena, kat-
18076: emäntäkoulukurssille vain 30 ja neuvoja- tilahuoneen polttoainevarastoineen, kui-
18077: kurssille korkeintaan 16, vaikka kotitalous- vaushuoneen, kaksi pesuhuonetta, pikku-
18078: neuvojien tarve on nykyisin !kovin suuri ja keittiöitä y. m., rakennettaisiin punaisesta
18079: kysyntä yhä kasvamassa. Lyhyempiä kurs- tiilestä vesi-, viemäri-, sähkö- ja lämpöjoh-
18080: seja, joita niinikään kaivataan, ei opistolla toineen, nousten rakennuskustannukset
18081: tilan ahtauden vuoksi voida ollenkaan (3,500 m 3 : stä a 270: -) 945,000 markkaan
18082: panna toimeen. sekä kaivo ja ulkopuoliset joihtotyöt 35,000
18083: Pahimman puutteen poistamiseksi olisi markkaan, mihin Esäksi tulisi suunnitel-
18084: Orimattilan kotitalousopistolle, jonka ra- lusta työnva•lvonnasta y.- m. 70,000 markkaa,
18085: kennuksiin ja maa-alueisiin valtio tähän päättyen kustannuslaskelma siis 1,050,000
18086: mennessä on kiinnittänyt varoja noin markkaan.
18087: 800,000 markkaa, rakennettava uusi oppi- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
18088: las- ja kutomorakennus, jota varten maa- ehdotamme,
18089: taloushallituksessa jo on laadittu piirustuk-
18090: set ja kustannuslaskelma. Rakennus, joka että Eduskunta päättäisi ottaa
18091: sisältäisi kutomosa:lin, luomahuoneen ja vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
18092: puutarhatyöhuoneen,. k<ilme opettaja-asun- 1,050,000 markan määrärahan Ori-
18093: toa, kaksitoista oppilasasuntoa kukin nel- mattilan kotitalousopiston oppilas-
18094: jälle oppilaa1le, luku- ja seurusteluhuo- ja kutomorakennuksen rakentamista
18095: varten.
18096: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
18097:
18098:
18099: Mandi Hannula. Jalmari Pilkama.
18100: Oskari Lehtonen. Miina Sillanpää.
18101: Tilda Löthman-Koponen. Helena Syrjälä.
18102: Kyllikki Pohjal•a. H. A. .Kanni~sto.
18103: L. 0. Hirvensalo. Elsa Bonsdorff.
18104: Kaino W. Oksanen. Aino Luos1tarinen.
18105: Sylvi-Kyl1ik!ki .Kilpi. Arvo Inkiilä.
18106: Anni Huotari. Kaisa Hilden.
18107: Kalle Soini. Aino Malkamäki.
18108: Aug. Syrjänen. Aarne Honka.
18109: Hilja Riipinen. M. E. Harja.
18110: 421
18111:
18112: IV,15s, - Rah. al. N :o 101.
18113:
18114:
18115:
18116: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Säämingin
18117: emäntäkoulun uudisrakennusta varten.
18118:
18119:
18120: E d u s k u n n a ,1,1 ·e.
18121:
18122: Sääruingin ·emäntäkoulun työmiesasun- rakennukselle suunnitelman, johon sisältyy
18123: noksi jäi jo alunperin ikiNanha :tup~Jipaha edellämainitut tarpeelliset huoneistot. Tä-
18124: nen, joka samalla tyydyttää koulun veisto- män rakennuksen kustannusarvio on nyt
18125: huoneen tarpeen. Tämä ,vu.otava kylmä tu- tänä vuonna valtioneuvostoon jätetyn ano-
18126: parähjä, joka huonoutensa takia ei enää mulksen mukaisesti 180,000 markkaa, joka
18127: siedä korjausta, on myös ihmisasun- summa tosin vuodesta vuoteen siirtämällä
18128: noksi sangen huono. Samoin koululta puut- sen horväksymistä, saattaa ~eisen hintata-
18129: tuu kokonaan puutarhaluok!ka, j.oka on son nousun vuoksi kohota huomattavasti.
18130: osottautunut vä!lttämättömäksi suuren op- Vaikka tuntuu hvonnottoma.lta, että va.l-
18131: pi1asmääräJn sa:adessa haVTainnollista .ope- ti,on oman koulun asioita joutuu näin edus-
18132: 1Justa ympäri vuoden tällä alalila. EJellarien kunta-aloitteena hoitamaan, niin kummin-
18133: puute on tällä 'koulu:l~·a myös oHut jo monta kaan ,ei voi jättää huomioimatta käytettä-
18134: vuotta, sillä pienet kellariosastot koulu- vissä olevaa keinoa, sillä anomus näyttää
18135: rakennuksen alakerrassa ovat käyneet ah- aina valtioneuvostossa saavan, meille tosin
18136: taiksi ja tarvetta tyydyttämättömiksi. Vaik- tuntemattomasta syystä, kuolemantuomion,
18137: kakin oppilaiita on mahdol'lisimman pa1ljon ja kun tarve sie'llä käy sietämättömäksi,
18138: totutettu ulkona aumoissa sä~lyttämista emme voi muuta kuin ka;iken edellä esit-
18139: pruan, niin ei ikai[{lkea kumminkaan, kylmän tämämme pohjalla ehdottaa kunnioittavim-
18140: ilmaston ~vuoksi, voi näin säi~yttää. min,
18141: Niin:pä onkin kou'lun johto:Imnta jo aina- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
18142: kin viiden vu'oden aikana, ta'lousa,rviota laa- talousarvioon 180,000 markan mää-
18143: ti•essaan, jättänyt maataloushallitukselle rärahan käytettäväksi Säämingin
18144: anomuksen työmiesrakennuksen uusimisesta emäntäkoulun uudisrakennukseen
18145: ja mainittu hallitus on jo monta vuotta maataloushallituksen määräysten mu-
18146: sitten arkkitehti Peltosella teettänyt uudelle kaisesti.
18147:
18148: Helsingissä 11 p :nä syyskuuta 1936.
18149:
18150:
18151: Aino Luos,tarinen. Heildcl. Vebkaoja.
18152: Elsa Bonsdorff. Viljami Kalliokosiki.
18153: Anni Huotari. Albin Asikainen.
18154: Miina .Sillanpää. J. Takala.
18155: Aino Malkamäki. ToiV'o Halonen.
18156: Sylvi~Kyllikki Kilpi. Kalle Kämäräinen.
18157: Helena ·Syrjälä. Kaino W. Oksanen.
18158: Mandi Hannula. J. F. Tolonen.
18159: 422
18160:
18161: IV,159. - Fin. mot. N:o 102.
18162:
18163:
18164:
18165:
18166: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
18167: stöd åt Nylands svenska ungdomsförbunds vandrande
18168: husmodersskola.
18169:
18170:
18171: T i H R i k s d a g en.
18172:
18173: A!lltsedan år 1920 har Nylands svenska föreståndarinnan lrar därutöver ett arvode
18174: ungdomsförbund upprätthå1lit en vand- på 2,000 mank p.er lä:sår.
18175: mnde husmodersskola, som u tfört ,ett nyttigt Då den ilfrågavarande husmodersskolan
18176: arbete men under hela denna tid icke arbe:tat under 16 år ~enligt ovannämnda
18177: erhål'lit något understöd av staten. program, har den sjä[~fallet åsamkat sin
18178: Nylands svenska ungdomsförburnds hus- ägare betydande utgifter. Ungdo1ll8förbun-
18179: modersslmras arbetsår omfattar sex måna- det,. ,som äger skolan, har 'av ,egna och för
18180: der av vinterhalvåret. Läroämnen äro ändmnålet skänkta medel utgivit inalles
18181: matlagning, födoämnesiära, barnavård, 1,015,000 marik e1Jler i medeltal 63,400 mark
18182: hiilsovård, -väv:ruad, sömnad, modersmålet, per år. Det torde erkänna1s att de uppoff-
18183: sång och gymnastik. Lärarpersonalen inne- ringar och det värv, som på detta sätt
18184: har ful'l kompetens för si,tt vä1w. El,ev:Erek- utförts för samhä:Hets bästa, är värt en
18185: v·ensen har, beroende av utrymmet i skolans bättre uppskattning än som hittills kommit
18186: ti1Jlfälliga loka:l,er, väx'lat mellan 12 och 27 dem till del från statens sida.
18187: samt har under de senaste sex åren städse För husmodersskolans ägare, .som är en
18188: överstigit 20. InaUes har sko1an hittills sa:mmanslutn'ing, vars ordinarie inkomster
18189: besökits av 319 elever. Dessa ha till över- så gott som uteslutande bestå av medlems-
18190: väg~ande del tillhört den obesuttna befolk- avgifter, har det .varit i hög gmd be:tun-
18191: ningen och därför har årligen 4____:5 elever gande ,att hå1la ,skolan uppe under :alla
18192: erh·å:llit friplatser och sålunda befriats från dessa 16 år, och det har även blirvit nöd-
18193: att 1e11lägga inskrivningsavgift samt kostna- vändigt att upp.taga rån fö.r ändamå~et. Då
18194: derna för husrum ~och kost. 1Slmlan har det ~eme1Jlertid i ilängden synes bliva en
18195: sin .särskilda uppgift genom att den intagit öv,ermä:ktig uppg:Dft för ungdomsförbundet
18196: elever i åldern 14--16 år och gärna upp- att hålla ,skolan i gång och då densamma
18197: sökt trakter, där befolkningen ieke har genom en långvarig, väl vrtsorda:d vel'lksam-
18198: tillgång till andm :skolor för landsbygdens het g~jort sig förtjänt av stöd :llrån sam-
18199: ungdom. En särställning intager denna häillets sida, vore det vä:l motiv.erat att
18200: sko~a genom sin undervisning i barnavård, skolan skulle erh'ålla ett årligt under,stöd
18201: som bedrives en~igt rati.onella metoder och av staten på åtmi:nstone 25,000 maille Detta
18202: som erhål'lit :er1kännande av [äkare och b1eve till <en god hjäJlp men :skuHe icke
18203: andra sakkunniga, som tagit kännedom om befria skolans ägare från ansva"r och arbete,
18204: dess ·verksamhet för barnavårdens främ- emedan det fortfarande vore nödvändigt
18205: jande. Lämrinnorna ha åtnjut~t i lön 700 att hopbringa den största delen av under-
18206: mark i månaden samt kost och husrum; hållskostnaderna på enski1d väg. Det
18207: IV,159. -Österholm y. m. 423
18208:
18209: nämnda b~doppet är också en ringa summa att Riksdagen måtte i statsförsla-
18210: i 'jämföre[se med de statsunderstöd, som i get för år 1937 anvisa 25,000 mark
18211: allmänhet lbeviljas skolor av l~knande slag. till understöd åt Nylands svenska
18212: Med stöd :av det som ovan framhållits ungdomsförbunds vandrande hus-
18213: föreSlås .vördsamt, modersskola.
18214:
18215: Hel.singfors den 11 september 1936.
18216:
18217: John Österholm. Uno A. Hilden.
18218: Henri1k Kullberg. Edvard Haga.
18219: 424
18220:
18221: IV,159. - Rah. al. N :o 102. Suomennos.
18222:
18223:
18224:
18225:
18226: Österholm y. m.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan
18227: ruotsalaisen nuorisoliiton kiertävän emäntäkoulun avus-
18228: tamiseksi.
18229:
18230:
18231: E d u s kun n alle.
18232:
18233: Vuodesta 1920 lähtien on Uudenmaan den lääkärien ja muiden .asiantuntijain ta-
18234: ruotsalainen nuorisoliitto ylläpitänyt kier- holta. Opettajat ovat saaneet palkkaa 700
18235: tävää emäntäkoulua, joka on tehnyt hyö- markkaa kuukaudessa sekä ruuan ja asun-
18236: dyllistä työtä koko tänä aikana saamaUa non; johtajatar saa tämän lisäksi 2,000
18237: mitään avustusta valtiolta. markan suuruisen palkkion lukuvuodelta.
18238: Uudenmaan ruotsalaisen nuorisoliiton Puheenaolevan koulun toimittua 16 vuotta
18239: emäntäkoulun vuoden talvipuoliskolle sijoi- edellämainituin ohjelmin, on se luonnolli-
18240: tettu työkausi on 6 kuukauden pituinen. sesti aiheuttanut omistajalleen huomattavia
18241: Opetusaineina ovat ruanlaitto, ravintoaine- menoja. Nuorisoliitto, joka omistaa kou-
18242: oppi, lastenhoito, terveydenhoito, kudonta, lun, on omista ja tarkoitukseen lahjoi-
18243: ompelu, äidinkieli, laulu ja voimistelu. tetuista varoista käyttänyt kaikkiaan
18244: Opettajisto on tehtäväänsä täysin pätevää. 1,015,000 markkaa eli keskimäärin 63,400
18245: Oppilasluku on, riippuen koulun tilapäis- markkaa vuodessa. Tunnustettaneen, että
18246: ten huoneistojen suuruudesta, vaihdellut 12 tällä tavoin yhteiskunnan hyväksi tehdyt
18247: ja 27 välillä, ollen viime kuuden vuoden uhraukset ja työ ansaitsevat paremman ar-
18248: ajan säännöllisesti yli 20. Kaikkiaan on vostamisen kuin mikä niiden osaksi tähän
18249: koulussa tähän mennessä ollut 319 oppi- asti on valtion taholta tullut.
18250: lasta. Nämä ovat suurimmaksi osaksi olleet Emäntäkoulun omistajalle, yhdistykselle,
18251: tilattomaan väestöön kuuluvia ja sen vuoksi jonka varsinaiset tulot miltei yksinomaan
18252: on vuosittain 4-5 oppilasta saanut vapaa- kertyvät jäsenmaksuista, on ollut hyvin
18253: paikan ja täten vapautettu maksamasta kir- raskasta ylläpitää koulua näinä 16 vuotena,
18254: joittautumismaksua sekä korvausta asun- ja tarkoitusta varten on ollut pakko myös-
18255: nosta ja ruuasta. Koululla on erikoistehtä- kin käyttää lainavaroja. Kun koulun yllä-
18256: vänsä sikäli, että siihen otetaan 14-16 pito kuitenkin ajanoloon näyttää käyvän
18257: vuoden ikäisiä oppilaita sijoittuen koulu nuorisoliitolle ylivoimaiseksi ja kun koulu
18258: kernaasti sellaisille paikkakunnille, missä pitkäaikaisen kiitosta saaneen toimintansa
18259: väestöllä ·ei ole käytettävissään muita kautta on ansainnut yhteiskunnan kanna-
18260: maaseudun nuorisoa varten perustettuja tuksen, lienee ainakin 25,000 markan vuo-
18261: kouluja. Erikoispiirteenä koululla on las- tuinen valtionapu sille hyvin perusteltu.
18262: tenhoidon opetus, joka tapahtuu ratsiona- Tämä olisi hyvänä apuna mutta ei kuiten-
18263: lisia menetelmiä käyttäen ja joka on saa- kaan vapauttaisi koulun omistajaa vas-
18264: nut tunnustusta koulun lastenhuollon edis- tuusta ja työstä, sillä edelleenkin olisi
18265: tämiseksi suorittamaan työhön tutustunei- välttämätöntä yksityistä tietä kerätä suu-
18266: IV,159, -Österholm y. m. 425
18267:
18268: rin osa ylläpitokustannuksista. Mainittu että Eduskunta vuoden 1937 val-
18269: määrä on myöskin vähäinen verrattuna tion tulo- ja menoarvioon ottaisi
18270: valtionapuihin, jotka yleensä myönnetään 25,000 markan määrärahan Uuden-
18271: samanlaatuisille kouluille. maan ruotsalaisen nuorisoliiton kier-
18272: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- tävän emäntäkoulun avustamiseksi.
18273: nioittaen,
18274:
18275: Helsingissä syyskuun 11 p: nä 1936.
18276:
18277: John Österholm. Uno A. Hilden.
18278: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
18279:
18280:
18281:
18282:
18283: 54
18284: 426
18285:
18286: IV,16o. - Rah. al. N:o 103.
18287:
18288:
18289:
18290:
18291: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin kaupunkiin
18292: perustettavaa kiinteää naiskäsityökoulua varten.
18293:
18294:
18295: E d u s k u n n a 11 e.
18296:
18297: Koko laajassa Kajaanin kihlakunnassa ei seudulta kotoisin olevia naisia varten. Siinä
18298: ole kiinteätä naiskäsityökoulua, vaikka sel- tapauksessa että koulu toimisi kaupungissa
18299: lainen on osoittautunut arvan välttä- on Kajaanin kaupunki myöntänyt avus-
18300: mättömäksi. Aikaisemmin on Kajaanin tusta koulun ylläpitämistä varten m. m.
18301: kaupungissa toimineeseen kiertävään nais- vuoden 1936 talousarviossaan 10,000 mark-
18302: käsityökouluun ollut joka vuosi pyrkijöitä kaa ja tulee kaupunki jatkamaan avustuk-
18303: huomattavasti enemmän kuin mitä siihen sien myöntämistä niin kauan kuin koulu
18304: on voitu ottaa. Tämäkin kiertävä, Kajaa- toimii Kajaanissa.
18305: nin kaupungissa ollut rraiskäsityökoulu, on Edelläolevaan viitaten pyydän kunnioit-
18306: täytynyt siirtää toiseen paikkaan, vaikka taen ehdottaa,
18307: erikoisesti olisi se ollut ja olisi varsinkin
18308: kiinteä naiskäsityökoulu sopiva olemaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1937
18309: Kajaanin kaupungissa, jossa on parhaim- tulo- ja menoarvioon 48,500 markan
18310: mat mahdollisuudet saada sopiva huoneisto määrärahan Kajaanin kaupunkiin
18311: koululle ja jossa oppilaiden ja opettajien perustettavaa kiinteää naiskäsityö-
18312: on helpointa saada asuntoja. Vaikkakin koulua varten myönnettäväksi koti-
18313: koulu sijaitsisi Kajaanin kaupungissa ei se teollisuusoppilaitoksista annetussa
18314: tulisi olemaan vain kaupunkilaisia varten, laissa säädetyillä ehdoilla.
18315: vaan etupäässä ja suurimmaksi osaksi maa-
18316:
18317: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1936.
18318:
18319:
18320: Väinö Kokko.
18321: 427
18322:
18323: IV,16L - Rah. al. N:o 104.
18324:
18325:
18326:
18327:
18328: Mustasilta y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
18329: karjanhoito- ja meijeritalousoppilaitosten vähävaraisten
18330: oppilaiden avustamiseen.
18331:
18332:
18333: E d u s k u n n a ll e.
18334:
18335: Hallitus on esityksessään valtion tulo- ja Tuntuvaropien oppiJasavustusten puolesta
18336: menoarvioksi vuodeHe 1937 11 pääluokan puhuu myöskin se, että kykenevistä karja-
18337: VII luvun 6 momentilla ehdottanut karjan- kaista viime vuosina on ollut puutetta ja
18338: hoito- ja meijeritalousoppilaitosten vahä- että tämä vuosi vuodelta näyttää Esäänty-
18339: varaisten oppilaiden avustamiseen otetta- vän. Niinpä v. 1935 oli tietopuolisissa kar-
18340: vaksi 240,000 markkaa, mikä summa on janhoitokouluissa oppilaiksi pyrkijöitä kaik-
18341: sama, jonka eduskunta kuluvan vuoden ta- kiaam. 774, joista hyväksyttiin 720. Näistä
18342: lousarviossa tarkoitukseen on varannut. sai päästätodistuksen 708. Paikkoja koulu-
18343: Kuitenkin puheenaolevien oppilaitosten op- jen välityksellä sensijaan oli ka:iJkkiaan tar-
18344: pilaat ovat yleensä vielä vähävaraisempia jolla 1,564. - Näin ollen mielestämme
18345: kuin muiden maatalouskoulujen oppilaat. olisi puheenaoleva määräraha koroitettava
18346: Tätä todistaa se, että oppilaiden isän toimi- 280,000 markkaan.
18347: alaksi kouluun pyrittäessä on i1lmoitettu Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
18348: melkein poikkeuksetta joko köyhä maanvil- dotamme kunnioittaen,
18349: jelijä tai varsinainen työmies. Hallituksen
18350: ehdottama määräraha tuntuu liian pieneltä että Eduskttnta päättäisi korottaa
18351: varsinkin, koska avustussummaa korotta- hallituksen esityksessä valtion tulo-
18352: malla voitaisiin edistää pientilaillisten ja ja menoarvioksi vuodelle 1937 11
18353: pienempien keskitilallisten tyttäriä suorit- pääluokan VII luvun 6 momentilla
18354: tamaan karjanhoitokoulun vastaisuudessa mainitun 240,000 markan määrära-
18355: omalla t~lalla toimimista silmällä pitäen. han 280,000 markaksi.
18356:
18357: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
18358:
18359:
18360: Frans Mus:t,asilta. Hilma Koivulahti-Lehto.
18361: Onni Mitkeläinen. J. F. Tolonen.
18362: Juho Pyy. Heikki Kääriäinen .
18363: .Atte J. Muhonen. Matti Le!pis•tö.
18364: Jalmari Väisänen. E. Jokinen.
18365: Ka:Ue J oikinen. Antti Meriläinen.
18366: Edv. Pesonen. Yrjö Helenius.
18367: Edv. Kuj.aJ.a.
18368: 428
18369:
18370: IV,162.- Rah. al. N:o 105.
18371:
18372:
18373:
18374:
18375: Tolonen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta koti-
18376: talousoppilaitosten vähävaraisten oppilaiden avustami-
18377: seksi.
18378:
18379:
18380: E d u s k u n n a ll e.
18381:
18382: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä dän kesikimääräinen menonsa oppilasta koh-
18383: vuodeksi 1937 hallitus on 11 pääluokan VII den noin 4,000 markkaa. Seuraavan huo-
18384: luvun 9 momentin kohdalla ehdottaJUut ko- mattavan menoerän 1,236,000 markkaa sai-
18385: titalousoppilaitosten vähävaraisten oppilai- vat suorittaa 412 talouskoulujen oppilasta
18386: den avustamiseen neljäsataatuhatta mark- 4 1 / 2 kuukauden 'Oppiaja:lta. On myöskin
18387: kaa - siis saman summan, minkä ed-qs- olemassa sellaisia 4 1 / 2-5 kuukautta kestä-
18388: kunta hyvä!ksyi vuodeksi 1936. Kun olemme viä kursseja, joiden läpikäyntikustoonukset
18389: lähemmin asiaan tutustuneet ja havainneet ovat vain noin 1,500-2,000 markkaa ja
18390: ne puutteellisuudet, mitkä lmtitaloudenhoi- joita varattomat lähinnä voivat ajatella.
18391: don ala~la maassamme vallitsevat, niin mai- Kuinka lukuisat varattomaan väestöön
18392: nittua summaa emme voi pitää riittävänä. kuuluvat kansalaiset todella näille kurs-
18393: Vaikka kotitalousoppilaitosten Quku ei ole seille pyrkivät, riippuu paljon siitä, miten
18394: kylliksi suuri, saa niiden toiminnan avulla suuren avustuksen tietävät saavansa. Kun
18395: kuitenkin jonkinlaisen käsityksen siitä, tähän asti valtion avustus on ollut pieni,
18396: kuinka kansanlapset harrastavat kotitalous- niin varattomien luku on supistunut noin
18397: opiske1ua. Vuonna 1934 maataloushallituk- puoleen oppilasmäärästä. Esimerkin vuoksi
18398: sen valvonnan alaisena oli kotitarlousoppi- mainittakoon, että Suomen valtion omista-
18399: laitoksia yhteensä 42 jakaantuen ne eri maan Korsholman emäntäkouluun vuodeksi
18400: muotoihin, kuten kotitalousopistoihin, koti- 1936 otettiin 47 oppilasta, joista varatto-
18401: talouskouluihin, emäntäkouluihin j. n. e. rnia ilmoitettiin olevan 32. Tämä koulu
18402: Oppiilaita samana vuonna oli asetuksen kuulunee 5 kuukautta kestävien ryhmään.
18403: määräämillä pitkillä peruskursseilla yh- Valtion omistaman Petäjärven emäntäkou-
18404: teensä 1,826 ja lyhemmillä erikoiskurssei1la lun 36 :sta oppilaasta sanotaan olevan va-
18405: lisäksi 298. Pitkät kurssit lmtitalou:sopis- rattomia 22. Lahden kotitalouskoulu toimii
18406: toissa ja emäntäkouluissa tavallisimmin 5 kuukautta kesäisin kansanopistolla ja sen
18407: lienevät 1-vuotisia, ja edelleen pitkien kurs- 55 oppilaasta on varattornia 25, heistä
18408: sien sarjaan luetaan erinäiset 7-4 1 / 2 kuu- toistakymmentä palvelijattaria sekä toi-
18409: kautta kestävät kurssit. set muita töitä tehneitä orpoja ja osat-
18410: Oppi,laiden opiskelukustannukset heidän tornia. Siikasalmen kotitaJ.ouskoulussa on
18411: itsensä maataloushallitukselle lähettämien 37 oppilasta, niistä varattornia 24.- Edellä
18412: tietojen mukaan v. 1934 nousivat yhteensä olevasta käynee jo selville, kuinka myöskin
18413: 5,622,700 markkaan. Suurin erä muodostui varattomaan väestöön kuuluvissa lmn:salai-
18414: emäntäkoulukurssilaisten 406 oppilaan osal- sissa on tiedon- ja taidonjanoisia. Toi-
18415: le yhteensä 1,624,000 markaksi, ollen hei- set heistä lienevät kursseille päässeet velka-
18416: IV,162. - Tolonen y. m. 429
18417:
18418: varoilla ja toiset pienten säästöjensä sekä esim. 913 varattornia ja heidän yhteinen
18419: vanhempiensa tukemina. Valtion avustuk- rahallinen menoeränsä nousisi noin
18420: set pienuutensa vuoksi eivät vielä liene 2,800,000 markkaan, niin ensi vuodeksi eh-
18421: runsaammin houkuteHeet. dotettu 400,000 markkaa tulisi edelleenik:in
18422: Nykyaikana vaaditaan taitoa jo yksin- jakaautumaan liiam. pieniin osiin, taikka
18423: omaan kotitalousapulaiselta paljon enem- toiset jäisivät aivan osattomiksi. Kuitenkin
18424: män kuin ennen. Tästä johtuu, että niin ottaen huomioon ammattitaidon tarpeelli-
18425: monet näillä kursseilla tahtovat tätäkin suuden yleensä ja kDtitalousalalla vielä
18426: tointa valmistautua kunnollisesti: hoita- erikseen, uskomme, että valtion varat eivät
18427: maan. Toiset taas pyrkivät valmistautu- ole hukkaan heitetyt, jos kotitalousoppilai-
18428: maan emännöitsijöiksi ruokaloihin, sairaa- tosten vähävaraisia oppilaita avustetaan
18429: loihin y. m. Eräät pyrkivät pienten kurs- 2'5 prosentilla siitä, mitä he välttämättä
18430: sien kautta suuremmille ja sitä tietä tahto- kursseja suorittaessaan tarvitsevat. Näin
18431: vat valmistua monen moniLle elämän aloiHe. oJ.len valtion varoja tulevaksi vuodeksi sa-
18432: Ja edelleen on sellaisiakin, jotka tahtovat nottua tarkoitusta varten olisi varattava
18433: opiskella omaa talouttaan silmällä pitäen. 700,000 markkaa.
18434: Kun vuonna 1934 nousivat opislkelu'kus- Edellä olevaan vedoten ehdotamme !kun-
18435: tannukset edellä mainittuun 5,622,700 nioittaen,
18436: markkaan ja samana vuonna jaettiin val-
18437: tion apurahoja yhteensä 604,898 markkaa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1937
18438: niin si<lloinkin jaettu avustus näyttää var- tulo- ja menoarvioon 11 pääluokan
18439: sin vähäiseltä. Jos tyydytään entiseen. olo- VII luvun 9 momentin kohdalle
18440: tilaan koulujen ja oppilaiden lukumäärään 400,000 markan asemasta 700,000
18441: nähden ja samalla lasketaan oppilaille tule- markan suuruisen määrärahan koti-
18442: vat kustannukset vähän vaille 6,000,000 talousoppilaitosten vähävaraisten op-
18443: markaksi ja kun oppilaista olisi puolet pilaiden avustamiseksi.
18444:
18445: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
18446:
18447:
18448: J. F. Tolonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
18449: J. Väisänen. Frans MllSJtrusilta.
18450: Antti Meriläinen. Onni Mrukeläinen.
18451: Viljo R.an:taJa. Edv. Kujala.
18452: Aino MaJkamäki.. Väinö Sinis1alo.
18453: P·aavo Aarnioko.skL Toivo Halonen.
18454: Atte J. Muhonen. Edv. Pesonen.
18455: Alpo Lumme. Aug. Syrjänen.
18456: Samuli Tervo. Matti Lepistö.
18457: Jalmari Linna. A. J. Kosonen.
18458: Jussi Rapo. Valfrid E·skola.
18459: Otto Toivonen. Otto Marttila.
18460: 430
18461:
18462: IV,163. - Rah. al. N:o 106.
18463:
18464:
18465:
18466:
18467: Venho y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen maata-
18468: louskoulujen opettajayhdistyksen toiminnan tukemiseksi.
18469:
18470:
18471: E d u s k u n n a 11 e.
18472:
18473: Suomen maatalouskoulujen opettajayhdis- täen kurssien tärkeyden on maatalloushaJlli~
18474: tys r. y. ail'lmi toimintansa vuDnn·a 1924, tus tätä tarkoitusta varten pienistä käyttö-
18475: j•oten yhdistys Dn tullut toimineeksi jo y·l~ varoistaan myöntänyt yhdistykselle vuosit-
18476: 10 vuotta. Yhdisty:ksen tähänastinen toi~ ta1n niulklkrua avwstusta. Täten muodostuu
18477: minta on oso1ttwutunut tarpee'lliseksi j.a on kuitenkin avustus riittämättömän pieneksi
18478: vuos1en kuluessa siihen jäsenilksi liittynyt ja sen saanti epävarma1ksi. Näin .o['len olisi
18479: suurin Dsa maatalouskouJlujen opettajista. suotavaa, ·että valtion tulo- ja :rr{'enoarviossa
18480: Tä:r1keimpänä yhdistyksen toimintamuotDna varattaisiin tarkoitukseen .erikoinen määrä-
18481: on ollut jäsenille pidetyt opetus- ja kasva- raha, kuten lwtHalousopettajataryhdistyk-
18482: tusopilliset luentokurssit. sellekin on va.rattu.
18483: Ma.atalousopettaj:at toimivat eri puo•lma EdeHä Dlevaan ·viitaten ~ehdotamme !kun-
18484: m&ata o.Uen toimensa luonteesta johtuen nioittaen,
18485: ilman riittävää kosketusta k·eskenään. Sen- että Eduskunta päättäisi valtion
18486: tähden olisi maatalousopetuksel,lemme er1t- tulo- ja menoarvioon vuodelle 1937
18487: täin tärkeätä, että heidän 1k€rran •vuodessa ottaa 20,000 markan määrärahan
18488: toimeenpantavat opetuskurssinsa ·olisivat Suomen maatalouskoulujen opettaja-
18489: tyydyttävän perusteellisia ja antoisia. Ti•e- yhdistyksen toiminnan tukemiseksi.
18490:
18491: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
18492:
18493:
18494: Viljo Venho. E. A. Tuomivaara.
18495: Toivo Ikonen. Kaino W. Oksanen.
18496: 431
18497:
18498: IV,164. - Rah. al. N:o 107.
18499:
18500:
18501:
18502: Karvetti y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suo-
18503: men Savialueen maamieskoulun valtiolle lunastamista
18504: varten.
18505:
18506:
18507: E d u s k u n n a ll e.
18508:
18509: Valtioneuvosto asetti helmikuussa 1935 kuita ja kun Kansallis-Osake-Pankista ole-
18510: yksityisluontoisten maataloudellisten oppi- vasta lainasta takuussa olevilla henkilöillä
18511: laitosten taloudellista asemaa selvittävän on riittävä vakuus ja sekin siis jää valtion
18512: komitean, jonka tehtävänä eduskunnan vastattav,aksi on maatalousministeriö näh-
18513: päätöksen mukaisesti oli tutkia, millä ta- nyt hyväksi, hankittuaan asiassa valtio-
18514: voin näiden oppilaitosten avustaminen olisi konttorin lausunnon, myöntää Lounais-Suo-
18515: järjestettävä niin, että kouluja ei jatkuvasti men Savialueen maamieskoulun kannatus-
18516: tarvitsisi ottaa valtion haltuun. Saamis- yhd1stykselle lykkäystä jo erääntyneiden ja
18517: taan ohjeista huolimatta katsoi komitea pa- kuluvan vuoden aikana erääntyvien valtio-
18518: rissa tapauksessa tilanteen sellaiseksi, että lainojen korkojen ja kuoletusten suoritta-
18519: se oli pakotettu ehdottamaan oppilaitoksen misessa kuluvan vuoden loppuun saakka
18520: ottamista valtiolle. Toisen näistä päättikin siinä mielessä, että kysymys kannatusyhdis-
18521: eduskunta v. 1936 menoarvion yhteydessä tyksen ylläpitämän koulun taloudellisen
18522: lunastettavaksi valtiolle. Toisen, Lounais- aseman vakauttamisesta tähän mennessä
18523: Suomen Savialueen maamieskoulun lunas- saadaan loppuunkäsitellyksi.
18524: tamisesta valtiol1e teki maataloushallitus Kun tässä siis ei ole kysymys minkään
18525: komitean ehdotuksen mukaisesti esityksen uuden lainan myöntämisestä eikä se siis
18526: laatiessaan menoarvioesitystä vuodelle 1937, tiedä mitään uutta menoa valtion taholta,
18527: mutta on valtioneuvosto jättänyt määrä- vaan ainoastaan lainajärjestely, joka, mikäli
18528: rahan huomioonottamatta. se ensi vuoden tulo- ja menoarvion yhtey-
18529: Lounais-Suomen Savialueen maamies- dessä järjestetään, säästää valtiolta muussa
18530: koulu on saanut valtiolta viitenä eri raken- tapauksessa ehkä aiheutuvia konkurssi- y. m.
18531: nuslainana yhteensä 2,154,689: 85 ja van- kustannuksia ja kun maataloushallituksessa
18532: huus- ja työkyvyttömyysvakuutusrahastosta jo valmiina olevaa ohjelmaluonnosta koulun
18533: 1,030,976: 55. Edellisistä lainoista jää kor- laajentamista varten, koulussa olevat tilat
18534: koja suorittamatta vuosilta 1935, 1936 ja ja mahdollisuudet huomioonottaen, ei ilman
18535: 1937 toukokuun 30 päivään mennessä, jol- lain muutosta voida toteuttaa niin kauan
18536: loin koulu aikaisintaan voitaneen ottaa val- kuin koulu on yksityisluontoinen, ehdo-
18537: tion haltuun, yhteensä 301,766: 10. Sitä- tamme kunnioittaen,
18538: paitsi on koululla lainaa Kansallis-Osake- että Eduskunta ottaisi vuoden 1937
18539: Pankista, joka korkoineen 30/5 1937 men- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. 1 l. 18
18540: r.essä tekee 252,992: 95, ollen siis koulun momentille 3,740,425 markan 45 pen-
18541: koko velkamäärä 30/5 1937 3,740,425: 45. nin määrärahan Lounais-Suomen Sa-
18542: Kun kaikki valtiolta saadut lainat ovat vialueen maamieskoulun valtiolle lu-
18543: kiinnelainoja ilman henkilö- tai muita ta- nastamista varten.
18544:
18545: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
18546:
18547: Einari Karvetti. J. Eri. PilppuJ:a.
18548: Viljo Venho. Lauri A. Sariola.
18549: 432
18550:
18551: IV,t65. - Rah. al. N :o 108.
18552:
18553:
18554:
18555:
18556: Pekkala y. m.: Määrärahan osoittamisesta metsätieteellisen
18557: tutkimuslaitoksen rakennusta varten.
18558:
18559:
18560: E d u s k u n n a ll e.
18561:
18562: :Metsätieteellisessä ,tu tkim u.s:laitoksessa, huOfiieistot tä:llaisen Iaitoksen erikoiJstar-
18563: jonka tehtävänä on selvitellä Suomen met- peita. Suurin puute tutkimuslaitoksella on
18564: sätaloutta ja sen perusteita ja siten ~uoda 1ahoratorioista, 'joita on vain yhdellä osas-
18565: pohjaa metsätalouden tarkoituksenmukai• tolLa ja nekin riittämättömiä, sekä muista
18566: se1Jle kehittämiselle maassa, on ny,t kuusi tarkoitustaan vastaavmta työhuoneista, llme-
18567: v:arsinaista tutkimusosastoa sekä osasto· vilje'lys- ja ikokoelmahuoneista, kirjastoti-
18568: maan ,eri osissa olevien kolkeiluailU>eiden hal- 'loiiSta, :kokoU!shU>oneista ja varastois.ta.
18569: lintoa ja hoitoa varten. Näi:stä osastoista Varsin vaikeaksi metsätieteellisen tutki-
18570: metsänhoidon 1tutkimuS'osast·o, maan- ja mus1aitoksen huoneistokysymys on tunut
18571: suontutkimusosastot sekä ikok•eiJualuerden etenkin nyt, kun n. s. va'ltalkunnan metsien
18572: osasto ovat si,joitettuina v:arrtion omistamaan uudesta avvioimisesta johtuvia 1aaj,oj.a sisä-
18573: taloon Rauhankatu 4, metsänarvioimisen ja töitä tunaan suorittamaan usean vuoden
18574: metsäta:louden tutkimusosa!stot Mariankatu ailmna !ja jolloin monet aikaisempiin tutki-
18575: 13: n yksityishuoneist,oihin ja vasta !perus- muksiin liittyvät tärkeät työt sopivien työ-
18576: tettu metsäteknologian tutkimusosasto nii- huoneiden puuttuessa odottavat 1lo,ppuun
18577: hin huoneisiin, jotka Helsingin yliopisto on saattamistaan.
18578: vuok:nannut maatalous-metsätieteellisen tie- Alunperin metsätieteellisen tutkimuslai-
18579: dekunnan tarpeisiin yksityistalosta Kirkko- toksen tarpeita varten suunniteUun tail.on
18580: katu 4. Kun tutkimuslait·oksen eri osasto- rakentaminen on näin ol'len maamme met-
18581: jen työt [iittyvät läheisesti toisiinsa, ei sätaloudeU:iJsen tutkimustoiminnan !kannalta
18582: osastojen itällainen eristäminen ·toi.sistaan välttämättömän ja valtion virastojemlön
18583: voi olla vaikeuttamatta ~aitoksen toimin- tarko1tuksenmukaisen huoneistod ärj estelyn
18584: taa j:a sen yhteistä johtoa. Sitäpaitsi ei takia ta:r;peellinen. Eduskunnan lausuman
18585: metsätieteellisen tutkimuslaitoksen nykyisin toivomU!ksen johdosta haHitus onlk:in vuonna
18586: käytettävinä olevia huoneistoja ~voida pitää 1931 varannut metsätieteellisen tutkimus-
18587: ta11koitulkseensa sopivina. Ede'llä :rnaini- laitoksen rakennusta varten osan Unionin-
18588: tussa valtion' talossa olevat huonetilat ovat kadun, Puutarhakadun ja Fabianinkadun
18589: nimittäin a•lunperin .tarkoitetut v]rastotar- väiliJSestä :valtion om]stamasta kortte1ista
18590: koituksiin, eikä siinä ole katsottu voitavan N :o 42, johon myös y1iopiston metsätieteel-
18591: ryhtyä mihinkään perusteellisempiin muu- Hst•en la~tosten rakennus on sijoitettava.
18592: toksiin siitäkään syystä, •että maanmittaus- Eduskunnan .vuonna 1935 ta:r1koituks,een
18593: haHitus, jolle huonei:stot ennen kuuluivat, myöntämäHä määrärahalla valmistetaan ,tut-
18594: on jo useita vuosia sitten Hmoi1t.tanut tar- kimuslait.O:ksen rak,ennusta varten parhail-
18595: vitsevansa ne mahdolli.simman pian t,akai- laan .piirustuksia ja työselity;l~siä, ja on
18596: sin. Vielälkin vähemmän vastaavat Y'kisityis- laadittu Bk:i!määräinen kustannusarvio os-oi1t-
18597: IV,165. -Pekkala y. m. 433
18598:
18599: tanut, että rakennuksen ~okonaiskustannuk> mikä tietäisi huomattavaa 11akennU1s- ja val-
18600: set ov:a.t noin '6,200,000 m81rkkaa. Kun vontakustannusten säästöä.
18601: edellä mainittu tontti on, kuten maataiJ.Dus- Edellisen perusteella saamme kunrrioitta-
18602: metsätieteehlisen tiedekunnan rakennuskysy- vimmin ehdottaa,
18603: mystä käsitellyt yliopiston asettama lau-
18604: takuntalkin toteaa, esteettömästi käytettä- että Eduskunta vuoden 1937 val-
18605: vissä, voitaisiin tutkimuslaitoksen uuden tion tulo- ja menoarvion 20 Pääluo-
18606: rakennuksen rakentaminen alottaa 'ensi vuo- kan II luvun kohdalle uudelle 38 mo-
18607: den aikana. Tähän olisi sitä suurempi syy, mentille ottaisi 1,500,000 markan
18608: kun työ siten saataisiin saman aikaiseksi määrärahan metsätieteellisen tutki-
18609: kuin samaan yhteyteen tuleva yliopiston muslaitoksen rakennuksen rakennus-
18610: metsätie,teellisten laitosten rakennustyö, töitä varten.
18611:
18612: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1936.
18613:
18614:
18615: Mauno Pe}cl{ala. A. K. Cajander.
18616:
18617:
18618:
18619:
18620: 55
18621: 434
18622:
18623: IV,l66. - Rah. a.l. N :o 109.
18624:
18625:
18626:
18627:
18628: Pekkala.: Määrärahan osoittamisesta metsäkoulujen uudis-
18629: rakennus- ja korjaustöitä varten.
18630:
18631:
18632: E d u s kun n a B e.
18633:
18634: Metsä:kouluistamme vanhin, Evon metsä- metsänhoitajaa varten. Niinikään on Nik-
18635: koulu, tulee tänä vuonna olleeksi toimin- karilan metsäkoulun tallirakennus jo niin
18636: nassa 60 vuotta. Tuomarniemen metsä- lahonnut, että sen tilalle on saatava uusi.
18637: koulu perustettiin v. 1903 sekä Nikkarilan Rovaniemen metsäkoululle tarvittaisiin
18638: ja Rovaniemen metsäkoulut v. 1905, joten metsänhoitajan asunnon yhteyteen ulko-
18639: nämäkin kolme koulua ovat jo yli 30 vuotta huonera:kennus, mikä nykyään kokonaan
18640: vanhoja. Metsäkoulujen rakennukset ovat puuttuu. Kustannusten näistä uudisraken-
18641: melkein poikkeuksetta niiden perustamis- nustöistä on laskettu nousevan yhteensä
18642: 4
18643: ajoilta, lukuunottamatta niitä, mitkä on 740,000 markkaan.
18644: myöhemmin rakennettu palaneiden tai Myös metsäkoulujen muissa rakennuksissa
18645: muuten käytäntöön aivan kelpaamattomiksi on tarpeen suorittaa perusparannuksen
18646: menneiden tilalle. On näin ollen luonnol- luontoisia korjaustöitä, kuten kattojen uusi-
18647: lista, että puheenaolevien koulujen raken- misia y. m. s., ja olisi tätä varten ensi
18648: nukset jo kaipaavat osittain kokonaan uusi- vuoden tulo- ja menoarviossa varattava
18649: mista, osittain täydentämistä yksistään sen 100,000 markkaa.
18650: vuoksi, että olosuhteet ja vaatimukset kou- Nykyisin toiminnassa olevien metsäkoulu-
18651: lujen perustamisen jälkeen ovat oleellisesti jen uutisrakennus- ja korjaustöihin tarvi-
18652: muuttuneet. Jotta metsäkoulujen säännöl- taan siis ensi vuonna yhteensä 840,000
18653: linen toiminta ei joutuisi rakennusten vaja- markkaa, mikä määrä töiden laatuun kat-
18654: kuntoisuuden vuoksi suuressa määrin kär- soen olisi merkittävä siirtomäärärahaksi.
18655: simään, on yleisten rakennusten ylihallitus Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun-
18656: metsähallituksen pyynnöstä laatinut suun- nioittaen,
18657: nitelman kustannusarvioineen niistä uutis-
18658: rakennustöistä, jotka metsäkouluilla olisi että Eduskunta päättäisi ottaa
18659: tällä kertaa suoritettava. Tämän suunnitel- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
18660: man mukaan on Evon metsäkoululle teh- 840,000 markan suuruisen siirtomää-
18661: tävä uusi tallirakennus vanhan ja lahon- rärahan nykyisin toiminnassa ole-
18662: neen sijaan. Edelleen tarvitaan samalle vien metsäkoulujen uudisrakennus-
18663: koululle asunnot opettajaa ja avustavaa ja korjaustöitä varten.
18664:
18665: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
18666:
18667:
18668: Ma.urio Pekkala.
18669: 435
18670:
18671: IV,167. - Rah. al. N:o 110.
18672:
18673:
18674:
18675:
18676: Cajander y. m.: Määrärahan osoittamisesta uuden metsä-
18677: koulun perustamista varten.
18678:
18679:
18680: E d u s k u n n a 11 e.
18681:
18682: Eduskunnalle tänään jättämässämme toi- varten 4,000,000 markan suuruinen siirto-
18683: vomusaloitteess-a (N:o 64) olemme ehdot- määräraha. Kun uuden metsäkoulun pe-
18684: taneet eduskunnan päätettäväksi toivomuk- rustamisen yhteydessä saattaa ilmaantua
18685: sen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- myös erilaatuisia kustannuksia, kuten esim.
18686: menpiteisiin uusien metsäkoulujen perusta- vuokraoikeuden ja rakennusten lunastuk-
18687: miseksi sekä myös varaisi ja tarpeen vaa- sesta, rakennusasiantuntijoiden käyttämi-
18688: tiessa ostamalla hankkisi tähän tarkoituk- sestä y. m. s. johtuvia, pitäisi puheenaolevaa
18689: seen sopivia alueita vastaisuudessa perus- siirt()määrärahaa voida käyttää myös sano-
18690: tettavia metsäkouluja varten. tunlaisten menojen suorituksiin.
18691: Viitaten mainitun aioitteemme peruste- Ylläolevan perusteella allekirjoittaneet
18692: luihin ja kun pidämme asian kiireellisyy- kunnioittaen ehdottavat,
18693: den vuoksi välttämättömänä, että ainakin että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
18694: yhden uuden metsäkoulun rakentaminen den 1937 valtion tulo- ja meno-
18695: saadaan jo ensi vuoden aikana hyvälle arvioon 4,000,000 markan suuruisen
18696: alulle, ehdotamme että valtion tulo- ja siirtomäärärahan uuden metsäkoulun
18697: menoarvioon vuodelle 1937 otetaan sitä perustamiseen käytettäväksi.
18698:
18699: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1936.
18700:
18701:
18702: A. K. Cajander. Mauno p,ekkala.
18703: J. Koivisto. Edv. Helenelund.
18704: Otto Marttila.
18705: 436
18706:
18707: IV,u;s. - Rah. al. N:o 111.
18708:
18709:
18710:
18711:
18712: Heiklcinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta metsänhoito-
18713: koulun perustamista varten Pohjois-Savoon.
18714:
18715:
18716: E d u s k u n n a ll e.
18717:
18718: Jo pitemmän aikaa on Pohjois-Savon ja muina harventa;mattomina nuorina met-
18719: metsänomistajien keskuudessa ollut puhetta sinä, joiden tuoton kohottaminen on metsä-
18720: erityisen metsänomistajia varten perustet- talouden tärkeimpiä tehtäviä.
18721: tavan metsänhoitokoulun tarpeellisuudesta Pohjois·Savossa, samoin kuin muuallakin
18722: Pohjois-Savoon. Tästä johtuen pidettiin maassa, on vuosisatoja eletty varsinaisesti
18723: toukokuun 11 p:nä 1935 Kuopiossa Poh- maanviljelyksellä, kun taas tuloja metsä-
18724: jois-Savon eri toiminta-aloja edustavien taloudesta on saatu vuosi vuodelta lisään-
18725: henkilöiden neuvottelukokous, jossa yksi- tyvässä määrässä vasta 40-50 vuoden ai-
18726: mielisesti hyväksyttiin päätöslauselma, jon- kana. Ehkä tavallaan siitä johtuukin, ettei-
18727: ka mukaan ,Pohjois-Savoon on perustet- vät metsien omistajat ole kiinnittäneet huo-
18728: tava metsänomistajia varten metsänhoito- miota metsiensä tuoton !kohottamiseen. Met-
18729: koulu ja järjestettävä siinä lyhempi- ja pi- sien hoitaminen kuitenkin nykyisen talou-
18730: tempiaikaisia metsänhoitokursseja metsän- dellisen tilanteen vwllitessa on erikoisen
18731: omistajai!ll opastamista ja kasvattamista tärkeää, sillä va'kuttavathan asiantuntijat
18732: varten". Tässä kokouksessa, johon osallis- että metsiä hoitamalla voitaisiin niiden
18733: tui noin 100 eri talousaloja edustavaa hen- tuotto koroittaa kaJksinkertaiseksi. Ja eri-
18734: kilöä, valittiin myös 15-miehinen talous- koisen suuret mahdollisuudet tässä suh-
18735: neuvottelukunta asiaa edelleen kehittämään. teessa ovat Pohjois-Savolla. Toisaalta taas
18736: Tämä neuvottelukunta valitsi sitten kes- llimmattimiehet ovat sitä mieltä, etteivät
18737: kuudestaan työvaliokunnan, joka on asiaa metsävaramme riitä kovin pitkäksi aikaa,
18738: edelleen va;lmistellut ja tehnyt suunnitel- jos metsissämme toimitetaan liika!hlliikkauk-
18739: man koulun perustamisesta. sia. On siis korkea aika kiinnittää yksi-
18740: Kysymyksessäolevan metsänhoitokoulun tyismetsien omistajain harrastus metsiensä
18741: tarpeellisuutta perusteltaessa voidaan to- hoitoon ja sama:lla varata heille tilaisuus
18742: deta, että yksityismetsien tuotto on erikoi- metsätaloudellisen ammattiopetuksen saw-
18743: sen ratkaiseva Pohjois-Savon talouselä- tiin.
18744: mässä, sillä viljelysmaat ovat kivisiä ja Jotta tällaisesta opetuksesta mahdolli-
18745: teollisuuslaitoksia on vähän, mutta sen si- simman monet metsänomistajat pääsisivät
18746: jaan yksityismetsiä on runsaasti. Yksityis- osallisiksi, on koulun vuosittainen ohjelma
18747: metsien tuotto on kuitenkin ollut hyvin suunniteltu jaettavaksi useihin eri kurssei-
18748: heikko, johtuen tämä useista eri syistä, ku- hin. Kaikille näille kursseille otetaan op-
18749: ten esimerkiksi virhee1lisistä voimakkaista pilaiksi pääasi8JSsa metsänomistajia. Edellä-
18750: hakkuista. Yksityismetsiä ei tähän saakka mainituilla kursseilla annetaan sekä tieto-
18751: ole sanottavasti hoidettu. Ai'kaisemmin kas- puolista että käytännöllistä opetusta, mutta
18752: ,ketut parhaat metsämaat ovat 1epikkoina on käytännöllisenä opetuksella pääpaino.
18753: IV,168. - Heikkinen y. m. 437
18754:
18755: Käytännöllisissä harjoittelutehtävissä ni- koululle 4-5 tunnissa, joten oppilaiden
18756: menomaan pyritään selvittämään yksityis- saanti nä~ltäkin paiwka!kunnilta on matko-
18757: metsien hoidossa ensisijaisen tärkeitä met- jen puolesta helppo. Nämä seuduthan ni-
18758: sänhoidollisia tehtäviä. Nämä harjoitustyöt mittäin ovat yksityismetsiensä kannalta sa-
18759: on suunniteltu suoritettaviksi yksityisten manlaisia kuin Pohjois-Savo.
18760: metsissä. Tästä syystä ei koululle olekaan Suunnitelman mukaan koulu rakenne-
18761: pyritty hankkimaan omia suuria metsä- taan sisäoppilaitokseksi 30 oppilasta varten.
18762: alueita, joiden hankinta jo truloudellisista- Opettajavoimiksi on suunniteltu 2 metsän-
18763: kin syistä l()n vaikea. Koulu on ajateltu ra- hoitajaa ja 1 metsätyönjohtaja. Oppilaalle
18764: kennettavaksi omalle 4 hehtaarin suurui- tulee koulun 2 1 / 2 kuukauden kurssi maksa-
18765: selle tontille. maan vain 500-600 markkaa, joten pien-
18766: Kaikki Kuopion ja Iisrulmen väliset kun- metsänomistajillakin. on mahdollisuus I()Sal-
18767: nat ovat neuvottelukunnalle tarjonneet ikor- listua miille !koulun kurssille tahansa. Sitä
18768: vau'ksetta tontit koulua varten sekä met- paitsi on la!hjalkkairle ja vähävaraisille op-
18769: sänsä harjoitustöitä va:rten. Neuvottelukun- pilaille suunniteltu annettavaksi 100-600
18770: nan työvaliokunta on ehdottanut, että markan avustuksia. Kaikki ajatellut vuo-
18771: koulu rakennettaisiin Kuopiosta Pitkään- sittaiset kustannukset jäävät oppilasta
18772: lahteen vievän maamtien varrelle Leväsen kohti alle kolmentuhannen markam.
18773: lrnnnal'liskodista etelään Petosen lammen Koulu olisi perustettava vrultion kouluna.
18774: rannalle. Tällöin olisi koulu sijoitettu lii- Sitä varten on jo hankittu piirustukset ja
18775: kenneväylän välittömään yhteyteen, jota kustannusarvio ja nousevat rakennuskus-
18776: väy,lää pitkin voitaisiin helposti liikkua tannukset metsähallituksen hankkimien las-
18777: harjoitustöihin eri tyyppisiin metsiin, hoi- kelmien mukaan 2,100,000 markkaan.
18778: dettuihin ja hoitamattomiin. M. m. Kuo- Ede'Ulä sanotun perusteella kunni oittaen
18779: 1
18780:
18781:
18782: pion !kaupungin suuret ja hyvin hoidetut ehdotamme,
18783: metsät ovat lähellä ja Kuopion toollisuus-
18784: laitoksiin voidaan tehdä retkeilyjä. Metsä- että Eduskunta päättäisi 1937 vuo-
18785: rikkauksiensa takra on Pohjois-Savo erikoi- den tulo- ja menoarvioon ottaa
18786: sen sopiva tällaisen koulun sijoituspaikaksi. 2,100,000 markan määrärahan met-
18787: Nykyisten liikennemahdollisuuksien valli- sänhoitokoulun perustamista varten
18788: tessa voidaan ,esimerkiksi Joensuusta, Ka- Pohjois-Savoon.
18789: ja:mista, Jyväskylästä ja Mikkelistä päästä
18790:
18791: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
18792:
18793:
18794: P. V. Heikkinen. Onni Mäikeläinen.
18795: L. 0. Hi~ensalo. Krulle Kämäräinen.
18796: Tilda Löthman-Koponen. J. Takala.
18797: Emil JutBa. Edv. Va;arama.
18798: Antti Kukkonen. Heikiki Kääriäinen.
18799: Onni Hiltunen.
18800: 438
18801:
18802: IV,l69. - Rah. al. N :o 112.
18803:
18804:
18805:
18806:
18807: Janhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennussuun-
18808: nitelman laatimista varten Kajaanin kihlakuntaan perus-
18809: tettavaUe metsäkouluUe.
18810:
18811:
18812: E d u s k u n n a ll e.
18813:
18814: Metsien merkitys koko valtakunnalle on niitten hoitoon ja kunnostamiseen. Eihän
18815: erinomaisen suuri. Ni~tten hoitoon ja kun- valtion sikäläisiä metsiä ole työvoiman ja
18816: nostamiseen on jatkuvasti kiinnitettävä er,i- määrärahojen puutteessa kyetty jätkipe-
18817: koista huomiota. Ammattimiehiä tälil.ä räisesti suuremmassa määrässä hoitamaan,
18818: alalla kipeästi tarvitaan, samoin myöskin puhumattakaan yksityismetsistä. Olisi sen-
18819: lisää ammattitaitoa ja valistusta metsän- tähden välttämätöntä saada metsäkoulu
18820: omistajien keskuuteen. 8opivista kouluista Kajaan~n kihlakunnan alueelle. Kun uusien
18821: on kuitenkin suuri puute. Mitä Pohjois- metsäkoulujen perustamista nyt suunnitel-
18822: Suomeen tulee, niin kaipaisi sekin kipeästi laan, niin rohke11emme kunnioittaen ehdot-
18823: koulua. Rovaniemellä tosin sellainen jo taa,
18824: on, mutta huomioonottaen Oulun läänin että Eduskunta päättäisi ottaa
18825: laajuuden, ei se riitä. Rovaniemen ja Ka- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
18826: jaanin välimatka on jo yli 500 km., joten 100,000 markan määrärahan raken-
18827: kulkuy!hteys on hanka;la. Kun metsäalueet nussuunnitelman laatimista varten
18828: esim. Kajaanin kihlrukunnassa, jonka pinta- uudelle, Kajaanin kihlakuntaan hal-
18829: ala on 21,000 km2 , ovat valtaiset, niin olisi lituksen lähemmin määrättävälle pai-
18830: syytä valtion kiinnittää erikoista huomi>Ota kalle perustettavalle metsäkoululle.
18831:
18832: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
18833:
18834:
18835: T. A. Janhonen. Kusti Arhama.
18836: 439
18837:
18838: IV,11o. - Rah. al. N:o 113.
18839:
18840:
18841:
18842:
18843: Ikonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta metsäkurssitalon
18844: rakentamiseksi Ylä-Vuoksen maamieskoululle.
18845:
18846:
18847: E d u s k u n n a: ll e.
18848:
18849: Ylä-Vuoksen maamieskoululla Antreassa tajien kanssa. Myöskin on maamieskoulun
18850: on koulun perustamisesta - vuodesta metsänhoidon opetukselle hyödyksi kun on
18851: 1924 - alkaen vuosittain toimeenpantu ollut varsinainen ammattimies, metsänhoi-
18852: 2 1 / 2-3 kuukautta kestäviä metsänomis- taja, tätä ainetta opettamassa.
18853: tajille tarkoitettuja metsänhoitokursseja. Metsänomistajain kannalta on YJä-Vuok-
18854: Kurssi! on toiminut osittain sitä varr-ten sen metsäkursseilla täl'lä kertaa eräs huo-
18855: osoitetussa rakennuksessa, osittain maa- mattava epäkohta. Kun kurssit on pidet-
18856: mieskoulun huoneistossa. Kesällä 1933 tuli tävä syksyllä ennen maamieskoulun alka-
18857: tuhosi metsäkurssitalon, joten sen jälkeen mista, 1 päivästä elokuuta 15 päivään lo-
18858: kurssi on ollut kokonaan maamieskoulun kakuuta, ne sattuvat kaikkein kiireimpään
18859: rakennuksissa. Kursseilla on 13 ,vuoden ai- sadonkorjuuaikaan. Tämä epäkohta voi-
18860: kana ollut 241 oppilasta, ollen oppilas- dwan poistaa vain rakentamalla metsäkurs-
18861: määrä nykyisin 25 eli se määrä, mikä voi- seja varten erityinen rakennus, johon si-
18862: daan yhdelle kurssiiJ'le ottaa. Kustannukset sältyisi metsänhoitajan ja oppilaiden asun-
18863: tällaisesta kurssista ov3!t olleet varsin al- not, sekä luokka!huone. Tällainen raken-
18864: haiset. Alkuvuosina, jolloin kurssien joh- nus tulisi teetettyjen piirustusten ja kus-
18865: taja oli 'palkattava erityisesti täitä tarkoi- tannusarvion mukaan maksamaan 275,000
18866: tusta varten, valtio avusti kursseja n. markkaa. Ruokailu- ja käsityöhuone y. m.
18867: 25,000 markalla vuosittain. Nykyisin kun huoneet jäisivät edelleen yhteisiksi maa-
18868: metsänhoitaja kuuluu maamieskoulun opet- mieskoulun kanssa.
18869: tajistoon, valtion avustus on kurssia koh- Ylä-Vuoksen maatalouskouluja kannat-
18870: den oHut vain 14,000-16,000 markkaa eli tavalla Ylä-Vuoksen Maamieskoulu-Osake-
18871: 600-800 mwrkka:a oppilasta kohden. Täl- yhtiöllä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia
18872: löin mlllamieskoulun kannatusyhdistyksen metsäkurssitalon rakentamiseen. Siksi olisi
18873: on kuitenkin ollut kurssin menoihin käy- kurssita'lo rakennettava valtion varoilla.
18874: tettävä jonkinverran muita varoja. Tähän on sitäkin enemmän aihetta, kun
18875: Ylä-Vuoksen metsäkursseista on kulunei- kyseeilinen kurssimuoto on alallaan ensim-
18876: den 13 vuoden a~kana saatu sellainen koke- mäinen moossa ja kurssilaisista on 2 / 3 ollut
18877: mus, että tämä on erikoisen halpa ja käy- ul'kopuolelta maamieskoulun varsinaisen
18878: tännöllinen muoto antaa metsänhoito-ope- alueen. Osakeyhtiö ottaisi ra:kennuttaak-
18879: tusta varsinaisHle metsänomistajille. Maa- seen mainitun rakennuksen, jos avustus
18880: mieskoulun yhteydessä toimiessaan on met- sille myömiettäisiin, tai suostuisi siihen,
18881: säkursseHla suurempi mahdollisuus kuin että rakennus välittömästi valtion toimesta
18882: erillisillä metsä:kurssei!lla päästä kosketuk- rakennettaisiin ja luovutettaisiin puheena-
18883: seen yksityisten maanviljeliJ1ä-metsänomis- olevaan tarkoitukseen käytettäväksi.
18884: 440 IV,uo. - Ylä-Vuoksen maamieskoulu.
18885:
18886: EdeUäolevoon viitaten ehdotamme kun- mentille 275,000 markan maarara-
18887: nioittaen, han . käytettäväksi hallituksen mää-
18888: räyksen mukaan metsäkurssitalon
18889: että Eduskunta päättäisi ottaa rakentamiseksi Ylä-Vuoksen maa-
18890: valtion ensi vuoden talousarvioon 20 mieskoululle Antrean pitäjässä.
18891: Pl. II luvun kohdalle uudelle mo-
18892:
18893: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1936.
18894:
18895:
18896: Toivo Ikonen. Heiklki Vehkaoja.
18897: Viljo Venho. Emil Jutila.
18898: Matti Miikki. Heikki Soininen.
18899: J. Takala. Albin Asikainen.
18900: Akseli Bmnder. Kane Kämäräinen.
18901: Erkki P·aavolainen. Oslk. Reinikainen.
18902: Arvo Inkilä. A. A. Lintul:ahti.
18903: Elias Tukia. E·ero Nurmesniemi.
18904: 441
18905:
18906: IV,171.- ,Rah. al. N:o 114.
18907:
18908:
18909:
18910:
18911: Koivisto y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
18912: tion avustuksiksi metsänparannustöiden kustantami-
18913: seen.
18914:
18915:
18916: E d u s kun n a He.
18917:
18918: Eduskunna;lle jätetyssä ~wkiraJ.oitteessa y'ksiJtyiiSmetsiin 1ttrlee, olisi H Pl. XVII: 4
18919: olemme ehdottaneet, että 25 päivänä (va!l tion avustukset metsän parannustöiden
18920: tammikuuta 1935 annettu metsänparan- kustantamiseksi) kohdalla <>levaa siirtomää-
18921: nuslaki uusittaisiin ja että tällöin laki rärahaa li1sättävä 3,700,000 markalla. Niin-
18922: saisi sdlaisen muodon kuin aloitteessa ikään oliisi 18 Pl. XIX: 13 (metsänhoito- ja
18923: on esitetty. Tämän aioitteen perusteluissa ~suojeiJ.u- sekä suonkuivaustyöt) kohdalla
18924: l()n m. m. tehty selkoa suoritetuista metsän- olevaan 1siirtomäärärahaan tehtävä 'vastaava
18925: parannustöistä ynnä varojen käyttämisestä korotus.
18926: niihin, niin myös huomautettu siitä, että Viitaten vielä edellä mainitun a:1oitteen
18927: nykyisin käytettävissä olevat varat eivät perusteluihin, ehdotamme kunnioittaen,
18928: riitä tarv€tta tyydyttämään. Sen vuoksi että Eduskunta päättäisi vuoden
18929: olisi puheena;dlevia määrärahoja jo ensi 1937 tulo- ja menoarviossa korottact
18930: vuoden talousarviossa korotettava nyt voi- 11 Pl. XVII: 4 momentin kohdalla
18931: massa olevan metsänparannuslain sa:lJ.imaan hallituksen esityksessä ehdotetun
18932: korkeimpaan ~rajaan asti. Mitä ensinnäkin siirtomäärärahan 3,700,000 markalla.
18933:
18934: He!lsingissä 16 päivänä syyskuuta 1936.
18935:
18936:
18937: J. Koivisto. Mauno Pekkala.
18938: Edv. Helenelund. M. E. Harja.
18939:
18940:
18941:
18942:
18943: 56
18944: 442
18945:
18946: IV,112.- Rah. al. N:o 115.
18947:
18948:
18949:
18950:
18951: Alestalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Selkeen laidun-
18952: koeaseman kuntoonsaattamista varten.
18953:
18954:
18955: E d u s k u n n a ll e.
18956:
18957: Vuodesta 1934 toimiva valtion laidun.- Ja perusparannuksiin saatava tarvittavat
18958: koetila Mouhijärven Selkeellä perustettiin määrärahat.
18959: aikana, jolloin uusien laitosten perustamista Kun Selkeen virkatalo luovutettiin lai-
18960: varten myönnettävien määrärahojen suh- dunkoetilaksi, olivat sen kaikki rakennuk-
18961: teen pula-ajan vuoksi oli noudatettava mitä set suuresti korjauksen tarpeessa. Joskin
18962: suurinta pidättyväisyyttä ja säästäväi- osa nyttemmin on saatu korjatuksi, tekee
18963: syyttä. Koska laidunviljelys kuitenkin on laitos vieläkin melko rappeutuneen va:iJm-
18964: omiaan mitä suurimmassa määrässä edistä- tuksen. Kun laidunkoetilalla käy ulkomaa-
18965: mään pula-ajan vaatimia tuotantokustan- laisiakin retkeilijöitä, olisi jo maamme ar-
18966: nusten alentamispyrkimyksiä, pidettiin lai- von kannalta suotavaa, että rakennukset
18967: dunkoetilan perustamista pula-ajasta huoli- tällaisella valtion laitoksella olisivat edes
18968: matta välttämättömänä. Luonnollista on välttävässä kunnossa ja jossakin määrin
18969: kuitenkin,. että uuden koetoimintalaitoksen siistityt. Tähän tarkoitukseen tarvittaisiin
18970: hoitoon ja kunnostamiseen myönnetyt varat vuonna 1937 25,000 mk.
18971: aluksi joutuivat olemaan tavallista niukem- Laidunkoetilalle on vuosittain pyrkinyt
18972: mat. huomattava määrä harjoittelijoita, mutta
18973: Niukoista määrärahoista huolimatta on asuntojen puutteen vuoksi ei ole voitu ottaa
18974: Selkeen laidunkoetilasta nopeasti kehitty- vastaan muuta kuin muutama maanviljelys-
18975: nyt arvokas koelaitos, jonka vasta peruste- harjoittelija. Näidenkin harjoittelijain si-
18976: tut koekentät, varsinaiset laitumet, pienvil- joittaminen sekä ruokalan järjestäminen on
18977: jelijäin yhteislaitumet, orivarsayhteislaitu- käynyt mahdolliseksi vain siten, että työn-
18978: met y. m. ovat tarjonneet siellä kahtena johtaja on luovuttanut keittiönsä ruokalan
18979: viime vuotena käyneille tuhatlukuisille ruuan valmistukseen, jolloin hän itse ja
18980: retkeilijäjoukoille paljon kiintoisaa näh- hänen vaimonsa ovat syöneet ruokalassa,
18981: tävää. viimeksimainitun toimiessa ruokalan emän-
18982: Laidunkoetilan toiminta kärsii kuitenkin nöitsijänä. Selkeen karjamäärän lisäännyt-
18983: vielä huomattayasti siitä, että sen raken- tyä nyttemmin normaalilukuiseksi, olisi kui-
18984: nukset ja viljelykset yhä edelleen suureksi tenkin suotavaa, että karjatalousharjoitte-
18985: osaksi ovat erittäin rappeutuneessa tilassa. lijoille, samoinkuin ylioppila:sharjoitteli-
18986: Jotta koetoiminta voisi kehittyä suunnitel- joillekin, voitaisiin järjestää harjoittelu-
18987: man mukaisesti ja m. m. orivarsayhteislai- mahdollisuus tällä maamme ainoalla laidun-
18988: dunta sekä pienviljelijäin yhteislaitumia koetoiminta:laitoksella. Harjoittelija-asunto-
18989: ensi vuonna voitaisiin esiintyneen tarpeen pula saataisiin melko huomattavassa mää-
18990: mukaan laajentaa, olisi välttämättömiin ra- rässä lievennetyksi, jos tilan nykyinen pui-
18991: kennusten korjauksiin, uudisrakennuksiin nen vilja-aitta, joka on entinen asuinraken-
18992: IV,172. - Alestalo y. m. 443
18993:
18994: nus ja turhan suuri aitaksi, muutettaisiin helpottamiseksi on tilan 100 peltohehtaaria
18995: harjoittelijain asunnoksi ja rakennettaisiin varten laadittu salaojitussuunnitelma, jonka
18996: uusi pienempi vilja-aitta tiilestä. aloittamiseksi tarvittaisiin vuodeksi 1937
18997: Paikallisten laidunkokeitten hoitajana 30,000 markkaa, edellyttäen, että koko ala
18998: toimiva maatalousteknikko on ollut pakoi- saataisiin salaojiin kymmenen vuoden ku-
18999: tettu asumaan laidunkoetilan ulkopuolella, luessa.
19000: koska häntä varten ei ole tilalla asuntoa. Viitaten edelläolevaan ehdotamme kun-
19001: Hänen työnsä tehostamiseksi olisi kuiten- nioittaen,
19002: kin välttämätöntä, että hän asuisi itse lai-
19003: dunkoetilalla. että Eduskunta päättäisi vuoden
19004: Harjoittelijain ja koeapulaisten asunto- 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa
19005: jen järjestelyä varten tarvittaisiin näin ol- lisäyksenä 105,000 markkaa Selkeen
19006: len vuonna 1937 50,000 markkaa. laidunkoeaseman kuntoonsaattami-
19007: Mitä rakennusten rappeutumisesta on seen siten, että rakennusten korjauk-
19008: lausuttu, pitää myöskin osaksi paikkansa siin käytettäisiin 25,000 mk., uudis-
19009: viljelyksiinkin nähden. Viljelykset kaipaa- rakennuksiin 50,000 mk. sekä sala-
19010: vat perusteellista kunnostamista ja tämän ojitukseen 30,000 mk.
19011:
19012: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
19013:
19014:
19015: Ansh. Alesrtalo. J. Ed. PHppula.
19016: Einari Karvetti. L. 0. Hirvensalo.
19017: T. N. Vil.hula. Kalle Soini.
19018: Lauri A. Sariola. Kyllik!ki .Pohjala.
19019: Toivo Ikonen. Mandi Hannula.
19020: Akseli :&a,nder. Antti Junes.
19021: Viljo Venho.
19022: 444
19023:
19024: IV,173. - Rah. al. N:o 116.
19025:
19026:
19027:
19028:
19029: Soini y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sata-
19030: kunnan koeasemaa varten.
19031:
19032:
19033: E d u s k u n n a ll e.
19034:
19035: Satakunnan pelloista on huomattava osa varsin tarkoituksenmukaisesti sijoittaa Sa-
19036: suoviljelyksiä. Niiden osuus koko pelto- takunnassa toimiviin vankisiirtoloihin Kar-
19037: alasta lisääntyy ·edelleen, sillä uudisrai- viassa, Huittisissa ja Köyliössä. Juuri näi-
19038: vausta ja uudisasutusta voidaan suunnata hin paikkoihin sijoitetu:illa kokeilla olisi,
19039: etupäässä suoalueille. Tähän asiain tilaan paitsi yleistä merkitystä, myöskin huomat-
19040: katsoen on valitettavaa, että Satakunnan tava paikallinen arvo. Sillä kun siirtolat
19041: suomailla on tähän mennessä voitu suprit- mahdollisesti myöhemmin muodostetaan
19042: taa kasvinviljelyskokeita aivan liian vähän. asutusalueiksi, olisi jo ennakolta suorite-
19043: Asianmukainen suoviljelyskoetoiminta muo- tuista kokeista tuleville uudisasukkaille ar-
19044: dostaa kuitenkin m. m. asutustoiminnan vaamattoman suuri hyöty. Koekenttien pe-
19045: onnistumiselle sangen tärkeän edellytyksen. rustaminen vankisiirtoloihin on senkin
19046: Satakunnassa toimiva valtion kasvinvil- vuoksi erittäin sopivaa että näissä paikoissa
19047: jelyskoeasemakaan ei voi välittömästi tehdä olisi jatkuvasti valtion käytettävissä olevaa
19048: sanottavia tämän puutteen korjaamiseksi työvoimaa kark!eampien koetöiden suorituk-
19049: sillä tällä koeasemalla ei ole suoviljelyksiä. seen. Ja kun v·ankisiirtoloiden virkailijat
19050: Yhdellä paikkakunnalla suoritetut kokeet suorittaisivat koeaseman johtajan antamien
19051: eivät sitäpaitsi voi tyydyttää koko maa- ohjeiden mukaan tarpeelliset fenologiset
19052: kunnan tarvetta sillä ilmastolliset y. m. havainnot, tulisi koetoiminnan järjestely
19053: olosuhteet ovat Satakunnan eri osissa hy- tähän tapaan suhteellisen halvaksi.
19054: vin erilaiset, varsinkin Pohjois-Satakunta Kuten edellä mainittiin, kokeiden suun-
19055: eroaa monessa suhteessa jyrkästi esim. Ko- nittelun ja osaksi myös erikoislaatuisten
19056: kemäenjoen laaksosta. koetöiden johdon ja valvonnan toimittaisi-
19057: Tavalliset paikalliskokeetkaan eivät - vat Satakunnan koeaseman virkailijat. Koe-
19058: niin tarpeellisia ~kuin ne ovatkin - vastaa aseman nykyisen menoarvion rajoissa lai-
19059: kaikin puolin tarvetta varsinkin kun tokselle voidaan palkata johtajan lisäksi
19060: paikalliskokeilla voidaan selvittää ainoas- kuitenkin ainoastaan yksi ammattitaitoinen
19061: taan kaikista helpoimmin ratkaistavissa apulainen. Kun tämänsuuruiselta henkilö-
19062: olevia kysymyksiä. kunnalta ei tiettävästi voi riittää aikaa koe-
19063: Edellämainituista syistä olisi sen tähden aseman ulkopuolisten kokeiden suorituk-
19064: välttämätöntä että Hatakuntaan perustet- seen olisi koeasemalle palkattava toinen va-
19065: taisiin 2 tai 3 kiinteätä suoviljelyskenttää, kituinen apulainen, jonka tehtäviin kuu-
19066: joiden toimintaohjelma suunniteltaisiin Sa- luisi etupäässä suoviljelyskokeiden hoidosta
19067: ,takunnan koeasemalta käsin ja jotka toimi- johtuvat erikoistehtävät. Tämän toimihen-
19068: sivat koeaseman välittömän valvonnan alai- kilön palkkioksi sekä kiinteiden koekenttien
19069: sina. Nämä koeaseman alaosastot vo;taisiin hoidosta ja valvonnasta aiheutuviin muihin
19070: IV,l,73. - Soini y. m. 445
19071:
19072: menoihin on arvioitu tarvittavan yhteensä 38,000 markan määrärahan käytettä-
19073: 38,000 ma:vkkaa vuodessa. väksi yhden vakinaisen lisäapulaisen
19074: Edellä olevan perusteella saamme kun- palkkaamiseen Satakunnan koease-
19075: nioittaen ehdottaa, malle sekä saman koeaseman kiintei-
19076: den koekenttien hoidosta ja valvon-
19077: että Eduskunta päättäisi ottaa nasta aiheutuviin menoihin.
19078: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
19079:
19080: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936 ..
19081:
19082:
19083: Kalle Soini. Ansh. Alestalo.
19084: Kyllikki Pohjala. Kalle Joukanen.
19085: K. ,Kylänpää. Kalle KilTa.
19086: 446
19087:
19088: IV,174. - Ra.h. al. N:o 117.
19089:
19090:
19091:
19092:
19093: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta kasvinviljelyskoe-
19094: aseman perustamista varten Perä-Pohjolaan.
19095:
19096:
19097: E d u s k u n n a 11 e.
19098:
19099: Viitaten jo aikaisemmin ja viim€ksi v. että Eduskunta ensi vuoden tulo-
19100: 1933 valtiopäiville jätettyyn rahaasia- ja menoarvioon ottaisi kasvinm7jelys-
19101: aloitteeseen n:o 62, pyydämme kunnioittaen koeaseman perustamista varten Perä-
19102: ehdottaa, Pohjolaan 625,000 markan suuruisen
19103: määrärahan.
19104:
19105: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1936.
19106:
19107:
19108: Antti Junes. Uuno Hannula.
19109: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
19110: S. Salo. Lauri Kaijalainen.
19111: Eero Nurmesniemi.
19112: 447
19113:
19114: IV,175. - !Rah. al. N:o 118.
19115:
19116:
19117:
19118:
19119: Soini y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Koetoi-
19120: mintayhdistysten liitolle.
19121:
19122:
19123: E d u s k: u n n a 11 e.
19124:
19125: Sadontarkkailua on maaanme koetoimin- varsin suotavaa. Sadontarkkailu olisi
19126: tayhdistyksissä jo useamman vuoden ajan yleistettynä kaikkein tehokkaimpia kei-
19127: suoritettu jol\Jo n. s. helppona sadontarli1kai- noja koko maan kasvinviljelysneuvonnan
19128: IJ.una, joka käsittää maatilan eri kasvien edistämisessä. 8en merkityksestä mainitsi
19129: pinta-ala-, lanrroi:tus-, iky1vö- j.a satotietojen jo v. 1933 Maatalousseurojen keskusliiton
19130: keruun ja muistiinmerkitsemisen f:ai täy- maanvirlje'lystaloudelHnen valiokunta eräässä
19131: dellisenä sadontarkkai:luna, johon edellisen alustuksessaan seuraavaa: ,1Sadontarkkailu-
19132: lisäksi sisäll.tyy työmerkintöjen teko ja eri- toiminnan aikaansaamista on pidettävä tär-
19133: laiset ikustannuslaSJke'lma t. keimpinä toimenpiteirnä, johon taloudellisen
19134: :Se valtionapu, 130,000 markkaa, jonka neuvontatyön alalla ensi kädessä on ry,h-
19135: hallitus on Koetoimintayhdistysten liitolle dyttävä". Kun sen y1eistämiseen nyt pa-
19136: vuode'lle 1937 ehdottanut, kuluu tarkoin li!i- raillaan on mahdollisuuksia, saamme kun-
19137: ton ja sen 30: n jäsenyhdistyksen ~oe- ja nioittaen ehdottaa,
19138: sadontarkkailutoiminnan avustamiseen. Yh-
19139: distystä kohti on avustusta jaettu rvain tkes- että Eduskunta päättäisi ottaa
19140: lkim. 3,000 markkaa, rvaikka niiden rahame- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
19141: not nousevat keskimäärin lähes 10,000 50,000 markan määrärahan Koetoi-
19142: marrokaan ·vuodessa. mintayhdistysten liiton valtionavun
19143: Kun sadonta~kkai!lutyöstä on saatu var- korottamista varten, joka summa
19144: sin myönteisiä kokemuksia (sitä pidetään käytettäisiin uusien sadontarkkailu-
19145: nyt n. 650 lwetoimintayhdistystilalla) olisi assistenttien palkkausavustuksiksi, sa-
19146: sen [evittäminen entistä 'laajempiin maan- dontarkkailukaavakkeiden ja -ohjei-
19147: viljelijäpiireihin uusien yhdistysten perus- den levittämiseen sadontarkkailutoi-
19148: tamisen kautta ja ryhtymällä sitä hal"joit- mintaan halukkaille tiloille ja sadon-
19149: tamaan myös yhteistoiminnassa yleisneu- tarkkailukurssien ja -kilpailujen jär-
19150: vontajärjestöjen kanssa kirjanpito-, har- jestämiseen yhteistoiminnassa yleis-
19151: joittelu-, karjantarkkailu- y. m. tiloilla, neuvontajärjestöjen kanssa.
19152:
19153: Helsingissä 15 päirvänä syyskuuta 1936.
19154:
19155:
19156: Kalle Soini. ~alle Joukanen.
19157: M. E. Harja. Kalle Kirra.
19158: Jalmari Pilkama.
19159: 448
19160:
19161: IV,176. - Rah. al. N:o 119.
19162:
19163:
19164:
19165:
19166: Tarkkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta heikossa ta-
19167: loudellisessa asemassa olevien meijerien toiminnan tuke-
19168: .miseksi.
19169:
19170:
19171: E d u s k u n n a ll e.
19172:
19173: Tilapäisten avustusten myöntämiseksi joka läheltä on seurannut osuuskuntain toi-
19174: vaikeassa asemassa oleville meijereille, joilla minnan ohjaamista oikeaan suuntaan.
19175: valtioneuvosto katsoo olevan menestymisen Kun tällä pdhjaila ryhdyttiin kuluvan
19176: edellytyksiä, myönsi eduskunta vuoden vuoden avustusmäärärahaa käyttämään, ha-
19177: 1936 tullo- ja menoarvion yhteydessä vaittiin, ettei käytettävissä oleva määrä-
19178: 1,500,000 markkaa. Näin on voitu \kulu- raha riitä kaikkien niiden meijerien avus-
19179: vana vuonna jatkaa sitä etupäässä syrjäi- tamiseen, joiden taloudellinen asema vielä
19180: sillä ja pienviljelijäseuduilla toimivien mei- on kestämätön ilman u1koapäin tapahtuvaa
19181: jerien tukemistoimintaa, joka v. 1934 aloi- tukemistoimintaa. Ne eivät voi selviytyä
19182: tettiin. Ainoastaan vwltion väliintulon tilanteesta omin voimin, mihin vaikuttaa
19183: kautta onkin lukuisat meijerit pelastettu sekin, että 'lainojen korkojen maksamiseen
19184: sortumasta ja taattu niiden jäsenten, jotka ja lainojen kuolettamiseen tarvitaan niin
19185: valtaosalta ovat pienviljelijöitä, tärkein tu- pa;ljon, etteivät ne voi suorittaa jäsenilleen
19186: lolähde. nykyisissäkään olosuhteissa kohtuulliseksi
19187: Ennenkuin valtionavustuksia on annettu, katsottavaa hintaa maidosta, mikä taas eh-
19188: on tarkkaa huomiota kiinnitetty näiden käisee maidon tuontia meijeriin. On myös
19189: heikkojen meijerien taloudellisen aseman ja sellaisia meijereitä, jotka vararikon takia
19190: toimintamahdd1lisuu'ksien tutkimiseen. Niis- ovat jäwneet seisomaan, mutta jotka viime
19191: tä meijereistä, joille valtioneuvosto on avus- aikoina on pantu käyntiin olosuhteiden pa-
19192: tuksia myöntänyt, on se saanut erityisen kosta heikolle taloudelliselle pohjalle pe-
19193: tark!oitusta varten asetetun toimikunnan rustetun uuden yhtymän toimesta. Tällai-
19194: lwusunnon, jossa jäseninä ovat Pellervo- sia meijereitä, joiden toiminnan jatkumi-
19195: Seuran, Osuuskassojen Keskuslainarahasto- nen on välttämättömyys niiden toiminta-
19196: Osrukeyhtiön ja Voinvientiosuusliike Valion alueiden karjanomistajille ja jotka muuten-
19197: edustajat ja joka lisäksi on turvautunut kin toimivat vaikeissa olosuhteissa eri puo-
19198: meijeriliittojen apuun yksityisiä tapauksia lilla maata nimenomaan pienviljelysseu-
19199: arvostellesswan. Meijerien asiain järjestä- duilla, on suoritettujen tutkimusten mu-
19200: misessä on lisäksi aina vaadittu uhrauksia kaan noin 30. Näistä on 24 meijeriä jo lä-
19201: myös jäsenistaltä sekä muilta lainananta- hettänyt perustellun avustusanomuksensa
19202: jilta. Avustetut meijerit ovat sitten va.l- maatalousministeriöön, ja niiden lisäksi on
19203: tioneuvoston päätöksellä joutuneet Peller- suoritettujen tu1Jkimusten mukaan vielä ai-
19204: vo-Seuran valvontaan, mitä varten seuralla nrukin 5 meijeriä, jotka heikon taloudellisen
19205: on vuoden 1936 alusta erityinen valtion- asemansa ja ·epävarmojen toimintamahdol-
19206: lainoja saaneiden osuuskuntain tarkastaja, lisuuksiensa takia ovat avustuksen tar-
19207: IV,176.- Tarkkanen y. m. 449
19208:
19209: peessa. Useimmat niistä ovat kuntan.sa osaksi seuduilla, missä maataloutta harjoite-
19210: taikka sen erillisen osan ainoita meijereitä, taan rehunviljelyksen ja karjanhoidon va-
19211: joten muunlaiset järjestelytoimenpiteet mei- rassa ja missä lisäksi meijerien jäsenkunta
19212: jeritoiminnan vakauttamiseksi eivät ole on siksi vähävaraista, ettei se kykene riit-
19213: mahdollisia. Näiden meijerien osalle tar- ·tävästi tukemaan niille tärkeitä mutta v·el-
19214: vittaisiin valtionvaroja noin 1,600,000 mark- kaisia meijereitään. Lisäksi avustustoimin-
19215: kaa, kun tämän vuoden määrärahasta on nalla on 'koetettu saada heikkojen meijeden
19216: enää käyttämättä 568,000 markkaa. Jotta asema sellaiseksi, että ne kykenisivät vas-
19217: siis avustustoiminta saataisiin il.oppuunsuo- taamaan sitoumuksistaan ilman lainojen ta-
19218: ritetuksi ja näitäkin !heikossa asemassa ole- kaajien apua,. Näin ollen dlisi tärkeätä ja
19219: via meijereitä voitaisiin tukea samanlaisin yhteisen edun mukaista, että meijerien
19220: perustein kuin aikaisempia, tarvittaisiin avustaminen saataisiin loppuun suorite-
19221: tehtyjen laskelmien mukaan vielä vuoden tuksi mahdollisimman täydellisenä.
19222: 1937 tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen Edellä sanotun perusteella ehdotamme
19223: käytettäväksi 1 miljoona markkaa. kunnioittaen,
19224: Suoritettu meijerien avustustoiminta on että Eduskunta päättäisi vuoden
19225: ollut ja tulee ()lemaan samailla maatalouden 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa 1
19226: ja asutustoiminnan tukemista katsoen sii- miljoonan markan määrärahan ·hei-
19227: hen, että avustuksia saaneet ja avustuksia kossa taloudellisessa asemassa olevien
19228: odottavat meijerit toimivat suurimmaksi meijerien toiminnan tukemiseksi.
19229:
19230: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
19231:
19232:
19233: E. M. Tarkkanen. J. Koivisto.
19234: Heikki Vebkaoja. Emil Jutila.
19235: Lauri A. Sariola. Albin Asikainen.
19236: Viljo Venho. S. Salo.
19237: :L. 0. Hirvensalo. ToiV'o Ikonen.
19238: Akseii Brander. Kalle Joukanen.
19239: Ka:Ue Kämäräinen. Kalle Soini.
19240: Jussi Annala. Heikki Soininen.
19241: J. Eri. Pilppula. Matti T·olppanen.
19242: Eero Nurmesniemi. Kusti Arhama.
19243: J. Takala. M. E. Harja.
19244: Juho Niulclranen. Väinö Kokko.
19245: Aino Luostarinen. Antti Kemppi,
19246: Titlda Löthman-~oponen. Matti Miikki.
19247:
19248:
19249:
19250:
19251: 57
19252: 450
19253:
19254: 1V,177. - Rah. al. N:o 120.
19255:
19256:
19257:
19258:
19259: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi
19260: tarttuvien eläintautien aiheuttamista vahingoista.
19261:
19262:
19263: Eduskunnalle.
19264:
19265: Kuluvana kesänä huomattiin tappavaa Valti<Jhan on tämänluontoisissa säälittä-
19266: eläintautia Ruskealan !kunnassa Vii,purin vissä tapauksissa maksanut avustusta. Tätä
19267: lääniä. Tutkimulkset oso~ttivat taudin o!le- varten ·ei valtion tulo- ja menoarviossa kui-
19268: van pahimman ·Laatui,sta pernaruttoa. Eh- · tenkaan ole määrärahaa. Avustus on sen~
19269: käisevistä toimenpiteistä huo'limatta ehti vuoksi: pitänyt antaa valtioneuvoston :käyt-
19270: tauti suotuisissa oloissa ~evi:tä naapur~kun tövaroista.
19271: timkin. Heinäkuussa rutto raivosi anka- Kun vartio korvaa eläimen arvon esim.
19272: rimmin ja kaatoi eläimiä lähes puolitoista- luomistautitapauksi:ssa, jos e~äin on iPitänyt
19273: sataa. Elokuun loppuun mennessä kuoli sa- teurastaa, erikoisesta määrärahasta, on oi-
19274: nottuun tauti·in Viipurin läänin puolella kein ja lmhtuullista, että esim. pernaruton
19275: Ruskealan, Harlun j.a ·Sortavalan kunnissa aiheuttamien vahinikoj.en korvaamiseen osoi-
19276: 171 eläintä, sekä näihin rajoittuvissa Kuo- tetaan määräraha. Tätä varten olisi siis
19277: pion ~äänin kunnissa 41 ·eläintä. Useista ta- valtion tulo- ja menoarvioon otettava mää-
19278: loista .!kaatoi tauti mi·ltei koko karjan. Pää- räraha, josta jo kerrottuun pernaruton ai-
19279: asiassa kohtasi rutto nauta:karjaa, mutta heuttamaan menetykseen voitaisiin avus-
19280: oli joukossa muitalkin m. m. 20 hevosta. V a- tusta saada.
19281: hingot taloa ~ohti voivat n<Justa kymme- Edellä esitettyyn viita;ten ehdotamme
19282: niin tuhansiin. Kun seudun viljelmät ovat kunnioittaen,
19283: pienenpuol.eisia ja vähävaraisia, oli eläin-
19284: ten menetys niin raskas isku taloudelle, että että Eduskunta päättäisi vuoden
19285: siitä selviäminen omin avuin on kyseen- 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa
19286: alaista. Senvuoksi on ryhdytty toimenpi- 500,000 markan määrärahan kor-
19287: teisiin avust'Uksen saamiseksi yleisistä va- vaukseksi tarttuvien eläintautien ai-
19288: r<Jist:a. heuttwrnista vahingoista.
19289:
19290: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
19291:
19292:
19293: Juhani LeppäJä. Jalmari Väisänen. Eero Nurmesniemi.
19294: Toivo Ikonen. Akseli B:mnder. Heikki Soininen.
19295: M. A. Tolppanen. Eemil Luukka. Albin Asikainen.
19296: J. Kuittinen. Matti Miikki. Einari Karvetti.
19297: A. Halonen. Emil Jutila. Jussi Rwpo.
19298: A. A. Lintulahti. S. Salo. Antti Kemppi.
19299: Kaapro Huittinen. Arvo Inkilä.
19300: 451
19301:
19302: IV,t7s. - Ra.b. al. N:o 121.
19303:
19304:
19305:
19306:
19307: Lahdensuo y. m.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten
19308: maatalousneuvojain palkkaamista varten.
19309:
19310:
19311: E d u s k u n n a: 11 e.
19312:
19313: Se neuvojamäärä, joka nykyisin <>n maa- rempaa neuvojamäärää. Maataloudelliset
19314: taloud(jllisten järjestöjen palveluksessa, on järjestöt ·eivät nykyisillä määrärahoilla ja
19315: liian harvalukuinen kyetäkseen hyvin hoi- muilla tuloi:llaan voi paikata nykyistä suu-
19316: tamaan yhä lisääntyneen neuvonta- ja rempaa neuvojakuntaa. Jo nykyisen toi-
19317: suunn.i:telmatyön · tarpeen maataloudessa. mihenkilömäärän pysyttäminen niiden pal-
19318: Maataloustuotannon ,lisääntyessä kaikissa veluksessa voi muodostua niille ylivoimai-
19319: maissa vaikeutuu näiden tuotteiden me- seksi. Valtion tulisi myöntää lisättyjä
19320: nekki ja hinnat pysyvät wl!haisina. Tällais- määrärahoja tätä hyödyllistä työtä varten.
19321: ten suhteiden vallitessa on tärkeätä saada Viime vu<>sina on esiintynyt voimak-
19322: tuotantokustannuksia tuotettua hyödyke- kaana pyrkimys saada lisätyksi pai-
19323: yksikköä kohti alenemaan, jotta maa- kallisia neuvojavoimia. Eräiden maanvH-
19324: taloutta voitaisiin harjoittaa kannattavai- jelysseurojen, kuten Viipurin 1läänin, Kuo-
19325: suuden puitteissa. 'Työpaikkojen alentami- pion, Mikkelin läänin, V a:rsinais-1Suomen ja
19326: seen ei ole mahdoliisuuksia. 'Tuotantokus- Itä-Karjalan maanviljelysseurojen alueina
19327: tannusten alentamisessa on kiinnitettävä on tämä pyrkimys johtanut varsin kau-
19328: huomio muihin seikkoihin. Sellaiset seikat niisiin tuloksiin. V. 1935 oli suurimmaksi
19329: kuin työn tuottavll!isuuden lisääminen, ko- osaksi näiden seurojen alueilla paikallisten
19330: kotaloussuunnittelu, maan happamuusky- yhtymien palveluksessa maatalousneuvojia
19331: symyksen selvittäminen, kasvitautien ja yhteensä 124, edellisenä vuonna 111, jonka
19332: tuhohyölnteisten hävitystyön torjuminen, lisäksi eräiden muiden maanviljelysseuro-
19333: satoi:simpien ja ominaisuuksiltaan parhaim- jen a;lueilla, kuten Oulun läänin talousseu-
19334: pien viljelyskasvi:laatujen yleistäminen, ran alueella, oli itse maakunnaJlisen seurll!n
19335: kaikkinainen tarkkailu, mukaan luettuna palveluksessa huomattava määrä pitäjä- ja
19336: sadontarkkai,lu, kotoisten lantava·rojen mah- piirineuvojia. Dsewt neuvojia pitävät pai-
19337: dollisimman tarkka kokoaminen ja huolel- kallisseurat ovat kaikki neuvojan palkkauk-
19338: linen hoito, yksityiskohtaisten suunnitel- seen tarvi·ttava;t varat hankkineet itse jä-
19339: mien valmistaminen osuuskassojen myöntä- senmwksuina, kunnan ja manttaalikunnan
19340: millä lainavaroilla suoritettavia töitä var- sekä osuuskuntien avustuksina, toisten saa-
19341: ten, näiden töiden tarkastaminen, tehos- dessa pienehköjä avustuksia pääseuralta.
19342: tettu monipuolinen kurss~toiminta y. m. Paikallisten neuvojien luvun lisääntyminen
19343: ovat omiaan johtamaan nykyistä twloudel- tapahtuu kuitenkin hitaasti, johtuen varo-
19344: lisempaan tuotantoon mall!taloudessa. Mutta jen puutteesta. Nykyisten paikaJlisneuvo-
19345: tällaisen yksityiskohtaisen neuvonta- ja jien toimiaika kestää useassa ta·pauksessa
19346: suunnitelmatyön vieminen jokaiseen maa- vain oswn vuotta ja palkkataso on varsin
19347: taJonteen edellyttää nykyistä paljon suu- alhainen, josta johtuen llleuvojat useasti
19348: 452 IV,17S. - Paikalliset maatalousneuvojat.
19349:
19350: siirtyvät paikasta toiseen, josta neuvonta- myöskin paikallista maatalousneuvontaa
19351: työ iluonnollisesti kärsii. varten otettaisiin tulo- ja menoarvioon
19352: Kun me olemme täysin vakuutettuja riittävä määräraha.
19353: siitä, että paikallisten maatalousneuvojien N. s. maatalousjärjestökomitea, joka muu-
19354: luvun lisääminen ja toiminnan tehostami- tamia vuosia takaperin valmisti suunni-
19355: nen on· ei vain maatalouden ja maatalou- telmoo maatalouden edistäruistyön keskit-
19356: denharjoittajien edun mukaista vaan sa- tämistä varten, laski, että valtion varoja
19357: malla yleisedun mukaista, ja kun lisä:ksi ta:rvittaisiin paikalJisten maata;lousneuvojien
19358: olemme vakuutettuja siitä, että tämä toi- palkkaa:mista varten vuosittain 1,569,000
19359: minta ei voi yleistyä ilman valtiovallan markkaa, jolloin edellytetään, että paikka-
19360: tehokasta myötävaikutusta, olisi käsityk- kunnalta hankitaan maat.alousneuvojien
19361: semme mukaan välttämätöntä, että myön- pall~kaukseen tämän lisäksi tarvitta;vat va-
19362: nettäisiin valtion avustusta paikallisten rat. On valittaen todettava, että tämä
19363: mallitalousneuvojien palkkaukseen. Jos val- asiantuntijakomitean mietintö ei ole tässä-
19364: tio myöntäisi kutakin paikaHista maata- kään suhteessa johtanut tulokseen, puhu-
19365: lousneuvojaa kohti kolmanneksen tai puo- mattakaan komitean muista maatalouden
19366: let neuvojan palkkaukseen tarvittavista va- edistäruistyölle merkitykseHisistä ehdotuk-
19367: roista, on todennäköistä, että paikalliset sista. Kuitenikin on ilahduttavana seikkana
19368: maataloude'lliset yhtymät saisivat omalta pantava merkille, että myöskin hallitus
19369: alueeltaan kootuksi tarvittavat lisävarat. on ensi vuoden talousarvioesityksessään
19370: Nuorten maatalouskerhoneuvonnasta sa- kiinnittänyt huomiota pa;ikwllisen maata-
19371: moin kuin metsätalousneuvonnasta saadut lousneuvontatyön tehostamisen tarpeeseen.
19372: kokemukset osoittavat, että näin käytän- Hallituksen ·ensi vuoden tulo- ja menoar-
19373: nössä tapahtuu. Myöntäähän m. m. Maa- vioesityksen 11 Pl. XIV 1. 2 mom. perus-
19374: talouskerholiitto paikallista maatalousker- teluissa mainitaan: Neuvontatyön kehittä-
19375: honeuvojaa kohti 3 ,a 6 tuhatta markkaa misessä on viime vuosina PY'ritty siihen,
19376: valtiolta saamaansa avustusta nimenomaan että paikalliset järjestöt voisivat palkata
19377: sillä ehdolla, että paikallinen kerhotoimi- omia neuvojiaan, jotka yksityiskohtaisesti
19378: e'lin hank>kii yleensä suunnilJeen vastaavan perehtyen paikallisiin oloihin voisivat te-
19379: maaran. 'Tätä menetelmää käyttäen on hokkaasti opastaa maanviljelijöitä sekä tek-
19380: saatu palkatuksi useita satoja kerhoneu- niUisissä että taloudel:lisissa kysymyksissä.
19381: vojia maan eri puolille. !Samoin on pai- Varat paikallisten maatalousneuvojien palk-
19382: kallisten metsätalousneuvojien luku päässyt kaamiseen on saatu osittain avustuksina
19383: kohoamaan suuresti sen jälkeen kun valtion kunnilta, osittain pääseuroilta. Katsoen täl-
19384: talousarvioon otettiin aluksi 1 milj. mark- laisen neuvontatyön tarpeellisuuteen, olisi
19385: kan ja kuluvaJksi vuodeksi 2 milj. markan myös valtion osallistuttava sen aiheutta-
19386: määräraha paikallisille metsänhoitoyhdis- miin kustannuksiin. Momentille ehdote-
19387: tyksiUe neuvojien palkkausavustu>ksina jaet- taan sen vuoksi lisäystä 175,000 markkaa.
19388: tavaksi. Myöskin ensi vuoden talousar- Kun katsomme, ·että paikallinen maata-
19389: vioesitykseen on hallitus ottanut paikaLlista louden edistäruistyö kaipaa tehostamista
19390: metsätalousneuvontaa varten 2 milj. mar- ja kun käsityksemme mukaan olisi pyrit-
19391: kan suuruisen määrärahan. Panemme tyy- tävä sii!hen, että jokaisen keskikokoisen
19392: dytyksellä merkille valtion myötätunnon kunnan ailueella toimisi maatalousneuvoja
19393: paikallista metsätalouden neuvontaa koh- ja kun näemme, että tämä suunnitelma
19394: taan, mutta samalla katsomme, että olisi voidaan toteuttaa vain sillä edellytyksellä,
19395: kohtuuden- ja tarkoituksenmukaista, että että valtio myöntää jokaista paikallista
19396: IV,l78. -Lahdensuo y. m. 453
19397:
19398: maatalousneuvojaa kohti avustuksen, joka Edellä esittämämme perusteella ehdo-
19399: tekee suunnilleen i/ 3-i/2 neuvojan palk- tamme kunnioittaen,
19400: kaukseen vuotuisesti tarvittavista varoista, että Eduskunta päättäisi ottaa
19401: pidämme välttämättömänä, että valtion va- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
19402: roja tarkoitukseen käytetään vuotuisesti 11 Pl. XIV luvun 2 momentille
19403: 1,569,000 markkaa,, josta enrsi vuoden tulo- 785,000 markan määrärahan paikal-
19404: ja menoarvioon olisi otettava 785,000 mark- listen maatalousneuvojain palkkaa-
19405: kaa. m?,seen.
19406:
19407: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1936.
19408:
19409: Jalo Lahdensuo. Toivo Ikonen.
19410: T. N. Vilhula. Aino Luostarinen.
19411: Akseli Brander. Heikki Vehkaoja.
19412: M. E. Harja. L. 0. Hirvensalo.
19413: Elias Tukia. Jalmari Pilkama.
19414: J. Koivisto. Viljo V:enho.
19415: 454
19416:
19417: IV,1 79. - Rah. al. N :o 122.
19418:
19419:
19420:
19421:
19422: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskerho-
19423: liitolle sipulinviljelyksen edistämiseksi:
19424:
19425:
19426: E d u s k u n n a 11 e.
19427:
19428: Kotimaisen sipulimme tuotantomahdolli- nekkiä juuri lainkaan. Kotoisen sipulimme
19429: suuksista selvillä olevat tietävät, että paras- hinta laski aikaisemmasta, noin 3-4 mk.
19430: laatuinen, ulkolaisen tuontitavaran kanssa kilohinnasta vallan olemattomiin. Monin
19431: erinomaisesti kilpaileva sipuli kasvaa luon- paikoin sai viljelijä tyytyä 75 pennin kilo-
19432: taisesti parhaiten itäisillä rajaseuduillamme, hintaan, eikä kaikin paikoin saatu syksyllä
19433: Kainuussa ja Perä-Pohjolassa. Aikoinaan kauppoja millään hinnalla. Seurauksena
19434: määrätyn kahden markan suojatullin tur- olikin, ettei sipulinviljelys näillä sen vilje-
19435: vin voitiinkin näillä seuduin kehittää ja lyyn luontaisesti soveltuvilla maamme seu-
19436: laajentaa aikaisemmin hyvin vaatimatto- duilla suinkaan laajentunut ja kehittynyt,
19437: missa mittasuhteissa harjoitettua kauppa- 'kuten alkujaan kahden markan suojatullia
19438: sipulin viljelyä, jotenka sen taloudellinen määrättäessä oli tarkoituksena, vaan pysäh-
19439: merkitys sikäläistä mittapuuta käyttäen tyi, jopa toisin paikoin tuntuvasti taantui-
19440: muodostui eräillä seuduin paikallisille asuk- kin.
19441: kaille varsin suureksi. Kauppaan tarkoite- Viime syksynä oltiin sipulinviljelysseu-
19442: tun sipulin viljelys oli näiden seutujen va- duilla markkinain suhteen edelleen epävar-
19443: rattomille ja vähän viljelysmaata omista- muuden tilassa ja hinnat olivat tästä joh-
19444: ville mökkiläisille ja pieneläjille tosiaan tuen hyvin alhaiset; ja moni viljelijä sai
19445: muodostunut useinkin ainoaksi rahanansio- edelleen olla kiitollinen saadessaan markan
19446: lähteeksi. Jos sipulisadosta odotettu ansio kilolta, vaikkei sato kokonaisuudessaan ollut
19447: petti, jäivät raha-ansiot saamatta. sen suurempi kuin että kotimainen tavara
19448: Kun Virolle sittemmin v. 1934 erikois- oli jo vuoden vaihteeseen päästäessä suurin
19449: tullisopimuksen perusteella myönnettiin piirtein käytetty. Viljelyn vähetessä jou-
19450: m. m. sipulista tullihuojennusta, niin että duttiinkin taas vanhaan totuttuun tapaan
19451: sieltä tuotavasta sipulista maksetaan tullia tuottamaan tammi-kesäkuun aikana sipu-
19452: vain 75 penniä kilolta, kun suojatulli - lia kaikkiaan yli 760,000 kiloa. Kun tästä
19453: joka määrättiin omien viljelijöittemme suo- määrästä oli n. 95,000 kiloa virolaista ta-
19454: jaksi - muista maista on kaksi markkaa, varaa, tuotiin siis 2 markan tullinalaista
19455: ei tämä voinut olla vaikuttamatta haitalli- ulkolaista sipulia yli 660,000 kiloa, josta
19456: sesti kotimaisen sipulin viljelyyn ja kaup- määrästä kertyi valtion kassaan ,suojatul-
19457: paan. Erittäin karvaalta tuntuvan taka- lia" yli 1,300,000 mk.
19458: iskun kokivat pohjoiset sipuEnviljelijät heti Kaiken todennäköisyyden mukaan tulee
19459: vuoden 1934 syksyllä, jolloin täällä pila- tilanne jatkumaan samanlaisena edelleen;
19460: hinnalla myyty virolainen sipuli valtasi ja kuitenkin hyvin tiedetään, kuinka tar-
19461: markkinamme niin tyystin, ettei kotimai- peellista olisi saada asiat järjestetyksi si-
19462: sella tavaralla ollut koko syyskautena me- ten, että varsinaisilla sipulinviljelysseu-
19463: IV,179.- Salo y. m. 455
19464:
19465: duilla asuville mökkiläisille ja pieneläjille jen tarvetta, tulee oikein ja asiallisesti käy-
19466: luotaisiin jälleen tilaisuus entiseen ja laa- tettynä vaikuttamaan sen, että kauppaan
19467: jenevaan kauppasipulin tuottamiseen. Asiaa tarkoitetun sipulin viljelys saadaan edellä-
19468: läheltä seuranneissa piireissä onkin tultu mainituissa maamme osissa vakavalle poh-
19469: siihen vakaaseen käsitykseen, että varmis- jalle ja - kun siihen kiinteästi kytketään
19470: taakseen näiden seutujen sipulinviljelijäin tarkka ja asiallinen ohjaus sadon käsitte-
19471: oma-apuperiaatteeseen pohjautuvaa talou- lyssä ja kauppakuntoonlaitossa- myös ta-
19472: dellista eteenpäinmenoa valtiovallan olisi varan laatu saadaan ensiluokkaiselle kaup-
19473: ojennettava auttava kätensä myöntämällä patavaralle asetettavia vaatimuksia vastaa-
19474: näiden seutujen viljelijäin sipulintuotannon vaksi.
19475: ja kaupan kehittämiseksi ja tukemiseksi Edelläsanottuun viitaten ehdotamme kun-
19476: ensi viljelyskautta varten 300,000 ma11kan nioittaen,
19477: palkkiomääräraha käytettäväksi maatalous-
19478: ministeriön lähempien · ohjeiden mukaan että Eduskunta ottaisi v. 1937 ta-
19479: Maatalouskerholiiton välityksellä. lousarvioon 300,000 markan määrä-
19480: Tämä avustusmääräraha, joka vastaa va- rahan Maatalouskerholiitolle sipulin-
19481: jaata 1 / 4 määrää sipulitullin tuotosta ja viljelyksen edistämiseksi maatalous-
19482: joka varmaankin vastaavasti vähentäisi rniniste?·iön lähernpien ohjeiden mu-
19483: os,'\ltaan muiden mahdollisten avustusvaro- kaan.
19484:
19485: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1936.
19486:
19487:
19488: S. Salo. Kaarlo Hänninen.
19489: Emil Jutila. Eero Nurmesniemi.
19490: Kusti Arhama. M. 0. Laili.te~1a.
19491: Heikki Soininen. Antti Kukkonen.
19492: Lauri Kaijailainen. K. A. Lohi.
19493: T. A. Janhonen.
19494: 456
19495:
19496: IV,1so. - Rah. al. N:o 123.
19497:
19498:
19499:
19500:
19501: J. Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelys-,
19502: karjatalous- ja kotitalousneuvontaa varten Etelä-Pohjan-
19503: maan ruotsalaisella alueella asuvan suomenkielisen väes-
19504: tön keskuudessa.
19505:
19506:
19507: E d u s kun n a He.
19508:
19509: Etelä-Pohjrammaan suoma:laiseen a!lueeseen mistoimintaam nähden, joista maan:viljelijät
19510: rajoittuvien ruotsalaisten pitäjien, Siripyyn, va1takuntrumme muissa osissa ovait päässeet
19511: Lapvää~ti:n·, Ylimarkun, Pirttiikyllän, Maa- osaHisiksi.
19512: lahden, Oravaisten, Vöyrin, J epuan y. m. Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseura on
19513: alueella asuu noin !5,000 ainoastaan suomen- kylil.ä koettanut aikaisemmin yl~äpitää lky-
19514: kieltä taitruvraa :rnaanvi~j elij ää, jotka eivält seellisellä seudul~a suomenkielistä neUJvon-
19515: saa :valtiovallan taholta juuri minkäänlaista too, mutta varojen rpuute ·on aiheuttanut
19516: tukea elinkeinoelämän.sä kehittämiseen. sen, että tätä n:eUJvontaa on yhä täytynyt
19517: Tämä suome:rukie'linen väestö ei voi käyttää vähentää, ja nyttemmin on s·e kokonaan lo-
19518: hyväkseen mainituilla alUJeella toimivan pet·ettu. Näin ollen olisi mielestämme val-
19519: Österbottens svenska lantbrukssällskapin tiovallan velvollisuus huolehtia tarpeellisten
19520: ruotsinkielistä maanrviJljelysneuvontaa y. m. varojen .osoittamisesta tähän tarkoitukseen,
19521: ammatiH.ista apua. Tästä johtuu, että että tämä .epäkohta maatalousneuvontatyön
19522: nämä suomenkieliset maanviljelijät joutu- alalla saataisiin näillä rajaseuduillla korja-
19523: vat ponnistelemaan omin päin eteenpäin tuksi. Edelliseen viitaten ehdotamme kun-
19524: ilman yhteiskunnan taholta tulevaa ammat- nioittaen,
19525: tineuvontaa. Täl1aiset oiJ.osulrteet tekevät
19526: kuitenkin rtyön ja toimeentulon mahdoiJli- että Eduskur~;ta päättäisi ensi vuo-
19527: suudet huomattavasti a:8iSkaammiksi kuin den tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIV
19528: ammatirllisen aV'\ln saanttiin nähden parem- luvun 2 momentille ottaa 60,000 mar-
19529: massa asemassa o'levan naapurin asema on. kan lisämäärärahan maanviljelys-,
19530: Tämä vain suomenkieltä taitava väestö on- karjatalous- ja kotitalousneuvontaa
19531: kin sen vuoksi oHut kolmisenkymmentä varten Etelä-Pohjanmaan ruotsalai-
19532: vuotta syrjäytetyssä ja unohdetussa ase- sella alueella asuvan suome11tkielisen
19533: massa ka:ill\ikoon siihen maatalouden edistä- väestön keskuudessa.
19534:
19535: Helsingissä syyskuun 11 p:nä 1'93;6.
19536:
19537:
19538: J'WIISi. Anna.la. Jalo Lahdensuo.
19539: E. M. Tarkkanen. Heikki Vehkaoja.
19540: J. Bjoirvisto. htturi Leinonen.
19541: Viljami Kalliokoski. Bjarl J. Wenman.
19542: 457
19543:
19544: IV,1s1. - Rah. al. N:o 124.
19545:
19546:
19547:
19548:
19549: Kivioja y. m.: Määrärahan osoittamisesta maanparannus-
19550: töitä varten myönnettyjen lainojen alentamiseksi.
19551:
19552:
19553: E d u s k u n n a He.
19554:
19555: HyväiksymäHä v: n 1935 valtiopäivil[ä rien alennuksel!la avuksi niillekin, jotka nyt
19556: hallituksen esityks·en N :o 109 eduskunta nääntyvät takaisinmaksuja suorittaessaan.
19557: saatti huonompaan ·asemaan vuosina ·1924 Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan,
19558: ja 1925 valmistuneiden milltion avustuk- että Eduskunta päättäisi vuoden
19559: sella tehtyjen maanparannushankkeiden 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa
19560: osakkaat kuin vuosina 1926-1931 valmis- seuraavan määrärahan:
19561: tuneiden hankkeiden osakkaat, vaikka ensin 11 Pl. IX: 7. Maanparannustöitä
19562: mainirttuina vuosina tehdyt työt varsin mo- varten myönnettyjen valtionlainojen
19563: nessa tapauksessa ovat tulleet ainakin yhtä alentaminen, valtioneuvoston käytet-
19564: kalliiksi kuin viimeksi mainitutkin. Val- täväksi (siirtomääräraha) (kerta-
19565: tiolla on täysi syy tu[la pienel1ä lainamää- meno) 10,000,000 markkaa.
19566:
19567: Helsingissä syyskuun 2 p:nä 1936.
19568:
19569:
19570: Vilho .H..Kivioja.
19571:
19572:
19573:
19574:
19575: 58
19576: 458
19577:
19578: IV,1s2. - Rah. al. N :o 125.
19579:
19580:
19581:
19582:
19583: V. Annala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
19584: maanparannustöitä varten.
19585:
19586:
19587: Ed u s kun n a 11 e.
19588:
19589: Valtioneuvoston heinäk. 4 p :nä 1935 val- jat joutuneet kärsimään huomattavia talou-
19590: tion osanotosta maanparannustöiden kustan- dellisia tappioita.
19591: nuksiin vahvistamien ehtojen mukaan tukee Kaiken edelläolevan selvittämiseksi esi-
19592: valtio maataloudellisia kuivatustöitä .myön- tämme kaksi taulukkoa:
19593: tämällä suoranaisia avustuksia ja halpakor-
19594: koisia kuoletuslainoja. Suoranaisena avus- Taulukko I.
19595: tuksena myönnetään, työnjohto- ja työase-
19596: Myönnetty valtion varoja milj. mk.
19597: kustannusten, jotka keskimäärin tekevät 1
19598: n. 15 %, lisäksi, varsinaisista työkustannuk- avustuksina
19599:
19600: sista osa, joka osakkaiden varallisuudesta Töiden ~e;::;l ~er~ 1
19601: Vuosi luku- ~><"-S o~=:s ~~~
19602: .,o,
19603: ja hankkeen maantieteellisestä asemasta määrä. ~0;~.
19604: "~~; ~~~S: §'~[8.
19605: lainoina yht.
19606: riippuen vaihtelee 0-65 %: iin. Yhteensä ~g-
19607: ~~ g
19608: -·
19609: s"' 1='"~
19610: . g~=- er;Fn.
19611: ..... (JJ
19612:
19613:
19614: . ~=
19615: ~
19616:
19617: g~~
19618: on avustuksen suuruus keskimäärin noin 1
19619: !='~Ii'
19620: '" 1
19621: puolet kustannusarviosta. Loppuosa kus-
19622: tannusarviosta myönnetään halpakorkoisena 1933 143 1.7 0.3 16.5 9.9 28.4
19623: kuoletuslainana, joka vuosittain takaisin 1934 252 2.9 0,6 10.0 9.4 22.9
19624: 1935 247 3.3 0.9 14.1 13.9 32.2
19625: peritään. 1936 298 3.6 0.8 12.7 10.7 27.8
19626: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle
19627: 1937 ehdotetaan näihin töihin 11 Pl. IX: 5
19628: Taulukko II.
19629: momentilla avustuksena 15 miljoonaa ja
19630: 19 Pl. II: 3 momentilla lainana 8 mil- Määrärahojen puutteessa vuo- 1
19631: joonaa, yhteensä 23 miljoonaa. Kuluvan Ylimäär. insi- desta toiseen siirtyneiden töiden
19632: nöörien ja ra-
19633: Vuosi kennusmesta-
19634: vuoden tulo- ja menoarviossa ovat summat rien lukumäärä. lukumäärä 1 kustannusarvio 1
19635: samansuuruisina, kun ne sensijaan vuoden kpl. milj. mk. 1
19636:
19637:
19638: 1935 tilinpäätöksen mukaan ovat olleet
19639: 3 miljoonaa mal1kkaa suuremmat. 110 22
19640: 1
19641: 1933 5.1 1
19642: Määrärahat ovat kaikkina viime vuosina 1934 118 44 6.8
19643: osoittautuneet riittämättömiksi, huolimatta 1935 112 82 18.9 i
19644: 1936 110 202 33.0 1
19645: siitä, ,että näihin töihin viime aikoina on
19646: ollut käytettävissä osa ylimääräisiin yleisiin
19647: töihin ja työttömyyden torjumiseen myön- Taulukoista selviää, että tilanne on vuo-
19648: r.etyistä määrärahoista. Tästä on johtunut, desta toiseen jatkuvasti vaikeutunut. Mitä
19649: että monien kymmenien kuivatustöiden suo- erikoisesti tähän vuoteen tulee, niin on
19650: ritus on määrärahojen puutteessa vuodesta huomattava, että siirtyneiden töiden luku-
19651: toiseen siirtynyt ja viljelysmaiden omista- määrään sisältyvät ainoastaan ne suunni-
19652: IV, 182. - V. Annala y. m. 459
19653:
19654: telmat, jotka jo viime maaliskuussa olivat lyskelpoisista maista on vedenvaivaamia,
19655: varoja odottamassa. Vuoden loppuun men- niin ymmärrämme, mistä aiheutuu kuiva-
19656: nessä niitä tulee vielä huomattavasti lisää, tustöiden lukumäärän nopea lisääntyminen.
19657: maataloushallituksen arvion mukaan ehkä Tässä yhteydessä on erikoisesti huomattava,
19658: 20 milj. markan edestä, joten ensi vuoden että suuri osa nyt vireilläolevista kuivatus-
19659: alussa, jolloin määrärahat taas jaetaan, yrityksistä sijaitsee itsenäistyneillä pienvil-
19660: ylittänee anomusten rahamäärä 50 miljoo- jelijäalueilla. Tämä johtuu siitä, että nuo
19661: naa markkaa. On näinollen välttämätöntä, alueet aikaisemmin olivat joko torppien
19662: että lisävaroja näihin töihin kiireellisesti hallussa tai muuten sijaitsivat tilojen taka-
19663: myönnetään. . mailla ja molemmissa tapauksissa yleensä
19664: Taulukkoa tarkastaessa kiintyy huomio olivat laajaperäisessä viljelyksessä. Kun ne
19665: myöskin siihen, että näistäkin vähäisistä nyt sensijaan ovat joutuneet itsenäisten
19666: määrärahoista on toiselle sadalle nousevan pienviljelijäin omistukseen, niin on viljeli-
19667: ylimääräisen henkilökunnan palkkauksen jäin toimeentulon perusedellytys, että pinta-
19668: viime vuosina käytetty yli 3 miljoonaa alaltaan usein liiankin vähäisten peltojen
19669: markkaa. Tuon summan pienentämiseksi kuivatusolot mahdollisimman nopeasti saa-
19670: ehdottaa hallitus ensi vuoden menoarviossa tetaan järkiperäisen maanviljelyksen edel-
19671: perustettavaksi kaksi uutta maanviljelys- lyttämään kuntoon.
19672: insinöörin virkaa ja siihen tarkoitukseen Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
19673: varattavaksi 100,500 mk. Ehdotus on aivan nioittaen,
19674: riittämätön epäkohdan poistamiseksi ja ai-
19675: noastaan osoituksena siitä, että aivan lä- että Eduskunta päättäisi korottaa
19676: himmässä tulevaisuudessa on sanotun pää- ensi vuoden menoarviossa valtion
19677: luokan edellyttämät virat kokonaan uudel- avustuksiin maanparannustöiden kus-
19678: leen järjestettävä ja maanparannustöihin tantamiseksi 11 Pl. IX: 5 kohdalla
19679: varattu määräraha todella niihin käytet- hallituksen esityksessä ehdotetun 15
19680: tävä. - Kun huomaamme, että vasta viime miljoonan markan määrärahan 25
19681: vuosina on yleisesti alettu huomata se ensi- miljoonaan markkaan, sekä samoin
19682: arvoisen tärkeä merkitys, mikä maiden te- lainoiksi maanparannustöihin 19 Pl.
19683: hokkaalla kuivattamisella on sa.totuloksien II: 3 kohdalla ehdotetun 8 milj. mar-
19684: lisäämiseen ja kun tiedämme, miten huo- kan määrärahan 20 miljoonaksi mar-
19685: mattava osa maamme viljellyistä ja vilje- kaksi.
19686:
19687: Helsingissä syyskuun 10 p: nä 1936.
19688:
19689:
19690: Vilho An:nala. K. R. Kares.
19691: R. Ala-Kulju. Hilja Riipinen.
19692: J. V. Wainio. Yrjö R. Saarinen.
19693: Pa,uli Tuorila. Kaarlo Salov:aara.
19694: K. Jussila. Elias Simojoki.
19695: Arvi Malmivaara. Iisa.kki Nikkola.
19696: E. A. Tuomivaarn. Bruno A. Salmiala.
19697: 460
19698:
19699: IV,1s3. - Fin. mot. N:o 126.
19700:
19701:
19702:
19703:
19704: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
19705: markförbättringsarbeten.
19706:
19707:
19708: T i ll R i k s d a g e n.
19709:
19710: Uti inkommande års statsförslag har re- inses utan vidare att statsförslagets belopp
19711: geringen föreslagit att för markförbätt- äro för knappt tilltagna. Finlands jord är
19712: ringsarbeten skulle reserveras under 11 Ht. ju vår största naturtillgång och förutsätt-
19713: IX kap. 5 mom. 15 miljoner mark oeh un- ningen för hela vårt folks ekonomiska väl-
19714: der 19 Ht. II kap. 3 mom. 8 miljoner mark, gång, varför den med det första bör för-
19715: tillsammans 23 miljoner, ~eller till samma sättas i produktivt skick. Under dylika
19716: belopp som i årets statsbudget. Emellertid förhållanden borde markförbättringsansla-
19717: är denna summa alltför knappt tilltagen gen åtminstone höjas med 10 miljoner
19718: och uppgår icke till mera än till hälften mark. Även en sådan förhöjning befinner
19719: av det föreliggande behovet. Redan nu vid sig mycket i underkant men tillåter dock
19720: denna årstid föreligger i lantbruksstyrel- tor:däggningsarbetens utförande i större
19721: sen ansökningar för färdigt uppgjorda och skala än regeringsförslaget förutsätter.
19722: kartlagda torrläggningsföretag för 35 mil- Med hänvisning till det ovanstående och
19723: joner mark, vilka vänta på a:tt komma un- det föreliggande oundgängliga behovet våga
19724: der utförande och vid årets slut, då flera undertecknade vördsamt föreslå,
19725: under arbete varande förslag hinna bli fär-
19726: diga, komma de sannolikt att uppgå till att Riksdagen i 1937 års statsför-
19727: 45 miljoner mark. Och då det är känt att slag måtte höja anslaget under 11 Ht.
19728: torrläggningsarbetena äro all odlings förut- kap. IX mom. 5 till 20,000,000 mark
19729: sättning i vårt land, utan vilka såväl åker- och 19 Ht. kap. II mom. 3 till
19730: brurk som skogsbruk icke äro möjliga, så 13,000,000 mark.
19731:
19732: Helsingfors den 15 september 1936.
19733:
19734: H~enrik,KuRberg. Edv. Helenelund.
19735: Uno A. Hilden. Elsa Bonsdorff.
19736: K. F. Lauren. Edvard Haga.
19737: Albin Wiokm.a.n.
19738: 461
19739:
19740: IV,ls3. - Rah. al. N:o 126.
19741: Suomennos.
19742:
19743:
19744:
19745:
19746: Kullberg y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
19747: maanparannustöitä varten.
19748:
19749:
19750: E d u s k u n n ·a 11 e.
19751:
19752: Tulevan vuoden tulo- ja menoarvioesi- rahat ovat liian niukkoja. Suomen maa-
19753: tyksessään on hallitus ehdottanut maan- perähän on meidän suurin luonnonrikkau-
19754: parannustöihin varattavaksi 11 Pl. IX l. temme ja koko kansamme taloudellisen me-
19755: 5 mom. kohdalla 15 miljoonaa markkaa ja nestyksen pohja, minkä vuoksi se ensi ti-
19756: 19 Pl. II 1. 3 mom. kohdalla 8 miljoonaa lassa on saatettava tuottavaan kuntoon.
19757: markkaa, yhteensä 23 miljoonaa eli saman Asiain näin ollen olisi maanparannusmää-
19758: määrän 'kuin kuluvan vuoden menoarviossa. rärahoj-a korotettava ainakin 10 miljoo-
19759: Tämä summa on kuitenkin Eian niukka nalla markalla. Myöskin tällainen korotus
19760: eikä nouse yli puolen tarvittavasta mää- on aivan liian alhainen, mutta tekisi se
19761: rästä. Jo nyt tähän vuodenaikaan on maa- kuivatustöiden suorittamisen mahdolliseksi
19762: taloushallituksessa valmiiksi suunniteltuja suuremmassa määrin kuin hallituksen esi-
19763: ja kartoitettuja toteutumistaan odottavia tys edellyttää.
19764: kuivatushankkeita koskevia anomuksia 35 Edellä esitettyyn j·a tarpeen välttämättö~
19765: miljoonan markan määrään ja vuoden lop- myyteen viitaten allekirjoittaneet rohkene-
19766: puun mennessä, jolloin useat suunnitteilla vat kunnioittaen ·ehdottaa,
19767: olevat ehdotukset valmistuvat, nousee ano-
19768: musten määrä todennäköisesti 45 miljoo- että Eduskunta korottaisi vuoden
19769: naan markkaan. Kun tiedetään, että kuiva- 1937 tulo- ja menoarviossa 11 Pl.
19770: tustyöt ovat meidän maassamme sellaisia, IX l. 5 momentilla olevan määrä-
19771: kaiken viljelyksen edellytyksiä, joiden rahan 20,000,000 markaksi ja
19772: puutteessa enempaa peltoviljelys kuin 19 Pl. II l. 3 momentin määrä-
19773: metsänhoitokaan eivät ole mahdollisia, ha~ rahan 13,000,000 markaksi.
19774: vaitaan, että tulo- ja menoarvion määrä-
19775:
19776: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
19777:
19778: Henrik Kullberg. Edv. Helenelund.
19779: Uno A. Hilden. Elsa Bonsdorff.
19780: K. F. Lauren. Edvard Haga.
19781: Albin Wickman.
19782: 462
19783:
19784: IV,ls4. - Rah. al. N:o 127.
19785:
19786:
19787:
19788: Kalliokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienm'ljeli-
19789: jäin laidun- ja uudisviljelyspalkkioiksi.
19790:
19791: E d u s k u n n a ll e.
19792:
19793: Ku~uvan vuoden valtiopäiville jättämäs- täisi se tarkoitukseen riittävän siinäkin ta-
19794: sämme lakialaitteessa ehdotamme 5-vuotis- pauksessa, että palkkioita suoritettaisiin 2
19795: kauden aikana ensi vuoden alusta lukien ha entistä suurempien viljelmien haltijoille.
19796: jatkettavaksi pienviljeliäin uudis- ja ~ai Kun tarkoitukseen osoitettavat määrärahat
19797: dunraivausten palkitsemistoimintaa enti- tulo- ja menoarviossa entisen tavan mukaan
19798: seen verraten siten laajennettuna, että olisivat merkittävät siirtomäärärahoiksi,
19799: vilj elyspalkkioista osallisiksi pääsisivät voidaan tarve, mikäli tulo- ja menoarvioon
19800: palkkioon muuten oikeutetut pienviljelijät, merkitty määräraha jonaJk~n vuonna on
19801: joiden vilje1lyn maan pinta-a!la ei nouse yli riittämätön, tyydyttää edellisten vuosien
19802: 12 hehtaarin. Jos lakiaioitteemme tulee hy- mahdollisilla säästöillä ja samoin voidaan
19803: väksytyksi, ei hallituksen tu1o- ja meno- jonakin vuonna ehkä syntyvä säästö siirtää
19804: arvioesityksessä pienviljelijäin uudisvilje- lähinnä seuraavien vuosien tarpeisiin. Näin
19805: lysten palkitsemista varten ehdottama 5 ollen voidaan ~aajennettu uudisraivausten
19806: miljoonan markan suuruinen määräraha palkitsemistoiminta hyvin alkaa ehdotta-
19807: riitä entisensuuruisten palkkioiden suorit- mamme suuruisen määrära:han turvin,
19808: tamiseen, eikä se siinä tapauksessa ole lain vaikka lain VIOimassaoloajan myöhempinä
19809: mukainen'kaan. vuosina palkkioiden suorittamiseen ehkä
19810: Että palkkiot kauttaaltaan voitaisiin py- tarvittaisiin ensi vuodeksi ehdotta;maamme
19811: syttää entisen suuruisina ja että pwlkkioita jonkin verran suurempi määrära:ha.
19812: lakiaioitteemme mukaisesti voitaisiin suo- Edellä esittämillämme perusteilla kun-
19813: rittaa aina 12 hehtaarin rajaan saakka, nioittaen ehdotamme,
19814: olisi määräraha ensi vuodeksi korotettarva että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
19815: siitäkin 10.5 miljoonan ma!'kan määrästä, ja menoarvioon 11 Pl. XIV: 21 mo-
19816: jonka suuruisena se esiintyy kuluvan vuo- mentille ottaisi 12,500,000 markan
19817: den tulo· ja menoarviossa. Jos määräraha suur.uisen määrärohan käytettäväksi
19818: ensi vuoden tu1o- ja menoarviossa vahvis- pienvt'ljelijät"n 'WUdis- ja laidunm'lje-
19819: tettaisiin 12.5 miljoonaksi markaksi, näyt- lyspalkkioihin.
19820: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1936.
19821:
19822: Viljami Kalliok:oski. Kaarlo Hänninen. J ..Koivisto.
19823: Heikki Vebkaoja. J. Takala. Lauri Kaijalainen.
19824: Juhani Leppälä. K. A. Lohi. Viljo Venho.
19825: Emil Jutila. E. M. Tarkkanen. Vä.inö ~aasalainen.
19826: M·atti Miikki. L. 0. Hirvensalo. Jussi Annala.
19827: Antti Kemppi. Kusti Arhama. T. A. J·anhonen.
19828: Vihtori Vesterinen. Lauri A. :Sariola. Vilho Vallas.
19829: T. N. Vilhula. Eero Nurmesniemi. Urho Kekkonen.
19830: Vilho H. Kivioja. Kalle Kämäräin·en. P. V. Heildd.nen.
19831: 463
19832:
19833: IV,1s5. - Rah. al. N:o 128.
19834:
19835:
19836:
19837:
19838: T. Halonen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
19839: pienv~1jelijäin uudis- ja laidunviljelyspalkkioita varten.
19840:
19841:
19842:
19843: E d u sk u n n a 11 e.
19844:
19845: Viitaten vuoden 1936 valtiopäivillä teh- 11 pääluokan XIV luvun 21 momen-
19846: dyn lakialoitteen N: o 46 perusteluihin tilla olevan määrärahan 10,500,000
19847: saamme kunnioittaen ehdottaa, markaksi.
19848: että Eduskunta päättäisi korottaa
19849: vuoden 1937 tulo- ja menoarviossa
19850:
19851: Helsingissä 10 p:nä syyskuuta 1936.
19852:
19853:
19854: Toivo HaJ.onen. Valfrid Eskola.
19855: J. F. Tolonen. Paavo Aarniokoski.
19856: Otto Marttila. Atte Muhonen.
19857: Jalmari Linna. Onni Hiltunen.
19858: Alex Hämäläinen. Urho Kulovaara.
19859: Edv. Pesonen. Edv. Kujala.
19860: Antti Meriläinen. Jalmari Väi,sänen.
19861: Onni Mäkeläinen. Heikki Kääriäinen.
19862: A. J. Kosonen. Reinh. Swentorzetski.
19863: Matti Lepistö. Juho Pyy.
19864: 464
19865:
19866: IV,1s6. - Rah . .al. N :o 129.
19867:
19868:
19869:
19870:
19871: Rytinki: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienviljeli-
19872: jäin uudis- ja laindunviljelyspalkkioita varten.
19873:
19874:
19875: E d u s k u n n a 11 e.
19876:
19877: Hallitus esityksessään valtion tulo- ja mista kotieläinten vahingonteolta koskevan
19878: menoarvioksi vuodelle 1937 ehdottaa uudis- lain johdosta pienviljelijät joutuvat yhä
19879: ja laidunviljelyspalkkiomäärärahan vähen- suuremmassa maann siirtymään viljel-
19880: nettäväksi nykyisestään 5.5 miljoonalla lyn laitumen raivaamiseen, varsinkin Poh-
19881: ma:vkalla. jois- ja Itä-Suomessa, olisi tärkeätä edel-
19882: Kun uudis- ja laidunviljelyspalkkiotoi- leenkin ulottaa palkkion jakaminen la:i-
19883: mintfll on tähänastisen kokemuksen perus- tumen raivaamiseen. Srumoin olisi palkkion
19884: teella oJilut mitä siunauksellisinta pienvilje- jakaminen ulotettava kaikkiin pienviljeli-
19885: lijäin talouselämän kohottamiselle, niin en jöihin, joiden peltopinta-ala on enintäin
19886: voi käsittää sitä menettelyä, että hallitus 10 ha. Myöskin rajaseutukuntien alueella
19887: on r~htynyt supistamaan mainittuun tal·- asuville pienviljelijöille olisi nykyisessä ko-
19888: koitukseen tarvittavia määrärahoja, ensin- rotetussa määrässä edelleenkin jatkettava
19889: näkin luopumalla kokonaan laitumen rai- palkkion jakamista, sillä näiden seutujen
19890: vauspalkkioiden myöntämisestä, toiseksi pienviljelijäväestön talouselämän kohotta-
19891: alentamalla palkkion saantirajan nykyi- minen sitä kipeästi kaipaa.
19892: sestä, enintään 10 ha peltopinta-alasta 6 Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
19893: hehtaariin ja pienentämällä nykyisestään nioittaen,
19894: rajaseutukunnissa jaettavaa palkkiomäärää. että Eduskunta korottaisi vuoden
19895: Käsitykseni mukaan olisi laitumen rai- 1937 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
19896: vausprulkkiotoimintaa jatkettava edelleen ko- XIV luvun 21 momentille pienvilje-
19897: rottamalla palkkion suuruus pellon raivaus- lijäin uudis- ja laidunviljelyspalk-
19898: palkkion kanssa saman suuruiseksi, sillä kioita varten otettua määrärahaa
19899: kun voimassa olevan tilusten rauhoitta- 5,500,000 markalla.
19900:
19901: Helsinrgissä syyskuun 4 päivänä 1936.
19902:
19903:
19904: Eino Ryti.nki.
19905: 465
19906:
19907: 1V,Is7.- Ra.h. al. N:o 130.
19908:
19909:
19910:
19911: lkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienv~7jelijäin
19912: lannanhoito- ja käyttöpalkkioiksi sekä lantatalouskil-
19913: pailujen järjestämistä varten.
19914:
19915:
19916: E d u s k u n n a ll e.
19917:
19918: Eduskunta hyväksyi vuosien 1935 ja don parantamiseksi. Niinpä v. 1934 oli
19919: 1936 valtion tulo- ja menoarvioon 200,000 lannanhoitokilpailu käynnissä 6 maanvilje-
19920: markan suuruisen määrärahan käytettä- lysseuralla ja 141 maamiesseuralla, ollen
19921: väksi pienviljelijäin lannanhoito- ja käyttö- näissä kilpailuissa osanottajia yhteensä
19922: palkkioiksi. Vuoden 1937 tulo- ja meno- 2,020. Viime vuonna oli vastaavilla seu-
19923: arvioesitykseen on hallitus niinikään 11 Pl. roilla yhteensä 149 lannanhoitokilpailua ja
19924: XIV l. 24 mom. ottanut samaa tarkoitusta niissä osanottajia 2,573. Olemme sitä mieltä,
19925: varten 200,000 markan suuruisen siirto- että lannanhoitokilpailuja olisi saatava li-
19926: määrärahan. sätyksi ja niiden osanottajien luku moni-
19927: Tämän määrärahan avulla on tarkoitus kymmentuhantiseksi. Mutta maataloudel-
19928: edistää lannanhoitoa pientiloilla. Huonon listen järjestöjen tähän tarkoitukseen käy-
19929: lannanhoidon johdosta meneekin maas- tettävät varat eivät tee riittävän laajaa kil-
19930: samme vuotuisesti hukkaan satojen miljoo- , pailutoimintaa mahdolliseksi. Senvuoksi
19931: nien markkojen arvosta lanna,ssa olevia kas- olisi tarkoitukseen myönnettävä yleisiä va-
19932: vinravintoaineita. Olisi suuri kansantalou- roja.
19933: dellinen voitto, jos saataisiin edes puolet Kun kahtena edellisenä vuotena valtion
19934: luonnollisten lantavarojen nykyään huk- menosääntöön on otettu 200,000 markkaa
19935: kaan menevistä kasvinravintoaineista tal- pienviljelijäin lannanhoito- ja käyttöpalk-
19936: teen otetuksi ja viljelyksen hyväksi käyte- kioina pienviljelijöille jaettavaksi ja ne
19937: tyksi. Siten saatavat kasvinravintoaineet jaettu 22 maanviljelys- ja talousseuran sekä
19938: vastaisivat arvolleen lähimain kaksinkertai- 2 pienviljelijäliiton välityksellä, niin on
19939: -sesti maahan vuotuisesti ulkomailta apulan- kunkin järjestön osalle tullut varsin vaati-
19940: noissa tuotavien kasvinravintoaineiden mää- maton summa. Niinpä saivat suomenkieli-
19941: raa. Tällaista tulosta on tavoiteltava ja set maanviljelys- ja talousseurat vuoden
19942: harkittava keinoja sen saavuttamiseksi. 1935 määrärahoista näitä varoja jaettavak-
19943: Maataloudellisessa neuvonnassa on vuosi- seen keskimäärin vain n. 5, 700 mk. seuraa
19944: kymmenien kuluessa kiinnitetty erityinen kohti. Seurat ovatkin joutuneet vaikeuk-
19945: huomio lantatalouden kehittämiseen. Suu- siin näiden palkkiovarojen jakamisessa.
19946: relta osalta juuri tämän neuvontatyön Kun näiden varojen jakamisesta on ilmoi-
19947: kautta on saatu mudan ja turvepehkun tettu, on anojia ilmestynyt paljon, monin-
19948: käyttö lisääntymään sekä rakennetuksi kun- kertaisesti enemmän kuin varojen niukkuu-
19949: nollisia eläinsuojien lattioita, lantalaita ja den vuoksi on lopulta voitu ottaa huo-
19950: virtsakaivo ja. mioon. On tietenkin muodostunut sangen
19951: Useat maataloudelliset seurat ovat vuo- vaikeaksi tehtäväksi karsia kymmenien ja
19952: tuisesti järjestäneet kilpailuja lannanhoi- satojenkin palkkionanojien joukosta pois
19953:
19954: 59
19955: 466 IV,187. - Pienviljelijäin lannanhoito.
19956:
19957: toiset anojat, jotka täyttävät kaikki palk- kuin kansantaloudellisesti tärkeätä, on mie-
19958: kion saajalta vaadittavat ehdot ja olisivat lestämme yleisen edun mukaista, että
19959: yhtä oikeutettuja saamaan palkkiota. kautta maan ulottuvien lannan talteenotto-,
19960: Vaikka kaikki seurat eivät ole julkisilla hoito- ja käyttökilpailujen avulla pyritään
19961: kuulutuksilla ilmoittaneet palkkioita haet- saamaan laajat maanviljelijäpiirit osallistu-
19962: taviksi, on kuitenkin anojia ilmestynyt hy- maan lantatalouden parantamistoimenpitei-
19963: vän joukon toista tuhatta. Varojen niuk- siin. Katsomme, että n. s. palkkioiden
19964: kuuden vuoksi ovat nämä seurat voineet avulla voidaan asia hoitaa vain hyvin sup-
19965: jakaa palkkioita vain 158 pienviljelijälle, peain maanviljelijäpiirien keskuudessa,
19966: keskimäärin alle 700 mk:n palkkion saajaa edellyttäen, että lantatalouden parantami-
19967: kohti. Jos palkkioina voitaisiin vuotuisesti seen on käytettävissä varoja vain muutamia
19968: jakaa useampia miljoonia markkoja, silloin satoja tuhansia markkoja vuosittain. Lan-
19969: voitaisiin palkkiojärjestelmää paremmalla tatalouskilpailujen kautta, jos määrärahaa
19970: menestyksellä käyttää ja silloin tämän toi- vielä jonkin verran korotetaan, päästään
19971: menpiteen suoranainen vaikutus tulisi koh- paremmin toivottuun tulokseen.
19972: distumaan suurempaan viljelmämäärään. Edelläesitetyn perusteella pitäisimme tär-
19973: Mutta 200,000 markan suuruisen palkkio- keänä, että tulo- ja menoarviossa 11 Pl.
19974: määrärahan turvin voidaan palkkiota XIV 1. 24 mom. kohdalla olevaa määrära-
19975: myöntää vain muutamille sadoille, ehkä haa korotettaisiin 100,000 markalla ja että
19976: 200-400 viljelijälle. momentin sanamuotoa muutettaisiin niin,
19977: Vielä on huomattava, että näitä palk- että määrärahaa on mahdollisuus myöskin
19978: kioita jaettaessa tullaan pakostakin kiinnit- käyttää lantatalouskilpailujen järjestämi-
19979: tämään päähuomio lantalain, virtsakaivojen seen.
19980: ja kotieläinsuojien lattiain rakentamiseen Viitaten edellä esittämäämme, ehdotamme
19981: läpäisemättömiksi. Ilmeisesti jää pienem- kunnioittaen,
19982: mälle huomiolle mudan ja turvepehkun että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
19983: merkityksen tehostaminen lantataloudessa. den tulo- ja menoarvioesityksen 11
19984: Itse lannanhoidollinen neuvonta jää näin Pl. XIV: 24 momentin sijalle ottaa
19985: ollen pakostakin pienemmälle huomiolle ja näin kuuluvan momentin:
19986: tuloskin sitä mukaa vaatimattomammaksi. Pienv~7jelijäin lannanhoito- ja
19987: Kun olemme sitä mieltä, että kotoisten käyttöpalkkiot sekä lantatalouskilpai-
19988: lantavarojen kokoamisen ja hoidon paran- lujen järjestäminen ( siirtomäärä-
19989: taminen on niinhyvin yksityistaloudellisesti raha) 300,000 markkaa.
19990:
19991: Helsingissä syyskuun 8 p:nä 1936.
19992:
19993:
19994: Toivo Ikonen. Elias Tukia.
19995: Viljo Venho. Heikki Vehkaoja.
19996: Matti Miikki. Emil Jutila.
19997: Kaapro Huittinen. Heikki Soininen.
19998: Akseli Brander. Albin Asikainen.
19999: Kalle Joukanen. Matti Tolppanen.
20000: Vilho Vallas. S. Salo.
20001: Kalle Kämäräinen. Väinö Kaasalainen.
20002: Eero Nurmesniemi.
20003: 467
20004:
20005: IV,1ss. - Rah. al. N:o 131.
20006:
20007:
20008:
20009: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta väk~'lannoittei
20010: den hankinnan avustuksiksi varattomille uudisraivaajille.
20011:
20012:
20013: E d u s kun n a ll e.
20014:
20015: Peltopinta-a1an nopeaan kasvuun maas- p,eJ.topinta-a!lat ov,at 'kuitenkin vielä har-
20016: samme vuoden 1927 jälkoo.n on suurim- vaan asutu~lla seuduilla liian pienet. Vuo-
20017: maJl.ta osalta vaikuttanut raivauspalkkiojär- den 1933 alussa oli asukasta kohti peltoa
20018: jestelmä. Maataloushallituks·esta saamamme esim. Sallassa 12, Muoniossa 18, Kitti•lässä
20019: tilaston mukaan vuoden 1928 alusta vuoden 19, Suomussalmelia 21, Kuusamossa 21 ja
20020: 1934 loppuun lisääntyi raivallilpalkkioiden Taivalkoskella 23 aaria. Kaukana si:is vie'lä
20021: avu'lla maan p.~ltoa!la 144,600 hehtaariHa ja dllaan siellä viljanvi'ljelyiksen omavaraisuu-
20022: siitä maksettiin raivauspalkkiota yhteensä desta, jonka saavuttamiseen :tarvitaan bski-
20023: 109,7'56,378 mal'lkkaa. Järjestelmän rahoit- määrin 80 aaria peltoa aswkasta kohden.
20024: tamiseen vUJosien !kuluessa on siis vaHion Sen päämäärän saavuttamiseksi ja väestön
20025: puolesta uhrattu melkoi•nen summa, mUitta taloudellisen tason ·kohottamiseksi ikaivat!llan
20026: mon:Un verroin suurempi on kuitenkin sen edel1een valtion •voimakasta tukea sekä maan
20027: tuottama kansantaloudellinen bJyöty, kun raivauksessa että ·raivatun maan kasvukun-
20028: usein_ muutoin arvottoma:sta tai vähäarvo~ toon laittamisessa.
20029: sesta maasta on saatu yhteensä valtavan Raivatut pinta-a!lat on yleensä saatu kas-
20030: suuri ala pysyvää peltoa ja siten tuntu- vukuntoon. Vain vähäväkisimmät uud:israi-
20031: vasti vahvistettu maan omavaraisuutta vil- vaajat, ne, joilla ei vielä d1e sana:ksi kar-
20032: jaankin nähden, kun vaikeana pula-.aikana jaaikaan ja joiden on ansiotyöllä, useimmi-
20033: on voitu kymmeniä tuhansia kansalaisia si- ten tukkityömailta, hankittava perheelle
20034: joittaa työhön maan ensiiluokkaisen perus-- leipä, eivät ole kai~kia rai<vauksiaan voi-
20035: parannuksen hyväksi ja kun sillä on au- neet ~annoittaa, 'kun •karjanlan:taa on vähän
20036: tettu kaikkein vähäväikisintä, etupäässä tai ei o1lenkaan ja 'kun heillä ei o'1e o:llut
20037: maata!loudesta elävää kansan osaa. varoja väkilannoitteiden ostoon. Uudisrai-
20038: Raivauspalkkioj ärj este[män perusteista vauspalkkioiden maksua valvovat viran-
20039: johtuu, että sen vaikutus on tuntuvin itäi- omaiset ovat tulleet siihen käsitykseen, että
20040: sillä ja pohjoisilla raj.aseuduilla ja yleensä kansanta!loudelliosesti:kin olisi erittäin kan-
20041: siellä, missä peltopinta-rrula asukasta kohti nattavaa myöntää valtion avustusta jossa-
20042: on pienin. Ni•inpä Oulun ~äänissä lisääntyi kin mitassa ensi,lannoitusta .varten vähä-
20043: raivauspa'lkkioiden avul'La peltoala vuoden
20044: 1
20045: varaisemmil'le uudisraivaajl!lle. Se antaisi
20046: 1928 alusta ·vuoden 1934 Loppuun 35,118 näille ikäänkuin sysäyksen a!J.Imunpääsemi-
20047: hehtaarilla. Huomattavan suuri on mainit- seksi ja sillä tavoin jo teht:y työ saatettai-
20048: tuna aikana ollut peltopinta-alan kasvu siin tuloa tuo.ttavaksi. Tarkoitusta varten
20049: myös Kuopion, Viipurin, Vaasan ja M~kke pitäisi valtion talousarviossa olla erityinen
20050: lin lääneissä. Peltorikkaissa lääneissä on määräraha, jonka 'käyttöä va.rten maatalous-
20051: raivauspalkkiota käytetty enemmän ikuin ministeriössä dHsi laadittava yksityiskohtai-
20052: toisissa lään.eissä J.aidunraivauksiin. nen suunnitelma. Mielestä:mme 3,000,000
20053: 468 IV,1ss. - Väkilannoitteita uudisraivaajille.
20054:
20055: markan ar,viomääräraha dli:si mrkoitusta suuruisen siirtomäärärahan hallituk-
20056: varten riittävä. sen käytettäväksi väkilannoitteiden
20057: Ede'llä esitettyihin näkökohtiin viitaten hankinnan avustuksiksi niille uudis-
20058: ehdotamme, raivaajille, jotka eivät omin varoin
20059: voi ennen suoritettuja raivauksiaan
20060: että Eduskunta vuoden 1937 ta- saada kasvukuntoon.
20061: lousarvioon ottaisi 3,000,000 markan
20062:
20063: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
20064:
20065:
20066: Kaarlo Hänninen. T. A. Janhonen.
20067: Janne Koivuranta. P. V. Heikkinen.
20068: Viljami Kalliokoski Anrtti Kukkonen.
20069: Vihtori Vesterinen. Juhani Leppälä.
20070: Viljo Venho. E·ero Nurmesniemi.
20071: Kalle Kämäräinen. Kusti Arhama.
20072: Vilho H. .Kivioja. Väinö Kaasalainen.
20073: M. 0. Lahtela. Albin Asikainen.
20074: Aino Luostarinen. Kalle 'Kirra.
20075: J. Takala. Matti Miikki.
20076: Emil Jutila. Heikki ·Soininen.
20077: K. A. Lohi. Eem.il Luukka.
20078: 469
20079:
20080: IV,1s9, - Rah. al. N:o 132.
20081:
20082:
20083:
20084:
20085: Hirvens,alo y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
20086: Suomen salaojitusyhdistykselle.
20087:
20088:
20089: E d u s k u n n a ll e.
20090:
20091: Pätevien ammattimiesten yksimielinen salaojitusyhdistys, jonka työn tuloksista
20092: mielipide on se, että Suomessa on vilje- voimme mainita, että v. 1920-1936 välillä
20093: lyksien kuivatustarve paljon suurempi on yhdistys laatinut salaojitussuunnitelmia
20094: kuin missään muussa maa.nviljelysmaassa. yhteensä 67,500 ha. alalle ja noi.n 30,000
20095: Niinikään ollaan yksimielisiä siitä, että ha:lla on jo suunnitelma täydellisesti to-
20096: maan muo~kauskausi on meillä huomatta- teutettu. rParhaana vuonna (1933) sala-
20097: vasti lyhempi kuin naapurimaissamme, ojitettiin tämän erikoisyhdistyksen valvon-
20098: ollen esim. Ruotsin keskimääräinen muok- nan alla ·6,318 ha. maata ja seuraavana
20099: kauskausi 35 päivää, Tanskan 75 päivää ja vuonna laadittiin uusia salaojitussuunnitel-
20100: Saksan 90 päivää pidempi kuin vastaava mia 6,912 ha:lle.
20101: Suomen keskimäärä. Kun salaojitusyhdistyksen työ vuosi
20102: Edelleen on meidän viljely'k.sistämme am- vuodelta ·tulee yhä enemmän tunnetuksi ja
20103: mattimiesten arvion mukaan ainoastaan tunnustetuksi ja se on suorastaan pako-
20104: noin 10% sellaisia, jotka voitanee viljellä tettu laajentamaan ei ainoastaan työ-
20105: ilman ·erikoista kuivatusta. Tans!kassa on alaansa, vaan myöskin työmuotojaan, niin
20106: vastaava lwku 52, Saksassa ,60, Eestissä 62 on ilmeistä, että se ei voi tulla, ,työntekijöi-
20107: ja samantapaiset ovat ~uvut <Ruotsissa, 'Lat- den lisääntyessä, toimeen yksinomaan sen
20108: viassa, Liettuassa, Puolassa ja Ranskassa- tuen varassa, mikä sille valtion menoar-
20109: kin. Suomalaisen maamiehen huomio kiin- vion yhteydessä vuosittain on annettu,
20110: tyykin näissä maissa matkustellessaan mel- vaan on s·e ·entistä enemmän ·pakotettu !kan-
20111: keinpä kadehtien siihen, että siellä voi- tamaan toimitusmaksuja ja keräämään tu-
20112: daan laajoilla vainioiUa viljellä mitä ar- loja itselleen muilla keinoilla, jotka anta-
20113: vokkaimpia kasveja ilman, että on tarvin- vat tarpeettomasti työtä ja huolta tällaisen
20114: nut ryhtyä minkäänlaisiin paljon huolta ja erikoisyhdistyksen toiminnalle.
20115: työtä vaativiin toimenpiteisiin. Kun meidän Kun vielä mainitsemme senkin, että sa-
20116: on kumminkin otettava kansallemme leipä laojitusyhdistyksen työstä nykyisin tulevat
20117: ja karjallemme vilja omista pelloistamme, osallisiksi entistä sumemmassa määrässä
20118: niin on luonnollista, että ne on saatava maamme heikkovaraiset pienviljelijät ja.
20119: sellaiseen kuntoon, jotta muokkaus- ja kas- kun sen työn kautta yhä lukuisarumat ja
20120: vukauden ,lyhyydestä ja kuivatussuhteiden lukuisammat työmiehet saavat kunnollisia
20121: järjestelyn kustannuksista huolimatta ne ansiomahdollisuuksia sekä on työ kauttaal-
20122: vastaavat mahdollisimman korkeita vaati- taan myös tulevien sukupolvien hyväJksi
20123: muksia. 'Tässä ·erikoisen tärkeässä työssä tehtyä, niin olisi valtiovallan tuettava !ky-
20124: on suomalaisella maamiehellä ollut hyvänä seellistä yhdistystä snna maarm, ettei sen
20125: apuna muun muassa maassamme toimiva tulostaseessa enää ensi vuonna ilmenisi,
20126: 470 IV,ls9. - Salaojitusyhdistyksen avustaminen.
20127:
20128: kuten vuonna 1935 ·on ilmennyt, merkintä: että Eduskunta päättäisi korottaa
20129: menot tuloja suuremmat. vuoden 1937 tulo- ja menoarvion
20130: Kun siis salaojitusyhdistyksen arvokas, 11 Pl. XIV luvun 13 momentin koh-
20131: koko maamme alueen käsittävä työ ja sen dalle merkityn Suomen salaojitusyh-
20132: kasvava työmäärä mielestämme vaatii yhä distyksen apurahan 400,000 mar-
20133: lisääntyvää rva1tion tukea, niin rohkenemme kaksi.
20134: ehdottaa,
20135:
20136: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
20137:
20138:
20139: L. 0. Hirvensalo. Toivo Ikonen.
20140: Heikki .Kääriäinen. Viljami Ka:lliokoski.
20141: Uno A. Hilden. R. Ala-Kulju.
20142: Kaino W. Oksanen.
20143: 471
20144:
20145: IV,19o, - Rah. al. N:o 133.
20146:
20147:
20148:
20149:
20150: Ikonen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sala-
20151: ojitusavustuksia varten.
20152:
20153:
20154: E d u s k u n n a 11 e.
20155:
20156: Salaojitus on jo meilläkin monivuotisen van maanviljelyksen pääedellytyksiä. V a-
20157: kokemuksen perusteella osoittautunut sarka- raamalla salaojitusavustuksiin ja -lainoihin
20158: ojitusta huomattavasti paremmaksi maiden valtioneuvoston heinäkuun 4 p:nä 1935 te-
20159: kuivatuksessa. Salaojituksen edullisuus joh- kemän päätöksen mukaisin ehdoin riittä-
20160: tunee maittemme erikoisesta pohjavetisyy- västi varoja saataisiin salaojitus varmaan-
20161: destä, kasvukantemme lyhyydestä, syksyjen kin edistymään nopeammin. Tähän viittaa
20162: saiteisuudesta, ja laajojen viljelysalueit- jo sekin, että myönnettäessä v. 1933 avus-
20163: temme suuresta happamuudesta. Sitäpaitsi tuksia ty(,~tömyysvaroista salaojitukseen
20164: salaojittaen lisääntyy kasvuala n. 16 %:1la, nousi vuotuinen salaojitusmäärä ahtaasta
20165: kosteussuhteet tulevat tasaisemmiksi, rikka- ajasta huolimatta lähes nelinkertaiseksi.
20166: ruohoisuus on helpompi hävittää, tuholaiset Huomattavaa on myöskin, että muisswkin
20167: ja taudit voivat vähemmän ahdistaa kas- maissa valtio varsin runsaasti avustaa sala-
20168: vistoa j. n. e. ojitusta.
20169: Edellä, mainituilla salaojituksen aiheutta- Edellä esittämäämme viitaten rohke-
20170: milla eduilla on erittäin suuri merkitys py- nemme kunnioittaen ehdottaa,
20171: rittäessä laajennetun ja parannetun viljan-
20172: viljelyksen ja juurikasviviljelyksen kautta että Ednskunta korottaisi halli-
20173: omavaraisuuteen ,leipä- ja väkirehukulutuk- tuksen esityksessä valtion tulo-
20174: sessa. ja menoarvioksi vuodelle 1937 11
20175: Maassamme on viljelysalasta vielä sala- pääluokan IX lttvttn 6 momentilla
20176: ojittamatta noin 86 %, samanaikaisesti kuin olevan salaojitttsavustttksiin nimetyn
20177: mmssa Europan maissa se enää on 1,000,000 markan stturuisen määrä-
20178: 10-35 %· rahan 2,500,000 markaksi, edellyt-
20179: Tästä käynee selville, kuinka paljon epä- täen, että näistä varoista myönne-
20180: edullisemmassa asemassa meikäläinen maan- tään avttstuksia kaikille maanviljeli-
20181: viljelys vielä työskentelee tässä suhteessa. jöille valtionettvoston heinäkuun 4
20182: Vaikka otettaisiin huomioon viljelyksiemme päivänä 1935 tekemän päätöksen
20183: intenssiteetti, on selvää, että meilläkin sala- mukaisin ehdoin.
20184: ojitettu pelto on aikaa myöten kannatta-
20185:
20186: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
20187:
20188: Toivo Ikonen. Uno A. Hilden.
20189: Elias Tukia. L. 0. Hirvensalo.
20190: Arvo Inkilä.
20191: 472
20192:
20193: IV,191. - Rah. al. N:o 134.
20194:
20195:
20196:
20197:
20198: Marttila y. m.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta
20199: pienviljelijäin salaojitusavustuksiin.
20200:
20201:
20202: E d u s kun n a He.
20203:
20204: Voimaperäistä maanviljelystä harrasta- huomattavasti työvoimaa, jota ei voida si-
20205: vissa piireissä on pelltojen kunnollinen sala- joittaa tuotannon palvelukseen itse tilalla.
20206: ojitus saanut huomiota osakseen yhä kas- Tällöin on pakko 'lähteä etsimään työmark-
20207: vavassa maarassa. Korkeammasta maata- kinoita muualta ja useasti sellaisilta paik-
20208: loudellisesta valistustasosta johtuen on sala- kakunnilta, joilla konjunktuurivaihtelut
20209: ojitusharrastus, samoinkuin monet muutkin myöhemmin saattavat tuoda esiin työttö-
20210: maataloudelliset uudistukset voittanut alaa myyttä.
20211: ensi kädessä suuremmilla viljelmillä. Sen si- Tätä yhteiskunnallista taustaa vastaan
20212: jaan pienviljelijät, sellaisissakin tapauk- katsellen olisi maassamme yhä enemmän
20213: sissa, missä kaikki edellytykset puhuisivat kiinnitettävä huomiota työtilaisuuiksien jat-
20214: salaojituksen pudlesta, ovat suhtautuneet kuvaan tarjontaan maanJViljelyksessä. Tässä
20215: kysymykseen määrätyin ennakkoluU.loin. mielessä salaojitus yleensäkin olisi huomat-
20216: Vasta sen jälkeen kun valtio on ryhtynyt, tavlli tekijä, sillä salaojituskustannuksista
20217: avustuksilla tukemaan pienJViljelijäin sala- tekevät suoranaiset työkustannukset n. 60
20218: ojitusy,rity'ksiä, on näiden keskuudessa suu- -70% ja sen käyttämät tarveaineetkin
20219: remmassa määrässä kiinnitetty kysymyk- ovat kotimaista valmistetta. Tietenkin juuri
20220: seen huomiota. tästä syystä onkin salaojitus eri maissa kat-
20221: Salaojituskysymys pientiloilla olisi kum- sottu tehoisa.lksi keinoksi työttömyyden lie-
20222: minkin siiksi tärkeätä että siihen pitäisi ventämisessä.
20223: kiinnittää jatkuvasti huomiota. Sellaisilla Vuosina 1935-1936 on valtion tulo- ja
20224: ti'loil1a, joissa ei ole enää viljelysten laa- menoarvioon varattu pienviljelijäin sala-
20225: jentamismahdollisuuksia, olisi salaojitus ojitusavustuJksiin 1 milj. mk. Varojen
20226: erinomainen keino tuottoisan kasvualan li- käyttö ja salaojitu~harrastuksen leviäminen
20227: saamiseen ja työvoiman sijoittamiseen. käy ilmi seuraavasta asetelmasta:
20228: Pienviljelijäperheissä saattaa useasti olla
20229:
20230: Uudenmaan lääni v. 1935 21 anojaa 44.80 ha, V. 1936 15 anojaa 39.50 ha
20231: Turun ja Porin lääni .. 93 201.81 97 230.09
20232: Hämeen lääni " " 21 " 41.66 "
20233: " "
20234: 28 " 46.11
20235: "
20236: " "
20237: • 0 0 •••••
20238:
20239:
20240:
20241:
20242: Viipurin ........ " " 26
20243: "
20244: 50.63 " 29 " 62.24
20245: "
20246: " " " " " " " " "
20247: Mikkelin ••• 0 19
20248: •••• 44.44 10 19.41
20249: Kuopion
20250: "
20251: ........ " " 12 " 15.18 " " " 14
20252: " 49.98
20253: "
20254: Vaasan " ........ " " 256 " 489.56 " " " 319 " 691.7<1 "
20255: n
20256: 24.86 " " "
20257: " " " " "
20258: Oulun • 0. 0 5
20259: ••• 0
20260:
20261:
20262:
20263: " " " " " " " " "
20264: Yhteensä v. 1935 453 anojaa 912.94 ha, v.1936 510 anojaa 1139.o6 ha
20265: IV,l91. - Marttila y. m. 473
20266:
20267: Asetelmasta pistävät silmään Vaasan lää- tään keskeytystä. Tämän vuoksi pitäisi
20268: nin ruum:erot. Kumpaisenakin vuonna on määräraha korottaa 1.5 milj. markkaan.
20269: seikä anojain lukumäärä, että ojitettavan Edellä esittämäämme nojaten rohkenem-
20270: alueen pinta-ala Vaasan läänissä ollut yli me kunnioittaen ehdottaa,
20271: puolet komo avustettavien määrästä. Tämä
20272: johtunee siitä, että joUaik:in paikkakunnalla että Eduskunta korottaisi hallituk-
20273: on saatu pidempiaikainen, edullinen koke- sen esityksessä valtion tulo- ja meno-
20274: mus salaojituiksen hyödystä. Kun pienvil- arvioksi vuodelle 1937 11 pääluokan
20275: jelijäin salaojitusharrastus on näinkin no- IX luvun 6 momentilla olevan pien-
20276: peasti kasvamassa, niin olisi määraraha ko- viljelijäin salaojitusavustuksiin ni-
20277: rotettava niin suureksi, ettei varojen puut- metyn 1,000,000 markan suuruisen
20278: teen vuoksi tässä toiminnassa tapa:htuisi mi- määrärahan 1,500,000 markaksi.
20279:
20280: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
20281:
20282:
20283: Otto Marttila. J:almari Linna.
20284: Juho Kuittinen. Karl J. Wenman.
20285: Väinö Kivisalo. Edv. Pesonen.
20286: Arma.s Paasonen. Atte J. Muhonen.
20287: Viljo 0. Kilpeläinen. Juho Pyy.
20288: Otto Toivonen. Heikki Kääriäinen.
20289:
20290:
20291:
20292:
20293: 60
20294: 474
20295:
20296: IV,192, - Rah. al. N:o 135.
20297:
20298:
20299:
20300:
20301: Luostarinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
20302: maatalousseurojen paikallista kotitalousneuvontaa va·r-
20303: ten.
20304:
20305:
20306: Ed ustkunna.Ue.
20307:
20308: Viime vuosien kuluessa on harrastus maamiesseurojen ja niiden naisosastoj,ern
20309: puutarhanhoidon ja kotitalousolojen kehit- 700 retkeilyyn osallistui samana vuonna
20310: tämiseen maassamme suuresti lisäänty- kaikkiaan 21,266 osanottajaa, josta mää-
20311: nyt. Tämä on ilmennyt m. m. naisten rästä h'lwmattava osa oli naisia. Yksistään
20312: osanoton lisääntymisessä maata'louden edis- maanvi[jelysseurojen t:oimihenikilöt ,pitivät
20313: tä:mistyöhön, kotitaiousneuvojamäärän li- viime vuonrn1a puutarhanhoitoa ja kotita-
20314: sääntymisessä, kurssitoim~nnan laajenemi- loutta 'käsitteleviä esitelmiä 1,776; maamies-
20315: sessa y. m. Tämän osoitukseksi es:iJtämme seurojeill neuvojien pitämästä :yli 11,000 ,esi-
20316: muutamia lukuja. MaamiesseuDojen nais- telmästä ja alustuksesta o'li i'lmeisesti ylli
20317: jäsenmäärä oli vuonna 1931 24,247, mutta puolet näitä aloja 'käsitteleviä. Suuressa
20318: j.o vuoden 1935 J.opussa 45,100. Maanvilje- osassa maanviUelys- j,a maamiesseuro.jen
20319: lysseurojen, maamiesseurojen ja niiden nais- järjestämistä näyttelyistä oli myöskin edus-
20320: osastojen paLveluksessa oli v. 1935 yhteensä tava puutarha- ja koti,talousosasto.
20321: 221 puutarhanhoidon ja arotitaLouden kon- Näcrnä maanvllj,elys-maallliesseurojen toi-
20322: sulentt~a ja neuvojaa, josta määrästä pai- miiiltatilastosta ·viime vuodelta poimitut lu-
20323: h1li:ste:n yhtymien pa~velubessa 151. Maa- vut osoittavat, että toiminta puutarhan·hoi-
20324: laisnaisen työwlaa kbskevillla crna·anviljelys- don ja kotita[ouden hy,välksi on huomatta-
20325: ja maamiesseurojen järjestämillä kursseilla van ~aaja;a. 'Tarpeeseen nähden on se kui-
20326: oli naispuolisia osano,ttajia v. 1931 34,655, tenkin :käsityksemme mukaan vielä lii!an
20327: viime vuorr1na 49,596. Viime vuonna val- vähäistä.
20328: mistettiin näiden seurojen tämän a!lan. toi- Yleisesti tiedetään, että kansan ravint,o,
20329: mihenkilöiden ,toimesta 1,3'28 suunnitelmaa, etenkm vähävaraisi!l1a seuduilla maas-
20330: josta puutarhasuunnit>elmia 1,184. Samat samme, on yksivuolista ja puutteellista,
20331: toimihenikHöt istuttiv,at viime vuonna yh- josta johtuu terveydelle vakavia vaaroja.
20332: teensä 121,238 erilaista hedelmäpuidernr, TämäJn on maan hallituskin todennut aset-
20333: marjapensaiden, vatun, 'mparperin, koriste- taessaan tänä vu·onna suuren !komitean sel-
20334: puiden ja -.pensaiden se'kä monivuotisten vittämään kansan ravitsemustilaa ja tar-
20335: kukkien tainta sekä välittivät lähes 80,000 vittavia .toimenpiteitä asia.inti:lan paranta-
20336: erilaista tainta. Samat neuvog.at ohjasivat miseksi. Puutarhanhoidon kohottaminen ja
20337: 'kymmenHlä tuhansilla kotikäyrm,eillä puu- ruuan1laittotaidon parantaminen on välttä-
20338: tarhanhoitoa, ruokataloutta, kodinhoitoa, mätöntä. Lastien suuri klwlevaisuus ensim-
20339: käsitöitä, lrustenhoitoa ja si~pikarjallihoitoa. mäisellä ikävuodeHa osoittaa, että [asten-
20340: Yksistään crnaanviiljelysseurojen retkei:lyi- hoito kaipaa parantamista. Käsit,yötaito
20341: hin .osa.Jlistui viime vuonna 3,683 naista ja alkaa moniill pa~oin olla vuutteellista. Ti-
20342: IV,l92. - Luostarinen y. m. 475
20343:
20344: laJlllle kaikissa naJSSa suhteiJSsa kaipaa ko- kous niin työn maaraan. kuin 1aatuurrkin
20345: hentamista: terv,ee1linen, vaihteleva ·ja huo- nähden, koska vain osan ~vuodesta toimes-
20346: kea ruoka on saatava yleistymään niin saan olevat neuvojat useru siirtyvät pai-
20347: elrutarvik;keidlen tuotannon 1isäämisen kuin kasta toiseen, josta johtuen heidärnc työnsä
20348: kurmo'll.i!Sen ruuaruvalmistuksen avulla, las- ei voi muodostua niin suunnitelma'iliselksi
20349: tenho~to, käsityötaHo ·ja yleinen kodinhoito ja paikallisten tarpeiden mukaiseksi kuin
20350: on saatava nousemaan. tapahtuu silloin kun toimihenkilö työsken-
20351: Jos maaseudun naiset yleisesti oHsi,vrut telee useita vuosia SRimalla paikkakunrrailla.
20352: sa,aneet amma:ttikou~utusta edellämaini- Kun meillä on se käsi:tys, että näiliä
20353: tuissa asioissa, ·ei näiden alojen nreuv.ornnan varoiilla, dotka ,paikkakunniittain saadaan
20354: tarve olisi niin suuri. Mutta kun vain kootuksi, !lisättynä nJ1kyään samaa tarkoi-
20355: murto-osa rtalorrpoikaJisti:lojen, ·pienviljeli- tusta varten myörrnet:tävillä valtion avus-
20356: jäin' ja maataloustyöväen emännistä ja tyt- tuksilla, ei ole mahdolJlista saada puutar-
20357: täristä orn v,oinut ja voi saada amrnatt1kou- harrhoidorr-lwtitalouden neuvoji,en lukua H-
20358: 1uopetusta tämän alan ilwuluissa, ,on rrnah- sätyksi eikä heidän :ttoimi:aikaansa ikokovuo-
20359: dol'lisirnman laajalLe ulottuvan neuvonnan tiseksi, :olisi !käsityksemme mukaan tätä
20360: tarve suorastaan huutava. Kitsastelu 'varo- n:euvonta,työtä varten myönn.e.tilivä suu-
20361: jen käytössä tämän alan n1euvontaan !lros- rempi avustus kuin ·nJ1kyään. Valtion: 'kulu-
20362: taa itsensä tavalla, johon meillä ,pien,enä van vuoden talousarvion 11 Pl. XIV t
20363: karrsama ·ei o:le var.aa. V·elvollisuutemrne on 4 mom: l~a ollevasta 625,000 markan määrä-
20364: kiinnittää eritJyisen vakava huomio kai,kkeen rahasta :on käytetty 255,000 markkaa pai-
20365: sellaiseen, mikä tekee pien1en kansan :vah- kallisten kotitalousneuvojien pa~kkauk;seen.
20366: vaksi. Tässä kansan vahvistamisessa on Ensi vuodelle esittää hallitus tätä määrä-
20367: erityinen merkityksensä kaooam kotien ko- rahaa korotettavalk'si 50,000 markalla tode-
20368: hottamisella ja kehittämisellä niin, että ten, ·että suurin osa näistä paikallisista 'koti-
20369: niissä kasvaa ja voi kasvaa .terve, le!lin'Voi- talousneuvojista ,oli kuitenkin ;yairr ,osan
20370: mainen nn:oriso. vuodesta toimessaan, kun paikatlise.t voimat
20371: TUlemme siis siihen, että puutarhanhoi- eivät voineet saada kootuksi riittävästi va-
20372: don ja ·k;otitalouden. 1neuvontaa on tehostet- noija kokovuotisten :kotita1ousneuvojien palk-
20373: tava tuntuvasti. On ~yrittä;vä kehittämään kaukseen." ,Huomioon ottaen", jatketaan
20374: maakunnal'lista näiden alojern lwnsulentti- ha!llituksen: esityksen perusteluissa, ,.että
20375: toimintaa da on saatava li:sät.y'ksi rräiden kansan ravinto •etenkin vähävaraisilla seu-
20376: alojen paikallisia 'lleuvoja,v.oimia. Kun viime duhlla on yJksipuolista ja puutteellista, mistä
20377: vuonna maanviJld1elys- ja roaamiesseu11oilla johtuu kansam terveydeHe vakavia vaaroja,
20378: naisosaJstoineen :ol] näiden alojen kon:sulerut- olisi ~okovuotisten kotiWommeuvojien paik-
20379: teja ja neuvojia 221, 1ei näiden toimihenlki- kausta nykyistä suuremmassa määri'l1 tuet-
20380: 'löiden pai~kauspäivien luku kuitenkaan ol- tava yleisin va11oin, jotta main·itut kansan
20381: lut suurempi kuirr 49,118. Tämä osoiUaa, ravirrtota1oudessa o~evat epä:kohdat saatai-
20382: että suuri osa rnäistä toimihenkilöistä on si~rr korj.atui,ksi' '. Hyväksyen nuo perus-
20383: vain osan vuotta toimessaan. Näiden ,toi- telut orn meidän kuitenkin todettava, että
20384: mihenkilöiden pa]k;kauspäivien luku olikin se lisäys, jonka ha!llitus tankoitusta va,rten
20385: viime 'VU:onna keskimäärin 222.3 eli vähän ehdottaa varattavaksi, on ·vallan rii·ttämä-
20386: alle 7.5 kk. Jos lasketaan maamiesseurojen tön tarpeeseen nähden. Sen mietinnön poh-
20387: kotita!lousneuvojien ikeskimääräin,en palk- jalla, jonka n. s. IThaatalousjärjestökomitea
20388: kauspäi'Vien määrä, saadaan vielä pienempi muutami:a .vuosia taikaperin valmisti ja 'joka
20389: luku kuin edellämainittu. Tämä I(Jni heik- on ilmestynyt painosta ja joS:Sa seikkape-
20390: 476 IV,192. - Kotitalousneuvonta.
20391:
20392: rä:i:sesti käsite['lään ;neuv;ontatyön järjestä- honeuvojien paikkaamista varten siliä eh-
20393: mistä, olemme ;tuHeet vakuutetuiksi siitä, do'lla, ,että pa:iJkall1set kerhotoimi.elimet
20394: että ,pai,~aUista kotitalDusneuvontaa varten, hankkivat ainakin yhtä suuren summrun
20395: jos mielitään se saada tehostetuksi, on pail~a;kunna!lta. Samoiln on haJvaittu, että
20396: myönnettävä huomattavasti enemmän kuin paikallisen kotitalousneuvonnan rahoittami-
20397: tulo- ja menoarvioO!Il on otettu. Käsityk- sessa paikalliset yhtymät ,ova;t hankkinoot
20398: semme mukaan tulisi :tässä 'esitettyä pai- huomattavasti enemmän varoja itse paik-
20399: kallista Jroti:talousneuvonta:a varten varn.ta kakunnai ta kuin ne ovat saaneet 'Valtion
20400: yhteellJSä 770,000 markikaa. Jos momentille varoista a:vust.ulkisin.a.
20401: (a-'k.ohtaan) merldtään lisäystä 515,000 mk. Edelläesittämäämme viitaten ehdotamme
20402: hallituksen 1esittämärr1 50,000 ma;rkan ase- kunn:ioittaen,
20403: masta, vaikuttaa se .paika[lisen 1rotita!lous-
20404: neuvonnan tuntuvan rvoimistumisen. 0fll että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
20405: edellytettävä, ~ttä pailkaHilset yhtymät tu- vuoden tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
20406: levat sam3!a ,tarkoitusta varten hankkimaan XIV l. 4 mom:lle paikallista koti-
20407: ainakin yht,ä suuret lisäv:arat, ilmten Dn ha- talousneuvontaa varten maatalous-
20408: vaittu tapahtun,een maatalous'kerhoneuvon~ seuroissa lisäyksenä 515,000 mark-
20409: nassa Maatalouskerholiiton jakaessa 3,000- kaa hallituksen esittämän 50,000
20410: 6,000 markan suuruisia avustuksia ker- markan asemesta.
20411:
20412: He[singissä syys~unn 8 päiväJnä 1936.
20413:
20414: Aino Luostarinen. Lauri ,Kaijalainen.
20415: Jalo Lahdensuo. Kalle Kämäräinen.
20416: Mandi Hannula. Lauri A. :Sariola.
20417: A. Pohjannor,o. Kaarlo Hänninen.
20418: Kaino W. Oksanen. Tilda Löthman,Koponen.
20419: Matti Tolppanen. Heikki Vehkaoja.
20420: Juhani Leppälä. Albin As~ainen.
20421: J. Koivisto. Juho Niukkanen.
20422: Helena Syrjälä. J. Takala.
20423: Viljmni Kalliokoski. M. 0. Lahtela.
20424: Artturi Leinonen. T. N. Vilhula.
20425: Kalle Joukanen.
20426: 477
20427:
20428: IV,19s, - Rah. al. N:o 136.
20429:
20430:
20431:
20432: Piippula y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen
20433: suorittamiseksi maan myyntituottoisesta puutarhavilje-
20434: lyksestä.
20435:
20436:
20437: E d u s k u n n a ll e.
20438:
20439: Pyrittäessä edistämään maamme puutar- 2) Viljelmien pinta-alat ja niiden käyttö.
20440: haviljelystä ei enää yksistään riitä yleinen 3) Viljeltävät kasvit ja niiden tuotan-
20441: valistustoiminta maataviljelevän väestön- tomäärät.
20442: osan keskuudessa, vaan on jo myöskin har- 4) Kokonaismyynnin arvo määrättynä
20443: k1ttava toimenpiteitä, joilla varsinainen vuotena.
20444: elinkeinomaisesti harjoitettu puutarhavil- ·5) Erikseen lasinalaisen viljelyksen laa-
20445: jely voisi vastata niitä vaatimuksia, joita juus (siinä: kasvihuoneitten rakennustapa,
20446: yhä lisääntynyt puutarhatuotteiden kulu- pinta-ala, poltto-ainekulu:tus, tuotelajit ja
20447: tus sille .asettaa. Maahamme onkin viime määrät).
20448: vuosikymmenien aikana muodostunut eri- 6) Työvoiman käyttö ja palkkaus.
20449: koinen myyntituottoinen puutarhaviljely, 7) Tuotteiden myynti ja säilytys.
20450: joruka tarkoituksena on tuottaa erilaisia Kun myyntirtuottoinen puutarha,viljely
20451: puutarhatuotteita varsinaiseen kauppaan, varsinkin siltä osalta, joka koskettaa aikai-
20452: käsittäen m. m. taimistoviljelmiä, avomaan sia vihanneksia ja kwkkia, tulee yhä enem-
20453: vihannes- ja kukkaviljelmiä sekä varsinkin män siirtymään lasinalaiseksi, on esim. neu-
20454: lasinwlaisia vihannes- ja kukkav:iljelmiä. vontatyötä harjoittavan ·järjestön vastaa-
20455: Näitten viljelmien laajuudesta, lukumää- vasti suunnattava toimintansa tämän vil-
20456: rästä, muodosta, tuotantokyvystä y. m. ei jelysmuodon piiriin. rSiihen ovat vaikutta-
20457: kuitenkaan ole mitään yksityiskohtaisia massa monet painava:t seikat; mainitta-
20458: tietoja olemassa. Tämä epäkohta on huo- koon tässä vain : omavaraisuuspyrkimykset
20459: mattavasti heikentämässä itse neuvonta- yleensä maatalouden alalla, kasvihuonei-
20460: työtä ja sen tuloksia. Tehokkaan neuvonta- siin kiinnitetyt huomattavat pääomat, tuo-
20461: ja valistustyön kanna:lta on nim. hyvin tannon säännöllisyys kautta vuoden, kau-
20462: tärkeätä tuntea täLlaisen viljelysmuod.on pan järjestelypyrkimykset y. m. seikat.
20463: yksityiskohdat mahdollisimman tarkkaan, ·Tällaista tilastoa on maassamme monasti
20464: jonka vuoksi tulisi suorittaa tutkimus kaivattu, ei yksistään neuvonnan ja ope-
20465: tästä, jo erikoisesti elinkeinoksi muodostu- tuksen tarpeisiin, vaan yleensä tot'eamaan
20466: neesta puutarhaviljelyksestä. Tutkimus tu- puutarhaviljelyksen merkitys elinkeinoelä-
20467: lisi tällöin kohdistumaan seuraaviin kysy- mässä ja kansantaloudessa.
20468: myksiin: Tällainen tutkimus voidaan suorittaa
20469: verrattain vähillä kustannuksilla koska
20470: 1) Viljeimien omistussuhteet (vuokra- puutarha-alan järjestöillä on tiedossa täl-
20471: tai itsenäinen vil.jelmä taj muun elinkeinon laiset vi'ljelmät ja tulisi tämä tutkimus
20472: yhteydessä harjoitettava myyntituottoinen suoritettavaksi juuri näitten järjestöjen it-
20473: puutar'havr1jely). sensä välityksellä.
20474: 478 IV,193. - Puutarhaviljelys.
20475:
20476: EdeHäolevaan viitaten saamme kunnioit- 80,000 markan määrärahan tutki-
20477: tavimmin ehdottaa, muksen suorittamista varten maan
20478: myyntituottoisesta puutarhaviljelyk-
20479: että Eduskunta päättäisi ottaa sestä.
20480: vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
20481:
20482: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
20483:
20484:
20485: J. Eri. Pilppula. Vilho Vallas.
20486: Juhani Leppälä. Antti Kemppi.
20487: Viljo V,enho. Einari Karvetti.
20488: Jalmari Linna.
20489: 479
20490:
20491: IV,194. - Rah. al. N:o 137.
20492:
20493:
20494:
20495:
20496: Piippula y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suo-
20497: men puutarhaviljelijäin liiton avustamiseksi.
20498:
20499:
20500: E d u s k u n n a ll e.
20501:
20502: Hallituksen esityksessä tulo- ja meno- tyydyttävästi suorittaa, vaan tarvitaan sitä
20503: arvioksi vuodelle 1937 ehdotetaan 11 Pää-. varten erikoiskonsulentti, mitä valtion puu-
20504: luokan luvussa XIV (Maatalouden tuke- tarhakomitea ja maataloushallitus esittävät.
20505: minen) m. m. Suomen puutarhaviljelijäin Puutarhakomitea ja maataloushallitus
20506: liitolle 10,000 markan valtionavun lisäystä esittävät mainitulle liitolle myös hedelmä-
20507: liiton nykyiseen 170,000 markan suurui- viljelyskonsulenttia, lisäksi esittää hallitus
20508: seen valtionapuun. Perusteluissa maini- ja maataloushallitus, että Suomen puu-
20509: taan m. m. että mainittu liitto , - - - tarhaviljelijäin liiton tulisi huolehtia puu-
20510: niukkojen käyttövarojen takia on voinut tarhatuotteiden satotiedoituksesta ja että
20511: verrattain heikosti tyydyttää yhä kasvavan lisävaroja tarvitaan myös erikseen liitolle
20512: neuvonnan tarvetta myyntituottoisen puu- sen johdosta, että Suomi osallistuu 6: nteen
20513: tarhaviljelyn alalla. Erikoisesti kaivataan pohjoismaiseen puutarhanäyttelyyn v. 1937
20514: apua kasvinsuojeluneuvonnassa ja hedelmä- Köpenhaminassa. Kaikkeen tähän lisäku-
20515: viljelyksessä, joka nykyisin elää nousukau- luja aiheuttavaan työhön esittää hallitus
20516: dessa. Puutarhatuotteiden myynnin järjes- •ain 10,000 mk.
20517: täminen edellyttää tarkoituksenmukaisia Allekirjoittaneet haluavat lisäksi kiinnit-
20518: sato- ja markkinatiedoituksia, joita jo toi- tää eduslkunnan huomioon eraaseen lii-
20519: silla maatalouden aloilla on aikaansaatu ton tehtävään, jota liitto selostaa valtion-
20520: " apuanomuksessaan. Tämä on puutarhavil-
20521: Suomen puutarhaviljelijäin liiton jäsen- jelystä harjoittavien viljelijöitten keskuu-
20522: määrä oli viime vuoden lopussa 2,333. Lii- dessa suoritettava valistus- ja neuvontatyö
20523: ton kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa, myyntijärjestöjen aikaansaamiseksi.
20524: joka päiilttyy summaan 380,000 mk., muo- Kaikille lienee tunnettua puutarhatuot-
20525: dostavat toimihenkilöiden palkat, toimisto- teiden kaupan alalla vallitseva sekasorto,
20526: kulut, neuvontavälineet ja matkat jo yk- johon liitto on voimiensa mukaan pyrkinyt
20527: sistään 196,700 markkaa, mistä huomataan, saamaan parannusta. Tämän epäkohdan
20528: ettei nykyinen valtionapua riitä edes vält- toteaa myös valtion puutarhakomitea mie-
20529: tämättömimpiin menoihin, vaan on liiton tmnössään, jossa se esittää, että Suomen
20530: täytynyt muuta tietä hankkia neuvonta- puutarhaviljelijäin liitolle varattaisiin ti-
20531: työtä varten varoja lisää enemmän kuin laisuus valistus- ja neuvontatyön suoritta-
20532: koko valtionapu. miseen, puutarhatuotteiden kaupan järjes-
20533: Edellämainituissa hallituksen peruste- tämiseksi. Tähän tarvitaan myös varoja,
20534: luissa mainitaan nyt liiton tarvitsevan jollei juuri erikoisen neuvojan muodossa,
20535: apua m. m. kasvinsuojeluneuvonnan edistä- niin sitä enemmän julkaisujen toimittami-
20536: miseen. Nykyisillä voimilla sitä ei voida seksi ja esitelmätilaisuuksia varten sekä
20537: 480 IV,194. - Puutarhaviljelys.
20538:
20539: varsinkin henkilökohtaisesta valistustyöstä Edelläolevaan viitaten saamme kunnioit-
20540: johtuvien matkakulujen korvaamiseen. Puu- tavirrnmin ehdottaa,
20541: tarha;tuotteiden kauppa voidaan meidänkin
20542: maassamme saada nykyajan vaatimusten että Eduskunta päättäisi v. .1937
20543: tasalle vasta silloin, kun viljelijät perusta- tulo- ja menoarviossa, 11 Pl. XIV lu-
20544: vat myyntijärjestöjä, mikä puolestaan edel- vun 20 momentilla korottaa Suomen
20545: lyttää voimaperäistä valistustyötä viljelijöi- puutarhaviljelijäin liiton valtion-
20546: den keskuudessa samoin kuin aikanaan saa- avun 315,000 markkaan.
20547: tiin rtehdä valistustyötä karjataloustuottei-
20548: . den myynnin järjestämiseksi.
20549:
20550: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
20551:
20552:
20553: J. Ed. Pilppula. Vilho Va;llas.
20554: Juhani Leppälä. Antti Kemppi.
20555: Viljo Venho. Einari Karvetrti.
20556: Jalmari Linna.
20557: 481
20558:
20559: 1V,195. - Rah. al. N:o 138.
20560:
20561:
20562:
20563:
20564: Venho y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen kotiteolli-
20565: suusjärjestöjen keskusliiton toiminnan tukemiseksi.
20566:
20567:
20568: E d u s k u n n a 11 e.
20569:
20570: Vuonna 1933 a;rvioitiin kotien omiksi tar- dot, auttaa työn organisoimisessa ja valvoo
20571: :Peiksi 'tehdyn kotiteollisuustyön arvo sen suorittamista. Tämän vuoksi onkin
20572: 300,000,000 markaksi. Alkuperäisesti !koti- useimmilLe järjestöille perustettu oma lkes-
20573: teollisuutena valmistetun kauppatavaran kusliittonsa. Mainittakoon niistä esim.
20574: vuosimyynti arvioitiin 100,000,000 markaksi Maatalousseurojen keskusliitto, Pienvilje-
20575: ja kotiteollisuudesta viime kymmenen lijäin keskusliitto, Pienviljelijäin liitto,
20576: vuoden aikana kehittyneen pienteollisuuden Marttaliitto, Osuuskassojen keskusliitto
20577: vuosimyynti samoin 100,000,000 markaksi. j. n. e. Samasta. syystä on vuonna 1934 pe-
20578: Tämän työalan 'tuotanto vuoden •193.3 ar- rustettu Suomen kotiteollisuusjärjestöjen
20579: vion mukaan oli siis yhteensä 500,000,000 keskusliittokin. Mutta toimintansa tuke-
20580: markkaa vuosittain. Sen jälkeen kotiteolli- miseksi se ei vielä tähän mennessä ole saa-
20581: suus on huomattavasti laajentunut ja moni- nut valtion avustusta.
20582: puolistunut, joten nykyään se hyödyttää Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskus-
20583: maata vuosi,ttain vieläkin suuremman sum- liitto m. m.
20584: man arvosta. Kotiteollisuutemme nopea 1) suorittaa maan hallituksen sille anta-
20585: kehitys viime vuosina johtuu siitä, että . mat valvonta- y. m. tehtävät;
20586: juuri taaksemme jääneet pulavuodet ovat 2) antaa hallitukselle ja virastoille siltä
20587: antaneet sille voimakkaan sysäyksen, sillä pyydettyjä lausuntoja sekä tekee niille esi-
20588: kotiteollisuutta harjoittava pieneläjäluokka tyksiä;
20589: ei ol~ut niin kurjassa asema;ssa eikä tarvin-
20590: .3) tekee alotteita käsityön ja kotiteolli-
20591: nut niin nmsa;sta yhteiskunnan tu:kea kuin
20592: suustalouden edistämiseksi;
20593: kotiteollisuusammattia taitamaton, joka oli
20594: pakotettu ·etsiskelemään olemattomia seson- 4) kokoontuu varsinaiSun edustajaJko-
20595: kitöitä. kouiksiin joka kolmas vuosi ja tarp·een mu-
20596: Hallitus on esittänyt kotiteollisuuden kaan ylimääräisiin .kokouksiin;
20597: neuvontamäärärahoihin pienen lisäyksen. 5) pitää palveluksessaan sihteerin, koti-
20598: Täten hallitus ·osoittaa pitävänsä 'tärkeänä teollisuustalouden eri alojen erikoiskonsu-
20599: kotiteollisuuden yleisesti tunnustetun mer- lentteja ja muita toimihenkilöitä sekä kut-
20600: kityksen, joka on eri:koisesti tullut näkyviin suu asiantuntijavaliokuntia;
20601: kansamme taloudellisten koeUelemusten 16) järj'estää kotiteollisuuspäiviä, kotiteol-
20602: päivinä. Kokemus on osoittanut, että pai- lisuusseurojen johto- ja toimihenkilöiden
20603: kallisten järjestöjen harjoittama neuvonta- neuvottelukokou:ksia, jäsenyhtymiensä toi-
20604: työ antaa,kseen parhaan mahdollisen tulok- mihenkilöiden neuvottelutilaisuuksia y. m.
20605: sen tarvitsee avukseen 'keskuselimen, joka kotiteollisuutta ja sen järj·estötoimintaa
20606: .suunnittelee yhdenmukaiset toimintamuo- edistäviä kokous- ja esitelmätilaisuuksia;
20607:
20608: 61
20609: 482 IV,195. - Kotiteollisuuden tukeminen.
20610:
20611: 7) järjestää yhteistoiminnassa jäsenyhty- Suomen kotiteollisuusjärjestöjen kes-
20612: miensä lkanssa kilpailuja, näytt€lyjä, kurs- kusliittoon kuuluu nykyään 30 jäsenyhdis-
20613: seja ja r€tlkeilyjä; tystä. Näiden työn ohjaamisessa se ·ei 1mi-
20614: 8) !harjoittaa julkaisutoimintaa; tenlman ol.e voinut, ilman valtion avustusta
20615: ikun on, toimia ~yllin teholclmasti.
20616: 9) ikustantaa jäsentensä tarp€eksi mahli-
20617: fEdelläolevaan viitaten ehdotamm€ kun-
20618: sääntöjä, lomakkeita y. m. painotuotwita;
20619: nioittaen,
20620: 10) jakaa mitaleja uskollisesta ja menes- että Edusk.unta ottaisi vooden
20621: tyksellisestä kotiteollisuustyöstä; 1937 valtion tUlo- ja menoarvioon
20622: 11) '"almistaa vuotuisia yleiskatsauksia 11 Pl:n XIV •buv:un 18 mom. koh-
20623: jäsenyhtymiensä toiminnasta; dalle 100,000 markan määrärahan
20624: ·12) ohjaa ja avustaa jäsenyhtymiensä Suomen kotiteollisuusjärjestöjen kes-
20625: yhteistoimintaa. k•usliiton to~minnan tukemiseksi.
20626:
20627: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
20628:
20629:
20630: V:iljo V:enho. Akseli Brander.
20631: Einari .Kaa-vetti. Kaapro Huittinen.
20632: A. Halonen. Antti ~emppi.
20633: Antti Junes. Heikki Soininen.
20634: Viljami Kalliokoski. Elias Tukia.
20635: Aino Luosta.rinen. T. N. Vilhula..
20636: Emil Jutila. Kaino W. Oksanen.
20637: 483
20638:
20639: IV,196, - Rah. al. N:o 139.
20640:
20641:
20642:
20643:
20644: Oksanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomalaiselle
20645: 1Jfarttaz.iitolle kotitalousneuvojain palkkaamista varten.
20646:
20647:
20648: E d u s k u n n a ll e.
20649:
20650: Suomalaisen Marttaliiton työ on vuosi Vuosi Yhdistyksiä Jäseniä
20651: vuodelta laajentunut. Niinpä yhdistys ja 1925 ............ 266 20,969
20652: jäsenmäärän kasvu kahtena 5-vuotiskau- 1930 462 41,311
20653: tena oli seuraava. 1935 656 47,465
20654:
20655: Samanlaista kasvua osoittavat myöskin muutamat toimintaa esittävät luvut:
20656: Kursseja
20657: Vuosi Lukumäärä Osanot- Kilpailuja Näytte- R tk "l ... Esitelmiä Kokouk-
20658: tajia lyjä e e1 yJa sia
20659: 1925 •••• 0 •••• 1,079 7,330 56 53 143 1,732 3,544
20660: 1930 ......... 2,006 22,221 121 121 382 3,320 13,522
20661: 1935 0 •••••••• 3,369 50,010 779 357 714 9,357 20,879
20662:
20663: Samanaikaisesti kun toiminta on laajen- Anottu oli kaikkiaan 550,000 markkaa.
20664: tunut, ovat työmuodot myöskin kehittyneet Kuluvan vuoden valtionapu 398,000 mark-
20665: ja toiminta monin tavoin syventynyt. Yh- kaa tekee kuitenkin jäsentä kohden vain
20666: denmukaiseksi kehitetty työohjeisto kurssi-, 8 mk. 39 penniä.
20667: kilpailu- ja näyttelytoimintaa varten on Valtionavun ja toiminnan laajuuden väli-
20668: tehnyt neuvontatyön yhtenäisBmmäksi ja sestä epäsuhdasta johtuu, että käytännölli-
20669: tehokkaammaksi. Keskusjärjestön järjestä- sessä neuvontatyössä on tullut yhä vai-
20670: mät lukuisat ravinto-opilliset ja kodinhoi- keammaksi tyydyttää lisääntyvää neuvon-
20671: dolliset näyttelyt ovat edistäneet kotitalou- nan tarvetta. Huolimatta järjestön harras-
20672: den erikoiskysymysten selvittämistä ja ke- tuksen ja omatoimisuuden kasvusta ei pal-
20673: hittämistä laajemmissakin piirBissä. kattuja toimihenkilöitä ole voitu työn laa-
20674: Liiton nauttima valtionavustus ei ole kui- jentumista vastaavassa määrässä lisätä.
20675: tenkaan kasvanut samassa suhteessa kuin Tätä osoittaa tilasto konsulenttien, neuvo-
20676: sen jäsenmäärä ja toiminta, mitä osoittavat jien ja opettajien lukumäärästä ja heidän
20677: liiton saarnat edellä mainittujen vuosien palkkauspäiviensä 'luvusta:
20678: valtionavut: Vuosi Palkkauspäiviä Toimihenkilöitä
20679: Vuosi 1925 ............ 195,000 mk. 1925 . . . . . . . . . . . . 175 22,997
20680: 1930 ............ 400,000 mk. 19·30 . . . . . . . . . . . . 224 43,548
20681: " 1935 • . • . . • • • • . 0. 323,000 mk. 1935 242 47,692
20682: "
20683: Vuodeksi 1936 saatiin viimeksi mainit- Kuten ylläolevasta tilastosta käy selville,
20684: tuun summaan 75,000 markan lisäys. on toimihenkilöiden palkkaus vain osavuo-
20685: 484 IV,196. - Suomalaisen Marttaliiton avustaminen.
20686:
20687: tista, palkkauspäivien suhteellisen lisäyksen Viipurin läänin ja Hämeen-Satakunnan
20688: osoittaessa kuitenkin palkkaavien paikaliis- maanviljelysseurojen alueet käsittäen n.
20689: järjestöjen lisääntynyttä omatoimisuutta 65% koko marttajärjestön. jäsenmäärästä.
20690: ja pyrkimystä pitempiaikaisiin neuvojatoi- MarttaY'hdistyksiä maakunnallisine keskus-
20691: miin. Tästä huolimatta vielä vuoden 1935 järjestöineen on sitäpaitsi Itä-Hämeen,
20692: toimihenkilöiden toimiajat olivat seuraavat: Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Perä-
20693: 22 konsulentin 12 kk., 126 kotitalousneu- Pohjolan, Pohjois-.Pohjanmaan, Pohjois-
20694: vojan keskimäärin 8.5 kk., 94 käsityö- y. m. Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen
20695: kurssien pitäjän 2.9 kk. maanviljelysseurojen alueella sekä lisäksi
20696: Toimihenkilöiden lukumäärä on varsin erillisiä yhdistyksiä muidenkin maanvilje-
20697: vähäinen, kun ottaa huomioon, että Martta- lysseurojen alueella.
20698: liiton toimialue on laaja ja sen väestö suu-
20699: rimmalta osalta vä:hävaraista. Yksinomaan Liiton jäsenistön kokoomus ja eri väestö-
20700: marttatyön varassa ovat seuraavien maan- ryhmien osalle tullut neuvonta käy selville
20701: viljelysseurojen alueet: Pohjois-Karjala, seuraavasta, vuoden 1935 tilastosta:
20702: Itä-Karjala, Viipurin läänin, Läntisen
20703: Maanviljelijöitä P a 1 k a n n a u t t i j o i ta
20704: Pienvil]'. Pienemp. Isomp. Suurvilj. Työläisiä Toim~.n- Virkamiehiä
20705: keskiv. keskiv. haltiJ.
20706: Jäsenistä oli ......... 39.2% 19.3% 4.7% 0.5% 13.3% 14.3% 8.7%
20707: Toimitusten saajista oli 42.6 % 25.9 % 5.4 % 0.4% 15.3% 5.1% 5.3%
20708:
20709:
20710: Miten liitto käyttää saamansa valtionavu.stuksen, käy selville sen talousarviosta
20711: vuodelle 1936:
20712: Menot:
20713:
20714: Toirnihenkilöiden palkkaus
20715: Toiminnan johtaja ........................ . 48,000:-
20716: Keskusjärjestön kaksi konsulenttia a 24,000:- 48,000:-
20717: 14 piiriliiton konsulenttien palkkoihin ....... . 309,000:--
20718: Neuvojain palkkoihin ..................... . 405,000:-
20719:
20720: Toirnintaan
20721: Toimihenkilöiden matkat 30,000:-
20722: Toimiston vuokra ......................... . 14,400:-
20723: Toimistoapulainen ......................... . 10,800:-
20724: Toimistomenot ............................ . 11,000:-
20725: Painatuskustannukset ..................... . 70,000:-
20726: Havaintovälineet .................. ·........ . 5,000:-
20727: Konsulenttipäivät ......................... . 4,000:-
20728: Hallintoelinten matkat ..................... . 25,000:-
20729: Perustamisavust. yhdist .................... . 11,000:-
20730: Muut menot .............................. . 20,000:- 201,200:-
20731: Yhteensä 606,200:-
20732: IV,196. - Oksanen y. m. 485
20733:
20734: Tulot:
20735: Valtionavustus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398,000:-
20736: Muut avustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70,000:-
20737: Jäsenverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28,000:-
20738: Painatustuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98,000:-
20739: Muut tulot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,200:-
20740: ---------------------
20741: Yhteensä 606,200: -
20742:
20743:
20744: Kuten talousarviosta käy selville, valtion- kenevät ja kokeneet neuvojat siirtyvät neu-
20745: avustus riittää ainoastaan keskusjärjestön vontatyöstä muille aloille. Kun vielä eri
20746: 3 toimihenkilön ja yhden konsulentin palk- järjestöt valtionavustukseen nähden ovat
20747: kaukseen kussakin piiriliitossa, piiriliitoille erilaisessa asemassa, on tämäkin seikka
20748: jaettavan summan ollessa keskimäärin va- omiaan synnyttämään epävakaisuutta ja
20749: jaa 23,000 mk. piiriliittoa kohden. Piiri- muuttelemisha:lua neuvojissa ja epäoikeu-
20750: liitot ovat itse kustantaneet konsulenttiensa denmukaisuuden tunnetta itse järjestöissä.
20751: matkakorvaukset. Lisäksi, on neljällä ~u Samoin aiheuttaa se, että paikalliset yhdis-
20752: rimmalla piiriliitolla työn laajuuden vuoksi tykset itse joutuvat kokonaan ja suurin,
20753: toinen konsulentti, joka kahdessa piirilii- yksityisten henkilöiden puolelta tulevin
20754: tossa on palkattu piiriliiton itse ha;nkki- uhrauksin hankkimaan neuvojan palkkauk-
20755: milla varoilla, yhdessä yksityisen säätiön seen tarvittavat varat, hajanaisuutta neu-
20756: ja yhdessä maanviljelysseuran (Pohjois- vonta-alueeseen ja työn yhtenäisyyteen
20757: Karjalan) kotitalousmäärärahoilla. Neuvo- nähden, samalla kun se jättää järjestön
20758: jien palkkaukseen ei siis liitto ole lainkaan vaille sitä organisatorista asetta, jonka
20759: voinut jakaa valtionvaroja, vaan ovat pai- jaettava valtionavustus antaa. Lisäksi olisi
20760: kallisyh<listykset itse saaneet huolehtia neu- valtion taholta tuleva tuki omiaan lisää-
20761: vojainsa palktkauiksesta. mään harrastusta ja arvonantoa työlle
20762: Kun pätevyysvaatimuksena konsulentin myöskin kuntien ja työtä avustavien yksi-
20763: toimeen on nykyään asetettava kotitalous- tyisten liikkeiden y. m. taholta. Kun neu-
20764: opettajatutkinto, tulisi konsulentin toi- vojavoimat heikon palkkauksen vuoksi ei-
20765: mesta olla vähintään sama palkka kuin vät useinkaan ole tehtävässään niin päteviä
20766: vastaavan valmistuksen saaneilla emäntä- kuin nykyään, kotitaloudellisen ammatti-
20767: kouluissa, JOISSa opettajan palkka on taidon yhä kehittyessä, neuvottavien taholta
20768: 24,000 mk. vuodessa. Kuitenkin konsulen- odotetaan, vaikuttaa tämäkin haitallisesti
20769: tilta, maakuntansa kotitaloustyön suunnit- neuvontatyön menestymiseen. Odotettavissa
20770: telijana ja johtajana vaaditaan paljon on, että nykyinen nopea edistyminen koti-
20771: enemmän kuin opettajalta koulussa, lisäksi taloudessa on lähiaikoina yliä lisäävä epä-
20772: matkat ovat rasittavia, elinkustannukset suh.taa neuvojien ja neuvottavien tason vä-
20773: korkeammat. lillä. Neuvontatyön tehoa vähentää myös"
20774: Suurin epäkohta neuvontatyössä on kui- kin mitä suurimmassa määrin se, että suuri
20775: tenkin se, ettei liitto voi jakaa paikallisille osa niin järjestön kuin neuvojienkin voimia
20776: yhdisty'ksille avustusta neuvojain palkkaa- on käytettävä varojen hankintaan. Vuoden
20777: miseen. Neuvojain pa:lkat jäävät näinollen 1937 menoarviossa on hallitus esittänyt
20778: pakostakin ·riittämättömiksi ja neuvojatoi- Marttaliiton määrärahaan lisäyksen, minkä
20779: met lyhytaikaisiksi, mistä johtuu, että ky- liitto tarvitsee piiriliittojen suorittaman
20780: 486 IV,196. - Suomalaisen Marttaliiton avustamiueu.
20781:
20782: neuvonta- ja valvontatyön tukemiseen. 2,700,000 markkaa, mistä summasta yhdis-
20783: Mutta sen lisäksi on välttämätöntä, että tysten suorastaan itse hankkimia varoja n.
20784: liitto voisi avnstaa paikallisyhdistysten neu~ 2,200,000 markkaa, olisi kohtuullista että
20785: vontatyötä. Jos tämän avustuksen suuruus näin suuri omatoimisuus saisi myöskin val-
20786: olisi 3,000 mk. kutakin kokovuotista neu- tion taholta tunnustusta.
20787: vojaa kohden, mikä tietäisi 25 % pätevän Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
20788: neuvojan vuosipalkasta, tarvitaan 150 neu- nioittaen,
20789: vojaa varten 450,000: -. Tämä neuvojien
20790: luku on tälläkin hetkellä vähin mahdolli- että Eduskunta päättäisi ottaa
20791: nen, ottaen huomioon .sen, että Suomalai- ensi vuoden tulo- ja rnenoarvioon
20792: sella Marttaliitolla on paikwllisyhdistyksiä lisäyksenä hallituksen esittämään
20793: 272 !kunnassa, joten tästä neuvojien mää- määrärahaan 11 Pl. XIV: 20 momen-
20794: rästä ei voida saada edes yhtä neuvojaa tille (Valtionavut erinäisille yhdis-
20795: keskimäärin yhtä kuntaa kohden. tyksille ja yksityisille) 450,000 mark-
20796: Kun paikallisilla Marttayhdistyksillä kaa Suomalaiselle Marttaliitolle koti-
20797: vuonna 1935 oli tuloja yhteensä n. talousneuvojain palkkaamista varten.
20798:
20799: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
20800:
20801:
20802: Kaino W. Oksanen. L. 0. Hirvensalo.
20803: Helena Syrjälä. Viljo V~enho.
20804: Aino Luostarinen. Mandi Hannuila.
20805: Ti1da Löthman-.Koponen. Kaapro •Moilanen.
20806: Ky1.lildti Pohjala. Antti Kemppi.
20807: Elias Tukia. Jalmari ·PiJka.ma..
20808: Erkki Paavolainen. Kusti Airhama.
20809: E. A. Tuomivaara. Airvo Inkilä.
20810: Hilja Riipinen. Elsa Bonsd,orff.
20811: Vilho Annlllla. A. A. LintuJ.ahti.
20812: Viljami Kalliokoski. Edv. Vaamma.
20813: Leo R. Böök. Akseli. Brander.
20814: A. Halonen. Väinö K'<lia;salainen.
20815: Matti iMiildri. KaaTlo Hänninen.
20816: Lauri Kaija.lainen. E. Kilpeläinen.
20817: 487
20818:
20819: IV,197. - Fin. mot. N:o 140.
20820:
20821:
20822:
20823: Bonsdorff m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag
20824: till Finlands svenska 11-Iarthaförbund.
20825:
20826:
20827: T i ll R i k s d a g e n.
