<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
146 Käyttäjää paikalla!
0.0075759887695312
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937 1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1937_III | ASK_1937_IV_V | ASK_1937_I_II | HAK_1937 | Liite_1937_I_XII | PTK_1937_I | PTK_1937_II |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 1937
5:
6:
7:
8: LIITTEET
9: I-XII
10:
11:
12:
13:
14: HELSINKI 1937
15: VALTIONEUVOSTON K.IRJAPAINO
16: 1
17: 1
18: 1
19: 1
20: 1
21: 1
22: 1
23: 1
24: 1
25: 1
26: 1
27: 1
28: 1
29: 1
30: 1
31: 1
32: 1
33: 1
34: 1
35: 1
36: 1
37: 1
38: 1
39: 1
40: 1
41: 1
42: 1
43: A. Kevätistuntokaudella jätetyt laki- ja toivomusaloitteet
44: SISÄLLYSLUETTELO.
45:
46: 1. Perustuslakivaliokunta.
47: Hallitusmuotoa, valtiopäiväjärjes- Siv.
48: tystä, kielilainsäädäntöä ja tasa- 3. von Bo·rn m. fl., Iagmoti'on N :o 3:
49: vallan presidentin vaalia koskevia Förslag tili lag angående ändring
50: laki- ja toivomusaloitteita. av språklagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
51: Siv. 3. von Born y. m., lak. al. N :o 3: Ehdo-
52: 1. Ryömä y. m., lak. al. N :o 1: Ehdo- tus laiksi kielilain muuttamisesta . . 14
53: tus laiksi hallitusmuodon 23 § :n 4. Cajander y. m., toiv. al. N :o 1: Ta-
54: muuttami·sest-a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 •savallan presidentin v•aa.Iia koskevien
55: 2. Wiik y. m., lak. al. N:o 2: Ehdotus säännösten muuttamisesta . . . . . . . . 17
56: laiksi valtiopäiväjärjestyksen 12 § :n
57: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
58:
59:
60:
61: II. Lakivaliokunta.
62: Rikoslakia, verotusta ja kiinteistö- tus laiksi kiinteistön tai siitä saadun
63: kirjalainsäädäntöä koskevia laki- ja tulon perusteella maksuunpantujen
64: toi vomusaloi ttei ta. kunnallis- ja kirkollisverojen etuoi-
65: keudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
66: 1. Cajander, lak. al. N :o 4: Ehdotus 3. Kivimäki y. m., toiv. al. N :o 2: Kiin-
67: laiksi rilwslain 33 luvun muutta- te1stökirj ala•insäädännön joudu ttami-
68: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
69: 2. Kivioja y. m., lak. al. N:o 5: Ehdo-
70:
71:
72:
73: IV. Valtiovarainvaliokunta.
74: Verotusta, virkamiesten palkkausta, 2. Eskola y. m., lak ..al. N :o 7: Ehdotus
75: kansakoululaitosta, suojeluskunta- laiksi tulo- j.a omaisuusverosta anne-
76: järjestöä, lahjoitusmaita y. m. kos- tun lain 37 §:n muuttamisesta . . . . 39
77: kevia laki- ja toivomusaloitteita. 3. Pekkala y. m., l•ak. al. N:o 8: Ehdo-
78: tus laiksi entisten lahjoitusmaiden
79: 1. Peklcala y. m., J,ak. al. N :o 6: Ehdo- r•ahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
80: tus laiksi tullien kantamisesta 4. Cajander y. m., lak. ·al. N :o 9: Eh-
81: vuonna 1937 annetun lain muutta- dotus laiksi suojeluskuntajärjestö•stä
82: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . 35 annetun lain 5 § :n muuttami•sesta . . 44
83: IV Sisällysluettelo 1937.
84:
85: Siv. Siv.
86: 5. Pohjala y. m., 1ak. ·al. N :o 10: Eh- tdimenhaltijain ikälisien ~orottami-
87: dotus laiksi Porin kaupungiss•a val- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
88: tion yleiselle sairaalalle kuuluvien 13. Kylänpää y. m., toiv. al. N :o 10:
89: tonttien ja rakennusten luovuttami- :Määrärahasta tiemestarien palk~ojen
90: sesta Porin kaupungille Satakunnan parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
91: museon tarp·eisiin . . . . . . . . . . . . . . . . 46 14. Haga m. fl., hemst. mot. N :o 11:
92: 6. Kivimäki y. m., toiv. al. N :o 3: Osit- Angående sän~ande av räntan på
93: taisen verovapauden myöntämis•estä statslån för folkskole- och folkhög-
94: teollisuuden harjoittamista varten 'skolebyggnadsändamål . . . . . . . . . . . . 63
95: perustettaville osa~eyhtiöille . . . . . . 48 14. Haga y. m., toiv. al. N :o 11: Kansa-
96: 7. Pilkama y. m., toiv. ·al. N :o 4: E<Si- ~oulu- j•a kansanopistorakennuksia
97: ty~sen 'antamisesta osuustoiminnan v1arten myönnettyjen valtionlainojen
98: veroetuoikeuksien ja verohelpotusten koron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 64
99: poi,stamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 15. Huittinen y.m., toiv.·al. N:o 12:
100: 8. Lahtela y. m., toiv.,al. N :o 5: :Moot- :Määrärahasta rannik~otykistöryk
101: toriajoneuvoissa käytettävän poltto- mentti 3 :n upseerien ja aliupseerien
102: ameen tullivapaude.gta eräis·sä ta- ·asuinrakennusten rakentami·seksi
103: pauksiss·a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Rauhalan tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . 65
104: 9. Tolppanen y. m., toiv. al. N :o 6: Toi- 16. H orelli y. m., toiv. al. N :o 13: Toi-
105: menpiteistä viljatullista ,aiheutuvan menpiteistä suojeluskuntajärjestön
106: rasituksen lieven tämi,seksi myös Itä- päälly,stön lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . tl6
107: Suomen eräissä mjwseutukunnissa . . 53 17. Lohi y. m., toiv. al. N :o 14: :Maahan
108: 10. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 7: E·si- kaatuneiden puiden luovuttamisesta
109: tyksen antamisesta rukiin hinnan v.altion metsistä pai~allisille asuk-
110: ~ohoamisen estämistä tarkoittavaksi kaillle ~otitarvepuikoSi . . . . . . . . . . . . 68
111: muutokseksi tullitariffiin . . . . . . . . 54 18. Salo y. m., toiv. al. N:o 15: Esityk-
112: 11. Pekkala y. m., toiv. 1al. N :o 8: Ko- sen antamisesta Pyhä~osken sähkö-
113: mitean .asettamisesta selvittämään voima-,a.seman rakentamisesta . . . . . . 69
114: ma•an tuotannollisen elämän kehit- 19. Kokko, toiv.•al. N:o 43: Leimavero-
115: tämismahdomsuuksia . . . . . . . . . . . . . 56 lain muuttamisesta ~otimaisen elo-
116: 12. Cajander y. m., toiv. al. N :o 9: Esi- kuvatuotannon ~ohottamista •silmäl-
117: ty~sen •antamisesta v.ahion vir,an- ja läpitäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
118:
119:
120:
121:
122: V. Pankkivaliokunta.
123: 1. Pilppula y. m., lak. al. N :o 11: Eh-
124: dotus la·iksi pankkilain 14 § :n muut-
125: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
126:
127:
128:
129: VI. Talousvallokunta..
130: Väkijuomalainsäädäntöä, terveyden- 2. Rytinki, l.ak. al. N :o 13: Ehdotus
131: hoitoa ja sairaaloita koskevia laki- lai~si väkijuomista annetun 1ain
132: ja toivomusaloitteita. 49 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 88
133: 3. Kaasalainen y. m., .}ak. al. N :o 14:
134: 1. Voionmaa y.m., lak.al. N:o 12: Eh- Ehdotus lai~si terveydenhoitoJain
135: dotus laiksi väkijuomaliikkeen tar- 18 § :n muuttam]sesta . • . . . . . . . . . . 89
136: kastusneuv·ostosta ja laiksi väkijuo- 4. von Frenckell y. m., toiv. :al. N :o 16:
137: mista 'annetun la.in muuttamisesta . . 83 Väkijuo~alain muuttamisesta käsit-
138: Sisälly·sluette1<i 19370 V
139:
140: Sivo Sivo
141: täväksi 'ainoa,staan 302 painoprosent- yhteisen aluelääkärin v·iran perusta-
142: tia alkoholia sisältävien ja sitä vä- misesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 000 0 0 0 0 0 00 0 00 98
143: kevämpien väkijuomien myynnin 90 K akka, toivo .al. N :o 21: Toimenpi-
144: järjestelyn oo 0 o o o o 00 o o o o o o o o o 0 o oo 91 teistä Oulun diakonissalaitoksen
145: 5o lnkilä y.mo, toivorul. N:o 17: Toi- vuotuisen valtionavustuksen korotta-
146: menpiteistä yleisen lääkärinhoidon miseksi 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0o 0 00 0 0 99
147: järjestämiseksi 0 oo oo oo o o o 0o o oo o o o o 94 100 Turkka Yo mo, toivo al. N :o 22: Mää-
148: 60 Pohjala Yo mo, toivo .al. N :o 18: Mää- rär,ahasta .aluesaimalan rakentami-
149: rärahasta .a·suntojen rakentamiseksi seksi Kestiiän pitäjään o 0 oo 0 0 o oo o 101
150: Helsingin keskus•sotilas,sa.iraalan hen- llo Salo Yo mo, toivo a.l. N :o 23: Määrä-
151: kilökunnalle 0 0 0 00 0 0 0 00 0 o 000 0 o 00 0 o 95 mhasta alues·airaalan rakentami,seksi
152: Oulujärven länsipuolelle o 0 oo oo o 0 oo 102
153: 7o Horelli yomo, toivoaio N:o 19: Las- 120 Junes Yo mo, to•ivo alo N:o 24: Mää-
154: tenosastan ja psykiatrisen lastenO'sas- rär·ahasta Tornion yleisen saira,alan
155: ton rakentamisesta Jyvä·skylän ylei- laajentamiseksi o 0 0 0 00 00 0 00 0 o 0 00 00 103
156: sen saira,alan yhteyteen o 00 o o o 0 0 0 0 96 130 K oklco, toivo al. N :o 25: Määrära-
157: 80 Colliander, hemsto moto N :o 20: An- ho.ista Enontekiön aluelääkärin palk-
158: gående inrättande av en för Korpo, kausta ja lääkärin asunnon rakenta-
159: Houtskär och Iniö kommuner ge- mista varten 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 00 00 00 0 0 104
160: mensam distr.iktsläkarbefattning . o 97 14o Kaijalainen, toivo a,l. N:o 26: Toi-
161: Bo Colliander, toivo al. N :o 20: Korp- menpiteistä ,sairasmajan rakentami-
162: poon, Houtskarin ja Iniön kuntain seks•i Utsjoen Outakoskelle 00 0 0 0 0 00 106
163:
164:
165: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
166: Kunnallislakeja, vuokra-alueita, luon- 30 Cajander Yo mo, J,ako al. N :o 17: Eh-
167: nonsuojelua, verotusta, henkikirjoi- dotus laikS<i eräiden luonnonsuojelu-
168: tusta ja paikallisteitä koskevia laki- alueiden perustamisesta v•altionmaille 121
169: ja toivomusaloitteita. 4o Toivonen yomo, toivoal. N:o 27:
170: 1. Frietsch m. fl., lagmot·ion N :o 15: Henkikirjoitusta koskevien säännös-
171: Förslag tili lag om ändring ~av för- ten uudistami,sest~a 0 0 0 00 0 00 0 0 00 00 00 127
172: ordningarna ·angående kommunalför- 5o Asikainen Yo mo, toivo ,aJ. N :o 28:
173: v,altning 0 00 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0o oo 0 0 0 0 113 Kunnan ja .seurakunnan viran- ja
174: 1. Frietsch Yo mo, lak. al. N:o 15: Eh- toimenhaltijan 'saattamisesta verovel-
175: dotus la:iksi kunnallishallinno,sta an- v·olliseksi palkan maksavaHe kunnalle
176: nettujen asetusten muuttamisesta 0 0 113 ja seurakunnaHe o 0 o o o o oo o o o o 00 o o o 130
177: 20 Rytinki y. mo, ,Jako al. N :o 16: Eh- 60 Salo Yo mo, toivo al. N :o 29: Toi-
178: dotus laiksi ·tihei•ssä asumusryh- menpiteistä kuntien veivoittamiseksi
179: mi·ssä ·olevien vuokra-alueiden lunas- sop1vm valtionavuin huolehtimaan
180: t:amisesta ·annetun la,in muuttami- nykyistä enemmän paikaUisteiden
181: 'sesta 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 00 0 0 0 0 119 kunnossapidosta o o 0 0 00 0 0 .. o0 oo 00 . o 132
182:
183:
184: VIII. Sivistysvaliokunta.
185: Yliopistoa ja koululaitosta, evan- käytännöllisen ravitsemusopin pro-
186: kelislutherilaista kirkkoa, tieteel- fessorin virkojen perustamiseksi . o 137
187: listä tutkimustyötä, arkistoja ja 20 Syrjälä y. mo, toivo al. N :o 31: Ko-
188: museoita y. m. koskevia toivomus- mitean asettamisesta seminaarien Ia:a-
189: aloitteita. jennusta ja uudistusta varten o o0 . 0 o 139
190: 1. Sillanpää y. m., toivo ·al. N :o 30: 30 Frietsch m. fl., hemsto mot. N:o 32:
191: Määrärahasta ravintofysiologian ja Angående avlåtande av propo·sition
192: VI S.isällysluette1o 19370
193:
194: S.iv. Siv.
195: moed förslag till lag om privata 90 Jern y. m.; toivo al. N:o 38: Kansa~
196: lärdoms•skolor o o o o 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0. o 0 .• 141 koululaitoksen kustannuksista •anne-
197: 3. Frietsch y. m., toiv. ,al. N :o 32: tun lain täytäntöönpanoasetuk,sen
198: Esityksen .antami,sesta laiksi yksityi- 17 § :n muuttamisesta 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 165
199: si·stä oppikouluista ... 0..... o o 0. . . 145 100 Eskola y. m., toiv. ·al. N :o 39: Mää-
200: 40 Lintulahti y. m., ·toivo •al. N :o 33: rärahasta Jämsän kansanopiston
201: Sehityk•sen hankkimisesta ·ammattei- uuden koulurakennuksen rakennus"
202: hin valmistavien koulujen taloudelli- avustukseksi . o o 0 o 0 o .. o o o 0 .. 0 . o0 . , 167
203: sesta asemasta . o 0 0 .. 0 0 0. 0. o o o o 0 0 . . 149 11. Jutila y. mo, toivo al. N:o 40: Mää-
204: 5o Pohjala y. m., toiv. al. N :o 34: Käy- rärahrusta Otav·an kans•anopiston ra-
205: tösvaikeuksi.a ja yhteiskuntav•astaisia kennusten korjoaamista ja l.ruajenta-
206: taipumuksia omaavien lasten er.ikois- mista varten ... o 0 o o o o 0. 0 0 00 o o 0. . . 169
207: ho•idon ja ka:svatuksen järjestämistä 120 Vaarama y. m., toiv ..al. N:o 41: Mää-
208: lmskevan tutkimuksen toimittami- rärahasta S:av·on maakunta-arkiston
209: sesta 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 152 rakentamista varten . o. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 . 171
210: 60 Jovero y. m., toiv.,al. N:o 35: Ra,it- 130 Luostarinen y. m., toivo al. N :o 42:
211: tiusopetuksen järjestämisestä ja yh- Määräroahasta maakuntamuseon •ai-
212: tenäistyttämisestä k•ans·akouluissa ja kaansaamiseksi Olavinlinnaan o . o o . 172
213: muissa oppilaitoksiss•a ... o .. 0 0. . . . 153 140 Lahtela y. m., toiv. al. N :o 44: Mää-
214: 70 Vaarama y. m., toiv. al. N :o 36: Toi- rärahasta p·apin palkk.aamiseksi j.a
215: menpiteistä uuden koulutalon hank- pappilan rakentami·seksi Posion seu-
216: kimiseksi Kuopion lys•eolle . 0 o. 0 0 0 . 155 rakuntaan 0 o 0 0 0 0 o o o. 0 0 o 0. 0 o o o o o 0. 173
217: 80 Cajander y. m., toivo al. N:o 37: Tie- 150 Lahtela y. m., toiv. al. N :o 45: Mää-
218: teellisten seur·ain v.alti·onavun lisää- rär:aha:sta 8a1lan •seuroakunnan kirkon
219: misestä 0 0 0 0 .. o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 0 0 0. 160 korjaamiseksi (Lauso Vv:lta) .. o o 0 o 174
220: 90 Jern m. fl., hemsto mot. N:o 38: An- 160 Alestalo y. m., toiv. al. N :o 62: Mää-
221: gående ändring av 17 § i för'Ordnin- räraha·sta Mustialan maataloushis"
222: gen om verkställighet av 1agen an- toriailisen museor.akennuksen laajen-
223: gående kostnaderna för folkskole- tamista varten 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 175
224: väsendet 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 163
225:
226:
227:
228:
229: IX. Maatalousvaliokunta.
230: Maa- ja metsätaloutta, uudisvilje- kanaista pirstoutumista ehkäi•seväksi
231: lys}mlkkioita, hevoskasvatusta, maa- l-aiksi 0 o0 o o 0 0 0 0 0 0 o o 00 o. 0 0 0 o o 0 o o.. 186
232: talous- ja kotiteollisuuskouluja, koe- 5. Rytinki y. m., toivo •al. N :o 50: Pien-
233: toimintaa, asutusta, perunajauho- viljelijäin uudi,s- ja laidunraivaus-
234: teollisuutta y. m. koskevia toivomus- p.alkkioid·en .antam~sesta joki- ja ojan-
235: aloitteita. varsiniittyjen raivauksista . o 0 0 0 o 0 0 187
236: 6o Soini y. m., toivo .al. N:o 51: Määrä-
237: 10 Cajander y.m., toiv.al. N:o 46: Mää- r.ahrusta maatalousmiesten ulkomais-
238: rärahasta met•sätalousopetuksen laa- ten opintomatkojen avustamiseksi .. 188
239: jentamista varten .. 0 0 0... 0 0 0 0 0 0 0. 181 7. Salo y. m., toivo al. N :o 52: Määrä-
240: 20 V. Annala y. mo, toiVotal. N:o 47: r.a:ha•sta maatalouskerholiito11e .sipu-
241: Esityksen antamisesta ma•anparan- linviljelyks·en edistämiseksi . 0 0 0 0 0 0. 189
242: nuslaiksi o o 0 0 o o o o o o o o o o o o o o. o o o o. 183 8o Rytinki y. m., toiv. al. N:o 53: Toi-
243: 30 Kivioja y. m., toiv. al. N:o 48: Eräi- menpiteistä kotimaisen sipulinvilje-
244: den ma,anparannushankkeiden val- lyksen ja -kaupan edistämiseksi o o 0. 190
245: tioru1ainojen .alentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 185 90 Tolppanen y. m., ·toivo al. N :o 54:
246: 40 V. Annala y. mo, toiv. al. N:o 49: Määrärahasta valtion 1siitosoriitten
247: E·sityksen antamisesta ma:atiloj•en lii- hankintaa varten 0 0 0 0 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 192
248: Sisälly,sluettelo 1937. · Vii
249:
250: Siv. Siv.
251: 10. Kämäräinen, toiv. al. N :o 55: Mää- 14. Rytinki y. m., toiv. a!l. N:o 59: Kas-
252: rärahasta kiertävän maamieskoulun vin viljelyskoeaseman perustami~sesta
253: perustamista v~arten Pohjoi,s-Savoon 194 Koillis· Pohj anmaalJe . . . . . . . . . . . . . 200
254: 1l. Leppälä y.m., toiv.,al. N:o 56: Mää- 15. Pyy y. m., toiv. al. N :o 60: Selvityk-
255: räraha,sta kiinteän mieskotiteollisuus- sen hankkimisesta perunaj,auhoteolli-
256: koulun perustamiseksi Harlun kun- suuden 'alalla vallitsevien epäkohtien
257: taan ............................ 19,5 poi,stamis,esta ... ; . . . . . . . . . . . . . . . . 202
258: 16. Hänninen y.m., toiv.al. N:o 61:
259: 12. Brander y. m., toiv. al. N:o 57: Mää- Määrär,aha;sta ,avustuks.iksi väkilan-
260: rärahasta kiinteän miesk~otiteollisuus noitteiden hankinta,a varten uudis-
261: koulun perustami,S'ek.si Kiteen kun- raivaajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
262: taan ............................ 196 17. V. Annala y.m., toiv.al. N:o 63:
263: 13. Luostarinen y. m., toiv. ·al. N :o 58: Määrär,aha,sta ~asutustiJojen hankki-
264: Määrämhasta kotitaloudellista neu- miseksi vapaussodan til,attomille rin-
265: vonta- ja vaiistustyötä varten . . . . . 198 tamamiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
266:
267:
268:
269:
270: X. Työväenasiainvaliokunta.
271: Työväenvakuutusta, asunto-oloja, 6. Kivioja y.m., to-iv.al. N:o 69: Toi-
272: palkkausta, työsopimnsta, sokeus- menpiteistä kunnallisten työväen ta-
273: korvausta y. m. koskevia toivomus- paturmavakuutusyht·iöiden perusta-
274: aloitteita. miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
275: 7. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 70:
276: 1. Cajander y. m., toiv. ~al. N:o 64: Tut- Angående 1avJåtande ,av proposition
277: kimuksen toimittamisesta henkisen om ändringar ;i lagen om arbetares
278: työn ,alaHa vallitsevan työttömyyden olycksfalls:försäkring . . . . . . . . . . . . . . 228
279: laajuudesta j,a laadusta . . . . . . . . . . . 213 7. Wiclcman y.m., toiv.,al. N:o 70: E,si-
280: 2. Cajander y. m., toiv. al. N:o 65: Lii- tyksen antamisesta työväen tapatur-
281: kealan toimihenkilöiden palkkaus- mavakuutuslain muuttamisesta . . . . 230
282: oloissa ilmenevien kohtuuttomuuk-
283: sien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 215 8. V. Annala y. m. toiv. ~al. N :o 71:
284: 3. Niskanen y. m., toiv. al. N:o 66: Työsopimuslain muuttamisesta . . . . 232
285: Avustuksen antamisesta vähäv,ar,ai- 9. Sillanpää y. m., toiv. al. N:o 72: Ko-
286: sille nuorille aviopareille . . . . . . . . . . 217 mitean asettamisesta tutkimaan koti-
287: 4. Voionmaa y. m., toiv. al. N:o 67: talousapulaisten oloj,a . . . . . . . . . . . . . 234
288: Toimenpiteistä asuntokysymyksen 10. Lepistö y.m., toiv.al. N:o 73: Esi-
289: alalla esiintyvien epäkohtien poista- tyksen antamisesta laik,si metsä- ja
290: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 uittotyöläisten työpalkkatarkkailusta 236
291: .5. Kullberg m. fl., hemst. mot. N :o 68: 11. Sundström y. m., toiv. al. N :o 74:
292: Angående avlåtande ·av propo-sition Esityksen antamisesta laiksi kauppa-
293: med :förslag tilJ Iag om beviljtande merenkulkua harj oi tta vien l~ai van va-
294: av ·statskredit till jordbrukarnas :för- rustajain veivoittamisesta vakuutta-
295: Jogande :för uppförande av tidsenliga ma,an palveluksessaan ~olevat meri-
296: arbetarbostäder . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 miehet merimiesammatissa tS·attuvien
297: .5. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 68: Esi- onnettomuuksien vamlta . . . . . . . . . . 238
298: tyksen antamisesta laiksi valtionlno- 1.2. Leinonen y. m., to-iv. al. N :o 75: Esi-
299: ton myöntämiseksi ma,anviljelijöiden tyksen antamisesta laiksi .s.okeuskor-
300: käytettäväksi ajanmukai,sten työväen- v·auksesta ........................ 240
301: asuntojen rakentamista v~arten . . . . . 225
302: VIII Sisälly,sluette1o 1937.
303:
304:
305: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
306: Siv. Siv.
307: Rautateitä, maanteitä, siltoja, laiva- 12. Hilden y. m., toiv. al. N :o 87: Mää-
308: liikennettä, vesistöjen ja jokien rärahasta maantien mkentamiseksi
309: perkaustöitä, puhelinverkostoa y. m. Pitäjänmä,eltä Rödskogin kautta T~ak
310: koskevia toivomusaloitteita. ku1an kylään Espoon kunnassa . . . . 265
311: 13. Syrjälä y. m., toiv. al. N :o 88: Maan-
312: 1. K ulavaara y. m., taiv. ,al. N :o 76: tien r~akentamisesta Heinolan kirkon-
313: Rautatien ra"kentamisesta Turu,sta kylästä Kalkkisten lauttauspaikalle 267
314: ta:i joltakin ,sen ~ähiasemalta Riihi-
315: 14. Jutila y. m., toiv. ~al. N :o 89: Heino-
316: mäelle .......................... 245
317: lan kirkonkylän ja Mäntyharjun~
318: 2. Pilppula y. m., toiv. ·al. N :o 77: Rau- J.aalan maantien välisen kylätien
319: ·tatien r<akentamisesta U udestak<au- ottamisesta yleisenä maantienä val-
320: pungista Pei pohj.an ,a,semalle . . . . . . . 24 7 tion hoitoon ..................... 268
321: 3. Perho y. m., toiv. al. N :o 78: Rauta- 15. Luostarinen y. m., toiv. 1al. N :o 90:
322: tien rakentamisesta Uudestakaupun- Määrämhasta tien r·akentamiseksi
323: gista Peipohj<an ,a,semalle .......... 249 Hanhivirrasta Pölläkän kylään .... 269
324: 4. H orelli y. m., toiv. al. N :o 79: Rau- 16. Vaarama y. m., toiv. al. N :o 91: Mää-
325: tatien mkentamisesta Orivedeltä rär·ahasta uuden mruantien rakenta-
326: Jämsän kautta Päijänteen rantaan miseksi Puijon näkötornille ....... 271
327: 1sekä Jämsästä Jyväskylään ........ 250
328: 17. Nilckola y. m., toiv. al. N:o 92: Tut-
329: 5. Penttala y. m., ·toiv. al. N :o 80: Rau- k·imu"ksen toimittamisesta Koskenkor-
330: tatien r·akentamisesta Tampereelta van-Jalasjärven maantiesuunna,Ua 272
331: Kyröskosken tehd,asy hdyskunnan,
332: Il~aalisten kauppalan sekä Parkanon
333: 18. Lepistö y. m., toiv. al. N :o 93: Mää-
334: ja Ja1a·sjärven pitäjäin kautta Seinä- rär<ahasta Taholammin - Eslmlan
335: joelle ........................... 252 maantien rakennustö.iden alkamista
336: 6. Pesonen y. m., toiv. 1al. N :o 81: Rau- v~arten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273
337: tatien rakentami<Sesta Heinol·asta Jy- 19. Nurmesniemi y.m., to,iv.al. N:o 94:
338: väskylään ....................... 254 Määrärahasta A"kanmäen- Sydän-
339: 7. Hiltunen y. m., toiv. al. N:o 82: maankylän-Aittakosken maantien
340: Varkauden-Viinijärven rautatien r.akentamista varten .............. 274
341: rakennustöiden jouduttamisesta . . . . 256 20. Salo y. m., toiv. al. N:o 95: Määrä-
342: 8. Pohjannoro y. m., toiv. al. N :o 83: r,aha~sta lietekylän maantien jatkami-
343: Koneelli,sen tutkimuksen toimittami- seksi Oivasen kylätiehen . . . . . . . . . . 276
344: ,s,esta ja r·autatien rakentamisesta 21. Salo y. m., toiv. al. N :o 96: Määrä-
345: Heinolasta Mikkeliin ja Matkase- r·ahasta ma<antien rakentami<seksi Kor-
346: lästä~Savonlinna,an .............. 258 vuan py,säkiltä Vanhalan y. m. p.aik-
347: 9. Vilhula, toiv. ~al. N:o 84: Rautatien kakunti,en k·autta Korvu3Jan ....... 277
348: mkentami,sesta :Saarijärveltä Haapa- 22. Arhama y. m., toiv. ~al. N :o 97: Mää-
349: mäen a~semalle .................... 259 rärahasta maantien r-akentamista v.ar-
350: 10. Koivuranta y.m., toiv.al. N~o 85: ten Savi·ahon pysäkiltä Sotkamon-
351: Rautatien rakentamisesta Kulusjoen Nurmeksen maantielle ............ 278
352: py<säkiltä Posiojärven j<a Kitkajärven 23. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 98: Mää-
353: "kautta Paanajärvelle . . . . . . . . . . . . . 260 rärahasta Oulun-Kuusamon ma·an-
354: 11. Junes y. m., toiv. al. N:o 86: Rauta- tien ja Erv,astin 1ossin väli·sen pai-
355: tien rakentamisesta Kaulinr•annalta kallistien Jwrjaamista v,arten m!llan-
356: Kol<arin kirkonkylään ............ 262 tieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279'
357: 12. Hilden m. fl., hemst. mot. N:o 87: 24. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 99: Mää-
358: Angående anslag för byggandet ,av rärahasta maantien rakentamista var-
359: en lands·väg från Sockenbacka via ten Muhoksen-Ylikiimingin maan-
360: Rödskog tiH T~ackskog by 'l Esbo tieltä Ouluj·oen pohjoi<spuolitse Uta-
361: korumun ........................ 263 järven-Puo1angan maantielle ..... 28()
362: Sisällysluettelo 1937. IX
363:
364: Siv. Siv.
365: 25. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 100: 37. Lahtela y.m., to.iv.al. N:o 112: Toi-
366: Ma,antiesuunnan tutkimisesta Pudas- menpiteistä 'Sallan - L~ampe1an -
367: järven Ruottisenharjulta Puolangan Vuosnajärven- Tuntijärven maan-
368: Luppojärven lähellä ~oleva,an Ahon tien rakentamiseksi ..............• 293
369: taloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281 38. Kaijalainen, toiv. al. N :o 113: Toi-
370: 26. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 101: menpiteistä Pelkosenniemen-Kaira-
371: Maantiesuunnan tutkimisesta Pudas- lan---'Sodankylän maantien rakennus-
372: järven Kongasojan-Ruottisen tien töiden j·atkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 295
373: päästä Paukkerinharjun k~autta Ryh- 39. Kaijalainen, toiv. al. N :o 114: Toi-
374: meeseen 'Säkkisen-Neulikon tiehen 282 menpitei•stä Kittilän Könkäältä
375: 27. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 102: Enontekiölle johtavan maantien ra-
376: Tiesuunnan tutkimisesta Kiimin- kentamiseksi ..................... 296
377: g.istä Yli-Iihin ................... 283 40. Syrjänen y. m., toiv. al. N:o 115:
378: 28. Hänninen y.m., toiv.al. N:o 103: Määrärahasta sillan r,akentamiseksi
379: Määrämha,sta maantien rakentamista Kymijoen yli Kuus-ankosken ~alapuo-
380: varten Kuusamon Tavajärven tien ilelle ............................ 297
381: päästä Aittakummulta Nuorusen tun- 41. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 116:
382: turin sivu Siikalan taloihin . . . . . . . 284 Määrärahasta lautan hankkimiseksi
383: 29. Hänninen y. m., toiv. ·al. N:o 104: Mants•insaaren ja Lunkulansaaren
384: Määrärahasta maantien rakentami- välis·een salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298
385: seksi N•ivan ·talon kohdalta Eksymän 42. Jutila y. m., toiv. al. N:o 117: Mää-
386: kautta Enojärvelle Kuusamoss'a .... 285 rär-ahasta Or.avikiven salmen sillan
387: 30. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 105: r·akentamiseksi Heinolan-J yväsky-
388: Määrärahasta haaratien rakent,amista län maan tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299
389: varten Kuusamon-Tuutijärven tiestä 43. Nurmesniemi y.m., toiv.,al. N:o 118:
390: Paanajärven luoteiskulmasta Ruskea- Määrärahasta Tikk,alansalmen siHan
391: kaUiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286 rakentamista varten .............. 300
392: 31. Lohi y.m., toiv.al. N:o 106: Ra- 44. Nurmesniemi y. m., toiv. ·al. N:o 119:
393: nnan-Posion maantien rakentami- Määrär-ahasta Ui tto.s·almen .sillan ra-
394: sesta ............................ 287 kent,ami•sta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 301
395: 32. Koivuranta y. m., toiv. al. N :o 107: 45. Salo y. m., toiv. ·al. N :o 120: Määrä-
396: Määrärahasta maantien rakentami- rahasta sillan rakentamiseksi Oulu-
397: seksi Muurolan asemalta Louejärven joen yli Utajärven aseman kohdal1a 302
398: ja Lohijärven kylien kautta Ylitor- 46. Salo y. m., to.iv. al. N :o 121: Määrä-
399: nion-Raanujärven maantiehen .... 288 r,ahasta penkereen j,a sillan rakenta-
400: miseksi Oterman 1lossipaikalle . . . . . . 303
401: 33. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 108: 47. Hänninen y.m., toiv.al. N:o 122:
402: Määrär-ahasta maantien mkentami-
403: Määrärahasta sillan rakentamista
404: seksi Rovaniemen 8im·ilän lossilt<a varten Iijoen vesireitin poikki Tai-
405: Kemijoen eteläpuolta Pekkalan los- valkosken Jokijärven Romppasen ,s,al-
406: •sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289
407: men lossin tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 304
408: 34. Koivuranta y. m., toiv. ·al. N:o 109: 48. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 123: Mää-
409: Määrärahasta eräma,ant.ien rakenta- rärahasta silta- ja pengerrystöiden
410: miseksi Rovaniemen- Sodankylän aloittamista v-arten Kemijärven-
411: maantiestä Korvalan tienoilta Rova- Sallan ma,antien Kemij·oen yl-imeno-
412: niemen Niesin kylään ............ 290 kohdan lassivälin 'lyhentämiseksi .. 305
413: 35. Junes y. m., toiv. al. N:o 110: Mää- 49. Törngren m. fl., hemst. mot. N:o 124:
414: räraha,sta Kolarin-Kurt,akon maan- Angående åtgärder för förbättrandet
415: tien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 291 av 'säkerhetsanordningarna i det >S. k.
416: 36. Lahtela y. m., toi v. 'al. N :o 111: Mää- Ledsundsfaret . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308
417: rärahasta yhdystien rakent,amiseksi 49. Törngren y. m., toiv. al. N:o 124:
418: Kemijärven Javarukselta Sodanky- Toimenpiteistä Ledsundin väylän
419: län Vuojärveen .................. 292 turval1isuusl.aitteid·en parantami•seksi 308
420:
421: 2
422: X Sisälly,sluettel<l 1937.
423:
424: Siv. Siv.
425: 50. Jussila y. m., to-iv. al. N:o 125: v,a- 55. Lohi, toiv. 1al. N :o 130: Toimenpi-
426: najaveden-Pyhäjärven vesistön ve- teistä Vuorma- ja Hetejärven kui-
427: denkorkeuksien säännöstelemiseksi vaustöiden alullepanemi•sek·si ...... 316
428: laadittavien suunnitelmien joudutta- 56. Kokko, toiv. al. N :o 131: Jäävahvik-
429: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 keiUa varustetun höyrylaiv·an ralmn-
430: 51. Paavolainen y.m., toiv.al. N:o 126: nuttamisesta Hailuodon ja Oulun vä-
431: Määrärahasta Suul.ajärvestä Suomen- listä liikennettä varten . . . . . . . . . . . 317
432: lahteen ulottuvan vesiväyhn perkaus- 57. Kokko, toiv. ·al. N:o 132: Määrära-
433: työn aloi ttamisek,si . . . . . . . . . . . . . . . 311 hasta pelastusristeilijän rakennutta-
434: 52. Soininen y.m., toiv.al. N:o 127: mista varten Suomen meripelastus-
435: Määrärahasta Ilomantsin pitäjän .seuralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319
436: ~oitajoessa olevien koskien perkaa-
437: 58. Kokko, toiv. ,al. N :o 133: Loi•stolaiva
438: mista v•arten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313 Kemin varustamisesta koneelli•sella
439: käyttövoimaHa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321
440: 53. Nurmesniemi y. m., toiv. al. N:o 128: 59. Osterholm m. fl., hemst. mot. N :o 134:
441: Määrärahasta Settijoen perkaustöi- Angående skyndsamt utbyggande av
442: den aloittamista varten ........... 314 skärgårdens telefonnät . . . . . . . . . . . . 322
443: 54. Nurmesniemi y. m., to.iv. al. N :o 129: 59. Osterholm y. m., toiv. al. N :o 134:
444: Määrärahasta Vihanuinjoen perkaus- ·Saariston puheEnverkoston r·akenta-
445: töiden jatkamista varten .......... 315 misen jouduttamisesta ............ 324
446: B. Syysistuntokaudella jätetyt laki~ ja rahaasia-aloitteet
447:
448: SISÄLLYSLUETTELO.
449:
450: IV. Valtiovarainvaliokunta.
451: A. Tulitikku- ja margariinivalmis- Si"V".
452: teveroa koskevia lakialoitteita. 25. Prietsch, rah. al. N :o 4: Määrä-
453: Si!v. rahan osoittamisesta erinäisten val-
454: 20. von Frenckell y. m., lak. al. N :o 18: tion virkamiesten palkkojen korot-
455: Ehdotus laiksi tulitikkuverosta .. 333 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
456: 20. von Prenckell m. fl., lag. mot. N :o 26. Honka, rah. al. N :o 5: Määrärahan
457: 18: Förslag till lag om skatt å osoittamisesta valtionrautateiden
458: tändstickor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333 viran- ja toimenhaltijain palkkaus-
459: 21. Kaakinen y. m., lak. al. N: o 19: ten parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 351
460: Ehdotus laiksi margariinivalmis- 27. Nordström y. m., rah. al. N:o 6:
461: teista ja rehuaineista suoritetta- Määrärahan osoittamisesta tie- ja
462: vasta verosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334 vesirakennushallituksen erinäisten
463: virkamiesten palkkojen korotta-
464: B. Rahaasia-aloitteita, jotka koske- mista varten 352
465: vat määrärahojen osoittamista kul- 28. Saarinen y. m., rah. al. N :o 7:
466: kulaHoksiin, terveydenhoitoon sekä Määrärahan osoittamisesta uusien
467: taloudellisiin, sivistyksellisiin, so- apulaismaanviljelysinsinöörin- ja
468: sialisiin y. m. tarkoituksiin. rakennusmestarinvirkojen perusta-
469: mista varten ................... . 354
470: 22. Lahtela y. m., rah. al. N :o 1: Mää-
471: rärahan osoittamisesta moottori- 29. Paasonen y. m., rah. al. N :o 8:
472: ajoneuvoissa käytettävästä poltto- Määrärahan osoittamisesta virka-
473: aineesta menevän tullin takaisin- pukuavustuksen suorittamista var-
474: maksamiseksi eräissä tapauksissa . . 339 ten asemamiesten esimiehille ja
475: 23. Kaakinen y. m., rah. al. N:o 2: asemamiehille . . . . . ............ . 356
476: Korotetun määrärahan osoittami- 30. Leinonen y. m., rah. al. N :o 9:
477: sesta Osuuskassojen Keskuslaina- Määrärahan osoittamisesta puolus-
478: rahasto-Osakeyhtiölle muille kuin tusministeriön sota talousosaston
479: maanviljelijöille annettujen frangi- teollisuustoimiston virkojen vaki-
480: lainojen koron alentamiseksi . . . . . 341 naistamista varten ............. . 358
481: 24. Ikonen y. m., rah. al. N :o 3: Mää- 31. Leinonen y. m., rah. al. N :o 10:
482: rärahan osoittamisesta korvauksen Määrärahan osoittamisesta puolus-
483: myöntämiseksi Venäjälle jääneestä tusministeriön teollisuuspiirien hen-
484: omaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344 kilökunnan vakinaistamista varten 360
485: 25. Frietsch, fin. mot. N :o 4: Angå- 32. Perho y. m., rah. al. N :o 11: Mää-
486: ende anvisande av anslag för hö- rärahan osoittamisesta asevelvollis-
487: jande av vissa statstjänstemäns lö- ten päivärahan korottamista var-
488: ner ............................ 347 ten ............................ 361
489: XII Sisällys:luettelo 19M.
490:
491: Si'V. Siv.
492: 33. N islcanen y. m., rah. al. N :o 12: omakohtaisen järjestötyön tukemi-
493: Määrärahan osoittamisesta asevel- seksi .......................... 377
494: vollisten päivärahan korottamista 45. Pohjala y. m., rah. al. N :o 24: Mää-
495: varten ......................... 362 rärahan osoittamisesta jo hyväk-
496: 34. V. Annala y. m., rah. al. N :o 13: syttyjen mutta maksamattomien
497: Määrärahan osoittamisesta ylimää- valtionavustusten suorittamista var-
498: räisiksi eläkkeiksi työkyvyttömille ten piirimielisairaaloille . . . . . . . . . 379
499: ja varattomille vapaussodan rinta- 46. Pohjala y. m., rah. al. N :o 25: Mää-
500: mamiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363 rärahan osoittamisesta jo hyväk-
501: 35. Pilppula y. m., rah. al. N :o 14: syttyjen mutta maksamattomien
502: Määrärahan osoittamisesta ylimää- valtionavustusten suorittamista var-
503: räisiksi eläkkeiksi työkyvyttömille ten tuberkuloosiparantoloille ..... 380
504: ja varattomille vapaussodan rinta- 47. Pohjala y. m., rah. al. N:o 26: Mää-
505: mamiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365 rärahan osoittamisesta Helsin-
506: 36. Horelli y. m., rah. al. N:o 15: Mää- gin yleisen sairaalan silmätautien
507: rärahan osoittamisesta ylimääräi- osaston sairaalarakennuksen piirus-
508: siksi eläkkeiksi työkyvyttömille ja tusten ja kustannusarvion laati-
509: varattomille vapaussodan rintama- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
510: miehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366 48. Pohjala y. m., rah. al. N :o 27: Mää-
511: 37. V. Annala y. m., rah. al. N:o 16: rärahan osoittamisesta Helsingin
512: Määrärahan osoittamisesta puolus- keskussotilassairaalan rakennustöi-
513: tuslaitoksen ilmatorjunnan vahvis- tä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
514: tamiseksi ....................... 367 49. K ulavaara y. m., rah. al. N :o 28:
515: 38. Leinonen y. m., rah. al. N :o 17: Määrärahan osoittamisesta Turun
516: Määrärahan osoittamisesta Suo- keskussairaalan yhteydessä toimi-
517: men ilmapuolustusliitolle kolmen van sairaanhoitajatarkoulun raken-
518: uuden moottorilentokoneen osta- nuksen laajentamiseksi .......... 385
519: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369 50. K ulavaara y. m., rah. al. N :o 29:
520: 39. A. Halonen y. m., rah. al. N:o 18: 1Iäärärahan osoittamisesta uus1en
521: Määrärahan osoittamisesta rannik- asuntojen rakentamiseksi Turun
522: kotykistörykmentti 3 :n upseerien lääninsairaalan palveluskunnalle .. 387
523: ja aliupseerien asuinrakennusten 51. Salmenoja y. m., rah. al. N :o 30:
524: rakentamista varten Rauhalaan .. 371 Määrärahan osoittamisesta Kotkan
525: 40. V. Annala y. m., rah. al. N:o 19: kunnallissairaalan laajentamista
526: Korotetun määrärahan osoittami- varten ......................... 389
527: sesta vaatetuksen ja varustuksen 52. Nurmesniemi y. m., rah. al. N :o 31:
528: hankintaa varten suojeluskunnille 372 Määrärahan osoittamisesta aluesai-
529: 41. V. Annala y. m., rah. al. N :o 20: raalan perustamista varten Kesti-
530: Määrärahan osoittamisesta vapaus- Iän kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . 391
531: soturien osanottoa varten pääkau- 53. Arhama y. m., rah. al. N :o 32: Mää-
532: pungissa toukokuun 16 päivänä rärahan osoittamisesta sairasmajan
533: 1938 järjestettäviin juhlallisuuk- rakentamiseksi Kuhmon kunnan
534: siin ............................ 373 Lentiiran kylään ................ 392
535: 42. Kivisalo y. m., rah. al. N:o 21: 54. Salo, rah. al. N :o 33: Määrärahan
536: Määrärahan osoittamisesta virka- osoittamisesta aluelääkärinviran pe-
537: pukujen hankkimista varten postil- rustamiseksi Oulujärven länsipuo-
538: jooneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374 lella olevia kuntia varten . . . . . . . . 393
539: 43. Kivisalo y. m., rah. al. N :o 22: 55. H onlca y. m., rah. al. N :o 34: Mää-
540: Määrärahan osoittamisesta maa- rärahan osoittamisesta Turun kesä-
541: laiskirjeenkantajain palkkojen jär- yliopistoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . 394
542: jestelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375 56. Riipinen y. m., rah. al. N :o 35:
543: 44. Kilpi y. m., rah. al. N :o 23: Määrä- Määrärahan osoittamisesta lisäavus-
544: rahan osoittamisesta invaliidien tuksiksi yksityisoppikouluille vält-
545: Sisällysluettelo 19'3·7. XIII
546:
547: Srv. Si'T.
548: tämättömien korjaus- ja opetuska- amanuenssin viran perustamiseksi
549: lustomenojen peittämiseksi ...... 395 muinaistieteelliseen toimikuntaan 415
550: 57. Horelli y. m;, rah. al. N:o 36: Mää- 69. Kaasalainen y. m., rah. al. N :o 48:
551: rärahan osoittamisesta Tampereen Määrärahan osoittamisesta Käki-
552: teknillisen opiston lisärakennuksen salmen museotalon rakentamista
553: rakentamiseksi .................. 396 varten ........... o o o o.. o....... 416
554: 58. Tukia y. m., rah. al. N :o 37: Mää- 70. Räisänen y. m., rah. al. N :o 49:
555: rärahan osoittamisesta Lappeenran- Määrärahan osoittamisesta Kuo-
556: nan keskikoulun ottamiseksi val- pion keskusurheilukentän rakennus-
557: tion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397 työn loppuunsaattamista varten . . 418
558: 59. Honka y.m., rah.al. N:o 38: Mää-
559: rärahan osoittamisesta Turun kirk- 71. Junes y. m., rah. al. N :o 50: Mää-
560: komusiikkiopiston valtionavun ko- rärahan osoittamisesta kirkon ra-
561: rottamista varten . . . . . . . . . . . . . . . 398 kentamista varten Kolarin seura-
562: kuntaan ...... 0. 0.... 0. 0. . . . . . . . 419 •
563: 60. Oksanen y. m., rah. al. N:o 39:
564: Määrärahan osoittamisesta Viipu- 72. Lahtela y. m., rah. al. N :o 51:
565: rin kirkkomusiikkiopiston valtion- Määrärahan osoittamisesta pappi-
566: avun korottamista varten . . . . . . . . 399 lan rakentamista varten Posion
567: 61. Kullberg m. fl., :fin. mot. N :o 40: seurakuntaan ....... o....... o. . . 421
568: Angående anvisande av anslag till 73. Lahtela y. m., rah. al. N :o 52:
569: byggnadsbidrag åt :folkhögskolan i Määrärahan osoittamisesta papin
570: Borgå .......................... 401 palkkaamiseksi Posion seurakun-
571: 61. Kullberg y. m., rah. al. N :o 40: taan ... 0........... 0 0 0 0 0 0 0.. 0 0. 422
572: Määrärahan osoittamisesta raken- 74. Kalliokoski y. m., rah. al. N:o 53:
573: nusavustuksen antamiseksi Por- Määrärahan osoittamisesta Kristil-
574: voon kansanopistolle . . . . . . . . . . . . 403 lisen taideseuran toiminnan tuke-
575: 62. Soininen y. m., rah. al. N :o 41: miseksi ............ o. . . . o. . . . . . 423
576: Määrärahan osoittamisesta ammat- 750 Pohjala y. m., rah. al. N:o 54: Mää-
577: tikoulun perustamista varten Joen- rärahan osoittamisesta Suomen huo-
578: suuhun ........................ 405 nokuuloisten huoltoliiton työn tu-
579: 63. Honka y. m., rah. al. N:o 42: Mää- kemiseksi .. 0 0 0.... 0 . . . . . . . . . . . . 424
580: rärahan osoittamisesta Turun van- 76. Stenwall m. fl., :fin. mot. N :o 55:
581: han historiallisen linnan entisöi- Angående anvisande av anslag :för
582: mistyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 406 Finlands :freds:förbunds verksam-
583: 64. Moilanen y. m., rah. al. N:o 43: het ............. 0 0. 0........... 425
584: Määrärahan osoittamisesta Viipu- 760 Stenwall y. m., rah. al. N :o 55:
585: rin entisen tuomiokirkon mumals- Määrärahan osoittamisesta Suomen
586: tieteellistä tutkimusta varten . . . . 408 rauhanliiton toimintaa varten ... 426
587: 65. Kilpi y. m., rah. al. N:o 44: Mää- 77. Huotari y. m., rah. al. N :o 56: Mää-
588: rärahan osoittamisesta yleisen ark- rärahan osoittamisesta avustuk-
589: kitehtikilpailun järjestämiseksi kan- seksi varattomien suurperheisten
590: sallismuseon lisärakennusten pn- äitien kesävirkistyksestä huolehti-
591: rustusten laatimisesta . . . . . . . . . . . 410 ville järjestöille .... 0. 0 0.. 0. 0. . . 427
592: 66. Vaarama y. m., rah. al. N :o 45: 78. Sillanpää y. m., raho al. N :o 57:
593: Määrärahan osoittamisesta Savon Määrärahan osoittamisesta Helsin-
594: maakunta-arkiston rakentamista gin taloustyöntekijäin yhdistyksen
595: varten ......................... 411 valtionlainan takaisin suoritta-
596: 67. Räisänen y. m., rah. al. N:o 46: mista varten ........... 0. . . . . . . 429
597: Määrärahan osoittamisesta kahden 79. Sundström y. m., rah. al. N :o 58:
598: maakuntakirjaston aikaansaami- Määrärahan osoittamisesta Suomen
599: seksi ........................... 413 Merimies-Unionin laivakirjastojen
600: 68. Kaasalainen y. m., rah. al. N :o 47: laajentamista ja uusimista varten 431
601: Määrärahan osoittamisesta paikal- 80o Lehtonen y. m., rah. al. N :o 59:
602: lismuseoita varten tarvittavan Määrärahan osoittamisesta hiihdon
603: XIV Sisällysluettelo 193·7.
604:
605: Siov. Siov.
606: maailmanmestaruuskil pail uj en val- kirjanpitotoiminnan avustamista
607: mistelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 432 varten ......................... 459
608: 81. Tervo, rah.al. N:o 60: Määrärahan 91. Kalliokoski y. m., rah. al. N:o 70:
609: osoittamisesta uusien soittovälinei- Korotetun määrärahan osoittami-
610: den hankkimiseksi Joensuun työ- sesta maatalouskerhotoiminnan edis-
611: väen musiikkiyhdistykselle . . . . . . 434 tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460
612: 92. E. Jokinen y. m., rah. al. N:o 71:
613: 82. Paavolainen y. m., rah. al. N :o 61:
614: Määrärahan osoittamisesta Suomen
615: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
616: puutarhaviljelijäin liitolle hedel-
617: seksi Terijoen Merikylpylä 0. Y:lle
618: mäpakkaamoitten perustamista var-
619: hotellin ja ravintolahuoneiston ra-
620: ten ............................ 462
621: kentamista varten Terijoelle .... 435
622: 93. Metsäranta y. m., rah. al. N :o 72:
623: 83. Kullberg m. fl., fin. mot. N :o 62: Määrärahan osoittamisesta Suomen
624: Angående anvisande av förhöjt siirtola puu tar halii ton rakenn uslai-
625: anslag för Eriksgårds svenska lant- narahaston perustamiseksi 464
626: bruksskola ...................... 436 94. Pohjala y. m., rah. al. N :o 73:
627: 83. Kullberg y. m., rah. al. N :o 62: Määrärahan osoittamisesta Suomen
628: Korotetun määrärahan osoittami- koti- ja pienteollisuuden vientilii-
629: sesta Eriksgårdin ruotsalaiselle tolle kotiteollisuustuotteiden näyte-
630: maanviljelyskoululle . . . . . . . . . . . . . 438 kokoelman perustamista ja hoita-
631: 84. Kullberg m. fl., fin. mot. N :o 63: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466
632: Angående anvisande av anslag till 95. Leppälä y.m., rah.al. N:o 74:
633: understöd åt Svenska teoretiska Korotetun määrärahan osoittami-
634: mejeriskolan i V asa . . . . . . . . . . . . . 440 sesta maanviljelys- ja talousseuro-
635: 84. Kullberg y. m., rah. al. N :o 63: jen käytettäväksi maaseudun ra-
636: Määrärahan osoittamisesta avustuk- kennustoiminnan edistämiseksi 468
637: seksi Vaasan ruotsalaiselle teoreet- 96. Ikonen y. m., rah. al. N :o 75: Mää-
638: tiselle meijerikoululle . . . . . . . . . . . 444 rärahan osoittamisesta Suomen ko-
639: 85. Leppälä y. m., rah. al. N :o 64: ti teollisuusjärjestöjen keskusliiton
640: Määrärahan osoittamisesta mies- toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . . 4 71
641: kotiteollisuuskoulun perustamiseksi 97. Rytinki y. m., rah. al. N :o 76:
642: Harluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448 Määrärahan osoittamisesta erityi-
643: 86. H ästbacka m. fl., fin. mot. N :o 65: sen asutusrahaston perustamiseksi
644: Angående anvisande av anslag för asutustoiminnan harjoittamista var-
645: inrättande av en manlig slöjdskola ten pulakausina ................ 473
646: i Terjärv . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 98. V. Annala y. m., rah. al. N :o 77:
647: 86. Hästbacka y. m., rah. al. N :o 65: Korotetun määrärahan osoittami-
648: Määrärahan osoittamisesta mies- sesta avustuksiksi ja lainoiksi
649: kotiteollisuuskoulun perustamista maanparannustöitä varten ....... 474
650: varten Teerijärvelle . . . . . . . . . . . . 451 99. Janhonen y. m., rah. al. N:o 78:
651: 87. Sillanpää y. m., rah. al. N:o 66: Korotetun määrärahan osoittami-
652: Määrärahan osoittamisesta kunnal- sesta viljelyspalstatoimintaa varten 476
653: lisen kotitalousneuvonnan avusta- 100. V. Annala y. m., rah. al. N :o 79:
654: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 453 Korotetun määrärahan osoittami-
655: 88. Luostarinen y. m., rah. al. N :o 67: sesta viljelyspalstatoimintaa varten 478
656: Määrärahan osoittamisesta eräiden 101. Karvetti y. m., rah. al. N:o 80:
657: kotitalousneuvojien palkkojen pa- Määrärahan osoittamisesta sikata-
658: rantamiseksi .................... 454 louskoeaseman johtajan toimen va-
659: 89. Soini y. m., rah. al. N :o 68: Mää- kinaistamista varten . . . . . . . . . . . . 4 79
660: rärahan osoittamisesta koetoimin- 102. Niskanen y. m., rah. al. N :o 81:
661: tayhdistysten liiton valtionavun Määrärahan osoittamisesta avus-
662: korottamista varten . . . . . . . . . . . . 457 tukseksi maaseudun vähävaraisille
663: 90. Venho y. m., rah. al. N :o 69: Mää- lapsirikkaille perheille lypsylehmän
664: rärahan osoittamisesta maatalous- hankkimista varten . . . . . . . . . . . . . 481
665: Sisällysluettelo 193·7. XV
666:
667:
668: Si'V. Si'V.
669: 103. Junes y.m., rah.al. N:o 82: Ko- dan rakentamiseksi valtakunnan
670: rotetun määrärahan osoittamisesta rajalle Salmin ja Suojärven vilje-
671: kalastuselinkeinon edistämistä var- lys- ja laidunmaiden kohdalle . . . . 503
672: ten ............................ 482 115. Lintulahti y .. m., rah. al. N:o 94:
673: 104. Kullberg m. fl., fin. mot. N :o 83: Määrärahan osoittamisesta Viipu-
674: Angående anvisande av anslag för rin-Tienhaaran välisen pääradan
675: fiskerinäringens försöksverksamhet 484 siirtämistöiden alullepanemista var-
676: 104. Kullberg y. m., rah. al. N :o 83: ten ............................ 505
677: Määrärahan osoittamisesta kalas- 116. J. Raatikainen y. m., rah. al. N :o
678: tuselinkeinon koetoimintaa varten 486 95: Määrärahan osoittamisesta ko-
679: 105. J ern m. fl., fin. mot. N :o 84: An- neellisen tutkimuksen toimitta-
680: gående anvisande av anslag för mista varten Sortavalan-Läskelän
681: byggande av fiskefyrar .......... 488 ratasuunnalla .................. 507
682: 105. J ern y. m., rah. al. N :o 84: Määrä- 117. Leppälä y. m., rah. al. N:o 96:
683: rahan osoittamisesta kalastaj alois- Määrärahan osoittamisesta Sortava-
684: tojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 489 lan uuden asemarakennuksen ra-
685: 106. Junes y. m., rah. al. N:o 85: Mää- kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . 509
686: rärahan osoittamisesta tutkimuksen 118. Oksala, rah. al. N :o 97: Määrära-
687: toimi ttamiseksi puunj alostusteh tai- han osoittamisesta Sortavalan
688: den vesistöihin laskemien jäteainei- uuden asemarakennuksen rakenta-
689: den kalavesille ja kalastukselle ai- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511
690: heuttamista vahingoista ........ 490 119. Nordström, fin. mot. N:o 98: An-
691: 107. Österholm, fin. mot. N :o 86: An" gående anvisande av anslag för
692: gående anvisande av anslag för utarbetande av en plan för lands-
693: förbättrande av fisktransporten . . 492 vägsnätets utbyggnad och förbätt-
694: 107. Österholm, rah. al. N :o 86: Määrä- ring ........................... 513
695: rahan osoittamisesta kalankuljetuk- 119. Nordström, rah. al. N :o 98: Määrä-
696: sen parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . 493 rahan osoittamisesta suunnitelman
697: 108. Paavolainen y. m., rah. al. N :o 87: laatimiseksi maantieverkoston ra-
698: Määrärahan osoittamisesta uusien kentamisesta ja parantamisesta .. 515
699: apajien perkaamiseksi Suomenlah- 120. von Frenckell y. m., rah. al. N :o 99:
700: den itäisellä rannikkoalueelia .... 494 Korotettujen määrärahojen osoitta-
701: 109. Junes y. m., rah. al. N :o 88: Mää- misesta tietöitä varten .......... 517
702: rärahan osoittamisesta kalanvilje- 120. von Frenckell m. fl., fin. mot. N :o
703: lyslaitoksen perustamista varten 99: Angående förhöjda anslag för
704: Iijokeen ........................ 495 vägarbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 517
705: 110. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 89: 121. K ulavaara y. m., rah. al. N :o 100:
706: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Korotetun määrärahan osoittami-
707: Petsamon kalastajille kalastusalus- sesta Yläneen-Paattisten tietä
708: ten hankkimista varten . . . . . . . . . . 497 varten ......................... 520
709: 111. Miikki y.m., rah.al. N:o 90: Mää- 122. Huttunen y. m., rah. al. N:o 101:
710: rärahan osoittamisesta tuvien joh- Määrärahan osoittamisesta Pyhä-
711: dosta kärsimään joutuneiden vilje- järven (U.l.) ja Pusulan kunnissa
712: lijäin avustamiseksi ............ 499 olevien Vuotinaisten ja Kärkölän
713: 112. Niskanen y. m., rah. al. N:o 91: teiden parantamista ja valtion hoi-
714: Korotetun määrärahan osoittami- toon ottamista varten . . . . . . . . . . 521
715: sesta maataloustyöväen asunto-olo- 123. Hilden m. fl., fin. mot. N:o 102:
716: jen parantamista varten . . . . . . . . 500 Angående anvisande av anslag för
717: 113. Kaakinen y. m., rah. al. N:o 92: byggandet av en väg mellan Hangö
718: Määrärahan osoittamisesta Maaseu- mre och yttre hamn . . . . . . . . . . . . 522
719: dun sähköyhtymien liitolle neuvon- 123. Hilden y. m., rah. al. N :o 102:
720: tatyötä varten .................. 501 Määrärahan osoittamisesta tien ra-
721: 114. J. Raatikainen y. m., rah. al. N :o kentamiseksi Hangon sisä- ja ulko-
722: 93: Määrärahan osoittamisesta a1- sataman välille ................ 524
723: XVI Sisällysluettelo 1937.
724:
725: Si'V. Si•.-.
726: 124. Kylänpää y. m., rah. al. N:o 103: 132. Vilhula y. m., rah. al. N:o 111:
727: Määrärahan osoittamisesta Rauman Määrärahan osoittamisesta Saari-
728: -Porin maantien parannustöiden järven pitäjässä olevan Matosalmen
729: aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 526 lossin uusimista varten . . . . . . . . . . 540
730: 125. H orell-i y. m., rah. al. N :o 104: 133. Vesterinen y. m., rah. al. N :o 112:
731: Määrärahan osoittamisesta maan- Määrärahan osoittamisesta maan-
732: tien korjaamista sekä risteilysillan tien rakentamista varten Sumiai-
733: ja jalkakäytävien tekoa varten Vir- sista Suolahden kautta Kuusaan . . 541
734: tasalmen maantiesillan kohdalla 134. Jutila y. m., rah. al. N:o 113: Mää-
735: Mäntän kunnassa .............. 527 rärahan osoittamisesta Kangasnie-
736: 126. Eskola, rah. al. N :o 105: Määrä- men-Pieksämäen välisen Siilin-
737: rahan osoittamisesta Kuhmoisten myllyn-Haarajoen maantieosan ra-
738: -Jämsän maantien rakentamista kennustöiden aloittamista varten . . 542
739: varten ......................... 528 135. Jutila y. m., rah. al. N:o 114: Mää-
740: rärahan osoittamisesta Mäntyhar-
741: 127. Wickman m.fl., fin.mot. N:o 106: jun pitäjän Kyttälän-Varpasen
742: Angående anvisande av anslag för maantien parantamistöiden aloitta-
743: vägförbättringsarbeten å landsvägen mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
744: V asa - Jakobstad - Gamlakarleby 136. Luostarinen y. m., rah. al. N :o 115:
745: inom Larsmo och Öja kommuner . . 529 Määrärahan osoittamisesta Hanhi-
746: 127. Wickman y. m., rah. al. N:o 106: virran-Pölläkän tien rakentamista
747: Määrärahan osoittamisesta Vaasan varten ......................... 544
748: -Pietarsaaren-Kokkolan maantien 137. Takala y. m., rah. al. N :o 116:
749: parannustöihin Luodon ja Öjan Määrärahan osoittamisesta Suonen-
750: kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530 joen Karkkolan kylästä Heimolan
751: 128. Helenelund m. fl., fin. mot. N :o pysäkin kautta Jäppilän kirkolle
752: 107: Angående anvisande av anslag johtavan maantien kunnostamista
753: för byggande a:v landsvägen Grön- ja valtion hoitoon ottamista varten 545
754: vik-Replot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531 138. Vaarama y. m., rah. al. N :o 117:
755: 128. Helenelund y. m., rah. al. N :o 107: Määrärahan osoittamisesta maan-
756: Määrärahan osoittamisesta Grön- tien rakentamista varten Puijon
757: vikin-Raippaluodon maantien ra- näkötornille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546
758: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532 139. Vaarama y.m., rah.al. N:o 118:
759: 129. Helenelund m. fl., fin. mot. N :o Määrärahan osoittamisesta Rauta-
760: 108: Angående anvisande av anslag lammin kirkonkylän ja Vaajasal-
761: för V asa--Solf-vägens uträtning men välisen tien laittamiseksi ajan-
762: och förbättring . . . . . . . . . . . . . . . . 533 mukaiseksi valtion tieksi . . . . . . . . 547
763: 129. Helenelund y. m., rah. al. N :o 108: 140. Paasonen y. m., rah. al. N :o 119:
764: Määrärahan osoittamisesta Vaasan Määrärahan osoittamisesta Puutos-
765: -Sulvan maantien oikaisemiseen salmen lossin rakennustöiden al-
766: ja parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 535 kuunpanemista varten . . . . . . . . . . 548
767: 130. J ern m. fl., fin. mot. N :o 109: An- 141. Hirvensalo y. m., rah. al. N :o 120:
768: gående anvisande av anslag för Määrärahan osoittamisesta Viannan
769: påbörjande av vägbyggnadsarbeten -Pörsänmäen maantien rakenta-
770: å landsvägen V asa - K vev lax - mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
771: Maxmo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537 142. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 121:
772: 130. Jern y. m., rah. al. N:o 109: Mää- Määrärahan osoittamisesta Koljon-
773: rärahan osoittamisesta Vaasan- virran-Kurenpolven maantien ra-
774: Koivulahden-Maksanmaan maan- kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 550
775: tien rakennustöiden aloittamiseksi 538 143. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 122:
776: 131. Lepistö y. m., rah. al. N :o 110: Määrärahan osoittamisesta maan-
777: Määrärahan osoittamisesta Toho- tien rakentamiseksi Rautalammin
778: lammin-Eskolan maantien raken- ja Tervon kuntain rajalta Tervon
779: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539 kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551
780: Sisällysluettelo 19'37. XVII
781:
782:
783: Si>V. Si>V.
784: 144. Löthman-Koponen y. m., rah. al. 155. Rytinki y. m., rah. al. N :o 134:
785: N:o 123: Määrärahan osoittami- Määrärahan osoittamisesta maan-
786: sesta tutkimuksen toimittamiseksi tien rakentamista varten Muhok-
787: maantieosalla Puutossalmi-Tuppu- sen-Ylikiimingin maantieltä Ou-
788: rinmäki- Kurjalanranta-Näädän- lujoen pohjoispuolitse Utajärven-
789: maa-Huovilansalmi ............ 552 Puolangan maantielle ........... 564
790: 145. Tuomivaara y. m., rah. al. N:o 124: 156. Rytinki y. m., rah. al. N :o 135:
791: Määrärahan osoittamisesta Rääkky- Määrärahan osoittamisesta maan-
792: län-Oravisalon maantien raken- tien rakentamista varten Oulun-
793: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553 Kuusamon maantieltä Iijoen maan-
794: 146. Paavolainen y.m., rah.al. N:o 125: tiellä olevalle Ervastin lossille .. 566
795: Määrärahan osoittamisesta Teri- 157. Lohi, rah. al. N :o 136: Määrärahan
796: joen-Humaljoen välisen maantien osoittamisesta Ranuan-Posion
797: kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 554 maantien rakentamiseen ....... . 567
798: 147. Kivioja y. m., rah. al. N:o 126: 158. Lohi, rah. al. N :o 137: Määrärahan
799: Määrärahan osoittamisesta Kala- osoittamisesta maantien rakentami-
800: joen-Sievin maantien levityksen seksi Pudasjärven-Ranuan tieltä
801: jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556 Simojärven pohjoispäähän 568
802: 148. Nurmesniem'i y. m., rah. al. N :o 159. Lahtela y. m., rah. al. N :o 138: Ko-
803: 127: Määrärahan osoittamisesta rotetun määrärahan osoittamisesta
804: yhdystien rakentamista varten Ni- Kemijärven kirkonkylän-Luusuan
805: valan kirkolta Kalajoen eteläpuo- maantien rakentamiseen ....... . 569
806: litse kulkevaan kylätiehen . . . . . . 557 160. Lahtela y. m., rah. al. N :o 139:
807: 149. Meriläinen y. m., rah. al. N:o 128: Määrärahan osoittamisesta Sallan-
808: Määrärahan osoittamisesta Paakin- Lampelan- Vuosnajärven -Tuuti-
809: mäen-Kontiomäen kylätien kun- järven maantien rakentamiseksi .. 571
810: nostamiseksi ja tien ottamiseksi 161. Lahtela y. m., rah. al. N :o 140:
811: valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 558 Määrärahan osoittamisesta Kemi-
812: 150. J anhonen, rah. al. N :o 129: Mää- Jarven J avarukselta Sodankylän
813: rärahan osoittamisesta maantien Vuojärveen johtavan yhdystien ra-
814: rakentamiseksi Suomussalmen pitä- kentamiseksi . . ................ . 573
815: jän Linnansaimesta Hossan maan- 162. Koivuranta y. m., rah. al. N :o 141:
816: tiehen .......................... 559 Määrärahan osoittamisesta erä-
817: 151. Hänninen y. m., rah. al. N :o 130: maantien rakentamiseksi Rovanie-
818: Määrärahan osoittamisesta maan- men-Sodankylän maantiestä Nie-
819: tien rakentamiseksi Kiimingistä sm kylään Rovaniemen kunnassa 575
820: Yli-Iihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560 163. Koivuranta y. m., rah. al. N :o 142:
821: 152. Hänninen y. m., rah. al. N:o 131: Määrärahan osoittamisesta maan-
822: Määrärahan osoittamisesta maan- tien rakentamista varten Muurolan
823: tien rakentamiseksi Mäkelän-Pu- asemalta Ylitornion-Raanujärven
824: karin tieltä Eksymän kautta Kuu- maantiehen ................... . 576
825: samon EnojärvellE) .............. 561 164. Junes y. m., rah. al. N:o 143:
826: 153. Rytinki, rah. al. N :o 132: Määrä- Määrärahan osoittamisesta Kolarin
827: rahan osoittamisesta turvallisuus- pitäjässä olevan Kolarin-Kurtakon
828: laitteen hankkimiseksi Alalaanilan maantien rakentamiseen ....... . 577
829: rautatien ylikäytävälle Oulun- 165. Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 144:
830: Kuusamon maantiellä .......... 562 Määrärahan osoittamisesta Kelujär-
831: 154. Rytinki y. m., rah. al. N :o 133: ven-Tanhuan maantien rakennus-
832: Määrärahan osoittamisesta maan- töiden aloittamista varten ..... . 578
833: tien rakentamista varten Pudas- 166. Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 145:
834: järven kunnan Puhoksen Mylly- Määrärahan osoittamisesta Kittilän
835: kankaalta Puolangan-Taivalkos- --Enontekiön maantien rakennus-
836: ken maantiehen . . . . . . . . . . . . . . . . 563 töiden aloittamista varten ....... . 579
837:
838: 3
839: XVIII Sisällysluettelo 1937.
840:
841: Si~. Siv.
842: 167. Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 146: jan rakentamiseksi Kuusamon kir-
843: Määrärahan osoittamisesta maan- kolta Sallan Märkäjärvelle ...... 596
844: tien rakentamista varten Sodanky- 180. Lahtela if· m., rah. al. N :o 159:
845: län Vaalajärveltä J eesiön kautta Määrärahan osoittamisesta puhelin-
846: Kittilään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580 linjan rakentamiseksi eräisiin Perä-
847: 168. Sinisalo if. m., rah. al. N :o 147: Pohjolan kuntiin ................ 597
848: Määrärahan osoittamisesta sillan 181. Nordström m. fl., fin. mot. N :o 160:
849: rakentamista varten Riihimäen ra- Angående anvisande av anslag för
850: tapihan eteläpään yli . . . . . . . . . . . . 582 belysning av den s. k. Aranda-far-
851: 169. Kylänpää y. m., rah. al. N :o 148: leden i Ålands skärgård . . . . . . . . 598
852: Määrärahan osoittamisesta Porin
853: 181. Nordström N. m., rah. al. N :o 160:
854: kaupungin sillanrakennusta varten Määrärahan osoittamisesta Ahve-
855: saaman valtionlainan takaisinmak-
856: nanmaan saaristossa olevan n. s.
857: samiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584
858: Arandan väylän valaisemiseksi .. 599
859: 170. Juiila y. m., rah. al. N :o 149:
860: Määrärahan osoittamisesta sillan 182. Nordström, fin. mot. N:o 161: An-
861: rakentamista varten Oravikiven gående anvisande av anslag för
862: salmeen Heinolan-Jyväskylän fördjupning och förbättring av
863: maantiellä ..................... 585 N orrskärs lotshamn . . . . . . . . . . . . 600
864: 171. Alestalo y. m., rah. al. N :o 150: 182. Nordström, rah. al. N :o 161: Mää-
865: Määrärahan osoittamisesta sillan rärahan osoittamisesta Norrskärin
866: rakentamiseksi ·Kokemäenjoen yli luotsisataman syventämiseen ja pa-
867: Haistilan lautan tilalle . . . . . . . . . . 586 rantamiseen .................... 601
868: 172. Rapo y. m., rah. al. N :o 151: Mää- 183. K o7c7co, rah. al. N :o 162: Määrä-
869: rärahan osoittamisesta V orssunsal- rahan osoittamisesta uuden ajan-
870: men sillan rakentamista varten .. 588 mukaisen pelastusristeilijän raken-
871: 173. Kaakinen y. m., rah. al. N:o 152: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
872: Määrärahan osoittamisesta sillan 184. K o7c7co, rah. al. N :o 163: Määrä-
873: rakentamiseksi Mällisen lassipai- rahan osoittamisesta syväväylän
874: kalle Paavolan-Limingan maan- liikenteen turvaamiseksi Kraasu-
875: tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590 kanletolle rakennettavaa johtolois-
876: 174. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o toa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604
877: 153: Määrärahan osoittamisesta sil- 185. Moilanen y.m., rah.al. N:o 164:
878: lan rakentamista varten Tikkalan- Määrärahan osoittamisesta neljän
879: salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591
880: johtoloiston hankkimista varten
881: 175. Salo, rah. al. N :o 154: Määrärahan Viipurin-Kotkan saaristoväylälle 605
882: osoittamisesta sillan rakentami-
883: seksi Oulujoen yli Utajärven lassi- 186. V. Annala y. m., rah. al. N:o 165:
884: paikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 592 Määrärahan osoittamisesta mootto-
885: 176. Hänninen y. m., rah. al. N:o 155: riveneväylän avaamiseksi matalik-
886: Määrärahan osoittamisesta sillan kojen läpi Seiskarin pohjoisriviltä
887: rakentamiseksi Taivalkosken-Joki- Seiskarin kylän rantaan ........ 607
888: järven Romppasen salmen lossin 187. Paavolainen y.m., rah.al. N:o 166:
889: tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593 Määrärahan osoittamisesta Koivis-
890: 177. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 156: ton sataman aallonmurtajan raken-
891: Määrärahan osoittamisesta sillan tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608
892: rakentamiseksi Utkujärveen Tor- 188. Paavolainen y. m., rah. al. N :o 167:
893: nion-Enontekiön maantiellä .... 594 Määrärahan osoittamisesta venevai-
894: 178. Leppälä y. m., rah. al. N:o 157: kaman rakentamiseksi Uudenkirkon
895: Määrärahan osoittamisesta lautan Toivolan kylään ................ 609
896: hankkimiseksi Mantsinsaaren ja 189. Vaarama y.m., rah. al. N:o 168:
897: Lunkulansaaren väliseen salmeen 595 Määrärahan osoittamisesta väylä-
898: 179. Hänninen, rah. al. N:o 158: Mää- valaistuksen parantamiseen Sai-
899: rärahan osoittamisesta puhelinlin- maan vesistön väylillä . . . . . . . . . . 610
900: Sisällysluettelo 19'3•7. XIX
901:
902: Siv.
903: 190. Paasonen y. m., rah. al. N :o 169: 197. Leinonen y. m., rah. al. N :o 176:
904: Määrärahan osoittamisesta tutki- Määrärahan osoittamisesta Alajär-
905: muksen toimittamiseksi Varkauden ven laskemista varten . . . . . . . . . . 622
906: -Kuopion laivaväylän syventämis- 198. Hästbacka m. fl., fin. mot. N :o 177:
907: kustannuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611 Angående anvisande av anslag för
908: 191. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 170: upprensning av Kronoby ås nedre
909: Määrärahan osoittamisesta Kuo- lopp ........................... 624
910: pion-Iisalmen laivaväylän syven- 198. Hästbacka y. m., rah. al. N:o 177:
911: tämistä· varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612 Määrärahan osoittamisesta Kruu-
912: 192. K. Jokinen y. m., rah. al. N:o 171: nupyynjoen alajuoksun perkauk-
913: Määrärahan osoittamisesta Hali- seen ........................... 624
914: konlahden ja Salonjoen ruoppaa- 199. Kivioja y. m., rah. al. N :o 178:
915: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613 Korotetun määrärahan osoittami-
916: 193. Perho y. m., rah. al. N :o 172: sesta Siipojoen perkaukseen 628
917: Määrärahan osoittamisesta Laajoen 200. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o
918: perkaustyötä varten . . . . . . . . . . . . 615 179: Korotetun määrärahan osoi t-
919: 194. Kaasalainen y. m., rah. al. N :o 173: tamisesta Vihanuinjoen perkaus-
920: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen töi tä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
921: ja Äyräpäänjärven laskuhanketta 201. Nu1'mesniemi y. m., rah. al. N:o
922: varten ......................... 617 180: Määrärahan osoittamisesta
923: 195. Penttala y. m., rah. al. N:o 174: Settijoen perkaustöiden aloitta-
924: Määrärahan osoittamisesta Seinä- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630
925: järven patoamisen tutkimista var- 202. Rytinki, rah. al. N :o 181: Määrä-
926: ten ............................ 618 rahan osoittamisesta Taivalkosken
927: 196. H aga m. fl., fin. mot. N :o 175: pitäjässä olevien Virkkusen, Luo-
928: Angående anvisande av anslag för kan ja Kortejärvien kuivattamis-
929: upprensning av Vörå älv . . . . . . . . 620 töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 631
930: 196. H aga y. m., rah. al. N :o 175: Mää- 203. Rytinki y.m., rah.al. N:o 182:
931: rärahan osoittamisesta Vöyrinjoen Määrärahan osoittamisesta Hete- ja
932: perkaamiseen ................... 621 Vuormajärvien kuivaustöitä varten 632
933: •• ••
934:
935: VALTIOPAIVAT
936: 1937
937:
938:
939: LIITTEET
940: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
941:
942:
943:
944:
945: HELSINKI 1937
946: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
947: •• ••
948:
949: VALTIOPAIVAT
950: 19 3 7
951:
952:
953: LIITTEET
954: I
955:
956: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
957: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
958:
959:
960:
961:
962: HELSINKI 1937
963: V ALTTONEUVOSTON KIRJAPAINO
964: 1
965: 1
966: 1
967: 1
968: 1
969: 1
970: 1
971: 1
972: 1
973: 1
974: 1
975: 1
976: 1
977: 1
978: 1
979: 1
980: 1
981: 1
982: 1
983: 1
984: 1
985: 1
986: 1
987: 1
988: 1
989: 1
990: 1
991: 1
992: 1
993: 1
994: Hallitusmuotoa, valtiopäiväjärjestystä, kielilainsäädäntöä ja tasa-
995: vallan presidentin vaalia koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
996: 7
997:
998: 1,1. - Lak. al. N:o 1.
999:
1000:
1001:
1002:
1003: Ryömä y. m.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 23 § :n muut-
1004: tamisesta.
1005:
1006:
1007: E d u s k u n n a 11 e.
1008:
1009: Vuoden 1919 valtiopäiville annetussa kykeni nim. suuren yleisen kokeneisuutensa,
1010: hallituksen esityksessä uudeksi hallitus- sopivan henkilöllisyytensä ja varman ikan-
1011: muodoksi ehdotettiin, että tasavallan presi- sanvaltaisparlamenttaarisen kantansa vuoksi
1012: dentin valitsisi eduskunta. Samalle kan- nopeasti lujittamaan uuden vaLtiollisen ase-
1013: nalle asettui asiassa myöskin sanottujen man luomat uudet muodot sekä pystyttä-
1014: valtiopä:ivien perustuslakivaliokunta. Saa- mään Oiikeat perusteet eduskunnan ja halli-
1015: dakseen uuden hallitusmuodon lciireemsenä tuksen sekä tämän yhteyteen kuuluvan ta-
1016: hyväksytyksi eduskunta kuitenkin hallitus- savallan presidentin väliselle työnjaolle ja
1017: muotoa käsitellessään asettui sille kannalle, vallankäy,tölle.
1018: että presidentin valitsi ensimmäisellä ker- Valitsijamiesvaaleihin nähden taasen voi-
1019: ralla eduskunta ja sen jälkeen erikoisilla daan todeta, että osanotto näihin on ollut
1020: vaaleilla valittavat valitsijamiehet. Kun joka kerta pienempi kuin matalinkaan
1021: asia eduskunta-aloitteiden pohjalla on myö- eduskuntavaaleihin osanotto, jotenka ne ei-
1022: hemmin ollut eri kertoja eduskunnassa kä- vät läheskään samassa suhteessa ole ku-
1023: siteLtävänä, on eduskunnan enemmistö ollut vastaneet kansan eDi ryhmien mielialoja
1024: sitä mieltä, että kyseessäoleva hallitusmuo- kuin eduskuntavaalit. Eduskunta olisi si-
1025: don säännös olisi palautettava sen alku- ten myöhemmissäkin vaaleissa ollut ja olisi
1026: perä;iseen muotoon eli että eduskunnan olisi pätevämpi toimittamaan presidentin vaalin
1027: valittava tasavallan presi:dentti, mutta kansan enemmistön tahdon mukaisesti kuin
1028: muutosehdotus ei ole savuttanut loppurat- valitsijamiehet. Viimeksi toimitetut valit-
1029: kaisussa perustuslain muuttamiseen tarvH- sijamiesvaalit osoittavat lisäksi, kuinka
1030: tavan % äänten enemmistöä eduskunnassa. nälissä vaaleissa suurpääoma voi näytellä
1031: Ensimmäisen presidentin valitSi siis paljon ratkaisevampaa osaa kuin edus-
1032: eduskunta ja kaksi seuraavaa presidenttiä kuntavaaleissa ja siten edelleen vaikuttaa
1033: valitsijamiehet. Nyt jälleen on äskettä:in niiden vähemmän kansanvaltaiseen tulok-
1034: toimitettu valitsijamiesten vaalit pian ta- seen. Mitä tulee väitteeseen, että eduskun-
1035: pahtuvaa presidentin vaalia varten. Vaik- nan toimittama presidentinvaali olisi omiaan
1036: kei tahdottaisikaan lähteä vertailemaan eri muuttamaan presidentin suhdetta eduskun-
1037: vaaleissa saavutettuja tuloksia keskenään, taan nähden rajoittamalla hänen toimival-
1038: voitanee kuitenkin olla yksimielisiä siitä, taansa, ei 8e myöskään pidä paikkaansa.
1039: että eduskunnan ,toimittama ensimmäisen Tasavallan presidentin toimivalta on nim.
1040: presidentin vaali oli erittäin onnistunut. rajoitettu hallitusmuodon erinäisillä sään-
1041: Tämä ensimmäinen tasavallan presidentti nöksillä ja ennenkaiikkea n. s. parlament-
1042: 8 I,1. - Hallitusmuodon 23 § :n muuttaminen.
1043:
1044: taarisen periaatteen kautta, joka tekee hal- Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
1045: lituksen ja senkautta myöskin välillisesti ehdotamme,
1046: presidentin eduskunnasta riippuvaksi.
1047: Mutta itse vaalitapa sellaisenaan ei tähän että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1048: asiaan mitään vaikuta puoleen tai toiseen. van lakiehdotuksen:
1049:
1050:
1051: Laki
1052: hallitusmuodon 23 § :n IXl111111ttamisesta..
1053:
1054: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928 an-
1055: netun valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä .tavalla, säädetään, että 17 päi-
1056: vänä heinäkuuta 1919 annetun hallitusmuodon 23 § muutetaan näin kuuluvaksi:
1057:
1058: 23 ·§. sessa vaalissa ovat saaneet suurimmat ääni-
1059: Tasavallan presidentin valitsee eduskunta määrät. Äänten jakaantuessa tasan rat-
1060: syntyperäisten Suomen kansalaisten jou- kaisee arpa.
1061: kosta aina kuudeksi vuodeksi. Jos eduskunnan jäsen valitaan presi-
1062: V aa:li toimitetaan 15 päivänä helmikuuta. dentiksi, laikkaa hänen edustajatoimensa
1063: Jos vaalissa, joka toimitetaan umpiLipuin, itsestänsä. Valtion virassa oleva henkilö,
1064: joku ehdokas saa enemmän kuin puolet joka valitaan presidentiksi, katsotaan vi-
1065: annetuista äänistä, on hänet julistettava rasta eronneeksi.
1066: valituksi. Muussa tapauksessa toimitetaan Jos 2 momentissa tai muualla tässä halli-
1067: heti umri vaali ja, jollei silloinkaan kukaan tusmuodossa säädetty määräpäivä sattuu
1068: saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arki-
1069: niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toi- päivä määrä:päivänä.
1070:
1071:
1072: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1937.
1073:
1074: Hannes Ryömä. Miina Sillanpää. Karl J. Wenman.
1075: Hugo Aattela. Toivo Halonen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
1076: Matti Turkia. Elsa Metsäranta. Albin Koponen.
1077: Väinö Voionmaa. E. Jokinen. Ville A. Komu.
1078: A. A. Lastu. Uuno Raatikainen. Isak Penttala.
1079: Yrjö Helenius. Aug. Syrjänen. Juho Kuittinen.
1080: Urho Kulovaara. Alpo Lumme. Antti Lehikoinen.
1081: Matti Lepistö. Edv. Kujala. Aino Lehtokoski.
1082: Jussi Lonkainen. Viljo Rantala. Atte Muhonen.
1083: P. Salmenoja. Otto Toivonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
1084: M. Ampuja. Anni Huotari. Eetu Karjalainen.
1085: A. Turkka. J. F. Tolonen. Onni Peltonen.
1086: Arvi Jovero. Kalle Jokinen. Viljo 0. Kilpeläinen.
1087: G. Lindström. Onni Mäkeläinen. Jere Juutilainen.
1088: K. H. Wiik. Onni Hiltunen. Paavo Aarniokoski.
1089: Anselm Pitkäsilta. Alex Hämäläinen. Jalmari Linna.
1090: Aug. Kuusisto. K. Hakala. , Frans Mustasilta.
1091: Armas Paasonen. Jussi Raatikainen. Mauno Pekkala.
1092: 9
1093:
1094: ~z. - Lak. :al. N:o 2.
1095:
1096:
1097:
1098:
1099: Wiik y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 12 § :n
1100: muuttamisesta.
1101:
1102:
1103: E d u s k u n n a ll e.
1104:
1105: Kansaneduskunnan keskeisestä asemasta tettava sodankin aikana mahdollisuuden
1106: valtiollisessa elämässämme johtuu, että val- mukaan jatkaa ja siihen kuuluu välttämät-
1107: tiopäiväjärjestys on 11-15 § :ssään mo- tömänä :tl:ikijänä kansanedus'kunta. Sen toi-
1108: nessa suhteessa turvannut kansanedustajan minta sodan aiKana VO!i monesta syystä olla
1109: aseman. Niinpä edustajaa ei saa kieltää erittäin tärkeä ja rauhantekoon sen on pe-
1110: toimimasta edustajana, eivätkä häntä sido rustuslain mukaan myötävaikutettava. Tämä
1111: mitkään muut määräykset kuin perustus- eduskunnan toiminnan jatkaminen on val-
1112: lait. Hänelle ehkä kuuluvat muut velvolli- takunnalle ja kansalle verrattomasti tär-
1113: suudet saavat siis vähemmän tärkeinä väis- keämpää kuin kansanedustajain henkilö-
1114: tyä kansanedustajan tehtävän tieltä. kohtainen osanotto sotilaina maanpuolustuk-
1115: Eräässä tärkeässä suhteessa kansanedus- seen. Kysymys onkin tässä valtakunnan ja
1116: tajan asema ei kuitenkaan ole riittävästi kansan ·parhaasta eikä kansanedustajain
1117: turvattu. Edustaja voidaan sodan tai ar- yksityisistä eduista.
1118: meijan liikekannallepanon sattuessa kutsua Asian järjestelyä käytännössä ei voida
1119: vakinaiseen sotapalvelukseen. Tällö~n hän myöskään jättää riippuvaksi siitä, harkit-
1120: ei vain tule tosiasiallisesti estetyksi jatka- seeko ehkä hallinnollinen valta tarpeelli-
1121: masta :toimintaansa kansanedustajana, vaan seksi vapauttaa kansanedustajat sotapalve-
1122: hän m@ettää valtiopäiväjärjestyksen 6- luksesta. Parlamenttaaniseen järjestelmään
1123: 8 § :n mukaan vaali'kelpOiisuutensa ja hänen kuuluu ehdottomasti, että kansaneduskunta
1124: edustajatoimensa lakkaa. Eduskunta jou- ja sen jäsenet ovat riippumattomia hallin-
1125: tuisi tällöin toimimaan ehkä suureksikin nollisen vallan määräyksistä.
1126: osaksi edustajatoimeen tottumattomien va- Yllä olevan nojalla ehdotamme,
1127: ramiesten varassa tai ellei näitäkään ole
1128: riittävästi, suorastaan epätäydellisenä. että Eduskunta hyväksyisi näin
1129: Tällaista asiaintilaa ei saa päästää synty- kuul1wan lakiehdotuksen:
1130: mään. Säännöllistä valtioelämää on koe-
1131:
1132:
1133:
1134:
1135: 2
1136: 10 1,2. - Valtiopäiväjärjestyksen 12 § :n mnnttaminen.
1137:
1138:
1139: Laki
1140: valtiopäiväjärjesty~sen 12 § :n muuttamisesta.
1141:
1142: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n
1143: määräämällä tavalla, säädetään, että v&ftiopäiväjärjestyksen 12 § on kuuluva seuraa-
1144: vasti:
1145: 12 §. Edustajaa älköön kutsuttaka vakinaiseen
1146: Älköön edustajaa kiellettäkö valtiopäi- sota:palvelu~seen, ennenkuin hänen edus-
1147: ville saapumasta ja edustajana toimimasta. 1tajatoimensa muuten on la:kannut. ·
1148:
1149:
1150: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1937.
1151:
1152: K. H. Wiik. Jussi Lonkainen.
1153: Otto Toivonen. Albin Koponen.
1154: Samuli Tervo. V. Kivisalo.
1155: Alpo Lumme.
1156: 11
1157:
1158: I,a. - Lagmot. N:o 3.
1159:
1160:
1161:
1162:
1163: von Born m. fl.: Förslag till lag a:ngående ändring av
1164: språklagen.
1165:
1166:
1167: 'l' i ll R i k s d a g e n.
1168:
1169: Paragraf 13 i gällande språklag, sådant Emellertid har eH sådant förfarande i
1170: detta lagrum lyder i lagen den 5 april ·flere fall inslagits, att även enspråkiga
1171: 1935, föreskriver, att i ärende, vari expedi- kommuner tillhandahållas handlingar på
1172: tion skall utfärdas, högre myndighet bör ett annat språk än kommunens. Så har
1173: avfatta skrivelse till lägre myndighet på sedan förliden vår utanordningen av stats-
1174: det språk, som sistnämnda myndighet är bidrag åt svenska kommuner merendels
1175: skyldig att i saken använda, så ock skri- skett på finska språ'ket. Detta gäller sär-
1176: velse till enspråkig kommun eller annat skilt av skolstyrelsen utanordnade anslag
1177: självstyrelseområde ävensom deras myndig- för lärarlöner, liksom bidrag till kommu-
1178: heter på dessas språk. nalbibliotek m. m.
1179: Riktigt tolkad och jämförd med motsva.. Att detta icke är som sig bör, torde utan
1180: 1
1181:
1182:
1183: rande bestämningar i den tidigare lagen vidare vara klart. Stadgandena i para-
1184: kan senare delen av detta stadgande knap- grafen borde för den skull förtydligas så,
1185: past betyda annat, än a·tt alla skrivelser att en oriktig tolkning av lagens bestäm-
1186: från högre myndighet till enspråkiga kom- melser i denna del icke vidare må ifråga-
1187: muners och självstyrelseområdens myndig- komma.
1188: heter srkola avfattas på dessas språk. Be- Men paragrafen borde även i ett annat
1189: gränsningen att en sådan regel skall gälla avseende undergå ändring. Föreskriften,
1190: blott ärende, vari exopedition utfärdas, kan att ·högre myndighet endast i ärende, vari
1191: uppenbarligen icke hänföras till sistberörda expedition utfärdas, skall avfatta skrivelse
1192: fall, ty då skulle ju momentets senare del dll lägre myndighet på det språ:k, som
1193: <i själva verket vara meningslös och endast denna är s'kyldig att i saken använda, ger
1194: upprepa, vad redan förra delen innehåller, anledning till mycken oklarhet, osäkerhet
1195: ef.tersom ensprå:kig kommun och självsty- och godtycklig tolkning. Det är ingalunda
1196: relsemyndighet alltid är skyldig att an- alltid så lätt att avgöra, när i dessa fall
1197: vända sitt språk. All skriftväxling med faktiskt en sådan expedition är ifråga, som
1198: ensprå:kig kommuns myndigheter bör alltså skall vara utslaggivande med avseende å
1199: försiggå på kommun€lls språk. Detta är språ:ket i skriftväxlingen. Därtill kommer,
1200: praktiskt taget nödigt redan på grund av att bestämningen är ganska lätt att kringgå
1201: stadgandet i mom. 2 av samma paragraf på ett mot lagens syfte stridande sätt. En
1202: varav framgår, att lägre myndighet icke gammal god regel har varit, att högre
1203: behöver iakttaga förfogande, som är givet myndighet skall skriftväxla med lägre myn-
1204: på ett språ;k, som myndigheten icke är dighet på det språk, som denna bör an-
1205: skyldig att förstå. vända. Det har icke funnits något skäl att
1206: 12 1,3. - Kielilain muuttaminen.
1207:
1208: irångå denna regel, det torde erfarenheten att iakttaga förfögande, som givits på det
1209: nogsamt hava utvisat. Den högre myndig- andra språket, om myndigheten är skyldig
1210: heten besitter alltid minst samma men i att förstå detsamma. För de kommunala
1211: regel större språ'kkompetens än den lägre myndigheterna och befattnirrgshavarna
1212: och kan därför lättare än denna komma existera icke några aUmänna språkkompe-
1213: tillrätta på det andra språket, och den tensföreskrifter, och det kan med skäl
1214: skall i varje fall, så snart expedition ifråga- ifrågasättas, i viiken utsträckning de i
1215: kommer, använda den lägre myndighetens tvåspråkiga kommuner äro skyldiga att
1216: språk. Ingenting vore under sådana för- kunna, och än mera i vilken mån de fak-
1217: hållanden enklare och naturligare, än att tiskt kunna de båda språken. Översätt-
1218: den högre myndigheten alltid skulle .taga ningshjälp kan väl i en del fall tillgripas,
1219: hänsyn till den underordnades språk. Kan men att detta, som är både tidsödande och
1220: den göra det i en del fall, kan den lika besvärligt, skall behöva ske även för att
1221: väl göra det i andra. Det vore på allt sätt säkerställa en rätt förståelse av skrivelser
1222: ändamålsenligare. Då bleve även skrift- och handlingar, som översändas från statens
1223: växlingen mellan myndigheterna enhetli- tvåspråkiga myndigheter, vilka efter behov
1224: gare och redigare, då båda instanserna be- skola kunna expediera på finska eller
1225: tjäna sig av samma språk och icke, såsom svenska, är dock ett upp- och nedvänt för-
1226: nu i ett fler.tal fall kommer att ske, den hållande. Det errda naturliga och riktiga
1227: högre myndigheten skriver på ett språ:k, v;ore nog, att högre myndighet icke blott
1228: sitt majoritetssprå:k, medan den ~ägre i förhållande till kommunerna, utan över-
1229: svarar på ett annat, det som åter gäller huvudtaget alltid vid beröring med lägre
1230: som dess majoritetsspråk; ty vardera skall myndigheter skulle begagna sig av deras
1231: ju, därest ej expedition utfärdas, vid skrift- språk, d. v. s. det språk, som ·dessa äro
1232: växling använda sitt inre ämbetsspråk, skyldiga att i ärendet använda. Såväl le-
1233: d. v. s. ·det, som majoriteten i distriktet gala som praktiska omständigheter tala av-
1234: talar. gjort härför. En snar ändring i sådan
1235: Särskilt för kommunernas vidkommande r.ik,tning vore synnerligen påkallad. Där-
1236: vore i denna del en återgång till det tidi- med skulle jämväl ett av de största irrita-
1237: gare systemet av behovet påkallat. Nu hän- ment, som den nya språklagen framkallat,
1238: der det, att till en kommun, som kanske i vara avlägsnat, även om många andra stad-
1239: teorin är tvåspråkig, men i pr3iktiken ganden i lagen finnas, vilka också de äro
1240: svensksprå:kig, anlända från statens myn- både misslyckade och i behov av ändring.
1241: digheter skrivelser och harrdlingar på Med hänvisning till det QVan anförda
1242: finska, vilka vederbörande kommunalmyn- önska vi alltså föreslå,
1243: dighet endast med svårighet förstår. Jäm-
1244: likt åberopade mom. 2 uti nu ifrågavarande att Riksdagen rnåtte antaga ett
1245: § 13 må lägre myndighet icke underlåta lagförslag av följande lydelse:
1246: I,3. - von Born y. m. 13
1247:
1248: Lag
1249: angående ändring a,v språkla.gen av den 5 april 1935.
1250:
1251: 1 enlighet med Riksdagens heslut stadgas, att § 13 i språklagen av den 5 april 1935
1252: skall erhålla följande ändrade lydelse:
1253:
1254: § 13. ävensom deras myndigheter på dessas
1255: Högre myndighet skall avfatta skrivelse språk.
1256: till lägre myndighet på det språ:k, som Oberoende av i 1 momentet ingående be-
1257: sistnämnda myndighet är skyldig att i sa- stämmelse må lägre myndighet icke under-
1258: ken använda, så ock skrivelse tili enspråkig låta att iakttaga förfogande, som givits på
1259: kommun eller annat självstyrelsesamhälle det andra språket, därest myndigheten är
1260: skyldig att förstå detsamma.
1261:
1262:
1263: Helsingfors, den 11 fehruari 1937.
1264:
1265: Ernst von Born. Albin Wickman.
1266: Ernst Estlander. K. F. Lauren.
1267: Levi Jern. Uno A. Hilden.
1268: Ragnar Furuhjelm. Henrik Kullberg.
1269: 14
1270:
1271: 1,3. - Lak. al. N :o 3.
1272: Suomennos.
1273:
1274:
1275:
1276:
1277: von Born y. m.: Ehdotus laiksi kielilain muuttamisesta.
1278:
1279:
1280: E d u s k u n n a ll e.
1281:
1282: Voimassaolevan kielilain 13 § sellaisena vollinen noudattamaan määräystä, jos se
1283: kuin se on huhtikuun 5 päivänä 1935 anne- on annettu kielellä, jota viranomainen ei
1284: tussa laissa säätää, että asiassa, jossa on ole velvollinen ymmärtämään.
1285: toimituskirja annettava, on ylemmän vi- Tästä huolimatta on useissa tapauksissa
1286: ranomaisen kirjoitettava aiemmalle viran- käytetty sellaista menettelytapaa, että
1287: omaiselle menevä kirjelmä sillä kielellä, myöskin yksikielisille kunnille toimitetaan
1288: jota viimemainittu viranomainen on asiassa asiakirjoja muulla kuin kunnan omalla kie-
1289: velvollinen käyttämään, niin myös yksikie- lellä. Niinpä on viime keväästä alkaen val-
1290: liselle kunnalle tai muulle itsehallintoyh- tion avustuksen maksumääräykset ruotsin-
1291: dyskunnalle tai niiden viranomaisille näi- kielisille kunnille annettu useimmissa ta-
1292: den kielellä. pauksissa suomenkielellä. Näin on tapahtu-
1293: Tämän lain säännöksen jälkimäinen osa nut varsinkin kouluhallituksen määrätessä
1294: oikein tulkittuna sekä vertaamalla sitä ai- maksettavaksi opettajapalkkojen määrära-
1295: kaisemman lain vastaaviin säännöksiin, ei hoja samoin kuin kunnankirjastoille tulevia
1296: voine tarkoittaa muuta kuin että kaikki avustuksia y. m.
1297: ylemmältä viranomaiselta yksikielisille kun- Lienee ilman muuta selvää, että asia ei
1298: nille tai itsehallintoyhdyskunnille menevät ole niinkuin sen pitäisi olla. Senvuoksi pi-
1299: kirjelmät on kirjoitettava näiden kielellä. täisi pykälän säännöstä selventää niin, ettei
1300: Sellaista rajoitusta, että tämä sääntö kos- lain määräyksiä tässä kohden voitaisi jat-
1301: kisi ainoastaan niitä asioita, joista toimi- kuvasti tulkita väärin.
1302: tuskirja annetaan, ei ilmeisestikään voida Mutta pykälään olisi vielä toisessa suh-
1303: soveltaa viimemainittuun tapaukseen, sillä teessa saatava muutos. Määräys, että kor-
1304: silloinhan momentin jälkimmäinen osa olisi keamman viranomaisen ainoastaan sellai-
1305: itsessään turha ja toistaisi sen, mitä edellä sessa asiassa, jossa toimituskirja annetaan,
1306: jo on säädetty, koska yksikielinen kunta ja on kirjoitettava aiemmalle viranomaiselle
1307: itsehallintoyhdyskunta on aina velvollinen menevä kirjelmä sillä kielellä, jota tämä
1308: käyttämään omaa kieltänsä. Kaikkinaisen on velvollinen asiassa käyttämään, antaa
1309: kirjeenvaihdon yksikielisen kunnan viran- aihetta moninaiseen epäselvyyteen, epävar-
1310: omaisten kanssa tulee siis tapahtua kun- muuteen ja mielivaltaiseen tulkintaan. Ei
1311: nan kielellä. Tämä on käytännöllisesti kat- suinkaan ole aina kovin helppoa ratkaista,
1312: soen tarpeen jo yksinpä saman pykälän koska näissä tapauksissa todella on ky-
1313: 2 momentin säännöksen vuoksi, josta käy sessä sellainen toimituskirja, joka on rat-
1314: ilmi, että alempi viranomainen ei ole vel- kaiseva kirjeenvaihtokieleen nähden. Sitä-
1315: 1,3. - von Born y. m. 15
1316:
1317: paitsi määräystä voidaan kiertää sangen ranomaisilta suomenkielisiä kirjelmiä ja
1318: helposti tavalla, joka on lain tarkoitusta asiakirjoja, joita asianomainen kunnan vi-
1319: vastaan. Vanha hyvä tapa on ollut, että ranomainen ainoastaan vaivoin ymmärtaä.
1320: ylemmän viranomaisen on aiemmalle viran- Nyt puheenaolevan 13 § :n vastamainitun
1321: omaiselle menevä kirjeenvaihtonsa toimitet- 2 momentin mukaan ei alempi viranomai-
1322: tava sillä kielellä, jota jälkimmäinen on nen saa olla noudattamatta määräystä, joka
1323: velvollinen käyttämään. Mitään syitä ei on annettu toisella kielellä, jos viranomai-
1324: ole esitetty, jotka pakottaisivat luopumaan nen on velvollinen sitä ymmärtämään. Kun-
1325: tästä säännöstä, sen lienee kokemus kyllin nan viranomaisten ja toimenhaitijoitten
1326: selvästi osoittanut. Ylemmällä viranomai- kielitaitopätevyysvaatimuksesta ei ole mi-
1327: sella on aina vähintään yhtä suuri mutta tään yleisiä määräyksiä olemassa ja täysin
1328: useimmiten suurempi pätevyys kielellisessä. oikeutetusti voidaan asettaa kyseenalai-
1329: suhteessa kuin alemmalla viranomaisella ja seksi, missä määrin kaksikielisissä kun-
1330: se voi senvuoksi helpommin kuin viimemai- nissa ollaan velvollisia osaamaan ja vielä
1331: nittu tulla toimeen toisella kielellä ja sen oikeutetummin, missä määrin siellä todella
1332: täytyy joka tapauksessa, silloin kun toimi- osataan molempia kieliä. Kääntämisapua
1333: tuskirjoista on kysymys, käyttää alemman voidaan tosin joissakin tapauksissa käyt-
1334: viranomaisen kieltä. Mikä olisikaan tällais- tää, mutta nurinkurista on, jos sitä täytyy
1335: ten olosuhteitten vallitessa yksinkertaisem- käyttää myöskin niiden kirjelmien ja asia-
1336: paa ja luonnollisempaa kuin se, että ylempi kirjojen oikein ymmärtämisen varmentami-
1337: viranomainen aina ottaisi huomioon alem- seksi, joita lähettävät valtion kaksikieliset
1338: man viranomaisen kielen. Jos se voi tehdä viranomaiset, jotka tarvittaessa ovat vel-
1339: sen joissakin tapauksissa voi se yhtä hyvin volliset antamaan toimituskirjat suomeksi
1340: tehdä sen muissakin. Se olisi joka suh- tai ruotsiksi. Ainoa luonnollinen ja oikea
1341: teessa tarkoituksenmukaisempaa. Silloin menettelytapa olisi, että ylempi viran-
1342: muodostuisi viranomaisten keskeinen kir- omainen aina ollessaan tekemisissä ei vain
1343: jeenvaihto yhtenäisemmäksi ja selvemmäksi, kuntien vaan ylipäänsä alempien viran-
1344: kun molemmat instanssit käyttäisivät sa- omaisten kanssa käyttäisi niiden kieltä,
1345: maa kieltä eivätkä menettelisi niinkuin nyt toisin sanoen sitä kieltä, jota nämä ovat
1346: usein tapahtuu, että ylempi viranomainen velvolliset asiassa käyttämään. Sekä lailli-
1347: kirjoittaa omalla, enemmistönsä kielellä set että käytännölliset syyt puhuvat ehdot-
1348: alemman viranomaisen vastatessa toisella, tomasti tämän puolesta. Tähän suuntaan
1349: sen enemmistön mukaisella kielellä, sillä käyvä pikainen muutos olisi erittäin tar-
1350: molempienhan tulee, mikäli toimituskirjaa peellinen. Sen kautta saataisiin myös eräs
1351: ei ole annettava, kirjeenvaihdossa käyttää uuden kielilain aiheuttamista suurimmista
1352: sisäistä virkakieltään toisin sanoen sitä, kiihottimista poistetuksi, vaikkakin laissa
1353: jota alueen väestön enemmistö puhuu. on useita muitakin säännöksiä, jotka myös
1354: Varsinkin kuntien suhteen aikaisempaan ovat sekä epäonnistuneita että muutosta
1355: järjestelmään tässä suhteessa palaaminen kaipaavia.
1356: olisi tarpeellista. Nykyisin saattaa tapah- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme siis,
1357: tua siten, että kunnalle, joka ehkä teoreet-
1358: tisesti katsoen on kaksikielinen, mutta käy- että Eduskunta hyväksyisi näin
1359: tännössä ruotsinkielinen, saapuu valtion vi- kuuluvan lakiehdotuksen:
1360: 16 I,3. - Kielilain muuttaminen.
1361:
1362:
1363: Laki
1364: huhtikuun 5 päivänä 1935 annetun kielilain muuttamisesta.
1365:
1366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, että huhtikuun 5 päivänä 1935 anne-
1367: tun kielilain 13 § on muutettava näin kuuluvaksi:
1368:
1369: 13 §. Ensimmäisessä momentissa mainitusta
1370: Ylemmän viranomaisen on kirjoitettava määräyksestä huolimatta ei alempi viran-
1371: aiemmalle viranomaiselle menevä kirjel- omainen saa olla noudattamatta määräystä,
1372: mänsä sillä kielellä, jota viimemainittu vi- joka on annettu toisella kielellä, jos viran-
1373: ranomainen on velvollinen asiassa käyttä- omainen on velvollinen sitä ymmärtämään.
1374: mään, niin myös yksikieliselle kunnalle tai
1375: muulle itsehallintoyhdyskunnalle sekä nii-
1376: den viranomaisille näiden kielellä.
1377:
1378:
1379: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
1380:
1381: Ernst von Born. Albin Wickman.
1382: Ernst Estlander. K. F. Lauren.
1383: Levi Jern. Uno A. Hilden.
1384: Ragnar Furuhjelm. Henrik Kullberg.
1385: 17
1386:
1387: 1,4. - Toiv. a.l. N :o 1.
1388:
1389:
1390:
1391:
1392: Cajander y. m.: Tasavallan presidentin vaalia koskevien
1393: säännösten muuttamisesta.
1394:
1395:
1396: E d u s k u n n a ll e.
1397:
1398: Hallitusmuodon 23 § säätää tasavallan Valitettujen epäkohtien korjaamis~ksi
1399: presidentin vaalista m. m.: voidaan ajatella useitakin mahdollisuuksia.
1400: ,Presidentin vaalin toimittavat valitsija- Kahtena äärimmäisenä vaihtoehtona, joille
1401: mieh€t, joiden lukumäärä on 300". molemmille on yhteistä, että luovutaan eri-
1402: ,Valitsijamiesten vaali toimitetaan tam- tyisistä valitsijamiehistä, voidaan esittää,
1403: mikuun 15 ja 16 päivänä, ja seuraavan €ttä joko vaalin toimittaa eduskunta tai
1404: helmikuun 15 päivänä kokoontuvat valit- että kansa välittömästi valitsee presidentin.
1405: sijamiehet pääministerin puheenjohdolla Sen ainoan presidentin vaalin tulosta
1406: valitsemaan presidenttiä. Jos vaalissa, joka vastaan, jonka eduskunta toimitti, ei liene
1407: toimitetaan umpilipuin, joku saa enemmän asiallista huomautettavaa. Itse vaalitapaa
1408: kuin puolet annetuista äänistä, on hän va- vastaan kuitenkin voidaan tehdä se pai-
1409: littu. Muussa ,tapauksessa toimitetaan heti nava periaatteellinen huomautus, että Suo-
1410: uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa men hallitusmuoto rakentuu sille pohjalle,
1411: ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali että tasavallan presidentti ja eduskunta
1412: niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toi- ovat tasavertaisia, toisilleen rinnakkaisia
1413: sessa vaalissa ovat saanoot suurimmat ääni- valtiomahteja, joiden molempien valta poh-
1414: määrät. Äänten jakaantuessa tasan ratkai- jautuu kansaan. Tämän järjestelmän
1415: see arpa''. kanssa ei olisi sopusoinnussa se, että tasa-
1416: Presidentin vaalia ensi kerran. v. 1919, vallan presidentti saiSI valtuutuksensa
1417: toimitettaessa, se toimitettiin eduskunnassa. eduskunnalta. Itse kansa sitäpaitsi ei var-
1418: Hallitusmuodon 23 §: n mukainen presi- sinaisesti saisi ääntään kuuluviin siitä,
1419: dentin vaali on toimitettu kahdesti, nim. v. kuka on valittava tasavallan presidentiksi,
1420: 1925 ja 1931, ja tätä kirjoitettaessa ovat sillä kansanedustajat valitaan toisia näkö-
1421: tänä vuonna toimitettavan presidentin vaa- kohtia kuin presidentin vaalia silmällä
1422: lin valitsijamiehet jo tulleet valituiksi, pitäen. Huomautettakoon tässä suhteessa
1423: mutta itse presidentin vaali on vielä suorit- vain siitä suuresta erosta, joka on olemassa
1424: tamatta. nykyisen valitsijamiehistön kokoonpanon ja
1425: Kokemus presidentin vaaleista on siis nykyisen eduskunnan kokoonpanon välillä.
1426: meillä vielä suhteellisesti lyhytaikainen, Tosiasiassa siis myöskin presidentin vaalin
1427: mutta ei yksinomaan myönteinen. Muuhun .tulos eduskunnassa suoritettuna monessa
1428: tässä puuttumatta, on sangen yleisesti esi- tapauksessa saattaisi tulla olemaan toinen
1429: tetty varsinkin se käsitys, että koko sel- kuin jos sen suorittavat erityiset valitsija-
1430: laisesta järjestelmästä, jossa turvaudutaan miehet tai jos kansa sen suorittaisi välittö-
1431: valitsijamiehiin, olisi luovuttava. mästi.
1432:
1433: 3
1434: 18 1,4. - Tasavallan presidentin vaalia koskevien säännösten muuttaminen.
1435:
1436: Mitä viimemainittuun eli välittömään ellei kukaan saisi ehdotonta enemmistöä,
1437: vaalitapaan tulee, on se epäilemättä peri- niin uusintavaalin niiden kahden välillä,
1438: aatteellisesti paras, siinä kun tasavallan jotka olivat saaneet enimmän ääniä, toimit-
1439: presidentti saisi valtuutensa suoraan kan- taisi eduskunta. Tällöinkin saavutettaisiin
1440: salta, aivan kuteh eduskuntakin on välit- se etu, että ehdokkaiksi voitaisiin asettaa
1441: tömästi kansan valitsema. Tällaisesta vaali- ainoastaan pystyvimpiä kansan yleisimmin
1442: tavasta olisi seurauksena myöskin, että pre- kunnioittamia henkilöitä ja ehdokkaden
1443: sidenttiehdokkaiksi poikkeuksetta täytyisi luku tulisi olemaan hyvin vähäinen, mutta
1444: asettaa kansan yleisesti tuntemia, yleistä vältyttäisiin niiltä haitoilta, joita uudis-
1445: arvonantoa nauttivia maan parhaita ky- tettavilla kansanäänestyksillä on. Kun
1446: kyjä. Ilmeistä myös on, että ehdo~kaiden eduskunnan asiana tulisi olla ainoastaan
1447: lukua olisi pakko supistaa verrattain vä- ratkaista niiden kahden välillä, jotka ovat
1448: hiin. Kuitenkaan ei ole ensinkään sanottua, kansalta saaneet enimmät äänet, ei edellä
1449: että ehdokkaiden luku tulisi rajoittumaan kosketetuna periaatteellisella huomautuk-
1450: vain kahteen, mikä tietenkin olisi ihanne- sella olisi yhtä suurta kantavuutta. Mutta
1451: tapaus. Onhan ulkomaillakin vastaavanlai- se mahdollisuus olisi kuitenkin olemassa,
1452: sen vaalitavan vallitessa esiintynyt useam- ettei tulos yhtä tarkoin vastaisi kansan
1453: pia ehdokkaita. Jos presidenttiä ensimmäi- tahtoa kuin vaalien ollessa välitön.
1454: sen kerran tällaisen järjestelmän mukaan Kysymys vaalitavan muu~tamisesta pre-
1455: valittaessa ehkä tulisikin asetetuksi vain sidentin vaalissa on siksi laajakantoinen ja
1456: kaksi ehdokasta, niin todennäköisesti seu- vaikeasti ratkaistava, ettei se nähdäksemme
1457: raavissa vaaleissa jo tultaisiin asettamaan voi tapahtua eduskunta-aloitteen pohjalla.
1458: ehdokkaita enemmän, jolloin se mahdolli- Kuitenkin on esiintynyt niin paljon tyyty-
1459: suus olisi olemassa, ettei kukaan saisi ehdo- mättömyyttä nykyistä vaalitapaa vastaan,
1460: tonta enemmistöä ja uusintavaalit olisi että asia ilmeisesti kaipaa selvittelyä.
1461: toimitettava, esim. samanlaisia periaatteita Ehdotamme sen vuoksi kunnioittaen
1462: noudattaen, kuin hallitusmuodon nykyinen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1463: 23 § määrää, tai olisi lopullinen tulos kan-
1464: natusta saaneiden välillä muulla tavalla että hallitus mahdollisimman päte-
1465: määrättävä. Uusintavaalit kansanäänes- västi selvityttäisi, voitaisiinko vaali-
1466: tyksellä toimitettuina kuitenkin tulisivat tapa tasavallan presidenttiä valit-
1467: melkoisen kalliiksi ja ehkäpä olisivat va- taessa muuttaa sellaiseksi, että vaa-
1468: litsijoita siksi väsyttäviäkin, että loppu- lissa kansan tahto, tarpeettomia kus-
1469: tulos kenties voisi jäädä jossakin määrin tannuksia ja vaaliväsymystä aiheut-
1470: sattuman varaan. tamatta, tulisi nykyistä varmemmin
1471: Voitaisiin ehkä ajatella sellaista väli- toteutetuksi, ja eikö vaali ainakin
1472: tietä, että presidentin vaali .toimitettaisiin ensi asteessa olisi toimitettava välit-
1473: välittömänä kansanäänestyksenä, mutta tömänä kansanäänestyksenä.
1474:
1475: Helsingissä 7 p:nä helmikuuta 1937.
1476:
1477: A. K. Cajander. Mandi Hannula. Helena Syrjälä.
1478: •• ••
1479:
1480: VALTIOPAIVAT
1481: 19 3 7
1482:
1483:
1484: LIITTEET
1485: II
1486:
1487: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1488: TOIVOMUSALOITTEET
1489:
1490:
1491:
1492:
1493: HELSINKI 1937
1494: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1495: Rikoslakia, verotusta ja kiinteistökirjalainsäädäntöä koskevia
1496: laki- ja toivomusaloitteita.
1497: 23
1498:
1499: 11,1. - Lak. al. N :o 4.
1500:
1501:
1502:
1503:
1504: Cajander: Ehdotus laiksi rikoslain 33 luvun muuttamisesta.
1505:
1506:
1507: E d u s k u n n a ll e.
1508:
1509: Rikoslain 33 luvussa, jonka nimikkeenä irtaimen tai kiinteän omaisuuden vahingoit-
1510: on ,Luvattomasta viljelyksestä, metsästyk- tamista, josta rikoslain 35 luvussa sääde-
1511: sestä ja kalastuksesta' ', säädetään muun tään.
1512: ohella, miten sitä on rangaistava, joka toi- Koska sanotun 33 luvun 6 § :ssä sääde-
1513: sen maalta ,ilman laillista oikeutta kaataa tään sille, joka hallitessaan toisen maata
1514: ja anastaa kasvavia puita. Tekoa nimi- ylittää oikeutensa, sama rangaistus kuin
1515: tetään laissa haaskaukseksi eikä siitä ole 1 § :ssä, johtuisi 1 § :n koventamisesta ko-
1516: säädetty läheskään samoja seuraamuksia vennus myös 6 §:ään. Kun 6 §:ssä mai-
1517: kuin varkaudesta. Ruotsissa, jonka lain- nittu teko kuitenkin on luonteeltaan kaval-
1518: säädännöstä tämä ,metsänhaaskauspykälä'' lusta eikä varkautta, ehdotan 6 § :n
1519: on peräisin, on jo vuonna 1875 toimitetulla muutettavaksi siten, että seuraamukseksi
1520: yksinkertaisella rikoslain muutoksella tehty tulee sama rangaistus, mikä kavaltamisesta
1521: isommista ,me,tsänhaaskauksista'' varkauk- säädetään rikoslain 29 luvun 1 § :n 1 mo-
1522: sia. mentissa.
1523: Kun mielestäni puiden anastamista toisen Hallitus on tosin näille valtiopäiville jo
1524: hallitsemaita maalta ei enää nykyoloissa antanut esityksen rikoslain 33 luvun muut-
1525: voida meilläkään pitää pelkkänä luvatto- tamisesta, mutta 1kun sen mukaan toisen hal-
1526: mana viljelyksenä, olisi mielestäni rikoslain linnassa olevalla maalla tapahtuvista pui-
1527: 33 luvun 1 § : ää siten muutettava, että den y. m. anastuksista ei tulisi varkauksia
1528: sitä, joka anastaa toisen maalta puita tai ja kun taasen vuokramiehen tekemistä
1529: muuta sanotussa pykälässä mainittua omai- maan- ja metsänkäyttöoikeuden ylityksistä
1530: suutta, käsiteltäisiin aiheuttamansa vahin- tulisi ankarammat seuraamukset kuin ka-
1531: gon suuruuden mukaan joko varkaana tai valluksesta, ehdotan kunnioittaen, ollen
1532: näpistäjänä, kuitenkin niin, ·että rangais- hallituksen kanssa samaa mieltä, mitä tulee
1533: tusta ei tarvitsisi tuomita, jos aiheutettu tarpeellisuuteen korottaa rikoslain 33 lu-
1534: vahinko on varsin vähäinen. Mitä taasen vun 4 ja 7 § :ssä mainittujen tekojen ran-
1535: ilman anastamisen tarkoitusta tehtyyn va- gaistuksia,
1536: hingontekoon tulee, ei sekään mielestäni ole että Eduskunta hyväksyisi näin
1537: luvatonta viljelystä, vaan seHaista toisen kuuluvan lakiehdotuksen:
1538: 24 I1,1. - Rikoslain 33 luvun muuttaminen.
1539:
1540:
1541: Laki
1542: rikoslain 33 luvun muuttamisesta.
1543:
1544: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 33 luvun nimike ja 1 §,
1545: sellaisena kuin se on 1 päivänä helmikuuta 1929 annetussa laissa, sekä 4, 6 ja 7 §
1546: näin kuuluviksi:
1547:
1548: 33 luku. 6 §.
1549: Toisen maasta tapahtuvasta anastamisesta Joka viljellessään tai hallitessaan toisen
1550: sekä luvattomasta viljelyksestä, metsästyk- maata, luvattomasti on siitä myynyt tai
1551: sestä ja kalastuksesta. muulla tavalla luovuttanut jotakin sellaista
1552: kuin 1 §·:ssä sanotaan, taikka siinä maini-
1553: 1 §. tuin tavoin muuten ylittänyt oikeutensa
1554: J<1ka toisen maalla, ilman laillista oi- maahan, rangaistakoon sakolla taikka V'an-
1555: keutta, tahallaan on kaatanut kasvavan keudella enintään yhdeksi vuodeksi.
1556: puun tahi vahingoittanut sitä anastaakseen Jos hän sellaisella maalla luvattomasti
1557: sen tai osan siitä itselleen tai toiselle taikka on kaskennut tahi kydettänyt, tuomittakoon
1558: mainitussa aikomuksessa ottanut kuivunutta 4 § :n mukaan.
1559: tai tuulen kaatamaa puuta taikka kasva- Jos tapahtunut vahinko on varsin vähäi-
1560: vasta puusta varpuja, oksia, juuria, tuohia, nen, voidaan 1 momentissa mainittu teko
1561: kuoria, lehtiä, niiniä, pihkaa, terhoja, kä- jättää rankaisematta.
1562: pyjä tai pähkinöitä taikka niittänyt ruohoa
1563: taikka ottanut sammalta, jäkälää, turvetta, 7 §.
1564: multaa, savea, hiekkaa, soraa tai kiveä, Yhteisen metsän tai maan osakas, joka
1565: rangaistakoon asian laadun mukaan var- luvattomasti on siitä myynyt tai muuten
1566: kaudesta taikka näpistämisestä. luovuttanut jotakin 1 § :ssä mainittua
1567: Jos kuitenkin tapahtunut vahinko on taikka siinä 'sanotulla tavalla muuten ylit-
1568: varsin vähäinen, voidaan tässä pykälässä tänyt oikeutensa yhteismaahan taikka iu-
1569: mainittu teko jättää rankaisematta. vattomasti sillä kaskennut tai kydettänyt,
1570: rangaistakoon, ellei teosta muualla laissa
1571: 4 §. ole säädetty ankarampaa rangaistusta, enin-
1572: Joka toisen maalla luvattomasti kaskeaa tään sadalla päiväsakolla taikka vankeu-
1573: tai kydettää, rangaistakoon vähintään kah- della enintään neljäksi kuukaudeksi.
1574: dellakymmenellä päiväsakolla taikka van- Ellei erikseen ole toisin säädetty, saakoot
1575: keudella enintään kuudeksi kuukaudeksi. muut yhteismaan osakkaat, mitä on anas-
1576: Jos hän siihen kylvi, saakoon maanomis- tettu taikka kylvöstä kasvanut tai istutettu,
1577: taja mitä kylvöstä on kasvanut, tai sen taikka sen arvon.
1578: arvon, ellei erikseen ole toisin säädetty.
1579:
1580:
1581: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1937.
1582:
1583: A. K. Cajander.
1584: 25
1585:
1586: II,a •. - Llllk. aJ. N :o 5.
1587:
1588:
1589:
1590:
1591: Kivioja y. m. : Ehdotus laiksi kiinteistön tai siitä saadun
1592: tulon perusteella maksuunpantujen kunnallis- ja kir-
1593: kollisverojen etuoikeudesta.
1594:
1595:
1596: E d u s k u n n a 11 e.
1597:
1598: Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen 9 säädetään, että konkurssin tapa:htuessa on
1599: päivänä marraskuuta 1868 annetun asetuk- asetuksesta lähemmin selviävässä etuoikeus-
1600: sen 22 § :ssä, sellaisena kuin tämä lainkohta järjestyksessä suoritettava, maaveroja lu-
1601: on 22 päivältä marraskuuta 1935, säädetään, kuunottamatta, kuluvan ja kolmen lähinnä
1602: että kiinnitetystä tahi muutoin saamisen edellisen vuoden valtion, kunnan ja kirkon
1603: panttina olevasta kiinteistöstä älköön tämän verot, jotka kannetaan yleisissä veronkan-
1604: saamisen edellä otettako ulos muuta kuin noissa. Samanlaista etuoikeusjärjestystä on
1605: viimeisen ja kuluvan vuoden palkat niille, asetuksen 20 § :n mukaan, sellaisena kuin
1606: jotka kiinteistön hoitoa varten ovat omista- pykälä on 17 päivältä helmikuuta 1923, so-
1607: jan vakinaisessa palveluksessa, niin myös vellettava, kun velallisen omaisuus pakko-
1608: kruunulle, kunnalle tahi yksityiselle tuleva toimin konkurssin syntymättä myydään
1609: ulosteko ja senkaltainen määrämaksu, niin- siinä tapauksessa, että omaisuus on ulos-
1610: kuin rälssivero, tonttivero, palstatilan pal- teosta ulosmitattu.
1611: kintovero tahi maanjaon apuma:ksu, joka on Kun nykyisin ei ole enää valtiolle mene-
1612: kiinteistölle laillisesti määrätty ja makset- viä maaveroja ja valtion tulo- ja omaisuus-
1613: tavaksi langennut eikä ole ollut suoritta- vero sekä kunnallis- ja kirkollisverot, mant-
1614: matta pitempää aikaa kuin maakaaressa sa- taalikunnalle ja evankelisluterilaisten seura-
1615: notaan. Vastamainitulla viittauksena tar- kuntain papiston vanhan palkkausjärjeste-
1616: koitetaan maakaaren 17 luvun 3 §:n sään- lyn mukaan kiinteistöstä suoritettavia lu-
1617: nöstä siitä, että kolmen vuoden verolla kuunottamatta, ovat luonteeltaan henkilö~
1618: on etuoikeus ennen kiinnitettyä saatavaa. kohtaisia, sisältää siis voimassa oleva oikeu-
1619: Alkuaan viittaus käsitH myös maakaaren temme yleensä sen, että varsinaisilla veroilla
1620: 17 luvun 4 §:n säännöksen, jorrka mukaan ei ole mitään etuoikeutta ennen kiinnitet-
1621: uuden omistajan saama kiinnekirja lopetti tyjä saatavia, vaikka kyllä muuten, kon-
1622: sanotun ~tuoikeuden, mutta viimemainittu kurssin tapahtuessa ja ulosmittauksen joh-
1623: lainsäännös on kumottu lainhuudatuksesta dosta, määrätynlainen etuoikeus.
1624: ja kiinteistöusaannan moittimisajasta 28 Kokemus on osoittanut, että kiinteistöjä
1625: päivänä helmikuuta 1930 annetulla lailla. entistä yleisemmin on alettu kiinnittää vel-
1626: Velkojain oikeudesta ja etuudesta tois- kasitoumuksista määriin, jotka ylittävät
1627: tensa edellä maksun saamiseen konkurssiin kiinnitetyn omaisuuden arvon, sekä että
1628: luovutetusta omaisuudesta 9 päivänä mar- tästä syystä, kun veroilla on huonompi oi-
1629: raskuuta 1868 annetun asetuksen 7 § :ssä, keus kuin kiinnitetyillä saamisilla, veroja
1630: sellaisena kuin tämä lainkohta kuuluu 12 ei saada sellaisten kiinteistöjen omistajilta
1631: päivänä huhtikuuta 1935 annetussa laissa, pakkotoimin perityiksi. Koska kunnallisvero
1632:
1633: 4
1634: 26 11,2. - Kiinteistön verotus.
1635:
1636: on jakoveron luontoinen, n~in sellainen ve- 1883); ja siitä selviää myöskin, kun kulta-
1637: rojen perimättä jääminen on omiaan lisää- kin veroäyriltä menevä määrä on tietty,
1638: mään kultakin veroäyriltä suoritettavan ve- kuinka paljon veroa hänen on suoritettava
1639: ron määrää ja toisten verovelvollisten rasi- kiinteistön tulosta.
1640: tusta. Näin ollen ja kun kiinteä omaisuus Kirkollisverotus Suomen evankelisluteri-
1641: muodostaa kunnallistaloudelle välttämättö- laisissa seurakunnissa nojautuu 4 päivänä
1642: män verolähteen, olisi siitä saatavan vero- elokuuta 1922 annettujen lakien mukaan
1643: tulon jatkuvaisuus turvattava myöntämällä pääosaltaan kunnallisverotukseen ; ja sikäli
1644: kunnallisveroille etuoikeus ennen kiinnitet- kuin kirkollisverot perustuvat kiinteistötu-
1645: tyjä ja samalla myös ennen maksamatto- loista pantuihin veroäyreihin, olisi niille an-
1646: maan kauppahintaan rperustuvia saatavia. nettava sama etuoikeus kuin vastaaville
1647: Tämä etuoikeus olisi ulotettava näille ve- kunnallisveroille. Tähän on aihetta var-
1648: roille vain sikäli, kuin verot kohdistuvat sinkin ·sentähden, että myöskin kirkollis-
1649: kiinteistöön tai siitä saatuun tuloon, koska vero on luonteeltaan jakoveroa, joten vero-
1650: ei voida pitää asianmukaisena, että kiin- jen perimättä jääminen v·aikuttaa samoin
1651: teistöä rasitettaisiin etuoikeuksilla, jotka kuin kunnallisverotuksessakin~ Samanlainen
1652: eivät johdu kiinteistön hyväksikäyttämi- oikeus olisi niinikään myönnettävä kreik-
1653: sestä. Se myöskin suuresti v·aikeuttaisi luo- kalaiskatolisessa kirkkokunnassa kunnallis-
1654: ton saamista ja johtaisi kohtuuttomuuksiin verotuksen nojalla maksettavaksi pannuille
1655: erittäinkin sellaisissa tapauksissa, JOISSa veroille. Mlliäli evankelisluterilaisissa seu-
1656: kiinteistön haltijalle pantu vero suurim- rakunnissa vielä kannetaan veroa vanhan
1657: malta osalta perustuu muuhun kwin kiin- palkkausjärjestelyn mukaan kiinteistölle
1658: teistöön tai kiinteistöstä saatuihin tuloihin. määrättyinä suorituksina, tulisi näillä, sa-
1659: Kunnallisverotuksesta voimassa olevain moinkwin manttaalikunnalle menevillä ve-
1660: säännösten mukaan pannaan veroäyrejä roillakin, edelleen olemaan puheena oleva
1661: erikseen kiinteistö-, elinkeino- ja muista tu- etuoikeus. Muissa uskonnollisissa yhdys-
1662: loista, ja sen johdosta myöskin kunkin kiin- kunnissa kannettavat ma:ksut ovat monessa
1663: teistön sekä elinkeinoliikkeen tuottamasta tapauksessa luonteeltaan vapaaehtoisia,
1664: tulosta tehdään samaan kiinteistöön tahi mutta mikäli niissä on pakollisesti suoritet-
1665: liikkeeseen kohdistuvat vähennykset. Nii- tava veroa kiinteistön tahi siitä sa:adun tu-
1666: den ohella on tosin myönnetty sellaisia ylei- lon perusteella, joko suorastaan tahi kun-
1667: siäkin vähennyksiä, jotka eivät kohdistu nallisten veroäyrien mukaan laskettuna, tu-
1668: määrättyyn tulolähteeseen, mutta nämä vä- lisi nyt säädettävä etuoikeus koskemaan
1669: hennykset tehdään siinä kunnassa, missä näitäkin verosa:atavia.
1670: verovelvollinen asuu ja missä hänen yleinen Valtiolla ei voida katsoa olevan saman-
1671: verotuspaikkansa sen nojalla on. Niin ollen laista välttämätöntä tarvetta kuin kunnilla
1672: ja muutenkin asian luonnosta johtuen ylei- ja kirkollisilla seurakunnilla saada veronsa
1673: set vähennykset tehdään ensi sijassa vero- perityksi säännönisesti jokaisen kiinteistön
1674: velvollisen muista tuloista kuin kiinteistön osalta. Asian käytännöllisen järjestämisen
1675: tai elinkeinon tuottamista, mikäli hänellä vaikeuskin estää ulottamasta etuoikeutta
1676: sellaisia muita tuloja on. Kunnallisveron valtion tulo- ja omaisuusveroon. Tämä vero
1677: maksuunpanossa määrätään j·a verolippuun määrätään verovelvollisen tulojen tai omai-
1678: merkitään aina erikseen, kuinka monta ve- suuden yhteenlasketun määrän mukaan, eri
1679: roäyriä verovelvolliselle on pantu kiinteis- tulolähteitä tai eri omaisuutta erottamatta,
1680: töstä (A. 15 p:ltä kesäk. 1898, 83 §; A. eikä tällöin sentähden myöskään erikseen
1681: 8 p:ltä jouluk. 1873, 57 § 15 p:ltä elok. kunkin tulolähteen tuottamasta tulosta tai
1682: 11,2. - Kivioja y. m. 27
1683:
1684: kustakin omaisuudesta tehdä niihin kohdis- kun taas 11 päivänä toukokuuta 1928 anne-
1685: tuvia vähennyksiä. Siten valt,ion tulo- tun yksityismetsälain mukaan metsänhoito-
1686: ja omaisuusverossa ei ole selvitettävissä, lautakunnalle uuden kasvun aikaansaami-
1687: minkä verran siitä on kiinteistön tuloihin sesta ja turvaamisesta aiheutuneiden kus-
1688: tahi kiinteään omaisuuteen kohdistuvaa. tannusten ulosotosta ja etuoikeudesta on
1689: Kunnallis- ja kirkollisveroille myönnet- voimassa, mitä kunnallisveroista on sää-
1690: tävä etuoikeus olisi säädettävä koskemaan detty. Kiinnitysasetuksessa ei voitaisi tyh-
1691: kuluvalta ja kahdelta lähinnä edelliseltä jentävästi ja ajanmittaan pysyväisesti lue-
1692: vuodelta maksamatta olevia veroja. tella kaikkia etuoikeudella kiinnityksen ja
1693: Puheena olleesta etuoikeudesta, joka tosin maksamattoman kauppahinnan edellä me-
1694: läheisesti liittyy kiinnitysasetuksen 22 § :n neviä saamisia.
1695: 4 momentin säännöksiin, on annettava eri- Näin ollen ja kun kiinnitysasetuksen
1696: tyinen laki. Sanottu momentti vaatisi ni- 22 § :n muuttaminen johdonmukaisesti
1697: mittäin sekä muodolliselta rakenteeltaan veisi myös etuoikeusasetuksen 1 § :n sekä
1698: että asialliselta sisällöltään perinpohjaista konkurssisäännön 10, 11 ja 24 § :n muut-
1699: muuttamista, mikä ei nykyisin näytä ,asian- tamiseen, eikä erityisen lain säätämi-
1700: mukaiselta, kun kiinteistökiinnityslainsää- sestä tässä tapauksessa myöskään voi
1701: dännön täydellisestä uudistamisesta jo on olla käytännöllistä haittaa, näyttää tar-
1702: olemassa ehdotas, jonka toteuttamiseen on koituksenmukaisemmalta, että siinä järjes-
1703: ryhdyttävä niin pian kuin olosuhteet sen tyksessä myönnetään kiinteistön tai siitä
1704: sallivat. Kosketellussa kiinnitysasetuksen saadun tulon perusteella maksuunpannuille
1705: kohdassa mainitaan esimerkkeinä etuoi- kunnallis- ja kirkollisveroille etuoikeus, rin-
1706: keutta nauttivista määrämaksuista muun nastamaila ·ne äskensanotuissa lainkohdissa
1707: muassa rälssivero, joka on lakkautettu lailla mainittuihin ulostekoihin ja määrämaksui-
1708: 29 päivältä marraskuuta 1924, ja palsta- hin sekä etuoikeuteen nähden että ulos-
1709: tilan palkintovero, jonka lakkauttamisesta haussa j·a konkurssivalvonnassa.
1710: on säädetty palstatilain muuttamisesta itse- Ehdotettu uusi laki aiheuttaa kuitenkin
1711: näisiksi tiloiksi 31 päivänä joulukuuta 1926 etuoikeusasetuksen 7 § :n muuttamisen si-
1712: annetussa laissa. Maanjaon apumaksun kä- käli, että sanonta ,maaveroja lukuunotta-
1713: sitettä ei myös enää ole; sen sijaan on maan- matta" poistetaan ja sen sijaan säädetään
1714: jaon edistämisestä yleisillä varoilla 20 päi- kunnan ja kirkon veroille pykälässä tarkoi-
1715: vänä toukokuuta 1919 annetussa asetuksessa tettu etuoikeus siltä osalta kuin veron pe-
1716: säädetty, että vuosittain valtiolle takaisin rusteena ei ole kiinteistö tai siitä saatu tulo.
1717: suoritettavasta ennakkomaksusta sekä muista 'fämän ohessa on pykälän sanamuotoon
1718: jaosta johtuneista korvauksista jaonalainen syytä tehdä eräitä muodollisia korjauksia.
1719: tila on panttina kuten yleisestä ulosteosta. Sen mukaisesti, mitä edellä on esitetty,
1720: Ojittamis- ja järvenlaskemiskustannuksista ja viitaten eduskunnan aikaisempaan toi-
1721: ovat asianomaiset tilat 23 päivänä heinä- vomukseen sekä silloisen oikeusministerin
1722: kuuta 1902 annetun vesioikeuslain mukaan asiasta tehtyyn kyselyyn 6. 3. 1936 anta-
1723: niinikään samanlaisena panttina. Tielaissa maan vastaukseen sekä lainvalmistelukun-
1724: 3 päivältä toukokuuta 1927 on säädetty, nan ehdotukseen joulukuun 7 p:ltä 1934,
1725: että tierahastoon suorittamatta jätettyjen ehdotamme,
1726: maksujen ulosottoon ja etuoikeuteen nähden että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
1727: on noudatettava samaa kuin veroistakin, vat kaksi lakiehdotnsta:
1728: 28 I1,2. - Kiinteistön verotus.
1729:
1730:
1731: Laki
1732: kiinteistön tai siitä saadun tulon perusteella maksuunpantujen kunnallis- ja
1733: kirkollisverojen etuoikeudesta.
1734:
1735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1736:
1737: 1 §. lisesti pantu ; ja sikäli olkoon mainittujen
1738: Kuluvan ja kahden lähinnä edellisen verojen valvomisesta konkurssissa myös
1739: vuoden kunnallis- ja kirkollisverot, mikäli noudatettava, mitä sanotuista ulosteoista ja
1740: ne on maksuunpantu kiinteistön tai siitä määrämaksuista on voimassa.
1741: saadun tulon perusteella j,a maksettaviksi Mitä 1 momentissa on veroista sanottu,
1742: käyneet, saadaan kiinnitettyjen saamisten sovellettakoon myös säädettyyn veronlisäyk-
1743: ja oikeuksien sekä sellaisen maksamattoman seen ja ulosottokuluihin.
1744: kauppahinnan edellä, jolla kiinnittämättä-
1745: kin on panttioikeus, kiinteistöstä ottaa ja 2 §.
1746: kiinteistön omistajan konkurssista huoli- Tämä laki tulee voimaan paiVana
1747: matta ha:kea samanlaisella oikeudella, kuin kuuta 193 .. ; älköön sitä kuitenkaan so-
1748: on säädetty ulosteoista ja senkaltaisista vellettako konkurssi- ja ulosottoasioissa,
1749: määrämaksuista, jotka on kiinteistölle lail- jotka sitä ennen on pantu vireine.
1750:
1751:
1752:
1753: Laki
1754: velkojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen konkurssiin
1755: luovutetusta omaisuudesta annetun asetuksen 7 § :n muuttamisesta.
1756:
1757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan velkojain oikeudesta ja etuudesta tois-
1758: tensa edellä maksun saamiseen konkurssiin luovutetusta omaisuudesta 9 päivänä mar-
1759: raskuuta 1868 annetun asetuksen 7 §, sellaisena kuin se on 12 päivältä huhtikuuta
1760: 1935, näin kuuluvaksi:
1761:
1762: 7 §. minlyömisen johdosta on suoritettava. Sa-
1763: Sen jälkeen on suoritettava kuluvan ja malla oikeudella kuin verot suoritettakoon
1764: kolmen lähinnä edellisen vuoden valtion samalta ajalta myöskin työntekijäin tapa-
1765: sekä, mikäli veron perusteena ei ole kiin- turmavakuutuslain 40 § :ssä sanotut maksut
1766: teistö tai siitä saatu tulo, kunnan ja kir- ja korvaukset, mikäli ne eivät ole kiinteis-
1767: kon verot, jotka kannetaan yleisissä veron- töstä meneviä.
1768: kannoissa, niin myös mainitulta ajalta Tämä laki tulee voimaan . . päivänä ....
1769: maksettavat valmisteverot. Mitä tässä on kuuta 193 .. ; älköön sitä kuitenkaan sovel-
1770: säädetty veroista, sovellettakoon myös ve- lettako konkurssi- ja ulosottoasioissa, jotka
1771: ronlisäykseen, joka maksuvelvollisuuden lai- sitä ennen on pantu vireille.
1772:
1773:
1774: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1937.
1775:
1776: Vilho H. Kivioja. Kaarlo Hänninen. Heikki Soininen.
1777: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela. Albin Asikainen.
1778: 29
1779:
1780: IJ:,a. - Toiv. a.l. N :o 2.
1781:
1782:
1783:
1784: Kivimäki y. m.: Kiinteistökirjalainsäädännön jouduttami-
1785: sesta.
1786:
1787:
1788: E d u s k u n n a 11 e.
1789:
1790: Kiinnitysasetuksen 22 § :n mukaan, sel- kustannuksista, jotka johtuvat asutustiloilla
1791: laisena kuin tämä pykälä on 22 päivänä suoritetuista erikoisasutustöistä, ovat kul-
1792: marraskuuta 1935 annetussa laissa, on kiin- loinkin kysymyksessäolevat tilat panttina
1793: nitetystä tahi muutoin saamisen panttina kuten yleisistä ulosteoista. Maanjaosta joh-
1794: oleva&ta kiinteistöstä tämän saamisen edellä tuvia korvauksia ja palkkioita, joilla
1795: otettava ulos paitsi muuta, kiinteistöstä niinikään on panttioikeus kiinteistöön il-
1796: menevät valtiolle tulevat julkisoikeudelli- man kiinnitystä, ovat maanmittausinsinöö-
1797: sessa järjestyksessä maksettavaksi pannut rin palkkio ja talojen muuttokustannukset.
1798: tai niihin verrattavat suoritukset, sellaiset Vielä on eräällä lainvoimaisella tuomiolla
1799: kuin järvenlaskemis- ja ojittamiskustannuk- selitetty, että myös sellaisilla saamisilla,
1800: set sekä maanjaosta johtuvat korvaukset ja jotka perustuvat isojaossa, uusjaossa ja
1801: palkkiot. halkomistoimituksissa laadittuihin erinäi-
1802: Mainitut suoritukset rasittavat siis kiin- siin tiloihin, kuten esim. metsä- ja viljelys-
1803: teistöä ilman että kiinteistö on niiden mak- tiloihin, kiinnittämättä panttioikeus siihen
1804: samisen vakuudeksi kiinnitetty. Niistä on kiinteistöön, joka maanmittaustoimituksessa
1805: säädetty erikseen useissa laeissa, asetuk- on määrätty suorittamaan korvausta saa-
1806: sissa tai valtioneuvoston päätöksissä. mistaan eduista ja parannuksista.
1807: Niinpä ovat valtion osanotosta maanparan- Kiinteistöluotolie ja maatilojen vaihdan-
1808: nustöiden kustannuksiin 4 päivänä heinä- nalle ei panttioikeuden syntymisellä ilman
1809: kuuta 1935 annetun valtioneuvoston pää- kiinnitystä mainitunlaatuisille saamisille
1810: töksen 7 §:n 1 momentin sekä vesioikeus- ole näihin asti ollut mainittavampia hait-'
1811: lain 4 luvun 12 §:n mukaan maan kuivaus- toja. Saamiset ovat olleet pienehköjä ja
1812: yritykseen osallistuneet tilat panttina kui- tavallisesti myöskin siksi harvinaisia, että
1813: vatuslainoista ilman, että lainat niihin on kiinteistön ostajan tai sen, joka tahtoo
1814: kiinnitettävä, kuitenkin niin, että viljelys- kiinteistön omistajalle myöntää luottoa
1815: maiden parantamiseen salaojituksella ja kiinnitystä vastaan kiinteistöön, on ollut
1816: vesityksellä myönnetyt lainat eli n. s. sala- verraten helppo saada selko siitä, onko
1817: ojituslainat ovat lainan saajien tilaan kiinteistö vastuussa saamisista, jotka edellä-
1818: ikiinnitettävät. Samalla tavoin ovat osak- kosketelluu kiinnitysasetuksen mukaan ovat
1819: kaitten eli lainansaajien kiinteistöt ilman kiinteistöstä ulosotettavat ennen kiinni-
1820: kiinnitystä panttina vesiperäisten metsä- tettyä saamista. Olosuhteet ovat tässä suh-
1821: maitten kuivaamista varten myönnetyistä teessa viime aikoina muuttuneet ja ovat
1822: n. s. yleisojituslainoista. Samoin säädetään muuttumassa niin toisenlaisiksi, että pantti-
1823: erikoisasutustoiminnasta 10 päivänä tammi- oikeuden syntyminen ilman kiinnitystä tai
1824: kuuta 1934 annetun lain 2 §:ssä, että niistä ilman että siitä tehdään merkintä kiinnitys-
1825: 30 11,3. - Kiinteistökirjalainsäädännön jouduttaminen.
1826:
1827: as1am pöytäkirjaan tai muuhun julkiseen viivytyksestä johtuu paitsi niitä haittoja,
1828: :luetteloon, alkaa käydä kiinteistöluotolle ja joita edellä koskettelimme, myös esim. sel-
1829: tilojen vaihdannalle vahingolliseksi. Kiin- laisia, ettei metsien hakkuukiellosta, joka
1830: teistöjä on kuivatushankkeiden tullessa niin perustuu yksityismetsälain säännöksiin tai
1831: yleisiksi kuin ne ovat tulleet ja metsänpa- joka tullaan antamaan ensi vuoden alusta
1832: rannustöiden yhä viikastuessa sekä maan- voimaan astuvan asutuslain säännöksien no-
1833: mittaustöiden suuntautuessa laajemmalti jalla, ole merkintää kiinnityspöytäkirjassa
1834: sellaisiin toimituksiin, joista syntyy koske- tai maarekisterissä. Edellisessä ,tapauk-
1835: teitua laatua olevia saamisia, yhä enem- sessa on hakkuukielto merkittävä vain met-
1836: män alkanut rasittaa saamisia, joista eivät sänhoitolautakunnan pitämiin luetteloihin.
1837: rasitustodistus tai maarekisteri sisällä mi- Jälkimmäisessä tapauksessa ei laki säädä
1838: tään merkintää. Samaan suuntaan on pie- velvoitusta merkinnän tekemiseen metsän-
1839: niin tiloihin nähden vaikuttanut erikois- hakkuusta mihinkään julkiseen luetteloon.
1840: asutustoimintalaki, joka tosin lakkaa ole- Näistä ja monista muistakin syistä olisi
1841: masta voimassa tämän vuoden lopussa. kiinnityskirjaa koskevan lainsäädännön val-
1842: Myöskin niiden saamisten suuruus, joista mistumista mahdollisuuden mukaan joudu-
1843: edellä on ollut puhetta, on jo tuottanut ja . tettava. Jollei sitä koskevaa ehdotusta
1844: tulee tuottamaan sille, joka aikoo hankkia kuitenikaan syystä tai toisesta ole lähi-
1845: itselleen maalla olevan kiinteistön tai aikoina odotettavissa, olisi joka tapauksessa
1846: myöntää sitä vastaan luottoa, ikäviä yllä- tarpeellista, että kosketellut epäkohdat
1847: tyksiä. On sattunut, että kiinteistöä on muulla tavoin pikimmiten saataisiin poiste-
1848: ostajan tai luotousaajan siitä mitään tietä- tuiksi esim. siten, että puheenaolevaa
1849: mättä ja ilman että hän rasitustodistuk- laatua olevista saamisista tehtäisiin mer-
1850: sesta tai maarekisteristä on voinut siitä kintä kiinnityspöytäkirjaan.