20828:
20829: U:nidervisningen i huslig ekonomi om- svenska Marthaförbund har iniett sam-
20830: händerhas i landets svenskspräkiga bygder at'bete med Svenska Lantbrukssällskapens
20831: så gott som uteslutande av Finlands. sven- i F'inland förbund, och förbundets loka:l-
20832: ska Mart'haförbund. Denna verksamhet om- föreningar med :respektiJve [antmannagillen
20833: händerhas i finskspråkiga tra:kter av Suo- för att förenhetliga undervisniugen. Stats-
20834: malainen Marttaliitto, ,Mruatailousnaiset' ', understödet har - med tiUäggsanslag -
20835: Pienviljelijäin Keskusl~ittos oeh Pienvilje- för år 1936 utgjort:
20836: li'jäin Lilttos kvinnoavdelningarr. Finlands
20837:
20838: För Suomailainen Marttaliitto ......... . 8.39 mk per medlem
20839: ,IMaJatwlousnaiSief'-' ................ . 13.4'fj' 1
20840:
20841: " " " "
20842:
20843: Fin:lands svenska lVIarthafö:vbund ... . 6.13
20844: " " " "
20845: På grund av det 6nga understöd Fin- samheten och gör det svårt att erhålla
20846: lands sV'enska Marthaförbund åtnjut1t, har kompetenta aTbetskrafter. Nödvändigt vore
20847: förbundet ej närmelsevis kunnat bistå lo- därför att få undervisningen i huslig eko-
20848: iJ.mlorganisationerna i den utst·räckning det nomi strubiliserad. Härför erfordras minst
20849: vore nödigt. IStatslJidraget förslå!r erudast 10 årsanställda instruktriser. Många dist-
20850: t:ilJ. avlönande av en förbundskonsulent och riktsförbund ha sina föreningar längt ute
20851: sekreterare och till upprätthållande av i havsbandet, vilket gör att arbetet här
20852: den byrå- oclh föredragsverksamhet, som bil.ir dyrt och tidsödande. Upplysningsarbe-
20853: är oundgänghgen nödvändig för organisa- tet är em(!1lertid här av ännu större bety-
20854: tionen i dess helhet. Fö11bmrdet omfattar delse än på centralare belägna orter.
20855: 211 föreningar sammanslutna till. 11 dist- I stöd av vad ;0van anförts föreslås vörd-
20856: riktsförbund samt en fristående förening, samt,
20857: inalles 17,925 medlemmar. att Riksdagen måtte i statsförsla-
20858: Med stora uppoifringar samla lokal- get för år 1937 under 11 Ht. kap.
20859: föreningarna och förbundets centralsty- XIV mom. 20 upptaga ett #ll Fin-
20860: relse mede~ för avlönande av instruktrise·r, lands svenska Marthaförbund ut-
20861: av v'i1ka de flesta ej kunura anstä:llas för gående tilläggsanslag, stort 120,000
20862: helt år, vilket i hög grad försvårar verk- mk.
20863:
20864: Helsingfors den 14 septemrber 1936.
20865:
20866: Elsa Bonsdorff. Henrik Kullberg.
20867: Uno A. Hilden. Mandi Hannula..
20868: K. F. Lauren. Kaino W. Oksanen.
20869: Edv. lleleu.elund.
20870: 488
20871:
20872: IV,197. - Raih. al. N:o 140. Suomennos.
20873:
20874:
20875:
20876:
20877: Bonsdorff m. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
20878: . Suomen ruotsalaiselle Marthaliitolle.
20879:
20880:
20881: E d u s k u n n a 11 e.
20882:
20883: Kotitalouden opetuksesta maan ruotsin- men ruotsalainen Marthaliitto on ollut yh-·
20884: kielisillä seuduilla huolehtii miltei yksin- teistoiminnassa Svenska Lantbrukssälskapet
20885: omaan Suomen ruotsalainen Marthaliitto. i Finland nimisen liiton kanssa ja liiton
20886: Tätä työtä harjoittavat suomenkielisillä paikallisyhdistykset sikälä:isten maatalous-
20887: seuduilla Suomen Marttaliitto, ,Maatalous- seurojen kanssa saadakseen aikaan opetuk-
20888: naiset", sekä Pienviljelijäin Keskusliiton sessa yhdenmukaisuu:tta. Valtionavustus
20889: ja Pienviljelijäin Liiton naisosastot. Suo- lisämääräraill.oineen on ollut vuonna 1936~
20890:
20891: Suomalaiselle Marttaliitolle ............ . 8: 39 mk. jäsentä kohti
20892: ,Maatalousnaisille" ................... . 13: 47 " " "
20893: Suomen ruotsalaiselle Marthaliitolle ..... . 6: 13
20894: " " "
20895: Suomen ruotsalainen Marthaliitto ei ole ja on vaikea saada päteviä työvoimia. Sen-
20896: voinut sillä vähäisellä avustuksella, jonka vuoksi olisi välttämätöntä, että kotiteolli-
20897: se on saanut, auttaa paikallisjärjestöjä suuden opetus saataisiin vakiinnutettua.
20898: siinä laajuudessa kuin olisi ollut tarpeen. Siihen tarvittaisiin vähintäin 10 kautta
20899: Valtionavustus riittää ainoastaan yhden lii- vuoden palkattua neuvojaa. Monien piiri-
20900: ton konsulentin ja sihteerin palkkaamiseen liittojen alaiset yhdistykset toimivat etäällä,
20901: sekä sen toimisto- ja esitelmätoiminnan har- avomeren läheisyydessä, mikä aiheuttaa sen,
20902: joittamiseen, joka on järjestön toiminnan että työskentely siellä tulee kalliiksi ja ai-
20903: kannalta kokonaisuudessaan ehdottoman kaavieväksi. Siellä harjoitettava valistus-
20904: välttämätön. Liittoon kuuluu 213 yhdis- työ on kuitenkin vielä tärkeämpää kuin
20905: tystä, jotka muodostavat yksitoista maa- enemmän keskuksessa olevilla seuduilla.
20906: kunnallista liittoa, sekä eräs itsenäinen yh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20907: distys, kaikkiaan 17,925 jäsentä. kunnioittaen,
20908: Suurin uhrauksin keräävät paikallis- että Eduskunta ottaisi vuoden
20909: yhdistykset ja liiton keskushallitus varoja 1937 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
20910: palkatakseen neuvojia, joista useimpia ei XIV luvun 20 momentin kohdalle
20911: voida ottaa toimeensa koko vuodeksi, mistä 120,000 markan lisämäärärahan Suo-
20912: johtuu, että työ vaiikeutuu suuressa määrin men ruotsalaiselle Marthaliitolle.
20913:
20914: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
20915:
20916: Elsa Bonsdorff. Henrik Kullberg.
20917: Uno A. Hilden. Mandi Hannula.
20918: K. F. Lauren. Kaino W. Oksanen.
20919: Edv. Helenelund.
20920: 489
20921:
20922: IV,t9s. - Fin. mot. N:o 141.
20923:
20924:
20925:
20926:
20927: Bonsdorff m. fl. : .A.ngående anvisande av anslag till Fin-
20928: lands svenska Martha[ö1·bund [ö1· hemslöjdens främ-
20929: jande.
20930:
20931:
20932: T i ll R i k s d a g e n.
20933:
20934: F'inlands svenska Marthaförbund har un- genom undervisning och pr·em1ermg. Spå-
20935: der hela sin verksamhetsperiod såsom en nadstävlingar äga rum överallt ute i byg-
20936: viktig arbetsuppgift omhänderhaft under- derna. Genom hemslöj.dskurserna upparbe-
20937: visning i ikvinnhg hemslöj-d i de svenska tas tekniikerna, och här bygger förbundets
20938: bygderna. ::Marthas hemslöjdsskolor i Borgå, verksamhet på en gedigen fol!klig slöjd.
20939: Ekenäs, Åbo och på Åland åtnjuta stats- För att kunna hygga upp .en sådan slöjd
20940: understöd, men den omfattande instruk- anordnades år 1927 en omfattande utställ-
20941: tionsverksamheten som av ett flertal ning av såväl gammal som ny slöjd. Denna
20942: ::Marthainstruktriser bedrives ute i 1byg- utställning med alster från förbundets
20943: derna har hittills icke åtnjutit något un- hela verksamhetsområde gav för såväl
20944: derstöd av sta1ien. museimän som hemslöjdare ett över all för-
20945: Finlands svenska Marthaförbund är väntan gott resultat. Utställrringen upp:.
20946: f. n. den organisation inom viiken den muntrade tili fortsatt forskningsarbete. En
20947: kvinnliga hemslöjden planmässigt bedrives. vetenskapligt utbildad person anställdes,
20948: Förbundet har inom varje av sina 11 under vars ledning en ingående inven-
20949: distri:kt en hemslöj•dsnämnd som samarbe- tering i bygderna sedan dess ägt rum
20950: tar med centralstyrelsens hemslöj.dssek- och ännu pågår. Ett hemslöjdsarkiv har
20951: tion. Marthaförbundet äger genom sin ordnats, vilket i detta nu omfattar 8,000
20952: verksamhet, omfattande hemmens samtliga naturaprov, 1,200 fotografier samt ett an-
20953: arbetsuppgifter, en intim kontakt med hem- tal färgfotografier och teckningar. Detta
20954: slö j dsu tövarena. arkiv har av folkhögskolor, husmoders-,
20955: För att denna verksamhet skall bli av hemslöjdsskolor och ~kurser anlit•ats, dels
20956: verklig ekonomisk betydelse för landsbyg- för kopiering dels för att med här förvär-
20957: dens befolkning går ::Marthaförbundets ar- vade gamla prover som grund bygga upp
20958: bete målmedvetet ut på erhållandet av en ny och tidsenlig slöjd. Än mer skulle
20959: ett gediget oC'h gott hemslöjdsmaterial. arkivet :kunna utnyttjas för skolor och
20960: Härför ha våra skärgårdsdistrikt i sam- hemslöjdsutövare om till ::Marthaförbundets
20961: arbete med fåravelsföreningarna haft in- disposition stä11des nödiga medel.
20962: ventering av fårstammarna för .erhållande Av härmed närsluten tablå framgår för-
20963: av god hemslöjdsull, och där linodling kan bundets undervisningsverksamhet under de
20964: förekomma, har denna odling befrämjats senaste tio åren.
20965:
20966:
20967: 62:
20968: 490 IV,l98. - Ruotsalaisen Marttaliiton avustaminen.
20969:
20970: Finlands svenska Marthaförbunds hemslöjdskurser och -klubbar åren 1926-1935.
20971:
20972:
20973: ---
20974: 1926
20975: -~~-~ 1929
20976:
20977:
20978: g.
20979: 1930 1931 1932 1933 1934 1935 Summa
20980:
20981:
20982:
20983: ""~ ""~ ., ~
20984: i.... "".,.."". l3i...
20985: ~
20986: "'""
20987: .. "".
20988: "' "".."' .. l3 ""~
20989: .,.. ~ ""
20990: <!>
20991: l3 10;"
20992: .
20993: l3 :;;
20994: ....
20995: ~
20996: .... ""
20997: ~
20998: i "" i "".. "' ~
20999: ....
21000: :;;
21001: ~ ....
21002: :;;
21003:
21004: öl
21005: l3
21006: i;l
21007: ....
21008: :;;
21009: "'
21010: i;l
21011: ~
21012: dli
21013: ~
21014: <!>
21015: ~
21016: ~
21017: ""~ i """~
21018: ....
21019: :;; l3....
21020: r.l...
21021: """~
21022: ....
21023: r.l
21024: .... "'1;"
21025: öl
21026: ..."' "'..öl
21027: "' "'
21028: 9711245113811 73411o91155718119o91to511396la711567113ol1 785118512 729l222l3 417,26914 85211483121191
21029:
21030:
21031: Förbundet arbetar emellertid under så I stöd av vad ovan anförts föreslås
21032: starkt ·ekonomiskt betryck att förbundets vördsamt,
21033: lokalorganisationer för -derrna betydelse- att Riksdagen måtte i statsförsla-
21034: fulla verksamhetsgren ·ej iängre se sig i get för år 1937 under 11 Ht. kap.
21035: tillfälle att anstäHa instruktriser, om icke XIV mom. 18 upptaga ett till Fin-
21036: nödigt understöd kan erhållas. lands svenska Marthaförbund ut-
21037: gående anslag stort 50,000 mk.
21038:
21039: Helsingfors -den 15 september 1936.
21040:
21041:
21042: Elsa Bonsdorff. Henrik Ku:llberg.
21043: Uno A. Hilden. Edv. H,elenelund.
21044: 491
21045:
21046: IV,I9s. - Rah. al. N:o 141. Suomennos.
21047:
21048:
21049:
21050:
21051: Bonsdorff y. m.: "Määrärahan osoittamisesta Suomen ruot-
21052: salaiselle Marthaliitolle kotiteollisuuden edistämiseksi.
21053:
21054:
21055: E d u s kun n alle.
21056:
21057: Suomen ruotsalainen Marthaliitto on luja on toimeenpantu kaikkialla maaseu-
21058: koko toimintansa ajan eräänä tärkeänä työ- dulla. Kotiteollisuuskursseilla kasvatetaan
21059: muotonaan harjoittanut ruotsinkielisillä teknikkoja ja siten liitto toimii kunnollisen
21060: seuduilla naisten kotiteollisuusopetusta. kansallisen kotiteollisuuden aikaansaami-
21061: Porvoossa, Tammisaaressa, Turussa ja Ah- seksi.
21062: venanmaa:lia sijaitsevat Marthojen koti- Tällaisen kotiteollisuuden aikaansaami-
21063: teollisuuskoulut saavat valtion avustusta, seksi järjestettiin laaja sekä vanhaa että
21064: mutta se laaja neuvontatoiminta; jota useat uutta kotiteollisuutta käsittävä näyttely.
21065: Marthaneuvojat harjoittavat maaseuduHa, Tämä näyttely, jossa oli näytteillä tuotteita
21066: ei ole saanut valtiolta minkäänlaista avus- liiton koko toiminta-alueelta, antoi kaikki
21067: tusta. odotukset ylittävän tuloksen sekä museo-
21068: Suomen ruotsalainen Marthaliitto on ny- miesten että kotiteollisuuden harjoittajien
21069: kyisin se järjestö, jonka piirissä harjoite- kannalta. Näyttely 'innosti yhä jatkuvasti
21070: taan naisten kotiteollisuutta suunnitelman tutkimustyöhön. Palkattiin tieteellisen sivis-
21071: mukaisesti. Liitolla on jokaisessa 11 pii- tyksen saanut henkilö ja hänen johdollaan
21072: rissään tkotiteol1isuuslautakunta, joka on on toimitettu perusteellinen katsaS'tus maa-
21073: yhteistoiminnaJSsa keskushailituksen koti- seudulla. Tämä toiminta jatkuu yhä edel-
21074: teollisuusosaston karussa. Ma-cthaliitto, jonka leen. Kotiteollisuusarkisto on järjestetty
21075: toiminta kohdistuu kaikkiin kodin pii- ja siellä on nykyisin 8,000 tavaranäytettä,
21076: rissa esiintyviin töihin, toimii lähei- 1,200 valokuvaa sekä joukko värivalokuvia
21077: sessä kosketuksessa kotiteollisuudenharjoit- ja piirroksia. Tätä arkistoa ovat kansan-
21078: tajien karussa. Jotta täHä toiminnalla olisi opistot, emäntäkoulut, kotiteollisuuskoulut
21079: jotain todellista taloudellista merkitystä ja kurssit käyttäneet hyväkseen joko jäl-
21080: /maaseutuväestölle, on M!arthaliitto toimi- jentääkseen tai sinne koottujen vanhojen
21081: nut 111äärätietoisesti kunnollisen ja hyvän mallien perusteella aikaansaadakseen uuden
21082: kotiteollisuusraaka-aineen hankkimiseksi. ja ajanmukaisen kotiteollisuuden. Arkis-
21083: Tämän vuoksi ovat saaristopiiri1111lle yh- toa voitaisiin käyttää vielä enemmän koulu-
21084: dessä lampaanhoitoyhdistysten kanssa toi- jen ja kotiteollisuuden harjoittajien hy-
21085: meenpanneet lammaskannan valikoinnin väJksi, jos Marthaliiton käytettäväksi an-
21086: saadakseen hyvää kotiteollisuusvillaa ja nettaisiin tarpeelliset varat.
21087: siellä, missä pellavanviljelys saattaa menes- Tähän liitetystä taulukosta käy ilmi lii-
21088: tyä, on tätä viljelystä edistetty opastuksen ton 10 viime vuoden aikana harjoittama
21089: ja palkkioiden muodossa. Kehruukilpai- opetustoiminta.
21090: 492 IV,198. - Ruotsalaisen Marttaliiton. avnstaminen.
21091:
21092: Suomen ruotsalaisen 1larthaliiton kotiteollisuuskurssit ja -kerhot vuosina 1926-1935:
21093:
21094: 1926 1927 1928 1 1929 1930 i 1931 1 1932 1 1933 1 1934 1935 Yhteensä j
21095: - - 0- - - 0 'j - - 0, _ _
21096: 1
21097: --1 1
21098:
21099:
21100:
21101: g ~ "1" . . . . . .i
21102: 0 0
21103: g g
21104: ~
21105: . 1 i i .,.. 1 ~
21106: @
21107: g ~<'
21108:
21109: 1 1 1. ... ..
21110: "'
21111: El oo ~
21112: F:; ~~taEl §g_rnEl F:;
21113: g.
21114: ~
21115: g_
21116: ... .. e..::;;·
21117: 0
21118:
21119: e..:: ~ ..
21120: ~ ~.
21121: g.~
21122: s-~. s-~. s-.s.
21123: .. ~
21124: 1
21125: a"'" s-~. e. a a...
21126: ;;·.
21127: ~.
21128: ~ $1:1 ";:::
21129: ~
21130: Sl) ;o
21131: ';:::
21132: ~
21133: <;:::
21134: ~
21135: Sl) ':::
21136: ~
21137: ~
21138: ... ~·
21139: ar
21140: 9711245113811 73411o9!15571 811 9o911o511396114711 567\13011 785118512 729l222l3 417126914 85211483121191
21141:
21142:
21143: Liitto toimii kuitenkin niin ankarassa ta- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
21144: loudellisessa puristuksessa, että liiton pai- dotetaan,
21145: kallisjärjestöt eivät enää katso mahdolli- että Eduskunta mwden 1937 tulo-
21146: seksi palkata neuvojia tätä arvokasta työ- ja menoarvioon 11 Pl. XIV luvun
21147: muotoa varten, ellei tarpeellista avustusta 18 momentin kohdalle ottaisi 50,000
21148: saada. markan määrärahan Suomen ruotsa-
21149: laiselle Marthaliitolle.
21150:
21151: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
21152:
21153: Elsa Bonsdorff. ·Henrik Kullberg.
21154: Uno A. Hilden. Edv. Helenelund.
21155: 493
21156:
21157: IV,t99. - Rah. al. N:o 142.
21158:
21159:
21160:
21161:
21162: Vilhu1a. y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hevos-
21163: talouden edistämiseksi.
21164:
21165:
21166: E d u s ik u n n a H e.
21167:
21168: Hallitus on vuoden 1937 tulo- ja meno- toiminta pitkien matkojen vuoksi tulee
21169: arvioesityksessä 11 Pl. XI: 10 (4) momen- kalliiksi ja missä nämä järjestöt voivat
21170: tille heV'ostalouden edistämistoimintaa var- vain niukasti hankkia omia tuloja, sel-
21171: ten esittänyt 50,000 markan suuruista laisessa taloudellisessa asemassa, etteivät ne
21172: lisäystä. Perusteluissa on viitattu hevos- ole kyenneet paJlkkaamaan pysyviä neuvo-
21173: talouden edistämistoiminnan kehittämiseen jia, eivätkä kustantamaan neuvojan kyl-
21174: ja monipuolistamiseen, joka uuden asiaa lin tehokasta matkustamista. Tämä onkin
21175: koskevan asetuksen kautta on enrtistä täs- käsitettävissä, kun liittojen vailtionavustus
21176: mäUisemmin määritelty ja jonka tarkoituk- on keskimäärin vain noin 28,000 mark-
21177: sena on saada hevosjalostus entistä määrä- kaa. Hevostalouden edistämistoiminta on
21178: tietoisemmin kohdistumaan hevosten talou- toistaiseksi mel'kitykseensä verraten saa
21179: dellisesti edullisten käyttöominaisuuksien li- nut, kuten tunnetaan, aivan liian vähän
21180: säämiseen ja neuvonta taas entistäänkin te- valtion tukea. Tämä asiain tila on ollut
21181: hokkaammaksi sekä kehittämään niinhyvin omiaan1 johtl11maan maaniViljelijöitä harhaan
21182: hevosten hoitoa kuin käyttöäkin. Peruste- mainitun talouden osan ta:rikoituksenmukai-
21183: luissa mainitaan edelleen, että pyydettyjen sen hoidon ja kehittämisen tarpeellisuu-
21184: kurssien sekä niitten osanottajain luku desta. Nykyisin vallitseva hevosten puute
21185: osoittavat neuvontatoimintaa voitavan suu- ja hevosten eniilen kuulumattoman korkeat
21186: resti kehittää, jos tähän toimintaan vaan hinnat osoittavat kuinka tarpeellista on
21187: saadaan varoja pätevien, tehtäviinsä koko- omistaa riittävästi huomiota hevostaloudel-
21188: naan autautuvien neuvojien pa!lkkaukseen. lekin ja tukea sen kaikinpuolista kehittä-
21189: Hanklkimiemme tietojen mukaan ovat mo- mistä. Jotta hevostailouden edistämistoi-
21190: net hevosjalostusliitot voineet nytkin jo minta voidaan saada varmalle pohjalle, on
21191: tuntuvasti kehittää toimintaalliSa, kuten alan neuvontatoiminnalle taattava riitä-
21192: käy ilmi siitä, että mainittujen järjestöjen vät varat. Tällaisena pidämme valtion-
21193: jäsenyhdistysten jäsenmäärä on kuluneena :wustuksen määrää, joka suunnilleen riit-
21194: vuonna noussut noin 18,000: sta 20,400: aan, tää yhden virkailijan palkkaukseen ja
21195: että niitten toimesta hankittujen siitos- osaksi välttämättömiin ma:tlkakuluihin. Tätä
21196: oriitten luku on noussut edellisen vuoden varten tarvitaan noin 40,000 markkaa
21197: 71 :sta 83 : een ja kurssien osanottaj ain liittoa kohti, eli yhteensä 760,000 markkaa,
21198: luku 2,500:sta 4,150:een, mutta, että toi- joten kuluvan vuoden menoarviossa olevaan
21199: mivista 19:stä h.evosjalostusliitosta on 530,000 markan erään tarvitaan lisävaroja
21200: enemmän kuin kolmannes, etukädessä ne, 230,000 markkaa, eli hallituksen ·esittämän
21201: jotka toimivat vä!hävaraisimmilla ja har- 50,000 markan lisäksi 180,000 markkaa.
21202: vaanasutuilla pienvi·ljelijäseuduilla, missä Edelläviitatusta hevosten puutteesta, joka
21203: 494 IV,199. - Hevostalouden edistäminen.
21204:
21205: johtuu hevoskannan liiallisesta vanhentu- eli siis 4 vuoden aikana, saamiemme tie-
21206: misesta, on seurauksena, että monina lähi- tojen mukaan on voitu ostaa yhteensä vain ·
21207: vuosina joudutaan kasvattamaan poikkeuk- 6 oritta. Jotta siitosoriitten hankintaa voi-
21208: sellisen paljon hevosia. Niinhyvin lmnsan- taisiin avustaa edes vaikeimmissa tapauk-
21209: talouden kuin maanviljelijäin yksityista- sissa, olisi menoarvioon edellämainituHe
21210: louden kanna:lta on vahingollista, ellei momenti.Ue varattava varoja noin 10 oriin
21211: kasvatettava hevosaines laatunsa puollesta ostamiselksi. Nykyisten hintojen mukaan
21212: vastaa kohtuullisia vaatimuksia. Tätä sil- :tarvitaan tähän 300,000 markkaa, mikä
21213: mälläpitäen on tarpeellista huolehtia siitä, verrattuna muitten kotieläinten siitoseläin-
21214: että kasvruttajien käytettävänä on kunnol- ten hankinnan tukemiseen on varsin vaati-
21215: lisia siitosoriita. Siitä huolimatta, että maton summa.
21216: sekä yksityiset että hevosjalostusjärjestöt, Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
21217: kuten edellä jo on viitattu, ovat ikoettaneet kunlllioittaen,
21218: tarpeellisille pai~oille hank!kia oriita, on että Eduskunta päättäisi korottaa
21219: etenkin vähävaraisilla ja harvaanasutuilla hallituksen esityksessä vuoden 1937
21220: seuduilla ikunTIJollisten oriictten puutetta, valtion tulo- ja menoarvioksi 11
21221: minkä vuoksi mainituilla alueilla ollaan pa- Pääluokan XI luvun 10 momentin
21222: koitettuja käyttämään ala-arvoista siitos- kohdalla hevostalouden edistämiseksi
21223: ainesta. Aikaisemmin on vailtio vuosittain ehdotetun määrärahan 480,000 mar-
21224: hankkinut 7-10 oritta, mutta, johtuen käy- krolla, josta 300,000 markkaa käytet-
21225: tettävien varojen niukkuudesta, 'VUoden täisiin siitosoriiden hankintaan vä-
21226: 1932 jälkeen, kuluva vuosi mukaan 1uikien, hävaraisilla seuduilla.
21227:
21228: Helsingissä syyskuun 15 p : nä 1936.
21229:
21230:
21231: T. N. Vilhula. Akseli Brnnder.
21232: Heikki Soininen. Vihtori V·e·sterinen.
21233: Emil Jutila. Kaap11o Huittinen.
21234: 495
21235:
21236: IV,zoo. - Rah. al. N:o 143.
21237:
21238:
21239:
21240:
21241: Kukkonen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
21242: maataloudellista rajaseututoimintaa varten.
21243:
21244:
21245: E d u s k u n n a 11 .e.
21246:
21247: ~Pula,ajan vuoksi aleni myös maatalou- tipalkkioista ~tai muista maatalouden tuke-
21248: dellisen rajaseututoiminnan nauttima vaJl- mistoimenrpiteistä, ,vaan päinvastoin luon-
21249: tionapu 2.5 milj. markasta 1.s milj. maDk- nonsuhteiden :estäessä viljan ·riittämästä
21250: kaan. Vähennys olil vcä1ttämätön ja kun .edes omaksi tarpeeksi, j,outuvat syömävil-
21251: avustu!ksia ylee!ll!Säkiln supistettiin, ail.istui jam. tunia malksama:Lla tukemaaru. parempi-
21252: ra:jooeutu nu11lrnmatta yhteisen edun .vaa- osaisten ammatinha11joitusta. Vi:ianeiksimai-
21253: timukseen. ·Taloudel'lisen elämän ,elpyessä nittu ·epäikohta ,jää ~rasittamaaru. melkoista
21254: a!Lettiin sitten avustubi'a j.älleen lisät.ä ja osaa rrnjaseutua senkin jälkeen, !kun tuni-
21255: mmret niistä pa1autuiNat .entisiin rmäädinsä. hyviltys iPeräHPohjol.an osa~ta on toteutettu.
21256: Nyt ,puhoonaoleva a;l.enfl1us om. kuitenkin, Ne :tarpeet, joiden, ,tyydyttämiJS~ksi edus-
21257: korotusesityksiStä huolimatta, .pysynyt 1en- kunta vuonna 19·25 yks~mielisesti hyväksyi
21258: nw1laan ja vasta ensi vuode!ksi hwllitus eh- rajaseutuohjelman ja m. m. osoitti jo mai-
21259: dottaa lisäystä. niJtU!ll ·2.5 mi,Jj.oonan ma11kan määräraharu.,
21260: U\iiiksi: ikiorotuksessa on :pysäihdy.tty 2.2 J()v,at edelhl.een olemassa, ehlkä vieläkirn vaati-
21261: milljoonaan ma11l&aan eikä esitetty palaa- vamrpilna. Rohkenemme sen !Vuoksi odotta;a,
21262: mista ennen ,ta[ouspllioo va1Ernneeseen avus- ·ett.ä raijaseudun pääelinlkei'll.lon ~lvyttämi
21263: tu:kseen,, ei ole tiedossarmme. Valtion :va- seksi tästedes myönnetään sama avustus
21264: ha:llinen tilla sen olLsi sailinut ja n. s. raja- kuin ennen pula-aikaa.
21265: seutuohjelma olisi siihen v·elv,oittanut jo ·Edellä sa;notun perusteel'la kunnioittaen
21266: ennen nykyistä ajanlmhtaa.. Kun sitäpaitsi ehdotamme,
21267: suunnitelma täysimääräisen korotuksen että Eduskunta päättäisi ko~oUaa
21268: käytöstä on ·riittävän ylksityiskohtaiJnen. ja hallituksen esityksessä vuoden 1937
21269: pätevä, on rajaseuduilla synnyttänyt seka- tulo- ja menoarvioksi 11 Pl. XIV: 19
21270: vi!lll tunteita se pidätty:väisyys, mi:Nä silkä- momentin kohdalla maataloudellista
21271: läisen pääelilllkeinoru rta:rpeilta 1tyydytetään. rajaseut'U!toimintaa varten ehdotetun
21272: Kummastus on o~lut sitä suurempi, kun määrärahan 2.5 miljoonaksi mar-
21273: nämä seudut eivät sanottavasti hyödy vien- kaksi.
21274:
21275: Helsingissä syySkuun 15 päivänä 1936.
21276:
21277:
21278: Antti Kukkonen. Urho Kekkonen.
21279: A. J. Kosonen. A1bin Koponen.
21280: Jussi~· Juhani LerppäJ.ä.
21281: S. Salo. Eero Nurmesniemi.
21282: Kusti Arba.:ma.. Heikiki Soi.nilllen.
21283: 496
21284:
21285: IV,2o1. - Rah. al. N :o 144.
21286:
21287:
21288:
21289:
21290: Kekkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalastusvakuu-
21291: tusyhtiöiden toiminnan helpottamiseksi.
21292:
21293:
21294: E d u s k u n n a 11 e.
21295:
21296: Kysymys kalastuselinkeinon harjoittajien parhaiten voitaisiin suDrittaa kalastusvä-
21297: pyyntivälineitä kohdanneiden vahinkojen linevakuutusyhdistysten kautta, j<>itten toi-
21298: korvaamisesta ammattikalastusalueillamme mintaa valtiovallan taholta olisi kuitenkin
21299: on oHut jo pitemmän aikaa huomion ja kä- tuettava joko tarkoitusta varten peruste-
21300: sittelyn alaisena, mutta mihinkään tyy,dyt- tusta erikoisrahastosta tai vuosittain meno-
21301: tävään ratkaisuun ei asiassa ole päästy. arviossa osoitetuilla määrärahoilla.
21302: Maataloushallituksen taholta on valtioneu- Tässä päätöksessä on nimenomaisesti mer-
21303: vostolle esitetty 10 miljoonan markan suu- killepantavissa kalastajajärjestöjen pyrki-
21304: ruisen valtion kalastusvarustusrahaston pe- mys siihen, että avustustoiminnan edelly-
21305: rustamista, jonka rahaston koroilla korvat- tykseksi pitäisi saada kalastajien omatoimi-
21306: taisiin vaikeiden onnettomuuksien johdosta suus,. s. o. että kalastajien olisi itsensä omin
21307: kalastajaväestölle kalastusvarusteiden mene- avuin pyrittävä turvaamaan vahinkojen
21308: tyksestä aiheutuneet vahingot. Va:l;tioneu- tu<>ttama taloudellinen menetys vakuutus-
21309: v·osto ei ole kuitenkaan antanut asiasta esi- toiminnan avulla. Kun kalastusvälineva-
21310: tystä eduskunnalle, eikä eduskunta taas ole kuutus kuitenkin työskentelee aivan poik-
21311: katsonut voivansa myöntää edustajien teke- keuksellisissa oloissa, ei se voi menestyä il-
21312: mien rahaasia-aloitteiden nojalla varoja man vaLtion avustusta, ja tästä johtuen
21313: sanotunlaisen rahaston perustamiseksi, koska valtiovallan kalastuselinkeinon harjoittami-
21314: sen perustamisesta on lailla säädettävä. seen kohdistuva tukemistoiminta voitaisiin
21315: Eduskunta on kuitenkin ilmoittanut pitä- pyydysvälinevahinkojen osalta hyödyllisim-
21316: vänsä tärkeänä, että kalastajille aiheutu- min ja tarkoituksenmukaisimmin kalastaja-
21317: neiden pyyntivälinevahinkojen avustuskysy- järjestöjen mielestä suorittaa kalastusväli-
21318: mykset hallituksen toimesta kiireellisesti nevakuutusyhdistysten avustamisella.
21319: selvitetään. Meidän kalastusvälinevakuutustoimintam-
21320: Kun kysymystä ei hallituksen toimesta me Dn kuitenkin tätä nykyä kovin vaati-
21321: ole kuitenkaan tiettävästi ryhdytty tarkem- matonta. Meillä on kaiken kaikkiaan kolme
21322: min selvittelemään, ovat kalastajajärjestöt kalastusvakuutusyhdistystä, joitten jäsen-
21323: itse puuttuneet asiaan. Kuluvan vuoden määrä nousee kolmannellesadalle. Niiden
21324: toukok11un 8 päivänä Helsingissä pidetyssä vakuutuskanta oli esim. vuonna 1933 noin
21325: kokouksessa kalastajajärjestöjen edustajat 974,000 markkaa. Näistä parista luvusta
21326: heille esitetyn alustuksen pohjalla keskus- jD voidaan huomata, että vain vähäinen
21327: telivat siitä, mitä tietä olisi pyrittävä ai- murto-osa maan monituhatlukuisesta am-
21328: kaansaamaan k<>rvauskysymyksen nopea rat- mattikalastajien määrästä on vakuuttanut
21329: kaisu, ja tulivat siihen yksimieliseen l<>p- pyydyksensä. Tämä johtuu monestakin
21330: putulokseen, että kalastajain pyydysväli- syystä, ehkä eniten siitä, että kun pyydys-
21331: neille sattuneiden vahinkojen korvaaminen ten menettämisen vaara on erittäin suuri,
21332: IV,201. - Kekkonen y. m. 497
21333:
21334: täytyy vakuutusm3Jksut pitää niin korkeina, asettaa va:kuuusmaksujen suuruus luonnol-
21335: ~ttei vakuutuskantaa ole saatu nostetuksi. lisen esteen. Kun vakuutuskanta on vähäi-
21336: Nimenomaisesti n:iillä seuduin, joilla kalas- nen, ei kaikkein vaikeimmissa oloissa Suo-
21337: tajien taloudellinen asema on vaikein ja menlahden itäosassa toimiva yhdistys ole
21338: pyydysvälinevahingot, jäiden liikehtimisen lainkaan uskaltanut enää ottaa uusia va-
21339: aiheuttamina, suurimmat, Suomenlahden kuutuksia. Näyttäisi tarpeelliselta, että
21340: itäosassa, on vakuutustoiminta ollut heik- näiden yhdistysten toimintaa kertakaikki-
21341: koa ja nyttemmin on se enää muodollisesti sella avustuksella alkuvaikeuksien voitta-
21342: olemassa. Sen vuoksi ovatkin ne mittasuh- miseksi tuettaisiin. Mutta se ei vielä ky-
21343: teiltaan suuret pyydysvälinemenetykset, kenisi takaamaan näille yhdistyksille menes-
21344: joita tällä kalastusalueella on tapahtunut, tyksellistä ja turvattua toimintaa, vaan
21345: joutuneet kalastajaväestön kärsittäviksi. olisi välttämätöntä, että valtion menoar-
21346: Ansaitsee mainita, että kysymykseen tule- vioon varattaisiin vuosittain säännöllisesti
21347: vat menetykset ovat erittäin suuret - on määräraha, josta kalastusvakuutusyhdistyk-
21348: laskettu, että esim. ta:lvella 1932 maaliskuun sille suoritettaisiin puolet niiden korvaus-
21349: 8-10 päivinä jäiden liikehtiminen aiheutti ten määrästä, joita yhdistykset edellisen
21350: itäisen Suomenlahden kalastusalueella vuoden kuluessa ovat pyydysvälinevahin-
21351: '996,000 markan suuruiset vahingot, siitä kojen vuoksi vakuutuksenottajilleen mak-
21352: yksin Koiviston kunnan kalastajille 364,000 saneet. Jos kertakaikkinen perustamisavus-
21353: markkaa ja Virolahden kunnan kalastajille tus sekä vuosittain suoritettava sattuneiden
21354: 201,380 markkaa. Kun tällaiset v:ahingot Yahinkojen suuruuden mukainen avustus
21355: kohtaavat suhteellisen rajoitettua väestö- voitaisiin saada aikaan, olisi vakuutusyhdis-
21356: piiriä, jonka toimeentulo on muutenkin vai- tysten toiminta turvattu ja onnettomuuk-
21357: keaa, on valtion tehokas väliintulo tarpeel- sien johdosta kalastajaväestölle kalastusva-
21358: linen. Suorastaan välttämättömäksi sen te- rusteiden menetyksestä aiheutuneiden va-
21359: kee se, että Tarton rauhansopimuksessa hinkojen korvauskysymys järjestetty. Kun
21360: <lsa1ta Suomenlahden itäosan kalastajaväes- on käyny;t riittävän selväksi, että tämä ky-
21361: töä luovutettiin pois tärkeitä kalastus- symys on saatettava suotuisaan ratkaisuun, .
21362: -alueita, joita ei millään tavoin ole korvattu. ei pitäisi olla mitään syytä viivyttää tätä
21363: Valtiovallalla on moraalinen velvollisuus asiaa, vaan ratkaista se mahdollisimman
21364: huolehtia siitä, että lailliset toimeentulo- nopeasti. Se koituisi siunaukseksi sellai-
21365: mahdollisuutensa valtion menettelyn joh- selle väestönosalle, jo~a suurissa vaikeuk-
21366: dosta kadottanut kalastajaväestö saa muo- sissa rohkeasti 'taistelee olemassaolonsa puo-
21367: dossa tai toisessa sellaisen tuen ammattinsa l6sta.
21368: harjoittamisessa kuin on tarpeellista. Edelläesitetyn nojalla rohkenemme kun-
21369: Kun kalastajien keskuudessa on olemassa nioittavasti ehdottaa,
21370: -elävää harrastusta pyydysvälinevakuutus-
21371: toimintaan, joka tietenkin on paras muoto että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
21372: <lnneUomuuksien aiheu,ttamien vahinkoj.en ja menoarvioon ottaisi 1,000,000 mar-
21373: korvaamiseksi, mutta mahdollinen ainoas- kan suuruisen määrärahan kalastus-
21374: taan valtion tuen varassa, olisi tätä toimin- vakuutusyhtiöiden toiminnan helpot-
21375: taa pyrittävä tehokkaasti edistämään ja tamiseksi ja avustusten suorittami-
21376: tukemaan. Tätä nykyä ovat toiminnassa seksi yhtiöille pyydysvälinevahin-
21377: -olevat kalastusvakuutusyhdistyksemme kui- goista aihe'Jl,tuneiden vakuutuskor-
21378: tenkin heikkoja ja niiden laajenemiselle vausten suorittamiseksi.
21379:
21380: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
21381:
21382: Urho ,Kekkonen. Antti Kemppi. Arvo Inkilä.
21383: Viljo Venho. Kaapro Moilanen. Kaapro Huittinen.
21384: 63
21385: 498
21386:
21387: IV,2o2. - ,Rab. al. N:o 145.
21388:
21389:
21390:
21391:
21392: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta kirjanpidon jär-
21393: jestämiseksi kalastuksen kannattavaisuuden selville saa-
21394: miseksi.
21395:
21396:
21397: E d u s k u n n a ll e.
21398:
21399: V :lta 1934 koottu tilasto merellä ja Laa- kaikki ja monet muut seikat vaikuttavat
21400: tokailla kalastusta harj-oittavasta väestöstä, kalastuksen 'k:all[lattavaisuuteen.
21401: joka k;äsirttää 9,900 ammattikalastajaruoka- Aikaisemmin on mainitunlaisen selvityk-
21402: kuntaa niiden jäsenmäärän ollessa noin sen toimeenpanoa estänyt paitsi siihen tar-
21403: 48,500 henikeä ja sitäpaitsi 3,B50 tilapäis- vittavien määrärahojen puute myös se
21404: kalastajaruokakuntaa, on ollut omiaan ker- seikka, ettei ole oHut kalastusta1outeen so-
21405: rankin selvittämään sen kalastusoikeu:ksia, pivaa ja soveilutettua kirjanpitoa. Sitten-
21406: maanhallintaa, omavaraistaloutta, kotieläin- kun maataloushallituksen virkamiesten ika-
21407: ten mää:rää, pyydysten ja veneiden mää- lastusbiologi V. Jääskeläisen ja agronoomi
21408: rää ja arvoa y. m. sekä sanotun vuoden R. .Sirolan laatima kalastuskirjanpito il-
21409: kalasaaliin määrää ja arvoa, mitkä tiedot mestyi v. 1934 on tämä puute poistunut,
21410: aikaisemmin ovat olleet enemmän tai vä- ja kahtena viime vuotena onkin maa-
21411: hemmän !hataroita arvidla:skelmia. taloushallitus menoarvioehdotuksessaan esit-
21412: Mutta tämän tilaston kokoamisen yhtey- tänyt määrärahan varaamista kalastuski•r-
21413: dessä on .tunnettu kipeästi puute,. ettei ole janpitoon perustuviin ka;lastuksen kan!llat-
21414: olemassa selvityksiä myös kalastuksen kan- tavaisuustutkimuksiin, mutta ei hallitus
21415: nattavaisuudesta, tätä koskevia, kalastus- ole ottanut ehdotuksia huomioon menoar-
21416: kirjanpitoon perustuvia tutkimuksia kun vioesityksessään vuodelle 1936, eikä nyt-
21417: ei ole meillä tehty. Ja kummilill{in tällai- kään v :lle 1937.
21418: nen, sopiviita kalastuskirjanpitoasemilta, Kalastuksen kannattavaisuuteen vaikut-
21419: ensi aluksi mainituilla ammattikalastus- tavat monet s~ikat edellyttävät melkoisen
21420: alue:i<llamme, saatu selvitys yhdessä alussa sumta kirjanpitoasemien (-tilojen) mää-
21421: mainitun tilaston kanssa tulisi Juomaan, rää, vähintään 150-200 trlaa ,ensi ahiksi
21422: kuten maatalouden kannattavaisuustutki- kysymykseen tulevilla merenrannikko- ja
21423: muksissakin, pohjan moninaisten kalata- Laatoka;n alueilla. .Saaliin suuri vuosit-
21424: loutta koskevien kysymysten mtkaisulle, tainen vaihtelevaisuus edellyttää myös,
21425: mikä ilman suoranaisia vuotuisia kiTjan- että kannattavaisuuslas'kelmfa tehtäisiin
21426: pitomerkintöjä on sitiilkin vaikeampaa, kun jatkuvasti. Kun ka!lasta:javäestö .ei ole ki:r-
21427: kalastus eri ka:la:stajapiireissä ja eri paik- janpitoon tottunutta, vaatii sen opastami-
21428: kakunnilla suuresti vaihtelee kailalajien nen erittäin'kin alussa, mutta myös jatku-
21429: määrään, arvoon, kail.åstuskausiin, pyynnin vasti maatalous- ja kalastajajärjestöjen
21430: monipudlisuuteen, pyydysten vaihtelevaan puolelta välitöntä ohjausta. Sitäpaitsi ki:r-
21431: laatuun, kestävyyteen y. m. nähden, mitkä janpitoti,loilla olisi eihdottomasti jaettava
21432: IV,202. - Leppälä y. m. 499
21433:
21434: kehoituspalkkioita, alu:ksi keskimäärin n. ja tarkoitusta varten nyt varattava 42,500
21435: 200 mk. tilaa kohden sekä kustannettava mk.
21436: mainittu 1drjanpitovi'hko. Myös tilinpää- Edellä sanotun perusteena ehdotamme
21437: töksen teko ja kootun aineiston tilastolli- kunnioittaen,
21438: nen käsittely vaativat !kustannuksia. Maa- että Eduskuntct ottaisi valtion
21439: ta:louskirjanpidosta saadun kokemtrksen vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
21440: mukaan tulevat vuotuiset kiustanm.ukset 42,500 markan määrärahan kirjan-
21441: olemaan 85,000 mk. Kun kirjanpitokausi pidon järjestämiseksi kalastuksen
21442: voidaan sopivasti alkaa huhtik. 1 p., olisi kannattavaisuuden selville saami-
21443: määräraha merkittävä siirtomäärärahaksi seksi.
21444:
21445: Helsingi8sä syykuun 15 päivänä 1936.
21446:
21447:
21448: Juhani Leppälä. A. Halonen.
21449: Eemil Luuik:k:a.
21450: 500
21451:
21452: IV,203. - Fin. mot. N :o 146.
21453:
21454:
21455:
21456:
21457: Österholm: .A.ngående anvisande av förhöjt anslag för fiske-
21458: rinäringens främjande.
21459:
21460:
21461: T i 1.1 R i k s d ·a g en.
21462:
21463: Genom beslut av riksdagen har under men :kompenseras jämväl genom en ratio-
21464: anslaget :för fiskerinäringens främjande nell odlingsverksamhet, tbedriven i allt
21465: (11 Ht. 12 kap. 3 mom.) anvisats 40,000 större ·omfattning. En förutsättning :för
21466: ma:t'k att användas för främjande av odlin- att denna verksamhet skall bliva allmän, är
21467: gen av vårlekande fiskslag. Det har :visat att det finnes möjlighet att understöda den-
21468: sig att odlingsverksamheten både i insjöar samma med statsmedel. I händelse ansla-
21469: och öppna skärgårdsvatten rönt ett gynn- get ökas med 60,000 mark, skulle alltså
21470: samt inflytande av de understöd, som ut- 100,.000 mark stå till f·örfogande för under-
21471: givits ur ·detta anslag åt fiskarförbund och stödande av odlingen av gädda, gös och
21472: Jantbrukssälls:k8ip. Beloppet är emellertid braxen i insjöar och kustvatrten.
21473: för litet för att tillfredsställa det ound- På grund av det som· framhållits före-
21474: gängliga hehovet av medel till understöd. slås vördsamt,
21475: Lan1furuksstyrelsen har därför föreslagit att
21476: det ifrågavarande anslaget måtte ökas med att Riksdagen måtte i statsförsla-
21477: 60,.000 mark, men regeringen har icke ooak- get för år 1937 anvisa 60,000 mark
21478: tat detta ,förslag. il\fed hänsyn rtill att fisket tiU öknilng av anslag·et för fiskeri-
21479: håde vid kusterna och i insjöarna bedrives näring.ens fräJmjande att användas
21480: alltmera intensivt och av ett ständigt till ·U'ntderstöd för odling av vå1·-
21481: växande antal fiskande, är det nödvändi.gt lekande fiskslag.
21482: att de.n hårda beskattningen av fiskstam-
21483:
21484: Helsingfors den 8 september 1936.
21485:
21486:
21487: John. Österholm.
21488: 501
21489:
21490: IV,2o3. - Rah. al. N :o 146.
21491: Suomennos.
21492:
21493:
21494:
21495:
21496: Österholm: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalas-
21497: tuselinkeinon edistämiseksi.
21498:
21499:
21500: E d u s k u n n a ll e.
21501:
21502: Eduskunnan päätöksellä on kalastuselin- kasvaa, on välttämätöntä että kalakannan
21503: keinon edistämiseksi myönnetyn määrära- runsasta verotusta koetetaan korvata jär-
21504: han kohdalla (11 Pl. XII luku 3 mom.) kiperäisellä viljelystoiminnalla, jota harjoi-
21505: osoitettu 40,000 markkaa käytettäväksi ke- tettaisiin entistä suuremmassa laajuudessa.
21506: vätkutuisten kalalaatujen viljelyn edistä- Jotta tämä toiminta tulisi yleiseksi, on vält-
21507: miseksi. On huomattu, että ne avustukset, tämättömällä edellytyksenä sen avustami-
21508: joita tästä määrärahasta on myönnetty ka- nen valtionvaroilla. Jos määrärahaa koro-
21509: lastajaliitoille ja maanviljelysseuroille, ovat tettaisiin 60,000 markalla, olisi siis 100,000
21510: vaikuttaneet edullisesti viljelystoimintaan markkaa käytettävissä hauen, kuhan ja lah-
21511: sekä järvissä että saaristovesillä. Raha- nan viljelyksen avustamiseksi sisäjärvissä
21512: määrä on kuitenkin liian pieni tyydyttä- ja rannikkovesillä.
21513: mään avustusvarojen kipeätä tarvetta. Maa- Edellä esitetyn nojalla ehdotan kunnioit-
21514: taloushallitus on senvuoksi ehdottanut, että taen,
21515: puheenaoleva määräraha korotettaisiin että Eduskunta korottaisi vuoden
21516: 60,000 markalla, mutta hallitus ei ole otta- 1937 talousarviossa kalastuselinkei-
21517: nut ehdotusta huomioon. Siihen katsoen, non edistämiseksi varatun määrära-
21518: että kalastusta niin hyvin rannikoilla kuin han 60,000 rnarkalla käytettäväksi
21519: sisäjärvissä harjoitetaan yhä voimaperäi- kevätkutuisten kalalaatujen viljelyk-
21520: semmin ja että kalastajien lukumäärä yhä sen avustamiseksi.
21521:
21522: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
21523:
21524: Jobn Österholm.
21525: 502
21526:
21527: IV,2o4. - Fin. mot. N :o 147.
21528:
21529:
21530:
21531:
21532: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
21533: fiskerinä:ingens främjande.
21534:
21535:
21536: T i 11 R i k s d a g e n.
21537:
21538: Fiskerinäringen i Finland har städse vid manslutningarna utbetalade ·allmänna med-
21539: anslags bev~ljande ur allmänna medel ·bli- len sammanräknas och medtagas i kalky-
21540: vit styvmoderligt behandlad. Be1ägg för lerna även i Sverige, knappast 1 / 5 på vår
21541: detta påstående erhåller man vid genom- fiskerinäring och dess förkovrande jämfört
21542: läsning av !budgeten för riket under detta med förhåHandena i Sverige. Belysande
21543: och gångna år, likaså, om man ställer ut- för situationen är även att Sverige har 15
21544: gifterna för den statliga omsorgen '()1ll fiskeritjänstemän: 1 byrådirektör, 1 byrå-
21545: fiskerinäringen i vårt land i jämbredd med chef, 7 fiskeriintendenter (var och en med
21546: motsvarande poster i våra nordiska grann- sitt distrikt), 3 fiskeristipendiater, 1 fiske-
21547: länders budgetförslag. riingeniör och tvenne laboratorer, även de
21548: Tydligast framträ.der denna njugghet i sistnämnda med licentiaten som kunsikaps-
21549: anslagen för fiskerinäringen i ffiinland, om grad. Vi i Finland hava 5 fislmrimän:
21550: man anställer en direkt jämförelse mellan 1 chef för den administrativa avdelningen
21551: fiskerinä:ringens budget i Sverige och i
21552: 1 vid lantbruksstyrelsens avdelning för fiske-
21553: Finland, alltså i tvenne 'länder, vilka ha riärenden samt 1 fiskeriråd och ett bi-
21554: stor frändskap i fiskerihandteringens art trä·dande fiskeriråd vid samma avdelning
21555: och vilka Iänder dessutom håda äro karak- samt vid byrån för fiskeriekonomiska
21556: täriserade av synnerligen stor sjörikedom, ärenden en chef biträdd av en fiskeribio-
21557: Sverige med ca. 37,900 km2 på en totalyta ,log (och i praktiska arbeten som medhjäl-
21558: av 448,500 km 2 och Finland med ca. 45,000 pare en preparator, icke vetenskapligt
21559: km2 sjöyta på en totalareal av 388,300 ik:m2 • skolad).
21560: Vi finna nämligen att 'Sverige år 1935 ger Vi anse det därför vara av nöden att
21561: ut 1,091,200 kronor, aHtså i det närmaste vi, för att icke ytterligare bliva efter i
21562: 13 miljoner ma:rtk i statsunderstöd, för för- utvecklingen på fiskerinäringens område
21563: söksverksamhet på fiskeriområdet, löner för och heträffande det forskningsarbete och
21564: sina fiskeritjänstemän, underhåll och drift- ·den försöksverksamhet, som utgör ·ett oefter-
21565: kostnader för' forskningsfartyg o. s. v., givligt villkor för en rationell skötsel av
21566: medan vi i Finland för detta år stäHt till de fiskrikedomar, som förefinnas i våra
21567: förfogande för fiskerinäringen blott sjöar och våra ikustvatten, på ett tidsenligt
21568: 2, 783,000 mk enligt officieHa data - var- sätt utveckla oclh utbygga försöks- och un-
21569: vid då för såväl Sverige som Finland lägre dersökningsarbetet på fiskerinäringens om-
21570: biträden, hyror o. s. v., vilka ej direkt råde samt a:tt nödiga medel för ändamålet
21571: upptagas i budgeten, ej bea:ktats. upptages i rikets budget.
21572: Alltså offra vi i Finland, om dessutom Vi anse oss så mycket mer därtill för-
21573: de för lokala fiskeriföreningarna och sam- pliktade, som fiskerinäringen i vårt land
21574: IV,204. - Kullberg y. m. 503
21575:
21576: genom freden i Dorpat drabbades av ett och hälsosamma havsfisk till inlandet,
21577: slag, vars ekonomiska verkningar allt fort- detta då främst beträffande strömmingen,
21578: farande göra si'g hårt kännbara i våra som nu i färskt tillstånd under den var-
21579: kusttra:kter, där man förr ekonomiskt var mare tiden av året svårligen kan transpor-
21580: beroende av fiskexporten på Ryssland, så- teras längre in mot landet. Än så länge
21581: väl beträffande den färska fislmn som den åtminstone är den ändamå:lsenligaste for-
21582: salta strömmingen. Alltså anse vi oss för- men för f~skens uppbevarande i färskt till-
21583: pliktade att ägna speciellt de frågor vårt stånd nedkylningen, veDkställd då i form
21584: inti'esse och uppmärksamhet vid budgetens av isning eller medels en med luft eller
21585: uppgörande, där man genom anslags be- vätska verkstäHd avkylning av fiskköttet.
21586: viljande har möjlighet att positivt inv<erka Då en försöksverksamhet på detta område
21587: på fiskets ekonomiska gestaltning för vår ej kan anses vara vare sig den enskilda
21588: beträngda fiskarbefolkning. fiskarens eller privatmannens uppgift, är
21589: Vi ha av utredningar funnit, att befolk- det fullt befogat att antvarda denna för-
21590: ningen på Karelska näset mer än andra söksuppgift med därmed förenade kostna-
21591: lidit av efterkrigsläget, då ma:rtknaden på der åt staten, så att resultaten icke stanna
21592: Petersburg stoppades. Vi ha sett siffror i den enskilda företagarens hägn utan
21593: äskådliggöra den trista belägenhet, vari kunna giva:s ut till allmänt begagnande.
21594: mången förr huvudsakligen med ström- Vi bedja även att få påpeka 1betydelsen
21595: mingsfiske sig livnärande familj i yttre av en gynnsam lösning av frågan öm det
21596: skärgården längs Finlands kuster och ute ändamålsenligaste sättet att transportera
21597: på utöarna i Finska viken råkat ·och vi den färska fisken för den händelse det
21598: veta att vår fiskexport ej på långt när gäHde att förse vårt lands befo1k:ning med
21599: ännu hämtat sig ·efter den ryska markna- livsmedel vid en eventuell blockad vid
21600: dens stängande för våra fiskeprodukter. krigstillstånd.
21601: Då vi dessutom känna till att räntabilite- Ytterligare vilja vi framhäva betydelsen
21602: ten inom fisket ·~ hög grad är beroende av en dylik försöksverksamhet även för
21603: av, i huru hög grad man kan höja håll- annan fisk t. ex. för den som råmaterial
21604: barheten hos de i anskaffning synnerligen synnerligen värdefulla laxen från Ladoga.
21605: {Jkonomiskt betungande garnredskapen Mh För denna fisk skulle med säkerhet en
21606: att en systematiskt ·bedriven försöksverk- avsevärt bättre marknad kunna erhållas
21607: samhet på detta område med ibåde utländska med tyåtföljande högre pris för fiskarena,
21608: och inhemska konserveringssätt för red- om densamma bättre skulle behandlas och
21609: skapen i våra vatten med deras särart i försändas i ett mer ändamålsenligt tillstånd
21610: kemiskt-biologiskt hänseende i hög grad vid tili försäljningsplatserna. Nu är Ladoga-
21611: systemat·iskt bedriven upplysningsverksam- laxen t. ex. i Stockholm känd för sin syn-
21612: het kan verka positivt på den ekonomiska nerligen varierande kvalitet och finner
21613: behållningen av fisket, anse vi att dessa tillsvidare åtminstone ej marknad i Eng-
21614: frågor borde ägnaS' en specieH uppmärk- land, allt sammanhöraride med kvaliteten.
21615: samhet vid statens stödailrtion för fiskeri- Och den kan hetydligt böjas, om fisken
21616: näringen. systematiskt sköt·es och de b'ästa behand-
21617: Vi finna likaså att en systematiskt be- lingssätten systemati,skt utexperimenteras.
21618: driven undersöknings- och försöksver'ksam- Känt är även att man t. ex. uppe i
21619: het 1< vårt land bör bedrivas för att ut- Österbotten och ställvis här i Nyland för-
21620: finna de mest praktiska sätten för en syste- sökt sig på att uppmagasinera levande
21621: matisk spridning av vår bill:iga, närande fisk i vikar och mindre fjärdar, vilka man
21622: 504 IV,204. - Kalastuselinkeinon edistäminen.
21623:
21624: kunnat helt avstänga från utanför lig- för andra livsmedel, alldenstund densamma
21625: gande vatten, därifrån fisken uppstiger. på kort tid i Amerika vunnit stor sprid-
21626: En dylik ,sumpning" av fisk 'r stor skala ning vid nedkylning av livsmedel, mjölk,
21627: vårtiden, då fisken är billig och markna- frukt o. s. v. ~ isolerade vagnar.
21628: den översvämmas av fisk har sin stora he- För försök med olika slag av konserve-
21629: tydelse för prisbildningens sanering och ring av fiskredskap mot röta borde för
21630: möjliggjorde det för fiskaren att erhålla 1937 enligt vår mening minst 30,000 mk
21631: en avsevärt bättre behållning av sitt anslås, för försök med uppbevaring av le-
21632: f:iske - om denna sumpning skulle lyckas vande fisk i naturliga dammar 40,000 mk,
21633: väl. Tyvärr har mången fiskare och fisk- för anställning för ett år av trenne veten-
21634: handlare gjort bittra erfarenheter på skapligt bildade fackmän på fiskeribiolo-
21635: detta område, där det ofrånkomligt kräves giskt, fiskeritekniskt och biologisk-ikemiskt
21636: goda biologiska kunskaper som underlag område, därav en ledare och tvenne assis-
21637: för en lycklig lösning av detta icke alls tenter, 135,000 mk, för tillfälliga hjälp-
21638: lätta men synnerligen betydelsefulla krafter och lokala kontrollenter samt för
21639: problem. Vi finna il:äget på fiskmarknadens hono:rering av nödig expertis i specialfrå-
21640: område kräva att denna fråga ägnas en gor bl. a. på kyltekniskt område samt för
21641: speciell :uppmärksamhet och underkastas laboratoriearbeten 25,000 m'k samt för
21642: systematiska försök under hiologiskt och resor och dagtraktamenten (enligt motsva-
21643: fiskeriekonomiskt skolad ~ledning. rande skala för statens tjänstemän) 20,000
21644: Med stöd av det ovansagda och allmänt mik, sammanlagt alltså 330,000 mk, vilket
21645: kända förhållanden föreslå vi därför att belopp skulle ställas tili lantbruksministe-
21646: riksdagen måtte ~bevilja ett belopp på riets förfogande för användning förslagsvis
21647: 80,000 mk för försök med isning, nedkyl- på angivet sätt.
21648: ning och frysning av fisk, däri då in'be- Med hänvisning till det ovanstående
21649: gripet anskaffning av nödiga maskinella våga undertecknade vördsamt föreslå,
21650: anordningar för vätskenedkylning av fisk.
21651: För nämnda summa skulle då även en att Riksdagen i statsförslaget för
21652: hypermodern amerikansk maskin för ,is- år 1937 under 11 Ht. kap. XII
21653: flinknedkylning" och inblåsning över kyl- mom. 3 måtte höja anslaget för fiske-
21654: godset kunna anskaffas, en apparat som rinäringens [1·ämjande till 1,720,000
21655: torde få stor rbety,delse hemma hos oss även mk.
21656:
21657: Helsingfors den 16 september 1936.
21658:
21659:
21660: Henrik Ku.Dberg. Edvard iHa.ga.
21661: Arvo Inkilä. Edvin Stenwall
21662: Uno A. Hilden. Edv. Helenelund.
21663: Albin Wickman, Erikki Pa.a.volainen.
21664: 505
21665:
21666: IV,2o4, - R.ah. al. N:o 147.
21667: Suomennos.
21668:
21669:
21670:
21671: Kullberg y. m. ~ H01·otetun määrä.rahan osoittamisesta ka-
21672: lastuselinkeinon edistämistä varten.
21673:
21674:
21675: E d u s kun n a ll e.
21676:
21677: Suomen kalastuselinkeino on määrä- Meillä Suomessa uhrataan siis, jos sitä-
21678: rahoja myönnettäessä yleisistä varoista aina paitsi otetaan laskuissa huomioon myöskin
21679: jäänyt lapsipuolen asemaan. Tästä väit- paikallisille kalastusyhdistyksille ja yhty-
21680: teestä tulee vakuutetuksi lukiessaan valta- mille Ruotsissa yleisistä varoista suoritetut
21681: kunnan talousarviota kuluvaa ja edel'li:siä avustukset, tuskin 1 / s siitä, mitä vastaa-
21682: vuosia varten, samoinkuin, jos vertaa kalas- vissa olosuhteissa Ruotsissa käytetään ka-
21683: tuselinkeinoon kohdistuvien valtion meno- lastuselinkeinon edistämiseen. Tilanteelle
21684: jen määrää maassamme vastaaviin meno- on kuvaavaa myöskin se, että Ruotsissa on
21685: eriin pohjoisten naapurimaittemme talous- 15 kalastusvirkamiestä: 1 toimistonjohtaja,
21686: arvioehdotuksissa. 1 toimistopäällikkö, 7 kalastusintendenttiä
21687: Kalastuselinkeinon hyväksi Suomessa (kullakin oma piirinsä), 3 kalastusstipen-
21688: myönnettyjen määrärahojen niukkuus tulee diaattia, 1 kalastusinsinööri ja 2 laboraat-
21689: selvimmin näkyviin, jos tekee suoranaisia toria, viimemainittujenkin pätevyysehtona
21690: vertailuja Ruotsin ja Suomen kalastuselin- lisensiaattitutkinto. Meillä Suomessa on 5
21691: keinojen menoarvioiden välillä, siis kahden kalastusmiestä: 1 päällikkö, maataloushal-
21692: maan, joiden kalastuselinkeinot ovat hyvin lituksen kalatalousosaston hallinnollista
21693: samanlaisia ja joille kummallekin maalle osastoa varten sekä 1 kalastusneuvos ja 1
21694: vesirikkaus on luonteenomaista, sen ollessa apulaiskalastusneuvos samalla osastolla
21695: Ruotsissa noin 37,900 km 2 448.500 km2 :n sekä kaJlataloudellisessa ·tutkimusto'irrnistossa
21696: kokonaispinta-alasta ja Suomessa noin 1 päällikkö ja hänen apunaan kalastusbio-
21697: 45,000 km2 388,300 km2 : n kokonaispinta- logi (ja käytännöllisi:ä töitä varten apulai-
21698: alasta. Tällöin huomaamme, että Ruotsi sena preparaattori, joka ei ole tieteellisesti
21699: myönsi v. 1935 1,091,200 kr., siis lähes koulutettu).
21700: 13 milj. markkaa valtioapua koetoimintaa Meidän mielestämme on senvuoksi vält-
21701: varten kalastuksen alalla, kalastusvirka- tämätöntä, että me, jotta emme jäisi enem-
21702: miestensä palkkoihin, tutkimusla.i.vojen yl- pää jälkeen kalastuselinkeinon kehityksessä
21703: läpitoon ja käyttökustannuksiin j. n. e., sa- sekä tutkimustyössä ja koetoiminnassa,
21704: malla kun Suomessa on vastaavana vuonna jotka ovat välttämättömiä edellytyksiä
21705: asetettu kalastuselinkeinon käytettäväksi maamme järvissä ja rannikkovesissä ole-
21706: ainoastaan 2, 783,000 markkaa virallisten vien kalarikkauksien järkiperäistä hoitoa
21707: tietojen mukaan - jolloin ei Ruotsista varten, ajanmukaisesti kehitämme koe- ja
21708: enempää kuin Suomestakaan ole otettu huo- tutkimustyötä kalastuselinkeinon alalla,
21709: mioon pienempiä avustuksia, vuokria j. n. e.,, sekä että tarkoitusta varten otetaan riittä-
21710: joita ei ole suoranaisesti otettu talousar- vät määrärahat maan talousarvioon.
21711: vioon. Meidän mielestämme on meillä sitä suu-
21712:
21713: 64
21714: 506 IV,204. - Kalastuselinkeinon edistäminen.
21715:
21716: rempia velvollisuuksia tässä suhteessa, koska tettava järjestelmällistä tutkimus- ja koe-
21717: Tarton rauha järkytti maamme kalastus- toimintaa meidän maassamme käytännöl-
21718: elinkeinoa siinä määrin, että sen taloudelli- lisimp}en keinojen keksimiseksi halvan, ra-
21719: set vaikutukset tuntuvat yhä vielä raskaina vitsevan ja terveellisen merikalan kuljetta-
21720: maamme rannikkoseuduilla, joilla aikaisem- miseksi sisämaahan. Tämä koskee varsin-
21721: min oltiin taloudellisesti riippuvaisia kalan- kin si:lak!kaa) jota ei nykyisin lämpimänä
21722: viennistä Venäjälle, mikä käsitti sekä tuo- vuodenaikana sanottavasti voida kuljettaa
21723: retta kalaa että suolasilakkaa. Me kat- tuoreena syvemmälle sisämaahan. Aina-
21724: somme siis velvollisuudeksemme omistaa kin toistaiseksi käytetään tarkoituksenmu-
21725: erikoista huomiota näille kysymyksille ta- kaisimpana keinona kalan säilyttämiseksi
21726: lousarviota laadittaessa, jolloin on mahdol- tuoreena jäähdyttämistä, joka tapahtuu
21727: lista myöntämällä määrärahoja vaikuttaa jäädyttämällä taikika jäähdyttämällä ka-
21728: siihen, että kalastuksesta muodostuu talou- lan :lihaa 'ilmalla ta~kka hapoilla. Kun ei
21729: dellisesti tuottava elinkeino ahdingossa ole- voida katsoa, että tällä alalla harjoitettava
21730: valle kalastajaväestöllemme. koetoiminta olisi yksityisen kalastajan tahi
21731: Tutkimuksista on käynyt ilmi, että Kar- yksityishenkilön velvollisuus, on täysin pai-
21732: jalan kannruksen väestö on kärsiny,t sodan- kallaan, että tämä koetoiminta kustannuk-
21733: jälkeisestä olotilasta enemmän kuin muut sineen uskotaan valtiolle, jotta tulokset ei-
21734: siitä syystä, että Pietarin markkinat sulkeu- vät jäisi yksityisen yrittäjän omaisuudeksi,
21735: tuivat. Me olemme nähneet numeroita, vaan voitaisiin saattaa yleiseen käytäntöön.
21736: jotka osoittavat kuinka surulliseen tilaan Pyydämme myös kiinnittää huomiota sii-
21737: Dn joutunut moni perhe, joka aikaisemmin hen, kuinka tärkeätä on, että kysymys tuo-
21738: sai toimeentulonsa pääasiallisesti silakan reen kalan kuljetuksesta saadaan ratkais-
21739: ka1astuksesta Suomen:l&hden ulkosaaristossa, tuksi tarkoituksenmukaisimmalla tavalla
21740: ja me tiedämme että kalanvienti maas- siltä varalta, että maan väestö on varustet-
21741: tamme ei ole vielä läheskään toipunut siitä tava elintarpeilla sodan sattuessa tapahtu-
21742: iskusta, jon~a sille antoi Venäjän markki- van mahdollisen rannikkosaarron aikana.
21743: nain sulkeutuminen kalastustuotteillemme. Haluamme vielä korostaa tällaisen koe-
21744: Kun me sitäpaitsi tiedämme, että kalastus- toiminnan merkitystä muunkin kalan suh-
21745: elinkeinon kannattavaisuus riippuu suu- teen, esim. raaka-aineena erittäin arvok-
21746: resti siitä, missä määrin voidaan kohottaa kaan Laatokan lohen suhteen. TäHe ka-
21747: hankintakustannuksiltaan erittäin raskait- lalle voitaisiin varmaan saada huomatta-
21748: ten lankapyydysten kestävyyttä sekä että vasti paremmat markkinat ja sitä tietä ka-
21749: järjestelmällisesti harjoitettu koetoiminta lastajille korkeampi hinta siitä, jos sitä
21750: se'kä ulkomaisten että kotimaisten sai- käsiteltäisiin paremmin ja se lähetettäisiin
21751: lytystapojen kokeilemiseksi pyydyksiin, tarkoituksenmukaisemmassa kunnossa myyn-
21752: joita käytetään meidän, kemiallis-biologi- tipaikoille. Tätä nykyä on Laatokan lohi.
21753: sessa suhteessa erikoislaatuisissa vesistöis- esim. Tukholmassa siinä huudossa, että sen
21754: sämme, voi määrätietoisen valistustoimin- laatu vaihtelee erittäin paljon, eikä sillä
21755: nan kautta vaikuttaa myönteisesti kalas- ainakaan toistaiseksi ole markkinoita myös-
21756: tuksen taloudelliseen tuottoon, tulisi mei- kään Englannissa, mikä sekin riippuu laa-
21757: dän mielestämme näille kysymyksille osoit- dusta. Mutta laatua voidaan huomatta-
21758: taa erikoista huomiota kalastuselinkeinon vasti korottaa, jos kala käsitellään järkipe-
21759: hyväksi harjoitettavassa valtion avustus- . räisesti ja kokeilemalla päästään parhait-
21760: toiminnassa. ten käsittelytapojen perille.
21761: Käsityksemme mukaan olisi myös harjoi- On myöskin tunnettua, että esim. Poh-
21762: IV,204. - Kullberg y. m. 507
21763:
21764: janmaalla ja paikotellen myös Uudella- käyttöön elintarpeiden, maidon, hedelmien
21765: maalla on kokeiltu säilyttämällä elävää ka- j. n. e. jäähdyttämiseksi lämpöeristetyissä
21766: laa lahdissa ja piem;mmillä selillä, jotka vaunuissa.
21767: on voitu kokonaan sulkea ulkopuolisista ve- Kokeilujen suorittamiseksi kalanpyydys-
21768: sistä, joista kala on noussut. Kalan täl- ten säilyttämiseksi mätänemistä vastaan
21769: laisella ,sumppuamisella'' suuressa mitassa. olisi vuonna 1937 käsityksemme mukaan
21770: keväisin, jolloin kala on halpaa ja sitä tulee varattava vähintään 30,000 markkaa, elä-
21771: markkinoille liikaa, on suuri merkitys hin- vän kalan säilyttämistä luonnollisissa lam-
21772: nanmuodostuksen vakiinnuttamiselle, ja mikoissa tarkoittavi.a kokeiluja varten
21773: sen kautta voisi kalastaja saada huomat- 40,000 markkaa, kolmen tieteellisesti kou-
21774: tavasti paremman tuoton elinkeinostaan, lutetun ammattimiehen palkkaamiseksi yh-
21775: jos tämä sumppuaminen onnistuisi hyvin. den vuoden ajaksi kalastusbiologian, kalas-
21776: Valitettavasti on moni kalastaja ja kala- tustekniikan ja biologis-kemiallista alaa
21777: kauppias saanut karvaita kokemuksia tällä varten, joista yhden tulisi olla johtaja
21778: alalla, jolla ehdottomasti tarvitaan hyviä ja muiden hänen apulaisiaan, 135,000
21779: biologisia tietoja tämän erittäin tärkeän markkaa, tilapäisiä apuvoimia ja paikal-
21780: kysymyksen menestykselliseen ratkaisemi- lisia tarkastajia varten sekä tarpeellisten
21781: seen. Käsityksemme mukaan vaatii kala- asiantuntijain palkkaamiseksi erikoiskysy-
21782: markkinain tila omistamaan erityistä huo- myksiä varten m. m. jäähdytystekniikan
21783: miota tähän kysymykseen sekä sen otta- alalla sekä laboratoriotöitä varten 25,000
21784: mista järjestelmällisen kokeilun alaiseksi markkaa ynnä matkoihin ja päivärahoihin
21785: biologisesti ja kalataloudellisesti koulutetun (valtion virkamiesten matkustussäännön
21786: johdon alaisena. mukaan) 20,000 markkaa, kaikkiaan siis
21787: Edellä sanotun ja muutenkin yleisesti 330,000 markkaa, mikä summa asetettaisiin
21788: tunnettujen olosuhteiden perusteella ehdo- maatalousministeriön käytettävaksi esim.
21789: tamme senvuoksi, että eduskunta myöntäisi edelläesitetyil.lä tavalla.
21790: 80,000 markkaa kalan jäähdyttämisen ko- Edellä olevaan viitaten rohkenevat alle-
21791: keilemiseen, jolla summalla tulisi myös kirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa,
21792: hankkia tarpeellisia koneellisia laitteita ka-
21793: lan nestejäähdyttämistä varten. Mainitulla että Eduskunta korottaisi vuoden
21794: rahamäärällä voitaisiin myös hankkia 1937 valtion tulo- ja menoarviossa
21795: uudenaikainen amerikkalainen kone ,jää- 11 Pl. XII luvun 3 rnomentilla ole-
21796: hilejäähdytystä'' varten, jolla laitteella van kalastuselinkeinon edistämiseen
21797: voisi meillä olla suurta merkitystä muiden- varat~m määrärahan 1,720,000 mark-
21798: kin elintarpeiden käsittelyssä, koska se on kaan.
21799: Amerikassa lyhyessä ajassa tullut yleiseen
21800:
21801: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1936.
21802:
21803: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
21804: Arvo Inkilä. Edvin StenwalL
21805: Uno A. Hilden. Edv. Helenelund.
21806: Albin Wickman. Erkki Paavolainen.
21807: 508
21808:
21809: IV,2o5, - Fin .. mot. N:o 148.
21810:
21811:
21812:
21813:
21814: Söderhjelm m. fl.: Angående anvisande av anslag för lån
21815: åt företag, vilka arbeta för främjande av fiskhandel och
21816: fisktransport.
21817:
21818:
21819: T i ll R i k s d a g e n.
21820:
21821: :Som bekant befinner sig fiskerinäringen våra ikuster. I verkligheten är ju konsum-
21822: i vårt land sedan en längre tid tillbaika i tionen av färsk fisk redan några miJ. d:rån
21823: ett synnerligen beträngt läge. A vsä,ttnings- våra ikuster utomordentligt liten, och jn
21824: svärigheter och låga osäJkra pris minska längre bort från havet man kommer, dess
21825: fiskarenas förtjänst samtidigt som fängs- mera sällsynt blir den färska fhavsfisken.
21826: terna bliva mindre o0h kostnaderna sna- Bedan en tid har våra fiskeriorganisatio-
21827: rare gå upp än ned. 'Såsom orsak härtill ners uppmärksamhet visserligen varit ri!k-
21828: har i främsta rummet angivits avs8iknaden tad på denna hemmamarknad, men man
21829: av en til<lräckligt hetydande export. - har ,fätt inskränka sig till blott lovvärda
21830: Även om de av riksdagen beviljade ·export- försök. Nödiga organisationer och nödigt
21831: premierna medfört en vi.ss nytta, så har kapital för ·denna stora marknads upparbe-
21832: någon väsentlig ändring i läget g.enom dem tande hava ·tillsvidare saknats. Tidigare
21833: icke kunnat åstadkommas. En granskning hava även tekniska svårigheter ställt hinder
21834: av havsfiskets framtidsmöjligheter specicllt i vägen för transporten, men förefaller det
21835: med bea:ktande a;v :förhållandena inom den nu som om den moderna kyltekniken skulle
21836: internationella handeln ger dessutom 'Vid kunna skapa de tekniska betingelserna för
21837: handen att någon effektiv hjälp åt vår fiskens distribution över större områden.
21838: fiskerinäring icke -för närvarande står att Även i ett annat mycket viiktigt av-
21839: firma utom landets gränser. Även främ- seende kan kyltekniken hjälpa fiskhandeln,
21840: mande nationers fiskal'e hava svårigheter, i det att g.enom skapande a:v kylinrättnin-
21841: oc'h Öv·erahlt strävar man wtt reservera gar på de storre tillförsclplatserna ojämn-
21842: hemmamarknaden för eget ·f·olk. Våra all- heten i iångsterna skulle kunna regleras.
21843: mänt förekommande havsfiskar äro dess- Fiskens förvarande i färskt tillstånd redan
21844: utom icke av det slag att de utan vidare för en ko11tare tid och dess utsläppande på
21845: kunde kon:kurrera ut den fisk, som fångas marknaden med hänsyn till .efterfrågan,
21846: utanför Östersjön. icke beroende på fångstly0kan, skulle med-
21847: En stor marknad för vår havsfisk fin- föra väsentlig st8!bilisering och förbättring
21848: nes eme~lertid på nära ll'äH. Vårt eget av prisen.
21849: inland har tillsvidare lämna;ts i hög grad Den närmaste uppgiften för fiskerinärin-
21850: på sidan vid fiskförsäljningen samt distri- gens främjande är otvivelaktigt nu att i
21851: butionen av färsk ha'Vsfisk, och dock skulle prakti!ken tillämpa dessa tekniska möjlig-
21852: detta inland säkerligen med lätthet kunna heter iör den iärska fiskens uppbevaring
21853: konsumera de fiskmängder som fångas vid och för transporten av färsk iisk in i ilandet
21854: IV,205. - Söderhjelm y. m. 509
21855:
21856: samt av i sådant syfte skapa nödiga orga- Kunde emellertid billiga statslån erhållas
21857: nisationer med uppköpscentraler och ord- för ändamå1et, så skulle säkerligen andels-
21858: nade distri:butionsnät. lag och den privata företrugsamheten öppna
21859: Att denna väg bäst för tili fi:skerinärin- de nya ma:rknader för havsfisken, som är
21860: gens upphjälpande visas av de åtgärder grundbetinge1sen för fiskerinäringens upp-
21861: regering·en i ,Sv,erige i dylikt avseende vid- hjälpande ur dess nuvarande 'beträngda
21862: tagit, och nämna.s må även att österhottens läge.
21863: Fiskarförhund redan i mars 19,35 i li:knande IMed hänvisning tili det ovanstående få
21864: syfte gjort en framställn:ing hos statsrädet, v1 vördsamt föreslå,
21865: viiken dock lämnats ohea,ktad. På många
21866: orter hava redan organisationer bi1dats för att Riksdagen måtte anvisa i stats-
21867: att omhändertaga den nämnda uppgiften, förslaget för år 1937 ett anslag om
21868: fiskeriandelslaget i Gamlakarleby må näm- 500,000 mark för att utgivas såsom
21869: nas SQ!Ill en förebi1d, men i allmänhet äro lån åt företag, vilka arbeta för främ-
21870: dessa o11ganisrutioner aUtför kapitalsvaga jande av fiskhandel och fisktrans-
21871: och får konstant ikämpa med penningssvå- port, särskilt med beaktande av mo-
21872: ri.glheter. På samma grund hava försök i dern kylteknik.
21873: större skala med ky1bilar fått uppgi,vas.
21874:
21875: Helsingfors den 9 september 1936.
21876:
21877: J. 0. Söderhjelm. Arvo lnkllä.
21878: Albin Wickma.n. Edvin StenwaJl.
21879: RaJf TörngTen. Levi J,ern.
21880: 510
21881:
21882: IV,2o5, - Rah. al. N:o 148. Suomennos.
21883:
21884:
21885:
21886:
21887: Söderhj~lm y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kar
21888: lakaupan .ia kalan kuljetuksen edistämiseksi toimiville
21889: yrityksille.
21890:
21891:
21892: E d u s k u n n a 11 e.
21893:
21894: Niinkuin :tunnettua on kalastuselinkeino muutamien peninkulmien päässä rannikoilta
21895: meidän maassamme jo pitemmän aikaa ol- erittäin •vähäistä ja mitä .pitemmälle tul-
21896: lut erittäin tukailassa asemassa. Menekkivair laan mereltä, s~tä harvinaisemm:iiksi käyvät
21897: keudet ja rulhaiset epävarmat hinnat 'Väihen- tuoreet merikaJat.
21898: tävät kalastajien ans1ota samaHa kun saa- Kalastusjärjestöjemme huomio on :tosin
21899: liit ·tulevat •pienemmiksi ja kustannukset jonkin ai:ka.a oHut kohdistuneena näihin ko-
21900: .pikemmin nousevat kuin laskevat. Syyksi timarkkinoihin, mut,ta tällöin on jouduttu
21901: tähän on etupäässä ilmoitettu kyHin suu- rajoittumaan ainoastaan kiitettäviin k~kei
21902: ren viennin puute. - Va]kka ·eduskunnan ;luih:Un. Toistaiselksi on puuttunut ta·rpee1-
21903: myöntämistä vientipalkkioista onkin ·ol!lut lisia järjestöjä ja tarpeellista pää,omaa näi-
21904: jonkin verran hyötyä, ei niiden johdosta den suurien markkinoiden muokkaamiseksi.
21905: kuitenkaan ole ,:tapahtunut oleellista muu- Aikaisemmin ovat myös tekni:Hiset vaikeudet
21906: tosta tilanteessa. MerikaJlastuksen tulevai- panneet esteitä kuljetukselle, mutta nyt
21907: suuden mahdoHisuuksien tarkastelu erityi- näyttää siltä kuin voisi uudenaikainen jääh-
21908: sesti 'kansain,välisessä kaupassa vallitsevia dytystekniii,;:ka luoda teknil'liset ·edellytyk-
21909: oloja sioVmäiläpitäen osoittaa sitäpaitsi, että set ka:lan jakelemiseksi suuremmille alueHle.
21910: meidän ka:lastuselinkeinollemme ·ei ole löy-
21911: dettävissä tehokasta apua maan raj,ojen Toisessakin hyvin tärkeässä suhteessa !VOi
21912: ulkopuole'lta. Muidenkin kansojen blasta- jäähdytystekniikka auttaa kalakauppaa,
21913: jiHa on vaikeuksia, kaik;kirulla pyritään va- sillä perustamalla jäähdytyslaitoksia suu-
21914: raamaan kotimarkkinat omaa kansaa var- remmiil'le meneillkipaikoilile 'Voitaisiin tasoit-
21915: ten ja meidän yleisimmät merikalamme ei- taa kalansaaliitten epätasaisuudet. Jos kala
21916: vät sitäpaitsi ole senlaatuisia, että ne i!lman 'Voitaisiin säilyttää tuoreena edes ilyhyen
21917: muuta voisivat kiLpailla menestyksellisesti aikaa ja laskea se markkinoille kysynnän
21918: Itämeren ulkopuolella pyydettävien kalojen mukaan eikä ,pyyn;tionnesta riippuen, olisi
21919: kanssa. siitä 'seurauksena hintojen oleellinen tasaan-
21920: Mutta meidän merikalaUemme on suuret tumirnen ja paraneminen.
21921: markkinat lähempänä. Meidän oma sisä- Kalastuselinkeinon edistämistä rtarkoitta-
21922: maa:m'me ·on toistaiseksi jäänyt suuressa vista toimenpiteistä on epäilemättä nyt lä-
21923: määrin tuoreen merikalan myynnin ja ja- hinnä koetetta;va sovelluttaa käytäntöön
21924: kelun sivuun, ja kuitenkin voisi ;tämä sisä- näitä tekniillisiä mahaollisuuksia tuoreen ka-
21925: maa varmaa:nikin helposti kuluttaa ranni- :lan säi~yttämiseksi ja kuljettamiseksi sisä-
21926: looillamme ;pyydettävät kalamäärät. Itse maa:han sekä sitä varten luotava tarpeellisia
21927: asiassahan on tuoreen kalan kulutus jo järjestöjä ja jakeluverkosto.
21928: IV,2·05. - Söderhjelm y. m. 511
21929:
21930: Että tätä tietä [parhaiten voidaan auttaa .poj.a valtiolainoja, niin tulisivat varmaan
21931: kalastuselinkeinoa s•en osoittavat Ruotsin osuuskunnat ja yksityinen yritteil.iäisyys
21932: hallituksen toimenpiteet tässä suhteessa, ja järjestämään merikalalle ne uudet maJJkki-
21933: mainittakoon myös että Pohjanmaan !kalas- nat, jotlka ovat .perusedellytyksenä kaJlastus-
21934: tajaliitto on jo maa;litskuussa 1935 teihnyt ·elinkeinon kohottamisel[e sen nykyisestä tu-
21935: samaa tarkoittavan ·esityksen va:ltioneuvos- kalasta asemasta.
21936: tone, joka kuitenkin Dn jättänyt sen huo- Edellä olevaan viiltaten ehdotamme kun-
21937: miotta. Monin paikoin on jo muodostettu nioittaen,
21938: järj·estöjä mainittuj.en tehtävien hoitamista
21939: varten, esikuvana mainitta:lmon Kokikolan että Eduskunta ottaisi vuoden
21940: kala:stusDsuuskunta, mutta nämä järjestöt 1937 talousarvioon 500,000 markan
21941: ovat yQeensä varustetut liian pilenid~ä pää- määrärahan käytettäväksi lainoiksi
21942: omilla ja j,outuvat alituiseen taistelemaan yrityksille, jotka työskentelevät ka-
21943: rahavaikeuksia vast.aan. .Samasta syystä on lakaupan ja kalankuljetuksen edistä-
21944: täytynyt luopua yrityksistä käyttää jääih- miseksi, erittäin ottaen huomioon
21945: dytysautoja suuremmassa mittalkaavassa. uudenaikaisen jäähdytystekniikan.
21946: Jos kuitenkin tarkoitukseen saart;aisiin hal-
21947:
21948: Helsingissä syySkuun 9 päivänä 1936.
21949:
21950: J .. o. Söderhjelm. Arvo Inkilä.
21951: Albin Wickman. Edvin Stenvall.
21952: Ralf Törngren. Levi Jern.
21953: 512
21954:
21955: IV,2'06. - Ra.h. al. N :o 149.
21956:
21957:
21958:
21959:
21960: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalastus-
21961: alan kolmen 1tuden neuvontapiirin järjestämiseksi ja
21962: kevätkntuisten kalojen viljelyksen edistämiseksi.
21963:
21964:
21965: E d u s k u n n a ll e.
21966:
21967: KalataJloustoiminnan kehitys edellyttää Ka1ata:lousneuv,oj.ia ei nykyään ole riit-
21968: nykyään kalatalousneuvontaa suorittavilta tävästi 'ja ,;ta.:r'koitu!kseen käy,tettävän määrä-
21969: m~vHjelys- j.a .ta·lousseuroilta seikä kalas- rajan pienuus asettaa ra:joitulksia nykyis-
21970: tajaseurojen liitoilta entistä 'enemmän työ- tenkin kalatalousneuvojain toiminna;,lle.
21971: voimi'a j'a käyttövaroja. Eri'koisesti on Erikoisesti on tähän nähden tilanne kor-
21972: vi:ime aikoina käyny.t entistä tärkeämmäksi jaamista vaativa sisävesikalastusneuvonnan
21973: kia!lastusoloj,en järjestely, varsinkin tiheäm- alalla. N~inpä Etelä~Pohjanmaan ja Keski-
21974: min .asutuiil1a seuduina. Luvaton kalastami- Pohjanmaan maanviilj,elysseurojen kalata-
21975: nen j,a pyynni'IJJ tehostaminen kailav·esien lousneuvonta on varojen puutteessa ollut
21976: hoit1onäkökohdat sivuutta.en sekä 1isäksi la1karrmeena, edetlisen ·vuodesta 1919 ,ja jä:l-
21977: eräät muut kalavesiemme tuotantoa a!lenta- kimmäisen vuodesta 1929. Molempien näi-
21978: vat seikat ova.t monin paillmin ·vaikuttwneet den maanviljelysseurojen ,tahoJ,la on toi-
21979: ka:la'Vesien ilmeiseen huonontumiseen. Ti'- vottu kalata:lousneuvojan ohjausta järvi- ja
21980: lanteen auttamise'ksi on m. m. kalastuSkun- jokialuei!lla, missä kalastus lja ravustus voi-
21981: tiJen kautta tahdottu saada pa.rannusta ai- vat muodostaa nykyistä huoma:tta:vamman
21982: ka;,an. Tässä tarkoituksessa on v:arsinkin tulolähteen paikal'lisell:e väestOLle. Etelä-
21983: erähllä järviJikalastusaluei:lla imennyt ai1van Pohjwnmaan ja Keski-Pohjanmaan maan-
21984: erikoista harrastusta ka:lastuskuntain p:e- viljelysseurat muodostaisivat sopivasti yh-
21985: :rustamiseen sekä näiden toilminnam. kehit- den kalata:lousneuvo.ntapiiriln. Määrärahan
21986: tämiseen ja keskittämi:seen. K:a:lastuskun- vähäisyys on ·pakottanut Hämeen-Sata-
21987: tien ja m.ii!den yhtymien toiminnan alkuunsa kunnan ja Hämeen läänin maanviljelysseu-
21988: saattaminen ja jatkuva orujaammen edel- rat palkkaamaan yhteisen ikalatalousneuvo-
21989: [yttää kuitenkin 'kalatalousneuvojain apua. jan. Näiden ka~av:esistä rikkaiden alueiden
21990: Ja ikallastusalan ammatillista ohjausta tar- lisää:n tynyt •toimin ta vaatii nyt lmiThlllaHe-
21991: vitaan istutettaessa kalavesiin uusia kala- kin seuratie oman kalatalousneuvojan. Ja
21992: lajeja, harjohettaessa kevätkutwisten kalo- samasta syystä on Itä-Hämeen ja Uuden-
21993: jen viljelystä t.ai suoritettaessa jotakin mawn ~äänin ma:anviljelysseuroilla ollut yh-
21994: muuta vaateliaampaa hoitotoimenpidettä teinen 1mlataJousneuvoja, miikä on suuresti
21995: kalavesien .tuoton ,kohottamiseksi. Ka~atac va.ilkeuttanut :toimintaa. Näidenlkin maan-
21996: lousneuvontaa suorittavioo järjestöjen pi- v:i,ljelysseurojen toimialueilla tarvittaisiin
21997: täisi si1ils nyt enemmän kuin ennen tukea nyt kummallakin oma :kaJa!talousneuv,oja.
21998: kalastmskuntien toimintaa huolehtimaHa Lisääntynyt kaUata:lousneuvontatyö edellyt-
21999: ·neuvonnasta ja avustamaiUa ka:la;,vesi•en hoi:- tää nyt aina;kin .näiden kolmen uuden neu-
22000: toa Ja kalojen •viljeilyskilpailuja. vontapiirin muodostamisen. Ja samoin E-
22001: IV,206. - Junes y. m. 513
22002:
22003: sääntynyt t1oiminta ja sisävesi'kalastusneu- koko summasta on merenrannilkon 8 .järjes-
22004: vonnan entistä suuremp~ merkitys maamme töä sarun:ut y;hteensä i141,400 markkaa eli
22005: kalastuselink!einon 'koho1tamistyö.ssä .edellyt- noin % ja sisävesikalastusalan 13 järjes-
22006: tävät maa:nvi~j.elys- ja talousseurojen kala- töä yhteensä 70,600 markkaa e:li noin %.
22007: talousneuvonnan apurahan komittamisen. Kuluvana vucmna on apurahaa merenran-
22008: Merenrannikon 'kolme kalastrujaseuroj.en liit- nilmn j.äDjestöirllä keskimäärin noin 3,000
22009: toa ja ·Laatokan kalastajaseurojen liitto markikaa ja siswvesikalastusala!ll neuvontaa
22010: saavat nyt kukin 60,000 markan :suuruisen suorittavilla maanv:i'ljelys- ja t&lousseu-
22011: apur.achrun, minkäi lwrottamista kahde11e roi!lla keskimääri!ll noin 1,250 markkaa.
22012: näistä hal1li!tus esittää ensi' vuoden tu1o- ja Toiminnan edel.J.een :k!ehittämise!k:si olisi tar-
22013: menoarvioesityksessään. Maanviljelys- ja koitukseen käytettävää määrärahaa korotet-
22014: talousseurat sen sijruan saav•at nykyäwn tava niin pa:ljon, •että :voitaisiin myöntää
22015: 32,000-34,000 markkaa ain·a kaJlatalorumeu- merenranni·~o!ll järjestöille keskimäärin
22016: vontapiiriä kohden. Tämä :avustus olisi 4,000 markkaa ja siJsäves~kalastusalan neu-
22017: korotettava niJin paljon, •että tneuvontapii- vontaa huoltaville maanvilj.e1ys- ja ta.lous-
22018: riä !kOhden tulisi keskimäwdn 40,000 mark- seuroili:e keskimäärin 2,500 markkaa.
22019: kaa. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
22020: Kalatalousalan toiminnassa on viime lkunnioi,ttaen,
22021: vuosina tuUut vuosi vuodelta ern,enJtyvässä
22022: määrässä etualalle kevätikutuisten kaloj.en, että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
22023: erikoisesti hauen, mutta myös kuhan, lah- den tulo- ja menoarvioon, 11 Pl.
22024: na:n y. m. rvrljelys. Tämän toiminnan ·edis- XII luvun 3 momentille ottaa li-
22025: tämiseksi on myönnetty avustusta seur.aa- säksi kalastuselinkeinon edistämiseksi
22026: vasti: rv. !1930 50,000 markkaa, •v. 1931 sisävesikalastusalan kolmen uuden
22027: 22,000 mankkaa, vuosina 1932-1934 vuo- neuvontapiirin järjestämiseksi ja toi-
22028: sittain 20,000 markkaa ja viime da ikulu- minnan tehostamiseksi 211,000 mark-
22029: vam,a vuornna 40,000 markkaa, mikä summa kaa ja kevätkutuis:ten kalojen vilje-
22030: sisältyy myös ha,1Jlituksen ·ehdotukseen ensi tyksen edistämiseksi 29,000 markkaa
22031: vuoden tulo- da menoarvioksi. Avustwksien eli yhteensä 240,000 markkaa.
22032:
22033: Helsirn.gissä syyskuun 9 päivänä 1936.
22034:
22035:
22036: Antti Jun.es. Kruarlo Hänninen.
22037: S. Salo. Matti Tolppanen.
22038: Toivo Ikonen. Väinö .Kaa;salainen.
22039: L. 0. Hirv:ensaio. Eero Nurmesniemi.
22040: J. T·ru~ala. Lauri ~aijalainen.
22041: M. 0. Lwhte1a. T. A. Janhonen.
22042: Viljami KalHoikoski. Vihtori Vesterinen.
22043: Antti .Kukkonen. Janne Koivuranta.
22044: Emil Jutila. Albin Asikainen.
22045: Heikki Soininen. E·emil Luuhlm.
22046: Til.da Löthman-Koponen. Elias Tulda.
22047: Aino Luostarinen. P. V. Heikkinen.
22048: Kalle Kämäräinen. Vilho Vallas.
22049:
22050: 65
22051: 514
22052:
22053: IV,2o1. - ·Rah. al. N:o 150.
22054:
22055:
22056:
22057:
22058: V. Annala y. m.: lv!ääräJ'ahan osoittamisesta amlst1tksiksi
22059: ja lainoiksi Suomenlahden itäosan vähävaraisiUe kalas-
22060: tajille pyyntivälineiden hankkimiseen.
22061:
22062:
22063: Eduskunnalle.
22064:
22065: Kalastuselinkeinon ha.rjoittamiseen var- ei ole, on ollut pakko yrittää elää kalastuk-
22066: sinkin suojattomalla avomerellä liittyy aina sesta lainaksi ostetuillakin pyydyksillä toi-
22067: pyyntivarusteiden joko osittain tai koko- vossa, että ne voidaan vähitel·len kaloista
22068: naan menettämisen vaara. Tätä ei voida saatavilla tuloilla maksaa. Liian pieniksi
22069: välttää suurintaJkaan varovaisuutta nou- jaetut tilat eivät myöskään voi turvata
22070: dattamalla, sillä äkisti muuttuvat sääsuh- kunnollista toimeentuloa. Ka·lastusta on
22071: teet voivat milloin tahansa yllättää kalas- pakko edelleenkin harjoittaa, mutta jo en-
22072: tajat ja aiheuttaa heille raskaita taloudel- nestään velkaantuneen, pyydyksensä meren
22073: lisia vaurioita puhumattakaan niiden ai- saaliiksi menettäneen kalastajan on mahdo-
22074: kaansaamista i>hmishenkien menetybistä. tonta hankkia uusia pyydyksiä. Täten it-
22075: Kokemus osoittaa, että tällainen pyynti- senäisestä kalastajasta tulee toisen kalasta-
22076: varusteiden menettämisvaara on erittäin jan päiväpalkka,lainen taikka joutuu hän
22077: suuri Suomenlahden itäosassa, missä Tar- lisäämään työttömien joukkoa.
22078: ton rauhansopimuksen aiheuttama tuottoi- Valtiovallan on näitä varattomia kalasta-
22079: simpien pyyntipaikkojen venäläisille luo- jia autettava pysymään omassa ammatis-
22080: vuttaminen on jo muutenikin tehnyt kalas- saan mieluummin kuin huollettava heitä
22081: tajaväestön toimeentulon äärimmäisen vai- järjestämällä heitä varten yleisiä töitä.
22082: keaksi. Kun rannikko on täysin suojatonta Tähän voidaan. huomauttaa, että valtio-
22083: ja kun ei ole edes kalastukiselle tar- valta on huolehtinut tästäkin puolesta
22084: peellisia suojasatamia, voidaan helposti kä- avustamaHa pyydyksensä menettäneitä ka-
22085: sittää, kuinka epäedullisissa oloissa kalas- lastajia ja antamaLla heille halpakorkoisia
22086: tusta tässä osassa maata on pakko harjoit- lainoja, kalastusvälineiden hankkimista var-
22087: taa. ten. Tämä onkin katsottava aivan oikeaksi
22088: Kuinka tU:hoisaksi pyyntivälineiden me- toimenpiteeksi, mutta määrärahat ovat va-
22089: nettäminen Suomenlahden itäosan kalasta- litettavasti olleet riittämättömät estämään
22090: jille voi koitua, siitä mainittakoon, että tal- Suomenlahden itäosan kalastajaväestön sor-
22091: vesta 1932 tähän mennessä ovat mainitut tumista. Se, että esim. Kuokkalan lukui-
22092: kalastajat menettäneet pyydyksiään 2.5 salle kalastajaväelle annetaan 15,000 mar-
22093: miljoonan markan arvosta. Menetetyistä kan halpakorkoinen laina kalliiden pyydyk-
22094: pyydyksistä on suurin osa hankittu iaina- sien ostamista varten, tietää sitä, että ka-
22095: varoilla, kun väestö huonontuneiden kalas- lastajan osaksi siitä tulee n. parisataa
22096: tusmahdollisuuksien takia ei ole enää kyen- markkaa. Kun nuotta maksaa n. 6,000 :m'k.
22097: nyt niitä omilla varoiliaan hankkimaan. ja isorysä n. 4,000-5,000 mk., ei tällä
22098: Kun muitakaan toimeentulomahdollisuuksia avulla päästä edes alkuunkaan.
22099: IV,207. - V. Annala y. m. 515
22100:
22101: Edellämainitun lisäksi on otettava huo- ryhdyttävä tehoklkaisiin erikoistoimenpitei-
22102: mioon, että Seivästön, Muuriian ja Humal- siin myöskin pyyntivälineiden hankki-
22103: joen kalastajat voivat harjoittaa tuotta- misen: edistämiseksi. Pidämme senvuoksi
22104: vampaa avomerikalastusta kansainvälisellä tarpeellisena, että tätä tarkoitusta varten
22105: vedellä, jos he ryhtyvät käyttämään kalas- jo ensi vuoden menoarviossa varataan mää-
22106: tusmoottoreita. Niiden hankkiminen tulee räraha maataloushallituksen käytettäväksi
22107: kuitenkin siksi ka;lliiksi, ·että vähävaraisem- ja asianomaisten kuntien vä:lityksellä jaet-
22108: mat kalastajat eivät siihen pysty ilman tavaksi Su!Omenlahden itäosan vähävarai-
22109: halpako11koisia lainoja, sillä kalastusmoot- sille kalastajille pyyntivälineiden hankkimi-
22110: torivene maksaa 10,000-12,000 markkaa. seksi siten, että niiden arvosta 1/3 annet-
22111: Tätäkin olisi mielestämme valtion tuettava taisiin avustuksena ja 2/3 halpalkorkoisena
22112: ainakin !ha,lpakorkoisten lainojen muodossa. 2 % :n lainana.
22113: Suomenlahden itäosan rannikon kalasta- Edelläesittämillämme perusteilla ehdo-
22114: jien taloudellisen aseman tukemispyrki- tamme kunnioittaen,
22115: myksessä on mielestämme lähdettäcvä siitä, että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
22116: että ne toimenpiteet, jotka säännöllisissä ja menoarvioon ottaisi 1,000,000 mar-
22117: olosuhteissa ovat riittäviä, eivät riitä täällä kan suuruisen määrärahan maata-
22118: sen jälkeen !kuin Tarton rauhansopimus loushallituksen käytettäväksi niin,
22119: kokonaan muutti kalastuselinkeinon luon- että siitä annettaisiin asianomaisten
22120: nolliset edellytykset. Tämän lisäksi puut- kuntien välityksellä suoranaista avus-
22121: tuvat kaikki mahdollisuudet sivuansioilla tusta ja halpakorkoisia lainoja Suo-
22122: hankkia elatusta itse1leen ja perheelleen menlahden itäosan vähävaraisille ka-
22123: omalla paikkakunnalla. Jos tosiaankin py- lastajille pyyntivälineiden hankkimi-
22124: ritään siihen, että tämä väestö saa kestä- seen ehdoilla, jotka maataloushallitus
22125: vän pohjan vastaiselle toimeentulolleen, on lähemmin määrää.
22126:
22127: Helsingissä syyskuun 15 p :nä 1936.
22128:
22129:
22130: Vilho Allllai1a. Kaino W. Oiksanen.
22131: E. A. Tuom.ivaaxa. Viljo V•enho.
22132: A. H•alonen. E!lia.s Tukia.
22133: 516
22134:
22135: IV,2o8. - Rah. al. N:o 151.
22136:
22137:
22138:
22139:
22140: V. Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomenlah-
22141: den itäosan rannikon, Seiskarin ja Lavansaaren kalasta-
22142: jille tarpeellisten nuotta-apajien perkaamiseen.
22143:
22144:
22145: E d u s k u n n a ll e.
22146:
22147: Tunnettua on, että kaiastajaväestön elin- teitä, jotka tekevät kalastuselinkeinon hel-
22148: taso on jo pitemmän aikaa ollut laske- pommaksi ja kannattavammaksi.
22149: massa. Pulavuodet jättivät lisäksi erikoi- Kun toimenpiteet Tarton rauhanteossa
22150: sen tuhoisaa jälkeä juuri tämän väestön edellytetyn sopimuksen aikaansaamiseksi
22151: elämään. Mutta aivan e·rikoisen vaikea on laajempien pyyntioikeuksien myöntämisestä
22152: tilanne Suomenlahden itäosan rannikon ja suomalaisille kalastajille Venäjän alueve-
22153: ulkosaarten kalastajaväestön keskuudessa. sillä Karjalan kannaksen rannikolla, Seis-
22154: Syynä tähän on Tarton rauhansopimuk- karissa ja Lavansaaressa eivät ole johta-
22155: sessa määrätty luonnoton meriraja, mikä neet tuloiksiin, ja kun ei näytä olevan toi-
22156: tekee kalastuksen tällä laajalla alueena ny- veita, että sellaisiin lähitulevaisuudessa-
22157: kyoloissa toivottomaksi taisteluksi elämän kaan päästään, on mielestämme aivan vält-
22158: ylläpitämiseksi. tämätöntä, että ryhdytään kaikin käytettä-
22159: Valtiovalta samoinkuin kalastajaväestö vissä olevin keinoin toimimaan kalastus-
22160: itsekin on etsinyt ulospääsyä tästä sietä- maihdollisuuksien lisäämiseksi omilla alue-
22161: mättömäksi muodostuneesta olotilasta. Asiaa vesillämme. Tässä on valtiovallan tultava
22162: selvittämään on asetettu jo toinen valtion avuksi, sillä varattomien kalastajien omat
22163: lmmitea, jonka pyrkimyksenä lienee myös- mahdollisuudet eivät riitä. Sitä paitsi on
22164: kin tutkia sitä, missä määrin menetettyjä muistettava, että mainitut kalastajat ovat
22165: kalastus-, merenku:lku- y. m. elinkeinomah- Tarton rauhanteossa ilman. omaa syytään
22166: dollisuuksia voidaan ikorvat'a ikehittämällä menettäneet suuren osan heille ikimuistoi-
22167: entistä enei!llillän maatalousmahdollisuuksia sista ajoista llruuluneista tuottavista kalas-
22168: ja niitten hyväksikäyttämistä. tuspaikoistwan. Esimerkkinä tästä mainit-
22169: Lähempi silmäys ullwsaarien sekä Koivis- taJkoon, että m. m. lavansaarelaisilta otet-
22170: ton, Kuolemajärven, Uudenkirkon ja Teri- tiin rauhanteossa pois 16 heidän nautti-
22171: joen rannikkoväestösuhteisiin osoittaa kui- maansa ja perkaarnaansa Kurikalan nuotta-
22172: tenkin, ett'ä tästä väestÖstä •on suuri pro- apajaa, joiden tuottoarvo ei suinkaan saa-
22173: sentti sellaista, jolla ·ei ole ensinkään maata ren väestölle ole ollut vähäpätöinen. Tätä
22174: ja suurin osa sellaista, jolla maata on liian osoittaa sekin, että lavansaarelaisille mak-
22175: vähän voidakseen yksistään sen avulla tulla settiin aikoinaan yleisistä varoista 12,000
22176: toimeen. Uusien tilojen perustamiseen tai markkaa vanhaa rahaa silloin inkeriläisille
22177: riittävän lisämaan hankkimiseen ei näillä kalastajille luovutettujen 8 eteläisimmän
22178: alueilla ole myöskään suuria mahdollisuuk- apajan korvaamiseksi.
22179: sia. Väestön toimeentulon turvaaminen Jos ta!hdotaan jatkaa Suomenlahden itä-
22180: vaatii siis ennen ika~kkea sellaisia toimenpi- osassa kalastusta elinkeinona, on menetet-
22181: IV,zos. - V. Annala y. m. 517
22182:
22183: tyjen apajien tilalle etsittävä uusia omilla Kun on välttämätöntä lisätä kalastus-
22184: aluevesillämme sikäli kuin siihen vain on mahdollisuuksia Kannaksen rannikolla,
22185: mahdollisuuksia. Kalastajien antamat tie- Seiskarissa ja Lavansaaressa, on va.Uioval-
22186: dot osoittavatkin, että tilanne ei tässä suh- lan tuettava paikallista kalastajaväestöä
22187: teessa ole suinJkaan aivan toivoton, kunhan uusien nuotta~apajien perkaamisessa osal-
22188: vain ryhdytärun asiaa todenteolla järjestä- listuma.lla aina tästä johtuviin kustannuk-
22189: mään. Silläkin rannikon os~la, missä alue- siin ja suorittamalla kokonaan sellaiset
22190: vesi rajoittuu Venäjän •alueveteen, kuten työt kuin miinojen, teräsvaijerien y. m.
22191: esim. Uudenkirkon pitäjän Jukkolan ky- poistamiset aluevesiltämme. Sen vuoksi on
22192: lästä Inon niemeen on yli 50 apaja:n paik- ensi vuoden menoarviossa tarkoitukseen
22193: kaa. Kuokkalassa niinikään on nykyään varattava riittävä määräraha. Jotta se
22194: nuotta-apajia liian väJhän, mutta perkaa- voitaisiin käyttää tuloksellisesti, olisi se
22195: malla meren pohjaa saadaan niitä tuntu- annettava maatalousha1litukseUe asianmu-
22196: vasti lisää. Samoin on laita myöskin La- kaiseSiti käytettäväksi uusien apajien per-
22197: vansaarella y. m. kaa.miseksi.
22198: Paikalliset kalastajat ovat nykyään siksi Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
22199: heikossa taloudellisessa asemassa, että he tamme kunnioittaen,
22200: eivät voi omilla varoinaan suorittaa uusien
22201: apajien perkaamista, mihin kuuluu m. m. että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
22202: meren pdhjasta myrskyjen sinne kuljetta- den tulo- ja menoarvioon ottaa
22203: mien,. maailmansodan aikaisten miinojen 300,000 markan suuruisen määrära-
22204: poistaminen. On syytä mainita, että han käytettäväksi maataloushallituk-
22205: nuotta-apajien perkaamiskustannukset voi- sen maäräämällä tavalla Suomenlah-
22206: vat nousta hyvinkin huomat1Javiksi, sillä den itäosan rannikon, Seiskarin ja
22207: esim. Kurkolan matalan ensimmäisten, apa- Lavansaaren kalastajille tarpeellisten
22208: jien perkaamiset v. 1867 maksoivat kun- nuotta-apajien perkaamiseen.
22209: nanvaltuuston ilmoituksen mukaan 5,000
22210: markkaa apajaa kohti silloista rahaa.
22211:
22212: Helsingissä syyskumi 15 p: nä 1936.
22213:
22214:
22215: Vilho Annala. Kaino W. Oksanen.
22216: E. A. Tuomivaara. Viljo Venho.
22217: K!liapro Moilanen. Elias Tukia.
22218: 518
22219:
22220: IV,2o9. - 'Rah. al. N :o 152.
22221:
22222:
22223:
22224:
22225: ,Salmiala y. m.: Määrärahan osoittamisesta rapuviljelyksen
22226: edistämiseksi.
22227:
22228:
22229: E d u s k u n n a ll e.
22230:
22231: Pyrittäessä luomaan maamme pienvilje- Ravustuksen tuottama kokonaistulo maa-
22232: lijävestöHe ja yleensä pieneläjille maaseu- seudulle on siis sangen huomattava.
22233: dulla tulolähteitä, olisi entistä suurempi Mutta ravustuksen edustama raha-arvo
22234: huomio kiinnitettävä niihin mahdollisuuk- tulisi huomattavasti kasvamaan, jos rapu-
22235: siin, joita ravunpyynti tarjoaa. Jo nykyi- kanta, jota n. s. rapurutto on suuresti su-
22236: sin on ravustus merkittävä tulolähde maa- pistanut, saataisiin maassamme lisäänty-
22237: seudun väestölle. Yksin maasta viedyt ra- mään. Rapukantaa voitaisiin nykyisestään
22238: vut edustavat huomattavaa raha-arvoa, ku- suuresti lisätä istuttarualla rapuja sellai-
22239: ten seuraava tulliti,lasto osoittaa: siin vesiin, joissa niitä nykyisin ei ole.
22240: Rapueläinten vienti: Meillä on näet paljon sellaisia vesiä, joissa
22241: Vuosi Paljous (kg) Arvo markoin ravulla olisi suuret kehitysmahdollisuudet,
22242: 1935 ........ 90,107 2,629,039 mutta joissa sitä ei ole. Olisi tietenkin toi-
22243: 1934 ........ 105,044 2,407,282 vottavaa, että tällaiseen istutukseen ryh-
22244: 1933 • 0 •• 0 0. 0 79,902 1,960,337 dyttäisiin ensi sijassa yksityisten henkilöi-
22245: 1932 0 •• 0 •••• 99,310 2,129,841 den tai yhdistysten aloitteesta. Mutta yk-
22246: 1931 0 0. 0 •••• 85,401 2,065,024 sityinen toiminta ei yksinään riitä. Huo-
22247: 1930 •• 0 0. 0 0. 70,598 1,552,692 mioonottaen ravustuksen kansantaloudelli-
22248: 1929 •• 0 •• 0. 0 54,942 1,090,959 sen me11kity'ksen ja sen tarjoamat mahdol-
22249: 1928 0 ••••• 0. 44,775 764.383 lisuudet lisätulon hankkimiseen vä:häväki-
22250: 1927 ••••••• 0 52,076 1,311,608 sille, olisi valtiovallankin entistä enemmän
22251: 1926 00. ••• 0. 72,989 1,441,347 kiinnitettävä huomiota rapukannan lisää-
22252: 1925 0 0 ••• 0 0 0 49,595 862,647 miseen. 'Tämä tehtävä olisi lähinnä annet-
22253: 1924 •• 0 •• 0 •• 460 10,840 tava kalastusasioita haitaville ja valvoville
22254: 1923 •• 0 •• 0 •• 1,040 14,760 viranomaisille.
22255: 1922 ••• 0 •••• 861 10,867 Edelliseen viitaten ehdotamme,
22256: 1921 0 ••••••• 3,958 139,788
22257: 1920 •• 0 ••• 0. 738 8,200 että Eduskunta päättäisi ottaa
22258: vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
22259: Kotimaassa käytettyjen rapujen raha- 150,000 markan määrärahan rapu-
22260: arvo on niinikään arvioitava miljoonissa. viljelyksen edistämiseksi.
22261: Helsingissä syyskuun 12 p :nä 1936.
22262: Bruno A. Salmiala. Arvi Malmivaara. J. V. Wainio.
22263: Pauli Tuorila. Elias Simojoki. Kaarlo Salovaara.
22264: E. A. Tuomivaara. Hilja Riipinen. K. Jussila.
22265: Yrjö R. Saarinen.
22266: 519
22267:
22268: IV,21o. - ,Rah. al. N:o 153.
22269:
22270:
22271:
22272:
22273: Rytin.ki: Määrärahan osoittamisesta tulvien tuottamien
22274: vahinkojen korvaamiseksi.
22275:
22276:
22277: E d u s k u n n a ll e.
22278:
22279: Viime vuosien aikana on maamme poh- on se hylätty. Tällaisia tulvia on sattunut
22280: joisosissa sattunut useasti: ikesäl1ä ja syk- useampina ~esinä, vaikka eivät olekaan
22281: syllä suuria tulvia, jotka ov:at aiheuttaneet muodostuneet aina niin tuhoisiksi kuin _ku-
22282: e6koisen raskaita vaurioita jokivarsiLla asu- luneena kesänä ja vuonna 1932.
22283: vi~Le asukkaine. Tä!l1aisten luonnonvoimain Nämä kesä- ja syystu:l.vat muodostuvat-
22284: tuottamien vaurioiden j:ohdosta on :lukuis- kin vuosittain yhä vahingollisemmiksi sen
22285: ten pienvi,ljeli:jäin .toimeentulo tullut aivan
22286: 1
22287: vudksi, että valtion puol:esta jokiin. vetensä
22288: järkytetyksi. Pyydän siitä esittää muuta- laskevat kaikki :pienemmäilkin purot pera-
22289: mia tapauksia. taan puutavaran uittoa varten, sekä ojite-
22290: Viime :kesänä :heinätöiden a'lussa sattui taan laajoja suoal1ueita metsänkasvua var-
22291: ankar~a uklmssateita m. m. Iijoen ja Iijo- ten ja ~asutustarkoitukseen, mikä onkin
22292: keen laske,vien sivujokien alueilla, tU:hoten 'kyil'lä oilmaa ja hyväksyttävää toimintaa.
22293: mainittujen vesistöjen .varrella asuvien .ta- Tästä ·ojhtamisesta ja perkaamisesta joh-
22294: lonpoikien jdkiva:rsiniittyjen ja järvien ,ran- tuu, ·että sadevesi pääsee paljon nopeam-
22295: tami:Ha olevi:en niittyj•en ja viljelysmaiden min rvirtaamaan :ojia ja pera,ttuja ·puroj:a
22296: heinäsadon melkein kokonaan, aiheuttaen myöten vailtajok:i!~n kuin aikaisemmin ennen
22297: tämä mainitun alueen asukkai:l:le karjan soiden ojittamista ja .pur.o:jen perkaamista,
22298: vähennystä, mistä on seurauksena, että kun aiheu,ttaen .vahin~oa sen jä:l:ke.en jokivarsi-
22299: entisestään jo liian pienistä karj,o.ista jou- asukkaiHe, koska vesi rei pääse joissa virtaa-
22300: tuu teurastamaan osan, tuottaa se •ennes- maan yhtä nopeasti mereen, sen vuoksi,
22301: tään heHwssa ja: puutteenataisessa talou- että valtajokia ei alajuoksulta ole perattu
22302: deiJ:lisessa asemassa äLeville a:su:kkaiUe ·läpi- oUenkaa:n. Näin on tilanne aintakin Ii~, Si-
22303: pääsemätöntä ·vaikeutta. Samanlainen kesä- mon- ja Kemijoen alueeLla.
22304: tulva oli mainituiLla ailuee1la myöskin .v. iKun täna~set arvaamattomat vahingot
22305: 193:2, jolloin arvioitiin 'kesätulvavahin1ro kohtaavat jo ennestään vaikeassa t,a:Loudel-
22306: m. m. :Pudasjärven kunnan aiuee~lla noin lisessa e'lämässä ka:mppailevia pienviljeli-
22307: 200,000 marlkaksi, lukuunottamatt,a niiltä jöitä ja muita vähävaraisia asukkaita, :i:l-
22308: heiniä, jotka tulvruveden laskeutumisen jäl- man, ·että he itse ovat siihen o11enlmran
22309: keen vo~tiin niittää. Tulvan aU.a olleet hei'- syyll:isiä, niin on miel,estäni va'ltion velvol-
22310: nät pilaantuivat kuitenkin niin pahoin, lisuus 'käydä heitä avustamaan, ja korvaa~
22311: että tallvella useampi,en talojen Lehmät sai- maan heille ~tuUeet vahingot. Aikaisemmin
22312: rastuivat vaikeasti, osan niistä kuollessa. nim. v. 1930 on myönne:ttylkin Kokemäen-
22313: 'Tästä on tehty aikanaan avustusanomus joen ja Kymijoen tulvien johdosta kärsi-
22314: valtioneuvostoUe, mutta varoj:en puutteessa mään joutuneille 1 miilj. markkaa avustusta.
22315: 520 IV,210. - Tulvavahinkojen korvaaminen.
22316:
22317: On hyvin vaikeata sanoa ~vielä kuinka Edellä ~esitetyn perusteella ehdotan kun-
22318: suureksi muodostuvat kuluvan vuoden tulva- niJo.i:tta:en,
22319: vahingot m. m. Pohjois-Suomessa. Mutta
22320: kun avus.tU:kseen tarvittava määräraha on että Eduskunta ottaisi vuoden
22321: osoitettava vaHion ensi vuoden tulo- ja me- 1937 tulo- ja menoarvioon 500,000
22322: noarvioon, niin •ehkä riittäisi 500,000 mar- markan määrärahan valtioneuvoston
22323: kan määräraha mainittuun tar1wi,tukseen. käytettäväksi kesä- ja syystulvien
22324: Avustusten jako mielestäni voisi tapahtua tuottamien heinä- y. m. vahinkojen
22325: kunna:llislau ta:kuntien väli tykseliä. korvaamiseksi.
22326:
22327: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 193,6.
22328:
22329:
22330: Eino Rytinki.
22331: 521
22332:
22333: IV,211. - Rah . .al. N:o 154.
22334:
22335:
22336:
22337:
22338: Miikki y. m.: 1J1äärärahan osoittamisesta tulvien johdosta
22339: kärsimään joutuneiden vähävaraisten viljelijäin avusta-
22340: miseksi.
22341:
22342:
22343: E d u s k u n n a ll e.
22344:
22345: Maamme vesistörikkaudesta johtuu, että tulokseen, että tulvavahinkoja voidaan lie-
22346: hyvin huomattava osa viljelysmaita ja ventää vesistöjen säännöstelyn ja jokien
22347: niittyjä sijaitsee vesistöjen varsilla ja ovat- perkauksien avulla. Näitä töitä varten on-
22348: kin rantamaat yleensä parhaita viljelys- kin vuosittain otettu määräraha valtion ta-
22349: maita. lousarvioon.
22350: Sellaisina vuosina, jolloin vuotuinen sa- V. 1928 hallituksen toimesta asetettu
22351: demäärä on keskinkertainen, tai alle siitä, joenperkauskomisioni ehdottaa, että kii-
22352: eikä suurempia kaatosateita satu, on reellisiä joenperkauksia on ryhdyttävä
22353: nailtä rantamailta saatu tyydyttäviä satoja suorittamaan maan joka puoleHa, päät-
22354: ja näiden viljely on siis kannattavaa, tyen näiden perkaustöiden kustannusarvio
22355: mutta päinvastaisissa tapaulmissa saattaa 481,608,700 markkaan.
22356: tulva tuhota koko vuotuisen vaivannäön. On selvää, ettei näitä töitä voida suorit-
22357: !Suurempia tulvia sattui aikaisemmin taa lyhyessä ajassa, vaan tulevat ne kes-
22358: pitkien väliaikojen jälkeen, mutta nykyi- tämään vuosikymmeniä ja tä:llä ajalla voi-
22359: sin näyttää siltä, että ne toistuvat hyvin vat tulvat aiheuttaa arvaamattomia vahin-
22360: usein. Tähän lienee suurimpana vaikutti- koja.
22361: mena se, että kun vesistöjen yläjuoksun Eduskuntakin on arkaisemmin joutunut
22362: va;rsiUa on yhä enemmän ruvettu tekemään kiinnittämään tulvatilanteesta kärsimään
22363: lampien, soiden ja metsien kuivatustöitä, joutuneiden asiaan huomiota. M. m. otet-
22364: pääsevät vedet entistä nopeammin virtaa- tiin v. 1930 talousarvioon 1 mi'ljoonan mar-
22365: maan alempana oleviin vesistöihin aiheut- kan suuruinen määräraha Kokemäenjoen
22366: taen näiden ranta-alueilla tulvia ja tehden ja Kymijoen tulvista kärsimään joutunei-
22367: näillä alueilla olevain viljelijäin aseman den avustamiseen, mutta v. 1935 oli valtio-
22368: hyvin epävarmaksi. Onkin sattunut ta- neuvoston hylättävä tor:r:uionjokHaaksolais-
22369: pauksia, että tulva on antanut alun ta:lon ten anomus, kun määrärahaa ei silloin
22370: velkaantumiseen, joka myöhemmin on joh- oltu varattu.
22371: tanut koko talon häviöön. Mainittakoon, V. 1936 talousarvioon ottl: eduskunta
22372: että tänä vuonna kohtasi tulva m. m. Sai- aloitteiden perusteella 1,250,000 markan
22373: maan, Iijoen, Kalajoen ja Kemijärven, määrärahan valtioneuvoston käytettäväksi
22374: Vuoksen, Kokemäenjoen ja 'Tornionjoen raesateiden, pyörremyrskyjen, kulovalkeain
22375: rannoilla olevia viljelmiä, muita tässä y. m. näihin verrattavien 'luonnonvoimien
22376: mainitsemattakaan. aiheuttamien vaurioitten johdosta kärsi-
22377: V aitiovallan taholtakin on tulvatilantee- mään joutuneiden vähävaraisten viljelijäin
22378: seen kiinnitetty 'huomiota ja tultu siihen avustamiseen.
22379:
22380: 66
22381: 522 IV,211. - Tulvavahinkojen korvaaminen.
22382:
22383: Samansuuruisen summan ehdottaa halli- jiä ja joiden toimeentulolle on erikoisen
22384: tus otettavaJksi myös v. 1937 talousarvioon. tärkeätä, että he saavat viljelmistään va:ki-
22385: Näitä määrärahoja voitaisiin nä!htävästi naisen tulon, oman avun varaan, vaan on
22386: käyttää myöskin tulvavahinkoja kärsimään yhteiskunnan turvattava heille kotoiset
22387: joutuneiden viljelijäin avustamiseen mutta kontunsa·.
22388: ehdotettu summa on siksi pieni, ettei se EdeHä olevan perusteella ehdotamme
22389: mitenkään riitä tähän tarkoitukseen. Mai- kunnioittaen,
22390: nittakoon, että Tornionjokilaakson tulva-
22391: vahingot arvioitiin 470,000 markan suurui- että Edt~skunta päättäisi ottaa
22392: siksi ja Vuoksen tulva käsitti yli 3,000 ha vttoden 1937 tulo- ja menoarvioon
22393: suuruisen alueen, muita tässä mainitse- 3 Pl. I luvun 4 momentille 2 milj.
22394: mattakaan. markan lisämäärärahan valtioneu-
22395: Käsityksemme on, että kun tilanne on voston käytettäväksi tulvien joh-
22396: edellä:kerrotunlainen, yhteiskunta ei voi dosta kärsimään joutuneiden vähä-
22397: jättää tulva-aJuei'lla olevia viljelijöitä, varaisten vt7jelijäin avustamiseksi.
22398: jotka ovat etupäässä vähävaraisia pienelä-
22399:
22400: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
22401:
22402:
22403: Matti lVIiikki. Toivo Iikonen.
22404: Juho Niukkanen. Väinö Ka;asalainen.
22405: Heikki Soininen. Martti Tolppanen.
22406: Eem.il Luukka. Aks,eli B:rnnder.
22407: Elias Tukia. Emil Jutila.
22408: Antti Junes. Vilho Vallas.
22409: Vilho H. Kivioja. M. 0. Lruhtela.
22410: Albin Asikainen. Kaarlo Hänninen.
22411: J. Takala. Juhani Leppälä.
22412: Kailie Kina. Viljo Venho.
22413: 523
22414:
22415: IV,212. - Fin. mot. N:o 155.
22416:
22417:
22418:
22419:
22420: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för sänk-
22421: ningsarbeten i Teesjö å.
22422:
22423:
22424: T i 11 R i k s d a g .en.
22425:
22426: Redan under långa tider hava övers:väm- stor del rena småbrukare, som ha under
22427: ningarna i Teesjö å (Taasianjoki) i Östra 15 hektar åker. Errligt från kommunal-
22428: Nyland inom Lappträsk, Strömfors och nämnderna införskaffade uppgifter uppgår
22429: delar w:v Pernå socknar varit särdeles öde- deras antal till 160. Vidare är att märka
22430: läggande. De ha också ~ett tiU att jord- att också staten koloniserat delar av sina
22431: brukarna i dessa trakter huvudsa:kligen odlingsbara marker, som äro be:lägna vid
22432: med egna krafter försökt tidiga11e få ån ån, och dessa ko1onister hava det självfallet
22433: upprensad, nämligen år.en 1840 och 1r893. sämst stäHt i ekonomiskt hänseende av alla
22434: EmeUertid harva förhållandena i ådalen se- delägare. Om icke snar hjälp erhåHes,
22435: dan dess blivit ännu olidligare än tid~gare. går i dessa trakter ett stort odlingsarbete
22436: Vartenda större regn bringar numera ån förlorat.
22437: att s:vämma öv:er sina hräddar och föror- Översvämningarna i ån hava de senaste
22438: sakar tidta1s skador för hundrataltusen år·en blivit så ödeläggande därför, att om-
22439: mark, isynnerhet om regnen inträffa skör- fattande torrläggningsarbeiten ofta med
22440: detider. Ans ö:versvcäm:J;lingsområde är odkså statens hjärp och understöd iblivit utförda
22441: det största i Nyland och omfattar ih.ela högre upp längs ån, varför nu regnvattnet
22442: 2,800 hektar åker och äng a:v bästa beskaf- på några. timmar rinner ut till ån och för-
22443: fenhet. J ordbrukarna hava därför sett sig orsakar översvämningar. Också annorstä-
22444: tvungna att för sin utkomst:s skull på nytt des i vårt land hava dylika företeelser iakt-
22445: taga ihop med upprensning av forsarna tagits. Överbyggarna dränka underliggarna
22446: i ån. Lantbruksingeniörer hava v·erkställt med si:na torrläggningar. Egentligen borde
22447: avvägningar och uppgjort kostnadsförslag man börja med torrläggningsarbetena till
22448: och år 193·5 eller senaste år blevo upprens- först i vattenavledaren och se till att in-
22449: ningshandlingarna i torrläggningsföretaget gen gen:om den tillskyn:das skada, men så
22450: klara. Emellertid uppgå sänkningskostna- sker tyvärr icke. Den enas förbättrade
22451: derna till så :kännbara be'lopp, att företa- odlingsmöj1igheter motsvägas mången gång
22452: garna icke utan statens kraftiga medverkan av att den andras försämras.
22453: kan föra det i hamn. Upprensningskostna- Tili översvämningarna i ån bidrager
22454: derna stiga med sidodiken till 3,145,900 även den omständigheten, att markerna i
22455: mark. södra Lappträ.sk och Strömfo;rs, där
22456: Skulle alla delägare i sänkningsföretaget stora naturliga ängar förekomma, äro
22457: vara välbärgat folk, skulle torrlägningskost- flacka och hava dåligt fall, varför va:ttnet
22458: naderna i0ke inge bekymmer, men så är icke hinner rinna ut så snabbt som det
22459: tyvärr icke fallet. Av hela anta1et del- borde. En grundlig upprensning av for-
22460: ägare, vilka uppgå till 96, är ·en mycket sarrra i ån har därför rbhvit oundgänglig,
22461: 524 IV,212. - Taasianjoen laskeminen.
22462:
22463: om icke markerna skola försumpas. 1Som mande är därför i särskilda sänkningsföre-
22464: betecknande för förhållandena i ådalen tag påkallat. Också i inkommande års
22465: just i dessa trakter kan nämnas, att senaste statsförslag finner man exempel på ett
22466: vår ett sörre regn bragte aH vårsådd, upp- liknande förfaringssätt. Regeringen före-
22467: gående till hundratal hektar åker, under slår nämligen att för Siiponjoki å i Uleå-
22468: vatten. Man ihade importerat dyr utsädes- horgs län (1937 års statsförslag sidan '96)
22469: havre från Sverige, emedan det egna havre- ett extra anslag på 1 milj. mark skall
22470: utsädet a·v 1935 års skörd icke ägde nödig upptagas, ehuru här ett område på endast
22471: grobarhet, oeh där flöt det nu i klart vat- 764 hektar torrlägges. I Teesjö å förefin-
22472: ten, och fä:ltena måste besås om på nytt. nes ett liknande behov doc'k med den skill-
22473: Ovanligt är icke heller att vu:xcen gröda naden, att såväl odlingsar·ealern.a som od-
22474: sommartid kan gå helt under vatten och lingsbetingelserna här äro vida större än i
22475: förstöras. Siiponjoki.
22476: Om också staten enligt gällande författ- På grund av det ovanstående och med
22477: ningar är skyldigkänd a1Jt taga del i dylika hänsyn ltill att tillstånd till sänkningsarbe-
22478: torrläggningsföretag, som här är ifråga, är tenas påbörjande förefinnas, våga under-
22479: dock statens andel i en del fall och be- tecknade vördsamt föreslå,
22480: roende på omständigheterna så knapp, att
22481: intres.senterna icke gå i land med sänk- att Riksdagen i statsfö1·slaget för
22482: ningsföretagets utförande, isynnerhet om de år 1937 måtte upptag'a ett anslag på
22483: ieke själva såsom här är fallert äro sikul- 1,000,000 mark för sänkningsarbete-
22484: den till de olidliga förhå:llandena. Ett nas påbörjande i Teesjö å.
22485: något större bidrag för statens vidkom-
22486:
22487: Helsingfors den 15 september 1936.
22488:
22489: Henrik: Kullberg. K. F. Lauren. Uno A. Hilden.
22490: 525
22491: IV,212. - R.ah. al. N:o 155. Suomennos.
22492:
22493:
22494:
22495:
22496: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta Taasianjoen
22497: laskemistyötä varten.
22498:
22499:
22500: E d u s k u n n a ll e.
22501:
22502: Jo kauan aikaa ovat Taasianjoen tu1vat kaiden koko lUikumäärästä, joka nousee
22503: Itä-UudellrumaaHa Lapinjärven, Ruotsin- 96:een, on hyvin suuri osa puhtaita pien-
22504: pyhtään, ja eräissä osissa Pernajan pitäjää viljelijöitä, joiden omistama peltoala on
22505: olleet erittäin tuhoisia. Ne ovat myös joh- vähemmän kuin 15 hehtaaria. Kunnallistau-
22506: taneet siihen, että näiden seutujen maan- talkunnilta saatujen tietojen mukaan nou-
22507: viljelijät ovat .pääsiallisesti omin voimin see heidän lukumääränsä 60:een. Edelleen
22508: koettaneet ailmisemmin saada joen pera- on otettava huomioon, että myös valtio on
22509: tuksi, nimittäin vuosina 1840 ja 1893. asuttanut osan joen varrella ~Sijaitsevista
22510: Mutta olosuhteet ovat jokilaaksossa 8en jäl- viljelyskelpoisista maistaan, ja nämä asu-
22511: !keen muodostuneet vielä sietämättömäm- tustilaHiset ovat luonnollisesti :lwiikoim-
22512: mi'k8i kuin ennen. Jokainen suurempi sade massa taloudellisessa asemassa kaikista osaik-
22513: saattaa nyttemmin joen tulvimaan äyräit- 'kaista. Jollei saada pikaista apua, tuhou-
22514: tensä yJ:itse aiheuttaen ajoittain satojen tuu näiHä seuduilla suuri viljelystyö.
22515: tuhansien markkojen vahinkoja, erittäinkin Joen tulvat ovat viime vuosina käyneet
22516: jos sateet sattuvat elonkorjuuaikaan. Joen n:iin tuhoatuottaviksi siitä syystä, että joen
22517: tulva-alue on myö~in Uudenmaan suurin yläjuoksussa on suoritettu laajoja kuivatus-
22518: käsittäen kokonaista 2,800 hehtaaria pa- töitä, useissa tapauksissa valtion avuhla ja
22519: rasta 'laatua olevaa peltoa ja niittyä. Maan- tukemana, minkä vuoksi sadevesi nyt muu-
22520: viljelijät ovat senvuoksi katsoneet olevansa tamissa tunneissa valuu jokeen aiheuttaen
22521: pakotettuja toimeentulonsa turvaamiseksi tulvia. Muuallakin maassamme on todettu
22522: uudelleen ryhtymään joessa olevien koskien samanlaisia ilmiöitä. Yläjuoksun varrella
22523: perkaamiseen. Maanviljelysinsinöörit ovat olevat saattavat kuivatuslaitteiHaan ala-
22524: toimittaneet punnituiksia ja tehneet kustan- juoksun maat veden valtaan. Oikeastaan
22525: nusarvioita ja vuonna 1935 ·eli viime olisi kuivatustyöt a:loitettava vedenLaskijassa
22526: vuonna valmistuivat kuivatusyrityksen per- ja tällöin pidettävä huolta siitä, ettei ni:i-
22527: kausasia:kirjat. Mutta la.Skukustannu'kset den johdosta koidu vahinkoa kenellekään,
22528: nousev·at niin suuriin määriin, että yrittä- mutta niin ei valitettavasti tapwhdu. Jos
22529: jät eivät voi toteuttaa suunnitelmaa ilman toisen viljelysmahdollisuudet paranevat,
22530: valtion tuntuvaa tukea. Perkauskustannuk- niin on sen vastapa;inona usein toisten
22531: set nousevat sivuojineen 3,145,900 mark- mahdollisuuksien huononeminen.
22532: kaan. Joen tulvia edistää myöskin se sei'kika,
22533: Jos kddri laskusuunnitelmaan osaHtistu- että eteläisen Lapinjärven ja Ruotsinpyh-
22534: vat osakkaat olisivat hyvinvoipaa väkeä, ei tään maat, joissa on suuria luonnonniittyjä,
22535: kuivatuskustannuksista olisi huolta, mutta ovat alavia ja huonolaskuisia, joten vesi ei
22536: valitettavasti asianlaita ei ole ni:in. Osak- ehdi juosta pois niin nopeasti kuin pitäisi.
22537: 526 IV,212. - Taasianjoen laskeminen.
22538:
22539: Joessa olevien koskien perinpohjainen per- valtio avustaa erikoisia kuivatussuunnitel-
22540: 1k"aaminen on senvuoksi käynyt välttämät- mia jonkin verran suuremmalla apurahaHa.
22541: tömäksi, jollei maiden anneta soistua. Joki- Ensi vuodenkin talousarviossa on esimellk-
22542: laa!kson oloille kuvaana voidaan juuri näiltä kejä tällaisesta menetelystä. Hallitus eh-
22543: seuduilta mainita, että viime keväänä saat- dotta:a nimittäin, että Siiponjoen perkaus-
22544: toi suurempi sade koko kevättouon, joka töihin Oulun läänissä (1937 vuoden talous-
22545: käsitti satoja hehtaareja peltoa, veden a:lle. arvion sivu 96) myönnettäisiin 1 miljoonan
22546: Ruotsista oli tuotu kallista siemenkauraa, markan ylimääräinen määräraha, vaikka
22547: koska vuoden 1935 sa:dosta saadun oman sieHä kuivatetaan ainoastaan 764 hehtaarin
22548: siemenkauran ,itävyys ei ollut tyydyt. laajuinen alue. Taasianjoe:lla on :samanlai-
22549: tävä, ja tällöin se joutui tulvaveden vietä- nen tarvce, mutta sillä erotwksella, että niin
22550: vä!ksi, ja pellot oli kylvettävä uudestaan. hyvin viljelyspinta-alat lkuin viljelysedelly-
22551: Ei ole myöskään harvinaista, että laiho voi tykset ovat tääHä paljon suuremmat kuin
22552: kesällä joutua kokonaan veden aHe ja tu- Siiponjoella.
22553: houtua. Edellä sanotun nojalla ja rviita:ten siihen,
22554: Vaikka valtio onkin voimassa olevien ase- että on saatu lupa laskutöiden ,aloittami-
22555: tusten mukaan velvoHinen ottamaan osaa seen, rohkenevat ,allekirjoittaneet kunnioit-
22556: tällaisiin kuivatusyrityksiin, joista nyt on taen ehdottaa,
22557: puhe, on valtion osuus kuitenkin erä;issä
22558: ta:pauksissa ja olosuhteista riippuen niin että Eduskunta ottaisi vuoden
22559: niukka, .että osakikaat eivät jaksa suorittaa 1937 talousarvioon 11000,000 markan
22560: loppuun laskusuunnitelmaa, erittäinkin määrärahan Taasianjoen laskutöiden
22561: jolleivät he itse ole syypäitä sietämättömiin aloittamista varten.
22562: oloihinsa. Senvuoksi on välttämätöntä, että
22563:
22564: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
22565:
22566: Henrik Kullberg. K. F. Lauren. Uno A. Hilden.
22567: 527
22568:
22569: IV,2t3. - Rah. al. N:o 156.
22570:
22571:
22572:
22573:
22574: Kirra y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen
22575: perkaustöitä varten.
22576:
22577:
22578: E d u s k u n n a 11 e.
22579:
22580: Äskettäin eduskunnalle jättämässään tulo- alueen maanomistajain olisi osallistuttava
22581: ja. menoarvioesityksessä vuodelle 1937 eh- perkauskustannuksiin i / 3 : lla voimassaole-
22582: dottaa hallitus myönnettäväksi 3,000,000 vain valtioapuehtojen määrästä. Tämä tie-
22583: markkaa perkaustöiden aloittamiseen Koke- täisi melko suurta rasitusta tulva-alueen
22584: mäenjoen ensimmäisessä jaksossa. Tällä viljelijöille. Lisäksi on huomattava, että
22585: alueella jatkuvasti vuosittain ja viimeksi Kokemäenjoen koskien tulvat ovat vuosi
22586: viime keväänä toistuneet varsin tuhoisat vuodelta pahentuneet sen johdosta, että
22587: tulvat ovat osoittaneet ettei ole liian ai- valtionavustuksella on viimeisten 10-15
22588: kaista ryhtyä tätä epäkohtaa korjaamaan. vuoden kuluessa suoritettu lukuisia per-
22589: Ehdottiharr joenperkauskommissioni 28/5 kauksia Kokemäenjokeen vetensä laskevissa
22590: 1930 allekirjoittamassaan mietinnössä (siv. Loimijoen, Punkalaitumenjoen, Sammun-
22591: 114) hankkeen toteutettavaksi I kiireelli- joen y. m. jokien koskissa. Lisäksi on toi-
22592: syysluokassa ja tarkoitukseen jo vuoden meenpantu miltei lukemattomat määrät
22593: 1932 talousarviossa myönnettäväksi 5 milj. pienempiä n. s. laskuojien perkauksia, suo-
22594: markkaa, vuonna 1933 samoin 5 milj. mark- alueiden ja muiden vesiperäisten metsämai-
22595: kaa, vuonna 1934 7,500,000 markkaa j. n. e., den kuivatuksia. Tästä johtuu, että sama
22596: niin että hanke, jonka kustannusarvio ko- ves1maara, jonka lasku Kokemäenjokeen
22597: missionin ehdottaman laajemman perkaus- aikaisemmin kesti viikkoja, laskee siihen
22598: suunnitelman mukaan ,tässä jaksossa nou- nyt parissa kolmessa vuorokaudessa.
22599: sisi 31.7 miljoonaan markkaan, olisi lop- Tällaisten suurten perkaushankkeiden
22600: puun suoritettu vuonna 1938. Myöhemmin toteuttaminen, josta m. m. tässä on kysy-
22601: laaditun suppearuman suunnitelman mu- mys, on aikaisemmin miltei poikkeuksetta
22602: kaan, jonka toteuttamista hallitus ehdottaa, toteutettu valtion kustannUJkseHa. Niinpä
22603: on kustannusarvio alentunut noin 9 milj. voidaan mainita, että m. m. Lapuanjoen
22604: markalla. (kustann. arv. n. 18 milj.) ja Kyrönjoen
22605: Sen suuren haitanjavahingon huomioon- suiston (8.4 milj.) perkaukset ovat suorite-
22606: ottaen, jonka jokavuotiset tulvat tämän tut kokonaan valtion varoilla. Samoin on
22607: tulva-alueen asukkaille aiheuttavat, ei hani- parhaillaan käynnissä oleva Perhonjoen
22608: twksen ehdottamaa määrärahaa voida kat- (13 milj.), Siikajoen (n. 22.6 milj.) ja
22609: soa riittäväksi vaan olisi perkansta joudu- Kyrönjoen yläosan (15.4 milj.) perkaushank-
22610: tettava määrärahaa korottamalla. keet päätetty toteuttaa yksinomaan valtion
22611: Vielä epäoikeudenmukaisemmat ovat hal- kustannuksella. Eduskunta on myös käsitel-
22612: lituksen esityksen perustelut (siv. 449). lessään kuluvan vuoden talousarviota vas-
22613: Hallitus nimittäin ehdottaa, että tulva- toin hallituksen esitystä hyväksynyt ed.
22614: 528 IV,213. - Kokemäenjoen perkaustyöt.
22615:
22616: Ala-Kuljun y. m. toivomusaloitteen n: o 172 tio itse omistaa tulva-alueella maita m. m.
22617: Kuortaneenjärven laskemistyön suoritta- n. k. Raijalan järven vesijättömaan ja äs-
22618: misesta kokonaan valtion kustannuksella. ken perustetun Huittisten varavankib-
22619: Lopuksi huomautamme vielä siitä, että alueen, joiden tuotto ja arvo perkauksen
22620: suuren enemmistön nyt kysymyksessäolevan johdosta huomattavasti nousee.
22621: perkausalueen västöstä muodostavat Huit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22622: tisten pitäjän Lauhan kylässä olevat valtion
22623: maille hiljattain muodostetut asutustilalli- että Eduskunta päättäisi vuoden
22624: set y. m. vähävaraiset pienviljelijät. Nämä 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa 5
22625: viljelijät elävät siksi heikoissa taloudelli- mt"ljoonan markan suuruisen määrä-
22626: sissa oloissa, että jos he joutuvat hallituksen rahan perkaustöiden aloittamiseen
22627: ehdottamalla tavalla osallistumaan perkaus- Kokemäenjoen ensimmmsessä jak-
22628: kustannuksiin, käy heidän pysymisensä sossa, samalla edellyttäen, että per-
22629: tiloillaan hyvin kyseenalaiseksi. Huomiotta kaushanke toteutetaan kokonaan val-
22630: m voida jättää sitäkään sei~kaa, että val- tion kustannuksella.
22631:
22632: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1936.
22633:
22634:
22635: Kalle KiTra. K. R. Kares.
22636: P. V. Heikkinen. Mandi Hannula.
22637: Ville A. Komu. E·ero Nurmesniemi.
22638: Viljo Rantala. Vilho Vallas.
22639: Arv;o [nkil.ä. E. v. Frenckell.
22640: T. N. Vilhula. Aino Luostarinen.
22641: E. Kilpeläinen. Janne :Kioivuranta.
22642: J. Eri. Pilppula. Viljo Venho.
22643: Kyllikki Pohjala. Kaarlo Hänninen.
22644: Tilda Löthman-Xo:ponen. T. A. Jauhonen.
22645: KaJ.le Soini.
22646: 529
22647:
22648: IV,214. - Rah. al. N:o 157.
22649:
22650:
22651:
22652:
22653: Joukanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen
22654: alajuoksun perkaustöiden alullepanemista varten.
22655:
22656:
22657: E d u s k u n n a l Le.
22658:
22659: Turun ja Porin läänissä Merikarvian, ovat 'joutull'eet viime :ai'koina varsin suu-
22660: Siikaisten, Pomarkun, Kanlkaanpään, Hon- reen puutteeseen, senvuoksi, että jatkuvien
22661: gonjoen ja Karvian pitäjien läpi virtaava tulvavuosien jälkeen ovat vuodentulot vä-
22662: Karvianjo'ki 'kaikkine sivuhaaroineen on hentyneet. Tu'lvat ova.t vieneet :sadon pcl-
22663: koko Pohjois~Satakurnnan maataloudellisen ~loi!lta, heinät niityi1tä j,opa pahimmassa
22664: elämän 'Pahimpana esteenä. Kyseessäoleva tapauksessa syystulvat ladoistakin.
22665: tulva..,a1ue on 7,700 ha mitä parhainta vil- Elääkseen asukkaitten on täy,tynyt kulut-
22666: jelyske~poista maata, kuten j,oenperkaus- taa metsäpääomia niin paljon että metsä-
22667: komissionin mi,e,tinnössäkin todistetaan. rlaut8ikuntain on ollut pakko heiltä kieltää
22668: Koko hyötyalueen kustannusarvioksi on ~as jatkuva metsänmyynti, joten sieUä siis on
22669: ket.tu noin :13,300,000 markkaa ja rvoidaan muodostunut :tilanne ai•van lkestämättö-
22670: kaivaustyö suorittaa j,aksottainkin niinkuin märksi.
22671: jo on osittain tapahtunutkin joen y•läjuok- !Karjataloustuotteiden myynti on ai-
22672: sulla ja 'kun tämän kaiken lisäksi on sa- noana mhatulonru ky.see1rlise~'}e maatalous-
22673: mo1tla seuduilla kaivettu valtion niinkuin rväestölle. Esim. Siikaisten pitäjässä on
22674: yksityistenkin metsäojia, on {)l[ut seurauk- meijeri, johon kootaan raa:ka-aine .alueelta,
22675: sena se, että nuo laajat Pohjois-Satakun- missä tuon meijeripiirin maidontuottajia
22676: nan metsä- 'ja suoalueet ovat tämän jä!lkeen ~rasittaa yli 100 km. nimismiehen rvalvon-
22677: nopeasti voineet rla.skea vetensä vuossatais- nrussa olev,aa paikallistietä. Ha:kema!lla saa-
22678: ten uittojen johdosta tuk'keutuneeseen pää- daan päivittäin !korkeintaan 2,000 kg mai-
22679: väylään, Karvianjokeen ja tämän vuoksi on- 1toa meijeriin. On [uonnostaa.n selvää, että
22680: kin ,tuilvatilanne kyseelEsillä seuduilla pal- meijeri korkeintaan voi maksaa vain puolet
22681: jon entisestään v,aikeutunut, mutta varsin- tuottajille maidosta siitä, mitä maksavat
22682: kin rjoen al·ajuoksul'la on se tU:]ilut aivan niitten seutuj·en meijerit, missä luonnon
22683: tuhoisaksi etenkin Merikarvian, Si:Ukais- asettamia esteitä ei ole tai missä ne on pois-
22684: ten kuin myöskin Pomarumn pitäjien tettu. Joenperkauskomitean mietinnössä sa-
22685: alueella. Alav:Ummirlla mailla ~olevia enti- notaankin, että Karv:ianjoen perkaushan'k-
22686: siä vi1jelysmaita on täy;tynyt jättää vi[j,e- keella kokonaisuudessaan on varsin suuri
22687: i·emä;ttäkin senvuoksi että ~vuodesta ,vuo- yleishyödyllinen merkitys ja ehdotetaan kai-
22688: teen yhä pahemmaksi käynyt tulvatilanne vaustyö toteutettavaksi niin pian kuin
22689: on tehnyt tuloksellisen maanv:UUelystyön suunnitelma on valmistunut. Se onkin noin
22690: a]van lkannattama,ttomaksi. Kysymyksessä vuosi sitten valmistunut. On todeNa.kin
22691: olevan seudun maanviljelijät, jotka ovat korkea ailka saada poistetuksi nuo Kal'via.n-
22692: melkein 1poirnkeuksetta pienvi'ljelijä:välkeä, joen ,tuhoa:tuottavat tu'l:vat ja siten järjes-
22693:
22694:
22695: 67
22696: 530 IV,214. - Karvianjoen perkans.
22697:
22698: tää 1pohjois-satrukuntalaisiliek1n mahdo'lli- 1,000,000 markan suuruisen nurora-
22699: suuksia ~annattavan maanviljelyksen har- rahan Karvianjoen alajuoksun per-
22700: j oit:tamisoon. kaustöiden alull.epanemista varten
22701: Edeilnäesitetyn .perusteeHa ikunnioittavim- 20 Pl. III l. 6 momentille joenper-
22702: min ehdotamme, kaamiseen varatun määrärahan koh-
22703: että Eduskunta päättäisi ottaa dalla.
22704: vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
22705:
22706: Hea.singissä syyskuun 15 päivänä 1936.
22707:
22708:
22709: Kalle Joukanen. Kalle Kirra.
22710: Matti Tolppanen. Kalle Soini.
22711: Kalle Kämä~äinen. K. Kylänpää.
22712: M. E. Harja. Paavo Aarniokoski.
22713: Lauri A. .Sariola. Kyllikki Pohjala.
22714: Ansh. Alestalo. M. 0. Lahtela.
22715: E·ero Nurmesniemi.
22716: 531
22717:
22718: IV,215, - Rah. al. N:o 158.
22719:
22720:
22721: Kemppi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rokkalanjoen
22722: pe1·kaustöitä varten.
22723:
22724: E d u s k u n n a ll e.
22725:
22726: Viipurin läänissä Karjalan !kannaksella Kuivatettavat maat ovat paikkakunnan
22727: sijaitseva Rokkalanjoki laskee mereen Jo- parhaita ja olisivat ne mitä tervetulleim-
22728: hanneksen pitäjän kirkon lähettyvillä. Se pana lisänä tällä seudulla, jossa väestö on
22729: on Koiviston, Kuolemajärven ja Uuden- todellista pienviljelijäväestöä. Karjalan
22730: kirkon pitäjissä laajanpuoleisen järviryh- kannas on tiheään asuttu ja viljelysmaasta
22731: män laskujoki. Näiden järvien rantamiUa, on suuri puute. Tilojen vi,ljelty pinta-ala
22732: pitkin jökivartta ja siihen laskevien puro- on 3-10 hehtaaria. Ainoastaan muuta-
22733: jen varsilla on laajat alat peltoja, niittyjä malla talolla on yli 20 hehtaaria viljeltyä
22734: ja soita, jotka ovat pohjaveden ja hyvin maata. Asutuslakikaan ei tuo apuaan tälle
22735: usein tulvaveden vaivaamia. Tämän täh- seudulle kun maata ei ole saatavissa. Pa-
22736: den on jo kauan ollut kyseessä Rokk.alan- ras keino edistää heikon seutukunnan
22737: joen vesistön perlma:mirnen. maanviljelystä ja taloudellista vaurastu-
22738: Vuosina 1927-1929 on valtion kustan- mista olisi tämän kuivatushankkeen pikai-
22739: nuksella tehty tutkimuksia perkaussuunni- nen toteuttaminen. Paikkakuntalaiset ovat
22740: telmaa varten, joka kokonaisuudessaan suostuneet suorittamaan oman osuutensa
22741: tulisi maksamaan noin 5,000,000 markkaa. perkauskustannuksista.
22742: Tutkimus käsitti joen merestä alkaen sekä Va:ltioneuvost~on 10 päivänä toukokuuta
22743: sen molemmat lähdejoet, Kuolemajärven 1928 asettama joenperkauskomissioni eh-
22744: haaran ja Summajoen. Myös on tutkittu dottaakin mietinnössään, että Rokkalan-
22745: Hatjalahdenjärvi, Kuolemajärvi, Närjän- joen perkaushanke olisi suoritettava vuo-
22746: Jarvi, Kaukjärvi, Halilanjärvi, Kirkko- sina 1935-1938. Olisi sentähden mitä
22747: järvi, Kuujärvi, Halolanjärvi ja Rieks- suotavinta, että työt saataisiin · alulle nyt
22748: Jarvi. Huomattavimmat sivujoet ovat jo edes ensi vuonna.
22749: Ylä-Kirjolan joki ja Mustajoki. Hyötyalue Kaiken tämän nojalla ja hyvin tuntien
22750: tulisi olemaan noin 3,000 hehtaaria. hanketta koskevan, vuodesta vuoteen tulva-
22751: Hankkeen merkitys on suuri vähäväki- vahinkoja kärsineiden ihmisten oikeutetun
22752: sen rajaseudun ja Karjalan kannaksen odotuksen ehdotamme,
22753: maanviljelysoloja ajatellen. Vasta viime
22754: aikoina on ma;anviljelys täällä alkanut että Eduskunta päättäisi ottaa
22755: elpyä ja on suoviljelystäkin alettu har- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
22756: rastaa. Rokkalanjoen vesimäärä on enti- 1,000,000 markan sut~ruisen työmää-
22757: sestään lisääntynyt ylempänä toimitettujen rärahan Rokkalanjoen perkaustöiden
22758: viljelysten laajennuksen ja ojituksen alkamista varten.
22759: vuoksi.
22760:
22761: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1936.
22762:
22763: Antti .Kemppi. Kalle Jouikanen. Toivo Ikonen.
22764: Vilho Vallas. S. Salo. Viljo Venho.
22765: Matti Miikki. Janne Koivuranta. Emil Jutila.
22766: Eero Nurmesniemi. Arvo Inkilä. Juho Niukkanen.
22767: Elias Tukia. Urho Kekkonen. Kalle Kirra.
22768: Kalle .Kämäräinen. Juhani Leppälä.
22769: 532
22770:
22771: IV,216. - Rah. al. N :o 159.
22772:
22773:
22774:
22775:
22776: Paavolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sttulajär-
22777: vestä Suomenlahteen ulottuvan vesiväylän perkaamis-
22778: työn aloittamista varten.
22779:
22780:
22781: E d u s k u n n a ll e.
22782:
22783: Viitaten vuoden 1935 valtiopäivien syys- ulottut'an vesiväylän perkaamiseen
22784: istunt,okaudella ed. Moilasen y. m. jättämän tarvittavan työn aloittamiseksi ensi
22785: rahaasia-aloitteen N: o 115 perusteluihin, talven aikana, mistä määrärahasta
22786: pyydämme kunnioittaen ehdottaa, olisi osakkaille myönnettävä vähin-
22787: että Eduskunta päättäisi vuoden täin 75 % kustannusarvion työ- ja
22788: 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa tarveainekustannuksista, noudatta-
22789: 1,000,000 markan suuruisen määrä- malla muihin kustannuksiin nähden
22790: rahan Suulajärvestä Suomenlahteen voimassa olevia säännöksiä.
22791:
22792: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1936.
22793:
22794:
22795: Erkki Pwavolainen. Eemil Luukka.
22796: Klliapro- Moilanen. E. A. Tuomivaara.
22797: A. ~A. Lintulahti. Kaino W. Oksanen.
22798: 533
22799:
22800: IV,2t7. - Rah. al. N:o 160.
22801:
22802:
22803:
22804:
22805: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vihannin-
22806: joen pe~kaustöiden aloittamista varten.
22807:
22808:
22809: E d u s k u n n a ll e.
22810:
22811: Viliannin ja Oulaisten kunnassa Oulun mista vart,en, mutta valtioneuvosto on tä-
22812: läänissä olevan Vihanuinjoen perkaus ja män määrärahan pyythkäissyt pois. Miksi
22813: useiden samassa yhteydessä toime~npanta hallitus on menetellyt näin ei ole tiedos-
22814: vien järvien 'lasku on eri aikoina ollut vi- samme, mutta tärkeämpää ja kiireellisero-
22815: reillä noin 70 vuotta. Hankkeen toteutta- pää kuivaustyön suoritusta kuin Vihan-
22816: minen paljon varoja kysyvänä ja muutoin- uinjoen perkaus tuskin on olemassa. -
22817: kin suurisuuntaisena kysymyiksenä on siir- Kuivaustyön tärkeyttä ja kiiTeellisyyttä
22818: tynyt vuodesta toiseen. - Esteenä on ollut osoittaa myöskin se, että jo vuonna 1932
22819: myöskin tutkimusten ja kuivaussuunnitel- toiminut n. k. Hynnisen komitea otti Vi-
22820: man puutteellisuus. hanninjoen perkauksen ohjelmaansa ja eh-
22821: Nyt ei näitä esteitä ole, mutta nyt tar- dotti otettavaksi 1933 vuoden talousar-
22822: vittaisiin rahaa. - Suunnitelman mukaan, vioon 2,000,000 ma:rikan määrärahan.
22823: josta Oulun läänin anwaherra on antanut Yllä esitetyn nojalla sekä huomauttaen,
22824: päätöksen syyskuun 21 p:nä 1935, tulisi että perkaustöiden aloittaminen Vihannin-
22825: hyötyala olemaan 1,868.48 ha. Maanparan- joen lkeskijuoksulla olevissa Aution ja Sor-
22826: nusarvo olisi 2,322,400 mk. sekä kustannuk- velon koskissa jo ensi talven aikana olisi
22827: set 6,600,000 mk., josta osakkaat ovat sitou- aivan välttämätön, rohkenemme kunnioit-
22828: tuneet maksamaan takaisin 200,000 mk. taen ehdottaa,
22829: Maataloushallitus t,ehdessään valtioneu- että Eduskunta ottaisi vuoden
22830: vostolle ehdotuksen vuoden 1937 aikana 1937 talousarvioon 2,000,000 markan
22831: suoritettavista :kuivatustöistä, on menoar- määrärahan Vihannin ja Oulaisten
22832: vioon ottanut 1,350,000 markan määrära- kunnissa olevan Vihanninjoen per-
22833: han Vihanuinjoen perkaustöiden aloitta- kaustöiden aloittamista varten.
22834:
22835: Helsingissä syyskuun 12 p: nä 1936.
22836:
22837:
22838: Eero Nurm~sniemi. ViJ.ho H. Kivioja.
22839: M. 0. Lahtela. S. Salo.
22840: Lauri Kaijrulainen.
22841: 534
22842:
22843: IV,21s. - Rah. al. N:o 161.
22844:
22845:
22846:
22847:
22848: Salo y. m.: Määr·ärahan osoittamisesta Otennajärven ve-
22849: sistön tulvasäännöstelyn toimeenpanoa varten.
22850:
22851:
22852: E d u s k u n n a ll e.
22853:
22854: Säräisniemen kunnassa olevan Oterman niityille jopa metsiinkin tulvan mukana.
22855: maamiesseuran aloitteesta ja mainitun ky- Lisäksi kalan kuteminen tulva-alueella,
22856: län maanomistajain kustannuksella on joka sitten kuivaa, tekee kalakannan li-
22857: Oulun tie- ja vesirakennuspiirin toimesta sääntymisen mahdottomaksi.
22858: insinööri Yrjö Karvonen suorittanut tutki- Mutta yksin maatalouden kannalta :käy
22859: mukset mainitussa kunnassa olevien Oter- ajanpitkään entisten tilojen lisäviljelys ja
22860: ma- ja Paatinjärvien ja niihin kuuluvien ennen kaikkea uudisasutuksen leviäminen
22861: vesistöjen tulva-alueista ja -vaihingoista tulva- ja vesiperäisyyden vuoksi mahdotto-
22862: sekä l·aatinut suunnitelman ja kustannus- maksi, johon kuitenkin, rväkiluvun kas-
22863: arvion perkauksista ja tulvan säännöstely- vaessa, pitäisi olla edellytyksiä.
22864: toimenpiteistä, päättyen näiden kustan- Kun hyötyalueen yksityiset omistajat
22865: nukset 1,088,000 markkaan ensimmäisen ja ovat heikkovaraista pienviljelijäväkeä, käy
22866: 833,000 markkaan toisen vaihtoehdon mu- kuivatus- ja tulvajärjestelyn toimeenpane-
22867: kaan. Tutkitun hyötyalueen omistaa 27 minen sekä omilla että velkavaroilla niin
22868: omistajaa, niistä yhtenä rvaltion metsät ja on raskaaksi, että siihen ei uskalleta ryhtyä.
22869: se yhteensä 101l.951ha. Kuivatus- ja järjes- Sen vuoksi on työ suoritettava valtion va-
22870: telyhyötyalue on kuitenkin väliLlisesti pal- roilla, jossa mielessä saammekin kunnioit-
22871: jon yllämainittua suurempi kun ottaa lu- taen ehdottaa,
22872: kuun mainittuun vesistöön laskevien jokien että Eduskunta ottaisi vUQden
22873: ja purojen uittomahdollisuuksien helppone- 1937 talousarvioon 500,000 markan
22874: misen ja niiden ranta-alueiden hyväksikäy- stturuisen määrärahan Säräisniemen
22875: tön. Yksin valtion ill1etsien hintaan vai- kunnassa olevan Otennajärven vesis-
22876: kuttaa suuresti sen hankaluus, minkä ui- tön tulvasäännöstelyn toimeenpane-
22877: tolle tuottaa puutavaran leviäminen ranta- mista varten.
22878:
22879:
22880: Helsingissä 7 p: nä syyskuuta 1936.
22881:
22882: S. Salo. Kusti Arhama.
22883: Eero Nurmesniemi. T. A. Janhonen.
22884: Heikki Soininen. M. 0. Lahtela.
22885: 535
22886:
22887: IV,219, - Rah. al. N:o 162.
22888:
22889:
22890:
22891:
22892: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta Iijoen perkaamista
22893: varten.
22894:
22895:
22896: E d u s k u n n a 11 e.
22897:
22898: Kuten tunnettua, omistaa valtio laajat nen suorittamaan myöskin ne kustannuk-
22899: metsäalueet So1Jka- ja Pudasjärveen virtaa- set, jotka koituvat vesistöjen alajuoksulla
22900: vien jokien sekä myöskin Pudasjärven ala- olevista rpe11kaustöistä.
22901: juoksulla •olevan Livonjoen alueella. Näi- Kesätulvat ovat muodostuneet mainituilla
22902: den metsäomaisuu:ksien arvon kohottami- järvialueilla vuosi vuodelta tuhoisammibi.
22903: seksi on valtion puolesta uittokustannusten Niinpä heinäkuussa 193<6 nousi vesi yli 2
22904: pienentämiseksi perattu ja puhdistettu metriä normaalivesirajasta keskeyttäen hei-
22905: vesistöt puutavaran uittoa varten, joka nänkorjuun kokonaan sekä kastellen ja vie-
22906: perkaus valtion metsätalouden kannalta den korjattuja heiniä, sotkien mudalla niit-
22907: katsottuna. on hyvin ymmärrettävä. Viime tämättömät heinilmt niin pahoin, ·ettei niitä
22908: vuosina on mainittuihin järviin lasmevien voida käyttää eläinten rehuksi ollenkaan.
22909: jokien ja pul'ojen alueella ojitettu laajoja Tämän vuoksi joutuvat mainittujen aluei-
22910: suoalueita asutustarkoitukseen ja metsän- den asukkaat teurastamaan pienistä karjois-
22911: kasvuun, joten v-esi pääsee suoalueilta no- taan suuren osan, tuottaen se heidän ta-
22912: peasti vi11ta:amaan jokiin, patoutuen sen loudelleen ja samalla yhteiskunnalle suurta
22913: jälkeen mainittuihin järviin sen takia, että vahinkoa.
22914: näiden järvien alajuoksulla Iijoessa olevia Edellä esitetyn perusteella ja viitaten ed.
22915: kareja ja koskia ei ole perattu laisinkaan. Rytingin y. m. vuoden 1'9!33 valtiopäivillä
22916: Soiden ja vesiperäisten metsämaiden tekemän rahaasia-aloitteen N:o 81 ja 19·35
22917: ojittaminen on kyllä koko kansan talouden vuoden valtiopäivillä tehdyn toivomusaloit-
22918: kannalta katsottuna erikoisen tärkeä ja teen N:o 9·2~ perusteluihin, ehdotan kun-
22919: kannatettava tehtävä, mutta tästä toi- nioittaen,
22920: minnasta ei saa koitua viljelijöille rva- että Eduskunta ottaisi vuoden
22921: hinkoa, kuten Sotka- ja Pudasjärven 1937 tulo- ja menoarvioon 100,000
22922: sekä Livonjoen alajuoksulla oleville viljeli- m(J)rkan slll!Uruisen määrärahan töi-
22923: jöille on tullut. Koska vwhingon tuot- den aloittaJmiseksi Iijoen perkaamista
22924: taminen voitaisiin välttää perkaamalla varten Sotka- ja P.udasjärven sekä
22925: mainittujen järvien alajuoksulla olevia ka- Livonjoen alajuoksun kesä- ja syys-
22926: reja ja. koskia, niin valtiovalta on velvolli- t.ulvien ehkäisemiseksi.
22927:
22928: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1936.
22929:
22930:
22931: Eino Rytinki.
22932: 536
22933:
22934: IV,22o. - Rah. al. N :o 163.
22935:
22936:
22937:
22938:
22939: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta asutusteiden
22940: kuntoonpanoa varten valtion mailla olevilla asutus-
22941: alueilla.
22942:
22943:
22944: Ed usk u nn alle.
22945:
22946: Voimassaolevan valtion metsämai,ttoo nossa. Uudisasukkaiden toimeentulon ja
22947: asuttamislain mukaan tehdään .asutushaJ'li- vaurastumisen yhtenä esteenä on kulku-
22948: tuksen toimesta asutusalueiden ja niille kelpoisten teiden puute asutusalueilla.
22949: johtavien teiden pohjaustyöt s. o. raivataan Tämä epäkohta olisi vi:ipymät.tä korjattava.
22950: tiesuunta sekä kaivetaan t:Ueojwt ja tarpeel- St\ll/Vuoksi on mi,elestämme ,vä:lttämiiltöntä,
22951: liset viemärit. Tien lopullinen kunnostami- että eduskunta k:iJ:innittäisi tähän asiaan
22952: nen ikutBn täyt,emaiden ajo ja sorastus jä- erityistä huomiota. On huomattava, että
22953: tetään tava1li:sesti asutusti,lallisten itsensä asUJtusteistä on hyötyä myöskin va:1tion met-
22954: suoritettavaksi. Kuten ,tiedetään ei näiden sätaloudeil!le, sillä sijaitsevathan kysymytk-
22955: puolivalmiiksi tehtyjen ja sellaisiksi jätet- sessä,o1evat asutusalueet useimmit>en valtion
22956: tyjen asutusteiden kuntoonpanoon asutus- metsämaiden sisä:l~ä.
22957: tila;l1isiH:a yleensä ole mahdollisuuksia. Ehdotamme senvuoksi kunnioittaen,
22958: Heiltä puuttuu siihen tarpeellisia varoja ja
22959: aikaakin. Sen :vuolksi asutustiet ovatkin että Eduskunta ottaisi v·uoden
22960: milteipä kauttaaltaan perin huonoja eivätkä 1937 tulo- ja menoarvioon 1 milj.
22961: ne näin ollen täytä taDkoitustaan. Koke- markan määrärahan hallituksen käy-
22962: mus on osoittanut,_ että asutustilla'lliset ei- tettäväksi asutusteiden kuntoonpa-
22963: vät kykene huonosti tehtyjä ja :keskeneräi- noon valtion mailla olevilla asutus-
22964: siksi jätettyjä asutusteitä pitämään kun- alueilla.
22965:
22966: Helsingissä syySJkuun 9 päivänä 1936.
22967:
22968:
22969: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
22970: Viljami KalliokOSiki. M. 0. Lwhtela.
22971: Lauri KaijaJainen.
22972: 537
22973:
22974: IV,221. - Rah. al. N :o 164.
22975:
22976:
22977:
22978: Rantala y. m.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun työ-
22979: väen asunto-olojen parantamiseksi.
22980:
22981:
22982: E d u s k u n n a ll e.
22983:
22984: Maaseudun työväen ja erikoisesti maa- dyttävä toimenpiteisiin parannuksien ai-
22985: taloustyöväen elintaso meidän maassamme kaansaamiseksi. Ensimmäisiä tehtäviä on
22986: on aina ollut ja yhä edelleen on varsin tällöin huolehtia siitä, että maataloustyö-
22987: alhainen. Yhtenä syynä tähän on se, että läisten asunto-olot saadaan tähänastista pa-
22988: melkoinen osa maataloustyönantajista on remmiksi.
22989: itsekin vä•hävaraista, joten heidän mah- Suomen maataloustyöväestön asunto-
22990: dollisuutensa tarjota tyydyttävät olosuh- oloista on eri aikoina suoritettu useampia-
22991: teet työläisille useinkin ovat ·vähäiset. kin tutkimuksia. Varhaisin tätä asia;a va-
22992: Toinen syy maataloustyöläisten huonoon laiseva tutkimus suoritettiin viime vuosi-
22993: asemaan on siinä, että yhteiskunnan ta- sadan vaihteessa n. k. tilattoman väestön
22994: holta ei ole tehty juuri mitään heidän alakomitean toimesta. Seuraava tutkimus
22995: asemansa parantamiseksi. Maataloustyö- näistä asioista suoritettiin sosialihallituk-
22996: läisten mahdollisuudet tehokkaan ammatil- sen tilasto-osaston toimesta vuosina 1919-
22997: lisen yhteistoiminnan kautta vaikuttaa 1920. Samaan aikaan keräsi myös sosia1i-
22998: olojensa paranemiseen ovat hyvin rajoite- hallituksen ammattientarkastusosasto tietoja
22999: tut, he kun ovat hajallaan asuvia ja lisäksi maataloustyöväen asunnoista tiloilla, jotka
23000: monessa tapauksessa isäntävrukensä läheisen olivat työväen tapaturmavakuutuslainsää-
23001: holhouksen alaisina. Niinpä onkin maa- dännön alaisia. Viimeisin tällä alalla
23002: taloustyöläisten työpäivä melkoisesti nor- suoritettu tutkimus koskee olosuhteita
23003: maalityöpäivää pi•dempi, heidän palkkansa vuoden 1927 lopulla ja on tämä tutkimus
23004: on vielä maamme yleisestikin alhaiseen sosialiministeriön sosialitilastollisen osaston
23005: palkkatasoon verraten hyvin alhainen ja suorittama.
23006: heidän mahdollisuutensa saada itsensä ja Puuttumatta tässä ollenkaan varhaisem-
23007: perheensä ravitsemus- ja asuntotilanne sie- pien tutkimuksien tuloksiin, toteamme
23008: dettäväksi ov·at siten hyvin vähäiset. vain, että vuoden 1927 lopulta peräisin
23009: Maan yhteiskunnallisten olosuhteiden oleva tutkimus maataloustyöväestön asunto-
23010: sen paremmin kuin maan talouselämän ke- oloista ei anna mainittavasti parempaa
23011: hittymisenkään kannalta kuitenkaan ei voi kuvaa kuin aikaisemmin suoritetut tutki-
23012: olla samantekevää, minkälainen on maa- mukset.
23013: ta1oustyöläisten asema. Muodostaahan maa- Tämän tutkimuksen aineisto käsitti
23014: taloustyöväestön viimeisen täällä toimeen- 5,031 nais- ja 3,541 miestyöntekijää. Näistä
23015: pannun väestötiedustelun mukaan yh- oli 1,137 muonamiestä, 4,029 vuosipalkol-
23016: teensä yli 600,000 henkeä, eli noin 1/6 lista, 1,740 vakinaista päivätyöläistä ja
23017: koko Suomen kansasta. Kun ilman valtion 1,454 tilapäistä työläistä. Muonamiehistä,
23018: toimenpiteitä ei näytä mahdolliselta aikaan- joista 85 % oli perheellisiä, kokonaista
23019: saada mainittavampia parannuksia maa- 95.2 % asui tutkimustulosten mukaan
23020: taloustyöväestön asemaan, on valtion ryh- työnantajan omistamissa huoneissa. Noin
23021:
23022: 68
23023: 538 IV,221. - i\'laaseudun työväen asunto-olojen parantaminen.
23024:
23025: 70 %:lla heistä oli huoneen ja keittiön yleensä asuivat perheentuvissa. Vain noin
23026: asunto. Sitä suurempia asuntoja oli vain neljänneksellä heistä oli muunlainen asunto.
23027: vajaa 7 % työnantajain ja 11 % työläisten Tilapäisistä päiväläisistä asui isäntäväen
23028: omista asunnoista. Työnantajain huoneissa omistamissa asunnoissa 42.1 %- Omassa
23029: asuvasta perheellisestä muonavä.estä noin asunnossa asui kokonaista 35.3 % heistä,
23030: 72.o% asui huoneen ja keittiön huoneis- vuokra-asunnossa 8. 7 % ja vanhempiensa
23031: tossa ja 12.4 % vain yhden huoneen asun- kotona 13.9 %- Tilapäisistä työntekijöistä
23032: noissa. heidän oman asuntonsa yleisyydestä pää-
23033: Miltei kaikki perheellisten muonamiesten tellen, on huomattava osa perheeHisiä,
23034: asunnot olivat liian tiiheästi asuttuja. K·es- ilmeisesti pienempien pikkutilojen omis-
23035: kimääräinen asukasluku huonetta kohti tajia sekä heidän perheensä jäseniä.
23036: näissä teki nimittäin 3.s henkeä. Kaksi- Edellä kosketeltujen tutkimusten tulok-
23037: huoneisissakin asunnoissa oli muonamies- sien perusteella voidaan todeta:
23038: perheiden asukasti•heys 2.3 henkeä huonetta että maataloustyöväen asunto-olot Suo-
23039: kohti. Yksinäisten m'twnamiesten ja kaik- messa ovat kuluvallakin vuosisadalla olleet
23040: kien muonanaisten asumien huoneiden ja edelleen ovat ·erittäin epätyydyttävät,
23041: asnmis·väljyys oli suurempi. ollen asuntojen pahimpia puutteellisuuksia:
23042: Vuosipalkollisista asui tämän tutkimuk- a) yksihuoneisten asuntojen yleisyys
23043: sen alaisina olleilla tiloilla 57.5 % perheen- perheellistenkin työläisten asuntoina,
23044: tuvassa. Miespalkollisten prosenttHuku oli b) sellainen asuntotapa, jossa monia
23045: 64.5, naispa~kollisten ta:as 54.6 %. Erikoi- ihmisiä joutuu olemaan yöt samassa huo-
23046: sissa asuinhuoneissa asui 32.2 % miehistä ja neessa,· useimmiten myös kumpaankin
23047: 4'5.1 % naispa1kollisista. 46% miespalkolli- sukupuoleen kuuluvi1a perheettömiäkin,
23048: sista nukkui perheentuvassa yhdessä yhden c) liian ahdas asun1inen, jolloin henkilöä
23049: tai kahden kanssa ja neljännes heistä yh- kohti tuleva asuntotila jää pienemmäksi
23050: dessä kolmen j·a neljän kanssa. kuin terveydenhoidon asettamat vaatimuk-
23051: Muiss·a huoneissa asuvista 28 % mies- ja set edellyttävät, sekä
23052: 43 % naispalkollisista asui yhdessä toisten d) asuntojen kunto lämpimänpitävyy-
23053: henkilöiden kanssa, 16.2 % miehistä ja den, ilmanvaihtolaitteiden, valon, säilytys-
23054: 19.6% naisista kahden henki,lön kanssa paikkojen y. m. suhteen jää kovin yleisesti
23055: sekä 21 % miehistä ja 6. 7 % naisista alle minimaalistenkin vaatimusten.
23056: useamman kuin kahden muun henkilön Edelläkosketellun tutkimuksen tuloksia
23057: kanssa samassa huoneessa. Perheentuvissa on luonnollisesti pidettävä jo jonkun ver-
23058: nukkui noin puolessa kaikista tapauksista ran vanhentuneina. Mitä tärkeintä olisikin,
23059: sekä miehiä että naisia. että puheenaolevassa asiassa viipymättä
23060: Vakinaisista päivätyöläisistä asui tämän toimeenpantaisiin uusi, ajanmukaisin me-
23061: tutkimuksen kohteena oUeilla tiloilla 63.1 % nettelytavoin suoritettav·a tutkimus, joka
23062: isännän omistamissa huoneissa. Oma asunto riittävän monipuolisesti ja kyllin laajaan
23063: oli 19.7 %:11a, vuokra-asunto 4.1 %:lla, aineistoon nojaten vaaHsi maatyöläisten
23064: 13.2 %:n asuessa vanhempiensa kotona. asunto-oloja. Riidatonta kuitenkin lienee,
23065: Perheellisistä päiväläisistä noin puolet että vuosien 1927-28 vaihteesta lähtien
23066: asui omassa asunnossaan, noin kymmenes- maata:loustyöväen asunto-oloissa ei ole ta-
23067: osa heistä vuokra-asunnossa ja loput isän- pahtunut mitään mainittavampa:a kehitystä
23068: nän luona ,loisena' '. Yksinäisistä miehistä ainakaan parempaan päin. Seurasihan mai-
23069: taas 3/ 4 asui isäntäväen omistamissa huo- nittua tutkimusaikaa kohta maatalouspula,
23070: neissa ja lähes viidesosa heistä asui van- jonka kestäessä tavallaan asian luonnosta
23071: hempiensa luona. Yksinäiset päiväläiset johtuen hyvin vähän, jos ollenkaan huoleh-
23072: IV,221. - Rantala y. m. 539
23073:
23074: ditt1in maataloustyöväen asunto~oloista. pauksessa peräti viheliäisesti. Omat asun-
23075: Monen ma:at·aloustyöläisen asunnon kunto not ovat usein laadultaan puutteellisia, nii-
23076: päinvastoin pääsi pulavuosina epäilemattä hin ollaan pakoitettuja ottamaan liiaksi
23077: paljon 1huononemaan. Pulan jälkeinen ,loisia" j. n. •e. Varsinkin maamme syrjä-
23078: nousukausi taas on kestänyt siksi •lyhyen seuduilla on huomattava osa maaseudun
23079: aikaa, että sen aikana ei maataloustyöläis- työläisistä pakotettu numkumaan yönsä
23080: ten asunto-oloihin ole ·ennätetty kokonai- penkillä tai lattialla, ilman minkäänlaista
23081: suuteen katsoen mainittavampia paran- todellista vuodetta ja huoneissa, joiden asu-
23082: nuksia aikaansaada, vaikka sellaisten te)i1e- mistiheys on erinomaisen korkea.
23083: mistä. olisi haluttukin. Miten laaja maaseudun maataloustyövä-
23084: Mutta eivät vain maataloustyöläisten, keen kuulumattomien työläisten asumiskur-
23085: vaan hyvin laajojen maaseudun muidenkin juus on, si·itä on luotettavia, tutkimukseen
23086: työläispiirien asunto-olot epäilemättä hyvin perustuvia tietoja vielä vähemmän kuin
23087: kipciisti kaipaavat korjaamista. Näin on maataloustyöväen asunto-oloista. Yhtä
23088: laita cnnenka~)i1kea metsätyöläisten asunto- tärkeätä, kuin ·on maataloustyöväen asunto-
23089: olojen, joita asian järjestämiseen tähtää- olojen täydellinen selvittäminen, yhtä tär-
23090: västä lainsäädännöstä huolimatta ei ole k«:iätä on siis maaseudun muunkin työväes-
23091: saatu edes siedettävälle kannalle. Myös- tön asunto-oloja koskevan pätevän tutki-
23092: kin maaseudun sekatyöläisten ja monien muksen toimeenpaneminen. Mutta jo yli-
23093: teollisuusalojen työläisten asunto-olot ovat malikaisien havaintojen perusteella voi-
23094: peräti kehnolla kannalla. Tosin on myön- daan todeta olot niiden kohdalta sellais~ksi,
23095: nettävä, että suurteollisuus, erittäinkin miksi ne edellä on esitetty.
23096: vientiteollisuus, on pyrkinyt omasta puoles-
23097: taan varaamaan työläisilleen tyydyttävi'ä Kurjat asunto-olot luonnollisesti ovat
23098: asuntoja, mutta näitä on kuitenkin koko- terveyde.llisessä suhteessa haitalliset, erikoi-
23099: naisuuteen katsoen vielä varsin vähän. sesti Suomessa, jossa suuren osan vuotta
23100: Niinpä puunjalostusteollisuus, joka tässä ilma on raakaa ja kost,eaa, jossa auringon
23101: suhteessa on muita edellä, on voinut varata valoa enimmän osan vuotta on niukalti,
23102: vain noin 10 %:lle työläisistään tehtaan jossa ilmanvaihdolle vielä harvoin osataan
23103: asunnon, muiden saadessa itse huolehtia antaa riittävää huomiota, märkiä vaatteita
23104: asunnostaan. Muiden teollisuusalojen työ- kuivataan asuinhuoneissa j. n. e. T·uskin
23105: läiset asuvat vi:eläkin suuremmalta osaUaan onkaan kiellettävissä, että erilaisten ,ilma-
23106: muiden kuin tehtaan omistamissa asun- tautien", kuten esim. keuhkotaudin ylei-
23107: noissa. Kaikkien pienten teollisuuslaitost:en syys maassamme on suurelta osaltaan juuri
23108: työläiset asuvat käytännöllisesti katsoen huonojen asunto-oloj•en ansiota. Kuolevai-
23109: yksinomaan muualla kuin tehtaan työväen- suus maamme maaseudulla on suurempi
23110: asunnoissa. kuin kaupungeissa. Samoin on todetta-
23111: Teollisu uslai:tosten omistamissa asun- vissa, että kuolevaisuus Suomen maaseu-
23112: noissa asuminen on tosin eräissä suht.eissa dulla on paljon suurempi kuin niissä olo-
23113: kielteinen, tähän asumiseen kun voidaan liit- suhteiltaan meihin verrattavissa maissa,
23114: tää-'- ja tavallisimmin nähtävästi liitetään joissa maaseudun työväen asunto-olot ovat
23115: - työläisen itsenäisyyttä vakavasti rajoitta- paremmat.
23116: via e;htoja. Mutta asumistason kannalta teol- Huonot asunto-olot kätkevät itseensä
23117: lisuuslaitosten asuntoja voidaan kuitenkin myös siV'eellisiä epäkohtia, ne ehkäisevät
23118: huomattavalta osalta pitää siedettävinä. ihmisten itseopiskelua ja muuta itsekasva-
23119: Sensijaan joutuvat ne maaseudun työläi- tusta, ollen myös esteenä tarmokkaalle ta-
23120: set, jotka eivät asu teollisuuslaitosten huo- loudelliselle eteenpäin pyrkimiselle. Asun-
23121: neistoissa, asumaan hyvinkin monessa ta- to-olojen vajavaisuus on edelleen syynä
23122: 540 IV,221. - Maaseudun työväen asunto-olojen parantaminen.
23123:
23124: kyHääntymiseen maaseudun elämään ja siis kuivata työväestön asumissa huoneissa,
23125: osaltaan aiheuttamassa liiallista maalta että asunnot ovat siistejä ja lämpimän-
23126: pakoa kaikkine haitallisine seurauksineen. pitäviä sekä että niissä on tarvittavat
23127: Maaseudun työväestön pnrlSsa luodaan ilmanvaih tolai tteet.
23128: huomattava osa kansan vastaisesta ainek- Minkäluontoisia asuntoja maataloustyö-
23129: sesta. Tämän työväestön asunto-oloista läisiJle olisi hankittava, on vaikeasti rat-
23130: siis riippuu osaltaan myöskin se, minkälai- kaistava kysymys. Yleisesti otaksutaan,
23131: seksi tämän maan väestö niin ruumiilliselta että omien asuntojen hankinta työläisille
23132: kuin sielulliselta:kin rakenteeltaan muo- olisi paras mahdollinen ratkaisu. Oma
23133: dostuu. asunto oman pienen viljelysmaan keskessä
23134: Niffitä vaatimuksista, joita itse asunto- onkin puollettavissa, edellytt'äen, että työ-
23135: j·en laadulle on asetettava, ollaan hyvin- paikka sijaitsee seudulla, josta muualLekin
23136: kin eri mieltä. Eräiden maiden maatalous- töihin pääseminen on mahdollista. Samoin
23137: työläisten työehtosopimuksissa yleensä näy- omien asuntojen varaaminen maataloustyön
23138: tään omaksutun se kanta, että perheelli- spesialisteille on yleisesti paikallaan. Mutta
23139: sillä maataloustyöläisillä tulisi olla vähin- oikeutuksensa on silläkin näkökannalla,
23140: tään kahden huoneen (huoneen ja keittiön) jonka mukaan oman asunnon ja maapals-
23141: asunto, jonka yhteisen lattiapinta-alan tu- tan hankkiminen tyypiHiselle maatalous-
23142: lisi olla vähintäin 35 neliömetriä. Tans- sekatyöläiselle sitoo tämän liiaksi samaan
23143: kassa vaadittiin vuoden 1919 työehtosopi- työmaahan ja siten asettaa hänet työehto-
23144: muksissa uusiin työväena8untoihin 3 huo- jen y. m. suhteen liian suurest1 työnanta-
23145: netta. Englannissa on pyrkimyksenä päästä jasta riippuvaiseksi.
23146: 4-5 huonetta käsittäviin työväenasuntoi- Joka tapauksessa, kun suuri osa maata-
23147: hin. loustyöväestä asuu ja edelleenkin joutuu
23148: Vaikka 1 huoneen ja keittiön käsittävä asumaan työnantajan omistamissa asun-
23149: asunto suuriperheisille työläisille kieltä- noissa on mainitun työläisryhmän asunto-
23150: mättä on puutteellinen, lienee meidän olojen parant'amista tarkoittavissa toimen-
23151: oloissamme kuitenkin toistaiseksi pakko piteissä huomio kohdistettava suureksi
23152: rajoittua näin pieniin asuntoihin, ollen osaksi juuri työnantajan toimesta kum:iol-
23153: tällöin kuitenkin pyrittävä siihen, että li:sten työväenasuntojen aikaansaamiseen,
23154: huoneiden tilavuus tulee riittävän suureksi. mitkä asunnot työläisten käytettäviksi luo-
23155: Vähimpänä vaatimuksena perheellisten V1Itetaan joko määrättyä vuokraa vastaan
23156: maaseudun työläisten asuntojen suhteen on taikka palkkaukseen liittyvänä luontois-
23157: myös pidettävä sitä, 'että asunnot kame- etuna.
23158: roiden ja muiden säilytyspaikkojen suhteen Meidän maassamme ennestään tuntematon
23159: vastaavat kohtuullisia vaatimuksia, että muoto maataloustyöväestön asunto-olojen
23160: niissä on tarpeellffiet kellarit, poHtopuusuo- kehittämiseksi on tämänlaisten asuntojen
23161: jat ja määrätyissä tapauksi,ssa myös na- rakentaminen kunnan toimesta yksityisille
23162: vetta rehusuojineen ja kesäsian pito- maatiloille ja kyläyhdyskuntiin. Varaamalla
23163: paikka. Itsestään selvä on vaatimus, että kuntien puolesta tässä tarkoitettuja, yhden
23164: asunnon tulee oUa lämpimänpitävä ja että tai kahden perheen asun:toja, joilla lisäksi
23165: ilmanvaihtolaitteet siinä ovat kunnolliset. olisi oma pieni viljelyspalstansa, sekä näitä
23166: Yhteisi,ssä asunnoissa asuvien, tavalli- huokealla vuokraamalla maataloustyöväelle
23167: simmin perheettömien maataloustyöläisten - joka maataloustöiden puutteessa voisi
23168: asuntojen suhteen on vaadittava, että ilma- suorittaa muutakin työtä - suuresti voi-
23169: tila niiss'ä on riittävä, että märkiä vaat- taisi,in parantaa maataloustyöväestön asunto-
23170: teita, hevosloimia, valjaita y. m. ei saa oloja ja samalla ehkäisevästi vaikuttaa avio-
23171: IV,221. - Rantala y. m. 541
23172:
23173: liiton solmineiden: nuorten työläisparien sista sekä maataloustyönantajille erinaJSISSä
23174: liialliseen tulvimiseen liikekeskuksiin. tapauksissa noin 1 / 4 sanotuista kustannuk-
23175: Kunnalli:sia maataloustyöväen asuntoja sista. Maataloustyöläisille tämän lisäkt~i
23176: onkin runsaasti eräi.ssä maissa, kuten Ir- olisi !Sanottuun tarkoitukseen annettava lai-
23177: lannissa, eräissä Saksan valtioissa j. n. e. noja ainakin siksi paljon, että avustus ja
23178: Niistä saadut kokemukset lienevät yleensä laina yhteensä muodostaisivat enintään
23179: myönteiset. 80% rakennusten todellisista kustannuk-
23180: Vaikka muitakin maataloustyöväen asun- sista, työläisten itsensäkin siihen mahdolli-
23181: tojen varustajia, kuin edellämainitut, voi- sesti 8ijoittama työn arvo huomioonottaen.
23182: daan ajatella, tulevat edellämainitut kolme Kunnille olisi valtion tähän tarkoitukseen
23183: varustajaryhmää, nimittäin 1) maatalous- sijoitettava vain lainavaroja. Kuntien olisi
23184: työläiset, 2) maataloustyönantajat ja 3) varattava tonttimaita työlä.isasuntojen ra-
23185: kunnat, lähinnä kysymykseen puheenaole- kentamista varten. Nämä annettaisiin aluksi
23186: vien rakennusten varustajina. vuokralle, mutta asianomaisille varattai-
23187: Sekä maataloustyönantajien että kuntien siin lunastusoikeus, jos !he sitä haluavat
23188: toimintaa tässä suhteessa voidaan ajatella käyttää.
23189: tehostettavak!si asianmukaisella lainsäädän- Tässä esitettyjen näkökohtien tueksi mai-
23190: nöllä. On kuitenkin todettava, että lain- .nittakoon, että esim. Saksassa myönnettiin
23191: säädäntötyö tässä suhteessa helposti johtaisi v. 1921 200 miljoonan saksanmarkan suu-
23192: pakkotoimiin, jolloin säännösten kiertämi- ruinen summa rahastoksi, josta myönnet-
23193: nen, niiden noudattamisen valvonnan han- tiin maataloustyöväen asuntojen rakennut-
23194: kaluudet ja monet muut tekijät aiheuttaisi- tajille 1 / 3 :aan asti rakennuskustannuksista,
23195: vat esteitä tyydyttäviin tuloksiin pääsemi- mikä seikka huomattavasti edisti maatalous-
23196: selle. Maataloustyöväellä taas vain hyvin työväestön asuntojen rakentamistoimintaa.
23197: harvoiissa tapauksissa on tarvittavaa pää- Irlannissa taas on myönnetty tähän tarkoi-
23198: omaa ja yhtä harvoin heillä on mahdo1li- tukseen huokeakorkoisia lainoja, joiden kuo-
23199: suus saada tahän tarkoitukseen lainavaroja letusaika on lähes 70 vuotta. Näillä lai-
23200: siedettävillä ehdoilla. On siis ilmeistä, että noilla rakennettiin Irlannissa asianomaisen
23201: maataloustyöväen asunto-olojen saattaminen lain voimassaoloaikana v. 1917 mennessä
23202: tyydyttävälle kannalle vaatii valtion taholta lähes 50,000 työväen asuntoa ja mainitaan,
23203: uhrauksia. että siellä yksistään jo maaseudun ulkoasu
23204: Puheenaolevan kysymyksen vaikeilmmin tämän toimenpiteen kautta muuttui suu-
23205: ratkaistavia kohtia on kysymys valtion osuu- resti edukseen. - Muiden maaseudun työ-
23206: desta puheenaolevaan työväen a•suntojen ra- läisten asunto-olojen parantamiseksi olisi
23207: kentamisen aiheuttamiin kustannuksiin. valtion mielestämme syytä työläisille myön-
23208: Katsoen siihen, että valtio monella tavoin tää samanlaista taloudellista tukea, kuin
23209: nykyisin avustaa elinkeinoelämää ja että maataloustyöläisten tukemisesta heidän
23210: työttömyysavustuksiakin on ollut myönnet- asunto-olojensa kehittämiseksi edellä on
23211: tävä melkoisia määriä, osa niistä verraten mainittu. Samoin olisi kuntien tuettava
23212: vähän tuottaviinkin tarkoituksiin, on pi- muidenkin työläisten asunto-olojen paran-
23213: dettävä tarkoituksenmukaisena suoranaisten tamista ede1lä mainitulla tavalla, sekä val-
23214: avustustenkin myöntämistä varsinkin maa- tion vuorostaan tuettava kuntia edelläesite-
23215: t.aloustyöläisille, mutta määrätyissä tapauk- tyin perustein tässä toiminnassa. Valtion
23216: sissa mahdollisesti myöskin työnantajille. tuen antaminen teolHsuuslaitoksille työläis-
23217: Kohtuulliseksi avustussummaksi maatalous- ten asunto-olojen kehittämiseksi sensijaan
23218: työläisille voinee katsoa noin kolmannes- tuntuu vähemmän tarkoituksenmukaiselta.
23219: osan rwk!ennusten aiheuttamista kustannuk- Tämänlaisen tuen antaminen m. m. aikaan-
23220: 542 IV,221. - Maaseudun työväen asunto-olojen parantaminen.
23221:
23222: sa1s~ sen, että ne teollisuudenharjoittajat, oloissa ei voida rakentaa keskimäärin aina-
23223: jotka omasta puolestaan ovat hidastelleet kaan alle 5,000 markkaa huonetta kohti,
23224: kunnollisten asuntojen työläisiUeen hankki- vall!tisi jo mainitun huonemäärän rakenta-
23225: misessa, saisivat valtiolta ikäänkuin hyvi- minen vähintään 100 milj. markkaa. Kun
23226: tystä hidastelustaan. asuntojen rakentajat myöskin itse osanis-
23227: Kuinka paljon valtion olisi edelläolevaan tuisivat kustannuksiin ja kun toisaalta on
23228: tarkoitukseen s~joitettava varoja, riippuu ilmeistä, että saatavissa olevista varoista
23229: morristakin seikoista, joiden yksityiskohtai- huolimatta työväen asuntojen uusimista ei
23230: sempi erittely ei ole mahdolista, ennenkuin yhtäkkiä saataisi käynt~in täydessä laajuu-
23231: maaseudun työläisten asunto-olot edellävii- dessa, voisi katsoa, että 75 miljoonan mar-
23232: tattujen tutkimusten kautta perinpohjai- kan määräraha puheenaolevaan tarkoituk-
23233: sesti selvitetään. seen rii·ttäisi Se olisi asetettava siirto-
23234: Kun kuitenkin varsinaisen maataloustyö- määrärahaksi ja käytettävä maaseudun työ-
23235: väen lukumäärä - tilapäisest~ maatalouden väen asuntojen rakentamiseen ja kunnosta-
23236: palkkatöitä tekevät pikkuviljelijät, työnjoh- miseen. Määrämhaa voitaisiin vastaisuu-
23237: tajat, puutarhatyöläiset, kalastajat y. m. dessa tarpeen mukaan eduskunnan päätök-
23238: poisjätettynä - on runsaasti 600,000 hen- sellä lisätä.
23239: keä ( v. 1930 lasketaan muonatorppareita ja Tähän tarkoitukseen sijoit·ettavien varo-
23240: muonarenkejä olleen 60,741, palkoll1sia ta- jen käyttöä nähtävästi voisi parha~ten val-
23241: lon ruuassa 68,.672, päiväläisiä 4 76,378 - voa kunnallinen asutusviranomainen (asu-
23242: heistä oma asunto 279,571:llä- ja metsä- tustoimisto, asutuslautakunta) tämä ollen
23243: työläisiä 12,590 eli yhteensä 618,381 hen- taas ylempien asutusviranomaisten valvon-
23244: keä) on s~is oletettavissa, että heidän asu- nan alaisena samalla tavalla kuin asutus-
23245: miensa huoneiden luku ylittää 200,000 toiminnan rahoittamisesta on säädetty.
23246: asuinhuonetta. Että maataloustyöväen asun- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
23247: tokysymyksen •tyydyttävälle kannalle saat- nioittaen,
23248: taminen vaatii li~a-asutuksen poistamista, että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
23249: kelvottomien huoneiden uusimista y. m. var- den 1937 tulo- ja menoarvioon 75
23250: ten lähiaikana rakennettavaksi ainakin 10% miljoonan markan suuruisen siirto-
23251: edellämainitusta huonemäärästä, näyttää määrärahan edelläolevien perustelu-
23252: edellä kosketeltujen tutkimusten valossa jen viitoittamalla ja hallituksen lä-
23253: ilmeiseltä. Kun •toisaalta on edellytettä- hemmin määrättävällä tavalla käy-
23254: vissä, että kunnollisia asuinhuoneita tarvit- tettäväksi maaseudun työväen asun-
23255: tavine säilytys- ja eläinsuojineen nyky- to-olojen parantamiseksi.
23256: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
23257: Viljo Rantala. Matti TUl1kia. Toivo Halonen.
23258: O·tto Marttila. Onni Hiltunen. A. A. Lastu.
23259: Hugo Aattela. J.aJmari Linna. Atte J. Muhonen.
23260: Aug. Syrj·änen. Mauno P~ekk~la. Paavo Aarniokoski.
23261: Alpo Lumme. Edv. Kuj.ala. Yrjö Welling.
23262: Väinö Kivisalo. Antti Meriläinen. Heikki Kääriäinen.
23263: Frans Mu:s:tasilta. Onni Mäkeläin.en. Armas Paasonen.
23264: A. J. Kosonen. Otto Toivonen. Albin Koponen.
23265: Edv. Pesonen. Väinö Simsalo. Jussi Rapo.
23266: Ville A. Komu. J. F. Tolonen. Jere Juutilainen.
23267: Kustaa P.erho. Urho Kulovaara. Miina Sillanpää.
23268: Juho Pyy. Elsa Metsäranta. Valfrid Eskola.
23269: 543
23270:
23271: IV,222. - Rah. al. N :o 165.
23272:
23273:
23274:
23275:
23276: Lumme y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
23277: varaisten lasten ja nuorten ammattikasvatusta varten.
23278:
23279:
23280: E d u s k u n n a ll e.
23281:
23282: Ensi vuoden alussa voimaan tuleva las- jätetyn ja rikollisuuteen painuneen nuori-
23283: tensuojelulaki tuo huomattavasti uusia teh- son hoito.
23284: täviä kunnille ja valtiolle. Lasten ja nuor- Lastensuojelulaki velvoittaa suorastaan
23285: ten kannalta asiata katsellen on iloittava kuntia antamaan sopivaa opetusta ammat-
23286: lain saamisesta viimeinkin 'nousevan polven tiin tai toimeen niille lapsille ja nuorille
23287: parhaaksi. Kuitenkin on kiinnitettävä aivan henkilöille, jotka ovat joutuneet kunnan
23288: erikoisesti huomiota siihen, että lakia tul- huoltoon.
23289: laan myös toteuttamaan, jotta se ei jäisi Ammattiopetusmenoista on valtion mai-
23290: vain lakikirjan kuolleeksi kirjaimeksi. Val- nitun lain mukaan suoritettava korvausta
23291: tiovallan on kaikin mahdollisin keinoin enintään puolet tai, milloin erittäin paina-
23292: tuettava kuntia ja myös yksityisiä järjes- via syitä siihen on, enemmänkin kuin puo-
23293: töjä lain ajatusten ja periaatteitten pääse- let. Tähän asti on valtio kunnille suoritta-
23294: miseksi käytäntöön. nut korvausta 30-50 %. Siitä on tullut
23295: Ammatilliselle kasvatukselle on vuosi huomattava määrä nuoria osalliseksi ja on
23296: vuodelta annettu yhä suurempi arvo sekä luku yhä nousemassa. Kun avunsaajia oli
23297: käytännölliseltä että myös puhtaasti kasva- v. 1931 941, niin v. 1933 oli 1,078 ja v.
23298: tukselliselta kannalta katsoen. Opiskeleva 1935 jo 1,467.
23299: nuori on useissa tapauksissa pelastettu mo- Kun nyt ammattiop.etuksen antaminen
23300: nilta vaaroilta, jotka pyrkivät nykyään määrätään lastensuojelulaissakin, niin en-
23301: häntä suistamaan oikeilta raiteilta. Hänen tistä enemmän sitä tulisi lapsille ja nuorille
23302: vastaisen elämänsä mahdollisuuksia on siten henkilöille järjestää. Hallitus onkin korot-
23303: myös huomattavasti lisätty. Valtion tulisi- tanut määrärahaa 1 miljoonasta 1,500,000
23304: kin entistä enemmän tukea maassa ilmene- markkaan. Sitä summaa on kuitenkin pi-
23305: vää toimintaa nuorison ammatillisen ope- dettävä liian alhaisena, varsinkin kun nuor-
23306: tuksen lisäämiseksi. Ammatillisten koulu- ten työsiirtolain toimintaakin aiotaan su-
23307: jen, olkootpa mitä laatua tahansa kunhan pistaa. Kaikesta päättäen monet kunnat
23308: vain työskentelevät nuorison opetukseksi yrittäisivät nuorille työttömille järjestää
23309: johonkin ammattiin tai toimeen, tulisi ammattiopetusta jos siihen saisivat val-
23310: saada tuntuvammin valtioapua kuin tähän tiolta tuntuvampaa tukea. Useiden kuntien
23311: saakka. Se olisi omiaan kuntia ja yksityi- taloudellinen kantokyky on vielä nykyään
23312: siä asianharrastajia, järjestöjä y. m. herät- raskaitten pulavuosien jälkeen siksi heikko,
23313: tämään työhön näissä merkeissä. Tämä työ etteivät ne voi hyvällä tahdollakaan ilman
23314: tulee yhteiskunnalle loppujen lopuksi pal- huomattavaa valtion tukea suorittaa tätä
23315: jon halvemmaksi kuin omanonnensa nojaan tärkeätä lasten ja nuorten huoltotyötä.
23316: 544 IV,222. - Lasten ja nuorten ammattikasvatus.
23317:
23318: Kodeille tuottaa usein suuria vaikeuk- Valtiolle tulisi varata ma;hdollisuuksia
23319: sia kansakouluiän sivuuttaneiden nuorten tukea tätä toimialaa entistä vankemmin. Se
23320: hoito. Varattomuus tuo esteitä. Jos talou- olisi omiansa kuntia ja muita nuoria avus-
23321: dellisesti heikkoja koteja tuettaisiin esim. tavia yhtymiä kannustamaan tämänluon-
23322: koulukustannukset suorittamalla ja muulla- toista arvokasta ja erikoisen merkityksel-
23323: kin tavalla, niin ne saattaisivat järjestää listä työtä tek€mään. Siksi me allekirjoitta-
23324: lapsilleen ja nuorilleen ammattioppimah- neet ehdotammekin,
23325: dollisuuksia ja siten vahvistaa heitä vas-
23326: taista elämää varten. Ammattitaitoisella että Eduskunta korottaisi v. 1937
23327: henkilöllä on aina suuremmat mahdollisuu- talousarviossa vähävaraisten lasten
23328: det läpäistä elämässä kuin ammattitaidotto- ja nuorten ammattikasvatusmäärä-
23329: marla. rahan 2,000,000 markaksi.
23330:
23331: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 193·6.
23332:
23333:
23334: Alpo Lumme. Reinh. Swentorzetski. Jere JuutHainen.
23335: Juho Kuittinen. Hannes Ryömä. Kaisa Hilden.
23336: Anni Huotari. Osk. Reinikainen. K.-A. Fagerholm.
23337: Albin Koponen. Arvi Jo'\'ero.
23338: 1
23339: M. Ampuja.
23340: Edv. P·esonen. Hugo Aattela. Mauri Ryömä.
23341: J. F. Tolonen. Atos Wirtanen. Alex Hämäläinen.
23342: K. Hakala. Matti Lepistö. Isak Penttala.
23343: Paavo Aarni.okoski. Cay Sundström. G. Lindström.
23344: Atte J. Muhonen. Eetu Karjalainen. Kusta;a Perho.
23345: Otto Toivonen. Juho Pyy. K. H. Wiik.
23346: Väinö Kivisalo. Väinö Voionmaa. Matti Puittinen.
23347: Miina Sillanpää. Ville A. Komu. Jussi Rapo.
23348: Aug. Kuusisto. V:alfrid Eskola. Uuno Raatikainen.
23349: J. Väisänen. A. J. Kosonen. Onni P·eltonen.
23350: Karl J. Wenman. Jussi Lonkainen. A. Turltka.
23351: Aino Malkamäki. Toivo Halonen. E. Jokinen.
23352: Urho Kulovaara. Jalmari Linna. Heikki Kääriäinen.
23353: Frans Mustasilta. Väinö .Sinisalo. Antti M·eriläinen.
23354: Edv. Kujala. Jussi Rwatikainen. Väinö Hakkila.
23355: Onni Hiltunen. Otto Marttila. M111tti Turkia.
23356: G. Andersson. Onni Mäkeläinen. Yrjö Helenius.
23357: Elsa Metsäranta. P. Salmenoja. Arm8is Paasonen.
23358: Hilma Koivulahti-Lehto. Aug. Syrjänen. Yrjö Welling.
23359: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Anselm Pitkäsilta. Kane J oikinen.
23360: 545
23361:
23362: IV,22s. - Rah. al. N :o 166.
23363:
23364:
23365:
23366:
23367: Tarkkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen puo-
23368: lustuslaitoksessa palvelleiden keuhkotautisten avustamis-
23369: yhdistys r. y:n työkodin ylläpitämiseksi.
23370:
23371:
23372: E d u s k u n n a ll e.
23373:
23374: Aikaisempina vuosina on puolustuslaitok- vämpaa Ja fyysillisesti korkeampaa tasoa
23375: semme eri joukko-osastoissa ollut havaitta- kuin aikaisempina vuosina palvelukseen as-
23376: vissa sangen huomattavassa määrässä tuber- tunut miehistö.
23377: kuloosia. Tähän ovat vaikuttaneet sotilas- Vaikkakin näinollen tuberkuloositilanne
23378: elämään liittyvät erikoiset olosuhteet, kuten näyttää puolustuslaitoksessamme vuosi vuo-
23379: kasarmielämä, sotilasharjoituksissa vaadit- delta paranevan, on kuitenkin ilmeistä, että
23380: tavat ruumiilliset ponnistukset ja muut juuri kasarmi- ja sotilaselämälle ominaiset
23381: tämän luontoiset seikat, jotka ovat aiheutta- olosuhteet tulevat jatkuvasti vaikuttamaan
23382: neet sen, että tartunnalle alttiit ja muu- sen, että edelleen tulee puolustuslaitok-
23383: tenkin ruumiillisesti heikommat ovat saa- semme asevelvollisista ja henkilökunnasta
23384: neet palvelusaikanaan tuberkuloosin. vuosittain sairastumaan tuberkuloosiin mää-
23385: Asevelvollisuustarkastukset osoittavBJt, että rätty prosentti vahvuudesta. Se on todettu
23386: tuberkuloosi on meidän maassamme tar- viime vuosina, jolloin kaikista mahdollisista
23387: mokkaan vastustaruistyön ansiosta vuosi parannuksista huolimatta on kuitenkin sai-
23388: vuodelta vähentymässä. Tuberkelitautia poti Tastuneita ilmennyt määrätyssä suhteessa.
23389: 100 tarkastetusta seuraa·va määrä: Erikoisen vaikeaksi muodostuu niiden
23390: miesten asema, jotka ovat asevelvollisuut-
23391: V. 1927 9.77
23392: taan suorittaessaan sairastuneet keuhkotau-
23393: V. 1928 8.39
23394: tiin. Vaikka he saavat ensiluokkaisen täy-
23395: V. 1929 8.51
23396: sin nykyaikaisen hoidon puolustuslaitok-
23397: V. 1930 6.60
23398: semme keuhkotautiparantolassa Patrussa
23399: v. 1931 5.77
23400: Uudellakirkolla (V.l.) ja vaikka he saisi-
23401: v. 1932 5.56
23402: vatkin terveytensä takaisin, niin on heidän
23403: varsin vaikea saada työtä. Keuhkotautia
23404: Tuberkuloosin väheneminen puolustuslai- sairastaneitahan yleensäkin vierotaan ja
23405: toksemme asevelvollisten ja henkilökunnan nuori palveluksesta vapautunut mies ei
23406: keskuudessa aiheutuu vuosi vuodelta paran- omaa sitä sitkeyttä mitä tarvitaan, jos
23407: tuneista majoitusoloista, hyvästä ravinnosta mieli keuhkotauti8en kirjoissa kulkevana
23408: ja ennenkaikkea entistä tarkemmasta ter- selviytyä kireillä työmarkkinoillamme.
23409: veydentilannetarkkailusta. Miehet ovat saa- Vielä vaikeammaksi muodostuu niiden
23410: neet ajoissa ja riittävästi lääkärinhoitoa, ja asema, jotka ovat menettäneet joko osaksi
23411: kutsuntojen kautta palvelukseen tullut mie- tai kokonaan työkykynsä keuhkotautia sai-
23412: histö on myös, johtuen huolellisesta tar- ra:staessaan. Sotilastapaturmalain mukaan
23413: kastuksesta ja valinnasta, entistä kestä- saavat he useimmissa tapauksissa valtiolta
23414:
23415: 69
23416: 546 IV,223. - Puolustuslaitoksen keuhkotautisten avustamisyhdistys.
23417:
23418: korvausta, mutta suurinkin korvaus on niin Puolustuslartoksemme keuhkotau tisten
23419: pieni, ettei: sen turvissa voi itseänsä elättää. huoltotyötä varten on maassamme v:sta
23420: Näinol1en onkin vaikeampia kysymyksiä 1933 lähtien toiminut Suomen puolustus-
23421: sopivan työn hankkiminen puolustusla~tok laitoksessa palvelleiden keuhkotautisten
23422: sen keuhkotautisille. Yleisten periaatteiden avustamisyhdistys r. y. Mainittu yhdistys
23423: mukaan arvostellaan sen henkilön työkyky, on perustettu yksityisten asiaa harrastanei-
23424: joka on keuhkotaudista parantunut, siten, den henkilöiden toimesta. Mainitun yhdis-
23425: että hän kykenee raskaaseen työhön vähen- tyksen säännöt hyväksyttiin ja yhdistys
23426: netyllä työkyvyllä, tai kevyeeseen työhön rekisteröitiin 19 p :nä syyskuuta v. 1933 ja
23427: tai vain hyvin kevyeeseen työhön. Työ- sai yhdistys alkunsa samaa tarkoitusta
23428: kyvyttömyyselinkorko nai&Sa tapauksissa varten muutamaa kuukautta aikaisemmin
23429: vaihtelee siten, että raskaaseen työhön perustetusta Suomen armeijan keuhkotau-
23430: kykenevän henkilön työkyvyttömyys laske- tisten avustamiskomiteasta, joka perustet-
23431: taan enintään 30% :n suuruiseksi, kevyee- tiin 23 p :nä maaliskuuta v. 1933 ja joka
23432: seen työhön kykenevän henkilön työkyvyt- lopetti toimintansa heti uuden yhdistyksen
23433: tömyys enintään 50 %:n suuruiseksi ja hy- tultua perustetuksi.
23434: vin kevyeeseen työhön kykenevii,n henkilön Suomen ,puolustuslaitoksessa palvelleiden
23435: työkyvyttömyys ·enintään 80 % :n suurui- keuhkotautisten avustamisyhdistys on suo-
23436: seksi. 'Tämä merkitsee sitä, että ras- rittanut näinä vuosina varsin arvokasta ja
23437: kaaseen työhön kykenevä henkilö saat- menestyksemstä työtä. Sen johtokuntaan
23438: taa saada ·enintään 30, % koko elin- ja jäsenistöön on kuulunut puolustuslai-
23439: korosta j. n. e. Elinkoron tarkoitus on toksemme johtoon kuuluvaa päällystöä ja
23440: luonnollisesti se, että keuhkovian omaavien joukko henkilöitä erilaisilta taloudellisilta
23441: henkilöiden on hankittava itselleen sopivaa ja sivistyksellisiltä aloilta.
23442: työtä, jolla ja valtiolta saamailaan elin- Sääntöjensä mukaisesti on yhdistys toi-
23443: korolla hankkivat toimeentulonsa. ·Käy- minut puolustuslaitoksemme keuhkotautis-
23444: tännössä on asia kuitenkin sellainen, että ten hyväksi järjestämällä heille parantola-
23445: elinkoron nauttijat eivät ole useissa ta- oloajalla viihtyisyyttä, hankkimalla työtä,
23446: pauksissa saaneet itselleen työtä ja kärsi- avustamaHa rahallisesti sekä ruoka- ja
23447: vät näinollen suurta puutetta. Taloudelli- vaateavustuksilla, ja on yhdistyksen tärkein
23448: sesti hyvinäkin vuosina on keuhkotautia tehtävä ollut työkodin aikaansaaminen. Pe-
23449: sairastaneiden varsin vaikea hankkia itsel- rustamisestaan v. 1933 lähtien kuluvan vuo-
23450: leen työtä ja vaikeina pulavuosina on se den 1 päivään heiniikuuta mennessä on yh-
23451: suorastaan mahdotonta. distys käyttänyt sääntöjensä mukaisesti
23452: Peloittavan suuri on niiden keuhkotautia hankkimiaan varoja seuraavasti:
23453: sairastaneiden lukumäärä, jotka ovat saa- Viihtyisyyttä parantolaan
23454: neet sairautensa a'sevelvollisuusaikanaan ja (Patrun keskusradio
23455: taudista toivuttuaan eivät ole saaneet han- y. m.) ............... . mk. 40,800: -
23456: kittua työtä, vaan elävät mitä kurjimmissa Avustettu potilaita " 113,393: 85
23457: olosuhteissa. Käytetty työkotia varten " 125,07 4: 10
23458: M1tään varmoja tilastonumeroita tällai-
23459: sista tapauksista ei ole, mutta nousee niiden Varat on kaikki hankittu keräys- ja kon-
23460: puolustuslaitoksessa palvelleiden keuhko- sei,ttitoiminnalla, julkaisutoiminnalla, jä-
23461: tautisten lukumäärä, jotka tällä hetkellä senmaksuilla y. m. s., ja valtion avustusta
23462: tiedettävästi elävät eri puolilla maata var- ei yhdistys ole toimintaansa varten saanut.
23463: sin vaikeissa taloudellisissa oloissa, noin Erikoisen suurimerkityksellinen on ollut
23464: 800:aan. yhdistyksen oman työkodin perustaminen
23465: IV,223. - 'farkkanen y. m. 547
23466:
23467: Rantamäen tilalle Uudenkirkon pitäjässä. mehiläishoidossa, kananhoidossa, samoin
23468: Työkoti, joka · aloi'bti toimintansa kuluvan työkodissa järjestetään puutöitä, kirjan-
23469: vuoden kesäkuussa, tulee olemaan, jos se sidontaa y. m. s.
23470: saa menestyksellisesti toimia sangen mer- Työkodissa ollessaan ovat potilaat edel-
23471: kityksellinen tekijä puolustuslaitoksemme leen lääkärin tarkastuksen alaisia ja saa-
23472: keuhkotautisten huollossa. Siinä on sen vat kaikkea tarvittavaa hoitoa, ja on heitä
23473: nykyisessä kunnossa sijaa 25 hoidokille, varten palkattu opinkäynyt sairaanhoitaja-
23474: mutta voidaan lukumäärää lisätä sitä mu- tar. Työkodin toimintaa varten laaditaan
23475: kaa kuin asuinsuojia saadaan kunnoste- pa!'haillaan erikoista ohjesääntöä.
23476: tuksi. Kun työkotiin pyrkijöitä on niin paljon,
23477: Kuten olemme jo edellä viitanneet ovat että sen toimintaa on ehdottomasti nykyises-
23478: keuhkotaudista toipuneiden työnsaantimah- tään laajennettava ja kun yhdistyksen va-
23479: dolHsuudet varsin heikot ja tätä varten rat, jotka :hankitaan tilapäisillä keräyksillä
23480: onkin mainittu yhdistys perustanut työ- y. m. tavoilla, eivät tule jatkuvasti riittä-
23481: kodin. Puolustuslaitoksen keuhkotautipa- mään työkodin ylläpitämiseen, niin tähän
23482: rantolan ylilääkärin tarkastuksen ja lau- ja edelläolevaan viitaten ehdotamme,
23483: sunnon perusteella otetaan työkotiin sellai-
23484: sia potilaita, jotka ovat jo niin toipuneita, että Eduskunta päättäisi vuoden
23485: etteivät varsinaista parantolahoitoa tarvitse, 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa
23486: mutta eivät kykene raskaampaan ·työhön. 150,000 markan määrärahan käytet-
23487: Tällaisten potilaiden on juuri kaikkein vai- täväksi Suomen puobusfrus'laitoksessa
23488: keinta <Saada itselleen työtä vapailla työ- palvelleiden keuhkotautisten avusta-
23489: markkinoilla. Työkodissa työskentelevät po- misyhdistys r. y :n työkodin ylläpitä-
23490: tilaat työkodin johtajan johdolla erilaisissa miseksi.
23491: sopivissa töissä, kuten puutarhanhoidossa,
23492:
23493: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
23494:
23495: E. M. Tarkkaillen. Mandi Hannula.
23496: Antti .Kukkonen. Hilja Riipinen.
23497: P. V. Heikkinen. Leo R. Böök.
23498: J. Koivisto. Heikki Vehkaoja.
23499: Uuno Hannula. Urho Kekkonen.
23500: Juhani Leppälä. J. Eri. Pilppula.
23501: Tilda Löthman-:Koponen. Kaapro Moilanen.
23502: Aino Luostarinen. Matti lVIiikki.
23503: Kaapro Huittinen. Eero Nurmesniemi.
23504: J·alo Lwhdensuo. A. A. Lintulahti.
23505: Antti Kemppi. M. E. Harja.
23506: Heildd. Soininen. E. .Kilpeläinen.
23507: Jussi Annala. Toivo Ikonen.
23508: Juho Niuldtanen. Väinö Kaasrulainen.
23509: Elias Tukia. Heikki Niskanen.
23510: Eemil Luukka. Arvo Inkilä.
23511: AiJ.bin Asikainen. Helena Syrjälä.
23512: Kaino W. Oksanen. KyllHtiki Pohjala.
23513: 548
23514:
23515: IV,224, - Rah. al. N :o 167.
23516:
23517:
23518:
23519:
23520: Lonkainen y. m.: Määrämhan osoittamisesta työläistarkas-
23521: tajan palkkaamista varten merenkulunta1·kastajan
23522: avuksi.
23523:
23524:
23525: E d u s kunnalle.
23526:
23527: Työntekijäin suojelua koskevain säännös- ja toimistot pidetään avoinna, on tämä
23528: ten noudattamisen valv·omiseksi annettiin oikeus käy.tännössä riistetty yli 90 %:lta
23529: maaliskuun 4 päivänä 1927 erikoinen :am- kaikista keittiöhenkilökuntaan kuuluvista.
23530: ma~ttientarkastus1a:ki. Tässä laissa on kat- Monessa muussll!kin sUJhteessa rikotaan aivan
23531: sottu välttämättömäksi erikoisten työläistar- yleisesti merimiehen suojelemiseksi tarkoi-
23532: kastaj ain asettaminen varsinaisten amma t- tettuja 1a·keja ja säädöksiä. Näin voi ta-
23533: tientarkastajain avuksi. pahtua :pääasiassa sen vuoksi, että meri-
23534: Merim~ehen työajasta annetun lain nou- miehellä ei juuri ·ole mahdollisuuksia edes
23535: dattamisen valvominen kuuluu lain mukaan oikeudellista tietä hakea oikeutta, paitsi
23536: merenlk:uluntal,kastajaUe, mutta kun meren- ammatillisen järjestönsä kautta.
23537: kulun alalla ei ole ollenkaan työläistal'kas- Kun merimiehiä suojelevat lait ja sää-
23538: tajaa merenkuluntarkastajan apuna, on dökset ovat annetut sen takia, että niitä
23539: tästä ollut seurauksena, ettei kukaan ole myös noudatetaan, ja kun niiden va1v·on-
23540: ehtinyt huolehtia merimiestä suojaavien la- nan laiminlyönti •pääasiassa johtunee siitä,
23541: kien ja säädösten noudattamisen valvomi- ettei merenkuluntarkastaja ehdi siihen
23542: sesta. Ja niinpä merenkulun alalla rehot- kiinnittää huomiota, niin olisi merenkulun-
23543: tallikin yleinen laittomuus. Lakia merimie- tarkastajan avuksi palkattava erikoinen
23544: hen työajasta ja merimieslaikia rillmtaan työläistarlkastaja, joka rtyöskentelisi samoilla
23545: yleisesti ja esime:vkiksi merimiehen työ- perusteilla kuin ammattientarkastuslain
23546: ajasta annetun lain määräyksiä ·kieittiöhen- mukaiset työläistarkastajat.
23547: kilökun:taan nähden ei noudateta juuri ol- Edelläolevan perust·eella ehdotamme,
23548: Lenkaan. Kun mainitussa laissa esim. sää- että Eduskunta päättäisi ottaa
23549: detään, että aluksen ollessa satamassa on vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
23550: merimiehen saatava kaksi kertaa kmukau- 28,500 markan määrämhan työläis-
23551: dessa vapautusta laivatyöstä kello 12 alkaen tarkastajan palkkaamiseksi meren-
23552: päivällä sellaisena päivänä, jolloin liikkeet kt~luntarkast.ajan avuksi.
23553:
23554:
23555: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
23556:
23557:
23558: Jussi Lonkainen. Cay Sundström.
23559: 549
23560:
23561: IV,225, - Ra.h. al. N :o 168.
23562:
23563:
23564:
23565:
23566: Joukanen y. m.: .Määt·ärahan osoittamisesta Kovesjoen py-
23567: säkiltä Porin-Haapamäen radalla Kovelahden satamaan
23568: johtavan satamaradan rakennustyön aloittamiseksi.
23569:
23570:
23571: E d u s k u n n a 11 e.
23572:
23573: Vuoden 1931 valtiopäiville jätetyn toivo- 2,000,000 markan suuruisen maara-
23574: musaloitteen N:o 50 ja vuoden 1935 valtio- rahan Kovesjoen pysäkiltä Pm·in-
23575: päiville jätetyn rahaasia-aloitteen N: o 181 Haapamäen radalla Kove'W,hden sa-
23576: perusteluihin viitaten kunnioittaen ehdo- tamaan johtavan satamaradan raken-
23577: tamme, r~AtStyön aloittamiseksi.
23578: että Eduskunta päättäisi ottaa
23579: vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
23580:
23581: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
23582:
23583:
23584: Kalle Jo.uikanen. Kyllikki Pohjala.
23585: Antti Kemppi. Kalle Soini.
23586: M. E. Harja. Kalle Kirra.
23587: K. Kylänpää. Paavo Aarniokosiki.
23588: Ansh. Alestalo. M. 0. Lahtela.
23589: Eero Nurmesniemi.
23590: 550
23591:
23592: IV,22a. - ·Rah. al. N :o 169.
23593:
23594:
23595:
23596:
23597: Ni~anen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kaksoisrai-
23598: teen rakentamiseksi Pöhömäestä Hannilan asemalle.
23599:
23600:
23601: E d u s k u n n a ll e.
23602:
23603: Rautatieliikenne Vii:purin ja Antrean naan riittävässä maarm helpoittamaan
23604: välillä on kehittynyt niin suureksi, että rataosan ·liikennettä. Jos siihen sijaan Pö-
23605: lii:kennöitsijöiden sekä paikallisten rauta- hömäestä-Hannilaan n. 3.3 km. matkalle
23606: tievimnomaisten mielipiteen mu'kaan rata ralkennettaisiin toinen raide, jolloin junat
23607: tällä välillä olisi ehdottomasti· rakennettava voisivat sivuuttaa toisensa sanotulla vä-
23608: kaksi.raiteiseksi. Rautatiehallitus on kui- lillä, olisi parannustyöllä huomattavampi
23609: tenkin ollut sitä mieltä, että vaikka tämä merkitys. Koska tällöin myöskin liiken-
23610: olisikin tarpeellista, ei rwhallisista syistä teen hoito Pöhömäen liikennepaikalla ja
23611: tähän kuitenkaan voitaisi vielä ryhtyä. Hanni·lan asemalla suuresti helpottuisi ja
23612: Helpoittaakseen rataosaLla esiintyvää lii- vältyttäisiin rakentamasta eräitä kalliita
23613: kennettä ehdotti hallitus /kuitenkin kulu- turvalaitteita ja koska toisen raiteen raken-
23614: van vuoden menoarvioon 2 miljoonan mar- tR~minen tälle välille maksaisi verraten vä-
23615: kan määrärahan sivuuttamispaikan ra:ken- hän ehdotamme,
23616: tamiseksi Antrean ja Hannilan välHle n. s. että Eduskunta ottaisi vuoden 1937
23617: Pöhömäkeen. talousarvion 19 Pl. I luvun 10 mo-
23618: :Sanottu sivuuttamispaikka alkaakin nyt- mentille 2 miljoonan markan määrä-
23619: temmin jo olla valmis, mutta ei se käsi- rahan kaksoismit~?en rakentamiseksi
23620: tyksemme mukaan tule kuitenkaan sellaise- Pöhömäestä H annilan asemalle.
23621:
23622: Helsingissä 15 p :nä syys/kuuta 1936.
23623:
23624:
23625: Juho Niukkanen. Toivo Ikonen.
23626: Elias Tukia. Eemil Lu~a.
23627: Arvo Inkilä. A. A. Lintulahti.
23628: Juho Kuittinen. A. Halonen.
23629: Matti Miikki. Vilho Valla>s.
23630: 551
23631:
23632: IV,221. - Rah. al. N:o 170.
23633:
23634:
23635:
23636:
23637: Vilhula y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suo-
23638: rittamiseksi rautatien rakentamista varten Haapamäen
23639: asemalta Saarijärvelle.
23640:
23641:
23642: E d u s k u n rn alLe.
23643:
23644: Vuonna 1933 ehdotti: silloin toiminnassa yhteyttä lähes 100 km, mikä tietäisi liiken-
23645: ollut ·valtioneuvoston asettama komitea rau- teessä n. 2 tunnin ajan voittamista, jolla
23646: tatien rakentamista Ylivieskan tai Nivalan taas .olisi varsin huomattava taloudeUinen
23647: asemailta Harupamäen aserrnalle, ·esittruen sa- merkitys sekä matkustaja- että tavaraliiken-
23648: malla, että tähän rataan yhdistettä,isiin Saa- t·eelle. Tä:l[ä ra.tasuunnalla on lisäksi se
23649: rijärveltä Suolahden asemaUe ku'lk!eva haa- merkitys, että se yhdistäisi rautatieliiken-
23650: rarata. Ne perustelut, joiHa tämä maamme teeseen seutuja, joiNa ei ohJ, maanteitä lu-
23651: etevimmistä asiantuntijoista kokoonpantu kuunottamatta, muita luontaisia 'kuljetus-
23652: komitea ehdotuksensa teki, ovat luonnolli- vä:lineitä, kuten esim. vesistöjä, käytettä-
23653: sesti edelleenkin olema,ssa. Tästä •ehdotuk- vissä. Seudun met.särikkaus olisi myös .puo-
23654: sesta on eduskunta tavanaan jo päättänyt lestaan edesauttrumassa ·radan taloudellista
23655: osan toteute.tta,vaksi, nim. rataosan Haapa- kannattavaisuutta.
23656: järvi-Suolahti, mutta Saarijärven-Haa- Edellä esitetyn perust.eel'la ja otta.en
23657: pamäen osa odottaa vielä lopullista rat- huomioon, ;että kyseellisel'lä seudulla ei ·dle
23658: kaisua. suoritettu vi.elä yk!sityiskohtaista tutiki-
23659: il\Iaamme :liikenteen kehittämisen lmn- musta ·ratasuuntaan nähden viita;tussa ko-
23660: nalta on erittäin tärkeätä, että maamme mitean mietinnössä mainiH.uja seikkoja lu-
23661: pohjoisosa saadaan mahdollisimman suo- kuunottamatta ·ehdotamme kunnioittaen,
23662: raan ja nopeaan rwutruti,eyhteyt·een etelä- että Eduskunta päättäisi ottaa val-
23663: osan kanssa. Tämä koko maalle ensiJuok- tion tulo- ja menoarvioon vuodelle
23664: kaisen tärkeä tU:Los voidaan saavuttaa hal- 1937 tutkimuksen suorittamiseksi
23665: vimmalla ja tarkoitU:ksenmukaisimmin ra- rautatien rakentamista varten H aa-
23666: kentamalla rautatie Haapamäen asemalta pamäen asemalta Saarijärvelle
23667: Saarijärvel1e. Mainittu rautatie lyhentäisi 320,000 rJj,arkan määrär.ahan.
23668: Pohjois- ja Etelä~Suomen väEstä rautatie-
23669:
23670: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
23671:
23672:
23673: T. N. Vilhula. Eero Nurmesniemi.
23674: Kalle Soini.
23675: 552
23676:
23677: IV,22s. - Rah. al. N:o 171.
23678:
23679:
23680:
23681: Marttila y. m.: Määrärahan osoittamisesta kyläteiden ra-
23682: kentamista ja kunnostamista varten erittäinkin vähä-
23683: varaisilla pienviljelysseuduilla.
23684:
23685:
23686: E d u s k u n n a ll e.
23687:
23688: Maaseudun syrjäkylien asukkaiden toi- näinollen hyvin yleisesti tarpeellisissa:kin
23689: meentuloa haittaavista lukuisista epäkoh- tapauksissa toteuttamatta sen takia, että
23690: dista ova;t tiekysymysten ala:lla vallitsevat pelätään jo tien rakennuskustannusten
23691: epäkohdat epäilemättä kaikkein pwhimpiin muodostuvan tiekunniHe >liian raskaiksi.
23692: luettavia. Näitten kylien asukkaathan jou- Rakentamiskustannusten lisäksi koituu
23693: tuvat veronma!ksajina osallistumaan niin kyläteiden· kunnossapidosta jatkuvia me-
23694: hyvin valtion kustannuksilla ylläpidettä- noja. Miten suuria nämä menot missäkin
23695: vien moonteiden kuin n. k. kunnaruteiden- tapauksessa ovat, ~riippuu kylätien pituu-
23696: kin rakentamiseen ja kunnossapitä:miseen. desta tientekovelvollisten lukumäärään ver-
23697: Lisäksi on heidän ylläpidettävä omiin ky- raten, samoin maaston laadusta sekä tiellä
23698: liinsä johtavat kylätiet. Mutta tässäkään tapalhtuvan liikenteen määrästä ja laa-
23699: ei ole kylliksi. Kyläteistä syrjässäolevien dusta. Eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan
23700: takamaan asukkaiden on kaiken 'lisäksi suo- mietinnössä N :o 15 vuodelta 1935 esitet-
23701: ritettava paljon työtä ja usein tehtävä tyjen tietojen mulkaan ovat vwltion välit-
23702: melkoisia ra:hallisiakin uhrauksia ylläpi- tömässä hoidoss8i ollei~den maanteiden
23703: tääkseen tarvittavaa yksityis- tai yhteis- hoito- ja kunnossapitokustannukset viime
23704: tietä asuinpaikaltaan kylätielle. vuosina ruousseet eri lääneissä keskimäärin
23705: Paikallisten yksityis- ja yhteisteiden ra- 3,685-4,629 markkaan kilometriltä ja maa-
23706: kentaminen ja kunnossapitäminen on siksi herrojen hoidossa olevien teiden vastaavat
23707: monimutkainen kysymys, että ilman laa- kustannukset 3,000-4,100 markkaan kilo-
23708: joja esiva:lmisteluja ei sen suhteen voitane metriltä. Kyläteiden vastaavat kustannuk-
23709: tehdä muuta, kuin mitä nykyisten sään- set luonnollisesti jäävät enimmissä tapauk-
23710: nösten puitteissa suoritetaan asutustoimin- sissa vain osaan maanteiden hoito- ja kun-
23711: nan yhteydessä. ,Syrjäseutujen asukkaiden nossapitdkustannuksista, mutta voivat ne
23712: huomio yleensä kiintyykin tiekysymyksessä kuitenkin pahimmissa tapauksissa jopa lä-
23713: ennenkaikkea kylätiekysymykseen, koska hennellä maanteiden hoitokustannusten
23714: nämä tiet, niinkuin jo mainittiin, tuotta- alira;jaa. Kyläteitähän on vuosi vuodelta
23715: vllit he~Lle melkoisia rasituksia, mitkä rasi- yhä kasvavassa määrässä alettu käyttää
23716: tukset ovat sitä haiJtallisempia, mitä vähä- m. m. puutavarain kuljettamiseen rautatie-
23717: varaisempia ovat tierasitusten 'kantamiseen asemille, maanteiden varsille, vesiväylien
23718: osanottovelvolliset asuklk:aat. Suuri osa äärelle j. n. e. Kun kylätiet varojen puut-
23719: maamme syrjäkylistä onkin sellaisia, joi- teen takia tavallisesti ovat paljon heikom-
23720: den tievelvollisten enemmistö on varsin min perustettuja kuin maantiet ja kun au-
23721: vähävaraista väestöä. Vaikka tiekunnat tot ja muut kuljetusvälineet näiden teiden
23722: voiva:tkin saada kyläteiden rakentamiseen kapeuden takia joutuvat kulkemaan pää-
23723: avustusta, jää kyläteiden rakentaminen asiassa samoja raiteita, muodostuu tä.män-
23724: IV,22s. - ~Iarttila y. m. 553
23725:
23726: laisten teiden kunnossapitäminen liikennöi- taisiinko ja millä tavoin kyläteitä entistä
23727: mispaJ.jouteen katsoen paljon rasittavam- suuremmassa määrässä siirtää kuntien hoi-
23728: maksi kuin on asianJaita leveämmillä, lu- toon ja millä tavalla kysymykseen ehkä
23729: jemmin ja tarkoituksenmukaisemmin ra- tuleva valtion avustus siinä tapauksessa
23730: kennetuiHa maan teillä. olisi 'järjestettävä, sekä tehdä ehdotukset
23731: Kyläteiden aiheuttamia rasituksia tien- niiksi lainsäädöksien muutoksiksi ja täy-
23732: tekovelvoilisille lisää monessa tapauksessa dennyksiksi, joihin komitean ehdotukset
23733: se, että kunnantien ~uonrtoisetkin tiet ovat ehkä antavat aihetta.
23734: jääneet tieosakkaiden hoidettaviksi ja että 1
23735: Tämä komitea tuli kumminkin hajoite-
23736: moru1 tientekovelvo1liruen samanaikaisesti tuksi, ehkä seurauksena siitä katkeruuden
23737: joutuu osakkaaksi useampaanlkin kylätie- puuskasta, mikä viime rpula-a~kana nousi
23738: hen. Varsinkin syrjäseutujen pientilaUi- komiteoita vastaan yleensä. Edellämai-
23739: sille muodostuu kylätierasitus tämän~ai nittu tehtävä oli vielä kokonaan suo-
23740: sissa tapauksissa usein miltei ylivoimai- rittamatta, kun komitea hajoitettiin.
23741: seksi. Asiaa .on senkin jälkeen pidetty vireillä
23742: Tämänlaiset tekijät johtavat asiain luon- m. m. ·eri tahoilta tuHeiden eduskunta-
23743: nosta myös siihen, että kyläteitä ei ole aloitteiden kautta. Keväällä 1936 edus-
23744: voitu pitää Eikenteen kehityksen tasa'lla. kunta päättikin esittää toivomuksen, että
23745: Tästä syystä on m. m linja-autoliikenteen hallitus selvityttäisi kysymyksen siitä, voi-
23746: suuntautuminen maamme syrjäkyliin jää- taisiinko maanteiden kunnossapito ehkä
23747: nyt vähäisemmäksi, kuin olisi toivottavaa siirtää kokonaisuudessaan tie- ja vesi-
23748: ja mahdollista, jos tiet olisi v;oitu pitää rakennushallituksen tehtäväksi, sekä ryh-
23749: paremmassa kunnossa ja yhdysverkosto ky- tyisi niihin toimenpiteisiin, joihin han-
23750: lälkuntien ja maanteiden väilille rakentaa kittava selvitys antaa aihetta. Samassa
23751: tiheämmäksi. Nopeaa kuljetusta vaatirvien toivomuksessa eduskunta :lausui, että olisi
23752: tavarain kuljettaminen kuorma-autoilla otettava harkittavaksi, eikö valtion, koh-
23753: syrjäkylistä liikennekeskuksiin tai jalos- tuussyyt huomioonottaen, olisi myönnet-
23754: tuslaitoksiin joutuu tästä ~uonnollisesti tävä avustusta kyläteiden kunnossapitoon.
23755: myöskin kärsimään. Kylätiepulma on näin- Kesäkuun 26 p :nä kuluvana vuotena hal-
23756: ollen omansa suurentaruaan sitä juopaa, litus asettikin komitean, antaen eduskun-
23757: joka jo muista syistä aina pyrkii synty- nan toivomuksen edellyttämät selvitykset
23758: mään syrjäkylien asukkaiden ja liikenne- tämän komitean tehtäväksi.
23759: väylien äärellä olevi:en maaseudun asuk- Puheenaolevan komitean puheenjohta-
23760: kaiden taloudellisten ja sivistyksellisten jaksi valtioneuvosto nimitti kaupungininsi-
23761: mahdollisuuksien väline. nööri Olli Martikaisen, Helsingistä, sekä
23762: Kylätiekysymykseen onkin näistä syistä jäseniksi pääjohtaja Arvo Lönnrothin,
23763: jouduttu kiinnittämään huomiota m. m. maaherra Hmari H·eleniuksen, rovasti
23764: eräitten taloudellisten järjestöjen ta:holla. Toivo Jauhosen ja aulllilitussihteeri Hemmi
23765: Eduskunnalle on myös eri tahoilta jätetty Steniuksen. Kom1tean jäsenten asiantun-
23766: aloitteita, joista useimmat tähtäävät vähä- temusta tuskin voidaan asettaa kyseenalai-
23767: varaisten pienviljelijäseutujen tieolojen pa- seksi, mutta sen kokoonpanoon nähden
23768: rantamiseen. Eduskunnan toivomuksen voidaan kuitenlkin esittää se huomautus,
23769: mukaisesti hallitus jo maa'liskuun 6 p :nä että siinä ei ole ainoatakaan henkilöä, joka
23770: 1930 asetti komitean, jonka tehtävänä oli omakohtaisen kokemuksen perusteella tun-
23771: m. m. harkita kysymystä toimenpiteistä , tisi kylätiekurjuuden syrjäseutujen vähä-
23772: kyJä- ja kunnanteiden kunnossapidon te- va:raiseHe väestölle aiheuttaman stll'keuden.
23773: hosramiseksi, erittäin huomioonottaen, voi- Tässä suhteessa mielestämme komiteaa oli-
23774:
23775: 70
23776: 554 IV,228. - Kyläteiden rakentaminen.
23777:
23778: sikin välttämättä asianmukaiseSti täyden- mätöntä, että lkylätiekysymys koko laajuu-
23779: nettävä. dessaan joko edeHämainitun valtionkomi-
23780: Toinen puutteellisuus komiteaan nähden tean toimesta tai muuta tietä selvitettäi-
23781: on siinä, että sen tehtävänä ei valtioneu- siin.
23782: voston komilteaHe antaman kirjelmän mu- Tämänlainen selvittely, mitä tietä se
23783: kaan o'l.e selvittää kylätiekysymystä koko ta;pahtuneekin, vie kuitenkin aikaa siksi
23784: lajuudessaan, vaan kyläteitä koskevassa paljon, että jo sitä ennen olisi vähävarai-
23785: kohdassa, niinkuin edellä jo mainittiin, sia kylätiekuntia avustettava kyläteiden ra-
23786: vain harkita: ,eikö valtion, kohtuussyyt kentamisessa ja kunnossapitämisessä. Tä-
23787: huomioonottaen, olisi myönnettävä avus- män vuoksi olisi mielestämme välttämä-
23788: tusta kyläteiden kunnossapiltoon". 'Tämän töntä, että eduskunta myöntäisi valtioneu-
23789: kysymyksen ,harkinta" ei mielestämme voston käytettäväksi tähän tarkoitukseen
23790: anna kylätiekysymykselle niin tyhjentävää ri~ttävästi varoja.
23791: selvitystä, kuin asia sen laatuun ja laajuu- Ennen kuin asiassa on hankittu lä-
23792: teen katsoen vaa.tisi. Eduskunnan lku~ku hempi selvyys, on mahdotonta tarkalleen
23793: laitosvaliokunnan saamien tietojen mu- arvioida, kuinka paljon tähän tarkoituk-
23794: kaanhaiil vuoden 1935 alussa maassamme· seen olisi varattava rahoja, mutta kylätei-
23795: oli kaikkiaan 26,727 ki•lometriä kylätietä, den määrään, niiden nykyiseen kuntoon ja
23796: ollen näiden teiden yhteinen pituus miltei niiden kunnostamisen aiheuttamiin rasi-
23797: täsmälleen yihtä suuri kuin maa.herrojen hoi- tuksiin katsoen on kuitenkin ilmeistä, että
23798: dossa olleiden maanteiden määrä ja vain ainakin 20 miljoonan markan varaaminen
23799: noin 5,000 kilometriä pienempi kuin sanottuun tarkoitukseen jo vuodeksi 1937
23800: maamme kaikkien maanteiden yhteinen pi- on kipeän tarpeen vaatima.
23801: tuus vuoden 1936 alussa. Jos otetaan huo- Edelläo~eviin perusteluihin viitaten eh-
23802: mioon nekin tiet, joiden itse asiassa tulisi dotamme kunnioittaen,
23803: olla kyläteitä, vaikka ne jostakin syystä että Eduskunta päättäisi vuoden
23804: ovat jääneet yksityisluontoisiksi teiksi, 1937 talousm·vioon ottaa 20 miljoo-
23805: muodostunee kyläteiden pituus jopa suu- nan markan suurttisen määrärahan
23806: remmaksi kuin maamme maanteiden yhtei- edelläolevien perustelujen viitoitta-
23807: nen pituus. Kylätiekysymyksen merkitys malla ja hallituksen lähemmin mää-
23808: on siis tosiasiJassa vielä suurempi, kuin räämällä tavalla käytettäväksi kylä-
23809: näiden teiden määrää osoittavista tilas- teiden rakentamiseen ja kunnossa-
23810: toista voi päätellä. Tämän kysymyksen pitäimiseen, erittäinkin vähävaraist"lla
23811: laajakanltoisuuteen katsoen olisikin välttä- pienviljelyssetu'luilla.
23812:
23813: Helsingissä syyskuun 12 p :nä 1936.
23814:
23815: Otto Ma.r:ttila. Paavo Aarni·okosiki. Edv. Kujala.
23816: Valfrid Esikola. Heikki Kääriäinen. Väinö Sinisalo.
23817: Toivo Halonen. Jere JuutiJainen. Eetu Karjalainen.
23818: J. F. Tolonen. Yrjö Helenius. Albin ,Koponen.
23819: Onni Mäikeläinen. Jussi Raatikainen. Juho Pyy.
23820: Kustaa Perho. Matti Lepistö. Jussi Rapo.
23821: Aug. Syrjänen. Jalmari Linna. Aino Malkamäki.
23822: Atte J. !Muhonen. Jalmari Väi!Sänen. Sylvi-Kylliikki Kilpi.
23823: Hilma Koivulruhti-Lehto. Otto Toivonen. Kalle Jokinen.
23824: Frans Mustasilta. Antti Meriläinen. K. Hrukala.
23825: Edv. Pesonen. Kaisa Hilden. Väinö Kivisalo.
23826: Uuno Raatikainen. Alpo Lumme. Alex Hämäläinen.
23827: Juho Kuittinen.
23828: 555
23829:
23830: IV,229. - Rah. al. N:o 172.
23831:
23832:
23833:
23834:
23835: Honka y. m.: Määrärahan osoittarnisesta Turusta Härneen-
23836: linnaan johtavan valtatien Liedon pitäjän alueella
23837: kulkevan osan parannustyötä varten.
23838:
23839:
23840: E d u s k u n n a ll e.
23841:
23842: Turusta Hämeenlinnaan johtavalla tär- jen mukaan tie- j·a vesirakennushallituksen
23843: keällä ja suuriliikenteisellä valtatiellä on toimesta on jo täydellinen parannussuunni-
23844: Liedon pitäjän alueel·la useita liikenteelle telma tältä, tieosalta laadittu, työ saatava
23845: hyvin vaarallisia mälkiä ja mutkia. Muilta viivytyksettä aloitetuksi. Senvuoksi ehdo-
23846: osiltaan on tietä jossain määrin paran- tamme kunnioittaen,
23847: nettukin, mutta Liedon pitäjän a-lueelle, että Eduskunta päättäisi vuoden
23848: jossa tie kipeimmin kaipaisi kunnostamista, 1937 tulo- ja rnenoarvioon ottaa Tu-
23849: ei tähän mennessä ole tarpeellisia määrä- rusta Hämeenlinnaan johtavan valta-
23850: rahoja vielä myönnetty. Kun lisäksi yhä tien Lie'ilon pitäjän alueella kulkevan
23851: 'kasvava liikennekin kiirehtii tämän tieosan osan parannustyötä varten 500,000
23852: parantamista, olisi koska saamiemme tieto- rnarkkaa.
23853:
23854: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1936.
23855:
23856:
23857: Aarne Honka. Einari .Krurv:etti.
23858: E. Kilpeläinen. Ka.lle ,Soini.
23859: Aino Lehtokoski. J. V. Wainio.
23860: 556
23861:
23862: IV,23o. - Rah. al. N:o 173.
23863:
23864:
23865:
23866:
23867: Kuusisto: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjär·ven (U. l.)
23868: ja Pusulan kunnissa olevien Vuotinaisten ja Kärkölän
23869: teiden parantamista ja valtion hoitoon ottamista varten.
23870:
23871:
23872: E d u s k u n n a ll e.
23873:
23874: Kuten tunnettua, on maassamme vieläkin Edellä selostettu tie, joka on siis kaik-
23875: joukko aikoinaan rakennettuja teitä, jotka kiaan 21.5 km. pituinen, ·palvelisi nykyään
23876: sittemmin ovat jääneet heitteille, s. o. hoi- suurta j·a yhä kehittyvää !kauttakul!kulii-
23877: toa vaille. Esittelen tässä yhden sellai- kennettä Karkkila-Pyhäjärvi-Tammela
23878: sen. Tie, joka alkaa Pyhäjärven (U. 1.) -Forssa. Tämä kauttakulkuliikenne vaa-
23879: kirkolta ja kulkee Tuoriloan ja Vuotinais- tiikin sitä, että aikaisemmin pääasiassa pai-
23880: ten !kylien kautta johtaen edelleen Pusu- kallistM'peita palvelleet tiet olisi nyt liitet-
23881: lan kunnan Kärkölän kylään Pusulan- tävä maan maantieverkostoon. Sitä vaatii
23882: Tammelan maantielle, on kaikkiaan 21.5 myöskin se seikka, että muuten nämä tiet
23883: km. pituinen. uhkaavat jäädä heitteille, kuten seuraavasta
23884: Se on nykyään kolmen tiekunnan hal- selostuksesta käy ilmi.
23885: lussa, nimittäin: 'Sittenkun Vuotinaisten tien tiekunta
23886: l:o) Pyhäjärven kirkolta Lopen pitä- oli maaherran lain voiman voittaneella pää-
23887: Jan rajalle johtavan tien tiekunnalla, tökS"ellä perustettu ja ikun tiejako senjäl-
23888: jonka osalle tulee tiestä ainoastaan 2.3 ' oli toimitettu, anoi tiekunta vv. 1927
23889: keen
23890: km. Mainittu tiekunta on perustettu Uu- -28 valtion varoista avustusta tien pa-
23891: denmaan läiänin maaherran 2·9/9 1924 an- rantamiseksi, etupäässä sen ojittamista ja
23892: tamalla päätöksellä n: o 2098. ajopinnan tasaamista varten. Kulkulaitos-
23893: 2:o) Pyhäjärven pitäjän Tuori·lan ky- ten ja yleisten töiden ministeriö myönsikin
23894: lästä alkava n. s. Tuoriian tie, joka yhtyy tiekunnalle Smk. 42,000: - suuruisen
23895: Vuotinaisten tiehen ja päättyy Pusulan avustuksen 8/3 1929 päivätyllä kirjelmällä.
23896: pitäjän rajaan. Tien pituus on 13.5 km. Koska tarkistetun ja osaksi ·laajennetun-
23897: ja on se pel'Ustettu Uudenmaan lään:im. maa'- kin työsuunnitelman kustannusarvio ilmi-
23898: herran 21/12 1927 antamalla päätöksellä tenkin ylitti huomattavasti aikaisemmat
23899: n:o 3552. laskelmat, eikä tiekunta voinut ryhtyä sille
23900: 3: o) Pyhäjärven kunnan rajalta alkava ylivoimaisia kustannuksia kysyvään työhön
23901: n. s. Kärkölän tie, joka johtaa Pusulan omin avuin, kääntyi se Pyhäjärven kun-
23902: kunnan Kärikölän kylään Pusulan,-Tam- nan valtuuston puoleen avunpyynnöllä,
23903: melan maantielle, ol·len tien pituus 5.s km. esittäen samalla, että kunta toimisi siten,
23904: Tämä tiekunta on perustettu Uudenmaan että saataisiin myös entistä suurempi val-
23905: läänin maaherran 19/10 1933 antamalla tion avustus. Tiekunnalla, joka muodostui
23906: .päätöksellä n:·o 485•5, jolla tie on määrätty kauttaaltaan vähäväkisistä tienkäyttä.jistä,
23907: 5 m. leveäiksi ojain väliltä ja tdmilliseltä olikin aivan ylivoimainen tehtävä parantaa
23908: laadultaan IH a luokan tieksi. ja hoitaa 13.5 km. pit!kää tieosuuttaan.
23909: IV,230. - Kuusisto y. m. 557
23910:
23911: Pyhäjärven kunnanvaltuusto katsoi kun- mään työhön ehkä aikaisemmin kuin eräät
23912: nan edun kannalta olevan as~allista suos- hallinnollista laatua olevat näkökohdat oli-
23913: tua t·clltyyn anomukseen ja hankittuaan sivat edellyttäneet ja samalla muutamat
23914: esitystä valaisevaa lisäaineistoa, päätti maanomistuskysymykset ja niiden säännöl-
23915: kääntyä valtiovallan puoleen anomuksella linen hoitaminen olisi ehken vaatinut,
23916: riittävän avustuksen saamiseksi. Esitys mutta ennenkuin pätevä, valtion palveluk-
23917: johtikin suotuisaan tulokseen, sillä kulku- sessa oleva tiemestari oli ehtinyt saada lo-
23918: laitosten ja yleisten töiden ministeriö kat- pullista kustannusarviotakaan valmiiJksi,
23919: soi hyväksi suostua Pyhäjärven kunnanval- päätti valtuusto ottamalla huomioon li-
23920: tuuston anomukseen ja maaherran kirjel- sääntyvän työttömyyden, että tietyö on
23921: mällä 24. 4. 1930 ilmoitettiin kunnanval- aloitettava heti, kun tilanne kävisi pakoit-
23922: tuustolle, että Pyhäjärven kunnalle tavaksi, ja näin joutui kunta aLoittamaan
23923: oli myönnetty valtion varoista Smk. valtavan suuren yrityksen, jonka rahoitta-
23924: 250,000: - suuruinen ruvustus tavanmukai- minenkin raati arvaamattomia uhrauiksia.
23925: silla ehdoilla, joihin kunnanvaltuuston oli Kunnan oli nimittäin lopuksi kassavarojen
23926: sittemmin suostuttava. Myöhemmin ehdyttyä ja saadun valtioavun 'lisäksi käy-
23927: Vuotinaisten tiekunta· p·eruutti anomuk- t·ettävä tietyöhön tulevaa kunnalliskotia var-
23928: sensa ja ilmoitti maaherralle, ettei tiekunta ten useamman vuoden aikana koottu lähes
23929: tule käyttämään myönn:ettyä 42,000 mar- 450,000 markan suuruinen siirtomäärä-
23930: kan avustusta; maaherra ilmoittikin kirjel- rahakin.
23931: mällään 2. 4. 1932 n:o 747 saaneensa tie- Seuraavassa lyhyt katsaus niihin kustan-
23932: don tiekunnan päätöksestä, joten avus- nuksiin, joita tietyö vaati.
23933: tusta ei suoritettu. Kuten edellä jo mainittiin, ei varsinaista
23934: Lähestyvä pula-aika ja sitä seurannut kustannusarviota lopullisesti jouduttu kun-
23935: työttömyys pa'koittivat kunnan nyt itse nanvaltuustossa hyväksymään, sillä kunta
23936: ottamaan asioiden hoidon käsiinsä ja niin nostaessaan valtion avustuksen oli velvol-
23937: joutui tämä, myöhemmin suureksi paisuva linen hankkimwan parhaaksi katsomaliaan
23938: tietyö kunnan välittömään johtoon ja huo- tavalla itse puuttuvan erän joko rahassa
23939: lenpitoon. Yleisen käsityksen mukaan pa- tai työssä.
23940: koittivat silloiset olosuhteet kunnan ryhty-
23941:
23942: Vuoden 1930 ai.:kana oli menoja (kunnalla) Smk. 553,573: 73
23943: 1931 , 24,834: 50
23944: " 1932
23945: " " " " 25,384: 21
23946: " 1932 " " " "
23947: (kauppalalla)
23948: "
23949: 24,581: 30
23950: " " " " "
23951: Yhteensä Srn'k. 628,373: 51
23952:
23953: On pantava merkille, että 1/1 -32 tapah- vuoden 1931 kuluessa, pyydettiin ·lyk-
23954: tlm·een kuntajaon jälkeen Pyhäjärven käystä, jota kuLkulaitosten ja yleisten töi-
23955: kunta ja Karkkilan kauppala toimivat eri den ministeriö myÖllili yhden vuoden (Kir-
23956: kuntina, joten siis v. 1932 molemmilla kun- jelmä 15/1 -32 n:o 337).
23957: nilla oli omat menoeränsä, kuten ylläole- Tie rakennettiin Pyhäjärven kunnanval-
23958: vasta havaitaan. tuuston :päätöksen mukaisesti 5.5 m. 1e-
23959: Kun kuitenkin kävi ilmeisen selväksi, veäksi ja kun Vuotinaisten kylän Pusulan
23960: ettei tietä saada nostetun valtioavun eh- pitäjän rajasta a·lkavan ja Pusulan kun-
23961: doissa määrättynä aikana valmiiksi, siis nan Kärkölän kylässä Pusulan-Tammelan
23962: 558 1V,230. - Pyhäjärven ja Pusulan maantiet.
23963:
23964: maantien välinen osa on n. 5 km. pitui- olevansa kuitenkin ;pakoitettu ja velvolli-
23965: nen metsätaipale, jonka kautta silloin kulki nenkin yksin ja mahdollisesti ilman val-
23966: lii>kennekelvoton, polun tapainen isännä- tionavustustakin ra;kentamaan tien lop-
23967: tön tilusti·e, niin katsoi Pyhäjärven kun- puun saakka Pusulan---'Tammelan maan-
23968: nanvaltuusto asiakseen ryhtyä Pusulan tiehen, sillä jo aloitetun 5.5 m leveän
23969: kunnan kanssa virallisiin neuvotteluihin tien jättäminen päättJ~Väksi metsään ja
23970: tien jatkamisesta Pusulan-Tammelan lisäksi asumattomalle seudulle, oli sil-
23971: maantielle saaikka. Pyhäjärven kunnanval- loisen valtuuston mielestä suoranaista
23972: tuuston valitsemat neuvottelijat kävivätkin kunnan varojen tuhlausta.- Pusulan kun-
23973: Pusulan kunnanviranomaisten luona otta- nan ilmoitettua, ettei sillä ole mitään sitä
23974: massa selkoa Pusulan kunnan suhtautumi- vastaan, että Pyhäjärven kunta ryhtyy tie-
23975: sesta asiaan. Neuvottelujen tulokseksi lo- työhön sen alueella, siis vieraassa ikun-
23976: puksi tulikin, että Pusulan kunta osanis- nassa, aloitettiinkin syksyllä 1931 kunnan-
23977: tuisi niihin kustannuksiin, jotka aiheutui- valtuuston hyväksymän kustannusarvion ja
23978: vat suunnitellun tien koneellisesta tutki- työselitysten mukainen tietyö ja samalla
23979: muksesta ja kustannusarvion laatimisesta päätettiin anoa valtion varoista mahdolli-
23980: y.m. simman suurta avustusta.
23981: Kun kustannusarvio ja työpiirustukset Taloudellisesti poikkeuksellisen ahtruana
23982: olivat valmistuneet, havaittiin kustannusten aikana aloitti Pyhäjärven kunta, ja vielä
23983: tämän n. 5.s ikm. pituisen tieosan rakenta- huomattavana ajankohtanakin, nimittäin
23984: misesta nousevan 195-200,000 markkaan. juuri kuntajaon kynnyksellä, uuden tie-
23985: Laskelmiin taDkemmin perehdyttyään Pu- työn, jossa työväki oli sananmukaisesti ruo-
23986: sulan kunta vetäytyi syrjään koko tie- kittava ja majoitettava ikunnan toimesta,
23987: työstä perustellen kielteistä kantaansa ja seutu kun on yleensä asumatonta ja erä-
23988: päätöstään sillä, että tie kulkien Pusulan maan tuntuista.
23989: kunnan äärimmäisillä perukoilla ei tuota Valtio katsoi olevan syytä avust·aa kun-
23990: kunnalle suuria kustannuksiaan vastaavaa taa, sillä se myönsi toistetusta anomuksesta
23991: hyötyä. 30. 5. 1932 100,000 markan suuruisen mää-
23992: Esiteltäessä Pyhäjärven kunnanvaltuus- rän avustukseksi.
23993: ton kokouksessa Pusulan kunnan kielteistä Kustannukset tämän tieosan rakentami-
23994: vastausta, katsoi Pyhäjärven kunta tällöin sesta olivat seuraavat:
23995:
23996: Vuoden 1931 aikana oli menoja (kunnalla) 8mk. 1169,823: iSO
23997: , 1932 , " 51,518: 12
23998: 1932
23999: " " "
24000: , (kauppalalla) , 74,.35,3·: 42, lisii!ksi
24001: " " " lisämenoja ..... .
24002: " :9,197: 25
24003: " " " "
24004: Yhteensä Smk. 304,892: 59 ·
24005:
24006: Näihin kustannuksiin ei ole sisällytetty
24007: työhön käytetyn työnjohdon palikkausme- Vuotinaisten tie Smk. 628,373: 51
24008: noja, koska sitä ei ole eritelty kuntien kir- Kärkölän tie . . . . . . . . . " 304,892: 59
24009: janpidossa, syystä, että kunnilla oli useam-
24010: pia työmaita yhteisen työnjohtajan valvon- Yhteensä Smk. 933,26·6: 10
24011: nassa. Vähennetään valtioapu , 350,000: -
24012: Kustannukset siis kaikkiaan oli:vat seu- Kuntien yksin kustau-
24013: raavat: nettavaksi jäi täten Smk. 583,266: 10
24014: IV,230. - Kuusisto y. m. 559
24015:
24016: ja oli tämä 21.5 km. pituinen tie kauttaal- seksi käynyt tien parantaminen ja vastai-
24017: taan raivattu ja hiekoitettu siihen kuntoon, nen hoito on vain mahdollinen siten, että
24018: että valtioavun loppuerä voitiin saada. - tiestä tehdään maantie, sillä se on lyhin
24019: Maanteihin verrattavana ja normaaElevyi- ja samalllit sekä maastonsa että luonnon-
24020: senä suurine leikkauksineen ja siltoineen kauneutensa takia vartee111otettava myös tu-
24021: joutui tie heti palvelemaan kauan kaivat- levana matkailureittinä linjalla Helsinki-
24022: tua kauttakulkua linjalla Vihti-Kark'kila Nummela- Vihti-Karkkila-Pyhäjärvi-
24023: -Pyhäjärvi-Tammela-Forssa. Tammela-Forssa.
24024: Tammikuun 1 päivänä 1932 tapahtuneen Jos kysymys näin ratkaistaan, niin täl-
24025: kuntajaon jälkeen eivät Pyhäjärven U. l. löin eivät myöskään ole valtion ja kuntain
24026: kunta ja Karkkilan kauppala erinäisistä tätä tietä varten uhraamat varat hukkaan
24027: tässä mainitsemattomista syistä, löytäneet menneitä, vaan joutuvat ne myös vauras-
24028: yhteistä pohjaa valmistuneen tien edelleen tuttamaan asutuskeskuksista etäällä olevia
24029: kunnossapito- ja hoitomenetelmälle ja kun kulmakuntia.
24030: lisäksi syntyi erimielisyyttäkin rakennus- Edellämainituilla perusteilla ehdotan
24031: kustannusten jakamisesta kuntien kesken, kunnioittaen,
24032: mikä kysymys vielä odottaa ratkaisuaan
24033: korkeimmassa hallinto-oikeudessa, näitä että Emuskrunta päättäisi ottaa vuo-
24034: riita-asioita on kaikkiaan 4-5, on tämä den 1937 valtion tulo- ja menom·-
24035: Smk. 583,266: 10 kunnilta omia varoja vioon 400,000 markan määrärahan
24036: niellyt tie nyttemmin päässyt rappeutu- Pyhäjärven (U. l.) ja Pusulan kun-
24037: maan hyvin pahasti. nissa olevien Vuotinaisten ja Kärkö-
24038: Edelläolevan selostuksen luulen osoitta- län teiden parantamista ja valtion
24039: van, että edellämainittu tieosakkaiden sa- hoitoon ottamista varten.
24040: moinkuin kuntienkin voimille Y'livoimai-
24041:
24042: Helsingissä 15 p: nä syyskuuta 1936.
24043:
24044:
24045: Aug. Kuusisto.
24046: 560
24047:
24048: IV,231. - Rah. al. N:o 174.
24049:
24050:
24051:
24052: Kuusisto: 1J1ää?·ärahan osoittamisesta EnäJärven kylätien
24053: kunnostamista ja valtion hoitoon ottamista varten.
24054:
24055:
24056: E d u s k u n n a ll e.
24057:
24058: Jo useita vuosia on ollut päiväjärjestyk- mainittu, myöntänyt jo 300,000 markkaa,
24059: sessä maantien rakentaminen Helsingin- josta osa on jo maksettukin. Mainitun tie-
24060: Turun valtatieltä Ojakkalan aseman kautta osan kustannusarvio päättyy 876,000 mark-
24061: Vihdin kirkolle johtavalle maantielle. Tien kaan. Kun siitä lasketaan pois valtion ja
24062: tarpeellisuutta todistaa parhaiten se, että kunnan myöntämät varat, yhteensä 400,000
24063: tie- ja vesirakennushallitus sekä kulkulai- markkaa, JaiSI tieosakkaiden suoritetta-
24064: tosministeriö ovat sitä eri vaiheissa kan- vaksi, jos tie rakennettaisiin kylätienä,
24065: nattaneet. Se olisikin aikoja sitten saatu 476,000 markkaa. Näin suuret kustannuk-
24066: aikaan, ellei väliLle olisi tullut suunnitelma set jaettuna 89 tieosakkaalle, jotka pää-
24067: Pitäjänrrn&en- Oj81k!kalan- Vihdin maan- asiassa ovat köyhiä pienviljelijöitä ja mök-
24068: tien rakentamisesta, mikä aiheutti sen, että kiläisiä, on ehdottomasti liian raskas. Usei-
24069: nyt kyseessä olevan tien rakentaminen jäi den näiden osuus peltohehtaaria kohti tekee
24070: lepäämään useiksi vuosiksi. Kun tien raken- jopa 1,000 markkaa. Varmaa on, ,että
24071: taminen Pitäjänmäeltä Ojakkalaan ja silloin kun tällaiset summat heiltä tullaan
24072: Vihdin kirkolle lienee nyttemmin rauennut, kantamaan, on hyvin monella näistä vähä-
24073: on sen kautta uudelleen tullut päiväjärjes- väkisistä vararikko ja maantie edessään.
24074: tykseen n. s. Enäjärven kylätien kuntoon ,Meille jää sitten jälelle vain se tie", ovat-
24075: saattaminen valtion varoi!lla. kin nämä köyhät tieosakkaat lausuneet
24076: Mainittu kylätie alkaa Helsingin-Turun niissä lukuisissa valituskirjelmissä, joita he
24077: maantieltä n. s. Korissuon luona ja päättyy ovat tehneet maaherral,le ja korkeimmalle
24078: Nummelan-Vihdin maantiellä n. s. Koivis- hallinto-oikeudelle 'koettaessaan torjua heitä
24079: sillan kohdalla. Tien pituus on n. 17 kilo- uhkaavaa suurta vaaraa ja kotiensa mene-
24080: metriä ja kustannusarvio 1,416,000 mark- tystä. Valtiovalta, jonka yhtenä tärkeänä
24081: kaa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- tehtävänä on maan hankkiminen tilatto-
24082: nisteriö on kuitenkin Turun valtatieltä mille, ei voine sallia sitä, että nykyiset
24083: Ojakkalan asemalle johtavalle tieosalle pieneläjät, jotka ovat päässeet omaan maa-
24084: myöntänyt 300,000 markkaa ja Vihdin han käsiksi, joutuvat häädetyiksi kodeis-
24085: kunta 100,000 markkaa. Edellyttäen vielä, taan luonnottoman suurien tierasitusten
24086: että tieosakkaat joutuisivat uhraamaan vuoksi.
24087: 180,000 markkaa, mikä summa on osaksi Edellämainituilla perusteilla ehdotan
24088: kannettu, osan siitä ollen pankkilainana, kunnioittaen-,
24089: joka on otettu tien parantamista varten,
24090: olisi näin ollen välttämätöntä, että vwltio että Eduskunta päättäisi vuoden
24091: myöntäisi vielä 836,000 markkaa, millä 1937 valtion tulo- ja menoarvioon
24092: summalla mainittu 17 km pituinen tie tu- ottaa 500,000 markan määrärahan
24093: lisi raJkennetuksi III a 'luokan tieksi. Vihdin pitäjässä sijaitsevan Enä-
24094: Mainitun tien etelänpuoleiselle n. 11 kilo- .färven kylätien rakentamista ja val-
24095: metrin pituiselle osalle on valtio, kuten tion hoitoon ottamista varten.
24096:
24097: Helsingissä 8 p:nä syyskuuta 1936.
24098: Aug. Kuusisto.
24099: 561
24100:
24101: IV,23:2. - Rah. al. N:o 175.
24102:
24103:
24104:
24105:
24106: KyH1npää y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Rau-
24107: man maantien korjaustöitä varten.
24108:
24109:
24110: E d u s k u n n a 11 e.
24111:
24112: Porin----<Rauman välinen maantie on län- Tie- ja vesirakennusviranomaiset ovat
24113: ti&en Satakunnan täTikein kulkutie. Lii- laatineet suunnitelmat ja kustannusarvion
24114: kenne tällä maantiellä kasvaa vuosi vuo- Porin-Rauman maantien perinpohjaiseksi
24115: delta. Säännöllisiä, linja.-autovuoroja on korjaamiseksi päätyen kustannusarvio noin
24116: päivittäin jo nyt useita kymmeniä. 11 miljoonaan markkaan.
24117: Vaikka täJmä maantie on Turun ja Po- Kun Turun tie- ja vesirakennuspiiri sekä
24118: rin läänin tärkeimpiä, on se kuitenkin läänin maaherra ovat pitäneet tärkeänä,
24119: niin huonossa kunnossa, mutkainen ja mä- että tämä tietyö saataisiin Rauman kaupun-
24120: kinen, että Eillcenne siitä kärsii. Ti,e- ja gista a1kaen jo vuonna 1937 käyntiin, eh-
24121: vesirakennusviranomaisten antamien lau- dotamme,
24122: suntoj·en mukaan on tämä tie huonoin lää-
24123: nin valtateistä, eikä vastaa nykyaikaisia että E.duskunta ottaisi vuoden
24124: liikennevaatimuksia. Erityisesti on Porin 1937 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
24125: ja Luvian välinen osa tiestä nykyisin sel- markan •miiärärahan Porin-Rauman
24126: laisessa kunnossa, että liitkenneonnerttomuuk- •maantien korjaustöiden aloittami-
24127: sia sa,ttuu tiheästi. seksi.
24128:
24129: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 193,6.
24130:
24131:
24132: K. Kylänp·ää. Ville A. Komu.
24133: E. Kilpeläinen. Arvi Jovero.
24134: Kalle Soini. K. R. Kares.
24135: Mandi Hannula. Ansh. Alestalo.
24136: Kyllikki Pohjala.
24137:
24138:
24139:
24140:
24141: 71
24142: 562
24143:
24144: IV,z33. - ~Rah. al. N:o 176.
24145:
24146:
24147:
24148:
24149: Voionmaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
24150: kentamista varten Tampereelta länteen sekä tarpeellis-
24151: ten yhdysteiden rakentamiseksi Tampereeseen liittyvällä
24152: esikaupunkialueella.
24153:
24154:
24155: E d u s k u n n a ll e.
24156:
24157: Tampereen kaupungista länteen Pohjois- vuosien aikana tästä asiasta tehty valtioneu-
24158: Pirkkalan kunnan alueella sijaitsevien vostolle useita esityksiä, jotka kuitenkaan
24159: Pispalan y. m. esikaupunkien, jotka ensi eivät vielä tähän mennessä ole johtaneet
24160: vuoden alussa liitetään Tampereen kaupun- mihinkään tuloksiin. Kysymys on varsin
24161: kiin, lävitse suuntautuva maantie 'ei nykyi- laajakantoinen ja suuria rpääomia kysyvä,
24162: sessä leveydessään kykene tyydyttävästi ja sen vuoksi jo aikoinaan Pohjois-Pirkka-
24163: välittämään sitä varsin vilkas,ta liikennettä, lan kuntakin teki valtiolle esityksiä tämän
24164: joka sanotulla tiellä vallitsee. Liikenne valtaväyläkysymyksen ratkaisusta ,ehdot-
24165: kyseessä olevalla tiellä on vuosi vuodelta taen uuden Pyhäjärven rantaa kulkevan
24166: jatkuvasti varsirikin linja-autoliikenteen valtatien rakentamista, koska yksi tie levi-
24167: kehityessä kasvanut ja kyseessä oleva tie tettynäkään ei pysty kunnollisesti välittä-
24168: on vilkkaimmin liikennöityjä teitä maas- mään Eikennettä tällä kapealla kannaksella,
24169: samme. 'Tie on sangen kapea, mäikinen ja jossa {)n varsin tiheä esikaupunkiasutus,
24170: mutkainen sekä osittain aivan t~en vieressä vaan on kaukoliikenteen vaatimuksia sil-
24171: olevien vapaata näköalaa haittaavien ra- mällä pitäen saatava ainakin toinen tar-
24172: kennusten reunustama. Kun tie on läpi- peeksi leveä valtaväylä kaupungista U:los
24173: kulkuväylänä suurelle Tampereelta länteen ja entistäkin maantietä samalla levitettävä.
24174: ja osittain pohjoiseen sijaitsevalle maaseu- Valtioneuvoston asettama kulkulai!tosko-
24175: dulle ja myöskin Turkuun ja Poriin suun- mitea on mietinnössään edellyttänyt 'Tam-
24176: tautuva autoliikenne kulkee tämän lii1mnne- pereelta länteen suuntautuviksi va~tatiet
24177: väylän kautta ja kun tämän kaukoliiken- Turkuun ja Poriin ja vaitaJtien Vaasaan,
24178: teen lisäksi maantietä käyttää laa'jan 'esi- joka sekin tulisi suuntautumaan ensin
24179: kaupunkialueen yhä iJ.isääntyvä väestö, Qn Tampereelta länteen kysymyksessä {)levan
24180: tie nykyisellään muodostunut perin vaa:t~al esikaupunkialueen kautta ja sitten pohjoi-
24181: liseksi liiikenneväyläksi, kun siltä 1ei reunusta seen. Tampereen kaupungin raJkennustoi-
24182: mitkään jalkakäytävätkään. Tiellä onkin misto ~on lall!tinut rparikin vaihtoehtoista
24183: viime vuosina sattunut useita liikenneonnet- suunniJtelmaa uuden valtatien rakentami-
24184: tomuuksia, vieläpä ihmishengen menetyk- seksi Tampereelta länteen silmälläpitäen
24185: siäkin. alueen vastaisia Eikenne- ja asutustarp,eita
24186: !Kysymystä 'Tampereeltta johtavien läntis- ja kaukoliikenteen vaatimuksia tu~evaisuu
24187: ten valtaväylien uudestaan järjestelystä on dessakin. SiUemmin on asiaa tie- ja vesi-
24188: pohdittu useiden vuosien aikana ja Tampe- rakennushallituksen toimesta rperusteellisegti
24189: reen kaupungin taholta on kuluneiden rpula- tutkittu ja rpiiri-insinöörin laatimat suun-
24190: IV,2.33. - Voionmaa y. m. 563
24191:
24192: nitelmat läntisen valtaväylä!kysymyksen rwt- Tästä valtaväyläasiasta teki allekirjoitta-
24193: kaisemiseksi ovat parastaikaa lausunnon nut Voionmaa 1933 valtiopäivillä eduskim-
24194: antamista varten käsiteltävinä asianomais- nalle rahaasia-aloitteen esittäen valtion me-
24195: ten kuntien valtuustoissa. Asiaa tutkineet noarvioon o'tettavaksi määrärahan maantien
24196: insinöörit ovat sitä mieltä, että vastaisia rail~entamista varten Tampereelta länteen.
24197: tarpeita silmällä pitäen on joka !tapauk- Aloitteen johdosta lausui eduskunnan kul-
24198: sessa sekä nykyistä Tampereelta länteen kulaitosvaliokunta mietinnössään 10 päi-
24199: johtavaa tietä huomattavasti levennettävä vältä lokakuuta 1933: ,Kysymys aloitteessa
24200: että myöskin rakennettava kokonaan uusi n: o 97 ·ehdotetun uuden 'Tampereelta län-
24201: valtatie Tampereelta länteen ja lisäksi yh- teen ,johtavan maantien rakentamisesta on
24202: dysteitä, jotka sopivasti yhdistävät nämä varsin laajakantoinen. ,Sikäli kuin valio-
24203: tiet Tampereelta pohjoiseen ennes1tään kul- kunta on voinut perehtyä aloitteessa esitet-
24204: kevaan maantiehen ja myöskin Yläjärven tyyn suunnitelmaan, näyttää se olevan huo-
24205: pitäjän alueella sijaitsevaan esikaupunki- mioon otettava, kun on ratkaistava kysy-
24206: alueeseen. Kyseessä oleva valtaväylien jär- mys siitä, millä tavoin Tamper.eelta län-
24207: jestely kysyy pääomia maanlunastuksineen teen ja päinvastoin suuntautuvan jo nyt
24208: yli 30 milj. markkaa ja senvuo:ksi ei voida varsin vilkkaaksi kehittyneen liikenteen
24209: ajatellakaan, että Tampereen kaupunki pys- vaatimat kulkuväylät on ,paraiten järjes-
24210: tyisi tällaisen ratkaisun yksin suorittamaan tettävä, joten valiokunta voi puoltaa sen
24211: ja rahoittamaan. Esikaupunkialue, jolla ra;kentamista. 'Työn suori.ttamista tällä het-
24212: nämä uudet tietyöt tulisivat suoritetta;viksi, kellä puoltaa myöskin se seikka, että työt-
24213: on valtioneuvoston päätöksellä ensi tammi- tömyystilanne Tampereella ja sen lähiseu-
24214: kuun 1 .päivästä liitetty Tampereen kau- dulla on vaikea ja näyttää lähiaikoina ·eräi-
24215: punkiin. Valtioneuvoston päätös esikau- den ny.t suoritet'tavien yl,eisten töiden pian
24216: punkialueen .liittämisestä Tampereen kau- päättyessä muodostuvan nykyistäkin vai-
24217: punkiin t.ehtiin 'T.ampereen kaupunginval- keammaksi. Koska ehdotettu tie kuitenkin
24218: tuuston yksimielisesti vas·tusta:vasta kan- tulisi osittain kulkemaan Tampereen :kau-
24219: nasta huolimatta ja tulee tämä esikaupunki- pungin alueella, on luonnollista, et'tei valtio
24220: liitos erinomaisen raskaasti vaikuttamaan yksin vo1 ottaa vastatakseen ehdotetun
24221: T·ampereen kaupungin talouteen ja sen uuden tien kustannuksista, vaan olisi kau-
24222: asioiden hoitoon. Antaessaan lausuntonsa pungin niihin otettava ·osaa kohtuulliseksi
24223: esikaupunkiliito:ksesta Tampereen kaupun- katsottavassa määrässä. Edellyttäen, että
24224: ginvaltuusto nimenomaan huomautti siitä, sitä koskeva sopimus saadaan aikaan, valio-
24225: että valtion toimesta olisi jo ennen 'esikau- kun:ta on sitä mieltä, että sanottuun tie-
24226: pun:kilii'tosta rrukennettava liitosalueella ole- työhön olisi käytettävä valtion työttömyys-
24227: vat valtatiet liikennettä vastaavaan ja tule- varoja ~tarpeelliseksi katsottavassa mää-
24228: vaisuuden [iikenteen kehitystä huomioon- rässä.''
24229: ottavaan kuntoon, koska kaupunki ei mui- :Saman vuoden valtiopäivien valtiovarain-
24230: den raskaiden esikaupunkiliitoksesta aiheu- valiokunta lausui mietinnössään, e1Jtä mikäli
24231: tuvien :kustannusten vu<Yksi missään tapauk- työttömyytden torjumiseksi on tal\Peellista,
24232: sessa voi näitä rakentaa ja ;valtion etukin voitaisiin edellä mainitussa edustaja V·oion-
24233: kaukoliikennettä silmällä rpitäen vaatisi maan aloitteessa mainittu työ valiokunnan
24234: kunnollisten liikenneväylien aikaansa;amista. mielestä .panna alulle varatyönä.
24235: Tähän mennessä eivät kuitenkaan kaupun- Kun valtiolla pulavuosina Tampereella
24236: gin uudistetut anomukset ole johtaneet mi- kuitenkin oli muutamia muita suurempia
24237: hinkään tuloksiin. töitä, kuten Tampereen asemarakennuksen
24238: 564 IV,233. - Tampereen läntinen maantie.
24239:
24240: rakennuttaminen ja valtion lentokoneteh- vaatimuksia. Kun valtio Tampereen kau-
24241: taan ra:kennuttaminen Tampereelle, ei aloirt- pungin vastustuksesta huolimatta on siir-
24242: teessa mainittua maantietyötä pulavuosina tänyt tämän raska;an esikaupunkirasitu!ksen
24243: saatu alkuun ja toimenpiteisiin ryhtymistä kaupungin :kannettavaksi, olisi kaiken koh-
24244: viivästytti myöskin se, ·että valtion viras- tuuden mukaista, että valtio puolestaan ra-
24245: toissa ei asian laajakantoisuuden vuoksi eh- kentaisi 'tämän alueen valtaväylät liiken-
24246: ditty valmistaa, lopullista suunnitelmaa ja teen vaatimuksia vas,taavi:ksi ja sen vuoksi
24247: kustannusarviota tästä työstä. Kun asia oli olisi tähän tarkoitukseen otettava määrä-
24248: varsin laajwkantoinen, oli asianomaisten val- raha valtion ensi vuoden tulo- ja meno-
24249: tion viranomaisten myöskin tutkittava, arvioon, koska Tampereen läntisten va;lta-
24250: millä tavoin Tampereelta i~täänpäin johta- väylien ratkaisu vaatii huomattavasti va-
24251: vat va~taväylät olisi rakennettava ja mitä roja myöskin aluelunastuksiin ja menoar-
24252: järjestelyjä liikennenäkökohtia silmällä pi- vioon otettavan määrärahan lisäiksi olisi
24253: täen olisi itäänpäin menevien valtaväylien tarkoitukseen käytettävä työttömyysvaroja.
24254: suhteen suoritettava, jotta kaukoliikenne Tampereen kaupunki on valtioneuvostolle
24255: voisi joustavasti kaupunkialueen läpi tlml- jättämissään anomuksissa selittänyt ole-
24256: kea itäisiltä valta;teiltä läntisille. vansa valmis luovuttamaan kaupungin enti-
24257: Nyttemmin aLkavat tiesuunnitelmat kitey- sellä alueella tarvit'tavat maa-alueet ilmai-
24258: tyä lopullisiin muotoihinsa ja kyseessä ·dleva seksi ja suorittamaan tarvittavat Hetyöt
24259: Tampereen läntisten valtaväyli>en ratkaisu myöskin samalla alueella. Sen sijaan ei
24260: olisi to~utettavissa ja rpitäisi se viipymättä :kaupungilla ole mahdollisuuksia ottaa osaa
24261: myöskin toteuttaa, koska esikaupunkialueen näiden teiden raikentamiseen ja niistä ai-
24262: kaupunkiin liittämisen johdosta näille heutuviin kustannuksiin n. s. läntisellä esi-
24263: alueille on kaupungin toimesta aivan lähi- kaupunkialueella, koska van:hallakin kau-
24264: aikoina laadittava asemakaava, jonka tulisi punkialueella luovutettavan maan arvo ja
24265: mukautua alueella kwlkeviin valtaväyliin. suoritettavat tietyöt maksavat useita mil-
24266: Tampereella suoritetut v.altion rakennustyöt joonia. Va'ltion olisi siis raikennettava vält-
24267: loppuvat myöskin lähiaikoina, sillä Tampe- tämättömäksi osoittautuneet tiet :kaupun-
24268: reen kaupungin asematalo valmistuu :kulu- kiin ensi vuoden alusta liitettävällä alueella
24269: van vuoden aikana ja lentokonetoota.an ja valtaväyläkysymys olisi samalla kertaa
24270: päärakennusvaihe myöskin päät.tyy :kulu- ratkaistava tulevaisuuden vaa'timuksia sil-
24271: van vuoden aikana. Näillä työmailla on mällä pitäen kerta kaikkiaan niin suuri-
24272: ~ollut jatkuvasti työssä n. <500~600 miestä suuntais·esti, että tulevan kaukoli:i:ken'teen
24273: ja kun tämä määrä vuoden rvaihteessa vaatimuksetkin otetaan huomioon. 'Tätä
24274: joutuu työttömäksi ja :si]hen li8äk8i :tule- silmällä pitäen olisi Tampereen kaupun-
24275: vat esikaupun:kirulueella olevat ensi vuo- gista rakennettava kokonaan uusi maantie
24276: den alusta kaupunkiin siirtyvät työttömät, länteen päin ja entinen tie riittävässä mää-
24277: saa;ttaa työttömyystilanne kaupungissa muo- rässä levennettävä s·ekä rakennettava tar-
24278: dostua vermttain vaik:ea;ksi huolimatta ta- peelliset yh:dystiet maantieliikenteen ohjaa-
24279: loudellisen tilanteen parantumi:sesta ja sen- miseiksi Tampereelta länteen ja pohjoiseen.
24280: kin vuoksi olisi saatava alulle maantietöitä, Edelläolevan :perusteella ehdotamme,
24281: joihin työttömiä voitaisiin sijoittaa. että Eiluskwnta ottaisi vuoden
24282: Voimassa olevan tielain mukaan vaatii 1937 talousarvioon 5,000,000 markan
24283: rvaltio, ·ennenkuin se ottaa maantien hoi- määrärahan uuden •maantien niken-
24284: toonsa valtion tienä, että nämä tiet ovat tamista v.arten 11ampere.eUa länteen
24285: hyvässä kunnossa ja vastaavat liikenteen ja entisen m,aantien levittämistä sekä
24286: IV,233. - Voionmaa y. m. 565
24287:
24288: tarpeellisten yhdysteiden rakenta- k·unnan alueella sekä että hallitusta
24289: mista v.arten Tampereeseen vuoden kelwitettaisiin tähän tarkoivukseen
24290: 1937 alusta liittyvällä esik(J)upunki- myöskin käyttämään työttömyysva-
24291: aZueeUa ja tarvittaessa Yläjärven roja tarpeen m'ukaan.
24292:
24293: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
24294:
24295: Väinö Voionmaa. Väinö H:akkila.
24296: Hugo Aruttela. Alpo Lumme.
24297: Toivo Horelli. Kaisa Hilden.
24298: Leo R. Böök. Valfrid Eskola.
24299: Edv. Kujala. Miina 'Sillanpää.
24300: Ville A. Komu. Paavo Aarniokosiki.
24301: Frans Mustasilta. A. A. Lastu.
24302: Arvi Jovero. Kaarlo Harvala.
24303: 566
24304:
24305: IV,234. - Rah. al. N:o 177.
24306:
24307:
24308:
24309:
24310: Kujala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Ku-
24311: run maantieltä Turun ja Porin läänin rajalle johtavan
24312: n. s. Juntimäen tien maantieksi rakentamista varten.
24313:
24314:
24315: E d u s k u n n a ll e.
24316:
24317: Lokakuun <31 päivänä 1929 on valtio- :Tämän jälkeen ·On Juhtimäen tien Turun
24318: neuv,osto julistanut 'Tamper.een-Kurnn ja Porm %änin puolella oievan osan siir-
24319: maanti,e1tä Po~kelulk:sen kylästä alkavan ja tyminen valtiolle edistyny,t niin pitkälle,
24320: Turun ja Podn 1ään1n rajaille johtav&n että sekä Ikaa!liisten että ViJ.ja'kika!lan ilrunta
24321: n. s. Juhtimäen :tien ma.anti~ksi ehd~>lla, ovat antamiellsa sitoumust~en mukaisesti
24322: että ,tämä tieosa luovutetaan vahi:ol·le t1e- ryhty;rwet ·rakentama:an ,rulueillaan olevia tie-
24323: 1ain 19 § : n tede~lyttämässä kun,nossa. Sa- osuuks~a luovutuskuntoon. Ikaalisten ik:un-
24324: mana päivänä on ,va;lti~oneuvosto :lisäksi nan a:luee1la ,oleva 21,HO m. pitumen He-
24325: päättäJUy.t, että ikysymyksessä olevan Juhti- osa, jonka kuntoonpa;nokustannusarvio oli
24326: mäen tien Turun ~ja Porin läänin puoleHa
24327: 1 5~13,500 mll!rkkaa, ·On vähäisiä v~imeiste'ly
24328: sijaitseva, läänien ra;jaltta Vitljak:ka:lan ja töitä lukuunottamatta jo valmiiksi rakenr
24329: Ikaalisten kunnissa ·olevien J uhtimäen ja ne:ttu. Vi:ldakkalan !kunnan aluee'llla o~eva
24330: Iso-Röyhiön kylien kautta Parkanon-Vil- 2,06'2 m. pituinen osa, jonika kustannus-
24331: 1
24332:
24333:
24334: ja:k:kaJan maanti:eHe Luha:lahden kylässä arvio on 122,200 mar'kk3!a, on parastaikoo
24335: johtava jatko otetaan valtion ha:l:tuun en-
24336: 1
24337: ·työn alla, ja vaimistuu tämän syksyn ku-
24338: tisenä maantienä. 'lu~ssa. Koko tien Turun ja Porin 'läänin
24339: Peläten tieosuutensa kuntoonsaattami- pnolel~la oleva osuus valmistuu niinollen
24340: sesta aiJheutuvia huomattavia kustannuksia, hyv~ä aJom :ennen kunnille ~asetettua
24341: jotJka entisten maanteiden iluovutuksessa määräpäivää, tammikuun 1 päivää 1937.
24342: va;ltio:Ue yleensäJkm orvat muodostuneet maa- Maantie tu'lee kuitenkin täJl'löin päätty-
24343: 1aiskuntia rasittaviksi, ryhtyivät Viljakka- mään keskelle metsää läänien rajalle. Hä-
24344: 1an ja IkaaUsten kunnat jarruttallllaan tä- meen läänin puo[€illa ,olevaa :tien 4,1150 m.
24345: mrun tiekysyrrnyks:en k~eh:Uttymistä. Ni1den pituista pätkää ei näet ,o1e ryhdytty mil-
24346: puolesta tehtiin ,a;nomukset vaLtioneuvoston lään 1tmvoin kunnostamaan, vaan se on edel-
24347: päätöksen purkamisesta ja tien juiistami- leenkin aivan :alkeelli:sessa, .tuslk:in hevos-
24348: sesta kylätieksi, minkä vuoksi kaikki tien a;joneuvojjl~a kuljettaNassa kunnossa. Syynä
24349: va~tiolle siirtäimi,stoimenpiteet keskeytettiin. tähän on se, että v.asta :nyt on selvinnyt,
24350: An,omusten johdosta· antamissaan ~ammn ettei ole olemassa ketään, joka olisi lalLli-
24351: no~a pitivät kuitenkin sekä kaikki tiera- sesti :vellvol~inen kuntoonsaattamaan Hä-
24352: kennusvira!I1omaiset että myöskm Hämeen meen ~äänin :puolella ~olevan tieosan. Tältä
24353: !Läänin maaherra ja metsähanitus mainittua osaltaan ~ei JU:htimäen tti:etä näet ole m:ill-
24354: tietä ta~rpeellisena ja vastustivat [läätösten U<oinkaa:n julistettu maantie:ksi, vaikka ky-
24355: purkamista. Tämän perusteella valtioneu- symys siitä on'k:m jatkuvasti oi11ut vireillä
24356: vosto siUen hylkäs:Vkin mainitut purkallllis- aina siitä asti, kun kuvernööri ~elokmni 16
24357: am.omUJkset maailislkuun 7 päivänä 1935. päivänä 1894 määräsi tien Turun ja Porm
24358: IV,234. - Kujala y. m. 567
24359:
24360: läänin puoLeisen osan maantieksi. Kun haJllitu.ksen määräyksestä onkin sittemmin
24361: tieosuutta ei milll1oinkaa.n ole julistettu laadittu suunnitelma tiepätkän raken-
24362: myöskärun kunnantieksi .talkka kylätielksi, tamisesta 5 m. lleveäksi III a !luokan :m.aan-
24363: on se tyypilHnen n. s. isännätön t~e. Paik- tieksi sekä lkusta.nnusarrvio, joka päätyy
24364: kakuntrulaiset orvat sen aikoinaan ralkelllta- 348,500 markkaan. Asian käsittely viras-
24365: neet myUy-, meijeri- y. m. vä:lttämättömiä toissa on kuiteill!kin vienyt niin IPi·tkåin ajan,
24366: ma.tkoja varten sekä sit,ten pitäneet jon- että määräraJhaa •ei ole voitu ottaa ·ensi
24367: kirn[[aisessa vä:ltJtävässä kunnossa olematta vuoden trulousanvioesityikseen. Jotta Juhti-
24368: siihen laillisesti ollenkaan velvollisia. Näin mäen ,tien vrulmiillmi mlmnnettu pääosa ei
24369: olla,en ei ole olemassa ketään, joka olisi vel- jäisi me1tsään päruttyvänä hyödyttömäksi,
24370: voninen sa:attamaa.n täJmän tieosuuden V3il- 6lisi tu:iiki tarpeellista saada tien Hämeen
24371: tioneuvoston päätöksen .edel[yttämäåin, tie- !lärunin puol.t.e11a oleva pätkä iheti ensi !ke-
24372: ilain 19 § :n muka:iseen knntoon. väänä :mkennetu:ksi.
24373: Tämän poilk:keU:kseRisen se:iikam vuoksi Edellä ,olevan perusteeil'la ehdota:mme
24374: olisi ,ti.epätkän rakentaminen ma.an,tielksi kunnioittavasti,
24375: yhäkin ly~äytynyt ealei Kurun klmta että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
24376: viime helmikuun 11 ,päivänä olisi p3innut den tulo- ja menoarvioon ottaa
24377: sitä uudelleen rvireme anomallila tietä ra~ 348,500 markan suuruisen määrära-
24378: kennettaw1;ksi ·valtion kustanuksella. Ano,. han Tampereen-Kurun maantieltä
24379: mwksesta ·antama;ssaa,n [ausunnossa korosti Poikeluksen kylästä Teiskon ja Ku-
24380: Hämeen rti~piirin piiri~insinööri ;tieosa:n en- run kuntain alueiden läpi Turun ja
24381: tistäkin suurempaa tanpeelilisuutta, jota sen Porin läänin rajalle johtavan n. s.
24382: toisessa läänissä olwan pääosan va'lmistu- J uhtimäen tien r.akentamiseksi maan-
24383: miill!en Oill [isännyt. Tie- ja rvesirakennus- tieksi.
24384:
24385: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 193'6.
24386:
24387:
24388: Edv. Kujala. Valfrid Eskola.
24389: 568
24390:
24391: IV,235. - Rah. al. N:o 178.
24392:
24393:
24394:
24395:
24396: Tal'kkanen y. m..: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-
24397: Laihian-Jalasjärven maantien oikaisemista varten.
24398:
24399:
24400: E d u s k u n n a ll e.
24401:
24402: Valtioneuvoston 3 p :nä toukokuuta 1932 maantie, joka lyhenisi 2.5 km. ja Vaasasta
24403: asettama kulkulaitoskomitea ehdottaa mie- Vaasan eteläpuolella oleviin rannikkopitä-
24404: tinnössään tulevan Helsingin-Tampereen jiin :Sulvaan, Maalahteen ja Petolahteen
24405: -Vaasan valtatien raikennettavaksi Jalas- johtava maantie, minkä lyhennys olisi 7.o
24406: järven, Kurikan ja Laihian kautta Vaa- km. Kun otetaan huomioon, että kolme
24407: saan. Tieosa V aasa-Laihia-Ja[asjärvi on ensinmainittua tietä kukulaitoskomitean
24408: Pohjanmaan kaikkein vilkasliikenteisimpiä mietinnön mukaan tulee valtamaanteiksi,
24409: maanteitä ollen liikenteen suuruus elokuun lienee parannustyön välttämättömyys il-
24410: 24-26 päivinä 1934 toimitetun liikenne- meinen.
24411: laskennan mukaan tieosan alkupäässä Van- Laihian_)Kurikan tieosan parantami-
24412: hassa Vaasassa 1,175 tonnia, Tuovilan sil- seksi suorittaa Vaasan tie- ja vesirakennus-
24413: lalla 700 tonnia, Laihialla 358 tonnia, Ku- piirin piirikonttori kulkulaitosten ja yleis-
24414: rikan kirkolla 700 tonnia ja Jalasjärven ten töiden mirrristeriön määräyksestä pa-
24415: kirkoUa 440 ,tonnia. rastaikaa tutkimuksia, ja valmistunee pa-
24416: Tien parantamiseksi V aasan-----iLairhian rannussuunnitelma lähiaikoina. Tämä tie-
24417: välisellä osallla on v. 1935 toimitettu tut- osa on harvinaisen mutkainen ja tie on
24418: kimus ja ilaadittu parannussuunnitelma miltei kauttaaltaan niin !kapea (ajoradan
24419: 3,939,000 markkaan päättyvine kustannus- leveys 2.5-4 m.) että moottoriajoneuvo-
24420: arvioineen. Tällä tieosalla on kaksi vanhaa jen on vaikea ja paikoittain mahdoton si-
24421: kiviholvisiltaa, joitten kantokykyä huo- vuuttaa toisiaan. Laihiam ja Kurikan vä-
24422: mioonottaen yhä raskaammaksi käyvän lii- listä tietä on nykyisessä kunnossaan niin
24423: kenteen ei enää voida taata, ja jotka jo vaikea liikennöidä, että huomattava osa
24424: senkin twkia ovat ensi tilassa uusittavat. kauempaa; tu[evasta kauttakulkuliiken-
24425: Tie on valtatieksi aivan liian kapea ja te- teestä suuntautuu muille teille tuntuvasti
24426: kee Laihianjoen rantoja seuraten tiukkoja pitemmistä ajomatkoista huolimatta.
24427: suorastaan hengenvaara1lisiksi kwtsottavia Kurikan-Jalasjärven tien parantami-
24428: mutkia, joista mainittakoon vain Tuovi1an seksi on tutkimukset suoritettu ja suunni-
24429: ja Rudon siltain seudut sekä mutkat Hel- telmat laadittu vuosina 1929 ja 1931.
24430: sing1byn nuorisoseuratalon kohdalla. Kun Kumpikaam. näistä suunnitelmista ei kui-
24431: pa;rannustyö laaditun suunnitelman mu- tenkaan ole laadittu valtatielle asetettavia
24432: kaan toteutetaan hyötyvät siitä ei ainoas- vaatimuksia silmälläpitäen, joten uusi täy-
24433: taan Vaasan-Laihian-Jalasjärven tie, dentävä tutkimus on vä:lttämätön. Kuri- -
24434: mikä lylhenee 2.5 km., vaan myöskin Vaa- kan ja Jalasjärven vällillä voivat kevät-
24435: san-Kristiinan-Porin maantie, mikä lyhe- tulvll!t pitäjien rajalla Lapionevll!lla kes-
24436: nisi 3'.7 km., Vaasan-Lapuan_)Kyyjärven keyttää kaiken maantieliikenteen 1-1 1 / 2
24437: IV,235. - Tarkkanen y. m. 569
24438:
24439: viikoksi, jolloin vain posti soutamalla kul- että Eduskunta ottaisi vuoden
24440: jetetaan tämän n. 1 / 2 km. leveän vesijuo- 1937 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
24441: van yli. Tällaisena tiianne ·ei voi jatkua markan määrärahan Vaasan-Lai-
24442: maantieLlä, jonlka normaa!linen liikenne on hian-Jalasjärven maantien oikaise-
24443: 450___:700 tonnia vuorokaudessa. miseksi ja parantamiseksi ja että
24444: Edelläesitetyn perusteella ehdotamme työt v. 1937 aloitettaisiin jo tutki-
24445: kunnioittaen, tulla tieosalla Vaasa---Laihia.
24446:
24447: Helsingissä syyskuun 10 p :nä 1936.
24448:
24449:
24450: E. M. Tarkikanen. J. Koivisto.
24451: Jussi Annala. Heikki Vehkaoja.
24452: Altturi Leinon·en. M. E. Harja.
24453: Edvin Stenwall. Edv. Helenelund.
24454: E. v. FrenckeJl. Iisakki Niikkola.
24455:
24456:
24457:
24458:
24459: 72
24460: 570
24461:
24462: IV,236. - Fin. mot. N:o 179.
24463:
24464:
24465:
24466:
24467: Söderhj.e1m m. fl.: Angående anvisande av anslag för ut-
24468: rätnings- och förbättringsarbeten på vägsträckan V asa-
24469: Sundby.
24470:
24471:
24472: T H 1 R i lk s d ·a g e n.
24473:
24474: I ht)mstäJl[ningsmotionen N: o H5 vid anslag i statsförslaget för år 1937 upptagits
24475: 1935 ärs riksdag framlades de tungt för uträtningsarbeten pä denna :vägsträc'ka.
24476: vägande skä:l, som taJla för att den myeket Doek finnes i motsats t:i!l'l rvad som i rege-
24477: krolkiga vägen V asa-J akobstad-Gaa:nla- ringens berätteil.se för är 1935 ooföres flere
24478: karleby genom stör.re och mindre uträtnin- färdiga projelkt tiH uträ;tningsarbeten.
24479: gar och förbättringar omedelbar,t borde B!la;nd dessa kurma .t. ex. fö:ljande nämnas:
24480: försättas i ett skick som åtminstone någor- 1) Uträtning av ·väg.en invid
24481: 'lunda sku'lle motsvara de anspråk som Sundby vägskäl, 0. 7 km, be-
24482: skiilligen kunna ställas pä denna star1kt räknad kostnad . . . . . . . . . . . . 176,000
24483: ·trafikellade huvudväg från v.asa norrut. 2) Uträtning av vägen söderut
24484: I sammanhang med statsförslaget för är från Nykarleby, 11 km, be-
24485: W36 ,päyrkades i en finansmotion särskilda •räilruad lmstnad ............ 1,5'5·3,000
24486: anslag för dy1ika väguträitningar. Emeller- 3) Uträtning av vägen norrut
24487: tid gjorde sig olika åsikter gällande därom från Kaitsor, 5 I~m, beräknad
24488: huru den a;>'lanerade r]ksvägen sku'lle dmgas kostnad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700,000
24489: på sträc.kan mellan 1Snndby vägskä'l strax
24490: söder om Jalmbstad och Gamla.lkar[eby. Några hinder för a;tt arbetena t. ex. på
24491: I denna situation uttalade riksdagen ,att någ.ot ·el]ler någr,a av dessa väga.vsnitt ome-
24492: den anser, att uträtningar och för- deibart s'kulle påbörjas finnes följa:kt-
24493: bättringar på lamdsvägen V asa-Ja:kobstad ligen ej.
24494: -Gam~akarle!by kunna utföras r.edan fuman
24495: Hänvisande tilll ovanstående sa.mt t:i!ll
24496: den mellan nämnda städer p1anerade riks- riksdagens tidigare uttryckligen · uttalade
24497: väg,en beslutes, för såv:Utt 1ej olik:a åsilkte.r önskan få vi rvördsamt föreslå,
24498: om sträckningen förefinnas, samt att riks-
24499: dagen förutsätter, att regeringen upptager att Riksdagen måtte anvisa i stats-
24500: härför .erforder'liga ooslag :i budgetför- förslaget för år 1937 ett anslag om
24501: s~aget. '' 1 miljon mark att användas för ut-
24502: Trots att på sträckan Vasa-Sundby rätnings- och förbättringsarbeten på
24503: vägskäl ingen meningso'likhet föDelligg.er om vägsträckan V asa-Sundby vägskäl
24504: vägens sträckning har mtet som he1st söderorn Jakobstad.
24505:
24506: HBlsingfors den 15 september 1936.
24507:
24508: J. 0. Söderhjelm. K.-A. Fagerholm.
24509: Edvard Haga. Albin Wickman.
24510: 571
24511:
24512: IV,236. - Rah. al. N:o 179. Suomennos.
24513:
24514:
24515:
24516:
24517: Söderhjelm y. m.: Määrärahan osoittamisesta oikaisu- ja
24518: parannustöiden suorittamista varten tieosalla V aasar-
24519: Sundby.
24520:
24521:
24522: E d u s k u n n a J 1 e.
24523:
24524: Toivomusaloit·teessa n:o 115 vuoden 1935 kuitenkaan ole otettu määrärahaa tällä tie-
24525: valtiopäivinä .esi•tettiin ne erittäin painavat osalla suoritettarvia o5.kaisuja varten. Päin-
24526: syyt, jotka puoltavat Vaasan-Pietarsaaren vastoin kuin hallituksen !kertomuksessa vuo-
24527: -Kok'kolan hyvin mutkaisen tien saatta- delta 193•5 esitetään, on !kuitenkin olemassa
24528: mista suurempia ja a:>ienempiä oikaisuja useita vwlmiita oikaisusuunnitelmia. Niistä
24529: tekemällä ja parannu~sia suorittamalla vii- voidaan mainita ·esim. seuraavat:
24530: pymättä sellaiseen !kuntoon, että se ainakin
24531: jotenkuten vastaisi niitä vaatimuksia, jotka 1) Tien oi:kaiseminen Sund-
24532: kohtuudella voidaan panna tälle vil-kkaasti byn tiehaaran kohdalla,
24533: fJ.ii'kennöidy11e :päätielle Vaasasta pohjoiseen. 0. 7 km, arvioitu kustannus 176,000: -
24534: Vuoden 1936 ta:lousaDvion yhteydessä vaa- 2) Tien oikaiseminen Uudes-
24535: dittiin eräässä rahaasia-alaitteessa erityisiä takaarlepyystä etelään päin,
24536: määrärahoja näitä tienoikaisuja varten. H km, arvioitu kustannus 1,5153,,000: -
24537: Mutta täillöin Dli ·eriäviä mielipiteitä siitä, 3) Tien oikaiseminen iKaitso-
24538: kuinka suunniteltu valtatie olisi vedettävä rista pohjoiseen päin, 5 km,
24539: aivan Pietarsaaren .eteläpuolella olevan arvioitu kustannus . . . . . . 700,000: -
24540: Sundbyn tiehaaran ja !KDkkolan väliselJä
24541: linjaTia. Tällöin [ausui eduskunta: ,Edus- Ei ole siis olemassa mitään esteitä töiden
24542: kunta on sitä mieltä, ·että Vaasan-Pietar- aloittamiseksi heti jollakin tahi joillakin
24543: saaren--Jeokkalan maantiellä voidaan suo- näistä tieosista.
24544: rittaa oikaisuja ja parannuksia jo •ennen- •Viitaten edellä o:tev,aan sekä edusikunnan
24545: kuin mainittujen kaupunkien välille suun- aikaisemmin se[västi lausumaan toivcomu!k-
24546: niteltu valtatie lopUJllisesti määrätään, mi- seen ·ehdotamme kunnioittaen,
24547: käli suunnasta ei o1e eri mieliä. Eduskunta
24548: edellyttää että ha3.1itus sisällyttää tätä var- että Eduskunta ottaisi vuoden
24549: ten taDpeelliset määrärahat turlo- ja meno- 1937 talousarvioon 1,000,000 markan
24550: arvioesitykseen' '. määrärahan käytettäväksi oikaisu- ja
24551: Vaikka Vaasan ja Sundbyn tiehaaran rvä- parannustöihin Vaasan ja Pietarsaa-
24552: lisen osan suhteen ei ole erimielisyyksiä tien ren eteläpuolella olevan Sundbyn
24553: suunnasta, ei vuoden 1937 talousarvioon tiehaaran välisellä tieosalla.
24554:
24555: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
24556:
24557: J. 0. Södehjelm. K.-A. Fagerholm.
24558: Edvard Haga. Albin Wickman.
24559: 572
24560:
24561: IV,237.- Fin. mot. N:o 180.
24562:
24563:
24564:
24565:
24566: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för på-
24567: börjandet av arbetena å vägen J akobstad-Kållby eller
24568: Kronoby.
24569:
24570:
24571: T i ll R i k s d a g e n.
24572:
24573: Vid behandlingen av en motion angående okulär besiktning för en del uträtningar
24574: väguträtningar å vägen V asa-J akobstad- och kommer på sommaren år 1936 att
24575: Gamlakårleby uttalade riksdagen den 17 verkställa instrumentaJl undersökning, var-
24576: april 1935 med avseende å ett framställt efter först frågan om upptagande av an-
24577: förslag ,om undersökning av en planerad slag kan tagas under övervägande. ''
24578: landsväg från Jakobstad till Kållby station Då det är att förutsätta att denna un-
24579: eller Kronoby, att ,den förutsätter att dersölming är verkställd och regeringen
24580: ifrågavarande vägsträckningar bliva un- för sagda vägbygge icke observerat anslag
24581: dersökta i samband med åtgärder i denna få vi vördsamt hemställa,
24582: riktning" nämligen i samband med andra
24583: planerade vägarbetens utförande i trakten. att Riksdagen måtte i statsförsla-
24584: I regeringens berättelse 1935 säges an- get för år 1937 upptaga 300,000 mk
24585: gående dessa undersökningar: ,Väg- och för påbörjandet av arbetena å vägen
24586: vatteTIJbyggnadsstyrelsen har verkställt Jakobstad-Kållby eller Kronoby.
24587:
24588: Helsingfors den 15 september 1936.
24589:
24590: Albin Wickman. Edva~d Haga. J. 0. Söderhjelm.
24591: 573
24592:
24593: IV,237. - •Rah. al. N:o 180. Suomennos.
24594:
24595:
24596:
24597:
24598: Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren--
24599: Kolpin tai Kruunupyyn tietyötä varten.
24600:
24601:
24602: E d u s k u n n a ll e.
24603:
24604: Käsiteltäessä erästä Vaasan-Pietarsaa- vuonna 1936 kesällä toimittamaan koneelli-
24605: ren-Kokkolan välisellä tiellä suoritettavia sen tutkimuksen, minkä jälkeen vasta voi-
24606: oikaisuja koskevaa aloitetta lausui edus- daan harkita määrärahan ottamista meno-
24607: kunta huhtikuun 17 päivänä 1935 sen joh- arvioon.''
24608: dosta, että oli tehty ehdotus Pietarsaaresta Kun täytynee edellyttää, että tämä tut-
24609: Kolpin asemalle tai Kruunupyyhyn suun- kimus on toimitettu, mutta hallitus ei ole
24610: nitellun tien tutkimisesta, sen edellyttävän, ottanut määrärahaa mainittua tietyötä var-
24611: että puheenaolevat tieosa;t tutkitaan mui- ten, ehdotamme kunnioittaen,
24612: den seudulla suunniteltujen tietöiden yh-
24613: teydessä. Hal1ituksen kertomuksessa vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden
24614: delta 1935 sanotaan näistä tutkimuksista: 1937 talousarvioon 300,000 markan
24615: , Tie- ja vesirakennushallitus on suoritta- määrärahan Pieta1·sam·en-Kolpin
24616: nut silmämääräisen tutkimuksen erinäisten tai Kruunupyyn tietöiden aloitta-
24617: oikaisujen suorittamista varten ja tulee mista varten.
24618:
24619: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
24620:
24621: Albin Wickman. Edvard Haga. J. 0. Söd·erhjelm.
24622: 574
24623:
24624: IV,z3s. - Fin. mot. N :o 181.
24625:
24626:
24627:
24628:
24629: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för väg-
24630: förbättringsarbeten å sträckan J akobstad-Larsmo-
24631: Gamlakarleby.
24632:
24633:
24634: T i ll R i k s d a g e n.
24635:
24636: Vägen J akobstad-Larsmo-Gamla:karleby tes; försåvitt ej olika åsikter om sträcknin-
24637: har länge varit i ett sådant skick som gen förefinnes, samt att riksdagen förut-
24638: icke kan sägas motsvara nutida krav. På sätter, att regeringen upptager härför er-
24639: många stä1len finnas ännu, trots gjorda forderliga anslag i budgetförslaget. '' Då
24640: uträtningar, livsfarliga kurvor och för det finnes å vägen J akobstad-Larsmo-
24641: tjällossningen känsliga ställen som tidvis Gamlakarleby sådana sträckor, som nödvän-
24642: gör vägen i det närmaste ofarbar. digt böra ställas under förbättringsarbeten
24643: Under senaste tid ha många förbättrin- och som äro oberoende av vilken sträckning
24644: gar. å denna vägsträcka blivit gjorda, men den planerade riksvägen mellan städerna
24645: återstår ännu mycket att göra innan vägen Jakobstad-Gamlakarleby får, få vi med
24646: blir i tidsenligt skick. Då det finnes fär- hänvisning till ovanstående uttalande av
24647: diga, av väg- och vattenbyggnadskontor.et riksdagen anhålla om att väguträtnings-
24648: i Vasa gjorda förslag å särskilda vägut- och förbättringsarbetena å vägen Jakob-
24649: rätningar å vägsträckan Jakobstad- stad-Larsmo-Gamlakarleby med det för-
24650: Larsmo-Gamlakarleby, är det nog att här sta bleve utförda.
24651: endast citera vad riksdagen den 17 april På ovannämnda grunder få vi vördsamt
24652: 1935 uttalat :beträffande väguträtningar å anhålla,
24653: sträckan Vasa-Jakohstad-Gamlakarleby: att Riksdagen ville i statsförslaget
24654: ,Vidare har riksdagen uttalat, att den an- för år 1937 upptaga 500,000 mk för
24655: ser, att uträtningar och förbättringar på väguträtnings- och förbättringsarbe-
24656: landsvägen Vasa-Jakobstad-Gamlakar- ten å sträckan J akobstad-Larsmo-
24657: leby kunna utföras redan innan den mellan Gamlakarleby.
24658: nämnda städer planerade riksvägen beslu-
24659:
24660: Helsingfors den 15 september 1936.
24661:
24662: Albin Wickman. Edvar:d Haga. J. 0. Söderhjelm.
24663: 575
24664:
24665: IV,23s. - Rah. al. N:o 181. Suomennos.
24666:
24667:
24668:
24669:
24670: Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren---
24671: Luodon-Kokkolan tien oikomis- ja parannustyötä var-
24672: ten.
24673:
24674:
24675: E d u s k u n n a ll e.
24676:
24677: Pietarsaaren-Luodon-Kokkolan tie on niteltu valtatie lopullisesti määrätään, mi-
24678: kauan ollut sellaisessa kunnossa, ettei sen käli suunnasta ei ole eri mieliä. Edus-
24679: voida sanoa vastaavan nykyajan vaatimuk- kunta edellyttää, että hallitus sisällyttää
24680: sia. Monin paikoin on vielä, suoritetuista tätä varten tarpeelliset määrärahat tulo- ja
24681: oikaisuista huolimatta, hengenvaarallisia menoarvioesitykseen. ''
24682: mutkia ja roudan lähdöstä helposti kärsi- Kun p,ietarsaaren-Luodon-Kokkolan
24683: viä kohtia, joiden johdosta tie 'On ajoittain tiellä on sellaisia osia, joilla välttämättä on
24684: miltei Eikennöimättömässä kunnossa. suoritettava parannustöitä ja jotka ovat
24685: Viime .aikoina on tällä tieosalla suoritettu riippumattomia siitä, minka suunnan aiottu
24686: useita parannuksia, mutta paljon on vielä valtatie saa Pietarsaaren ja Kokkolan vä-
24687: tekemättä ennenkuin tie tulee ajanmukai- lillä, anomme me edelläolevaan eduskun-
24688: seen kuntoon. Kun on olemassa valmiita, nan lausuntoon v,iitaten, että Pietarsaaren
24689: Vaasan tie- ja vesirakennuskonttorin teke- -Luodon-Kokkolan tiellä suoritettaisiin
24690: miä ehdotuksia erinäisiä tienoikaisuja var- mitä pikimmin oikaisu- ja parannustöitä.
24691: ten Pietarsaaren-Luodon-Kokkolan ,tie- Edellä esitetyillä syillä ehdotamme kun-
24692: osalla, riittäköön, että tässä ainoastaan lai- nioittaen,
24693: naamme eduskunnan lausuntoa huhtikuun
24694: 17 päivältä 1935 Vaasan-Pietarsaaren:- että Eduskunta ottaisi vuoden
24695: Koikikolan tieosalla suoritettavista oikaisuista: 1937 talousarvioon 500,000 markan
24696: ,Eduskunta on sitä mieltä, että Vaasan- määrärahan oikomis- ja parannus-
24697: Pietarsaaren-Kokkolan maantiellä voidaan töitä varten Pietarsaaren-Luodon-
24698: suorittaa oikaisuja ja parannuksia jo ennen Kokkolan tieosalla.
24699: kuin mainittujen kaupunkien välille suun-
24700:
24701: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
24702:
24703: Albin Wickman. Edvard Haga. J. 0. Söderhjelm.
24704: 576
24705:
24706: IV,239. - Rah. al. N:o 182.
24707:
24708:
24709:
24710:
24711: Eskola y. m.: Määrärahan osoittamisesta K uhmoisen-
24712: Jämsän välisen valtamaantieosan oikaisua varten.
24713:
24714:
24715: E d u s k u n n a 11 e.
24716:
24717: Esityksessään vuoden 1937 tulo- ja meno- tavat kulutustarv-ikkeet sekä kappale- ja puu-
24718: arvioksi ehdottaa hallitus varattavaksi Hel- tavara määräpaikkoihinsa. Kaiken lisäksi
24719: singin-Jyväskylä:n-Oulun valtamaantien käyttävät ulkomaalaiset matkailijat matka-
24720: oikaisua varten tieosalla Kuhmoinen- tessaan Etelä-Suomesta pohjoiseen tätä tietä
24721: Jämsä (n. 40.5 km.) ainoastaan 300,000 ja ovat monet heistä lausuneet julkisuu-
24722: marklkaa, kustannusarvion ollessa 4,23'5,000 dessakin valittelunsa kyseessäolevan tieosan
24723: markkaa. Ehdotusta laatiessaan on ha:lli- suhteen. Nopeasti kasvava liikenne vaatii
24724: tus edellyttänyt, että tien rakennustyö tu- tien pikaista rakentamista.
24725: lisi valmiiksi vasta niin myöhään kuin Kysees&ä olevalla paikkakunnalla ei ole
24726: V. 1942. tiedossa mitään huomattavampia valtion
24727: Ehdotettu määräraha on kuitenkin niin töitä, joten senkin vuoksi olisi mitä toivot-
24728: pieni, ettei sen puitteissa voitane varsinaista tavinta, että edellämainitun tien rakennus-
24729: rakennustyötä laisinkaan aloittaa, mikä olisi työt aloitettaisiin koko laajuudessaan jo
24730: kuitenkin suorastaan välttämättömän tar- vuoden 1937 arkana ja että tarkoitusta var-
24731: peen vaatima, sillä tieosa Kuhmoinen- ten ehdotettua määrärahaa huomattavasti
24732: Jämsä on kaikkein vaikeimmin liiken- lisättäisiin.
24733: nöitäviä valtateitä maassamme. Nykyinen Edelläolevan perusteella ehdotamme,
24734: tie on niin mäkinen, kapea ja mutkikas,
24735: ettei se voi enää .tyydyttää yhä lisääntyvää että Eduskunta päättäisi ottaa
24736: liikennettä, vaan olisi se hylättävä ja jätet- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
24737: tävä paikallista tarvetta palvelemaan. Tie- 1,500,000 markan määrärahan H el-
24738: osalla Lahti-Jyväskylä kulkee nykyisin singin-J yväskylän_:_Oulun valta-
24739: useampia valtion postiautoja, lukuisa määrä tien rakentamistöiden aloittamiseen
24740: henkilö- ja linja-autoja, jonka lisäksi kuor- tieosalla K uhmoinen-Jämsä.
24741: ma-autoilla kuljetetaan tien varrella tarvit-
24742:
24743: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1936.
24744:
24745:
24746: Valfrld Eskola. Alpo Lumme.
24747: Hugo Aa1itela. Edv. Kujala.
24748: Kaisa Hilden.
24749: 577
24750:
24751: IV,24o. - Rah. al. N :o 183.
24752:
24753:
24754:
24755:
24756: Brygg,ari y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
24757: kentamista varten Toivakan kirkonkylästä Leppälahden
24758: pysäkille Jyväskylän-Pieksämäen radalla.
24759:
24760:
24761: E d u s k u n n a ll e.
24762:
24763: Leppäveden itäpuolella ToivaJkan kirkon- litse Leppälahden pysä!kiUe, Jyväskylän-
24764: kylän ja Leppälahden rautatiepysäkin vä- Pieksämäen radalla.
24765: littömään yhteyteen 'liittyvällä alueella on Maantien tarve tämän paikkakunnan
24766: laaja tietön paikkakunta. Toivakan kunta asukkaille on ilmeinen. Tietä tulisirvat
24767: teki vuonna 1922 valtioneuvostolle ano- käyttämään Toivakan, Leivonmäen ja Kan-
24768: muksen, että valtion varoilla rakennettai- gasniemen kuntain asukkaat, joille Leppä-
24769: siin maantie Toivakan kirkonkJ71län läheltä lahden pysäkki muodostuisi, tien valmistut-
24770: Leppälahden pysärkille, mutta ei tämä ano- tua, 'lähimmäksi rautatieasemaksi.
24771: mus ole vielä johtanut myönteiseen tulok- Tien välittömässä yhteydessä olevat
24772: seen. asukkaat ovat kaikki vähävaraisia pienvil-
24773: Tie- ja vesirakennushallitus suoritutti jelijöitä, joille tämän tien rakentaminen
24774: vuonna 1928 tutkimuksen sanotun maan- tielain mukaisessa järjestylksessä on yHvoi-
24775: tien mkentamisesta sekä valmisti rkustan- mainen ja monet ovat vaarassa menettää
24776: nusarvion. Näiden mukaan tien pituus on kotinsa tien rakennuskustannuksien maksa-
24777: noin 16 kilometriä ja tulisi sen rakentami- misen tähden. Kun kuitenkin tielain tar-
24778: nen maksamaan Smk. 1,550,000: -. Sil- koitus ei käsityksemme mukaan ole, että
24779: loisen rakennussuunnitelman mukaan olisi sen käytäntöön soveltamisella lisättäisiin
24780: tiehen jäänyt jyrkkiä nousuja, laskuja ja tilattomien ·lukua, on valtion tällaisessa ta-
24781: mutkia, joita asianomaisen keskusviraston pauksessa otettava erämaiden asukkaiden
24782: mielestä olisi oijottava, tullakseen nyky- puolesta tien rakennuskustannukset ikan-
24783: aikaista liikennettä vastaavaksi tieksi. nettavikseen.
24784: Näistä muutoksista jo laadittuun rakennus- Edellä selostetuilla perusteilla kunnioit-
24785: suunnitelmaan aiheutuu jonkun verran li- taen ehdotamme,
24786: säkuluja kustannusarvioon.
24787: Rakennettavaksi esittämämme !Illaantie että Eduskunta ottaisi vuoden
24788: a~kaisi Toivakan kirkonkylästä Ruuhimä- 1937 talousarvioon 20 pääluokan
24789: keen jdhtavalta maantieltä, Lampilan talon II! luvun 3 momentille 200,000 mar-
24790: kohdalta, neljä kilometriä Toivakan kir- kan määrärahan maantien rakenta-
24791: kolta ja jatkuisi tutkittua reittiä molem- mista varten Toivakan kirkonkylästä
24792: pien Humalajärvien ja Pitkäjärven itä- Leppälahden pysäkille Jyväskylän--
24793: puolitse, sekä l\tiuurikaisjärven länsipuo- Pieksämäen radalla.
24794:
24795: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1936.
24796:
24797:
24798: T. Bryggari. Onni Peltonen.
24799: Atte J. Muhonen.
24800: 73
24801: 578
24802:
24803: IV,241. - Rah. ,al. N:o 184.
24804:
24805:
24806:
24807:
24808: Vesterinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen
24809: Hänniskylän maantien rakentamista varten.
24810:
24811:
24812: E d u s k u n n a 11 e.
24813:
24814: Jyväskylästä Kuopioon ja Jyväskylästä hottaisi paikkakunnan väestön asemaa.
24815: Pieksämäelle johtavien liikenneväylien vä- 2) Kun postiliikenne on mainitulle seu-
24816: lillä on laaja tietön alue. Tämän alueen dulle ollut melko huono, niin sekin var-
24817: kautta on suunniteltu yhdistettäväksi mai- maan tulisi huomattavasti paranemaan tien
24818: nitut liikenneväylät. Tiestä Lievestuore-- rakentamisen kautta ja asukkaat saisivat
24819: Simuna-Kupari-Hänniskylä onkin jo useammin postinsa. 3) Kun tie tulisi yh-
24820: tehty suunnitelma 6 metrin levyisenä distämään Kynsiveden länsipuolelta edellä-
24821: maantienä ja päättyy sen kustannusarvio mainitut rauta- ja maantiet, niin olisi sillä
24822: Simunan~Kuparin tien osalta 1,235,000 etunsa myöskin sotilastarkoituksissa liiken-
24823: markkaan. Tie tulisi n. 20 kilometrin pi- teen välittäjänä. 4) Matkailuliikennekin
24824: tuiseksi. voisi suuntautua kyseessäolevan tien kautta
24825: Tien rakentamista ovat kiinteästi puolta- kauniita Kynsiveden rantoja, eikä Simu-
24826: neet Laukaan, Hankasalmen, Konneveden nankoskea kalaviljelyslait(jksineen olisi
24827: ja Sumiaisten ikunnanvaltuustot. Konne- myöskään vä:heksyttä vä.''
24828: veden kunnanvaltuusto lausuu m. m. seu- Hankasalmen kunnanvaltuusto m. m. lau-
24829: raavaa: ,KunnanvaltuustD päätti yksimie- suu: , - - olisi toivottavaa, että valtio
24830: lisesti antaa asiasta pyydetyn seuraavan rakentaisi ja kunnossapitäisi tämän Konne-
24831: lausunnon: 1) Kyseessä oleva tie on erit- veden maantiestä Lievestuoreen maantie-
24832: täin tarpeellinen kauttakulkutienä yhdis- hen tulevan tien maantienään.'' Saman-
24833: rtäen Kuopion-Jyväskylän valtamaantien tapaisia puoltavia ,lausuntoja antavat Lau-
24834: Jyväskylän-Pieksämäen rautaJtiehen. Kun kaan ja Sumiaisten kunnat.
24835: tien läheisyydessä ja sen varrella asuva Edelläolevaan viitaten ehdotamme 'kun-
24836: väestö on suurimmalta osalta vähwvaraista, nioittaen,
24837: niin tien ra:kentaminen ja jatkuva kunnos-
24838: sapito tulisi heille ylivoimaiseksi, joten ,val- ef!tä Eduskunta vuoden 1937 tulo-
24839: tion tuki on aivan välttämätön. Kunnolli- ja menoarvioon ottaisi 300,000 mark-
24840: sen maantien kautta suuntautuisi puutava- kaa Lievestuoreer~r-Simunar~r-Kupa-
24841: raliikenne'kin Lievestuoreen tehtaille, joika rin-Hänniskylän maantien raken-
24842: liikenne tuottaisi taloudellisia etuja ja !ko- nustöiden aloittamista varten.
24843:
24844: Helsingissä syyskuun 10 p:nä 1936.
24845:
24846:
24847: Vihtori Vesterinen. J. Taikaia.
24848: 579
24849:
24850: IV,z,4z. - Rah. al. N :o 185.
24851:
24852:
24853:
24854:
24855: Pilkama y. m.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan pitä-
24856: jästä Hujansalon ja Uimilan kylien kautta Jaalan pitä-
24857: jään johtavan maantien rakentamistöiden aloittamiseksi.
24858:
24859:
24860: E d u s k u n n a ll e.
24861:
24862: Viitaten toivomusa:loitteeseen N :o 89 loppuunsuoritettu ja ettei asia sietäisi
24863: vuoden 1934 valtiopäivillä ja kulkulaitos- enempää viivy,tystä, kunnioittaen ehdot-
24864: valiokunnan mietintöön N :o 7 samana taa,
24865: vuonna sekä eduskunnan huhtikuun 20
24866: p:nä 1934 lausumaan toivomukseen, että että Eduskunta päättäisi ottaa
24867: hallitus toimitettuaan tutkimuksen maan~ ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
24868: tien ,rakentamisesta Heinolan pitä:jästä 500,000 markan määrärahan Heino-
24869: Hujansalon ja Uimilan kylien kautta Jaa- lan pitäjästä H ujansalon ja Uimilan
24870: lan pitäjään, ryhtyisi toimenpiteisiin sano- kylien kautta Jaalan pitäjään johta-
24871: tun tien ra:kentam~seksi, rohkenemme sii- van maantien rakentamistöiden
24872: hen nähden, että tutkimus on nyttemm~n aloittamiseksi.
24873:
24874: Helsingissä 15 p:nä syyskuuta 1936.
24875:
24876:
24877: Jalmari P:hlk:ama.. Edvin Linkomies.
24878: E. v. Ft~enckell. Aino Luostarinen.
24879: Hilja Riipinen. M. E. Harja.
24880: Arvi Malmivoora. Anni Huotari.
24881: Mandi Hannula. Helena ,Syrjälä.
24882: Aino Ma.1kamäki. Kaino W. Oksanen.
24883: Aug. Syrjänen. Jalmari Linna..
24884: Sylvi-Kyll.ikki lillpi. Emil Jutila.
24885: Reinh. Swentorzetski.
24886: 580
24887:
24888: IV,243. - ·Rruh. al. N:o ~186.
24889:
24890:
24891:
24892:
24893: Niukkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viipurin lää-
24894: nissä olevien maanteiden parantamista varten.
24895:
24896:
24897: E d u s k u n n a ll e.
24898:
24899: Johtuen osittain maastosuhteista ja osit- Useat erinomaisen mutkaiset, mäkiset ja
24900: tain historiaLlisista syistä ovat maantiet kapeat tiet eivät enää vastaa niillä tapah-
24901: Viipurin läänissä yleensä suhteellisesti hei- tuvan suuren autoliikenteen kohtuullisim-
24902: kompia kuin mitä tiet ovat maan läntisissä piakaan vaatimuksia. Lisäksi on otettava
24903: ja pohjoisissa osissa. Suuresta asutustihey- huomioon, että Itä-Suomessa ovat maamme
24904: destä ja vifkkaasta liikenteestä johtuen on merkittävimmät matkailureitit ja että huo-
24905: maantieverkosto Viipurin läänissä kylläkin mattava ja maalle tärkeä ulkomainen mat-
24906: verrattain tiheä, mutta suurin osa liiken- kailuvirta on pa'koitettu kulkemaan sieLlä
24907: teen kannalta ensiluokkaisen tärkeistäkin pitkin mitä allmellisimpia teitä sekä että
24908: teistä on siellä yhä edelleen sellaisia, että Ylä-Vuoksen alueelle on lyhyessä ajassa
24909: ne vain varsin puutteellisesti voivat pal- kasvanut suuri uusi väestökeskus, joka
24910: vella niillä tapahtuvaa liikennettä. huomattavassa määrin on lisännyt liiken-
24911: Viime vuosikymmenen kuluessa ovatkin nettä läänin keskiosissa.
24912: suurempaa liikennettä palvelevat n. s. kan- Mutta myöskin puolustusnäkökohtia sil-
24913: tatiet edellä mainituissa maan muissa osissa mällä pitäen olisi useiden teiden perusteel-
24914: suurelta osalta jo oijotut, levitetyt ja muu- linen parantaminen Viipurin läänissä ensi-
24915: tenkin parannetut. LisäKsi on varsinkin luokkaisen tärkeätä. Hyökkäyksen maa-
24916: Uudenmaan ja Turun ja Porin lääneissä hamme joskus ehkä tapahtuessa tulee suu-
24917: rakennettu paljon nykyajan autoliikenteen rin osa Viipurin lääniä ensi päivästä läh-
24918: edellyttämiä valtateitä. Tätä on Viipurin tien olemaan varsinaista sotatoimialuetta.
24919: läänissä tapahtunut suhteellisen pienessä Samanaikaisesti kun on tapahtuva kenttä-
24920: määrässä, lukuunottamatta Helsingin-Vii- armeijan ja materiaalin siirto puolustuslin-
24921: purin välistä tietä ja erästä sotilastietyö- joille, on suurilukuinen väestö vastakkai-
24922: maata. Suurena työttömyyskautena 1931 seen suuntaan evakuoitava. Tälle liiken-
24923: -33 pantiin kyllä Viipurin läänissäkin teelle käytettävissä olevat tiet eivät nykyi-
24924: alulle useimmat niistä maantien parannus- sellään voi mitenkään palvella tätä liiken-
24925: töistä, joista suunnitelmia oli olemassa, nettä, vaan ovat ne uusittavat. Sama on
24926: mutta tällaisia suunnitelmia oli vähän ja asianlaita myöskin oletetun rintaman suun-
24927: viime vuosien kuluessa ovat nämäkin alulle taa kulkeviin teihin nähden. Niistäkään
24928: pannut tietyöt olleet siellä melkein pysäh- useimmat eivät nykyisillään pysty alkeel:ti-
24929: dyksissä ja varsinkaan ei siellä ole suori- simmallakaan tavalla palvelemaan niille
24930: tettu tarpeellisimpiakaan kantateiden pa- mahdollisten sotatoimien aikana keskittyvää
24931: rannustöitä. liikennettä.
24932: Maanteiden parantaminen olisi Viipurin Maailmansodassa saavutetut kokemukset
24933: läänissä kuitenkin erittäin tarpeellinen. huomioon ottaen, on varsinkin Keski-
24934: IV,24.3. - Niukkanen y. m. 581
24935:
24936: Europan maissa suoritettu suurenmoisia män 128 km. pituisen tien uudelleen ra-
24937: maantierakennustöitä puolustusnäkökohtia kentamista ei ole kuitenkaan vielä ollen-
24938: silmällä pitäen. Tämä johtuu siitä, että kaan aloitettu, vaikka tie esim. Viipurin-
24939: maantie katsotaan nykyään sotatoimi- Imatran välillä on erittäin mutkainen ja
24940: alueelia vielä tärkeämmäksi kuin rautatie paikoittain niin huonosti pohjattu, että tie
24941: ja että puolustuksen kannalta välttämä- keväällä ja syksyllä on melkein käyttökel-
24942: töntä maantieverkostoa ei pystytä rakenta- voton.
24943: maan muutamssa vuodessa vielä vähemmän Sanottu komitea ehdotti tieosalla Vii-
24944: muutamassa päivässä, vaan on tämä työ jo puri-Imatra, tien rakennettavaksi myös-
24945: rauhan aikana suoritettava. Kun useat tiet kin osalla Ihantala-Imatra entistä Imat-
24946: Viipurin läänissä ovat sellaisia, että niiden ran tielinjaa pitkin. Komitean ehdotus ei
24947: kuntoon pano puolustuksen kannalta on tässä kohdin ole onnistunut. V altatie olisi
24948: yhtä tärkeätä kuin useiden muidenkin puo- mie1estämme suunnattava Ihantalasta Jääs-
24949: lustusvälineiden varaaminen sodan varane, keen ja siitä edelleen Imatralle entistä
24950: olisi mielestämme rikos, jos niiden kuntoon- Jääsken-Viipurin ja ,Jääsken-Imatran
24951: panoa ei suoritettaisi ensi tilassa, kun val- tien suuntaa. Tällöin tie tulisi paremmin
24952: tiolla kerran siihen on rahalliset mahdolli- tyydyttämään Ylä-Vuoksen teollisuusalueen
24953: suudet ja varsinkin kun nämä tiet samalla ja Viipurin välistä liikennettä sekä kulke-
24954: olisivat rauhanajan liikenteen ja talouselä- maan matkailun kannalta katsoen kaikista
24955: män edistymisen 'kannalta tärkeät. edullisimmin. Hallitus ehdottaakin ensi
24956: Edellä olevat näkökohdat huomioon ot- vuoden menoarviossa tieosan Ylivesi-Ihan-
24957: taen olemme sitä mieltä, että hallituksen tala-Jääski parantamiseen 400,000 mark-
24958: velvollisuus olisi huolehtia siitä, että tar- kaa, tarkoittaen nähtävästi tien kunnosta-
24959: peellisista tierakennustöistä Viipurin lää- mista kantatieksi. Tie olisi kuitenkin mie-
24960: nissä laaditaan entistä joutuisammin asian- lestämme parannettava valtatieksi sekä va-
24961: mukaisia työsuunnitelmia sekä että jo ensi rattava parannustyöhön ensi vuodeksi tar-
24962: vuoden tulo- ja menoarviossa eräiden tei- peellinen määrära:ha.
24963: den rakentamiseen ja parantamiseen osoite-
24964: taan osittain lisättyjä, osittain uusia mää- Valtatie Viipttri-1{urkijoki-Sortavala.
24965: rärahoja.
24966: Kulkulaitoskomitea on ehdottanut tämän
24967: V iipurin--Jääsken-Imatran-Savon- yhteensä 205 km. pituisen tien rakennetta-
24968: linnan tie. vaksi valtatieksi. Tämän tien uuddleen
24969: rakentaminen on, paitsi sille suuntautuvan
24970: Vuonna 1933 mietintönsä julkaissut kul- vilkkaan liikenteen, erikoisesti maan puo-
24971: kulai~oskomitea, jonka tehtävänä m. m. oli lustuksen kannalta ensiluokkaisen tärkeä.
24972: laatia ehdotus valta- ja kantateiden järjes- Tien rakentamisesta onkin eduskunta teh-
24973: telyksi koko maassa, on ehdottanut Viipu- nyt päätöksen v. 1932, jolloinka rakennus-
24974: rista Imatralle ja edelleen Punkaharjun työ pantiin myös alulle varatöinä tieosalla
24975: kautta Savonlinnaan menevän tien raken- Ihantala-Vuoksen lossi. Tämä osa tiestä
24976: nettavaksi valtatieksi. Tämä onkin aivan onkin jo nyttemmin saatettu liikennöitä-
24977: luonnollista, koska liikenne tieosalla Vii- vään kuntoon, mutta Kuukaupin siltatyö
24978: puri-Imatra ja siitä jonkun matkaa edel- Vuoksessa on vasta alulla ja tien paran-
24979: leenkin on aivan erikoisen suuri ja koska nustöitä on siitä edelleen suoritettu vain
24980: tämä tie on koko pituudellaan maamme muutaman kilometrin matkalla. Näin hi-
24981: kaikista eniten käytetty matkailureitti. Tä- taasta rakentamisesta onkin johtunut, että
24982: 582 IV,243. - Viipurin läänin maantiet.
24983:
24984: tilanne esim. Kuukaupin lossilla on käynyt elintarpeita, rakennustarvikkeita ja osittain
24985: liikennöitsijöille jokseenkin sietämättömäksi, myös teollisuuden raaka-ainetta, on kuiten-
24986: saaden matkustajat siinä odottaa vuoroansa kin kokonaan järjestämättä. Vaikka seu-
24987: usein tuntikaupalla. Lisäksi on n. 30 km. dulla on liikenne suunnattomasti kasvanut,
24988: pituinen osa välillä Sairala-Hiitola tästä ei siellä viime vuosina ole suoritettu juuri
24989: valtatiestä nykyään vielä kokonaan läpi- ollenkaan maanteiden parannustöitä. Niinpä
24990: pääsemätön, tällä välillä oleva entinen Vii- ei tästä . väestökeskuksesta ole itäänpäin
24991: purin-Käkisalmen maantien osa kun on Kirvuun, Kaukolaan ja Räisälään auto-
24992: jätetty kokonaan korjaamatta. Sekä ylei- liikenteen vähimpiäkään vaatimuksia täyt-
24993: nen liikennetarve, että puolustusnäkökohdat tävää maantietä. Samalla kun olisi valmis-
24994: vaatisivat että tämän valtatien rakenta- tettava asianmukainen suunnitelma Ylä-
24995: mista olisi kaikella muotoa joudutettava. Vuoksen ympäristön maantieverkostosta,
24996: Työn jatkamiseen olisi ensi vuodelle osoi- olisi kulkulaitoskomitean kantatieksi ehdot-
24997: tettava tarpeellinen määräraha. tama Enson-Jääsken-Kirvun välinen, ny-
24998: kyään osittain karjapolkua muistuttava en-
24999: Kantatie Venäjän raja--Terijoki-Muu- tinen tie hetimiten uudelleen rakennettava.
25000: rila-Koivisto-Viipuri. Rakennustyöhön olisi osoitettava varoja jo
25001: ensi vuodelle.
25002: Tämä tie on pääasiassa työttömyysva-
25003: roilla parannettu osalla Viipuri-Koivisto.
25004: Samoin Terijoelta lähelle valtakunnan ra- Kantatie Taipale-Sakkola-Räisälä-
25005: jaa. Terijoen-EoivistDn välinen osa on kui- Ilmee.
25006: tenkin edelleen heikossa kunnossa, vaikka Tämä (n. 120 km.) pituinen tie on enim-
25007: tiellä, se kun kulkee pitkin erinomaisen mäkseen hyvin kapea ja mutkainen ja niin
25008: kaunista meren rantaa, on nykyään jo heikko, että se ei keväällä ja syksyllä ollen-
25009: suuri matkailuliikenne. Kun tie, autolii- kaan kestä sillä paikottain esiintyvää
25010: kenteen toivottavasti järjestyessä Suomesta suurta liikennettä. Tiestä n. 1 / 3 sij aisee
25011: Venäjälle ja sieltä edelleen Keski-Europ- Suvannon linjan takana ja on tie ainoa
25012: paan tulee muodostumaan maamme suuri- ajateltavissa oleva liikenneväylä Itäisen
25013: liikenteisimmäksi kansainväliseksi matkailu- kannaksen evakuoimista silmällä .pitäen.
25014: reitiksi, olisi jo aika ryhtyä tätä tietä saat- Mielestämme olisi tien perusteelliseen kun-
25015: tamaan edes nykyistä liikennettä tyydyttä- nostamiseen heti ryhdyttävä.
25016: vään kuntDon. Edellä esitettyi'hin perusteluihin viitaten
25017: ehdotamme,
25018: Enson-Kaukopään ympäristön tiet. että Eduskunta vuoden 1937 ta-
25019: YJä-Vuoksen teollisuusalueesta, jonka lousarvion 20 Pl. III luvun 3 momen-
25020: asukasluku nykyään jo on n. 25,000 henkeä, tille ottaisi yhteensä 5,000,000 mark-
25021: on muodostunut uusi huomattava kulutus- kaa Viipurin läänissä olevien teiden
25022: keskus. Maantieverkosto, jota myöten voi- parantamiseen ja uudelleen rakenta-
25023: taisiin kuljettaa tähän kulutuskeskukseen m~seen.
25024:
25025:
25026:
25027:
25028: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1936.
25029:
25030: Juho Niukkanen. Urho Kekkonen. Juhani Leppälä.
25031: Matti Miikiki.. A. Halonen. Vilho Vallas.
25032: Toivo Ik<m:en. Heikki Vehkaoja. Aino Luostarinen.
25033: Elia.s Tukia. Eem.il Luukka. Kruapro Huittinen.
25034: Väinö Kaasalainen. Viljo Venho. Antti Xemppi.
25035: 583
25036:
25037: IV,2·44. - Rwb. al. N :o 187.
25038:
25039:
25040:
25041:
25042: Tukia y. m.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden raken-
25043: tamiseksi TaipaZsaaresta Lappeenrantaan.
25044:
25045:
25046: Eduskunnalle.
25047:
25048: Vastauksessaan hallituksen esitykseen miiksi maantietä runsaasti kilometrin eli
25049: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1936 Tyystemiemen kärkeen saalkka. Taipalsaa-
25050: päätti eduskunta rahaasia-aloitteen n :o 17 ren kunta on jo uhrannut yli 100,000
25051: johdosta seuraatvaa : markka1a tien suunnittelusta y. m. valmis-
25052: ,Pitäen maantien rakentamista Taipal- teluista johtuviin kustannuksiin ja on si-
25053: saarelta Lappeenrantaan tarpeellisena edus- toutunut päivätöihin :maa-alueen luovutUk-
25054: kunta ilmoittaru olevansa sitä mieltä, että sessa sekä muulla tavoin ottamaan osaa ra-
25055: Lappeenrannan kaupungin ja sen ympä- kennuskustannuksiin huomattavalla osalla,
25056: ristökuntain tulee ottaa osaa tien raken- joten eduskunnan toivomus tulee kyllä täy-
25057: nuskustannuksiin. '' tetyksi.
25058: Eduskunta on siis hyväksynyt sanotun Kun 1Truipalsaaren--fuappeenr.annan maan-
25059: tien niiden maanteiden joukkoon, jotka tie on monestakin syystä tärkeimpiä Etelä-
25060: ensi titlassa o'tisi ·rakennettava. Hallitus ei Suomen rakentamattomista maanteistä ja
25061: kuitenkaan ole ottanut määrärahaa vuoden kun mainittu 13 kilometrin pituinen tie ly-
25062: 1937 tulo- ja menoarvioon mainitun tien hentää matkaa Taipalsaarelta lähimpään
25063: rakentamiseksi. liikekeskukseen Lappeenrantaan lähes 60
25064: Mitä Lappeenrannan kaupungin ja Tai- kilometrillä, niin pidämme tämän maantien
25065: palsaruren kunnan ·osanotosta rakennus- rakentamista erittäin kiireellisenä.
25066: kustannuksiin tulee, mainittakoon seuraa- Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
25067: vaa: Lappeenrannan kaupunginvaltuusto tamme kunnioittaen,
25068: kokouksessa 29/1 1936 on päättänyt antaa
25069: malli-alueen ilmaiseksi siltä osalta, minkä että Eduskunta ottaisi vuoden
25070: maantie kulkee Lappeenrannan kaupun- 1937 talousarvioon 500,000 markan
25071: gin omistamalla maalla sekä lisä:ksi raken- määrärahan maantien rakentami-
25072: taa omalla kustam:nikseHaan täysin va!l- seksi TaipaZsaarelta Lappeenrantaan.
25073:
25074: Helsingissä 9 p :nä syyskuuta 1936.
25075:
25076:
25077: Elias Tukia. A. A. Lintulah1ii.
25078: Kaapro Moilanen. Arvo Inkilä.
25079: J&·e Juutilainen. Vilho Annala.
25080: Viljo Venbo. Kaino W. Oksanen.
25081: Jussi Lonkainen. Antti Kemppi.
25082: Osk. Reinikainen. Urho Kekkonen.
25083: 584
25084:
25085: IV,245, - Rah. al. N :o 188.
25086:
25087:
25088:
25089:
25090: Kekkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vahvialan ja
25091: Ylämaan välisen maantien rakentamisen alullepanemista
25092: varten.
25093:
25094:
25095: E d u s k u n ·n a ll,e.
25096:
25097: Vuonna 1932 jättivät v,ahviaillln, Ylä- ikitietä. Vaiikka ;tämä väJlttämätön korjaus
25098: mlllan ja Miehi!klk!älän ikunnanvaltuustot va1- Y!låma,an y. m. kuntien liikffilneo.'loihin saa-
25099: tioneuvostol1e yhteisen anomuksen V ahvia- taisiinkin, jäisivät nämä seudut vieläkin
25100: ~an ja Ylämaan vä!lisen uudoo m&lllntien huonOIIllpaan asemaan tiesuhteissa kuin
25101: rakentamisesta. Tähän mennessä 'ei tien ra- muut Etelä-Suomen vastaavissa o1oissa ole-
25102: kentamiseen ole lkuitenkaa,n ryilldy:tty, vat alueet. Voimakimasti puhuu esitetyn
25103: vaikka kulkulaitoskomiteakin vuonna 1933 .ti·en puolesta sekin seikka, että Tilimaan
25104: valmistuneessa mitetinm.össään asettui sille ikun1t&an, vai~ka sen liikennetaDpeet ovat
25105: kannalLe, e1ttä Viipurista, VahviaJlaan kuil.ke- varsin huomattavat, ei tähän mennessä :val-
25106: vaa maantietä olisi jatk!ettava YHimaa:l'le tion varoiJJla olle mkennettu metriäikään
25107: ga,ak!ka. maantietä, mi!kä on todella hämmästyWi-
25108: Kun tark8!Stelee Viipurin yillljpäristön tie- vää, kun oteta·an huomioon maaJ:Ltieraken-
25109: karttaa, niin huomaa he~posti·, ikuinJka vä:Lt- nustoimintamme laa,juus.
25110: .tämätön o!lisi tie, j.oka 'liittäisi iKouvo[an- Tie- ja vesiraikennushalEtuiksessa on val-
25111: Vii:purin mutatien ja rantamaantien vä- mist.ettu alusta,va suunnite'lma Vahv:iailan-
25112: 1i11ä olevat ,Laajat alueet. Viipuriin. Viipu- Yilämaan tien rakentamiseksi. Kustannus-
25113: rin kaupungi!Na ,on ·erittäin hyvät yhteydet arvion i1oppusumma on 6,600,000 markkaa
25114: i,tåän ja pohjoiseen, mutta sitä rvastoirn se ja tien rakentaminen tulisi tapahtumaan
25115: on miltei tyystirn ,eristetty lä.nteen kä:sirn. useamman vuoden aikana. Ylämaan ja
25116: Yiämaan !kunta, pohjoisosa Sälkkij.ärven Voovia:lan kunnat ovat sitoutuneet osallis-
25117: kuntaa,..vieläpä osa Miehikkällän kuntaa ja tumaan mä.ärätyJ[ä summana tien ·rakenta-
25118: Luumäen !kunnan ·et·eläosa ovat yhä ,edel- miskus.tannuksiin.
25119: leenkin jääJneet vaiil[e luonndllista kuilku- Edellä esitettyyn nojaten rohkenemme
25120: yhteyttä Viipuriin. 'Sen vuo'k!si olisi vä:lttä- kunnioittavasti ehdotttaa,
25121: mätöntä, et1tä Vahvialasta jatlmtta,isiin
25122: maantietä Ylämaahllln, jo[iloin Dautatien ja että Eduskunta ottaisi vuoden
25123: mntama,antien keskivaiheille ~u'lisi näiden 1937 talousarvioon 1,000,000 ma'r'kan
25124: seutujen iliiikennetarvetta palveleva maan- suuruisen määrärahan V ahvialan ja
25125: tie, jonka käytettävyyttä lisäisi vielä se- Ylämaan välisen maantien rakenta-
25126: kin, että siltä tulisi 'leikkaamaa.n neljä :poik- misen alullepanemista varten.
25127:
25128: Helsingissä 9 ,pähränä syyskuuta 1936.
25129:
25130: Urho Kekkonen. Elias Tukia. Antti Kemppi.
25131: 585
25132:
25133: IV,2•46. - Rah. al. N:o 189.
25134:
25135:
25136:
25137:
25138: Tuomivaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rääkkylän
25139: Oravisalon maantien rakentamista varten.
25140:
25141:
25142: E d u s k u n n a II e.
25143:
25144: Rääkkylän kirkolta Oravisa1on kautta lestämme Rääkkyl:än kirkolta Oravisalon
25145: Liperm 'kirkolle suunnitellun maantien ra- kautta Liperin kirkolle johtavan maan-
25146: kentamisen tarpeellisuutta osoittavat mie- tien rakentaminen välttämätön. Tätä
25147: lestämme seuraavat seikat. käsitystämme tukee se, ·että jo yksistään
25148: Edellämainittu ma·antien mkennushanke Rääkkylän puolella joutuu tien vaikutus-
25149: on jo ollut vireillä noin parisataa vuotta piiriin 1,4~6 asukasta viljellyn maan :pinta-
25150: ollen varmasti Pohjois-Karjalan vanhimpia. alan ollessa 1,340 ha ja metsämaan 8,148
25151: Sili.tä on myöskin hankittu laaja ja selven- ha. Kaikkiaan tulisi; . edellämainitun tien
25152: tävä aineisto sekä .ammattimiehen laatima lähin va~kutuspiiri koskemaan 3,406 asu-
25153: !kustannusarvio. Tien ra;kentamisesta on kasta, 3,745 ha viljeltyä ja 17,282 ha met-
25154: tehty anomuksia valtioneuvostolle ja eri vi- sämaata. Rakennettavaksi suunnitellun tien
25155: rastoille ilman, '6ttä asia tähän mennessä vaikutuspiiri vastaa näin oHen melko:isen
25156: on saanut myönteistä ratkaisua. Rääkky- hyvin viljeltyä keskikokoista pitäjää.
25157: län ja Liperin kunnat ovat tehneet huo- Esittämättä tämän laaj.empia perusteluja
25158: mattavia rahallisia uhrauksia saadaJkseen ehdotamme edellä esittämäämme viitaten,
25159: maantiehankkeen toteutetuksi. että Eduskunta päättäisi ottaa
25160: Arvosteltaessa !kysymyksessä olevan ·tien ensi vuoden talousarvioon 500,000
25161: tarpeellisuutta Rääkkylään kuuluvien Ora- markan suuruisen määrärahan
25162: visaion ja Varpasalon suurien saarien sekä Rääkkylän Oravisalon maantien ra-
25163: Tutjanniemen a;sutuksen kannalta on mie- kentamiseen.
25164:
25165: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1936.
25166:
25167:
25168: E. A. Tuomiva.a.r:a. K. R. Itares.
25169: R. Ala~Kulju. J. V. Wainio.
25170: Hilja Riipinen. Arvi Malmivwa.ra.
25171: Itaar1o Salovaara. Vilho Annala.
25172: Bruno A. S~miaJ.a. K. Jussila.
25173:
25174:
25175:
25176:
25177: 74
25178: 586
25179:
25180: IV,247. - Rah. al. N :o 190.
25181:
25182:
25183:
25184:
25185: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun pi-
25186: täjän Kyttälän-V arpasen maantien parantamistöiden
25187: alkamista varten.
25188:
25189:
25190: E d u s kun n a 11 e.
25191:
25192: Kyttä:län-V arpasen välisen maantien pa- Mainitun tien parantamista !Pidetään
25193: rantamisesta teki Mäntyharjun kunnanval- tiepiirinkin puolelta hyvin kiireellisenä.
25194: tuusto jo useita vuosia sitten anomuksen Lisäksi pitäisi myöslkin varata työnsaanrti-
25195: läänin maaherralle, jonka johdosta on Sa- mahdolEsuuksia Mikkelin läänin eteläosaan
25196: von tie- ja; vesiraJkennuspiirin puolesta toi- ensi vuoden aikana. Kun hallitus ei kui-
25197: mitettu tutkimus sekä laadittu asianmukai- tenkaan olle ottanut v. 1937 tulo- ja. meno-
25198: nen kustannusarvio, joka tietääksemme arvioon määrärahaa mainitun tien paran-
25199: päättyy 1,100,000 markkaan. tamistöiden aloittamiseksi, niin edelläesi-
25200: Kyseellisen tien parantaminen olisi eri- tettyyn viitaten kunnioittaen ehdotamme,
25201: lroisen tärkeä senkin johdosta, että jo
25202: osittain valmistuneelta Varpasen--"Suomen- että Eduskunta ottaisi vuoden
25203: niemen tieltä sekä Varprusen_..JHaJlmenie- 1937 tulo- ja menoarvioon 500,000
25204: men ja V a!lkealrusta tulevHta maanteiltä markan määrärahan Mäntyharjun
25205: suuntautuvat 'linja-auto- y. m. liikenteet pitäjän Kyttälän-V arpasen 'maant-
25206: Ky;ttälän~Va11pasen väliselle maantielle. tien parantamistöiden alkamiseksi.
25207:
25208: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
25209:
25210:
25211: Emil Jutila. Eero Nurmesniemi.
25212: S. Salo. Heikki 'Soininen.
25213: Kalle Kämäräinen. Viljo V:enho.
25214: Vilho Vallas. T. N. Vilhula.
25215: Heikki V:ehkaoja. .A:lbin Asikainen.
25216: Eemil Luukka. Matti Miilclti.
25217: J. F. Tolonen. Antti Kemppi.
25218: Aino Luostarinen.
25219: 587
25220:
25221: IV,248. - Rah. al. N :o 191.
25222:
25223:
25224:
25225:
25226: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
25227: nustyön aloittamista varten Kangasniemen-Pieksämäen
25228: välisellä Siilinmyllyn-Haarajoen tieosa'lla.
25229:
25230:
25231: E d u s lk u n n a [ l.e.
25232:
25233: Siilirnmyllyn-Haamjo,en valisen DJOi:n 16 ja laadi,ttu kustannusarvio,. joka saamiemillie
25234: km. :pituisen maantieosan uudelleen raiken- tietoje11 mu:kaan pääJttyy 2,300,000 mark-
25235: tamiillen Kangasniemen ja Pielksämiien välli- kaan. Kun kysee'lJlisen tietyön alkaminen
25236: srulä maantiellä dlisi y~eisen 1iilkenteen lkan- oEsi erikoisen kiireeninen •ja kun ei ~v. 1937
25237: naHa prdettruvä ,erikoisen tärkeänä j,a ajan- talousarvioon ole varattu määrärahaa mai-
25238: kohtaisena jo siksi, että mainittu maantie nittua tietyötä varten, saamme ·edeliäesi-
25239: on viime aikoina muodostunut Pieksämäeltä tettyyn vii,tat.en !kunnioittaen .OOl_dottaa,
25240: Etelä~Suomeen tärkeäik!si kauttakulkutieksi
25241: selkä Kangasniemeltä Pi,eksämiie!l'le huomat- että Eduskunta ottaisi vuoden
25242: tavaksi puutavaran ja maataloustuotteiden 1937 tulo- ja menoarvioon 700,000
25243: kulj·etustieksi. Asian tärkeyden vuoksi on- markan määrärahan Kangasniemen
25244: kin Kanga.sniemen kunnan vir.anomaisten -Pieksämäen välisen Siilinmyllyn-
25245: anomuksen johdosta Savon tie- ja ~vesira Haarajoen tieosan maantietyön aloit-
25246: kennuspiirin puolesta toimitettu tutkimus tamiseksi.
25247:
25248: HeLsingissä 14 päivänä syyskuuta 1936.
25249:
25250:
25251: Emil Jutila. Vilho Vallas.
25252: Heikki Soininen. Heikki Vebkaoja.
25253: T. N. Vi1hula. Eemil Luukka.
25254: .AJ.bin Asikainen. M.atti iMiikki.
25255: Kalle Kämäräinen. Antti Kemppi.
25256: Eero Nurmesniemi. J. F. Tolonen.
25257: Aino Luostarinen.
25258: 588
25259:
25260: IV,249. - Rah. al. N :o 192.
25261:
25262:
25263:
25264:
25265: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
25266: rakentamista varten Enonkoskelta Sappolanlahteen.
25267:
25268:
25269: E d u s lk. u n n a l h'l:
25270:
25271: Viittaamme v. 1935 :valtiopäiväin syys- teltu tie, niin tämän johdosta ehdotamme
25272: istuntOikaudella eduskunnalle osoitetun ra- kunnioittavimmin,
25273: haasia-aJloitteen n:o 130 perusteluihin ja
25274: mainitsemme samalla, että mainittu tutki- että Eduskunta ottaisi vuoden
25275: mus ja kustannusarvio on nyt viime elo- 1937 tu~o- ja menoarvioon tie- ja
25276: kuun 25 päivänä saapunut tie- ja vesira- vesirake'Yiinushallit.uksen käytettäväksi
25277: kennushallitukseen. Kun olisi turvattava 500,000 •markan suuruisen mäiilrära-
25278: vä:litön töiden jatkuminen tällä tärkeällä ham, 'maantien rakentamista varten
25279: ties11unnalla, että näiden tiettömien kor- Enonkoskelta Hanhivirran ja Pöl-
25280: pien asulkkaat saataisiin muun maailman läkkälän kylien kautta Sappolanlah-
25281: Y'hteyteen ja samalla laajojen valtion met- teen.
25282: sien arvo nousemaan rakentamalla suunni-
25283:
25284: Helsingissä syysikuun 8 päivänä 1936.
25285:
25286:
25287: Aino Luostarinen. A. Pohjannoro.
25288: Emil Jutila. Mandi Hannula.
25289: Albin Asikainen. Helena Syrjälä.
25290: Tilda Löthman-'Koponen. E·ero Nurmesniemi.
25291: 589
25292:
25293: IV,25o. - Rah. al. N:o 193.
25294:
25295:
25296:
25297:
25298: Luostarinen y. m.: Korotetun määriirahan osoittamisesta
25299: Punkaharjun maantien kunnostamiseen.
25300:
25301:
25302: E d u s k u n n a 11 e.
25303:
25304: Hallitus ehdottaa ·ensi vuoden tulo- ja vuuttaa, ,puhumattakaan sitten linjavau-
25305: menoarvi'Oesityksessä Punlmharju11a olevan nuista, joita useita säännöllisesti siellä iml-
25306: maantien leventämiseen ja parantamiseen kee, niin on tärkeätä, että tämän tien pa-
25307: 400,000 mal'kan määrärahaa, mutta tehty rannuspuuhat pääsisivät jo v. 19~7 reip-
25308: kustannusarvio nousee yli Mljän miljoonan, paasti käyntiin. Siksi kunnioittavimmin
25309: joten tämä .ehdotettu summa näin vilkas- ·elhdotamme,
25310: liikkeiselle ja tärkeälle matkai1uväylälle on
25311: mielestämme liian pieni. :Sillä ,onhan luon- Eduskunta korottaisi ens~
25312: ·että
25313: notonta, että tietyö kestäisi kauniilla 'Pun- vuode~tt t11lo- ja me~ttoarviosS{], PtUn-
25314: kaharjulla kymmenen vuotta, niinkuin tä- kaharjun maantien kumnostamiseen
25315: män vuoden e:hdotelma edellyttäisi. iKun varattua määräraJwa 600,000 mar-
25316: nykyinen tie on niin kapea, ettei ika.ikin kailiLa.
25317: pa1koin voi kaksi ihenki1öautoa toisiaan si-
25318:
25319: Helsingissä syyskuun 10 p:nä 1936.
25320:
25321:
25322: Aino .Luosrtarinen. L. 0. Hirvrelllsa.lo.
25323: Heien:a Syrjälä. Tild.a Löthman-Koponen.
25324: A. Pohjannoro. Kaino W. <Oksanen.
25325: Aks·eli Brander. Albin Asikainen.
25326: Emil Jutila. Heikiiti ,Soininen.
25327: Kalle Kämäräinen. Toivo Jlkonen.
25328: Ka.arlo Hänninen. Väinö Kaasalainen.
25329: Mandi Hannula. J. F. Tolonen.
25330: Artturi Leinonen. Heiiklki Vehkaoja.
25331: J. Ta:lmla.
25332: 590
25333:
25334: JV,2o1.- Rah. ·al. N:o 194.
25335:
25336:
25337:
25338:
25339: As&ainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Otavan sata-
25340: man ja aseman välisen maantien rakentamista varten.
25341:
25342:
25343: Ed us!kunna[ile.
25344:
25345: Sa'Von rautruHen 'rakentamisen yhteydessä l·een satamarataa .pitikin. Näin ollen ja
25346: viime vuosisadan lopulla yhdistettiin Ota- kun valtio on aikanaan sataman rakentanut,
25347: van satama Puu13Jv,eden rannall:la rautati,e- olisi [uonn•oi,lisin oikeus saada liikenteelle
25348: veJJkostoon Otavan asemaita johdetu11a sa- tarpeeiJlinen, 1aillinen maantie satamaan,
25349: t3Jmaradalla, joten ·raskaamman ta'Var.a:li~ joka dohdettaisiin Otavan aseman pohjois-
25350: kenteen tarpeet sataman ·ja Otavan aseman puolelta iMi~keiin-Heinolan nmant~eltä
25351: väli!l'lä siten on 1tyydytetty mutta hevosajo- haarautuvan Hirvensallmeen vievän maan-
25352: ja henkilöliiken;nettä varten ei aikan3Jan ra- tien yhtymäkohdan läheltä entisiä tilusteirtä
25353: kennettu . maantietä, joten henkilöliikenne Otavan kyläki11kon ja T,opeliukiSen tiilan ohi
25354: on (vasten sään1töjä) suuntautunut sata- satamaraiteen 'Ylikäytäväilile sekä siitä edel-
25355: maan 'ja [)äinvastoin srutamarataa myöt•en leen uutena tienä satamaradan sivua kysy-
25356: ja hevosajoliikenne yksityisten maanomista- myksenalaiseen satamaan. Kun kysymyk-
25357: jain kujien ja tilusteiden kautta, joita ku- sessä oleva maantie, ei ainoastaan pa1kallis-
25358: kaan ei kunnosta. Viime vuosina lisään- liikenteen, 'Vaan myöskin satamasta etelään
25359: tynyt autoliikenne myöskin vaatisi yleiselle ja [änteen johtaville maanteiU:e suuntautu-
25360: liikennepaikalle kunnollista tietä. Lisäksi van yle:iJsen liikenteen :vuoksi on välttämä-
25361: jokin aika sitten rakennettiin sahalaitos tön, niin ehdotamme tkunnioittaen,
25362: Otavan sataman pohjoispuolelle sekä sieltä
25363: tie Otavan maanviljelyskoulun kautta Mik- että Eduskunta ottaisi vuoden
25364: keliin vievälle maantielle, johtaen tämä si- 1937 valtion tulo- ja menoarvioon
25365: ten kokonaan toiseen suuntaan. Suurim- 500,000 markan suuruisen määrära-
25366: man osan sahan työväestöä asuessa Ota- han Otavan sataman ja aseman vä-
25367: van aseman ja kyläkirkon seutuvilla, on lisen maantien rakentamista varten.
25368: sen kuljettava sataman kautta työmaal-
25369:
25370: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
25371:
25372:
25373: Albin Asikainen. Emil Jutila.
25374: K. Hakala. Aino Luostarinen.
25375: Toivo Halonen. Helena Syrjälä.
25376: Edv. Pes.onen. Kaarlo Salovaara.
25377: 591
25378:
25379: IV,2o2. - Ra,h. aJ. N:o 195.
25380:
25381:
25382:
25383:
25384: TwkaJa y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sarkamäen-
25385: Rauhamäen maantien kunnostamista ja valtion hoitoon
25386: ottamista varten.
25387:
25388:
25389: E d u s k u n n a 11 e.
25390:
25391: Kun maantiet otettiin valtion hoirtoon virran kuntalaisia käyttää Rauhamäen py-
25392: jäi siihenastinen pitäjiä yhdistävä valtatie, säkkiä, kun taas muussa tapauksessa on
25393: joka erkanee Varkauden-Joensuun tiestä Varkauden-Viinijärven rataa käytettäessä
25394: Leppävirran pitäjässä :Sarlkamäen kylän kuljettava Varkauteen.
25395: kohdalla ja yhtyy Varkauden----Kangaslam- Samalla tietä voitaisiin käyttää jälleen
25396: min tiehen Kangaslammin puolella, valtion kauttakulkulliikenteeseen kuten on tapah-
25397: hoitoon ott111martta. Kysymyksessä olevan tunut pitkät ajat ennen tien mppeutu-
25398: tien pituus on 9 kilometriä ja on sitä aika- mista. Matka Kuopiosta ja Leppävirralta
25399: naan käytetty paitsi paikallisiin tarkoituk- Savonlinnaan ja päinvastoin huomattavasti
25400: siin, myöskin hyvin huoma;ttavasti kautta- lyhenisi. Kysymyksessä olevaa tietä on
25401: kulkuun. 'Kun valtio aikanaan ei ottanut Kuopion läänin maaherra aikanaan puolta-
25402: tiestä huolehtiakseen on se nyttemmin rap- nut valtion hoitoon otettavaksi.
25403: peutunut eikä sitä niinollen voi käyttää Puheenaolevalle tielle ei tarvitse raken-
25404: kuin osittain liikenteeseen. Nyt tätä tietä taa ainoatakaan si[taa, joten kustannukset
25405: Va·rlkauden----Viinijärven radan rakemtami- eivät kohoaisi: suurilksi. Sitäpaitsi tie on
25406: sen yhteydessä on päätetty saattaa kuntoon suhteellisen suora, joten tien voisi kunnos-
25407: Kangaslammin pitäjän puolella tulevalle taa entisen suuntaisena.
25408: Rauhamäen pysäkil~e noin 4 1 / 2 kilometrin Edellä esitetyn perusteena ehdotamme
25409: pituinen osa. Sitä vart·en kuluvam. vuoden kunnioittaen,
25410: talousarviossa ·On myönnetty määräraha. että Eduskunta päättäisi ottaa
25411: Rappiotilaan jää siis edelleen ISarkamäen vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
25412: -Rauhamäen välinen rtieosa, joka; niin- 200,000 markan määrärahan mamn-
25413: ikään on 4 1 / 2 kilometrin pituinen. ,Jos tien Sarkamäestä Rauhamäkeen ktun-
25414: tämä osa mainitusta tiestä saataisiin liiken- nostamista ja valtion hoitoon otta-
25415: nekelpoiseksi voisi huomattava osa Leppä- mista varten.
25416:
25417: Helsingissä syyskuun 5 päilvänä 1936.
25418:
25419:
25420: J. Twkala. Hei;Idri Kääriäinen. Tilda Löthman-Koponen.
25421: Emil Jutila. J. F. Tolonen. Onni Hiltunen.
25422: Aino .Luostarinen. Edv. Vaarama. Onni Mä.keläinen.
25423: Albin Asikainen. Kalle Kämäräinen. Alex Hämäläinen.
25424: P. V. Heikkinen. L. 0. Hirvensalo. Annas Paasonen.
25425: 592
25426:
25427: IV,253. - Rlah. al. N:o 196.
25428:
25429:
25430:
25431:
25432: Taikala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen-
25433: Karkkolan-Jäpp~1än kirkonkylän maantien kunnosta-
25434: mista ja valtion hoitoon ottamista varten.
25435:
25436:
25437: E d u s ik u n n a ll e.
25438:
25439: A~kanaan rakennettiin kylätie Suonen- rll!ttain raskaan ja vilk:kaan liikenteen alai-
25440: joen pitäjästä Karkkolan kylästä, :Suonen- siksi >aiheuttaen huomattavia kustannuksia
25441: joen ja Pieksämäen kantamaantiestä a1kaen, kylätieylhtymiUe. !Kun autoliikenteen har-
25442: Suonenjoen Pörölänmäen kylään. Tämän joittaj.at ovat huomanneet sanotulla tiellä
25443: tien jatkona rwkennettiin kylätie Pörölän- liikenteen vilkkauden, niin ovat he ryhty-
25444: mäeltä Heimolan pysäkille ja siitä edelleen neet puuhaamaan siihen linjureita ja ilin-
25445: rakennettiin toisen tieyhtymän toimesta jalle Varkaus-Jäppilä-Suonenjoki onkin
25446: vuosina 1930-31 kylätie J·äprpilän pitäjän myönnetty kahdelle linj·a-autolle kulkuluvat
25447: HietaJkylän !kylään, josta oli jo ennen ra- siitä huolimatta, et,tä sanotulla linj.alla on
25448: kennettu kylätie Jä:ppilän kirkolle. Näin yli 32 kilometriä yksLtyisten hoidossa olevaa
25449: muodostui ·eri kyläti·eyhtymien toimesta ra~ kylätietä. 'Tästäkin selviää, että tien
25450: kennetuista kyläteistä yhteinäinen tie, joka luonne on kokonaan muuttunut. Siitä on
25451: on sekä. pittäjien ·että läänien välinen. Kun tullut kauttll!kulkutie, jonkalaiset valtio
25452: nyt vielä samoihin aikoihin rakennettiin yleensä ottaa 1hoitoonsa. Piiri-insinöörin
25453: valtion toimesta maantie JäJppilän kirkolta tekemän kust•annusarvion mukaan tulisi
25454: V aJJkauden kaup·palaan, niin silloin y hdis- tien kunnostaminen maksamaan 212,000
25455: tyi suoraan maantieyhteyteen !kaksi huo- markkaa.
25456: mattavaa tehdasseutua, nrnittäin Varkaus Viitaten edel.läolevaan ehdotamme kun-
25457: ja Iisvesi. nioittaen,
25458: Kyseessä olevalla tiellä henkilöautolii- että Eduskunta päättäisi ottaa
25459: kenne on vilkasta ja sitäpaitsi uusien teiden vuo.den 1937 tulo- ja •menoarv~oon
25460: varsilta on runsaasti saatavana puunjalos- 212,000 markan määrärahan maan-
25461: tustehtaissa tarvittavaa raaka-ainetta. Puu- tien kunnostamista ja valtion hoi-
25462: tavarayhtiöt ovat .ryhtyneet kuljettamaan toon ottamista v.artern Suornernjoen--
25463: sitä suuriLla kuorma-autoilla tehtailleen. Karkkolan kyUistä H eimolarn pysäkin
25464: Siksi sanotut kylätiet ovll!t joutuneet ver- kautta Jäppt1än kirkolle.
25465:
25466: Helsingissä 4 p:nä syyskuuta 19<36.
25467:
25468:
25469: J. Takala. E<dv. Pes,onen. P. V. Heikkinen.
25470: Kalle Kämäräinen. J. F. Tolonen. Aino Luostarinen.
25471: L. 0. Hirvens•alo. Edv. V:aarama. .Mbin Asikainen.
25472: Onni Hiltunen. Tilda Löthman-K:oponen. Onni iMälkeläinen.
25473: Emil Jutila.
25474: 593
25475:
25476: IV,254. - Rah. al. N:o 197.
25477:
25478:
25479:
25480:
25481: Löthman-Koponen y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutki-
25482: muksen toimittamiseksi maantieosalla Puutossalmi--Tup-
25483: purinmäki--Kurjalanranta-Näädänmaa-Huovilansalmi.
25484:
25485:
25486: E d u s k u n n a 11 e.
25487:
25488: Ku~kuneuvojen puolesta suotuisissa ase- delle johtuvat, poistuvat suureksi osaksi, jos
25489: missa olevien seutukuntien ohella on maas- tämä tie. tulee rakennetuksi. Sellaista toi-
25490: samme vielä laa:joja tiettömiä, alueita. Täl- menpidettä on näidenkin syrjäseutujen
25491: lainen viimemainitunlainen on m. m. suuri asukkailla toimeentulonsa kohentamiseksi ja
25492: osa Leppävirran pitäjän poh:jois- ja itäosaa. parempien elämänehtojen luomiseksi valtio-
25493: Kun Heinävedeltä Leppävirralle. menevältä vallan avulla oikeus itselleen odottaa.
25494: maantieltä rakennetaan uusi tie, joka yh- Kauttakulkutienäkin on sanottu maantie
25495: distyy Leppävirran Vehmersalmen tiehen, varsin tärkeä, sillä sen kautta matka Kuo-
25496: ja Kallaveden ylitse johtavan Puutossal- pioon Mikkelin läänistä ja osista Itä-Suo-
25497: men lossin rakennusanomus on saanut mea huomattaNasti lyhenee. Edellämaini-
25498: suotuisan ratkaisun, on tätä tietä lyhin tulla seikalla on maan puolustuksenkin kan-
25499: matka Mikkelin läänistä Kuopion kaupun- nalta suuri merkitys. Main•innan ansaitse-
25500: kiin. Samalla saattaa se Leppävirran vat myöskin tien varrella olevat luonnon-
25501: n. 12,500 asukkaasta lähes 4,000 osalli- kauniit paikat, jotka kehittyvän matkailun
25502: seksi liikenteestä ja yhteyteen muun maail- kannalta ovat huomioon otettavat.
25503: man kanssa. Sanottu maantie Puutos- Edellä esitetyn nojalla pyydämme kun-
25504: salmi-Tuppurinmäki-Leppämäki-Kurja- nioittaen ehdottaa,
25505: lanran ta-Näädänmaa-H UO'Vilansalmi on
25506: noin 40 km. pitkä. Sen kulkusuunnan vä- että Eduskunta ottaisi ens~ vuo-
25507: littömässä yhteydessä olevien suurten kylä- den tulo- ja menoarvioon · 50,000
25508: kuntien maa-alue on liki 42,000 hehtaaria, markan mäarärahan tutkimuksen toi-
25509: josta yli 37,000 hehtaaria metsää, 3,500 heh- mittamiseksi maantieosalla Puutos-
25510: taaria peltoa ja yli 1,000 hehtaaria luon- salmi-Tuppurinmäki--Leppämäki--
25511: nonniittyä. Ne vaikeudet, mitkä tien puut- Kurjalanranta-Näädänmaa ja Huo-
25512: teesta kehittyvälle viljelys- ja metsätalou- vilansalmi.
25513:
25514: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
25515:
25516:
25517: Tilda Löthman..,Koponen. Helena Syrjälä. P. V. He:ilcldnen.
25518: Aino Luostarinen. Edv. Vaarama. J. T:akala.
25519: Onni Hiltunen. L. 0. Hirvens•alo. Onni Mäkeläinen.
25520: Kalle Kämäräinen. Emil Jutila. Heikki Kääriäinen.
25521: Elias Simojoki.
25522:
25523: 75
25524: 594
25525:
25526: IV,255. - Rah. al. N:o 198.
25527:
25528:
25529:
25530:
25531: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen
25532: pitäjän Halolanmäen kylästä alkavan Tervon-Haapa,.
25533: mäen tiehen yhtyvän maantielinjan tutkimistöitä var-
25534: ten.
25535:
25536:
25537: E d u s k u n n a 11 e.
25538:
25539: Vesirikkaassa maassamme ovat sekä me- täisi tien Verkkokylän ja Hyvölän kyllien
25540: renrantasaarien että sisävesien saarien kautta Tervan----Haapamäen tiehen noin 6
25541: asukkaat sikäli huonommassa asemassa km. päässä Tervon kirkolta, olisi varmasti
25542: kuin mantereella asuvat ihmiset, ettei omiaan tukemaan mainittujen seutujen
25543: heillä ole maam_teitä eikä liioin kyläteitä- asukk8iiden taloudellista toimeentuloa sa-
25544: kään samassa saaressa olevien eri kylien malla kun se tarjoaisi matkailijalle mitä
25545: vällillä, puhumattakaan siitä, että valtion ihanimman kauttakulkureitin luonnonkau-
25546: lautat ja lautturit välittäisivät liik€llnettä neudestaan kuulun järvialueen keskitse.
25547: saaresta toiseen tai soorikylistä mante- Rohkenemme näin ollen ehdottaa,
25548: reelle. Tällainen teiden, siltojen ja lauttQ-
25549: jen puutteessa elävä alue on m. m. länti- että Eduskunta päättäisi vuoden
25550: sessä Savossa Iisveden, Virmasjärven. ja 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa
25551: Rasvang,in selkien välillä oleva saari- ja 30,000 markan suuruisen määrära-
25552: niemiailue. Suonenjoen pitäjän Hwlolan- han Suonenjoen pitäjän H alolan-
25553: mäen kylästä a~kava tie, joka kulkisi kau- mäen kylästä alkavan ja Käpysalon
25554: nista Lieteniemen sorakangasta myöden sekä Pulkkilan saaren kautta kulke-
25555: ylittäen Lietesalmen ja jatkuen Käpysalon van noin 6 km. päässä Tervon kir-
25556: saareen, josta Airasalmen yh mentyä hal- kolta Tervan-Haapamäen tiehen
25557: kaisisi Pulkkilan saaren ja Pulkkilan sal- yhtyvän maantielinjan tutkimustöi-
25558: meen sijoitettavan lautan kautta yhdis- den suorittamiseen.
25559:
25560: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
25561:
25562:
25563: L. 0. Hirvensalo. J. Takala.
25564: Kalle Kämäräinen. Heikki Kääriäinen.
25565: P. V. Heikkinen. Onni Mäkeläinen.
25566: Armws Paasonen.
25567: 595
25568:
25569: IV,256. - Rah. al. N:o 199.
25570:
25571:
25572:
25573:
25574: Kuittinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
25575: Ylivede'Yir----Jääsken maantien rakentamista varten.
25576:
25577:
25578: E d u s !k u :n n a [ 1 e.
25579:
25580: Vuoden 1935 valtiopäivillä tehtiin toivo- pitJkä valmistusaika tälle 1työlile on v;ahingol-
25581: musaloite n: o ilO ja osoitettiin siinä En- linen, 'koska se vaikeuttaa EiJlrennettä.
25582: son-Viipurin maantien tutkimisen tar- :Tätä .asiaa käsiteltäessä olisi otettava
25583: peeil'lisuus, koSika; kyseessä olerva tie on vai- huomioon myösikin oo ,tosiasia, että tämän
25584: kea ajaa. Tie- ja vesirakennushallituksen ma;an suurimmat tehtoot ja valtion ·omista-
25585: Viipurin piirikonttorin puolesta on tutJki- mat tuotantolaitokset ovat tämän tieosoo
25586: mukset loppuun suor.itettu ja on piirikont- toisessa päässä, jonlka tähden lkunn,oNista
25587: tori myös havainnut, että kyseessä oleva liikeyhteyttä Vi~purin satamaan, josta 1ii-
25588: tie on 1perusteeiHisffil. korjauksen tarpeessa. keyhteys vä:l1ttömästi jatkuu, k~p·eästi !kai-
25589: On myös tyydytY:ksel:lä todettava, että 1937 vataan.
25590: vuoden tlrlo- j,a menoarvioesityiksen yhtey- Tämä siis selvästi osoittaa, että vaati-
25591: dessä on tämä tieosa huomioitu. mus tien pikaisesta korjaamisesta ei pe-
25592: Mutta ha1litulksen esittämä määräraha rustu minkään erikoisen kulmakunnan vaan
25593: kustannusar.vioon rv·errattuna on mieles- koko maan yhteiseen etuun.
25594: tämme Ei:an pieni, mikä seikka näin ollen EdeUä ,esitettyihin perusteluihin :viitruten
25595: tarpeettomasti pidentää tien va~mistus ehdotamme kunni.oittaen,
25596: aikaa. Hallituksen esittämässä ilausunnos-
25597: sa:kin sanotaan, ·että •tie on mä!kin.en ja mut- että Eduskunta 1937 vuoden tulo-
25598: kainen eikä ajoratakaan täytä vuosi vuo- ja menoarviossa korottaisi 20 Pl.
25599: delta vilkastuneen liikenteen vaatimuksia. III luvun 3 momentilla olevan Ylive-
25600: Kustannusarrvioklsi on laskettu n. '5,205,000 den -lhantolartr-Kilpeenjoe'Yir----Jääs-
25601: marlrkaa. Hal'litus ehdottaa ainoastaan ken maantietä koskevan määrärahan
25602: 400,000 ma:Ckkaa; menoarvioon otettavaksi 1 miljoonaksi markaksi.
25603: ja työn valmistus !kestäisi yli 6 vuotta. Näin
25604:
25605: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1936.
25606:
25607:
25608: Juho Kui·ttinen. Juho Pyy.
25609: Yrjö Welling. Jere Juutilainen.
25610: Aug. Syrjänen. Jussi Raatikainen.
25611: Jussi Lonka;inen. Jussi Rapo.
25612: 596
25613:
25614: IV,257. - Rah. al. N:o 200.
25615:
25616:
25617:
25618:
25619: Kosonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
25620: tamista varten Rääkkylän kirkolta Oravisalon kautta
25621: Liperiin.
25622:
25623:
25624: E d u s ik. u n n a 11 e.
25625:
25626: Viitat·en rahaasia-a!loitteisiin N: o 98 v. että Eduskunta ottaisi vuoden
25627: 1:93.3 vaJ.tiopäivillä (Liitteet I-XIV, s. 1937 valtion tulo- ja menoarvioon
25628: 357), N :o 99 v. 1934 valtiopäivillä (Liitteet 500,000 markan määrärahan Rääk-
25629: I-XIV, s. 536) sekä N:o 13·6 v. 1:935 val- kylän kirkolta Oravisalon kautta Li-
25630: tiopäivien syysistuntokaudella (Liitteet s. periin johtavan maantien rakentami-
25631: 662), saamme kunnioittaen ehdottaa, sen aloitt.amista varten.
25632:
25633: Helsingissä 7 p:nä syyskuuta 1936.
25634:
25635:
25636: A. J. Kosonen. Heildd Soininen.
25637: Jalmari Väisänen. Albin Koponen.
25638: Antti Kukkonen. Matti Puittinen.
25639: M!lltti Tolppanen.
25640: 597
25641:
25642: IV,z5s. - ,Rah. &1. N :o 201.
25643:
25644:
25645:
25646:
25647: Soininen: Määrärahan osoittamisesta Outokummun-V uon-
25648: noksen tien rakentamista varten.
25649:
25650:
25651: E d u s !k u n n a ll e.
25652:
25653: Maantieverkoston tihentäminen on mo- yhdistämään kummankin edellämainitun
25654: nella maaseutupaikkakunna1la p.akoittava tien rakennussuunnitelman ja laatimaan
25655: välttiimättömyys. Lyhyenkin maantien ra- yhteisen kustannusarvion kummallekin
25656: kentaminen, jos s.e yhdistää kaksi yleistä t~elle, ottaen huomioon, että tiestä kokonai-
25657: kulkuväylää, voi olla -ei ainoastaan asian- suudessaan tulisi II c luokan tie. Tä;tä var-
25658: omaiselle p.aikka;kunn.alle, vaan yleisellekin ten ovat asiakirjat valmiit puoltavine lau-
25659: liikenteelle hyvin mel'kityksellinen. suntoineen. Tien rakentamista varten on
25660: :Sellainen lyhyt yhdistävä tie poistaisi Karja!lan ~tie- ja vesirakennushallitus ehdot-
25661: huomattavan ~epäikohdan Kuusjärven rpitä- tanut vuodeksi 19~37 tulo- ja menoarvioon
25662: Jassa. Rakennettava tie, nimeltä Vuon- 300,000 ma~kan määrärahan, ·jota kuiten-
25663: noksen maantie, tuottaisi hyötyä ei vain kaan mainitun vuoden tulo- j.a menoar-
25664: paikkakuntalaisille vaan myöskin rautatie- viossa ei ole otettu huomioon. Valtion tu-
25665: hallitukselle. Tien pituus olisi ainoastaan lisi parantaa edellämainitulla paikkakun-
25666: 5 1 / 2 km. Mainittu tie on tutkittu yksi- nalla maantieyhteyttä. Sitä odottaa pai-
25667: tyisesti alkuaan kylätieksi, mutta hank- kallinen asujamisto ja myöskin ·valtion
25668: keen ajajat ovat anoneet, että se rakennet- omien etujen mukaista on, että Outokum-
25669: taisiin maantieksi. Anomusta ovat kannat- mun kuparikaivos pääsee suoraan yhtey-
25670: taneet paikalliset viranomaiset, Kuopion teen mainitun tien vaikutuspiirissä asuvan
25671: läänin ~maaherra ja Karjalan piirin piiri- laajan maanviljelijäväestön kanssa.
25672: insinööri. Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
25673: Jatkoksi edelliseen on He- ja vesiraken-
25674: nushanitU:ksen puolesta tutkittu Outokum- että Eduskunta päättäisi ottaa
25675: mun tie, jonka pituus on 7 1 / 2 km. 'Tiet v.uoden 1937 tulo- ja menoarv~oon
25676: ovat toistensa jatkoa ja ovat kumpikin tar- 300,000 markan suuruisen määrära-
25677: peellisia niin rp.aiikaHiselta kuin yleiseltäkin han Outokummun ja V uonnoksen
25678: kannalta. Tie- ja vesirakennushallitus on tien rake'flltamista varten /(:uusjärven
25679: määrännyt Karjalan piirin piiri-insinöörin pitäjässä.
25680:
25681: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 193:6.
25682:
25683:
25684: Heikki 'Soininen.
25685: 598
25686:
25687: IV,259. - Rah. al. N :o 202.
25688:
25689:
25690:
25691:
25692: Kosonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kompaka1lr----
25693: Tikkalan-Huht1,"lammen maantien rakentamista varten.
25694:
25695:
25696: E d u s kun n a B e.
25697:
25698: Viitaten rahaasia-aloitteen N: o 135 pe- arvioon 300,000 markan määrärahan
25699: rusteluihin (Liitteet v. 1935 valtiopäivien töiden aloittamista varten maantie-
25700: syysistuntokaudelta, siv. 660), ehdotamme suunnalla Kompakka-Tikkala-Huh-
25701: kunnioittaen, tilampi, Rääkkylän, Tohmajärven ja
25702: Kiihtelysvaaran pitäjissä.
25703: että Eduskunta päättäisi ottaa
25704: vuoden 1937 valtion tulo- ja meno-
25705:
25706: Helsingissä 7 p: nä syyskuuta 1936.
25707:
25708:
25709: A. J. Kosonen. Albin Koponen.
25710: Jalma.ri Väisänen. Matti Puittinen.
25711: Matti Tolppanen.
25712: 599
25713:
25714: IV,26o. - Rah. al. N:o 203.
25715:
25716:
25717:
25718:
25719: Kosonen. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kurapuron
25720: maantiemutkan oikaisemistöiden alkamista varten Joen-
25721: suun-Nurmeksen maantiellä.
25722:
25723:
25724: E d u s k u n n a 11 e.
25725:
25726: Joensuun kaupungista alkava, Nurmek- kassa valaisevat seuraavat viranomaisilta
25727: seen johtawa maantie n. 2 kilometrin etäi- hankitut numerotiedot :
25728: syydestä !kaupungista, Joensuun kaupun-
25729: Tilastoa liikenteestä Kurapuron mutkan
25730: gin ja Pielisensuun pitäjän rajalla Ylittää
25731: kohdalla 5 p :nä syyskuuta 1936 toimitetun
25732: n. k. Kurapuron tehden sillä kohdalla iii-
25733: laskennan :mukaan :
25734: kenteelle mitä vaarallisimman mutkan. Sa-
25735: notun puron kohdalla laskee näet tie sy- Jalkaisin kulkijoita ..... . 828
25736: välle, maaston mukaisesti, ilman vä;häisin- Polkupyöräilijoitä ...... . 1,227
25737: täkään pengerrystä oHen puron molem- Kuorma-autoja ......... . 206
25738: milla pudlin jyrkät mäet. 'Tie samalla jyr- Linja-autoja ........... . 27
25739: kästi kaartaa kummaltakin taholta purolle Henkiloaurtoja .......... . 88
25740: laskiessa. Tämän vuoksi ja kun sekä aivan Moottoripyöriä ......... . 31
25741: puron kohdaLla ja molemmilla mäen rin- Hevosia 70
25742: teillä maantien vartta myöten on tiheän Yhteensä 2,477
25743: asutuksen vuo'ksi paljon rakennuksia, ei
25744: pur0l1e laskiessa voi nähdä tiel~e, vaan Liikennelaskenta aloitettiin klo 5 ja lo-
25745: joutuu juuri vaa:rallisimmalle kohdalle las- petettiin klo 20.
25746: kemaan umpimähkään.
25747: Kun puheena oleva tie varsinkin Joen- Tilastoa liikenneonnettomuuksista Kura-
25748: suun puoleisella osa:llaan on erittäin vilk- puron mutkan kohdalla:
25749: kaasti liikennöity, se kun johtaa useille 1934 1) Auto ajoi mökin seinään (mökki
25750: muille maakunnan va!ltateille Pielisen kah- mutkan pohjassa).
25751: den puolen ja ylittää kaksi sanotun Ku- 1935 2) Auto ajoi ojaan.
25752: rapuron molemmilla puolin sijaitsevaa esi- 3) 2 polkupyöräiilijää ajoi yJlteen.
25753: kaupunkialuetta, on Eikenneturvallisuus 4) Auto ajoi hevosen päälle (hevonen
25754: käynyt huolestuttavasti uhanalaiseksi usein kuoli).
25755: mainitun Kurapuron lkohdaHa. 1Sattuu 5) 1 Kuorma-auto jru polkupyöräilijä
25756: tuontuostakin va:kaviakin onnettomuuksia a;joivat yhteen.
25757: ja etenkin liukkaan kelin valiitessa on 6), Kuorma-auto ajoi ojaan.
25758: yleensä kaikenlaisilla ajoneuvoilla kulke- 7) 2 autoa ajoi yhteen.
25759: minen Kurrapuron mutkassa varsin vaaral- 8) Joulukuussa kelirikon aikana (lu-
25760: lista. misohjoa ja jäätikköä) useat au-
25761: !Liikenteen laajuutta ja sattuneita lii- tot jarrutuksesta ja varovaisuu-
25762: kenneonnettomuuksia tässä vaarallisessa pai- desta huolimatta liukuivat ojaan.
25763: 600 IV,260. - Kurapuron maantiemutka.
25764:
25765: 1936 9) 2 polkupyöräilijää ajoi yhteen. Edel[ä sanotun lisäksi tulkoon vielä huo-
25766: 10) Auto ja polkupyöräilijä ajoivat mautetuksi, että varsinkin kausityöttömyys
25767: yhteen. Pielisensuun kunnassa on jokavuotinen H-
25768: miö (esim. lastaukset ja uittotyöt, jotka
25769: Pielisensuun kunta ja Joensuun kau- sitovat satamäärin paikkakunnan työläisiä,
25770: punki sekä viranomaiset pitävät välttämät- lakkaruvat aikaisin syksyllä) eikä kunnalla
25771: tömänä Kurapuron maantiemutkan oikai- ole mahdollisuuksia järjestää töitä. Tältä-
25772: semista. Sitä varten on tehty tieviran- kin kannalta olisi esitetty toimenpide pai-
25773: omaisten toimesta tutkimuksia kuin myös kallaan sama]la kun se itsestään, kuten
25774: ensiksi mainitun kunrnan toimesta asiaa edeHä on selostettu, on käynyt ajankoh-
25775: koskeva anomus kulkulaitosministeriöön. taiseksi.
25776: (Asiaa selvittäv,iä asiakirjoja tie- ja vesi- Ka]ken edellä sanotun lliOjallw ehdotamme
25777: rakennushallituksessa.) kunnioittaen,
25778: Maantiemutlkan oikaisu iKurapurron koh- että Eduskunta ottaisi vuoden
25779: dalla Joensuun kaupungin läheisyydessä 1937 tulo- ja menoarvioon 500,000
25780: ei siedä viivytystä. Sen tarpeellisuus on jo markan määrärahan K urapuron
25781: ammoin työntänyt syrjään lukuisat muut maantiemutkan oikaisemistöiden al-
25782: tieoikaisU:t. Siksi olisi jo ensi vuonna saa- kamista varten Joensuun-Nurmek-
25783: tava tässä tarkoitettu työ a~ulle. sen maantiellä.
25784:
25785: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1936.
25786:
25787:
25788: A. J. Kosonen. Albin Koponen.
25789: Jalmari Väisänen. Maltti Puirttinen.
25790: 601
25791:
25792: IV,261. - Ra.h. al. N:o 204.
25793:
25794:
25795:
25796:
25797: Kos·onen y. m.: Määrär(J;han osoittamisesta Puukarin lai-
25798: turivaih:teelta Valtimon Koppelojärven kylään johtavan
25799: maantien kuntoonpanoa varten.
25800:
25801:
25802: E d u s kun n a l I e.
25803:
25804:
25805: Viittaamalla rahaasia-aloitteeseen N: o 16 1937 valtion tulo- ja menoarvioon
25806: v. 1935 valtiopäivillä (Liitteet I-XII, siv. 100,000 markan määrärahan Valti-
25807: 190) sekä vuoden 1933 valtiopäivillä teh- mon pitäjässä sijaitsevan Tornion-
25808: dyn samaa asiaa koskevan aloitteen N :o 95 1
25809: suon asutusalueen halki, Puukarin
25810: laajempiin perusteluihin, kunnioittaen eh- laiturivaihteelta Koppelojärven ky-
25811: dotamme, lään johtavan maantien lopullista
25812: että Eduskunta ottaisi vuoden kuntoonpanoa varten.
25813:
25814: Helsingissä 7 p: nä syyskuuta 1936.
25815:
25816:
25817: A. J. ,Kosonen. Matti Puittinen.
25818: Eino Rytinki. Al:bin Koponen.
25819: Ja1ma.ri Väisänen.
25820:
25821:
25822:
25823:
25824: 76
25825: 602
25826:
25827: IV,262. - Rah. al. N:o 205.
25828:
25829:
25830:
25831:
25832: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen pi-
25833: täjän Koljanvirran ja K urenpolven välisen maantien
25834: rakentamiseen.
25835:
25836:
25837: E d u s k u n n a ll e.
25838:
25839: Eduskunta on vuoden 1935 valtiopäivillä mainetta saavuttaneen Runnin terveysläh-
25840: hyväksyessään kulkulaitosvaliokunnan mie- teen välillä, jotka molemmat seudut ovat
25841: tinnön n: o 15 lausunut periaattee1lisen kä- matkailijoiden suos11ma käyntipaikkoja.
25842: sityksensä siitä, että valtion on tuettava Kun tämä tie tulee lyihentämään Iisalmen
25843: kyläteiden rakennustöitä ja täten autettava ja Kiuruveden välistä maantiematkaa noin
25844: huonojen liikenneyhteydessä olevien syrjä- 10 ikm:llä, niin on ilman muuta selvää, että
25845: seutujen asukkaita. Tämä eduskunnan kan- se lähitulevaisuudessa saa entiseltä ka-
25846: nanotto on harvaanasutussa maassamme pealta, mutkaiselta ja mäikiseltä maantieltä
25847: saanut puolelleen maaseutuväestön jaka- suurimman osan raskaasta kuormavaunu-
25848: mattoman myötätunnon. - Niiden kylä- ja linja-autoliikenteestä osakseen ja kun
25849: teiden joukossa, jotka tämän periaatteen näin ollen tulevaisuutta silmälläpitäen on
25850: mukaisesti tulevat valtionvarojen turvin ra- perin tärkeätä, että tämä tie tulee alun-
25851: kennettaviksi, on m. m. Iisalmen pitäjän perin erittäin kunnollisesti pohjatuksi ja
25852: Koljonvirralta Kurenpolven pysäkille ra- kun on otaksuttavaa, että tiey-htymän osak-
25853: kennettava tie. Tien pituus on noin 11.5 kaat eivät omin voimin jaksa riittävän kes-
25854: km. ja tulee siitä muodostumaan paitsi ta- täviä siltoja rakentaa eivätkä riittävän le-
25855: vaLlinen kylätie Ylemmäisten Niiralannie- veätä maantiepohjaa kyllin tukevasti pe-
25856: men y. m. kylien asukkaille myöskin ja en- rustaa, niin ehdotamme kunnioLttaen,
25857: nen lkai'klkea kauttakulkutie Iisalmesta Kiu-
25858: ruvedelle ja sieltä edelleen pdhjoiseen ja että Edttskunta päättäisi vuoden
25859: länteen maanteitse matkustajille, samalla 1937 talousarvioon ottaa 200,000
25860: !kun se muodostaa lyhimmän maantieyhtey- markan määrärahan Iisalmen pitäjän
25861: den historiallisesti kuulun , Virransillan'' Koljanvirran ja Kurenpolven väli-
25862: ja kylpylaitospaikkana paljon ansaittua sen maantien rakentamiseen.
25863:
25864: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 193·6.
25865:
25866:
25867: L. 0. Hirv:ensalo. J. Takala.
25868: Kane Kämäräinen. Heikki Kääriäinen.
25869: P. V. Heikkinen. Onni Mäikeläinen.
25870: Armas Paasonen.
25871: 603
25872:
25873: IV,263. - Jtah. al. N:o 206.
25874:
25875:
25876:
25877:
25878: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta V aajasalmen
25879: -Tervon kylätien kuntoonsaattantista varten.
25880:
25881:
25882: Ed uskunnaHe.
25883:
25884: V.aa:jasaJlmen-'Tervon rajan välisen maan- kunta voi täitä tieosaa pitää kunnossa eikä
25885: tioo rakentamiseen on :vuodeksi 1937 ehdo- lain mulkaa:n .ole siihen ve1voil.linenkaan.
25886: tettu myönnettä:välksi viimeinen määrära- Valtion o1isi: iiläm olilen ensi tilassa kunnos-
25887: haerä ja tLe näin oillen va'lmistuu :vuonna tettava kyseessäoleva tie ja otettava se hrul-
25888: 1937. Tervon pitäjän rajaJLta jatkuu .tämä rtuunsa.
25889: maantie kylätienä Tervon kirrkonky'lään. Edel'läsanotun perusteella pyydämme
25890: Eos:ka Vaajasalmen-2Tervon kirlkonkyilän kunnioittaen ehdottaa,
25891: väilise1lä tiellä on jo aikaisemrrnin oHut huo-
25892: mattava li·ikenne tien mo~emmissa 'Päissä ja että Eduskunta päättäisi vuoden
25893: nyt kun liikenne maantien :valmistuttua •tu- 1937 talousarvioon ottaa 160,000 mar-
25894: tee ·entistä 'suure:mmalksi ja €hdottomasti kan määrärahan Vaajasalmen-Ter-
25895: kauttaku'llkuluontoiseksi, jolloin Hnja-autot von välillä olevan noin 16 km:n pi-
25896: ja raSkaat kuo11mavaunurt tulerva.Jt tietä käyt- tuisen kylätien kuntoonsaattamiseksi
25897: tämään, iiliin on luonnollista, ettei T·ervon ja valtion välittömään hoitoon otta-
25898: rajan ja 'T,eJ.IVon kirkonkylän välinen tie- miseksi.
25899:
25900: Helsingissä syyskuun 15 päiyänä 193:6.
25901:
25902:
25903: L. 0. Hirvensalo. J. Takala.
25904: KaJ.le Kämäräinen. Heikki Kääriäinen.
25905: P. V. Heikkinen. Onni Mäkeläinen.
25906: Annas Paasonen.
25907: 604
25908:
25909: IV,264, - Rah. al. N :o 207.
25910:
25911:
25912:
25913:
25914: Lepistö y. m.: Määrärahan osoittamisesta Toholammin-
25915: Eskolan maantien rakentamiseksi.
25916:
25917:
25918: E d u s k u n n a H e.
25919:
25920: ViittaamaHa v. 193>5 valtiopäiviUlä jätet- Taholammin ,pitäjästä Eslmilan asemalle
25921: tyyn toivomusa~oitteeseen n: o 116 sekä - - - " Ku[kulaitosva:liokunnan lau-
25922: kulkulaitosva:Hokunnan ·siitä antamaan lau- surmon perusteella [ausui edusftru:nta ke-
25923: suntoon, kunnioittaen uudistamme a1oit- vää11ä 1935 toivOIIllU:ksen, ,,.että ha:llitus toi-
25924: teemme maantien rwken-tamisesta T,oJho[am- mituttaisi tutkimltksen TohoJ.arrnmin~ESiko
25925: min ~itäjästä Eskolan asema!lilce. Kulku1ai- :lan maantien raikentamisesta''. Kun mai-
25926: tosvalidkun.ta ~ausunnossaan 6 p :nä huhti- nittu twtkimus nyt on suoritettu ja ilopuni-
25927: kuuta 1935 mainitsi tästä tiesuunnasta set laskelmat tien kustannuksista valmis-
25928: m.llll. seuraavaa: ,V.a1iokunta on !kuiten- 'tuvat aivan läJhiai!koina, ehdotamme lkun-
25929: kin !katsonut olevan ailhetta .erikseen mai- ni.oittaen,
25930: nita klllhdesta muita tärkeämmästä tie-
25931: suunnasta, joiden tutkiminen niiden ra- että Eduskunta vuoden 1937 ta-
25932: ken-nusohjelmaan ottamista v:arten on lä- lousarvioon ottaisi 600,000 markan
25933: hiaikoina tarpeen. Nämä ovat toivomus- suuruisen määrärahan Toholammin-
25934: aloitteessa n:o U6 mainittu tiesuunta Eskolan maantien rakentamiseksi.
25935:
25936: Helsingissä syyskuun 10 ~:nä 193 6. 1
25937:
25938:
25939:
25940:
25941: Matti Lepistö. Onni Hiltunen.
25942: ViJ.j ami Kalliokoski. Alex Hämäläinen.
25943: Isak P.enrttala. A. Turkka.
25944: K.-A. Fag.erholm. J. 0. Söderhjelm.
25945: Albin Wickman. Edvard Haga.
25946: Vilho H. Kivioja. Heikki v;ehkaoja.
25947: Otto Toivonen.
25948: 605
25949:
25950: IV,265. - Rah. al. N:o 208.
25951:
25952:
25953:
25954:
25955: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittarnisesta yhdystien
25956: rakentarnista varten Nivalan kirkolta Kalajoen etelä-
25957: puolitse kulkevaan kylätiehen.
25958:
25959:
25960: Eduskunnalle.
25961:
25962: Nivalan pitäjän yli 11,000 asukkaasta kautettuna ja koko näin suuri asukasmäärä
25963: asuu noin kolmas osa Kalajoen ja Pidis- eristettynä liikekeskuksesta venekulkua lu-
25964: järven eteläpuolella, jolla alueella ei ole kuunottamatta.
25965: yhtään metriä valtion ylläpitämää maan- Sillan rakentamista on kauan suunni-
25966: tietä. Siellä asujat ovat pienien apuraho- teltu, mutta se on paikallisille asukikaille
25967: jen turvin aikojen kuluessa rakentaneet ollut yHvcoimainen. Nyt on toki vihdoin-
25968: noin 30 km. pitkän kylätien, jota pitävät kin päästy niin pitkälle, että on olemassa
25969: yllä. sillan piirustukset ja rakennussuunnitelma
25970: Tie lähtee Ylivieskan pitäjän Raudas- kustannusarvioineen, joka nousee 425,000
25971: kylässä yleiseltä maantieltä ja kulkee Kala- markkaan ja perrgerrystyöt 450,000 mark-
25972: joen ja Pidisjärven eteläpuolta Haapajär- kaan.
25973: velle, jossa se yhtyy samoin Kalajoen ja Tämä ei kumminkaan riittäisi koko tä-
25974: Haapajärven eteläpuolta kulk!evaan kylä- män tien uudelleen rakentamiseen, vaan
25975: tiehen, joka päättyy Rei!sjärveltä tulevaan tarvitta.isiin sen liBäksi 325,000 mk. tien
25976: maantiehen. Nivalan pitäjän alueella tällä ja rumpujen asianmukaiseen kuntoon saat-
25977: 30 km. pituisella taipaleella ei ole yhtään tamiBeksi ja oikaisuihin.
25978: kunnollista yhdystietä Kalajoen pohjois-
25979: puolella ,oleville valtion ylläpitämille maan- Olisi tosin ko'htuullista, että tämä yhdys-
25980: teille eikä rautatieasemille. tie ja koko mainittu 30 km. pituinen kylä-
25981: Tosin tien keskikohdalta on tien käyttä- tie otettaisiin valtion hoitoon, mutta kii-
25982: jien ylläpitämä noin 3 km:n pituinen reelliBin ja tärkein on tämän kyseessä ole-
25983: yhdy8tie Nivalan kirkolle, johon koko van noin 3 km ..pituisen yhdystien ja sille
25984: alueen lii!ke keskittyy, mutta suuren Hiken- tulevan Kalajoen yli johtavan sillan raken-
25985: teen ja välillä olevan joen tähden sitä ei taminen ja valtion hoitoon ottaminen, sillä
25986: ole koskaan jaksettu pitää tarpeellisessa ilman valtion toimenpidettä on sen raken-
25987: kunnossa sitä vähemmin, kun siitä suuri taminen suorastaan mahdottomuus. Muilta
25988: osa keväisin on tulva-alueella. osiltaan on asia aikanaan hoidettava tielain
25989: Kalajoen yli pidetään olosuhteiden pa- edellyttämässä järjestyksessä.
25990: kosta veden pääHä olevaa n. s. la.uttasilta.a, Sillan rakentamista koskevassa asiassa on
25991: kun maaston vuoksi ei edes renkJrusilta. ole viime kesänä pidetty asianmukainen piiri-
25992: mahdollinen, mutta tämä silta ehkäisee insinöörin toimeenpanema vesioikeudellinen·
25993: uittoa ja muuta jokilih<:ennettä, joten se tutkimus ja valiokunnalle voimme jättä'ä
25994: täytyy aina poistaa uiton tieltä. Ja tulva- sillan piirustukset, kustannusarviot y. m.
25995: aikoina on li~ke 11\ookonaan tällä t~ellä laik- asirukirjat.
25996: 606 IV,265. - Nivalan-Kalajoen maantie.
25997:
25998: Edellä olevan lisäksi huomautamme vielä, kunnallisveroäyrin painon, ehdotamme kun-
25999: että viime kesänä on tangoitettu maantien nioittavimmin,
26000: suunta Nivala-Sievi, joka tulisi juuri jat-
26001: koksi tälle yhdystielle, jolloin, jos sen ra- että Eduskunta ottaisi vuoden
26002: kentaminen joskus toteutuu, kasvaisi yhä 1937 tulo- ja menoarvioon 1,200,000
26003: tämän kyseessä olevan ja muutenkin suuri- markan määrärahan yhdystien raken-
26004: liikenteisen yhdystien merkitys. tamiseksi Nivalan kirkolla olevalta
26005: Edellä olevan perusteella ja huomioon maantieltä Kalajoen eteläpuolella
26006: ottaen Nivalan kunnan ja sen asukkaiden kulkevaan kylätiehen Kalajoen yli
26007: taloudellisen tilan, pitkien kyläteiden yllä- johtavine siltoineen.
26008: pitokustannukset ja 16 markan 50 pennin
26009:
26010: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
26011:
26012:
26013: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
26014: Vilho H. Kivioja. Kaarlo Hänninen.
26015: M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
26016: Viljami Kalliokoski. T. A. Janhonen.
26017: 607
26018:
26019: IV,266. - Rah. al. N :o 209.
26020:
26021:
26022:
26023:
26024: Niskanen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26025: mista varten Pyhännän pitäjän Itämäen kylästä Vuoli-
26026: joen-Vieremän maantielle.
26027:
26028:
26029: E d u s k u n n a l1 e.
26030:
26031: Pyhänniin ja Vuolijoen pitäjien ,asukkai- Vaikka Pyhännän ja Vuolijoen pitäjien
26032: den toivomuksena on jo pitemmän aikaa välillä ei ole minkäänlaista välitöntä maan-
26033: ollut, että Pyhännän pitäjän Itämäen !ky- tieyhteyttä, niin talviliikenne mainittujen
26034: lästä rakennettaisiin tie Vuolijoen ja Vie- pitäjien välillä juuri suunn~tellun tien
26035: remän pitäjien väliselle Vuolijoen Saaris- suunnassa on pai'kikakuntalaisten _antamien
26036: mäen kylän kautta kulkevalle maantieUe. tietojen mukaan hyvin vilkas.
26037: Tämän tierakennuksen merkityksestä ja Edelleen paikkakuntalaisten antamien tie-
26038: sen tarpeellisuudesta saan esittää seuraa- tojen mukaan, on tämän Maanselän har-
26039: vaa: janteen vedenjakajana sijaitsevan, suureksi
26040: Ensiksikin tämä noin 14 ilun. pitkä tie oswksi metsätaloudesta elävän paikkakun-
26041: toisi tähän saakka puuttuneen välittömän nan kelvollisten uittoväylien puutteessa
26042: liikenneyhteyden Pyhännän ja Vuolijoen .vaikea saada puutavaraansa kuljetetuksi ja-
26043: kirkonkylien välille. Tähän saakka on näi- lostus- ja kulutuspaikoille, sillä talvikulje-
26044: den kirkonkylien välinen maantieyhteys tustie Kajaaniin on liian pitkä ja kuljetus-
26045: ollut joko pohjoisesta kiertäen Kestiiän kustannuksia lisäävä. Suunnitellun tien
26046: kirkonkylän kautta tai etelästä kiertäen kautta kulkeva moottoriajoneuvokuljetus
26047: Vieremän pitäjän Hällösen kylän kautta. alentaisi mainittuja kustannuksia huomat-
26048: Pyhännän pitäjän maantieyhteys lä:him- tavasti.
26049: pään kaupunkiin, Kajaaniin, tulisi huomat- Suunnitellun tien rakentaminen lisäisi
26050: tavasti lyhenemään. Varsinkin Siikajoen huomattavasti myöskin paikkakunnan vähä-
26051: latvoilla sijaitsevan asutu!ksen liikenneyh- varaisten ansiomahdo.Uisuuksia. Yllä esi-
26052: teydet muualle tulisivat paranemaan. tettyyn ,viitaten ehdotan kunnioittaen,
26053: On myöskin otettava huomioon, että
26054: Pyhä- ja Kalajokilaaksoista y. m. etelästä että Eduskunta päättäisi ottaa
26055: käsin välittömästi itäänpäin vievät tiet joh- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
26056: tavat Pyhännän kirkolle, josta maantieyh- 200,000 markan suuruisen määrära-
26057: teys itäänpäin, Kajaanin suuntaan on, niin- han tien rakentamiseen Pyhännän
26058: kuin yllä mainittiin, suhteellisen huono. pitäjän Itämäen kylästä Vuolijoen
26059: Tämä suunniteltu tie tulisi osaltaan tätä pitäjän Saarismäen kylän tielle.
26060: kulkuyhteyttä parantamaan.
26061:
26062: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
26063:
26064: Heilclri Niskanen.
26065: 608
26066:
26067: IV,267.- Rah. al. N:o 210.
26068:
26069:
26070:
26071:
26072: Jauhonen: Määrärahan osoittamisesta oikotien rakentami-
26073: seksi Ristijärven kirkolta Jokikylän kautta Sakarin mö-
26074: kin tienoille Kontiomäen-Suomussalmen maantiellä.
26075:
26076:
26077: E d u s k u n n a ll e.
26078:
26079: Valtakunnan rajalle suuntautuva Kon- aurataan valtion toimesta talvisin, koituu
26080: tiomäen-Suoruussalmen välinen maanti,e on siitä aina liikoja kustannuksia talvellakin,
26081: Kainuun pohjoisosalle ensiluokkaisen tär- puhumattakaan vi~lkkaan kesäliikenteen
26082: keä, koska se yhdistää sikäläiset kunnat tuottamista rasituksista. Maanpuolustuksen
26083: lyhintä tietä rautatielle. Kauttakulkutienä kannalta on myös tärkeää, että vaaran
26084: Savosta Perä-Pohjolaan tulee t~en merkitys uhatessa ei ole sellaisia salmia, jotka kesällä
26085: myöskin vuosi vuodelta kasvamaan. Maan- ja talvella voivat pysähdyttää liikenteen
26086: tiekomitean ehdotuksen mukaa'n tulee näet kokonaan.
26087: kyseessäoleva maantie aikaa myöten raken- Sen vuoksi on välttämätöntä saada tämä
26088: nettavaksi siksi valtatieksi, johon yhtyvät epäkohta korjatuksi. Sillan rakentamista
26089: Helsingistä Lahden, Kuopion ja Kajaanin on vaikea ajatella, koska salmi on leveä ja
26090: sekä myös osittain Sortavalasta Joensuun sillan rakennuskustannukset nousevat aina-
26091: ja Nurmeksen kautta suuntautuvat valta- kin 3-4 miljoonaan markkaan. Lassipai-
26092: tiet. Tämän tien jatkona kulkee sitten kan voisi kuitenkin väistää siten, että Risti-
26093: Suomussalmelta Näljängän kautta Taival- järven kirkolta rakennetaan jo monta ker-
26094: kaskelle ja sieltä edelleen Kuusamoon maan- taa anottu maantie järven itäpuolitse Joki-
26095: tie, joka maantiekomitean ehdotuksen mu- kylän kautta Kirnukoskelle ja s~itä Kallio-
26096: kaan tulee olemaan osa edellämainitusta kosken Y'li, yhtyen Kontiomäen-Huomus-
26097: valtatiestä. Lisäksi Suomussalmen kirkolta salmen maantiehen n. s. ,Sakarin mökin''
26098: lähtee ensiluokkainen, suora, maanpuolus- tienoilla Ristijärvellä. Tie tulisi olemaan
26099: tukselle tärkeä maantie Kuusamoon. Näin- n. 10 km. pituinen. Se palvelisi Jokiky-
26100: ollen on luonnollista, ~että tämä Kontio- län, Pyhännän ja Mustanvaaran kylien
26101: mäen-Suomussalmen runkotie on saatava asutuksia. Kun Kontiomäen-Tai'V~alkosken
26102: palvelemaan liikennettä mahdollisimman rautatie tulee kulkemaan myös järven itä-
26103: hyvin. puolitse, on tämän tien rakentaminen jo
26104: :Pahinta haittaa liikenteelle tuottaa maini- ratatöiden vuoksi välttämätön. I-'isäksi on
26105: tulla; Kontiomäen--1Suomussalmen tieosalla huomattava, että rautatiesillat Kirnu- ja
26106: Ristijärven yli oleva Koirasalmen !ossi- Kallio.kosken yli ovat jo rakenteella siten,
26107: paikka. Kun salmessa käy vahva virta, että maantiekulkua varten järjestetään sil-
26108: on se syksyn ja kevään aikana vaikea tain alaosaan ajotie. Jos tällainen uusi tie
26109: pitää auki. Talvella saattaa nousta vettä rakennetaan, ei ~sillan rakentamista Risti-
26110: paljon jäälle ja järveltä käsin tuuli tuis- järvellä Koirasalmen yli nykyhetkenä ~tar
26111: kuttaa aina tieuran umpeen, joten liikenne vitse ajatella. Esteetön, entistä nopeampi
26112: 'lsein pysähtyy. Kun kyseessäoleva tie kulkuyhteys saadaan maantiellä aikaan.
26113: IV,267. - Janhonen y. m. 609
26114:
26115: aurausku1ut talvella vähenevät ja edellä- että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
26116: mainittujen kylien asukkaille avataan tie- vuoden talousarvioon 500,000 markan
26117: yhteys, jota he kipeästi kaipaavat. määrärahan oikotien rakentamiseksi
26118: Huomautettakoon vielä, että kyseessä Ristijärven kirkolta Jokikylän kautta
26119: oleva tieosa on jo tutkittu. Kirnu- ja Kalliokosken yli yhtyen
26120: Edellä sanotun perusteella pyydän kun- tie ,Sakarin mökin" tieno~tla Kon-
26121: nioittaen ehdottaa, tiomäen-S!Uomussalmen rnaantiehen.
26122:
26123: Helsingissä syyskuun 11 p:nä 1936.
26124:
26125:
26126: T. A. Ja.nhonen.
26127:
26128:
26129:
26130:
26131: 77
26132: 610
26133:
26134: IV,268. - Rah. al. N:o 211.
26135:
26136:
26137:
26138:
26139: Janihonen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26140: mista varten Hyrynsalmen Moisianvaaraan johtavalta
26141: tieltä Tuomaankosken ja Saarivaaran kautta Kavalan-
26142: Keskisen maantiehen Suomussalmella.
26143:
26144:
26145: Eduskunnalle;
26146:
26147: Viitaten toiv. al. N :o 122 (1935 vp.) maantien rakentamiseksi H yrynsal-
26148: sekä kulkulaitosvaliokunnan asiasta anta- men kunnassa Moisianvaaraan johta-
26149: maan lausuntoon ja eduskunnan päätök- valta maantieltä Tuomaankosken
26150: seen, ehdotan kunnioittaen, kautta Pikkaraiseen ja Tervolaan
26151: sekä edelleen Saarivaaran kautta
26152: että Eduskunta päättäisi ottaa Jumaliskylälle yhtyen lopuksi Ka-
26153: vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon valan-Keskisen maantiehen Suomus-
26154: 500,000 markan siirtomäärärahan salmella.