1851: saada selkoa, rasittanut suuret, useihin Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo-
1852: kymmeniintuhansiin, jopa joskus suurem- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
1853: matkin saamiset ja teoreettisesti ei ole mi- syttäväksi toivomuksen,
1854: tään rajaa tällaisten saamisten syntymi-
1855: selle. että hallitus kiirehtisi kiinteistö-
1856: Tämä epäkohta ei tosin ole jäänyt huo- kirjalainsäädännön valmistumista tai,
1857: miota vaille. N. s. kiinteistökirjalainsää- jollei sitä koskevaa esitystä voida
1858: dännöllä, jota koskeva ehdotus on jo vuosia lähiaikoina Eduskunnalle antaa,
1859: sitten valmistunut, pyritään aikaansaamaan ottaisi harkittavakseen, eikö voi-
1860: se, että kaikki kiinteistöä koskevat rasituk- massaolevia lainsäännöksiä olisi kehi-
1861: set ovat helposti selville saatavissa. Vali- tettävä siihen suuntaan, että julkis-
1862: rettavasti tämä ehdotus ei vielä ole voinut . oikeudellisessa järjestyksessä kiinteis-
1863: tulla lopulliselle valmistusasteelle, riippuen töstä maksettavaksi pantavat suori-
1864: tietääksemme ensi sijassa siitä, että notaa- tukset tulevat merkityiksi kiinnitys-
1865: rien asettaminen tuomiokuntien kanslioihin asiain pöytäkirjaan.
1866: tuli järjestetyksi vasta vuonna 1935. Tästä
1867:
1868: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1937.
1869:
1870: T. M. Kivimäki. Mauno Pekkala.
1871: •• ••
1872:
1873: VALTIOPAIVAT
1874: 19 3 7
1875:
1876: LIITTEET
1877: IV
1878: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1879: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
1880:
1881:
1882:
1883:
1884: HELSINKI 1937
1885: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1886: Verotusta, virkamiesten palkkausta, kansakoululaitosta, suojelus-
1887: kuntajärjestöä, lahjoitusmaita y. m. koskevia laki- ja
1888: toivomusaloitteita.
1889: 35
1890:
1891: IV,t. - Lak. aJ.. N :o 6.
1892:
1893:
1894:
1895:
1896: Pekkala y. m.: Ehdotus laiksi tullien kantamisesta vuonna
1897: 1937 annetun lain muuttamisesta.
1898:
1899: E d u s k u n n a ll e.
1900: Vuodelle 1937 vahvistetussa laissa tullien 50 penniksi, jolloin rukiin hinta kotimaassa
1901: kantamisesta <>n rukiin tulli uudelleen ei <>lisi noussut 2 markkaa 50 penniä kor-
1902: määrätty liukuvaksi senjälkeen kuin aikai- keammalle. Tämä laskelma ei ole kuiten-
1903: semmat alhaiset hinnat ulkomailla <>livat kaan pitänyt paikkaansa. Päinvastoin <>n
1904: alkaneet nopeasti kohota eikä senvuoksi viljamarkkinoilla vallinnut ennen:kuuluma-
1905: <>llut mahdollisuutta jättää entistä korkeaa t<>n rukiin kysyntä nostanut sen hinnan
1906: suojatullia kiinteäksi. Tämä merkitsi huo- korkeammalle kuin kukaan oli voinut kuvi-
1907: mattavaa korjausta siihenastiseen mahdot- tella. Miten suuri ja nopea tämä nousu
1908: tomaksi käyneeseen tilanteeseen.' varsinkin viime viikkoina on <>llut siitä an-
1909: Tähän uuteenkin ruistullimääräykseen tavat alla olevat numerot selvän kuvan.
1910: jäi kuitenkin kaksi pahaa virhettä. En- Taulukossa olevat tiedot koskevat La Plata
1911: sinnäkin määrättiin tulli liian korkeaksi ruista. Ensimmäinen sareke tarkoittaa hin-
1912: pyrkimällä siihen, että rukiin hinta liuku- taa Suomen markoissa kilolta vapaasti
1913: van asteikon avulla vakiinnutetaan vähin- Etelä-Suomen satamassa ja toinen sen hin-
1914: itään 2 markkaan 25 penniin kilolta, sallien taa tullattuna, j·olloin tullimaksuihin on
1915: sille kuitenkin mahdollisuuden kohota jopa sisällytetty liikennemaksut ja purkauskulut.
1916: 2 markkaan 50 penniin kil<>lta. Että tämä
1917: on liian korkea hinta väestön tärkeimmälle La Plata ruis:
1918: ravintoaineelle on itsestään selvää. Ei edes Tulla.ttuna
1919: Smkjkg cif Smkjkg
1920: naapurimaassamme Ruotsissa, missä osto-
1921: kyky on huomattavasti korkeampi kuin 1936 Tammikuun alku -:90 2:04
1922: meillä, ruis nykyään maksa 2 markkaa Helmikuun -:90 2:04
1923: enempää. Siellä hallitus pitää huolen siitä, " Maaliskuun " -:91 2:05
1924: ettei se myöskään pääse nousemaan tämän " Huhtikuun " -:96 2:10
1925: rajan yli. " Toukokuun " 1:03 2:17
1926: T<>inen virhe rukiin tullin määrämisessä
1927: " Kesäkuun " 1:06 2:20
1928: tapahtui siinä että käytäntöön otettu liu- " Heinäkuun " 1:25 2:39
1929: kuva asteikko katkaistiin liian aikaisin. Sen " Elokuun " 1:36 2:50
1930: kautta tehtiin mahdolliseksi rukiin hinnan " Syyskuun " 1:14 2:28
1931: " "
1932: kohoaminen yli senkin määrän, jota pää- Lokakuun 1: 38 2:52
1933: töksen takana <>leva eduskunnan enemmistö " Marraskuun " 1:46 2:60
1934: " "
1935: piti korkeimpana mahdollisena. Joulukuun 1: 53 2:67
1936: Lakia säädettäessä ei nimittäin pidetty " 10 "pv. 1:62 2:76
1937: mahdollisena, että ulkoa tuotavan rukiin " Tammikuun
1938: 1937 " 2 2:01 2: 80 1 )
1939: hinta voisi kohota ainakaan yli 2 markan 28 " 2:24 3:03
1940: kilolta vapaasti Etelä-Suomen satamassa.
1941: " " "
1942: 1) Tulli alentunut 1 markasta 15 pennistä 75
1943: Sen mukaisesti määrättiin alin ruistulli penniin.
1944: 36 IV,l. - Tullimaksut vuonna 1937.
1945:
1946: Kuten taulukosta näkyy on ulkoa tuodun Mutta mikä nyt voidaan haitatta tehdä ja
1947: rukiin hinta vapaasti Etelä-Suomen sata- myöskin on välttämättä tehtävä, on liuku-
1948: massa noussut tammikuusta 1936 tämän van asteikon jatkaminen niin, että huutavin
1949: vuoden tammikuuhun lähes 150 prosentilla vääryys tulee korjatuksi.
1950: ja niin lyhyessä ajassa kuin joulukuun Jos voimaansaatettua rukiin tullin liu-
1951: alusta 1936 kuluvan vuoden tammikuun kuvaa asteikkoa jatketaan pitemmälle, muo-
1952: loppuun 1 markasta 53 pennistä 2 mark- dostuu laskelma seuraavanlaiseksi:
1953: kaan 24 penniin eli 46.4 prosentilla. Kun
1954: IDkomaisen rukiin Tulli
1955: Rukiin hinta
1956: tähän cif-hintaan lasketaan 75 pennin tulli, hinta satamassa tullattuna
1957: mikä lain mukaan kannetaan koko ensim- 1:-1:25 1:15 2:15-2:40
1958: mäisen vuosineljänneksen ajan, kohoaa ul- 1:25-1:50 1:- 2:25-2:50
1959: koa .tuotavan rukiin hinta niin korkeaan 1:50-1:75 -:7'5 2:25-2:50
1960: summaan kuin 3: 03 kilolta. Siitä johtuu, 1:75-2:- -: 50 2:25-2: 50
1961: ellei myöskään kotimaista ruista nykyään 2:-2:25 -: 25 2: 25-2:50
1962: ole halvemmalla saatavissa. Todellisuudessa 2: 25- -·- 2:25-
1963: kotimainen ruis ei tätä nykyä tule ensin-
1964: kään markkinoille, koska myyjät odottavat Lisäämällä asteikkoon kaksi viimeistä ri-
1965: yhä jatkuvaa hinnan nousua. viä poistetaan pahin kohtuuttomuus, mutta
1966: Tämmöinen tilanne on mahdoton. Vaikka vakuutetaan silti rukiin viljelijöille vähin-
1967: asettuisi kuinka suojeluystävälliselle kan- tään 2 markan 25 pennin hinta ruiskilolta,
1968: nalle tahansa kotimaiseen tuotantoon näh- mihin hintatasoon nykyistä asteikkoa sää-
1969: den, ei voine olla mukana ylläpitämässä dettäessäkin pyrittiin. Jos hinta ulkoa tuo•
1970: :Suojelua silloin kuin ulkolaisen kilpailijan tavalle rukiille nousee yli tämän tason,
1971: tavaran hinta on siksi korkea, että se kor- nousee kotimaisen rukiin hinta ilman tulli-
1972: vaa tuottajain työn heidän korkeimpienkin suojaa:kin samassa suhteessa. Tämän joh-
1973: toivomustensa mukaan. Suoja voi olla tar- dosta ei kuluttajapiireillä kuitenkaan pi-
1974: peen vain silloin kuin ulkolainen tuottaja täisi olla muistuttamista, koska meillä sil-
1975: koettaa polkuhinnalla tehdä mahdottomaksi loin jouduttaisiin seuraamaan maailman-
1976: harjoittaa kannattavaa kotimaista tuotan- markkinain hintatasoa.
1977: toa. Siitä huolimatta, että jauhamattoman ru-
1978: Tullitariffi tosin vahvistetaan k<1ko vuo- kiin tulli täten muuttuisi ei jauhetun ru-
1979: deksi eikä sitä kernaasti ryhdytä muuttele- kiin tulliin kuitenkaan tarvinne k~ea,
1980: maan keskellä vuotta. Mutta kun ne edelly- :koska sitä nykyisissä oloissa ei voi laisin-
1981: tykset, joiden perusteella rukiin tulli mää- kaan tuoda maahan.
1982: rättiin, jo muutamien viikkojen kuluessa Jotta ei nykyinen kohtuuton, kuluttaja-
1983: ovat ennättäneet perinpohjin muuttua, olisi piirejä rasittava olotila pääsisi jatkumaan
1984: suuri vääryys tärkeän leipäviljan ostajia päivääkään kauemmin kuin sen korjaami-
1985: kohtaan, jos tämmöisen olotilan sallittaisiin seen tarvitaan olisi rukiin tulli tarkistet-
1986: jatkua, kunnes uusi tullitariffi seuraavan tava heti lain tultua vahvistetuksi odotta-
1987: vuoden alussa astuisi voimaan. Senvuoksi matta neljännesvuoden vaihdetta. Määrää-
1988: on suorastaan välttämätöntä nyt heti kor- väksi olisi silloin paras ottaa 1 päivän hel-
1989: jata tapahtunut erehdys. Jotta meitä ei mikuuta 1937 ulkoa tuotavasta rukiista
1990: voitaisi syyttää kohtuuttomien muutosten maksettu hinta.
1991: ehdottamisesta, emme tässä vaiheessa esitä Myöskin vehnän hinta on noussut viime
1992: rukiin tullin alentamista, vaikka se meidän viikkoina kohtuuttoman korkealle. Kun
1993: mielestämme on tarpeettoman korkea. vehnän käyttö on muodostumassa yhä suu-
1994: IV,l. - Pekkala ·y. m. 37
1995:
1996: remmassa määrässä yleiseksi ja sen vilje- Tullattuna
1997: Smk/kg cif Smkjkg
1998: lyskin kotimaassa on laajentunut, ei tätä
1999: kehitystä olisi häirittävä päästämällä sen 1936 Huhtikuu alku 1: 66 2: 96
2000: hintaa nousemaan korkeammalle kuin sen Toukokuun 1:67 2:97
2001: tuotantokustannukset vaativat. Itse asiaasa- " Kesäkuun " 1:57 2:87
2002: " Heinäkuun "
2003: han vehnän tuotantokustannukset eivät 1:81 3:11
2004: nouse suuremmiksi kuin rukiinkaan, joten " Elokuun " 2:01 3:31
2005: näiden molempien viljalaatujen hinnalla ei " Syyskuun " 1: 87 3:17
2006: tarvitsisi olla suurtakaan eroa. Niinpä " Lokakuun "
2007: 2:20 3:50
2008: esim. Ruotsissa, jossa viime vuosina on ryh- " Marraskuun " 2:23 3:53
2009: dytty laajakantoisiin toimenpiteisiin viljan- " Joulukuun " 2:34 3:64
2010: viljelyksen suojelemiseksi, on vehnän hinta
2011: " "
2012: 10 pv. 2:41 3:71
2013: ollut n. Smk. 2: 25 ja vain parikymmentä " "
2014: 1937 Tammikuun 2 2:68 3:98
2015: penniä korkeammalla kuin rukiin hinta. 28
2016: " 2:51 3: 81
2017: Miten jyrkästi vehnän hinta äskeisinä
2018: " " "
2019: kuukausina on noussut näkyy alempana- Kuten näkyy on hinta puolen vuoden
2020: olevista numeroista, jotka koskevat Mani- aikana noussut hyvin jyrkästi ja samassa
2021: toba-vehnän hintaa. Ensimmäinen sareke suhteessa on myöskin kotimaisen vehnän
2022: tarkoittaa hintaa Suomen markoissa kilolta hinta noussut.
2023: vapaasti Etelä-Suomen satamassa ja jälki- Mielestämme voitaisiin vehnän tulliin
2024: mäinen sareke hintaa tullattuna, siihen li- nähden ilman epäilyksiä palata sille tasolle,
2025: sättynä liikennemaksu ja purkauskulut. jolla meillä oltiin vuosina 1928 ja 1929,
2026: joll()in jauhamattoman vehnän tulli ali
2027: Manitoba I: 75 penniä ja jauhetun 1 markka 20 penniä.
2028: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2029: Smkjkg cif Tullattuna
2030: Smkjkg
2031: 1936 Tammikuun alku 1: 82 3:12 että Eduskunta hyväksyisi näin
2032: Helmikuun 1:81 3:11 kuuluvan takiehdotuksen:
2033: " Maaliskuun " 1:74 3:04
2034: " "
2035:
2036: Laki
2037: tullien kantamisesta vuonna 1937 annetun lain muuttamisesta.
2038: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1936 tullien
2039: kantamisesta vuonna 1937 annetun lain 1 ja 2 § seuraavasti:
2040:
2041: 1 §. Muist. N:oon 32. Myl-
2042: Voimassa olevaan tullitariffiin tehdään lylaitos, joka jauhat-
2043: seuraavat muutokset: taa yleistä kauppaa
2044: varten myöskin koti-
2045: maista vehnää, on oi-
2046: A. Maahantuotavat tavarat. keutettu maahan tuo-
2047: Nimik-
2048: keenN:o Määrä Smk maan saman suurui-
2049: Vilja: sen määrän ulko-
2050: 32 vehnä 1 kg -:75 maista vehnää 50 pen-
2051: 38 IV,l. - Tullimaksut vuonna 1937.
2052:
2053: Nimlk· yli 2 markan, mutta ei yli 2 markan
2054: keenN:o Määrä Smk
2055:
2056: nin tullilla kilolta, 25 pennin, on rukiin tulLi 25 penniä kilolta;
2057: ehdoilla, jotka valtio- yli 2 markan 25 pennin, on rukiin .tuonti-
2058: neuvosto määrää. ltulli vapaa.
2059: Jos jauhamattoman rukiin tulli on ki-
2060: vehnäjauhot: lolta:
2061: 43 lesemättömät (graham) 1 kg 1:- 1 markka 15 penniä, on lesemättömien
2062: 44 lestyt, myös granular- ruisjauhojen tulli 1 markka 35 penniä ja
2063: jauhot .............. 1 kg 1: 20 lestyjen ruisjauhojen 2 markkaa 10 penniä
2064: 45 vehnäryynit . . . . . . . . . . 1 kg 1: 20 kilolta;
2065: 1 markka, on lesemättömien ruisjauhojen
2066: tulli 1 markka 20 penniä ja lestyjen rnis-
2067: 2 §. jauhojen 1 markka 90 penniä kilolta;
2068: 75 penniä, on lesemättömien ruisjauhojen
2069: Jos ulkomaalta tuodun rukiin, joka mää-
2070: tulli 95 penniä ja lestyjen ruisjauhojen
2071: rää Suomen markkinat, tarjontanoteeraus-
2072: ;tulli 1 markka 50 penniä kilolta;
2073: ten perusteella laskettu keskicifhinta Etelä-
2074: 50 penniä tai alempi, on lesemättömien
2075: Suomen satamassa kolmen kuukauden ai-
2076: ruisjauhojen tulli 70 penniä ja lestyjen
2077: kana on ollut kilolta
2078: ruisjauhojen tulli 1 markka 20 penniä ki-
2079: yli 1 markan, mutta ei yli 1 markan
2080: lolta.
2081: 25 pennin, on rukiin tulli 1 markkaa 15
2082: Maatalousministeriö vahvistaa valtion
2083: l)€nniä kilolta;
2084: viljavaraston ehdotuksesta tässä pykälässä
2085: yli 1 markan 25 pennin, mutta ei yli mainittujen tarjontanoteerausten perus-
2086: 1 markan 50 pennin, on rukiin tulli teella lasketun rukiin tuontihinnan vuosi-
2087: 1 markka kilolta; neljänneksittäin.
2088: yli 1 markan 50 pennin, mutta ei yli Heti tämän lain tultua vahvistetuksi
2089: 1 markan 75 pennin, on rukiin tulli määrätään kuitenkin rukiin tulli vuoden
2090: 75 penniä kilolta; 1937 ensi vuosineljänneksen loppuun saakka
2091: yli 1 markan 75 pennin, mutta ei yli helmikuun 1 päivänä 1937 vallinneen tuon-
2092: 2 markan, on rukiin tulli 50 penniä kilolta; .tihinnan perusteella.
2093:
2094: Helsingissä 16 ;päivänä helmikuuta 1937.
2095:
2096: Mauno Pekkala. Väinö Sinisalo. Otto Toivonen.
2097: Kaarlo Harvala. Alex Hämäläinen. Urho Kulovaara.
2098: Aug. Kuusisto. Armas Paasonen. Anselm Pitkäsilta.
2099: Aino Lehtokoski Jalmari Linna. Jussi Rapo.
2100: Onni Hiltunen. Eetu Karjalainen. G. Lindström.
2101: T. Bryggari. Väinö Kivisalo. K.-A. Fagerholm.
2102: Kustaa Perho. Hugo Aattela. A. Turkka.
2103: E. Huttunen. P. Salmenoja. Ville Kupari.
2104: Kaisa Hii1elä. 0. Peltonen. Yrjö Helenius.
2105: Jere Juutilainen. Yrjö Welling. Juho Kuittinen.
2106: Alpo Lumme. Matti Turkia. Antti Meriläinen.
2107: Karl J. Wenman. Jussi Lonkainen. J. F. Tolonen.
2108: Viljo 0. Kilpeläinen. Edv. Pesonen.
2109: 39
2110:
2111: IV,2 .. - Lak. al. N :·o 7.
2112:
2113:
2114:
2115:
2116: Eskola y. m. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverosta anne-
2117: tun lain 37 § :n muuttamisesta.
2118:
2119:
2120: E d u s ik u n n a ll ·e.
2121:
2122: Voimassaolevan .tulo- ja IOmaisuusvero- tulla valituksi tulo- ja omaisuusverolauta-
2123: ~ain 37 § :n 2 m.om. mukaan ei v·erotuslauta- kuntaan, vaikka hän·ellä muuten saattais~
2124: kunnan jäseneksi voida määrätä sitä, joka olla s·ekä tottumusta että kokemusta näihin
2125: läbinnä edelliseltä verovuodelta ei ol·e ollut tehtäviin, kun sen sijaan toinen 10,000 mar-
2126: verove1vollinen. Tätä säännöstä on viime kan tuloa nauttiva lapseton henkilö on voo-
2127: aikoina eräissä kunnissa, seikä myös juliki- lilmlpoinen. Lain mukaanhan on tulosta
2128: suudeesaJkin, alettu ~tuJkita siten, että vero- vähennettävä 2,500 markkaa jokaiselta lap-
2129: velvollinen on ainoastaan se, joUe veroa on selta, joka ennen ver·ovuotta ei ole täyttä-
2130: m~tavaiksi pantu, mikä sen jäTheen kuin nyt 16 vuotta. Tämä saattaa käytännössä
2131: tulo- ja omaisuusverolakia 14 ,päivänä jou- johtaa siihen, että arviopuolisoita erikseen
2132: lukuuta 1935 muutettiin siten, että laillisten verot·ettaessa peruH~en pääasiallisin elättäjä
2133: poistojen jälkeen alle 10,000 markkaan menettää vaalikelpoisuutensa verotuslauta-
2134: päättyvä tulo ja alle 100,000 markan omai- kuntaan, kun sensijaan toinen aviopuoliso,
2135: suus OVIlit verosta vapaat, johtaa kohtuutto- jolla on vähemmän tuloja, ;voi sen säilyttää.
2136: muuteen ja asettaa ~ain 37 §: n 1 mom. ole- Edellämainittu Jaintulkinta on ristirii-
2137: van määräyksen, että verotuslautakuntaan dassa myös maa1aiskuntain kunnaJlislain
2138: jäseniksi on valittava muun muassa ,palkan- 9 § : n 2 mom. kanssa, jonka mukaan heniki-
2139: saajia, perin vaikewksi käytäntöön oovel,tllia. Jöllä on yleinen kunnallinen vaalioikeus ja
2140: Vähäväkiset kansalaiset, joiden tulo, omai- säilyttää hän vaa:likclpoisuutensa vaikka hä-
2141: suudesta puihumattakaan, yleensä jää ;pois- nelle ei olekaan 'Veroa ma:ksettav31ksi pantu.
2142: tojen jälkeen ·a;lle verotettavan alirajan, ei- V~aalioikeutensa hän menettää vasta sitten
2143: vät siis ·lain mukaan ole vaalikelpoisia tulo- kun hän jättää suorittamatta laissa tarkem-
2144: ja omaisuusverolautwkuntaan. 1Samaan ase- min määrätyt hänen maiksettavakseen [pan-
2145: maan jäävät myös yleensä kaikki alempi- nut kunnalliset maksut.
2146: :palklkaiset virkamiehet, edellyttäen että Tulo- ja omaisuusverolain edellä koske-
2147: heillä on useampia lapsia huollettavanaan, tellun säännöksen tarkoitus ei voine olla se,
2148: joutuen asianomainen henkilö siis menettä- ·että sen kautta riistettäisiin sadoiltatuhan-
2149: maan tärkeän ikansalaisoikeutensa sen silta kansalaisilta tärkeä kansalaisoikeus.
2150: vndksi, että häneUä on lrupsia. Edellämai- Tällainen ilaintulkinta näyttää 'kuitenldn
2151: nittu lainsäännös saa:ttaa j1ohta:a käytän- aina)kin maaseudulla tulevan yl·eiseksi ja on
2152: nössä myös moniin ristiriitoihin. Niinpä muun muassa Maalaisikuntien Liitto r. y.
2153: esim. henkilö, joUa on tuloja 24,900 mark- asettunut samaile kannalle. Main~un liiton
2154: kaa, mutta kuusi aJa~käistä lasta, joiden lainopillisen neuvontaosaston lausunnon mu-
2155: osalta hän vähentää tuloistaan 15,000 mark- kaan ,sellaista henkilöä, jolle edellisenä
2156: kaa ja lisäksi muut lailliset poistot, ei voi vuonna ei o1e voitu panna tulo- ja omai-
2157: 40 IV,2. - Tulo- ja omaisuusverolain 37 § :n muuttaminen.
2158:
2159: suusveroa, ei ;voida :valita :v~erotuslautakun ajankohta1seksi ja tanpeen,:vaatimaksi saam-
2160: 1
2161:
2162:
2163:
2164: taan". me kunnioiUaen ehdottaa,
2165: Kun ikysymys tulo- ja {)maisuus:v·erolain että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2166: 37 § :n muuttamisesta on näin ollen tullut van lakiehdotuksen:
2167:
2168:
2169: Laki
2170: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain 37 § :n muuttamisesta.
2171:
2172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverosta joulukuun
2173: 5 päivänä 1924 annetun lain 37 § näin kuuluvruksi:
2174:
2175: 37 §. tamuksensa menettäne~ksi. Älköön ·myös-
2176: Verotuslautakunnassa on rpUiheenjohtaja kään jäseneksi valittako henkilöä, .]öka ei
2177: sekä vähintään kaksi ja enintään kahdeksan ole paikkRJkunnalla ·asuva.
2178: jäsentä, sen mukaan kuin maaherra kunnan Maistraatin jäsen, kruunun~outi, henlö-
2179: tai kuntain asukasluvun mukaan määrää. kirjoittaja ja kruununnimismies olkoon vel-
2180: Puheenjohtajan ja puolet jäsenistä, joista vollinen ottamaan vastaan 'V·erotuslautrukun-
2181: yksi määrätään maaherran .asiamieheksi, nan rputheenjohtajan tai jäsenen toimen,
2182: sekä varamiehet näille asettaa maaherm ellei hänellä ·ole la1llista •est•että. ÄLkööt
2183: kolmeksi vuodeksi; oLkoon rkuitenkin o1keu- muutkaan :taillisetta esteettä lkieUä:ytykö
2184: tettu peruuttamaan antamansa määräj'lksen. lautakunnan jäsenyydestä ja sii,tä johtu-
2185: Muut jäsenet sekä varamiehen ikullekin vista velvollisuuksista, jos asuvat paikka-
2186: niistä valitsee vuodeksi kerrallaan verovuo- kunnalla ·eivätkä ole kolmea edeHistä vuotta
2187: den joulukuussa kunnanvaltuusto, varteen- oUeet verotuslautakunnassa tai ole täytta-
2188: ottaen, että s·ekä kiinteistönomistajat ja neet kuuttakymmentä vuotta.
2189: elinkeinonharjoittajat että palkansaajat ja Valitus verotuslautakunnan jäsenten vrua-
2190: muut verovelvolliset tulevat mikäli mahdol- lista on tehtävä maaherralle ;viidentoista
2191: lista, olemaan lautakunnassa edustettuina. päivän kuluessa ·vaalin toimittamffiesta, 'Vaa-
2192: Puheenjohtaja:ksi tai jäsene!ksi älköön lipäivää lukuun ottamatta. Maa:herran iPää-
2193: määrättäkö tai ;va'littako sitä, joka on hol- töksestä äLköön :vaJi,tettaiko.
2194: houksenalainen tai julist·et>tu ikansRJlaisluot-
2195:
2196:
2197: HeLsingissä h·e1mikuun 5 päivänä 1937.
2198:
2199: Valfrid Eskola. Alex Hämäläinen. Toivo Halonen.
2200: Matti Lepistö. Onni Mäkeläinen. A. A. Lastu.
2201: Hugo Aattela. Atos Wirtanen. Eetu Karjalainen.
2202: Aug. Syrjänen. Antti Meriläinen. Jalmari Linna.
2203: Alpo Lumme. Karl J. Wenman. Onni Hiltunen.
2204: Edv. Kujala. Otto Marttila. Urho Kulovaara.
2205: Antti Lehikoinen. Atte Muhonen. K. Hakala.
2206: Edv. Pesonen. Hilma Koivulahti-Lehto. A. Turkka.
2207: Armas Paasonen. Onni Peltonen. Jussi Raatikainen.
2208: Viljo 0. Kilpeläinen. Ville Kupari. J. F. Tolonen.
2209: Frans Mustasilta. Jere Juutilainen.
2210: 41
2211:
2212:
2213:
2214:
2215: Pekkala y. m.: Ehdotus laiksi entisten lahjoitusmaiden
2216: rahastosta.
2217:
2218:
2219: E d u s k u n n a ll e.
2220:
2221: Eduskunnalle jätetyn aloitteen perus- suhteista sekä muista asian ratkaisuun vai-
2222: teella päätti eduskunta marraskuun 18 päi- kuttavista seikoista. Komitean mietintö
2223: vänä 1921 kehoittaa hallitusta antamaan valmistui v. 1924. Komitean viidestä jäse-
2224: esityksen senaatin 6 päivänä toukokuuta nestä ehdotti kolme jäsentä, että eduskun-
2225: 1887 tekemän, eräiden lahjoitusmaiden nalle olisi annettava esitys kaikkien touko-
2226: kruununpuistojen luovuttamista koskevan kuun 6 päivänä 1887 annetun senaatin
2227: päätöksen kumoamisesta. Eduskunta piti päätöksen mukaisten kruununpuistojen
2228: kuitenkin epäoikeutettuna, että sanottu luovuttamisesta yhteismetsiksi niillä eh-
2229: päätös kumottaisiin ·ilman minkäänlaista doilla, jotka mainitussa päätöksessä on lä-
2230: korvausta niille tilallisille, jotka joko luo- hemmin määritelty, kuitenkin huomioon-
2231: vutuslupauksen alkuperäisinä saajina tai ottamalla, että valtiokin eräissä tapauksissa
2232: näiden laillisina perillisinä vielä asuivat tulisi osakkaaksi siten muodostettaviin yh-
2233: tiloilla. Sen vuoksi eduskunta lausui, että teismetsiin. Komitean kaksi jäsentä ehdotti
2234: asian selvittämiseksi olisi toimeenpantava sitävastoin, että samalla kuin sanottu senaa-
2235: tutkimuksia ja samalla selvitettävä, olisiko tin päätös kumottaisiin, olisi perustettava
2236: kyseessäolevia alueita luovutettava, jonka Kaakkois-Karjalan olojen kohottamiseksi
2237: ohessa eduskunta erityisesti huomautti taloudellisessa ja sivistyksellisessä suhteessa
2238: siitä, että alkuperäisen vähävaraisen lam- erityinen rahasto, johon vuosittain viiden
2239: puotiväestön taloudellisen tilan vahvista- vuoden aikana siirrettäisiin 2 miljoonaa
2240: minen olisi otettava riittävästi huomioon ja markkaa valtion varoja.
2241: että mahdollisuuden mukaan pidettäisiin Vuoden 1928 valtiopäiville annettiin
2242: silmällä sitä sosialipoliittista tarkoitusta, asiasta esitys, joka oleellisilta kohdiltaan
2243: mikä aikanaan oli ollut hallituksen ja val- perustui mainittuun kolmen komitean jäse-
2244: tiopäivien asiaa koskevien toimenpiteiden nen mielipiteeseen. Tässä esityksessä ehdo-
2245: aiheuttajana. Edelleen lausui eduskunta, tettiin, että valtioneuvosto oikeutettaisiin
2246: että senaatin 6 päivänä toukokuuta 1887 useinmainitun senaatin päätöksen mukai-
2247: antaman päätöksen sovelluttaminen oli jä- sesti luovuttamaan luovutuslupauksen alai-
2248: tettävä siksi, kunnes hallituksen esitys set puistot yhteismetsiksi niillä ehdoilla,
2249: asiasta oli eduskunnassa ehditty käsitellä. jotka mainitussa päätöksessä on lähemmin
2250: Mainitun eduskunnan päätöksen johdosta määrätty, kuitenkin huomioonottamalla,
2251: asetti hallitus erityisen komitean selvittele- että sanottujen puistojen hoidosta saatu
2252: mään puheenaolevaa asiaa ja hankkimaan nettovoitto oli jäävä valtiolle ja että valtio
2253: tarpeellisia yksityiskohtaisia tietoja ja sel- tulisi osakkaaksi siten muodostettaviin yh-
2254: vittelyjä lahjoitusmaista aikoinaan muo- teismetsiin siltä osalta, jolta lunastukseen
2255: dostettujen tilojen omistus- ja pinta-ala- oikeutetut lampuodit tai heidän rintaperilli-
2256:
2257: 6
2258: 42 IV,3. - Entisten lahjoitusmaiden rahasto.
2259:
2260: sensä eivät syystä tai toisesta osallistu tai eduskunnassa ensimma1sessä käsittelyssä,
2261: paase osallisiksi y h teismetsähankkeeseen, mutta ei sitä ehditty käsitellä loppuun, en-
2262: samoinkuin siltäkin osalta, jolta entiset nenkuin eduskunta hajoitettiin.
2263: lampuotitilat ovat siirtyneet pois alkuperäi- Vuoden 1934 valtiopäiville annettiin jäl-
2264: siltä luovutuslupauksen saajilta tai heidän leen esitys kyseessäolevasta asiasta. Halli-
2265: laillisilta perillisiltään, sekä että valtioneu- tuksen esityksessä ehdotettiin perustetta-
2266: vosto, jonka tuli antaa tarkemmat mää- vaksi erityinen valtion tulo- ja menoarvion
2267: räykset asiasta, oli oikeutettu myöntämään ulkopuolella oleva rahasto Kaakkois-Karja-
2268: osallisuuden yhteismetsään sellaisellekin lan olojen kohottamiseksi taloudellisessa ja
2269: paikalliseen väestöön kuuluvalle kysymyk- sivistyksellisessä suhteessa ja viitattiin esi-
2270: sessäolev~n tilan haltijalle, joka muutoin tyksessä eduskunnan v. 1921 tekemään pää-
2271: ei pääsisi lunastuksesta osalliseksi. Edus- tökseen, joka edellytti, että niille lahjoitus-
2272: kunta lähetti asian laki- ja talousvaliokun- maatilallisille, jotka joko luovutuslupauk-
2273: nan käsiteltäväksi. Mietinnössään lausui sen alkuperäisinä saajina tai näiden lailli-
2274: valiokunta, että eduskunta oli jo aikaisem- sina perillisinä vielä asuivat tiloilla, olisi
2275: min periaatteellisesti ratkaissut kruunun- suoritettava mainitun päätöksen kumoami-
2276: puistojen luovuttamiskysymyksen asettu- sen johdosta korvausta. Tämän hyvityksen
2277: malla sille kannalle, että senaatin puheena- katsoi hallitus sopivimmaksi antaa rahaston
2278: oleva päätös oli ikumottava, mutta että jon- muodossa ja edellytti samalla, että mainittu
2279: kinlaista korvausta voitaisiin kylläkin senaatin v. 1887 tekemä päätös kumotaan.
2280: myöntää niille tilallisille, jotka joko luovu- Samoille valtiopäiville oli myöskin jätetty
2281: tuslupauksen alkuperäisinä saajina tai näi- kaksikin lakiehdotusta, jotka tarkoittivat
2282: den laillisina perillisinä vielä asuivat ti- lahjoitusmaakruununpuistojen luovutta-
2283: loilla. Niinikään lausui laki- ja talousvalio- mista yhteismetsiksi lahjoitusmaiden talolli-
2284: kunta m. m., että useinmainittu senaatin sille. Niin hyvin mainittu hallituksen esitys
2285: kirje vuodelta 1887 on ollut luonteeltaan kuin sanotut lakialoitteetkin lähetettiin val-
2286: vain hallinnollinen, ohjeeksi viranomaisille tiovarainvaliokunnan käsiteltäväksi. Kruu-
2287: annettu asiakirja, jolla on määritelty sekä nunpuistokysymyksen järjestelyyn nähden
2288: se menettelytapa, jota oli noudatettava py- valiokunta asettui hallituksen esityksen
2289: rittäessä saamaan lahjoitusmaatilallisia muo- kannalle ja puolsi pää:kohdissa esitykseen
2290: dostamaan yhteismetsiä, että ne edut, joita sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä.
2291: tämän päämäärän saavuttamiseksi valtion Mitä lakiehdotuksen asialliseen sisältöön
2292: taholta voitiin tilallisille myöntää, mutta tuli, niin oli valiokunta sitä mieltä, että,
2293: että se sitävastoin ei ollut asianomaisiin koska rahasto esityksen mukaan tuli muo-
2294: kohdistunut ja sellaisenaan heille oikeuksia dostettavaksi olojen kohottamiseksi talou-
2295: perustanut tahdonilmaisu tai heidijn hyväk- dellisessa ja sivistyksellisessä suhteessa
2296: seen tehty oikeustoimi, sekä että perintö- vain Kaakkois-Karjalassa, johon ei voida
2297: kirjoissa, joissa, kuten kauppakirjoissa, lue- lukea esim. Miehikkälän luovutuslupauksen
2298: tellaan kaikki ne oikeudet, jotka tilan halti- saaneita lampuoteja eikä Viipurin läänin
2299: jalle on tuleva, ei mainita mitään talollisten muissa osissa olevia lahjoitusmaita, joiden
2300: oikeudesta saada lunastaa lahjoitusmaa- alueelle rahaston vaikutus kuitenkin on
2301: kruununpuistot yhteismetsikseen. Perustel- suunniteltu ulotettavaksi, lakiehdotukseen
2302: tuaan muutoinkin seikkaperäisesti kan- oli ~tehtävä vastaavanlainen muutos. Mie-
2303: taansa tuli valiokunta siihen tulokseen, että tinnössään kiinnitti valiokunta myöskin
2304: hallituksen esitys oli hyljättävä. Valiokun- huomiota suunnitelmaan kysymyksessäole-
2305: nan mietintö o:Li sittemmin vuoden 1929 van rahaston hoidosta ja käytöstä. Valio-
2306: IV,3. - Pekkala y. m. 43
2307:
2308: kunta yhtyi siinä kohden hallituksen esi- rahaston varojen käyttö näille kansalais-
2309: tykseen, että rahaston hoito oli annettava ryhmille rajoitettava ainoastaan yleishyö-
2310: valtiovarainministeriölle, jonka oli rahaston dyllisten laitosten ja sivistys- tai muiden
2311: varojen käytöstä päättäessään saatava lau- sellaisten ,tarkoitusten kannattamiseen. Sitä-
2312: sunto alaiseltaan, tarkoitusta varten asetet- vastoin ei valiokunta voinut puoltaa halli-
2313: tavalta neuvottelukunnalta, mihin kuuluisi tuksen ehdotusta rahaston varojen käyttä-
2314: lahjoitusmaiden sivistys- ja talouselämää misestä kunnan yleisten menojen suoritta-
2315: hyvin tuntevia henkilöitä sekä maatalous- miseen. V aHokunnan mielestä oli avustus-
2316: ministeriötä edustava asiantuntijana. Ra- ten jako lykättävä siksi, kunnes rahasto on
2317: haston korkovaroilla oli valiokunnan mie- saavuttanut täyden määränsä eli 18 mil-
2318: iestä ensi sijassa avustettava kruununpuis- joonaa markkaa.
2319: tojen luovutuslupauksen saaneita, paikalli- Viittaamalla viimeksimainitun hallituk-
2320: seen väestöön edelleenkin kuuluvia lampuo- sen esityksen ja valtiovarainvaliokunnan
2321: teja tai heidän rintaperillisiään ja oli mietinnön perusteluihin, joissa yksityis-
2322: myönnettävät avustukset tällöin pääasialli- kohtaisesti tehdään selkoa niistä seikoista,
2323: sesti käytettävä heidän kunnallisveronsa jotka puhuvat lahjoitusmaakruununpuisto-
2324: maksamiseen, stipendeiksi maatalous- ja jen luovuttamista vastaan ja erityisen ra-
2325: metsäkouluihin sekä kansanopistoihin pyr- haston perustamisen puolesta hyvitykseksi
2326: kijöille, avustuksiksi maa- ja metsätalous- lahjoitusmaatilallisille, sekä edellyttäen, että
2327: kursseja, retkeilyjä ja opintomatkoja var- senaatin päätös 6 päivältä toukokuuta 1887
2328: ten y. m. s. tarkoituksiin. Mahdollisuus kumotaan, saamme täten ehdottaa,
2329: avustusten saantiin rahastosta oli varattava
2330: myöskin toisten lahjoitusmaiden lampuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2331: deille sekä muullekin väestölle, mutta oli van lakiehdotuksen:
2332:
2333:
2334: Laki
2335: entisten lahjoitusmaiden rahastosta.
2336:
2337: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2338:
2339: 1 §. miljoonaa markkaa siksi kunnes rahasto on
2340: Entisten lahjoitusmaa-alueiden olojen ko- suuruudeltaan 18 miljoonaa markkaa.
2341: hottamiseksi taloudellisessa ja sivistykselli-
2342: sessä suhteessa perustetaan pysyväinen val- 2 §.
2343: tion tulo- ja menoarvion ulkopuolella oleva Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
2344: rahasto, johon vuosittain siirretään 1-4 tamisesta antaa valtioneuvosto.
2345:
2346:
2347: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1937.
2348:
2349: Mauno Pekkala. A. K. Cajander. T. M. Kivimäki.
2350: 44
2351:
2352: IV,4. - Lruk. al. N:o 9.
2353:
2354:
2355:
2356:
2357: Cajander y. m.: Ehdotus laiksi suojeluskuntajärjestöstä
2358: annetun lain 5 §:n muuttamisesta ..
2359:
2360:
2361: E d u s k u n n a ll e.
2362:
2363: Kun suojeluskuntajärjestön 'Virkoja ~ailla tärkeimpiä sekä sellaisia, että ne viranhalti-
2364: 22 päivältä joulukuuta 1927 vakiinnutettiin jailta vaativat eri'koista sotilaallista koulu-
2365: valtion viroiksi ja näiksi muodostettiin vain tusta. Jotta tarpeeksi pystyvää ja luotetta-
2366: sotilasluontoiset toimet, suojduskunta.pii- vaa ainesta saataisiin 1suojeluskuntapiirien
2367: rien kansliapäällikön virkaa, joka ·tosin jo kansliapäälEköiksi, olisi näin ollen aivan
2368: silloin oli muuttunut p·alkatuksi ammattitoi- välttämätöntä, että heidän nykyiset palkkio-
2369: meksi, ei vakiinnutettujen virkojen joukossa toimensa asetettaisiin vakinaiselle kannalle.
2370: mainittu. Kehitys on kuitenkin :vuodesta Hallituksen esitYJkseen tulo- ja menoar-
2371: 1927 edistyny.t tavalla, joka •On tehnyt suo- vioksi vuodelle 1937 olikin otettu tätä tar-
2372: jeluskuntapiirien kanslia,pää1likön viroista koittava ·ehdotus. Tämä ehdotus ei kuiten-
2373: jotakin aivan toista kuin mitä niiden ni- kaan tullut hyvä:ksytyksi, kun oli olemassa
2374: mestä tuntuu ilmenevän. Suojeluskuntapii- epäilyksiä siitä, ett·ei tämä ollut mahdollista
2375: rien kansliapäälliköt ovat tosiasiallisesti pii- ilman •erikoista lainmuutosta, jossa suoje-
2376: rinsä talous- ja huoltopäällLköitä. Kuten luskuntapiirien kansliapäälliköiden toimet
2377: tunnettua on suoj·eluskuntapiireihin j•a yksi- vakiinnutettaisiin. Tarpeellinen muutos
2378: tyisiin suojeluskuntiin jaettu ·erinomaisen olisi tämän mukaan tehtävä suojeluskunta-
2379: arvokasta ja vuosi vuodelta täydellisem- järjestöstä 22 päivänä joulukuuta 1927 an-
2380: mäksi tulevaa sekä järjestön itse hankki- netun lain 5 § : ään, jossa iuetellaan järjes-
2381: maa, mutta erittäinkin valtiolle kuuluvaa tön vakinaisella kwnnalla olevat virat ja toi-
2382: maan puolustukselle välttämätöntä vaatetus- met, ja siten, . että luet•teloon lisättäisiin
2383: ja varu:stavaraa. Tämän hajallaan sijaitse- suojeluskuntapiirien kansliapäälliköt. Kun
2384: van tavaran hoito ja valvonta on näin ollen kuitenkin, kuten edellä on osoitettu, kanslia-
2385: erittäin vaativaa työtä. Tämä työ kuuluu päällikön nimi on harhaanjohtava, olisi
2386: tärkeänä osana suojeluskuntapiirien kanslia- tämä nimi samassa muutettava huoltopäälli-
2387: päälliköiden tehtäviin. Mutta lisäksi suorit- köksi, joka paremmin vasta·a viran todel-
2388: tavat kansliapäälliköt toisen edellisestä joh- lista sisältöä.
2389: tuvan tehtävän. Piirien huoltokoulutus on Edellä ·esittäJmämme !perusteella ehdo-
2390: nimittäin •heidän suoritettavanaan. Molem- tamme kunni•oittaen,
2391: mat tässä mainitut suojeluskuntapiirien
2392: kanslia;päälliköille kuuluvat tehtävät ovwt että Eduskunta ~tyväksyisi seursa-
2393: sekä vastuunalaisia että sotilaallisesti mitä van lakiehdotuksen:
2394: IV,4. - Cajander y. m. 45
2395:
2396:
2397: Laki
2398: suojeluskuntajärjestöstä 22 päivänä joulukuuta 1927 annetun lain 5 § :n muuttamisesta.
2399:
2400: Eduskunnan rpää:töksen mukaisesti muutetaan suojeluskuntajärjestöstä 22 päivänä
2401: joulukuuta 1927 annetun lain 5 § näin kuuluvaksi:
2402:
2403: 5 §. Nimittämiskirjoina näihin virkoihin ja
2404: Suoj,elUSikuntajärj,estön johtoa ja juokse- toimiin annetaan avoin kirje ja toimikirja
2405: vain asiain hoitoa varten voidaan järjestöön ja nimittämisessä noudatetaan samanlaista
2406: perustaa seuraavanlaatuisia valtion virkoja järjestystä kuin armeijan vastaaviin virkoi-
2407: ja toimia: suojeluskuntain päällikkö, esi- hin ja toimiin nimitettäessä.
2408: kuntapääl,likkö, jaostopi,ällikkö, osastopääl- Ensimmäisessä momentissa mainittuja
2409: likkö, osastopäällikön apulainen, sotilastar- virkoja ja toimia voi olla eri luokkaisia.
2410: kastaja, .aseta11kastaja, adjutantti, .päällystö- Pa~tsi virkoja ja toimia, joista suorite-
2411: ,koulun johtaja, päällystökoulun opettaja, taan pe~palkkaa, voidaan suojeluskunta-
2412: :piiripäällikkö, sotilasohjaaja, huo1topää:l- järjestöön perustaa ,palkkiovirkoja ja -toi-
2413: likkö, asemestari ja aluepäällikkö. mia.
2414:
2415:
2416: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1937. ·
2417:
2418: A. K. Cajander. E. M. Tarkkanen.
2419: 46
2420:
2421: lV,5. - Lak. al. N :o 10.
2422:
2423:
2424:
2425:
2426: Pohjala y. m. : Ehdotus laiksi Porin kaupungissa valtion
2427: yleiselle sairaalalle kuuluvien tonttien ja rakennusten
2428: luovuttamisesta Porin kaupungille Satakunnan museon
2429: tarpeisiin.
2430:
2431:
2432: E d u s k u n n a 11 e.
2433:
2434: Aikojen kuluessa on yksityisten satakun- väänä valmistuu, vapautuvat nykyisen ylei-
2435: talaisten lahjoituksilla sekä Porin kaupun- sen sairaalan rakennukset. Vaikkakin tämä
2436: gin avustuksella hartaan ja suuria vaivoja sairaala rakennustensa puolesta on hyvin
2437: kysyvän työn tuloksena saatu kokoon Sata- rappiolla, ovat asiantuntijat kuitenkin kat-
2438: kunnan museon runsaat kokoelmat, joiden soneet, että siitä asianmukaisin korjauksin
2439: hoidosta Porin kaupunki on huolehtinut. voitaisiin saada Satakunnan museolle käyt-
2440: Kokoelmat ovat maaseutumuseoittemme rik- tökelpoiset huoneet.
2441: kaimpia sisältäen m. m. 3,260 kiviasetta Olisi siis varsin suotavaa, että huomioon-
2442: sekä suuren joukon n. s. asuinpaikkalöy- ottaen ne suuret avustukset, mitä valtio on
2443: töjä. Historiallisissa kokoelmissa ovat huo- maamme eri museoille suonut, kysymyk-
2444: nekalutyylit siksi runsaasti edustettuina, sessä olevat yleisen sairaalan rakennukset
2445: että ne antavat täydellisen yleiskatsauksen tontteineen luovutettaisiin Porin kaupun-
2446: historialliseen tyylikehitykseen. Muita his- gille Satakunnan museota varten. Tämä ei
2447: toriallisia kokoelmia on vielä lukuisat kir- tunnu kohtuuttomalta, koska mainitut ra-
2448: kolliset esineet, asekokoelmat, hopea- ja kennukset, siinä kunnossa, mihin ne sairaa-
2449: tinaesineet, kupari- ja fajanssiastiat, lasi- lan jäljiltä jäävät, ovat suhteellisen vähä-
2450: y. m. kokoelmat. Kansatieteelliset kokoel- arvoiset. Sitäpaitsi on syytä mainita, että
2451: mat ovat myöskin hyvin runsaat. Porin kaupunki uutta sairaalaa varten lah-
2452: Nämä kallisarvoiset muinaisaarteet on joitti suuren metsäalueen ja on kaupunki
2453: kuitenkin kasattu ahtaisiin huoneisiin aivan lisäksi avustanut valtiota lahjoittamalla
2454: päällekkäin, joten kokoelmiin tutustuminen Porin-Haapamäen rautatietä varten 4
2455: sekä tutkijain että yleisön kannalta katsoen milj. mk. sekä 68.7 hehtaaria maata ja
2456: on melkeinpä mahdotonta. Sitäpaitsi ovat vielä lisäksi suunniteltua tehdasrataa var-
2457: museon rikkaat kokoelmat tällaisessa ,ta- ten 8.5 hehtaaria maata aivan kaupungin
2458: varasuojassa" alituisen tuhovaaran alai- asemaka;avoitetun alueen vierestä.
2459: sena. Jotta siis Satakunnan museon suuret ja
2460: Tilanne Satakunnan museossa kaipaa siis kallisarvoiset kokoelmat voitaisiin säilyttää
2461: pikaista korjausta, jotta sen kokoelmat, ja käyttää koko kansamme hyödyksi ehdo-
2462: joilla on suuri sivistyksellinen merkitys ei tamme täten kunnioittaen,
2463: yksin Satakunnan maakunnalle v,aan koko
2464: maalle, saataisiin asianmukaiseen hoitoon. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2465: Kun Porin uusi sairaala nyt tänä ke- van lakiehdotuksen:
2466: IV,5. - Pohjala y. m. 47
2467:
2468:
2469: Laki
2470: Porin kaupungissa valtion yleiselle sairaalalle kuuluvien tonttien ja rakennusten luo-
2471: vuttamisesta Porin kaupungille Satakunnan museon tarpeisiin.
2472:
2473: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2474:
2475: Valtioneuvosto oikeutetaan vastikkeetta väksi Satakunnan museon tarpeisiin sitten-
2476: luovuttamaan valtion omistamat tontit n:ot kuin niitten käyttäminen sairaalana lak-
2477: 195 ja 196 Porin kaupungin V osassa ra- kaa.
2478: kennuksineen Porin kaupungille käytettä-
2479:
2480:
2481: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
2482:
2483: Kyllikki Pohjala. Kalle Joukanen.
2484: Paavo Aarniokoski Kalle Kirra.
2485: Arvi Jovero. K. Kylänpää.
2486: Väinö Kivisalo. Kalle Soini.
2487: Miina Sillanpää. Edwin Linkomies.
2488: 48
2489:
2490: IV,6. - Toiv. al. N :o 3.
2491:
2492:
2493:
2494:
2495: Kivimäki y. m.: Osittaisen verovapauden myöntämisestä
2496: teollisuuden hm·joittamista varten perustettaville osake-
2497: yhtiöille.
2498:
2499: E d u s k u n n a ll e.
2500:
2501: Sekä kansantalouden tutkijain että käy- siihen, että saman elintarvikemäärän tuot-
2502: tännöllisten talousmiesten, nimenomaan tamiseen nykyään tarvitaan huomattavasti
2503: myöskin maataloutemme johtomiesten, kes- vähemmän ihmistyövoimaa kuin ennen;
2504: kuudessa on viime aikoina yhä enemmän teollisen jalostustuotannon palvelukseen
2505: alkanut vakaautua se käsitys, että maata- voidaan siten luovuttaa ep.tistä suurempi
2506: loustuotantomme jatkuva yleinen nousu ei osa väestöstä. Siihen suuntaan tapahtuvan,
2507: voi olla mahdollista muutoin kuin sillä hyvässä alussa olevan kehityksen jatkumi-
2508: edellytyksellä, että maataloustuotteiden ko- nen ja kiihtyminen ei tietäisi ainoastaan
2509: timainen kulutus saadaan nousemaan. Vien- maataloutemme kotimaisten markkinain
2510: niukin kehittämiseen katsotaan maatalou- laajentumista ja vakaantumista, vaan se
2511: den alalla tosin edelleen olevan mahdolli- tietäisi samalla kansakunnan työvoimien
2512: suuksia, varsinkin mikäli on kysymys pi- käyttöä entistä tehokkaammalla tavalla sekä
2513: temmälle jalostettujen erikoistuotteitten, kansantulon ja maan yleisen varallisuuden
2514: .kuten juuston, säilykkeiden y. m. s. vien- nousua entistä nopeammassa tahdissa. Tun-
2515: nistä, mutta näitä mahdollisuuksia ei pi- nettu asiahan on, että uuden pääoman muo-
2516: detä niin suurina, että ne voisivat tarjota dostuminen teollisessa jalostustuotannossa
2517: riittävää pohjaa maataloustuotannon jatku- yleensä on paljon nopeampaa kuin maata-
2518: valle laajentumiselle kokonaisuudessaan. Se loudessa.
2519: on mahdollista vain nousevan kotimaisen Kun teollisen jalostustoiminnan laajentu-
2520: kulutuksen varassa. minen maassamme näin muodostaa välttä-
2521: Mutta maataloustuotteitten kotimaisen mättömän edellytyksen sekä maatalou-
2522: menekin lisääminen taas on meidän maas- temme jatkuvalle kehitykselle että varaUi-
2523: samme huomattavarumin mahdollista vain suuden ja elintason yleiselle kohoamiselle,
2524: siten, että teollinen jalostustoiminta saa- on tärkeätä, että kehitystä tähän suuntaan
2525: daan laajentumaan. Muulla edellytyksellä määrätietoisesti edistetään. Kuinka pitkälle
2526: ei elintarpeita tuottamattomalle väestölle siinä suhteessa on mentävä, siitä voidaan
2527: voida luoda riittäviä toimentulomahdolli- eri ajatussuuntien kesken olla eri mieltä,
2528: suuksia eikä liioin luoda edellytyksiä työ- mutta yleiseksi periaatteeksi voitaneen kai-
2529: palkkojen ja yleisen varallisuuden sekä killa tahoilla hyväksyä se, että valtion ei
2530: kulutuskyvyn huomattavammalle nousulle. ainakaan ole asetettava tarpeettomia esteitä
2531: Mahdollisuuksia väestön siirtymiselle kas- tällä alalla tapahtuvan vapaan, luonnolli-
2532: vavin joukoin teollisuuden palvelukseen sen kehityksen tielle, vaan että sen on,
2533: maatalouden tuotantokykyä heikontamatta missä tällaisia esteitä ilmenee, päinvastoin
2534: onkin olemassa. Tapahtunut rationalisointi pyrittävä niitä poistamaan.
2535: on näet maataloudenkin alalla johtanut Edellä esitetyn periaatteen pohjalta läh-
2536: IV,o. - Kivimäki y. m. 49
2537:
2538: tien haluaisimme tällä kertaa erityisesti yllykettä ja rohkaisua niiden perustami-
2539: kiinnittää eduskunnan huomiota aikavien seen.
2540: uusien teollisuusyritysten verotukseen ja Mielestämme on tarpeellista, että tämän
2541: sen uudelleen järjestämiseen, koska siinä haitallisen ja koko teollista kehitystämme
2542: suhteessa nykyään vallitsevat olosuhteet suuresti vaikeuttavan asiaintilan korjaami-
2543: ovat ilmeisesti kaikkien teoHisen jalostus- seksi ryhdytään toimenpiteisiin. Siinä tar-
2544: toimintamme tervettä kehitystä ja laajen- koituksessa olisi leimaveron suorittamisesta
2545: tumista tarkoittavien pyrkimysten vastai- voimassa olevia säännöksiä muutettava si-
2546: set. Tosiasiaharr on, että uusien teol1isuus- ten, että teollisuuden harjoittamista varten
2547: yritysten, mikäli ne ovat osakeyhtiömuotoi- perustettavat uudet osakeyhtiöt vapautet-
2548: sia, niinkuin useimmiten on laita, on ny- taisiin kokonaan leimaveron suorittami-
2549: kyään suoritettava valtiolle leimaveroa 2 % sesta.
2550: osakepääomastaan jo ennenkuin ne ovat Tulo- ja omaisuusveroa koskevaan lakiin
2551: päässeet toimintansa alkuunkaan, jota taas olisi tehtävä sellainen muutos, että
2552: paitsi valtio kantaa näiltä yrityksiltä, nii- teollisuuden harjoittamista varten peruste-
2553: den muodosta riippumatta, omaisuusveroa tut liikeyritykset, olivatpa ne yksityisiä,
2554: ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen ja osuuskuntia taikka osakeyhtiöitä, vapautet-
2555: asianomaiset kunnat sen lisäksi vielä usein taisiin omaisuusveron suorittamisesta kol-
2556: kunnallisveroa liikkeen laadun ja laajuu- men ensimmäisen toimintavuotensa aikana.
2557: den perusteella. Kaikki tämä tapahtuu Myöskin kunnallisverotusta koskevia
2558: siitä huolimatta, että teollisuusyritykset säännöksiä olisi siten muutettava, että al-
2559: säännöllisesti tarvitsevat, ei ainoastaan yh- kavia teollisuusyrityksiä ,ei kolmen ensim-
2560: den vuoden, vaan keskimäärin ainakin mä,isen toimintavuoden aikana voitaisi kun-
2561: kolme vuotta, monessa tapauksessa useam- tien toimesta verottaa niiden liiketoiminnan
2562: piakin, ennenkuin niiden tuotanto ja myyn- laadun ja laajuuden, vaan yksinomaan nii-
2563: titoiminta, varsinkaan ulkomainen, on saatu den todellisten tuLosten perusteella.
2564: sellaiseen käyntiin, että yritys voi tuottaa Edelläesitetyn nojalla ehdotamme kun-
2565: voittoa. Sinä aikana on suoritettava liik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2566: keen organisatiokulut, kustannukset sen vomuksen,
2567: tuotteiden tunnetuksi tekemisestä ja monet
2568: muut perustamismenot. Kun yrityksiltä että hallitus ottaisi harkittavak-
2569: tästä huolimatta niiden alkuvaikeuksien seen, voitaisiinko teollisuuden har-
2570: a,rkana vielä kannetaan veroja sillä tavoin joittamista varten perustettavat osa-
2571: kuin edellä on mainittu, merkitsee se, että keyhtiöt vapauttaa leimaveron suo-
2572: niiltä tosiasiallisesti otetaan pois osa niiden rittamisesta ja ·myöntää niille kol-
2573: pääomasta. V erottamalla yrityksiä ni,iden men ensimmäisen vuoden aikana
2574: alkutaipaleella valtio siten suoranaisesti liikkeen perustamisesta vapautus
2575: vaikeuttaa uusien teollisuusyritysten synty- omaisuusverosta sekä liikkeen laadun
2576: mistä, sen sijaan että sen oman etunsa ja ja laajwuden mukaan säädettävästä
2577: maan yleisen edun mukaisesti tulisi antaa kunnallisverosta.
2578:
2579: HeLsingissä 9 pä,ivänä helmikuuta 1937.
2580:
2581: T. M. Kivimäki. Arvo Inkilä.
2582: A. K. Cajander. Oskari Mantere.
2583: Mandi Hannula. Helena Syrjälä.
2584:
2585: 7
2586: 50
2587:
2588: IV,7. - Toiv. al. N:o 4.
2589:
2590:
2591:
2592:
2593: Pilkama y. m.: Esityksen antamisesta osuustoiminnan vero-
2594: etuoikeuksien ja verohelpotusten poistamiseksi.
2595:
2596:
2597: E d u s k u n n a ll e.
2598:
2599: On tunnettu tosiasia, että osuustoimin- ollaan niin pitkällä, että koko verokysymys
2600: nal!liset yritykset maassamme nauttivat ve- kaikessa laajuudessaan voidaan ottaa edus-
2601: roetuoikeuksia. Niistä ja niiden oikeutuk- kunnassa esille. Kun tässä käsitelty eri-
2602: sesta on kiistelty aina siitä alkaen, jolloin koiskysymys sitäpaitsi on laadultaan sel-
2603: ne säädettiin 1922. Nykyiset säädökset ovat lainen, että sen käsittely tulee joka tapauk-
2604: vuodelta 1927, jolloin ne tammikuun 21 sessa viemään aikaa kysymyksen monisär-
2605: päivänä otettiin sekä kunnallis- että valtion mäisyyden ja yksistään osuustoiminnan
2606: tulo- ja omaisuusverolakeihin. Eduskunta- merkityksenfkin vuoksi, on syytä, että tämä
2607: kin on käsitellyt asiaa sen jälkeen viralli- asia käsitellään erikseen. Sitäpaitsi itse
2608: sesti kahdesti: 19/11-26 päättivät valtio- osuustoimintatahoUakin tahdotaan 'Päästä
2609: päivät pyytää osuustoiminnan verotuskysy- siitä, että kilpailevalle kaup.pamuodolle an-
2610: myksen tutkimista ja v:n 1931 alussa kan- netaan sen propagandaa varten aseet kä-
2611: sanedustaja, nyk. puollustusministeri Arvi siin. Sekin on siis sitä mieltä, että näistä
2612: Oksala, teki aloitteen mainittujen verohel- helpotusmääräyksistä on vapauduttava. Li-
2613: potusten poistamisesta. Viimemainittu aloite säksi on muistettava, että osuustoiminta on
2614: hyljättiin, koska oli odotettavissa koko ve- jo niin !kehittynyt, ettei se enää kaipaa
2615: rotuslainsäädännön uudistamiskysymyksen valtion avustusta ja sen kustantamia kai-
2616: pikainen esilletulo. Mainittakoon, että jo nalosauvoja. Näin ollen ei ole mitään syytä
2617: silloin valtiovarainvaliokunta lausui mietin- puoltamassa sitä, ,että asiaa edelleenkin pit-
2618: nössään, että kysymyksellä on huomattava kitetään.
2619: rahallinenkin merkitys valtioille. Edelläolevaan viitaten rohkenemme kun-
2620: Vuodet ovat kuluneet ja veroetuoikeus nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
2621: ja verohelpotus ovat edelleenkin voimassa. väksi toivomuksen,
2622: Tosin lainvalmistelukunnan III jaoston eh-
2623: dotus vero- ja verotuslaeiksi on sittemmin että hallitus aivan ensi tilassa an-
2624: ilmestynyt, siitä eri järjestöt antaneet lau- taisi Eduskunnalle esityksen osuus-
2625: suntonsa ja mainittu jaosto antanut lisä- toiminnan veroetuoikeuksien ja vero-
2626: ehdotuksensakin, mutta näyttää siltä, että helpotusten poistamiseksi.
2627: kuluu vielä vuosikausia jälleen, ennenkuin
2628:
2629: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
2630:
2631: Jalmari Pilkama. Aarne Honka.
2632: Uno A. Hilden. A. A. Lintulahti.
2633: Helena Syrjälä. T. E. Nordström.
2634: E. v. Frenckell. Oskari Lehtonen.
2635: 51
2636:
2637: IV,s. - Toiv. ru. N :o 5.
2638:
2639:
2640:
2641:
2642: Lahtela y. m.: Moottoriajoneuvoissa käytettävän poltto-
2643: aineen tullivapaudesta eräissä tapauksissa.
2644:
2645:
2646: E d u s k u n n a ll e.
2647:
2648: Tunettua on, että maamme itäisellä raja- ran paljouden vu<Jksi eivät riitä maantiet,
2649: seudulla on iaajoja metsäalueita Venäjälle olisi sinne rakennettava rautatie. Nykyi-
2650: lasroevilla vesistöalueilla, joista ei voida senä autojen aikakautena voidaan tosin
2651: metsäntuotteita muuttaa rahaksi kun V enä- pienempiä puutavaramääriä, mikäli siihen
2652: jällä ei ole menekkiä eikä niitä kannata soveltuvia :teitä on, kuljettaa kannattavasti
2653: hevosilla ajaen kuljettaa Suomeen laskevien autoilla ainakin 50 km. matkoilta, jos kul-
2654: uittoväylien varteen. Laajoja metsä- j.etukseen voidaan käyttää maantietä, kuten
2655: alueita on myöskin Suomeen laskevilla ve- viime a~koina eri puolilla maata suoritetut
2656: sistöalueilla niin kaukana uittoväylistä, kokeilut ovat osoittaneet. Tulokset näissä
2657: että puidenotto niistäkin hevosilla ajettuna kokeiluissa ovat myönteiset sellaisissakin
2658: on kannattamaton. Tällaisten alueiden paikoin, missä tiet ovat mäkiset ja vaikka
2659: puut ovat siis arvottomia siksi kunnes olot teillä ·on huomattavia:kin nousuja. Tun-
2660: saadaan niin järjestetyksi, että niiden ulos- nettua myöskin on, että raakapuun kulje-
2661: otto tulee kannattavaksi. Kun metsät täl- tus hevosilla on kannattamaton, jDs tiellä
2662: laisilla alueilla ovat täysin kasvaneita, kuormankuljetussuuntaan kulkiessa on huo-
2663: kuivuu niissä huomattava osa vuosittain mattavampi nousu tai nousuja. Sellaisilla-
2664: pystyyn ja kaatuu maahan sekä lahoo kin hyvillä ajoteillä, joissa on jatkuvaa
2665: sinne. Täysin kasvaneet pystyssä olevat ja laskua, on hevosilla kuljetus kannattama-
2666: kaatuneet puut estävät samalla metsän nuo- ton, jos kuljetusmatka on yli 20 km. Kun
2667: rennusta ja kasvua suuressa määrin ja siis autoilla kuljetus soveltuu raakapuun
2668: tuottavat sillä tavoinkin suuven vahingon, kuljetukseen sellaisilla:kin teillä, joissa on
2669: puhumattakaan siitä vahingosta, mikä ku:i- huomattaviakin nousuja ja voidaan kan-
2670: vumisen, kaatumisen ja metsiin lahoamisen nattavasti kuljettaa huomattavasti pi-
2671: kautta tulee. Tähän asiaan on tähän asti tempiä matkoja kuin hevosilla, on sen kul-
2672: kiinnitetty liian vähän huDmiota, vaikka se jetusmuodon aikaansaamista kehitettävä,
2673: on suurimpia kysymyksiä, mitä metsätalou- koska sen avulla saadaan suuret määrät
2674: dessamme yleensä esiintyy. Tällaisten muuten arvottomina olevia puita kuljete-
2675: alueiden ti·eolojen kehittämiseen yksin- tuksi kotimaisten jalostuslaitosten käytettä-
2676: omaan metsätaloutta silmällä pitäen tulisi väiksi.
2677: uhrata varoja enemmän kuin mitä niihin Autokuljetusta rasittaa kuitenkin huo-
2678: on käytetty. Tiet ja niiden liikenteen vaa- mattavasti man kallis polttoaine ja on
2679: timuksia vastaava kunnossapito, ovat niitä omiaan heikentämään autokuljetuksen
2680: tekijöitä, joita käyttäen voidaan muutoin muutoin antamaa tulosta, koska poltto-
2681: arvottomina olevat metsät muuttaa arvolli- aineen kulutus raskaita kuormia kuljetet-
2682: siksi. Missä matkojen pituuden ja puutava- taessa muodostaa huomattavan erän auto-
2683: 52 IV,s. - Moottoriajoneuvojen polttoaineen tullivapaus.
2684:
2685: kustannuksista. Nähdäksemme olisi paikal- Kun tämän asian järjestäminen on sikäli
2686: laan, että raaikapuun kuljetukseen käytet- kiireellinen, että se pitäisi saada järjeste-
2687: tävä polttoaine annettaisiin tullin ll!iheut- tyksi ·ennenkuin ensi hakkuukauddle puita
2688: tamaa korotusta alemmalla hinnalla si·ellä, myydään, jotta ostajllla ja myyjillä olisi
2689: missä raakapuun kuljetus hevosilla ajaen asia selvillä puukauppoja päättäessään,
2690: on kannattamaton. niin olisi toivottavaa, että asia saisi myön-
2691: Jos tällaisten alueiden puita alettaisiin teisen ratkaisun mahdollisimman pian.
2692: esim. tullivapaata polttoainetta käyttäen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
2693: autoilla ajaa, Hsäisi se polttoaineen me- kunnioittaen eduskunnan päät·ettäväksi toi-
2694: nekkiä vastaavassa määrässä ·eikä siis vai- vomuksen,
2695: kuttaisi tullituloj.en vähentymiseen.
2696: J.os ajateltaisiin, että siitä koituisi hyötyä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2697: yksityisille, niin ei se ole suuri uhraus val- siin moottoriajoneuvoissa käytettä-
2698: tiovallan puolelta, että sille yksityiselle, vän polttoaineen tullin poistamiseksi,
2699: jolla on metsä sellaisella alueella, josta he- milloin moottoriajoneuvoa käytetään
2700: vosilla ajll!en ei kannata puita ottaa, anne- puutavamn kuljetukseen kotimaisten
2701: taan kuljetukseen tarvittava polttoaine teollisuuslaitosten tarpeeksi sellaisilla
2702: mahdollisimman halvalla. metsäseutujen teillä, joilla matkan
2703: Tällaisen toimenpiteen kautta voitaisiin pituuden tai maastovaikeuksien takia
2704: puiden otto kohdistaa niille alueille, joista puutavaran hevoskuljetus ei kan-
2705: tähän asti ei ole voitu ottaa ja vastaa- nata taikka joissa hakkausalueet si-
2706: vasti vähentää niiden alueiden puiden- jaitsevat Venäjälle laskevien vesistö-
2707: ottoa, joita on rasitettu liikahakkuulla. jen varsilla.
2708:
2709: Helsingissä helmikuun 12 p:nä 1937.
2710:
2711: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
2712: Kusti Arhama. Janne Koivuranta.
2713: S. Salo. Eero Nurmesniemi.
2714: Emil Jutila. J. Takala.
2715: 53
2716:
2717: IV,9. - Toiv. al. ,N :o 6.
2718:
2719:
2720:
2721:
2722: Tolppanen y. m.: Toimenpiteistä vilja:tullista aiheutuvan
2723: rasituksen lieventämiseksi myös Itä-Suomen eräissä raja-
2724: seutukunnissa.
2725:
2726:
2727: E d u s k u n n a ll e.
2728:
2729: Vuoden 1937 tulo- ja menoarvion yhtey- Huoltomenot ovat suuret, veroäyrin hinta
2730: dessä hyväksyttiin Pohjois-Suomen kunnille kohoaa jopa seitsemäänkintoista markkaan,
2731: hallituksen esityksestä kymmenen miljoonan eivätkä hyvätkään ajat kykene huoltomeno-
2732: markan avustus viljatullista syntyvän ra- jen suuruuden tähden veroja alentamaan,
2733: situksen lieventämiseksi. Tämä määrä oli koska alueilta hakattavat metsät aina vie-
2734: oikeutettu hyvitys niille, jotka ilman omaa dään muuanne jalostettavaksi ja maakunta
2735: syytään luonnonsuhteiden vuoksi joutuvat jääpi niitä suuria jalostustuloja vaille.
2736: vuodesta vuoteen ostamaan jopa kokonaan- Itäisen rajaseudun väestö on esikuvalli-
2737: kin leipäviljansa, varsinaisten viljelysseu- sen auliisti kantanut sitä erikoisrasitusta,
2738: tujen saadessa suuria etuja viljatulleista. minkä rajaseutuasema sille asettaa. Kun
2739: Pohjois-Suomeen verrattavat ovat myös- hallitusvalta jo vuotena 1925 hyväksyessään
2740: kin eräät Pohjois- ja Itä-Karjalan raja- n. s. rajaseutuohjelman sitoutui tukemaan
2741: seutukunnat etupäässä karun maanlaatunsa rajaseudun sivistyksellistä ja taloudellista
2742: ja huonojen liikenneyhteyksien vuoksi. kehitystä, näyttää nyt tarjoutuvan sovelias
2743: Nämä alueet ovat luonnonsuhteittensa puo- tilaisuus toteuttaa mainittua ohjelmaa laa-
2744: lesta niin karuja, ettei yritteliäinkään vil- jentamalla Pohjois-Suomelle myönnetyn hel-
2745: jelijä saa leipäviljaansa omasta maasta. Sa- poituksen alaa.
2746: moilla alueilla on paljon väestöä, joka vuo- Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
2747: desta vuoteen elää ansiotyöllä. Palkat met- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
2748: sätöissä ovat alhaiset, väestön ostokyky on
2749: heikko. Lasten ja perheiden aliravitseminen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2750: on aivan yleinen, koska tulot eivät riitä siin viljatullista aiheutuvan rasituk-
2751: ravinnon ja vaatteiden hankkimiseen. sen lieventämiseksi myös Itä-Suomen
2752: Kunnalliselämä on myöskin raskasta. eräissä rajaseutukunnissa.
2753:
2754: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
2755:
2756: Matti Tolppanen. Emil Jutila.
2757: Kalle Joukanen. Eero Nurmesniemi.
2758: Aino Luostarinen. Albin Asikainen.
2759: Akseli Brander. K. A. Lohi.
2760: A. Pohjannoro. Kaarlo Hänninen.
2761: Heikki Soininen.
2762: 54
2763:
2764: IV,1o. - Toiv. al. N:o 7.
2765:
2766:
2767:
2768:
2769: Rytinki y. m.: Esityksen antamisesta rukiin hinnan kohoa-
2770: misen estämistä tarkoittavaksi muutokseksi tullitariffiin.
2771:
2772:
2773: E d u s k u n n a ll e.
2774:
2775: Kuten tunnettua, on viljan hinta tällä vuosineljänneksen alussa va:kautettu, kuten
2776: kertaa niin korkea, ettei se ajkaise:mmin ole nyt on käynyt.
2777: niin korkealla rauhan aikana o]lut. Tähän Kun viljan hinta on kohonnut humnat-
2778: viljan hinnan kohoamiseen on suurimpana tavan suuresti siitä, missä se oli viime
2779: syynä ollut se, että ulkolaisen viljanhinnan vuonna, mutta työpalkat eivät ole kohon-
2780: nousu on ollut tavattoman jyrkkää. Niinpä neet samassa suhteessa, niin on työväestön
2781: ulkomailta tuotavan rukiin hinta oli viime ja varsirrkin Pohjois- ja Itä~Suomen met-
2782: vuoden tammikuussa 90 penniä kilolta il- sätyöväestön ja pienviljellijöitten taloudel-
2783: man tullia, syyskuussa 1: 14, joulukuussa iinen elämä ja toimeentulo pysynyt edelleen
2784: 1: 53, ja tämän vuoden tammikuussa sen vaikeana ja kestämättömänä. Meille ovat
2785: lopussa 2: 24 kilolta. Vehnän hinta myös- kaikki tutkielmat todistaneet, että varsinkin
2786: kin on huomattavasti kohonnut, mutta Pohjois- ja Itä-Suomen maaseutuväestö elää
2787: ei yhtä jyrkästi kuin rukiin. Viime vuo- ikaikista vaikeimmissa ja puutteellisi:mmissa
2788: den tammikuun alussa rmaksoi ulkomailta olosuhteissa. Nytkin viime päivinä ovat sa-
2789: tuotu vehnä ilman tullia 1: 82, syyskuussa nomalehdet selostaneet tilastoja asevelvolli-
2790: 1: 87 ja tämän vuoden tammikuussa 2: 51 suusiässä olevien nuorukaisten mitta- ja
2791: kilolta. painosuhteista sekä muusta ruumiinraken-
2792: Eduskunta viime syksynä hyväksyi ruis- teen kehittymisestä. Näistä tilastotiedoista
2793: tullin liukuvaksi siten, että kun ulkomaalta ihnenee se ikävä tosiasia, että asevelvolli-
2794: tuotavan rukiin hinta on ollut kilolta: yli suuskutsunnoissa oleva:t nuorukaiset ovat
2795: 1 markan, mutta ei yli 1: 25,. on rukiin itäisissä ja pohjoisissa sotilaspiireissä ruu-
2796: tu]li 1: 15 kilolta; yli 1: 25,. mutta ei yli miillisesti heikompia kuin maan länsi- ja
2797: 1: 50, on rukiin tulli 1: - kilolta; yli eteläosissa.
2798: 1: 50, mutta ei yli 1: 75, on rukiin tulli Nämä tällaiset tosiasiat puhuvat halli-
2799: 75 penniä kilolta; yli 1: 75, on rukiin tulli tuksen ja eduskunnan velvollisuudesta
2800: 50 penniä kilolta. valvoa ja huolelhtia, että näiden iköyhien ja
2801: Tällä liukuvama tullijärjestelmällä on puutteellisissa oloissa olevien kansalaisten
2802: tarkoituksena, että rukiin hinta saataisiin kohdalle ei ole rasituksia lisättävä eikä kei-
2803: pysymään kotimaisilla markkinoilla vaka- notekoisesti korotettava niiden ruokatavaroi-
2804: vana, ettei sen hintaan vaikuttaisi ulkomai- den hintoja, jotka ovat heidän pääasiallista
2805: set hintojen vaihtelut. Mutta kokemus on ravintoaan. Niinpä nytkään heidän pääasial-
2806: käytännössä osoittanut, että kun tullin hin- linen ruokansa, ruis, ei olisi niin korkeassa
2807: nan rmäärää ei voida muuttaa kuin vuosi- hinnassa kuin missä se on, jos liukuva tul-
2808: neljänneksittäin, niin rukiin hinta voipi lijärjestelmä ei olisi niin kankea ikuin rmitä
2809: nuusta huimasti siitä, mihin sen hinta on se on. Esim. sitä periaatetta noudatta-
2810: IV,1o. - Rytinki y. m. 55
2811:
2812: malla, joka nykyisessä laissakin on olemassa, lijärjestelmä saatava joustavamma:ksi, ja
2813: että kun ulikomaisen rukiin hinta on kor- tällainen epäkohta korjatuiksi.
2814: keintaan 1: 50 kil()lta, niin silloin tulli on Ede]lä esitetyn perusteella ehdotamme
2815: 75 penniä kilolta, ei nykyisen ulkomaalta kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
2816: tuodun rukiin hinnan mukaan saisi tällä toivomuksen,
2817: kertaa olla tullia ollenkaan, mutta näinhän
2818: ei ole, sillä tulli on 75 penniä kilolta. Kun että hallitus kiireellisesti antaisi
2819: nykyisessä muodossa liukuvasta tullijärjes- Eduskunnalle esityksen tullitariffin
2820: telmästä huolimatta voipi viljan hinta nousta muuttamiseksi siten, että nykyinen
2821: huomattavasti, eikä pysyä vakavana, niin rukiin hinnan kohoaminen saataisiin
2822: tämä huomioon ottamalla olisi liukuva tul- estetyksi.
2823:
2824: Helsingissä !helmikuun 11 päivänä 1937.
2825:
2826: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
2827: 56
2828:
2829: IV,11. - Toiv. 18il. N:o 8.
2830:
2831:
2832:
2833:
2834: Pekkala y. m.: Komitean asettamisesta selvittämään maan
2835: tuotannollisen elämän kehittämismahdollisuuksia.
2836:
2837:
2838: E d u s k u n n a ll e.
2839:
2840: Suomen talouselämässä on itsenäisyyden nyt jopa vaikeuksiakin vapaiden paaomien
2841: aikana ja varsinkin v. 1928 alkaneen pulan sijoittamisessa kotimaahan, joten niitä on
2842: jävkytysten jälkeen tapahtunut huomat- ansiotarkoituksessa pidetty jo ulkomailla-
2843: tavia rakenteellisia muutoksia. Näistä muu- kin. Pääomien runsaudesta on aiheutunut
2844: toksista mainittakoon tä:ssä ·erikoisesti seu- korkokannan huomattava alentuminen, mikä
2845: raavat: !kaikesta päättäen jää pysyväiseksi saavu-
2846: 1) Teollisuus on ylipäätään nopeasti laa- tukseksi.
2847: jentunut. Edelläolevat muutokset ovat ep~ilemättä
2848: 2) Vientiteollisuudessa ovat korkeammat kaikki sellaisi·a, jotka osoittavat maan ta-
2849: jalostusasteet, kuten sellulosa- ja paperi- louselämän vahvistumista ja edistymistä.
2850: teollisuus, kehittyneet varsin ripeästi. Mutta toisaalta havaitaan edelleenkin
2851: 3) Osa aikaisemmin petkästään koti- eräitä suuria heikkouksiakin, joiden määrä-
2852: markkinoita varten työskentelevästä teolli- tietoinen korjaaminen tunnustettaneen il-
2853: suudesta on alkanut kehittää huomattavaa man muuta välttämättömäksi. Näistä mai-
2854: vientiä (esim. porsliini- ja fajanssiteol1i- nitsemme tässä seuraavat:
2855: suus, puusepänteollisuus, metalliteollisuus, 1) Suomenkin maataloudessa havaitaan
2856: kutomateollisuus, nahkateollisuus y. m.). ne heikkoudet, jotka viime vuosikymme-
2857: 4) Teollisuuden voimansaanti on suurten ninä ovat muodostuneet tunnusomaisiksi
2858: sähkövoima-asemien rakentamisen jälkeen ylipäätään eurooppalaiselle talonpoikais-
2859: suuresti parantunut ja parantuu edelleen. taloudeHe. Erikoisesti on meillä pienvilje-
2860: 5) Kotimarkkinateollisuus on jatkuvasti lijän ja metsää yli kotitarpeen omistamat-
2861: kehittynyt (esim. suuryhtymä metalliteolli- toman viljelijän taloudellinen asema osoit-
2862: suudessa, sokeriteollisuudessa, sokeritrusti, tautunut epävarmaksi. Sen tuotanto on
2863: puuvillatehtaiden myyntikartelli j. n. e.), kylläkin viime vuosina monipuolistunut.
2864: mistä on seurannut kotimarkkinateollisuu- Niinpä ovat sianlihan ja kananmunien tuo-
2865: den suurentunut kyky valvoa hintatasoa. tanto kehittyneet huomattaviksi :tuotannon
2866: 6) Ulkomaankauppa on viime vuosina haaroiksi. Rukiin viljelyksen rinnalle on
2867: ollut vientivoittoinen oltuaan vuoteen 1930 vehnänviljelys kohonnut tärkeä!ksi viljan-
2868: asti pääasiassa tuontivoi.ttoinen. tuotannon haaraksi. Mutta tämä kaikki on
2869: 7) Sensijaan että aikaisemmin maa- saavutettu hintoja keinotekoisesti tuke-
2870: hamme tuotiin pääomia ulkomailta, on malla: sianlihan ja kananmunain tuotanto-
2871: viime vuosina maasta niitä viety etusijassa palkKiot, vehnän korkea tulli. Tässä yhtey-
2872: entisten V•elkojen maksamiseksi. Maa on dessä mainittakoon myös voin ja juuston
2873: tullut pääomiensa suhteen suur-in piirtein tuotantopall>'kiot. Maatalouden :tukeminen
2874: omavaraiseksi ja viime aikoina on ilmen- on näin jäänyt ei poikkeukselliseksi toi-
2875: IV,u. - Pekkala y. m. 57
2876:
2877: menpiteeksi tuotannon herättämisen ja ke- teollisuuden varsin voimakkaasti laajen-
2878: hittämisen tai epänormaalisen pulan ajaksi tuessa työntekijäin lukumäärä pysytellyt
2879: vaan pysyväiseksi järjestelmäksi. Ja tästä- entisessä tasossa tai jopa alentunutkin.
2880: kin tuesta huolimatta varsinaisen maatalou- Erittäin pitkälle rationalisoimisessa on
2881: den asema on heikko. Niinpä viime vuosina mennyt paperiteollisuus, ja myöskin saha-
2882: ne viljdmät, joilla ei ole ollut metsää teollisuus on viime vuosien uudistusten jäl-
2883: myytävänä, ovat saaneet edelleen .taistella keen pystynyt huomattavasti vähentämään
2884: vaikeuksia vastaan. ,työväestöään tuotettuun sahatavaramäärään
2885: Maatalouden asemassa havaittavat heik- verraten.
2886: koudet vaikuttavat kahdella tavalla :talou- Myöskin maatalouden alalla hidastuu työ-
2887: dellisen elämän k;ehittymistä hidastutta- tilaisuuksien kasvaminen, kuten ·edellä jo
2888: vasti. Toisaalta voi maatalous vain hitaasti huomautettiin.
2889: laajentua- nim. täysin kannattavalla poh- Kun näitä ilmiöitä verrataan toisaalta
2890: jalla - ja siten se pystyy, varsinkin kun väestösuhteissa tapahtuviin muutoksiin,
2891: siinäkin on lisäksi havaittavissa tuotanto- joista on seurauksena työmarkkineille pyr-
2892: tapojen jatkuva rationalisoituminen, .tarjoo- kivän työkykyisen väestönosan suhteellinen
2893: maan lisääntyväHe väestölle vain niukassa lisääntyminen muihin väestönosiin verraten,
2894: määrässä uusia työtilaisuuksia. Ne väestö- niin on todellakin aihetta ryhtyä vakavasti
2895: määrät, joita maatalous voi asutustoimintaa pohtimaan, millä .tavalla maamme taloudel-
2896: nopeassakin tahdissa harjoitettaessa sijoit- lista elämää olisi kehitettävä, jotta työtilai-
2897: taa, ovat työkykyisen vä,estön lisäkasvuun suuksien määrä pysyisi lähitul.evaisuudessa
2898: verraten suhteellisen vähäiset. Toisaalta riittävän suurena.
2899: maatalousväestö ei alhaisen elinkantansa 3) Kolmantena suurena heikkoutena
2900: vuoksi muodosta niin varmaa tukea osto- maamme taloudellisessa rakenteessa on pi-
2901: kykyisenä joukkona kotimarkkinnateolli- dettävä kansan laajojen kerrosten erin-
2902: suudelle, kuin mitä se väestömääränsä suu- omaisen alhaista elintasoa. Totesiharr van-
2903: ruuteen katsoen vcoisi olla. huus- ja työkyvyttömyysvakuutusta pohti-
2904: 2) Toinen heikko kohta Suomen talous- nut valtion komit·ea, että maassa on •aina-
2905: elämässä on se, ·että tuotannollinen dämä kiru n. 800,000 ansiotöissä käyvää, joiden
2906: yleensäkin eikä vain maatalous pystyy suh- tulot nousevat korkeintaan 5,000 markkaan
2907: t.eellisesti entistä vähemmässä määrässä tar- vuodessa. Tulot· ovat siten laajoilla pii-
2908: joamaan lisääntyvän väestön työkykyisille reillä niin vähäiset, että ne eivät riitä edes
2909: jäsenille riittävästi työtilaisuuksia. Vaikka kunnollisen ravinnon hankkimiseen, kuten
2910: työttömyystilanne nykyisin onkin Suomessa nuorten miesten alhainen kunto kutsunta-
2911: varsin suotuisa, niin on ilmeistä, että hy- tarkastuksissa ~hyvin suuressa määrässä
2912: vin suuri määrä työkykyistä väestöä on ny- osoittaa ja kuten ne tutkimukset, joita kan-
2913: kyisinkin vain osaksi tehokkaassa työssä. san ravitsemusti'laa tutkiva valltion komitea
2914: Tämä koskee varsinkin maaseutua, missä parhaillaan suor.ittaa, myöskin jo ovat en-
2915: n. s. piilevää työttömyyttä on todennäköi- nättäneet osoittaa. Asunto-olojen kehnous
2916: sesti varsin runsaastikin. Tilanne tässä näissä oloissa on tietenkin ilmeinen.
2917: suhteessa ei ole lohdullinen, kun otetaan Elintason alhaisuus on jo terveydellisis-
2918: huomioon, että työkykyisen väestön lisä- täkin syistä kansan tulevaisuudelle vaaral-
2919: kasvu vuosittain on lähivuosina yli 20,000 linen. Mutta jos ajatellaan, mitä. mahdolli-
2920: henkeä. suuksia ,elintason kohottaminen avaisi koti-
2921: Huolestuttavia ilmiöitä ovat myös sellai- markkinoiden [aajentumiselle ja erikoisesti
2922: set, että eräillä vi,entit·eollisuuden aloilla on siis maataloustuotteiden kuin myös teolli-
2923:
2924: 8
2925: 58 IV,11. - Tuotannollisen elämän kehittäminen.
2926:
2927: suuden tuotteiden menekille, niin saa tämä aloille, joiden tuotteita tähän mennessä on
2928: epäkohta erittäin tärkeän merkityksen poh- tuotettu ulkomai[ta. Nämä tällaiset hyvin
2929: dittaessa maamme ,tuotannollisen elämän keinotekoiset eivätkä suinkaan kansan yleistä
2930: pohjan laajentamista. hyvinvointia edistävät tuotannon kehittä-
2931: Edellä on lyhyesti viitattu maamme ta- missuunnitelmat eivät ole saaneet kovin-
2932: louselämän vahvoihin ja heikkoihin koh- kaan suurta kannatusta. Toisaalta on taa-
2933: tiin. Ne allltavat viitteitä siitä, mihin suun- sen esitetty se mielipide, että tedllisuus voi
2934: taan on pyrittävä ratkaisemaan viime terveesti laajentua vain pitämäJ.Ilä huolta
2935: aikoina päiväjärjestykseen tulleita maamme vientiteollisuuksien kehittämisestä. Käy-
2936: talouselämän vastaista kehittämistä kos- tännössä on kotimarkkinateollisuutta tuettu
2937: kevia kysymyksiä. suojatulleilla, vientiteollisuutta taas har-
2938: Osaksi lamakauden synnyttämistä akuut- joittamalla vientiteollisuuden laajentumi-
2939: tisista tarpeista, osaksi siitä syystä, 'että selle edulilista kauppapolitiikkaa.
2940: työtitlaisuuksien määrä ei näy,tä kasvavan Niin mielenkiin:toisia kuin useat maini-
2941: yhtä nopeasti kuin työkykyinen väestö, on tuista tutkimuksista ·ovat olleet, ovat ne
2942: sekä vatltion että yksityisten toimesta tut- mielestämme lähteneet Eian yksipuolisesta
2943: kittu niitä tapoja, joilla talouselämäämme näkökulmasta. Kun tutkimustehtävä on
2944: valtion toimestakin olisi kehitettävä ja siitä edellämainitulla tavalla jaettu, on jouduttu
2945: sunnasta, mikä -otastaiselle kehitykselle olisi unohtamaan talouselämän kokonaisuus ja
2946: annettava. sen eri osien riippuvaisuus toisistaan. Tah-
2947: Maataloustuotannon alalla on toimitettu toisimme tässä yhteydessä erikoisesti ko-
2948: useitakin näitä seikkoja koskevia tutki- rostaa m. m. sitä näkökohtaa, että maamme
2949: muksia. Ja viime tammikuussa asetettiin talouspolitiikassa on tä:hän asti lisäksi
2950: viimeksi valtion komitea tutkimaan maa- väheksytty kotimaisten markkinairu kehittä-
2951: taloustuotteiden tukemista koslmvia toimen- mistä siten, että suurten lrnlu:ttajajoukko-
2952: piteitä. Käytännössä on maataloude1!le tä- jen ostokykyä Esättäisiin joko alentamalla
2953: hän; mennessä annettu tukea osaksi suoja- tuotteiden hintoja tai koroittama:lla puheen-
2954: tullien, osaksi tuotan:topalkkioiden, osaksi alaisten väestöpiirien rahatuloja taikka mo-
2955: erilaisten finanssitoimenpiteiden muodossa. lempia keinoja rinnakkain käyttämällä.
2956: Toisaalta on maataloustuotantoa pyritty Käsityksemme mukaan kysymys olisi
2957: laajentamaan osaksi asutustoimintaa redis- mainitunlaisissa tutkimuksissa asetettava
2958: tämällä ja uudistiloja perustamalla, osaksi seuraavasti: Miten voidaan vientiä yllä-
2959: viljelyspalkkioita maksamalla lisämaitten pitää ja sitä edelleen kehittää samalla ko-
2960: raivaamiseksi. hottamalla kansan laajojen kerrosten kulu-
2961: Myöskim tedlEsuuden laajentamista ja tuskykyä t. s. laajentamaHa kotimaisiakin
2962: vastaista kehitystä on viime vuosina ahke- markkinoita~
2963: raan tutkittu. Valtion toimesta ·ovat useat- Teollisuuden tuotantokustannukset ja-
2964: kin henkilöt suorittaneet tutkimuksia kiin- kaantuvat, kuten tunnettua pääasiassa työ-
2965: nittäen tällöin huomiota erikoisesti siihen palkka:kustannuksiin, raaka-airuekustannuk-
2966: apuun, mitä valtio voisi klehittyvälle ·teolli- siin, voimanhankintakustannuksiin ja pää-
2967: suudelle amtaa myöntämällä sille verohel- omakustannuksiin. Vientimme nopea voi-
2968: poituksia ja toisaalta siihen tukeen, mitä mistuminen viime vuosina on nojautunnt
2969: valtio voisi antaa teollisuudelle suojatullien pääasiassa alhaisiin työpaikka- ja osaksi
2970: muodossa. Onpa laadittu tutkimuksia sii- myöskin alhaisiin raaka-ainekustannuksiin.
2971: täkin, missä määrin uusia teollisuuksia Aivan viime aikoina ovat kuitenkin pää-
2972: voitaisiin suojatullien turvin perustaa omakustannuksetkin huomattavasti alentu-
2973: IV,11. -Pekkala y. m. 59
2974:
2975: nreet ja voimanha:nkinta:kustannuksetkin kimukset ovat olleet alaltaan suppeita ja
2976: ovat kehittyneet tuotannolle edu~liseen a1e~ kohdistuneet vain muutamiin kansantalou-
2977: nevaan suuntaan. Myöskin on otettava den osiin ja pitäen tärkeänä, että hanki-
2978: huomioon, että s1käli kuin suurtuotanto jär- taan selvitys tuotannollisen elämän ylei-
2979: jBstyy suuriin tuotantolaitoksiin, JOissa sistä kehitys- ja kehittämismahdollisuuk-
2980: esim. jätell!ineet (sahausjätteet, sellulosa- sista llähinnä työtilaisuuksien lisääntymistä
2981: teollisuuden kemialliset jätteet j. n. e.) voi- ja kansan laajojen kerrosten elintason ko-
2982: daan edullisesti käy,ttää, alentuvat tuo- hoamista silmälläpitäen, olemme sitä mieltä,
2983: tantokustanrnukset sitäkin tietä. että sellainen tutkimus olisi suoritettava.
2984: Tärkeimmän vientiteollisuuden, nim. Sellaista tutkimusta suoritettaessa olisi
2985: puunjalostusteollisuuden raaka-aineen saan- pidettävä miEilessä myöskin uuden lamakau-
2986: tia on määrätietoisesti edelleen ilmhitettävä den mahdollisuus ja maan talouselämän
2987: huolehtimalla metsänhoidon keMtyksestä ja vastaisen kehity,ksen yleisiä suuntaviivoja
2988: varsinkin metsänparannustöidern suorittami- määrite~täessä otettava senkin todennäköiset
2989: sesta. vaikutukset riittävässä määrässä huomioon.
2990: Edelläoleviin seikkoihin viittaamrula Kaikkeen edelläolevaan viitaten esitämme
2991: olemme halunneet osoittaa, että vientiteolli- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
2992: suudellakin on nyt entistä suurempia mah- toivomuksen,
2993: dollisuuksia Hsätä tähänastisia työpallkka-
2994: kustannuksiaan korottamalla työpaikka- että hallitus asettaisi komitean,
2995: tasoa. jonka kokoonpanossa palkkatyöläis-
2996: Lähtemättä tässä sen lähemmin tutki- ten ja vähävaraisten pienm'ljelijäin
2997: maan teollisuuden ja maatalouden mah- edustus olisi riittävästi otettu huo-
2998: dollisuuksia edellä esittämäämme kysymyk- mioon, hankkimaan selvitystä maan
2999: seen vastausta etsittäessä, lausumme käsi- tuotannollisen elämän kehittämis-
3000: tyksenämme, että kysymykseen on jo kan- mahdollisuuksista ja niistä keinoista,
3001: santa!loutemme nykyistä kehitysvaihetta joilla valtiovalta V'oisi sen kehitystä
3002: ajateltaessa löydettävissä myönteinen vas- edistää pitämällä s~'lmällä työt~1ai
3003: taus, nim. että kotimaista kulutuskykyä suuksien hankkimista kasvavalle
3004: lisättäessäkin vientiä voidaa:n yilläpitää ja väestölle sekä palkkatyöväen ja
3005: sitä edelleen kehittää. yleensä pientuloisten piirien elin-
3006: Ottaen huomioon, että ,tähänastiset tut- tason kohottamista.
3007:
3008: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
3009:
3010: Mauno Pekkala. Otto Toivonen. Väinö Sinisalo.
3011: Yrjö Welling. Aug. Kuusisto. Alex Hämäläinen.
3012: Viljo Rantala. T. Bryggari. A. Turkka.
3013: Onni Hiltunen. Urho Kulovaara. Ville Kupari.
3014: P. Salmenoja. Jere Juutilainen. Jalmari Linna.
3015: 0. Peltonen. Anselm Pitkäsilta. Yrjö Helenius.
3016: Hugo Aattela. Alpo Lumme. Juho Kuittinen.
3017: Kustaa Perho. Jussi Rapo. Eetu Karjalainen.
3018: Jussi Lonkainen. Karl J. Wenman. Antti Meriläinen.
3019: Edv. Pesonen. G. Lindström. Väinö Kivisalo.
3020: E. Huttunen. Viljo 0. Kilpeläinen. J. F. Tolonen.
3021: Kaisa Hiilelä. K.-A. Fagerholm.
3022: 60
3023:
3024: IV,12. - Toiv.. al. N :o 9.
3025:
3026:
3027:
3028:
3029: Cajander y. m.: Esityksen antamisesta valtion mran- ja
3030: toimenhJaltijain iJkälisien korottamisesta.
3031:
3032:
3033: E d u s k u n n a ll e.
3034:
3035: Siitä on kulunut yli kohnetoista vuotta, Jaa nam alas, eivät vastaa tarkoitustaan.
3036: kun valtion viran- ja toimenhaltijain ny- Näin on laita etenkin alimmissa palkkaus-
3037: kyinen palkkaus järjestettiin. Sen jälkeen luokissa. On tunnettua, että henkilö, joka
3038: ovat maamme taloudelliset olot suuresti ke- pääsee valtion virkaan tai toimeen, on
3039: hittyneet. Kansallistulo on lisääntynyt ai- aluksi tyytyväinen varsin vaatimattomaan-
3040: nakin kolmanneksen ja sen mukana on yk- kin palkkaan. Mutta kun hän perehtyy teh-
3041: sityisten toimissa elävien henkilöiden palk- täviin saavuttaen suuremman työtehon, val-
3042: kojakin parannettu. Ellei vähitellen valtion taa tyytymättömyys mielen. Se lisääntyy
3043: palkkapolitiikassa menetellä samoin, joutu- sen johdosta, että menot pyrkivät kasva-
3044: vat valtion viran- ja toimenhaltijat koh- maan. Tulevat avioliiton aikeet ja kodin
3045: tuuttoman huonoon asemaan eikä valtio perustamiseen tarvittaisiin varoja. Lasten
3046: pysty kilpailemaan pätevästä työvoimasta lukumäärän karttuessa ja heidän varttues-
3047: yksityisten kanssa. saan tulevat tarpeet yhä lukuisammiksi ja
3048: Vuonna 1923 annettu laki valtion viroista niiden tyydyttäminen vaatii entistä enem-
3049: ja toimista suoritettavan palkkauksen pe- män tuloja. Useat valtion viroista ja toi-
3050: rusteista on siinä suhteessa joustava, että mista ovat sellaiset, että työskentely on ajan
3051: peruspalkkoja voidaan korottaa muutta- pitkään yksitoikkoista ja että ylenemismah-
3052: matta lakia. Se tapahtuu siten, että ase- dollisuuksia on vähän. Tällöin ovat ikä-
3053: tuksella siirretään virat tai toimet korkeam- lisät erittäin tervetulleet. Ne pitävät viran-
3054: paan palkkausluokkaan. Peruspalkkaan hoitajan mielen virkeänä, ja henkilö, joka
3055: liittyvät perhe- ja ikälisät on sitävastoin tekee työnsä toivorikkaana ja tyyt:yväisenä,
3056: säädetty laissa siksi tarkoin, että niiden pa- saa aikaan enemmän kuin henkilö, jota ta-
3057: rantaminen edellyttää muutosta itse palk- loudelliset huolet alituisesti ahdistavat.
3058: kauslakiin. Näistä ovat varsinkin ikälisien Sekä hallitus että eduskunta ovatkin ai-
3059: myöntämistä koskevat perusteet korjauksen kaisemmin tunnustaneet, että ikälisiä olisi
3060: tarpeessa. myönnettävä enemmän kuin mitä voimassa
3061: Mainitun lain mukaan maksetaan ikälisiä olevassa palkkauslaissa säädetään. Kun
3062: valtion vakinaisessa palveluksessa toimiville, hallitus v. 1922 ensimmäisen kerran antoi
3063: joiden peruspalkka on vähemmän kuin eduskunnalle esityksen valtion viroista ja
3064: 30,000 markkaa, kaikkiaan enintään 16 % toimista maksettavien palkkojen perusteista,
3065: peruspalkasta, mutta henkilöille, joiden pe- se ehdotti, että ikälisien summa olisi pa-
3066: ruspalkka on 30,000 markkaa tai enemmän, remmin palkatuille 15 % ja huonommin
3067: ikälisiä maksetaan enintään 12% perus- palkatuille 20 % peruspalkasta. Säätäes-
3068: palkasta. sään samana vuonna lain evankelisluterilai-
3069: On ilmeistä, että ikälisät, joiden yläraja sen papiston palkkauksen uudelleen järjes-
3070: IV,12. - Cajander y. m. 61
3071:
3072: tämisestä, eduskunta osoitti ymmärtävänsä Nykyään uusien ikälisien saaminen loppuu
3073: ikälisien tärkeyden, koska niiden ylimmäksi juuri silloin, jolloin perheen menot lasten
3074: rajaksi tällöin hyväksyttiin 30 % peruspal- kouluttamisen takia ovat kaikkein suurim-
3075: kasta. Kerran myöhemminkin on eduskunta mat. Esityksessä, jonka hallitus v. 1922
3076: tunnustanut, että ikälisiä on maksettava antoi eduskunnalle, ehdotettiinkin, että ikä-
3077: runsaammin, kuin mitä valtion palkkauk- lisiä myönnettäisiin ylemmissä palkkausluo-
3078: sessa on määrätty. V. 1926 annetussa laissa kissa kuusi kertaa ja alemmissa kahdeksan
3079: kansakoululaitoksen kustannuksista sääde- kertaa. Tässäkin suhteessa olisi nykyiseen
3080: tään nimittäin, että kansakoulunopettajille palkkauslakiin saatava parannus.
3081: maksetaan ikälisiä neljä kertaa, kerrallaan Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
3082: kuusi sadalta peruspalkasta, minkä mukaan kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3083: ikälisien korkein määrä on 24% peruspal-
3084: kasta. että hallitus antaisi Eduskunnalle
3085: Onkin pidettävä kohtuullisena, että ikä- esityksen 29 päivänä joulukuuta 1923
3086: lisien yhteinen määrä on alemmissa palk- annetun palkkauslain 6 § :n rnuutta-
3087: kausluokissa ainakin 30% peruspalkasta ja rnisesta siten, että ikälisien yhteinen
3088: ylemmissä ainakin 25% peruspalkasta. rnäärä olisi alernrnissa palkkausluo-
3089: Edelleen on tärkeätä, että ikälisiä kissa ainakin 30 sadalta peruspal-
3090: myönnetään useammin, kuin mitä voi- kasta ja ylernrnissä palkkausluokissa
3091: massa olevassa palkkauslaissa säädetään. Sen ainakin 25 sadalta peruspalkasta ja
3092: mukaan saavat ylempiin palkkausluokkiin että ikälisiä annettaisiin usearnpia
3093: kuuluvat ikälisän kolme kertaa ja alempiin kertoja kuin rnitä mainitussa pykä-
3094: palkkausluokkiin kuuluvat neljä kertaa. lässä säädetään.
3095:
3096: Helsingissä 5 p :nä helmikuuta 1937.
3097:
3098: A. K. Cajander. Mandi Hannula.
3099: Oskari Mantere. Arvo Inkilä.
3100: Helena Syrjälä.
3101: 62
3102:
3103: IV,13. - Toiv. al. N :o 10.
3104:
3105:
3106:
3107:
3108: Kylänpää y. m.: Määrärahasta tiemestarien palkkojen pa-
3109: rantamiseksi.
3110:
3111:
3112: E d u s kun n a ll e.
3113:
3114: Valtion va:kinaisille viran- ja toimen:halti- tiemestarit, erikoisesti kaupungeissa toimi-
3115: joille palautettiin pula-ajan johdosta alen- paikkanimityksensä mukaan asuvat per-
3116: nettu palkka kokonaan entiselleen vuoden heelliset, joilta palkkaa alennettiin samalla
3117: 1935 alusta. Samoin palautettiin palkkoja tavalla kuin perheettömiltä, ovat riittämät-
3118: ylimääräisille viran- ja toimenhaitijoillekin tömän palkkansa takia joutuneet taloudelli-
3119: valtion viroissa ja toimissa, mutta maamme seen ahdinkoon.
3120: t'iemestareille ei ole heidän pyynnöstään Kun eduskunnan viime syksynä tekemä
3121: huolimatta pula-ajan johdosta vähennettyä päätös periaatteessa tarkoitti sitä, että
3122: palkkaa parannettu. pula-ajan johdosta alennetut palkat ovat
3123: Valtion tiemestareita on maassamme ny- palautettavat ennalleen, niin vakinaisille
3124: kyään 70. Heidän palkassaan pula-ajan kuin ylimääräisillekin viran- ja toimenhal-
3125: johdosta tehty alennus oli 200-250 mark- tijoille, ehdotamme kunnioittavasti edus-
3126: kaa kuukaudelta tiemestaria kohti. Tarvit- h.cmnan päätettäväksi toivomuksen,
3127: tava määrä heidän palkkansa entiselleen
3128: palauttamiseen tekisi noin 200,000 mk. että hallitus ottaisi joko nyt kulu-
3129: Tiemestarien kuukausipalkat ovat: nuorem- van vuoden lisämenoarvioesitykseen
3130: pien 2,250 mk. kuukaudessa ja vanhempien tai vuoden 1938 tulo- ja merwarvio-
3131: 2,500 mk. kuukaudessa, tulematta heille esitykseen valtion palvelwksessa ole-
3132: ikä- ja perheellisyyslisäyksiä. Ei voitane vien tiemestarien palkkojen paranta-
3133: väittää, että tiemestarien palkkaus ennen miseksi tarpee.lliseksi katsomansa
3134: pula-aikaa olisi ollut liian korkea. Useat määrärahan.
3135:
3136: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
3137:
3138: K. Kylänpää. Erkki Paavolainen.
3139: Jalmari Pilkama. Toivo Horelli.
3140: A. A. Lintulahti. Edv. Vaarama.
3141: A. Pohjannoro.
3142: 63
3143:
3144: IV,14. - Hems~. mot. bet. N :o 11.
3145:
3146:
3147:
3148:
3149: Haga m. fl.: Angående sänkande av räntan på statslån för
3150: folkskole- och folkhögskolebyggnadsändamål .
3151: •
3152: T i 11 R i k s d a g e n.
3153:
3154: För att kommunerna lättare skola kunna som relativt hög. Då kommunerna ständigt
3155: :fullgöra dem ålagda skyldigheter, att upp- också av statsmakten ålägga:s nya ekono-
3156: :föra och iO!Idningsställa nödigt antal folk- miSkt betungande uppgifter med påföljd,
3157: Skolelokaler för läropliktens genom:förande, att de flesta kommuner hava svårigheter
3158: beviljar staten på anhå:llan lån för ända- att få utgifter och inkomster att balansera
3159: målet. Likaså kan statsrådet bevilja folk- samt höga skattören, synes det rättvist och
3160: högskolor och andra läroinrättningar lån påJkallat att räntan på ovannämnda bygg-
3161: för uppförande av egna lokaler. Avsikten nadslån sänktes med åtminstone 1 1/2 %.
3162: med dessa lån är att bispringa kommuner De organisationer, som upprätthålla fo'lk-
3163: och vissa organisationer, så att dessa må högskolor och andra li'knande läroinrättnin-
3164: kunna fuilgöra ifrågavarande byggnads- gar, hava praktiskt taget alla ännu större
3165: verksamhet, som helt hänför sig till det svårigheter att få utgifterna täckta. En
3166: kulturella området, varför lånen i allmän- räntesänkning på dem beviljade byggnads-
3167: het löpt med låg ränta. Denna ränta, som lån från staten är därför också synnerligen
3168: tidigare utgått med 6 %, sänktes för något nödvändig, så mycket mer som hela deras
3169: år tillbaka i tvenne repriser, så att den- verksamhet är inriktad på at.t upprätthålla
3170: samma för närvarande i aUmänhet utgår ifrågavarande kulturanstalter.
3171: med 5 %'· Med hänvisning till ovanstående få vi
3172: Den allmänna räntenivån har emellertid vördsamt föreslå, att ri'ksdagen ville hem-
3173: sjunkit kraftigt under de senaste åren. ställa,
3174: Så'lunda betala t. ex. handelsbarrkerna :för att regeringen måtte skyndsamt vid-
3175: närvarande en depositionsränta, viiken upp- taga sådana åtgärder, att räntan på
3176: går till endast hälften av den räntesats, statslån för folkskole- och folkhög-
3177: som erlades för något år sedan. En ränta skolebyggnadsändamål sänktes till
3178: på 5 % kan, då det gäller statslån, därföre 3 1/2%.
3179: icke nu betecknas som låg utan snarare
3180:
3181: Helsingfors den 11 februari 1937.
3182:
3183: Edvard Haga. Edvin StenwalL
3184: Uno A. Hilden. Levi Jern.
3185: K. F. Lauren. Ralf Törngren.
3186: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
3187: 64
3188:
3189: IV,t4. - Toiv. al. N :o 11. Suomennos.
3190:
3191:
3192:
3193: Haga y. m. : Kansakoulu- ja kansanopistorakennuksia varten
3194: myönnettyjen va'ltionlainojen koron alentamisesta .
3195:
3196: ..
3197: E d u s kun n alle.
3198:
3199: Jotta kunnat voisivat helpommin täyttää kuntien kannettavaksi uusia taloudellisia
3200: niille asetetut velvollisuudet oppivelvolli- suorituksia, joiden seurauksena on, että
3201: suuden toteuttamisessa tarvittavan riittä- kuntien on vaikea saada menot ja tulot
3202: vän kansakouluhuoneistomäärän rakentami- pysymään tasassa ja että kuntien veroäyrit
3203: seksi ja kuntoonsaattamiseksi, myöntää val- ovat korkeat, tuntuu oikeudenmukaiselta ja
3204: tio tarkoitukseen anomuksesta lainoja. Val- tarpeen vaatimalta, että yllämainittujen lai-
3205: tioneuvosto voi myöskin myöntää kansan- nojen korkoa alennetaan ainakin puolella-
3206: opistoille ja muille oppilaitoksille lainoja toista prosentilla.
3207: omien huoneistojen perustamiseksi. Näiden Ne järjestöt, jotka ylläpitävät kansan-
3208: lainojen tarkoituksena on avustaa kuntia ja opistoja ja muita sentapaisia laitoksia, ovat
3209: määrättyjä järjestöjä, niin että nämä voi- kaikki käytännöllisesti katsoen vieläkin suu-
3210: sivat suorittaa loppuun kyseessäolevan ra- rempien vaikeuksien alaisina koettaessaan
3211: kennustoiminnan, joka kokonaisuudessaan saada menonsa peitetyiksi. Senvuoksi on
3212: tulee sivistystyön hyväksi. Tästä johtuen myöskin välttämätöntä, että valtion niille
3213: lainoista yleensä on ollut vähäinen korko. myöntämien rakennuslainojen korko alen-
3214: Tämä korko, joka aikaisemmin oli 6 pro- netaan, varsinkin kun niiden koko toi-
3215: senttia, alennettiin muutama vuosi sitten minta tarkoittaa kysymyksessäolevien sivis-
3216: kahteen otteeseen, niin että se nykyään on tyslaitosten ylläpitämistä.
3217: 5 prosenttia. Edellä esitettyyn viitaten pyydämme
3218: Yleinen korkokanta on kuitenkin huo- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
3219: mattavasti alentunut viime vuosien aikana. syttäväksi toivomuksen,
3220: Niinpä esim. kauppapankit tällä hetkellä
3221: maksavat talletuskoron, joka on ainoastaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
3222: puolet siitä korkomäärästä, mikä makset- sellaisiin toimenpiteisiin että valtion
3223: tiin jokunen vuosi sitten. Senpä vuoksi kansakoulu- ja kansanopistoraken-
3224: ei 5 prosentin korkoa, kun on kysymys nustarkoitukseen myöntämien laino-
3225: valtionlainasta, voida nyt pitää alhaisena jen korko alennettaisiin 3 1 /2 pro-
3226: vaan mieluumminkin suhteellisen korkeana. senttiin.
3227: Kun valtiovalta myös yhtä mittaa asettaa
3228:
3229: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
3230:
3231: Edvard Haga. Edvin StenwalL
3232: Uno A. Hilden. Levi Jern.
3233: K. F. Lauren. Ralf Törngren.
3234: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
3235: 65
3236:
3237: IV,15. - Toiv. al. N :o 12.
3238:
3239:
3240:
3241:
3242: Huittinen y. m.: jlfäärärahasta rannikkotykistörykmentti
3243: 3 :n upseerien ja aliupseerien asuinrakennusten raken-
3244: tamiseksi Rauhalan tilalle.
3245:
3246:
3247: E d u s k u n n a ll e.
3248:
3249: Päätöksellään 18 p:ltä Jokakuuta 1929 myöskin epätaloudellista. Samanaikaisesti
3250: päätti eduskunta ostaa Jaakkiman pitä- kuin Sortava!lassa joudutaan maksamaan
3251: jässä sijaitsevan Rauhalan tilan valtiolle ja esikuntarakennuksesta huomattavaa vuok-
3252: siirtää Sortavalassa ennen sijainneen Ran- raa seisoo rykmentin oma esikuntarakennus
3253: nikkotykistörykmentti 3 :n sinne. tyhjänä ja käyttämättömänä ja upseerien
3254: Tämän mukaisesti rakennettiinkin v. 1933 matkoista, joita pakosta täytyy tehdä näin-
3255: Rauhalaan miehistön rakennukset ja 1934 ollen tavallista enemmän, aiheutuu myös
3256: €sikuntarakennus. Mutta vaikka asuntojen vuosittain huomattavia kuluja.
3257: puutteen tähden olisi tarvittu vielä raken- Tämän epäkohdan poistamiseksi valtiova-
3258: taa upseerien ja aliupseerien asuntoraken- rainvaliokunta ehdottikin valtion kuluvan
3259: nukset ei hallitus ole vieläkään ryhtynyt vuoden talousarvioon otettavaksi 3 miljoo-
3260: toimenpiteisiin edes määrärahojen saami- nan markan määrärahan upseerien ja ali-
3261: seksi näiden rakentamista varten. upseerien asuinrakennusten rakentamiseksi
3262: Tällaisesta menettelystä on johtunut että Rauhalaan, mutta muodollisista syistä edus-
3263: vaikka miehistö on sijoitettu Rauhalaan ja kunnan puhemies ei voinut hyväksyä eh-
3264: siellä on yli 2 vuotta ollut valmiina ja dotusta vaan poisti sen mietinnöstä. Kun
3265: odottanut käyttöä tarkoitustaan vastaava mielestämme asia on monestakin syystä sel-
3266: esikuntarakennus, niin tästä huolimatta kun lainen ettei sen toteuttamista voida siirtää
3267: upseerien täytyy edeJileen asua Sortava- pitemmälle ehdotamme ikunnioittavimmin
3268: lassa rykmentin esikunta on myös .pakotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3269: yhä olemaan siellä epämukavissa vuokra-
3270: huoneissa. että hallitus varaisi v. 1938 talous-
3271: Tällainen olotila että rykmentin upsee- arvioesitykseen määrärahan Rannik-
3272: risto joutuu vakituisesti asumaan 35 ikm. kotykistörykmentti 3 :n upseerien
3273: päässä miehistöstä, ei varmasti ole sotilas- ja aliupseerien asuinrakennusten ra-
3274: koulutuksen ja kurinikaan kannalta hyväk- kentamista varten Rauhalaan.
3275: syttävää, mutta lisäksi tämä on valtiolle
3276:
3277: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1937.
3278:
3279: Kaapro Huittinen. S. Salo.
3280: A. Halonen. Janne Koivuranta.
3281:
3282:
3283:
3284: 9
3285: 66
3286:
3287: IV,lG.- Toiv. rol. N:o 13.
3288:
3289:
3290:
3291:
3292: Horelli y. m.: Toimenpiteistä suojeluskuntajärjestön pääl-
3293: lystön lisäämiseksi.
3294:
3295:
3296: E d u s k u n n a 11 e.
3297:
3298: Maamme puolustusjärjesteLmä perustuu, on saanut toimia rauhassa syrjäisi1tä sitä
3299: kuten tunnettua, suojeluskuntain olemassa- häiritseviltä vaikutteilta.
3300: oloon ja edellyttää, että ne ovat ainakin Suojeluskuntiemme menestyksellinen toi-
3301: yhtä vahvoja vastedeskin kuin n~rkyisinkin. minta ja jatkuvasti noussut sotilaallinen
3302: Suojeluskuntajärjestö, joka nykyisin hallin- taso on tähän asti perustunut si~hen mel-
3303: nollisesti jakaantuu 22 piiriin ja 656 pai- koiselta osalta, että suojeluskunnissa on va-
3304: kallissuojeluskuntaan, näyttää erikoisen hy- paae..1.toinen päällystö, kokonaan palkatto-
3305: vin sopivan meidän oloihimme ja dlevan mana sekä vaivojaan ja uhrauksiaan sääs-
3306: myöskin elinvoimainen, mitä todistaa se, tämättä, huolehtinut miehistön koulutta-
3307: että pyrkijöitä suojeluskuntiin on ollut misesta. Tämä vapaaehtoisen päällystön,
3308: enemmän kuin mitä on voitu ottaa vastaan mihinkä kuuluvat upseerit, a!liupseerit ja
3309: aseistuksen ja varustusten mutta ennenkaik- ,paikallispäälliköt, toiminta tulee luonnolli-
3310: kea opettajavoimien vähälukuisuuden takia. sestikin edelleenkin jatkumaan. Mutta tätä
3311: Suojeluskuntien rivimiehistön keskimää- vapaaehtoista päällystöä sitovat heidän si-
3312: räinen ikä on nyt alempi kuin kymmenisen viilitoimensa, joista he saavat elatuksensa,
3313: vuotta sitten ja on siis valtavin osa ny- eikä heitä mitenkään voida komentaa sel-
3314: kyisiä suojeluskuntalaisia nuorta polvea, laisille ja:ksottain muutamia kuukausiakin
3315: jotka eivät olleet mukana sodanaikaisessa kestävime sotilaskursseille, mitkä ovat vält-
3316: palveluksessa. Tämä miehistö saa alkukou- tämättömiä sille päällystölle, joka joutuu
3317: lutuksensa, ennen asevelvomisuusikäänsä, edelleen kouluttamaan useita vuosia riveissä
3318: suojeluskunnissa ja jatkaa sotapalveluksesta ollutta miehistöä. Suojeluskuntatyö on
3319: päästyään jälleen palvelustaan maanpuo- viime vuosien aikana laajentunut yli kym-
3320: lustuksen hyväksi suojeluskuntajärjestössä. menkertaiseksi siitä mitä se oli ensimmäi-
3321: Tämän perusteella on suuri osa nykyisistä senä kymmenvuotiskautena, ja vaatii ny-
3322: suojeluskuntalaisista palvellut yli 7 vuotta kyisin toisia suurempia edellytyksiä päte-
3323: pudlustusvoimissamme ja voinut sen avulla vältä kouluttajakunnalltaan kuin oli laita
3324: korvata voimassaolevan lyhyen vakinaisen aikaisemmin, jolloinka sodassa saatu koke-
3325: palvelusajan, jota paitsi tästä on johtunut ~us oli täydentämässä sitä koulutusta miikä
3326: se erikoisen suuri etu, että vapaaehtoisen muuten päällystöitä puuttui. Näin ollen
3327: toiminnan avulla on voitu antaa huomatta- on vakavasti harkittava kysymystä millä
3328: valle osalle miehistöä monivuotista erikois- keinoin voidaan päällystörunkoa lähivuosien
3329: koulutusta, mikä ilman suojeluskuntajärjes- aikana siten vahvistaa ja tiivistyttää että
3330: töä olisi kokonaan jäänyt antamatta. Viime jatkuvasti kasvava rivimiesten lukumäärä,
3331: vuosien rauhallinen kehitys maamme oloissa jonka ottamista eduskuntakin on pitänyt
3332: on myös koitunut maanpuolustuksemme hy- tarpeellisena myöntämäillä sitä tarkoitusta
3333: väksi sikäli että suojeluskuntajärjestömme varten varoja varusteisiin, saisi päällystönsä
3334: IV,l6.- Horelli y. m. 67
3335:
3336: taholta täysin riittävän ja asianmukaisen 8 miestä kohden ja suojeluskunnissa 1 va-
3337: koulutuksen suojelu&kuntajärjestössä. kinainen aliupseeri yli 2,000 miestä kohden.
3338: Kaikikien puolustusvoimien edellytyksenä Edellä oleva osoittaa siis että meidän suo-
3339: on että uusia joukko-osastoja perustettaessa jeluskuntajärjestömme on tällä hetkellä sel-
3340: myöskin lisätään riittävästi uutta päällys- lainen ainutlaatuinen sotilaaJllinen järjestö,
3341: töä; ne joukko-osastot, jotka ovat koko vuo- jossa on päällystöä ja runsaasti miehistöä,
3342: den koolla, kuten vakinaisessa armeijassa mutta vakinaista ali.päällystöä ,puuttuu mil-
3343: on asianlaita, vaativat tietenkin suhteelli- tei tykkänään, ja kuitenkin juuri meidän
3344: sesti enemmän pääillystöä kuin suojeluskun- suojeluskuntajärjestömme luulisi luonteensa
3345: tajärjestö. Mutta toiselta ,puolen haittaa mukaisesti olevan sellaisen, joka erikoisen
3346: suojeluskuntien koulutustyötä se seikka, että hyvin sekä sopii valikoimaan sopivaa ai-
3347: ne ovat hajallaan eri tahoilla maata ja että neistoa aliupseereiksi että myös olemaan,
3348: niiden vakinainen päällikkökunta, aluepääl- pienten paika]lisosastojensa vuoksi, niiden-
3349: liköt, eivät ole tilaisuudessa toisaalta pitä- kin koulutettavina. Jos voitaisiin tämän
3350: mään siksi läheistä yhteyttä keskenään ja mukaisesti meidän tätä vapaaehtoista puo-
3351: esimiehistönsä kanssa kuin heidän vaativa lustusvoimaamme kouluttaa ja kehittää,
3352: "IDonipuolinen tehtäviensä hoito edellyttäisi, luulisimme sen tekevän maansa puolustus-
3353: eivätkä toisaa!lta kun heidän alaisensa mie- kuntoisuudelle yhden suurimpia palveluk-
3354: histö on asumassa useasti 2-3 eri kunnassa sia juuri sen kautta että sen riveistä nousee
3355: olemaan niin läheisessä henkilökohtaisessa puolustusvoimillemme hyvin koulutettu oi-
3356: kosketuksessa alaiseensa ja päällystöön ja keahenkinen alipäällystö, jota vaaran het-
3357: miehistöön kuin olisi, suotavaa. Sitäpaitsi kellä ei mistään (jle mahdollisuutta muuta
3358: nykyinen aluejärjesteLmä asettaa aluepääl- tietä hankkia.
3359: liköille, joidenka lukumäärä on 271 ja Näillä perusteilla ja jotta hyvissä ajoin
3360: joista 2 / 3 on luutnantin vinka-asemassa sekä oltaisiin tilaisuudessa luomaan suunnitelmat
3361: keski-ijältään yli 37 vuotiaita, siksi moni- millä tavalla suojeluskuntajärjestömme saisi
3362: puolisen työtaakan, että tulee vuodesta vuo- vuodesta vuoteen sille yhä välttämättömäm-
3363: teen ollemaan yhä vaikeampaa saada alue- mäksi käyvän nykyistä vahvemman päällys-
3364: päällikkövirkojen hoitajiksi siihen innostu- törungon, saamme täten ehdottaa eduskun-
3365: nutta upseeristoa. Nykyisin on, verrattaessa nan päätettäväksi toivomuksen,
3366: suo j eluskun taj ärj estön vakinaisen päällys-
3367: tön ja alipäällystön lukumäärää vakinais- että hallitus harkitsisi ja valmis-
3368: ten anmeijan upseeriston ja aliupseeriston taisi sttunnitelman siitä, mitenkä suo-
3369: lukumääriin suhde sellainen että eri maiden jeluskuntajärjestön päällystö olisi
3370: armeijoissa on upseeristoa suhteellisesti noin saatettava riittäväksi järjestön vah-
3371: 15 kertaa enemmän kuin suojeluskunnissa; vuutta ja tehtäviä silmälläpitäen,
3372: alipäällystön suhde on taas semainen, että sekä antaisi siitä Eduskunnalle aika-
3373: eri maiden armeijoissa on 1 aliupseeri noin naan esityksen.
3374:
3375: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
3376:
3377: Toivo Horelli. K. Kylänpää. Aarne Honka.
3378: Elias Tukia. C. 0. Frietsch. Leo R. Böök.
3379: J. Koivisto. A. Pohjannoro. Väinö Kokko.
3380: Väinö Kaasalainen. E. v. Frenckell. Kalle Soini.
3381: A. A. Lintulahti. Vilho Vallas. Kaapro Moilanen.
3382: Lauri Kaijalainen. Ralf Törngren. Pauli Tuorila.
3383: Oskari Lehtonen.
3384: 68
3385:
3386: lV,17.- Toiv. aJ.. N:o 14.
3387:
3388:
3389:
3390:
3391: Lohi y. m.: Maahan kaatuneiden puiden luovuttamisesta
3392: valtion metsistä paikallisille asukkaille kotitarvepuiksi.
3393:
3394:
3395: E d u s k u n n a ll e.
3396:
3397: Valtion laajoilla metsämailla, etenkin pausta, kun myrsky kaataa sellaista arvo-
3398: Pohjois-Suomessa, vuosittain 'kuivuu ja 'kaa- metsää, jota kannattaa kerätä ja kuljettaa
3399: tuu maahan suuret määrät puita, jotka puunj alostuslai toksiin.
3400: jäävät sinne lahomaan. Niiden kauppa-arvo Jos näitä arvottomia puita luovutettaisiin
3401: on siksi vähäinen että niitä ei kannata ke- maksutta paikallisille asukkaille, olisi se
3402: rätä ja kuljettaa mihinkään, joten muuta omiaan pientilallisia kehoittamaan säästä'-
3403: menekkiä ei ole kuin mikäli paikalliset asuk- mään omaa kasvavaa metsäänsä, joten siitä
3404: kaat niitä voivat polttopuukseen ostaa. Sa- olisi kansantaloudellista hyötyä, eikä valtio-
3405: moin on laita niiden ala-arvoisten puiden, kaan sanottavasti mitään menettäisi.
3406: joiden metsänhoidollisista syistä varsinkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
3407: nykyään valtion metsiä kasvukuntoon pe- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3408: rattaessa kaadetaan.
3409: Näin ollen tuntuisi luonnolliselta, että että hallitus asianomaisten viran-
3410: tällaisia maahan kaatuneita tai kaa(j_ettuja omaisten valvonnan alla ja niiden
3411: puita voitaisiin paikallisille asukkaille luo- osoituksen mukaan ilmaiseksi luovut-
3412: vuttaa maksutta poltto- y. m. kotitarve- taisi valtion metsästä paikallisille
3413: puiksi, koska ne muutoin useimmissa ta- asukkaille poltto- y. m. kotitarve-
3414: pauksissa jäävät turhaan metsään lahoa- puiksi maahan kaatuneita puita.
3415: maan. Tämä ·ei luonnollisesti koskee ta-
3416:
3417: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
3418:
3419: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
3420: Lauri Kaijalainen. S. Salo.
3421: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta.
3422: 69
3423:
3424: IV,1s. - Toiv. ,aJ., N :o 15.
3425:
3426:
3427:
3428:
3429: Salo y. m.: Esityksen antamisesta Pyhäkosken sähkövoima-
3430: aseman rakentamisesta.
3431:
3432:
3433: E d u s k u n n a 11 e.
3434:
3435: Viittaamalla jo useimmille valtiopäiville että hallitus antaisi Eduskunnalle
3436: aij emmin tekemiimme rahaasia-aloitteisiin esityksen Pyhäkosken säkkövoima-
3437: pyydämme täten kunnioittaen ehdottaa aseman rakentamisesta.
3438: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3439:
3440: Helsingissä 10 p. helmikuuta 1937.
3441:
3442: S. Salo. Kusti Arhama. M. 0. Lahtela.
3443: 70
3444:
3445: IV,19.- Toiv. 'al. N:o 43.
3446:
3447:
3448:
3449:
3450: Kokko: Leimaverolain ,muuttamisesta kotimaisen elokuva-
3451: tuotannon kohottamista silmälläpitäen.
3452:
3453:
3454: E d u s k u n n a ll e.
3455:
3456: Antaessaan v. 1932 eduskunnalle esityk- varattu t(issä suhteessa minkäänlaista har-
3457: sen leimaverolain muuttamisesta hallitus kintamahdollisuutta, joten jokainen filmi,
3458: piti tärkeänä, että meillä valmistetaan sekä joka aiheeltaan täyttää asetetut vaatimuk-
3459: täällä että ulkomai]la esitettäviksi filmejä set, eikä ole sen laatuinen, että sen esittä-
3460: Suomen maataloudesta, teollisuudesta, näh- minen voidaan kieltää, on ollut hyväksyt-
3461: tävyyksistä y. m. s. Tästä syystä sekä koti- tävä verohelpotukseen oikeuttavaksi. Tästä
3462: maisen filmituotannon edistämiseksi halli- onkin ollut seurauksena, että lainsäätäjän
3463: tus esitti taidefilminäytännöistä menevän pyrkimys, joka e.päiilemättä tarkoitti myös-
3464: veron aleunettavaksi 20% :sta 15% :ksi ja kin kotimaisen elokuvatuotannon laadun
3465: muista filminäytännäistä kannettavan ve- eikä vain määrän kohottamista, ei ole käy-
3466: ron 30% :sta 25% :ksi, milloin elokuvanäy- tännössä toteutunut. Tämä epätarkoituk-
3467: tännössä täytekuvana esitetään vähintään senmukainen lainsäädäntö on nimittäin joh-
3468: 200 metrin pituinen, Suomessa valmistettu tanut siihen, että elokuvavuokraamot, jotka
3469: tiede-, opetus- tai taidefilmiksi luettava tai suureksi osaksi ovat maassamme ulkomaa-
3470: maan elinkeinoelämää kuvaava filmi. Edus- laisten käsissä, ovat ohjelmistoihinsa hank-
3471: kunta hyväksyi hallituksen esityksen tässä kineet kotimaisilta valmistajilta suurim-
3472: kohdin muuten paitsi että kun se päätti maksi osaksi aivan ala-arvoisia tuotteita,
3473: pysyttää taidefilmiesityksien veron entisel- joiden valmistuskustannukset ovat olleet
3474: lään 15 %: na, alennettu vero tuli olemaan mahdollisimman alhaiset ja ostohinta sen
3475: 10%. mukainen. Huolitellummat n. s. lyhytfilmit
3476: Eduskunnan hyväksymisen saanut halli- tulevat kalliimmiksi eikä niitä ole joitakin
3477: tuksen pyrkimys koettaa järjestää kotimai- poikkeuksia sekä mainosluontoisia, ilmeisesti
3478: selle filmituotannolle nousumahdollisuuksia muulta taholta rahoitettuja, filmejä lu-
3479: varaamaila sillle ensin tilaisuuden kannat- kuunottamatta elokuvaohjelmistoissa näky-
3480: tavaan täytekuvien valmistukseen ja tässä nyt. Vuokraamojen taholta väitettäneen,
3481: toiminnassa saavutetun kokemuksen perus- että 5% :n verohelpotus on niin pieni, että
3482: teella edellytykset vaativampien tehtävien kalliimpia lyhytfilmejä ei kannata tämän
3483: suorittamiseen, oli epäilemättä varsin kii- verohelpotuksen saamista varten hankkia,
3484: tettävä. Valitettavasti ei lainsäätäjä tällöin ja mahdollista onkin, että tässä väitteessä
3485: kuitenkaan sisällyttänyt lakiin minkään- ainakin osittain on perää, mutta joka ta-
3486: laisia vaatimuksia sen 200 metrin pituisen pauksessa on selvää, ettei kotimaista filmi-
3487: kotimaisen elokuvan tason suihteen, jonka tuotantoa edistetä, vaan suorastaan vahin-
3488: esittäminen näytännön yhteydessä oikeut- goitetaan !Sellaisilla tekeleillä, joita kotimai-
3489: taa lain edeNyttämään 5 % :n veronalen- set täytekuvat suureksi osaksi viime vuo-
3490: nukseen. Valtion filmitarkastamollekaan ei sina ovat olleet. Sanomattakin on selvää,
3491: IV,l9. - Kokko. 71
3492:
3493: ettei näitä täytekuvia ole voitu u[komaille sitä, että kaksi ulkomaista filmiä jää maa-
3494: sijoittaa, jota hallituksen aikanaan antama hamme tuomatta. Valitettavasti ei kuiten-
3495: esitys myöskin tarkoitti. Aivan viime ai- kaan kotimaisten pitkienkään filmien yleis-
3496: koina on kotimaisten lyhytfilmien tasoon taso vastaa kOihtuullisia vaatimuksia enem-
3497: kohdistettu julkisuudessa kirpeää arvoste- pää tekniVlisen tasonsa kuin aiheensa:kaan
3498: lua ja tästä lieneekin ollut seurauksena, puolesta. On tosin myönnettävä, että ko-
3499: että joissakin tapauksissa elokuvaohjelmis- timaisen elokuvaustoiminnan alalla on ollut
3500: toihin ei lainkaan ole liitetty kotimaista havaittavissa selvää pyrkimystä luoda va-
3501: täytekuvaa, joten siis vapaaehtoisesti on luo- kavaa taidetta ja eräihin varsin kauniisiin
3502: vuttu siitä 5% :n verohelpotuksesta, jonka saavutuksiin onkin päästy, mutta eneiihlllis-
3503: kotimaisen täytekuvan esittäminen ohjel- tönä lienevät kuitenkin olleet keveät, usein
3504: man yhteydessä tuottaa. Tähän suuntaan farssiluontoiset huvinäytelmät, joilla c~i
3505: näytään olevan menossa siitäkin päättäen, voida katsoa olevan taidearvoa ja vielä
3506: että kotimaisia täytekuvia, joita vuonna vähemmän minkäänlaista kohottavaa vaiku-
3507: 1935 va!lmistettiin yhteensä 40,940 metriä, tusta. Tähän ovat vaikuttaneet useammat-
3508: oli viime vuonna enää vain 28,915 metriä. kin syyt ja osansa lienee siinä myöskin
3509: Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huo- valtion epäonnistuneena verotuspolitiikalla.
3510: mioon, että kotimaisten p~tkien filmien ko- Elokuvien valmistus on muodostunut tuo-
3511: konaismäärä on samaan aikaan kaksinker- tannonhaaraksi, jonka menestys perustuu
3512: taistunut, ja kun tällaisen filrrnin ohella laajoihin markkinoihin. Filmin valmistus-
3513: ei ole tarpeen esittää kotimaista täytekuvaa, kustannukset voivat olla miltei rajattomat
3514: koska ohjelma on verovapaa, tämä osaltaan kunhan vaan tulos on sellainen, että se saa-
3515: on vähentänyt täytekuvien valmistusmää- daan sijoitetuksi moniin maihin ja siis laa-
3516: rää. ,Joka tapauksessa lienee asia niin, ettei joille markkinoi'lle. Selvää näin ollen on,
3517: ratkaisevaa parannusta saada aikaan ilman että sellaisissa maissa, joissa on suuret pää-
3518: lainmuutosta.. Ja tällöin ei voitane tehdä omat käytettävissä, ovat mahdollisuudet
3519: muuta kuin joko luopua koko järjestelmästä tuollaisten laajojen markkinain elokuvien
3520: tai sitten asettaa verohelpotuksen tuotta- valmistukseen paljon suuremmat kuin köy-
3521: viNe täytekuville laatuvaatimukset samalla hissä maissa. Kun sitten elokuvaan vielä
3522: kun mahdollisesti voitaisiin korottaa sen tuli ääni, asetti se kielellisiä rajoituksia
3523: verohe1potuksen määrää, jonka tällainen .pienten maiden elokuvatuotteiden markki-
3524: huoliteltu ja korkeammalla tasolla oleva noi]le. Meidänkin maassamme, jossa jo vä-
3525: kotimainen täytekuva tuottaa. hitellen oli n. s. mykän filmin aikana päästy
3526: Kuten edellä jo mainittiin, on kotimais- niin pitkälle, että voitiin ryhtyä suunnit-
3527: ten pitkien elokuvien valrrnistusmäärä pula- telemaan sellaisten filrrnien valmistusta,
3528: kaudesta päästyä osoittanut jyrkkää nou- jossa laajemmat markkinat olivat kannat-
3529: sua. Kun niitä valtion filmitarkastamassa tavaisuuslaskelmien pohjana, supistuivat
3530: tarkastettiin vuonna 1935 13,870 metriä, mahdollisuudet äänifilmin käytäntöön tul-
3531: nousi tarkastusmäärä viime vuonna 26,755 llessa verrattain vähiin. Tuotantokustan-
3532: metriin koko tarkastetun fjllmimäärän ol- nuksia ei nykyisin voida ajatella korotet-
3533: lessa vuonna 1935 894,000 ja viime vuonna tavan suuremmiksi kuin että ne voidaan
3534: 987,000 metriä. Tämä on sinänsä erittäin saada takaisin elokuvaa kotimaassa esitet-
3535: ilahduttava ilmiö, sillä meneehän maastam- täessä. Tällaisin kustannuksin on valitet-
3536: me vuosittain elokuvavuokrina suuria sum- tavasti kuitenkin varsin vaikea luoda suu-
3537: mia ulkomaille ja laskelmien mukaan mer- rempia vaatimuksia täyttäviä elokuvia ja
3538: kitsee jokainen kotimainen pitkä elokuva tästä ilmeisesti johtuukin, että elokuvaval-
3539: 72 IV,19. - Kotimainen elokuvatuotanto.
3540:
3541: mistamot ovat olleet .pakoitettuja valmista- voa. Nämä elokuvat olisivat kuten nykyi-
3542: maan lukuisasti vähäisemmin kustannuksin sinkin verovapaat. Kolmanteen ryhmään,
3543: aikaansaatavia keveitä tuotteita, joiden kulttuurielokuviin, taasen luettaisiin ihisto-
3544: avulla harukitulla pääomalila sitten on py- riallisaiheiset ja rurvokkaaseen kotimaiseen
3545: ritty täydentämään teknillisiä laitteita, kaunokirjallisuuteen verrattavat filmiluo-
3546: jotka tämän alan tekniikan nopeasti ke- mat, opetustarkoituksia pallvelevat ja muut
3547: hittyessä pian vanhenevat. Vain harvem- näihin verrattavat filmit, jotka sekä laa-
3548: min on uskallettu ikäydä käsiksi vakavam- dultaan että aiheeltaan vastaavat melkoi-
3549: piin tehtäviin ja sellaiset elokuvaussuunni- sen korkeita vaatimuksia. Tällaiset eloku-
3550: telmat, joille voitaisiin etsiä markkinoita vat olisivat verovapaat ja tuottaisivat sitä-
3551: maamme rajojen ulkopuoleltakin, ovat saa- paitsi verovapauden yhdelle ulkomaalaiselle
3552: neet dlosuhteiden pakosta jäädä pelkiksi taidefilmille tai kotimaiselle ajanvietefiQ-
3553: tulevaisuuden haaveiksi. mille. On luonnollista, että tällainen filmi
3554: Asiain näin ollen olisi valtion otettava saavattaisi palj·on suuremman kysynnän
3555: havkittavakseen, mitä mahdollisuuksia sillä kuin kotimainen filmi, joka vain itse olisi
3556: olisi ohjata elokuvaustoimintaa oilkeille verovapaa. Tällaisen filmin hinta tai vuokra
3557: urille ja edistää siinä jo havaittavissa ole- olisi tietysti myös huomattavasti suurempi
3558: vaa pyrkimystä päästä vakavampiin saa- kuin muiden kotimaisten fillmien ja sen
3559: vutuksiin. Tällöin saattanevat tulla kysy- vuoksi voita•isiin sen valmistukseenkin uh-
3560: mykseen vain verotuspOliittiset keinot, sillä rata ·enemmän kuin aikaisemmin on ollut
3561: vaikka valtiovallan onkin jo aika tunnus- mahdollista. Kun otetaan huomioon, miten
3562: taa, että elokuvalla on taiteellisena tekijänä pienen murto-osan koko kotimainen tuo-
3563: suure.t mahdollisuudet - eräissä suhteissa tanto tähän mennessä on muodostanut
3564: suuremmatkin kuin puhenäyttämöllä - on maassamme esitettävistä filmeistä, on sel-
3565: luonnollista, ettei valtiovalta voi ryhtyä vää, että valtion verotulot eivät tämän toi-
3566: elokuvatoimintaa suoranaisesti avustamaan menpiteen kautta saata mainittavasti vä-
3567: samalla tavoin kuin puhenäyttämöitä, hentyä, varsinkin kun kotimaisista ajanvie-
3568: vaikika viimeksimruinittujenkin ohj~mis tefilmeistä perittäisiin vastaisuudessa vero.
3569: toissa viime aikoina on ollut useissa ta- l-uonnollista on, ettei meidän maassamme
3570: pauksissa paljon sellaista, jonka esittämi- tämänkään tuen varassa voitaisi ajatella
3571: seen valtion tuen varassa ei olisi syytä. elokuvissa aikaansaatavan ulkomaisissa elo-
3572: V erouudistuksen toimeenpanossa voitaisiin kuvissa esiintyvien tapaisia joukkokohtauk-
3573: edellämainittu tavoite huomioonottaen ehkä sia tai muita jättiläiskustannuksin aikaan-
3574: sopivimmin menetellä siten, että kotimaiset saatavia lavastuksia eikä tämä suinkaan
3575: elokuvat jaettaisiin kolmeen luokkaan, esim. olisi tarpeenkaan, mutta ikiihoittaisi se var-
3576: ajanvietefilme:ilhin, taidefilmeihin ja kult- maan elokuvava1mistamoja kiinnittämään
3577: tuurifilmeihin. Ensinmainittuihin luettai- entistä suurempaa huomiota elokuvan tai-
3578: siin kaikki kevyttä larutua olevat huvi- ja teelliseen ja huoliteltuun valmistukseen
3579: seikkailunäytelmät. Niiden valmistusta ei sekä hyvän aiheen valintaan. Tällöin olisi
3580: valtiovallalla ole syytä tukea ja niille voi- elokuvavalmistamaiden lähinnä käännyttävä
3581: taisiinkin panna samanlainen esitysvero kotimaisten kirjailijoitten puoleen, jotka
3582: kuin esim. ulkomaalaisille taidefilmeille. tunnetusti kärsivät maamme kirjallisuus-
3583: Kotimaisten taidef:illmien luokkaan luettai- markkinain pienuudesta, saadakseen aikaan
3584: siin hiukan suuremmat laatuvaatimukset sellaisia käsikirjoituksia, joiden pohjalila
3585: täyttävät huvinäytelmät ja muut elokuvat, luotu elokuva saattaisi päästä kulttuurifil-
3586: joilla voidaan katsoa olevan taiteellista ar- mien luokkaan. Edelleen olisi elokuvaval-
3587: IV,19. - Kokko. 73
3588:
3589: mistamoiden kiinnitettävä ohjaus- ja näyt- annettava vrupa;asti harkita, mikä menet-
3590: telijäsuoritusten pätevyyteen entistä suu- tely olisi käytännöllisin ja pa;rhaiten tar-
3591: rempaa huomiota, tilattava elokuviensa sä- koitettuun tulokseen johtava, ehdotan
3592: vellykset lahjakkailta säveltäjiltämme ja eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3593: käytettävä mekanisoitavan musiikin esittä-
3594: Jina kykenevimpiä soittotaiteilijoitamme. että hallitus ensi #lassa valmistut-
3595: Täten valtio, joskin se ehkä joutuisi uh- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
3596: raamaan vähäisen osan elokuvatoiminnasta sen leimaverolain muuttamisesta niin,
3597: saamiaan verotuloja !kotimaisen elokuvatuo- että valtion verotuloja huomattavam-
3598: tannon kohottamiseksi,. samalla joutuisi min vähentämättä ja elokuvatoimin-
3599: näillä varoilla tukemaan useampia taiteen- nan verorasitusta nykyisestään lisää-
3600: haaroja, joiden tukeminen kulttuurival- mättä elokuvaesityksistä kannettava
3601: tiossa joka tapauksessa on välttämättömyys. vero paremmin kuin nykyisin olisi
3602: Kun kuitenkaan ei olisi paikaUaan en- omiaan kohottamaan kotimaista elo-
3603: nakolta sitoa hallituksen käsiä johonkin kuvatuotantoa.
3604: määrättyyn suunnitelma;an, vaan sen olisi
3605:
3606: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
3607:
3608: Väinö Kokko.
3609:
3610:
3611:
3612:
3613: 10
3614: •• ••
3615:
3616: VALTIOPAIVAT
3617: 19 3 7
3618:
3619: LIITTEET
3620: V
3621:
3622: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY PANKKILAKIA
3623: KOSKEVA LAKIALOITE
3624:
3625:
3626: ffi) .
3627:
3628:
3629:
3630:
3631: HELSINKI 1937
3632: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3633: .
3634: 77
3635:
3636: V,1. - La;k. aJ. N :o 11.
3637:
3638:
3639:
3640:
3641: Piippula y. m.: Ehdotus laiksi pankkilain 14 § :n muutta-
3642: misesta.
3643:
3644:
3645: E d u s ik u n n a 11 e.