26155:
26156: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
26157:
26158:
26159: T. A. Jauhonen.
26160: 611
26161:
26162: IV,269. - Rah. al. N:o 212.
26163:
26164:
26165:
26166:
26167: Arbama y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
26168: tamista varten Hyrynsalmen Tapanivaarasta Iivantiiran
26169: kautta Malilaan ja siitä edelleen Iivantiiran järven länsi-
26170: puolitse Timoniemen tiehen K uhmaniemen kunnassa.
26171:
26172:
26173: E d u s k u n n a 11 e.
26174:
26175: Pohjois-Suomen maantieverkosto on vii- kunnassa tuEsivat kulkemaan ,laajan tiettö-
26176: me vuosina laajentunut ilruhduttavalla ta- män alueen kwutta,. jolla on tyydyttäviä
26177: valla; m. m. Kuhmoniemen kunnassakin on kulkuyhteyksiä vailla olevi'a huomattavia
26178: valmistunut huomattavia valtateitä. Siitä asutusryhmiä. Tämän takia ja kun ehdo-
26179: huolimatta jää sittenkin suuria asutus- tettujen maanteiden rakentamisella aikaan-
26180: alueita mainitussa kunnassa edelleen ikauas sawtaisiin aloitteessa mainitusta osasta Kuh-
26181: maanteistä. Siksi ,olisi tärkeää tieverkostoa moniemen kuntaa suora tieyhteys raken-
26182: edelleen laajentaa. Asutuksen ja talouselä- teella olevalle Kontiomäen--'Taivalkosken
26183: män vilkastumisen kannalta olisi välttämä- rautatielle on niiden rakentaminen tarpeen
26184: töntä saada Hyrynsalmen Tapanivaaran vaatima ja ehdotettu tutkimus sitä varten
26185: tiestä lähtien maantie Kuusamojärven poh- toimitettava." Tähän ·lausuntoon on myös-
26186: joispuolitse Iivantiiran Mrulilaan Kuhmo- kin eduskunta yhtynyt.
26187: niemen kunnassa. Näin rakennettava tie Kun näiden mainittujen teiden rakenta-
26188: yhtyisi Maanselän-Tuntijärven tiehen, minen olisi erittäin kiireellinen eikä vuoden
26189: joka on äsken valmistunut ja sen jatkona 1937 menoarviossa ole tarkoitukseen varattu
26190: olisi vielä Lentuan valmis maantie rajaa työmäärärahaa ehdotamme kunnioittaen,
26191: kohti.
26192: Edellä mainitusta Iivantiiran-Malilan että Eduskunta ottaisi v. 1937 ta-
26193: talon tiensillasta olisi haatratie rakennet- lousarvioon 700,000 markan määrä-
26194: tava Iivantiiran järven länsi:puolitse Timo- rahan maantien rakentamiseksi H y-
26195: niemeen, yhtyen siinä Kuhmoniemen kir- rynsalmen Tapanivaarasta Iivantii-
26196: konkylästä tulevaan tiehen. ran kautta Malilaan Kuhmoniemen
26197: Kulkulaitosvaliokunta mietinnössään n: o kunnassa, sekä siitä edelleen Iivan-
26198: 4 (1934 vp.) lausuu seuraavaa: , Tutkitta- tiiran järven länsipuolitse Timonie-
26199: vaksi ehdotetut tiesuunnat Kuhmon1emen men tiehen K uhmaniemen kunnassa.
26200:
26201: Helsingissä 15 p : nä syyskuuta 1936.
26202:
26203:
26204: Kusti Arhama. T. A. Janhonen.
26205: 612
26206:
26207: IV,z7o. - Rah. al. N:o 213.
26208:
26209:
26210:
26211:
26212: M~riJä.inen. y. 'D,I..: Määrärahan osoittamisesta J ormuan--
26213: Pohjq,vQ.arq,n, kylii,tien kunnostamista ja valtion hoitoon
26214: ottq,m~ta vartllfl.
26215:
26216:
26217:
26218: E d u s kun n a 1 'l e.
26219:
26220: Viitaten v. 1935 valtiopäivien syysistun- markan määrärahan Kajaanin maa-
26221: tokaudella jätetyn rahaasia-aloitteen n: o laiskunnassa ja Sotkamon alueella
26222: 146 (Liitteet s. 675) per~steluihin, pyy- okvan J ormuan--Pohjavaaran kylä-
26223: dämme kunnioittaen ehdQttaa, tien kunnostamista varten sen val-
26224: että Eduskuntq, päättäisi ottq,a, tion jatkuvaan hoitoon ottamiseksi.
26225: vuoden 1937 talousarvioon 20()/)00
26226:
26227: Helsingissä syyskuun 8 p :nä 1936.
26228:
26229:
26230: Antti •e:rilii.iDen.. Eetu lta.rjala.in.en.
26231: T. A. J1!oDhon.en. S. Sdo.
26232: 613
26233:
26234: IV,27t. - B.a.h. al. N:o 214.
26235:
26236:
26237:
26238:
26239: Janhon~n: Määrärahötn osoittamisesta maantien rakenta-
26240: mista varten Suomussalmen Kiannan Linnansalmesta
26241: Ruhtinaankylän Juntusrannalle.
26242:
26243:
26244: E d u s ik u n n a 11 e.
26245:
26246: Suomussalmen kunnan alueella on n. s. asti Kiannan !kylälle, niin olisi välttämä-
26247: Ylä-Ruhtinaan suuri kylä ilman maantie- töntä saada jälellä oleva n. 18 lkm. pituinen
26248: yhteyttä. Tosin sen halki kulkee 3 penin- yhdystie rakennetuksi ensi tilassa. Rohke-
26249: kulman pituinen tie, mutta kumpikaan pää nen sentähden 1kunnioittaen ehdottaa,
26250: tiestä ei ole yhdistetty tieverkostoon. Mat-
26251: kaa kumminkin on kylän pohjoisimmasta että Eduskunta päättäisi ottaa
26252: asutuksesta Suomussalmen !kirkolle 85 km. ensi vuoden talousarvioon 500,000
26253: ja Kuusamon kirkolle 75 km. Jokainen kä- markan määrärahan maantien ra-
26254: sittää, missä vaikeuksissa asukkaat silloin kentamiseksi Suomussalmen Kiannan
26255: siellä elävät. Kun maantie on Suomussal- Linnansalmesta Ruhtinaankylän Jun-
26256: men kirkolta rakiennettu jo Linnansalmeen tusrannalle.
26257:
26258: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
26259:
26260:
26261: T. A. Janhonen.
26262: 614
26263:
26264: IV,212. - Rah. al. N:o 215.
26265:
26266:
26267:
26268:
26269: Janhonen: Määrärahan osoittamisesta erämaantien raken-
26270: tamista varten Suomussalmen-Kuhmoniemen maan-
26271: tiestä Ylivuokin Vängän talon tienoolta Marjokylän
26272: Karhuvaaraan.
26273:
26274:
26275: E d u s k u n n a ll e.
26276:
26277: Suomussalmen laajassa pitäjässä on vielä siin pääsemään liikenneyhteyteen muun
26278: paljon tiettömiä alueita. Suuret joukot ih- maaihnan kanssa.
26279: misiä elävät kaukana teistä. Yksi sellainen Rohkenen sentähden ehdottaa,
26280: alue on Ylivuokin kylässä oleva Marjokylä että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
26281: ja Hyryn kaukainen perukika, jonne on den tulo- ja menoarvioon 300,000
26282: kirkolta matkaa noin 7 peninkulmaa ja lä- markan siirtomää1·ärahan erämaan-
26283: himmältä tieltä yli 20 km. Tänne on tie tien rakentamiseksi Suomussalmen-
26284: tutkittu jo Marjokylän Karhuvaaraan Kuhmoniemen maantiestä Ylivuokin
26285: asti. Olisi sentähden suotavaa, että tätä Vängän talon tienoolta Marjokylän
26286: vaikeuksissa elävää rajan kansaa autettai- Karhuvaaraan sekä Hyryn taloon.
26287:
26288: Heslingissä syyskuun 11 p:nä 1936.
26289:
26290:
26291: T. A. Janhonen.
26292: 615
26293:
26294: IV,213, - Raih. al. N:o 216.
26295:
26296:
26297:
26298:
26299: U. Hannula y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
26300: rakentamista varten Simon asemalta Simojoen etelä-
26301: puolitse Alaniemen lossille.
26302:
26303:
26304: E d u s k u n n a 11 e.
26305:
26306: Viittaamalla helmikuun 8 p:nä 1935 teh- 500,000 markan määrärahan Simon
26307: dyn toivomusaloitteen n:o 139 perustelui- asemalta alkavan, Simojoen etelä-
26308: hin ehdotamme kunnioittavimmin, puolitse kulkevan ja Alaniemen los-
26309: että Eduskunta päättäisi vuoden siin päättyvän maantien rakenta-
26310: 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa mista varten.
26311:
26312: Helsingissä 10 p:nä syyskuuta 1936.
26313:
26314:
26315: Uuno Hannula. Janne Xoivuranta.
26316: 616
26317:
26318: IV,274.- Raih. a.l. N:o 217.
26319:
26320:
26321:
26322:
26323: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
26324: varten Muhoksen-~likiimingin maantieltä Oulujoen
26325: pohjoispuolitse Utajärven-Puolangan maantielle.
26326:
26327:
26328: E d u s k u n n a ll e.
26329:
26330: Viitaten ed. Kestm y. m. rahaasia-aloit- kentamisen ta.rpeellisena, mutta edellyttää,
26331: teen perusteluihin mo 9 rvuoden 1932 val- että hallitus, kun tutkimus nyt on valmis-
26332: tiopäiviltä j.a vuoden 19135 rahaasia-aloitteen tumassa, ryhtyy toimenpiteisiin määrära-
26333: n:o 18 perusteluihin saan lisäksi esittää han sisällyttämiseksi menoarvioesitykseen.''
26334: seuraavaa: Näistä useammista kulkulaitosvaliokun-
26335: Kulkulaitosvruliokunta lausunnossaan nan ja samoin eduskunnan hyvaksymistä
26336: n :o 1, 6 p :ltä maaliskuuta 1935, valtio- myönteisistä päätöksistä huolimatta ,ei hal-
26337: varainvaliokunnalle ~ausuu illl. m. seuraa- litus ole ottanut ensi vuoden tulo- ja me-
26338: vaa: ,Kysymys määrärahan illlyöntämisestä noarvioon määrärahaa mainitun tien ra-
26339: alo:iJtteessa n:o 1,8 rakennettavaksi ehdote- kennustöiden aloittamiseksi, vaikka kustan-
26340: tun maantien rakentamiseen Muhoksen- nusarvio on lopullisesti valmistunut.
26341: Ylikiimingin maantieltä Oulujoen pohjois- Kun mainitulla alueella asuvan väestön
26342: puolta Utajärven-Puolangan maantielle kulku Oulujoen yli on melkein mahdoton
26343: on ollut useampia kertoja eduskunnassa voimakkaiden koskien vuoksi, niin olisi vih-
26344: käsiteltävänä. Aikaisemmin rtehdyistä aloit- doinkin ryhdyttävä tämän yleisesti tär-
26345: teista antamissaan lausunnoissa on kulku- keäksi tunnustetun maantien rakentami-
26346: laitosvaliokunta ,pitänyt tien rakentamista seen.
26347: tarpeellisena siitäkin syystä, että tällä pit- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
26348: källä taipaleella ei ole ma;hdollisuUJtta nioittaen,
26349: Oulujoen ylikulkuun. Asiantuntijain va-
26350: liokunnalle antaman ilmoituksen mukoon että Edtuskunta ottaisi vuoden
26351: on tiesuunta nyt tutkittu ja valmistuvat 1937 tulo- ja menoarvioon 500,000
26352: lopulliset suunnitelmat aähiaikoina. Maan.- markan määräroham m,aantie.n raken-
26353: tie tulisi olemaan 32 km. pituinen ja nouse- nustöiden aloittamiseksi M<Uhoksen
26354: vat ralkennuskustannukset 4.5 milj. mark- pitäjän ja Ylikiimingin väliseltä
26355: kaan. Yhtyen kulkulaitosvaliokunnan maantieltä Utajärven ja Puolangan
26356: asiasta aikaisemmin antamiin rpuoltaviin väliselle maantielle Oulujoen poh-
26357: lausuntoihin vailiokuntakin pitää tien ra- joispuolta.
26358:
26359: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1'936.
26360:
26361:
26362: Eino Rytinki.
26363: 617
26364:
26365: IV,275. - B.ah. a.l. N:o 218.
26366:
26367:
26368:
26369:
26370: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
26371: varten Pudasjärven kunna.n Puhoksen-Myllykankaalta
26372: Puolangan-Taivalkosken maantiehen.
26373:
26374:
26375: E d u s k u n n a 11 e.
26376:
26377: Viitaten ed. Rytingin vuoden 1935 syys- alueella sekä Puolangan kunnan länsi-
26378: istuntokaudella tekemän rahaasia-aloitteen puoleisella alooella ei ole ensi vuoden ajaksi
26379: n :o 158 perusttJluihin saan lisäksi esittää järjestetty )'1leisiä 1töitä, joten työn-
26380: seuraavaa. tarve muodostuu näillä a!lueilla erikoisen
26381: Puhoksen-Myllykankaan ja Puolan- tä:rkeiilksi. Tämän rvuoksi olisi osoitet-
26382: gan-Taivalkosken välisen maantien ra- tava mainitun tien rakentamiseen mää-
26383: kenitamisehdotuksen on ottanut ohjelmaansa räraha myöskin työtillanteen helpoittamisen
26384: Pohjois~Suomen ja Karjalan maantiekomi- 'kannalta 'katsottuna, puhumattakaan lii-
26385: tea, vuonna 1929. Viime vuonna laadittiin kenne- ja kulkuyhteyden tärkeydestä.
26386: tie- ja vesirakennushallituksen määräyk- Edellä ·esitetyn perusteella ehdotan kun-
26387: sestä kustannusarvio mainitun tien raken- nioittaen,
26388: tamista varten. Tie on nykyään yksi
26389: niistä hal'lvoista, joita on vielä rakenta- että Eduskunta ottaisi vuoden
26390: matta tai joiden rakennustyöt ovat 1937 tulo- ja menoarvioon 200,000
26391: alulle panematta Pohjois~Suomen ja Kar- markan määrärahan maantien ra-
26392: jalan maantiekomitean ·ehdottwmista teistä. kennustöiden aloittamiseksi Pudas-
26393: Senvuoksi olisi korkea aika saada sen ra- Jarven kunnan Puhoksen-Mylly-
26394: kennustyöt a1ulle. Rakennustöiden alulle- kankaalta Puolangan-Taivalkosken
26395: panemisen tärkeydestä puhuu myöskin se, maantiehen.
26396: että Pudasjärven kunnan idänpuoleisella
26397:
26398: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
26399:
26400:
26401: Eino Rytinki.
26402:
26403:
26404:
26405:
26406: 78
26407: 618
26408:
26409: IV,216. - ltah. a;l. N :o 219.
26410:
26411:
26412:
26413:
26414: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakenta-
26415: mista varten Pudasjärven Naamangalta Taivalkoskelle.
26416:
26417:
26418: E d u s k u n n a ll e.
26419:
26420: Viitaten ed. Rytingin vuoden 1935 syys- että Eduskunta ottaisi vuoden
26421: istuntokaudella tekemän rahaasia-aloitteen 1937 tulo- ja menoarvioon 200,000
26422: n:o 165 (Liitteet I-XIII, sivu 685) pe- markan määrärahan yhdystien ra-
26423: ruswluihin, ehdotan kunnioittaen, kentamista varten Pudasjärven N aa-
26424: mangalta Taivalkoskelle Oulun-
26425: Kuusamon maantiehen.
26426:
26427: Hellsingissä syy,skuun 10 päivänä 1936.
26428:
26429:
26430: Eino Ry:tin.ki.
26431: 619
26432:
26433: IV,277. - Rah. al. N:o 220.
26434:
26435:
26436:
26437:
26438: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
26439: varten Pudasjärven N aamangankylän Särkivaarasta Tai-
26440: valkosken V irkkuseen.
26441:
26442:
26443: E d u s k u n n a 11 e.
26444:
26445: Viitaten ed. Rytingin y. m. vuoden 1934 että Eduskunta ottaisi vuoden
26446: valtiopäivillä tekemän toivomusaloitteen 1937 tulo- ja menoarvioon 200,000
26447: n:o 9,g ja vuoden 193'5 va:Itiopäiville jäte- markan suuruisen määrärahan maan-
26448: tyn toivomu:sa1oit'teen n: o 131 perustelui- tien rakentamista varten Pudasjär-
26449: h:in, ehdotan kunnioittaen, ven Naamangan kylän Särkivaarasta
26450: Taivalkosken Virkkusen seuduille.
26451:
26452: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1936.
26453:
26454:
26455: Eioo Rytinki.
26456: 620
26457:
26458: IV,27s. - Rah. al. N:o 221.
26459:
26460:
26461:
26462:
26463: Rytiniki: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
26464: varten Ranuan lmpiöjärveltä Mäntyjärven y. m. kylien
26465: kautta Posion kuntaan.
26466:
26467:
26468: E d u s k u n n a 11 e.
26469:
26470: Polhjois-!Suomen ja Karjalan maantie- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
26471: komitean ehdotuksessa on ehdotettu maan- vuoden 1933 valtiopäivillä jätetyn raha-
26472: tie rakennettavaksi Ranuan Impiöjärveltä asia-aloitteen N :o 99, vuonna 1934 jätetyn
26473: Mäntyjärv·en kyläryhmän kautta Posion toivomusaloitteen N :o 105 ja vuonna 1935
26474: kuntaan. jätetyn rahaasia-aloitteen N :o 153 perus-
26475: Mainitun komitean ehdottamat maantiet teluihin ehdotan kunnioittaen,
26476: ovat jo suurimmalta osalta rakennetut tai
26477: ralkentamiseen un osoitettu vaToja, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden
26478: Ranuan Impiöjärven ja Posion välisen 1937 tulo- ja menoarvioon 500,000
26479: yhdystien rakentamiseen ei ole · vi~ä ensi markan suuruisen määrärahan maan-
26480: vuoden tulo- ja menoarvioon otettu varoja, tien rakentamista varten Ranuan
26481: vaikka eduskunta viime syksynä tunnusti Impiöjärveltä Mäntyjärven ja Kol-
26482: tien rakentamisen tärkeyden .ehdottamalla, kon kyläryhmien kautta Posion kun-
26483: että jo kuluvana vuonna \käytettäisiin työt- taan.
26484: tömyysmääräraihoja mainitun tien raken-
26485: nustöiden alulle panemiseen.
26486:
26487: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1936.
26488:
26489:
26490: Eino Rytinki.
26491: 621
26492:
26493: IV,219. - Ra.h. al. N:o 222.
26494:
26495:
26496:
26497:
26498: Lohi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ranuan-Posion
26499: maantien rakennustöiden aloittamista varten.
26500:
26501:
26502: E d u s k u n n a 11 e.
26503:
26504: Viitaten toivomusaloitteen N :o 104 (1934 että Eduskunta päättäisi ottaa
26505: vp.) perusteluihin ehdo-tamme kunnioit- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
26506: taen, 300,000 markan suuruis.en määrä-
26507: rahan töiden alkamiseen Ranua'llt-
26508: Posion välisen maantien rakentami-
26509: seksi.
26510:
26511: HeJ.sin:gissä 4 päivänä syyskuuta 1936.
26512:
26513:
26514: K. A.. Lohi. S. Salo.
26515: 622
26516:
26517: IV,2so. - Raih . .al. N :o 223.
26518:
26519:
26520:
26521:
26522: Hänninen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26523: miseksi Kuusamon-Tuutijärven tiestä Paanajärven luo-
26524: teiskulmasta Ruskeakalliolle.
26525:
26526:
26527: E d u s k u n n a 11 e.
26528:
26529: Paanajärven pohjoisrannan tiesuunta, könkäällä, jotka nahtävyydet ovat kyseessä
26530: joka johtaa Kuusamon-Tuutijärven tiestä olevalla tiesuunnalla. Kun matlkailuolojen
26531: Ruskeakalliolle, on eduskunnan kehoitus- järjestäminen Kuusamossa on nyt siirtynyt
26532: ponnen johdosta v. 1935 tutkittu ja kus- rajaseutuyhdistykseltä matkailijayhdistyk-
26533: tannusarvio laadittu. Tietä varten on myös selle, ryhdyttäneen aivan lähitulevaisuu- .
26534: isossajaossa erotettu tarpeellinen maa-ala. dessa näiden seutujen mainostamiseen ja
26535: Edellämainittu tie tulisi rakennettavaksi senkin tähden pitäisi tiet tärkeirrunillä mat-
26536: koko matkan tiheään asutun seudun läpi. kailulinjoilla olla kunnossa.
26537: Sen me11kitys ei kuitenkaan rajoitu paikal- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavim-
26538: lisen liikenteen välitykseen, vaan se on mat- min ehdotan,
26539: kailuliikenteen kannalta erinomaisen tärkeä.
26540: Vuosi vuodelta on Paanajärvellä käyvien että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
26541: matkailijain luku nopeasti kasvanut, jopa ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
26542: siihen määrin, että erityisen matkailija- kan suuruisen määrärahan maantien
26543: hotellin rakentaminen sinne on tullut ky- rakentamiseksi Kuusamon-Tuutijär-
26544: seeseen ja kai'kki matkailijat haluavat ven tiestä Paanajärven luoteiskul-
26545: käydä ainakin Ruskeakalliolla ja Mänty- masta Ruskeakalliolle.
26546:
26547: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1936.
26548:
26549:
26550: Kaarlo Hänninen.
26551: 623
26552:
26553: IV,2s1. - Rah. al. N :o 224.
26554:
26555:
26556:
26557:
26558: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta erämaantien
26559: rakentamiseksi Kuusamon Murtovaaran-Teerirannan
26560: tiestä Suomussalmen Juntusrannan-Hossan tiehen.
26561:
26562:
26563: E d u s k u n n a ll e.
26564:
26565: Maantien haarautuma Kuusamon Pous- käytössä sekoä matkailuliikenteessä, sillä on-
26566: sunkylän Murtovaarasta Kurvisenvaaran han tällä suunnalla jylhänkauniit Ölkyn-
26567: kautta Teerirannalle on juuri valmistu- järvet ja urheilukalastajille kalaisia koskia.
26568: massa. Kun Suomussalmen puolella on en- Kun lisäksi Teerirannalle johtavan tien
26569: nestään maant~e Juntusrannalta Rossaan valmistuttua oHsi sopivin aika mainitun
26570: ja uutta tietä parhaanaan rakennetaan yhdystien rakentamiseen, niin edellä esi-
26571: Piispajärven tiestä Juntusrannalle, Jaa tettyyn viitaten kunnioittaen ehdotamme,
26572: Teerirannan ja Hossan välille vain 8 km.
26573: pitkä erämruataival, jonka katkaiseminen että Eduskunta vuoden 1937 ta-
26574: maantiellä avaisi yhtenäisen kulkut~en mai- lousarvioon ottaisi 300,000 markan
26575: nittujen pitäjien välille ja pitkin itärajaa. suuruisen määrärahan erämaantien
26576: Sitä tietä tulisivat Poussunkylän asuk!kaat rakentamiseksi Murtovaaran--Teeri-
26577: käyttämään pyrkiessään rautatielle ja Jun- rannan tiestä Kuusamossa Suomus-
26578: tusrannan sairasmajalle, sitä tarvittaisiin salmelle Juntusrannan-Hossan tie-
26579: näiden seutujen sa;nkkojen valtion metsien hen.
26580:
26581: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
26582:
26583:
26584: ~aarlo Hänninen. T. A. Jauhonen.
26585: S. S!lilo. M. 0. Lahtela.
26586: 624
26587:
26588: IV,2s2. - Rwh. al. N:o 225.
26589:
26590:
26591:
26592:
26593: Hänninen y. m.: Määräro,kan osoittamisesta maantien ra-
26594: kentamista varte?~- H aatajasta Lohirannan kautta Yli-
26595: kitkan ja Livojärven väUllä olevalle tukinsiirtolaitteelle.
26596:
26597:
26598: E d u s k u n n a 11 e.
26599:
26600: Haatajan-Lohirannan maantie, joka tu- tavalle maantieliekin antavat liikennettä.
26601: lisi aluksi Rovaniemen-Kuusamon väli- Vuoden 1935 valtiopäivillä eduskunta jo
26602: seltä tieltä haaratienä ulottumaan Ylikit- kehoitti hallitusta varaamaan seuraavan
26603: kan ja Livojärven väliselle tukinsiirtolait- vuoden tulo- ja menoarvioon 300,000 mark-
26604: teelle, on eduskunnan kehoituksesta vara- •kaa · kyseessäolevan tien rakentamiseksi.
26605: töiden järjestelyä varten tutkittu. Sen mu- Ehdotamme edellä olevaan viitaten,
26606: kaan on tie 16.9 km. pitkä ja sen raken-
26607: nuskustannukset nousevat noin 50,000 mark- että Eduskunta vuoden 1937 ta-
26608: kaan Jrilometriltä. Tietä tulisivat :käyttä- lousarvioon ottaisi 400,000 markan
26609: mään sadat tien varrella asuvat ja tukin- määrärahan maantien rakentamiseksi
26610: siirtolaitteilla kulkevat. Kitkan ja Livo- H aatajasta Lohirannan kautta Yli-
26611: järven välille on jo rakennettu uudet tu- kitka'li ja Livojärven välillä olevalle
26612: kinsiirtolaitteet, jotka aikanaan sinne joh- t·ukin.siirtolaitteelle.
26613:
26614: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1936.
26615:
26616:
26617: Jtaa.rJo Hänninen. M. 0. L8ihtela.
26618: S. S&lo. Janne Xoivuranrta..
26619: 625
26620:
26621: IV,2s3. - Rall. a.l. N:o 226.
26622:
26623:
26624:
26625:
26626: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Aittakummun
26627: -Siikalan maantien rakentamista varten.
26628:
26629:
26630: E d u s k u n n a 11 e.
26631:
26632: Viitaten vuoden 1933 valtiopäiville jät- että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
26633: tämämme toivomusaloitteen N :o 85 (Liit- ja menoarvioon ottaisi 400,000 mar-
26634: teet I-XIII, siv. 5187) sekä 1934 valtiopäi- kan määrärahan Aittakummun-Sii-
26635: ville jättämämme toivomusaloitteen N :o 103 kalan maantien eli Tavajärven tien
26636: perusteluihin kunnioittaen ehdotamme, jatkon rakentamiseksi Kuusamossa.
26637:
26638: Helsingissä syyskuun 4 päivänä 1936.
26639:
26640:
26641: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
26642: S. Salo. Janne Koivuranta.
26643:
26644:
26645:
26646:
26647: 79
26648: 626
26649:
26650: IV,2s4, - Rah. al. N :o 227.
26651:
26652:
26653:
26654:
26655: Junes y. m.: Määrärahan osoittarnisesta Kolarin-Kurta-
26656: kan tien rakentarnista varten.
26657:
26658:
26659: E d u s k u n n a ll e.
26660:
26661: Kolarin kunnan Kurtakon kylä, johon rakentamisen on m. m. Pohjois-Suomen ja
26662: Tornionjokivarren maantiestä, Kolarin kir- Karjalan maantiekomiteakin ottanut ensim-
26663: kon läheltä on matkaa noin 20 km., on, mäiseen kiireellisyysluokkaan ja rakenta-
26664: vaikka kylä on verrattain suuri ja maa- mista ovat puoltaneet Oulun läänin maa-
26665: taloudellisesti ensimmäisiä paikkakunnalla, herra ja paikalliset viranomaiset, ovat sen
26666: kulkuyhteyksiinsä nähden hyvin vaikeassa rakentamiseen nähden kai!kki tarvittavat
26667: asemassa. Kylään johtavan tien pohja, edellytykset nyt olemassa. Kun tie tulisi
26668: jota aikaisemmin on valtion avustuksella ra- Koiarista Kittilään suunnitellun yhdystien
26669: kennettu, on niin huonossa kunnossa, ettei lännenpuoleiseksi osaksi, jonka toiseen pää-
26670: sitä nykyaikaisilla ajoneuvoi·la voi juuri hän, Kallon kylästä Ounasjokivarteen, on
26671: ensinkään käyttää. Senpävuoksi ovatkin jo kylätie rakennettu, jäisi vain lyhyt
26672: paikkakuntalaiset samoinkuin Kolarin ja taival Kurtakosta Kalloon odottamaan vuo-
26673: Kittilän kunnan valtuustot useaan kertaan roansa.
26674: anoneet, että tie rakennettaisiin kokonaan Niiden hyvien viljelysmahdollisuuksien
26675: valtion varoilla. Tätä ovat kunnat perus- vuoksi, joita on kyseellisen tien varrella,
26676: telleet sinä, että tie olisi osana Tornion- on asutushallituksen toimesta sinne perus-
26677: ja Ounasjokivarsien välille tarvittavasta tettu ja parhaillaan ollaan perustamassa
26678: yhdystiestä. suuri joukko uusia asutustiloja. Näidenkin
26679: Valtioneuvoston määräyksestä onkin ky- talouselämän kohottamiseksi olisi tie Kur-
26680: seellinen tie tutkittu v. 1931 ja sille raken- takkoon saatava nyt pikimmiten.
26681: nussuunnitelma vahvistettu v. 1932. Tien Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
26682: rakentamisesta, jonka kustannusarvio päät- nioittaen,
26683: tyi 2,000,000 markkaan, on tie- ja vesi-
26684: rakennushall1tus tehnyt v. 1933 ehdotuk- että Eduskunta ensi vuoden tulo-
26685: sen valtioneuvostolle ja esittänyt v. 1934 ja rnenoa1·vioon ottaisi Kolarin pitä-
26686: menoarvioon otettavaksi sitä varten 200,000 jässä olevan Kolarin-Kurtakan tien
26687: markkaa. Esi!tys ei kuitenkaan tällöin joh- rakentarniseen 200,000 rnarkan sU'u-
26688: tanut tulokseen. Näin ollen, ja kun tien ruisen määrärahan.
26689:
26690: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1936.
26691:
26692:
26693: Antti ,Junes. K. A. Lohi. Lauri Kaijalainen.
26694: S. Salo. Eero Nurmesniemi. Janne ~oivuralllta.
26695: Uuno Hannula.
26696: 627
26697:
26698: IV,2s5. - Rah. al. N:o 228.
26699:
26700:
26701:
26702:
26703: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
26704: rakentamista varten Muurolan asemalta Yitornion-
26705: Raanujärven maantiehen.
26706:
26707:
26708: E d u s k u n n a ll e.
26709:
26710: Viittaamalla 1935 valtiopäiville jätetyn markan määrärahan maantien ra-
26711: rahaasia-aloitteen iN :o 21 ,perus'teluihin kentamista varten Muurolan ase-
26712: (Liitteet I-XII s. 195) ehdotamme kun- malta Louejärven ja Lohijärven ky-
26713: nioittaen, lien kautta Ylito1·nion- Raanujär-
26714: että Eduskunta ottaisi vuoden ven maantiehen.
26715: 1937 tulo- ja menoarvioon 500,000
26716:
26717: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1936.
26718:
26719:
26720: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
26721: M. 0. LaJ:J.tela. Kaarlo Hänninen.
26722: Lauri Kaijalainen.
26723: 628
26724:
26725: IV,2s6. - Rah. al. N :o 229.
26726:
26727:
26728:
26729:
26730: Koi'V'uranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta erämaantien
26731: rakentamista varten Rovanieme~Sodankylän maan-
26732: tiestä Korvalan tienoilta Niesin kylään Rovaniemen kun-
26733: nassa.
26734:
26735:
26736: E d u s kun n a 11 e.
26737:
26738: Viittaamalla v. 1934 valtiopäivillä jäte- markan määrärahan erämaantien m-
26739: tyn. rahaasia-aloitteen N :o 12 perustelui- kentamiseksi Rovanieme~Sodanky
26740: hin '(Liitteet I-XIU s. 114) ehdotamme län maantiestä Korvalan tienoilta
26741: kunnioitta:en, Niesin kylään Rovaniemen kunnassa.
26742: että Edusktmta ottaisi vuoden
26743: 1937 tulo- ja menoarvioon 750,000
26744:
26745: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1936.
26746:
26747:
26748: J·anne Koivuranta. Uuno Hannuia.
26749: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
26750: Lauri Kaijalaånen.
26751: 629
26752:
26753: IV,zs7. - Rah. al. N:o 230.
26754:
26755:
26756:
26757:
26758: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
26759: rakentamiseksi Sier~'län lossilta Kemijoen eteläpuolta
26760: Pekkalan lossille.
26761:
26762:
26763: E d u s k u n n a ll e.
26764:
26765: Viittaamalla v. 1930 valtiopäiville jäte- markan suuruisen määrärahan maan-
26766: tyn rahaasia-aloitteen N: o 35 perusteluihin tien rakentamiseksi Rovaniemellä ole-
26767: (Liitteet I-XII s. 121) ehdotamme kun- valta Sierilän lossilta ylempänä ole-
26768: nioittaen, valle Pekkalan lossille Kemijoen ete-
26769: että Eduskunta päättäisi vuoden läpuolta.
26770: 1937 talousarvioon ottaa 1,000,000
26771:
26772: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1936.
26773:
26774:
26775: Janne Koivu.ra.nta. Uuno Hannula.
26776: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
26777: Lauri Kaijalainen.
26778: 630
26779:
26780: IV,28s. - IRa.h. al. N:o 231.
26781:
26782:
26783:
26784:
26785: Lahtela, y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
26786: tamista varten Kemijärven-Pelkosenniemen maantiestä
26787: Vuostimojärven kautta Pyhätunturille.
26788:
26789:
26790: E d u s :k u n n a J l e.
26791:
26792: Q\!Iatkailulii'kienteese€n on maassamme lisääntyä Vuostimojärven ja Pyhätunturin
26793: kiinnitetty viime aikoina entistä suurempaa välisellä alueella ja Pyhätunturiu etelä-
26794: huomiota ja kokiemus on osoittanut, että puolelle sekä itse tunturill€ ,tulee laaja kan-
26795: siitä on myöskin maallemme huomattava sallispuisto, ja sen vartiointia varten tullee
26796: tulo. M-atkailun edistämiseksi olisi rak€n- tunturin eteläpuolelle vartijan asunto, olisi
26797: nettava Pohjois-Suomeen maanteitä, jotta tien rakentaminen tarp,eellinen. Mainitta-
26798: matkailu tulisi helpommaksi niill€ paikoin, koon vidä, että Pyhätunturin €teläpuoldle
26799: joihin se on vaikeaa. on 8 vuotta sitten rakiennettu Kemijärven
26800: 'Tunnettua on, että Kemijärven-Pelko- kunnan toimesta matkailijamaja, jota mat-
26801: senniemen rajaJJa läns]puolella Kemijokea kailijat ovat siitä lahtien kayttäneet maja-
26802: oleva jylhän kaun~s Pyhätuntud kuuluu paikkanaan. Tämän majan ~uovuttaminen
26803: Pohjois-Suomen harvinaisimpien nähtä- valtiolle on ollut vireillä j,a ratkennee se
26804: vyyksien joukkoon. Tunnettua on myöskin, lähiaikoina. Lisäksi ra:kennetaan parhail-
26805: että tämä tunturi on viim€ aikoina joutu- laan €rään helsin'kiläisen yhtymän toimesta
26806: nut vuosi vuodelta lisääntyvän kotimaisten tunturin pohjoispuolelle matkailumajaa,
26807: ja ulkomaalaisten matkailijain käyntipai- joka valmistunee kuluvan vuoden aikana.
26808: kaksi. Ja varmana voidaan pitää, että mat- Matkailuyhdistyksen suunnitelmiin kuu'luu
26809: kailu tälle harvinaislaatuiselle erikoisestikin myöskin matkailuhotellin rakentaminen
26810: ulkomaalaisten matkailijain ihailemalle tun- tunturille ja suunnitelma toteutetaan heti
26811: turille moninkertaistuisi, jos se saatettaisiin mainitun tien tultua rakennetuksi.
26812: välittömään maantieyhteyteen. Maanti€ Kun tämä tie on tarpeellinen asutukselle,
26813: olisi sinne rakennettava Kemijärven-Pel- kansallispuistolle ja matkailulle ja matkai-
26814: kosenniemen maantiestä Vuostimojärven ta- lun edistämiseksi tunturil1la on ryhdytty
26815: lojen !kautta. Rakennettavan tien pituus toimenpiteisiin yksityisten toimesta, olisi
26816: olisi ainoastaan n. 1<6 km. Tämän twn valtion huolehdittava tämän matkailua edis-
26817: :vakentaminen on jo ennen matkailuliiken- tävän ja helpoittavan maantien kiireelli-
26818: teen tunturille suuntautumista pidetty tar- sestä rakentamisesta.
26819: peellisena ja on tietä varten Kemijärven Edel,lä esitettyyn viitaten ehdotamme
26820: isojakotoimituksen yhteydessä 15 vuotta kunnioittaen,
26821: sitten eroitettu tarvittava tiealue yksityi-
26822: sille 'jaettavasta alueesta erikseen sillä että Eduskunta ottaisi V'!Wden
26823: alueella, minkä tie ,tulee kulkemaan tiloille 1937 tulo- ja menoarvioon 300,000
26824: jaettavaa aluetta. Kun asutus on alkanut markan määrärahan Kemijärven-
26825: IV,zss. - Lahtela y. m. 631
26826:
26827: Pelkosenniemen maantiestä V uosti- kennettavnn maantien · rakentami-
26828: mojärven kautta Pyhätunturille ra- seksi.
26829:
26830: Helsingissä syyskuun 8 päirvänä 1936.
26831:
26832: M. 0. L!llhtela. Emil Jutila.
26833: Eero Nurmesniemi. Janne Koivuranta.
26834: J. Takala. Kaarlo Hänninen.
26835: S. Salo.
26836: 632
26837:
26838: IV,2s9. - Rab. al. N :o 232.
26839:
26840:
26841:
26842: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien raken-
26843: tamista varten Kemijärven J avarukselta Sodankylän
26844: Vuojärveen.
26845:
26846: E d u s ik u n n a 11 e.
26847:
26848: Kemijärven rautatieasema on maamme män yhdystien puutteen takia täytyy sen
26849: ratavel1koston pohjoisin päätekohta, joka on suuren liikenteen, mikä nykyään on Rova-
26850: läihinnä Sodankylää, Inaria ja Petsamoa. niemen- Sodankylän- Inarin -Petsamon
26851: Matka Petsamosta, luMista ja Sodanky- maantiellä, sivuuttaa lähin rautatieasema
26852: lästä on noin 40 km. lyhempi Kemijärven ja liikennöidä 40 km. pitempi maantie-
26853: asemalle kuin Rovaniemelle. Sodankylä, matJka. On selvää, että siitä kärsii liikenne
26854: Inari ja Petsamo kuuluvat siis Kemijärven ja että se aiheuttaa samalla suuren tulojen
26855: rautatien luonnolliseen vaikutuspiiriin. Ke- vähentymisen Kemijärven rautatielle, joka
26856: mijärven rautatie, jonka rakentamiseen on kykenisi palvelemaan myöskin Lapin lii-
26857: uhrattu yli 100 milj. markkaa, ei llmiten- kennettä.
26858: kaan voi palvella sen luonnollista vailkutus- Kysymyksessä olevan tien rakentaminen
26859: aluetta sen takia, että Kemijärven asemalle on tarpeellinen myöskin Javaruksen ja Vuo-
26860: Lapista johtaV'aa tulotietä ei ole rakennettu jarven välillä olevien valtion metsien ta-
26861: eilkä hallitus ole vielä vuoden 1937 tulo- ja kia. Jos tämä tie tulisi rakennettavaksi voi-
26862: menoarvioesitykseensäikään ottanut sen ra- taisiin sitä tietä valtion metsissä olevat
26863: kentamiseen määrärahaa. Sodankylän, Ina- puut kuljettaa autoilla Kemijärven ase-
26864: rin ja Petsamon liikenne voitaisiin helpoim- malle taikka J avarusjdkeen, koska niiden
26865: min johtaa Kemijärven rautatieasemalle ra- hevoskuljetus ei ole pitkän matkan takia
26866: kentamalla yhdystie Kemijärven-Pelko- tarkoituksenmukainen eikä !kannattava.
26867: senniemen maantiestä Javaruksen kylään Kun tämän Kemijärven asemalle johta-
26868: rakennetun tien jatkona Rovaniemen-So- van tarpeellisimman tulotien rakentaminen
26869: dankylän maantiehen Vuojärven kylässä. on sekä liikenteen helpoittamisen että KIY
26870: Javaruksen-Vuojärven välillä on vain mijärven rautatien tulojen lisäämisen ka;n-
26871: 26.5 km. pitkä tietön taival, johon maan- nalta tarpeellinen ja vä1ttämätön ja sen
26872: tien rakentaminen metsähallituksen laati- rakentamisen lykkäytyminen tuonnemmaksi
26873: man suunnitelman ja kustannusarvion mu- ei ole tarkoituksenmukainen, ehdotamme
26874: kaan tulisi maksamaan ainoastaan 833,000 kunnioittaen,
26875: markkaa. Tämän yhdystien rakentamisella,
26876: kuten kartta osoittaa, avattaisiin suorin että Eduskunta ottaisi vuoden 1937
26877: kulkureitti Kemijärven rautatieasemalta tulo- ja menoarvioon 300,000 mar-
26878: Sodankylään, Inariin ja Petsamoon ja ly- ftan määrärahan Kemijärven Ja-
26879: hentää näiden kaukaisten seutujen maantie- varukselta Sodankylän Vuojärveen
26880: matkaa Uihimmälle rautatieasemalle noin 40 rakennettavan yhdystien rakentami-
26881: kilometrillä. On otettava huomioon, että tä- seksi.
26882:
26883: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1936.
26884:
26885: M. 0. Lahtela Eero Nurmesniemi. J. Takala.
26886: Emil Jutila. Janne Xioivuranta. S. SaJo.
26887: Kusti Arbama..
26888: 633
26889:
26890: IV,29o. - Rah. al. N :o 233.
26891:
26892:
26893:
26894:
26895: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sallan-Lampe-
26896: lan-Vuosnajärven-Tuutijärven maantien rakentamista
26897: varten.
26898:
26899:
26900: E d u s k u n n a 11 e.
26901:
26902: Sallan kuntaan kuuluviin .Sovajärwen päästy n~in pitkälle, että entisiä teitä ra-
26903: ja 'Tuutijärven kyliin on ruikana:an raken- kennetaan uudelleen ja oijotaan pienetkin
26904: nettu maantie Kuusamosta Paanajärven tienmutkat.
26905: kylään rakennetun maantien jatkona. Ky- Sal[an-Tuutijärven maantien rakenta-
26906: symys sanotun tien jatkamisesta Vuosna- minen olisi pitänyt toteuttaa jo kauan ai-
26907: järven jru lLampelan kylän kautta Sallan kaa sitten, niiden asukkaiden tientarpeen-
26908: kirkolle on ollut vuosikymmenen vireillä, kin tyydyttämisen vuoksi, jotka a:suvat
26909: mutta ei tien rakentamiseen ole vielä ryh- mainituissa kylissä. 'Tämän tien rakenta-
26910: dytty, vaikka tämän n. 50 km. pitkän yh- minen olisi valtion metsätalouden kannalta
26911: dystien rakentaminen on .tarpeellinen. Tä- myöskin erikoisen ,tarpeellinen. Tulisihan
26912: män yhdystien puutteen talkia täytyy Tuu- tie kulkemaan sellaisen valtion metsämaan
26913: tijärven, ja 1Sova:järven asukkaiden mat- läpi, josta vedet laskeva:t V~enäjälle ja
26914: kustaa Sova.järvestä Kuusamon KäYJlänkos- josta puita ei ole millloinkaan hakattu eikä
26915: kelle jru sieltä Kuusamonr--JHautajärven- voidakaan hakata, koska niiden hevosilla
26916: Märkäjärven tietä Kemijärven~Sallan kuljettaminen on kannatt8!lla:tonta. Tien
26917: maantielle ja tätä tietä :Sal1lan kirkolle. tultua rakennetuksi voitaisiin valtion met-
26918: Tämän kiertomatkan pituus on tuutijärve- sistä sekä Tuutijärven ja Sovajärven tilal-
26919: Täisille noin 150 ja sovajärveläisille 130 listen mailta kuljettaa puut autoilla Kemi-
26920: km. Tuutijärveläiset saavat siis 50 km. jokeen laskevaan Sallajokeen, joka on hyvä
26921: asemasta matkustaa kolme kertaa pitem- uittoväylä ja siten muuttaa nyt arvottomina
26922: män matkan päästäkseen oman kuntansa olevat suuret puutavaramäärät arvopuiksi.
26923: kirllmnky,lään. Tuutijärven ja Sallan kk· Yksinomaan puutavaran kuljetuksenkin ta-
26924: konkylän välillä olevien Vuosna;järven ja kia olisi tämä tie rakennettava. Matkailu-
26925: Lampelan kYJlien asukkailla ei ole min- liikenne, joka on vuosi vuodelta lisäänty-
26926: käänlaista maantietä olemassa. He asuvat nyt, kaipaa myöskin puheena olevan maan-
26927: siis aivan tiettömien matkojen takana. Ei tien rakentamista. Avautuisihan siitä suora.
26928: voi olla kohtuullista, että ra:jaseutuasuk- kulkureitti Kuusamosta kuuluisan ~aana
26929: kaiden tulee elää tiettömien matkojen ta- järven kautta Sallaan, jossa ·on kaikille
26930: kana ja 'tehdä mahdottomia kiertomatkoja tunnettu matkailijain ihailema Sallatunturi,
26931: vielä silloinkin kun muualla maassa on jonka vieritse tie tulisi kulkemaan Sallan
26932:
26933: 80
26934: 634 IV,290. - Sallan-Lampelan-Vuosnajärven--Tuutijärven maantie.
26935:
26936: kirkonkylän ja Lampelan kylän välisellä kunnan alueella ole yhtään maantieraken-
26937: alueella. nusta olemassa, ehdotamme kunnioitta.en,
26938: Kyseessäolevan tien rakentaminen elvyt-
26939: täisi tien vaikutuspiirissä olevan väestön että Eduskunta ottaisi vuoden
26940: talouselämää ja antaisi näiden seutujen 1937 tulo- ja menoarvioon 500,000
26941: asukkaille sen tuen, jota ne kipeästi kai- markan suuruisen määrärahan Sctl-
26942: paava,t. lan - Lampelan - V uosnajärven -
26943: Kun tämän tien rakentaminen on tar- Tuutijärven maantien rakentami-
26944: peellinen ja kun ei koko laajan Sallan seksi.
26945:
26946: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
26947:
26948: M. 0. Lahtela. Kalle Joukanen.
26949: Emil Jutila. Eero Nurmesniemi.
26950: Lauri Kaija:lainen. S. Salo.
26951: H. .Soininen. Kaarlo Hänninen.
26952: Albin Asikainen. Antti Junes.
26953: 635
26954:
26955: IV,291, - ·Rah. al. N :o 234.
26956:
26957:
26958:
26959:
26960: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän
26961: Könkäältä Enontekiölle johtavan maantien rakenmts-
26962: töiden aloittamiseksi.
26963:
26964:
26965: E d u s k u n n a ll e.
26966:
26967: Maantien rakentamista Kittilän Kön- tunturille helposti ai'kaansaatavissa, jolloin
26968: käältä Enontekiölle koskeva kysymys ·on myös Ounasjokivarren asukkaille tarjou-
26969: ollut kauan vireillä. 'S·en rakentamista on tuisi tilaisuus saada m. m. karjantuotteil-
26970: ehdottanut Pohjois-Suomen ja Karjalan leen menekkiä, mihin heillä nyt ei ole tilai-
26971: maantiekomitea. Kittilän kunta on tien suutta. Pallastunturin. matkailijahotelli,
26972: rakentami:seksi tehnyt useita anomuksia. jonka rakentami:seen on jo ryhdytty, tulee
26973: Myöskin eduskunnassa on asia eri aloittei- nimittäin sijaitsemaan etäällä asutuksesta.
26974: den yhteydessä jo pitkän aikaa ollut vi- Lähimpiä karjataloja ovat juuri Ounasjoki-
26975: reillä. varressa olevat talot.
26976: Paitsi ne näkökohdat, joilla Pohjois-Suo- Niillä erämaa:kylillä, jotka Könkään-
26977: men ja Karjalan maantiekomitea sanotun Enontekiön maantie saattaisi liikenneyhtey-
26978: maantien rakentamisen tarpeellisuutta pe- teen, ei nykyoloissa ole taloudellisen nou-
26979: rustelee, on senj>älkeen kuin komitean mie- sun mahdollisuuksia. On kohtuutonta, että
26980: t1ntö valmistui ilmaantunut joukko uusia samaan aikaan kun suotuisammissa olo-
26981: tekijöitä, jotka Kittilän-Enontekiön maan- suhteissa oikaistaan täysin liikennekelpoisia
26982: tieyhteyden ovat jo vuosia sitt.en saatta- maanteitä ja raikennetaan uusia rautateitä,
26983: neet entistä tärkeämmäksi ja kiireellisem- Lapin erämaissa asuvien ihmisten täytyy
26984: mäiksi. Suunniteltua Pallas-Ounasturrtu- olla pelkkien kinttupo1kujen varassa. Tässä
26985: rin luonnonsuojelualuetta, jonka itäistä tapauksessa on sitäpaitsi kysymys .useista
26986: laitaa kysymyksessäoleva maantie tulisi ra- 'kyläryhmistä, joille maantien saaminen on
26987: kennettava;ksi, koskevat toimenpiteet ovat välttämätön elinehto.
26988: jo niin pitkällä, että maantien rakentami- Kaiken edellä lausutun nojalla kunnioit-
26989: seen olisi viipymättä ryhdyttävä. Pallas- taen ehdotamme,
26990: tunturille valmistuu lähitulevaisuudessa
26991: suuri matkailijahotelli, joka tulee ole- että Eduskunta ottaisi vuoden 1937
26992: maan käytännössä ympäri vuoden. Matkai- tulo- ja menoctrvioon 400,000 mar-
26993: Hjain pääsyä alueelle olisi niinmuodoin kan määrärahan Kittilän Könkäältä
26994: helpotettava. Sopivasta kohtaa Könkään- Enontekiölle johtavan maantien ra-
26995: Enontekiön maantiestä olisi yhteys Pallas- kennustöiden aloittamiseksi.
26996:
26997: Helsingissä syyskuun 1'5 päivänä 1936.
26998:
26999: La.uri Kaijalainen. Emil Jutila. M. 0. Lahtela.
27000: Eero Nurmesniemi. S. Salo. Kaarlo Hänninen.
27001: 636
27002:
27003: IV,z92. - Rah. a.l. N :o 235.
27004:
27005:
27006:
27007:
27008: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pelkosen-
27009: niemen-Kairalan-Sodankylän maantien rakennustöi-
27010: den jatkamista varten.
27011:
27012:
27013: E d u s k u n n a ll e.
27014:
27015: Valtion toimesta ryhdyttiin syksyllä v. rakennustöiden jatkaminen varatöinä tus-
27016: 1935 rakentamaan maantietä Pelkosennie- kin on paikallaan, koska paikkakunnalle on
27017: men kirkonkylästä Kairalan kylään sa- odotettavissa heti talven tultua metsätöitä
27018: massa pitäjässä. Tämä tieosa muodostaa ja hallituksen .työttömyyskortiston mukaan
27019: ensimmalSen jakson Pohjois-Suomen ja ei Pelkosenniemen kunnassa sitäpaitsi ole
27020: Karjalan maantiekomitean ehdottamasta nykyisin lainkaan työttömyyttä, olisi näin
27021: Pelkosenniemen-Sodankylän maantiestä, ollen Pelkosenniemen-Kairalan-Sodanky-
27022: jonka rakenteille saattamista on m. m. Ke- län keskeneräistä maantietä varten osoitet-
27023: mijärven radan valmistuminen ollut omiaan tava määräraha ensi vuoden tulo- ja meno-
27024: kiirehtimään. arviossa.
27025: Tien rakentaminen on kuitenkin jäänyt Ehdotamme näin ollen kunnioittaen,
27026: kesken, eikä töiden jatkamista varten ole
27027: hallituksen v. 1937 tulo- ja menoarvioesi- että Eduskunta ottctisi vuoden 1937
27028: tyksessä ehdotettu määrärahaa. Kun ei tulo- ja menoarvioon 500,000 mar-
27029: liene valtiotaloudenkaan kannaha tarkoi- kan määrärahnn Pelkosenniemen--
27030: tuksenmukaista, että maantierakennus jä- Kairalan-Sodankylän maantien ra-
27031: tetään tällä tavoin keskeneräiseksi ja kun kennustöiden Jatkamista varten.
27032:
27033: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1936.
27034:
27035:
27036: Lauri Kaijala.inen. Emil Jutila.
27037: S. Salo. M. 0. Lahtela.
27038: Uuno Hannula. K. A. Lohi.
27039: Janne Koivuranta.
27040: 637
27041:
27042: lV,293. - Rah. al. N:o 236.
27043:
27044:
27045:
27046:
27047: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
27048: rakentamista varten Sodankylän V aalajärveltä J eesiön
27049: kautta KitUlään.
27050:
27051:
27052: E d u s ik u n n a ll e.
27053:
27054: Eduskunta päätti v. 1935 valtiopäivillä kylän ja Kittilän pitäjien välillä olevat erä-
27055: lausua toivomulksen, että hallitus ottaisi v. maakylät liikenneyhteyteen. Kun tiettä-
27056: 1936 maantieraikennusdhjelmaan maantien västi ei ole mitään pätevää syytä olemassa,
27057: Sodankylän V aalajärveltä. J eesiön kautta jonka vuoksi tämän kauan vireillä olleen
27058: Kittilään. Hallitus ei kuitenkaan edus- ja Etelä-Lapin taloudelliselle kehitykselle
27059: kunnan toivomusta noudattanut, eikä myös- välttämättömän maantien rakennustöiden
27060: kään ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk- aJoittaminen olisi yhä lykättävä, rohke-
27061: sessä ole kysym)"ksessä olevalle maantielle nemme odottaa, että eduskunta pitää
27062: määrärahaa ehdotettu. kiinni omasta päätöksestään ja ottaa mai-
27063: Perustettavaksi päätetyssä Lapin lää- nittua maantierakennusta varten tarvitta-
27064: nissä, jonka tieverkosto on vielä kovin vat varat v. 1937 tulo- ja menoarvioon.
27065: puutteellinen, on Kittilän ja Sodankylän Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
27066: pitäjiä yhdistävä maantie kaikkein tär- kunnioittaen,
27067: keimpiä. Sen vaikutus ei koskisi vain mai- että Eduskunta ottaisi v. 1937
27068: nittuja ka:hta keskeisessä asemassa olevaa tulo- ja menoarvioon 400,000 mar-
27069: laajaa kuntaa, vaan se yhdistäisi samalla kan määrärahan Sodankylän Vaala-
27070: Itä- ja Länsi-Lapin, joiden välinen liikenne järveltä J eesiön kautta Kittilään
27071: on nykyisin mahdollinen vain Rovaniemen johtavan maantien rakennustöiden
27072: pitäjän kautta. Sama:lla se saattaisi Sodan- aloittamiseksi.
27073:
27074: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1936.
27075:
27076:
27077: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
27078: S. Salo. K. A. Lohi.
27079: Uuno Hannula. Janne ,Koivura.nta.
27080: 638
27081:
27082: IV,294. - Rah. al. N :o 237.
27083:
27084:
27085:
27086:
27087: Perho y. m.: Määrärahan osoittamisesta rnaantien ja sillan
27088: rakentamista varten Askaisten-]1 erirnaskun maantieltä
27089: Livonsaarelle.
27090:
27091:
27092: E d u s k u n n a ll e.
27093:
27094: Kun kehitys viime vuosina on vienyt men ja tien jatkamiseksi siitä Merimas-
27095: siihen, että säännöllinen autoliikenne pää- kun-Askaisten maantielle e1 vm olla
27096: asiassa suorittaa henkilö- ja tavarankulje- muuta kuin yksi ajatus, että se on raken-
27097: tuksen maaseudun ja liikekeskuksen välillä, nettava.
27098: on entinen verrattain vilkas rannikkolaiva- Mutta kun Livonsaaren väestö on suu-
27099: liikenne monin paikoin kannattamattomana relta osaltaan vähävaraista pienviljelijä- ja
27100: joutunut tyystin häviämään. Näin on käy- kalastajaväestöä, on luonnollista, että sillan
27101: nyt juuri Askaisten Livonsaareen nähden, rakentaminen ja siitä edelleen lähes 10 km.
27102: josta ei ole minkäänlaista liikennekelpoista pituisen hyvin vaikeamaastoisen tien raken-
27103: tieyhteyttä tämän puoleksi saariston ja taminen käy heidän omilla varoillaan yli-
27104: mannermaan välillä. Kun nyt kulkuyhteys voimaiseksi. Kun vielä viittaamme paikka-
27105: I~ivonsaarelta mantereelle ja muualle on kuntalaisten ja viranomaisten välisiin neu-
27106: varsinkin kelirikon aikana kokonaan kat- votteluihin ja tie- ja vesirakennushallituk-
27107: kaistu on näinollen paremman liikenneyh- sen myötämieliseen suhtautumiseen asiaan
27108: teyden saaminen käynyt välttämättömäksi. ja kun vielä on pelättävissä, että puheena
27109: Siksipä onkin ryhdytty hankkeisiin maan- oleville seuduille lähiaikoina tulisi ilmene-
27110: tien saamiseksi Livonsaarelta Merimaskun mään työttömyyttä, niin olisi siltäkin kan-
27111: -Askaisten maantielle sekä sillan rakenta- nalta suotavaa, että nyt kyseessä oleva
27112: miseksi Toivaisten salmen poikki ylikulkua paikkakunnalle erittäin hyödyllinen työ
27113: varten. Livonsaaren asujamisto, joka kä- saataisiin jo lähiaikoina alulle.
27114: sittää noin puolet Askaisten kunnan väki- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
27115: luvusta, on viime vuosina jo raskain kus- tamme,
27116: tannuksin rakentanut itselleen noin 8 km. että Eduskunta päättäisi vuoden
27117: pitkän paikallistien saaren läpi, mikä tie 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa
27118: kutakuinkin tyydyttää paikallisen tarpeen. 500,000 markan suuruisen määrä-
27119: Mutta hevosella tai autolla kuljettavaa yli- rahan maantien ja sillan rakenta-
27120: pääsyä mantereelta ei saaressa vielä ole. mista varten Askaisten-Merimaskun
27121: Sillan tarpeellisuudesta yli Toivaisten sal- maantieltä Livonsaarelle.
27122:
27123: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
27124:
27125:
27126: Kustaa Pei'ho. Aino Lehtokoski.
27127: 639
27128:
27129: IV,295. - Rah. al. N :o 238.
27130:
27131:
27132:
27133:
27134: Syrjänen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
27135: mista varten Kymijoen yli J{ttttsa.nkosken alapuolelle.
27136:
27137:
27138: E d u s :k u n n a ll e.
27139:
27140: Paii:kalliset asu:k:kaat samoin kuin kautta- tukkia, hidastuttaa ja vaara:ntaa se suuresti
27141: kulkija:tk~n ovat kauan joutuneet kärsi- liikettä. Syksyisin ja keväisin jäiden
27142: mään Kuusa:Itkosken kunnan kohdalla vai- oUessa heiklkoja on liike joen yli vaarallinen
27143: k·ean Kymijoen ylikulun tähden. Parhail- ja usein aivan mahdoton.
27144: laan valtio tosin omillaan ja Kuusankosken Kysymyksessä olevalla kohdalla omistaa
27145: kunnan va:m1lla ra:kentaa V oikan kosken va:Itio maantien ja kustantaa yli !Kymijoen
27146: alapuolelle siltaa, joka valmistunee 1938. tapahtuvan liikenteen, mikä vuosittain tu-
27147: Mutta samalla, kun tämän sillan valmistut- lee maksamaan yli 100,000 ma,rkkaa. :Sillan
27148: tua helpottuu liikenne Voikan kohdalla, E- va1mistuttua säästyisi .tämä summa val-
27149: sääntyy ja vaikeutuu se Kymin- ja Kuu- tiolLe.
27150: sankosken tehtaitten ylikulkupaikalla, Kuu- Paika;n, mihin silta tulee rakennettavaksi,
27151: sankosken koSiken alapuolella, missä ny- on tie- ja vesirakennushallitus määrännyt
27152: kyään liikettä lossilla välitetään, ja jossa ja tehnyt sillan ra:kentamista varten kus-
27153: se ,ennestäänkin on y.len vaikea lossilla hoi-
27154: 1
27155: tannusarvion.
27156: dettavaksi. Toukokuussa 1935 tehdyn ti- Kun hamtuksen esityksessä ei ole määrä-
27157: laston mukaan twpahtui tämän lossin kautta rahaa ehdotettu edellämainittua silt.aa var-
27158: keSikimäärin 795.513 ylikulkua vuorokau- ten, saamme kunnioittaen yrlä esitettyihin
27159: dessa, josta autoja 112. Lii!kettä hoitavan perusteluihiu nojaten ehdottaa,
27160: lautturin tiedonannon mukaan on liike sen
27161: jälkeen lisääntynyt noin koLmannella osana. että Eduskunta vuoden 1937 tulo-
27162: Liikkeen ollessa näin suuren ovat matkus- ja menoarvioon ottaisi 1,000,000 mar-
27163: tajat vilkasliikkeisimpinä aikoina ·pakotetut kan suuruisen määrärahan sillan m-
27164: odottamaan ylikuLkuvuoroaan jopa yli puo- kentamiseksi Kymijoen yli Kuusan-
27165: len tunnin. - Kun Kymijoesta :tällä koh- kosken kosken alapuolelle K uusan-
27166: dalla menee vuosittain alas noin 7,000,000 niemen ja Ruotsulan kylien välille.
27167:
27168: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1936.
27169:
27170: Au.g. Syrjänen. Juho Kuittinen.
27171: A. A. Lastu. Emil Jutila.
27172: A. Turkka. Kais~a Hilden.
27173: A. J. Kosonen. M. Ampuja.
27174: Jussi Ra.po. Anni Huotari.
27175: Aino Malkamäki. Urho Kulovaara.
27176: Alpo Lumme. Cay Sundström.
27177: 640 IV,295. - Kuusankosken silta.
27178:
27179: Frans Mustasilta. Edv. Pes,onen.
27180: Edv. Kujala. Uuno RroaM.kainen.
27181: Eetu Karjalainen. Jussi Raatikainen.
27182: Heikki Kääriäinen. G. Anders,son.
27183: Jere Juutilainen. Atos K. Wirtanen.
27184: V'aåfrid Eskola. G. Lindström.
27185: Juho Pyy. Paavo Aarni()koski.
27186: Arvi Jovero. Isak Penttala.
27187: Jalmari Linna. Matti Lepistö.
27188: Viljo 0. Kilpeläinen. Samuli Tervo.
27189: Jussi Lonkain,en. Sylvi-,Kyllikki Kilpi.
27190: Karl J. Wenman. Ville A. Komu.
27191: A. Kemppi. J. F. Tolonen.
27192: Alex Hämäläinen. Edwin Linkomies.
27193: Onni Mäikeläinen. J. Takala.
27194: Väinö Sinisalo. Mandi Hannula.
27195: P. Salmenoja. Otto Toivonen.
27196: H. .Koivulahti-Lehto. AnseJ.m Pitkäsilta.
27197: Otto Marttila. Albin Koponen.
27198: Atte J. Muhonen. Hilja Riipinen.
27199: Mauri Ryömä. Jalmari Pilkama.
27200: Kustaa Perho. Arvi Malmivaara.
27201: Viljo Venho. K.-A. Fagerholm.
27202: 641
27203:
27204: IV,296, - 'Rah. al. N:o 239.
27205:
27206:
27207:
27208:
27209: Venho y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
27210: seksi Kymijoen yli Inkeroisten lossipaikalle.
27211:
27212:
27213:
27214:
27215: Esityksessään valtion tulo- ja menoar- kuten hallituksen esityksen (vuodelle 1936)
27216: vioksi vuodelle 1936 ehdotti hallitus 500,000 perusteluissa sanotaan. Sentähden on tär-
27217: m:k. sillan rakentamiseksi Kymijoen yli In- keätä, että sillan rakentaminen tapahtuu
27218: keroisten Jossipaikalle Anjalan ja Si1Jpo- suunnitellulla nopeudella, jonka mukaan
27219: lan pitäjien rajalla Anjailan-Sippolan sen pitäisi valmistua vuonna 1938. Sen
27220: maantiellä. Valtiovarainvaliokunnan mie- kustannusarvio on 3,770,000 markkaa. Jotta
27221: tinnön mukaisesti hyväksyi eduskunta mai- suunnitelman toteuttaminen olisi mahdol-
27222: nitun sillan määrärahaan 500,000 mk :n li- lista ja jotta työt voitruisiin tarkoituksen-
27223: säyksen, joten vuoden 1936 tulo- ja meno- mukaisesti suorittaa ehdotamme kunnioit-
27224: arviossru varattiin ka:iJkkiaan 1,000,000 mk. taen,
27225: tätä tarkoitusta varten. Edellleen on halli- että Eduskunta päättäisi valtion
27226: tus vuoden 1937 tulo- ja menoarviossa pu- tulo- ja menoarvioon vuodelle 1937
27227: heenaolevaa tarkoitusta varten ehdottanut ottaa 1,000,000 markkaa Anjalan-
27228: 500,000 marrkan määrärahan. Sippolan maantiellä Kymijoen yli
27229: Joen ylittäminen lossilla on ,srungen hi- Inkeroisten lassipaikalle tulevan sil-
27230: dasta ja hankalaa, usein vaarallistakin' ', lan rakennustyön jatkamiseen.
27231:
27232: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
27233:
27234:
27235: Viljo Venho. Toivo Ikonen.
27236: Elias Tukia. Emil Jutila.
27237:
27238:
27239:
27240:
27241: 81
27242: 642
27243:
27244: IV,297, - Rah. al. N:o 240.
27245:
27246:
27247:
27248:
27249: Pohjannoro y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan m-
27250: kentamista varten Orivirmn ylitse Vaaran saaren kautta.
27251:
27252:
27253: E d u s k u n n a ll e.
27254:
27255: Savonlinnasta Joensuuhun johtava kaut- kelin läänin maaherra on asian korjausesi-
27256: takulkutie ylittää n. 2 km. Savonrannan tyksiä tukenut. Savonrannan kunnanval-
27257: kirkolta Kerimäelle päin 340 m. leveän tuusto on esittänyt ylikulun siten järjes-
27258: Orivirran, jonka yli kuljetaan sulan aikana tettäväksi, että maantie ohjattaisiin kulke-
27259: kapulalossilla. Syksyisin talven tullessa maan salmen sivussa olevan Vaaran saa-
27260: salmi ajautuu lumisohjoa ja jäätä täyteen, ren kautta. Kerimäen puolella oleva n.
27261: jopa joskus n~inkin nopeasti, että lautta 250 m. levyinen salmi on suurimmalta
27262: juuttuu ki,inni jääden keskeHe salmea aina osalta aivan matalaa - n. 1-2 metriä
27263: vuorokaudeksikin. Niinpä jokin aika sitten vettä, ainoastaan pieni osa on 3-4 metrin
27264: sai joukko hevosia olla kokonaisen vuoro- syvyistä. Sillan laittaminen tähän ei liene
27265: kauden lautalla keskellä salmea ja vain ylivoimainen tehtävä. Savonrannan .puolei-
27266: suurin ponnistuksin saatiin ne pois ennen- nen salmi, - n. 90 metriä levyä -, joka
27267: kuin paleltuivat kuoliaiksi. Ennenkuin virran voimakkuuden tähden on aina sula,
27268: ylävesi kokonaan jäätyy ja kestää ylikulun varustettaisiin (moottori-) lossilla. Tie- ja
27269: jalan tahi hevosella, pysähtyy liikenne vir- vesirakennushallitus on tehnyt esityksen
27270: ran yli tyysten. Ja kun yli on kuitenkin valtioneuvostolle kevytrakenteisen puusil-
27271: päästävä, yritetään hengenkaupalla ohutta lan rakentamisesta matalampaan salmeen.
27272: jäätä pitkin, jonka alla virtaa voimakas ja Samoin esitti tie- ja vesirakennushallitus
27273: syvä virta, tahi veneellä jäätä dkkoen, v. 1937 valtion tulo- ja menoarvioon otet-
27274: salmi ylittää. Kun sitten lautta:kuJku py- tavaksi Smk:n 575,000:- määrärahan tar-
27275: sähtyy ja selkävedet jäätyvät, kuljetaan koitukseen. Se on kuitenkin talousarviosta
27276: kiertäen n. 4-5 km. jäitä myöten virran pois pyyhitty.
27277: yli. Tämä tie on useinkin tukossa lumi- Asianomainen piiTi-insinööri vielä tämän
27278: sohjon vuoksi. syksyn kuluessa valmistaa piirustukset ja
27279: Nykyisin pysähtyy autoliikenne talven kustannusarvion sillan rakentamiseksi. Asia
27280: tuHen rvirran Kerimäen puoleiseen ·rantaan on osittain kytketty yhteen Orivirran lai-
27281: ja matkustajat kulkevat milloin kierrellen vaväylän syventämisen kanssa. Mutta en-
27282: kestäviä paikkoja jäitse, milloin leudom- nenkuin näin laajakantoinen ja suuria kus-
27283: malla säällä päästään veneellä, mutta useim- tannuksia kysyvä suunnitelma voisi toteu-
27284: miten ensinnä jäätä myöten, sitten veneellä tua, siihen menee luultavasti kauan aikaa.
27285: ja sitten taas jäitse. Pimeinä aamuina ky- Asianomaisen tie- ja vesirakennushallituk-
27286: syy ylikul:ku suorastaan ,rohkeutta. sen insinöörin ilmoituksen mukaan puusil-
27287: SavonranllJan kunnanvaltuusto on 15 vuo- lan kestävyysaika olisi n. 15 vuotta. Ja jos
27288: den aikana asiassa tehnyt anomuksia ja silloin laivaväylän vuoksi tarvitaan suu-
27289: lähettänyt lähetystöjä eri virastoihin. Mik- rempi ja kestävämpi siha, ei kuitenkaan
27290: IV,2DI. - Pohjannoro y. m. 643
27291:
27292: työ siltapenkereen, maantien, Vaaran saa- seen ehdotti varattavaksi Smk. 575,000: -,
27293: ren ja uuden lossipaikan kohdalta ole huk- pyydämme kunnioittavimmin edellä esitet-
27294: kaan mennyt. Ja pitäneekö Orivirtaan tyyn viitaten ehdottaa,
27295: ihmisiäkin hukkua tai paleltua ennenkuin
27296: jotakin ai:kaansaataisiin. että Eduskunta ottaisi vuoden
27297: Rakenilettakoon nyt sitten puusilta - .1937 tulo- ja menoarvioon 600,000
27298: eihän meidän maassamme pitäisi puutakaan markan määrärahan Orivirran ylitse,
27299: vieroksua - ta,hi kestävämmästä aineesta Vaaran saaren kautta, johtavan sil-
27300: silta, ei asia siedä viivytystä. Koska tarve- lan rakentamiseen ja sen jatkona
27301: aineet y. m. ovat hinnassaan nousseet siitä, moottorilossin hankkimiseen Savon-
27302: kuin tie- ja vesirakennushallitus tarkoituk- rannan puoleiselle osalle salmea.
27303:
27304: Helsingissä syyskuun 4 p: nä · 1936.
27305:
27306: A. Pohjannoro. Edv. Pesonen. Ti1da Löthman-Koponen.
27307: Heikki Soininen. Toivo Halonen. Antti Kemppi.
27308: L. 0. Hirvens111lo. Aino Luostarinen. Matti Tolppanen.
27309: K. Haikala. A:1bin Asikainen. A1ex Hämäläinen.
27310: J. F. Tolonen. Emil Jutila. Reinh. Swentorzetsk.i.
27311: 644
27312:
27313: IV,29s. - &h. al. N:o 241.
27314:
27315:
27316:
27317:
27318: Takala y. m.: Määrärahan osoittamisesta TaUivirran sillan
27319: rakentamista varten.
27320:
27321:
27322: E d u s k u n n a 11 e.
27323:
27324: Rautalammen- Hankasalmen maantien iso mutka ja maasto suunnitellullakaan
27325: krutkaisee Ta1livirta,. jonka kummallakin ran- tiealueella ei ole helppoa. Ei siis jää
27326: nalla maasto kohoaa poikkeuksellisen pal- muuta mahdollisuutta kuin että silta on ra-
27327: jon tehden liikenteen perin hankalaksi. Yli- kennettava nykyiselle ylimenopaikalle ja sa-
27328: kulkua välittää lossi. Lasku ko11keitten mä- malla on jyrkkiä mäkiä virran kummalla-
27329: kien päältä lossiin on todella hankalaa, kin rannalla loivennettava.
27330: mutta kuorman kanssa hevosella se on suo- Sillan rakentaminen Tallivirran ylimeno-
27331: rastaan hengenvaarallista. Paikalle olisi paikalle olisi omiaan lisäämään huomatta-
27332: mahdollisimman pian saatava silta ja on vasti ikauttakulkuliikennettäkin Rautalam-
27333: vain ihmeteltävä sitä, että siltaa ei ole jo men-Rankasalmen tiellä puhumattakaan
27334: ennen rakennettu. siitä, että paikallisen väestön liikennöimi-
27335: Tosin onkin viranomaisten taholta kiin- nen pitäjän keskuspaikkaan helpottuisi ja
27336: nitetty asiaan huomiota. Jo muutamia vuo- tulisi turvalliseksi.
27337: sia sitten laadittiin piiri-insinöörin toi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27338: mesta suunnitelmat sillan rakentamisesta nioittaen,
27339: nykyiselle ylikulkupaikalle ja vaihtoehtoi-
27340: sesti tien kierrättämisestä suhteellisesti hel- että Eduskunta päättäisi ottaa
27341: pompaa maastoa myöten. Viimeksimainittu vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
27342: suunnitelma lienee epäonnistunut ja vas- 300,000 markan määrära·han TaUi-
27343: tustetaan sen toteuttamista paikkakunnalla, virran sillan rakentamistöiden al-
27344: mikä onkin luonnollista, kun tiehen tulisi kuunpanemista varten.
27345:
27346: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1936.
27347:
27348:
27349: J. Takala.. Eero Nurmesniemi.
27350: S. Salo. M. 0. Lahtela..
27351: Kusti Arhama.
27352: 645
27353:
27354: IV,299. - Rab. al. N :o 242.
27355:
27356:
27357:
27358:
27359: Vilh11la y. m.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven pi-
27360: täjässä olevan Matosalmen lossin uusimista ja siihen
27361: yhdistyvän maantien oikaisua varten.
27362:
27363:
27364: E d u s k u n n a J 1 e.
27365:
27366: Vaasan tie~ ja vesirakennuspiirikonrttorin jauksen suorittamista. Tien korjaamisen
27367: toimesta on v. 1933 ~aadittu suunnitelma välttämättömyydestä huolimatta ei sen ai-
27368: ja kustannusarvio tieoikaisun toteutta- heuttamia kustrunnuksia kuitenkaan ole si-
27369: mista ja moottorilossin rakentamista var- sällytetty valtion talousarvioon. Ottaen
27370: ten 1Saarijärven pitäjän kirkonkylän ja kuitenkin huomioon, että paikallinen väestö
27371: Myllymäen aseman välisellä maantiellä n. s. kunnallisia viranomaisia myöten samoin
27372: Matosalmessa ja sen [äheisyydessä Saari- kuin asianomaiset virastot kannattavat ky-
27373: järven kirlkonkylän läihellä. Kyseeilinen seellisen korjauksen suori>ttamista laaditun
27374: maaiJJtie on varsin vilkasliikenrteinen kaut- suunnitelman mukaisesti ja että tämä tie
27375: takulkutie kulkien Saarijärven kirkonky- tulee aivan lähiaikoina merlkitsevästi pal-
27376: lästä Pylkönmäen kirkonkylän kautta Myl- velemaaill Saarijärven seuduillakin alkavan
27377: lymäen asemalle. lMylilymäen puoleisesta Suolahden-Haapajärven radan rakennus-
27378: päästä on tie jo yleisillä varoilla saatettu työn tarvetta ja edelleen että tiellä on tär-
27379: varsin hyvaän kuntoon. 'Saarijärven puo- keä merkitys ei vain paikallistienä vaan
27380: leinen pää sensijaan ja erittäinkin mai- myöskin kauttakulkutienä, olisi kyseellisen
27381: nittu lossin seutu ja itse !lossi ovat koko- korjauksen suorittaminen erittäin kiireelli-
27382: naan tien käy;ttöä ja tarvetta vastaamat- nen.
27383: tomassa kunnossa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27384: Ja sitä, että tien korjaaminen juuri ky- kunnioittaen,
27385: seellisellä kohdalla on suoranainen vä1ttä- että Eduskunta päättäisi ottaa
27386: mättömyys todistaa sekin, että sekä Saari- vuoden 1937 valtion tulo- ja meno-
27387: järven että PyTh:önmäen kuntien valtuusto arvioon 628,000 markan määrära-
27388: ovat yksimielisesti tämän korjaamisen ·ta- han Matosalmen lossin uusimista ja
27389: kana. Tie- ja vesirakennushallitus samoin- sitä lähellä olevan maantien oikaisua
27390: kuin Vaasan tie- ja vesirakennuspiirikont- varten Saarijärven pitäjässä Vaa-
27391: torikin kannattavat myös !kyseellisen kor- san läänissä.
27392:
27393: Helsingissä syy!'#kuun 15 päivänä 1936.
27394:
27395:
27396: T. N. Vilhula. Emil Jutila.
27397: 646
27398:
27399: IV,3oo. - Rah. a-1. N :o 243.
27400:
27401:
27402:
27403:
27404: Paasonen y. m.: Jläärärahan osoittamisesta Pnutossalmen
27405: lossin rakennustöitä varten.
27406:
27407:
27408: E d u s k u n n a ll e.
27409:
27410: Entisten maanteiden ottamisesta valtion tannukset, joita sekä valtio että kunta ovat
27411: haltuun 3 päivänä toukokuuta 1927 anne- uhranneet näiden teiden kunnostamiseen ja
27412: tun lain nojalla on valtioneuvosto touko- ylläpitoon, tulisivat tuottamaan sen hyö-
27413: kuun 8 päivänä 1930 julistanut muitten dyn, mitä uhrauksia tehdessä niihin on
27414: entisten maanteiden ohella Kuopion pitä- kiinnitetty.
27415: jässä olevan Puutossalmen ja Vehmersal- Puutossalmen lossin tultua käytäntöön
27416: men pitäjässä olevan Puutosniemen entiset tulisi juuri tätä tietä myöten Soisalon poh-
27417: maantiet maanteiksi. Sittenkun tiet vasta- joisosista, siis sekä Leppävirran että Veh-
27418: mainitun lain määräämällä tavalla olivat mersalmen pitäjien alueelta olemaan lyhin
27419: kuntoonsaatetut, siirtyivät ne valtion maan- ja luonnollisin tieyhteys Pohjois-Savon ta-
27420: teinä kunnossapidettäviksi, Puutossalmen loudelliseen, hallinnolliseen ja henkiseen
27421: tie vuoden 1930 ja Puutosniemen tie vuo- keskukseen, Kuopion kaupunkiin. Jänne-
27422: den 1934 alusta lukien. virran kautta kulkeva tie tulee paljon pi-
27423: Kesän aikana ovat tiet jääneet palvele- temmäksi ja vielä pitemmäksi Leppävirran
27424: maan melkein yksinomaan liikennettä Puu- kirkonkylän kautta kulkeva tie.
27425: tossalmen ja Puutosniemen laivalaitureille,
27426: mutta talven aikana, jolloin tieliikenne Kun Puutossalmessa ei ole lossia, saa
27427: jäitse yli vesistön on ollut esteetön, on näi- Soisalossa oleva huomattava asutus kärsiä
27428: den maanteiden merkitys kauttakulkulii- monella tavoin eristetystä asemastaan, joka
27429: kenteelle ja tulotienä Kuopion kaupunkiin varsinkin kelirikon aikana on ollut hyvin
27430: osoittautunut huomattavaksi. tukala. Kun Puutossalmeen johtaa kah-
27431: Paitsi yksityistä liikennettä on talvella delta suunnalta valtion ylläpitämät maan-
27432: linja-auto välittänyt säännöllistä liiken- tiet, ovat seutukuntalaiset kauan odotta-
27433: nettä kerran vuorokaudessa Kuopion kau- neet lossin rakentamista Puutossalmeen, jol-
27434: pungista Valkeamäkeen Leppävirran pitä- loin vasta sanottujen teiden käyttö tulisi
27435: tarkoituksenmukaiseksi ja asukkaille suorin
27436: jän Soisalossa ja sieltä takaisin Kuopioon
27437: ja on matkustajia ollut runsaasti. Kesän ja nopein tieyhteys Kuopioon.
27438: aikana on tämän liikenteen täytynyt kat- Kysymyksessäolevan lossin rakentamisella
27439: keta, koska ei ole ollut mahdollisuutta on lisäksi laajempikin merkitys. Se avaa
27440: päästä Puutossalmen yli. mahdollisuudet kaukaisempaankin liikentee-
27441: Jos Puutossalmeen taas saataisiin ajan- seen. Rakentamalla pieni yhdystie tulisi
27442: mukainen lossi ja liikenne voisi jatkua Puutossalmen kautta kulkeva maantie ve-
27443: keskeytymättä ympäri vuoden, muuttuisi tämään liikennettä Kuopioon aina Heinä-
27444: alussa mainittujen teiden merkitys aivan veden kirkolta asti, vieläpä kauempaakin.
27445: toisenlaiseksi. Vasta silloin ne suuret kus- Heinäveden ja Kuopion välinen maantie-
27446: IV,3oo. - Paasonen y. m. 647
27447:
27448: matka lyhenisi tämän kautta varsin huo- Edelläolevan .perusteella kunnioittaen
27449: mattavasti. ehdotamme,
27450: Osittain voisi tämä tie vetää liikennettä
27451: myöskin nykyisin hyvin raskaasti liikennöi-
27452: dyltä Varkauden-Kuopion maantieltä. että Eduskunta päättäisi ottaa
27453: Kun tie kulkee hyvin kauniiden seutujen vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
27454: kautta, olisi se omansa vetämään puoleensa 700,000 markan määrärahan Puutos-
27455: varsinkin matkailuliikennettä. salmen lossin rakennustöiden alkuun-
27456: Suoritetussa tutkimuksessa on lossin panemista varten.
27457: rakentamisen laskettu nousevan nom
27458: 1,400,000 markkaan.
27459:
27460: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1936.
27461:
27462:
27463: Armas, Paasonen. Heikki Kääriäinen.
27464: Onni Mäkeläinen. Onni Hiltunen.
27465: Yrjö &äisänen.
27466: 648
27467:
27468: IV,3ot. - Ra.b. al. N:o 244.
27469:
27470:
27471:
27472:
27473: Ta.'ka;la y. m.: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen
27474: lossin rakennustöitä varten.
27475:
27476:
27477: E d u s ik u n n a 11 e.
27478:
27479: Anomus maantien rakentamisesta Veh- nitusta saimesta yli. Jos Puutossalmeen
27480: mersalmen kirkolta Puutossalmen !kautta saataisiin ajanmukainen lossi ja liike voisi
27481: Hiltulan lwhteen, Kuopioon johtavaan tie- jatkua !keskeytymättä ympäri vuoden, niin
27482: hen, tehtiin jo vuonna 1897. Maaherran muuttuisi Puutossalmeen johtavien teiden
27483: päätös tämän maantien rakentamisesta on mer!k:itys kokonaan. Vasta silloin ne suuret
27484: allekirjoitettu lokakuun 10 päivänä 1904. kustannukset, joita sekä valtio että !kunnat
27485: Vuoden 1927 tielain mukaan otettiin mai- ovat uhranneet näiden teiden kunnostami-
27486: nittu tie valtion hoitoon 1930. seen ja ylläpitoon, tulisivat tuottamaan sen
27487: Edellämainitun tien Puutossalmi katkai- hyödyn, mitä uhrauksia tehtäessä on toi-
27488: see. Lossia salmeen ei aikanaan ole raken- vottu.
27489: nettu syystä, että tiet Puutossalmen kum- Parisen vuotta sitten sekä Kuopion
27490: mallakin rannalla katsottiin pääasiassa lai- 1kaupungin että Leppävirran ja V ehmersal-
27491:
27492: valaitureihin johtaviksi. Elinkeinoelämän men kuntien valtuuttamat henkilöt tekivät
27493: kehittyminen, väkiluvun lisääntyminen ja anomuksen lossin rakentamisesta Puutos-
27494: liikennevälineiden paraneminen vaativat salmeen. Piiri-insinöörin tekemän kustan-
27495: kuitenkin lossin pikaista rakentamista nusarvion mukaan tulisivat pengerrystyö,
27496: Puutossalmeen. V ehmersalmen sekä huo- lossi ja tarpeelliset tienkorjaukset maksa-
27497: mattava osa Leppävirran ja Heinäveden- maan Smk. 1,400,000: -. Lossin rakenta-
27498: km asukkaista käyttäisi tätä tietä käydes- mista on myöskin Kuopion läänin maa-
27499: sään asioimassa maakunnan taloudellisessa herra puoltanut. Tarkoitusta varten ei
27500: ja hallinnollisessa keskuspaikassa, Kuo- kuitenkaan hallitus tulevan vuoden tulo-
27501: piossa. Kun Puutossalmi talvella on jäässä ja menoarvioon ole ottanut määrärahaa.
27502: niin käyttävät mainittujen seutujen asuk- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
27503: kaat tätä tietä. Matka Jännevirran tai Lep- nioittaen,
27504: pävirran kirkon!k:ylän kautta tulee paljon
27505: pidemmäksi. Mainittakoon että vieläpä lin- että Eduskunta päättäisi ottaa
27506: ja-autoliiikennekin talvisaikana tapahtuu vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
27507: tätä tietä Kuopiosta Valkeamäkeen Leppä- 500,000 markan määrärahan penger-
27508: virran pitäjässä. Kesän aikana tämä lii- rystöiden aloittamiseksi ja moottori-
27509: kenne valitettavasti katkeaa, !koska ei ole lossin hankkimiseksi Puutossa:lmeen.
27510: olemassa mitään mahdollisuutta päästä mai-
27511:
27512: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1936.
27513:
27514: J. Taikala.. Emil Jutila. P. V. Heilddnen.
27515: Kalle Xä.mä.räinen. Edv. Va.arama. Aino Luostarinen.
27516: L. 0. llirv:ensalo. Tilda Löthman-Koponen. Albin Asikainen.
27517: 649
27518:
27519: IV,so2. - Bah. a.l. N:o 245.
27520:
27521:
27522:
27523:
27524: Räi:sä.nen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Jännevirran sil-
27525: lan rakennustöitä varten.
27526:
27527:
27528: E d u s k u nm a ll e.
27529:
27530: Kuopion~oensuun maantiellä on lii- lousarvioon hallituksen ehdotuksen mu-
27531: kenne lisääntynyt suunnattomasti sen jä!l- kaan otettavru 1 miljoonan markan määrä-
27532: keen kun n. s. KaUantie valmistui. Jänne- raha.
27533: virran yli mentäessä on kuitenkin käytet- Kun tämä määräraha on aivan Eian
27534: tävä lossia, jdka hidastuttaa liikennettä ja pieni ja kun sillan rakentaminen mahdolli-
27535: tulee etenkin talvisaikana suhteettoman simman nopeasti olisi välttämättömän tar-
27536: kalliiksi. peen vaatim81, rnin ehdotamme,
27537: Tämän haitan on hallitus huomannut ja että Eduskunta ottaisi vuoden
27538: ehdottaa talousarviossa vuodelle 1937, että 1937 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
27539: Jännevirran yli rrakennetta[siin silta, jonka markan määrärahan Jännevirran sil-
27540: on arvioitu tulevan maksamaan 6.5 miljoo- tarakennustyön aloittamiseen K uo-
27541: naa markkaa. Sanotune vuodelle olisi ta- pion-Joensuun maantiellä.
27542:
27543: Helsingissä syySkuun 11 päivänä 1936.
27544:
27545:
27546: YTjö Räisänen. L. 0. Hmvensalo.
27547: Onni Hiltunen.
27548:
27549:
27550:
27551:
27552: 82
27553: 650
27554:
27555: lV,3o3. - Ra.h. a.l. N:o 246.
27556:
27557:
27558:
27559:
27560: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Peltosalmen
27561: sillan rakentamista varten.
27562:
27563:
27564: E d u s k u n n a :ll e.
27565:
27566: Viitaten siihen eduskunta-aloitteeseen, vuorokaudessa. Mutta kun piakkoin val-
27567: jonka Kuopion läänin läntisen vaalipiirin mistuva Viannankosken silta ja äskettäin
27568: edustajat ova:t jo useina menneinä vuosina valmistunut Peltosalmelle johtava Viannan
27569: yhä uudelleen ja uudelleen toistaneet, pyy- maantie tu~evat liikennettä Peltosalmen
27570: dämme vieläkin saada kiinnittää eduskun- lassipaikalla runsaasti lisäämään ja kun
27571: nan ihuomiota siihen, ettei pohjoisimman tämän tielinjan käyttäminen tulee, kuten
27572: Savon maarntieliikenneoloihin ole saatu sitä kulkulai:toskomitean mietinnössä vuodelta
27573: parannusta, minkä mainittu maakunta ki- 1933 kulkulaitosolojemme erittäin arvossa-
27574: peästi kaipaa ja josta parannu'ksesta mai- pidetty asiantuntija pääjohtaja Castren
27575: nitsemassamme aloitteessa on kysymys. Tar- vakuuttaa, olemaan tärkeimpiä valtateitä
27576: koitamme sillan rakentamista Iisalmen pi- mitä maamme pohjoisosa sekä puolus-
27577: täjässä olevan Peltosalmen yli. tusvalmiuden että kasvavan jokapäiväisen
27578: Vilkastunut linja-autoliikenne, suureksi liikenteen takia kaipaa, niin käy nyky-
27579: paisuva puutavara- ja henkilöautoliikenne aikainen täsmällisyyttä ja määräaikaisuutta
27580: sekä yhä kasvwva kaikenlaisten tarvikkei- vaativa Qiåkennöiminen ilman siltaa suo-
27581: den kuljetusliikenne tekevät nyt jo ky- rastaan mahdottomaksi, ja siksi rohke-
27582: seellisen salmen ylitse pääsemisen hitaa:ksi nemme ehdottaa,
27583: ja hankaJlaksi, jopa suorastaan kiusallisen että Eduskunta päättäisi vuoden
27584: hankalaksi jäidenlähdön aikaan keväisin 1937 tulo- ja menoarvioon ottaa 1
27585: sekä tukkilauttojen kuljetuksen aikaan kesän milj. markan määrärahan Peltosal-
27586: alkupuoliskolla, jolloin lassiliikenne usein men s~?lan rakennustöiden aloitta-
27587: joutuu seisahduksiin monien tuntien ajaksi mista varten.
27588:
27589: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
27590:
27591:
27592: L. 0. Hirvensalo. Heikki Kääriäinen.
27593: P. V. Heikkinen. Edv. Vaa.ra.ma.
27594: Tilda. .Löthman~Koponen. Elias .Simojoki.
27595: J. TakaJa. Onni Mäkeläinen.
27596: Antti Meriläinen. Aug. Syrjänen.
27597: Fr. Mustasilta.. Armas Paasonen.
27598: Onni Hiltunen. Yrjö Räisänen.
27599: Kalle rKämäräinen.
27600: 651
27601:
27602: IV,3o4. - Rah. al. N :o 247.
27603:
27604:
27605:
27606:
27607: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
27608: Oulujoen yli Utajärven aseman kohdalla.
27609:
27610:
27611: E d u s k u n n a ll e.
27612:
27613: Koko sillä pitkällä matkalla, jonka Oulu- maan. Kun Oulujdki, Oulujärven jään alta
27614: joki !kulkee Oulujärvestä mereen, ei maini- päästyään Vaalassa, kulkee suurimman
27615: tun joen yli ole Vaalan ja Oulun välillä osan matkastaan virtaisuutensa vuoksi su-
27616: ainoatakaan maantiesiltaa. Kun Nurmek- lana, johtuu siitä, että jään yli kulku ko-
27617: sen-Oulun rataa rakennettaessa se pantiin vimpinakaan .pa:kka;gtalvina monessa koh-
27618: Sotkamosta lähtien Vaalaan asti kulkemaan din ei ole mahdollinen ainakaan raskaam-
27619: Oulujoen vesistön pohjoispuolta, pidettiin milla kulkuneuvoilla. Joskus menee kovem-
27620: kuitenkin asutuksen tiheyden y. m. seikkain milla pakkasilla esim. Utajärven aseman
27621: vuoksi parempana johtaa rata Vaalassa ve- kohdalla oleva suvanto jäähän, jonka koh-
27622: sistön yli kulkemaan Oulujoen eteläistä ran- dalle, toiselle puolelle jokea, päättyy yli-
27623: taa Ouluun koska se myösikin Oulussa oli maista tuleva jo aika vilkasliikenteinen
27624: parempi yhdistää rantarataan Oulun ase- Puolangan maantie. Mutta pakkasten hiu-
27625: .malla, joka samoin on joen eteläpuolella. kankin helpottuessa sulattaa virtaava vesi
27626: Kun rataosalle Vaala-Oulu katsottiin saiakavalasti jään altapäin niin heiikokiSi,
27627: samalla tarpeelliseksi rakentaa useita ase- että tie, jota eilen vielä kuljettiin, saattaa
27628: mia ja pysäkkejä, ei näitä luonnollisesti huomenna pudottaa syvyyteen ei yksin au-
27629: ajateltu yksinomaa;n etelärannan liiken- tot ja hevoset vaan vieläpä jalankulkijat-
27630: nettä palvelemaan vaan tietenkin ne kokoa- kin. Ymmärtää hyvin minkälaisessa pelossa
27631: vat myöskin kohdaltaan Oulujoen yE sen kulkee yli yksinäinen kulkija varsinkin yön
27632: laajoilta pohjoispuolen alueilta tulevan aikana, kun koskaan ei voi .olla varma hen-
27633: henkilö- ja tavaraliikenteen. Ylikulun teke- gestään.
27634: miseksi helpommaiksi ja edes talvisin mah- Sulanalkin ollessaan on Oulujoki siitä
27635: dolliseksi ei kuitenkaan koko tällä pitkällä merkillinen, että se muodostaa jääsohjoa
27636: matkalla Vaalasta Ouluun tähän asti ole (ri. s. suppoa), joka virtaa veden mukaua
27637: saatu aikaan ainoata oikeata ratka,isua sil- . patoutuen raskaaksi hyhmäksi milloin sinne,
27638: ian ra!kentamisesta joen yli. milloin tänne ja varsinkin matalimpiin seu-
27639: Tä:hän voitanee huomauttaa että onhan tui:hin ja jolloin se metrimääriä vahvana
27640: joen yli mainitulla välillä lassiylikulku Uta- estää ehdottomasti lossin y1ikulun, kulkipa
27641: järvellä ja Muhoksella. Se myönnetään ja lossi millä voimalla tahansa; yksinpä ·ve-
27642: käytettäisiin näitä losseja tyytyväisinä, j,os neellä ylipääsy on tällöin perin vaikeata ja
27643: niillä voisi päästä yli. Niin ei kuitenkaan vaarallista.
27644: ole asianlaita kaikkina vuodenaikoina, eipä Tieviranomaisten taholta lienee joskus
27645: edes kaikkina kesinäkään. ajateltu myöskin Utajärvellä olevan mata-
27646: Oulujoki on nimittäin siitä harvinainen, lan lassipaikan syventämistä, mutta vir-
27647: että se talvisaikaan ei päästä lossia kulke- taava vesi ennen pitkää kulettaa uoman
27648: 652 IV,3.04. - Silta Oulujoen yli.
27649:
27650: täyteen hiekkaa ja noin 300 mtr. pitlkä käsittää, minkälaisen tavattoman vaikeuden
27651: uoma on taas tukossa. Ihmisjärki ei ky- alaisena senkin kuljetus yli joen on.
27652: kene estämään jääsohjon syntymistä eikä Olisi nyt lopultakin suotavaa että sillan
27653: sen kulkemista virtavassa joessa ja muuta- rakentamisella vihdoinkin tämä epäkohta
27654: missa tunneissa täyttäisi jääsohjo pohjaa saataisiin korjatuksi ja tässä mielessä ehdo-
27655: myöden syvemmäksikin peratun lossiväylän. tammekin kunnioittaen,
27656: Kun nykyisin on lyhemmillä matkoilla
27657: aika paljon tullut käytäntöön pienemmän että Eduskunta ottaisi vuoden 1937
27658: puutavaran kuljetus autoilla rautatiease- talousarvioon 1 milj. markan mää-
27659: mille luopumalla tällöin niiden vesikulje- rärahan sillan rakentamiseksi Oulu-
27660: tuksesta ja tätä kuljetustapaa nyt käyte- joen yli Utajärven kirkonkylän ja
27661: tään myöskin Utajärven asemalle pientä aseman kohdalta.
27662: puutavaraa laajoilta alueilta kuljetettaessa,
27663:
27664: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1936.
27665:
27666: S. Salo. Heikki Soininen.
27667: Eero Nurmesniemi. Kusti Arhama.
27668: IYI. 0. Lahtela.
27669: 653
27670:
27671: IV,ao5. - Rah. al. N:o 248.
27672:
27673:
27674:
27675:
27676: Lohi y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
27677: seksi Livonjoen yli Pudasjärven-Ranuan maantiellä.
27678:
27679:
27680: E d u s k u n n a 11 e.
27681:
27682: Pudasjärven-Ranuan välisellä maan- viosta :pois määrärahan sillan rakennustöi-
27683: tiellä on kovin vaikeasti hoidettava lossi den alkamiseksi tälle lossipaikalle. Kun sil-
27684: Livonjoen yli. Usein tapahtuu että liikenne lan rakentaminen tähän olisi erittäin kii-
27685: katkeaa viikkokausiksi suurten tulvien ta- reellinen niinkin vilkasliikenteise1lä tiellä,
27686: kia. Lossin paikalla on niin väkevä virta, ehdotamme,
27687: että ylipääsy lautalla on aivan mahdoton.
27688: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
27689: kin paikalla toimitettu tutkimus ja laadittu den valtion tulo- ja; menoarvioon ottaa
27690: kustannusarvio sillan rakentamisesta, joka 500,000 markan suuruisen määrära-
27691: kustannusarvio päättyi 825,000 markkaan, han sillan rakennustöiden alkami-
27692: sekä ehdotettu määräraha otettavaksi ensi seksi Livonjoen yli Pudasjärven-
27693: vuoden menoarvioon. Hallitus on kummin- Ranuan välisellä maantiellä.
27694: kin jättänyt ensi vuoden tulo- ja menoar-
27695:
27696: Helsingissä 11 p:nä syyskuuta 1936.
27697:
27698:
27699: K. A. Lohi. S. Saao.
27700: Eero Nunnesniemi. M. ~o. Laihte1a.
27701: Kusti "-rhama.
27702: 654
27703:
27704: IV,aoo. - Rah. al. N:o 249.
27705:
27706:
27707:
27708:
27709: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta Livonjoen sillan m-
27710: kentamista varten.
27711:
27712:
27713: E d u s k u n n a ll e.
27714:
27715: Pudasjärven-Rovaniemen ja Pudasjär- keää ettei matkailijain ja paikallisen lii-
27716: ven-Iin välisellä maantiellä vaikeuttaa vil- kenteen tarvitse odottaa joen ylipääsyä,
27717: kasta liikennettä Pudasjärven pitäjään Li- kuten nyt useasti tapahtuu. Sitäpaitsi kun
27718: vonjoessa oleva lossi. Mainittu lossi sijait- Iin-Pudasjärven väliselle maantielle Siu-
27719: see liikenteelle erikoisen vaarallisessa pai- ruan jokeen on valmistunut silta, niin muo-
27720: kassa koskien keskellä, yläpuolella olevaan dostuu tämän kautta suora liikenne Iin-
27721: koskeen lossista on matkaa ainoastaan noin Pudasjärven välille ja edelleen suora yh-
27722: 50 metriä ja alapuolella olevaan noin 150 teys Taivalkoskelle ja Kuusamoon vilkastut-
27723: metriä ja muodostuu keväisin ja syksyisin taen n:äin ollen huomattavasti liikennettä
27724: tulvaveden aikana lossin paikalle niin voi- mainitulle lossipaikalle.
27725: makas aallokko, et•tä liikenne on keskey- Sillan rakentamiskysymys mainitulle pai-
27726: tettävä kokonaan sen vuoksi. Lossin ala- kalle on ollut vireillä, mutta sen toteutta-
27727: puolella oleva koski on niin paha, että minen on viivästynyt, koska ei ole ollut
27728: jos raskaasti lastatussa proomussa olevat suunnitelmaa ja kustannusarviota olemassa.
27729: kuljetuslaitteet löysäävät, niin silloin proo- Kustannusarvion puute ei kuitenkaan ole
27730: mu joutuu alapuolella olevaan koskeen ja enää esteenä sillan rakentamiseen vaan voi-
27731: näin ollen tuhon omaksi. taisiin se alkaa.
27732: Kun Pudasjärven-Rovaniemen välillä jo Näin ollen ehdotan kunnioittaen,
27733: vakinaista liikennettä harjoittaa postihalli-
27734: tuksen auto sekä eräs yksityinen henki·lö että Eduskunta ottaisi vuoden 1937
27735: Oulun-Pudasjärven-Rannan välillä vaki- tulo- ja menoarvioon 200,000 markan
27736: naista linja-autoliikennettä puhumattakaan suuruisen määrärahan Livonjoen sil-
27737: kuorma-auto- y. m. paikallisliikenteestä niin lan rakentamiseksi Pudasjärven-Ro-
27738: sillan rakentaminen tälle erikoisen vaaral- vaniemen ja Pudasjärven-Iin väli-
27739: liseksi muodostuneen lossin paikalle on tär- selle maantielle.
27740:
27741: Helsingisä syyskuun 10 päivänä. 1936.
27742:
27743:
27744: Eino Rytinki.
27745: 655
27746:
27747: IV,ao7. - Rah. al. N:o 250.
27748:
27749:
27750:
27751:
27752: Arhama y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
27753: miseksi Kaitaansalmen lassipaikalle Sotkamon pitäjässä.
27754:
27755:
27756: E d u s k u n n a ll e.
27757:
27758: Ristijärven pitäjän itä- ja länsiosasta sa- Sotkamon 1kunnan väestöä asuu puheena-
27759: moin kuin osasta Kuhmoniemen kuntaa olevan salmen takana. Heidän on myöSkin
27760: suuntautuu liikenne Sotkamon kirkoHe päästävä kaikkina vuodenaikoina kirkolla
27761: ja rautatieasemalle Ristijärven-Sotkamon olevalle osuusmeijerille sekä rautatiease-
27762: maantietä, jossa lähellä Sotkamon kirkon- malle kuin myöskin muille asioille mikä
27763: kylää on vaikeakulJkuinen ja liikennettä varsinkin lauhoina talvina on perin han-
27764: suuresti haittava Kaitaansalmen lossi. kalaa jopa aika ajoittain kokonaan mah-
27765: Kun rautatieasema ja m. m. kirkolla oleva dotontakin. Lisäksi on vielä päätetty
27766: mainittujen pitäjien ainoa osuusmeijeri ai- rakentaa Kaitaansalmen kohdalta Pohjas-
27767: heuttavat sanotulla tiellä verraten suuren lahden, Mustasalmen ja Murtoperän kautta
27768: liikenteen, tuottaa ylikulku puheena ole- Kuhmoniemen-Moision maantielle raskasta
27769: vasta saimesta jo kesäisinkin hankaluutta liikennettä kestävä maantie, joka lisää 'huo-
27770: ja viivytystä. Mutta perin vaikeaksi käy mattavasti liikennettä sanotulla tiellä. Ku-
27771: liikennöiminen sanotussa lassipaikassa var- luneen kesän aikana tie- ja vesirakennus-
27772: sinkin talven aikana, jolloin salmi kovien hallituksen toimesta on toimitettu tutkimus
27773: pakkasten aikana jäätyy ja taas lauhan ja tehty kustannuslaskelmat, joten sillan
27774: tultua sulaa niin että lossi on laskettava rakentamistöiden aloittamiseen ei siinä suh-
27775: vesille ja taas salmen jäädyttyä nostettava teessa ole estettä olemassa.
27776: ylös ja ylikulkijat saavat itse huolehtia yli- Kun edellämainitun sillan rakentam:-ista
27777: pääsystä. Ja kun jää on heikkoa niin sa- varten ei v. 1937 talousarviossa ole oso-
27778: nomatta on selvää, mikä haitta ja hanka- tettu määrärahaa, ehdotamme kunnioit-
27779: luus niin suurelle asukasmäärälle kuin taen,
27780: mistä tässä on kysymys salmen ylipääsemi- että Eduskunta vuoden 1937 ta-
27781: sestä johtuu. lousarvioon ottaisi 500,000 markan
27782: Kyseellinen tie on ainoa, jota myöten mää1·ärahan sillan rakentamiseksi
27783: Ristijärveltä ja osa:ksi KuhmoniemeUä voi- Sotkamon pitäjässä olevaan Kaitaan-
27784: daan päästä, ja huomattavan suuri osa salmeen.
27785:
27786: Helsinigssä syyskuun 12 p:nä 1936.
27787:
27788:
27789: Kusti Arhama. S. Salo.
27790: M. o. Lahtru·a. K. A. Lohi.
27791: Eero Nurmesniemi.
27792: 656
27793:
27794: IV,sos. - CRah. al. N:o 251.
27795:
27796:
27797:
27798:
27799: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta st1lan raken-
27800: tamista varten Romppasen salmeen.
27801:
27802:
27803: Eduskunnalle.
27804:
27805: Sillan rakentaminen Romppasen salmeen, konaan uusittava ja se tulisi muiden los-
27806: joka on Taivalkosken pitäjän Jokijärvessä, siin kuuluvien tarpeiden kera maksamaan
27807: on tullut useistakin syistä ajankohtaiseksi. lähes 100,000 mk., olisi valtiolle edullisem-
27808: Kun juuri on päästy maantieyhteyteen toi- paa rakentaa aikanaan silta, joka arvion
27809: saalla Kuusamon Poussunkylään, toisaalla mukaan tulisi maksamaan vähän yli puoli-
27810: Piston kautta Suomussalmelle, on se huo- toista miljoonaa.
27811: mattavasti lisännyt sekä paikallista että Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
27812: kaukoliikennettä Taivalkosken-Tyräjärven ehdotamme,
27813: tiellä, ja Kontiomäen-Taivalkosken rauta-
27814: tien valmistuttua liikenne Romppasen sal- että Eduskunta vuoden 1937 ta-
27815: men yli vielä huomattavasti kasvaa. Sen- lousarvioon ottaisi 500,000 markan
27816: tähden lossi ei enää tyydytä. Syys- ja suuruisen määrärahan s~1lan raken-
27817: kevätkelirikon aikana liikenne mainitun sal- tamista varten Romppasen salmeen,
27818: men yli ik:okonaankin katkeaa viikkokau- joka on Taivalkosken-Jokijärven
27819: siksi. Kun sitä paitsi proomu olisi nyt ko- tiellä.
27820:
27821: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
27822:
27823:
27824: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
27825: S. Salo.
27826: 657
27827:
27828: IV,3oD. - Rah. al. N :o 252.
27829:
27830:
27831:
27832:
27833: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
27834: tamiseksi Ylimuonion lossin tilalle.
27835:
27836:
27837: E d u s k u n n a 11 e.
27838:
27839: Viitaten syysistuntokaudella v. 1935 tulo- ja menoarvioon 500,000 mar-
27840: '<3duskunnalle jättämäämme rah. al. n: o 172 kan määrärahan sillan rakentami-
27841: (IJiitteet siv. 707) ehdotamme kunnioittaen, seksi }J;Juonion-Enontekiön maan-
27842: tiellä olevan Ylimuonion (Utkujär-
27843: että Eduskunta ottaisi vuoden 1937 ven) lossin tilalle.
27844:
27845: Helsingissä syy,skuun 11 päivänä 1936.
27846:
27847:
27848: Lauri Kaij.alainen. Kusti Arhama.
27849: S. Salo. Eero Nurmesniemi.
27850: Heikki Vehkaoja.
27851:
27852:
27853:
27854:
27855: 83
27856: 658
27857:
27858: IV,31o. - Fin. mot. N:o 253.
27859:
27860:
27861:
27862:
27863: Colliander m. fl.: Angående anvisande av (tnslctg ut ..:1ng-
27864: båtsaktiebolaget Södra Nagu.
27865:
27866:
27867: T i ll R i k s d a g e n.
27868:
27869: Vid de rikliga stödåtgärder, varigenom sträcka den ända till det ute i havet ens-
27870: statsmakterna sedan självständighetens för- ligt belägna Nötö i Nagu skärgård, ifall
27871: verkligande befordrat den ekonomiska och statsunderstöd beviljas. Befolkningen i
27872: kulturella utvecklingen i landet, ha våra dessa trakter, som lever under bekymmer-
27873: vidsträckta skärgårdar i stor utsträckning samma ekonomiska omständigheter, är för
27874: lämnats obeaktade. :M:edan storartade väg- sin utkomst i väsentlig mån hänvisad till
27875: och järnvägsbyggen utförts i olika delar avkastningen från fisket och behöver redan
27876: av landet, ha skärgårdarna haft mycket därför regelbundna förbindelser på länets
27877: ringa känning av statsmakternas omvård- huvudort. Att märka är dessutom att be-
27878: nad, och i alldeles speciell grad gäller detta folkningen vid denna sydliga linje icke är
27879: de yttre, långt från städerna belägna skär- betjänad av den trafik som går längs
27880: gårdsbygderna. Genom att de närmare Stockholmsfaret och därför helt är hänvi-
27881: fastlandet belägna bygderna kommit i åt- sad till en enda linje. Då det ångbåtsbo-
27882: njutande av regelbundna förbindelser ge- lag, som förmedlar trafiken på den antydda
27883: nom talrika busslinjer, har på en del lin- linjen, förklarat sig villigt att mot en sldi-
27884: jer ångbåtstrafiken, som för några decen- lig ersättning under sommarseglationen
27885: nier tillbaka ännu be1rjälpligt bar sig, hli- upprättahålla denna trafik, våga undertcck-
27886: vit allt mindre lönande och på flere håll nade anhålla,
27887: lämnat så avsevärda underskott att ett fort-
27888: sättande av verksamheten icke är möjligt att Riksdagen i 1937 å1·s budget
27889: utan statsunderstöd. I ett sådant läge be- ville ttpptaga ett anslag stort -15,000
27890: finner sig befolkningen i södra delarna av mark åt ,Ångbåtsaktiebolaget Södm
27891: Nagu och Korpo kommuner i Åbo och Nagu" för upprätthållande av tra-
27892: Björneborgs län. Det ångsbåtsbolag, som fiken under sommarseglationstiden
27893: betjänar sagda trakter, ,Ångbåtsaktiebola- av året på linjen Åbo-Satava-
27894: get Södra Nagu", upprätthåller trafiken Västm Pargas-Södm Nagu-Södra
27895: på linjen Åb()-ISatava-Västra Pargas- J(m·po och Nötö.
27896: Södra Nagu-Södra Korpo och avser att ut-
27897:
27898: Helsingfors den 14 september 1936.
27899:
27900:
27901: Ra.f.ael Colliander. K. F. Lauren.
27902: Ralf Törngren.
27903: 659
27904:
27905: IV,310. - Ra,h. al. N :o 253. Suomennos.
27906:
27907:
27908:
27909:
27910: Colliander y. m.: Määrär-ahan osoittamisesta Ångbåtsaktie-
27911: bolag Södra N agu nimiselle osakeyhtiölle.
27912:
27913:
27914: E d u s k u n n a ll e.
27915:
27916: Niissä run.saissa avustustoimissa, joilla ressä olevaan yksinäiseen Nötö:q. saareen
27917: valtiovalta on maamme itsenäisyyden ai- Nauvon saaristossa, jos valtioapua myön-
27918: kana edistänyt taloudellista ja sivistyksel- netään. Näiden s,eutujen väestö, joka elää
27919: listä kehitystä maassa, on laajat saaris- tukalissa taloudellisissa oloissa, on toimeen-
27920: tomme suuressa määrin jätetty huomiotta. tulonsa vuoksi suuressa määrin riippuvai-
27921: .Samalla kun eri osissa maata on suoritettu nen kalastuksen tuotosta ja tarvitsee jo
27922: suurenmoisia tie- ja rautatierakenn11ksia, siitä syystä säännöllisiä yhteyksiä läänin
27923: ovat saaristot ainoastaan hyvin vähäisessä pääpaikkakunnan kanssa. Sitäpaitsi on
27924: maarm ,päässeet osallisiksi valtiovallan otettava huomioon, että Tukholman reittiä
27925: lmohmpidosta ja tämä koskee aivan eri- pitkin tapahtuva liikenne ei palvele täniån
27926: koisesti ulkosaaristoja, jotka sijaitsevat eteläisen linjan varrella asuvan väestön tar-
27927: kaukana kaupungeista. Sen johdosta, että peita, vaan on se kokonaan riippuvainen
27928: ·lähempänä mannermaata olevat seudut ovat tästä ainoasta linjasta. Kun 'liikennettä
27929: päässeet käyttämään lukuisien autobussi- mainitulla linjalla vä1ittävä höyrylaivayhtiö
27930: linjojen tarjoamia säännöllisiä kulkuyhteyk- on ilmoittanut olevansa halukas i]rohtuutlli-
27931: siä, on eräillä linjoilla höyrylaivaliikenne, sesta korvauksesta kesäpurjehduskauden
27932: joka vielä muutamia vuosikymmeniä sitten arkana ylläpitämään tätä liikennettä, roh-
27933: oli jotenkut·en kannattavaa, käynyt yhä kenevat allekirjoittaneet ehdottaa,
27934: huonommin kannattavaksi ja tuottanut mo-
27935: nilla tahoilla niin huomattavaa tappiota, että Eduskunta ottaisi 193'? vuo-
27936: että toiminnan jatkaminen ei ole mahdol- den talousarvioon 45,000 •nwrkan
27937: lista ilman valtioapua. Tällaisessa asemassa määrärahan aV'ustukseksi Ångbåts-
27938: on väestö Nauvon ja Kor;ppoon kuntien aktiebolaget Södra Nagu nimiselle
27939: eteläosissa Turun ja Porin läänissä. Näillä yhtiölle liikenteen ylläpitämiseksi
27940: seuduilla liikennöivä höyrylaivayhtiö ,Ång- kesäpurjehduskauden ailrona Turun
27941: båtsaktiebolaget Södra Nagu", ylläpitää -Satavan-Länsi-Paraisten-Etelä-
27942: liikennettä Turun---:Satavan-LänsicParais- Nauvon- Etelä-Korppoon- Nötön
27943: ten-Etelä-Nauvon-Etelä-Korppoon lin- linjalla.
27944: jalla aikoen ulottaa sen aina kaukana me-
27945:
27946: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 19·3,6.
27947:
27948: Rafael Colliander. Ralf Törngren. K. F. Lauren.
27949: 660
27950:
27951: IV,::11. - Fin. mot. :N:o 254.
27952:
27953:
27954:
27955:
27956: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg-
27957: gande av en lwnal genom htmalviksnäset i Snapper-
27958: tuna kommun.
27959:
27960:
27961: T i ll R i k s d a g e n.
27962:
27963: I Snappertuna, Ingå och Ekenäs skär- teter fisk föras samma väg. Genom de ut-
27964: gård har befolkningen sedan länge hyst redningar, som i saken verkställts, har det
27965: önskan att en ny farled måtte öppnas ge- blivit ådagalagt, att i trakten finnas ca
27966: nom att det s. k. ,Jumalviksnäset på Jumal- 200 motorbåtar, 'Yilka under nuvarande för-
27967: vik hemmans mark i Snappertun'a kommun hållanden måste taga den långa omvägen
27968: skulle genomskäras av en kanal. På detta kring Odensö eHer, då vattenståndet tillåter,
27969: sätt skulle s!k:ärgården få en bekväm för- gå genom sundet vid nämnda ö.
27970: bindeLseled med sin köpstad Ekenäs. Ka- Tanken att anlägga en kanal genom Ju-
27971: nalen skulle för stora delar av skärgården malviksnäset har icke allenast vunnit en-
27972: förkorta vägen till Ekenäs med 9-12 km, hälligt understöd av kommunalfullmäktige
27973: beroende av om sundet vid Odensö kan i Ingå och Snappertuna samt stadsfull-
27974: befaras eller om vägen för vattenståndets mäktige i Ekenäs utan även tillstyrkts i
27975: skull måste tagas omkring denna ö. För utlåtanden till väg- och vattenbyggnads-
27976: att förverkliga denna tanke ha ortsborna styrelsen av vederbörande distriktsingenjör,
27977: låtit verkstäUa undersökning av terrängen som framhåller att kanalen skulle betjäna
27978: och uppgöra förslag till en kanal genom motorbåtstrafiken i ett tätt bebyggt skär-
27979: det nämnda näset samt anhållit hos stats- gårdsområde om ca 300 km2 samt att mo-
27980: rådet att arbetet måtte utföras på statens torfordonstrafiken på ett motsvarande om-
27981: bekostnad. Undersökningen har ådagalagt råde av fastlandet i Nyland betjänas av
27982: att bnalen skulle bliva 450 m lång. Under ca 48 km landsväg, vars värde lågt räknat
27983: förutsättning att dess bredd i bottnen bleve kan uppskattas till 6 milj. mark och under-
27984: 3.60 m och vid vattenlinjen 5.83 m samt håliet till 96,000 mark. Kanalens national-
27985: djupet vid lågvatten 1.20 m, skulle kanal- ekonomiska räntabilitet har nämnda
27986: arbetet jämte nödig bro över kanalen enligt di1str~ktsingenjör berä;knat till 12.3 % av
27987: denna beräkning kosta ca 450,000 mark. anläggningskostnaderna, som av väg- och
27988: För den trakt, som beröres av detta pro- vattenbyggnadsstyrelsen uppskattats .till
27989: jekt, skulle 1mnalen bliva av mycket stor 580,000 mark. I sitt yttrande till kommu-
27990: betydelse. Utom vad som redan nämndes nikationsministeriet har väg- och vatten-
27991: om vägsträckans förkortning bör framhål- byggnadsstyrelsen framhållit att ä·ven om
27992: las att trafiken mellan denna del av skär- räntabiliteten av ett arbete av ifrå:.n:-
27993: gården och Ekenäs stad är betydande, i ty varande art skulle utvisa ett resultat av en-
27994: att dagligen under seglationstiden trans- dast hälften eller en tredjedel av det ovan-
27995: porteras stora mängder mjölk över Ekenäs nämnda, vore det dock mycik:et tillfreds-
27996: till Helsingfors, och även avsevärda kvanti- ställande. På grund därav har väg- och
27997: IV,31J. - Österholm y. m. 661
27998:
27999: vattenbyggnadsstyrelsen konstaterat att ser samt även i övrigt i jämförelsevis ringa
28000: handl:ingarna i ärendet ,i tillräcklig mån grad förernål för omvårdnad från statens
28001: utvisa att det föreslagna arbetet vore av sida. ,Jämväl med tanke därpå vore det
28002: behovet påkallat". skäl att staten skulle giva skärgårdsbefolk-
28003: Den sakkunnigutredning, som verkställts ningen den handräckning, som kanalens
28004: rörande förslaget om en kanal genom Ju- byggande skulle utgöra.
28005: malviksnäset, har så:ledes till alla delar Nled stöd av vad ovan framhållits föreslå
28006: bekräftat dess riktighet och ändamålsen- vi vördsamt,
28007: lighet. Då förslaget emellertid icke blivit
28008: beaktat av regeringen, är det nödvändigt att Riksdagen måttc i statsfärsla-
28009: att påkaMa riksdagens uppmä·rksamhet för get för år 1937 anvisa 580,000 mar·h
28010: detsamma. Det förtjänar även framhållas för byggandc av en kanal genom
28011: att skärgårdsbeforkningen är vanlottad Jumalviksnäset i Snappertunct kmn-
28012: med avseende å vägar och andra förbindel- m~tn.
28013:
28014:
28015:
28016:
28017: Helsingfors den 10 septcmber 1936.
28018:
28019:
28020: John Österholm. Elsa Bonsdorff.
28021: Uno A. Hilden. C. 0. Frietsch.
28022: Ralf Törngren.
28023: 662
28024:
28025: IV,.311. - Rah. al. N:o 254. S'twmennos.
28026:
28027:
28028:
28029:
28030: Österholm y. m.: llfäärämhan osoittamisesta kanavan ra-
28031: kentamiseksi Jumalviksnäset nimisen niemen poikki
28032: Snappertunan kunnassa.
28033:
28034:
28035: Ed u s:k: u n n a 11 e.
28036:
28037: Snappertunan, Inkoon ja Tammisaaren suuria määriä maitoa Tammisaaren kautta
28038: saaristossa on väestö jo kauan aikaa toi- Helsinkiin ja myös huomattavia määriä
28039: vonut, että avattaisiin uusi väylä rakenta- ·kalaa kuljetetan samaa tietä. Asiassa toi-
28040: malla kanava Jumalviksnäset nimisen ni€- mit·etuista selvityksistä on käynyt ilmi, että
28041: men poikki Jumalvikin tilan mailla Snap- seudulla on noin 200 moottoriv·enettä, jotka
28042: pertunan kunnassa. Siten saisi saaristo asiain nykyisellään ollessa joutuvat k~ertä
28043: mukavan yhdysväylän kauppakaupunkiinsa mään Odensön ympäri johtavan pitkän
28044: TammisaareBn. Kanava lyhentäisi suurelle matkan ta;hi, korkeanveden aikana, kulkevat
28045: ooalle saaristoa tiBn Tammisaareen 9-12 mainitun saaren luona olevasta salmesta.
28046: kilometrillä, riippuen siitä, voidaanko J umal-viksnäset nimisen niemen poikki
28047: Odensön luona olevaa salmea käyttää vai ra;ke.nnettava kanava on saanut Inkoon ja
28048: onko matalan veden arkana. kierrettävä Snappertunan kunnaruvai tu usto j en sekä
28049: tämä saari. Tämän ajatuksen toteuttami- Tammisaaren kaupunginvaltuuston yksimie-
28050: seksi ovat ,paikkakuntalaiset .antaneet toi- lisen kannatuksen, jotapaitsi sitä on tie- ja
28051: mittaa maastotutkimuksen ja laatia ehdo- vesira!kennushallitukse~le lausunnossaan suo-
28052: tuksen mainitun niemen .poikki rakennet- sitellut asianomainen piiri-insinööri, joka
28053: tavaa kanavaa varten sekä pyytäneet val- esittää, että !kanaJVa tulisi palvelemaan
28054: tioneuvostolta, että työ tehtäisiin valtion moottoriveneliikennettä taajaanasutulla saa-
28055: kustannuksella. Tutkimus on osoittanut, ristoalueeHa, jonka pinta-ala on noin
28056: Bttä kanavan pituudeksi tulisi 450 m. Edel- 300 km2 sekä että moottorilmlkuneuvolii-
28057: lyttämällä, että sen leveys pohjassa olisi kennettä varten :vastaavansuurui1sella aJlu-
28058: 3.60 m. ja vesirajassa 5.s3 m. sekä syvyys eella Uudenmaan mantereella on olemassa
28059: matalanveden a~kana 1.20 m., tulisi työ ka- 48 km. :maantietä, jonka arvo alhaisesti las-
28060: navan yli johtavine välttämättömine sil- kien :voidaan arvioida 6 miljoonaksi mar-
28061: toineen tämän laskelman mukaan maksa- kaksi ja sen ylläpito 96,000 markaksi. Ka-
28062: maan noin 450,000 markkaa. navan kansantaloudellisen kannattavaisuu-
28063: Sille seudulle, johon tämän suunnitelman den on mainittu piiri-insinööri Jaskenut
28064: vaikutukset ulottuisivat, tulisi kanavalla 12.3 % :ksi perustamiskustannuksista, jotka
28065: olemaan erittäin suuri merkitys. Paitsi tie- ja vesirakennushalli:tn:s on a·rvioinut
28066: sitä, mitä jo mainittiin matkan lyhenemi- 580,000 markaksi. Kulkulaitosministeriölle
28067: sestä, on huomautettava, että liik·enne saa- antamassaan lausunnossa on tie- j.a vesi-
28068: riston tämän osan ja Tammisaaren kau- rakennusha:lli.tus esittänyt, että, vaikka pu-
28069: :pung~n välillä on huomattava, sillä purjeh- :heenaole:vaa laatua olevan työn kannatta-
28070: rlnskauden aikana kuljetetaan päivittäin vaisuus olisikin 'vain pnO'let tahi kolmasosa
28071: IV,311. - Österholm y. m. 663
28072:
28073: edellämainitusta, olisi se kuitenkin hyvin ja muiden yhteyksien suhteen sekä muu-
28074: tyydyttävä. Sen johdosta .on tie- ja 'vesi- tenkin suhteellisen vähäisessä määrin vwl-
28075: rakennusha:Llitus todennut asiassa syntynei- .tion huolenpidon kohteena. Sitålkin aj:atel-
28076: den as.Uakirjain rii,t.tävästi osoittaneen, että len olisi vailtiolla syytä antaa saaristoväes-
28077: ehdotettu työ olisi tarpeen vaatima. tölile se a1pu, mitä kanavan ratkentaminen
28078: .Jumalviksnä.set nimisen niemen poikki tietäisi.
28079: rakennettavasta kanavasta hankittu asian- Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
28080: tuntijaselvitys on siis kaikilta osiiha .toden- nioittaen,
28081: nut ehdotuksen oikea:ksi ja tarkoitu:ksen-
28082: muka]seksi. Mutta kun hallitus ei ole otta- että Eduskunta ottaisi vuoden
28083: nut ehdotusta huomioon, on välttämä,töntä 1937 talousarvioon 580,000 markan
28084: kiinnittää siihen eduskunnan huomiota. On määrärahan kanavan rakentamiseksi
28085: myöskin mainitsemisen arvoista, että saa- Jumalviksnäset ntmtsen memen
28086: ristoväestö on lapsipuolen asemassa teiden poikki Snapperttman kunnassa.
28087:
28088: Helsingissä syy.skuun 10 päivänä 1936.
28089:
28090: John öste~holm. Elsa Bonsdo~ff.
28091: Uno A. Hilden. C. 0. Friets,ch.
28092: Ralf Törngren.
28093: 664
28094:
28095: IV,3l 2. - Rah. al. N :o 255.
28096:
28097:
28098:
28099:
28100: Jutila y. m.: JYläär'iirahan osoittamisesta znlutavaran kttlje-
28101: tusreitin mkentamista varten Saimrum ja Päijänteen
28102: vesistöjen välille.
28103:
28104:
28105: Ed u s k u nn a 1l e.
28106:
28107: Jo pitemmän aikaa on puutavaraa kul- hellä ja Kymi 0. Y:n, jolla on kuljetuslai-
28108: jetettu ,vedenjakajan yli Saimaan vesistöstä toksensa Mäntyharjun aseman kohdalla.
28109: Päijänteen vesistöön kahden puutavarayh- Saamiemme tietojen mukaan ovat viime
28110: tiön toimesta nimittäin Enso Gutzeit neljänä vuotena mainitut puutavarayhtiöt
28111: 0. Y :n, jolla on puutavaran kuljetuslaitos kuljettaneet 1Saimaan vesistöstä Päijänteen
28112: Ruttoi,sissa Lappeenrannan kaupungin lä- vesistöön puuta.varaa seuraavat määrät:
28113:
28114: V. 1932 tukkeja 2,089,687 kpl. propsia 4,793 pino ma
28115: 1933 2,228,959 53,424
28116: " 1934 " " " " "
28117: 2,421,002 107,000
28118: " 1935 " " " " "
28119: 2,075,228 106,951
28120: " " " " " "
28121: Tämä puutavaran kuljetus on ollut kan- Aikaisemmin oli suunniteltu kanavan
28122: nattava ja mahdollinen siksi, että teolli- rakentamista Saimaan vesistön ja Päijän-
28123: suuden ,tarv1tsemat metsävarat ovat Sai- teen vesistön välille suurelta osalta mai-
28124: maan vesistöjen sadealuee]la huomatta- nittua puutavaran siirtoa si<lmällä pitäen,
28125: vasti suuremmat kuin Päijänteen vesistö- mutta on tämä suunnitelma osoittautunut
28126: jen sadealueella, ja siitä johtuu myöskin, saavutettavaan hyötyyn nähden suhteellisen
28127: että puutavarain hinnatkin ovat olleet Sai- kalliiksi, ja yri,tys senkin vuoksi rauen-
28128: maan vesistön puolella huomattavasti al- nut. Kustannusten supistamiseksi on nyt
28129: haisemmwt !kuin 'Päijänteen vesistöjen var- laadittu suunnitelma vain puutavaran kul-
28130: silla. jetuslaitokseksi Sa:imaan vesistöstä Päijän-
28131: Kuten edellä on jo mainittu, on vaan teen vesistöön Mäntyharjun aseman koh-
28132: kahdella puutavarayhtiöllä siis nykyisin dalle. Suunnitelman mukaan kuljetettai- ·
28133: mahdollisuus siirtää puutavaraansa veden siin puutavara Saimaan puolelta Savitai-
28134: Jakaja:n yli ja ne ovat sen johdosta olleet paleen pitäjässä olevan Orainta,ipaleen
28135: toisiin puutavaraliikkeenharjoittajiin näh- yli, joka on noin 300 m. leveä ja suhteelli-
28136: den erikoisasemassa. Kun Yleisesti olisi py- sen matala kannas Saimaan ja siihen las-
28137: rittävä varaamaan kaikille samanlainen ti- kevan Kuolimojärven välillä, kulettaen
28138: laisuus kilpailuun puutavaran ostoissa ja mainitun kannaksen yli rautateitse ni-
28139: kuljetuksessa, on selvää, että suurempi ky- pmssa. Nämä kuormattaisiin kuljetusvau-
28140: syntä ja kilpailu kohottaisi yksityisten Imihin si,ten, että niput uitettaisiin vau-
28141: niinkui11 vaitionkin metsien hintaa Sai- nuihin, jotka on laskettu loivaa rataa pit-
28142: maan vesistöjen varsilla. kin veteen ja purettaessa laskettaisiin vau-
28143: IV,3u. - Jutila y. m. 665
28144:
28145: nnt niinikään veteen Kuolimojärve:ssä; ni- 2,.78'6,00:0 markkaa sekä laivaväylien ,paran-
28146: 'put taas hinattaisiin laivalla Kuolimojär- tamiseksi KuolimojärveHä ja Honkataipa-
28147: ven yli n. s. Honkataipaleelle, jossa on noin leelta Pyhäkoskelie 2,1SO,OOO markkaa.
28148: 2,700 metriä leveä kannas Saima.an ja Päi- Aloitteen tekijäin tarkoitus on, että pu-
28149: jänteen vesistöjen väilillä, sekä kuljetettai- heenaolevan kuljetusreitin kustannukset pe-
28150: siin sen yli samoin rautateitse vaunuissa, rittäisiin sen käyttäjiltä takaisin 20 vuo-
28151: jotka lastattaisiin ja purettaisiin samaan den aikana, joten valtio esiintyisi vain rei-
28152: tapaan kuin Oraintaipaleellakin. Päijän- tin ra1mntamisen rahoittajana ja saisi myö-
28153: teen vesistön puolella hinattaisiin puutava- hemmin siitä rahansa takaisin. ~Kyseellisen
28154: rat .edelleen nipuissa Pyhävedestä laskevan kuljetusreitin rakentaminen olisi erikoisen
28155: Pyhäkosken niskaan, josta; sitten puutava- tarpeen vaatima ja valtion rahatalouskin
28156: rat laskettaisiin irra1leen Kymijoen laut- sen nyt kestänee, ja asiantuntijain laskel-
28157: tausyhdistyksen toimesta alas ja kuljetet- mien mukaan puutavaran kuljetuskustan-
28158: taisiin edelleen puutavaran omistajain ha- nukset eivät nousisi korkeammiksi kuin
28159: luamaan paikkaan. Päijänteen pohjoispäästä Kotkaan, joten
28160: Tämän kuljetusväylän yhteinen p1tuus hanketta voi pitää kannattavana.
28161: on noin 65 km., josta muu osa paitsi mai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
28162: nitut Oraintaipaleen ja Honkataipaleen, kunnioittaen,
28163: yhteensä noin 3 km. leveitä kannaksia, on
28164: 1aivaväylää. että Eduskunta ottaisi vuoden
28165: Valtion toimesta onkin jo sanottua. puu- 1937 talousarvioon 1,500,000 markan
28166: tavarain kuljetusreittiä koskeva tutki- määrärahan puutavaran Jculjetus-
28167: mus toimitettu, päättyen kustannusarvio 1·eitin rakentamiseen valtion toimesta
28168: 6,250,000 markkaan, jakaantuen eri laitos- t1dlcitulle paikalle Saimaan ja Päi-
28169: ten kesken seuraavasti: Omintaipaleella jänteen vesistöJen välille.
28170: 1,284,000 markkaa, Honkataipaleella
28171:
28172: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
28173:
28174:
28175: Emil Juti:la. Alex Hämäläinen.
28176: Albin Asikainen. Urho Kekkonen.
28177: Viljo Venho'. P. V. Heikkinen.
28178: Eero Nurme1sniemi. Kal1e Kirra.
28179: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen.
28180: Antti Kemppi. T. N. Vilhula.
28181: Aino Luostarinen. Antti Kukkonen.
28182: Heikki Soininen. Matti .JY.Hikl{i.
28183: J. Takala. S. Salo.
28184: Aug. Syrjänen.
28185:
28186:
28187:
28188:
28189: 84
28190: 666
28191:
28192: IV,313. - Rah. al. N:o 256.
28193:
28194:
28195:
28196:
28197: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ktwpion-
28198: Iisalrnen laivaväylän syventämistä varten.
28199:
28200:
28201: E d u s k u n n a 11 e.
28202:
28203: Tyydytyksellä olemme todenneet, että läkin siihen, että jo yli kymmenen vuotta
28204: hallitus oru vuoden 1937 tulo- ja menoarvio- sitten ovat tämän vesireitin varrella ja sen
28205: esityksessä suunnitellut Kuopion-Iisalmen pohjoispuolella olevat kunnat jättäneet val-
28206: välisen laivareitin syventämiseen käytettä- tioneuvostolle anomuksen sanotun laivaväy-
28207: väksi 2.1 miljoonaa markkaa, josta 1 mil- län perkaamisesta ja ovat kunnanvaltuusto-
28208: joona on otettu 19 Pl. I luvun 28 momen- jen kannanottoon vaikuttaneet m. m. seu-
28209: tin kohdalle ja loput l.1 miljoonaa mark- raavat seikat:
28210: kaa on ajateltu otettavaksi työttömyys- ,Jos Iisalmen-Kuopion välinen laiva-
28211: määrärahoista. Tämä kaikki on oikein ja väylä kunnostetaan kauttaaltaan 2.4 metrin
28212: ansaitsee hallituksen esitys tältä osaltaan syväkulkuisoksi on siitä seurauksena että
28213: sr.ada eduskunnan hyväksymisen. Mutta, esim. sahatun puutavaran kuljetuskustan-
28214: viittaamalla rahaasia-aloitteeseen N: o 186, nukset Iisalmesta Uuraaseen vähenevät ai-
28215: jonka Kuopion läänin läntisen vaalipiirin nakin 40 markalla standerttia kohden. Täl-
28216: edustajat 8/9 1935 eduskunnalle jättivät, löin ei tarvitse sahattua puutavaraa lastata
28217: täytyy meidän sittenkin olla sitä mieltä, ensin pieniin proomuihin ja kuljettaa Ruo-
28218: että puheenaolevan laivaväylän syventämi- kovedelle asti näissä ja vasta sitten lastata
28219: nen 1.s metrin syvyyteen, kuten hallitus suuriin aluksiin, vaan voivat 80 a 100 stan-
28220: perusteluissaan esittää, ei voi täysin tyy- derttia kantavat alukset ottaa täyden lastin
28221: dyttää Pohjois-Savon metsäruomistajia, puu- jo Iisalmessa.
28222: tavarayhtiöitä sekä liikemiehiä .eikä muuta- Viime vuosina ei halkoja ole Onkivedeltä,
28223: kaan tämän maakunnan väestöä, vaan olisi Nerkoolta ja Porovedeltä kuljetettu ete-
28224: laivaväylä saatava kerta kaikkiaan syven- lään juuri ensinkään, vaikka halkotavara:a
28225: netyksi 2.4 metrin syvyyteen. Silloin vas- on seudun laajoissa metsissä paljon yli
28226: taisi se niitä vaatimuksia, mitä maallemme oman kulutuksen ja jää se metsään lahoa-
28227: voi asettaa syrjäinen metsärikas sisämaa- maan ollen tämä tietenkin suuri vahinko
28228: seutukunta, ja olisi tällöin laivaväylä yh- ei ainoastaan metsien omistajille ja työ-
28229: denmukainen kaikkien tämän vesireitin väestölle, vaan myöskin koko kansallisomai-
28230: kolmen .eri kanavan sulkukamarien syvyy- suudelle. Rautatielle on taas halkojen kul-
28231: den kanssa, jotka sulkukamarit jo vuosina jetus vesien takaa ollut mahdotonta ja li-
28232: 1914--20 rakennettiin kivestä ja betonista säksi rautatierahti tulee kalliimmaksi kuin
28233: 2.4 metrin syvyydessä kulkevia aluksia laivarahti. Kanavien kuntoonsaattaminen
28234: varten. tekisi halkojen kuljetuksen Iisalmen seu-
28235: Haluamatta toistaa kaikkea sitä, minkä duilta etelään kulutuspaikkoihin, ehkäpä
28236: aikaisemmassa aloitteessamme olemme edus- Pietariin ja Tukholmaan saakka, mahdolli-
28237: kunnan tietoon saattaneet, viittaamme vie- seksi ja kohottaisi siten tämän nykyään
28238: IV,313. - Hirvensalo y. m. 667
28239:
28240: kovin vähäarvoisen puutavaran hintaa ja tunnettua, että nippulautat verrattain edul-
28241: lisäisi kipeästi kaivattuja työmahdolli- listen olosuhteiden vallitessa uivat
28242: suuksia.
28243: kuusinipuissa 5 jalan
28244: Sama koskee paitsi paperipuuta varsin-
28245: petäjä , 5.5 ja
28246: kin mäntypropsia, jo]ta Iisalmen seuduilta "
28247: koivu '? 6.5 syvyydessä,
28248: on yleensä vain pienessä määrin otettu eikä "
28249: Nerkoon ja Onkiveden seuduilta juuri ol-
28250: mutta täysin tuoreille puille ovat vastaa-
28251: lenkaan. Nuoret, tiheät mäntymetsät vaa-
28252: vat luvut:
28253: tivat kuitenkin harvennusta ja on luonnol-
28254: lisesti hyvin tärkeää, että mäntypropsit saa- kuusille 5.5 jalkaa
28255: daan huokealla rahdilla kuljetetuksi joko petäjille 6.o Ja
28256: tehtaisiin tai meren rantaan. koivuille 7.o jalkaa,
28257: Siinä tapauksessa että mainitut kanavat
28258: saadaan kuntoon tulevat saatujen tietojen joten viimeksimainitussa tapauksessa tulee
28259: mukaan suuret puutavarayhtiöt kuten Enso- 2.4 metrin syvyinen väylä kutakuinkin
28260: Gutzeit-Tornator 0. Y., A. Ahlström 0. Y., tarkkaan käytetyksi ja l.s metrin väylällä
28261: Kaukas 0. Y. ynnä muut siirtämään tukkien on tällaisten nippujen kuljetus sula mah-
28262: ja propsien niputuksen Ruokovedeltä Poro- dottomuus.
28263: vedelle. Kanavien kautta voidaan tukit ja Edelleen on muistettava, että puutavaraa
28264: propsit kuljettaa nipuissa ja säästyy tällöin kuljetetaan tässä vesistössä sahatavarana,
28265: huomattavia summia puomilautoissa kulje- paperipuuna ja nyt Kaukopään tehtaan
28266: tukseen nähden, mikä kustannusero koituu valmistuttua entistä suuremmassa määrin
28267: silloin suureksi osaksi metsänomistajain ja myöskin sulfaattiselluloooapuuna sellaisilla
28268: metsätyöläisten hyväksi. laivoilla ja proomuilla, joiden kulkusyvyys
28269: Iisalmen-Kuopion vesireitin syventämi- ylittää l.s metri1ä ja joiden uudestaan las-
28270: nen 2.4 metrin syvyydessä purjehtiviille lai- tauksesta tällä väylällä liikennöivillä liike-
28271: voille nostaisi Iisalmen seudun ja koko poh- miehillä on kiusallisen paljon entisiä koke-
28272: joisimman Savon metsien arvoa, tekisi met- muksia.
28273: sien puhdistushakkauksen kannattavaksi, Vielä pyydämme saada maini,ta senkin,
28274: parantaen siten niiden kasvukykyä ja li- että liikenne Kuopiosta eteläänpäin kulkee
28275: säisi työmahdollisuuksia runsaasti seudussa, ennenkaikkea Ije.ppävirran eikä Heinäve-
28276: missä kuten tunnettua irtolaisväestö on yh- den reittiä, joten on luonnollisempaa että
28277: teiskunnan rasituksena.'' laivaväylän syvyys Kuopion ja Iisalmen
28278: Kun nyt hallitus esittää että laivaväylä välillä olisi sama, kuin se on Leppävirran
28279: perattaisiin l.s metrin syvyyteen ja perus- reitillä, eikä sama mikä vallitsee Heinä-
28280: telee sitä sillä, että ,tällä laivaväylällä tul- veden reitillä sinne aikoinaan rakennettu-
28281: tanee vastaisuudessa kuljettamaan enim- jen liian matalien kanavien takia, jotka
28282: mäkseen puutavaraa nipuissa, näyttää riit- kanavat todennäköisesti tulevat lähitulevai-
28283: tävän että väylä syvennetään samaan sy- suudessa syvennettäviksi.
28284: vyyteen kuin Heinäveden kanavareitti", Tulkoon tässä yhteydessä vielä mainituksi
28285: niin on tämän perustelun johdosta sanot- sekin, että tämän alan ammattivirasto, tie-
28286: tava, että vaikkakin tämän laivaväylän sy- ja vesirakennushallitus, on tietääksemme
28287: ventämistä vaatii ennenkaikkea puutavara- lausunnossaan puoltanut väylän syventä-
28288: liike, niin on l.s metrin syvyys tätäkin lii- mistä 2.4 metriin.
28289: kettä varten liian pieni. Onhan nimittäin Hallituksen esityksen perusteluissa mai-
28290: 668 IV,313. - Kuopion-Iisalmen lahaviiylä.
28291:
28292: nitaan että nyt puheenaolevan laivaväylän kaille sekä tuottaa m. m. lisäytyvien kana-
28293: perkauskustannukset ovat yhteensä 11 mil- vamaksujen muodossa valtioHekin huomat-
28294: joonaa markkaa, jDs väylä tehdään 1.s met- tavia tuloja, niin rohkenemme kaiken edellä-
28295: rin syvyydessä kulkevia laivoja varten, sanotun perusteella kunnioittaen ehdottaa,
28296: mutta nousevat kustannukset 15,550,000
28297: markkaan, jos syvyys vastaavasti koroite- että Eduskunta päättäisi ottaa
28298: taan 2.4 metriin. Kun tämä erotus 4.55 mil- vuoden 1937 tulo- ja menoarvioon
28299: joonaa markkaa tulee työttömien miesten 1,000,000 markan rnäärärahan Kuo-
28300: ja heidän köyhien perheidensä hyväksi ja pion-Iisalmen välisen laivaväylän
28301: jakautuu varmasti useampien vuosien Dsalle, syventämiseksi 2.4 metrin syvyydessä
28302: ja tuo suuren hyödyn monien kuntien asuk- kulkeville aluksille.
28303:
28304: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
28305:
28306:
28307: L. 0. Hirvensalo. Kal:le Kämäräinen.
28308: Edv. Vaarama. P. V. Hei<kkinen.
28309: Onni Hiltunen. Armas Paa,sonen.
28310: Onni Mäkeläinen. Heikki Kääriäinen.
28311: J. Takala. Tilda Löthman~Koponen.
28312: Eiia:s Simojoki. Yrjö Räisänen.
28313: 669
28314:
28315: IV,314. - Rah. al. N:o 257.
28316:
28317:
28318:
28319:
28320: Kaasalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen
28321: laskua varten.
28322:
28323:
28324: E d u s k u n n a ll e.
28325:
28326: Vuonna 1857 suoritetun Vuoksen laskun puute, ja jossa suuri osa viljelysmaata on
28327: jälkeen jäi vielä runsaasti veden vaivaamia tulva-aluetta, ja että hyötyalueiden ,lopulli-
28328: lietemaita ja kuivatuskelpoisia lahdelmia. nen kuivatus vaatii vielä osakkailta kustan-
28329: Tuon tuostakin sattuneiden suurten tulvien nuksia, sekä että eduskunta on hanketta
28330: aikana varsinaiset viljelysmaatkin ovat varten aikoinaan myöntänyt varoja, ehdot-
28331: usein joutuneet veden alle ja rantaseutu- taa komisioni hankkeen tältä osalta toteu-
28332: jen asukkaat menettäneet melkein koko vuo- tettavaksi valtion varoilla I:ssä kiireelli-
28333: den sadon. Tarkkoja laskelmia tulvan tu- syysluokassa." Niinikään maataloushallitus
28334: hoista on vuodelta 1924, jolloin yksistään lausunnoissaan (16/6 ja 28/6 1933) toteaa,
28335: neljässä Vuokseen rajoittuvassa pitäjässä ettei hanketta enää olisi viivytettävä, koska
28336: tulvan lasketaan aiheuttaneen 2,810,995 sivur'eittien perkaamisen huomioon ottaen
28337: markan vahingon, koko tulva-alueen käsit- Vuoksen lasku on paikkakunnalle suurimer-
28338: täessä kymmenen kuntaa. kityksellinen ja laajalle pienviljelijäseu-
28339: Näissä oloissa eduskunta katsoikin tar- dulle ,suoranainen elinehto sekä hanke luon-
28340: peelliseksi ottaa vuoden 1925 menoarvioon nostaan kuuluu niihin, joihin nähden val-
28341: 2,200,000 markan suuruisen määrära:han tiovallalla on yleisluontoisten seikkojen
28342: Vuoksen vesistön tutkimista ja perkaamista vuoksi erikoinen velvoitus.
28343: varten. Laskuhankkeen toteuttamista kiirehtii
28344: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta vielä sekin, että viime vuosina on perattu
28345: suoritettujen tutkimusten mukaan saatai- useita Vuokseen ja Äyräpäähän laskevia
28346: siin jo Kiviniemen-Paakkolan välisen osan vesistöjä ja uusia perkaustöitä on suunni-
28347: perkaamisella entiset viljelysmaat vapaute- teltu niinikään lähiaikoina toteutettavaksi.
28348: tuksi tulvavahingoista, 2,164.51 ha ranta- Kaivetuista väylistä kevätvedet ja satun-
28349: maita ja 3,531.3 5 ha vesijättää kustannus- naiset tulvat virtaavat nopeasti aiheuttaen
28350: ten ollessa n. 55 milj. markkaa. Tämän jäl- jokavuotisia tulvia Vuoksen ja Äyräpään
28351: keen kävisi mahdolliseksi suhteellisen hal- matalilla rantamailla. Niinpä viime kevää-
28352: voin kustannuksin laskea myöskin Äyrä- näkin esiintyi varsin uhkaavalta näyttänyt
28353: päänjärvi, josta tulisi hyvää viljelysmaata tulva. Viivyttäessään Vuoksen laskua,
28354: 5,322.9,5 ha. Myöskin monet muut lasku- mutta samalla osallistuessaan pienempien
28355: hankkeet edellyttäisivät Vuoksen laskemista. sivureittien perkaukseen, valtiokin taval-
28356: Valtioneuvoston vuonna 1928 asettama koko laan lisää tulvavahinkoja.
28357: maata käsitellyt joenperkauskomisioni on- Myöskin on otettava huomioon, että mai-
28358: kin lausunut Vuoksen laskua puolustaen: nittu perkaushanke sijaitsee Karjalan kan-
28359: ,Siihen nähden, että seutu on vähävaraista naksella, entisillä lahjoitusmailla, missä ti-
28360: rajaseutua, jossa viljelysmaasta on suuri lojen pirstoutuminen jopa kääpiöviljelmik-
28361: 670 IV,314. - Vuoksen laskemiueu.
28362:
28363: sikin tekee ilman lisämaita ja uusjakoa riittävä toimeentulo ja torjua heidän työ-
28364: kannattavan maanviljelyksen monin pai- tään alituisesti uhkaava tulva. Huomatta-
28365: koin mahdottomaksi. Riittävä lisämaiden vaa Dn, että kuivatushankkeen takia aikai-
28366: saanti ja sen mukana tehokas tilusjärjes- semmin lasketut korvauksetkin ovat laiva-
28367: tely vaativat taas cvälttämättömästi Vuoksen liikenteen niillä tienoilla lakattua varsin
28368: laskuhankkeen toteuttamista, koska siten paljon vähentyneet. Kaikki seikat huo-
28369: saataisiin kaikkiaan noin 10,000 iha hyvää mioon ottaen tie- ja vesirakennushallitus
28370: viljelysmaata, mikä nyt on luonnontilassa, onkin tietääksemme ehdottanut otettavaksi
28371: vaikka tuhannet kädet odottavat päästäk- ensi vuoden talousarvioon määrärahan
28372: seen sitä viljelemään. On sanomattakin sel- Vuoksen laskemista varten, mutta kun sitä
28373: vää, miten suuri merkitys tällä Kannaksen ei kuitenkaan näy hallituksen talousarvio-
28374: merkittävimmän maatalouskysymyksen rat- esityksessä, ehdotamme,
28375: kaisulla olisi koko paikkakunnan nousuun
28376: ensin laskuhankkeen toteuttamisen ja sitten että Eduskunta ottaisi vuoden
28377: vielä enemmän uuden viljelysmaan lisään- 1937 tulo- ja menoarvion .'JO Pl.
28378: tymisen avulla. Ill l. 6 mom. kohdalle lisäystä 10
28379: .Valtion rahatalouden nyt parannuttua milj. markkaa käytettäväksi v~wk
28380: olisi vihdoin aika luoda Kannaksen pienvil- sen laskua varten.
28381: jelijöille mahdollisuudet hankkia maastaan
28382:
28383: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1936.
28384:
28385: Väinö Kaasalainen. Juho Niukkanen.
28386: Eemil Luukka. Matti Miildti.
28387: Antti Halonen. Vilho Vallas.
28388: Elias Tukia. Erldd PaaV"olainen.
28389: To:Lv;o Ikonen. A. Halonen.
28390: Osk. Reinikainen. Arvo Inkilä.
28391: 671
28392:
28393: IV,3Hi. - Rah. al. N:o 258.
28394:
28395:
28396:
28397:
28398: Lintulahti y. m.: Määrärahan osoittamisesta "Viipurin len-
28399: tokentän rakentamista varten.
28400:
28401:
28402: E d u s k u n n a ll e.
28403:
28404: Maailmansodan kaikkialla aikaansaaman työlle sekä ovat omiaan edistämään myös-
28405: poikkeuksellisen tilanteen tauottua ja kan- kin matkailijaliikennettä.
28406: sainvälisen yhteyden palattua jälleen rau- Ilmaliikennettä yleisesti järjestettäessä
28407: halliseen uomaansa on uusi kehityskausi on pyrkimyksenä muodostaa nopeat kulku-
28408: kansojen ·elämässä alkanut m. m. myöskin yhteydet eri maiden tärkeiden keskuksien
28409: kulkuyhteyksien ja kulkuneuvojen voimak- välille ja muodostavat tällaiset kansainvä-
28410: kaan nousun merkeissä. Alkaneen vireän liset linjat ilmaliikenneverkoston rungon,
28411: toiminnan vaatimaa ajansäästöä on pyritty johon sitten liittyy joukko lyhyempiä kun-
28412: saavuttamaan yhä nopeampien liikenneväy- kin maan sisäisiä lentolinjoja.
28413: lien ja liikennevälineiden kehittämisen lVIitä meidän maamme osuuteen yleisen
28414: avulla. Huomattavimpana apuna tällai- kansainvälisen lentoliikenteen järjestämi-
28415: sessa pyrkimyksessä on ollut sodan aikana sessä tulee, niin ei se vielä ole päässyt kan-
28416: valtavasti kehittynyt lentoliikenne ja sen sainväliselle yleistasolle, vaan on vielä ke-
28417: tarvitsemissa välineissä nimittäin lentoko- hitysasteellaan ja tulee todennäköisesti
28418: neissa tapahtunut runsaan käytön aiheut- vasta lähivuosina kehittymään aikaansa vas-
28419: tama teknillinen parannus. Ajan vaati- taavaksi. Kansainvälistä liikennettä tar-
28420: mukset ja lentoliikenteen teknillinen kehi- koittaen on maamme osuudeksi katsottava
28421: tys onkin tämän jälkeen antanut säännölli- aikaansaada I_Jänsi-Euroopasta Neuvosto-
28422: selle siviili-ilmaliikenteelle sen merkityksen, Venäjälle ja Aasiaan suuntautuva lentolii-
28423: mikä sillä nykyaikaisena liikennemuotona kenne johdetuksi maamme kautta Suomen-
28424: jo on. lahden pohjoispuolitse käyttäen reittinään
28425: Kuten edellä on jo viitattu on ilmaliiken- Tukholma-Turku-Helsinki-Viipuri-Le-
28426: teen tärkein kansantaloudellinen merkitys ningrad lentolinjaa, eikä päästettävä sitä
28427: siinä ajansäästössä, mikä sen avulla saavu- vakiintumaan linjalle Helsinki-Tallinna-
28428: tetaan. Tämä on epäilemättä suuriarvoista Leningrad, joka on liikennöivälle yleisölle
28429: myöskin meidän maallemme niin ulko- kuin hitaampi ja hankalampi lisääntyvän passi-
28430: kotimaisenkin liikenteen kannalta katsot- ja tullitarkastuksen kautta. Tällainen len-
28431: tuna. Suoranaisen henkilöliikenteen ohella toliikenteen järjestely vaatii luonnollisesti
28432: on talouselämälle myös tärkeää, että lento- maaltamme uhrauksia m. m. sen harjoitta-
28433: liikenteeseen yhdistetty postiliikenne on no- miseen tarvittavien lentokenttien rakenta-
28434: peaa ja varmaa. Nopeat ilmayhteydet luo- misen muodossa. Tätä tarkoittava raken-
28435: vat myös paremmat edellytykset kansainvä- nustoiminta onkin saatettu maassamme al-
28436: liselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteis- kuun ja on jo nykyisin sillä asteellaan, että
28437: 672 IV,3H5. - Viipurin lentokenttä.
28438:
28439: 'l'urun lentoKenttä on jo valmistumassa ja kenttä olisi sopivimmin sijoitettavissa kau-
28440: Helsingin lentokenttä on parhaillaan työn- pungin omistamalle maalle Karjalan kau-
28441: alaisena. Asian .edelleen kehittämistä har- punginosan itäpuolella olevan entisen am-
28442: kiten on astunut päiväjärjestykseen Viipu- pumarata-alueen takaosaan noin 6.4 kilo-
28443: rin lentokentän rakentaminen. metrin etäisyyteen kaupungin keskustasta.
28444: Mitä erikoisesti Viipuriin rakennettavan Laaditun rakennussuunnitelman mukaan,
28445: lentokentän merkitykseen tulee, niin ei se jossa lentokentän kiitoteiden pituudeksi on
28446: rajoitu yksinomaan siihen merkitykseen, otettu 600 metriä ja leveydeksi 60 metriä,
28447: joka sillä kansainvälisen lentoreitin väli- on arvioitu kentän rakennuskustannukset
28448: laskukenttänä tulee olemaan, vaan tulee se ottamatta huomioon kentän radio- ja va-
28449: samalla muodostamaan tärkeän solmun laistuslaitteita sekä lentokonehalleja noin
28450: myöskin vastaisessa kotimaisessa lentolii- 9 miljoonaksi markaksi. Kyseisessä suunni-
28451: kennejärjestelyssä, sillä Viipuriharr maa- telmassa on otettu myöskin huomioon että
28452: kunnan pääkaupunkina tulee olemaan kan- kiitotiet voidaan jatkamalla edellisen nm-
28453: sainvälisen lentolinjan ja Karjalaan järjes- kaisessa ensimmäisessä rakennusvaiheessa
28454: tettävän kotimaisen lentolinjan luonnolli- suoritettuja töitä ilman vaikeuksia piden-
28455: sena yhtymäkohtana. Asiaa harkittaessa on tää aina 800 metrin pituisiksi.
28456: myöskin otettava huomioon mikä merkitys Kun lentokentän rakentamista Viipuriin
28457: Viipurilla ja siitä Karjalaan lähtevällä leu- on pidettävä tärkeänä ajankohtaisena ylei-
28458: toreitillä on lukuisille suurille Karjalan senä työnä, joka olisi jo ensi vuoden ai-
28459: teollisuuslaitoksille sekä rajan läheisyyden kana pantava alkuun ja joka työ useam-
28460: takia myöskin maan puolustukselle. man vuoden osalle jakautuneena samalla
28461: Edellä esiintuodut näkökohdat huomioon tarjoaa huomattavan työtilaisuuden lukui-
28462: {)ttaen onkin Viipurin kaupunki ryhtynyt sille työläisille, saamme kunnioittaen eh-
28463: toimenpiteisiin Viipurin lentokenttäkysy- dottaa,
28464: myksen valmistelussa ja suorittanut tutki- että Eduskunta päättäisi vuoden
28465: muksia kaupungin läheisyydessä lentoken- 1937 talousa1·vioon ottaa 3 miljoo-
28466: täksi sopivilla paikoilla sekä laatinut nan markan määrärahan Viipurin
28467: useampia vaihtoehtoisia rakennussuunnitel- lentokentän töiden alkuunpanoa var-
28468: mia kenttää varten. Asian tähänastisessa ten ehdolla, että Viipttrin kaupunki
28469: käsittelyssä on kaupungin viranomaisten rta- luovuttaa ilmaiseksi kenttää varten
28470: holla päädytty siihen lopputulokseen, että tarvittavan maa-altteen.
28471:
28472: Helsingissä syyskuun 11 p:nä 1936.
28473:
28474:
28475: A. A. Lintulahti. Erkki Paavolainen.
28476: Osk. Reinikainen. E. A. Tuomivaara.
28477: Elias Tukia. Vilho Annala.
28478: Jussi Lonkainen. Väinö Kaasa:lainen.
28479: Arvo Inikilä. Eemil Luukka.
28480: Kaapro Moilanen. Toivo Ikonen.
28481: •• ••
28482:
28483: VALTIOPAIVAT
28484: 19 3 6
28485:
28486:
28487: LIITTEET
28488: VI
28489: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
28490: TOIVOMUSALOITTEET
28491:
28492:
28493:
28494:
28495: HELSINKI 1936
28496: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28497:
28498:
28499: 85
28500: Sairaaloita koskevia toivomusaloitteita .
28501:
28502:
28503:
28504:
28505: •
28506: 677
28507:
28508: VI,1. - Toiv. al. N :o 43.
28509:
28510:
28511:
28512:
28513: Junes y. m.: Sairaalan rakentamisesta Ylitornion kuntaan.
28514:
28515:
28516: E d u s kun n a 11 e.
28517:
28518: Viittaamalla v. 1934 valtiopäivillä jäte- että hallitus ryhtyisi· toimenpitei-
28519: tyn l'a:haasia-aloitteen n:o 43 (Liitteet IV, siin sairaalan rakentamiseksi Ylitor-
28520: 70 sivu 442) perusteluihin rohkenemme nion kuntaan ja ottaisi sitä varten
28521: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet- tarvittavan määrärahan v. 1938 tulo-
28522: täväksi toivomuksen, ja menoarvioon.
28523:
28524: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1936.
28525:
28526: Antti Junes. Lauri KaijaJain-en.
28527: S. Salo. Eero Nunnesniemi.
28528: K. A. Lohi. Janm,e \Koirvu:ra.nta.
28529: 678
28530:
28531: VI,2. - Toiv. al. N :o 44.
28532:
28533:
28534:
28535:
28536: Junes y. m.: Sairasmajan rakentamisesta Iiolat'iin.
28537:
28538:
28539: E d u s k u n n a 11 e.
28540:
28541: Kolarin kunta, jonka pinta-ala on ilman yleensä ·on vähävaraista ja taloudelli:s€Sti-
28542: vesiä 2,567 ~m2 ja asukasluku nykyään kin riippuvainen valtiovallan huolenpidosta
28543: noin 3,200, on kaukaisen ja syrjäisem. ase- on valtiolLa entistä enemmän myöskin asu-
28544: mansa vuoksi sairashoitoasioissa hyvin vai- tustilaHisten terveydenhoidosta ja työ'kykyi-
28545: keassa ja eristetyssä asemassa. Pitkien mat- senä säilymisestä aiheutuvia velvollisuuksia.
28546: kojen ja monissa tapauksissa joko ltiettö- Ja yhtenä apuna siihen on pienemmän sai-
28547: myyden :tai muuten vaikeasti liikennöitä- raalan l. sairasmajan rakentaminen ja yHä-
28548: vien kulkuy:ht·eyksien vuoksi joutuu suurin pitäminen Kolarissa. Siksi ja kunnes kun-
28549: osa väestöstä sairaustapauksissa olemaan taan saadaan oma lääkäri voisi sairasmajan
28550: vailla iJ:ääJkärin- ja varsinkin sairaa1ahoitoa. huollon ja hoidon jättää pätevän sairaan-
28551: Senpä vuoksi ja kun väestö yleensä on vä- hoitajan tehtäväksi.
28552: hävaraista ja vailla mahdollisuuksia hank- Edellä olevan nojalla rohkenemme kun-
28553: kia tar:vittae.ssa itselleen sairaalahoitoa nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
28554: etäämpänä, usein yli 100 km. päässä ole- väksi toivomuksen,
28555: vista sairaa,loista, joutuvat he tarpeellisen
28556: hoidon puutteessa usein ennenaikaisen kuo- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisiin
28557: leman omiksi. Nyt kun Kolariin on pe- toimenpiteisiin sairasmajan rakenta-
28558: rustettu useita asutusalueita ja väestö li-- miseksi Kolariin ja ottaisi sitä varten
28559: sääntyy huomattavasti muualta tapahtu- tarpeellisen määrärahan v. 1938 tulo-
28560: van muutonkin kautta, tulee sairaalan tarve ja menoarvioon.
28561: entistä suuvemmaksi. Kun tämä väestö
28562:
28563: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1936.
28564:
28565: Antti Junes. K. A. Lohi.
28566: s. Salo. Lauri Kaijalainen.
28567: Eero Nurmesniemi. J1anne Koivur,anta.
28568: Uuno Hannula.
28569: 679
28570:
28571: Vl,3. - Toiv. al. N :o 45.
28572:
28573:
28574:
28575:
28576: Jauhonen y. m.: Saimalan rakentamisesta valtion varoilla
28577: Sotkamoon.
28578:
28579:
28580: E d u s k u n n a ll e.
28581:
28582: Sairashoidon alalla on Kainuussakin jo rasituksen lisäksi painaa kunnan asukkaita
28583: saatu huomattavia parannuksia aikaan. laajan kylätieverkoston ylläpito. Olisi sen-
28584: Kuitenkin on Sotkamon suuri kunta jäänyt tähden välttämätöntä, että sairashoitokus-
28585: vielä huomioonottamatta sairaalaoloja jär- tannnusten lievittämiseksi saataisiin kun-
28586: jestettäessä. Pitäjän pinta-a1a on yli 2,600 taan oma sairaala. Se olisi myös omiaan
28587: km2 ja asukasluku yli 13,000. Lähin sai- helpottamaan tilannetta Kajaanin sairaa-
28588: raala on Kajaanissa, jonne pitäjän kauko- lassa, jossa laajennuksesta huolimatta on jo
28589: kulmilta tu1ee matkaa jopa 8 peninkulmaa tilanahtautta olemassa.
28590: sekä kirkonkylästä 45 km. Kunta on pa1- Rohkenemme sentähden kunnioittaen eh-
28591: kannut oman lääkärin, mutta sairaalan m- dottaa eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
28592: kentamiseen sillä ei ole mahdoUisuuksia. sen,
28593: Kunnan veroäyri on nyt 13: 50 mk. oltuaan
28594: edellisinä .vuosina huomattavasti korkeampi. että hallitus laatisi suunnitelman
28595: Köyhäinhoitomenot ovat lähennelleet mil- sairaalan mkentamiseksi valtion va-
28596: joonaa markkaa vuosittain, koulu- ja sai- roilla Sotkamoon ja antasi siitä esi-
28597: raalarasitukset ovat ylen raskaat ja vero- tyksen Eduskunnalle.
28598:
28599: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1936.
28600:
28601:
28602: T. A. Jalllhonen. Kusti Arhama.
28603: 680
28604:
28605: VI,4. - Toiv. al. N :o 46.
28606:
28607:
28608:
28609:
28610: Arhama y. m.: Synnytyslaitoksen aikaansaarnisesta Kajaa-
28611: nin kihlakuntaa varten.
28612:
28613:
28614: E d u s k u n n a ll e.
28615:
28616: Kajaanin kaupungissa on aikaisemmin saada huoneistoa laitoksel1een ja kun hän
28617: toiminut vaLtion suoranaisessa hoidossa monien vaikeuksien perästä sellaisen sai, ei
28618: oieva synnytyslaictos, jossa oli viralli:sesti ilo ollut pitkäaikainen, sillä huoneiston
28619: kaksi synny1ttäjäpaikkaa. 'Tämän synnytys- omistaja sanoi 1sopimuksen irti koska syn-
28620: laitoksen onnistui aina suurin vaivo:in saada nytyslajltos häiritsi hänen muita vuokralai-
28621: edes tarkoitukseen soveltumattoman lmo- siaan. Kaupungin taholta annettiin kui-
28622: neiston, kunnes huoneiston omistaja irti- tenkin kadulle häädetylle laitokselle huo-
28623: sanoi sopimuksen ja si,tten onnistuttiin saa- neisto, joka hätätilassa juuri voi käydä
28624: maan yhtä vähän tai vielä vähemmän iSO.- synnytyslaitoksesta ja jonka pieni koko
28625: piva huoneisto. Eikä se tämä laitos ulko- osottaa parhaiten, että synnytyslajltoksen on
28626: naiselta olemukseltaan ollut omiaan valta- päästävä tilavaan sopivaan huoneistoon. On
28627: lmntamme arvoa kohottamaan. Olihan tämä ollut erikoin-en onni, ·et,tä :sopimattomissa
28628: laitos, vähine paikkoineen, omiaan houkut- oloissa synnyttäjät ovat selvinneet niinkin
28629: tel~emaan maakunnasta synnyttäjiä synny- kuin ovat selvinneet. Kainuun jopa 15:kin
28630: tyksen ajaksi saapumaan kaupunkiin syn- lapsensa synnyttäjän on saatava ajan-
28631: nytyslaitokseen, jonka paikat miltei ali- mukainen synnytyslaitos. Sitä sille ei kui-
28632: tuisesti oiivat täynnä. Niin että synny- tenkaan kykene hankkimaan laitoksen ny-
28633: tyspoltoissa olevia nmsm on v~aellellut kyinen huoltaja, tuskin runsaasti velka3in-
28634: ympäri kaupunkia etsien kattoa päänsä tunut · Kajaanin kaupunkikaan voi asiaa
28635: päälle siksi hetkeksi, jolLoin he maalleen auttaa. Valtion on ojennettava auttava
28636: lahjoittaisirvat ·elävää voimaa, jonka merki- kätensä.
28637: tys ale'taan ~oivaltaa ~etenkin niissä maissa, Rohkenemme kunnioittaen ehdottaa edus-
28638: joissa syntyväisyys on :arvduttavasti alen- kunnan pä.ät·ettäväksi toivomuksen,
28639: tunut ja uhkaa viedä kansoja hivuttavaa
28640: loppua kohti. Valtion taholta koetettiin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
28641: saada synnytyslaitos yksityiseksi synnytys- siin synnytyslaitoksen aikaansaami-
28642: lartokseksi, j,o,ta valtio tukisi avustaen sitä seksi Kajaanin kihlakuntaa varten
28643: ja onnistuttiinkin saamaan halukas, jolle ja ~ikanaan antaisi Eduskunnalle
28644: se sitten annettiin. Alussa synnytyslai- siitä esityksen.
28645: toksen omistaja ~ei ollut myöskään millään
28646:
28647: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
28648:
28649: Kusti Arhama. T. A. Janhonen.
28650: •• ••
28651:
28652: VALTIOPAIVAT
28653: 19 3 6
28654:
28655: LIITTEET
28656: VII
28657: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
28658: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET.
28659:
28660: [i]
28661:
28662:
28663:
28664:
28665: HELSINKI 1936
28666: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28667:
28668: 86
28669: Kunnallislakeja, köyhäinhoitoa, vuokra-alueita, kalastusta, aitaus-
28670: lainsäädäntöä y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
28671: 685
28672:
28673: VII,1. - Lak. al. N:o 48.
28674:
28675:
28676:
28677:
28678: Ampuja y. m.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnctl-
28679: lislain 10 ja 10 a §:n, kaupunkien kunnallislain 11 ja
28680: 11 a §:n sekä kunnallisen vaalilain 12 §:n muuttami-
28681: sesta.
28682:
28683:
28684: E d u s k u n n a ll e.
28685:
28686: Samaan poikkeuslainsäädäntöön kuin val- tettava. Kysymyksessä on maalaiskuntain
28687: tiopäiväjärjestyksen 7 ja 13 §:ään vuonna kunnallislain 10 ja 10a §:n, kaupunkien
28688: 1934 tehdyt muutokset kuuluvat myös yh- kunnallislain 11 ja 11 a § :n sekä kunnalli-
28689: denmukaisesti näiden muutosten kanssa sa- sen vaaliJlain 12 § :n vastaava muuttaminen.
28690: mana vuonna kunnallislakeihin ja kunnal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
28691: liseen vaalilakiin tehdyt muutokset. Sa-
28692: moilla perusteiNa kuin edellämainitut olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28693: siis myös viimeksimainitut lait jälleen muu- vat lakiehdotukset:
28694:
28695:
28696:
28697:
28698: Laki
28699: maalaiskuntain lrunnallislain 10 ja. 10 a § :n muuttamisesta.
28700:
28701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1917 anne-
28702: tun maalaiskuntain kunnallislain 10 ja 10 a §, sellaisina kuin ne ovat 25 päivänä
28703: toukokuuta 1934 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
28704:
28705: 10 §. Iita toisessakin kunnassa asuva Suomen
28706: V aalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan kansalainen, jos hän siihen suostuu.
28707: muihin luottamustoimiin, mikäili niistä ei
28708: ole erikseen säädetty, on jokainen kun- 10 a §.
28709: nassa asuva henkilö, joka on oikeutettu Jos kunnalliseen luottamustoimeen va-
28710: valtuutettuja valitsemaan. littu henkilö menettää vaalikelpoisuutensa,
28711: Tilintarkastajaksi voidaan kuitenkin va- lakkaa hänen toimensa.
28712: 686 VII,1. - Kunnallislakien muuttaminen.
28713:
28714:
28715: Laki
28716: kaupunkien kunnallislain 11 j.a 11 .a § :n muuttamisesta.
28717:
28718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1917 anne-
28719: tun kaupunkien kunnallislain 11 ja 11 a §, sellaisina kuin ne ovat 25 päivänä touko·
28720: kuuta 1934 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
28721:
28722: 11 §. reeria, poliisilaitoksen virka- tai palvelus-
28723: Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan miestä eikä virallista syyttäjää, ei myös-
28724: muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei kään kaupunginjohtajaa ja apulaiskaupun-
28725: ole erikseen säädetty, on jokainen kunnassa ginjohtajaa eikä kaupunginhallituksen alai-
28726: asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuu- sena toimivaa virka- ja palvelusmiestä
28727: tettuja valitsemaan. taikka lautakunnan alaista toimestaan tili-
28728: Tilintarkastajaksi voidaan valita toises- velvollista virka- tai palvelusmiestä.
28729: sakin kunnassa asuva Suomen kansalainen,
28730: jos hän siihen suostuu. 11 a §.
28731: Valtuutetuiksi älköön kuitenkaan valit- Jos kunnalliseen luottamustoimeen valittu
28732: tako maaherraa, lääninsihteeriä, lääninkam- henkilö menettää vaalikelpoisuutensa, lak-
28733: reeria, varalääninsihteeriä, varalääninkam- kaa hänen toimensa.
28734:
28735:
28736:
28737: Laki.
28738: kunnallisen vaalilain 12 § :n muuttamisesta.
28739:
28740: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1917 anne-
28741: tun kunnallisen vaalilain 12 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä toukokuuta 1934
28742: annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
28743:
28744: 12 §. tuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämi-
28745: 1 ja 2 momentti (kuten voimassaole- sen syy. Jos hyrlkäämisen syynä on ollut,
28746: vassa laissa.) ettei hakemus ole ollut asianmukaisesti
28747: Lokakuun 27 päivänä lautakunta tarkas- tehty tai ettei valitsijayhdistys ole lailli-
28748: taa ja varustaa järjestysnumeroilla ne ha- sesti perustettu, on asiamiehellä oikeus vielä
28749: kemukset ja ehdokaslistat, jotka valitsija- 4 päivän kuluessa sen jälkeen oikaista ne
28750: yhdistysten puolesta on jätetty, ja saattaa kohdat, jotka aiheuttivat hakemuksen hyl-
28751: ne vaalioikeutettujen tietoon tiedoksipanolla käämisen. Jos hylkäämisen syynä on ollut,
28752: keskuslautakunnan kokoushuoneessa. Jos että valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan on
28753: havaitaan, ettei hakemus ole asianmukai- otettu henkilö, ·joka ei ole vaalikelpoinen,
28754: sesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ole on. asiamiehellä oikeus saman ajan kuluessa
28755: laillisesti perustettu tai että valitsijayhdis- poistaa listalta tämän henkilön nimi.
28756: tyksen ehdokaslistaan on otettu henkilö, 4 ja 5 momentti (kuten voimassaolevassa
28757: joka ei ole vaalikelpoinen, annettakoon asia- laissa.)
28758: miehelle tieto, ettei hakemukseen ole suos-
28759:
28760:
28761: Helsingissä syy,s'kuun 16 p:nä 1936.
28762:
28763: M. Ampuja. Jussi Lonkainen.
28764: Mauri iRyömä. Otto Toivonen.
28765: K. H. Wiik.
28766: 687
28767:
28768: VII,z. - Lak. al. N :o 49.
28769:
28770:
28771:
28772:
28773: Niskanen: Ehdotus laiksi rnaalaislcuntain kunnallishallin-
28774: nosta annet1m asetuksen 82 § :n 7 kohdan muuttamisesta.
28775:
28776:
28777: E d u s k u n n a 11 e.
28778:
28779: Voimassaolevan kunnallisverolakimme mu- hinsa kiinn:itetyiksi kiinnelainoiksi. Näin
28780: kaan verovelvollinen saa vuositulojaan il- ollen he ovat joutuneet yllämainitun vero-
28781: moittaessaan vähentää tuloistaan kiinnittä- lain määräyksen mukaan menettämään sen-
28782: mättömien velkojensa korot kokonaisuudes- kin pienen verohelpotuksen, mikä heinä on
28783: saan, mutta ainoastaan osan kiinnitettyjen tähän saakka ollut. Tällainen maanviljelijä
28784: velkojensa koroista. on siis huomattavasti huonommassa ase-
28785: Vaikkakin yleensä kiinnelainojen korko- massa kuin esim. velkaantunut henkisen
28786: prosentti on pienempi kuin kiinnittämättö- työn tekijä, jonka lainat kiinnitettävän
28787: mien takauslainojen niin on mainitussa ve- omaisuuden puuttuessa ovat pakosta kiin-
28788: rotuslainmääräyksessä olemassa kieltämätön nittämättömiä takauslainoja. Ja l]mmmin-
28789: epäoikeudenmukaisuus. Tämä epäoikeuden- kin on huomattava, että pakkohuutokaupan
28790: mukaisuus on tullut viime aikoina yhä räi- sattuessa maanviljelijä menet,tää tilansa, siis
28791: keämmäksi sen vuoksi, että maanviljelijät, koko toimeentulomahdollisuutensa, kun taas
28792: jotka epäämättömästi muodostavat kiinne- henkisen työn tekijän tointa eikä hänen
28793: velikojen rasittaman kansanosamme enem- opillista taitopääomaansa voida häneltä ulos-
28794: mistön, ovat taloudellisen pulakauden ai- mitata.
28795: kana joutuneet sangen ahtaaseen taloudelli- Ylläolevaan viitaten ehdotan kunnioit-
28796: seen asemaan. Aikaisemmin kiinnittämättä- taen,
28797: minä takauslainoina olleen maatalousluot-
28798: tonsa 1he ovat käytännöllisesti katsoen koko- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28799: naisuudessaan joutuneet muuttamaan tiloi- van lakiehdotuksen:
28800:
28801:
28802: Laki.
28803: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § :n 7 kohdan
28804: muutta-misesta.
28805:
28806: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntien kunnallishallin-
28807: nosta 15 päivänä keså)kuuta 1898 annetun asetuksen 82 '§: n 7 kohta, sellaisena kuin
28808: se on sanotun asetuksen muuttamisesta 11 päivänä joulukuuta 1931 annetussa laissa,
28809: näin kuuluvaksi:
28810:
28811: 82 §. paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok-
28812: ramaksut, velkain korot kokonaisuudessaan
28813: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, ja kunnalle ja kirkolle menevät verot. Sitä-
28814: 688 VII,2. - ~Iaalaiskuntain kunnallisverotus.
28815:
28816: vastoin ei saa lukea pois verovelvollisen ja on niihin verra:ttavaa. Ärköön ·luettako pois
28817: hänen perheensä elantokustannuksia, joihin sitäkään, mitä verovelvollinen on sijoittanut
28818: myös luetaan asunnon vuokra sekä vero- uudisrakennuksiin ja uudisviljelyksiin tai
28819: velvollise1l itseään varten pitämän palvelus- liikkeensä laajentamiseksi koneisiin ynnä
28820: väen palkkaus ja elatus. ynnä mitä muuta muuhun sellaiseen.
28821:
28822:
28823: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
28824:
28825: Heikki Niskanen.
28826: 689
28827:
28828: VII,3. - Lak. al. N:o 50.
28829:
28830:
28831:
28832:
28833: M. Ryömä y. m.: Ehdotus laiksi köyhäinhoitolain 51 §:n
28834: muuttamisesta.
28835:
28836:
28837: E d u s k u n n a 11 e.
28838:
28839: Keväällä 1934 tehtiin sosialidemokraatti- :pottuminen vasta viime aikoina on alkanut
28840: sen eduskuntaryhmän taholta toivomus- tuntua työläisten ·elämässä, kohtaa köyhäin-
28841: aloite, jossa osoitettiin ·etupäässä vuosien hoidon korvausvelvollisuus heitä juuri nyt
28842: 1927-1931 tilatstonumeroilla, kuinka yhä kaikkein raskaimmillaan.
28843: suuremmat määrät kansalaisia näinä vuo- Sosialipoliittisen yhdistyksen kokouksessa
28844: sma työttömyyden tai riittämättömien lokakuun 31 :p :nä 1934 pitämässää;n esitel-
28845: palkkoj·en taJkia ovat joutuneet tullvautu- miissä totesi Helsingin kaupungin silloinen
28846: maan köyhäinhoi.toon, ja katsottiin, ~että köyhäinhoiJdonj·ohtaja Bruno Barlin pää-
28847: näiden köyhäinhoitoavustusten takaisinpe- kaupungissa sa:a·tujen kokemuksien pe.rus-
28848: riminen ·ei ole kuntien taloudellisen aseman ,teella, •että ,rsuora.naisen köyhäinhoidon
28849: kannalta välttämä;töntä, mutta työläisten autotapaukset ovat miltei suorassa suh-
28850: kannalta sitäva.stoilll kohtuutonta ja •erittäin teessa työttömien lukumäärään, ja samaa
28851: haitallista. Sentähden ehdotettiin, että hal- todistavat nekin numerot, jotka köyhäin-
28852: litus k]ireeliisesti antaisi esityksen laiksi, hoitovirwston kesku:slwrtistosta poimittuina
28853: jonka mukaan kuntien työttömyyden ja valaisevat avuntarpeen syitä" ja että esim.
28854: riittämättömien palkkojen johdosta vähä- vuonrna 1'932 useimm]ssa tapauksissa 'työn-
28855: varaisille myöntämien avustusten takamin puute oli suoranaista avustusta saaneiden
28856: periminen jä·tettäi:siin suorittamatta. Hel- avuntarpeen syynä. Samaan tuloikseen rtul-
28857: mikuun 13 p :nä aloite lähetettiin lalki- ja laan koko maahan ja myös köyhäioooidon
28858: talousvaliokuntaan ja sen koommin siitä ei ilwkonaiskustannuksiin rnähden, jos työttö-
28859: ole mitään kuulunut. myyden suhteellisena mittana pide.tää;n
28860: Vuodesta 1931 vuoteen 1934, mihin asti työnvälitystoimi'Stoihin jätettyjä työnhake-
28861: on riittäviä ti·lastotietoja saata.vana, on ti- muksia, samalla kiinnittäen huomiota sii-
28862: lanne kuitenkin jatkunut yhtä surullisena, hen, että pahimpina pu:tavuosin·a vairn noin
28863: ainoa1staan aivan vähäinen tparamnus on ha- 40 %, si]s runsaasti alle puolet, näistä työn-
28864: vai,ttavissa viimeksimainittuna •vuotena. Ja hakijomta IOll saanut työtä. Tulos selviää
28865: koska työolosuhteissa kahden viimeksi ku- allaoleva•sta taulukosta:
28866: luneen vuoden aikana tapahtunut pieni hel-
28867: 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934
28868: {öyhäinhoidon koko-
28869: naiskustannukset mk. 250 190 659 271 238 565 301 421 264 332 071229 362 657 088 404 943 448 407 595 519 390 281 993
28870: :rarsinaisten avunsaajain
28871: lukumäärä (vuosiavus-
28872: tus vähintäin 500 mk.) 86 909 87 461 94 012 104 419 122 926 147 921 164 783 159 054
28873: rilapäisten avunsaajain
28874: lukumäärä (vuosiavus-
28875: alle 500 mk.) ..... . 27 844 26 301 31011 38 261 59 780 82 043
28876: ~yönvälitystoimistoihin
28877: jätettyjen työnhake-
28878: muksien lukumäärä .. keskimäärin 82 306 146 219 174 389 178 398 141402
28879:
28880: 87
28881: 690 VII,3. - Köyhäinhoitolain 51 § :n mnnttaminen.
28882:
28883: Työttömien ja riittämätöntä ,palkkaa näihin nöyryytyksiin ja vääryyksiin vielä
28884: nauttivien suurta osuutta kaikista köyhäin- uuden heittämällä heidät väkivalloin työ-
28885: hoirtoa saaneist~a todistaa myös se, että huo- laitoksiin, jotka useissa tapauksissa ovat
28886: mattava enemmistö var~sinaisten ja tilapäis- vankiloiden veroiset.
28887: ten 'avunsaajain yhteisestä määrästä on saa- ,Ja mikä on tulos tästä epäoikeudenmu-
28888: nut sen kotiavustusten muodossa. kaisuuksien mallikokoelmasta ~ He, että yh-
28889: Vieläkään ei ole käytettävissä koko maata teiskunta, s. o. tässä tapauksessa ~kunnat,
28890: käsittäviä tilastoja siitä, kuinka suuri hädin tuskin saavat perityksi kokoon peri-
28891: määrä kansalaisia viimeksi kuluneiden vuo- miskustannuksensa.
28892: sien aikana on alipalkkauksen takia j.outu- Me oLemme sitä mieltä, ett.ei ol€ oikein
28893: nut turvautumaan köyhäinhoitoon. Mutta eikä viisasta liian kauan koetena näiden
28894: jo y1läolevatkin luvut riittänevät osoitta- satojentuhansien nöyryytettyjen kärsivälli-
28895: maan, kuinka tavattoman suuren määrän syyttä. Me emme usko, että nykyiseltä hal-
28896: kansalaisia yhteiskunta itse on saattanut litukselta nyt @ää voidaan ,odottaa lakiesi-
28897: siihen kohtuuttamaan ja epäoikeudenmukai- tystä, jonka avulla heitä kohtaava vääryys
28898: seen ~asemaan, ~että heidän on ollut pakko voitaisiin ilopettaa. 1Suuria lainmuutoksia ei
28899: turvautua köyhäinhoidon nöyryyUävään siihen ku:iJten1kaan tarvi~ttane. Tarvitaan ai-
28900: apuun, ja kuinka :vailila kaikkea oikeutusta noastaan se, että köyhäinhoito!J:ain 51 § :ssä
28901: on se, ~että yhteiskunta nyt ,korvaukseksi" säädetty ,korvausvelvollisuus heihin nähden
28902: heidän kärsimästään nöyryytyksestä, heidän lopetetaan.
28903: jälleen allmessa omine ~apuineen nousta ikur- Edellä esitetyn perusteena ehdotamme,
28904: juudestaan, tämän nöyryytyksen mittaa ta-
28905: kai:si:nperimällä haluaa heidät pysyttää kur- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28906: juudessa.an tai mikä vielä pahempaa, lisätä van lakiehdotuksen:
28907:
28908:
28909: Laki
28910: köyhäinhoitolain 51 § :n muuttamisesta.
28911:
28912: Eduskunnan :pä.ä,töksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun
28913: köyhäinhoitolain 51 § näin kuuluva.ksi:
28914:
28915: 51 §. Sellaiselle henkilölle 1 § : n 1 momen tin
28916: Jokainen on velvollinen kunnalle korvaa- mukaan annetusta köyhäinhoidosta, jonka
28917: maan siltä !Saamansa iköyhäinhoidon. elatuksesta ja hoidosta 'toinen on 2--'5 §: n
28918: Korvausvelvollinen ei kuitenkaan ole se, mukaan v·elvollinen vastaamaan, on kun-
28919: jonka on ollut pakko työttömyyden tai riit- nalla oikeus :saada korvaus vastuuvelvolli-
28920: tämättömän palkan takia köyhäinhoitoon selta.
28921: turvautua.
28922:
28923: Helsingissä syyskuun 15 p :nä 1936.
28924:
28925: M,auri Ryömä. Aug. Syrjänen. Jalmari Linna.
28926: Oay Sundsrtröm. Onni Hiltunen. M. Ampuja.
28927: Arvi J overo. Onni Mäkeläinen. Aino Malikamäki.
28928: Alpo Lumme. Ma.tti Lepistö. Otto Toivonen.
28929: Karl J. Wenman. A. J. Kosonen. Toivo Hrulonen.
28930: Kalle J:olcinen. K. Hakala. Anselm Pitkäsilta.
28931: G. Lindström. Matti Turkia. Ville Kup,ari.
28932: Urho Kulovaara. Uuno Raatikainen.
28933: 691
28934:
28935: VII,4. - Lak. al. N :o 51.
28936:
28937:
28938:
28939:
28940: Sundström y. m.: Ehdotus laiksi köyhäinhoitolain m~~utta
28941: misesta.
28942:
28943:
28944: E d u s k u n n a ll ·e.
28945:
28946: Vuonna 1933 tehdyllä lainmuutoksella on se:sti työntekijän 20 vuotisen palvelusajan
28947: köyhäinhoitolain 5 § sisällöltään tehty sel- perootee1la kuuluu työnantajalle, kunnille
28948: laiseksi, että vain aniharvat työntekijät voi- ja asianomaisten työntekijäin perheil[e, eh-
28949: vat päästä osalEsiiksi siinä mainitusta työn- dotamme,
28950: antajain ·elatusv.elvolli:suudesta. Kun täten että Eduskunta hyväksyisi seuTaa-
28951: työnnetään se velvollisuus, joka olennai- van lakiehdotuksen:
28952:
28953:
28954:
28955: Laki
28956: köyhäinhoitolain muuttamisesta.
28957:
28958: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan köyhäinhoidosta kesäkuun 1 päivänä
28959: 1922 ·annetun lain 5 §, sellaisena kuin se on muutettu lailla huhtikuun 7 päivänä
28960: 1933, näin kuuluvaksi:
28961:
28962: 5 §. liikkeen .tai yrityksen om:istajalta. Tämä
28963: Jos työntekijä, täytettyään kak,sikym- oikeus olkoon •työntekijällä silloinkin, 'klm
28964: me:ntä vuotta, on ollut saman ·työnantajan hänet, ennenkuin hän on oHut tyäs:sä ·tai
28965: työssä taikka palvellut samassa Eikkeessä pal.veluksessa täyteen kaksikymmentä vuotta,
28966: tai yrityksessä väh1ntään kaksikymmentä ilman opätevää syytä erotetaan tai pak·ort.e-
28967: vuotta j·a sinä aikana tullut niin kivuUoi- t·aan eroamaan ilmeis·esti sentähden, että
28968: seksi tai muuten työhön kykenemättömäkisi, työnantaja vapautuisi tässä momentissa
28969: ettei hän voi työllään itseään elättää, olkoon säädetystä elatusvelvollisuudesta.
28970: o~keutettu, voimainsa mukaista työtä vas- Lii'lffie€ll tai yrityksen omistajan .tai hal-
28971: taa:n, saamaan kuolinpäiväänsä asti elatuk- tijan vaihdos ei aiheuta muutoota sanottuun
28972: sensa työnantajaltaan tai, jos niin kohtuul- oikeuteeil1.
28973: liseksi harki1taan, hänen perillisiltään .taikka
28974:
28975:
28976: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
28977:
28978: Cay :Sundström. Karl J. Wenman. Jalmari Linna.
28979: M. Ampuja. Anselm Pitkäsilta. Jussi Lonkrui.nen.
28980: Otto Toivonen. Elsa Metsäranta. Viljo 0. Kilpeläinen.
28981: Jere Juutilainen. Ville Kupari.
28982: 692
28983:
28984: vn,r.. -- La:k. al. N :o 52.
28985:
28986:
28987:
28988:
28989: Mustasilta y. m.: Ehdotus laiksi v~wkra-alueiden lunasta-
28990: misesta annetun lain 75 §:n kumoamisesta.
28991:
28992:
28993: E d u s kun n a 11 e.
28994:
28995: J_,aki vuokra-alueiden lunastamisesta, an- omistajiin ja näiden aitausvelvollisuuteen
28996: nettu 15 päivänä lokakuuta 1918, säfLtää nähden, vaikka he eivät karjan Iaiduutami-
28997: 75 §:ssään: ,Jos mäbtupa-alueen vieressä, sen tai muun hyödyn vuoksi itse tarvitsisi
28998: joka tämän lain mukaan lunwstetaan, har- aitaa, mutta kuit·enkin ovat velvolliset yksi-
28999: joitetaan :karjan 1:aidun,tamista, kuulukoon nään suorittamaan alueensa aitaamisen jos
29000: velvollisuus lunastetun alueen aitaamiseen sen viel'essä harjoitetaan laiduntamista.
29001: alueen omistaj-alle". Täm&nlainen velvo1li,suus tuntuu sitäkin
29002: Tämän [ainsäännörosen mukaan itsenäis- rasroaammalta, kun itsenäistyneen mäkitupa-
29003: tyneiden mäkitupa-alueiden omistajat, jotka alueen omista.jalla. ei tavallisesti itsellään
29004: yleensä ovat vähävararsta väestöä, on ase- ole me.tsää, vaan hänen on ti1ansa ullw-
29005: tettu -erikoiseen poikfk!eusasemaan ·aitausv.el- puolelt'a. hankittava. kaikki aitaustarpeet.
29006: voLliJsuuteen nähden. 'Tämä säännös on sitä ITilast·olliset tiedot osoittavat, että ·vuoden
29007: yleistä periaatetta v.astaan, mikä [ainsää- 1930 loppuun mennessä ovat maanmittaus-
29008: dännössämme jo pitkän ajan on omaksuttu, insinöörit itsenäiseksi eroittaneet yht•eensä
29009: että jokainen, jolla on kotieläimiä, on niitä 109,487 vuokra-aluetta, joista. toTippia ja
29010: laiduntaesswan ve1vo11inen pitämään huolta, lampuotrtil·oja 59,275 ja mäkitupa-alueita
29011: etteivät hänen ·eläimensä pääse toisen rtiluk- 50,212. Siis viimeksi mainituista alueista
29012: sille. Niinpä helmikuun 18 päivänä 1921 muodostuneita tiloja on lähes toinen puoli
29013: annetussa tilusten rauhoit.tamislaissa sää- kaikrsta luna:stuslain perusteella muodootu-
29014: detään, että joikaisen on varjeltava kotieläi- neidmt tilDjell kokonaismäärästä.
29015: miään ;pääsemästä toisen tiluksiUe ja että !Kun näin on, olisi mielestämme o~kein,
29016: raja_kkain olevien maiden omistajain kes- e<ttä kysymyksessä ol·eva kohtuuton 1ainsääJl-
29017: k·en jaerttakoon aitausrasitus sen hyödyn nös kumottaisiin.
29018: perUJstee11a, mikä kummal~akin ikatsot:aan Edellä o1evaan viitaten saamme täten
29019: aidasta oleva,n. kunnioittaen ·ehdottaa,
29020: Ei ole ·oikeudenmukaista, että lainsäädän-
29021: nössämme on .erikoinen määräys mäkitupa- että Eduskunta hyväksyisi näin
29022: aineista muodostuneisiin tiloihin, niiden kuuluvan lakiehdot·uksen:
29023: VII,li. - Mustasilta y. m. 6\?3
29024:
29025: Laki
29026: V'Uokra-alue:i:den lunastamisesta lokakuun 15 päivänä 19'18 annetun lain 7,5 § :n
29027: kumoamisesta.
29028:
29029: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 6>7 §: ssä
29030: määrätyllä tava;lla, säädetään:
29031:
29032: Vuokm-alueiden lunastamisesta lokakuun
29033: 15 päivänä 1918 annetun lain 75 § kumo-
29034: taan.
29035:
29036:
29037: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
29038:
29039: Frans Mus.tasilt.a. E. J.okinen.
29040: Viljo Ra,ntaJla. Atte J. Muhooen.
29041: Edv. Kuja1a. Aug. Kuusisrto.
29042: Otto Toivonen. Jalmari Väå.sänen.
29043: J. F. Tolonen. Kalle J,okinen.
29044: A. J. ~osonen. Yrjö Helemus.
29045: Onni MäkeHimen. Edv. P·esonen.
29046: Heikki Kääriäinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
29047: Juho Pyy. Hugo Aattela.
29048: Albin Koponen. Valfrid Eskoaa.
29049: Matti Lepis•tö. Vil!inö Biivilsalo.
29050: 694
29051:
29052: v"'1I,c. -- Toiv. al. N :o 47.
29053:
29054:
29055:
29056:
29057: Junes y. m.: Esityksen antamisesta btnnallisverorasituksen
29058: tasoittamisesta.
29059:
29060:
29061: I<J d u s k u n n a ll e.
29062:
29063: Kysymys maalaislmntain kunnallisvero- päistä ja heikossa asemassa olevaa työväes-
29064: rasituksen tasoittamisesta on ollut jo pitem- töä, joka ennemmin tai myöhemmin usein
29065: män aikaa päiväjärjestyksessä. Asiaa on jää lisäämään kuntain huoltomenoja.
29066: pohdittu eduskunnassa, yleisissä kuntain Kuinka erilaisiksi esim. kansakoulu- ja
29067: edustajakokouksissa samoinkuin useiden eri köyhäinhoitolaitoksen kustannukset maan
29068: järjestöjen ja valtion viranomaisten väli- eri puolilla ovat jääneet kutakin veroäyriä
29069: sissä neuvottelutilaisuuksissakin. Parhail- kohden ilmenee seuraavasta:
29070: laan on asia käsiteltävänä, ei ainoastaan eri Kansakoulumenoihin käytettiin kutakin
29071: maakuntien talouselämän kohottamista kä- veroäyriä kohden esim.
29072: sittelemään asetetuissa vaan myöskin tar- 1932 1933 1934
29073: koitusta varten nimenomaan asetetussa val- Taivalkosken kunnassa 2: 33 4: 02
29074: tion komiteassa. Kun ei asia kuitenkaan, Kuusamon 3: 07 3: 11
29075: sen tärkeydestä ja kiireellisyydestä huoli- Sallan
29076: " 2: 57 2: 32
29077: matta, näytä edistyvän kyllin ripeästi, roh- Turtolan " 2:42 2: 18
29078: "
29079: kenemme kiinnittää eduskunnan huomiota
29080: kysymyksen selvittämiseen ja tässä tarkoi- Vastaavat luvut olivat:
29081: tuksessa viitata muutami~n tärkeimpiin ja
29082: Uudenmaan läänissä -:91 1: 06
29083: vaikuttavimpiin tekijöihin kunnallisverora-
29084: Turun- ja Porin 1: 20 1: 34
29085: situksen epäoikeudenmukaisessa jakautumi-
29086: Hämeen 1: 09 1: 14
29087: sessa. "
29088: Viipurin 1: 05 1: 17
29089: Kuten tietty on meiUä kuntain huolletta- "
29090: vaksi, joko valtion avustusten turvin tai
29091: Köyhäinhoitomenoihin käytettiin taasen
29092: ilman sitä, sälytetty useita erilaatuisia si-
29093: kutakin veroäyriä kohden esim.
29094: vistyksellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnal-
29095: lisia velvoituksia. Niistä ovat raskaimpia Ra:nuan kunnassa 8: 32 6: 21 4: 46
29096: kansakoulu- ja köyhäinhoitolaitos. Jatku- Pudasjärven 6: 32 7: 63 5: 52
29097: "
29098: vaa kohoamista osoittaa myöskin terveyden- Sotkamon 5: 41 7:41 6: 27
29099: Alatornion
29100: " 4: 94 5: 04 5: 0!)
29101: hoito ja eritoten mielisairasten huolto. Mel- "
29102: koisen suureksi ja raskaaksi nousee muuta- Ylikiimingin 3: 60 4: 70 9: 63
29103: "
29104: missa kunnissa myöskin toisilta paikkalmn-
29105: nilta siirtyvän työväestön huolto niin kan- Vastaavat luvut olivat:
29106: sakoulu- kuin köyhäinhoitoasioissakin. Eri- Uudenmaan läänissä 2: 93 3: 27
29107: toten tästä joutuvat eniten kärsimään 'furun- ja Porin , 3: 40 3: 91
29108: ne Pohjois-Suomen kunnat, joihin valtio ja Hämeen 3: 35 3: 76
29109: erinäiset puutavarayhtiöt keräävät tila-
29110: "
29111: Viipurin 2: 91 3: 23
29112: "
29113: VII,G. - Junes y. m. 695
29114:
29115: Veroäyrin suuruus on ollut v. 1935 esim. ~Dista - olivatpa velat eräässä kunnassa vv.
29116: Rannan kunnassa 10: - , Pudasjärven kun- 1933 ja 1934 lähes yhtä suuret ikuin verote-
29117: nassa 11: - , Sotkamon kunnassa 14: 50, tut tulot - niin ymmärtää kuinka vaikea:ksi
29118: Alatornion kunnassa 11: 50, Ylikiimingin tilanne tällöin on muodostunut. Senvuoksi
29119: kunnassa 15: 60 ja Rovaniemen kunnassa valtiovallan onkin jo täytynyt rientää
29120: 16: 25. apuun ja myöntää tilapäistä avustusta vai-
29121: Vastaavat luvut olivat: keimmin rasittuneille kunnille. Tällaiset
29122: Smk. ylimääräiset tilapäisavustukset, joilla on
29123: Uudenmaan läänissä keskim. 7: 28 aivan väliaikainen luonne, eivät kuitenkaan
29124: Turun- ja Porin läänissä keskim. 7: 81 riitä, eivätkä aina saata jakaantuakaan ta-
29125: Hämeen 7: 67 sapuolisesti eri kuntien kesken, vaan sitä
29126: Viipurin
29127: ", " 6: 75 varten olisi saatava kiinteä, järjestetty toi-
29128: Keskimäärä koko maassa
29129: " 8: 28 minta säännölliseksi veron tasaukseksi.
29130: Naapurimaassamme Ruotsissa, jossa olot
29131: Edellisestä näkyy, että Pohjois-Suomi, monessa suhteessa ovat meikä;läisiin verrat-
29132: vaikka tilastoa esitetäänkin vain muuta- tavissa, on asia ratkaistu erikoislainsää-
29133: mista keskitason kunnista, jossa kansakou- dännöllä, n. s. tasoitusverotuksella. Tämän
29134: lujen ja kunnalliskotien ra:kennustoiminta veron tuotto oli Ruotsissa:
29135: paikoin on vasta puolitiessä, on kaikkein
29136: raskaimmin kuormitettu osa maatamme. V. 1933 Kr. 3,965,573: -
29137: Veroäyrin suuruus ja heikko taloudelli- " 1934 " 7,252,630:-
29138: nen asema on yleensä johtanut vielä siihen, " 1935 " 8,602,654: -
29139: että Pohjois-Suomen useissa kunnissa on Näin kannetuista veroista maksettiin sit-
29140: veroja jäänyt suhteettoman paljon rästi:in ten veron tasoitusta esim. Norrbottenin lää-
29141: jopa kokonaan saamattakin. nin maalaiskunnille v. 1935 Kr. 2,974,865:-.
29142: Vertailun vuoksi mainittakoon, että mak- Siitä, olisiko meillä samantapaiseen tasoi-
29143: suun pannuista veroista jäi tähteeksi vuo- tusveron kantamiseen pyrittävä kuin mikä
29144: den •lopussa: on Ruotsissa käytännössä, emme tässä yh-
29145: 1932 1933 teydessä tahdo ~ähteä Jausumaan mieltämme.
29146: % % Pääasia on, että jotain ratkaisevaa ja tun-
29147: Kemin kihlakunnassa 45.4 40.1
29148: tuvaa korjausta tässä suhteessa saadaan
29149: Kajaanin 39.8 34.4
29150: "
29151: Oulun kihlakunnassa (Oulun-
29152: aikaan yhteiskunnallisten velvoitusten aille
29153: nääntyväin kuntain aseman parantami-
29154: jokea ja Muhosta 'lukuun-
29155: seksi.
29156: ottamatta) •• 0 0. 0. 0 0 0 •• 0 0 41.9 40.8
29157: Kun erityisesti olemme alleviivanneet
29158: Uudenmaan läänissä 0 ••••••• 18.4 16.5
29159: Pohjois-Suomen kuntien heikkoa taloudel-
29160: Turun- ja Porin läänissä 14.5 12.2
29161: lista asemaa ja niiden verotusolojen suh-
29162: Hämeen 15.0 13.4
29163: " detta muuhun Suomeen nähden, niin tämä
29164: Viipurin 24.4 22.6
29165: " heikkous ei suinkaan johdu siitä,· että kun-
29166: Kaikesta tästä on ollut seurauksena, että nat siellä eivät yrittäisi hoitaa talouttaan
29167: monin paikoin talouselämä pysyy lamaan- ja ottaa osaa yhteiskunnallisiin velvoituk-
29168: nuksissa, väestön mieliala katkeroituu ja siin samojen perusteiden mukaan kuin
29169: kunnat velkaantuvat äärimmilleen. Kun muuallakin maassamme. Tästähän on todis-
29170: esim. Kainuussa ja Perä-Pohjolassa on kun- tuksena m. m. se, että aikaisemmin erikois-
29171: tia, joissa kunnan maksamattomat velat va~vonnan alaiseksi määrättyjä kuntia va-
29172: ovat enemmän kuin puolet verotetuista tu- pautetaan sää.nnöUisesti tästä valvonnasta.
29173: 696 VII,o. - Kunnallisverorasituksen tasoittaminen.
29174:
29175: Mutta todelliset syyt ovat siinä, että pai- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
29176: kalliset elinehdot ovat niukat ja ankarat, väksi toivomuksen,
29177: talouselämä on kehittymätöntä ja kunnalli- että hallitus ensi tilassa valmis-
29178: nen toiminta eri velvoitusmuotoineen on tuttaisi ja antaisi Ednskunnalle esi-
29179: laajentunut aivan liian äkillisesti. tyksen ktmnallisverorasituksen tasoit-
29180: Edellä olevan noja'lla rohkenemme kun- tamisesta.
29181:
29182: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
29183:
29184: Antti Junes. T. A. Jauhonen.
29185: E~ero Nurmesniemi. S. Salo.
29186: Kus,ti Arhama. M. 0. Lahtela.
29187: Vilj,ami Kallii.okoskL J. Ta;kala.
29188: K. A. Lohi. Viljo Venho.
29189: Artturi Leinonen. Emil Jutila.
29190: Lauri Kaijtal,a,inen. Vilho H. Kivioja.
29191: Heikki S:ohri.nen. Albin Asik3iinen.
29192: Kaapro Huittinen. Vilho Vallas.
29193: Kalle Kämäräinen. Kaarlo Hänninen.
29194: 697
29195:
29196: VTI,7. - Toiv. al. N :o 48.
29197:
29198:
29199:
29200:
29201: Salo y. m.: Esityksen antamisesta kunnallisverolakien
29202: useammasta kunnasta saadun liikevoiton verottamista
29203: koskevien säännösten muuttamiseksi.
29204:
29205:
29206: E d u s k u n n a ll e.
29207:
29208: Jo pitemmrun ajan Ja varsinkin kulu- Kun useasti työnantajan, olipa se siUen
29209: neina pulavuosina, jolloin työpa·rkat eten- yk.sityinen ~liikkeen harjoittaja tai yhtymä,
29210: kin metsätöissä aleniva:t alle työn,tekijän toimipaikka käsittää verotuskunnassaan
29211: välttämättömän elintason, on oikeutettua vaan ehkä johtoelimet ja liikkeen :J.aajuu-
29212: katkeruutta herättänyt se, että vemtus- den mukaisen kanittoritoiminnan henkilö-
29213: lainsäädännössämme on se puutteellisuus, kuntineen, saattaa liikkeenharjo~Haja täl-
29214: ettei kunnallisverotusta voida lainkaan so- löin päästä usein hyvinkin alhaisina kun-
29215: velluttaa .esim. puutavaryhtiöiden kustakin nalHsveroilla, kun tällaisen liiKkeen toimi-
29216: kunnasta ja n·iiden aluei1ta saam111an liike- ja konttorihenkilökunta on yleensä paljon
29217: voittoon, vaan saa tästä voitosta verottaJa paremmin p111lkattua kuin esim. metsätyö-
29218: yksinään se kunta, jossa yhtiöllä on rekis- läiset, joten he harvemmin tarvitsevat
29219: teröi•ty kotipaiikkaoikeutensa. Tästä seu- yhteiskunnan apua. Usein vielä kegkittyy
29220: raa, että täHainen työnantaja vapautuu tällaisten liikkeiden keskuksia useampia sa-
29221: kokonaan nii<Stä sosialisista- y. m. huolto- maankin kuntaan esim. kaupunkeihin, ja
29222: menoista työläisiinsä nähden, jotka 1miten- Yahvistavat näin kaik1ö yhdessä sen kun-
29223: kin ja usein hyvinkin suuressa määrin nan veronmaksu:kykyä, josta tilasto vero-
29224: ovat juuri olleet välikappaleina yhtiölle äyrin suuruudesta antaa selvän kuvan.
29225: 1
29226:
29227:
29228:
29229: edullisen tilinpäätöksen syntymiseen ja Ominaista tällaisten smmtyönantajain,
29230: näistä huolenpito siirtyy tällöin, sairauden, esim. metsäyhtiöiden työaloille on se, että
29231: työttömyyden tai alipalkkauksen vuoksi ne siihen kuntaan, jossa työmaat kulloin-
29232: työntekijän ja hänen perheensä kotipaikka- kin sijait,sevat, aihenttavat työntekijäsiir-
29233: kunnarn veronmaksajille, vaikka näillä mo- tolaisuutta, jois.ta osa usein jää paikkakun-
29234: nillakaan ei olisi koskaan ollut mitään te- nan vakinaiseksi ·asukkaaksi tultuaan esim.