3646:
3647: Maamme säästöpankit ovat niin kauan pankit ovat varsin vähän käyttäneet tätä
3648: kuin niitä on ollut olemassa harjoittaneet oikeuttaan, eivätkä ne sitä nähtävästi tule-
3649: pääasiassa sellaista lainanantoa, joka laa- vaisuudessakaan voisi paljon käyttää, sillä
3650: dultaan on ollut pitkäaikaista, pysyvää jos korkokanta myöhemmin nousee, nämä
3651: luottoa, huolimatta siitä, että lainat ovat lainat huonontavat säästöpankkien kannat-
3652: muodollisesti olleet irtisanomisen varassa. .tavaisuutta. Onkin luonnollista, että mi-
3653: Se seikka, että korko näissä lainoissa ei ole kään rahalaitos ei 'laajemmassa määrin voi
3654: ollut kiinteä, ei ole tähän asti vähentänyt harjoittaa irtisanomattoman kiinteäkorkoi-
3655: säästöpankkien pitkäaikaisten lainain naut- sen luoton myöntämistä ilman että otto-
3656: timaa suosiota. Tämä on nähtävästi joh- lainaus on vastaavanlaatuista, eli siis ilman
3657: tunut siitä, että ennen maailmansotaa kor- varain hankintaa obligatiolainoilla. Näistä
3658: kokanta tosiasiallisesti oli varsin vakava, syistä säästöpankit eivät voi suuremmassa
3659: ja maailmansodan jälkeisenä aikana taas, määrin välittömästi esiintyä kiinteäkorkoi-
3660: jolloin korkokanta oli poikkeuksellisen kor- sen pitkäaikaisen luoton tarjoojina.
3661: kea, oli luonnollista, että kiinteäkorkoisia Mutta säästöpankkien osanotto puheen-
3662: lainoja kysyttiin vähemmän kuin vaihtuva- alaista laatua olevan luoton myöntämiseen
3663: korkoisia. voitaisiin järjestää käytännöllisellä, ter-
3664: Tässä suhteessa ovat olosuhteet nyttem- veellä ja yleistä etua palvelevalla tavalla,
3665: min muuttumassa. Niin pian kuin !korko- jos säästöpankkien keSkusrahalaitokselle an-
3666: kanta lakkaa edelleen alenema:sta tai osoit- nettaisiin oikeus perustaa hypoteekkiosa:sto,
3667: , taa nousemisen merkkejä, on odotettavissa joka hankkisi varansa myymällä obligatioita
3668: vilkasta kiinteäkorkoisten kuoletuslainain lähinnä säästöpankeille ja joka myöntäisi
3669: kysyntää maatalouden, kunnallisten yhdys- pitkäaikaisia lainoja kunnallisille yhdys-
3670: kuntain ja asuntokiinteistöjen omistajain kunnille sekä mar.- ja asuntokiinteistöjen
3671: .taholta. Säästöpankkijärjestö, joka vanhas- omistajille.
3672: taan on tyydyttänyt mainittujen lainan- Mainitulla hypoteekkiosastolla olisJ. ilmei-
3673: ottajaryhmäin luotontarvetta, haluaisi käyt- sesti hyvät menestymisen mahdollisuudet.
3674: tää hyvä:kseen myös näitä sijoitusmahdolli- Säästöpankkien keskuspankilla on säästö-
3675: suuksia ja samalla edistää halvan vakaute- pankeissa läheinen ja suuri obligatioiden
3676: .tun luoton tarjontaa, mutta lainsäädännön ostajakunta. Pankki on jo toiminut yli
3677: nykyisellään ollen tähän ei ole mahdolli- neljännesvuosisadan kunta-, maatalous- ja
3678: suutta. Tosin voimassaolevan säästöpankki- asuntokiinteistöluotan alalla. Sen omat va-
3679: lain 26 §:n mukaan säästöpankki voi antaa rat ovat melkoiset ja ne voidaan vaikeu-
3680: 10% säästöönpanijainsa s&amisista irtisano- detta aina pitää niin suurina, että pankki-
3681: mattomina kuoletuslainoina. Mutta säästö- lain asettama vaatimus, että omien varojen
3682: 78 V,l. - Pankkilain 14 §:n muuttaminen.
3683:
3684: tulee olla vä:hintään 10% sitoumuksista, tu- hankkia omien keskuslaitostensa liikkeeseen
3685: lee täytetyksi silloinkin, kun sitoumuksia laskemia obligatioita. Näin ollen ei voitane
3686: lisäävät liikkeessä olev,at obligatiot. Var- esittää sellaisia syitä, jotka antaisivat ai-
3687: muuden kannalta taas pitkäaikaisen kiinni- hetta kieltää säästöpankkilaitokselta oi-
3688: tys- ja kuntaluoton myöntäminen ei voi an- keutta samanlaisen liiketoiminnan harjoit-
3689: taa epäilyksille aihetta. tamiseen. Voidaan myös huomauttaa, että
3690: Oikeus kysymyksessä olevan hypoteekki- Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin hypo-
3691: osaston perustamiseen voidaan antaa ilman teekkiosasto tulisi yrittämään osaltaan tyy-
3692: että se aiheuttaa suuria muutoksia voimassa- dyttää kuntien sekä maanviljelys- ja kau-
3693: olevaan pankkilainsäädäntöön. Joskin var- punkikiinteistöjen omistajain kuoletuslai-
3694: sinaisten hypoteekkipankkien toimintaa nan tarvetta turvautumatta valtion tukeen
3695: säännöstelemään on laadittu uusi, v. 1933 enemmän takuun kuin muunkaan avustuk-
3696: voimaan tullut erikoislaki, ei lainsäädäntö sen muodossa. Mielestämme olisi asia sopi-
3697: ole johdonmukaisesti asettunut sille kan- vimmin järjestettävissä siten, että voimassa
3698: nalle, että kaikki hypoteekk,iluottotoiminta olevan pankkilain 14 §:ää siten muutettai-
3699: olisi tapahtuva yksinomaan tämän lain siin, ettei se estäisi Säästöpankkien Keskus-
3700: alaisena. Erinäisillä yksityispankeilla on osakepankkia perustamasta hypoteekkiosas-
3701: edelleen hypoteekkisosastot, jotka voivat toa.
3702: myöntää pitkäaikaista luottoa obligatiolai- Yllä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
3703: noilla hankituista varoista, jotapaitsi sekä tamme,
3704: osuuskassat että osuuskauppojen säästö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3705: kassat ovat voineet kassareservivaroikseen van lakiehdotuksen:
3706:
3707:
3708: Laki
3709: pankkilain 14 § :n muuttamisesta.
3710:
3711: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1933 annetun
3712: pankkilain 14 § näin :kuuluvaksi:
3713:
3714: 14 §. omistama pankki, jonka tarkoituksena on
3715: Jos pankilla ennen tämän lain voimaan- säästöpankkien toiminnan sekä vakavarai-
3716: tuloa on erityinen osasto, jonka tarkoituk- suuden ja maksuvalmiuden edistäminen.
3717: sena on obligatiolainoina hankituista pää- Tarkemmat säännökset 1 momentissa mai-
3718: omista myöntää pitkäaikaista luottoa, saa- nitun liiketoiminnan harjoittamisesta, jo-
3719: koon pankki tätä liiketoimintaansa jatkaa. hon nähden on soveltuvin kohdin noudatet-
3720: Tällaista liiketoimintaa saakoon sitä varten tava, mitä siitä on kiinteistöluottopankeista
3721: perustetun erityisen osaston välityksellä 17 päivänä maaliskuuta 1933 annetussa
3722: harjoittaa myös sellainen säästöpankkien laissa säädetty, annetaan asetuksella.
3723:
3724:
3725: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1937.
3726:
3727: J. Erl. PilppUila. Kalle Kämäräinen. Heikki Vehkaoja.
3728: Albin Asikainen. Väinö Kokko. Janne Koivuranta.
3729: Heikki Soininen; Kusti Arhama. J. E. Hästbacka.
3730: Eino Rytinki. Aino Luostarinen.
3731: VALTIOPAIVAT
3732: 19 3 7
3733:
3734: LIITTEET
3735: VI
3736: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
3737: TOIVO.MUSALOITTEElT
3738:
3739:
3740:
3741:
3742: HELSINKI 1937
3743: V AL'riONEUVOSTON KIRJAPAINO
3744: 1
3745:
3746: 1
3747:
3748:
3749:
3750:
3751: 1
3752:
3753: 1
3754:
3755:
3756:
3757:
3758: 1
3759:
3760: 1
3761:
3762:
3763:
3764:
3765: 1
3766:
3767: 1
3768: Väkijuomalainsäädäntöä, terveydenhoitoa ja sairaaloita
3769: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
3770:
3771:
3772:
3773:
3774: 11
3775: 1
3776: 1
3777: 1
3778: 1
3779: 1
3780: 1
3781: 1
3782: 1
3783: 1
3784: 1
3785: 1
3786: 1
3787: 1
3788: 1
3789: 1
3790: 1
3791: 1
3792: 1
3793: 1
3794: 1
3795: 1
3796: 1
3797: 1
3798: 1
3799: 1
3800: 1
3801: 1
3802: 1
3803: 1
3804: 83
3805:
3806: Vlt1.- Lak. al. N:o 12.
3807:
3808:
3809:
3810:
3811: Voionmaa y. m.: Ehdotukset laiksi väkijuomaliikkeen tar-
3812: kastusneuvostosta ja laiksi väkijuomista annetun lain
3813: muuttamisesta.
3814:
3815:
3816: E d u s k u n n a ll e.
3817:
3818: Huhtikuun 5 p: nä tänä vuonna tulee kansalaispiirien keskuudessa. Ehdottomasti
3819: kuluneeksi viisi vuotta väkijuomalain .voi- raitis elintapa on nyt paljon harvinaisem-
3820: maantulemisesta. Kun nyt tarkastellaan 1paa kuin ennen nykyisen järjestelmän voi-
3821: raittiustilanteen kehitystä tänä aikana, niin maan tulemista. Se mitä raittiudelle mah-
3822: täytyy todeta tähän lakiin raittiuden edis- dollisesti on voitettu laittoman 'Väkijuoma-
3823: tämiskeinona kiinnitettyjen toiveiden jää- liikkeen vähenemisenä, on menetetty lailli-
3824: neen toteutumatta. Väkijuomain käyttö on sen liikkeen levittämien väkijuomien käytön
3825: lain voimassaoloaikana suuresti lisääntynyt. suuren yleistymisen johdosta.
3826: Viinan kulutus oli v. 1936 2.o9 milj. litraa Tähän kehitykseen on suurena syynä se
3827: suurempi kuin v. 1933, joka oli ensimmäi- tapa, jolla nykyistä lakia on toteutettu. Kä-
3828: nen kokonainen uuden järjestelmän vuosi, sityksemme mukaan lainsäätäjä keskittäes-
3829: muiden ·väkevien juomien 594,000 litraa, vii- sään koko väkijuomalii:kkeen harjoittamisen
3830: nien 600,000 ja mallasjuomien, s. o. ,pää- yksiin käsiin ja antaessaan valtion alkoholi-
3831: asiassa väkevän III veroluokan oluen, 9.2 liikkeen johdolle ainutlaatuisen suuren val-
3832: milj. litraa suurempi kuin ensinmainittuna lan järjestää tämä liike ja valvoa sen toi-
3833: vuonna. Vuonna 1933 laskettiin kansamme minta:a sekä sisällyttäessään Jakiin viiden-
3834: käyttäneen väkijuomain ostamiseen 400 mil- nen .pykälän ohjeeksi lain toimeenpanijoille,
3835: joonaa markkaa, vastaava luku v. 1936 tarkoitti sitä, että samalla ·kun tehtäisiin
3836: noussee 700 miljoonaan markkaan. Juop- väkijuomia haluaville mahdolliseksi lailli-
3837: pous on kasvanut.. Vuonna 1933 pidätettiin sella tavalla saada näitä aineita, niiden
3838: maamme kaupungeissa ja kauppalaissa juo- kauppa ja anniskelu järjestettäisiin mah-
3839: pumuksen takia 82,201 henkilöä ja 1936 dollisimman suuressa määrässä kansanrait-
3840: 85,306 henkilöä. Vuoteen 1935 .verraten ;tiuden vaatimuksia silmälläpitäen. Yhteis-
3841: nousu on 7.8 %. Lisääntynyt väkijuomain kunta tahtoi ,pitää kiinni siitä periaatteesta,
3842: käyttö ei ole lopettanut väkijuomarikolli- että sen kannalta alkoholiton elintapa on
3843: suutta. Salakuljetetun ja takavarikkoon suotavinta ja että kaikkien valtion toimen-
3844: joutuneen spriin määrä oli tosin v. 1936 'piteiden tuli helpottaa ja auttaa ihmisiä
3845: vähäisempi kuin v. 1933, mutta kuitenkin elämään sen mukaan sekä vaikeuttaa heidän
3846: suurempi kuin v. 1934 ja 1935 ja - lailli- joutumistaan väkijuomain käyttäjiksi. Käy-
3847: sen väkijuomain kulutuksen runsauden huo- tännössä on kuitenkin lakia toteutettu ta-
3848: mioon ottaen - edelleen yllättävän suuri, valla, jonka täytyy katsoa olevan ristirii-
3849: 103,705 litraa. dassa tämän periaatteen kanssa.
3850: Raittiuden harrastajia on erityisesti huo- Huolimatta siitä, että pitkäaikainen ko-
3851: lestuttanut juomatavan leviäminen kaikkien kemus on osoittanut 'Våkijuomain 'käytön
3852: 84 VI,1. - Väkijuomalain muuttaminen.
3853:
3854: suuressa maarassa riippuvan näiden ainei- dytty. Niinpä esim. v. 1934 ryhdyttiin hal-
3855: den saantipaikkain lukuisuudesta, niitä jär- 'Van viinan kaupasta poistamiseen vasta ul-
3856: jestettiin ei ainoastaan moniin sellaisiin kopuolelta tulleesta painostuksesta, vaikka
3857: paikkoihin, joissa niitä ennen kieltolakia ei Alkoholiliike oman tilastotoimistonsa kautta
3858: <>llut, vaan myös tarpeettoman lukuisasti. kuukausittain saattoi ,geurata tämän juoman
3859: Täten myyntipaikkoja esim. sijoitettiin suunnatonta, nopeata lisääntymistä. Huoli-
3860: kauppaloihin, esikaupunkeihin ja huvila- matta kolmannen luokan oluen käytön kiih-
3861: yhteiskuntiin ja anniskeluoikeuksia annet- tyvästä lisääntymisestä ei Alkoholiliike tä-
3862: tiin sellaisiinkin paikkoihin kuin kansan- hän mennessä ole ryhtynyt mihinkään toi-
3863: puistojen, työvä€lltalojen y. rm. ravintoloille, menpiteisiin sen ehkäisemiseksi, saati tämän
3864: joista ne aikanaan raittiuden harrastajien ainutlaatuisen väkevän mallasjuoman k<oko-
3865: suurilla ponnistuksilla oli saatu poistetuiksi naan poistamiseksi kaupasta.
3866: ja joissa ne eivät täyttäneet mitään ,tl()del- Emme pidä väkijuomalakia onnistuneena,
3867: lista tarvetta". Yksistään ,pääkaupungiss\1 mutta katsomme kuitenkin, että se on ra-
3868: näitä oikeuksia myönnettiin melkein yhtä joituslaki ja sitä on sen mukaan sovellet-
3869: paljon kuin niitä ennen oli koko maassa. tava. Alkoholiliikkeen kansanraittiuden vaa-
3870: Anniskeluoikeuksia myönnettäessä on niin timuksista väliäpitämättömän lain sovelta-
3871: laajasti tu1kittu väkijuomalakia, että niitä misen vaikutuksesta meillä nyt on viidessä
3872: esim. on annettu yhdistyksille, jotka har- vuodessa menetetty paljon siitä, mitä vuo-
3873: joittavat ravintolaliikettä suurta yleisöä eikä sikymmenien työllä on raittiuden edistämi-
3874: vain omia jäseniään varten, vieläpä eräille seksi aikaansaatu.
3875: kaupunkikunnille, siis sellaisille juridisille Tämä senranksiltaan tuhoisa menettely
3876: henkilöille, joista ei laki mitään tiedä. Onpa saa selitykselliSä siitä, että 0. Y. Alkoholi-
3877: niiden aikaansaamisessa noudatettu melkein liikkeen A. B. hallintoneuvostolle on keski-
3878: suoranaista tyrkyttelymenettelyä, josta ovat tetty maamme alkoholipolitiikan johto. Jo-
3879: esimerkkeinä yritykset saada eräät 'osuus- takin luonnotonta on siinä, että poikkeuk-
3880: liikkeet muuttamaan alkoholittomat ravin- sellisen suurta valtaa kansan sosialisen elä-
3881: tol:msa alkoholiravintolaiksi j. n. e. män tä:vkeätä alaa koskevassa toiminnassa
3882: Erittäin suurta katkeruutta ovat herättä- käyttelee eräs liikelaitos ja vielä luonnotto-
3883: neet Alkoholiliikkeen puuthat järjestää n. s. mampaa on, että laitokselle, jonka ~ehtä
3884: kansanravintoloita juuri raittiusravintoloi- vänä on •pitää huolta väkijuomain ovalmis-
3885: den naapuruuteen. Sen taloudellisen edun tuksesta, myynnistä ja anniskelusta ja tällä
3886: turvin, minkä oväkijuomien anniskeleminen toiminnalla hankkia valtiolle tuloja, on
3887: tarjoaa, ovat alkoholiravintolat saaneet jär- myös uskottu huolehtiminen toimenpiteistä,
3888: jestää tuhoisan kilpailun raittiusravintolain joilla koetetaan estää ihmisiä saamasta sen
3889: kanssa, niin että ellei sitä lopeteta, ennen tuotteita. Tehtävä onkin osottautunut yli-
3890: iPitkää viimemainitut - käytännöllisen rait- voimaiseksi. Kansanraittiuden vaatimukset
3891: tiustyön arvokkaat saavutukset - ovat ovat - kut,en edellisestä on selvinnyt -
3892: meillä, kuten Ruotsissa jo valitetaan olevan, saaneet väistyä liiketaloudellisten etuj-en
3893: ,muisto vain". Sitävastoin Alkoholiliike on tieltä.
3894: sangen varovasti käyttänyt lain sille myön- Kun mielestämme nykyisissä oloissa ei o1e
3895: tämää valtaa väkijuomakaupan ja anniske- edellytyksiä suurempiin lain muutoksiin, eh-
3896: lun rajoittamiseen. Tavallisesti vasta sitten dotamme lain sellai8ta kehittämistä, että
3897: kun epäkohta on tullut niin huutavaksi, •tässä kosketeltu e,päkohta tulisi korjatuksi
3898: että on ollut suorastaan pakko jotakin tehdä niin, että lakiin kuuluva oleellinen puoli,
3899: sen :korjaamiseksi, on toimenpiteisiin ryh- kansan suojeleminen väkijuomain tuhoilta,
3900: VI,1. - Voionmaa y. m. 85
3901:
3902: sen käytännöllisessä soveltamisessa tulee jotenkin merkityksettömäksi, osaksi siitä
3903: määrääväksi. syystä, että vain aniharvat kaupunkikun-
3904: Esiintyneiden suurien epäkohtien poista- nistakin ovat niitä asettaneet, ehdotamme
3905: minen ·väkijuomaliikkeestä vaatii sosialipo- ne palwUisiksi kaikissa niissä kunnissa,
3906: liittisista toimenpiteistä ,päättämisen jättä- joissa väkijuomaliikkeen harjoittaminen on
3907: mistä elimelle, joka on muodostettu juuri sallittua; muissa kunnissa niiden asetta-
3908: tätä tehtävää silmälläpitäen. Nykyisen vä- minen jäisi edelleen vapaaehtoiseksi. Jotta
3909: kijuomalain alkuluonnokset olivatkin raken- niiden toiminta saa·vuttaisi tarpeellisen yh-
3910: netut tälle periaatteelle. Niihin sisältyi eh- denmukaisuuden, ehdotamme myös, että
3911: dotus erityisen tarkastusneuvoston asettami- tarkastusneuvosto olisi niiden toimintaa oh-
3912: sesta tämänluontoisia tehtäviä hoitamaan. jaavana hallinnollisena elimenä.
3913: Katsommekin, että tämän periaa·tteen pa- Ehdottamamme laki väkijuomaliikkeen
3914: •lauttaminen lakiin on 'välttämätöntä. Laki- tarkastusneuvostosta ja siitä johtuvat muu-
3915: teknillisesti näyttää käytännöllisimmäl tä, tokset väkijuomalakiin eivät käsityksemme
3916: että siitä säädetään eri laki. Ehdottamal- mukaan aiheuta juuri mitään lisäkuluja.
3917: lemme tarkastusneuvostolle siirrettäisiin se Vaikka tarkastusneuvostolle kuuluvien teh-
3918: osa väkijuomayhtiön hallintoneuvostolla nyt ,tävien hoitaminen vaatiikin muutamia va-
3919: olevista tehtävistä, joka ei kuulu suoranai- kinaisesti palkattuja toimihenkilöitä, niin,
3920: seen liikkeen hoitoon, mutta käsittää kei- kun Alkoholiliikkeen hallintoneuvostolta
3921: noja, joilla voidaan yhteiskuntaa suojella siirtyy tälle elimelle suuri ·osa sille nyt
3922: väkijuomaliikkeen vahingollisia vaikutuksia kuuluvia tehtäviä, voidaan kustannuksia
3923: vastaan. Kun kuntien asettamat väkijuo- sillä kohdalla vastaavasti vähentää. Itses-
3924: mien myynnin ja käytön tarkastaja.t eivät •tään selvää on, että koko se ,raittiustyö ",
3925: nykyään ,ole minkään hallinnollisen elimen jota Alkoholiliikkeessä viime aikoina on
3926: alaisina ja kun ei ole asianmukaista, että suunniteltu ja jota varten sinne on kiin-
3927: heitä johtaa se liike, jonka .paikallisten ·elin- nitetty n. s. sosialijohtaja, tulisi siirtymään
3928: ten toimintaa heidän on tarkastettava, eh- tarkastusneuvoston alaiseksi.
3929: dotamme tarkastusneuvostoa siksi elimeksi, Näillä perusteilla ehdotamme,
3930: joka heidän toimintaansa johtaa. Kun kun-
3931: nallinen raittiuslautakuntatoimi, jota väki- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3932: juomalaki edellyttää, on käytännössä jäänyt vat lakiehdotukset:
3933:
3934:
3935:
3936: Laki
3937: väkijuomaliikkeen tarkastusneuvostosta.
3938:
3939: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3940:
3941: 1 §. tunnetuista henkilöistä kolmeksi vuodeksi
3942: Väkijuomista 9 ·P: nä helmikuuta 1932 kerrallaan.
3943: annetun lain 5 § :ssä mainitun tarkoituksen 2 §.
3944: ;toteuttamista varten asetetaan sosiaaliminis- Tarkastusneuvoston jäsenenä ei saa olla
3945: teriön alainen viisijäseninen tarkastusneu- väkijuomaliikettä harjoittavan yhtiön osa-
3946: vosto, jonka puheenjohtajan ja jäsenet val- kas, hallintoneuvoston tai johtokunnan jä-
3947: tioneuvosto määrää raittiutta harrastaviksi sen eikä sen palveluksessa oleva henkilö
3948: 86 Vl,l. - Väkijuomalain muuttaminen.
3949:
3950: eikä myöskään viralliseen syyttäjistöön tai 4 §.
3951: poliisikuntaan kuuluva virkamies eikä hen- Tarkastusneuvostolla on oikeus ottaa pal-
3952: kilö, jol'le väkijuomayhtiö on luovuttanut velukseensa tarpeellinen määrä toimihenki-
3953: oikeuden väkijuomien valmistamiseen tai löitä ja määrätä niiden palkat vahvistetun
3954: anniskelemiseen tahi joka on osakkaana yh- menoarvion puitteissa.
3955: tiössä tai hallintoneuvoston tai johtokun-
3956: nan jäsenenä yhtiössä, osuuskunnassa tai 5 §.
3957: muussa yhtymässä, jolle sellainen oikeus on Väkijuomayhtiön tulee vaadittaessa an-
3958: luovutettu. taa tarkastusneuvostolle yksityiskohtaiset
3959: 3 §. tiedot kaikista yhtiön toimintaan kuuluvista
3960: Tarkastusneuvoston asiana on seikoista.
3961: 1) valvoa väkijuomaliikkeen yleistä jär- Tarkastusneuvoston siihen määräämällä
3962: jestelyä maassa ja antaa tätä asiaa koske- edustajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää
3963: via yleisiä ohjeita silmälläpitäen väkijuoma- puhevaltaa väkijuomayhtiön hallintoneu-
3964: lain 5 § :ssä mainittuja periaatteita ja tässä vostossa ja yhtiökokouksissa, ja on niistä
3965: tarkoituksessa erikoisesti hyvissä ajoin tarkastusneuvostolle ilmoitet-
3966: 2) asianomaista kunnan vailtuustoa kuul- tava.
3967: tuaan päättää, onko kunnan alueella väki-
3968: juomain myyntiä tai anniskelua sallittava 6 §.
3969: vai ei, ja määrätä sallittujen myynti- ja Sosiaa!liministeriö vahvistaa vuosittain
3970: anniskelupaikkojen lukumäärä sekä niiden tarkastusneuvoston palkkauksen ja menoar-
3971: sijoitus, niin myös myytävien ja anniskel- vion.
3972: tavien väkijuomien lajit; Kaikki tarkastusneuvoston menot suorite-
3973: 3) milloin syytä ilmenee, määrätä väki- taan väkijuomayhtiön varoista.
3974: juomain vähittäismyyntipaikka suljettava,ksi
3975: tai anniskelu lopetettavaksi; 7 §.
3976: 4) antaa myytävien ja anniskeltavien vä- Joka ei tyydy tarkastusneuvoston paa-
3977: kijuomien hinnoittelussa noudatettavia oh- tökseen, saa hakea siihen muutosta sosiaali-
3978: jeita, kuitenkin niin, että kunkin lajin yk- ministeriöitä. Tarkastusneuvoston tulee alis-
3979: sikköhinta on oleva sama myydyn määrän taa sosiaaliministeriön tarkastettavaksi pää-
3980: suuruuteen katsomatta; töksensä, joka koskee tämän lain 3 § :n
3981: 5) tarkoin seurata väkijuomaolojen ke- 2 kohdassa tarkoitettua asiaa, jos kunnan
3982: hitystä maassa ja toimittaa siitä tietoja valtuuston siitä antamassa lausunnossa mai-
3983: julkisuuteen; nittuja väkijuomalii,kkeen rajoituksia ei ole
3984: 6) tehdä sosiaaliministeriölle esityksiä otettu huomioon, niin myös päätöksensä,
3985: väkijuomalain 5 § :ssä mainittujen tarkoi- jolla valtuuston tekemä, jonkin vähittäis-
3986: tusten edistämiseksi ; myyntipaikan sulkemista tai sen siirtämistä
3987: 7) ohjata väkijuomaliikkeen kunnallisten toiseen paikkaan koskeva esitys on hylätty.
3988: tarkastajien toimintaa;
3989: 8) ohjata kuntain raittiuslautakuntain 8 §.
3990: toimintaa; Tarkemmat määräykset tarkastusneuvos-
3991: 9) määrätä muista tarkastusneuvostolle ton toiminnasta annetaan tarkastusneuvos-
3992: väkijuomalain mukaan kuuluvista tehtä- ton johtosäännössä, jonka valtioneuvosto
3993: vistä. vahvistaa.
3994: Vl,t. - Voionmaa y. m. 87
3995:
3996: Laki
3997: väkijuomista annetun lain muuttamisesta.
3998:
3999: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vä.kijuomista 9 p:nä helmikuuta
4000: 1932 annetun lain 5, 8, 32 ja 57 § näin kuuluviksi:
4001:
4002: 5 §. keus sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sää-
4003: 1 momentti kuin ennen. detty, rajoittaa väkijuomalli myyntiä.
4004: Valvomaan, että tässä pykälässä mainitut
4005: tarkoitukset saavutetaan, asetetaan väkijuo- 57 §.
4006: maliikkeen tarkastusneuvosto, josta sääde- Kunnassa, jonka alueella harjoitetaan vä-
4007: tään lailla. kijuomien myyntiä tai anniskelua, asettaa
4008: valtuusto raittiuden edistämiseksi ja tämän
4009: 8 §. lain noudattamisen valvontaa varten rait-
4010: Hallintoneuvoston tehtävänä on: tiuslautakunnan, johon kuuluu vähintään
4011: 1-5 momentti kuin ennen. kolme jäsentä. Muissa kunnissa raittiuslau-
4012: 6 momentti poistetaan. takunnan asettaminen riippuu valtuuston
4013: 7-9 momentti kuin ennen. päätöksestä.
4014: Sellainen raittiuslautakunnan jäsen tai
4015: 32 §. muu tehtävään sopiva henkilö, jolle maa-
4016: 1 momentti kuin ennen. herra raittiuslautakunnan esityksestä on
4017: Milloin tarkastusneuvosto katsoo erityis- myöntänyt oikeuden 59 §: ssä mainitun et-
4018: ten asianhaarain vaativan, sillä olkoon oi- sinnän toimittamiseen, on raittiuspoliisi.
4019:
4020:
4021:
4022: Laki
4023: väkijuomista annetun lain muuttamisesta.
4024:
4025: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väkijuomista 12 päivänä eldk:uuta 1935
4026: annetun lain 60 § näin kuuluvaksi:
4027:
4028: 60 §. seen 1 momentissa tarkoitetussa asiassa, saa
4029: 1 momentti kuin ennen. hakea siihen muutosta sosialiministeriöltä.
4030: Joka ei tyydy hallintoneuvoston päätök- 3 ja 4 momentti kuin ennen.
4031:
4032:
4033: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1937.
4034:
4035: Väinö Voionmaa. E. M. Tarkkanen.
4036: Aino Lehtokoski. A. Halonen.
4037: Alpo Lumme. Eero Nurmesniemi.
4038: Väinö Kaasalainen. Edv. Vaarama.
4039: Edvin Stenwall. Levi Jern.
4040: Kyllikki Pohjala.
4041: 88
4042:
4043: VI,z. - Lak. al. N:o 13.
4044:
4045:
4046:
4047: Rytinki: Ehdotus laiksi väkijuomista annetun lain, 49 §: n
4048: muuttamisesta.
4049:
4050: E d u s k u n n a ll e.
4051:
4052: Väkijuomalain mukaan on kaikilla kan- saataisiin korjatuksi olisi kuljetus- ja hal-
4053: salaisilla, jotka ovat täyttäneet 20 vuotta, lussapito-oikeutta väkeville väkijuomille su-
4054: oikeus hallussa pitää ja kuljettaa mallas- pistettava ja tämän kautta saatava ammat-
4055: juomia ja viinejä 20 litraa kumpaisiakin timainen väkijuomien kuljetus estetyksi.
4056: ja muita väkijuomia 5 litraa. Jos väkevämpien väkijuomien kuljetusoi-
4057: Kokemus on viime vuosina käytännössä keus alennettaisiin vaikkapa kolmeen lit-
4058: osoittanut, että maaseudulla on monin pai- raan niin silloin ei enää, varsinkaan pitem-
4059: koin väkijuomien kuljetus muodostunut pien matkojen päästä, kannattaisi hakea
4060: eräille henkilöille ammattimaiseksi toimeksi myyntiä varten tällaista määrää. Tämän-
4061: senvuoksi, että tämä kuljetusoikeus on niin kin jälkeen jäisi mielestämme niin suuri
4062: suuri että alkoholijuomia kannattaa käydä määrä väkevämpiäkin väkijuomia kuljetuk-
4063: hakemassa pitempienkin matkojen päästä seen, ettei se olisi houkuttelemassa salaiseen
4064: alkoholiliikkeen myymälöistä. Käsityksemme kuljetukseen isompia määriä. Tätäkään ei
4065: mukaan ei väkijuomalain laatijoilla ollut tarvitse pelätä, koska asianomaisen virka-
4066: tarkoituksena hallussapito-. ja kuljetusoi- kunnan on valvottava, että tällaista ei saa
4067: keuden suuruutta määrättäessä väkeville tapahtua.
4068: väkijuomille se, että tämä oikeuttaisi am- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
4069: mattimaiseen väkijuomien kuljettamiseen ja nioittaen,
4070: tämän kautt·a salamyyntiin. Mutta näin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4071: on kuitenkin tapahtunut. ,Jotta tilanne van lakiehdotuksen:
4072:
4073: Laki
4074: väkijuomista annetun lain 49 § :n muuttamisesta.
4075:
4076: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väkijuomista 9 päivänä helmikuuta
4077: 1932 annetun lain 49 § näin kuuluvaksi:
4078:
4079: 49 §. kaksikymmentä litraa kumpaisiakin eikä
4080: Väkijuomia saa hallussapitää ainoastaan muita väkijuomia kolmea litraa enempää.
4081: se, joka on oike-utettu niitä valmistamaan, Jos joku tahtoo hallussaan pitää väki-
4082: myymään tai ostamaan. juomia enemmän kuin 2 momentissa on sa-
4083: Älköön kukaan muu kuin väkijuomayh- nottu, ilmoittakoon siitä paikkakunnan po-
4084: tiö tai se, joka väkijuomayhtiön laskuun liisiviranomaiselle, jonka tulee, jolleivät
4085: valmistaa tai anniskelee väkijuomia, kui- erityiset asianhaarat aiheuta kieltoa, anta.a
4086: tenkaan pitäkö samalla kertaa hallussaan siihen kirjallinen lupa.
4087: mallasjuomia ja viinejä enempää kuin
4088:
4089: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
4090: Eino Rytinki.
4091: 89
4092:
4093: VI,3. - Lak. al. N :o 14.
4094:
4095:
4096:
4097:
4098: Kaasalainen y. m.: Ehdotus laiksi tm·veydenhoitolain 18 § :n
4099: muuttamisesta.
4100:
4101:
4102: E d u s k u n n a 11 e.
4103:
4104: Heinäkuun 1 päivänä 1927 annetussa kuten Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja vii-
4105: terveydenhoitolaissa säädetään, että niin meksi Käkisalmessa, kunnat ovat joutuneet
4106: sanottuihin kulkutauteihin sairastuneiden, hyvin vaikeaan asemaan, kun myöskin ase-
4107: tartunnan saaneiden tai tartunnan kanta- velvolliset, joita kokoontuu laajoilta alueilta,
4108: jiksi epäiltyjen henkilöiden sairaalahoito ovat joutuneet majoituspaikkakunnan kul-
4109: on sen kunnan, missä henkilö sillä hetkellä kutautisairaalassa kunnan omalla kustan-
4110: oleskelee, kustannettava. Ilmeisesti tämän nuksella hoidettaviksi. Valitustapauksiss:1
4111: määräyksen tarkoituksena on ollut saattaa korkein hallinto-oikeus on tuominnut kus-
4112: sellaiset henkilöt, jotka muuten jäisivät tannukset lopullisesti kuntien kannetta-
4113: vaille riittävää valvontaa ja hoitoa, kulku- viksi, kun lain perusteluissa esitettyä aja-
4114: tautitapauksissa samaan asemaan kuin tusta ei ole otettu itse lakitekstiin.
4115: paikkakunnan vakinaiset asukkaat. Lain- Lisäksi on otettava huomioon, että suur-
4116: säätäjä piti kuitenkin selvänä, että jo ten taisteluharjoitusten, leiriajan ja ker-
4117: muussakin suhteessa puolustuslaitoksen tausharjoitusten kestäessä varsinaisesta
4118: huollettavina olevat asevelvolliset, jotka garnisonialueesta kokonaan syrjässäkin oleva
4119: sairastuvat kulkutautiin, olisi valtion kus- kunta voi joutua terveydenhoitolain nykyi-
4120: tannuksella hoidettava. Erikoisesti tätä sellään ollessa suorittamaan terveydenhoito-
4121: tarkoittaen silloinen talousvaliokunta laki- ohjessäännön 69 §:ssä lueteltujen tautien
4122: esityksestä antamansa mietinnön peruste- vastustamisesta ja hoidosta kohtuuttomia
4123: luissa on lausunut pitävänsä luonnollisena, kustannuksia.
4124: että kuntia, jotka kulkutautien vastustami- Edellä kerrotun ilmeisen kohtuuttomuu-
4125: seksi tarkoitettujen toimenpiteiden vuoksi den poistamiseksi ja että se ajatus, mikä
4126: saavat kärsiä huomattavampia rasituksia, aikanaan terveydenhoitolakia laadittaessa
4127: on valtion varoilla avustettava. Itse lakiin sisällytettiin perusteluihin, tulisi lausutuksi
4128: tätä määräystä ei kuitenkaan pantu, koska myöskin lakitekstissä, ehdotamme kunnioit-
4129: puolustuslaitoksen taholla oltiin silloin sitä tavimmin,
4130: mieltä, että asia on toivotulla tavalla muu-
4131: tenkin järjestettävissä. Kaikkialla ei ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4132: kaan hankauksia syntynyt, mutta erikoi- van lakiehdotuksen:
4133: sesti eräillä pienehköillä paikkakunnilla,
4134:
4135:
4136:
4137:
4138: 12
4139: 9(1 VI,3. - Terveydenhoitolain 18 § :n muuttaminen.
4140:
4141:
4142: Laki
4143: terveydenhoitolain 18 § :n muuttamisesta.
4144:
4145: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1927 annetun
4146: terveydenhoitolain 18 § näin kuuluvaksi:
4147:
4148: 18 §. raalaan; ja on hänelle annettava maksuton
4149: Milloin henkilö, joka on sairastunut hoito ja ylläpito, niin kauan kuin häntä
4150: yleisvaarallis!len tarttuvaan tautiin tai sairaalassa pidetään.
4151: jonka epäillään saaneen sellaisen taudin Asevelvollisuuttaan suorittavan henkilön
4152: tartunnan tai olevan sen tartunnankanta- hoidon ja ylläpidon kulkutautisairaalassa
4153: jana, ei voida muuten sopivasti eristää, on kustantaa valtio.
4154: hänet otettava kunnalliseen kulkutautisai-
4155:
4156:
4157: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
4158:
4159: Väinö Kaasalainen. A. Halonen.
4160: Vilho Vallas. Matti Miikki.
4161: Erkki Paavolainen. Viljo Venho.
4162: A. A. Lintulahti. Jere Juutilainen.
4163: K. Kylänpää. Jussi Lonkainen.
4164: E. Tukia. Arvo Inkilä.
4165: Tilda Löthman-Koponen. Aino Luostarinen.
4166: 91
4167:
4168: VI,4. - Toiv. al. N :o 16.
4169:
4170:
4171:
4172:
4173: von Frenckell y. m.: Väkijuomalain muuttamisesta käsit-
4174: täväksi ainoastaan 3.z painoprosenttia alkoholia sisäl-
4175: tävien ja sitä väkevämpien väkijuomien myynnin jär-
4176: jestelyn.
4177:
4178:
4179: Eduskunnalle.
4180:
4181: Kieltolain tultua kumotuksi on Suomessa väkevien juomien osuus kokonaiskulutuk-
4182: kokeiltu erinäisiä alkoholin myynti- ja an- sessa on suurempi kuin muissa vertailu-
4183: niskelutapoja. Osittain ovat nämä toimen- maissa. Valmisteveron tuotto mallasjuo-
4184: piteet osoittautuneet onnistuneiksi, mutta mateollisuudessa on Suomessa edellämaini-
4185: osittain ne ovat olleet epätyydyttäviä. tusta syystä luonnollisesti pieni. Ruotsiin,
4186: Vaikkakin alkoholin kokonaiskäyttö Suo- Tanskaan ja Norjaan verraten saamme val-
4187: messa on pieni, kiintyy huomio siihen, että misteveron tuotosta seuraavan vertailun:
4188:
4189: Ruotsissa Tanskassa Norjassa Suomessa
4190: Ruotsin T.kr. N.kr. Smk.
4191: kruunua
4192: miljoonissa
4193: 1932/33 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20.1 34.4 12.9 26.3
4194: 1934 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22.0 37.4 12.8 37.8
4195: 1935 28.6 37.3 13.2 45.3
4196: 1936 29.2 37.9 13.9 56.0
4197:
4198:
4199: V almisteveron tuotto vaikka se onkin ovat otetut eduskunnan talousvaliokunnan
4200: meillä suunnilleen yhtä suuri kutakin käy- lausunnosta suurelle valiokunnalle N:o 10
4201: tettyä mallaskiloa kohti kuin naapurimaas- V. 1936.
4202: samme, on siis meillä menekin pienuuden
4203: ja valmistuksen sekä kaupan monopolisoi- V. Pidätettyjä Oluen kulutus
4204: misen takia vielä vuonna 1936 vain vajaan 1933 ............ 103,000 7,771,000
4205: puolen sitä, kuin Norjassa, noin 1 / 5 siitä 1934 ............ 121,000 11,428,000
4206: kuin Ruotsissa ja noin 1 / 7 siitä kuin 1935 ............ 99,000 13,728,000
4207: Tanskassa. Erikoisesti kiintyy huomio sii- 1936 1. 1.-30. 6. 46,000 7,400,000
4208: hen, että valmistevero Ruotsissa oli saatu
4209: pääasiassa toisen veroluokan oluesta. Samaan lopputulokseen, nimittäin, että
4210: Oluen menekin suhde poliisin tietoon tul- oluen käytön suurentuessa juopumustapaus-
4211: leisiin juopumustapauksiin käy selville seu- ten kokonaismäärä pienenee, on tultu myös-
4212: raavasta taulukosta, johon numerotiedot kin Ruotsissa, josta on käytettävissämme
4213: 92 VI,4. - Väkijuomalain muuttaminen.
4214:
4215: vertaileva tilasto v. 1934, jolloin se oli lii- heuttamien juopumustapausten suhteellinen
4216: tetty sikäläiseen ,kontrollstyrelsenin'' vuo- lisääntyminen ole lakialaitteessa mainitussa
4217: sikertomukseen. suhteessa huolestuttava. Kehityshän on nyt
4218: Edellämainitussa .talousvaliokunnan lau- kulkemassa oikeaan suuntaan, nimittäin
4219: sunnossa on myöskin yhteenveto väki- siihen, että väkevien juomien käytöstä siir-
4220: valtarikoksista vuosilta 1930-1935. Tätä rytään miedompiin juomiin, minkä seu-
4221: yhteenvetoa tarkastettaessa kiintyy huomio rauksena voidaan pitää edellä selostettua
4222: erikoisesti siihen, että v. 1935, jolloin oluen rikollisuuden vähentymistä.''
4223: menekki huomattavasti kasvoi edelliseen Kieltolain aikana havaittiin Suomessa,
4224: vuoteen verraten, väkivaltarikosten luku- ettei kansaa voida estää juomasta alkoholi-
4225: määrä väheni. pitoisia juomia. Samaan tulokseen on Ame-
4226: Kaiken tämän johdosta lausuu talousva- rikassakin tultu kieltolain aikana niinkuin
4227: lidkunta lausunnossaan: kaikkialla, missä liian ankarasti on koetettu
4228: ,Edelläolevasta asetelmasta näkyy, että säännöstellä alkoholipitoisten juomien myyn-
4229: kaikissa nimetyissä rikosryhmissä, salapolt- tiä ja anniskelua. Yhteiskunnan .tehtävänä
4230: taa lukuunottamatta, on vuonna 1935 tapah- on siis edistää mietojen alkoholijuomien ku-
4231: tunut vähenemistä edelliseen vuoteen ver- lutusta vä:kevimpien juomien kustannuk-
4232: rattuna. Mainittakoon vielä, että väkijuo- sella. Valitettavasti ei tätä periaatetta ole
4233: malakia vastaan tehdyt rikokset vuonna johdonmukaisesti noudatettu. Toisen vero-
4234: 1935 vähenivät 13.7 % ja vuonna 1934 ne luokan olueeseen nähden on liian ankaria
4235: vähenivät 45.5 %. Myöskin kuluvan vuo- periaatteita noudatettu, joten sen menekki
4236: den (siis vuoden 1936) ensimmäisen puolis- vuonna 1936 tuskin lienee ylittänyt 3,000
4237: kon aikana nätden rikosten luku on pysy- litraa.
4238: nyt viime vuoden tasossa, siis huomatta- Kun ei mitään mallasjuomia eikä myös-
4239: vasti alempana, kuin vastaavana aikana kään toisen veroluokan olutta saa maaseu-
4240: vuonna 1934.'' dulla myydä, onkin siitä ollut seurauksena,
4241: Samassa lausunnossa lausutaan edelleen: että tämän juomalaadun valmistevero on
4242: ,Edelläesitetyn tilastoaineiston perus- melkein olematon. Maamme talouselämä
4243: teella on siis asiaintila lyhyesti sanottuna on varsinkin viime aikana keskittynyt eräi-
4244: seuraava: Viinan menekki on vuonna 1935 siin uusiin maaseutukeskuksiin, joihin tästä
4245: vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna syystä myöskin on muodostunut huomatta-
4246: noin 23.6 % ja kuluvan vuoden menekki van suuria asutuskeskuksia. Esimerkiksi
4247: näyttää jäävän vuoden 1935 tasolle. Väki- Vuoksen- ja Kymenlaakso, joissa molem-
4248: valtarikokset ja väkijuomalakia vastaan missa on puolen satatuhatta asukasta,
4249: tehdyt rikokset ovat, salapolttaa lukuunot- ovat muodostuneet salakaupan luvatuksi
4250: tamatta, vähentyneet vuonna 1935 ja kulu- maaksi. Verrattuna Naantaliin alle 800
4251: vana vuonna huomattavilla prosenttimää- asukkaineen, jolla on täydet väkijuoma- ja
4252: rillä. J uopumustapaukset ovat samana ai- myyntiorkeudet, ovat yllämainitut teolli-
4253: kana vähentyneet 17.s %:1la. Juopumus- suuskeskukset jääneet lapsipuolen asemaan
4254: tapausten prosentuaalinen jakautuminen ja ilman sitä moraalista suojaa, minkä val-
4255: juovutusaineiden mukaan osoittaa, että vii- tion kontrolloima oluenmyynti ja anniskelu
4256: nan ja väkevien juomien osuus juopumuk- tarjoaa.
4257: sissa jatkuvasti on vähentynyt. Näiden, Väkijuomalakia olisikin mielestämme
4258: raittiuskannalta edullisten tulosten ja ta- muutettava siten, että se käsittäisi . vain
4259: pahtuneen kehityksen valossa, ei oluen me- 3.2 painoprosenttia tai sitä väkevämpien
4260: nekin jatkuva lisääntyminen eikä oluen ai- väkijuomain myynnin. järjestelyn. Käsi-
4261: Vl,4. - von Frenckell y. m. 93
4262:
4263: tyksemme on, että toisen veroluokan olutta valmistaa, eikä edes ravintoloissa pitää ylei~
4264: vastaavan korkeintaan 3.2 painoprosenttia sön saatavana. Käytännöllisesti katsoen on
4265: alkoholia sisältävän juoman saantivaikeuk- sitä enää saatavissa ainoastaan pääkaupun-
4266: sia helpottarualla voitaisiin tiheään asu- gissa parissa I luokan ravintolassa.
4267: tuissa maaseutuyhdyskunnissa tehokkaasti Viitaten ylläoleviin näkökohtiin saamme
4268: taistella taaskin kasvamassa olevaa laitonta kunnioittaen eduskunnan hyvä,ksyttäväk.si
4269: väkijuomaliikettä vastaan. Tämän tosi- esittää toivomuksen,
4270: asian on myöskin Osakeyhtiö Alkoholiliike
4271: Ab. havainnut, joka tietämämme mukaan että hallitus valmistaisi ja aika-
4272: parikin ·kertaa on tehnyt tähän päämää- naan Edusku.nnalle antaisi esityk-
4273: rään tähtääviä ehdotuksia valtioneuvostolle. sen sellaisiksi muutoksiksi nykyiseen
4274: Valitettavasti edellämainitut ehdotukset väkijuomalakiin, että laki käsittäisi
4275: eivät vielä ole johtaneet mihinkään positii- ainoastaan 3.2 painoprosenttia alko-
4276: visiin tuloksiin. Tästä on ollut seurauk- holia sisältävien ja sitä väkevämpien
4277: sena, että toisen veroluokan oluen menekki väkijuomien myynnin järjestelyn.
4278: on jäänyt niin pieneksi, ettei sitä kannata
4279:
4280: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1937.
4281:
4282: E. v. Frenckell. Ralf Törngren.
4283: Jalmari Pilkama. Väinö Kokko.
4284: Oskari Lehtonen. Toivo Horelli.
4285: C. 0. Frietsch. Vilho Vallas.
4286: 94
4287:
4288: VI,5. - Toiv. aJ. N :o 17.
4289:
4290:
4291:
4292: lnkilä y. m.: Toimenpiteistä yleisen lääkärinhoidon, järjes-
4293: tämiseksi.
4294:
4295: E d u s k u n n a ll e.
4296:
4297: Vuonna 1928 astui voimaan nykyinen rittaa tai puutteellisen koulutuksen tähden
4298: terveydenhoitolaki ja sen nojalla annettu eivät siihen kykene. Kysymys katsastajain
4299: terveydenhoitosääntö. Tämä lainsäädäntö koulutuksesta olikin esillä viime syksynä
4300: toteutti kauan valmistuksen alaisena olleen pidetyillä kaupunkien ja kauppalain ter-
4301: uudistuksen, ja toivottiin, että terveyden- veydenhoitoviranomaisten neuvottelupäi-
4302: hoidon edistämistä tarkoittava työ senjäl- villä. Siellä huomautettiin olevan toivot-
4303: keen kävisi tuloks·elliseksi ja edistyisi ri- tavaa, että terveyskatsastajain toimiin pyr-
4304: peästi. Mutta toiveet eivät ole toteutuneet, kiviä varten järjestettäisiin kursseja, joilla
4305: sillä terveydenhoitotyön merkitystä ei tar- annettaisiin sekä tietopuolista että havain-
4306: peeksi käsitetä. Ei esim. oivalleta, •että nollista opetusta ja joihin liittyisi myöskiD;
4307: ehkäisytyö terveydenhoidon alalla on tarpeellinen harjoittelu. Vaikka kaupunki-
4308: useassa tapauksessa merkityksellisempää liitto ottaisi tehtäväkseen tällaisten kurs-
4309: kuin taistelu sairauksia vastaan ja että sien järjestämisen kaupunkien katsastajia
4310: köyhäinhoitorasitukset ja sairasmenot ovat varten, niinkuin neuvottelupäivillä suunni-
4311: osaitaan huonojen terveysolojen jälkikai- teltiin, ei maalaiskuntien tarve tulisi tyy-
4312: kuja. Viime vuonna maassa liikkuneet vaa- dytetyksi. Maalaiskuntiin tarvittavien ja
4313: ralliset kulkutaudit, pilkkukuume ja iso- sopivien katsastajain koulutuksesta olisi
4314: rokko, an:toivat selvän todistuksen siitä, mi- sentähden toisella tavalla ja valtion toi-
4315: ten ehkäisevän terveydenhoidon laimin- mesta huolehdittava. Miten sen tulisi ta-
4316: lyönti voi tulla kalliiksi ei ainoastaan eri- pahtua, se seikka olisi hallituksen toimesta
4317: tyisille paikkakunnille, vaan koko maalle. tarkemmin selvitettävä.
4318: Terveydenhoito-olojen tarkempi tutkiminen Maan terveydenhoito-olot vaativat, niin-
4319: on lisäksi osoittanut, että ehkäisevään työ- kuin ylläolevasta käy selvil:le, pikaisia toi-
4320: hön perehtyneitä henkilöitä on liian vähän. menpiteitä ehkäisevän terveydenhoitotoi-
4321: Maalaiskunnissa, joissa kunnanlääkärien tu- minnan järjestämiseksi, jonka tähden ehdo-
4322: lisi johtaa ehkäisevääkin terveydenhoito- tamme eduskunnan päätettäoväksi toivo-·
4323: työtä, ovat nämä puutteellisen koulutuksen muksen,
4324: tähden tähän virkatoimeensa ja omaa toi-
4325: meentuloaan silmällä pitäen suurimmaksi että hallitus kiirehtisi maatl ylei-
4326: osaksi antautuneet vain sairaiden hoitami- sen lääkärinhoidon järjestämistä,
4327: seen, mikä kuntalaistenkin mielestä on josta lainvalmistelukunta jo on laati-
4328: heidän pääasiallisin tehtävänsä. Heillä ei nut valmiin esityksen kustannus-
4329: ole myöskään tarpeeksi apua työssä. Ter- arvioineen; ja
4330: veydenhoitolaissa määrättyjä katsastajia ei että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4331: ole riittävästi ja usein on tähän toimeen siin opintokurssien järjestämiseksi
4332: valittu henkilöitä, jotka eivät ehdi sitä Suo- terveyskatsastajille.
4333: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
4334: Arvo Inkilä. T. M. Kivimäki.
4335: Mandi Hannula. A. K. Cajander.
4336: 95
4337:
4338: VI.&. - Toiv. al. N :o 18.
4339:
4340:
4341:
4342: Pohjala y. m.: Määrärahasta asuntojen rakentamiseksi H el-
4343: singin keskussotilassairaalan henkilökunnalle.
4344:
4345: E d u s k u n n a 11 e.
4346:
4347: Helsingin keskussotilassairaalan nyttem- omaavia vanhempia, kokeneita ja vakaan-
4348: min valmistunutta uutta sairaalarakennusta tuneita perheeliisiä henkilöitä.
4349: varten aikoinaan myönnettyihin määrära- Lääkärinasuntoja ei ole lainkaan ja kui-
4350: hoihin ei ole sisällytetty kustannuksia asuin- tenkin edellyttäisi sairaalan säännöllinen
4351: rakennusten rakentamisesta sairaalan hen- toiminta välttämättä, että paikalla asuisi
4352: kilökunnalle, koska toivottiin, että entistä vähintäin kolme lääkäriä, sillä näin suu-
4353: sairaalarakennusta olisi perusteellisesti kor- ressa sairaalassa tarvitaan usein kiireellistä
4354: jaamalla voitu joitakin vuosia käyttää tä- lääkärinapua. Tämän vuoden alusta lähtien
4355: hän tarkoitukseen. Nyt on kuitenkin to- otetaan sotilaskeskussairaaloihin, joissa läm-
4356: dettu, että tämä rakennus, joka on vanha pimän vuosipuoliskon aikana yleensä on
4357: ja alkuaan monissa eri vaiheissa rakennettu, runsaasti tilaa, säännöllisesti hoidettaviksi
4358: on niin rappeutunut, ettei sitä lainkaan myös siviilihenkilöitä.
4359: kannata yrittää korjata, koska toisaalta Kuten tunnettua käsittää Helsingin kes-
4360: tästä aiheutuisi sangen suuret menot eikä kussotilassairaalan uusi rakennus 250 sai-
4361: niillä kuitenkaan saataisi rakennusta kovin- rassijaa ja on tullut maksamaan 13.s mil-
4362: kaan pitkäaikaiseksi ja toisaalta koko ra- joonaa markkaa. Henkilökunnan raken-
4363: kennus on kyseessä olevaan tarkoitukseen nusta ja lääkärien asuntoja y. m. varten
4364: aivan riittämätön. olisi saatava arviolta 5 miljoonan markan
4365: Helsingin keskussotilassairaalan Tilkassa lisämääräraha, jotta koko rakennusohjelma
4366: olevan henkilökunnan käytettävissä maini- voitaisiin toteuttaa.
4367: tussa rakennuksessa on nykyään 51 huo- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
4368: netta, joissa asuu yhteensä 93 henkilöä. Jo ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
4369: heitä varten pitäisi olla vähintäin 77 huo- muksen,
4370: netta; sitäpaitsi olisi tarpeen pari huonetta
4371: potilaitten omaisten tilapäistä asumista var- että hallitus ensi vuoden tulo- ja
4372: ten. - Perheellisille henkilöille ei nykyisten menoarvioesitykseen ottaisi 5 miljoo-
4373: olojen vallitessa voida lainkaan järjestää nan markan suuruisen määrärahan
4374: asuntoja. Teknillisten laitteitten hoitajina, asuntojen rakentamista varten Hel-
4375: lämmittäjinä j. n. e. on kuitenkin edul- singin keskussotilassairaalan henk1.1ö-
4376: lista pitää palveluksessa ammattikokemusta kunnalle.
4377: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1937.
4378:
4379: Kyllikki Pohjala. K. Kylänpää. Leo R. Böök.
4380: Toivo Horelli. Iisakki Nikkola. Helena Syrjälä.
4381: Väinö Kokko. Jalmari Pilkama. Urho Kulovaara.
4382: Oskari Lehtonen. Elsa Bonsdorff. Anni Huotari.
4383: Arvi Malmivaara. Mandi Hannula. A. A. Lintulahti.
4384: K. Jussila. Miina Sillanpää. . Aino Luostarinen.
4385: Yrjö R. Saarinen. Tilda Löthman-Koponen. Arvo Inkilä.
4386: •
4387: Kaino.W. Oksanen. A. Pohjonnoro. E. Kilpeläinen.
4388: Edv. Vaarama. Hilja Riipinen.
4389: 96
4390:
4391: Vl,7. - Toiv. al. N:o 19.
4392:
4393:
4394:
4395:
4396: Horelli y. m.: Lastenosaston pa psykiatrisen lasten osaston
4397: rakentamisesta Jyväskylän yleisen sairaalan yhteyteen.
4398:
4399:
4400: E d u s k u n n a 11 e.
4401:
4402: Valtio on sijoittanut Jyväskylän lähei- tällaisten osastojen olemassaolosta, m1ssa
4403: syyteen Laukaan pitäjään suojelukasvatus- erikoisesti siihen valmistunut mielisairaslää-
4404: laitoksia kolme eri kappaletta, mutta niiden käri tulisi olemaan näiden osastojen lää-
4405: yhteyteen enempää kuin Jyväskylän kau- kärinä, tulisi olemaan sangen huomattava
4406: punkiinkaan tai muuallle Keski-Suomeen ei hyöty sille opetustyölle, mitä Jyväskylän
4407: ole perustettu mitään sellaista erikoista psy- kasvatusopillisessa korkeakoulussa annetaan
4408: kiatrista lastensairaalaa tai sen osastoa, siellä oppilaina oleville ja kansakoulunopet-
4409: mikä olisi tarpeellinen mainittujen kasva- tajiksi valmistuville ylioppilaille.
4410: tuslaitosten hoidomkien takia. Myöskään ei Tämän perusteella ehdotamme eduskun-
4411: ole valtion toimesta näille seuduille perus- nan päätettävä:ksi toivomuksen,
4412: tettu mitään erikoista lastensairaalaa. Kun
4413: nyt ollaan aikeissa laajentaa Jyväsky'län että hallitus ha1·kitsisi, onko syytä
4414: yleistä sairaalaa siten, että siihen kunta- Jyväskylän yleisen sairaalan yhtey-
4415: yhtymän avulla perustetaan uusia osastoja, teen perustaa myös lastenosasto ja
4416: niin on syytä harkita, voidaanko tämän psykiatrinen lastenosasto, sekä myön-
4417: suuren sairaalan yhteyteen laittaa myöskin teisessä tapauksessa antaisi siitä ai-
4418: erikoinen lastenosasto sekä psykiatrinen las- kanaan Eduskunnalle esityksen.
4419: tenosasto, sitäkin suuremmalla syyllä, kun
4420:
4421: Helsingissä helmikuun 12 ,päivänä 1937.
4422:
4423: Toivo Horelli. Valfrid Eskola.
4424:
4425:
4426:
4427:
4428: •
4429: 97
4430:
4431: VI,s. - Hemst. mot. N :o 20.
4432:
4433:
4434:
4435:
4436: Colliander: Angående inrättande av en för /(orpo, Hout-
4437: skär och Iniö kornrnuner gernensam distriktsläkarbe-
4438: fattning.
4439:
4440:
4441: T i ll R i k s d a g e n.
4442:
4443: År 1932 inrättades i Korpo, Lohm, en och kommunaHäkarbefattningen förva;ndlas
4444: kara:ntänläkarbefattning, som förenades tili en distriktsläkarbefattning. Det distrikt
4445: med kommunallä:karbefattningen i Korpo, de tre kommunerna Korpo, Houtskär och
4446: Houtskär och Iniö kommuner, vHka häri- Iniö bilda har en sammanlagd areal, exclu-
4447: genom äntligen fingo sju'kvården ordnad, sive va:ttellldragen, om något över 300
4448: alldenstund samtidigt ett apotek inrättades kvadratkilomet.er, och om deras utsträckning
4449: i Korpo. Då karantänläkarbefattningen så- och geografiska splittring får man en före-
4450: som vara;nde överflödig står inför sin in- ställning, då man erfar, att ensamt Korpo
4451: dragning, hotas de tre kommunerna av att kommun från norr tiH söder har en ut-
4452: förlora sin läkare, ty dessa fattiga utskärs- sträckning av c. 120 kilometer.
4453: bygder förmå icke upprätthålla kommunal- lVIed hänvisning tili ovanstående får un-
4454: läkarbefattningen. En å:tergång till de för dertecknad vördsamt föreslå, att riksdagen
4455: ett anta'l år tillbaka rådande oefterrättliga ville besluta hemställa,
4456: sjukvårdsförhållandena är emeHertid icke
4457: tänkbar, varför saken genom statsingri- att regeringen måtte vidtaga åt-
4458: pande bör ordnas på samma sätt som t. ex. gärder för inriittande av en för
4459: beträffande Lavansaari ö ,i Finska viken, Korpo, lloutskär och Iniö kommu-
4460: där e:ru distriktsläkarbefattning inrättats. ner gemensam dist1·iktsläkarbefatt-
4461: Lämpligast kunde detta i sagda kommuner ning.
4462: ske genom att den kombinerade karantän-
4463:
4464: Helsingfors den 12 februari 1937.
4465:
4466: Rafael Colliander.
4467:
4468:
4469:
4470:
4471: 13
4472: 98
4473:
4474: VI,s. - Toiv. a.l. N :o 20. Suomennos.
4475:
4476:
4477:
4478:
4479: Colliander: Korppoon, H outskarin ja Iniön kuntain yhtei-
4480: sen aluelääkärinviran pm·ustamisesta.
4481:
4482:
4483: E d u s k u n n a ll e.
4484:
4485: Vuonna 1932 perustettiin Korppooseen, taisi sanotuissa kunnissa tapahtua siten,
4486: Lohmiin, karanteenilääkärinvirka, joka yh- että yhdistetty karanteenilääkärin- ja kun-
4487: distettiin Korppoon, Houtskarin ja Iniön nanlääkärinvirka muutettaisiin aluelääkä-
4488: kuntain kunnanlääkärinvirkaan. Tämän rinviraksi. Korppoon, Houtskarin ja Iniön
4489: kautta mainittujen kuntien terveydenhoito kuntien muodostaman pnrm yhteinen
4490: vihdoinkin saatiin järjestetyksi, varsinkin pinta-ala on, vesistöjä lukuunottamatta,
4491: kun samanaikaisesti Korppooseen perustet- hiukan yli 300 neliökilometriä. Näiden kun-
4492: tiin apteekki. Kun karanteenilääkärinvirka tien laajuudesta ja maantieteellisestä haja-
4493: tarpeettomana tullaan piakkoin lakkautta- naisuudesta saa käsityksen, kun mainitsee,
4494: maan ovat nämä kolme kuntaa vaarassa että yksin Korppoon kunta on noin 120
4495: menettää lääkärinsä, sillä nämä köyhät ul- kilometrin pituinen pohjoisesta etelään las-
4496: kosaaristokunnat eivät voi ylläpitää kun- kettuna.
4497: nanlääkärinvirkaa. Joitakuita vuosia sitten Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittanut
4498: vallinneisiin sopimattomiin terveydenhoi- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
4499: dollisiin oloihin palaaminen ei kuitenkaan täväksi toivomuksen,
4500: ole ajateltavissa, minkävuoksi asia on jär-
4501: jestettävä valtiovallan toimesta samalla ta- että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
4502: valla kuin csim. Suomenlahdella sijaitse- siin Korppoon, H otttska-rin ja Iniön
4503: yassa IJavansaaressa, mihin on perustettu kuntien yhteisen aluelääkärinviran
4504: aluelää'kärinvirka. Soveliaimmin tämä saat- perustamiseksi.
4505:
4506: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1937.
4507:
4508: Rafael Colliander.
4509: 99
4510:
4511: VI,s. - Toiv. aJ. N :o 21.
4512:
4513:
4514:
4515:
4516: Kokko: Toimenpiteistä 01~lun diakonissalaitoksen vuotui-
4517: sen valtionavustuksen korottruniseksi.
4518:
4519:
4520: E d u s k u n n a ll e.
4521:
4522: Oulun dialmnissakoti on vuodesta 1896 Tämän vuoksi on lääkintöhallitus velvoitta-
4523: alkaen työskennellyt Pohjois-Suomen sairas- nut diakonissa:kodin ottmnaan sairaalaansa
4524: hoidon hyväksi, ylläpitämällä sairaalaa ja harjoittelemaan myöskin valtion sairaan-
4525: toimimalla sairaanhoitajattarien kasvatus- hoitajatarkoulun oppilaita.
4526: laitoksena. Valtio on viime vuosina avustanut dia-
4527: V. 1936 valmistui diakonissakodin uusi konissakodin sairaalaa 120,000 markalla
4528: sairaalarakennus, ja potilaspaikkaluku kas- vuodessa, ehdolla, että sairaala on pitänyt
4529: voi entisestä 86 paikasta 131 :een. V. 1926 2 vapaapaikkaa sekä 8 sellaista potilaspaik-
4530: alkaen on sairaalan palveluksessa ollut sisä- kaa, joiden potilasmaksu on saanut olla kor-
4531: tautilääkäri ja vuodesta 1931 silmälääkäri. keintaan 20 mk. vuorokaudessa. Kun sai-
4532: Lisäksi on 1932 otettu lääkäreiksi kirurgi raala on suurentunut yli 50 % entisestään
4533: sekä kurkku-, kor•.-a- ja nenälääkäri ynnä ja huomioonottaen että valtioavustus ennen
4534: naistantien lääkäri, joten Oulun diakonissa- n. s. pula-aikaa jo oli 143,000 mk. vuodessa,
4535: koti on aivan erikoisella tavalla selvittänyt on luonnollista ja oikeudenmukaista, että
4536: Pohjois-Suomen sairashoito-oloja. valtionavustus myöskin nyt huomattavasti
4537: Sairaalan potilasluku on tasaisesti nous- korotetaan, jotta sairaala voisi potilasmak-
4538: sut. Viisivuotiskautena 1921-1926 hoidet- sut pitää kohtuullisina ja mahdollisimman
4539: tiin keskimäärin 1,187 <potilasta vuodessa, alhaisina niin, että köyhätkin joko omin
4540: 1926-1931 1,421 ja 1931-1936 1,756. Nyt, varoin tai kuntiensa kustannuksella voivat
4541: kun sairaala on laajentunut ja potilasluku saada sairashoidon ainakin mainituilla kah-
4542: sen mukaan on kasvanut, merkitsee dia- della erikoisosastolla. Johtokunta on laske-
4543: konissakodin sairaala entistä enemmän hel- nut, että sairaalamaksut voidaan edelleen pi-
4544: potusta Pohjois-Suomen Yäestölle, j.oka va- tää kohtuullisina, jos vuotuista valtioavus-
4545: rattomuuden ja pitkien matkojen takia ei tusta saadaan 300,000 markkaa. Myöskin
4546: tulisi lähteneeksi hakemaan apua Helsingin yleiseltä ja valtion kannalta katsottuna on
4547: erikoissairaaloista. tällainen menettely erittäin edullinen tapa
4548: Sairashoitopäivien luku oli jo silloin, kun saada sairashoito-olot tässä suhteessa paran-
4549: sairaalassa oli 86 paikkaa, noussut yli netuiksi. On ilmeistä, että sairashoitopäi-
4550: 31,000 yuodessa. Nii·stä runsain osa tulee si- vien luku nousee kuluvana vuonna jo huo-
4551: sätautiosastolle ja toiseksi eniten silmätauti- mattavasti yli 35,000. Jos valtio myöntäisi
4552: osastolle eli edelliselLe 9,000-10,000 ja jäl- diakonissa;kodille tavallisen sairaala-avustus-
4553: kimäiselle n. 8,000. Nämä osastot ovatkin määrän eli n. 20 mk. vuorokautta kohti, te-
4554: erittäin tärkeitä, kun muita vastaavanlaa- kisi se n. 700,000 mk. vuodessa. Huomau-
4555: tuisia ja nykyaikaisilla hoitovälineillä va- tettakoon vielä, että esim. Viipurin diako-
4556: rustettuja osastoja ei ole Pohjois-Suomessa. nissalaitos, vaikka sen sairaalassa on n. 30
4557: 100 Vl,9. - Oulun diakonissalaitoksen avustaminen.
4558:
4559: paikkaa vähemmän kuin Oulussa, saa valtio- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4560: apua vuosittain 390,000 mk. siin Oulun diakonissalaitoksen vuo-
4561: Edellä esitettyyn viitaten pyydän kun- tuisen valtionavustuksen ko?·ottami-
4562: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- seksi.
4563: väksi toivomuksen,
4564:
4565: Helsingissä 11 p :nä helmikuuta 1937.
4566:
4567: Väinö Kokko.
4568: 101
4569:
4570: VI,1o. - Toiv. al. N:o 22.
4571:
4572:
4573:
4574:
4575: Turkka y. m.: Määrämhasta aluesaimalan rakentamiseksi
4576: Kestilän pitäjään.
4577:
4578:
4579: E d u s k u n n a ll e.
4580:
4581: Sairaalaolot Pohjo:is-Suomessa eivät ole kuntien sairaalata-rpeen. Kun Kestilän kun-
4582: läheskään tyydyttävällä kannalla. Niinpä nalla on aJlueeseen nähden keskeisin asema,
4583: esime:Vkiksi se laaja alue, joka on Oulujär- olisi sairaala perustettava Kestilän kuntaan.
4584: ven lounaisosassa, on ilman sairaalaa. Kun Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan
4585: mlllinitulta alueeLta, joka käsittää Sä- hyväksyttäväksi toivomuksen,
4586: räisniemen, Vuolijoen, Kestilän, Pyhännän,
4587: Piippolan ja Pulkkilan kunnat, on pitkät että hallittts ottOiisi vuoden 1938
4588: ja vaivaloiset matkat Ouluun tai Kajaa- talousarvioesitykseensä 600,000 mar-
4589: niin, olisi ehdottoman tarpeen vaatimaa, kan suuruisen määrärahan aluesai-
4590: että mainitulle alueelle perustettaisiin oma malan rakentamista varten Kestilän
4591: aluesairaala, joka tyydyttäisi mainittujen pitäjään Oulun läänissä.
4592:
4593: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1937.
4594:
4595: A. Turkka. Antti Meriläinen.
4596: Urho Kulovaara. Paavo Aarniokoski.
4597: Miina Sillanpää. Edv. Pesonen.
4598: 102
4599:
4600: VI,u. - Toiv. al. N :o 23.
4601:
4602:
4603:
4604:
4605: Salo y. m.: lVläärämhasta al1wscliraalan rakentamiseksi Ottlu-
4606: järven länsipuolelle.
4607:
4608:
4609: E d u s kun n a ll e.
4610:
4611: Ed. Salon tekemän rahaasia-aloitteen pe- pohjoisimman osan aluesairaalakysymys nyt
4612: rustee]la ,päätti eduskunta jo useampia vuo- tulee järjestykseen olisi mielestämme jo
4613: sia sitten aluesairaalan perustamisen Oulu- aika eduskunnan päätöksen toteuttamiseen.
4614: järven länsipuolelle jättäen kuitenkin mää- Viittaamalla lisäksi asiasta aikaisemmin teh-
4615: rärahan varaamisen tarkoitusta varten ,jo- tyihin rahaasia-aloitteisiin saamme täten
4616: honkin seuraavain vuosien talousarvioon'', ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4617: kuten sanat 'Päätöksessä kuuluvat. Kun tä- vomuksen,
4618: hän asti on määrärahan varaamisen esteenä
4619: ollut vielä kesken ollut .pohjoisemman että hallitus ottaisi v. 1938 talous-
4620: maamme osan aluesairaalavei~koston aikaan- arvioesitykseen 500,000 markan mää-
4621: saaminen, on Oulujärven länsiosan seutu- rärahan aluesctiraalan rakentamiseksi
4622: jen ollut pa!kko odottaa kun main1tut seu- johonkin sopivaksi katsottuun paik-
4623: dut eivät omin v·aroin ole pystyneet sai- kaan Ot~lujärven länsipuolelle.
4624: raala-asiaansa järjestämään. Kun maamme
4625:
4626: Helsingissä 10 p. helmikunta 1!137.
4627:
4628: S. Salo. Eero Nurmesniemi.
4629: M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
4630: 103
4631:
4632: VI,12. - Toiv. al. N:o 24.
4633:
4634:
4635:
4636:
4637: Junes y. m.: Mää1·ärahasta Tornion yleisen sairaalan laa-
4638: Jentamiseksi.
4639:
4640:
4641: E d u s k u n n a ll e.
4642:
4643: Sairaalaolojen parantamiseksi ja kehittä- raalan laajennus ja uudistus olisi toteutet-
4644: miseksi on maassamme viime vuosina tehty tava, senhän arvioivat ja ratkaisevat ensi
4645: määrätietoista ja tuloksiin johtavaa työtä. sijassa todellinen tarve ja tämän perus-
4646: Laajennuksia ja nykyaikaisten hoitotapojen teelila asianomaiset ammattiviranomaiset.
4647: vaatimia täydennyksiä ja parannuksia on Mutta voimakkaana esiintyy maakunnassa
4648: suoritettu entisissä sairaaloissa ja uusia sellainenkin mielipide, että sairaalasta olisi
4649: suurempia ja pienempiä sairaaloita samoin- muodostettava suu11empi keskussairaala
4650: kuin sairastupiakin on rakennrettu maan eri koska siihen ovat sekä paikan, liikennesuh-
4651: puoliHe. Tämä kaikki on tietysti ollut erit- teiden et·tä sairaala-alueen laajuuteen näh-
4652: täin ilahduttavaa ja tyydytykse1lä todet- den hyvät edellytykset olemassa. Tu-
4653: tava yleisen terveys- ja sairashoitopolitiikan leehan kaupunki ensi vuonna yhdistetyksi
4654: kannalta katsoen. sillalla varninaiseen mantereeseen, joten
4655: Mutta vaikka monet seudut ovatkin täten tästä puoleen mitkään kelirikot tai muut
4656: jo päässeet verrattain hyviin oloihin niin kulkuesteet eivät ole sairaalan käyttöä vai-
4657: on lämtinen rajaseutu, Tornionjokilaakso, keuttamassa. ,Ja yhdistäväthän rautatie ja
4658: kuitenkin jäänyt lapsipuolen asemaan. Sil- vasta rakennetut hyvät maantiet monelta
4659: miinpistäv-in epäkohta tässä suhteessa on suunnalta sairaalapaikan muuhun maakun-
4660: huomattavissa Tornion kaupungissa, jossa taan. Sitäpaitsi on sairaalaUa jo käytettä-
4661: jo yli puoli vuosisataa sitten rakennetun vänä monia sellaisia etuja, joita vain vai-
4662: ja silloisia oloja ehkä tyydyttä.neen sairaa- voin tai hyvin suurilla kustannuksilla on
4663: 'lan täytyy edelleen jokseenkin alkeellisessa saatavana toisilla paikkakunnilla.
4664: ja melkein alkuperäisessä muodossaan tyy- Kaiken edellä olevan perusteella rohke-
4665: dyttää laajan rajaseudun sairaalatarvetta. nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
4666: Näin ollen ja kun se on jo pitkät ajat osot- päätettäväksi toivomuksen,
4667: tautunut aivan rliian pieneksi ja monessa
4668: suhteessa muutenkin epätyydyttäväksi, olisi että halliltts ryhtyisi toimenpitei-
4669: tämän sairaalan uudistamiseen ja laajenta- siin Tornion yleisen sairaa.lan laajen-
4670: miseen kiireellisesti ryhdyttävä. Sitä vaatii tamiseksi .ia ottaisi valtion tulo- ja
4671: jo valta:kunnankin etu maamme sairaalaolo- menoarvioesitykseen tarpeellisen mää-
4672: jen edustuksessa läntisellä raja-alueeNa. rärahan sen toteuttamiseksi.
4673: Kuinka suureksi ja missä muodossa sai-
4674:
4675: Helsingissä 10 p:nä helmikuuta 1937.
4676:
4677: Antti Junes. K. A. Lohi.
4678: 104
4679:
4680: VI,13, - Toiv. 1111. N:o 25.
4681:
4682:
4683:
4684:
4685: Kokko y, m.: Määrärahoista Enontekiön aluelääkärin palk-
4686: kausta ja lääkärin asunnon rakentamista varten.
4687:
4688:
4689: E d u s k u n n a ll e.
4690:
4691: Pari vuotta sitten rakennettiin Enonte- 8,000 km 2 eli noin % Uudenmaan lää-
4692: kiön kirkonkylään sairaala. Olosuhteisiin nistä. Sairaanhoito näin ~aajalla ja har-
4693: verrattuna on sairaalassa ollut tyydy.ttävän vaan asutulla seudulla ja lisä:ksi teitten
4694: runsaasti potilaita ja aika-ajoittain se on puutteessa on luonnollisesti paljon vai-
4695: ollut täynnä sairaita. Varmaa on, että sai- keampaa kuin maamme asutuissa paikoissa,
4696: raala vastaisi vieläkin paremmin tarkoitus- suotuisammissa ja rikkaammissa seuduissa,
4697: taan, jos sitä hoitaisi vwkinainen lääkäri, ja sen järjestämisessä ei voi käyttää samoja
4698: mutta nyt sitä on varsinaisesti hoitanut perusteita ratkaisevina kuin viimemaini-
4699: vain sairaanhoitajatar. Lähin aluelääkäri tuissa seuduissa. Tämän myöntänee jokai-
4700: asuu Muoniossa, hoitaen Muonion sairaalaa. nen, mutta Lapin olojen tuntijan täytyy
4701: Hän on tarvittaessa käynyt Enontekiönkin pitää nykyisiä sairashoito-oloja Lapin Suo-
4702: sairaalassa, mutta matka Muonion ja Enon- men puoleisilla rajaseuduilla turvattomina.
4703: tekiön välillä on 80 kilometriä. Kesäisin- Naapurimaassa Ruotsissa on pidetty sai-
4704: hän tämä Bi ole mikään matka autolla, rashoidosta parempaa huolta kuin meillä
4705: mutta talvisin Bi Enontekiön maantietä täällä pohjoisilla rajaseuduilla. Siellä on
4706: aurata ja silloin e1 Muoniosta päästä esim. Enontekiön naapuripitäjässä Kare-
4707: autolla, vaan suoritetaan tämä matka taval- suannossa hyvä sairasmaja, jota hoitaa
4708: lisimmin, poroihla tunturien yli ja matkaa Vittangin sairaalan lääkäri. Hänkään ei
4709: tällöin on 64 kilometriä. Voidaanhan ny- tosin asu paikkakunnalla, mutta kaikkialla
4710: kyään Enontekiön sairaalaan saada neuvoja Pohjois-Ruotsissa aurataan talvisin maan-
4711: puhelimitse Muonion lääkäriltä, mutta tiet ja näillä maanteillä on päivittäinen lin-
4712: selvää on, ettei täillainen saiorashoito ole ja-autoliiikenne, joten Vittangin lääkäri pää-
4713: samaa, minkä paikallinen lääkäri VOlSl see viipymättä Karesuantoon ja potilaat
4714: antaa eikä, varsinikaan talviseen aikaan, sieltä lääkärin luo. Vittangissa on iso sai-
4715: lääkäriä lähdetä kuin ehkä joskus viime raala moninen ·hoitajineen ja ajanmukaisine
4716: hädässä näin vaivaloisia matkoja kuiljetta- laitteineen. Lisäksi ovat valtion puhelimet
4717: maan, kun sitäpaitsi Muonion laaja piiri aivan yleiset Perä-Lapissakin Ruotsin puo-
4718: aina tarvitsee oman lääkärin alueeHaan. lella tiettömienkin matkojen takana ja pu-
4719: Enontekiön kunnassa on nykyisin kirkon- helimien avulla voidaan kiireellisissä ta-
4720: kirjojen mukaan asukkaita 1,442 'henkilöä, pauksissa tilata Bodenista sairaslentokone,
4721: jotka asuvat hajal!laan laajassa pitäjässä, joka ilmaiseksi kuljettaa potilaan sairaalaan.
4722: missä toistaiseksi on maantie vain Muo- Meiillä ei ole puhelinlinjaa Suomen puolella
4723: niosta Enontekiön kirkonkyläan ja paikal- edemmäksi kuin Karesuantoon saakka.
4724: listie kirkonkylästä Peltovuomaan. Kunnan Siitä pääsee kyllä vielä Iiton tunturitu-
4725: pinta-ala, ilman järviä ja vesistöjä, on yli va:lle, mutta Ruotsin puhelinverkoston väli-
4726: Vl,13. - Kokko y. m. 105
4727:
4728: tyksellä, mikä epäkohta nam sivuseikkana samoin kuin koko kunnan sairashoito ja
4729: mainittuna, on sangen valitettava, jos esim. velvoitus pari kolme kertaa vuodessa, lää-
4730: virkatiedoituksia on näiden paikkojen vä- kintöhallituksen lähempien määräysten mu-
4731: lillä toimitettava, niitä kun ei saada pe- kaisesti, käydä sairasmatkoilla kunnan
4732: rille ilman Ruotsin viranomaisten välitystä etäisimmissäkin osissa.
4733: ja mahdollista tiedonsaamista. Ruotsissa Selvää myöskin on, että lääkärin tulisi
4734: käytetäänkin näitä sairaslentokoneita jo saada itselleen kunnollinen a:sunto, sillä
4735: runsaassa määrin ja jotkut Enontekiönkin sellaisia ei paikkakunnalla ole ja kuuluisi
4736: kunnan asukkaat ovat olleet joskus pako- lääkärin asunnon rakentaminen ja kun-
4737: tettuja turvautumaan Karesuannon sairas- nossapito valtiolle.
4738: majaan ja ruotsalaisiin sairaslentokoneisiin. Edellä esitettyyn viitaten pyydämme
4739: Meidänkin olisi siis tehtävä edelleen pa- kunnioittaen ehd~ttaa eduskunnan päätet-
4740: rannuksia Enontekiön terveys- ja sairas- täväksi toivomuksen,
4741: hoidon hyväksi ja samalla huolehdittava
4742: köyhimpien rajaseutujemme a:sukkaiden että hallitus ottaisi vuoden 1938
4743: elämänehtojen parantamisesta. tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
4744: Tätä asiaa jo paljon edistettäisiin, jos liset määrärahat Enontekiön alue-
4745: Enontekiölle perustettaisiin valtion riittä- lääkärin palkkausta, lääkärin asun-
4746: västi palkkaama aluelääikärin toimi, mihin non rakentamista ja kunnossapitä-
4747: kuu'luisi sikäläisen sairaa[an hoit3Jminen mistä varten.
4748:
4749: Helsingissä 10 p:nä helmikuuta 1937.
4750:
4751: Väinö Kokko. :Kyllikki Pohjala.
4752:
4753:
4754:
4755:
4756: 14
4757: 106
4758:
4759: Vl,14. - Toiv. al. N:o 26.
4760:
4761:
4762:
4763:
4764: Kaijalainen: Toimenpiteistä sc~irasmajan mkentamiseksi
4765: Utsjoen OutakoskeUe.
4766:
4767:
4768: E d u s kun n a ll e.
4769:
4770: Tuskin on toista seutua maassamme, jossa turimaastoa. Sellaisissakin ta.pauksissa,
4771: sairashoito-olot olisivat niin alkeellisella kan- joissa sairaanhoitajatar voisi ollla avuksi,
4772: nalla kuin Utsjoella. Kunnassa, jonka pinta- on turvauduttava norjalaiseen lääkäriin.
4773: ala on yli 5,000 km 2 , ei ole lainkaan ilää- Norjan puolella oleva Karasjoen kirkon-
4774: käriä. Utsjoki kuuluu Inarin aluelääkäri- kylä, jossa lähin norjalainen lääkäri asuu,
4775: piiriin, jonka lääkäri ei hyvin ymmärret- on sekin niin etäällä, että lähimmästä Outa-
4776: tävistä syistä ehdi suorittaa matkoja Uts- 'kosken alueen kyläryhmästä Rovasuvan-
4777: joelle useammin kuin kaksi kertaa vuo- nosta kertyy matkaa Karasjoen kirkolle
4778: dessa. Tosin on valtion toimesta rakennettu kaksi penikulrrnaa. Siellä on myös ~ähin
4779: Utsjokisuulle saira.smaja, jorrka hoitaja on sairaala, jossa maksut ovat hyvin kalliit.
4780: samalla kunnan ainoa sairaanhoitajatar, Kun oma kätilö asuu niin etäällä kuin Uts-
4781: mutta matkat tässä tiettömässä tunturikun- jokisuulla saakka, on outakoskelaisten pakko
4782: nassa ovat niin pitkiä ja vaikeakulkuisia, turvautua myöskin norjalaiseen kä:tilöön.
4783: ettei yksi sairaanhoitajatar parhaalla:kaan Osoituksena siitä, minkälaisia kustannuksia
4784: tahdolla ehdi aina sinne, missä hänen apuaan tästä aiheutuu, mainittaikoon, että kun nor-
4785: ku!lloinkin tarvittaisiin. Hänen toimin- jalainen kätilö käy Karasjoen kirkonky-
4786: taansa vaikeuttaa lisäksi se, ettei Utsjoella lässä Suomen puole]la, perii hän tällaisesta
4787: ole toistaiseksi kuin yksi puhelinlinja, ni- matkasta 30 kruunua, minkä ohessa käti-
4788: mittäin Inarista suoraan Utsjokisuulle ja löille on kustannettava myös kyyti, majoi-
4789: sieltä edelleen Nuorgamiin. Sensijaan Ou- tus ja ravinto.
4790: takosken kylän alueelle, jossa asuu runsas Väestö, jonka sairashoito-oloista tässä on
4791: kolmasosa kunnan väestöstä, ei ole lainkaan kysymys, on lappalaisväestöä. Sen jokapäi-
4792: puhelinyhteyttä. Matkaa Utsjokisuulta etäi- väinen elämä ja toimeentulo on kokonaan
4793: simpiin kunnan aJlueella oleviin lapintaloi- riippuvainen karun luonnon antimista,
4794: hin Inarijokivarressa on yli 10 penikulmaa. siitä, miten poroelo kulloinkin menestyy,
4795: Sama, mitä edellä on sanottu sairaa:nhoita- minkälainen riekkovuosi sattuu tai miten
4796: j a ttaren toiminta:mahdollisuuksista, koskee Teno antaa kalaa. Rahatulot näissä olosuh-
4797: myöskin Utsjoen ainoaa kätilöä, jonka teissa ovat perin niukat. On itsestään sel-
4798: asunto on myös järjestetty sairasmajan yh- vää, että Utsjoen kunnan maihddllisuudet
4799: teyteen. parantaa sairashoito-oloja ovat äärimmäisen
4800: Vaikein on tilanne Outakosken alueella, rajoitetut.
4801: josta matkaa lähimmän suomalaisen lääkä- Kohtuullista mielestäni on, että Outakos-
4802: rin luokse on toistakyunmentä penikulmaa kelle rakennettaisiin valtion toimesta sairas-
4803: suurimmaksi osaJksi hankalakulkuista tun- maja ja sen yhteyteen asunnot sairaanihoi-
4804: Vl,14. - Kaijalainen. 107
4805:
4806: tajattarelle ja kätilölle. Molemmilla hen- Edellä lausuttuun viitaten rohkenen kun-
4807: kilöillä olisi riittävästi työtä, varsinkin jos nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
4808: heidän varsinaisiin ·tehtäviinsä voitaisiin so- väksi toivomuksen,
4809: pivasti yhdistää sellaista neuvontaa ja oh- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4810: jausta, jota noissa olosuhteissa terveyden- siin sairasmajan mkentamiseksi Uts-
4811: hoidon suhteen yleensä kipeästi kaivataan. joen Outakoskelle.
4812:
4813: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
4814:
4815: Lauri Kaijalainen.
4816: •• ••
4817:
4818: VALTIOPAIVAT
4819: 19 3 7
4820:
4821: LIITTEET
4822: VII
4823: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
4824: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
4825:
4826:
4827:
4828:
4829: HELSINKI 1937
4830: V AL'l'IONEUVOSTON KIR,TAP AINO
4831: j
4832: j
4833: j
4834: j
4835: j
4836: j
4837: j
4838: j
4839: j
4840: j
4841: j
4842: j
4843: j
4844: j
4845: j
4846: j
4847: j
4848: j
4849: j
4850: j
4851: j
4852: j
4853: j
4854: j
4855: j
4856: j
4857: j
4858: Iunnallislakeja, vuokra-alueita, luonnonsuojelua, verotusta,
4859: henkikirjoitusta ja paikallisteitä koskevia laki- ja
4860: toivomusaloitteita.
4861: 113
4862:
4863: VII,1. - Lagmo.t. N :'O 15. VII,1. - Lak. aJ. N:o 15.
4864:
4865:
4866:
4867:
4868: Friets;ch m. fl.: Förslag till lag om ändring Frietsch y. m. : Ehdotus laiksi kunnallis-
4869: av förordningarna angående kommunal- hallinnosta annettnjen asetusten mnutta-
4870: förvaltning. misesta.
4871:
4872:
4873: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
4874:
4875: Även i vårt land kan man konstatera en Meidänkin maassamme voidaan todeta
4876: oroväckande sammankrympning av folk- huolestuttavaa väkiluvun vähentymi:stä,
4877: stocken, som varslar om faran av en efter joka viittaa muutamien vuosikymmenien
4878: några årtionden irrträdande regelrätt av- perästä tapahtuvaan väestön pienenemiseen .
4879: folkning. Födelseöverskottet, som ännu .Syntyneiden enemmyys, joka vielä vuosi-
4880: vid sekelskiftet var c. 13 % och under tio- sadan vaihteessa oli noin 13% ja kymmen-
4881: årsperioden 1921-1930 utgjorde i medel- vuotiskautena 1921-1930 keskimäärin
4882: tal 8.1 %, belöpte sig år 1935 till endast 8.1 %, oli vuonna 1935 ainoastaan 6.5 %,
4883: 6.5 % - alltså en siffra, som understiger siis luku, joka on pienempi kuin useimpien
4884: motsvarande överskott i de flesta andra muiden maiden vastaava enemmyys. Mitä
4885: länder. Vad en fortgående framtida folk- tällainen vastai:suudessa jatkuva väestön
4886: minskning kan innebära för en kulturens väheneminen voi merkitä sivistyksen raja-
4887: gränsmark som Finland med dess maktpo- mailla ja se1lai:sessa valtiopoliittisessa
4888: litiskt utsatta läge, behöver här .icke ut- asemassa olevalle maalle kuin Suomelle,
4889: målas; farorna av en dylik utveckling ha sitä ei tarvitse tässä kuvailla. Tällaisesta
4890: vid mera än ett tillfälle tydligt framhål- kehityksestä johtuvat vaarat on useammin
4891: lits. Att befolkningsproblemet icke är någon kuin kerran täysin selvästi esitetty . .Se, että
4892: isolerad finländsk fråga utan att jämväl väestökysymys ei ole mikään yksinomaan
4893: nordvästra och betydande delar av mel- Suomea koskeva kysymys, vaan myöskin
4894: lersta Europa stå inför samma svårigheter, Luoteis-Eurooppa samoin kuin huomatta-
4895: gör saken icke bättre. Det har betecknats vat alueet Keski-Eurooppaa ovat saman-
4896: som ett ofrånkomligt faktum att Väst- laisten vaikeuksien alaisina, ei suinkaan
4897: europa i det långa loppet ,icke kan bevara paranna asiaa. On osoitettu välttämättö-
4898: sin kulturella hegemoni lika litet som sin män tosiasiain olevan, että Länsi-Eurooppa
4899: politiska ställning, om dess folktal sjunker ajan mittaan ei voi säilyttää sivistykseUistä
4900: medan andra Iänder se sina befolknings- valta-asemaansa enempää kuin poliittista-
4901: siffror ökas. Icke desto mindre vore det kaan asemaansa, jos sen väkiluku alenee
4902: oriktigt att härav dra den slutsatsen att muiden maiden voidessa todeta väkilukunsa
4903: målet för en aktiv befolkningspolitik i vårt lisääntyvän. Siitä huolimatta olisi väärin
4904: land skulle kunna syfta till en folkökning. tästä tehdä se johtopäätös, että meidän
4905: En sådan målsättning skulle ha rätt litet aktiivisen väestöpolitiikkamme päämääränä
4906: med realiteter att skaffa. Däremot borde tulisi olla väestön lisääminen. Tälla:isen
4907: det vara oss synnerligen angeläget att med päämäärän asettamiselle olisi sangen vähän
4908: tillbudsstående medel söka motarbeta den todellisuuspohjaa. Sitävastoin olisi meille
4909:
4910: 15
4911: 114 VII,1. - Maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallishallinto.
4912:
4913: folkminskning, som hotar att inträda i erittäin tärkeätä käytettävissä olevin kei-
4914: Finland om någon tid. Sålunda har be- noin koettaa vastustaa väestön vähene-
4915: folkningsfrågan gjort sitt inträde i vår po- mistä, joka Suomea on ub!kaamassa jonkin
4916: litik och kommer säkerligen att bli före- ajan kuluttua. Näin ollen on väestökysy-
4917: mål för trägen uppmärksamhet i vida mys saanut sijansa meidän politiikassamme
4918: kretsar. ja tulee varmaankin olemaan laajojen pii-
4919: rien vilkkaan huomion kohteena.
4920: Att nedgången i nativiteten för vårt Että meidän kansamme syntyväisyyden
4921: folks vidkommande icke beror på tillta- pieneneminen ei johdu lisääntyvästä hedel-
4922: g.ande sterilitet eller degenerat,ion utan mättömyydestä tai suvustaan huononemi-
4923: främst står att hänföra till frivillig barn- sesta vaan etupäässä vapaaehtoisesta lapsi-
4924: begränsning, ligger så att säga i öppen luvun rajoittamisesta, lienee päivänselvää.
4925: dag. Barnbegränsningens motivkomplex är Lapsiluvun rajoittamiseen va:ikuttavien
4926: emellertid synnerligen rikhaltigt. Bland syitten määrä on erittäin runsas. Asiaa
4927: sakkunniga bedömare råder det likväl tuntevien arvostelijoiden keskuudessa on
4928: krrappast mer än en mening om att ekono- tuskin muuta kuin yksi mielipide siitä, että
4929: miska hänsyn bilda den starkaste drivfjä- taloudelliset seikat ovat voimakkaimpina
4930: dern bakom den kring sig gripande, vaikutteina leviävään ja äärimmilleen me-
4931: extrema födelsekontrollen. De ekonomiska nevään syntyvä,isyyden säännöstelemiseen.
4932: och sociala förhållanden, varmed detta Niihin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin
4933: sammanhänger, måste alltså reformeras, om olosuhteisiin, joista tämä johtuu, täytyy
4934: fruktsamhetsutvecklingen skall kunna vän- siis tehdä korjauksia, jos syntyväisyyden
4935: das till det bättre. Då det med hänsyn kehitys tahdotaan saada kulkemaan parem-
4936: härtill säkerligen är mycket svårt att finna paan suuntaan. Kun tämän huomioonot-
4937: på medel, som på ett tillfredsställande sätt taen on todella sangen vaikeata keksiä kei-
4938: kunde stimulera till ökad fruktsamhet, noja, jotka tyydyttävällä tavalla edistä-
4939: skulle frågan rätteligen kräva en grundlig västi vaikuttaisivat syntyväisyyden lisään-
4940: ehuru samtidigt brådskande utredning, vii- tymiseen, kaipaisi kysymys oikeastaan pe-
4941: ken borde anförtros en särskild sakkunnig- rinpohjaista vaikkakin samalla kiireellistä
4942: kommiWi. Intill så skett synes det över- selvittelyä, jonka suorittaminen olisi annet-
4943: lämnat åt det enskilda initiativet att fram- tava erityisen asiantuntijakomitean tehtä-
4944: komma med förslag om lämpliga åtgärder. väksi. Kunnes näin on tapahtunut, näyttää
4945: sopivien toimenpiteitten ehdottaminen ole-
4946: van yksityisen aloitteen varassa.
4947: Sådana åtgärder, vilka närmast skulle Sellaiset toimenpiteet, joiden lähimpänä
4948: syfta till att ge någonslags kompensation tarkoituksena olisi jonkinlaisen korvauksen
4949: för merkostnaden att ha barn, kräva givet- suorittaminen niistä lisäkustannuksista,
4950: vis icke obetydande ekonomiska offer - mitä lapsista aiheutuu, vaativat luonnolli-
4951: synnerligast om man söker följa principen sesti melkoisia taloudellisia uhrauksia -
4952: att försörjningsbördan för barnen bör läg- etenkin jos koetetaan noudattaa sitä peri-
4953: gas inte blott på barnens föräldrar utan aatetta, että lasten elättämisestä johtuvan
4954: på hela folket. Men då grundvalarrra för rasituksen joutuu kantamaan eivät ainoas-
4955: landets välstånd icke få rubbas, är det av taan lasten vanhemmat vaan koko kansa.
4956: vikt att de reformer här avses genomföras Mutta kun maan hyvinvoinnin perustuksia
4957: successivt och försiktigt. ei saa horjuttaa, on tärkeätä ·että tässä
4958: tarkoitetut uudistukset on toteutettava as-
4959: teettain ja varovasti.
4960: VII,t. - Frietsch y. m. 115
4961:
4962: Bland de problem, som därvid främst Eräs niistä kysymyksistä, joka tässä suh-
4963: synas böra underkastas en grundligare teessa olisi syytä asettaa perinpohjaisem-
4964: prövning, märkas familjebeskattningen, vid man harkinnan alaiseksi, on perheen verot-
4965: viiken ökade hänsyn borde tas tili hemma- taminen, sikäli että suurempaa huomiota
4966: varande oförsörjda barn~ Inom de kret- kiinnitettäisiin kotona oleviin elatusta naut-
4967: sar av sakkunniga, vilka i andra Iänder - tiviin lapsiin. Niissä asiantuntijapiireissä,
4968: bl. a. Sverige - befattat sig med hithö~ jotka muissa maissa, m. m. Ruotsissa, ovat
4969: rande frågor, har man nämligen varit täm- käsitelleet tämän aJan kysymyksiä, on
4970: ligen ense om att icke förorda utgivandet nimittäin oltu jokseenkin yksimielisiä siitä,
4971: av kontanta understöd i större utsträck- ettei ole suositeltavaa antaa suuremmassa
4972: ning. Man saknar ju ofta visshet om att määrässä käteistä avustusta. Useinhan ei
4973: pengarna verkligen komma barnen till ole varmuutta siitä, että rahat tulevat käy-
4974: godo. I första hand har man alltså velat tetyiksi todella lasten hyväksi. Ensi sijassa
4975: stanna inför skattelindringssystemet. on siis tahdottu päästä verohelpotusjärjes-
4976: telmään.
4977: Ty vad är naturligare än att samhället Sillä mikä onkaan luonnollisempaa kuin
4978: lämnar sitt bistånd till lösandet av en så että yhteiskunta antaa apuaan näin tärkeän
4979: viktig fråga genom att lätta på en del av kysymyksen ratkaisemisessa siten, .että lie-
4980: skattepålagorna. Detta kan ju i regel ske ventää hiukan verorasitusta. Tämähän voi
4981: rätt snabbt, utan någon särskild apparat, yleensä tapahtua sangen nopeasti ilman
4982: och har verkningar, vilka med relativ till- erikoisen koneiston myötävaikutusta ja
4983: förlitlighet kunna överblickas. Erfarenhe- sillä on sellaiset vaikutukset, että ne sUh-
4984: ter från andra Iänder ådagalägga även !ltt teellisen suurella luotettavuudella voidaan
4985: skatter tili stat och kommun på ett effek- ensi silmäyksellä saada selville. Kokemuk-
4986: tivt sätt kunna lättas i syfte att påverka set muista maista osoittavat myös, että
4987: nativiteten i positiv riktning. Den i vårt valtion- ja kunnallisverotusta voidaan te-
4988: land nugällande skattelagstiftningen förut- hokkaaJ·la tavalla helpottaa siinä tarkoituk-
4989: sätter ju också lättnader vid ,beskattning sessa, että positiivisesti vaikutettaisiin syn-
4990: av skattskyldig med oförsörjda barn. Vad tyväisyyteen. Meidän maamme nykyään
4991: kommunalbeskattningen beträffar minskas voimassaoleva verolainsäädäntö edellyttää
4992: den samlade inkomsten med barnavdrag myös, että verovelvollinen, jolla on lasten-
4993: till belopp, vnka inom de lagstadgade grän- elatusvelvollisuus, voi saada helpotusta ve-
4994: serna 500 och 1,200 mark per barn och år rotuksessa. Mitä tulee kunnallisverotuk-
4995: variera i skilda kommuner, medan motsva- seen, vähennetään kertyneistä tuloista lapsi-
4996: rande avdrag vid statsbeskattningen kon- vähennys, joka lain säätämissä rajoissa 500
4997: stant belöper sig tili 2,500 mark. ja 1,200 markan väliUä lasta ja vuotta
4998: kohti vaihtelee eri kunnissa, kun ta;a.sen vas-
4999: taava vähennys kaupunkien verotuksessa on
5000: kiinteästi 2,500 markkaa.
5001: Emellertid vill det med beaktande av Ottaen kuitenkin huomioon rahan nykyi-
5002: penningens nutida realvärde i vårt land sen reaaliarvon maassamme tuntuu siltä
5003: synas som ifrågavarande avdrag närmast kuin kysymyksessä olevalla vähennyksellä
5004: kunde tillmätas principiell betydelse. Det olisi lähinnä ainoastaan periaatteellinen
5005: är nämligen tydligt att avdrag till så ringa merkitys. On nimittäin selvää, että näin
5006: belopp - i Helsingfors t. ex., varest för vähäinen vähennysmäärä - esim. Helsin-
5007: närvarande högsta möjliga avdrag tilläm- gissä, jossa nykyään sovelletaan kunnallis-
5008: 116 VII,l. - Maalaiskuntain ja kaupunkien 'kunnallishallinto.
5009:
5010: pas vid kommunalbeskattningen, belöper verotuksessa sallittua korkeinta mahdollista
5011: sig den därigenom uppkommande effektiva vähennystä, nousee tämän kautta syntyvä
5012: skatteminskningen till c. 90 mark per barn varsinainen verovähennys noin 90 mark-
5013: och år - på irrtet sätt motsvarande de kaan lasta ja vuotta kohti - ei millään
5014: verkliga kostnaderna för att föda, under- tavalla vastaa lapsesta aiheutuvia todellisia
5015: hålla och uppfostra barn. En verklig lätt- elatus-, ylläpito- ja kasvatuskustannuksia.
5016: nad bereda de icke och borde alltså med lVIitään todellista helpotusta se ei saa ai-
5017: det snaraste höjas. Enär en reform på kaan ja olisi sitä senvuoksi korotettava.
5018: denna punkt är av särskild betydelse för Koska uudistus tässä suhteessa olisi erittäin
5019: de lägre inkomstklasserrra- för vilka kom- tärkeä alemmille tuloluokille - joille kun-
5020: mun:a~beskattningen är mycket kärrnbarare nallisverotus on paljon tuntuvampi kuin
5021: än statsbeskattningen - synes det motive- valtion verotus, on perusteltua aihetta
5022: rat ,att i första hand fästa avseende vid kiinnittää huomiota etupäässä tätä kysy-
5023: en ändring a v hi thörande lagrum i kom- mystä koskevan kunnallislainsäädännön
5024: munallagstiftningen. kohdan muuttamiseen.
5025: Då barnavdragens syfte är att lätta den Kun lapsivähennyksen tarkoituksena on
5026: ekonomiska och sociala bördan av att ha lapsista aiheutuvan taloudellisen ja yhteis-
5027: barn, borde åtminstone lagstiftningen be- kunnallisen rasituksen helpottaminen, täy-
5028: reda möjlighet att medgiva avdrag till be- tyisi lainsäädännön varata sellaiset mah-
5029: lopp, som på dyrorter täcker underhå:lls- dollisuudet, että kalliilla paikkakunnilla
5030: kostnaderna för barn inom de lägre sam- voitaisiin myöntää alemmilla yhteiskunta-
5031: hällsklasserna. Den lagstadgade Övre grän- luokilla olevien lasten ylläpitokustannuksia
5032: sen för barnavdrag vid kommunalbeskatt- vastaavia vähennyksiä. Kunnallisverotuk-
5033: ning föreslås därför höjd till 4,000 mark sessa tehtävän lain säätämän lapsivähen-
5034: per år. Vidare borde en sådan ändring nyksen yläraja ehdotetaan senvuoksi 4,000
5035: åstadkommas, att avdragen, som enligt nu- markaksi vuotta kohti. Lisäksi olisi saatava
5036: gällande lag upphöra då barnen fyllt 15 aikaan sellainen muutos, että vähennys,
5037: år, få verkställas åtminstone intill dess joka nykyisin voimassa olevan lain mukaan
5038: oförsörjt barn uppnått 18 års ålder. Ty lakkaa lapsen täytettyä 15 vuotta, saadaan
5039: om det ock i flertalet fall förekommer att tehdä siksi kunnes itseään ,elättämätön
5040: barnen vid tidigare ålder äro färdiga att lapsi on täyttänyt 18 vuotta. Sillä vaikka-
5041: med eget arbete helt eUer delvis försörja kin useimmissa tapauksissa lapset jo nuo-
5042: sig själva, så är dock antalet barn, som remmallakin iällä pystyvät omalla työllään
5043: fortsätta sin utbildning vid läroanstalter joko kokonaan tai osaksi elättämään it-
5044: och högskolor, synnerligen betydande. Den sensä, niin on kuitenkin huomattava määrä
5045: positiva inställningen till befolkningspoli- lapsia jotka jatkavat itsensä kehittämistä
5046: tiken borde främst komma till uttryck i oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Positii-
5047: åtgärder, som stimulerade de bildnings- visen asenteen ottamisen väestöpolitiikkaan
5048: ivrande och värdefulla elementen till ökad täytyisi ensi kädessä ilmetä sellaisina toi-
5049: fruktsamhet. Det har ju med rätta fram- menpiteinä, jotka antavat kiihoketta sivis-
5050: hållits att åtgärder, som för starkt spärra tystä tavoitteleville ja arvommakkaim-
5051: den sociala uppmarschen, lätt leda till nati- mille aineksille syntyväisyyden lisäämiseen.
5052: vitetsminskande konsekvenser. Syystä on sanottu, että toimenpiteet, jotka
5053: liian voimakkaasti jarruttavat yhteiskun-
5054: nallista kehitystä, helposti johtavat synty-
5055: väisyyden pienentymiseen.
5056: VII,l. - Frietsch y. m. 117
5057:
5058: Farhågor beträffande den här föreslagna Ei liene pelkoa, että tämä nyt ehdotettu
5059: reformens inverkan på kommunalhushåll- uudistus vaikuttaisi kunnallistalouden va-
5060: ningens stabilitet borde icke kunna upp- kavuuteen. Tosin lapsivähennyksen myön-
5061: komma. Visserligen kan medgivande av täminen voi muodostua erilaiseksi eri kun-
5062: barnavdrag gestalta sig olika på hushåll- tien taloudessa, varsinkin kun ottaa huo-
5063: ningen inom olika kommuner, synnerligast mioon, että lisätty lapsivähennys etupäässä
5064: med beaktande av att ett ökat barnavdrag tulisi sellaisten ammattiryhmien hyVäksi,
5065: främst komme sådana yrkesgrupper till joiden tulot muutenkin ovat suhteellisen
5066: godo, vilkas inkomster annars äro relativt vähäiset. Mutta jos säilytetään nykyinen
5067: ringa. Men med bi>behållande av nugäl- verovapaus- ja verohelpotusjärjestelmä,
5068: lande system för skattefrihet och skatte- jonka mukaan kunnanvaltuusto tai kaupun-
5069: lindring, enligt vilket kommunens eller sta- ginvaltuusto lainsäätämissä rajoissa määrää
5070: dens fullmäktige inom laga gränser fast- vähennyksen suuruuden, ei lainsäätämän
5071: ställa avdragens storlek, kan införandet av vähennyksen ylä- ja alarajan välisen ero-
5072: större avstånd mellan det lagstadgade av- tuksen suuremmaksi tekemisen voi olettaa
5073: dragets undre och Övre gräns icke anses aiheuttavan mitään vaaroja vastwisuudessa
5074: fö1•bundet med eventuella risker för kom- kunnallistalouden vakavuudelle.
5075: munalhushållningens sta:bilitet.
5076: På grund av vad ovan anförts föreslå Edellä esitetyn perusteella ehdottavat
5077: undertecknade, allekirjoittaneet,
5078: att Riksdagen måtte antaga föl- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5079: jande lagförslag: vat lakiehdotukset:
5080:
5081: Lag Laki
5082: om än:dring av förord.nmgen av den 15 maalaiskuntain kunnallishallinnosta kesä,.
5083: juni 1898 :angående kommunalförvaltning kuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen
5084: på landet. muuttamisesta.
5085:
5086: I enlighet med Riksdagens beslut skall Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu-
5087: 82 § 10 punkten i förordningen av den 15 tetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta
5088: juni 1898, angående kommunalförvaltning kesäkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuk-
5089: på landet, sådant detta lagrum lyder i la- sen 82 § :n 10 kohta, sellaisena kuin se on
5090: gen den 21 december 1923, erhålla följande laissa joulakuun 21 päivältä 1923, näin
5091: ändrade lydelse: kuuluvaksi:
5092:
5093: 82 §. 82 §.
5094:
5095: 10) Från skattskyldig persons inkomst 10) Verovelvollisen henkilön tulosta on
5096: skall ytterligare avdragas, enligt vad kom- vielä vähennettävä sen mukaan kuin kun-
5097: munalfullmäktige för varje år besluta, nanvaltuusto kutakin vuotta varten päät-
5098: minst femhundra och högst fyratusen mark tää, vähintään viisisataa markkaa ja enin-
5099: för varje barn, som han på grund av sin tään neljätuhatta markkaa jokaiselta lap-
5100: fö11sörjningsplikt försörjt och som vid selta, jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla
5101: skatteårets utgång ej fyllt aderton år. on elättänyt ja joka verovuoden päättyessä
5102: - - - (I övrigt oförändrad.) ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta.
5103: - - (Kvten aikaisemmin.)
5104: 118 VII,l. - Maalaiskuntain ja kaupunkien kunnallishallinto.
5105:
5106:
5107: Lag Laki
5108: om änd.ring ,av förordningen av den. 8 kunna.llishallituksesta kaupungissa joulu-
5109: december 1873 angående kommun:alför- kuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen
5110: valtning i sta.d. muuttamisesta.
5111:
5112: I enlighet med Riksdagens beslut skall Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu-
5113: 55 § 4 punkten i förordningen av den 8 tetaan kunanllishalituksesta kaupungissa
5114: december 1873, angående kommunalförvalt- joulukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuk-
5115: ning i stad, sådant detta lagrum lyder i sen 55 § :n 4 kohta sellaisena kuin se on
5116: lagen av den 21 decemher 1923, erhålla föl- laissa joulukuun 21 päivältä 1923, seuraa-
5117: jande ändrade lydelse: vasti:
5118:
5119: 55 §. 55 §.
5120:
5121:
5122: 4) Från skattskyldig persons inkomst 4) Verovelvollisen henkilön tulosta on
5123: skall ytterligare avdragas, enligt vad stads- vielä vähennettävä, sen mukaan kuin kau-
5124: fullmäktige för varje år besluta, minst punginvaltuusto kutakin vuotta varten
5125: femhundra och högst fyratusen mark för päättää, vähintään viisisataa markkaa ja
5126: varje barn, som han på grund av sin för- enintään neljätuhatta markkaa jokaiselta
5127: sörjningsplikt försörjt och som vid skatte- lapselta, jota hän elatusvelvollisuutensa
5128: årets utgång ej fyllt aderton år. - - - nojalla on elättänyt j.a joka verovuoden
5129: (I övrigt oförändrad.) päättyessä ei ole täyttänyt kahdeksaatoista
5130: vuotta. - - - (Kuten aikaisemmin.)
5131:
5132: Helsingfors den 11 februari 1937. Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
5133:
5134: C. 0. Frietsch. Arvo Inkilä.
5135: K.-A. Fagerholm. Miina Sillanpää.
5136: Ralf Törngren. Edvin StenwalL
5137: 119
5138:
5139: Vll,z. - Lak. rul. N:o 16.
5140:
5141:
5142:
5143:
5144: Rytinki. y. m.: Ehdotus laiksi tiheissä asumusryhmissä ole-
5145: vie.n vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain muut-
5146: tamisesta.
5147:
5148:
5149: E d u s ik u n n a 11 e.
5150:
5151: Sen jälkeen kuin laki tiheissä asumus- ruiseen alaan asti, niin kohtuutonta ei olisi,
5152: ryhmissä olevien vuokra-alueiden lunasta- jos se määräys u'lotettaisiin koskemaan tä-
5153: misesta 28/2 1936 annettiin, on pienviljeli- män lain mukaan 1unastusoikeuden alaisia
5154: jäin tilanne näillä a:lueilla sanotun iain ra- kasvi- ja puutarhaviljelyksiä sekä pienvil-
5155: joittavien määräysten johdosta huomatta- jelyksiä, joiden omistajat tällä viljelystdi-
5156: vasti huonontunut, uhaten useissa .tapauk- minnallaan elättävät itsensä ja perheensä
5157: sissa lopettaa heidän elinkeinonsa. Vuokra- ja jotka ovat verrattavissa ruumiillisen työn
5158: suhd:etta jatkavien ~ainsäännösten no- tekijöihin, omaten siis ne kelpoisuudet, mitkä
5159: jalla ovat he tähän asti voineet aluettaan, lunastuslaissa on asetettu ehdoiksi iunastus-
5160: viljellä, mutta kun nyt lailla rajoitetaan lu- vaatimu:ksen perilleajamiseksi.
5161: nastettavan a:lueen suuruus 2,000 neliö- Tämän vuoksi edellä esitetyn perusteella
5162: metriksi, jää selviöksi, että he eivät sen ehdotamme kunnioittaen,
5163: turvin voi elinkeinoaan harjoittaa. Kun
5164: ottaa huomioon, että tätä lakia valmistel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5165: taessa jo ehdotettiin lunastusoikeuden van lakiehdotuksen:
5166: myöntämistä aina kahden hehtaarin suu-
5167:
5168:
5169:
5170: Laki
5171: tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain
5172: muuttamisesta.
5173:
5174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
5175: määrätyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä helmikuuta 1936 tiheissä asumusryhmissä
5176: olevien vuokra-a:lueiden luna:stamisesta annetun 'lain 5 §:n 1 momentti näin kuuluva:ksi:
5177:
5178: 5 §. O'leva alue. Jos alueen lisääminen tai vä-
5179: Alueeseen, joka tämän lain mukaan lu- hentäminen katsotaan tarkoituksenmukai-
5180: nastetaan vuokramiehen omaksi, luetta:koon seksi, olkoon siihen oikeus. Kuitenkin äl-
5181: tarpee'l:linen asuntotontti sekä siihen välit- köön tämän ·lain nojalla ·lunastettako suu-
5182: tömästi liittyvä vuokramiehen ha;llinnassa rempaa aluetta kuin kaksituhatta neliö-
5183: 120 VII,2. - Vuokra-alueiden lunastaminen tiheissä asumusryhmissä.
5184:
5185: metriä, jollei tilusten sopiva ja tarkoituk- tai puutarhanhoidolla tai muulla siihen ver-
5186: senmukainen sijoitus vaadi suuremman rattavalla. Viimeksimainitussa tapauksessa
5187: alueen lunastamista, .tai jollei vuokramies saakoon vuokramies lunastaa vuokra--
5188: joko kokonaan tai pääasiallisesti elätä it- alueen:sa kokonaisuudessaan, ei kuitenkaan
5189: seään vuokra-alueen viljelemisellä, kasvi- suurempaa aluetta kuin kaksi hehtaaria.
5190:
5191:
5192: Helsingissä helmikuun 9 p•äivänä 1937.
5193:
5194: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
5195: 121
5196:
5197: vn,3. - Lak. an.. N:o 17.
5198:
5199:
5200:
5201:
5202: Cajander y. m.: Ehdotus laiksi eräiden luonnonsuojelu-
5203: alueiden perustamisesta valtiomnaille.
5204:
5205:
5206: E d u s k u n n a 11 e.
5207:
5208: Senjälkeen kuin eduskunnan 16 päivänä tintönsä, asettuen yleensä puoltamaan luon-
5209: maaliskuuta 1928 hyväksymä laki seitsemän nonsuojelualueiden aikaansaamista valtion-
5210: luonnon- ja neljän kansallispuiston perusta- maille, mutta katsoen tarpeelliseksi tehdä
5211: misesta valtionmaille oli pariin suojelu- :eräissä kohdin muutoksia hallituksen ·esi-
5212: alueeseen kohdistuvien oikeudellisten epäi- tyksessä ehdotettuihin alueisiin.
5213: lyjen takia jäänyt tasavallan presidentin Laajoissa piireissä kauan odotettu luon-
5214: vahvistusta vaiHe ja eduskunta antanut nonsuojelualueiden perustaminen valtion-
5215: lakiehdotuksen raueta, kehoitti eduskunta maille on siis valitettavasti jälleen kuol-
5216: 25 päivänä lokakuuta 1929 hallitusta pe- leessa pisteessä. Ratkaisun monivuotinen
5217: rusteellisesti selvityttämään luonnonsuojelu- viivä:styminen on jo ehtinyt tuottaa ilmeisiä
5218: alueiden perustamiseen liittyvät taloudelli- haittoja ja uhkaavat haitat yhä lisääntyä.
5219: set ja oikeudelliset kysymykset ja tämän Jokainen kuluva vuosi näyttää tuottavan
5220: nojalla antamaan ,eduskunnalle uuden esi- vaurioita useiden ehdotettujen suojelu-
5221: tyksen asiasta. Pyydetyn selvityksen val- alueiden luonnon alkuperäisyydelle, lähinnä
5222: misti hallitukselle valtionkomitea, jonka vilkastuneen, mutta aivan järjestämättö-
5223: puheenjohtajana oli professori Kyösti Haa- män matkailuliikenteen johdosta. Matkailu-
5224: taja sekä jäseninä professori Kaarlo Lin- ja retkeilyliikenteen järjestämiseen ja
5225: kola ja kan:sanedustaja Kalle Aukusti Lohi. alueiden tarkoituksenmukaiseen valvontaan
5226: Komitea antoi mietintönsä 14 päivänä hel- ei taas voida ryhtyä, ennenkuin asianmukai-
5227: mikuuta 1931. Tästä mietinnöstä sekä sen nen laki, asetukset ja järjestyssäännöt on
5228: pohja'lla valmistetusta esitysehdotuksesta saatu aikaan. Jokaisen viivyttelyvuoden voi
5229: hankittiin sittemmin useammilta viranomai- myös katsoa tuottavan taloudellista mene-
5230: silta lausunnot, joista viimeiset saapuivat tystä niille köyhän Pohjois-Suomen paikka-
5231: tammikuussa 1932. Joulukuun 5 päivänä kunnille, joiden lähistöille matkailijain
5232: 1935 hallitus antoi eduskunnalle esityksen käyntipaikoiksi soveltuvia kansalEspuistoja
5233: luonnonsuojelualueiden perustamisesta val- on suunniteltu. On nimittäin selvää, että
5234: tionmaille. Lakiehdotus, jonka mukaan jo kansallispuisto-nimitys olisi sekä koti-
5235: valtionmaista erotettaisiin kuusi yleistä että ulkomaalaisten parissa mitä parhainta
5236: luonnonsuojelualuetta ·eli luonnonpuistoa ja mainostusta näiden alueiden hyväksi. Tämä
5237: neljä erityistä luonnonsuojelualuetta eli näytään jo käsitettävän Pohjois-Suomen
5238: kansallispuistoa, ei kuitenkaan ehtinyt tulla väestönkin taholla. Muonion ja Enontekiön
5239: viime valtiopäivien istuntokaudella lop- kunnanvaltuustot ovat jo lausunnoillaan
5240: puunkäsitellyksi ja joutui sen johdosta rau- kiirehtineet Pallas-Ounastunturin kansal-
5241: keamaan. Laki- ja talousva'liokunta ehti lispuiston perustamista. Kemijärven kunta
5242: kuitenkin antaa ha1lituksen esityksestä mie- on vuosikausia harrastanut Pyhätunturin
5243:
5244: 16
5245: 122 VII,3. - Luonnonsuojelualueiden perustaminen valtion maille.
5246:
5247: julistamista kansallispuistoksi. Ilmeisesti mälle kuin 2-3 vähäiselle viljelystilalle;
5248: myös Petsamon väestö toivoo Heinäsaarille laidunmaana se on seudun asujamistolle
5249: järkiperäistä linnuston valvontaa, mikä saa- liian etäinen eikä alueella usein käyneiden
5250: taisiin aikaan erottamalla saaret kansallis- kokemuksen mukaan laiduneläimiä liiku
5251: puistoksi. kuin sattumalta. Laki- ja talousvalio-
5252: Mie'lestämme luonnonsuojelualueiden pe- kunnan mietinnössä ehdotettu Ku:tsan luon-
5253: rustamista olisi vakavasti joudutettava. nonpuiston alueen supistaminen V uorijär-
5254: Asiassa tarpeellinen laki olisi säädettävä ven kylän puolella tuottaisi sen haitan, että
5255: kaikessa pääasiassa rauenneen lakiehdotuk- huomattava osa Kutsajoen ihanasta ja eri-
5256: sen mukaisesti. Laki- ja rtalousvaliokunnan koisluontoisesta laaksosta jäisi pois luonnon-
5257: mietinnössä ehdotetuista muutoksista an- suojelualueesta; supistaminen ei pois jätet-
5258: saitsee mielestämme huomioonotettavaksi tävä;ksi ehdotetun osan yleisen karuuden
5259: Mallan luonnonpuiston rajan siirtäminen vuoksi missään tapauksessa mainittavasti
5260: lännemmäksi ja Pallas-Ounastunturin kan- hyödyttäisi laiduntamista. Rajan tulisi siis
5261: sallispuiston rajan siirtäminen Ounasjoki- kulkea arkaisemman suunnitelman mukai-
5262: varressa kahden kilometrin etäisyydelle sesti. Pallas-Ounastunturin kansa:llispuisto-
5263: joesta, samoin 12 ja 14 pykäliin tehdyt a:lueeseen voi aikaisempien ehdotusten mu-
5264: pienet muutokset. Sensijaan erinäisiä toi- kaan hyvin sisältyä kaunis ja linnuston
5265: sia muutoksia on ilmeisesti pidettävä luon- rauhoitukselle tärkeä Vuontisjärvi, jos ase-
5266: nonsuojelun kannalta katsoen huononnuk- tuksella säädetään kalastus siinä luvalli-
5267: sina eikä asianomaisten paikkakuntien ta- seksi, mihin ei luonnonsuojelun kannalta
5268: louselämän kannalta välttämättöminä. En- ole, alueen kansallispuistoluonteeseen kat-
5269: sinnäkin olisi Pääskyspahdan luonnonpuis- soen, estettä. Pyhätunturin 'kansallispuisto-
5270: ton erottamatta jättäminen valitettavaa. alueesta pois jätettäväksi ehdotettu soinen
5271: Alue on ehdotetuista luonnonsuojelu- kaakkoiskulma ·ei voine olla asutuksen kan-
5272: alueista ainoa, joka kuuluu Suomen Lapille nalta erikoisemman tärkeä. Sen sijaan se
5273: niin ominaiseen koivuvyöhykkeeseen ja on alueen kiintoisien jännesoiden takia olisi ar-
5274: luontonsa, erityisesti kasvistonsa, puolesta vokas osa Pyhätunturin kansallispuistossa
5275: sellainen helmi, jolle ei asiantuntijain va- ja senvuoksi kansallispuistoon sisällytettävä.
5276: kuutusten mukaan ole vastinetta missään Kaiken edelläesitetyn perusteella ehdote-
5277: muualla Lapin alueella. Alue on sitäpaitsi, taan,
5278: vastoin väitteitä, täysin syrjässä Petsamossa
5279: vallatuista nikkelialueista eikä sen rajojen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5280: sisällä olisi missään tapauksessa tilaa enem- van lakiehdotuksen:
5281:
5282:
5283:
5284: Laki
5285: eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille.
5286:
5287: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5288:
5289: 1 §. sellaisena kuin se on muutettuna 15 päi-
5290: Sellaisen luonnonsuojelun aikaansaami- vänä marraskuuta 1927 annetulla lailla,
5291: seksi, josta säädetään 23 päivänä helmi- erotetaan seuraavat valtion alueet:
5292: kuuta 1923 annetussa luonnonsuojelulaissa,
5293: VII,3. - Cajander y. m. 123
5294:
5295: 1. yleisiksi luonnonsuojelua1uerksi eli olevat niittypalstat niiden pohjoispuolelta,
5296: luonnonpuistoiksi: Niluttijärven eteläpäähän, sekä siitä Hauki-
5297: a. Kutsajoen alue Sallan kunnassa Kut- lammin palstan pohjoispuo'litse Ala-Paino-
5298: san luonnorrpuistdksi; tunturijärvelle;
5299: b. Pisavaaran alue Tervolan ja Rovanie- läntinen raja kulkee viimemainitusta jär-
5300: men kunnissa Pisavaaran luonnonpuistoksi; vestä Painotunturin ja Julmaivan länsipuo-
5301: c. Mallatunturin aJue Enontekiön kun- litse Julmaivan lammen länsirannalle sekä
5302: nassa Mallan luonnonpuistoksi; siitä, kie:r'täen Jyrhämäjärven poiSJOIS-
5303: d. Pääskyspahdan alue Petsamon kihla- pää:ssä, sen länsipuolella taloiHe annetun
5304: kunnassa Pääskyspahdan luonnonpuistoksi; niittypalstan tämän itäpuolelta ynnä Kuo-
5305: e. osa Pummangin niemestä Petsamon najärven ja Lintujärven luota 'ta:loille an-
5306: kihlakunna:ssa Pummangin luonnonpuis- netut niittypalstat samoin niiden itäpuo-
5307: toksi; lelta, Ylimmäisen Kursujärven länsipäähän
5308: f. Biisijärven alue Salmin kunna:ssa Bii- sekä siitä Moutikaisen halki Tuorusjärvestä
5309: sijärven luonnonpuistoksi; sekä laskevan Pyhäojan pohjoiseen mutkaan; ja
5310: 2. erityisiksi luonnonsuojelualueiksi eli pohjoinen raja kulkee siitä, missä 'länti-
5311: kansallispuistoiksi: nen raja ·edellisen mukaan loppuu, Aapa-
5312: a. Pallas- ja Ounastunturin alue Kittilän, järveen.
5313: Muonion ja Enontekiön kunnissa Pallas-
5314: Ounastunturin karrsallispuistoksi; 3 §.
5315: b. Pyhätunturin alue Kemijärven ja Pel- Pisavaaran luonnonpuiston raja kulkee:
5316: kosenniemen kunnissa Py;hätunturin kansal- idässä Juurakkoniemen valtionasutus-
5317: lispuistoksi; tilan kulmapyykistä N:o 3 Pisajärven länsi-
5318: c. Heinäsaaret ja niitä ympäröivä vesi- puolella olevan selkälinjan 'lärrsipuolelta,
5319: alue Petsamon kihla:kunnassa Heinäsaarien mainitun tilan rajaa ja sitten selkälinjaa
5320: kansa:llispuistoksi ; sekä pitkin etelää 'kohti Sorvajoen eteläpuolelle
5321: d. Storlandet eli Stora Träskö niminen Pisavaaran kankaan pohjoislaitaan, siitä
5322: saari siihen kuuluvine vesialueineen Kirk- kaa!kkoon Isonlomanojaan sille kohdalle,
5323: konummen kunnassa Porkkalan kansallis- missä oja laskeutuu kankaalta korpeen,
5324: puistdksi, tästä etelään Kuusilaenjängän lounaispäitse
5325: kukin näistä alueista niiden rajojen mu- ja siitä ensin selkälinjaa ja sitten Pukin-
5326: kaan ja muuten sillä tavalla kuin jäljem- jokea seuraten sekä sitten Ki'lpajängän yli
5327: pänä tarkemmin säädetään. Antinaavalle;
5328: etelästä Antinaapaa myöten länttä kohti
5329: 2 §. Kätkäjärven valtionasutustilan N:o 19 niit-
5330: Kutsan luonnonpui'Ston raja kulkee: typalstaan ja Louejokeen;
5331: itäinen raja alkaa Aapajärven eteläpäästä, lännessä aluksi Louejdkea, sitten Ranta-
5332: kulkee siitä isojaossa taloille erotetu1le Tuh- Peuran ja Mäkipeuran talojen rajaa pitkin
5333: kamutkan niittypalstalle ja siitä Mutka- pohjoiseen Vähänlomanojaan saakka, sen-
5334: lammin niittypals'talle, jonka eteläpäästä se jälkeen kankaan ja soiden rajaa puroon,
5335: kulkee suoraan itään Vuorijärven jakokun- joka laskee Isonloman kdhdalla Louejokeen,
5336: nalle isojaossa erotetun kotipalstan länsi- ja tätä puroa ja Louejdkea myöten Ison-
5337: rajaan sekä sitten mainittua rajaa pitkin pärinalustan keskipaikoille; ja
5338: Kutsajokeen ja siitä Saarilammilie; luoteessa Isonpärinalustan ja Sorva:laen
5339: eteläinen raja kulkee Saarilammilta, kier- ylitse yllä mainittuun Juurakkoni'emen val-
5340: täen Saarilammin ja Sieminkijoen latvalla tionasutustilan :kulmapyykkiin N:o 3.
5341: 124 VII,3. - Luonnonsuojelualueiden perustaminen valtion maille.
5342:
5343: 4 §. 6 §.
5344: Mallan luonnonpuiston raja kulkee: Pummangin luonnonpuiston raja kulkee:
5345: lännessä Kolmenvaltakunnan pyykistä idässä merenrannasta Pikkuniittylammin
5346: valtakunnan rajaa myöten Mallajärven län- itäpuolelta lähtien etelää kohti Riita'kurun
5347: sipään kohdalle ; alle;
5348: pohjoisessa Mallajärven pohjoista ranta- etelä'ssä Riitakurusta jyrkänteen alitse
5349: viivaa pitkin järven koilliskulmaan ja siitä Nujakanjärven kuruun ja siitä lounasta
5350: Mallajoen suuta kohti, jättäen Mallajoen kohti Isomukan lahden pohjaan; ja
5351: luonnonpuiston sisälle, Ruotsin poroille paa- länrressä ja pohjoisessa merta pitkin 500
5352: lutettuun tiehen ja sen rajaa seuraten Sii- metrin etäisyydellä siitä, missä kahden rn'et-
5353: lasjärven rantaan; rin syvyys normaalisen matalanveden mu-
5354: idässä Sii'lasjärven länsirantaa, SiilMkos- kaan alkaa.
5355: ken länsipuolitse ja pitkin Kilpisjärven 7 §.
5356: rantaa noin 100 metrin etäisyydellä ran- Riisijärven luonnonpuiston muodostavat
5357: nasta; ja kaksi eri ~ohkoa, etelliinen Latvalammin
5358: etelässä Kilpisjärveä myöten noin 100 puisto ja pohjoinen Kalaojan puisto.
5359: metrin etäisyydellä rannasta ja Porosaaren Latvalammin puiston raja kulkee:
5360: ja Saivonsaaren kohda1la noin 100 metrin idässä va'ltakunnan rajaa pitkin;
5361: etäisyydellä näistä saarista selällepäin Ko- lounaassa valtakunnan rajasta, noin 1
5362: talahden perukkaan sekä siitä valtakunnan kilometrin päästä Latvalammista etelään,
5363: rajaa seuraten Kolmenvaltakunnan pyy'k- luodetta kohti suoalueiden lounaista reunaa
5364: kiin. seuraten pienelle suolammelle, josta oja
5365: Edellä säädetyt etäisyydet Kilpisjärven juoksee luoteeseen päin Talkkunalampiin;
5366: rannasta ja saarista lasketaan keskiveden- luoteessa mainitusta lammesta Kallisvaa-
5367: korkeuden mukaan. ranlammin eteläpäähän; ja
5368: 5 §. koillisessa Kallrsvaaranlammista Puomi-
5369: Pääskyspahdan luonnonpuiston raJa kul- lammin pohjoispuolitse suoalueen koillissyr-
5370: kee: jää pitkin valtakunnan rajaan noin 400
5371: lännessä Kuotsjärven rannalta Haapanie- metrin päähän Latvatammista pohjoiseen.
5372: men itäosasta Kolmila!kiseen, seuraten asu- Kalaojan puisto käsittää Kataojan var-
5373: tustoimituksessa määrättävää valtionmaan ret valtakunnan rajasta lähtien luodetta
5374: ja asutustilojen välrstä rajaa; kohti noin 2 1 / 2 kilometrin pituudelta ja
5375: pohjoisessa Kolmilakisesta ensin pitkin noin 400 metrin leveydeltä ojan län'sipuo-
5376: edellä mainittua rajaa sekä sitten samassa lella sekä noin 600 metrin leveydeltä sen
5377: suunnassa edelleen maantiehen ja sitten itäpuolella.
5378: pitkin maantietä alueen itäiseen rajaan 8 §.
5379: saakka; Pallas-Ounasturrturin kansallispuisto ra-
5380: idässä Orsoaivin koirlisen kukkulan itä- joittuu:
5381: '
5382: puolella ja Lutslompolon pohjoispuolella etelässä J erisjärveen ja sen pohjoisran-
5383: etelästä pohjoiseen kulkevaa vanhaa linjaa nalla olevien talojen rajoihin;
5384: pitkin; ja lännessä Vuontisjokeen, kulkien raja
5385: etelästä Lutslompolosta pitkin Pientä Ko- Vuontisjärven länsirantaa ja Ison Puuke-
5386: losjdkea sekä siitä Malla:kvaaran koillispuo- ran länsipuolitse Muonion, Kittilän ja
5387: litse Kuotsjärven rantaan, sekä sitten Enontekiön kuntien yhteiseen rajapistee-
5388: Kuostjärveä pitkin Haapaniemen itä- seen, minkä jälkeen raja kiertää Keräsjär-
5389: osaan. ven itäpuolitse Pahajoelle ja Ruototuntu-
5390: VII,3. - Cajander y. m. 125
5391:
5392: rille, josta se kulkee Siosjärven itäpuolel'le RN :o 2, sekä sen ympärillä olevan vesi-
5393: Hetan kylän väliaikaisen ·loll'kon rajaan; alueen RN:o (1, 2) 2 Kirkkonummen kun-
5394: pohjoisessa Hetan kylän väliaikaisen loh- nan Porkkalan kylässä.
5395: kon rajaan; ja
5396: idässä rajaan, joka kulkee noin kahden 12 §.
5397: kilometrin etäisyydellä Ounasjoesta sen Jos niiden alueiden ympärysrajojen sisä-
5398: länsipuolella ja etelämrpänä Suasjärven ja puolella, jotka on määrätty 1-11 §:ssä, on
5399: Vuontisjärven sekä Saivonjärven länsipuo- tiloille isojaossa erotettuja tai erotettavaksi
5400: Iitse Sarvijärveen sekä siitä Järvenpäävaa- määrättyjä tai määrättäviä palstoja tahi
5401: ran itäpuo'litse Palla:sjärveen, jota pitkin muita isojaolla erottamattomia talojen ti-
5402: raja kulkee Pallasjärven talon kotipalstaan lU:ksia taikka tiluksia, jot!ka kuuluvat kruu-
5403: kuuluvan v•esialueen koilliseen rajakulmaan nunmetsätorppiin tai muihin vuokra-aluei-
5404: sekä siitä pitkin Pallasjärven talon vesira- siin, ei sellaisia ·alueita lueta luonnonsuo-
5405: jaa saman vesipalstan kaakkoiseen kulmaan jelualueeseen.
5406: sekä siitä vesirajapyykkiin N:o 4 ja siitä Milloin 1 momentissa mainittu isojaossa
5407: rantaa pitkin Juustojängänojan suussa ole- erottamaton taikka vuokra-alueeseen kuu-
5408: valle Pallasjärven talon palstalle, sekä sit- luva tilus isojaossa tai vuO'kra-aluetta lunas-
5409: ten Keimiöjärven länsipuolitse ja Keimiö- tettaessa tahi muulla tavalla joutuu val-
5410: tunturin itäpuolitse Koivarovan uudistalon tion hallintaan, luetaan sellainen tilus luon-
5411: rajaan. nonsuojelualueeseen, jollei valtioneuvosto
5412: 9 §. jossakin tapauksessa toisin määrää.
5413: Pyhätunturin kansallispuiston rajana
5414: ovat: 13 §.
5415: etelässä Kemijärven pitäjän taloille iso- Tässä laissa perustettavaksi määrätyn
5416: jaossa annettujen Pyhätunturin aluetta luonnonsuojelualueen muodostaminen -äl-
5417: vastassa olevien palstojen rajat; köön estäkö isojaossa valtion metsämaita ja
5418: idässä Vitta-aapa ja Pyhäjärven lohkon yksityisten tiluksia toisistaan erotettaessa
5419: lounainen raja; sijoittamasta tiluksia siten kuin tarkoituk-
5420: pohjoisessa Pyhätunturin pohjoispuolella senmukainen isojako edellyttää. Jos val-
5421: oleva suoalue; ja tion omistama luonnonsuojelua·lueeseen kuu-
5422: lännessä Pyhätunturin ja Huttukankaan luva tilus isojaossa siirtyy yksityiselle, va-
5423: välinen suoalue. pautuu tilus rauhoituksesta.
5424: 10 §. Luonnonsuojelualueen muodostaminen äl-
5425: Heinäsaarien kansallispuisto käsittää köön myöSkään estä:kö sen ympärysrajojen
5426: Ison Heinäsaaren ja Pienen Heinäsaaren sisäpuolella olevien vuokra-alueiden lunas-
5427: ja niiden välillä ja ympärillä olevan vesi- tamista itsenäisiksi tiloiksi sillä tavalla kuin
5428: alueen, ulottuen vesialueen raja Ison Heinä- tällaisten alueiden lunastamisesta on sää-
5429: saaren etelä-, länsi- ja pohjoispuolella sekä detty.
5430: Pienen Heinäsaaren pohjois-, itä- ja etelä- 14 §.
5431: puolella 500 metrin etäisyydelle siitä, missä Luonnonsuojelualueiden ympärysrajat
5432: kahden metrin syvyys normaalisen matalan- mä'ärätään yksityiskohtaisesti ja merkitään
5433: veden mukaan alkaa. maalle rajan:käyntitoimitU:ksella. Jos syn-
5434: tyy epätietoisuutta rajan pai'kasta kartalla,
5435: 11 §. on toimitusmiesten alistettava kysymys val-
5436: Porkkalan kansaHispuisto käsittää Stor- tioneuvoston ra:t!kaistavaksi, ennenkuin raja
5437: landet eli Stora Trä:Skö nimisen saaren, maalla käydään ja rajamerkeillä varuste-
5438: 126 VII,3. - Luonnonsuojelualueiden perustaminen valtion maille.
5439:
5440: taan. Mil:loin rajan suunnasta ei ole epä- kun 'luonnonsuojelualueen raja maalla on
5441: selvyyttä taikka jos kustannusten välttämi- lopullisesti avattu ja rajamerkeillä varus-
5442: seksi näyttää tarkoituksenmukaiselta, avat- tettu, on yksityisellä asianomistajalla tai
5443: koot toimitusmiehet heti rajan kokonaan tai valtion edustaja:lla valta esittää muistutuk-
5444: osaksi ja varustakoot sen rajamerkillä sa- sia toimitusta vastaan valtioneuvostoon ilml-
5445: malla !kuin he määräävät rajan paikan kar- menkymmenen päivän kuluessa siitä lukien
5446: talla. kuin alistaiillisesta tai rajankäynnin lopet-
5447: Rajankäynnissä, josta puhutaan 1 mo- tamisesta on toimituskokouksessa ilmoitettu.
5448: mentissa, ä~köön 'käytäkö sellaisten yksityis-
5449: ten hallussa olevien isojaolla erottamatto- 16 §.
5450: mien .tiluksien rajoja, jotka ovat ·luonnon- Valtioneuvoston asiana on määrätä, mistä
5451: suojelualueen ympärysrajojen sisällä eikä ajasta alkaen luonnonsuojelua'lueita koske-
5452: muidenkaan yksityisille kuuluvien tiluksien vat säännökset tulevat kuhunkin alueeseen
5453: raJOJa, jolleivät toimitusmiehet jossakin nähden noudatettaviksi, niin myös mistä
5454: kohdassa katso sitä tarpeelliseksi. ajasta lukien tilus, josta mainitaan 12 § :n
5455: Jäämeressä sekä Kilpisjärvessä ja Kuots- 2 momentissa, on luettava liitetyksi luon-
5456: järvessä on vesirajat vain merkittävä kar- suojelualueeseen vai onko se varattava muu-
5457: talle. hun tarkoitukseen.
5458:
5459: 15 §. 17 §.
5460: Milloin 14 § :ssä mainittu rajankäynti- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
5461: toimitus alistamisen johdosta keskeytyy ·tai täntöönpanosta annetaan asetuksella.
5462:
5463:
5464: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1937.
5465:
5466: A. K. Cajander. Mauno Pekkala.
5467: Edwin Linkomies. Väinö Voionmaa.
5468: Edv. Vaarama. Mandi Hannula.
5469: Helena Syrjälä.
5470: 127
5471:
5472: VII,4. - Toiv. aJ.. N:o 27.
5473:
5474:
5475:
5476:
5477: Toivonen y. m.: Henkikirjoitusta koskevien säännösten
5478: uudistamisesta.
5479:
5480:
5481: E d u s kun n alle.
5482:
5483: Vaalioikeuden määrittelyä koskeva lain- Vuonna 1894 annettu henkikirjoitusasetus
5484: säädäntömme ei ole kaikilta kohdiltaan niin kuitenkin asettaa eräät osittaista jopa tila-
5485: selvä, että ilman valitusmenetelmiä aina päisavustustakin nauttivat sellaiseen tilan-
5486: voitaisiin varmasti todeta kenellä on vaali- teeseen, jossa heiltä ilman muuta tulee ote-
5487: oikeus ja keneltä se puuttuu. Epäselvyyk- tuksi pois vaalioikeus juuri tuon avustuk-
5488: sien poistamisen ja mahdollisten erehdysten sen saannin takia. Sanotun asetuksen 2 § :n
5489: kautta syntyvien oikeudenmenetysten pa- 4 momentissa määrätään, että ,vaivais-
5490: lauttamiseen nähden on jo tehty aloitteita apua'' nauttivat on pantava sen kunnan
5491: eduskunnallekin ja silloin myönnettykin, henkikirjaan, jolta apu nautitaan. Tämä
5492: että parannusten varaa kyllä olisi, mutta määräys on niin suoraviivainen, että siinä
5493: noita parannuksia ei ole siitä huolimatta ei pyritäkään panemaan mitään eroa täy-
5494: saatu. dessä köyhäinhoidossa olevien ja osittaisen
5495: Yksi kaikkein huomattavimmista epäkoh- avun saajien välille vaan joutuvat nämä
5496: dista tällä alalla on eräs ristiriitainen sään- kaikki samaan asemaan.
5497: nös vanhan henkikirjoitusasetuksen ja vaali- Kaikissa kunnissa on paljon sellaisia
5498: oikeutta määrittelevien kunnallilain kohtien asukkaita, jotka ovat niihin sijoittuneet
5499: välillä. vasta vanherumaHa iällään, joten heidän
5500: Kunnallislain (maalaiskuntain kunnallis- köyhäinhoidollinen kotipaikkaoikeutensa on
5501: lain 9 § ja kaupunkien kunnallislain 10 §) jäänyt toiseen kuntaan. Kuitenkin ovat he
5502: kautta on säädetty m. m. että kunnan jäsen useassa tapauksessa ehtineet jo kauan asua
5503: menettää vaalioikeutensa silloin, kun hän uudessa kodissaankin, ovat tulleet sen kun-
5504: ,kunnalliskodissa, muussa kunnallisessa köy- nan jäseniksi, maksaneet sille veronsa ja
5505: häinhoitolaitoksessa tai vuosihoidokkina on suorittaneet muut heille mahdollisesti asete-
5506: täyden köyhäinhoidon varassa''. Osittainen tut velvollisuudet kuntaan nähden. Kun sit-
5507: köyhäinhoidon avustus näin ollen ei saa ten on tullut vanhuus ja työvoima heiken-
5508: olla vaalioikeuden esteenä, eipä vielä täy- tynyt, tai on sattunut sairaus taikka työttö-
5509: dellinenkään avustus silloin kun sen saaja myys aiheuttanut puutteeseen joutumisen,
5510: asuu kotonaan eikä siis ole vuosihoidokkina on ollut pakko pyytää kunnalta apua.
5511: köyhäinhoidon valvonnan alla. Lakiin ei Heille on annettukin avustusta, usein varsin
5512: ole otettu tässä kohden mitään poikkeus- niukka, mutta tuo avustus on peritty takai-
5513: ehtoja, joiden mukaan ,erinäisissä tapauk- sin toiselta kunnalta ja avustuksen saaja
5514: sissa'' tai ,asetuksella erikseen säätämällä'' merkitty niiden luetteloon, jotka saavat
5515: voitaisiin osittaistakin avustusta saaviita köyhäinapua toiselta kunnalta. Tämän luet-
5516: vaalioikeus poistaa. telon mukaisesti heidät sitten jätetään mer-
5517: 128 VII,4. - Henkikirjoituksen uudistaminen.
5518:
5519: kitsemättä henkikirjaan siinä kunnassa, vuosien ajalla varsin suuret joukot köyhiä
5520: missä asuvat ja jonka Jasema ovat. Ja kuntalaisia joutui pakotetuksi turvautu-
5521: koska henkikirja on vaaliluettelojen perus- maan tilapäiseen köyhäinapuun, paisui näi-
5522: kirja, niin jäävät näiden kuntalaisten nimet den ,toiskuntalaistenkin" joukko monella
5523: pois myöskin vaaliluettelosta. seudulla huomattavaksi. Tosin ei aivan
5524: Vastoin lain nimenomaista tarkoitusta kaikkialla ole tätä vanhaa asetussäännöstä
5525: joutuvat nämä kuntalaiset vaalioikeudetta- kirjaimellisesti noudatettu, vaan on eräissä
5526: miksi sellaisen asetusmääräyksen takia, joka kunnissa jätetty henkikirjaan sellaisetkin ti-
5527: on annettu ajankohtana, jolloin kunnalli- lapäisavun saajat, jotka ovat avustuksen
5528: sesta vaalioikeudesta sen nykyisessä muo- saaneet muilta kunnilta. Mutta missä on
5529: dossa ei ollut vielä aavistustakaan olemassa. oltu oikein ,tositarkkoja ", niin siellä ovat
5530: Tavallisesti jäävät nämä henkilöt kokonaan suuret joukot jääneet vaalioikeutta vaille.
5531: henkikirjojen ulkopuolelle, sillä harvassa Epäkohta tässä asiassa on niin räikeä,
5532: tapauksessa muistettanee heitä merkitä hen- että se vaatii mitä kiireellisintä korjausta.
5533: kikirjaan siinä kunnassa, joka avustuksen Koska lainkäyttöä valvovien viranomaisten
5534: suorittaa. (Se ei kuitenkaan merkitse mi- välityksellä ei saada kansalaisten laillisia
5535: tään vaalioikeuteen nähden, koska nämä oikeuksia turvatuiksi säännösten ollessa ris-
5536: henkilöt eivät ole sen kunnan jäseniä, johon tiriitaisia, niin on välttämätöntä, että risti-
5537: heidät asetuksen mukaan on henkikirjaan riidat poistetaan.
5538: merkittävä.) Henkikirjoituksen ollessa vaalioikeuteen
5539: Tämän ristiriidan vallitessa on siitä kär- nähden niin tärkeänä tekijänä kuin se
5540: simään joutuneille yritetty oikeutensa pa- meillä on, on siihen jo ennenkin kiinni-
5541: lauttamista valitustietä. Pitäen oikeuden- tetty huomiota. On m. m. todettu, että hen-
5542: mukaisena, että vanhentuneen asetusmää- kikirjoitusmenetelmässä voi erehdysten, eräi-
5543: räyksen soveltaminen lainvastaisen menetel- den väärinkäsitysten ja laiminlyöntien
5544: män tueksi katsottaisiin harhaotteeksi, joka kautta aiheutua aiheettomia poisjäämisiä ja
5545: ilman muuta olisi peruutettava, on valituk- niiden kautta sitten myöskin vaalioikeuden
5546: sissa pyydetty asianomaisten nimiä otetta- menetyksiä. Vuoden 1933 valtiopäivillä jä-
5547: vaksi jälleen henkikirjaan ja samaten myös- tettiin eduskunnalle lakialoitekin, jossa eh-
5548: kin vaaliluetteloon. Mutta nämä valitukset dotettiin henkikirjoitusehdon poistamista
5549: eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen. vaalioikeuteen nähden. Eduskunta piti kui-
5550: Vaalilautakunnat eivät ole katsoneet ole- tenkin tätä ehtoa tärkeänä ja hylkäsi silloin
5551: vansa oikeutettuja muuhun kuin henkikir- lakialoitteen. Mutta asianomainen valio-
5552: jan seuraamiseen ja koska nimeä ei ole hen- kunta, joka asian oli kiisiteLly,t peTusteelli-
5553: kikirjassa, on valitus ilman muuta hylätty. sesti, vaikkakin ehdotti aloitteen hylkää-
5554: Samanlaisen päätöksen ovat antaneet maa- mistä, totesi mietintönsä perusteluissa, että
5555: herrat. Kun on vielä pyydetty korkeimman henkikirjoitus on järjestetty siten, että
5556: hallinto-oikeuden apua tämän ristiriidan epäkohtia saattaa siinä aiheutua. Nyt edel-
5557: oikaisemiseksi oikeudetta jääneen hyväksi, lämainitusta epäkohdasta ei silloin ollut pu-
5558: on ratkaisu sielläkin ollut sama kuin alem- hetta, mutta muutkin epäkohdat havaitsi va-
5559: missa asteissa. Virallinen Qikeuslaitos ei liokunta jo niin huomattaviksi, että katsoi
5560: ole katsonut voivansa tehdä tehottomaksi olevan tarpeellista, että henkikirjoitusta
5561: säännöstä, joka on virallisesti olemassa, koskevat säännökset uudistettaisiin, sekä
5562: vaikkakin se on ristiriidassa lain hengen että myöskin epäselvyyttä aiheuttavat kun-
5563: kanssa. nallislain kohdat selvennettäisiin.
5564: Kun äskettäin vallinneiden työttömyys- Mitään hankkeita henkikirjoitussäännös-
5565: VII,4. - 1'oivonen y. m. 129
5566:
5567: ten uudistamiseksi ei kuitenkaan ole vielä- että hallitus kiireimmiten ryhtyisi
5568: kään kuulunut, mutta säännösten ristiriitai- uudistamaan henkikirjoitusta koske-
5569: set määräykset ovat edelleen saaneet aikaan via säännöksiä ja siinä ottaisi erikoi-
5570: oikeudenmenetyksiä laajoille joukoille. Vält- sesti huomioon niiden ristiriitaisuuk-
5571: tämätöntä on siis, että eduskunnan taholta sien poistamisen, joita nyt on ole-
5572: otetaan asiassa ensi askeL Tämän vuoksi, massa kansalaisten vaalioikeutta kos-
5573: viittaamalla kaikkeen edelläesittämäämme, kevien lakisäännösten ja henkikirjoi-
5574: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan !hy- tusasetuksen välillä.
5575: väksyttäväksi toivomuksen,
5576:
5577: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1937.
5578:
5579: Otto Toivonen. Väinö Kivisalo.
5580: Paavo Aarniokoski. Juho Kuittinen.
5581: Aug. Kuusisto. Antti Lehikoinen.
5582: J. F. Tolonen. ·Viljo Rantala.
5583: Edv. Pesonen. Edv. Kujala.
5584: A. Turkka. Alpo Lumme.
5585: Armas Paasonen. Aug. Syrjänen.
5586: P. Salmenoja. Atte Muhonen.
5587: Onni Hiltunen. Elsa Metsäranta.
5588: Onni Mäkeläinen. Aino Lehtokoski.
5589: Yrjö Helenius. Hannes Ryömä.
5590: Kalle Jokinen. Mauno Pekkala.
5591: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Hugo Aattela.
5592: Samuli Tervo. Toivo Halonen.
5593: K. Hakala. Ville Kupari.
5594: Jussi Rapo. Jere Juutilainen.
5595: Jalmari Väisänen. Onni Peltonen.
5596: Jalmari Linna. Eetu Karjalainen.
5597: Karl J. Wenman. Uuno Raatikainen.
5598: Matti Lepistö. Hilma Koivulahti-Lehto.
5599: Jussi Lonkainen. Anni Huotari.
5600: Alex Hämäläinen. Miina Sillanpää.
5601: Urho Kulovaara. Väinö Voionmaa.
5602: Matti Turkia. Väinö Sinisalo.
5603: Anselm Pitkäsilta. Albin Koponen.
5604:
5605:
5606:
5607:
5608: 17
5609: 130
5610:
5611: VII,ö. - Toiv. al. N :o 28.
5612:
5613:
5614:
5615:
5616: Asikainen y. m. : Kunnan ja seurakunnan viran- ja toimen~
5617: haltijan saattamisesta verovelvolliseksi palkan maksa-
5618: valle kunnalle ja seurakunnalle.
5619:
5620:
5621: E d u s k u n n a i]_ l e.
5622:
5623: Sen jälkeen kuin eduskunta 1935 sääsi hauda:nkaivajan kartano ynnä kaikkien
5624: lain kunnallisen jaoituksen perusteista, on muiden kirkollisten viranomaisten asunnot.
5625: sanotun lain nojalla järjestetty usealla Seurauksena tästä on ol~ut, että aikaisem-
5626: paikkakunnalla huomattaviakin aluesiir- pien ·kunnallisverolakien mukaan kaupunki-
5627: toja kunnasta toiseen. Suurimmat aluesiir- kunta asunnon perusteella verottaa, ei ai-
5628: rot ovat tapahtuneet kaupunkien ympäris- noastaan virkatalosta, mutta myös kaikista
5629: töissä, jolloin aikaisemmin maalaiskuntiin henkilö- ja palkkatuloista maaseurakunnan
5630: kuuluneita n. s. esikaupunkia:lueita on siir- kirkkoherraa, ensimmäistä kappalaista,
5631: retty kaupunikialueisiin, koskapa nuo kanttor·ia, kiiJkon vahtimestaria (suntiota),
5632: alueet taajan asutuksensa sivistykselllisten haudankaivajaa, diakonissoja, kätilöftä,
5633: pyrkimystensä ja taloudellisen asemansa kunnanlääkäri:ä, kunnantalon vahtimestaria,
5634: tähden paremmin soveltuvat kaupunki- kuin kunnankamreeria, kunnanrahastonhoitajaa
5635: varsinaista maanviljelijäväestöä edustaviin ja kanslia-apulaisia, puhumattakaan nimis-
5636: maalaiskuntiin. miehistä, maalaiskonstaapeleista, henkikir-
5637: Tämä periaatteessa hyväksyttävä toimen- joittajasta ja Kihlakunnantuomarista y. m.,
5638: pide on kuitenkin käytännössä johtanut jotka valltio palkkaa. Kaikkein oudompaa
5639: usealla paikkakunnalla huomattavaan epä- on sittenkin se, että kun kirkollisveroja
5640: oikeudenmukaisuuteen, kuten esim. Mikke- maksetaan kunnallisten veroäyrien perus-
5641: lin maalaiskunnan ja Mikkelin kaupungin teella, niin maaseurakunnan papisto y. m.
5642: välisessä a!luesiirrossa, joka toimeenpantiin kirkonpalvelijat joutuvat suorittamaan toi-
5643: n10in 5 vuotta takaperin, on tapahtunut. sen seurakunnan papeille palkkaa sekä
5644: Mikkelin maaseurakuntahan on jo, kuten muita seurakunnallisia maksuja, vaikka voi-
5645: tunnettua, seitsemättä vuosisataa vanha ja massa olevan kirkkolain 3 luvun 7, 8, 9 ja
5646: Mikkelin kaupunki on perustettu vasta 10 § :ien mukaan kirkon jäsenet ovat seura-
5647: 1838; siksipä olivat seurakunnaJlliset raken- kuntansa jäseniä ja siis velv01llisia niiden
5648: nukset kuten kirkko, kirkkoherran ja en- varoj,en hankkimiseen, mitkä tarvitaan oman
5649: simmaisen kappalaisen virkatalot aivan seurakunnan kirkollisiin asioihin.
5650: kaupungin välittömässä läheisyydessä, joten Kun tämänlaisia epäkohtia on aluesiir-
5651: ne ulkopalstoja lukuunottamatta, aluesiir- roista tietääksemme aiheutunut useilla
5652: rossa joutuivat kaupungin alueelle, samoin muillakin paikkakunnilla kuten Lappeella,
5653: myöskin suuri maa1aiskunnan talo, käräjä- V ehkalahdella, Haminassa, Viipurissa, y. m.
5654: rakennuksineen ja kunnantoimistoineen, eikä uuden verolakikomitean mietinnössä-
5655: VII,5. - Asikainen y. m. 131
5656:
5657: kään näytä olevan ajateltu mitään kor- mahdollisesti aihe'Utuvien lakien
5658: jausta tässä suhteessa verotusmenettelyyn, muuttamisesta sen suuntaisen esityk-
5659: ehdotamme 1kunnioittaen eduskunnan pää- sen, että kunnan- ja seurakunnan
5660: tettäväksi toivomuksen, varsinainen viran- ja toimenhaltija
5661: olisi verovelvollinen sille kunnalle ja
5662: että hallitus kiireellisesti toimitut- seurak1.tnnalle, joka palkankin mak-
5663: ta.isi asiassa tutkimuksen se-kä antaisi saa.
5664: kunnallisvero- ynnä muiden siitä
5665:
5666: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
5667:
5668: Albin Asikainen. Emil Jutila.
5669: Vilho H. Kivioja. Elias Tukia.
5670: Heikki Soilrlnen. Kaarlo Hänninen.
5671: A. Halonen. Kusti Arhama.
5672: S. Salo. Eino Rytinki.
5673: Väinö Kaasalainen.
5674: 132
5675:
5676: VII,6. - Toiv. a.l. N :o 29.
5677:
5678:
5679:
5680:
5681: Salo y. m.: Toimenpiteistä kuntien velvoittamiseksi sopivin
5682: valtionavuin huolehtimaan nykyistä enemmän paikallis-
5683: teiden kunnossapidosta.
5684:
5685:
5686: E d u s k u n n a ll e.
5687:
5688: V. 1927 voimaantulleen tielain käsittelyn nusten perimisessä. Tieosakkaat ovat oi-
5689: aikana keskusteltiin siitä, onko lainsäädän- keutetusti kat!keria niille muille iJmntalai-
5690: nössämme lainkaan tar,peen määräykset n. s. sille, jotka asioittensa vuoksi joutuvat jos-
5691: kylätiejärjestelmän puitteissa hoitaa eräitä kus kulkemaan kylätietä, mutta joilla ei ole
5692: maanteitä, jotka välittävät liikennettä val- yksiköiden mukaista kunnossapitovelvolli-
5693: tion hoidossa oleville maanteille tai kunnan suutta. Tien todellisen käytön ja käyttäjien
5694: eri osien välillä ja joita y~eensä kaikki, selville saamiseksi olisi ainoa keino portti-
5695: joilla asiaa on, käyttävät, vai eikö olisi vahdein ja todistajin r~kisteröidä tien iJml-
5696: oikeudenmukaisempaa, että ne maantiet, kijat, joka taas on mahdottomuus. V as-
5697: joita ei valtion toimin hoideta, olisi kun- tuuntuntoinen kuntalainen mieluummin
5698: nan kunnossapidettävä, jolloin kunta saisi maksaisi muutamalla kymmenellä pennillä
5699: tä.hän tarkoitukseen sopivaksi katsotun val- nousseen veroäyrin hinnan, joka aiheutuisi
5700: tionavustuksen määräprosentein kunnan kyläteiden kunnossapidosta, kun kuuntelisi
5701: menoista kuten on esim. laita kansakoulu- kylätieosakkaiden murinaa erikoisrasituk-
5702: kustannuksiin nähden. sista.
5703: Lain oltua nyt käytännössä 10 vuotta, Kun nyt ·parhaillaan suunnitellaan ajan
5704: jona aikana kyläteitä ovat pitäneet kun- ja käytännön osoittamia muutoksia voimas-
5705: nossa niiden osakkaat yksiköiden perus- saolevaan tielakiin, olisi mielestämme aika
5706: teella, jotka on asetettu kullekin tien kiinnittää huomiota myöskin edellämainit-
5707: käytön tai sen ajate1~un hyödyn perusteella, tuihin näkökohtiin kylätiekysymystä järjes-
5708: näyttää siltä, että yksiköiden oikeudenmu- tettäessä. Tässä mielessä saammekin kun-
5709: kainen uudelleenjärjestely joka 10 vuoden nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyUä-
5710: päästä, kuten laki määrää, tuottaa tavat- väksi toivomuksen,
5711: tornia vaikeuksia, riitoja ja loppumattomia
5712: valituksia maalherranvirastoille. Ennen että hallitus valmistaessaan mut~
5713: yleensä käytännössä olleesta osakkaiden toksia voimassa olevaan tielakiin, har-
5714: luontaiskorjauksesta on monen tiekunnan kitsisi, missä määrin voitaisiin ny-
5715: riitojen vuoksi täytynyt luopua ja siirtyä kyistä enemmän velvoittaa kunnat
5716: urakalla annettavaan kyläteiden ikorjauk- sopw~n valtionavuin huolehtimaan
5717: seen, joka taas synnyttää vaikeuksia kul- kunnissa olevien paikallisteiden kun-
5718: lekin tieosakkaaH.le tulevien korjauskustan- nossapidosta.
5719:
5720: Helsingissä 10 p. helmikuuta 1937.
5721:
5722: S. Salo. Kusti Arhama.
5723: Kaarlo Hänninen. Kalle Kämäräinen.
5724: M. 0. Lahtela.
5725: •• ••
5726:
5727: VALTIOPAIVAT
5728: 19 3 7
5729:
5730:
5731: LIITTEET
5732: VIII
5733: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
5734: TOIVOMUSALOITTEET
5735:
5736:
5737:
5738:
5739: HELSINKI 1937
5740: VALTIONEUVOSTON KIR.JAP AINO
5741: Yliopistoa ja koululaitosta, evankelisluterilaista kirkkoa,
5742: tieteellistä tutkimustyötä, arkistoja ja museoita y. m.
5743: koskevia toivomusaloitteita.
5744: 137
5745: Vlll,1, - Toiv. al. N:o 30.
5746:
5747:
5748:
5749:
5750: Sillanpää y. m.: Määrärahasta ravintofysiologian ja käy-
5751: tännöllisen ravitsemusopin professorin vi1·kojen perus-
5752: tamiseksi.
5753:
5754:
5755: E d·u s kun n a 11 e.
5756:
5757: Ravitsemusoppi, kansanterveyshuolto ja työhön kansamme ravitsemustilan ja yleis-
5758: kotitalous kuuluvat ehdottomasti yhteen ja kunnon kohottamiseksi. Tätä toimintaa
5759: on niitä rinnan kehitettävä. Ravintokysy- vaikeuttaa kumminkin suuresti ravitsemus-
5760: mys on meillä tähän saakka katsottu vain tutkimusta perinpohjin hallitsevan johdon
5761: käytännölliseksi kysymykseksi, joka ei ole puute. Helsingin yliopistossa ei ole lääke-
5762: tarvinnut tieteellistä pohjaa. Mutta näin tieteellisessä enempää kuin maataloustiede-
5763: ei voi edelleen jatkua, vaan on nämä kysy- kunnassakaan tämän alan professoria ja
5764: mykset meilläkin vietävä tieteellisen tutki- kotitalousopettajillamme ja neuvojillamme
5765: muksen piiriin. ei ole senvuoksi ketään, joka yleensä an-
5766: Varsinkin ravitsemusoppi on tällä vuosi- taisi suuntaviivoja neuvonnalle. Tilanne
5767: sadalla perinpohjin mullistunut. Aikai- on myös lääkärien koulutuksen kannalta
5768: sempi mekaaninen käsitys, jonka mukaan surullinen, sillä kansan terveyteen ehkä
5769: ihmisen ravintoa arvosteltiin aivan kuin eniten vaikuttavana ravitsemusopin alalla
5770: ihmisruumis olisi ollut yksinkertainen läm- ei heillä ole mitään erikoisopetusta.
5771: pökone, on vähitellen kumoutunut vitamii- Ylläolevien suurten puutteiden poistami-
5772: niopin tultua yleisesti hyväksytyksi. Ihmis- seksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä seuraa-
5773: kunnan kehitykseen ja yleiseen terveyden- viin toimenpiteisiin:
5774: tilaan on tällä käsityskannan muutoksella 1. Yliopiston lääketieteelliseen tiedekun-
5775: tavaton vaikutus. taan on perustettava ravintofysiologian
5776: Meillä Suomessa on kansan ravitsemuk- professuuri, jonka hoitajan on suoritettava
5777: sessa vielä tällä hetkellä hyv·in paljon sel- .tutkimustyötä ja annettava tuleville lääkä-
5778: laisia puutteita, jotka estävät ruumiillista reille opetusta ravintofysiologiassa.
5779: ja henkistä kehitystä aiheuttaen samalla 2. Yliopiston maatalous-metsätieteelliseen
5780: ruumiin vastustuskyvyn heikkenemistä tau- tiedekuntaan on perustettava käytännölli-
5781: teihin nähden. J\.f. m. kansanravitsemusko- sen ravitsemusopin professuuri, jonka hoi-
5782: mitean suorittama tutkimus viime keväänä tajan tehtävänä on suorittaa tutkimustyötä
5783: antoi tästä asiasta selvän kuvan. Nämä ja antaa opetusta ravitsemusopissa erikoi-
5784: puutteet on jo aika yleisesti oivallettu ja sesti pitäen silmällä kansan ravitsemusta
5785: yhteiskunta on rientänyt antamaan apuaan ja toimenpiteitä tämän parantamiseksi.
5786: epäkohtien poistamiseksi. Kehittynyt ja Paitsi kotitalousneuvontaan antautuvat tar-
5787: laajentunut kotitalousneuvonta on jo tähän vitsevat tätä opetusta kipeästi kaikki agro-
5788: mennessä saavuttanut kauniita tuloksia nomit ja metsänhoitajat.
5789: tässä työssä ja tehostetun kotitalousopetuk- Tämän professuurin haltijan on labora-
5790: sen kautta saadaan jatkuvasti uusia voimia toriossaan järjestettävä tarvittavien apu-
5791:
5792: 18
5793: 138 VIII,1. - Ravintofysiologian ja ravitsemusopin professorin virat.
5794:
5795: vo1m1en avulla niiden näytteiden analysoi- ran perustamiseksi lääketieteelliseen
5796: minen ja arvostelu, joista kotitalousväki tiedekuntaan, sekä käytännöllisen ra-
5797: haluaa selvyyttä. vitsemusopin professorin viran pe-
5798: Ylläolevan perusteella ehdotamme edus- rwstamiseksi maatalousmetsätieteelli-
5799: kunnan päätettäväksi toivomuksen, seen tiedekuntaan ja näitä varten
5800: ottaisi ensi vuoden tulo- ja meno-
5801: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- arvioesitykseen tar·vittavan määrära-
5802: siin ravintofysiologin professorin vi- han.
5803:
5804: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1937.
5805:
5806: Miina Sillanpää. Kyllikki Pohjala. Aino Malkamäki.
5807: Aino Lehtokoski. Elsa Bonsdorff. Hilma. Koivulahti-Lehto.
5808: Elsa Metsäranta. Tilda Löthman-Koponen. Helena Syrjälä.
5809: Kaisa Hiilelä. Anni Huotari. Aino Luostarinen.
5810: Mandi Hannula. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Kaino W. Oksanen.
5811: 139
5812:
5813: VIII,2.'- Toiv. all. N:,o 31.
5814:
5815:
5816:
5817:
5818: Syrjälä y. m.: Komitean asettamisesta seminaarien laajen~
5819: nusta ja uudistusta varten.
5820:
5821:
5822: E d u s ik u ri Ii a 11 e.
5823:
5824: Kansakoulunopettajain valmistuksen samalla että: seminaariasetus annettaisiin
5825: uudistaminen on ollut päiväjärjestyksessä viipymättä.
5826: yhtä mittaa melkein koko tämän vuosisadan Siihen kuitenkin seminaariuudistus py-
5827: ajan. Aluksi kohdistui kysymys etupäässä sä:htyi. Osa:ksi siihen vaikutti taloudelli-
5828: seminaarien luokkaluvun lisäämiseen, sittem- nen pula-aika, mutta varsinainen este oli
5829: min muuttui se sikäli, että keskustelu tuli se, että Jyväskylässä heräsi ajatus, että
5830: koskemaan myöskin sitä pohjaa, jolle opet- sinne oli saatava kauan toivotun yliopis-
5831: tajakasvatus olisi järjestettävä. Kouluhal- ton kes'kukseksi ja alkumuodoksi kansa-
5832: lituksen ehdotuksesta asetettiin komitea tut- koulunopettajia valmistava korkeakoulu.
5833: kimaan näitä ja sen yhteydessä kaikkia Seminaarikomitea oli kyllä ehdottanut Jy-
5834: muitakin opettajavalmistukseen kuuluvia väskylään 2-vuotista ylioppilasseminaaria,
5835: kysymyksiä. Vuonna 1922 sai mainittu ko- mutta tähän ei tyydytty. Korkeakoulun
5836: mitea mietintönsä valmirksi. Siinä ehdo- puuhaajat tekivät ahkerasti työtä ja seu-
5837: tettiin kansakouluseminaareja ylläpidettä- rauksena oli, että se perustettiinkin. Jos-
5838: väksi kolmea eri tyyppiä: kansakoululle takin syystä syntyi sellainen ajatus, että
5839: pohjautuvia 6-luokkaisia, keskikoululle poh- korkealkoulu yksinään riittäisi opettajain
5840: jautuvia 4-luokkaisia ja ylioppilastutkintoon valmistuslaitokseksi. Seuraus oli joka ta-
5841: pohjautuvia 2-luokkaisia, sekä alakansakou- pauksessa sellainen, että kipeän tarpeen vaa-
5842: luseminaareja kahta eri tyyppiä: kansa- tima seminaariuudistus kokonaan seisahtui.
5843: koululle pohjautuvia 3-luO:kkaisia ja keski- Kouluhallitus on asian eteenpäin viemiseksi
5844: koululle pohjautuvia 2-luokkaisia. Mietintö tehnyt monta esitystä, mutta turhaan. Sa-
5845: sisälsi samalla myöskin ehdotuksen kunkin moin jäivät kaikki rakennusten uu:dista-
5846: seminaarityypin opetussuunnitelma:ksi sekä miset toteutta;matta, vaikka uusia oppiai-
5847: ehdotuksen seminaariasetukseksi. neita on sen jälkeen omwksuttu. Näin on
5848: Tämä mietintö on ollut pohdittavana useimmissa seminaareissamme kipeä puute
5849: kansakoulujen tarkastajien ja seminaarien la:boratoriohuoneista, kirjasto- ja lukusa-
5850: opettajain keskuudessa. Mutta sota-ajan leista, samoin kotitaloushuoneista sekä ajan-
5851: synnyttämäin poikkeuksellisten olojen ja mukaisista laulu- ja käsityösaleista, voimis-
5852: oppivelvollisuuden tuoman ankaran opet- telu- ja pu'keutumishuoneista j. n. e. Tässä
5853: tajapulan tä:hden katsottiin, että uudistuk- suhteessa varsinkin Heinolan seminaari on
5854: set olisi lykättävä joksikin aikaa. V. 1929 jäänyt kaikkein osattomimmaksi ja sen jäl-
5855: toimitti kouluhallitus saadun aineiston poh- keen Raahen sekä Rauman seminaarit.
5856: jalla opetussuunnitelmain ja asetusehdotuk- Paljon arvostelua osakseen saanut toi-
5857: sen perusteellisen tarkastuksen ja ehdotti menpide on ollut se että Jyväskylään ja
5858: 140 VIII,2. - Seminaarien laajennus ja uudistus.
5859:
5860: Raumalle perustettiin 3-luokkaiset semi- valitettavana. Mones&a muussakin suh-
5861: naarit keskikoulun pohjalle. Kun sitten teessa ovat seminaarit jääneet valtiovallan
5862: tuli korkeakoulu, lakkasi Jyväskylästä huolenpidosta osattomiksi.
5863: 3-luokkainen seminaari ja lukuvuoden On todellakin jo aika käydä kehittämään
5864: 1936-37 alusta tehtiin Heinolan 5-luok- seminaarilaitostamme ja ryhtyä tutkimaan
5865: kainen seminaari 4-luokkaiseksi asteit- sen tarpeita. Sitä vaatii kansakunnan pa-
5866: tain muuttuvaksi samalla kun Rauman 3- ras.
5867: luokkainen myös tuli 4-luokkaiseksi keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme
5868: koulun pohjalla toimiva:ksi, kuten Heino- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
5869: lankin seminaari. Mutta 6-vuotista seminaa- toivomuksen,
5870: ria ei ole saatu aikaan ja yhä ovat kaikki että seminaarien laajennusta ja
5871: seminaarit esim. vailla vieraan kielen ope- muuta yleistä uudistusta varten vii-
5872: tusta, jota seikkaa on pidettävä erittäin pymättä asetettaisiin valtion komitea.
5873:
5874: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
5875:
5876: Helena Syrjälä. Mandi Hannula.
5877: A. K. Cajander. Kaino W. Oksanen.
5878: Arvo Inkilä. Artturi Leinonen.
5879: J. Takala. Aino Luostarinen.
5880: Hilja Riipinen. Erkki Paavolainen.
5881: Aino Malkamäki. Kaapro Moilanen.
5882: Aug. Syrjänen.
5883: 141
5884:
5885: VID,3. - Hemst. mot. N:o 32.
5886:
5887:
5888:
5889:
5890: Frietsch m. fl.: Angående avlåtande av proposition med
5891: förslag till lag om privata lärdomsskolor.
5892:
5893:
5894: T i ll R i k s d a g e n.
5895:
5896: Sedan sekelskiftet har på lärdomsskole- anstalter av den 5 mars 1919, delvis ändrad
5897: väsendets område i vårt land försiggått genom lagen av den 5 april 1935, inskrän-
5898: en märklig och snabb utveckling. I all syn- ker sig denna lagstiftning till en lag an-
5899: nel'\IJ.et är detta fallet på privatskolans gående statsunderstöd för privata lärdoms-
5900: vidsträckta område. Det vill dock synas skolor (av den 22 december 1931, delvis
5901: som om denna utveckling varit i huvudsa:k ändrad genom lagen av den 20 december
5902: kvantitativ. Medan det för trettio år sedan 1935), samt tre med stöd av dessa lagar ut-
5903: fanns endast ett fåtaJl privata lärdomssko- färdade förordningar av den 4 augusti 1925,
5904: lor i Finland, uppgår deras antal numera den 22 januari 1932 och den 10 januari
5905: till 142, under det att statsskolornas antal 1936. Men dessa lagar och förordningar,
5906: är endast 89. Och medan de första privata som närmast tillkommit i syfte att reglera
5907: lärdomsskolorna upprätthöllos av för under- privatskolornas rätt tiili statsunderstöd, ha
5908: visningens reformering intresserade perso- ej i tillräcklig utsträckning skänkt beak-
5909: ner - ej sällan med betydande ekonomiska tande åt arbetsförhållandena inom dessa
5910: uppoffringar - har det övervägande anta- skolor och de vid dem anställda lärarnas
5911: let privatskolor i våra dagar till huvud- rättsliga ställning.
5912: saklig uppgift att tillfredsstäala det behov En följd härav är att flerfaldiga miss-
5913: av skolbildning, som gör sig gällande i allt förhållanden vunnit insteg på privatskol-
5914: vidare samhällskretsar och viLket staten väl väsendets område - missförhåLlanden, som
5915: närm.ast av ekonomiska skäl icke förmått gjort sig kännbara både för samhället i
5916: tillgodose. Numera up,prätthållas privatsko- dess helhet och ej minst för dem, som finna
5917: lorna i landet också tiili väsentlig del med sin utkomst som lärare vid våra privata
5918: statsmedel och kunna därför - på få un- lärdomsskolor eller utbildat sig för lärarens
5919: dantag när - ej betraktas som rent pri- levnadsbana. Dessa missförhållanden ha
5920: vata företag. Tyvärr har det visat sig, att flerfaldiga gånger påtalats, senast vid pri-
5921: dessa skolors direktioner i ett icke obety- vatskollärarföreningens möte i Helsingfors
5922: dande antal fall synas sakna tillräckligt i januari innevarande år. Det har därvid
5923: intresse och tillfredsställande omdömesför- framhå!llits, hurusom privatskolornas direk-
5924: måga i pedagogiska spörsmål. tioner nu ha praktiskt taget obegränsad fri-
5925: I_jagstiftningen på privatskolväsendets om- het att besätta ledigblivna lärartjänster
5926: råde synes ej ha förmått hålla jämna steg utan att behöva beakta sökandenas kompe-
5927: med den snabba utveckling, som försiggått tens och fackutbildning, ja utan att ens be-
5928: under senaste decennier. Om vi frånse la- höva offentligen lediganslå ifrågavarande
5929: gen angående inrättande och upprätthål- tjänster. Vidare har det påpekats, huru-
5930: lande av privata skolor och uppfostrings- som denna frihet ej sällan missbrukas, i
5931: 142 VIII,3. - Yksityiset oppikoulut.
5932:
5933: det att helt inkompetenta personer anstäl- domsskdla som åtnjuter statsbidrag bör fin-
5934: las som lärare på grund av relationer, poli- nas såvitt möjligt lika många ordinarie
5935: tiska, religiösa eller andra ovidkommande lärartjänster som det finnes lektorstjänster
5936: orsaker, för att ej tala om de falll, där ut- vid motsvarande statsläroverk; samt att
5937: nämning skett på grund av mindre löne- sådan lärartjänst bör omfatta samma antal
5938: fordringar. Det har jämväl understrukits undervisningstimmar och samma ämneskom-
5939: att lärarkårens rättsliga ställning vid våra bination som motsvarande lektorstjänst. An-
5940: privata lärdomsskolor icke är tryggad på talet ordinarie tjänster och med dem
5941: ett tillfredsställande sätt, i det erfarenheten förenad undervisningsskyldighet kunde
5942: visat att en lärare, som ådragit sig direk- lämpligen fastslås i varje enskild skolas
5943: tionens misshag, med rätt stor lätthet kun- reglemente i överensstämmelse med ovan-
5944: nat tvingas att avgå. För att råda bot på stående stadganden.
5945: dessa uppenbara missförhållanden har det För dessa tjänster borde även löneför-
5946: därför inom privatskollärarnas egen krets månerna överhetligt faststämas.
5947: efterlysts en 1agstiftning, som i allt väsent- Denna bestämmelse skulfe visserligen for-
5948: ligt skulle jämställa de privata lärdoms- mellt medföra en ökning av antalet över-
5949: skolornas lärare med lärarna vid statens hetligt påbjudna ordinarie lärartjänster. I
5950: läroverk. praktiken komme därigenom dock blott att
5951: En sådan lagstiftning slmlle - har man fastslås vad som i de flesta välskötta pri-
5952: ansett - lända vårt undervisningsväsende vatskolor är brukligt -:- men en dylik be-
5953: till gagn, samtidigt som den vore en gärd stämmelse sku]le medföra större reda och
5954: av social rättvisa. Den skulle kunna råda klarhet i våra skolförhållanden övel'huvud.
5955: bot på den orättvisa, som ~igger däri, att Att ämneskombinationerna äro desamma
5956: lärarna vid statens och de privata lärdoms- som vid statens läroverk synes önskvärt där-
5957: skolorna, vilka dock utföra ett alldeles likar- för, att det ej sällan kan gestalta sig svårt
5958: tat arbete, ha synnerligen olika anställ- -att erhålla i]:mmpetenta sökande till en tjänst
5959: ningsvillkor. Den vore samtidigt ägnad att som omfattar en ovanlig ämneskombination.
5960: avhjälpa det faktum, att personer, som Att alltför olikartade ämnen sammanföras
5961: genom dyrbara studier utbildat sig för synes ej heller pedagogiskt llämpligt. Dess-
5962: lärarbanan, få gå arbetslösa, medan - vil- utom vore enhetlighet på detta område till
5963: ket förekommit - lärarvakanser fylllas med fördel för dem, som utbilda sig för lärar-
5964: ;personer utan varje fackutbildning eller kallet. Genom en dylik bestämmelse kunde
5965: med bristfällig sådan. Härigenom kunde därjämte rätt effektivt förhindras att en
5966: den även bidraga till att höja vår lärarkårs stor del av undervisningen vid vissa privat-
5967: kompetens till fromma för skolornas all- skolor handhas som bisyssla av personer,
5968: männa arbetsresultat. Och slutligen vore som ha sin huvudsakliga verksarmhet för-
5969: den ägnad att effektivt motverka att sko- lagd till ett annat område - varigenom
5970: lorna genom politiskt betonade lärarva!l arbetstilllfällena för fa0kutbildade lärare
5971: göras till härdar för politisk verksamhet. komme att ökas.
5972: För att en sådan lagstiftning skall fylla Även i de obligatoriska övningsämnen~
5973: sin uppgift, borde i den följande omstänc borde ordinarie lärartjänster inrättas.
5974: digheter beaktas: Dessa övningsämnens pedagogiska upp-
5975: Antalet ordinarie lärartjänster vid de gift kan lätt förfelas om undervisningen
5976: olika skoltyperna och den med dem handhas som bisyssla. Ej heller !kan det
5977: förenade undervisningsskyldig'heten borde anses billigt att lärarna i dessa ämnen
5978: fixeras, lämpligen så, att vid privat lär- sakna möjlighet att erhålla ordinarie tjänst.
5979: VIII,3. - Frietsch y. m. 143
5980:
5981: Då ordinarie lärartjänst vid privat lär- vårt skolväsende till båtnad om enaihanda
5982: domsskola blivit ledig, borde den, på i hu- förfarande inslås vid privatskolorna. Det
5983: vudsak samma sätt som lektorstjänst vid måste även betecknas som ett socialt intresse
5984: statens ilärdomsskola, offentligen lediganslås att de bäst kvalificerade lärarna i främsta
5985: och av direktionen besättas enligt enahanda rummet se sin utkomst tryggad. Men det
5986: grunder som för motsvarande lektorstjänst är ej enbart känslan för social rättvisa som
5987: är stadgat. U tnämningen borde därefter kräver detta. Ty endast om så är falllet
5988: underställas skolstyrelsens prövning och sporras vår lärarkår att fullständiga sin
5989: fastställande, och besvärsrätt medgivas den, utbildning och fördjupa sina kunskaper -
5990: som anser sig med orätt förbigången, på något som för vårt skolväsendes utveckLing
5991: samma sätt som om lektorstjänster vid sta- och landets kulturliv i allmänhet är av stor
5992: tens lärdomsskolor är stadgat; så även i betydelse. Så länge ej anställandet av lä-
5993: fråga om på prov anställd lärare, som rare övervakas av offentlig myndighet, blir
5994: vägras fast anställning. det ej heliler möjligt att bereda tillfreds-
5995: Det kan ej vara för statsmakten likgil- ställande rättsskydd åt privatskollärarna.
5996: tigt, hurudan den uppfostran är, som i våra Såsom förhållandena nu gestalta sig händer
5997: privata lärdomsskolor beredes den växande det ej sällan att lärare anställas blott me-
5998: ungdOilll, viiken om några år skall träda ut delst muntligt ·avtal och därför äro så gott
5999: i livet för att verka i samhällets tjänst, som rättslösa. För någon enstaka privat-
6000: vare sig på tjänstemannabanan eller på nå- skola kan det nuvarande tiillståndet må-
6001: got annat verksamhetsområde. Det kan där- hända te sig som en fördel, för privatskol-
6002: för ej heller vara för statsmakten likgiltigt väsendet i dess helhet rmedför det säkerligen
6003: i vems händer denna uppfostran anförtros. betydande olägenheter.
6004: Då staten med betydande belopp bidrar Rektor borde utses på viss tid bland sko-
6005: till lärarnas avlöning, har den även av lans fast anställda lärare.
6006: denna orsak intressen att bevaka vid lärar- Det kan ej anses lämpligt, att till rektor
6007: utnämningarna. utses en .person, viiken saknar den utbild-
6008: Under nuvarande förhåJllanden väljas ning, som av fast anställd lärare fordras,
6009: 1
6010:
6011:
6012:
6013: lärarna ej sällan med beaktande av 'POli- ej heller någon, som handhar sin undervis-
6014: tiska synpunkter. Det händer för närva- ning endast som bisyssla.
6015: rande också att lärartjänster vid privatsko- Direktionen bör ej äga rätt att avskeda
6016: lor besättas på grund av skyldshp eller fast anställd lärare. Anföres mot honom
6017: andra relationer, utan beaktande av sökan- klagomål, borde saken hänskjutas till skol-
6018: denas kompetens och meriter. Att sådant styrelsen att behandlas på sätt som om
6019: icke överensstämmer med en sund rättsupp- lektor vid statens lärdomsskola är stadgat.
6020: fattning, behöver näppeligen framhållas. Om på grund av skdlas omorganisation eller
6021: Grundlig fackutbildning garanterar vis- upphörande lärares avskedande blir nöd-
6022: serligen ej pedagogisk förmåga, men till- vändigt, borde skolstyrelsens tillstånd där-
6023: räckliga fackinsikter måste dock anses vara till inhämtas. Sådant avskedande borde
6024: en grundförutsättning för en framgångsrik vara tillåtet endast för såvitt vederbörande
6025: Qärarverksamhet. En tillgänglig statistisk lärare ej mera kan beredas arbete vid sko-
6026: undersökning synes giva vid handen, att lan. Över beslut om avskedande borde be-
6027: statsläroverken, där lärartjänsterna besättas svärsrätt rmedgivas. Lärare som uppnått
6028: enligt sökandenas meriter, uppvisa ett i stadgad avgångsålder borde skyldigkännas
6029: regeln gynnsammare arbetsresultat än pri- att från sin tjänst avgå, så framt ej direk-
6030: vatskolorna. Det förefaller därför att lända tionen beviljar honom särskilt Wlstånd att
6031: 144 VIII,3. - Yksityiset oppikoulut.
6032:
6033: kvarstå i tjänsten. Sådant tillstånd borde fogande gentemot en ;privatskoldirektion,
6034: i regeln ej kunna beviljas till högre ålder som underlåter att ställa sig gällande för-
6035: än vad som för statsskolornas lärare är ordningar till efterrättelse, än att indraga
6036: stadgat. vederbörande skolas statsanslag. Denna åt-
6037: Lärarna befinna sig, ur en viss synpunkt gärd går dock i första hand ut över sko-
6038: betraktat, så att säga i en domares ställ- lans elever och lärare och leder kanske till
6039: ning. Det kan därför ej anses lämpligt att att en nog så behövlig läroanstalt tvingas
6040: de för sin utkomst kunna bli beroende av att upphöra med sin verksamhet, medan
6041: elevernas föräldrar, vilka genom förmedling den tredskande direktionen har relativt li-
6042: av direktionerna nu synas kunna utöva på- tet att förlora. En sådan åtgärd tillgripes
6043: tryckning vid vitsordsgivning och bestraff- därför helt naturligt synne:rlligen ogärna.
6044: ning. Lärarnas auktoritet, såväl socialt som Statsmakten borde beredas möjlighet att i
6045: i förhållande till eleverna, kan lätt bringas fall av behov avlägsna en skoldirektion,
6046: att sjun'ka om det framgår att de llmnna som visat sig olämplig för sin uppgift, utan
6047: tvingas att i sitt bedömande taga hänsyn till att den skola den representerar därigenom
6048: ovidkommande omständigheter såsom elever- tvingas att upphöra med sin verksamhet.
6049: nas föräldrars förmögenhetsvillkor och sam- På grund av vad ovan anförts få vi vörd-
6050: hällsställning. samt föreslå, att riksdagen till avhjälpande
6051: Direktion för privat lärdomsskola, som av föreliggande missförhållanden på pri-
6052: icke stwller sig gällande bestälmmelser tili vatskolväsendets område ville hemställa,
6053: efterrättelse, eller eljes visar sig sakna för-
6054: utsättningar att fullgöra sina åligganden, att regeringen skyndsarnt rnåtte
6055: borde ilmnna tvingas att avgå. utarbeta och till Riksdagen över-
6056: Under nu rådande förhållanden har sta- lärnna proposition rned förslag till
6057: ten intet annat maktmedel till sitt för- lag angående privata lärdornsskolor.
6058:
6059: Helsingfors, den 6 februari 1937.
6060:
6061: C. 0. Frietsch. Albin Wickman.
6062: Edvin StenwalL K.-A. Fagerholm.
6063: K. H. Wiik.
6064: 145
6065:
6066: VITI,a. - Toiv. a.l. N :o 32.
6067: Suomennos.
6068:
6069:
6070:
6071: Frietsch y. m.: Esityksen antamisesta laiksi yksityisistä
6072: oppikouluista.
6073:
6074:
6075: E d u s kun n a ll e.
6076:
6077: Vuosisadan vaihteen jälkeisenä aikana on nopeata kehitystä. Ellemme ota lukuun
6078: oppikoululaitoksen alalla meidän maas- yksityisten koulujen ja kasvatuslaitosten
6079: samme tapahtunut huomattava ja nopea perustamisesta ja ylläpitämisestä maalis-
6080: kehitys. Varsinkin on näin tapahtunut laa- kuun 5 päivänä 1919 annettua lakia, jota
6081: jalla yksityisoppikoulualalla. Kuitenkin osaksi on muuttanut laki 5 päivältä huhti-
6082: näyttää siltä, että tämä kehitys on ollut kuuta 1935, käsittää tätä alaa koskeva lain-
6083: paaasiassa kvantitatiivista laatua. Kun säädäntö yksityisoppikoulujen valtionavusta
6084: meillä Suomessa 30 vuotta sitten oli ai- annetun lain (joulukuun 22 päivältä 1931
6085: noastaan muutamia harvoja yksityisiä oppi- osittain muutettuna lailla joulukuun 20
6086: kouluja, on niiden luku nykyisin 142 kun päivältä 1935) sekä kolme näiden lakien no-
6087: sensijaan valtion kouluja on ainoastaan 89. jalla annettua asetusta elokuun 4 päivältä
6088: Kun ensimmäisiä yksityisiä oppikouluja yl- 1925, tammikuun 22 päivältä 1932 sekä tam-
6089: läpitivät - useinkin huomattavin talou- mikuun 10 päivältä 1936, mutta nämä lait
6090: dellisin uhrauksin - henkilöt, jotka olivat ja asetukset, jotka lähinnä ovat annetut
6091: kiinnostuneet opetuksen uudelleen järjes- yksityisoppikoulujen valtionavun järjestä-
6092: tämisestä, toimii suurin osa meidän ai- miseksi, eivät riittävässä määrässä kiinnitä
6093: kamme yksityisoppikouluista päämäärä- huomiota näiden koulujen työoloihin ja
6094: naan etupäässä sen koulusivistystarpeen näissä kouluissa toimivien opettajien oikeu-
6095: tyydyttäminen, joka on havaittavissa yhä delliseen asemaan.
6096: laajemmissa kansalaispiireissä, ja jota val- Seurauksena tästä on ollut, että paljon
6097: tio lähinnä taloudellisista syistä ei ole voi- epäkohtia on esiintynyt yksityisoppikoulu-
6098: nut tyydyttää. Nykyisin ylläpidetään myös laitoksen alalla, epäkohtia, joista kärsimään
6099: maan yksityisiä oppikouluja huomattavalta ovat joutuneet ei ainoastaan yhteiskunta
6100: osalta valtion varoilla eikä niitä senvuoksi, kokonaisuudessaan mutta vielä enemmän
6101: muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, ne, jotka saavat toimentulonsa yksityisop-
6102: voida pitää yksinomaan yksityisinä yrityk- pikoulujen opettajina tai ovat valmistautu-
6103: sinä. Ikävä kyllä on osoittautunut, että neet opettajauraa varten. Näistä epäkoh-
6104: näiden koulujen johtokunnilta sangen dista on useaan otteeseen huomautettu vii-
6105: useissa tapauksissa näyttää puuttuvan riit- meksi yksityisoppikouluopettaj ayhdistyksen
6106: tävää harrastusta ja tyydyttävää arvostelu- kokouksessa, joka pidettiin Helsingissä nyt
6107: kykyä kasvatusopillisiin kysymyksiin näh- kulumassa olevan vuoden tammikuussa
6108: den. Siellä esitettiin, miten yksityiskoulun joh-
6109: Näyttää siltä, että lainsäädäntö oppikou- tokunnilla on käytännöllisesti katsoen
6110: lulaitoksen alalla ei ole voinut seurata vii- rajaton vapaus täyttää vapaaksi tul-
6111: me vuosikymmenien aikana tapahtunutta leita opettajatoimia tarvitsematta ottaa
6112:
6113: 19
6114: 146 VIII,3. - Yksityiset oppikoulut.
6115:
6116: huomioon hakijan pätevyyttä ja ammatti- että koulut valitsemalla opettajavoimia po-
6117: sivistystä, niin, vieläpä tarvitsematta julis- liittisten syitten perusteella tehdään poliit-
6118: taa kysymyksessäolevia toimia julkisesti tisen toiminnan pesäpaikoiksi.
6119: haettaviksi. Lisäksi on huomautettu siitä, Jotta tällainen lainsäädäntö täyttäisi tar-
6120: miten tätä vapautta usein käytetään vää- koituksensa tulisi siinä ottaa huomioon seu-
6121: rin sikäli, että täysin epäpäteviä henkilöitä raavaa:
6122: otetaan opettajiksi tuttavuussuhteitten tai Vakinaisten opettajatoimien lukumäärä
6123: poliittisten, uskonnollisten tai muitten eri koulumuodoissa sekä näihin opettajatoi-
6124: asiaankuulumattomien syiden perusteella, miin kuuluva opetusvelvollisuus olisi so-
6125: sitä mainitsemattakaan, että toimeen nimit- pivalla tavalla järjestettävä kiinteäksi siten,
6126: täminen on tapahtunut pienempien palkka- että yksityisessä oppikoulussa, joka saa val-
6127: vaatimusten vuoksi. Myöskin on korostettu tionapua, tulee olla, mikäli mahdollista,
6128: sitä, että opettajakunnan oikeudellinen yhtä monta vakinaista opettajatointa kuin
6129: asema yksityisissä oppikouluissamme ei ole mitä on vastaavanlaisissa valtion oppikou-
6130: tyydyttävällä tavalla turvattu, sillä koke- luissa lehtorin toimia; sekä että tällaisen
6131: mus on osoittanut, että opettaja, joka on opettajatoimen hoitaminen käsittää yhtä
6132: joutunut johtokunnan epäsuosioon, on san- monta opetustuntia ja saman aineyhdistel-
6133: gen helposti voitu pakottaa eroamaan. Näi- män kuin vastaava lehtorintoimi. V akinais-
6134: den epäkohtien korjaamiseksi on yksityis- ten opettajatoimien lukumäärä samoin kuin
6135: oppikoulujen opettajien keskuudessa poh- niihin liittyvä opetusvelvollisuus voitaisiin
6136: dittu sellaisen lainsäädännön aikaansaa- sopivasti määritellä kunkin yksityisen kou-
6137: mista, joka kaikissa oleellisissa suhteissa lun ohjesäännössä edellä olevien säännösten
6138: asettaisi yksityisten oppikoulujen opettajat mukaisesti.
6139: samaan asemaan kuin valtion oppilaitosten Palkkaedut näistä toimista olisi myöskin
6140: opettajat. valtiovallan taholta määrättävä.
6141: Katsotaan, että tällaisesta lainsäädännöstä Tämä määräys tosin luultavasti aiheut-
6142: olisi hyötyä meidän opetuslaitoksenemme taisi sen, että muodollisesti katsoen valtio-
6143: samalla kun se olisi yhteiskunnallisen oi- vallan määräämien vakinaisten opettajatoi-
6144: keudenmukaisuuden vaatima toimenpide. mien luku lisääntyisi. Käytännössä kui-
6145: Se voisi aikaansaada korjauksen siihen epä- tenkin sen kautta tultaisiin noudatettavaksi
6146: oikeudenmukaisuuteen, mikä on olemassa määräämään ainoastaan se, mikä jo useim-
6147: siinä suhteessa, että valtion koulujen ja yk- missa hyvin hoidetuissa kouluissa on tullut
6148: sityisten oppikoulujen opettajille, jotka kui- tavaksi. Mutta tällainen määräys toisi mu-
6149: tenkin suorittavat aivan samanlaista työtä, kanaan suurempaa järjestystä ja selvyyttä
6150: asetetaan hyvin erilaiset toimivaatimukset. ylipäänsä meidän kouluoloihimme. Että
6151: Sen ohessa se saattaisi korjata sen tosiasian, aineyhdistelmät olisivat samat kuin valtion
6152: että henkilöt, jotka kalliitten opintojensa oppikouluissa, on toivottavaa siksi, että
6153: kautta ovat valmistautuneet opettajauralle, usein saattaa syntyä vaikeuksia pätevien
6154: saavat olla työttöminä lmn opettajan- voimien saamiseksi toimeen, johon kuuluu
6155: toimia, kuten on tapahtunut, täytetään hen- harvinainen aineyhdistelmä. Myöskään
6156: kilöillä, joilla ei ole minkäänlaista ammatti- kasvatusopilliselta kannalta katsoen ei ole
6157: sivistystä tai on sitä ainoastaan puutteelli- soveliasta, että kovin erilaisia opetusaineita
6158: sessa määrässä. Se olisi omiansa myös nos- yhdistellään. Sen lisäksi on tällä alalla val-
6159: tamaan opettajakuntamme pätevyyttä siten litsevasta yhdenmukaisuudesta etua niille,
6160: hyödyttäen koulujen yleisiä työtuloksia. Ja jotka valmistuvat opettajatehtävään. Täl-
6161: lopuksi se tehokkaalla tavalla ehkäisisi sen, lainen määräys voisi sitä paitsi sangen te-
6162: VIII,3. - Frietsch y. m. 147
6163:
6164: hokkaalla tavalla ehkäistä sen, että suuren tiset näkökohdat huomioon ottaen. Myös-
6165: osan opetuksesta määrätynlaisessa yksityi- kin tapahtuu nykyisin usein, että opettaja-
6166: sessä koulussa hoitavat sivutoimenaan hen- toimet yksityisissä oppikouluissa täytetään
6167: kilöt, joiden pääasiallinen toiminta käsittää sukulaisuus- tai muitten tuttavuussuhteiden
6168: jonkin muun alan ja siitä johtuen työtilai- perusteella ottamatta lainkaan huomioon
6169: suudet ammattikasvatuksen saaneille opet- hakijoiden pätevyyttä tai ansioita. Tuskin
6170: tajille lisääntyisivät. tarvinnee sanoa, että tämä ei ole sopusoin-
6171: Myöskin pakollisissa harjoitusaineissa nussa terveen oikeuskäsityksen kanssa.
6172: olisi vakinaisia opettajatoimia asetettava. Perusteellinen ammattikasvatus ei tosin
6173: Näiden harjoitusaineiden kasvatusopilli- takaa kasvatuksellista kykyä, mutta riittä-
6174: nen tehtävä voi helposti menettää merkityk- viä ammattitietoja täytyy kuitenkin pitää
6175: sensä, jos niiden opettaminen hoidetaan menestyksellisen opettajatoiminnan eräänä
6176: sivutoimena. Ei myöskään voida pitää perusedellytyksenä. Käytettävissä oleva ti-
6177: kohtuullisena sitä, että näiden aineiden lastollinen tutkimus osoittanee, että valtion
6178: opettajilla ei ole mahdollisuutta saada vaki- oppikouluissa, joissa opettajatoimet täyte-
6179: naisia toimia. tään hakijoitten ansioiden perusteella, saa-
6180: Kun vakinainen opettajatoimi yksityi- vutetaan useimmiten suotuisampia työtu-
6181: sessä oppikoulussa on tullut avoimeksi, olisi loksia kuin yksityiskouluissa. Tuntuu sen
6182: se julistettava julkisesti haettavaksi pää- vuoksi siltä, että meidän koululaitoksel-
6183: asiallisesti samalla tavoin kuin lehtorintoimi lemme olisi eduksi, jos samanlainen me-
6184: valtion oppikouluissa, ja johtokunnan täy- nettelytapa ehdotettaisiin otettavaksi käy-
6185: tettävä samanlaisten perusteiden mukaan täntöön yksityiskouluissa. Myös yhteis-
6186: kuin mitä on säädetty vastaavista lehtorin- kunnallisen edun kannalta on pidettävä
6187: toimista. Sen jälkeen olisi toimeen nimit- tärkeänä, että paremmilla edellytyksillä va-
6188: täminen alistettava kouluhallituksen harkit- rustettujen opettajien toimeentulo ensi si-
6189: tavaksi ja vahvistettavaksi ja sille, joka jassa turvataan. Mutta ei ainoastaan yh-
6190: katsoo itsensä epäoikeudenmukaisesti syr- teiskunnallinen oikeudenmukaisuuden tunne
6191: jäytetyksi, myönnettävä valitusoikeus sa- tätä vaadi, sillä ainoastaan siinä tapauk-
6192: malla tavoin kuin lehtorintoimesta valtion sessa, että näin tehdään, kannustetaan opet-
6193: oppikouluissa on säädetty; niin myös koe- tajakuntaa täydentämään ammattisivistys-
6194: opettajalle, jota ei ole otettu vakinaiseksi. tään ja tietojaan, joka koulutoimen kehi-,
6195: Valtiovallan kannalta katsoen ei ole yh- tyksen ja yleensä maan kulttuurielämän
6196: dent·ekevää, minkälainen se opetus on, jota kannalta on tärkeätä. Niin kauan kuin
6197: meidän yksityisissä oppikouluissamme anne- opettajiensa toimiinsa ottamista ei julkisen
6198: taan kasvavalle nuorisolle, joka muutamien viranomaisen taholta valvota, ei myöskään
6199: vuosien kuluttua astuu elämään toimiak- ole mahdollisuutta antaa riittävää oikeus-
6200: seen yhteiskunnan palveluksessa joko vir- turvaa yksityiskoulujen opettajille. Asioi-
6201: kamiesuralla tai jollakin muulla toimi- den nykyisellään ollen sattuu usein, että
6202: alalla. Sen vuoksi ei myöskään valtio. opettaja otetaan toimeensa suullisen väli,
6203: vallalle voi olla yhdentekevää, kenelle tämä puheen nojalla, ja on hän sen vuoksi miltei
6204: kasvatus uskotaan. Kun valtio huomatta- täydellisesti oikeusturvaa vailla. Jollekulle
6205: villa summilla osallistuu opettajien palk- harvalle yksityiskoululle nykyinen asiain
6206: kaukseen, on sillä senkin vuoksi etuja val- tila voi olla ehken eduksi, mutta yksityis-
6207: vottavanaan opettajia nimitettäessä. koululaitokselle kokonaisuudessaan se ai-
6208: Nykyisin valitaan opettajat usein poliit- heuttaa varmasti huomattavia haittoja.
6209: 148 VIII,3. - Yksityiset oppikoulut.
6210:
6211: Rehtori olisi valittava määrävuosiksi kou- pilaisiin voi helposti kärsiä, jos havaitaan,
6212: lun palvelukseen vakinaisesti kiinnitetty- että heidät voidaan pakottaa ratkaisuissaan
6213: jen opettajien keskuudesta. ottamaan huomioon asiaan kuulumattomia
6214: Ei voi pitää sopivana, että rehtoriksi va- seikkoja, kuten oppilaiden vanhempien
6215: litaan henkilö, jolta puuttuu se sivistys- varallisuussuhteet tai yhteiskunnallinen
6216: määrä, mikä vakinaisesti toimeen kiinnite- asema.
6217: tyiltä opettajilta vaaditaan tai joku, joka Yksityisen oppikoulun johtokunta, joka
6218: opettajatehtäväänsä hoitaa ainoastaan sivu- ei noudata voimassa olevia määräyksiä tai
6219: toimena. jolta muuten puuttuu toimensa täyttämi-
6220: Johtokunnalla e1 pitäisi olla oikeutta seen tarvittavia edellytyksiä, pitäisi voida
6221: erottaa vakinaisesti toimeen kiinnitettyä pakottaa eroamaan.
6222: opettajaa. Jos häntä vastaan esitetään va- Asiain tilan nykyisellään ollen ei valtiolla
6223: lituksia, olisi asia jätettävä kouluhallituk- ole muita pakkokeinoja käytettävänään yk-
6224: sen päätettäväksi siinä järjestyksessä kuin sityiskoulun johtokunnan suhteen, joka jät-
6225: valtion oppikouluista on säädetty. Jos kou- tää noudattamatta voimassa olevia mää-
6226: lun uudelleenjärjestelyn tai lakkauttamisen räyksiä, kuin lakkauttaa asianomaisen kou-
6227: vuoksi opettajan erottaminen on välttämä- lun valtionavustus. Tämä toimenpide koh-
6228: töntä, olisi kouluhallituksen lupa siihen taa kuitenkin ensi sijassa koulun oppilaita
6229: hankittava. Tällainen erottaminen SaiSI ja opettajia ja saattaa johtaa siihen, että
6230: tulla kysymykseen ainoastaan sikäli kuin hyvinkin tarpeellinen oppilaitos on pako-
6231: asianomaiselle opettajalle ei enää voida va- tettu lakkauttamaan toimintansa, kun taa-
6232: rata työtä koulussa. Erottamispäätöksen sen niskoittelevalla johtokunnalla on suhteel-
6233: johdosta olisi valitusoikeus myönnettävä. lisen vähän menetettävää. Luonnollista
6234: Joka on saavuttanut säädetyn eroamisijän sen vuoksi on, että tällaisiin toimenpiteisiin
6235: olisi velvoitettava toimestaan eroamaan, mi- ryhdy~ään hyvin vastenmielisesti. V aitio-
6236: käli johtokunta ei myönnä hänelle erikois- vallalle olisi varattava mahdollisuus voida
6237: lupaa pysyä edelleen toimessaan. Sellaista tarpeen vaatiessa erottaa koulun johto-
6238: lupaa ei yleensä olisi myönnettävä henki- kunta, joka on osoittautunut tehtäväänsä
6239: lölle, joka on saavuttanut korkeamman ijän sopimattomaksi, ilman että sen edustama
6240: kuin mikä valtion koulujen opettajille on koulu sen johdosta pakotetaan toimintansa
6241: säädetty. lakkauttamaan.
6242: Opettajat ovat eräässä suhteessa niin sa- Edellä esitetyn perusteella pyydämme
6243: noaksemme tuomarin asemassa. Sen vuoksi 'Kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta oppi-
6244: ei voida pitää sopivana sitä, että heidän toi- koulutoimen alalla esiintyneiden epäkohtien
6245: meentulonsa saattaa olla riippuvainen op- korjaamiseksi hyväksyisi toivomuksen,
6246: pilaiden vanhemmista, jotka johtokunnan
6247: välityksellä nykyisin voivat painostusta har- että hallitus kiireellisesti valmis-
6248: joittamalla vaikuttaa arvosanoihin ja ran- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
6249: gaistuksiin. Opettajien arvovalta niin yh- sen laiksi yksityisistä oppikouluista.
6250: teiskunnallisesti katsoen kuin suhteessa op-
6251:
6252: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1937.
6253:
6254: C. 0. Frietsch. Albin Wickman.
6255: Edvin Stenvall. K.-A. Fagerholm.
6256: K. H. Wiik.
6257: 149
6258:
6259: Vlii,4. - Toiv. al. N :o 33.
6260:
6261:
6262:
6263:
6264: Lintulahti y. m.: Selvityksen hankkimisesta ammatteihin
6265: valmistavien koulujen taloudellisesta asemasta.
6266:
6267:
6268: E d u s k u n n a ll e.
6269:
6270: Ammatteihin valmistavista kouluista an- Viipurissa saadut kokemukset ovat tässä
6271: netun asetuksen ensimmäisessä pykälässä suhteessa hyvin valaisevia. Karjalan kan-
6272: määritellään näiden koulujen tarkoitus, naksen taloudellisissa oloissa itsenäisyyden
6273: joka on ,tarjota kansakoulukurssin suorit- aikana tapahtuneet perinpohjaiset muutok-
6274: taneille, käytännölliseen työhön aikoville set ovat merkitsevästi vaikuttaneet Viipu-
6275: nuorille henkilöille tilaisuutta valmistavasti rin kaupunginkin työoloihin. Muuttoliik-
6276: perehtyä tietopuolisesti ja käytännöllisesti keen kautta on kaupunkiin siirtynyt ja
6277: ammatti- ja teollisuustyöhön sekä siten hel- sinne jäänyt maalaisoloissa aikaisemmin
6278: pottaa heidän pääsyään joko ammattityön kasvanutta väkeä, joka kaupungissa ei
6279: aloille tai ylempiin ammattioppilaitoksiin, löydä välttämätöntä toimeentuloaan, vaan
6280: niin myöskin laajentaa heidän ammattitoi- jää kaupungin rasitukseksi. Tämän vuoksi
6281: minnassaan tarpeellisia kansalaistietoja. '' on V,iipurin kaupungissa ollut jatkuvasti
6282: Nämä koulut ovat edellämainittua työtä työttömyyttä, vaikka se muualta maasta on
6283: suorittaessaan saaneet vuosi vuodelta yhä olojen parannuttua yleisesti loppunut. Tätä
6284: suurempaa huomiota osakseen ja niiden ammattitaidotauta työväkeä on ollut vaikea
6285: merkitys kasvavaa tunnustusta, kun Imu- sijoittaa varatöihin ja kaupunki on joutu-
6286: luista saavutetut kokemukset ovat osoittau- nut huomattavasti osallistumaan niihin me-
6287: tuneet monessa suhteessa ilahuttavan myön- noihin, jotka ovat aiheutuneet töiden jär-
6288: teisiksi, jopa useassa tapauksessa odotuksia jestämisestä valtion työmailla kaupungin
6289: ylittäviksi. Niiden merkitys on joutunut ulkopuolella. Tällaisissa oloissa on laajen-
6290: pohdinnan ja arvostelun alaiseksi myös kes- netulla ammattikoululla erittäin tärkeä, ei
6291: kusteltaessa opetusolojen uudesta suunt-aa- vain paikkakunnallinen, vaan yleisempikin
6292: misesta käytännöllisemmille aloille, ja ylei- merkitys ammattitaidon levittäjänä. Sen
6293: nen mielipide on entistä voimakkaammin ennakkoestävä vaikutus on voitu selvästi
6294: asettunut kannattamaan ammattiopetuksen todeta. Ammattikoulun käyneille avautuu
6295: laajentamista. Erityisesti on ammattitai- säännöllisesti paikkoja, ja ammattiopetus
6296: don merkitys tultu huomaamaan taistel- on varustanut heidät keinoilla tulemaan
6297: taessa työttömyyttä vastaan äskeisinä pula- toimeen vaikeinakin aikoina yhteiskunnan
6298: vuosina. Ammattitaitoinen työväki oli vain apuun turvautumatta paremmin kuin am-
6299: harvassa tapauksessa työttömänä. Siitä mattiopetusta vaille jääneet.
6300: kärsi pääasiassa varsinaista ammattitaitoa Ammattikoulujen merkityksen kasvaessa
6301: vailla olevat, joiden sijoittaminen järjes- ja niistä tähän asti saatujen myönteisten
6302: tettyihin varatöihinkin tuotti suuria vai- kokemusten nojalla saattaa toivoa, että näi-
6303: keuksia. den koulujen lisääminen käy välttämättä-
6304: 150 VIII,4. - Ammattikoulut.
6305:
6306: mäksi. Mutta ennenkuin niiden lisäämiseen syyksi on ministeriö ilmoittanut, ettei silUi
6307: ryhdytään, on niiden asema saatava vaki- ole ollut käytettävissä määrärahaa tällaista
6308: naisemmalle kannalle kuin nyt on asian- tarkoitusta varten. Kauppa- ja teollisuus-
6309: laita, jotta varsinkin kunnat ennakolta tie- ministeriöön lähetettyjen Viipurin kaupun-
6310: tävät, millä tavoin valtio osallistuu n~iden gin anomusten oheen liitettyjen todistusten
6311: perustamis- ja ylläpitokustannuksiin. Tä- mu'kaan on sikäläinen ammattikoulurakennus
6312: hän saakka on valtion osallistuminen var- tullut maksamaan Smk. 9,484,011: 45 sekä
6313: sinkin ·ensinmainittuihin kustannuksiin ra- myöhemmin suoritetut parannustyöt Smk.
6314: joittunut pääasiallisesti vain täyttämättö- 214,249: 45 eli yhteensä Smk. 9,698,260: 90.
6315: miin lupauksiin. Vielä on kaupunki kiinnittänyt huomatta-
6316: Ammatteihin valmistavia kouluja koskeva via varoja ammattikoulunsa kalustamiseen,
6317: asetus, joka on annettu 2/3 1920 ja osit- joiden kustannusten korvaukseksi ei myös-
6318: tain muutettu uudella asetuksella 28/41923, kään ole saatu valtionavustusta, lukuun-
6319: sisältää tarkat määräykset näiden koulujen ottamatta koneita y. m. opetusvälineitä var-
6320: perustamisesta, opetusohjelmasta, johdosta, ten myönnettyjä tilapäisiä avustuksia.
6321: valvonnasta j. n. e. Määräys valtion osallis- Mitä taas koulujen vuotuiseen avustuk-
6322: tumisesta näiden koulujen perustamiseen ja seen tulee, sanoo myöhempi asetus siitä:
6323: ylläpitoon on, opetusvälineitä koskevaa ,Koulujen ylläpitämiseksi valtion vuotui-
6324: määräystä lukuunottamatta, kuitenkin jä- seen menoarvioon otettavasta määrärahasta
6325: tetty niin avoimeksi, että valtion osuus voi- määrää kauppa- ja teollisuushallitus kun-
6326: daan jättää kokonaan maksamattakin, niin kin koulun opetusohjelman sekä tulo- ja
6327: kuin alempana voimme eräillä esimerkeillä menoarvion perusteella sille tulevan, vuo-
6328: osoittaa. tuisesti maksettavan valtioavun, jonka suu-
6329: Mitä koulujen varsinaisiin perustamis- ruus on enintään kolme neljäsosaa koulun
6330: kustannuksiin tulee, sanoo asetus: ,Työpa- kohtuullisiksi harkituista kokonaisvuosime-
6331: jojen perustamiseen koulun yhteyteen voi- noista. '' Aikaisemmassa asetuksessa oli sa-
6332: daan tämän ohella myöntää kerta kaikkiaan namuoto: - - ,jonka suuruus on vähin-
6333: avustusta harkinnan mukaan sitä varten täin puolet ja enintään kolme neljäsosaa
6334: laaditun yksityiskohtaisen kustannuslaskel- koulun kokonaisvuosikustannuksista. '' Muu-
6335: man perusteella. Samanlaatuinen avustus tetun asetuksen määräyksen mukaan voi
6336: voidaan myöntää työpajojen laajentami- siis vuotuisavustus olla vaikka vain yksi
6337: seenkin. '' Ammattikoulujen rakennukset markka, koska sen alinta rajaa ei ole mää-
6338: ovat pääasiassa työpajoja. Kun Viipurin rätty. Voitaneen kuitenkin pitää kohtuul-
6339: ammattikoulun uutta rakennusta suunnitel- lisena ja myös lain hengen mukaisena, että
6340: tiin, pidettiin ilman muuta luonnollisena, asetuksen määräykset täyttävälle ammatti-
6341: että kohtuullinen rakennusavustus saadaan, koululle myönnetään valtionavustuksena
6342: ja annettiink·in kauppa- ja teollisuusminis- vuotuisten kustannusten korvaukseksi sen
6343: teriöstä lupauksia, että tarkoitusta varten kokonaismenoista ainakin 50%. Tätä avus-
6344: myönnetään 50% avustus. Tämän nojalla tusta eivät koulut kuitenkaan ole saaneet.
6345: on Viipurin kaupunginhallitus eri vuosina Asian valaisemiseksi ·mainitsemme, että v.
6346: jatkuvasti tehnyt kauppa- ja teollisuusmi- 1936 olivat esim. Viipurin kaupungin poi-
6347: nisteriölle anomuksia, että ministeriö myön- kain ammattikoulun kokonaismenot Smk.
6348: täisi asetuksen oikeuttaman ja luvatun 1,572,329: 35, josta valtionavustus 50 %:n
6349: avustuksen ammattikoulurakennuksen kus- mukaan olisi Smk. 786,164: 65, mutta tätä
6350: tannusten korvaamiseksi. Tähän mennessä koulua varten on vuonna 1936 saatu val-
6351: ei mitään apua kuitenkaan ole maksettu ja tionavustusta vain Smk. 500,000: -. Siinä-
6352: VIII,4. - Lintulahti y. m. 151
6353:
6354: kin tapauksessa, että menoista vähennettäi- ole omansa houkuttelemaan uusien koulujen
6355: siin pois työaineisiin käytetty menoerä perustamiseen eikä entisten laajentamiseen.
6356: Smk. 136,680: 85 sekä ahkeruuspalkintoina Olisi senvuoksi toivottavaa, että valtion ta-
6357: oppilaille jaetut Smk. 23,000: -, jää me- holta osoitettaisiin myötämielisyyttä näihin
6358: noiksi Smk. 1,412,648: 50, josta määrästä kouluihin nähden ja saatettaisiin niiden
6359: 50% olisi Smk. 706,324: 25. Tyttöjen am- toiminta varmemmalle kannalle määrää-
6360: mattikoulun kokonaismenot olivat vuonna mällä niiden perustamiskustannusten ja
6361: 1936 Smk. 943,627: 90, josta valtionavustus vuotuismenojen korvaamisesta maksettavat
6362: 50% mukaan olisi Smk. 471,813: 95, mutta avustukset kohtuullisiksi.
6363: tätä avustusta on saatu va·in Smk. Edelläolevan nojalla saamme täten kun-
6364: 335,000: -. Siinäkin tapauksessa, että kou- nioittaen esittää eduskunnan päätettäväksi
6365: lun kokonaismenoista vähennettäisiin ta- toivomuksen,
6366: lousluokkien ruoka-aineisiin käytetyt Smk.
6367: 74,944: 95 ja ompeluluokkien työaineisiin että hallitus hankkisi selvityksen
6368: käytetyt Smk. 18,109: 95 sekä ahkeruuspal- ammatteihin valmistavien koulujen
6369: kintoihin kä.ytetyt Smk. 7,000: -, jäisi me- taloudellisesta asemasta ja niiden tä-
6370: noiksi Smk. 843,573: -, josta määrästä hän asti saamasta valtion avusta
6371: 50% olisi Smk. 421,786: 50. sekä antaisi tämän selvityksen saa-
6372: Niinkuin esitetyistä numeroista näkyy, tuaan asiassa Eduskunnalle esityksen
6373: on valtion osuus ammattikoulujen perusta- näille kouluille maksettavasta, koh-
6374: miskustannuksiin nähden jäänyt kokonaan tuulliseksi katsottavasta avustuksesta
6375: kielteiseksi ja vuosikustannuksiin nähden ja sitä varten tarvittavasta määrä-
6376: kohtuuttoman vähäiseksi, joka kylmä suh- rahasta.
6377: tautuminen näihin tärkeisiin kouluihin ei
6378:
6379: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
6380:
6381: A. A. Lintulahti. Kaapro Moilanen.
6382: Arvo Inkilä. Aarne Honka.
6383: Edv. Vaarama. Osk. Reinikainen.
6384: Erkki Paavolainen.
6385: 152
6386:
6387: Vlli,5. - Toiv. al. N :o 34.
6388:
6389:
6390:
6391: Pohjala y. m.: Käytösvaikeuksia ja yhteiskuntavastaisia tai-
6392: pumuksia omaavien lasten erikoishoidon ja kasvatuksen
6393: järjestämistä koskevan tutkimuksen toimittamisesta.
6394:
6395: E d u s k u n n a ~ l e.
6396:
6397: Vaikeasti käsiteltävien lasten tutkimus- aineksen suhteen. Opettajien tiedoitusten
6398: ja huoltotyön tarve on tunnettu jo useat nojalla laskettiin silloin, .että lapsia, jotka
6399: vuodet meidänkin maassamme. Vanhem- älyllisesti vajamittaisina tuottivat häiriöitä
6400: pien, opettajien ja huoltotyöntekijäin on kansakoulluissa oli 7,120 eli 2.2 % kansa-
6401: ollut vaikea tietää minne kääntyä kasvatus- kouluoppilaista sekä 3,489 lasta eli 1.1 %
6402: vaikeuksia tuottaneiden lasten vuoksi. Ja sellaisia, jotka älyltään normaaleina osoitti-
6403: niin on näiden llasten ristiriidat, pahan- vat käytöshäriöitä ja yhteiskuntavastaisia
6404: tapaisuus, rikollisuus ja sielulliset häiriö- taipumuksia.
6405: tilat saaneet rauhassa kärjistyä, kunnes he
6406: ovat kypsiä kasvatuslaitokseen, vankilaan Kaikkialla ulkomailla on ·tämä työ muo-
6407: tai mielisairaalaan. Tämän •estämiseksi on dostunut tärkeäksi ja tulokselliseksi osaksi
6408: kaivattu sellaisen keskuksen aikaansaamista, ehkäisevää 'lastensuojelutyötä. Ne lyhyt-
6409: jossa kodit, koulut, lastensuojelulaitokset ja aikaiset kokeillut, joita suoritettiin vuosina
6410: tuomioistuimet voisivat saada asiantunti- 1926-1930 Helsingissä ja Tampereella to-
6411: jain suorittamista tutkimuksista ja huolto- distivat tällaisen työn tarpeesta ja mah-
6412: ohjeista kyllin aikaisin apua näiden lasten dollisuuksista meidänkin maamme oloissa.
6413: ja nuor.ten kohdail.le. Tällainen keskus pal- Tämän epäkohdan korjaamista on jo kau-
6414: velisi ennenkaikkea kotikasvatusta ottaen van pohdittu asianturutevissa piireissä. Eh-
6415: tutkimuksen ja valvonnan alaisiksi etusi- dotuksiakin on siinä tarkoituksessa tehty.
6416: jassa ne käytöshäriöitä osoittaneet lapset, On mielestämme tärkeätä, että kysymys
6417: joita voidaan kasvattaa kodeissa. Paitsi edellämainittujen lasten tutkimus- ja huol-
6418: kotikasvatuksen tukena sekä lastensuojelu- tokeskuksesta ensi tilassa selvitetään. Siinä
6419: työn ja tuomioistuinten apuna olisi tällai- mielessä ehdotamme eduskunnan päätettä-
6420: nen laitos merkityksellinen koko maan las- väksi toivomuksen,
6421: tensuojelutyölle valistus- ja koulutuskeskuk- että hallitus kiireellisesti toimit-
6422: sena sekä 1lapsitutkimuksen hedelmöittä- taisi tutkimuksen siitä, miten käytös-
6423: jänä. vaikeuksia ja yhteiskuntavastaisia
6424: Tällaisen tutkimus- ja huoltokeskuksen taipumuksia omaavien lasten erikois-
6425: .tarvetta todistaa puolestaan myös sen tutki- hoito, tutkimus ja kasvatus olisi jär-
6426: muksen tulokset, joka v. 1928 toimeenpan- jestettävä, sekä jos ta1·peelliseksi kat-
6427: tiin kouluhallituksen välityksellä maan kan- soo, antaisi siitä esityksen Eduskun-
6428: sakoulujen vaikeasti käsiteltävän Oppilas- nalle.
6429: Helsingissä helm!kuun 9 päivänä 1937.
6430: Kyllikki Pohjala. Leo R. Böök. Arvo Inkilä.
6431: Aarne Honka. Alpo Lumme. Väinö Kaasalainen.
6432: Kaino W. Oksanen. Helena Syrjälä. Edv. Vaarama.
6433: Mandi Hannula. K. Kylänpää.
6434: 153
6435:
6436: VHI,a. - Toiv. al. N :o 35.
6437:
6438:
6439:
6440:
6441: Jovero y. m.: Raittiusopetuksen järjestämisestä ja yhtenäis-
6442: tyttämisestä kansakouluissa ja muissa oppilaitoksissa.
6443:
6444:
6445: E c1 u s ik u n n a U e.
6446:
6447: Maassamme on useampaan otteeseen har- huomautettu, kiinnitetty tähän asiaan huo-
6448: kittu toimenpiteitä raittiusopetuksen tehos- miota. M. m. on kouluhallitus jo v. 1909
6449: tamiseksi kansakouluissa ja muissa opetus- antanut kehoitU:ksen kansa- ja oppikouluille
6450: laitoksissa. Viimeksi on eduskunta v. 1932 sekä seminaareille antaa opetusta väkijuo-
6451: tätä asiaa käsitellyt ja hyväksynyt siitä mien käytön vaarallisuudesta yhteiskun-
6452: hallitukselle esitettäväksi seuraavan toivo- nalle ja yksilöille. Mutta nämä kehoitukset
6453: muksen: ,että hallitus jouduttaisi toimen- eivät ole johtaneet riittäviin tuloksiin.
6454: piteitä raittiusopetuksen järjestämiseksi te- Tämä onkin helposti ymmärrettävissä, koska
6455: hokikaalle kannalle ja samalla harkitsisi raittiusopetus ei ole pohjautunut kiinteään
6456: kysymystä raittiusopetuksen ulottamisesta opetussuunnitelmaan ei:kä ole ollut pakolli-
6457: muihinkin kuin kouluhallituksen alaisiin sena oppiaineena, vaan jäänyt pääasiassa
6458: oppilaitoksiin''. asianharrastuksen varaan ja eräiden mui-
6459: Samana vuonna on asia ollut esillä myös- den opetusaineiden yhteydessä tapahtuva;ksi
6460: kin kouluhallituksessa, jossa raittiusopetuk- opetu'kseksi. Raittiusopetus on siten jäänyt
6461: sen uudelleen järjestämistä maan kansa- . hajanaiseksi ja oppilaiden on monasti ollut
6462: kouluissa ja seminaareissa on pidetty tar- varsin vaikea saada itselleen raittiuskysy-
6463: peellisena ja jätetty hallitukselle tätä kos- myksestä sellaista kokonaiskäsitystä, joka
6464: keva ehdotus, minkä jälkeeen asia ei kui- perustuisi syvään tietoisuuteen alkoholin
6465: tenkaan ole johtanut toivottuun tulokseen. vaarallisuudesta nautin toaineena.
6466: Kun olosuhteet maassamme ovat uuden Raittiusopetuksen järjestäminen vaatii
6467: alkoholilainsäädännön voimaantultua suu- luonnollisesti ennakkotoimenpiteitä yhtenäi-
6468: resti muuttuneet, on raittiuskysymys peda- sen opetuskurssin valmistamiseksi ja opet-
6469: gogisenakin kysymyksenä tullut erittäin tajain kouluttamiseksi tätä tehtävää var-
6470: tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Ja kun valtio- ten, mutta nämä eivät ole suinkaan voit-
6471: valta, joka on keskittänyt käsiinsä alkoholin tamattomia esteitä. Valtiovallan velvol-
6472: kaupalliset ja tuotannolliset ohjakset, näyt- lisuus on järjestää asia parhaalla mahdolli-
6473: telee maamme arkoholipolitiikassa ratkaise- sella tavalla, sillä laiminlyönnit tämän ky-
6474: vaa osaa, niin on mielestämme aivan vält- symyksen järjestelyssä voivat muodostua
6475: tämätöntä, että valtiovalta samalla kohdis- siveellisessä suhteessa ra.skaiksi iskuiksi kan-
6476: taa entistä enemmän huomiota myös nuori- saamme ja erikoisesti nuorisoamme koh-
6477: son raittiuskasvatukseen, saattamalla rait- taan.
6478: tiusopetuksen voimaan maan kaikissa kansa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6479: kouluissa ja muissa opetuslaitoksissa. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6480: Valtion taholta onkin, kuten jo edellä on toivomuksen,
6481:
6482: 20
6483: 154 VIII,6. - Koulujen raittiusopetus.
6484:
6485: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin maan kaikissa kansakouluissa ja
6486: toimenpiteisiin raittiusopetuksen jär- muissa opetuslaitoksissa.
6487: jestämiseksi ja yhtenäistyttämiseksi
6488:
6489: Helsingissä helmikuun 9 p:nä 1937.
6490:
6491: Arvi J overo. Väinö Kivisalo.
6492: Väinö Voionmaa. Elsa Metsäranta.
6493: Alpo Lumme. Edv. Pesonen.
6494: Aino Lehtokoski. Otto Toivonen.
6495: Miina Sillanpää. Viljo Rantala.
6496: Sylvi-Kyllikki Kilpi. A. A. Lastu.
6497: Toivo Halonen. Osk. Reinikainen.
6498: Isak Penttala. Hilma Koivulahti-Lehto.
6499: Aino Malkamäki. Paavo Aarniokoski.
6500: Kyllikki Pohjala.
6501: 155
6502:
6503: Vlll,7. - Toiv. al. N:o 36.
6504:
6505:
6506:
6507:
6508: Vaarama y. m.: Toimenpiteistä ttuden koulutalon hankki-
6509: miseksi Kuopion lyseolle.
6510:
6511:
6512: E d u s k u n n a 111 e.
6513:
6514: Kuopion lyseon nykyään käyttämän kou- kerran 500:kin, ja vanhan koulutalon puut-
6515: lurakennuksen vanhin osa valmistui jo teet ja varjopuolet vaikka sitä vähin onkin
6516: v. 1826. Siitä lähtien, sikäli kuin siinä korjailtu, ovat tulleet vuosi vuodelta yhä
6517: työskentelevien oppilaiden lukumäärä li- huutavammiksi. Sen ovat havainneet poik-
6518: sääntyi ja koulun vaatimukset kasvoivat, keuksetta kaikki tarkastajat, jotka myöhem-
6519: on sitä aika ajoin korjailtu, laajenneltu ja min ovat koulussa tarkastuksen toimitta-
6520: paikkailtu. V. 1875 tätä rakennusta ensim- neet. Kouluneuvos, fil. tri Solmu Nyström
6521: mäisen kerran laajennettiin ja kymmenen lausui esim., toimitettuaan asetuksen mu-
6522: vuotta myöhemmin toisen kerran. V. 1915 kaisen tarkastuksen, tarkastuspöytäkirjaan
6523: levennettiin koulun kapeat käytävät nykyi- lokak. 27 p:nä 1924 seuraavaa: ,Tarkas-
6524: seen muotoonsa ja v. 1927 sai koulu luon- taessani Kuopion lyseota keväällä 1919 jo
6525: nonhistorian ja luonnonopin oppisalinsa. totesin, että opiston rakennusta ja sen
6526: Varsinaiset luokkahuoneet, koululle välttä- muita ulkonaisia varusteita haittasivat mo-
6527: mättömät salit, rehtorin kanslia ja opetta- net ikävät puutteellisuudet. Olen kulu-
6528: jienhuone ovat pysyneet jokseenkin muut- neena viikkona huomannut, etteivät asiat
6529: tumattomina ja ovat menettäen tilaansa viime vuosina suinkaan ole kehittyneet pa-
6530: korjauksista enemmän kärsineet kuin pa- rempaan päin, vaan että päinvastoin, oppi-
6531: rantuneet. Muutenkaan koulun aika-ajoit- ilasmäärän kartuttua lähes sadalla, haitat
6532: taiset paikkailut eivät ole vieneet hyvään ovat tulleet entistä tuntuvammiksi. '' Koulu-
6533: tulokseen, vaan täydelliseen umpikujaan. neuvos, fil. tri Einar Fieandt lausui toi-
6534: Oppilaitoksen rakennuksesta lausui jo mittamansa tarkastuksen lopussa huhtik.
6535: v. 1912 huhtikuun 30 p:nä ylitarkastaja, 6 p:nä 1930 m. m.: ,Tällä tavoin (nimitt.
6536: fil. tri L. Nevanlinna siinä kokouksessa, poikkeuksellisesti järjestellen) on nyt kul-
6537: johon hän päätti koulussa toimittamansa lakin 14 luokalla omat luokkahuoneet ja
6538: yleistarkastuksen, kahteen otteeseen: ,Olen tarvittavat erikoisluokat on, paitsi piirus-
6539: sitä mieltä, ettei tämä koulutalo läheskään tus- ja •laululuokkaa. Kuitenkaan ei voi
6540: vastaa kohtuullisia vaatimuksia ja että se koulurakennusta sanoa tarkoituksen mukai-
6541: olisi paranettava niin pian kuin suinkin. seksi. Toiset luokat ovat varsin ahtaita,
6542: Suotava olisi, että koululle rakennettaisiin opettajahuone on liian pieni, pukuhuonetta
6543: uusi tarkoituksenmukainen koulutalo, sillä ei ole voimistelusalin yhteydessä, suihku-
6544: nykyisestä ei taida kuitenkaan tuhla mitään huone puuttuu samaten kuin ylen tärkeä
6545: kunnollista." Tästä ajasta, jolloin koulu- tulenkestävä holvi arkistoa ja harvinaisia
6546: rakennuksessa työskenteli 347 oppilasta, on kirja-aarteita varten. Lopuksi ovat uunit
6547: nyt kulunut 25 vuotta. Sinä aikana on osittain kelvottomat. '' Saman pöytäkirjan
6548: oppilasmaärä lisääntynyt, lähennellen jo ~ 2:n kohdalla kouluneuvos Fieandt lausui
6549: 156 VIII,7. - Uusi koulutalo Kuopion lyseolle.
6550:
6551: edelleen: ,Ilman suurempia vaikeuksia ei taita ovat esim. IV a:n, V a:n ja VII:n
6552: koulu voi kasvaa suuremmaksi.'' Viimeksi luokan huoneet, joissa ei lattia-ala oppilasta
6553: marrask. 25 p:nä 1932 lausui koulussa toi- kohti nouse läheskään kahteen neliömet-
6554: mittamansa yleistarkastuksen loppukokouk- riin. '' Tuosta tavattomasta ahtaudesta on
6555: sessa kouluneuvos, fil. tri Uuno Saxen, että johtunut, että pulpetit o·vat kovasti kulu-
6556: hän oli havainnut Kuopion lyseon koulu- neet ja likaantuneet. Niin on ollut var-
6557: rakennuksen monet viat ja puutteet sellai- sinkin syys- ja talviaikoina, jolloin oppilai-
6558: siksi kuin kouluneuvos Fieandtkin ja toivoi, den vaatteet ovat olleet sateesta ja lumesta
6559: että koulu tulisi kuiterrkin nykyisessä ra- kastuneet. Ahtaus on eräillä luokilla ollut
6560: kennuksessaan toimeen siksi, kunnes talou- niin suuri, että oppilaita on täytynyt siir-
6561: dellisesti valoisampi aika koittaa. rellä a-luokilta b-luokille ja päinvastoin,
6562: Tarkastuspöytäkirjaa edelleen s:UlmäiUessä kun ei o1e saatu kaikkia samaan luokkaan
6563: voi panna merkille, että viimeisten 25 vuo- sopimaan asettamatta oppilasta istumaan
6564: den aikana ovat jokaisen yleistarkastuksen joko avattavan ikkunan, tuuletusaukon tai
6565: yhteydessä Kuopion lyseon nykyisestä ra- uuninluukkujen et.een ja saattamatta siten
6566: kennuksesta lausuneet valiUelunsa opetta- hänen terveytensä vaaralle alttiiksi. Onpa
6567: jien ohella lisäksi vanhempainneuvoston jä- joskus täytynyt kesken lukuvuotta sijoitella
6568: senetkin. Keskustelut ovat aina päättyneet ja vaihdella luokkia, jos joltakin luokalta
6569: hartaisiin toivomuksiin, että koulu saisi on oppilas vähentynyt tai Jollekin toiselle
6570: uuden koulurakennuksen, koska vanhasta tullut pari <lisää. Tällainen ahtaus tuottaa
6571: korjailema1la ei voida saada sellaista, että koulun menestykselliselle työskentelylle sa-
6572: se täyttäisi edes osapuilleen nykyaikaiselle nomatonta haittaa. Oppilas joutuu, siir-
6573: valtion oppilaitokselle asetetut vaatimukset. tyessään a-luokalta esim. b-luokalle, eri
6574: Mutta toivomukset ajanmukaisesta koulu- opettajan johdettavaksi, mikä on useinkin
6575: rakennuksesta eivät ole johtaneet mihin- sangen haitallista. Lisäksi tulee, kun kurs-
6576: kään tuloksiin. sit voivat sattua o1emaan ·eri tasolla, että
6577: Suurimmat puutteellisuudet ja epäkoh- oppilas voi joutua hyvin vaikeaan asemaan,
6578: dat, jotka koulurakennuksessa ken tahansa, ennenkuin hän saavuttaa uudet toverinsa:
6579: joka siinä vähänkin aikaa joutuu työsken- iluvuissa. Ahtaita luokkahuoneita on vaikea
6580: telemään, voi huomata, ja joihin osaksi eri pitää puhtaina. Ne ovat epäterveellisiä,
6581: tarkastajatkin ovat kiinnittäneet huomionsa, kun ilma niissä pilaantuu nopeasti ja kun
6582: ovat seuraavat: kovilla pakkasilla täytyy luokan ikkunat
6583: Y~einen ahtaus ja •luokahuonei:den pie- avata tunnin kestäessäkin. Luokissa on
6584: nuus: Koulun ahtaus ja luokkahuoneiden uunilämmitys - kuten koko koulussa -
6585: pienuus on todettu viimeksi kuluneiden 25 ja siitä johtuu, että luokkiin kerääntyy pal-
6586: vuoden aikana jokaisessa tarkastustilaisuu- jon pölyä puista. Lämpö jakaantuu epä-
6587: dessa. Jo v:n 1912 yleistarkastuksen pöytä- tasaisesti. Uunin vieressä istuva oppilas ei
6588: kirjassa ( § 7) kerrotaan, etteivät oppilaat jaksa olla vireä ja avattavan ikkunan alle
6589: pääse paikoilleen muuten kuin pujottele- sattuneen terveys voi ennemmin tai myö-
6590: malla tai suorastaan kiipeilemällä toisten hemmin kärsiä siitä vedosta, mikä ikku-
6591: pulpettien ylitse. V :n 1924 pöytäkirjassa nasta hänen huomaamattaan käy. Luokkien
6592: ( § 3) sanotaan: ,Monet luokkahuoneet ovat ahtaus aiheuttaa edellleen kuten tarkastus-
6593: oppillasmäärälleen aivan liian pienet; jotkut pöytäkirjoissa on todettu, liiallista koulu-
6594: ovat muotonsa puolesta epämu:kavat, joten välineiden kulutusta ja kasvattaa oppilaita
6595: niissä pulpetti'€ll tarkoituksenmukainen si- vallattomuuteen. Kun esim. v. 1912 kou-
6596: joittaminen käy mahdottomaksi. Ylen ah- lussa oli sattunut vähemmän miellyttäviä
6597: VIII,7. - Vaarama y. m. 157
6598:
6599: seikkoja, todettiin niiden olleen seurauk- mssa. Siinä piilee suuri terveydellinen
6600: sena juuri koulun tavattomasta ahtaudesta vaara sekä oppi•laille että opettajille.''
6601: ja toimittamansa tarkastuksen tuloksena to- Juhlasalina palvelee tämä sama huone
6602: tesi m. m. kouluneuvos tri Nyström: ,On pääasiallisesti vain aamuhartauksien aikana.
6603: selvä, etteivät mainitsemani epäkohdat (ni- Mutta silloin se ei ole omiaan herättämään
6604: mitt. koulun ja luokkahuoneiden ahtaus oppilaissa harrasta mielialaa, vaan minkä
6605: sekä opetusvälineiden kuljettelu ahtaissa hartaus rakentaa, sen huoneen monet sinne
6606: luokissa) voi olla haitallisesti vaikuttamatta tänne sijoitetut voimistelutelineet, seiniltä
6607: opettajien ja oppilaiden viihtymiseen ja ja välikatosta riippuvat renkaat ja köydet,
6608: työiloon ja järjestyksen ylläpitämiseen, pitkin seinävieriä olevat kaapit, kiipemis-
6609: niin - koulun koko toimintaan.'' tangot, j. n. e. repivät alas.
6610: Voimistelusali-juhlasali: Suurimpia ·epä~ Onnistuvia oppilaiden ja koulun yhteisiä
6611: kohtia Kuopion lyseon koulurakennuksessa juhlia on tässä samassa salissa mahdoton
6612: on se, että voimistelusali ja juhla- (rukous-) saada aikaan. Neljäsataa oppilasta ei siihen
6613: sali ovat sama huone. sovi kuin seisomaan. Näytelmä- y. m. taide-
6614: Nykyisenä aikana on voimistelu varsinkin harrastuksia varten tarvitsisi olla jonkin-
6615: poikakouluissa hyvin voimaperäistä. Pyrki- lainen koroke, näyttämö. Jos sellaisen tila-
6616: myksenä on päästä liikunuolla hikeen asti päisesti saliin kyhää, vie se %:n tilasta, ja
6617: ja vaatimattominkin terveysohje vaatisi sen ennestään ahdas sali tulee katsojille rasit-
6618: jälkeen suihkua. Mutta suihkua kun ei ole, tavaksi. Salia ei, kun se lienee alunperin
6619: on oppilaiden pukeuduttava sellaisenaan, ajateltu voimistelua varten, voi niin koris-
6620: hikineen ja mentävä välitunnille mahdolli- taakaan, että se olisi omiansa virittämään
6621: sesti talvipakkaseen, istuttava muutama juhlamieltä. Juhla, joka oli ajateltu mieliä
6622: opetustunti ja vasta sen jälkeen voi oppilas virkistäväksi, kohottavaksi ja kosteikoksi
6623: vaihtaa vaatteet kotonaan, jos se enää sil- oppilaiden rasittavaan koulutyöhön, epä-
6624: loin tulee kysymykseen. Mitään pukuhuo- onnistuu eikä anna odotettua virkistystä.
6625: nettakaan voimistelusalin yhteydessä ei ole. Koulun oppilaat pyrkivät senvuoksi vie-
6626: Ri:isuutuminen ja pukeutuminen tapahtuu raantumaan koulun omista juhlista ja hake-
6627: aivan pilaantuneessa ilmassa, johon on sa- maan virkistystä muualta, yhdistyksistä ja
6628: malla saatava voimakas ristiveto, että huone seuroista koulun ulkopuolelta. Sitä paitsi
6629: ennättäisi puhdistua seuraavaa tuntia var- koituu koulujuhlien järjestämisestä aina
6630: ten. Aamutunti klo 8-9 on kaikista vai- pakostakin valtiolle pieniä vahinkoja, kun
6631: kein. Salintäyteinen poikajoukko on, saa- voimistelusali täytyy tyhjentää, raahata
6632: puessaan rukouksiin, •tuonut ja1kineissaan sieltä raskaat telineet johonkin luokkaan ja
6633: hiekkaa ja likaa. Ilma on pilaantunut, ja kantaa saliin niiden tilaJlle penkkejä, tuolia,
6634: heti on rapakossa ja pilaantunutta ilmaa y. m. Silloin sekä seinät, ovet että perman-
6635: keuhkoihin ahmimalla aloitettava voimis- not raappiintuvat ja telineet jossakin mää-
6636: telutunti. Kuopion lyseon voimistelusalista rin vahingoittuvat, vaikka oppilaat koetta-
6637: lausuikin lehtori Väinö Lahtinen ollessaan vat suorittaa siirrot niin varovasti kuin
6638: koulussa opettajana tarkastuspöytäkirjaan mahdollista. Kun tässä salissa on keväisin
6639: huhtik. 6 p:nä 1930 m. m. seuraavaa: ,Kun vielä suoritettava ylioppilaskirjoitukset, ei
6640: 30-40 poikaa kahdesti tunnissa ja 6-7 sitä silloin pariin viikkoon voida käyttää
6641: kertaa päivässä pukeutuu samassa salissa, voimisteluun eikä mihinkään muuhun.
6642: jossa sitten pitäisi voimistella, ymmärtää Edelleen, jos jokin juhla, ·esim. kouluhalli-
6643: näkemättäkin, millainen pölymäärä on sil- tuksen toivomuksesta, on järjestettävä jon-
6644: loin liikkeellä, kun voimistelutunti on käyn- kin oppitunnin ajaksi, niin ei salissa voida
6645: 158 VIII,7. - Uusi koulutalo Kuopion lyseolle.
6646:
6647: pitää voimistelutuntia juhlatilaisuuden maalit ja muut säästyvät. Mutta tässä
6648: edellisinä eikä sitä seuraavina tunteina. ei säästetä, jos halutaan pitää ne puhtaana.
6649: Nämä ovat seikkoja, jotka häritsevät usko- Poikien kengänpohjat irroittavat siitä pal-
6650: mattoman paljon säännöllistä koulutyötä jon pölyä, hienoa ja kauasleviävää. Siitä
6651: ja joista vältyttäisiin, jos koululla olisi irroittuneen pölyn lakai,seminen on raskasta,
6652: asianmukainen, siisti juhlasali ja erikseen ja vaikka kuinka usein sitä lakaisee tai
6653: voimistelusali puku-, suihku- y. m. huonei- pyyhkii kostealla rievulla, on se aina likai-
6654: neen. sen näköinen. Sateisina syksyinä, sellai-
6655: Opettajainhuone ja kanslia ovat liian sina kuin pari viimeistä on ollut ja ko-
6656: pienet ja vaatimattomat. Kumpaisellakaan vina talvipakkasina, käy oppilaiden tervey-
6657: ei ole eteistä. Kun esim. 16:n op,ettajan den hoito opettajille näissä ahtaissa auloissa
6658: täytyy sadeilmalla ripustaa kastuneet pääl- ylivoimaiseksi tehtäväksi. Ilmaa ahtaissa
6659: lystakkinsa samaan huoneeseen naulakkoon, auloissa ja luokissa ei saada silloin, kun
6660: jossa he viettävät välituntinsa, niin ei väli- oppilaat ovat pakotetut koko kouluajan
6661: tunnin vietto tule heille vaatteista pilaan- oleskelemaan sisällä, perusteellisesti vaihde-
6662: tuneessa ilmassa virkistykseksi, vaan pikem- tuksi ja puhdistetuksi. Jos perusteellisen
6663: minkin päinvastaiseksi. Kansliahuone on ilmanvaihdon välitunnilla aikoo toteuttaa,
6664: lisäksi vetoinen. joutuvat oppilaat auloissa alttiiksi risti-
6665: Kirjastolle varattu tila on käynyt riittä- veddlle, mikä voi oppilaiden terveydelle
6666: mättömäksi. Mutta enemmän kuin ahtau- käydä varsin vaaralliseksi. Opettaji,en
6667: desta koulun arvokas kirjasto kärsii siitä, tarkan valvonnan vuoksi on pahimmista
6668: ettei sitä niillä uuneilla, jotka siihen aika- sairaustapauksista kuitenkin toistaiseksi
6669: naan rakennettiin, voida ilman suuria ai- vältytty.
6670: neellisia kustannuksia pitää tarpeeksi kui- Muista puutteista mainittakoon vielä ly-
6671: vana. Kirjaston arvokkaat kokoelmat pyr- hyesti seuraavat: Koululla ei ole erityistä
6672: kivät homehtumaan ja tuottavat 'ennenpit- laululuokkaa, ei piirustusluokkaa, ei kieli-
6673: kää arvaamattoman vahingon. Ne, jotka luokkia, ei käsityö- eikä askarteluluokkaa,
6674: tuntevat kirjaston aarteet, ovat hämmäs- eikä myö.skään kirjastoon kuuluvaa luku-
6675: tyksekseen todenneet, ettei niitä säilytetä salia.
6676: tulenkestävissä holveissa. Mainittakoon vain Koulun v·ahtimestarin asunto on aivan
6677: prof. V. Tarkiaisen valittelu sekä koulu- mitätön ja talonmiehellä, jolle kuuluu kou-
6678: neuvos tri Fieandtin tästä asiasta tarkas- lun !lämmittäminen, ei ole asuntoa lain-
6679: tuspöytäkirjaan huhtik. 6 p:nä 1930 an- kaan, samoin kuin sitä ei ole s~ivoojalla
6680: tama lausunto. kaan.
6681: Aulojen tarkoituksena lienee korvata piha Korjauksilla ei voida kaikkia edellä lue-
6682: sellaisina päivinä, jolloin ulkona ei voi teituja kaikkein suurimpia epäkohtia ja
6683: välituntia viettää. Silloin kaivataan jon- puutteita poistaa. Luokkahuo:rueita, jotka on
6684: kinverran liikkumatilaakin. Ja kun oppi- sijoitettu siten, ;että valo lankeaa pohjoi-
6685: laiden valvominen tällöin on tärkeätä, sesta päin, ei voida siirtää koulun toiselle
6686: pitäisi opettajien pystyä paikaltaan näke- sivustalle; niiden kokoa ja useimpien pie-
6687: mään enemmänkin kuin aivan lähiympäris- nuutta ei voida tasoitella ja saada miten-
6688: tönsä. Niin sokkeloisissa auloissa kuin mitä kään nykyisessä rakennuksessa korjatuksi.
6689: Kuopion lyseossa on, on opettajan toivo- Lisäksi olisi nykyiseen rakennukseen raken-
6690: tonta yrittää olla kaikkialla yhtaikaa. Että nettava, ennenkuin se täyttää valtion oppi-
6691: saunan tai pesuhuoneen lattia on semen- laitoksena kohtuulliset vaatimukset, välttä-
6692: tistä, sen ymmärtää. Onhan se kestävä ja mätön juhlasaJi, jossa myöskin aamuhar-
6693: VIII,7. - Vaarama y. m. 159
6694:
6695: taudet vietetään, voimistelusalin yhteyteen antamiin tarkastuskertomuksiin viitaten
6696: puku- ja suihkuhuone, piirustussali, kirjas- pyydämme kunnioittaen ehdottaa edus-
6697: tolle lisää tilaa, pari, kolme luokkahuonetta, kunnan päätettäväksi toivomuksen,
6698: siivoojan ja !lämmittäjän asunnot sekä
6699: kaikkialle ~eskuslämmitys. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6700: Näillä perusteilla ja herrojen kouluneu- siin ajanmukaisen, uuden koulutalon
6701: vosten Kuopion lyseon koulurakennuksesta hankkimiseksi Kuopion lyseolle.
6702:
6703: Helsingissä helmikuun '5 p:nä 1937.
6704:
6705: Edv. Vaarama. Yrjö Räisänen.
6706: L. 0. Hirvensalo. Elias Simojoki.
6707: Tilda Löthman-Koponen.
6708: 160
6709:
6710: VID,s. - Toiv. al. N :o 37.
6711:
6712:
6713:
6714:
6715: Cajander y. m.: Tieteellisten seumin valtionavun lisäämi-
6716: sestä.
6717:
6718:
6719: Ed u s ik u n n a 11 e.
6720:
6721: Maamme tieteellisten seurain piirissä suo- julkaisusarjaan, josta ne ovat helposti mui-
6722: ritetaan suuriarvoista työtä, jonka merkitys den tutkijain löydettävissä ja jotka ovat
6723: on jäänyt verrattain huomaamatta, koska ammattimiesten keskuudessa kaikkialla tun-
6724: tiedemisten tapana ei yleensä ole harjoittaa nettuja. Julkaistut tutkimukset ovat suu-
6725: .työnsä mainostelua. reksi osaksi verrattain nuorten tutkijain
6726: Tieteelliset seurat edistävät tieteellistä työtä, joista useimmat opiskelevat laina-
6727: työtä pääa:siassa seuraavin keinoin: varoin yliopistoissa ja muissa korkeaikou-
6728: 1. Ne antavat, etupäässä nuorille tieteen- luissa. Tutkimusjulkaisuista ei suoriteta
6729: harjoittajille, pieniä apurahoja, jotka eivät mitään palkkiota. Monesti tekijät joutuvat
6730: ole mitään korvausta suoritetusta työstä, ottamaan osaa tutkimustensa painatuskului-
6731: vaan joiden tarkoituksena on ainoastaan hinkin - näin on melkein poikkeuksetta
6732: korvata ainakin osa suoranaisista tutkimus- laita, jos kysymyksessä on yliopistollisen
6733: menoista, kuten tutkimusta varten välttä- väitöskirjan sisällyttäminen tällaiseen jul-
6734: mättömiä matkakustannU:ksia, apuripalk- kaisusarjaan - ja jos asianomainen haluaa
6735: kioita, menoja tut'kimustarvikkeista y. m. tutkimuksensa julkaista jollakin vieraalla
6736: 2. Seurojen kokouksissa seuran sekä nuo- kielellä, on hänen itsensä kustannettava
6737: remmat että vanhemmat jäsenet selostavat käännös, ja samaten, jos hän tutkimus-
6738: tutkimuksiaan ja niiden tuloksia, jotka sil- jul'kaisuunsa tahtoo liittää vieraskielisen se-
6739: loin voivat tulla keskustelun ja arvostelun lostuksen, on hänen yleensä kustannettava
6740: alaisiksi, ja sillä tavalla on seuroilla var- senkin ikään täminen.
6741: sinkin nuorempiin jäseniinsä tieteellisesti Se työ, jota tieteellisissä seuroissa suori-
6742: kasvattava ja kehittävä vaikutus. Tällaiset tetaan, on siis pal'katonta työtä, jota asian-
6743: tieteelliset esitelmät samaten kuin pienem- omaiset tekevät omasta vapaasta harrastuk-
6744: mät tieteelliset tiedonannotkin voivat antaa sestaan; 'korkeintaan nauttivat seuran sih-
6745: hyviä herätteitä uusiin tutkimustehtäviin. teeri sekä julkaisusarjan toimittaja aivan
6746: 3. Tieteellisillä seuroilla on omat julkai- vaatimatonta palkkiota. Näihin tieteellisten
6747: susarjansa, joissa seuran jäsenet ja osittain seurojen julkaisusarjoihin sisältyy yleensä
6748: muutkin, asianomaisen tarka:stuksen jälkeen, paras, mitä maassamme on tieteellisellä
6749: voivat saada tutkimustensa tulokset julki- alalla aikaansaatu, ne edustavat pätevintä
6750: suuteen. Tästä on asianomaisilla tutkijoilla tieteellistä työtämme. Tämän työn merki-
6751: se etu, ettei heidän ole pakko palkatta suo- ty'ksen arvostamiseen riittänee huomautus,
6752: rittamiensa tutkimustensa tulosten painat- että pienten kansain asema maailman kan-
6753: tamistakin 'kustantaa omilla varoillaan, ja sain joukossa ratkaisevasti riippuu siitä,
6754: että he saavat ne sisällytetyiksi sellaiseen mitä ne sivistystyön alalla pystyvät omin-
6755: VIII,s. - Cajander y. m. 161
6756:
6757: takeista saamaan aikaan, minkä verran lisää Suomen vanhin tieteellinen seura Societas
6758: ne pystyvät tuomaan ihmiskunnan yhteiseen pro fau·na et flora fennica julkaisee seuraa-
6759: kult.tuuriin. vat sarjat:
6760: Seurain julkaisusarjat leviävät kaikkiin Acta Societatis pro Fauna et Flora Fen-
6761: sivistysmaihin, sadoille ulkomaisille tieteeUi- nica (painos 1,000 kpl.),
6762: sille seuroille ja laitoksille sekä yksityisille Acta Botanica Fennica (painos 1,200
6763: tunnetuille tiedemiehille, ja mainostavat si- kpl.),
6764: ten Suomen tiedettä ja välillisesti Suomea Acta Zoologica Fennica (painos 1,200
6765: kautta sivistyneen maailman; ne ovat epäi- kpl.) ja
6766: lemättä mitä arvokkainta ja teho'kkainta Memoranda Societatis pro Fauna et Flora
6767: mainostetta. Tätä varten on välttämätöntä, Fennica (painos 1,200 kpl.).
6768: että ne julkaistaan yleisesti tunnetuilla Ulkomaille lähetetään eri sarjoja 400-
6769: maailmankielillä tai että niihin ainakin lii- 600 kpl., mutta määrää on päätetty lisätä
6770: tetään vieraskielinen selostus. 200-300 kappaleella. Varojen vähyys on
6771: Vastalahjaksi saapuu tieteellisille seuroil- kuitenkin estänyt päätöksen toteuttamisen;
6772: lemme itsekullekin satoja ulkomaisia jul- nytkin nousevat yksin pasti'kulut vähän
6773: kaisusarjoja sekä suuri määrä irrallisia tut- päälle 10,000 markkaan. Tutkimusavustus-
6774: kimusjul'kaisuja, joiden kaikkien maahamme ten yhteenlaskettu määrä, joka vielä v. 1932
6775: ostaminen olisi meille ehkä rahallisesti yli- oli 11,500 markkaa (11 apurahaa) ja v.
6776: voimaista, eivätkä kaikki ole edes rahalla 1933 12,850 markkaa (9 apurahaa) oli v.
6777: ostettavissa. Tieteellisten seurain kirjastot 1935 vähennettävä 5,000 markkaan ( 6 apu-
6778: siten yhteensä muodostavat erinomaisen ar- rahaa) ja v. 1936 4,600 markkaan (5 'apu-
6779: vokkaan, tutkimustyöllemme välttämättö- rahaa). Niiden tutkimusjulkaisujen kus-
6780: män aarreaitan. tannus, jotka seuralle kuluvan vuoden al-
6781: Tieteelliset seurat kutsuvat kirjeenvaih- kuun oli tänä vuonna painettava:ksi ilmoi-
6782: taja- j'a kunniajäsenikseen tunnettuja ulko- tettu, ylitti noin 40,000 markalla sen, mitä
6783: maalaisia tiedemiehiä, varsinkin 'Sellaisia, seuralla on varoja 'käytettävänään, ja uusia
6784: jotka ovat osoittaneet suopeutta Suomea pyyntöjä on jo nyt lisäksi n. 50,000 markan
6785: ja Suomessa suoritettua tutkimustyötä koh- edestä. Seuralla on sitäpaitsi työnalaisina
6786: taan. Tällaisia ulkomaisia jäsenyyksiä pi- useita tärkeitä erikoisjulkaisuja, kuten
6787: detään kaikkialla suuressa arvossa ja tällä Conspectus florae :fennicae - käsikirjan
6788: tavalla solmitaan kiinteitä suhteita tieteen täydennys, Edv. Vainion Lichenographia
6789: alalla Suomen ja ulkomaiden välillä. Täl- Fennican täydennys, H. Buchin Suomen
6790: laiset seurojemme ulkomaiset jäsenet ovat maksasammalet y. m., joiden painatusmah-
6791: yleensä hyvin auliita avustamaan meikäläi- dollisuudet nykyisin varoin ovat varsin epä-
6792: siä nuoria .tieteenharjoittajia heidän opinto- varmat.
6793: matkoillaan ulkomailla ja muutoinkin. ·Suomen Tiedeseuran julkaisusarjat ovat:
6794: Tieteelliset seurat toimivat pääasiassa Acta Societatis Scientiarum Fennicae,
6795: valtion rahallisen tuen turvin, useilla on nova series A (painos 850) ,
6796: myös la:hjoitettuja rahastoja, joista lmrtyvät Acta Societatis Scientiarum Fennicae,
6797: korkovarat yleensä kuitenkin ovat vähäisiä. nova series B (painos 1,000),
6798: Eräät verottavat jäseniään vuosimaksuilla Commentationes physico-mathematicae
6799: ja joillakin on kannattavia jäseniä. Kaik- (painos 850),
6800: kein useimmat toimivat 'kui'ten'kin hyvin Commentationes biologic&e (painos
6801: ahtaissa rahallisissa oloissa. Mainittakoon 1,000),
6802: siitä muutamiin meidän tunnetuimpiin .tie- Commentationes humanarum litterarum
6803: teellisiin seuroihimme kohdistuvia tietoja. (painos 850) ,
6804:
6805: 21
6806: 162 VIII,s. - Tieteellisten seurain valtionapu.
6807:
6808: Bidrag till kännedom av Finlands natur Seura Vanamo julkaisee, lukuunottamatta
6809: och folk (painos 600) ja kansantajuista ,Luonnon Ystävää", kahta
6810: Vuosikirja - Årsbok (painos 600). tieteellistä sarjaa:
6811: Ulkomaille eri sarjoja lähetetään 310- Suomalaisen Eläin- ja Kasvitieteellisen
6812: 455 kpl. Valtion apurahaa ei ole käytetty Seuran Vanamon Eläintieteellisiä Julkai-
6813: tutkimusapurahoiksi, joita sen sijaan on suja (Annales Zoologici Societatis Zoologi-
6814: annettu seuran hallussa olevista lahjoitus- .cae - Botanicae Fennicae Vanamo), ja
6815: rahastoista, nim. Sohlbergin rahastosta, Suomalaisen Eläin- ja Kasvitieteellisen
6816: joka on erityisen valiokunnan hoidettavana Seuran Vanamon Kasvitieteellisiä Julkai-
6817: ja jota voidaan käyttää vain geofyysilli- suja (Annales Botanici Societatis Zoologi-
6818: siin, maantieteellisiin sekä geodeettisiin tar- cae - Botanicae Vanamo).
6819: koituksiin, vuosittain noin 78,000 markkaa Rahallisista syistä on kumpaisenkin pai-
6820: 2,000-20,000 markan suurmsma erma, nosmaara supistettu 800 kappaleeseen,
6821: Björkenheimin rahastosta 8,500 markkaa joista 300 menee ulkomaille (postikulut
6822: vuodessa tavallisesti 3:ksi apurahaksi jaet- 5,000-8,000 markkaa vuodessa). Tutki-
6823: tuna, Malmin rahastosta 4,000 markkaa ta- musapurahoja on vuosittain voitu myöntää
6824: vallisesti 2 a 3 apurahana, Nordenskiöldin yhteensä ainoastaan noin 5,000 markan
6825: rahastosta, josta tänä vuonna ensi kerran edestä, 500-1,000 markan erinä. Paina-
6826: on aimettu 27,000 markkaa, ja Hällströmin tettavaksi ei ole voitu ottaa läheskään kaik-
6827: rahastosta, josta on kerran voitu antaa kia täysin käyttökelpoisia tutkimusjulkai-
6828: 4,000 markkaa. Sitäpaitsi on parista ra- suja ja tällä hetkellä painettavaksi hyväk-
6829: hastosta ynnä eduskunnan joka kolmas sytytkin ylittävät seuran painatusvarat
6830: vuosi myöntämistä Längmanin varoista an- noin 50,000 markalla. Kirjaston kirjojen
6831: nettu tieteellisiä palkintoja. Painatustöihin sitominen on täytynyt tyystin lopettaa, ja
6832: on valtion apuraha ollut siksi riittämätön, ,Luonnon Ystävän'' painatus on ollut siir-
6833: että painettavaksi on voitu tutkimusjulkai- rettävä maaseudulle.
6834: suja ottaa vastaan vain tarkoin karsien, Katsoen siihen maallemme suuriarvoiseen
6835: välistä on täytynyt jättää painattamatta työhön, jota tieteelliset seuramme suoritta-
6836: hyvinkin täysipitoisia julkaisuja, erama vat sekä siihen ahtaaseen rahataloudelliseen
6837: vuosina on seuran omien jäsentenkin pai- asemaan, jossa ne yleensä työskentelevät,
6838: natusoikeus vuotta kohti täytynyt rajoittaa saamme kunnioittaen 'ehdottaa eduskunnan
6839: 7,000 markan enimmäismäärään ja väitös- hyväksyttäväksi toivomuksen,
6840: kirjain painattamisessa on täytynyt olla
6841: erittäin kitsaita ( esim. 40,000 markkaa mak- että hallitus ottaisi harkittavak-
6842: savan väitöskirjan painattamiseen on seura seen tieteellisten seurojemme valtio-
6843: voinut ottaa osaa 12,000 markalla). avun huomattavan lisäämisen jo
6844: Suomalainen Eläin- ja Kasvitieteellinen ensi vuoden tulo- ja menoarviossa.
6845:
6846: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1937.
6847:
6848: A. K. Cajander. Väinö Voionmaa.
6849: 163
6850:
6851: V:IIil,9. - Hemst. mot. N:o 38.
6852:
6853:
6854:
6855:
6856: Jern m. fl.: Angående ändring av 17 § i förordningen om
6857: verkställighet av lagen angående kostnaderna för folk-
6858: skoleväsendet.
6859:
6860:
6861: T i ll R i 'k s d a g e n.
6862:
6863: Den 6 ,februari 1932 utfärdade statsrådet om ett indragningshot ständigt vilar över
6864: en ny förordning om verikställighet av la- läraren.
6865: gen angående kostnaderna för folkskole- Den berörda förordningens stadganden
6866: väsendet. Dess 17 § innehåller stadganden rörande minimiantalet elever har redan på
6867: angående minimianta:let skolpliktiga barn, många orter hunnit visa sina skadliga verk-
6868: som bör finnas i ett skoldistrikt för att ningar. De kommunala myndigheterna
6869: kommunen skall vara berättigad att erhålla hava varit tvungna att indraga lärartjän-
6870: statsavlöning för lärare i olika skolformer ster och ändra skolor från fullständiga folk-
6871: därstädes. Skolor eller lärartjänster, som skolor till skolor med förkortad lärokurs.
6872: på grund av dessa stadganden om minimi- Att detta är till skada för vårt folkskole-
6873: antal s'kolpli'ktiga barn rbliva överflödiga, vä:sende torde knappast kunna förnekas,
6874: skola efter ,en respittid av tre år indragas. ty den reducerade skolan kan i ingen hän-
6875: Tidigare hava iags'tadganden av denna delse jämföras med fullständig folkskola.
6876: art saknats. Läropliktslagen av år 1921 Resultatet av berörda förordning visar sig
6877: stadgar i 9 och 12 §§ endast om kommuns sålunda tydligt leda till en 'fÖrsämring av
6878: skyldighet att inrätta skolor, då barnantalet vårt folkskoleväsende.
6879: i distrikt eller skola överstiger visst maxi- Men detta är icke blott skadligt utan
6880: mum. Med dessa läropliktslagens stadgan- även meningslöst. Kommunerna hava med
6881: den har man hittills kommit väl till rätta. bidrag av staten nedlagt stora kostnader
6882: Några missbruk av den prövningsfrihet, på hyggande av folkskolelokaler. Det lig-
6883: som härigenom 'lämnats skolmyndigheter ger knappast någon förnuftig mening uti
6884: och kommunalstyrelser, hava knappast före- att låta en del av dessa 'lokaler stå oan-
6885: kommit. Ä ven förrän 1932 års förordning vända. Icke heller är det till glädje för
6886: om minimiantal elever vid folkskolor till- någon att unga arbetsdugliga lärare upp-
6887: kom, indrogos lärartjänster, som efter all- föras på indragningsstat och sedermera
6888: sidig prövning visade sig sakna existens- pensioneras. Ur ekonomisk synpun.kt blir
6889: berättigande. Men man kunde då inom det säkert ganska liten vinst av att till-
6890: folkskolan med större trygghet arbeta på lämpa de rigorösa bestämmelserna om elev-
6891: undervisningens utveckling, i förlitan på antalet i berörda förordning. I varje fall
6892: att icke tillfälliga växlingar i elevantalet uppväger icke den uteblivna besparingen
6893: skulle vålla tvära omkastningar i skolfor- för staten olägenheterna för folkskoleväsen-
6894: men eller äventyra skolans hela existens. det.
6895: Det Iänder icke skolans arbete till fromma Senaste år hemställde riksdagen hos rege-
6896: 164 VIII,9. - Kansakoululaitoksen kustannuslaki.
6897:
6898: ringen om åtgärder därhän, att det maximi- även 'för att man härefter bör inrikta sig
6899: antal elever, som en lärare är skyldig att på att skolorna framdeles måste arbeta med
6900: samtidigt undervisa, s'kulle särrkas. I sam- mindre elevantal.
6901: klang därmed borde även det stadgade mi- Med hänvisning tili de.t ovan anförda få
6902: nimiantalet i berörda förordning ändras. vi vördsamt 'föreslå att riksdagen måtte
6903: Att en förändring i sagda lagrum borde hem:ställa,
6904: åstad'kommas synas både koonmunala- och
6905: skolmyndigheter vara medvetna om. Redan att regeringen måtte skyndsamt
6906: 1934 beslöt Finlands svens'ka landskommu- vidtaga sådana åtgärder att bestäm-
6907: ners fö11bund å sin årskongress ingå tili melserna i § 17 i förordningen av
6908: statsrådet med ,en framställning i saken. den 6 februari 1932 om verkställig-
6909: I januari 1936 ingav skolstyrelsen tili un- het av lagen angående kostnadernn
6910: dervisningsministeriet 'ett enhälligt omfattat för folkskoleväsendet ·bleve ändrade
6911: förslag till förändring av ofta nämnda be- i sådan riktning att minimiantalet
6912: stämmelser. elever vid folkskolor av olika typer
6913: Den alltjämt sjun'kande na:tiviteten talar sänkes.
6914:
6915: Helsingfors den 10 februari 1937.
6916:
6917: Levi Jern. A.ug. Syrjänen. Edv. Helenelund.
6918: Edvard Haga. Ralf Törngren. Elsa Bonsdorff.
6919: 0. 0. Frietsch. Ernst von Born. Aino Malkamäki.
6920: K. F. Lauren. Edvin Stenwall. Uno A.. Hilden.
6921: Sylvi-Kyllikki Kilpi. A.lbin Wickman. Henrik Kullberg.
6922: 165
6923:
6924: Vlll,s. - Toiv. aJ.. N :o 38. Suomennos.
6925:
6926:
6927:
6928:
6929: Jern y. m.: Kansakoululaitoksen kustannuksista annetun
6930: lain täytäntöönpanoasetuksen 17 § :n muuttamisesta.
6931:
6932:
6933: E d u s k u n n a ll e.
6934:
6935: Helmikuun 6 päivänä 1932 antoi valtio- Puheenaolevan asetuksen säännökset op-
6936: neuvosto uuden asetuksen kansakoululaitok- pilaiden vähimmäismäärästä ovat jo mo-
6937: sen kustannuksista annetun lain täytäntöön- nilla paikkakunnilla ennättäneet osoittaa
6938: panosta. Sen 17 § sisältää määräykset kou- vahingolliset vaikutuksensa. Kunnallisten
6939: lupakon alaisten lasten vähimmäismäärästä, viranomaisten on ollut pakko lakkauttaa
6940: joka koulupiirissä tulee olla jotta kunta opettajantoimia ja muuttaa kouluja täydel-
6941: olisi oikeutettu saamaan siellä toimivien eri lisistä kansakouluista lyhennetyin opetus-
6942: koulumuotojen opettajille valtion palkan. ohjelmin toimiviksi kouluiksi. Tuskin voi-
6943: Koulut tai opettajantoimet, jotka näiden tanee väittää, ettei tämä olisi vahingoksi
6944: koulupakon alaisten lasten vähimmäismää- koululaitoksellemme, sillä supistettua kou-
6945: rää koskevien säädösten mukaan käyvät tar- lua ei missään tapauksessa voi verrata täy-
6946: peettomiksi, on kolmen vuoden ylimenokau- delliseen kansakouluun. Kosketellun ase-
6947: den jälkeen lakkautettava. tuksen seuraukset näyttävät siis selvästi
6948: Aikaisemmin ei ole ollut tämäntapaisia johtavan kansakoululaitoksemme huononta-
6949: lakisäännöksiä. Vuoden 1921 oppivelvolli- miseen.
6950: suuslain 9 ja 12 §§ :ssä säädetään vain Mutta tämä ei ole vain vahingollista vaan
6951: kunnan velvollisuudesta perustaa kouluja myöskin tarkoituksetonta. Kunnat ovat val-
6952: milloin piirin tai koulun lapsiluku nousee tion avustamina uhranneet suuria kustan-
6953: yli määrätyn rajan. Näillä oppivelvolli- nuksia kansakouluhuoneistojen rakentami-
6954: suuslain säännöksillä on tähän asti tultu seen. Tuskin on mitään järkeä siinä, että
6955: hyvin toimeen. Tuskin on kouluviranomais- nama huoneistot ovat käyttämättöminä.
6956: ten ja kunnallishallintojen harkintavapautta Kenelläkään ei myöskään ole iloa siitä, että
6957: näissä asioissa käytetty väärin. Jo ennen nuoria työkykyisiä opettajia pannaan lak-
6958: kuin vuoden 1932 asetus kansakoulujen vä- kautuspalkalle ja sitten eläkkeelle. Talou-
6959: himmästä oppilasluvusta oli annettu lak- delliselta kannalta saavutetaan varmaan
6960: kautettiin opettajantoimia, joilta asiaa eri varsin vähäinen tulos näiden oppilaiden vä-
6961: puolilta harkittaessa todettiin olemassaolon himmäismäärää koskevien asetuksen jyrk-
6962: oikeuden puuttuvan. Mutta silloin voitiin kien määräysten sovellutuksesta. Missään
6963: kansakoulun piirissä turvallisemmin toimia tapauksessa ei valtion saama säästö vastaa
6964: opetuksen kehittämiseksi tietoisina siitä, kansakoululaitoksen täten kärsimää tap-
6965: ettei oppilasluvun tilapäinen vaihtelu ai- piota.
6966: heuta koulumuodon muutosta tai uhkaa Viime vuonna esitti eduskunta hallituk-
6967: koko koulun olemassaoloa. Koulun työlle selle toivomuksen toimenpiteisiin ryhtymi-
6968: ei ole siunaukseksi, jos opettajaa aina on sestä jotta oppilaiden ensimmäismäärää,
6969: uh'kaamassa viran lakkautus. jota opettaja on velvollinen samanaikaisesti
6970: 166 VIII,9. - Kansakoululaitoksen kustannuslaki.
6971:
6972: opettamaan, alennettaisiin. Tämän mukai- kauduttava siihen, että koulujen on vastai-
6973: sesti olisi myöskin muutettava kosketellun suudessa toimittava pienemmin oppilas-
6974: asetuksen määräykset vähimmäismäärästä. luvuin.
6975: Sekä kunnallis- että kouluviranomaiset Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
6976: näyttävät olevan selvillä siitä, että tässä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
6977: suhteessa olisi lainsäädännössä saatava ai- muksen,
6978: kaan muutos. Jo v. 1934 päätti Suomen
6979: ruotsalaisten maalaiskuntain liitto vuosiko- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6980: kouksessaan tehdä asiasta esityksen valtio- toimenpiteisiin kansakoululaitoksen
6981: neuvostolle. Tammikuussa 1936 jätti koulu- kustannuksista annetun lain täytän-
6982: hallitus opetusministeriölle yksimielisesti töönpanosta helmikuun 6 päivänä
6983: hyväksytyn ehdotuksen usein mainittujen 1932 annetun asetuksen 17 § :n muut-
6984: määräysten muuttamiseksi. tamisesta siihen suuntaan, että eri-
6985: Jatkuvasti pienenevä syntyväisyys puhuu tyyppisten kansakoulujen oppilaiden
6986: myöskin sen puolesta, että tästedes on mu- vähimmäismäärää alennetaan.
6987:
6988: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
6989:
6990: Levi Jern. Aug. Syrjänen. Edv. Helenelund.
6991: Edvard Haga. Ralf Törngren. Elsa Bonsdorff.
6992: C. 0. Frietsch. Ernst von Born. Aino Malkamäki.
6993: K. F. Lauren. Edvin Stenwall. Uno A. Hilden.
6994: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Albin Wickman. Henrik Kullberg.
6995: ,167
6996:
6997: VIII,1o. - Toiv. al. ·N :o 39.
6998:
6999:
7000:
7001:
7002: Eskola y. m.: Määrärahasta Jämsän kansanopiston uuden
7003: koul1trakennuksen rakennusavustukseksi.
7004:
7005:
7006: E d u s k u n n a 11 e.
7007:
7008: Vuonna 1935 huhtikuun 23 päivänä pa- lossa säilynyt ulkorakennus. Varoja on
7009: loi Jämsän kansanopiston koulurakennus saatu kerätyksi: osakemaksuina n. 30,000
7010: poroksi Rakennus oli palovakuutettu ja markkaa, Jämsän kunnalta 100,000 mark-
7011: suoritti .yhtiö palovahingosta korvauksen, kaa ja lahjoituksia n. 30,000 markkaa.
7012: mutta saatu rahamäärä meni velkoihin niin, Suunniteltu talo tulee maksamaan koulu-
7013: ettei opistolle jäänyt omia varoja ollen- hallituksessa parhaillaan laadittavana ole-
7014: kaan. Palon jälkeen on kansanopisto toi- vien piirustusten ja kustannusarvioiden
7015: minut ahtaissa vuokrahuoneissa, jotka ·eivät mukaan n. 1 milj. markkaa, joten velkaa
7016: ole tarkoitukseen muutenkaan sopivat, eikä jäisi yli 800,000 markkaa. Luultavaa on,
7017: opiston toimintaa niissä voida ajatella jat- että opisto saa valtiolta halpakorkoista lai-
7018: kuvaksi. Kun opisto on tällä taajaan asu- naa, mutta sittenkin jäisivät opiston kannet-
7019: tulla, erillisen asutus- ja kulttuurikeskuk- tavaksi niin suuret rasitukset että sen toi-
7020: sen muodostavalla paikkakunnalla ainoa minnan jatkamiseen ei näytä olevan mah-
7021: varsinainen kansan pohjakerrosten sivistys- dollisuutta ilman valtiovallan tukea. Jäm-
7022: ja valistuslaitos, on mitä toivottavinta, että sän kansanopiston kannatus on viime vuo-
7023: opi:ston toiminta jatkuisi. Huomattava sien aikana lisääntynyt ja on sanottu ·oppi-
7024: myös on ettei näillä seuduilla ole minkään- laitos kaikkien kansankerrosten suosiossa.
7025: laista maataloudellista oppilaitosta eikä ko- Oppilaat ovat pääasiassa vähävaraisten kan-
7026: titalous- tai käsityökoulua. Kansanopiston salaisten lapsia. Jämsän kunta puolestaan
7027: yhteydessä on tarkoitus järjestäå vähäva- on, kuten jo edellä mainittiin, suhtautunut
7028: raiselle nuorisolle erikoisia kesäkursseja myötämielisesti opiston toimintaan, jota to-
7029: puu- ja kasvitarhan hoidossa sekä kotita- distaa sekin, että kunnanvaltuusto yksimie-
7030: lous- ja käsityökursseja. Kun on luultavaa, lisesti päätti myöntää opistotalon rakennus-
7031: että kansanopistotyö tulevaisuudessa suun- rahastoon 100,000 markkaa, joka on huo-
7032: tautuu entistä enemmän käytännöllisen elä- mattava uhraus kun ottaa huomioon, että
7033: män aloille, voidaan kurssiohjelma myö- kunnan veroäyri on .kallein Hämeen läänin
7034: hemmin ulottaa koskemaan myös maa- ja kuntien veroäyreistä.
7035: metsätaloutta. Ottaen huomioon sen suuren merkityk-
7036: Jämsän kansanopiston osakeyhtiö on teh- sen mikä tällaisella oppilaitoksella on koko
7037: nyt kaiken voitavansa saadakseen rakenne- maan kulttuurielämään olisi valitettavaa
7038: tuksi opistolle uuden kunnollisen kouluta- jos opisto yli 27 vuotta jatkuneen toimin-
7039: lon entiselle arvokkaalle ja edustavalle ton- tansa jälkeen tulisi pakoitetuksi sulkemaan
7040: tille, jossa nykyisin on ainoastaan tulipa- ovensa. Jämsän kansanopiston osakeyhtiö
7041: 168 VIII,1o. - Jämsän kansanopisto.
7042:
7043: on valmis suuriinkin uhrauksiin jos valtion Edelläolevan. perusteella saamme kun-
7044: taholta annetaan sen työlle pienikin tun- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
7045: nustus rahallisen :avustuksen muodossa. väksi toivomuksen,
7046: Kun, kuten sanottu, 50-60 oppilasta var-
7047: ten suunniteltu koulutalo tullee maksamaan että hallitus ottaisi vuoden 1938
7048: n. 1 milj. markkaa, olisi mielestämme koh- tulo- ja menoarvioesitykseen 350,000
7049: tuullista, että valtion varoista myönnettäi- markan suuruisen määrärahan Jäm-
7050: siin tarkoituksen tukemiseksi 350,000 mar- sän kansanopiston uuden koulura-
7051: kan suuruinen avustus. kennuksen rakennusavustukseksi.
7052:
7053: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
7054:
7055: Valfrid Eskola. Toivo Horelli.
7056: Alpo Lumme. Henrik Kullberg.
7057: Väinö Kaasalainen. Mandi Hannula.
7058: Kaisa Hiilelä. Helena Syrjälä.
7059: Aino Luostarinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
7060: Otto Marttila. Erkki Paavolainen.
7061: 169
7062:
7063: Vni,11. - Toiv. al. N :o 40.
7064:
7065:
7066:
7067:
7068: Jutila y. m.: Määrärahasta· Otavan kansanopiston 1·akennus-
7069: ten korjaamista ja laajentamista varten.
7070:
7071:
7072: E d u s k u n n a ll e.
7073:
7074: Otavan kansanopisto, yksi maamme van- sen rinnalla ennen kaikkea käytännöllisten
7075: himmista kansanopistoista, on toiminut aineiden opetuksella tulisi olemaan hyvin
7076: kohta 45 vuotta Savon maakunnan nuorison huomattava sija, ja jossa opiskelu tulisi niin
7077: opistona. Paitsi varsinaista kansanopistoa halvaksi, että myöskin vähävaraisten kotien
7078: toimii siellä, kesäpuolella vuotta, kotitalous- nuorisolle olisi mahdollista siellä opiskelua
7079: koulu, joka on koettanut tyydyttää Etelä- harjoittaa.
7080: Savon kotitaloudellisen opetuksen tarvetta, Otavan kansanopisto ei kuitenkaan voisi
7081: jotenka opisto on ollut käytännössä aivan laajentaa toimintaansa tähän suuntaan, ellei
7082: ympäri vuoden. saada lisätilaa.
7083: Niiden vuosikymmenien kuluessa, mitkä Lisätilaa saataisiin ensiksikin siten, että
7084: opisto on toiminut, on useita tuhansia nuo- vuonna 1901 rakennettua kolmikerroksista
7085: ria ollut oppilaina, ja viime vuosina ovat päärakennusta korjattaisiin niin, että kaikki
7086: yhä useammat nuoret pyrkineet opistoon rakennuksessa oleva tila voitaisiin käyttää
7087: niin talveksi kuin kesäksikin. Kuluvana hyödyllisesti, mutta sitä varten olisi raken-
7088: työkautena on opistossa ollut 110 oppilasta, nukseen laitettava keskuslämmitys- ja vesi-
7089: eikä tilanpuutteen takia voitu viime syk- johtoverkosto. Toiseksi olisi v. 1929 valmis-
7090: synä ottaa kaikkia opistoon pyrkiviä. Opis- tunutta kivistä lisärakennusta korotettava
7091: ton oppilasmäärä on ollut viime vuosina, yhdellä kerroksella ja jatkettava. Jos näin
7092: pulavuosia lukuunottamatta, sadan paik- voitaisiin tehdä, niin saataisiin tarvittavat
7093: keilla. Kotitalouskouluun on ollut myöskin luokka- ja työhuoneet sekä oppilaiden asun-
7094: niin paljon hakijoita, että useita kymmeniä not.
7095: on täytynyt jättää kutsumatta, kun kou- Kouluhallituksen arkkitehdin Toivo Sa-
7096: luun on voitu ottaa vain korkeintaan 60 lervon tekemien laskelmien mukaan tekisi-
7097: oppilasta. vät yllämainitun suunnitelman mukaiset ra-
7098: Kun viime aikoina on entistä enemmän kennusten korjaus- ja lisärakennustyöt yh-
7099: herännyt ajatus nuorison opintojen suun- teensä 1,708,192 markkaa.
7100: taamisesta käytännöllisille elämän aloille, Edellä esitettyyn viitaten saamme kun-
7101: jota harrastusta meidän nykyinen oppikou- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
7102: luohjelmamme ei ole edistänyt, niin on maa- väksi toivomuksen,
7103: kunnassamme herännyt ajatus, että Ota-
7104: van kansanopistosta muodostettaisiin kaksi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7105: vuotinen kansanopisto, jossa muun opetuk- siin Otavan kansanopiston muuttami-
7106:
7107: 22
7108: 170 VIII,ll, - Otavan kansanopisto.
7109:
7110: seksi kaksivuotiseksi ja ottaisi raken- vioon tarpeelliseksi katsomansa avus-
7111: nusten korjaamista ja laajentamista tuksen ja halpakorkoisen lainan.
7112: varten ensi vuoden tulo- ja menoar-
7113:
7114: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1937.
7115:
7116: Emil Jutila. Albin Asikainen.
7117: Urho Kulovaara. Eero Nurmesniemi.
7118: Kaapro Huittinen. Heikki Soininen.
7119: K. R. Kares. Aino Malkamäki.
7120: Jalmari Pilkama. R. Ala-Kulju.
7121: Matti Tolppanen. J. Koivisto.
7122: Aino Luostarinen. Kaarlo Hänninen.
7123: Kaarlo Salovaara. Edvin Stenwall.
7124: 0. 0. Frietsch.
7125: 171
7126:
7127: VIII,12. - Toiv. al. N :o 41.
7128:
7129:
7130:
7131: Vaarama y. m.: Määrärahasta Savon maakunta-arkiston
7132: rakentamista varten.
7133:
7134: E d u s k u n n a ll e.
7135:
7136: Viitaten allekirjoittaneen Vaaraman y. m. Savollakin olisi jo aika saada maakunta-
7137: rahaasia-aloitteeseen N: o 47 (Liitteet sivu arkisto, joka valtion maaikunta-arkistovalio-
7138: 253 v. 1933), N:o 67 (Liitteet sivu 479 v. kunnan suunnitelman mukaan olisi viimei-
7139: 1934) ja N :o 88 (Liitteet sivu 395 v. 1936) nen sen ehdottamista arkistoista ja jota
7140: sekä edustaja Yrjö Räisäsen y. m. toivomus- maakunnan vanhain asiakirjain säilyttämi-
7141: aloitteeseen N: o 58 (Liitteet sivu 273), ja seksi ja Kuopion läänin lääninarkistossa
7142: rahaasia-aloitteeseen N: o 73 v. 1935 roh- vallitsevan ja vuosi vuodelta lisääntyvän
7143: kenemme tehdä toivomusaloitteen tarkoituk- ahtauden takia erittäin suuresti tarvitaan.
7144: sella, että hallitus myöntäisi varoja Kuo- Arkistorakennuksen aikaansaamiseksi Kuo-
7145: pioon sijoitettavan Savon maakunta-arkis- pion kaupunki on sitoutunut luovuttamaan
7146: ton rakentamista varten. yli miljoonan mar1kan arvoisen tontin,
7147: Mainittuja aloitteita sivistysvaliokunta 250,000 markkaa rahaa ja laittamaan ar-
7148: on, mikäli ne ovat sen käsiteltävinä olleet, kistorakennuks~lle tarpeelliset vesijohdot,
7149: yiksimielisesti puoltanut, mutta valtiova- likaviemärit y. m., joten kaupungin avustus
7150: rainvaliokunta on rahavarojen niukkuuteen nousisi noin puoleentoista miljoonaan.
7151: vedoten hylännyt ne. Syksyllä 1935 mai- Yleisten rakennusten ylihallituksen keväällä
7152: nittu validkunta vuoden 1936 tulo- ja meno- 1936 tekemän arvion mukaan :Savon maa-
7153: arvion 20 Pl: n uudisrakennuksia koskevan kunta-arkiston rakennus tulisi maksamaan
7154: osan yhteydessä käsitellessään aloitetta Sa- Smk. 3,100,000: -.
7155: von maakunta-arkiston rakennustyön aloit- Edellämainituin perusteluin ja nykyiseen
7156: tamiseksi myönnettävistä varoista [ausui: hyvään taloudelliseen tilanteeseen vedoten
7157: ,Tähän rakennustyöhön voidaan valiokun- rohkenemme kunnioittavasti ehdottaa edus-
7158: nan mielestä ryhtyä sen jälkeen kuin kes- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
7159: keneräisenä olevan V aa:san maakunta-arkis-
7160: ton perustaminen on saatu toimitetuksi. '' että hallitus ottaisi joko nyt kulu-
7161: Kun valtiovarainvaliokunta viime sy,ksynä van vuoden lisämenoarvioesitykseen
7162: hylkäsi .allekirjoittaneen Vaaraman y. m. tai vuoden 1938 tulo- ja menoarvio-
7163: rahaasia-aloitteen, viittasi se samalla siihen, esitykseen Kuopioon sijoitettavan
7164: että maakunta-arkiston rakentaminen kuu- Savon maakunta-arkiston rakentami-
7165: luu etupäässä hallituksen toimintapiiriin. seen tarpeelliseksi katsomansa määrä-
7166: Vaasan maakunta-arkisto, !lruten tunnet- rahan.
7167: tua, valmistui viime keväänä. Näin ollen
7168:
7169: Helsingissä helmikuun 3 p:nä 1937.
7170:
7171: Edv. Vaarama.. Onni Hiltunen. Elias Simojoki.
7172: Heikki Soininen. Yrjö Räisänen. J. Takala.
7173: Tilda Löthman-Koponen. L. 0. Hirvensalo. Onni Mäkeläinen.
7174: Armas Paasonen. Kalle Kämäräinen. Heikki Kääriäinen.
7175: Juho Kuittinen.
7176: 172
7177:
7178: Vliii,I3. - Toiv. al. N:o 42.
7179:
7180:
7181:
7182:
7183: Luostarinen y. m.: Määrärahasta maakuntamuseon aikaan-
7184: saamiseksi Olavinlinnaan.
7185:
7186:
7187: E d u s k u n n a 11 e.
7188:
7189: Viittaaanalla v. 193·6 valtiopäiväin syys- että hallit·us ottaisi v. 1938 tulo-
7190: istuntokaudella eduskunnalle osoitetun ra- ja menoarvioesitykseen riittävän mää-
7191: haasia-alloitteen n: o 89 perusteluihin, roh- rärahan m,aakuntamuseon aikaansaa-
7192: kenemme kunnioit.tavimmin ehdottaa edus- miseksi Olavinlinnaan.
7193: kunnan :päätettäväksi toivomuksen,
7194:
7195: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
7196:
7197: Aino Luostarinen. Onni Hiltunen.
7198: Heikki Vehkaoja. A. A. Lintulahti.
7199: Artturi Leinonen. Mandi Hannula.
7200: Emil Jutila. Helena Syrjälä.
7201: A. Pohjannoro. Toivo Halonen.
7202: Kaarlo Salovaara. Edv. Pesonen.
7203: Reinh. Swentorzetski. Kalle Kämäräinen.
7204: Valfrid Eskola. Edv. Vaarama.
7205: L. 0. Hirvensalo. Toivo Horelli.
7206: Kyllikki Pohjala. Atte Muhonen.
7207: Albin Asikainen. Arvo Inkilä.
7208: Akseli Brander.
7209: 173
7210: VHI,14. - Toiv. al. N:o 44.
7211:
7212:
7213:
7214:
7215: Lahtela y. m.: Määrärahasta papin palkkaamiseksi ja pap-
7216: pilan rakentamiseksi Posion seurakuntaan.
7217:
7218:
7219: E d u s k u n :n. a ll e.
7220:
7221: Tyydytyksellä on mainittava, että valtio ovat näin arkeellisella kannalla eikä seura-
7222: on eräisiin harvaanasuttuihin ja vähävarai- kunta, jonka jäsenet ovat varattornia ja
7223: siin seurakuntiin rakentanut kirkon ja pap- muilla veroilla äärimmilleen rasitettuja, ole
7224: pilan sekä palkannut papin, kun seurakun- voinu't palkata pappia eikä rakentaa pap-
7225: nat jäsentensä varattomuuden takia eivät pilaa ja kun ei ole toive·ita, että se voisi
7226: itse ole kyenneet niitä järjestämään. Tällä vastaisuudessakaan niitä omin varoinsa
7227: .toimenpiteellä orrkin moni syrjäinen seutu hankkia, olisi toivottavaa, että valtio raken-
7228: siinä suhteessa saatettu siihen tasoon, jossa taisi pappilan ja palkkaisi papin mainit-
7229: vauraam:mat seudut ovat jo vuosisatoja ol- tuun seurakuntaan.
7230: leet. Pohjois-Suomessa on kuiten'lrin vielä Edellä esitettyyn viitaten ·ehdotamme
7231: harvaanasuttu syrjäinen Posion seurakunta, kunnioittaen eduSkunnan päätettäväksi toi-
7232: jossa on yli 4,000 jäsentä ja joka on siinä vomuksen,
7233: asemassa, E!ttei siellä ole omaa vakinaista
7234: pappia eikä pappilaa. Papin tehtäviä on että hallitus ottaisi vuoden 1938
7235: hoitanut oman virkansa ohE!lla 85 km:n tulo- ja menoarvioesitykseen papin
7236: etäisyydellä asuva naapuriseurakunnan palkkaamiseksi ja pappilan rakenta-
7237: pappi. Kun tämän harvaanasutun ja vähä- miseksi Posion seurakuntaan kohtuul-
7238: varaisen väestön asuman seurakunnan olot liseksi katsomansa määrärahan.
7239:
7240: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
7241:
7242: M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
7243: Eero Nurmesniemi. Kaarlo Hänninen.
7244: S. Salo. Janne Koivuranta.
7245: J. Takala.
7246: 174
7247:
7248: VIII,15. - Toiv. aJ.. N:o 45.
7249:
7250:
7251:
7252:
7253: Lahtela y. m.: Määrärahasta Sallan seurakunnan kirkon
7254: korjaamiseksi.
7255:
7256:
7257: E d u s k u n n a ll e.
7258:
7259: Sallan (entisen Kuolajärven) seurakunta kerätä varoja seurakunnassa olevan valtion
7260: on Perä-Pohjolan itäisellä rajaseutualueella, kirkon korjaamiseen ja se vuosi vuodelta
7261: joka on aina nauttinut Lapin oikeuksia. rappeutuu ja pian joutuu siihen tilaan,
7262: Sinne on valtion toimesta rakennettu m. m. ettei sitä saada korjaamallakaan kuntoon,
7263: kirkko v. 1835-1838, ollen se siis 100 olisi sen korjaaminen toteutettava valtion
7264: vuotta vanha. Kirkko, joka on rakennettu toimesta mahdollisimman pian taikka an-
7265: alkujaankin senaikaista alkeellista raken- nettava riittävä valtioapu.
7266: nustapaa seuraten, on pitkät ajat ollut pe- Mainittakoon vielä, että Salla, kirkon-
7267: rinpohjaisen korjauksen tarpeessa. Nyt se kylän läheisyydessä olevan kuuluisan Sal-
7268: on siinä määrin rappeutunut, ettei sen kor- latunturin ja monien muiden nähtävyyksien
7269: jausta. olisi lykättävä tuonnemmaksi, jos vuo<ksi, on joutunut koti- ja ulkomaalaisten
7270: sitä ajatellaan edelleen kirkkona käyttää. matkailijain vilkkaaksi käyntipaikaksi. Mat-
7271: Korjaamista varten on lääninarkkitehti laa- kailijat eivät voi olla kiinnittämättä huo-
7272: tinut piirustukset ja korjaussuunnitelman, miota myöskin seurakunnan kirkkoon, joka
7273: jonka mukaan korjaus tulee maksamaan on sekä ulkoa että sisältä niin huonossa
7274: 290,000 markkaa. Korjausta ei ole voitu kunnossa, että se on kaikkea muuta kuin
7275: toteuttaa kun seurakunnalla ei ole varoja eduksi omistajalleen, Suomen valtiolle, ja
7276: korjaustyön suorittamiseen. Kun seura- Sallan seurakunnalle. Tämä kaukaisen Perä-
7277: kunnan väestö on yleensä varatonta ras- Pohjolan rajaseutuseurakunnan kirkko on
7278: kailla veroilla rasitettua rajaseutuasujamis- saatava kuntoon mahdollisimman pian jo
7279: toa, josta suuri osa asuu Venäjälle laske- yksin tästäkin syystä.