29235: kemistä tai etua >'Sanotuista •työ1äisistä, ku- perheelliseksi y. m. ja 'Saavat kunnassa ko-
29236: ten on yleensä :laita metsäseutujen työn- tipaikkaoikeuden. Kun tällaiset työläiset jo
29237: tekijöihin nähden, jotka kesät talvet perä- tullessaan ovat aivan varattornia ja kun
29238: tysten ja jatkuvasti niin kauan kun kyke- työstä, ,siHoinkaan kun si.tä on saatavissa,
29239: nevät tekevät tätä samaa työtään, useasti ei säästöön pahan päivän vara:Ule riitä, jou-
29240: monia vuosia vielä perättäin samaille yhtiöl- tuvat nämä heti sairauden y. m. sa:ttuessa
29241: lekin, vaikka jo esim. köyhäinhoitolain pyytämään apua kuunaltaan ja sitä suu-
29242: henki velvoittaa .työnantajaa pitämään yk- remmassa määrässä mitä isommaksi sano-
29243: sin ja kokonaan huolta työläi·sestään tämän tun työläisen perhe on kasvanut.
29244: oltua määrätyn ajan saman työnantajan Myönnämme kyllä, että on ehkä vai-
29245: palveluksessa. keuksia asian järjestämisessä paremmalle
29246:
29247: 88
29248: 698 VII,7. - Liikevoiton verottaminen kunnissa.
29249:
29250: kannalle, mutta kun samalla tunnemme, saatava korja:tuksi. Tässä mielessä ehdo-
29251: että kunnallisverotussäännoksissämme on tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29252: tässä kohden ehdottomasti epäkohta, olem- muksen,
29253: me varmoja että hyvällä tahdolla ,asia voi- että hallitus valrnistuttaisi Ja
29254: daan korjata. Voitaisiin esim. Ruotsin ta- Eduskunnalle cmtaisi esityksen sel-
29255: paan suurtyönantajain tulo- ja omaisuus- laisesta rnu1doksesta ktmnallisverola-
29256: verosta siirtää osa rahastoon, josta sitten keihin, jotta useammassa kunnassct
29257: myönnettäisiin avustuksia niille kunnille, liikettä ja toimintaa harjoittava, n·iin
29258: joissa veroäyrin ,suuruus köyhäinhoitomeno- yksityinen kuin yhtyrnäkin, olisi 'Vel-
29259: jen y. m. vuoksi on noussut suhteettoman vollinen kunnallisveron suo1·itukseen
29260: suureksi. Muitakin menettelytapoja tieten- saamastaan liikevoitosta kaikille niille
29261: kin löydetään kun asia joutuu perusteelli- kunnille, joissa liikettä on harjoi-
29262: sen harkinnan alaiseksi. Kun parhaillaan tettu ja joiden alueella suoritetht
29263: valmistellaan ehdotusta koko verotuslain- toiminta on snhteellisesti aihentta-
29264: säädäntömme uusimiseksi olisi mielestämme nut verotettavan tnlon syntymisen.
29265: edellä perusteltu epäkohta samalla kertaa
29266:
29267: Helsingi.ssä 14 päivänä syyskuuta 1936.
29268:
29269: S ..Salo. Eero Nurmesniemi.
29270: Emfl JutiJa. Juhani Le:ppälä.
29271: lVI. 0. Lahtela. Heikki Vehkaoja.
29272: Kusti A:vhama.. Hendri Soininen.
29273: K. A. Lohi. Lauri Kaij1alainen.
29274: Kaarlo Hänninen. Akseli Brander.
29275: T. A. Janhonen.
29276: 699
29277:
29278: VII,s. - Toiv. al. N :o 49.
29279:
29280:
29281:
29282:
29283: Marttila y. m.: Esityksen cmtamisesta manttaalik1tntalai-
29284: toksen kumoamisestcz.
29285:
29286:
29287: E d u s k u n n a 11 e.
29288:
29289: .M:anttaalikuntalaitoksella on aikaisemman omistajain keskuudessa, joita nuo erikois-
29290: kunnallislainsäädännön aikana ollut varsin harrastukset eivät koske, mitä on havait-
29291: moninaisia tehtäviä. ·Sen huollettavana oli tavissa varsinkin pienman:ttaalinomistajiin
29292: tiet ja sillat, majataLot ja kyytilaitokset, nähden.
29293: vankien kuljetus, .käräjähuoneet y. m. Myö- Paitsi edellä sanottua on mant.taalin-
29294: hemmällä lainsäädännöllä on kysymyksen omistajienkin keskuudessa manttaalittain
29295: alaisista velvoHisuu'ksista yksi toisensa jä1- tapahtuvaan ve~otukseen tyytymättömyyttä
29296: keen siirretty kuntien ,tai valtion huos- siitä syystä että entiset marrttaalijakope-
29297: taan. Näitä vanhemman lainsäädännön rusteet eivät ·enää nykyaikana role oikeuden-
29298: alaisia tehtäviä lienee lainajyvästön tai mukaisia verotusperusteik:si. On .esimerkiksi
29299: siemenviljarahaston hoito, joka eräissä kun- til·oja, jotka ovat aivan .samanlaisessa ase-
29300: nissa on edelleen marrttaalikunnilla, mutta massa ja liikennesuhteessa nykyään, mutta
29301: näin ei ole asianlaita kaikissa kunnissa, sillä pin.ta-alaan verrattuna rtoisella saattaa olla
29302: on paljon kuntia, joissa tämäkin laitos on nehnkertainenkin manttaalimäärä ja vero-
29303: kunnan huostassa ja todennäköisesti täyt- tus näin ollen ,tulee to:iisel1e siis neljä ker-
29304: tää tämän yhtei.skunnallisen velvonisun- taa ra:skaammaksi. Verotuksen pitäisi kum-
29305: t·ens11! aivan yhtä hyvin kuin manttaalikun- minkin kohdistua verot·ettaviin mahdolli-
29306: natkin. Näiden perinnäistehtävien kan- simman oikeudenmulmisesti. Manttaaliknn-
29307: nalta ei siis ol·e mitään aihetta manttaali- talai'tos sellaisenaan itse maataloustuotta-
29308: kuntalaitoksen säilyttämiseen. jiinkaan nähden, nykyiset olosuhteet huo-
29309: Lakimääräisten velvollisuuksien tilalle mioon ottaen, ei sitä ole. Jos tämä laitos
29310: manttaalikunnat sen sijaan ovat ottaneet kumotaan, niin maataloustuottajat var-
29311: vapaaehtoisia tehtäviä ja velvollisuuksi·a. masti löytävät paljon tarkoituksenmukai-
29312: Nykyisin lieneekin maataloustuottajien jär- semman verotusmenete1män erikoirstarkoi-
29313: jestöjen tukeminen manttaalikuntien pää- tusperiensä toteuttamiseksi.
29314: asiallisena tehtävänä. Kun päätäutövalta Edellä esitetyn perusteella ~ohkenemme
29315: manttaalikunnissa ei ole kansanvaHainen on kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
29316: siitä seurauksena että tätä verotustapaa täväksi toivomuksen,
29317: käytetään aivan toisarvoisiinkin tarkoituk-
29318: siin. Joku hevoshoitoyhdistys saattaa mant- että hallitus ensi tilczssa valmis-
29319: taalin omistajilla maksattaa epäonnistu- taisi ja Eduskunnczlle jättäisi esityk-
29320: neesta hev·oskaupasta aiheutuneet velat sen rnanttczaliknntalczitoksen kumoa-
29321: j. n. e. Tämä on omiansa synnyttämään misesta ja sen tehtävien siirtämisestä
29322: tyytymättömyyttä sellaisten manttaalin- kuntien haltunn.
29323:
29324: Helsingissä syyskuun 15 p :nä 1936.
29325:
29326: Otto Marttila. Jalmari Linna. Juho Pyy.
29327: Armas P·a.asonen. Atte J. Muhonen. Ot·to Toivonen.
29328: 700
29329:
29330: VII,n. - Toiv. al. N :o 50.
29331:
29332:
29333:
29334:
29335: Junes y. m.: Kalastuslainsäädännön uudistamisesta.
29336:
29337:
29338: E d u s k u n n a ll e.
29339:
29340: Kaiastuslainsäädännön uudistamisen kat- ed. Österholm jätti asiasta kyseilyn, mihin
29341: soi eduskunta jo v. 1924 niin tarpeelliseksi, maatalousministeri vastauksessaan ilmoitti
29342: että esitti hallitukselle toivomuksen esityk- maataloushallituksen lausunnon olevan odo-
29343: sen antamisesta kiireellisenä. Hallitus jät- tettavissa vuoden puolivälissä, mutta halli-
29344: tikin toukokuussa 1925 esitysehdotuksen tuksen esitys asiasta voi lykkäytyä myöhem-
29345: maataloushallituksen valmisteltavaksi. Maa- pään ajankohtaan. Tietämämme mukaan
29346: taloushallitus harkittuaan asiaa tuE siihen maataloushallituksen lausunto ei vielä ole
29347: tulokseen, että tehtävää varten Dlisi asetet- valmistunut ja siitä riippuvaiseksi jätetty
29348: tava komitea, minkä asettamisesta maa- hallituksen esitys on siten jäänyt antamatta.
29349: taloushallitus teki esityksensä syyskuun 16 Kalastuslainsäädännön uudistaminen on
29350: päivänä 1929. Valtioneuvosto päätti loka- kuitenkin nyt vielä tarpeellisempi kuin 12
29351: kuun 24 päivänä 1929 asettaa komitean laa- vuotta sitten, jolloin eduskunta esitti halli-
29352: 6maan ehdotuksen kalastuslainsäädännön tukselle toivomuksen. Kalatalousalalla kul-
29353: uudistamisesta; lisäksi sai komitea useita kee nyt kehitys siksi nopeasti, että jo
29354: muitakin kalastusalan tärkeitä kysymyksiä v. 1924 uudistamista vaativaksi tunnettu
29355: käsiteltäväkseen. Komitean toiminta lmi- kalastussääntö vuodelta 1902 on jo siinä
29356: tenkin lakkautettiin ja sen sa!llittiin valmis- määrin soveltumaton, että se vaikeuttaa ja
29357: taa vain ehdotuksensa kalastuslainsäädän- vieläpä suorastaan estää kalastuksen har-
29358: nön uudistamisesta. Kalastuskomitean mie- joittamista ja kalastuskuntien toimintaa ka-
29359: tintö jätettiin valtioneuvostolle huhtikuun lastusolojen ja kalavesien hoidon järjeste-
29360: 11 päivänä 1933. Maatalousministeriö jätti lyssä nykyjään hyväksyttyjen käsityksien
29361: komiteamietinnön syyskuussa 1933 maa- mukaisesti. Järjestysviranomaisten on näin
29362: taloushallitukselle lausunnon antamista var- ollen vaikea valvoa olosuhteisiin soveltu-
29363: ten. Kun maataloushallituksen lausunto mattomien kalastussäännöksien noudatta-
29364: I<äytti viipyvän ja siten kallastuslainsäädän- mista. Tämä asiantila johtaa useissa ta-
29365: nön kaivattu uudistaminen yhä vaan siir- pauksissa ristiriitaisuuksiin viranomaisten
29366: tyvän tuonnemmas, niin kiinnitettiin edus- ja kailastajain kesken. Kalastusta harjoit-
29367: kunnassa asiaan huomiota. Syysistuntokau- tavien huomattavat taloudelliset edut vaa-
29368: della 1934 tulo- ja menoarvion käsittelyn tisivat myös kalastuslainsäädännön pikaista
29369: yhteydessä ed. Oksanen tiedustel'i ma;atalous- uudistamista.
29370: ministeriltä kalastuslainsäädännön viipymi- Kun kalastussäännön uudistamista on
29371: sen syytä. Maatalousministeri ilmoitti täl- valmisteltu maataloushallituksessa ja on ole-
29372: löin, että esitys asiasta otetaan lähiaikana massa valtioneuvoston asettaman kalastus-
29373: ntlmisteltavaksi. Kevätistuntokaudella 1935 komitean yksimielisesti hyväksymä mietintö
29374: VH,D. - Junes y. m. 701
29375:
29376: lakiehdotuksineen, niin olisi mielestämme perusteluina ehdotamme kunl)lioittaen edus-
29377: ollut paikallaan, että hallitus olisi jo jättä- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
29378: nyt eduskunnalle esityksen. Kun näin ei
29379: ole tapahtunut ja kalastuslainsäädännön että hallitus ensi tilassa antaisi
29380: uudistaminen näyttää lykkäytyvän epämää- Eduskunnalle esityksen kalastuslain-
29381: räiseen tulevaisuuteen, niin edellä esitetyillä säädännön uudistamisesta.
29382:
29383: Helsingissä 10 p:nä syyskuuta 1936.
29384:
29385: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
29386: S. ,S:a,Io. Matti Tolppanen.
29387: Toiv:o Ikonen. Väinö KSJasa1ainen.
29388: L. 0. Hil'V'ensalo. Eero Nurmesniemi.
29389: Eemil Luukka. Lauri Kaij,alainen.
29390: M. 0. Lahtela. T. A. Janhonen.
29391: A1l!Sh. Alestalo. Antti K~onen.
29392: Viljami KalliokoslkL J1anne Koivuranta.
29393: J. Takala. A1bin Asil:tainoo.
29394: Heikki 'Soininen. Emil Jutila.
29395: Tilda Löthman.Xoponen. Elias Tma.
29396: Aino Luost,arinen. P. V. Heikkinen.
29397: Kalle Kämäräinen. Vilho Vallas.
29398: 702
29399:
29400: VII,1o. - Toiv. al. N:o 51.
29401:
29402:
29403:
29404:
29405: Rapo y. m.: Esityksen antamisesta laiksi, jonka mukaan
29406: kalastusoikens tnlisi maanomistuksesta riippttmattomaksi.
29407:
29408: E d u s k u n n a 11 e.
29409:
29410: Kuten tunnettua, on Suomessa kalastus- han tunnettua, että kalansaanti keväiseen
29411: oikeutta koskeva laki kovin vanhrunaikainen aikaan on melkein yksinomaan mahdolli-
29412: ja yksipuolinen. Se on kotoisin aina Ruot- nen rannikkovesillä. Ja onhan ymmärrettä-
29413: sin valtakunnan ajoilta saakka, vuodesta vää, että aavalla merellä kalastamiseen, jos
29414: 1734 lähtien, siis yE 200 vuotta vanha mieli ansaita, täytyy pyydysten ja ahmten
29415: lainsäädös. Tämän, yli tsaarivallan aiko- olla .tavaHista vahvempia. Sellaiset välineet
29416: jen eläneen la,in (Rakennuskaaren l,S luvun kysyvät huomattavia rahasummia, joita
29417: 3 ·§ :n) mukaan, kuuluu kalastusoikeus mahdollisuuksia, tilattomiHa harvoin on.
29418: yleensä niille, jotka veden omistavat. Ja Mutta eivät kaiil~ki ti1anomistajatkaan voi
29419: veden omistusoikeus on yleensä riippuvai- nykyisen kalastusta koskevan lain mu-
29420: nen veteen rajoittuvan maan omistusoikeu- kaan kalasta,a muualla kuin aavalla me-
29421: desta siten, että ne omistava.t veden, joille rellä eli sieHä, jossa :tihvttomii:la on kalas-
29422: maakin kuuluu. - Siis kalastusoikeus pää- tusoikeus. Srllä niillä pikkutilallisilla,
29423: asiassa kuuluu maanomistajille. jotka ovat olleet torppareina tai muina
29424: M·aata omistamaltan väestö saa kalastaa maanvuokraajina ja joiden vuokraoikeuk-
29425: ongella. ja koukul~a isoilla järvenselällä ky- siin ei kuulunut kalastusoikeutta, ei sen-
29426: länrajan ulkopuolella. Järvenselän suuruus kään jälkeen, kun ovat lunastusl·ain mu-
29427: tällaisessa tapauksessa täytyy olla pituu- kaan saaneet maatil!kkunsa omiin ni-
29428: deltaan ja leveydeltään vähintään 8 kilo- miinsä, ole sen parempaa kalastusoi-
29429: metriä. Edelleen sanotaan laissa, että jokai- keutta. Eivätkä myöskään ne saaristoissa
29430: seHa Suomen kansalaisella on oikeus har- ja muilla rannikkoalueilla asuvat pienvil-
29431: joitt~m kaikenlaista kalastusta meressä ky- jelijät, jotka omistavat ainoastaan muuta-
29432: länrajan urkopuolel1a, ei kuitenkaan 10 ki- man hehtaarin alan maata, ja joiden pää-
29433: lometrin alana lohipi·toi•sen kymin tai joen elinkeinoksi niin ollen useimmassa •tapauk-
29434: suulla, :lukien suusta, ulospäin sekä kum- sessa jää kalastus, voi mitenkään olla tyyty-
29435: mallekin puolelle, samoin meren rannoilla, väisiä nykyiseen järjestelmään, koska heillä
29436: jotka kuuluvat kruunulle, ellei niitä ole on liian vähän sitä vesialuetta, joka heidän
29437: yksityisille eri sopimuksella myönnetty. kalastuskonnukseen lain mukaan kuuluu.
29438: Samoin on onkiminen ja kaikenlainen muu Näin Suomessa. - Mutta esimerkkinä
29439: koukkukal·astus syvässä vedessä ulkosaaris- mainittakoon, että Amerikan Yhdysval-
29440: tossa ja meren rintee'ssä jokaiselle sallittu. loissa ja Kanad&'!sa, vaikkapa ovatkin ko-
29441: - Tässä pä:äasia'llisimmat kalastusoikeudet vin kapitalistisia valtioita, on kalastusoi-
29442: tilattomille kalas1Jajille. keus melkein yleistä kaikille, jotka vain
29443: Edelläolevasta siis selviää, ettei ti'laton haluavat kalastaa. Esim. Yhdysval!loissa
29444: väestö saa kalastaa rannikkovesillä. Siis kuuluvat kalavedet nykyisin valtiolle,
29445: ei sellaisiHa seuduilla, joissa kalastus kävisi mutta kui.tenkin niin, että meressä, suu-
29446: helpommaksi ja edullisemmaksi. Sillä on- rissa järvissä ja jokien suissa saa jokainen
29447: VII,1o.- Rapo y. m. 703
29448:
29449: kansalainen vapaasti harjoittaa koukku- kaan vawtia, että .Suomessakin, tuhatjärvien
29450: knlas:tusta, kun taasen muilla pyyn<tiväE- maassa, kalastusoikeus olisi jokaiselila, joka
29451: neillä kalastus on 'luvallista 'lunastamalla sitä haluaa. Tämä uudistus kävisi sopivim-
29452: erikoiset lupaliput, erilaiset eri pyydyksiä min siten, että kaikki kalavedet olisi saa-
29453: varten. Ja useissa Amerikan valtioissa on tava valtiolle kuuluviksi, tai sitten koko-
29454: kalastusoikeutta varten kehitetty n. s. li- naan yleisiksi eli maanomistuksesta riippu-
29455: senssijärjestelmä sitä pe:ri!aatetta s1lmällä- mattomiksi. Poikkeuksia voisi myöntää ai-
29456: pitäen, että kuka tahansa saa kalastaa, kun noastaan siinä tapauksessa, jos joiku maa-
29457: vain 'hankkii lisenssin eli ka'lastuskortin. Ja tilanomistaja istuttaa kaloja maittensa si-
29458: tämän laatuison <lisenssin 'hankkiminen tu- säJllä oleviin vesiin. - Tämän, varsin oi-
29459: lee verrattain halvaksi. Eräissä va1tioiJssa keutetun uudistuksen puoles.ta voidaan
29460: on Hsenssimaksu 0.25-0.5o dollaria, eräissä vielä sanoa, ettei kenenkään maanomistajan
29461: vähän yli dollarin. Ovatpa eräissä val- tarvitse järvistä ja joist<a huolta pitää,
29462: tioissa lisenssit aivan ilmaisiakin ( esim. eikä niiden eteen minkäänlaista työtä tehdä
29463: Wisconsin, Ohio, Minnesota). - Yksi- eikä edes veroa:kaan maksaa. \Sen vuoksi
29464: tyisomistusoikeuksia kalastukseen on ani- on:kin nykyinen menettely aivan selvästi
29465: harvoissa paikoissa ja nekin vain sellaisissa luonnonlain vastainen. Jos kuka vähänkin
29466: pienissä vesissä, jotka kuuluvat esim. yksi- ajattelee tätä asia,a, niin täy,tyy tulla siihen
29467: tyisten maiden sisälle ja sitä var,ten teh- käsitykseen, että kalastusoikeus on kuuJuva
29468: dyissä :lammissa, joissa ovat istutetut kalait. kaikiHe ihmisiUe,. kuten se ihmiskunna:n
29469: Edelläolevasta lyhyestäkin ,selostuksesta alkuwikoina olikin. Näin tietysti ovat aja-
29470: siis s,elviää, että Yhdysvalloissa on mel- telleet ne maanomistajat, jotka ovat an-
29471: keinpä yleinen kalastusoikeus, eikä ole - taneet tilattomienkin kalastaa rannikkove-
29472: muutnmia yksityistapauksia lukuunotta- sillään. Ja tämänlaisia maanomistajia on
29473: matta - maanomistuksesta riippuvainen. usealla taholla maatamme. lVIutta kun tie-
29474: Kanada:ssa on melkeinpä yhtä laaja ka:las- detään, että suuri osa manttaalinomista.jista
29475: tusoikeus. Myöskin eräissä Euroopan ei tule :koskaan vapaaehtoisesti luopumaan
29476: maissa, esim. Itä~Preussissa, on kal,astus- tästä ansioHamasta oikeudesta, niin olisi
29477: oikeus kansanvaltaisemmaHa kannalla kuin toki jo vihdoin saatava laiki tässä kohden
29478: meiillä. P:reussin järviylängön 3,000-4,000 korjatuksi siten, että kalastus tu:lisi maan-
29479: järveä käsittä:vistä noin 175,000 hehtaarin omistuksesta riippuma;ttomaksi.
29480: alan vesistöistä melkein puolet kuuluu V<aJl- Kailmn edelläolevan perusteellla rohke-
29481: tiolle, loput kaupunki- ja maaJlaiskunnille nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
29482: ja pienin osa ykBityisille. Ja siten yhteis- päätettäväksi toivomuksen,
29483: kunnalle kuuluvista kalastusalueista saavat
29484: yksityiset vuokrata kalastusa:lueita koh- että hallitus antaisi Eduskunnalle
29485: tuullist,a vuokramaksua vastaan. esityksen laiksi, jonka m1tkaan kalas-
29486: Edellämainittuihin esimerkkeihin viita- tusoikeus tulisi maanomistuksesta
29487: ten voidaan oikeuden ja kohtuuden mu- riippumattomaksi.
29488:
29489: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
29490:
29491: Jussi R.apo. Onni. P.e[tonen. Ka:lle Jokinen.
29492: Juho Kuittinen. Edv. Pesonen. Jussi Raatikainen.
29493: Onni Mäikeläinen. A. Turkka. M·atti Puirttinen.
29494: Viljo 0. Kilpeläinen. Juho Pyy. Yrjö Welling.
29495: A. J. Kosonen. Onni Hiltunen. Armas PiaMonen.
29496: Otto Toivonen. Ville Kupari. VHjo Rantala.
29497: Jus1si Lonklainen. Yrjö Helenius.
29498: 704
29499:
29500: VII, u. - Toiv. al. N :o 52.
29501:
29502:
29503:
29504:
29505: Niskanen: Tilusten rauhoittamisesta kotieläinten vuhingon-
29506: teolta annetun lain muuttamisestu.
29507:
29508:
29509: E d u s k u n n a ll e.
29510:
29511: Voimassa oleva laki tilusten rauhoitta- pienviljelijöiden. Ennen he kykenivät pi-
29512: misesta kotieläinten vahingonteolta annettu tämään lehmänsä lastensa maidonsaantia
29513: 18. 2. 1921, tuottaa maanviljelijäin ja pien- varten kokoamalla talvirehun pihapalstal-
29514: eläjäin karj·atalouden hoidossa suuria vai- tansa sekä vuokraamalla heinämaapalasen
29515: keuksia monin paikoin, mutta varsinkin ja kesällä laiduntamalla yleisillä laitumilla.
29516: maamme pohjoisosissa. Näillä seuduilla Nyt on heille lehmänpito yksinkertainen
29517: karjatalous on jo vuosisatojen ajan suu- mahdott·omuus.
29518: relta osalta perustunut siihen, että karja Tämän lain vaikutuksia Pohjois-Suomessa
29519: kesäisin ruokitaan laiduntamalla vapaasti on suuressa määrässä lieventänyt se seikka,
29520: joko yhteisillä tai yksityisten omistamilla että yksityiset maanomistajat vanhan tavan
29521: metsä- ja suomailla. Tämä on ollut yksin- ja käytön perusteella ovat usein sallineet
29522: kertaisesti pakollinen seuraus siitä, että laiduntamisen metsissään, mutta huomioon
29523: pientilojen viljelty pinta-ala on ollut niin ottaen valtion omistamien metsämaiden pal-
29524: pieni, että siitä juuri on saatu talven ra- jouden näillä seuduilla, ymmärtää, että
29525: vinto viljelijän perheelle ja hänen karjal- metsähalHtUiksenkin toteuttama lain mukai-
29526: leen, usein ei sitäkään. Karjan kesälaidun- nen laidu:ntamiskielto on sangen raskaasti
29527: tamiseen ei siis tilan viljelysmaasta ·ole kohdistuurut sikäläisten ihmisten toimeen-
29528: voitu yhtään luovutta:a. tuloon.
29529: Kun nyt mainitun lain 1 '§:n mukaan Kun ajattelemme kuinka tärkeä ravin-
29530: veivoitetaan jokainen varjelemaan niin ko- nonlisä pieneläjillä varsinkin nykyisinä ah-
29531: tieläimensä, etteivät ne pääse toisen tiluk- taina aikoina on karjasta saatu voi ja liha,
29532: sille, niin on tästä ollut seurauksena se, että ja ennenkaikkea maito pienten lasten ruo-
29533: ainakin Pohj·ois-Suomessa pie~viljelijät ovat kinnassa, se kun usein on ainoa saatavissa
29534: käytännöllisesti katsoen kokonaan menettä- oleva heille sopiva ravinto, niin ymmär-
29535: neet karjansa kesälaiduntamismahdollisuu- rämme kuinka perin kipeästi tämän lain
29536: det ja samal1a ovat olleet pakotettuja lopet- toteuttaminen ja seuraamukset ovat koske-
29537: tamaan karjanpidon joko kokonaan tai ai- neet näiden eläjien elinehtoihin.
29538: nakin sitä vähentämään ja siten menettä- Yksi niistä syistä, jotka aiheuttivat tä-
29539: neet suuren osan entisestäänkin niukoista män lain antamisen, oli se, että väitettiin
29540: toimeentulomahdollisuU:ksistaan. karjan laiduntamisen metsissä aiheuttavan
29541: On itsestään selvää, että sellaisten pals- vahi:nkoa metsän uusiintumiselle ja alakas-
29542: tatilallisten ja mäkitupalaisten asema, jotka vuiselle metsälle. Mielestämme tässä on
29543: omistavat korkeintaan asuntopalstallaan ole- paljon liioiteltua, sillä tällaisilla yleisillä
29544: van peHotilkun, on tullut tämän lain voi- laidunmailla karja enimmäkseen sai ravin-
29545: maantultua vieläkin vai'keammaksi kuin tonsa vesiperäisten soiden ja aitaamatto-
29546: VII,11. - Niskanen. 705
29547:
29548: m1en suoniittyjen kasvullisuudesta, joten Yllä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
29549: varsinaiselle esim. havupuumetsälle ei va- taen ·eduskunnan päätettäväJksi toivomuk-
29550: hinkoa suurestikaan syntynyt. Nykyisissä sen,
29551: oloissa tällainen karjanravinto jää useim- että hctllitws ensi tilctssct vctlrnistctisi
29552: miten käyttämättömänä maahan mätäne- jct ctntaisi Eduskunnalle sellaisen
29553: mään, joka hukkaanmeno sekin muodostaa muutosehdotuksen 18 päivänä helmi-
29554: huomattavan kansantaloudellisen tappion. kut~tct 1921 annettuun lakiin tilusten
29555: Kaiken yllämainitun perusteella olemme rauhoitta.rnisesta kotieläinten vahin-
29556: tulleet siihen tulokseen, että mainittu laki gonteolta, että kotieläimiä pitävät
29557: ei ainakaan kaikissa osissa maatamme to- maan asukkaat olisivat oikeutettuja
29558: teuta sitä, mikä on ja täytyy olla lain tar- niitä vctpaasti laiduntamaan valtion
29559: koitus, nimittäin yhteisen kansan parasta. ja yksityisten metsä- y. m. niihin
29560: Senvuoksi olisi sitä korjattava siten, että, verrattavilla mailla, ei kuitenkaan
29561: ainakin Pohjois-Suomessa jokaisella koti- sellaisilla, jotka omistaja .ioko omaa
29562: eläinten pitäjällä olisi oikeus laiduntaa kar- lctiduntamistaan tai muita tarkoituk-
29563: jaansa yksityisten ja valtion metsämailla, siaan varten tahtoo aitawksella suo-
29564: siis yleensä entisillä yleisillä laidunmailla, .iattavaksi, ollen laid1tntaja kummin-
29565: mikäli niitä ei ole otettu viljelykseen tai kin itse velvoitettu joko paimennuk-
29566: omistaja ei niitä ole aitaamalla varannut sen tai aitaamisen kautta varjele-
29567: omaan laiduntamiseensa. Tällöin tulisi tie- maan kotieläimensä pääsemästä toi-
29568: tysti laiduntajan joko paimennuksen tai sen viljelyksille.
29569: aitaamisen kautta varjella kotieläimiään
29570: pääsemästä toisen viljelyksille.
29571:
29572: Helsingissä 10 p:nä syyskuuta 1936.
29573:
29574:
29575: B·eikki Nis!lmnen.
29576:
29577:
29578:
29579:
29580: 89
29581: 706
29582:
29583: VII,12. - Toiv. al. N:o 53.
29584:
29585:
29586:
29587:
29588: Lepistö y. m.: Esityksen antn1nisesta aitnuslainsäädännön
29589: uudistamisesta.
29590:
29591:
29592: E d u s k u n n a 11 e.
29593:
29594: Laki tilusten rauhoittamisesta kotieläin- ja lisäämällä sanat ,kotieläintens;i 'Varjele-
29595: ten vahingonteolta eli aitauslaki on käy- miseksi ", ilmeisesti ei tahtonut rajoittaa
29596: tännössä antanut aihetta tyytymättömyy- hyötykäsitettä noin suppeaksi.
29597: teen ja ,epäselvyyteen. Lain yleistä peri- Siihen suureen tyytymättömyyteen, mitä
29598: aatetta, jonka mukaan jokainen, joka pitää nykyinen aitauslain tulkinta on aiheutta-
29599: kotieläimiä, olkoon velvollinen niitä niin nut varsinkin lukuisten pienviljelijäin ja
29600: varjelemaan, etteivät ne pääse toisen tiluk- asutustilallisten keskuudessa, on useassa ta-
29601: sille, ei ole läheskään hyväksytty. Niinpä pauksessa ymmärrettävää aihetta. Aitaus-
29602: onkin pidettävä kohtuuttomana, että esim. kustannukset saattavat kohota sellaisilla
29603: suuria maa-alueita omistavat puutavarayh- pientiloilla, jotka ovat karjattomien tai kar-
29604: tiöt ja valtio metsämaineen ovat asiallisesti jaa yleisellä metsämaalla laiduntamatto-
29605: tulleet vapautetuiksi aitausvelvollisuudesta. mien naapureina tai tuollaisten maiden
29606: Sillä hovioikeudet, jotka ovat näissä asioissa keskellä, kohtuuttomiksi. Näin ollen aitaus-
29607: korkeimpia tuomioistuimia, ovat tulkinneet lainsäädärrtö näissä suhteissa kaipaisi uudis-
29608: lakia niin ahtaasti, että laissa määrit,elty tusta ja selvennystä.
29609: hyöty aitauksesta määritellään yksinomaan Myöskin ,esiintyy suurta epäselvyyttä sen
29610: sillä perusteella, tarvitseeko rajanaapuri ai- hyödyn määrittelemisessä, mikä kummalla-
29611: taa kotieläintensä estämiseksi toisen alueelle kin rajanaapurilla aidasta on ja jonka mu-
29612: menemästä. On kuitenkin syytä epäillä, kaan siis lasketaan aitauskustannukset.
29613: voidaanko lain sanamuodollisen tulkinnan Yleinen näyttää olevan sellainen käsitys,
29614: tässä katsoa vastaavan lainsäätäjän tarkoi- että se olisi laskettava laidunpäivien luvun
29615: tusta tai edes oikeuden ja käytännöllisen mukaan ja nautayksiköittäin. Tällainen
29616: tarpeen vaatimul"sia. Eikö esim. sellaiselle tulkinta johtaa kuitenkin ilmeiseen epämää-
29617: metsämaan omistajalle, joka itse ei lai- räisyyteen ja epäselvyyteen, koska nautayk-
29618: dunna karjaa metsämaallaan, ole kuitenkin sikköjen luku voi tilalla vaihdella hyvinkin
29619: katsottava olevan hyötyä aitaamisesta aina- suuresti vuosittain. Ehl\:ä olisi aitausrasi-
29620: kin siinä muodossa, että aita suojelee hä- tusta pyrittävä tasaamaan laajentamalla
29621: nen maataan, varsinkin kasvavaa metsää hyötykäsitettä.
29622: sellaiselta vahingolta, jonka todellista laa- Kohtuutonta on mielestämme myöskin
29623: tua tai tekijää on usein vaikea saada luo- vuokra-alueitten lunastuslain 75 §: ssä oleva
29624: tettavasti näytetyksi. Tälle hyötykäsitteen määräys mäkitupa-alueen aitausvelvollisuu-
29625: määrittelemisen kannalla asettui aikoinaan desta vuokra-alueen lunastajille, vaikka-
29626: tilusrauhoituskomitea. Samoin eduskunta, kaan he eivät karjanlaiduntamisen tai
29627: poistamalla laki- ja talousvaliokunnan lau- muun hyödyn vuoksi itse tarvitsisi aitaa,
29628: seen: ,jos hänelle voi aidasta olla hyötyä" mutta ovat velvo!Hset yksinään sen suorit-
29629: VII,12. -Lepistö y. m. 707
29630:
29631: tamaan, jos .vieressä suoritetaan karjan lai- että hallitus valmistaisi ja antaisi
29632: duntamista. Tämä lain määräys olisi Im- Eduskunnalle esityksen aitauslainsää-
29633: mottava ja jätettävä mäkitupalaisten ai- dännön uudistamisesta 1• sekä
29634: tausvelvollisuus yleisen aitauslain alaiseksi. että mäkitttpa-alueitten aitausvel-
29635: Edellä esittämillämme perusteilla ehdo- vollisuus slwtettaisiin yleisen aitatts-
29636: tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- lain alaisuuteen.
29637: sen,
29638:
29639: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
29640:
29641:
29642: Matti Lepistö. Onni Hiltunen.
29643: Yrjö Welling. VaJ:frid Eskola.
29644: Toi~o Halonen. Onni Mä.keläinen.
29645: Heikki Kääri.äinen. A. Turiklm.
29646: Armas Paasonen. A. J. Kosonen.
29647: J. Väisänen. Jussi Raatikainen.
29648: Uuno Raatiklliin:en. Eetu Karjalainen.
29649: Edv. Pesorn.en. Edv. K.ujllila.
29650: Väinö Sinisalo. Yrjö Helenius.
29651: Isruk P.enttala.. Otto Toivonen.
29652: Jalmari Linna. J,ere Juutila.inen.
29653: Väinö Kivisalo. Otto Marttila.
29654: •• ••
29655:
29656: VALTIOPAIVAT
29657: 19 3 6
29658:
29659: LIITTEET
29660: VIII
29661: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
29662: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
29663:
29664:
29665:
29666:
29667: HELSINKI 1936
29668: VALTIONEUVOSTON iK'IRJA;PA'INO
29669: Yliopistoa, koululaitosta, oppivelvollisuutta, museoita y. m. koskevia
29670: laki- ja toivomusaloitteita.
29671: 1
29672: 1
29673:
29674:
29675: 1
29676: 1
29677:
29678:
29679: 1
29680: 1
29681:
29682:
29683: 1
29684: 1
29685: 1
29686: 1
29687:
29688:
29689: 1
29690: 1
29691:
29692:
29693: 1
29694: 1
29695:
29696:
29697: 1
29698: 1
29699:
29700:
29701: 1
29702: 1
29703: 713
29704:
29705: vm,1. - Lak. al. N:o 53.
29706:
29707:
29708:
29709:
29710: Takala: Ehdotus laiksi kansakottlutoimen .iär·jestysmuodon
29711: per-usteista annetun lain 3 §:n muuttamisesta.
29712:
29713:
29714: E d u s k u n n a 1 .1 e.
29715:
29716: Viitaten vuoden 1935 valtiopäivillä jä- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
29717: tetyn lakialoitteen n:o 32 perusteluihin van lakiehdotuksen:
29718: ja huomioon ottaen sen, etteivät aloitteen
29719: aiheuttaneet epäkohdat ole poistuneet, eh-
29720: dotan kunnioittaen,
29721:
29722:
29723: Laki
29724: kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista toukokuun 18 p :nä 1923 annetun
29725: lain 3 § :n muuttamisesta.
29726:
29727: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoulun järjestysmuodon ·per-
29728: rusteista toukokuun 18 p:nä 1923 annetun lain 3 § näin kuuluvaksi:
29729:
29730: 3 §. Paiikbvkunnalla, jonka pääeEnkeino ei
29731: Kansakoulussa opetetaa,n uskontoa tai ole maanviljelys, voidaan maatwlouden ope-
29732: uskon;rwnhistoriaa ja siveysoppi,a, äidin- tus johtokunnan päätöksestä ja t·arkastajan
29733: kieltä, ruotsinkielisissä kouluissa myös suo- suostumuksella vaihtaa paik:kakunnan ,elin-
29734: mea, historiaa, mamrtietoa, luonnonti·etoa keinoelämää lähemmin vastaavaan opetuk-
29735: sekä maa- ja kotitaloutta, laskentaa ja mit- seen.
29736: tausoppia, piinvstusta, käsitöitä, voimi.ste- Tämän Esäksi voidaan kansakoulun ka:h-
29737: lua ja laulua. ~ansakoulun oppila:s, joka deHa yJimmällä luokana eli vuosiosastoUa
29738: koulussa tai sen ulkopuolella nauttii uskon- johtokunnan päätöksestä ja ·tarkastajan
29739: nonopetusta, on vapautettu edellämaini- suostumuksella opettaa ylimääräisesti yhtä
29740: tusta uskonnonhistorian ja siveysopin ope- oppilaille vapaaehtoista ainetta lmnkein:twan
29741: tuk.sesta. Uskonnonhistoriaa ja siveysoppia kaksi tuntia viikossa. Tätä opetusta avus-
29742: on opetettav.a oppilaalle, joka uskonnmwa- tetaan .valhon puolesta maalaiskunnissa
29743: pauslain mukaisesti vapautetaan u~onnon kahdella kolmasosalla ja kaupungeissa yh-
29744: opetuksesta. dellä neljäsosalla sen tuot.tamista kustan-
29745: nuksista.
29746:
29747:
29748: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
29749:
29750: J. Trukala.
29751:
29752: 90
29753: 714
29754:
29755: VIII,2. - Toiv. al. N:o 55.
29756:
29757:
29758:
29759:
29760: V. Annala y. m.: Tutkimuhsen toimittamisesta si,itä, m~ssa
29761: määrin 1·uotsinkielisiä oppikouluja jct seminaareja voitai-
29762: siin lakkauttaa tai yhdistää.
29763:
29764:
29765: E d u s k u n n a ll e.
29766:
29767: Hallitusmuodon 14 § säätää, että maan ja 14 ruotsinkielistä. - Koulujen lmstan-
29768: kummankin kieliryhmän sivistystarpeita Dn nuspuo1esta mai<nitta:koon vain lyhyesti,
29769: tyydytettävä samanlaisin perustein, mutta että niistä noin 22 % tulee ruotsinkielisten
29770: tunnettu tosiasia on, että maan ruotsinkie- osalle ja että ruotsinkielinen oppilas ma,k-
29771: linen väestöryhmä on ollut ja on yhä vielä saa valtiolle vuosittain 1,000 mk. enemmän
29772: suuresti etuoikeutetussa asemassa. Erikoi- kuin suomenkielinen.
29773: sen silmäänpistävänä tämä epäkohta on Jos ken tahtoo väittää, ettei ylläesitetty
29774: huomattavissa koulualalla, jolla sanalla tilasto tee täyttä Dikeutta ruotsalaisille, ikun
29775: tällä kerralla tarkoitamme maan oppikou- koko maa on otettu mukaan, saakDon tässä
29776: luja ja seminaareja. vielä SIJansa eriiät esimenkit seuduilta,
29777: Tästä kysymyksestä on jo niin paljon joissa on suhteellisen paljon ruotsalaisasu-
29778: myöskin eduskunnassa esitetty numerotie- tusta.
29779: toja, että pidämme niiden laajaa toistamista Uudellamaalla oli v. 1934 ruotsinkielisiä
29780: tarpeettomana, jonka vuoksi tyydymme pa- asukkaita 34.2% koko väestöstä, mutta
29781: lauttamaan mieliin vain eräitä tärkeimpiä kuitenkin oli oppikouluista ruotsinkielisiä
29782: seik>koja. 41.9 %, yliopistoon johtavista 54%, val-
29783: Ti•laston mukaan on n. 16,000 suomen:kie- tion kouluista 47 %ja yliopistoon johtavista
29784: listä asu:kasta kohti yksi oppikoulu, kun valtion kouluista 54.5 %. - Varsinais-Suo-
29785: sensijaan jo 7,000 ruotsinkielisenä on vas- messa oli v. 1933 ruotsinkielisiä vain 15.7 %
29786: taavanlainen oppilaitos. Yliopistoon joh- maa1kunnan koko väestöstä, mutta oppikou-
29787: tavia valtion oppikouluja on yksi n. 60,000 lui8ta oli ruotsinkielisiä 33.3 %, ylioopistoon
29788: suomenkielistä, mutta jo 28,000 ruotsinlkie- johtavista 36.4 % ja oppikoulukustannuk-
29789: listä asukasta kohti. Pari vuotta siUen oli sista 30.7 % ruotsinkielisten hyväksi.
29790: 100,000 suomenkielistä kohti 59 ylioppi- Niinpä onkin Turun kaupungissa kahden
29791: lasta, mutta vastaavaa ruotsinkielistä väes- yoksirtyisen oppikoulun lisäksi vielä kolme
29792: töryhmää kohti kokonaista 124 ylioppilasta. valtion koulua, joidenrka yhteinen oppilas-
29793: Yliopistoon johtavista kouluista onkin noin luku esim. lukuvuonna 1934-35 oli vain
29794: neljännes ruotsinkielisiä. - Vuosittain hy- 492 eli huomattavasti vähemmän kuin kah-
29795: väksytyistä kouluun pyrkijäistä joutuu sa- dessa ~Suomenkielisessä oppikoulussa yksin.
29796: dottain suomenkielisiä jäämään pois tilan- (suomalainen lyseo 547 ja tyttölyseo 508
29797: ahtauden vuoksi, kun sensijaan ruotsin- oppilasta.)
29798: kielisistä vain muutama joutuu saman ilmh- Mitä Vi•ipuriin tulee, niin on sielläkin
29799: talon alaiseksi. Niinpä esim. htkuvuonna r,uotsinkielirren valtion oppikoulu, vaikka
29800: 1932-33 olivat luvut 406 suomenkielistä kaupungissa oli ruotsinkielisiä v. 1933 hei-
29801: VIII,2. - V. Annala y. m. 715
29802:
29803: dän oman ilmoituksensa mukaan vain 2,103, jotenka siis Suomen valtion varoilla val-
29804: josk1n, ihmeellistä kyllä, kirkonkirjojen mist·ettiin kansakouluopettajia Ruotsi·n puo-
29805: mukaan 3,391. Samana vuonna oli suomen lelle.
29806: kieltä taitamattomia 127 henkeä eli O.o2 %, Pitemmittä perusteluitta on selvää, että
29807: nämäkin ilmeisesti vanhempaan polveen ruotsinkieliset seminaarimme ovat yhdistet-
29808: kuuluvia. Ruotsinkielisen va:ltion koulun tävät, sama toimenpide on Turun ruotsalai-
29809: tarpeellisuus Viipur·issa on niinmuodoin sEn kouluihin nähden välttämätön ja aina-
29810: enemmän kuin kyseenalaista. kin Viipurin ruotsalainen koulu asteettain
29811: Mitä seminaarilaitokseen tulee, niin on la1kkautettava, jonka jälkeen koulu luon-
29812: sielläkin olemassa samanlaista valtion varo- nollisesti voi jatkaa toimintaalliSa yksityi-
29813: jen tuhlausta. Maa:ssamme toimi;i kaksi senä oppilaitoksena. Samalla on tarpeel-
29814: ruotsinkielistä seminaaria ja yksi alakoulu- lista, että yleinen koko maata käsittävä
29815: seminaari. Että tämä on aivan liian pal- ki<elisuhteiden mukainen tarkistus on mitä.
29816: jon, sen myöntävät ruotsalaiset its~kin. pikimmin suoritettava.
29817: Jutkisuudessa on nimenomaisesti sanottu YHäolevan nojaHa ehdotamme kunn:ioit-
29818: ruotsinkielisiä kansakoulunopettajia valmis- tavimmin eduskunnan hyvä'ksyttävä'ksi toi-
29819: tuvan liikaa ja sitä on jo tapahtunut kym- vomuksen,
29820: menen vuoden ajan. Työttömiä opettajia
29821: on nykyään hyvän joukon toista sataa. Lii- että hallitus kiireellisesti suorit-
29822: katuotannon vuoksi otetaanldn ruotsinkieli- taisi tutkimuksen siitä, missä määrin
29823: siin seminaareihimme uusia oppilaita vain 1·uotsinkielisiä oppikouluja ja semi-
29824: mahdollisimman vähän. - Ei niinmuodoin naareja voitaisiin lakkauttaa tai yh-
29825: olekaan :i•hmeteltävää, että muutamia vuosia distää ja antaisi asiasta esityksen
29826: sitten todettiin Uudenkaarlepyyn semi- E duskttnnalle.
29827: naarissa olevan oppilaita Ruotsista saakka,
29828:
29829: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
29830:
29831:
29832: Vilho Annala. K. Jussila.
29833: Elias Simojoki. Arvi MalmiiVaara.
29834: Hilja Riipinen. Pauli Tuorila.
29835: Yrjö R ..Saarill!en. Kia.a.rlo Sallorv;ruara.
29836: J. V. Wainio. E. A. Tuomiv:ruara.
29837: Iisalcld NikkoLa. Bruno A. Salm.iala.
29838: R. Ala-Kulju. K. R. K!ares.
29839: 716
29840:
29841: VIII,3. - Toiv. al. N:o 56.
29842:
29843:
29844:
29845:
29846: Vilhula y. m.: Englanninkielen asettamisesta pakolliseksi
29847: oppiaineeksi opp~lwuluihin ruotsinkielen tilalle.
29848:
29849:
29850: E d u s k u n n a ll e.
29851:
29852: Viitaten vuoden 1935 valtiopäiville jät- että hallitus valmistaisi ensi t-i-
29853: tämämme toivomusaloitteen N:o 56 perus- lassa esityksen englanninkielen aset-
29854: teluihin ehdotamme kunnioittaen eduskun- tamisesta pakolliseksi oppiaineeksi
29855: nan päätettäväksi toivomuksen, oppikouluihin ruotsinkielen tilalle
29856: ruotsinkielen Jäädessä vapaaehtoi-
29857: seksi oppiaineeksi.
29858:
29859: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
29860:
29861:
29862: T. N. Vilhula. J. Takala.
29863: 717
29864:
29865: VIII,4. - Toiv. al. N :o 57.
29866:
29867:
29868:
29869:
29870: Malkamä;ki y. m.: Oppivelvollisuttslain 12 §:n muuttami-
29871: sesta.
29872:
29873:
29874:
29875: E d u s k u n n a ll e.
29876:
29877: Oppivelvollisuuslain 12 § säätää, ettei teuttaa parhaimmallakaan tahdolla. Työ-
29878: useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta kouluperiaate jää kuolleeksi kirjaimeksi.
29879: saa yhdessä opettaa yläkansakoulussa eikä Oppilaiden omatoimisuuden yhä suurempi
29880: neljääkymmentä oppilasta useampaa ala- tehostaminen ehdottomasti vaikeutuu. Maa-
29881: kansakoulussa. Jos edellämainitut määrät laiskansakoulujen suuret luokat asettavat
29882: tulevat ylitetyiksi, on koulun opettajavoi- todellakin maaseudun oppilaat lapsipuolen
29883: mia lisättävä tai koulupiiri jaettava. asemaan.
29884: Kaupunkikunnat saavat itse määrätä Rahavarojen niukkuuden vuoksi maa-
29885: kansakoulunsa luokkien korkeimman oppi- laiskausakoulut jäävät edelleen monessa
29886: lasmäärän. Se lienee näissä yleensä saman- suhteessa kaupunkikansakouluja epäedulli-
29887: suuruinen kuin Helsingin kansakouluissa, sempaan asemaan. Täysin oikeudenmukai-
29888: JOissa maalaisyläkansa:koulua vastaavilla nen on kuitenkin mielestämme vaatimus,
29889: III-VI luokilla saa olla korkeintaan neljä- että perustan ja pohjan, jolta ikaikki
29890: kymmentä oppilasta ja maalaisalakansakou- maamme kansakoulut ponnistavat, tulee
29891: lua vastaavilla kahdella alimmalla luokalla olla sama, s. o., että maalaiskansakoulujen
29892: enintään kolmekymmentäkuusi oppilasta. ylin oppilasraja luol&aa kohti olisi alen-
29893: Sen sijaan oppivelvollisuuslain 12 §: n nettava kaupunkikansakoulujen mukaiseksi.
29894: määräykset aikaansaavat, että monissa maa- Tämä muutos on mielestämme ensiluokkai-
29895: laiskuntien kansakouluissa luökat ovat ai- sen tärkeä. Sen avulla uskomme maalais-
29896: van liian suuret. Tällaisissa n. viidenkym- kansakoulun voivan toteuttaa suuren tehtä-
29897: menen oppilaan jatkokurssi- ja yläkansa- vänsä entistäkin pll!remmin ja pääsevän yhä
29898: koululuokissa ja neljänkymmenen oppilaan tehokkaampiin •tuldksiin niin varsinaisiin
29899: alaik:ansakoululuokissa, J mssa viimemmm- opetusaineisiin kuin kasva tukselliseenkin
29900: tuissa usein vielä ovat kaikki oppilasasteet puoleen nähden.
29901: edustettuina, siis kaikki vuosiluokat yh- Koska kui·tenkaan ei ole mitään virallista
29902: dessä, muodostuu työ ehdottomasti kohtuut- tilastoa muutaksen aiheuttamasta opettaja-
29903: toman raskaaksi, oppilaiden edistyminen paikkojen lisäyksestä eikä siis menojen suu-
29904: hitaaksi, vieläpä heikoksi'kin. Uudistuspyr- rentumisesta tällä kohdalla ja kun lisäksi
29905: kimyksiäkään ei suurissa luokissa voida to- hallituksella on paremmat mahdollisuudet
29906: 718 VIII,4. - Oppivelvollisuuslain 12 §:n muuttaminen.
29907:
29908: tutkia ja valmistaa asia perinpohjaisem- sen oppivelvollisuuslain 12 § :n muut-
29909: min, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan tamisesta siten, että maalaiskansa-
29910: päätettäväksi toivomuksen, koululuokkain oppilasmäärän yliraja
29911: että hallitus ensi tilassa valmis- olisi mikäli mahdollista sama kuin
29912: taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk- kaupunkien kansakouluissa.
29913:
29914: Helsingissä 15 päivä.nä syyskuuta 1936.
29915:
29916:
29917: Aino Ma1kamäki. Anni Huotari.
29918: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Elsa Metsäranta.
29919: Hugo Aatte,la. Kaisa HiJden.
29920: Helena Syrjälä. Urho Kulovaara.
29921: Mandi Hannula. Onni Mä!keläinen.
29922: A. A. Lwstu. Mauri Ryömä.
29923: Hannes Ryömä. Alpo Lumme.
29924: Miina Sillanpää. Onni Hiltunen.
29925: Jalmari Linna. Hilma Koivulahti-Lehto.
29926: Matti Lepistö. Aug. Syrjänen.
29927: Otto lVIarttiia. Alex Hämäläinen.
29928: Väinö Sinisalo.
29929: 71!)
29930:
29931: VIII,5. - Toiv. al. N :o 58.
29932:
29933:
29934:
29935:
29936: Cajander y. m.: Tieteellisen t'utkimnstyön e(Ustärnisestä.
29937:
29938:
29939: E d u s k u n n a ll e.
29940:
29941: Kielikysymyksen keskittäessä kaiken huo- tava kuin muutoksen aikaansaaminen tähän
29942: mion itseensä on niiden tehtävien kehittä- olisikin, lienee se kuitenkin vaiJkeasti to-
29943: minen, jotka yliopistolle kuuluvat, suureksi teutettavissa ilman että virkamiesten palk-
29944: osaksi jäänyt ta,rpeellista huomiota vaille. kaustasoa yleisemmin käydään korjaamaan,
29945: Helsingin yliopiston sääntöjen 1 § :n mu- sillä muuten voisi syntyä epäsuhta yliopis-
29946: kaan yliopiston ,tehtävänä on edistää va- ton opettajien sekä muiden virlk:amiesten
29947: paata tutkimusta sekä tieteellistä sivistystä palkkausten välillä, varsinkin kun yliopis-
29948: Suomessa sekä kehittää sen nuorisoa kyke- ton professorien palkkoja on jo kerran
29949: neväksi pwlvelemaan isänmaataan ". Näissä korjattu sen jälkeen kuin yleinen palk-
29950: suhteissa on kehitys ollut suureksi osaksi kain luokitus toimeenpan:tiin. Missä mää-
29951: pysähdyksissä, ja varsinkin yliopiston ta- ri:w se on toteutettwvissa sen 20 miljoonan
29952: holta on asian auttamiseksi hyvin vähän markan puitteissa, minkä hallitus tulo- ja
29953: tehty ,laajakantoisempia aloitteita, ellemme menoarvioesityksessään on ehdottanut 15
29954: ota lukuun siFloisen yliopiston rehtorin Pl. II : 12 kohdalle, ei ole allekirjoittaneille
29955: Antti Tulenheimon aloitetta yliopiston lai- tunnettua, kun ha:llituksen esitykseen ei
29956: tooten huoneistotarpeen tyydyttämiseksi, tässä suhteessa liity tarkempaa suunnitel-
29957: mikä ehdotus huomattavaksi osa:ksi jo on maa. Haluammekin kiinnittää eduskun-
29958: toteutumassa. Opetusministerin alotteesta nan huomiota 'pariin muuhun ehdotukseen,
29959: asetettu dekaanikomitea on m. m. kiinnit- joilla voitaisiin vaikuttaa yliopiston tie-
29960: tänyt huomiota yliopistollisten laitosten teelliseen työhön. Niistä tosin huomautet-
29961: puutteelliseen tieteelliseen varustukseen, tiin jo eräässä v. 1935 tehdyssä eduskunta-
29962: mikä on omiansa suuressa määrässä vai- aloitteessa, mutta johtamatta silloin tulok-
29963: keuttamaan yliopiston 1 '§ :ssä luonnehdit- seen.
29964: tua tehtä:vää, ja joka olisi >6llsi tilassa kor- Tunnettua on, että, riippumatta mahdol-
29965: jattava. lisista sivutoimista ja -tehtävistä, opetus-
29966: 1Sama dekaanikomitea on kiinnittänyt toiminta vie yliopiston opettajilta siksi
29967: huomiota myöskin yliopiston opettajien, runsaasti aikaa, ettei sitä riittävässä mää-
29968: erityisesti vakinaisten professorien epätyy- rässä liikene tieteelliseen työhön, tuskin
29969: dyttävään palkkaukseen, joka ei ole omiaan edes sen tarkkaan seuraamiseen ja huo-
29970: houkuttelemaan nuoria henkilöitä tieteen mio1miseen, mitä tieteen alalla muualla
29971: palvelukseen ja joka pakottaa professorit tehdään. Tämä seikka ei ole korjattavissa
29972: ottamaan hoidettavakseen myös sivutehtä- myöskään pelkästään apulaisopettajain
29973: viä ja ansiotoimia, mitkä kuluttavat heidän paikkaamisella, sillä vastuullisin osa luen-
29974: aikaansa vastaavasti estäen heitä omistau- noista sekä varsinkin kehittyneempien opis-
29975: tumasta tieteelliseen työhön sekä haitaten kelijain henkilökohtainen ohjaus on joka
29976: heidän opetustoimirrtaansa:kin. Niin toivot- tapauksessa oleellisesti oleva professorien
29977: 720 VIII,5. - Tieteellinen tutkimustyö.
29978:
29979: itsensä käsissä, jos mieli opetuksen todella tautuneet erityisen lalhjakkaiksi tiedemie-
29980: olla akateemista opetusta. Samasta syystä hiksi. Niillä tulisi olla korkeampi palkka,
29981: se ei liioin korjaannu sillä, että yliopiston csim. I palkkaluokan palkka., kuin pmfes- ,
29982: professoreille mahdollisesti varattaisiin soreilla ja tulisi heidän olla vapaina ansio-
29983: , tutkimusapurahoja'' kotimaassa suoritet- toimista sekä opetus- ja hallintotehtävistä
29984: ta1via tutkimuksia varten. As~antilan kor- paitsi että heidän joka lukukausi ehkä
29985: jaamiseksi on eräissä maissa yliorpiston pro- olisi pidettävä 1-2 esitelmää tutkimus-
29986: fessoreille varattu mwhdollisuus määrävuo- työnsä a1a1ta sekä ohjattava sellaisia nuo-
29987: sien kuluttua vuoden tai parin ajan ker- ria tutkijoita, jotka valmistelevat väitös-
29988: rallaan ulkomailla kokonaan omistautua kirja1a tai väiteltyään jatkavat tutkimuk-
29989: tieteelliseen työhön tai matkustelemalla eri sia. Varsinkin luonnontieteellisissä, ·lääke-
29990: maissa tutustua tieteensä sa;avutuksiin ja tieteellisissä sekä maatalousmetsätieteelli-
29991: tieteellmen tutkimustyön kehittymiseen. sissä aineissa nähtävästi useinkin kävisi
29992: Näyttäisi olevan syytä meilläkin ottaa har- tarpeelliseksi tä'llaista akateemikkoa var-
29993: kittavaksi jotakin tällaista, koska se var- ten perustaa joku pienempi erityinen yli-
29994: maan olisi omiaan helpoittamaan professo- opistollinen laitos tai laitososasto. Epäile-
29995: rien jatkuvaa kehitystä tieteessään, ja tun- mättä mahdollisuus saavuttaa tällainen
29996: tuisi se erityisesti meillä olevan sen vuoksi akateemikon virka tulisi kannustamaan
29997: tärkeää, että meiUä ei o'Le mahdollisuutta nuoria lahjakkaita henkilöitä ja sillä ta-
29998: varustaa tieteellisiä laitoksiamme yhtä täy- valla tehokkaasti viemään tieteellistä työtä
29999: dellisillä ja ensiluokkaisilla laitteilla kuin eteenpäin maassamme. Tällainen järjestely
30000: laita on useissa varakkaammissa maissa. voisi samalla olla korvikkeena varsinaiselle
30001: Asianomaisille olisi 1puheena olevaksi vuo- itsenäiselle tieteelliselle akatemialle, jollai-
30002: deksi varattava niin suuri palkkio, että he, sen perustaminen meillä ehkä tulisi liian
30003: perheellisinä, vapaina kaikista toimista ja kallii-ksi.
30004: tehtävistä kotimaassaan, voisivat vuoden Edellisen perusteella ehdotamme edus-
30005: ajan ulkomailla kokonaan omistautua tie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30006: teeseen; samalla heidän vakinainen palk-
30007: kansa kokonaisuudessaan joutuisi 1pätevän että hallitus selvityttäisi, voitai-
30008: sijaisen palkkaamiseen. Tällaisia palkkioita siinko tieteellistä tutkimustyötä edis-
30009: olisi yliopistossa oleva määrätluku vuosittain tää siten, että yliopiston professo-
30010: käytettäJvänä sopivasti jaettaviksi eri tiede- reille varattaisiin mahdollisuus mää-
30011: kuntain jru osastojen kesken. rävuosien kuluttua vuoden ajan ul-
30012: 1
30013: Toinen ehdotus tarkoittaa akateemikon komailla kokonaan omistautua tie-
30014: virkain perustamista yliopistoon sellaisia teelliseen työhön, sekä olisiko ai-
30015: esim. enintään 50 vuoden ikäisi<ä varsinai- hetta perustaa akateemikon virkoja
30016: sia. professoreja varten, jotka ovat osoit- yliopistoon.
30017:
30018: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1936.
30019:
30020: A. K. Ca~jander. Mandi Hannula.
30021: H. A. Kannisto. Helena Syrjälä..
30022: Arvo Inkilä.
30023: 721
30024:
30025: VIII 16. - Toiv. al. N :o 59.
30026:
30027:
30028:
30029:
30030: Cajander y. m.: Korkeakouluopetuksen saattamisesta tar-
30031: koituksenmukaisemmaksi.
30032:
30033:
30034: E d u s k u n n a 11 e.
30035:
30036: Viime vuosina on yliopisto- ja yleensäkin jotakin tehdä, sillä luullaksemme yliopisto-
30037: korkeakouluopetus !kiinnittänyt yhteiskun- opinnot nykyään monesti vievät enemmän
30038: nan huomiota varsinkin kahdessa suhteessa. aikaa kuin välttämätöntä olisi. Osittain
30039: Toisaalla on korkeakoulujen kielikysymys tällaista opintojen pitkistymistä voi aiheu-
30040: ollut etualalla. Toisaalla on opiskelijamää- tua siitä, että nuorilla ylioppilailla usein-
30041: rän lisääntyminen herättynyt huol,estumista kaan ei alussa liene käytettävänään riittä-
30042: ja on vaadittu toimenpiteitä tämän ,tul- vää asiantuntevaa ohjausta opintoalaa vali-
30043: van" rajoittamiseksi. tessaan eikä aina myöhemminkään opinto-
30044: Puuttumatta kysymykseen oppineiden jaan järjestäessään. Osittain siihen on
30045: n. s. liikatuotannosta semmoisenaan on kä- syynä se, että ylioppilaat joutuvat odotte-
30046: sityksemme mukaan tärtkeää, ettei opiskelu lemaan pääsyä laboratorioihin, sairaalahar-
30047: aiheuta liikavelkaam.tumista. Opin,toja voi- joituksiin y. m., jotka odotukset voivat
30048: ,aaan nähdäksemme useallakin tavalla huo- viedä paljon aikaa. Vihdoin nähdäksemme
30049: jistaa. M. m. olisi syytä ottaa harkittavaksi lukukurssit ovat kasvaneet tarpeettoman
30050: tentti- ja tutkintomaksujen, laboratorio-, pitkiksi. Eihän opiskelijain kuitenkaan ole
30051: ainekirjoitus- y. m. maksujen tuntuva .alen- mahdollista saada päähiinsä alansa !kaikkia
30052: taminen, sikäli kuin nii·tä ei voitaisi koko- tietoja, ja vielä vähemmän mahdollista on
30053: naan poistaa. Opiskeluapurahoja olisi mie- hänen niitä elämäänsä varten jatkuvasti
30054: lestämme tarvis !huomattavasti lisätä, sillä pitää muistissaan - suuri osa tietoja on
30055: niiden määrähän ei olie likimainkaan kas- sellaisia, joita asianomainen ei tentin jäl-
30056: vanut samassa suhteessa kuin opiskelijain keen enää milloinkaan tarvitse. Pääasiahan
30057: luku. Samaten kuin asutustilallisille y. m. on, että opiskeliija saa tarpeellisen perus-
30058: myönnetään huokeita kuoletuslainoja, olisi määrän tietoja sekä saavuttaa kyvyn kir-
30059: asianmukaista, että valtion tuen turvin jallisuudesta y. m. löytää ne tiedot, joita
30060: opiskelijoille voitaisiin myöntää halpakor- hän kulloinkin lisää tarvitsee. On tuh-
30061: koisia opiskelulainoja. Varsinkin loma- lausta täytyä käyttää elämänsä herkimmät
30062: ajoiksi olisi opiskelijoilile pyrittävä järjes- vuodet tarpeettomasti muistinsa rasittami-
30063: tämään sellaista ansiotyötä, joka ei heidän seen.
30064: opiskeluaan haittaa, ja voisivat sellaiset Välttämättömien opiskelumenojen pysyt-
30065: lukukansien aikanakin rajoitetussa mää- täminen alhaisina on sitä tärkeämpää, mitä
30066: rässä tulla kysymykseen. enemmän korkeakouluopinnot muodostuvat
30067: Kaikki sellaiset toimenpiteet, jotka ovat eräänlaiseksi korkeamman asteen yleissivis-
30068: omiansa lyhentämään opintoaikaa samalla tyksen edellytykseksi ja mitä vähemmän on
30069: itsestään vähentävät opintokustannuksia. kaikille opiskelijoiUe tarjolla sellaisia toi-
30070: Siinäkin suhteessa nähdäksemme voitaisiin mia tai sellaista toimintaa, jolla he voi•vat
30071:
30072: 91
30073: 722 Vlll,6. - Korkeakouluopetus tarkoitukseumukaisemmaksi.
30074:
30075: suhteellisesti suuretkin opintovelat kuolet- lissä, varsinkin errglannissa, rans'kassa, sak-
30076: taa. Niin toivottavaa kuin korkeamman sassa ja espanjassa, mikä kielitaito helpot-
30077: sivistyksen leviäminen ja sivistystason ylei- taisi heidän opiskelujaan, mutta mistä
30078: sempi kohoaminen on, niin arveluttavaa on heillä varsinkin myöhemmin elämässään
30079: tämän sivistystason saaneiden velkaantumi- olisi suurta hyötyä. Samaten olisivat va-
30080: nen. Ja erinomaisen tärkeätä on, ettei IJ.wr- paaehtoiset pikakirjoitus-, piirustus- y. m.
30081: keamman opin saaminen pääse kehittymään kurssit epäilemättä hyvin hyödyllisiä. Kor-
30082: varaklmampien ja pääkaupunkilaisten etu- keakoulujen olisi tätäkin tietä tehtävä nii-
30083: oikeudeksi tai ehkäpä yksinoikeudeksikin, den opiskelijat ky!keneviksi palvelemaan
30084: vaan on jokaiselle kansalaiselle pyrittävä isänmaa:taan . .Samaten kuin asiantuntevaa,
30085: varaamaan tilaisuus lahjojensa mukaiseen pätevää opiskeluneuvontaa olisi tehostet-
30086: kehitykseen, olipa varakas tai vähävarai- tava, olisi ehkä tutkinnon suorittaneitakin
30087: nen. Se taas on saavutettavissa vain siten, varten järjestettävä eräänlaista pai'kanväli-
30088: että opiskelu tehdään huokeaksi. tystoimintaa, jota asianomaiset voisivat
30089: Edellä jo viitattiin tärkeyteen järjestää käyttää hyväkseen.
30090: opetus sikäli tarkoituksenmukaiseksi, ettei Kaikkeen edelliseen katsoen ehdotamme
30091: opiskelijoille tulisi tarpeettomia keskeytyk- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
30092: siä opinnoissaan. Mutta opetus olisi muu-
30093: toinkin saatava mahdomsimman tarkoituk- että hallitus selvityttäisi mahdol-
30094: senmukaiseksi. Huomautettakoon vain siitä, lisuuksia saada välttämättömät opis-
30095: että näyttäisi olevan vaadittava välhemmän kelukustannukset alenemaan, saada
30096: kirjatietoja sekä enemmän annettava hen- Opiskeluajan tarpeeton pitkistyminen
30097: kilökohtaista ohjausta omintakeiseen työ- vältetyksi ja saada opetus muutoin-
30098: hön. Erityisesti tärkeää olisi, että kaikkien kin tarkoituksenmukaisemmaksi sekä
30099: tiedekuntain opiskelijoilla olisi tarjolla käy- tekisi Eduskunnalle ehkä tarpeelli-
30100: tännöllistli opetusta suurissa maailmankie- siksi käyviä esityksiä asiassa.
30101:
30102: Helsingissä 4 p:nä syyskuuta 1936.
30103:
30104: A. K. Cajander. Arvo Inkil.ä.
30105: H. A. Kannisto. Mandi Hannula.
30106: 723
30107:
30108: VIU,7. - Toiv. al. N:o 60.
30109:
30110:
30111:
30112:
30113: Moilanen y. m.: Teknillisen opiston perustamisesta Viipu-
30114: n~n.
30115:
30116:
30117:
30118:
30119: E d u s k u n n a II e.
30120:
30121: Viime syksynä v,almistunut ylioppi~as seuraavaa: ,Tärkeitä etuja saavutettaisiin
30122: tulvan vastustaruiskomitean mietintö ehdo- myöskin opiston perustamisella Viipuriin.
30123: tuksineen on sy:o.nyttänyt laajan keskuste- Itse kaupunkihan ei toistaiseksi ole varsi-
30124: lun julkisuudessa ja erinäisten laitosten ja nainen teollisuuskaupunki. Mutta sen vä-
30125: järjestöjen keskuudessa. Puuttumatta lä- littömään läheisyyteen on nousemassa Vuok-
30126: hemmin niihin syihin, jotka ovat johtaneet senlaakson valtava teollisuusalue, joka on
30127: nykyiseen suureen ylioppilastulvaan, voi- vilkkaassa liikeyhteydessä Viipurin kanssa.
30128: daan todeta, että itsenäisyytemme ai:kainen Tämä teollisuuskeskus voisi antaa tukensa
30129: koulupolitiikka on liian yksipuolisesti suun- opiston opetusohjelmaa toteutettaessa. Mer-
30130: tautunut oppikoulujen lisäämiseen ja laa- kittävimmin puhuu Viipurin puolesta, että
30131: jentamiseen. Sitä vastoin ei nuorison oh- opiston sijoittamisella sinne tyydytettäisiin
30132: jaaminen käytännöllisille aloille ole tullut Itä-Suomen teknillisen opetuksen tarve, kun
30133: riittävästi huomioon otetuksi. Mainitussa taas sijoittamalla opisto Helsinkiin suosit-
30134: komitean mietinnössä samoin kuin siitä an- taisiin Länsi- ja Etelä-Suomea ja edelleen
30135: netuissa lukuisissa lausunnoissa korostetaan, jatkettaisiin oppilaitosten keskittämistä pää-
30136: että tehokkaimmat keinot ylioppilastulvan kaupunkiin."
30137: vastustamiseksi ovat alemman ammattiope- Viipurin puolesta puhuu teknillisen opis-
30138: tuksen kehittäminen ja tehostaminen, pien- ton paikkana vielä erikoisesti se, että Itä-
30139: teollisuuden tukeminen ja edistäminen sekä Suomen pienviljelys ei voi tarjota riHtä-
30140: teknillisten, kaupallisten ja maataloudellis- västi työmahdollisuuksia kaikille, jonka joh-
30141: ten koulujen laajentaminen ja uudelleen dosta väkeä siirtyy kaupunkeihin, joissa
30142: järjestely. kykenevillä henkilöillä on tilaisuus käyttää
30143: Mitä erityisesti teknilliseen opetukseen hyväkseen erilaisia ammattikouluja. Opet-
30144: tulee, olisi komitean mielestä sitä nykyi- tajain saanti on myöskin Viipurin kaltai-
30145: sestään laajennettava. Siinä tarkoituksessa sessa koulukaupungissa verrattain helppoa.
30146: komitea ehdottaa toisen suomenkielisen Viipurin teknillinen Idubi, joka on tätä
30147: teknillisen opiston perustamista. Harkit- kysymystä kuluvan vuoden aikana perus-
30148: tuaan eri mahdollisuuksia tämän opiston teellisesti harkinnut, on yhtynyt siihen eh-
30149: sijoittamiseen nähden, asettuu komitea sille dotukseen, että teknillinen opisto olisi pe-
30150: kannalle, että kokonaan uusi teknillinen rustettava Viipuriin. Samalla on mainittu
30151: oppilaitos voitaisiin perustaa joko Helsin- klubi suunnitellut myöskin lähemmin mai-
30152: kiin tai Viipuriin. Mitä opiston sijoittami- nitun oppilaitoksen oppi- ja työsuunnitel-
30153: seen Viipuriin tulee, lausuu komitea siitä maa. Itä-Suomessa toimivat useat suuret
30154: 724 VIII,7. - Teknillinen opisto Viipuriin.
30155:
30156: teollisuuslaitokset, kuten Kymin Osakeyhtiö, henkilöinä, taikka itsenäise,sti ryhtyä har-
30157: 0. Y. Waldhof ja Rikkihappo- ja Superfos- joittamaan pienteollisuutta, ollen heillä kie-
30158: faattitehtaat 0. Y. ovat yhtyneet antamis- litaitonsa vuoksi mahdollisuus seuraamalla
30159: saan lausunnoissa kannattamaan tällaisen teknillistä kirjallisuutta lisätä ammattitie-
30160: oppilaitoksen perustamista ja sen sijoitta- tojaan ja pysyä teknillisen. kehityksen ta-
30161: mista Viipuriin. Samanlaisen lausunnon salla. Ne, jotka haluavat .antautua erikois-
30162: on antanut myöskin Viipurin läänin ma:an- aloille, voivat verrattain lyhyessä ajassa
30163: vilj elysseura. hankkia itselleen lisätietoja esim. Suomen
30164: Edellä mainittu komitea huomauttaa mie- sahakeollisuuskoulussa ja Tampereen tek-
30165: tinnössään, ettei sen mielestä ole uutta opis- nillisen opiston tekstiiliosastolla. Teknil-
30166: toa suunnitellessa välttämätöntä noudattaa liseen korkeakouluun samoin kuin kauppa-
30167: aivan samaa opetusohjelmaa, jota Tampe- korkeakouluunkin pääseminen edellyttäisi
30168: reen teknillisessä opistossa on toteutettu. tietenkin erityisen pääsy.tutkinnon suoritta-
30169: Meidän mielestämme tulisi opiston olla kol- mista.
30170: mivuotinen, keskilmulun oppimäärään poh- Tähän suuntaan järjestettynä uusi opisto
30171: jautuva, lukuvuosien ollessa yhdeksän kuu- olisi tehokkaimpia keinoja nykyisen yli-
30172: kautiset. Siinä pitäisi olla koneosasto, säh- oppilastulvan vastustamiseksi, sillä .epäile-
30173: köosasto, huonerakennusosasto sekä paperi- mättä tulisi huomattava osa keskikoulun
30174: osasto. Kun Viipurissa on teollisuuskoulu, suorittaneista, joista moni vain muun pää-
30175: voitaisiin teknillisen opiston liittämistä aja- määrän puuttuessa haluaa päästä ylioppi-
30176: tella teollisuuskouluun samaan tapaan kuin laaksi, pyrkimään teknilliseen opistoon,
30177: Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa on jonka suoritettuaan he ovat valmiit .a,stu-
30178: tapahtunut. Opetus teollisuuskoulussa ja maan teollisuuden palvelukseen tai kaupal-
30179: teknillisessä opistossa voisi ammattiaineissa liselle alalle, samalla kun heillä on samat,
30180: olla osittain yhteistä, jatkettuna kuitenkin jopa paremmatkin edellytykset kuin yliop-
30181: niiden kuukausien aikana, minkä lukuvuosi pilastutkinnan suorittaneilla, menestykselli-
30182: on teollisuuskoulun lukuvuotta pitempi. sesti jatkaa opintojaan korkeakouluissa.
30183: Tampereen teknillisestä opistosta voisi ope-
30184: Mitä teknilliseen opistoon pyrkivien käy-
30185: tusohjelma erota siinä, että ehdotetussa
30186: opistossa olisi opetettava kieliä oppikoulu- tännölliseen harjoitukseen tulee, olisi har-
30187: jt;n lukioluokkien oppimäärä, kuitenkin käy- joitteluaika määrättävä 16 kuukaudeksi,
30188: täntöön (tekniikkaan) sovellettuna. T äl- josta 12 kuukautta ennen opistoon tuloa ja
30189: löin opi<ston läpikäyneille kävisi helpommin loppuaika välikesinä. Harjoitteluaika en-
30190: päinsä päästä kauppakorkeakoulussa ja tek- nen opistoon tuloa voitaisiin kuitenkin
30191: vaihtoehtoisesti siirtää 1 ja 2 lukuvuoden
30192: nillisessä korkeakoulussa opintojaan jatka-
30193: välille, koska nuorukainen keskikoulun suo-
30194: maan. Niinpä kauppakorkeakoulun käy-
30195: ritettuaan usein on liian vähän kehittynyt
30196: neistä tulisi pystyviä teollisuuden liiketoi-
30197: ruumiilliseen työhön, jota paitsi kokemus
30198: minnan hoitajia, he kun opistossa ovat saa-
30199: on osoittanut, että yhden vuoden ammatti-
30200: neet käytäntöön perustuvan teknillisen kou-
30201: opetus kehittää oppilaan huomiokykyä niin,
30202: lutuksen. Opiston läpikäyneet olisivat am-
30203: mattitietojensa puolesta ,samalla ta,solla, että hänellä sen jälkeen on enemmän hyö-
30204: jopa pitemmälläkin kuin teollisuuskoulun tyä harjoittelustaan.
30205: suorittaneet ja voisivat he riittävän käy- Kun teknillinen opisto voitai.siin sijoit-
30206: tännöllisen kokemuksen hankittuaan astua taa Viipurin teollisuuskoulun yhteyteen,
30207: teollisuuden palvelukseen esimiehinä, työn- jonka huonetilaakin voitaisiin käyttää
30208: johtajina tai muina virkailijoina ja toimi- uuden oppilaitoksen hyväksi, eivät perusta-
30209: VIII,7. - Moilanen y. m. 725
30210:
30211: miskustannuksetkaan nouse varsin huomat- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30212: taviin määriin. siin teknillisen opiston perustami-
30213: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme seksi Viipuriin ja antaisi asiasta esi-
30214: kunnioittaen edus'kunnan hyväksyttäväksi tyksen Eduskunnalle.
30215: toivomuksen,
30216:
30217: Helsingissä syyskuun· 15 p: nä 1936.
30218:
30219: KM.pro Moilanen. Juho Niukkanen.
30220: Elia.s Tukia. A. A. Lintulallti.
30221: Kaino W. Oksanen. Aarne Honka.
30222: Arvo Inkilä. Kaapro Huittinen.
30223: Erkki Paavo[aånen. Jalmari Pillmma.
30224: Edvin Linilromies. Osk. R·einikainen.
30225: Jussi Lonkaånen. Vilho AnnaJ:a. 1
30226: 726
30227:
30228: VUI,s. - Toiv. al. N :o 61.
30229:
30230:
30231:
30232:
30233: Kannisto y. m.: Kauppaopetuksen uudelleen järjestämi-
30234: sestä.
30235:
30236:
30237: E d u s !k u n n a 11 e.
30238:
30239: Maassamme itsenäisyyden aikama ta;pah- loudellisen elämän palvelukseen :joutuvien
30240: tunut .talouselämän voimakas kehitys vaatii ja siinä toimivien täytyy sivistystasonsa
30241: huolenpitoa siitä, että taloudellinen sivistys puolesta täyttää korkeita vaatimuksia. Käy-
30242: vastaa tätä kehitystä. Huomio kiintyy sii- mättä tarkemmin arv·ostelemaan, miten ny-
30243: hen tosiseikkaan, että kun valtio on mui- kyiset kauppaoppilaitokset ova't suoritta-
30244: ·den alojen ammattiopetukseen käyttänyt neet tehtävänsä voimassaolevan .järjestel-
30245: meLkoisesti varoja, niin kauppaoppilaitosten män ;puitteissa ja niitä mahdollisuuksia
30246: osalta tämä varojen määrä osoittaa suhteel- käyttäen, jotka ovat olleet tarjolla, on to-
30247: lisesti hyvin alhaisia lukuja. Osaksi tämä dettava, että niiden tähänastiset mahdolli-
30248: johtuu siitä, e.ttä liikemaailma itse antaa suudet ovat suurelta osalta olleet tuntu-
30249: suoraan melkoisia summia tämän oman vasti rajoitetummat kuin mitä voidaan pi-
30250: alansa opetustyön tukemiseksi, mikä on tää kohtuullisena. Kysymys kauppaopettVk-
30251: omansa pitämään opetusta läheisissä suh- sen uudelleen järjestämisestä ja rt.ehostami-
30252: teissa käytännölliseen liike-elämään. Mutta sesta on •ollut kauan keskustelun alaisena,
30253: . tämäkin seiikka ilukuunotet,tuna on .tunnus- mutta asia on jäänyt toistaiseksi loppuun-
30254: tettava kauppaopetuksen jääneen asemaan, saatt~JJmatta. Kun !kauppaopetus edustaa
30255: jolle on tunnusmerkillistä eräänlainen haja- hJ71vin tärkeää puo1ta sivistystyössä ja kun
30256: naisuus, kiinteän järjestelmän puute, joka sen asema murhin aloihin verrattuna ·ei ole
30257: on läheisessä yhteydessä käytettävissä ole- saanut valtion taholta sellaista huomiota ja
30258: vien varojen niukkuuden !kanssa. Opetta- tukea kuin olisi .tarpeen, niin, nojautuen
30259: jain valmistus kauppaoppilaitoksiin on eri- V. J. 31 §:ään, ehdotamme kunnioittavasti
30260: tyisesti pedagogiseen puoleen nähden tila- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
30261: päisjärjestelyn varassa, ja näiden oppilai-
30262: tosten toiminnassa lienee eräiltä osilta ja että hallitus ryhtyisi toitnenpitei-
30263: eri syistä melkoisesti toiv;omisen varaa. siin kauppaopefruksen järjestelyn
30264: Meidän as'emamme [Jienenä !kansana nyky- saattamiseksi olojen vaatimuksia en-
30265: palVlen ankarassa taioudellisessa kilpai- tistä paremmin vastaavalle kannalle
30266: lussa ja talouseU1mämme jakkuva kehitys ja siihen .asemaan, mikä kGiupallisen
30267: on aivan olennaisesti riippuvainen siitä, sivistyksen yleisen 'merkityksen takia
30268: että asetamme suuria vaatimuksia laatuun sille kwuluu.
30269: nähden. Se merkitsee myös sitä, että ta-
30270:
30271: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
30272:
30273:
30274: H. A. Kannisto.
30275: Arvo In:ki.lä.
30276: 727
30277:
30278: VID,9. - Toiv. al. N :o 62.
30279:
30280:
30281:
30282:
30283: Honka y. m.: Toimenpiteistä Turun linnan kunnostami-
30284: seksi.
30285:
30286:
30287: E d u s k u n n a 11 e.
30288:
30289: Turun linna, jonka lännestä tuleva mat- Yhdistämällä yllämainitut rakennushis-
30290: kailija ensimmäiseksi näkee, on kaikkien toriallisesti tärkeät vuosiluvut Turun lin-
30291: matkailijain hämmästykseksi heiltä kuiten- naan liittyviin muihin historiallisiin ta-
30292: kin pääosaltaan suljettu. Esilinnaan sijoi- pauksiin, voidaan Turun linnan merkitys
30293: tetut Turun historiallisen museon kokoel- Suomen kansalle arvioida hyvinkin suu-
30294: mat eivät sinänsä riitä sen kuvan antami- reksi ja täydellä syyllä asettaa linna Turun
30295: seksi, minkä kävijät ovat toivoneet saa- tuomiokirkon rinnalle. Viimeksimainittu
30296: vansa käynnistään Turun linnassa. Tämä on eduskunnan myöntämillä varoilla saa-
30297: ei ainoastaan koske ulkomaalaisia matkaili- tettu sellaiseen kuntoon, että se nykyään
30298: joita, vaan myöskin suomalaisia kävijöitä. on laajalti tunnettu, ollen m. m. tärkeänä
30299: Turun linnan keskiaikainen osa, joka siis tekijänä nykyisessä matkailussa. Turun
30300: nykyään, - 1700-luvun kirkkosalia lukuun- linna on sitävastoin siinä suhteessa toistai-
30301: ottamatta, - välikertojen puuttumisen ta- seksi vielä melkein käyttämätöntä pääomaa.
30302: kia pidetään suljettuna, on niitä harvoja Kuitenkin on Turun linnan kunnostami-
30303: pohjoismaiden linnoja, jotka keskiaikaisessa nen jo katsottava hyvin kiireelliseksi. Niin-
30304: muodossaan ovat säilyneet meidän päi- kuin jo mainitsimme ovat matkailijat ny-
30305: viimme saakka. Linnan 1äntinen torni, joka kyään tavallaan pettyneitä käynnistään Tu-
30306: alkuaan on ollut kehämuurin ympäröimä, run linnassa, mikä seikka on Suomelle tär-
30307: on linnan vanhin, 1200-luvulla rakennettu keän matkailuliikenteen kannalta varsin
30308: osa. Keskiajalla, 1300- ja 1400-luvuilla ra- valitettavaa. Kunnostettuna Turun linna
30309: kennettiin linnan itäinen torni sekä tornia nim. voisi vetää vertojaan pohjoismaiden
30310: yhdistävät siipirakennukset, viimemainitut kuuluisimpien, suurin kustannuksin entisöi-
30311: kolmikerroksisiksi. Myöhemmin, Kustaa tyjen linnojen kanssa.
30312: Vaasan ja hänen poikansa Juhanan aikana, Turun linnan kunnostamisen puolesta
30313: 1500-luvun keski.va~hei:lla, korotettiin keski- voidaan vielä lisäksi esittää seuraavaa:
30314: aikaisen linnanosan siipirakennukset yh- 1:ksi. Muutamia vuosia sitten suoritet-
30315: dellä juhlahuoneistoksi tarkoitetulla kerrok- tujen korjausten jälkeen on linnan runko
30316: sella, jotka rakennuslisät eivät kuitenkaan siksi tukeva, että varsinaiset kunnostamis-
30317: paljoakaan eroa linnan keskiaikaisista työt suurin piirtein katsoen supistuisivat
30318: osista. V. 1614 syttyneen tulipalon jäl- välikertojen ja portaiden rakentamiseen
30319: keen, jolloin suurin osa vanhan linnan si- sekä linnan sisäisiin korjauksiin.
30320: sustaa turmeltui, ,tuli linnan uudempi, 2:ksi. Turun linna voidaan ottaa käytän-
30321: 1500-luvun lopulta peräisin oleva osa lin- töön puhtaasti käytännöllisiin tarkoituksiin,
30322: nanpäällikköjen asunnoksi, vanhan linnan m. m. matkailunäkökohtia silmälläpitäen.
30323: jäädessä ase- ja varastosuojaksi. Myöskin on otettava huomioon, että histo-
30324: 728 VIII,9. - Tul'un linnan kunnostaminen.
30325:
30326: riallisen museon kokoelmat tänä hetkenä Edelläolevaan viitaten pyydämme kun-
30327: ovat kasvaneet niin suuriksi, että sillä tar- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
30328: jona oleva huoneisto on jo vuosikymmeni- väksi toivomuksen,
30329: sen ollut liian ahdas, niin että laajat ko-
30330: koelmaosastot, esim. ainutlaatuiset ajokalu- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisiin
30331: kokoelmat y. m. y. m. ovat vain varastoi- toimenpiteisiin Turun linnan kun-
30332: tuina ja siten yleisön kokonaan saavutta- nostamiseksi muinaistieteellisen toi-
30333: mattomissa. mikunnan laatiman työsuunnitelman
30334: 3:ksi. Mikäli tiedämme, on muinaistie- mukaisesti sekä että hallitus tätä
30335: teellisellä toimikunnalla Turun linnan käyt- varten vuoden 1938 tulo- ja meno-
30336: töä koskeva täydellinen kunnostamissuunni- arvwon ottaisi tarpeellisen määrä-
30337: telma. rahan.
30338:
30339: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1936.
30340:
30341: Aarne Honka. U!['lho Kulova.ara.
30342: Emari. Karvetti. Ralf Törngren.
30343: E. .Kilpeläinen. Aino Lehtokosiki.
30344: 729
30345:
30346: VIII,1o. - Toiv. al. N:9 63.
30347:
30348:
30349:
30350:
30351: Brandex y. m.: Toimenpiteistä museoneuvojan viran pe1·us·
30352: tamiseksi.
30353:
30354:
30355: E d u s kun n a 11 e.
30356:
30357: Kotiseutututkimus ja museoharrastus on sellisesti ne ovat tärkeitä laitoksia, joista
30358: tätä nykyä maassamme erikoisen vilkasta, lukuisa määrä katselijoita vuosittain käy.
30359: ja sillä on täällä jo vanhat juuret. Sen oppia ottamassa. Vielä ehkä tärkeämmäksi
30360: näkyvimpiä ilmauksia ovat erisuuruiset on kansanvalistuksellisesti arvosteltava lu-
30361: parkallismuseot, joista; erusimmäiset syntyi- kuisien asianharrastajien itsensä eri ta-
30362: vät jo 1880-luvulla kaupunkeihin ja joita hoilla näiden museoiden hyväksi suorit-
30363: yhä enenevässä määrässä on viime aikoina tama työ, joka on omansa syventämään te-
30364: alettu perustaa maaseudullekin. Huomat- kijäinsä kotiseudun menneisyyden tunte-
30365: tavimmilla ja vakiintuneimmilla paikallis- musta ja johdattamaan heitä ikäänkuin
30366: museoillamme on oma keskusjärjestönsä, tieteellisen työn esikartanoihin.
30367: Suomen Museoliitto r. y., johon tätä nykyä Ol~en sitä mieltä, että valtiovallan olisi
30368: kuuluu 50 museota. Mutta tämän järjes- mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän
30369: tön ulkopuolella ovat vielä toistaiseksi koetettruva tukea myös pääkaupungiC!lJ ulko-
30370: vasta perustetut, vielä vakiintumattomat puolella, maaseudulla ja eri !kaupungeissa,
30371: pitäjänmuseot, joita maaiSSamme on jo suoritettua henkistä sivistystyötä, pidämme
30372: muutamia kymmeniä. Joritakin poikkeuksia edellä selostettua viime aikoina laajalti
30373: lukuunottamatta paTkallismuseot toimivat levinnyttä mus~oharrastusta yhtenä tällai-
30374: talondenisesti sangen ahtaissa olosuhteissa, sena alana, jolle yleisistä varoista saatu
30375: paaasmssa paikallisten asianharrastajien avustus olisi paikallaan. Onhan valtio-
30376: vapaaehtoisen työn varassa. Museoliitto on valta, yllä:pitämällä tarkoitusta varten eri-
30377: tosin raha-rurpajaisten voittovaroista viime koista virastoa ja tutkimus'laitosta, m.ui-
30378: vuosina saanut vuosittain n. 100,000 mark- naistieteellistä toimikuntaa ja kansallis-
30379: kaa liittoon kuuluville museoille jaetta- museota, tunnustanut museoalan ja siihen
30380: viksi, mutta kun apurahan hakijoita on liittyvät kansalliset tieteet omaksi asiak-
30381: aina ollut yli 30 kerrallaan, on kunkin mu- seen, jotenka sen tulisi oj·entaa myös aut-
30382: seon sa~JJma avustus supistunut sangen pie- tava, kätensä sille a;ltti:illa harrastuksena ja
30383: neksi. innostuksella suoritetulle työlle, jota maa-
30384: Paikallismuseoiden, niin hyvin isompien seudulla tämän alan hyväksi nykyään teh-
30385: kuin pienempien, sekä tieteellisesti että va- dään.
30386: listuksen kannalta tärkeä merkitys on Kaikkein kipeimpään tarpeeseen olisi
30387: yleisesti tunnustettu. Ne kokoavat ja säi- ensi alulksi saatava tälle harrastukselle riit-
30388: lyttävät maan muinaistutkimukselle, kan- tävää ohjausta ja opastusta, jotta se suun-
30389: satieteelLe ja sivistyshistorialle arvokasta tautuisi oikeille uriilleen ja kehittyisi sekä
30390: aineistoa avustaen siten oleellisesti näitä tieteen kannalta katsoen että kansanvalis-
30391: karusallisia tieteitämme. Kansanvalistuk- tuksellisesti mahdollisimman tarkoituksen-
30392:
30393: 92
30394: 730 VIII,10. - Museoneuvojan virka.
30395:
30396: mukaisesti. Tämä opastustoiminta olisi Tämän mukaisesti pidämme tarpeelli-
30397: myös omansa rohkaisemaan museo- ja sena, että ryhdytään toimenpiteisiin mu-
30398: kotiseutututkimustyön harjoittajia, joilla seoneuvojan viran perustamiseksi muinais-
30399: useimmiten on sangen vähän ennakkotie- tieteellisen toimikunnan yhteyteen. Mu-
30400: toja tällä alalla, lisäämällä heidän - päte- seoneuvojan tehtävänä olisi ensi sijassa
30401: vyyttään tähän työhön, sekä näin huojen- henkilökohtaisesti paikallismuseoissa, joko
30402: tamaan ja tehostamaan heidän enimmä!k- näiden tai Museoliiton pyynnöstä tai mui-
30403: seen va;paa·ehtoisesti ja palkatta suoritta- naistieteellisen toimikunnan määräyksestä,
30404: maansa työtä. Kun muinaistieteellinen käymällä antaa näiden toimihenki·löille
30405: toim~lmnta nykyisillä työvoiminaan vain opastusta ja apua museon ja sen työn ko-
30406: sangen rajoitetussa määrässä ehtii suorit- konaissuunnittelussa, museoteknillisissä ky-
30407: taa tällaista ohjaustyötä e~ä Museoli,itolla- symyksissä, keräys-, luettelo-, säilytys- ja
30408: kaan ole siihen kuin aivan niukasti varoja näytteillepanotyössä, museo-oppaiden laa-
30409: käytettävissä, olisi parasta saada ta·rkoi- dinna:ssa sekä myös välittää tieteellistä tut-
30410: tusta varten erikoinen neuvojan to~mi pe- kimusta varten tietoja paikallisinuseoiden
30411: rustetuksi. Kansanedustaja, tohtori Julius kokoelmista kansallismuseon, ohjesäännön
30412: Ailio~vainaja, joka ollessaan Suomen Mu- mukaisesti, jonlk:a laatiminen annettaisiin
30413: seoliiton puheenjohtajana otti tämän asian muinai:stieteelli:sen toimikunnan tehtäväksi
30414: usein puheeksi, pitäen sitä paikallismu- yhteisymmärryksessä Suomen Museoliiton
30415: seoiden ja n~iden kansallisesti arvokkaitten kanssa. Kun museoneuvojana tulisi olla
30416: kokoelmien hoidon kannalta ensiarvoisen monipuolinen pätevyys, s. o. paitsi riittä-
30417: tärkeänä, kirjoittaa m. m. alkukatsaukses- vää harjaantumista perusteelliset :tiedot
30418: saan teo'kseen ,Suomen lk:ulttuurihistorialil.i- sekä museotekniikassa että muinais- ja kan-
30419: set maakunta- ja paikallismuseot" (Suo- satieteessä ja kulttuurihistoriassa., olisi hä-
30420: men Museoliiton julkaisuja 4, siv. 19) nen vi11kansa rinnastettava muinaistieteel-
30421: siitä seuraavaa: lisen toimikunnan vanhempien amanuens-
30422: ,Kansalli!smuseo ei kuitenkaan aina teh- sien viran kanssa. Sen lisäksi olisi häntä
30423: täviensä takia ole voinut antaa läheskään varten varattava matkarahoja riittävä
30424: kaikkea sitä museoteknillistä apua, jota määrä ainakin 'kuuden kuukauden mat-
30425: maaseutumuseot olisivat tarvinneet. Kun koillaoloa varten vuodessa.
30426: näillä itsellään ei ole käytettävänään eri- Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, ehdo-
30427: koista museokoulutusta saaneita voimia, tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
30428: olisi tärkeätä, että valtio a:settai:si kansal- väksi toivomuksen,
30429: lilsmuseon yhteyteen ·erityisen museohenki-
30430: lön, jonka tehtäviin kuuluisi huolehtia että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
30431: maaseutumuseoiden tieteellisestä ja teknil- siin museoneuvojan viran perusta-
30432: lisestä ohjauksesta. Siitä aiheutuvia vähiä miseksi ja antaisi Eduskunnalle
30433: kustannuksia vastaisi monin kerroin maan esityksen tarpeellisen määrärahan
30434: kulttuurisuojelulle ja kulttuurihistorialli- myöntämisestä tarkoitnsta varten.
30435: selle tutkimutkselle koituva hyöty.''
30436:
30437: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
30438:
30439: Akseli Brander. M. E. H.arj,a. E·emil. Luukka.
30440: L. 0. Hirvensaro. Väinö Voionmaa. Ansh. Alestalo.
30441: Edv. V.aa.mma. Albin Wickman. ~turi Leinonen.
30442: T. N. Vilhula. Matti Tolppanen. Aarne Honka.
30443: Tilda Lö1ihman~Koponen. Hei.lclti Soininen. Pauli Tuorila.
30444: Antti Kukkonen. Mi!lltti Miikki. Heikki Niskanen.
30445: Juhani Leppälä. Aino Luostariuen. R. Ala-Kulju.
30446: •• ••
30447:
30448: VALTIOPAIVAT
30449: 19 3 6
30450:
30451: LIITTEET
30452: IX
30453: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
30454: TOIVOMUSALOITTEET
30455:
30456:
30457:
30458:
30459: HELSINKI 1936
30460: VALTIONEUVOSTON !KJLRJA'PcA.liNO
30461: Metsä- ja maatalouskouluja, asutusta, kalastusta, järvien ja jokien
30462: perkausta, viljan varastoimista, katojen ehkäisemistä
30463: y. m. koskevia toivomusaloitteita.
30464: 735
30465:
30466: IX,1. - Toiv. al. N:o 64.
30467:
30468:
30469:
30470:
30471: Cajander y. m.: Uusien metsäkoulujen perustamisesta.
30472:
30473:
30474: E d u s k u n n a 11 e.
30475:
30476: Metsätyönjohtajakoulutus on Suomessa tattakoon siinä suhteessa vain senaatin
30477: jo 60 vuotta vanha. Vuonna 1876 perus- maanviljelystoimituskunnan metsähallituk-
30478: tettiin näet silloisen Evon metsäopiston yh- selle lähettämään ja ll:nä joulukuuta 1874
30479: teyteen, sen alaosastoksi, :maamme ensim- päivättyyn kirjeeseen. Siinä sanotaan, suo-
30480: mäinen metsäkoulu, tai oikeammin - llliin- mennettuna, seuraavaan tapaan: ,Kun puu-
30481: kuin nimitys silloin kuului - Evon met- tavarakauppa Suomessa on nyttemmin saa-
30482: sänvartijakoulu. Tämän uuden koulun pe- vutta!Ilut sellaisen laajuuden ja merkityk-
30483: rustaminen oli yksi seuraus siitä 1870- sen, että järkiperäisempi talous, kuin tähän
30484: luvun ensi vuosina Euroopassa alkaneesta asti, maan yksityismetsissä voidaan katsoa
30485: voimakJkaasta taloudellisesta nousukaudesta, tulleen vä1ttämättömän tarpeen vaatimaksi
30486: jonka vaikutukset ulottuivat meidänkin ja hallituksen näin ollen täytyy olla valmis
30487: maahamme asti. l\fainittuna aikana tapah- ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että
30488: tunutta kehitystä kuvaavana mainittakoon, yleisempi tieto metsätaloudessa leviäisi
30489: että v. 1871 oli maasta viedyn varsinaisen maan maanomistajien ik:eskuute1en, saa
30490: !PUutavaran arvo 16.6 milj. markkaa; seuraa- maanviljelystoimituskunta täten kehoittaa
30491: vana vuonna nousi tämän viennin arvo jo metsäha:llitusta ottamaan harkinnan alai-
30492: 25.2 milj. markkaan, ja sitä seuraavana eli seksi tämän Suomen metsien tulevaisuu-
30493: vuonna 1873 34.6 milj. markkaan, siis run- delle tärkeän kysymyksen sekä sen ohella
30494: saasti kaksinkertaiseen :määrään siitä, mitä harkitsemaan, eikö mainittua päämäärää
30495: se oli v. 1871. Vienti 'kasvoi edelleen v. 1874 soveliaimmim voitaisi saavuttaa perusta-
30496: huomattavasti ja oli puutavaran vientiarvo malla oppilaitos, jossa henkilöt, etupäässä
30497: tuona vuonna 43.3 milj. ma11kkaa eli suu- maalaisväestöön kuuluvat, saisivat opetusta
30498: rempi kuin milloinkaan aikaisemmin. metsänih.oidollisissa oppiaineissa, ja josta
30499: Luonnollisena seurauksena ulkomaisen oppilaitoksesta he sitten pääsisivät palvel-
30500: puutavarakaupan vilkastumisesta oli saha- la:kseen maan maanomistajia metsätöiden
30501: teollisuuden elpyminen, metsäntuotteiden ohjaajina e1i metsävouteina; ja koska Evon
30502: menekin parantuminen ja niiden hintojen metsäopiston oppikurssin äskettäin toimeen-
30503: nouseminen. pannun supistuksen jdhdosta tilaa j:a tilai-
30504: Kun muutokset taloudellisissa oloissa oli- suutta muuten löytynee alaosaston järjes-
30505: vat näinkin tuntuvat ja kun metsät saivat tämiseen mainitun laitoksen yhteyteen tule-
30506: niin hyvin yksityisen kuin vaitionkin talou- via metsä:töiden ohjaajia varten, tulee met-
30507: dessa yhä suuremman merkityksen, alet- sähallituksen antaa alamainen lausuntonsa
30508: tiin myös valtiovallan puolelta kiinnittää ja ehdotuksensa siitä, ku~nka ja millä ta-
30509: erityisempää huomiota metsätalouteen. Vii- valla opetus tässä tarkoituksessa olisi opis-
30510: 736 IX,1.- Uusien metsäkoulujen perustaminen.
30511:
30512: tossa järjestettävä sekä millä ehdoilla ja 40: een, jolloinka myös koulun ohjesääntö
30513: mihin määrään oppilaita voitaisiin 1aitok- uusittiin. Tällä välin oli korkein metsäope-
30514: seen vastaan ottaa.'' tus v. 1908 siirretty Evolta Helsingin yli-
30515: Saamansa kehoitu:ksen mukaisesti metsä- opistoon, jotenka Evolla siitä la,htien on
30516: ha1litus valmisti, yksissä neuvoin Evon ollut ainoastaan metsäikoulu.
30517: metsäopiston si:lloisen johtajan ·tohtod A. Kohta viime vuosi,sadan vaihteen jälkeen
30518: G. Blomqvistin kanssa, ehdotuksen metsä- virinnyt harrastus metsien parempaan
30519: koulun perustamisesta Evolle. Tämä ehdo- käyttöön johti sii'hen, että Evon metsä-
30520: tus lähetettiin maanviljelystoimituskun- koU'lu, laajennettunakaan, ei yksinään riit-
30521: nalle 16 p :nä huhtikuuta 1875, johon pe- tänyt, vaan oli perustettava uusia kouluja.
30522: rustuen hallitus antoi 6 p: nä huhtikuuta V. 1903 aloi.ttikin toimintansa Ä'htärin pi-
30523: 1876 asetuksen Evon metsäkoulun perusta- täjään perustettu Tuomarniemen metsä-
30524: misesta sekä vahvisti ohjesäännön koululle koulu sekä ikalksi vuotta myöhemmin Nik-
30525: seuraavan toukokuun 26 p: nä. Koulu aloitti karilan koulu Pieksämäen pitäjässä ja Ro-
30526: toimintansa saman vuoden marraskuun 3 vaniemen koulu samannimisessä pitäjässä.
30527: päivänä. Va.i:kka metsä:kouluopetuksen perusta on-
30528: Kokemusta siitä, mitenikä pitkän oppi- kin suurin piirtein sama kuin ·60 vuotta
30529: ajan tuli metsäkoU'lussa olla, ei luonnolli- sitten, on näiden koulujen opetusohjelmaa
30530: sestikaan ollut omasta maasta saatavissa. useampaankin otteeseen muutettu ja laa-
30531: Oppiaika määrättiin alusta allkaen 2-vuoti- jennettu, jotta kysymyksessä oleva opetus
30532: seksi, mikä on kuluneiden vuosikymmenien vastaisi kunakin ajanlkohtana siUe kohtuu-
30533: aikana osoittautunut tarkoituksenmukai- della asetettavia vaatimuksia. Niinpä on
30534: seksi. Kun tietoa siitä, missä määrin har- opetusohjelmaan liitetty uusia oppiaineita,
30535: rastusta opiskeluun metsä!koulussa ilmaan- oppituntien luku on lisätty melikein kaksin-
30536: tuisi ja kuinka suureksi metsätyönjohtajien kertaiseksi, opettajavoimia on myös vahvis-
30537: tarve osoittautuisi, ei ollut ensinkään, oltiin tettu ottamalla kaikkiin kouluihin !kolmas
30538: koulua perustettaessa sen suuruuteen näh- opettaja. Paremman tuloksen aikaansaami-
30539: den varsin varovaisia. Siten varattiin kou- seen tähtää myös pääsykokeiden käytän-
30540: lussa ti1a:a vain kuudelle oppilaalle vuosit- töönottaminen oppilaita valittaessa. - Nyt
30541: tain, joten oppi'lasmäärä toisesta lukuvuo- voimassaoleva asetus metsälkouluista ja met-
30542: desta lähtien tuli olemaan 12. Täten val- säkoulujen johtosääntö on annettu 30 p :nä
30543: mistuvien metsätyönjohtajien määrä riitti- huhtikuuta 1931.
30544: kin sitten pitkän aikaa tyydyttämään ky- Edellä mainittujen neLjän koulun va-
30545: synnän. Mutta sitä mukaa kuin olot met- rassa on suomenkielisten metsätyönjohta-
30546: sätalouden alalla vuosikymmenien kuluessa jien kouluttaminen sitten viimeiset kolme
30547: kehittyivät, kävivät myös laajennukset ja vuosikymmentä o'llut ja yhä ede1leen on.
30548: muutokset metsätyönjohtajakoulutukseen Näissä 1kouluissa onkin a]na viime vuosiin
30549: nä:hden tarpeellisiksi. Niinpä huomattiin ·a,sti voitu kouluttaa kysyntää vastaava
30550: tämän vuosisadan ensimmäisinä vuosina, määrä metsätyönjohtajia. Tämä on tosin
30551: että Evon metsäkoulu ei silloisessa laajuu- käyny.t päinsä vain siten, että kysynnän
30552: dessaan enää kyennyt tyydyttämään kou- lisääntyessä on 01ppilasmäärät korotettu
30553: lunkäyneiden metsätyönjahtajien kysyntää. niin suuriksi kuin mahdollista, jopa siinä
30554: Sen tähden korotettiin ikoulun oppilas- määrin, että opetuksen tehokkuus on siitä
30555: maara ensinnä v. 1903 12:sta 20:een ja 8 joutunut kärsimään, mikä ei luonnollisesti-
30556: vuotta myöhemmin eli 1911 vielä 20: stä kaan saata ajan pitkään jatkua. Kaikesta
30557: IX,1. - Cajander y. m. 737
30558:
30559: huolimatta on metsäkoulun ikäyne~stä met- harva~ukuiset, metsälkoulujen perustami-
30560: sätyönjdhtajista nykyisin i1meistä puutetta. seen sopivat alueet pysytetään valtion
30561: Se ei olekaan kummelksittavaa, sillä toi- omistuksessa ja varataan tähän tarkoituk-
30562: minta metsätalouden alal~a on parin kol- seen ikäytettävälksi. Mikäli tällaisia a;lueita
30563: men viimeksi kuluneen vuoden aikana jat- ei katsota - läheisemmän ja etäisemmän
30564: kuvasti kehittynyt ja laajentunut, ja har- tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen -
30565: rastus metsien järkiperäiseen ikäyttelyyn riittävästi olevan valtion omistuksessa, olisi
30566: ilahduttavasti lisääntynyt voipa sanoa metsämaita valtiolle ostettaessa myös pu-
30567: moon kailkissa osissa. Tästä on ollut seu- heenaoleva tarkoitus huomioon otettava.
30568: rauksena m. m., että uusia metsätyönjoh- Mitä tulee kysymykseen siitä, että uudet
30569: tajien ,toimipaikkoja on lukuisasti ilmruan- metsäkoulut oEsi sijoitettava eri osiin
30570: tunut. Mainittwkoon vain, että metsänhoi- maata kuin missä nykyiset koulut ovat -
30571: toyhdistystoiminta on ripeästi kehittynyt josta kysymyksestä jo on julkisuudessaJkin
30572: ja tulee varmaan edelleenkin kehittymään, mielipiteitä ilmaistu - niin on tämä kysy-
30573: tarjoten jo nyt säännöLlistä työtä parille- mys mielestämme enemmän toisarvoinen
30574: sadalle metsä•työnjohtajalle. Metsänhoito- muuten paitsi, että lähiaikoina perustettavat
30575: lautakunnat ovat myös olleet tilaisuudessa uudet koulut olisi sijoitettava maan etelä-
30576: karluttamaan metsätalousneuvojiensa luku- puoliskoon, jonka metsätalous on ilmikissa
30577: maaraa. Puunjalostusteollisuus, sen vuosi suhteissa vallan huomattavasti tärkeämpi
30578: vuodelta yhä laajentuessa ja kehittyessä, maamme taloudelle kuin pohjoispuoliskon.
30579: on katsonut asianmukaiseksi kiinnittää pal- Tärkeintä tässä on käsityksemme mukaan
30580: velulkseensa entistä lukuisamman joukon se, että uudet metsäkoulut sijoitetaan pai-
30581: koulunkäyneitä metsätyönjohtajia. Niin- koille, joissa on ei ainoastruan sovelias tont-
30582: ikään on suurempia metsäalueita omista- tialue ja tarpeelliset viljelysmaat !Vaan
30583: vien kuntien, seurakuntien ja yksityi:st,en myös ja ennenkailkikea riittävät sekä maan-
30584: palv~luksessa avautunut uusia toimipailk- laadun ja metsien puolesta tarpeeksi moni-
30585: ikoja metsätyönjohtajille. puol1set harjoitusalueet, jotka sijaitsevat
30586: Kun näin on asianlaita ja kun metsäam- mahdollisimman lähellä koulukartanoa. Si-
30587: mattimiesten puute ei saa olla metsätalou- täpaitsi on tarpeen, että oppilaille voidaan
30588: den kehittymisen jarruna, on mielestämme valmistaJa tilaisuus perehtyä myös puuta-
30589: välttämätöntä, että valtiovallan puolelta varan kuljetukseen niin hyvin vesitse kun
30590: ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin uu- maitsekin, sekä tutustua puutavaran jalos-
30591: sien metsäkoulujen perustamiseksi maaham- tuslaitoksiin. Tämänlaatuiset vaatimukset
30592: me. Aluksi olisi ainakin yksi uusi ikoulu täyttäviä metsäkoulun paikkoja on varsin
30593: aikaansaatava. Kun ke1hitys metsätalouden vaikea löytää, sen on kokemus osoittanut.
30594: alalla tulee - tosin väliin s:attuvia lama- Uusia metsäkouluja perustettaessa on siis
30595: kausia lukuunottamatta- varmaankin jat- etusija annettava sellaisille pailkoille, jotka
30596: kumaan ja sen vuoksi myös koulunkäynei- opetuksen antamista si1mällä pitäen tarjoa-
30597: den ammattimiesten kysyntä lisääntymään, vat suurimmat edut. Koulujen sijoittami-
30598: olemme varmat siitä, että yksi uusi metsä- nen joihinkin määrättyihin mawkuntiin on
30599: koulu ei moneksikaan vuodeksi eteenpäin sen sijaan kysymys, jolla ei voi olla mitään
30600: riitä, vaan on niitä ilmeisesti jo aivan lä- ratkaisevaa merkitystä.
30601: hivuosina perustettava useampiakin. Tä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
30602: män tähden pidämme myös tarpeen vaati- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
30603: mana, että valtion omistamilla mailla vielä vomuksen,
30604: nyt löytyvät, käsityksemme mukaan varsin
30605:
30606: 93
30607: 738 IX,1.- Uusien metsäkoulujen perustaminen.
30608:
30609: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tähän tarkoitukseen sopivia alueita
30610: toimenpiteisiin uusien metsäkoulujen vastaisuudessa perustettavia metsä-
30611: perustamiseksi sekä myös varaisi ja kouluja varten.
30612: tarpeen vaatiessa ostamalla hankkisi
30613:
30614: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1936.
30615:
30616:
30617: A. X. Cajander. Mauno Pekkala.
30618: J ..Koivisto. Kalle Soini.
30619: Otto Marttila. Edv. He[enelund.
30620: 739
30621:
30622: IX,2. - Toiv. al. N :o 65.
30623:
30624:
30625:
30626:
30627: Soini y. m.: Metsäkoulun perustamisesta Vuojoen metsä-
30628: alueelle Eurajoen pitäjässä.
30629:
30630:
30631: E d u s kun n a ll e.
30632:
30633: Metsätyönjohtajien kouluttamista varten tystoimintaa voida nykyisestään enempaa
30634: on maassamme toiminnassa neljä suomen- laajentaa, vaan täytyy sen pysähtyä nykyi-
30635: kielistä oppilaitosta, nimittäin Evon, Tuo- selle asteelleen tarpeellisten ammattimiesten
30636: marniemen, Nikkarilan ja Rovaniemen met- puutteen takia.
30637: säkoulut. Näissä voidaan valmistaa vuosit- Kun uuden metsäkoulun perustamisen
30638: tain keskimäärin 85 oppilasta. Tämä määrä välttämättömyys ensi sijassa johtuu yksi-
30639: on näihin asti osoittautunut suurin piirtein tyismetsätalouden tarpeesta, on luonnollista,
30640: riittäväksi tyydyttämään alemman metsä- että se on sijoitettava sellaiselle paikkakun-
30641: opetuksen saaneiden ammattimiesten tar- nalle, että koulun alue sekä maanlaatunsa
30642: peen. Viime vuosina tapahtunut voimakas että metsiensä puolesta vastaa mahdollisim-
30643: kehitys metsätalouden, nimenomaan yksi- man suuressa määrässä olosuhteita yksityis-
30644: tyismetsätalouden, alalla on lisännyt kui- metsissä. Samalla on sen sijaittava liiken-
30645: tenkin pätevien ammattimiesten kysyntää nesuhteisiinsa nähden edullisella seudulla,
30646: niin suuressa määrässä, että tällä haavaa jossa kaikenlaatuisella puutavaralla on hyvä
30647: esiintyy ilmeistä puutetta metsätyönjohta- menekki ja kuljetussuhteet ensiluokkaiset.
30648: jista. Likimainkaan kaikkia toimia ei voida Niinikään on tarpeen, että jo koulussa voi-
30649: nykyisin saada täytetyksi. Niinpä lienee daan päästä läheiseen kosketukseen ja vuo-
30650: tällä hetkellä ainakin 120 metsänhoitoyh- rovaikutukseen metsänhoitoyhdistystoimin-
30651: distyksien metsänhoidonneuvojan tointa nan kanssa.
30652: avoinna. Metsänhoitolautakunnat, puunja- Metsäkoulun paikaksi sopivia ja riittä-
30653: lostusteollisuus ja valtio ovat nekin kohdal- vän suuria alueita voitanee tuskin yksityis-
30654: taan pakoitettuja yhä enemmän ottamaan mailta mistään saada enää kohtuullisella
30655: lisää metsätyönjohtajia palvelukseensa. hinnalla hankituksi. Koulu on siten sijoi-
30656: Lähi vuosina voi arvioida maassamme pe- tettava valtion omistamille maille. Erin-
30657: rustettavan kaikkiaan n. 800-900 uutta omaiset edellytykset metsäkoulun paikaksi
30658: metsätyönjohtajan tointa. omaa mielestämme v. 1929 valtiolle ostettu
30659: Nykyisten metsäkoulujen tuottama am- Vuojoen kartanon alue Eurajoen pitäjässä.
30660: mattimiehistä on osoittautunut siten täysin Tämä Kokemäen hoitoalueeseen kuuluva
30661: riittämättömäksi maamme metsätalouden alue ynnä siihen välittömästi liittyvä Kau-
30662: nykyisessä kehitysvaiheessa. Sen vuoksi on kenpielen virkatalo käsittävät yhteensä
30663: välttämätöntä ryhtyä kiireellisiin toimen- 4,325 ha metsämaata. Maat ovat laadul-
30664: piteisiin asiassa. Ainakin yksi uusi metsä- leen ensiluokkaisia, ollen kasvullista metsä-
30665: koulu on hetimiten saatava perustetuksi. maata käenkaalimustikkatyypin ja mustik-
30666: Muutoin on tilanne täysin kestämätön. Il- katyypin maita kokonaista 78 %. Porin-
30667: man sitä ei esimerkiksi metsänhoitoyhdis- Rauman maantie kulkee alueen poikki.
30668: 740 IX,2. - Metsäkoulu Vuojoelle.
30669:
30670: Halki metsäalueen on oma metsärautatie, Vuojoen alueen lähistöllä sijaitsevat Ko-
30671: jonka liikkuva kalusto ja ratakiskot ovat kemäen hoitoalueeseen kuuluvat Luvian ja
30672: alueella varastoituna. Omalla maalla me- Eura- ja Lapinjoen metsäalueet, yhteensä
30673: ren rannassa on Verkkokarin lastaussatama n. 2,590 ha. Jos kaikki edellä mainitut
30674: mihin voivat tulla lastaamaan 12 jalkaa alueet yhdessä osoittautuisivat riittämättö-
30675: syvässä uivat alukset ja aivan lähellä on miksi, on mahdollisuus myöhemmin lisätä
30676: Kaunissaaren lastauspa:i:kka, missä on vettä alueen suuruutta muilla lähistöllä olevilla
30677: 24 jalkaa. Siten myöskin vientitavaran toi- valtion mailla. Siten kysymyksessä olevat
30678: mittamisessa on tilaisuus harjoitteluun, mil- metsämaat laajuuteensakin nähden täysin
30679: laista ei missään muualla sopivilla paikoilla voivat tyydyttää ne vaatimukset, mitä kou-
30680: ole. Neljä ensiluokkaisessa kunnossa olevaa lun harjoitusalueelle voidaan asettaa.
30681: työväen asumusta, joita voitaisiin käyttää Useampiakin koululle sop1v1a tontti-
30682: metsäkoulun oppilaiden tilapäisasuntoina alueita on Vuojoen alueella ja sen välittö-
30683: harjoitustöissä, on valmiina metsässä. Niin- mässä yhteydessä saatavissa ja voidaan
30684: ikään on jo kaksi taimita:vhaa perustettuna. koulu väliaikaisesti saada toimimaan tällä
30685: Lähellä olevat Eura- ja Lapinjoet, joissa seudulla vaikka aivan heti lähikylissä va-
30686: lauttaus toimitetaan yksityisuittona, sopi- paina olevissa ja riittävän suurissa huo-
30687: vat hyvin lauttausha,rjoitte.luun. Metsä- neistoissa.
30688: alueen lähellä sijaitsevat Porin ja Rauman Edellä olevan perusteella saamme kun-
30689: sekä Kauttuan suuret puunjalostusteolli- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
30690: suuskeskukset, joten on mahdollisuus tutus- väksi toivomuksen,
30691: tua mitä monipuolisimmin tähänkin puo-
30692: leen. Kaikissa tämän seudun pitäjissä toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30693: mivat lisäksi elinvoimaiset me'tsänhoitoyh- toimenpiteisiin metsäkoulun perusta-
30694: distykset, niin että tässäkin suhteessa kou- miseksi ja sen toiminnan aloittami-
30695: lun asemapaikka olisi mahdollisimman edul- seksi jo ensi keväänä Vuojoen metsä-
30696: linen. alueella Eurajoen pitäjässä.
30697:
30698: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
30699:
30700: Kane Soini. Jalmari Pilkama.
30701: Kyll.iklci Pohjala. Einari Karvetti.
30702: K. Kylänpää. Ansh. AlestaJ:o.
30703: J. Eri. Pilppula. Kalle J ouka.nen.
30704: Ka.lle Kirra.
30705: 741
30706:
30707: IX,3. - Toiv. al. N :o 66.
30708:
30709:
30710:
30711:
30712: Luostarinen y. m.: Metsäkoulun perustamisesta Itä-Savoon.
30713:
30714:
30715:
30716:
30717: Metsätalous on trulouselåmärrnme !Vankka syntyisi :metsänhoitoyhdistys, niinkuin he-
30718: turva ja sen kohottruminen on kansallisesti räävän metsän;hoitoharrastu:ksen ajalla on
30719: tä~keä velvoHisuutemme. Kehittynyt puun- toivottavaa, niin tietäi,gi ,tämä jo useamman
30720: jalostusteo'1lisuutem.me pystyy kuluttamaan vuoden 10ppi'lasmäärän sijoituksen. Kun
30721: enemmän raaka-ainetta kuin heiikosti J:wide- ottaa vie% huomioon ne mone1t metsänhoito-
30722: tut metsämme pysty,vät tuottamaan. V ar- parannustyöt ja suunnitelmat, joita Kes-
30723: sinkin y&sityismetsät, joita monin 1pa~koin kusmetsäseura Tapio· valti01Vallam. tukemana
30724: varsinkin Itä-Suomessa on rasitettu liialli- on y!ksityismetsäta!louden tukemiselksi jär-
30725: silla iha/k.kauksiUa, ovat joutuneet arvotto- j,estänyt ja jo~den toteuttaji1ta tar.vitaan
30726: maksi , jätemetsä:ksi ja heikkotuottoisiksi. ammatti,pätevyyttä, niin on maassamme
30727: O~kean metsähengen 1herättäminen metsien metsänthoitokmulujen tarve ilmeinen.
30728: hoitoon onkin ;kansalllisesti tärkeä V'elvolli- Maamme ·enti,se.t metsänhoitokouiut ovat
30729: suut·emme. länsipuolelJa, Pohjolassll! ja Keski-Suomessa,
30730: LMetsäruhoitoharrastu'ksen vai.t,avaa nousua mutta ~ja Itä-<Suomi on tällaista koulua
30731: todistaa se ,suuri puute, miikä meillä on kou- vai'lla. Uusi 1tai uudet metsänhoitolkoulut,
30732: lunkäyneistä metsätyönjohtajista, siLlä v~l sikäli kun niitä valtiovallan taholta tullaan
30733: tio ja puutavarayhtiöt ovat viime vuosina jä11jestämään, oEsi sijoitettava sinne, missä
30734: huomattavasti lisänneet pal~velukseensa ,tä~ niitä ei ennec,stään o[-e ja missä luontruiset
30735: iaisia henkilöitä, samoin metsähoitol,auta- edellytykset metsänviljelykselle olisivat sopi-
30736: ikunnat ja myö's ~eskusmetsäseura T&pio. vammat 1kuin maataioudeHe. Sellaista seu-
30737: Yiksity:ismetsänhoidon ·edistämiseksi on tua on m. m. koko Itä,Savo ja Karjalan
30738: viime vuosina perustettu lukuisia metsän- 1äntiset kunnat kuten Kesälahti, Räakkylä,
30739: hoitoyhdistyiksiä. Nykyisin niitä ,toimii Pariklka!la j. n. e. Näiden seutujen mooston
30740: ma&Ss!l!mme 191 ja toi;vottavasti uusia syn- ikiviperäisyyden tähden on maanvHjelyksen
30741: tyy sikäli kun metsänhoidonneuvojia on ha:rJoittaminen verraten vaibaa, jnten esim.
30742: saatavissa, sillä valtiovalta huomattavasti kaupp,avi!ljan !Vi[je'lystä ei kannata täällä
30743: tukee tätä toimintaa; tämän vuoden talous- käydä kehittämään ja samoista syistä ikar-
30744: arviossa on 2 milj. markan määräraha näi- janhoitoedellytyksetkin ovat pienet, mutta
30745: den neuvojain ~palkik:ausavustuksiksi. metsätalouden kehittämiselle on suuret ma!h-
30746: Metsänhoitakou'lumme, joita on ainoas- dallisuudet. Sitä todistaa ·esim. :pinta-
30747: taan 4, nim. Evon, Tuomarniemen, Nilkka- alatilasto (Suomenmaa-julka.isusta otettu,
30748: rillan ja Rov,aniemen kouilut, eivät k)'ikene tosin vuoddta 1'920, nuorempi'a tietoja ei ole
30749: tyydyttämään nylkyistä:kään ammattimies- saatavissa), josta näkyy, että Heinäveden
30750: ten tarvetta. Vuosittain näistä 2-vuotisista kunnassa ,on metsä- ja joutomaata 92.s %,
30751: kou'Luista voi rvaiJ.:mi,gtua vain 85 työntekijää. Säämingis,gä 9'2.2 %, Savonrannassa 89.4 %,
30752: Jos esimerkiksi kailkkiin maamme kunti~in KerimäeiHä 79.9 % j. n. e. Tämän;tapaista
30753: 742 IX,3. - Metsäkoulu Itä-Savoon.
30754:
30755: tilastoa näistä Itä~Saw.on ja Länsi-Karjalan edellytyksiin näi'l'lä seuduin kuuQuu myös
30756: kunnista voisi jartkaa, si']lä ne kaiklki ovat helppo puutavarankuljetus vesiteitrse, sillä
30757: suurin piirtein samanlaisia, mutta tila pientenkin metsänomistajien maat ovat
30758: ei sitä salJli eikä se liene ta·11peellistakaan. joko j.okien tai järvien rannoilla.
30759: Ha1litus, jonka tehtäväksi uuden lmulupai- iVieilä huomaut!amme, että koulun ,paik-
30760: kan tutk~minen ~a määrääminen jää, on vel- kaa määrättä:essä olisi muistettava Punka-
30761: vollinen ottamaan myös selville metsänvilje- harjun metsätieteeillisen ikokeilua:lueen [ä-
30762: [ykselle sopiva:t maastot, joka näkökohta oEsi heilsyys. Samalla jos sattuisi yksityisesti
30763: mieilestärrnme huomioitava koulun pa~kikaa tai yhtiöiden hyvin hoitamiru metsiä ole-
30764: määrättäessä. Toiseksi näi'llä mainitsemiJ- marun hava;intorvälineenä, olisi se koulutyö]le
30765: lamme seudui!Lla on runsaasti vaJltion omis- eduksi.
30766: tamia metsäma:iJta, ylksistään Heinäveden Kailken edelUim.:ainitsemamme pohja.J:1a
30767: kunnassa, samasta Suomenmaa-julkaisusta ehdotamme eduskunnan pää;tettä:väiksi toi-
30768: saatuj·en tietojen mukaan, on valtion metsä- vomuksen,
30769: maata 12,.554.99 ha, rSruvonrannassa 1,538.61
30770: ha, Enonkoskella 817.17 ha, joten täälLä olisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
30771: ti~aisuus valtio'lila omitlle mai'lile ja metsän- toim.enpiteisiin metsäkoulun perus-
30772: hoitotoimenpite~tä tarvitsevirlle seuduille tamiseksi Itä-Savoon.
30773: saada !koulu. Metsänhoidon 'luontoisiin
30774:
30775: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
30776:
30777:
30778: Aino Luostarinen. Kwarlo Hämninen.
30779: A. Pohjannoro. Matti Mii.lk:kii.
30780: Helena Syrjälä.
30781: 743
30782:
30783: IX,4. - Toiv. al. N :o 67.
30784:
30785:
30786:
30787:
30788: Horelli y. m.: Suomenkielisen metsäkoulun perustamisesta
30789: Jyväskylän lähistölle.
30790:
30791:
30792: E d u s ik u n n a 11 e.
30793:
30794: Nykyisin toimii maassamme neljä metsä- tarvittavia metsämaita. Jyväskylässä ja
30795: koulua, joista vaJ.mistuu vuosittain noin 85 sen ympäristössä on useita erilaatuisia
30796: ammattiopetuksen saanutta oppilasta toi- teollisuuslaitoksia puutavaran <jalostusta
30797: mimaan metsäalalla. :Sanottu henkilömäärä varten ja voisivat koulun oppilaat näin-
30798: on tähän asti suunnilleen tyydyttänyt tar- ollen saada näissä teollisuuslaitoksissa sen
30799: peen, mutta on nykyisin käynyt kokonaan lwkemuksen, mikä heiJ.le ehkä on .ta.Dpeen
30800: riittämättömäksi, mitä osoittaa sekin, että tutkintoaan varten. Vesistöt ovat sanot-
30801: parhaillaan lienee ;noin 120 metsänhoito- tujen pitäjien rajojen sisällä siksi Laajat,
30802: yhdistyksen metsähoidonneuvojan tointa että sekin koulutus, mikä puutavaran uit-
30803: avoinna, jotll!paitsi metsälautakunnat, puu- tamisen suhteen metsäkouluissa on annet-
30804: tavarateollisuus ja yiksityiset metsänomista- tava, voidaan näissä pitäjissä sijaitsecvan
30805: j!llt tarvitsevat vuosi vuodelta yhä enemmän metsäkoulun oppilaille helposti järjestää.
30806: !llmmattiopetuiksen saanutta metsänhoito- Lisäksi on otettava huomioon, että metsien
30807: henkilökuntaa. hoito Keski-Suomessa on vielä sillä asteella,
30808: 1Katsomme näinollen, että maahamme on että tällaisen koulun aikaansaaminen olisi
30809: saatava entisten lisäksi ainakin yksi metsä- omansa kohottamaan metsien hoitamista
30810: koulu poistamaan edeJ.lämainittua puutetta. melko laajalla alueella.
30811: Niinikään katsomme, että sopivimpia paik- ITä:hän viitaten ehdotamme eduskunnan
30812: kakuntia tähän tarkoitukseen ovat Jyväs- hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
30813: kylän kaupungin ympäristössä olevat kun-
30814: nat, lähinnä Jämsän tai Korpilahden kun- että hallit.us valmistaisi ja antaisi
30815: nat. Näistä kunnista on saatavina metsä- Eduskunnalle esityksen siitä, että
30816: koululle erittäin sopivat koulupaikat, joko viivytyksettä perustettaisiin yksi
30817: vRltion vir1kataloista tai muuten sellainen suomenkielinen 'metsäkoulu J yväs-
30818: hanikkima:lla; samat seudut ovat laajoja kylän kaupungin lähistöllä oleviin
30819: metsäseutuja, joista on erittäin kohtuulli- kuntiin, lähinnä Jämsän tai Korpi-
30820: silla hinnoilla saatavissa ostoteitsekin ehkä lahden kuntaan.
30821:
30822: Helsingissä syyskuun 115 päivänä 1936.
30823:
30824:
30825: T. N. Vil!hula.
30826: 744
30827:
30828: IX,5. - Toiv. al. N:o 68.
30829:
30830:
30831:
30832:
30833: Leppälä y. m.: Metsäkoulun perustamisesta Itä-Suomeen.
30834:
30835:
30836: E d u s k u n n a 'l [ e.
30837:
30838: Ilahduttavimpia irlmiöitä maamme ·eri a·1o- 'kysyntä yksin niissä tulee ·olemaan huo-
30839: jen kehityksessä on metsänhoidollisten har- mattava.
30840: rastmsten :herääminen ja .kasvu. Samaan ·Met:Sänhoitosuunnitelmien tekoon on Kes-
30841: aikaan kun 1erärl!lä muil'la aJ.oillla on ollut kusmetsäseura Tapiolta anottu työntrekijöitä
30842: huomattavissa työntekijäin liikarunsautta, enemmän kuin mitä on voitu toimittaa. En-
30843: on metsätalouden neuvontaan ja hoitoon simmäiseen päivään maaEskuuta !kuluvana
30844: antautuneista koulunkäyneistä oUut puu- vuotena o'li täi!Jlaisia vielä rto.teutbma;tta jää-
30845: tetta. neitä ano.muksia lkaikkia;an koiko maassa
30846: lMetsätaiJ'oustyönjohtajien kysyntä esim. 2,230 ja käsittävät ne 125,000 ha alueen.
30847: on viime vuosina huomattavasti lisäänty- Viipurin läänin a:luee1la o'li samaan aikaan
30848: nyt. Puutavara.yhtiöt ja vamo ovat Hsän- suunnitelmia ,anottu [ähes 500 ll'oin 25,000
30849: neet koulunikäyneiden metsrutaloustyönjoh- ha:n a[uee1la. Monet, jotka jo v. 1931
30850: ta:jiensa lukua. Ja senjä!lkeen lkun va1tion olivat anomu:ksensa jättäneet, eivät vi&ä-
30851: määrärahat yksityismetsänhoidon 'edistä- kään ole metisätalousneuvojaa. trlahleen saa-
30852: mistä varten ovat viime vuosina suuressa neet.
30853: määrässä nousseet, ovat myöskin ne yhty- 'Tapio'lta saatujen tietoj•en mulkaan johtuu
30854: mät, jo~den rt.ehtävänä on huo~ehtia yksi- tämän'1ai.nen a:Siain.tila p:aitsi määrärahoj.en
30855: tyi•smetsänlroidon .edistämiisestä, lisänneet väJhyydes·tä myös kou'lutettujen ,työvcoimien
30856: paheluksessaa;n o!levien metsätyönjohtajien puutteesta.
30857: lukua. Näin ovat tehneet niin hyvin met- Yilelensä oltanee asianomaisissa piireissä
30858: sänhoi.to1auta!kunnat lkuin Keskusmetsruseura valk:uutetrtuja siitä, ,etteivät •nykyiset mertsä-
30859: Tapi·okin. Suurin kysynnän :li,säys johtuu kou:lut kykiene valmistamaan riittäväiSti tä-
30860: kuitenkin siitä, että maahamme on sootu män a.~an työntekijöitä. Ta;rvittaisiin aina-
30861: perustetuksi :huoma1Jta;v'a määrä metisän!hoi- kin y.klsi metsäkoulu ellei useampia lisää.
30862: toyhdistyksiä, joille viime vuosina on M. m. on metsähallitus lausunut asiasta seu-
30863: metsätaloustyönjohtajien pa!lklmamista •var- raav-aa: ,Nykyiset metsäkoulut eivibt riitä
30864: ten myönnetty miljoonan markan suurui- tarvittavan metsätyönjohta!jakunnan !kou-
30865: nen määräraha. Kun tämä määräraha ku- luttamiseen, vaan uusia kouluja tarvitaan
30866: luvan vuoden a~lussa on lkorotrettu 2 mi'lj. aluksi ainakin yksi ja tu1onnempana sitten
30867: markaksi, tulee uusia metsänhoitoyhdi,styk- useampia sitå mukaa 'kuin se ·osoittautuu
30868: siä todennäköisesti huomattavasti perustet- vä'1M.ämättömäJksi. Asiaa lharkittaessa ei ol.e
30869: tawvksi. V. '1·929 oli toiminnassa vain 85 yh- unohdettava myöskään sitä, että metsä:kou-
30870: distystä. Nyt niiden [uku on 191. Odote- luljen o.pp:itlasmäärät ovat jo nykyise,1lään
30871: taankin metsänhoitoyhd~stysten ,luvun vuo- osittain liian .suuret jatkuvasti seRaisi.na
30872: den 1937 loppuun mennessä nousevan ~hlri pidettäviksi, jopa niin suuret, että opetuk-
30873: main 250 paiQrkeiQle. Metsätyönjohtaljain sen tehokikuus si·itä pakostakin joutuu kär-
30874: IX 15. - Leppälä y. m. 745
30875:
30876: s:LJ:naan. Yiksistään tämänkin tähden on Loimo:lan seudut SuOijärvel'lä 1tai jokin muu
30877: tarpeellista ryhtyä suunnittelemaan uuden seutu, ,jossa 'On ital'!P·eekisi me,tsää ja puun-
30878: metsäikoulun :perustaJIIlista.'' jalostuslaiWksia harjoittelua varten, sen
30879: MetsäkoUtluja on ennestään maassamme sails~ lähemrpi tutkwus os'Oittaa. Metsä1wu-
30880: ne[jä. Ervon metsäkou[u Lammin 1pitäjässä lun kiireel1istä perustamista ensimmäiseksi
30881: länsi:puole[la maarta on ol'lut ,toiminnassa jo Itä-Suomeen perustelee Maatalousseurojen
30882: 60 vuotta. V. 1913 rperustlettiin Tuomar- ~eskusliiJtto ,eräässä maataJlousministeriölle
30883: nieme;n metsä/koulu Ähtäriin EtJe,lä.J>ohjan- antamassaan. lla usunndssa.
30884: maan ja Kes'ki~Suomen rajamarl.'le. Nikka- 1Tämä loouJu oHsi rperustettava :mahdolli-
30885: rillan mre,tsäkou:lu, joka perustettiin 1'905, simman pian, ko~a, kuten edellä on osoi-
30886: on Pieksämäellä Savossa ja samana vuo- rtettu, me1sätalousneuvojien tarve maassa
30887: tena perustettu Rovaniemen mletsäkou[.'u: si- toistaiseksi on hyvin suuri johtuen metsä-
30888: jaitsee Perä-Pohjolassa. ta:[oudien merkityks·esitä metsänomistajille
30889: Kuten ~edelrlä sll!nrortusta huomataan on selkä metsäta'loudeJEsten perustietojen ta,r-
30890: koko laaja Itä-Suomi metsäkoulua vailla. peeHisuudesta yksityismetsänomistajien !kes-
30891: Näin si~täkin huolimatta, että täUä alueeNa kuudessa. M·etsän'hoidolli&ten tietoj·en kas-
30892: sijailtsievat m. m. tuhansia kilometrejä kä- vaessa 1pystyvät uSieimmat maanomistajart
30893: sittävät varlti.on omistamat Annan:!Jehli.aan paremmin kuin nyt järkevästi hoitamaan,
30894: metsät. Metsänhoidollista toimintaa kaivat- käyttämään da myymään metsiäusä. Silloin
30895: taisiin lisäksi rtääJ:lä enemmän kuin nmualil.a, rvcoinee myöskin metsänhoidonneuvonnan
30896: koska hakkuu t~ällä a'lueelrla on huoJ:estubta- 1tarve jo .pienentyä, mutta siihen kuilunee
30897: van suuri. LisäJksi ~vawti.sivart maakunnan ,vie'lä pi,tkärlti aikaa. Tämän vuoksi on py-
30898: sekä ilmaf!tolliset että maastdlliset olosuh- riWivä kiireesti kou'luittamaan tähänasti!sta
30899: teet a'luee[[een oman lwuilun. Odotettavissa enemmä:n päueviä, ylksityismretsänhoitoon
30900: myösk~n on, 'että metsäkoulu rrnaakunnassa pystyviä metsä&lan ammattimiehiä.
30901: olisi •()IIIlansa kiirehtimään met,sän:hoitohar- Kaiken edellä 8anotun perusteella ehdo-
30902: mstuiksen lev'8llemistä ympäristöön, missä tamme eduskunnan pää.te,ttäväksi toivo-
30903: siltä erikoi!sen kipeästi tarvitaan m. m. met- mukisen,
30904: sänlhoit'oifhdistysten muodossa.
30905: 'Tämän ka~ken vuo:k!Si olisi uusi metsän- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
30906: hoitokoulu perustettava Itä-Suomeen. Oli- t·oimenpiteisiin metsäkoulun perus-
30907: siko kio,Utlun pa~kka esim. Anna:nt1ehdas e'li tamiseksi Itä-Suomeen.
30908:
30909: He[singissä syyskuun 8 :päivänä 1936.
30910:
30911:
30912: Juhani Leppälä. J. Vä.i:sänern.
30913: Antti Halonen. Arvo Inkilä.
30914: Jussi Ralpo. Antti .Kukkonen.
30915: Antti Kemppi. Heikki Soininen.
30916: Kaa,pro Huittinen. Jussi LOlllk:ainen.
30917: Matti Tolppmen. Mrutti ilVIi.ikki.
30918: Akseli Brander. E~emil Luukka.
30919: Jussi Raatikainen. Toivo I~onen.
30920: Kaapro Moilanen.
30921:
30922:
30923: 94
30924: 746
30925:
30926: IX,6. - Toiv. al. N :o 69.
30927:
30928:
30929:
30930:
30931: Venho y. m.: Maamieskoulun perustamisesta Anjalan kar-
30932: tanoon.
30933:
30934:
30935: E d u s k u n n a ll e.
30936:
30937: Kymenlaakson maamieskoulu perustettiin tys ja johtokunta löydä mahdollisuuksia
30938: v. 1901 Kymenlaakson kansanopiston yh- koulun kehittämiseksi nykyajan vaatimuk-
30939: teyteen jonkinlaiseksi jatkoluokaksi tälle. set täyttäväksi.
30940: Siinä opetettiin samaan tapaan maatalous- Kymenlaaksossa on valtion omistama his-
30941: aineita kuin nykyisissäkin maamieskou- toriallinen Anjalan kartano. Se on nyt
30942: luissa, mutta oli se kuitenkin kiinteästi vuokrattuna yksityisille. Vuokrasopimuk-
30943: kytketty kansanopiston toimintaan, joten se set päättyvät kohda!kkoin. Sen johdosta on
30944: ei varsinaisena ammattikouluna täysin vas- ylläselostetun maamieskoulutilanteen valli-
30945: tannut tarkoitustaan. tessa Kymenlaakson maatalousväestössä vi-
30946: V. 1919 saatiin lisääntyneen valtionavun rinnyt voimakas toivomus, että Anjalan kar-
30947: turvin tämä verrattain vaatimaton opinahjo tano saataisiin vastaisuudessa palvelemaan
30948: muutetuksi silloisia oloja vastaavaksi täy- Kymenlaakson maata1oudellisia tarpeita.
30949: delliseksi maamieskouluksi, joka siitä läh- Tässä mielessä olisi Kymenlaakson maamies-
30950: tien on toiminut kansanopiston toiminnasta koulun siirtäminen sinne toivottavaa, jotta
30951: sisäisesti täysin riippumattomana ammatti- koulu saisi avarammat suojat ja sen yMey-
30952: kouluna omine ohjelmineen ja opetusväli- teen saataisiin samalla myös •havaintotila.
30953: neineen. Se on saman kannatusyhdistyksen Tilan pelloista riittäisi osa myös kiinteän
30954: ylläpitämä kuin kansanopistokin ja sijait- koekentän tarpeisiin. Kun kiinteä koe-
30955: see se kansanopistolta vuokraamissaan suo- kenttä olisi koulun opettajiston hoidossa,
30956: jissa. vastaisi se paljon paremmin tarkoitustaan
30957: Aika on edelleen kehittynyt. Pitkän ja kuin nyt, jolloin se on yksityisen henkilön
30958: antoisan päivätyön tehnyt Kymenlaakson hallinnassa. Kymenlaa'ksolla ei vielä ole
30959: maatalousnuorukaisten opinahjo ei enaa kiinteää karjanhoitokouluaan. Jos sen pe-
30960: vastaa tämän päivän vaatimuksia. Kansan- rustaminen tulevaisuudessa astuisi päiväjär-
30961: opiston kannatusyhdistykseen kytkeyty- jestykseen, olisi silläkin sija Anjalan karta-
30962: neenä ja opiston ahtaissa suojissa asuen ei nossa. Näin syntyisi tästä kuuluisasta kar-
30963: sillä ole ollut riittäviä kehitysmahdolli- tanosta vähitellen Kymenlaakson maatalou-
30964: suuksia. Näissä oloissa se ei ole voinut dellisen valistuksen, koetoiminnan ja neu-
30965: saada omaa havaintotilaa. Oppilasasuntoja vonnan keskus, jollaista paikkakunnalla
30966: ei ole riittävästi. Oppilasruokalaa ei ole kipeästi kaivataan.
30967: ensinkään. Opettajain asuntoja ei ole kuin Edellä sanotun perusteella ehdotamme
30968: yhdelle perheelle. Vallitsevien olosuhtei- :mnnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
30969: den edelleen jatkuessa eivät kannatusyhdis- vomuksen,
30970: IX,6.- Venho y. m. 747
30971:
30972: e~tä hallitus hankkisi selvityksen, sekä että hallitus myönteisessä ta-
30973: onko olemassa riittäviä edellytyksiä pauksessa ryhtyisi asian vaatimiin
30974: valtion omistaman maamieskoulun toimenpiteisiin.
30975: perustamiseksi Anjalan kartanoon
30976:
30977: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
30978:
30979: Viljo Venho. Ja.lmari Pilkama.
30980: Einari Karvetti. ~ne Soini.
30981: Emil Jutila. Urho Keldtonen.
30982: Antti ~emppi. Elia.s Tukia.
30983: Arvo Inkilä. T. N. Vilhula.
30984: 748
30985:
30986: IX, 7. - Toiv. a,I. N :o 70.
30987:
30988:
30989:
30990:
30991: Venho y. m.: Reitkallin puutarhakoulun ottamisesta valtion
30992: haltuun.
30993:
30994:
30995: E d u s k u n n a 11 e.
30996:
30997: Reitkallin puutarhakoulun toiminta alkoi Rakennusten ja irtaimiston palovakuutus-
30998: jo vuonna 1898 Sippolan kartanossa. Sen arvo on nykyään 530,000 markkaa. Koulun
30999: perusti ja ylläpiti yli 30 vuotta suurilla saattaminen nykyajan vaatimuksia vastaa-
31000: henkilökohtaisilla uhrauksilla yksityinen va;ksi vaatii yhä vastakin rakennuskustan-
31001: henkilö, joka oli elämäntehtäväkseen ottanut nuksia. Sen edelleen kehittäminen tuottaa
31002: puutarha-asian ajamisen ja maalaisnaisten yksityiseen uhrautuvaisuuteen nojautuvalle
31003: kehittämisen. Koulun opetusohjelma on osakeyhtiölle voittamattomia vaikeuksia.
31004: vuosikymmenien kestäessä ajan vaatiman Osakeyhtiön aikana on nyt toinen oppi-
31005: kehityksen mukaan useasti muuttunut. Se :lasjoukko kurssiaan suorittamassa. Kum-
31006: on antanut puutarha- ja kotitalousopetusta mallekin kurssille on ollut hakijoita kaksi
31007: maalaisnaisten kotitarpeita varten. Se on kertaa enemmän kuin on voitu ottaa. Viime
31008: valmistanut puutarha- ja kotitalousneuvo- syksynä kurssinsa lopettaneista ovat kaikki
31009: jia. Se on kasvattanut puutarha-opettajia. saaneet :toimipaikan, useat koko vuotisen-
31010: Vuonna 1930 muutettiin koulu kaksivuoti- kin. Naispuutarhurien kysyntä on viime
31011: seksi puutarha:lmuluksi. Reitkallista päästä- vuosina tavattomasti kasvanut, ja kun
31012: todistuksen saaneita nuoria naisia on yh- Reitkallin puutarhakoulu on ainoa 2-vuo-
31013: teensä noin 1,500. Useat ikotitalousikoulu- tinen puutarhakoulu, johon otetaan yksin-
31014: jemme vanhemmista puutarhaopettajista omaan naisoppilaita, olisi sen taloudelli-
31015: ovat Reitkallin käyneitä, ja siellä valmis- nen asema välttämättä saatava sellaiseksi,
31016: tuneita neuvojia on joka Suomen kolkassa. että se kykenisi vastaamaan niitä vaati-
31017: Koulun perustaja ja entinen omistaja on muksia, jotka tällaiselle laitokselle on ase-
31018: nyttemmin jo vainaja. Koulu on siirtynyt tettava. Entisen omistajansa aikana on se
31019: osakeyhtiön haltuun. Kun entinen om~staja toiminut uranuu~tajana naispuolisten puu-
31020: ei loppuvuosinaan enää jaksanut kunnostaa tarhaneuvojien ja -opettajien valmistuk-
31021: rakennuksia, on osakeyhtiön täytynyt uh- sessa. Tunnettuna opinahjona suotakoon
31022: rata paljon varoja niiden korjauksi:in ja sen edelleen toimia naispuutarhurien kas-
31023: uudistöihin. Valtion avustusta on ikyllä vattajana.
31024: osaksi saatu, mutta lisävaroja on täytynyt Kun suomenkielisten miespuutarhurien
31025: hankkia verkaa tekemällä. Velkoja on tällä kasvatus nykyään tapahtuu yksinomaan
31026: hetkellä 318,000 markkaa, josta summasta valtion omistamissa kouluissa, niin olisi
31027: on kiinnelainaa 250,000 markkaa ja loppu toivottavaa, että valtio ottaisi huostaansa
31028: on lyhytaikaista luottoa. Lisäksi on velkoi- myös tämän ainoan naispuutarha:koulun
31029: hin laskettava osakkeiden nimellisarvo taaten si!ten sen menestyksellisen tulevai-
31030: 150,000 markkaa. Koulutilan pinta-a:la on suuden.
31031: 44 ha, josta viljeltyä maata on noin 16 ha.
31032: IX,7.- Venho y. m. 749
31033:
31034: Edellä esiintuodun perusteella ehdo- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31035: tamme kunnioittaen eduskunnan hyvruksyt- siin Reitkallin puutarhakoulun otta-
31036: täväksi toivomuksen, miseksi valtion haltuun.
31037:
31038: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
31039:
31040: Viljo V:enho. Elias Tukia.
31041: Kalle Kämäräinen. Kaino W. Oksanen.
31042: Väinö Kaoa.salainen. Helena Syrjälä.
31043: Arvo Inkilä.
31044: 750
31045:
31046: IX,s. - Toiv. al. N :o 71.
31047:
31048:
31049:
31050: V. Annala y. m.: Riittävän suuren m'ljamäärärt varastoi-
31051: misesta.
31052:
31053:
31054: E d u s k u n n a ll e.
31055:
31056: Suomi on väestön ravitsemiseen nähden lisesti saatava kootuksi riittävän suuri vil-
31057: riippuvainen elintarpeiden tuonnista ulko- javarasto, joka olisi sijoitettava sopiviin
31058: mailta. Niinpä on viime aikoinakin tuo- paikkoihin eri osissa maata.
31059: tettu maahamme vuosittain m. m. syömä- Tällaisen suuremman viljavaraston kat-
31060: viljaa noin 150 miljoonaa kg. sekä lisäksi somme maanpuolustuksen ja väestön tur-
31061: eläinten ravinnoksi käytettävää viljaa ja vaamisen vuoksi aivan välttämättömäksi,
31062: väkirehuja noin 200 milj. kg. Jos elintar- ja tämän lisäksi on siitä hyötyä myöskin
31063: peiden tuonti maahamme syystä tai toisesta elinkeinoelämällemme. Siemenviljaa varas-
31064: estyisi, seuraisi siitä paitsi elintarpeiden toimaHa voitaisiin saavuttaa se etu, ettei
31065: hintojen huimaavaa nousua ennenpitkää katovuosien sattuessa oltaisi riippuvaisia
31066: myöskin se, että väestömme joutuisi kärsi- useinkin suhteettoman kalliista ja monasti
31067: mään suoranaista näläruhätää. Suomen oloihin vähemmän soveltuvasta
31068: Kuten aikaisempi kokemus osoittaa, voi ulkomaisesta siementavarasta, kuten viime
31069: elintarpeiden Suomeen tuonti tulla ehkäis- aikoina valitettavasti niin usein on ollut
31070: tyksi paitsi sodan sattuessa omassa maas- asianlaita. Myöskin voitaisiin tuollaista
31071: samme myöskin ulkomaisten sotien aikana, suurta viljavarastaa taitavasti hoitaen aina-
31072: jolloin liikenneyhteydet puolueettorniinkin kin jossain määrin tasoittaa elinkeinoelä-
31073: valtioihin voivat tulla ehkäistyiksi tai rajoi- mällemme haitallisia viljan hintojen vaih-
31074: tetuiksi. Nykyinen maailmaill poliittinen teluita.
31075: tilanne on niin vaaranalainen, että monet Edellä olevan perusteella; ehdotamme
31076: maat ovat ryhtyneet jo etukäteen turvaa- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31077: maan väestön elintarpeiden saantia kaik-
31078: kien mahdollisuuksien varalta. Niinpä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
31079: esim. Ruotsissa, joka sekä elintarveomava- toimenpiteisiin riittävän suuren vil-
31080: raisuuteen että liikenneyhteyksiin nähden jamäärän, ainakin noin 100 m~'lj. kg.,
31081: on paljon paremmassa asemassa kuin varastoimiseksi maahan ja antaisi
31082: Suomi, pidetään viljaa varastoituna 150 siitä ensi tilassa Eduskunnalle tar-
31083: miljoonaa kiloa. Suomeenkin olisi kiireel- peelliseksi katsomansa esitykset.
31084:
31085: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
31086:
31087:
31088: Vilho Annrula. Arvi Malmivaara. Kaarlo Salovaara.
31089: R. Ala-Kulju. Iisakki Nikkola. K. Jus,sila.
31090: Bruno A. SaJmiala. Hilja Riipinen. Yrjö R. Saarinen.
31091: Pauli Tuorila. J. V. Wainio. Elias Simojoki.
31092: E. A. Tuomivaara. K. R. Kares.
31093: 751
31094:
31095: IX,D. - Toiv. al. N :o 72.
31096:
31097:
31098:
31099:
31100: Rytinki y. m.: Esityksen antamisesta laiksi asutusrahas-
31101: tosta.
31102:
31103:
31104: E d u s k u n n a ll e.
31105:
31106: Asutuskysymys on meidän maassamme tain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä
31107: nytkin jo tärkeimpiä kysymyksiä, mutta varoja käytettäväksi asutustarkoitukseen.
31108: muodostuu se edelleen ja edelleen yhä Tämä rahasto kartutettaisiin niin suureksi,
31109: tärkeämmäksi ja laaja!kantoisemmaksi. Tä- että sillä voitaisiin tyydyttää asutustoimin-
31110: män vuoksi asutustoimintaan tullaan tarvit- nan vuotuiset tarpeet.
31111: semaan jatkuvasti huomattavan suuria Tämän jälkeen ei edellä mainittujen
31112: 1
31113:
31114: rahamääriä. asutuslain.ojen korkomäärä riippuisi ylei-
31115: Asutustoimintakomitea mietinnössään sestä korkokannan va:Uhtelusta, vaan voitai-
31116: mainitsee, että väestön lisääntyminen huo- siin se siHoin asettaa seU.aiseksi mikä 'koh-
31117: mioon otettuna olisi vuosittain perustettava tuuden mukaan tällaiseen sosialiseen tarkoi-
31118: 3,000 uutta asutustilaa ja jOikaista 10 ha tukseen käytetystä pääomasta olisi saatava.
31119: suuruista tilaa 'kohden tarvittaisiin 60,000 Tämän toimenpiteen kautta voitaisiin asu-
31120: markba, mikä tietäisi vuodessa 180 mil- tuslainojen korko alentaa nykyisestään
31121: joonaa. huomattavasti, sillä virastomenot luettaisiin
31122: Asutustoiminnan laajentuminen riip- yleisiin valtion menoihin, kuten kaikikien
31123: puu siitä, paljonlm kulloinkin otetaan vuo- muittenkin valtion virastojen virastomenot
31124: sittain varoja valtion tulo- ja menoarvioon luetaan.
31125: asutustoimintaan käytettäväksi. Näiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
31126: määrär·ahojen suuruus taas useinkin riip- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
31127: puu siitä, minkälainen on valtion rahata- vomuksen,
31128: loudellinen tilanne, eikä siitä, paljonko to- että hallit.us valmistaisi kiireelli-
31129: della tarkoitukseen varoja tarvittaisiin. sesti Eduskunnalle esityksen laiksi,
31130: Olisi tämän vuoksi perustettava valtion jolla muodostettaisiin pysyvä riittä-
31131: tulo- ja menoarvion ulkopuolelle erikoinen vän suiuri a$utustarkoitukseen käy-
31132: asutusra,hasto, johon siirrettäisiin vuosit- tettävä asutusrahasto.
31133:
31134: Helsingissä syyskuun Ui päivänä 19·36.
31135:
31136:
31137: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
31138: 752
31139:
31140: IX,1o. - Toiv. al. N:o 73.
31141:
31142:
31143:
31144:
31145: Niskanen: Maataloustuotteiden hinnan ja menekin vakaut-
31146: tamisesta.
31147:
31148:
31149: E d u s k u n n a :11 e.
31150:
31151: Maamme talouselämä on viime vuosina vointuotannolla. Maata;loustuottei:den hin-
31152: joutunut taistelemaan pula-ajan kourissa. tojen •lasku on viime vuosina aikaansaa-
31153: Mutta ennen kaikkea on tämän taioudel- nut sen, että maataloutemme vointuotanto
31154: lisen pulan painon saanut tuntea maamme on huomattavasti laskenut: v. 1931 valmis-
31155: maataloustuotanto. Tämä pula on purista- tettiin maamme mei:jereissä voita 27.93
31156: nut maatalouttamme pääasiassa kolmessa milj. kg., v. 1933 23.:77 milj. kg. ja v. 1934
31157: eri muodossa,. EllJSiksikin johtuu maatalou- 24.42 milj. kg. Ja maatiaisvoin tuotanto
31158: temme ahdinkotila maataloutemme velka- on laskenut ainakin samassa suhteessa.
31159: kuorman kasvamisesta ja sen luotto-olojen Kun tätä taustaa vastaan !katsoo maatalou-
31160: 'kiristymisestä. Toisena syynä maatalou- temme rahataloutta, niJin ymmärtää miten
31161: den ahdinkoon on maataloustuotteiden me- vaikeassa tilassa se nykyään on.
31162: nekkipula ja kolmantena syynä on maata- 1Tästä on ollut myös~in seurauksena
31163: loustuotteiden hintojen tavaton lasku. maataloustyöläisten vaikea asema. Heikko-
31164: Tosin on myönnettävä, että valtiovalta varainl8l] maatalous ei yksinkertaisesti
31165: on tehnyt eräitä yrityksiä maatalouden ja:ksa ma:ksaa palkkatyöväelleen kunnollista
31166: auttamiseksi. Mutta kuinka riittämättö- palkkaa, joten maataloustyöväestön toi-
31167: miä ja heikkoja nämä avustustoimenpit·eet, meentulo ja elintaso on vuosi vuodelta Y'hä
31168: maata~ouspulan laajuuden ja ikireyden enemmän huonontunut; se on jo monin
31169: huomioonottaen, ovat olleet, huomaa jo sii- paikoin selvästi toimeentulominimin alapuo-
31170: täkin, että näillä (esim. Maakiinteistöpan- lella. Kun ti,etää, että maataloustyöväki
31171: kin kautta toteutetuiilla) toimenpiteillä ta- muodostaa palkkatyövä:kemme paaosan,
31172: loudell:Usesti jaloilleen saatetut maanvilje- niin käsittää kuiiJJka kurjaan asemaan suu-
31173: lijät ovat jälleen alkaneet menettää talo- rin osa työväestöstämme on joutunut, kun
31174: jaan pakkohuutokauppoihin. Ja niin sa- sen toimeentulo on joutunut riippuvai-
31175: IJJoaksemme surullisen IJJaurettavaa on eh- seksi näin heikkovaraisesta tuotannonhaa-
31176: dottomasti se, että asUJtustilalliset, siis rasta, kuin maatalous on. Seurauksena
31177: juuri ne :talonpojat, jotka valtiovallan onkin ollut, että maataloustyöväki on
31178: omin toimenpitein on kiinnitetty maahan viime aikoina tulvinut kaupunkeihin, joissa
31179: muodostamaan ja vahvistamaan taloudel- teollisuus sentään voi maksaa heille jon-
31180: lisesti riippumatonta talorrpoi'kaisludkkaa, kinlaista palkkaa; maatalous kärsii tätä
31181: nykyään - tekevät vararikkoja. nykyä jo osittain työväen puutetta.
31182: Meikäläisessä maataloustuotannossa muo- Asiain surullista tilaa saataisiin jonkin
31183: dostavat karjataloustuotteet paaosan ja verran korjatU!ksi sillä, että ryhdyttäisiin
31184: niistäkin on etualalla voi Maatilan rahan- toimenpiteisiin maataloustuotteiden, etu-
31185: tarve tyydyt·etään meillä suurimmaksi osaksi päässä voin hintatason nostamiseksi, sen
31186: IX,1o. - Niskanen. 753
31187:
31188: vakauttamiseksi ja tuotteiden menekin li- (voistahan tässä pääasiassa on kysymys)
31189: säämiseksi. Koska voin hintatason määrää menevä osuus menoista on sentään suhteel-
31190: sen ulkomainen vientihinta, niin olisi val- lisen pieni, kun taas metsättömässä maa-
31191: tiovallan tässä ryhdyttävä toimenpiteisiin. taloudessa voista saatu tulo muodostaa
31192: Kysymykseen tu1evana lisätoimenpiteenä suurimman osan; siis maataloustyövästön
31193: voitaisiin ajat·ella margariinin ja yleensä menopuoli tulisi kasvamaan vähemmän
31194: ulkomaisten ihmisravintonru käytettävien kuin tulot.
31195: kasvisrasvojen tuontitullien lkoroittamista, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
31196: jotta voin menekki saataisiin kotimaassa nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
31197: lisääntymään. muksen,
31198: Välttämätöntä tällöin tietysti on, että
31199: maataloustyöväestön palklkataso saataisiin että hallitus ensi tilassa valmis-
31200: nousemaan samassa suhteessa kum maa- taisi ja Eduskunnalle jättäisi esi-
31201: taloustuotteiden hinnat. Täihän voitanee tyksen maataloustuotteiden, ennen-
31202: esittää vastaväite, että maata:loustyöväestön kaikkea karjataloustuotteiden, hinta-
31203: asema ei siitä parane, jos maataloustuottei- tason nostamiseksi 50 prosentilla
31204: den hinta- ja sen palkkataso yhtaikaa nos- sekä näiden tuotteiden hinnan ja
31205: tetaan. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä on menekin vakauttamiseksi.
31206: huomattava, että työväestön esim. voihin
31207:
31208: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
31209:
31210: Heikki Nislm.nen.
31211:
31212:
31213:
31214:
31215: 95
31216: 754
31217:
31218: IX,11. - Toiv. a.l. N:o 74.
31219:
31220:
31221:
31222:
31223: Ta.kala y. m.: Luonnonvaarojen torjumisrahaston perusta-
31224: misesta katojen seurausten lieventämistä varten.
31225:
31226:
31227: E d u s k u n n a 11 e.
31228:
31229: Viitaten vuoden 1934 valtiopäivillä teke- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31230: määmme luonnonvaarojen seurausten lie- siin luonnonvaarojen torjumisrahas-
31231: ventämisrahaston perustamista ikoskevan ton perustamiseksi maataloutta koh-
31232: toivomusaloitteen n:o 68 perusteluihin taavien katojen vahingollisten seu-
31233: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää- rausten lievittämistä varten.
31234: tettäväksi toivomuksen,
31235:
31236: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1936.
31237:
31238:
31239: J. Takala.. Ku:sti Arha.ma.
31240: S. Salo. M. 0. Lahtela.
31241: Eero Nurmesniemi. Lauri Kaija.la.inen.
31242: Viljami Kalliokosk:i. Artturi Leinonen.
31243: Viljo Venho. K. A. Lohi.
31244: 755
31245:
31246: IX,12. - Toiv. a.l. N :o 75.
31247:
31248:
31249:
31250:
31251: Soininen y. m.: Selvityksen hankkimisesta punataudin ja
31252: pernaruton nautakarjalle tuottamasta tuhosta.
31253:
31254:
31255: E d u s [k u n n a ll e.
31256:
31257: Jo useina vuosina etenkin Itä~Suomen vakuuttamista kuolemantapausten varalta.
31258: nautakarjassa esiintyneet eläintaudit, puna- Korkeat vakuutusmaksut ja yhtiöiden vas-
31259: tauti ja pernarutto, ovat äskeisinä kesinä tenmielisyys va!kuuttaa aivan pieniä 'kar-
31260: tehneet entistä suurempaa tuhoa. Nämä joja tekevät kuitelllkin tämän keinon tyyten
31261: vauriot tuntuvat raskaimpina pienviljeli- sopimattomaksi niille pieneläjille, joiden
31262: jäin t·alouksissa, joita usein rasittavat ve- turvaamisesta nyt ainoastaan on kysymys.
31263: lat ja joiden on hankittava rahatulonsa Kuinka paljon karjaa vuosittain kuolee
31264: satunnaisista ansiotöistä. Ainoiden leh- punatautiin ja pernaruttoon sekä miten
31265: mien menetys onkin useissa tapauksissa paljon nimenomaan pienviljelijät täten me-
31266: merkinnnyt kodin lopullista sortumista. nettävät karjaansa, siitä puuttuu lähempää
31267: Mainittujen tautien torjumiseksi ei tois- selvitystä. Sen verran tiedetään, että sa-
31268: taiseksi tunneta pätevää lääkettä, ellei sel- massa Pohjois-Karjalan pi.täjässä on saat-
31269: laisena pidetä karjan täydellistä eristämistä tanut kuolla lähes sata lehmää punatau-
31270: metsälaitumilta. Viimeksimaini·ttu keino on tiin yhtenä 'kesänä. Ennen 'korvausten
31271: kuitenkin syrjäseutujen pientalouksissa ny- suorittamista olisi luonnollisesti nämä sei-
31272: kyään täysin teoreettinen eikä se lähitule- kat hallituksen toimesta selvitettävä.
31273: vaisuudessakaan saa käytännöllistä merki- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
31274: tystä, koska näillä ·peltoköyhillä seuduilla kunnan •Päätettäväksi toivomuksen,
31275: kuluu .parhaassakin tapauksissa vuosikym-
31276: meniä, ennenkuin peltoalan laajentuminen että hallitus hankkisi selvityksen
31277: voi tehdä mahdolliseksi siirtymisen viljel- punataudin ja pernaruton nautakar-
31278: tyjen laitomien käyttöön. Epäiltävää sitä- jalle tuottamasta tuhosta · ja viipy-
31279: paitsi on, onko, luonnonsuhteet varteen mättä antaisi Eduskunnalle esityk-
31280: ottaen, asianmukaistakaan ko'lmnaan luopua sen korvauksen suoritt(J)misesta pien-
31281: metsäJaidunten käytöstä. viljelijöille sanottuihin tO!Uteihin
31282: Eräänä keinona nyt puheenaolevien vau- kuolleista eläimistä.
31283: rioiden torjumiseksi on suositeltu karjan
31284:
31285: Helsingissä syySkuun 8 päivänä 1936.
31286:
31287: Heikki Soininen. Viljo Venho.
31288: Antti Ku.kkionen. Emil Jutila.
31289: Matti Tolrppa.nen. Albin Asikainen.
31290: Akseli Brander. S. Salo.
31291: Vilho H. Kivioja. Heikki Niskanen.
31292: 756
31293:
31294: IX,13,- Toiv. al. N:o 76.
31295:
31296:
31297:
31298:
31299: Eskola. y. m.: Kalanviljelyslaitoksen perustamisesta Päijän-
31300: teen vesistön länsipuolelle.
31301:
31302:
31303: E d u s k u n n a ll e.
31304:
31305: Kun laajan Päijänteen vesistön alueella olisi mitä toivottavinta, että kalakannan
31306: ei ole nykyisin toiminnassa minkäänlaista lisäämiseen sisävesistöissämme !kiinnitettäi-
31307: kalanviljelyslaitosta, vaikka sellainen olisi siin entistä enemmän huomiota, silliä sisä-
31308: tarpeellinen syystä, että kalakanta Päijän- järvistä pyydystetty kala muodostaa maa-
31309: teessä ja sen vaikutuspiirissä olevissa lu- laisväestölle monin paikoin merkittävän
31310: kuisissa järvissä on huomattavasti vähenty- sivuansion ja on tarpeellinen lisä vähä-
31311: nyt, olisi !kalanviljelyslaitos valtion toi- varaisten perheiden ruokataloudessa. Myös
31312: mesta ja varoilla kiireellisesti perustettava kalaJkannan säilymiseen olisi syytä kiin-
31313: johonkin sopivaan paikkaan Päijänteen nittää ihuomiota varsinkin sellaisilla vesistö-
31314: vesistössä. Paikalliset olot kuten kulkurei- alueilla, joiden varsilla sijaitsee vettä saas-
31315: tit, järvien hrkuisuus, väestösuhteet ynnä tuttavia teollisuuslait<Yksia, !kuten esimer-
31316: eräät muut seikat huomioonottaen olisi kiksi Päijänteen vesistössä on asianlaita.
31317: kalanviljelyslaitos perustettava mieluimmin Edellä olevaan nojaten ·ehdotamme edus-
31318: Päijänteen vesistön länsipuolelle, Jämsään, kunnan päätettäväksi toivomuksen,
31319: Kuhmoisiin tai Korpilahdelle, joista kun-
31320: nista olisi laitoksen perustamiselle sopivia että hallitus ottaisi kiireellisenä
31321: paikkoja saatavissa ja kunnat olisivat myös harkittavakseen kalanm1jelyslaitok-
31322: osaltaan valmiit myötävaikuttamaan hallik- sen perustamisen Päijänteen vesis-
31323: keen toteuttamiseen. tön länsipuolelle ja antaisi siitä
31324: ' Y.l·eiseltälkin •kannalta asiaa arvostellen esityksen Eduskunnalle.
31325:
31326: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1936.
31327:
31328:
31329: Va.lfrid Eskola. Hugo Aa.ttela..
31330: 757
31331:
31332: IX,14. - Toiv. al. N :o 77.
31333:
31334:
31335:
31336:
31337: Leppälä y. m. : Selvityksen toimituttamisesta Laatokan ka-
31338: lastajain mahdollisuudesta saada kalastaa Valamon luos-
31339: tarin vesialueella.
31340:
31341:
31342: Ed u s kun n a i1 e.
31343:
31344: Valamon kre1kikalais-:kato1inen [UJostari osalksi Laatolbn selkävettäkin, ovat kum-
31345: omilstaa Laatokassa :lukuisia saaria, jotka minkin sikä~i antoisia ika1avesiä, että Laa-
31346: sijaite.n Ul3!pa:n .keskehlä suurien syvyyksien ,tokan kaJastajat vanhaa t3ipaa: seuraten
31347: ympäröimim.ä rantamataloillaan tarjaarvat ov3it edelleenkin olleet pako1tettudra ikäyttä-
31348: monilile arvolka~oiUe vii!hltyisiä syönnös- ja mään: pyynnissään näitä a1ueita säännol-
31349: tlrntupaildwja, mitä etuisuutta Laatokan ka- ~i:sesti vuosittain, avove<hm aikana, siitä
31350: [astaja:t ovat vanhastaan hyvälkseen käyttä- hudimatta, että iuostarin ta;holta .tätä ei
31351: neet ;pyynti,toiminnassa näi!llä VleS.ilillä ja ole mielelllään nähty, vaiikikakaan jyrkem-
31352: asustaen pyyntiaikoim.a eräiJ1ä saarihla. Va- piin 'toimenpiteisiim. ei ole ryhdytty.
31353: [amon luootari p:Uole>staan on varsinkin it- T,ämän molemmin ,puolin ikävän tillan-
31354: senäisyy,temme ailka;na yleensä myötämieli- 'teen :paran•tamiseksi on miellestämme ainoa
31355: sesti suhtaUJtunut !kalastajien ipyyntitoimin- tapa se, eittä vrultio 'arvovallallaan ja aineel-
31356: taan eril~isten ru()mpien saartensa ilähis- 1ise'1la .tuel~aan saadaan tässä 'kysymyksessä,
31357: •töJ.tlä suostuen maata[ousha'llituksen vä1ityk- ·joka ~ee koko Suomen puo[isen Laato-
31358: sedlä tehtyihin sopimuksiin, jotka kooke- ikan kalasta:javäestön etUija, ;vä[ittäjäksi, so-
31359: vat kalastajien m3iallenousu- ja ~uttamis vinnoll.ista tiertä aikaansaamaHa ·esim. vuolk:-
31360: oiJmutta eräihlä sen u1kos:aarilla lkohtuu[- rasopimll!ksen [uostarin k8inssa Laatokan
31361: ilista korvausta vastaan asunnoista ja ,polt- ka!lastajaväestön oikeuttamiseksi pyyntiin
31362: topuista. !lUIOStarin kalavesillä sekä maal~e nouse-
31363: Poikkeuiksena on kumminkin oliut sen miseen ja asustamiseen määrätyissä kohdin
31364: enemmän tai vähemmän k:LeJ.,teinen suhtau- pääsaarten .rannoilJla.
31365: tuminen Laatokan !ka:Iastajien pyyntiin Edellä esitetyn ,perusteel:la ehdotamme
31366: [uostarin pa31Saaren ympäristönä ja ,var- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
31367: sinlkin ikala:stajien ma~lenousu- ja ,pyynti- vomuksen,
31368: aikana asu.stamisoik!euteen tiiliä saarella,
31369: mihin edelliseenkin kieltoon sinä kyJ!lä on että hallitus toimituttaisi selvityk-
31370: oikeus. Viipmin hovioilreuden päätöikseUä sen Laatokan kalastajain mahdolli-
31371: jouiulk. 20 p: ltä 192!1, minkä iPääitöksen suudesta saada kalastaa Valamon
31372: iko~kein oikeus on sittemmin vahvistanut, luostarin vesialueella ja pyyntiai-
31373: [uostari on nimittäim. saanut haJI'lintaoikeu- koina asustaa Valamon pääsaarella,
31374: den useissa :paikoin 6-7 krrn: n etäisyydelle ja ryhtyisi asian aiheuttamiin toi-
31375: ulottuvaan Vlesiwuooseen saariensa ympä- menpiteisiin.
31376: ril1ä. Nämä vesia[ueet, jot'ka käsittävät
31377:
31378: He!lsim.,gissä syyskuun 15 päivänä 1936.
31379:
31380: Juhani Leppälä. Arvo lnkflä. A. A. Lmtu1ahti.
31381: A. Halonen. Eemil LuukJm. E. A. Tuomivaara.
31382: Kaapro Moilanen.
31383: 758
31384:
31385: IX,1o. - Toiv. al. N:o 78.
31386:
31387:
31388:
31389:
31390: · Vilhula y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta teollisuuslaitos-
31391: ten jätteistä vesistöjen kalakannalle aiheutuneista vahin-
31392: goista.
31393:
31394:
31395: E d u s k u n n a ll e.
31396:
31397: Jo pitemmän ajan kuluessa oru eri puo- ei lainmukaista vahingonkorvausvelvolli-
31398: lilla maatamme todettu, että eräiden teolli- suutta voitane kieltää on oikeudenmukais"
31399: suuslaitosten vesistöihin laskemat jätevedet ten korvausperusteiden löytäminen nykyisin:
31400: y. m. jätteet ovat vaikuttaneet varsin hai- var.,·in vaikeata johtuen tämä teollisuuslai-
31401: tallisesti näiden vesistöjen kalakantaan. tosten monilaatuisuudesta sekä siitä että
31402: Tämän vuoksi onkin syntynyt siellä täällä jätteiden da jätevesien ·vaikutusta rvesis-
31403: vakavia erimielisyyksiä asi·asta teollisuus- töihin ja kalakantaan lienee vähemmän
31404: laitosten ja kalaveden omistajien välillä. yleispätevästi tutkittu.
31405: Kun on voitu todeta, että kyseelliset jäte- Kun edellä kosketeltu kysymys on siis
31406: vedet ovat saattaneet hävittää melkeinpä maassamme jäänyt vähälle huomiolle ja
31407: olemattomiin arvokkaimmat kalalajit ve~ kun sen vaikutukset ennen pitkää voivat
31408: sistöissä, ;vaatii asia osakseen, teolJisen toi- tulla koko kansantaloudellemmekin talou-
31409: minnan yhä voimakkaasti laajentuessa, ylei- dellisesti varsin merkitseviksi kalastuksen
31410: sempää huomiota kuin mitä sille on t&hän muodostaessa; vesistörikkaassa maas.Samme
31411: asti osoitettu. Kysymys on muodostumassa tärkeän tekijän kansakunnan ravitsemisessa,
31412: ei vain kalaveden omistajien yksityiStalou" ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
31413: delliseksi vaan myöskin kansantaloudelli- tettäväksi toivomuksen,
31414: seksi asiaksi. Kalaveden omistajien· kan-
31415: nalta on kysymys vaikeasti ratkaistavissa että hallitus kiireellisesti toimitut-
31416: kun pätevien todistusten hankkiminen ··tu- taisi tutkimuksen erilaisten teolli-
31417: hosta tuottaa usein miltei voittamattomia suuslaitosten vesistöihin laskemien
31418: hankaluuksia. Myöskin on todettava, että jätevesien y. m. jätteiden aiheutta-
31419: teollisuuslailtosten taholta on ainakin mista vahingoista vesistöjen kalakan-
31420: era1ssa tapauksissa tunnustettu tuhojen nalle vahinkojen laadun ja laajuu-
31421: syntyminen, koska tiedossamme on, että den suhteen, minkä tutkimuksen tu-
31422: korvauksia aiheutetuista tuhoista on suori- losten perusteella vahingon määrä
31423: tettu. Vaikkakaan kyseellisissä tapauksissa olisi pätevästi todettavissa.
31424:
31425: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936..
31426:
31427:
31428: T. N. Vilhu1a. Viljo Venho.
31429: Emil Jutila. Vihtori V·esterin.en.
31430: Atte J. Muhonen.
31431: 759
31432: IX,t6.- Toiv. al. N:o 79.
31433:
31434:
31435:
31436:
31437: Vilhula. y. m.: Suunnitelman laatimisesta Päijänteeseen
31438: laskevien vesistöjen vedenpinnan järjestämiseksi.
31439:
31440:
31441: E d u s k u n n a ll e.
31442:
31443: Viime aikoina on sekä suurteollisuuden tojen omistajien ja sikäläisten teollisuus-
31444: että maanomistajien taholta kiinnitetty laitosten kesken on syntynyt mainitun jär-
31445: huomiota vedenpinnan järjestelykysymyk- ven vedenpinnan korkeuden suhteen vahin-
31446: seen yhdessä suurimmista sisäjärvistämme, goksi yhteiselle hyvälle. Edelleen voidaan
31447: Päijänteessä. Parhail.laanhan on vedenpin- todeta, että samaan vesistöön kuuluvan
31448: nan järjestely tutkimuksen alaisena ky- Leppäveden, joka on n. 34 km pitkä ja
31449: seellisessä järvessä. Tämä säännöstely on leveimmältä kohdaltaan n. 8 km leveä, ve-
31450: tarpeen vaatima, mutta luonnollista on, den pinnan sopivan järjestelyn, jota ran-
31451: {)ttä samalla kun Päijänteen vedenpinta tojen omistajat ovat pyytäneet, kautta voi-
31452: aiotaan säännöstellä, on myöskin säännös- taisiin saada asianomaisen maanviljelysinsi-
31453: teltävä muiden suurten vesistöjen pinnat, nöörin silmämääräisen tutkimuksen perus-
31454: joista Päijänteen rvedet muodostuvat. Eihän teella suorittaman ennakkolaskelman mu-
31455: voitane ajatella, että Päijänteen vedenpin- kaan veden vaivaamia maita hyvin kannat-
31456: nan säännöstelyllä voitaisiin tuottaa haittaa tavasti kuivatuiksi noin 420 hehtaaria,
31457: ylempänä oleville maanomistajille ja teolli- josta peltoa n. 140 hehtaaria ja niittyä
31458: suuslaitoksille. Tämä kuitenkin saattaisi n. 250 hehtaaria sekä loput metsämaata.
31459: olla seurauksena, jos yksin Päijänteen Kuten edellä esitetyt tiedot osoitta;vat,, on
31460: pintaa ryhdytään säännöstelemään. vedenpinnanjärjestelyn tarve kyseeilisessä
31461: Mutta ei ainoastaan tämä seikka vaatisi vesistössä suuri. Luonnollista kuitenkin on,
31462: vedenpinnan järjestelyjä Päijänteeseen las- että pinnanjärjestelyn toteuttaminen yksi-
31463: kevissa vesissä, vaan myöskin useimpien tyisissä vesissä, joista anomuksia on tehty,
31464: näiden vesien pintojen säännöstelyä on ei v'oi tuotilaa odotettua hyötyä, siLlä täten
31465: paikallisen tarpeen vuoksi asukkaiden aloit- saavutettu hyöty vesistön toisessa kohdassa
31466: teesta suunniteltu jopa niihin on kiinni- saattaa muodostua vakavaksi haitaksi taas
31467: tetty yleistäkin huomiota. Niinpä voidaan toisessa kohdassa. Päijänteen vedenpinnan
31468: mainita, että muutama vuosi sitten toimi- järjestely vaatii siis mielestämme ehdotto-
31469: nut joenperkauskommissioni katsoi Lieves- masti järjestelyä myöskin niiden vesistöjen
31470: tuoreen järven sellaliseksi', jonka, pinnan pinnan suhteen, joista Päijänne muodostuu.
31471: säännöstely on tarpeen vaatimaa. Myöskin Edellä esitetyn perusteella ja ottaen
31472: voidaan todeta, että Keitele-järven ranto- huomioon, että vedenpinnan järjestely kai-
31473: jen maanomistajat 1pitävät erittäin 1tärkeänä kessa laajuudessaan kyseeilisessä vesistössä
31474: ja kiireellisenä Keiteleen vedenpinnan so- saattaisi koitua hyödyksi sekä sikäläisille
31475: pivaa järjestelyä, sillä ilman tätä ei liene rantojen omistajille että teollisuuslaitoksille
31476: ma;hdollista saada selvitetyksi niitä vakavia ja että tätä hyötyä ei muuten voida saa-
31477: erimielisyyksiä, joita mainitun järven ran- v'Uttaa kuin toimittamalla kyseeilinen jär-
31478: 760 IX,16. - Päijänteen vesistön perkaus.
31479:
31480: jestely kaikkiin vesistöihin nähden ja edel- että hallitus laadituttaisi kiireelli--
31481: leen, ·että näillä seuduilla ei o'Le valtion toi- sesti suunnitelman Päijänteeseen las-
31482: mesta tiettävästi vedenpinnanjärjestelyjä kevien vesistöjen vedenpinnan jär-
31483: aikaisemmin suoritettu, ehdotamme kun- jestämiseksi.
31484: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
31485: muksen,
31486:
31487: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
31488:
31489:
31490: T. N. Villiula. Viljo Venho.
31491: Emil Jutila. Vihtori. Vesterinen.
31492: Atte J. Muhonen.
31493: 761
31494:
31495: IX,t 7. - Toiv. al. N :o 80.
31496:
31497:
31498:
31499:
31500: Junes y. m..: Toimenpiteistä Ylitornion pitäjässä olevan
31501: Luomajoen perkauskysymyksen selvittämiseksi.
31502:
31503:
31504: E d u s ik: u n n a ll e.
31505:
31506: Viitat~n v. 1935 valtiopäivillä jätetyn toimenpiteisiin Ylitornion pitäjässä
31507: rahaasia-ailioitteen N :o lH .perusteluihin olevan Luomajoen perkauskysymyk-
31508: pyydämme kunnioittaen ·ehdottaa eduskun- sen selvittämiseksi ja antaisi niin
31509: nan päätettäväJksi toivomuksen, pian kuin mahdollista Eduskunnalle
31510: esityksen mainitun joen perkaami-
31511: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin sesta kokonaan valtion varoilla.
31512:
31513: Helsingissä 9 p: nä syyskuuta 1936.
31514:
31515: Antti Junes. Kaarlo Häll1linen.
31516: lt. A. Lohi.
31517:
31518:
31519:
31520:
31521: 96
31522: 762
31523:
31524: IX,1s. - Toiv. al. N:o 81.
31525:
31526:
31527:
31528:
31529: Nurmesniemi y. m.: Settijoen perkaustöiden aloittamisesta.
31530:
31531:
31532: E d u s ik: u n n a 11 e.
31533:
31534: On tunnettu tosiasia, että kaikik:ein par- hehtaarina1oja, ollen ikoko lhyötyail.ueen
31535: haimmat viljelysmaat sijaitsevat järvien pinta-ala noin 1,.500 ha. Kun ottaa huo-
31536: rantamilla ja joikivarsilla. Näillä alueilla mioon, että tällä alueella on yleensä puute
31537: on taas hyvin yleisenä se vi'ljelyshaitta, kunnollisista viljelyskelpoisista maista,
31538: että niitä vaivaa pohjamärkyys, joka toisin sekä sen, että viljelyspinta-alat ovat ikeski-
31539: paikoin on ni~n haittaava, että näiden mai- määrin viljelmää kohti kovin pienet, täytyy
31540: den viljelykselle raivaaminen ei voi tulla katsoa että yrityksellä on huomattava mer-
31541: kysymykseenkään. Toisin paikoin tosin täl- kitys viljelysolojen kehityksessä.
31542: laisiakin maita yritetään viljellä, mutta Kun viimeksi toimitetun kustannusar-
31543: mikään voimaperäinen maanviljelys, joka vion mukaan ik:ustannu!kset nousevat yli
31544: kuitenkin on krunnattavan maatalouden en- 6,000,000 mk., on luonnollista, että työt
31545: simmäinen edellytys, ei tällaisil'la alueilla suoritetaan useamman vuoden aikana,
31546: voi olla mahdollinen. mutta tärkeää olisi, että työt saataisiin
31547: Tällainen haitta mitä voimakkaimmin il- alkuun jo ensi vuoden kuluessa.
31548: menee Settijärven ja Settijoen sekä Kari- Tämän vuoksi rohkenemme ehdottaa
31549: joen rantaseuduilla olevilla mailla Haapa- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
31550: järven pitäjän Kuusaankylässä Oulun lää-
31551: mssa. Settijärvi, samoin ikuin Nuijunjär- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31552: IVikin, ovat hyvin matalia, joista samalla toimenpiteisiin Settijoen perkaus-
31553: kuin mainitut joet perataan, saadaan erin- töiden aloittamiseksi ensi vuoden
31554: omaisen hyviä viljelysmaita useita satoja aikana.
31555:
31556: Helsingissä 11 p: nä syyskuuta 1936.
31557:
31558:
31559: E,e~oNurmesniemi. IVcW.le ,Kämäräinen.
31560: Emil Jutila. S. Salo.
31561: M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
31562: 763
31563:
31564: lX,19.- Hemst. mot. N:o 82.
31565:
31566:
31567:
31568:
31569: U. Hilden m. fl.: A.ngående ersättning av älgskador å
31570: växande skog.
31571:
31572:
31573: T i H R i ik: s d a g en .
31574:
31575: .Mgbeståndet i landet har rmder de senaste numera nedläggas i skogsplanteringar och
31576: åren visat en stark ökning. Men med det allmän skogsvård och med taruke på den
31577: ökade antalet älgar följer att de s. k. ,älg- betydelse skogsvården har för hela landet,
31578: skadorna'' även tilltaga. Det vill säga är det svårt att fatta att skogsägaren läm-
31579: våra älgar åstadkomma betydande skador nas skyddslös när det gäller skadegör~lse
31580: å odlingar, speciellt höstsädesfälten, men av ovan antydd art, detta så myeket mera
31581: även å våra skogsplanteringar och ung- som staten genom en starlkt kringskuren
31582: .skogsbestånd. \Som känt ·ersätter staten jakträtt och beskattning av fällda älgar
31583: skador, som älgar åstadkomma på åker- hindrar den enskilde att skydda sig.
31584: växter, men ej sådana som de göra i våra För att avhjälpa det missförhållande
31585: skogar på skogsplanteringar och i ung- som ligger däri, att skadestånd utbetalas
31586: skogsbestånden. Här föreligger en inlkon- för älgskador å åker och äng men icke å
31587: sekvens, som den intresserade skogsvår- växande skog, få undertecknade vördsamt
31588: daren önskar få rättad. För att skydda föreslå, att riksdagen ville hemställa,
31589: våra skogar för betning av våra husdjur
31590: har staten understött iordningställandet att regeringen skyndsamt måtte
31591: av skilda betesmarker, men något skydd utarbeta oe.h till Riksdagen överc
31592: mot skador, som älgar åstadkomma i skogs- lämna proposition med förslag till
31593: marker,. har man ej tänkt på. lag angående ersättning av älgskador
31594: Med kännedom o:m de stora kapital, som å växande skog.
31595:
31596: HeJ.singfors den 16 S!l!Ptern:ber 1936.
31597:
31598: Uno A. HUden. Edv. Helenelund.
31599: K. F. Lauren. L. 0. Hirvensalo.
31600: Albin Wickmam. Toivo Ikionen.
31601: Mauno Pekkala. Henrik Kullberg.
31602: 764
31603:
31604: IX,19. - Toiv. a.l. N:o 82.
31605: Suomennos.
31606:
31607:
31608:
31609:
31610: U. Hilden y. m.: Hirvien kasvavalle metsälle aiheuttamien
31611: vahinkojen korvaamisesta.
31612:
31613:
31614: E d u s k u n n a 11 e.
31615:
31616: Maamme hirv:ikanta on viime vuosina sin k!iinnitetään metsänistutuksiin ja ylei-
31617: voimaikkaasti lisäiäntynyt. Mutta hivvien li- seen metsänhoitoon ja kiinnittäå huomiota
31618: sääntymisestä johtuu, että myöskin n. s. siihen, miten suuri merkitys metsänhoi-
31619: , hirvivahingot'' suurenevat. Toisin sanoen dolla koko maan kannalta katsoen on, on
31620: hirvemme vahingoittavat huomattavasti vailkea käsittää, että metsänomistajat jäte-
31621: v:iljelyksiä, varsinkin syksyisiä orasmaita, tään suojattomiksi tämänlaatuisen vahin-
31622: sekä myöskin metsänistutuksia ja nuorta gonteon suhteen, varsinkin kun valtio tar-
31623: metsää. Kuten tiedetään, suorittaa va:ltio koin rajoittamalla metsästysoikeutta ja kan-
31624: korvauksia hirvien peltoviljelyksillä aiheut- tamalla veroa hirvenkaadosta estää yksi-
31625: tamista vwhingoista, mutta ei sellaisista va- tyistä suojaamasta itse itseään.
31626: hdngoista, joita nämä metsissämme tuotta- Sen epäkohdan korjaamiseksi, että kor-
31627: vat metsänistutuksiile sekä nuorelle metsä- vausta maksetaan hirvien pelloilla ja nii-
31628: kannalle. Tämä on sellaista epäjohdonmu- tyillä mutta ei kasvavassa metsässä teke-
31629: kaisuutta, jonka metsänhoitomiehet halua- mistä vahingoista, allekirjoittaneet kun-
31630: vat saada korjatuksi. Metsiemme suojele- nioittaen ehdottavat eduskunnan päätettä-
31631: miseksi kotieläinten [aiduntamiselta on val- väksi toivomuksen,
31632: tio avustanut erikoisten laidunmaiden jär-
31633: jestämistä, mutta suojaa hirvien metsille että hallitus kiireellisesti antaisi
31634: aiheuttamia vahinkoja vastaan ei ole aja- Eduskunnalle esityksen laiksi hirvien
31635: teltu. kasvavalle metsälle aiheuttamien va-
31636: Kun tietää miten suuria pääomia nykyi- hinkojen korvaamisesta.
31637:
31638: Helsingissä syyskuun 16 p:nä 1936.
31639:
31640: Uno A. Hilden. Edv. Helenelund.
31641: K. F. La.uren. L. 0. Hirvensalo.
31642: Albin Wiclrman. Toivo Ikonen.
31643: Mauno Pekkala. Henrik Kullberg.
31644: •• ••
31645: VALTIOPAIVAT
31646: 19 3 6
31647:
31648: LIITTEET
31649: X
31650:
31651: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
31652: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
31653:
31654:
31655:
31656:
31657: HELSINKI 1936
31658: VALTTONEUVOSTON fKiiRJ~PAINO
31659: Työaikaa, työpaikkoja, työsopimusta, työttömyyttä, asunto-oloja,
31660: lapsiavustusta, merimieslakia y. m. koskevia
31661: laki- ja toivomusaloitteita.
31662: 1
31663:
31664: 1
31665:
31666: 1
31667:
31668: 1
31669:
31670: 1
31671:
31672: 1
31673:
31674: 1
31675:
31676: 1
31677:
31678: 1
31679:
31680: 1
31681:
31682: 1
31683:
31684: 1
31685:
31686: 1
31687:
31688: 1
31689:
31690: 1
31691: 769.
31692:
31693: X,1. - - Lak al. N :o 54.
31694:
31695:
31696:
31697: V. Annala y. m.: Ehdotus laiksi kahdeksan tunnin työ-
31698: ajasta annetun lain muuttamisesta.
31699:
31700:
31701: E d u s k u n n a ll e.
31702:
31703: Kahdeksan tunnin työaikalaki marra:srk. man pitkiä työpäiviä, jotka mielestämme
31704: 27 p :ltå 1917 pyrkii järjestämään työsuh- kuitenkin olisi raj·oi:tettava korkeintaan
31705: teita ja suojelemaan kansalaisten työvoi- 12 tuntiin vuorokaudessa. - Sen johdosta,
31706: maa. ·Sen säännökset ovat kuitenkin useassa- että lastaUis- ja purkami,stöissä 2 § :n 3 mo-
31707: kin suhteessa niin epätarkkoja, ·että niitä mentin määrittelemä työlaatu on aiheutta-
31708: käytäntöön sovellettaessa usein esiintyy nut runsaasti rettelöitä, •eikä 1työ vaadi täl-
31709: erilaisia tulkintoja, jotka aiheuttavat 'työ- ~aisen rtyö1aa.dun käyttämistä, ehdotetaan
31710: rauhaa häirits·eviä 'erimielisyyksiä. Toisaalta näitä työaloja koskeva maininta momentista
31711: ei laki kaikissa tapaukis1ssa anna työläisille poistettavaksi. - Myöskin on esiintynyt
31712: riittäväksi katsottavaa työsuojaa. Niinpä on tapauksia, jolloin lain 3 § :n säännöksiä
31713: sattunut, ,että l,aim 2 ~ 3 ja 4 mom. mukai- ylityökorvauksista ·on kierretty vaatimaHa
31714: sesti työläisiä on pidetty työssä tavallisella työntekijää kahdeksan tunnin työajan jäl-
31715: patkalla enemmän kuin kahdeksan tuntia, keen suorittamaan tavallisella paJkalla työtä
31716: jopa 16 tuntia vuorokaudessa, mutta lain rtoisen 'työnantajan työ·ssä, toisessa työvuo-
31717: edellyttämää, näitä ylitunteja vastaavaa rossa tai toisella työpaikalla, siis muodolli-
31718: vapaa-aikaa ··ei ole järj·estetty. Tätä menet- sesti ~toisen työsopimuksen alaisena. Tällai-
31719: telyä on voitu perustella sillä, •että työsuhde nen menettely oli1si Iai,ssa nimenomaan kiel-
31720: <>n katsottu katkaistuksi enn.en lain sailiman lettävä. - Selvyyden vuoksi olisi lain asia-
31721: kahden tai neljän viikon lmrkeimman tunti- järjestystä ja muotoa samalla eräissä koh-
31722: määrän ylittämistä, mutta työläinen siitä dissa muutettava.
31723: huolimatta kohta otettu uutena miehenä Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
31724: töihin takaisin. Tällainen lain heng,en va:s- nioittaen,
31725: lbainen menettely olisi nimenomaan kiellet-
31726: tävä. - Lain 2 § :n 2 ja 3 mom. määri- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31727: tellyssä työlaadussa sallitaan rajoittamatto- van lakiehdotuksen:
31728:
31729: Laki
31730: kahdeksan tunnin työajasta marr.askuun 27 päivänä 1917 annetun lain
31731: muuttamisesta.
31732:
31733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan marraskuun 27 p:n'ä 1917 annetun
31734: kahdeksan tunnin työaikalain 2, 2 a, 3, 4 ja 9 § näin kuuluviksi:
31735:
31736: 2 §. tyksissä alempana tässä laissa mainituin
31737: Työntekijää ei saa 1 §·:rn 1 momentin poikkeu~sin pitää säännöllisessä työssä
31738: 1) kohda,ssa mainituissa liikkeissä ja yri- enempää kuin kahdeksan 1tuntia vuor.okau-
31739: 97
31740: 770 X,1. - Työaikalain muuttaminen.
31741:
31742: dessa ei'kä :enempää kuin yhdeksänkymmen- YHtyössä, mikä tehdään päivittäisen työ-
31743: täkuusi tunti:a kahdessa viikossa. ajan lisäksi, maksetaan kahdelta erLSimmäi-
31744: Kaivos- ja vuoriteollisuudessa laskelt,aan seltä tunnilta vähintään viidel.läkymmenellä
31745: kaiv~okseen laskeutuminen ja :kaivoksesta prosentilla ja senjälkeen vähintään sadalla
31746: nouseminen työaikaan; samoin myös muussa prosentilLa korotettu palkka.
31747: työssä k11lkeminen työnantajan maaraa-
31748: mästä lä:htöpairkrusta varsinaiseen työnsuori- 4 §.
31749: :tuspaikkaan sekä sieltä määrättyyn lähtö- Kun luonnollitapaturma, tapaturma tai
31750: paikkaan paLaaminen. muu vaara uhkaa :tahi ·on keskeyttänyt
31751: työn, taikka mill1oin työn keskeyttäminen
31752: 2 a §. aiheuttaisi omaisuuden, tavaran tai raaka-
31753: :Milloin :työn tekniUinen la;atu tai muut aineen pilaantumisen tai hu~kaantumisen,
31754: pakoittavat :seikat niin va;ativat, saa työn- saa 2, 2 a ja 3 § :ssä :säädettyjä työaikoja,
31755: tekijää pitää työssä enemmän kuin kahdek- mikäli nuo seikat vaativat, kohtuullisesti
31756: san tuntia, enintään kuitenkin kaksitoista piden'tää, ei kuitenkaan kauemmin kuin
31757: !tuntia vuorokaudessa, viikkotuntien lukua neljä;n vii,kon aikana. Sellaista työtä ei
31758: siten kuitenkaan ylittämättä. ~ueta 3 § ::ssä mainit,tuun ylityöaikaan.
31759: Liikkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoitta- Siten toimeenpannussa ~työajan piden-
31760: vat puutavaran ajoa, lauttausta ja uit~toa, nyksessä on työnantajan tarkastusviran-
31761: sekä konttoritöissä ja meijereissä kuin myös omaiselle viipymättä lähetettävä ilmoitus,
31762: niissä liikkeissä ja laitoksissa, jotka maini- jossa on tarkasti mainittava toimenpi:teen
31763: taan 1 § :n 1 momentin 2) kohdassa, saa syy sekä pidenny:ksen laajuus ja kestävyys.
31764: työll'tekijää pitää työssä ·enemmän kuin Tarkastusviranomaisen tulee, tutkittuaan
31765: kahdeksan tuntia, ·enintään kuitenkin ka;ksi- asianlaatua joko jättää a;sia tuon ilmoi:tuk-
31766: rtoi:sta tuntia vuorokaudessa ja satayhdek- sen varaan tahi ryhtyä toimenpi.teisiin pi-
31767: sänkymmentäkaksi tuntia neljän viilwn ai- tennyksen rajoittami:seksi tahi lakkau:ttami-
31768: kana. seksi.
31769: 3 §. Mitä 3 § : n 2 momentissa on säädetty
31770: 'Sen työajan Hsäksi, mikä 2 § : n 1 mo- ylityöstä maksettavasta palkasta, sov-elletta-
31771: mentissa mainitaan, sallittakoon kahdeksan- koon myös tällaiseen hätätyöhön.
31772: toist~t vuotta täyttänyttä työntekijää hänen
31773: suostumukse.Uaan pitää ylityössä enintään 9 §.
31774: kaksikymmentäneljä tuntia kahdessa vii- Tässä laissa säädettyjen työai:k~ojen pi-
31775: kossa ja 2 a § :n 2 momentissa mainitun dentäminen antamalla työtä kotona tehtä-
31776: työajan lisäk:si neljäkymmentäkahdeksan väksi on kielletty.
31777: tuntia neljän viikon aikana, ei kuitenkaan Tämän lain säännöksiä älköön tehtäkö te-
31778: kummassakaan tapauksessa enempää kuin hottomilksi työsuhteen katkaisemisella, äl-
31779: kaksisataa tun~tia vuodessa, sekä sitäpaitsi köönkä työnantaja varutiko tahi pakoittako
31780: tarkastusviranomai:Sten luvalla, milloin työn rtyöntekijää vaihtamaan työnantajaa, työ-
31781: säännöllinen j:atkuminen välttämättä niin paikkaa tahi työvuoroa •siten, että se tekee
31782: vaatii, lisäksi enintään sataviisikymmentä tämän lain säännökset :työntekijään !lLähden
31783: tuntia vuodessa. rteho1Jtomiksi.
31784:
31785:
31786: Helsingissä syyskuun 16 p:nä 1936.
31787:
31788: Vilho Anna1a. J. V. Wainio. Kaarlo Salovaara.
31789: R. Ala.Kulju. Hs:akki Nikkola. Pauli Tuorila.
31790: E. A. Tuomivaara. Bruno A. Salmiala. E'lias Simojoki.
31791: K. R. Kwes. K. Jussila. Yrjö R. Saarinen.
31792: Arvi M8ilmiv·aam.
31793: 771
31794:
31795: X,2. - Lak al. N :o 55.
31796:
31797:
31798:
31799:
31800: V. Annala y. m.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 14 §:n
31801: muuttamisesta.
31802:
31803:
31804: E d u s k u n n a ll e.
31805:
31806: Työsopimuslain 14 § :ssä säädetään työn- loman tarpeessa, erikoisesti monivuotisen
31807: tekijöille vuoden yhtämittaisesta 'työstä kolmivuorotyön jälkeen. Jotta lyhempiai-
31808: seitsemän työpäivän loma ja puolen vuo- kaisessa työssä, ·esim. rakennustyössä ole-
31809: den yhtämittaisesta 1työstä neljän päivän vat työntekijät pääsisivät lomaedusta osal-
31810: loma. Kun erikoisesti kaupungeissa ja lisiksi, olisi syytä määrätä neljän:kin kuu-
31811: teollisuuslaitoksissa suoritettavassa työssä kauden palveluksesta oikeus loman saan-
31812: työn tahti on siinä määrin ·vHhstunut, tiin. Seuraavassa esitettävä yleisen loma-
31813: että työnt·ekijä joutuu työskentelemään jat- ajan pidentäminen seitsemästä työpäivästä
31814: kuvan hermojännityksen alaisena, .ei enää kahteentoista työpäivään merkitsisi työkus-
31815: voi pitää mainittua Joma-aikaa rii.ttävänä tannusten kohoamista vain 1. 7 %:lla, mitä
31816: työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpi- maamme nykyiseen palkkatasoon nähden ei
31817: tämiseen. Monissa, ·erikoi:se,sti työhuoneissa v·oi pitää kohtuuttoman suurena.
31818: ja tehta]s,sa suoritettavissa töissä •vaativat Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
31819: myöskin terveydemset seikat pidennettyjä nioittaen,
31820: loma-aikoja. Suurta henkistä valppautta
31821: tarvitsevat koneistojen ja laitteiden hoita- että Eduskunta hyväksyisi seura~
31822: jat ova;t n.ykyistä huomattavasti pitemmän van lakiehdotuksen:
31823:
31824:
31825:
31826: Laki
31827: 1 päivänä kesäikuuta 1922 annetun työsopimuslain 14 § :n muuttamisesta.
31828:
31829: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 ·päivänä kesäkuuta 1922 annetun
31830: työsopimuslain 14 § näin kuuluvaksi:
31831:
31832: 14 §. kohtuullisen pi!tkä aika yhtäjaksoista va-
31833: Työnantajan tulee työssä asianmukaisesti pautta työstä.
31834: ottaa huomioon työntekijäin terveyden ja Työntekijälle, joka yhtämittaisesti on
31835: työkyvyn :säilyminen :sekä niin järjestää ollut vuoden saman työntekijän .työssä, on
31836: työ, ·että työntekijä saa tarpeeksi aikaa varattava palkkaa vähentämättä vuo,gittain
31837: lepoa, virkisty,stä ja kehitystä varten ynnä yhtämittai8ta loma-aikaa seuraav.asti:
31838: kansalaisvelvollisuuk8ien täyttämiseen. 1) Pääasiassa lmuppala- tai maalaiskun-
31839: Vähintään kerran viikossa, etupäässä nan alueella ulkosalla suoritettavassa työssä
31840: sunnuntaisin, on työntekijälle myönnettävä sekä muussa maanviljelyksen välittömässä
31841: 772 X,2. ·--· Työsopimuslain 14 § :n muuttaminen.
31842:
31843: yhteydessä suoritettavassa työssä seitsemän hänen on vastattava koneiden tai laitteiden
31844: työpäivää. Puolen vuoden yMämittaisesta toiminnasta, on edelliiSessä kohdasg.a mai-
31845: työstä on tällöin vamttava 4 työpäivän nitun yhtämittaisen 1oman [liSäksi varalt-
31846: 1oma; tava ~oma-aikaa paU~kaa rvähentämättä vä-
31847: 2) ~aiffiessa muussa tämän lain a~aisessa hintään kuusi työpäivää.
31848: työssä vähintään 12 työpäivää. Puo1en Ehto, jolla supistetaan työntekijälle tä-
31849: vuoden yhtämittaisesta työstä on tällöin va- män pykälän mukaan tulevaa oikeutta
31850: rattava kuuden työpäivän ja Lll!eljän kuu- loma- j.a vapaa-ajan saamiseen, on mitätön.
31851: kauden yhtämittaisesta työstä neljän työ- Työntekijälle, joka omasta tahdostaan on
31852: päivän loma. tehnyt joko yHtöitä tai työtä loma-aika.-
31853: Työntekijälle, joka yhtämittaisesti vähin- na;an, on työnantajan suorit~ettava kohtuul-
31854: tään viiden rvuoden aj8Jll on ollut saman linen lisäpaikka, ·ellei 1isäpalkan määrästä
31855: työnantajan lmlmivuor.oi,gessa työssä, jo,g,ga ole ·erit,täin säädetty.
31856:
31857:
31858: HeLsingissä syyskuun 16 päivänä 1936.
31859:
31860: Vilho Annala. Bruno A. Salmiala.
31861: R. Ala-Kulju. K. Jussila.
31862: E. A. Tuomiva.ara. Arvi Malmiv:aarn.
31863: Hilja Riipinen. Kaarlo Salov.aara.
31864: K ..R. Kares. Pauli Tuorila.
31865: Iisakki Nikkola. Elias ,Simojoki.
31866: J. V. Wainio. Yrjö R. Saarinen.
31867: 773
31868:
31869: X,3. -- Lak. al. N :o 56.
31870:
31871:
31872:
31873: Sundström y. m.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 14 §:n
31874: muuttamisesta.
31875:
31876:
31877: E d u s k u n n a ~11 e.
31878:
31879: Työsopimuslain 14 § ei riittävässä mää- niiden laajuudessa aavistaa tätä 'lakia sää-
31880: rässä tyydytä niitä vaa:timulmia, joita myös dettäessä. Myös nykyajan voimakkaasti
31881: ruumiillisen 1työn telkijällä on loma-a~ka:ansa kehittynyt telkniikka vaatii, että työnteki-
31882: nähden. Virkamiehillä on ikuuikauden tai jöille varataan ~enemmän Jomaa. Ottaen
31883: kuuden viilmn loma, liikeapulaisilla yhdestä huomioon sen, ·että muillekin yhteiskunta-
31884: viikosta kuukauteen. Sitävastoin on ruu- ryhmille on myönnetty pitempiä loma-ai-
31885: miilHsen työn tekijällä, joka on ollut yhtä- koja, vaikka heidän työnsä ei aina ote lähes-
31886: mittaisesti vuoden saman työnantajan Ikään yhtä voimia kuluttavaa kuin ruumiil-
31887: työssä, vain seitsemän työpäivän ja jos hän ili8en työn tekijän monella alalla, olisi siis
31888: on oHut puoli vuot,ta saman työnantajan oikeudenmukaista ja kohtuu:llista, ~että työn-
31889: työSISä vain neljän päivän loma. Tätä ei tekijän loma~aika ~ensimmäis,essä tapauk-
31890: voida missään suhteessa pitää riittävänä, sessa muutet'taisiin kahdeksi viikoksi ja toi-
31891: ottaen huomioon maamme usein terveydelle sessa viikoksi.
31892: hy,vin epäedulliset ilma,stolliset suhteet. Tämän johdosta ehdotamme,
31893: Kasvava rationalisointi asettaa ihmisen ~ruu
31894: miilliselle kunnoHe yhä suurempia varuti- että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
31895: muk"!ia, joita mahdollisesti ei voitu koko van lakiehdotuksen:
31896:
31897: Laki
31898: työsopimuslain 14 § :n muuttamisesta.