7280: villa vesistöalueilla, joille m. m. itäisen ra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7281: jan sulkeminen rajan takana muuttuneine kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
7282: oloineen on aiheuttanut suuria taloudelli- vomuksen,
7283: sia vaikeuksia, joiden toimeentulomahdolli-
7284: suuksista olisi valtiovallan muussakin suh- että hallitus ottaisi vuoden 1938
7285: teessa entistä enemmän huolehdittava, ei tulo- ja menoarvioesitykseen Sallan
7286: heiltä voida veroina koota korjaukseen tar- seurakunnan kirkon korjaamiseksi
7287: vittavia varoja. 290,000 markan suuruisen määrä-
7288: Kun Sallan seurakunta ei voi jäseniltään rahan.
7289:
7290: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
7291:
7292: M. 0. Lahtela. S. Salo. Kaarlo Hänninen.
7293: Eero Nurmesniemi. Kusti Arhama. Janne Koivuranta.
7294: J. Takala.
7295: 175
7296:
7297: VIII,16. - Toiv. al. N:o 62.
7298:
7299:
7300:
7301: Alestalo y. m.: Määrärahasta Mustialan maataloushistorial-
7302: lisen museorakennuksen laajentamista varten.
7303:
7304: E d u s k u n n a ll e.
7305:
7306: Käsitellessään vuoden 1934 valtion tulo- sekä kuvakokoelmat ja missä museon hoi-
7307: ja menoarviota myönsi eduskunta joulu- taja voisi kylmänä vuodenaikana työsken-
7308: kuun 18 päivänä 1933 300,000 markan suu- nellä. Tätä tarvetta varten olisi museon
7309: ruisen määrärahan uuden tulenkestävän mu- pohjoiseen päähän rakennettava yksiker-
7310: seorakennuksen rakentamiseksi Mustialan roksinen lämmitettävä osasto mittasuhteil-
7311: maataloushistorialliselle museolle. Raken- taan n. 9 X 8 X 3 m. ja jonka kustannus-
7312: nussuunnitelma ja kustannusarvio, joka arvio nousisi n. 75,000 markkaan. Varsi-
7313: museolle uutta rakennusta varten oli laa- naisten museoesineitten säilyttämistä var-
7314: dittu, olisi kuitenkin edellyttänyt 600,000 ten olisi museon eteläiselle sivulle saatava
7315: markan suuruista määrärahaa. Kun raken- yksikerroksinen jatko, jonka mittasuhteet
7316: nusyritys jouduttiin toteuttamaan puolta olisivat n. 9.5 X 35 X 3.3 m. ja kustannuk-
7317: pienemmillä varoilla, oli siitä luonnollisena set n. 275,000 markkaa. Näistä välttämättö-
7318: seurauksena, että rakennuksesta tuli tarpee- mistä rakennuslaajennuksista tekisivät kus-
7319: seen nähden liian pieni. Uuteen museora- tannukset yhteensä n. 350,000 markkaa.
7320: kennukseen, kun se nyttemmin on valmistu- Kun Mustialan museon arvokkaat maata-
7321: nut, voidaankin siirtää vain kolmannes ke- loushistorialliset esinekokoelmat välttämättä
7322: rätyistä ja varastossa olevista esineistä. vaativat valtiovallan puolelta sellaisia toi-
7323: Huomattava osa museoesineistä on edelleen menpiteitä, että niiden säilymisestä tule-
7324: varastoituna tulenvaaralle alttiissa puura- ville sukupolville voidaan kaikissa suhteissa
7325: kennuksessa suuren rakennusryhmän kes- olla varmoja, saamme täten edelläesittämil-
7326: kellä. Kun museon piirustukset laatinut lämme perusteilla kunnioittaen ehdottaa
7327: arkkitehti kuitenkin huomioi tulevaisuu- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7328: dessa tapahtuvan rakennuksen laajentami-
7329: sen, voidaan rakennusta sen arkkitehtuuria että hallitus ottaisi 1Wustialan maa-
7330: rikkomatta tarpeen mukaan laajentaa. taloushistoriallisen museorakennuk-
7331: Uudessa museossa on myöskin eräitä ra- sen laajentamista varten vuoden
7332: kenteellisia puutteita. Siellä ei ole min- 1938 tulo- ja menoarvioesitykseen
7333: käänlaista lämmitettävää osastoa, jossa voi- 350,000 markan suuruisen määrära'-
7334: taisiin säilyttää museon kirjasto, arkisto han.
7335:
7336: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
7337:
7338: Ansh. Alestalo. Elsa Bonsdorff. Kalle Joukanen.
7339: Eero Nurmesniemi. L. 0. Hirvensalo. Valfrid Eskola.
7340: Väinö Kivisalo. Heikki Soininen. Paavo Aarniokoski.
7341: Otto Toivonen. Kusti Arhama. Juho Pyy.
7342: E. Jokinen. S. Salo. Aarne Honka.
7343: Otto Marttila. Albin Asikainen. M. E. Harja.
7344: Uno A. Hilden. Kalle Kämäräinen. J. V. Wainio.
7345: K. F. Lauren. Emil Jutila. Oskari Lehtonen.
7346: Lauri A. Sariola.
7347: 1
7348: 1
7349: 1
7350: 1
7351: 1
7352: 1
7353: 1
7354: 1
7355: 1
7356: 1
7357: 1
7358: 1
7359: 1
7360: 1
7361: 1
7362: 1
7363: 1
7364: 1
7365: 1
7366: .. ..
7367: VALTIOPAIVAT
7368: 19 3 7
7369:
7370:
7371: LIITTEET
7372: IX
7373: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
7374: TOIVOMUSALOITTEET
7375:
7376:
7377:
7378:
7379: HELSINKI 1937
7380: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
7381:
7382: 23
7383: Maa- ja metsätaloutta, uudisviljelyspalkkioita, hevoskasvatusta,
7384: maatalous- ja kotiteollisuuskouluja, koetoimintaa, asutusta,
7385: perunajauhoteollisuutta y. m. koskevia toivomusaloitteita.
7386: 181
7387:
7388: IX,t. - Toiv. al. N :o 46.
7389:
7390:
7391:
7392:
7393: Cajander y. m.: Määrärahasta metsätalousopetuksen laajen-
7394: tamista varten.
7395:
7396:
7397: E d u s k u n n a 11 e.
7398:
7399: Valtiovallan tukemaa yksityismetsätalou- järjestöille, siirtyi vuoden 1929 alusta sil-
7400: den edistämistyötä on maassamme harjoi- loin toimintansa aloittaneille metsänhoito-
7401: tettu jo monien vuosikymmenien ajan. lautakunnille ja niiden keskusmetsäseu-
7402: Viime vuosisadalla se kuului ennenkaikkea roille. Näiden lautakuntien tehtäväksi an-
7403: Suomen Metsänhoitoyhdistyksen työohjel- nettiin nimittäin, paitsi valvoa yksityimetsä-
7404: maan. Vuosisadan vaihteen tienoilta läh- lain noudattamista, edistää yksityismetsäta-
7405: tien se oli lähinnä maanviljelys- ja talous- loutta levittämällä tietoa järkiperäisestä
7406: seurojen, Suomen Metsänhoitoyhdistys Ta- metsätaloudesta, ohjaamalla ja avustamaila
7407: pion, Pellervo-seuran sekä Föreningen för metsätaloudellisten tehtävien suorittamista,
7408: Skogskulturin tehtävänä jota paitsi läänin- edistämällä ja tukemalla metsätaloudellista
7409: metsälautakunnat olivat vuosina 1918-28 yhteistoimintaa sekä ryhtymällä muihinkin
7410: mukana tässä työssä. Edelleen on mainit- toimenpiteisiin metsätalouden kehittämiseksi.
7411: tava, että maatilan metsien hoitoon ja käyt- Metsänhoitolautakunnat ovat sitten saa-
7412: töön sovellettua metsätalousopetusta on an- mansa tehtävän mukaisesti suorittaneet
7413: nettu maatalousoppilaitoksissa, niin myös maanomistajiin kohdistuvaa metsätaloudel-
7414: Tuomarniemen metsäkoululla ja 30 vuoden lista neuvonta- ja opastustyötä monin muo-
7415: aikana pidetyillä maanomistajain metsä- doin - eikä metsäkurssitoimintakaan ole
7416: kursseilla sekä Ylä-Vuoksen maamieskou- jäänyt syrjään - jas kohta käytettävissä
7417: lulla vuodesta 1924 lähtien pidetyillä vas- olevien varojen pienuus, tehtävän laatu ja
7418: taavanlaisilla kursseilla. laajuus huomioon ottaen, on pakoittanut
7419: Yksityismetsätalouden edistämistyö oli rajoittamaan sen suppeammaksi kuin mitä
7420: alu'ksi, eritoten mikäli mainituista yhdis- välttämätöntä olisi. Kaksi viikkoa ja sitä
7421: tyksistä ja seuroista on kysymys, osaksi he- pitempiaikaisia metsäkursseja maanomista-
7422: rättävää osaksi taas opastavaa ja neuvovaa, jille ovat metsärrhoitolauta:kunnat tähän
7423: siihen 'luettuna myös ammwttiavun antami- mennessä järjestäneet Keski-Pohjanmaalla,
7424: nen metsätaloudellisten tehtävien suorittami- Etelä-Savossa ja Lounais-Suomessa, ja myös
7425: sessa. Alkuaikoina ja vielä pitkän aikaa maan muissa osissa on samanlaisten kurs-
7426: myöhemminkin oli herättävä toiminta - sien toimeenpanoa suunniteltu.
7427: kuten esitelmä- ja keskustelutilaisuudet, Mitä maataloudellisiin oppilaitoksiin tu-
7428: retkeilyt y. m. s. - ensi sijalla. Sittemmin lee, sisältyy metsätalous edelleen niiden
7429: tapahtui sellainen muutos, että luonnossa opetusohjelmaan, jos kohta sille on voitu
7430: suoritettava opastus ja avustava toiminta varata mielestämme liian vähäinen tunti-
7431: astui enemmän etualalle. maara. Mustialan ja Kurkijoen maamies-
7432: Se yksityismetsätalouden edistämistyö, opistoissa sekä pienviljelysneuvojaopistossa
7433: mi'kä aikaisemmin 'kuului edellä mainituille Hyvinkäällä niin myös muutamissa maa-
7434: 182 IX,1. - Metsätalousopetuksen laajentaminen.
7435:
7436: mieskouluissa on yhtenä opettajana metsän- - lähinnä yksityismetsätalouden kehittä-
7437: hoitaja, mutta yleensä on metsätalousainei- mistä silmällä pitäen - tieto metsätalou-
7438: den opetus uskottu agronoomiopettajille. den merkityksestä sekä metsien oikeasta
7439: Poikkeuksen tekevät ne harvat maatalous- käyttelystä ja sen välttämättömyydestä saa-
7440: koulut, jotka ovat metsänhoitolautakuntien taisiin leviämään mahdollisimman laajoihin
7441: kanssa sopineet siitä, että lautakunnan met- kansalaispiireihin, tarpeellista pohtia kysy-
7442: sänhoitaja huolehtii metsäopetuksen antami- mystä metsätalousopetuksen sisällyttämi-
7443: sesta. sestä myös seminaarien ja Jyväskylän kas-
7444: Maanomistajille tarkoitettua, maatilan vatusopillisen korkeakoulun sekä kansan-
7445: metsien hoitoon ja käyttöön sovellettua opistojen opetusohjelmiin, esim. aluksi vuo-
7446: metsätalousopetusta olisi allekirjoittaneiden sittain uusiutuvien luentovierailujen muo-
7447: mielestä annettava niin leveällä rintamalla dossa.
7448: kuin mahdollista. Sen vuoksi olisi harkit- Viitaten siihen, mitä edellä olemme esiin-
7449: tava, eikö metsätaloudelle voitaisi maata- tuoneet, ehdotamme eduskunnan päätettä-
7450: lousoppilaitosten opetusohjelmissa varata väksi toivomuksen,
7451: enemmän sijaa 'kuin tähän asti. Tämän
7452: rinnalla olisi välttämätöntä vallan huomat- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7453: tavasti laajentaa ja kehittää metsäkurssi- siin maanomistajille tarkoitetun, maa-
7454: toimintaa sekä sitä silmälläpitäen perustaa tilan metsien hoitoon ja käyttöön
7455: erityisiä metsäkurssikoulujakin metsänomis- sovelletun metsätalousopetuksen laa-
7456: tajia varten. Tämä sitäkin suuremmalla jentamiseksi, sekä ehdottaisi sitä var-
7457: syyllä kun harrastus metsäkursseihin on jo ten tarpeellisten varojen myöntä-
7458: nyt niin suuri, että läheskään kaikkia pyr- mistä jo esityksessäi;fn valtion tulo-
7459: kijöitä ei ole voitu vastaan ottaa. ja menoarvioksi vuodelle 1938.
7460: Edelleen olisi tässä yhteydessä, jotta
7461:
7462: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1937.
7463:
7464: A. K. Cajander. Mauno Pekkala. L. 0. Hirvensalo.
7465: 183
7466:
7467: IX,2. - Toiv. al. N:o 47.
7468:
7469:
7470:
7471:
7472: V. Annala y. m.: Esityksen antamisesta mam~parannus
7473: laiksi.
7474:
7475:
7476: E d u s k u n n a ll e.
7477:
7478: Vasta viime vuosina on yleisesti alettu telty mahdollisimman kiinteäksi. Metsä-
7479: ymmärtää se perustavaa laatua oleva mer- talouspuolella on tuollainen järjestely ha-
7480: kitys, mikä maiden tarkoituksenmukaisella vaittukin tarkoituksenmukaiseksi ja tam-
7481: kuivattamisella on yhtä hyvin pelto- kuin mikuun 25 päivänä 1935 annetussa metsän-
7482: metsämaidenkin järkiperäiselle hyödyksi- parannuslaissa on tarkoitukseen vuosittain
7483: käytölle. Kun samalla tiedämme, että suu- myönnettävä määrätyissä rajoissa kiinteä
7484: rin osa maamme viljellyistä ja viljelyskel- määräraha.
7485: poisista maista samoinkuin kasvullisista Maatalouspuolella ei vastaavanlaista
7486: metsämaistakin yhä edelleen on vedenvai- maanparannuslakia ole. Määrärahat on
7487: vaamia, niin on helppo havaita, mistä joh- eri suuruisina ja aina peräti vähäisinä
7488: tuu kuivatustöiden lisääntyminen niin maa- myönnetty tulo- ja menoarvion yhteydessä
7489: talous- kuin metsämaillakin. Suuri osa kui- ja tällöin vuodesta toiseen jatkunut epä-
7490: vatustöistä suoritetaan valtiolainojen ja määräisyys ja suunnitelmallisuuden puute
7491: avustusten turvin. Uusien tutkimusten on aiheuttanut suurta ruuhkautumista kui-
7492: suunnittelulle samoinkuin työmaiden jär- vatustöiden suorituksessa ja viivästyttä-
7493: jestelylle olisi mitä merkityksellisintä, jos mällä töiden toteuttamista on aiheutettu
7494: käytettävien määrärahojen suuruus ei koko- vahinkoja maanomistajille. Kehityksen vii-
7495: naisuudessaan olisi riippuvainen vuosittai- meaikainen suunta selviää seuraavasta tau-
7496: sesta talousarviosta, vaan olisi lailla määri- lukosta:
7497:
7498: Vuodesta toiseen siirtyneiden 1
7499: 1
7500: 1
7501: 1
7502: 1
7503:
7504:
7505: 1
7506: Myönnetty valtion varoja
7507: töiden i
7508: Vuosi
7509: Töiden 1 ulrumäärä 1Kustannusarvioi
7510: lukumäärä milj.mk. kpl. milj.mk.
7511: 1
7512: 1
7513: kpl.
7514: 1 1 ' !
7515: 1
7516: 1
7517:
7518: 1
7519: 1933 143 28.4 1
7520: 1
7521: 22 5.1 1
7522: 1
7523:
7524:
7525: 1
7526: 1934 252 22.9 44 6.8 1
7527: 1
7528: 1935 247 32.2 1
7529: 82 18.9 1
7530:
7531:
7532: 1
7533:
7534: 1936 1 298 27.8 202 1
7535: 33.0 1
7536:
7537:
7538:
7539:
7540: 1937 i n. 280 n. 29.0 1
7541: n. 120 1
7542: n. 30.0 1
7543:
7544:
7545:
7546:
7547: Mitä erikoisesti kuluvaan vuoteen tulee, hallitus jaettavaksi 23.3 miljoonaa, loppu-
7548: niin myönnettiin tulo- ja menoarvion yh- osan mennessä pääasiassa ylimääräisen hen-
7549: teydessä varsinaisia maanparannusmäärä- kilökunnan palkkaukseen. Tämän lisäksi
7550: rahoja 26.o milj., josta summasta varsinai- on työttömyysmäärärahoja ja kuluvan vuo-
7551: siin työsuorituksiin ehdottaa maatalous- den menoarvioon otettuja, jokien perkaami-
7552: 184 IX,2. - Maanparannuslaki.
7553:
7554: seen (20 Pl. III: 6) varattuja määrärahoja Täten on aiheutettu paitsi tarpeettomia lisä-
7555: käytettävissä n. 5.6 mil'joorraa markkaa. menoja työnjohdossa ja työkustannuksissa,
7556: Kun määrärahatarvetta on vuosittain ai- haitallista viivytystä hyödyllisten kuivatus-
7557: noastaan vähäiseksi osaksi voitu tyydyttää, töiden suorituksessa ja vaikeutettu pitempi-
7558: niin ei jakoperustetta määrättäessä ole kaik- aikaisten ja säännöllisten työmaiden varaa-
7559: kiin seikkoihin voitu kiinnittää riittävää mista työväestölle.
7560: huomiota. Pääperusteena on yritetty pitää Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
7561: sitä, että työt on pyritty rahoittamaan siinä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
7562: järjestyksessä kuin anomukset ovat maa- muksen,
7563: taloushallitukselle saapuneet. Sen sijaan ei
7564: kyllin tarkoituksenmukaisesti ole voitu kiin- että hallitus ensi tilassa valmistut-
7565: nittää huomiota esim. siihen, että samoilla taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
7566: paikkakunnilla ja samoissa vesistöissä suo- sen maanparannuslaiksi, jolla määrä-
7567: ritettavat työt voitaisiin toteuttaa saman- vuosien aikana viljelystarkoituksia
7568: aikaisesti. Tämä taas on monesti huomat- varten suoritettavien kuivatustöiden
7569: tavasti vaikeuttanut töiden teknillistä suo- rahoittamiseksi varattaisiin vähin-
7570: rittamista, rajoittanut runsaamman työvoi- tään laissa määrätyn s1tmman suu-
7571: man käyttöä, aiheuttanut työkaluston edes- ruinen sii1·tomääräraha.
7572: takaista siirtoa, useampia työpatoja j. n. e.
7573:
7574: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
7575:
7576: Vilho Annala. Hilja Riipinen.
7577: R. Ala-Kulju. Bruno A. Salmiala.
7578: K. R. Kares. Iisa;kki Niklrola.
7579: Arvi Malmivaara. Kaarlo Salovaara.
7580: K. A. Jussila. Elias Simojoki.
7581: Yrjö R. Saarinen. E. A. Tuomivaara.
7582: J. V. Wainio. Pauli Tuorila.
7583: 185
7584:
7585: IX,3. - Toiv. a:l. N :o 48.
7586:
7587:
7588:
7589:
7590: Kivioja y. m.: Eräiden rnaanpamnnushankkeiden valtionlai-
7591: nojen alentamisesta.
7592:
7593:
7594: E d u s kun n a ll e.
7595:
7596: Vuoden 1936 valtiopäiville jättämäämme asemaan kuin 1926-1931 valmistuneiden
7597: rahaasia-aloitteeseen N :o 124 viitaten - hankkeiden osakkarut, saamme täten ehdot-
7598: jonka valtiovarainvalidkunta ehdotti hyl- taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7599: jättäväksi virheellisesti väittäen, että sa-
7600: maan tarkoitukseen jo oli määräraha myön- että hallitus antaisi esityksen vuo-
7601: netty - ja samalla uudelileen sitä koros- sina 1924-25 valmistuneiden, val-
7602: taen, että vuosina 1924 ja 1925 valtion tion avustuksella tehtyjen maan-
7603: avustuksella valmistuneiden maanparannus- parannushankkeiden valtionlainojen
7604: hankkeiden osakkaat joutuivat !huonompaan alentamisesta.
7605:
7606: Helsingissä helmikuun 11 ;päivänä 1937.
7607:
7608: Vilho H. Kivioja. M. 0. Lahtela.
7609: S. Salo. Albin Asikainen.
7610: Eero Nunnesniemi. Toivo Ikonen.
7611: Heikki Soininen. Kaarlo Hänninen.
7612:
7613:
7614:
7615:
7616: 24
7617: 186
7618:
7619: IX,4. - Toiv. wl. N :o 49.
7620:
7621:
7622: V. Annala y. m.: Esityksen antamisesta maatilo.fen liika-
7623: naista pirstoutumista ehkäiseväksi laiksi.
7624:
7625: E d u s kun n a ll e.
7626:
7627: .Suomessa on viime vuosikymmenien ai- kun viljelijät ja heidän perheensä eivät
7628: kana t8Jpahtunut kehitys johtanut siihen, voi saada tilasta riittävää toimeentuloa ja
7629: että on syntynyt ja yhä edellleenkin syntyy varsinkin, mikäli pysyviä työansiomahdol-
7630: liian pieniä maatiloja, jotka eivät voi tar- lisuuksia ei ole tarjolla. Tällaisten tilojen
7631: jota omistajille ja heidän perheilleen riit- omistajista tulee si!lloin maanomistajaköy-
7632: tävää toimeentuloa. Tämä ilmenee jo vuo- hälistöä, joka ollen vailla toimeentulomafu.-
7633: den 1928 osittamistilastosta, jonka mukaan dollisuuksia, tulee herkäksi yhteiskuntavas-
7634: oli tiloja, joiden kokonaispinta-ala oli alle taiselle kiilhoitukselle ja muodostuu epäva-
7635: 20 hehtaaria, 60% sellaisia, joiden koko- kaiseksi tekijäksi yhteiskuntarakenteessam-
7636: naisala oli 20, ane 100 hehtaaria 29 % ja me sen SIJaan, että se sitä lujittaisi.
7637: 100 hehtaaria suurempia tiloja 11 % tilo- Valtiovallan kiireellisenä tehtävänä on
7638: jen kokonaisluvusta. Asiantuntijoiden suo- ryhtyä ajoissa tarpeellisiin toimenpiteisiin,
7639: rittamien laskelmien mukaan jakautuivat että maakiinteistöjen liian pieniksi ~pirstou
7640: rekist,eriyksiköt tällöin seuraavasti eri suu- tumisen tuhoisa jatkuminen voidaan estää
7641: ruusryhmiin: ja ohjata samalla kehitystä myöskin sii-
7642: kokonaisala alle 1 ha 135,000
7643: • 0 ••••• 0
7644: hen, että tilat voidaan .säilyttää viljelijä-
7645: 1-20 265,000
7646: •• 0 •••••
7647: sukujen hallussa. Koska kuitenkaan se työ,
7648: 20-100 "
7649: " 135,000
7650: ••• 0 ••••
7651: jota 011 tehty pirstoutumisen ehkäisemistä
7652: 100 ha tai" enemmän 35,000
7653: " koskevan ~ainsäädännön valmistelemiseksi
7654: " ja josta on julkaistu ehdotuksia m. m. jako-
7655: Nämä numerot osoittavat, että Suomessa lakikomitean mietinnössä v. 1933, ei vielä
7656: on tilojen pirstoutuminen jo v. 1928 kehit- ole johtanut minkäänlaiseen lainsäädännöl-
7657: tynyt varsin pitkälle. Pahimmaksi on pirs- liseen tulokseen, ja koska tämä kysymys
7658: toutuminen päässyt Karjalan kannaksella, tulee kansakunnanemme jatkuvasti Y'hä tär-
7659: missä alle 1 h: n suuruisia tHoja oli v. 1928 keämmäksi, ehdotamme edellä esitettyilhin
7660: Terijoella 80% ja Kivennavalla 40 % . .Sa- perusteluihin viitaten eduskunnan hyväk-
7661: maan epäedulliseen suuntaan on ke:hitys syttäväksi toivomuksen,
7662: kulkenut osaksi Etelä-Pohjanmaalla ja että hallitus antaisi kiireellisesti
7663: useilla muillakin seuduilla maassamme. Eduskunnalle esityksen laiksi, joka
7664: Vuoden 1928 jälkeen on tilojen pirstoutu- turvaa maakiinteistöjen säilymisen
7665: minen yhä !lisääntynyt ja jatkuu kehitys niin suurina, että ne kykenevät elät-
7666: edelleenkin samaan suuntaan. tämään viljelijän perheineen ja voi-
7667: Tilojen pitkälle menevästä pirstoutumi- vat myöskin säilyä viljelijäsukujen
7668: sesta aiheutuu varsin arveluttavia haittoja, hallussa.
7669: Helsingissä. helmikuun 11 päivänä 1937.
7670: Vilho Annala .. J. V. Wainio. Iisakki Nikkola.
7671: R. Ala-Kulju. K. A. Jussila. Kaarlo Salovaara.
7672: E. A. Tuom.iv:aara. Hilja Riipinen. Yrjö R. Saarinen.
7673: Bruno A. Salmiala. K. R. Kares. Elias Simojoki.
7674: Arvi Malmivaara. Pauli Tuorila.
7675: 187
7676:
7677: IX,ti. - Toiv. al. N :o 50.
7678:
7679:
7680:
7681:
7682: Rytinki, y. m.: Pienviljelijäin uudis- ja laidunraivauspalk-
7683: kioiden antamisesta joki- ja ojanvarsiniittyjen raivauk-
7684: sista.
7685:
7686:
7687: E d u s k u n n a ll e.
7688:
7689: Jo .pitemmän aikaa on maassamme ollut vallan olisi avustettava niin, että nämä
7690: voimassa laki, jonka kautta valtion puo- köyhät uudisasuklmat saisivat nämä heinä-
7691: lesta on jaettu avustuksia pienviljeilijöille vät korvet raivatuiksi niityiksi, jotka olisi-
7692: pellon ja laitumen raivaamistyöstä, mikä vat tärkeitä heidän talouselämäNeen ja var-
7693: toiminta onkin ollut er~koisen siunauksel- sinkin sellaisten uudisraivaajien talouselä-
7694: 1ista ja tuloksia tuottavaa. mälle, jotka tarvitsisivat pikaisesti karjal-
7695: Mutta käsityksemme mukaan olisi palk- leen rehua, mutta joilla ei ole peltoa mistä
7696: kion jakaminen ulotettava myöskin joki- ja sitä saada.
7697: ojanvarsiniittyjen raivaamiseen. Palkkioita joki- ja ojanvarsiniittyjen rai-
7698: Tämä joki- ja ojanvarsiniittyjeru raivaa- vaamiseen on aikaisemmin myönnetty
7699: mispalkkioiden jakaminen olisi erikoisen Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa
7700: tärkeätä pienviljelijöille heidän taloudelli- Petsamon kihlakunnassa sekä luonnon- ja
7701: sen asemansa kohottamiseksi varsinkin Poh- taloussuhteittensa puolesta näihin verratta-
7702: jois- ja Itä-Suomessa, joissa löytyy laajoja vissa osissa Muonion, Kittilän, Sodankylän,
7703: alueita sellaisia j()ki- ja ojanvarsikorpia, Pelkosenniemen ja Savukosken kuntia.
7704: joista raivaamisen kautta saataisiin hyviä Mutta tämä raivaamispalkkioiden jakami-
7705: niittyjä ja näin ollen saataisiin nykyään nen joki- ja ojanvarsiniittyjen raivaami-
7706: tuloa tuottamattomat korvet hyödylliseen ' seen olisi ulotettava laajemmalle alueelle
7707: tarkoitukseen. maatamme ja tämän kautta saatava ihyö-
7708: Viimeisen kymmenen vuoden aikana on dylliset: maantuotteet käytettäviksi, sillä
7709: varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa valtion luonnonniityistä saadut heinät ovat tär-
7710: maasta erotettu paljon asutustiloja ja itse- keät pienviljelijäin alkavalle taJlouselämälle
7711: näistytetty valtion maan vuokratilaJllisia eli varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa.
7712: n. s. kruununtorppareita itsenäisiksi tilalli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7713: siksi. Näille itsenäistyneille vuokratilaUi- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
7714: sille on suurimmalta osalta ja myöskin pal- vomuksen,
7715: jon uudesta muodostetuille asutustilwllisille eettä hallitus ulottaisi pienviljeli-
7716: eroitettu erikoisia niittypalstoja, mutta jäin uudis- ja laidunraivauspalkkioi-
7717: koska näillä palstoilla on laajoja, vielä nii- den jakamisen myöskin joki- ja ojan-
7718: tyksi raivaamattomia alueita, niin valtio- varsiniittyjen raivaamiseen.
7719:
7720: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1937.
7721:
7722: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
7723: 188
7724:
7725: IX,6. - Toiv. al. N :o 51.
7726:
7727:
7728:
7729:
7730: Soini y. m.: Määrärahasta maatalousmiesten ulkomaistMt
7731: opintomatkojen avustamiseksi.
7732:
7733:
7734: E d u s k u n n a ll e.
7735:
7736: Maatalousmiesten ulkomaisten opintomat- Sen seuraaminen on oman maamme kan-
7737: kojen avustamista varten myönnetty mää- nalta välttämätöntä. Paitsi kirjallisuuden
7738: räraha, joka v. 1927 oli 400,000 markkaa, suomaa apua, on kiinteällä henkilökOhtai-
7739: on sen jälkeen, vallin111een vaikean talou- sella kosketuksella naa,.purimaiden ammat-
7740: dellisen ajan johdosta, alentunut niin, että tipiireihin ja tutkimuslaitoksiin tässä koh-
7741: se vv. 1933-36 oli ainoastaan 85,000 mark- den useinkin saavutettavissa hedelmällisim-
7742: kaa. Kuluvaksi vuodeksi summa tosin ko- mät tulokset, samalla kuin se on maatalous-
7743: hosi 20,000 markalla eli 110,000 markkaan, tiedemieskasvatuksen kannalta mitä tär-
7744: mutta on se edelleen tarkoitukseensa ja keintä.
7745: merkitykseensä nähderu varsin vaatimaton. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
7746: Suuri osa matka-apurruha-anomuksista on- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
7747: kin viime vuosina säännöllisesti ollut varo- vomuksen,
7748: jen vähyyden vuoksi hyljättävä. Samasta
7749: syystä ovat myönnetyt apurahat jääneet että hallitus ottaisi vuoden 1938
7750: henkeä kohti yleensä tal1koituksettomarr pie- tulo- ja menoarvioesitykseen 250,000
7751: niksi. markan suuruisen määrärahan maa-
7752: Kehitys maataQoudessa, samoin kuin talousmiesten ulkomaisten opinto-
7753: muillakin. aloilla, on eri maissa nopeata. matkojen avustamiseksi.
7754:
7755: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1937.
7756:
7757: Kalle Soini. Elias Tukia.
7758: L. 0. Hirvensalo. T. N. Vilhula.
7759: Uno A. Hilden. Einari Karvetti.
7760: Pauli Tuorila. Juhani Leppälä.
7761: Viljo Venho. Jalmari Pilka:ma.
7762: Antti Junes. M. E. Harja.
7763: 189
7764:
7765:
7766:
7767:
7768: Salo y. m.: Määrärahasta Maatalouskerholiitolle sipulinvil-
7769: jelyksen edistämiseksi.
7770:
7771:
7772: E d u s k u n n a ll e.
7773:
7774: Viittaamalla v. 1936 valtiopäiville teh- arvioesitykseen 300,000 markan mää-
7775: tyyn rahaasia-aloitteeseen N :o 122 (Liitteet rärahan Maatalouskerholiitolle sipu-
7776: IV, 179, sivu 454) pyydämme kunnioittaen linviljelyksen edistämiseksi maata-
7777: ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- lousministeriön lähempien ohjeiden
7778: muksen, mukaan.
7779: että hallitus ottaisi v. 1938 talous-
7780:
7781: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
7782:
7783: S. Salo. Kaarlo Hänninen.
7784: M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
7785: 190
7786:
7787: IX,s. - Toiv. al. N:o 53.
7788:
7789:
7790:
7791:
7792: Rytinki y. m.: Toimenpiteistä kotimaisen sip1tlinviljelyksen
7793: ja -kaupan edistämiseksi.
7794:
7795:
7796: E d u s k u n n a ll e.
7797:
7798: Aikoinaan sipulintullin ollessa kaksi Kun kaikki sipulimme tuotantomahdolli-
7799: markkaa kilolta kiinnitettiin sipulinvilje- suuksista selvillä dlevat asiantuntijat tietä-
7800: lykseen huomiota itäisillä rajaseuduima vät sen, että paraslaatuinen, ulkolaisen
7801: Kainuussa, Koillis-Pohjanmaalla ja Perä- tuontitavaran kallJSsa kilpailukykyisin "li-
7802: Pohjolassa ja kehittyikin silloin näillä seu- puli kasvaa parhaiten Kainuussa, Koillis-
7803: duilla sipulinviljelys aika nopeasti eteen- Pohjanmaalla ja Perä-Pohjolassa, niin kä-
7804: päin aina kauppasipulin vilje1emiseenkin, sityksemme mukaan olisi valtiovallan ryh-
7805: ollen sen taloudellinen merkitys melko huo- dyttävä voimakkaammin tukeinaan tämän
7806: mattava varsinkin näiden seutujen vä- näiden maakuntien melkein ainoan kau-
7807: hävaraisille ja vähän viljelysmaata omista- paksiviljeltävän maanviljelystuotteen myyn-
7808: ville pienviljelijöille. timahdollisuuksia, koska tähän on vielä ole-
7809: Virolle myönnettiin v. 1934 erikoistuni- massa edellytyksiä.
7810: sopimuksen perusteella sipulista tullihuo- Kun kerran meidän maassamme koete-
7811: jennusta niin, että Virosta tuodusta sipu- taan kaikilla keinoilla tukea kotimaisia tuo-
7812: lista ei tarvinnut maksaa tullia kuin 75 tannonhaaroja, joiden tukemistoimenpi-
7813: penniä kilolta. Tästä tullinalennuksesta teistä saavat näiden mainittujen maakun-
7814: johtui, että Viro täytti syksyllä sipulimark- tien asukkaat maksaa suuria veroja, Il1iin
7815: kinamme niin, että kotimaisella sipu~illa olisi senvuoksi näidenkin kansalaisten tuot-
7816: ei ollut koko syyskaudella paljon ollenkaan teille turvattava menekki ja tuotantokus-
7817: menekkimahdollisuutta ja ne pienet mää- tannuksia vastaava hinta.
7818: rät, mitä saivat paikalliset viljelijät myy- Valtion viljavarasto ostaa varastoihinsa
7819: dyksi, saivat he myydä 75 pennrinkin kilo- ja välittää maataloustuotteita, m. m. viljaa,
7820: hinnalla, mutta koska menekki oli huono perunoita, heiniä y. m., mutta ti,etääksemme
7821: tälläkin hinnalla, niin viljelijöiltä pilaan- ei sipullia, vaikka sitäkin luultavasti käy-
7822: tui paljon sipulia kauppakelvottomaksi. tetään valtion omissakin laitoksissa. Kun
7823: Seurauksena tästä oli, että sipulinvilje- sipulin säilyttäminen pitempää aikaa on
7824: lys ei näillä luontaisesti sopivilla seuduilla vähävaraisille ja pienille sipulinviljelijöille
7825: kehittynyt ollenkaan, vieläpä toisin paikoin vaikeaa, heillä kun ei ole sopivia säilytys-
7826: tuntuvasti taantuikin. varastoja olemassa, eikä ole varal'lisuutta
7827: Kun tällainen epävarmuus sipuHnvilje- niitä omin voimin rakentaa, niin olisi tä-
7828: lysseuduilla markkinoiihin nähden on edel- män epäkohdan poistamiseksi saatava kor-
7829: leen jatkunut, ja näyttää jatkuvan vielä- jaus joko valti<>n puolesta avustamaila paik-
7830: kin, niin on näiden ,pohjois-suomalaisten kakuntien sipulinvälittäjiä erikoisten suu-
7831: sipulinviljelijöiden käytävä yhä supista- rempien varastosuojien rakentamiseksi tai
7832: maan viljelyksiään. viljelijöitten yhteisten varastosuojien ra-
7833: IX,s. - Rytinki y. m. 191
7834:
7835: kentamiseen, taikka valtion viljavarastolle asukkaHle ja samalla koko kansantaloudelle,
7836: erikoisen sipulivaraston rakentamiseksi so- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
7837: pivalle paikaNe maatamme. väksyttäväksi toivomuksen,
7838: Ottamalla huomioon ne vaikeudet, mitä
7839: sipulinviljelijöillä on olemassa ja sen suuren että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7840: taloudellisen merkityksen, mikä sipulinvilje- toimenpiteisiin kotimaisen sipulinvil-
7841: lyksellä on maamme karuimpien seutujen jelyksen ja -kaupan edistämiseksi.
7842:
7843: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
7844:
7845: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
7846: 192
7847:
7848: IX,9. - Toiv. 811. N :o 54.
7849:
7850:
7851:
7852:
7853: Tolppanen y. m.: Määrärahasta valtion siitosoriitten han-
7854: kintaa varten.
7855:
7856:
7857: E d u s k u n n a ll e.
7858:
7859: Hevostalouden edistämistoiminta on tä- tuskin kahta laadultaan tyydyttävää oriUa.
7860: män taloudenhaaran suureen merkitykseen Näyttäisi kohtuulliselta, että valtion toi-
7861: verrattuna saanut liian vähän valtion tu- mesta varattaisiin määräraha ainakin kym-
7862: kea. Hevoskantamme arvo on niinkin al- menen siitosoriin hankkimista varten. Ny-
7863: haisen kuin 4,000 markan keskihinnan kyisten hintojen mukaan tarvittaisiin tähän
7864: mukaan noin 1.5 miljardia markkaa ja tarkoitukseen silloin 300,000 markkaa.
7865: hevosten aiheuttama vuotuinen kustannus Hevostalouden neuvontaa harjoitetaan
7866: suunnilleen yhtä paljon. Hevosten pitoon tätä nykyä miltei yksinomaisesti 19 hevos-
7867: uhraa hevosta ja vuotta kohti heikko- jalostusliiton toimesta. Saamiemme tieto-
7868: varaisinkin hevosen omistaja noin 4,000 jen mukaan ovat monet näistä hankkineet
7869: markkaa. Valtion, joka on suurin metsän omia tuloja kaksikin kertaa sen määrän
7870: j·a maan omistaja sekä hevostyön käyttäjä, kuin mitä ovat saaneet valtionavustusta.
7871: etuja koskee suoranaisestikin varsin lä- Mutta siitä huolimatta niistä ovat vain noin
7872: heltä niin hyvin hevosten laatua kuin hevos- puolet kyenneet palkkaamaan tehtäväänsä
7873: ten hoitajien ja käyttäjien ammattitaito. kokonaan antautuvia ja riittävästi valmis-
7874: Tällä hetkellä, jolloin hevosten hinnat ovat tautuneita virkailijoita. Tämä on käsitet-
7875: edellämainittuun arvoon verraten sangen tävissä sen perusteella, että mainitut hevos-
7876: paljon korkeammat ja jolloin tiedetään he- jalostusliitot ovat saaneet riittämättömän
7877: voskasvatusta vielä pitkiä aikoja tultavan määrän avustusta. Vielä vuonna 1935
7878: harjoittamaan tavallista suuremmassa mit- oli niitten avustuksen yhteinen maara
7879: takaavassa, on erikoiset syyt kiinnittää 400,800 markkaa, eli liittoa kohti noin
7880: vakavaa huomiota hevostalouden kaiken- 21,000 markkaa. Mainittuna vuonna käyt-
7881: puoliseen kehittämiseen. tivät ne toimintaansa 1,070,000 markkaa.
7882: Hevoskannan laadun .parantamiseksi on Kuluvana vuonna on määräraha 580,000
7883: valtion syytä yhtä hyvin kuin muittenkin markkaa eli liittoa kohti noin 30,000 mark-
7884: kotieläinten suhteen tukea kunnollisten sii- kaa. Ne liitot, jotka ovat enimmän kyen-
7885: toseläinten hankintaa. Näin onkin, vaikka- neet hankkimaan omia tuloja, ovat tuntu-
7886: kin vaatimattomassa määrässä, aikaisemmin vasti voineet kehittää toimintaansa. Niinpä
7887: menetelty. Viime aikoina on siitoshevosten on hevoshoitokurssien osanottajain määrä
7888: hankinta jäänyt miltei yksinomaisesti yksi- suuresti lisääntynyt, ollen v. 1934 noin
7889: tyisen yritteliäisyyden varaan. Saamiemme 2,500 ja v. 1935 4,150. Tämän lisäksi
7890: tietojen mukaan hankittiin esim. vuosina ovat monet liitot hankkineet orikasva-
7891: 1933-1936 ainoastaan 6 valtion siitos- tuksen edistämiseksi yhteisiä orilaitumia
7892: oritta ja kuluvana vuonna on menoarviossa ja avustaneet siitoshevosten hankintaa sekä
7893: 50,000 markkaa, jolla voidaan hankkia muutenkin myötävaikuttaneet maanviljeli-
7894: IX,D. - Tolppanen y. m. 193
7895:
7896: jäin hevosjalostustoimintaan. Niillä alueilla, markkaa olisi korotettava 180,000 mar-
7897: joilla ei ole kyetty palkkaamaan vakinaisia kalla.
7898: virkailijoita, on toiminta pysynyt heikolla Edellämainituin perustein ehdotamme
7899: asteella. Neuvontatoiminnan saatt3Jllliseksi eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7900: tehokkaalle kannalle on tarpeellista lisätä
7901: hevosjalostusliittojen avustusta niin paljon, että hallitus ottaisi ensi vuoden
7902: että ne kykenevät .pitämään vakinaisia vir- tulo- ja rnenoarvioesitykseen 300,000
7903: kailijoita ja kustantamaan näitten, matkat. rnarkan rnäärärahan valtion siitos-
7904: Liittoa kohti tarvitaan tätä varten kes- oriitten hankintaan ja 180,000 rnar-
7905: kimäärin 40,000 markkaa eli yhteensä kalla k·orotetun rnäärärahan hevos-
7906: 760,000 markkaa, joten nykyistä maara- jalostusliittojen avustarniseen.
7907: rahaa, joka on kuten mainittu 580,000
7908:
7909: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1937.
7910:
7911: Matti Tolppanen. Emil Jutila.
7912: Kalle Joukanen. Eero Nurmesniemi.
7913: Aino Luostarinen. Albin Asikainen.
7914: A. Halonen. Viljo Venho.
7915: Akseli Brander. Kaarlo Hänninen.
7916: A. Pohjannoro. Heikki Soininen.
7917: 194
7918:
7919: IX,1o.- Toiv. al. N:o 55.
7920:
7921:
7922:
7923:
7924: Kämäräinen: Määrärahasta kiertävän maamieskoulun pM·us-
7925: tantista varten Pohjois-Savoon.
7926:
7927:
7928: ~} d u s k u n n a ll e.
7929:
7930:
7931: Useitten vuosikymmenien aikana on maas- maamieskoulu käy toiminta-alueensa jokai-
7932: samme annettu ammattiopetusta maatalou- sessa kunnassa ja sen kurssi kestää vain
7933: denharjoittajille monenlais~ssa ammattikou- 2-3 kuukautta, niin siinä opiskeleminen
7934: luissa. Suuri joukko maalaisnuorisosta on tulee maksamaan vain ,pienen osan siitä,
7935: näissä oppilaitoksissa saanut valmistautua mitä tavallinen maamieskoulukurssi mak-
7936: tehtäväänsä. Tämän ammattiopetuksen ja saa. Tästä syystä pitäisi kiertävä maamies-
7937: maataloudelllisten yhdistysten toimesta an- koulu tehdä nykyistä ylei,gemmäksi.
7938: netun neuvonnan ansioksi onkin luettava Tälllai:sta maatalouskoulua kipeästi kai-
7939: se valtaisa kehitys, mikä maataloudessamme paa m. m. Pohjois,Savo, sillä vaikka Poh-
7940: on viimeisten vuosien ja vuosikymmenien jois-Savossa onkin toiminnassa 3 maamies-
7941: aikana tapahtunut. koulua, jotka ovat tehneet ja ·edelleenkin
7942: Kaikilla maataloudenharjoittajilla kui- tekevät arvokasta työtä tämän maakunDJan
7943: tenkaan ei ole ollut eikä ole vielä nytkään maatalouden hyväksi, niin vain pieni osa
7944: mahdollisuutta päästä osalliseksi siitä am- tämän suuren, väkirikkaan alueen ikeski-
7945: mattiopetuksesta, jota maatalouskouQut an- kokois- ja pieniViljelijöistä on kyennyt
7946: tavat. Tähän on ollut syynä se, että lukui- niistä saamaan ammattiopetusta. Suurin
7947: silla keskikokois- ja pienviljelijöillämme osa näistä viljelijöistä on siksi heikossa ta-
7948: ei ole varoja käyttää lapsiaan maatalous- loudellisessa asemassa, etteivät ole kyen-
7949: kouluissa, sillä esim. 6 kuukautta kestävä neet. eivätkä nytkään kykene lähettämään
7950: maamieskouQukurssi tulee nykyään maksa- niihin lapsiaan opiskelemaan.
7951: maan useita tuhansia markkoja. Edellä 1sanotun noja!lla ehdotan kunnioit-
7952: Maassamme on käytännössä koulumuoto, taen eduskun111an päätettäväksi toivomuk-
7953: jonka antamasta opetuksesta voivat päästä sen,
7954: osallisiksi vähempivaraistenikin viljelijöiden että hallitus ottaisi vuoden 1938
7955: lapset. Tarkoitan kiertäviä ma.amieskouluja, tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
7956: jollaisia on toiminnassa Satakunnassa, Poh- mhan kiertävän maamieskoulun pe-
7957: jois~Suomessa ja Karjalassa. Kun kiertävä rustamistn vnrten Pohjois-Snvoon.
7958:
7959: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1937.
7960:
7961: Kalle Kämäräinen.
7962: 195
7963:
7964: IX,1 1. - Toiv. al. N :o 56.
7965:
7966:
7967:
7968:
7969: Leppälä y. m.: il-fää1·ärahasta kiinteän mieskotiteollisuus-
7970: koulun pe1·ustamiseksi H arlun kuntaan.
7971:
7972:
7973: E d u s k u n n a ll e.
7974:
7975: Monessa yhteydessä on eduskuntapiireis- tämään parhaan varhaisnuoruutensa ajan,
7976: säJkin, puhumattakaan suuresta yleisöstä, jol'loin työn taitoa ja tahtoa jo ikasvatuk-
7977: valitettu ammattikoulujen vähyyttä Suo- sellisestakin syystä olisi erikoisesti vaalit-
7978: messa, samanaikaisesti kun oppikoulujen lii- tava, joutilaisuudessa.
7979: katuotannosta on puhetta pidetty. Mieskotiteollisuuskoulun .paikaksi sovel-
7980: Eräät ammattikoulut ovatkin erikoisesti tuu Harlun kunta erikoi:sen !hyvin siitäkin
7981: kansan suosiossa ja oppilaista ei suinkaan syystä, että koulussa tarvittavia työtarpeita
7982: ole puutetta ollut. Niinpä on lyhyen ajan on aina sahoilta saatavissa, eikä ole syytä
7983: kuluessa pyydetty Itä-Karja:lan kotiteolli- epäillä, etteivätkö oppilaat, jos niin tar-
7984: suusyhdistyksen kiertävää mieskotiteolli- peelliseksi katsotaan, saisi tarpeeksi paljon
7985: suuskoulua piirin 15 kunnan 57 eri kylään ti:la:ustöitä.
7986: samanaikaisesti kuin on voitu se antaa Myönteiselle ratkaisulle on eduksi myös-
7987: vain 14 paikkaan. Tästä onkin johtunut kin se, että kunta on suostunut hankki-
7988: pyrkimys saada johonkin piirin keskukseen maan tälle Itä-Karjalan kotiteomsuusyhdis-
7989: kiinteä mieskotiteollisuuskoulu. Tällai~eksi tyksen valvon:taan tulevalle koululle aluksi
7990: seuduksi erinomaisten liikeyhteyksiensä vuokrahuoneen ja sittemmin rakentamaan
7991: puolesta soveltuisi varsin hyvin Laatokan oman huoneiston.
7992: Karjalassa Harlu. Kunta on tyypillistä Ryhtymättä tässä esittelemään koulun pe-
7993: pienviljelijäseutua, kuten naapurikunnat- rustamiskustannuksia enempää kuin vuo-
7994: kin. Näiden pieneläjien llapset kipeästi kai- tuisia menojakaan, koska ne ovat laissa
7995: paisivat ammattiopetusta voidakseen koto- määritellyt, rohkenemme kunnioittaen eh-
7996: naan valmistaa taloudessa tarvittavia väli- dottaa eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
7997: neitä. Harlun kuntaan nähden olisi am- sen,
7998: mattikoululla merkitystä toisessakin suh- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7999: teessa. Koulussahan saisivat ammattiope- siin kiinteän mieskotiteollisuuskoulun
8000: tusta myöskin .Jänisjoen varrella sijaitse- perustamiseksi H arlun kuntaan ja
8001: vien monien teollisuuskeskuksien nuoret. ottaisi sitä varten tarvittavan maa-
8002: Kun minkäänlaista ammattikoulua ei paik- rärahan valtion vuoden 1938 tulo-
8003: kakunnalla ole, joutuvat nämä nuoret viet- ja menoarvioesitykseen.
8004:
8005: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1937.
8006:
8007: Juhani Leppälä. Erkki Paavolainen.
8008: Arvo Inkilä. Juho Kuittinen.
8009: Jussi Lonkainen. Jussi Raatikainen.
8010: Jussi Rapo. Yrjö Welling.
8011: A. Halonen. Väinö Kaasalainen.
8012: 196
8013:
8014: IX,12. - Toiv. al. N:o 57.
8015:
8016:
8017:
8018:
8019: Brander y. m.: Määrärahasta kiinteän mieskotiteollisuus-
8020: koulun perustamiseksi Kiteen kuntaan.
8021:
8022:
8023: Ed u s kunnalle.
8024:
8025: Joensuun, Sortavalan ja Savonlinnan vä- lun rakennusrahastoon on jo kertynyt muu-
8026: liselle suurelle maaseutualuee]le on ollut tamia kymmeniä tuhansia markkoja yh-
8027: hankkeissa rperustaa kiinteä mieskotiteolli- destä pitäjästä ja toisista pitäjistä on lu-
8028: suuskoulu jo kahdeksan vuotta. Kaupun- vattu lisää. Piirin ikeskuksesta, ammatti-
8029: kien välimatkat ovat noin 150 km. toisis- miesten tarkastamailta sopivalta paikalta
8030: taan ja niitten keskus, jossa myös autolii- Puhoksen laivalaiturin vierestä on saatu
8031: kennetiet risteytyvät, on: .Kiteen Puhos. lahjaksi riittävä rakennustontti. Mieskoti-
8032: Tässä myös Oriveden ja PJ71häjärven vesi- teollisuuskoulun piirustukset ja kustannus-
8033: reitit yhtyvät ja on Puhos sentähden kat- lasku ovat valmistumassa.
8034: sottu sopivimmaksi koulun paikaksi. Kou- Koulu tulisi sijaitsemaan kohtalaisen ti-
8035: luhanketta ·on suunniteltu yhteiseksi Kesä- heään asutussa maanviljelysseudussa, jossa
8036: lahden, Uukuniemen, Ruskealan, Pälkjär- asuin- ja elinkustannukset ovat tunnetusti
8037: ven, Värtsilän, Tohmajärven, Rääkkylän, alhaiset. Oppilaitten koulukustannukset tu-
8038: Savonrannan, Kerimäen ja KitE)en kuntien levat huokeiksi. Lähistöllä on useita ik:oti-
8039: kesken. Tälllä alueella on yli 60,000 asu- tarvesaihoja, pari aivan suunnitelllun kou-
8040: kasta, pääasiassa pien- ja keskikokoisia vil- lun välittömässä ympäristössä, joten puun
8041: jelijöitä. Mieskotiteollisuuskoulun tarpeel- raaka-aineeksi saanti on heLppoa. Koululle
8042: lisuus näin suuressa asukasrikkaassa maa- on myös sähkövoimaa saatavissa läheisestä
8043: talousseudussa, missä ei ole mitään maa- Puhoksen koskesta. Koulun tontin vieressä
8044: mieskoulua eikä kansanopistoa tahi muu- on pitäjäläisten yhteisvoimin valmistama
8045: takaan vastaavanlaista oppilaitosta, jossa useamman kymmenentuhannen markan ar-
8046: varttuneempi nuoriso saisi riittävät alkeet voinen urheilukenttä valmiina kotiteolli-
8047: tähän heidän kotoisissakin oloissa niin tär- suuskoulunkin käytettäväksi. Koulu sijait-
8048: keään käsityötaitoon, on niin ilmeinen, ettei see vielä terveellisessä ympäristössä, ylem-
8049: se pitempiä selityksiä kaipaa. Kotiteolli- mällä Salpausselällä. Koulun välittömään
8050: suuskoulun loma-aikoina tarvittaisiin raken- läheisyyteen on tekeillä kotiseutumuseo,
8051: nU!ksen [uentosalit muille maatalouden ja johon on jo koottu useita satoja esineitä.
8052: rp.etsänhoidon ly hemp iaikaisille erikoiskurs- Kotiteollisuusopetus voi käyttää tätäkin
8053: seille, niin että ne tul1sivat olemaan pysy- yhtenä opetusvälineenä.
8054: vässä käytännössä ympäri vuoden. Jos kou- Emme katso tarpeelliseksi nyt esittää
8055: lussa tilaa riittäisi voisi oppilaita saapua vielä keskeneräistä koulun perustaruismeno-
8056: helposti vielä etäämpänä olevista pitäjistä. arviota enempää kuin joka vuotisia menoja,
8057: Paikkakunnalla on yhdistys, joka on o~ jotka ovat lailla määritellyt.
8058: tanut koulun kannatuksen huolekseen. Kou-
8059: IX,12. - Brander y. m. 197
8060:
8061: Kunnioittaen ehdotamme eduskunnan lun pet·ustarniseksi Kiteen kuntaan
8062: päätettäväksi toivomuksen, ja ottaisi sitä varten tarvittavan
8063: määrärahan valtion 1938 tulo- ja me-
8064: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- noarvioesitykseen.
8065: siin kiinteän rnieskotiteollisuuskou-
8066:
8067: Helsingissä helmikuun 2 päivänä 1937.
8068:
8069: Akseli Brander. Jussi Lonkainen.
8070: Matti Tolppanen. Samuli Tervo.
8071: A. Pohjannoro. Pekka Pennanen.
8072: Albin Asikainen. Heikki Soininen.
8073: Aino Luostarinen. A. J. Kosonen.
8074: 198
8075:
8076: IX,J3.- Toiv. al. N:o 58.
8077:
8078:
8079:
8080:
8081: Luostarinen y. m. : "tläärämhasta kotitaloudelliseen neu-
8082: vonta- ja valistustyöhön.
8083:
8084:
8085: E d u s k u n n a ll e.
8086:
8087: Kotitalousneuvonnan tarve on käynyt paikallista oma-alotteisuutta. Näin on käy-
8088: vuosi vuodelta yhä tuntuvwmmaksi senjoh- nyt esim. palstaviljelysneuvonna.n, jonka
8089: dosta, että yhä laajemmat viiestön osat ovat saamista valtion määrärahoista osa lankeaa
8090: joutuneet kotitaloudellisen valistustyön nimenomaan kotitalousneuvonnan hyväksi.
8091: kohteeksi. Suomenkielisen maanviljelysseu- AsutusWallisten p•erusneuvontaan sensijaan
8092: rajärjestön jäsenmäärästä, joka vuoden on toistaiseksi myönnetty niin vähäiset
8093: 1935 lopulla oli yli 133,000, oli yli 65,000 neuvonta-avustukset, että niistä ei ole tä-
8094: sellaisia pienviljelijöitä, joiden peltopinta- hän asti riittänyt mitään kotitaloudellisen
8095: ala oli alle 10 ha. Näissä pientalouksissa on neuvon ta työn suorittamiseen. Maataloustyö-
8096: kotitalouden (puutarhanhoito, ruokatalous, väen neuvonta, johon maanviljelysseurat
8097: kodinhoito, lastenhoito, kodin vaatetalous ovat nykyisine vä:häisine neuvojavoimineen
8098: y. m.) merkitys jo perheen toimeentulon jo käyneet, on sekin neuvonta-ala, joka
8099: kannalta erinomaisen suuri. Siitä, miten toistaiseksi on aivan vailla ulkoapäin tule-
8100: taloudellisesti ky•etään hoitama·an kulutus vaa tukea ja jdka vasta tämän tuen kautta
8101: kaikkine yksityiskohtineen ja onko talouden on saava sen laajuuden ja merkityksen, jota
8102: tueksi otettu seHaiset tuotannolliset tekijät asia edellyttää.
8103: kuin puutarha, pienkarja, vaatetalouteen Varsinaiseen kotitaloudelliseen valistus-
8104: tarvittavan raaka-aineen tuotanto y. m., työhön liittyy ede1lämainittujen pienta-
8105: riippuu monasti aivan ratkaisevasti per- louksien maa- ja kotitalousneuvonnassa
8106: heen toimeentulo ja elämistaso. Kotitalous- vielä eräs tärkeä ja kauaskantoinen neu-
8107: neuvonnalle tarjoutuu tässä laajat työmah- vonnan ala, nim. terveydenhoidon edistämi-
8108: dollisuudet. Vielä tuntuvammaksi käy koti- nen ja siinä lähinnä asunto-olojen paran-
8109: talousneuvonnan tarve tätäkin pienemmissä taminen maaseudulla. Terveydenhoitolaki
8110: talouksissa. Kotitaloudellinen valistustyö vuodelta 1928 jo sisältää ajatuksen valtion
8111: on viime vuosina entistä voimakkaammin ja kunnan viranomaisten sekä vapaitten
8112: alkanut suuntautua maaseudun vähäväki- järjestöjen yhteistyöstä tässä suhteessa
8113: simpiin, palstaviljelijöiden, asutustilallis- (II Luku 3 § 3 kohta). Laki viittaa suuri-
8114: ten, maataloustyöväen y. m. maaseudun suuntaiseen työhön nimenomaan myös koti-
8115: vähävaraisten perheiden toimeentulon pa- talousneuvonnan avulla. Asunto-olojen vai-
8116: rant.amiseen. On ilmennyt paikallista voi- kutus kansan elintasoon ja terveyteen on
8117: makasta pyrkimystä rahallisestikin tukea arvaamattoman suuri. lVI. m. meillä yleinen
8118: tätä työtä. Syntynyttä harrastusta pohjana keuhlmtauti voitaneen suurelta osalta kat-
8119: käyttäen voitaisiin työtä laajentaa ja neu- soa ,asuntotaudiksi' '. Erään tutkimuksen
8120: vojavoimia lisätä, jos valtion varoilla voi- mukaan on esim. kosteissa asunnoissa pik-
8121: taisiin asettua riittävästi tukemaan tätä kul,asten kuolleisuus 3 kertaa niin suuri
8122: IX,13. - Luostarinen y. m. 199
8123:
8124: kuin lämpimissä ja kuivissa. Asuntojen doin tehostettu kotitalousneuvontatyö näi-
8125: liika-ahtaus t<ekee maaperän suotuisaksi hin talouksiin suorittamalla suoranaista
8126: kaikkien tarttuvien tautien ja erikoisesti suunnittelua ja ohjausta kodeissa epäkoh-
8127: lastentautien leviämiselle. Tutkimusten mu- tien (m. m. ravilt.semisen, kodin hygienian,
8128: kaan sekä aikuisten että lasten kuolleisuus lastenhoidon y. m. alo-illa havaittavien)
8129: voi yhden huoneen asunnoissa olla jopa poist.amiseksi, järjestämällä kursseja, kodin-
8130: kaksikin kertaa niin suuri kuin nreljän huo- hoito- y. m. kilpailuja., kotitalouden hoidon
8131: neen asunnoissa. Lisäksi on huomioitava eri puolia selvittävien lento1ehtisten ja kir-
8132: m. m. se vaikutus, mikä asunnolla on asuk- jasten jakoa y. m., olisi terveydenhoitovi-
8133: kaittensru mielialaan ja henkiseen kehityk- ranomaisten työ yleisen terveydenhoidon
8134: seen. Liika-asutus ja huonot asunto-olot edistämiseksi kunnissa saanut tämän kautta
8135: yleensä eivät ole omiaan kasvattamaan voimakkaan lisän ja tuen. Teholms kotei-
8136: myönteistä elämään suhtautumista, vaan hin· suunnattu neuvonta terveydenhoidollis-
8137: saattavat johtaa suorastaan tuhoisiin seu- ten olojen parantamiseksi edellyttää kui-
8138: rauksiin. tenkin, että kotitalousneuvojavoimaa enti-
8139: Kun maanviljelysseuroiUa nyt jo ·on pal- sestään tuntuvasti lisätään ja että valtion
8140: veluksessa.an kolmattakymmentä rakennus- taholta osoitetaan huomattava osa siihen
8141: mestaria ja kun Maatalousseurojen keskus- tarvittavista varoista.
8142: liittoon on kuluvllJn vuoden alkupuolella Kaiikkeen edellämainittuun ·viitaten ehdo-
8143: kiinnitetty arkkitehti nimenomaan ohjaa- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
8144: maan ja suunnittelemaan rakennustoimin- väksi toivomuksen,
8145: taa maaseudulla, voidaan tämä jo järjes-
8146: tetty toiminta entistä tehokkaammin suun- että hallitus kiinnittäisi kansan-
8147: nata uusien kotien suunnitteluun ja vanho- terveyden kannatta ensiluokkaisen
8148: jen parantamiseen niin, että ne paremmin tär·keään kotitaloudelliseen neuvonta-
8149: täyttäisivät terveydenhoidonkin asuunolle ja vatistustyöhön huomiota ja varaisi
8150: asettamat vllJatimuikset. Jos tämän lisäksi vuoden 1938 tulo- ja menoarvioesi-
8151: voitaisiin kohdistaa entistä voimakkaampi tykseensä tarkoitusta varten riittä-
8152: ja kaikin käytettävissä ·olevin neuvontamuo- vän määrärahan.
8153:
8154: Helsingi&'lä helmikuun 11 päivänä 1937.
8155:
8156: Aino Luostarinen. K. A. Lohi.
8157: J. Eri. Pilppula. Emil Jutila.
8158: Kusti Arhama. Eero Nurmesniemi.
8159: Kalle Kämäräinen. Antti Junes.
8160: Heikki Soininen. Matti Tolppanen.
8161: A. Halonen. Arvo Inkilä.
8162: Jussi Lonkainen. A. A. Lintulahti.
8163: Heikki Vehkaoja. E. M. Tarkkanen.
8164: Janne Koivuranta. L. 0. Hirvensalo.
8165: Edv. Pesonen. Tilda Löthman-Koponen.
8166: Albin Asikainen. J. Takala.
8167: A. J. Kosonen. T. N. Vilhula.
8168: A. A. Lastu. Helena Syrjälä.
8169: 200
8170:
8171: IX,14. - Toiv. aiJ.. N :o 59.
8172:
8173:
8174:
8175:
8176: Rytinki y. m.: Kasvinviljelyskoeaseman perustamisesta Koil-
8177: lis-Pohjanmaalle.
8178:
8179:
8180: E d u s k u n n a ll e.
8181:
8182: Kuten kaikiUe on tunnettua, on Koillis- hin. Sitäpaitsi nama koulut sijaitsevat
8183: Pohjanmaan pienviljelijäväestön toimeen- maan laadun ja ilmastdllisten suhteitten
8184: tulo ollut vääasiassa riippuvainen metsä- .puolesta paremmilla alueilla kuin mitä
8185: ja uittotöistä. Mutta n~t jo huomaa metsä- Koillis-Pohjanmaan viljelysalueet ovat.
8186: pääomien ja metsätyöaikojen lyhentymisen Mutta suurin eroavaisuils on ehkä ilmas-
8187: seurauksena voimakasta maatalouden nou- tollisissa suhteissa, sillä Koillis-Pohjan-
8188: sua pienviljelijäväestön keskuudessa. Uudis- maalla eivät menesty ilmastollisten sulhtei-
8189: raivauspalkkioiden kiihoittamana ja sen den vuoksi, ne viljelyskasvit, jotka menes-
8190: turvin on sanotun seudun pieruten asumus- tyvät erikoisen hyvin Etelä- ja Keski-Suo-
8191: ten ympäril'le muodostunut useiden hehtaa- messa, joten olisi sinne omalle alueelle saa-
8192: rien viljelysaukeat korpiin tai soiihin. Kun tava kasvinviljelyskoeasema, jossa voitaisiin
8193: seuraa näiden aloittelevien maanviljelijäin jalostaa ja kehittää paikallisiin olosuhtei-
8194: toimintaa, jotka ovat ammattiopetuksensa siin sopivia kasvilaatuja, jota jalostustyötä
8195: saaneet aivan toista tehtävää varten, ollen mainittu maakunta välttämättömästi tar-
8196: pienestä pojasta lähtien pääasiassa metsä- vitsee.
8197: töissä, niin huomaa että he joutuvat maan- Pohjois-Suomen ja Kainuun talouselämän
8198: viljelysammattitaidon puutteessa sellaiseen e'lvyttämiskomitea on kyllä tutkinut maa-
8199: asemaan, että he siitä työstä, johon nyt mieskoulun perustamismahdollisuuksia Poh-
8200: uhraavat voimansa, eivät saa vastaavaa tu- jois~Suomessa, mutta niiden tietojen perus-
8201: losta. teella, mitä mainitun komitean suunnitel-
8202: Jotta näiden uudisra.ivaajien ankara työ mista on tähän asiaan saatu, tulisi koulu
8203: saataisiin lähitulevaisuudessa antamaan rakennettavaksi tulevan Lapin läänin
8204: mahdollisimman hyviä tuloksia, oEsi ryh- alueelle ja kauas varsinaisesta Koillis-Poh-
8205: dyttävä rmoremman polven ammattitietoja janmaasta jääden tämä laaja maakunta
8206: kohottamaan., sillä nykyisin Koillis-Pohjan- edelleen ilman maatalousammattikou[ua ja
8207: maan vähävaraisella pienviljelijänuorisolla ikasvinviljelyskoeasemaa, joita se välttämät-
8208: on ammattitietojen hankkimisessa monen- tömästi tarvitsee oman talouselämänsä ke-
8209: laisia vaikeuksia. Ensinnäkin maamme hittämisen ja kohottamisen tueksi. Jotta
8210: pienviljelijäkoulut ja muut maataloudelQi- koulu ja kasvinviljelysasema saataisiin pal-
8211: set ammattikoulut sijaitsevat etäällä Koil- velemaan koko Koillis-Pohjanmaan pienvil-
8212: lis-Pohjanmaalta eivätkä heikossa taloudel- jelijäväestöä, olisi se sijoitettava maakun-
8213: lisessa asemassa olevat vanhemmat kykene nan keskeisimmä:Ule seudulle, joko Pudas-
8214: senkään vuoksi lapsiansa lähettämään nii- järven tai Taivalkosken pitäjien aluoolle,
8215: IX,14. - Rytinki y. m. 201
8216:
8217: ja olemme vakuutetut siitä, että näiden että hallitus tutkituttaisi ja ryh-
8218: pitäjien alueelta löytyy sopivia maatiloja tyisi kiireellisesti toimenpiteisiin
8219: mainittuun tarkoitukseen. kasvinviljelyskoeaseman perustami-
8220: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme seksi ja pienviljelijäkoulun rakenta-
8221: kunnioittaen eduskunna,n hyväksyttäväksi miseksi sen yhteyteen Koillis-Pohjan-
8222: toivomuksen, maalle Pudasjärven tai Taivalkosken
8223: pitäjien alueelle.
8224:
8225: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
8226:
8227: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
8228:
8229:
8230:
8231:
8232: 26
8233: 202
8234:
8235: IX,15. - Toiv. a.l. N:o 60.
8236:
8237:
8238:
8239:
8240: Pyy y. m.: Selvityksen hankkimisesta perunajauhoteollisuu-
8241: den alalla vallitsevien epäkohtien poistamisesta.
8242:
8243:
8244: Ed u s kunnalle.
8245:
8246: Aikanaan kiinnitettiin maanviljelijäpii- den rui:miin maahamme on Talin peruna-
8247: reissä verrattain suuria toiveita vireillä ol- jauhotehtaan lisäksi rakennettu perunajau-
8248: leisiin kot1maisen .perunajauhotedllisuude;n hotehtaita Hämeenlinnaan, Seinäjoelle ja
8249: toteuttamiShan:kik:eisiin. Näin sen vuoksi, Turkuun. Näiden asiamsesti yksissä käsissä
8250: että uskottiin perunain menekin vaikutta- olevien perunajauhoteihtaiden lisäksi on ra-
8251: van vahvistavasti perunain hintaan ja en- kennettu tehdas Tampereelle ja KyminJaak-
8252: nenkaikkea niiden kaupaksi saamiseen syk- soon, mitkä kuitenkin ilmeisesti eräiden ra-
8253: syllä,, jolloin liikatarjonta oli useana vuo- kenne- ja muiden virheiden takia ovat toi-
8254: tena painanut hinnat varsin alhaisiksi. mineet vähemmän tyydyttävällä tuloksella.
8255: Nämä toiveet rakentuivat sille luonnolliselle Kuten alussa mainittiin, tarvitaan 6-7
8256: tosiasialle, että voimassa olevan tullin - kg perunoita yhtä perunajauhokiloa kohden.
8257: 2 markkaa ki!lolta Eestistä tuotavalle pe- Perunoista maksetun hinnll!n ollessa keski-
8258: runajauholle - seurauksena kotimaisen ja määr1n alle 40 penniä kilolta tehtaalla, on
8259: ulkolaisen perunajauhon tuiklmkauppahinta yhden perunajauhokilon raaka-aine tunut
8260: oli 5 markkaa tai jonkin verran yli kilolta. maksamaan enintään 2 markkaa• 80 penniä
8261: Kun perunajauhokiloon lasketaan mene- kilolta. Kun tähän lisätään perunain jalos-
8262: vän 14"1prosenttista perunaa 6-7 kg, niin tuksessa tarvittavan työvoiman palkat, polt-
8263: valmistuskulujen ollessa enintään 1 markka toaine- ja voimakulut, tehtll!iden kunnossa-
8264: kiloa kohden, olisi perunajauhotehtailla pito-, korjaus-, korko-, kuoletus- ja konttori-
8265: näyttänyt olleen mahdollisuutta maksaa koh- kulut, enintään 1 markka perunajauhokiloa
8266: tuullisia !hintoja tarvitsemastaan perunasta. kohden, niin saadaan perunajauhojen hin-
8267: Mainittua toivoa kohtuullisista hinnoista naksi tehtaalla 3 mal'kkaa 80 penniä ki-
8268: piti yllä ensimmäisen perunajauhotehtaan lolta. Kun kotimaisen perunajauhon tukku-
8269: yhtiöjärjestyksessä oleva määräys, jonka hinta on ollut vuonna 1932 5: - - 5: 10
8270: mukaan varsinaisen ostohinnan lisäksi peru- mk kg, vuonna 1933 4: 50---4: 75 mk, v.
8271: nan viljelijä voi saada jälkitilityksenä lisä- 1934 4: 16---4: 31 mk, V. 1935 4: 26-4: 65
8272: hintaa sikäli kuin yhtiön taloudellinen tulos mk ja v. 1936 5: 15 kilolta, on tässä !hin-
8273: se'llaista, edellyttää. nassa oHut 1932 1: 20-1: 30 mk, 1933
8274: Käytäntö on kuitenkin kulkenut toi8ta 0: 70-0: 95 mk, 1934 0: 36-0: 51 mk,
8275: latua. Perunajauhoteollisuus osoittautui 1935 0: 46-0 : 85 mk ja 1936 1 : 35 mk
8276: erinomaiseksi li.ikeyritykseksi, mistä oli seu- jokaisesta kilo8ta aiheetonta voittoa. Eri-
8277: rauksena se, että ensimmäisen yhtiön perus- koisesti on mainittava, että tämä aiheeton
8278: taja haali käsiinsä tai määräysvaltansa alai- voitto on edeUä 1selosteltua suurempi eten-
8279: seksi ka1kki mahdolliset yhtiön osakkeet ja kin vuonna 1934, jolloin maassamme saa-
8280: sen lisäk8i perusti kolme muuta yhtiötä, joi- tiin ennätyksellisen runsas perunasato ja
8281: IX,15. -Pyy y. m. 203
8282:
8283: joll<>in perunajauhotehtaat ostivat pern- noita puolustuslaitosta ja muita valtion lai-
8284: uansa 32-35 .pennillä kilolta ja sitäkin toksia varten. Valtiolla on perunain hank-
8285: halvemmaHa. kimista varten valmiit elimensä, valtion vil-
8286: Kun maassamme teollisuustilaston mu- javarasto ja Allwholiliike. Näin ollen on
8287: kaan on valmistettu perunadanhaja vuonllla mi~le.stämme syytä harkita, eikö valtio voisi
8288: 1931 70,000 kiloa, 1932 665,050 kiloa, 1933 ottaa haltuunsa myöskin perunajauhoteolli-
8289: 1,639,350 kiloa, 1934 3,075,651 ja 1935 suuden. Perunajauhoteollisuuden harjoitta-
8290: 3,035,445 kiloa ja kun tästä määrästä en- minen ei ole millään tll!valla monimutkaista
8291: simmäisen tehtaan perustajan käsissä <>leva eikä suuria rahavaroja kysyvää toimintaa.
8292: valmistusmäärä on noin 2,500,000 kiloa, on Sitä voitaisiin nykyisestään vielä huomat-
8293: tästä helppo laskea, kuinka pa·ljon peruna- tavasti laajentaa, tuotiinhan maafuamme
8294: jauhoteollisuudella ovat voineet ansaita ne vuonna 1935 2,552,000 ja vuonna 1936
8295: tehtaat, jotka ovat alusta alkaen tulleet 3,054,000 kg perunajauhoja, siis parinkym-
8296: tarkoituksenmukaisesti rakennetu1ksi. Tästä menen miljoonan perunakilon lisäjalostus-
8297: käy myöskin selville, että maanviljelijät ma!hdollisuudet. 'l'unitilastot osoittavat, että
8298: Qvat olleet oikeassa toivoessaan riittävän maahamme on tuotu useina vuosina varsin
8299: tullisuojan turvin käyntiinpannusta koti- runsaasti perunoita ja tiedetään päätuotta-
8300: maisesta perunajauhoteollisuudesta. itselleen jan olleen yksityisen perunajauhoteollisuu-
8301: jotain hyötyä, ei ainoastaan lisääntyvän pe- den, sellaisenakin vuonna 1934 syksyllä,
8302: runan menekin, vaan myöskin kohtuullisten joll<>in maanviljelijä ei tiennyt, mihilllkä
8303: perunan hintain muodossa. Yksityisyritte- myisi tai missä säilyttäisi ennätyksellisen
8304: liäisyyden luonteeseen kuuluu, että se käyt- satonsa.
8305: tää tilaisuutta hyväkseen ja niin on käynyt Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
8306: maanvilljelijäin pettymyksek'!i tässäkin. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
8307: Pyrittäessä alkuperäisen ajatuksen pää- muksen,
8308: määrään, lisääntyvän perunanmenekin ohella
8309: k<>htuullisiin hintoilhin, ei näytä nykymissä että hallitus kiireellisesti hankkisi
8310: olosuhteissa olevan muuta mahdollisuutta selvityksen siitä, mitä mahdollisuuk-
8311: kuin ajatella perunajauhoteollisuuden jär- sia on olemassa preunajauhoteollisuu-
8312: jestämistä valtion toimesta toiselle kannalle. den ottamiseksi valtion monopoliksi
8313: Valtio on nyt jo huomattava perunain os- tai mitä muuta tietä mahdollisesti
8314: taja. Sehän osti e.sim. Allkoholiliikkeen voitaisiin poistaa perunajauhoteolli-
8315: kautta vuonna 1936 yli 20 milj. kiloa peru- suuden alalla nykyisin vallitsevat
8316: noita. Sen lisäksi hankkii se runsaasti pern- epäkohdat.
8317:
8318: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
8319:
8320: Juho Pyy. Elsa Metsäranta. Alpo Lumme.
8321: Jalmari Linna. Antti Meriläinen. Jere Juutilainen.
8322: Matti Lepistö. Heikki Kääriäinen. Juho Kuittinen.
8323: K. Hakala. Valfrid Eskola. Jussi Lonkainen.
8324: A. Turkka. Atte Muhonen. Jussi Raatikainen.
8325: Ville Kupari. Hilma Koivulahti-Lehto. Onni Mäkeläinen.
8326: Viljo 0. Kilpeläinen. Frans Mustasilta. Paavo Aarniokoski.
8327: Armas Paasonen. Edv. Kujala.
8328: 204
8329:
8330: IX,1 G. - Toiv. al. N :o 61.
8331:
8332:
8333:
8334:
8335: Hänninen y. m.: J!Iäärämhasta avustuksiksi väkilannoittei-
8336: den hankintaa varten uudisraivaajille.
8337:
8338:
8339: E d u s kun n a ll c.
8340:
8341: Peltopinta-alan nopeaan kasvuun maas- raivauspalkkiota käytetty enemmän kuin
8342: samme vuoden 1927 jä,lkeen on suurim- muissa lääneissä laidunraivauksiin.
8343: malta osailta vaikuttanut raivauspalkkio- Peltopinta-airut ovat kuitenkin vielä har-
8344: järjestelmä. Maataloushalli:tuksesta saa- vaan asutuilla seuduilla Jii:an pienet. Vuo-
8345: mamme tilaston mukaan vuoden 1928 alusta den 1933 alussa oli asukasta kohti peltoa
8346: vuoden 1934 loppuun lisääntyi raivaus- esim. Sallassa 12, Muoniossa 18, Kittilässä
8347: pall~ki·oiden avulla maan peltoala 144,600 19, Suomussalmella 21, Kuusamossa 21 ja
8348: hehtaarilla ja siitä maksettiin raivauspalk- Ta1valkoslmlla 23 aatria. Kaukana siis vielä
8349: kiota yhteensä 109,756,378 markkaa. Jär- ollaan siellä viljanviljelyk.<>en omavaraisuu-
8350: jestelmän rahoittamiseen vuosien kuluessa desta, jonka saavuttamiseen tarvitaan kes-
8351: on si!is valtion puolesta uhra:ttu melkoinen kimäärin p·eltoa 80 a,aria asukasta !kohden.
8352: summa, mutta monin verroin suurempi on Sen päämäärän saavuttamiseksi ja väestön
8353: kuitenkin sen tuottama kansantaloudellinen taloudellisen tason kohottamiseksi kaivataan
8354: hyöty, kun muutoin arvottomasta tai vähä- edelleen valtion voimakasta tukea sekä
8355: arvoisesta maaiSta on sawtu valtavan suuri maan ·raivauksessa että raivatun maan kas-
8356: ala peltoa ja siten tuntuvasti vahvistettu \r-ukuntoon laittamisessa.
8357: maan omavaraisuutta viljaa:nkin nähden, Raivatut pinta-alat on yleensä saatu kas-
8358: kun va~keana pula.-aikana on voitu kymme- vukuntoon. Vain vähäväkisimmät uudisrai-
8359: niä tuhansia kansalaisia sijoittaa työhön vaajat, ne, joilla ei vielä sanaksi ole kar-
8360: maan ensiluokkaisen peruspara.nnuksen hy- jaakaan ja joiden on ansiotyöllä, useimmi- ·
8361: väksi ja kun sillä on ~autettu kaikkein vä- ten tu'kkityömailta, hankittava .perheelle
8362: häväkisintä, etupäässä maa.taloudesta elä- leipä, eivät ole voi·neet kaikkia ra:ivauksiaan
8363: vää. kansan osaa. lannoittaa, kun karjanlantaa on vähän tai
8364: Raivauspalkkiojärjestelmän perusteista ei ollenkaan ja kun heillä ei ole ollut va-
8365: johtuu, että sen vaikutus on tuntuvin itäi- roj.a väkilannotteiden ostoon. Uudisrai-
8366: sillä ja pohjoisilla rajaseuduilla j·a yleensä Yauspalkkioiden maksua valvovat viran-
8367: siellä, missä :peltopinta:-ala asuka.sta kohti omaiset ovat tulleet siihen käsitykseen, että
8368: on pienin. N:iJinpä Oulun läänissä lisääntyi kansantaloudellisestikin olisi erittäin kan-
8369: raivauspalkkioiden avulla peltoala vuoden nattaJVaa myöntää valtion avustusta jossa-
8370: 1928 alusta vuoden 1934 loppuun 35,118 kin mitassa ensimmäistä lannoitusta varten
8371: hehtaari.Jla. Huomattavan suuri on mainit- vähävaraisimmille uudisraivaajille. Se an-
8372: tuna aikana ollut peltopinta-alan kasvu taisi näille ikäänkuin sysäyksen alkuunpää-
8373: myös Kuopion, Viipurin, Vaasan j·a lVIik- semiseksi ja sillä .tavoin jo tehty työ saa-
8374: keJin lääneissä. Peltorikkaissa lääneissä on taisiin tuloa tuottavaksi. Tarkoitusta var-
8375: IX,lG. - Hänninen y. m. 205
8376:
8377: ten pitäisi valtion talousarviossa olla eri- notteiden hanikkimista varten eräissä ta-
8378: tyinen määräraha, jonka käyttöä varten pauksissa.
8379: maata1ousministeriössä olisi laadittava yksi- Kun kuitenkin hallituksella on pa:vemmat
8380: tyiskohtainen suunnitelma. mahdollisuudet kuin eduskunnalla tutkia,
8381: Syysistuntokaudella v. 1936 anoimme kuinka laa;jalle avustusta olisi ulotetta;va
8382: edellämainittuun tarko~tukseen 3,000,000 ja kuinka paljon valtion varoja olisi siihen
8383: markan suuruista arviomäärärahaa. V rul- vuosittain käytettävä, pyydämme kunnioit-
8384: tiovarainvaliokunta ehdotti kuitenkin ra- twen edellä esitettyihin perusteluihin viita-
8385: hamsista syistä aloitteen hyljättäväksi ja ten ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
8386: eduskunta, joka tämän luontoisissa uusissa vomuksen,
8387: asioissa miltei aina yhtyy valtiovarainvalio-
8388: kunnan kantaan, hylkäsi aloitteen. että hallitus ensi v1wden tulo- ja
8389: Sen jälkeen kuin asia oli eduskunnan menoarvioesitykseen ottaisi riittävän
8390: käsiteltävänä, on Maatalousseurojen keskus- S'Uuren määrärahan hallituksen käy-
8391: liiton edustajakokous täällä Helsingissä teh- tettäväksi väkilannoitteiden hankin-
8392: nyt alkavien, vähävaraisten uudisraivaajien nan avustuksiksi niille uudisraivact-
8393: auttamiseksi vieläkin laajemman suunnitel- Jille, jotka eivät omin varoin voi mi-
8394: man, johon kuuluu m. m. avustus väkilan- vauksiaan saadct kasvwkttntoon.
8395:
8396: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1937.
8397:
8398: Kaarlo Hänninen. Emil Jutila.
8399: Ansh. Alestalo. Kalle Kämäräinen.
8400: Eero Nurmesniemi. Albin Asikainen.
8401: S. Salo. Kusti Arhama.
8402: Lauri Kaijalainen. T. N. Vilhula.
8403: Heikki Soininen. J. 'l'akala.
8404: K. A. Lohi. A. Halonen.
8405:
8406:
8407:
8408:
8409: •
8410: 206
8411:
8412: IX,1<. - Toiv. al. N:o 63.
8413:
8414:
8415:
8416:
8417: V. Annala y. m.: Määr-ärahaiita asutustilojen hankkimiseksi
8418: vapaussodan tilattontille rintarnamiehille.
8419:
8420:
8421: E d u s k u n n a ll e.
8422:
8423: Kansakunnan kiitollisuus vapausarmeijan malla osalla heitä korkein pyrkimys päästä
8424: rintamamiehille on kunniavelka. Niinpä pienen maatilan omistajaksi.
8425: maan hallitus, silloin, kun rintamamiehet Vapaussodan rintamamiesten ammatti- ja
8426: olivat luoneet maalle vapauden ja palaut- yhteiskunta-asemaa kuvaa 20: stä Etelä-Poh-
8427: taneet maahan järjestyksen sekä rauhan, janmaan suomalaisesta pitäjästä hankittu
8428: toukokuun 16 p:nä 1918, vakuutti, ettei tilasto, jonka mukaan oman tilan omistavia
8429: maa voi rintamamiehiänsä koskaan unohtaa. ja heidän poikiaan oli 59 %, torppareita
8430: Nyt on kohta kulunut tuosta ajasta 20 8 %, työmiehiä 21 %, renkejä 6 %, virka-
8431: vuotta. Tänä aikana on moni valkoin~n miehiä ja koululaisia y. m. 6 %.
8432: rintamamies päässyt haudan lepoon, kun Mielestämme olisi valtio nyt velvollinen
8433: taas jälellä olevista huomattava osa on saa- turvaamaan rintamamiesten toimeentulon
8434: nut varattomuuden, heikentyneen tervey- asutustoiminnan kautta, varaamaHa erikoi-
8435: den ja työmaaterrorin tähden viettää elä- sia asutusalueita, joihin sijoitetaisiin yksin-
8436: määnsä erittäin vaikeissa olosuhteissa. omaan rintamamiehiä. Jokaisella valkoi-
8437: Useimmat rintamamiehet ovat jo sivuut- sella vapaussodan rintamamiehellä, tai jos
8438: taneet keski-iän. Nyt käy yhä polttavam- hän jo on kuollut, hänen perheellänsä tulisi
8439: maksi kysymys heidän vanhuudenturvas- olla tilaisuus päästä asutustilan omistajaksi.
8440: taan. Asutustilojen pitäisi olla sellaisia, että toi-
8441: Valtakunnan arvo ei mitenkään salli yh- meentulo on mahdollinen. Tässä olisi otet-
8442: denkään rintamamiehen ilman omaa syy- tava huomioon:
8443: tään joutua köyhäinhoidon varaan. Edus- 1) että tila on riittävän suuri yhden
8444: kunta onkin kehoittanut halitusta toimeen- perheen elättämiseen;
8445: panemaan tutkimuksen rintamamiesten ta- 2) että tilalla on riittävä kotitarve-
8446: loudellisesta asemasta ja antamaan esityk- metsä;
8447: sen eläkkeiden maksamisesta varattomille ja 3) että viljelysmaalla on suoritettu pe-
8448: työkyvyttömille rintamamiehille. rusraivaukset ja rakennettu tarpeelliset ra-
8449: Vapaussodan valkoinen rintamamiesar- kennukset;
8450: meija oli koottu pääasiassa talonpojista ja 4) että näille tiloille annetut asutuslai-
8451: maataloustyöväestä, jotka taistelujen loput- nat peritään takaisin asutuslain säätämässä
8452: tua palasivat takaisin entisiin rauhanajan järjestyksessä ilman korkoa.
8453: tehtäviinsä. Näillä toimenpiteillä parannettaisiin rin-
8454: Kun nämä miehet ovat ammattinaan tot- tamamiesten keskuudessa vallitsevaa talou-
8455: tuneet tekemään maata1oustyötä, on suurim- dellista hätää. Useat maat ovatkin juuri
8456: IX,17. - V. Annala y. m. 207
8457:
8458: tätä tietä turvanneet rintamamiestensä ta- että hallitus ottaisi 1938 vuoden
8459: loudellisen toimeentulon. tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
8460: Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh- vän määrärahan asutustilojen hank-
8461: dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- kimiseksi vapaussodan tilattomille
8462: muksen, rintamamiehille.
8463:
8464: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
8465:
8466: Vilho Annala. Iisakki Nikkola.
8467: R. Ala-Kulju. Kaarlo Salovaara.
8468: Hilja Riipinen. K. A. Jussila.
8469: Elias Simojoki. J. V. Wainio.
8470: Yrjö R. Saarinen. E. A. Tuomivaara.
8471: Bruno A. Salmiala. Arvi Malmivaara.
8472: K. R. Kares. Pauli Tuoriia.
8473: •• ••
8474:
8475: VALTIOPAIVAT
8476: 19 3 7
8477:
8478: LIITTEET
8479: X
8480: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
8481: TOIVOMUSALOITTEET
8482:
8483:
8484:
8485:
8486: HELSINKI 1937
8487: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
8488:
8489: 27
8490: Työväenvakuutusta, asunto-oloja, palkkausta, työsopimusta,
8491: sokeuskorvausta y. m. koskevia toivomusaloitteita.
8492: 213
8493:
8494: X,t. - Toiv. al. N :o 64.
8495:
8496:
8497:
8498:
8499: Cajander y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta henkisen työn
8500: alalla vallitsevan työttömyyden laajuude.~ta ja laadusta.
8501:
8502:
8503: B d u s k u n n a ll e.
8504:
8505: Vaikka työttömyys ruumiillisen työn te- tutkintonsa suorittaneet · eivat · ensinkään
8506: kijäin keskuudessa tuotannollisen elämän päässeet näihin töihin. Niiltä, jotka olivat
8507: vilkastuttua on siinä määrin vähentynyt, käyneet keskikoulun, kaksivuotisen. kauppa-
8508: että olojen voidaan katsoa suurin piirtein koulun tai täydellisen teollisuuskoulun
8509: palautuneen normaaliin uomiin, on tilanne taikka muun niihin verrattävan oppilaitok-
8510: henkisen työn tekijäin kes~uudessa edelleen sen, vaadittiin vähintään 5 'VUoden työs-
8511: huolestuttava. Tämä aiheutuu siitä, että kentely ja niiltä; joilla oli pienempi koulu-
8512: henkisen työn tekijäin työttömyys ei ole sivistys, 8-12 vuoden· työskentelY henki-
8513: yksinomaan viime pulan seurausta. sen työn alalla. Lisäksi tuli hakijan olla
8514: Kysymyksessä olevan ryhmän työttömyy- yhteiskunnan avun tarpee8sa. ·Kun näitä
8515: teen ei pulan B:lkuvuosina kiinnitetty juuri ohjeita kaikella ankaruudella sovellettiin,
8516: mitään huomiota, johtuen osaksi siihen kuu- oli selvää, että työttömien henkisen työn
8517: luvien yhteiskunnan jäsenten pienestä luku- tekijäin luku saatiin huomattavasti SU.pis-
8518: määrästä verrattuna työttömien silloiseen tmnaan. · · '
8519: poikkeuksellisen ·suureen kokonaisinäärään, Henkisen työn tekijäin keskuudessa · val-
8520: osaksi taas siitä, että henkisen työn tekijät litsevaa työttömyyttä on lievennetty n. s.
8521: eivät ilmoittautuneet työnvälitystoimistoi- virastovaratöiden avulla sekä·. aniinattikurs-
8522: hin, joissa he näihin aikoihin· asti ovat ol- seja järjestämällä. Talvikauterilt 193~35
8523: leet lapsipuolen asemassa. Työttömyyden lienee tällä tavoin töiliin • 'sijoitettu noin
8524: maassaillme ·yleensä vähentyessä tuli henki- 500 työtöntä. . Sosialisesta aikakauskirjasta
8525: sen työn tekijäin keskuudessa vallitseva nähdään, .että vastaava sijoitus oli .·talvi~
8526: työttömyys entistä enemmän näkyviin. Sen kautena 19:15_:_36 lähes 900 he~kilöii ja ku-
8527: vuoksi toimitettiin syksyllä v. 1934 tilastol- luvana talvikautena lähes 600 herlkiloä. ·vi-
8528: linen thidlistelu sen laajuuden·· ja laadun rastovaratyöt on järjestänyt pääa8ia'lsa· ·val-
8529: selvittämiseksi. · Tiedusteluun vastasi 3,537 tio, ammattikursse·ja taas kunnat~
8530: henkilöä: · · Kesällä 1935 toimitettiin toinen Kuten edellisestä. käy seiville/on työttö-
8531: tiedustelu, johon vastasi 2,077 henkilöä. mille henkisen työn tekijöille ·järjestettyjen
8532: Viime Ylioden kesäkuussa suoritettuun kol- työtilaisuuksien määrää melkoisesti cdelli~
8533: manteen tiedusteluun vastasi 1,350 henki- sestä vuodesta supistettu. Myoskin palkkac
8534: löä. Näistä luvuista voisi päätellä, että tasoa on kauttaaltaa~ :alennettu. ' Valtio-
8535: työttömyys henkisen työn alalla olisi vä- neuvosto on , vahvistanut virastovaratöitä
8536: hentynyt. J.Juvut eivät kuitenkaan ole toi- varten viisi pälkkausluokkaa,' ;joissä päivä-
8537: siinsa verra~tavissa, sillä ilmoittautumisen palkat ovat: I luokassa 75 ~k., II luo-
8538: ehtoja on vuosi vuodelta tiukennettu. Var- kassa 60 mk., III luokassa 50 mk., IV luo-
8539: sinkin vuoden 1936 ilmoittautumisen ehdot kassa 40 mk. ja V hwkassa' 30 mk. Ny-
8540: ovat ankarat. Niinpä vuonna 1936 loppu- · kyään ei I luokkaan kuulu ketään ja II
8541: 214 X,1. -- Henkisen työn alalla vallitseva työttömyys.
8542:
8543: luokkaan aniharvoja. Pääasiassa virasto- valmistuneet. Tämän selvityksen perus-
8544: varatyöläiset on sijoitettu IV ja V luok- teella olisi pyrittävä järjestämään jatku-
8545: kaan, joskin niitä on III luokassa melkoi- vasti työtilaisuuksia työttömille henkisen
8546: nen maara. Toimenpiteiden tarkoituksena työn tekijöille tehokkaan huollon edellyt-
8547: nähtävästi on pakottaa työttömiä henkisen tämässä määrässä. Niin hyvin kunnilla
8548: ,työn te~ijöitä h~keutumaan muihin töihin kuin valtiolla on tähän suuria mahdolli-
8549: ja . vähitellen päästä .erilleen kyseessä ole- suuksia. Osaksi se voitaisiin toteuttaa li-
8550: vasta avustusmuodosta. Valtioneuvosto on- säämällä virastojen ylimääräisen henkilö-
8551: kin viime vuoden maaliskuussa antanut kunnan palkkausmäärärahoja, joita ei ole
8552: lisätyn virastovaratöiden toimikunnan teh- lisätty sillä tavoin kuin tarve olisi vaati-
8553: täväksi tutkia ja tehdä ehdotus siitä, miten nut. Osaksi voitaisiin edelleen jatkaa ja
8554: työttörr~ien henkisen työn tekijäin työttö- enentää virastovaratöiden nimellä tähän
8555: myyshuolto olisi vastaisuudessa järjestet- asti käyneitä ylimääräisiä töitä, mihin niin-
8556: tävä j.a mihin toimenpiteisiin siinä. suh- ikään on suuria mahdollisuuksia, kun mo-
8557: teessa olisi ryhdyttävä. net tärkeät .tilastolliset ja muut tieteelliset
8558: · Mainitun toimikunnan asettaminen on selvitykset ovat määrärahojen puutteessa
8559: tietysti ollut aivan paikallaan. Kestänee lykkääntyneet. Näitä töitä järjestettäessä
8560: kuitenkin jonkin aikaa, ennen kuin komi- olisi kuitenkin pidettävä silmällä, että niissä
8561: tean mietintö on valmis. Komitean mah- maksetaan myös kohtuulliseen toimeentu-
8562: dollisesti suunnittelemien toimenpiteiden to- loon riittävä palkka. Suuri parannus
8563: teuttaminen vaatii myös oman aikansa. tässä suhteessa olisi jo, jos edes näiden
8564: Sillä aikaa olisi henkisen työn alalla val- töiden nykyisen palkka-asteikon ylin luokka
8565: litsevaa työttörr'tyyttä pyrittävä tehokkaasti otettaisiin tehokkaaseen käyttöön ja tasoa
8566: hoitamaan. Ennen kaikkea ei saisi keino- yleensä nostettaisiin nykyisen .asteikon puit-
8567: tekoisella tavalla pyrkiä karsimaan tällä teissa. Tieteellisesti pätevämpää ainesta
8568: alalla olevaa työttömien jou"kkoa, joka koko varten olisi kuitenkin muodostettava uusia
8569: pulan ajan on ollut heikommin huollettu korkeampia palkkaluokkia.
8570: kuin muut ryhmät. Siihen on sitä vähem- Yllä olevan perusteella ehdotamme edus-
8571: män syytä, kun valtio on lakkauttanut kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8572: varatyöjärjestelmän ruumiillisen työn teki-
8573: jfi:in kohdalta, ja valtiolla sekä kunnilla on että hallitus kiireellisesti toimitut-
8574: vähentyneen työttömyyden johdosta suu- taisi tutkimuksen henkisen työn
8575: remmat mahdollisuudet huoltaa työttömiä alalla vallitsevan työttömyyden laa-
8576: henkisen työn tekijöitä nyt kuin aikaisem- juudesta ja laadusta; sekä
8577: min. Lisäksi olisi näissä töissä maksettava että hallitus täten hankitun selvi-
8578: kohtuullista toimeentuloa vastaavat palkat. tyksen perusteella tehokkaasti jär-
8579: Olisi siis uuden tilastollisen tiedustelun jestäisi työtilais1tuksia työttömille
8580: avulla selvitettävä henkisen työn alalla ny- henkisen työn tekijöille niin kauan
8581: kyään vallitsevan työttömyyden laajuus ja kuin tarve tätä vaatii, ja että näissä
8582: laatu, jolloin ilmoittautua saisivat kaikki, töissä maksettaisiin kohtuullista toi-
8583: jotka ovat toimineet tällä alalla tai sille meentuloa vastaavat palkat.
8584:
8585: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1937.
8586:
8587: A. K. Cajander. Ralf Törngren. Mandi Hannula.
8588: Max Sergelius. Arvo Inkilä. Aino Lehtokoski.
8589: C. 0. Frietsch.
8590: 215
8591:
8592: X,2. - Toiv. al. N :o 65.
8593:
8594:
8595:
8596:
8597: Cajander y. m. : Liikealan toimihenkilöiden palkkausoloissa
8598: ilmenevien kohtuuttomuuksien poistamisesta.
8599:
8600:
8601: E d u s kun n a ll e.
8602:
8603: Eduskunnassa on jo monesti kiinnitetty Yleiskuvan täydentämiseksi on lisättävä,
8604: huomiota alhaiseen palkkatasoon varsinkin että jos kussakin edellä mainitussa ryh-
8605: metsätöissä ja on eduskunta kehoittanut mässä otettaisiin nuoremmat ikäluokat erik-
8606: hallitusta palkkatarkkailun y. m. sopivien seen tarkasteltaviksi, muodostuisivat kysei-
8607: toimenpiteiden avulla vaikuttamaan siihen set prosenttimäärät ja keskimääräiset vuo~
8608: suuntaan, että palkat täyttäisivät ainakin sipalkat vieläkin epäedullisemmiksi. Niinpä
8609: määrätyt minimivaatimukset. on tunnettua, että naispuolisille myymälä-
8610: Tahdomme seuraavassa kohdistaa huo- apulaisille aluksi on voitu maksaa niinkin
8611: miota erityisesti liikealalla työskenteleviin, vähän kuin 300 mk. kuukaudessa huoli-
8612: joiden palkkauksesta valtion viranomaisten matta siitä, että näiden työpäivä saattaa
8613: toimeenpanema ja näiden oloja v. 1935 va- olla melkoisen pitkä. Näin tapahtuu kyllä
8614: laiseva tiedustelu antaa tietoja. Tieduste- etupäässä vain pienemmissä vähittäisliik-
8615: lun käsittämistä naispuolisista myymälä- keissä, mutta suuremmissakin liikkeissä on
8616: apulaisista ansaitsi 20.2 % alle 6,000 mk. alkupalkka kalleillakin paikkakunnilla usein
8617: vuodessa ja myymälänhoitajistakin 2.2 %. vain 500 mk. kuukaudessa naispuolisille
8618: Miespuolisista myymäläapulaisista sai taas myymäläapulaisille. Nämä käyvät tosin sil-
8619: 10.5 % alle 6,000 mk. vuodessa. Keskimää- loin harjoittelijoiden nimellä, mutta har-
8620: rinkin saivat naispuoliset myymäläapulaiset joitteluaika saattaa kestää useampia vuosia,
8621: vajaat 8,900 mk. vuodessa ja heidän mies- vaikka tehtävät ovatkin suhteellisen hel-
8622: puoliset työtoverinsakin vastaavasti vain posti opittavissa. Yleiskuvan saamiseksi on
8623: 14,300-14,700 mk. Varastokirjanpitäjien edelleen lisättävä, että kyseessä olevilla lii-
8624: ja eritoten varastoapulaisten palkkataso oli kealan toimihenkilöillä oli vain aivan poik-
8625: monesti vieläkin alhaisempi. Paljon pa- keuksellisesti joitain sivutuloja.
8626: rempi ei myöskään ollut alemman konttori- Vielä synkemmäksi muodostuu kuva, jos
8627: henkilökunnan palkkataso. Niinpä sai mainittuja numeroita verrataan vuoden
8628: 4.5 % yksinkertaisessa työssä olevista nais- 1925 vastaaviin lukuihin. Alempiin palk-
8629: konttoristeista alle 6,000 mk. vuodessa sekä kaluokkiin kuuluvien liikealan toimihenki-
8630: 38.s % 6,000-11,999 mk. Miehisten kont- löiden palkat ovat nimittäin sanottuna
8631: toristien kohdalla olivat vastaavat prosent- kymmenvuotiskautena alentuneet, ermssa
8632: tiluvut 5.9 ja 22.o. Keskimäärin taas an- tapauksissa melkoisestikin. Tällaista alen-
8633: saitsivat yksinkertaisessa työssä olevat nais- nusta on huomattavissa konttoriapulaisten,
8634: puoliset konttoristit vajaat 12,900 mk. vuo- myymäläkassanhoitajien, myymälä- ja va-
8635: dessa ja heidän miehiset toverinsa vajaat rastoapulaisten sekä lähettien paikoissa.
8636: 16,400 mk. Tosin ovat elinkustannukset ainakin viral-
8637: .21.6 X,z. - Liikealan palkkausolot.
8638:
8639: listen indeksilaskelmien mukaan samana seurausilmiöihin on myös luetJ;ava tällä
8640: kautena huoistuneet, mutta silti on tällaista alalla ilmennyt työttömyys. Myötävaikut-
8641: palkkatason kehitystä pidettävä epäter- tavana tekijänä on myös voinut olla tämän
8642: veenä etenkin kun otetaan huomioon, että alan toimihenkilöiden puutteellinen amma-
8643: kyseisten liikealan toimihenkilöiden sivis- tillinen järjestäytyminen.
8644: tystaso ja koulutus oli hankittujen tietojen Jo edellä esitetyistä lyhyistä viittauksista
8645: mukaan mainittuna kymmenvuotiskautena ilmenee, että tällä toistaiseksi valtion eri-
8646: melkoisesti kohonnut. Kuvaavaa onkin, että koistoimenpiteiden ulkopuolelle jääneellä
8647: koko lailla kvali:fisoidutkin liikealan toimi- työalalla on palkkausoloissa epäkohtia. Tä-
8648: henkilöt saattoivat eräissä tapauksissa saada män johdosta saamme kunnioittaen ehdottaa
8649: huonommat palkat kuin aivan kouliutumat- eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
8650: tomat sekatyöläiset. Lisättäköön, että tiet-
8651: tävästi eivät palkkausolot ole liikealan ky- että hallitus ryhtyisi harkitse-
8652: seisissä ryhmissä oleellisesti muuttuneet maan, mitä valtiovallan taholla voi-
8653: v. 1935 jälkeenkään. taisiin tehdä niiden kohtuuttomuuk-
8654: Tähän liikealan alempien toimihenkilöi- sien poistamiseksi, jotka ilmenevät
8655: den alhaiseen palkkatasoon on voinut aina- liikealan toimihenkilöiden palkkaus-
8656: kin osittaisena syynä olla liikatarjous, jonka oloissa.
8657:
8658: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1937 .
8659:
8660: .A. K. Cajander. .Arvo IIUkilä.
8661: Mandi Hannula. Helena Syrjälä.
8662: 217
8663: X,a. --,... Toiv. al. N:o 66.
8664:
8665:
8666:
8667:
8668: Niskanen y. m.: Avustu.ksen antamisesta vähävaraisiUe nuo-
8669: rille aviopareille.
8670:
8671:
8672: E d u s k u n n a 11 e.
8673:
8674: Tarkastellessa sosialisia tilastoja on sil- heille asettamaa vastuuta ja taakkaa, niin
8675: mään: pistävänä se seikka, että syntyväisyys kumminkin täytyy olla olemassa muitakin
8676: maassamme on suuressa määrin alenemassa. aiheita tähän syntyväisyyden alenemiseen.
8677: Tämä on kansan tulevaisuuden kannalta On otettava huomioon, että suuret, jopa
8678: perin huolestuttava ilmiö, sillä onhan van- kymmenenkin lasta käsittävät perheet eivät
8679: hastaan tunnettu sanonta: nuorisossa ja ole ollenkaan harvinaisia, varsinkaan maa-
8680: ennenkaikkea juuri lapsissa on kansan tule- seudulla. Yksi lisäsyy on epäilemättä avio-
8681: vaisuus. liittojen soimiamisen voimakas suhteellinen
8682: Siksi olisikin valtiovalLan taholla kiinni- väheneminen. Vuosisadan vaihteessa sol-
8683: tettävä huomiota tähän kansaamme uhkaa- mittiin maassamme vuosittain noin 20,600
8684: vaan vakavaan vaaraan, jonka syntyväisyy- avioliittoa, jotavastoin v. 1934, vaikka
8685: den väheneminen muodostaa. Jos yhä edel- väestö olikin kasvanut ylempänä sanotulla
8686: leen ilman että mitään yritetäänkään tehdä tavalla, solmittiin vain 27,505 avioliittoa.
8687: tämän epäkohdan korjaamiseksi saa tällai- Vaikka siis vuotuinen lisäys onkin noin
8688: nen kehitys jatkua, tietää se lähitulevai- 7,000 avioliittoa, niin on se sittenkin san-
8689: suudessa tapahtuvaa Suomen väkiluvun vä- gen pieni määrä, kun otetaan huomioon,
8690: henemistä. että väkiluku on samana aikana kasvanut
8691: Vuosisadan vaihteessa oli Suomen väki- lähes kolmatta osaa suuremmaksi. Jos
8692: luku noin 2,623,000. Silloin syntyi vuo- suhde olisi samana, niin olisi ·avioliittojen
8693: dessa keskimäärin 89,000 lasta ja 'kuoli vuo- lukumäärän lisääntyminen ollut noin 9,000
8694: sittain keskimäärin 58,000 henkeä. Vuonna tänä aikana. Nyt ei kuitenkaan niin ole
8695: 1935 oli väkiluku kasvanut noin 3,774,000 asian laita. Vuosi vuodelta pyrkii synty-
8696: henkeen, mutta lapsia syntyi mainittuna vaisyys pienenemaan. ,Ja epäilemättä on
8697: vuonna vain 69,942 ja kuolevaisuus oli siihen yhtenä suurena syynä myösK:in se,
8698: 45,370 henkeä. että avioliittoja solmitaan suhteellisesti vä-
8699: Näistä luvuista selviää, että vaikka Suo- hemmän kuin aikaisempina vuosina.
8700: men väkiluku vuosisadan vaihteesta lähtien Pääsyy avioliittojen vähenemiseen on it-
8701: on kasvanut 44 prosentilla niin syntyväi- sestään selvä. Näinä ahtaina aikoina on
8702: syys on samana aikana vähentynyt noin 22 vastuuntuntoisten henkilöiden ollut suoras-
8703: prosentilla. taan mahdotonta mennä naimisiin koska he
8704: Kun hakee syytä tähän epäkohtaan, niin silloin olisivat sitoneet itsensä perheen elät-
8705: joutuu ajattelemaan, että vaikkapa syytä täjiksi ja kun tuskin on ollut riittävästi
8706: on siinäkin, että kansamme isät ja äidit työtä ja toimeentuloa itseHekään ja jos he
8707: kieltäytyvät kantamasta suurten perheiden jotenkin QVat voineet niukan toimeentulon
8708:
8709: 28
8710: 218 X,a. - Nuorien avioparien avustaminen.
8711:
8712: hankkia, niin perheen ja kodin perustami- sessa, niin samalla se myöskin tulevamuu-
8713: seen tarvittavat alkuvarat ovat kumminkin teen nähden tukee itseään.
8714: puuttuneet. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8715: Tähän epäkohtaan olisi valtiovallan kiin- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8716: nitettävä huomionsa. toivomuksen,
8717: Asia lienee parhaiten järjestettävissä si- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8718: ten, että yleisistä varoista myönnetään sel- toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
8719: laisille perheen perustam1sta suunniUele- Eduskunnalle yleisistä varoista mak-
8720: ville henkilöille, joiden yhteiset vuositulot settavan avustuksen antamisesta sel-
8721: eivät nouse jotain määrättyä summaa suu- laisille nuorille aviopareille, joiden
8722: remmiksi heidän naimisiin mennessaan, verotettavat tulot yhteensä ovat kor-
8723: määrätyn summan suuruinen apuraha, jolla keintaan 15,000 markkaa vuodessa
8724: he vo1sivat tämän kodin ja perheen perus- tai sitä pienemmät, kerta kaikkiaan
8725: tamiseen tarvittavat ensikustannukset suo- 5,000 markkaa, sekä sellais~?le avw-
8726: rittaa. pareille, joiden verotettavat tulot
8727: Asianlaitahan on siten, että jos yhteis- ovat 15,000 markan ja 30,000 mar-
8728: kunta tukee avullansa avioliiton solmiami- kan välillä vuodessa, samoin kerta
8729: sen aikana nuoria ihmisiä kodin perustami- kaikkiaan 3,000 markkaa.
8730:
8731: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
8732:
8733: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
8734: 2HJ
8735:
8736: X,4. ,_. Toiv. al. N :o 67.
8737:
8738:
8739:
8740:
8741: Voionmaa y. m.: Toimenpiteistä asuntokysymyksen alalla
8742: esiintyvien epäkohtien poistamiseksi.
8743:
8744:
8745: E d u s k u nn a ll e.
8746:
8747: Vuoden 1936 valtiopäivillä eduskunta hy- parantamiseksi. Hallitus on siten saanut
8748: väksyi ed. Anni Huotarin sekä useiden mui- ikäänkuin kaksinkertaisen kehoituksen ryh-
8749: den sosialidemokraattiseen ryhmään kuulu- tyä suunnittelemaan maalaistyöväestön
8750: vain edustajain esittämän toivomuksen, ,että asunto-olojen parantamista.
8751: hallitus asettaisi komitean kiireellisesti tut- Eduskunta on pitemmän ajan kuluessa
8752: kimallin asuntokysymyksen alalla olevia epä- jatkuvasti monella tavoin ottanut osaa kau-
8753: kohtia ja ryhtyisi tarpeeHisiin toimenpitei- punkien ja maaseudun vähävaraisten asuk-
8754: siin niiden poistamiseksi''. kaiden asunto-olojen parantamisyrityksiin.
8755: Samoilla valtiopäivillä eduskunta myötä- Kaikki se mitä.maassamme on tähän saakika
8756: mielisesti käsitteli toistakin, ed. Viljo Ran- yksityisten kansalaisten, yleishyödyllisten
8757: talan ja lukuisain muiden sosialidemokraat- yhtymäin, teollisuus- ja raha:laitosten, kun-
8758: tisen eduskuntaryhmän jäsenten tekemästä tain ja valtion toimella aikaansaatu vähä-
8759: maaseudun työväen asunto-olojen paranta- varaisten väestöpiirien asunto-olojen korjaa-
8760: mista tarkoittavasta rahaasia-aloitteesta ai- miseksi, ansaitsee täyden tunnustuksen ja
8761: heutunutta valtiovarainvaliokunnan esittä- jatkuvan kannatuksen yhteiskunnan puo-
8762: mää toivomus, ,että hallitus kiireellisesti lelta. Tällä toiminnalla ei ole ollut muuta
8763: hankikisi selvityksen maaseudun työväen vikaa kuin että se on ollut liian vähäistä,
8764: .asunto-oloissa esiintyvistä epäkohdista ja hajanaista ja satunnaista tuottaakseen ylei-
8765: ryhtyisi sen perusteella toimenpiteisiin mai- semmin tuntuvaa parannusta kansan laa-
8766: nitun väestöryhmän asunto-olojen paranta- jain vähäväkisten kerrosten asunto-dloissa.
8767: miseksi''. Kun maassamme nyt nähtävästi ollaan
8768: Ed. Huotarin y. m. aloitteen johdosta an- joutumassa asuntokysymyksessä uuteen vai-
8769: tamassaan mietinnössä työväenasiainvalio- hekauteen, näyttää meistä tärkeältä,. että
8770: kunta lausui micelipiteenään, että ,asunto- eduskunnan muullakin tavoin kuin vain
8771: olojen parantaminen maaseudulla olisi ase- lausumalla toivomuksia komiteain kiireelli-
8772: tettava ensi sijalle, koska asunto-olot siellä sestä asettamisesta pitäisi myötävaikuttaa
8773: ovat monessa suhteessa puutteellisemmat tämän koko kansakunnalle mitä tärkeim-
8774: kuin kaupungeissa ja asutuskeskuksissa". män ja eduskunnan pyrkimyksiin mitä lä-
8775: Valtiovarainva!liokunnan esittämässä ja himmin kuuluvan yhteiskunnallisen kysy-
8776: eduskunnan hyväksymässä toivomuksessa myksen suuntaamiseen oikeille urille. Siinä
8777: taas hallitusta kehoitetaan nimenomaan toi- tarkoituksessa pyydämme kiinnittää huo-
8778: mimaan maaseudun työväen asunto-olojen miota eräisiin johtaviin periaatteisiin, joita
8779: 220 X,4. - Asuntoepäkohtien poistaminen.
8780:
8781: olisi noudatettava valtion asuntopolitiikassa, saavat aikaan itsensä tai muiden hyväksi,
8782: ja teemme lopuksi eräitä näistä periaat- vaan joita on katsottu välttämättömäksi
8783: teista johtuvia ehdotuksia. hoitaa kansakunnan yhteisinä asioina. Tä-
8784: Asuntokysymyksen onnellisen ratkaisun män käsityksen mukaan asuntokysymys on
8785: edellytyksenä on, että yleisellä kansan mieli- ensi sijassa väestönhuoltokysymys. Asunto-
8786: piteellä on riittävä tieto asian luonteesta ja kysymyksenkään piirissä ei yhteiskunnalli-
8787: merkit)"ksestä sekä että yhteiskunnalla on sena yksikkönä ja huollon kohteena ole jo-
8788: vakaantunut tahto ja selvä ohjelma sen rat- kin ansaitseva päähenkilö, määrätyn amma-
8789: kaisemiseksi. Meillä on kuitenkin koko ky- tin harjoittaja tai joku muu yksilö, vaan
8790: symystä tähän saakka pidetty kaupungeissa sinä on yhteiskunnan suojelua ja tukea tar-
8791: etupäässä jonkinlaisena asuntotuotanto- eili vitseva perhe, jossa vaimo ja lapset ovat
8792: asuntoteollisuuskysymyksenä ja maaseudulla yhtä oikeutettuja ja tärkeitä kokonaisuuden
8793: vain eräänlaisena maataloustuotantoon vai- osia kuin perheen tulojen hankkija. Jos
8794: kuttavana tekijänä, t. s. taloudelliset, työ- asuntokysymys tällä tavoin luetaan kansan
8795: poliittiset yms. näkökohdat ovat olleet määc todellisten elinkysymysten joukkoon, on sitä
8796: rääviä asuntokysymyksen hoidossa. Asian lähdettävä järjestämään ja ratkaisemaan
8797: eri puolien yhteenkuuluvaisuutta ei ole kä- yhtenäisenä jakamattomana sosiaHsena . ky-
8798: sitetty, vaan on nähty siinä ainoastaan symyksenä terveydellisen, teknillisen, kodin-
8799: joukko erikoiskysymyksiä, yksityisten asun- hoidollisen ja rahataloudellisen asiantunte-
8800: nontarvitsijain, suurteollisuuden, esikau- muksen ja mahdollisuuden mukaan.
8801: punkien, kaupunkilaistyöväen, maata'lous- Vaikka asuntokysymys täten on yksi ja
8802: tuottajain y. m. erinäispiirien erikoiskysy- jakamaton väestöpoliittinen kysymys, ovat
8803: myksiä ja sen mukaisesti siellä täällä py- vallitsevat ikaupunkilais- ja maalaisolot mei-
8804: ritty niitä ratkaisemaan. Kun lähtökohta dän maassamme kuitenkin siksi erilaiset,
8805: on ollut tällainen, ovat autetuiksi tulleet että on käytännöllisesti eduUista käsitellä
8806: vain määrätyt Y"ksilöt ja ryhmät, useimmi- kaupunkilais- ja maalaisasuntokysymyksiä
8807: ten kaiketi ne, jotka ilmankin olisivat par- erillään kuitenkin aina sovelluttaen niihin
8808: haiten voineet hoitaa asiansa, jotavastoin, samoja johtavia periaatteita.
8809: niinkuin ed. Huotarin y. m. aloitteessakin Erityistä aihetta asuntokysymyksen esille~
8810: huomautetaan, apua enin tarvitsevat ovat ottamiseen tällä hetkellä Suomessakin antaa
8811: jääneet elämään enemmän tai vähemmän muun ohessa se, että Kansainliitto on äsket·
8812: epäinhimillisissä asunto-oloissaan. täin ottanut ohjelmaansa tämän kysymyk-
8813: Uusi katsomustapa asuntokysymyksessä sen ja lähtenyt sitä ajamaan verraten ri-
8814: on kuitenkin parhaillaan leviämässä sivis- pein ottein. l.Juonnollisesti voi Kansainliitto
8815: tysmaissa. Asuntoa on opittu pitämään ra- hoitaa tätä asiaa ainoastaan siltä puolen,
8816: vinnon rinnalla yhtenä kansan terveyden mihin sillä on voimia ja mahdollisuuksia
8817: ja menestyksen päätekijänä. Tätä kysy~ s. o. yleisohjelmalliselta, terveydelliseltä ja
8818: mystä on alettu käsittää yleisluontoiseksi teknilliseltä kannalta. Kansainliitto. voi toi-
8819: sosialiseksi kysymykseksi, joka vaatii sen mittaa valaisevia vertailevia tutkimuksia eri
8820: mukaisen käsittelyn ja ratkaisun. Asunto- maiden asunto-oloista, valmistaa kamuiin"
8821: kysymys on tässä kohden verrattava esim. välisiä tieteellisiä normaalivaatimuksia käy-
8822: tautien vastustamiseen, kansanopetukseen ja tettäväksi eri maiden asuntopolitiikassa ja
8823: vanhuudenhuoltoon, joita ei ole voitu jättää tällä sekä muulla toiminnallaan pitää vi-
8824: sen varaan, mitä jotkut yritteliäät yksityi- reillä asian käsittelyä eri maissa harjoittaen
8825: set, teollisuuslaitokset, kunnat tai valtion eräänlaista moraalista painostusta välinpitä-'
8826: ha!llinnonhaarat niillä aloilla mahdollisesti mättömiä epäsosialisia hallituksia kohtaan.
8827: X,4. ~Voionmaa y. m. 221
8828:
8829: Kansainvälisesti asuntokysymys muodostaa siihen, minkälaisia ovat vanhat asunnot,
8830: tarpeellisen täydennyksen ja tasa-arvoisen joissa ihmiset asuvat. 'reknillisten ja ta'lou-
8831: rinnastuksen ajan suurelle katisanravitse- dellisten toimenpiteiden ohella. parempien
8832: miskysymykselle. Tässä on syytä mainita, asuntojen hankkimiseksi tarvitaan myös
8833: että . Kansainliiton hygieninen komitea, terveydenhoidollisia toimenpiteitä huon{)jen
8834: jonka käsiin on uskottu kansainvälisen ja epäterveellisten asuntojen poistamiseksi,
8835: asuntokysymyksen valmistelu, aikoo esittää mihin seikkaan on maaseuduilla tuskin vielä
8836: maalaisasuntoja ja maalaiskodinhoitoa kos- nimeksikään kiinnitetty huomiota. Molem-
8837: kevain tutkimustensa tähänastisia tuloksia mat nämä asuntokysymyksen pääalat edel-
8838: Parisin maailmannäyttelyn yhteydessä 1937 lyttävät uutta lainsäädäntöä ja uusia raha-
8839: pidettävässä kansainvälisessä maalaisasun- taloudellisia toimia. Mutta kaiken alusta-
8840: non erikoisnäyttelyssä. vaksi pohjaksi olisi sosialisen tutkimustoi-
8841: Edellä esitettyjen näkökohtain mukai- miston johdolla ja terveysopillisen asian-
8842: sesti olisi meilläkin ennen kaikkea tietenkin .tuntemuksen avulla ryhdyttävä viipymättä
8843: ryhdyttävä laatimaan riittävän laajaa. ja toimittamaan ellei kaikissa maalaiskunnissa
8844: y<ksityiskohtaista asuntopoliittista ohjelmaa. niin ainakin muutamissa tyypillisimmissä
8845: Varmaan ei tilapäinen valtionkomitea; hy- kunnissa kussakin osassa maata kaikinpuo-
8846: väkään, voi sellaista lopullisesti laatia saati lisia hygienis-tilastollisia asuntotutkimuksia.
8847: toimeenpanna, vaan tarvitaan pitkäaikai- Saamaimme tietojen mukaan olisi vä'lttävä
8848: seksi ajateltavaa valtion asuntopoliittista sellainen tutkimus saatavissa aikaan ar-
8849: toimintaa varten pysyvä e'lin työtä suunnit- violta n. 500,000 markan kokonaiskustan-
8850: tdemaan, johtamaan ja toimeenpanemaan. nuksin.
8851: Olisiko sellainen elin aikaansaatavissa pe- Myöskin maalaisasuntoreformin rahoitta-
8852: rustamalla sosialiministeriöön erityinen miskysymys olisi ajoissa otettava suunnitte-
8853: asunto~osasto, jolla olisi kyvykäs johtaja lun alaiseksi silmälläpitäen niitä mahdolli-
8854: apunaan maalais- ja kaupunkilaisas\tnto- suuksia, joita tähänastisen vanhuus- ja työ-
8855: kysymyksien asiantuntijoita, vai jollakin kyvyttOmyysrahaston ja tulevan kansan-
8856: muulla tavoin, on vaikea tällä hetkellä rat- vakuutusrahaston pääomat siinä kohden
8857: kaista. ehkä tarjoavat.
8858: Sosialiselle asuntokysymyksen käsitykselle Uskoen edellä esitettyjen suuntaviivain
8859: un outo se julkisu11dessa usein esitetty mie- voivan· edistää tärkeän maalaisasuntokysy-
8860: lipide, että maaseudun asuntokysymys oli~i myksen valmistelua ja ratkaisemista oikeaHa
8861: hoidettava maataloushallinnon alaisena asu- ja onnellisella tavalla ehdotamme eduskun-
8862: tus- t. m. s. maataloudellisena asiana. Tie- nan päätettäväksi toivomuksen,
8863: tenkin on maatalous- ja asutushallinnolle
8864: jäävä määrättyjä erikoistehtäviä asunto- että hallitus Eduskunnan toivo-
8865: kysymyksenkin alalla, mutta maaseudun mttksen mukaisesti tutkituttaessaan
8866: yleinen väestöpoliittinen asuntokysymys on asuntokysymyksen alalla esiintyviä
8867: sosialihallinnollinen asia aivan yhtä suu- epäkohtia, erityisesti maaseudun työ-
8868: ressa määrässä kuin kaupunkienkin asunto- väen asunto-oloissa vallitsevain epä-
8869: kysymys. Siihen viittaa selvästi ja vastaan- kohtain poistamiseksi, ryhtyisi toi-
8870: sanomattomasti maan viimeaikainen yleinen menpiteisiin:
8871: ja elinkeinollinen väestökehityskin. yleisen ja yhtenäisen, kaikkia vä-
8872: Asuntokysymyksessä ei ole kiinnitettävä hävaraisia kansankerroksia käsittävän
8873: huomiota ainoastaan siihen minkälaisia valtion asuntopoliittisen toiminta-
8874: uusia asuntoja on rakennettava, vaan myös suunnitelman laatimiseksi;
8875: 222 X,4. - Asuntoepäkohtie.n poistaminen.
8876:
8877: valtion asuntopoliittista toimintaa valmistavan maalaisasuntojen hy-
8878: varten tarpeellisten pysyväin johta- gienis-tilastollisen tutkimuksen kii-
8879: vain ja toimeenpanevain hallintoeli- reelliseksi suorittamiseksi;
8880: mien pe1·ustamiseksi; sekä mahdollisimman pian tekisi
8881: tärkeiden asuntotoiminnan erikois- asiasta aiheutuvia esityksiä ja ehdo-
8882: kysymysten, kuten rahoittamisohjel- tuksia Eduskunnalle.
8883: man valmistamiseksi;
8884:
8885: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1937.
8886:
8887: Väinö Voionmaa. Juho Pyy. Onni Mäkeläinen.
8888: Anni Huotari. P. Salmenoja. Urho Kulovaara.
8889: Hugo Aattela. Jalmari Väisänen. Kalle Jokinen.
8890: Albin Koponen. Onni Peltonen. Yrjö Helenius.
8891: Sylvi-Kyllikki Kilpi. A. J. Kosonen. Ville Kupari.
8892: Hannes Ryömä. Edv. Pesonen. Viljo 0. Kilpeläinen.
8893: Osk. Reinikainen. Uuno Raatikainen. Aino Malkamäki.
8894: Onni Hiltunen. T. Bryggari. Yrjö Welling.
8895: Aug. Kuusisto. Karl J. Wenman. A. Turkka.
8896: Yrjö Räisänen. G. Lindström. Jere Juutilainen.
8897: Viljo Rantala. Paavo Aarniokoski K. Hakala.
8898: Miina Sillanpää. Jussi Lonkainen. Jussi Rapo.
8899: Ville A. Komu. K. H. Wiik. Väinö Kivisalo.
8900: K.-A. Fagerholm. Alpo Lumme. A. A. Lastu.
8901: Otto Toivonen. Juho Kuittinen. Kustaa Perho.
8902: Anselm Pitkäsilta. Aino Lehtokoski. Kaarlo Harvala.
8903: Samuli Tervo. Matti Turkia. Mauno Pekkala.
8904: ·Jalmari Linna. E. Huttunen. Kaisa Hiilelä.
8905: Toivo Halonen. Väinö Sinisalo. Alex Hämäläinen.
8906: Matti Lepistö. Armas Paasonen. Antti Meriläinen.
8907: Arvi J overo. Eetu Karjalainen. J. F. Tolonen.
8908: 223
8909:
8910: X,5.- Hemst. mot. N:o 68.
8911:
8912:
8913:
8914:
8915: Kullberg m. fl.: Angående avlåtande av proposition med
8916: förslag till lag om beviljande av statskredit till jord-
8917: brukarnas förfogande för uppförande av tidsenliga
8918: arbetarbostäder.
8919:
8920:
8921: T i 11 R i k s d a g e n.
8922:
8923: I vå.rt land har på. senare är en allt dersökning av de missförhällanden, som
8924: större uppmärksamhet begynt ägnas ät äro rådande med avs·eende å bostäder, och
8925: bostadsförhållandena, enkannerligen bo- vidtaga nödiga åtgärder för missförhällan-
8926: stadsförhållandena för arbetarna på lands- denas avlägsnande". Riksdagen har så-
8927: bygden. Tillgängliga siffror utvisa att lunda gjort tvenne positiva uttalanden för
8928: cirka 600,000 personer i vårt land äro att att föra saiken framåt.
8929: hänfÖra till gruppen lantbruksarbetare. En stor del av lant:bruksarbetarna äro
8930: Dessa lantbruksarbetare bo merendels i dock icke i tillfälle att uppföra åt sig egna
8931: bristfälliga bostäder, varav följer såväl hy- bostäder utan bo som statare i arbetsgivar-
8932: gieniska som andra vådor. Av vikt vore nas bostäder. Dessa bostäder äro meren-
8933: därför a:tt få bostadsförhällandena för dels bristfälliga och fylla icke, inrymda i
8934: denna befolkningsgrupp förbättrade. gamla byggnader, som de i regeln äro, de
8935: Också riksdagen ha.r tidigare sysselsatt krav som på nutida arbetarbostäder :böra
8936: sig med denna fräga. Sä beslöt bland an- ställas. Ä ven dessa vore därför i behov av
8937: nat senaste riksdag i samband med riks- ombyggnad och modernisering. M:en möj-
8938: dagsman Rantalas motion angäende anvi- ligheterna härvidlag äro i hög grad be-
8939: sande av anslag för förbättrande av arbe- roende av jordägarens ekonomiska ställ-
8940: tarbefolkningens pä landet 'bostadsförhäl- ning. En skuldsatt jordbrukare har van-
8941: landen uttala, ,att regeringen skyndsamt ligen icke räd att ombygga sina arbetar-
8942: måtte införskaffa utredning beträffande de bostäder, även om han hade håg därtill,
8943: missförhållanden, som yppat sig i arbetar- utan är tvungen att först försölm sta:bili-
8944: befolkningens på landet bostadsförhäHan- sera sin ekonomi och få denna ordnad.
8945: den och pä grundvalen härav vidtaga åt- Först i andra hand kommer tul'en till ar-
8946: gärder för förbättrande av sagda befolk- betarbostäderna. Detta gör att en förbätt-
8947: ningsgrupps bostadsförhällanden ". I sam- ring av statskarlbostäderna sker ytterst
8948: band med riksdagsman Huotaris motion långsamt. Enligt värt förmenande horde
8949: vid senaste riksdag angäende ätgärder i staten därför ställa billig kredit till eko-
8950: syfte att avhjälpa de missförhällanden, som nomiskt svaga arbetsgivares förfogande i
8951: äro rådande med avseende ä bostäder, ut- syfte att få arbetarbostäderna på lands-
8952: talade riksdagen, ,att regeringen mätte bygden i snabbare takt förbättrade. Denna
8953: tillsätta en kommitte för en skyndsam un- billiga kredit skulle givetvis gälla endast
8954: 224 X,5. -- Työväenasuntojen rakentaminen.
8955:
8956: de arbetsgivare på landsbygden, som ver'k- mälet hehövde inga nya skapas. · Medlen
8957: ligen äro i behov av en sådan och som av skulle ges ut som amorteringslän med läng
8958: · jordbruket få sin utkomst. äterbetalningstid och intecknas i lägenhe-
8959: Dä staten i vårt land ärligen ställer ten, staten eller kommunen .till säkerhet.
8960: stora summor till förfogande för olika slag Vid behov kunde ytterligare fyllnadsbor-
8961: av social och ekonomisk verksaunhet borde gen av läntagaren avfordras.
8962: även ekonpmiskt svaga jordbrukare komma Gentemot denna läneform kan mähända
8963: i åtnjutalide av billig statskredit för att invändas att länemedel sålunda skulle stäl-
8964: därigenom få bostäderna för sina arbetare las till den besuttna befolkningens förfo-
8965: förbättrade. Olika vägar kunde härför an- gande. Härvidlag bör dock observeras att
8966: litas. Antingen kunde man tänka sig att medlen enbart skulle komma att användas
8967: kolonisationsfondens medel skulle ställas för den obesuttna arbetarbefolkningens
8968: till förfogande för detta ändamål eller bästa och icke direkt gagna jordägaren
8969: också skulle riksdagen för ändamålet he- själv. · Den skulle bidraga till att en snabb
8970: vilja särskilda anslag. Lämpliga förmed- förbättring av statarbefolkningens bostads-
8971: lingsorgali i kommunerna vore kolonisa- förhällanden uppnäddes; · Statens · biständ
8972: tionsnämnderna, vilka även omhänderha skulle kraftigt hefordra en högre bostads-
8973: förmedlingen av byggnadskrediten till den standard pä landsbygden och göra livet
8974: obesuttna befolkningen. Kolonisationsnämn- nöjsammare och trivsammare för de män-
8975: derna skulle dessutom äga den personkän- niskor som där bygga och bo.
8976: nedom, som är av nöden för att kunna På grund av det ovanstående våga un-
8977: pröva frägan om vilka som verkligen vore dertecknade vördsamt föreslä, att · riksdagen
8978: i behov av denna kredit. LänevHlkoren ville hemställa,
8979: kimde vara desamma · som för kolonisations-
8980: krediten, likasä räntesatserna. Länebevill- att regeringen måtte Mta utar-
8981: ningen 'kunde ske direkt frän staten eller beta och till Riksdagen överlämna
8982: ocksä förmedlas av kommunerna. Central- proposition angående lag, enligt vil-
8983: organ för länebevillningen kunde bliva ko- ken b~1lig statskredit ställdes Wl
8984: lonisationsstyrelsen eller avdelningen vid jordbrukarnas förfogande för upp-
8985: Jantbruksmi:nisteriet för kolonisationsären- förande av tidsenliga arbetarbostii-
8986: den. Dä sälunda färdiga förvaltnings- och der.
8987: förmedlingsorgan skulle finnas för ända-
8988:
8989: Helsingfors den 11 februari 1937.
8990:
8991: Henrik· Kullberg. Albin Wickman.
8992: Uno A. Hilden. · 0. 0. Friesch.
8993: Ralf Törngren. K. F. Lauren.
8994: Edv. Helenelund. Levi Jetn.
8995: 225
8996:
8997: X,5. - Toiv. ·al. •N:o 68.
8998: Suomennos.
8999:
9000:
9001:
9002:
9003: Kullberg y. m.: Esityksen antamisesta laiksi valtion luotvn
9004: myöntämiseksi maanviljelijäin käytettäväksi ajanmu-
9005: kaisten työväenasuntojen rakentamiseksi.
9006:
9007:
9008: E d u s k u n n a ll e.
9009:
9010: Viime vuosina on maassamme alettu kiin- Suurella osalla maanviljelystyöläisiä ei
9011: nittää yhä suurempaa huomiota asunto- kuitenkaan ole tilaisuutta rakentaa omia
9012: oloihin, eritoten maaseudun työ1äisten asun- asuntoja, vaan asuvat he muonamiehinä
9013: to-oloihin. Käytettävissä olevat numerot työnantajien rakennuksissa. Nämä asunnot
9014: osoittavat, että meidän maassamme on noin ovat useimmiten puutteellisia eivätkä täytä
9015: 600,000 maanviljelystyöläisiin kuuluvaa niitä vaatimuksia, mitä nykyai'kaisille työ-
9016: henkilöä. Nämä maanviljelystyöläiset asu- läisasunnoille on asetettava, koska ne sijait-
9017: vat yleensä puutteellisissa asunnoissa, mistä sevat yleensä vanhoissa rakennu'ksissa.
9018: aiheutuu heille sekä terveydellisiä että Nämäkin olisivat siis uudelleenra!kentamisen
9019: muita vaaroja. Senvuoksi olisi tärkeätä ja ajanmukaistuttamisen tarpeessa. Mutta
9020: saada tämän väestöosan asunto-olot korja- mahdollisuudet tähän riippuvat suurelta
9021: tuiksi. osalta maanviljelijäin taloudellisesta ase-
9022: Myöskin valtiopäiviä on tämä kysymys masta. V elkaantuneella maanviljelijällä ei
9023: aikaisemmin askarruttanut. Niinpä m. m. tavallisesti ole varaa uudelleen rakentaa
9024: viime valtiopäivillä ·eduskunta päätti ed. työläisasuntojaan, vaikka hänellä olisi sii-
9025: Rantalan maaseudun työläisväestön asunto- hen haluakin, vaan on hän pakotettu en-
9026: olojen parantamista tarkoittavan aloitteen sin saattamaan taloutensa varmalle pohjaHe
9027: yhteydessä lausua toivomuksen, ,että halli- ja järjestämään sen. Vasta toisella ti1aUa
9028: tus kiireellisesti hankkisi selvityksen maa- ovat työläisasunnot. Tästä johtuu, että
9029: seudun työväen asunto-oloissa •esiintyvistä muonamiesten asuntojen parantaminen ta-
9030: epäkohdista ja ryhtyisi sen perusteella toi- pahtuu erittäin hitaasti. Meidän mieles-
9031: menpiteisiin mainitun väestöryhmän asunto- tämme olisi senvuoksi valtion annettava ta-
9032: olojen parantamiseksi''. Toimenpiteitä loudellisesti heikossa asemassa olevien työn-
9033: asuntokysymyksen alalla olevien epäkohtien antajien käytettäväksi halpaa :luottoa, jotta
9034: poistamiseksi koskevan ed. Huotarin viime nämä voisivat nopeammin parantaa maa-
9035: valtiopäiville jättämän aloitteen yhteydessä seudun työläisten asuntoja. Tätä halpaa
9036: eduskunta päätti lausua toivomuksen, ,että luottoa olisi annettava tietenkin vain niille
9037: hallitus asettaisi komitean kiireellisesti tut- maaseudun työnantajille, jotka todella ovat
9038: kimaan asuntokysymyksen aJalla olevia epä- sen tarpeessa ja jotka maanviljelyksestä
9039: kohtia ja ryhtyisi tarpeellisiin toimenpitei- saavat toimeentulonsa.
9040: siin niiden poistamiseksi". Eduskunta on Kun valtio meidän maassamme joka
9041: siis asian edistämiseksi tehnyt kaksi myön- vuosi myöntää suuria summia erilaisten
9042: teistä päätöstä. yhteiskunnwllisten ja taloudellisten toimin-
9043:
9044: 29
9045: 226 X,5. - Työväenasuntojen rakentaminen.
9046:
9047: tojen tukemiseksi, olisi myöskin taloudelli- siin hakea valtion tai kunnan puO'lesta kiin-
9048: sesti heikossa asemassa oleville maanviljeli- nitys. Tarpeen vaatiessa voitaisiin lisäksi
9049: jöille annettava halpaa luottoa, jotta he sen vaatia lainanottajalta täytetakaus.
9050: avulla voisivat parantaa työläistensä asun- Tätä lainanautomuotoa vastaan voitaneen
9051: toja. Eri keinoja voidaan ajatella tämän huomauttaa, että lainavarat näin ollen tu-
9052: tarkoituksen saavuttamiseksi. Voidaan aja- lisivat annetuiksi 'tilallisen väestön käytet-
9053: tella tähän tarkoitukseen käytettäväksi täviksi. Tähän nähden on kuitenkin huo-
9054: asutusrahaston varoja tai sitten, että mioonotettava, ·että varat tulisivat käytettä-
9055: edus!kunta myöntäisi tarkoitusta varten viksi yksinomaan tilattoman työläisväestön
9056: erikoiset määrärahat. Sopivina välitys- hyväksi eivät'kä suorastansa tulisi hyödyt-
9057: orgaaneina kunnissa voisivat olla asu- tämään maanomistajaa itseään. Se olisi
9058: tuslautakunnat, jotka välittävät tilat- omiaan saamaan aikaan pikaisen parannuk-
9059: tomalle väestöHekin ra'kennusluottoa. Asu- sen muonamiesväestön asunto-oloissa. V al-
9060: tuslautakunnilla olisi myös se henkilö- tionapu edistäisi voimakkaasti korkeamman
9061: tuntemus, joka on tarpeen arvosteltaessa tason saavuttamista maaseudun asunto-
9062: kysymystä, ketkä todella ovat tämän luoton oloissa ja tekisi siellä elävien ja asuvien
9063: tarpeessa. Lainaehdot samoinkuin korko- ihmisten elämän hupaisemmaksi ja viihtyi-
9064: määrät voisivat olla samat 'kuin asutusluo- sämmäksi.
9065: tossa. Lainojen myöntäminen voisi tapah- Edelläolevan perusteella rohkenevat alle-
9066: tua joko suoraan valtion välityksellä tai kirjoittaneet 'kunnioittaen ehdottaa edus-
9067: sitten 'käyttäen kuntia vä'littäjinä. Lainan- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
9068: annon keskusjärjestönä voisi olla asutus-
9069: hallitus tai maatalousministeriön asutus- että hallitus valmistaisi ja antaisi
9070: asiainosasto. Kun näin ollen jo olisi ole- Eduskunnalle esityksen laiksi, jonka
9071: massa tarkoitusta varten valmiit hallinto- nojalla maanviljelijöille voitaisiin
9072: ja välitysorgaanit, ei uusia tarvitsisi perus- myöntää halpaa valtionluottoa ajan-
9073: taa. V arat myönnettäisiin pitkän ajan mukaisten työläisasuntojen rakenta-
9074: kuluessa takaisin maksettavina kuoletus- mista varten.
9075: lainoina, joiden vakuudeksi tiloihin voitai-
9076:
9077: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
9078:
9079: Henrik Kullberg. Albin Wiekman.
9080: Uno A. Hilden. C. 0. Frietsch.
9081: Ralf Törngren. K. F. Lauren.
9082: Edv. Helenelund. Levi J.ern.
9083: 227
9084:
9085: X,6. - Toiv. al. N:o 69.
9086:
9087:
9088:
9089:
9090: Kivioja y. m.: Toimenpiteistä kunnallisten työväen tapa-
9091: turmavakuutusyhtiöiden perustamiseksi.
9092:
9093:
9094: E d u s k u n n a 11 e.
9095:
9096: Yhä kuulee valituksia siitä, että työnte- lemättä tulisivat olemaan huomattavasti
9097: kijäin tapaturmavakuutuslaki raskaasti ra- pienemmät kuin suurten, koko maassa toi-
9098: sittaa maanviljelijöitä. Kaukana olevat yh- mivien yhtiöiden. Sentähden ehdotamme
9099: tiöt eivät voi riittävän joustavasti ja huo- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9100: kein kustannuksin seurata etäällä sattuvia
9101: vakuutustapahtumia. Kun on suotuisaa ko- että hallitus ryhtyisi kaikkiin
9102: kemusta pienistä kunnallisista palovakuu- lainsäädäntö- y. m. toimenpiteisiin,
9103: tus- ja eläinvakuutusyhtiöistä, pitäisi saada jotta kunnallisten työväen tapatur-
9104: perustaa myös kunnallisia työväen tapatur- mavakuutusyhtiöiden perustaminen
9105: mavakuutusyhtiöitä, joiden kulungit epäi- ja toiminta kävisi mahdolliseksi.
9106:
9107: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1'937.
9108:
9109: Vilho H. Kivioja. Kaarlo Hänninen.
9110: Eero Nurmesniemi. Heikki Soininen.
9111: Albin Asikainen.
9112: 228
9113:
9114: X,7. - Hemst. mot. N:o 70.
9115:
9116:
9117:
9118:
9119: Wickman m. fl.: Angående avlåtande av proposition om
9120: ändringar i lagen om arbetares olycksfallsförsäkring.
9121:
9122:
9123: T i ll R i k s d a g e n.
9124:
9125: Gällande lag om arbetares olycksfallsför- är, att dessa skola vara ,till arbete eller
9126: säkring är icke gammal, den är daterad förvärv oförmögna samt för sitt uppehälle
9127: den 12 april 1935. När lagen antogs, var huvudsakligen beroende av arbetarens ar-
9128: det mången som hyste farhågor för att den betsförtjänst". Den skadades anhöriga för-
9129: vid den praktiska tillämpningen skulle visa utsättas alltså vara 100% invalider för att
9130: sig innehålla en del bestämmelser, vilka erhålla skadestånd. Likaså är bestämmelsen
9131: komme att vålla huvudbry. Tyvärr har ett i 18 § 3 mom. dunkel. Där säges nämligen
9132: års erfarenheter allaredan besannat dessa att ,arbetarens arbetsförmåga är fullstän-
9133: farhågor. Lagen har icke i allt matsvarat digt förlorad om den skadade är helt och
9134: förväntningarna, och på sakkunnigt håll hållet oförmögen att utföra sådant regel-
9135: anses vissa ändringar i lagen oundgängliga. bundet förvärvsarbete, som med hänsyn till
9136: Det har därför synts undertecknade av be- hans arbetsförmåga skäligen kan av honom
9137: hov att redan nu uppmärksamgöra riks- fordras' '. I § 20 ingår något som är svårt
9138: dagen på några av bristerna i här nämnda att fatta, nämligen att en hjälplös persons
9139: lag i avsikt att få ändringar till stånd så dagspenning skall höjas med 1 /3 om han
9140: fort som möjligt för att icke lagens brister är ensamstående, men med 1/4 om han har
9141: skola verka därhän, att själva iden om ar- anhöriga. Det borde väl vara tvärtom så,
9142: betarnas rätt till olycksfallsförsäkring bleve att den som har familj och blivit hjälp-
9143: impopulär. lös, borde ha rätt till större dagspenning
9144: Bestämmelsen i 1 § 1 mom. av lagen, som och livränta än en ensamstående person.
9145: handlar om de personers försörjningsplikt, I sista momentet av 29 § har man icke
9146: som i annans arbete intaga en ledande och medtagit försörjningspension åt anhöriga
9147: övervakande ställning, har, förståeligt nog, s. s. hustru och barn till förolyckad arbe-
9148: väckt ovilja särskilt i vissa jordbrukskret- tare, som ej fyllt 21 år. Enligt vår mening
9149: sar. har i 30 § givits åt försäkringsrådet alltför
9150: Likaså har bestämmelsen i samma pa- vanskliga uppgifter i fråga om att avgöra,
9151: ragrafs 2 mom. om ,visst tillfälligt arbete vad som i varje särskilt fall skall anses
9152: som pågår eller är avsett att pågå högst vara mot låg lön anställd arbetares, yrkes-
9153: sex dagar" förorsakat en del svårigheter; lärlings och praktikants årliga arbetsför-
9154: särskilt den senare delen av momentet har tjänst.
9155: vållat tolkningsbekymmer. I senare delen Förutom här nämnda, enligt vår mening
9156: av § 3 finnes en obillig bestämmelse om misslyckade bestämmelser och stiliseringar
9157: att förutsättningen för att förolyckad ar- kunde flere andra liknande nämnas, men
9158: betares anhöriga skola erhålla skadestånd de anförda må vara nog för att väcka den
9159: X,7. - Wickman y. m. 229
9160:
9161: nödiga uppmärksamhet, som fordras för att mk, då däremot 1 ovriga deiar av Iand-et
9162: behövliga ändringar i lagen skola komma motsvarande minimipremier utgöra 90:-
9163: till stånd. (115 :-). Då tjänarinna, som har anställ-
9164: Till sist vilja vi fästa uppmärksamheten ning på jordbruksiägenhet, eniigt gällande
9165: på en viktig fråga, som hör samman med premietabell Iikställes med jordbruksarbe-
9166: denna lag, nämligen kostnadsfrågan. Som tare, biir minimipremien för sådan i här
9167: bekant hemställde riksdagen redan år nämnda Iän 110:- (140:-) mot 87: 50
9168: 1928, att premierna eller kostnaderna för tidigare. Det kan ej förnekas, att här
9169: försäkringarna borde minskas, dock utan föreiigger uppenbara missförhållanden, som
9170: att arbetarnas försäkringsförmåner minska- måhända icke tarva Iagändringar, men som
9171: des. Denna hemställan förnyade riksdagen borde beaktas vid uppgörandet av de pre-
9172: år 1931. Dessa synpunkter synes regeringen mietariffer, som fastställas av socialminis-
9173: ha beaktat vid uppgörandet av den propo- teriet. Det synes, som om en grundlig un-
9174: sition N :o 51 av år 1933, som låg till dersökning av orsakerna till de här berörda
9175: grund för behandlingen av gällande lag premiestegringarna vore av nöden, ty
9176: om arbetares olycksfallsförsäkring. I mo- frågan rörande Iagen om arbetarnas oiycks-
9177: tiveringen till nämnda proposition säges fallsförsäkrings effektivitet och popuiaritet
9178: bland annat: ,Avsikten har huvudsakligen är ytterst en fråga om den ekonomiska
9179: varit att genom den nya lagen nedbringa tunga, som genom densamma lagts på ar-
9180: de kostnader, som föranledas av försäkrin- betsgivarna. I all synnerhet böra Iättnader
9181: gen, dock ej genom minskning av arbetar- beredas småbrukare och smärre, i ekono-
9182: nas förmåner, utan genom en förenkling av miskt avseende svaga företag i fråga om
9183: ersättningsförfarandet särskilt i fråga om erläggande av premier för i deras tjänst
9184: smärre skador och vid olycksfall, som in- anställda arbetare.