31899:
31900: Eduskunnan .päätöksen mukaise~Sti muutetll!an työsopimuksesta kesäkuun 1 päivänä
31901: 1922 annetun lain 14 § 3 moment1ti näin kuuluvaksi:
31902:
31903: 14 §. taisesta työstä on varattava seitsemän pai-
31904: 1 ja 2 mom. (kuten voimassaolevassa vän loma. Työntekijä, joka ~asuu työnan-
31905: laissa.) tajan luona ja on hänen ruuassaan, mutta
31906: Työntekijälle, joka yhtämittaisesti on ol- viettää mainitun loman ~toisella paik!k:akun-
31907: lut vuoden saman työnantajan työssä, on naJlla, on oikeutettu rsaamaan korvauksen
31908: varattava palkkaa vähentämättä vuosittain ravinnostaan sillä paikkakunnalla rv:alJitse-
31909: yhtämittaist1a loma-aikaa vähintään neljä- vien hintojen mukaan, mirssä työ on suo-
31910: toista työpäivää. Puolen vuoden yhtämit· ritettava.
31911:
31912: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
31913:
31914: Cay Sundström. Ville .Kupari.
31915: Mauri Ryömä. Jere Juutilaånen.
31916: VHjo 0. ~ilp~e~äinen. Ju.sså. Lonkainen.
31917: 774
31918:
31919: X,4. - La.k. al. N :o 57.
31920:
31921:
31922:
31923:
31924: Sundström y. m.: Ehdotus laiksi merimiehen työajasta an-
31925: netun lain muuttamisesta.
31926:
31927:
31928: E d u s k u n n a 11 e.
31929:
31930: Huht1kuun 26 päivänä 1924 annettu !laki kilökunta yleensä aloittamaan työnsä klo 6
31931: merimiehen työajasta asettaa lain määräys- j:a jatkuu työ yleensä klo 22 jopa 24 saa!kka.
31932: ten ulkopuolelle keittiöhenkilökunnan lukui- Tänä aikana kyseeUiseHe henkilökunnalle ei
31933: sina ilmuppa-a1uksiHa. Tämän lain 1 § :n jää vapaahetkiä kuin muutama minuutti
31934: 2 momentin kohdassa 5 säädetään nimit- kerrallaan. rSaav,artpa tarjoilijat ja siivoo-
31935: täin: ,henkilö, jonka t·ehtävänä on etu- jat usein lyhyinä lepohetkinäänkin ik€s-
31936: päässä tai yksinomaan matkustaji,en tar- kellä yötä kiiruhtaa palvelemaan m:a.tkurs-
31937: peeksi suoritettava ruokavarojen hoitami- tajia. Seurauksena tällaisesta epäinhimil-
31938: nen, ruoan valmi:staminen, tarjoilu ja muu li:sestä rasituksesta on ollut monenJ,aisia
31939: palvelemistyö sekä sanotitujen tehtävien yh- taut·eja ja fyysillisen kunnon liian aikai-
31940: teydessä oleva pesu- ja puhdistustyö" ei nen romahtaminen. Jos hevosmies rasittaisi
31941: pidetä tämän lain määräysten •ala1sena. Ja juhtaansa samoin kuin suomalaisilla iffiaup-
31942: tästä on ollut seurauksena, että varsinkin palaivoilla rasitetaan varsinkin naispuolista
31943: naispuolinen keittiöhenkilökunta joutuu keittiöhenkilökuntaa, mm rangaista:i,siin
31944: työskentelemään melkein raj atrtomrusti. siitä däinrääkkäyk:sestä. Mutta se epäinhi-
31945: Useilla ·Suomen Höyrylaivaosalkeyhtiön ·lai- mill1syys, joka on jokapäiväistä suomalai-
31946: voilla on oikeus matkustajain kuljettami- sina kauppa.laivoilla, jää yleensä vain laiva-
31947: seen. Eräät varsinaiset rahtilaivatkin saa- väen rtieto:iJsuudeksi. Matkustaja:laivojen
31948: vat 'lmUettaa muutamia matkustajia. Tätä hienot salongit muodostavat kokonaan toi-
31949: rt·ekosyynä käyttäen selitetään sitten, että sen ja ·edstetyn maailman.
31950: koko keittiöhenkilökunta, johon lain mu- Paits~ sitä, ~että ,keittiöhenkilökunnan työ-
31951: kaan luetruan kaikki, ,joiden tehtävänä on aika suomalaisilLa kauppalaivoilla on käy-
31952: ruokavarojen hoitaminen, ruoan vailmista- tännössä rajaton ja työ msittavaa, rii:ste-
31953: minen sekä tarjoilu ja muu palvelemis- tään heiltä melkein poikkeuksetta o·ikeus
31954: työ", työskentel•ee muka ,·etupäässä tai niiden kahden ;puolipäivävapauden käyttä-
31955: yksinomaan matkustajien hyväksi". m1seen kuu.kaus~ttain, josta säädetään me-
31956: Suoritettu 1tutkimurs on osoittanut, että rim~ehen työajast,a; ·annetun lain 10 §·:ssä.
31957: korkeintaan 20% :lla kauppa1aiv;oista nou- Kun ottaa huomi:oon, että keittiöhenkilö-
31958: datetaan keittiöhenkilökunta:an nähden [a- kunta joutuu myös laivan satamassa ol-
31959: kia merimiehen rtyöajasta. Muilla sitä ~riko lessa työskentel,emään jokaisena ;pyhä- ja
31960: taan niinkin törkeätsti, että keittiöhenkilö- juhla;,päivänä1dn, sekä ~ettei heinä ol·e kos-
31961: kunta pakotetaan ~työskentelemään vuoro- ka:an :kokona·an työstä v,a;pa;,ata päivää, niin
31962: kaudessa 14, 15, 16 jop:a 17 ja 18 :ikin tun- etupäässä heidän pitäisi saada nauttia lain
31963: tia. Varsinkin ma,tkustajalaivoilla joutuu ta:kaamasta oikeude:sta kahteen puolipäivä-
31964: matkustajia palveleva ja muu kei.ttiöh€ll- vapaut·een kuukaudessa. OikeUis ja kohtuus
31965: X,4. - Sundström y. m. 775
31966:
31967: vaatii myös, että keittiöhenkilökunnan työ- 4) tuhannosto ;
31968: aika suomalaisilla kauppalaivoilla rajoite- 5) työ, joka ·aluksen ollessa ma.tkalla joh-
31969: taan 8 tuntiin vuoro!kaudessa, joka hyvällä tuu siitä, että miehi,stö matkan kestäessä
31970: tahdol.la ja järjestelyhaluUa on helposti on vähentynyt.
31971: toteutettavissa. ElliSimmäisoosä momentissa mainitusta
31972: Räilkeä epäkohta suomalaisen kauppalai- 'työstä ei merimies, ellei toisin ole sovittu,
31973: vaston kansimiehistöön nwhden on siinä, saa ·eri korvausta muussa kuin siinä ta-
31974: että kun laivojen satamasta lähtö yl·eensä pauksessa ja siim.ä määrin, kuin merimies-
31975: järjestetään iUaksi ja kappaletavaraa kul- lain 24 § :ssä säädetään.''
31976: jettavat laivat käyvät useimmissa satama- Tässä pykälässä mainittuja •tapauksia
31977: kaupung·eissamme, niin joutuvat merimiehet voida,!l!n v;errata 8 tunnin työajasta annetun
31978: työskentelemään ensin koko päivän sata- :tain 4 § :ssä mainittuihin tapauksiin, joissa
31979: massa o1tll!essa j.a: kun illalla lähdetään ulos saa varsina.isen ylityön lisäksi t·eettää n. s.
31980: merelle, a:lk•aa merivahti, joka merkitsee hätätyötä. Molemmissa tapauksissa on luon-
31981: 12-tuntista työaikaa vuorokaudessa. Täten teenomaista, että työn suorittaminen on
31982: käytännössä pidenrnetään merimiehen .työ- välttämätön eikä sen suorittamista •voida
31983: aikaa, joka a~uksen satama,ssa ollessa on ilman v:ahingon tai vaaran uhkaa siirtää.
31984: lain mukaan .touko-lokakuun aikana 9 ·tun- Yhteistä on myös se, ,ettei kummassakaan
31985: tia vuomkaudessa ja marras-huht:Lkuun tapauksessa vaadita työntekijäin suostu-
31986: aikana 8 tuntia vuorokaudessa. Satamaan- musta työhön. Merimiehen työajasta anne-
31987: tulo- ja satama1stalähtöpäivinä joutuu me- .tun lain 14 §:ssä j.a 8 tunnin työajasta
31988: rimies pakostakin tekemään pitempiä työ- annetun lain 4 ~:ssä ede11ytetyissä tapauk-
31989: päiviä kuin tavallisesti: satamassa oltaessa, sissa suoritettu työ on täysin saman luon-
31990: mutta silloin olisi maksettava ylityölmrvaus teista. Mutta 8 •tunnin työajasta •annetun
31991: siltä ajalta, .joka menee yli 8 ·tunnin ja lain mukaan suoritetusta hätätyöstä on
31992: yleensä järjestettävä työ laivan satama1ssa maiksettava samanlainen korvaus kuin ta-
31993: ollessa kaikki·na vuodenail.mina 8 tunnilksi vallisestakin yhtyöstä. Merimiehen työ-
31994: vuorokaudessa. ajasta ann·etun lain mukaan suoritetusta
31995: Suorastaan ristiriitainen yleisen työ- hätätyöstä sen sijaan ,ei saa mitään kor-
31996: lainsäädäntömme kanssa on merimiehen vausta, pai,tsi eräässä tapauksessa, josta
31997: työajasta annetun lain 14 §, jossa sääde- on säädetty merimieslain 24 § :ssä, joka
31998: tään: tarkoittaa miehistön vähenemisen aiheutt:a-
31999: ,Merirrniestä voidaan 6-13 ·§ :n säämnös- ma;,a työnlisäystä. Merimiehen työajasta an-
32000: 1
32001:
32002:
32003:
32004: ten estämättä käyttää •laivatyöhön, kun on netun lain 14 §:n sovelluttaminen käytän-
32005: kysymyksessä töön on ainaisen riidan aiheena päällys-
32006: 1) työ, joka on alusta, tavaraa tai aluk- tön ja miehistön välillä, sillä mielivaltai-
32007: sella olevien he!llJkeä uhkaa;van •vaaran tahi sesti voidaan melkeinpä kaikki työ selit-
32008: vahingon torjumiseksi taikka aluksen navi- tää välittömästi alusta, tavaraa t·ai aluk-
32009: g.oimisen tai ohjaamis.en vuoksi välttämät.tö- sella. olevie:n henkeä uhkaavan va;a;ran tor-
32010: mästi tehtävä; jumiseksi ja sen varjolla teettää merimi·e-
32011: 2) sellaiseen avnstuk:seen tarpeellirnen työ, hellä ylityötä korvauksetta. Merimiehen ·vel-
32012: josta säädetään alusten yhteentörmäyksestä volliJSuus tehdä yl1työtä on yleensä huomat-
32013: syntyvää vahinlma sekä pelastuspall~:Jkiota tavasti J.aajempi kuin muilla aloilla, sillä
32014: koskevassa laissa ; heillä voidaan teettää ylityötä 18 tuntia
32015: 3) osamotto pelwstamis- ja palosammu- viikossa. Ylityöhön ·ei myöskään vaadita
32016: tusväilineillä pidettäviin harjoituksiin; merimiehen :suostumusta ja ylityöstä suori-
32017: 776 X,4. - Merimiehen työaika.
32018:
32019: tettava korvaus on palj.on alhaisempi kuin ain~a 200 bruttorekisteritonnia, purjealuk-
32020: 8 tunnin työajasta annetun 1ain mukaisesta set ja Jastiproomut vetomäärältään aina
32021: ylityöstä. Tämän vuoksi olisi myös meri- 300 bruttor~ekistedtonnia ja kaikki matkus-
32022: mies vihdoinkin saatettava ,gaman[aisiin oi- taja~alukset, joita käytetään ainoastaan Suo-
32023: meuksiin kuin muutkin työntekijät ja meri- men rajain sisäpuo1~ella. 8eumuksena näistä
32024: miehellekin suoritettava korvaus kaikesta poikkeu!k:sista on ollut, ~että niiden nojalla
32025: yl1työstä. lain työaikamääräyksistä va;pautetuilla aluk-
32026: Ulkopuo~elle merimiehen työaj~asta ~anne silla merimiehen työai,ma on venynyt jopa
32027: tun lain määräysten on sawtettu suuri osa 16-18 tunniksi vuorokruudessa. Hinaajilla
32028: merimiehiä, j~oita i,tse laki koskee, kun sen saattaa työaika joskus käsittää koko vuoro-
32029: 18 § antaa va;ltioneuvostolle oikeuden ,pa- kauden. Mitään asiallista syytä ei ole
32030: kottavruin seikkain vuoksi'' vapautta~a mää- myöntää työaikaan nähden ~enempää ,poik-
32031: rättyjä. aluksiJa lain alaisuudes,ta. Ja niin keuksia kuin itse ~laissa säädetään.
32032: on valtioneuvosto päätöksellään marraskuun Edelläolevan perusteella ehdotamme,
32033: 12 päivältä 1925 vapauttanut lain työaika-
32034: määräy,sten alaisuudesta konevoimrulla kul- että Eduskunta hyväksyisi seu-
32035: lmvat rannikkolastialukset vetomäärältään mavan lakiehdotuksen:
32036:
32037: Laki
32038: merimiehen työajasta annetun lain mtliuttamisesta.
32039:
32040: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan merimiehen työajasta 26 ,päi,vänä. huh-
32041: tikuuta 1924 ann~etun lain 18 § sekä muutetaan 1, 8, 9 ja 14 § näin kuuluvi,ksi:
32042:
32043: 1 §. meiJstään .aluksen sa;3ipumista lähinnä seu-
32044: rMerimiehellä tarkoitetaan täs,gä ~laissa raavan vuorokauden kuluessa, oikeutettu
32045: henkilöä, joka on suomalaiselle alukselle järjestämään ,laiv.atyön niiden säännösten
32046: otettu toimeen joko palmkaa va;staan tai muik.aan, joita on noudatettava ~aluksen ol-
32047: oppilaaksi (apprenHee). lessa matka:lla.
32048: 'Tämän lain säännökset eivät kuitenkaan Jos aluksen satamassaolo on aiottu !kes-
32049: 'koske: tämään kauemmin kuin 1 momentissa on
32050: 1) päälHkköä aluksella, jolla paitsi pääl- san~ottu tai jos laivatyö lyhemmän sat.amas-.
32051: likköä on toimessa vähintään kaksi muuta saolon ~aiJlmna ei o:le järj<estetty 1 momen-
32052: merimiestä; tissa säädetyllä ta,valla, on muuhun kuin
32053: 8) perämiestä aluiks·ella, jolla paitsi pääl- keittiöväkeen kuu:luvan merimiehen työ-
32054: likköä ja perämiestä on toimessa vähintään ajasta satamassa voimassa:
32055: kaksi muuta merimiestä; 1) et:tei merimiestä saa käyt,tää laiva-
32056: 3) elllsimmäistä konemestaria a!luksella, työhön kahden peräkkäisen vuorokauden
32057: j~olla s1täpait8i on toimessa ~vähintään yksi aikana. yli kuudentoilsta tunn:in, kuitenkin
32058: konemestari; sekä niin, että työaika yhden vuorokauden ku-
32059: 4) lääkäriä ja sähköttäjää. luessa saa olla enintään kahdeksan ja puoli
32060: tuntia;
32061: 8 §. 2) ~että työaika troopi~lisissa maissa saa
32062: Aluiksen oHessa satamassa on päällikkö, oU& .enintään seitsemän ja ,puoli tuntia
32063: jos aluksen on määrä lähteä m&tkrulle vii- vuorokaudessa;
32064: X,4. - Sundström y. m. 777
32065:
32066: 3) että työaika ,on, ellei toisin sovita tai on säädetty säännönmukaisesti sijoitet,ta-
32067: satamas:ssa <toinen <tapa o1e vanana, sijoi- vaksi.
32068: tettava kello 6 a. p. ja kello 6 i. p. väliselle Keittiöv&ellä iba11koiteta•an täiSsä JaisiSa me-
32069: ajaLle; rimiehiä, joiden tehtävänä on .ruolmvarojen
32070: 4) ·että työaika vartiotoimessa voidaan hoitaminen, ruoan v<aJlmistaminen sekä tar-
32071: sijoittllia kello 6 i. p. ja kel:lo 6 a. p. väliselle joilu ja muu :palivelemistyö, niin myös sa-
32072: ajalle; ku~t,enkin ·tuJ..ee sellaisessa tapauk- nottujen tehtävien yhteydessä oleva pesu-
32073: sessa vastaava vapaa-aika olla varattuna ja puhdistustyö.
32074: käytettäväksi edellisen, saman tai seuraavan
32075: vuorokauden aikana tahi korvaus ylityöstä 14 §.
32076: maksettava; sekä Merimiestä voidaan 6-13 §:n saannÖS·
32077: 5) että työaika aluksen satamaantulo- ja ten ·estämättä käyttää laivatyöhön, kun on
32078: satamastalähtöpäivänä on kuten 8 §: n toi- kysymyksessä:
32079: sen momentin kohdassa 1 on säädetty. 1) työ, joka on ·alusta, tavama tai aJuk-
32080: seUa olevien henikieä uhkaavan vaaran tahi
32081: 9 §. vahing.on torjumiseksi taiikka aluksen navi-
32082: Keittiöväkeen kuuluvaa merimi,estä äl- goimisen ;tai ohjaamisen vuoksi ,välttämät-
32083: köön käytettäkö laiv,atyöhön yli kahdeksan tömästi tehtävä;
32084: tunnin vuorokaudessa. Bellarsen merimie- 2) seUaiseen avustukseen tarpeellinen
32085: hen työaika sijoitettakoon kello ·5. p. ja työ, josta säädetään alooten yhteentörmäyk-
32086: kello 8 i. p. väliselle ajalle, jos alus on mat- sestä syntyvää vahinkoa sekä peLastuspalk-
32087: kal'la, j·a aluksen ollessa :satama,ssa keHo kiota koskevassa laissa ;
32088: 1
32089:
32090:
32091: 5 a. p. ja kello 7 i. p. väliselle ajalle, ellei 3) osanotto pela:stamis- ja pa.losammutus-
32092: si·tä viimeksimainitussa tapauksessa ole toi- välineillä pidettäviin harjoituksiin;
32093: sin sijoitettava sen vuoksi, että muiden me- 4) 'tuhannosto;
32094: rimiesten työaika on sopimuksen tai sata- 5) työ, jolm aluksen ollessa matkalla joh-
32095: massa rvallaHa olevan tavan mukaisesti si- tuu siitä, että miehistö matkan kestäessä
32096: joitettu toisin, kuin ISe 8 § : n 2 momentissa ,on vähentynyt.
32097:
32098:
32099: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
32100:
32101: C'ay Sundström. Jussi Lonkainen.
32102:
32103:
32104:
32105:
32106: 98
32107: 778
32108:
32109: X,5. - Lak. al. N :o 58.
32110:
32111:
32112:
32113:
32114: Lonkainen y. m.: Ehdotus laiksi merimieslain 11 §:n muut-
32115: tamisesta.
32116:
32117:
32118: E d u s k u n n a ll e.
32119:
32120: Sen johdosta, että merimiehet usein ovat miehen kanssa, on välttämätöntä saada me-
32121: joutuneet kärsimään aineellistakin vahin- rimieslakiin nimenomainen määräys siitä,
32122: koa ja menettäneet erinäisiä oikeuksiaan, että merimies on oikeutettu myös a:suin-
32123: kun eivät ole voineet ammattinsa erikois- suojassaan neuvotteLemaan edusmiehensä
32124: luonteen vuoksi itse valvoa etujaan ja kun kanssa.
32125: heiltä eräissä tapauksissa on aluksen pääl- EdeUäol,evan ,perusteeHa ehdotamme,
32126: likön toimesta riistetty oikeus hankkia edus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32127: mies ja neuvotella asuinsuojassaan edus- van lakiehdotuksen:
32128:
32129:
32130: Laki
32131: merimieslain l1 § :n muuttamisesta.
32132:
32133: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maaliskuun 8 päivänä 1924 annetun
32134: merimieslain 11 § näin kuuluvaksi:
32135:
32136: 11 §. Vastakirjaan on myös merkittävä toi-
32137: Sittenkuin menm1es on toimeen otettu, messaolon alkaminen ja päättyminen, niin
32138: on päällikön annettava 'hänelle merenkulku- myös sopimuksen irtisanominen ja päivä,
32139: hallituksen vahvistaman kaavan mukainen jona irtisanominen tapahtui. Merimiehen
32140: v::tstakirja, jonka tulee sisältää: ansaitsema ylityönkorvaus ja myös se, mikä
32141: 1; merimiehen täydellinen nimi, synty- palkasta ja ylityönkorvauksesta suoritetaan
32142: mävuosi ja -päivä sekä syntymä- ja koti- tai lasketaan pois, on niin ikään vastakir-
32143: paikkakunta; jaan merkittävä; ma:ksua suoritettaessa
32144: 2) toimi, johon merimies on otettu; muussa rahalajissa kuin siinä, missä palkka
32145: 3) matka tai aika, joksi sopimus on on määrätty, on kurssi ilmoitettava.
32146: tehty, taikka sovittu päästäpaikkakunta tai Merimiehen otto- ja päästökatselmuksesta
32147: irtisanomisaika; sekä siitä, mitä niissä on otettava varteen,
32148: 4) sovittu palkka ja myös, milloin on voimassa, mitä siitä asetuksella sääde-
32149: palkka on määrätty määrämaksuksi mat- tään.
32150: kalta, se aika, mikä matkaan lasketaan ku- Työsopimuksen voimassaoloaikana on
32151: luvan; merimiehellä oikeus etujaan ja laillisia
32152: -5) sovittu ylityökorvaus, milloin tätä ei oikeuksiaan varten käyttää edusmiestä ja
32153: lain mukaan ole suoritettav;a; sekä asuinsuojassaan neuvotella edusmiehen
32154: 6) muut työehdot. kanssa.
32155:
32156: Helsingissä 15 p:nä syyskuuta 1936.
32157:
32158: Jussi Lonkainen. Cay Sundström.
32159: 779
32160:
32161: X,6. - La;k. al. N :o 59.
32162:
32163:
32164:
32165: Lonkainen y. m.: Ehdotus laiksi merimieslain 41 §:n muut-
32166: tamisesta.
32167:
32168:
32169: E d u s k u n n a ll e.
32170:
32171: Maaliskuun 8 päivänä 1924 annetun meri- tuhoutuu. Jos alus sittemmin kokonaan
32172: mieslain 41 § : ssä säädetään, että ,meritur- uudelleen rakennettunakin pannaan kun-
32173: massa hävinneestä henkilökohtaisesta omai- toon, voidaan voimassaolevan lain mukaan
32174: suudestaan on Suomen merimies oikeutettu tällaisessa tapauksessa kiistää merimiehen
32175: saamaan laivan isännäitä korvauksen pe- oikeus menettämästään omaisuudesta kor-
32176: rusteiden mukaan, jotka valtioneuvosto vah- vauksen saantiin. Lainsäätäjän tarkoitus
32177: vistaa". Mutta samassa pykälässä asete- on ilmeisesti ollut, että merimieslain 41 §
32178: taan korvauksen ehdoksi,. että ,alus meri- takaisi merimiehelle korvauksen hänen me-
32179: turman tapahduttua julistetaan kuntoon- nettämästään henkilökohtaisesta omaisuu-
32180: panokelvottomaksi", aibandoneerataan. Kun desta, olkoonpa alukselle tapahtunut suu-
32181: korvauksen suorittamiseen on alettu sovel- rempi tai pienempi vaurio, kun tämä omai-
32182: taa tätä ehtoa, on lukuisissa tapauksissa, suus aluksen mukana on tuhoutunut.
32183: aluksen vajottua tai haaksirikkouduttua Vaikka kyseellinen lain määräys ei ollen-
32184: niin, että merimiehen kaikki muu, paitsi kaan tarkoita aluksen merionnettomuudessa
32185: hänen ylleen sattuneet vaatteet, omaisuus saamaa vauriota, ovat useimmat korvausvel-
32186: on tuhoutunut tai pilaantunut, käynyt si- volliset tulkinneet lakia siten. Sanottu
32187: ten, että merimies on jäänyt kaikkea kor- määräys kaipaa näin ollen selvennystä, ettei
32188: tVausta vaille. Useimmi:ssu tapauksissa voi- sitä voitaisi tulkita köyhien merimiesten
32189: daan nimittäin alus ennemmin tai myöhem- vahingoksi.
32190: min saattaa kuntoon. Haaksirikon kärsinyt Edelläolevan perusteella ehdotamme,
32191: alus voi kuitenkin olla upoksissa tai aje-
32192: lehtia kuukausimääriä vesilastissa, jolloin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32193: merimiehen koko henkilökohtainen omaisuus van lakiehdotuksen:
32194:
32195:
32196: Laki
32197: merimieslain 41 § :n muuttamisesta.
32198: Eduskunnan päätäikisen mukaisesti muutetaan 8 p:nä maali:skuuta 1:924 annetun
32199: merimieslain 41 ~ näin kuuluvaksi:
32200:
32201: 41 §. Suomen merimies oikeutettu saamaan lai-
32202: 1 ,ja 2 momentti (kuten voima:ssaolevassa -vanisännäitä korvauksen aluksen kohtalosta
32203: Laissa.) riippumatta perusteiden mukaan, jotka val-
32204: Meriturma;ssa hävinneestä: tai pi!laantu- tioneuvosto vahvistaa.
32205: neesta henkilökohtaisesta omaisuudestaan on
32206:
32207: Helsingissä 16 p :nä syyskuuta 1936.
32208: Jussi Lonkainen. Armas Poosonen.
32209: 780
32210:
32211: X,7. - Toiv. al. N:o 83.
32212:
32213:
32214:
32215: Toivonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi työajasta maa-
32216: taloudessa.
32217:
32218:
32219: E d u s k u n n a 11 e.
32220:
32221: Maamme vähävaraisen väestön eri pii- astunut päiväjärjestykseen niissä samaisissa
32222: reistä on maataloustyöväestö se osa, joka maissa, m1ssa teolliset suojeluslait ovat
32223: vähimmin on saanut osakseen yhteiskun- olleet voimassa jo vuosisadan ajan tai
32224: nan huomiota. Tämä on sitä valitetta- enemmänkin. Esim. Englannissa annettiin
32225: vaampaa, kun tämä työväestö on huomat- ensimmäinen alkeellinen työväen suojelus-
32226: tavalta osaltaan verraten vä:hävaraisten laki jo v. 1802 ja Ranskassa v. 1841, Itä-
32227: pikkutyönantajain palveluksessa, siis olo- vallassa ja Sveitsissä v. 1859 j. n. e. Syynä
32228: suhteissa, joissa työehdoilla jo työnantajan maataloudellisen palkkatyöväen suojatto-
32229: asemaan katsoen on taipumusta muodostua maan asemaan teollisen tuotannon rinnalla
32230: työläisille huonoiksi. Lisäksi on maatalous- on ollut osittain ensiksimainitun tuotannon
32231: työväellä vähäiset mahdollisuudet amma- trukapajuiBempi asema ja teollisuudesta
32232: tilliseen järjestäytymiseen, minkä avulla se poikkeavat tuotannon muodot .silloinkin,
32233: vo1s1 ponnekkaasti esiintyä työehtojensa lkun sitä harjoitetaan kapitalististen ehto-
32234: parantamiseiks1. Erikoisesti on näin asian- jen alaisena. Vieläpä on oltu valmiit selit-
32235: laita meidän harvaanasutuss·a maassamme, tämään maataloustyö terveelliseksikin, se
32236: jossa työväestön ammatillinen yhteistoi- ikun muka tapahtuu ,raittiissa ilmassa".
32237: minta on heikko. Maataloustyöläisten Tällä maataloustyön lwkimääräistä säännös-
32238: asema meillä on kaiken tämän johdosta pe- telyä vierovalla ,mielipiteellä" onkin ollut
32239: rin huono. Heidän keskimääräinen työpäi- menestyBtä näihin aikoihin asti. Mitä
32240: vänsä on tuntuvasti normaalityöpäivää peittelemättömin palkkatyön riisto on re-
32241: pitempi. hoittanut maataloustuotannon a·loilla koko-
32242: Jo verrattain aikaisin on monissa maissa naisen historiallisen ajan. Ensinnä feoda-
32243: ollut pakko ryhtyä järjestelemään työläis- linen maaorjuus esiintyi tuotannollisena
32244: ten työvoiman suojelua työajan lyhentämi- yksinmäärääjänä monet vuosisadat. Vielä
32245: sellä etupäässä tehdasteollisuuden tuot- senkin perästä, vaikka kapitalistiselle työn-
32246: tamia vaurioita vastaan. Viime vuosisadan riistalle alettiin sulkuja teollisuudessa ase-
32247: al.kuvuosista lähtien alettiin Englannin tella, on maataloustuotanto ollut erikois-
32248: kehruu- ja kutomateollisuudessa, sen no- asemassa.
32249: peasti paisuttua suurteollisuudeksi, sovel- Karjataloustuotantoa ik:ap~talistisesti har-
32250: luttaa ja yhä tarkoituk•senmukaisemmaksi joittavilla suurtiloilla käytetään edelleenkin
32251: kehittää työajan lyhentämistä koskevaa 14-16-tuntisia työpäiviä, vieläpä selite-
32252: lainsäädäntöä. Eehitys siinä suhteessa on tään ne itsekannattavan tuotannon säily-
32253: yhä enemmän tarlkoituksenmukaisuutta miselle vä:lttämättömiksikin. Sitenhän sa-
32254: kohti jatkunut. nottiin aikoinaan asianlaidan olevan tehdas-
32255: Mutta verrattain myöhään on maa- tuotannossakin. Rajoittamaton tyÖpå1vä oli
32256: taloudellisen tuotannon työvoiman suojelu muka kannattavaisuuden ensimmainen
32257: X,7. - Toivonen y. m. 781
32258:
32259: ehto. Vuorotyö ei tullut kysymyksenkään, työkonferenssissa vuonna 1921 tuli käsit-
32260: sehän olisi ollut liiyrityksen häviö. Ny- telynalaiseksi maataloustyöväen kysymys
32261: kyään kerää suurteollisuus runsaat voitto- kokonaisuudessaan, suoritti silloin sosiaali-
32262: roHjoanansa vuorotyöllä, jopa kolmella hallituksen tilasto-osasto valti•oneuvoston
32263: 8-tuntisella vuorakauti•sella vuorotyöllä. määräyiksestä tutkimuksen palk!kausvuo-
32264: Maataloudellisella palk!katyöllä näyttää ole- delta 1919-1920. Mainitun tutkimuksen
32265: van raivattavana tieltään samat ·esteet, tuloksista saamme erinäisiä tietoja maata-
32266: ettei sanoisi ennakkoluulot, kuin teollisella loustyöväestön työaloista sekä myöskin
32267: pal~katyöllä oli ajkoinaan. Normaaliseen naisten ja lasten työn käytöstä maatalou-
32268: työpäivään pyrkimisen ja pääsemisen tulee dessa.
32269: olla maataloudellisen palkkatyön yleensä ja Yleistilaston mukaan laskettiin edellämai-
32270: eritoten karjanhoitotyön lähimpänä vaati- nittuna palkkausvuonna maataloustyönteki-
32271: muksena. Jam vuosipalkollisten, muonamiest·en,
32272: Paitsi pitkää työpäivää, missä karjan- muonatorpparien ja päiväpalkkatyöläisten
32273: hoitotyöläisten yhtämittainen yölepo sekä koko lukumäärä 295,393 hengeksi, jakaan-
32274: kesällä että talvella useinkin verrattain tuen seuraavasti: Vuosipalkalla isäntäväen
32275: yleisesti supistuu 5-6 tunniksi, rehoi:ttavat ruokakunnissa, mi•ehiä 22,103 ja nms1a
32276: muut'ldn mitä räikeimmät epäkohdat maa- 42,044. Muonatorppareita, muonamiehiä ja
32277: taloudellisen palkkatyön käytössä. Kun omassa ruuassa olevia renkiä oli 15,261
32278: tällä kertaa on kysymys maatalouspal~ka miestä ja 676 naista. Päivätyöläisiä, jotka
32279: työntekijäin työaikaa koskevista epäkoh- omistivat oman asunnon, oli miehiä 72,547
32280: dista, on paikallaan luoda silmäys sano- ja naisia 28,037 sekä niitä, joilla ei ollut
32281: tun palkkatyön käyttöön ja laajuuteen omaa asuntoa, miehiä 69,190 ja naisia
32282: sekä työaikaan. 4'5,565. Koko maataloudellisesta palkkatyö-
32283: Että maataloudellinen tuotanto kansain- väestöstä on siis miespuolisia 179,101 ja
32284: välisestikin alkaa muuttua yhä enemmän naispuolisia 116,322.
32285: kapitalistiseksi tuotannoksi, sitä osoittaa se Näin odottamattoman suurilukuinen
32286: yleinen huomio, mitä aletaan kiinnittää määrä naispuolisia työläisiä työskentelee
32287: sen tuottajaväestön suojelutoimenpiteihin. maataloudellisessa palkkatyössä edellä mai-
32288: Paitsi tilattoman väestön alakomitean toi- nitun tilaston mukaan. YleiS'enä käsityk-
32289: mittamaa tilastollista tutkimusta maatyö- senä kylläkin esiintyy se, että naispuolis-
32290: väen oloista, on meiltä puuttunut tykkä- ten työläisten osuus maataloudessa rajoit-
32291: nään kaikki mainitun tuottajaväestön tuu pääasiassa jopa yksinomaan karjan-
32292: oloja valaiseva tutikimusainehisto. Sekin hoitoon ja kotitaloustehtäviin. Mutta kun
32293: vuoden 1910 eduskunta-anomus, että halli- mainitut tehtävät käsittävät vain 42,044
32294: tus toimituttaisi yleisen palkollisten oloja naispuolista työntekijää, joiden hoidetta-
32295: maassa \koskevan tilastollistaloudellisen tut- vana on koti- ja karjatalous kokonai:suu-
32296: kimuksen, varsinkin sen seikan selviHesaa- dessaan, joutuu vielä 74,278 naispuolista
32297: miseksi, onko ·erityinen maatalouspalkka- työntekijää ottamaan osaa enemmän mies-
32298: työväen suojeluslaki katsottava tarpeelli- työluontoi+siin, raskai+hin maanviljelys- y. m.
32299: seksi, keskeytyi maailmansodan väliintulon töihin, etupäässä päiväpalkkatyöläisinä.
32300: vuoksi. Kun sittemmin sodan jälkeen Mutta tavataanpa nmsra joku maara
32301: esi•intyi seikkoja, jotka tekivät tarpeelliseksi muonapalkalla (muonamiehinä), viikko- ja
32302: tiedot yleensä koko maataloudessa työsken- !kuwkausipalkallakin j. n. e.
32303: televän työväen työsuhteista etupäässä sen Lasten ja nuorten henkilöiden käyttä-
32304: johdosta, että kolmannessa kansainvälisessä misestä maataloudellisen tuotannon palve-
32305: 782 X,7. - Työaika maataloudessa.
32306:
32307: luksessa ei yleistilastosta saa ihan tarkkoja viin kuuluu tämän lisäksi, heidän ollessaan
32308: tietoja. Mutta likimääräisen arvion saa vuosipalveluksessa, kaikenlaisten koneiden,
32309: kuitenkin vertaamalla 1919-1920 tutki- ajokalujen ja työvälineiden puhdistaminen,
32310: muksen tuloksia ja yleistämällä siitä saa- sekä kuljettaminen työpaikalle ennen työn
32311: dut numerot suhteellisesti käsittäväiksi koko alkamista ja työn päätyttyä sieltä pois.
32312: maan palkkatyöväestöä. Näiden vertahlu- Talviaikana kuuluu siihen kaikenlaiset
32313: jen mukaan olisi koko maan maataloudelli- kotitaloustyöt ennen varsinaisen työpäivän
32314: sesta palkkatyöläisväestöstä, 295,393 henki- alkamista ja sen päättymisen jälkeen.
32315: löstä, - (noin 21 % alle 18 vuotisia työn- Etenkin vuosi- tai aikapalkalla Dlevat
32316: tekijöitä ja 3.5 % alle 14 vuotisia lapsi- alaikäiset joutuvat niinmuodoin suoritta-
32317: työläisiä. Alaikaisten lukumäärä maatalou- maan vielä varsin pitkiä työpäiviä, kesällä
32318: dessa on siis verrattain suuri) - noin 14--16-tuntisia, n:i:in yleisesti, ~että sitä tus-
32319: 63,000 ja siitä lapsi-ijässä olevia noin kym- kin aavistetaankaan.
32320: menentuhatta. Aikaisemmin on selvinnyt, ~että naisten
32321: Lapsia ja nuoria henkilöitä käytetään ja lasten työvoima on sangen huomatta-
32322: mei.Jlä maataloustöissä siis verrattain run- vassa määrässä edustettuna maamme maa-
32323: saasti, niinikään naisia kuten edellä huo- taloustuotannossa; vakinaisista vuosipal-
32324: masimme. Tämä johtuu ensi kädessä siitä kalla olevista on 100 mieshenkilöä kohti
32325: seikasta, että semmoinen työvoima on hal- 200 naishenkilöä. Muonapalkalla olevista
32326: vempaa ja että sitä voidaan mielin mää- sekä tiiapäisistä talon ruoassa olevista
32327: rin rasittaa, kun mitään lakisääteisiä suo- päiväpaikallisista on likipitäin toinen
32328: jelusmääräyksiä ei ole turvaamassa palkka- puoli naisia. Yleistilaston mukaan jakaan-
32329: työvoiman käyttöä, mikäli on kysymys työ- tui maataloudellinen työvoima v. 1920
32330: ajasta. suunnilleen samojen suhteiden mukaisesti
32331: Eritoten alaikäiset ja lapsi-ijässä olevat kuin ammattiental"kastusosaston toimitta-
32332: henkilöt ovat aina olleet mitä halutuinta massa tutkimuksessa.
32333: työvoimaa maatalouden palveluksessa edel- Lasten ja nuorten 'henkilöiden pääasial-
32334: lämainituista syistä. Kun aikuisten vuoro- linen käyttö tapahtuu niinikään vakinaisen
32335: kautinen työnkäyttö kesällä tavallisimmin vuosipalveluksen muodossa. Kaikista mies-
32336: rajoittuu klo 6 aamulla ja klo 7 illalla väli- henkilöistä oli 22.7 pros. lapsia ja nuoria
32337: seen aikaan, jossa työskentelyn liikkumis- henkilöitä, alle 18 v. ikäisiä, ja naispuoli-
32338: ala on 13 tuntia, on lasten ja nuorten seikä sista henkilöistä 11.5 pros. alle 18 v.
32339: naisten tätä ennen ja tämän jälkeen suori- ikäisiä.
32340: tettava erilaisia kotitaloustöitä, joten heillä Tilastonumerot osoittavat, että kuta pie-
32341: vuorokautisen työnkäytön liikkumisala nemmät tilat ovat, sitä enemmän niillä
32342: tehnee siinä 15-16 tuntia. Kun on kysy- yleensä pidetään ala]käisiä jopa lapsuus-
32343: mys lapsista ja nuorista henkilöistä niin ijässä olevia työläisiä. Varsinkin nais-
32344: ennen varsinaisen työpäivän alkamista ja puolisiin työntekijöihin nähden on selvästi
32345: sen päättymisen jälkeen on ,heidän kesä- huomattaviss,a, että tilan suuruuden kas-
32346: aikana tuotava hevoset laitumelta ja vietävä vaessa vähenee säännöllisesti alle 18-vuo-
32347: illalla trukaisin laitumeHe, kuljetettava kar- tisten naispuolisten suhteellinen luku.
32348: jaa erilaisiin syöttöpaikkoihin ja sieltä pois, EdeUä mainittua ammattientarkastusosas-
32349: vieläpä monasti syötettävä hevosia ruoka- ton tutkimusta toimitettaessa on pidetty
32350: aikoina joissakin viljelysten liepeillä ja sääntönä, että ainoastaan 20 hehtaaria ja
32351: haukattava ateriansa taskueväistä. Lasten sitä suuremmat tilat otettiin tutkittaviksi.
32352: ja nuorten herrkilöi,den ylimääräisiin tehtä- Sitävastoin eräissä syrjäisissä kunnissa,
32353: X, 7. - Toivonen y. m. 783
32354:
32355: J01&.'la -ei peltoalaltaan ole laisinkaan 10 ha tarvetta palik!katyövoirrnan suojelemiseen, ei
32356: suurempia tiloja, valittiin poilkkeustapauk- vain tapaturmilta ja va.urioilta, joita ko-
32357: sissa määrätty luku si1tä pienempiä. Jos neellistuminen edellyttää yleensä, vaan
32358: sitävastoin tutkimus olisi vakinaisesti palkkatyöv·oiman väärinkäytöitä työaikaan
32359: ulot-ettu myöskin 5-10 hehtaarin suurui- nähden. Naisten ja lasten työvoima näyt-
32360: siin tilaYJksikköihi n, olisivat tulokset tässä
32361: 1 tää tämmöisen kehityksen varrella joutu-
32362: suhteessa olleet hämmästyttävät, sillä van ensiksi suojelusmääräysten ja sään-
32363: juuri tämän suuruisilla tiloilla sikäli kuin nöstelyn tarpeeseen. Kun Kansainliiton
32364: niillä palkkatyötä käytetään, vallitsevana alaisessa kolmannessa kansainvälisessä työ-
32365: työvoimana ovat alaikäiset kumpaakin konf·erenssi·ssa Genevessä vuonna 1921 tar-
32366: sukupuolta. Kovin paljon erehtymättä voi- koitettiin saada esille ja käsittelyn alaiseksi
32367: daan väittää, että tilayksiköillä, joiden suu- maataloustyöväenkysymys kokonaisuudes-
32368: ruus. on 5-10 ha, lapsityö on vallits-evana saan, eritoten naisten ja lasten työvoiman
32369: ja lasten sekä nuorten henkilöiden käyttö suojelu, työaika, asunto-olot y. m., päätti
32370: palkkatyöhön kohoaa näillä 75-80 pro- valtioneuvosto syyskuun 15 päivänä 1920,
32371: senttiin. että Suomen maataloustyöväen oloista oli
32372: Samoin kuin alaikäisten palkkatyöläisten sosialihallituksen viipymättä toimeenpan-
32373: käyttö on sitä yleisempää mitä pienem- tava tutkimus. Komitea asetettiinkin v.
32374: mistä tilayksiköistä on kysymys, pit-enee 1920 tutkimaan maaty;öläisten oloja ja te-
32375: työpäivä myöskin samassa suhteessa siir- kemään ·ehdotuksensa asiassa.
32376: ryttäessä suuremmista tiJayksiköistä pie- Tutkimustensa tuloksena ei mainittu
32377: nempiin. Yli 50 ha:n suuruisilla tiloilla oli komitea voi olla toteamatta, että myöskin
32378: työpäivän keskimääräinen pituus heinä- maataloudellisen palkkatyön käyttö kaipaa
32379: kuussa v. 1920 9.27 tuntia, 40-50 ha:n järjestelyä ja hoivaa yhteiskunnan puo-
32380: tiloilla 10.os tuntia, 30-40 ha:n tiloilla lelta. Eritoten lasten ja alaikäisten hen-
32381: 10.11, 20-30 ha:n tiloilla 10.23 ja sellai- kilöiden suoj-elu, heidän terveyttään ja
32382: silla tiloilla, joilla viljellyn maan ala oli ruumiinkehitystään vahingoittavilla työ-
32383: 20 ha tai siitä alle, 10.52 tuntia. Suo- aloilla on komitean mielestä tarpeellin-en
32384: men runsaslukuisilla pienti,loilla tehdään myöskin maataloustöissä. Komitea lausuu-
32385: siis yleensä pitempiä työpäiviä kuin suur- kin mielipitenään, että maataloustyöväestön
32386: tiloilla, paitsi karjataloudessa. Lypsykar- suojelussa on asetuttava yleensä samalle
32387: janhoidossa tavataan jokseenkin säännölli- kannalle kuin teollisuusaloillakin jo on
32388: sest~ 14-16 tuntisia työpäiviä. Etupäässä tehty tyäpäivän lyhennyksen suhteen,
32389: naiset ja alaikäiset joutuvat maataloudessa joka on ja pitäisi olla 'kaiken työ-
32390: pit:kän työpäivärashuksen alaisiksi, naiset voiman suojelun ensimmäinen ehto. Mutta
32391: taasen suur- ja keskitilojen karjanhoidossa, yleensä tunnettua on, että työpäivä
32392: selkä kesällä että talvella ja kumpaisetkin maataloudessa meidän oloissamme ja erito-
32393: pienviljelmiHä kesäaikana, sikäli kuin ten naistyön alalla karjanhoidossa ja koti-
32394: niissä palkkatyötä käytetään, sillä heinä- ja taloudessa on niin pitkä, että yhtämittai-
32395: elonkorjuuaikojen työpäivän pituus vaih- seksi vuorokautiseksi yölevoksi, etenkin
32396: telee tutkimwksenalaisilla tiloilla 10 tun- suurtHoilla jää vain 5-6 tuntia, sekä ke-
32397: nista 15 tuntiin. sällä että talvella. Sunnuntailepo niin-
32398: Mitä enemmän maataloustuotanto on ikään on semmoisi~Ssa oloissa hävinnyt ole-
32399: koneellistunut, omannut teollisen tuotan- mattomiin. Vuorokautisen työpäivän liik-
32400: non piirteitä ja muodostunut luonteeltaan kumisala käsittää niinmuodoin jopa 17-18
32401: kapitalistiseksi, sitä enemmän esiintyy siinä tuntia. Karjatalouden kehityttyä yhä voi-
32402: 784 X,7. - Työaika maataloudessa.
32403:
32404: maperäisemmäksi vaatii aktiivinen vuoro- lyömän mukaisesti kesällä ja talvella.
32405: kautinen työaika sanotusta liikkumis- Aamupuolen ruokinta päättyi klo 9 tai vä-
32406: ajasta etenkin suuremmissa karjatalouk- hän ylikin. Sen perästä hoitajat haukkasi-
32407: sissa ja talviruokintakaudella 14-16 tun- vat aamiaistaan ja lähtivät kello 11 päivä-
32408: ti.:'t. Vuonna 1927 asetettu maatalouden lypsyyn. Kello 1 oli lypsy suoritettu,
32409: työaikrukomitea on vasta ensi kerran mei- maito korjattu ja maitoastiat pesty. Tä-
32410: dän oloissamme hankkinut tilastoaineistoa män perästä karjanhoitajat valmistivat
32411: karjatalouspa]kkatyöläisten työajasta. Täl- oman päivällisensä ja ruokailivat. Muuta
32412: löin todettiin, että vaikka maatalouden levähdysaikaa ei ollutkaan, sillä iltäpäivän
32413: työpäivä yleensä on entisestään vähän :J.y- ruokinta navetassa aloitettiin klo g, jat-
32414: hentynyt ja vaikka karjata:loustyöväen- kuien se sitten keskeytymättä klo 7 illalla
32415: kin keskimääräinen vuotuinen työpäivä ei tai oikeastaan vähän ylikin. Tämän pe-
32416: näennäisesti ole niin pitkä !kuin ennen rästä valmistivat karjanhoitajat ruokansa,
32417: aikaan, mikä johtuu s~itä, että lyhyet, tun- illastivat ja pääsivät kiirettä pitäen yö-
32418: nin tai parin kestävät välilevähdyshetiket, levolle aikaisinkaan klo 10.
32419: ovat tilaston kerääjäin puolelta laskcetut Kuten edelläolevasta selviää, ei karjan-
32420: normaaliseksi lepoaja:ksi, on työpäivän hoitajatyöläisillä Jaa parhaimmallakaan
32421: vuorokautinen liikkumisala kumminkin taliaolla aikaa ei edes sanomalehden tai
32422: suhteettoman pitkä. Kaikista tutkituista muun kirjallisuuden lukemiseen. Siten
32423: tiloista lähes viidennellä osaUa alotettiin onkin sanotunlaisessa suurkarjataloudessa
32424: työt navetassa ta;lviruokintakaudella klo 4 työ orjan työtä vastaavaa. Työläiset vaih-
32425: aamulla, neljäsosalla tutkituista tiloista tuvatkin usein kestettyään · 3, korkeintaan
32426: klo 4.3o aamulla ja kolmasosalla tiloista 6 kuukautta tämmöistä rasittavaa yhtä-
32427: klo 5 aamulla. mittaista valvorrtaa ja raatamista sekä
32428: Työt lopetettiin lähes puoMla kaikista pyhinä ·ett'ä arkina, kesällä ja talvella.
32429: tutkituista tiloista klo 7-8 illalla. Edellä- Kun yölevon aika on 5, 6 tuntia ja vuoro-
32430: sanotun mukaisesti kaikissa suuremmissa kautinen aktiivinen työaika 15-16 tun-
32431: karjatalouksissa aletaan siis karjanhoito tia,tarvitaan sitä kestämään edes lyhyem-
32432: kello 4 aamulla ja lopetetaan kello 7-8 män ajan kerrallaan rautainen terveys ja
32433: välillä illalla. Karjanhoitajan on niinmuo- melkoista suurempi annos elämisen halua.
32434: doin noustava yölevoltaan noin klo 3.30 Kotitalouspalkollisten työaika on edellä-
32435: aamulla ja 1opetettuaan työnsä sekä illas-
32436: 1 kerrottuihin suurkarjatalouspalkollisiin täy-
32437: tettuaan pääsee hän levolle aikaisintaan sin verrattava. Semmoisilla pienemmillä
32438: klo 9.3o-10. Mainitun tutkimuksenkin tiloilla, joissa palkkatyötä käytetään, on
32439: perusteella todetaan niinmuodoin, että kar- sekä karjanhoitotyöt että kotitalousaska-
32440: jatalouspalkollisten yölevon ai!ka todelli- reet yhteisesti samojen työläisten suoritet-
32441: suudessa on ainoastaan 5-6 tuntia, sekä tavat, jolloin karjanhoidossa sattuvat väli-
32442: kesällä että talvella. Keskinkertaisillakin levähdyshetketkin tulevat mahdollisimman
32443: tiloilla supistunee palkkatyöläisen yölevon tarkasti käytetyksi aktiiviseen työsken:te-
32444: aika vain 6-7 tunniksi. lyyn. Kun pienempien ja keskitalouksien
32445: Kun karjanhoito aloitettiin klo 4 vuorokautinen karjanhoitotyö supistunee
32446: aamulla, oli suuremmilla maanviljelysti- noin 2 tuntia lyhyemmäksi kuin suurkar-
32447: loilla, joilla palvelijat valmistavat itse janhoidossa, niin alotetaan ja lopetetaan
32448: ruuan, sitävarten nousta;va jo puoli tuntia työpäivä muilla kotitaloustehtävillä ja
32449: aikaisemmin yölevolta. Puhdistus ja lypsy talvikautena varsinaisilla puhdetöillä, niin
32450: olivat ensimmäiset tehtävät saman kellon- että sekä varsinaisten kotitalouspalkollisten
32451: X,7. - Toivonen y. m. 785
32452:
32453: että yhdistetyssä koti- ja karjataloudessa säännöstelyn tarkoituksena on, toisaalta
32454: työskentelevien aktiivinen vuordkautinen estää yksilöllisen työvoiman liikarasitus
32455: työaika pien- ja keskitiloilla on yhtä pitkä päivittäisen työajan kohtuullisen rajoitta-
32456: ja yölevon aiik:a jotenkin yhtä lyhyt kuin misen ja tarkoituksenmukaisen järjestelyn
32457: suurkarjataloustyöläistenlkin. kautta ja toisaalta varata työläisille tar-
32458: Maataloustyöväen työajan lailla säännös- pellinen vapaa-aika, niin hyvin lepoa, kuin
32459: telemirren on ollut vuodesta 1917 alkaen omakohtaista yihteiskunnallista kehitty-
32460: useamman kerran eduskunnassa käsiteltä- mistä ja sivistävää työtä varten. Lisäksi
32461: vänä. Mainittuna vuonna tehtiin ensim- on nyt puheenalaista kysymystä harkit-
32462: mäisillä valtiopäivillä sosialidemokraattien taessa lä:hdettävä siitä, että teollisuustyö-
32463: taholta eduskuntaesitys, joka silloin kui- väki on sanotussa suhteessa lain myöntä-
32464: tenkin jäi loppuun käsittelemättä ja uudis- män suojeluksen alainen, jota vastoin maa-
32465: tettiin sen vuoksi saman vuoden toisilla taloustyöväki on sellaista suojelusta vailla.
32466: valtiopäivillä. Samoilla valtiopäivillä teh- Tällaisesta ilmeisesti luonnottomasta tilan-
32467: tiin myöskin eduskuntaesitys maalaisliiton teesta voi ajan pitkään koitua vahinkoa ei
32468: taholta. Näistä aloitteista antoi työväen- ainoastaan työntekijöille, vaan myöskin
32469: asiainvaliokunta mietintönsä, joka oli maa- työnantajille, sekä aiheutua seuraulksia,
32470: taloustyöaikaan nähden sillä kannalla, että joita ei suinkaan ole tarkoitettu. Ei voida
32471: työaikaa olisi lyhennettävä; asia ei kuiten- katsoa oikeudenmukaiseksi, että yhteiskunta
32472: kaan tullut eduskunnassa loppuun käsitel- jättää niin suuren työläisryhmän lain suo-
32473: lyksi maassamme vallitsevien olojen täh- jaa vaille ja siksi maataloustyöläisten työ-
32474: den. aika olisi lailla säännösteltävä.
32475: Maataloustyöväen työaikalain aikaansaa- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme
32476: miseksi on mielestämme ryhdyttävä. Se eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
32477: osa väestöstä, joka työskentelee tuolla
32478: alalla on siksi suuri ja työpäivä niin pitkä, että hallitus kiireellisesti valmis-
32479: että yhteiskunta ei voi olla kiinnittämättä tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi esi-
32480: huomiotansa tähän asiaan, jos yhteiskunta tyksen laiksi työajasta maatalou-
32481: ei halua vahingoittaa itseänsä. Maatalou- dessa.
32482: den työajan lainsäädäntöteitse tapahtuvan
32483:
32484: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
32485:
32486: O.tto Toivonen. M. Lepistö. A. Turkka.
32487: Onni HHtunen. Karl J. Wenman. Kustaa Perho.
32488: Viljo RamaJa. Yrjö !täåsä.n.en. J. F. Tolonen.
32489: Yrjö Helenius. K. Hakala. Väinö Sinisalo.
32490: Juho Pyy. V!i.:ljo 0. Kilpeläinen. Jussi Raatikainen.
32491: Oay ,Sundström. Mwtti Turkia. Jussi Rapo.
32492: Väinö Kivisruo. P. Sa.lmenoja. Eetu KarjaJa.inen.
32493: Hugo A,attela. Aino Lehtokoski. Onni Peltonen.
32494: Aug. Kuusis<to. Anni Huotari. Miina Sillanpää.
32495: Osk. Rein:i!k.win.en. Kaille Jokinen. Armas Paasonen.
32496: Y. Welling. Arvi J overo. Heikki Kää.riäinen.
32497: Onmi Mäkeläinen. Urho Kulova.ara. Hannes .Ryömä.
32498: Juho Kuirttinen. Aug. Syrjäinen. Otto Marttila.
32499: Alex Hämäläinen. Paavo Aa.rniolroski. K-A. F,agerholm.
32500: Matti Puittinen. Jussi Lonkainen.
32501: 99
32502: X,s . ...,..... To~v.. al. N;:o 84.
32503:
32504:
32505:
32506:
32507: K. Hilden y. m.: Esityksml antamisesta työttömyyskassa-
32508: laiksi.
32509:
32510:
32511: E d u s k u n n a 11 e.
32512:
32513: Työttöwyyden johdosta puutteeseen jou- selliseen suuntaan, antoi hallitus eduskun-
32514: tuneiden &v;ust.aminen on yleensä tunnus- nalle esityksen uudeksi työttömyyskassa-
32515: tettu yhteiskunnan velvollisuudeksi. Useissa laiksi. Laki jäi kuitenkin lepäämään yli
32516: maissa on työttömien taloudellisen elämän vaalien, joten se joutui ratkaistavaksi
32517: turvaamisesta pid!;ltty huolta pakollisen vasta v. 1933 toimitettujen vaalien jälkeen•
32518: .työttömyysva:kuutuksen avulla tai on niissä V. 1934 säädettiin nyt voimassa oleva laki
32519: järjestetty vapaaehtoinen: työttömyysva- työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada
32520: ikuu.tus, jonka mukaan työttömyyskassoi- apuraha valtion varoista.
32521: hin liittyneet vakuutetut maJksavat puoles- Uu:si llvki tukahdutti työttömyysapukas-
32522: ta;:tn vakuutusmaksuja, kassojen saadessa sojen toiminnan kokonaan. Lakiin nimit-
32523: senlisäksi avustusta yleisistä varoista mää- täin otettiin sellaisia määräyksiä, joiden
32524: rättyje;n periaatteiden mukaan. noudattaminen ei ole lainkaan mahdollista.
32525: Vapaaehtoinen vakuutusjärjestelmä on T'åhän mennessä ovatkin - kolmea kassaa
32526: on ollut käytännössä Suomessakin. Meillä lu:kuunottamatta - kaikki kassat päättä-
32527: vakuutustoiminta on kuitenkin jäänyt ver- neet lopettaa toimintan:sa ja uusia kas-
32528: rattain pieneksi. Työttömyyskassoja on ol- soja, joiden perustaminen oli vireillä, ei
32529: lut ainoastaan ammatillisten järjestöjen olekaan syntynyt, joten meillä asiallisesti
32530: Y'hteydessä, jotka ovat vastanneet kassojen ensi vuoden alusta alkaen, jolloin uusi laki
32531: toiminnasta, jos kassa ei ole muuten itse astuu kokonaisuudessaan voimaan, ei ole
32532: ollut kannattava. Yhtään sellaista kassaa, minkäänlaista työttömyysavustusj ärj estel-
32533: joka olisi ollut täysin itsenäinen, ei vanhan maa. iNiilläkään kolmella kassalla, jotka
32534: asetuksen aikana ollut, vaikka asetus nimen- ovat päättäneet vielä jatkaa toimintaansa,
32535: omaan varasi toimintamahdollisuudet itse- tuskin on mwhdo1lista saada valtion apu-
32536: näisillekin kassoille. ra)l.aa.
32537: Puutteellisuuksistaan huolimatta oli Mainittakoon tässä muutamia nykyisessä
32538: vanha asetus, jonka perusteella työttömyys- laissa olevista säännöksistä, jotka ovat ai-
32539: kassat aikaisemmin toimivat, sikäli myön- heuttaneet työttömyyskassojen toiminnan
32540: teinen kassojen toiminnalle, että kassat loppumisen.
32541: pystyivät avustamaan jäseniään työttömyy- Ennen nykyisen lain voimaantuloa oli
32542: den johdosta syntyneessä ahdinkotilassa. työttömyyskassoilla oikeus toimia sellaisen
32543: Tosin avustusmäärät olivat varsin pieniä, yhdistyksen tahi liiton yhteydessä, jolla
32544: mutta oli niillä kuitenkin tuntuva merki- oli muitakin tarkoituksia, kunhan työttö-
32545: tys äärimmäisessä hädässä oleville. myyskassan toiminta oli tarkoin erotettu
32546: V. 1930, jolloin vallitsi erikoinen ,uudis- yhdistylksen muusta toiminnasta ja kassan
32547: tusinto", mutta valitettavasti taantumu:k- toiminnasta tehty erityiset tilit. Tämän
32548: X\8. - K. Hilden y. m; 787'
32549:
32550: mukaisesti olikin kassat järjestetty. Eikä tannuksia. Sitäpaitsi säädetään uudessa
32551: viranomaisilla, jotka kassojen toimintaa laissa, että kassan vuosikokous on pideV-
32552: tarkkailivat, ollut järjestelmän suhteen tävä joka vuosi. Tämäkin määräys on koti•
32553: muistuttamista. Sensijaan uudessa, nyt tuuton. Vanhan asetuksen mukaan pidet~;
32554: voimassa olevassa laissa, kielletään työt- tiin kassan kokous yleisemmin joka kol'-
32555: tönryyskassoja toimimasta jorrkun toisen yh:. mas tai neljäs vuosi.
32556: distyksen Yhteydessä. Lainsäätäjä tuskin Kassoilie ei edustajakokouksista aiheutti•
32557: on tässä suhteessa tarkoittanut niin jyrk- nut mitään kustannuksia, sillä ne pidettiin
32558: kää määräystä kuin lain sanamuoto on. samanaikaisesti liitont edustajakokouksen
32559: Lain mukaan pitää kassoilla olla omat jä- kanssa. Nyt voimassaolevan lain mukaan
32560: senluettelonsa, me:rikintä kustakin jäsenestä ei syrjäseudulla olevilla kassan osakkailla
32561: erikseen, erikoinen jäsenkir,ja, erikoiset ole minkäänlaista vaikutusta kassan toi-
32562: avustuslomakkeet ja muut toimintavälineet. mintaan, sillä he eivät voi matkustaa kas-
32563: Tuntuvasti lisäkustannuksia ja työtä ai- san vuosikokouksiin, kuten laki edellyttää.
32564: heuttiu luonnollisesti siitä, että työttömyys- Se mahdollisuus, että kassan asiamies mat-
32565: kassojen jäsenten maksu- ja avustusmer- kustelisi kassan jäsenten etuja valvomassa,
32566: kinnät on käsiteltävä aivan erikseen. Van- tuskin käynee päinsä. Sitäpaitsi sekin tu-
32567: han asetuksen mukaan voitiin :käsitellä lisi, jos asiamies kävisi joka vuosi kokouk-
32568: työttömyyskassalle tulleet jäsenverot sa- sessa, niin kalliiksi, että mikään kassa ei
32569: moin kuin avustuksetkin samassa yhtey- voi uhrata hoitokustannuksiin niin suuria
32570: dessä yhdistyksen omien tilitapausten summia.
32571: kanssa. Avustustoiminnan hoitokulut eivät Ottaen huomioon nykyisen lain säännök-
32572: siten suurestikaan rasittaneet työttömyys- set kassojen hoitokustannuksia laskettaessa,
32573: kassoja, sillä kassojen hoito tapahtui voidaan todeta, että ·esim. sellainen kassa,
32574: yleensä ammattiliittojen kustannuksella, jossa on 2,000 jäsentä ja joka järjestää
32575: joiden yhteydessä- kassat toimivat. toimintansa nykyisen lain mukaan, joutuu
32576: Niinikään kassojen sisäiseen hallintoon suorittamaan kassan hoitokustannuksia
32577: nähden on uusi laki asettanut suuria vai- suunnilleen saman määrän, mitä kassalla
32578: keuksia. Aikaisempien säännösten mukaan, on tuloja jäsenveroista. Avustuksia ei olisi
32579: kun kassat olivat samoin kuin liitotkin, mahdollisuus suorittaa lainkaan, ellei jä-
32580: joiden yhteydessä kassat toimivat, koko senveroja tuntuvasti koroiteta.
32581: maata käsittäviä, olivat liiton paikalliset Näyttää siltä, että lainsäätäjä on havain-
32582: jäsenosastot kassojenkin paikallisia elimiä, nut kustannusten suuren kohoamisen,
32583: jotka perivät m&ksut jäseniltä liiton vero- mutta tahtonut sen estää säännö'ksellä,
32584: jen yhteydessä sekä suorittivat avustukset, että kustannukset saavat nousta korkein-
32585: kun kassan h&llitus oli määrännyt ne ma!k- taan 25 prosenttiin kassan osakkaiden
32586: settaviksi. Täten ei paikallinenkaan hoito maksamista jäsenveroista. Kun verrataan
32587: tuottanut kassoille lisäkustannuksia, sillä niitä lain säännöksiä, jotka aiheuttavat
32588: työ tehtiin järjestön yleisen toiminnan yh- kustannuksia ja sitä ylintä rajaa, mihin
32589: teydessä. Sensijaan työttömyyskassalle ny- kustannukset korkeintaan saavat nousta,
32590: kyisen lain mukaan pitää olla erikoinen voidaan helposti havaita suuri ristiriitai-
32591: asiamies kullakin paik,kakunnalla. Asia- suus. Kustannusosuutta määriteltäessä on
32592: miehelle kuuluvat ne tehtävät, jotka van- lähdetty aivan väärästä periaatteesta. Jä-
32593: han lain mukaan ammattiosaston toimesta senverotulot eivät ole oikea peruste kus-
32594: suoritettiin. Täten tulee työ kaksinkertais- tannusprosenttia määriteltäessä. Silloin
32595: tumaan ja toimintavälineet lisäämään kus- kun normaaliset työolot vallitsevat ja työt-
32596: 788 X,s. - Työttömyyskassalaki.
32597:
32598: tömyy.ttä on väihän, ovat jäsenverot luon- mahdottomat toteuttaa, joten nykyinen
32599: nollisesti suuremmat 'kuin sellaisina ai- laki olisi kokonaisuudessaan uudistettava
32600: koina, jolloin työttömyys on suuri. Työt- asialliset näkökohdat huomioonottaen.
32601: tömyyden aikana, jolloin kassan jäsenvero- Tässä yhteydessä on vielä syytä huomaut-
32602: tulot siis ovat vähäiset, vaatii kassan hoito taa, että nykyinen laki työttömyyskassoista
32603: paljon enemmän työtä kuin sellaisina ai- ei vastaa myöskään niitä periaatteita, joita
32604: koina, jolloin työttömyyttä ei ole. Mutta vastaava kansainvälinen sopimus edellyt-
32605: tästä huolimatta eivät hoitokustannukset tää. Lain sisältö olisi saatava sisällöltään
32606: työttömyysaikoinakaan saisi nousta yli 25 kansainvälistä sopimusta vastaavaksi, jotta
32607: prosentin. Silloin kun työttömyyttä ei ole tämän ratifioiminen kävisi mahdolliseksi.
32608: on lain edellyttämä kustannusprosentti si- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
32609: ten jopa tarpeettoman korkea, jotavastoin kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32610: se työttömyysaikoina ei vastaa ensinkään
32611: todellisia menoja. että hallitus kii1·eellisesti ryhtyisi
32612: Monet muutkin yksityiskohdat nyt voi- valmistamaan Eduskunnalle esitystä
32613: massa olevassa laissa ovat 'käytännössä uudeksi työttömyyskassalaiksi.
32614:
32615: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
32616:
32617:
32618: Kai:sa Hilden. Yrjö Wel!ling·. Mauri Ryömä.
32619: Onni Peltonen. Hugo Aattela. K. Hakala,
32620: P. Salmenoja. Osk. Reinikainen. Matti Turkia.
32621: Juho Kuirttmen. Miina Så.llanrpää. .A!lbin Koponen.
32622: Aug. Kuusisto. Mauno PekkaJ.a. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
32623: Aug. Syrjänen. K. H. W!i.ik. Väinö Tanner.
32624: G. Andersson. Onni Hiltunen. Ville A. :Komu.
32625: Karl J. Wenman. Jalmari Linna. Otto Toivonen.
32626: K-A. Fagerholm. H. Koivu1ahti-Lehto. Samuli Tel'VIO.
32627: Alex Hämäläinen. T. Bryggari. Anselm P~tkäsilta.
32628: Matti Lepistö. Frnns IVIustasilta. Anni Huotari.
32629: Je:re Juutflainen. Ville Kupari. Atte J. Muhonen.
32630: J. F. Tolonen. Kalle J okillien. E,etu Karjalainen.
32631: G. Lindström. Jalmari Väisänen. Viljo 0. Kilpeläinen.
32632: Atos Wir:tan<en. Uuno Raatilmin.en. Yrjö Helenius.
32633: Urho Kiulovaara. Yrjö 'Räisänen. Antti Meriläinen.
32634: A. Turldm. Jussi Raatikainen. Valf:rid Eskola.
32635: A. J. Kosonen. E1lsa M,etsä.ranrta. Jussi Lonkainen.
32636: Paavo Aarniokoski. Hannes Ryömä. Väinö Voionmaa.
32637: E. Jokinen. Onni Mäkeläinen. Aino iMahlmmäki.
32638: Aino Lehtokoski. Viljo Rantala. Väinö Kivisailo.
32639: M. Ampuja. Aryj Jovero. .Arinas Paasonen.
32640: A. A. La.stu. .Aipo Lumme. Edv. Pesonen.
32641: Kust'aia P·eT'ho.
32642: 789
32643:
32644: X,9. - Toiv. al. N:o 85.
32645:
32646:
32647:
32648:
32649: Huotari y. m.: Toimenpiteistä asuntokysymyksen alalla ole-
32650: vien epäkohtien po-istamiseksi.
32651:
32652:
32653: E d u s k u n n a 11 e.
32654:
32655: Asuntakysymys on tärkeimpiä yhteis- me!lkein koikonaa.n pysähtyi. Juuri sentäh-
32656: kunnallish:t kysymyksiä ja on siihen nykyi- den, että pieni,tuloiset eivät voineet osal-
32657: sin entistä enemmän ,pakko kiinnittää huo- Hstua omaJko.tiyri-tyksiin jäi va!ltiiOn avus-
32658: miota. tuksella rakennettujen omakotitalojen luku
32659: Maailmansodan aikana, joHoi!n rakennus- vähäiseksi asuntojen tarpeeseen verrattuna,
32660: toiminta oli kokonaan seisahduiksissa, n.ou- sillä vuosina 192,2'--33 rakennettiin vain
32661: siivat vuolkrart; suunnattiOIInasti ja vähäva.rais- noin 1•,<330 rakennusta.
32662: ten oli vaikea saada asuntoa mistään. Täl'lainen asuntoj.en saanti ei soveJJu vä-
32663: IKrmna.t olivat 1pa:l{lotetut rakentamaan hätuloisille. rSienpä vuoksi onarin viirrne ai-
32664: hätäaj.an asuntoja, jotka ytleensä olivat :koina monissa maissa, :kuten esim. naapuril-
32665: .Jwvin vaatimattomia. Näissä asunnoissa maa:ssamme Ruotsissa, otettu käy•täntöön
32666: asuu nykyäänikin vielä perheitä, etenlkin seHainen avustusjärjes1Jelmä, jonka m:u!kaan
32667: 1a:psiriikkaita, sillä niissä on hal.vemmat va!ltion avustuksen e.de['lytY'ksenä lkunnil'le
32668: vu~rat. (ln vuokran wlentaminen määrätyllä t.wva1la
32669: Oma,koti-asutuksia syntyi myöskin valtion serlaisiUe perlmille, joiden vuosi•tuloot ovat
32670: ja kuntien avustukseil1a useampiin !kaupun- a:l'le määrätyn rajan ja joiden a:laikäisten
32671: keihin ·ja taajavä!kisiin yb:dySk:untiin. Näi'ille lasten 'luku täyttää määrätyt varutimukset.
32672: on :myönnetty halpakiO.rkoisia lainoja. Vv. Kun ottaa hu'omioon, että monet u:>etheet
32673: 1922-33 on myönnetty va1tionra;hastoista ovat työttömyysavustuksellila ja muuna val-
32674: 23.s mil.j. markkaa. Valtion ja kuntien tion avustukseRa voineet rakentaa itseHeen
32675: myöntämien lainojen tai muun avustuk- ajanmukaisen a·sunnon tai korjata va,nhan
32676: sen, kuten esimerikiksi alhaisten tonttivuok- asunnon hyvään kuntoon, niin ymmärtää
32677: rien muodossa anllletun avun iisäksi, ovat sen merkitylksen, joka Ruotsissa viime vtw-
32678: <m1alkotirakentrujat ottaneet säästöpankeista sina asuntoj.en uusimisessa on .vähävarai-
32679: laino'ja: ViV. 1921-32 kailkkiaan noin 133.1 siUe oi1ut.
32680: m:ii1j. mal"kJkaa. Vatltion ja kuntalli osuus Näin järjestetty yhteiskunna,n avustus
32681: on tehnyt niOin 40% rakennuskustannuk- koituisi vähävaraist@ perhei-den hyödyksi
32682: sista. ja se tekisi niiil'le mahdoniseksi asua ihmi-
32683: Omakoti~yri·tyksistä jäivät kuitenkin osat- sen vaatimu:ksia tyydyt,täväilä tavalla.
32684: ,tJooniksi juuri ne, jotka sitä eniten olisivat TäiiDänsuuntaiseen asutuspolitiikkaan dlisi
32685: tarvinneet, nimittäin suuri.pei'heiset, vähä- mieilestämme ha!Htuksen kiir.eeillisesti kiin-
32686: varaiset !kansalaiset. niteWi,vä hu'OIIlliota. S~Hä vara1Jtoman ·väes-
32687: Kun sitten pula,vuosien vailkutuksesta hy- tön asunto-olot ovat monin paikoin mitä
32688: vin monet omakotiyri.tykset joutuivat suu- kurjimmwt tJervey!deHisessäkin suhteessa.
32689: riin vaikeuksiin, niin raikennustoiminta On huomattu, että asuntojen ahtaus ja
32690:
32691:
32692:
32693:
32694: ,,
32695: 790 X,9. - Asuntokysymys.
32696:
32697: [i:kaisuus tOn monin :paikoin suurena teki- paikkakunnilla, tuskin ailli.IJkaan vruloiswllipi.
32698: jänä ku~kutautien 'levenemiseen. Asunnot Mitä tu'lee mawseuduilla vallitsevaan asun-
32699: olisi saatava .laadultaan vastaamaan aina- toJmrjuuteen ja asumistiheyteen, pyydämme
32700: kin sitä, jota jokaisella ihmiseillä on oikeus vain !Viitata ed. Tannerin v. 1933 tehtyyn
32701: vaatia, ennenkaikkea selilaisilla, joiden suu- ja näitlle va.Wo.päiville ·ed. Ranta'lan jättä-
32702: ·rin uhrauJksin on lkasvatettava suuri lapsi- mään rahaasia-aloitteeseen, jossa tilanne seil-
32703: jtoukko yhteiskunnan hyvinvoin,tia edistä- vitetään.
32704: mään. lMainitsemme vain se!tlaisesta epäkohdasta,
32705: Miten 'täanä parhaiten olisi järjestettävä, että !tilaston mukaan on maaseudui~a noin
32706: miten kuntain ja valtion osuus jaettava~ 60,000 sellaista .perheen [päähenkilöä, joillla
32707: Mitä vaatimuksia tällaisille asunnoi'l[e olisi ei o'le omaa asuntoa. Nämä perheet käsit-
32708: asetettava, olisi mielestämme hal[ituksen tävät yhteensä n. 200,000 :henki'löä.
32709: puale~ta selvitettävä, ja ;pyydämme halli- Tällaisen suuren iVäest.öpiirin asunto-Qw-
32710: tuksen ryhtymään ·toimenpiteisiin, jotta ei jen parantamiseen on iki1nnitebtävä mitä
32711: ainoastaan edellämainittu selvyys saataisi, vakavinta :huomiota, siihen velvoittaa !kan-
32712: ,vaan että hallitus toianitUJttaisi .tutkimuksen san tulevaisuus.
32713: asuntojen laadusta ja niiden asumistihey- 1Saadaksemme asuntokysym)"ksen meillä-
32714: destä, joka tietää:ksemme on ihyvin suuri, kin varwttoman tV,äen :ta11peit.a ,tyydy.ttä-
32715: vaikka!kaan varmaa tiiastoa kolko maasta ei väJksi, l()lisi mielestämme toimirt;e1Jtava tarikka
32716: ole. Tämä olisi tarpeen, j'otta 'l1ähtäisiin, tutkimus asuntoj,en ~aadusta ja asumistihey-
32717: miten paljon korjausta asuntokysymyksen destä sekä muistta asuntoaiaiJ'l.a ilmenevistä
32718: alailla tarvittaisiin. epäkohdista selkä ~smmnitelltava näiden pois-
32719: Mitä yleisen väenlaskun yhteydessä on tamista.
32720: saatu 'tietää asumistiheydestä, on näiden EdeHä olevaan ,viitaten ehdotamme kun-
32721: tietojen muJkaan Helsingissä v. 1930 100 nioittaen edusJmnnan 'Päätettäväksi toivo-
32722: huonetta kiohden asunut 151 henkilöä. Liika- mulksen,
32723: asutuissa huoneissa asui Helsingissä 53,000
32724: ihenkilöä ,eli 31 % kaikista .eninrtään 3 huo- että hallitus asettaisi kmnitean kii-
32725: netta käsittävissä huoneistoissa asuvista. reellisesti tutkimaan asuntokys.ymyk-
32726: .Asuld~eja ofli Helsingissä mainittuna vuo- sen al~lla olevia epäkohtia ja ryh-
32727: tena 12,000 eli 6 % kaupungin väestöstä. tyisi ta1·pceUisiin t(Ylltenpitcisiin nii-
32728: Swma suhde on 'tietääksemme muil~wkin den poistamiseksi.
32729:
32730: Helsingissä sy;yskuun 14 päivänä 1936.
32731:
32732:
32733: Anni Huota.ri. Kaisa Hilden. Väinö Hak:k.ila.
32734: Els:a Metsämnta. Aino Lehtokoski. :&einh. Swentorzetski.
32735: Onni Hiltunen. Sylvi-1Kyllikki Kilpi. Väinö Vioionma.a.
32736: Juho Kuittinen. Mauri Ryömä. Aino Malkamä.ki.
32737: KS~arlo HarvaJa. K. Hakala. Jalmari Linna.
32738: P. Salmenoja. Oay ,Sundström. K.-A. Fagerholm.
32739: Matti Turkia. Mima Sillanpää. Jussi Loll!kaåm.en.
32740: Aug. ,Syrjänen. Alpo Lumme. Hilma Koivula.bti;,z,ebto.
32741: M. ,Ampuja .. Osk. Reinib.inen. K. H. Wiik.
32742: 791
32743:
32744: X,to. - Toiv. al. N :o 86.
32745:
32746:
32747:
32748: V. Kilpeläinen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi, joka
32749: velvoittaa valtion ja sen hallinnon alaiS't"l-la työmat'lla
32750: ottamaan käytä?~;töön työehtosopimuslain mukaiset sopi-
32751: mukset.
32752:
32753:
32754: B d u s k u n n a 11 e.
32755:
32756: Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on enemmistö. Myöskään ei v·oitane ötaksua
32757: "Voitu havaita va:ltion osuuden työmarkki- näin suurten nousujen johtuneen yksin-
32758: noilla kasv;aneen ;huomattavasti suurem- omaan ta·loudellisten suhdantei·den parane-
32759: maksi kuin mitä se oli ennen vuonna 1928 misesta.
32760: alkaneen taloudeHisen kriisin aikaa. Tämä Samassa suhteessa kuin on 'kasvanut val-
32761: on johtunut ensiksikin siitä, että juuri krii- tion osuus työmal'kkinoil'la, on kasvanut
32762: sin vuosina on otettu käytäntöön n. s. vara- sen va:iJkutus työsuhteiden muodostumiseen.
32763: työt, joissa suuri joukko työntekijöitä on Mutta tämä vaikutus on työtätekevän kan-
32764: joutunut hankkimaan toimeentulonsa. Jos san kannalta niin palkka- kuin muihinkin
32765: otetaan huomioon joulukuu, joka ei edusta työoloihin nähden ollut kaikkea muuta kuin
32766: sen ~empää minimiä kuin ma;ksimia työn- suotuisa. Ensi!ksilkin on palkkataso valtion
32767: tekijäin luikumäärässä, on valtion omien ja varatyömailla mutta myös muilla valtion
32768: sen avustamien varatyömaiden yhteinen työmailla ollut varsin alhainen. Yhtenä
32769: työntekijämäärä viiden viimeksi kuluneen esimerkkinä voidaan mainita valtion rauta-
32770: vuoden aikana kehittynyt semaavasti: 1931 tierakennustöissä vuonna 1934 maksetut
32771: - 14,887, 1932 - 2,3,361, 193,3 - 9,921, palkat, töissä, joiden työntekijämäärä kesä-
32772: 1934 - 4,5'5'8 ja 1193,5 - 5,861. kuuka'USina lienee noussut noin 2,400: aam.
32773: Toiseksi tämä on johtunut valtion varsi- Näissä töissä saattoi miehen päivätyöstä
32774: naisen liiketoiminnan laaj,entumisesta. Tämä aikapa1kaJla laskettu !keskimääräinen tunti-
32775: taas on ilmennyt muun muassa valtion lii- palkka ammattityössä pudota 4: 07: ään (ke-
32776: kelaitosten vuotuisen liikevaihdon ja vuosi- säkuussa Kontiomäen-'Taivalkosfuen työ-
32777: voittojen kehittymisessä, joka niiden kol- maalla) ja sekatyössä 2: 91: een (samoin
32778: men viimeisen vuoden aikana, joilta tiedot kesäJ:kuussa Vuoksenniskan-Elisenvaaran
32779: ovat saatavissa, on ollut seuraava: 1932 työmaalht) ; UTakkapalkalla taas olivat vas-
32780: liikevaihto 2,374,'939,830 ja vuosivoitto tawvat luvut 4: 38 ja 3: 18 (touko- ja kesä-
32781: 83,919,864 mk., 193<3 2,351,7M,368 ja kuussa Läskelän-Pitkärannan työmaalla) ;
32782: 186,320,198 mk. sekä 1934 - 2,790,252,713 miehen ja hevosen keskimääräinen tunti-
32783: ja 320,256,397 mk. Siis kahden vuoden pallkka oli alimmi1laan ai:kapalkcalla 5:-
32784: kuluessa on liikevaihto noussut noin 415 ja ura!kkapalkalla 4: 92 (tammikuussa Läs-
32785: ja vuosivoitto 2·3 6 milj. markalla. Kuiten-
32786: 1 kelän-'Pitkärannan työmaalLa.). Nämä ;pal-
32787: kaan eivät nämä luvut anna läheskään tyh- kat ovat jo vahvasti alle toimeentulomini-
32788: jentävää kuvaa, sillä varsin huomattava min, mutta vieläkin alhaisempia palkkoja
32789: osa valtion liiketoimintaa tapa;htuu osake- on valtiJon varatyömailla vcoitu ma;ksaa.
32790: yhtiöiden kautta, joissa sillä on osake- Mutta eivät ainoastaan 'PaJJklka-, vaanr
32791: 792 X,lo. - Työehtosopimukset valtion työmailla.
32792:
32793: kuten sanottu, myöskin muut työolot ovat hoittamaan yksityisiäkin työnantajia siihen
32794: valtion haillitsemilla työmailLa olleet varsin turvautumaan. Vielä edelleenkin rvailkuttaa
32795: epätyydyttävi1t. Näin on ollut laita var- valtion pa~kkapoliWkka, vaikka esim. vara-
32796: sinkin parin osakeyhtiön, joissa valtiolla töiden merk~tys on pienentynyt, hidastut-
32797: on os~e-enemmistö, nimittäin Enso-Gutzei- tavasti siihen terveeseen ;kehitykseen, joka
32798: tin ja Tornatorin työmailla. Tämä osoi- i1menee .pall&atason nousussa. J13.. jos ta-
32799: tettiin huhtikuun 15 päivänä 1:93-6 suori- loudeLlisessa tilanteessa, kuten odotettavissa
32800: tetussa välikysymys'keskustelussa, joSSta to- on, lähirvuosirra jälleen tapaihtuu käänne
32801: dettiin, että tutkimuksissa on saatu selville huonompaan päin, tulee tämän pall&a- y. m.
32802: tapau!ksia, jotka selvästi viittaavat jo työ- työpolitiikan vaiJ'kutus .olema,an kaksinver-
32803: hön pääsyssä surojeluskunrtalaisilla tai rtyön- roin tuhoisa.
32804: antajiHe mieluisten järjestöjen, kuten Ainoa ·luotettava tapa parannuksen ai-
32805: IKL:n, jäsenillä olevan erään1aisen etuoi- kaansaamiseksi tässä asiassa on se, että itse
32806: keutetun aseman, mutta sensijaan poliitti- työntekijät valtion samoinkuin yksityisten-
32807: sesti vastenmielisiä, ammatiHisesti järjesty- kin työnantajain 'työmailla saavat tilaisuu-
32808: neitä tai TUL:n alaisiin urheiluseuroihin den järjestöjensä välitY'ksellä ·osallistua
32809: kuulurvia henkiLöitä: siirrettävän ,parem- työsuhteiden järjestelyyn. Sitä varten
32810: masta työpaikasta huonompaan, 'kunnes an- olisi a~kaansaatava laki, joka veivoittaisi
32811: siot ovat supistuneet niin vähiin, että sekä valtion omilla että sen hallinnan alai-
32812: asianomaisen on ollut pa.lcl\.o jättää työ- silla työmailla ottamaan käytäntöön 22
32813: paikkansa. päivänä maaliskuuta 1924 annetun työehto-
32814: Kun valtio suurtyönantajan ominaisuu- sopimuslain mukaiset työehtosopimukset.
32815: dessa näin on näyttänyt esimerklkiä, ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32816: työsuhteiden prarantamisessa, kuten sen pi- eduskunnan päätettäväksi ,toivomuksen,
32817: täisi, vaan niiden huonontamisessa, on val- että hallivus kiireellise~ti va!mis-
32818: tion työmaiden vaiJkutus yleisiinkin työ- taisi Eduskunnalle esityksen laiksi,
32819: suhteisiin ollut varsin . haitaUinen. V~ara joka velvoittaa valtion ja sen hal-
32820: työmaiden alhainen pa1Jkkataso on ollut linnon alaisilla työmailla otta'ma(Jfn
32821: omiaan alentamaan palkkatasoa kaikilla käytäntöön 22 päivänä maalisktuuta
32822: työmailla. Valtion liikelaitoksissa harjoi- 1924 ~annebun työehtosopimusmin
32823: tettu mielipidevaino .on ollut omiaan ke- mukaiset työehtosopimukset.
32824:
32825: Helsingissä, syyskuun 16 päivänä 1936.
32826:
32827: Viljo 0. Kilpeläin.en. Oa.y Sundström.
32828: Hilma .Koivulahti-Lehto. Jalmari Linna.
32829: Edv. Kujala. Je~e Juutilainen.
32830: J. ~Kuittinen. Alpo Lumme.
32831: Mauri Ryömä.
32832: 793
32833: X,u. - Toiv. al. N:o 87.
32834:
32835:
32836:
32837:
32838: TUl'lklka y. m.: Toimenpiteistä yleisen palkkatason kohot-
32839: tamiseksi.
32840:
32841:
32842: E d u s k u n n a ll e.
32843:
32844: Eduskunta on useaan otteeseen, käsitel- lisen pula-ajan ja sen aiheuttaman työttö-
32845: tyään asiaa sekä sosialidemokraattisen ryh- myyden seurauksia lieventämään. Näiden
32846: män aiotteiden että muiden esitysten yh- toimenpiteiden ansiosta vallitsee maassamme
32847: teydessä, }rehoittanut hallitusta toimimaan edelleenkin noususuhdanteista huolimatta
32848: työpalkkojen kohottamiseksi eritoten val- pula-ajan palkkataso.
32849: tion töissä, mutta myöskin toimeenpiteillään
32850: Hallituksen toimenpiteistä huomattavin,
32851: vaikuttamaan yleisenkin työpalkkatason ko-
32852: mutta samalla myöskin kansantalouden ko-
32853: hoamiseen. Tästä huolimatta maassamme
32854: konaisuuden kannalta tuhoisin, oli n. s.
32855: vallitsee palkkataso, jota valtiotalouden ny-
32856: varatyöjärjestelmä. Järjestelmällä pyrit-
32857: kyinen tila enempää kuin teollisuuden ja
32858: tiin varaamaan työtä työttömille, mutta se
32859: maan muillalman Hike-elämän aloilla val-
32860: toteutettiin muodossa, joka puolinaisuu-
32861: litseva taloudellinen tilanne eivät suinkaan
32862: dellaan jo heti alussa vei pdhjan sil!Loin
32863: enää edellytä. Tämän johdosta allekirjoit-
32864: vielä säilyneeltäkin palkk~~;tasolta, ja myö-
32865: taneet kiinnittävät eduskunnan huomiota
32866: hemmin on ollut jarruttamassa kehitystä
32867: seuraavaan.
32868: terveempään suuntaan. Hallitus nimittäin
32869: Heti pula-ajan a'lussa tapahtui maas-
32870: tätä järjestelmää toteut,taessaan piti sil-
32871: samme romahdusmainen palkkojen alenemi-
32872: mällä yksinomaan työn hankkimista, mutta
32873: nen, johon syynä ei'Vät olleet yksinomaan
32874: ei huolehttnut, kuten kansantalouden kan-
32875: huonontuneet' taloudelliset olosuhteet, vaan
32876: nalta tarpeellisen ostokyvyn säilyttämisen
32877: myöskin eräät sisäpoliittiset seikat, joiden
32878: takia .olisi pitänyt, työnhankinnan ohell'a
32879: vaikutuksesta työvästö, jota palkkojen alen-
32880: palkkatason edes siedettävällä tasolla pitä-
32881: nus yhteiskunnan suurimpana jäsenryh-
32882: misestä.
32883: mänä eniten koski, oli voimaton taistele-
32884: maan sille itselleen ja koko yhteiskunnalle Onnettomin virhe varatyöjärjestelmää
32885: turmiollista palkkatason romahdusta vas- toteutettaessa oli määräys, että palkanc oli
32886: taan. Seurauksena olikin palkkojen alene- oltava 20 prosenttia kullakin patkkakun-
32887: minen sellaiselle tasolle, ettei niillä palkal- nalla vallitsevaa yleistä palkkatasoa alempi.
32888: laan elävä voinut perheineen elää sivistys- Tästä sai alkurusa koko pula-ajan kestänyt
32889: maan työläisellekään kohtuulliseksi katsot- kilpailu palkkojen alentamisesta valtion ja
32890: tavaa elämää, vaan kansan suurimman osan yksityisten työmarkkinain työnantajain vä-
32891: oli kieltäydyttävä jopa väl.ttämättömänäkin lillä, valtion saadessa kunnian johtaa kil-
32892: pidetyistä elintarvikkeista. pailua. Yleinen palkkataso oli työn tar-
32893: Pahimman kolahduksen jo ennestäänkin vitsijoiden runsaudesta johtuen aina sama
32894: a<las painettu palkkataso sai niistä toimen- kuin varatöissäkin, yksityistapauksissa alem-
32895: piteistä, joilla valtiovalta ryhtyi taloudel- pikin.
32896:
32897: 100
32898: 794 X,n. - Palkkatason kohottaminen.
32899:
32900: Varatyöjärjestelmää toteutettaessa tehtiin muoto, joka lyhyesti sanot•tuna vain lisäsi
32901: vielä toinenkin kohtalokas virhe. Hallitus työttömien kärsimyksiä ja kuntain menoja.
32902: pyrki - ja pyrkimyksessään suurimmaksi Kunnan oli varustettava sii~r.totyömaalle lä-
32903: osaksi onnistuikin teettämään vara- hetettävä työläinen varusteilla ja mllltka-
32904: työnä niitäkin valtion töitä, joita normaali- rahalla sekä useimmissa tapauksissa huo-
32905: aikoina on pidetty vakinaisiin yleisiin töi- lehdittava vielä työläisen perheestä päämie-
32906: hin kuuluvina. Seuraus muodostuikin yh- hen itsensä ollessa mainitussa työssä. Vä-
32907: teiskunnalle ja kansantaloudelle tuhoisaksi, hänkään ajattelevat kuntien viranomaiset
32908: kun valtion toimesta ei ollut mitään vasta- eivät voineet edes periä takaisin työläiselle
32909: painoa yksityisten kapitalististen yrittäjien kustantamiensa varusteiden hintaa, sillä
32910: palkkojen alentamishalulle. Meidän tar- kun työläinen mainitussa työssä <>llessaan
32911: vitsee tässä vain viitata pulavuosien talous- a'nsaitsi 8: 50 a 3: 80 tunnissa, oli itses-
32912: arvioihin, joissa yleisten töiden määrärahat tään selvää, että kun hän työssä ollessaan
32913: säännöllisesti vuosi vuodelta olivat normaa- joutui asumaan vieraalla paikkakunnalla,
32914: liaikojen määrärahoja pienemmät. olisi hän heti velkansa kunnalle suoritet-
32915: Valtion palkkapolitiikassa on lisäksi il- tuaan joutunut ottamaan apua köyhäinhoi-
32916: mennyt muitakin arveluttavia piirteitä, dolta. Tästä ,syystä monet kunnat kieltäy-
32917: jotka yhdessä edellisten kanssa eivät ole tyivätkin työttömiään lähettämästä näille
32918: ainoastaan tuottaneet kärsimyksiä kansan työmaille.
32919: alemmille, työstään eläville kerroksille, vaan Seurauksia edellä selostetusta palkkapoli-
32920: ovat horjuttaneet myöskin kuntain taioutta. tiikasta ja työttömyyden torjumistoimen-
32921: Tarkoitamme valtion yleisissä töissä nouda- piteistä ei tarvinnut kauan odottaa. :Palkka-
32922: tettua palkkatasoa. Tässä suhteessa <>n taso aleni huimaavan nopeasti niin alas,
32923: etenkin kulkulaitosministeriön alaisissa rau- että työssäolevicenkin ,työläisten oli turvau-
32924: tatierakennustöissä sekä metsähallituksen duttava köyhäinhoidon apuun ainakin per-
32925: töissä noudatetussa palkkapolitiikassa muis- heittensä huollossa, mutta todistettavia ta-
32926: tuttamisen aihetta. Surullisimpana esimerk- pauksia on siitäkin, että työss_äolijan oli
32927: kinä valtion harjoittamasta palkkapolitii- itseäänkin varten saatava köyhäinhoidon
32928: kasta voidaan marinita parhaillaan raken- apua. :Meidän ei tarvitse tässä perusteelli-
32929: teilla oleva Kontiomäen-Taivalkosken rau- sesti esittää palkka.tasoa, vaan ainoastaan
32930: tatietyömaa. Palkat tällä työmaalla ovat sel- viitata siihen, että valtiovallan on ollut
32931: llllisella tasolla, '8ttä vain kaikkein vaatimat- pakko määrä;tä n. s. lkeskirpäiväpalikat ~eri
32932: tominta elintasoa elävä työläinen niillä tulee tot-en metsä- ja uittotöitä varten. Samaa
32933: toimeen, edellyttäen, että on työssä joka todistacvat myöskin ne tiedustelut, joilla
32934: pa1va. Alhaisesta palkkatasosta johtuu se- knnni'lta on ot~ettu selvää siitä, missä laa-
32935: kin tälle työmaalle ominainen epäkohta, juudessa ne ovat joutuneet avustamaan
32936: että työläisten asunto-olot ovat tavattoman työssä olevia työläisiä ja heidän perheitään.
32937: kurjat. Eihän esimerkiksi 4 markan tunti- Eduskunnan jäsenten oletamme tuntevan
32938: palkkaa nauttiva perheellinen työläinen voi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Perä-
32939: ikustantaa itselleen suhteellisen ka:llisvuok- Pohjolassa viime talvena vallinneen palkka-
32940: raista asuntoa, vaan on pakotettu asumaan tason, joka aiheuttikin monta kertaa val-
32941: rmaakuopissa, liitereissä ja muissa ihmis- tiovallan toimenpiteitä.
32942: a:sunnoksi yhtä mahdottomissa paikoissa. Edellä selostettu paikkapolitiikka on ai-
32943: Tämä vaim esimerkkinå. heuttanut valtioHekin lisää menoja, ei kui-
32944: Valtion n. s. siirtotyömaista muodostui tenkaan sen huollettavaksi joutuneiden ~t:yöt
32945: myöskin sellainen työttömyyden torjumis- tömien palkkamenoina, vaan välillisesti ka-
32946: X,11. - Turkka y. m. 795
32947:
32948: pitalististen yhtiöiden työläisille suoritet- lailla. Erikoisesti on tämä kysymys kiin-
32949: tuna lisäpalkkana, jonka suorittivat kunnat, nostanut niitä suuria työläisjoukkoja, jotka
32950: jotka vuorostaan joutuivat valtion tuen vuosittain joutuvat viimeksi mainituilla
32951: tarpeeseen. Olihan selvää, että kun suu- työaloilla hankkimaan niukan, lukuisissa
32952: rempi joukko kunnan asukkaista joutui tapauksissa aivan puutteellisen toimeen-
32953: .liian alhaisen palkan takia nauttimaan köy- tulonsa. Mainitusta kysymyksestä on edus-
32954: häinhoitoa, se lisäsi kuntain menoja. Kun- kunnalle jo aiemmin esitetty lakic ja toivo-
32955: nan verotulot pienenivät, kunta joutui en- musaloitteet, joiden yhteydessä on halli-
32956: sin ottamaan lainaa, siUen anomaan ja saa- tusta kehoitettu tutkimaan kysymystä.
32957: maan valtion avustusta, sekä kun nämäkin .Totta päästäioSiin täyteen selvyyteen minkä-
32958: keinot lopulta tyrehtyivät, joutui kunta laiset mahdollisuudet meidän oloissamme
32959: ilman omaa syytään valtion pakkohallin- ovat ruinimipalkan lailla säätämiseen, huo-
32960: .taan. Niin kävi hyvin monen muutoin hy- mioonottaen erikoisesti metsä-, uitto- ja
32961: vinkin hoidetun kunnan Pohjois-Suomessa. maatyöt ja minkälaisia tuloksia palkkojen
32962: Koskettelemamme valtion palkkapoli- koroittamisel1e ruinimipalkkajärjestelmän
32963: tiikka on sitäkin arveluttavampaa, kun se avulla voitaisiin saada, pitävät allekirjoitta-
32964: ei ota ens~nkään huomioon kenties hyvin- neet tärkeänä, että kysymys vihdoinkin
32965: kin läheisessä tulevaisuudessa sattuvaa perusteeellisesti tutkittaisiin. Tämä sitä-
32966: uutta pula-aikaa, eikä anna kansan laajoille kin suuremmalla syyllä, kun asian suhteen
32967: kerroksille tilaisuutta nyt vallitsevan nou- on eri tahoilla olemassa erilaisia katsanto-
32968: susuhdanteen aikana turvata tulevaisuut- kantoja.
32969: taan. Vastuuntuntoisen palkkapolitiikan Edellä esitetystäkin jo selviää, että työ-
32970: avulla olisi palkkatasoa nyt kohottamalla väestön yleinen palkkataso maassamme on
32971: pyrittävä siihen, että korkeampien palkko- edelleenkin sietämättömän alhainen. Se
32972: jen avulla mahdollisimman suuret joukot ei ole myöskään kulttuuriyhteiskunnan ar-
32973: hyötyisivät noususuhdanteesta, .eivätkä sit- von mukainen. Meidän maamme on vii-
32974: ten heti uuden pula-ajan tullessa olisi yh- meisinåkin vuosina saavuttanut arvonantoa
32975: .teiskunnan avun varassa. .Siihen ei nyt n. s. suuressa maailmassa, mutta tätä ar-
32976: kuitenkaan ole tilaisuutta, kun valtio itse vonantoa ovat olleet omansa vähentämään
32977: maksaa töissään mahdollisimman alhaisen maaJStamme levinneet tiedot työvästön sur-
32978: palkan, johon vedot'8ll vapailla työmarkki- keaJSsta palkkata.sosta. Ta:loudelliset olosuh-
32979: noina esiiillty,vät työnantajat kieltäytyvät teet maassamme- nimenomaan valtiotalou-
32980: korottamasta töissään maksamiaan työpaik- .teen katsoen - ovat viime vuosina kehitty-
32981: koja. Täten valtio säätää yleisen palkka- neet tavattomasti. Tarvitsee luoda vain
32982: tason ja aiheuttaa ,sen, että noususuhda.n- silmäys esim. hallituksen esittämään vuo-
32983: teesta hyötyvät vain muutamat harvat ka- den 1937 talousarvioesitykseen, niin huo-
32984: pitalistiset yrittäjät. maa, että tulot ovat kasvaneet varsin suu-
32985: Kun palkkausolomme olivat menneet sel- resti. :Siinä suhteessa lieneekin meillä
32986: laisiksi kuin edellä on selostettu, on laa- päästy ainakin lähimain normaalitasoon.
32987: joissa työläispiireissä herännyt ajatus, että Meidän maamme monissa koettelemuk-
32988: myös meidän maassamme - eräiden muiden :-;issa lca.raistu, pi.tkämielinen palkastaan
32989: maiden esimerkin mukaan - olisi palkB~t elävä työväenluokka on sitkeästi odottanut
32990: saatava parannetuiksi, ainakin eräillä huo- olosuhteitten paranemista omallakin kohdal-
32991: noimmin palkatuilla työaloilla, kuten laan. .Se on myös luottanJUt niihin lukui-
32992: metsä-, uitto- ja maatyöaloilla, näitä työ- siin lup·aJUksiin, joita sille on annettu ja
32993: aloja koskevalla yleisellä minimipalkka- joissa on luvattu tilaisuuden siihen auetessa
32994: 796 X,l 1. - Palkkatason kohottaminen.
32995:
32996: myös sen kuormaa keventää. Nyt ,sillä ikään .huolehdittava riittävästä palkkata-
32997: ovatkin kaikki tä:ydet oikeudet odottaa, että sosta eikä valtion pidä åvustusehdoilliaan
32998: sille annetut lupaukset täytetään ja sekin estää kuntia mwhdollisuuksiensa mukaan
32999: päästetään osalliseksi aikojen paranemi- kohottwma!Sta työväestön paJkkatasoa. Myös-
33000: sesta. Muiden yhteiskuntwluokkien koh- kin on vwltiovaHan yksityisille yrittäjille
33001: dwlla onkiru jo päästy pula-ajan painajai- antamiinsa tilauksiin liitettävä ehto kun-
33002: sesta. M. m. virkamiesten palkat on jäl- nollisten palkkojen suorittamisesta.
33003: leen kohotettu normaalitasolleen, vieläpä .Tähän kaikkeen viitaten ehdotamme, että
33004: niihin ehdotetaan lisäyksiäkin. eduskunta päättäisi lausua toivomuksen,
33005: Näistä syistä onkin allekirjoittaneilla
33006: syytä odottaa, että valtiovalta huolehtii että hallitus antaisi alaisilleen vi-
33007: työväestön kunnolilisen palkkatason tukemi- rastoille määräyksen kunnollisten
33008: sesta. Valtion välittömästi ja välillisesti palkkojen maksamisesta valtion työ-
33009: omistamilssa teollisuuslaitoksissa. on työ- läisille sekä kaikilla käytettävissään
33010: väestölle ma:ksettava kunnolli:ruen .pail!kka. olevilla keinoilla vaikuttaisi yleisen
33011: Valtion teettämissä yleisissä töissä on niin- palkkatason kohottamiseen.
33012:
33013: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1936.
33014:
33015:
33016: A. Tu.rklm. Aug. Syrjänen. Matti Puittinen.
33017: G. Anders•son. Arvi J overo. Mauno Pekkala.
33018: Jusm Rapo. G. Lindström. Hugo Aattela.
33019: Viljo Rantala. Reinh. .Swentorzetski. Yrjö H·e1enius.
33020: A. J. Koson.en. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Albm Koponen.
33021: Matti Lepistö. K. H. Wiik. Väinö lKivisalo.
33022: P. Salmenoja. Aug. Kuusisto. Miina Sillanpää.
33023: Jussi Raatikainen. Väin-ö Voionmaa. Cay Sundström.
33024: K. Hwkala.. •Juho Kuittinoo.. Anselm Pitkäsilta.
33025: M. Ampuja. Mauri Ryömä. H.annes Ryömä.
33026: U1'ho Kulovaara. Isak P•enrttaJa. Aino Ma.llmmälki.
33027: Jalmari Linna. Paavo Aarnio~oski. Toivo Halonen.
33028: Ka.rl J. Wenm.am.. Otto Toivonen. Väinö Hatkkila.
33029: Matti Turlcia. Ain-o Lehtolroski. Fram:s Mustasilta.
33030: Antti Meriläinen. Juho Pyy. Viljo 0. Kilpeläinen.
33031: Jussi Lonkainen. Anni Huotari. Edv. ·Kuja.Ia.
33032: Ville A. Komu. Osk. Reinikainen. Jalma.ri Väisän-en.
33033: Atos K. W5.rtanen. Elsa Metsämnrta. Atte J. Muhonen.
33034: A1ex Hämäläinen. Kustaa p,erho. Ville Kupari.
33035: E. Jokinen. Hilma Koivulahtti-Lehto. Anna.s Praa.s0lll6n.
33036: Onni Hiltunen. Alpo Lumme. Eetu ltarjalainen.
33037: Onni Mämeläinen. Väinö ,Sinisalo. Yrjö Welling.
33038: Edv. Pesonen. Uuno Raatikainen. Otto Marttila.
33039: K. A. Fagerholm. J. F. Tolonen. Kaarlo Harvala.
33040: Heikki Kääriäinen. Je.re Juutilainen.
33041: 797
33042: X,12. - Toiv. a.l. N:o 88.
33043:
33044:
33045:
33046:
33047: V. Annala y. m.: Esityksen antamisesta laiksi.• joka tu1'Vaisi
33048: työhönsä harjaantuneelle työntekijälle hiinen välttämät-
33049: tömään toimeentuloansa tarvittavan palkan.
33050:
33051:
33052: E d u s k u n n a ll e.
33053:
33054: Työpalkat ovat eräillä aloilla erikoisesti osoittaneet taipumusta pysyä liian alhai-
33055: pulavuosina laskeneet niin alhaisiksi, että sina huolimatta siitä, että taloudelliset
33056: ne eivät ole riittäneet täysin normaaliseen edellytykset huomattavalla. palkkojen nou-
33057: työsuoritukseen kykenevän työntekijän ja sulla ovat olleet olemassa. Tämä on epäile-
33058: hänen perheensä elatukseen. Syyksi tähän mättä johtunut siitä, että työvoiman tar-
33059: on tietenkin voitu mainita tuotannollisen jonta on yhä edelleenkin suurempi kuin
33060: toiminnan lamaantuminen ja siitä johtuva sen kysyntä. Kehitys näyttää varsin no-
33061: yritysten kykenemättömyys pitää palkka- peasti vievän siihen, että tällainen tilanne
33062: tasoa riittävän korkeana. Saattaa kuiten- on pysyväinen ilmiö. Tämä on seurauksena
33063: kin epäillä, onko alipalkkausta läheskään lähinnä kolmesta seikasta, nim. tekniikan
33064: aina ollut taloudellinen pakkotila määrää- nopeasta kehittymisestä ja sen aiheutta-
33065: mässä. Mutta puuttumatta lähemmin näi- masta työn rationalisoinnista, tuotannolli-
33066: hin seikkoihin on syytä joka tapauksessa sen toiminnan laajentumisen hidastumisesta
33067: todeta, että kuntien on monissa tapauksissa ja siirtolaisuuden tyrehtymisestä. Kun ti-
33068: ollut pakko antaa köyhäinhoidollista avus- lanne muodostuu pysyväisesti sellaiseksi,
33069: tusta työssä olevienkin työntekijäin per- että työvoiman tarjonta on kysyntää suu-
33070: heille. Tällainen palkkapolitiikka, varsin- rempi, tarjoaa se sellaiselle yrittäjälle, jolle
33071: kin milloin se ei ole äärimmäisen taloudel- oman yrityksen hyöty on kaikki kaikessa,
33072: lisen ahdinkotilan aiheuttama, on nurin- mahdollisuuden pysyttää palkkataso niin
33073: kurinen. Sehän merkitsee sitä, että kun- alhaisena, että elintaso ei pääse kohoamaan
33074: tien on köyhäinhoidon muodossa makset- terveen ja elinvoimaisen yhteiskunnan etu-
33075: tava osa palk!klaa työnantajan puolesta. Jos jen mukaiseksi. Työväen palkkakysymys ei
33076: tilanne vaikeana pula-aikana tilapäisesti voi milloinkaan olla pelkkä taloudellinen
33077: olisikin sellainen, että jokin tuotannon ala kysymys, joka saisi jäädä vain sokeiden
33078: ei pysty maksamaan riittäviä palkkoja, niin taloudellisten lakien määrättäväksi. Se on
33079: saattaa asettaa kysymyksen alaiseksi, eikö kaikissa oloissa mitä suurimmassa määrin
33080: silloinkin olisi työväestöä kohtaan oikeampi myös yhteiskunnallinen kysymys. Tästä
33081: sellainen menettely, että työntekijää ei ase- seuraa, että valtio, joka nyt jo monilla ta-
33082: tettaisi alentavaan avustettavaan asemaan, voin puuttuu työnantajien ja työntekijäin
33083: vaan että avustus annettaisiin suoraan välisiin suhteisiin, ei voi olla puuttumatta
33084: asianomaiselle yrittäjälle lisäpalkan maksa- myös työpalkkojen järjestelyyn aina silloin
33085: mista varten. kun ne pyrkivät painumaan alemmiksi kuin
33086: Senkin jälkeen kun pulakausi on sivuu- yhteiskunnan terve kehitys edellyttää. Työ-
33087: tettu, on voitu todeta, että työpalkat ovat väen elintasoa ei ole lupa painaa niin alihai-
33088: 798 X, 1 ~. - - Työyäen palkat.
33089:
33090: seksi, että ravinto on riittämätön ja asunto- taloustuotanto olisi mielestämme kuitenkin
33091: olot mitä suurimmassa määrin puutteelliset, sen erikoisluonteen vuoksi jätettävä tämän
33092: sillä sellaisesta joutuu kärsimään koko yh- lainsäädännön ulkopuolelle, varsinkin kun
33093: teiskunta. Eikä ole unohdettava myöskään siinä palkka usein suoritetaan joko koko-
33094: sitä, että tällaiset olot ovat omansa synnyt- naan tai osittain luontoiseduissa. Sama:lla
33095: tämään työntekijöissä vihaa ja katkeruutta tahdomme korostaa, että .tämän kysymyksen
33096: ei ainoastaan työnantajaa kohtaan, vaan järjestelyssä käytännössä' ei poliittisille jär-
33097: lopuksi koko porvarillista yhteiskuntaa koh- jestöille olisi varattava mitään sijaa.
33098: taan synnyttäen siten otollisen maape- Sen suuntainen lainsäädäntö, joka takaa
33099: rän yhteiskuntavastaisille kumouksellisille kunnollisesta työstä riittävän palkan, ei ole
33100: opeille. suinkaan mikään kokeilematon keino palk-
33101: Lisäksi on huomattava, että liian alhaisia kausolojen järjestämiseksi. V:anhin tällai-
33102: palkkoja vastaan eivät ole suojelun .tar- nen laki on jo vuodelta 1896, jolloin se
33103: peessa ainoastaan työntekijät, vaan myös säädettiin Australiassa. Esimerkkiä seurasi
33104: kaikkein kunnollisimmat työnantajat. Kil- Englanti, jonka vanhin tätä koskeva laki
33105: pailussa voivat häikäilemättömät, äärimmäi- on vuodelta 1909. Muodossa tai toisessa
33106: sen taloudelliseen hyötyyn pyrkivät yrittä- palkkalain ovat ottaneet käytäntöön tä-
33107: jät käyttää kilpailijansa vahingoksi mah- män jälkeen useimmat Europan maat,
33108: dollisuutta painaa palkat alas ja siten useat Yhdysvaltojen osavaltiot, Argentina,
33109: saada tuotantokustannukset alemmiksi kuin Mexiko, useat Kanadan maakunnat, Uru-
33110: sellainen yrittäjä, joka maksaa kunnolliset guay ja Etelä-Afrika, eikä sen vaikutusten
33111: palkat. Voidakseen selviytyä kilpailussa on ole missään todettu muodostuneen sellai-
33112: kunnollisen työnantajan vasten tahtoansa- siksi, että laista olisi ollut pakko luopua.
33113: kin seurattava mukana työpalkkojen polke- Kosketelluu va:ilkean kysymyksen lopulli-
33114: misessa. nen Jainsäädännöllinen järjestely vaatii
33115: Katsomme näin ollen, että yhteiskunnan kuitenkin perinpohjaista harkintaa ja huo-
33116: olisi lainsäädännössä omaksuttava se peri- lellista valmistelua. Edellä esitettyyn vii-
33117: aate, että työnantajan, joka taloudellista taten ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
33118: voittoa tavoitellen käyttää vierasta työvoi- väksi toivomuksen,
33119: maa, on suoritettava työhönsä harjaantu- että hallitus kiireellisesti valmis-
33120: neelle, hyvään työtulokseen pääsevälle työn- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
33121: tekijälle - lähtien samalla siltä pohjalta, sen laiksi, joka turvaisi työhönsä
33122: että palkka on maksettava työntulosten harjaantuneelle työntekijälle tehdyn
33123: eikä työajan mukaan - sellainen palkka, työn perusteella hänen välttämättä-
33124: että se keskimäärin riittää työpaikkakun- maan toimeentuloonset tarvittavan
33125: nalla turvaamaan hänen ja hänen per- palkan.
33126: heensä välttämättömän toimeentulon. Maa-
33127:
33128: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
33129:
33130: Vilho IA.nnala. Yrjö R. Sa.arinen.
33131: Bruno A. Salmiala. Eli81s Simojoki.
33132: R. Ala-Kulju. Pauli Tuorila.
33133: E. A. Tuomi~aarn. K. R. Kares.
33134: Hilja Riipinen. Kaarlo Salova.a.m.
33135: Arvi M81lmivaara. J. V. Wainio.
33136: Iisaikki Nikkola. K. Jus.sila.
33137: X,13. - Toiv. al. N:o 89.
33138:
33139:
33140:
33141:
33142: Niskanen y. m.: TyöpaJ.,kkojen korottamisesta valtion töissä.
33143:
33144:
33145: E d u s k u n n a 11 e.
33146:
33147: Suomen t11<savwllan yhtenä perustusla.k:i~l.'a tässä suhteessa on havaintavissa ikrunsaknn-
33148: olevan 1Suomen ha!l!l1tusmuodon II luvun nan työvoiman hävittämistä.
33149: 6 ·§ : n 2 momentissa määrätään : 'Tähän kansalaisten työvoiman ailipalk-
33150: ,Kansalaisten työvoima on va1takunnan kauksen muodossa tapahtuneeseen ja yhä.
33151: er~k;o.isessa suoje~ulksessa. ''
33152: tapahtuvaan riistoon ja ihävittämisoon eit
33153: vät ole tehneet itseänsä syypäilksi ainoas,-
33154: Siinä siis :lyhyesti sanottuna perustus- taan yksityiset työvoiman käyttäjät, vaan
33155: lakimääräyksellä veivoitetaan Suomen tasa- siihen ovat osallistuneet myöskin valtion
33156: vaillan vailtiovaJta hu<Jlehtirrnaan siitä, että joko. välittömässä tai välillisessä hallinnassa
33157: jokainen Suomen kansalainen työssään saa olev·at virastot ja liikelaitokset.
33158: rauhan, kuin myöskin siitä, eittä jokainen Näin ollen voidaankin !todeta, ettei valtio-
33159: työstänsä saa omansa sekä niiden hen!kilö:i.. valta ol:e käyttänyt !kaikkea vaJtaansa suo-
33160: den toimeentulon, 'jofka lain mu!kaan ovat jatakseen 'kansaJ'aisten työvoimaa perustus-
33161: hänen hudl~ettavinaan. Näin ei ole kum- ~akien mukaan.
33162: minkaan viime vuosina tapahtunut, jonka Yllä0'1evaan viitaten ehdotamme eduskun-
33163: seikan jokainen on voinut havaita, vaan on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33164: valtiokin monissa ruumiillisissa töissä
33165: viime vuosina maksanut niin a:lhaisia ,palk- että hallitus kaikin käytettävissä
33166: !koja, ettei ·edes 1työntrekijä, vielä vähemmin olevin keinoin valvoisi, että tasaval-
33167: hänen perheensä:, ole voinut saada siitä lan kaikkien kansalaisten työvoima
33168: toimeentuloaan. Tämä koskee ensi sijassa saa perustuslain mukaisen suojan;
33169: tasaval!lan a:lueel,la käynnissä olleissa iPUU- sekä
33170: tavarateoLlisuustöissä mruksettuja työläisten että hallitus tässä tarkoituksessa
33171: pa~kkoja. ryhtyisi toimenpiteisiin valtion vä-
33172: Varsinkin Pohjois~Suomessa on jo pitem- littömässä hallinnassa olevien työn-
33173: män ailkaa olilut havaittavissa, että esim. antajalaitosten alaisissa töissä, niin-
33174: metsänhkikaustöissä työslmntelevän työ- kuin metsä-, uitto-, maankuivaus-,
33175: väestön ja heidän perheidensä ravitsemus- tie-, soranajo- y. m. s. töissä työsken-
33176: ja terveydentila on a.Upa:]k!kau!ksesta joh- televien palkkojen korottamiseksi 50
33177: tuen huonontumi.staan huonontunut, joten prosentilla.
33178:
33179: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
33180:
33181:
33182: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
33183: 800
33184:
33185: X,14. - Toiv. al. N :o 90.
33186:
33187:
33188:
33189:
33190: Niskia.n.en: Lainsäädännön aikaansaamisesta alipalkkauksen
33191: ehkäisemiseksi valtion töissä sekä yksityisten toiminimien
33192: metsänhakkuu-, ajo- .ia uittotöissä.
33193:
33194:
33195: Ed u s kun n a 11 e.
33196:
33197: Viitaten v. 1935 valtiopäivitili jättä- ten, että tuntipalkat ja urakkatyö-
33198: määni toiv. al. n:o 53 (Liitteet 1-XII palkkojen yksikköhinnat valtion
33199: siv. 247) saan kunnioittaen ehdotta:a edus- vara- y. m. töissä, yksityisten toimi-
33200: kunnan päätettäväksi toivomuksen, nimien metsänhakkuu-, ajo- ja uitto-
33201: töissä maksetaan kohtuullisten pai-
33202: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti kallisten hintatasovaatimusten mu-
33203: toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän- kaan riittävän suurina, niin ettei
33204: nön aikaansaamiseksi, joka antaisi alipalkkausta kunnan tai kuntalais-
33205: kunnille oikeuden kunnallislautakun- ten vahingoksi voida näissä töissä
33206: tiensa tai yhden tai useampia kun- harjoittaa, ja antaisi siitä mahdolli-
33207: tia käsittävien palkkalautakuntiensa simman pian esityksen Eduskun-
33208: avulla valvoa, toimia ja maärätä si- nalle.
33209:
33210: Helsingissä syyskuun 8 p: nä 1936.
33211:
33212:
33213: Heikki Nisk&nen.
33214: 801
33215:
33216: X,15. - Toiv. al. N:o 91.
33217:
33218:
33219:
33220:
33221: Niskanen: Esityrksen antlJmisesta maataloustyöväestön palk-
33222: katason korottamiseksi.
33223:
33224:
33225: E d u s k u n n a ll e.
33226:
33227: Viitaten näillä valtiopäivillä jättämäni että hallitus ensi tilassa valmis-
33228: maataloustuotteiden, ennenkaikkea karjata- taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
33229: loustuotteiden hintatason nostamista 50 sen maataloustyöväestön palkkatason
33230: prosentilla koskevan toivomusaloitteen pe- korottamiseksi 50 prosentilla.
33231: rusteluihin ehaotan kunnioittaen eduskun-
33232: nan päätettävälksi toivomuksen,
33233:
33234: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1936.
33235:
33236:
33237: Heikki Niskanen.
33238:
33239:
33240:
33241:
33242: 101
33243: 802
33244:
33245: X,16. - , Toiv. a.l. N :o 92.
33246:
33247:
33248:
33249:
33250: Turkka y. m.: Palkkatarkkm1un tehostamisesta metsä- ja
33251: uittotöissä.
33252:
33253:
33254: E d u s kun n a U e.
33255:
33256: Jo useilla valtiopäivillä on ollut käsitel- hakikuulkaurfJena 1935--36 oli toimessa
33257: tävänä työpallill\:atasoa · koskeva kysymys. kuusi.
33258: Sosialidem~Jkraattisen eduskuntaryhmän 1to:- Asetettu palkkalautakunta v,ahvisti vv.
33259: mesta saatettiin asia käsittelyn alaiseksi 1935---.,36 hakkuu- ja ajoikauden päiväpalk-
33260: etupäässä metsä- ja uittotyöläisten työpa!lk- kanormit sekä yksiklköhinnat. Päiväpalk-
33261: kojen pa.rantamista tarkoittavan toivomus- kanormit vaihtelivat 28-45 mk. välillä
33262: aloitteen muodossa. Edelleen esittivät riippuen siitä millä seudulla maata työ-
33263: eräät sosialidemoikraattiset edustajat laki- maa sijaitsi.
33264: aloitteen minimipalkkalain säätämiseksi. Palkikatarkkailu t111pahtuu siten, että :tark-
33265: Näiden lisälksi on kysymys ollut esillä kailija käy joiko tehdyn valituksen perU&
33266: eduskunnassa välikysymyksen muodossa teella tai muuten työmaalla. Hän tutkii
33267: sekä talousarviokäsittelyjen yhteydessä. työmaalla hakkuu- ja ajosuhteet, yksiklkö-
33268: Eduskunta onkin lhyvå>ksyny,t päätös1ausel- hinnat sekä tiedustelee niin työnjohtajain
33269: mia, joissa hallitusta ikehoitetaan valvo- kuin työntelkijäinkin mielipiteitä ansioista
33270: maan työpalkkatason kehitystä. ja ottaa selvää ·tavaroiden hinnoista rpai'k-
33271: Hallitus onkin ry;htynyt järjestelemään ka'kunnalla. Tästä kaiJkesta hän laatii ker-
33272: työpallkkojen ta~kikailua metsä- ja uitto- tomuksen ylitarkastajalle. Pailmllinen tark-
33273: töissä. Aluksi oli tarkkailu tila;päisen jär- kailija voi jo hetikin käydä neuvotteluja
33274: jestelyn varassa. Sittemmin vuoden 1934 työn johdon kanssa pal~koj·en !korjaami-
33275: lopussa maa jaettiin useampiin tarkastus- sesta. Sen jälkeen ryhtyy ylitarkastaja
33276: piireihin, joissa toimivien tarkikailijoiden toimenpiteisiin, jos lka:tsoo olevan siihen ai-
33277: toimintaa valvoma:an asetettiin kulkulaitos- hetta. Tapana on ollut neuvotella asian-
33278: ten ja yleisten töiden ministeriöön erikoi- omaisen työnantajan kanssa ja siten saada
33279: nen ylitarkastaja. Sen jälikeen ik:un edus- aikaan korjaus rpa1kikoihin.
33280: kunta oli jälleen hallitukselle esittänyt toi- Käytännössä ollutta palkikatarkkailua
33281: vomuksen palkkatarkkailun tehostamisesta, vastaan on tehty paljon muistutuksia.
33282: asetettiin elokuun lopulla ;v, 1935 ·asian- Työläiset ovatkin valittaneet, ettei tark-
33283: tuntijalautakunta valvomaan metsä- ja uit- kailusta ole ollut sitä vaikutusta työpalkka-
33284: totyöläisten palkkata11kikailua. Samalla va- tasoon kuin heillä on oHut oikeus odottaa.
33285: kinaistettiin tarkkailujärjestö vahvista- Niinpä nähdäänkin eri tiedoista, että vielä
33286: malla siUe menosääntö. Menosäännön mu- haJkkuukautena 1935-36 maJksettiin useilla
33287: kaan on tarkkailutoiminnassa ylitarkasta- seuduilla ~ohtuuttoman alhaisia palkkoja,
33288: jan ohella seitsemän tad~kailijaa. Näiden jopa sellaisiakin, mitkä jäivät n. 15 mar-
33289: lisäksi varsinaiseksi haJkkuukaudeksi palka- kan seuduille .päivässä ja eräissä tapauk-
33290: taan ylimääräisiä tarkkailijoita, jonkalaisia sissa aUe siitäkin. Huomattava myös on,
33291: X,16. - Turkka f· m. 803
33292:
33293: että näin huonoja palkkoja ma!ksavat eivät seikka on aina!kin vv. 1936-37 hakkuu-
33294: ole aina olleet vain pienimmät :työnantaj·at, ja ajokautta ajatellen suotuisa palkkanor-
33295: vaan joukossa on ollut suuryhtiöitäkin, mien koroittamiselle. Allekirjoittaneiden ei
33296: vieläpä valtion omistuksessakin olevia. tarvitse tässä ryhtyä yksityiskohtaisesti to-
33297: Myöskin myönnetään ~ianomaisten viran- distelemaan puunjalostusteollisuuden tuot-
33298: omaisten taholta, että tatkkailulla on voitu teiden menekin parantumista ja hintojen
33299: korkeintaan estää työpalkkojen uusi alen- kohoamista. Jo tätä kirjoitettaessa ennen
33300: taminen. Lopuksi on huomattava, että metsähuutokauppojen alkamista on hyvin
33301: tarkkailun tehtävänä .on ollut vain koettaa yleinen se käsitys, että esim. kantohinnat
33302: huolehtia siitä, etteivät työpaillmt ole pääs- tulevat tänä syksynä kohoamaan. Näissä
33303: seet aleutumaan alle välttämättömän elin- oloissa olisi välttämätöntä, että myöskin
33304: minimirajan. Palkkalautakunnan määrit- työntekijäin osuus kasvaneista. tuloista li-
33305: telemät normit ovat jo :tästä osoituksena. sääntyisi. Puunjalostusteollisuudella on
33306: Allekirjoittaneet pitävät välttämättö- nykyisin varaa maksaa parempia palkkoja
33307: mana, että palkkatarkkailujärjestelmää työläisilleen. Palkkatarkkailun tehtäväksi
33308: edelleenkin jatketaan. Mutta samalla olisi on annettava omalta osaltaan huolehtia
33309: tämä järjestelmä saatava entisestäänkin siitä, että palkkataso heikoimmillakin työ-
33310: tehokkaammaksi ja myönteisempiä tulok- mailla tulee kohoamaan, koska sillä tavalla
33311: sia antavaksi. 'fällöin tulisi kysymykseen edistetään palkkatason yleistä kohoamista
33312: tarkkailijain lukumäärän lisääminen ja metsä- ja uittotöissä.
33313: suurempien valtuuksien antaminen tark- Edelleen olisi sovellettava sitä jo hyväk-
33314: kailujärjestölle. Myöskin voisivat tulla ky- syttyä periaatetta, että niille paikkakun-
33315: symykseen kunnalliset palkkatarkkailujär- nille, joilla palkkataso on muista toimen-
33316: jestöt ainakin niillä seuduilla, joissa ovat piteistä huolimatta jäänyt liian alhaiseksi,
33317: suurimmat metsä- ja uittotyömaat. Näiden järjestettäisiin valtion toimesta kunnolli-
33318: lisäksi voitaisiin ·tarkkailujärjestelmää ke- sesti palkattuja vapaita töitä.
33319: hitettäessä ottaa huomioon myöskin muita Edelläolevaan viitaten ehdotamme, että
33320: mahdollisia uudistuksia. eduskunta päättäisi lausua hallitukselle toi-
33321: Mielestämme työntekijäin etujen parem- vomuksen,
33322: man valvonnan kannalta olisi välttämä-
33323: töntä, että varsinaisten ·työntekijäpiirien että palkkatarkkailua metsä- ja
33324: edustusta palkkalautakunnassa nykyises- uittotöitä edelleen tehostettaisiin s~
33325: tään huomattavasti vahvistettaisiin. Suu- ten,
33326: remman tehon hankkimiseksi palkkatark- a) että palkkanormeja korotettai-
33327: kailijoiden esittämille huomautuksille olisi siin puunjalostusteollisuuden paran-
33328: palkkalautakunnalle annettava oikeus har- tuneiden suhdanteiden mukaisesti,
33329: kintansa mukaan julkaista sellaisten työn- b) että työntekijäpiirien edustusta
33330: antajain nimet, joiden on havaittu mak- palkkalautakunnassa lisättäisiin,
33331: saneen liian alhaisia työpalkkoja otta- c) että palkkatarkkailijoita tar-
33332: matta varteen palkkatarkkailijoiden anta- peen mukaan lisättäisiin,
33333: mia kehoituksia. Niinikään pitäisi palkka- d) että palkkatarkkailijat velvoi-
33334: normeja määrittelevän lautakunnan ottaa tetaan olemaan entistä kiinteämmin
33335: huomioon, ettei normeja määrättäessä kat- yhteydessä asianomaisten kunnallis-
33336: sottaisi yksinomaan toimeentulon alimpaan ten elinten kanssa, sekä
33337: rajaan, vaan myöskin puunjalostusteollisuu- e) että palkkalautakunnalle annet-
33338: den yleiseen kehitykseen. Viimemainittu taisiin oikeus harkintansa mukaan
33339: 804 X, 1 u. -- Palkkatarkkailu metsä- ja uitto töissä.
33340:
33341: saattaa julkisuuteen niiden työnan- taneet palkkatarkkailijrWn, antami(l
33342: tajain nimet, jotka eivät ole noudat- ohjeitf!.
33343:
33344: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
33345:
33346:
33347: A. Turkika. H~emdd Kääriäinen.
33348: K.-A. Fagerholm. Ja.lmari Väisänen.
33349: G. Andersson. Kalle J ok!inen.
33350: G. Lindström. Ville Kupari.
33351: Alpo Lumme. Swmuli Tervo.
33352: Aino Lehtokoski. Otto Toivon-en.
33353: Atte J. Muhonen. Mauri Ryömä.
33354: Aug. 'Kuusisto. K. H,wkala.
33355: Paavo Aarniokoski. Matti Puittinen.
33356: Viljo Rantala. Väinö Tanner.
33357: K.a.:rl J. Wenman. Mauno Pekkala.
33358: Jere Juutilainen. Hannes Ryömä.
33359: Onni Peltonen. Hilma Koivulahti~Lehto.
33360: Väinö Sinisalo. Va.l:frid Es!lrola.
33361: Edv.. Presonen. J·uho Kuittinen.
33362: ha.ns Mustwsiita.. Armas Paasonen.
33363: Uuno Raati:lminen. M. Ampuja.
33364: Hugo Aattela. Osk. Reiniklainen.
33365: Onni MäJkeläinen. lsaik: Penttala.
33366: Kaisa Hitden. Antti Meriläinen.
33367: Kustaa Perho. Yrjö Helenius.
33368: Matti Turlda. Viljo 0. Kilpeläin-en.
33369: Yrjö Welling. Anselm Pitkäsilta.
33370: A. A. Laistu. Reinh. Swentorzetski.
33371: Onni Hiltunen. Jussi Lonkainen.
33372: Matti Lepistö. Yrjö Räisänen.
33373: .A1ex HämäJä.i.n:en. K. H. Wiik.
33374: Arvi Jove:ro. Cay Sundström.
33375: Urho Kulovaa.ra. Anni Huotwri.
33376: Atos K. Wirrta.nen. Aino Malkamäki.
33377: J. F. Tolonen. Elsa Metsäranta.
33378: P. :Salmenoja. Väinö Voionmaa.
33379: Edv. Kujala. V-ille A. Komu.
33380: T. Bryggari. Albin Koponen.
33381: Eetu Ka:rjalairnen. Jrumari Linna.
33382: J-ussi [Raatikainen. Väinö Kivi.sallo.
33383: A. J. Kosonen. Väinö HaBJkila.
33384: Otto Ma.rt.tila..
33385: 805
33386: X,11. __.., Toiv. a.l. N:o 93.
33387:
33388:
33389:
33390:
33391: Silla.npää y. m.: Komitean asettamisesta tutkimaan kysy-
33392: mystä eläkkeen luontoisen lapsiavustuksen järjestämi-
33393: sestä vähävaraisten äitien lapsille.
33394:
33395:
33396: E d u s k u n n a l I e.
33397:
33398: Vuoden 1929 toisilla valtiopäivillä hävaraisten äitien lapsille, jotka ovat j~
33399: teimme aloitteen eläkkeenluontoisen lapsi- neet huoltajaa vaille.
33400: avustuksen myöntämisestä niille äideille Kun peruste'lut, jotka esitettiin 1929 t'Oi-
33401: jotka yksin elättävät ja kasvattavat lap- sille valtiopäiviUe jätetyssä aloitteessa vie-
33402: sensa. Anomus päättyi seuraaviin ponsiin: läkin pitävät paikkansa viittaamme niihin;
33403: ,että hallitus ryhtyisi valmistamaan ky- ne ovat Liitteissä sivuilla 556-558.
33404: symystä siitä, miten voitaisiin toimeen- Kysymys on senjälkeen kun eduskunta
33405: panna niille vähävaraisille äideille, jotka asiaa käsitteli joutunut yleisen tutkimuk-
33406: itse elättävät ja kasvattavat lapsensa, eläk- sen kohteeksi myöskin meillä kotimaassa.
33407: keenluontoinen lapsiavustus, joka ei saisi Viittaamme maisteri Yrjö Harvian kirjoi-
33408: olla köyhäinhoidon luontoinen, sekä antaisi tukseen nimellä ,Yleiset leski- ja orpoavus-
33409: asiasta Eduskunnalle esityksen. '' tukset ", joka kirjoitus on julaistu Sosiaali-
33410: Tämän aloitteen eduskunta silloin hyl- sessa aikakauskirjassa vuodelta 1931 si-
33411: käsi, pääasiassa työväenasiainvaliokunnan vui:lla 8-20. Tästä varsin asiallisesta ja
33412: porvarillisten jäsenten lausunnon perus- itse asialle myötämielisestä. kirjoituksesta
33413: teella. He nojautuivat vakuutusylitarkas- esitämme vain seuraavan lauseen:
33414: taja Onni Hallstenin lausuntoon, hän kun , Tarkoitusperä, johon aloitteentekijä pyr-
33415: antoi tiedon, että sosialivakuutusta suun- kii, ei nykyajan sosialipolitiilkan alaHa ole
33416: nittelemaan asetettu komitea ottaisi tämän- tuntematon. Yksinäisten äitien toimeentu-
33417: kin asian huomioon. Asiata pä.ätettäessä loa ja mahdollisuuksia antaa lapsilleen sää.-
33418: eduskunta kuitenkin hyväksyi toivomuspon- dynmukainen hoito ja kasvatus koettaa
33419: nen jossa kehoi.tettiin hallitusta har- nykyaikainen sosiaalinen ,lainsäädäntö :mo-
33420: kitsemaan kysymystä eläkkeenluontoisen nin tavoin .tukea. Äitiyseläkkeitä on leski-
33421: lapsiavustuksen antamisesta vähävaraisille ja orpoeläkkeiden muodossa otettu viime
33422: äideille jotka itse elättävät ja kasvattavat aikoina varsin useitten maitten sosialiva-
33423: lapsensa, sekä aikanaan antamaan tarpeel- kuutuslainsäädännön ohjelmaan.''
33424: liseksi katsomansa esityksen eduskunnalle. Maisteri Harvian kirjoituksessa tehdään
33425: Nyt on kohta kulunut kuusi vuotta, eikä myöskin laajalti selkoa muiden maiden
33426: hallitus ole tiettävästi tehnyt mitään asian lainsäädännöstä tällä alalla.
33427: hyväksi. Vanhuus- ja työkyvyttömyysva- Ruotsissa on sen jälkeen kun maisteri
33428: kuutuslakiehdotus, joka pitäisi kohdakkoin Harvian kirjoitus julkaistiin asetettu val-
33429: jätettämän eduskunnal,le, ei ennakkotie- tion komitea tutkimaan millä tavoin lapsi-
33430: doista päättäen ole ollenkaan ottanut huo- eläkekysymys olisi järjestettävä. Tämä ko-
33431: mioon lapsieläkkeen myöntämistä niille vä- mitea on julkaissut laajan mietinnön kysy-
33432: 806 X,11. - Lapsiavustus.
33433:
33434: myksessä olevasta asiasta, sekä ehdotuksen kohden kuukaudessa, siis 1,200 vuodessa.
33435: laiksi avustuksen myöntämisestä 1eskien ja Mutta tämä koskee vain valtion virkamie-
33436: invaliidien lapsille sekä orpolapsille. Sama hiä, joten anomus lapsieläkkeestä niille lap-
33437: komitea valmistaa vielä ehdotuksen ulko- sille, joilla on vain äiti elättäjänään, on
33438: puolella avioliiton ja avioeron saaneiden hyvin vaatimaton mutta kipeän tarpeen
33439: äitien lapsille. vaatima.
33440: Senjälkeen kun asia v. 1930 eduskun- Kun asia on varsin tärkeä eikä siedä
33441: nassa käsiteltiin, on yksinäisten äitien, viivytystä, ehdotamme edellä sanottuun
33442: joilla on lapsia, asema muuttunut vieläkin vedoten eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33443: vaikeammaksi, palkkataso kun on yleensä muksen,
33444: alhainen ja naisen palkka on vain noin "~/ 3 että hallitus asettaisi komitean
33445: miehen ansioon verraten. Kysymys lapsi- tutkimaan kysymystä eläkkeenluon-
33446: avustuksesta ei meilläkään ole tuntematon. toisen lapsiavustuksen järjestämi-
33447: Maksetaanhan valtion virkamiehille lapsi- sestä vähävaraisten äitien lapsille ja
33448: avustusta kun on kaksi lasta, 100 mk. lasta antaisi siitä Eduskunnalle esityksen.
33449:
33450: Helsingissä syyskuun 15 päi"!änä 1936.
33451:
33452: Miina Sillimpää. Ville A. Komu.
33453: Väinö Hakkila. Hilm.a. K.oivulahti-Lehto.
33454: Aino Lehtokoski Aino Ma.lka.mä.ki.
33455: Armas Pa.asonen. A. A. La.stu.
33456: Otto Toivonen. Viljo Rantala.
33457: Aug. Kuusis·to. Otto :Ma.rlttila.
33458: Kustaa Perho. Jussi Lonkainen.
33459: Anni .Huotari. Yrjö Welling.
33460: A. •. J. Kosonen.
33461: 807
33462:
33463: X,1s. - Toiv. al. N:o 94.
33464:
33465:
33466:
33467:
33468: Fagerholm y. m.: Salanimi-ilmoitusten kieltämisestä työ-
33469: paikkoja haettavaksi 't'lmoitettaessa.
33470:
33471:
33472: E d u s kun n a U e.
33473:
33474: Kysymyksen ollessa työnvälityksestä on tessa on saattanut käydä niinkin, että työn-
33475: periaatteena aina pyritty pitämään siitä, tekijä voi joutua hakemaan jopa omaakin
33476: että se on täysin julkista. Niinpä työnväli- tointansa.
33477: tyslaissa, joka annettiin kuluvan vuoden Parhaat ja arvonsa tuntevat työnantajat
33478: heinäkuun 23 pähränä, on useita säännök- eivät nytkään käytä salanimi-ilmoitusta-
33479: siä, jotka turvaavat asianomaisen kunnan paa, mutta sen sijaan useat sellaiset työn-
33480: ja sosialiministeriön oikeuden tarpeelliseen antajat, jotka muutenkin pyrkivät sivuut-
33481: kontrolliin, ettei esim. yhdistysten .toimesta tamaan k<Yhtuulliset sosiaaliset velvollisuu-
33482: tapahtuvan työnvälityksen kautta pyritä tensa, menettelevät työntekijöitä hakies-
33483: kohtuuttomien etujen tavoitteluun työn- saan hyljättävällä tavalla.
33484: hakijain kustannuksella. Salanimi-ilmoitustapaa on julkisesti ar-
33485: Mutta kokonaan kontrollia vailla on se vosteltu, mutta mitään parannusta ei ti-
33486: työnvälitys, mikä tapahtuu suoraan ilman lanteessa ole voitu havaita. Kun työnanta-
33487: julkista työnvälitystä. Kuitenkin ainakin jilla näyttää salanimi-ilmoitusten kautta
33488: liikealan toimista valtaisasti suurin osa olevan tilaisuus saada vai'Vattomammin ja
33489: täytetään tällä tavoin. Työnantajat ilmoit- halvimmin tarpeelliset työntekijänsä, he
33490: tavat useimmin sanomalehdissä määrätyn sitä luonnollisesti käyttävät.
33491: toimen haettavaksi. Toimien ilmoittamis- Vapaaehtoista tietä epäkohdista tuskin
33492: tapa on kuitenkin muodostunut sellaiseksi, voidaan päästä. Sen vuoksi olisi otettava
33493: että työnhakija hakiessaan jotain tointa harkittavaksi työnvälityslain täydentämi-
33494: kirjallisesti ei aina ole tarkoin tietoinen nen niin, että se määräisi tarkoin edelly-
33495: haettavan toimen 1aadusta eikä siitä, kuka tykset myöskin yksityisesti tapahtuvaTie
33496: on työnantaja. 'Tällainen salanimellä ta- työnvälitykselle. Jos taas salanimi-ilmoi-
33497: pahtuva ilmoittamistapa on varsinkin tusten käyttämiskielto katsottaisiin erilli-
33498: viime vuosina saanut yhä vastenmielisem- seksi asiaksi, olisi tätä varten säädettävä
33499: piä muotoja. erikoislaki.
33500: Kuitenkin jokaisen työnhakijan tulisi Ed~ädlevan perusteella ehdotamme edus-
33501: olla tietoinen siitä, minkä ja minkälaisen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
33502: työnantajan toimeen hän pyrkii. Sen
33503: vuoksi olisi päästäJVä siihen, että toimia että hallitus antaisi esityksen
33504: sanomalehdissä tai muuten haettavaksi il- laiksi, jolla kielletään nimimerkki-
33505: moitettaessa aina mainitaan työnantajan 't'lmoitusten julkaiseminen työpaik-
33506: nimi. Nykyisen sekasortoisen tilan valli- koja avoimeksi ilmoitettaessa.
33507:
33508: Helsingissä syyskuun 11 p :nä 1936.
33509:
33510: K.-A. FagerhOlm. Otto Toivonen.
33511: C. 0. Frietsch. Onni Hiltunen.
33512: Uuno Raatikainen. Cay Stmdström.
33513: Eetu Karjalainen.
33514: •• ••
33515: VALTIOPAIVAT
33516: 19 3 6
33517:
33518: LIITTEET
33519: xn
33520: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
33521: TOIVOMUSALOITTEET
33522:
33523:
33524:
33525:
33526: HELSINKI 1936
33527: V ALTilONiE"LCVOSTON K'ffi.JA'PA[iNQ
33528:
33529:
33530: 102
33531: Rautateitä, maanteitä, siltoja, satamia, kanavia, vesistöjen ja joiden
33532: perkauksia y. m. koskevia toivomusaloitteita.
33533: 813
33534:
33535: XU,t. - Toiv. al. N:o 95. XU,t. - Hemst. mot. N:o 95.
33536:
33537:
33538:
33539:
33540: :von Frenckell y. m. : Rautatien rakentami- von Frenckell m. fl.: Angående byggande
33541: sesta Kouvolan seudulta Helsinkiin. av en järnväg från Kouvola trakten Ull
33542: Helsingfors.
33543:
33544:
33545: E d u s k u n n a ll e. T i ll R i k s d a g e n.
33546:
33547: Viitaten aikaisemmin eduskunnalle Ja- Hänvisande tiU tidigare initiativ i riks-
33548: tettyihin aloitteisiin, jotka tarkoittavat dagen avseende byggande av en järnväg
33549: rautatien rakentamista Kouvolan seudulta frän Kouvola trakten till Helsingfors och
33550: Helsinkiin, ja sitterrkun valtioneuvosto on sedan statsrädet i 1937 års ,budget före-
33551: vuoden 1937 talousarviossa ehdottanut tar- slagit upptagande av ett nödigt belopp för
33552: peellisen määrärahan osoittamista teknilli- den tekniska undersökningen av nämnda
33553: sen tutkimuksen suorittamista varten mai- järnvägsstriiclkning, få undertecknade, då
33554: nitulla ratasuunnalla, saavat a1lekirjoitta- all den utredning, som hit,tiHs förebragts,
33555: neet, koska kaikJki tähänastinen selvitys tyder på att av alla föreslagna järnvägar
33556: viittaa siihen, että kaikista ehdotetuista ra- nu ifrågavarande icke enbart skulle upp-
33557: doista nyt kysymyksessäoleva ei vain osoit- visa den största räntabiliteten utan även
33558: tautuisi kannattavimmaksi, vaan muuten- i övrigt vara den bana, som främst borde
33559: kin olisi se rata, joka ensi sijassa olisi byggas inom nästa femärsperiod, vördsamt
33560: rakennettava ensi viisivuotiskautena, kun- föreslä, att riksdagen mätte 'hemställa,
33561: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
33562: väksi toivomuksen,
33563:
33564: että hallitus ottaisi ensi viisivuotis- att r•egeringen i nästa fernårspe-
33565: kauden rautatierakennusohjelmaan riod för järnvägsbyggen rnåtte upp-
33566: uuden rautatien Kouvolan seudulta taga en ny järnväg från Kouvola
33567: Helsinkiin. trakten till Helsingfors.
33568:
33569: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1936. Helsingfors den 15 september 1936.
33570:
33571:
33572: E. v. Frenckell. M. Ampuja.
33573: Henrik Kullberg. Jussi Lonkainen.
33574: ~e Kirra.
33575: 814
33576:
33577: XD,2. - Toiv. al. N :o 96.
33578:
33579:
33580:
33581: Joukanen y. m.: Rautatien rakentamisesta Porir~r-Haapa
33582: mäen rautatieltä Kankaanpäästä Suupohjan radalle
33583: Kauhajoen asemalle.
33584:
33585:
33586: E d u s k u n n a 'll e.
33587:
33588: Vuoden 1925 vwltiopäivi!lJä pääitetty Po- mwtkaa Pohjois- ja Keski-Soomesta meri-
33589: r:in-Ka.nkaarupään-Haapamäen rata, don- satamaan ja hellpottaa siten talvisaikaan
33590: ka :Pitäisi valmistua vuonna 1938, ja 1935 hyvinkin tuntuvasti Pohj'Ois- da Keski-Suo-
33591: vuoden valtiopäivHlä päätetty Suolahden- men .Ji.ikennettä. Ottaen huomioon, .että
33592: Ha~pajärven rata, halkaisevat kumpikin varsinkin Pohjois-Suomen Ou!Lun ja Kemin
33593: maamme suurimmat rauta- j~a vesiteitä seuduitle jo on muodostunut :hyvin suuria
33594: vailla oUeet wlueet ja ovat senvuoksi kum- teoHisuuslkesku!ksia, .tietää tämä yksin vien-
33595: piik:in ajanllrohdai!laan olleet ikipeimmän tar- ·titeollisuudelle varsin suuriin summiin nou-
33596: peen vaatim111t radat. sevia säästöjä :samoinkuin se toisel·ta puo-
33597: Paitsi suurien rautateitä vail!la olevien len alentaa Pohjois- ja Keski~Suomen
33598: a:lueiden rnnJkorata;na 'On kummalLakin ra- väestön ku~utuS!tavaroiden hintaa.
33599: dalla myös suuri merkiJtys ikauttaJmlkura- Lyhyt silmäys Suomen rautatielkarttaan
33600: tana. Mitä erikoisesti tulee Porin-Kan- osoittaa kuitenkin, että Porin-<Kankaan-
33601: kaanpään-Haapamäen rataan, lyhentää se pään-Haapamäen rata ei kauttakulkura-
33602: m~tkaa HaaP'amäeltä Mänty1uotoon 57 km.
33603: tana ja matkojen 'lyhellltäjänä pääse vai-
33604: ja Haapamäe[tä ·Porin :jok:iswtamaan 6,1 km. kuttamaan ,täydellä tehoilJaan ennenkuin
33605: Turistin mukaan on nimittäin ma:tka sen .täydennykseksi r~ennetaan suhteel:li-
33606: Haap.amäiki---'Tampe11e .......... . 1141km. sen lyhyt Kankaanpään-Kauhajoen rauta-
33607: Tampere-Pe:ifpohja ............ . 97 " tie. Porin-Kankaanpään-Haawamäen ra-
33608: Peipohja-Pori ................ . 39 " dan täydennyksenä .tullee tämä rata vaikut-
33609: Haa pamäJki----.!Tampere.___,Porin joki- tamaan suorastaan mullistavasti !koko poh-
33610: satama . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2'50 , JOisen Suomen talviliilkenteeseen. Tämä
33611: Pori-MäntylutOto . . . . . . . . . . . . . . . 20 , rata lyhentää nimittäin matkaa Seinäjoelta
33612: Mäntyluotoon 'kokonaista 118 kilometrillä
33613: Haapamäki-Tampere----Mäntyiluoto 270 , verrattuna matkaan :Seinäjoki-Haapamäki
33614: Ha~pamäJki-Ruosniemi ........ . 184 " -Kankaanpää-IJ\Ilänt~uoto ja 17!5 !km: llä
33615: Ruosniemi-Porin jokisa;tama ... . verrattuna mwtkaan 'Seinäjoki-Haapamäki
33616: 5 "
33617: - Tampere-<Män-tyluoto.
33618: Haapamäki-Porin jokisatama .. . 189 "
33619: Turistin mukaan on nimittäin matka
33620: Ruosniemi---,Pori ............... . 9 "
33621: Haapamäki--'Pori ............. . 293 " Seinäjo'ki-HaapamäJki . . . . . . . . . . 118 ikm.
33622: Haap·amäki-Pori-Mänty'luoto .. . 213 " HaapamäJki-'Tampere----<MäntyJuoto 270 ,
33623: ja siis
33624: Porin-iKanlkaanpään-Haapamäen rau- Seinäjoki-Haapamäiki-Tamp:ere---
33625: tatie lyhentää siis varsin huomattavasti 'Mänt~luoto .................. 388 ,
33626: XII;2. - .Joukanen y. m. 815
33627:
33628: Matka Seinäjoki-Kauhajoki on . . 54 km. nia. Kun tämä ·määrä ·vielä laSketaan edellä
33629: Kauhajoki-Kankaanpään........ 80 , mainitun ~isäksi, on silloin kyseellisen vien-
33630: Kankaanpää-Pori-Mäntyluoto . . 79 , nin rahtisäästö noin 3,000,000 markkaa, ja
33631: Seinäjoki-Kauhajöki-Kankaanpää voidaan ainakin olettaa että näin saatu
33632: ---Mäntyiuoto . . . . . . . . . . . . . . . . 213 , säästö itu1ee metsän omistajain ja metsätyö-
33633: IJ.äist:en hyödyksi Pohjois~Suomessa, siis tä-
33634: Matkan lyhennys matJkaan Seinäjolki- män ·ja ·vielä muun ;puutawaran viennin li-
33635: Tamper~äntyluoto verrattuna on siis säksi voidaan ku'lutustavarain rahtikustanr-
33636: 175 !km. ja matkaan Seinäj·oki-Haapamälri nuksia vähentää monella miljoonalla .raken-
33637: -KanJkaanpää---iMäntyluoto vastaavasti 118 tamalla kyseeilinen rata ja siten antaa vää-
33638: kilometriä. .rentämätön todellinen tulliperuUJtus Poh-
33639: !Se matkan lyhennys, minkä Kankaan- jois~Suomen asuk:kai:lle.
33640: ·pään---J{auhajoen rata tulisi talvikuukau- !PaikaiJ.IJ.isen mkenteenkin !kannalta 'bt-
33641: sina aiheuttamaan sekä :Pohjois-Suomen soon on erittäin täl"keätä että saataisiin
33642: vientitavaroiLLe että sinne meneville tuonti- Eteiä-Pohjanmaan ja Satalkunnan maakun-
33643: tavaroi'l1e, on siis erinomaisen suuri ja mer- nat yhdistettyä vowakkaammin rtoisiinsa.
33644: kitsee varmasti useampien miljoonien vuo- Kankaanpään-Kauhajoen yhdystie on sitä-
33645: tuista säästöä ku[jetuskustannubissa sekä paitsi aina todettu erikoisen tärkeäksi
33646: suurta ajan voittoa. Voi [iioittelematta varsinkin silloin kun ikansamme kohtalo on
33647: väittää, että !koko maassa ei ole toista rata- dllut kysymyksessä.
33648: suuntaa, ,jonlka tuoma !hyöty kauttakulku- !Sen jälkeen :kun Kan!k:aanpäähän on ra-
33649: ratan.a ja tavarain !kuljetUksen ikannaita kennettu maan suurin harjoituskeskuska-
33650: olisi yhtä suuri. sarmi, missä nuoret miehet joutuvat
33651: :Pohjois-Suomen selluloosatehtaitten vienti kertausharjoituksensa suorittamaan, on·
33652: ulkomaille oli vuonna 1935: kyseeilinen rautatie välttämätön jo sen-
33653: lkin vuolksi, että joukikojen siirrot nOipeam-
33654: Ilaapamäen !kautta: min Pohjois- ja Etelä-Pohjanmawlta voi-
33655: tonnia km taisiin suoritta:a kasarmille ja takaisin: koti-
33656: Kemi ·94,898 773 10,305,923: - seuduilleen. .Se antaisi miehistölle iuotta-
33657: Veitsiluoto .. 46,249 778 5,022,641: - musta ja uskoa tehtävänsä suuruuteen.
33658: Toppila .... 27,491 675 Kankaanpään-Kauhajoen ratasuunta,
33659: Pietarsaari . 22,645 444 joka on jo puolivirallisesti tutkittukin, on
33660: Summa 191,283 poikkeuksellisen helppoa maastoa rakentaa.
33661: Se suuntautuu metsärikkaitten seutujen
33662: KaU:hajoen-Kanlkaanpään kautta: halki, missä vielä on suuria mahdollisuuksia
33663: voimakkaalle ja lisääntyvälle asutukselle,
33664: Kemi . . . . . . . . . . 654 klm. 9,224,086:- edellyttä:en, että mainitut seutukunnat
33665: Ve1tsilluoto . . . . . 659 , 4,495,403:- pääsevät rautati,en vwitykseHä iiikemaail-
33666: Toppila . . . . . . . . 556 , 2,413,710:- man vä:littömään yhteyteen.
33667: Pietarsaari . . . . . 325 , 1,410,784:- EdeUä esitetyn perusteella kunnioittaen
33668: Summa 17,543,983:- ehdoitamme :eduskunnan päätettäNiiksi toi-
33669: ·vomuksen,
33670:
33671: Rahtisäästö y!k:sim. paperisellu'loosaUe on että hallitus laatiessaan esitystä
33672: 2,227,695:- sen Hsäksi rakenteel1a olevan Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
33673: Olrlu 0 /Y vuosituotanto 'lienee 80,000 ton- sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
33674: 816 XI1,2. - Kankaanpään~Kanhajoen rata.
33675:
33676: hen normaaliraiteisen rautatien ra- tatieltä Kankaanpäästii Su'ttpQ/ijain,
33677: kemtamisen Porin__:__Haapamäen · rau.:. radalle Kauhajoen asemalle.
33678:
33679: Helsingilssä syyskuun 15 päivänä 1936.
33680:
33681:
33682: Kalle Jo'UikMlen. E. v. FrenckJelll.
33683: Antti .'Kemppi. M. E. Harja.
33684: A. A. Lintulahti Vä.inö Kokko.
33685: Jussi Annala.. A. Pohja.ImOrO.
33686: KaJ.le KilTa. E. Kilpeläinen.
33687: Paavo Aarniokoski. E. M. TM~kka.nen.
33688: M. 0. Lahtela. 'Kyllikki PohjaJ&.
33689: Eero Nurm.eslliemi .
33690:
33691:
33692:
33693:
33694: •
33695: 817
33696:
33697: XII,3. - Toiv. al. N :o 97.
33698:
33699:
33700:
33701:
33702: Ala-Kulju y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta rautatien r-a-
33703: kentamiseksi Seinäjoelta, vaihtoehtoisesti Lapualta, Ki-
33704: vijärven eteläpään kautta Suolahden-Haapajärven ra-
33705: dalle.
33706:
33707:
33708: E d u s k u n n a 11 e.
33709:
33710: Vuoden 1934 va:ltiopäivillä päätti edus- arvokkaiksi. Suuremman kalkik:iteollisuu-
33711: kunta m. m. Suolahden-Haapajärven ra- den harjoittaminen näillä alueilla voi kui-
33712: dan rakennettavaksi. Sen laajan keski- 'tenikin tulla kysymykseen vasta sen jälkeen,
33713: maan, joka käsittää n. 25,000 km 2 , rauta- kun ne on saatettu rautatien yhteyteen.
33714: tietarve ei kuitenkaan tämän radan raken- Vaikkakin kaukoliikenne suurelta osalta
33715: tamisen kautta ole tullut tyydytetyksi. voi suuntautua maan pitkittäissuuntaan, on
33716: Niinpä huomauttaa kulkulaitosvaliokunta poiklkiradan tarve näillä seuduilla erittäin
33717: eduskunnalle antamassaan mietinnössä, et- suuri, koska Pohjanla:hden erinomaiset sa-
33718: tei Keski-Suomen ratakysymystä voitane ta;mat Vaasassa, Kristiinassa ja Kaskisissa
33719: tyydyttävästi ratkaista yhden radan ra- ovat edelleenkin näiden seutujen tärkeim-
33720: kentamisen kautta, pitäen kuitenkin tär- mät vienti- ja tuontisatamat. Vaasan läänin
33721: keänä, että ensin rakennetaan maan pitikit- itäiset kunnat tarvitsevat 'luonnollisesti yh-
33722: täissuuntaan kulkeva rautatie. teyden Etelä-Pohjanmaan suuriin kulutus-
33723: Se alue, joka jää Pohjanmaan radan ja ke~uksiin. Suunniteltu rata ei tulisi myös-
33724: rakennettavaksi päätetyn Suola!hden-Haa- kään millään tavoin kilpailemaan Suolah-
33725: pajärven radan väliin, on Keski-Suomen ja den-Haapajärven radan kanssa.
33726: itäisen Etelä-Pohjanmaan metsärrkkainta Ne teknillis-taloudelliset tutkimukset,
33727: seutua, jossa ovat m. m. suuret valtion joita tällä suunnalla on toimitettu, osoitta-
33728: omistamat metsäalueet. Uit,toväylien puut- vat radan hyvin !kannattavaksi.
33729: teessa on puutavaran kuljetus näiltä seu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33730: dui'lta erittäin vaikeaa. Raskas puutavara nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
33731: ja sahatavara on täältä edelleenkin vaikeit- muksen,
33732: ten kiertoteitten kautta kuljetettava Poh- että hallitus toimit,uttaisi rata-
33733: janlahden satamiin. Laajat kalikkivuoret suunnan määräämisen ja koneellisen
33734: Alajärvellä ja Vimpelissä ovat !käyttämättä tutkimuksen ratasuunnalla Seinäjoki
33735: rautatien puutteessa. Äskettäin ovat Ala- (vaihtoehtoisesti Lapua) - K ivijä1·-
33736: Jarven kaikkialueet joutuneet Paraisten ·ven eteläpää - Suolahden - H aa-
33737: Kalkkivuori Oy: n haltuun, joka alueilla on pajärven rata, sekä
33738: toimittanut koeporauksia ja 'tutkimuksia, antaisi aikanaan Eduskunnalle esi-
33739: mitkä ovat osoittaneet nämä alueet erittäin tyksen radan rakentamisesta.
33740: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
33741:
33742: R. Ala-iKulju. Elias 'Simojoki.
33743: Iisaikki Nitlcltola. Arvi Malmivaara.
33744: Edv. V:ruamma.
33745: 103
33746: 818
33747:
33748: XII,4. - Toiv. al. N :o 98.
33749:
33750:
33751:
33752:
33753: Vehkaoja: Rautatien rakentamisesta varatyönä Kaupista
33754: Kanrajärvellä olevalle hiekkakankaalle.
33755:
33756:
33757: E d u s k u n n a ll e.
33758:
33759: Viitaten toivomusaloitteeseen N: o 158 että hallittts 1·y htyisi kii1·eellisesti
33760: vuoden 1935 valtiopäivillä ehdotan edus- toimenpiteisiin rautatien rakentami-
33761: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, seksi varatyönä Kaupista Kanrajär-
33762: vellä olevalle hiekkakankaalle.
33763:
33764: Helsing·issä syyskuun 10 päivänä 1936.
33765:
33766:
33767: Heikki Vehkaoja.
33768: 819
33769:
33770: Xfi,5. - Toiv. al. N :o 99.
33771:
33772:
33773:
33774:
33775: Kalliokoski y. m.: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta
33776: Saarijärvelle.
33777:
33778:
33779: E d u s k u n n a ll e.
33780:
33781: Kokkolau---Sualahden ratahanke on ollut pommaksi, koska lähes neljänkymmenen
33782: vireillä jo pitkän mll!tlkaa neljä·ttä vuosi- kilometrin pituinen ja samalla kaikkein
33783: kymmentä. Rautatien suunta on aikanaan vaikeimmin rakennettava osa Kokkolan-
33784: koneellisesti tutkittu ja on rata tutkimuk- Suolahden radasta tulee rakennetuksi Suo-
33785: sissa todettu edulliseksi rakentaa. Niin- lahden-Haapajärven radan rakentamisen
33786: ikään ovat tutkimusten tulosten perusteella yili.teydessä. Ei tarvitse ·enää rakentaa
33787: laaditut taloudeHiset laskelmat osoittaneet rautatietä Kokkolasta Suolahteen, <vaan
33788: ratahankkeen kuuluvan taloudellisessa suh- Kokkolasta SaaTijärvelle.
33789: teessa edullisimpien ratalinjojen joukkoon, Käsitellessään nyt voimassaolevaa rauta-
33790: mitä maassamme viime vuosikymmenien teiden rakennusohjelmaa kulkulaitosvalio-
33791: aikana on rakennettu tai suunniteltu ra- kunta ja suuri valiokunta ehdottivat rau-
33792: kennettavaksi. Kokonaisuudessaan mainittu tateiden rakennusohjelmaan otettavaksi
33793: ratahanke ei kuitenkaan ole vielä tullut to- myös Kokkolasta V eteliin johdettavan ra-
33794: teutetuksi, eikä sitä sellaisenaan ole vielä dan. Tämä ehdotus tuli kuitenkin edus-
33795: edes päätetty <toteuttaa. kunnassa kolmen äänen enemmistöllä ihyl-
33796: Voimassa olevan, rautateiden ra:kenta- jätyksi. Jos edellä mainittu, kahden valio-
33797: mista kuluvana viisivuotiskautena koskevan kunnan yhtäpitävä eihdotus olisi tullut
33798: lain mukaisesti rakennetaan rautatie Suo- myös eduskunnassa hyväksytyksi, olisi si-
33799: lahdesta Haapajärvelle. Kun mainittu ten tullut rakennetuksi suunnilleen puolet
33800: rautatie tulee kulkemaan Saarijärven kir- Kokkolan-Suo'lahden ehdotetusta radasta,
33801: konkylän kautta, on sillä siis Suolaihdesta mistä olisi seurannut, että jälelle jäävän
33802: Saarijärvelle asti tarkalleen sama suunta, osan rakentaminen olisi ollut suhteellisen
33803: kuin suunnitellulla Kokkolan-Suolahden helppo asia.
33804: radallakin, jos se olisi rakennettu ennen Mutta vaikka edellä mainitun ratahank-
33805: Suolahden-Haapajärven rataa, olisi tullut keen toteuttaminen ei edistynytkään vii-
33806: olemaan. Saarijärveltä sensijaan mainitut meksi laaditun rautateiden rakennusohjel-
33807: ratalinjat erkanevat jyrkästi toisistaan kul- man yhteydessä toiveiden mukaisesti, oli
33808: kien kokonaan eri seutujen ja suureksi asian käsittelystä kuitenkin se suuri hyöty,
33809: osaksi toisistaan etäällä olevien seutujen että tuli sitovasti selvitetyksi ratahank-
33810: halki. Suolahden-Haapajärven radan ra- keen merkitys rautatielaitokselle itselleen,
33811: kennetuksi tuleminen ei näinollen lainkaan maan puolustukselle ja niiden seutujen elä-
33812: vähennä Keski-Suomesta Kokkolaan johdet- mälle, joiden haliki rata tulisi kulkemaan.
33813: tavan radan tarpeellisuutta, mutta kylläkin Tässä yhteydessä ei siis ole tarpeen ryihtyä
33814: tekee sen rakentamisen paljon entistä hel- laajoihin selvityksiin radan rakentamisen
33815: 820 XII,·5. - Kokkolan-Saarijärven rautatie.
33816:
33817: perusteena olevista ja sen pikaista toteut- Edellä sanotun perusteella eihdotamme
33818: tamista vaativista tekijöistä. On kuitenkin kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
33819: syytä mainita, että rautatielinjan läheisyy- vomuksen,
33820: dessä, kahdessakin eri paikassa parhaillaan
33821: suoritettav3Jt maaperätutkimukset tullevat että hallitus valmistaessaan Edus-
33822: osoittamaan radan rakentamisen tarpee'lli- kunnalle annettavan esityksen seu-
33823: seksi myös sen, läihiaikoina todennäköisesti raavaksi rautateiden rakennusohjel-
33824: perustettavan vuoriteollisuuden kannalta, maksi, siihen sisällyttäisi rautatien
33825: jonka alkamisen vasta rautatien rakenta- rakentamisen Kokkolasta Saarijä1·-
33826: minen tekee mahdolliseksi. velle.
33827:
33828: Helsingissä 15 p: nä syyskuuta 1936.
33829:
33830:
33831: Vilja.m.i Xalliokoski. Albin Wiokman.
33832: J. E. Hwsitbacka. Vihtori Vesterinen.
33833: Mauno Peklmla.
33834: 821
33835:
33836: Xll,6. - Toiv. al. N :o 100.
33837:
33838:
33839:
33840:
33841: Niskanen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta rautatien ra-
33842: kentamiseksi Haapajärven-Vaalan suunnalla.
33843:
33844:
33845: E d u s k u n n a 11 e.
33846:
33847: Viitaten v. 1935 vatiopäiville jättä- vuoden liikennöitäviin satamiin ja sitä
33848: mämme toiv. al. n:o 1-60 (Liitteet I-XII, tietä maailman markkinoille.
33849: siv. 462) perusteluihin saamme lisäyksenä ·Edelleen painostamme sen suuren maan-
33850: mainita, että vuosiksi 1934-1938 hallituk- koron merkitystä, jonka mainittu rata tu-
33851: sen esittämä ja eduskunnan hyväksymä lisi antamaan näiden seutujen asukkaille.
33852: rautateiden rakentamissuunnitelma alkaa Näihin seikkoihin viitaten saamme kun-
33853: olla jo loppuun suoritettu. Kun nyt halli- nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
33854: tus alkaa suunnitella uutta rautateiden ra- väksi toivomuksen,
33855: kentamisohjelmaa seuraavaa viisivuotis-
33856: kautta varten, niin tahdomme ajoissa kiin- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
33857: nittää hallituksen huomion mielestämme toimenpiteisiin täydellisen koneelli-
33858: kansantaloudenemme erikoisen tärkeään sen tutkimuksen suorittamiseksi rau-
33859: Haapajärven-Vaalan rata·osaan. Mainit- tatien rakentamista varten Haapa-
33860: semme vielä, että tämä rata tulee välittä- järven-Vaalan suunnalla.
33861: mään Pohjois~Suomen puutavaran läpi
33862:
33863: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
33864:
33865:
33866: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
33867: 822
33868:
33869: Xli,7. - Toiv. al. N :o 101.
33870:
33871:
33872:
33873:
33874: Nurmesniemi y. m. : Rautatien rakentamisesta H aapajä1·-
33875: veltä Vaalaan.
33876:
33877:
33878: E d u s k u n n a ll e.
33879:
33880: Jo vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäi- semmaJksi kuin mitä se on keskimäärin val-
33881: villä jättivät allekirjoittanut y. m. edus- tion metsämailla, joka kuitenkin on todelli-
33882: kUnnalle toivomusaloitteen Haapajärven- suudessa huomattavasti korkeampi yksityis-
33883: Vaalan. radan rakentamisesta. Aloite uudis- metsissä, ja kun puutavaran kuljetuksesta
33884: tettiin sitten saman vuoden toisilla valtio- rautateitse on myöskin otettu liian pieni
33885: päivillä sekä myöskin 1930 vuoden toisilla osuus laskelmiin, ei tulos vastaa todelli-
33886: valtiopäivillä, joihin aloitteisiin pyydämme suutta.
33887: viitata. Kun ·radan rakentamiskustannukset ovat
33888: Vuonna 1929 toimitettiin ratasuunnaLla poikkeuksellisen alhaiset ja rata tulisi kul-
33889: valtion toimesta n. k. puolikoneellinen ja kemaan, kuten jo on mainittu, hyvin asut-
33890: taloudellinen tutkimus. tujen ja metsärikkaiden seutujen läpi, pi-
33891: Radan vaikutuspiiriin tulisi 15 kuntaa täisi radan rakentamisen tulla myöskin hy-
33892: sekä noin 50,000 asukasta. Radan pituus vin kannattavaksi.
33893: tulisi olemaan 118.48 km ja nousisivat ra- Kannattavaisuusla$elmat on sitäpaitsi
33894: kennuskustannukset 87,706,000 markkaan tehty silmälläpitäen yksinomaan Haapa-
33895: tehden ratakilometrille 740,259: 96. Näihin järven-V aa'lan rataosan rakentamista eril-
33896: kustannuksiin tulee lisäksi Haapajärven lisenä ratapätkänä, ottamatta huomioon sitä
33897: aseman laajentamisesta aiheutuvat menot minkä vaikutuksen radan kannattavaisuu-
33898: Smk. 1,800,000:- ja samanlaiset menot della saisi aikaan Suolahden-Haapjärven
33899: Vaalan aseman laajentamisesta Smk. radan rakentaminen. - Nyt kun viimeksi
33900: 2,200,000: -, yhteensä 4,000,000 mk. mainittu rautatie on j'O päätetty rakentaa,
33901: I..~iikennetulojen on laskettu nouse- on ilmeistä, että Haapajärven-Vaalan ra-
33902: van Smk:aan 2,904,328:- ja menojen dan kannattavaisuuslaskelmat paranevat
33903: 2,154,854: -, joten ylijäämä on 749,474 huomattavasti.
33904: mk. - Tämän pitäisi kuitenkin huomatta- Yllä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
33905: vasti kohota, sillä kulkeehan rata metsä- kunnan hyvaksyttäväksi toivomuksen,
33906: rikkaiden seutujen läpi, joissa puutavara-
33907: liikenteellä tulee olemaan huomattavan ettii hallitus antaisi esityksen nor·-
33908: suuri merkitys; mutta kun metsän lisäkas- maaliraiteisen rautatien rakentami-
33909: vuprosentti on koko alueella laskettu alhai- sesta H aapajärveltä Vaalaan.
33910:
33911: Helsingissä syyskuun 11 p: nä 1936.
33912:
33913: Eero Nurmesniemi. Kalle Kämäräinen.
33914: Kusti Arhama. S. ~Salo.
33915: M. 0. Lahtela.
33916: 823
33917:
33918: XII,s. - Toiv. al. N :o 102.
33919:
33920:
33921:
33922: Simojoki y. m.: Rautatien rakentamisesta Outokumrttun ra-
33923: dalta Savon radalle Alapitkän tai Siilinjä1·ven aserttalle.
33924:
33925:
33926: E d u s k u n n a 11 e.
33927:
33928: Jo vuoden 1925 valtiopäivillä esitti hal- ret määrät Suomen lasiteollisuuden tar-
33929: litus ehdotuksen normaaliraiteisen rauta- peeksi. Sellitähden olemme katsoneet tar-
33930: tien raikentamisesta Joensuusta Outokum- peelliseksi jo näin ajoissa tehdä asiassa
33931: mun kuparikaivoksen kautta Savon radalle aloitteen, vaiJkika eduskunnan hyviiJksymä
33932: Alapitkän asemalle. Senjälkeen tehtiin rautatierakennusohjelma päättyykin :vasta
33933: useita eduskunta-aloitteita eri valtiopäivillä vuonna 1938.
33934: OutOkummun ja Savon radan välisen rau- Paitsi maakunnallista merkitystä tulisi
33935: tatien rakentamista varten. Rautatiehal- radalla olemaan suuri yleisvaltailmnna!llinen
33936: lituksen 'toimesta on tämä ratasuunnitelma merkitys n. s. Keski-SuOilllen poikkirata-
33937: tutkittu ja kustannusarvio whty. Kulku- suunnitelman toteuduttua, joka on useita
33938: laitosvaliokunta on vuoden 1932 valtiopäi- kymmeniä vuosia ollut suunnittelun alai-
33939: villä myöntäny·t suunnitellun radan maa- sena. Tämä. suunniteltu poikkirata kulkisi
33940: kunnallisen me:r1kityksen. Kuitenkin vuo- Keski-Suomen ikautta Pohjois-Karjalan,
33941: den 1933 valtiopäivillä on kulkulaitosvalio- Pohjois-Savon sekä Pohjanmaan suurena
33942: kunta ilman mitään perusteluja esittänyt yhdysratana. Tämän suunnitelman toteut-
33943: asian hylättä:väksi, kuten sitten eduskunta tamiseksi olisi vä1ttämätöntä jo asian tässä
33944: tekikin. vaiheessa saada Outokurupuun päättyvä
33945: Jo aikaisemmissa :vaiheissa tämän asian rata yhdistetyksi Savon rataan joko A1a-
33946: !käsittelyssä on selostettu tämän radan mer- pitkän tai Siilinjärven asemalla, jonka
33947: kitystä niille laajoille asuma-alueille, joilta määrääminen jäisi riirppumaan asiassa
33948: on vaikeat kutkuyh<teydet rautatielle. Sa- myöhemmin suoritetta:vista tutkimuiksista.
33949: moin on kiinnitetty huomiota siihen, mikä Yllä:olevaan viitaten ehdotamme, että
33950: merkitys tällä radalla tulisi olemaan maa- eduskunta lausuisi toivomuksen,
33951: kunnan teollisuudelle, tulisivathan silloin että hallitus laatiessaan esitystä
33952: m. m. Juankosken tehtaat radan välittö- Eduskunnalle seuraavien vuosien rau-
33953: mään yhteyteen. Lisäksi on otettava huo- tatierakennusohjelrttaksi ottaisi sii-
33954: mioon, että tällä alueella on syntynyt :viime hen normaaliraiteisen rautatien ra-
33955: aikoina tässä suhteessa uusia tarpeita huo- kentarttisen Outokumrttun radalttl
33956: mattavan kvartsijauhoteollisuuden kehit- Savon radalle Alapitkän tai Siilin·
33957: tyessä Nilsiässä, j'Osta sitä kuljetetaan suu- järven aserttalle.
33958: Helsingissä 15 p: nä syyskuuta 1936.
33959:
33960: Elias Simojoki. Iiisalclti N~ola.
33961: R. Ala~Kulju. Kaarlo Salovaara.
33962: Arvi Malmivaara. Hilja Riipinen.
33963: Yrjö R. Sa.arinen.
33964: 824
33965:
33966: XII,9. - Toiv. .al. N :o 103.
33967:
33968:
33969:
33970:
33971: Pohj.annoro y. m.: Matkaselän-Savonlinnan-Mikkelin-
33972: H einolan mutatien rakentamisesta.
33973:
33974:
33975: E d u s k u n n a ll e.
33976:
33977: Suojärven-Matkaselän ja Lahden-Hei- Mwtkaselästä Kotkaan nykyisestä 389
33978: nolan rautateiden valmistuttua on tullut km: stä n. 364 ikm: iin ja Helsinkiin 530
33979: yhä kipeämmäksi näitä ratoja yhdistävän km: stä n. 455 ikm: iin.
33980: rautatien tarve linjalla Matkase1kä-Savon- Viittaamalla jo v. 1924 eduskunnalle jä-
33981: linna-M~kkeli-Heinola. Tämä Karjalan tettyyn anomukseen määrärahan myöntämi-
33982: radan Savon rataan, Saimaan pohjoispuo- sestä tarkoitukseen sekä myös v. 1929
33983: litse, liittävä rautaltie tulisi kulkellllaan eduskunnalle jätettyyn toivomusaloittee-
33984: vanihojen metsärikkaiden asutusseutujen seen N :•o 74 (Liitteet XI, siv. 409) ja v.
33985: kautta, joissa m. m. on tehty huomattavia 1933 jätettyyn srumanlaiseen toivomusaloit-
33986: kivennäislöytöjä. Mainitsemme vain m. m. teeseen N: o 99 (Liitteet XII, siv. 614),
33987: seuraavat kunnat, joita rautatie tulisi vä- sekä siihen, että hankkeesta on olemassa in-
33988: littömästi ~tahi välillisesti koskettamaan: sinööri Artur Grönmarkin v. 1924 laatima
33989: Soanlahti, Ruskeala, Kitee, Kesälahti, Ke- si1mämääräinen ja ta'loudellinen tutkimus
33990: rimäki, Savonranta, Enonkoski, Sääminki, ja suunnitelma, ehdotamme kunnioittavim-
33991: Savonlinna, Sulkava, Juva, Mikkeli, Mik- min eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
33992: kelin maalaiskunta, Hirvensalmi, Mänty-
33993: harju, Hartola, Sysmä, Heinolan maalais- että haUitus ottaisi seuraavaan
33994: kunta ja Heinola. rautateiden rakentamista koskevaan
33995: Rautatie tulisi varmaankin merkitsemään lakiesitykseensä rautatien rakenta-
33996: varsin paljon maan puolustuksenkin kan- misen Matkaselän-Savonlinnan-
33997: nalta. Se myös lyhentäisi välimatkat esim. Mikkelin-H einolan välille.
33998:
33999: Helsingissä syyskuun 11 p: nä 1936.
34000:
34001:
34002: A. P.ohjann.oro. Aino Luostarinen.
34003: J. F. ·Tolonen. Aks,eli Brander.
34004: M. E. Harja. Reinh. Swentorzetsk:i.
34005: Mandi Hannula. Tilda Löthman-Koponen.
34006: 825
34007:
34008: XII,to. - Toiv. ·al. N:o 104.
34009:
34010:
34011:
34012:
34013: Leppälä y. m.: Rautatien rakentamisesta Uuksulta Salmiin.
34014:
34015:
34016: E d u s k u n n a ll e.
34017:
34018: Kun rautatie Itä-Karjalassa Läskelästä Viimeksi kuluneina vuosina on Salmiin
34019: Uuksu.lle rakennettiin jäi radan luonnolli- kuljetettu tuontitava;roita noin 6 milj. kg.
34020: nen jatko Pitkäranta-<Salmi silloin ohjel- vuosittain. 'Tämä tavaramäärä tulisi var-
34021: masta pois. Laadittaessa uutta viisivuotis- masti siirtymään rautatielle ja tarvitsisi
34022: kautista ohjelmaa, olisi sanottu radan päivittäin noin 4 tavaravaunua.
34023: jatko siinä otettava ensimmäisten jouk- 'Salmin n. 14,000 asukasta, puutavara-
34024: koon. työmaat sekä niiden kauppavaihto aiheut-
34025: Vientiliikenteen välittäjänä on mainittu taa kannattavan henkilöliikenteen.
34026: rautatie Salmin kunnan alueella oleville
34027: monille teollisuuslaitoksille taloudellisin Maatalouden amaattitarvikkeiden ja sen
34028: kuljetustie. Vesitie, jota tähän asti on tuotteiden kuljettajana vaikuttaisi kyseei-
34029: oltu pakotettuja käyttämään, on laivaus- linen rautatie ratkaisevasti Salmin kunnan
34030: ajan lyhyyden sekä Laatokan kevätkesän takapajulle jääneen maatalouden ripeään
34031: sumujen ja syyskauden myrskyjen vuoksi nousuun.
34032: sopimaton. Liikenne kärsii tuotteiden epä- Maalle niin tärkeän rajaseudun sivistyk-
34033: säännöllisestä perille saapumisesta, liika- sellisten olojen kohottajana, saattamalla si-
34034: lossauksesta, varastojen hoidosta, laivas- vistyskeskukset rajaseudun välittömään yh-
34035: toon sijoitetusta suuresta pääomasta ja teyteen sekä levittämällä herätteitä sivis-
34036: sen korosta, satamarakennuskustannuksista, tystyön voimistuttamiseksi ja juurruttami-
34037: haaksirikoista sekä siitä va:hingosta, joka ai- seksi on kyseellisellä ·rautatiellä ensiluok-
34038: heutuu sekä ajanhukkana, että .tavarain va- kainen merkitys.
34039: hingoittumisesta siirtokuormauksissa. Lii- Rautatiehallitus huomauttaa kulkulaitos-
34040: kennöitsijät ovatkin ilmoittaneet, mm ten ja yleisten töiden ministeriölle 10 päi-
34041: pian kun mainittu rata saataisiin, oh- vänä helmikuuta 1925 tekemässään ehdo-
34042: jaavansa liilkenteensä sen kautta. Valtion tuksessa, että ,maasto Pitkänranna~Sal
34043: metsiä ja niiden tuottoa ei myöskään saa min välillä on erittäin suotuisa''. Sa-
34044: laskuista jättää pois. massa ehdotuksessa on tarkkoihin laskel-
34045: Paitsi puutavaroita tulisi mainitulla rau- miin perustuen saatu Uuksun~Salmin 18
34046: tatiellä vielä kuljetettavaksi iSalmin mal- km. pituisen rautatien kustannusarvioksi
34047: mia Pitkäänrantaan, 60 km. pituiselta kala- n. 14 milj. markkaa. Kun Salmin kunta
34048: rikkaalta rannikolta 1,500 kalastajan ka- lisäksi lainvoiman saavuttanneella päätök-
34049: lansaaliit ja kahden huomattavan tiiliteh- sellään luovuttaa maksutta valtiolle kaiken
34050: taan noin 1 mHj. kappaleen tuotanto ra- maan, joka on tarpeellinen kunnan alueelle
34051: dan varsille. rautatien rakentamista varten, ei mainitun
34052:
34053:
34054: 104
34055: 826 XII,1o. - Uuksun-Salmin rantatie.
34056:
34057: radan rll!kerrtaminen tuota suuria raken- että hallitus ottaisi Eduskunnalle
34058: nusteknillisiä vaikeuksia. Edellä sanotun jätettävään viisivuotis-rautatieohjel-
34059: perusteella ehdotamme eduskunnan päätet- maesitykseensä rautatien rakentami-
34060: tävä!ksi toivomuksen, sen Uuksulta Salmiin.
34061:
34062: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1936.
34063:
34064:
34065: Juhani Leppälä. Eemil Luukka.
34066: Jussi Rapo. J. Kuittinen.
34067: J'llSsi Lwka.inen. Juho NiOOkanen.
34068: Matti Miikki. Kaapro Huittinen.
34069: Antti H,alonen. Yrjö Welling.
34070: Antti 'Kemppi.
34071: 827
34072:
34073: XU,11. - Toiv. al. N:o 105.
34074:
34075:
34076:
34077:
34078: Rapo y. m.: Rautatien rakentamisesta Suistamon asemaltn
34079: Saanlahden kautta Korpiselkään.
34080:
34081:
34082: E d u s k u n n a ll e.
34083:
34084: Nojautuen valtiojärjestyksen 31 §: n toi- Tämä - kuten yleensä muutkin Karja-
34085: vomusaloittei<ta koskevaan !kohtaan, rohke- lan rautatiet - tulisi olemwan itsensä kan-
34086: nemme me allekirjoittaneet täten kunnioit- nattava rata. Kun ma.ini<tuissa kunnissa
34087: taen esittää, että lähimpään rautateiden on valtavia arvopuumetsiä, niin puutavara-
34088: rakennusohjelmaan sisällytettäisiin radan markikinain elpyessä syntyisi radan var-
34089: rakentaminen Suistamon asffilla1ta Hoan- relle puutavarateollisuuslaitoksia, jotka ta-
34090: la.hden kautta Korpiselkään. Käsityksem- kaisivat radan kannattavaisuuden. Lisälksi
34091: me mukaan on valtiovalta velvollinen kiin- on otettava huomioon, että ehdnttamamme
34092: nittämään huomiota itäisellä rajaseutu- radan varrella on myöskin mineraali-
34093: alueella elävän kansan toimeentulomahdol- alueita, joista mainittakoon seuraavat:
34094: lisuuksien parantamiseen, jossa tehtävässä Kintshinniemen dolomiittilou:hos, J aiovaa-
34095: mainittu uusi rauta.tie tulisi epäilemättä ran riklkikiisuesiintymät, Prolanvaaran gra-
34096: olemaan arvaamattomana a;puna. Ne kun- fiitti- ja kaoliinikentät sekä Veljakanjoen
34097: nat, joiden asutuimpien alueiden kautta grafiittilöydöt. Näitä ei kuitenkaan ole
34098: sanottu ra:ta tulisi kulkemaan, ovat raja- aikaisempia kannattavaisuuslaskelmia teh-
34099: seutukuntia, joista useilta paikkakunnilta täessä otettu huomioon, mutta ovat ne
34100: on lähimmäille rautruti·easemalle useita kym- seikkoja, jotka ratkruisevalla tavalla lisää-
34101: meniä !kilometrejä. Jo yksistään näiden vät vaimutta siitä, että sanottu rata heti
34102: alueiden kymmeniintuhansiin nousevan valmistuttuaan tulee täysin kannattavaksi.
34103: väestön pääsy parempiin liikenneyhteyk- Aikaisemmissa sanotun radan kannattavai-
34104: siin vaatisi sanotun radan rwkentamista. suuslaskelmissa on huomioitu vain hiljainen
34105: Mutta vielä paremman oikeutuksen sano- maalaiselämä, maataloustuottajain ja kulut-
34106: tun radan raikentamiselle antaa eduskun- tajain tarvikkeiden rahdit sekä henkilölii-
34107: nan v. 1925 helmikuussa hyväksymä raja- kenne, jotka yhdessä antaisivat rautatiera-
34108: seutulaki, jossa sanotaan seuraavaa: kennuksen pääomaHe !korkoa 1.33 prosent-
34109: ''Eduskunta on päättänyt kehoittaa halli- tia. Kun lisäksi ottaa huomioon radan
34110: tusta uusia rautateitä suunniteltaessa ja varrelle nousevan teollisuuden ja sen mu-
34111: varoja niiden rakentamiseen myönnettä- kwnaan tuoman henkilöliikenteen vilkastu-
34112: väksi ehdotettaessa lä,hivuosina kiinnittä- misen, niin voidaan varmasti osoittaa, että
34113: mään erityistä huomiota rajaseuturatoi- puheenaolevasta radasta tulee erittäin kan-
34114: hin' '. Mainituissa rajaseutukunnissa asu- nattava.
34115: vat kansrulaiset katsovatlkin heillä olevan Tässä yhteydessä rohkenemme esittää toi-
34116: täyden oikeuden toivoa, että ·tuota "eri- vomuksen, että rautatiehallitus toimitut-
34117: tyistä huomiota" heihin kdhdistettaisiin ja tåisi tällä ratasuunnalla koneellisen tutki-
34118: että se tapahtuisi jo ,lähivuosina", niin- muksen niin hyvissä ajoin, että radan var-
34119: kuin eduskunnan päätöksessä sanotaan. sinaiset rakennustyöt voitaisiin alkaa jo
34120: 828 XII,11. - Suistamon-Korpiselän rautatie.
34121:
34122: vuonna 1938. Kaiken edellä olevan perus- sien rautatierakennuksista, ottaisi
34123: teella ehdotamme eduskunnan päätettä- siihen normaaliraiteisen rautatien
34124: väksi toivomuksen, rakentamisen Suistamon asemalta
34125: Saanlahden kautta Korpiselkään,
34126: että hallitus, laatiessaan esitystä minkä mutatien rakennuslyöt aloi-
34127: Edttskunnalle laiksi seuraavien vuo- tettaisiin vuonna 1938.
34128:
34129: Helsingissä syyskuun 11 p: nä 1936.
34130:
34131:
34132: Jussi Rapo. Yrjö Welling.
34133: Jussi Lonlminen. Jussi Raatikainen.
34134: Juho Kuittinen.
34135: 829
34136:
34137: Xll,12. - Toiv. al. N :o 106.
34138:
34139:
34140:
34141:
34142: Leppä;lä y. m.: Suistarnon-Ilomantsin radan rakentami-
34143: sesta.
34144:
34145:
34146: E d u s k u n n a ll e.
34147:
34148: Ilomantsin rautatiestä, niin maakunnassa maan läheltä kaikkia tärkeimpiä asutuskes-
34149: kuin hrullitus- ja eduskuntapiireissä pu- ikuksia, kuten Suistamon, Soanlahden, Kor-
34150: heenollen on ratasuuntana Suistamo--- piselän ja Ilomantsin kirkonkyliä. Sitä-
34151: Ilomantsi usein mainittu. Mikä tulisi ra- paitsi kyseeilisten seutujen edeltäpäin ar-
34152: dan lähtökohdaksi Matkaselän---,Suojärven vaamaton uudisasutus selvästi todistaa ra-
34153: radalla on enemmän rakennusteknillinen dan suuntaamisen hyödyn niiden seutujen
34154: kuin muu kysymys. Että se tulisi olemaan kautta, joissa muun oihella on ilmeisiä teol-
34155: A1atun tai Suistamon asemien lä,hettyvillä, lisuuden kehittämismahdollisuuksia.
34156: siitä ei olla eri mieltä. Suistamon-Ilomamtsin radan vaikutus-
34157: Rautateitä Ilomantsiin suunniteltaessa piirin rajoja määrättäessä on ote-ttava huo-
34158: on mainitulla suunnalla monia tärkeitä mioon Uiheisten rautateiden, uittoreittien ja
34159: etuja muiden esillä olleiden suunnitelmien maanteiden vaikutukset tavara- ja !henkilö-
34160: rinnalla, varsinkin senjälkeen, kun Salmin liikenteeseen. Tämän huomioonottaen ovat
34161: -Läskelän rata tulee jatkettavaksi suorem- asiantuntijrut la:Skeneet radan vaikutuspii-
34162: paa tietä kuin nyt on Kirjavalahden seu- riin kuuluvan seuraavat alueet. Henkilö-
34163: tuviita Sortavalaan. Tämä ratasuuntahan liikennettä tuottava vaikutusalue Suista-
34164: tulisi sulkemaan vaikutuspiiriinsä kuusi molla 36,700 ha, Saanlahdella 43,300 ha,
34165: kuntaa suurine pinta-aloineen ja laajoine Korpiselällä 71,200 ha, Tuupovaarassa
34166: metsämaineen. Niinpä se joutuisi koske- 33,600 ha ja Ilomantsissa 363,.600 ha. Näi-
34167: tuksiin Korpijärven vesistön kanssa Kor- den pitäjien yli 30,000 asukkaasta tulisi
34168: piselällä. Tähän laskevat useat joet laa- noin 20,000 henkilöä mainitun radan vai-
34169: joilta metsäalueilta, joista etenkin pienen kutuspiiriin, joten alue tehtyjen laskelmien
34170: puutavaran kuljetus nykyisin on vaiilma ja mukaan tuottaisi vuosittain noin 5 milj.
34171: Jarean puunkin uitto hidasta pitkien, henkilökilometriä.
34172: osaksi Tuupovaaran kautta kiertävien väy- Radan kuljetusmääriin vaikuttavat met-
34173: lien takia. Tolvajolkea ympäröiviltä met- säalueet ovat seuraavat: Suistamolla 19,070
34174: säalueilta saadaan kosketuskohta Tolvajoen ha, Saanlahdella 37,860 ha, Korpiselällä
34175: alajuoksun vesistöön Umpijärven tai Ost- 97,150 ha, Tuupovaaralla 31,500 ha,. Suo-
34176: ronsaaren seutuvilla. Radan loppupisteen järvellä 10,250 iha ja Ilomantsissa 237,.800
34177: luonnollisin paikka taas lienee Nuorajärven ha eli yhteensä 433,630 ha. Tehtyjen las-
34178: rannalla, Putkelon lajittelupaikan seutu- kelmien mukaan tulisi rautatiellä kuljetet-
34179: villa. Tässä purkautuvat K·oita- ja Tolva- tava puumäärä näiltä alueilta olemaan vuo-
34180: joen suuret vesistöt, joita ympäröivät val- sittain noin neljännesmiljoona tonnia. Li-
34181: tavat metsäalueet. säksi on huomattava, että valtio omistaa
34182: Tällöin tulisi rata tkailken lisäksi ku]ke- Ilomantsissa yli kolmanneksen koko kun-
34183: 830 XI1,12. - Suistamon-Ilomantsin rantatie.
34184:
34185: nan pinta-alasta sekä Korpiselällä ja Saan- ran grafiitti- ja kaoliinilöydöt sekä Velja-
34186: lahdella noin puolet. · kan grafiittilöytö.
34187: Ne tavaramäärät, jotka kyseellisten seu- Se arvaamaton merkitys, joka mainitulla
34188: tujen vielä varsin a.lhaisen maa,talouden radalla olisi maanviljelyksen kohottami-
34189: vuoksi nykyisin radan vaikutuspiiriin tar- sessa ja sivistyselämän nousussa on selittä-
34190: vitaan, on laskettu yli kymmeneksituhan- mättä ikaiikille selvä.
34191: neksi tonniksi, paitsi rehuja, joita tarvi- Radan pituuden Suistamon asemalta Nuo-
34192: taan vielälkin enemmän. Tämän lisäksi se- rajärven rantaan Ilomantsissa on rautatie-
34193: katavaran, maataloustarvikkeiden y. m. kul- hallituiksen rakennusosaston johtaja A.
34194: jetus on noin 10,000 tonnia. Kaiklkien mai- Backberg arvioinut 107 kHometriksi ja ra-
34195: nittujen tavarain kuljetus tulisi siis rauta- kennuskustanlliUkset 110 milj. markaksi.
34196: teitse tapahtumaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
34197: Radan vaikutuspiirin mineraalialueet, eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
34198: joiden suurta laajuutta ja merkitystä tus-
34199: kin vielä tarkoin tunnetaan, on myöskin että hallitus ensi viisivuotiskauden
34200: otettava huvmioon. Sellaisista ovat mainit- rautatierakennusohjelmaan ottaisi
34201: tavimmat Kintshinniemen dolomiittilouhos, Suistamon-llomantsin radan.
34202: J aiovaaran rikkikiisuesiintymät, Prolanvaa-
34203:
34204: Helsilligissä syyskuun 7 päivänä 1936.
34205:
34206:
34207: Juhami Leppälä. Jussi Lonkainen.
34208: Antti Ha;lonen. lVfutti Miikki.
34209: E·emil Luukka. Kaapro Huittå.nen.
34210: Juho Niuikkooen. Yrjö Welling.
34211: Antti Kemppi.
34212: 831
34213:
34214: X11,13. - Toiv. al. N:o 107.
34215:
34216:
34217:
34218:
34219: Lahtela y. m.: Kemijärven-Taivalkosken mtasuunnan ja
34220: tältä mtasuunnalta Oulankajokilaaksoon johtavan haara-
34221: radan tutkimisesta.
34222:
34223:
34224: E d u s kun n a 11 e.
34225:
34226: Kun on rakennettu rautatie Kemin-Ro- siitä, miten Kontiomäenr-Truivalkosken ra-
34227: vaniemen radan jatkona Rovaniemeltä Ke- dan jatkaminen pohjoista kohti voitaisiin
34228: mijärvelle ja alettu raken1taa rautatietä pikimmiten toteuttaa, jotta ne Kuusamon
34229: Kontiomäeltä Taivalkoskelle, on laskettu ja Oulangan vesistöalueiden valtavat puu-
34230: perustus tulevalle rautatieverkoston kehit- tava,ravarastot, jotka ovat Venäjälle las-
34231: tymiselle Perä-Pohjolassa. Kontiomäen- kevien vesistöjen alueilla, saataisiin edulli-
34232: Taivalkosken radasta, jatkamalla se Tai- simmin ulosotetuiksi.
34233: valkoskelta Kemijärvelle ja edelleen poh- Onnellisin ratkaisu olisi nähdäksemme
34234: joista kohti Lappiin, tulevaisuudessa aina se, että ryhdyttäisiin suunnittelemaan, tut-
34235: Jäämereen Petsamossa, muodostuu kauan kimaan ja rakentamaan mtaa Kemijärvi-
34236: ajateltu halki Suomen kulkeva runkorata Kitkajärvi-Taivalkoski, että tämä metsä-
34237: Suomenlahdelta Petsamoon. Tällaisen suo- talouden kannalta tärkein osa runkorataa
34238: ran, halki Suomen kulkevan runkoradan saataisiin mahdollisimman pian rakenne-
34239: aikaansaamista maamme rataverkoston ke- tuksi ja siitä sopivalta kohdalta sivurata
34240: hittäminen kieltämättä kaipaakin. :Se voipi Oulankalaaksoa pitkin Paanajärvelle.
34241: tarkoituksenmukaisemmin jo olevain ja Tällaisen ratkaisun kautta saataisiin sa-
34242: vasta rakennettavien siihen liittyvien rato- malla kun runkoradan rakentamista jou-
34243: jen ja maanteiden avulla palvella koko dutettaisiin, myöskin aikaan se, että heti
34244: maan väestöä ja elinkeinoelämää, samalla radan valmistuttua olisivat tilaisuudessa
34245: kun se yhdistää Suomenlahden ja Perä- Kontiomäeltä tulevan radan vaikutuspii-
34246: Pohjolan, kenties tu'levaisuudessa Pohjoi- rissa olevien puutavaraliikkeiden ohella
34247: sen jäämerenkin suorinta reittiä toisiinsa. käyttämään puutavaraa hyväkseen myöskin
34248: Tätä taustaa vastaan asiaa arvioiden on ne puutavara:liikkeet, jotka toimivat Kemi-
34249: Kontiomäen__jTaivalkosken radan rakenta- järven radan vaikutuspiirissä, mikä ·puun
34250: mispäätöstä pidettävä kaikista epäilyksistä hintojen kohtuullisen korkeiksi saamiseksi
34251: huolima:tta oikeaan osuneena. olisi tarpeellinen.
34252: Tämän runkoradan rakentamista on Kemijärven-Taivalkosken rautatien ra-
34253: myöskin metsähallitus valtion metsätalou- kentamisen jouduttamisen puolesta puhu-
34254: den etujen valvojana antamassaan lausun- vat myöskin Oulankajokila1akson puutavara-
34255: nossa puoltanut. Tämä ja rautatiehalli- varaston lisäksi sanotussa jokilaaksossa
34256: tuksen lausunto lieneekin ollut osaltaan ylä.juoksulta aina Paanajärvelle asti vuosi-
34257: vaikuttamassa Kon tiomäen__jTai valkosken kymmeniä. tunnetut kupari- ja muut
34258: ratasuunnan hyväksymiseen ja sen raken- malmialueet sekä kaoliinikentät, joiden
34259: teille panemiseen. Kysymys on enää vain viimeaikaiset tutkimukset sanomalehtitie-
34260: 832 XII,13. - Kemijärven-Taivalkosken rautatie.
34261:
34262: tojen mukaan ovat antaneet erikoisen lu- Silmämääräisiä tutkimuksia on tosin suo-
34263: paavia tuldksia. Että näiden minerawli- ritettu sen seikan selvittämiseksi, onko ja
34264: rikkauksien tutkiminen ja niiden hyväksi mitä mahdollisuuksia rakentaa rata Kemi-
34265: käyttö saisi entistä suuremmat edellytykset järvi---'Taivalkoski, mutta perusteellisem-
34266: olisi alettava rakentaa sanottua rautatietä mat tutkimukset ovat suorittamatta.
34267: Kemijärveltä päin mahdollisimman pian. Kun perusteellisten tutkimusten suorit-
34268: Maan puolustuksen kanna1takin on tär- taminen ja asian koko laajuudessaan sel-
34269: keää, että täanä runkorata tulee mahdolli- vittäminen on tärkeä ja aikaa kysyvä toi-
34270: simman pian yhdistetyksi siihen rataver- menpide, rohkenemme kunnioittaen ehdot-
34271: kostoon, jonka jatkona Kemijärven rata on taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
34272: rakennettu.
34273: Kun tä:män runkoradan ja siitä Oulanka- että hallitus toimituttaisi mahdol-
34274: laaksoon rakennettavan sivuradan suunnit- lisimman pian rautatiesuunnan sel-
34275: telu ja tutkiminen sekä kaikki asiaan vai- vittämisen ja koneellisen tutkimisen
34276: kuttavat seikat huomioonottaen viepi ai- Kemijärven-Taivalkosken rautatien
34277: kaa, on tärkeää, että suunnittelu ja tutki- rakentamiseksi ja tältä ratasuun-
34278: minen toimitetaan mahdollisimman pian nalta haararadan Oulankajokilaak-
34279: ja suoritetaan samalla koneellinen tutkimi- soon, sekä antctisi Eduskunnalle ai-
34280: nen sillä suunnalla, joka tarkoituksenmu- kanaan esityksen radan rakentami-
34281: kaisimmaksi havaitaan. seksi.
34282:
34283: Helsingissä syyskuun 15 ,Päivänä 1936.
34284:
34285:
34286: M. 0. Lahtela. Eero Nurmesmemi.
34287: Kus:ti .Arhama. Kalle Kämäräinen.
34288: Vilho Vallas. E'emil Luukka.
34289: · Heildri Soininen. J. Takala.
34290:
34291:
34292:
34293:
34294: ,,
34295: 833
34296:
34297: XII,14. - Toiv. al. N:o 108.
34298:
34299:
34300:
34301:
34302: U. Hannula: Tornionjokilaakson radan jatkamisesta johon-
34303: kin N o1·jan satamaan.
34304:
34305:
34306: E d u s kun n a 11 e.
34307:
34308: Eräinä poikkeuksellisen ankaroina tal- •reen. Vaihtoehtoja on täl:löin kruk:si<: Pet-
34309: vina on iliilkenteen yl~äipitäminen Itämeren samon rata, jota aikaisemmin on :pa:ljonkin
34310: kautta jääest·eitt:en vuoksi erittäin vaiiDeaa. pohdittu, tai sitten ·ra.ta, joka maa.mme 'luo-
34311: Saattaapa käydä niinkin, ·että liilmnne jok- rteista rajaa \pi1Jkin kulkien päättyisi johon-
34312: sikin aikaa k01konaan pysähtyy. On kin Norjan vuonoon. Petsa.mon satama on
34313: myöskin aikoja, jolloin tavaran kuljetus kumminkin Eian [ikelrlä rajaa. Uhraufkset,
34314: muista syistä rrwkonaan [akikaa. Tuorein jot!ka tämä satama tulisi vaatimaan, jotta
34315: kolkemns siitä on maailmansodan ajoilta, se kaikissa olosuhteissa olisi käytettävissä,
34316: jolloin Itämeri oli su'ljettu ja joiiLoin sekä nousisivat varmaan!kin suuremmiksi kuin
34317: vienti: että tuonti pitkiksi: ajoiksi tykkä- itse radan rakennuskustannukset. Sen si-
34318: nään la!kika:si. jaan satama Norjan rannikol:la ·ei ~tällaisia
34319: Parhainaan eletään a~kaa, jdl1oin poliit- kustannuksia va.aJtisi.
34320: tinen tilacmle ·ei näytä erittäin valoisal>ta. :Suhteemme Norjaan ovat koiko itsenäi-
34321: S:e, mikä Hämeren suhteen tapahtui :maail- syy;temme ajan ol'leet erinomaisen hyvät.
34322: mansodan a:ilkana, saa.ttaa jd11oinkin vas- Aivan viime aikoina ne ovat yhä lujittu-
34323: taisuudessa ja meistä: 1täysin riippumatta neet. Norjan ja Ruotsin väJise.n sopimUJk-
34324: uusiintua. IDlmmaankaup,pamme ytHäpitä- sen perusteelia jälkimmäisellä maalla on oma
34325: minen poikikeukseHisissakin oloissa· - oli- Narvikin .rata.nsa. Samanlaisen :so1pimuksen
34326: ·vatpa ne sitten luonnonesteitä tai muista aikaansaamista Norjan ·ja :Suomen vä!liUä
34327: ,syistä johtuvia - on [mnsantaloudeHemme emme repäillisi. Muistet•tava on myös, e1Jtä
34328: vältt.ä.mättömyy,s, Joskin täLlaisissa tapauk- maailmansodan aikana 'tapaMui valtavassa
34329: sissa .tuonnin supistamista saattaakin aja- määrin tarvarankuiljetusta Skibotnista Kil-
34330: tella, niin miljaardeiJhin markkoihin nou- pisjärve'lle ja ede1leen Tornioon. Kysy-
34331: sevan vientimme mahdolilin·en keskeytymi- .:mykoossä on siils vanha koettu reitti eikä
34332: nen saattaisi koko twloudeUisen elämämme ole aihetta. epäiUä, etteikö Qikeutta, jonka
34333: pysähdy:ksiin. Norja s~Hoin myönsi Venäjälle, voitaisi nyt
34334: Kun näin on, olisi syytä ryihtyä riittä- myöntää Suomelle.
34335: vän ajoissa ja ikiineellisesti se'lvit,tämään ky- Että 'Tornionjoki~aakson rautatien jatka-
34336: symystä, <mko meiHä ja miJtä mruhdo1Esuuik- mista niin sanotun Käsivarren !kautta Nor-
34337: sia Itämerestä ri~ppumatta järjestää !tava- jan rannilkoi~e saattaisi puo1taa myörskin
34338: ran ku:Ujetus ja ,tul'vata ulkomaankaup- paikallisi:lla syillä, 1ienee tarpeetonta mai-
34339: prumme jatkuvaisuus poikkeuikselliJsissakin nita. Viittaan vain Kolarin rautama.lmi-
34340: oloissa. Käsitykseni mukaan myönteinen löytöihin. Ennenrkailkkea sanotun radan
34341: ratkaisu saavutettaisiin rakentamal~a Poh- rakentamista [puoJ.'tavat koko maata kQske-
34342: jois~Suomessa .rata, joka ;päät·tyy valtame- vat taloudelaiset syy•t, jo:i:hin edellä on vn-
34343:
34344: 105
34345: 834 XII,14. - Tornion 1·adan jatkaminen Norjan satamaan.
34346:
34347: tattu. Ne ovat niin ensia,rwoisen tärkeät, rakennusdlvjelma:ksi. Kallicen edeliläesitetyn
34348: että pidän vä!lttämät:tömänä jopa lkiireel- perusteella ehdotan kunnioittavimmin edus-
34349: lisenä tut'kimulksen toim1ttamisen siit.ä, mitä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
34350: mruhdoliisuuks1a on olemassa Tornionjoki-
34351: laakson rautatien 'jatkamisesta. Norjan ran- että hallitus tutkituttaisi, mitä
34352: niko11e. Näin siitiikin syystä, että halli- mahdollisuuksia on olemassa Tor-
34353: tuksen ,on eduskunnaUe lähitU'ltevaisuudessa nionjokilaakson radan jatkamiseen
34354: jätettävä esitys rautat,ei,tten viisivuotiseksi johonkin satamaan Norjan alueella.
34355:
34356: Hellsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
34357:
34358:
34359: Uuno Hannula.
34360: 835
34361:
34362: XII,15, - Toiv. al. N:o 109.
34363:
34364:
34365:
34366:
34367: Honka y. m.: Tiesuttnnan Turku--Hirvensalo-Korppoo
34368: tutkimisesta Turun saaristotien rakentamista varten.
34369:
34370:
34371: E d u s k u n n a ll e.
34372:
34373: Turun saariston matkailuolojen kehittä- run kaupungista sen eteläpuolella olevaan
34374: mistä silmälläpitäen on suunniteltu tie- rehevään saaristoon, josta ainakin lähin
34375: suuntaa, joka johtaisi Turun kaupungista saariryhmä, llirvensalon, Satavan ja Kaks-
34376: Kaarinan------Kuusiston'----'Paraisten ja Nau- kerran saaret, ovat luonnonkauneudesta
34377: von kautta Korppooseen. Kun tällä tiellä kuulut ja joiden saarien luonteenomaisena
34378: tulisi olemaan huomattavan suuri merkitys piirteenä on laaja, hyvinhoidettu ja sopu-
34379: paitsi matkailutienä myöskin talouselämän suhtainen huvila-asutus, minkä luomaa ku-
34380: palveluksessa, niin olisi mielestämme tä- vaa saaristotien varrella ei ·ole matkailun
34381: män tien suuntaan kiinnitettävä nykyistä kannalta väheksyttävä.
34382: enemmän huomiota ja tässä tarkoituksessa Huomionarvoisena tekijänä tämän tie-
34383: olisi tutkittava myöskin se Kakskerran suunnan hyväksi on myöskin mainittava,
34384: kunnanvaltuuston tälle tielle ehdottama että koko tämän puheenaolevan saaristo-
34385: tiesuunta, minkä ehdotuksen mukaisesti tu- tien pituus, alustavan tutkimuksen mu-
34386: lisi tämä saaristotie johtamaan liikenteen kaan, tulisi lyhenemään noin 6 kilometrillä
34387: Turun kaupungista suoraan ja välittömästi jos tie suunnataan Kakskerran kautta.
34388: aivan sen edustalla olevaan saaristoon, Tätä Korppooseen johtavaa tietä ei olisi
34389: Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran sekä mielestämme yhdistettävä nykyiseen Turun
34390: Ålö nimisten saarien kautta siihen pistee- kaupungista Paraisten kuntaan johtavaan
34391: seen Paraisten pitäjän etelä-osaan, mistä maantiehen, koska tämä maantie jo yksis-
34392: jo aikaisemmassakin suunnitelmassa on aja- tään suuren paikallisliikenteen vaikutuk-
34393: teltu ylimenopaikkaa Nauvon kunnan puo- sesta on mitä vHkkaimmin liikennöity,
34394: lelle. Tämän nyt ehdotuksenalaisen tie- joten on enemmän kuin todennäköistä, ettei
34395: suunnan tutkimisen puolesta puhuvat mie- tämä kuorma-autoliikenteellä runsaasti
34396: lestämme monet varteenotettavat seikat, kuormitettu tie tulisi tyydyttämään mat-
34397: joista ennenkaikkea on mainittava se tosi- kailutielle asetettavia erikoisvaatimuksia.