9185: träffat i arbete hos mindre arbetsgivare ". På ovanstående grunder få vi vördsamt
9186: Resultatet blev dock i praktiken det rakt anhålla att riksdagen måtte hemställa,
9187: motsatta. Trots att arbetsgivare skyldig-
9188: kändes att själv draga försorg Dm ersätt- att regeringen måtte till Riks-
9189: ning åt i hans tjänst förDlyckad arbetare dagen inlämna proposition om nö-
9190: till ett belopp av 200 mk för varje olycks- diga ändringar i gällande lag om
9191: fall, blevo premierna efter den nya lagens arbetares olycksfallsförsäkring med
9192: ikraftträdande icke lägre utan avsevärt särskilt avseende fäst vid behovet
9193: högre. Premierna ha stigit i regei med av en premiesänkning för i små-
9194: c. 20 %, men för vissa kategorier för- brukares och i smärre, ekonomiskt
9195: säkrade till högre belopp. Så har biand an- svaga företags tjänst varande arbe-
9196: nat premierna för jordbruksarbetare stigit tares olycksfallsförsäkring, dock så-
9197: avsevärt, särskiit i Vibmgs, St. Micheis, lunda att arbetarnas försäkringsför-
9198: Kuopio, W asa och Uieåborgs Iän. I dessa måner ej försämras.
9199: Iän utgör minimipremie 110 : - ( 140:-)
9200:
9201: Helsingfors den 10 februari 1937.
9202:
9203: Albin Wickman. Edv. Helenelund.
9204: G. Lindström. Karl J. Wenman.
9205: Edvard Haga.
9206: 230
9207:
9208: X,7. - Toiv. al. N:o 70. Suomennos.
9209:
9210:
9211:
9212:
9213: Wickman y. m.: Esityksen antamisesta työväen tapaturma-
9214: vakuutuslain muuttamisesta.
9215:
9216: E d u s kun n a ll e.
9217:
9218: Voimassaoleva työntekijäin tapaturma- edellytyksenä on, että he ovat ,työ- ja an-
9219: vakuutuslaki ei ole vanha; se on annettu siokyvyttömiä sekä elatukseensa nähden
9220: huhtikuun 12 päivänä 1935. Kun laki hy- riippuvaisia pääasiassa työntekijän työan-
9221: väksyttiin pelkäsi moni, että sitä käytän- siosta ' '. V ahingoittuneen omaisten edellyte-
9222: töön sov€llutettaessa tullaan havaitsemaan tään siis olevan 100 prosenttisia invaliideja
9223: sen sisältävän useita säännöksiä, jotka tule- ennenkuin he saavat vahingonkorvauksen.
9224: vat tuottamaan päänvaivaa. Ikävä kyllä jo Niinikään on 18 §: n 3 momentin määräys
9225: yhden vuoden kokemus on osoittanut tämän hämärä. Siinä sanotaan nimittäin, että
9226: pelon aiheelliseksi. Laki ei kaikissa suh- työntekijän ,työkyky katsotaan täydellisesti
9227: teissa ole vastannut odotuksia ja asiantun- menetetyksi, jos vahingoittunut on koko-
9228: tevalla taholla pidetään välttämättömänä naan kykenemätön suorittamaan sellaista
9229: saada lakiin eräitä muutoksia aikaan. Sen- säännöllistä ansiotyötä, joka hänen työky-
9230: vuoksi on allekirjoittaneista tuntunut tar- kyynsä nähden häneltä kohtuudella voidaan
9231: peelliselta jo nyt kiinnittää eduskunnan vaatia". 20 §:ssä on kohta, jota on vai-
9232: huomiota eräisiin mainitun lain puutteelli- kea ymmärtää. Siinä nimittäin sanotaan,
9233: suuksiin, jotta voitaisiin saada aikaan muu- että avuttoman henkilön päivärahaa on ko-
9234: tokset niin pian kuin mahdollista ennen- roitettava kolmannella osalla, jos hän on
9235: kuin lain puutteellisuudet aiheuttavat sen, yksinäinen henkilö mutta neljännellä osalla,
9236: että itse ajatus työntekijäin oikeudesta ta- jos hänellä on omaisia. Luultavasti pitäisi
9237: paturmavakuutukseen joutuu yleisön epä- olla päinvastoin, niin että jos perheellinen
9238: suosioon. joutuu avuttomaksi, hänellä pitäisi olla oi-
9239: Lain 1 § : n 1 momentin säännös niiden keus suurempaan päivärahaan ja elinkor-
9240: henkilöiden huolenpidosta, joilla toisen hen- koon kuin yksinäisenä henkilöllä. 29 § : n
9241: kilön työssä on johtava tai valvova asema, viimeiseen momenttiin ei ole otettu huolto-
9242: on ymmärrettävää kyllä herättänyt vasten- eläkettä omaisille, toisin sanoen sellaisen
9243: mielisyyttä varsinkin eräissä maanviljelys- vahingoittuneen työntekijän vaimolle ja
9244: piireissä. lapsille, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta.
9245: Niinikään on saman pykälän 2 momen- 30 § :ssä on vakuutusneuvostolle annettu
9246: tin säännös: ,enintään kuusi työpäivää sangen vaikea tehtävä, kun se saa mää-
9247: kestävää tai kestämään tarkoitettua mää- rätä, mikä on kussakin tapauksessa pidet-
9248: rättyä tilapäistä työtä", aiheuttanut paljon tävä alhaista palkkaa vastaan työskentele-
9249: vaikeuksia; varsinkin momentin jälkimmäi- vien sekä ammattioppilaiden ja harjoitteli-
9250: nen osa on tuottanut tulkintavaikeuksia. jain vuosityöansiona.
9251: 3 § :n jälkimmäisen osan määräys on koh- Paitsi tässä lueteltuja meidän mieles-
9252: tuuton, kun loukkaantuneen työntekijän tämme epäonnistuneita määräyksiä ja muo-
9253: omaisten vahingonkorvauksen saamisen dollisia virheitä, voitaisiin mainita monia
9254: X,7. - Wickman y. m. 231
9255:
9256: muita samanlaisia, mutta jo esitetyt riit- maksu maan muissa lääneissä on 90 (115)
9257: tänevät hyvin osoittamaan, että lakiin olisi markkaa. Kun maanviljelystilalla työsken-
9258: saatava tarpeelliset muutokset. televä palvelijatar voimassaolevan vakuu-
9259: Lopuksi haluaisimme kiinnittää huomiota tusmaksutaulukon mukaan rinnastetaan
9260: erääseen tärkeään kysymykseen, joka kuu- maanviljelystyöläiseen, on hänestä menevä
9261: luu tämän lain yhteyteen, nimittäin kus- alhaisin vakuutusmaksu äskenmainituissa
9262: tannuksiin. Kuten tunnettua, päätti edus- lääneissä 110 (140) markkaa, sen aikaisem-
9263: kunta jo vuonna 1928, että vakuutuksesta min ollessa 87: 50. Ei voida kieltää, että
9264: aiheutuneet kustannukset eli vakuutusmak- tässä on olemassa ilmeinen epäkohta,
9265: sut olisi supistettava, työntekijäin vakuu- joka ei ehkä kaipaa lain muutosta, mutta
9266: tusetuja kuitenkaan vähentämättä. Saman- joka olisi otettava huomioon sosialimi-
9267: laisen päätöksen eduskunta teki uudelleen nisteriön vahvistamissa vakuutusmaksu-
9268: vuonna 1931. Nämä näkökohdat näkyy hal- tariffeissa. Tuntuu siltä kuin tässä koske-
9269: litus ottaneen huomioon laatiessaan esityk- telluu vakuutusmaksujen nousun syistä olisi
9270: sen n: o 51 vuodelta 1933. Se oli käsitte- tarpeen panna toimeen perinpohjainen tut-
9271: lyn pohjana voimassaolevaa työntekijäin kimus, sillä työntekijäin tapaturmavakuu-
9272: tapaturmava!kuutuslrukia käsiteltäessä. Sano- tuslain tehokkuus ja yleisön suosio riippuu
9273: tun esityksen perusteluissa sanotaan: ,Pää- suurelta osalta siitä taloudellisesta rasituk-
9274: asiallisena pyrkimyksenä on ollut uuden sesta, joka on asetettu työnantajien kannet-
9275: lain kautta vähentää vakuutuksen aiheut- tavaksi. Varsinkin on helpotuksia myön-
9276: tamia kustannuksia, ei kuitenkaan pienen- nettävä pienviljelijöille sekä pienemmille,
9277: tämällä työntekijäin etuja, vaan yksinker- taloudellisesti heikossa asemassa oleville yri-
9278: taistuttamalla korvausmenetelmää varsinkin tyksille heidän työssään olevien työläisten
9279: pientapaturmiin sekä pientyönantajien vakuutusmaksujen suorittamisessa.
9280: töissä sattuviin tapaturmiin nähden". Käy- Edelläesitetyn perusteella pyydämme
9281: tännössä tulos oli kuitenkin aivan päinvas- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
9282: tainen. Vaikka työnantaja velvoitettiin itse täväksi toivomuksen,
9283: mruksamaan hänen työssään vahingoittu-
9284: neelle työntekijälle korvausta aina 200 mark- että hallitus antaisi Eduskunnalle
9285: kaan asti jokaisesta tapaturmasta, eivät va- esityksen tarpeellisista muutoksista
9286: kuutusmaksut uuden lain voimaantultua voimassaolevaan työntekijäin tapa-
9287: alentuneet vaan huomattavasti nousivat. turmavakuutuslakiin erittäinkin kiin-
9288: Vakuutusmaksut ovat yleensä nousseet noin nittäen huomiota siihen, että olisi
9289: 20 prosentilla, mutta määrätyille vakuutet- tarpeen alentaa pienviljelijäin ja
9290: tujen ryhmille enemmänkin. Niinpä ovat pienempien, taloudellisesti heikossa
9291: m. m. maanviljelystyöntekijäin vakuutus- asemassa olevien yrityksien työnteki-
9292: maksut nousseet huomattavasti, varsinkin jäin ta:paturmavakuutuksista johtu-
9293: Viipurin, Mikkelin, Kuopio, Vaasan ja Ou- via vakuutusmaksuja, kuitenkaan
9294: lun lääneissä. Näissä lääneissä on alhaisin pienentämättä työntekijäin vakuu-
9295: vakuutusmaksu 110 (140) markkaa, kun tusetuja.
9296: sitävastoin vastaava alhaisin vakuutus-
9297:
9298: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
9299:
9300: Albin Wickman. Edv. Helenelund.
9301: G. Lindström. Karl J. Wenman.
9302: Edvard Haga.
9303: 232
9304:
9305: X,s. - Toiv. al. N :o 71.
9306:
9307:
9308:
9309:
9310: V. Annala y. m.: Työsopim1ulain muuttamisesta.
9311:
9312:
9313: E d u s k u n n a ll e.
9314:
9315: Työttömyystilanteen seuraaminen ja va- den uudelleen va:kiintuminen, uuden työ-
9316: ratyömäärärahojen suunnitelmanmukainen tilaisuuden auettuakin, käy vaikeaksi.
9317: käyttö vaikeutuu sen kautta, että valtion Kun vielä lisäksi työttömäksi joutuva tai
9318: ja kuntien asianomaiset elimet eivät kyllin jo joutunut kunniallisuussyistä viimeiseen
9319: joustavasti voi ennakolta ryhtyä avustus- saakka yrittää itse järjestää työhakunsa ja
9320: toimenpiteisiin. mahdollisimman kauan karttaa kääntymistä
9321: Paitsi sitä, että tarpeelliset varat tavalli- asianomaisen valtion ja kunnan elimien
9322: sesti myönnetään eduskunnassa vasta sit- puoleen, mikä ilmiö on m. m. yleinen hen-
9323: ten, kun laajempaa työttömyyttä jo on kistä työtä tekevien kansalaisten keskuu-
9324: ilmennyt, ei ajoissa etukäteen mahdolli- dessa, ja kun toistaiseksi ei ole laissa työn-
9325: simman suurella tarkkuudella tiedetä, millä antajia velvoittavaa määräystä mahdolli-
9326: ammattialalla ja millä paikkakunnalla suu- simman varhain ilmoittaa työvoiman vapau-
9327: rempaa työttömyyttä on odotettavissa. tumisesta, eivät valtio ja kunnat useinkaan
9328: Vaikkakin yleisestä taloudellisesta tilan- ole selvillä todellisista tilanteista, joten
9329: teesta voidaan tehdä ennakkopäätelmiä, on tämä epäkohta on yhtenä syynä siihen, että
9330: kokemus osoittanut, että vasta sitten, kun työttömyyskoneisto toimii asiallisesti vasta
9331: laajempi työttömyys jo on tapahtunut tosi- sitten, kun puute jo on kansalaisten kes-
9332: asia, ryhtyvät valtion ja kuntien elimet kuuteen pesiytynyt. Jos kuitenkin työsopi-
9333: toimimaan. Ja tällöinkin virastoille omi- muslakiin saadaan määräys, joka nopeam-
9334: nainen kankeus ja se hitaus, jolla tarpeel- min kuin tähän saakka tekee mahdolliseksi
9335: linen lainsäädäntö taikka lisämäärärahat valtion ja kunnan asianomaisille elimille
9336: sekä kunnaliset toimenpiteet alkavat vai- yleisten konjunktuurien lisäksi etukäteen
9337: kuttaa, on aiheuttanut sen, että työttömyy- saada tiedot suuremmasta työttömyysuhasta
9338: destä johtuva puute on jo astunut monessa ja lisäksi vielä niistä ammattialoista, hen-
9339: kodissa ovesta sisään, vaikka se olisi voitu kilöistä, tuotantolaitoksista ja paikkakun-
9340: ajoissa asiaan kajoamaila estää. nista, joissa työttömyyttä alkaa ilmestyä,
9341: Nyt tapahtuu nimittäin siten, että työt- voidaan, mikäli valtio ja kunnat ripeästi
9342: tömiksi joutuneet, joilla useinkaan ei ole toimivat, estää se välitila, joka työttömän
9343: omia säästöjä, ovat pakotetut ei ainoastaan työhakuaikana tuhoaa hänen taloutensa ja
9344: velkaantumaan, vaan tavallisesti myymään hävittää hänen säästönsä sekä edistää vel-
9345: tai panttaamaan vähäisetkin tarve-esi- kaantumista.
9346: neensä odotellessaan työolojen järjestelyä, Vaikkakaan työnantajien irtisanomisien
9347: ja mikäli sitten töihin pääsevät, painavat ilmoitusvelvollisuus ei yksinään poista tätä
9348: pienetkin velat siksi raskaasti, että talou- epäkohtaa, on se kuitenkin tärkeä osa yh-
9349: X,s. - V. Annala y. m. 233
9350:
9351: teiskunnan lainsäädännöllisistä pyrkimyk- dollisimman aikaisin, viimeistään
9352: sistä työttömyyden haittojen vähentämi- irtisanomispäivänä, asianomaiselle
9353: seksi. valtion ja kunnan elimelle ilmoitta-
9354: Tämän vuolksi ehdotamme kunnioittaen maan jokaisen irtisanomisen, mikäli
9355: eduskunnan päätettävä:ksi toivomuksen, irtisanottu henkilö kuuluu työnanta-
9356: jan vakinaiseen työntekijäkuntaan,
9357: että hallitus antaisi esityksen työ- jolloin vakinaiseksi työntekijäkun-
9358: sopimuslain muuttamiseksi siten, että taan kuuluvaksi katsotaan henkilö,
9359: työnantaja, jonka palveluksessa vuo- joka yhtäjaksoisesti tai keskeytyksin
9360: sittain on keskimäärin enemmän kuin on vuoden aikana ollut työnantajan
9361: 20 työntekijää, velvoitettaisiin mah- työssä vähintään 200 työpäivää.
9362:
9363: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
9364:
9365: Vilho Annala. K. R. Kares.
9366: R. Ala-Kulju. Iisakki Nikkola.
9367: E. A. Tuomivaara. J. V. Wainio.
9368: Bruno A. Salmiala. K. Jussila.
9369: Arvi Malmivaara. Elias Simojoki.
9370: Kaarlo Salovaara. Hilja Riipinen.
9371: Yrjö R. Saarinen. Pauli Tuorila.
9372:
9373:
9374:
9375:
9376: 30
9377: 234
9378:
9379: X,9. - Toiv. al. N:o 72.
9380:
9381:
9382:
9383:
9384: Sillanpää y. m.: Komitean asettamisesta tutkimaan koti-
9385: talousapulaisten oloja.
9386:
9387: E d u s k u n n a ll e.
9388:
9389: Yhteiskunnan huolenpito ja taloudelli- tajalle ja on hänellä 7 työpäivää viikossa.
9390: sen hyvinvoinnin turvaaminen pitäisi olla Niinpä saattaakin heidän viikkotyötuntinsa
9391: yhtä oikeudenmukainen kaikille. Mutta kohota 80-90:een, jopa siitä ylikin; ilman
9392: yhteiskunta on laaja, sen lukuisissa intressi- että he vielä saisivat ylityökorvausta. Sään-
9393: pii,reissä jäävät heikoimmat usein unohduk- nöllisiä vapaa-aikoja ei kotiapulaisilla ole
9394: siin. Eduskunta on usein käsitellyt eri kuin poikkeustapauksissa, vapaa torstai-
9395: aloilla toimivien työnantajien ja työnteki- iltapäivä, jota kotiapulaiset aikoinaan vaa-
9396: jöiden välisten työ- ja palkkasuhteiden jär- tivat, se on supistunut sielläkin missä sitä
9397: jestämistä, mutta yksi suuri työntekijä- noudatetaan, vapaaksi illaksi, joka useim-
9398: ryhmä, kotiapulaiset (palvelijat), ovat tois- miten alkaa vasta klo 19 jälkeen. Tämä ja
9399: taiseksi jääneet lapsipuolen asemaan. Tämä sunnuntaisin jokunen tunti ei enää voi tyy-
9400: suuri ryhmä käsittää tilaston mukaan n. dyttää tämän alan työntekijöitä, sillä he
9401: 42,000 hen'kilöä, joista suurin osa maaseu- katsovat olevansa oikeutettuja vaatimaan
9402: dulla; näiden työsuhteita ei ole tutkittu, enemmän. Ja jos he eivät siltä saa sillä
9403: paitsi mitä maataloustyöväen työaikatutki- ammattialalla, siirtyvät he sikäli kun vaan
9404: muksen yhteydessä tutkimus kohdistui pie- on mahdollista muille aloille, jossa heillä
9405: neen osaan karjanhoitoon osallistuneita. on myöskin omaa aikaa käytettäväksi omia
9406: Työläisnuorisotutkimus sivusi taas pientä harrastuksiaan varten. Tästä johtuu, että
9407: osaa nuoria kotiapulaisia. Työaikalain yli- kotiapulaisaanmattiin vain harvat jäävät pi-
9408: malkaisia määritelmiä ravintoon, asuntoon temmäksi aikaa työskentelemään.
9409: ja vapaa-aikaan nähden toistaiseksi vain Kysymys kotiapulaisten työolojen sään-
9410: vähässä määrin noudatetaan, ei edes koti- nöstelemisestä on tullut päiväjärjestykseen
9411: apulaisten pakollinen kesäloma ole tullut useissa maissa. Kaikkialla valitetaan työ-
9412: yleiseksi. Kotiapulaisten työaika on tois- ajan pituutta, säännöllisen vapaa-ajan puu-
9413: taiseksi aivan rajaton ja suhteettoman tetta, .asunto-olojen huonoutta ja ammatti-
9414: pitkä sekä kaupungeissa että maaseu- opetuksen välttämättömyyttä.
9415: dulla, varsinkin nuoremmilla apulaisilla. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Tans-
9416: Missä miespalkollisilla ja karjakoilla jo kassa on sama kysymys otettu päiväjärjes-
9417: on määritelty työaika, siellä nuoremmat tykseen. Ruotsissa asetti hallitus v. 1934
9418: saavat aamusta ailmisin iltamyöhään olla komitean tutkimaan kotiapulaisten työsuh-
9419: jatkuvassa työssä ilman pienintäkään lepo- teita, ja valmistamaan tut!kimu'ksen tulok-
9420: hetkeä. Kun työaika ei ole määrätty, ei sien mahdollisesti antamia 'ehdotuks]a koti-
9421: he~dän toimessaan voi koskaan tulla kysy- apulaisten työolojen korjaamiseksi. Tåhän
9422: mykseen ylityö ja ylityökorvaus, sillä koti- komiteaan kutsuttiin jäseneksi asiantunti-
9423: apulaisiin nähden elää vielä vanha käsitys, joina sekä emäntien ·että kotiapulaisten
9424: että kun kotiapulainen asuu työnantajansa edustajia. Sosiaalisessa aikakauski·rjassa v.
9425: luona, kuuluu koko hänen aikansa työnan- 1935 on alkuselostusta komitean työn tulok-
9426: X,9. - Sillanpää y. m. 235
9427:
9428: sista. Tilastolliset tutkimukset kerättiin 'eri olisi jäseninä sekä ·emäntiä että kotiapu-
9429: järjestöjen, työnvälitystoimistojen, koulu- laisia.
9430: jen y. m. välityksellä. Saatujen tietojen Vielä on syytä mainita YhdysV'alloissa
9431: mukaan oli kotiapulaisten viikkotyötunnit, asetetun kotitaloustyön kansallinen komitea,
9432: emäntien antamien tietoj,en mukaan 77.2 ja joka ehdottaa että olisi määrättävä yhte-
9433: kotiapulaisten antamien tietojen mukaan näinen alin palkka kaikille kotiaJpulaisille,
9434: 83.2. Noin puolella tutkimuksen alaisista kuitenkin tehden eron kokeneiden ja koke-
9435: kotiapulaisista ei ollut määrättyä vapaa- mattomien välillä, 54 tunnin työviikko
9436: aikaa. Ammattitaitoisista kotiapulaisista oli niille, jotka 'asuvat työnantajiensa luona
9437: puute vaikka niitä olikin riittävästi saata- sekä 48 tunnin työviikko niille, jotka asu-
9438: vissa. Vain vähän oli niitä, jotka olivat vat muualla, pal'kan maksaminen ylityöstä,
9439: pitemmän ajan olleet toimessa ja samassa yhden kokonaisen tai kahden puolipäivän
9440: paikassa. Ruotsissa alkaa ilmetä pyrkimys vapaa-aika viikossa, oma huone ja käyttö-
9441: että kotiapulaiset eivät <enää asuisi per- oikeus nykyaikaiseen kylpyhuoneeseen, työ-
9442: heissä, 10 % nyt jo asuu ulkona. Komi- sopimus, jossa selvästi määritellään työ-
9443: tean lopulliset •ehdotukset eivät ole vielä ehdot.
9444: valmistuneet. Kuten edellä esitetystä Ruotsissa ja
9445: Viimeksi ilmestyneesså Sosiaalisessa aika- Tanskassa toimitetuista tutkimuksista nä-
9446: kauskirjassa selostetaan Tanskan oloja. kyy, ovat kotiapulaisten työsuhteet suurin
9447: Sielläkin on hallitus 1934 asettanut komi- pirtein samantapaiset kuin meillä, jotka
9448: tean, jdka on äskettäin jättänyt hallituk- on tähän saakka katsottu luonnollisiksi.
9449: selle mietintönsä. Komitea lausuu alkulau- Mutta nykyaikairn·en kehitys on luonut
9450: seessruan: ,Kaikkien naisten etu vaatii koti- uudet olosuhteet, se on luonut vapausaat-
9451: taloustyön moraalisen ja yhteiskunnallisen teen jokaiseen yksilöön kotiapulaiset mu-
9452: aseman kohottamista, jotta tämä ammatti kaan luettuina, joten he katsovat oikeudek-
9453: sai:si saman arvonannon osakseen kun muut- seen vaatia parempien työsuhteiden järjes-
9454: kin runmatit. '' Komitea ehdottaa paitsi telyä. He toivovat, että valtiovalta ryhtyy
9455: ammattiopetuksen kehittämistä, myöskin heidän työolojaan säännöstelemään.
9456: ammattitaitoisten työolojen järjestämistä, Yllä olevan perusteella ehdotamme kun-
9457: mallityösopimusten käytäntöön ottamista, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9458: JOissa erikoisesti määrättäisiin työajan muksen,
9459: maksimipituus, ylityökorvaus, vapaapäivät että hallitus asettaisi komitean
9460: ja pakolliset lomat, joilta on maksettava tutkimaan kotitalousapulaisten oloja
9461: myöskin ruokaraha, keskeytymättömän yöle- kokonaisuudessaan, mihin komiteaan
9462: von pituus ja paLkan suuruus. Vielä ehdot- asiantuntijajäseninä kutsuttaisiin
9463: taa komitea perustettava:ksi sovittelulauta- sekä emäntien että kotiapulaisten
9464: kuntia, joissa olisi sekä emäntiä että koti- edustajia, ja kiireellisesti ryhtyisi
9465: apulaisia jäseninä ja vaikeimpia tapauksia tutkimuksen aiheuttamiin toimenpi-
9466: varten välitystuomioistuimia, joissa myöskin teisiin.
9467:
9468: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
9469:
9470: Miina Sillanpää. Viljo Rantala. Hilma Koivulahti-Lehto.
9471: Aino Lehtokoski. Väinö Kivisalo. E. Jokinen.
9472: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Anni Huotari. Antti Lehikoinen.
9473: Cay Sundström. Kaisa Hiilelä. F. Mustasilta.
9474: C. 0. Frietsch. Toivo Halonen. P. Aarniokoski.
9475: Ville A. Komu. Arvi Jovero. M. Lepistö.
9476: Elsa Metsäranta.
9477: 236
9478:
9479: X,1o. - Toiv. aJ. N :o 73.
9480:
9481:
9482:
9483:
9484: Lepistö y. m.: Esityksen antamisesta laiksi metsä- ja uitto-
9485: työläisten työpalkkatarkkailusta.
9486:
9487:
9488: E d u s k u n n a ll e.
9489:
9490: Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän asiaintila on kestämätön ja siihen on saa-
9491: taholta on viime vuosien kuluessa jou- tava nopeasti käänne aikaan.
9492: duttu usein kiinnittämään valtiovallan huo- Työpalkkatarkkailua on kylläkin jossain
9493: miota työläisten palkkausoloihin. Hallitus määrin kuluneena hakkuukautena kehitetty
9494: on eduskunnalta saanut tehtäväkseen toi- ja tehostettu. M. m. parhaillaan koikeiHaan
9495: mia niin,. että paLkkataso maassa pääsisi eduskunnan lausuman toivomuksen mukai-
9496: kohoamaan. Vaikka työpalkkain kohoamista sesti järjestettyjä yleisiä töitä työpalikka-
9497: onkin eri ammattialoilla ollut havaittavissa, tason kohottamiseksi eräillä alipalkatuilla
9498: niin metsätyöläisten alhaisista työ,palkoista seuduilla. Mutta tuskin näilläkään toimen-
9499: maan eri osissa saapuu jatkuvasti tietoja ja piteillä voidaan alipa!lkkaisuutta kokonaan
9500: valtion suorittamissa työpalkkatarkkailuissa metsätöissä poistaa.
9501: on myöskin todettu, että työpaikkatarkkai- Metsäityöpalkkatarkkailun suurimpana
9502: lulautakunnan asettamia erittäin vaatimat- heikkoutena on ollut, ettei palkkatarkkaili-
9503: tomia keskipäiväpalkkanormeja metsätöissä joilla ole minkäänlaisia valtuuksia ryhtyä
9504: edelleenkin alitetaan. toimenpiteisiin sellaisia työnantajia vastaan,
9505: Maan talouselämä on viime vuosien jotka eivät suostu noudattamaan tarkkaili-
9506: aikana kulkenut nousukauden me:Dkeissä ja jain kehoituksia työpalkkojen korottami-
9507: erikoisesti puutavaraliikkeen alaJlla ovat suh- seksi niin, että ne vastaisivat hyväksyttyjä
9508: danteet olleet kerrassaan loistavat. Kanto- keskipäiväipalkkanormeja. Onpa useassa ta-
9509: hinnat ylittävät aikaisempina korkeakon- pauksessa työnantajien twholta suhtaan-
9510: junktuurien aikoina maksettuja hintoja ja nuttu ylimielisestikin palkkatarkkailijain
9511: vientimarkkinoilla vallitsee edelleen nousu- toivomuksiim Edellämainitunlaisissa ta-
9512: suunta. Näissä oloissa olisi odottanut, että pauksissa täytyisi palkkatarkkailijoilla tai
9513: myöskin työntekijät olisivat päässeet paran- ainakin palkkatarkkaHulautakunnalla olla
9514: tuneista suhdanteista osallisiksi. oikeus joko keskeyttää työt sellaisen työn-
9515: Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Kun antajan työmaalla tai saattaa muulla t&voin
9516: jatkuvasti saadaan ,todeta, että metsätöihin niskoitteleva työnantaja riittävän tehokkait-
9517: täysin tottuneet miehet ansaitsevat noin ten rangaistusse.uraamusten alaiseks,i.
9518: 20-25 mk:n keskimääräisiä päiväpalkkoja, Tällaisten valtuuksien saamiseksi työpaik-
9519: niin asiain täHainen tila on kohtuuton. katarkkailuviranomaisille tarvitaan lainsää-
9520: Puuttumatta laajemmin alihaisten työpalk- däntötoimenpiteitä. Hallituksen tu lisi kii-
9521: 1
9522:
9523:
9524:
9525: kojen turmiolliseen vaikutukseen ikoko kan- reellisesti valmistaa eduskunnalle esitys
9526: santaloudelle, on sanottava, että tällainen laiksi metsä- ja uittotyöläisten työpaikka-
9527: X,10. - Lepistö y. m. 237
9528:
9529: tarkkailusta, jossa annettaisiin riittävät val- toiv. al. n:o 92 ehdotamme kunnioittaen
9530: tuudet palkkatar~kailuviranomaisille, että eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9531: he voisivat velvoittaa työnantajat noudat-
9532: tamaan hyvä~yttyjä keskipäiväpalkkanor- että hallitus antaisi esityksen laiksi
9533: meja. metsä- ja uittotyöläisten työpalkka-
9534: Kaiken edeJ:lä olevan perusteella ja viit- tarkkailusta.
9535: taamalla 1936 valtiopäivillä jätettyyn
9536:
9537: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
9538:
9539: Matti Lepistö. Miina Sillanpää. Toivo Halonen.
9540: Ville A. Komu. Yrjö Räisänen. Otto Toivonen.
9541: Jalmari Linna. A. Turkka. Ville Kupari.
9542: Jussi Raatikainen. Onni Hiltunen. Edv. Kujala.
9543: P. Salmenoja. Onni Mäkeläinen. Alpo Lumme.
9544: Armas Paasonen. ,Alex Hämäläinen. Uuno Raatikainen.
9545: Karl J. Wenman. K. Hakala. Anni Huotari.
9546: Edv. Pesonen. Heikki Kääriäinen. Aino Lehtokoski.
9547: Isak Penttala. Antti Meriläinen. Onni Peltonen.
9548: Kalle Jokinen. Urho Kulovaara. Eetu Karjalainen.
9549: Matti Turkia. Yrjö Helenius. Hilma Koivulahti-Lehto.
9550: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aug. Kuusisto. Elsa Metsäranta.
9551: Jussi Lonkainen. Samuli Tervo. Hugo Aattela.
9552: Hannes Ryömä. Väinö Kivisalo. Jussi Rapo.
9553: Antti Lehikoinen. Juho Kuittinen.
9554: 238
9555:
9556: X,u. - Toiv. a;l. N :o 74.
9557:
9558:
9559:
9560:
9561: Sundström y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kauppa-
9562: merenkulkua harjoittavien laivanvarustajain velvoitta-
9563: misesta vakuuttamaan palveluksessaan olevat merimiehet
9564: merimiesammatissa sattuvien onnettomuuksien varalta.
9565:
9566:
9567: E d u s k u n n a ll e.
9568:
9569: Ulkomaankaupalla on Suomen kansan- Hengenvaara merimiehelle käy vielä pal-
9570: taloudessa ratkaisevan tärkeä merkitys. jon suuremmaksi, kun meriliikenne kohdis-
9571: Sekä tuontimme että vientimme tapahtuu tuu sota-alueille. Esimerkiksi maailman-
9572: melkein kokonaan meriteitse. Tästä johtuu, sodan aikana tuhoutui kymmeniätuhansia
9573: että merenkulku on elinkeinoistamme tär- merimiehiä laivojen tultua torpedoiduiksi
9574: keimpiä. Mutta merenkulku on samalla tai ajetuiksi miinaan.
9575: vaarallinen ja sen harjoittajat ovat alitui- Kun laivanvarustajat yleensä tyytyvät
9576: sessa hengenvaarassa. Erikoisesti kuluva vain !aivojensa vakuuttamiseen onnetto-
9577: talvikausi on vaatinut kymmenien meri- muuksien varalta, eivätkä he merionnetto-
9578: miesten elämän. Kun merimiesten palkat muuksissa yleensä kärsi mitään aineeilisia
9579: meillä Suomessa ovat paljon alhaisem- tappioita, on valtiovallan ryhdyttävä sellai-
9580: mat kuin muissa huomattavissa meren- siin toimenpiteisiin, että jokainen laivan-
9581: kulkumaissa ja ammatti perin epävakainen, varustaja tulee pakotetuksi vakuuttamaan
9582: niin ei juurri kukaan merimies voi ottaa myös laivojen miehistön ja päällystön kai-
9583: vastuulleen henkivakuutustakaan. Suoma- kenlaisten merimiesammatissa sattuvien on-
9584: laiset laivanvarustajat nimittäin käyttävät nettomuuksien varalta, niin että milloin
9585: tavattoman suuressa määrässä aivan aloitte- merimies ammatissaan loukkaantuu tai
9586: levia nuorukaisia merimiehinä, koska tottu- muuten tulee työkyvyttömäksi, hänelle taa-
9587: maton ja nuori työvoima on halpaa ja van- taan riittävä toimeentulo, samoin myös me-
9588: hemmat saavat yhä suuremmassa määrässä rimiehen perheelle tai hänen huollettavana
9589: väistyä pois ammatista. Tietoisena ammat- oleville vanhemmilleen, milloin merimies
9590: tinsa epäavakaisuudesta merimiehet eivät menettää henkensä ammatissaan.
9591: yleensä voikaan ottaa henkivakuutusta, sillä Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
9592: kukaan ei koskaan tiedä kuinka kauan on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9593: tilaisuudessa suorittamaan vakuutusmak-
9594: suja. Näin ollen joutuu merimiehen perhe että hallitus ensi tilassa valmistaisi
9595: tai merimiehen palkkatuloista riippuvat Eduskunnalle esityksen laiksi, jolla
9596: vanhemmat vaille riittävää turvaa, kun velvoitettaisiin kauppamerenkulkua
9597: merimieshuoltaja tuhoutuu ammattinsa harjoittavat laivanvarustajat vakuut-
9598: harjoittamisessa. tamaan palveluksessaan olevat meri-
9599: X,u. - Sundström y. m. 239
9600:
9601: miehet kaikkien merimiesammatissa tai hänen kuoltuaan ammatissaan
9602: sattuvien onnettomuuksien varalta hänen huollostaan riippuvat perheen
9603: niin, että työkykynsä joko osittain jäsenet tai läheiset omaiset saisivat
9604: tai kokonaan menettänyt merimies riittävän toimeentulon.
9605:
9606: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
9607:
9608: Cay Sundström. Jussi Lonkainen.
9609: Hugo Aattela. Onni Hiltunen.
9610: Onni Mäkeläinen. Alex Hämäläinen.
9611: P. Salmenoja. Hannes Ryömä.
9612: K. Hakala. M. Ampuja.
9613: A. Turkka. Armas Paasonen.
9614: Edv. Pesonen. Karl J. Wenman.
9615: G. Lindström. Atos Wirtanen.
9616: Matti Turkia. K. ·H. Wiik.
9617: 240
9618:
9619: X,12. - 'l'·oiv. al. N:o 75.
9620:
9621:
9622:
9623:
9624: Leinonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi sokeuskorvauk-
9625: sesta.
9626:
9627:
9628: E d u s k u n n a ll e.
9629:
9630: Kuten tunnettua julkaistiin toukokuussa verrata mihinkään tilapäisluontoiseen on-
9631: v. 1934 valtioneuvoston päätös sokeiden nettomuuteen, niin olisi nähdäksemme val-
9632: avustamisesta eli sokeuskorvauksesta, jonka tion turvattava tämän onnettomuuden alai-
9633: mukaan kullekin työtätekevälle sokealle seksi joutuneitten kansalaisten elinmahdol-
9634: suoritetaan valtion varoista korkeintaan lisuudet, varsinkin siinä tapauksessa, josta
9635: 250 markan suuruinen apuraha kuukau- tässä nimenomaan on kysymys, kun tarkoi-
9636: dessa, korvaukseksi siitä työkyvyn vähenty- tuksena on tällaisen huoltomenetelmän
9637: misestä minkä sokeus aiheuttaa, jolla sum- kautta sokeain itse-elatuspyrkimysten tuke-
9638: malla siis tahdotaan saattaa elintaso suun- minen. Lisäksi on kokemus jo osoittanut,
9639: nilleen samanlaiseksi sokealle kuin vastaa- että sokeuskorvauksen ollessa kunkinkertai-
9640: vanlaista työtä suorittavalle näkevälle. sen valtioneuvoston päätöksen varassa ai-
9641: Useissa maissa on tällainen sokeuskor- heutuu siitä sekä sokeille että asioita hoita-
9642: vaus alusta alkain säädetty lailla. Siihen ville viranomaisille tarpeettoman paljon
9643: on ollut tarkoitus pyrkiä meilläkin, vaikka vaivannäköä, mikä lain voimaantultua huo-
9644: hallitus ei heti tahtonut esittää avustukselle mattavasti vähenisi.
9645: tätä muotoa, ennenkuin asiassa saadaan Ennen lain voimaantuloa olisi luonnolli-
9646: riittävät kokemukset. Nyt on kokemuksia sesti hankittava täydellinen selvitys sokeit-
9647: jo runsaasti olemassa, kahden vuoden ku- ten lukumäärästä maassamme, heidän va-
9648: luttua avustuksen alkamisesta. Kun sitä- rallisuussuhteistaan sekä työ- ja toimeen-
9649: paitsi on runsaasti saatavissa kokemusaine- tulomahdollisuuksistaan. Näin kertyneen
9650: histoa myöskin ulkomailta tällaisen lain so- aineiston pohjalla voitaisiin valmistaa ky-
9651: veltamis- ja täytäntöönpanotavoista, niin ei seellinen lakiesitys, joka voimaantultuaan
9652: enää pitäisi olla mitään asiallisia syitä, turvaisi näiden yhteiskunnan kovaosaisten
9653: jotka estäisivät kysymyksen vakinaiselle elämänmahdollisuudet siltä osaltaan, mitä
9654: kannalle järjestämistä. Tähän kehoittavat he eivät voi työllään hankkia.
9655: tällä hetkellä monetkin syyt, ennen muuta Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
9656: sokeain työtilanteen jatkuva heikkonemi- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9657: nen, nykyaikaisen teollisuuden lisätessä kil- muksen,
9658: pailutehoaan. Kun sokeus kaikista yhteis- että hallitus valmistuttaisi ja an-
9659: kunnan ehkäisy- ja huoltotoimenpiteistä taisi Eduskunnalle esityksen laiksi
9660: huolimatta on jatkuvaa laatua, eikä sitä voi sokeuskorvauksesta.
9661:
9662: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1937.
9663:
9664: Artturi Leinonen. J. Takala.
9665: Lauri Kaijalainen. Albin Asikainen.
9666: Antti Kemppi.
9667: •• ••
9668:
9669: VALTIOPAIVAT
9670: 19 3 7
9671:
9672: LIITTEET
9673: XII
9674:
9675: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
9676: TOIVOMUSALOITTEET
9677:
9678:
9679:
9680:
9681: HELSINKI 1937
9682: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9683:
9684: 31
9685: 1
9686:
9687: 1
9688:
9689:
9690:
9691: 1
9692:
9693: 1
9694:
9695:
9696:
9697: 1
9698:
9699: 1
9700:
9701:
9702:
9703:
9704: 1
9705:
9706: 1
9707:
9708:
9709:
9710: 1
9711:
9712: 1
9713:
9714:
9715:
9716: 1
9717:
9718: 1
9719:
9720:
9721:
9722:
9723: 1
9724:
9725: 1
9726: Rautateitä, maanteitä, siltoja, laivaliikennettä, vesistöjen ja
9727: jokien perkaustöitä, puhelinverkostoa y. m. koskevia
9728: toivomusaloitteita.
9729: 245
9730:
9731: XII,t. - Toiv. al. N:o 76.
9732:
9733:
9734:
9735: Kulovaara y. m.: Rautatien rakentamisesta 'l'urusta tai jol-
9736: takin sen lähiasemalta Riihimäelle.
9737:
9738: Ed u s k u n n a II e.
9739:
9740: Kysymys rautatien rakentamisesta Tu- lysten ohella on vielä runsaasti, avaisi lii-
9741: rusta Riihimäelle on ollut vireillä vuosi- kenneyhteyksien parannuttua mahdollisuuk-
9742: kymmenien ajan. Tämän rautatien merki- sia Iisääntyvälie asutukselle. Alueella on
9743: tys maakulkulaitostemme kehittämisessä on- myös huomattavia metsävaroja, joita epä-
9744: kin varsin yleisesti tunnustettu ja sen ra- tyydyttävien kulkuyhteyksien ja uittoväy-
9745: kentamista pidetty toisin ajoin hyvinkin lien puutteen vuoksi ei voida tarkoituksen-
9746: tarpeellisena. Niinpä kulkulaitoskomitea, mukaisesti käyttää. Turussa ja sen lähis-
9747: joka antoi mietintönsä v. 1921, ehdotti kaut- töllä samoinkuin radan toisessakin pääte-
9748: takulku- ja kaukoliikenneratojen joukossa pisteessä Riihimäellä, sekä muualla:kin ra-
9749: ensimmäisenä rakennettavaksi sanotun rau- dan vaikutusalueella oleva huomattava teol-
9750: tatien. Sen rakentamista on kuitenkin ly- lisuus kaipaa niinitkään jo nykyisellään ja
9751: kätty, kun on katsottu eräiden muiden kyl- edelleen kehittyäkseen tätä uutta kulku-
9752: läkin tärkeiden ratojen rakentaminen kii- yhteyttä. Nämä tosiasiat toteaa myös v.
9753: reellisemmäksi. 1932 valtiopäJiven kulkulaitavaliokunta aset-
9754: Vuoden 1932 valtiopäivillä eduskunnan tuessaan puoltamaan radan ottamista lähim-
9755: kulkulaitosvaliokunta laatiessaan eduskunta- män ajan rautatierakennusohjelmaan.
9756: aloitteiden pohjalla ehdotuksensa lähimmän Vuoden 1932 valtiopäivien kulkulaitos-
9757: ajan rautatierakennusohjelmaksi asetti Tu- valiokunnan ehdotus, johon Turun-Riihi-
9758: run-Riihimäen rautatien kolmannelle ti- mäen radan rakentaminen sisältyi, tuli ko-
9759: lalle rakennettavaksi ehdottamiensa rauta- konaisuudessaan niukalla enemmistöllä hyl-
9760: teiden ryhmässä. Paitsi kauttakulkuliiken- jätyksi eikä asiaa valtiopäivillä tämän mie-
9761: teen kehittämisen kannalta, joka nykyisis- tinnön perusteella näinollen ensinkään kä-
9762: säkin oloissa on varsin huomioon otettava sitelty. Kun sittemmin kysymys viisivuo-
9763: tekijä, kulkulaitosvaliokunta mietinnössään tisohjelmasta 1934-1938 joutui ratkaista-
9764: antoi erikoisen arvon tämän radan merki- vaksi eduskunnassa otti eduskunnan kul-
9765: tykselle maan sisäosista ulkomaille suuntau- kulaitosvaliokunta jälleen perusteellisen
9766: tuvan vientiliikenteen välittäjänä. Turun harkinnan esinee'ksi myöskin Turun-Riihi-
9767: muodostuessa maataloustuotteiden vienti- mäen rataa koskevan asian ja johtui siinä
9768: satamaksi on tämä näkökohta tullut entis- myönteiseen tulokseen samoilla perusteilla,
9769: täkin tärkeämmäksi. joita asian aikaisemmassa käsittelyssä oli
9770: Myöskin maakunnalliset seikat puhuvat esitetty. Valiokunta viittaa erikoisesti edel-
9771: voimakkaasti Turun-Riihimäen radan pi- listen valtiopäiväin kulkulaitosvaliokunnan
9772: kaisen rakentamisen puolesta. Onhan alue, perusteluun asiassa ja katsomme syytä ole-
9773: jonka sanottu rata halkais~si, Etelä-Suomen van toistaa tämä perustelu vielä tässä.
9774: olot huomioon ottaen, sangen laaja ja tun- ,-,Turun-Riihimäen rautatie on kuitenkin
9775: netusti maan viljavimpia sekä tiheimmin sanotusta kauttakulkuliikenteestä riippu-
9776: asuttuja seutuja. Hyvälaatuinen, viljelys- mattakin, jonka kehittämistä valiokuntakin
9777: kelpoinen maa, jota alueella laajojen vilje- pitää huomioonotettavana, monista muista
9778: 246 XII,1. - Turun-Riihimäen rautatie.
9779:
9780: syistä jo nyt tärkeä. Radan huomattavin teollisuutta ei varsinaisesti ole itse rata-
9781: merkitys on siinä, että rata olisi maan sisä- suunnan varrella, on kuitenkin radan pääte-
9782: osista ulkomaille suuntautuvan vientiliiken- kohdissa Turussa ja sen lähistöllä sekä Rii-
9783: teen välittäjänä. Suurin osa rautateit- himäellä huomattavia teollisuuslaitoksia,
9784: temme liikennettä on sellaista, jonka toi- joista erittäin mainittakoon kone- ja kalkki-
9785: sena päätepisteenä on merisatama tai muu teollisuus. Esittämistään syistä valiokunta
9786: viennin kokoamispaikka. Kun tärkeimmät :puoltaa Turun-Riihimäen rautatien raken-
9787: vientitavaramme etsivät eteläisiä ja talvisin nusohjelmaan ottamista.''
9788: etenkin lounaisia satamia, joissa meri on Kulkulaitosvaliokunnan kannan omaksui
9789: kauimmin aikaa sulana, ja liikenne jatkuu sittemmin huomattavalla enemmistöllä suuri
9790: kautta talven, joutuu maan itä- ja koillis- vali{)kuntakin, mutta päätettäessä edus-
9791: osissa sijaitseviita lähtöpaikoilta Turkuun kunnassa lopullisesta viisivuotisohjelmasta
9792: lähetettävä vientitavara kulkemaan tarpeet- supistettiin se käsittämään vain hallituk-
9793: toman pitkän kiertotien. Puheenaoleva rau- sen esittämät radat, jolloin Turun-Riihi-
9794: tatie poistaisi tämän epäkohdan ja varmis- mäen ratakin jäi huomioitavaksi mahdolli-
9795: taisi samalla talviliikenteen säännöllisyyttä. sissa seuraavissa viisivuotisohjelmissa. Edus-
9796: Turun sataman soveltuvaisuutta talvisata- kunta päätti kaikissa tapauksissa toimeen-
9797: maksi, josta jo on vuosikymmenien edulli- panna tästä radasta koneellisen tutkimuk-
9798: set kokemukset, valiokunta ei pidä tarpeel- sen ja on kuluvan vuoden valtion meno-
9799: lisena tässä yhteydessä ryhtyä laajemmalta arvioon otettu tätä tarkoitusta varten mää-
9800: selostamaan. räraha.
9801: Se osa Lounais-Suomea, jonka ehdotettu Kysymys Riihimäen radan rakentamisesta
9802: rautatie halkaisisi, on tunnetusti maan vil- lienee tällä hetkellä vanhin maamme rauta-
9803: javimpia osia. Tästä johtuukin, että maan- tiekysymyksistä ja radan merkitys on epäi-
9804: viljelys ja meijeritalous on tämän rata- lemättä siksi tunnustettu, että eduskun-
9805: suunnan vaikutusalueella varsin korkealla nalla on syytä ilmeisesti jälleen saattaa vi-
9806: kannalla. Kun tuotteiden menekkimahdol- reille kysymys mainitun radan rakentami-
9807: lisuudet kuitenkin ovat riittämättömien sesta kun seuraavaa viisivuotisohjelmaa
9808: kulkuyhteyksien takia olleet rajoitetut, ei ryhdytään laatimaan. Tämän nojalla ehdo-
9809: tuotantoa ole voitu kehittää siinä määrässä, tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
9810: kuin siihen olisi ollut edellytyksiä. Myös- muksen
9811: kään alueella olevia huomattavia metsä- että hallitus valmistaessaan Edus-
9812: varoja ei ole epätyydyttävien kulkuyhteyk- kunnalle esityksen lähimmän ajan
9813: sien ja uittoväylien puutteen takia voitu rautatierakennuksista sisällyttäisi ra-
9814: tarkoituksenmukaisesti käyttää. Alueella kennusohjelmaan normaaliraiteisen
9815: olevan :hyvälaatuisen viljelyskelpoisen vilje- rautatien Turusta tai joltakin sen
9816: lysmaan runsaus avaa myös mahdollisuuk- lähiasemalta Riihimäelle.
9817: sia lisääntyvälle asutukselle. Vaikkakaan
9818: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
9819: Urho Kulovaara. Lauri A. Sariola. Reinh. Swentorzetski.
9820: Aino Lehtokoski. Väinö Sinisalo. Aino Malkamäki.
9821: Emil Jutila. Jalmari Linna. K. R. Kares.
9822: Janne Koivuranta. K. F. Lauren. Aarne Honka.
9823: Jussi Lonkainen. A. Turkka. Ralf Törngren.
9824: Jere Juutilainen. Einari Karvetti. Juho Pyy.
9825: Mauno Pekkala. Rafael ·Colliander. Cay Sundström.
9826: J. Eri. Pilppula. Otto Marttila. Yrjö Helenius.
9827: Edv. Pesonen. G. Lindström.
9828: 247
9829:
9830: ~n,2. - Toiv. al. N :o 77.
9831:
9832:
9833: Piippula y. m.: Rautatien rakentamisesta Uudestakaupun-
9834: gista Peipohjan asemalle.
9835:
9836: E d u s k u n n a ll e.
9837:
9838: Vuoden 1933 valtiopäiville jätettiin Kauhajoen----Kankaanpään radan rakenta-
9839: eduskunnalle ka:ksi eri aloitetta, jotka tar- misesta, se samalla voisi päättää tämän
9840: koittivat yhdysradan .aikaansaamista poh- yhdysra:dan ra:kentamisesta koko laajuu-
9841: joisesta Satakunnan kautta Uudenkaupun- dessaan, on välttämätöntä, että sen pää-
9842: gin~Turun .radalle. Näiden aloitteiden tettäväksi samalla kertaa tulee tämän
9843: johdosta päätti eduskunta lausua hallituk- jo vuosikymmeniä vireillä olleen yhden
9844: selle toivomuksen tutkimuksen toimittami- maamme tärkeimmän yhdysradan raken-
9845: sesta siitä mikä ehdotduista eri suunnista taminen lähimmässä tulevaisuudessa. Tälle
9846: parhaiten vastaisi liikenteen tarpeita ja Uudenkaupungin-Peipohjan väliselle ra-
9847: että hallitus ryhtyisi niihin toimenpiteisiin, taosalle laadittiin jo vuonna 1890 tarkka
9848: joihin tutkimukset antavat aihetta. MiKäli suunnitelma ja yksityiskohtainen kar-
9849: on nyt ilmoitettu, on näitä tutkimuksia jo tasto. Tämän jälkeen suoritettiin tällä
9850: osittain suoritettu, joten selvitys tarlmituk- linjalla v. 1929 puolikoneellinen tutkimus,
9851: senmukaisimmaf}ta ratasuunnasta on jo lä- joka osoitti sen, että tämän aikaisemman
9852: hiaikoina saatavissa. Kun myöskin halli- suunni!telman mukaan pääasiassa tämä yh-
9853: tus .tulee lähiaikoina valmistamaan esityk- dysrata olisi nytkin rakennettava. Kun tä-
9854: sen eduskunnalle seuraavasta rautateiden hän lisäksi tulee täydennyksenä eduskun-
9855: rakennusohjelmasta, niin olisi välttämä- nan päättämän toivomuksen mukainen sel-
9856: töntä, että tähän ohjelmaan rakennettavista vitys siitä, mikä ratasuunta tällä yhdysra-
9857: uusista radoista saataisiin edellä mainittu dalla parhaiten vastaa liikenteen tarpeita,
9858: tärkeä yhdysrata, jöka tulisi liittämään joka selvitys piakkoin on saatavissa, on
9859: suuren osan maata nykyistä paljon laajem- eduskunnalla mahdollisuudet saada kaikki
9860: paan rautatieyhteyteen Turun satamaan ja se selvitys, joka tarvitaan tämän yhdysrata-
9861: samalla maamme parhaimmin liikennöitä- kysymyksen lopulliseen ·ratkaisuun samassa
9862: vään talvisatamaan. yhteydessä kun tulee päätettävä:ksi yhdys-
9863: Eduskunnalle on jo jätetty aloite rauta- ratakysymys Satakunnan kautta pohjoiseen.
9864: tien rakentamisesta Kauhajoen asemalta Tämän yhdysradan tärkeydestä ja vält-
9865: Etelä-Pohjanmaan radalta Kankaanpään tämättömyydestä :tuskin voitanee olla er1
9866: asemalle joka aloite hyväksyttynä tulisi ole- mieltä. Varsinkin jos tarkastaa kartalta ny-
9867: maan jo osana tästä tärkeästä yhdysra- kyistä Länsi-Suomen rautatieverkostoa, niin
9868: da:sta, jonka jatkona tulisi olemaan ensi täytyy jokaisen puolueettomasti asiata >ar-
9869: sijassa yhdysrata Peipohjan asemalta Tu- vostelevan myöntää, että rautatiev·erkosto
9870: run-Uudenkaupungin radalle läheisim- tällä osalla maata on vailla luonnollisia yh-
9871: pänä päätepisteenä Uusikaupunki, jonka teyksiä. Matka esim. Satakunnasta Tur-
9872: edullinen satama silloin tulisi yhdistetyksi kuun, läänin pääkaupunkiin ja samalla tär-
9873: suorimpaan liikenneyhteyteen sisämaasta keimpään satama:kaupunkiin, voi tapahtua
9874: tulevan tavaraliikenteen kanssa. Kun siis rautateitse vain pitkien kiertomatkojen
9875: on tarkoituksenmukaista että samalla kuin kautta. Niinpä on mainittava, että matka
9876: eduskunta tulee käsitte1emään kysymystä Porista ja sen ympäristöstä Turkuun on
9877: 248 XII,2. - UudeJllkaupungin-Peipohjan rautatie.
9878:
9879: nykyisin 305 km., kun se voitaisiin tehdä raivattu ,ensiluokkaisiksi viljelysmaiksi.
9880: suunnitellun yhdysradan kautta 125 km. Näiden seutuj·en taloudellinen kehitys tä-
9881: lyhemmäksi. Jo yksin tällainen huomat- män jälkeen on ollut, puutteellisistakin ku1-
9882: tava rautatiematkojen lyheneminen tulisi kuyhteyksistä huolimatta, varsin voima-
9883: suuresti vaikuttamaan radan laajan hyöty- kasta ja kun nämä alueet tulevat parem-
9884: alueen .taloudelliseen kehitykseen. Samalla paan liikenneyhteyteen, antaa se kehityk-
9885: tämän ratruosan rakentamisella ja sen yh- sen jatkuvaisuudelle uusia mahdollisuuksia.
9886: distämisellä suunniteltuun uuteen pohjoi- Läänin pääkaupunki Turku, yhtenä maan
9887: seen johtava,an rataan saadaan koko Poh- tärkeimmistä talvisatamista ja muuten no-
9888: jois-Suomen suurelle liikenteelle suorin yh- peasti kehittyvänä kaupunkina, tarvitsee
9889: teys Turun talvisatamaan ja näin suorin laajempaa liikennealuetta pohjoiseen suun-
9890: liikenneyhteys myöskin ulkomaille maan taan voidakseen vaikeinakin talvina, jol-
9891: parhaimman aina liikennöitävän sataman loin suurin osa maamme talviliikennettä
9892: kautta. suuntautuu Turkuun, järjestää tavaran
9893: Erikoisesti olisi tämän radan rakenta- kuljetuksen säännöllisesti eri puolille
9894: mista kiirehdittävä siitä syystä, että liiken- maata lyhimpien kulkuyhteyksien kautta.
9895: teen yhä laajentuessa -ei näiden seutujen Tämän lisäksi tarvitsee Turku nlfkyistä pa-
9896: maanteillä ole mahdollisuuksia, ilman var- rempaa rautatieyhteyttä juuri niille seu-
9897: sin suuria kustannuksia, hoitaa sitä raskaan duille, joista sen nyt jo varsin huomatta-
9898: tavaran liikennettä, joka rautatieverkoston vassa määrässä ja vastaisuudessa pääasiassa
9899: yhtenäisyyden puutteesta nyt on siirtynyt on hankittava jatkuvasti lisääntyvät elin-
9900: maanteille. Sen on jo viime vuosien koke- tarpeensa.
9901: mus mitä selvimmin osoittanut. Ja tämä Tällä yhdysradalla on myöskin jatku-
9902: liikenne tulee edelleen jatkuvasti lisäänty- vasti lisääntyvä varsin ·suuri merkitys
9903: mään varsinkin siitä syystä, että Turku on maan puolustukseen nähden, johon seik-
9904: keh~ttymässä suurimmaksi ja edullisim- kaan on kiinnitettävä erikoisemp.aa huo-
9905: maksi maataloustuotteiden vientisatamaksi, miota silloin kun uusia ratayhteyksiä suun-
9906: joten liikenteen jatkuvan kehityksen kan- nitellaan niiden yhteyksien parantamiseksi,
9907: nalta katsottuna ei ole muuta mahdo1li- jotka johtavat maamme paraiten suoja-
9908: suutta sen tyydyttävälle ratkaisulle kuin tusta ja aina Eikennöitävästä satamasta eri
9909: kysymyksessä olevan yhdysradan rakenta- osiin maata.
9910: mi!lllen. Kaiken edellä esitetyn perusteella saam-
9911: Kysymyksessä oleva rata tulee kulke- mekin kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
9912: maan samalla hyvin asuttujen laajojen vil- päätettäväksi toivomuksen,
9913: jelysseutujen kautta, joten maataloudelli-
9914: sella tuotannolla tulee olemaan liikennesuh- että hallitus laatiessaan esitystä
9915: teiden parantuessa varsin suuret kehittymi- uusien rautateiden rakentamisesta
9916: sen mahdollisuudet. Juuri tämän ratasuun- ottaisi siihen rautatien rakentamisen
9917: nan varrella ovat suuret monen tuhannen Uudestakaupungista Satakunnan ra-
9918: hehtaarinalan laajuiset suoa'lueet, jotka on dalle, Peipohjan asemalle tai johon-
9919: yksityisten suurin uhrauksin ja osaksi kin m'U!Uhun sopivaan paikkaan sano-
9920: myöskin valtionavustuksella kuivatettu ja tulla radalla.
9921: Helsing~ä helmikuun 10 päivänä 1937.
9922: J. Eri. Pilppula. E. M. Tarkkanen. Janne Koivuranta.
9923: Urho Kulovaara. ._nsh. Alestalo. Aarne Honka.
9924: Heikki Vehltaoja. K'l,lSti Arha~a. Viljo Rantala.
9925: Aino Luostarine~.
9926: 249
9927:
9928: Xll,3. - Toiv. al. N :o 78.
9929:
9930:
9931:
9932:
9933: Perho y. m.: Rautatien rakentamisesta Uudestakaupungista
9934: Peipohjan asemalle.
9935:
9936:
9937: E d u s k u n n a ll e.
9938:
9939: Turun ja Porin läänin eri maakunnallis- Emme lähde tämän toivomusaloitteen puit-
9940: ten alueiden, Varsinais-Suomen ja Sata- teissa tekemään lähemmin selvää tämän
9941: kunnan, liittämisestä läheisempään keski- radan kannattavaisuudesta emmekä sen
9942: näiseen rautatieyhteyteen on jo ollut vi- Vakka-Suomelle, Satakunnalle ja koko
9943: reillä usean vuosikymmenen ajan. Suomelle tuottamista kansantaloudellisista
9944: Sen jälkeen kuin toinen osa tästä yhdys- eduista, koska tiedämme, ettei näin suuria
9945: ratajaksosta, Turun-Uudenkaupungin ra- asioita ratkaista pelkkien toivomusaloittei-
9946: taosa noin 12 vuotta sitten avattiin ylei- den perusteluissa olevien tietojen poh-
9947: selle liikenteelle, uskottiin näiden seutujen jalla. Toteamme vain, että Uudesta-
9948: taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityk- kaupungista Peipohjaan rakennettava rau-
9949: sen voimakkaaseen nousuun ja kukoistuk- tatie tulee olemaan suureksi hyödyksi ei ai-
9950: seen. Mutta nämä ihanat toiveet ovat suu- noastaan Suomen valtiolle, joka jo on ra-
9951: rin piirtein jääneet toteutumatta. Mainitun kentanut sen tynkäradan Turku-Uusikau-
9952: radan heikon kannattavaisuuden ja suu- punki, vaan se tulee olemaan sanomatto-
9953: remman taloudellisen elämän elpymättö- man suureksi hyödyksi koko V akka-Suo-
9954: myyden sy'y on löydettävä juuri siitä, ettei melle ja Satakunnalle.
9955: mainittua rataa heti alunperin rakennettu Siksipä kaiken edellä olevan perusteella
9956: Peipohjaan asti, vaan jäätilin puolitiehen, saammekin kunnioittaen ehdottaa eduskun-
9957: siis Uuteenkaupunkiin. nan päätettäväksi toivomuksen,
9958: Mutta tämäkin erehdys on vielä kor-
9959: jattavissa. Ja se voidaan korjata siten, että hallitus ensi viisivuotiskauden
9960: että edelleen Uudestakaupungista läpi 1·akennusohjelmaansa ottaisi rauta-
9961: aarniometsien, läpi viljasta lainehtivien pel- tien rakentamisen Uudestakaupun-
9962: tojen, läpi kuivattujen ja kuivaamattomien gista Peipohjan asemalle tai johon-
9963: soiden rakennetaan noin 77 km. pituinen kin muuhun paikkaan Satakunnan
9964: rautatie Peipohjan asemalle tai johonkin radalla.
9965: muuhun sopivaan paikkaan Porin radalle.
9966:
9967: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
9968:
9969: Kustaa Perho. Yrjö R. Saarinen.
9970: Aino Lehtokoski. G. Lindström.
9971: Yrjö Helenius. Edv. Pesonen.
9972: Ralf Törngren. Urho Kulovaara.
9973:
9974:
9975: 32
9976: 250
9977:
9978: XII,4. - Toiv. aJ.. N :o 79.
9979:
9980:
9981:
9982:
9983: Horelli y. m. : Rautatien rakentamisesta Orivedellä J ämsän
9984: kautta Päijänteen rantaan sekä Jämsästä Jyväskylään.
9985:
9986:
9987: E d u s kun n a ll e.
9988:
9989: Pohjois-Hämeeseen kuuluvat Jämsän ja Jämsänkosken tehtaalta, mikä nyt kulet-
9990: sim ympäristöpitäjät ovat tähän asti jää- taa tuotteensa vesitse Vesijärvelle 7 kuu-
9991: neet vaille rautatieyhteyksiä. Nämä seudut kauden aikana ja autoilla Mäntän asemalle
9992: ovat kuitenkin erikoisen hyviä maanviljelys- 5 kuukauden aikana vuodessa, ja muista
9993: ja metsänkasvualueita ja niinpä on nii- näiden alueiden tehtaista tulisi kuletetta-
9994: den tutkimuksien avulla, jotka on toimitettu vaksi tätä rautatietä myöden yli 6.5 mil-
9995: rautateiden aikaansaamiseksi Jämsän pitä- joonaa tonnikilometriä, on ilman muuta
9996: jästä toisaalta Oriveden asemalle ja toi- selvää tämän rautatielinjan taloudellinen
9997: saalta Jyväskylän kaupunkiin, todettu että kannattavaisuus. Kulkulaitoskomitea <>nkin
9998: rakennettavat rautatiet tulisivat taloudelli- mietinnössään N: o 3 vuodelta 1936 näillä
9999: sesti kannataviksi, rakennettuina joko Jäm- perusteilla ja huomioonottaen sen lisäyksen
10000: sästä Orivedelle tai molempiinkin suuntiin. liikenteeseen toisilla radoilla, mikä tästä ai-
10001: Mitä ensiksi tulee Jämsän-Oriveden lin- heutuisi ynnä paikkakunnalle lisäksi koitu-
10002: jaan niin tulisi rautatie tällä osalla ·erikoisen van kehityksen lausunut pitävänsä ,puhee-
10003: hyvin kannattavaksi. Päijänteen pohjois- naolevan radan rakentamista toivottavana.
10004: osista ei puutavaran kuljetusta voida Jy- Näin ollen kulkulaitosvaliokunta katsoo voi-
10005: väskylän kaupunkiin rautatien varteen toi- vansa puoltaa Oriveden-Jämsän-Päijän-
10006: mittaa Äijäiänsalmen kapeuden takia. Päi- teen radan rakentamista'' lausuu se loppu-
10007: jänteen eteläpäässä taas puutavara on kul- tuloksena asiasta tämän 56 kilometrin pi-
10008: jetettava Vääksyn kautta, mikäli sen edel- tuisen rataosan suhteen.
10009: leen kuljetus rautateitse tulee kysymykseen, Rataosa Jyväskylästä Jämsään on pituu-
10010: ja on ilman muuta selvää että pienen puu- deltaan 58 kilometriä ja yhdistäisi siis
10011: tavaran saanti markkinoille on mainituista Keski-Suomen puheenaolevaan uuteen rata-
10012: syistä hankalaa. Jos nyt Päijänteen ran- osaan. Keski-Suomeen kuuluva alue on
10013: nalta Olkkolan satamasta saataisiin rauta- viime vuosien aikana muodostunut ja on
10014: tie Oriveden asemalle, tulisi tätä linjaa yhä edelleen muodostumassa huomattavan
10015: myöten kuljetettavaksi puutavaraa noin suureksi teollisuuskeskukseksi. Jo olevat
10016: 5.5 miljoonaa tonnikilometriä, mikä tietäisi Suolahden ja Äänekosken teollisuusalueet
10017: melkoista suurempaa mahdollisuutta puu- sekä Jyväskylän kaupunki, jossa ynnä sen
10018: tavarajalostukselle muissakin kuin tähän lähiympäristössä on nykyisin viitisentoista
10019: asti sitä suorittaneissa teollisuuslaitoksissa, keskisuurta ja niitä suurempia teollisuus-
10020: sekä erikoisesti puutavaran kuljetusta sel- laitoksia, tulevat mitä merkittävimmin vai-
10021: laiseen kulutuskeskukseen kuin Tampereen kuttamaan näiden seutujen taloudellisiin
10022: kaupunkiin. Kun lisäksi tehdastavaraa sekä tuotantomahdollisuuksiin. On senvuoksi
10023: XII,4. - Horelli y. m. 251
10024: luonnollista että valtion on kiinnitettävä kaupalle, ei vain Keski-Suomesta satama-
10025: huomiota tähän kehitykseen ja osaltaan koe- kaupunkeihin, vaan päinvastoinkin, helpoit-
10026: tettava edistää sitä, ennenkaikkea helpoitta- tavasti. Näin aikaansaadut rahtialennukset
10027: malla liikenneyhteyksiä muihin suurempiin vaikuttavat myös ei ainoastaan tehdastuot-
10028: keskuksiin ja satamakaupunkeihin. teiden, vaan kappaletavarankin kuljetuk-
10029: Kulkulaitoskomitea on jo mainitun mie- seen, palauttaen sitä jälleen rautateille.
10030: tönsä sivulla 18 katsonut että senjälkeen Todellisuudessa on Jyväskylän-Jämsän
10031: kun eduskunta on päättänyt Haapajärven- ~Oriveden ratasuunnitelma taloudellisesti
10032: Suolahden Jyväskylään johtavan radan ra- kaikista kannattavin niistä ratasuunnitel-
10033: kennettavaksi, näyttäisi tarkoituksenmukai- mista, joita kulkulaitoskomitea on puoltanut
10034: selta että rautatieverkkoa vastaisuudessa lähivuosien aikana toteutettaviksi. Samalla
10035: täydennettäisiin rakentamalla yhdysrata kuin se edistää kysymyksessäolevien paikka-
10036: Jyväskylästä mainitun komitean puolta- kuntien maa- ja metsätaloutta ja saattaa
10037: malle, edellämainitulle Oriveden-Jämsän niiden harjoittajat läheiseen yhteyteen suu-
10038: -Päijänteen radalle, etenkin kun koko tämä ren kulutuskeskuksen Tampereen kanssa, se
10039: yhdysrataosa antaa eräisiin muihin suun- helpottaa teollisuuden ja 'kaupan pääsyä
10040: niteltuihin ratoihin verraten jotenkin edul- pienemmillä rahdeilla satamakaupunkeihin
10041: lisen tuloksen. Senjälkeen kuin mainittu ja palauttaa myös rautateille itselleen sitä
10042: mietintö on valmistunut, on asia muuttunut tavarankuljetusta, joka viime vuosien · ai-
10043: rautatien rakentamiseen nähden vielä edul- kana on ollut niiltä pois luisuma:ssa, täyt-
10044: lisemmaksi sen kautta että Jyväskylään jo täen siis kaikki ne vaatimukset, mitä talou-
10045: on päätetty rakentaa ja sen lähiympäris- dellisesti kamrattavalta rautatieltä nykyisin
10046: töön suunnitellaan rakennettaviksi uusia odotetaan.
10047: suuria tehdaslaitoksia, joista toiset kuulu- Edelläolevan perusteella saamme kun-
10048: vat valtiolle ja toiset yksityisille, minkä nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
10049: lisäksi entisistä teollisuuslaitoksista eräät väksi toivomuksen,
10050: parhaillaan uusivat koneitaan ja sen kautta
10051: lisäävät rautatiellä kuljetettavan tehdas- että hallitus laatiessaan esitystä
10052: tavaran määrää huomattavasti. Jos tämä Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
10053: yhdysrata Jyväskylä-Jämsä-Orivesi tulee sien rautatierakennuksista ottaisi
10054: rakennetuksi, lyhenee liikenneyhteys Keski- huomioon normaaliraiteisen rautatien
10055: Suomesta sen kautta 42 kilometrillä Helsin- rakentamisen Orivedeltä Jämsän
10056: gin, Turun ja Rauman satamakaupunkei- kautta Päijänteen rantaan sekä tä-
10057: hin. On luonnollista että tämän ratalyhen- hän liittyvän rautatien Jämsästä Jy-
10058: nyksen vaikutus tuntuu teollisuudelle ja väskylän kaupunkiin.
10059:
10060: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
10061:
10062: Toivo Horelli. 0. Peltonen.
10063: K. Kylänpää. Alpo Lumme.
10064: Aarne Honka. Hugo Aattela.
10065: Pauli Tuorila. K. E. Kilpeläinen.
10066: Leo R. Böök. Kalle Soini.
10067: Valfrid Eskola.
10068: 252
10069:
10070: XH,5. - Toiv. aJ. N :o 80.
10071:
10072:
10073:
10074:
10075: Penttala y. m.: Rautatien rakentamisesta Tampereelta Ky-
10076: röskosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalisten kauppalan sekä
10077: Parkanon ja Jalasjärven pitäjien kautta Seinäjoelle.
10078:
10079:
10080: E d u s k u n n a ll e.
10081:
10082: Suoran rautatien tarve Hämeen ja Poh- kuljetusta varten Näsijärven lännenpuolei-
10083: janmaan välille on jo kauan ollut tun- silta alueilta. Samoin Kyröskooken laajo-
10084: nettu. Suunniteltaessa Pohjanmaan radan jen tehtaiden ja Ikaalisten kauppalan kehi-
10085: rakentamista lausuivat asiantuntijat jo si[- tysedellytyksenä on, että ne pääsevät rau-
10086: loin, e.ttä rata olisi kannattavaisuus- ja ly- tatien välityksellä yhteyteen muun liike-
10087: hemmyyssyistä rakennettava Näsijärven maailman kanssa.
10088: länsi'puolelta. Valti:opä·ivät kuitenkin, edel- Mutta näiden eri maakuntien ja Iiikenne-
10089: lyttäen, että rautatie elvyttäisi sisämaan keskuksien liikenteen yhdistämisen lisäksi
10090: talous- ja liike-elämää, päättivät radan ra- kyseellisellä rautatiellä olisi vielä !Illitä tär-
10091: kennettava;ksi Näsijärven itäpuolitse. Sen kein merkitys sen vuoksi, että se lyhentäisi
10092: jälkeen on suoran rautatien rakentaminen matkaa Etelä- ja Pohjois-Suomen välisessä
10093: Hämeen ja Pohjanmaan väliHe ollut jatku- liikenteessä huomattavasti, v. 1936 valmis-
10094: vasti käsiteltävänä. Vuoden 1897 valtio- tuneen kulkulaitoskomitean mietinnön mu-
10095: päivät päättivät että olisi toimitettava ta- kaan 48 km., joten se sarrnalla poistaisi sen
10096: loudellinen tutkimus Seinäjoen asemalta liikennettä hidastuttavan epäkohdan, mikä
10097: alkavan ja Porin rataan päättyvän rauta- on muodostunut silloin kun Pohjanmaan
10098: tien rakentamisesta. Vuosien 1921, 1924, rata suunnattiin kulkemaan Näsi'järven itä-
10099: 1925 ja 1929 sekä 1930 toisille va:ltiopäi- puolitse.
10100: ville tehtiin aloitteet Tampe:t1eenr-Ikaalis- Uusi rautatie tulisi kulkemaan paitsi ei
10101: ten___,Seinäjoen rautatien rakentamisesta. päätekohdissaan, noin 70-100 kHometrin
10102: Ja vuonna 1922 toimitettiin suunnitellun etäisyydessä Pohjanmaan radasta, joten
10103: radan alueella ja vaikutuspii riin kuuluvain
10104: 1
10105: kummallakin radalla olisi kyllin laajat pai-
10106: kuntain toimesta silmämääräinen ratasuunr kal'liset liikennealueet. Mutta kun uusi
10107: nan tutki!Illinen. rata tulisi lyhentämään matkaa, niin on
10108: Kysymys rautatien rakentamisesta tälle ilmeistä, että siitä tulisi muodostumaan
10109: alueelle on siis ollut jo vuosikymmenien Etelä~Suomesta Pohjanmaalle johtava pää-
10110: ajan vireillä. Ja viime aikoina tapahtunut rata, jonka merkitys, varsinkin valtavasti
10111: nopea talous- ja liike-elämän kehitys ovat kehittyvälle Pohjois-Suomen puunjalostus-
10112: muodostaneet sen tarpeen entistäkin tär- teollisuudelle, tulisi olemaan mitä suuri!Iller-
10113: keäJmmäksi. Jo yksistään Tampere sisä- kityksellisin, koska tämän radan avulla
10114: maan suurimpana asutus- ja Hikekeskuk- muodostuisi mahdollisuus, merillii'kenteen
10115: sena sekä muuterrkin nopeasti kasvavana Pohjanlahdella päätyttyä, kuljettaa teolli-
10116: kaupunkina tarvitsee yhä parempia liiken- suustuotteet suorinta tietä kaikkiin Länsi-
10117: neyhteyksiä elin- y. m. kulutustarpeiden ja Ete'lä-Suomen vientisatamiin.
10118: XII,5. - Penttala y. m. 253
10119:
10120: Edelläolevan perusteella ehdotamme maaliraiteisen rautatien rakentami-
10121: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, sen Tampereen kaupungista Kyrös-
10122: kosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalis-
10123: että hallitus valmistuessaan est- ten kauppalan, Parkanon ja Jalas-
10124: tystä uusien rautateiden rakenta- järven pitäjien kautta Seinäjoen
10125: mista varten sisällyttäisi siihen nor- kauppalaan.
10126:
10127: Helsingissä heLmikuun 9 päivänä 1937.
10128:
10129: Isak Penttala. Edv. Kujala.
10130: Ville A. Komu. Miina Sillanpää.
10131: Alpo Lumme. A. A. Lastu.
10132: Aug. Syrjänen. Kalle Jokinen.
10133: Jussi Raatikainen.· Karl J. Wenman.
10134: A. Turkka. Otto Toivonen~
10135: Leo R. Böök. Arvi Malmivaara.
10136: Frans Mustasilta. Kaisa Hiilelä.
10137: Hugo Aattela. Viljo 0. Kilpeläinen.
10138: R. Ala-Kulju. K. R. Kares.
10139: Kyllikki Pohjala. Iisakki Nikkola.
10140: 254
10141:
10142: XII,6. - Toiv. al. N :o 81.
10143:
10144:
10145:
10146:
10147: Pesonen y. m.: Rautatien rakentamisesta Heinolasta J yväs-
10148: kylään.
10149:
10150:
10151: E d u s k u n n a ll e.
10152:
10153: Rautati.en rakentaminen Päijänteen itä- tettavaksi valtiolle sekä muutettavaksi nor-
10154: puolitse Heinolan kautta Jyväskylään on maaliraiteiseksi, mikä olisi erittäin suotavaa,
10155: eri vaiheissaan ollut valtiopäivillä pohdit- muodostuisi liikennetilanne Itä-Hämeen ra-
10156: tavana yli viisi vuosikymmentä. Sen tar- dan ansiosta Keski-Suomessa vieläkin edul-
10157: peellisuus suoranaisena liikeyhteytenä vil- lisemmaksi, sillä matka Jyväskylästä Valko-
10158: javien, hyvin :asuttuj.en ja metsärikkaiden min merisatamaan olisi vain 255 km. Näin
10159: alueiden kannalta on todettu suuriarvoi- ollen on ilmeistä, ;että Jyväskylästä ja sen
10160: seksi. lähiympäristön teollisuuslaitoksista sekä
10161: Tämän radan rakentaminen tarkoittaisi koko laajan Keski-Suomen vieläpä Pohjois-
10162: luonnollista ja kauan vaadittua parannusta Pohjanmaankin Etelä-Suomen satamiin
10163: Keski- ja Etelä-Suomen välisiin kulkuyh- suuntautuva tavara- samoinkuin henkilölii-
10164: teyksiin. Jyväskylän-Suolahden-Haapa- kennekin huomattavimmalta osaltaan suun-
10165: järven radan tultua hyväksytyksi, pidetään tautuisi juuri Keski-Suomen ja Itä-Hämeen
10166: välttämättömänä suoran, yhdistävän runko- ratojen kautta, joten jo yksistään huomat-
10167: radan rakentamista Heinolasta Jyväskylään. tava kauttakulkuliikenne antanee takeet
10168: Tällä uudella rautatiellä olisi puolell3ian rataosan kannattavaisuudesta.
10169: paitsi sitä, että se halkaisisi mahdollisimman Kysymyksessä olevalla radalla ei ole kui-
10170: keskeltä kysymyksessä olevan rautatiettä- tenkaan merkitystä vain kauttakul'kuliiken-
10171: män alueen, että se lyhent&isi Jyväskylästä teen kannalta, vaan puoltavat sen rakenta-
10172: ja Keski-Suomesta matkaa Helsinkiin 72 mista myöskin monet tärkeät paikalliset
10173: kilometriä, vieläpä Ylivieskasta j•a sen poh- edut ja tarpeet. Radan vaikutuspiiriinhän
10174: joispuolelta Haapajärven-Jyväskylän- pyrkivät laajat Itä-Hämeen seudut san'k-
10175: Heinolan radan kautta olisi matka Helsin- koine metsineen ja vauraine maanviljelyk-
10176: kiin 67 kilometriä lyhyempi kuin Seinäjoen sineen. Suunniteltu ratahan tulisi kulke-
10177: ja Tampereen kautta. Kun matkat Jyväs- maan sellaisten metsärikkaiden seutujen
10178: kylästä lähimpiin merisatamiin ovat Rau- halki, jotka ovat huonojen ja epäedullisten
10179: malle 336 km., H~lsinkiin Tampereen kautta uittoväylien varsilla sekä kaukana liikekes-
10180: 379 km., Kotkaan Pieksämäen kautta 315 kuksista. Kun vaitiollakin on näissä kun-
10181: km. ja Haapamäen-Porin radan valmis- nissa tuhansien hehtaarien suuruiset metsä-
10182: tuttua Mäntyluotoon 291 km., niin tämän ra- alueet, tulisi vaitionkin hyöty radasta ole-
10183: dan rakentamisen kautta lyhenisivät matkat maan melkoinen. Sitenhän avautuisi mah-
10184: Etelä•Suomen satamiin Heinolan kautta si- dollisuus myöskin pienen puutavaran kuten
10185: ten, että Helsinkiin tulisi matkaa vain 307 kaivospölkkyjen ja paperipuiden kaupaksi
10186: km. ja Kotkaan 290 km. Jos Lahden-Lo- saantiin. Nykyisinkin niillä on kasvava
10187: viisan kap.earaiteinen rautatie tulee lunas- kysyntä, mutta niiden menekillä on vastas-
10188: XII,6. - Pesonen y. m. 255
10189:
10190: sa:an varsin suuret kuljetusvaikeudet. Myös- rahassa noin 120 milj. markkaan. Toimi-
10191: kin teollisuuden syntymistä ja kehittymistä tettava tutkimus ehken antaisi vieläkin
10192: olisivat omiansa erikoisesti edistämään ra- edullisemman tuloksen. Kun Heinolan-Jy-
10193: dan vaikutusalueella olevat lukuisat kosket. väskylän rautatiekysymyksellä tulee olemaan
10194: Vauraista kunnista saataisiin myös ,clintar- varsin laaja:kantoinen merkitys, olisi tär-
10195: peita y. m. tarvikkeita samalla kun ne olisi- keää saada se mahdollisimman pian .onnel-
10196: vat huomattavia tavarain kuluttajia. Näin liseen ratlmisuun.
10197: ollen rautatie antaisi rpaikka:kmman talou- Edelläolevaan viitaten pyydämme kun-
10198: delliselle elämälle varsin suuria kehitys- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
10199: mahdollisuuksia. väksi toivomuksen,
10200: Mitä sitten radan rakennuskustannuksiin
10201: tulee, muodostuu suunniteltu Itä-Hämeen että hallitus toimituttaisi tutki-
10202: rata edullisesta maastost;a ja vähäisistä muksen normaaliraiteisen rautatien
10203: siltara:kennU:ksista johtuen verraten edulli- rakentamiseksi Heinolasta Jyväsky-
10204: seksi. Jos rata rakennettaisiin Heinolasta lään tai jollekin sopivalle kohdalle
10205: Sysmän, Hartolan, J outsan, Leivonmäen ja Jyväskylän ja Lievestuoreen asemien
10206: Toivakan kuntain 'kautta Jyväskylän-- välille Jyväskylän-Pieksämäen ra-
10207: Pieksämäen radalLe sopivalle kohdalle Jy- dalla sekä sisällyt~äisi sanotun ra-
10208: väskylän ja Lievestuoreen asemien välille, dan seuraavaan rautatierakennus-
10209: on laskettu tämän 131 km. pituisen radan ohjelmaan.
10210: rakennuskustannusten nousevan nykyi,sessä
10211:
10212: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
10213:
10214: Edv. Pesonen. Frans Mustasilta.
10215: Alex Hämäläinen. Cay Sundström.
10216: Ansebn Pitkäsilta. J. F. Tolonen.
10217: Atte Muhonen. V. Kivisalo.
10218: Reinh. Swentorzetski. A. Pohjannoro.
10219: Oskari Lehtonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
10220: Jussi Raatikainen. Juho Pyy.
10221: Emil Jutila. Paavo Aarniokoski.
10222: Kustaa Perho. Juho Kuittinen.
10223: Kaarlo Salovaara. E. v. Frenckell.
10224: Helena Syrjälä. Karl J. Wenman.
10225: Aino Malkamäki. A. Turkka.
10226: Bruno A. Salmiala.
10227: 256
10228:
10229: XII,7. - Toiv, a~l. N:o 82.
10230:
10231:
10232:
10233:
10234: Hiltunen y. m.: Varkauden-Viinijärven rautatien raken-
10235: nustöiden jouduttamisesta.
10236:
10237:
10238: E d u s k u n n a 11 e.
10239:
10240: Vuoden 1931 joulukuulla päätti edus- varoja 64 milj. markkaa ennen kuin rauta-
10241: kunta normaaliraiteisen rautatien rakennet- tie tulee valmiiksi. Väliaikainen liikenne
10242: tavaksi Varkauden asemalta Viinijärven voitanee kuitenkin saada aikaan huomatta-
10243: asemalle ja rakennustyöt aloitettavaksi vasti pienemmällä määrärahalla. Mutta jol-
10244: vuonna 1932. Sen johdosta, että rautatien lei runsaampia määrärahoja tästä eteenpäin
10245: rakennustyöt määrärahojen niukkuuden täh- ratarakennukselle myönnetä niin sen val-
10246: den edistyivät hitaasti, pidettiin tammi- mistuminen täysin valmiiksi tulee kestä-
10247: kuussa 1936 Varkauden kauppalassa neu- mään vielä noin kuusi vuotta. Ollen tärkeä
10248: vottelukokous, jossa olivat edustettuina yhdysrata Karjalan ja Savon ratojen vä-
10249: Joensuun kaupunki, Varkauden kauppala, lillä, ei ole oikein, että tämä rata niin hi-
10250: Liperin ja Heinäveden kunnat sekä Outo- taasti valmistuu.
10251: kumpu ja A. Ahlström osakeyhtiöt. Tämä Lisäksi on mainittava, että sen jälkeen
10252: kokous, joka piti tärkeänä, että Varkauden kuin radan rakentaminen 1931 päätettiin,
10253: - Viinijärven rautatien rakennustyöt saa- on Outokumpu alkanut toimittaa kiisuri-
10254: taisiin kiireellisemmin valmiiksi, päätti kastetta rikin raaka-aineeksi kotimaisille
10255: kääntyä asianomaisten valtion viranomais- selluloosatehtaille. Näiden hankintojen ai-
10256: ten puoleen esityksellä, että rataosan ra- heuttama liikenne on paisunut siksi suu-
10257: kennustöihin varattaisiin vuosittain tähän reksi, noin 100,000 tonniin vuodessa, että
10258: astista suuremmat määrärahat, jotta rata säästö kiisun kuljetuksen rautatierahdeissa
10259: saataisiin viimeistään kahden vuoden ku- m. m. Varkauteen, Tampereelle, Poriin,
10260: luttua avatuksi edes väliaikaiselle liiken- Valkeakoskelle y. m. nousisi noin 1.1 mil-
10261: teelle. Kokouksen valitsema lähetystö kävi- joonaan markkaan vuodessa, jos rahtaus
10262: kin saman vuoden helmikuussa esittämässä voitaisiin suunnata Viinijärveltä Var-
10263: kokouksen toivomuksen kulkulaitosten ja kauteen ja edelleen Pieksämäelle tarvitse-
10264: yleisten töiden ministerille, eduskunnan matta kiertää Joensuun- Elisenvaaran
10265: kulkulaitosvaliokunnalle ja rautatiehalli- kautta Länsi- ja Lounais-Suomeen. Koska
10266: tukselle. Valitettavasti ei näistä toimenpi- kaivoksen malmivarat ovat osoittautuneet
10267: teistä ole ollut mitään näkyvää tulosta tä- suuremmiksi kuin alkuaan oli arvioitu ja
10268: hän mennessä. koska niillä, m. m. kiisurikasteella, on hyvä
10269: Rataosan rakennustöihin on tähän men- menekki kotimaan kulutukseen, on tuotan-
10270: nessä käytetty pyörein luvuin 60.4 miljoo- non lisäystä suunniteltu ja mahdollinen li-
10271: naa markkaa eli keskimäärin 10 milj. vuo- sätuotanto olisi kuljetettava Länsi-Suo-
10272: sittain. Kun rautatierakennuksen koko kus- meen, mikä seikka myöskin puolestaan kii-
10273: tannusarvio on 124 milj. markkaa tarvi- rehtii Viinijärven-Varkauden liikenneyh-
10274: taan vielä tämän kuluvan vuoden jälkeen teyden aikaansaamista.
10275: XII,7. - Hiltunen y. m. 257
10276:
10277: Radan Varkauden puoleisessa päässä si- vaa vuotuista korkotappiota valtiolle. Mi-
10278: jaitsevat suuret tehtaat tarvitsisivat kul- kään yksityinen liikeyritys ei jättäisi vuo-
10279: jettaa rataosan kautta huomattavat määrät siksi pääomiaan korottomana ja kuolleena
10280: puutavaraa. Varkauden tehtaat käyttävät seisomaan kuten valtiolla on varaa tehdä.
10281: nykyisin seuraavat määrät puutavaraa vuo- Tämäntapainen hidastelu paljon pääomia
10282: sittain: vaativissa töissä lisää muutenkin huomatta-
10283: Sahapuita noin 4.5 miljoonaa kuutio- vasti rakennuskustannuksia, koska työn tek-
10284: jalkaa, nillistä johtoa lisäämättä voitaisiin var-
10285: faneeripuita 2.5 miljoonaa kuutiojalkaa, maankin pitää työssä huomattavasti suu-
10286: paperipuita noin 600,000 pinokuutiomet- rempi joukko työntekijöitä, josta taasen
10287: riä, johtuisi rakennustöiden j~utuisampi valmis-
10288: n. s. tehdashalkoja noin 100,000 pinokuu- tuminen.
10289: tiometriä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10290: Tästä määrästä hyvin huomattava osa kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
10291: kuljetettaisiin tämän kyseessäolevan rata- vomuksen,
10292: osan kautta.
10293: Vielä on huomattava, että niin kauan ettii hallitus kiirehtisi V arka'Uden
10294: kuin rata ei ole valmiina edes väliaikaiselle - Viinijärven rautatien rakennus-
10295: liikenteelle joutuvat ratarakennukseen käy- töitä niin, että ainakin väliaikainen
10296: tetyt runsaat pääomat seisomaan kuolleina liikenne rataosalla voitaisiin aloittaa
10297: ja hyödyttöminä merkiten varsin huomatta- V. 1939.
10298:
10299: Helsingissä helmikuun 9 p :nä 1937.
10300:
10301: Onni Hiltunen. Heikiri Kääriäinen.
10302: J. Takala. Elias Tukia.
10303: A. J. Kosonen. Emil Jutila.
10304: Yrjö Räisänen. Edv. Pesonen.
10305: Onni Mäkeläinen. Toivo Halonen.
10306:
10307:
10308:
10309:
10310: 33
10311: 258
10312:
10313: Xll,s. - Toiv. aJ. N :o 83.
10314:
10315:
10316:
10317:
10318: Pohjannoro y. m.: Koneellisen tutkimuksen toimittamisesta
10319: ja rautatien rakentamisesta Heinolasta Mikkeliin .ia
10320: Matkaselästä Savonlinnaan.
10321:
10322:
10323: E d u s kun n a ll e.
10324:
10325: Rautatien rakentamisesta Heinolasta Mik- maara1sen ja taloudellisen tutkimuksenkin,
10326: kelin ja Savonlinnan kautta M.atkaselkään samoin on eduskunnan jäsenille järjestetty
10327: on jo tehty useampia aloitteita eduskun- retki pitkin ratasuuntaa j. n. e.
10328: nassa. Viimeinen näistä (Toiv. aL N:o Onkin jo vihdoin aika ryhtyä rakenta-
10329: 103) jätettiin vuoden 1936 syysistunto- maan rautatietä, joka yhdistäisi Karjalan
10330: kaudella, mutta on se vielä käsittelemättä. Etelä-Suomeen, Etelä-Savon ja Itä-Hämeen
10331: Koska asia on erinomaisen tärkeä, var- luonnonrikkaitten seutujen kautta. Jotta
10332: sinkin Etelä-Savon ja Itä-Hämeen väestölle, rautatien rakentaminen todella voitai'liin,
10333: ja myös jo kiireellinenkin, on suunnitellun vaikkapa osittainkin, ottaa huomioon rauta-
10334: rautatien varrella olevain kuntain yhtei- t!')iden ensi viisivuotissuunnitelmassa, pyy-
10335: nen rautatietoimikunta katsonut olevan dämme kunnioittavimmin ehdottaa edus-
10336: syytä, että nyt toimitettaisiin koneellinen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10337: tutkimus ratasuunnilla Heinola-Mikkeli ja
10338: Matkaselkä-Savonlinna, jotta rautatien ra- että hallitus kiireimmiten 1·yhtyisi
10339: kentaminen ainakin näiltä osiltaan voitai- toimenpiteisiin koneellisen tutkimuk-
10340: siin ottaa huomioon valtion rautateiden ensi sen toimittarniseksi H einolan-Mik-
10341: viisivuotissuunnitelmassa. Edellämainittu- kelin ja A:latkaselän-Savonlinnan
10342: jen kuntain edustajat ja muut asiaa har- suunnitelluilla rataosilla; sekä ottaisi
10343: rastavat henkilöt ovat pitäneet lukuisia sitten rautatien rakentamisen aina-
10344: neuvottelukokouksia, joissa asiaa on poh- kin näiltä osiltaan huomioon jo ensi
10345: dittu, onpa vuonna 1924 insinööri Artur viisivuotiskausisuunnitelmassa-an.
10346: Gröllinark toimittanut ratasuunnan silmä-
10347:
10348: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
10349:
10350: A. Pohjannoro. Akseli Brander.
10351: Aino Luostarinen. Matti Tolppanen.
10352: Emil Jutila. Edv. Pesonen.
10353: Albin Asikainen. Jussi Lonkainen.
10354: Toivo Halonen. J. F. Tolonen.
10355: 259
10356:
10357: XII,9. - Toiv. aa. N :o 84.
10358:
10359:
10360:
10361:
10362: Vilhula: Rautatien 1·akentamisesta Saa1·ijärveltä Haapa-
10363: mäen asemalle.
10364:
10365:
10366: E d u s k u n n a ll e.
10367:
10368: Vuonna 1933 ehdotti 1naltion kulkulaitos- Pohjois- ja Etelä~Suomen raumtieyhteyden
10369: komitea rautatien rakentamissuunnitelmas- parantumiseen lyhentäen näiden seutujen
10370: saan normaaJiraiteisen radan rakentamista välistä yhteyttä rroin 100 kilometrillä, olisi
10371: Nivalan tai Ylivieskan asemalta Sudlahteen kyseellisen radan rakentaminen koko maan
10372: ja tältä radalta sivuradan tekemistä Saari- kannalta välttämättömyys. Tämän vuoksi
10373: Jarven seudulta Haapamäen asemalle. ehdotankin kunnioittaen eduskunnan pää-
10374: Eduskunta päättikin tätä suunnitelmaa si- tettäväksi toivomuksen,
10375: käli toteutett,avaksi, että rautatie rakenne-
10376: taan Haapajärven ~Rsemalta Saarijärven että hallitus laatiessaan seuraa-
10377: kautta Suolahteen. Komitean ehdottama vaksi viisivuotiskaudeksi rautateiden
10378: sivurata Swarijärv,eltä Haapamäen asemalle rakentamiss1tunnitelmaa ottaisi sii-
10379: jäi tällöin päättämättä. Kun kuitenkin ky- hen normaaliraiteisen radan rakenta-
10380: seellinen rata, pituudeltaan vain noin 60- misen Saarijärveltä Haapamäen ase-
10381: 70 km. vaikuttaisi varsin suuressa määrässä malle.
10382:
10383: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1937.
10384:
10385: T. N. Vilhula.
10386: 260
10387:
10388: XII,1o. - Toiv. al. N :o 85.
10389:
10390:
10391:
10392:
10393: Koivuranta y. m.: Rautatien rakentamisesta Kulusjoen py-
10394: säkillä Posiojärven ja Kitkajärven kautta Paana:järvelle.
10395:
10396:
10397: E d u s kun n a ll e.
10398:
10399: V altakunnan pohjoisosa on kauttaaltaan lisena seurauksena tästä olla metsänhakkuu-
10400: rajaseutualuetta. Viime aikoina on Poh- töiden vähentyminen. Tosiasia onkin, että
10401: jois-Suomen talouselämän kaikenpuolisen suuret alueet yksityisten omistamista met-
10402: kohottamisen tärkeyteen kiinnitetty valtio- sistä on liikahakkauksen vuoksi täytynyt
10403: vallan huomiota entistä enemmän, joka on kokonaan rauhoittaa. Varsin huomattava
10404: tyydytyksellä todettava. Koko valtakun- osa Pohjois-Suomen metsävaroista sijaitsee
10405: tamme etu vaatii, että noilla seuduilla saa- Venäjälle laskevien vesistöjen varsilla kau-
10406: daan sellaiset olot että sikäläinen väestö kana Pohjanlahteen virtaavista vesistöistä.
10407: omine apuinensa jatkuvasti tulee toimeen. Varsin perusteellisesti on harkittu kysy-
10408: Pohjois-Suomen väestön toimeentulossa on mystä, miten nuo Venäjälle laskevien vesis-
10409: nyt ja tulee vastakin olemaan metsätöillä töjen varsilla olevat metsävarat saataisiin
10410: ratkaiseva merkityksensä. Tämän vuoksi kuljetetuksi oman maan teollisuuslaitoksiin
10411: on huolehdittava erityisesti siitä, että väes- jalostettaviksi. On laadittu erilaisia kulje-
10412: töllä siellä on mahdollisuus saada jatkuvasti tussuunnitelmia ja pantu toimeen kokeilu-
10413: metsätöissä toimeentuloa. Pohjois-Suomen jakin. Sikäläisten olojen tuntijat ovat pää-
10414: väestön lisääntyminen niinkuin tunnettua on tyneet siihen lopputulokseen, että Kitkaan
10415: sangen huomattava ja toisaalta toimeentulo- ja Paanajärveen laskevien vesistöjen var-
10416: mahdollisuudet ovat ilmastollisista y. m. silla olevat valtavat metsävarat saadaan
10417: syistä verrattain rajoitetut. Tämän huo- parhaiten ja edullisimmin kuletetuiksi oman
10418: mioon ottaen on välttämätöntä luoda uusia maan teollisuuslaitoksiin rautatien avulla.
10419: toimeentulomahdollisuuksia sellaisia, jotka Asianharrastajien toimesta on suoritettu
10420: niihin oloihin sopivat. Tosiasia on, että silmämääräinen tutkimus sekä laadittu yk-
10421: metsätyöt nykyisessä laajuudessa eivät anna sityiskohtainen kustannus- ja kannattavai-
10422: niistä riippuvalle väestölle riittävää toi- suuslaskelma rautatien rakentamisesta ja
10423: meentuloa. Senvuoksi varatöiden järjestä- puutavaran kuljetuksen kannattavaisuu-
10424: misen tarve on tullut yhä ilmeisemmäksi ja desta Kitkajärvestä sekä Paanajärvestä
10425: välttämättömämmäksi. Toiveita vuoriteolli- Kemijoen vesistöön ja Kemijokisuulla ole-
10426: suuden aikaansaamisesta kyllä on olemassa, viin teollisuuslaitoksiin. Jotta saataisiin
10427: mutta mitään varmuutta ei tässä suhteessa edullisin rautatiesuunta selville, on vertai-
10428: kuitenkaan vielä ole, joten toimeentulon lun vuoksi tutkittu ja laadittu osaltaan
10429: turva edelleenkin on metsätöissä ja puun- kaksi ratasuunnitelmaa, joista toinen lähtee
10430: jalostusteollisuudessa. Kulusjoen pysäkiltä Rovaniemen-Kemijär-
10431: Monet asiantuntijat väittävät, että Poh- ven radasta mennen tiheään asuttua Kemi-
10432: jois-Suomen metsissä toimitettaisiin liika- joenvartta Auttiin saakka, josta jatkuu Po-
10433: hakkausta. Mikäli näin on täytyy luonnol- siojärvelle ja Ylikitkajärvelle mennen Kit-
10434: Xll,lo. Koivuranta y. m. 261
10435:
10436: kan sivua, päätyen Paanajärveen. huomattavia asutus- ja viljelysmahdolli-
10437: Toinen tutkittu ratasuunta lähtee Kemi- suuksia sekä helpoittaa jo olemassa olevan
10438: järven aseman lähettyviltä, menee Luutsin- paikallisen väestön elämää ja toimeentuloa
10439: salmesta yli Kemijärven sekä edelleen Suo- senvuoksi että Kulusjoen suunnan vaikutus-
10440: lijärven itäpuolta Alakitkalle, jossa molem- alueella asutus nyt on jo verrattomasti pal-
10441: mat ratasuunnat yhtyvät. Puutavaran kul- jon suurempi kuin toisen ratasuunnan var-
10442: jetuksen kannalta ovat kummatkin rata- rella.
10443: suunnat osoittautuneet kannattaviksi siitä Edellä lausutun nojalla sekä viittaamalla
10444: tehtyjen laskelmien perusteella. Myöskin v. 1930 valtiopäivillä jätetyn toivomusaloit-
10445: radan rakennuskustannuksista vastaisen sel- teen n: o 88 perusteluihin ehdotamme kun-
10446: käradan huomioonottaen ei ole huomattavaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10447: eroa olemassa. Erotus näiden ratasuun- vomuksen,
10448: tien välillä on mielestämme siinä, että Ku- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10449: lusjoelta 'lähtevä ratasuunta verrattomasti siin rautatien rakentamiseksi K ulu.s-
10450: enemmän kuin Kemijärveltä lähtevä suunta joen pysäkiltä Posiojärven .ia Kitka-
10451: hyödyttää paikallista asutusta ja luo varsin järven kautta Paanajärvelle.
10452:
10453: Helsingissä helmikuun 11 p : nä 1937.
10454:
10455: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
10456: Emil Jutila. Lauri Kaijalainen.
10457: J. Eri. Pilppula. Kalle Kämäräinen.
10458: Heikki Vehkaoja.
10459: 262
10460:
10461: XII,11. - Toiv. al. N :o 86.
10462:
10463:
10464:
10465:
10466: Junes y. m.: Ra1ttatien rakentamisesta Kaulinmnnalta Kola-
10467: rin kirkonkylään.
10468:
10469:
10470: E d u s k u n n a ll e.
10471:
10472: Viitaten siihen aloitteeseen, jonka alle- että hallitus laatiessaa:n Eduskun-
10473: kirjoittanut Junes y. m. ovat jättäneet nalle esitystä rautateiden rakentami-
10474: v. 1929 ensimmäisille valtiopäiville (Liit- sesta seumavien vuosien aikana, ot-
10475: teet siv. 460--462, toiv. al. N :o 101) roh- taisi siihen Tornionjokivarren rauta-
10476: kenemme kunnioittaen ehdottaa eduskun- tien jatkamisen ja rakentamisen
10477: nan päätettäväksi toivomuksen, Kaulinrannalta Kolarin kirkonky-
10478: lään.
10479:
10480: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1937.
10481:
10482: Antti Junes. K. A. Lohi.
10483: 263
10484:
10485: XII,t2.- Hemst. mot. N:o 87.
10486:
10487:
10488:
10489:
10490: Hilden m. fl.: Angående anslag för byggandet av en lands-
10491: väg från Sockenbacka via Rödskog till Tackskog by i
10492: Esbo kommun.
10493:
10494:
10495: T i 11 R i k s d a g e n.
10496:
10497: Genom tillkomsten av de senaste nya in- landsvägs slutliga riktning, gåvo tvenne
10498: och utfartsvägarna till och från Helsing- ledamöter sina röster för nu ifrågavarande
10499: fors har den kring huvudstaden liggande riktning och tvenne ledamöter, av vilka
10500: landsbygden uppdelats i flere nära nog lika den ena var kommittens ordförande, sina
10501: stora trafik-sektorer. Undantag härifrån röster för den under byggnad varande
10502: bildar det område, som ligger mellan nya riktningen, vadan endast den röstövervikt,
10503: Helsingfors-Salo-Åbo landsvägen och som tilllwmmer ordföranden, då avgjorde
10504: Helsingfors-Nurmijärvi väg som äro unge- den nu föreslagna landsvägens öde.
10505: fär dubbelt större än de övriga sektorerna. En början till förverkligande av Socken-
10506: Ehuru liggande nära huvudstaden är denna backa-Vichtis landsvägsförslag kan anses
10507: trakt synnerligen misslottad vad direkt hava skett därmed, att riksdagen villfarit
10508: landsvägsförbindelse med Helsingfors be- riksdagsman Väinö V oionmaas m. fl. till
10509: träffar. En landsväg, dragen från Socken- 1935 års riksdags höstsession inlämnade
10510: backa över Rödskog och Tackskog (Tak- finansmotion N :o 124 och beviljat medel
10511: kula) byar i Esbo kommun samt Rusk;ela för påbörjande av byggande av en c :a
10512: by i Vichtis med lämplig anslutning till 9 km. lång landsväg från Tackskog by i
10513: landsvägsnätet i sistnämnda kommun, skulle Esbo kommun tili Ruskela by i Vichtis kom-
10514: dela detta vägfattiga område i två ungefär mun. Såsom av denna motion och jäm-
10515: lika stora trafikområden och avhjälpa nu förelse på kartan framgår, blir denna
10516: rådande missförhållanden och samtidigt landsvägsstump en välbehövlig förenings-
10517: bliva en början till vägsträckningen Hel- länk mellan byvägarna i Esbo och Vichtis
10518: singfors-Björneborg. kommuner men den är tillsvidare helt och
10519: Det är ej första gången förslaget till en hållet en enskilt liggande landsväg utan
10520: landsväg rakt från Sockenbacka via Ta- direkt anslutning till statens landsvägsnät
10521: vastby ( Tavastkulla)-Rödskog-Tackskog i övrigt. Denna landsvägsstump tarvar
10522: - Vichtis beröres. Redan för byggande av förty en fortsättning såsom landsväg såväl
10523: Helsingfors-Åbo huvudlandsväg var denna i nordvästlig som i sydostlig riktning för
10524: riktning okulärt undersökt av väg- och dess förenande med landsvägsnätet, ty det
10525: vattenbyggnadsstyrelsen samt även på kan ej anses skäligt och förenligt med väg-
10526: privat initiativ och bekostnad av invånare lagens stadganden att byväglagen skola
10527: i norra Esbo och södra Vichtis. Vid röst- tvingas till följd av en blivande stor Iokal-
10528: ning inom den statskommitte som bestod av och genomgångstrafik att utbygga sina by-
10529: fyra ledamöter och var tilsatt för givande vägar till första klass landsvägar och att
10530: av utlåtande över Helsingfors-Åbo huvud- underhålla dem såsom sådana. Tekniskt
10531: 264 XI1,12. - Pitäjänmäen-Takkulan maantie.
10532:
10533: sett kunna ej heller dessa krokiga och dets huvudstad äro i avsalmad av ·. or-
10534: backiga byvägar utbyggas till landsvägar, dentliga vägförbindelser.
10535: utan måste helt och hållet nya vägar byggas Då undersökningen av ifrågavarande
10536: för detta ändamål. vägsträckning blir slutförd under instun-
10537: På sträckan Tackskog-Bemböle försvå- dande sommar och på grund av vad ovan
10538: ras byggandet av en dylik väg av den anförts få vi högaktningsfullt föreslå, att
10539: backiga terrängen och därvarande tättbe- riksdagen måtte besluta hemställa,
10540: lägna bebyggda villatomter och planterin-
10541: gar. Vid jämförelse mellan sträckningarna att regeringen i sin p1·oposition
10542: Tackskog-Bemböle och Tackskog-Rödskog till statens inkomst- och utgiftstat
10543: -Tavastby framgår att sträckan Tackskog för år 1938 måtte upptaga nödigt
10544: -Bemböle är några kilometer längre samt anslag, förslagsvis JJ'mk 1,000,000: - ,
10545: att riktningen Tackskog-Tavastby-Soc- för påbörjande av byggandet av en
10546: kenbacka är helt naturlig med Helsingfors landsväg från Sockenbacka via Röd-
10547: stad som slutmål. Tilläggas kan även, att skog till Tackskog (Takkula) by i
10548: denna sträckning befunnits vid ovan- Esbo kommun samt likaså från Rus-
10549: nämnda okulära undersökning i topo- kela by i V ichtis kommun med
10550: grafiskt avseende synnerligen lämplig för lämplig anslutning tilllandsvägsnätct
10551: utbyggnad samt att väg- och vattenbygg- i denna komm,un och med möjlighet
10552: nadsstyrelsen torde förordat övertagandet för denna landsvägs fortsättande
10553: av Sockenbacka-Tavastby byväg i statens med Björnebo1·g stad som slutpunkt
10554: vård att som landsväg underhållas. samt att regeringen skulle såvida ar-
10555: Ifrågavarande landsvägsförslag utgår så- betslöshet yppar sig redan härförin-
10556: som av kartan framgår nära nog rätlinjigt nan påbörja detta landsvägsarbetc
10557: från Helsingfors stad tili Vichtis och leder med anlitande av medel, som bevil-
10558: genom trakter som liggande helt nära lan- .fats för arbetslöshetens lindrande.
10559:
10560: Helsingfors den 12 februari 1937.
10561:
10562: Uno A. Hilden. Jalmari Linna.
10563: Henrik Kullberg. Jalmari Pilkama.
10564: K. F. Lauren.
10565: 265
10566:
10567: Xll,12. - Toiv. al. N:o 87.
10568: Suomennos.
10569:
10570:
10571:
10572:
10573: Hilden y. m.: Määrämhasta maantien rakentamisesta Pitä-
10574: jänmäeltä Rödskogin kautta Takkulan kylään Espoon
10575: kunnassa.
10576:
10577:
10578: E d u s k u n n a ll e.
10579:
10580: Viimeksi rakennetut uudet Helsingistä miteassa, joka oli asetettu antamaan lau-
10581: maaseudulle ja maaseudulta Helsinkiin suntoa HCilsingin-Turun uuden valta-
10582: johtavat meno- ja tulotiet jakavat pääkau- maantien lopullisesta suunnasta, äänesti
10583: punkia ymparmvan maaseudun use1s1m kaksi jäsentä nyt kyseessä olevan suunnan
10584: melkein yhtä suuriin liikennesektoreihin. puolesta ja toiset kaksi, komitean puheen-
10585: Poikkeuksena ·tästä on Helsingin~Salon johtajan ollessa toisena, antoi äänensä nyt
10586: Turun uuden maantien ja Helsingin-Nur- rakenteilla olevalle suunnalle, joten nyt
10587: mijärven tien välinen alue, joka on suun- ehdotetun maantien kohtalon ratkaisi pu-
10588: nilleen kaksi kertaa suurempi kuin muut heenjohtajan ääni.
10589: sektorit. Vaikkakin tämä seutu on pääkau- Alkuna Pitäjänmäen-Vihdin maantie-
10590: pungin lähellä on sen suoranainen maan- ehdotuksen toteuttamiselle voidaan pitää
10591: tieyhteys Helsinkiin erittäin huono. Jos sitä, että eduskunta hyväksyi ed. Väinö
10592: Pitäjänmäelltä rakennettaisiin maantie Es- Voionmaan y. m. vuoden 1935 syysistunto-
10593: poon kunnassa olevien Rödskogin ja Tak- kaudella jättämän rahaasia-a!loitteen n: o
10594: kulan kylien kautta Vihdin kunnan Rus- 124 ja myönsi varat noin 9 ki·lometrin pi-
10595: tkelan kylään ja sieltä edelleen johonkin tuisen Espoon kunnan Takkulan kylästä
10596: sopivaan yhtymäkohtaan viimeksimainitun Vihdin kunnan Ruskelan kylään johtavan
10597: kunnan tieverkostossa, jakaisi sanottu tie maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
10598: tämän teistä köyhän alueen kahteen mel- Kuten tästä aloitteesta sekä paikkakunnan
10599: kein yhtä suureen liiJkennealueeseen ja kor- kartasta käy ilmi, muodostuu tästä maan-·
10600: jaisi nyt vallitsevan epäkohdan pannen sa- tiepätkästä erittäin tarpeellinen yhdystir
10601: malla alulle Helsingin-Porin :tiesuunnan. Espoon ja Vihdin kuntien kyläteitten välille,
10602: Ei oile ensimmäistä kertaa, kun ehdotus mutta se on toistaiseksi täysin erillään oleva
10603: maantien rakentamisesta suoraan Pitäjän- maantie, ilman että sillä olisi mitään suora-
10604: mäeltä Hämeenkylän, Rödskogin ja Takku- naista yhteyttä valtion muun maantieverkos-
10605: lan kautta Vihtiin esitetään. Jo suunni- ton kanssa. Tätä maantiepätkää täytyisi sen-
10606: teltaessa Helsingin-Turun valtamaantien vuoksi jatkaa sekä luoteeseen että kaak-
10607: rakentamista tutkittiin tämä suunta sil- koon, jotta se saataisiin yhdistetyksi maan-
10608: mävaraisesti tie- ja vesirakennushallituksen tieverkostoon, sillä ei ole kohtuullista eik~i
10609: toimesta samoin kuin Pohjois-Espoon ja tielain määräysten mukaista, että kylätie-
10610: Etelä-Vihdin asukkaiden yksityisestä aloit- kunnat pakotetaan rakentamaan kylätiensä
10611: teesta ja kustannuksella. Kun asiasta ensiluokkaisiksi maanteiksi ja sellaisina
10612: äänestettiin siinä nelijäsenisessä valtion ko- niitä kunnossapitämään senvuoksi että vas-
10613:
10614: 34
10615: 266 XII,12. - Pitäjänmäen-Takkulan maantie.
10616:
10617: taisuudessa tällä tiellä tulee ollemaan vilkas sangen !lähellä maan pääkaupunkia olevien
10618: paikallinen ja ·läpikulkuliikenne. Teknilll- seutujen kautta, jotka ovat vailla kunnolli-
10619: seltäkään kannalta katsoen ei näitä mut- sia tieyhteyksiä.
10620: kaisia ja mäkisiä kyläteitä voida rakentaa Kysymyksessä olevan tieosuuden tut-
10621: maantieksi, vaan täytyy tätä tarkoitusta kiminen saadaan loppuunsuoritetuksi ensi
10622: varten rakentaa kokonaan uudet tiet. kesänä. Edelläesitettyyn viitaten, pyy-
10623: Tällaisen tien rakentamista Takkulan ja tävät allekirjoittaneet kunnioittaen ehdot-
10624: Bembölen välilUe vaikeuttaa mäkinen taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10625: maasto ja siellä sijaitsevat tiheässä olevat
10626: , asutut huvilatontit ja istutukset. Verrat- että hallitus vuoden 1938 tulo- ja
10627: taessa Takkulan-Bembölen ja Takkulan- menoarvioon ottaisi tarpeellisen mää-
10628: Rödskogin suuntia toisiinsa havaitaan, että rärahan arviolta 1,000,000 markkaCL
10629: Takkulan-Bembölen suunta on muutamia maantienrakennustöiden aloittami-
10630: kilometrejä pitempi ·sekä että Takkulan- seksi Pitäjänmäeltä Rödskogin kaut-
10631: Hämeenkylän-Pitäjänmäen suunta on luon- ta Takkulan kylään Espoon kun-
10632: nollisempi tielle, jonka päätepi.steenä on nassa ja edelleen Ruskelan kylästä
10633: Helsingin !kaupunki. Vielä voidaan Esätä, Vihdin kunnasstt johonkin viimemai-
10634: että edellämainitussa silmämääräisessä tut- nitun kunnan tieverkoston sopivaan
10635: kimuksessa tämä tiesuunta on havaittu erit- kohtaan sekä pitäisi silmällä mahdol-
10636: täin rakennuskelpoiseksi topografiselta kan- lisuutta voida jatkaa tätä tietä toi-
10637: nalta katsoen sekä että tie- ja vesiraken- seen päätepisteeseen, Porin kaupun-
10638: nushallitus lienee ehdottanut Pitäjänmäen kiin, sekä että hallitus, mikäli työt-
10639: -Hämeenkylän kylätien ottamista valtion tömyyttä ilmaa.ntuu, jo sitä ennen
10640: haltuun maantienä ylläpidettäväksi. alkCLisi tämän maantietyön käyttä-
10641: Kyseessäoleva ehdotettu maantie tulisi mällä siihen työttömyyden lieventä-
10642: kulkemaan, kuten kartasta huomataan, mel- miseksi myönnettyjä varoja.
10643: kein suoraviivaisesti Helsingistä Vihtiin ja
10644:
10645: Helsingissä 12 p: nä helmikuuta 1937.
10646:
10647: Uno A. Hilden. Jalmari Linna.
10648: Henrik Kullberg. Jalmari Pilkama.
10649: K. F. Lauren.
10650: 267
10651:
10652: XII,1a. - Toiv. al. N:o 88.
10653:
10654:
10655:
10656:
10657: Syrjälä y. m.: Maantien rakentamisesta li einolan kirkon-
10658: kylästä Kalkkisten lauttauspaikalle.
10659:
10660:
10661: E d u s k u n n a ll e.
10662:
10663: Nykyinen autojen aikakausi asetbaa lii- lisää varsin huomattavasti edellisen tien
10664: kenneolojen tyydyttäväl1e järjestelylle toi- merkitystä matkailureittinä, sillä sen kautta
10665: set vaatimukset kuin entinen aika, jolloin avautuisi yhtenäinen tielinja, joka noin 50
10666: laivoj.enkin merkitys oli vielä suurempi. km:n matlmlla tarjoaisi sellaiset nähtävyy-
10667: Yleinen etu vaatii, että niin laajat alueet det kuin Pulkkilan harju-Suurmäki-Hei-
10668: kuin mahdollista tulisivat vedetyiksi muta- nölan kaupunki-Vierumäen urheiluopisto.
10669: teitten vaikutuspiiriin. Heinolan saatua Jos vielä mainitaan Kalkkisten seudut ja
10670: rautatiensä olisi sen vuoksi saatava uusi Ruotsalaisen rantamat niin reitti puolustaa
10671: maantie Heinolan kirkonkylän ja Karkkis- paikkansa parhaimpina matkailureitteinä
10672: ten lauttauspaikan välille, Marjoniemen ja Etelä-Suomessa, ja jos edelleen liittää sii-
10673: Onalin kylien kautta, yhteensä noin 23 km. hen Vuolenkosken ja Mankalan kosket, niin
10674: Kysymyksessä on laajat kyläkunnat Hei- sulkeutuu täten harvinaisen mielenkiintoi-
10675: nolasta Päijänteen rantamille asti, joitten nen ja edullinen matkailurengas.
10676: liikennetiet palvelevat yleistäkin etua ja Maasto on suunnitteilla olevalla 23 km.
10677: tarvetta. Seudut ovat nim. varsin kauniita pitkällä tieosalla erittäin edullinen tien ra-
10678: matkailijainkin nähtäväksi. Erikoisesti mai- kentamiselle eikä kysy suuria kustannuksia.
10679: nittakoon aivan suunnitellun tielinjan vie- Edellä olevan perusteella viitaten Heino-
10680: rellä oleva korkea Suu:runäki, josta avautuu lan kaupunginhallituksen toimeenpanosta
10681: laaja:t näköalat kaikkiin suuntiin j·a yli suoritetun tutkimuksen tuloksiin ja katsoen
10682: kauniin Ruotsalaisjärven saarineen ja lahti- tämän tien merkitykseen kauttakulkutienä
10683: neen, näköala, joka on Etelä-Suomen kau- ja tärkeänä matkailureittinä, pyydämme
10684: neimpia. kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
10685: Kysymyksessä oleva tieosa tulisi myös täväksi toivomuksen,
10686: suoranaiseksi j'atkoksi Pulkkitan harjun
10687: tielle, jonka eduskunta on jo päättänyt ra- että hallitus toimituttaisi tutki-
10688: kennettavaksi yli Päijänteen kulkevana. muksen maantien rakentamiseksi
10689: Täytyy sanoa, että jos kerran uhrataan li einolan kirkonkylästä Kalkkisten
10690: niin paljon varoja kuin mitä Pu:lkkilan lauttauspaikalle sekä ryhtyisi asian
10691: harjun tie kysyy, niin silloin ei voida enää vaatimiin toimenpiteisiin tien raken-
10692: mitenkään jättää Kalkkisten-Heinolan kir- tamiseksi.
10693: konkylän tietä rakentamatta. Tämä nim.
10694:
10695: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
10696:
10697: Helena Syrjälä. A. K. Cajander. J. Takala.
10698: Mandi Hannula. T. M. Kivimäki. Tilda Löthman-Koponen.
10699: Aino Luostarinen. Jalmari Pilkama. Edv. Pesonen.
10700: Aarne Honka. Albin Asikainen.
10701: 268
10702:
10703: XII,14. - Toiv. al. N :o 89.
10704:
10705:
10706:
10707:
10708: Jutila y. m.: Heinolan kirkonkylän ja Mäntyharjun-Jaa-
10709: lan rnaantien välisen kylätien ottarnisesta yleisenä rnaan-
10710: tienä valtion hoitoon.
10711:
10712:
10713: E d u s k u n n a ll e.
10714:
10715: Heinolan ja Mäntyharjun kuntien tie on siten saanut aivan kauttakulkutien
10716: alueella Mikkelin läänissä Heinolan kirkon- luonteen, ei se heikosti rakennettuna vastaa
10717: kylästä alkavan kylätien kautta, joka päät- nykyoloissa siHe suuntautuneen liikenteen
10718: tyy Mäntyharjun-Jaalan väliselle maan- vaatimuksia. Mainitun tien luonne on
10719: tielle Mäntyharjun pitäjän Nurmaan ky- muuttunut yleiseksi kauttakulkutieksi. Sen-
10720: lässä, on sen jälkeen kun valtion toimesta tähden olisi tie valtion toimest'a rakennet-
10721: rakennettiin V oikosken-Nurmaan välinen tava ja kunnossapidettävä, koska heikosti
10722: maantie, suuntautunut puutavaran kulj.etus rakennetun kylätien jatkuva kunnossapito
10723: aina Heinolasta asti Savon radalla olevalle heikossa taloudellisessa asemassa oleville
10724: Voikosken asemalle ja siitä edelleen Kymin- tieosaklmille on aivan ylivoimainen tehtävä
10725: laakson suurille teollisuuslaitoksille. Myös eikä heitä enää kohtuudella voitane siihen
10726: päinv.astainen liikenne, joka käsittää m. m. vel voittaalman.
10727: faneerikoivun kuljetuksen Heinolan faneeri- Edellä .esitettyyn viitaten 'kunnioittaen
10728: tehtaalle, kulke'e tätä kylätietä pitkin. Mai- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
10729: nitun kylätien kautta on jo parin vuoden vomuksen,
10730: ajan kulkenut linja-auto välittäen matkus-
10731: tajaliikennettä ' Heinolasta Voikosken ase- että Heinolan kirkonkylästä alkava
10732: ma:lle ja siten on mainitusta tiestä muodos- ~Mäntyharjun-Jaalan väliselle rnaan-
10733: tunut huomattava tulotie V oi'kosken ase- tielle tuleva kylätie rakennettaisiin
10734: malle. Kun Heinolan kirkonkylän ja Män- valtion varoilla uudelleen ja otettai-
10735: tyharjun-Nurmaan väliselle kylätielle on siin yleiseksi valtion hoidossa ole-
10736: suuntautunut edellä mainittu raskas ja vaksi rnaantieksi.
10737: yleisenä liikenteenä pidettävä liikenne ja
10738:
10739: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1937.
10740:
10741: Emil J utila. Aino Luostarinen.
10742: Helena Syrjälä. Heikki Vehkaoja.
10743: Albin Asikainen. Jalmari Pilkama.
10744: J. Takala. Edv. Pesonen.
10745: 269
10746:
10747: XII;15. - Toiv. al. N :o 90.
10748:
10749:
10750:
10751:
10752: Luostarinen y. m.: Määrärahasta tien rakentamiseksi Hanhi-
10753: virrasta Pölläkän kylään.
10754:
10755:
10756: E d u s k u n n a ll e.
10757:
10758: Vaikkakin viime vuosina on entistä enem- konttorin toimesta onkin tämä tutkimus
10759: män kiinnitetty huomiota uusien maanteiden toimitettu ja laadittu kustannusarvio, joka
10760: rakentamiseen ja entisten kunnostamiseen, on kokonaisuudessaan 6,400,000 markkaa.
10761: niin esiintyy kumminkin verrattain etelässä Tämä 38 km :n pituinen tie on mer-
10762: laajoja tiettömiä alueita, joiden asukkaat kitty alkavaksi valtion entisestä maantiestä
10763: vuodesta vuoteen saavat odottaa asialle Enonkosken kirkolta ja päättyy Heinäve-
10764: korjausta. deltä Joensuuhun menevään valtion maan-
10765: Tällainen laaja tietön alue on Enonkos- tiehen Varkauden-Viinijärven rautatielle
10766: ken, Savonrannan ja Heinäveden kuntain tulevalle Sapun pysäkille. Tämän tiesuun-
10767: syrjäisin kolkka, alkaen Enonkoskelta Han- nan a~kuosan rakentamisen, 10 k:m:n mat-
10768: hivirran salmesta, niinkuin maantiekartas- kalla, jonka kustannusarvio on 1,840,000
10769: tamme sen selvästi huomaamme. Tämä markkaa, Enonkoskelta Hanhivirtaan, voisi
10770: ,Savon Lappi", niinkuin asukkaat täällä siirtää, sillä täällä oleva kunnallistie vaik-
10771: seutuansa, tien puutteen takia syystä kyllä kakin kiertäen, tyydyttää tällä alueella tien-
10772: nimittävät, on tiehankettaan pitänyt vireillä tarpeen toistaiseksi.
10773: jo neljättäkymmentä vuotta. Asiakirjat to- Ensimmäinen ja tärkein tehtävä kulku-
10774: distavat että Mikkelin läänin kuvernööri yhteyksien aikaansaamiseksi täällä olisi jär-
10775: 9/12 1916 antamallaan päätöksellä on vel- jestää kunnollinen ylimenomahdollisuus
10776: voittanut asianomaisen tiekunnan kolmen Hanhivirran salmeen. Tämän puute on
10777: vuoden kuluessa rakentamaan maantien tuottanut vuosikymmenien aikana salmen
10778: Hanhivirran saimesta Enonkosken kunnassa takana asujille rajaUomia kärsimyksiä, erit-
10779: Pölläkän kylätiehen Heinäveden kunnassa, täinkin 'kelirikon aikana. Vaikka olisi 'ky-
10780: vaikka tiekunnan anomuksen johdosta, että symyksessä lääkärinavun saaminen tai mui-
10781: valtion varoilla tämä tie rakennettaisiin, on den elinehtojen tyydyttäminen, niin luo ve-
10782: mainittu päätös jäänyt toteuttamatta. sistö voittamattoman esteen. Tie Hanhi-
10783: Nuoren valtiomme suurina murrosvuo- virrasta Pölläkän kylään taas, jossa ei mi-
10784: sina on tämä tiehanke ikäänkuin vähemmän tään entistä tietä ole, olisi valtion toimesta
10785: tärkeänä asiana jäänyt sivuun, joten tämän heti rakennettava. Valtion oman talouden
10786: laajan tiettömän seutukunnan asukkaat kannalta on sangen tärkeäksi havaittava
10787: edelleen kärsivät sanomatonta kulkuyhteyk- tämä tie, sillä, paitsi että se palvelee laajaa
10788: sien puutetta. asujamistoa, kulkee se myös 7,000 heh-
10789: Eduskunta tosin vuoden 1935 tulo- ja taaria suuren valtion maan halki ja tämän
10790: menoarviossa osoitti mainitun t1iesuunnan tien välittömään yhteyteen joutuu noin
10791: koneellista tutkimusta ja kustannusarvion 11,000 hehtaaria valtion metsää, jonka ra-
10792: laatimista varten varat. Savon piiri- jojen sisällä on asiantuntijan lausunnon
10793: 270 XII,15. - Hanhivirran-Pölläkän maantie.
10794:
10795: mukaan yli miljoonan kuutiometriä puu- kylien tietarvetta, vaan tältä tieltä voitai-
10796: tavaraa. On ilmeistä, että tämä tie, paitsi siin rakentaa läntisiin ja itäisiin suuntiin
10797: että se helpoittaisi näiden laajojen valtion- paikallisteitä Enonkosken, Savonrannan ja
10798: maiden tuotteiden hyväksikäyttöä, myöskin Heinäveden kuntien eri kyliin, joissa ei
10799: edistäisi elintarpeiden kuljetusta ja työ- minkäänlaista maantietä ole. Mielestämme
10800: väestön pääsyä tänne syrjässä oleville val- olisi jo korkea aika tämän Enonkosken, Sa-
10801: tion saloille. Tuntuu oudolta, että valtion vonrannan ja Heinäveden kuntain syrjäis-
10802: omistamissa metsissä näinkin etelässä täy- ten kolfukain, tämän ,Savon Lapin" tieolo-
10803: tyy työmiehet majoittaa metsäkämppiirt. jen korjaus panna alulle.
10804: On huomioonotettava, että anottu tie- Edellä esittämiimme perusteluihin viita-
10805: suunta tulisi olemaan jatkona sille runko- ten, kunnioittaen ehdotamme eduskunnan
10806: tielle, joka suorimmin yhdistää Savonlinnan päätettäväksi toivomuksen,
10807: ja Varkauden-Viinijärven radan väliase-
10808: mat. Eikä tälle tielle jäisi kuin yksi 300 että hallitus ottaisi vuoden 1938
10809: metriä leveä Hanhivirran salmi, johon tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
10810: asiantuntijan lausunnon mukaan on helppo, vän määrärahan tien rakentamiseksi
10811: varojen salliessa, rakentaa silta. H anhivirrasta Pölläkän kylään ja
10812: On luonnollista tämän tiettämän alueen ylikulun järjestämiseksi H anhivirta-
10813: laajuuteen nähden ettei tämä suunniteltu nimiseen salmeen Enonkosken kun-
10814: runkotie tyydytä yksin enää täällä kaikkien nassa.
10815:
10816: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
10817:
10818: Aino Luostarinen. Edv. Pesonen.
10819: Akseli Brander. Albin Asikainen.
10820: J. Eri. Pilppula. A. J. Kosonen.
10821: Kusti Arhama. Matti Tolppanen.
10822: Kalle Kämäräinen. Tilda Löthman-Koponen.
10823: Eero Nurmesniemi. J. Takala
10824: Heikki Soininen. T. N. Vilhula.
10825: Heikki Vehkaoja. Helena Syrjälä.
10826: 271
10827:
10828: Xll,16. - Toiv. al. N :o 91.
10829:
10830:
10831:
10832:
10833: Vaarama y. m.: Määrärahasta uuden maantien rakentami-
10834: seksi Puijon näkötornille.
10835:
10836:
10837: Ed u s kunnalle.
10838:
10839: Kuopion kaupungin läheisyydessä kau- Koska nykyisen tien säilyttäminen nykyi-
10840: pungin alueen rajojen ulkopuolella olevalle sellään mäenlasku-urheilulle sekä matkailun
10841: Puijon mäelle ja näkötornille johtavan tien että urheilun kannalta olisi suotava ja koska
10842: kunnossapitoon on Kuopion kaupunki vuo- Kuopion kaupungilta ei voida vaatia, että se
10843: sikymmenien kuluessa käyttänyt huomatta- alueensa ulkopuolella rakentaisi maantien
10844: via määriä kaupungin varoja. Varsinkin Puijon mäelle, olisi uusi maantie rakennet-
10845: on moottoriajoneuvoilla Puijon mäelle ta- tava valtion varoilla kuten jo rakennettu
10846: pahtuva matkailijaliikenne aiheuttanut kau- maantie Kolin kukkulalle.
10847: pungille vuosi vuodelta lisääntyviä tien Edellärnainituin perusteluin ehdotamme
10848: kunnossapitomenoja. Vapautuakseen tästä kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
10849: epäoikeutetusta rasituksesta teki kaupunki toivomuksen,
10850: anomuksen tien ottamisesta valtion maan-
10851: tieksi. Anomus ratkaistiin myönteisesti että hallitus joko esittäisi lisäyk-
10852: kumminkin ehdolla, että tie sitä ennen saa- senä kuluvan vuoden tulo- ja meno-
10853: tetaan maantieksi kelpaavaan kuntoon. arvioon tai ottaisi vuoden' 1938 tt~~lo
10854: Kuntaonpanoa tarkoittavaa suunnitelmaa ja menoarvioesitykseen tarpeellisen
10855: laadittaessa on kumminkin ilmennyt, että määrärahan ttuden maantien raken-
10856: nykyisen Puijon tien kuntoonsaattaminen tamista varten Knopion kanpungin
10857: maksaa noin puolitoista kertaa sen, minkä lähellä olevalle Pnijon näkötornille.
10858: aivan uusi tie.
10859:
10860: Helsingissä helmikuun 3 päivänä 1937.
10861:
10862: Edv. Vaarama. J. Takala.
10863: H. Soininen. L. 0. Hirvensalo.
10864: Tilda Löthman-Koponen. Kalle Kämäräinen.
10865: Armas Paasonen. Elias Simojoki.
10866: Yrjö Räisänen.
10867: 272
10868:
10869: XU,1 7. - Toiv. al. N :o 92.
10870:
10871:
10872:
10873:
10874: Nikkola y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Koskenkorvan
10875: --Jalcts}ärven maantiesuunnaUa.
10876:
10877:
10878: E d u s k u n n a ll e.
10879:
10880: Valtatien rakentamiseksi suunnalle Tam- silla rakentaa raskasta liikennettä kestävä
10881: pere-Vaasa tultaneen lähiaikoina toimit- silta Ilmajoen ylitse.
10882: tamaan tutkimuksia tieosalla Koskenkorva Edellä olevan perusteella ehdotamme
10883: -Kurikka-Jalasjärvi. Ennenkuin tätä tie- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
10884: suuntaa tarkemmin määrätään, olisi tutkit- vomuksen,
10885: tava myöskin suora suunta Koskenkorva-
10886: Jalasjärvi. 'rällä suunnalla tulisi tie n. että hallitus toimituttaessaan tut-
10887: 6 km. lyhemmäksi kuin suunnalla Kosken- kimuksia valtatien rakentamiseksi
10888: korva-Kurikka-Jalasjärvi. Lisäksi on Tampm·eelta Vaasaan tieosalla Kos-
10889: huomattava, että Koskenkarvaita suoraan kenkorva-!(urikka--Jalas järvi, an-
10890: Jalasjärvelle kulkeva tie kulkisi tasaista taisi tointittaa tutkimuksen myöskin
10891: maastoa ja Koskenkorvalla voitaisiin myös- suoralla suunnalla Koskenkorva--Ja-
10892: kin edullisemmin ja vähemmillä kustannuk- las järvi.
10893:
10894: Helsingissä helmikuun 11 p :nä 1937.
10895:
10896: Iisakki Nikkola. R. Ala-Kulju.
10897: Arvi Malmivaara. J. V. Wainio.
10898: K. A. Jussila. Elias Simojoki.
10899: Yrjö R. Saarinen. Hilja Riipinen.
10900: Kaarlo Salovaara. K. R. Kares.
10901: 273
10902:
10903: ~II,18. - Toiv. aJ. N:o 93.
10904:
10905:
10906:
10907:
10908: Lepistö y. m.: Määrärahasta Toholammin-Eskolan maan-
10909: tien rakennustöiden alkamista varten.
10910:
10911:
10912: E d u s kun n a 11 e.
10913:
10914: Viittaamalla v. 1936 valtiopäivillä jätet- n :o 116 mainittu tiesuunta Toholammin pi-
10915: tyyn rah. al. n: o 207 sekä eduskunnan täjästä Eskolan asemalle - - - ' '.
10916: päätökseen v. 1935, uudistamme aioit- Kun eduskunnan päättämä tutkimus nyt
10917: teemme maantien rakentamisesta Toholam- on suoritettu ja . lopulliset laskelmat tien
10918: min pitäjästä Eskolan asemalle. Kulkulai- kustannuksista ovat valmiina, niin ehdo-
10919: tosvaliokunta lausunnossaan 6 p :nä huhti- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-.
10920: kuuta 1935 mainitsi tästä tiesuunnasta väksi toivomuksen,
10921: m. m. seuraavaa: ,Valiokunta on kuitenkin
10922: katsonut olevan aihetta erikseen mainita että hallitus ottaisi vuoden 1938
10923: kahdesta muita tärkeämmästä tiesuunnasta, tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
10924: joiden tutkiminen niiden rakennusohjel- lisen määrärahan Toholammin-Es-
10925: maan ottamista varten on lähiaikoina tar- kolan maantien rakennustöiden alka-
10926: peen. Nämä ovat toivomusaloitteessa mista vm·ten.
10927:
10928: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
10929:
10930: Matti Lepistö. Arvi Malmivaara.
10931: Alex Hämäläinen. Vilho H. Kivioja.
10932: Jussi Raatikainen. Jussi Rapo.
10933:
10934:
10935:
10936:
10937: 35
10938: 274
10939:
10940: Xll,19, - Toiv. al. N:o 94.
10941:
10942:
10943:
10944:
10945: Nurmesniemi y. m.: Määrärahasta Akanmäen-Sydänmaan-
10946: kylän-Aittokosken maantien rakentamista varten.
10947:
10948:
10949: E d u s k u n n a ll e.
10950:
10951: Kun silmäilee yleiskarttaa Oulun läänin salmen asemalle ainoastaan 30 i{<m. Mutta
10952: eteläosasta ja Kuopion läänin pohjois- paitsi tätä, tämän alueen asukkaiden hen-
10953: osasta, huomaa heti, että maantieverkosto kilöliikenteelle tärkeää poikkitiekysymystä,
10954: on kehitetty siten, että yleiset tiet johta- puhuvat sen puolesta myöskin muut vaition-
10955: vat eri pitäjien keskusten kautta suunnassa kin kannalta katsotut tärkeät seikat. Tä-
10956: pohjoisesta etelään. Niinpä kulkee valtatie män alueen keskustassa sijaitsevat valtion
10957: esim. Piippolasta (itäinen reitti) Pyhännän laajat metsämaat kaipaavat ennen kaikkea
10958: kautta Kiuruvedelle ja samoin Piippolasta tätä poikkitietä. Onhan tämän alueen kes-
10959: (läntinen reitti) Kärsämäen ja Pyhäjär- kustassa useita kymmeniä tuhansia hehtaa-
10960: ven kautta Kiuruvedelle. Koko tällä reja valtion metsämaita, joista pitkien ajo-
10961: alueella, joka itäisen ja läntisen reitin vä- matkojen ja huonojen uittoväylien takia
10962: liin jää, ei ole ainoatakaan poikkikulke- ei ole voitu vielä suuremmassa määrässä
10963: vaa valtion tietä, eipä edes läpikulkevaa puutavaraa kuljettaa maailman markki-
10964: kylätietäkään, lukuunottamatta Lamun ky- noille ja mitä sieltä on myyty, on se jo
10965: lästä Piippolan pitäjästä Pyhännälle johta- edellämainituista syistä täytynyt luovut-
10966: vaa verraten huonossa kunnossa olevaa taa polkuhintaan. - Jos jo mainittu
10967: tietä. - Tästä on tavattoman suurta han- Akanmäen-Sydänmaankylän-Aittokosken
10968: kaluutta tämän alueen asukkaille ja var- maantie rakennettaisiin, muuttaisi se tä-
10969: sinkin niille, jotka asuvat sen keskustassa, män tien piiriin kuuluvien valtion mailla
10970: kuten esim. Kärsämäen pitäjän Sydänmaan olevien metsien hinnat niin paljon kor-
10971: kyläläisille ja Pyhännän pitäjän Akan- keammiksi, että muutamassa vuodessa tämä
10972: mäen kyläläisille. Niinpä täytyy nyt, jos ero korvaisi koko tienrakennuskustannuk-
10973: Sydänmaan kylästä lähdetään lähimmälle set. Tämän käsittäen onkin metsähallitus
10974: rautatieasemalle, Pyhäsalmelle, joka on yhdessä paikkakuntalaisten kanssa ryhty-
10975: kohti etelää, kulkea ensin 10 km. aivan nyt toimenpiteisiin mainitun tien aikaan-
10976: päinvastaiseen suuntaan Saviselinkylään saamiseksi. Asia onkin jo verrattain pit-
10977: johtavaa kylätietä ja sieltä Kärsämäen källe kehitetty. Tutkimus on toimitettu
10978: kirkonkylän kautta johtavaa valtatietä Py- ja kustannusarvio ja rakennussuunnitelma
10979: häsahnelle. Matkan pituus tulee näin kul- laadittu, sekä hankittu lausunnot Pyhäjär-
10980: kien 72 km. jota vastoin, jos tie rakennet- ven, Kärsämäen ja Pyhännän kunnilta, joi-
10981: taisiin Akanmäestä Sydänmaan kylän den alueelle tie tulisi rakennettavaksi.
10982: kautta Jokikylään Pyhäjärven pitäjässä Nyt tarvittaisiin vain rahaa, millä tie ra-
10983: olisi S~rdänmaan kyläläisillä matkaa Pyhä- kennettaisiin.
10984: XII,l9. -Nurmesniemi y. m. 275
10985:
10986: Tutkimuksen mukaan tien pituus olisi että hallitus ottaisi vuoden 1938
10987: 32 km. ja noisisivat sen rakentamiskustan- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
10988: nukset 2,153,000 markkaan. lisen määrärahan Akanmäen-Sy-
10989: Ylläolevaan viitaten, sekä huomauttaen, dänmaankylän-Aittokosken maan-
10990: että tällä tiellä tulisi olemaan tärkeä mer- tien rakentamista varten Pyhäjär-
10991: kitys Pyhäjärven, Pyhännän, Piippolan ja ven-Kärsämäen ja Pyhännän pitä-
10992: Kärsämäen pitäjäin välisen kulkuyhteyden jissä Oulun läänissä.
10993: parantajana, ehdotamme kunnioittaen edus-
10994: kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10995:
10996: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
10997:
10998: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela.
10999: S. Salo. Kusti Arbama.
11000: 276
11001:
11002: :xn,2o. - Toiv. ail. N':o 96.
11003:
11004:
11005:
11006:
11007: Sa.lo y. m. : Määrärahasta H etekylän maantien jatkamiseksi
11008: Olvasen kylätiehen.
11009: f
11010:
11011:
11012:
11013: Eduskunnalle.
11014:
11015: Viitaten v. 1936 valtiopäiville jätettyy.n lousarvioesitykseen tarpeellisen rnaa-
11016: rahaasia-aloitteeseen N :o 119 (Liitteet rärahan Oulun-Kuusamon maan-
11017: XIJ,25 s. 847) saamme täten kunnioittaen tieltä lähtevän H etekylän maantien
11018: ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- jatkamista varten Oulun-Puolangan
11019: muksen, maantieltä lähtevään n. s. Olvasen
11020: että hallitus ottaisi vuoden 1938 ta- kylätiehen.
11021:
11022: Helsingissä 11 p. helmikuuta 1937.
11023:
11024: S. Salo. Kusti Arham.a. M. 0. Lahtela.
11025: 277
11026:
11027: Xl!l,21. - Toiv. M. lf:o 96.
11028:
11029:
11030:
11031:
11032: Salo y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Korvuan
11033: pysäkiltä Vanhalan y. m. paikkakuntien kautta Kor-
11034: vuaan.
11035:
11036:
11037: E d u s k u n n a ll e.
11038:
11039: Rakennetuksi tultuaan muuttavat uudet seutukunnan tärkeimpiä ja olisi se saman-
11040: rautatiet paikkakuntansa maantieverkoston aikaisesti rautatien rakentamisen kanssa
11041: käyttömahdollisuuksia. Ratojen varsille tu- saatava aikaan. Paikkakunnalla pidettyjen
11042: levat liikennepaikat, asemat, pysäkit ja las- monien kokousten toivomuksesta pyydäm-
11043: tauspaikat aiheuttavat välttämättä eräiden rnekin näin ollen ehdottaa eduskunnan hy-
11044: uusienkin maanteiden rakentamisia. Täl- väksyttäväksi toivomuksen,
11045: laisia tarpeita esiintyy myöskin nyttemmin
11046: rakenteilla olevan Kontiomäen-Taivalkos- että hallitus ottaisi vuoden 1938 ta-
11047: ken rautatien varsilla. Eräiden tälle radalle lousarvioesitykseen 500,000 markan
11048: liikennettä välittämään tarpeellisten teiden määrärahan maantien rakentamista
11049: suunnittelut ovat jo tehdyt tai tekeillä, varten Kontiomäen-Taivalkosken
11050: mutta puuttuvat ne suurimmaksi osaksi sen rautatielle tulevalta Korvuan pysä-
11051: rataosan vaikutuspiiristä, joka käsittää mat- kiltä suuntaa V anhala,-Halkolor-
11052: kan Suomussalmi-Taivalkoski. Alempana N eulikko - Väärä - Haukivaara -
11053: mainitussa toivomusponnessa esitetty uuden Vääräjärvi-Pekkola-Korvua.
11054: maantien rakentamisanomus on mielestämme
11055:
11056: Helsingissä 10 p:nä helmikuuta 1937.
11057:
11058: S. Salo. Kusti .Arhama.
11059: Kaarlo Hänninen. K. A. Lohi.
11060: M. 0. Lahtela.
11061: 278
11062:
11063: XII,22. - Toiv. al. N :o 97.
11064:
11065:
11066:
11067:
11068: Arhama y. m.: Määrärahasta maantien rakentamista varten
11069: Saviahon pysäkiltä Sotkamon-Nurmeksen maantielle.
11070:
11071:
11072: E d u s k u n n a ll e.
11073:
11074: Asutushallituksen toimesta tehtiin aikoi- keskeneräisen tien kestämättömyyden vuoksi
11075: naan tienpohja Sotkamon-Nurmeksen ja on sen vuoksi senkin harjoittamiseksi
11076: maantieltä Saviahon pysäkille ja edelleen ollut pakko odottaa kunnes tiepohja on jää-
11077: Suomensuon asutusalueella. Suomensuon tynyt kestäväksi. Ajanhukka ja hankaluus
11078: asutusalueen ja Saviahon pysäkin välistä on tietenkin samalla nousseiden kustannus-
11079: osaa on sen jälkeen jatkuvasti korjattu niin ten syy.
11080: että se on liikennöitävässä kunnossa, mutta Kun kyseessä olevan tieosan pituus on
11081: Sotkamon-Nurmeksen maantien ja Savi- vaan 3 1/2 km, ovat sen valmiiksi rakentami-
11082: ahon pysäkin välistä osaa ei ole täysin val- sen kustannukset niin vaatimattomat, että
11083: miiksi rakennettukaan eikä senjälkeen kun ei ole mitään syytä jättää sitä valmiiksi
11084: pohjaustyö suoritettiin ole sen valmiiksi ra- ra:kentamatta.
11085: kentamisesta kukaan huolehtinut, joten jo Tämän vuoksi pyydämme kunnioittaen
11086: siihen käytetyt varat ovat hyötyä tuotta- ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11087: mattomina kun sanottua tietä ei voida min- vomuksen,
11088: käänlaisilla ajoneuvoilla liikennöidä.
11089: Tien rakentamisen näin jäätyä kesken- että hallitus ottaisi vuoden 1938
11090: eräiseksi ei ole ajokelpoista kulkutietä talousarvioesitykseen 100,000 mar-
11091: Sotkamon-Nurmeksen maantieltä Saviahon kan mää1·ärahan Nurmeksen-Kontio-
11092: pysäkille, vaan täytyy seudun ·asu:kka,iden mäen radalla olevalta Saviahon pysä-
11093: kantaen kuljettaa tarvikkeensa sanotulta kiltä Sotkamon-Nurmeksen maan-
11094: pysäkiltä. Puutavaran kuljetus autoilla on tielle tulevan maantien valmiiksi ra-
11095: samoin maan sulana ollessa mahdottomuus kentamista varten.
11096:
11097: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1937.
11098:
11099: Kusti Arhama. Eero Nurmesniemi.
11100: Heikki Soininen. Kaarlo Hänninen.
11101: Antti Meriläinen. Edv. Pesonen.
11102: 279
11103:
11104: XH,23.- Toiv. al. N:o 98.
11105:
11106:
11107:
11108:
11109: Rytinki y. m.: Määrärahasta Oulun--Kuusamon maantien
11110: ja Ervastin lossin välisen paikallistien korjaamista var-
11111: ten mMntieksi.
11112:
11113:
11114: E d u s kun n a 11 e.
11115:
11116: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie- Kun tietääksemme on valmiina kustan-
11117: komitea ehdotti aikoinaan Pudasjärven ja nusarvio Oulun-Kuusamon maantiestä
11118: Puolangan pitäjiä yhdistävän valtamaan- Ervastin lossille olevan paikallistien uudes-
11119: tien rakennettavaksi. Joitakin vuosia jäl- taan rakentamista varten niin olisi mie-
11120: keenpäin rakennettiinkin mainittuja pitä- lestämme tämä noin kymmenen kilomet-
11121: jiä yhdistävä valtatie toisen luokan maan- rin pituinen tiepätkä ensi tilassa rakennet-
11122: tieksi, mutta alettiin tämän tien rakennus tava, ettei kallis ja hyvä tie olisi käyttä-
11123: Puolangan pitäjän Neulikon myllyltä, met- mättä sen vuoksi, että tien molemmat päät
11124: sähallituksen rakennuttaman paikallistien ovat käyttökelvottomat.
11125: päästä, ja rakennettiin se ainoastaan Iijoen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11126: pohjoispuoleiseen rantaan Ervastin seu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11127: dulle Hirvaskosken Säkkisen väliseen pai- toivomuksen,
11128: kallistiehen, josta paikallistietä Oulun-
11129: Kuusamon valtamaantielle on matkaa vain että hallitus ottaisi vuoden 1938 tu-
11130: kymmenisen kilometriä. Tämä komea toi- lo- ja menoarvioesitykseensä 500,000
11131: sen luokan maantie siis päättyi molemmista markan määrärahan Pudasjärven pi-
11132: päistään heikosti rakennettuihin paikallis- täjässä Oulun--Kuusamon maantien
11133: teihin eikä näin ollen ole voitu tietä pal- ja Iijoen valtionmaantiellä olevan
11134: jon kulkea, koska sen molemmat päät ovat Ervastin lossin välisen paikallistien
11135: olleet pääsemättömiä. korjaamiseksi maantieksi.
11136:
11137: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1931.
11138:
11139: Eino Rytinki. Kaarlo Hänninen. Heikki Niskanen.
11140: 280
11141:
11142: XU,24. - T~oiv. al. N :o 99.
11143:
11144:
11145:
11146:
11147: Rytinki y. m.: Määrärahasta maantien rakentamista varten
11148: Muhoksen--Ylikiimingin maantieltä Oulujoen pohjois-
11149: puolitse Utajärven-Puolangan maantielle.
11150:
11151:
11152: E d u s k u n n a ll e.
11153:
11154: Viitaten ed. Rytingin rahaasia-aloitteen lun piirin tie- Ja vesirakennuskonttorin
11155: n :o 217 perusteluihin vuoden 1936 valtio- puolesta ehdotettu otettavaksi jo tämän
11156: päivillä (Liitteet I-XII), saamme lisäksi vuoden rakennusohjelmaan määräraha,
11157: esittää seuraavaa. mutta mainittua määrärahaa ei ole vielä
11158: Oulunjoen pohjoispuolen vaikean kulku- valtion tulo- ja menoarvioon otettu.
11159: liikenteen helpoittamiseksi on mainitulle Edellä esitetyn perusteella ehdotanmte
11160: alueelle suunniteltu ja laadittu kustannus- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11161: arvio maantien rakentamista varten. Kul- toivomuksen,
11162: kulaitosvaliokunta, samoin eduskunta, on
11163: aikaisemmin puoltanut mainitun maantien että hallitus vuoden 1938 tu-
11164: rakentamisen tarpeellisuutta ja edellyttä- lo- ja menoarvioesitykseensä ottaisi
11165: nyt, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin 500,000 markan määrärahan maan-
11166: määrärahan sisällyttämiseksi menoarvioesi- tien rakennustöiden aloittamiseksi
11167: tykseen. Mutta määrärahaa ei hallitus ole ~Muhoksen pitäjän ja Ylikiimingin
11168: vielä ehdottanut mainitun maantien raken- väliseltä maantieltä Utajät·ven ja
11169: tamista varten. Puolanga;n väliselle maantielle Ou.lu-
11170: Saam.iemme tietojen perusteella on Ou- joen poh.ioispuolella.
11171:
11172: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1937.
11173:
11174: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
11175: 281
11176:
11177: Xlil,2'5. - Toiv. aJ.. N:o 100.
11178:
11179:
11180:
11181:
11182: Hänninen y. m.: Maantiesuunnan tutkimisesta Pudasjärven
11183: Ruottisenhat'julta PiWlangan Luppojärven lähellä ole-
11184: vaan Ahon taloon.
11185:
11186:
11187: E d u s k u n n a ll e.
11188:
11189: Verraten laajat alueet toisaalta Pudas- myös puutavarain kuljetustienä melkoinen
11190: järven, toisaalta Utajärven ja Puolangan merkitys, koska Oulun uuden sulfaatti-
11191: välisillä raja-alueilla ovat maanteistä jää- selluloosatehtaan valmistuttua tullaan en-
11192: neet osattomiksi. Se seikka on vaikuttanut tistä enemmän kuljettamaan massapuita
11193: näiden järviköyhäin seutujen asutukseen- Pudasjärveltä saalkka. Näinollen olisi edel-
11194: kin ehkäisevästi. Niinpä kaivattaisiin ki- lämainittu tiesuunta mitä pikimmin tutkit-
11195: peästi maantietä, joka johtaisi Jongun- tava.
11196: kylän Ruottisenharjulta Puolangan Luppo- Edellä esitettyihin tosiasioihin viitaten
11197: järven lähellä olevaan Ahon taloon, johon saamme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
11198: etelästä jo tulee maantie. Näin syntyisi, hyväksyttäväksi toivomuksen,
11199: jos rakennettaisiin 20 km :n pituinen yh-
11200: dystie, maantieyhteys näiden kahden naa- että hallitus tutkituttaisi maantie-
11201: puripitäjän välille ja avautuisi erinomaiset suunnan Pudasjärven Ruottisenhar-
11202: asutusmahdollisuudet, sillä mainitulla lin- julta Puolangan Luppojärven lä-
11203: jalla tutkimusten mukaan on noin 2,000 ha hellä olevaan Ahon taloon.
11204: ensiluokkaista suomaata. Tällä tiellä olisi
11205:
11206: Helsingissä 9 p :nä helmikuuta 1937.
11207:
11208: Kaarlo Hänninen. Vilho H. Kivioja.
11209: S. Salo. Janne Koivuranta.
11210: Matti Tolppanen. Heikki Soininen.
11211: Kusti Arhama. Eero Nunnesniemi.
11212: M. 0. Lahtela..
11213:
11214:
11215:
11216:
11217: 3G
11218: 282
11219:
11220: XU,2ö. - Toiv. aJ. N :o 101.
11221:
11222:
11223:
11224:
11225: Hänninen y. m.: Maantiesuunnan tutkimisesta Pudasjärven
11226: Kongasojan-Ruottisen tien päästä ·Paukkerinharjun
11227: kautta Ryhmeeseen Säkkisen-Neulikon tiehen.
11228:
11229:
11230: E d u s kun n a ll e.
11231:
11232: Pudasjärven kunnassa on virinnyt tie- kansakoulu, saha ja mylly sekä maamies-
11233: hanke Säkkisen-Neulikon tien yhdistämi- seuran toimialueen keskipaikka. Se siis
11234: seksi Paukkerinharjun ryhmäkylän kautta avaisi kahtaaltapäin kulkumalhdollisuudet
11235: Kongasojan-Ruottisenharjun tien päähän, mainituille laitoksille, joille entisistä teistä
11236: joka matka on kaikkiaan 20 km. Yhdys- ei ole mitään apua.
11237: tien rakentamista puoltavat seuraavat sei- 4. Tie tulisi kulkemaan asutushallituksen
11238: kat: toimesta tutkittua Jaalangan suon laitoja,
11239: 1. Maanpuolustuksen kannalta tie olisi joka on viljelyskelpoisuutensa vuoksi ikyllä
11240: tärkeä, kun sitä myöten olisi sen lossitto- hyväksytty asutusalueeksi, mutta tiettömyy-
11241: muuden ja siltojen vähyyden takia lyhyt, tensä takia ei sinne ole ka,tsottu voitavan
11242: suojaisa, suora ja aina päästävä matka asutusalueita sijoittaa. Mainitun tiesuun-
11243: meren rannikolta ja rannikkoradalta itä- nan varrella olisi muitakin laajoja, vilje-
11244: rajaa kulkevalle Kontiomäen-Taivalkosken lyskelpoisia suoalueita yksityistenkin maan-
11245: nyt rakenteella olevalle rada!lle. omistajain hallinnassa, jotka myös siten
11246: 2. Yleiseen liikenteeseen nähden ratojen voitaisiin asutukselle raivata.
11247: välillä o-lisi tämä tie aina kaikin puolin 5. Pudasjärven eteläosista voitaisiin ky-
11248: varmin lossittomuutensa taikia. Toisilla seessäolevan tien kautta päästä liikennöi-
11249: teillä syksyisin ja keväisin lossit tuottavat mään Kontiomäen-Taivalkosken radrulle.
11250: voittamattomiakin esteitä yleiseHe kautta- Esim. Leinosenkylän aseman seuduille on
11251: kulkuliikenteelle. matka vain 60 km. sen sijaan, että se on
11252: 3. Paikallisen liikenteen ja liikenneyh- Ruottisen harjulta Ouluun 114 km. Voi
11253: teyden takia olisi tie ensiarvoisen tär- tulla :kysymykseen m. m. paperipuun kul-
11254: keä yhdistäessään laajan Jongun kylän jetus autoilla mainitulle radalle.
11255: lounaispuolella olevat monilukuiset maa- Edellä esitettyihin perusteluihin nojaten
11256: tilat suoralla tiellä toisiinsa, joten esim. esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
11257: posti- ja linja-autoliikenne voisi kulkea ve- syttäväksi toivomuksen,
11258: sistöjen toista puolta ylös ja palata toista
11259: puolta alas. Sitävastoin nykyisen tilan- että hallitus tutkituttaisi ensi ti-
11260: teen vallitessa ei vesistöjen toisella puo- lassa maantiesuunnan Pudasjärven
11261: lella olevat saa esim. postill!kaan nykyisin. Kongasojan-Ruottisen tien päästä
11262: Tie tulisi kulkemaan Paukkerinharjun ky- Paukkerinha1·jun kautta Ryhmeeseen
11263: läryhmän kautta, jossa on seutukunnan Säkkisen-N eulikon tiehen.
11264:
11265: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
11266:
11267: Kaarlo Hänninen. Heikki Soininen. Eero Nurmesniemi.
11268: Matti Tolppanen. M. 0. Lahtela. Vilho H. Kivioja.
11269: Kusti Arhama.
11270: 283
11271:
11272: xn,z7. - Toiv. al. N:o 102.
11273:
11274:
11275:
11276:
11277: Hänninen y. m.: Tiesuunnan tutkimisesta Kiirningistä Yli-
11278: lihin.
11279:
11280:
11281: E d u s kun n a 11 e.
11282:
11283: Pudasjärven-Iin ja Pudasjärven-Ou- eduskunnan käsiteltävänä, on Kiimingissä
11284: lun välisten maanteiden välille ei noin herätetty kysymys tällä tiesuunnalla ole-
11285: 100 km. pitkällä matkalla ole yhtään yh- van koulupiirin jaosta ja on nyt parhail-
11286: dystietä vielä rakennettu, vaikka paikalli- laan opetusviranomaisten ratkaistavana.
11287: nen ja läpikulkuliikenne sekä metsien Toinen kouluista tulisi rakennettavaksi ky-
11288: käyttö ja asutuksen levittäminen sitä ki- seessäolevan, kahden naapuripitäjän väli-
11289: peästi vaatisivat. Kaikkein tärkein olisi sen yhdystien varrelle. Sitä paitsi Kii-
11290: Kiimingin-Yli-Iin välinen yhdystie, joka minki, joka on puhtaasti pienviljelijäpitäjä
11291: eroaisi Oulun-Kuusamon maantiestä 32.5 ja sen taloudellinen tila heikko, tarvitsee
11292: km. Oulusta Kiiminkijoen pohjoispuolella heti yleisen työmaan, jollaiseksi edellämai-
11293: ja kulkisi Kota- ja Tervajärvien välitse nittu tietyö hyvin sopii.
11294: Yli-Iin kirkolle Iin-Siuruan-Pudasjär- Ei Pohjois-Suomessakaan enää ole monta
11295: ven maantiehen. Tämä noin 26 km. pitkä kuntaa, jotka kuten Kiiminki ja Yli-Ii
11296: tie lyhentäisi maantiematkaa huomattavasti eivät ole suorassa tieyhteydessä keskenään.
11297: Ranualta, Siuruanjokivarrelta, Yli-Iistä ja Mutta kun on samalla kyseessä pitkien tie-
11298: Kuivaniemen Oijärveltä Ouluun. Se tu- yhteyksien puuttuvan pienen osan raken-
11299: lisi kulkemaan kauttaaltaan asutuskelpois- taminen, jota puoltavat sekä taloudelliset
11300: ten alueiden läpi, se helpottaisi puutavaran että kansantaloudellisetkin seikat, olisi tie
11301: kuljetusta (Yli-Iistä ja Ranualta saakka aivan ensi tilassa ei vain tutkittava vaan
11302: voitaisiin nim. kuljettaa Ouluun massa- myös rakennettava.
11303: puita ja halkoja) ja sillä olisi merkitystä Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
11304: myös matkailuliikenteelle. Näin ollen olisi rohkenemme ehdottaa eduskunnan päätet-
11305: tiesuunta, jota edellämainitut kunnatkin täväksi toivomuksen,
11306: kannattavat ja ovat sen rakentamisesta teh-
11307: neet ehdotuksen Pohjois-Suomen ja Kai- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
11308: nuun komitealle, mitä pikimmin tutkittava. taisi tiesuunnan Kiimingistä Yli-
11309: Sen jälkeen kun tämä tieasia oli syksyllä lihin.
11310:
11311: Helsingissä 10 p :nä helmikuuta 1937.
11312:
11313: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
11314: Matti Tolppanen. Kusti Arhama.
11315: Heikki Soininen. Eero Nurmesniemi.
11316: Vilho H. Kivioja.
11317: 284
11318:
11319: Xll,28. - Toiv. a.l. N :o 103.
11320:
11321:
11322:
11323:
11324: Hänninen y. m.: Märärahasta maantien rakentamista var-
11325: ten Kuusamon Tavajärven tien päästä Aittakummulta
11326: Nuorusen tunturin sivu Siikalan taloihin.
11327:
11328:
11329: E d u s kun n a ll e.
11330:
11331: Viitaten vuoden 1933 valtiopäiville jät- että hallitus ottaisi vuoden
11332: tämämme toivomusaloitteen N :o 85 (Liit- 1938 tulo- ja menoa.rvioesitykseensä
11333: teet I-XIII, siv. 587) sekä 1934 valtio- 400,000 markan suuruisen määrära-
11334: päiville jättämämme toivomusaloitteen N: o han maantien rakentamista varten
11335: 103 perusteluihin kunnioittaen ehdotamme Kuusamon Tavajärven tien päästä
11336: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, Aittakummulta Nuorusen tunturin
11337: sivu Siikalan taloihin.
11338:
11339: Helsingissä 9 päiväJlä helmikuuta 1937.
11340:
11341: Kaa.rlo Hänninen. Janne Koivuranta. Vilho H. Kivioja.
11342: S. Salo. Heikki Soininen. Eero Nurmesniemi.
11343: Matti Tolppanen. Kusti Arhama. M. 0. Lahtela.
11344: 285
11345:
11346: XII,29. - Toiv. a;l. N :o 104.
11347:
11348:
11349:
11350:
11351: Hänninen y. m.: lf!läärärahasta maantien mkentamiseksi Ni-
11352: van talon kohdalta Eksymän kautta Enojärvelle Kuu-
11353: samossa.
11354:
11355:
11356: Ed u s kunnalle.
11357:
11358: V altakunnan itärajan lähelle johtava maanpuolustuksellekin, jota myös on tie-
11359: Enojärven haaratie, joka on jo valtion puo- politiikassa muistettava.
11360: lesta tutkittu ja kustannusarvio laadittu, 5. Kun isojako Kuusamossa on keskeyt-
11361: eroaa Mäkelän---Heikkilän-Pukarin tiestä tänyt kai1kki metsätyöt, pitäisi sen tähden
11362: Nivan talon läheltä ja suuntautuu Eksy- varata työttömyyden torjumiseksi ainakin
11363: män talon kautta Enojärven ryhmäkylään. kaksi maantietyötä pitäjän pohjoisosiin.
11364: 'rämän noin 1'5 km. pituisen tien rakenta- Mielestämme juuri tällaiset tietyöt kuin
11365: mista puoltavat seuraavat tosiseikat: tämä ja Aittakummun-Siikalan. olisi sii-
11366: 1. Tien vaikutuspiiriin tulisi kuulumaan hen sopiva, koska niiden tuottama hyöty
11367: kolmattakymmentä taloa, jotka tähän muutamien vuosien perästä alkavassa val-
11368: saakka kesällä ovat päässeet maantielle tion metsien käytössä korvaisi rakennus-
11369: vain vaikea.kulkuisen Karhujoen vesistön kustannukset.
11370: kautta tai jalkapolkuja pitkin. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
11371: 2. Asutusmahdollisuudet ovat hyvät, sillä saamme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
11372: suot ovat laadultaan ensiluokkaisia ja niitä hyväksyttäväksi toivomuksen,
11373: on tämän tien varrella alettu ripeästi rai-
11374: vata kasvukuntoon. että hallitus ottaisi vuoden 1938
11375: 3. Tämä tie parantaisi itärajalla valtion tulo- ja menoarvioesitykseen 300,000
11376: metsien hintoja .pa!ljon enemmän kuin tie markan suuruisen määrärahan maan-
11377: tulisi maksamaan, sillä sen päästä alkaa tien ·rakentamiseksi Nivan talon koh-
11378: Koillis-Suomen elhkä paras, koskematon dalta (Mäkelän-H eikkilän-Pukarin
11379: kuusimetsäalue. tieltä) Eksy1nän kautta Eno.färvelle
11380: 4. Enojärven haaratiellä on merkitystä Kuusamossa.
11381:
11382: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
11383:
11384: Kaarlo Hänninen. Heikki Soininen. Eero Nurmesniemi.
11385: Matti Tolppanen. M. 0. Lahtela. Vilho H. Kivioja.
11386: Kusti Arhama.
11387: 286
11388:
11389: XII,ao. - Toiv. al. N :o 105.
11390:
11391:
11392:
11393:
11394: Hämrinen y. m.: Määrärahasta haaratien rakentarnista var-
11395: ten Kuusarnon-Tuutijärven tiestä Paanajärven luoteis-
11396: kulrnasta Ruskeakalliolle.
11397:
11398:
11399: E d u s k u n n a ll e.
11400:
11401: Viitaten vuoden 1936 valtiopäivillä teke- että hallitus vuoden 1938 tulo- ja
11402: mämme rahaasia-aloitteen N: o 223 perus- rnenoarvioesitykseensä ottaisi 400,000
11403: teluihin (Liitteet 1-XII, s. 622) kunnioit- rnarkan suuruisen rnäärärahan sivu-
11404: taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttä- tien ( erärna:antien) rakentarnista var-
11405: väksi toivomuksen, ten Kuusarnon-Tuutijärven tiestä
11406: Paanajärven luoteiskulmasta Ruskea-
11407: kalliolle.
11408:
11409: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
11410:
11411: Kaarlo Hänninen. Kusti Arhama. Eero Nurmesniemi.
11412: S. Salo. Janne Koivuranta. Vilho H. Kivioja.
11413: Matti Tolppanen. Heikki Soininen. M. 0. Lahtela.
11414: 287
11415:
11416: Xlii,3L - Toiv. al. N:o 106.
11417:
11418:
11419:
11420:
11421: Lohi y. m. : Ranuan-Posion maantien rakentamisesta.
11422:
11423:
11424: E d u s k u n n a ll e.
11425:
11426: Jo .pitemmän aikaa on ollut suunnitteilla olisi kenties tutkittava toinenkin vaihto-
11427: maantien rakentaminen Ranuan ja Posion ehto, nimittäin, että tie yhtyisi Posion-
11428: kuntien välille. Pohjois~Suomen maantie- Rovaniemen tiehen Perä-Posiossa. Kun näin
11429: komitea on myöskin tämän tien ehdottanut olisi molemmat suunnat tutkittu, voitaisiin
11430: rakennettavaksi. Tutkimus ja kustannusar- tie rakentaa edullisimmaksi havaittua suun-
11431: vio on myöskin tietä varten laadittu jo til!a.
11432: toistakymmentä vuotta sitten. Tämä kus- Ehdotamme siis eduskunnan hyväksyttä-
11433: tannusarvio lienee jo vanhentunut, joten väksi toivomuksen,
11434: se nykyoloissa ei liene paikkansapitävä.
11435: Tien suunta on tutkittu Ranuan Impiöstä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11436: Posion Raistakkaan. toimenpiteisiin Ranua11r-Posion vä-
11437: Kun senjälkeen on rakennettu maantie lisen maantien rakentamiseksi.
11438: Posidlta Rovaniemelle, johtuu tästä että
11439:
11440: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
11441:
11442: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
11443: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
11444: 288
11445:
11446: Xll,32. - Toiv. al. N:o 107.
11447:
11448:
11449:
11450:
11451: Koivura.ntå y. m.: Määrärahasta maantien mkentamiseht
11452: Muurolan asemalta Louejärven ja Lohijärven kylien
11453: kautta Ylitornion-Raanujärven maantiehe'n.
11454:
11455:
11456: E d u s k u n n a ll e.
11457:
11458: Viittaamalla vuoden 1935 valtiopäiville että hallitus ottaisi vuoden 1938
11459: jätetyn rahaasia-aloitteen n: o 21 peruste- talousarvioesitykseen 500,000 markan
11460: luihin (Liitteet 1-XII, s. 195) ehdotamme määrärahan maantien mkentamista,
11461: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi varten Muurolan asemalta Louejär-
11462: toivomuksen, ven ja Lohijärven kylien kautta Yli-
11463: tornion-Raanujät·ven maantiehen.
11464:
11465: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
11466:
11467: Janne Koivuranta. Lauri Kaijalainen.
11468: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
11469: J. Takala.
11470: 289
11471:
11472: XII,aa. - Toiv. al. N :o 108.
11473:
11474:
11475:
11476:
11477: Koivuranta y. m.: Määrärahastn maantien rakentamiseksi
11478: Rovaniemen Sierilän lossilta Kemijoen eteläpuolta Pek-
11479: kalan lossille.
11480:
11481:
11482: E d u s kun n a ll e.
11483:
11484: Viitta:amalla v. 1930 valtiopäivillä jä- että hallitus ottaisi vuoden 1938 ta-
11485: tetyn rahaasia-al'oitteen n:o 35 perustelui- lousarvioesitykseensä 1,000,000 mar-
11486: hin (Liitteet I-XII s. 121) ehdotamme kan suuruisen määrärahan maantien
11487: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi rakentamiseksi Rovaniemellä olevalta
11488: toivomuksen, Sierilän lossilta ylempänä olevalle
11489: Pekkalan lossille Kemijoen etelä-
11490: puolta.
11491:
11492: Helsingissä 10 p:nä helmikuuta 1937.
11493:
11494: Janne Koivuranta. Lauri Kaijalainen.
11495: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
11496: J. Takala.
11497:
11498:
11499:
11500:
11501: 37
11502: 290
11503:
11504: XII,34. - Toiv. wl. N :o 109.
11505:
11506:
11507:
11508:
11509: Koivuranta y. m.: Määrärahasta erämaantien rakentamiseksi
11510: Rovaniemen-Sodankylän maantiestä Korvalan tienoilta
11511: Rovaniemen Niesin kylään.
11512:
11513:
11514: E d u s k u n n a ll e.
11515:
11516: Viittaamalla v. 1934 valtiopäivillä jä- että hallitus ottaisi vuoden 1938
11517: tetyn raha,asia-aloitteen n:o 12 p~erustelui talousarvioesitykseensä 750,000 mar-
11518: hin (Liitteet I-XIII s. 114) ehdotamme kan määrärahan erämaantien raken-
11519: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi tamiseksi Rovaniemen---Sodankylän
11520: toivomuksen, maantiestä Ko1'valan tienoilta Niesin
11521: kylään Rovaniemen kunnassa.
11522:
11523: Helsingissä 10 p:nä heLmikuuta 1937.
11524:
11525: Janne Koivuranta. Lauri Kaijalainen.
11526: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
11527: J. Takala.
11528: 291
11529:
11530: Xll,35. - Toiv. al. N:o 110.
11531:
11532:
11533:
11534:
11535: Junes y. m.: Määrärahasta Kolarin-Kurtakan maantien
11536: rakentamiseksi.
11537:
11538:
11539: E d u s k u n n a ll e.
11540:
11541: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on että hallitus ottaisi ensi vuoden
11542: esitetty v. 1936 valtiopäiville jätetyssä tulo- ja; menoarvioesitykseen määrä-
11543: rahaasia-aloitteessa N: o 227, rohkenemme mhan Kolarin pitäjässä olevan Ko-
11544: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet- larin-Kurtakon maantien rakenta-
11545: täväksi toivomuksen, mista varten.
11546:
11547: H~lsingissä 10 p:nä helmikuuta 1937.
11548:
11549: Antti Junes. K. A. Lohi.
11550: 292
11551:
11552: XU,36. - Toiv. al. N :o 111.
11553:
11554:
11555:
11556:
11557: Lahtela y. m.: Määrärahasta yhdystien rakentamiseksi Ke-
11558: mijärven Javarukselta Sodankylän Vuojärveen.
11559:
11560: E d u s k u n n a ll e.
11561:
11562: Kemijärven rautatieasema on maamme mioon, että tämän yhdystien puutteen ta-
11563: rataverkoston pohjoisin päätekohta, joka kia täytyy sen suuren liikenteen, mikä ny-
11564: on lähinnä Sodankylää, Inaria ja Petsamoa. kyään on Rovaniemen-Sodankylän-Ina-
11565: Matka Petsamosta, Inarista ja Sodanky- rin-Petsamon maantiellä, sivuuttaa lähin
11566: lästä on noin 40 km lyhempi Kemijärven rautatieasema ja liikennöidä 40 km pitempi
11567: asemalle kuin R·ovaniemelle. Sodankylä, maantiematka, on selvää, että siitä kärsii
11568: Inari ja Petsamo kuuluvat siis Kemijärven liikenne ja että se aiheuttaa samalla suuren
11569: rautatien luonnolliseen vaikutuspiiriin. tulojen vähentymisen Kemijärven rauta-
11570: Kemijärven rautatie, jonka rakentamiseen tielle, joka kykenisi palvelemaan myöskin
11571: on uhrattu yli 100 milj. markkaa, ei kui- Lapin liikennettä.
11572: tenkaan voi palvella sen luonnollista vai- Kysymyksessä olevan tien rakentaminen
11573: lmtusaluetta sen takia, että Kemijärven on tarpeellinen myöskin Javaruksen ja
11574: asemalle Lapista johtavaa tulotietä ei ole Vuojärven välillä olevain valtion metsien
11575: rakennettu eikä hallitus ole vielä vuoden takia. Jos tie tulisi rakennetuksi voi-
11576: 1937 tulo- ja menoarvioesitykseensäkään taisiin sitä tietä valtion metsissä olevat
11577: ottanut sen rakentamiseen määrärahaa. puut kulj;ettaa autoilla Kemijärven ase-
11578: Sodankylän, Inarin ja Petsamon. liikenne malle taikka Ja varusj okeen, koska niiden
11579: voitaisiin helpoimmin johtaa Kemijärven hevoskuljetus ei ole pitkän matkan takia
11580: :rautatieasemalle rakentamalla yhdystie tarkoituksenmukainen eikä kannattava.
11581: Kemijärven-Pelkosenniemen maantiestä Kun tämän Kemijärven asemalle johta-
11582: Javaruksen kylään rakennetun tien jatkona van tarpeellisimman tulotien rakentaminen
11583: Rovaniemen.-,Sodanky län maantiehen Vuo- on valtion metsätalouden ja liikenteen hel-
11584: järven kylässä. ,Javaruksen-Vuojärven vä- poittamisen sekä Kemijärven rautatien tu-
11585: lillä on vain 26.5 lmn pitkä tietön taiva:l, lojen lisäämisen kannalta tarpeellinen ja
11586: johon maantien rakentaminen metsähalli- välttämätön ja sen rakentamisen lykkäyty-
11587: tuksen laatiman suunnitelman ja kustan- minen tuonnemmaksi ei ole tarkoituksen-
11588: nusarvion mukaan tulisi maksamaan ainoas- mukainen, ehdotamme 'kunnioittaen edus-
11589: taan 833,000 markkaa. Tämän yhdystien kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11590: rakentamisella, kuten kartta osoittaa, avat-
11591: taisiin suorin kulkureitti Kemijärven rau- että hallitws ottaisi vuoden 1938
11592: tatieasemalta Sodankylään, Inariin ja Pet- tulo- ja menoarvioesitykseensä maa-
11593: samoon ja lyhentää näiden kaukaisten seu- rärahan Kemijärven J avarukselta
11594: tujen maantiematkaa lähimmälle rautatie- Sodankylän Vuojärveen rakennetta-
11595: asemalle noin 40 kilometrillä. Ottaen huo- vaa yhdystietä varten.
11596: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
11597:
11598: M. 0. Lahtela. S. Salo. Janne Koivuranta.
11599: Eero Nurmesniemi. Kusti Arhama. J. Takala.
11600: Kaarlo Hänninen.
11601: 293
11602:
11603: XII.37. - Toiv. a.l. N:o H2.
11604:
11605:
11606:
11607:
11608: Lahtela y. m.: Toimenpiteistä Sallan-Lampelan-Vuosna-
11609: järven-Tuutijärven maantien rakentamiseksi.
11610:
11611:
11612: E d u s k u n n a 11 e.
11613:
11614: Sallan kuntaan kuuluviin Sovajärven minen olisi pitänyt toteuttaa jo kauan ai-
11615: ja Tuntijärven kyliin on aikanaan raken- kaa sitten, niiden asukkaiden tientarpeen-
11616: nettu maantie Kuusamosta Paanajärven ky- kin tyydyttämisen vuoksi, jotka asuvat
11617: lään rakennetun maantien jatkona. Kysy- mainituissa kylissä. Tämän tien rakenta-
11618: mys sanotun tien edelleen jatkamisesta minen olisi valtion metsätalouden kannalta
11619: Vuosnajärven ja I.ampelan kylän roautta myöskin erikoisen tarpeellinen. Tulisiharr
11620: Sallan kirkolle on ollut vuosikymmenen vi- tie kulkemaan sellaisen valtion metsämaan
11621: reillä, mutta ei tien rakentamiseen ole vielä läpi, josta laskevat vedet Venäjälle ja j'Osta
11622: ryhdytty, vaikka tämän n. 50 km. pitkän puita ei ole milloinkaan hakattu eikä voi-
11623: yhdystien rakentaminen on tarpeellinen. dakaan hakata, koska niiden hevosilla kul-
11624: Tämän yhdystien puutteen takia täytyy jettaminen on kannattamatonta. Tien ra-
11625: Tuntijärven ja S'Ovajärven asukkaiden mat- kennettua voitaisiin valtion metsistä sekä
11626: kustaa Sovajärvestä Kuusamon Käylänkos- Tuntijärven j'a Sovajärven tilallisten mailta
11627: kelle ja sieltä Kuusamon-Hautajärven- kuljettaa puut autoilla Kemijokeen laske-
11628: Märkäjärven tietä Kemijärven-Sallan vaan SaUajokeen, joka on hyvä uittoväylä
11629: maantielle ja vasta tätä tietä Sallan kir- ja siten muuttaa nyt arvottomina olevat
11630: kolle. Tämän kiertomatkan pituus on tuu- suuret puutavaramäärät arvopuiksi. Yksin-
11631: tijärveläisille n. 150 ja sovajärveläisille 130 omaan puutavaran kuljetuksenkin takia:
11632: km. Tuutijärveläiset saavat siis 50 km: n olisi tämä tie rakennettava. Matkailuliikenne,
11633: asemasta matkustaa kolme kertaa pitemmän joka on vuosi vuodelta lisääntynyt, kaipaa
11634: matkan päästäkseen oman kuntansa kirkon- myöskin puheena olevan maantien raken-
11635: kylään. Sallan kirkonkylän ja Tuutij&r- tamista. Avautuisihan siitä suora kulku-
11636: ven välillä olevien Vuosnajärven ja Lam- reitti Kuusamosta kuuluisan Paanajärven
11637: pelan kylien asukkailla ei ole minkään- kautta Sailaan, jossa on kaickille tunnettu
11638: laista maantietä. He asuvat siis aivan matkailijain ihailema Sallatunturi, jonroa
11639: tiettömien matkojen takana. Ei voi olla vieritse tie tulisi kulkemaan Sallan kirkon-
11640: kohtuullista, että raj,aseutuasukkaiden tulee kylän ja Lampe1an kylän välisellä alueella.
11641: elää tiettömien matkojen takana ja tehdä Kyseessäolevan tien rakentaminen elvyt-
11642: mahdottomia kiertomatkoja vielä silloinkin täisi tien v~aikutuspiirissä olevan väestön
11643: kun muualla maassa on päästy niin pit- talouselämää ja antaisi näiden seutujen
11644: källe, että entisiä teitä rakennetaan uudel- asukkaille sen tuen, jota ne kipeästi kai-
11645: leen ja oijotaan pienetkin tienmutkat. paavat.
11646: Sallan-Tuutijärven ma~antien rakenta- Kun tämän tien rakentaminen on tar-
11647: 294 XII,37. - Sallan-Lampelan-Vuosnajärven-'l'uutijärven maantie.
11648:
11649: peellinen ja kun ei koko laajan Sallan kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11650: nan alueella ole yhtään maantierakennusta toimenpiteisiin Salla11r-Lampela11r-
11651: olemassa, ehdotamme kunnioittaen edus- V uosnajärve11r-Tuutijärven maan-
11652: kunnan päätettäväksi toivomuksen, tien rakentamiseksi.
11653:
11654: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
11655:
11656: M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
11657: Eero Nurmesniemi. Kaarlo Hänninen.
11658: S. Salo. Janne Koivuranta.
11659: J. Takala.
11660: 295
11661:
11662: XII,3s. - Toiv. al. N:o 113.
11663:
11664:
11665:
11666:
11667: Kaijalainen: Toimenpiteistä Pelkosenniemen-Kairalan-
11668: Sodankylän maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
11669:
11670:
11671: E d u s kun n a ll e.
11672:
11673: Viitaten v. 1936 valtiopäivillä eduskun- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11674: nalle jätet;yn rah. al. n: o 235 perusteluihin siin Pelkosenniemen-Kairalan--So-
11675: (Liitteet I-XII, siv. 636) ehdotan kun- dankylän maantien rakennustöiden
11676: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- jatkamiseksi.
11677: muksen,
11678:
11679: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
11680:
11681: Lauri Kaijalainen.
11682: 296
11683:
11684: X'II,39.- Toiv. al. N:o 114.
11685:
11686:
11687:
11688:
11689: Kaijalainen: Toimenpiteistä Kittilän Könkäältä Enonte-
11690: kiölle johtavan maantien rakentamiseksi.
11691:
11692:
11693: E d u s k u n n a ll e.
11694:
11695: Viittaamalla v. 1936 valtiopäivillä edus- merkitys myöskin kauttakulkutienä. Se ei
11696: kunnalle jätetyn rah. al. n:o 234 peruste- jäisi yksinomaan Kittilän ja Enontekiön pi-
11697: luihin (Liitteet I-XII, siv. 635) koskeva täjien yhdystieksi, vaan muodostuisi siitä
11698: Kittilän-Enontekiön maantien rakenta- vilkasliikenteisimpiä matkailuteitä koko
11699: mista, pyydän lisäksi mainita, että sen jäl- Länsi-Lapissa. Mainittakoon vain, että
11700: keen kuin Muonion-Kittilän maantie ai- tien suunta kulkee pitkin Pallas-Ounastun-
11701: koinaan valmistui, o~ koko siinä osassa laa- turin kansallispuistoalueen itäistä laitaa.
11702: jaa Lappia, jonka liikenneolojen paranta- Sen vuoksi pitää myöskin Suomen Matkai-
11703: misesta tässä on kysymys, Pohjois-Suomen lijayhdistys tämän tien rakentamista erit-
11704: ja Karjalan maantiekomitean rakennusoh- täin tärkeänä ja kiireellisenä.
11705: jelman toteuttaminen jäänyt pysähdyksiin. Edellä lausutun nojalla kunnioittaen eh-
11706: Tämä on valitettavaa ei vain sen vuoksi, dotan eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
11707: että Kittilän ja Enontekiön pitäjien väl~. sen,
11708: nen erämaa-asutus on aivan liian kauan että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11709: joutunut kärsimään tienpuutetta, vaan siin Kittilän Könkäältä Enontekiölle
11710: myöskin siitä syystä, että Kittilän-Enon- johtavan maantien rakentamiseksi.
11711: tekiön maantiellä tulisi olemaan huomattava
11712:
11713: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
11714:
11715: Lauri Kaijalainen.
11716: 297
11717:
11718: XII,4o. - Toiv. al. N :o 115.
11719:
11720:
11721:
11722:
11723: Syrjänen y. m.: Määrärahasta sillan rakentamiseksi Kymi-
11724: joen yli Kuusankosken alapuolelle.
11725:
11726:
11727: E d u s kun n a ll e.
11728:
11729: Viitaten jo aikaisemmin ja viimeksi syys- että hallitus vuoden 1938 tulo- ja
11730: kuun 4 päivänä 1936 valtiopäiville jätet- menoarvioesitykseen ottaisi 1,000,000
11731: tyyn rahaasia-aloitteeseen n: o 238, pyy- markan suuruisen määrärahan sillan
11732: dämme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan mkentamista varten Kymijoen yli
11733: päätettäväksi toivomuksen, Kuusankosken alapuolelle K uusan-
11734: niemen ja Ruotsulan kylien välille.
11735:
11736: Helsingissä 2 p: nä helmikuuta 1937.
11737:
11738: Aug. Syrjänen. Aug. Kuusisto.
11739:
11740:
11741:
11742:
11743: 38
11744: 298
11745:
11746: XH,41. - Toiv. al. ·N :o 116.
11747:
11748:
11749:
11750:
11751: Leppälä y. m.: Määrärahasta lautan hankkimiseksi Mantsin-
11752: saaren ja Lunkulansaaren väliseen salmeen.
11753:
11754:
11755: E d u s kun n alle.
11756:
11757: Suurimman työttömyyden vallitessa ra- ei Jaisi hyödyttömäksi, olisi kyseeilinen
11758: kennettiin Mantsinsaaresta Lunkulansaa- suunnitelma loppuunsaatettava ja lautta
11759: reen Laatokalla 1,140 metriä pitkä ja pin- tarpeellisine varusteineen hankittava välit-
11760: nalta 3 m. leveä tiepenger, mikä valmistui tämään kulkuyhteyttä mainittujen saarien
11761: v. 1931 ja käytäntöön kelvollisena vastaan- välille.
11762: otettiin 14/8 1931. Lunkulan puoleiselle Tämänlainen toimenpide on tullut sitä-
11763: rannalle jätettiin vapaata vesiväylää laiva- kin välttämättömämmäksi ja kiireellisem-
11764: kulkua varten 300 m. Tarkoituksena oli mäksi kun Mantsinsaarelle parhaillaan ra-
11765: vahvistaa Lunkulansaaren ranta laiturilla, kenetaan sairasmajaa, jotta sitä Lunkulan-
11766: rakentaa siitä n. 200 m. tie Lunkulansaa- saarenkin asukkaat voisivat käyttää. Li-
11767: ren mantereelle johtavaan tiehen sekä hank- säksi on Mantsinsaarella huomattava puo-
11768: kia lautta välittämään liikennettä Mantsin- lustuslaitoksen osasto, jolle välitön yhteys
11769: saaresta Lunkulansaareen, josta jo silta joh- mantereeseen olisi välttämätön.
11770: taa mantereelle. Täten tahdottiin poistaa Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
11771: ne liikennevaikeudet, joita sanotun saaren kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
11772: lähes 2,000 asukkaalla on varsinkin ke- täväksi toivomuksen,
11773: väällä ja syksyllä jääesteiden tähden. Tar-
11774: koitus jäi kuitenkin toteutumatta ja suun- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11775: nitelma loppuunsaattamatta, kun sanottua siin lautan hankkimiseksi Mantsin-
11776: lauttaa ei toistaiseksi ole hankittu. Jotta saaren ja Lunkulansaaren väliseen
11777: ei tämä arvokas työ, joka valtion ja paikka- salmeen ja ottaisi sitä varten määrä-
11778: kuntalaisten yhteisin voimin tehtiin tul- rahan vuoden 1938 tulo- ja meno-
11779: len maksamaan lähes 2 miljoonaa markkaa, arvioesity kseen.
11780:
11781: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1937.
11782:
11783: Juhani Leppälä. Jussi Raatikainen.
11784: Kaapro Huittinen. Jussi Lonkainen.
11785: Väinö Kaasalainen. Kaapro Moilanen.
11786: Arvo Inkilä. Jussi Rapo.
11787: Erkki Paavolainen. A. Halonen.
11788: 299
11789:
11790: XII,42. - Toiv. al. N:o 117.
11791:
11792:
11793:
11794:
11795: Jutila y. m.: Määrärahasta Oravikiven salmen sillan raken-
11796: tamiseksi Heinolan-Jyväskylän maantiellä.
11797:
11798:
11799: E d u s kun n a ll e.
11800:
11801: f_.iikenne Heinolan-Jyväskylän välisellä sillan rakentamiseen ole vielä kiinnitetty
11802: valtamaantiellä on vuosi vuodelta käynyt tarpeellista huomiota siitäkään huolimatta,
11803: yhä vilkkaammaksi. Liikenne ei rajoitu vaikka Joutsan kunnanvaltuusto on jo v.
11804: enää yksinomaan matkustajia kuljettavaan 1933 huhtikuun 10 p :nä pitämässään ko-
11805: autoliikenteeseen, vaan liikennettä lisää kouksessa päättänyt anoa Oravikiven sal-
11806: huomattavasti Heinolan asemalta suuntau- meen siltaa rakennettavaksi, joka anomus
11807: tuva kappale- y. m. tavarain kuljetus Jout- on lähetetty läänin maaherralle ja sieltä
11808: saan sekä muihin Itä-Hämeen pitäjiin sekä edelleen tie- ja vesirakennushallitukselle.
11809: päinvastaiseen suuntautuva puutavarankul- Tämäkin Joutsan kunnan anomus osoittaa,
11810: jetus Heinolaan. Mainittua liikennettä hait- että mainitun sillan rakentaminen olisi tar-
11811: taa kuitenkin suuresti se, että Joutsan ja peenvaatima ja ajankohtainen.
11812: Hartolan pitäjien välillä Oravikiven salmen Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme
11813: ylikulkupaikalla ei ole siltaa, vaan liiken- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
11814: nettä on välitetty verrattain puutteellisella syttäväksi toivomuksen,
11815: lossilla. Jokainen vähänkin liikenneoloja
11816: tunteva henkilö tietää ja tuntee ne vaikeu.. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
11817: det, jotka lossi aiheuttaa vilkasliikenteisellä toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
11818: tiellä erikoisesti talven aikana. Vaikka Oravikiven salmeen H einolan-Jy-
11819: tie- ja vesirakennuspiirin puolesta on tämän väskylän väliselle maantielle ja ot-
11820: suuriliikenteisen maantien muuhun kuntoon taisi vuoden 1938 · talousarvioon sitii
11821: kiinnitetty huomiota ei Oravikiven salmen varten määrärahan.
11822:
11823: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1937.
11824:
11825: Emil Jutila. Alex Hämäläinen. Toivo Halonen.
11826: Matti Tolppanen. J. Takala. Eemil Luukka.
11827: Albin Asikainen. A. Kemppi. A. Pohjannoro.
11828: Aino Luostarinen. Heikki Soininen. Edv. Pesonen.
11829: T. N. Vilhula.
11830: 300
11831:
11832: XII,43. - Toiv. al. ,N :o 118.
11833:
11834:
11835:
11836:
11837: Nurmesniemi y. m.: Määrärahasta Tikkalansalmen sillan
11838: rakentamista varten.
11839:
11840:
11841: E d u s k u n n a 11 e.
11842:
11843: Viitaten toiv. al. n:·o 139 vuoden 1936 että hallitus ottaisi vuoden 1938
11844: va:ltiopäivillä (Liitteet XII 45. s. 870) eh- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
11845: dotamme kunnioittaen eduskunnan päätet- lisen määrärahan sillan rakentamista
11846: täväksi toivomuksen, varten Tikkalansalmeen Pyhäjärven
11847: pitäjässä Oulun lääniä.
11848:
11849: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1937.
11850:
11851: Eero Nurmesniemi. Kaarlo Hänninen.
11852: Kusti Arhama. Vilho H. Kivioja.
11853: 301
11854:
11855: Xli,H. - Toiv. aJ.. N :o 119.
11856:
11857:
11858:
11859:
11860: Nurmesniemi y. m.: Määrärahasta Uittosalmen sillan raken-
11861: tamista varten.
11862:
11863:
11864: E d u s k u n n a ll e.
11865:
11866: Viitaten toiv. al. n:o 138 vuoden 1936 että hallitus ottaisi vuoden 1938
11867: valtiopäivillä (J...iitteet XII,44 s. 869) ehdo- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
11868: tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä- lisen määrärahan sillan rakentamista
11869: väksi toivomuksen, varten Uittosalmeen Haapajärven
11870: pitäjässä Oulun lääniä.
11871:
11872: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1937.
11873:
11874: Eero Nurmesniemi. Kaarlo Hänninen.
11875: Kusti Arhama. Vilho H. Kivioja.
11876: 302
11877:
11878: Xli,45. - Toiv. al. N :o 120.
11879:
11880:
11881:
11882:
11883: Salo y. m.: Määrärahasta sillan rakentamiseksi Oulujoen yli
11884: Utajärven aseman kohdalla.
11885:
11886:
11887: E d u s k u n n a 11 e.
11888:
11889: Viitaten v. 1936 v·altiopäiville tehtyyn että hallitus ottaisi vuoden 1938
11890: rahoosia-aloitteeseen n:'O 247 (L. IV,3o4. s. talousarvioesitykseen 1 milj. markan
11891: 651) pyydämme kunnioittaen ehdottaa määrärahan sillan rakentamiseksi
11892: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, Oulujoen yli Utajärven aseman ja
11893: kirkonkylän kohdalla.
11894:
11895: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
11896:
11897: S. Salo. Kusti Arhama. M. 0. Lahtela.
11898: 303
11899:
11900: Xll,46. - Toiv. al. N :o 12,1.
11901:
11902:
11903:
11904:
11905: Salo y. m.: Määrärahasta penkereen ja sillan rakentami-
11906: seksi Oterman lossipaikalle.
11907:
11908:
11909: E d u s k u n n a ~ l e.
11910:
11911: Oulun-Nurmeksen radalla olevalta Vaa- sillan avulla on siten varmasti kaikkein
11912: lan asemalta lähtevän Puolangan maantien helpoimpia, verratessa sitä muihin saman
11913: katkaisee Oulujokeen laskeva Oterman ve- levyisiin lossipaikkoihin. Vaikeakulkuison
11914: sistö jonka yli liikenne kulkee n. 400 m:n lossipai:kan poistamista vaatisi kiireellisesti
11915: levyisen Oterman salmen lossin avulla. Mai- yhä kasvava, Vaalan asemalle autoilla ta-
11916: nitun leveän salmen lossiliikenne on sen pahtuva pienpuutavaran kuljetus. Jotta
11917: vuoksi vaikea että lossipaikka on luultavasti pengerrystyöhön jo v. 1938 aikana päästäi-
11918: maamme kaikista lossiväylistä matalin, siin ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
11919: koska siitä muutama vuosi takaperin ajet- hyväksyttäväksi toivomuksen,
11920: tiin pohjaa myöden henkilöautollakin. Sal-
11921: messa tulvanaikanakin olevan verrattain että hallitus ottaisi vuoden 1938
11922: pienen veden kulun vuoksi tarvittaisiin talousarvioesitykseen 300,000 markan
11923: siinä vain verraten lyhyt silta ja tulva- määrärahctn penkereen ja sillan ra-
11924: korkeudenkin vähästä vaihtelusta johtuen kentamista varten Oterman lassi-
11925: matala pengerrys nykyiselle lossipaikalle. paikalle Vaalan-Puolangan maan-
11926: r~ossivaikeuden poistaminen penkereen ja tiellä.
11927:
11928: Helsingissä 11 p. helmikuuta 1937.
11929:
11930: S. Salo. Kusti Arhama. M. 0. Lahtela.
11931: 304
11932:
11933: XII,47. - Toiv. al. N :o 122.
11934:
11935:
11936:
11937:
11938: Hänninen y. m.: Määrärahasta sillan rakentamista varten
11939: Iijoen vesireitin poikki Taivalkosken Jokijärven Romp-
11940: pasen salmen lossin tilalle.
11941:
11942:
11943: E d u s k u n n a 11 e.
11944:
11945: Viitaten vuoden 1836 valtiopäivillä teh- että hallitus vuoden 1938 tulo- ja
11946: dyn rahaasia-aloitteen N: o 251 perustelui- menoarvioon ottaisi 500,000 markan
11947: hin (Liitteet I-XII s. 656), ehdotamme suuruisen määrärahan sillan rakenta-
11948: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, mista varten Iijoen vesireitin poikki
11949: Taivalkosken Jokijärven Romppasen
11950: salmen lossin tilalle.
11951:
11952: Helsingissä 9 p:nä helmikuuta 1937.
11953:
11954: Kaarlo Hänninen. Kusti Arhama. Eero Nurmesniemi.
11955: S. Salo. Janne Koivuranta. Vilho H. Kivioja.
11956: Matti Tolppanen. Heikki Soininen. M. 0. Lahtela.
11957: XU,4s. - T·oiv .al. N:o 123.
11958:
11959:
11960:
11961:
11962: Lahtela y. m.: Määrärahasta silta- ja pengerrystöiden
11963: aloittamista varten Kemijärven-SaUan maantien Kemi-
11964: joen ylimenokohdan lossivälin lyhentämiseksi.
11965:
11966:
11967:
11968: E d u s k u n n a ll e.
11969:
11970:
11971: Kemijärven-Sallan maantiellä Ke'mijär- Vuonna
11972: ven kirkonkylästä lähtien Kemijoen yli joh- 1935
11973: 1
11974: 1 19 3 6
11975: tava lossi on maamme maanteillä olevista Kulkuneuvon laatu kev~- .. kevääl-
11976: losseista pisin. Sen pituus veden korkeu- Jä vuo- syksyllällä vuo- syksyllä
11977: rokaut- vuoro- rokaut- vuoro-
11978: desta riippuen on 1,500-1,900 metriä. Joen ta kautta ta kautta
11979: yli kuljetus suoritetaan moottoriveneen kul-
11980: jettamalla lautalla. Ylikuljetus on kuiten- Raskaat autot 25 30 15 58
11981: kin jo yksin kuljetettavan matkan pituu- Kevvet autot ...... 17 24 12 24
11982: Hevosajoneuvot .... 7 10 12 16
11983: denkin vuoksi hidasta ja liikennettä vai-
11984: keuttavaa hyvilläkin ilmoilla puhumatta-
11985: kaan myrskyistä, jolloin kuljetus saattaa Edellä olevasta selviää, että kelirikkojen
11986: keskeytyä kokonaan siksi kunnes myrsky aiheuttama liikenteen keskeytyminen on
11987: lakkaa. Keväällä ja syksyllä olevien keli- niin suuri, että jo yksin tämän vuoksi olisi
11988: rikkojen aikana on ylikuljetus aivan mah- ryhdyttävä toimenpiteisiin liikennettä estä-
11989: doton ja keskeyttää liikenteen pitkiksi vän haitan poistamiseksi.
11990: ajoiksi kokonaisuudessaan, riippuen keskey-
11991: tyksen pituus keväällä jäiden heikontumi- Liikenne sanotussa lossissa on vilkas ja
11992: sesta ja syksyllä niiden kantavaksi tulemi- vuosi vuodelta kasvava. Tie- ja vesiraken-
11993: sesta sekä yli pyrkivien kulkuneuvojen laa- nusviranomaisten toimesta on sanotussa los-
11994: dusta ja painosta, kuten seuraava taulukko sissa suoritettu kesällä 1935 ja 1936 liiken-
11995: osoittaa: nelaskelma edeltäpäin määräämättöminä
11996: päivinä kahdesti kuukaudessa ja saatu tässä
11997: Kelirikkojen aiheuttama liikenteen kes- laskennassa seuraavat päivittäiset liikenne-
11998: keytyminen Kemijärven lossissa: tiedot:
11999:
12000:
12001:
12002:
12003: 39
12004: 306 XII,4s. - Kemijärven-Sallan maantiesilta.
12005:
12006: Kesällä 1935.
12007: Työajoneuvoja H enkilöaj oneu voja
12008: .... Moot-
12009: ..
12010: 2!-
12011: t:l Hevosajo-
12012: neuvoja
12013: Kuorma-autoja
12014: Hevosajo-
12015: neuvoja
12016: Henkilö-
12017: autoja
12018: Omnibus-
12019: autoja
12020: Polku- tori-
12021: pyöriä pyöriä
12022: Yhteensä
12023: ajoneuvoja
12024: [ kevyitä raskaita
12025: "'"
12026: .:::
12027: .,
12028: 0
12029: ;:;: KP 1 \atonn.
12030: 1 t. KP II atonn.
12031: 2 t. K P 1 1 atonn.
12032: 3.5 t. ~ao.st.
12033: P tonn. KP I atonn
12034: 1 t.. Kpll t,~_- Kpl Kpl Kpll tonn.
12035: , 1
12036: 1 1 1
12037: i 1
12038:
12039: 306 7 7.0 8 15.21 9 28.0 9 5.4 3 3.0 2 8.0 24 - 38 66.6
12040: 357 11 11.0 5 10.41 8 25.0 1 0.6 5 5.0 3 12.0 35 - 33 64.0
12041: 356 2 2.0 4 7.0 11 26.0 - - 8 8.0 1 4.0 40 - 26 47.0
12042: 560 5 5.0 2 3.5 10 29.0 3 1.8 12 12.0 1 4.0 75 1 33 55.3
12043: 328 11 11.0 4 8.7 9 31.0 - - 4 4.0 4 16.0 23 - 32 70.7
12044: 319 9 9.0 3 5.7 14 44.0 - - 8 8.0 2 8.0 29 - 36 74.7
12045: 317 9 9.0 2 4.2 11 36.0 8 4.8 5 5.0 4 16.0 17 1 39 75.0
12046: 339 10 10.0 2 4.4 18 59.0 3 1.8 7 7.0 2 8.0 23 - 42 90.2
12047: 454 14 14.0 5 8.1 10 33.0 1 0.6 12 12.0 4 16.0 37 - 46 83.7
12048: 235 11 11.0 - - 3 13.0 - - 3 3.0 1 4.0 29 - 18 31.0
12049: 1 559 22 22.0 3 5.1 11 40.0 - - 10 10.0 1 4.0 53 - 47 81.1
12050:
12051: Kesällä 1936.
12052: 248 31 3.0 7 35.0 4 2.4 -1 -1 41 14 40.4
12053: 428 11 11.0 19 90.0 3 1.8 13 13.0 2 8.0 57 48 117.8
12054: 287 8 8.0 21 99.0 4 2.4 9 9.0 4 16.0 24 46 134.4
12055: 714 4 4.0 6 25.0 7 4.2 4 4.0 2 8.0 74 23 45.2
12056: 453 9 9.0 9 18.0 24 116.0 4 2.4 7 7.0 4 16.0 48 57 168.4
12057: 314 7 7.0 1 2.0 16 81.0 3 3.0 2 8.0 42 1 29 101.0
12058: 291 8 8.0 .2 4.0 14 69.0 4 4.0 4 16.0 31 1 32 101.0
12059: 301 8 8.0 12 61.0 7 7.0 2 8.0 29 29 : 84.0
12060: 767 26 26.0 20 81.0 7 7.0 3 12.0 102 2 56 126.0
12061: 581 25 25.0 28 118.0 10 10.0 4 16.0 44 1 67 169.0
12062: 422 16 16.0 22 90.0 8 8.0 2 8.0 52 48 122.0
12063: 380 14 14.0 21 84.0 6 6.0 4 16.0 38 45 120.0
12064: 318 9 9.01 16 78.0 -1 4 4.0 2 8.0 40 31 99.0
12065:
12066:
12067: Edellä olevat liikennelaskelmaluvut osoit- kin aikoina, jolloin myrskyt ja kelirikot
12068: tavat, että lossin yli kuljetettiin kesällä eivät vaikeuta kuljetusta.
12069: 1935 keskimäärin 375 jalkamiestä, 35 ajo- Kelirikkojen aikoina se on ollut jo pit-
12070: neuvoa ja 67 ajoneuvotonnia päivässä, vas- kän aikaa mahdoton, kuten edellä oleva
12071: taavien lukujen ollessa kesällä 1936 423, 40 kelirikkojen aikaisia ylikuljetusseisauksia
12072: ja 110. Liikenteen lisääntyminen oli siis esittävä selostus osoittaa. Sanottu lossi,
12073: edelliseen vuoteen verraten päivää kohti 48 jonka yli on säännöllinen ja vilkas talvi-
12074: jalkamiestä, 5 ajoneuvoa ja 33 .ajoneuvo- autoliikenne, haittaa myöskin suuressa mää-
12075: tonnia eli n. 12 % jalkamiehissä, 15 % ajo- rässä talviautoliikennettäkin, jopa sen jos-
12076: neuvoissa ja 40% ajoneuvotonneissa. kus keskeyttää kokonaankin. Sitä mukaa
12077: Jo useamman vuoden aikana ja erikoi- kun lumi jäälle lisääntyy, painuu ylikulku-
12078: sestikin viime kesänä ovat ylikulkijat saa- paikka vesille, joten autotien kulkukelpoi-
12079: neet jonottaa lossirannassa odottamassa sessa kunnossa pitäminen erikoisestikin pa-
12080: tuntikausia ylipääsyvuoroaan, vaikka lossin hoilla pyryilmoilla on ylivoimainen tehtävä.
12081: kulkuvuoroja on lisätty niin paljon kuin se Puheenaoleva lassivaikeus ei rajoitu yksin
12082: on ollut mahdollista. Kun liikenne vuosi liikenteen keskeytymiseen ja siitä johtuviin
12083: vuodelta nopeasti kasvaa on tilanne los- kalliisiin ylikuljetuskustannuksiin, vaan on
12084: sissa ennen pitkää aivan sietämätön niinä- se samalla myöskin hengenvaarallinen.
12085: XII,48. - Lahtela y. m. 307
12086:
12087: Usein on sattunut, että jalankulkijat, hevo- menee heikoksi ja syksyllä pitää auki niin
12088: set ja autot ovat jään pettäessä joutuneet myöhään että jokeen tulee liikenteen kan-
12089: veden varaan. On sattunut tapauksia, että tava jää. Talviliikennettä haittaavat esteet
12090: yhtä aikaa on ollut useampiakin autoja joen voidaan myöskin entistä helpommin pois-
12091: pohjassa. taa jäädyttämällä tien paikka heti talven
12092: Kysymys tämän tärkeän ja vilkasliiken- tultua niin, ettei sitä peitä jäälle noussut
12093: teisen ylikulkupaikan parantamisesta onkin vesi eikä lumi.
12094: käynyt vuosi vuodelta välttämättöinäm- Kun Kemijärven-Sallan maantie sii-
12095: mäksi ja olisi sen korjaamiseksi ryhdyttävä hen yhdistyvine Kuusamoon ja Posiolie
12096: pikaisiin toimiin. Lassikalustoa lisäämällä johtavine teineen on metsätalouden ja
12097: voidaan tosin parantaa sulan veden aikaista maanpuolustuksen kannalta tärkeimpiä
12098: ylikuljetusmahdollisuutta jossain määrin, maanteitä Pohjois-Suomessa, olisi mainitun
12099: mutta pitkiä kelirikkoja ja talviliikennettä lossin lyhentäminen toteutettava mahdolli-
12100: estäviä haittoja ei sillä voida poistaa. simman pian.
12101: Ainoa keino on nähdäksemme vain se, Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
12102: että ylikulkupaikalle, jonka kohdalla on onkin lyhentämistä koskevat tutkimukset
12103: kaksi saarta ja kolme pääväylää, rakenne- suoritettu vuosina 1935 ja 1936.
12104: taan kahteen väylään sillat ja saaret pen- Edellä esitettyyn viitaten ja mainitun
12105: gerretään niin, että ainoastaan kirkonkylän työn alkuunsaamiseksi kunnioittaen ehdo-
12106: puoleinen pääväylä toistaiseksi jäisi lossin tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
12107: varaan. Tällä toimenpiteellä voidaan lossi muksen,
12108: lyhentää noin 300 metrin pituiseksi eli noin
12109: kuudenteen osaan nykyisestään. Sen jäl- että hallitus ottaisi vuoden 1938
12110: keen kun tämä lyhentäminen on toteutettu, tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
12111: voidaan nykyisellä lassikalustolla ylikulje- rahan tarvittavien silta- ja penger-
12112: tus suorittaa tyydyttävästi ja lyhentää keli- rystöiden alkuunpanoa varten Kemi-
12113: rikkaajan aiheuttamat liikennekeskeytykset järven-Sallan maantiellä olevan Ke-
12114: mahdollisimman vähäisiksi. Silloin on mah- mijoen yli johtavan lassimatkan ly-
12115: dollisuus keväällä avata väylä heti kun jää hentämiseksi.
12116:
12117: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
12118:
12119:
12120: M. 0. Lahtela. J. Takala.
12121: S. Salo. Kaarlo Hänninen.
12122: Eero Nurmesniemi. Kusti Arhama.
12123: Emil Jutila.
12124: 308
12125:
12126: Xll,49. - Hemst. mot. N:o 124. XII,49. - Toiv. al. N :o 124.
12127:
12128:
12129:
12130:
12131: Törngren m. fl.: Angående åtgärder för Törngren y. m.: Toimenpiteistä Ledsundin
12132: förbättrandet av säkerhetsanordningarna väylän turvallisuuslaitteiden parantami-
12133: i det s. k. Ledsundsfaret. seksi.
12134:
12135:
12136: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a ll e.
12137:
12138: Säkerhetsanordningarna i den farled, Ahvenanmeren kautta maahamme johta-
12139: som över Ålands hav leder in till vårt vassa kulkuväylässä olevat turvallisuuslait-
12140: land, befinna sig allt fortsättningsvis i ett teet ovat yhä edelleen puutteellisessa kun-
12141: bristfälligt skick. Detta gäller främst det nossa. Tämä koskee ennenkaikkea n. k. Led-
12142: s. k. Ledsundsfaret, som de båtar, vilka för- sundin reittiä, jota Suomen ja Ruotsin vä-
12143: medla den dagliga trafiken Finland-Sve- listä päivittäistä yhteyttä ylläpitävät laivat
12144: rige, använda. Missförhållanden här ha käyttävät. Tämä epäkohta on herättänyt
12145: väckt berättigad uppmärksamhet och bl. a. oikeutettua huomiota aiheuttaen m. rm. sen,
12146: föranlett Finlands legation i Stockholm a:tt että Suomen Tukholman lähetystö ulko-
12147: i januari 1936 i brev till utrikesministeriet asiainministeriölle tammikuussa 1936 ~ähet
12148: påpeka nödvändigheten av snara förbätt- tämässään kirjelmässä huomauttaa pikais-
12149: ringar. Le@ationen framhåller, att sak- ten parannusten välttämättömyydestä. Lä-
12150: kunniga enstämmigt uttalat, att riskmo- hetystö huomauttaa ~asiantuntijoiden yksi-
12151: mentena i farleden äro avsevärda, isynner- mielisesti lausuneen, että vahingonvaara
12152: het för de båtar som, liksom de ordinarie reitillä on huomattava varsinkin niille lai-
12153: turbåtarna, passera farleden nattetid. voille, jotka, kuten säännölliset vuorolaivat,
12154: liikennöivät reittiä öiseen aikaan.
12155: Ehuru missförhållandena sålunda också v~aikka näin ollen epäkohtien olemassa-
12156: från auktoritativt håll påpekats, ha några olosta on huomautettu myöskin auktorita-
12157: betydelsefullare åtgärder för säkerhetsan- tiiviselta taholta, ei vielä mihinkään mer-
12158: ordninga:rnas förbättrande ännu icke vid- kittävämpiin toimenpiteisiin turvallisuus-
12159: tagits. Då goda resultat emellertid kunna laitteiden parantamiseksi ole ryhdytty.
12160: uppnås med jämföre:lsevis obetydliga kost- Kun kuitenkin hyviin tuloksiin voidaan
12161: nader i förhållande till de risker, som f:ar- päästä suhteellisen mitättömillä kustannuk-
12162: tyg, manskap, passagerare och last för när- silla verrattuna niihin vaaroihin, joille lai-
12163: varande löpa vid begagnandet av denna vat, miehistö, matkustajat ja lasti nykyään
12164: farled, synas åtgärder snarast möjligt böra ovat alttiina käyttäessään tä:tä ~reittiä, näyt-
12165: vidtagas för ett förbättrande av de nuva- tää siltä, että mahdollisimman pian olisi
12166: rande förhål1andena. Totalkostna:derna för ryhdyttävä toimenpiteisiin nykyisen asian-
12167: de nödvändigaste säkerhetsanordningarna tilan korjaamiseksi. Asiantuntijain laskel-
12168: ha av sakkunniga beräknats till 720,000 mien mukaan välttämättömimpien turvalli-
12169: roark. I denna summa inbegripes ~repara- suuslaitteitten kokonaiskustannukset nouse-
12170: XII,49. - Törngren y. m. 309
12171:
12172: tion av ledfyrar, sjömärke och ledfyr å vat 720,000 markkaan. Tähän summaan
12173: Marhällan vid Kobba klintar, ledfyr och sisältyy johtöloistojen parannustyöt, meri-
12174: mistsiren å Röda kon samt iståndsättande merkin ja johtoloiston hankkiminen Kob-
12175: av lotshamnen vid Nyhamn. barklintarien kohdalla olevalle Marhälla-
12176: nille, johtoloiston ja sumusireenin hankki-
12177: minen Röda kon nimiselle matalikölle sekä
12178: Nyhamnin luotsiaseman kuntoonsaattami-
12179: nen.
12180: En förbättring av de nuvarande sä:ker- Nykyisten turvallisuuslaitteitten paranta-
12181: hetsanordningarna blir så mycket nödvän- minen käy sitä;kin välttämättömämmäksi
12182: digare som trafiken på linjen år för år kun liikenne vuosi vuodelta on kasvanut ja
12183: vuxit och de linjen trafikerande ångbåts- kun linjaa liikennöivät höyrylaivayhtiöt
12184: bolagen dels redan anskaffat, dels äro i osaksi ovat jo hankkineet, osaksi ovat
12185: beråd att anskaffa större och modärnare aikeissa hankkia suurempaa ja ajan-
12186: tonnage. Under svåra isvintmr _utgör mukaisempaa tonnistoa. Ankarina jää-
12187: denna farled dessutom landets för packis talvina tämä väylä sitäpaitsi on ahtojäiltä
12188: mest skyddade farled. Situationer ha in- suojatuin väylä maassamme. Tilanteita on
12189: trätt och kunna fortfarande inträda, då hela sattunut ja voi edelleen sattua, jolloin koko
12190: vår export, bl. a. den reguljära exporten av vientimme, m. m. voin j,a munien säännöl-
12191: smör och ägg, är hänvisad till denna nu linen vienti, on tämän puutteellisesti mer-
12192: bristfälligt utmärkta och belysta farled. kityn ja valaistun väylän varassa.
12193: Hänvisande till ovanstående och i hopp Edelläolevaan viitaten sekä toivoen, että
12194: om att riksdagen skall omfaUa de fram- eduskunta yhtyisi edelläesitettyihin perus-
12195: förda motiven få undertecknade vördsamt teluihin, allekirjoittaneet pyytävät kun-
12196: föreslå, att riksdagen måtte hemställa, nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
12197: väksi toivomuksen,
12198: att regeringen måtte skyndsamt että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
12199: vidtaga åtgärder för förbättrandet menpiteisiin n. k. Ledsundin väylän
12200: av säkerhetsanordningarna i det s. k. turvallisuuslaitteiden parantamiseksi.
12201: Ledsundsfaret.
12202:
12203: Helsingfors den 11 fehruari 1937. Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
12204:
12205: Ralf Törngren. T. E. Nordström.
12206: K. F. Lauren. Aarne Honka.
12207: Urho Kulovaara.
12208: 310
12209:
12210: X!II,5o. - Toiv. al. N:o 125.
12211:
12212:
12213:
12214:
12215: Jussila y. m.: Vanajaveden-Pyhäjärven vesistön veden-
12216: korkeuksien säännöstelemiseksi laadittavien suunnitel-
12217: mien jouduttamisesta.
12218:
12219: E d u s k u n n a ll e.
12220:
12221: Tulvat ovat Vanajaveden ympärillä kau- kak. 3 p:ltä 1933 määrännyt Uudenmaan
12222: van tuottaneet maataloudelle suuria vahin- ja Hämeen piirien maanviljelysinsinöörin
12223: koja. Jo kuluvan vuosisadan alussa kiin- suorittamaan mainittujen järvien vedenpin-
12224: nitti valtiovalta tähän epäkohtaan huo- tain alentamisesta johtuvan hyödyn ar-
12225: miota. Niinpä toimitettiin vv. 1903-1904 vioinnin.
12226: tutkimuksia suunnitelman laatimiseksi Va- Tähän mennessä ei edellämainittuja tut-
12227: najanreitin vedenkorkeuden alentamista ja kimuksia ole vielä loppuunsuoritettu, ja
12228: säännöstelem:istä var.ten. Mutta tutkimuk- mielestämme on pelättävissä, että ne tule-
12229: set eivät johtaneet käytännöllisiin toimen- vat vielä viemään kauan aikaa. Tästä vii-
12230: piteisiin tulvien estämiseksi. Kun tulva- västymisestä koituu kuitenkin edellämai-
12231: vahingot kävivät vuosi vuodelta yhä tuhoi- nittujen vesistöjen rantaseutujen maatalou-
12232: sammiksi, päättivät lokak. 14 p:nä 1932 delle suuria vahinkoja, sillä tulvat näyttä-
12233: Viialassa tpidetyssä kokouksessaan Akaan, vät muodostuvan entistä vaikeammiksi.
12234: Hattulan, Hämeenlinnan maalaiskunnan, Niinpä vuoden 1936 tulvat olivat suurem-
12235: Janakkalan, Kalvolan, Lempäälän, Sääks- pia kuin vuosikausiin.
12236: mäen, Tyrvännön, Vanajan ja Viialan Jo niistä ennakkolaskelmista, joita on
12237: manttaalikuntien, Hämeenlinnan kaupun- tehty, voidaan havaita, että Pyhäjärven ja
12238: gin sekä Hämeen läänin maanviljelysseuran Vanajaveden laskemisesta aiheutuva hyöty
12239: ja Etelä-Hämeen maataloustuottajain liiton on mitä suurin. Suoritettujen tutkimusten
12240: edustajat kääntyä valtiovallan puoleen aikana on todettu, että Vanajaveden ran-
12241: pyynnöllä, että toimitettaisiin tutkimus Va- noilla on 6,400 ha ja Pyhäjärven rannoilla
12242: najaveden säännöstelyn mahdollisuuksista 2,300 ha maanlaadultaan suurimmaksi
12243: ja siten aikaansaatavasta hyödystä. osaksi mitä ensiluokkaisimpia maita, joiden
12244: Tie- ja vesirakennushallitus määräsikin järkiperäisen hyödyksikäytön tulvatilanne
12245: sittemmin kirjelmällään N:o V.- 248/4220, tekee mahdottomaksi.
12246: kesäk. 8 p. 1934 Hämeen piirin piiri-insi- Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
12247: nöörin valtion kustannuksella toimittamaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12248: valmistavan käsittelyn Kokemäenjoen ve- vomuksen,
12249: sistöön kuuluvien Pyhäjärven ja V anaja- että hallitus kaikin tavoin joudut-
12250: veden laskemisesta siinä järjestyksessä kuin taisi Vanajaveden-Pyhäjärven ve-
12251: eräiden kiireellisten vesioikeusasiain käsit- sistön vedenkorkeuksien säännöstele-
12252: telemisestä 2 p. helmik. 1934 annetussa miseksi laadittavien suunnitelmien
12253: laissa säädetään. Jo tätä ennen oli maa- mahdollisimman pikaista valmistu-
12254: taloushallitus kirjelmällään N:o 3280, Jo- mista.
12255: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1937.
12256:
12257: K. A. Jussila. Lauri A. Sariola. Pauli Tuorila.
12258: Yrjö R. Saarinen. Bruno A. Salmiala. Oskari Lehtonen.
12259: 311
12260:
12261: Xll,51. - Toiv. 1111. N :o 126.
12262:
12263:
12264:
12265:
12266: Paavolainen y. m.: Määrärahasta Suulajärvestä Suomen-
12267: lahteen ulottuvan vesiväylän perkaustyön aloittamiseksi.
12268:
12269:
12270: E d u s k u n n a ll e.
12271:
12272: Yleisesti tunnettu tosiasia on, että maa- den vapauttamista veden vaivaukselta. Toi-
12273: tilat Karjalan kannaksella ovat liiaksi pirs- mitetun virallisen tutkimuksen mukaan on
12274: totut, niin että ne eivät voi antaa riittä- kysymyksesä olevalla alueella 1,625 hehtaa-
12275: vää toimeentuloa viljelijöilleen. Mikäli tä- ria mitä parhainta viljelysmaata veden vai-
12276: hän olotilaan tahdotaan muutoksia, merkit- vaamana. Jos tämä alue saadaan kuiva-
12277: sevät ne useimmissa tapauksissa toimen- tuksi, valmistetaan kokonaan uusia mah-
12278: piteitä, jotka vievät pitkiä aikoja. Karja- dollisuuksia kehittyvälle maanviljelykselle
12279: lan kannaksella tarvitaan nopeampia aloit- alueella, missä nyt maanomistajat kärsi-
12280: teita, erikoisesti niissä osissa tätä seutua, vät mitä suurimmasta viljelysmaiden puut-
12281: joissa asuu Suomenlahden itäosan kalastaja- teesta, sillä juuri kysymyksessä olevan seu-
12282: väestöä taikka siihen verrattavissa olevaa dun maanviljelijät ovat tyypillisiä pien- ja
12283: pienviljelijäasutusta, ja erikoisesti rannik- kääpiöviljelijöitä. Tämän hankkeen toteut-
12284: koseudulla on tilanne useina vuosina ollut taminen on luonnollisimpia ja tärkeimpiä
12285: jo sellainen, että valtiovallan on täytynyt tehtäviä Karjalan kannaksella, jos ylipää-
12286: tilapäisillä töillä avustaa väestöä. J atku- tään tahdotaan jotalkin tehdä Karjalan
12287: vasti ei kuitenkaan tätä tietä voida asian- kannaiksen hyväksi.
12288: tilaa auttaa, vaan on suunniteltava sellaisia Kysymyksessä olevan, noin 30 kilometriä
12289: avustusmuotoja, jotka ulottuvat pidemmälle pitkän vesitien perkauskustannukset nouse-
12290: ja voivat tuoda pysyvää hyötyä vaikeaan vat n. 4 miljoonaan markkaan, tehden kus-
12291: asemaan joutuneille asukkaille. Kun suu- tannukset siis keskimäärin 2,500 markkaa
12292: rin osa väestöä on riippuvainen maatalou- hehtaarilta. Vaikka tämä työ jakautuisikin
12293: desta, on huomio lähinnä kiinnitettävä sel- useamman vuoden osalle, nousevat kustan-
12294: laisten maataloudellisten edellytysten luo- nukset niin suuriksi, että asianomaiset pien-
12295: miseen, joiden vallitessa on mahdollisuuksia viljelijät eivät jaksa näitä kustannuksia
12296: korjata maatalouden asemaa. Tehokkain suorittaa, jos sovelletaan käytäntöön nykyi-
12297: keino on lisämaan hankkiminen liiaksi pirs- sin voimassa olevia säännöksiä maanparan-
12298: toutuneille pien- ja kääpiöviljelmille. Suu- nustöiden kustannuksista. On senvuoksi
12299: relle osalle Kannaksen väestöä tarjoaa tässä välttämätöntä, että valtion suoranaista
12300: suhteessa mahdollisuuksia sen kuivatus- avustusta lisättäisiin ainakin 75 prosent-
12301: hankkeen toteuttaminen, joka tarkoittaa tiin työ- ja tarveaineiden kohdalta, joten
12302: Suulajärvestä Suomenlahteen ulottuvan ve- asianomaisten maanomistajien osalle jäisi
12303: siväylän perkaamista ja laajojen maa-aluei- työ- ja tarveainekustannuksista 25 prosent-
12304: 312 XIl,51. - Suulajärven vesiväylä.
12305:
12306: tia eli n. 1 miljoona markkaa. Kun ote- että halUtus ottaisi ensi vuoden
12307: taan huomioon seutukunnan vähävaraisuus, tulo- ja menoarvioesitykseen Suula-
12308: jää asianomaisten kannettavaksi tässä- järvestä Suomenlahteen ulottuvan
12309: kin tapauksessa varsin huomattava taakka. vesiväylän perkaamiseen tarvittavan
12310: V aitiovallan puolelta annettava tavallista työn aloittamiseksi 1 miljoonan mar-
12311: korkeampi avustus on katsottava oikeuden kan suuruisen määrärahan, josta
12312: ja kohtuuden mukaiseksi. myönnettäisiin osakkaille vähintään
12313: Sen perusteella, mitä olemme edellä esit- 75% kustannusarvion työ- ja tarve-
12314: täneet, pyydämme kunnioittaen ehdottaa ainekustannuksista.
12315: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12316:
12317: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1937.
12318:
12319: Erkki Paavolainen. Matti Miikki.
12320: Elias Tukia. A. Pohjannoro.
12321: Väinö Kaasalainen. Eemil Luukka.
12322: Kaapro Moilanen. Toivo Ikonen.
12323: 313
12324:
12325: XH,52. - Toiv. rul. N :o 127.
12326:
12327:
12328:
12329:
12330: Soininen y. m.: Määrärahasta Ilomantsin pitäjän Koita-
12331: joessa olevien koskien perkaamista varten.
12332:
12333:
12334: E d u s k u n n a 11 e.
12335:
12336: Viitaten vuoden 1935 kevätistuntokau- että hallitus ottaisi vuoden 1938
12337: della jätetyn toivomusaloitteen N: o 90 tulo- ja menoarvioesityksen 3,461,300
12338: (Liitteet IX, 30 siv. 354) perusteluihin,, markan määrärahan Koitajoessa ole-
12339: ehdotamme kunnioittaen -eduskunnan pää- - vien koskien perkaamista varten Ilo-
12340: tettäväksi ~toivomuksen, mantsin pitäjässä.
12341:
12342: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1937.
12343:
12344: Heikki Soininen. Matti Miikki. Matti Tolppanen.
12345: A. Halonen. Vilho H. Kivioja. S. Salo.
12346: Akseli Brander.
12347:
12348:
12349:
12350:
12351: 40
12352: 314
12353:
12354: XII, 53. - Toiv. a.l. N :o 128.
12355:
12356:
12357:
12358:
12359: Nurmesniemi y. m.: Määrärahasta Settijoen perkaustöiden
12360: aloittamista varten.
12361:
12362:
12363: E d u s k u n n a 11 e.
12364:
12365: Viitaten toiv. al. N: o 81 vuoden 1936 että hallitus ottaisi vuoden 1938
12366: valtiopäivillä (Liitteet IX,1s s. 762) ehdo- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
12367: tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä- lisen määrärahan Settijoen perkaus-
12368: väksi toivomuksen, töiden aloittamista varten.
12369:
12370: Helsingissä helmik. 12 p : nä 1937.
12371:
12372: Eero Nurmesniemi. Kaarlo Hänninen. Vilho H. Kivioja.
12373: 315
12374:
12375: XII, 54. - Toiv. al. N :o 129.
12376:
12377:
12378:
12379:
12380: Nurmesniemi y. m.: Määrärahasta: Vihanninjoen perkaustöi-
12381: den jatkamista varten.
12382:
12383:
12384: E d u s k u n n a 11 e.
12385:
12386: Viitaten ra:h. al. N:o 160 vuoden 1936 että hallitus ottaisi vuoden 1938
12387: valtiopäivillä (Liitteet IV,217. s. 533) ja tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
12388: huomauttaen, että hallitus on jo myöntä- vän suuren määrärahan Vihannin-
12389: nyt perkaustöiden aloittamista varten joen perkaustöiden jatkamista var-
12390: 700,000 mk, sekä että perkaustyöt ovat. ten.
12391: jo olleet käynnissä kuluvan vuoden alusta
12392: lähtien, ehdota.mrne kunnioittaen eduskun-
12393: nan päätettäväksi toivomuksen,
12394:
12395: Helsingissä helmik. 12 p:nä 1937.
12396:
12397: Eero Nurmesniemi. K. A. Lohi. Vilho H. Kivioja.
12398: 316
12399:
12400: nl,55. - Toiv. al. N :o 130.
12401:
12402:
12403:
12404:
12405: Lohi: Toimenpiteistä Vuorma- ja Hetejärven kuivaustöiden
12406: alullepanemiseksi.
12407:
12408:
12409: E d u s k u n n a 11 e.
12410:
12411: Viime aikoina on valtiovallan •taholta yhä töitä suorittaa loppuun. Päinvastoin ti-
12412: suuremmassa määrässä kiinnitetty huomiota lanne on vuosi vuodelta pahentunut, niin
12413: vesistöjen vedenpinnan alentamiseen ja tä- että kesätulvien takia on suuri osa vilje-
12414: ten saatu viljelykselle ensiluokkaisia vilje- lyksiä usein jäänyt kokonaan tulvan alle.
12415: lysmaita. Tässä suhteessa on kummankin Tästä on seurauksena että koko suuri kylä-
12416: vielä edelleen paljon tehtävää. Monin pai- kunta on pian taloudellisen perikadon par-
12417: koin on vielä alueita, joissa vedenpinnan taalla.
12418: korkeus estää kaiken kannattavan viljelyk- Mitään mahdollisuutta ei ole näillä vähä-
12419: sen. varaisilla asukkailla omin voimin tilan-
12420: Tällainen paikkakunta on Pudasjärven teesta selviytyä.
12421: pitäjässä sijaitseva Hetejärven kylä. Kylä Kun suunnitelmat ja kustannusarviot on
12422: sijaitsee Hetejärven ja Vuormajärven ran- maataloushallituksen toimesta kuivatusta
12423: tamilla. Näiden järvien vedenpintaa on varten laadittu, olisi kuivaustyöt valtion
12424: menneiden sukupolvien aikana jonkunver- toimesta mitä pikimmin saatava toimite-
12425: ran laskettu, mutta työ on jäänyt kesken- tuksi.
12426: eräiseksi. Tämän vedenpinnan Jaskemisen Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
12427: takia on sinne perustettu useita kymmeniä kunnan hy,väksyttäväksi toivomuksen,
12428: uudistaloja siinä toivossa, että vesijättö-
12429: maista saadaan ensiluokkaisia viljelysmaita. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12430: Kumminkin on käynyt niin onnettomasti, menpiteisiin Vuorma- ja Hetejär-
12431: että suurten kustannusten takia ei näillä vien kuivaustöiden alullepanemiseksi
12432: asukkailla ole ollut mahdollisuutta kuivaus- Pudasjärven kunnassa.
12433:
12434: Helsingissä 10 päivänä hehnikuuta 1937.
12435:
12436: K. A. Lohi.
12437: 317
12438:
12439: XII,56. - Toiv. ,al. N:o 131.
12440:
12441:
12442:
12443:
12444: Kokko: J äävahvikkeilla varustetun höyrylaivan rakennut-
12445: tamisesta Hailuodon ja Oulun välistä liikennettä varten.
12446:
12447:
12448: E d u s k u n n a ll e.
12449:
12450: Sooristolaisväestön elämänehtojen .paran- tautuneet mantereelle, etupäässä saaren
12451: taminen on saanut valtiovallan puolelta yhä eteläosasta Siikajoen puolelle, anistä on pit-
12452: kasvavaa myötämielistä huomiota ja huo- kät matkat rannalta asutuille seuduille.
12453: lenpitoa osakseen. [Kaukaisempien saarien Edellämainitun epäkohdan poistamiseksi
12454: liikenneyhteyttäkin mannermaalle on var- olisi valtion turvattava näillekin valtakun-
12455: mistettu, esim. rakennuttamalla ,Suur- nan asukkaille kohtuullisilla hinnoilla sään-
12456: saari" -'laiva, joka ylläpitää säännöllisiä nöllinen henkilö- ja tavaraliikennemahdol-
12457: kulkuvuoroja Suomenlahden itäisten saar- lisuus sekä samalla jokapäiväinen postiyh-
12458: ten ja mantereen välillä sekä hl. Aranda teys mannermaalle. Tämän aikaansaami-
12459: Turun saaristossa. seksi olisi hankittava oma, ,Suursaari"-
12460: Pohj,anlahden suurin saari Hailuoto, joka laivan tapainen, jäävahvikkeilla varustettu
12461: muodostaa oman kunnan ja jossa on n. höyrylaiva jokapäiväistä liikennettä ylläpi-
12462: 2,000 asukasta, on aina elänyt omavaraista tämään Hailuodon ja Oulun välillä, sinä
12463: eristettyä elämäänsä. Se ei ole pyytänyt vuoden aikana kun se on mahdollista.
12464: eikä saanut yleisiä varoja olojens'a paran- Tällainen vahvarakenteinen, jäävahvik-
12465: tamiseksi. Tämän kunnan asukkaat elävät keilla varustettu alus olisi toisessakin mer-
12466: edelleen eristettyinä kaukaisessa meren saa- kityksessä Oulun vesillä välttämätön. Se
12467: ressaan. Sinne ei ole puhelinta, ei siellä olisi, varsinkin syksyisin, mutta myöskin
12468: ole lääkäriä eikä saira•alaa eikä sinne ole keväisin tarpeellinen muun iaivaliikenteen
12469: muita kulkuyhteyksiä kuin saarelaisten turvaksi, se kun toimisi samalla jäänmur-
12470: omat veneet kesäisin ja hevoset talvisin. tajana ja laivojen avustajana Oulun sata-
12471: Se yksityisten hankkima höyrylaiva, joka massa ja Pateniemen lastauspaikalla.
12472: keskikesällä välittää liikennettä Ouluun, on Valtion toimesta ei voitane koskaan Ou-
12473: monessakin suhteessa tähän tarkoitukseen lun vesille lähettää varsinaisia, syvässä ui-
12474: sopimaton eikä se voi liikennöidä syksyisin via, suurempia jäänmurtajia, eikä siellä ole
12475: ja keväisin, kun se, heikkorakenteisena, ei muutenkaan minkäänlaista jäänmurtaja-
12476: kestä pienempiäkään jääesteitä. Esim. tänä apua saatavissa edes syksyisin ja keväisin.
12477: talvena, jolloin rannat jäätyivat jo varhain, Siitä kärsii koko Pohjois-Suomen merilii-
12478: mutta meri on öllut sulana tai sen jäät kenne. Sillä marraskuun alussa, jolloin
12479: kestämättömiä kolmen kuukauden ajan, on jääesteet syksyisin tavallisesti ilmestyvät,
12480: kaikki liikeyhteys Hailuotoon ollut keskey- loppuu siellä meriliike kokonaan, kun ku-
12481: tyneenä. Yksityiset uhkarohkeat kulkijat, kaan laivanvarustaja ei uskalla enää laivo-
12482: osaksi jalan, osaksi venettä mukanaan kul- jaan 'lähettää, peläten niiden jäävän sinne
12483: jettaen, ovat oman henkensä uhalla uskal- talvehtimaan, siellä kun ei, jäävaikeuksien
12484: 318 XII,•56. - Jäänmurtaja Oulun-Hailuodon reitille.
12485:
12486: sattuessa, ole minkäänlaista avunsaantimah- seudun vientiä ja tuontia n. 50 %:lla enti-
12487: dollisuutta. Jos siellä olisi esim. ,Suur- sestään.
12488: saaren" tapainen valtion alus, jonka tie- Oulun vesille soveltuvan, jäävahvikkeilla
12489: dettäisiin avustava;n jääesteisiin joutuvia varustetun valtion omistaman aluksen saa-
12490: laivoja, olisi asianlaita aivan toinen. Sil- misella on mahdollisuus pidentää merilii-
12491: loin voitaisiin liikennettä jatkaa keskeyty- kennettä joka syksy huomattavasti ja myös
12492: mättä siihen saakka, kun todelliset jääes- keväisin ainakin jollakin viikolla. Tällä
12493: teet esiintyvät. Se merkitsisi joka vuosi seikaUa on mitä suurin kansantaloudellinen
12494: joitakin vii:kkoja, toisina vuosina kuukau- merkitys, jota kukaan ·ei voi kieltää.
12495: siakin. Tästä on selvimpänä todistuksena Kun tässä esitetyllä, jäävahvikkeilla va-
12496: tämä talvi, jolloin laivaliikenne loppui, ku- rustetulla ,,Suursaari' '-laivan tapaisella
12497: ten t'avallisesti, marraskuun alussa, mutta aluksella on kaksi erikoisen tärkeää tehtä-
12498: vielä tammikuun puolivä:lissä toivat taval- vää ja Oulun meriliikenteen huomattavalle
12499: liset hinaajat Helsingistä Oulun rantaan pidentämiselle aivan ratkaiseva vaikutus,
12500: saakka Oulu Oy:n tehtaille tilatut kattilat, niin edellä esitetyn perusteella saan kun-
12501: jotka oli vesitse sinne hinattava. Siis aina- nioittaen ehdottaa .eduskunnan päätettä-
12502: kin yli kahdella kuukaudella olisi tänäkin väksi toivomuksen,
12503: ta'lvena laivaliike jatkunut, jos siellä olisi
12504: ollut tässä rakennettavaksi esitetty valtion että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12505: laiva liikenteen turvana. J ökainen voi las- toimenpiteisiin jäävahvikkeilla varus-
12506: kea, mitä se olisi merkinnyt ja merkitsee tetun höyrylaivan rakennuttamiseksi
12507: rahallisestikin koko Pohjois-Suomen talous- ylläpitämään henkilö- ja tavaralii-
12508: elämälle. Mutta meriliikenteen turvaami- kennettä sekä postiyhteyttä H ailuo-
12509: nen ja sen mahdollisimman pitkäksi aikaa don ja Oulun välillä sekä toimimaan
12510: jatkuminen tulee .entistäkin enemmän mer- syksyisin ja keväisin Oulun ja mah-
12511: kitsemään nyt, kun tänä vuonna Oulussa dollisesti muidenkin pohjoisten sata-
12512: alkaa toimintansa pohjoismaiden suurin, mien jäänmurtajana . ja meriliiken-
12513: Oulu Oy:n uusi sulfaattitehdas, jossa val- teen turvana.
12514: tio omistaa osake-enemmistön ja jdka lisää
12515:
12516: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
12517:
12518: Väinö Kokko.
12519: 319
12520:
12521: XI:I,57. - Toiv. al. N:o 132.
12522:
12523:
12524:
12525:
12526: Kokko y. m.: Määrärahasta pelastusristeilijän rakennutta-
12527: mista V'arten Suomen meripelastusseuralle.
12528:
12529:
12530: E d u s k u n n a ll e.
12531:
12532: Maamme rannikko kuuluu merenkululli- odotti yli kaksi vuorokautta pelastusta
12533: sesti vaikeimpiin maailmassa. Tätä tosi- myrskyn käsissä, aluksensa sirpaleiden jou-
12534: asiaa todistavat osaltaan ne lukuisat, koh- kossa, vain parinsadan metrin päässä asu-
12535: talokkaat haaksirikot, joita aikojen kuluessa tusta Utön saaresta, mutta turhaan. Tä-
12536: on rannikoillamme sattunut ja jotka ovat mänkään tärkeän väylän varrella ei ollut
12537: vaatineet uhreikseen suuret määrät maam- ainoatakaan pelastusasemaa, joten puolet
12538: me merenkulkijaväestöä. aluksen miehistöstä vei myrsky mennessään.
12539: Kaikkialla sivistysmaissa on pyritty va- Varsinkin viimeksimainittu räikeä tapaus
12540: rustautumaan tällaisten tapausten varalta, herätti suurta huomiota kautta maan.
12541: perustamalla ajanmukaisin pelastusvenein Niinpä eräs pääkaupunkimme lehti otsikoi
12542: varustettuja meripelastusasemia rannikoi- tapauksen seuraavasti: ,Onko meidän odo-
12543: den vaarallisimmille kohdille haaksirikkois- tettava useampia onnettomuuksia? - V al-
12544: ten pelastamiseksi. Näitä pelastusasemia tiovalta on aivan rikollisella tavalla laimin-
12545: huoltavat eri maissa meripelastusseurat, lyönyt yksinkertaisimmatkin velvollisuu-
12546: joita asianomaiset valtiot tukevat. Tällai- tensa. Tapaus on täydellinen häväistys
12547: silla seuroilla on useiden vuosikymmenien maalle.''
12548: kokemus alallaan ja ovat ne jatkuvasti laa- Nyt puuttui valtioneuvosto asiaan aset-
12549: jentaneet ja täydentäneet pelastusasemiaan tamalla syksyllä v. 1929 erikoisen komitean
12550: ja -kalustoaan. Niinpä on esim. Englan- laatimaan ehdotuksensa meripelastusolo-
12551: nin meripelastusseuralla pelastusasemillaan jemme järjestämiseksi ja seuraavan vuoden
12552: lähes parisataa ajanmukaista meripelastus- alussa järjestettiin Suomen meripelastus-
12553: venettä ja on se toimintansa aikana pelas- seuran toiminta, muiden maiden kokemuk-
12554: tanut noin 65,000 haaksirikkoista varmasta set huomioonottaen, tarkoitustaan vastaa-
12555: kuolemasta. Saksan meripelastusseuralla vaksi. Mainittu komitea jätti perusteellis-
12556: on asemillaan noin 100 meripelastusalusta, ten tutkimustensa jälkeen valtioneuvostolle
12557: Norjan 30 j. n. e. kesäkuussa 1932 laajan mietintönsä, jossa
12558: Vaarallisesta rannikostamme huolimatta se teki aivan yksityiskohtaisen ehdotuksensa
12559: ei meripelastustoimintaamme Venäjän val- meripelastustoimintaamme varten. Siinä
12560: lan aikana erikoisemmin järjestetty. Maam- ehdotettiin
12561: me itsenäistymisen jälkeen sattui rannoil- 1) perustettavaksi 24 kiinteää meripelas-
12562: lamme sarja kaameita haaksirikkoja, lä- tusasemaa rannikkomme eri puolille ;
12563: hinnä ,Kustavin", ,S 2:n", ,Kurun" ja 2) rakennettavaksi 3 ajanmukaista pelas-
12564: ,Drakenin", joissa kolmattasataa ihmistä tusristeilijää, sijoitettaviksi tarkemmin mää-
12565: hukkui. Näistä esim. ,Drakenin'' miehistö ritellyille paikoille;
12566: 320 XII,57. - Pelastusristeilijä Suomeu meripelastusseuralle.
12567:
12568: 3) rakennettavaksi tarkoitustaan vastaa- Vetoomuksellaan merenkulkupiireihin, lii-
12569: vat moottoripelastusveneet tärkeimmille kemaailmaan ja suureen yleisöön on seura
12570: kiinteille pelastusasemille. kuitenkin pystynyt itse perustamaan mai-
12571: Katsoen muiden sivistysmaiden saavutuk- nitut kiinteät pelastusasemat, rakennutta-
12572: siin meripelastustoiminnan järjestelyssä piti maan äsken valmistuneen ensimmäisen pe-
12573: mainittu komitea edellämainittua ehdotus- lastusristelijämme ,Outoorin" hinnaltaan
12574: taan pienimpänä mahdollisena sekä ehdotti, yli 1.5 milj. markkaa, samoin rakennutta-
12575: että valtio tukisi Suomen meripelastusseu- maan V alasaarten pelastusasemalle ensim-
12576: raa sen aiheuttamissa perustamiskustan- mäisen, kiinteitä asemia varten suunnitel-
12577: nuksissa. lun moottoripelastusveneen, kustannuksil-
12578: Vuosittain on tämän jälkeen meripelas- taan 400,000 mk.
12579: tusseura, oloihimme sekä ylämainittuun ko- Katsoen siihen, että meripelastustoimin-
12580: mitean mietintöön viitaten, pyytänyt val- tamme muihin sivistysmaihin verraten on
12581: tioneuvostolta näiden perustaruiskustannus- vielä aivan alkuasteenaan ja että meillä
12582: ten edellyttämää avustusta, mutta sensijaan nyt on valmiina käytännössä kokeillut ja
12583: että komitea ehdotti edellämainitujen kiin- kunnostautuneet mallialukset meripelastus-
12584: teitten asemien perustamiseen noin 400,000 toimintamme kehittämistä varten, pyy-
12585: markkaa sekä pelastusristeilijöihin kappa- dämme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
12586: leelta 1,150,000 mk. ja kiinteitten ase- päätettäväksi toivomuksen,
12587: mien veneihin 600,000 mk. kappaleelta
12588: sekä asemien ja alusten vuotuisiin huolto- että hallitus vuoden 1938 tulo- ja
12589: ja käyttömenoihin 350,000 mk. vuodessa, menoarvioesitykseen ottaisi Suomen
12590: ei seura todellisuudessa kuluneina vuosina meripelastusseuralle myönnettäväksi
12591: ole saanut valtiolta edes mainittua käyttö- riittävän suuren määrärahan toisen
12592: kustannusten edellyttämää määrää, puhu- ajanmukaisen pelastusristeilijän ra-
12593: mattakaan perustaruiskustannusten edellyt- kennuttamista varten.
12594: tämästä avustuksesta.
12595:
12596: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1937.
12597:
12598: Väinö Kokko. Aarne Honka.
12599: 321
12600:
12601: XII,5s. - Toiv. al. N :o 133.
12602:
12603:
12604:
12605:
12606: Kokko: Loistolaiva Kemin varustamisesta koneellisella käyt-
12607: tövoimalla.
12608:
12609:
12610: E d u s k u n n a 11 e.
12611:
12612: PerämereLlä v. 1934-1936 toimitettu- ennen kuin se koneettomana paasee vartio-
12613: jen mittauksien johdosta on Perämeren paikalleen. Sillä luotsilaitoksen piirialus
12614: koko karttaiaitos uudistettu ja sikäläiset ,Oulu" ei voi myrskyssä sitä hinata, ja
12615: väylät ovat suuresti muuttuneet. Tästä saattaa olla pitkien matkojen päässä voi-
12616: johtuu, että valtiovallan velvollisuus on matta kyllin ajoissa tulla sitä auttamaan
12617: myöskin huolehtia merenkulun turvallisuu- oikealle paikalleen. Tällöin on loistolaiva
12618: desta näillä uusilla väylillä. Tärkein teh- joko ollut näkymättömissä tai harhaanjoh-
12619: täNä tällä hetkellä on loistolaiva ,Kemin'' tavana ja merenkul"lllle suorastaan vaaralli-
12620: varustaminen koneella. Loistolaiva ,Kemi' ' nen, mahdollisesti vakavia haaksirikkoja
12621: on nyttemmin siirretty ulommaksi ja on en- aiheuttavana ja samalla häpeäksi valtiol-
12622: tistä enemmän alttiina myrskyjen aikana lemme. Kaikkialla maailmassa koneeliistu-
12623: voimakkaalle merenkäynnille, jolloin min- tetaan ankkuroidut loi:stolaivat. Niin on jo
12624: käänlaisilla ankkurilaitteilla ei voida alusta meilläkin hankittu koneet loistolaivoihin
12625: varmasti kiinnittää, ellei sillä ole konevoi- Kallbådagrund, Storbrotten, Snipan ja ·
12626: maa myrskyn ja merenkäynnin vastustami- V. M. I. Nyt olisi kone hankittava myöskin
12627: se:ksi. Loistolaivalla on nyt entistä .tär- loistolaiva ,Kemiin". Tästä aiheutuvat ikus-
12628: lmämpi merkitys senkin kautta, että siitä tannukset merenkulkuhallituksen tiedonan-
12629: saadaan nyt luotseja kaikkiin Perämeren non mukaan nousevat n. 850,000 markkaan
12630: satamiin, Ouluun saakka. Koneettoman ja mikäli tiedetään, pitää merenkulkuhalli-
12631: aluksen voi mikä myrsky hyvänsä siirtää tuskin tätä koneen hankkimista aivan vält-
12632: asemaltaan, riippuen siitä, mistäpäin myrs- tämättömänä.
12633: kytuuli milloinkin puhaltaa. Tällöin voi Edellä esitettyyn viitaten pyydän kun-
12634: lähinnä joutua vaaranalaisiksi itse laiva, nioittaen esittää eduskunnan päätettäväksi
12635: sen miehistö ja sillä olevat luotsit. Mutta toivomuksen,
12636: sen lisäksi se silloin saattaa vaaranalaisiksi
12637: kaikki ne merellä :liikkuvat laivat, jotka että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
12638: merimerkikseen tätä loistolaivaa tarvitsevat. toimenpiteisiin loistolaiva ,Kemin"
12639: Ja jos ,Kemi" kerran joutuu myrskyn varustamiseksi koneellisella käyttö-
12640: mukana ajelehtimaan, viipyy pitkät ajat voimalla.
12641:
12642: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1937.
12643:
12644: Väinö Kokko.
12645:
12646:
12647:
12648: 41
12649: 322
12650:
12651: XII,59. - Hemst. mot. N:o 134.
12652:
12653:
12654:
12655:
12656: Österholm m. fl.: Angående skyndsamt utbyggande av
12657: skärgårdens telefonnät.
12658:
12659:
12660: T i ll R i k s d a g e n.
12661:
12662: Den utveckling, som under senare år för- mål för särskild uppmärksamhet vid för-
12663: siggått på kommunikationernas område i bättringen av postförbindelserna.
12664: vårt land, har skärgården icke blivit del- Viktigast sy.nes det dock för närvarande
12665: aktig av. Förbättringen av landsvägarna vara för skärgården att dess telefon:förbin-
12666: vid kusten har tvärtom medfört att person- delser utvecklas och förbättras, ty i detta
12667: och varubefordran i allt större utsträck- avseende äro förhållandena i stort sett syn-
12668: ning förmedlas av bussar och lastbilar, nerligen efterblivna. .Att skärgården på
12669: varigenom ånghåtstrafiken kämpar mot långa sträckor av kusten och framförallt
12670: växande svårigheter. För den yttre skär- utöarna sakna telefon, beror naturligtvis
12671: gården är faran för handen att dess ång- på att anläggningskostnaderna bliva höga
12672: båtstrafik skall upphöra eller åtminstone till följd av att sjöka:blar erfordras. För
12673: inskränkas, därest icke staten är beredd att sin del har staten för länge sedan erkänt
12674: genom tillräckliga understöd göra det möj- sin skyldighet att inskri:da, då det gänt att
12675: ligt a;tt upprätbhålla densamma i normal inrätta telefonförbindelser i skärgården.
12676: utsträclming. Den utJvidgade vintertrafiken År 1928 uppgjordes genom post- och tele-
12677: har också medfört ökade svårigheter och grafstyrelsens försorg och under medver-
12678: försämrade förbindelser för den yttre skär- kan av representanter för skärgårdstrak-
12679: gården, i ty att ångbåtsrännoma avskära terna ett fullständigt ·program för utveck-
12680: förbindelsen med fastlandet över isen. Det lingen av telefonnätet i denna del av lan-
12681: är därför nödvändigt att skärgården, som det. I den mån anslag beviljats för ända-
12682: även annars är isolerad och har ytterst målet har detta program fullföljts och
12683: begränsade möjligheter att tillgodogöra sig därunder har först den åländska skärgår-
12684: de förmåner kulturlivet annorstädes i ·lan- den till stor del fått sin telefonfråga ord-
12685: det erbjuder medborgarna, beredes för- nad. På vissa andra trakter i skärgården
12686: bättrade förbindelser på de områden, där ha linjer byggts av staten, om ock tills-
12687: detta utan större svårigheter kan ske. Av vidare i obetydlig omfa;ttning. Den största
12688: största vikt är det härvid att postbeford- delen av statens telefonbyggwvdsprogram
12689: ran, som länge varit synnerligen bristfällig för skärgården har av brist på anslag icke
12690: på många trakter i skärgården, utvecklas kunnat förverkligas. Fortfarande är tele-
12691: både med avseende å antalet :brevbärarlin- fonfrågan olöst för större delen av Åbo-
12692: jer och veckoturer. De ökade anslag riks- lands skärgård. I Nyland, där mycket re-
12693: dagen ställt •tili förfogande möjliggöra att dan gjorts på enskild väg, föreligger ound-
12694: behovet på detta område tillgodoses bättre gängligen ·behov av vissa linjer, bl. a. till
12695: än förut och det är nödvändigt att denna, Pörtö, och vilka endast kunna komma tili
12696: hittills försummade del av landet blir före- utförande genom statens försorg. Alla de
12697: XII,59. - Österholm y. m. 323
12698:
12699: stora utöarna i östra delen av Finska viken, snabbare än hittiHs och det synes nödvän-
12700: Hogland, Tytärskär, Lövskär, Seitskär, digt att riksdagen skulle därom göra ett
12701: sakna :fortfarande tillfredsställande telefon- uttryckligt uttalande tili vägledning för
12702: ka:belförbindelse med fastlandet. Att sjö- statens telefonpolitik under de närmaste
12703: beva:knirugen på en del punkter har radio- åren.
12704: telefon, som. ortsbefolkningen i viMiga fall Med stöd av det som ovan framhållits
12705: kan få betjäna sig av, betyder självfallet få vi vördsamt föreslå att riksdagen måtte
12706: ieke att telefonfrågan på dessa platser är hemställa,
12707: ordnad, lika litet som då sjöfartsstyrelsen
12708: har en ledning, i de flesta fall svagt byggd att regeringen vid utarbetandet av
12709: och med dålig hörbarhet, och av viiken statsförslaget för år 1938 måtte
12710: ortsbefolkningen kan få draga nytta. Det beakta nödvändigheten av att ut-
12711: är med hänsyn ti1l allt detta av nöden att byggandet av skärgårdens telefonnät
12712: förverkligandet av statens telefonbyggnads- påskyndas.
12713: program för skärgården kan fortskrida
12714:
12715: Helsingfors den 10 februari 1937.
12716:
12717: Jphn Österholm. Rafael Colliander.
12718: Kaapro Moilanen. Edvin Stenwall.
12719: Levi Jern. Viljo Venho.
12720: 324
12721:
12722: XII, 59. - Toiv. al. N :o 134.
12723: Suomennos.
12724:
12725:
12726:
12727:
12728: Österholm y. m.: Sam·iston puhelinverkoston rakentamisen
12729: jouduttamisesta.
12730:
12731:
12732: E d u s k u n n a ll e.
12733:
12734: Viime vuosien aikana maassamme tapah- lista tyydyttää tällä alalla esiintyvät tar-
12735: tuneesta liikenneolojen kehityksestä on saa- peet paremmin kuin aikaisemmin ja on
12736: risto jäänyt osattomaksi. Päinvastoin on välttämätöntä, että tähän asti syrjäytetty
12737: rannikkoa pitkin kulkevien maanteiden pa- maan osa erikoisesti tulee huomioonotetuksi
12738: rantamisesta ollut seurauksena se, että hen- postiyhteyksiä parannettaessa.
12739: kilö- ja tavarakuljetus on joutunut linja- Tärkeintä tällä hetkellä kuitenkin on
12740: ja' kuorma-autojen tehtäväksi, mikä puoles- saaristolle, että sen puhelinyhteyksiä kehi-
12741: taan on saattanut höyrylaivaliikenteen yhä tetään ja parannetaan, sillä tässä suh-
12742: lisääntyviin vaikeuksiin. Ulkosaaristoon teessa ovat olot suurin piirtein hyvin
12743: nähden on se vaara olemassa, että höyry- takapajulla. Se että laajojen rannikko-
12744: laivaliikenne sinne joko kokonaan lakkaa seutujen saaristot ja etenkin ulkosaaris-
12745: taikka ainakin vähenee, mikäli valtio ei ole tot ovat vailla puhelimia johtuu luonnol-
12746: valmis riittävillä avustuksilla sitä tuke- lisesti siitä, että perustamiskustannukset
12747: maan ja siten tekemään mahdolliseksi sen merikaapelien laskemisesta ovat kalliit.
12748: jatkamisen normaalisessa laajuudessa. Li- Valtio puolestaan on jo aikoja sitten tun-
12749: sääntynyt talviliikenne on myöskin tuonut nustanut olevansa velvollinen osalilistumaan
12750: mukanaan yhä enemmän vaikeuksia ja huo- saariston puhelinyhteyksien järjestämiseen.
12751: nontanut ulkosaariston liikeyhteyksiä, sillä Vuonna 1928 laadittiin posti- ja lennätin-
12752: höyrylaivaväylät katkaisevat jäitse tapah- hallituksen toimesta saaristoseutujen edus-
12753: tuvan liikenteen mannermaalle. Senvuoksi tajien myötävaikutuksella täydellinen oh-
12754: on välttämätöntä että saaristolle, joka muu- jelma tämän maan osan puhelinverkoston
12755: tenkin on eristetyssä asemassa ja jolla on kehittämiseksi. Sikäli kuin varoja tarkoi-
12756: erittäin rajoitetut mahdollisuudet päästä tukseen on myönnetty on tätä ohj-elmaa to-
12757: osalliseksi niistä kulttuurielämän eduista, teutettu ja tämän johdosta on ensisijassa
12758: joita asukkaat muualla maassa saavat naut- .A:hvenanmaan saaristo saanut suurelta
12759: tia, varataan paremmat mahdollisuudet sillä osalta puhelinkysymyksensä järjestetyksi.
12760: alalla, jolla se voi tapahtua suuremmitta Eräisiin muihin saaristoseutuihin on lin-
12761: vaikeuksitta. Mitä tärkeintä on tämän huo- joja rakennettu valtion toimesta vaikkakin
12762: mioon ottaen, että postin kuljetusta, joka toistaiseksi vähäisessä määrässä. Suurinta
12763: useissa paikoissa saaristoa on kauan ollut osaa valtion puhelinrwkennusohjelmasta e1
12764: erittäin puutteellista, parannetaan lisää- ole saaristossa voitu toteuttaa puuttuvien
12765: mällä sekä kirjeenkantolinjojen lukua että määrärahojen vuoksi. Yhä ·edelleen on pu-
12766: viikkovuoroja. Eduskunnan myöntämien helinkysymys ratkaisematta suurimmassn
12767: lisättyjen määrärahojen turvin on mahdol- osassa Turun saaristoa. Uudellamaalla,
12768: XII,59. - Österholm y. m. 325
12769:
12770: missä paljon jo on tehty yksityisten aloit- huomioonottaen on tarpeen, että valtion
12771: teesta, tarvittaisiin ~hdottomasti muutamia puhelinrakennusohjelmaa saaristossa toteu-
12772: linjoja mm. Pirttisaareen ja ne voitaisiin tetaan nopeammin kuin tähän asti ja on
12773: rakentaa ainoastaan valtion toimesta. välttämätöntä, että eduskunta tästä tekee
12774: Kaikki .Suomenlahden itäosassa ollevai suu- nimenomaisen 1päätöksen, joka olisi ohjeena
12775: ret ulkosaaret, Suursaari, Tytärsaari, La- valtion puhelinpolitiikkaa lähivuosina to-
12776: vansaan Ja Seiskari ovat edelleen vailla teutettaessa.
12777: tyydyttävää ,puhelinkaapeliyhteyttä man- Edellä esitetyn perusteella pyydämme
12778: nermaalle. Se että merivartiolaitoksella kunnioittaen ,ehdottaa eduskunnan päätet-
12779: ermssa paikoissa on radiopuhelin, jota täväksi toivomuksen,
12780: paikkakunnan väestö tärkeissä tapauksissa
12781: voi käyttää hyväkseen, ei suinkaan mer- että hallitus valmistaessaan vuo-
12782: kitse sitä, että puhelinkysymys näissä pai- den 1938 tulo- ja menoarvioesitystä
12783: koissa on järjestetty, enempää kuin sekään ottaisi huomioon sen välttämättömän
12784: että merenkulkuhallituksella on johto, tosiasian, että saariston puhelinver-
12785: useimmissa tapauksissa he~kosti rakennettu koston rakentamista olisi joudutet-
12786: ja huonosti kuulluva, josta paikkakunnan tava.
12787: väestölle voi olla hyötyä. Kaiken tämän
12788:
12789: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1937.
12790:
12791: John Österholm. Rafael Colliander.
12792: Kaapro Moilanen. Edvin Stenwall
12793: Levi Jern. Viljo Venho.
12794: •• ••
12795:
12796: VALTIOPAIVAT
12797: 1937
12798:
12799:
12800:
12801: LIITTEET
12802: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
12803:
12804:
12805:
12806:
12807: HELSINKI 1937
12808: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12809:
12810: 42
12811: ..
12812: VALTIOPAIVAT
12813: 19 3 7
12814:
12815:
12816: LIITTEET
12817: IV.
12818: SYYSISTUNTOKAUDELLA VAL TIOVARAINVALIOKUNTAAN
12819: LÄHETETYT LAKI- JA RAHAASIA-ALOITTEET
12820:
12821:
12822:
12823:
12824: HELSINKI 1937
12825: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12826: 1
12827: 1
12828: 1
12829: 1
12830: 1
12831: 1
12832: 1
12833: 1
12834: 1
12835: 1
12836: 1
12837: 1
12838: 1
12839: 1
12840: 1
12841: 1
12842: 1
12843: 1
12844: 1
12845: 1
12846: 1
12847: 1
12848: 1
12849: 1
12850: 1
12851: A.
12852: Tulitikku- ja margariinivalmisteveroa koskevia
12853: lakialoitteita.
12854: 333
12855:
12856: IV,2o. - Lak. al. N:o 18. IV,2o. - Lagmot. N:o 18.
12857:
12858:
12859:
12860: von Frenckell y. m.: Ehdotus laiksi tuli- von Frenckell m. fl.: Förslag till lag om
12861: tikkuverosta. skatt å tändstickor.
12862:
12863: E d u s k u n n a 11 e. T i 11 R i k s d a g e n.
12864:
12865: Tulitikkuveroa kannetaan tänäkin vuonna Skatt för tändstickor uppbäres jämväl
12866: tästä verosta 29 päivänä joulukuuta 1922 innevarande år enligt lagen den 29 decem-
12867: annetun lain mukaan, kuitenkin niin että ber 1922 om denna skatt, dock så, att skat-
12868: vero on 11;2 penniä jokaiselta aikavalta ten utgör 11;2 penni för varje begynnande
12869: kymmenluvulta tulitikkuja. tiotal tändstickor i förpackning.
12870: Vuonna 1936 kertyi veroa 15,264,974 År 1936 avkastade denna skatt 15,264,974
12871: markkaa ja kuluvan vuoden alkupuolis- mark och under förra hälften av inne-
12872: kolla n. 9,700,000 markkaa. Näin ollen ja varande år c: a 9, 7.00,000 mark. Vid sådant
12873: koska vuoden 1938 tulo- ja menoarvioesi- förhållande och då det synes vara nödvän-
12874: tykseen näyttää olevan välttämätöntä lisätä digt att i statsförslaget för år 1938 anvisa
12875: rahaa m. m. maanteiden kunnossapitoa var- ökade medel bl. a. för iståndsättande av
12876: ten, voitaisiin, mikäli tulitikkuveroa vielä landsvägar, kan, för såvitt skatt å tänd-
12877: vuonna 1938 kannettaisiin, ensi vuoden stickor skulle uppbäras ännu under år
12878: menoarviossa arvioida tämän veron tuotta- 1938, avkastningen av denna skatt i stats-
12879: van 16 milj. markkaa. förslaget för nästa år beräknas uppgå till
12880: 16 milj. mark.
12881: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, På grund av vad ovan anförts föreslå vi,
12882: että Eduskunta hyväksyisi seuraa- att Riksdagen måtte antaga föl-
12883: ·van lakiehdotuksen: .fande lagförslag:
12884:
12885: Laki Lag
12886: tulitikkuverosta. om skatt å tändstickor.
12887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
12888: säädetään:
12889: Tulitikkuverosta 29 päivänä joulukuuta Lagen den 29 december 1922 om skatt å
12890: 1922 annettu laki on edelleen voimassa tändstickor skall förbliva gällande under
12891: vuoden 1938 ajan, kuitenkin niin että sen år 1938, dock så, att dess 2 § skall hava
12892: 2 § muutetaan näin kuuluvaksi: följande ändrade lydelse:
12893:
12894: 2 §. 2 §.
12895: Vero on 11;2 penma pakkauksen jokai- Skatten utgör 11;2 penni för varje begyn-
12896: selta aikavalta kymmenluvulta tulitikkuja. nande tiotal tändstickor i förpackning.
12897:
12898: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937. Helsingfors den 7 september 1937.
12899:
12900: E. von Frenckell. Uno A. Hilden. A. A. Lintul!!ihti.
12901: Arvi Oksala. Oskari Lehtonen. Väinö .Kokko.
12902: J·almari Pilkama. J. V. Wainio. Elsa Bonsdorff.
12903: J. E. Häisthacka. T. E. Nordström. Ka8J}lro Huittinen.
12904: A:kseli Brander.
12905: 334
12906:
12907: IV,21. - Lak. al. N:o 19.
12908:
12909:
12910:
12911: Kaakinen y. m.: Ehdotus laiksi margariinivalmisteista ja
12912: rehuaineista suoritettavasta verosta.
12913:
12914:
12915: E d u s k u n n a i l e.
12916:
12917: Karjataloustuotteiden hintojen laskiessa nuttaa ·tälle tasolle, ja sen takia päätettiin
12918: yleismaailmanisen .pulakauden ja siitä joh- ,pyDkiä ainoastaan 24 markan hintatasoon.
12919: tuneen polkumyynnin johdosta aUe tuo- Tämä seikka onkin varsin hyvin ymmärret-
12920: tantokustannuksien, ryhdyttiin meillä, niin- tävissä, sillä elettiinhän silloin työttömyy-
12921: kuin useissa muissakin maissa, valtiovallan den ja muiden ,pula-agan tuottamien vai-
12922: toimesta tukemaan niiden hintoja. M. m. keuksien keskeltlä. Olosuhteet ovat kuiten-
12923: säädettiin vuonna 1932 laki 'voinvientirpalik- kin tämän jällkeen aivan ratkaisevalla ta-
12924: kiosta ja vuonna 1934 laki margariinista ja vaHa muuttuneet ja maamme talouselä-
12925: reiluaineista suoritettavasta verosta. Vii- mässä on tapahtunut erittäin huomattavaa
12926: meksi mainitun lain, joka oli säädetty ,paranemista. Työttömyys on kokonaan
12927: määräaiikaiseiksi, voimassaoloaikaa jatkettiin 'loppunut, kotimarkkina- ja vientiteoHisuus
12928: joulukuun 12 ,päivänä 1936 annetulla laiHa on ,päässyt sellaiseen asemaa.n, että niillä
12929: edelleen vuoden 1937 loppuun, sekä samaUa on ollut mahdollisuus nostaa työpaikat
12930: säädettiin, että voin keskihinnan, jolka ai- useissa tapaulk.sissa korlk.eammalle kuin
12931: kaisemmin oli ollut 24 markkaa,. tulisi olla ennen pula-ailkaa. Tarjolla olevan työvoi-
12932: 26 markkaa kilolta. Hallitus on nyttem- man puutteesta jO'htuen ovat työpa>llk:at
12933: min eduskunna~Je jättämässään esityksessä edel·leen jyrkästi nousemassa ja kuluttajain
12934: N: o 71 eihdottanut, että kysymyksessä ostokyky sama.:lla nopeasti •parantumas-
12935: oleva laJki hyväksyttäisiin olemaan voi- sa. Kotimarkkinateollisuuden valmistamien
12936: massa edelleen vuoden 1938 ajan saman- tuotteiden hinnat ovat tuLlien ja !lisäänty-
12937: sisältöisenä kuin kuluvan vuoden aikana. neen kysynnän vaikutuksesta kohonneet
12938: Tämä hal<lituksen a.ntama esitys on tosin viraHisten tilastojen mukaan vuodesta 1934
12939: katsottava välttli!mättömälksi, mutta siihen noin 10 % :Ha, mainittujen hintojen indek-
12940: liittyvä ehdotus voin tukkwhinnan va.kiin- siluvun dllessa nyt 1015. Maataloustarvik-
12941: nuttamiseiksi edelleen 26 markkaan kilo[ta keiden hinnat ovat kohonneet samalla
12942: ei ole tyydyttävä eikä koihtuullinen, sillä ajwlla noin 23 %: lla, indeksi:luvun ollessa
12943: tämä hinta ei ·likimainkaan vastaa tuotan- 104, sekä samoin maataloustyöväen pa;lkat
12944: tokustannuksia. Jo vuonna 1934, jolloin noin 20 %: Ha, indeksi.luvun ollessa 100.
12945: hallitus antoi esityksen margariinin ja re- Tilapäistyövä:en valkat ovat maatalous-
12946: huaineiden verotuslaista, esityksen perus- töissä kohonneet varsinkin maan poh:jois-
12947: teluissa sanotaan, että maitokilon rasvan ja itä.osissa jopa 30· %: lla edellisen vuoden
12948: silQoiset tuotantO'kustannukset nousevat kes- palkika:tasoon verrattuna. Maitotaloustuot-
12949: kimäärin 0: 90-1: - mark!kaan, joten voin teiden, erikoisesti voin hinta on sen sijaan
12950: kotimainen tu~kuhinta pitäisi vakiinnuttaa pysynyt, viime viikkojen tilapäistä nousua
12951: keskimäärin noin 26 mar~kaan kilolta. lukuunottamatta, verrattain a'lihaisena. Vi-
12952: Ottaen huomioon kuluttajain sHloisen hei- rallisen ti·laston mukaan on maitota.lous-
12953: kon ostokyvyn, voin hintaa ei voitu vakiin- tuotteiden hinnat kohonneet vuoden 1937
12954: IV,21. - Kaa:kinen y. m. 335
12955:
12956: pohjahinnoista tosin 11 %: lla, mutta in- Edellä olevien lukujen perusteella olisi
12957: deksiluku on edelleen kuluvan :vuoden ensi siis oikeuden .ja kohtuuden mukaista, että
12958: puoliskon tilastojen mukaan vaatimaton 84 voin hinta vakiinnutettaisiin 33 markan
12959: pistettä. Kun otetaan huomioon yksin- hintatasoon. Koska karjataloustuotteiden
12960: omaan voin hinta, niin sen indeksiluku on hinnat ovat kuitenkin viime vuosien
12961: viimeksimainitulta ajalta ainoastaan 78. aikana olleet,. vrultion antamasta tuesta huo-
12962: Kun meillä voin keskimääräinen tukku- limatta, &1haisemmat kuin yleinen hinta-
12963: hinta vuosina 192,6-28, jonka ajan hinta- taso olisi edellyttänyt, niin katsomme koh-
12964: tasoon nykyiset hintavertai1lut perustuvat, tuulliseksi ehdottaa voin kotimaisen tukku-
12965: oli noin 32 marklkaa, niin •tulisi sen nykyi- hinnan vakiinnuttamista !keskimäärin 30
12966: sen hintatason mukaan olla seuraava: markkaan kilolta. Ilman tällaista tukea ei
12967: voida ilmrjataloutta meidän maassamme ny-
12968: markkaa kyoloissa menestyksellisesti harjoittaa.
12969: Kotimarkkinatuotteiden hintoihin EdeHä esittämiHämme perusteilla ehdo-
12970: verrattuna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33: 60 tamme kunnioittaen,
12971: Maataloustarvikkeiden hintoihin verr. 33: 28
12972: Maataloustyöväen ·palJkkoihin ver- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12973: ra!ttuna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 : - van lakiehdotuksen:
12974:
12975: Laki
12976: margariinivalmisteista ja rehuaineista suoritettavasta verosta.
12977:
12978: Eduskunnan <päätöksen mukaisesti säädetään:
12979:
12980: Margariinivalmisteista ja rehnaineista Suomessa on tehdasmaisesti kauppaa var-
12981: suoritettavasta verosta 20 päivänä joulu- ten valmistettu, sekä ulkomailta maaihan-
12982: kuuta 1934 annettu laki on edelleen voi- tuoduista margariin]valmisteista taiikka ai-
12983: massa vuoden 1938 ajan, kuitenkin niin, noastaan muutamista edellämainituista ta-
12984: että sen 1 § muutetaan näin kuuluvaksi: varroista on suoritettava veroa tämän lain
12985: säännösten mukaan.
12986: 1 §. Jos rehuaineseokseen on käytetty sellai-
12987: Voin kotimaisen tuikkuihinnan pysyttä- sia samassa teollisuuslaitoksessa valmistet-
12988: miseksi keskimäärin 30 markkana kilolta tuja ·veronailaisia öljyväikirehuja, joista ve-
12989: voidaan asetukse]la määrätä, että sellaisista roa ei ole maksettu, on rehuaineseoksesta
12990: margariinivalmisteista, öljyväkirehuista, näiden aineiden osalta suoritettava veroa.
12991: vehnä.Ieseistä ja vehnärehujauhoista, jotka
12992:
12993:
12994: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
12995:
12996: Juho Ka31kinen. Heikki Soininen. Mbin Asikainen.
12997: Kalle Kämäräinen. Matti Mi&ki.. Väinö Kaasalainen.
12998: Eero Nurmesniemi. Artturi Leinonen. Kusti Arhama.
12999: ToiVlo :Lkonen. S. 1Salo. Anshelm Alestalo.
13000: A,ks,eli Brande!I'. M. 0. Lahte~a. Lami A. Sario~a.
13001: Matti Tolppanen. Emil Jutil.a. Vilho H. Kivioja.
13002: Vilj1ami Kall.iokoski.. Viljo Venho.
13003: 43
13004: B.
13005: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
13006: kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon sekä taloudellisiin,
13007: sivistyksellisiin, sosiaalisiin y. m. tarkoituksiin.
13008: 339
13009:
13010: IV,22. - Rah. al. N:o 1.
13011:
13012:
13013:
13014:
13015: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta moottoriajoneu-
13016: voissa käytettävästä polttoaineesta menevän tullin takai-
13017: sinmaksamiseksi eräissä tapauksissa.
13018:
13019:
13020: E d u s k u n n a ll e.
13021:
13022: Tunnettua on, että maamme itäisellä ra- siksi. Missä matkojen pituuden ja puu-
13023: jaseudulla on laajoja metsämaita V enä- tavaran paljouden vuoksi eivät riitä maan-
13024: jälle laskevilla vesistöalueilla, joista ei tiet, olisi sinne rakennettava rautatie. Ny-
13025: voida metsäntuotteita muuttaa rahaksi kun kyisenä autojen aikakautena voidaan tosin
13026: Venäjällä ei ole menekkiä eikä niitä kan- pienempiä puutavaramääriä, mikäli siihen
13027: nata hevosilla ajaen kuljettaa Suomeen soveltuvia teitä on, kuljettaa kannattavasti
13028: laskevien uittoväylien varteen. Laajoja autoilla ainakin 50 km. matkoilta, jos kul-
13029: metsämaita on myöskin Suomeen laske- jetukseen voidaan käyttää maantietä, kuten
13030: villa vesistöalueilla niin kaukana uittoväy- viime aikoina eri puolilla maata suoritetut
13031: listä, että puidenotto niistäkin hevosilla kokeilut ovat osoittaneet. Tulokset näissä
13032: ajettuna on kannattamaton. Tällaisten aluei- kokeiluissa ovat myönteiset sellaisissakin
13033: den puut ovat siis arvottomia siksi kunnes paikoin, missä tiet ovat mäkiset ja vaikka
13034: olot saadaan niin järjestetyiksi, että puiden teillä on huomattaviakin nousuja. Tun-
13035: hyväksikäyttö tulee kannattavaksi. Kun nettua myöskin on, että raakapuun kulje-
13036: metsät tällaisilla alueilla ovat täysin kasva- tus hevosilla on kannattamaton, jos teillä
13037: neita, kuivuu niistä huomattava osa vuosit- kuormankuljetussuuntaan kulkiessa on huo-
13038: tain pystyyn ja kaatuu maahan sekä lahoo mattavampi nousu tai nousuja. Sellaisilla-
13039: sinne. Täysin kasvaneet pystyssä olevat kin hyvillä ajoteillä, joissa on jatkuvaa
13040: ja kaatuneet puut estävät samalla metsän laskua, on hevosilla kuljetus kannatta-
13041: nuorennusta ja kasvua suuressa määrin ja maton, jos kuljetusmatka on yli 20 km.
13042: tuottavat sillä tavoinkin suuren vahingon, Kun siis autoilla kuljetus soveltuu raaka-
13043: puhumattakaan siitä vahingosta, mikä kui- puun kuljetukseen sellaisillakin teillä, joissa
13044: vumisen, kaatumisen ja metsiin lahoami- on suuriakin nousuja ja voidaan kan-
13045: sen kautta tulee. Tähän asiaan on näihin nattavasti kuljettaa huomattavasti pitem-
13046: asti kiinnitetty liian vähän huomiota, vaikka piä matkoja kuin hevosilla, on sen kulje-
13047: se on suurimpia kysymyksiä, mitä metsä- tusmuodon aikaansaamista kehitettävä,
13048: taloudessamme yleensä esiintyy. Tällais- koska sen avulla saadaan suuret määrät
13049: ten alueiden tieolojen kehittämiseen yksin- muuten arvottomina olevia puita kuljete-
13050: omaan metsätaloutta silmällä pitäen tulisi tuiksi kotimaisten jalostuslaitosten käytettä-
13051: uhrata varoja enemmän kuin mitä niihin väksi.
13052: on käytetty. Tiet ja niiden liikenteen vaa- Autokuljetusta rasittaa kuitenkin huo-
13053: timuksia vastaava kunnossapito ovat niitä mattavasti liian kallis polttoaine ja on
13054: tekijöitä, joita käyttäen voidaan muutoin omiaan heikentämään autonkuljetuksen
13055: arvottomina olevat metsät muuttaa arvolli- muutoin antamaa tulosta, koska polttoai-
13056: 340 IV,22. - Moottoriajoneuvot.
13057:
13058: neen kulutus raskaita kuormia kuljetet- myydään, jotta ostajilla ja myyjillä olisi
13059: taessa muodostaa huomattavan erän auto· asia selvillä puukauppoja päättäessään,
13060: kustannuksista. Kun ne yksityisn:t,;1anomis- niin olisi toivottavaa, että asia saisi myön-
13061: tajat, joiden metsät ovat sellaisilla alueilla, teisen ratkaisun mahdollisimman pian.
13062: joista ei voida puita hevosilla ajaen kul- Kun on olemassa tapauksia, että puuta-
13063: jettaa, ovat taloudellisesti vaikeissa oloissa varaa on myyty puheenaolevanlaisilta
13064: ja heidän omistamiensa puiden kuljetuksesta alueilta, tietämättä tässä tarkoitetun tulli-
13065: on maksettava polttoainetulli, muodostuu peruutuksen järjestämisestä, olisi niissä ta-
13066: se heille erikoiseksi puutavaran myyntive- pauksissa, joissa puut ovat vielä ajamatta,
13067: roksi, jota ei ole muilla metsän myyjillä maksettava tulliperuutus niille yksityisille,
13068: vaikka muutoinkin asuvat paljon suotui- jotka ovat puutavaran myyjiä, etteivät he
13069: sammissa oloissa. Nähdäksemme olisi pai- jäisi poikkeusasemaan ja ettei hyöty siir-
13070: kallaan, että raakapuun kuljetukseen käy- tyisi ostajille, jotka ovat ostaessaan puut
13071: tettävä polttoaine annettaisiin tullin aiheut- ostaneet tullin aiheuttamaa ajokustannusta
13072: tamaa korotusta alemmalla hinnalla siellä, alemmasta hinnasta.
13073: missä raakapuun kuljetus hevosilla ajaen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
13074: on kannattamaton. ehdotamme,
13075: ,Jos tällaisten alueiden puita aloitettaisiin
13076: esim. tullivapaata polttoainetta käyttäen että Eduskunta ottaisi vuoden
13077: autoilla ajaa, lisäisi se polttoaineen me- 1938 tulo- ja menoarvioon hallituk-
13078: nekkiä vastaavassa määrässä eikä siis vai- sen käytettäväksi 1 miljoonan mar-
13079: kuttaisi tullitulojen vähentymiseen. kan suuruisen määrärahan sen
13080: Tällaisen toimenpiteen kautta voitaisiin polttoaineesta menneen tullin takai-
13081: puiden otto kohdistaa niille alueille, joista sinmaksamiseksi, joka käytetään
13082: tähän asti ei ole voitu ottaa, ja vastaavasti moottoriajoneuvoissa puutavarain
13083: vähentää niiden alueiden puidenottoa, joita kuljetukseen sellaisilta alueilta, joista
13084: on rasitettu liikahakkuulla. niiden hevosilla ajaen kuljettaminen
13085: Kun tämän asian järjestäminen on sikäli matkan pituuden ja maastovaikeu-
13086: kiireellinen, että se pitäisi saada järjeste- den takia on kannattamaton.
13087: tyksi ennenkuin ensi hakkuukaudelle puita
13088:
13089: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1937.
13090:
13091: M. 0. Lahtela. J. Takala.
13092: Juho Ka'3ikinen. Eero Nurmesniemi.
13093: Kalle Kämäräinen. Kaarlo Hänninen.
13094: Heikki Soininen.
13095: 341
13096:
13097: IV,23. - Rah. al. N:o 2.
13098:
13099:
13100:
13101:
13102: Kaakinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
13103: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiölle muille
13104: kuin maanviljelijöille annettujen frangilainojen koron
13105: alentamiseksi.
13106:
13107:
13108: E d u s k u n n a ll e.
13109:
13110: 'l'oukokuun 25 päivänä 1934 annetulla kunnat käyttäneet saamansa lainat suurim-
13111: lailla valtion osanotosta Osuuskassojen Kes- malta osalta lakimääräisiin tehtäviin tai
13112: kuslainarahasto-Osakeyhtiön vuonna 1930 niistä aiheutuneiden lyhytaikaisten ja kallis-
13113: valtion takuulla ottaman ulkomaisen obliga- korkoisten lainojen konvertoimiseen. Edel-
13114: tiolainan agiotappion korvaamiseen vapau- leen perustui lainanottajain vapauttaminen
13115: tettiin n. s. frangilainoja saaneet maanvil- siihen, että laina oli ahtaana raha-aikana
13116: jelijät lainaehtoihin liittyvistä kultaehto- tullut koko maan elinkeinoelämän hyväksi,
13117: määräyksistä siten, että valtio sitoutuu joten ei ollut kohtuullista sälyttää siitä
13118: maanviljelijäin puolesta korvaamaan Osuus- myöhemmin valtakunnan rahan arvon ale-
13119: kassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiölle nemisesta aiheutuneita vahinkoja lainanot-
13120: täten syntyneen agiotappion sitten kuin tajain kannettaviksi.
13121: tästä tappiosta oli vähennetty obligatiolai- N. s. frangilainoista aiheutuvan agiotap-
13122: nain muun hoidon yhteydessä mahdollisesti pion tultua täten oikeudenmukaisella ta-
13123: syntynyt agiovoitto. valla järjestetyksi, on n. s. frangilainojen
13124: Tammikuun 17 päivänä 1936 annetulla korkokysymys pakoittanut valtiovallan eräi-
13125: lailla muutettiin edellä mainitun lain siin järjestelyihin. Kuten tunnettua on
13126: 2 §: ää siten, että myös muut n. s. frangi- frangilainavaroista myönnettyjen lainojen
13127: lainan saajat, 154 maalaiskuntaa ja eräät korko 6.6 %. Kun korkokanta vuodesta
13128: kuntien yhtymät, vapautettiin valtion toi- 1935 on nopeasti laskenut niin, että ny-
13129: mesta sanotun lainan kultaehtomääräyksistä kyään on lyhytaikaista luottoa runsaasti
13130: ehdolla, että ne suostuivat sellaiseen laina- saatavissa 5.5 %: lla ja pitkäaikaista
13131: ehtojen muutokseen, että sen jälkeen kuin 5 %: lla, on valtio vuosien 1936 ja 1937
13132: lainoista kolmena ensimmäisenä lainavuo- tulo- ja menoarviossa varannut Osuus-
13133: tena on maksettu yksinomaan korkoa, lai- kassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiölle
13134: nat kuoletetaan kahdenkymmenenseitsemän myönnettäväksi määrärahan frangilainava-
13135: vuoden kuluessa. Lainmuutos perustui en- roista lainoja saaneiden maanviljelijäin lai-
13136: siksikin siihen, että n. s. frangilaina oli noista suoritettavien korkojen alentami-
13137: otettu valtion myötävaikutuksella ja olivat seksi 6.6% :sta 6% :iin vuonna 1936 ja
13138: 342 IV,23. - Keskuslainarahaston frangilainat.
13139:
13140: 5.5 %: iin vuonna 1937, sisältyen viimeksi vänä 1936 annetun lain säätämässä jär-
13141: mainittu määräraha myöskin hallituksen jestyksessä. Lisäksi on syytä todeta, että
13142: tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle kunnille on jatkuvasti asetettu uusia, kus-
13143: 1938. Tätä koronalennustoimenpidettä pe- tannuksia vaativia tehtäviä. Pula-ajan tuot-
13144: rusteli hallitus sattuvasti asiasta antamas- tamat vauriot olivat useille kunnille hyvin
13145: saan esityksessä N: o 22 vuoden 1937 val- raskaat, kun valtio vielä silloin menojensa
13146: tiopäiville seuraavasti: ,Oikeudenmukai- supistamiseksi alensi eräitä kuntien val-
13147: suus vaatii, että se korkorasituksen huo- tionapuja. Nyt talouselämän nousukau-
13148: jennus, jota valtio tukee, on ensi sijassa tena olisi kuntien pyrittävä korjaamaan ai-
13149: järjestettävä sellaisille lainanottajille, joi- kaisemmat vaurionsa ja myös varaudut-
13150: den korkojen alentamiseen ei ole mahdol- tava kantamaan niitä uusia kustannuksia
13151: lisuuksia joistakin yleisistä, lainanottajista vaativia tehtäviä, joita viime aikojen lain-
13152: itsestään riippumattomista syistä. Tällaisia säädäntö on kunnille asettanut. Kunnat
13153: ovat ne lainanottajat, joiden lainat on jär- näyttävätkin yleensä tähän pyrkivän siitä-
13154: jestetty kyseellisestä frangilainasta saa- kin päättäen, että niiden velat ovat viime
13155: duista varoista.'' Tämä perustelu ei ole vuosina jonkunverran alentuneet. Frangi-
13156: rajoitettu osaan frangilainojen ottajista, lainavaroista lainoja saaneet kunnat ja nii-
13157: vaan on kohdistettu kaikkiin sanotusta lai- den yhtymät eivät voi kuitenkaan käyttää
13158: nasta osallistuneihin. Siinä on selvästi lau- tässä suhteessa mahdollisuuksia hyväkseen,
13159: suttu, että frangilainasta lainanottajille mistä syystä valtion olisi avustettava niitä
13160: koituva vahinko on oikeudenmukaisuus- suorittamalla nyt puheenaolevien lainojen
13161: syistä korvattava valtion varoista, mikä korosta yhtä suuri osa kuin maanviljeli-
13162: myös on sopusoinnussa valtion toimenpi- jäinkin lainoista.
13163: teen kanssa, jolla se otti kannettavakseen Huomioonottaen, että frangin arvon ale-
13164: frangilainojen agiotappiot kaikkien lainan- neminen on tuottanut valtiolle suuren huo-
13165: ottajien osalta. Jo yksistään tästä oikeu- jennuksen lainain koroista aiheutuvan agio-
13166: denmukaisuussyystä olisi valtion myötävai- tappion korvaamisessa, huojennuksen, joka
13167: kutettava frangilainavaroista lainoja saa- on vuoden 1938 tulo- ja menoarvioehdotuk-
13168: neiden kuntien ja niiden yhtymien koron sessa arvioitu 10 milj. markaksi, ei frangi-
13169: alentamiseen nykyistä korkokantaa vastaa- lainavaroista lainoja saaneiden kuntien ja
13170: vaksi. yhtymien koron alentaminen 6.6 %: sta
13171: Kuntiin ja niiden yhtymiin nähden puol- 5.5 %: iin tuota valtiolle suurta lisärasi-
13172: taa tällaista järjestelyä paitsi se, että pu- tusta. Kun sanottuja lainoja on vielä ta-
13173: heenaolevat lainat on pääasiassa käytetty kaisin maksamatta yhteensä 104 milj.
13174: lakimääräisiin tehtäviin, myöskin se, että markkaa, tulisi 1.1 % :n koron alennus vaa-
13175: lainanottajina on etupäässä vähävaraisia timaan 1,144,000 markan avustuksen.
13176: kuntia ja niiden yhtymiä. Edelleen puol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13177: taa tällaista järjestelyä se seikka, etteivät kunnioittaen,
13178: kunnat voi konvertoida näitä lainoja edul- että Eduskunta päättäisi ottaa
13179: lisemmiksi lainaehtojen vuoksi, vaikka vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon
13180: niillä muuten olisi siihen nykyään mitä 15 Pl:n IV luvun 4 momentille li-
13181: parhain tilaisuus. Kunnat ja niiden yhty- säksi 1,144,000 markan suuruisen
13182: mäthän on lailla sidottu, kuten edellä on määrärahan Osuuskassojen Keskus-
13183: selostettu, siihen, ettei lainoja saa maksaa lainarahasto-Osakeyhtiölle suoritetta-
13184: takaisin muuten kuin tammikuun 17 päi- vaksi frangilainavaroista muille kuin
13185: IV,23. - Kaakinen y. m. 343
13186:
13187: maanviljelijöille annetuista lainoista korkojen alentamiseksi 6.6 %:sta
13188: vuoden 1938 aikana suoritettavien 5.5 %:iin.
13189:
13190: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1937.
13191:
13192: Juho K!aakin,en. Jalmari Linna.
13193: Eero Nurmesniemi. Juho Pyy.
13194: S. SaJo. Atte Muhonen.
13195: K. Arha.m.a. Otto Marttila.
13196: M. 0. Lahtela. Väinö Kivisa;lo.
13197: A1bin Asikainen. Matti Lepistö.
13198: A. Halonen. Alex Hämäläinen.
13199: Matti Miiidri. Paavo Aarniokoski.
13200: T'oivo Ikonen. Va.lfrid Eskola.
13201: Antti Kukkonen. Je11e Juutilainen.
13202: Viljami Kwlliokoski. J. F. Tolonen.
13203: Kalle Kämäräinen. Yrjö He~enius.
13204: T. N. Vilhula. Edv. ,KujaJa.
13205: Lauri A. Sario~a. Frans MusrtMilta.
13206: Matti ToLppanen.
13207:
13208:
13209:
13210:
13211: 44
13212: 344
13213:
13214: IV,2,4. - Rah. al. N:o 3.
13215:
13216:
13217:
13218:
13219: Ikonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen myön-
13220: tämiseksi Venäjälle jääneestä omaisuudesta.
13221:
13222:
13223: E d u s k u n n a 11 e.
13224:
13225: Kun eduskunta viime istuntokaudella vin monet Suomen kansalaiset epäilemättä
13226: hyväksyi hallituii:Men esityksen 300,000 kärsimään suurta vääryyttä. Rauhansopi-
13227: ma:rlkan suuruisen määrärahan myöntämi- muksen hyväksymisen ja n. ik. Lex Väinä-
13228: sestä puutteessa oleville Suomen kansalai- möisen säätämisen kautta näyttää Suomen
13229: sille, joiden omaisuus dli jäänyt Venäjälle, valtio sekä sivee1listen että yleisten kansain-
13230: lausui eduskunta samalla pitävänsä tar- ja valtio-oikeudellisten periaatteiden mu-
13231: peellisena, että !hallitus tutkituttaa, millä kaan !joutuneen kansalaisiinsa nähden vas-
13232: tavalla niille Suomen ikansaJlaisille, joiden taamaan tämän omaisuuden ja näiden saa-
13233: omaisuus on jäänyt Venäjälle, olisi suori- misien korvaamisesta.
13234: tettava korvausta, ja ryihtyy niiihin toimen- RaUJhansopimuksen 28 §, jonika muka,an
13235: piteisiin, joihin asian katsotaan ,antawan Suomen kansa,laisille iheidän V enäjäHä ole-
13236: aihetta. vaan omaisuuteensa ja saamisiinsa nähden
13237: Samalla kun hallitus on antanut lähem- on vakuutettu samat o]keudet ja etuudet,
13238: mät määräykset kosketelluu avustusmäärä- jotka Venäjä on myöntänyt tai tulee myön-
13239: rahan jaosta, on hallitus katsonut, ettei tämään enimmän suositun maan kansalai-
13240: kosketeltu eduskunnan toivomus ,ole anta- sille, ei Suomen valtiota siHe siirtyneestä
13241: nut aihetta enempiin toimenpiteisiin val- korvausvelvollisuudesta va,pauta. Lupaus
13242: tioneuvoston taiholta ". ei ole mikään suoritus eikä se ole riittänyt
13243: Tämä hallituksen ratkaisu, jos se Jalsl antamaan Suomen kansalaisiiltle sitä oikeus-
13244: lopulliseksi, merrkitsisi sitä, että korvausky- turvaa omaisuuteensa nähden,. mikä heille
13245: symys siis lopullisesti haudattaisiin ja sa- perustuslakien mukaan kuuluu, semminkin
13246: malla haudattaisiin kaikki mruhdollisuudet kun heillä ei ole mitään mahdollisuuksia
13247: myöhemminkin saada minlkäänlaista kor- edes vaatia lupauksen täyttämistä, vaik-
13248: vausta siitä osasta Suomen kansaMisvaral- kapa elhdot, joista lupauksen täyttäminen
13249: lisuutta Venäjältä, jo!ka sinne yksityisiltä on tehty riippuvaksi, toteutuisivatkin. Rau-
13250: jäi. Tätä ratkaisua ei voida pitää. oikeuden- hansopimuksen 28 § lieneekin tarkoitettu
13251: ja ikohtuudenmukaisena. perustee]\jsi, jolla Suomen 'Valtio, mikäli ja
13252: Kun Suomen valtio Venäjän Neuvosto- niin ;pian kuin pykäJlässä mainittu ehto on
13253: tas3!Va:llan kanssa teihdyssä rauhansopimuk- toteutunut, voi N euvostotasavallalta itsel-
13254: sessa [uopui vaatimasta Neuvostotasaval- leen vaatia :lwvitystä siitä korvauksesta,
13255: lalta täyttä korvausta SuOiffien kansalaisten minkä se on joutunut kansalaisilJeen suo-
13256: Venäjällä olevasta, Neuvostotasavallan rittamaan.