34398: asia, että tiestä tätä suuntaa käyttäen tu- Kakskerran kautta dhjautuvan tiesuunnan
34399: lisi muodostumaan varsinainen saaristo- luonnollisuutta tukee se, että kautta aiko-
34400: ja matkailutie, samoinkuin sen kautta saa- jen on talviliikenne jäitse Nauvon ja Pa-
34401: vutettaisiin erittäin tärkeänä ja suotavana- raisten kunnista kulkeutunut tiesuunnan
34402: kin pidettävä suora yhteys mannermaan suoraviivaisuuden takia Turun kaupunkiin
34403: ja ulompana olevan saaristoasutuksen vä- Kakskerran kunnan kautta.
34404: lillä. Matkailun kannalta on pidettävä hy- Maanpuolustuskysymyksenäkin on tälle
34405: vinkin tärkeänä, että tämä 'Turun saaristo- nyttemmin ehdotetulle tiesuunnalle annet-
34406: tieksi aijottu tie johdettaisiin suoraan Tu- tava riittävän suuri merkitys, sillä paljon
34407: 836 XII,1,5. - Turun-Korppoon maantie.
34408:
34409: puhuvana tosiasiana pysyy, että rakenta- Nauvon ja Korppoon kuntien etua ja oi-
34410: malla Turun saaristotie Kakskerran kun- keutta, vaan päinvastoin saisivat nämätkin
34411: nan kautta, saataisiin suora ja nopea tie- kunnat aikaisemmin ehdotettua tiesuuntaa
34412: yhteys Airiston selälle pistäytyviin ja tätä suoremman tieyhteyden Turun kaupunkiin.
34413: hallitseviin saariin ja ennenkaikkea juuri Olemmekin vakuutettuja siitä, että vain
34414: Satavan saaren läntiseen kärkeen, josta kä- ehdottamaamme suuntaan rakennettuna tu-
34415: sin puolustusmahdollisuudet meritse tun- lisi suunnittelunalaisella, Turun saaristo-
34416: keutuvaa vihollista vastaan pidettänee eh- tiellä olemaan toivottu yleinen suurempi
34417: dottoman ensiluokkaisina. merkitys, joka samalla antaisi riittävän va-
34418: Turun saaristoon johtavan n. s. saaristo- kuuden Turun kaupungin ja sen eteläpuo-
34419: tien rakentaminen nyt puheenaolevaan lella olevan saariston jatkuvasta tasapuoli-
34420: suuntaan tulisi ;poistamaan myöskin päivä- sesta kehityksestä. Tämä tie näin toteu-
34421: järjestyksestä sen yhä jatkuvan tukalan ja tettuna aikaansaisi suoran ja vaihtoehtona
34422: epäoikeudenmukaisen tilanteen Kakskerran olevaan tiesuuntaan verraten kiinteämmän
34423: kuten Hirvensaionkin tiekysymyksessä, taloudellisen ja samoin tärkeänä pidettävän
34424: mikä johtuu siitä, ettei näitä kyläteinä yl- henkisen yhteyden varsinkin kauempana
34425: läpidettyjä puih'taasti; maantienluontoisia olevan saaristoseudun ja mannermaan
34426: teitä monista sitkeästi ajetuista yrityksistä välillä.
34427: huolimatta ole otettu maanteinä kunnossa- Esittämäämme viitaten ehdotamme edus-
34428: pidettäviksi ja syystä että näiden saarien kunnan päätettäväksi toivomuksen,
34429: asukkaat ovat jo ennestään aivan luonnot-
34430: toman raskaan tientekovelvollisuuden ra- että hallittts viipymättä ryhtyisi
34431: sittarmia ja kuitenkin vaatisi näiden teiden sellaisiin toimenpiteisiin, että Turun
34432: jo suurliikenteeksi kehittynyt käyttö yhä saaristotien rakentamista varten tut-
34433: uusia suuria uhrauksia näiden saarien kittaisiin myöskin tiesuunta Turku
34434: asukkailta, joihin uhrauksiin asujamisto - Hirvensalo-Satavar-Kakskertar-
34435: kuitenkin m1 aivan kyvytön. Parainen-N auvo-Korppoo, käyttä-
34436: Näin ollen ei ole mitään järjellistä syytä mällä hyväksi niitä maanteiksi ra-
34437: jättää Turun-Korppoon tiesuunnitelmasta kennettuja kyläteitä, jotka nykyisin
34438: pois Turun kaupungin eteläpuolella olevia johtavat liikennettä Turun kaupun-
34439: Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saa- gista Hirvensalon kautta Kaksker-
34440: ria, vallankaan koska tämä suunta ei mi- ran kunnan eteläosaan.
34441: tenkään tulisi loukkaamaan Paraisten,
34442:
34443: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
34444:
34445: Aarne Honka. Einari Ka.J:ov;etti.
34446: 837
34447:
34448: XII,t6. - Toiv. al. N:o 110.
34449:
34450:
34451:
34452:
34453: Rantala y. m.: Maantien rakentamisesta Loimaan Karhulan
34454: kylästä Loimaan kauppalaan.
34455:
34456:
34457: E d u s k u n n a '11 e.
34458:
34459: I.1oimaan 1kauppala on vähitelLen muo- sen :saattaminen hyväksyttävään ~luovutus
34460: dostunut Ala-:Sata~mnnan kauppa-, sivistys- kuntoon tulee vallJtimaan huomattavia kus-
34461: ja ha:llintOlreskukseksi samarrla kuin sinne tannuksia. Lisäksi on taruwituiksenmukaista,
34462: tai sen ·väJli.ttömään ympäristöön ovat kes- että samalla kuin tie kunnostetaan sen kan-
34463: kittyneet seutukunnan huoma1ttawimmat tuo- tokerros vahvistetaan odotettavissa olevaa
34464: tantolaitokset. Tämän takia on ;liikenne raskaampaa liikennettä varten kuin 1tien
34465: ympäristOkunnista kauppalaan ede'He.en vil- luovutuskunto edeHyttäisi sekä että tiellä
34466: kastumassa. Myös Loimaan kunnan eteiäi- toimitetaan sen et'eläjpäässä 1,600 metrin
34467: sistä kylistä sekä Mel'lilän, Kosken T. 1. ja pi;tuinen oikaisu, jolloin samrulla voidaan
34468: Pöyrt;yän :kunnista on vuorovaikutus kaup- vä.Mää ky~ätieililä o:levat vaikeat kaarteet.
34469: palaan vilkasta. Liikenneolot näistä seu- Kun on ~lmhtuutonta rvaatia tiekuntaa, jonika
34470: duista kau:ppalaan ,ovat kuitenJkin hyvin jäsenistä suurin osa :JisäJksi on vaikeassa ta-
34471: epätyydyttävät. Kauppalasta ,etelään joh- loudeJilisessa asemassa olervia pientilallisia,
34472: tava 5 ki:lometrin pituinen Karhuian ky;lä- kunnostamaan tätä pääasiassa kauttwku:lku-
34473: tie on niin huono, ettei sitä voida !käyttää liikennet,tä pal\Ce}ervaa tietä, tulisi va1tion
34474: autoliikenteeseen eikä kailill\:ina 'VUodenai- ottaa suorittaakseen tien kunnostaminen
34475: koina edes hevosliikenteese<e.n. Loimaan kun- maantieksi.
34476: nan Hirvikosken kylän kautta ku1keva Edelläsanottuun nojautuen, kunnioi,ttaen
34477: maantie taas :pidentää matkan Karhulan ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
34478: kylä.S>tä ikauppalaan 5 ki:lometristä 11 ki<lo- toivomuksen,
34479: metriksi, milkä ai:heut<taa ikauppalasta Tur-
34480: kuun suuntautuvassa liikente,essäkin 10 että hallitus toimittdtaisi tutki-
34481: prosentin matkanlisän. muksen maantien rakenta,miseksi
34482: Valtioneuvosto on kesäkuun 6 päi,vänä Loimaan kunnan Karhulan kylästä
34483: 1935 määrfumy,t Ka:rhulan kylätien ,otetta- Loimaan kauppalaan ja ryhtyisi sen
34484: vaksi maantienä kunnossapidettäväksi seJ.- jälkeen 1naantien rakennustoimenpi-
34485: laisin ehdoin :kuin ticlain 19 § : ssä sääde- teisiin.
34486: tään. Tien nykyisen rappioti[an johdosta
34487:
34488: Helsingiissä syy.skuun 15 ~päivänä 1936.
34489:
34490: Viljo Rantala. Aarne Honka.
34491: Aino Lehtokoski. F~ans Mus.tasilta.
34492: Kustaa Perho. Kalle .Kirra.
34493: K. R. Kares. Ville A. Komu.
34494: 838
34495:
34496: XII,IT. - Toiv. al. N:o 111.
34497:
34498:
34499:
34500:
34501: Jutila y. m.: Maantien rakentamisesta Varkauden-Jorois-
34502: ten maantieltä Teemassaaren ja Torasalon kylien kautta
34503: Voinsalmen kylätielle Rantasalmen pitäjässä.
34504:
34505:
34506: E d u s kun n a 11 e.
34507:
34508: Jo v. 1912 teki Rantasalmen kunnan kun- silla. Kun kyseessä olevien seutujen maa-
34509: takokous aiJ.oit:teen pitäjän pohjoisosan taloustuotteiden keskeisimmäksi myyntipai-
34510: maantieo!lojen parantamisesta. Hanke jäi kaiksi on muodostunut Varkauden yhä ke-
34511: silLoin kuitenkin vielä ·toteuttamaitta. !Sen- hittyvä tehdasseutu niin on luonnallista että
34512: jälkeen on Rantasailmen kunnanvaiJ.tuusto Rantasalmen pohjoisosan asu:klkaiden tien-
34513: v. 1934 jä>ttänyt Miklkelin [äänin maaher- tarve sinnepäin on tullut entistä tärkeäm-
34514: ralUe anomuksen maantien rakentamise.sta mäksi. Kyseellisen ti.en tultua raktmnetuksi
34515: V arkauden'-Joroisten väliS'eltä maantieltä tulisi siitä tärkeä kauttakulkutie !Savonlin-
34516: rreemassaaren ja Torasalon kylien kautta nan ja Varkauden kautta Kuopioon j·a pa-
34517: Voinsalmen kylätielle Rantasalmen kun- rantaisi ,silten liikenneyhteyttä Itä-Suomesta
34518: nassa. Tä:hän anomukseen tietääksemme pohjoiseen.
34519: on myöskin Joroisten kunta yhtynyt. Maan- Edellä esiteMyyn viitaten saamme kun-
34520: tien tiesuunta 'tulisi kulkemaan Joroisten nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt-
34521: kunnan aluee~Ha noin 7 km hyvin tiheää täväksi toivoonuksen,
34522: vanha,a asutusseutua ja loppuosa Rantasal-
34523: men kunnan aluetta, j.ob on samoin hyvin että hallihts 1·yhtyisi toimenpitei-
34524: asuttua seutua, j.oten tiel:lä on jo paikalli- siin maantien rakentamiseksi sopi-
34525: seenkin Eilkent·eeseen näh:d:en :hyvin suuri vaksi katsotulta kohdalta Varkauden
34526: merkitys, varsinkin 'kun ny,kyi,sin ei laiva- -Joroisten maantieltä Teemassaa-
34527: liikenne enää ole niin vi'!lkasta joten pai- 1·en ja Torasalon kylien kautta Voin-
34528: kallisliiken1Jeenkin on entistä enemmän tur- salmen kylätien päähän Rantasalmen
34529: vauduttava maanteihin vesistöjenkin var- pitäjässä.
34530:
34531: Helsingissä 10 päi,vänä. syyskulllta 1936.
34532:
34533: Emil Jutila. Aino Luostarinen.
34534: Albin AsBminen. J. Ttakal.a.
34535: A. Pohj.annoro. Heikki Soininen.
34536: Matti Miikki. J. F. Tolonen.
34537: E:ero Nurme:smemi. Kusti Arha.ma.
34538: 839
34539:
34540: XII,1s. - Toiv. al. N:o 112.
34541:
34542:
34543:
34544:
34545: Jutila y. m.: Maantien rakentamisesta Mikkelin-H eino~an
34546: väliseltä maantieltä Kilkin kylän kautta Hirvensalmelle.
34547:
34548:
34549: E d u s k u n n a ll e.
34550:
34551: Liikenne Hirvensalmelta ja sieltä noin 3 sestä puu- y. m. raskaiden tavarain 'kul-
34552: km. päässä olevalta Kissa1kosken tehtaalta jetukseenkin nähden. Tämä etu saavutet-
34553: on sen valmisteiden, puuhiokikeen y. m. taisiin ja suurta haittaa sekä vaikeutta
34554: tuotteiden kuljetukseen nähden suuntautu- tuottava epäkohta voitaisiin poistaa raken-
34555: nut nykyisin kokonaisuudessaan Hietasen tamalla kunnollinen maantie Mikkelin-
34556: asemalle. Mainittu liikenne kuitenkin suu- Heinolan väliseltä maantieltä Uutelan talon
34557: resti 'kärsii sen joutuessa käyttämään noin kohdalta Kilkin kylän kautta Hirvensal-
34558: puolet matkasta eli 15 kilometriä heikosti melle. Jotta tämä kävisi mahdolliseksi,
34559: rakennettua ja huonossa kunnossa olevaa saamme edellä esitettyyn viitaten kunnioit-
34560: KiLkin kylän kautta kulkevaa tietä, joka ei taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
34561: kestä mainittua liikennettä. toivomuksen,
34562: Mielestämme olisi erikoisen tärkeää,
34563: että näin suuri ja raskas kuorma- y. m. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34564: autoliikenne voisi vaikeuksitta suuntautua siin maantien rakentamiseksi Mikke-
34565: suorinta tietä Savon radalle Hietasen ase- lin-Heinolan väliseltä maantieltä
34566: malle tahi Mynttilän pysäkille ollen vii- Uutelan talon kohdalta Kilkin kylän
34567: meksi mainitulle noin 8 km. lyhempi kautta Hirvensalmelle.
34568: matka. Tämä olisi suuresta merkityk-
34569:
34570: Helsingissä syyskuun 11 p: nä 1936.
34571:
34572:
34573: Emil Jutila. Eero Nurmesniemi.
34574: S. Salo. H. 1Soininen.
34575: Kalle Kämäräinen. Viljo Venho.
34576: Vilho Vallas. T. N. Vilhula.
34577: Heikki V:ehkllioja. Albin Aswinen.
34578: Eemil Luukka. Ma;tti iMiikki.
34579: J. F. Tolonen. Antti :Kemppi.
34580: Aino Luostarinen.
34581: 840
34582:
34583: ~U,t9. - Toiv. al. N:o 113.
34584:
34585:
34586:
34587:
34588: Miikki y. m.: Maantien rakentamisesta Ruokolahden Im-
34589: molanjärven kylästä Kaiturinpään, Pohjalankilon, Sä1·-
34590: kilahden ja Moinsalmen kylien kautta Savonlinnaan.
34591:
34592:
34593: E d u s kun n a ll e.
34594:
34595: Tunnettua on että Ylä-Vuoksen teolli- linja-a.utoliikenteeseen. 'Tämän lisäksi se
34596: suuslaitokset ovat viime vuosien lm- noudattelee vanhoja kyläteitä, eikä kulje
34597: luessa huomattavasti :laajentaneet toimin- suorinta suuntaa.
34598: taansa. >Suuria teollisuuslaitoksia on raken- Mielestämme on erikoisen tärkeätä, että
34599: nettu ja uusien, m. m. raakasokeritehtaan edellämainitulle Ylä-V uoksen-1Savonlinnan
34600: perustamista parhaillaan suunnitellaan. välille avataan liikenneväylä joka noudat-
34601: Myöskin peltopinta-ala on huomattavasti li- telisi edellämainittua suuntaa. Täten pää-
34602: sääntynyt ja maatalous yleensä voimape- sisivät nekin vähävaraiset pientalolliset,
34603: räistynyt. Edellisten :lisäksi on puolustus- joiden on täytynyt pitää kunnossa, omien
34604: laitoksen lentoasema sijoitettu Ruokolah: kyläteittensä lisäksi, myöskin selkät~etä !lä-
34605: delle Immolanjärven ranna'lle. hes 100 km., tielain suomista eduista osal-
34606: Kaikista edellämainituista seikoista joh- lisiksi. Tätä tietä tultaisiin epäilemättä
34607: tuu että asutus on lisääntynyt ja liikenne käyttämään myöskin matkailutienä sekä
34608: saanut sellaisen lisäyksen, että tieoloissa maataloustuotteiden kuljetukseen Etelä-Sa-
34609: vallitsevat puutteellisuudet ovat käyneet il- vosta jo mainitulle teollisuusseudulle.
34610: meisrksi. Näin on asianlaita val!sinkin mi- Edellä olevan perusteella ehdotamme
34611: käli koskee tieoloj.a Kaukopään teollisuuslai- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
34612: toksilta pohjoiseen, Savonlinnaan päin. vomuksen,
34613: Vanha Ruokolahden-Puumalan-Savon-
34614: linnan tie kulkee vesistöjen yli ja on sen- että hallitus toimituttaisi tutki-
34615: vuoksi hidas ja vaikea kulkea. Samalla se 1nuksen maantien rakentamisesta
34616: on yli 20 km. pitempi kuin jos tie kulkisi Ruokolahden I mmolanji.irven kylästä
34617: suorinta mahdollista reittiä, Immolanjär- Kaiturinpään, Poh.falankilon, Särki-
34618: veltä Kaiturinpään, Pohjalankilon, Särki- lahden ja Moinsalmen kylien kautta
34619: lahden ja Moinsalmen kylien kautta. Savonlinnaan ja antaisi siitii esityk-
34620: Edellämainitulla linjalla ei ole kuin sen Eduskunnalle.
34621: huono kylätie, jota ei voi käyttää esim.
34622:
34623: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta .1936.
34624:
34625:
34626: Matti Miikki. Aino Luostarinen.
34627: Kaarlo Hänninen.
34628: 841
34629:
34630: Xi1.2o. - Toiv. al. N :o 114.
34631:
34632:
34633:
34634:
34635: 'l'olonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Enonkosken
34636: pitäjän H anhivirrasta Ihamaniemen, Pyylinsaaren ja
34637: ja V aaltwirran kautta Heinäveden rautatiepysäkille joh-
34638: tavan maantien rakentamisesta.
34639:
34640:
34641: E d u s k u n n a ll e.
34642:
34643: Se puutteellisuus, mikä maanteihin näh- ei asianomainen kuntakaan omin vomnnsa
34644: den Heinäveden ja Enonkosken pifåjissä pysty suunnitelmaa toteuttamaan. Tämän
34645: vallitsee, on ilmeinen, mutta kaikista tun- vuoksi Heinäveden lmnna,nvaltuusto on
34646: tuvin näyttää kuitenkin olevan Enonkosken päättänyt kokouksessaan 9 päivänä helmi-
34647: pitäjän Hanhivirran ja kdhdakkoin valmis- kuuta 1931 kääntyä kulkulaitosten ja yleis-
34648: tuvan Heinäveden rautatiepysäkin väli- ten töiden ministeriön puoleen anoen val-
34649: mailla, missä vesien jwkamilla alueilla asuu tion varoja suunnitelman tDteuttamiseksi.
34650: suuret kansalaisryhmät, joista toiset koko- Anomukseen on silloin yhtynyt myös Enon-
34651: naan mantereesta eristettyinä. Erittäinkim. kosken kunta. Tänä ajankohtana olivat
34652: kelirikoru aikana - olkoonpa kysymyksessä suunnitellun linjan varrella asuvat maan-
34653: ruumiin hautaaminen taikka lääkärinhoi- viljelijät melkein poikkeuksetta sitoutuneet
34654: don saaminen- tuottaa mainittu puutteel- luovuttamaan tien alle joutuvan maa-alueen
34655: lisuus paikkakunnan asukkaille suuria vai- ilmaiseksi ja vielä tekemään lahjatyöpäiviä-
34656: kewksia. kin. - Mainitusta anomuksesta lienee ollut
34657: Nämä tiettömän seutukunnan asukkaat seurauksena, että kesällä v. 1935 toimitet-
34658: ovat maantiehanketta pitäneet vireillä jo tiin silmämääräinen ja taloudellinen tutki-
34659: yli kolmekymmentä vuotta, mutta kun pai- mus, jonka tuloksia emme tarkemmin tunne.
34660: lmUisten asukkaiden suurin osa on vähä- Kuluvan vuoden tammikuulla päätti Hei-
34661: varaista väestöä eivät he omin voiminsa näveden kunnanvaltuusto kääntyä Mikke-
34662: pysty hanketta toteuttamaan. He ovat lin läänin maaherran puoleen anoen sel-
34663: suunnitelleet, että t~e tulisi kulkemaan laista toimenpidettä, että mainittu tie val-
34664: Hanhivirrasta Ihamaniemen kylän halki tion varoilla rakennettaisiin ja sellaisena
34665: Heinäveden Pyyiinsaaren ja Vaaluvirran kunnossa pidettäisiin ja että tässä :tarkoi-
34666: kautta sanotulle Heinäveden pysäkille. tuksessa mikäli mahdollista jo vuonna 1936
34667: Hanhivirrasta Enonkaskelle on jo jonkin- kesällä toimitettaisiin koneellinen tutkimus.
34668: lainen tie olemassa. Edellä sanotun tie- Tietoomme on tullut, että Mikkelin läänin
34669: suunnan vaikutusalueella sanotaan asuvan maaherra tutustuttuaan asiaan on asiakirjat
34670: runsaasti yli kaksitwhatta henkilöä monine puoltavino lausurrtoineen lähettänyt tie- ja
34671: kansakouluineen ja viljelystiluksineen. vesirakennushallitukselle. Kun koneellista
34672: Tiesuunta on verrattain suora jokseenkin tutkimusta ei kuitenkaan vielä ole toimi-
34673: tasaisine maisemineen, mutta kun Heinä- tettu, niin näyttää erittäin tarpeelliselta
34674: veden pitäjän alueelle olisi rakennettava että eduskunta ojentaisi auttavan kätensä
34675: yhteen salmeen silta ja toiseen lossi, niin ja kehoittaisi hallitusta sanotun tutkimuk-
34676:
34677: 106
34678: 842 XII,2o. - Enonkosken-Heinäveden maantie.
34679:
34680: sen toimittamiseen ja mikäli mahdollista kosken pitäjän H anhivirrastOr----lha-
34681: koko tiehankkeen toteuttamiseen valtion va- maniemen--Pyylinsaaren-V aaluvir-
34682: roilla. ran kautta Heinäveden rautatiepysä-
34683: Edellä sanotun perusteella ehdotamme kille johtavan maantien rakentami-
34684: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, sesta ja kustannuksista, sekä ottaisi
34685: harkittavakseen, eikö työ olisi suori-
34686: että hallitus ensi tilassa toimitut- tettava valtion varoilla.
34687: taisi virallisen tutkimuksen Enon-
34688:
34689: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
34690:
34691:
34692: J. F. Tolonen. Albin As[k)a:im.en.
34693: E,dv. Kujala. Onni lVIäkeläinen.
34694: Frans Mustasilta. Viljo 0. Kilpeläinen.
34695: Alpo Lumme. Alex Hämäläinen.
34696: Aug. Syrjänen. Toivo Halonen.
34697: Jalmari Linna. Edv. Pesonen.
34698: Jussi Rapo. K. Hakala.
34699: Emil Juti:la. Samuli Tervo.
34700: Otto Toivonen.
34701: 843
34702:
34703: Xll,:n. - Toiv. al. N:o 115.
34704:
34705:
34706:
34707:
34708: Soininen y. m.: Raholan-Iivonkosken sekä Lipasvaamn-
34709: Otravaaran tiesuttntien tutkimisesta.
34710:
34711:
34712: E d u s k u n n a ll e.
34713:
34714: Vaikkakin kuluneina vuosina on entistä Tämä alue käsittää laajemman alueen
34715: enemmän kiinnitetty huomiota maanteiden kuin edellinen, mutta koska tämäkin alue
34716: rakentamiseen, .esiintyy kuitenkin tapauk- on valtion maata, ei sen rakentaminen kylä-
34717: sia, jolloin maantieverkostosta ja ti·esuun- tienä tule kysymykseen. Paikallinen asu-
34718: nitelmista on jäänyt pois sellaisia tärkeitä jaroisto kaipaisi suoraa kulkuyhteyttä Ra-
34719: teitä, joilla olisi sekä paikalliselle että hola-Säyneinellr----Kuopio, mutta asukkai-
34720: kauttakulkuliikenteelle mitä suurin mer- den ollessa köyhiä, nämä eivät pysty tien
34721: kitys. rrukentamiseen valtion maaHe. Edellä mai-
34722: Pohjois-Karjalassa on Junan ja Polvijär- nituilla molemmilla tieosilla on merki-
34723: ven pitäjien välillä Otravaaran ja Lipas- tystä myöskin puolustusnäkökannalta tällä
34724: vaaran välinen alue, pääasiassa kruunun- raja-alueella, sillä oikaisu olisi huomatta-
34725: puistoa, jossa ei ole Otravaaran ja Lipas- van suuri Kuopion ja Joensuun välillä.
34726: vaaran kylien välillä mitään kullruyhteyttä. Sitäpaitsi olisi kyseellisellä •tiellä erityistä
34727: Kun alue on asumatonta erämaata, ei maan- merkitystä valtion metsänhoidolle, jota se
34728: tien rakentaminen kylä,tienä tule koskaan suuresti helpottaisi. Kauttakulkuliiken-
34729: kysymykseen. Tämä tiesuunta olisi viipy- teelle olisi myöskin se etu, että siten avau-
34730: mättä valtion toimesta tutkittava ja laadit- tuisi mahdollisuus kaivattmm linja-autolii-
34731: tava tien rakentamisesta kustannusarvio. kenteeseen linjalla Säyneinen-Kuopio-
34732: Tien pituudeksi tulisi noin 8 km. Tä- ,Toensuu.
34733: män tien rakentamisen kautta lyhenisi Ot- Edellä sanotun perusteelLa ehdotamme
34734: ravaaran ja Lipasvaaran välinen kulku- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
34735: ;vhteys 22 kilometrillä. Kyseeilinen tie yh- toivomuksen,
34736: :listäisi Höytiäisen läntiset ja Pielisen län- että hallitus viipymättä tutkitut-
34737: tiset seudut suoraan kulkuyhteyteen keske- taisi Juuan pitäjässä sijaitsevan Ra-
34738: nään. holan--Iivonkosken tiesuunnan sekä
34739: Samoin olisi Junan pitäjän Raholan ky- Juuan ja Polvijärven pitäjien 1·ajalla
34740: län ja livollikosken välillä tutkittava maan- olevan Lipctsvaaran-Otravaaran tie-
34741: tien suunta tien rakentamista varten. suunnan.
34742:
34743: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
34744:
34745: Heikki Soininen. Antti Kuk1lronen.
34746: 844
34747:
34748: XU,22. - Toiv. al. N:o 116.
34749:
34750:
34751:
34752:
34753: Kukkonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
34754: rakentamiseksi Porokylän pysäkiltä K uhmoniemett maan-
34755: tielle.
34756:
34757:
34758: E d u s k u n n a ll e.
34759:
34760: Vuoden 1933 valtiopäivillä pyydettiin seen ottamasta määrärahaa tähän tarkoi-
34761: määrärahaa maantien rakentamiseksi Poro- tukseen. Jotta kyseessäolevaan, rajaseutu-
34762: kylän pysäkiltä Kuhmoniemen maantielle ohjelmankin mukaiseen tietyöhön voitaisiin
34763: (rah. al. n:o 107). Eduskunta tunnusti- ainakin v. 1938 ryhtyä,. olisi hankkeen val-
34764: kin tien tarpeellisuuden, mutta kun tie- mistelua kiirehdittävä.
34765: suuntaa ei silloin vielä ollut lopullisesti Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
34766: tutkittu, raukesi asia sillä kertaa. Vuotta kunnan päätettäväksi toivomuksen,
34767: myöhemmin tehdyn aloitteen johdosta
34768: (toiv. at n:o 91) eduskunta lausui toivo- että hallitus jouduttaisi tutki-
34769: muksen, että tutkimus puheenaolevan maan- musta maantien rakentamiseksi Po-
34770: tien rakentamista varten toimitettaisiin. rokylän pysäkiltä Kuhm01'!.iemen
34771: Muu kuin tutkimuksen keskeneräisyys ei maantielle.
34772: liene estänyt ensi vuoden talousarvioesityk-
34773:
34774: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1936.
34775:
34776: Antti Kukkonen. Heikki Soininen.
34777: 846
34778:
34779: XII,23. - Toiv. al. N :o 117.
34780:
34781:
34782:
34783:
34784: Penttala y. m.: Maantien r·akentamisesta J alasjärveltä
34785: Seinäjoelle.
34786:
34787:
34788: E d u :s rk u n n a 11 e.
34789:
34790: Sosialisten ja rta1ouddlisten o1oj·en kehi- paasti kehittymään. Ja kun Seinäjoki usean
34791: tyttyä on Pohjois-Hämeen ja Prohjois-rSata- rautatien risteyskohtana on muodostunut
34792: kunnan sekä Etelä-Pohjanmaan välinen lii- maa;kunnan vi]kasliikkeiseksi keskukseksi,
34793: kenneyhteys muodostunut yhä •vilkkaam- jossa sijaitsevat, paitsi laajoja sairaaloita,
34794: maJksi. 'SeinäjoeUa olevat suuret sairaa'la- kaikki maakunnan maataloudellisten järjes-
34795: laitdkse.t aiheuttaJVat nyt jo hu·omatta,van töjen keskusjärjestöt ja niiden toimistot ja
34796: laajan liikenteen Pohjois-:SataJkunnan ja puolustuslaitoksen suuret varastot, niin ai-
34797: Pohjois-Hämeen kunnista. Ete'lä~Pohjan hewttava•t jo nekilll kiinteän ja rvälttämättö-
34798: maan keskukseen, Seinäjoelle. Tätä liik<en- män lii:kenteen maalkunnan etelä- ja 1änsi-
34799: nettä vaikeut,taa kui:tenikin se, ·ettei ole suo- osista Seinäjoelle, joten suoran maantien
34800: raa maantieyhteyttä JaJ.•rusjärveltä Seinä- ra:kcentamin·en, sama1la kun se edistäisi Poh-
34801: jo:elle, vaan on liikenll'e ohjattava j'dko Ku- joi1s-!Sata:kunnan ja Pohjois-Hämeen sekä
34802: rikan rtai Peräseinäjoen kau:tita. Suoran, Ete<Iä-P.ohjanma.an yhteyttä, kehittäisi myös-
34803: noin 30 kilometrin pituisen maantien ra- kin ma~lmnnan liilkennettä.
34804: kentaminen J.al•asjärveltä SeinäjoeUe Jyhern- EdeH.ä olevan perustee:lila ehdotamme
34805: täisi matkaa noin 20 kilometriä. Tämän eduskunnan 'pää:tettwvärksi toivomuksen,
34806: lisäiksi J-alasjärven ja Seinäjoen väJli>llä ol·e- että hallitus ensi tilassa toimitut-
34807: vat laajat vi1jelys- ja ·vilj.elyskelpoiset taisi tutkimuksen ja ryhtyisi toimen-
34808: alueet saisivat suoran 'liikenneyhteyden .Sei- piteisiin uuden maantien rakentami-
34809: näjoelle, joten asutus alueella pääsisi va- seksi J alasjärveltä Seinäjoelle.
34810:
34811: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
34812:
34813:
34814: Isak Penttala. Hugo Aattela.
34815: R. Ala-Xulju. Kaisa Hilden.
34816: Karl J. Wenman. Paavo Aarniokoski.
34817: Alpo Lumme. Matti Lepistö.
34818: 846
34819:
34820: XII,24. - Toiv. al. N :o 118.
34821:
34822:
34823:
34824:
34825: Lohi y. m.: Maantien rakentamisesta Haukiputaan Onka-
34826: man kylästä Kiimingin Laukkajärven kylään.
34827:
34828:
34829: E ,d u s k u n n a 'll e.
34830:
34831: Maamme pohjoisosissa on matanti~wer k~putaan asemaHa .on kunnantie Onlka:rnon
34832: kos;t.o kovin harva. Monin .paikoin on .a.su- kylään. Samoin Kiimingistä Laukkojär-
34833: tustrukin seudui1'1a, joissa ei ole mirnkään- ve1le. Jos nämä tiet yhdistettäisiin tu~isi
34834: laista tietä. TiliNainen •alue on m. m. Hauki- tästä myöskin kauttakul:kutie näiden paik-
34835: putaan Onkamon kyt1än ja Kiimingin LiaU:k- kiakuntien vä1il1e.. Ehdotamme siis ~un
34836: kojärven lky:län välinen rulue. Tä11ä reitiHä, nioittaen eduskunnan hyväJksyttäNäksi toi-
34837: joka on noin 16 km. pitkä, on uudisasuk- vomuksen,
34838: kaita jo useampia kymmeniä j.ärvien ran-
34839: noi~la, selkä asutusmahdorlisuwkrsia vielä että hallitus ryhtyisi taitnenpitei-
34840: huoma:t:truvan paljon. Tietrtömyys kuitemJkin siin maantien rakentamiseksi Hauki-
34841: tekee erittäin <iu'kiallaksi asU:kasten ·elämän. putaan Onkaman kylästä Kiimingin
34842: Vähiivaraisina ihe eiviirt voi itse mkentaa Laukkajärven kylään.
34843: eikä 1kunrnossa pitää näin pitkää 1tietä. Hau-
34844:
34845: Helsingissä 4 päi•vänä syyskm11ta 1936.
34846:
34847: K. A. Lohi. S. Salo.
34848: 847
34849:
34850: Xrli,25. - Toiv. al. N :o 119.
34851:
34852:
34853:
34854:
34855: Salo y. m.: Oulun--Kuusamon maantieltä lähtevän II ete-
34856: kylän maantien jatkamisesta.
34857:
34858:
34859: Ed u s kunnalle.
34860:
34861: Pohjois- ja KoillisJPohjanmaan asutus on kylän maantie ja päättyy Kiiminkijoen
34862: aikojen kuluessa levinnyt pääasiassa Poh- sivuha:araan, Nuorittajokeen. Sen etelä-
34863: janlahteen laskevien jokien laaksoihin. päätä kohden taas suuntautuu Kiimingin
34864: Kun tieverkosto itsestään on kehittyny~ jokilaaksosta, Puolangan-Utajärven maan-
34865: näin muod!h'ltunutta asutusta seuraten, kul- tieltä pohj·oista kohti rakennettu n. s. Oiva-
34866: kevat nyt mainitun alueen valtatiet pää- sen kylätie. Näiden molempien toisiansa
34867: asiassa jokilaaksoja myöten niiden suihin kohti kulkevien teiden päiden välissä on
34868: tavoittaen siellä rautatien ja kaupungit. kuitenkin vielä 12 km. pituinen ~ietön tai-
34869: Myöhemmin on asutus kuitenkin levin- val, joka nyt välttämättä olisi saatava tien
34870: nyt jokilaaksoista yhä laajemmalle, jokien a.vulla katkaistuksi siten, että edellä mai-
34871: välissä oleville sydänmaille. Tämän myö- nittu Hetekylän maantie jatkettaisiin ta-
34872: hemmän asutuksen tieyhteys on kuitenkin voittamaan sanotun Oivasen tien pohjois-
34873: alussa mainituilla alueilla vielä yleensä pään ja täten yhdistyisi vain 12 ikm. pi-
34874: puutteellinen ja on jokilaaksoja yhdistä- tuisella tiellä kahden suuren jokilaakson
34875: vät tiet vielä verra:ttain harvoja. Tällai- tieverkosto.
34876: nen tilanne on m. m. Kiiminki- ja Iijoki- Ehdotetun tien vaikutuspiiri on jo en-
34877: laa:ksojen välisellä verrattain laajalla nestäänkin asuttua ja on alueella hyviä ja
34878: alueella. Väestön yleensä nopea lisääntymi- tietääksemme jo suunniteltujakin erinomai-
34879: nen Oulun läänissä on pakottanut otta- sia uusia asutusmahdollisuuksia.
34880: maan asuttavaksi tämänkin, vielä muuta- Ylempänä olevaan vedoten ehdotamme
34881: mia vuosikymmeniä takaperin aivan har- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
34882: vaan asutun jokien välimaan. 'TäHe uudelle toivomuksen,
34883: asutukselle olemme yhteiskunnan puolesta
34884: velvolliset hankkimaan liikeyhteyksiä joki- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34885: laaksojen valtateille. siin Oulun-Kuusamon maantieltä
34886: Eräs tällainen, teitä vailla oleva laaja lähtevän II etekylän maantien jatka-
34887: alue on Utajärven ja Pudasjärven pitäjäin miseksi ja yhdistämiseksi Utajärven
34888: kohdalla oleva Kiiminki- ja Iijokien väli- pitäjän J uorkunan kylästä lähtevään
34889: maa. Oulun-Kuusamon maantiestä tosin Olvasen tiehen.
34890: lähtee etelää ja kaakkoa kohden n. s. Hete-
34891:
34892: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1936.
34893:
34894: S. Salo. K. A. Lohi..
34895: Eel"o Nurmesniemi. Heikki Soininen.
34896: Kusrti Al'ha.ma. M. 0. Lahtela.
34897: 848
34898:
34899: JMI,zG. - Toiv. al. N:o 120.
34900:
34901:
34902:
34903:
34904: Meriläinen y. m.: Kontiomäen asemalle johtavan Paakin-
34905: mäen kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
34906:
34907:
34908: B d u s k u n n a ll e.
34909:
34910: Sotkamon kunnan alueella Kajaanin- tuuden mukaan ole velvollisia:kaan, kun tie
34911: Sotkamon maantieltä Naapurinvaaran koh- on siirtynyt myöskin yleisen liikenteen käy-
34912: dalta alkava Paa:liinmäen kylätie kulkee te1Jtävälksi. Huomioon on myös otettava,
34913: Naapurinvaaranr--Paakinmäen kylien kaut- että useimmat tien kunnossapidosta huo-
34914: ta .päätyen nykyisin Kontiomäen rautatie- l~htivat tilat ovat joutuneet pakk·ohuuto-
34915: asemalle. Kun tätä Paakinmäen kylätietä kaupan alaisiksi.
34916: tulee lyhin maantiematka Kontiomäen- Edellä esitettyyn viitaten ikunnio:ilttaen
34917: Sotkamon välille, niin tästä johtuu että se ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
34918: huomattavan vilkas yleinen autoliikenn,e, vomuksen,
34919: mikä on muodostunut Oulun ja Nurmeksen
34920: sekä Kainuun pohjoiskunnista Sotkamoon että Sotkamon-Kajaanin väliseltä
34921: ja päinvastoin, keskittyy väkisten Paaikin- maantieltä alkava N aapurinvaaran-
34922: mäen kylätielle, kun yleisiä maanteitä käyt- Paakinmäen kautta Kontiomäen ase-
34923: täen matka tulee paljon pitemmäksi. Täten malle johtava Paakinmäen kylätie
34924: on Paakinmäen kylätie tullut yleisen lii- rakennettaisiin valtion varoilla
34925: kenteen käyttämäksi siinä määrin, etteirvät uudelleen ja otettaisiin yleiseksi val-
34926: tien:korjausvelvollisiksi aikoinaan sitoutu- tion hoidossa olevaksi maantieksi,
34927: neet vähävaraiset pienviljelijät voi eivätkä jota myös tie- ja vesirakennushalli-
34928: jaksa jatkuvasti enää kylätietään pitää lii- tus valtiovarainvaliokunnalle anta-
34929: kennekelpoisessa kunnossa, varsinkin kun massaan lausunnossa on pitänyt oi-
34930: tie on alunperin erittäin heikosti raken- keuden mukaisena.
34931: nettu, eivätkä tieosakkaat siihen enää koh-
34932:
34933: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1936.
34934:
34935: Antti Meriläinen. Kusti Arhama. T. A. Janhonen.
34936: 849
34937:
34938: Xfi,21. - Toiv. al. N:o 121.
34939:
34940:
34941:
34942:
34943: Hänninen y. m.: Oulun-Pudasjärven ja Iin-Pudasjärven
34944: yhdystiesuunnan tutkimisesta.
34945:
34946:
34947: E d u s k u n n a ll e.
34948:
34949: Viitaten vuoden 1934 vahiopäivillä jät- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
34950: täm&mme toivomusaloitteen (Liitteet XII, taisi tiesuunnan, joka yhdistäisi Ou-
34951: 10, toicv. al. n:o 96) perusteluihin ehdo- lun-Pudasjärven ja Iin-Pudasjär-
34952: tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- ven maantiet siten, että N aistenjär-
34953: sen, velle rakennettu haaratie yhdistettäi-
34954: siin Aittajärven länsipuolitse Ra-
34955: nuan tiehen.
34956: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1936.
34957:
34958:
34959: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
34960: S. SaJo. Janne Koivuranrta.
34961: Antti Junes. K. A. Lohi.
34962:
34963:
34964:
34965:
34966: 107
34967: 850
34968:
34969: XTI,2s. - Toiv. al. N :o 122.
34970:
34971:
34972:
34973:
34974: Hänni!lllen y. m.: Kiimingin-Yli-Iin tiesuunnan tutkimi-
34975: sesta.
34976:
34977:
34978: Ed u s kun n a '11 e.
34979:
34980: Pudasjärvelll.-lin ja Pudrusjä:rven-Oulun he:lpottaisi 1puutavaran !kuljetusta (Yli-
34981: vä:listen :maanterden välille ·ei lll'oin 100 'km. Iistä ja. Rannalta salalkka 'voitaisiin nim.
34982: p~tikäUä ma.tka~1a ole yhtään yhdysti:etä :ku~jettaa Ouluun mwssapuuta ja ha!k:oja)
34983: vie'lä rakennettu, vailkka paikallinen ja läpi- ja sillä olisi merkiltystä myös maJtkailulii-
34984: kU<1kuliikenne selkä me;t,sien 1käyttö ja asu- kenteeHe. Näin ollen 1o'lisi ti;esuunta, jota
34985: tuksen 'levit täminetn ,sitä iki,peä&ti vaatisi-
34986: 1
34987: edeUämain~tut ikunnatkin ilmnnatta1vat ja
34988: vat. KaikJkein tärikeim. olisi: Kiimingin-Yli- ovat sen rakem.ta.misesta tehneet ehdotuksen
34989: Iin valinen yhdystie, joka eroaisi Oulun- P;ohjois~Suomen ja Kainuun lmmitealile,
34990: Kuusamon tiestä 32.5 'km. Oulusta Kiimin- mitä pikimmin tutikiittava.
34991: k]j.oen pohjoispuol~e~la j.a 1kulkisi KotJa- ja Edel[ä esit•etyn perust,eella :kunnioittaen
34992: Tervajäirvien väJlitse Yili-Iin ki:rtkoN,e Iin- ehdotamme eiduskunnan :pääte'tltä'Väiksi toi-
34993: Siuruan-Pudasjärv•en maantieh€n. Tämä vomuksen,
34994: noin 26 km. pitkä :tie lyhentäisi maantie-
34995: matlkaa huomruttruvasti Ranual:ta, 'Siuruan- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
34996: jokiva:rrelta, YE-Iistä ja Kuivaniemen Oi- taisi tiesuunnan K iimingistä Yli-
34997: järveltä Ouluun. Se tulisi kulkemaan kaut- Iihin.
34998: taaltaan •asutuskelpoisten a~ueiden läpi, se
34999:
35000: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1936.
35001:
35002: Kaarlo Hämllinen. M. 0. Lahtela.
35003: s. Salo. Janne Koivuranta.
35004: Antti Junes. K. A. Lohi.
35005: 851
35006:
35007: XII,29. - Toiv. al. N :o 123.
35008:
35009:
35010:
35011:
35012: Rytinki: Maantien rakentamisesta Yli-1in kunnassa olevalta
35013: Hirvelän-Kipinän maantieltä Pudasjärven Kurenalle.
35014:
35015:
35016: E d u s kun n a.ll e.
35017:
35018: Vaikka Pohjois-Suomeen on viime vuo- töihin, joka puutavara ei joudu yhtä no-
35019: sien aikana rakennettukin maanteitä melko peasti merenrantaan kuin nykyisin lkuletet-
35020: runsaasti, niin siitä huolimatta on vielä ta:va puutavara joutuu, aiheuttaen näin
35021: laajoja a:lueita ja van'hoja asutusseutuja, ollen koko kesäisen puutavarauiton Ii-
35022: jotka ovat jääneet kaikkien maanteiden ul- joessa ja, Pudasjärvessä. Tänä aikana on
35023: kopuolelle. 'Tällainen alue on Pudasjärven veneliikenne niin vaikeaa, että pienemmäl-
35024: pitäjän Iijoen varrella oleva .Kollajan kylä lekin asialle piltäjän keskukseen kymme-
35025: ja Pudasjärven eteläpuolella oleva Hiltu- nien kilometrien päähän täytyy lähteä aina
35026: rannan kyläryhmä. mieshenkilöiden, sillä naiset ja poikaset ei-
35027: Mainittu Kollajan kylä, joka sijaitsee vät pääse kulkemaan ollenkaan; sattuupa
35028: Pudasjärven alapuolella Iijoen varrella, on usein tapauksia, että miestenkin <On keskey-
35029: väkiluvultaan noin 2,000 'henkeä. Tämän tettävä matkansa soudettuaan jo 5-8 km.
35030: väestön, joka on kokonaisuudessaan vähä- ja palattava takaisin tai odotettava vuoro-
35031: varaista pientalonpoikaisväestöä, ainoana kausia ennenkuin pääsevät matkaa jatka-
35032: kulkutienä on Iijoki, kesäisin veneellä ja maan. ;Syksyllä taasen laskee vähintään
35033: talvella hevosella. Mutta kulkuyhteys on kuukauden ajan joki jääsuppoa niin voi-
35034: mainitussa Iijoessa pitkiä aikoja vuodesta makkaasti, että liikenne on kokonaan kes-
35035: kokonaan poikki, sillä keväällä Pudasjär- keytettävä. Onpa sattunut sellaisia sai-
35036: ven alapuolella sulavat jäät aikaisin var- raustapauksiakin, että sairasta ei ole voitu
35037: sinkin virtavimmissa paikoissa katkaisten kyllin nopeasti kuljettaa lääkärin apua
35038: tämä ai•kaisin keväällä hevosliikenteen ko- saamaan vaan on sairas kuollut sentakia,
35039: konaan 'tältä noin 20 km. pitkältä kylä- että ei ole voitu kulkea jokea pitkin, joko
35040: alueelta. Keväällä jäiden joista lähdettyä puutava:ran laskun tai jääsupon takia.
35041: estävät veneliikennettä vielä Pudasjärvessä Muuta kulkuyhteyttä ei mainitulle kylä-
35042: olevat jäät, jotka lähtevät liikkeelle myö- ryhmälle ole. Tosin Oulun-Kuusamon
35043: hemmin kuin joen jäät, mutta heti jäi- maantie on kyläryhmästä vain noin 5-20
35044: den lähdettyä wlkaa Iijoessa puutavaran kilometrin etäisyydessä, mutta tällä alueella
35045: uitto, joka nykyisen puutavaramäärän on puroja ja soita, joista on vaikea kulkea
35046: kuljettamiseen kestää useinkin heinäkuun kesälläkin, kuivan arkana. Keväällä ja
35047: 15 päivän seudulle, mutta tulee tämä uitto- syksyHä ei pääse mitenkään kulkemaan, siis
35048: kausi ensi vuosina ja jatkuvasti kestämään juuri silloin kun Iijoessa on kulku vai-
35049: koko kesän ajan, johtuen siitä, että on ra- keaa, vieläpä mahdotontakin. Että tie
35050: kennettu laitteita ja edelleen rakennetaan tulisi koko kylaryhmää palvelemaan ja
35051: puutavaran kuljettamiseksi Kuusamon ve- suora liikenne pitäjän keskukseen sekä
35052: denjwkajan takaisilta alueilta Iijoen vesis- suora yhteys Iistä Pudasjärven kautta
35053: 852 XII,29. - Yli-Iin-Pudasjärven maantie.
35054:
35055: Suomussalmelle Kontiomäen---'Taivalkosken nallisia virastoja, joihin ei aina pääse pl-
35056: rautatielle, olisi tiesuunta tutkittava ja täjäläiset asioita toimittamaan.
35057: kustannusarvio tehtävä Yli-En~Hirvelän Luulen että ei löydy 1Suomesta toista
35058: ---'Kipinän maantiestä Kanttilan seudulta tällaista paikkaa, jossa on asutus ollut
35059: Kollajaniemen, Ollilanharjun, Varpuky- useita satoja vuosia ja jossa on valtiolli-
35060: län, Petäjäkankaan ja Hilturangon kautta sia ja kunnallisia virastoja, mutta johon ei
35061: Kurenal1e, Pudasjärven keskukseen sekä jo ole valtion puolesta maantietä raken-
35062: Petäjäkankaalta-Naisjärveen 3 km. pitui- nettu.
35063: nen yhdystie, jolloinka tien läheiseen vai- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
35064: kutuspiiriin tulisi kaikki kylän asukkaat nioittaen eduskunnan 'hyväksyttävä.ksi toi-
35065: ja pääsisivät liikenneyhteyteen muun maa- vomuksen,
35066: ilman ka111ssa.
35067: 'Tällä alueella sijaitsee Petäjä:kankaan että hallitus kiireellisesti tutki-
35068: seudulla Pudasjärven pitäjän vanhimpia tuttaisi ja laatisi kustannusarvion
35069: kansakouluja, johon lasten kulku keväisin maantien rakentamiseksi Yli-Iin--
35070: ja syksyisin kylän alueelta on vaikeaa. Hirvelän--Kipinän maantieltä Kant-
35071: Täytyy olla mieshenkilöt vakinaisesti lap- tilan seudulta, Kollajaniemen, Olli-
35072: sia kuljettamassa. 1Sitäpaitsi Pudasjärven lanharjun, V arpukylän, Petäjänkan-
35073: eteläpuolella Hilturannan kyläryhmässä kaan ja H ilturannan kautta K u-
35074: sijaitsee pappila, seurakunnan virkatalo, renalle Pudasjärven keskukseen ja
35075: metsähallituksen virkatalo, lukkarin virka- P etäjäkankaalta N aisjärvelle.
35076: talo y. m. monia seura!kunna1lisia ja kun-
35077:
35078: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1936.
35079:
35080: Eino Rytinki.
35081: 853
35082:
35083: XII,so. - Toiv. al. N :o 124.
35084:
35085:
35086:
35087:
35088: Rytinki: Maantien rakentamisesta Pudasjärven-Ranuan-
35089: Kelahaaran maantiestä Tukansuon seudulta Pudasjär-
35090: ven-Sarajärven maantiehen Nuorungan seudttlle.
35091:
35092:
35093: E d u s k u n n a 11 e.
35094:
35095: Hal1itus on ensi vuoden tul,o- ja meno- olemassa ~en<tinen asutusa'lue, johon on pe-
35096: arvioon ottanut määrärahan maantien ra- rustettu ja raikenn,ettu 8 asutustilaa. Eri-
35097: kennustöiden aloittamiseksi Pudasjärven- koisen ~tä:vkeää oEsi entisen asutulksen sekä
35098: Rytinlkisalmesta Raruua:l1---'Kjelahaarruan. Sa- myösarilll uuden asutuksen kannalta ikaJtsot-
35099: moin eduskunta on hyväksynyt ja presi- tuna, että maini1:Jtu lti<e sawtaisiin mitä ,pi-
35100: dentti vahvistanut maantien tutkimisen Ra- kimmin ·tutkiituksi ja ~rrukennustyöt käyn-
35101: nnan Saarivaarasta Sarajärven Varpu- tiin, jos ~ei maJhdo!llisuutta ennen ole nim
35102: va;araJU ja Nuuarava:aran kauH.a S.ärkivaa- heti Rytinkisailmen-----,l{jelaihaa<ran maantiera-
35103: raan Puda;sjärven Naamangan kylässä. kennustöi:den <päätyt,tyä, koska ;tämä 6 lkm:n
35104: Näiden molempien teiden yhdis,tämiseksi yhdystie kuuluu olennaisesti yhteen tiever-
35105: olisi tu:1Jkitta1Va ja kustannusarvio laadit- kostoon edel'lä: ma:mitsemieni ~ralkennet,ta
35106: twva Tu:hansuon seudu:1ta Rytinkisalmen- viiksi hyviilksyttyjen ,t,ei,den kanssa.
35107: KjeJ.ahwa!ran maan<tiestä Nuorun:kaan Pudas- Edellä esitetyn perusteena ehdotan kun-
35108: jä:rwen-Sarajärven maantiehen, jossa se nioittaen eduskunnan pääJt,ettäväksi toivo-
35109: yhtyisi suunniteltuun 'Srurajärven~Särki muksen,
35110: vaaran ma:antieh:en. Mainittu yhdystie ~tu että hallitus toimituttaisi tutki-
35111: lisi olemaan ainoastaan noin 6 km:n pitui- muksen maantien rakentamiseksi Pu-
35112: nen. Tiensuurnn,an varrel'la oleva Tuhansuo dasjärven - Rytinkisalmen-Ranuan
35113: on tutkittu ja hav<aittu ensiluokkaisen hy- -Kelahaaran maantiestä Tukansuon
35114: väksi vi1jelyssuoksi ja hyväksy:tty 'asutus- seudulta Pudasjärven-Sarajärven
35115: al.ueelk:si. Nu'Orungan :puoleisessa päässä on maantiehen Nuorungan seudulle.
35116:
35117: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1936.
35118:
35119: Eino Rytinki.
35120: 854
35121:
35122: XII,31. - Toiv. al. N:o 125.
35123:
35124:
35125:
35126:
35127: Rytinki: Maantien rakentamisesta Pudasjärven kunnantien
35128: päästä Iijokivartta Kellolammin seudulle.
35129:
35130:
35131: E d u s kun n 'a 11 e.
35132:
35133: Metsähalllitus ~on ailkoinaan ralkennruttanut uuden maantien kautta matkaa ainoastaan
35134: maantien Oulun-Euusamon maanti·estä noin 14 km. ja helpottaisi se ihuomlllttawan
35135: Pintamalta Iijoen varteen Kellolammin seu- suuresti Puda:sj.ärvl@ itäperän Eikennettä
35136: dulle. rS'amo1n on Ou~un-Kuusamon maan- T,ad:vailikos!kelle s~kä Kuusamoon.
35137: ti,estä Hirvaskoskw kautta !kunnan maantie Ede'!Jlä:esitetyn peruste:eUa ehdotan :kun-
35138: Iijoelle 'Säkk1seen. nioittraern eduskunnan päätettä:välksi ltoi;v.o-
35139: Iijoen varrella, Säkkisen ja Kellolam- muksen,
35140: min välillä on olemassa paljon ent.istä
35141: asurtusta ja uuden asutuksen mwhddllisuu- että hallitus toimituttaisi tutki-
35142: det ov:at suuret, mutta uuden •a:su tuiksen
35143: 1
35144: muksen maantien rakentamiseksi
35145: laajentumiselle on esteenä maantien puute. Pudasjärven kunnantien päästä Säk-
35146: Kun nykyistä maantietä on matkaa mai- kisen seudulta. Iijokivartta Kellolam-
35147: n!itusta Säkkisen kyläryhmästä edellä- min seudulle metsähallituksen maan-
35148: mainitulle Pintamalle Oulun-Kuusamon tien päähän.
35149: maantielle noin 50 km., niin tulisi tämän
35150:
35151: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
35152:
35153: Eino Rytinki.
35154: 855
35155:
35156: Xll,32. - Toiv. al. N:o 126.
35157:
35158:
35159:
35160:
35161: Lohi y. m.: Maantien rakentamisesta Ranuan-Pudasjärven
35162: tieltä Simojärven pohjoispäähän.
35163:
35164:
35165: Ed u s rk u n n a 11 e.
35166:
35167: Viitaten toivomusa!l'oitteen n: o 101 :pe- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
35168: rustelu:i!hin vuoden 19H4 va:Ltiopäivillä, .eh- toimenpiteisiin maantien rakentami-
35169: dotamme !kunnioitta:en eduskunnran hyväJk- seksi Ranuan-Pudasjärven väliseltä
35170: sy,ttäväksi toivomUiksen, tieltä Kuhan talojen kohdalta Korte-
35171: salmen kautta Simojärven pohjois-
35172: päähän.
35173:
35174: He!lsingissä 4 <päivänä syyskuuta 1936.
35175:
35176: K. A. Lohi. S. Salo.
35177: 856
35178:
35179: Xll,33. - Toiv. al. N:o 127.
35180:
35181:
35182:
35183:
35184: Hänninen: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakenta-
35185: miseksi Taivalkosken kirkolta Poussun-Tyräjärven
35186: tiehen.
35187:
35188:
35189: E d u s k u n n a ll e.
35190:
35191: Kontiomäeltä Taivalkoskelle rakennettava kosken väliä 9 kilometriä. Sitäpaitsi tämän
35192: rautatie vaatii täydennyksekseen oikein tieosan varrelle tulisi 16 taloa. Harrhelan
35193: suunniteltua maantieverkostoa. Henkilölii- ja Oravivaaran välillä on viime kesänä
35194: kenne, puutavarain kuljetus ja muukin lii- suoritettu suotutkimuksia ja huomattu sillä
35195: kenne kaipaa mahdollisimman suoraan ase- välillä olevan erinomaisen hyviä asutus-
35196: mille suuntautuvia maanteitä. maita. Kun lisäksi kyseessä olev·aa tietä,
35197: Nykyisin johtaa Oulun-Kuusamon tieltä jota Taivalkosken kunnanvaltuustokin kan-
35198: Taivalkoskelie 8 kilometrin pituinen haara- I1attaa, tultaisiin käyttämään puutavaran
35199: tie, jonka matkan postiautokin kesällä neljä kuljetukseen, saan kunnioittaen eduskun-
35200: kertaa päivässä kulkee edes takaisin eli nan päätettäväksi ehdottaa toivomuksen,
35201: 64 km hyödytöntä matkaa. Mutta jos T·ai-
35202: valkoskelta rakennetaan maantie suoraan että hallitus ensi tilassa toimitut-
35203: pohjoiseen Siikasalmen, Porttilan ja Rinte- taisi tutkimuksen maantien rakenta-
35204: län kautta Harrhelaan ja siitä Matoperän, ntiseksi Taivalkosken kirkolta Rinte-
35205: Oravivaaran ja Hukkasen kautta Murto- län, Hanhelan, Oravivaaran ja Huk-
35206: vaaran-Tyräjärven tiehen, voitaisiin sen kasen kautta Poussun--Tyräjärven
35207: osaa Taivalkoski-----Rintelä käyttää oikaisu- tiehen.
35208: tienä ja se lyhentä.isi Kuusamon>-Taival-
35209:
35210: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1936.
35211:
35212: Kaarlo Hä/llninen.
35213: 857
35214:
35215: XII,34. - Toiv. al. N:o 128.
35216:
35217:
35218:
35219:
35220: Hänmnen y. m.: Ylikitkan 111ottrusalrnen-Alakitkan tien
35221: tutkimisesta erämaantienä.
35222:
35223:
35224: E d u s k u n n a ll e.
35225:
35226: Viitaten 1933 valtiopäiville jättämämme että hallitus tutkituttaisi erämaan-
35227: toivomusaloitteen N :o 85 perusteluihin tienä Ylikitkan luoteisrannan tien
35228: (Liitteet siv. 587), pyydämme kunnioitt-a- "Hourusalmesta Alakitkan tiehen Po-
35229: vasti ehdottaa eduskunnan päätettäväksi sion kunnassa.
35230: toivomuksen,
35231:
35232: Helsingissä syyskuun 4 päivänä 1936.
35233:
35234: Kaarlo Hänninen. Antti Junes.
35235: S. Salo. M. 0. La,btela.
35236: Janne Koivuranta.
35237:
35238:
35239:
35240:
35241: 108
35242: 858
35243:
35244: XIT,35. - Toiv. al. N :o 129.
35245:
35246:
35247:
35248:
35249: Hänninen y. m.: Posion Mourujärveltä Rovaniemen-Kuu-
35250: samon tiellä olevaan Aholaan johtavan maantiesuunnan
35251: tutkimisesta.
35252:
35253:
35254: E d u s k u n n a 11 e.
35255:
35256: Posion Mourujärven ja Maaningan kylä- oman kirkonkylänsä ja Rovaniemen kanssa.
35257: ryhmän asukkaat, yhteensä viidettäsataa, Sitä .tietä tultaisiin käyttämään myös puu-
35258: eivät maa.nteitse pää:se vielä omaan kirkoll>- tavarain kuljetustienä ja .se olisi myös mat-
35259: kyläänsä. Kun ei sinne päin ole kuljet- kailun kannalta tärkeä.
35260: tavia vesireittejäkään, ovat jalkapolut su- Tämän tiesuunnan tutkimUJsta kiirehtii
35261: lan aikana ainoat kulkutiet. Hiljattain on myös käynnissä oleva isojako, sillä nyt
35262: Kuusamon-Kemijärven tieltä Maaningasta vielä voitaisiin maapohja tietä varten •erot-
35263: Mourujärvelle rakennettu 11 kilometrin taa jakokuntain maista ilman lunastusta.
35264: pituinen maantie. Sitä nyt pitäisi jatkaa Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
35265: Hämeenniemen ja Ylä-Suolijärven itäpuo- saamme kunrrioittaen eduskunnan päätet-
35266: litse Aholaan KuUJsamon--Rovaniemen tie- täväksi ehdottaa toivomuksen,
35267: hen. Tämän uuden, noin 18 kilometrin
35268: pituisen tien kautta pääsisivät ei ainoas- että hallitus tutkituttaisi maantie-
35269: taan edellämainittujen kyläryhmäin vaa.n suunnan Posion Mourujärveltä Aho-
35270: myös Ylä-Suolijärven ympäristön ja Kar- laan Rovaniemen-Kuusamon tielle.
35271: jalaisen niemen asukkaat maantieyhteyteen
35272:
35273: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1936.
35274:
35275: Kaa.r1o Hänninen. S. Salo. M. 0. Lahtela.
35276: 859
35277:
35278: XII,a6. - Toiv. al. N :o 130.
35279:
35280:
35281:
35282:
35283: Junes y. m.: ~Maantien mkentamisesta Alatornion Arpelan
35284: kylästä Ylitornion Lohijärven-Muurolan tielle.
35285:
35286:
35287: E d u s k u n n a ll e.
35288:
35289: Asettaessaan aikoinaan n. s. Pohjois-Suo- sia oli'si 1tien lähistöllä, paitsi va1tion mailla,
35290: men ja Karjalan maantiekomitean tUJtki- niiden Alatornion rantakylien ulkosaroilla,
35291: maan ja tekemään ehdotuksia rajaseuduille joiden läpi tie tulisi kulkemaan ja joihin
35292: tarvittavista uusista maanteistä, katsoi hal- asutusta olisi järjestettävä senvuoksi, että
35293: litus tarpeelliseksi saada jonkinlaisen ylei- kylissä ja kylien lähistöllä ei siihen maiden
35294: sen ja Y'htenäisen suunnitelman tässä suh- pirstoutumisen vuoksi ole ri~ttäviä ma:hdol-
35295: teessa. Komitean ehdotusten pohjalla onkin lisuuksia. Senlisäksi ja kun näiltä alueilta
35296: valtiovalta siUen täydentänyt tieverkostoa vedet virtaavat Kemijokeen, eivät tilalliset
35297: kiitettävällä tavalla. voi metsistään käyttää omaksi tarpeekseen
35298: Komitean ehdotuksessa on eräs tie, joka puuta kuin aivan mitättömän määrän,
35299: lähtisi Alatornion pirtäjän Arpelan kylästä koska niiden vedäittäminen 30 a 40 km.
35300: ja ikulkisi Sattajärven, Kaisajoen ja Wara- päästä talvella on aivan kannattamatonta.
35301: järven kylien kautta Ylitornion pitäjän Jos maantie sawtaisiin .ehdot·etulle alueelle,
35302: Mellakoskelle ja jota ei vielä ole tutkittu voitaisiin metsiä käyttää autoliikenteen
35303: eikä rakennettavaksi ehdotettu, vaikka se avulla ei ainoastaan omaksi tarpeeksi vaan
35304: paikallisen tarpeen, asUJtuksen leviämisen ja kauppaakin varten.
35305: yleisen hyödyn kannalta olisi aivan välttä- Tien tarpeellisuus olisi yleiseltä,kin kan-
35306: mätön. Alatornion ja Karungin kuntain nalta huomat,tava, sillä sen kautta saatai-
35307: valtuustot, samoinkuin Tornionlaakson kun- siin yhdistetyksi Tornion ja Kemijoen vä-
35308: tain toimikunta'l{Jin, jonka muodostavat lille rakennetut poilikkitiet ja niinmuodoin
35309: kaikki Tornionjokilaakson kunnat, ovat asianmukainen yhdysliikenne eri tiepiirien
35310: useita kertoja anoneet puheenaolevan rtien kesken. Kaiken lisäksi olisi tämän tien ra-
35311: rakentamista. kennuksenalaiseksi saamisella, varsinkin
35312: Näinä aikoina, jolloin asutuksen leviä- ALatornion ja Karungin kuntain työttö-
35313: miseksi kailmkialla tehdään voimakasta, myyskysymyksen hoitamisessa tärkeä sija.
35314: määrätietoista työtä ja jonka onnistumi- Kun Alatornion kuntaan ei, valtion metsä-
35315: sessa on teiden rakentamisella aivan ensi- maiden puutteessa, ole tilaisuutta järjestää
35316: arvoinen sijansa, olisi tähänikin alueeseen, metsätöitä eikä riittävästi muitakaan ylei-
35317: Alaitornion, Karungin, Ylitornion, Rova- siä töitä ja kun ikunta on tässä suhteessa
35318: niemen ja Tervolan rajamailla huomiota jatkuvasti ollut hyvin vaikeassa asemassa,
35319: kiinnitettävä ja tien saamiseksi rJ'hdyttävä olisi puheena olevan tietyömaan mahdolli-
35320: asianmukaisiin toimenpiteisiin. simman pikaisella käyntiin saannilla erit-
35321: Puhumattakaan jo kyseellisen tiesuunnan täin suuri merkitys.
35322: varrella olevan vanhan asutUJksen maantie- Kaiken edellä olevan nojalla rohkenemme
35323: tarpeesta olisi tie saatava tänne uusien asu- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
35324: tusmahddllisuuksien lisäämiseksi. Ja sellai- täväksi toi,vomuksen,
35325: 860 XII,36. - Alatornion-Ylitornion maantie.
35326:
35327: että hallitus kiireellisesti tutkitut- Muurolaan suunnitellulle tielle, :Ja
35328: taisi maantiesuunnan Alatornion pi- ottaisi vuoden 1938 menoarvioon
35329: täjän Arpelan kylästä Karungin pi- tarvittavan määrärahan puheenaole-
35330: täjän Kaisajoen ja W arajärven ky- van tien rakentamista varten.
35331: lien kautta Ylitornion Lohijärveltä
35332:
35333: Helsingissä 7 päiivänä syyskuuta 1936.
35334:
35335: Antti Junes. S. Salo.
35336: K. A. Lohi. Eero Nurmesniemi.
35337: Lauri >Kaijalainen. Janne Koivuranta.
35338: 861
35339:
35340: Xll,37. - Toiv. al. N:o 131.
35341:
35342:
35343:
35344:
35345: Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta Posiolta Lehtolan
35346: kautta Kemijärvelle.
35347:
35348:
35349: :BJ d u s k u n n 1a ll·e.
35350:
35351: Niinkuin kmtta oso]ttaa, o'Vat Kemijär- asuu tä:llä tie1Jtömäl1ä •aJlueeHa. Kemijärven
35352: ven ja Posi'orn kunna.t naapuriikuntia. Näi- ___JPosion maantien rakentamista on ipidet·ty
35353: den naapurikuntain v.äliQlä ei ole maan- jo vuosikymmeniä ,sitten niin tarpeellisena,
35354: tietä. •Maantien rakent,a:mi.seksi. ovat mo- että m. m. isojakoko'lw.U:ksissa, 'joissa ova1t
35355: 'lemmat kunna;t •tehneet .Lukuisia anomuk- olileet edus·tettuima Vlaltio ja rtila'miseJt, on
35356: sia, mutta ne ·eivät ole ·vielä johtaneet tu- päätetty .sitä varten rtarvittava ttie•llllue eroit-
35357: loksiin, vail~ka t]en rakentaminen :olisi taa pois yksi!tyisihle til:oiHe jaet•tav.asta
35358: oHut ,tarpeen jo ·ennen Kemijä1rven rauta- alueesta ja eroitet-tu jo 15 vuotta si!tten
35359: tien valmistumista. Sen jälJkeen kun Kemi- koko siJl'lä alueella, minkä tie •tulee kuil:ke-
35360: järven rautatie on valmistunut, on tämän maan tiloille jaettavaa aluetta.
35361: t]en tarv:e moninkertaistunut. Ennen Kemi- ·Tien ·ra!ken•taminen on ltaDpeeil:linen myös-
35362: järven Tautatietä .oli posiolaistoo [ähin mu- kin •va.ltion metsruta!l.oudelle, kos!ka. se :twli.si
35363: ta;tiea.sema Rovaniemellä, j•ohon on matkaa 'ku[ikemaan sellaisia met.säalueiia, joista
35364: Posion ki:rik.on'kylästä n. 140 lkm. Kemijär- ovat huonot ruittoväiylät ja niin :pitlkät aj·o-
35365: ven rautatien vaQmis:tutt1ua: •on [pOsiolaisten ma:tkat, että puiden hevosilla ku'ljettami-
35366: lähin rauta;ti•e'asema Kemijärvellä, johon on nen on :kwnnarttama1ton mutta voidaan ne
35367: Posion !kirkoJta matka.a ainoastaan m. 70 km. kannattavasti tkuajet,taa autoilla.
35368: Kun siis Pooion !kunnan ·lmskuksesta on Ke- Kun tämän Kemijarven •rautaMe~[e joh-
35369: mijär'v'en asemaiJ;le puolta !ly'hempi m~t!ka taV!an rt;ulotien ra:ken~inem on tarpeell•li-
35370: kuin Ro'Vaniemelle, j•ohon on ny!kyisin Po- nen eikä sen raikentaminen enää saisi ly'k-
35371: sio1ta ma:antie, !kuuluu Posion !kunta Kemi- käytyä epämääräiseen tu1evaisuuteen, vaan
35372: järvoo rrauta;tien 'luonnolliis·een ·vaikutuspii- olisi se saatava rakennetuksi, jotta Kemijär-
35373: riin. Kemijä:wen rau•ta:tiel1e johtavan tien ven .rautatie voisi paJvella luormoHistta vai-
35374: puutrteen 1Ja1kia e~väJt !kuitenkaan posiolaiset kutus~uettaan j.a ikmn ei ·oLe 'Vielä tien ra-
35375: voi !käyttää: lähintä Dwutatieasemaa muu[- kennuskustannusarv:iJotaJkaan laadittu ehdo-
35376: loin kun ikantavwn taJlvikelin aikana, vl!!an tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
35377: täy,tyy heidän yihä edeil1leen liikemnöidä vä!ksi toirvomuk:sen,
35378: 70 'km. edempänä .oi1eva:lla raUJtatieasemalla. että hallitus toimituttaisi tutki-
35379: Kun Posion !kunnan asukkaista •asuu suuri muksen ja kustannusarvion laatimi-
35380: osa Posion kir1kon!ky1än ja Kemijärven orau- sen maantien rakentamiseksi Posiolta
35381: tatieasemwn väliHä ja lkun Kemijärven. ase- Lehtolan kautta Kemijärvelle sekä
35382: ma~i1Ja PosioUe .päin ei o~e muuta kuin ly- ottaisi tien rakentamista varten vuo-
35383: hyitä lky~äteitä, oHsi rtämä!ll !tien raikenta- den 1938 tulo- ja menoarvioon mää-
35384: misesta hyötyä myöskin sille väestöHe, joka rärahan.
35385:
35386: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
35387:
35388: M. 0. LahteiLa. H. Soininen. Kaarlo Hänninen.
35389: Emil Juti1a. Kalle J oU:k!a,nen. Antti Junes.
35390: Lauri :Kaija:lainen. E1ero NU11mesniemi. Kusti Arhama.
35391: s..saJo.
35392: 862
35393:
35394: XII,3s. - Toiv. al. N:o 132.
35395:
35396:
35397:
35398:
35399: Kaijalainen y. m.: Suunnitelman ja kustannusarvion laati-
35400: misesta Kittilän-Nilivaaran-Kiistalan kylätien kun-
35401: nostamista varten maantieksi.
35402:
35403:
35404: E d u s k u n n a ll e.
35405:
35406: Viitaten eduskunnaHe syysistuntokau- kylätiestä johtava tie. Sitäpaitsi rasittaa
35407: della v. 1935 jättämäämme rah. al. n: o 170 kylätietä toinenkin samalla suunnalla oleva
35408: (Liitt. siv. 704) pyydämme siinä esitetty- suuri asutusalue, Pälkättivuoman asutus-
35409: jen perustelujen lisäksi lausua seuraavaa. alue. Näillä alueilla on kaikkiaan yli 60
35410: Aloitteessa mainitulla keskeneräiseksi jää- tilaa. Rakennustarpeiden kuljetus on ta-
35411: neellä Kittilän-Nilivaaran:-Kiistalan ky- pahtunut ja edelleen tapahtuu Kiistalan
35412: lätiellä, jonka pituus on noin 40 km., al- kylätien kautta.
35413: kavat nyttemmin myöskin sillat, joita tiellä Sen väestön lukumäärä, joilika ainoana
35414: on useita, osoittaa rappeutumisen merk- kulkutienä huonossa kunnossa oleva Kiista-
35415: kejä. Niitä olisi> ryhdyttävä kiireellisesti lan kylätie on, nousee lähes 700 henkilöön.
35416: korjaamaan ja vahvistamaan. Tämän ohella Tämä köyhä väestö on tehnyt parastaan
35417: näyttää tarpeelliselta, että paikoin on myös- tien kuntoonsaattamiseksi, mutta tehtävä on
35418: kin tiepohjaa vielä nykyisestään vahvistet- sille ylirvoimainen. .Se ei kykene kunnos-
35419: tava, ennenkuin tietä voidaan ryhtyä kaut- tamaan vielä osittain pohjauskeskissäkin
35420: taaltaan sorastamaan. Tilannetta ei olisi olevaa kylätietään sellaiseksi, että ,sillä voi-
35421: päästettävä siihen, että myöskin siltoja al- taisiin tyydyttävästi liikennöidä, jonka
35422: kaisi luhistua, jolloin tietä ei voisi kulkea vuoksi valtion olisi otettava tieasia hoidet-
35423: edes hevosella. Näin ollen olisi tien kun- tavakseen sitäkin suuremmalla syyllä, kun
35424: nostamista varten maantieksi laadittava vii- tietä tarvitsee tarkoituksiinsa myöskin val-
35425: pymättä suunnitelma ja kustannusarvio ja tio itse.
35426: pantava senjälkeen korjaustyö käyntiin. Edellä lausutun nojalla ehdotamme kun-
35427: .Sanotun kylätien maantieksi kunnostami- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
35428: sen puolesta puhuu lisäksi :se seikka, että muksen,
35429: myöskin valtio on ruvennut sitä käyttä- että hallitus laadituttaisi kiireelli-
35430: mään. Riikonkummun ja Niliva:aran välille sesti suunnitelman ja kustannusar-
35431: on tehty rakennukset viidelle .a:sutustilalle, vion K ittilän-Nilivaaran-Kiistalan
35432: jotka kuuluvat Narukenavuoman asutus- kylätien kunnostamista varten maan-
35433: alueeseen. Tämän ohella on tälle asutus- tieksi sekä ryhtyisi senjälkeen toi-
35434: alueelle rakennettu mainitusta Kiistalan menpiteisiin tien rakentamiseksi.
35435:
35436: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
35437:
35438: Lauri Kaijalainen. Kus:ti Arhama.
35439: S. Salo. Eero Nunnesniemi.
35440: Heikki V:ehkaoja.
35441: 863
35442:
35443: XII,39. - Toiv. al. N :o 133.
35444:
35445:
35446:
35447:
35448: KaiJalainen y. m.: Kelujä1'ven-Tanhuan-Lokan maantie-
35449: suunnan tutkimisesta.
35450:
35451:
35452: B d u s k u n n a ll e.
35453:
35454: Kaukana asutuskeskuksista Sodankylän Vuotson-Lokan maantie nyttemmin val-
35455: ja Savukosken pitäjien rajalla sijaitsee mistunut ja rakenteille on myös pantu
35456: Tanhuan kylä, josta lähimmälle maantielle, maantie Pelkosenniemeltä Kairalaan, joten
35457: Sodankylän-Kelujärven maantielle, on Kairalan- Tanhuan- Lokan maantien
35458: matkaa yli kaksi penikulmaa. Kylä, jonka suunta olisi ensi tilassa tutkittava. Pitkin
35459: asukasluku on 250-300 henkeä, kuuluu Luirojokiva11tta on laajoja asutukselle erit-
35460: Savukosken kuntaan, mutta liikenne suun- täin sopivia maita, joten mainitsemamme
35461: tautuu Sodankylään, josta m. m. elintar- tiesuunnan tutkimista puolustavat myös
35462: peet haetaan. Kulku sinne on kuitenkin asutusnäkökdhdat.
35463: peräti vaivaloista, kun maantietä ei ole. Kiireellisimpiä tässä mainituista maan-
35464: Maantien jatkamista Kelujärveltä Tan- teistä ovat kuitenkin Kelujä11ven-Tanhuan
35465: huaan ja sieltä Lokkaan on myöskin Poh- ja Tanhuan-Lokan maantiet, joiden ra-
35466: jois~Suomen ja Karjalan maantiekomitea kentamista, kuten sanot:tu, myöskin Poh-
35467: ehdottanut. Asia ei ole kuitenkaan edisty- jois-Suomen ja Karjalan maantiekomitea
35468: nyt edes sen vertaa, että olisi tutkittu ko- on ehdottanut, asettaen nämä tiet myös sa-
35469: mitean ehdottamat maantiesuunnat ja laa- maan kiireellisyysluokkaan. Kun tässä osas-
35470: dittu sen perusteella kustannusarviot. Sitä- sa Lappia ei ole nykyisin muita rakenteilla
35471: paitsi on tientarve ·tällä välin koko Itä- olevia teitä sen jälkeen kun Vuotson-I... o-
35472: r~apissa siinä määrin liosääntynyt ja kehitys kan tie on valmistunut, olisi nämä tiet vuo-
35473: muutenkin mennyt eteenpäin, että selvittä- rostaan saatava rakenteille. Mitä erikseen
35474: mistä kaipaisi myöskin Tanhuan-Savukos- tulee Lokan maantiehen, on vielä syytä
35475: ken välisen tieyhteyden aikaansaaminen. huomauttaa, ,että sen varrella olevat kylä-
35476: Bdelleen on Kemijärven radan valmistu- ryhmät joutuvat tätä nykyä asioimaan kun-
35477: minen aiheuttanut sen, että Pelkosennie- tansa keskuksessa Sodankylän kirkonky-
35478: men Kairalasta olisi saatava maantie Tan- lässä Vuotson kautta, mikä pitentää tar-
35479: huaan ja johdettava tämä tie Lui,ron kyläll peettomasti matkaa ja lisää myös kustan-
35480: kautta. Kun viime mainittu maantie yh- nuksia. Jatkamalla Lokan ,tietä Tanhuaan
35481: tyisi Tanhuassa sieltä I.,okkaan rakennet- ja edelleen Kelujärvelle matka huomatta-
35482: tavaksi ehdotettuun tiehen, saataisiin täten vasti lyhenisi.
35483: suorin ja nopein liikenneyhteys Taka-La- Bdellä lausuttuun viitaten ehdotamme
35484: pista ja Petsamosta lähimmälle rautatiease- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
35485: malle. Tästä olisi huomattava etu myöskin toivomuksen,
35486: Petsamoon suuntautuvalle matkailuliiken-
35487: teelle, jolle Vuotson-Lokan-Tanihuan~ että hallitus kiireellisesti tutkitut-
35488: Kairalan-Kemijärven maantie •toisi mie- taisi maantiesuunnat Kelujärvi-
35489: lenkiintoista vaihtelua, kun meno- ja paluu- Tanhua ja Tanhua-Lokka sekä ryh-
35490: tienä ei enää tarvitsisi käyttää samaa tietä tyisi sen jälkeen toimenpiteisiin näi-
35491: niin pi:tkälti kuin nyt. Kuten tunnettua on den maanteiden rakentamiseksi.
35492: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
35493: Lauri K:ai~alainen. M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
35494: 864
35495:
35496: X11,4o. - Toiv. al. N :o 134.
35497:
35498:
35499:
35500:
35501: Kirra: Toimenpiteistä Turun-Tampereen valtatiellä Huit-
35502: tisten pitäjässä olevan Sammun sillan uusimiseksi.
35503:
35504:
35505: E d u s k u n n a ll ~·
35506:
35507: TurullJ--'rampereen valtatie on toimitet- vaa paikkaa onkin pidettävä 'Turun-Tam-
35508: tujen liikennelaskelmien mukaan vilkas- pereen valtatien vaarallisimpana kohtana.
35509: liikkeisimpää maanteitä maassamme. Paitsi Kun lisäksi edellämainittu 1Sammunjoen
35510: edellämainittujen päätekohtien välistä var- yli johtava kivinen maantiesilta on kovin
35511: sin vahvaa liikennettä, on tällä tiellä rappeutunut ja sen aukot niin pienet, että
35512: huomattavan paljon muutakin liiken- jäät keväisin patoutuvat siltaa vasten ai-
35513: nettä m. m. Lauttakylän liikekeskuksesta heuttaen tulvaa ja vahinkoa, olisi sillan
35514: Äetsän asemalle suuntautuva verraten suuri uusiminen ja: sen yhteydessä tarpeellinen
35515: kuorma-autoliikenne. Keikyän sillan val- tien oikaiseminen ja parantaminen aivan
35516: mistuttua on kauttakulkuliikenne Kauvat- ensi tilassa suoritettava. :Saamieni tieto-
35517: san kautta Kiikoisiin, Laviaan ja sitä jen mukaan, on tie- ja vesirakennushalli-
35518: tietä edelleen Pohjois•Satalkuntaan myös tus jo useita vuosia sitten suorittanut pai-
35519: huomattavasti lisääntynyt. kalla kaikki tarvittavat tutkimukset. Mää-
35520: Turun----'Tampereen valta,tiellä Huittis- rärahojen puutteessa on sillan uusiminen
35521: ten pitäjässä on 1Sammun silta, jonka ka!h- kuitenkin jäänyt toimeenpanematta.
35522: den puolen ovat erittäin jyrkät ja hengen- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
35523: vaaralliset käänteet. Itse silta on vanha ja nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
35524: merkillisen mutkainen. Lisäksi rajoittavat muksen,
35525: tarpeellisen näköalan mi'ltei kokonaan
35526: tien varrella olevat rakennukset ja istutuk- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
35527: set. Kaikesta tästä on ollut seurauksena toimenpiteisiin Turun--Tampereen
35528: useita vakavia, jopa kuoleman tuottaneita valtatiellä Huittisten pitäjässä ole-
35529: liikenneonnettomuuksia. Kysymyksessäole- van Sammun sillan uusimiseksi.
35530:
35531: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1936.
35532:
35533: KaUe Kirra.
35534: 865
35535:
35536: Xll,41. ;_ Toiv. al. N :o 135.
35537:
35538:
35539:
35540:
35541: Alestalo y. m.: Sillan rakentamisesta H aistilan lautan ti-
35542: lalle.
35543:
35544:
35545: E d u s k u n n a 11iJ.,e.
35546:
35547: Kio.ska siUä Kokemäenjoon varreil.la ok normarulioiLoissa n·oin 2-3 viikon· ajan !kum-
35548: va!lla vi!llkasliiJkenteisel1ä al ueeUa, joka ulot- panakin vuoden aiJkana. KoeskeytyJksen pi-
35549: tuu Porista Ko!~emäelle, ei ol·e mitään kiin- tuus riippuu kunkin vuoden jääsuhteista.
35550: terutä yli'kullk:uvalinettä, on tästä suUTta Viime sy1ksynä esim. o~i mkenne seisau!k-
35551: hait,taa j:oen -e:telä- ja pohj.oispu&ell.a asu- sissa noin 1 112 kuukauden ajan, j•oki !kun
35552: vien vauraiden :asutmsal,ueiden vä.liseHe [ii- ei saanut se'Llaista jääpeitettä, että enem-
35553: kenteehl·e. Suurempia vaikeuksia on joen män Haisti1an· kuin UlvHanikaan J.autam.
35554: pohjoispuol.el~a asuvi.na etenkin siitä syystä, 'kohdahla .olisi päässyt yli joen .edes hevo-
35555: että rauta:tie !kulkee joen etteiläpuolel'la, jonne sella, autoista puhuintaJttakaarn. Koko tänä
35556: pohjtoispuoleil.la jo!kea asuvien kai!kki Eike 1 1 12 kuukauden aikana ·eiv.äit 1au:tat ·voineet
35557: on ikohdistettruva. Sen ilisäksi p'ohjoispuo- ana lliirtkkeessä joessa !kulkevan hyy;teen
35558: lella j.okea asuvien viiljelyksiä on myöskin vuoksi. Raisti1an ilau:ttaa tosin yritettiin
35559: suuri :osa ,etelrupuoMla jo!kea. Tämäkin j,on!kirn aikaa :pitää 1liiJkik:eessä, muttta senikin
35560: se:i!klka vaatisi katkeamruton,ta ylliktui!kua. hyy,de ja ikova virta painoivat alas o1len
35561: Harjavallassa on tosin jonJkinil.ainen riip- lautan tkulj.ertta:jakin joutua virtaan ib.yy-
35562: pusi1ta, mut·ta senkään yli ,eivät rv:oi lkulkea teen sekaan, minlkä !Vuoksi kuljetus täytyi
35563: raSkaimmin kuormatut autot, vaan ylikulun kokonwan latk:kauttaa.
35564: täytyy tapahtua Kolkem.äellä tai Pmi:ssa Olle- Haistillan :lautalla ·Oill kuLuvan !kesän ai-
35565: vien siltojen kautta. kana tiem.esta;rin toimesta 'koottu tilastoa
35566: Ulvilan kohdalla välittää ylitkulkua 1autrun Eiken teestä. Tilasto osoittaa, että
35567: kaJksi [,auttaa, j'oista ·toinen Haistillan ase- 1) ja!l!ktaisin ·j,a tpyörällä !ku~!kijoita on ollut
35568: man kohdalla on valtion hallussa ja toinen päivässä keskim. 150 henkeä, 2) autoja
35569: Ulvilan aseman kohdalla, niin sanottu Frii- valihdellen 40-80 välillä, 3) hevosten luku-
35570: talan lautta, ·on yksityisten omistama. määrä on vaihdellut 40-80 ·valii11ä.
35571: Nyt on !kui1tenlkin Eitkenne saa:vu ttanurt; sa- Sitä'paitsi on otetttruva huomiooill e1ttä 'lii-
35572: notui1ila ~autoiltla sel1aisen [aajuuden, ettei- 'kenne yhä kasvaa. KU'orma-,auto[iilkenne
35573: vät ne voi enää kasvanutta liikennettä tyy- olisi nyt jo tpaljoa suurempi, jos ~au•toina
35574: dyttää, varsinkaan kun ne eivät voi kul- vo~taisiin kuljettaa mskaaati kuormattuja
35575: jettaa raskaasti kuormattuja kuorma- autoja. NJ71kyisin voidaan ku[jettaa kuorma-
35576: autoja. autoja ainoastaa1n tyhjinä ja ikevyillä kuor-
35577: Etenkin keväisin ja syksyisin on tilanne mi'Lla kuormrutltuina.
35578: vrursin !kestämätön, !kun liikenne on silloin Ulviltan aseman kohda%a Ollevan lautan
35579: kokonaan ~keskeytyny't jääesteiden trukia liikoenteestä ei o~e ti1lastoa, mutta mel!koi-
35580:
35581: 109,
35582: 866 XII,41. - Haistilan silta.
35583:
35584: se'Lla va:rm.uudehla voidaan sanoa, että siellä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35585: liilkrome on lk:aksirukertainen Haistilan ~aut toimenpiteisiin s~1lan rakentamiseksi
35586: taan verrattuna. H aistilan aseman kohdalla olevan
35587: Edellä esitettyyn viitruben ·ehdobamme valtion omistaman lautan t~1alle.
35588: eduskunnan päätebtäväksi toivomuksen,
35589:
35590: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1936.
35591:
35592: Ansh. .Alestalo. Kalle KilTa.. K. Kylänpää.
35593: 867
35594:
35595: XII,42. - Toiv. al. N :o 136.
35596:
35597:
35598:
35599:
35600: Penttala y. m.: Maantiesillan rakentamisesta Kyrönjoen
35601: ylitse Munakassa.
35602:
35603:
35604: E d u s k u n n a ll e.
35605:
35606: Maantieliikenne Vaasan kaupungin ja läihelle siltaa johtaville valtion hallussa ole-
35607: Etelä-Pohjanmaan keskuksen, Seinäjoen ville maanteille, niin aiheuttaa sillan pur-
35608: kauppalan, välillä muodostuu yhä vilk- kaminen aina vaikeita liikennehäiriöitä
35609: kaamrrnaksi. Ja kun Seinäjoen~YJ.istaron laajalle, useaan suuntaan suuntautuvalle
35610: välinen maantie otettiin vuonna 1934 val- liikenteelle. Nykyinen puusilta, joka lie-
35611: tion haltuun, niin lyhensi se näiden paik- nee tarkoitettukin vain väliaikaiseksi, on
35612: kailrnntien vä'listä matkaakin huomattavasti. niin heikosti rakennettu, että sillä liiken-
35613: Liikennettä haittaa kuitenkin suuresti se, nöiminen on suorastaan vaarallista, joten
35614: ettei Kyrönjoen ylitse ole Munakassa kun- yleisen turvallisuuden kannaltakin silta
35615: nollista siLtaa, vaan välittää liikennettä olisi mitä pikimmin rakennettava.
35616: puusta rakennettu silta, joka on tulvavesien Edellä olevan perusteella ehdotamme
35617: aikoina aina purettava, aiheuttaen joka ke- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
35618: vät useampia viikkoja kestävän liikenteen
35619: keskeyttämisen. Kun sillalla on huomat- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35620: tavan looja liikenne, sillä paitsi !Seinäjoelta toimenpiteisiin uuden maantiesillan
35621: Ylistaroon johtavalla tiellä, on se myöskin rakentamiseksi Munakassa Kyrön-
35622: ainoa ylikulkupaikka Ylistaron kirkolta joen ylitse Seinäjoen ja Ylistaron
35623: Kyrönjokivartta lMunakka:an, Nurmon kir- välisellä maantiellä.
35624: kolta Munakkaan ja Munakan pysäkiltä
35625:
35626: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
35627:
35628: Isak Penttala. R. Al~Kulju.
35629: Artturi Leinonen. Heikki Vebkaoja.
35630: M. E. Harja. Karl J. Wenman.
35631: Matti .Lepistö. K.~A. FagOO'holm.
35632: 868
35633:
35634: XII,43. - Toiv. al. N :o 137.
35635:
35636:
35637:
35638:
35639: Takala y. m.: Kivisalmen sillan rakentamisesta .
35640:
35641:
35642: • E d u s k u n n a ll e.
35643:
35644: Liikenne Kuopion-Jyväskylän valta- kin kovan tuulen sattuessa y'lrkulku on ko-
35645: maantiellä on vilkas. Mainittua liikennettä vin hidasta.
35646: haittaa kuitenkin suuresti se, että Rauta- Liikenne kysymyksessä olevalla tiellä lii-
35647: tammen ja Konneveden pitäjien välillä Ki- kennevälineiden kehittyessä on kasvanut
35648: visalmen ylikulkupaikalla ei ole siltaa. Los- siinä määrin, että se vaatii sillan rakenta-
35649: silaitekin tähän asti on ollut alkeellinen, mista Kivisalmeen, vieläpä tähän puuhaan
35650: käsivoimin kuljetettava. Vasta kuluvan olisi ryhdyttävä pian. :Sentähden valmis-
35651: vuoden talousarviossa on varattu määrä- tavat työt olisi saatava käyntiin. Ehdo-
35652: raha moottorilossin hankkimista varten. tamme'kin kunnioittaen eduskunnan pää-
35653: Lossin käyttö keväisin ja syksyisin on tettäväksi toivomuksen,
35654: kuitenkin sangen hankalaa tällaisella tiellä,
35655: jossa liikenne on vilkas. Mainittakoon, että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35656: kuluvana kesänä keskimäärin noin 100 au- toimenpiteisiin Kivisalmen sillan ra-
35657: toa oli kuljetettava yli vuorokaudessa Ki- kentamiseksi Kuopio~yväskylän
35658: visalmen lossipaikalla. Sitäpaitsi kesällä- tiellä Konneveden yli.
35659:
35660: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1936.
35661: f
35662:
35663:
35664: J. Takala. Kus·ti Arhama.
35665: S. Salo. M. 0. Lahtela.
35666: Ee11o Nurmesniemi.
35667: 869
35668:
35669: XII,44. - Toiv. al. N :o 138.
35670:
35671:
35672:
35673:
35674: Nurmesniemi y. m.: Sillan rakentamisesta Haapajärven pi-
35675: täjässä olevaan Uittosalmeen.
35676:
35677:
35678: E d u s k u n n a ll e.
35679:
35680: Haapajärven taajaväkinen yhdyskunta Haapajärven kuruta onkin ryhtynyt toi-
35681: on verrattain suuri asutuskeskus, jonka menpiteisiin sillan rakentamiseksi mainit-
35682: ympäristössä on laaja ja voimakas maan- tuun, n. k. Uittosalmeen. 'Tutkimus on toi-
35683: viljelys. Asutus jaikautuu Haapajärven mitettu sekä piirustukset ja kustannusarvio
35684: kahden puolen, ollen molemmin puolin jo- laadittu jo v. 1932. Oulun läänin maaherra
35685: tenkin yhtä suuri. Haapajärven kirkon- on antanut päätöksen sillan rakentamisesta
35686: kylä ja rautatieasema ovat pohjoispuolella elokuun 4 päivänä 1933.
35687: järveä, mutta miltei voimakkaampi ja lu- Rakennussuunnitelman mukaan tulisi ra-
35688: kuisampi on asutus maanviljelystä ja kar- kennettavaksi n. 'k. rautainen kaidesilta,
35689: janhoitoa ajatellen järven eteläpuolella. jonka jänneväli olisi 45 m. Sillan ra-
35690: Kirkonkylän kohdalta on järvi verrattain kentamiskustannukset nousevat 840,000
35691: kapea, noin 150 metriä leveä. Tässä on markkaan. On luonnollista, että Haapajär-
35692: kunnan rakentruma ja kunnossapitämä n. k. ven kunta, joka on hyvin vel'kainen, ei ky-
35693: renkkusilta, josta alkaa verrattain paljon kene tällaista kallista siltaa rakentamaan,
35694: käytetty ja maantieksi haettu kunnantie, vaan olisi se rakennettava valtion varoilla.
35695: joka johtaa Reisjärven kirkonkylään. Toi- Todennäköistä on, että tämän sillan raken-
35696: nen tie, joka on vielä kylätienä, johtaa tamista ei voida enää kovin pitkälle ly-
35697: halki tiheän asutuksen pitkin Haapajär- kätä, koska Haapajärven,---Reisjärven uusi
35698: ven etelärantaa ja Kalajoen eteläpuolta maantie tullee lähiaikoina yleiseksi maan-
35699: Nivalan pitäjän läpi Ylivieskan Raudas- tieksi.
35700: kylään. - Tämä tie, niin hyvin Haapajär- Y1lä esitetyn nojalla, sekä vielä huomaut-
35701: ven, Niva;lan kuin Ylivieskan · pitäjänkin taen, että Suolahden-Haapajärven radan
35702: kohdalla on ainakin yhtä vilkasliikenteinen valmistuttua liikenne Haapajärven aseman
35703: kuin pohjoispuolella rautatien sivua kul- ja Haapajärven etelärannan välillä 'kasvaa
35704: keva yleinen maantie. ja sillan rakentaminen käy yhä välttämät-
35705: On luonnollista, että tällainen renkku- tömämmäksi, rohkenemme ehdottaa edus-
35706: silta ei ole tyydyttävä niin vilkasliikentei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35707: sellä ja raskaasti kuormitettavalla tiellä
35708: kuin puheenaoleva kulkupaikka on. Se että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35709: on ensiksikin hyvin vaarallinen ja toiseksi siin sillan rakentamiseksi n. k. Uit-
35710: sen alituinen uudistaminen ja kunnossa- tosalmeen Haapajärven pitäjässä
35711: pito tuottaa 'kunnalle kohtuuttoman paljon Oulun lääniä.
35712: kustannuksia.
35713:
35714: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1936.
35715:
35716: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
35717: Emil Jurtila. S. Salo. Kalle Kämäräinen.
35718: 870
35719:
35720: XII,45. - Toiv. al. N:o 139.
35721:
35722:
35723:
35724:
35725: Nurmesniemi y. m.: Sillan rakentamisesta Tikkalan sal-
35726: meen.
35727:
35728:
35729: Ed u sk unn alle.
35730:
35731: Tikkalansalmi Pyhäjärven pitäjässä, Ou- Sillan rakentamisesta Tikkalansalmeen
35732: lun läänissä, on kaikkein vaikeimpia on ollut kysymys jo pitemmän aikaa, mutta
35733: ylikulkupaikkoja pitkät ajat syksyisin ja se on aina siirtynyt tuonnemmwksi. Jo sii-
35734: !keväisin, sillä noin pariMadan metrin pi- loin kun rautatiesiltaa Tilkkalansalmeen ra-
35735: tuinen ~Salmi, joka syksyllä hyvin hitaasti kennettiin oli kysymys sama,gsa yhteydessä
35736: saa jääpeitteen, on hyvin vaikeasti liiken- tiesillan raikentamisesta, mutta kysymys lie-
35737: nöitävä. Kun jää salmessa on niin heikkoa, nee virinnyt liian myöhään, j·onka vuoksi
35738: ettei sitä voi kulkea yli hevosella parem- se silloin myös raukesi.
35739: min kuin autollakaan ja kun syysmyrsky- Ny,t on toimitettu rtutkimus ja on kus-
35740: jen johdosta kuitenkin usein lauttaväylä tannusarvio ja piirustukset parhaillaan
35741: tukkeu'tuu vuorokausiksi, on liikenne ras- piirikonttorissa laadittavana. Asianomaiset
35742: ikaammilla kulkuneuvoilla miltei joka sy'ksy viranhoitajat pitävät sillan ra!kentamista
35743: ja kevät useiden vuorokansien aikana koko- kiireellisenä. Sitä vawtii myöskin paikka-
35744: naan keskeytynyt. Tämä on kuitenkin niin kunnan ja yleinen liikenne. Edellä esite-
35745: vilkasliikenteinen paikka, että useiksi vuo- tyn nojalla ehdotamme eduskunnan hyväk-
35746: rokausiksi keskeytynyrt liikenne voi aiheut- syttäväksi toivomuksen,
35747: taa arvaamattomia häiriöitä. Onhan sattu-
35748: nut, että esim. ruumissaruttueen on täyty- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35749: nyt keskeyttää matka, samoin kuin lääkä- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
35750: rin ja papin sairasmatkatldn ov3it usein Tikkalansalmeen Pyhäjärven pitä-
35751: keskeytyneet, jotka kuitenkin useissa ta- jässä Oulun lääniä.
35752: pauksissa ovat erittäin ·vakavaa laatua.
35753:
35754: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
35755:
35756: Eero Nurmesniemi. S. rSalo.
35757: Emil Jutila. Kusti Arha.m.a..
35758: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen.
35759: 871
35760:
35761: Xfi,46. - Toiv. al. N :o 140.
35762:
35763:
35764:
35765:
35766: J:anhonen y. m.: Sillan rakentamisesta Kuhmoniemen kun-
35767: nassa olevan K uhmansalmen yli.
35768:
35769:
35770: E d u s k u rn. n a 11 e.
35771:
35772: Suomussalmen-Kuhmoniemen maantiellä mäJksi, salmen kaUJtta kulkemaan. Siihen
35773: on Kuhmoniemen kunnan alueella vaikea- olisi helppo rakentaa myös kiinteä silta.
35774: kulkuinen Kuhmon salmen lossipaikka. Var- Ehdotamme sentähden •kunnioittaen edus-
35775: sinikin syksyllä ja 'keväällä on ylikulku kunnan päätettäväksi itoirvomuksen,
35776: melkein mahdoton. Liikenne on suuri ja
35777: kasvaa edelleen. V altakunnan edutkin huo- että hallitus laatisi suunnitelman
35778: mioonottaen tulisi tämän pitkän valtakun- sillan rakentamiseksi K uhmaniemen
35779: nan rajan lähellä kulkevan .tien olla hyvästi kunnassa olevan K uhmansalmen yli
35780: Jiikennöitävän. Mainittu salmi on kyllä ja antaisi siitä esityksen Eduskun-
35781: leveä, joten sillan rakentaminen siihen tulee nalle.
35782: kalliiksi. Tie olisi muutettav;a vähän idem-
35783:
35784: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1936.
35785:
35786: T. A. Janhonen. Kus'" Arhama.
35787: 872
35788:
35789: XU,47. - Toiv. al. N:o 141.
35790:
35791:
35792:
35793:
35794: Salo y. m.: Sillan rakentamisesta Otermajärven lossipaik-
35795: kaan Vaalan-Puolangan maantiellä.
35796:
35797:
35798: Eduskunnalle.
35799:
35800: Viitaten eduskunnalle asiasta aijemmin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35801: tehtyjen rahaasia-aloitteiden perusteluihin siin sillan rakentamiseksi Säräisnie~
35802: pyydämme kunnioittaen ehdottaa eduskun- men kunnassa olevaan Otermajärven
35803: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, lossipaikkaan Vaalan-Puolangan
35804: maantiellä.
35805:
35806: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1936.
35807:
35808: S. Salo. H. Soininen.
35809: Eero Nurmesniemi. Kusti Arhama.
35810: M. 0. Lahtela.
35811: 873
35812:
35813: XII,4s. - Toiv. al. N :o 142.
35814:
35815:
35816:
35817:
35818: Hänninen y. m.: Piirustusten ja kustannusarvion laatimi-
35819: sesta Mourusalmen siltaa varten.
35820:
35821:
35822: E d u s k u n n a 11 e.
35823:
35824: Mourusalmen lossi Rovaniemen-Kuusa- taa kapeaksi. Kun lisäksi lossin ylläpito-
35825: mon tiellä vaikeuttaa pahasti liikennettä kustannukset ovat huomattavat, olisi jo
35826: sulan ·aikana. Noin 400 metriä leverun ja aika laatia piirustukset ja tarkka kustan-
35827: kahden aavan selän välillä olevan salmen nusarvio mainirtusta sill.asta. Mainitun sil-
35828: ylikulku vie aikaa hyvilläkin ilmoilla, lan rakentamisesta on nim. Posion kunta
35829: mutta louuais- ja koillismyrskyillä se on tehnyt ehdotuksen Kainuun ja Pohjois-
35830: erittäin kiusallinen ja viivyttää tuntimää- Suomen talouskomiteallekin.
35831: rin matkustajia. Pahin on kuitenkin keli- Ehdotamme näin ollen eduskunnan pää-
35832: rikon aika syksyllä ja keväällä, jolloin lii- tettäväksi toivomuksen,
35833: kenne keskeytyy usein viikkokausiksi. Sen-
35834: tähden on sekä tieviranomaisten •että Po- että hallitus teettäisi kiireellisesti
35835: sion kunnanvaltuuston puolelta otettu ky- piirustukset ja kustannusarvion Mou-
35836: seeseen sillan rakentaminen Mourusalmeen, rusalmen siltaa varten Rovaniemen
35837: joka on kauttaaltaan karipohjainen ja niin -Kuusamon tiellä.
35838: matala, että se voidaan penkereillä kaven-
35839:
35840: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1936.
35841:
35842: Kwarlo Hänninen. S. Salo. M. 0. Lahtela.
35843:
35844:
35845:
35846:
35847: 110
35848: 874
35849:
35850: XII,4o. - Toiv. al. N :o 143.
35851:
35852:
35853:
35854:
35855: Lohi y. m.: Sillan rakentamisesta PortintOsalmen yli Ro-
35856: vaniemen-Ranuan maantiellä.
35857:
35858:
35859: E d u s k u n n a 11 e.
35860:
35861: Viime aikoina on ollut ilahduttavaa kehi- saada lossiväylä pidetyksi auki, kun lumi-
35862: tystä kulkuneuvojen alalla, myöskin maan- hyhmä ja suppo pyrkii väylän aina täyttä-
35863: ti,everkoston lisäämisessä ja <teiden paranta- maan. Niinikään tulvat, varsinkin keväi-
35864: misessa, kuin myöskin siltojen rakentami- sin, tekeväit ylipääsyn vaikeaksi. Kun tällä
35865: sessa vesistöjen yli etenkin vaJltateillä. tiellä on lisäksi verrattain suuri liikenne
35866: Kumminkin on edelleen tässä suhteessa teh- ympäri vuoden, olisi sillan saanti tähän
35867: tävä paljon uhrauKsia, jotta Eikenneolot vä:Lttämätön.
35868: pääsisivät edelleen kehittymään. Edellä olevan perusteella ehdotamme
35869: Rovaniemen-Ranuan välisellä 'tiellä on eduskunnan hyväksyttäväJksi toivomuksen,
35870: Portimosalmen lossi, joka tuottaa liiken-
35871: teelle suuria vaikeuksia. Tämä lossi on eri- että hallitus ryhtyisi ensi Wassa
35872: koinen sen takia, että salmi ei jäädy tal- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
35873: vellakaan siinä määrin, että jäitse olisi Portimosalmeen Rovaniemer~r-Ra
35874: kulku mahdollista. Pakkasten ja kovien nuan välisellä maantiellä.
35875: tuiskujen aikana taas on erittäin vaikea
35876:
35877: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1936.
35878:
35879: K. A. Lohi. Ee:ro Nurmesniemi.
35880: Kusti Airhama. M. 0. Lwhtela.
35881: S. Salo.
35882: 875
35883:
35884: ~II,5o. - Toiv. al. N :o 144.
35885:
35886:
35887:
35888:
35889: Junes y. m.: Sillan rakentamisesta Ylitornion-Rovaniemen
35890: tiellä olevan H onkurin lossin kohdalle.
35891:
35892:
35893: E d u s kun n a ll e.
35894:
35895: Ylirtornion kunnassa Ylitornion-Rova- sillan paikaksi sopisi hyvin lossin lähellä
35896: niemen välisellä tiellä on kesänaikainen ja oleva verrattain kapea joen kohta, ei itse
35897: usein myöskin aikaisin keväällä ja myöhään silta enempää kuin sille johtava uusi tie-
35898: syksyllä Tengeliönjoen yli n. s. Ronkurin kään tulisi kovin kalliiksi. Nyt jo olevan
35899: lossissa tapahtuva liikennöiminen muodos- ja vuosi vuodelta •kauttakulunkin vuoksi
35900: tunut vaikeaksi,. hankalaksi ja usein hen- paisuvan liikenteen kannalta olisi sillan
35901: genvaaralliseksikin. Varsinkin on tällaista rakentamiseen kiireellisesti ryhdyttävä.
35902: huomattavissa syksyllä ja keväällä kun lossi Edellä olevan nojalla rohkenemm~ kun-
35903: on sellaisella paikalla, jossa sääsuhteiden nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
35904: vaihtelu tekee ylipääsyn pitkäksi aikaa mel- väksi toivomuksen,
35905: kein mahdottomaksi. Useasti onikin käynyt,
35906: että liikenne on joko kokonaan pysähtynyt että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35907: tai uskaliaat ylikulkijat ovat joutuneet ajo- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
35908: neuvoineen upottavaan jääsohjuun. Tielle Ylitornion - Rovaniemen välisellä
35909: muodostuneen melkoisen liikenteen ja tiellä olevaan H onkurin lossiin ja ot-
35910: joessa kesäisin tapahtuvan yhä lisäytyvän taisi sen rakentamiseen tarvittavan
35911: puutavarlhll uiton vuoksi olisi tästä pit- määrärahan vuoden 1938 tulo- ja
35912: kästä ja vaikeasti hoidettavasta 1ossista menoarvioon.
35913: päästävä niin pian kuin mahdollista. Kun
35914:
35915: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1936 .•
35916:
35917: Antti Junes. K. A. Lohi.
35918: S. Salo. Lauri .KaijaJainen.
35919: EeT'o N·urme,sniemi. Janne .Koivumn.rta.
35920: Uuno Hannula.
35921: 876
35922:
35923: XTI,51. - Toiv. al. N:o 145.
35924:
35925:
35926:
35927:
35928: Junes y. m.: Sillan rakentamisesta Liakanjoen, yli Alavo-
35929: jakkalan-Paakkolan maantiellä.
35930:
35931:
35932: E d u s k u n n a ll e.
35933:
35934: Senjälkeen kun valtio on ottanut hal- alulle ja arvioitiin tielle tulevaa liiken-
35935: tuunsa Alatornion Alavojaikkalan ja Tervo- nettä, kat8ottiin siitä muodostuvan y1einen
35936: lan pitäjän Paakkolan välisen tien ja saat- kautta1illlkutie Tornionjokivarren a:lajuo'k-
35937: tanut sen kauko- ja kauttakulkuliikennettä- sulta Kemijoen yläjuoksulle ja päinvastoin
35938: kin varten hyvään kuntoon ei ku~tenkaan ja senvuoksi pidettiin sillan rakentamista
35939: tiellä olevaa n. s. Liakan lossia ole pois- puheenaolevaan paikkaan myöskin hyvin
35940: tettu raikentamalla mainittuun jokeen silta, tärkeänä. Ny,t ikun Kemijoen lännenpuo-
35941: vaan ylikulku edelleen toimitetaan lossin lellekin on rakennettu tie ja suorin yhteys
35942: avulla. Tämä on väestössä ja erittäinkin Torniosta ja läntisestä naapurimaastamme
35943: matikustavassa yleisössä herättäny't ihmet- on Kemijoen yläjuoksulle ja päinvastoin
35944: telyä ja kummastusta ei ainoastaan sen- avautunut Alavojakkalan-Paaikkolan tien
35945: vuoksi, että sillan rakentamiseen suhteelli- välityksellä, olisi tärkeää ettei tätä liilken-
35946: sen pienillä kustannuksilla olisivat erin- nettä vaikeutettaisi turhan takia pidettä-
35947: omaiset edellytykset olemassa vaan myös- vällä ja varsinkin nyttemmin usein toistu-
35948: kin senvuoksi, että lossia pidetään yllä niin vien korkeiden tulvien aikana vaikeasti lii-
35949: pi·enellä ja huonolla lautalla, että raskaam- kennöitävällä lossilla.
35950: pia, puutavaraa kulettavia autoja ei voida Edellä olevan nojalla rohkenemme kun-
35951: kuormaa ikeventämättä ensinkään kulettaa nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
35952: yli. Tämä tietysti lisää tavaran ra:htikus- väksi toivomuksen,
35953: tannuksia ja vaikeuttaa liikenteen kehi-
35954: tystä. Kun Tornionjokivarressa olevien mo- että hablitus ryhtyisi kiireellisiin
35955: nien kylien tilukset ja varsinkin metsät toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
35956: ovat puheenaolevan tien varrella, lossin ta- Liakanjoen yli Alavojakkalan-
35957: kapuolella, niin olisi sillan saanti näiden Paakkolan välisellä tiellä ja ottaisi
35958: puutavaran kuletuksienkin kannalta erit- sen rakentamiseen tarvittavan mää-
35959: täin tarpeellinen. rärahan vuoden 1938 tulo- ja meno-
35960: Jo silloin kun tien raikennustyö pantiin arvwon.
35961:
35962: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1936.
35963:
35964: Antti Junes. K. A. Lohi.
35965: S. ~Salo. Lauri ltaijalai.nen.
35966: Eero Nurmesniemi. Janne Koirvuranta.
35967: Uuno Hannula.
35968: 877
35969:
35970: XTI,52. - Toiv. al. N :o 146.
35971:
35972:
35973:
35974:
35975: V. Annala y. m.: Toimenpiteistä Suomenlahden itäosan
35976: satamaolojen parantamiseksi.
35977:
35978:
35979: E d u s k u n n a 11 e.
35980:
35981: Suurin osa Suomenlahden itäosan ran- nyt voitavansa tämän päämäärän saavut-
35982: nikkoa on siinä suhteessa epäedullisessa tamiseksi. Ylipääsemättömän esteen tälle
35983: asemassa .verrattuna maan muuihun ran- niinkuin muillekin saarelaisten pyrkimyk-
35984: nikkoon, että siltä puuttuu ei vain tar- sille muodostaa se, . että Seiskarissa ei ole
35985: peellisia satamia, vaan myöskin kalastuk- laituria, johon vuorolaiva voisi päästä,
35986: selle välttämättömiä suojattuja venevalka- vaan on matkustajien siirryttävä laivasta
35987: mia. Näin on asianlaita aavalla rannikolla maihin veneellä. Liikenne Seiskariin käy
35988: Kuolemajärven Lautarannasta itään ja tämän puutteen vuoksi hyvin hankalaksi,
35989: Seiskarin ulkosaarella. ankarien myrskyjen sattuessa kokonaan
35990: Viime aikoina on tosin saatu vähän kor- mahdottomaksi. Seiskarin taloudellista ase-
35991: jausta tähän epäkohtaan. Onhan Lavan- maa helpottaisi tuntuvasti jo kauan vi-
35992: saari saanut sataman ja Terijoen rannassa reillä olleen satamakysymyksen pikainen
35993: olevaa suojasatamaa on korjattu ja syven- ratkaiseminen ja rakennustöiden nopea
35994: netty. Niinikään on hallitus suunnitellut aloittaminen. Se tarjoaisi myöskin riittä-
35995: lä:hitulevaisuudessa aloitettavaksi Seivästön västi työtä työnpuutteesta kärsivälle väes-
35996: Tammikon sataman rakennustyöt, millä tölle.
35997: on tärkeä :merldtys kalastuksen ja :merilii- Toisena kiireellisimpänä satama-asian
35998: kenteen helpottajana sekä työtilaisuuksien järjestelynä pidämme Inon rappeutumassa
35999: hankkimisessa suurelle, mutta vähävarai- olevan sataman :pikaista korjaamista. Jollei
36000: selle Seivästön kylälle. tähän ryhdytä ajoissa, hajoaa satamaa suo-
36001: Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan jaava, jo ennestään rajumyrskyn repimä
36002: riitä, vaan tarvitaan edellämainittujen sa- aallonmurtaja ja sataman suu tukkeutuu
36003: tamien lisäksi viielä muitakin satamia ja niin, että sitä asemapaikkanaan käyttävä
36004: venevalkamia. Satamista pidämme tärkeim- rannikkovartioalus ei sinne enää pääse.
36005: pinä Seiskarin ja Inon satamaa. Seiska- Sataman korjaamista puoltaa vielä sekin,
36006: rissa on taloudellinen asema hyvin vaikea. että se samalla palvelee kalastajia suojat-
36007: Saari on liian tiheään asuttua. Meriliiken- tuna venevalkamana, ja lisäksi Inon kylän
36008: teen lamauduttua ja parhaimpien pyynti- suurilukuinen työttömien joukko saisi tä-
36009: paikkojen jäätyä rauhansopimuksessa Ve- ten hyödyllistä työtä, jota ei muuten ole
36010: näjän puolelle, on saaren asukkaiden toi- paikkakunnalla järjestettävissä.
36011: meentulo käynyt suorastaan tukalaksi. Kolmantena kiireellisenä Suomenlahden
36012: Asemaa voisi jossain määrin helpottaa se- itäosan kalastajaväestön elinmahdollisuuk-
36013: kin, että Seiskarista tulilsi suosittu kesän- sia helpottavana seikkana on mielestämme
36014: viettopaik'ka. :Seiskarin seura onkin teh- Vammeljoen suun syventäminen niin, että
36015: 878 XII,,52. - Suomenlahden itäosan satamaolot.
36016:
36017: veneet pääsevät joen suun läpi jokeen tur- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36018: vaan myrskyiltä. Ranta on tällä kohdalla toimenpiteisiin Suomenlahden itä-
36019: niin matalaa, ettk kalastajien veneet eivät osan satamaolojen parantamiseksi,
36020: matalan veden aikana pääse kilometriä lä- erityisesti saattamalla Seiskarin lai-
36021: hemmäksi rantaa. Kun aallonmurtajan ra- turi- ja satamakysymyksen ratkai-
36022: kentaminen suojattomalle rannalle ja sa- suun ja antamalla kiireellisesti suo-
36023: taman ruoppaaminen siihen vaativat suu- 1·ittaa tutkimuksen Inon sataman
36024: ria kustannuksia, voitaisiin asiaa auttaa korjaamisesta ja V ammeljoen suun
36025: edellämainitsemallamme joen suun syven- syventämisestä sekä ryhtyisi senjäl-
36026: tämisellä, käyttämällä tarkoitukseen työttö- keen nopeisiin toimenpiteisiin tarvit-
36027: myyden lieventämise'ksi tarkoitettuja va- tavien suunnitelmien aikaansaami-
36028: roja. seksi, jotta nämä työt voitaisiin
36029: Edellä esittämillämme perusteilla ehdo- aloittaa mahdollisimman pian käyt-
36030: tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- tämällä siihen työttömyyden lieven-
36031: täväksi toivomuksen, tämiseksi varattuja varoja.
36032:
36033: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1936.
36034:
36035: Vilho Annala. Kaino W. Oksanen.
36036: E. A. Tuomivaara. Elias Tukia.
36037: Kaa.pro Moilanen. Viljo Venho.
36038: 879
36039:
36040: XTI,53. - Toiv. al. N :o 147.
36041:
36042:
36043:
36044:
36045: Paasonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta laivaväylän
36046: syventämisestä Varkaudesta Kuopioon Saimaan kanavan
36047: uusia mittasuhteita vastaavaksi.
36048:
36049:
36050: E d u s k u n n a ll e.
36051:
36052: Saimaan kanava on maamme valtavin ja nava on rakennettu pitkiä matkoja penger-
36053: tärkein vesiliikenneväylä, sillä se yhdistää tämällä ylemmäksi maanpintaa kuin myös
36054: laajat Saimaan vesistöt mereen. Tämän kaivettu mäkren ja vuorien halki'. Putous-
36055: vesistön vaikutuspiiriin kuuluu suurin osa korkeus Saimaalta Suomenlahteen on lähes
36056: Itä-Suomea, aina Nurmesta ja Iisalmea 76 metriä ja oli tämä kytketty yhteensä
36057: myöten. Kanavru1 vaikutus on alueella ol- 28 sulkuun. Sulkujen mitat ovat 35.6 +
36058: lut merkittävän suuri, sillä vasta sen val- 7.42 + 2.67 metriä.
36059: mistuttua pääsi tämän suuren vesistöalueen Edellä selostetunlaisena on kanava täyt-
36060: taloudellinen elämä monella muotoa kohoa- tänyt tärkeätä tehtäväänsä liikenteen pal-
36061: maan. Valmistihan mainitun kulkuväylän veluksessa aivan viime vuosikymmeneen
36062: rakentaminen mahdollisuudet taloudellisen saakka. Pitkäaikaisen käytön vaikutuksesta
36063: elämän kaikinpuoliseen kehitykseen ja Sai- olivat useammat sulut kumminkin siinä
36064: maan alueen taloudellisten edellytysten hy- määrässä rappeutuneet, että niiden uusi-
36065: väksi käyttämiseen. minen oli tullut ajankohtaiseksi. Kun tä-
36066: 'Tällaisen meritien: merkitys on huomattu hä;n uusimistyöhön ryhdyttiin, katsottiin
36067: jo ammoin. Ensimmäinen yritys Suomen- olosuhteiden siinä määrin muuttuneen, että
36068: lahden ja Saimaan vesistön yhdistämiseksi kanava oli rakennettava uusimisen yhtey-
36069: kanavalla tehtiin jo yli 400 vuotta taka- dessä samalla kertaa suurempikantoisia
36070: perin. Sen jälkeen on tämä ajatus ]täny.t aluksia varten. Tämä oli välttämätöntä
36071: kautta vuosisatojen ja toinenkin yritys ka- siitä syystä, että tämä liikenneväylä voisi
36072: navan rakentamiseksi tehtiin Pietari Brahen entistä paremmin ajanvaatimassa kunnossa
36073: . arkana, mutta jäivi1t nämä yritykset sillois- palvella maan talouselämää. Samalla on
36074: ten mahdollisuuksien vallitessa lopull]sesti kiinnitetty huomiota srihen, että m. m.
36075: toteuttamatta. Ruotsissa, jossa on uudistettu entisiä pieni-
36076: Kanavan lopullinen rakentamispäätös sulkuisi~a kanavia, esim. Götan kanava, on
36077: tehtiin vuotena 1844. Vaikeissa olosuhteissa se tehty niin suureksi, että siinä voivat
36078: ja vailla nykyaikaisen tekniikan suomia liikennöidä merien taakse kulkevat alukset.
36079: apuneuvoja rakennettiin kanavaa 12 vuotta, Tulokset ovat olleet erittäin suotuisat. Ta-
36080: jolloin se lopullisesti valmistui ja avattiin loudellinen elämä on kanavan vaikutus-
36081: liikenteelle vuonna 1856. alueella huomattavasti elpynyt ja kehitys
36082: Kanavan pituus on 59.3 km. ja tästä saanut entistä nopeamman vauhdin. Siten
36083: matkasta on yli 36 km. kaivettua osaa. Ka- on se tuonut mukanaan hyvinvointia ja
36084: 880 XII,·53. - Varkauden-Kuopion laivareitti.
36085:
36086: vaurautta, jonka vuoksi meilläkin on py- Tästä liikenteestä on Viipurin___,Varkau-
36087: ritty samoihin päämääri>in. den-Kuopion-Iisalmen suunnan liikenne
36088: Saimaan kanavan uudistamiseksi on: laa- ollut seuraava:
36089: dittu suunnitelma, jonka ensimmäisen ra-
36090: Yhteensä
36091: kennusvaiheen eduskunta on jo hyväksy-
36092: aluksia tavaraa
36093: nyt. Sen mukaan on jo suoritettu Lavo- rek.tonnia tonnia
36094: lan sulun, Mälkiän sulkuryhmän ja Suur- v. 1930 472,228 557,290
36095: Mustol<an sulkuryhmän uudistaminen,. sekä , 1931 433,443 473,135
36096: 'l'aipaleen mutkan oikaiseminen. Parhaal- 1932 454,714 480,523
36097: laan on työn alla Pällin, Lietjärv·en ja " 1933 499,567 550,425
36098: Särkijärven sulkuryhmien uusiminen. Sa- " 1934 582,357 625,314
36099: maan rakennusvaiheeseen kuuluu sen lisäksi "
36100: Rättijärven ja Juustilan sulkuryhmien
36101: uus1mmen. Toinen työjakso käsittäisi Tuo- Muu liikenne jakaantuu verrattain tasai-
36102: miojan ja Tuohimäen sulkujen yhdistämi- sesti paikallisliikenteen ja kahden muun ai-
36103: sen ja uudestaan rakentamisen, Kansolan kaisemmin mainitun suunnan kesken. Ku-
36104: ja Suikin kanavaosien uusimisen ja Suikin ten numerot osoittavat, on ViipuriTir-Var-
36105: - Vakkilahden kanavan, sekä Vakkilan su- kauden-Kuopion-Iisalmeii suunta yksi-
36106: lun rakentamisen. Kolmas työjakso käsit- nään tuonut huomattavasti yli puolet kai-
36107: täisi kanavan muiden osien laajentamisen kesta Saimaan kanavan liikenteestä.
36108: lopulliseen suuruuteen, väylän siirron Lin- Nykyisin voivat Saimaan kanavasta
36109: nansaimesta Kivisalmeen Viipurin kaupun- kulkea alUikset, jotka 'kuljettavat 100-130
36110: gissa, :sekä Saimaan väylien syventämisen rekisteritonniin, ·eli noin 70-100 standerttia
36111: Lauritsalasta Varkauteen. puutavaraa. Uusien mittojen mukaan val-
36112: Ensimmäisen työvaiheen suoritettua ei mistuneessa kanavassa voivat sen sijaan lii-
36113: vielä saavuteta suuriakaan taloudellisia tu- kennöidä 14 jalkaa syvässä kulkevat aluk-
36114: loksia, vaikkakin liikenne tämän parannuk- set, jotka lastaavat 1,000-1,300 rekisteri-
36115: sen kautta tulee nopeammaksi ja ruuhkau- tonnia eli noin 700 standerttia puutavaraa.
36116: tumista voidaan paremmin välttää. Ei On tärkeätä, että silloin kun Saimaan
36117: myös saada tähän uhratulle pääomalle tar- kanava on kokonaan uudistettu uusien mit-
36118: peellista korkoa ennenkuin 'koko kanava on ,tojen mukaiseksi, myöskin .sen vaikutus-
36119: saatu suunniteltuun laajuuteen. aluetta ainakin tärkeimmällä suunnalla sa-
36120: Saimaan kanavan liikenne käsittää pai- manaikaisesti laajennetaan, jolloin vasta
36121: kallisliikenteen lisäksi kolme pääsuuntaa, voidaan kanavan laajennusta täydellä te-
36122: nimittäin Viipuri-Mikkeli, Viipuri-Joen- holla hyväksi käyttää. Ennen kaikkea olisi
36123: suu ja Viipuri-Varkaus-Kuopio-Iisalmi. tästä syystä väylä Lauritsalasta Kuopioon
36124: Viisivuotiskaudella 1930-1934 on Sai- saakka syvennettävä kanavan uusia mittoja
36125: maan kanavan liikenne ollut seuraava: vastaavaksi.
36126: Yhteensä Koko Saimaan kanavan olemassaolon ajan
36127: aluksia tavaraa on Kuopio ollut Saimaan laivaliikenteen
36128: rek. tonnia tonnia 'kaikkein tärkeimpiä liikennöitsijöitä, jota
36129: V. 1930 716,300 760,100 se yhä vieläkin on. Kuopio on koko Poh-
36130: , 1931 584,100 597,200 jois-Savon ja Pohjois-Karjalan käsittävän
36131: 1932 597,500 614,200 läänin hallituskaupunki, suurmyllyineen ja
36132: "
36133: , 1933 642,900 686,600 muine teollisuuslaitoksineen laajan maakun-
36134: 1934 761,100 818,500 nan huomattavin keskus, jonka kauppasuh-
36135: "
36136: XII~53. - Paasonen y. m. 881
36137:
36138: teet ulottuv·at laajoille aloille ympäri maan. että hallitus ensi tilassa tutkitut-
36139: Saimaan ja Saimaan kanavan liikenteen taisi ja valmistuttaisi kustannus-
36140: edistymisen kannalta on erittäin tärkeätä, arvion laivaväylän syventämisestä
36141: että kanavan valmistumisen jälkeen n. s. Varkaudesta Kuopioon Saimaan ka-
36142: Itämeren alukset voivat suunnata liiken- navan uusia mittasuhteita vastaa-
36143: teensä Kuopioon saakka. vaksi ja jonkin vastaisen vuoden
36144: Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus- tulo- ja menoarvioon ehdottaisi mää-
36145: kunnan päätettäväksi toivomuksen, rärahan väylän perkaustöiden al-
36146: kuunpanemiseksi.
36147:
36148: Helsingissä 16 p:nä syyskuuta 1936.
36149:
36150: Armas Pa.asonen. &alle Kämäräinen.
36151: Onni Peltonen. Matti Turkia..
36152: Heikki Kääriäinen. Alex Hämäläinen.
36153: Juho Pyy. Viljo 0. Kilpeläinen.
36154: Karl J. Wenma.n. Elia·s Tukia.
36155: Atte J. Muhonen. Otto Marttila.
36156: T. A. Jauhonen. Elias :Simojoki.
36157: Yrjö Welling. Janne KOO.vuranta.
36158: J. Taikala. Miina .Sillanpää.
36159: Edv. P·esonen. Onni Mäkeläin.en.
36160: Kaarlo Hänninen. Jussi Lonkainen.
36161: Antti Meriläinen. Aino Luostarinen.
36162: L. 0. Hirvensalo. Kaino W. Oksanen.
36163: Heikki Ni.skanen. Eino Rytinki.
36164: K. Hakala.
36165:
36166:
36167:
36168:
36169: 111
36170: 882
36171:
36172: Xli,54. - Toiv. al. N :o 148.
36173:
36174:
36175:
36176:
36177: Tulkia y. m.: Saimaan ja Kuolimojärven yhdistämisestä
36178: kanavalla.
36179:
36180:
36181: E d u s k u n n a 11 e.
36182:
36183: Saimaan ja Kuolimojärven yhdistäminen menevät purkaukseen ja lastaukseen, sekä
36184: kanavalla on jo pitemmän aikaa ollut vi- avautuisivat ma~lddnat pienellekin puuta-
36185: reillä mUitta asia on edelleenkin vielä tut- varalle. Samalla kanava ulottaisi laivaku-
36186: kimusasteella. Tämä kahden suuren vesis- Lun Saimaan vesistössä Suomenniemen kir-
36187: tön välinen kannas on kapeimmalta koh- kolle saaklka.
36188: daLta vain 350 metriä leveä, joten kanavan Edellä esittämiimme perustelu:ilhin viita-
36189: rakentaminen tulee suhteellisen halvaiksi ten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
36190: siihen hyötyyn nä'hden, minkä noin 40 !ki- päätettäväksi toiv·omuksen,
36191: lometrin pituisen Kuolimojärven yhdistä-
36192: minen Saimaan vesistöön tuottaa. Kanavan että hallittts kiireellisesti ryhtyisi
36193: rakentamisen kautta säästyisivät ne kus- toimenpiteisiin kanavan rakentami-
36194: tannukset puutavarakuljetuksessa kannak- seksi Saimaan vesistön ja Kuolimon
36195: sen yli Kuolimosta Saimaalle, jotlka nyt välille.
36196:
36197: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1936.
36198:
36199: Elias Tukia. .Antti Kemppi.
36200: 883
36201:
36202: Xll,55. - Toiv. al. N :o 149.
36203:
36204:
36205:
36206:
36207: Tolp,panen y. m.: Enon pitäjässä olevan Ahvenisen virran
36208: ja Uimaharjun väylän syventämisestä ja leventämisestä.
36209:
36210:
36211: E d u s k u n n a ll e.
36212:
36213: Pohjois-Karjalassa erinäiset järvialueet m. m. Paalasmaan ja Hattu- y. m. saaret.
36214: ovllit jokien kautta yh:teydessä keskenään Saarissakin on useita kymmeniä taloja, mo-
36215: ja näin ollen riippuvaisia niistä olosuh- nine satoine asu:kkaineen. Viljelysalueet
36216: teista, jotka kulloinkin ylimmässä vesi- ovatkin syntyneet alavimmille paikoille jär-
36217: aineessa on. Samoin myöskin hyödy,t ja ven ja jokien rantamille, joissa on parhaat
36218: vahingot ovat eroittamattomasti toisistaan viljelysmahdollisuudet olemassa. Samoin
36219: riippuvaiset. Tällainen yhteys on suurella ovat luonnonniityt osittaista luhta-alaa,
36220: Pielisjärvellä sen yläpuolella olevien ja ala- kuin myöskin sellaisessa tilassa olevaa
36221: puolella olevien Pyhäselän ja Saimaan ve- maata, jota veden normaalina ollen voisi
36222: sistöjen välillä. Pielisjärvi, joka saapi ve- viljellä, mutta tietoisuus siitä, että pie-
36223: tensä jokien tuomana eri tahdilta m. m. nempikin tulva voi tuhota yrityksen, pa-
36224: Venäjän puolelta Lieksajärvestä Lieksajo- kottaa viljelyksestä luopumaan. Tulvalie
36225: kea myöten sekä suurista soiden kuivaus- alttiita viljelysalueita on lähes tuhannen
36226: alueista, joutuu saamansa veden sitten las- hehtaaria, ,}uonnonniittya:lueita useita satoja
36227: kemaam Pielisjoen kautta Pydläselkään. En- hehtaareja ja metsämaita huomattavat alat.
36228: nenkuin Pielisjoen uoma on alkanut, on Tuollaiset tulvatilanteet ovatkin uusiintu-
36229: Pielisjärven ja Ahvenisen välillä n. s. Ah- via ja eri pitkin väliajoin kohtaavia on-
36230: venisen virta kaita ja matala, supistuen nettomuUJksia. Tällaisia suuria onnetto-
36231: Uimaharjun kohdalla ahtaaksi väyläksi. muusvuosia ovat olleet m. m. 1899, 1924-
36232: Nämä ahtaat ikohdat estävät veden ULpi- 28 ja 1935 sekä aina jatkona seuraava
36233: kulun riittävän nopeasti. Milloin maakun- vuosi, jolloin ei vielä voida viljaa kylvää
36234: nassa sekä rajan toisella puolen sattuu suu- eikä heinän kadottua luonnonniitystä
36235: rempi useampia päiviä kestävä sadekausi, myöskään tehdä heinää. Pienempiä tulva-
36236: niin maakunnasta suurilta aloilta joet ku- vuosia on useammin, mutta ne häirit.
36237: lettavat sadeveden Pielisjärveen, joka täyt- sevä:t vain luonnonniityn alueita. Tulvat
36238: tyy nopeasti alapäässä olevan aMa3in las- voivat yllättää niin nopeasti, että kylV"etty
36239: kuväylän .täJhden. Nyt on heti 'tulvatilanne ja kasvanut v]lja peittyy veden alle. Sa-
36240: valmis tuhoamaan suuria viljelys-, luonnon- moin tehty heinä jääpi latoi'hin ja pielek-
36241: niirtty- ja metsäalueita. Pielisjärveen saa- siin paisuneen järven peittäminä, omista-
36242: vat rantakosketuksen viisi kuntaa, nimit- jien voimatta yhtään tilannetta auttaa.
36243: täin Pielisjärvi, Nurmes, Juuka, Kontio- Tämänlaisten op.nettomuuksien uusiintu-
36244: lahti ja Eno, välillisesti Valtimo. Kaikkien miseen ei ole muuta kuin yksi tie: ruo-
36245: näiden kuntien alueella on rannoilla ja saa- pata Ahverusen virtaväylä leveämmäksi ja
36246: rissa toisinpaikoin tiheitä asutuskeskuksia, syvemmäksi, niin että vedelle tulee väl-
36247: 884 Xl,55. - Ahvenisen-Uimaharjun väylä.
36248:
36249: jempi solumisala. Yksityiset kunnat ja että hallitus kiireellisesti tutkitut-
36250: maanomista;jat ovat ikykenemättömät näin taisi ja teetättäisi kustannusarvion
36251: suuriin lrnstannUJksiin, ja s:iJksi olisi siihen Enon pitäjässä olevan Ahvenisen
36252: saatava valtion auttava käsi avuksi va- virran ja Uimaharjun väylän syven-
36253: pauttamaan tämän köyhän rajaseudun vil- tämisestä ja leventämisestä sikäli,
36254: jelijät tulevaisuudessa onnettomuuksilta. että Pielisjärven vedenpinta voitai-
36255: Edellä oleviin perusteluihin viitaten siin pitää normaalisen korkeana, sekä
36256: saamme !kunnioittaen ehdottaa eduskunnan ryhtyisi asian aiheuttamiin toimen-
36257: päätettäväksi toivomuksen, piteisiin.
36258:
36259: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1936.
36260:
36261: Matti Tolppanen. Antti Klllkkonen. Ma,tti Puittinen.
36262: Heikki Soininen. Juhani Leppälä. Albin ,Asikainen.
36263: Kalle J ouka.nen. Aino Luostarinen. Tdlda Löthman-Xoponen.
36264: Akseli Brander. A. J. Kosonen. E,ero Nurmesniemi.
36265: J. Väisänen. Albin Ko:ponen. Urho Kekkonen.
36266: 885
36267:
36268: XII, 56. - Toiv. al. N :o 150.
36269:
36270:
36271:
36272:
36273: Lohi y. m.: Toimenpitei.~tä Iijoen perkaamiseksi.
36274:
36275:
36276: E d u s k u n n a ll e.
36277:
36278: Valtion toimesta on viime aiko~na kiin- juoksulla on ojitulksia toimitettu, on luon-
36279: nitetty huomiota maan kuivauksiin monin nollista, että vesimassat entistä nopeammin
36280: paikoin vercrattai11l suuressa määrässä. Sa- pääsevät jokeen ja tulva IDJousee yli äyräi-
36281: malla kun vesiperäisiä maita on ojitettu den. Niinpä kuluneena kesänäkin heinä-
36282: sekä viljelystä että metsän kasvua varten kuulla sattuneiden sateiden aikana nousi
36283: on myöskin ollut väLttämätöntä ryhtyä jo- vesi 1 1 / 2 metriä tavallisesta korkeudesta.
36284: kien p.erkauksiin, jotta suurten tulvien ai- Tästä voi jo arvata minkälaiset vahingot
36285: heuttamat vahingot saataisiin lievenne- syntyvät vesistön varsilla oleville viljelyk-
36286: tyiksi. Tässä suhteessa olisi kumminkin sille. Itse Pudasjärven ympärillä sekä sen
36287: vielä paljon tehtävää. Iijoen vesistön var- yläpuolella olevain järvien tienoolla kuin
36288: rella on myöskin vesiperäisiä maita oji- myöskin Livojoen alajuoksulla on tilanne
36289: tettu valtion toimesta huomattavat määrät. kaikista vaikein.
36290: Itse Iijoki ja sen sivuhaarat on ilrumm:in- Näin ollen ehdotamme eduSikunnan hy-
36291: hln vielä kokonaan p,erkaamatta. Tästä väJksyttäväksi toivomuksen,
36292: johtuukin, että veden korlk:eus ja varsinkin
36293: sadeaikoina tulvat tekevät viljelyksille että haUitus kiireellisesti ryhtyisi
36294: usein suuria vaJhinkoja. Niinpä Pudasjär- toimenpiteisiin Iijoen perkaamiseksi
36295: vellä sekä Pudasjärven niin ylä- kuin ala- ensi sijassa Pudasjärven ylä- ja ala-
36296: puolella kuluvanakin kesänä tulvat aiheut- puolella.
36297: tivat erittäin suuria vahinkoja. Kun ylä-
36298:
36299: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1936.
36300:
36301: K. A. Lohi. S. Salo. Ka.arlo Känninen.
36302: 1
36303: 1
36304: 1
36305: 1
36306: 1
36307: 1
36308: 1
36309: 1
36310: 1
36311: 1
36312: 1
36313: 1
36314: 1
36315: 1
36316: 1
36317: 1
36318: 1
36319: 1
36320: 1
36321: 1
36322: 1
36323: 1
36324: 1
36325: 1
36326: 1
36327: 1
36328: 1
36329: 1
36330: •• ••
36331: VALTIOPAIVAT
36332: 19 3 6
36333:
36334: LIITTEET
36335: XIII
36336: VARSINAISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN VALIOKUNTIIN
36337: LÄHETETYT LAKIALOITTEET
36338:
36339:
36340:
36341:
36342: HELSINKI 1936
36343: V ALTIONEUV08TON KJLRJAlP.AJINO
36344: Merenkulun työläistarkastajan virkaa ja pakkohuutokaupalla
36345: myytävien kiinteistöjen lunastamista valtiolle
36346: koskevia lakialoitteita
36347: 1
36348:
36349:
36350: 1
36351:
36352:
36353: 1
36354:
36355:
36356: 1
36357:
36358:
36359: 1
36360:
36361:
36362: 1
36363:
36364:
36365: 1
36366:
36367:
36368: 1
36369:
36370:
36371: 1
36372:
36373:
36374: 1
36375:
36376:
36377: 1
36378:
36379:
36380: 1
36381:
36382:
36383: 1
36384:
36385:
36386: 1
36387: 891
36388:
36389: Xlll,1. - Lak al. N :o 60.
36390:
36391:
36392:
36393: Lonkainen y. m.: Ehdotus laiksi merenkulkuhallinnon vt-
36394: roista ja toimista.
36395:
36396: E d u s k u n n a 11 e.
36397:
36398: Kuluvan vuoden valtiopäiville on jätetty taamalla edellämainitun rahaasia-aloitteen
36399: rahaasia-aloite N:o 167, joka tarkoittaa perusteluihin, ehdotamme kunnioittaen, vii-
36400: määrärahan myöntämistä työläistarkasta- taten valtiopäiväjärjestyksen 32 ·§:ään,
36401: jan palkkaamiseksi merenkulkuhallituk-
36402: seen. Kun sen jälkeen on ·eduskunnalle että Eduskunta hyväksyisi kysy-
36403: jätetty hallituksen esitys laiksi meren- myksessäolevan hallituksen esityksen
36404: kulkuhallinnon viroista ja toimista (1936 näin kuuluvana:
36405: vp. N:o 46.), niin tämän johdosta ja viit-
36406:
36407:
36408: Laki
36409: merenkiulkuhaHinnon viroista ja toimista.
36410:
36411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
36412:
36413: 1 §. toriapulainen, luotsivanhin, vanhempi
36414: Merenkulkuhallintoon voidaan asettaa pe- luotsi, nuorempi luotsi, luotsioppilas, ma-
36415: ruspalkalle seuraavia viran- ja toimenhal- jak!kamestari, vanhempi majakkavartija,
36416: tijoita: nuorempi majakkavartija, sumusireeninhoi-
36417: merenkulkuhallitukseen: pääjohtaja, me- taja ja sumusireeninhoitajanapulainen;
36418: renkulkuneuvos, toimistopäällikkö, apulais- merenkulkulaitoksen aluksiin: aluksen
36419: osastopäällikkö, yli-insinööri, insinööri, me- pää:llikkö, majakkalaivuri, perämies, yli-
36420: renkulunylitarkastaja, laivanmittaustarkas- konemestari, konemestari, sähköttäjä ja
36421: taja, konetar<kastaja, yliaktuari, aktuari, pursimies;
36422: merenmittauspäällikkö, harauspäällikkö, valtion satamiin: satamakapteeni, satama-
36423: luotauspäällikkö, sihteeri, notaari, kamreeri, vouti, konttoriapulainen, satamakonstaapeli,
36424: apukamreeri, kirjanpitäjä, kirjaaja, lä!het- konemestari ja lämmittäjä; sekä
36425: täjä, varastonhoitaja, rakennusmestari, kar- merenkulkuoppilaitoksiin: rehtori, joh-
36426: toittaja, kartanpiirtäjä, sähköasentaja, taja, vanhempi opett>aja, nuorempi opettaja
36427: asentaja, kaasumestari, apulaiskaasumes- ja vahtimestari.
36428: tari, kamreerinapulainen, kirjanpitäjän- Edellämainittuja virkoja ja toimia voi
36429: apulainen, kanslia-apulainen, konttoriapu- olla eri palkkaluokkaisia.
36430: lainen, laskuapulainen, puhtaaksikirjoittaja
36431: ja vahtimestari; 2 ·§.
36432: merenkulku- ja luotsipiireihin: merenku- Paitsi peruspalkkaisia virkoja ja toimia
36433: luntarkastaja, työläistarkastaja, luotsipiiri- voi merenkulkuhallinnossa olla palkildovir-
36434: päällikkö, apulaisluotsipiiripäällikkö, kont- koja ja -toimia.
36435:
36436:
36437: Helsingissä 10 p:nä marraskuuta 1936.
36438:
36439: Jussi Lonkainen. Onni Hiltunen.
36440: 892
36441:
36442: XIII,2. - Lak. al. N :o 61.
36443:
36444:
36445:
36446:
36447: Eskola y. m. : Ehdotus laiksi pakkohuutokaupalla myytä-
36448: vien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle.
36449:
36450:
36451: B d u s k u n n a l ·l e.
36452:
36453: Kuluvan joulukuun 11 päivänä on halli- malla alussa mainittuun hallituksen esityk-
36454: tus antanut eduskunnalle esityks·en n:o 64 seen ja nojautuen valtiopäiväjär~tyksen
36455: laiksi Osakeyhtiö Maakiinteistöpankin oi- 32 §: ään ehdotamme,
36456: keudesta ostaa tai lunastaa pakkohuutokau-
36457: palla myytäviä kiinteistöjä. Kun nämä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
36458: tehtävät monistakin syistä soveltuvat pa- van lakiehdotuksen:
36459: remmin asutushallitukselle, niin viittaa-
36460:
36461:
36462:
36463: Laki
36464: pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle.
36465:
36466: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
36467:
36468: 1 §. 3 §.
36469: Kun maalaiskunnassa oleva kiinteistö on Jos ostaja on kauppahinnan kokonaan
36470: pakkohuutokaupalla myytävä, asutushalli- tai osaksi jo suorittanut käteisellä, se on
36471: tus on oikeutettu asiaa maatalousministe- hänelle 7 %:n korkoineen maksettava takai-
36472: riöön alistamatta, huutamaan kiinteistön sin. Myöskin on ostajalle, jos hän on otta-
36473: valtiolle käytettäväksi ensi sijassa asutus- nut kiinteistön haltuunsa, korvattava hä-
36474: tarkoituksiin. Samalla tavoin asutushalli- nen siitä suorittamansa palovakuutusmak-
36475: tuksella on valta, kun kiinteistö on ulos- sut ja muut sen hoidosta johtuneet välttä-
36476: ottotoimin myyty, kahdenkymmenen päivän mättömät kustannukset, ellei katsota hänen
36477: kuluessa huutokaupan toimittamisesta lu- saaneen niistä korvausta kiinteistön hänelle
36478: kien lunastaa myyty kiinteistö huuto- tuottamasta edusta.
36479: kauppahinnasta. Kauppakirjaa älköön tätä Jos ostaja on kiinteistöitä korjannut sa-
36480: ennen ostajalle annettako. don, vähennettäköön sen arvo, kustannukset
36481: huomioonottaen, lunastushinnasta.
36482: 2 §.
36483: Jos asutushallitus on päättänyt lunastaa 4 §.
36484: kiinteistön valtiolle, ilmoittakoon siitä Jos kiinteistöä, joka on valtiolle huu-
36485: 1 §:ssä mainitun ajan kuluessa pakko- dettu tai lunastettu, on jäänyt kauppa-
36486: huutokaupan toimittajalle, jolloin kauppa- hinnan vähennyksenä rasittamaan kiinni-
36487: kirja on asutushallitukselle annettava. tettyjä velkoja tai nautinto-oikeuksia tahi
36488: XIII,2. - Eskola y. m. 893
36489: oikeuksia tuloon tai tuottoon, valtio vastaa tarkoituksiin tai käyttää muulla, maa-
36490: niistä vain kiinteistön arvolla. Velat voi- lousministeriön määräämällä tavaila.
36491: daan, jos asutusha:llitus niin päättää, koko-
36492: naisuudessaan heti suorittaa kiinnityksen 8 §.
36493: haltijalle. Tämän lain nojalla huudettujen ja luna.s-
36494: 5 §. tettujen kiinteistöjen hinta sekä lain toi-
36495: Jos ei voida sopia 3 §:ssä mainitun sa- meenpanoa varten tarvittavat varat suori-
36496: don arvosta tai ostajalle suoritettavasta tetaan asutusrahaston varoista.
36497: korvauksesta, asutuslautakunta toimitta-
36498: koon niiden selville saamiseksi kiinteistöllä 9 §.
36499: katselmuksen ja arvion. Jos tämän lain nojalla valtiolle huudetut
36500: Asutuslautakunnan toimittamaan arvioon ja luna.stetut kiinteistöt käytetään asutus-
36501: tyytymätön ha:kekoon siihen muutosta tarkoituksiin, ne tai niistä muodostetut tilat
36502: kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla, on saatettava kulloinkin voimassa olevan
36503: joka on toimitettava vastapuolelle kuuden- asutustilalainsäädännön alaisiksi, ja met-
36504: kymmenen päivän kuluessa arvioimisen jäl- sänmyynnistä eräänlaatuisilta asutustiloilta
36505: keen. Jos tämä laiminlyödään, asutus- 28 päivänä huhtikuuta 1925 annetun ilain
36506: lautakunnan arvio jääköön voimaan. säännöksiä viljelystiloihin nähden on nou-
36507: datettava, kuitenkin niin, että tilat pysy-
36508: 6 §. vät metsänmyyntiä koskevien rajoitusten
36509: Kiinteistön ollessa valtion lunastusoikeu- alaisina niin kauan, kuin tila on panttina
36510: den alaisena, älköön kiinteistön säännöl- valtion saatavasta.
36511: listä hoitoa lainrl"nlyötäkö. Älköön myös- 10 §.
36512: kään kiinteistöitä luovutettako metsää tai Tämä :la:ki ei koske sellaisia pakkohuuto-
36513: muuta:kaan kiinteistöön kuuluvaa, paitsi kaupalla myytyjä kiinteistöjä, joiden huuto-
36514: sellaista, joka voidaan katsoa sen säännöl- kauppa on toimitettu ennen tämän lain
36515: liseksi tuotteeksi, kaikki sen rangaistuksen voimaantuloa.
36516: ja korvausvelvollisuuden uhalla, mikä 11 §.
36517: seuraa laillisen hukkaamiskiellon rikko- Tarkemmat määräykset tämän lain so-
36518: misesta. veltamisesta antaa valtioneuvosto.
36519:
36520: 7 §. 12 §.
36521: Tämän lain mukaan huudettu tai lunas- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
36522: tettu kiinteistö tahi osa siitä voidaan asu- tammikuuta 1937 ja on voimassa vuoden
36523: tushallituksen toimesta luovuttaa asutus- 1937 loppuun.
36524:
36525:
36526: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1936.
36527:
36528: Valfrid Eskola. E. Jokinen.
36529: LAKI-, RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOITTEET
36530: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
36531: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET.
36532: (Hakusanrfrt viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiaikirjaiu .a.sialueiJteloihin.)
36533:
36534:
36535:
36536: Lakialoitteet.
36537: n :o 1, V i l h u l a n y. m.: Ehdotus lairksi mu:uttamisesta. Liitteet 1,9. s. 213'. - Ks.
36538: Suomen hallitusmuodon 14 § :n muuttami- Yliopisto.
36539: ses·ta. Liitteet I,1. s. 5. - Ks. Hallit,us- - n :.o 10, ,S ö d e r h j e l m i n y. m.: Ehdo-
36540: mooto. tukset laiksi Helsingin yliopiston järjes-
36541: - n:o 2, V,. Annalrun y.m.: Ehdotus tyrsmuodon perusrteista annetun lain muut-
36542: lailksi Suomen hallitusmuodon 14 § :u 'trumisesta j.a Jailkisi sanotun lain voimaan
36543: muuttamirsresta. rLiitteet I,2. s. H. - Ks. prauosta. Liitteet I,10. •s. 2·7 ja 3t1. - Ks.
36544: iHallitusmuoto. Yliopi•sto.
36545: - n:o 3, N i u ik k .a rS en y. m.: Ehdotus 1a:iksi n:o 111, H. Ryömän y.m.: Ehdotus
36546: valtiopäiväjärjesrty:ksen 7 § :n muuttami- laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuo-
36547: sesta. Lii,tteet 1,3. s. '8. - Ks. Valtio- don perU<steirsta annetun lain muuttami-
36548: :päiväjärjestys. rsesta. Liirtteet I,11. s. 3t4. - K.s. Yli-
36549: .opi.sto .
36550: .n :o 4, A m p u j a n y. im. : EhdotuJS laiksi
36551: rvaltiopäiväjärjes,tyksen 7 ja 13 § :n mu:ut- - n:o 1!2, V. Annalan y. m.: Ehdotus
36552: rtamisesta. Liitteet I;4 . .s. 10. - Ks. Val- lailksi itsenäisyySIPäivän :viettämisestä an-
36553: netun lain 2· § : n ID'U'uttrumisest,a. Lii tteet
36554: tiopäiväjärjestys.
36555: I,12. s. 36. - Ks. Itsenäisyyspäivä.
36556: - n:o 5, V i l h u l :a n y. :m.: Ehdotu:s laiksi - n:o 13, V. 1A n n alan y. m.: Ehdot'US
36557: v.altiopäiväjär'jestyksen 88 §:n mUJutrtami- laiksri ulkormaa.l.aiseU: ottamis.esta rSuomen
36558: ses,ta. Liitteet 1,5. 'S. i1J3. - Ks. V a:lti·o- karnsala,iseksi annetunr lain muuttrumi:sesta.
36559: :p äiv äj ärj es ty·s. Liirtteet 1,13. s. 37. - Krs. Suomen kansa-
36560: - n :o 6, Kiviojan y.tm.: Ehdotus lruikrsi 1aisoiikeus.
36561: edu:sta.janrvaalei.sta annetun lain muuttami- - n:ro 14, Srundst'l·ömin y.m.: Ehdotus
36562: sesta. Liitteet 1,6. rs. r14. - Ks. Vaalilaki. .l.aiksi yhdistyksistä :annetun lain muutta-
36563: n:o 7,Kuusiston y.m.: Ehdotuslaiksi misesta. Liitteet II,1. s. 5,9. - .Ks. Yh-
36564: edus,tajanrvaa1eis·ta annetun lain 1 § :n distyslaki.
36565: muuttamisesta. Liitteet 1,7. s. 1:7. - K,s. - n :o 115, Pelto •s en y . .m.: Ehdotus laibi
36566: Vraralilaki. vru:o.den 11911r8 kapinan johdosta kurirnpido'l-
36567: n:o 8, J. Anrnalan y.m.: Ehdotukset lisesrti rtuomittujen a'JJmahtrumisesta anne-
36568: laeiksi Helsingin yliopiston j ärjestysmuo- tun lain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet
36569: don perru.steista ·annetun lain ja sranotun .LI,2. s. 60. - Ks. Armahdrus.
36570: lain voi.maanpanrosta .frnrnetun lain muut- - n :ro 1i6, F a g e r h o 1m i n y. m.: Ehdotus
36571: tamis.esta. Liitteet I,s. s. 19. - Ks. Yli- 1fri ksi työmuhan ·suojelemisesta .annetun
36572: 1
36573:
36574:
36575: upisto. .lainr tkurmoami:s.esta. rLiitteet II,3. •s. 62. -
36576: -- n:o 9, V. Annalan y. m.: Ehdotukset Ks. Työra:uha.
36577: laeiksi Helsingin yliopiston järjesty,s- - n :o :17, Pyy n y. m.: Ehdotus la·ilksi maa-
36578: :muodon perusrteis,ta annetun lain ja kaaren 1 luvun muU<ttarmisesta 9 päivänä-
36579: sanotun lain voimaanparwsta ,an·netun lain kesiillmuta 19•313 annetun lain 2 § :n muut-
36580: 4 Laki-, rahaasi.a- ja toivomusaloitteet t93,6.
36581:
36582: tami•oosta. Liitteet H,4. s. 64. - K~B. 1faa- - n:o 30, N i :sikasen y. m.: Ehdotus lailksi
36583: llmaTi. valtion viran- tai toimenhaltijan oikeu-
36584: - n :o 1•8, •L i n n :a n y. m.: Ehdotu•s laiksi desta eläkkeeseen .an•netun lain kumoami-
36585: asevelvollis.ruuslain 14 § :n muuttamisesta. sesta. Liitteet IV,10. s .. 1'20. - Ks. Vir-
36586: iLiitteet II,5. >S. 66. - Ks·. Asevehnolli•suus. kamies•ten eläikkeet.
36587: - n :o 119, N i s k a s e n: Ehdotus laiksi ulos- n:o 3·1, Pyyn y.m.: Ehdotus laiksi he-
36588: ottolain 4 luvun 5 a § :n muuttamisesta. vosten: ja ajoneuvo·jen ottamisesta sota-
36589: [,iitteet II,6. s. •69. - Ks. Ulosottolaki. voimien tarpeisiin >sodan aikana 111 päi-
36590: - n:o 20, .J. Anna l an: y. m.: Ehdotus vana marraskuuta :Jl9i212 annetun lain
36591: laiksi no.peam:ma.sta menettelys•tä ~Sukuni 11 § :n muuttamisesta. Liitteet l•V,11. s.
36592: men muuttamise~sa. Liitteet LI,7. s. 711. 11211. - 1K•s. .P.uo1us.tus•laito:s.
36593: - Ks. Suku·nimi. n:o 312, LahteJ.a·n y .. m.: Ehdotus laiks~
36594: - n :o 211, v on F r en c k e J l i n y. m.: Ehdo- 1avustruk.sen suorittamisesm eräille vakinai-
36595: trus 1ai,ksi edu.s•ta>janpall\:'kiosta annetun sessa palvelu·kses·sa olevien •asevelvollisten
36596: omaisille 213 päivänä •syys!lmuta 1'!}11,9 an-
36597: lain muutta,misesta. Liitteet IN,1. s. 9>1.
36598: - Ks. Edustajarrpa1klkio. netun lain llrmuttamisesta. Liitteet IV,12.
36599: ·s. 112131• - IK·s. A.sevelvollirmus.
36600: ---1 n :o >212·, I n k i l ä n y. m.: Ehdotus laiiksi
36601: - .n :o 313, V e :s t e r i ""'en y. m.: Elhdotus
36602: tullien kantamises·ta vuonna 19'37. Liit-
36603: laiksi eräiden la•hjoitusma.aikT>UiununpiUisto-
36604: teet LV,2. s. 915. - Ks. T•ullimaksut.
36605: jen luovuttami•sesta. Liitteet I1V,13. !l. 12'5.
36606: ~ n:o 213, 'Kullbergin y.m.: Ehdo·tus
36607: - Ks. Lahjoitus.maat.
36608: laiksi tulo- ja omaisuusverosta annetun
36609: [ain muuttamise-.ta. Liitteet IV,3. s. 97 _____, n :o 3•4, V. A n n 'a 1 .a Th y. ·m.: Ehdotms
36610: ja 919. - Ks•. Tu1o- ja o:maisuus•vero. laiks.i eräiden Jahjoitusma.akruununpui.sto-
36611: jen luo•vwttmmisesta. Liitteet l•V,14. s. 1J27.
36612: - n :o .24, Ö s te r h o 1 m i n y. m.: Ehdotus - Ks. Lahjoitu:smaat.
36613: laiksi t•u1o- ja omai.suus<verosta annetun
36614: lain mruuttamisesta. Lii•tteet IV,4. s. 1011 - n :o 35, J .a n h o sen y. m.: Ehdotus laiksi
36615: ja 103. -· Ks. T>ulo- ja omaisuus;yero. nii•stä perus.tei,sta, joiden :mnrkaan valtion-
36616: avu•st.usta kunnan- ja kyläteille eräissä
36617: - n :o '215•, V o i o n m a a n y. m.: Ehdotus ta.p.auks.i.s·sa •on su.ori·tettava. Liitteet JiV,15·
36618: laiks>i malla•sjuomaverosta 2·0 päi<vänä jou- s. :11219. - K:s. Kun•nan- ja kylätiet.
36619: luiku·uta 1·9·34 annetun lain 4 § :n muutta- - n:o 816, Niska,sen: Ehdotus laiksi kun-
36620: misesta. ,Liit.teet IV,5. >S. :105. - Ks. Mal- nan- ja kyläteiden ott.ami•ses.ta valtion ha•l-
36621: [as>juomat. tuun. Liitteet IV,16. s1. 1'312. - K.s. Kun-
36622: - n:o '216, 1Kämäräisen y.m.: Ehdotus nan,.. j.a 'kylätiet.
36623: laik,si marg>~Jriinivalmisteista ja rehuai- n :o >37, R i i p i se n y. m.: Ehdotus laiiksi
36624: nei~ta suoritettavasta verosta annetun lain y;ks·ityisoppikoulujen valtionavUJs,ta anne-
36625: mllluttami·sesta. Liitteet IiV,6 . .s. 107. - rt:un .lain 2 § :n illllllutt.am~sesta. .Liitteet
36626: Es. Marg>~Jr>iini. !V,17. •s. 134. - Ks. Oppiiko•ulut.
36627: - n:o •2:7, Peltosen y.m.: Ehdotus }.aiksi - n:o 3.8, Metsärannan y.1m.: Ehdotus
36628: valtioneuvos•ton oikeudesta myöntää helpo- laiiksi ikansakoul ulait·oksen kustannuk·sista
36629: 11uksia ja vap>l!lll·tuk·sia Vlaltiol1e tulevien annetun lain mu:utt.a:misesta. Liitteet
36630: maksujen j.a !korvausten suoritta:misesta ,]V,ls. s. '131o. - 1Ks . .Kansrukoulut.
36631: annetun. lain muuttrumisesta. Liitteet IV,7. - n :o 39, Ta ,k a 1 a n y. m.: ElhdotUJB :laiksi
36632: >S. 110. - Ks. v.alti.on ikorv.ausmak.s•ut. yiks,ityis•ten ,k.ansakou1ujen valtionaVTUsta
36633: - n:o 2:8, Frietschin y.1m.: Ehdotus .annetun lain 1 § :n muuttamisesta. Liit-
36634: lai1ksi valtion viran- ja toimenhaltijain teet IV,19. s. 11818. - ,K,s.. Kansrukoulut.
36635: :palkka:uksen perusteista annetun lain - n:o 40, •Sten wa 11 i n y.m.: Ehdotus
36636: mruuttrumisesta. ,Liitteet IV,s. s. 11f2 j.a 'laiksi !kansanopistojen valtionaV'usta anne-
36637: 111'5. - Ks. Virikamiesten pa1kkruus. tun lain 2 § :n muuttrumisesta. Liitteet
36638: -n:o t2i9, Ni:sk.asen: Ehdotus laiksi vi- >]V,2o. :s. 11319 ja 142. - Ks. Kan.sanopis-
36639: ran- ja .toi:menhaltijain •palkkauksen vä- tot.
36640: hentämi•sestä vuoden .11937 aikana. Liitteet - n:o 411, .Cajanderin y.m.: Ehdotus
36641: 'liV,9. s. 1118. - Ks.. Virkamiesten palk- ,metS1änparannusl.aiksi. Liitteet I:V,21. .s.
36642: kaus'. :145. - K.s. Met·säta1ous.
36643: Laki-, raha:asia- ja toi<vomusa·loitteet 1:9'36. 5
36644:
36645: n:o 412, Pekkalan y. :m.: Ehdotus laiksi n:o 5'1, ,S :u n d ,s t r ö :m i n y. m.: Ehdotus
36646: eräiden va·rojen käyttä:mises:tä maan ostoon :lairksri köyhäinhoitolain muuttamisesta.
36647: !V·altion metsätaloutta varten. Liitteet Liitteet V:II,4. s. 6'911. - K·s. Köyhäin-
36648: I1V,22 . .s. 1:5!3. - :K.s. Metsätalous. hoito.
36649: n :o 413·, .S a l o n y. m.: Ehdotus laiksi asu- n:o 512, M us tas i ll .an y. m.: :E!hdotus
36650: tustilalHsten vuotmismaks.ujen alentami- laiksi vuokra-allU!eiden lunastrumi:sesta 3!U-
36651: sesta annetun lain muuttamisesta. Liit- :netun lain 75· § :n .kumoami•sesta. Liitteet
36652: teet IV,23. •S·. 1:515. - .K.s. As•utusto>iminta. VII,5. s. ·6r912·. - Ks. Vuokra-.a•lueet.
36653: - u:o 44, 'Kallioko:siken y.m.: Ehdotus - n :o 5~3, Ta lk alan: Ehdotus laiiksi kansa-
36654: lai!k.si varojen myöntämi,ses:tä !ainoiksi J"o•U:lutoimen järjestysmuodon perusteista
36655: mawtaloustuotannon edistäimi•seksi annetun 'annetun lain ,3 § :n mwuttamisesta. Li•it-
36656: lain muuttamisesta. Liitteet IV,24. s.. 15:9. teet VIII,1. s. 71R - Ks. Kans:akoulut.
36657: - K.s. Maatalous.
36658: - n :o 415, ,K :a ll i o k o s k en y. m.: Efrldot.us n:o 5t4, V. Annalan y.m.: Ehdotus
36659: laiksi varojen <varaamisesta uudis- j.a lai- lruiksi kahdeks:a:n •tunnin työajasta annetun
36660: dunviljelyksistä pienviljelijöille jaettavia lain muUJttamisesta:. Liitteet X,1. •s. 769.
36661: ~ rKs. Työaika.
36662: ,pal:klkioita varten. Liit:teet IV,25. s. 159.
36663: - Ks. Uudisrviljelys'Palkkiot. - n:o :515, V. tAnnalan y.m.: .Ehdotus
36664: - n :o 4J6, :T. 1R a l o sen y. m.: Ehd:o:tms laiksi 1ruiksi työsopimuslain 14 § :n muuttami-
36665: varojen v•a:ra;a:misesta uudis- ja laidunvil- sesta. Liitteet X,2. s. 7711. - Ks. Työ-
36666: jelyks·i,stä pienrviljelijöille jaettavia palk- •81opimus.
36667: kioita varten. iLii,tteet LV,26. s:. 161. - n:o 5r6, Sundströmrin y.:m.: Ehdotus
36668: Ks.. Uu disrviljely·s·p alkikiot. laiks.i ·työs.o'Pirrnus1ain 14 § :n muuttami-
36669: __, n:o 47, Rytingin y.:m.: E~dotus laiksi s·esta. iLiitteet X,3. s. 77:3 1• - Ks. Työ-
36670: 'Va·rojen va·rwa:misesta uudis- ja laidunvil- so·pi:mus.
36671: delyksi,stä pienwiljelijöille jaettavi!li palk- - n:o 57, Sundst1römin y.m.: Ehdotus
36672: ikioi ta varten. Lii tteet IV ,2 7. .s,. 16·3. - 1aiiksi merimi,ehen työajasta annetun lain
36673: 'Kili. U UJdi,s<viljely·spalkibot. muuttamisesta. Liitteet X,4. s. 774. -
36674: - ill :o 4:8, A rrn p u j a n y. m.: Ehdotukset <Ks. Merimiehet.
36675: laeiksi ma.alaiskuntain kunnallislain. 10 - n:o 58, Lonk,rui,sen y.m.: Ehdotus
36676: :ja 10 a § :n, kaupunkien kunnallislain :11 !laiksi merimieslain 111 § :n muuttwmisesta.
36677: ~a t1 a § :n sekä kunnallisen vaalilain !Liitteet X,5. :s. 778. - Ks. Merimiehet.
36678: 12 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,1. s. - n:o 5r9, Lo•nkaisen y.m.: Ehdotus
36679: 685. - Ks. Kunnallislait. lail"si meri:miesla.in 411 § :n muuttrumirsesta.
36680: n:o 49, Niska,sen: Ehdotus laiks.i ~maa Liitteet X,6. s. 77·9. - .Ks. Merimiehet.
36681: ila:iskuntain kunnallishallinnosta annetun n:o 60, Lonkai·sen y.m.: Ehdotus
36682: asetuksen 812 § :n 7 kohdan muuttamisesta. laiksi merenkulkuhallinnon viroista ja
36683: iLiitteet VU,2. s. 687. - Ks. K:unnallis- toimista. Liitteet XIII,l. s. 891. - Ks.
36684: verotus. Merenkulku.
36685: n:o 50, .M. Ryömän y.m.: Ehdotus n :o 61, E s k o 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi
36686: lai!ksi köyhäinhoi•tolain 511 § :n muuttrumi- pakkohuutokaupalla myytävien kiinteis-
36687: ·ses·tw. .Liitteet VII,3. s. 68'9. - K·s. Köy- töjen lunastamisesta valtiolle. Liitteet
36688: häinlhoito. XIII,2. s. 892. - Ks. Pakkohuutokaupat.
36689:
36690:
36691: Rahaasia-aloitteet.
36692: n:·o 1, 0 ,a j a n d erin y. m.: Korotetnn ten parantam~seksi. Li:itteet LV,59. s. 23 6.
36693: 1 1
36694:
36695:
36696:
36697: määrärahan osoittamises,ta työvoima:n li- - Ks. Virkamiesten palkkaus.
36698: säämiseksi korkeimmassa hallinto-oikeu- n:o 3, P o h j alan y. m.: Määrärahan
36699: des81ru. Li:itteet I,V,5s. s. :2r313·. - Ks. K.or- osoittami:sesta ennen 2~ päivänä syyskuuta
36700: lkein hallinto-oikeus. 193r3 annettua asetusta elä'kkee1le joutunei-
36701: - n:o S, I n k i l ä n y. m.: Määrärahan osoit- den sairaanhoi tajattarien eläke-etujen pa-
36702: tami,sesta alempiin cpaliDka:us·ryhmiin kuu- ran.tamista varten. Liit.teet IV,6o. s·. 2'38.
36703: luvien viran- ja toimenhaltijain palkkaus- - Ks. Sairaanhoit,a;j.ruttaret.
36704: 6 Laki-, rahaasia- ja toirvomusaloitteet 1,91316.
36705:
36706: n:o 4, cH·uit.tisen y.m.: Määrärahan - n:o 1i6, Pyy n y. m.: Määrärruha;n osoitta-
36707: osoittamisesta ylimääräisiksi elä:kkei'ksi py- misesta Kanna~sen ammattikoulukodin op-
36708: syvästi tyokyvyttö1mille ja rvamttomille va- lpilas- y. m. ~as-umuksLen kunno-stami.seen.
36709: !paus·sodan rintama.miehille. Liitteet IV,61· J..iitteet IV,73. s. 2<57. - Ks. Ammatti-
36710: 1S. 2!319. - K1s. Vapaussota. koulut.
36711: - n:o 5·, V. A n, n .alan y. m.: 1Määrära:han - n:o 17, Lep'pälän y.m.: Määrär-ahan
36712: osoitt!l!mi,sesta ylimääräisiiksi eläkkeiksi 1osoittamrs~esta 0. Y. Maa;k,iinteistöpankin
36713: vapaussodan työkyvyttömille ja vcaratto- tappion peittämis·eksi. Liitteet LV,74. s.
36714: mille rintamamiehille. Liitteet LV,62. s. 125,8. - K,s. -Maakiinteistöpa,nk!ki.
36715: ,2141. - Ks. Vtapauss<ota. -- n :o 18, R e k k o sen y. m.: Määrärahan
36716: - n:o 6, R o ko n y. 1m.: Koroitetun määrä- osoittamisesta Osuuskassojen Keskuslaina-
36717: rahan osoittwmisesta jääkärien ja heidän ,rahasto- Osakeyh ti!ö'n väli ty:ksellä j aettaviks'i
36718: omai:s.tensa eläklkeitä ja avus,t'llksia varten. !ainoiksi pienlaivanrvarustuiksen tukemi-
36719: Liitteet IV,63. 1S. 124·2. - Ks. Jää!kärit. ,seksi. Liitteet IV,75. 1s. 1216.1. - Rs. Me-
36720: ____, n :o 7, V. Anna l 'a n y. m.: Määrärahan renikulku.
36721: osoittamisesta puolustuslaitoksen ilmator- ---i n :o 119, N i '8 kas en y.1m.: Määrärahan
36722: junnan vahvistamista ·varten. Liit,teet osoittamisesta annettavaksi lainoina pien-
36723: iiV,64. s. 214,3,. - K,s. Puolustuslaitos.. ·tilan hahuuns·a ottavalle perilliselle kan,s-
36724: - n:o 8, Lahden suon y. m.: Määrärahan 'saperillisten osuulksien 'lunasta:mista var-
36725: osoittamis,esta Suomen ilmapuolustuslii- ten. Liitteet IV,76. s. 26~3. - Rs. Pe-
36726: tolle kolmen moottorilentokoneen ostami.sta 'rintöl run-a,srtus.
36727: rvarten. Liitteet LV,65. s. 244. - Ks. - n :o 210, R o k o n y. m.: Määrärahan osoit-
36728: Jlmapuol ustus. rtwmisesta siirrettäväksi valtion laivarahas-
36729: ___, n:o 9, V. Ann a 1l a n y. m.: Korotetun rtoon. Liitteet LV,77. :s. '2o5. - Ks. Lai-
36730: määrärahan osoittamisesta ·vaatetuksen ja varahasto.
36731: varustuksen hankkimiseksi ,s;uojeluskun- ______, n :o 211, H on g 'a n y. m.: Määrärahan
36732: nille. Liitteet .1V,66. s. 12\47. - K·s·. Suo- osoittamisesta uuden tarkastuslaivan hank-
36733: jeluskunt,a. lkimilsta varten Turun luotsipiiriin. ,Liit-
36734: ---i n:o 10, Tuomi v a •a r a n: ·Korotetun lteet IV,7s. s. 1267. - Ks. Merenkulku.
36735: määrä!'alhan us,oit.ta:misesta uusien ,sotilas- ______, 'n:o 212., Kulov:aar:an y.m.: Määrära-
36736: ohj aajantoimien perustrumiseksi .suojelus- ihan osoittamisesta jäänsärkijäaluksen ra-
36737: ikuntajärjestöön. Liitteet IV,67. 1S. 249. - ikenta;mista varten. Liitteet IV,79. s. 2'68.
36738: iRs. Suojeluskunta. - Rs. Merenkulku.
36739: - •n ::o 11, T u o m i v a a r a n: Määrär.ahan - n:o 213, Osterhol-min y.m.: Määrä-
36740: osoittamisesta palkkioiden maks,amiseksi lrahan osoittami,sesta höyrylaivaliikenteen
36741: suojeluskuntien paikallis'p äälliköille. Lii t- ylläpitämistä varten linjalla Helsinki-
36742: .teet IV,6s. s<. 2150. - Ks. Suojeluskunta. Loviisa ·sekä Helsinki-Porvoo. Liitteet
36743: - n :o I:IJ2, Tuo m i v a a r a n: Korotetun IV,so. s. 271 ja 173. - K~s. Merenlkulku.
36744: määrärahan osoittamisesta suojeluskunta- n:o 24, Moilasen y.m.: Määrära1han
36745: järjestön apur,a:haa varten,, Liitteet I.V,69. os~oittrumisesta Reipon karille rakennetta-
36746: s. 12511. - Ks. Suojelusikunta. :vaa johtoloistoa rvarten. Li,itteet IN,s1. s.
36747: - n:o 13<, Bryggarin y.. m.: Koroitettu- 1275. - Ks. Merenkulku.
36748: jen määrärahojen os:oittamisesta työttö- ------; n:o 2·5, R o k on: Määrärahan osoittami-
36749: myyden lieventämistä v~rurten. Liitteet sesta Kemin Kraa·seliin rakennettavaa joh-
36750: IV,7o. s. 2152. - .Ks. :Työttömyys. lto1oi1stoa varten. Liitteet ItV,s2. s. 27·6. -
36751: - n:o H, Lin·t1ulahden y.m.: Määrä- K~s. Merenkulku.
36752: rahan osoi,ttamisesta yleisen lrikeyritysla~ n:'O 216, B r :a n d erin y. m.: Määrliirahan
36753: !ken.nan aineiston keräJilstä varten. .Liitteet tosoi ttamis<esta lka1ata1ousalalla tarvi iltavien
36754: JiV,71. ,s. 21514. - Ks. Lii~eyrityslas-kenta. 'rupuvuimien palkkaami.sta varten maa-
36755: --' n :o 1:5, Ale ;s t ·a 1 on y. m.: Määrärahan ltalou·shallitmkseen. Liitteet IV,s3. s. 277.
36756: •osoi ttamisesta ammattienedistämislai tok- - Ks. Kalastus.
36757: selle opetUJsautdkorja!lJillon työvälineiden - n:o ~27, Nurme•snie:men y.·m.: Mää-
36758: !hankkimista varten. Liitteet IV,72. s. 256. rärah!l!n osoittamises:ta kurunan- ja kylä-
36759: - Ks. Ammattienedistämislaitos. teiden ikunnossapitoav-ustulksia varten. Liirt-
36760: 7
36761:
36762:
36763: teet I:V,s4. s. 2:79. - Ks. Kunnan- ja kylä- rantolan rakentamista varten ,Sortavalan
36764: tiet. pitäjän 'Tapiolan kaatumatautisten hoito-
36765: n:o '2,8, Rytin gin:: Määrärahan osoitta- lan yhteyteen. ,Liitteet IV,97. s. 297. -
36766: mi,sesta kunn,an- ,j'a kyläteiden kunnossa- IK,s. Sairaalat.
36767: pidon aV!ustamista var,ten. Liitteet IV,s5. n':o 4,1, Soinisen y. m.: ,Määrärahan
36768: s. 280. - K~s. K:una1~an- ja kylätiet. o~:~oittamisesta valtion aluesairaalan rakefro
36769: - n :o '2t9, Luu k a n y. m.: Määrärahan trumista varten Polvijärven kunta'an. Liit-
36770: osoittamisesta ~erkj ärven laskuhankkeen teet I1V,9 s. s. 300. - Ks. Sairaalat.
36771: kuoletusmaksu:jen alentamista varten. Liit- n:o 412, S a 1 on y. m.: Määrärahan osoit-
36772: teet tV,s6. s. 28:2. - Ks. Perkjärven las- tamisesta Säräi<Sni:emen ,aluesairaa:lan ra-
36773: keminen. kentamiseksi. Liitteet IiV,99. s. 302. -
36774: n :o 30, S a 1 o n y. m.: Määrärahan osoit- Ks. Sairaalat.
36775: ;trumisesta Oulujoen Pyhäkosken voitma-ase- n:o 43, E. Kilpeläi-sen y.m.: Määrä-
36776: man rakennustöiden alo~ttrumistta varten. r,ahan osoittamisesta ralkennu~slainoiksi ja
36777: !Li~itteet tV,s7. 1S. 284. - Ks. Pyhäkosken -a;v;ust~uiks,ilksi ehkäisevää lastensuodelutyötä
36778: :voima-<asema. varten. Liitteet IV,1oo. s. 30'3. - Ks.
36779: - n:o 311, Le h t ~o sen: Määrärahan osoitta- 1Lastens,uo,jelu.
36780: misesta Lahden poliisilaitoksen henkilö- - n: o 44, N i ~s k a s e n: Määrämha:n osoirt-
36781: ik:U;nnan pa'lkkauksen parantamista varten. tamis,esta !kuntien 'Veroäyrin hinnan tasoit-
36782: [,iitteet IV,ss. s. 285. - Ks. Poliisi. tamiseksi. 'Liitteet IV,101. s. 3015. - Ks.
36783: ~ n:o 3i9, Niskasen: Määrärahan osoitta- Kunnallisverotus.
36784: misesta Haapajärven asema-~a1ueen laajen- n:o 4,5, Cajanderin y.m.: Määrära-
36785: ta;mistöitä varten. Liitteet lV,s9. s. 2S7. han osoittamisesta Helsingin yliopiston
36786: - Ks. Rautatiet. k'ansansitvis~ty,stoimintaa varten. Liitteet
36787: - n:o a3, Kivisalon y.m.: Määrärahan !V,102. s. 306. - K's. Yii:opisto.
36788: osoittamisesta maalaiskirjeenkanltajien toi- - n':o 46, Cajanderin y.m.: Määrära-
36789: mien muuttami,seksi eräillä paikkakun- han osoittamisesta valtion yleisten sti,pen-
36790: nilla ylimääräisiksi po~s,tiljoonien toimiksi. dien ja ylioppilaiden yksityisstipendien
36791: :Liitteet IV,9o. s. 288. - Ks. ~Postilaitos. ~orottamista varten. Liitrt:eet IN,103. s.
36792: - n :o 34, H. R yö mä n: Määrärahan osoit- 307. - Ks. Stipendit.
36793: tamisesta farmaseuttista laitosta varten. n:o 47, M. Ryömän y.m.: Korotetun
36794: Liitteet IV,91. ,s. '290. - Ks. Farma~seutti määrärahan ~osoittamisesta Helsingin yli-
36795: alen laitos. ovistos,sa opiskelevien apu- ja lainam-
36796: - n:o 315, P o h j ,alan y. m.: Määrärahan hoiksi. Liitteet IV,lo4. s. ~308.- Ks. Yli-
36797: osoittamisesta uuden lastensairaalan ra- opisto.
36798: kentamista varten. Liitteet IV,92. g,. 2:91. - n :o 48, H. R yö mä n: Määrärahan osoit-
36799: - Ks. Sairaalat. tamisesta Helsingin yliopis,ton lääkeopilli-
36800: - n :o 3,6, Me t s ä r a n n a n y. m.: Määrä- <Sen keskuslai,toksen suunnitteluja ja pii-
36801: rahan osoittamisesta kuntien hammaslää- rustuiksia varten. Liitteet IV,1o 5. s. 3i:W.
36802: kärien pa1kkaust~a varten. Liitteet IV,93. - Ks. YJio,pisto.
36803: s. 219'2. - Ks. Hrummaslääkärit. ~ n~:o 49, E. Kilpeläisen y.m.: Määrä-
36804: - n :o 317, H. R y ö m ä n y. m.: Määrär,ahan raJh'an ~osoittamisesta toisen assistentin
36805: osoittamisesta Musta:smt;ren ,sairaalan laa- palkkaa;miseksi · käytännöllisen teologian
36806: jennustöitä v~arten. Liitteet I,V,94. s. 2:93. .professorille teologian ylioppilaiden käy-
36807: ~ Ks. Sairaalat. tännöllisten harjoitusten johtamista va:rten.
36808: - n:o 3t8, U. H,ann~u,l~an y.m.: Määrä- ,Liitteet IV,1o6. s. Ml. - Ks. Yliorpisto.
36809: rahan osoitt>tmisesta valtion :sairaalan ra- n :o 50, H on g a n y. m.: Määrära,han
36810: kentami:sta varten Kemiin. Lii,tteet I,V,95. osoittamisesta Turun kes-äyliopistoa sekä
36811: s. 219<4. - Ks. Saira,alat. sen yhteyteen järjestettäviä maanviljeli-
36812: __, n:o ,39, Vaaram,an y.'m.: Määrärahan jäin kesäkurs,seja ja kunnallismiesten jat-
36813: o:soittrumisesta Vaaja,salon kaatumatautis- kokursseja vartten. Liitteet I1V,107. s. ,3,12.
36814: :ten parantolan rakennuksia varte111. Liit- - Ks. T urun yliopisto.
36815: 1
36816:
36817:
36818: teet IV,96. s. 2 915. - K~s. Sair,aalat.
36819: 1 n:u 51, A 1 a-1K u l j u n y. m.: Määrära-
36820: - n:o 40, Voion'maan y.m.: Määrära!han hllin osoittamisesta Jyväskylän ka-sv~a tus-
36821: osoittam~sesta karut;umatautisten ll!!s,ten p~a- opi1lisen korlkerukoulun urheilukenttää var-
36822: 8
36823:
36824: teu. Liitteet IV,1os. s. 3114. - K.s. Jy- ____, n:10 64, I n 'k i l ä n y. m.: Määränihan
36825: väsilcylän kork.eallmulu. osoittami,ses•t·a helppokorkoisiksi rakennus-
36826: ___, n:o 512:, K a •n n i 1St o •n y. m.: Määrära- lainoi!ksi <Uyöväenopistoille. Liitteet IV,121.
36827: han os.oittami:sest:a kaUJppalkorkeail.wulun ti- s. 3147. - Ks. Työväenop~stot.
36828: lana!htwuden poi•s,tamiseksi. Liirtteet LV,109. - n:o 65·, Niukka ·Sen y. m.: Määrärahan
36829: s ..31M. - Ks. ·Kaupp.a'korlkeakoulut. osoittamisesta rakenn·us avustll'kseksi Saira-
36830: 1
36831:
36832:
36833:
36834:
36835: - n::o .513, I lli k i l ä n y . .m.: Eorote1mn mää- lan evanikeli,selle k!l'lls:anopist·olle. Liitteet
36836: rärahan o·soittamisesta yhteiskunnalliselle J;V,122. s. 348. - K·s. Kansanopistot.
36837: tkoorkerukou[ulle. .Liitteet IV,uo ..s. 3119. - - n:o ·66, V. Ki'lpeläi•sen y.m.: Määrä-
36838: ~a:ham osoitta,mi:sesta rummattikoulun pe-
36839: IKs. Yihteisikunntallinen lm~kealwulu.
36840: rustami•sta varten Kemiin. Liitteet IV,123.
36841: n:o 5'4, W a i n i on y. m.: Määrärahan s. 314:9. - Ks. Ammattikoulut.
36842: osoittami,sesta pedagogisen keskwslaitoiksen - n:o 6•7, Löthm.an-iKopo·sen y.m.:
36843: perusrta.mistta va.rten. Liitteet IV,111. s. Määrärwhan osoittamisesta Toi'Vlala:n nais-
36844: .3120. - Ks. Pedagog~nen lreslkuslaitos. käJsityökoulun 11:111disrakennnsta varten.
36845: _____, n:o 515, Horellin y.m.: Määrärahan Liitteet JN,124. s, 35:1. - Ks. Käsityö-
36846: osoitta;misesta Tampereen teknillisen opis- kouLut.
36847: ton lisära;kenn'll!sta varten. Liitteet IV,112. n:'o 618, La lh te 1 a n y.1m.: Mää·rär•ahan
36848: s. 31212. - Ks. Teknli!Hset .opistot. osoitta;misesta pa.ppilan r•alkentrumi•sta ja
36849: _____, n:o 5'6, Frietschin y.m.: Määrär·a- P•lllP'in palkkaam~sta varten Posion seura-
36850: han osoittrumisesta Helsingin ruotsalaiselle ~un•taan. iLiitteet wV,125 . .s. 3512. - Ks.
36851: kauppakorkeakoululle. Liitteet IV,113. s. P.apisto.
36852: 312:4 ja 3126. - Ks. K'auppakorkeaJmu1ut. - n:o ·69, [.,ah tel frn y. m.: ·Määrärahan
36853: - n:o 5•7, Sergeliuksen y.m.: Määrä- osoittamiseSita Sallan .seurakunnan kirkon
36854: rahan osoittamisesta .raJkennu·s'a'Vlus1mktseksi ilwrjausta v.a•rten.. iLiitteet I.V,126. s. 353.
36855: Stiftelsen 'Tekni·ska läroverket i Helsing- - Ks. Kirikot.
36856: ·fors nimiselle säätiölle. Liitteet IV,114. - n:o 70, Kaa•saJ::ati•sen y. m.: iKorote-
36857: s. 3128 ja 330. - Ks.. Teknilliset opi,stot. t'Un määrärahan osoitta:misesta Suomen
36858: - n:o 58, S y r j ä .1 ä n y. m.: Määrärahan
36859: 1 evanlkelis-1uterilaisen pyhäkouluyhdistyk-
36860: os·oittamisesta Heinolan seminaarin lisä- sen a'V'uSt!I!IIIlista varten. Liitteet LV,127 .
36861: r·a'kennusttöitä varten. Lliitteet IV,115. s. .s. •315,4. - Ks. Pyhäkou1uy;hdistys.
36862: 3:32. - Ks. 'Seminaarit. _____, n :'0 71, B ö ö k i n y. m.: Määrärahan
36863: _____, n :o 5,9, Li n ik o .m i e he n y . .m.: Määrä- .osoittami•sestw Suomen rmerimieslähety•s-
36864: rahrun osoittwmisesta urkujen hankkimi- ,seuraHe kirkon l"'akentamista varten Lon-
36865: seksi Helsingin kirkkomwsii'kkiopistoon. toos·een. Liitteet IV,12s. •S. 35!6. - Ks.
36866: 1Liitteet 1V,ll6. s. 3·35. - Ks. Kirik1ko:mu- lMeriJmieslähety;sseura.
36867: :siilklkiopisto. - n:o 7:2·, Wiclk:manin y.m.: Määrära-
36868: _____, n:o 60, 0 k ·S· ase n y. m.: Määrära:ha;n han osoittamises.ta kirkollista nuoriso-
36869: osoittt:amisesta Haminan yhteislys.eon kou- h'lloltoa varten. 1Liitteet IV,129. s. 35!8
36870: lutalon rakentamista v•arten. Lritteet j& ,31519. - Ks. Kirkollinen nuori:sohuolto.
36871: IV,11 7..s. 3i3t6. - K:s. Oppikoulut. - n:o 7•3, K·allioik:o.sik:en y.m.: Määrä-
36872: - n :o 61, E s• t l a 1lJ d e r i n y. m.: Määrär.a- rahan osoitt!I!IIIli.sesta Kristillisen twide-
36873: ihan osoittami•sesta •Kristiinankaupungin seuran toiminnan tuikemiseffis.i. Liä,tteet
36874: ruots.ala:isen yhtei,sil;)ou1un ottamis~si val- IV,130 . .s. 361. - Ks'. ,Kristillinen t•aåde-
36875: ltion huostaan.. Liitteet LV,11s. s. 313t8 ja seura.
36876: ,34·0. - Ks,. Oppikoulut. - n:o 74, !Kallioik·o•sken y.m.: Korote-
36877: ----. n:o 6;2, Lehtok·osken y.m.: K,orlote- imn määrärahan o·soittamisesta opinto-
36878: tlun määrärah.an osoittrumisesta maalais- !ker.hotoiminnan avust!I!IIIli•selksi. Liitteet
36879: :kansa!koulujen avustami:seksi. Liitteet :LV,131. !s. 363. - 'Ks. Opintolkerhotoi-
36880: liV,119. s. 3412
36881: 1• - Ks,. K:ans•aik;ouil:ut. :minta.
36882: - n:o 6•3, M. Hanno~u1an y.m.: Korote- _____, •n :o 7,5, V o i ·O n. •m aan y . .m.: Korotetun
36883: tun määrärahan osoittamisesta raj.aseu- määrärahan os•oittrumisesta kansantaju.is-
36884: d;un kwnsakoulunopettajain lisäpalkkioiksi. ti•eteellisten Luentoden •a'V'ustami.seen. Liit-
36885: Liitteet IiV,120. ts. 34,5. - Ks. Kansa- eteet ]V,132. s. :31H6. - K·s. 'Luentotoi-
36886: koulut. minta.
36887: Laki-, raha.asi:a- ja toirvomu:sa1coitteet 19,36. 9
36888:
36889:
36890: n:o 76, Riipisen y. m.: Määrär,ahan - n:o 8:8, Vaar•aman y.m.: Määrärahan
36891: :osoitttamisesta rsuojeh~skuntien yliesikun- osoittamisesta .Savon maakunta-arkiston
36892: nan käytettävä@si poikatyötä varten. Liit- Takentamista varten. Liitteat LV,141i. s.
36893: iteet IV,133. s. 367. - K.s. Suojeluskunta. 395·. - Ks. Maakunta-arkistot.
36894: 1
36895:
36896:
36897: - .n:o 77, Riipisen y. m.: Määrärahan n:o 89, Luostarisen y.m.: Määrära-
36898: osoittamisesta Lotta~Srvärd yhdistykselle han os·o~ttamisesta ma.a:kuntamuseon perus-
36899: kurssitoiminnan yihteydes.sä tapaJltuvaa tamiseksi Olavinlinnaan. Liitteet IV,146-
36900: raittiusopetusta varten. Liitteet IV,134. .s. 3<9r6. - ,Ks. Museot.
36901: s. 31&9. - Ks. Lotta~Svärd yhdis.tys. - n :o 9>0, Li n t u 1 a h d e n y. m.: Määrä-
36902: - .n:.o 78, Riipisen y.m.: Määrärahan rahan osoittamisesta ViipUTin linnan tut-
36903: osoitta:misesta ~Martt.aliitolle raittiuskasva- kimista varten. Liitteet IV,147. s. 397.-
36904: tustyötä varten. Liitteet IV,135. s. 370. K:s. Viipurin linna.
36905: - ;Ks. Marttaliitto. n:o 91, Jan h o sen y. m.: Määrärahan
36906: - n:o 79, Vaaraman y.m.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin linnan raunioi-
36907: osoittamisesta avustukseksi Oy. Kams,atie- den p·whdistamis- ja rlwrjaustöitä varten.
36908: teelliselle ~Filmille. Liitteet IV,136. .s. Liitteet IV,Hs. s. 3t99. - Ks. Kajaanin
36909: 37'1. - K.s. E,lokurvat. linna.
36910: - n :o 80, T ö r n g r en i n y. m.: Määrära- n:o 912, .Sillanpään y.m.: Määrära-
36911: h-an osoitta:misesta Brage-yhdistyksen lei- han osoittamisesta Kansan Näyttämön
36912: kekokoelmaa varten. Lii tteet IV,13 7. .s. iKannatus 0. Y :n velkojen maksa:mista
36913: 373 ja 3>76. - Ks,, Brage-yhdistY'S·. varten. Liitteet LV,149. s. 400. - Ks.
36914: n:o 81, F r i et s c h i n: Määrärahan osoit- Kansan näyttämö.
36915: tamisesta ammattikurssien järjestämistä n:o 93, rStenw.a'llin y.m.: Määrära-
36916: varten työttömille henkisen työn teki- han osoittamisesta Suomen Rauhanliitolle.
36917: jöille. Liitteet IV,13s. s. 379 ja 381. - Liitteet I.V,150. s. 401 ja 404. - Rs. Rau-
36918: Ks. Työttömyys. hanliirtto.
36919: - n :.o 812, Le i n o s en y. 1m.: Määrärahan - n:o 94, Karvetin y.m.: Korotetlllil
36920: osoittamisesta sanomalehtimiesten ylimää- määrärahan oso,itta;misesta Suomen asu-
36921: räisiä eläkkeitä varten. Liitteet IV,139. tuik·sen yleisluettelon tutkimustyön suorit-
36922: s. 3S,3. - Ks. Sanomalehtimiehet. tami:sta varten. Liitteet IV,151. s. 407. -
36923: n:o 83, Soinisen y. m.: Korotetun Ks. A·sutusluette1o.
36924: määrärahan osoittamisesta mjaseutujen va- n:o ·915, Sundströmin y.tm.: Määrä-
36925: ,paan valistustyön ohjaust:a ja ylimääräistä rahan os·oittamisesta Suomen Merimies-
36926: avustusta varten. Liitteet IV,140. S·. 384. Unionin r. y. laivakirjastojen uusimiseksi
36927: - Ks. Rajaseutu. ja lisäämiseksi. Liitteet IV,152. s. 409. -
36928: - n:o 8r4, von Frenckellin y.m.: Mää- :Ks. Merenkulku.
36929: rär.a.han osoittamisesta stadionin ra!kennrus- ~ n :o 9'6, 0 a j a n d e r i n y. m.: Korotetun
36930: töiden jatkamiseen. Li,itteat I,V,141. s. määrärahan O·&oittamisesta korkeimman
36931: 3r8t6. - Ks. Stadion. ma•a- ja metsätalou.sopetuiksen uudisraken-
36932: - n:o 85, Kekkosen y. m.: Määrärahan ·nmksia varten. Liitteet IV,153. s. 410. -
36933: osoittamisesta tmaas,eudun ur:heilUikenttien Ks. Yliopisto.
36934: kunnossapidon ravmstamiseksi. Liitteet n :o 97, Linnan y. m.: Määrärahan
36935: 'IV,142. s. 390. - Ks. Urheilu. os·oittamisesta hedelmä:viljelyiksen tarkasta-
36936: - n :o 86, Ra n t ,a l a n y. m.: Määrärahan .jan palkkaa,mista varten maataloushalli-
36937: osoi tta;mi:sesta avustrukseksi Työväen U r- tukseen. ,Liitteet LV,l54. s. 4112. - Ks.
36938: hei,luli,itolle osanottoa varte,l talviolympia- Hedelmäviljelys.
36939: laisiin J ohannisba.di:ssa ja kesäolympialai- n :o 98, Li n n a n y. m.: Määrärahan
36940: snn Antwerpenis:sä. Liitteet lV,143, s. osoittamisesta puutarhanhoidon tarkasta-
36941: 391. - Ks. Urheilu. jan viran pysyttämistä varten maatalous-
36942: - n:o 87, Lehtokosken y ..m.: Määrä- rb:allitutksessa. Liitteet IV,155. s. 415.. -
36943: rahan osoittamisesta voimisteluopistotalon Ks. Puutarhanhoito.
36944: rakentamista varten Työvä.en Urheiluliiton n:o 9:9, Lauren i n y. m.: Määrärahan
36945: naisten urheilu- ja voimistelukotiin Nas- osoittamisesta Högre svenska lantbruks-
36946: tolan Pajula·hdessa. ·Liitteet IV,144. s. läroverket i Åbo nimisen oppilaitoksen
36947: 39r3. - Ks. UrheiJru. valtiolta saa;mien lainojen lyhentämistä
36948: 10 Laki-, rahaasia- ja toi!Vomu:saloitteet 193>6.
36949:
36950: va:vten. Liitteet rV,156. s. ~17 ja 4'18. - n:o 111, Heikkisen y.m.: Määrära-
36951: Ks. Maa·talous. han osoittamisesta metsänhoitokoulun pe-
36952: n:o 100, M. Hannula·n y.m.: Määrä- rustamista varten Pohjois-Savoon. Liit-
36953: rahan osoittamisesta Orimattilan kotita- teet I,V,168. s. 43•6>.- Ks. Metsä;koulut.
36954: lousopiston oppilas- ja kutomorakennuksen - n:o 1112, Jan h o sen y. m.: Määrärahan
36955: rakentam1sta varten. Liitteet LV,157. s. osoitta>mises.ta ra!kenn:us>suUJnnitelman laa-
36956: 419. - Ks. Kotitalouskoulut. timista varten Kajaanin kihlakuntaan
36957: - n:o 101, L>uostarisen y.m.. : Määrä- perustettavalle metsäko>ululle. Liitteet
36958: raihan osoibtamis;esta Säämingin emäntä- IV,169. s. 438. - Ks. Metsäkoulut.
36959: /koulun umdis<rakennUJs•ta varten. Liitteet - n :o 113, I k o ·sen y. m.: Määrärahan
36960: IV,158. s. 4:21. - Ks. Emäntrukoulut. ·osoittamisesta metsäkurssitalon rakenta-
36961: n:o 1012, Ö 1St e r h o l m i n y. m.: Määrä- miseksi Ylä-Vuoksen maamieskoululle.
36962: rahan osoittamisesta Uudenmaan ruotsa- Liitteet IV,170. s. 439. - Ks. Maamies-
36963: Jaisen nuorisoliiton kiertävän emäntäJkou- koulut.
36964: 1un avustamiseksi. Liitteet IV,159. s. 42'2 - n:o 114, Koiviston y.m.: Kol'otetun
36965: ja 4214. - Ks. Emäntäkoulut. määrär.ahan osoittamisesta valtion avus-
36966: tuksiksi metsänparannustöiden kustan-
36967: -- n:,o 103, Kokon: <Määrärahan o&oittami-
36968: tamiseen. Liitteet IV,171. s. 441. - Ks.
36969: sesta K·a,jaanin kaupunkiin perustettavaa
36970: Metsä talous.
36971: kiin,teää naiskäsityökoulua varten. Lii<tteet
36972: n:o 115, Ale s talon y. m.: Määrärahan
36973: IV,160. s. 4!26·. - Ks. Käsityöko11lut.
36974: osoittamisesta ·Selkeen laidunkoeaseman
36975: - n:o 104, Mustasillan y.m.: Korote- kuntoonsaattamista varten. Liitteet IV,172.
36976: tun määrärahan osoittamisesta karjan- ·s. 442. - Ks. :Selkeen koeasema.
36977: hoito- ja meijeritaloUS'oppilaitosten vähä- - n:o 116, Soini n y. m.: Korotetun mää-
36978: varaisten opp1laiden aNustamiseen. Liit- rärahan osoittamisesta Satakunnan koe-
36979: teet LV,161. s. 4,27. - Ks. K·arjanhoito- asemaa varten. Liitteet IV,173. s. 444.-
36980: lw:ulut. Ks. Koeasemat.
36981: - n:o 105, T olo .sen y. m.: Korotelmn n:o 117, Juneksen y.m.: Määrärahan
36982: määrärahan osoittamisesta kotitalousoppi- osoittamisesta kasvinviljelyskoeaseman pe-
36983: laitosten 'Vähävaraisten oppilaiden a·vusta- rustamista varten Perä-Pohjolaan. Liitteet
36984: miseksi. Lii<t·teet IN,162. s. 42!8. - Ks. IV,174. s. 446. - Ks. Koeasemat.
36985: Koti talouskoul ut. n :o 118, Soini n y. m.: Korotetun mää-
36986: - n :o 1016, V en h on y. m.: MääräJraihan rärahan osoittamisesta Koetoimintayhdis-
36987: osoittamisesta .Suomen ma.atalouslkoulujen tysten liitolle. Liitteet IV,175. s. 447. -
36988: opettajayhdistyksen toimin.nan tukemi- Ks. Koetoiminta.
36989: seksi. Liitteet IV,l63. s. 430. - Ks. n:o 119, Tarkkasen y.m.: Määrära-
36990: ·Maatalouskoulu·t.. han osoittamisesta heikossa taloudellisessa
36991: n:o 107, K arvet i n y. m.: Määrär.ahan asemassa olevien meijerien toiminnan tu-
36992: osoittamisesta Lo,una·is-Suomen Sa.vialueen kemiseksi. Liitteet IV,176. s. 448. - Ks.
36993: maamiesilmulun valtiolle luna•stamis•ta var- Meijerit.
36994: ten. Liitteet IV,164. s. 41311. - Ks. Maa- - n:o 120, Leppä l ä n y. m.: Määrärahan
36995: miesik:oulut. osoittamisesta korvaukseksi tarttuvien
36996: - n:o 108, Pekkala n1 y. m.: Määrärahan eläintautien aiheuttamista vahingoista.
36997: osoittamisesta metsätieteellisen tutkimus- Liitteet IV,177. s. 450. - Ks. Eläintau-
36998: laitoksen rakennu·sta varten. Liitteet dit.
36999: IV,t65. s. 43'2. - Ks. Metsätieteellinen n:o 121, Lahdensuon y.m.: Määrä-
37000: tutki muslai'tos. rahan osoittamisesta paikallisten maata-
37001: n :o 1(}9, Pekka l :a n: Määrärahan osoit- Iousneuvojain paikkaamista varten. Lii t-
37002: tamisesta metsäkoulujen uudisrakennus- ja teet IV,178. s. 451. - Ks. Maatalous.
37003: korj•austöitä varten. Liitteet LV,166. s. n :o 122, Salon y. m.: Määrärahan osoit-
37004: 4,34. - Ks. Metsäkoul.ut. tamisesta maa talouskerholiitolle sipulin-
37005: n :o ·1'10, 0 a j a n d e r i n y. m.: Määrä- viljelyksen edistämiseksi. Liitteet IV,179.
37006: crahan osoittamisesta u'llden metsä<koulun s. 454. - Ks. Sipulinviljelys.
37007: perustamista varten. Liitteet IN,167. s. n:o 123, J. Annal•an y.m.: Määrä-
37008: 435. - ,Ks. Metsäkoulut. rahan osoittamisesta maanviljelys-, karja-
37009: La:ki-, raha·asia- ja toirvomusaloitteet 193<6. 11
37010:
37011:
37012: talous- ja kotitalousneuvontaa varten n:o 135, L u·o s ta r i sen y. m.: Korote~
37013: Etelä-Pohjanmaan ruotsalaisella alueella tun määrärahan osoittamisesta maatalous-
37014: asuvan .suomenkielisen väestön keskuu- seurojen paikallista kotitalousneuvontaa
37015: dessa. Liitteet IV,1so. s. 456. - Ks. varten. Liitteet IV,192. •S. 474. - Ks.
37016: Maatalous. Koti talous.
37017: n:o 124, Kiviojan y. m.: Määrärahan n:o 136, Piippulan y.m.: Määrära-
37018: osoittamisesta maanparannustöitä varten han osoittamisesta tutkimuksen suoritta-
37019: myönnettyjen lainojen alentamiseksi. Liit- miseksi maan myyntituottoisesta puutar-
37020: teet IV,1s1. s. 457. - Ks. Maatalous. haviljelyksestä. Liitteet IV,l93. s. 477.-
37021: n:o 125, V. Anna 1 a n y. m.: Korotetun Ks. Puutarhanhoito.
37022: määrärahan osoittamisesta maanparannus- n:o 137, P i 1 p p u 1 a n y. m.: Korotetun
37023: määrärahan "Osoittamisesta Suomen puu-
37024: töitä varten. Liit.teet IV,1s2. 1S. 458. -
37025: tarhaviljelijäin liiton avustamiseksi. Liit-
37026: Ks. Maatalous.
37027: teet IV,194. s. 479. - Ks. Puutarhan-
37028: n:o 126, Kullbergin y.m.: Korote- hoito.
37029: tun määrärahan osoittamisesta maanpa- n :o 138, V en h on y. m.: Määrärahan
37030: rannustöitä varten. Liitteet IV,1s3. s. 460 osoittamisesta Suomen kotiteollisuusjär-
37031: ja 461. - Ks. Maatalous. jestöjen keskusliiton t·oiminnan tukemi-
37032: n:o 127, Kalliokosken y.m.: Mää- seksi. Liitteet IV,l95. s. 481. - Ks. Ko-
37033: rärahan osoittamisesta pienviljelijäin lai- ti teollisuus.
37034: dun- ja uudisviljelyspalkkioiksi. Liitteet n :'0 139, 0 k s a ·sen y. m.: Määrämhan
37035: IV,1S4. ·S. 462. - Ks. Uudisviljelyspalk- osoittamisesta ·Suomalaiselle Mart talii-
37036: kiot. tolle kotitalousneuvojain paikkaamista
37037: n:o 128, T. Halosen y.m.: Korote- varten. Liitteet IV,l96. s. 483. - Ks.
37038: tun määrärahan osoittamisesta pienvilje- Marttalii tto.
37039: lijäin uudis- ja laidunviljelyspalkkioita n:o 140, Bonsd"Orffin y.m.: Koro-
37040: v·arten. Liitteet IV,1s5. s. 463. - Ks. tetun määrärahan osoittamisesta Su"Omen
37041: U udisviljelyspalkkiot. ruotsalaiselle Marthalii tolle. Lii tteet
37042: n:o 129, Rytin gin: Korotetun mää- IV,197. s. 487 ja 488.- Ks. Marttaliitto.
37043: rärahan osoittamisesta pienviljelijäin n:'O 141, Bonsd·orffin y.m.: Määrä-
37044: uudis- ja laidunviljelyspalkkioita varten. rahan os"Oittamisesta Suomen ruotsalai-
37045: Liitteet IV,ls6. s. 464. - Ks. Uudisvil- selle Marthalii tolle koti teollisuuden edis-
37046: jelyspalkkiot. tämiseksi. Liitteet IV,19s. s. 489 ja 491.
37047: n:o 130, Ikosen y. m.: Määrärahan - Ks. Marttaliitto.
37048: osoittamisesta pienviljelijäin lannanhoi to- n:o 142, V i 1 h ula n y. m.: Km·otetun
37049: ja käyttöpalkkioiksi sekä lantatalouskil- määrä.rahan osoittamisesta hevostalouden
37050: pailujen järjestämistä varten. Liitteet edistämiseksi. Liitteet IV,199. s. 493. -
37051: IV,1s7. s. 465. - Ks. Pienviljelys. Ks. Hevoskasvatus.
37052: n:o 131, Hännisen y. m.: Määrära- n:o 143, K u k k •O sen y. m.: Korotetun
37053: han osoittamisesta väkilannoitteiden han- määrärahan os"Oittamisesta maataloudel-
37054: kinnan avustuksiksi vara ttomille uudis- lista rajaseututoimintaa varten. Liitteet
37055: raivaajille. Liitteet IV,1ss. ·s. 467. - Ks. IV,2oo. s. 495. - Ks. Rajaseutu.
37056: U udisviljelys. n:o 144, Kekkosen y. m.: Määrärahan
37057: n :o 132, Hirven s a 1 on y. m.: Koro- osoittamisesta kalastusvakuutusyhtiöiden
37058: tetun määrärahan osoittamisesta Suomen toiminnan helpottamiseksi. Lii tteet
37059: salaojitusyhdistykselle. Liitteet IV,1s9. IV,201. s. 496. - Ks. Kalastus.
37060: s. 469. - Ks. Salaojitus. n:o 145, Leppäiän y.m.: Määrära-
37061: n :o 133, I k o sen y. m.: Korotetun mää- han osoittamisesta kirjanpidon järjestä-
37062: rärahan osoitt•amisesta. salaojitusavustuk- miseksi kalastuksen kannattavaisuuden
37063: sia varten. Liitteet IV,190. s. 471. - Ks. selvillesaamiseksi. Liitteet IV,2o2. s. 498.
37064: Salaojitus. - Ks. Kalastus.
37065: n:o 134, Marttilan y.m.: Korotetun n:o 146, Österholmin: Korotetun
37066: määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin määrärahan osoittamisesta kalastuselin-
37067: salaojitusavustuksiin. Liitteet IV,191. s. keinon edistämiseksi. Liitteet IV,203.
37068: 472. - Ks. Salaojitus. s. 500 ja 501. - Ks. Kalastus.
37069: 12 La:ki-, rahaas]a- ja toirvQimu:sa'loitteet 193.6.
37070:
37071: - n:o 147, Kullbergin y.m.: Korote- varten. Liitteet IV,215. s. 531. - Ks.
37072: tun määrärahan O'Soi ttamisesta kalastus- Jokien perkaukset.
37073: elinkeinon edistämistä varten. Liitteet - n:o 159, Paavolaisen y.m.: Määrä-
37074: IV,2o4. s. 502 ja 505. - Ks. Kalastus. rahan osoittamisesta Suulajärvestä Suo-
37075: - n:o 148, .Söderhjelmin y. m.: Mää- menlahteen ulottuvan vesiväylän perkaa-
37076: rärahan osoittamisesta lainoiksi kalakau- mistyön aloittamista varten. Liitteet
37077: pan ja kalan kuljetuksen edistämiseksi IV,216. s. 532. - Ks. Jokien perkaukset.
37078: toimiville yrityksille. Liitteet IV,2o5. n:o 160, Nurmesniemen y.m.: Mää-
37079: s. 508 ja 510. - Ks. Kalastus. rära·han osoittamisesta Vihanuinjoen
37080: n:o 149, Juneksen y.m.: Määrära- perkaustöiden aloittamista varten. Liitteet
37081: han osoittamisesta sisä vesikalastusalan IV,217. s. 533. - Ks. Jokien perkaukset.
37082: kolmen uuden neuvontapiirin järjestämi-
37083: seksi ja kevätkutuisten kalojen viljelyk- n:o 161, .Salon y.m.: Määrärahan osoit-
37084: sen edistämiseksi. Liitteet IV,2o6. •s. 512. tamisesta Otermajärven vesistön tulva-
37085: - Ks. Kalastus. säännöstelyn toimeenpanoa varten. Liit-
37086: - n:o 150, V. Annalan y.m.: Määrä- teet IV,21s. s. 534. - Ks. Vesistöjen
37087: rahan ·osoittamisesta avustuksiksi j.a lai- perkaukset.
37088: noiksi Suomenlahden itäosan vähävarai- n:o 162, Rytin gin: Määrärahan osoit-
37089: sille kalastajille pyyntivälineiden hankki- tamisesta IUoen perkaamista varten. Liit-
37090: miseen. Liitteet IV,2o7. s. 514. - Ks. teet IV,219. s. 535. - Ks. J·okien per-
37091: Kalastus. kaukset.
37092: n:o 151, V. Annalan y.m.: Määrä- n:o 163, Koivurannan y.m.: Mää-
37093: rahan osoittamisesta Suomenlahden itä- rärahan osoittamisesta asutusteiden kun-
37094: osan rannikon, Seiskarin ja Lavansaaren toonpanoa varten valtion mailla olevilla
37095: kalastajille tarpeellisten nuotta-apajien asutusalueilla. Liitteet IV,220. s. 536. -
37096: perkaamiseen. Liitteet IV,2os. s. 516. - Ks. Asutustiet.
37097: Ks. K·alastus. n:o 164, Rantalan y. m.: Määrärahan
37098: n:o 152, S a 1m i alan y. m.: Määrära- osoittamisesta maaseudun työväen asunto-
37099: han osoittamisesta rapuviljelyksen edis- olojen parantamiseksi. Liitteet IV,221.
37100: tämiseksi. Liitteet IV,209. s. 518. - Ks. s. 537. - Ks. Työväen asunto-olot.
37101: R~puviljelys. n:o 165, Lumpeen y. m.: Korotetun
37102: n :o 153, R y tingi n: Määrärahan osoit- määrära·han osoittamisesta vähävaraisten
37103: tamisesta tulvien tuottamien vahinkojen lasten ja nuorten ammattikasvatusta var-
37104: korvaamiseksi. Liitteet IV,210. s. 519. - ten. Liitteet IV,222. s. 543. - Ks. Am-
37105: Ks. Tulvavahingot. ma ttilmsva tus.
37106: n :o 154, M i iki n y. m.: Määrämhan n:o 166, Tarkkasen y.m.: Määrä-
37107: osoittamisesta tulvien johdosta kärsimään rahan osoittamisesta Suomen puolustus-
37108: joutuneiden vähävaraisten viljelijäin laitoksessa palvelleiden keuhkotautisten
37109: avustamiseksi. Liitteet IV,211. s. 521. - avustamisyhdistys r. y :n työkodin ylläpi-
37110: Ks. Tulvavahingot. tämiseksi. Liitteet IV,223. s. 545. - Ks.
37111: n:o 155, Kullbergin y.m.: Määrä- Keuhko tauti.
37112: rahan osoittamisesta Taasianjoen laske- n:o 167, L on kaisen y. m.: Määrära-
37113: mistyötä cvarten. Liitteet IV,212. s. 523 han osoittamisesta työläistarkastaj•an paik-
37114: ja 525. - Ks. Jokien perlmukset. kaamista varten merenkuluntarkastajan
37115: n :o 156, K i r r a n y. m.: Määrärahan avuksi. Liitteet IV,224. s. 548. - Ks.
37116: osoittamisesta Kokemäenjoen perkaus- Merenkulku.
37117: töitä varten. Liitteet IV,213. s. 527. - n:o 168, Joukasen y.m.: Määrära-
37118: Ks. Jokien perkaukset. han osoittamisesta Kovesjoen pysäkiltä
37119: n:o 157, J ·o u kas en y. m.: Määrärahan P.orin-Haapamäen radalla Kovelahden
37120: osoittamisesta Karvianjoen alajuoksun satamaan johtavan satamaradan rakennus-
37121: perkaustöiden •alullepanemista varten. työn aloittamiseksi. Liitteet IV,225. s.
37122: Liitteet IV,214. s. 529. - Ks. Jokien 549. - Ks. Rautatiet.
37123: perkaukset. n:o 169, Niukkasen y.m.: Määrä-
37124: n:o 158, K empi n y. m.: Määrärahan rahan osoittamisesta kaksoisraiteen ra-
37125: osoittamisesta Rokkalanjoen perkaustöi tä kentamiseksi Pöhömäestä Rannilan ase-
37126: Laki-, rah&asia- Ja toi,vomusa'loitteet 1.93H. 13
37127:
37128: malle. Liitteet IV,226. s. 550. - Ks. tai Kruunupyyn tietyötä varten. Liitteet
37129: Rautatiet. IV,237. s. 5·72· ja 57.3. - Ks. Maantiet.
37130: n:o 170, V i 1 h u 1 a n y. m.: Määrärahan n:o 181, W i c km a n ·i 11 y. m.: Määrära-
37131: osoittamisesta tutkimuksen suorittami- h:m osoittamisesta Pietarsaaren-Luodon
37132: seksi rautatien rakentamista varten Haa- -Kokkolan tien oikomis- ja parannustöitä
37133: pamäen asemalta Saarijärvelle. Liitteet varten:. Liitteet IV,238. s. 574 ja 575. -
37134: IV,227. s. 551. - Ks. Rautatiet. Ks. Maanrtiet.
37135: n:o 171, Martti 1 a n y. m.: Määrära- - n :o 1812, E s ik olan y.1m.: Määrärahan
37136: han osoittamisesta kyläteiden rakenta- osoittamisesta Kuhmoisen-Jämsän väli-
37137: mista ja kunnostamista varten erittäinkin sen valtamaantieosan oikaisua varten.
37138: vähävaraisilla pienviljelysseuduilla. Liit- Liitteet IV,239. s. 576. - Ks. Maantiet.
37139: teet IV,zzs. s. 552. - Ks. Kyläti~t. n:o 183, B r y g g arin y. m.: Määrärahan
37140: - n:o 172, Hongan y.m.: Määrärahan osoi,ttamisesta maantien rakentamista var-
37141: osoittamisesta Turusta Hämeenlinnaan 1en Toivaikan hrkonkylästä Leppälahden
37142: johtavan valtatien Liedon pitäjän alueella py,säkille J yväsikylän-Pieksämäen radalla.
37143: kulkevan osan parannustyötä varten. Liit- Liitteet IV,240. s. :577. - Ks. Maantiet.
37144: teet IV,229. s. 555. - Rs. Maantiet.
37145: n:o 17:3, R uusi s t on: Määrärahan osoit- - n :o 184, V este r i sen y. m.: Määrära-
37146: tamisesta Pyhäjärven (U. l.) ja Pusulan han osoittamisesta Lievestmoreenr--"'Hän-
37147: kunni,ssa olevien Vuotinaisten ja Kärkö- niskylän maantien raJkentamista varten.
37148: .län teiden paran1tamista j:a valtion hoi- Liitteet IV,241. 'S. 57·8. - Ks. Maantiet.
37149: toon ottamista varten.. Liitteet IV,230. s. n:o 185, Piikaman y.m.: Määrärahan
37150: 5,5,6. - Ks. Ma.antiet. osoittamisesta Heinolan pitäjästä Hujan-
37151: n:o 174, Kuusiston: Määrärahan <s·alon ja Uimilan kylien kau.tta JMlan
37152: osoittamisesta Enäjärven kylätien kunnos- pitäjään johtavan maantien rakennustöi-
37153: tamista ja valtion hoitoon ottamista var- den aloittamiseksi. Liitteet IV,242. s. 579.
37154: ten. Liitrteet IV,231. s. 560. - Ks. Maan- - Ks. Maan1iet.
37155: tiet. - n:o 186, N i :u kk ase n y. m.: Määrärahan
37156: - n:o 17·5, Kylän:pään y.m.: Määrära- osoittamisesta Viipurin läänissä olevien
37157: han osoittamisesta Porin-Rauman maan- maanteiden parantamista v·arten. Liitteet
37158: tien korjaustöitä varten. Liitteet IV,232. IV,243. 8. 5,80. - Ks. Maantiet.
37159: s. 5,6!1. - Ks. M:a,antiet. n:o 187, Tuki.an y.m.: Määrärahan
37160: ~ n:n 176, Voionmaan y.m.: Määrära- osoi,ttamisesta maantien rakentamiseksi
37161: han osoittamisesta maantien .rakentamista :Taipals,a.arelta Lappeenranta'an. Liitteet
37162: !Varten Tampereelta länteen sekä tarpeel- IV,244. s. 583. - Ks. Maantiet.
37163: listen y<hdy'steiden raken,tamiseksi T'a:mpe- -- n :o 1.r8r8, K e k ik o sen y. m.: Määrärahan
37164: rees·een liittyvällä esikampun1kialueel1a. osoittamisest.a Vahvialan ja Ylämaan vä-
37165: Liitteet fV,233. s. 5'612. - Ks. Maantiet. Jisen maantien rakentamisen alullepane-
37166: n:o.177, K1uj alan y.m.: Määrärahan mis.t·a v.arten. .Liitteet IV,245. s. 584. -
37167: osoittamisesta Tampereen---"Kurun maan- iKs. Maantiet.
37168: tieltä 'Durun ja Porin läänin rajalle joh- ____, n:o 18:9, Tuomivaaran y.1m.: Määrä-
37169: tavan n. s. J.uhtimäen tien maan,tieksi ra- rahan osoittamisesta Rää,ffikylän Oravisalon
37170: kentamista varten. Liitteet 1N,234. s. maanrtien rakentamis·ba varten. Liitteet
37171: !)6,&. -- :Ks. Maantiet. IV,246. s. 5r8'5. - Ks. Maantiet.
37172: - n:o 178, Tarkka8en y.m.: Määrära- - n:o 190, Jutil.an y.m.: Määrärahan
37173: han osoittamisesta Vaasam--Laihian-J,a- osoittrumisest:a Mäntyharjun pitäjän Kyt-
37174: .Ja.sjärven maantien oikaisemista varten. tälän--<V arpasen maantien par·ant.ami.stöi-
37175: LiiHeet IV,235. s. 5·68. - Ks. Maantiet. deri al:kamista varten. Liitteet I,V,247. s.
37176: n:o 179, 18 ö d e r h j e l m i n y. m.: Mää- 5:8r6. - K:s. Maantiet.
37177: rärahan osoittamisesta oi'k,aisu- ja paran- n:o 1,9:1, J u tilan y. m.: Määrärahan
37178: nustöiden suorittamista varten tieosalla osoittamisesta ma·an tien raikenn ustyön
37179: Vaasa-Sundby. Liitteet IV,236. ·S. 570 .aloittamista varten Kangasniemen-Piek-
37180: j'a 5711. - Ks. Maantiet. srumäen välisellä :Siilinmyllyn~Haarajoen
37181: n:o 180, W i c km a n i n y. m.: Määrära- tieos'al1a. Lii!tteet IV,248. s. 587. - Ks.
37182: han osoittami8esta Pietarsaaren-Kolpin iMaantiet.
37183: 14 Laki-, r.aha;asia- ja toivomusa'loitteet 1:9'3 6.
37184: 1
37185:
37186:
37187:
37188:
37189: - n:o 192, Luostarisen y.m.: Määrä- oikaisemistöiden .a~kamista varten Joen-
37190: ra:han 'OSoittamisesta ma·antien rakenta- :swun-N•ur1meksen maantiellä. Liitteet
37191: mista varten Enonkoskelta .S.ruppolanlah- IV,260. s. 59<9. - Ks. Ma~antiet.
37192: teen. Liitteet LV,249. 1S. ~58'8. - Ks. Maan- - n :o '204, K o s o sen y. m.: Määrärahan
37193: tiet. osoittamisesta Puukarin laiturivaihteelta
37194: n:o 193, Luostarisen y.m.: Koro- Valtimon Koppelojärven kylään johtavan
37195: tetun määrärahan osoittamisesta Punka- ma~antien kuntoonpan.oa varten. Liitteet
37196: harjun maantien kunnostamiseen. Liit- !IV.,261. s. 601. - K~s. Maantiet.
37197: teet IV,25o. s. 589. - Ks. Maantiet. n:o 205, Hirvensalon y.m.: Määrä-
37198: - n:o 19<4, Asikaisen y.;m.: Määrärahan 'rahan osoittamisesta Iisalmen pitäJjän Kol-
37199: osoiUamisesta Otavan sataman ja aseman janvirran ja Kurenpolven välisen maan-
37200: välisen maantien rakentamist>a varten. tien rakentamisesta. Liitteet LV,262. s.
37201: ;Liitteet IV 251. s. 5 HO. - Ks. Maantiet.
37202: 1
37203: '602. - Ks. Maantiet.
37204: -- n:o -1915, Takalan y.m.: }.{äärärahan
37205: - n:o 206, Hirvensalon y.m.: Määrä-
37206: 'OSoittamisesta 8ar krumäen ---Ra uhamäen
37207: rahan osoittamisesta v~a,a;jasalmen-'Tervon
37208: maantien kunnostamist1a ja valtion hoi-
37209: ~toon ottamista varten. Lii,tteet IV,252. s.
37210: ;kylätien kunt·oon saattami~sta varten. Liit-
37211: teet IV,263. s. 603. - ,Ks. Maantiet.
37212: 5·9·1. - Ks. Maantiet.
37213: - n.:·o 19<6, T a tk a l .a DJ y. m.: Määrärahan --· n :o 207, Le 'P i s t ö n y . .m.: Määrär.a-
37214: 1
37215:
37216:
37217:
37218: osoittamisesta Su.onenjoen Karkiko1an,- han osoittamisesta Toholammin-Eskolan
37219: Jäppilän ikirkomkylän maantien ]{IUnnosta- maantien r~akentamiseksi. Liitteet IV,264.
37220: mista ja v~altion hoitoon ottrumista varten. s. 604. - .Ks. Maantiet.
37221: Liitteet IV,253. 1s. 5912. - Ks. Maantiet. n:o 208, Nurmesniemen y.m: Mää-
37222: - n:o 1<97, Löthman-Koposen y.m.: rärahan osoittamisesta yhdy.stien rakenta-
37223: [Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen mista varten Nivalan kirkolta Kalajoen
37224: toimiHaroiseksi maantieos alla Pu.utossal-
37225: 1 etelä puoli tse kulkevaan kylä tiehen. Lii t-
37226: mi~Tu:pp·uri~mäki----lKur:jalanranta-Nää teet IV,265. s. 605. - Ks. Maantiet.
37227: dänmaa-1Huovilansa:Lmi. Liitteet I~V,254. - n :o ,209, Niska ·Sen: Määrärahan osoit-
37228: s. 5·93. - K1s. Ma·antiet. tamisesta matantien r·alkentamista varten
37229: - n:o l98, Hirvensalon y.m.: Määrä- Pyhäjärven pitäjän ItäJmäen kylästä Vuo-
37230: rahan osoittamisesta Suonenjoen pitäjän Ejoen----iViere:män ma•antielle. I~iitteet
37231: Halolan.mäen kyliistä .alkavan Tervan- :LV,266. s. 607. - Ks. Maantiet.
37232: Haapamäen tiehen yhtyvän maantielinjan -~-- n:o 2110, Jan h o s e•n: Määrärahan osoit-
37233: tutkimustöitä varten. Liitteet :LV,2 55. s. tamisesta oikot·ien ralkentamise<ksi Risti-
37234: '5:94. - Ks. Maantiet. järven [årlkolta Jokikylän ka:utta Sakarin
37235: - n:'O 1919, K ui t t i sen y. m.: Korotetun :mökin tienoille K·ontiomäJen----;8uomussa1-
37236: määrärahan osoittamisesta Yliveden- men ma~antiellä. Liitteet IV,267. 8. 608.-
37237: Jääsken maantien rakentamista varten. IKs. Maantiet.
37238: LiiHeet IV,256. 8. 5•915. - Ks. Maantiet. ~- n :o 211, Jan h o sen: Määrärahan oooit-
37239: - n:o ~200, K o s o sen y ..m.: Määrärahan trumi.sesta :maantien ra1kentamista v·arten
37240: osoittamisesta maamtien rakentrumi.sta var- Hyryn.salmen Moisionvaar.a.an johtavalta
37241: ten. Rää:kikylän kirkolta Oravisalon kautta tieltä T~uomaanlkosken j,a SaaritVaaran
37242: Liperiin. Liitteet IV,257. s. 596. - Ks. kautta Kovalan_____,Keskisen maantiehen
37243: M.aantiet. Suomuss~almella. Liitteet IV,268. s. 610.
37244: - n :o 2:01, Soinisen: Määrärahan •Os,oit- - K·s. Maantiet.
37245: iamisesta Outoku:mmun~Vuonnoksen tien - ~ n:o ·2,1'2, A r h a :m a n y.m.: Määrärahan
37246: rakentamista varten. Liitteet IV,2 5 s. s. 10soittamisest'a maantien rakentamista var-
37247: 15197. - K1s. Maantiet. ten Hyrynsa1men Tap•anivaarasta Iivan-
37248: ----; n:o 202, K o s o 1S en y. m.: MääJräm- tiiran \kautta MaliJaan j.a siitä edelleen
37249: han osoitta~misesta Kompaka~Tikkalan- 1Iivantiiran järven länsipuolitse Timonie-
37250: iHuhtila:mmen maantien rakentamista var- imen tiehen Kuhmoniemen kunnassa. Liit-
37251: ten. Liitteet .liV,259. s. 5:918. - Ks. Maan- teet IV,269. s. 611. - Ks. Maantiet.
37252: tiet. - n:o 2113, Meri 1 ä i sen y.IID.: Määrära-
37253: - n:o 203, Kososen y.1m.: MääräraJh:an han osoittami.sesta Jo11muan-P.ohjavwaran
37254: osoi ttami1sesta Kura.puron maantiemutkan lkylätien kunnostamista ja v·altion hoitoon
37255: 15
37256:
37257: ottamista varten. Liitt:eet 1V,270. s. 6r112. Kuusamon Murtovaaran Teerirannan
37258: - Ks. Maantiet. tiestä Suomussalmen J un tusrannan-Hos-
37259: - n :o 2114, J a n h o sen: Määrärahan osoit- san tiehen. Liitteet IV,2s1. s. 623. - Ks.
37260: tamisesta maantien rarkentamista varten Maantiet.
37261: !SuomussaLmen Kiannan Linnansaimesta n :o 21~5, H ä n n i sen y.lm.: Määrärahan
37262: Ru:htinaankylään J unt.usrannalle. Liitteet osoitta1misesta maantien ra!kentamista var-
37263: iiV,271. s. 6iW. - KiS. Maantiet. ten Haflltflljoa.sta Lohirannan kautta Ylikit-
37264: - n :o 2.1•5, Jan h o sen.: Määrärahan osoirt- [Jmn ja Liv·ojärven välmä olevalle tukin-
37265: tamisesta erämarantien rakentamista varten ~siirtol.aitteelle. Liitteet IV,2 82. s. 624. -
37266: Suomussalmen-1K uhmaniemen maoantiestä Ks. Maantiet.
37267: •Ylivuorkin Vängän talon tienoolta Marjo- - n:o 212:6, Hän n i 8 en y. m.: Määrär·a-
37268: kylän Karhuvaaraan. Liitteet IV,272. s. lhan osoittamisesta Aittakummum----rSii:kalan
37269: 614. - K.s. Maaniiet. maantien rakentrurnista varten. Liitteet
37270: -- n:o 2116, U. H.annulan y.m.: Määrä- IV,2s3. s. 612:5. - Ks. Ma·antiet.
37271: il'ahan osoittamisesta maantien rakenta- - n:o 212 7, J u n eksen y. m.: Määrärahan
37272: 1
37273:
37274:
37275: mista varten Si,mon asemalta Simojoen •osoittamisesta :Kolarin_,KrurtaJron tien ra-
37276: eteläJpuolitse Ala•niemen 1ossille. Liitteet kentamista varten. Liitteet IV,284. s. 6216.
37277: [V,273. s. 615. - Ks. Maantiet. ,__ Ks. Maantiet.
37278: - n :o 12117, R y t i n g i n: Määrärahan osoit- - n:o 21218, Koivurannan y.m.: Määrä-
37279: tamisest.a maantien r·aikentamista varten xruhan osoitt·ami1sesta maantien Dakenta-
37280: lMuhoksen'--Ylikiimingin maantieltä Oulu- :rnista varten Murli'rolan asemalta Ylitor-
37281: ~oen pohjoispuolitse Utajärven-Puolan- nion--,Raanlujärven maantiehen. Liitteet
37282: gan maantielle. Liitteet I1V,274. s. 6:1:6. - [:V,285. s. 627. - K-s. Maantiet.
37283: lKs. Maantiet. - n :•o 21219,, K o i v ·u r a n n :a n y. m.: Määrä-
37284: - n :o 318, Rytingin: ·Määrärahan osoit- rahan osoittamisest·a erämaantien rrukenta-
37285: lta:misesta m•aantien r·a'kenrtamista v•a,rten mi.sta varten Rovaniemen-Sodankylän
37286: [Pudasjärven kunnan Puhoksen Mylly'kan~ maantiestä Korvalan tienoilta Niesin ky-
37287: 1lmalta Pu.olangan~TaivalkoSiken maantie- lään Rovaniemen kunnassa. Liitteet
37288: 'hen. Liitteet I~V,275. s. 617.- Ks. M.aan- iLV,286. s. 6·2.8. - Ks. Maantiet.
37289: tiet. n:o 23:0, Koiv·ur.annan y.m.: Määrä-
37290: - n :o 2\1.9, Rytin gin: Määrärahan osoit- :r:ahan osoittamisesta maantien rakenta.mi-
37291: tamisesta yhdystien rakentamista varten lseksi Sierilän los.silta Kemijoen eteläpuolta
37292: Pudasjärven N aamangalta Taivalkoskelle. !Pekkalan lossille. Liitteet LV,287. s. 6219.
37293: Liitteet IV,276. s. 618. - Ks. Maantiet. - Ks. Maantiet.
37294: - n :o 2120, Rytin gin: Määrärahan o.soit- -- n :o 231, L a h t e l a n y. :m.: Määrärahan
37295: tamisesta maantien rrukentamista varten osoittamisesta maantien rakentamista var-
37296: Pudrusjärven N aa,mangankylän Särkivaa- ien Kemijärven-Pelkosenniemen maan-
37297: rasta Taivalkosken Vir.kkuseen. Liitteet tiestä Vuosti.mojärven kautta Pyhätuntu-
37298: IV,277. s. 6:19.- Ks. Maantiet. ·rille. Liitteet IV,2ss. s. 6·30.- Ks. Maan-
37299: - n:o 22!1, Rytin gin: Määrärahan osoit- tiet.
37300: tamisesta maantien rakentamista varten - n:o 2:32, Lahtelan y.m.: Määrärahan
37301: Ranuan I'mpiöjärveltä 1fämtyjärven y. m. osoittami.s:esta yhdystien rakentamista v·ar-
37302: !kylien kautta Posion kuntaan. Liitteet ten Kemijärven Javarukselta Sodankylän
37303: [V,278. s. 6,20. - Ks. Maantiet. Vuojärveen. Liitteet IV,289. s. 6312. -
37304: - n:o 222, Lohen y. :rn.: Määrärahan osoit- iKs. Maantiet.
37305: tamisesta Ran•uan-Posion maantien ra- - n :.o 213<3, La h t e l a n y. m.: Määrärahrun
37306: ik:ennustöiden aloittamista varten. Liitteet rosoi ttamisesta Sallan----La,mpe1an~Vuosna-
37307: [V,279. s. 61211. - Ks. Maantiet. järven_,Tu:utijärven maantien rakenta-
37308: -~ n:o 22.3, Hännisen: Määrärahan os·oit- mista varten. Liitteet IV,290. s. 633. -
37309: tamisesta maanHen rakentamise1ksi K·u.usa- iKs. Maantiet.
37310: moru-!T:u.utijärven tiestä Paanajärven luo- n:o 234, Kaijalai,sen y.m.: Määrä-
37311: teiskulmasta RUJskeakalli<olle. Liitteet rahan .osoittamisesta Kittilän Könkäältä
37312: iiV,2so. s. 6212. - Ks. Maantiet. Enontekiölle johtavan maantien rakennus-
37313: n:o 224, Hännisen y. m.: Määrärahan töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,291 . .s.
37314: osoittamisesta erämaantien mkentamiseksi 635. - Ks. Maantiet.
37315: 16 .Laki-, raha.asia- ja toivomUJsa'loitteet 1036.
37316:
37317: n:o 235, Kaijal·aisen y.m.: Määrä- n:o 247, Salon y.m.: Määrärahau
37318: rahan ·osoittamisesta Pellmsenniemen- ·osoittamisesta sillan ·rakentamiseksi Ou-
37319: Kairalan-Sodankylän maantien raken- lujoen yli Utajärven aseman kohdalla.
37320: nustöiden jatkamista varten. Liitteet Liitteet IV,ao4. s. 651. - Ks. Sillat.
37321: IV,292. s. 636. - Ks. Maantiet. n :o 248, Lohen y. m.: Määrärahan
37322: n:o 236, Kaijalaisen y.m.: Määrä- osoittamisesta sillan rakentamiseksi Li-
37323: Tahan osoittamisesta maantien rakenta- vonjoen yli Pudasjärven-Ranuan maan-
37324: mista varten Sodankylän Vaalajärveltä tiellä. Liitteet IV,ao5. s. 653. - Ks.
37325: Jeesiön kautta Kittilään. Liitteet IV,293. ~Sillat.
37326: s. 637. - Ks. Maantiet. n:o 249, Rytingin: Määrär11ihanosoit-
37327: n:o 237, Perhon y.m.: Määrärahan tamisesta Livonjoen sillan rakentamista
37328: osoittamisesta maantien ja sillan rakenta- varten. Liitteet IV,ao6. s. 654. - Ks.
37329: mista varten Askaisten-Merimaskun Sillat.
37330: maantieltä Liv·onsaarelle. Liitteet IV,294. n:o 250, A r h a m a n y. m.: Määrära-
37331: s. 638. - Ks. Maantiet. han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
37332: Kaitaansalmen lassipaikalle Sotkamon pi-
37333: - n:o 238, Syrjäsen y. m.: Määrämhan täjässä. Liitteet IV,ao7. s. 655. - Ks.
37334: osoittamisesta sillan rakentamista varten Sillat.
37335: Kymijoen yli Kuusankosken alapuolelle. n:o 251, Hännisen y. m.: Määrära-
37336: Liitteet IV,295. s. 639. - Ks. Sillat. han osoittamisesta sillan rakentamista
37337: n:o 239, Venhon y.m.: Määrärahan varten Romppasen salmeen. Liitteet
37338: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ky- IV,aos. s. 656. - Ks. Sillat.
37339: mijoen yli Inkeroisten lossipaikalle. Liit- n:o 252, Kaijalaisen y.m.: Määrä-
37340: teet IV,296. s. 641. - Ks. Sillat. rahan osoittamisesta sillan rakentami-
37341: n:o 240, Pohjanuoron y.m.: Mää- seksi Ylimuonion lossin tilalle. Liitteet
37342: Tärahan ·osoittamisesta sillan rakentamista IV,ao9. s. 657. - Ks. Sillat.
37343: varten Orivirran ylitse Vaaran saaren n:o 253, Collianderin y.m.: Mää-
37344: kautta. Liitteet IV,297. s. 642. - Ks. rärahan ·osoi ttamisess ta Ångbå tsaktiebola-
37345: Sillat. get Södm N agu nimiselle osakeyhtiölle.
37346: ~ n:o 241, Takalan y. m.: Määrärahan Liitteet IV,310. s. 658 ja 659. - Ks.
37347: osoittamisesta Tallivirran sillan rakenta- Merenkulku.
37348: mista varten. Liitteet IV,298. s. 644. - n:o 254, Österholmin y.m.: Mää-
37349: Ks. Sillat. rärahan osoittamisesta kanavan rakenta-
37350: -- n:o 242, V i.l h ula n y. m.: Määrärahan miseksi J umalviksnäset nimisen niemen
37351: osoittamisesta Saarijärven pitäjässä ole- poikki Snappertunan kunnassa. Liitteet
37352: van 1fatosalmen lossin uusimista ja sii- IV,311. s. 660 ja 662. - Ks. Kanavat.
37353: hen yhdistyvän maantien oikaisua varten. - n:o 255, J u tilan y.m.: Määrärahan
37354: Liitteet IV,299. s. 645. - Ks. Lossit. •osoittamisesta puutavaran kuljetusreitin
37355: n:o 243, Paasosen y. m.: Määrärahan rakentamista varten Saimaan ja Päijän-
37356: osoittamisesta Puutossalmen lossin raken- teen vesistöjen välille. Liitteet IV,312.
37357: nustöitä varten. Liitteet IV,aoo. s. 646. s. 664. - Ks. Puutavaran kuljetus.
37358: - Ks. Lossit. n:o 256, Hirvensalon y.m.: Mää-
37359: n:o 244, Takalan y. m.: Määrärahan crärahan osoittamisesta Kuopion-Iisal-
37360: osoittamisesta Puutossalmen lossin raken- men laivaväylän syventämistä varten.
37361: nustöitä varten. Liitteet IV,ao1. s. 648. Liitteet IV,313. s. 666. - Ks. Kuopion-
37362: - Ks. Lossit. Iisalmen laiva väylä.
37363: - n:o 245, Räisäsen y.m.: Määrärahan n:o 257, Kaasalaisen y.m.: Mää-
37364: osoittamisesta Jännevirran sillan raken- rärahan osoittamisesta Vuoksen laskua
37365: nustyötä varten. Liitteet IV,ao2. s. 649. varten. Liitteet IV,314. s. 669. - Ks.
37366: - Ks. Sillat. Vuoksen laskeminen.
37367: - n :o 246, H i r v en s a l o n y. m.: Mää- n :o 258, Lintulahden y. m.: Määrä-
37368: rärahan osoittamisesta Peltosalmen sillan rahan osoittamisesta Viipurin lentoken-
37369: rakentamista varten. Liitteet IV,aoa. tän rakentamista varten. Liitteet IV,315.
37370: s. 650. - Ks. Sillat. s. 671. - Ks. Lentoliikenne.
37371: La:ki-, raha·asi-a- ja toivomUJSa'loitteet 1,93·6. 17
37372:
37373: Toivomusaloitteet.
37374: - n:o 1, Pennasen y.m.: Esityksen n:o 14, V. Ann •a 1 a n y. m.: Esityksen
37375: -antamisesta tasavallan presidentin veto- ·antamisessta vakinaisen elimen asettami-
37376: ·oikeuden tehostamisesta. Liitteet 1,14. sesta huolehtimaan yleisten töiden tar-
37377: s. 41. - Ks. Presidentin veto-oikeus. peellisesta jatkuvaisuudesta ja tehokkuu-
37378: - n:o 2, V. Annalan y. m.: Esityksen desta. Liitteet IV,29. s. 166. - Ks. Ylei-
37379: antamisesta laiksi tasavallan presidentin set työt.
37380: valitsemisesta välittömillä vaaleilla. Liit- n:o 15, I n k i 1 ä n y. m.: Valtion virka-
37381: teet 1,15. s. 42. - Ks. Presidentin vaali. koneiston järkiperäistämismahdollisuuk-
37382: n:o 3, Kekk•osen y.m.: Esityksen sien tutkimisesta. Liitteet 1V,3o. s. 169.
37383: antamisesta laiksi edustajanvaaleista. Liit- - Ks. Virkojen järjestely.
37384: teet 1,16. s. 44. - Ks. Vaalilaki. n:o 16, Frietschin y.m.: Esityksen
37385: antamisesta valtion viran- ja toimenhal-
37386: n:o 4, M. Hannulan y.m.: Esityk-
37387: tijain palkkauksen perusteista. Liitteet
37388: •sen antamisesta uudeksi vaalilaiksi. Liit- 1V,31. s. 170 ja 174. - Ks. Virkamiesten
37389: teet 1,17. s. 4 7. - Ks. Vaalilaki. palkkaus.
37390: - n:o 5, Rytin gin: Vaalipiirijaon muut- n :o 17, 1 n k i 1 ä n y. m.: Toimenpiteistä
37391: tamisesta edustajanvaaleissa. Liitteet valtion ylimääräisten viran- ja toimen-
37392: I,1s. s. 49. - Ks. Vaalilaki. haltijain •aseman parantamiseksi. Liitteet
37393: n:o 6, V. Anna 1 •a n y. m.: Valtiollisen IV,32. s. 178. - Ks. Virkamiesten palk-
37394: 'Vaalioikeuden myöntämisestä vakinaisessa k·aus.
37395: palveluksessa oleville upseereille, sotilas- n:o 18, Niskasen y.m.: Valtion vi-
37396: virkamiehille ja kanta-aliupseereille. Liit- ran- ja toimenhaltijain työajan pidentä-
37397: teet I,19. s. 50. - Ks. Vaalilaki. misestä. Liitteet IV,33. s. 180. - Ks.
37398: -n:o 7, V. Annalan y.m.: Esityksen Virkamiehet.
37399: antamisesta laiksi kansanäänestyksestä. n:o 19, Niskasen: Valtion viran- ja
37400: Liitteet 1,20. s. 51. - Ks. Kansanäänes- toimenhaltijain kesälomien lyhentämisestä.
37401: tys. Liitteet 1V,34. s. 181. - Ks. Virkamiehet.
37402: n :o 8, 0 ajan d erin y. m.: Esityksen n :o 20, H ·o r e 11 i n. y. m.: Puolustus-
37403: antamisesta oikeudenkäyntilaitoksen uudis- laitoksen vakinaisessa palveluksessa ole-
37404: tamiseksi. Liitteet II,s. s. 73. - Rs. vien upseeriston, kanta-alipäällystön ja
37405: Oikeudenkäyn tilai tos. sotilasvirkailijain vapauttamisesta maksa-
37406: n:o 9, 0 ajan der i n y. m.: Syytetyn masta tuloveroa palkkaeduistaan. Liit·
37407: ·puolustuksen järjestämisestä virallisen teet IV,35. s. 182. - Ks. Puolustuslaitos
37408: syyttäjän ·alaisissa rikosjutuissa. Lii tteet n:o 21, V. Annalan y.m.: Toimen··
37409: II,9. s. 75. - Ks. •Syytetyn puolustus. pi teistä puolustuslaitoksessa palvelevan
37410: - n:o 10, Kivisalon y.m.: Toimen- alipäällystön palkkauksen parantamiseksi
37411: piteisiin ryhtymisesta työajan lyhentämi- Liitteet 1V,36. s. 183. -- Ks. Puolustus·
37412: seksi vankiloissa kahdeksaan tuntiin. Liit- laitos.
37413: teet II,1o. s. 79. - Ks. V•ankilat. n:o 22, Lehtosen y. m.: Valtion eläk·
37414: n:o 11, V. Anna 1 a n y. m.: Toimen- keiden suorittamisesta myös poFtik,ntto·
37415: piteistä maanviljelijäperheiden tilailtaan rin välityksellä. Liitteet 1V,37. s. 1&5.
37416: poisjoutumisen rajoittamiseksi. Lii tteet - Ks. Virkamiesten eläkkeet.
37417: II,u. s. 81. - Ks. Maatalous. n:o 23, Niskasen y.m.: Esityksen
37418: - n:o 12, J- u ne k sen y. m.: Neuvbttelui- antamisesta laiksi lapsiavustusten suo1·i t-
37419: •hin ryhtymisestä Ruotsin hallituksen tamisesta. Liitteet IV,3s. s. 186. - Ks.
37420: kanssa Tornionjoen tulvatilanteiden kaå- Lapsiavustus.
37421: kinpuoliseksi selvittämiseksi. Liitteet n:o 24, Horellin y.m.: Puolustus-
37422: III,1. s. 85. - Ks. Tornionjoen tulvat. laitoksen 1)erushankintaohjelman nopeam-
37423: n:o 13, V. Anna 1 a n y. m.: Esityksen masta toteuttamisesta tarpeen vaatiessa.
37424: antamisesta laiksi tulo- ja menoarvion Liitteet 1V,39. s. 188. - Ks. Puolustus-
37425: ulkopuolella olevasta yleisten töiden ra- laitos.
37426: hastosta. Liitteet IV,2 s. s. 165. -- Ks. n:o 25, V a 11 a k sen y. m.: Mahdolli-
37427: Yleiset työt. suuden varaamisesta rajaseudun suoje-
37428:
37429: 3
37430: 18 La:ki-, rah!l!asi•a- ja toivo:mUJBa'loitteet 1J9136.
37431:
37432: luskuntalaisille osallistumaan suojajouk- a1ineen ja muun sokerin tullin välisen
37433: kotehtävän edellyttämään sotilaalliseen suhteen tutkimista varten. Liitteet IV,5o.
37434: koulutukseen. Liitteet IV,4o. s. 190. - s. 208. - Ks. Sokeri tulli.
37435: Ks. Suojeluskunta. n:o 36, Niskasen y.m.: Margariinin
37436: n:o 26, Horellin y.m.: Asutustar- käytön lopettamisesta valtion laitoksissa.
37437: lwituksiin valtiolta luottoa saaneiden va- Liitteet IV,51. s. 210. - Ks. Margariini.
37438: paussotaan osaaottarreiden vapauttami- n:o 37, 'Salon y.m.: Toimenpiteistä
37439: sesta ·koron maksusta näiden luottojen kunnan- ja kyläteiden sekä entisten hoi-
37440: osalta. Liitteet IV,41. s. 192. - Ks. dotta jääneiden maanteiden valtion hoi-
37441: Vapaussota. toon ottamisen helpottamiseksi. Liitteet
37442: n:o 27, V. Annalan y.m.: Maatalou- IV,52. s. 211. - Ks. Kunnan- ja kylätiet.
37443: den erikoisluonteen mukaisen maatalous- n:·o 38, Horellin y.m.: Talon hank-
37444: luottolai t·oksen perustamisesta. Lii tteet kimisesta kauppakorkeakoululle. Liitteet
37445: IV,42. s. 194. - Ks. Maatalous. IV,53. s. 214. - Ks. Kauppakorkeakoulu.
37446: n:o 28, Leppäiän y.m.: Esityksen n:o 39, C-ollianderin y.m.: Höyry-
37447: antamisesta vai tioneuvoston vai tuu ttami- aluksen hankkimisesta Turun-Ahvenan-
37448: sesta myöntämään valtion takuun Osuus- maan saariston tarpeisiin. Liitteet IV,54.
37449: kassojen Keskus1ainarahasto-Osakey h tiön s. 216 ja 218. - Ks. Merenkulku.
37450: ottarnalle ·ohligatiolainalle. Liitteet IV,43. n:·o 40, Venhon y.m.: Aitomäen py-
37451: s. 196. - Ks. Keskuslainarahasto. säkin seudulla olevan tykistön koeampu-
37452: n:o 29, Niskasen y.m.: Maakiinteis- maradan siirtämisestä. Liitteet IV,55.
37453: töpankista myönnettyjen lainojen takai- s. 220. - Ks. Puolustuslait·os.
37454: sinmaksun järjestelystä eräissä tapauk- n:o 41, Kaija 1 a i sen: Puhelinlinjan
37455: sissa. Liitteet IV,44. s. 199. - Ks. rakentamisesta Utsjokisuulta Teno- ja
37456: Maakiin teistöpankki. Inarijokivartta Angeliin ja si•eltä Inarin
37457: n :o 30, Pyy n y. m.: Valtion -omakoti- kirkonkylään. Liitteet IV,56. s. 221. -
37458: rahastosta pienten omakotitilojen raken- Ks. Puhelinlinjat.
37459: tamista varten annettavien kiinnityslaino- n:o 42, Söderhjelmin y.m.: Tut-
37460: jen lainaehtojen muuttamisesta. Liitteet kimuksen toimittamisesta olosuhteista,
37461: IV,45. •s. 200. - Ks. Omakotirahasto. joiden vallitessa Pietarsaaren •pitäjänmies-
37462: n:o 31, K empi n y. m.: Kapinavahin- ten ja Pietarsaaren k'aupungin asukkai-
37463: koja saaneiden yksityisten, seurakuntien den yhteismetsä 1850-luvulla siirtyi kruu-
37464: ja kuntien vapauttamisesta sanottujen nulle. Liitteet IV,57. s. 222 ja 226. -
37465: lainojen mabamisesta. Liitteet IV,46. Ks. Pietarsaaren yhteismetsä.
37466: s. 202. - Ks. Kapinavahinkolainat. n:o 43, Juneksen y.m.: Sairaalan
37467: n:o 32, Niskasen y. m.: Esityksen ·rakentamisesta Ylitornion kuntaan. Liit-
37468: antamisesta laiksi, jonka kautta talous- teet VI,1. s. 677. - Ks. Sairaalat.
37469: pulan takia tiloiltaan joutuneet maanvil- n:o 44, J u ne k sen y. m.: Sairasmajan
37470: jelijät ·oikeutetaan ostamaan tilansa ta- rakentamisesta Kolariin. Liitteet VI,2.
37471: kaisin myyntihinnasta. Liitteet IV,47. s. 678. - Ks. Sairaalat.
37472: s. 203. - Ks. Maa talous. n:o 45, Jauhosen y.m.: ·Sairaalan ra-
37473: n :o 33, Niskasen y. m.: Ma,anviljeli- kentamisesta valtion varoilla Sotkamoon.
37474: jäin oikeuttamisesta vaihtamaan viljelys- Liitteet VI,3. s. 679. - Ks. Sairaalat.
37475: tiloistaan kaukana olevia metsäpalstoja n :o 46, A r h a m a n y. m.: Synnytyslai-
37476: tilojensa lähellä sijaitseviin valtion met- toksen aikaans.aami&esta Kajaanin kihla-
37477: sämaihin. Liitteet IV,4s. 8. 205. - Ks. kuntaa varten. Liitteet Vl,4. s. 680. -
37478: Metsätalous. Ks. Sairaalat.
37479: n:o 34, N i s k ·ase n y. m.: Toimenpi- n:o 47, Juneksen y.m.: Esityksen
37480: teistä viljatullien poistamiseksi ottamalla antamisesta kunnallisverorasituksen ta-
37481: huomioon vilj anvilj elyspalkkioj ärjestelmän soittamisesta. Liitteet VII,6. ·s. 694. -
37482: aikaansa·amisen. Liitteet IV,49. s. 207. - Ks. Kunnallisverotus.
37483: Ks. Viljatulli. n :o 48, Salon y. m.: Esityksen anta-
37484: n :o 35, S a r i o 1 a n y. m.: Asiantuntija. misesta kunnallisverolakien useammasta
37485: Lautakunnan asettamisesta sokerin raffi- ·kunnasta saadun liikevoiton verottamista
37486: noimisteollisuudessa käytettävän raaka- koskevien säännösten muuttamiseksi. Liit-
37487: Laki-, raha.asia- j.a toivomwsa'loitteet 1936. 19
37488:
37489: teet VII,7. s. 697. - Ks. Kunnallisve- teet VIII,s. s. 726. - Ks. Kauppaopetus.
37490: rotus. n:o 62, Hongan y.m.: Toimenpiteistä
37491: n:o 49, Marttilan y.m.: Esityksen Turun linnan kunnostamiseksi. Liitteet
37492: antamisesta man ttaalikun talai toksen ku- VIII,9. s. 727. - Ks. Turun linna.
37493: moamisesta. Liitteet VII,s. s. 699. - Ks. n:o 63, Branderin y.m.: Toimen-
37494: Man ttaalikun talai tos. ·piteistä museoneuvojan viran perustami-
37495: n:o 50, Juneksen y.m.: Kalastus- seksi. Liitteet VIII,1o. s. 729. - Ks.
37496: lainsäädännön uudistamisesta. Lii tteet Museot.
37497: VII,9. s. 700. - Ks. Kalastus. n:o 64, Cajanderin y.m.: Uusien
37498: n:o 51, Ravon y.m.: Esityksen anta- metsäkoulujen perustamisesta. Liitteet
37499: misesta laiksi, jonka mukaan kalastus- IX,1. s. 735. - Ks. Metsäkoulut.
37500: ·oikeus tulisi maanomistuksesta riippumat- n :o 65, S o i n i n y. m.: Metsäkoulun pe-
37501: tomaksi. Liitteet VII,1o. s. 702. - Ks. rustamis·esta Vuojoen metsäalueelle Eura-
37502: Kalastus. joen pitäjässä. Liitteet IX,2. s. 739. -
37503: n:o 52, Niskasen: Tilusten rauhoit- Ks. Metsäkoulut.
37504: tamisest•a kotieläinten vahingonteolta an- n :o 66, Luo s ta r i sen y. m.: Metsä-
37505: netun lain muuttamisesta. Liitteet VII,u. koulun perustamisesta Itä·Savoon. Liit-
37506: .s. 704. - Ks. Tilusten rauhoitus. teet IX,s. s. 741. - Ks. Metsäk•oulut.
37507: n:o 53, Lepistön y.m.: Esityksen - n:o 67, H o re 11 i n y. m.: .Suomenkie-
37508: antamisesta aitauslainsäädännön uudista- lisen metsäkoulun perustamisesta J yväs-
37509: misesta. Liitteet VII,12. s. 706. - Ks. kylän lähistölle. Liitteet IX,4. s. 743. -
37510: Tilusten rauhoitus. Ks. Metsäkoulut.
37511: n:o 54, Vilhulan y.m.: Suomen- ja n :o 68, Le p p ä l ä n y. m.: Metsäkoulun
37512: ruotsinkielisen väestön oppikoulutarpeen perustamisesta Itä-Suomeen. Lii tteet
37513: tyydyttämisestä samani.aisten perusteiden IX,5. s. 744. - Ks. Metsäkoulut.
37514: mukaan. Liitteet I,21. s. 53. - Ks. Oppi- n :·o 69, Ve n h on y. m.: Maamieskou-
37515: koulut. lun perustamisesta Anjalan kartanoon.
37516: n:o 55, V. Annalan y. m.: Tutkimuk- Liitteet IX,6. s. 746. - Ks. Maamies-
37517: sen toimittamisesta siitä, missä määrin koulut.
37518: ruotsinkielisiä oppikouluja ja seminaareja - n:o 70, Ve n h on y. m.: Reitkallin puu-
37519: v·oitaisiin lakkauttaa tai yhdistää. Liit- tarhakoulun ottamisesta valtion haltuun.
37520: teet VIII,2. s. 714. - Ks. Oppikoulut. Liitteet IX,7. s. 748. - Ks. Puutarhan-
37521: n:o· 56, Vilhulan y.m.: Englannin- hoito.
37522: kielen asettamisesta pakolliseksi oppiai- n:o 71, V. Annalan y.m.: Riittävän
37523: neeksi oppikouluihin ruotsinkielen tilalle. suuren viljamäärän varastoimisesta. Liit-
37524: Liitteet VIII,s. s. 716. - Ks. Oppi- teet IX,s. s. 750. - Ks. Viljavarasto.
37525: koulut. n:o 72, Rytingin y.m.: Esityksen
37526: n:o 57, Malkamäen y.m.: Oppivel- antamisesta laiksi asutusrahastosta. Liit-
37527: v<Ollisuuslain 12 § :n muuttamisesta. Liit- teet IX,9. s. 751. - Ks. Asutusrahasto.
37528: teet VIII,4. s. 717. - Ks. Oppivelvolli- n:o 73, Niskasen: Maataloustuottei-
37529: suus. den ·hinnan ja menekin vakauttamisesta.
37530: n:o 58, Cajanderin y. m.: Tieteelli- Liitteet IX,1o. s. 752. - Ks. Maatalous.
37531: sen tutkimustyön edistämisestä. Liitteet n:·o 74, Takalan y.m.: Luonnonvaa-
37532: VIII,5. s. 719. - Ks. Tieteellinen tut- r•ojen torjumisrahaston perustamisesta ka-
37533: kimustyö. tojen seurausten' lieventämistä varten.
37534: n:o 59, Cajanderin y.m.: Korkea- Liitteet IX,11. s. 754. - Ks. Ratojen
37535: kouluopetuksen saattamisesta tarkoituk- torjuminen.
37536: senmukaisemmaksi. Liitteet VIII,6 . .s. 721. n:o 75, Soinisen y.m.: Selvityksen
37537: - Ks. Korkeakoulut. hankkimisesta punataudin ja pernaruton
37538: n:o 60, Moi 1 ase n y. m.: Teknillisen nautakarjalle tuottamasta tuhosta. Liit-
37539: opiston perustamisesta Viipuriin. Liit- teet IX,12. s. 755. - Ks. Eläintaudit.
37540: teet. VIII, 7. s. 723. - Ks. Teknilliset n :o 76, E s k o 1 a n y. m.: Kalanviljelys-
37541: opistot. laitoksen perustamisesta Päijänteen vesis-
37542: n :o 61, K a n n i s t on y. m.: Kauppa- tön länsipuolelle. Liitteet IX,13. s. 756.
37543: opetuksen uudelleen järjestämisestä. Liit- - Ks. Kalastus.
37544: 20 iLaiki-, rahaasia- ja toivomusaioitteet 1'!):36.
37545:
37546: n:o 77, Leppäiän y.m.: Selvityksen n:o 89, Niskasen y.m.: Työpalkko-
37547: toimituttamisesta La•atokan kalastajain jen korottamisesta valtion töissä. Liitteet
37548: mahdollisuudesta saada kalastaa Valamon X,13. s. 799. - Ks. Työväen palkat.
37549: luostarin vesialueella. Liitteet IX,14. n:o 90, Niskasen: Lainsäädännön ai-
37550: s. 757.. - Ks. Kalastus. kaansaamisesta alipalkkauksen ehkäisemi-
37551: n:•o 78, V i l h ula n y. m.: Tutkimuk- seksi valtion töissä sekä yksityisten toi-
37552: sen toimittamisesta teollisuuslaitosten minimien metsänhakkuu-, ajo- ja uitto-
37553: jätteistä vesistöjen kalakannalle aiheutu- töissä. Liitteet X,14. ·s. 800. - Ks. Työ-
37554: neista vahingoista. Liitteet IX,15. s. 758. väen palkat.
37555: - Ks. Kalastus. n :o 91, N i s k a sen: Esityksen antami-
37556: n:o 79, Vilhulan y.m.: Suunnitel- sesta maataloustyöväestön palkkatason ko-
37557: mim laatimisesta Päijänteeseen laskevien rottamisesta. Liitteet X,15. s. 801. - Ks.
37558: vesistöjen vedenpinnan järjestämiseksi. Työväen palkat.
37559: Liitteet IX,16. s. 759. - Ks. Päijänteen n:o 92, Turkan y.m.: Palkkatarkkai-
37560: vesistö. lun tehostamisesta metsä- ja uittotöissä.
37561: Liitteet X,16. s. 802. - Ks. Työväen
37562: n:o 80, Juneksen y.m.: Toimenpi-
37563: palkat.
37564: teistä Ylitornion pitäjässä olevan Luoma-
37565: n:o 93, Sillanpään y.m.: Komitean
37566: joen perkauskysymyksen selvittämiseksi.
37567: asettamisesta tutkimaan kysymystä eläk-
37568: Liitteet IX,1 7. s. 761. - Ks. Jokien
37569: keen luontoisen lapsiavustuksen järjestä-
37570: perkaukset. misestä vähävaraisten äitien lapsille. Liit-
37571: n:o 81, Nurmesniemen y.m.: Set- teet X,1 7. s. 805. - Ks. Lapsiavustus.
37572: tijoen perkaustöiden aloittamisesta. Liit- n:o 94, Fagerholmin y.m.: Sala-
37573: teet IX,1s. s. 762. - Ks. Jokien per- nimi-ilmoitusten kieltämisestä työpaikkoja
37574: kaukset. haettavaksi ilmoi tettaes·sa. Lii tteet X,1 8.
37575: - n:o 82, U. Hildenin y.m.: Hirvien s. 807. - Ks. •Salanimi-ilmoitukset.
37576: kasvavalle metsälle aiheuttamien vahinko- n:o 95, von Frenckellin y.m.:
37577: jen korvaamisesta. Liitteet IX,19. s. 763 rRautatien rakentamisesta Kouvolan seu-
37578: j·a 764. - Ks. Hirvien aiheuttamat va- dulta Helsinkiin. Liitteet XII,1. s. 81::l.
37579: hingot. - Ks. Rautatiet.
37580: n:o 83, Toivosen y.m.: Esityksen n:o 96, Joukasen y.m.: Rautatien
37581: antamisesta laiksi työajasta maataloudessa. rakentamisesta P.orin-Haapamäen rau-
37582: Liitteet X,7. s. 780. - Ks. Työaika. tatieitä Kankaanpäästä Suupohjan radalle
37583: n:o 84, K. Hildenin y. m.: Esityksen Kauhajoen asemalle. Liitteet XII,2. s.
37584: antamisesta työttömyyskassalaiksi. Liit- 814. - Ks. Rautatiet.
37585: teet X,s. s. 786. - Ks. Työttömyys. n:o 97, A l a-K u l j u n y. m.: Tutki-
37586: n:o 85, Hu o t •a r i n y. m.: Toimenpi- muksen toimittamisesta rautatien rakenta-
37587: teistä asuntokysymyksen alalla olevien miseksi Seinäjoel ta vaihtoehtoisesti La-
37588: epäkohtien poistamiseksi. Liitteet X,9. s. pualta Kivijärven eteläpään kautta Suo-
37589: 789. - Ks. Asunto-olo.t. lahden-Haapajärven radalle. Liitteet
37590: n:o 86, V. Kilpeläisen y.m.: Esi- XII,s. s. 817. - Ks. Rautatiet.
37591: tyksen antamisesta laiksi, joka velvoittaa n:o 98, V e h k a ojan: Rautatien raken-
37592: valtion ja sen hallinnon alaisilla työ- tamisesta vamtyönä Kaupista Kaurajär-
37593: mailla ottamaan käytäntöön työehtosopi- vellä olevalle hiekkakankaalle. Liitteet
37594: muslain mukaiset sopimukset. Liitteet XII,4. s. 818. - Ks. Rautatiet.
37595: X,1o. s. 791. - Ks. Työehtosopimus. n:o 99, Kalliokosken y.m.: Rauta-
37596: n :o 87, Turkan y. m.: Toimenpiteistä tien rakentamisesta Kokkolasta Soorijär-
37597: yleisen palkkatason kohottamiseksi. Liit- velle. Liitteet XII,5. s. 819. - Ks. Rau-
37598: teet X,11. s. 793. - Ks. Työväen palkat. tatiet.
37599: - n:o 88, V. Annalan y.m.: Esityksen n:o 100, Niskasen y. m.: Tutkimuk-
37600: rantamisesta laiksi, joka turvaisi työhönsä sen toimittamisesta rautatien rakentami-
37601: harj aan tuneelle työntekijälle hänen vält- seksi Haapajärven-V ll!alan suunnalla.
37602: tämättömään toimeentuloonsa tarvittavan Liitteet XII,6. s. 821. - Ks. Rautatiet.
37603: .palkan. Liitteet X,12. s. 797. - Ks. Työ- n:o 101. Nurmesniemen y.m.: Rau·
37604: väen palkat. tatien rakentamisesta Haapajärveltä Vaa·
37605: La!ki-, rahaasi•a- ja toivomusa'loitteet 1936. 21
37606:
37607: }aan. Liitteet XII,7. s. 822. - Ks. Rau- vonlinnaan. Liitteet XII,19. s. 840. -
37608: tatiet. Ks. Maantiet.
37609: n:·o 102, 'Simojoen y.m.: Rautatien n :o 114, T o 1 o sen y. m.: Tutkimuksen
37610: rakentamisesta Outokummun radalta Sa- toimittamisesta Enonkosken pitäjän Han-
37611: von radalle Alapitkän tai Siilinjärven hivirrasta Ihamaniemen, Pyyliusaaren ja
37612: asemalle. Liitteet XII,s. s. 823. - Ks. Vaaluvirran kautta Heinäveden rautatie-
37613: Rautatiet. pysäkille johtavan maantien rakentami-
37614: n:o 103, Pohjanuoron y.m.: Mat- sesta. Liitteet XII,2o. s. 841. - Ks.
37615: kaselän ~Savonlinnan-Mikkelin-Heino- Maantiet.
37616: lan rautatien rakentamisesta. Liitteet n:o 115, Soi n ·i sen y. m.: Raholan-
37617: XII,9. s. 824. - Ks. Rautatiet. Iivonkosken sekä Lipasvaaran-Otravaa-
37618: ran tiesuuntien tutkimisesta. Liitteet
37619: n:o 104, Leppäiän y.m.: Rautatien XII,21. s. 843. - Ks. Maantiet.
37620: rakentamisesta Uuksulta Salmiin. Liit- n:o 116, Kukko sen y. m.: Tutkimuk-
37621: teet XII,1o. s. 825. - Ks. Rautatiet. sen toimittamisesta maantien rakentami-
37622: n :o 105, R •a v on y. m.: Rautatien ra- seksi Porokylän pysäkiltä Kuhmoniemen
37623: kentamisesta Suistamon asemalta Saan- maantielle. Liitteet XII,22. s. 844. - Ks.
37624: lahden kautta Korpiselkään. Liitteet Maantiet.
37625: XII,11. s. 827. - Ks. Rautatiet. n:o 117, Penttalan y.m.: Maantien
37626: n:o 106, Leppä 1 ä n y. m.: Suistamon- rakentamisesta J alasj ärvel tä Seinäjoelle.
37627: Ilomantsin radan rakentamisesta. Liit- Liitteet XII,23. s. 845. - Ks. Maantiet.
37628: teet XII,12. s. 829. - Ks. R·autatiet. n :o 118, L o •h en y. m.: Maantien raken-
37629: n:o 107, La h te 1 a n y. m.: Kemijärven tamisesta Haukiputaan Onkamon kylästä
37630: -Taivalkosken ratasuunnan ja tältä ra- Kiimingin Laukkajärven kylään. Liitteet
37631: tasuunnalta Oulankajokilaaksoon johtavan XII,24. s. 846. - Ks. Maantiet.
37632: •h3Jararadan tutkimisesta. Liitteet XII,13. n:o 119, S a 1 on y. m.: Oulun-Kuusa-
37633: s. 831. - Ks. Rautatiet. mon maantieltä lähtevän Hetekylän maan-
37634: - n:o 108, U. Hannu 1 a n: Tornionjoki- tien jatkamisesta. Liitteet XII,25. s. 847.
37635: laakson radan jatkamisesta johonkin N or- - Ks. Maantiet.
37636: jan satamaan. Liitteet XII,14. s. 833. - n:o 120, Meriläisen y.m.: Kontio-
37637: Ks. Rautatiet. mäen asemalle johtavan Paakinmäen ky-
37638: n:o 109, Hong,an y.m.: Tiesuunnan lätien ottamisesta valtion hoitoon. Liit-
37639: ·Turku- Hirvensalo- Korppoo tutkimi- teet XII,26. s. 848. - Ks. Maantiet.
37640: sesta Turun saaristotien rakentamista n:o 121, Hännisen y.m.: Oulun-
37641: varten. Liitteet XII,15. s. 835. - Ks. Pudasjärven ja Iin-Pudasjärven yhdys-
37642: Maantiet. tiesuunnan tutkimisesta. Liitteet XII,27.
37643: n:o 110, Rantalan y.m.: Maantien s.• 849. - Ks. Maantiet.
37644: rakentamisesta LoirollJan Karhulan ky- n:•o 122, Hännisen y. m.: Kiimingin
37645: lästä Loimaan kauppalaan. Liitteet XII,16. -Yli-Iin tiesuunnan tutkimisesta. Liit-
37646: s. 837. - Ks. Maantiet. teet XII,2s. s. 850. - Ks. Maantiet.
37647: n:o 111, J u t i 1 a n y. m.: Maantien ra- n:o 123, Rytin gin: Maantien raken-
37648: kentamisesta Varkauden-Joroisten maan- tamisesta Yli-Iin kunnassa olevai ta Hir-
37649: tieltä Teemassaaren ja Torasalon kylien velän-Kipinän maantieltä Pudasjärven
37650: kautta Voinsalmen kylätielle Rantasal- Kurenalle. Liitteet XII,29. s. 851. -
37651: men pitäjässä. Liitteet XII,17. s. 838. - Ks. Maantiet.
37652: Ks. Maantiet. n:o 124, Rytin gin: Maantien raken-
37653: n:o 112, Jutilan y.m.: Ma•antien ra- tamisesta Pudasj ärven-Ranuan-Kela-
37654: kentamisesta Mikkelin-Heinolan väli- haaran maantiestä Tuhansuon seudulta
37655: seltä maantieltä Kilkin kylän kautta Hir- Pudasjärven - Sarajärven maantiehen
37656: vensalmelle. Liitteet XII,1s. s. 839. Nuorungan seudulle. Liitteet XII,3o. s.
37657: Ks. Maantiet. 853. - Ks. Maantiet.
37658: - n:o 113, M i iki n y. m.: Maantien ra- n:o 125, Rytin gin: Maantien raken-
37659: ·kentamisesta Ruokolahden Immolanjärven tamisesta Pudäsjärven kunnantien päästä
37660: kylästä Kaiturinpään, Pohjalankilon, Sär- Iijokivartta KeHolammin seudulle. Liit-
37661: kilahden ja Moinsalmen kylien kautta Sa- teet XII,31. s. 854. - Ks. Maantiet.
37662: 22 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1936.
37663:
37664: n:o 126, Lohen y. m.: Maantien raken- olevaan Uittosalmeen. Liitteet XII,11.
37665: tamisesta Ranuan-Pudasjärven tieltä Si- s. 869. - Ks. Sillat.
37666: mojärven pohjoispäähän. Liitteet XII,32. n:o 139, Nurmesniemen y.m.: Sil-
37667: s. 855. - Ks. Maantiet. lan rakentamisesta Tikkalan salmeen. Liit-
37668: n:o 127, Hännisen: Tutkimuksen toi- teet XII,45. s. 870. - Ks. Sillat.
37669: mittamisesta maantien rakentamiseksi Tai-
37670: n :o 140, Jan h o sen y. m.: Sillan ra-
37671: valkosken kirkolta Poussun-Tyräjärven
37672: kentamisesta Kuhmoniemen kunnassa ole-
37673: tiehen. Liitteet XII,33. s. 856. - Ks.
37674: van Kuhmonsalmen yli. Liitteet XII,46.
37675: Maantiet.
37676: s. 871. - Ks. Sillat.
37677: n:o 128, Hännisen y. m.: Ylikitkan
37678: Mourusalmen-Alakitkan tien tutkimi- n:o 141, Salon y.m.: Sillan rakenta-
37679: sesta erämaantienä. Liitteet XII,34. s. misesta Otermajärven lassipaikkaan Vaa-
37680: 857. - Ks. Maantiet. lan - Puolangan maantiellä. Liitteet
37681: n:o 129, Hännisen y. m.: Posion Mou- XII,47. s. 872.- Ks. Sillat.
37682: rujärveltä Rovaniemen-Kuusamon tiellä n:o 142, Hännisen y. m.: Piirustus-
37683: olevan Aholaan johtavan maantiesuunnan ten ja kustannusarvion laatimisesta Mou-
37684: tutkimisesta. Liitteet XII,35. s. 858. - rusalmen siltaa varten. Liitteet XII,4s.
37685: Ks. Maantiet. s. 873. - Ks. Sillat.
37686: n:o 130, Juneksen y.m.: Maantien - n :o 143, Lohen y. m.: Sillan rakenta-
37687: rakentamisesta Alatornion Arpelan ky- misesta Portimosalmen yli Rovaniemen-
37688: lästä Ylitornion Lohijärven-Muurolan Ranuan maantiellä. Liitteet XII,49. s.
37689: tielle. Liitteet XII,36. s. 859. - Ks. 874. - Ks. Sillat.
37690: Maantiet. - n:o 144, Juneksen y.m.: Sillan ra-
37691: n:o 131, Lahtelan y.m.: Maantien kentamisesta Ylitornion - Rovaniemen
37692: rakentamisesta Pasialta Lehtolan kautta tiellä ·olevan Ronkurin lossin kohdalle.
37693: Kemijärvelle. Liitteet XII,3 7. s. 861. - Liitteet XII,5o. s. 875. - Ks. Sillat.
37694: Ks. Maan tiet.
37695: n:o 145, Juneksen y.m.: Sillan ra-
37696: n:o 132, Kaijalaisen y.m.: Suunni-
37697: kentamisesta Liakanjoen yli Alavojakkalan
37698: telman ja kustannusarvion laatimisesta
37699: Kittilän-Nilivaaran-Kiistalan kylätien -Paakkolan maantiellä. Liitteet XII,51.
37700: kunnostamista varten maan tieksi. Lii tteet s. 876. - Ks. Sillat.
37701: XII,3s. s. 862. - Ks. Maantiet. n:o 146, V. Annalan y.m.: Toimen-
37702: - n :o 133, Kai j ala i sen y. m.: Kelu- piteistä Suomenlahden itäosan sa tamaolo-
37703: järven-Tanhuan-Lokan maantiesuun- jen parantamiseksi. Liitteet XII,52. s.
37704: nan tutkimisesta. Liitteet XII,39. s. 863. 877. - Ks. Satamat.
37705: - Ks. Maan tiet. n:·o 147, Paasosen y.m.: Tutkimuk-
37706: n:o 134, Kirran: Toimenpiteistä ·Tu- sen toimittamisesta laivaväylän syventä-
37707: run-Tampereen valtatiellä Huittisten pi- misestä Varkaudesta Kuopioon Saimaan
37708: täjässä olevan Sammun siHan uusimiseksi. kanavan uusia mittasuhteita vastaavaksi.
37709: - Liitteet XII,4o. s. 864. - Ks. Sillat. Liitteet XII,53. s. 879. - Ks. Varkauden
37710: n:o 135, Alestalon y.m.: Sillan ra- -Kuopion laivareitti.
37711: kentamisesta Haistilan lautan tilalle. Liit- n:o 148, Tukia n y. m.: Saimaan ja
37712: teet XII,41. s. 865. - Ks. Sillat. Kuolimojärven yhdistämisestä kanavalla.
37713: n:o 136, Penttalan y.m.: Maantie- Liitteet XII,54. s. 882. - Ks. Kanavat.
37714: sillan rakentamisesta Kyrönjoen ylitse n:o 149, Tolppasen y.m.: Enon pi-
37715: Munakassa. Liitteet XII,42. s. 867. - täjässä olevan Ahvenisen virran ja Uima-
37716: Ks. Sillat. harjun väylän syventämisestä ja leventä-
37717: n:o 137, Takalan y. m.: Kivisalmen misestä. Liitteet XII,55. s. 883. - Ks.
37718: sillan rakentamisesta. Liitteet XII,43. Jokien perkaukset.
37719: s. 868. - Ks. Sillat. - n:o 150, Lohen y.m.: Toimenpiteistä
37720: n:o 138, Nurmesniemen y.m.: Sil- Iijoen perkaamiseksi. Lii tteet XII, 56·
37721: lan rakentamisesta Haapajärven pitäjässä s. 885. - Ks. Jokien perkaukset.
37722: ASIALUETTELO.
37723: As i a 1uette 1o.
37724: rinpidollisesti tuomittujen armahtami-
37725: A. sesta annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
37726: Ahvenanmaa: - Ks. Merenkulku. Liitteet II,2. s. 60. L. Lv:aan 143.
37727:
37728: Aitausvelvollisuus: - Ks. Tilusten rauhoi- Armeija: - Rs. Asevelvollisuus. Puolustus-
37729: tus. Vuokra-alueet. laitos. Vaalilaki.
37730:
37731: Aitomäki: - Ks. Puolustuslaitos. Asevelvollisuus: Ed. Linnan y. m. lak. al.
37732: n:o 18 laiksi asevelvollisuuslain 14 §:n
37733: Akateemikko: - Ks. Tieteellinen tutkimus- muuttamisesta. Liitteet II,5. s. 66. Pp.
37734: työ. 144. L. Lv:aan 187.
37735: - Ed. Lahtelan y. m. lak. al. n:o 32 laiksi
37736: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. avustuksen suorittamisesta eräille vaki-
37737: naisessa palveluksessa olevien asevelvol-
37738: Ammattienedistämislaitos: Ed. Alestalon listen omaisille 23 päivänä syyskuuta
37739: y. m. rah. al. n :o 15 määrärahan osoitta- 1919 annetun lain muuttamisesta. Liit-
37740: misesta ammattienedistämislaitokselle ope- teet IV,12. s. 123. L. Vv:aan 145.
37741: tusautokorjaamon työvälineiden hankki-
37742: mista varten. Liitteet IV,72. s. 256. L. Asunto-olot: Ed. Huotarin y. m. toiv. al.
37743: Vv:aan 148. n :o 85 toimenpiteistä asuntokysymyksen
37744: alalla olevien epäkohtien poistamiseksi.
37745: Ammattikasvatus: Ed. Lumpeen y. m. rah. Liitteet X,9. s. 789. L. Työv :aan 176.
37746: al. n :o 165 korotetun määrärahan osoi t- - Ks. Työväen asunto-olot.
37747: tamisesta vähävaraisten lasten ja nuor-
37748: ten ammattikasvatusta varten. Liitteet Asutusluettelo: Ed. Karvetin y. m. rah. aL
37749: IV,222. s. 543. L. Vv:aan, jonka tulee n :o 94 korotetun määrärahan osoittami-
37750: pyytää Työv:n lausunto 160. sesta Suomen asutuksen yleisluettelon
37751: tutkimustyön suorittamista varten. Liit-
37752: Ammattikoulut: Ed. Pyyn y. m. rah. al. n:o teet IV,151. s. 407. L. Vv:aan 154.
37753: 16 määrärahan osoittamisesta Kannaksen
37754: ammattikoulukodin oppilas- y. m. asu- Asutusrahasto: Ed. Rytingin y. m. toiv. aL
37755: muksien kunnostamiseen. Liitteet IV, 73. n :o 72 esityksen antamisesta laiksi asu-
37756: s. 257. L. Vv:aan 148. tusrahastosta. Liitteet IX,9. s. 751. L.
37757: Ed. V. Kilpeläisen y. m. rah. al. n:o 66 Mtv:aan 175.
37758: määrärahan osoittamisesta ammattikou-
37759: lun perustamista varten Kemiin. Liit- Asutustiet: Ed. Koivurannan y. m. rah. al.
37760: teet IV,123. s. 349. L. Vv:aan, jonka tu- n :o 163 määrärahan osoittamisesta asu-
37761: lee pyytää Työv:n lausunto 152. tusteiden kuntoonpanoa varten valtion
37762: mailla olevilla asutusalueilla. Liitteet
37763: Ammattikurssit: - Ks. Työttömyys. IV,220. s. 536. L. Vv:aan, jonka tulee
37764: pyytää Mtv:n lausunto 160.
37765: Ampumarata: - Ks. Puolustuslaitos.
37766: Asutustoiminta: Ed. Salon y. m. lak. al.
37767: Armahdus: Ed. Peltosen y.m. lak al. n:o 15 n :o 43 laiksi asutustilallisten vuotuis-
37768: laiksi vuoden 1918 kapinan johdosta ku- maksujen alentamisesta annetun lain
37769: 4 A,sialuettelo 1936.
37770:
37771: muuttamisesta. Liitteet IV,23. s. 155. Enemmistövaalit: - Ks. Vaalilaki.
37772: L. Vv:aan 146.
37773: Ks. Paikkohuutokaupat. Puolustuslaito'l. Englanninkieli: - Ks. Oppikoulut.
37774: Vapaussota.
37775: Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Maatalous.
37776: B.
37777: Brage-yhdistys: Ed. Törngrenin y. m. rah.
37778: al. n:o 80 määrärahan osoittamisesta
37779: F.
37780: Brage-yhdistyksen leikekokoelmaa varten. Farmaseuttinen laitos: Ed. H. Ryömän rah.
37781: Liitteet IV,137. s. 373 ja 376. L. Vv:aan al. n :o 34 määrärahan osoittamisesta far-
37782: 153. maseuttista laitosta varten. Liitteet
37783: IV,91. s. 290. L. Vv:aan, jonka tulee
37784: pyytää Tv:n lausunto 150.
37785: E.
37786: Ednstajanpalkkio: Ed. von Frenckellin y. m. Filmi: - Ks. Elokuvat.
37787: lak. al. n :o 21 laiksi edustajanpalkkiosta
37788: annetun lain muuttamisesta. Liitteet H.
37789: IV,1. s. 91. L. Vv:aan 144.
37790: Haapajärvi: - Ks. Rautatiet.
37791: Edustajanvaalit: - Ks. V aalilaki.
37792: Hallitusmuoto: Ed. Vilhulan y. m. lak. al.
37793: Edustajat: - Ks. Vaalilaki. Valtiopäivä- n:o 1 laiksi Suomen hallitusmuodon
37794: järjestys. 14 § :n muuttamisesta. Liitteet I,l. s. 5.
37795: L. Prv:aan 140.
37796: Elokuvat: Ed. Vaaraman y. m. rah. al. n:o Ed. V. Annalan y. m. lak. al. n :o 2 laiksi
37797: 79 määrärahan osoittamisesta avustuk- Suomen hallitusmuodon 14 § :n muutta-
37798: seksi Oy. Kansatieteelliselle Filmille. misesta. Liitteet I,2. s. 6. L. Prv:aan
37799: Liitteet IV,136. s. 371. L. Vv:aan 153. 140.
37800: - Ks. Presidentin veto-oikeus.
37801: Eläintaudit: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o
37802: 120 määrärahan osoittamisesta korvauk- Hammashoito: - Ks. Kansakoulut.
37803: seksi tarttuvien eläintautien aiheutta-
37804: mista vahingoista. Liitteet IV,177. s. Hammaslääkärit: Ed. Metsärannan y. m. rah.
37805: 450. L. Vv:aan 156. al. n:o 36 määrärahan osoittamisesta
37806: - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 75 selvi- kuntien hammaslääkärien palkkausta var-
37807: tyksen hankkimisesta punataudin ja per- ten. Liitteet IV,93. s. 292. L. Vv:aan,
37808: naruton nautakarjalle tuottamasta tu- jonka tulee pyytää Tv:n lausunto 150.
37809: hosta. Liitteet IX,12. s. 755. L. Mtv:aan
37810: 176. Hedelmäviljelys: Ed. Linnan y. m. rah. al.
37811: n :o 97 määrärahan osoittamisesta he-
37812: Eläkkeet: - Ks. Lapsiavustus. Sairaanhoi- delmäviljelyksen tarkastajan palkkao-
37813: tajattaret. Sanomalehtimiehet. Vapaus- mista varten maataloushallitukseen. Liit-
37814: sota. Virkamiesten eläkkeet. teet IV,154. s. 412. L. Vv:aan 154.
37815:
37816: Emäntäkoulut: Ed. Luostarisen y. m. rah. al. Helsingin-Porvoon-Loviisan laivaliikenne:
37817: n:o 101 määrärahan osoittamisesta Sää- - Ks. Merenkulku.
37818: mingin emäntäkoulun uudisrakennusta
37819: varten. Liitteet IV,l58. s. 421. L. Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto.
37820: Vv:aan 155. Henkinen työ: - Ks. Työttömyys.
37821: Ed. Österholmin y. m. rah. al. n:o 102
37822: määrärahan osoittamisesta Uudenmaan Hevoskasvatus: Ed. Vilhulan y. m. rah. al.
37823: ruotsalaisen nuorisoliiton kiertävän emän- n :o 142 korotetun määrärahan osoittami-
37824: täkoulun avustamiseksi. Liitteet IV,159. sesta hevostalouden edistämiseksi. Liit-
37825: s. 422 ja 424. L. Vv:aan 155. teet IV,199. s. 493. L. Vv:aan 158.
37826: Ks. Kotiteollisuuskoulut. Ks. Puolustuslaitos.
37827: Asialuettelo 1936. 5
37828:
37829:
37830: Hirvien aiheuttamat vahingot: Ed. U. Hil- Ed. Paavolaisen y. m. rah. al. n :o 159
37831: denin y. m. toiv. al. n:o 82 hirvien kasva- määrärahan osoittamisesta Suulajärvestä
37832: valle metsälle aiheuttamien vahinkojen Suomenlahteen ulottuvan vesiväylän per-
37833: korvaamisesta. Liitteet IX,19. s. 763 ja kaamistyön aloittamista varten. Liitteet
37834: 764. L. Mtv:aan 176. IV,216. 1s. 532. L. Vv:aan, jonka tulee
37835: pyytää Mtv:n lausunto 16•0.
37836: Höyryalus: - Ks. Merenkulku. Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n :o 160
37837: määrärahan osoittamisesta Vihanuinjoen
37838: perkaustöiden aloittami·sta varten. Liit-
37839: teet IV ,217. s. 533. L. V v: aan, jonka
37840: tulee pyytää Mtv:n lausunto 160.
37841: 1. Ed. Rytingin rah. al. n:o 16'2 määrä-
37842: Iisalmi: -- Ks. Kuopion-Iisalmen laiva- rahan osoittamisesta Iijoen perkaamista
37843: väylä. varten. Liitteet IV,219. s. 535. L.
37844: Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau-
37845: Ilmapuolustus: Ed. Lahdensuon y. m. rah. al. sunto 160.
37846: n:o 8 määrärahan osoittamisesta Suomen Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 80 toi-
37847: ilmapuolustusliitolle kolmen moottorilen- menpiteistä Ylitornion pitäjäs•sä olevan
37848: tokoneen ostamista varten. Liitteet Luomajoen perkauskysymyksen selvittä-
37849: IV,65. s. 244. L. Vv:aan 148. miseksi. Liitteet IX,17. s. 761. L.
37850: - Ks. Lentoliikenne. Puolustuslaitos. Mtv:aan 176.
37851: Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. •al. n:o 81
37852: Ino: - Ks. Satamat. Settijoen perkaustöiden aloittamisesta.
37853: Liitteet IX,1s. s. 762. L. Mtv:aan 176.
37854: Itsenäisyyspäivä: Ed. V. Annalan y. m. lak. - Ed. Tolppasen y. m. toiv. al. n :o 149
37855: al. n :o 12 laiksi itsenäisyyspäivän viettä- Enon pitäjässä olevan Ahvenisen virran
37856: misestä annetun lain 2 § :n muuttami- ja Uimaharjun väylän syventämi•sestä ja
37857: sesta. Liitteet 1,12. s. 36. L. Prv:aan, leventämisestä. Liitteet XIl,55. s. 883.
37858: jonka tulee pyytää Työv:n lausunto 143. L. Kulkv:aan 182.
37859: - Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 150 toimen-
37860: piteistä Iijoen perkaamise'k•si. Liitteet
37861: XIl,56. s. 885. L. Kulkv:aan 182.
37862: J. K•s. Perkjärven laskeminen. Päijänteen
37863: Johtoloistot: - Ks. Merenkulku. vesistö. Vesistöjen perkaukset. Vuoksen
37864: laskeminen.
37865: Jokien perkaukset: Ed. Kullbergin y. m.
37866: rah. al. n :o 155 määrärahan osoittami- Jumalviksnäset: - Ks. Kanavat.
37867: sesta Taasianjoen laskemistyötä varten.
37868: Liitteet IV,212. s. 523 ja 525. L. Vv:aan, Jyväskylän korkeakoulu: Ed. Ala-Kuljun
37869: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 158. y. m. rah. al. n :o 51 määrärahan osoit-
37870: Ed. Kirran y. m. rah. al. n:o 156 määrä- tamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen
37871: rahan osoittamisesta Kokemäenjoen per- korkeakoulun urheilukenttää varten. Liit·
37872: kaustöitä varten. Liitteet IV,213. s. 527. teet IV,1os. s. 314. L. Vv:aan 151.
37873: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
37874: Järvien laskut: - Ks. J o'kien perkaukset.
37875: lausunto 159.
37876: Perkjärven laskeminen. Päijänteen ve-
37877: Ed. Joukasen y. m. rah. al. n :o 157 mää-
37878: sistö. Vesistöjen perkaukset. Vuoksen
37879: rärahan osoittamisesta Karvianjoen ala-
37880: laskeminen.
37881: juoksun per'lmustöiden alullepanemista
37882: varten. Liitteet IV,214. s. 529. L. Vv:aan, Jääkärit: Ed. Kokon y. m. rah. al. n:o 6
37883: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 159. korotetun määrärahan osoittamisesta
37884: - Ed. Kempin y. m. rah. al. n:o 158 määrä- jääkärien ja heidän omai•stensa eläkkeitä
37885: rahan osoittamisesta Rokkalanjoen per- ja avustuksia varten. Liitteet IV,63. s.
37886: kaustöitä varten. Liitteet IV,215. s. 531. · 242. L. Vv:aan 148.
37887: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
37888: l-ausunto 160. Jäänsärkijä: - Ks. Merenkulku.
37889: A·sialuettelo 1936.
37890:
37891: K. - Ed. J uneksen y. m. toiv. al. n :o 50 ka-
37892: Kaatumatautiset: Ks. Sairaalat. Iastuslainsäädännön uudistamisesta. Liit-
37893: teet VII,9. s. 700. L. Ltv:aan 173.
37894: Kajaanin linna: Ed. J anhosen y. m. rah. al. Ed. Ravon y. m. toiv. al. n:o 51 esityk-
37895: n :o 91 määrärahan osoittamisesta Ka- sen antamisesta laiksi, jonka mukaan ka-
37896: jaanin linnan raunioiden puhdistamis- ja lastusoikeus tulisi maanomistuk,sesta riip-
37897: 'korjaustöitä varten. Liitteet IV,148. s. pumattomaksi. Liitteet VII,1o. s. 702.
37898: 399. L. Vv:aan 154. L. Ltv:aan 173.
37899: Ed. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 76 kalan-
37900: Kalastus: Ed. Branderin y. m. rah. al. n:o 26 viljelyslaitoksen perustamisesta Päijän-
37901: määrärahan osoittamisesta kalatalous- teen vesistön länsipuolelle. Liitteet IX,13.
37902: alalla tarvittavien apuvoimien paikkaa- s. 756. L. Mtv:aan 176.
37903: mista varten maataloushallitukseen. Liit- Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 77 selvi-
37904: teet IV,s3. s. 277. L. Vv:aan 149. tyksen toimituttamisesta Laatokan kalas-
37905: - Ed. Kekkosen y. m. rah. al. n:o 144 mää- tajain mahdollisuudesta saada kalastaa
37906: rärahan osoittamisesta kalastusvakuutus- Valamon luostarin vesialueella. Liitteet
37907: yhtiöiden toiminnan helpottamiseksi. IX,14. s. 757. L. Mtv:aan 176.
37908: Liitteet IV,201. s. 496. L. Vv:aan 158. Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 78 tutki-
37909: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n :o 145 mää- muksen toimittamisesta teollisuuslaitos-
37910: rärahan osoittamisesta kirjanpidon jär- ten jätteistä vesistöjen kalakannalle ai-
37911: jestämiseksi kalastuksen kannattavaisuu- heutuneista vahingoista. Liitteet IX,t5.
37912: den selvillesaamiseksi. Liitteet IV,202. •s. 758. L. Mtv:aan 176.
37913: •S. 498. L. Vv:aan 158. - Rs. Tullimaksut.
37914: Ed. Österholmin rah. al. n:o 146 korote-
37915: tun määrärahan osoittamisesta kalastus- Kanavat: Ed. Österholmin y. m. rah. al.
37916: elinkeinon edistämiseksi. Liitteet IV,203. n:o 254 määrärahan osoittamisesta kana-
37917: s. 500 ja 501. L. Vv:aan 158. van rakentamiseksi J umalviksnäset ni-
37918: Ed. Kullbergin y. m. rah. al. n:o 147 mi•sen niemen poikki Snappertunan kun-
37919: korotetun määrärahan o•soittamisesta ka- nassa. Liitteet IV,311. s. 660 ja 662. L.
37920: lastuselinkeinon edistämistä varten. Liit- Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau-
37921: teet IV,2o4. s. 502 ja 505. I~. Vv:aan sunto 167.
37922: 158. Ed. Tu'kian y. m. toiv. al. n :o 148 Sai-
37923: Ed. Söderhjelmin y. m. rah. al. n:o 148 ma·an ja Kuolimojärven yhdistämisestä
37924: määrärahan osoittamisesta lainoi'ksi kala- kanavalla. Liitteet XII,54. s. 882. L.
37925: kaupan ja kalan kuljetuksen edistämi- Kulkv:aan 182.
37926: seksi toimiville yrityksille. Liitteet
37927: IV,205. s. 508 ja 510. L. Vv:aan 158. Kannaksen ammattikoulu: - Ks. Ammatti-
37928: Ed. J uneksen y. m. rah. al. n :o 149 mää- koulut.
37929: rärahan osoittamisesta sisävesikala•stus-
37930: alan kolmen uuden neuvontapiirin jär- Kansakoulut: Ed. Metsärannan y. m. lak. al.
37931: jestämiseksi ja kevätkutuisten kalojen n:o 38 laiksi kans·akoululaitoksen kustan-
37932: viljelyksen edistämiseksi. Liitteet IV,206. nuksista annetun lain muuttamisesta.
37933: s. 512. L. Vv:aan 158. Liitteet IV,1s. s. 136. L. Vv:aan, jonka
37934: Ed. V. Annalan y. m. rah. al. n:o 150 tulee pyytää lausunto Siv:lta 146.
37935: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi - Ed. Takalan y. m. lak. al. n :o 39 laiksi
37936: ja !ainoiksi Suomenlahden itäosan vähä- yksityisten kansakoulujen valtionavusta
37937: varaisille kalastajille pyyntivälineiden annetun lain 1 § :n muuttamisesta. Liit-
37938: hankkimiseen. Liitteet IV,201. s. 514. teet IV,t9. •s. 138. L. Vv:aan, jonka tu-
37939: L. Vv:aan 158. lee pyytää lausunto Siv:Ita 146.
37940: - Ed. V. Annalan y. m. rah. al. n:o 151 - Ed. Takalan lak. al. n:o 53 laiksi kansa-
37941: määrärahan osoittamisesta Suomenlahden koulutoimen järjestysmuodon perusteista
37942: itäosan rannikon, Seiskarin ja Lavan- ·annetun lain 3 § :n muuttamisesta. Liit-
37943: saaren kalastajille tarpeellisten nuotta- teet VIII,l. s. 713. L. Siv:aan, jonka
37944: apajien perkaamiseen. Liitteet IV,208. •s. tulee pyytää Vv:n lausunto 147.
37945: 516. L. Vv:aan 158. - Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n :o 62
37946: Asialuettelo 1936. 7
37947:
37948:
37949: korotetun määrärahan osoittamisesta talousoppilaitosten vähävaraisten oppilai-
37950: maalaiskansakoulujen avustamiseksi. Liit- den avustamiseen. Liitteet IV,161. s. 427.
37951: teet IV,ll9. s. 342. L. Vv:aan 152. L. Vv:aan 155.
37952: Ed. M. Hannulan y. m. rah. al. n:o 63
37953: korotetun määrärahan osoittamisesta ra- Karjatalous: - Ks. Maatalous.
37954: jaseudun kansakoulunopettajain lisäpalk-
37955: kioiksi. Liitteet IV,120. s. 345. L. Kasvinviljelyskoeasemat: - Ks. Koeasemat.
37956: Vv:aan 152.
37957: Ks. Oppivelvollisuus. Katojen torjuminen: Ed. Takalan y. m. toiv.
37958: al. n:o 74 luonnonvaarojen torjumisra-
37959: Kansalaisoikeus: - K1s. Suomen kansalais- haston perustami,sesta katojen seurausten
37960: oikeus. lieventämistä varten. Liitteet IX,11. s.
37961: 754. L. Mtv:aan 175.
37962: Kansanedustajat: - K~s. Edustajan palkkio.
37963: Vaali laki. V altiopäiväjärjestys. Kaupauvahvistaja: - Ks. Maakaari.
37964:
37965: Kansan näyttämö: Ed. Sillanpään y. m. rah. Kauppakorkeakoulut: Ed. Kanniston y. m.
37966: al. n :o 92 määrärahan osoittamisesta rah. al. n:o 52 määrärahan osoittami-
37967: Kansan Näyttämön Kannatus 0. Y :n sesta kauppakorkeakoulun tilanahtauden
37968: velkojen maksamista varten. Liitteet poistamiseksi. Liitteet IV,109. s. 316.
37969: IV,149. s. 400. L. Vv:aan 154. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau-
37970: sunto 151.
37971: Kansanopistot: Ed. Stenwallin y. m. lak. al. Ed. Frietschin y. m. rah. al. n:o 56 mää-
37972: n :o 40 laiksi kansanopistojen valtion- rärahan osoittamisesta Helsingin ruotsa-
37973: avusta 'annetun lain 2 § :n muuttamisesta. laiselle kauppakorkeakoululle. Liitteet
37974: Liitteet IV,2o. s. 139 ja 142. L. Vv:aan, IV,113. s. 324 ja 326. L. Vv:aan 151.
37975: jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta 146. - Ed. Horellin y. m. toiv. al. n:o 38 talon
37976: Ed. Niukkasen y. m. rah. al. n :o 65 mää- hankkimisesta kauppakorkeakouh1lle. Liit-
37977: rärahan osoittamisesta rakennusavustuk- teet IV,53. s. 214. L. Vv:aan, jonka tu-
37978: seksi Sairalan evankeliselle kansanopis- lee pyytää Siv :n lausunto 172.
37979: tolle. Liitteet IV,122. s. 348. L. Vv:aan
37980: 152. Kauppaopetus: Ed. Kanniston y. m. toiv. al.
37981: n:o 61 kauppaopetuksen uudelleen järjes-
37982: Kansantajuiset luennot: - Ks. Luentotoi- tämisestä. Liitteet VIII,s. s. 726. I,.
37983: minta. Siv:aan 175.
37984:
37985: Kansanäänestys: Ed. V. Annalan y. m. toiv. Kemi: - Ks. Ammattikoulut. Sairaalat.
37986: al. n :o 7 esityksen antamisesta laiksi
37987: kansanäänestYk,sestä. Liitteet 1,20. s. 51. Keskuslainarahasto: Ed. Leppäiän y. m. toiv.
37988: L Prv:aan 168. al. n :o 28 esityksen antamisesta valtio-
37989: neuvoston valtuuttamisesta myöntämään
37990: Kansatieteellinen filmi: Ks. Elokuvat. valtion takuun Osuuskassojen Keskuslai-
37991: narahasto-Osakeyhtiön ottarnalle obliga-
37992: Kapina: - Ks. Armahdus. tiolainalle. Liitteet IV,43. s. 196. L.
37993: Vv:aan 171.
37994: Kapinavahinkolainat: Ed. Kempin y. m. toiv. Ks. Merenkulku.
37995: al. n:o 31 kapinavahinkolainoja saanei-
37996: den yksityisten seurakuntien ja kuntien Kesälomat: - Ks. Virkamiehet.
37997: vapauttamisesta sanottujen lainojen mak-
37998: samisesta. Liitteet IV,46. s. 202. L. Keuhkotauti: Ed. Tarkkasen y. m. rah. al.
37999: Vv:aan 171. n :o 166 määrärahan osoittamisesta Suo-
38000: men puolustuslaitoksessa palvelleiden
38001: Karjanhoitokoulut: Ed. Mustasillan y. m. keuhkotautisten avustamisyhdistys r. y:n
38002: rah. al. n :o 104 korotetun määrärahan työkodin ylläpitämiseksi. Liitteet IV,223.
38003: osoittamisesta karjarrhoito- ja meijeri- s. 545. L. Vv:aan 160.
38004: 8 Asialuettelo 1936.
38005:
38006: Kielilainsäädäntö: - Ks. Hallitusmuoto. Korvaukset: - Ks. Valtion korvausmaksut.
38007: Kansakoulut. Oppikoulut. Valtiopäiväjär-
38008: jestys. Kotitalous: Ed. Luostarisen y. m. rah. al.
38009: n:o 135 korotetun määrärahan osoittami-
38010: Kiinteistöt: - Ks. Pakkohuutokaupat. sesta maatalousseurojen paikallista koti-
38011: talousneuvontaa varten. Liitteet IV,l92.
38012: Kiinnelainat: - Ks. Kunnallisverotus. s. 474. L. Vv:aan 157.
38013:
38014: Kirkkomusiikkiopisto: Ed. Linkomiehen y. m. Kotitalouskoulut: Ed. M. Hannulan y. m.
38015: rah. al. n:o 59 määrärahan osoittami- rah. al. n:o 100 määrärahan osoittami-
38016: sesta urkujen hankkimiseksi Helsingin sesta Orimattilan kotitalousopiston oppi-
38017: kirkkomusiikkiopistoon. Liitteet IV,116. las- ja kutomorakennuksen rakentamista
38018: s. 335. L. Vv:aan 151. varten. Liitteet IV,157. s. 419. L.
38019: Vv:aan 155.
38020: Kirkollinen nuorisohuolto: Ed. Wickmanin
38021: - Ed. Tolosen y. m. rah. al. n:o 105 koro-
38022: y. m. rah. al. n:o 72 määrärahan osoitta-
38023: tetun määrärahan osoittamisesta kotita-
38024: misesta kirkollista nuorisohuoltoa varten.
38025: lousoppilaitosten vähävaraisten oppilai-
38026: Liitteet IV,129. s. 358 ja 359. L. Vv:aan den avustamiseksi. Liitteet IV,162. s.
38027: 153. 428. L. Vv:aan 155.
38028: Ks. Emäntäkoulut.
38029: Kirkot: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 69
38030: määrärahan osoittamisesta Sallan seura-
38031: kunnan kirkon korjausta varten. Liitteet Kotiteollisuus: Ed. Venhon y. m. rah. al.
38032: IV,126. s. 353. L. Vv:aan 152. n :o 138 määrärahan osoittamisesta Suo-
38033: men kotiteollisuusjärjestöjen keskusliiton
38034: Koeasemat: Ed. Soinin y. m. rah. al. n:o 116 toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,195.
38035: korotetun määrärahan osoittamisesta Sa- s. 481. L Vv:aan 157.
38036: takunnan koeasemaa varten. Liitteet
38037: IV,173. s. 444. L. Vv:aan 156. Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkou-
38038: - Ed. Juneksen y. m. rah. al. n:o 117 mää- lut. Jyväskylän korkeakoulu. Kansakou-
38039: rärahan osoittamisesta kasvinviljelyskoe- lut. Karjanhoitokoulut. Kauppakorkea-
38040: aseman perustamista varten Perä-Pohjo- koulut. Kauppaopetus. Korkeakoulut.
38041: laan. Liitteet IV,174. s. 446. L. Vv:aan Kotitalouskoulut. Käsityöläiskoulut. Maa-
38042: 156. mieskoulut. Maatalouskoulut. Metsäkou-
38043: - Ks. Selkeen koeasema. lut. Oppikoulut. Puutarhanhoito. Semi-
38044: naarit. Teknilliset opistot.
38045: Koetoiminta: Ed. Soinin y. m. rah. al. n:o
38046: 118 korotetun määrärahan osoittamisesta Kristillinen taideseura: Ed. Kalliokosken
38047: Koetoimintayhdistysten liitolle. Liitteet y. m. rah. al. n:o 73 määrärahan osoitta-
38048: IV,175. s. 447. L. Vv:aan 156. misesta Kristillisen taideseuran toimin-
38049: Korkeakoulut: Ed. Cajanderin y. m. toiv. al. nan tukemiseksi. Liitteet IV,130. s. 361.
38050: n:o 59 korkeakouluopetuksen saattami- L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau-
38051: sesta tarkoituksenmukaisemmaksi. Liit- sunto 153.
38052: teet VIII,G. s. 721. L. Siv:aan 175.
38053: - Ks. Jyväskylän korkeakoulu. Kauppakor- Kunnallislait: Ed. Ampujan y. m. lak. al.
38054: keakoulut. Turun yliopisto. Yliopisto. n :o 48 laeiksi maalaiskuntain kunnallis-
38055: lain 10 ja 10 a § :n, kaupunkien kunnal-
38056: Korkein hallinto-oikeus: Ed. Cajanderin lislain 11 ja 11 a § :n sekä kunnallisen
38057: y. m. rah. al. n :o 1 korotetun määrära- vaalilain 12 § :n muuttamisesta. Liitteet
38058: han osoittamisesta työvoiman lisäämi- VII,l. s. 685. L. Ltv:aan 146.
38059: seksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. - Ks. Manttaalikuntalaitos.
38060: Liitteet IV,5s. s. 233. L. Vv:aan 147.
38061: Kunnallisverotus: Ed. Niskasen lak. al. n :o
38062: Korkein maa- ja metsätalousopetus: - Ks. 49 laiksi maalaiskuntain kunnallishallin-
38063: Maatalous. Yliopisto. nosta annetun asetuksen 82 § :n 7 koh-
38064: Asialuettelo 1936. 9
38065:
38066:
38067: dan muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. IV,313. s. 666. L. Vv:aan, jonka tulee
38068: 687. L. Ltv:aan 147. pyytää Kulkv:n lausunto 167.
38069: Ed. Niskasen rah. al. n :o 44 määrärahan
38070: osoittamisesta kuntien veroäyrin hinnan Kuopion-Varkauden laivareitti: Ks.
38071: tasoittamiseksi. Liitteet IV,101. s. 305. Varkauden-Kuopion laivareitti.
38072: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:u
38073: lausunto 150. Kylätiet: Ed. Marttilan y. m. rah. al. n :o 171
38074: - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 47 esi- määrärahan os,oittamisesta kyläteiden ra-
38075: tyksen antamisesta kunnallisverorasituk- kentamista ja kunnostamista varten erit-
38076: sen tasoittamisesta. Liitteet VII,6. s. täinkin vähävaraisilla pienviljelysseu-
38077: 694. L. Ltv:aan 173. duilla. Liitteet IV,228. '8. 552. L. Vv:aan,
38078: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 48 esi- jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto
38079: tyksen antamisesta kunnallisverolakien 161.
38080: useammasta kunnasta saadun liikevoiton Ks. Kunnan- ja kylätiet. Maantiet.
38081: verottamista koskevien säännösten muut-
38082: tamiseksi. Liitteet VII,7. s. 697. L. Kymenlaakso: - Ks. Maamieskoulut.
38083: Ltv:aan 173.
38084: - Ks. Manttaalikuntalaitos. Käsityökoulut: Ed. Löthman-Koposen y. m.
38085: rah. al. n:o 67 määrärahan osoittami-
38086: Kunnan- ja kylätiet: Ed. J anhosen y. m. lak. sesta Toivalan naiskäsityökoulun uudis-
38087: al. n :o 35 laiksi niistä perusteista, joiden rakennusta varten. Liitteet IV,l24. s. 351.
38088: mukaan valtionavustusta kunnan- ja kylä- L. Vv:aan 152.
38089: teille eräissä tapauksissa on suoritettava. - Ed. Kokon rah. al. n :o 103 määrärahan
38090: Liitteet IV,15. s. 129. L. Vv:aan, jonka osoittamisesta Kajaanin kaupunkiin pe-
38091: tulee pyytää Ltv:n lausunto 145. rustettavaa kiinteää nai,skä,sityökoulua
38092: - Ed. Niskasen lak. al. n :o 36 laiksi kun- varten. Liittet IV, 160. s. 426. L. Vv:aan
38093: nan- ja kyläteiden ottamisesta valtion 155.
38094: haltuun. Liitteet IV,l6. s. 132. L.
38095: Vv:'aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lau- Köyhäinhoito: Ed. M. Ryömän y. m. lak. al.
38096: sunto 146. n:o 50 laiksi köyhäinhoitolain 51 §:n
38097: -Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n:o 27 muuttamisesta. Liitteet VII,3. s. 689. L.
38098: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja Ltv:aan 147.
38099: kyläteiden kunnossapitoavustuksia var- - Ed. Sundströmin y. m. lak. al. n:o 51
38100: ten. Liitteet IV,84. s. 279. L. Vv:aan laiksi köyhäinhoitolain muuttamisesta.
38101: 149. Liitteet VII,4. s. 691. L. Ltv:aan 147.
38102: - Ed. Rytingin rah. al. n :o 28 määrärahan
38103: osoittamisesta kunll'an- ja kyläteiden kun-
38104: nossapidon avustamista varten. Liitteet
38105: IV,85. s. 280. L. Vv:aan 149.
38106: - Ed. 8alon y. m. toiv. al. n:o 37 toimen-
38107: L.
38108: piteistä kunnan- ja kyläteiden sekä en- Lahden poliisilaitos: - Ks. Poliisi.
38109: tisten hoidotta jääneiden maanteiden
38110: valtion hoitoon ottamisen helpottami- Lahjoitusmaat: Ed. Vesterisen y. m. lak. al.
38111: seksi. Liitteet IV,52. s. 211. L. Vv:aan, n :o 33 laik,si eräiden lahjoitusmaakruu-
38112: jonka tulee pyytää Ltv :n lausunto 172. nunpuistojen luovuttamisesta. Liitteet
38113: - Ks. Kylätiet. Maantiet. Sillat. IV,l3. s. 125. L. Vv:aan, jonka tulee
38114: pyytää Prv :n lausunto 145.
38115: Kuolajärvi: - Ks. Kirkot. Ed. V. Anualan y. m. lak. al. n:o 34
38116: laiksi eräiden lahjoitusmaakruununpuis-
38117: Knolimo: - Ks. Kanavat. tojen luovuttamisesta. Liitteet IV,14. s.
38118: 127. IJ. Vv:aan, jonka tulee pyytää
38119: Kuopion-Iisalmen laivaväylä: Ed. Hirven- Prv:n lausunto 145.
38120: salon y. m. rah. al. n :o 256 määrärahan
38121: osoittamisesta Kuopion-Iisalmen laiva- Laidunviljelyspalkkiot: Ks. U udisviljelys-
38122: väylän syventämistä varten. Liitteet palkkiot.
38123:
38124: 2
38125: 10 Asialuettelo 1936.
38126:
38127: Lainat: - Ks. Kapinavahinkolainat. Kes- ton keräystä varten. Liitteet IV,71. s.
38128: kuslainaraha·sto. Maakiinteistöpankki. 254. L. Vv:aan 148.
38129: Omakotirahasto. Vapaussota.
38130: Linnat: - Ks. Kajaanin linna. Museot. Tu-
38131: Laivaliikenne: - Ks. Kanavat. Kuopion- run linna. Viipurin linna.
38132: Iisalmen laivaväylä. Merenkulku. Var-
38133: kauden-Kuopion laivareitti. Lossit: Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 242
38134: määrärahan osoittamisesta Saarijärven
38135: Laivanvarustus: - Ks. Merenkulku. pitäjässä olevan Matosalmen lossin uusi-
38136: mista ja siihen yhdistyvän maantien oi-
38137: Laivarahasto: Ed. Kokon y. m. rah. al. n:o 20 kaisua varten. Liitteet IV,299. s. 645.
38138: määrärahan os·oittamisesta siirrettäväksi L. Vv:aan 166.
38139: valtion laivarahastoon. Liitteet IV,77. s. Ed. Paasosen y. m. rah. al. n:o 243 mää-
38140: 265. L. Vv:aan 149. rärahan osoittamisesta Puutossalmen los-
38141: sin rakennustöitä varten. Liitteet IV,300.
38142: Langettavatautiset: - Ks. Sairaalat. s. 646. L. Vv:aan 166.
38143: Ed. Takalan y. m. rah. al. n:o 244 määrä-
38144: Lannanhoito: - K1s. Pienviljelys. Uudisvil- rahan osoittamisesta Puutossalmen lossin
38145: jelys. rakennustöitä varten. Liitteet IV,301.
38146: s. 648. L. Vv:aan 166.
38147: Lapsiavustus: Ed. Niskasen y. m. toiv. al. Ks. Sillat.
38148: n :o 23 esityksen antamisesta laiksi lapsi-
38149: avustusten suorittamisesta. Liitteet IV,38. Lotta-Svärd yhdistys: Ed. Riipisen y. m. rah.
38150: s. 186. L. Vv:aan 170. al. n :o 77 määrärahan osoittamisesta
38151: Ed. Sillanpään y. m. toiv. al. n:o 93 ko- Lotta-Svärd yhdistykselle kurssitoimin-
38152: mitean asettami•sesta tutkimaan kysy- nan yhteydessä tapahtuvaa raittiusope-
38153: mystä eläkkeen luontoisen lapsiavustuk- tusta varten. Liitteet IV,l34. s. 369. L.
38154: sen järjestämisestä vähävaraisten äitien Vv:aan 153.
38155: lapsille. Lii tteet X,l 7. s. 805. L.
38156: Työv:aan 179. Luentotoiminta: Ed. Voionmaan y. m. rah.
38157: al. n:o 75 korotetun määrärahan osoitta-
38158: Lasten ammattikasvatus: - Ks. Ammatti- misesta kansantajuistieteellisten luento-
38159: kasvatus. jen avustamiseen. Liitteet IV,l32. s. 366.
38160: L. Vv:aan 153.
38161: Lastensairaala: - Ks. Sairaalat.
38162: Luonnonvaarat: Ks. Ratojen torjuminen.
38163: Lastensuojelu: Ed. E. Kilpeläisen y. m. rah.
38164: al. n:o 43 määrärahan osoittamisesta ra- Luotsit: - Ks. Merenkulku.
38165: kennuslainoiksi ja -avustuksiksi ehkäise-
38166: vää lastensuojelutyötä varten. Liitteet
38167: IV,100. s. 303. L. Vv:aan, jonka tulee M.
38168: pyytää Ltv:n lausunto 150. 1\'laakaari: Ed. Pyyn y.m. lak. al. n:o 17
38169: laiksi maakaaren 1 luvun muuttamisesta
38170: Lautat: - Ks. Lossit. 9 päivänä kesäkuuta 1933 annetun lain
38171: Lentoliikenne: Ed. Lintulahden y. m. rah. al. 2 § :n muuttamisesta. Liitteet II,4. s. 64.
38172: n :o 258 määrärahan osoittamisesta Vii- L. Lv:aan 144.
38173: purin lentokentän rakentamista varten.
38174: Maakiinteistöpankki: Ed. Leppäiän y. m. rah.
38175: Liitteet IV,315. s. 671. L. Vv:aan 167.
38176: Ks. Ilmapuolustus. Puolustuslaitos. al. n:o 17 määrärahan osoittamisesta
38177: 0. Y. Maakiinteistöpankin tappion peit-
38178: Liikevoitto: - Ks. K unnallisverotus. tämiseksi. Liitteet IV,74. s. 258. L.
38179: Vv:aan 148.
38180: Liikeyrityslaskenta: Ed. Lintulahden y. m. Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 29 Maa-
38181: rah. al. n:o 14 määrärahan osoittami- kiinteistöpankista myönnettyjen lainojen
38182: sesta yleisen liikeyrityslaskennan aineis- takaisinmaksun järjestelystä eräissä ta-
38183: A,sialuettelo 1936. 11
38184:
38185:
38186: pauksissa. Liitteet IV,44. s. 199. L. sekä tarpeellisten yhdysteiden rakentami-
38187: Vv:aan 171. seksi Tampereeseen liittyvällä esikaupun-
38188: Ks. Maakaari. Paikkohuutokaupat. kialueella. Liitteet IV,233. s. 562. L.
38189: Vv:aan 161.
38190: Maakunta-arkistot: Ed. Vaaraman y. m. rah. Ed. Kujalan y. m. rah. al. n:o 177 määrä-
38191: al. n:o 88 määrärahan osoittamisesta Sa- rahan osoittamisesta Tampereen-Kurun
38192: von maakunta-arkiston rakentamista var- maantieltä Turun ja Porin läänin rajalle
38193: ten. Liitteet IV,145. s. 395. L. Vv:aan johtavan n. s. Juhtimäen tien maantieksi
38194: 154. rakentamista varten. Liitteet IV,234. s.
38195: 566. L. Vv:aan 161.
38196: Maalaiskirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos. Ed. Tarkkasen y. m. rah. al. n :o 178 mää-
38197: rärahan osoittamisesta Vaasan-Laihian
38198: Maamieskoulut: Ed. Karvetin y. m. rah. al. -Jalasjärven maantien oikaisemista var-
38199: n :o 107 määrärahan osoittamisesta Lou- ten. Liitteet IV,235. s. 568. L. Vv:aan
38200: nais-Suomen Savialueen maamieskoulun 161.
38201: valtiolle lunastamista varten. Liitteet Ed. Söderhjelmin y. m. rah. al. n :o 179
38202: IV,164. s. 431. L. Vv:aan, jonka tulee määrärahan osoittamisesta oikaisu- ja
38203: pyytää Mtv:n lausunto 155. parannustöiden suorittamista varten tie-
38204: Ed. Ikosen y. m. rah. al. n:o 113 määrä- osalla Vaasa-Sundby. Liitteet IV,236.
38205: rahan osoittamisesta metsäkurssitalon ra- s. 570 ja 571. L. Vv:aan 161.
38206: kentamiseksi Ylä-Vuoksen maamieskou- Ed. Wickmanin y. m. rah. al. n:o 180
38207: lulle. Liitteet IV,170. s. 439. L. Vv:aan, määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren
38208: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 156. -Kolpin tai Kruunupyyn tietyötä var-
38209: Ed. Venhon y. m. toiv. al. n :o 69 maa- ten. Liitteet IV,23 7. s. 572 ja 573. L.
38210: mieskoulun perustamisesta Anjalan kar- Vv:aan 161.
38211: tanoon. Liitteet IX,6. s. 746. L. Mtv:aan -- Ed. Wickmanin y. m. rah. al. n :o 181
38212: 175. määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren
38213: -Luodon-Kokkolan tien oikomis- ja
38214: Maanparannustyöt: - Ks. Maatalous. parannustyötä varten. Liitteet IV,238.
38215: s. 574 ja 575. L. Vv:aan 162.
38216: Maantiet: Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 172 Ed. Eskolan y. m. rah. al. n:o 182 määrä-
38217: määrärahan osoittamisesta Turusta Hä- rahan osoittamisesta Kuhmoisen-Jäm-
38218: meenlinnaan johtavan valtatien Liedon sän välisen valtamaantieosan oikaisua
38219: pitäjän alueella kulkevan osan parannus- varten. Liitteet IV,239. s. 576. L.
38220: työtä varten. Liittcet IV,229. s. 555. L. Vv:aan 162.
38221: Vv:aan 161. - Ed. Bryggarin y. m. rah. al. n:o 183
38222: Ed. Kuusiston rah. al. n:o 173 määrä- määrärahan osoittamisesta maantien ra-
38223: rahan osoittamisesta Pyhäjärven (U. 1.) kentamista varten Toivakan kirkonky-
38224: ja Pusulan kunnissa olevien Vuotinaisten lästä Leppälahden pysäkille Jyväskylän
38225: ja Kärkölän teiden parantamista ja val- Pieksämäen radalla. Liitteet IV,240. s.
38226: tion hoitoon ottamista varten. Liitteet 577. L. Vv:aan 162.
38227: IV,230. s. 556. L. Vv:aan 161. - Ed. Vesterisen y. m. rah. al. n:o 184
38228: Ed. Kuusiston rah. al. n:o 174 määrä- määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen
38229: rahan osoittamisesta Enäjärven kylätien -Hänniskylän maantien rakentamista
38230: kunnostamista ja valtion hoitoon otta- varten. Liitteet IV,241. s. 578. L.
38231: mista varten. Liitteet IV,231. s. 560. L. Vv:aan 162.
38232: Vv:aan 161. Ed. Piikaman y. m. rah. al. n:o 185 mää-
38233: - Ed. Kylänpään y. m. rah. al. n:o 175 rärahan osoittamisesta Heinolan pitä-
38234: määrärahan osoittamisesta Porin-Rau- jästä Hujansalon ja Uimilan kylien
38235: man maantien korjaustöitä varten. Liit- kautta Jaalan pitäjään johtavan maan-
38236: teet IV,232. s. 561. L. Vv:aan 161. tien rakentamistöiden aloittamiseksi.
38237: Ed. Voionmaan y. m. rah. al. n :o 176 Liitteet IV,242. s. 579. L. Vv:aan 162.
38238: määrärahan osoittamisesta maantien ra- Ed. Niukkasen y. m. rah. al. n:o 186
38239: kentamista vartyn Tampereelta länteen määrärahan osoittamisesta Viipurin lää-
38240: 12 A,sialuettelo 1936.
38241:
38242: nissä olevien maanteiden parantamista sen toimittamiseksi maantieosalla Puu-
38243: varten. Liitteet IV,243. s. 580. L. tossalmi-Tuppurinmäki- KurjaJanranta
38244: Vv:aan 162. - Näädänmaa-H uovilansalmi. Liitteet
38245: Ed. Tukian y. m. rah. al. n:o 187 määrä- IV,254. s. 593. L. Vv:aan 163.
38246: rahan osoittamisesta maantien rakenta- Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n :o 198
38247: miseksi Taipalsaarelta Lappeenrantaan. määrärahan osoittamisesta Suonenjoen
38248: Liitteet IV,244. s. 583. L. Vv:aan 162. pitäjän Halolanmäen kylästä alkavan
38249: - Ed. Kekkosen y. m. rah. al. n:o 188 mää- Tervon-Haapamäen tiehen yhtyvän
38250: rärahan osoittamisesta Vahvialan ja Ylä- maantielinjan tutkimistäitä varten. Liit-
38251: maan välisen maantien rakentamisen teet IV,255. s. 594. L. Vv:aan 163.
38252: alullepanemista varten. Liitteet IV,245. Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o 199 koro-
38253: s. 584. L. Vv:aan 162. tetun määrärahan osoittamisesta Yli-
38254: Ed. Tuomivaaran y. m. rah. al. n:o 189 veden-Jääsken maantien rakentamista
38255: määrärahan osoittamisesta Rääkkylän varten. Liitteet IV,2,56. s. 595. L. Vv:aan
38256: Oravisalon maantien rakentamista var- 163.
38257: ten. Liitteet IV,246. s. 585. L. Vv:aan Ed. Kososen y. m. rah. al. n:o 200 määrä-
38258: 162. rahan osoittamisesta maantien rakenta-
38259: Ed. Jutilan y. m. rah. al. n:o 190 määrä- mista varten Rääkkylän kirkolta Oravi-
38260: rahan osoittamisesta Mäntyharjun pitä- salon kautta Liperiin. Liitteet IV,2,57.
38261: jän Kyttälän-V arpasen maantien paran- s. 596. L. Vv:aan 163.
38262: tamistöiden alkamista varten. Lii tteet Ed. Soinisen rah. al. n :o 201 määrärahan
38263: IV,247. s. 586. L. Vv:aan 162. osoittamisesta Outokummun-Vuonnok-
38264: Ed. Jutilan y. m. rah. al. n:o 191 määrä- sen tien rakentamista varten. Liitteet
38265: rahan osoittamisesta maantien rakennus- IV,258. s. 597. L. Vv:aan 163.
38266: työn aloittamista varten Kangasniemen Ed. Kososen y. m. rah. al. n:o 202 määrä-
38267: -Pieksämäen välisellä Siilinmyllyn- rahan osoittamisesta Kompakan-Tikka-
38268: Haarajoen tieosalla. Liitteet IV,248. s. lan-Huhtilammen maantien rakenta-
38269: 587. L. Vv:aan 162. mista varten. Liitteet IV,2,59. s. 598.
38270: Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 192 L. Vv:aan 163.
38271: määrärahan osoittamisesta maantien ra- Ed. Kososen y. m. rah. al. n:o 203 määrä-
38272: kentamista varten Enonkoskelta Sappo- rahan osoittamisesta Kurapuron maan-
38273: lanlahteen. Liitteet IV,249. s. 588. L. tiemutkan oikaisemistöiden alkamista
38274: Vv:aan 162. varten Joensuun-Nurmeksen maantiellä.
38275: Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 193 Liitteet 1V,260. s. 599. L. Vv:aan 163.
38276: korotetun määrärahan osoittamisesta Ed. Kososen y. m. rah. al. n :o 204 määrä-
38277: Punkaharjun maantien kunnostamiseen. rahan osoittamisesta Puukarin laituri-
38278: Liitteet IV,250. s. 589. L. Vv:aan 162. vaihteelta Valtimon Koppelojärven kylään
38279: Ed. Asikaisen y. m. rah. al. n :o 194 johtavan maantien kuntoonpanoa varten.
38280: määrärahan osoittamisesta Otavan sata- Liitteet IV,261. s. 601. L. Vv:aan 163.
38281: man ja aseman välisen maantien raken- Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 205
38282: tamista varten. Liitteet IV,2,51. s. 590. määrärahan osoittamisesta Iisalmen pitä-
38283: L. Vv:aan 162. jän Koljanvirran ja Kurenpolven välisen
38284: Ed. Takalan y. m. rah. al. n:o 195 maara- maantien rakentamiseen. Liitteet IV,262.
38285: rahan osoittamisesta Sarkamäen-Rauha- s. 602. L. Vv:aan 163.
38286: mäen maantien kunnostamista ja valtion Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 206
38287: hoitoon ottamista varten. Liitteet IV,2,52. määrärahan osoittamisesta Vaajasalmen
38288: s. 591. L. Vv:aan 163. -Tervon kylätien kuntoon saattamista
38289: - Ed. Takalan y. m. rah. al. n:o 196 määrä- varten. Liitteet IV,263. s. 603. L.
38290: rahan osoittamisesta Suonenjoen Kark- Vv:aan 163.
38291: kolan-Jäppilän kirkonkylän maantien Ed. Lepistön y. m. rah. al. n:o 207 mää-
38292: kunnostamista ja valtion hoitoon otta- rärahan osoittamisesta Toholammin-
38293: mista varten. Liitteet IV,2,53. s. 592. L. Eskolan maantien rakentamiseksi. Liit-
38294: Vv:aan 163. teet IV,264. s. 604. L. Vv:aan 163.
38295: Ed. Löthman-Koposen y. m. rah. al. n :o Ed. Nurmesmiemen y. m. rah. al. n:o 20R
38296: 197 määrärahan osoittamisesta tutkimuk- määrärahan osoittamisesta yhdystien ra-
38297: A.sialuettelo 1936. 13
38298:
38299: kentamista varten NiYalan kirkolta Kala- tieltä Oulujoen pohjoispuolitse U ta järven
38300: joen eteläpuolitse kulkevaan kylätiehen. -Puolangan maantielle. Liitteet IV,274.
38301: Liitteet IV,265. s. 605. L. Vv:aan 163. s. 616. L. Vv:aan 164.
38302: Ed. Niskasen rah. al. n:o 209 määrä- Ed. Rytingin rah. al. n :o 218 määrärahan
38303: rahan osoittamisesta maantien rakenta- osoittamisesta maantien rakentamista
38304: mista varten Pyhäjärven pitäjän Itämäen varten Pudasjärven kunnan Puhoksen
38305: kylästä Vuolijoen-Vieremän maantielle. Myllykankaalta Puolangan-Tai vaikosken
38306: Liitteet IV,266. s. 607. L. Vv:aan 164. maantiehen. Liitteet IV,275. s. 617. L.
38307: - Ed. Jauhosen rah. al. n:o 210 määrä- Vv:aan 164.
38308: rahan osoittamisesta oikotien rakentami- Ed. Rytingin rah. al. n:o 219 määrärahan
38309: seksi Ristijärven kirkolta Jokikylän osoittamisesta yhdystien rakentamista
38310: kautta Sakarin mökin tienoille Kontio- varten Pudasjärven N aamangalta Taival-
38311: mäen-Suomussalmen maantiellä. Liit- koskelle. Liitteet IV,276. s. 618. L.
38312: teet IV,267. s. 608. L. Vv:aan 164. Vv:aan 164.
38313: Ed. Jauhosen rah. al. n:o 211 määrä- Ed. Rytingin rah. al. n:o 220 määrärahan
38314: rahan osoittamisesta maantien rakenta- osoittamisesta maantien rakentamista
38315: mista varten Hyrynsalmen Moisianvaa- varten Pudasjärven N aamangankylän
38316: raan johtavalta tieltä Tuomaankosken ja Särkivaarasta Taival.kosken Virkkuseen.
38317: Saarivaaran kautta Kavalan-Keskisen Liitteet IV,277. s. 619. L. Vv:aan 164.
38318: maantiehen Suomussalmella. Liitteet Ed. Rytingin rah. al. n:o 221 määrärahan
38319: IV,268. s. 610. L. V :aan 164. osoittamisesta maantien rakentamista
38320: Ed. Arhaman y. m. rah. al. n:o 212 mää- varten Rannan Impiöjärveltä Mäntyjär-
38321: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- ven y. m. kylien kautta Posion kuntaan.
38322: mista varten Hyrynsalmen Tapanivaa- Liitteet IV,278. s. 620. L. Vv:aan 164.
38323: rasta Iivantiiran kautta Malilaan ja Ed. Lohen y. m. rah. al. n :o 222 määrä-
38324: siitä edelleen Iivantiiran järven länsi- rahan osoittamisesta Rannan-Posion
38325: puolitse Timoniemen tiehen Kuhmonie- maantien rakennustöiden aloittamista
38326: men kunnassa. Liitteet IV,269. s. 611. varten. Liitteet IV,279. s. 621. L.
38327: L. Vv:aan 164. Vv:aan 164.
38328: Ed. Meriläisen y. m. rah. al. n:o 213 mää- Ed. Hännisen rah. al. n:o 223 määrä-
38329: rärahan osoittamisesta J ormuan-Pohja- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
38330: vaaran kylätien kumiostamista ja valtion miseksi Kuusamon-Tuutijärven tiestä
38331: hoitoon ottamista varten. Liitteet IV,270. Paanajärven luoteiskulmasta Ruskeakal-
38332: s. 612. L. Vv:aan 164. liolle. Liitteet IV,2so. s. 622. L. Vv:aan
38333: - Ed. J anhosen rah. al. n :o 214 määrä- 165.
38334: rahan osoittamisesta maantien rakenta- - Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 224
38335: mista varten Suomussalmen Kiannan määrärahan osoittamisesta erämaantien
38336: Linnansaimesta Ruhtinaankylään J un- rakentamiseksi Kuusamon Murtovaaran
38337: tusrannalle. Liitteet IV,271. s. 613. L. -Teerirannan tiestä Suomussalmen
38338: Vv:aan 164. J unturannan-Hossan tiehen. Liitteet
38339: Ed. Jauhosen rah. al. n:o 215 määrä- IV,281. s. 623. L. Vv:aan 165.
38340: rahan osoittamisesta erämaantien raken- Ed. Hännisen y. m. rah. al. n :o 225
38341: tamista varten Suomussalmen-Kuhmo- määrärahan osoittamisesta maantien ra-
38342: memen maantiestä Ylivuokin Vängän kentamista varten Haatajasta Lohiran-
38343: talon tienoolta Marjokylän Karhuvaa- nan kautta Ylikitkan ja Livojärven vä-
38344: raan. Liitteet IV,272. s. 614. L. Vv:aan lillä olevalle tukinsiirtolaitteelle. Liit-
38345: 164. teet IV,s22. s. 624. L. Vv:aan 165.
38346: Ed. U. Hannulan y. m. rah. al. n :o 216 - Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 226
38347: määrärahan osoittamisesta maantien ra- määrärahan osoittamisesta Aittakummun
38348: kentamista varten Simon asemalta Simo- -Siikalan maantien rakentamista varten.
38349: joen eteläpuolitse Alaniemen lossille. Liitteet IV,283. s. 625. L. Vv:aan 165.
38350: Liitteet IV,273. s. 615. L. Vv:aan 164. Ed. Juneksen y. m. rah. al. n:o 227 mää-
38351: Ed. Rytingin rah. al. n :o 217 määrärahan rärahan osoittamisesta Kolarin-Kurta-
38352: osoittamisesta maantien rakentamista kan tien rakentamista varten. Liitteet
38353: varten Muhoksen-Ylikiimingin maan- IV,284. s. 626. L. Vv:aan 165.
38354: 14 A,sialuettelo 1936.
38355:
38356: - Ed. Koivuramian y. m. rah. al. n:o 228 tutkimisesta Turun saaristotien rakenta-
38357: määrärahan osoittamisesta maantien ra- mista varten. Liitteet Xll,15. s. 835.
38358: kentamista varten Muurolan asemalta L. Kulkv:aan 180.
38359: Ylitornion-Raanujärven maantiehen. - Ed. Rantalan y. m. toiv. al. n:o 110
38360: Liitteet IV,285. s. 627. L. Vv:aan 165. maantien rakentamisesta Loimaan Kar-
38361: Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 229 hulan kylästä Loimaan kauppalaan. Liit-
38362: määrärahan osoittamisesta erämaantien teet Xll,16. s. 837. L. Kulkv:aan 180.
38363: rakentamista varten Rovaniemen- - Ed. Jutilan y. m. toiv. al. n:o 111 maan-
38364: Sodankylän maantiestä Korvalan tie- tien rakentamisesta Varkauden-J orois-
38365: noilta Niesin kylään Rovaniemen kun- ten maantieltä Teemassaaren ja Torasa-
38366: nassa. Liitteet IV,286. s. 628. L. Vv:aan lon kylien kautta Voinsalmen kylätielle
38367: 165. Rantasalmen pitäjässä. Liitteet Xll,17.
38368: Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 230 s. 838. L. Kulkv:aan 180.
38369: määrärahan osoittamisesta maantien ra- - Ed. Jutilan y. m. toiv. al. n:o 112 maan-
38370: kentamisek.si Sierilän lossilta Kemijoen tien rakentamisesta Mikkelin-Heinolan
38371: eteläpuolta Pekkalan lossille. Liitteet väliseltä maantieltä Kilkin kylän kautta
38372: IV,287. s. 629. L. Vv:aan 165. Hirvensalmelle. Liitteet XII,1s. s. 839.
38373: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 231 mää- L. Kulkv:aan 180.
38374: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- - Ed. Miikin y. m. toiv. al. n:o 113 maan-
38375: mista varten Kemijärven-Pelkosennie- tien rakentamisesta Ruokolahden Immo-
38376: men maantiestä Vuostimojärven kautta lanjärven kylästä Kaiturinpään, Pohja-
38377: Pyhätunturille. Liitteet IV,2ss. s. 630. lankilon, Särkilahden ja Moinsalmen ky-
38378: L. Vv:aan 165. lien kautta Savonlinnaan. Liitteet Xll,19.
38379: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 232 mää- s. 840. L. Kulkv:aan 180.
38380: rärahan osoittamisesta yhdystien raken- - Ed. Tolosen y. m. toiv. al. n:o 114 tutki-
38381: tamista varten Kemijärven J avarukselta muksen toimittamisesta Enonkosken pitä-
38382: Sodankylän Vuojärveen. Liitteet IV,289. jän Hanhivirrasta Ihamaniemen, Pyylin-
38383: s. 632. L. Vv:aan 165. saaren ja Vaaluvirran kautta Heinäveden
38384: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n :o 233 mää- rautatiepysäkille johtavan maantien ra-
38385: rärahan osoittamisesta Sallan-Lampelan kentamisesta. Liitteet XII,2o. s. 841. L.
38386: -V uosnaj ärven-Tuu tij ärven maan tien Kulkv:aan 180.
38387: rakentamista varten. Liitteet IV,290. s. - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 115 Ra-
38388: 633. L. Vv:aan 165. holan-Iivonkosken sekä Lipasvaaran-
38389: - Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 234 Otravaaran tiesuuntien tutkimisesta.
38390: määrärahan osoittamisesta Kittilän Kön- Liitteet Xll,21. s. 843. L. Kulkv:aan 180.
38391: käältä Enontekiölle johtavan maantien - Ed. Kukkosen y. m. toiv. al. n:o 116 tut-
38392: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet kimuksen toimittamisesta maantien ra-
38393: IV,291. s. 635. L. Vv:aan 165. kentamiseksi Porokylän pysäkiltä Kuh-
38394: - Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 235 moniemen maantielle. Liitteet XII,22. s.
38395: määrärahan osoittamisesta Pelkosennie- 844. L. Kulkv:aan 180.
38396: men-Kairalan-Sodankylän maantien - Ed. Penttalan y. m. toiv. al. n:o 117
38397: rakennustöiden jatkamista varten. Liit- maantien rakentamisesta J alasjiirveltä
38398: teet IV,292. s. 636. L. Vv:aan 165. Seinäjoelle. Liitteet Xll,23. s. 845. L.
38399: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 236 Kulkv:aan 180.
38400: määrärahan osoittamisesta maantien ra- - Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 118 maan-
38401: kentamista varten Sodankylän Vaalajär- tien rakentamisesta Haukiputaan Onka-
38402: veltä Jeesiön kautta Kittilään. Liitteet mon kylästä Kiimingin Laukkajärven
38403: IV,293. s. 637. L. Vv:aan 165. kylään. Liitteet Xll,24. s. 846. L.
38404: - Ed. Perhon y. m. rah. al. n:o 237 määrä- Kulkv:aan 180.
38405: rahan osoittamisesta maantien ja sillan - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 119 Oulun-
38406: rakentamista varten Askaisten-Merimas- Kuusamon maantieltä lähtevän liete-
38407: kun maantieltä Livonsaarelle. Liitteet kylän maantien jatkamisesta. Liitteet
38408: IV,294. s. 638. L. Vv:aan 166. Xll,25. s. 847. L. Kulkv:aan 180.
38409: Ed. Hongan y. m. toiv. al. n:o 109 tie- - Ed. l\feriläisen y. m. toiv. al. n :o 120
38410: suunnan Turku-Hirvensalo-Korppoo Kontiomäen asemalle johtavan Paakin-
38411: A·sialuettelo 1936. 15
38412:
38413: mäen kylätien ottamisesta valtion suunnitelman ja kustannusarvion laatimi-
38414: hoitoon. Liitteet XII,26. s. 848. L. sesta Kittilän-Nilivaaran-Kiistalan ky-
38415: Kulkv:aan 180. lätien kunnostamista varten maantieksi.
38416: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 121 Liitteet XII,38. s. 862. L. Kulkv:aan
38417: Oulun-Pudasjärven ja Iin-Pudasjärven 181.
38418: yhdystiesuunnan tutkimisesta. Liitteet Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n :o 133
38419: XII,27. s. 849. L. Kulkv:aan 180. Kelujärven-Tanhuan-Lokan maantie-
38420: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 122 suunnan tutkimisesta. Liitteet XII,39.
38421: Kiimingin-Yli-Iin tiesuunnan tutki- s. 863. L. Kulkv:aan 181.
38422: misesta. Liitteet XII,2s. s. 850. L. Ks. A.sutustiet. Kunnan ja kylätiet. Ky-
38423: Kulkv:aan 180. lätiet. Lossit. Sillat.
38424: Ed. Rytingin toiv. al. n:o 123 maantien
38425: rakentamisesta Yli-Iin kunnassa olevalta Maanviljelys: - Ks. Maatalous.
38426: Hirvelän-Kipinän maantieltä Pudasjär- Maaseudun työväen asunto-olot: Ks.
38427: ven Kurenalle. Liitteet XII,29. s. 851. Asunto-olot. Työväen asunto-olot.
38428: L. Kulkv:aan 181.
38429: Ed. Rytingin toiv. al. n:o 124 maantien Maatalous: Ed. Kalliokosken y. m. lak. al.
38430: rakentamisesta Pudasjärven-Ranuan- n :o 44 laiksi varojen myöntämisestä !ai-
38431: Kelahaaran maantiestä Tuhansuon .seu- noiksi maataloustuotannon edistämiseksi
38432: dulta Pudasjärven-Sarajärven maantie- annetun lain muuttamisesta. Liitteet
38433: hen ·Nuorungan seudulle. Liitteet. XII,3o. IV,24. s. 159. L. Vv:aan, jonka tulee
38434: s. 853. L. Kulkv :aan 181. pyytää Mtv:n lausunto 146.
38435: - Ed. B,ytingin toiv. al. n:o 125 maantien Ed. Laurenin y. m. rah. al. n :o 99 määrä-
38436: rakentamisesta Pudasjärven kunnantien rahan osoittamisesta Högre svenska lant-
38437: päästä Iijokivartta Kellolammin seu- bruksläroverket i Åbo nimisen oppilai-
38438: dulle. Liitteet XII,31. s. 854. L. toksen valtiolta saamien lainojen lyhen-
38439: Kulkv :aan 181. tämistä varten. Liitteet IV,156. ·s. 417 ja
38440: Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 126 maan- 418. L. Vv:aan 155.
38441: tien rakentamisesta Rannan-Pudasjär- Ed. Lahdensuon y. m. rah. al. n :o 121
38442: ven tieltä Simojärven pohjoispäähän. määrärahan osoittamisersta paikallisten
38443: Liitteet XII,32. s. 855. L. Kulkv:aan maatalousneuvojain paikkaamista varten.
38444: 181. Liitteet IV,178. s. 451. L. Vv:aan 156.
38445: Ed. Hännisen toiv. al. n:o 127 tutkimuk- Ed. J. Annalan y. m. rah. al. n :o 123
38446: sen toimittamisesta maantien rakentami- määrärahan osoittamisesta maanviljelys-,
38447: seksi Taivalkosken kirkolta Poussun- karjatalous- ja kotitalousneuvontaa var-
38448: Tyräjärven tiehen. Liitteet XIl,33. s. ten Etelä-Pohjanmaan ruotsalaisella
38449: 856. L. Kulkv:aan 181. alueella asuvan suomenkielisen väestön
38450: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :o 128 keskuudes•sa. Liitteet IV,180. s. 456. L.
38451: Ylikitkan 1fourusalmen-Alakitkan tien Vv:aan 156.
38452: tutkimisesta erämaantienä. Liitteet Ed. Kiviojan y. m. rah. al. n:o 124 mää-
38453: Xli,34. s. 857. L. Kulkv:aan 181. rärahan osoittamisesta maanparannus-
38454: - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :o 129 töitä varten myönnettyjen lainojen alen-
38455: Posion Mourujärveltä Rovaniemen-Kuu- tamiseksi. Liitteet IV,1s1. s. 457. L.
38456: samon tiellä olevan Aholaan johtavan Vv:aan 156.
38457: maantiesuunnan tutkimisesta. Liitteet Ed. V. Annalan y. m. rah. al. n:o 125
38458: XIl,35. s. 858. L. Kulkv:aan 181. korotetun määrärahan osoittamisesta
38459: - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 130 maan- maanparannustöitä varten. Liitteet
38460: tien rakentamisesta Alatornion Arpelan IV,182. s. 458. L. Vv:aan 156.
38461: kylästä Ylitornion Lohijärven-Muurolan Ed. Kullbergin y.m. rah. al. n:o 126
38462: tielle. Liitteet XIl,36. s. 859. L. korotetun määrärahan osoittamisesta
38463: Kulkv:aan 181. maanparannustöitä varten. Liitteet
38464: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 131 IV,183. s. 460 ja 461. L. Vv:aan 157.
38465: maantien rakentamisesta Po.siolta Lehto- Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n :o 11 toi-
38466: lan kautta Kemijärvelle. Liitteet XII,37. menpiteistä maanviljelijäperheiden sortu-
38467: s. 861. L. Kulkv:aan 181. misen rajoittamiseksi mahdollisimman vä-
38468: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 132 hiin. Liitteet II,11. s. 81. L. Lv:aan 169.
38469: 16 Asialuettelo 1936.
38470:
38471: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 27 Ed. Oksasen y. m. rah. al. n:o 139 maa-
38472: maatalouden erikoisluonteen mukaisen rärahan osoittamisesta Suomalaiselle
38473: maatalousluottolaitoksen perustamisesta. Marttaliitolle kotitalousneuvojain paik-
38474: Liitteet IV,42. s. 194. L. Vv:aan, jonka kaamista varten. Liitteet IV,196. s.483.
38475: tulee pyytää Mtv:n lausunto 171. L. Vv :aan 157.
38476: Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 32 esi- Ed. Bonsdorffin y. m. rah. al. n :o 140
38477: tyksen antamisesta laiksi, jonka kautta korotetun määrärahan osoittamisesta
38478: talouspulan takia tilailtaan joutuneet Suomen ruot,salaise1le Marthaliitolle. Liit-
38479: maanviljelijät oikeutetaan ostamaan ti- teet IV,197. s. 487 ja 488. L. Vv:aan
38480: lansa takaisin myyntihinnasta. Liitteet 157.
38481: IV,47. s. 203. L. Vv:aan 171. - Ed. Bonsdorffin y. m. rah. al. n :o 141
38482: - Ed. Niskasen toiv. al. n:o 73 maatalous- määrärahan osoittamisesta Suomen ruot-
38483: tuotteiden hinnan ja menekin vakautta- salaiselle Marthalii tolle koti teollisuuden
38484: misesta. Liitteet IX,10. s. 752. L. edistämisesksi. Liitteet IV,198. s. 489 ja
38485: Mtv:aan 175. 491. L. Vv:aan 158.
38486: Ks. Pakkohuutokaupat. Perintölunastu;.
38487: Työaika. Työväen palkat. Meijerit: Ed. Tark'kasen y. m. rah. al. n:o
38488: 119 määrärahan osoittamisesta heikossa
38489: Maataloushallitus: - K's. Hedelmäviljelys. taloudellisessa asemassa olevien meije-
38490: Puutarhanhoito. rien toiminnan tukemiseksi. Liitteet
38491: IV,176. s. 448. L. Vv:aan :1_56.
38492: Maatalouskerholiitto: - Ks. Sipuli viljelys.
38493: Ks. Karjanhoitokoulut.
38494: l\laatalouskoulut: Ed. Venhon y. m. rah. al.
38495: n :o 106 määrärahan osoittamisesta Suo- Merenkulku: Ed. Lonkaisen y. m. lak. al.
38496: men maatalouskoulujen opettajayhdistyk- n:o 60 laiksi merenkulkuhallinnon vi-
38497: sen toiminnan tukemiseksi. Liitteet roista ja toimista. Liitteet XIII,l. s. 891.
38498: IV,163. s. 430. L. Vv:aan 155. L. Vv:aan 6'37.
38499: - 1Ed. Kekkosen y. m. rah. al. n :o 18 mää-
38500: Maatilojen takaisinosto: - Ks. Maatalous. rärahan osoittamisesta Osuuskassojen Kes-
38501: kuslainarahasto-Osakeyhtiön välityksellä
38502: Maksut: - Ks. Valtion korvausmaksut. jaettaviksi !ainoiksi pienlaivanvarustuk-
38503: sen tukemiseksi. Lii tteet IV, 7 5. s. 261.
38504: Mallasjuomat: Ed. Voionmaan y. m. lak. al. L. Vv:aan 148.
38505: n :o 25 laiksi mallasjuomaverosta 20 päi- Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 21 mää-
38506: vänä joulukuuta 1934 annetun lain 4 § :n rärahan osoittamisesta uuden tarkastus-
38507: muuttamisesta. Liitteet IV,5. s. 105. L. laivan hankkimista varten Turun luotsi-
38508: Vv:aan 145. piiriin. Liitteet IV,78. s.267. L. Vv:aan
38509: 149.
38510: Manttaalikuntalaitos: Ed. Marttilan y. m.
38511: Ed. Kulovaaran y. m. ra:h. al. n :o 22
38512: toiv. al. n :o 49 esityksen antamisesta
38513: määrärahan osoittamisesta jäänsärkijä-
38514: manttaalikuntalaitoksen kumoamisesta.
38515: aluksen rakentamista varten. Liitteet
38516: Liitteet VII,s. s. 699. L. Ltv :aan 173.
38517: IV,79. s. 268. L. Vv:aan 149.
38518: Margariini: Ed. Kämäräisen y. m. lak. al. - Ed. Österholmin y. m. rah. al. n:o 23
38519: n:o 26 laiksi margariinivalmisteista ja määrärahan osoittamisesta höyrylaivalii-
38520: rehnaineista ,suoritettavasta verosta an- kenteen ylläpitämistä varten linjalla
38521: netun lain muuttamisesta. Liitteet Helsinki-Lovii<sa sekä Hesinki-Porvoo.
38522: IV,6. s.107. L. Vv:aan 145. Liitteet IV,so. 'S. 271 ja 273. L. Vv:aan
38523: - Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 36 mar- 149.
38524: gariinin käytön lopettamisesta valtion Ed. Moilasen y. m. rah. al. n :o 24 mää-
38525: laitoksissa. Liitteet IV,51. s. 210. L. rärahan osoittamisesta Reipon karille ra-
38526: Vv:aan 172. 'kennettavaa johtoloistoa varten. Liit-
38527: teet IV,81. s. 275. L. Vv:aan 149.
38528: Marttaliitto: Ed. Riipisen y. m. rah. al. Ed. Kokon rah. al. n:o 25 määrärahan
38529: n:o 78 määrärahan osoittamisesta Mart- osoittamisesta Kemin Kraaseliin raken-
38530: taliitolle raittiuskasvatustyötä varten. nettavaa johtoloistoa varten. Liitteet
38531: Liitteet IV,135. 's. 370. L. Vv:aan 153. IV,82. s. 276. L. Vv:aan 149.
38532: A,sialuettelo 1936. 17
38533:
38534: Ed. Sundströmin y. m. rah. al. n:o 95 · - Ed. J anhosen y. m. rah. al. n :o 112 maa-
38535: määrärahan osoittamisesta Suomen :Meri- rärahan osoittamisesta rakennussuunni-
38536: mies-Unionin r. y. laivakirjastojen uusi- telman laatimista varten Kajaanin kih-
38537: miseksi ja lisäämiseksi. Liitteet IV,152. lakuntaan perustettavalle metsäkoululle.
38538: s. 409. L. Vv:aan 154. Liittet IV,169 ..s. 438. L. Vv:aan, jonka
38539: Ed. Lonkaisen y. m. rah. al. n :o 167 mää- tulee pyytää :Mtv:n lausunto 156.
38540: rärahan osoittamisesta työläistarkasta- Ed. Cajanderin y. m. toiv. al. n :o 64
38541: jan paikkaamista varten merenkuluntar- uusien metsäkoulujen perustamisesta.
38542: kastajan avuksi. Liitteet IV,224. s. 548. Liitteet IX,l. s. 735. L. :Mtv:aan 175.
38543: L. Vv:aan 160. - Ed. Soinin y. m. toiv. al. n:o 65 metsä-
38544: Ed. Collianderin y. m. rah. al. n:o 253 koulun perustamisesta Vuojoen metsä-
38545: määrärahan osoittamisesta Ångbåtsaktie- alueelle Eurajoen pitäjässä. Liitteet IX,2.
38546: bolaget Södra N agu nimiselle osakeyh- s. 739. L. :Mtv:aan 175.
38547: tiölle. Liitteet IV,310. s. 658 ja 659. Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 66
38548: L. Vv:aan 167. metsäkoulun perustamisesta Itä-Savoon.
38549: Ed. Collianderin y. m. toiv. al. n :o 39 Liitteet IX,3. s. 741. L. :Mtv:aan 175.
38550: höyryaluksen hankkimisesta Turun-Ah- - Ed. Horellin y. m. toiv. al. n:o 67 suo-
38551: venanmaan saariston tarpeisiin. Liitteet menkielisen metsäkoulun perustamisesta
38552: IV,54. s. 216 ja 218. L. Vv:aan 172. Jyväskylän lähistölle. Liittet IX,4. s. 743.
38553: Ks. Kanavat. Kuopion-Iisalmen laiva- L. :Mtv:aan 175.
38554: väylä. Varkauden-Kuopion laivareitti. - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n :o 68 met-
38555: säkoulun perustamisesta Itä-Suomen.
38556: Merimiehet: Ed. Sundströmin y. m. lak. al. Liitteet IX,5. s. 744. L. :Mtv:aan 175.
38557: n :o 57 laiksi merimiehen työajasta anne-
38558: tun lain muuttamisesta. Liitteet X,4. Metsätalous: Ed. Cajanderin y. m. lak. al.
38559: s. 774. L. Työv:aan 147. n :o 41 metsänparannuslaiksi. Liitteet
38560: Ed. Lonkaisen y. m. lak. al. n :o 58 laiksi IV, 21. s. 145. L. Vv:aan 146.
38561: merimieslain 11 § :n muuttamisesta. Liit- - Ed. Pekkalan y. m. lak. al. n:o 42 laiksi
38562: teet X,5. s. 778. L. Työv:aan 147. eräiden varojen käyttämisestä maan os-
38563: Ed. Lonkaisen y. m. lak. al. n :o 59 laiksi toon valtion metsätaloutta varten. Liit-
38564: merimieslain 41 § :n muuttamisesta. Liit- teet IV,22. s. 153. L. Vv:aan 146.
38565: teet X,6. s. 779. L. Työv:aan 147. Ed. Koiviston y. m. rah. al. n:o 114 ko-
38566: rotetun määrärahan osoittamisesta val-
38567: Merimieslähetysseura: Ed. Böökin y. m. rah. tionavustuksiksi metsänparannustöiden
38568: al. n:o 71 määrärahan osoittamisesta Suo- kustantamiseen. Liitteet IV,l 71 s. 441.
38569: men merimieslähetysseuralle kirkon ra- L. Vv:aan 156.
38570: kentamista varten Lontooseen. Liitteet - Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 33 maan-
38571: IV,12s. s. 356. L. Vv:aan, jonka tulee viljelijäin oikeuttamisesta vaihtamaan
38572: pyytää Siv:n lausunto 152. viljelystiloistaan kaukana olevia metsä-
38573: palstoja tilojensa lähellä sijaitseviin val-
38574: Metsäkoulut: Ed. Pekkalan rah. al. n:o 109 tion metsämaihin. Liitteet IV,48. s. 205.
38575: määrärahan osoittamisesta metsäkoulujen L. Vv:aan 171.
38576: uudisrakennus- ja korjaustöitä varten. Ks. Pietarsaaren yhteismetsä.
38577: Liitteet IV,166. s. 434. L. Vv:aan 155.
38578: Ed. Cajanderin y. m. rah. al. n:o 110 Metsätieteellinen tutkimuslaitos: Ed. Pekka-
38579: määrärahan osoittamisesta uuden metsä- lan y. m. rah. al. n :o 108 määrärahan
38580: koulun perustamista varten. Liitteet osoittamisesta metsätieteellisen tutkimus-
38581: IV,167. s. 435. L. Vv:aan, jonka tulee laitoksen rakennusta varten. Liitteet
38582: pyytää Mtv:n lausunto 155. IV,l66. s. 432. L. Vv:aan, jonka tulee
38583: Ed. Heikkisen y. m. rah. al. n :o 111 pyytää Mtv:n lausunto 155.
38584: määrärahan osoittamisesta metsänhoito-
38585: koulun perustamista varten Pohjois- Metsätyöläiset: - Ks. Työväen palkat.
38586: Savoon. Liitteet IV,168. s. 436. L.
38587: Vv:aan, jonka tulee pyytää :Mtv:n lau- Museot: Ed. Luo·starisen y. m. rah. al. n:o 89
38588: sunto 156. määrärahan osoittamisesta maakuntamu-
38589: 18 Asialuettelo 1936.
38590:
38591: seon perustamisek·si Olavinlinnaan. Liit- annetun 1ain 2 § :n muuttamisesta. Liit-
38592: teet IV,146. s. 396. L. Vv:aan 154. teet IV,17. s. 134. L. Vv:aan, jonka tu-
38593: Ed. Branderin y. m. toiv. al. n:o 63 toi- lee pyytää Siv:n lausunto 146.
38594: menpiteistä museoneuvojan viran perusta- - Ed. Oksasen y. m. rah. al. n :o 60 määrä-
38595: miseksi. Liitteet VIII,10. s. 729. L. rahan osoittamisesta Haminan yhteisly-
38596: Siv:aan 175. seon koulutalon rakentamista varten.
38597: Liitteet IV,117. s. 336. L. Vv:aan 152.
38598: Musiikki: - Ks. Kirkkomusiikkiopisto. - Ed. Estlanderin y. m. rah. al. n:o 61 mää-
38599: rärahan osoittamisesta Kristiinankau-
38600: Mäkituvat: - Ks. Vuokra-alueet. pungin ruotsalaisen yhteiskoulun ottarui-
38601: seksi valtion huostaan. Liitteet IV;118.
38602: s. 338 ja 340. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
38603: N. tää Siv:h lausunto 152.
38604: Neuvontatyö: - Ks. Maatalous. Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 54 suo-
38605: men- ja ruotsinkielisen väestön oppikou-
38606: Nimen muutos: - Ks. Sukunimi. lutarpeen tyydyttämisestä samanlaisten
38607: perusteiden mukaan. Liitteet Ij21. s. 53.
38608: Nimimerkki-ilmoitukset: - Ks. Salanimi- L. Prv :aan 173.
38609: ilmoitukset. Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:b 55
38610: tutkimuk•sen toimittamisesta siitä, missä
38611: Nuorisohuolto: - Ks. Kirkollinen nuoriso- maarm ruotsinkielisiä oppikouluja ja
38612: huolto. ·seminaareja voitaisiin lakkauttaa tai yh-
38613: distää. Liitteet VIII,2. s. 714. L. Siv:aan
38614: Nuorison atnmattikasvatus: - Ks. Ammatti-
38615: 174.
38616: kasvatus. - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n :o 56 eng-
38617: lanninkielen asettamisesta pakolliseksi
38618: o. oppiaineeksi oppikouluihin ruotsinkielen
38619: Oikeudenkäyntilaitos: Ed. Cajanderin y. m. tilalle. Liitteet VIII,3 . s. 716. L.
38620: toiv. al. n :o 8 esityksen antamisesta oi- Siv:aan 174.
38621: keudenkäyn tilai toksen uudistamiseksi. Oppivelvollisuus: Ed. Malkamäen y. m. toiv.
38622: Liitteet II,s. s. 73. L. Lv:aan 169. al. n :o 57 oppivelvollisuuslain 12 § :n
38623: - Ks. Syytetyn puolustus. muuttamisesta. Liitteet VIII,4. s. 717. L.
38624: Ojitus: - Ks. Salaojitus. Siv:aan 174.
38625:
38626: Olavinlinna: - Ks. Museot.
38627: PakkohUutokaupat: Ed. Eskolan y. m. lak. al.
38628: Olui: - K.s. :M:allasjuomat. n:o 61 laiksi pakkohuutokaupalla myytä-
38629: vien kiinteistöjen lunastamisesta val-
38630: Omaisuusvero: - Ks. Tulo- ja omai:suusvero.
38631: tiolle. Liitteet XIII,2. s. 892. L. Mtv:aan
38632: Omakotirahasto: Ed. Pyyn y. m. toiv. al. 1178.
38633: n:o 30 valtion omakotirahastosta pienten
38634: Palkat: - Ks. Työväen palkat. Virkamies-
38635: omakotitalojen rakentamista varten an-
38636: ten palkkaus.
38637: nettavien kiinnityslainojen lainaehtojen
38638: muuttamisesta. Liitteet IV,45. s. 200. Palkkatarkkailu: - Ks. Työväen palkat.
38639: L. Vv:aan 171.
38640: Palkkataso: - K·s. Työväen palkat.
38641: Opintokerhotoiminta: Ed. Kalliokosken y. m.
38642: rah. al. n:o 74 korotetun määrärahan Papisto: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 68
38643: osoittamisesta opintokerhotoiminnan avus- määrärahan osoittamisesta pappilan ra-
38644: tamiseksi. Liitteet IV,131. s. 363. L. kentamista ja papin paikkaamista varten
38645: Vv:aan 153. Posion seurakuntaan. Liitteet IV,125.
38646: s. 352. L. Vv:aan 152.
38647: Oppikoulut: Ed. Riipisen y. m. lak. al. n :o 37
38648: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta Parantolat: - Ks. Sairaalat.
38649: Asialuettelo 1936. 19
38650:
38651: Pedagoginen keskuslaitos: Ed. W ainion y. m. Poliisi: Ed. Lehtosen rah. al. n:o 31 maa-
38652: rah. al. n:o 54 määrärahan osoittami- rärahan osoittamisesta Lahden poliisilai-
38653: sesta pedagogisen keskuslaitoksen perus- toksen henkilökunnan palkkauksen paran-
38654: tamista varten. Liitteet IV,111. s. 320. tamista varten. Liitteet IV,ss. s. 285.
38655: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau- L. Vv:aan 149.
38656: sunto 151.
38657: Posio: - Ks. Papisto.
38658: Perheettömien verotus: - Ks. Tulo- ja
38659: omaisuusvero.
38660: Postilaitos: Ed. Kivisalon y. m. rah. al.
38661: Perintölunastus: Ed. Niskasen y. m. rah. al. n :o 33 määrärahan osoittamisesta maa-
38662: n :o 19 määrärahan osoittamisesta an- laiskirjeenkantajien toimien muuttami-
38663: nettavaksi lainoina pientilan haltuunsa seksi eräillä paikkakunnilla ylimääräi-
38664: ottavalle perilliselle kanssaperillisten siksi postiljoonien toimiksi. Liitteet
38665: osuuksien lunastamista varten. Liitteet · IV,9o. s. 288. L. Vv:aan 149.
38666: IV,76. s. 263. L. Vv:aan 149.
38667: Presidentin vaali: Ed. V. Annalan y. m.
38668: Perkaustyöt: Ks. Jokien perkaukset. toiv. al. n:o 2 esityksen antamisesta
38669: Perkjärven laskeminen. Päijänteen ve- laiksi tasavallan presidentin valitsemi-
38670: sistö. Vesistöjen perkaustyöt. Vuoksefl sesta välittömillä vaaleilla. Liitteet I,l-5.
38671: laskeminen. s. 42. L. Prv:aan 167.
38672:
38673: Perkjärven laskeminen: Ed. Luukan y. m. Presidentin veto-oikeus: Ed. Pennasen y. m.
38674: rah. al. n:o 29 määrärahan osoittamisesta toiv. al. n :o 1 esityksen antamisesta tasa-
38675: Perkjärven laskuhankkeen kuoletusmak- vallan presidentin veto-oikeuden tehosta-
38676: sujen alentamista varten Liitteet IV,86. misesta. Liitteet !,14. s. 41. L. Prv:aan
38677: s. 282. L. Vv:aan 149. 167.
38678:
38679: Pernarutto: - Ks. Eläintaudit.
38680: Puhelinlinjat: Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 41
38681: puhelinlinjan rakentamisesta Utsjoki-
38682: Perushankinnat: - Ks. Puolustuslaitos.
38683: suulta Teno- ja Inarijokivartta Angeliin
38684: ja sieltä Inarin kirkonkylään. Liitteet
38685: Pienlaivanvarustus: - Ks. Merenkulku.
38686: IV,-56. s. 221. L. Vv:aan 172.
38687: Pienviljelys: Ed. Ikosen y. m. rah. al. n:o
38688: 130 määrärahan osoittamisesta pienvilje- Pula: - Ks. Maatalous. Työttömyys.
38689: lijäin lannanhoito- ja käyttöpalkkioiksi
38690: sekä lantatalouskilpailujen järjestämistä Punatauti: - Ks. Eläintaudit.
38691: varten. Liitteet IV,187 . .s. 465. L. Vv:aan
38692: 157. Puolustuslaitos: Ed. Pyyn y. m.lak. al. n:o 31
38693: Ks. Perintöluna,stus. Uudisviljelyspalk- laiksi hevosten ja ajoneuvojen ottami-
38694: kiot. sesta sotavoimien tarpeisiin sodan aikana
38695: 11 päivänä marraskuuta 1922 annetun
38696: Pietarsaaren yhteismetsä: Ed. Söderhjelmin lain 11 § :n muuttamisesta. Liitteet
38697: y. m. toiv. al .n:o 42 tutkimuksen toimit- IV,11. s. 121. L. Vv:aan 145.
38698: tamisesta olosuhteista, joiden vallitessa Ed. V. Annalan y. m. rah. al. n:o 7 mää-
38699: Pietarsaaren pitäjänmiesten ja Pietar- rärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
38700: saaren kaupungin asukkaiden yhteismetsä ilmatorjunnan vahvistamista varten. Liit-
38701: 1850-luvulla siirtyi kruunulle. Liitteet teet IV,64. s. 243. L. Vv:aan 148.
38702: IV,57. s. 222 ja 226. L. Vv:aan 172. Ed. Horellin y. m. toiv. al. n:o 20 puo-
38703: lustuslaitoksen vakinaisessa palveluksessa
38704: Poikamiesvero: - Ks. Tulo- ja omaisuus- olevien upseeriston, kanta-alipäällystön
38705: vero. ja sotilasvirkailijain vapauttamisesta
38706: maksamasta tuloveroa palkkaeduistaan.
38707: Poikatyö: - Ks. Suojeluskunta. Liitteet IV,35. s. 182. L. Vv:aan 170.
38708: 20 Asialuettelo 1936.
38709:
38710: -- Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 21 Päijänteen vesistö: Ed. Vilhulan y. m. toiv.
38711: toimenpiteistä puolustuslaitoksessa palve- al. n:o 79 suunnitelman laatimisesta Päi-
38712: levan alipäällystön palkkauksen paranta- jänteeseen laskevien vesistöjen vedenpin-
38713: miseksi. Liitteet IV,36. s. 183. L. Vv:aan nan järjestämiseksi. Liitteet IX,16. s. 759.
38714: 170. L. Mtv:aan 176.
38715: - Ed. Horellin y. m. toiv. al. n:o 24 puo- Ks. Puutavaran kuljetus.
38716: lustuslaitoksen perushankintaohjelman
38717: nopeammasta toteuttamisesta tarpeen
38718: vaatiessa. Liitteet IV,39. s. 188. L.
38719: R.
38720: Vv:aan 170. Rahastot: - Ks. Asutusrahasto. Ratojen
38721: - Ed. Venhon y. m. toiv. al. n:o 40 Aito- torjuminen. Omakotirahasto. Yleiset työt.
38722: mäen pysäkin seudulla olevan tykistön
38723: koeampumaradan siirtämisestä. Liitteet Raittiustyö: - Ks. Lotta-Svärd yhdistys.
38724: IV,55. s. 220. L. Vv:aan 172.
38725: Ks. Ilmapuolustus. Keuhkotauti. Vaali- Rajaseutu: Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 83
38726: laki. korotetun määrärahan osoittamisesta ra-
38727: jaseutujen vapaan valistustyön ohjausta
38728: Puutarhanhoito: Ed. Linnan y. m. rah. al. ja ylimääräistä avustusta varten. Liitteet
38729: n :o 98 määrärahan osoittamisesta puu- IV,140. s. 384. L. Vv:aan 153.
38730: tarhanhoidon tarkastajan viran pysyttä- Ed. Kukkosen y. m. rah. al. n:o 143 koro-
38731: mistä varten maataloushallituksessa. Liit- tetun määrärahan osoittamisesta maata-
38732: teet IV,155. s. 415. L. Vv:aan 154. loudellista rajaseututoimintaa varten.
38733: Ed. Piippulan y. m. rah. al. n:o 136 mää- Liitteet IV,200. s. 495. L. Vv:aan 158.
38734: rärahan osoittamisesta tutkimuksen suo- - Ks. Suojeluskunta.
38735: rittamiseksi maan myyntituottoisesta
38736: puutarhaviljelyksestä. Liitteet IV,l93. s. Rapuviljelys: Ed. Salmialan y. m. rah. al.
38737: 477. L. Vv:aan 157. n :o 152 määrärahan osoittamisesta rapu-
38738: - Ed. Piippulan y. m. rah. al. n:o 137 koro- viljelyksen edistämiseksi. Liitteet IV,209.
38739: tetun määrärahan osoittamisesta Suomen s. 518. L. V v: aan 158.
38740: puutarhaviljelijäin liiton avustamiseksi.
38741: Liitteet IV,194. s. 479. L. Vv:aan 157. Rauhanliitto: Ed. Stenwallin y. m. rah. al.
38742: - Ed. Venhon y. m. toiv. al. n:o 70 Reit- n:o 93 määrärahan osoittamisesta Suo-
38743: kallin puutarhakoulun ottamisesta val- men Rauhanliitolle. Liitteet IV,150. s.
38744: tion haltuun. Liitteet IX,7. s. 748. L. 401 ja 404. L. Vv:aan 154.
38745: Mtv:aan 175.
38746: Rautatiet: Ed. Niskasen rah. al. n:o 32
38747: Puutavaran kuljetus: Ed. Jutilan y. m. rah. määrärahan osoittamisesta Haapajärven
38748: al. n:o 255 määrärahan osoittamisesta asema-alueen laajentamistöitä varten.
38749: puutavaran kuljetusreitin rakentamista Liitteet IV,s9. s. 287. L. Vv:aan 149.
38750: varten Saimaan ja Päijänteen vesistöjen - Ed. Joukasen y. m. rah. al. n:o 168 mää-
38751: välille. Liitteet IV,312. s. 664. L. Vv:aan, rärahan osoittamisesta Kovesjoen pysä-
38752: jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 167. kiltä Porin-Haapamäen radalla Kove-
38753: lahden satamaan johtavan satamara-
38754: Pyhäkosken voima-asema: Ed. Salon y. m. dan rakennustyön aloittamiseksi. Liitteet
38755: rah. al. n:o 30 määrärahan osoittamisesta IV,225. s. 549. L. Vv:aan, jonka tulee
38756: Oulujoen Pyhäkosken voima-aseman ra- pyytää Kulkv :n lausunto 161.
38757: kennustöiden aloittamista varten. Liit- - Ed. Niukkasen y. m. rah. al. n:o 169
38758: teet IV,s7. s. 284. L. Vv:aan 149. määrärahan osoittamisesta kaksoisraiteen
38759: rakentamiseksi Pöhömäestä Rannilan
38760: Pyhäkouluyhdistys: Ed. Kaasalaisen y. m. asemalle. Liitteet IV,226. s. 550. L.
38761: rah. al. n:o 70 korotetun määrärahan Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau-
38762: osoittamisesta Suomen evankelis-luteri- sunto 161.
38763: laisen pyhäkouluyhdistyksen avustamista Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 170 mää-
38764: varten. Liitteet IV,l27. s. 354. L. Vv:aan rärahan osoittamisesta tutkimuksen suo-
38765: 152. rittamiseksi rautatien rakentamista var-
38766: Asialuettelo 1936. 21
38767:
38768: ten Haapamäen asemalta Saarijärvelle. - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 107 Ke-
38769: Liitteet IV,227. s. 551. L. Vv:aan, jonka mijärven-Taivalkosken ratasuunnan ja
38770: tulee pyytää Kulkv:n lausunto 161. tältä ratasuunnalta Oulankajokilaaksoon
38771: Ed. ·von Frenckellin y. m. toiv. al. n:o 95 johtavan haararadan tutkimisesta. Liit-
38772: rautatien rakentamisesta Kouvolan seu- teet XII,13. s. 831. L. Kulkv:aan 179.
38773: dulta Helsinkiin. Liitteet XII,1. s. 813. Ed. U. Hannulan toiv. al. n:o 108 Tor-
38774: L. Kulkv:aan 179. nionjokilaakson radan jatkamisesta johon-
38775: - Ed. Joukasen y. m. toiv. al. n :o 96 rauta- kin Norjan satamaan. Liitteet XII,14.
38776: tien rakentamisesta Porin-Haapamäen s. 833. L. Kulkv:aan 180.
38777: rautatieltä Kankaanpäästä Suupohjan ra-
38778: dalle Kauhajoen asemalle. Liitteet XII,2. Rehuainevero: - Ks. Margariini.
38779: s. 814. L. Kulkv:aan 179.
38780: Ed. Ala-Kuljun y. m. toiv. al. n:o 97 tut- Reipon johtoloisto: - Ks. Merenkulku.
38781: kimuksen toimittamisesta rautatien ra-
38782: kentamiseksi Seinäjoelta vaihtoehtoisesti Reitkalli: - Ks. Puutarhanhoito.
38783: Lapualta Kivijärven eteläpään kautta
38784: Suolahden-Haapajärven radalle. Liitteet Rikosjutut: - Ks. Syytetyn puolustus.
38785: XII,3. s. 817. L. Kulkv:aan 179.
38786: - Ed. Vehkaojan toiv. al. n:o 98 rautatien Rintamamiehet: - Ks. Vapaussota.
38787: rakentamisesta varatyönä Kaupista Kau-
38788: rajärvellä olevalle hiekkakankaalle. Liit- Huotsalaisseudut: Ks. Emäntäkoulut.
38789: teet XII,4. s. 818. L. Kulkv:aan 179. Kauppakorkeakoulut. Maatalous. Martta-
38790: - Ed. Kalliokosken y. m. toiv. al. n:o 99 liitto. Teknilliset opistot.
38791: rautatien rakentamisesta Kokkolasta Saa-
38792: rijärvelle. Liitteet XII,5. s. 819. L. Ruotsin kieli: - Ks. Hallitusmuoto. Kansa-
38793: Kulkv:aan 179. koulut. Oppikoulut. Valtiopäiväjärjestys.
38794: Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n :o 100 tut-
38795: kimuksen toimittamisesta rautatien ra-
38796: kentamiseksi Haapajärven-Vaalan suun-
38797: nalla. Liitteet XII,6. s. 821. L. Kulkv:aan s.
38798: 179. Saaristoliikenne: - Ks. Merenkulku.
38799: - Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 101
38800: rautatien rakentamisesta Haapajärveltä Saimaa: - Ks. Kanavat. Varkauden-Kuo-
38801: Vaalaan. Lii tteet XII, 7. s. 822. L. pion laivareitti.
38802: Kulkv:aan 179.
38803: Ed. Simojoen y. m. toiv. al. n :o 102 rau- Saimaan-Päijänteen puutavaran kuljetus:
38804: tatien rakentamisesta Outokummun ra- - Ks. Puutavaran kuljetus.
38805: dalta Savon radalle Alapitkän tai Siilin-
38806: järven asemalle. Liitteet XII,s. s. 823. Sairaalat: Ed. Pohjalan y. m. rah. al. n:o 35
38807: L. Kulkv:aan 179. määrärahan osoittamisesta uuden lasten-
38808: Ed. Pohjannoran y. m. toiv. al. n:o sairaalan rakentamista varten. Liitteet
38809: 103 Ma tkaselän-Sa vonlinnan-Mikkelin IV,92. s. 291. L. Vv:aan, jonka tulee
38810: -Heinolan rautatien rakentamisesta. pyytää Tv:n lausunto 150.
38811: Liitteet XII,9. s. 824. L. Kulkv:aan 179. - Ed. H. Ryömän y. m. rah. al. n:o 37 mää-
38812: Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n :o 104 rau- rärahan osoittamisesta Mustasaaren sai-
38813: tatien rakentamisesta Uuksulta Salmiin. raalan laajennustöitä varten. Liitteet
38814: Liitteet XII,10. s. 825. L. Kulkv:aan IV,94. s. 293. L. Vv:aan, jonka tulee
38815: 179. pyytää Tv :n lausunto 150.
38816: - Ed. Ravon y. m. toiv. al. n:o 105 rauta- - Ed. U. Hannulan y. m. rah. al. n:o 38
38817: tien rakentamisesta Suistamon asemalta määrärahan osoittamisesta valtion sairaa-
38818: Saanlahden kautta Korpiselkään. Liit- lan rakentamista varten Kemiin. Liitteet
38819: teet XII,11. s. 827. L. Kulkv:aan 179. IV,95. s. 294. L. Vv:aan, jonka tulee
38820: Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 106 Suis- pyytää Tv:n lausunto 150.
38821: tamon-Ilomantsin radan rakentamisesta. - Ed. Vaaraman y. m. rah. al. n:o 39 mää-
38822: Liitteet XII,12. s. 829. L. Kulkv:aan rärahan osoittamisesta Vaajasalon kaa-
38823: 179. tumatautisten parantolan rakennuksia
38824: 22 Asialuettelo 1936.
38825:
38826: varten. Liitteet IV,96. s. 295. L. Vv:aan, - Ed. Ikosen y. m. rah. al. n:o 133 korote-
38827: jonka tulee pyytää Tv:n lausunto 150. tun määrärahan osoittamisesta salaojitus-
38828: -- Ed. Voionmaan y. m. rah. al. n:o 40 mää- avustuksia varten. Liitteet IV,190. s.
38829: rärahan osoittamisesta kaa tuma ta u tisten 471. L. Vv:aan 157.
38830: lasten parantolan rakentamista varten Ed. Marttilan y. m. rah. al. n:o 134 ko-
38831: Sortavalan pitäjän Tapiolan kaatuma- rotetun määrärahan osoittamisesta pien-
38832: tautisten haitolan yhteyteen. Liitteet viljelijäin salaojitusavustuksiin. Liitteet
38833: IV,97. s. 297. L. Vv:aan, jonka tulee IV,191. s. 472. L. Vv:aan 157.
38834: pyytää Tv:n lausunto 150.
38835: ·- Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 41 määrä- Sallan kirkko: - Ks. Kirkot.
38836: rahan osoittamisesta valtion aluesairaa-
38837: lan rakentamista varten Polvijärven kun- Sanomalehtimiehet: Ed. Leinosen y. m. rah.
38838: taan. Liitteet IV,98. s. 300. L. Vv:aan, al. n :o 82 määrärahan osoittamisesta sa-
38839: jonka tulee pyytää Tv:n lausunto 150. nomalehtimiesten ylimääräisiä eläkkeitä
38840: Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 42 määrärn- varten. Liitteet IV,139. s. 383. L. Vv:aan
38841: han osoittamisesta Säräisniemen aluesai- 153.
38842: raalan rakentamiseksi. Liitteet IV,99.
38843: s. 302. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Satakunta: - Ks. Koeasemat.
38844: Tv:n lausunto 150.
38845: Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 43 eai- Satamaradat: - Ks. Rautatiet.
38846: raalan rakentamisesta Ylitornion kun-
38847: taan. Liitteet VI,l. s. 677. L. Tv:aan Satamat: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al.
38848: 172. n:o 146 toimenpiteistä Suomenlahden itä-
38849: - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 44 sai- osan satamaolojen parantamiseksi. Liit-
38850: rasmajan rakentamisesta Kolariin. Liit- teet Xll,52. s. 877. L. Kulkv:aan 182.
38851: teet VI,2. s. 678. L. Tv:aan 172.
38852: - Ed. Jauhosen y. m. toiv. al. n:o 45 sai- Seiskari: - Ks. Merenkulku.
38853: raalan rakentamisesta valtion varoilla
38854: Sotkamoon. Liitteet VI,3. s. 679. L. Selkeen koeasema: Ed. Alestalon y. m. rah.
38855: Tv:aan 172. al. n :o 115 määrärahan osoittamisesta
38856: Ed. Arhaman y. m. toiv. al. n:o 46 syn- Selkeen laidunkoeaseman kuntoonsaatta-
38857: nytyslaitoksen aikaansaamisesta Kajaanin mista varten. Liitteet IV,172. s. 442.
38858: kihlakuntaa varten. Liitteet VI,4. s. 680. L. Vv:aan 156.
38859: L. Tv:aan 173.
38860: Seminaarit: Ed. Syrjäiän y. m. rah. al. n:o
38861: Sairaanhoitajattaret: Ed. Pohjalan y. m. rah. 58 määrärahan osoittamisesta Heinolan
38862: al. n :o 3 määrärahan osoittamisesta en- seminaarin lisärakennustöitä varten. Liit-
38863: nen 22 päivänä syyskuuta 1933 annettua teet IV,115. s. 332. L. Vv:aan 151.
38864: asetusta eläkkeelle joutuneiden sairaan- - Ks. Oppikoulut.
38865: hoitajattarien eläke-etujen parantamista
38866: varten. Liitteet IV,6o. s. 238. L. Vv:aan Sillat: Ed. Syrjäsen y. m. rah. al. n:o 238
38867: 147. määrärahan osoittamisesta sillan raken-
38868: tamista varten Kymijoen yli Kuusankos-
38869: Sairasmajat: - Ks. Sairaalat. ken alapuolelle. Liitteet IV,295. s. 639.
38870: L. Vv:aan 166.
38871: Salanimi-ilmoitukset: Ed. Fagerholmin y. m. - Ed. Venhon y. m. rah. al. n :o 239 maara-
38872: toiv. al. n :o 94 salanimi-ilmoitusten kiel- rahan osoittamisesta sillan rakentami-
38873: tämisestä työpaikkoja haettavaksi ilmoi- seksi Kymijoen yli Inkeroisten lossipai-
38874: tettaessa. Liitteet X,1s. s. 807. L. kalle. Liitteet IV,296. s. 641. L. Vv:aan
38875: Työv: aan 179. 166.
38876: - Ed. Pohjanuoron y. m. rah. al. n:o 240
38877: Salaojitus: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. määrärahan osoittamisesta sillan raken-
38878: n :o 132 korotetun määrärahan osoitta- tamista varten Orivirran ylitse Vaaran
38879: misesta Suomen salaojitusyhdistykselle saaren kautta. Liitteet IV,297. s. 642.
38880: Liitteet IV,189. s. 469. L. Vv:aan 157 L. Vv:aan 166.
38881: Asialuettelo 1936. 23
38882:
38883: - Ed. Takalan y. m. rah. al. n:o 241 määrä- - Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 138
38884: rahan osoittamisesta Tallivirran sillan sillan rakentamisesta Haapajärven pitä-
38885: rakentamista varten. Liitteet IV,298. s. Jassa olevaan Uittosalmeen. Liitteet
38886: 644. L. Vv:aan 166. Xll,44. s. 869. L. Kulkv:aan 182.
38887: - Ed. Räisäsen y. m. rah. al. n :o 245 mää- Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 139
38888: rärahan osoittamisesta Jännevirran sillan sillan rakentamisesta Tikkalan salmeen.
38889: rakennustyötä varten. Liitteet IV,302. s. Liitteet Xll,45. s. 870. L. Kulkv:aan
38890: 649. L. Vv:aan 166. 182.
38891: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 246 - Ed. J anhosen y. m. toiv. al. n:o 140 sil-
38892: määrärahan osoittamisesta Peltosalmen lan rakentamisesta Kuhmoniemen kun-
38893: sillan rakentamista varten. Liitteet nassa olevan Kuhmonsalmen yli. Liitteet
38894: IV,303. s. 650. L. Vv:aan 166. Xll,46. s. 871. L. Kulkv:aan 182.
38895: Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 247 määrä- - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 141 sillan
38896: rahan osoittamisesta sillan rakentami- rakentamisesta Otermajärven lassipaik-
38897: seksi Oulujoen yli Utajärven aseman koh- kaan Vaalan-Puolangan maantiellä.
38898: dalla. Liitteet IV,so4. s. 651. L. Vv:aan Liitteet Xll,47. s. 872. L. Kulkv:aan
38899: 166. ·182.
38900: - Ed. Lohen y. m. rah. al. n:o 248 määrä- Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 142 pii-
38901: rahan osoittamisesta sillan rakentami- rustusten ja kustannusarvion laatimisesta
38902: seksi Livonjoen yli Pudasjärven-Rannan Mourusalmen siltaa varten. Liitteet
38903: maantiellä. Liitteet IV,so5. s. 653. L. Xll,48. s. 873. L. Kulkv:aan 182.
38904: Vv:aan 166. Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 143 sillan
38905: Ed. Rytingin rah. al. n:o 249 määrärahan rakentamisesta Portimosalmen yli Rova-
38906: osoittamisesta Livonjoen sillan rakenta- niemen-Rannan maantiellä. Liitteet
38907: mista varten. Liitteet IV,306. s. 654. L. Xll,49. s. 874. L. Kulkv:aan 182.
38908: Vv:aan 166. - Ed. J uneksen y. m. toiv. al. n :o 144 sil-
38909: Ed. Arhaman y. m. rah. al. n:o 250 mää- lan rakentamisesta Ylitornion-Rovanie-
38910: rärahan osoittamisesta sillan rakentami- men tiellä olevan Ronkurin lo-ssin koh-
38911: seksi Kaitaansalmen lassipaikalle Sotka- dalle. Liitteet Xll,50. s. 875. L.
38912: mon pitäjässä. Liitteet IV,307. s. 655. Kulkv:aan 182.
38913: L. Vv:aan 166. - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 145 sil-
38914: Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 251 mää- lan rakentamisesta Liakanjoen yli Alavo-
38915: rärahan osoittamisesta sillan rakenta- jakkalan-Paakkolan maantiellä. Liitteet
38916: mista varten Romppasen salmeen. Liit- Xll,51. s. 876. L. Kulkv:aan 182.
38917: teet IV,sos. s. 656. L. Vv:aan 166. Ks. Lossit. Maantiet.
38918: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 252
38919: määrärahan osoittamisesta sillan raken- Sipulinviljelys: Ed. Salon y. m. rah. al.
38920: tamiseksi Ylimuonion lossin tilalle. Liit- n :o 122 määrärahan osoittamisesta maa-
38921: teet IV,309. s. 657. L. Vv:aan 167. talouskerholiitolle sipulinviljelyksen edis-
38922: Ed. Kirran toiv. al. n :o 134 toimenpi- tämiseksi. Liitteet IV,179. s. 454. L.
38923: teistä Turun-Tampereen valtatiellä
38924: Vv:aan 156.
38925: Huittisten pitäjässä olevan Sammun sil-
38926: lan uusimiseksi. Liitteet Xll,40. s. 864.
38927: L. Kulkv:aan 181. Sokeritulli: Ed. Sariolan y. m. toiv. al.
38928: - Ed. Alestalon y. m. toiv. al. n:o 135 sil- n :o 35 asiantuntijalautakunnan asettami-
38929: lan rakentamisesta Haistilan lautan ti- sesta sokerin raffinoimisteollisuudessa
38930: lalle. Liitteet Xll,41. s. 865. L. Kulkv:aan käytettävän raaka-aineen ja muun soke-
38931: 181. rin tullin välisen suhteen tutkimista
38932: - Ed. Penttalan y. m. toiv. al. n:o 136 varten. Liitteet IV,5o. s. 208. L. Vv:aan
38933: maantiesillan rakentamisesta Kyrönjoen 172.
38934: ylitse Munakassa. Liitteet Xll,42. s. 867.
38935: L. Kulkv:aan 181. Stadion: Ed. von Frenckellin y. m. rah. al.
38936: - Ed. Takalan y. m. toiv. al. n:o 137 Kivi- n:o 84 määrärahan osoittamisesta stadio-
38937: salmen sillan rakentamisesta. Liitteet nin rakennustöiden jatkamiseen. Liit-
38938: Xll,43. s. 868. L. Kulkv:aan 181. teet IV,141. s. 386. L. Vv:aan 153.
38939: 24 Asialuettelo 1936.
38940:
38941: Stipendit: Ed. Cajanderin y. m. rah. al. n:o Synnytyslaitokset: - Ks. Sairaalat.
38942: 46 määrärahan osoittamisesta valtion
38943: yleisten stipendien ja ylioppilaiden yksi- Syytetyn puolustus: Ed. Cajanderin y. m.
38944: tyisstipendien korottamista varten. Lii t- toiv. al. n:o 9 syytetyn puolustuksen jär-
38945: teet IV,103. s. 307. L. Vv:aan 150. jestämisestä virallisen syyttäjän ali!.isissa
38946: - Ks. Yliopisto. rikosjutuissa. Liitteet II,9. s. 75. L.
38947: Lv:aan 169.
38948: Sukunimi: Ed. J. Annalan y. m. lak. al.
38949: n:o 20 laiksi nopeammasta menettelystä Sähkövoimalaitokset: Ks. Pyhäkosken
38950: sukunimen muuttamisessa. Liitteet II, 7. voima-asema.
38951: s. 71. L. Lv:aan 144.
38952: Södra Nagu Ab.: - Ks. Merenkulku.
38953: Sqkututkimus: - Ks. Asutusluettelo.
38954:
38955: Sn()jeluskunta: Ed. V. Annalan y. m. rah. al.
38956: n :o 9 korotetun määrärahan osoittami-
38957: sesta vaatetuksen ja varustuksen hankki- T.
38958: miseksi suojeluskunnille. Liitteet IV,66. Taideseura: - Ks. Kristillinen taideseura.
38959: s. 247. L. Vv:aan 148.
38960: - Ed. Tuomivaaran rah. al. n:o 10 koro- Talouspula: - Ks. Maatalous.
38961: tetun määrärahan osoittamisesta uusien
38962: sotilasohjaajantoimien perustamiseksi suo- Tarkastuslaiva: - Ks. Merenkulku.
38963: jeluskuntajärjestöön. Liitteet IV,67. s.
38964: 249. L. Vv:aan 148. Tasavallan presidentin vaali: - Ks. Presi-
38965: Ed. Tuomivaaran rah. al. n:o 11 määrä- dentin vaali.
38966: rahan osoittamisesta palkkioiden maksa-
38967: miseksi suojeluskuntien paikallispäälli- Tasavallan presidentin veto-oikeus: - Ks.
38968: köille. Liitteet IV,68. s. 250. L. Vv:aan Presidentin veto-oikeus.
38969: 148.
38970: - Ed. Tuomivaaran rah. al. n:o 12 korote- Teatterit: - Ks. Kansan näyttämö.
38971: tun määrärahan osoittamisesta suojelus-
38972: kuntajärjestön apurahaa varten. Liitteet Teknilliset opistot: Ed. Horellin y. m. rah.
38973: IV,69. s. 251. L. Vv:aan 148. al. n:o 55 määrärahan osoittamisesta
38974: - Ed. Riipisen y. m. rah. al. n:o 76 määrä- Tampereen teknillisen opiston lisäraken-
38975: rahan osoittamisesta suojeluskuntien yli- nusta varten. Liitteet IV,112. s. 322.
38976: esikunnan käytettäväksi poikatyötä var- L. Vv:aan 151.
38977: ten. Liitteet IV,133. s. 367. L. Vv:aan - Ed. Sergeliuksen y. m. rah. al. n :o 57
38978: 153. määrärahan osoittamisesta rakennusavus-
38979: - Ed. Vallaksen y. m. toiv. al. n:o 25 mah- tukseksi Stiftelsen Tekniska läroverket i
38980: dollisuuden varaamisesta rajaseudun suo- Helsingfors nimiselle säätiölle. Liitteet
38981: jeluskuntalaisille osallistumaan suoja- IV,114. s. 328 ja 330. L. Vv:aan, jonka
38982: joukkotehtävän edellyttämään sotilaalli- tulee pyytää Siv:n lausunto 151.
38983: seen koulutukseen. Liitteet IV,4o ..s. 190. - Ed. Moilasen y. m. toiv. al. n :o 60 tek-
38984: L. Vv:aan 170. nillisen opiston perustamisesta Viipuriin.
38985: Liitteet VIII,7. s. 723. L. Siv:aan 175.
38986: Suomen hallitusmuoto:- Ks. Hallitusmuoto.
38987:
38988: Suomen kansalaisoikeus: Ed. V. Annalan Teollisuuslaitokset: - Ks. Kalastus.
38989: y. m. lak. al. n: o 13 laiksi ulkomaalaisen
38990: ottamisesta Suomen kansalaiseksi anne- Tiet: - Ks. Asutustiet. Kunnan- ja kylä-
38991: tun lain muuttamisesta. Liitteet 1,13. s. tiet. Kylätiet. Lossit. Maantiet. Sillat.
38992: 37. L. Prv:aan 143.
38993: Tieteellinen tutkimustyö: Ed. Cajanderin
38994: Suomenlahden satamat: - Ks. Satamat. y. m. toiv. al. n :o 58 tieteellisen tutki-
38995: mustyön edistämisestä. Liitteet VIII,5.
38996: Suomen ranhanliitto. - Ks. Rauhanliitto. s. 719. L. Siv:aan 175.
38997: Asialuettelo 1936. 25
38998:
38999: Tilanlnnastus: - Ks. Perintölunastus. Turun linna: Ed. Hongan y. m. toiv. al.
39000: n:o 62 toimenpiteistä Turun linnan kun-
39001: Tilasto: - Ks. Liikeyri tyslaskenta. nostamiseksi. Liitteet VIII,9. s. 727. L.
39002: Siv:aan 175.
39003: Tilojen takaisinosto: - Ks. Maatalous.
39004: Turun luotsipiiri: - Ks. Merenkulku.
39005: Tilusten rauhoitus: Ed. Niskasen toiv. al.
39006: n :o 52 tilusten rauhoittamisesta koti- Turun yliopisto: Ed. Hongan y. m. rah. al.
39007: eläinten vahingonteolta annetun lain n:o 50 määrärahan osoittamisesta Turun
39008: muuttamisesta. Liitteet VII,11. s. 704. kesäyliopistoa sekä sen yhteyteen järjes-
39009: L. Ltv:aan 173. tettäviä maanviljelijäin kesäkursseja ja
39010: - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 53 esi- kunnallismiesten jatkokursseja varten.
39011: tyksen antamisesta aitauslainsäädännön Liitteet IV,l07. s. 312. L. Vv:aan 151.
39012: uudistamisesta. Liitteet VII,12. s. 706.
39013: L. Ltv :aan 173. Tykistö: - Ks. Puolustuslaitos.
39014:
39015: Toivalan käsityökoulu: - Ks. Käsityökou- Työaika: Ed. V. Annalan y. m. lak. al. n:o
39016: lut. 54 laiksi kahdeksan tunnin työajasta an-
39017: netun lain muuttamisesta. Liitteet X,l.
39018: Tornionjoen tulvat: Ed. Juneksen y. m. toiv. s. 769. L. Työv:aan 147.
39019: al. n:o 12 neuvotteluihin ryhtymisestä Ed. Toivosen y. m. toiv. al. n :o 83 esi-
39020: Ruotsin hallituksen kanssa Tornionjoen tyksen antamisesta laiksi työajasta maa-
39021: tulvatilanteiden kaikinpuoliseksi selvittä- taloudessa. Liitteet X, 7. s. 780. L.
39022: miseksi. Liitteet III,1. s. 85. L. Ulkv:aan, Työv:aan 176.
39023: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 169. Ks. Vankilat. Virkamiehet.
39024:
39025: Tullimaksut: Ed. Inkilän y. m. lak. al. n:o Työehtosopimus: Ed. V. Kilpeläisen y. m.
39026: 22 laiksi tullien kantamisesta vuonna toiv. al.' n :o 86 esityksen antamisesta
39027: 193'7. Liitteet IV,2. s. 95. L. Vv:aan laiksi, joka velvoittaa valtion ja sen hal-
39028: 145. linnon alaisilla työmailla ottamaan käy-
39029: Ks. Sokeritulli. Viljatulli. täntöön työehtosopimuslain mukaiset so-
39030: pimukset. Liitteet X,10. s. 791. L.
39031: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Kullbergin y. m. Työv:aan 178.
39032: lak. al. n :o 23 laiksi tulo- ja omaisuus-
39033: verosta annetun lain muuttamisesta. Työkoti: - Ks. Keuhkotauti.
39034: Liitteet IV,3. s. 97 ja 99. L. Vv:aan
39035: 145. Työläistarkastaja: - Ks. Merenkulku.
39036: - Ed. Ö<lterholmin y. m. lak. al. n:o 24
39037: laiksi tulo- ja omaisuusverosta annetun Työpaikat: - Ks. Salttnimi-ilmoitukset.
39038: lain muuttamisesta. Liitteet IV,4. s. 101
39039: ja 103. L. Vv:aan 145. Työpaikat: - Ks. Työväen palkat.
39040:
39041: Tulvat: - Ks. Tornionjoen tulvat. Työrauha: Ed. Fagerholmin y. m. lak. al.
39042: n :o 16 laiksi työrauhan suojelemisesta
39043: Tulvavahingot: Ed. Rytingin rah. al. n:o annetun lain kumoamisesta. Liitteet Il,3.
39044: 153 määrärahan osoittamisesta tulvien s. 62. L. Lv:aan 144.
39045: tuottamien vahinkojen korvaamiseksi.
39046: Liitteet IV,210. s. 519. L. Vv:aan 158. Työsopimus: Ed. V. Annalan y. m. lak. al.
39047: - Ed. Miikin y. m. rah. al. n:o 154 määrä- n:o 55 laiksi työsopimuslain 14 §:n muut-
39048: rahan osoittamisesta tulvien johdosta kär- tamisesta. Liitteet X,2. s. 771. 1...
39049: !'limään joutuneiden vähävaraisten viljeli- Työv:aan 147.
39050: jäin avu.stamiseksi. Liitteet IV,211. s. - Ed. Sundströmin y. m. lak. al. n :o 56
39051: 521. L. Vv:aan 158. laiksi työsopimuslain 14 § :n muuttami-
39052: Turun-Ahvenanmaan laivaliike:- Ks. Me- sesta. Liitteet X,3. s. 773. L. Työv:aan
39053: renkulku. 147.
39054:
39055: 4
39056: 26 Asialuettelo 1936.
39057:
39058: Työt: - Ks. Yleiset työt. Ed. Turkan y. m. toiv. al. n:o 92 palkka-
39059: tarkkailun tehostamisesta metsä- ja uitto-
39060: Työttömyys: Ed. Bryggarin y. m. rah. al. töissä. Liitteet X,16. s. 802. L. Työv:aan
39061: n :o 13 korotettujen määrärahojen osoit- 178.
39062: tamisesta työttömyyden lieventämistä
39063: varten. Liitteet IV,70. s. 252. L. Vv:aan Työväen Urheiluliitto: - Ks. Urheilu.
39064: 148.
39065: - Ed. Frietschin rah. al. n:o 81 määrära-
39066: han osoittamisesta ammattikurssien jär-
39067: u.
39068: jestämistä varten työttömille henkisen Uittotyöläiset: - Ks. Työväen palkat.
39069: työn tekijöille. Liitteet IV,138. s. 379 ja
39070: 381. L. Vv:aan 153. Ulkomaalaiset: - Ks. Suomen kansalaisoi-
39071: - Ed. K. Hildenin y. m. toiv. al. mo 84 esi- keus.
39072: tyksen antamisesta työttömyyskassalaiksi.
39073: Liitteet X,s. s. 786. L. Työv:aan 147. Ulosottolaki: Ed. Niskasen lak. al. n:o 19
39074: - Ks. Köyhäinhoito. Yleiset työt. laiksi ulosottolain 4 luvun 5 a § :n muut-
39075: tamisesta. Liitteet II,6. s. 69. L. Lv:aan
39076: Työväen asunnot: - Ks. Asunto-olot. 144.
39077:
39078: Työväen asunto-olot: Ed. Rantalan y. m. rah. Upseerit: Ks. V aalilaki.
39079: al. n :o 164 määrärahan osoittamisesta
39080: maaseudun työväen asunto-olojen paran- Urheilu: Ed. Kekkosen y. m. rah. al. n:o 85
39081: tamiseksi. Liitteet IV,221. s. 537. L. määrärahan osoittamisesta maaseudun
39082: Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n lau- urheilukenttien kunnossapidon avustami-
39083: sunto 160. seksi. Liitteet IV,142. s. 390. L. Vv:aan
39084: 154.
39085: Työväenopistot: Ed. Inkilän y. m, rah. al. - Ed. Rantalan y. m. rah. al. n:o 86 mää-
39086: n:o 64 määrärahan osoittamisesta helppo- rärahan osoittamisesta avustukseksi Työ-
39087: korkoisiksi rakennuslainoiksi työväen- väen Urheiluliitolle osanottoa varten tal-
39088: opistoille. Liitteet IV,121. s. 347. L. violympialaisiin J ohannisbadissa ja kesä-
39089: Vv:aan 152. olympialaisiin Antwerpenissä. Liitteet
39090: IV,l43. s. 391. L. Vv:aan 154.
39091: Työväen palkat: Ed. Turkan y. m. toiv. al. - Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n:o 87
39092: n:o 87 toimenpiteistä yleisen palkkatason määrärahan osoittamisesta voimistelu-
39093: kohottamiseksi. Liitteet X,11. s. 793. L. opistotalon rakentamista varten Työväen
39094: Työv:aan 178. Urheiluliiton naisten urheilu- ja voimis-
39095: - Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 88 telukotiin Nastolan Pajulahdessa. Liit-
39096: esityksen antamisesta laiksi, joka tur- teet IV,144. s. 393. L. Vv:aan 154.
39097: vaisi työhönsä harjaantuneelle työnteki- Ks. Stadion.
39098: jälle hänen välttämättömään toimeentu-
39099: loansa tarvittavan palkan. Liitteet X,12. Uudenmaan nuorisoliitto: - Ks. Emäntä-
39100: s. 797. L. Työv:aan 178. koulut.
39101: Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 89 työ-
39102: palkkojen korottamisesta valtion töissä. Uudisviljelys: Ed. Hännisen y. m. rah. al.
39103: Liitteet X,13. s. 799. L. Työv:aan 178. n :o 131 määrärahan osoittamisesta vä-
39104: - Ed. Niskasen toiv. al. n :o 90 lainsäädän- kilannoitteiden hankinnan avustuksiksi
39105: nön aikaansaamisesta alipalkkauksen eh- varattomille uudisraivaajille. Liitteet
39106: käisemiseksi valtion töissä sekä yksityis- IV,l88. s. 467. L. Vv:aan 157.
39107: ten toiminimien metsänhakkuu-, -ajo- ja
39108: uittotöissä. Liitteet X,14. s. 800. L. Uudisviljelyspalkkiot: Ed. Kalliokosken y. m.
39109: Työv :aan 1.78. lak. al. n:o 45 laiksi varojen varaami-
39110: - Ed. Niskasen toiv. al. n:o .91 esityksen sesta uudis- ja laidunviljelyksistä pien-
39111: antamisesta maataloustyöväestön palkka- viljelijöille jaettavia palkkioita varten.
39112: tason korottamisesta. Liitteet X,15. s. Liitteet IV,25. s. 159. L. Vv:aan, jonka
39113: 801. L. Työv:aan 178. tulee pyytää Mtv:n lausunto 146.
39114: Asialuettelo 1936. 27
39115:
39116: - Ed. T. Halosen y. m. lak. al. n:o 46 laiksi Valamo: - Ks. Kalastus.
39117: varojen varaamisesta uudis- ja laidunvil-
39118: jelyksistä pienviljelijöille jaettavia palk- Valtion korvausmaksut: Ed. Peltosen y. m.
39119: kioita varten. Liitteet 1V,26. s. 161. L. lak. al. n :o 27 laiksi valtioneuvoston oi-
39120: Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau- keudesta myöntää helpotuksia ja vapau-
39121: sunto 146. tuksia valtiolle tulevien maksujen ja
39122: Ed. Rytingin y. m. lak. al. n:o 47 laiksi korvausten suorittamisesta annetun lain
39123: varojen varaamisesta uudis- ja laidunvil- muuttamisesta. Liitteet 1V,7. s. 110. L.
39124: jelyksistä pienviljelijöille jaettavia palk- Vv:aan 145.
39125: kioita varten. Liitteet 1V,27. s. 163. L.
39126: Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau- Valtion laivarahasto:.- Ks. Laivarahasto.
39127: sunto 146.
39128: Ed. Kalliokosken y. m. rah. al. n:o 127 Valtion metsämaat: - Ks. Metsätalous. Pie-
39129: määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin tarsaaren yhteismetsä.
39130: laidun- ja uudisviljelyspalkkioiksi. Liit-
39131: teet 1V,184. s. 462. L. Vv:aan 157. Valtion virkakoneisto : Ks. Virkojen jär-
39132: - Ed. T. Halosen y. m. rah. al. n:o 128 ko- jestely.
39133: rotetun määrärahan osoittamisesta pien-
39134: viljelijäin uudis- ja laidunviljelyspalk- Valtiopäiväjärjestys: Ed. Niukkasen y. m.
39135: kioita varten. Liitteet 1V,185. s. 463. lak. al. n:o 3 laiksi valtiopäiväjärjestyk-
39136: L. Vv:aan 157. sen 7 § :n muuttamisesta. Liitteet 1,3.
39137: - Ed. Rytingin rah. al. n:o 129 korotetun s. 8. L. Prv:aan 141.
39138: määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin - Ed. Ampujan y. m. lak. al. n:o 4 laiksi
39139: uudis- ja laidunviljelyspalkkioita varten. valtiopäiväjärjestyksen 7 ja 13 § :n muut-
39140: Liitteet 1V,186. s. 464. L. Vv:aan 157. tamisesta. Liitteet 1,4. s. 10. Pp. 141.
39141: L. Prv:aan 192.
39142: - Ed. Vilhulan y. m. lak. al. n:o 5 laiksi
39143: V. valtiopäiväjärjestyksen 88 § :n muuttami-
39144: Vaalilaki: Ed. Kiviojan y. m. lak. al. n:o 6 sesta. Liitteet 1,5. s. 13. L. Prv:aan 141.
39145: laiksi edustajanvaaleista annetun lain
39146: muuttamisesta. Liitteet 1,6. s. 14. L. Vanhainpoikain vero: - Ks. Tulo- ja omai-
39147: Prv: aan 141. suusvero.
39148: Ed. Kuusiston y. m. lak. al. n:o 7 laiksi Vankilat: Ed. Kivisalon y. m. toiv. al. n:o 10
39149: edustajanvaaleista annetun lain 1 § :n toimenpiteisiin ryhtymisestä työajan ly-
39150: muuttamisesta. Liitteet 1, 7. s. 17. L. hentämiseksi vankiloissa kahdeksaan tun-
39151: Prv:aan 143. tiin. Liitteet II,10. s. 79. L. Lv:aan 169.
39152: Ed. Kekkosen y. m. toiv. al. n:o 3 esityk-
39153: sen antamisesta laiksi edustajanvaaleista. Vapaussota: Ed. Huittisen y. m. rah. al.
39154: Liitteet 1,16. s. 44. L. Prv:aan 167. n :o 4 määrärahan osoittamisesta ylimää-
39155: Ed. M. Hannulan y. m. toiv. al. n:o 4 räisiksi eläkkeiksi pysyvästi työkyvyttö-
39156: esityksen antamisesta uudeksi vaalilaiksi. mille ja varattomille vapaussodan rinta-
39157: Liitteet 1,17. s. 47. L. Prv:aan 168. mamiehille. Liitteet 1V,61. s. 239. L.
39158: - Ed. Rytingin toiv. al. n:o 5 vaalipiiri- Vv:aan 148.
39159: jaon muuttamisesta edustajanvaaleissa. Ed. V. Annalan y. m. rah. al. n:o 5 mää-
39160: Liitteet 1,18. s. 49. L. Prv:aan 168. rärahan osoittamisesta ylimääräisiksi
39161: - Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 6 val- eläkkeiksi vapaussodan työkyvyttömille
39162: tiollisen vaalioikeuden myöntämisestä va- ja varattomille rintamamiehille. Liitteet
39163: kinaisessa palveluksessa oleville upsee- 1V,62. s. 241. L. Vv:aan 148.
39164: reille, sotilasvirkamiehille ja kanta-aliup- Ed. Horellin y. m. toiv. al. n:o 26 asu-
39165: seereille. Liitteet 1,19. s. 50. L. Prv:aan tustarkoituksiin valtiolta luottoa saanei-
39166: 168. den vapaussotaan osaaottaneiden vapaut-
39167: Ks. Kunnallislait. Presidentin vaali. Val- tamisesta koron maksusta näiden luotto-
39168: tiopäiväjärjestys. jen osalta. Liitteet 1V,41. s. 192. L.
39169: Vv:aan 171.
39170: Vaalipiirit: - Ks. Vaalilaki. Ks. Armahdus.
39171: 28 Asialuettelo 1936.
39172:
39173: Varkauden-Kuopion laivareitti: Ed. Paaso- hentämisestä. Liitteet IV,34. s. 181. L.
39174: sen y. m. toiv. al. n:o 147 tutkimuksen Vv:aan 170.
39175: toimittamisesta laivaväylän syventämi-
39176: sestä Varkaudesta Kuopioon Saimaan ka- Virkamiesten eläkkeet: Ed. Niskasen y. m.
39177: navan uusia mittasuhteita vastaavaksi. lak. al. n:o 30 laiksi valtion viran- tai
39178: Liitteet Xll,53. s. 879. L. Kulkv:aan toimenhaltijan oikeudesta eläkkeeseen an-
39179: 182. netun lain kumoamisesta. Liitteet IV,1o.
39180: s. 120. L. Vv:aan 145.
39181: Verotus: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. :Mal- - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 22 val-
39182: lasjuomat. :Margariini. Puolustuslaitos. tion eläkkeiden suorittamisest.a myös
39183: Sokeritulli. Tullimaksut. Viljatulli. postikonttorien välityksellä. Liitteet
39184: IV,37. s. 185. L. Vv:aan 170.
39185: Vesistöjen perkaukset: Ed. Salon y. m. rah.
39186: al. n :o 161 määrärahan osoittamisesta Virkamiesten palkkaus: Ed. Frietschin y. m.
39187: Otermajärven vesistön tulvasäännöstelyn lak. al. n :o 28 laiksi valtion viran- ja
39188: toimeenpanoa varten. Liitteet IV,218. s. toimenhaltijain palkkauksen perusteista
39189: 534. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää :Mtv:n annetun lain muuttamisesta. Liitteet
39190: lausunto 160. IV,s. s. 112 ja 115. L. Vv:aan 145.
39191: - Ks. Jokien perkaukset. Perkjärven laske- Ed. Niskasen lak. al. n:o 29 laiksi viran-
39192: minen. Päijänteen vesistö. Vuoksen las- ja toimenhaltijain palkkauksen vähentä-
39193: keminen. misestä vuoden 1937 aikana. Liitteet
39194: IV,9. s. 118. L. Vv:aan 145.
39195: Veto-oikeus: - Ks. Presidentin veto-oikem. - Ed. Inkilän y. m. rah. al. n:o 2 määrä-
39196: rahan osoittamisesta alempiin palkkaus-
39197: Viipurin linna: Ed. Lintulahden y. m. rah. ryhmiin kuuluvien viran- ja toimenhalti-
39198: al. n:o 90 määrärahan osoittamisesta Vii- jain palkkausten parantamiseksi. Liitteet
39199: purin linnan tutkimista varten. Liitteet IV,59. s. 236. L. Vv:aan 147.
39200: IV,147. s. 397. L. Vv:aan 154. Ed. Frietschin y. m. toiv. al. n:o 16 esi-
39201: tyksen antamisesta valtion viran- ja toi-
39202: menhaltijain palkkauksen perusteista.
39203: Viljanviljelyspalkkiot: - Ks. Viljatulli.
39204: Liitteet IV,31. s. 170 ja 174. L. Vv:aan
39205: Viljatulli: Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 34
39206: 169.
39207: toimenpiteistä viljatullien poistamiseksi - Ed. Inkilän y. m. toiv. al. n:o 17 toi-
39208: ottamalla huomioon viljanviljelyspalkkio- menpiteistä valtion ylimääräisten viran-
39209: järjestelmän aikaansaamisen. Liitteet ja toimenhaltijain aseman parantami-
39210: IV,49. s. 207. L. Vv:aan 172. seksi. Liitteet IV,32. s. 178. L. Vv:aan
39211: 169.
39212: Viljavarasto: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al.
39213: n:o 71 riittävän suuren viljamäärän va- Virkojen järjestely: Ed. Inkilän y. m. toiv.
39214: rastoimisesta. Liitteet IX,s. s. 750. L. al. n:o 15 valtion virkakoneiston järkipe-
39215: :Mtv:aan 175. räistämismahdollisuuksien tutkimisesta.
39216: Liitteet IV,3o. ;;;. 169. L. Vv:aan 169.
39217: ViJjelyspalkkiot: Ks. U udisviljelyspalk-
39218: kiot. Viljatulli. Vuokra-alueet: Ed. Mustasillan y. m. lak. a1.
39219: n:o 52 laiksi vuokra-alueiden lunastami-
39220: Virallinen syyttäjä: - Ks. Syytetyn puolus- sesta annetun lain 75 § :n kumoamisesta.
39221: tus. Liitteet VII,5. s. 692. L. Ltv:aan 147.
39222:
39223: Virkamiehet: Ed. Niskasen y. m. toiv. al. Vuoksen laskeminen: Ed. Kaasalaisen y. m.
39224: n:o 18 valtion viran- ja toimenhaltijain rah. al. n:o 257 määrärahan osoittami-
39225: työajan pidentämisestä. Liitteet IV,33. sesta Vuoksen laskua varten. Liitteet
39226: s. 180. L. Vv:aan 170. IV,314. s. 669. L. Vv:aan 167.
39227: - Ed. Niskasen toiv. al. n:o 19 valtion
39228: viran- ja toimenhaltijain kesälomien ly- Väkilannoitteet: - Ks. U udisviljelyG.
39229: Asialuettelo 1936. 29
39230:
39231:
39232: Y. - Ed. Söderhjelmin y. m. lak. al. n:o 10
39233: Yhdistyslaki: Ed. Sundströmin y. m. lak. al. laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuo-
39234: n:o 14 laiksi yhdistyksistä annetun lain don perusteista annetun lain muuttami-
39235: muuttamisesta. Liitteet II,l. s. 59. Pp. sesta ja laiksi sanotun lain voimaanpa-
39236: 143. L. Lv:aan 185. nosta. Liitteet !,10. s. 27 ja 31. L.
39237: Prv:aan 143.
39238: Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. Inkilän Ed. H. Ryömän y. m. lak. al. n:o 11
39239: y. m. rah. al. n:o 53 korotetun määrä- laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuo-
39240: rahan osoittamisesta yhteiskunnalliselle don perusteista annetun lain muuttami-
39241: korkeakoululle. Liitteet IV,110. s. 319. sesta. Liitteet !,11. s. 34. L. Prv:aan
39242: L. Vv:aan 151. 143.
39243: Ed. Cajanderin y. m. rah. al. n:o 45 mää-
39244: Yksityiset kansakoulut: - Ks. Kansakoulut. rärahan osoittamisesta Helsingin yliopis-
39245: ton kansansivistystoimintaa varten. Liit-
39246: Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut. teet IV,102. s. 306. L. Vv:aan 150.
39247: - Ed. M. Ryömän y. m. rah. al. n:o 47
39248: Yleinen palkkataso: - Ks. Työväen palkat. k01·otetun määrärahan osoittamisesta
39249: Helsingin yliopistossa opiskelevien apu-
39250: Yleiset työt: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. ja lainarahoiksi. Liitteet IV,104. s. 308.
39251: n :o 13 esityksen antamisesta laiksi tulo- L. Vv:aan 150.
39252: ja menoarvion ulkopuolella olevasta yleis- Ed. H. Ryömän rah. al. n:o 48 määrä-
39253: ten töiden rahastosta. Liitteet IV,2s. s. rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
39254: 165. L. Vv:aan 169. lääkeopillisen keskuslaitoksen suunnitte-
39255: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 14 luja ja piirustuksia varten. Liitteet
39256: esityksen antamisesta vakinaisen elimen IV,l0,5. s. 310. L. Vv:aan 151.
39257: asettamisesta huolehtimaan yleisten töi- Ed. E. Kilpeläisen y. m. rah. al. n:o 49
39258: den tarpeellisesta jatkuvaisuudesta ja määrärahan osoittamisesta toisen assis-
39259: tehokkuudesta. Liitteet IV,29. s. 166. L. tentin palkkaamiseksi käytännöllisen teo-
39260: Vv:aan 169. logian professorille teologian y lioppilai-
39261: den käytännöllisten harjoitusten johta-
39262: Yliopisto: Ed. J. Annalan y. m. lak. al. n:o 8 mista varten. Liitteet IV,106. s. 311. L.
39263: laeiksi Helsingin yliopiston järjestysmuo- Vv:aan 151.
39264: don perusteista annetun lain ja sanotun Ed. Cajanderin y. m. rah. al. n:o 96
39265: lain voimaanpanosta annetun lain muut- korotetun määrärahan osoittamisesta
39266: tamisesta. Liitteet I,s. s. 19. L. Prv:aan korkeimman maa- ja metsätalousopetuk-
39267: 143. sen uudisrakennuksia varten. Liitteet
39268: Ed. V. Annalan y. m. lak. al. n:o 9 IV,153. s. 410. L. Vv:aan 154.
39269: laeiksi Helsingin yliopiston järjelity>- Ks. Farmaseuttinen laitos. Jyväskylän
39270: muodon perusteista annetun lain ja sa- korkeakoulu. Korkeakoulut. Sairaalat.
39271: notun lain voimaanpanosta annetun lain Stipendit. Tieteellinen tutkimustyö. Tu-
39272: muuttamisesta. Liitteet 1,9. s. 23. L. run yliopisto.
39273: Prv:aan 143.
39274:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025