13257: ,kansallistuttamasta" omaisuudesta ja Ve- Voidaan edellyttää, ettei eduskunta, hy-
13258: näjän valtiota tai sen vaUiolaitoksia vas- väksyessään rauhans~pimuksen, ole taDkoit-
13259: taan kohdistuvista saamisista, joutuivat hy- tanut sen 28 § :ää pelkäksi korulauseeksi,
13260: IV,24. - Ikonen y. m. 345
13261:
13262: vaan että todellakin on otaksuttu Neu:vos- väksymisestä lausui eduskunta, että ,kysy-
13263: totasava'llan vastaisuudessa tu'levan tunnus- mys Suomen kansalaisten Venäjällä ole-
13264: tamaan Suomen kansalaisten ,oikeudet ja vasta omaisuudesta kuin myös heidän V e-
13265: etuudet'' heidän Venäjällä olevaan omai- näjän valtiota tai sen valtiolaitoksia vas-
13266: suuteensa ja saamisiinsa nähden. Tämän taan kohdistuvista saamisistaan ja vahin-
13267: otaJk:suman toteutuessa on Neuvostotasava·l- gonkorvaus- ynnä muista vaatimuksistaan
13268: lan täytettävä korvausvelvollisuutensa ja ei ole saanut niin edullista ratkaisua kuin
13269: Suomen valtio saapa tilaisuuden Neuvosto- olisi toivottavaa.'' Edelleen lausui edus-
13270: tasavailaita periä ne määrät, mitkä se on kunta helmikuun 5 päivänä 1934 hwllituk-
13271: kansa'laisiilleen suorittanut. selle toivomuksen, että haJllitus jo kerätyn
13272: Jos taas asetutaan sille kannalle, ettei aineiston nojalla hankkisi selvityksen Suo-
13273: rauhansopimuksen 28 § :n sisältämine mah- men !kansalaisten V enäjäile jääneestä omai-
13274: dollisuuksiUe anneta m~tään todellista mer- suudesta ja ryhtyisi sellaisiin toimenpitei-
13275: kitystä, ·vaan pidetään korvauksen saa- siin, joihin hankittu selvitys saattaa antaa
13276: mista Neuvostotasava:llal.ta utukuvana,. jo'He aihetta. Tämän toivomuksensa peruste-
13277: ei mitään voi rakentaa, niin on Suomen luissa lausui eduskunta, että senkin varalta,
13278: va1tion korvausvelvol'lisuus ikansalaisiinsa että vastedes tulisi kysymykseen saada V e-
13279: nähden sitäkin kiistämättömämpi. Suomen näjälle jääneestä Suomen kansalaisten
13280: vailtio on tässä tapauksessa katsonut rau- omaisuudesta Tarton rauhansopimuksen
13281: han Venäjän kanssa itselleen niin välttä- nojalla korvausta Venäjän valtiolta, edus-
13282: mättömäksi ja sen !kautta saamansa edut kunnan mielestä olisi aihetta tutkia mai-
13283: niin suuriksi, että niiden takia on kannat- nittua aineistoa ja haniiDkia selvitys siitä,
13284: tanut tehdä se suuri uhraus, mitä Suomen missä määrin kärsittyjen 1vahinkojen jou-
13285: kansalaisten V enä.jälllä olevan omaisuuden kossa on sellaisia, joiden syntyminen on
13286: alttiiksipaneminen tietää. Tämä uhraus on todistettavissa ja suuruus arvioitavissa,
13287: tehty yhteiseksi hyödyksi ja on siis yhtei- kuin myöskin siitä, oniko niiden joukossa
13288: sesti kannettava. Kun ,,,Lex Väinämöinen'' sellaisia, joiden osittaista !korvaamista Suu-
13289: eli ,Laki ystävällisissä suhteissa olevan men valtion ·varoista kohtuussyistä ehkä
13290: valtion Suomessa olevan omaisuuden taka- voitaisiin puoltaa.
13291: varikoimisesta ja asettamise,sta myymis- ja Hallituksen ta!holta ei !kuitenkaan ole
13292: hukkaamiskiellon alaiseksi'' 27 ,päiväiltä edes yritettykään han!kikia asianomaisilta
13293: toukokuuta 1921 säädettiin, riistettiin yksi- selvitystä siitä, onko vahinkojen syntymi-
13294: tyisiltä !kansalaisilta ma!hdollisuus oikeuden- nen todistettavissa ja suuruus a1wioitwvissa,
13295: käynninikään !kautta hakea Venäjän val- enempää kuin olisi tutkittu sitä!kiiän, onko
13296: tiolta korvausta takavarikoidusta omaisuu- niiden joukossa sellaisia, joiden osittaista
13297: desta. .Alkeellisin!kin oikeudentunto sanoo korvaamista Suomen valtion varoista koh-
13298: vääräksi ja kohtuuttomaksi menettelyn, tuussyistä ehkä voitaisiin puoltaa.
13299: jolla yksi,tyisten kansalaisten omaisuudella Valtiovallan niin !hyvin oikeude'llinen
13300: ostetaan etuja yihteiskunnalle kokonaisuu- kuin morawlinenkin velvollisuus on suorit-
13301: dessaan, eikä tällaiselle menettelylle voitane taa korvausta, se kun itse on niin tuntu-
13302: mitään oi!keus!Perustetta esittää. vassa määrin hyötynyt V enä:jäillä tapahtu-
13303: Paitsi alussa mainittua toi•vomusta, on neesta mullistuksesta - saihan valtio yk-
13304: eduskunta aikaisemminkin lausunut julki sityisille Venäjän kansalaisille kuuluneiden
13305: kwsityiksen valtion velvollisuudesta asian- Karjalan kannaksen huviloiden valtiolle
13306: omaisia koihtaan. Jo vastauksessaan halli- joutumisen kautta ainakin ,parikymmentä
13307: tuksen esitykseen rauihansopimuksen hy- miljoonaa markkaa, vain pienen esimerkin
13308: 346 IV,24. - Korvaus Venäjälle jääneestä omaisuudesta.
13309:
13310: mainitaksemme, Annantehtaan metsistä ja korvausmääräJksi vahvistettaisiin se maara,
13311: muista, sadoissa milljoonissa laskettavista joka Venäjä<llä olleille vwltion virkamiehille
13312: omaisuuseristä ,puhumattakaan - ja toi- myönnettiin, 40,000 markkaa yksiik<köä ilwh-
13313: saalta lainsäädäntöteitse on tehty kansa- den ja keskimääräiseiksi al'IVioksi otettaisiin
13314: laisille mahdottomaksi itse oikeudenkäyn- 15,000 markkaa yksikköä kohden, tarvittai-
13315: nin kautta hankkia oikeutta. Myöskään ei siin tarkoitukseen 15,000,000 maDkkaa.
13316: tule unohtaa niitä lukuisia eri tapauksia, Kuluneiden 17 vuoden aikana on elävien
13317: joissa mirl,loin millekin ikansalaisryhmälle joukosta kuitenkin voistunut niin suuri osa
13318: valtion varoista Suomen itsenäisyyden pakolaisia ja omaisuutensa menettäneitä,
13319: aikana on korvausta annettu ja että V enä- että lukumäärä 1,000:kin voinee olla liian
13320: jäJllä 'olleille valtion v~rkamiehille!kin jo korkea. Myöskään e~vät kaikki kykene :va-
13321: kaksi eri kertaa on myönnetty korvausta hinkojaan selv~ttämään.
13322: menetetystä omaisuudesta. Jotta pahimmassa puutteessa oleville va-
13323: Kulunut 17 vuoden aika on epäilemättä hinkoa lkärsineille, joiden omaisuus on jää-
13324: jo ollut niin pitkä odotusaika yksityisi1le nyt Venä-jälle, voitaisiin myöntää edes vaa-
13325: kansalaisille, ettei heitä voida paikottaa timaton !korvaus, ehdotetaan tätä tarkoi-
13326: enempää odottamaan, vaan on valtion vih- tusta varten myönnettäväiksi 5,000,000
13327: doinkin tultava heille avuksi. Kun otetaan markkaa.
13328: huomioon, että asianomaisista huomattava Esitetyn perusteel,la ehdotamme,
13329: joukko jo on kuollut tai hävinnyt he
13330: eivät siis enää ole asiaansa valvo- että Eduskunta päättäisi ottaa
13331: massa, s(llkä jos seurataan aikaisemminikin vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon
13332: korvausasioissa noudatettuja periaatteita, 5,000,000 markan määrärahan kor-
13333: että vain tietty maksimimäärä yhdelle hen- vauksen myöntämiseksi Suomen kan-
13334: kilölle korvataan, ei asian kohtuudenmu- salaisille sekä Suomessa kotipaikka-
13335: kainen ja tyydyttävä ratkaisu kohtaa vai- oikeuden omaaville yhtiöille ja yh-
13336: keuksia valtion nykyisen rahataloudenkaan dyskunnille heidän Venäjälle jää-
13337: kannalta. V a:iJkea taloudellinen asema, neestä omaisuudestaan, kuin myös-
13338: jonika aikaise~ina vuosina !katsottiin vai- kin Venäjän valtiota tai sen valtio-
13339: keuttavan asian ratkaisua,. ei nyt ole es- laitoksia vastaan kohdistuvista saa-
13340: teenä. misista sekä vahingonkorvausvaati-
13341: Pakolaisia lienee hengissä korkeintaan muksista.
13342: 1,000 pakolaisyksiklköä. Jos korkeimmaksi
13343:
13344: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
13345:
13346:
13347: T,oivo Ikonen. Kawpro Moilanen. Kaa.pro Huittinen.
13348: 347
13349:
13350: IV,25, - Fin. mot. N:o 4.
13351:
13352:
13353:
13354:
13355: Frietsch: Angående anvisande av anslag för höjande av
13356: särskilda statstjänstemäns löner.
13357:
13358:
13359: T i ll R i k s d a g e n.
13360:
13361: Under vårsessionen 1937 beviljade riks- orsakade merutgifter. Större delen av
13362: dagen ett anslag av 12 1/2 miljoner mark tjänstemannakåren komme att stå helt på
13363: att användas till förbättring av de statens sidan om den föreslagna förbättringen. Tar
13364: tjänstemäns och befattningshavares löner, man särskilt hänsyn till de lägre avlönades
13365: vilka tillhörde löneklassen XXII (18,000 svårigheter, så finner man att det finnes
13366: mark) och därunder. Samtidigt uttalades ett mycket betydande antal tjänstemän och
13367: ånyo från olika håll önskemålet om att befattningshavare, tillhörande de under
13368: regeringen inom närmaste framtid måtte diskussioner i riksdagen ofta uppmärk-
13369: pröva frågan om höjande av lönerna även sammade löneklasserna XXI-XIV (19,500
13370: för de lägre tjänstemän och befattnings- -30,000 mark), vilka varken blivit del-
13371: havare, vilkas grundlön överstiger den an- aktiga av de anslag riksdagen beviljade i
13372: givna gränsen. I regeringens proposition december 1936 resp. i maj 1937 eller komma
13373: angående statsförslaget för år 1938 säges att erhålla något av det belopp i regerings-
13374: också, att från regeringens sida under se- propositionen föreslås.
13375: naste tid uppmärksamhet ägnats tjänste- Den misstämning 11uvarande förvirrande
13376: männens och befattningshavarnas ställ- lönepolitik - med dess, åtminstone till sy-
13377: ning; detta kommer reellt till uttryck ge- nes godtyckliga fördelning av smärre, vid
13378: nom att i propositionen ingår ett förslag olika tillfällen åstadkomna ökningsanslag
13379: om att de statsanställdas löner måtte höjas - skapat inom vida kretsar av tjänstemän
13380: med sammanlagt 13,325,550 mark. och befattningshavare är så känd och på-
13381: Att detta ringa belopp - fördelat över taglig, att den i detta sammanhang ick4l
13382: ett stort antal tjänster och befattningar tarvar någon detaljerad karakteristik. Un-
13383: inom såväl lägre som högre löneklasser - derstrykas må dock än en gång den om-
13384: icke kan vara ägnat att bringa lättnad åt ständigheten, att ett intensivt och ihål-
13385: tjänstemannakåren som helhet betraktad, lande missnöje med anställningsvillkoren
13386: är uppenbart. Bemödar man sig om att har en negativ - i vårt land med säkerhet
13387: undersöka vad den föreslagna ökningen konstaterad - inverkan på vederbörande
13388: realiter innebär, så kommer man - syn- arbetsintensitet, till uppenbart men för
13389: nerligast om man tar i betraktande den statsapparatens allmänna effektivitet. En
13390: anmärkningsvärda pris- och hyresstegring dylik lönepolitik är sålunda icke en för-
13391: som ägt rum under innevarande år - till siktig utan dålig hushållning med det all-
13392: det resultat, att för de flesta av de stats- männas tillgångar. Detta säges icke som ett
13393: anställda, som ihågkommits i budgetpropo- sporadiskt uttryck för en ensamstående
13394: sitionen, inkomstökningen icke blir större uppfattning utan som yttring av en opi-
13395: än att den kompenserar av prisstegringen nion, viiken - enligt vad man tydligt an-
13396: 348 IV,2,5. - Virkamiesten palkkojen korottaminen.
13397:
13398: sett sig kunna fastslå - för var dag vin- redan antytts, icke skulle innebära mera
13399: ner allt mera terräng. Missnöjet med det än en kompensation av föreliggande index-
13400: rådande avlöningssystemet uppges vara stegring, kan man dock utgå ifrån att en
13401: starkt i stigande hos flertalet statsan- dylik åtgärd komme att medföra en viss
13402: ställda. om än blott tillfällig lättnad och förty häl-
13403: Då det tryck, som sedan många år hårt sas med tillfredsställelse.
13404: vilar över landets tjänstemän och befatt- Med hänsyn till vad ovan anförts före-
13405: ningshavare, uppenbarligen är störst bland slår undertecknad vördsamt,
13406: de lägst avlönade, och då det - trots de
13407: utomordentligt gynnsamma villkor, under att Riksdagen ville i statsförsla-
13408: vilka statshushållningen i Finland sedan get för år 1938 anvisa ett belopp cw
13409: längre tid tillbaka arbetar - å andra sidan 20,000,000 mark för uppflyttande i
13410: torde få anses mindre sannolikt att en gene- närmast högre löneklass av de sta--
13411: rell förbättring av de statsanställdas löne- tens tjänstemän och befattningsha-
13412: villkor för närvarande kan åstadkommas, vare, vilka tillhöra lönekategorierna
13413: synes det motiverat att i enlighet med i XXI-XIV och vilka icke blivit del-
13414: riksdagen tidigare yppade intentioner i aktiga av Riksdagens under år 1936
13415: främsta rummet ägna omtanke åt tjänste- och 1937 beviljade anslag, ej heller
13416: män och befattningshavare tillhörande lö- beröms av regeringens proposition
13417: neklasserna XXI-XIV. Ehuru en upp- angående statsförslaget för år 1938.
13418: flyttning i närmast högre löneklass, såsom
13419:
13420: Hel<>ingfors den 8 september 1937.
13421:
13422: 0. 0. Frietsch.
13423: 349
13424:
13425: IV,25, - Rah. al. N:o 4. Suomennos.
13426:
13427:
13428:
13429:
13430: Frietsch: Määrärahan osoittamisesta erinäisten valtion vir-
13431: kamiesten palkkojen korottamiseksi.
13432:
13433:
13434: E d u s k u n n a ll e.
13435:
13436: Kevätistuntokaudella 1937 myönsi edus- paikkaisten vaikeuksiin, niin huomaamme,
13437: kunta 12% miljoonan markan määrärahan että eduskuntakeskusteluissa usein maini-
13438: käytettäväksi niiden valtion viran- ja toi- tuissa palkkaluokissa XXI-XIV (19,500-
13439: menhaltijain palkkojen parantamiseksi, 30,000 mk.) on huomattava määrä sellaisia
13440: jotka kuuluivat XXII: een (18,000 mk.) viran- ja toimenhaltijoita, jotka eivät ole
13441: tahi alempaan palkkaluokkaan. Samalla päässeet osallisiksi eduskunnan joulukuussa
13442: esitettiin eri tahoilta toivomus, että hallitus 1936 ja toukokuussa 1937 myöntämistä
13443: lähimmässä tulevaisuudessa harkitsi myös määrärahoista eivätkä myöskään tule saa-
13444: niiden alempien viran- ja toimenhaltijain maan korotusta talousarvioesityksessä nyt
13445: palkkojen korottamista, joiden peruspalkka ehdotetusta määrästä.
13446: nousee mainitun rajan ylitse. Hallituksen Nykyisen sekavan palkkapolitiikan laa-
13447: esityksessä talousarvioksi v. 1938 sanotaan- joissa virkamies- ja toimenhaltijapiireissä
13448: kin hallituksen osoittaneen viime aikoina synnyttämä tyytymättömyys- johtuen eri
13449: huomiota viran- ja toimeenhaltijain ase- tilaisuuksissa päätettyjen pienempien koro-
13450: maan ; käytännössä ilmenee se esityksen tusmäärärahojen mielivaltaiselta näyttä-
13451: ehdotuksessa, että valtion palveluksessa ole- västä jaosta - on niin tunnettu ja ilmei-
13452: vien palkkoja korotettaisiin kaikkiaan nen, ettei se kaipaa yksityiskohtaista luon-
13453: 13,325,550 markalla. nehtimista tässä yhteydessä. Alleviivatta-
13454: On ilmeistä, että tämä pieni maara koon kuitenkin vielä kerran sitä seikkaa,
13455: jaettuna lukuisien virkojen ja toimien kes- että yhä jatkuvana tyytymättömyydellä
13456: ken sekä alemmissa että ylemmissä palkka- työehtoihin on - meidän maassamme var-
13457: luokissa - ei voi tuoda helpotusta virka- muudella todettu - kielteinen vaikutus
13458: mieskunnalle kokonaisuudessaan. Jos koet- asianomaisten työtehoon, valtiokoneiston
13459: taa tutkia, mitä ehdotettu korotus itse yleisen tehokkuuden ilmeiseksi vahingoksi.
13460: asiassa merkitsee - huomioonottaen kulu- Sellainen palkkapolitiikka ei siis ole varo-
13461: vana vuonna tapahtuneen melkoisen hinto- vaista vaan huonoa yleisten varojen hoitoa.
13462: jen ja vuokrien nousun- niin tulee tulok- Tämä ei ole mikään satunnainen mielen-
13463: seen, että useimmille niistä valtion palve- purkaus, vaan ilmaisee mielialan, joka -
13464: luksessa olevista, joille korotuksia on ta- niinkuin on voitu selvästi todeta - leviää
13465: lousarvioesityksessä ehdotettu, ei tule sen päivästä päivään. Tyytymättömyyden val-
13466: suurempaa tulon lisäystä kuin että se peit- litsevaan palkkausj ärj estelmään sanotaan
13467: tää hinnannousun aiheuttamat lisämenot. olevan voimakkaasti kasvamassa useimpien
13468: Suurempi osa virkamieskuntaa jäisi koko- valtion palveluksessa olevien keskuudessa.
13469: naan ehdotetun parannuksen ulkopuolelle. Kun jo useita vuosia jatkunut valtion
13470: Jos kiinnitämme erikseen huomiota alempi- viran- ja toimenhaltijain ahdinkotila ilmei-
13471: 350 IV,2.5. - Virkamiesten palkkojen korottaminen.
13472:
13473: sesti on pahin alimmin palkattujen keskuu- että sitä senvuoksi tervehdittäisiin tyyty-
13474: dessa ja kun - huolimatta Suomen valtio- väisyydellä.
13475: talouden jo pitemmän aikaa jatkuneesta Edellä esitetyn perusteella ehdottaa alle-
13476: erittäin suotuisasta tilasta - toiselta puo- kirjoittanut kunnioittaen,
13477: len lienee hyvin vähän todennäköistä, että
13478: nykyisin saataisiin toimeen valtion palve- että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
13479: luksessa olevien yleinen palkkojen korotus, tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
13480: näyttää olevan perusteltua aihetta edus- kan määrärahan niiden valtion vi-
13481: kunnassa aikaisemmin esitettyjen aikomus- ran- ja toimenhaltijain korottami-
13482: ten mukaisesti kohdistaa huolenpito palkka- seksi lähinnä korkeampaan palkka-
13483: luokkiin XXI-XIV kuuluviin viran- ja luokkaan, jotka kuuluvat XXI-
13484: toimenhaltijoihin. Vaikka korotus .lähinnä XIV palkkaluokkiin eivätkä ole
13485: ylempään palkkaluokkaan, kuten jo on vii- päässeet osallisiksi Eduskunnan vuo-
13486: tattu, ei merkitsisikään enempää kuin jo sina 1936 ja 1937 myöntämistä mää-
13487: tapahtuneen indeksin kohoamisen korvaa- rärahoista eivätkä tulleet huomioon-
13488: mista, voidaan kuitenkin lähteä siitä, että otetuiksi hallituksen esityksessä tulo-
13489: tämä toimenpide synnyttäisi määrättyä ja menoarvioksi vuodelle 1938.
13490: vaikkakin vain tilapäistä helpotusta sekä
13491:
13492: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
13493: C. 0. Frietsch.
13494: 351
13495:
13496: IV,26. - Rah. al. N:o 5.
13497:
13498:
13499:
13500:
13501: Honka: Määrärahan osoittarnisesta valtion rautateiden
13502: viran- ja toirnenhaltijain palkkausten parantarniseksi.
13503:
13504:
13505: E d u s k u n n a ll e.
13506:
13507: Valtion viran- ja toimenhaltijain palk- tulo- ja menoarvioon esittää, ovat osittain
13508: kojen parantamiseen on viime ja kuluvan tulleet myöskin rautatieläisten hyväksi.
13509: vuoden aikana myönnetty erinäisiä määrä- Kun olen sitä mieltä, että niidenkin rau-
13510: rahoja. Täten toimeenpannut palkkojen tatielaitoksen palveluksessa olevien viran-
13511: korotukset samoinkuin ne, joita hallitus ja toimenhaltijain palkat, jotka ovat äskei-
13512: tulo- ja menoarviossa vuodeksi 1938 esittää, sissä korotuksissa jääneet huomioonotta-
13513: eivät mielestäni tyydyttävällä tavalla rat- matta ja että eräät niistäkin, joita on ko-
13514: kaise valtion viran- ja toimenhaltijain palk- rotettu, kaipaavat korjausta, ehdotan kun-
13515: kakysymystä. nioittaen,
13516: Kun valtionrautateiden haltuun ja vastat- että Eduskunta sen määrärahan
13517: tavaksi on uskottu suuri ja arvokas valtion lisäksi, jonka hallitus vuoden 1938
13518: omaisuus ja lisäksi suuret määrät kuljetet- tulo- ja rnenoarvioesityksessä ehdot-
13519: tavaksi jätettyä yksityistä omaisuutta, jota taa käytettäväksi viran- ja toimen-
13520: paitsi rautatielaitos vielä vastaa päivittäin haltijain palkkojen korotuksiin, ot-
13521: tuhansista ihmishengistä, vaaditaan henki- taisi ensi vuoden tulo- ja menoar-
13522: lökunnalta herpaantumatonta valppautta, vioon 14,000,000 rnarkan suuruisen
13523: täsmällisyyttä ja tarkkuutta. Näitä näkö- määrärahan, jotta niidenkin valtion
13524: kohtia silmälläpitäen olisi rautatieläisten ntutateiden palveluksessa olevien vi-
13525: palkat järjestettävä siten, että ne antaisi- ran- ja toirnenhaltijain palkkoja,
13526: vat riittävän toimeentulon. jotka tähiin asti ovat jääneet korot-
13527: Ne valtion viran- ja toimen:k.altijain palk- tarnatta, voitaisiin korottaa yhdellä
13528: kojen korotukset ja tasoitukset, joita viime palkkaluokalla, ja että eräitä rnuita-
13529: ja kuluvana vuonna on toimeenpantu sa- kin palkkojen järjestelyjä voitaisiin
13530: moinkuin nekin, joita hallitus vuoden 1938 toimeenpanna.
13531:
13532: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1937.
13533:
13534: Aarne Honka.
13535:
13536:
13537:
13538:
13539: 45
13540: 352
13541:
13542: IV,21. - iRah. al. N:o 6.
13543:
13544:
13545:
13546:
13547: Nordström y. m.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesi-
13548: rakennushallituksen erinäisten virkamiesten palkkojen
13549: korottamista varten.
13550:
13551:
13552: E d u s k u n n a ll e.
13553:
13554: Kuluvan vuoden menoarviossa on edus- sen toimistoinsinöörit rautatiehallituksen
13555: kunta myöntänyt yhteensä 36.5 miljoonaa apulaisjohtajia. Samoin vastaavat tie- ja
13556: markkaa vaJtion viran- ja toimenhaltijain vesirakennushallituksen vanhemmat ja nuo-
13557: palkkojen korottamista varten. Näistä ko- remmat insinöörit rautatiehallinnon I ja II
13558: rotuksista •tuli osalEseksi eräissä virastoissa, luokan ratainsinöörejä. Ne ovat myös tä-
13559: kuten esim. rautatiehallituksessa, koko vaki- hän asti olleet va.s,taavasti samoissa palkka-
13560: nainen insinöörikunta. Tie- ja vesiraken- luokissa. Nyt tulisi tämä suhde hallituksen
13561: nushallituksessa sen sijaan saivat palkan- esityksen mukaan muuttumaan. Tämä ei
13562: korotusta vain yli-insinöörit ja piiri-insi- voi olla synnyttämättä oikeutettua katke-
13563: nöörit, kun taasen toimistoinsinöörit sekä ruutta. Jos tältä epäsuhdetta ei korjata,
13564: vanhemmat ja nuoremmat insinöörit jäivät johtaa se e1päilemättä myös siihen, että tie-
13565: kokonaan osattomiksi korotuksista. Tämä ja vesirakennushallinnon on :vastaisuudessa
13566: herätti koko tie- ja vesirakennushallituksen vaikea saada palvelukseensa pystyvää insi-
13567: alaisessa insinöörikunnassa oikeutettua tyy- nööriainesta. Jo viime vuosina on kymme-
13568: tymättömyyttä, mutta heitä lohdutettiin nittäin tie- ja vesirakennushallituksen vaki-
13569: sillä, että määräraha ei ollut kaikille riit- naisia ja ylimääräisiä insinöörejä siirtynyt
13570: tänyt, :vaan että ensi vuoden menoarvion joko yksityisten p.alvelukseen Jtai toisiin
13571: yhteydessä tullaan ehdottamaan korotuksia valtion virastoihin, joissa heille on mak-
13572: osattomiksi jääneille. settu parempia palkkoja. Tilanne niin hy-
13573: Näin ei ole nyt kuitenkaan tapahtunut. vin tie- .ja vesirakennushallituksessa !kuin
13574: Menoarviossa ei ole tie- ja vesirakennus- piirihallinnossakin on nyt jo täysin kestä-
13575: hallituksen vakinaisille insinööreille esi- mätön. Juoksevat asiat ja työmaat on vielä
13576: tetty mitään palkankorotuksia, mutta kyllä toistaiseksi voitu hoitaa, mutta uusien
13577: useille, muissa virastoissa palveleville insi- suunnitelmien teko ja teollisuudelle sekä
13578: nööreille, jotka jäivät aikaisemmassa palk- maa- ja metsätaloudelle erittäin tärkeät
13579: kojen korottamisessa osattomiksi. lauttaus-, vesivoimalaitos- ja järvenlasku-
13580: Ei ole oikeudenmukaista eikä varmaan katselmukset ynnä joenperkaussuunnitelmat
13581: myöskään valtiolle eduksi, että maan suu- ova't nyt jo useimmissa piireissä työvoiman
13582: rimman työ.viraston insinöörikuntaa kohdel- puutteessa jääneet vuodesta vuoteen odot-
13583: laan huonommin kuin vastaavassa asemassa tamaan, vuoroaan.
13584: olevia insinöörejä muissa va.ltion viras- Katsoen tarpeelliseksi ja kohtuulliseksi,
13585: toissa. Asemansa ja työtehtäviensä puo- että myöskin kyseessä olevan tärkeän työ-
13586: lesta vastaavat tie- ja vesirakennushallituk- viraston insinöörikunnan palkkausta pa-
13587: IV,27. - Nordström y. m. 353
13588:
13589: rannetaan, ehdotamme edelläesitet,tyyn vii- 30 nuoremman insinöörin sekä yhden
13590: taten, kanavainsinöörin palkkojen korotta-
13591: miseen yhdellä palkkaluokalla li-
13592: että Eduskunta päättäisi vuoden säystä 12 Pl. II: 1 kohdalle 24,000
13593: 1938 tulo- ja menoarvioon ottaa tie- markkaa, 12 Pl. Ill: 1 kohdalle
13594: ja vesirakennushallituksen 4 toimisto- 243,000 markkaa ja 18 Pl. VII: 1
13595: insinöörin, 18 vanhemman insinöörin, kohdalle 4,500 markkaa.
13596:
13597: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
13598:
13599: T. E. N ord:strom. Jalmari PiJ.kama.
13600: T. A. Janhonen. Väinö iKokko.
13601: E. von Frenckell. Toivo Hor-elli.
13602: 354
13603:
13604: IV,2s. - Rah. al. N:o 7.
13605:
13606:
13607:
13608:
13609: Saarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta uusien apulais-
13610: maanviljelysinsinöörin- ja rakennusmestarinvirkojen pe-
13611: rustamista varten.
13612:
13613:
13614: E d u s k u n n a ll e.
13615:
13616: Suuri osa maamme viljellyistä ja vilje- aikana kasvanut nelinkertaiseksi ollen heitä
13617: lyskelpoisista maista on vedenvaivaamia. kaikkiaan nykyään yli viisikymmentä. Maa-
13618: Vasta viime vuosina on yleisesti alettu taloushallituksen palveluksessa toimivien
13619: huomata se ensiarvoisen tärkeä merkitys, rakennusmestarien lukumäärä on noussut
13620: mikä maiden tehokkaalla kuivattamisella samassa suhteessa ja on heidän lukumää-
13621: on satotuloksien lisäämiseen. Maan tultua ränsä nykyään n. 110.
13622: huomattavaksi verotusobjektiksi ja siitä Suoritettava työmäärä on kuitenkin li-
13623: johtuva tehokkaan kuivattamisen vaatimus sääntynyt vielä enemmän ja kun pienet
13624: sekä lisääntynyt maan kysyntä on useasti mutta useinkin tarkkaa harkintaa vaativat
13625: ollut aiheena suurisuuntaistenkin suonkui- yhteiset ojitusyritykset on joka tapauksessa
13626: vatus-, järvenlasku- ja joenperkausyritys- tehtävä, niin suurempien yritysten suun-
13627: ten toimeenpanemiseen. Aivan viime vuo- nitteluja ei ole voitu viivytyksettä suorit-
13628: sina on alettu kiinnittää huomiota nii- taa. Kun maanomistajat useassa tapauk-
13629: hin jättiläisarvoihin, jotka suurien keskus- sessa ryhtyvät kuivatustoimenpiteisiin vas-
13630: järviemme vedenpintakorkeuksien tarkoi- ta sitten, kun maiden hyödyksikäyttö on
13631: tuksenmukaisella säännöstelyllä voidaan tullut mahdottomaksi, niin ymmärtää kyllä,
13632: pelastaa kansantaloutemme hyväksi. että töiden nopea suoritus olisi välttämä-
13633: Viime vuosien aikamt on niin hyvin met- töntä.
13634: sätalous- htin maatalouspuolellakin maan- Pääasiallisin syy siihen, ettei maankui-
13635: kuivatustöihin käytetty satoja miljoonia vatusalalle nykyään ole riittävästi päteviä
13636: markkoja. Suoritetut metsäsijoitukset ovat työvoimia saatavissa, on alhaisen palkka-
13637: useasti aiheuttaneet sen, että viemäreitä tai tason lisäksi se, että vakinaisia virkoja on
13638: puroja, joihin metsäojat ovat päättyneet, tarpeeseen katsoen peräti vähän. Maata-
13639: on ollut ryhdyttävä laajentamaan. Suun- loushallituksen alaisista maanviljelysinsi-
13640: niteltujen sälaojituksien tarkoituksenmukai- nööreistä on vakinaisessa virassa ainoas-
13641: nen suorittaminen on aiheuttanut samaa. taan 18 eli n. 35% ja rakennusmestareista
13642: Kaikkien tuonlaatuisten vedenjärjestely- 28 eli n. 25 %.
13643: töiden suunnittelu, sikäli kun on kysymyk- Hallituskin on kiinnittänyt huomiota tä-
13644: sessä maankuivatus, on vesioikeuslain mu- hän valtion viroissakin harvinaisen räi-
13645: kaan maanviljelysinsinöörien suoritettava. keään epäkohtaan ja ehdottaa ensi vuoden
13646: Töiden suuri lisääntyminen on aiheuttanut tulo- ja menoarviossa maanviljelysinsinöö-
13647: sen, että maataloushallituksen palveluk- rinviroista vakinaistutettavaksi neljä ja ra-
13648: sessa olevien maanviljelysinsinöörien luku- kennusmestarinviroista kymmenen. Kun
13649: määrä on viime kymmenvuotiskauden työvoiman tarve tällä alalla epäilemättä on
13650: IV,2s. - Saarinen y. m. 355
13651:
13652: jatkuva, ja kun ei ole asiallista, että vält- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
13653: tämättömästi tarvittavan työvoiman palk- nioittaen,
13654: kaukseen vuodesta toiseen, kuten nyt on
13655: tapahtunut jo vuosikymmenen, otetaan va- että Eduskunta päättäisi ottaa
13656: roja kokonaan toiseen tarkoitukseen vara- vuoden 1938 tulo- ja menoMvioon
13657: tuista maanparannusmäärärahoista, eikä 11 Pl. X: 1 momentille 774,000 mark-
13658: toimenpiteestä siis aiheudu valtiolle mitään kaa 4 uuden apulaismaanviljelysin-
13659: rahamenoja, vaan ainoastaan siirtoja mo- sinöörinviran, joista 2 ylemmän ja
13660: mentilta toiselle, niin olisi mitä toivotta- 2 alemman palkkausluokan, sekä 20
13661: vinta, että vakinaisia virkoja lisättäisiin uuden rakennusmestarinviran, joista
13662: edes siinä määrin, että puolet sekä insi- 10 vanhemman ja 10 nuoremman,
13663: nöörin- että rakennusmestarintoimista vaki- perustamista varten.
13664: naistutettaisiin.
13665:
13666: Helsingissä syyskuun 6 p: nä 1937.
13667:
13668: Yrjö R. Saarinen. Kaarlo iSalovaara.
13669: Iisakki Nikkola. Hilja Riilpin.en.
13670: Bruno A. Salmiala. Arvi Malmivaara.
13671: R. A1a-Kulju. K. A. Jus.sila.
13672: E. A. Tuomivaara.
13673: 356
13674:
13675: IV,29, - Rah. al. N:o 8.
13676:
13677:
13678:
13679:
13680: Paasonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta virkapukuavus-
13681: tuksen suorittamista varten asemamiesten esimiehille ja
13682: asemamiehille.
13683:
13684:
13685: E d u s k u n n a 11 e.
13686:
13687: Ehdotuksessaan valtion tulo- ja menoar- Näin ei kuitenkaan ole asianlaita kaik-
13688: vioksi vuodelle 1937 hallitus m. m. lausuu, kiin valtionlaitoksiin nähden, sillä rauta-
13689: että toimitetun tutkimuksen mukaan puo- tielaitoksessa on vielä huomattava osa sel-
13690: lustuslaitoksessa palvelevien viran- ja toi- laisia toimenhaltijoita, joiden ohjesäännön
13691: menhaltijain toimeentulon mahdollisuudet mukaan on virantoimituksessa käytettävä
13692: ovat osoittautuneet erinomaisen vaikeiksi, täydellistä virkapukua, mutta jotka siitä
13693: joka johtuu varsinkin siitä, että puolustus- huolimatta eivät ole saaneet ollenkaan vir-
13694: laitoksessa palveleville ei suoriteta min- kapukuavustusta, vaan ovat olleet velvolli-
13695: käänlaista virkapukuavustusta, kuten set hankkimaan kalliit virkapuvut omalla
13696: muille valtion viran- ja toimenhaltijoille, kustannuksellaan. Sellaisia toimenhalti-
13697: joiden on palveluksessa käytettävä virka- joita valtion rautatiellä ovat asemamiesten
13698: pukua. Tämän epäkohdan korjaamiseksi esimiehet ja asemamiehet.
13699: ehdotti hallitus, että niille puolustusminis- Edellämainitut toimenhaltijat ovat nyt-
13700: teriön ja puolustuslaitoksen viran- ja toi- temmin ainoat, jotka ovat siinä poikkeuk-
13701: menhaltijoille, joiden virantoimituksessa sellisessa asemassa, että ovat velvolliset
13702: on käytettävä virkapukua, suoritettaisiin virantoimituksessa esiintymään täydessä
13703: virkapukuavustuksella upseereille ja heihin virkapuvussa saamatta mitään virkapuku-
13704: verrattaville 1,500 markkaa ja alipäällys- avustusta. Asiamiesten esimiehet ja ase-
13705: töön ja heihin verrattaville 1,200 markkaa mamiehet ovat sitäpaitsi niin heikosti pal-
13706: vuodessa. Tästä aiheutuvaa lisämenoa var- kattua väkeä, että virkapuvun hankkimi-
13707: ten ehdotettiin 7,500,000 markkaa. Saman- nen on heille aina merkinnyt kieltäyty-
13708: laisia virkapukuavustuksia varten suojelus- mistä monesta välttämättömästäkin tar-
13709: kuntalaitoksen viran- ja toimenhaitijoille peesta, mutta nyttemmin kun vuokrat,
13710: ehdotettiin menoarvioon otettavaksi 828,000 lämmitys ja elantokustannukset ovat huo-
13711: markkaa. Nämä ehdotukset eduskunta hy- mattavasti kohonneet vaikuttaa se siinä
13712: väksyi ja asian johdosta käydyssä keskus- määrin heidän toimeentulomahdollisuuk-
13713: telussa painostettiin erikoisesti sitä, että siinsa, että ne ovat tulleet entistä vaikeim-
13714: oikeuden ja kohtuuden mukaista on pu- miksi.
13715: heena olleet avustukset myöntää jo siitäkin Ei ole asiallista eikä oikeuden ja kohtuu-
13716: syystä kun kaikki muut viran- ja toimen- den mukaista, että nämä ryhmät edelleen-
13717: haltijat, joiden virantoimituksessa on käy- kin pidettäisiin poikkeuksellisessa asemassa
13718: tettävä virkapukua, jo saavat mainittua kaikkiin muihin eri valtionlaitoksissa pal-
13719: virkapukuavustusta. veleviin viran- ja toimenhaitijoihin nähden.
13720: IV,29. - Paasonen y. m. 357
13721:
13722: Maksettakoon sentähden virkapukuavus- menhaltijat oikeudellisesti samaan asemaan
13723: tusta kaikille, joiden virantoimituksessa on niiden muiden viran- ja toimenhaltijain
13724: käytettävä virkapukua. kanssa, jotka ovat velvolliset käyttämään
13725: Asemamiesten esimiehiä on 157 ja ase- virkapukua ja siitä syystä saavat virka-
13726: mamiehiä 2,454 ja huomioon ottaen ensi pukuavustusta.
13727: vuoden menoarviossa lisättäväksi ehdotetut Edelläolevan perusteella kunnioittaen
13728: 300 asemamiestä on näiden toimenhaltijain ehdotamme,
13729: yhteinen lukumäärä 2,911. Tällä kertaa että Eduskunta päättäisi ottaa
13730: ehdotamme asemamiesten esimiehille ja ase- vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon
13731: mamiehille myönnettäväksi virkapukuavus- 1,455,500 markan määrärahan vir-
13732: tusta 500 markkaa vuodessa. Se ei kyllä- kapukuavustuksen suorittamista var-
13733: kään ole täysin riittävä, mutta saattaisi ten asemamiesten esimiehille ja ase-
13734: mainittu virkapukuavustus mainitut toi- mamiehille.
13735:
13736: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
13737:
13738: Armas Paasonen. Edv. Vaarama.
13739: Onni Peltonen. Cay 'Sundström.
13740: Urho Kulovaara. J. Takaila.
13741: Tilda Löthman-Koponen. A. Turkka.
13742: Edv. Pes,onen. Onni M~eläinen.
13743: Jalmari Linna. G. Andersson.
13744: Matti Lepistö. Kalle ,Jokinen.
13745: A. A. Lastu. Alex Hämäläinen.
13746: JUS!Si Lonkainen. Otto Marttila.
13747: T. A. Janhonen. C. 0. Frietsch.
13748: Väinö ~alainen.
13749: 358
13750:
13751: IV,3o. - Rah. al. N:o 9.
13752:
13753:
13754:
13755:
13756: Leinonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta puolustusminis-
13757: teriön sotatalousosaston teollisuustoimiston virkojen vaki-
13758: naistamista varten.
13759:
13760:
13761: E d u s k u n n a 11 e.
13762:
13763: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- kun se koskee koko maan talouselämää,
13764: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1938 vaatii se ainakin tärkeimpiin paikkoihin
13765: 9 Pl:n perusteluissa tähdennetään talou- omat ammattimiehensä, että suunnitelmat
13766: dellisen puolustusvalmiustyön tärkeyttä ja saataisiin tarkoituksenmukaisesti suorite-
13767: todetaan, että tähän tarkoitukseen on n;yt tuiksi ja pidetyiksi ajan tasalla. Jotta vir-
13768: käytettävissä oleva henkilökunta riittämä- koihin voitaisiin kiinnittää alaansa täysin
13769: tön. Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan perehtyneitä ja talouselämän luottamusta
13770: ehdoteta tähän tarkoitukseen perustetta- nauttivia ammattimiehiä, ja henkilöt voi-
13771: vaksi yhtään uutta vakinaista virkaa, lu- taisiin pysyttää tehtävissään, jotka vaati-
13772: kuunottamatta yhtä sopimuspaikkaista in- vat monen vuoden perehtymisen ja eri-
13773: sinöörin tointa, jonka haltija voi vain koistumisen tälle alalle, on välttämätöntä,
13774: välillisesti osallistua taloudellisiin puolus- että tämän alan toimissa pysyvästi työs-
13775: tusvalmiustöihin. Varsinaiset tätä alaa kos- kentelevä henkilökunta vakinaistetaan.
13776: kevat työt suorittaa puolustusministeriön Näin ollen olisi tarpeen, että puolustus-
13777: sotatalousosasto, lähinnä sen liikekannalle- ministeriön sotateollisuustoimistoon perus-
13778: panotoimisto (sotateollisuustoimisto), joka tettaisiin neljä insinöörin virkaa perus-
13779: toimii taloudellisen puolustusvalmiustyön palkkana 63,000 markkaa, yksi kirjaajan
13780: suunnittelevana ja johtavana elimenä. Tä- toimi, peruspalkkana 21,000 markkaa, ja
13781: hän toimistoon kuuluu tällä hetkellä 1 toi- yksi kanslia-apulaisen toimi, peruspalkkana
13782: mistopäällikön, 1 toimistosihteerin ja 1 18,000 markkaa, sekä että teollisuuspiirei-
13783: toimistoesiupseerin virat, sekä lisäksi puo- hin perustettaisiin viisi majurin virkaa,
13784: lustuslaitoksesta komennettua ja ylimää- peruspalkkana 52,500 markkaa (teollisuus-
13785: räistä henkilökuntaa. piirien päälliköt) ja viisi insinöörin virkaa,
13786: Teollisuuden liikekannallepanon tarkoi- peruspalkkana 52,500 markkaa, sekä viisi
13787: tuksenmukaiseksi järjestämiseksi tarvitaan piirustajan tointa, peruspalkkana 24,000
13788: sotatalousosaston liikekannallepanotoimiston markkaa. Tästä aiheutuvat vuotuiset me-
13789: lisäksi alueellisia suorituselimiä, joiden teh- not tekisivät sotatalousosaston teollisuus-
13790: tävänä on sotatalousosaston antamien ohjei- toimiston kohdalta 291,000 markkaa ja teol-
13791: den mukaisesti ja yksissä neuvoin asian- lisuuspiirien osalta 645,000 markkaa.
13792: omaisten teollisuuslaitosten kanssa huoleh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13793: tia valmiustoimenpiteiden yksityiskohtai-
13794: sista suunnitteluista eri tehtaissa. että Eduskunta ottaisi vuoden
13795: Kun tämä tärkeä ala on erittäin laaja, ja 1938 tulo- ja menoarvioon 9 Pl:n
13796: IV,ao. - Leinonen y. m. 359
13797:
13798: 1 luvun 1 momentin kohdalle 291,000 kilökunnan palkkausta ja virkojen
13799: markkaa puolustusministeriön sota- vakinaistamista varten.
13800: talousosaston teollisuustoimiston hen-
13801:
13802: Helsingissä syyskuun 8 p:nä 1937.
13803:
13804:
13805: .Artturi Leinonen. Jussi Annala.
13806: Juho Karukinen. T. A. Janhonen.
13807: J. Takala. Heikki :Soininen.
13808: Einari lta.nnetti. Kalle Kämä.räinen,
13809: Vilho Va.lla.s.
13810:
13811:
13812:
13813:
13814: 46
13815: 360
13816:
13817: IV,31. - Rah. al. N:o 10.
13818:
13819:
13820:
13821:
13822: Leinonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta puolustusmi-
13823: nisteriön teollisuuspiirien henkilökunnan vakinaistamista
13824: varten.
13825:
13826:
13827: E d u s k u n n a ll e.
13828:
13829: Viitaten vuoden 1937 valtiopäivillä edus- teriön 9 Pl:n II luvun 1 momentin
13830: kunnalle jätetyn rahaasia-aloitteen n:o 9 kohdalle 645,000 markkaa puolus-
13831: perusteluihin pyydämme kunnioittain eh- tusministeriön teollisuuspiirien hen-
13832: dottaa, kilökunnan palkkausta ja virkojen
13833: että Eduskunta ottaisi vuoden 1938 vakinaistamista varten.
13834: tulo- ja menoarvioon puolustusminis-
13835:
13836: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
13837:
13838: Artturi Leinonen. Jussi AnnaJ.a.
13839: Juho .Kaakinen. T. A. Janhonen.
13840: J. Takala. Heikki Soininen.
13841: Emari Xarvetti. Kalle Kämäräinen.
13842: Vilho Vallas.
13843: 361
13844:
13845: IV,32. - Rah. al. N:o 11.
13846:
13847:
13848:
13849:
13850: Perho y. m.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
13851: päivärahan korottamista varten.
13852:
13853:
13854: E d u s k u n n a ll e.
13855:
13856: Voimassaolevan asevelvollisuuslain mu- velvollisille maksettavissa päivärahoissa on
13857: kaan maksetaan vakinaisessa palveluksessa epäoikeutettua ja vahingollista. Hallituk-
13858: oleville asevelvollisille päiväraha, jonka sen esityksessä ensi vuoden tulo- ja meno-
13859: suuruus määrätään asetuksella. Tämän arvioksi ehdotetaan huomattavia palkanko-
13860: päivärahan suuruus on ollut aikaisemmin rotuksia sotilaspäällystölle, mutta asevel-
13861: 1 markkaa, mutta nyt kahtena vuonna vollisten päiväraha tulisi jätettäväksi en-
13862: 2 markkaa päivässä. nalleen. Tämä ei ole mielestämme oikein.
13863: Varattomille asevelvollisuuttaan suorit- Myöskin asevelvollisten päivärahaa olisi
13864: taville nuorukaisille, jotka eivät saa ko- korotettava, sitäkin suuremmalla syyllä,
13865: toaan mitään avustusta, on tämä päivä- kun siihen, valtion rahataloudelliseen ase-
13866: raha kuitenkin nykyiselläänkin liian pieni. maan katsoen, olisi mahdollisuuksia. Vaikka
13867: Heidän täytyy kieltäytyä kaikkein vaati- asevelvollisille maksettavan päivärahan
13868: mattomimmistakin tarpeista, jotka olisivat pitäisi olla nykyisestään huomattavastikin
13869: paikallaan mielenvirkistykseksi. Tästä suuremman, niin katsomme, että silläkin
13870: päivärahan pienuudesta on seurauksena, olisi jo asiantilaa jonkinverran autettu, jos
13871: että kaupungeissa, joihin joukko-osastoja päiväraha korotettaisiin kahdesta markasta
13872: on sijoitettuina, saattaa tavata sotilaita kolmeen markkaan päivässä. Ainakin täl-
13873: jopa suorastaan kerjäämässä kahvi- ja tu- lainen korotus olisi saatava aikaan.
13874: pakkarahoja. Näin joutuvat nuoret mie- Edelläsanotun perusteella siis kunnioit-
13875: het sellaiseen asemaan, joka ei suinkaan taen ehdotamme,
13876: ole vaikuttamatta haitallisesti heidän luon-
13877: teenkehitykseensä, mikä on valitettavaa että Eduskunta päättäisi ottaa
13878: yhteiskunnan kannalta katsoen. vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon
13879: Asevelvollisuuden aiheuttama rasitus on 9 P :n II luvun 5 momentille lisäyk-
13880: jo sellaisenaan siksi suuri, ettei sitä olisi senä 9,050,000 markkaa asevelvollis-
13881: tällaisilla haitallisilla seikoilla lisättävä, ten päivärahan korottamiseksi 2
13882: vaan pyrittävä keventämään. Liiallinen markasta 3 markkaan päivässä.
13883: säästäväisyys sellaisessa asiassa kuin ase-
13884:
13885: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
13886:
13887: Kustaa Perho. Karl J. Wenman. Jalmari Linna.
13888: Kalle Jokinen. Väinö SinisaJo. G. Lindström.
13889: Urho Kulovaara. Yrjö He~enius. Väinö Kivisalo.
13890: Alpo Lumme. Jussi Ra.atikainen. Hj. Lindqvist.
13891: Hilma ,Koivulahti-Lehto. Uuno Raatikainen.
13892: 362
13893:
13894: IV,33. - Rah. al. N:o 12.
13895:
13896:
13897:
13898:
13899: Niskanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
13900: päivärahan korottamista varten.
13901:
13902:
13903: E d u s k u n n a 11 e.
13904:
13905: Ajan paranemisen välttämättömänä seu- kaupunkivaruskuntien suhteellisen korkea
13906: rauksena on kaikkien kansalaisten elämän hintataso.
13907: vaatimusten lisääntyminen, mikä puoles- Koska on erittäin tähdellistä, että ase-
13908: taan vaatii luonnollisesti entistä enemmän velvollinen nuorukainen saa asevelvollisuu-
13909: 'käyttö pääomaa. destaan mahdollisimman mieluisan muiston,
13910: Asevelvollisuuttaan suorittamassa olevat joka seikka on omiaan vahvistamaan hänen
13911: poikamme täyttävät suurta isänmaallista kansalaistuntoaan, niin katsomme että ase-
13912: tehtäväänsä. Siksi ei ole nyt hyvänä aikana velvollisten kahden markan suuruinen päi-
13913: unohdettava heidänkään tarpeitaan. väraha olisi korotettava kolmeksi markaksi,
13914: On muistettava, että asevelvollistemme jotta varatonkin asevelvollinen voisi silloin
13915: kantajoukon muodostavat sellaisista maa- tällöin tyydyttää vaatimattomat huvin- ja
13916: seudun kodeista lähteneet pojat, ~olSSa nautinnontarpeensa.
13917: useimmissa tapauksissa on toimeentulo niin Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
13918: niukka, ettei sieltä riitä r.ahalähetybiä
13919: sotapalveluksessa oleville pojille, vaan on että Eduskunta ottaisi vuoden
13920: heidän tultava toimeen sillä kahden mar- 1938 valtion tulo- ja menoarvioon
13921: kan pä~värahalla, minkä valtio heille antaa. 9,050,000 markan määrärahan ase-
13922: On helposti käsitettävä, miten paljosta velvollisten päivärahan korottami-
13923: varaton asevelvollinen saa silloin kieltäytyä, seksi 2 markasta 3 markkaan.
13924: varsinkin kun otetaan huomioon sotaväen
13925:
13926: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
13927:
13928: Reilcld Niskanen. Eino Rytinki.
13929: 363
13930:
13931: IV,a4. - Rah. al. N:o 13.
13932:
13933:
13934:
13935:
13936: V. Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi
13937: eläkkeiksi työkyvyttömille ja Varattomille vapaussodan
13938: rintamamiehille.
13939:
13940:
13941: E d u s k u n n a ll e.
13942:
13943: Huhtikuun 6 päivänä 1936 eduskunta hy- nan ponnen, että määrärahan myöntämi-
13944: väksyi toivomuksen, ,että hallitus ottaisi sestä olisi annettava eduskunnalle esitys
13945: harkittavakseen, voitaisiinko pysyvästi työ- ensi tilassa, ei hallitus kuitenkaan ole vuo-
13946: kyvyttömille ja varattomille vapaussodassa den 1938 menoarvioesitykseen ottanut mi-
13947: ansiotuneille rintamamiehille myöntää yli- tään määrärahaa näitä eläkkeitä varten.
13948: määräisiä eläkkeitä tai muulla tavalla tur- Kielteistä suhtautumista rintamamies-
13949: vata heidän toimeentulonsa". Tästä edus- eläkkeiden myöntämiseen nähden on aikai-
13950: kunnan lausumasta toivomuksesta huoli- semmin perusteltu sillä, ettei valtiovarain
13951: matta ei hallitus vuoden 1937 menoarviossa tila sallisi näiden eläkkeiden myöntämistä.
13952: ehdottanut minkäänlaista määrärahaa sa- Tätä perustetta ei ainakaan nykyisin enää
13953: nottuun tarkoitukseen ja hyljätyiksi tulivat ole lupa käyttää, siksi hyvä on valtion
13954: myöskin edustajain tekemät rahaasia-aloit- taloudellinen asema.
13955: teet, joissa ehdotettiin vaatimaton määrä- Toimitettu tutkimus on osoittanut rinta-
13956: raha näitä eläkkeitä varten. Aloitteita mamiesten taloudellisessa asemassa sellai-
13957: koskevassa mietinnössään lausui valtiova- sia räikeitä epäkohtia, että itsenäinen val-
13958: rainvaliokunta m. m. seuraavaa: ,Saatu- tio on velvollinen viipymättä ryhtymään
13959: jen tietojen mukaan hallitus on ryhtynyt niiden korjaamiseen. Valtakunnan arvo ei
13960: toimenpiteisiin kysymyksessä olevan asian salli, että sen vapauttajat saavat useissa
13961: selvittämiseksi. Mutta koska tämä tutki- tapauksissa elää kerjäämällä ja köyhäinhoi-
13962: mus on vielä keskeneräinen, niin ei määrä- don varassa ja päättää päivänsä suurim-
13963: rahaa tarkoitukseen voida osoittaa. Valio- massa puutteessa.
13964: kunta on sitä mieltä, että tutkimuksen suo- Puolustustahdon säilyminen kansamme
13965: rittamista olisi kiirehdittävä ja määrära- keskuudessa edellyttää, että valtio suorit-
13966: han myöntämisestä annettava eduskunnalle taa rintamamiehille tunnustamansa kunnia-
13967: esitys ensi tilassa.'' velan. Kansamme valmistautuessa viettä-
13968: Valiokunnan tarkoittama tutkimus on mään vapautumisensa 20-vuotismuistoa on
13969: viime talven aikana suoritettu loppuun. sen velvollisuus vihdoinkin muistaa niitä,
13970: Sen mukaan on työkyvyttömiä ja varat- jotka hankkivat maalle vapauden, ja omasta
13971: tomia vapaussodan rintamamiehiä koko hyvinvoinnistaan luovuttaa heille se osa,
13972: maassa vielä elossa 6,640 miestä, näistä yk- jonka he ovat oikeutetut saamaan voidak-
13973: sistään Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapii- seen elää vaatimatonta elämää omassa ko-
13974: rin alueelta 1,442 miestä. Mutta vaikka dissaan ja tunteakseen, ettei maa ole va-
13975: eduskunta hyväksyi valtiovarainvaliokun- pauttajiaan unohtanut.
13976: 364 IV,34. - Vapaussodan t•intamamiehet.
13977:
13978: Edellä olevan perusteella ehdotamme 16 Pl:n II l1lvun kohdalle uutena
13979: kunnioittaen, momenttina: Ylimääräisinä eläkkeinä
13980: vapaussodan varattomille ja työky-
13981: että Eduskunta päättäisi ottaa vyttömille rintamamiehille 15 miljoo-
13982: vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon naa markkaa.
13983:
13984: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1937.
13985:
13986: Vilho Annala. Arvi Malmivaara.
13987: IisaJmd NikkoJ.a. K. A. Jmsila.
13988: Reino Ala-Kulju Yrjö R. Saarinen.
13989: Hilj,a Riipinen. Kaado Salo:va;arn.
13990: J. V. Wainio. E. A. Tuomivaa.ra.
13991: Bruno A. Salmi:a:la. Elias Simojoki.
13992: Pooli Tuorila.
13993: 365
13994:
13995: IV,35. - Rah. al. N:o 14.
13996:
13997:
13998:
13999:
14000: Piippula y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi
14001: eläkkeiksi työkyvyttömille ja varattomille vapaussodan
14002: rintamamiehille.
14003:
14004:
14005: E d u s kun n a 11 e.
14006:
14007: Viitaten vuoden 1936 valtiopäiville jä- 3,000,000 markan suuruisen arvio-
14008: tettyyn rahaasia-aloitteeseen N: o 4 ehdo- määrärahan myönnettäväksi ylimää-
14009: tamme kunnioittaen, räisinä eläkkeinä pysyvästi työky-
14010: vyttömille ja Varattomille vapaus-
14011: että Eduskunta päättäisi 1938 sodan rintamamiehille.
14012: vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa
14013:
14014: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
14015:
14016: J. Eri. Pilppula. Lauri Kaijalainen.
14017: Juho Ka;!likinen. T. A. Janhonen.
14018: Einari Karvetti. E. M. 'Earkkanen.
14019: Vilho Vallas.
14020: 366
14021:
14022: IV,36. - Rah. al. N:o 15.
14023:
14024:
14025:
14026: Horelli y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi
14027: eläkkeiksi työkyvyttömille ja Varattomille vapaussodan
14028: rintamamiehille.
14029:
14030:
14031: E d u s k u n n a 11 e.
14032:
14033: Eduskunta on 6 päivänä huhtikuuta 1936 sensijaan on suurin osa anojia suna ase-
14034: hyväksynyt •toivomuksen, että hallitus massa, että he ovat ehdottomasti avustuk-
14035: ottaisi harkittavakseen, voitaisiinko pysy- sen tarpeessa, ollen heidän ja perheittensä
14036: väisesti työkyvyttömille ja rvarattomille ilman tällaista avustusta m31hdotonta eteen-
14037: vapaussodassa ansioituneille rintamamie- päin tulla toimeen.
14038: hille myöntää ylimääräisiä eläkkeitä tai Kysymys siitä, onko valtio velvollinen
14039: muulla tavalla turvata heidän toimeen- varoillaan avustusta myöntämään, on peri-
14040: tuloaan. Tämän johdosta on puolustusmi- aatteellisesti ja myönteisesti J:atkaistu jo
14041: nisteriön toimesta sittemmin hall''kittu tie- alussa mainitun eduskuntapäätöksen no-
14042: toja tällaisen eläkkeen ja avun tarpeessa jalla. Va1tion taloudellinen asema on tällä
14043: olevista rintamamiehistä ja on tiedustelun hetkellä myöskin siksi hyvä, että ei voida
14044: tulos ollut se, että yli 7,000 henkilöä on miltään taholta edes väittää varoja ,puut-
14045: anonut itselleen tai perheelleen valtiolta tuvan avustuksen myröntämiseen. Myöskään
14046: avustusta. .Saadun tiedon mukaan on tästä se seikka, tulisi'ko avustuksen antaminen
14047: lukumäärästä lähes 2,000 anojaa sellaisia, olemaan eläke anojan ikoko loppuijäksi tahi
14048: jotka ovat oikeutetut jo voimassa olevien vain määräajaksi, ei ole esteenä varojen
14049: säädösten ja myönnettyjen määrärahojen myöntämiselle, koska nämä seikat ovat rat-
14050: nojalla saamaan itselleen eläkettä invaliidi- kaistavissa jokaista eläkeanomusta erikseen
14051: varoista, minkä vuoksi näitä 2,000 anojaa käsiteltäessä. Myöskään mitään muuta
14052: koskevat anomukset joko on lähetetty jo tai syytä ei ole olemassa tämän asian lykkää-
14053: tullaan lähiarkana lähettämään sosialiminis- miseen yhä pitemmälle.
14054: teriölle sen ratk.aistaviksi. Lopuista yli Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14055: 5,000 anomuksesta on puolustusministeriö
14056: tähän mennessä laatinut tutkimuksen, mikä että Eduskunta päättäisi ottaa
14057: puolestaan osoittaa että vain vähäinen -vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon
14058: määrä anomuksista on sellaisia, joiden teki- 16 Pl:n II luvun kohdalle uutena
14059: jät anomuksiensa mukaan eivät ole siksi momenttina työkyvyttömille ja va-
14060: suuressa .puutteessa että he välittömästi rattomille vapaussodan rinta.mamie-
14061: heti olisivat valtionavustuksen tarpeessa; hille 10,000,000 markkaa.
14062:
14063: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
14064:
14065: Toivo Horelli. KJ. Kylänpää. Kyllikki Pohjala.
14066: Kiaapro Moilanen. Kaino W. Oksanen. A. A. Lintulahti.
14067: Kia.Ne ,Soini. M. E. Harja. Jalmari Pilkama.
14068: Edv. V:aarama. Väinö Kokko. Erkki Pr8iavolainen.
14069: 367
14070:
14071: IV,37. - Rah. al. N:o 16.
14072:
14073:
14074:
14075:
14076: V. Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslai-
14077: toksen ilmatorjunnan vahvistamiseksi.
14078:
14079:
14080: E d u s k u n n a 11 e.
14081:
14082: Vuoden 1936 valtiopäivillä teki isän- Mielestämme ei eduskunnalla enää ole
14083: maallisen kansanliikkeen eduskuntaryhmä varaa tällaiseen laiminlyöntiin, joka voi
14084: eduskunnalle aloitteen määrärahan osoitta- muodostua koko kansamme olemassaololle
14085: miseksi puolustuslaitoksen ilmatorjunnan kohtalokkaaksi. - Maailmanpoliittinen ti-
14086: vahvistamista varten. Tämän aloitteen hyl- lanne on tällä hetkellä jännittynyt. Valta-
14087: käsi valtiovarainvaliokunta, kuten se perus- kuntien välinen varustelukilpailu voi ennen
14088: teluissaan lausui ,rahallisista'' syistä ja pitkää johtaa maailmanpaloon, jonka pyör-
14089: eduskunta yhtyi valiokunnan hylkäävään teisiin joutuu varmasti meidänkin maamme
14090: päätökseen. jo yksin geopoliittisesti vaaranalaisen ase-
14091: Mielestämme ei eduskunnalla ollut riittä- mansa vuoksi. - Tähdennämme uudelleen
14092: vaa perustetta hyljätä aloitetta, joka täh- sitä, että puolustuslaitoksemme perushan-
14093: tää kansamme, erittäinkin sen siviiliväes- kintaohjelma on toteutettava nopeammin
14094: tön, suojaamiseen uhkaavalta tuholta. - ja tehokkaammin kuin suunniteltu 6-vuo-
14095: Viime aikoina ovatkin kaikki turvallisuu- tisohjelma edellyttää. Valtavasta hintojen
14096: destaan huolehtivat valtiot kiinnittäneet noususta johtuu, ettei tämä ohjelma täy-
14097: tähän vaaraan mitä suurinta huomiota ja delleen toteutettunakaan vastaa sitä armei-
14098: uhranneet yhä suurempia määrärahoja ni- jamme kuntoisuuden minimivaatimnsta,
14099: menomaan ilmatorjuntaan, valtakunnalli- jonka taloudellinen puolustusneuvosto aikoi-
14100: seen itsesuojelutyöhön. Valitettavasti mei- naan tekemissään suunnitelmissa edellytti.
14101: dän maassamme huolimatta sen erittäin Tämän on todennut m. m. se komitea, jonka
14102: vaaranalaisesta asemasta on ilmasuojelutyö hallitus asetti viime toukokuussa tarkista-
14103: aivan alkuasteellaan. Tätä tarkoittavat maan puolustuslaitoksen perushankintaoh-
14104: aloitteet ovat tulleet hyljätyiksi ylläkerro- jelmaa ja tehnyt hallitukselle esityksen,
14105: tunlaisilla perusteilla, joita on pidettävä että perushankintamäärärahaa olisi koro-
14106: täydelleen riitämättöminä taloudellista nou- tettava. - Valtakuntamme taloudellinen
14107: sukauttaan elävässä maassamme. - Halli- asema on tätä nykyä niin kestävä, ettei
14108: tus on tosin esityksessään v. 1938 tulo- eduskunnalle tuota minkäänlaisia vaikeuk-
14109: ja menoarvioksi ehdottanut ilmaiinvälinei- sia osoittaa tähän tarkoitukseen välttämät-
14110: den uusintaan lisämäärärahoja, mutta vain tömäksi katsottava määräraha joko suoras-
14111: sen verran, että ilmaiinvälineiden määrä- taan valtion varoista tai sitä varten otetta-
14112: vahvuudet voitaisiin pysyttää ennallaan, vana kotimaisena obligatiolainana.
14113: johtuen määrärahojen lisäykset vain hinto- Ylläolevaan viitaten ehdotamme,
14114: jen noususta kuten hallituksen esityksen
14115: perusteluista 9 Pl. IX luvun kohdalla käy että Eduskunta päättäisi 20 Pl.
14116: ilmi. I luvun 9 momentille vuoden 1938
14117:
14118: 47
14119: 368 IV,37. - Puolustuslaitoksen ilmatorjunta.
14120:
14121: talousarvioon lisätä 90 miljoonan laitoksen ilmatorjunnan vahvistami-
14122: markan siirtomäärärahan puolustus- seksi.
14123:
14124: Helsingissä 8 p: nä syyskuuta 1937.
14125:
14126: Vilho Annala. Arvi lY.taJmivaara.
14127: Pauli Tuorila. Hilja Riipinen.
14128: Bruno A. Salmiala. :Ka.arlo Saitovaara.
14129: J. v. w,ainio. E. A. Tuomivaarn.
14130: K. A. Jussila. Iisakki Niimkola.
14131: Yrjö R. Saarinen. Elias Simojoki.
14132: R. AJ:a,-Kulju.
14133: 369
14134:
14135: IV,3s. - Rah. al. N:o 17.
14136:
14137:
14138:
14139:
14140: Leinonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ilma-
14141: puolustusliitolle kolmen uuden moottorilentokoneen osta-
14142: mista varten.
14143:
14144:
14145: E d u s k u n n a ll e.
14146:
14147: Suuri innostus siviili-ilmailuamme koh- purjelentotodistusta, purjelennon C-todis-
14148: taan on edelleenkin huomattavasti kasva- tus, voitiin tänä vuonna jakaa 45 kappa-
14149: nut. Onhan Suomen ilmapuolustusliiton letta. Tätä ennen ei Suomessa ole suori-
14150: johdolla suoritettu pu~jelentotoiminta saa- tettu ainoatakaan C-tutkintoa.
14151: vuttanut johtavan aseman pohjoismaissa, Mitä sitten moottorilentokoulutukseen tu-
14152: jopa asiantuntijat väittävät, että maamme lee, on Suomen ilmapuolustusliiton toi-
14153: on kolmas purjelentomaa koko maailmassa, mesta järjestetty erilaisia kursseja, m. m.
14154: ottaen tällöin tietysti huomioon maan asu- a1keiskurssit Joroisissa, joilla m. m. annet-
14155: kasluvun ja varallisuuden. Samoin Dn nuo- tiin moottorilentokoulutusta Suomen ilma-
14156: rison ilmaiinharrastus lennokkitoiminnan puolustusliiton kustannuksella kuudelle
14157: alalla saavuttanut kauniita tul,oksia. purjelentäjälle, jotta saataisiin selvyys
14158: Moottorilentotoiminta sens~jaan on edel- siitä, miten suu11ta !hyötyä purjelennosta on
14159: leenkin verrattain vaatimatonta johtuen moottorilennolle. Nämä kokeilut ovat kes-
14160: tämä yksinomaan sii>tä, että uusia lento- keneräiset, minkä johdosta niiden tulok-
14161: koneita ei ole voitu varojen puutteessa sista on mahdoton vielä sanoa mitään. Li-
14162: maahamme hankkia niin runsaasti ilrnin säksi on järjestetty jatko- ja harjoituskurs-
14163: ilmailun normaalinen kehitys Dlisi vaati- seja ilmavoimien reservissä oleville sotilas-
14164: nut. Ilahduttavana parannuksena Dn kuiten- lentäjille, mikä on ollut mahdollista koska
14165: kin mainittava, että sillä 400,000 markan eduskunnan myöntämällä määrärahalla voi-
14166: määrärahalla, jonka ·eduskunta otti valtion tiin hankkia mainittuun tarkoitukseen so-
14167: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon, Suo- piva lentokone, nimittäin Biicker Jung-
14168: men ilmapuolustusliitto pystyi hankki- manu.
14169: maan kolme uutta lentokonetta. Tämä oli Mutta edellämainitut ko1me lentokonetta
14170: mahdollista senjohdosta, että Suomen ilma- eivät mitenkään riitä tyydy>ttämään ilmai-
14171: puolustusliitto suoritti omasta puolestaan lun kehityksen tarvetta. Useat vilkasta
14172: kolmannen osan koneiden hinnasta. Näiden ilmapuolustus- ja i1mailutoimintaa harjoit-
14173: koneiden hankinta on ollut jo nyt suureksi tavat ilmapuolustusyhdistykset kärnivät
14174: hy,ödyksi maamme ilmailulle. Ensiksi han- lentokonepuutetta. Samoin myöskään ei
14175: kittujen lentokoneiden - lentokoneet on voida ilmavoimien reservissä olevalle hen-
14176: luavutettu Helsingin ja Etelä-Pohjanmaan kilökunnalle antaa riittävää harjoituskoulu-
14177: ilmapuolustusyhdistyksille sekä Suomen tusta eikä myöskään kouluttaa uutta reser-
14178: ilmailuklubille - avulla on voitu Jämijär- vm, johon Suomen ilmapuolustusliitto
14179: ven purjelentokoulussa antaa korkeampaa niin~kään .pyrkii. Tämän johdosta Suo-
14180: purjelentokoulutusta, niin että korkeinta men ilmapuolustusliiton lentokonehankintaa
14181: 370 IV,ss. - Suomen ilmapuolustusliitto.
14182:
14183: olisi edelleenkin avustettava, tälläkin ker- että Edwskunta ottaisi vuoden
14184: taa kuitenkin ehdolla, että liitto itse suo- 1938 tulo- ja menoarvioon 600,000
14185: rittaa kolmannen osan lentokoneen ihin- markan määrärahan avustukseksi
14186: nasta. Kun lentokoneiden hmnat ovat Suomen ilmapuolustusliitolle kol-
14187: viime aikoina huomattavasti kohonneet, men uuden moottorilentokoneen osta-
14188: olisi tällaista avustusta ensi vuodeksi myön- miseksi ehdolla, että Suomen ilma-
14189: nettävä 600,000 markkaa. puolustusliitto suorittaa kolmannen
14190: Edelläolevaan viitaten saava.t allekirjoit- osan k'u.nkin lentokoneen hinnasta.
14191: taneet kunnioittaen ehdottaa,
14192:
14193: Helsingissä syyskuun 8 p:nä 1937.
14194:
14195: Artturi Leinonen. A. A. Lintulahti.
14196: Jta.ajpro Moi1&ll!en. Vilho Vallas.
14197: 371
14198:
14199: IV,s9. - Rah. al. N:o 18.
14200:
14201:
14202:
14203:
14204: A. Halonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rannikkoty-
14205: kistörykmentti 3 :n upseerien ja aliupseerien asuinraken-
14206: nusten rakentamista varten Rauhalaan.
14207:
14208:
14209: E d u s k u n n a 1<1 e.
14210:
14211: Eduskunnan .tekemällä rpäätöksellä 18 eikä voi suinkaan olla vaitionkaan edun
14212: ,p:ltä lokakuuta 1929 tul:Lvat Jaakikiman mukaista.
14213: pitäjässä sijaitsevat Rauhalan !kartanoon Tällainen olotila, että rykmentin upsee-
14214: kuuluvat tilat valtiolle ja samalla päätet- risto joutuu vakitui:sesti asumaan noin
14215: tiin siirtää Sortavalassa ennen sijainnut 40 km. (päässä miehistöstä ei sotilaskoulu-
14216: rannikkotykistörykmentti 3 J aakkimaan tuksen ja järjestyksen kannalta katsoen
14217: edellämainitun tilan maalle. Tämän •paa- olisi hyväksyttävää, kun vielä ottaa huo-
14218: töksen mukaisesti rakennettiinkin v. 1933 mioon,. että tällaisien välimatkojen ajo puo-
14219: Rauhalaan miehistölle rakennukset ja 1934 leen ja toiseen aiheuttaa vuosittain huo-
14220: valmistui myöskin esikuntarakennus. Asun- mattavia lisäkustannuksia valtiolle.
14221: tojen puutteen ,vuoksi olisi välttämättä Näiden epäJkohtien rpoistamiseksi valtio-
14222: tarvittu silloin vielä rakentaa upseerien ja varainvaliokunta ehdottikin edellisen vuo-
14223: aliupseerien asuntorakennutkset, mutta ei den talousarvioon otettavaksi 3 miljoonan
14224: hallitus ole vielä tähän saakka ryhtynyt markan määrärahan upseerien ja aliupsee-
14225: toimerupiteisiin edes määrärarlrojen myöntä- rien asuinrakennusten rakentamista varten
14226: miseksi kyseessä olevien rakennuiksien ra- Rauhalaan, mutta muodollisista syistä ei
14227: kentamista varten. Tä;stä taas johtuu se eduskunnan rpuhemies voinut ottaa ehdo-
14228: omituinen olotila, e.ttä mielhistö on sijoi- tusta äänestyksen alaiseksi ja senvuoksi
14229: tettu Rauhalaan, mutta johtava upseeristo jäi kyseessäoleva summa pois tulo- ja me-
14230: asuu edelleen Sortavalassa. Siitä !huoli- noarviosta. Kun mielestämme tämä asia on
14231: matta, että Rauhwlassa on ollut yli 3 vuotta monestakin syystä sellainen, ettei sen to-
14232: esikuntarakennus jo täysin va:1miina, ei sitä teuttamista voitaisi enää siirtää pitem-
14233: ole voitu tarkoitukseen käyttää, kun upsee- mälle, ehdotamme kunnioittaen,
14234: rien rakennusten puutteen vuoksi täytyy
14235: asua Sortavalassa, jossa myöskin rykmen- että Eduskunta ottaisi vuoden
14236: tin esikuntaikin on iPakoitettu olemaan pe- 1938 talousarvioon 3 miljoonan .mar-
14237: rin rappiolle joutuneissa ja puutteellisissa kan määrärahan rannikkotykistöryk-
14238: rakennuksissa korkeata vuoikraa vastaan sa- mentti 3 :n upseerien ja aliupseerien
14239: maan aikaan kuin Rauhalassa seisoo tyh- asuinrakennusten rakentamista var-
14240: jänä ajanmukainen esi'kuntarakennus. Täl- ten Rauhalaan.
14241: lainen olotila mielestäni ei kestä arvostelua
14242:
14243: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
14244:
14245: A. Halonen. Kaa.pro Huittinen.
14246: 372
14247:
14248: IV,4o. - Rah. al. N:o 19.
14249:
14250:
14251:
14252:
14253: V. Annala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaa-
14254: tetuksen ja varustuksen hankintaa varten suojeluskun-
14255: nille.
14256:
14257:
14258: E d u s k u n n a ll e.
14259:
14260: Kun ammuksia ja kiväärin patruunoita Edellä esittämäämme nojaten ja viitaten
14261: on yhä edelleenkin tarpeellisten määrära- v. 1936 valtiopäiville jätetyn rahaasia-
14262: hojen puuttuessa voitu jakaa suojeluskun- aloitteen n: o 9 perusteluihin ehdotamme,
14263: nille niin pienet määrät, että se on pa-
14264: kosta lamauttanut suojeluskuntien toimin- että Eduskunta korottaisi v. 1938
14265: taa ja vaikeuttanut niiden sotilaallista kou- tulo- ja menoarvioesityksessä 9 Pl.
14266: lutusta, on mielestämme välttämätöntä, XIV luvun 7 momentilla vaatetuk-
14267: että tämä epäkohta saadaan mahdollisim- sen ja varust·uksen hankintaa varten
14268: man pian korjatuksi lisäämällä kysymyk- suojeluskunnille ehdotettua määrä-
14269: sessä olevalle momentille 4,000,000 mark- rahaa 4,000,000 markalla.
14270: kaa.
14271:
14272: Helsingissä 8 p. syyskuuta 1937.
14273:
14274: V:iJlho Annrula. J. V. Wainio.
14275: Hilja Riipinen. Arvi Malmivaara.
14276: Eli:a;s 'Simojoki. Pauli Tuorila.
14277: K. A. Ju:ssila. E. A. Tuomivaara.
14278: Kaarlo Salovaara. Bruno A. Salmiala.
14279: Iisakki N~ola. R. Ala-Kulju.
14280: Yrjö R. Saarinen.
14281: 373
14282:
14283: IV,41. - Rah. al. N:o 20.
14284:
14285:
14286:
14287:
14288: V. Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta vapaussoturien
14289: osanottoa varten pääkaupungissa toukokuun 16 päivänä
14290: 1938 järjestettäviin juhlallisuuksiin.
14291:
14292:
14293: E d u s k u n n a ll e.
14294:
14295: Ensi toukokuun 16 p: nä tulee kuluneeksi nyt valmistautuu vapausmuistojansa kun-
14296: 20 vuotta siitä historiallisesta päivästä, jol- nioittamaan, niin olisi mitä suuriarvoisinta,
14297: loin voittoisa vapausarmeijamme marssi it- että vapausarmeijamme mahdollisimman
14298: senäisen Suomen pääkaupunkiin. Vakau- mieslukuisena yhteisiin juhlallisuuksiin
14299: muksemme mukaan vapaa Suomi tulee osallistuisi ja että valtiovalta huolehtisi
14300: tuota päivää viettämään sen arvoa vastaa- siitä, ettei yhdenkään vapausarmeijan so-
14301: valla tavalla ja järjestämään juhlatilai- tilaan matkakustannuksien pelosta täytyisi
14302: suuksia, joihin kansalaisemme yksimieli- jäädä juhlista syrjään.
14303: sesti kokoontuvat yhteisten vapausmuisto- Vakuutettuina siitä, että eduskunta yk-
14304: jensa ympärille. simielisesti tahtoo tunnustaa vapausarmei-
14305: Vapausarmeijamme valtaosa oli maaseu- jan työn merkityksen, ehdotamme,
14306: dun miehiä pääasiassa maamme pohjois- ja
14307: itäosista ja joukossa varmasti sellaisia, ettei että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
14308: heidän taloudellinen asemansa ole heille den tulo- ja menoarvioon lisätä
14309: myöhemmin matkaa maan pääkaupunkiin 3 miljoonan markan arviomäärära-
14310: sallinut. han niiden matka- y. m. kulujen suo-
14311: Monissa sivistysmaissa on rintamamie- ritukseksi, jotka aiheutuvat vapaus-
14312: hille vuosittain valtiovallan taholta järjes- soturien osanotosta ensi toukokuun
14313: tetty vapaamatkoja yhteisiin muisto- ja vir- 16 p:nä maan pääkaupungissa jär-
14314: kistystilaisuuksiin. Kun itsenäinen Suomi jestettäviin juhlallisuuksiin.
14315:
14316: Helsingissä syyskuun 8 p:nä 1937.
14317:
14318:
14319: Vilho Annala. Arvi M~almivaara.
14320: Iisakki Nikkola. K. A. Jussila.
14321: 'Reino Ala-Kulju. Pauli Tuorila.
14322: Hilja Riipinen. Yrjö R ..Saarinen.
14323: J. V. Wainio. Kaarlo Salovaara.
14324: Brnno A. Sahniala. E. A. Tuomivaara.
14325: Elias .Simojoki.
14326: 374
14327:
14328: IV,42. - Rah. al. N:o 21.
14329:
14330:
14331:
14332:
14333: Kivisalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta virkapukujen
14334: hankkimista varten postiljooneille.
14335:
14336:
14337: E d u s k u n n a ll e.
14338:
14339: Kolmen viime vuoden aikana on talous- virkapuvut useille paikkakunnille hankit-
14340: arvioon kertamenona varattu määräraha tiin jo v. 1935 ja kun tällaisessa raskaassa
14341: postiljoonien pukuavustuksiksi ollen v. 1935 työssä kuin kirjeenkantajan, puku ei kestä
14342: 348,197 markkaa, v. 1936 403,562 markkaa juuri enempää kuin yhden vuoden, on vir-
14343: ja v. 1937 300,000 markkaa. Näillä määrä- kapukujen uusiminen ensi vuonnakin aivan
14344: rahoilla on melkein kaikille kaupunkien ja välttämätön, jotta postiljoonit eivät jou-
14345: kauppalain postiljooneille hankittu osittai- tuisi olemaan paikatuissa ja rikkinäisissä
14346: set virkapuvut, taajaväkisten yhdyskuntien virkapuvuissa, puhumattakaan, että olisi
14347: postiljoonien kuitenkin jäädessä ilman. tarpeellista saada myös talvipuku. Posti-
14348: Eikä kenellekään ole voitu määrärahojen ja lennätinhallitus esittikin valtioneuvos-
14349: vähyyden takia hankkia talvi- eikä kesä- tolle tarkoitukseen varattavaksi 700,000
14350: pukua, vaan ovat postiljoonit kylmänä vuo- markan suuruisen määrärahan, mutta on
14351: den aikana joutuneet käyttämään siviili- sanottu määräraha kuitenkin jäänyt ensi
14352: palttoota, ollen siis edelleenkin talvisaikana vuoden talousarviosta pois. Kun hallituk-
14353: kirjavasti puettuja. Kun yleisön ja postilai- sen esityksessä postiljoonien virkapukuihin
14354: toksen kannalta on tärkeää, että postiljoo- katsotaan tarkoituksenmukaisimmaksi myön-
14355: nit virkatehtävissään esiintyvät yhtäläisesti tää määrätyn suuruinen vuotuinen määrä-
14356: ja siististi puettuina, olisi tärkeää, että raha, niin ehdotamme me allekirjoittaneet,
14357: vuosittain myönnettäisiin riittävä määrä-
14358: raha postiljoonien pukuavustuksiin. että Eduskunta ottaisi vuoden
14359: Hallitus ei vuoden 1938 tulo- ja meno- 1938 tulo- ja menoarvion 18 pääluo-
14360: arviossa ole esittänyt tarkoitukseen ollen- kan VI lukuun 700,000 markan
14361: kaan määrärahaa, vaikkakin 18 Pl. 6 luvun määrärahan avustuksena jaettavaksi
14362: 33 mom. kohdalla myöntää virkapukuavus- postiljooneille virkapukujen hankki-
14363: tuksen tarpeelliseksi, mutta jättää määrära- mista varten.
14364: han myöntämisen toistaiseksi. Kun viimeiset
14365:
14366: Helsingissä syyskuun 3 p:nä 1937.
14367:
14368: Väinö Kivisalo. Alpo Lumme.
14369: Väinö Sinisailo. Jalmari Linna.
14370: Otto ToiV'Onen. Urho Kulovaara.
14371: A~bin Koponen. Kyllikki Pohjala.
14372: Cay Sundström.
14373: 375
14374:
14375: IV,43. - Rah. al. N:o 22.
14376:
14377:
14378:
14379:
14380: Kivisalo y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta maalaiskirjeen-
14381: kanta,jain palkko.fen .fär.festelyä varten.
14382:
14383:
14384: E d u s kun n a B e.
14385:
14386: Kun maalaiskirjeenkantajien toimet samaan asemaan kuin kaupungeissa toimi-
14387: maassamme o~vat. edelleenkin järjestetyt vat ylimääräiset postiljoonit ovat.
14388: n. k. huutokauppajärjestelmän perusteena, Sen jälkeen on posti- ja lennätinhallitus
14389: jonka mukaan kuLloinkin avoimeksi joutu- tutkinut asiaa ja myöntäen rmaa'laiskirjeen-
14390: van toimen saa se, joka sen halviTiltlllalla ikantajien pail~kojen korjauksen ja uudel-
14391: ottaa, johtuu tästä, että heidän palk- leen järjestelyn ta11peellisuuden, tehnyt
14392: kauksensa kauttaaltaan on kaikkein asiasta esityksen valtioneuvostolle ensi vuo-
14393: alinta minkä lisäksi he ovat kaikkien den menoarviossa huomioitarvaksi. Posti-
14394: työväestöä suojelevien lakien ulkopuoleHa. ja lennätinhallituksen arvion mukaan olisi-
14395: Tämä ei suinkaan ole va1ltiorvaUan ar.von vat lisäykset rvuodessa kutakin posti- ja
14396: mukaista,. eikä !hyvälle postinkululle edul- lennätin1piiriä kohden seuraavat:
14397: lista, koska työntekijäin kunnol:linen työn-
14398: suoritus edellyttää edes varmuutta siitä, Helsingin posti- ja ~en-
14399: että hän työnsä kunnollisesti hoidettuaan nätinpiirissä ....... . 654,320 markkaa
14400: saa sen jatkuvasti tehdä ja että tästä Vii,purin posti- ja len-
14401: työstä maksetaan kohtuuHinen pwlkka. nätinpiirissä ....... . 340,407
14402: Kuopion posti- ja len- "
14403: Palkkauksien uudelleen järjestäminen olisi
14404: sitäkin tärkeämpää, kun nyttemmin maa- nätinpiirissä ....... . 681,392
14405: Vaasan .posti- ja lennä- "
14406: laiskirjeenkantajain toimivaltuuksia on
14407: suuresti laajennettu. tinpiirissä ......... . 812,910
14408: "
14409: Asiaan on eduskunnankin taholta kiinni- Lapin posti- ja lennä-
14410: tetty huomiota. Maaliskuun 10 1p:nä 1936 tinpiirissä ......... . 340,000
14411: Ahvenanmaan posti- ja "
14412: eduskunta yksimielisesti hyväksyi maan
14413: hallitukselle esitettäväksi toivomuksen maa- Iennätinpiirissä ..... 2!2,.570
14414: "
14415: laiskirjeenkantajien palkkausolojen Jar- Yhteensä 2,851,599 markkaa
14416: jestämisestä siten,. että heidän palkkauk-
14417: sensa järjestettäisiin kuljettavien työkilo- Kun kuitenkin hallituksen ensi vuoden
14418: metrien tai työtuntien perusteella ja että menoarviossa ei tarkoitukseen ole varattu
14419: kauppalaissa ja taajaväkisissä yhdyskun- määrärahaa ja kun maalaiskirjeenkantajain
14420: nissa tai muissa niihin verrattavissa toimi- olot vihdoinkin olisi saatava jossain mää-
14421: vat maalaiskirjeenkantajat, mikä1li !heidät rin siedettävämmäHe kannaHe, kuin mitä
14422: työaikaan nähden voidaan rinnastaa kau- ne nyt ovat ja kun tarkoitukseen ei ta,rvita
14423: pungeissa toimi,viin postiljooneihin, saatet- edes kovin suurta määrärahaa, vaikkapa
14424: taisiin palkkaukseen y. m. etuihin näili.den uusi järjestelmä kaikissa (posti- ja lennä-
14425:
14426: 48
14427: 3{6 IY,43. - Maalaiskirjeenkantajain palkkaus.
14428:
14429: tinpiireissä otettaisiin ylhtäaikaisestikin markkaa maalaiskirjeenkantajain
14430: käytäntöön, niin ehdotamme kunnioittaen, palkkojen järjestämiseksi kiinteiksi,
14431: maksettaviksi työolojen mukaan joko
14432: että Eduskunta päättäisi vuoden työkilometrien tai työtuntien perus-
14433: 1938 tulo- ja menoarvioon 18 pääluo- teella.
14434: kan VI lukuun lisättäväksi 2,851,599
14435:
14436: Helsingissä syyskuun 3 p: nä 1937.
14437:
14438:
14439: Väinö Kivi.rsalo. Kyllikki Pohjala.
14440: Väinö Sinisalo. Kustaa Perho.
14441: Otto Toi~onen. Eino Rytinki.
14442: Albin Eop,onen. Yrjö Räisänen.
14443: Alpo Lumme. S. 'Salo.
14444: Jalmari Linna. Cay Sundström.
14445: Urho Kulovaara. Heikki Kääriäinen.
14446: Hj. Lindqvist. Onni M~~e1ämen.
14447: 377
14448:
14449: IV,44. - Rah. al. N:o 23.
14450:
14451:
14452:
14453:
14454: Kilpi y. m.: Määrärahan osoittamisesta invaliidien oma-
14455: kohtaisen järjestötyön tukemiseksi.
14456:
14457:
14458: E d u s k u n n a ll e.
14459:
14460: Maamme sosialisessa lainsäädännössä ja kuin ruumiillisesti täysin terve. Näin ol-
14461: huoltotoiminnassa ovat invaliidit eli raaja- len olisi invaliideille järjestettävä työmah-
14462: rikot, joita molempia nimityksiä käyte- dollisuuksia. Ja mikäli ei invaliidi kykene
14463: tään rinnakkain ruumiillisesti vajaakykyi- ennen· oppimaliaan ammatilla elatustaan
14464: sistä puhuttaessa, jääneet vähäiselle osalle. hankkimaan, olisi hänelle järjestettävä ti-
14465: Synnynnäiset ja lapsina sairauden tähden laisuus uuden ammatin oppimiseen, jotta
14466: invaliideiksi tulleet ovat päässeet hoidosta hänet saataisiin uudelleen tuottavaksi yh-
14467: osallisiksi ja myöskin ammattiopetusta on teiskunnan jäseneksi.
14468: heille järjestetty, sillä onhan maassamme Nykyisenä teollisuuden aikakautena on
14469: jo lähes puolisen vuosisataa toiminut työ- työssä sattuvien tapaturmien lukumäärä
14470: koulu yksityisen hyväntekeväisyyden sekä jatkuvasti lisääntynyt. Myös ammattisai-
14471: valtionavun turvin. Mutta ne, jotka vart- raudet lisäävät jatkuvasti invaliidien luku-
14472: tuneemmassa iässä ovat joutuneet joko työ- määrää. Maassamme sattuu päivittäin myös
14473: tai liikennetapaturmien uhriksi tai muista lukuisia liikenneonnettomuuksia, joista joh-
14474: syistä ovat joutuneet invaliideiksi, heidät tuneista tapaturmista on invaliditeetti
14475: on yhteiskunta miltei tyystin unhoittanut. seurauksena. Tilaston mukaan sattuu maas-
14476: Huoltolait kyllä määräävät, että kuntien samme päivittäin n. 175 tapaturmaa. Tästä
14477: köyhäinhoidon on autettava heitä, ja ne ta- lukumäärästä on n. 10 sellaista tapausta,
14478: paukset, jotka ovat sattuneet tapaturma- jotka johtavat pysyväiseen invaliditeettiin.
14479: lain alaisissa töissä, turvaavat invaliideille Maassamme ei ole laadittu mitään yh-
14480: niukan tapaturmakorvauksen. tenäistä tilastoa pysyväisessä invaliditee-
14481: Yhteiskunnan kannalta olisi tärkeätä tissa elävistä, mutta arvioidaan maassamme
14482: saada invaliidi tuottavaksi yhteiskunnan olevan tällä hetkellä n. 40,000 pienen kan-
14483: jäseneksi, joka nauttimatta köyhäinhoidon samme jäsentä, jotka ovat tuomitut elä-
14484: armoleipää kykenisi elättämään itsensä, vie- mään invaliidin raskasta elämää.
14485: läpä perheensäkin. Invaliidina elävä hen- Yhteiskunnan taholta ei ole kiinnitetty
14486: kilö maassamme on toistaiseksi ollut säälit- tarpeellista huomiota näiden kymmenien-
14487: tävässä asemassa. Tutustuessamme invalii- tuhansien ruumiillisesti vajaakykyisten
14488: dien työmahdollisuuksiin, voimme todeta, huoltoon. Jo pitemmän ajan on invaliidien
14489: että terveraajainen työntekijä tavallisesti keskuudessa pohdittu, mitä olisi tehtävä
14490: syrjäyttää ruumiillisesti vajaakykyisen, asiantilan parantamiseksi. Ja tuloksena on
14491: vaikka hän ei pystyisikään parempiin työn- ollut invaliidien oman järjestön perusta-
14492: suorituksiin kuin invaliidi. Kuitenkin on minen, joka on ottanut ajaakseen invalii-
14493: lukemattomia ammatteja, joita invaliidi ky- dien asiaa.
14494: kenee hoitamaan samalla menestyksellä, Keväällä v. 1935 perustettiin Helsingissä
14495: 378 IV,44. - Invaliidien avustaminen.
14496:
14497: invaliidien oma yhdistys, Raajarikkoisten parantamiseksi. Onhan selviö, että oma-
14498: Työkotiyhdistys r. y., jonka toimialueena aloitteinen työskentely ja asioiden hoito tu-
14499: on koko maa. Tämä järjestö on laatinut lee yhteiskunnallekin halvemmaksi. Inva-
14500: laajasuuntaisen ohjelman varttuneemmassa liidien oma keskusjärjestö kykenisi monin
14501: iässä invaliideiksi tulleiden omakohtaiselle tavoin ohjaamaan ja auttamaan tapatur-
14502: järjestötoiminnalle. Raajarikkoisten työ- man uhriksi joutuneita. Ulkomailla on voi-
14503: kotiyhdistyksen aloitteesta on invaliidien makkaita invaliidien omia järjestöjä, jotka
14504: omia yhdistyksiä perustettu Turkuun, menestyksellisesti ovat hoitaneet invalii-
14505: Tampereelle, Kuopioon ja Viipuriin. Kulu- dien asioita ja joiden toimintaan Raaja-
14506: van syksyn aikana tullaan perustamaan yh- rikkoisten Työkotiyhdistys on tutustunut.
14507: distykset Lahteen, Ouluun, Kemiin, Vaa- Voidaan mainita, että m. m. Ranskassa on
14508: saan ja Kotkaan. ,Jo perustetut ja perus- elinvoimainen invaliidien järjestö, jossa on
14509: teilla olevat yhdistykset ovat n. s. piiriyh- yli 200,000 jäsentä. Se toimii invaliideja
14510: distyksiä, jotka toimivat paikkakuntansa ja koskevassa sekä työväen suojelua koske-
14511: lähiympäristönsä invaliidien yhdyssiteenä. vassa lainlaadintatyössä asian tuntijaeli-
14512: Raajarikkoisten Työkotiyhdistys r. y. on menä. Myöskin Belgiassa ja Sveitsissä on
14513: toiminut maaseutuyhdistysten keskusjärjes- voimakkaat invaliidijärjestöt. Perusteilla
14514: tönä, hoitaen organisatio- ja valistustyötä. on myös kansainvälinen invaliidiliitto,
14515: Tähän työhön on yhdistys käyttänyt va- jonka aloitteen tekijänä on Ranskan liitto
14516: roja kuluvan vuoden alkupuoliskolla Smk. ja johon kansainväliseen liittoon on myös
14517: 14,000: -. Varoja työhönsä on yhdistys Suomen invaliideja kutsuttu mukaan.
14518: tähän mennessä saanut yhdistyksiltä lah- Kun meilläkin ovat tapaturmainvaliidit
14519: joittajilta, lisäksi sosialiministeriön käyttö- heränneet oma-aloitteeseen toimintaan olo-
14520: varoista Smk. 2,000: -. Varojen puute on jensa parantamiseksi, on heitä siinä tuet-
14521: kuitenkin vaikeuttanut suunnitelmien to- tava. Vaikka eduskunta v. 1935 hyväksyi
14522: teuttamista. toivomusaloitteen raajarikkoisten huollon
14523: Toiminnan laajentuessa on osoittautunut tarkoituksenmukaisesta uudistamisesta, ei
14524: välttämättömäksi invaliidien oman keskus- hallitus ole antanut esitystä määrärahan
14525: järjestön aikaansaaminen, joka toimisi myöntämisestä. Ehdotamme senvuoksi,
14526: maamme invaliidiyhdistysten yhdyssiteenä
14527: ja hoitaisi invaliidien asioita. Invaliidi- että Eduskunta päättäisi ottaa
14528: liiton perustava kokous on aikomus kutsua ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
14529: koolle vuoden vaihteessa. 50,000 markan määrärahan invalii-
14530: Aktiivista valistustyötä on jatkuvasti teh- dien omakohtaisen järjestötyön tuke-
14531: tävä invaliidien keskuudessa. Heidät on he- miseksi v. 1938 aikana.
14532: rätettävä oma-aloitteeseen työhön olojensa
14533:
14534: Helsingissä 7 p: nä syyskuuta 1937.
14535:
14536: Sylvi~Kyllikki Kilpi. Kyllikki Pohjala.
14537: Urho Kulovaara. Heikki Niskanen.
14538: Miina Sillanpää. Frans Mustasilta.
14539: Cay Sundström. Mandi Hannula.
14540: Elsa Met:säranta. Helen:a Syrjälä.
14541: Anni Huotari. Alpo Lumme.
14542: Aino Malkamäki. Reinh. Swentorzetski.
14543: Kaisa Hiilelä. Hilma Xoivulahti-Lehto.
14544: 379
14545:
14546: IV,45. - Rah. al. N:o 24.
14547:
14548:
14549:
14550:
14551: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta jo hyväksyttyjen
14552: mutta maksamattomien valtionavustusten suorittamista
14553: varten piirimielisairaaloille.
14554:
14555:
14556: E d u s k u n n a II e.
14557:
14558: Valtionavustukset, jotka lain mukaan on Nyt kun pulavuosista on selvitty, olisi
14559: suoritettava valtion osuutena kunnallisten valtion ensi kädessä suoritettava mainitut
14560: mielisairaalain ja tuberkuloosiparantolain lainmukaiset avustukset. Valtiovarainvalio-·
14561: perustamiskustannuksista, ovat vielä hyvin kunta lausui v. 1935 toivomuksen, että
14562: melkoiselta osalta maksamatta. Pulavuosien ellei näitä maksuja voitaisi vuotuisia tulo-
14563: vuoksi ei valtio ole voinut näitä kunnille ja menoarvioita käsiteltäessä suorittaa, olisi
14564: niin raskaiksi käyneitä velkoja läheskään tätä tarkoitusta varten otettava valtion
14565: suorittaa. Kunnat, luottaen siihen suunni- laina. Viime vuoden lisäbudjetissa myön-
14566: telmaan, joka lakia laadittaessa tehtiin, nettiinkin varoja tätä tarkoitusta varten,
14567: rohkenivat ryhtyä rakennusyrityksiin ja mutta ei läheskään riittävästi. Kun asia on
14568: ovat joutuneet nyt suorittamaan korkoja edelleen hyvin tärkeä sekä kuntien talou-
14569: velasta, joka on aiheutunut siitä, ettei val- den kannalta että asian itsensä vastaisen
14570: tio ole voinut osuuttaan maksaa. kehityksen vuoksi, ehdotamme,
14571: Jo hyväksyttyjen mutta vielä maksamat-
14572: tomien valtion osuuksien yhteissumma kun- että Eduskunta ensi vuoden tulo-
14573: nallisten mielisairaaloiden kohdalta nousee ja menoarvioon ottaisi lisäyksenä
14574: noin 18 milj. markkaan. Tähän tulee li- 7 Pl. XXI luvun 4 momentille 18
14575: säksi useat rakenteilla olevat mielisairaa- miljoonaa markkaa jo hyväksytty-
14576: lat. Tuberkuloosiparantolain kohdalta nou- jen mutta maksamattomien valtion-
14577: see maksamaton valtion osuus noin 28 milj. avustusten suorittamista varten pii-
14578: markkaan ja tähänkin tulee lisänä vielä rimielisairaaloille.
14579: rakenteilla olevat tuberkuloosiparantolat.
14580:
14581: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1937.
14582:
14583:
14584: Kyllikki Pohja'la. Edv. Helenelund.
14585: Edv. Va~ama. Henrik ,Kullberg.
14586: Heikki V:ehk:aojoa. Jalmari Pi!l.kama.
14587: Viljami Kalli~oski. K. .Kylänpää.
14588: Elsa Bonsdorff. M. E. Harja.
14589: Hs·aJruti. Nikkola. E. KiJJpeläinen.
14590: 380
14591:
14592: IV,46. - Rah. al. N:o 25.
14593:
14594:
14595:
14596:
14597: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta jo hyväksyttyjen
14598: mutta maksamattomien valtionavustusten suorittamista
14599: varten tuberkuloosiparantoloille.
14600:
14601:
14602: E d u s k u n n a ll e.
14603:
14604: Viitaten rahaasia-aioitteemme n: o 24 pe- 7 Pl. XXI luvun 5 momentille
14605: rusteluihin ehdotamme, 28 milj. markkaa jo hyväksyttyjen,
14606: mutta maksamattomien valtionavus-
14607: että Eduskunta ensi vuoden tulo- tusten suorittamista varten tuberku-
14608: ja menoarvioon ottaisi lisäyksenä loosiparantoloille.
14609:
14610: Helsingissä 6 p: nä syyskuuta 1937.
14611:
14612: Kyllikki Pohjala. Jalmari Pilkama.
14613: Edv. Vaarama. Edv. Helenelund.
14614: Heilclri v.ehkaoja. Henrik Kullberg.
14615: Viljami Krulliokosld. K. Kylänpää.
14616: Elsa Bonsdorff. M. E. Harja.
14617: IisaJdri Nikkola. E. Kilpeläinen.
14618: 381
14619:
14620: IV,47. - ,Rah. al. N:o 26.
14621:
14622:
14623:
14624:
14625: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin ylei-
14626: sen sairaalan silmätautien osaston sairaalarakennuksen
14627: piirustusten ja kustannusarvion laatimista varten.
14628:
14629:
14630: E d u s kun n a ll e.
14631:
14632: Noin 40 vuotta sitten tehtiin ensimmäiset silmätapaturmia sairastavia on meillä niin-
14633: piirustukset Helsingin yleisen sairaalan ikään runsaasti.
14634: silmätautiosaston eli n. s. yliopiston silmä- Tällaisessa maassa on valtiolla siviiliväes-
14635: klinikan rakentamiseksi vanhan ja uuden töä varten tällä hetkellä vain yksi silmä-
14636: klinikan väliselle tontille Unioninkadulle. sairaala, edellämainittu yliopiston silmä-
14637: Seuraavien vuosikymmenien aikana on ky- klinikka, jossa on 58 sairassijaa.
14638: symys oman talon rakentamisesta yliopis- Nykyisessä silmäklinikassa on suuria epä-
14639: ton silmäklinikalle ollut oikeastaan yhtä- kohtia, jotka eivät ole korjattavissa, koska
14640: mittaa päiväjärjestyksessä ja kahdet uudet taloa, johon se on sijoitettu, ei ole koskaan
14641: piirustuksetkin on vielä myöhemmin laa- rakennettu sairaalaksi, vaan tavallisiksi yk-
14642: dittu, joka kerta eri rakennuspaikkaa var- sityisasunnoiksi. Mutta sietämättömimmäksi
14643: ten. Muuhun ratkaisuun ei kuitenkaan ole tekee tilanteen silmäklinikalla kuitenkin
14644: päästy kuin, että mainittu klinikka nykyi- ennenkuulumaton tilanpuute. Että tässä
14645: sin on sijoitettu yksityisasunnoiksi tehtyi- tärkeässä ja usein kiireellisiä toimenpiteitä
14646: hin huoneistoihin Mariankatu 14:ssä, yksi- vaativassa sairaalassa ei ole voitu varata
14647: tyisen asunto-osakeyhtiön omistamaan ta- asuntoa ainoaliekaan lääkärille, että tutki-
14648: loon, missä valtio ei edes omista puolta musvälineille ei ole paikkaa eikä lääketie-
14649: osakkeista, vaan saa yhtiökokouksessa äänes- tee.nkandidaattien opetukselle riittävää tilaa,
14650: tää vain 1/5 : lla edustetusta osakemäärästä. on tietenkin valitettava seikka, mutta kar-
14651: Suomi on maa, joka kansojenvälisessä so- kein epäkohta on kuitenkin se, jossa inhi-
14652: keustilastossa asettuu vielä hyvin epäedul- milliset ja sosialiset näkökohdat vaativat
14653: liseen paikkaan (72 sokeaa 100,000 asu- aivan nopeata parannusta.
14654: kasta kohden) ja n. 12,000 on arvioitava Siitä huolimatta, että useana vuonna on
14655: niitten luku, jotka huonon näön vuoksi kieltäydytty ottamasta sairaalahoitoon Hel-
14656: ovat tuomitut jatkuvaan pakolliseen työttö- singin kaupungin kirjoissa olevia potilaita
14657: myyteen. Maan laajimmalle levinnyt pit- ja että sairaala on täysin ylikuormitettu
14658: källinen, tarttuva tauti ei ole esim. tuber- on kehitys nykyisin johtamassa siihen, että
14659: kuloosi, vaan eräs silmätauti, trakomi. muualtakin vain sellaisia potilaita voidaan
14660: 70,000 on nim. pienin luku, jolla voidaan ottaa klinikkaan, jotka paikkaa odottaessa
14661: merkitä niitten määrä, jotka sairastavat tai aikaisemmin ovat jo menettäneet toisen
14662: tätä etukädessä varattomamman maalais- silmänsä. Vaarallisen, meidän maassamme
14663: väestön keskuudessa tuhoa tekevää tautia. ehkä tärkeimmän sokeuden aiheuttajan,
14664: Tuberkuloottisia silmätauteja ja vaikeita trakomin, suhteen on asia varmaankin ai-
14665: 382 IV,4 7. - Helsingin silmätantisairaala.
14666:
14667: nutlaatuinen muihin sivistysmaihin verra- uusien yliopistoklinikkain aikaansaantia ja
14668: ten: Ainoatakaan trakomipotilasta ei ehditä näitten neuvottelujen tulosta on silmätau-
14669: hoitaa terveeksi, vaan täytyy jokainen sel- tien osastokin joutunut odottamaan. Mutta
14670: lainen lähettää sairaalasta tarttuvassa ti- kuten edellisestä selviää on silmäklinikka
14671: lassa - tilan puutteen tähden. Vaikeat, jo nyt, huomattavasta tilanpuutteesta joh-
14672: todennäköiseen sokeuteen johtavat tapatur- tuen, ollut pakotettu kokonaan kieltäyty-
14673: mat joutuvat odottamaan klinikkaan pää- mään helsinkiläisten potilaiden hoidosta ja
14674: syä ja kun vain pitkälle kehittyneet, van- tässä suhteessa ei varmaankaan tule mitään
14675: hat tapaukset voidaan ottaa sairaalaan, tu- muutosta tapahtumaan ennenkuin maaseu-
14676: lee lääket. kandidaattien opetusaineisto pe- dulle on perustettu useita uusia silmäsai-
14677: rin yksipuoliseksi, koska tuoreet, alkavat raaloita. Koska siis silmäklinikka ei ensin-
14678: tapaukset jäävät heiltä näkemättä. kään ttmne sairas- ja opetusaineiston puu-
14679: Ennenkuin seuraavassa ehdotamme toi- tetta, vaan kamppailee sen tavattoman lii-
14680: menpiteitä uuden silmätautisairaalan ai- kamäärän kanssa, olisi luonnotonta jättää
14681: kaansaamiseksi haluamme erikoisesti pai- silmätautien osasto odottamaan sellaisten
14682: nostaa, että silmäklinikka on moniin muihin neuvottelujen tulosta, jotka eivät voi sitä
14683: smmniteltuihin yliopistosairaaloihin nähden ollenkaan koskea.
14684: poikkeusasemassa seuraavassa suhteessa: Edellämainittuihin perusteluihin viita-
14685: Muitten sairaaloitten puolesta on ehkä toi- ten ehdotamme kunnioittavasti,
14686: vottu yhteistyötä valtion ja Helsingin kau-
14687: pungin välillä, jotta yliopiston sairaaloihin että Eduskunta ensi vuoden tulo-
14688: saataisiin riittävästi opetusaineistoa. Tämä ja menoarvioon ottaisi 400,000 mar-
14689: onkin luonnollinen seuraus siitä, että esim. kan siirtomäärärahan Helsingin ylei-
14690: kirurgisia ja, ennenkaikkea tuberkuloosisai- sen sairaalan silmätautien osaston
14691: raaloita on maassamme rakennettu huomat- oman sairaalarakennuksen piirustus-
14692: tavasti auliimmin kuin sairaaloita silmäpoti- ten ja kustannusarvioiden sekä mui-
14693: laita varten. Valtion ja Helsingin kaupun- den valmistavien töiden suoritta-
14694: gin välillä käydyt yhteistyöneuvottelut mista varten.
14695: ovatkin huomattavasti viivästyttäneet
14696:
14697: Helsingissä syyskuun 7 p: nä 1937.
14698:
14699:
14700: Kyllikki Pohjala. Edv. Vaar:a.ma.
14701: Tilda Löthman-Kaponen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
14702: J. V. Wainio. Mandi Hannula.
14703: C. 0. Frietsoh.
14704: 383
14705:
14706: IV,4s. - Rah. al. N:o 27.
14707:
14708:
14709:
14710:
14711: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kes-
14712: kussotilassairaalan rakennustöitä varten.
14713:
14714:
14715: E d u s k u n n a ll e.
14716:
14717: Viime keväänä lausui eduskunta toi;vo- ten olojen vallitessa voida lainkaan järjes-
14718: muksen, että hallitus ensi vuoden tulo- ja tää asuntoja. Teknillisten laitteitten hoi-
14719: menoarvioon ottaisi tarpeellisen maara- tajina, lämmi.ttäjinä j. n. e. on kuitenkin
14720: rahan asuntojen rakentamista varten Hel- edumsta .pitää palveluksessa amma.Uikoke-
14721: singin keskussotilassairaalarn henkilökun- musta omaavia vanhempia ja vakaantuneita
14722: nalle ja lää!käreille. Näin ei kuitenkaan ole perheeliisiä henkilöitä.
14723: tapahtunut. Sairaalassa toimii kaiklkiaan kahdeksan
14724: Helsingin keskussotilassairaalaitl viime lääkäriä, mutta lääkärinasuntoja ei ole
14725: keväänä valmistunutta uutta sairaalaraken- lainkaan ja kuitenkin edellyttäisi sairaalan
14726: nusta varten aikoinaan myönnettyihin säännöllinen toiminta välttämä,ttä, että
14727: määrä,ra:hoihirn ei ollut sisällytetty kustan- .paikalla asuisi vähintäin kolme lääkäriä,
14728: nuksia a:minrakennusten rakentamisesta sillä näin suuressa sairaalassa tarvitaan
14729: sairaalan henkilökunnalle ja lääkäreille, usein kiireellistä lääkärinwpua. Tämän vuo-
14730: koska toivottiin, että entistä sairaalaraken- den alusta lähtien otetaan sotilaskeskussai-
14731: nusta olisi perusteellisesti korjaamalla craaloihin., joissa lämpimän vuosipuoliskon
14732: voitu joitakin vuosia käyttää tähän tal1koi- aikana yleensä on runsaasti tilaa, säännölli-
14733: tukseen. Sittemmin todettiin kuitenkin, sesti myös siviiliihenkilö1tä hoidettavi,ffisi.
14734: että tämä rakennus, joka on vanha ja Kuten tunnettua käsittää Helsingin kes-
14735: alkuaan monissa eri vaiheissa rakennettu kussotilassairaalan uusi rakennus 250 sai-
14736: osaksi tiilestä, osaksi puusta on niin l'aip- raansijaa ja on tullut maksamaan 13.s mil-
14737: peutunut, ettei sitä lainkaan kannata yri·t- joonaa markkaa. Henkilökunnan rakennusta
14738: tää korjata, koska toisaalta tästä aiheutuisi ja lääkärien asuntoja y. m. varten olisi
14739: sa:ngen suuret menot eikä niillä kuitenkaan saatava arviolta 5 miljoonan markan lisä-
14740: saataisi rakennusta kovinkaan pitkäaikai- määräraha, jotta koko rakennusohjelma
14741: seksi ja toisaaita koko rakennus on ky- voitaisiin toteuttaa. Sairaansijojen luku-
14742: seessä olevaan tarkoitukseen aivan riittä- määrään katsoen tulee Helsingin keskus-
14743: mätön. sotilassairaala täydessä kunnossakin ole-
14744: Helsingin keskussotilassairaalan Tilkassa maan suhteellisesti kaikkein rvähimmillä
14745: olevan henkilökunnan käytettävissä maini- kustanm11ksilla aikaansaatu sairaanhoitolai-
14746: tussa rakennuksessa on nykyjään 51 huo- tos maassamme.
14747: netta, joissa asuu yhteensä 93 henkilöä. Jo Mitä kauemmin nykyinen sietämät,ön
14748: heitä varten pitäisi vähintäin olla 77 huo- tilanne Helsingin keskussotilassairaalassa
14749: netta, sitäpaitsi olisi tarpeen pari huonetta jatkuu, sen enemmän ikävyyks~ä ja vai-
14750: potilaitten omaisten tilapäistä asumista keuksia sotilassairashoidossa sekä suora-
14751: varten. Perheellisille henkilöHle ei nykyis- naista taloudellista vahinkoa valtiolle siitä
14752:
14753: 49
14754: 384 IV,4s. - Helsingin kesknssotilassairaala.
14755:
14756: :;euraa kun henkilökunnan puutteessa sai- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
14757: raala ei voi toimia täydessä laajuudessa. den tulo- ja menoarvioon ottaa 5
14758: Näin ollen on sairaalan toiminnalle vält- miljoonan markan suuruisen siirto-
14759: tämätön asuntorakennus mahdollisimman määrärahan Helsingin keskussotilas-
14760: pian saatava aikaan. sairaalan uudisrakennustöitten lop-
14761: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, puun suorittamista varten.
14762:
14763: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1937.
14764:
14765: tK:yllilclri Pohjala. Tilda Löthman-~oponen.
14766: Heikki Soininen. Edv. Vaarama.
14767: J. Takala. Isak p,enttala.
14768: A. Halonen. Heikki V,ehkaoja.
14769: Antti Kemppi. Mandi Hannula.
14770: Paavo Aarniokosiki. Elsa Bonsdorff.
14771: Osk. Reinikainen. Iisalclri Nikkola.
14772: 385
14773:
14774: IV,4o. - Rah. al. N:o 28.
14775:
14776:
14777:
14778:
14779: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun kes-
14780: kussairaalan yhteydessä toimivan sairaanhoitajatarkou-
14781: lun rakennuksen laajentamiseksi.
14782:
14783:
14784: E d u s k u n n a 1 !l e.
14785:
14786: Sairaanlh:oita:jattarien kysyntä on viime run sairaanhoitajatarikoulun oppilasmäärän
14787: aikoina !huomattavasti kasvanut ja on il- lisäämistä nykyisestään kaksinkertaiseksi.
14788: meistä, että lähitulevaisuudessa tulee syn- Kouluun on tähän saaikika otettu kaksi ker-
14789: tymään tuntuva puute sairaanhoitajatta- taa vuodessa 16 oppilasta kerral,laan ja
14790: rista. Tämä johtuu paitsi nousukauden kun koulussa toimii 5 täillaista kurssia yh-
14791: aiheuttamasta yleisen kysynnän kohoami- dellä aikaa on oppilasmäärä ollut kaikkiaan
14792: sesta ennen kailkkea uusien sairaaloiden ra- 80 op,pilasta. Tämän lisäksi on valmista-
14793: kentamisesta, tyiWäivien lyhentämisestä vassa koulussa ollut 32 oppilasta, joista
14794: sekä terveydenihoitajien ja yksityiShoitajien puolet on aina siirtynyt Turun sairaanhoi-
14795: kasvavasta kysynnästä. Tämän vuoksi on tajatarikouluun sekä toiset puo'let jatkanut
14796: ehdottomasti välttämätöntä lisätä oppilas- koulutustaan Helsingissä tai Seinäjoella.
14797: määrää sairaanlhoitajatarkou:luissa, jos sai- LääkinWhallituksen laatiman suunnitelman
14798: raanhoitaJjattarien tarve maassamme halu- mukaan otettaisiin Turun sairaanhoitaja-
14799: taan tyydyttää. tarikouluun 32 oppilasta kaksi kertaa vuo-
14800: Tähän ~toimenpiteeseen näyttääkin täl,lä dessa,. joten toimivalla viidellä kurssilila
14801: hetkellä olevan erikoisen hyvä edellytys. tulisi olemaan yhteensä 160 oppilasta.
14802: Turun entinen ~ääninsairaa,la on, yhteistoi- Kunnes oppilasluku ikOihoaa täyteen mää-
14803: minnassa eräiden kuntien kanssa, muodos- räänsä,. valmistavaan kouluun otettaisiin
14804: tettu aivan uudenaikaiseksi keskussairaa- taasen nykyisten 32 oppilaan lisäksi 16
14805: laksi, jonka yhteydessä voidaan luoda ensi- oppilasta eli yhteensä 48 0:p1pilasta, joista
14806: luolkkaiset edeHyty:kset sairaanhoitajatta- siis edelleen lähivuosina 16 oppilasta saisi
14807: Tien kouluttamiseksi. Nykyään Turussa jatko-opetuksensa muualla olevissa sairaan-
14808: toimivaa sairaanhoitajatarikoulua olisi vain hoitajatarkouluissa.
14809: viipymättä laajennettava. TDisaalta taasen Nykyisessä sairaanhoitajatarkoulun kou-
14810: olisi ·oppilasmäärää Turun lääninsairaa- luralkennuksessa Dn asuill!huoneita oppilaita
14811: lassa, sen toiminnan tuntuvasti laajen- varten 35, jonka ohella asuntohuoneita on
14812: tuessa, ehdottomasti lisättäwä, jotta sai- vielä johta:jattarelle ja opettajattarille 7,
14813: raalla saisi sen toiminnaHe välttämättömän luokkahuoneita, :kuten luentosaleja, harjoi-
14814: lisätyövoiman. Ilman nykyistä suuremman tushuoneita j. n. e., 4 ja muita :huoneita,
14815: oppilasmäärän muodostamaa lisätyövoimaa kuten kansliaa varten, seurusteluhuoneita,
14816: ei sairaalan menoarviossa ehdotettu hoita- potilashuoneita, päivystyshuoneita y. m., 11,
14817: jatarmäärä edes tule riittämään. eli oppilasten asuntohuoneiden 'lisäksi yh-
14818: Esitetyistä syistä on, saamamme tiedon teensä 22 huonetta. Vaiikkakin osa oppi-
14819: mukaan, lääkintöhallitus suunnitellut Tu- lai8ta asuu kaupungilla vallitsee asuinhuo-
14820: 386 IV,49. - Turun sairaanhoitajatarkoulu.
14821:
14822: neissa nykyään jo äärimmäinen liika- kuudelle siivoojaUe !kolme huonetta, ylksi
14823: asutus. Kahdelle hengelle sopivassa ilmo- luentosali, !kaksi !harjoitus!huorretta, yksi
14824: neessa asuu siten neljäkin OP'pilasta. voimistelu- ja juhlasali ja yksi p.esunla:jit-
14825: Asunto-olojen korjaaminen sairaan:hoitaja- tellu- ja jaikeluhuone.
14826: tarkoU!lussa on niin ol·len käytännöllisen Lääkintöhallituksen tätä tarkoitusta var-
14827: ta·rpeen vaatima siitäkin huolimatta, ettei ten valmistamien piirustusten ja kustannus-
14828: oppilasmäärää lisättäisi. Kun sai<raanhoi- arvion mukaan nousisivat kustannukset
14829: tajatarkoU!lun laajentaminen tässä yhtey- täten laajennetusta SairaanhoitajataTkoulun
14830: dessä tulee taloudellisesti suhteellisesti rakennuksesta noin 5,000,000 markkaan.
14831: edulliseksi, tarvittaessa kohdistaa päähuo- Tämä määräraha olisi mielestämme ehdot-
14832: mio vain oppilasten asuntohuoneiden Esää- tomasti myönnettävä tarkoitukseen tlääkin-
14833: miseen, näyttää mielestämme eduskunnalla töh'anituksen käytettäväksi. Kun laajen-
14834: olevan syytä myöntää määräraha ensi nustöitä ei kuitenkaan voida suorittaa yh-
14835: vuoden talousarviossa tä!hän tarkoitukseen. den vuoden aikana, olisi ensi vuoden meno-
14836: Oppilasmäärän Esääntyessä tarvitaan arvioon otettava siirtomäärärahana 2,500,000
14837: asuntoja siis kaiik'kiaan 192 o;p,piiaaile. markkaa.
14838: Käyttämällä nykyisiä huoneita niin, ettei Esitetyn johdosta ehdottavat allekirjoit-
14839: oppilasten ter.veydelle vahingollista ja kou- taneet,
14840: lun toimintaa tuntuvasti vailk:eutta;vaa että Eduskunta ottaisi vuoden
14841: liika-asutusta synny ja että nykyisetkin 1938 valtion tulo- ja menoarvioon
14842: asuntoepäkohdat saataisiin 1poistetuksi, tar- 2,500,000 markan suuruisen siirto-
14843: vitaan nimittäin oppilaita varten lisää 61 1näärärahan käytettäväksi Turun
14844: kahden hengen asuinhuonetta. Sitä vas- keskussairaalan yhteydessä toimivan
14845: toin muita huoneita, .jo olemassa ole·vien sairaanhoitajatarkoulun raket~-nuksen
14846: 22 huoneen :lisäksi, ei tarvita kui.n 8 eli laajentamiseksi.
14847:
14848: Helsingissä syy~kuun 6 päivänä 1937.
14849:
14850: Urho Kulova;ara. Jussi Lonikaiuen. Anni Huotari.
14851: Sylvi-Kyllikki Kilpi. E. KUpeläinen. Aino Malkamäki.
14852: Miina Sillanpää. Ein·ari Karvetti Hilma Koi:vulahti-Lehto.
14853: Ralf Törngren. Lauri A. Sariola. Alpo Lumme.
14854: Gottfrid Linds,tröm. KaHe Joukanen. Kaisa Hiilelä.
14855: K. F. Lauren. Atos Wirtanen. T. M. Kivimäki.
14856: Rafael Colliander. Yrjö He~~enius. V. Kivisalo.
14857: E. Huttunen. Ka11e Jokinen. Jere Juutilainen.
14858: Otto Toivouen. Aarne Honika. M. E. Harja.
14859: Aug. ·Syrjänen.
14860: 387
14861:
14862: IV,5o. - Rah. al. N:o 29.
14863:
14864:
14865:
14866:
14867: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta uusien asun-
14868: tojen rakentamiseksi Turun lääninsairaalan palveluskun-
14869: nalle.
14870:
14871:
14872: E d u s k u n n a ll e.
14873:
14874: Vuoden 1934 tulo- ja menoarvioon otti temmin hyväksyttiin eduskunnassa toivo-
14875: eduskunta määrärahan Turun kaupungissa musaloite sairaanhoitajattarien työajan
14876: sijaitsevan lääninsairaalan laajentamiseksi lyhentämisestä ja on täten lyhennet-
14877: yhteistoiminnassa eräiden Turun piirissä tyä työaikaa tarkoitus ryhtyä ensi vuo-
14878: olevien kuntien kanssa keskussairaalaksi, ja den alusta soveltamaan käytäntöön. Tämä
14879: on eduskunta sittemmin myöntänyt tähän kaikki edellyttää alunperin aiottua suu-
14880: tarkoitukseen seuraavien vuosien menoar- rempaa hoitajatarmäärää ja vastaavasti
14881: viossa, kuntien osuuden lisäksi, tarvitta- enemmän asuntoja. Huomattava osa nykyi-
14882: vat määrärahat aina rakennustyön edisty- sistä hoitajattarien huoneista on siten edel-
14883: misen mukaan. Eduskunnalle jättämässään leen käytettävä nykyiseen tarkoitukseensa
14884: kuluvan vuoden lisämenoarviossa on halli- ja suuri osa palveluskuntaa jää siten ilman
14885: tus nyttemmin esittänyt, että eräiden en- asuntoja. Hallitus onkin, nähtävästi lää-
14886: tisten sairaalarakennusten muuttamiseksi, kintöhallituksen esityksestä, sisällyttänyt
14887: laaditun rakennusohjelman mukaisesti, sairaalan säännölliseen menoarvioon 160,000
14888: uusiin tarkoituksiin käytettäväksi myönnet- markkaa asuntojen vuokraamiseen tahi
14889: täisiin vielä 1,560,000 markkaa. Tällöin vuokrarahoihin osalle Turun lääninsairaa-
14890: on kuitenkin hallitukselta jäänyt huomioi- lan palveluskuntaa, joka määrä tarvitaan
14891: matta eräs tärkeä rakennus, joka oleelli- vastaistenkin vuosien talousarviossa samaan
14892: sesti kuuluu valmistuvan keskussairaalan tarkoitukseen, ellei tätä kysymystä rat-
14893: rakennusryhmään. kaista toisella mielestämme käytännöllisem-
14894: Suunnitellessaan Turun lääninsairaalan mällä tavalla.
14895: laajentamista keskussairaalaksi otti lääkin- Sairaalan hallinnon kannalta on tieten-
14896: töhallitus huomioon, kuten luonnollistakin, kin pidettävä epäkohtana, että huomattava
14897: myöskin tarvittavat henkilökunnan asunnot. osa palveluskuntaa asuu sairaalan ulko-
14898: Kun hoitajattarien huoneet aikaisemmin puolella. Edelleen asuntojen hankkiminen
14899: yleensä oli sijoitettu sairaalaosastojen yli- näin huomattavalle sairaalan henkilökunnan
14900: kerroksiin järjestettyihin ullakkohuoneisiin, määrälle sairaalan ulkopuolelta tulee tuot-
14901: suunniteltiin nyt kaikkien hoitajattarien tamaan erikoisia vaikeuksia, kun Turussa,
14902: asunnot yhteiseen lääkärien ja hoitajatta- saamamme tiedon mukaan, vallitsee huo-
14903: rien asuinrakennukseen tarkoituksella, että mattava puute yleensäkin asunnoista, mutta
14904: hoitajattarien käytettävinä olleet huoneet varsinkin pienasunnoista. Myöskin palve-
14905: luovutettaisiin palveluskunnalle, jolloin ku- lushenkilökunnan asuntokysymyksen rat-
14906: hunkin huoneeseen aijottiin sijoittaa kaksi kaisu siten, että heitä varten rakennetaan
14907: palveluskuntaan kuuluvaa henkilöä. Sit- erikoinen asuntorakennus tulee taloudelli-
14908: 388 IV,,5o. - Turun lääniusairaala.
14909:
14910: sesti edullisemmaksi kuin hallituksen suun- tämä myöskin ollut lääkintöhallituksen kä-
14911: nittelema vuokrausmenettely. Asianomai- sitys asiassa ja on asia jo täydelleen val-
14912: silta saamamme tiedon mukaan tulisi eri- misteltu mainitussa hallituksessa.
14913: koisen hoitohenkilökunnan rakennuksen ra- Esitetyn johdosta ehdottavat allekirjoit-
14914: kentaminen maksamaan noin 2,000,000 taneet,
14915: markkaa, jolle määrälle myönnettävä
14916: vuokra-avustus tekee siis 8 %. Näistä syistä että Eduskunta ottaisi vuoden
14917: on allekirjoittaneiden mielestä Turun kes- 1938 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
14918: kussairaalan hoitohenkilökunnan asunto- markan siirtomäärärahan uusien
14919: kysymys ratkaistava siten, että henkilö- asuntojen rakentamiseksi Turun lää-
14920: kuntaa varten rakennetaan erikoinen asuin- ninsairaalan palveluskunnalle.
14921: rakennus. Saamamme tiedon mukaan on
14922:
14923: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
14924:
14925:
14926: Uirho KuJ.ovaM",a. Kustaa Pemo.
14927: Sylvi~Kyllikki Kil.pi. Einari Karvetti.
14928: Miillla Sillanpää. Lauri A. Sarioila.
14929: Ralf T,örngren. A~arne Honka.
14930: Gottfrid Lindström. KyHikki P~ohjala.
14931: K. F. Lauren. Aug. ,Syrjänen.
14932: Rafael Colliander. Anni Huotari.
14933: E. Huttunen. Aino Malk:amäki.
14934: Otto Toirvonen. A:1po Lumme.
14935: Jus1si Lonkainen. Hilma Koivulahti-Lehto.
14936: E. Kilpe[äinen. ·Kaisa Hiilelä.
14937: Atos Wirtanen. Jere Juutilainen.
14938: Kalle .Jokinen. M. E. Harja.
14939: Yrjö Hel>enius. Väinö Kivisalo.
14940: Emil Jokinen.
14941: 389
14942:
14943: IV,5t. - Rah. al. N:o 30.
14944:
14945:
14946:
14947:
14948: Salmenoja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kun-
14949: nallissaimalan laajentamista varten.
14950:
14951:
14952: E d u s k u n n a ll e.
14953:
14954: Kotkan kaupunki Oii1 jo vuosikymmenien Paitsi siis sitä, että monena vuonna sai-
14955: aikana muodostunut koko Kymenlaakson raalan potilaista ulkokuntalaiset ovat ol-
14956: mMkunnalliseksi keskuspaikaksi. Tästä sen leet enemmistönä, näkyy edelläolevista nu-
14957: keskeisestä asemasta johtuu, että myös sai- meroista sekin, että sairaalan olemassaolo-
14958: rasavun tarvitsijat eri puolilta Kymenlaak- aikana keskimäärin puolet potilaista on ol-
14959: soa tulevat - tai tuodaan - hoidettaviksi lut muualta kuin Kotkan kaupungista.
14960: Kotkan Jmnnallissairawlaan. Edelleen huomataan numeroista, että poti-
14961: Mainittu sairaala on ra:kennettu vuosilna laiden luku kymmenen vuoden aikana on
14962: 1922-19Q5. Sairaala, joka käsittää 80 sai- kaksinkertaistunut.
14963: rassijaa, tuli tällöin maksamaan 7.2 m]lj. Juuri viimeksimainittu seikka onkin pa-
14964: ma.rkkaa,. Sen rakenta.miseen sai kaupunki koittanut kaupungin ryhtymään sairaalan
14965: valtiolta avustus·ta kahdessa erässä yhteensä laajentamiseen. Tämä laajennustyö, joka
14966: 690,000 mk. .Sitäpaitsi myönnettiin kau- aloitettiin viime syksynä, tulee piakkoin
14967: pung.ille samansuuruinen valtion laina 4 loppuunsuoritetuksi. Työ on suoritettu
14968: prosentin korolla ja .verraten epäedullisilla siten, että sairaalatontille on tehty aivan
14969: ehdoilla. uusi rakennus. Siihen siirretään van-
14970: Kotkau sairaala sai alunperin yleisen hasta sairaalarakennuksesta synnytyssai-
14971: sairaalan luonteen. Siellä siis jouduttiin raala, jonka tila tämän jälkeen jää var-
14972: hoitamaan Kymenlaakson eri kunnista ole- sinaisen sairaalan käytettäväksi. Uuteen
14973: via potilaita. Ulkokunnista olevien potilai- sairaalaan tulee 31 potilaspaikkaa synnyt-
14974: den luku onkin - kuten allaolevista, vain täjille, neuvonta-asema, poliklinikka, henki-
14975: eräitä vuosia käsit,tävistä numeroista nä- lökunnan huoneistoja y. m. Lisäksi on
14976: kyy - ollut usein suurempi Kotkassa koti- vielä tehty erillinen pesularakennus. Ra-
14977: paikkaoikeutta nauttivien potilaiden lukua. kennukset kalustoineen ja koneineen tule-
14978: lilkokuntalaisia vat maksamaan 7.7 milj. mk. Rakennus-
14979: Kotkalaisia potilaita potilaita kustannuksia varten on kaupungin otettava
14980: Vuosi
14981: %koko %koko laina, samalla kun osa kustannuksista pei-
14982: uku potilasluvusta lu1m potilasluvusta
14983: tetään verotuloilla.
14984: 1926 462 43.6 592 56.4 Tämän uudistustyön jälkeen on sairaalan
14985: 1928 595 39.7 902 60.3 rakentaminen tullut maksamaan Kotkan
14986: 1929 775 46.4 892 53.6 kaupungille noin 15 milj. markkaa. Mutta
14987: 1930 794 48.3 847 51.7 tämän ohessa on muistettava, että - poti-
14988: 1933 834 53.5 727 46.5 laiden hoitokustannusten muodossa - sai-
14989: 1936 1,195 57.3 890 42.7 raala aiheuttaa kaupungille joka vuosi tun-
14990: 4,655 48.9 4,850 51.1 tuvan menojen lisäyksen. Niinpä esim.
14991: 390 IV,51. - Kotkan kunnallissairaala.
14992:
14993: viime vuonna ( 1936) sairaalan kokonais- suuremman sairaalan rakentaminen Kot-
14994: menot olivat 1,988,122 markkaa. Kun niitä kaan on ollut tärkeätä myös jo senkin
14995: vastassa oli tuloja vain 892,827 mk., niin vuoksi, että lähimmät valtion sairaalat ovat
14996: Jal kaupungin maksettavaksi tappioksi Viipurissa ja Helsingissä saakka. Kun näin
14997: 1,095,295 markkaa. Tulojen puolella on on, tuntuisi kohtuulliselta, että valtio osal-
14998: tällöin otettu huomioon sairaalan vuotui- listuisi tällaisen maakunnallisen ja suurta
14999: nen valtioapukin, joka neljänä viime aluetta palvelevan sairaalan laajennustyö-
15000: vuotena on ollut vain 125,000 mk. vuo- hön, jotta se ei jäisi - kuten nyt uhkaa
15001: dessa. Täten on yksistään vv. 1932-1936 käydä, koska asianomainen anomus on jää-
15002: sairaala tuottanut kaupungille tappiota yh- nyt huomioonottamatta - kokonaan yhden
15003: teensä 4,534,000 mk. Tässä summassa on kunnan ja sen veronmaksajain huolletta-
15004: ulkokuntalaisten osuutta 1,734,000 mk. eli vaksi. Kotkan avustamiseen tässä tapauk-
15005: 38% koko tappion määrästä. Mainittu sessa olisi mielestämme sitäkin suurempi
15006: osuus perustuu hoitopäivien luvun perus- syy, koska ermssa muissakin lääneissä
15007: teella tehtyyn tarkkaan laskelmaan. (esim. Vaasan läänissä Jyväskylässä ja
15008: Ilman nyt tapahtuvaa laajennustakin sai- Turun ja Porin läänissä Porissa) on lää-
15009: raala olisi riittänyt oman kaupungin asuk- nin pääkaupungissa sijaitsevan lääninsai-
15010: kaita varten. Vieraskuntalaistenkaan sai- raalan ohella toinenkin n. s. yleinen sai-
15011: raalaan pääsyä ei kuitenkaan voida rajoit- raala, jonka hoito on kokonaisuudessaan
15012: taa. Rajoituksen muuten jo estää se ehto- valtion asiana. Kun Kotkan kaupunki ei
15013: kin, jonka valtio aikoinaan asetti myön- edes pyrikään muuhun kuin siihen, että
15014: täessään edellämainitun pienen rakennus- hiukan kevennettäisiin sitä taakkaa, jonka
15015: avustuksen. Onkin muuten aivan lunnol- sairaalan laajentaminen sille aiheuttaa,
15016: lista, että Kymenlaakso, jossa - Kotkan niin on toivottavaa, että valtio ottaisi osaa
15017: ohessa, minkä asukasluku ylittää 17,000 - edellä selostetun laajennustyön kustannuk-
15018: on sellaisia taajaan asuttuja kuntia kuin siin.
15019: esim. Kymi (v. 1935 henkikirjojen mukaan Näin ollen ehdotamme kunnioittaen,
15020: 20,072 asukasta), Sippola (10,320 asu-
15021: kasta), Haminan kaupunki (4,226 asu- että Eduskunta ottaisi vuoden
15022: kasta), Vehkalahti (8,892 asukasta), Viro- 1938 talousarvioon avustukseksi Kot-
15023: lahti (7,364 asukasta) ja Pyhtää (5,048 kan kaupungille kunnallissairaalan
15024: asukasta), saa sellaisen sairaalan, jota tämä laajentamista varten 2 milj. mark-
15025: alue kipeästi tarvitsee. Ajanmukaisen ja kaa.
15026:
15027: Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1937.
15028:
15029:
15030: P. 'Salmenoja. J,ere ,Juutilainen.
15031: Osk R,einikainen. A. A. Lintulruhti.
15032: Oay SUll!d:ström. Ville :Kupari.
15033: Elsa Mets,är.anta. Arvo Inkilä.
15034: Viljo V,enho. Kaino W. Oksanen.
15035: Elirus Tukia. Anrtti Kemppi.
15036: 391
15037:
15038: IV,52. - Rah. al. N:o 31.
15039:
15040:
15041:
15042: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta aluesairaa-
15043: lan perustamista varten Kestilän kirkonkylään.
15044:
15045: E d u s k u n n a ll e.
15046:
15047: Kysymys aluesairaalan perustamisesta Sairaailatarvett'a Esää vielä alueeNa oleva
15048: Oulujärven länsipuolelle on ollut vireillä Pels·onsuon varavankila väestöin€en. Tiheä
15049: jo pitemmän aikaa. Niirupä on ed. Salo vankila-asutus parakeissa vaatii luonnolli-
15050: y. m. jo useita kertoja tehnyt eduskcunta- sesti, paitsi muuta terveyden huoltoa, myös-
15051: aloitteen aluesairaalan perustamisesta Sä- kin nopeata ja läheltä saatavaa sairaala-
15052: 'räisniemeHe. Viimeksimainittu paikka ei hoitoa usein sattuvissa ikulkutauti- y. m.
15053: kuitenkaan ole keskeinen tällä alueella, vaikeissa sairausta:pauksissa.
15054: jonka vuoksi lienee syytä tarkoin harkita Kun koko alueen väestölle ta!hdotaan
15055: paikikakysymystä, ennenkuin se •lopullisesti saada sairaalan käyttö tasa;puolisesti ja
15056: ratJkaistaan. Aluesairaalauhan pitäisi tyy- oikeudenmukaisesti järjestetyksi, on a[ue-
15057: dyttää Siikajoen latvain ja Neittävänjoen saira:ala sijoitettava alueen keskeisimpään
15058: alueetkin. Alueeseen kuuluu näinollen paikkaan, jolloin kulku- y. m. edut täytyy
15059: Säräisniemen, Kestilän, Puillkki~an, Piippo- olla määräävänä tekijänä. Tällainen kes-
15060: lan ja Pyhännän kuntain alueet sekä Kes- keinen paikka alueeHa on Kestiiän kirkon-
15061: tiiän kunnan luoteispuoleUa olevat Ra.:ntsi- kJ71lä. Kestiiän kirkolle on matkaa Säräis-
15062: lan y. m. kuntiin kuuluvat sydänmaa-alueet. niemeHä noin 30 km., Pelson varavankila-
15063: .<\Jlueen :pituus pohjoisesta etelään on noin alueelta noin 2,5 km., Pyhännän kirkolta
15064: 90 km. ja leveys noin 60-70 km. Alueella 34 km., Piippolasta parhaillaan rakenteH1a
15065: asuu nykyään noin 13,000 asukasta. Lä- olevaa uutta tietä myöten 30 km., Pulkki-
15066: himmät sairaalakeskukset Oulussa ja Ka- lasta samoin 30 km. ja Rantsilan y. m. pitä-
15067: jaanissa ovat alueen keskustasta,. Kestilästä, jäin sydänma·a-alueelta 20 km. Kun Kesti-
15068: noin 100 km. päässä. A>lueella on sairas- Iän kirkon!kylässä on erinomaisen sopiva
15069: hoidosta huolehtimassa yksi kunnanlääkäri, sairaalan ja [ääkärin asunnon paikka ete-
15070: joka asuu Pulkkilassa käyden muutaman lään ,päin viettävällä Kestiiän kankaana,
15071: kerran kuussa toisissakin alueen kunnissa. josta on erinomaisen kaunis näköala Siika-
15072: Kun näin suurelila a;lueella ei ole ollenik:aan jokilaakson laajalle alueelle, on Kestilä
15073: sairaalaa ja kun apteekikejakin on vain yksi ehdottomasti sopivin paikka atluesairaa1alle
15074: ja kun ottaa huomioon •alueen nuoren asu- tä;llä alueella.
15075: tuksen, jossa talouselämä ja sivistysolot EdeHä esitettyyn viitaten rohkenemme
15076: ovat vielä verrattain heikot, voi heLposti kunnioittaen elhdattaa,
15077: käsittää sen vaikean tilanteen, missä alueen että Eduskunta ottaisi vuoden
15078: väestö elää. Tästä johtuu myöskin maini- 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
15079: tun alueen kuntia raskaasti rasittava iköy- markan määrärahan aluesairaalan
15080: häinhoidollinen huolenpito sai.raista, kun perustamista varten Kestilän kirkon-
15081: matkat sairaa,loihin ovat kovin pitkät. - kylään Oulun läänissä.
15082:
15083: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
15084:
15085: M. 0. Lahtela. Juho ltruakinen.
15086: 50
15087: 392
15088:
15089: IV,53. - Rah. al. N:o 32.
15090:
15091:
15092:
15093:
15094: Arhama y. m.: Määrärahan osoittamisesta sairasmajan ra-
15095: kentamiseksi Kuhmon kunnan Lentiiran kylään.
15096:
15097:
15098: E d u s k u n n a ll e.
15099:
15100: Kun Kajaanin yleinen sairaala sen laa- huomattavan suuria metsänhakkuita, joissa
15101: jentamisesta huolimatta osoittautui riittä- paikkakunnan väestön lisäksi työskentelee
15102: mättömäksi oli tarpeen ryhtyä rakentamaan kautta vuoden varsin suuri määrä muilta-
15103: laajan Kajaanin kihlakunnan eri osiin alue- kin paikkakunnilta tullutta työväestöä. Sa-
15104: sairaaloita ja n. s. sairasmajoja. Niinpä notuilla työmailla sattuu hyvin useasti
15105: m. m. Kuhmon ja Suomussalmen kirkonky- loukkaantumisia ja muitakin äkillisiä sai-
15106: liin rakennettiin aluesairaalat. Tällä toi- raustapauksia. Potilaan nopea kuljetus
15107: menpiteellä parannettiin näiden seutujen jompaankumpaan aluesairaalaan käy pit-
15108: sairashoito-oloja huomattavasti. Sanottujen kien matkojen vuoksi vaikeaksi ja aikaa
15109: sairaaloiden laajasta vaikutusalueesta joh- vieväksi. Tämän epäkohdan korjaisi huo-
15110: tuu että kumpikin sairaala on jo nykyisin mattavasti Lentiirassa oleva sairasmaja.
15111: ylikuormitettu. Edellä olevan perusteella saamme lnm-
15112: Tämän helpoittamiseksi ja mahdollisim· nioittaen ehdottaa,
15113: man nopean ensiavun antamiseksi olisi näi-
15114: den verrattain kaukana toisistaan olevien että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
15115: aluesairaaloiden keskivälille itäiselle raja- den tulo- ja menoarvioon 200,000
15116: alueelle Kuhmon kuntaan kuuluvan Lentii- markan määrärahan sairasmajan ra-
15117: ran kylän seudulle rakennettava valtion kentamiseksi Lentiiran kylään Kuh-
15118: toimesta sairasmaja. Mainitulla harvaan- mon kunnassa.
15119: asutulla seudulla toimitetaan vuosittain
15120:
15121: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 193i.
15122:
15123: Kusti Arhama. s. S!lilO.
15124: 393
15125:
15126: IV,o4. - Rah. al. N:o 33.
15127:
15128:
15129:
15130:
15131: Salo: Määrärahan osoittamisesta aluelääkärinviran perus-
15132: tamiseksi Oulujärven länsipuolella olevia kuntia varten.
15133:
15134:
15135: E d u s kun n a ll e.
15136:
15137: Oulujärven länsipuolella olevat Kestilän, suhteessa alkaa tulla järjestetyksi, olisi mie-
15138: Pulkkilan ja Piippolan kunnat ovat tähän lestämme aika hoitaa eduskunnan aikai-
15139: asti ylläpitäneet yhteistä kunnanlääkäri- semmin päättämän alueen sairashoitokysy-
15140: piiriä, lääkärin asuinpaikan ollessa Pulk- mys loppuun.
15141: kila. Mainittujen kuntien talous on kuiten- Niin kauan kun vielä eräiden Pohjois-
15142: kin ollut jatkuvasti erittäin vaikeasti hoi- Suomen aluesairaalain rakentaminen on
15143: dettavissa, jota todistaa sanottujen kun- kesken päästäisiin Oulujärven länsipuolen
15144: tien veroäyrin suuruus. Samaa voidaan heikkojen seutujen sairashoito-olojen pa-
15145: sanoa näihin liikennesuhteissa läheisesti liit- rantamisessa jo pitkä askel eteenpäin sillä-
15146: tyvästä Säräisniemen kunnasta. Allekir- kin, että aluksi perustettaisiin mainittujen
15147: joittaneen aloitteen pohjalla päätti edus- seutujen aluelääkäripiiri, jolloin valtion
15148: kunta aikoinaan, paikkaa tarkemmin mää- menojen lisäyksenä tarvittaisiin vain alue-
15149: rittelemättä, perustaa aluesairaalan Oulu- lääkärin palkkaukseen, asunnon vuokrauk-
15150: järven länsipuolelle jättäen kuitenkin halli- seen y. m. välttämätön määräraha. Tämä
15151: tuksen harkittavaksi, minkä vuoden meno- jo huomattavasti helpottaisi mainittujen
15152: arvioon sanotun sairaalan rakennusmäärä- kuntien sairashoito-oloista aiheutuvia me-
15153: raha on otettava. Sairaalan perustaminen noja. Jotta tämä olisi mahdollista jo
15154: olisi tietenkin edellyttänyt aluelääkärin- v. 1938 alusta lähtien, pyydän kunnioit-
15155: viran perustamista. Tähän asti on kui- taen ehdottaa,
15156: tenkin Pohjois-Suomen sairaalaolojen pa-
15157: rantamista pidetty niin kiireellisenä, että että Edtlskunta ottaisi vuoden
15158: näihin tarvittavien varojen vuoksi maini- 1938 talousarvioon 100,000 markan
15159: tun Oulujärven länsipuolen aluelääkäri- ja määrärahan aluelääkärinviran pe-
15160: sairaalakysymys on saanut lykkäytyä vuo- rustamiseksi Oulujärven länsipuo-
15161: desta toiseen. lelle.
15162: Kun Pohjois-Suomen kipein tarve tässä
15163:
15164: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1937.
15165:
15166: S. Salo.
15167: 394
15168:
15169: IV,55. - Rah. al. N:o 34.
15170:
15171:
15172:
15173: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun kesäyli-
15174: opistoa varten.
15175:
15176: E d u s k u n n a 1 ·l e.
15177:
15178: Turun yliopisto on kahtena viimeksi !lm- jiUa, esiintyy nykyään yhä kasvava jatko-
15179: luneena kesänä järjestänyt Turun kaupun- opintojen tarve. Kun näitä rvoidaan suo-
15180: gin myöntämän avustuksen turvin y;liopis- rittaa par<haiten loma-aikoina, on heille
15181: tollista opetusta Turun kesäyliopistossa. edullista, että Turun kesäyliopisto jatku-
15182: Se on näin jatkanut vain sitä toimintaa, vasti toimii. Lisäksi vielä monet muut
15183: joka j·o kuului sen perustamisaja;n ohjel- piir~t: sanomalehtimiehet, kunnallisissa toi-
15184: maan. Turun yliopisto aloitti näet - ku- missa palvelevat y. m. voivat Turun kesä-
15185: ten muistetaan - toimintansa kesäluku- yliopistossa täydentää tietojaan ja kehit-
15186: kautena 1922 ja senkin jälkeen se järjesti tää itseään.
15187: monena kesänä kesäikursseja. Turun kesäyliopiston toiminta on jo
15188: Turun kesäyliopistossa on kaikilla vaka- näinä kahtena vuotena, vaikka käytettä-
15189: vaa opiskelua harrastwvilla kansalaisilla vänä on ollut vain varsin vaatimattomat
15190: ollut oikeus opiskeHa. Niin on myös kum- varat, voitu järjestää hyvin mon~puoliseksi
15191: panakin kesänä opiskelijoista suuri osa ja .laajojen piirien orpintotarpeita vastaa-
15192: ollut sellaisia, jotka eivät ole suorittaneet vaksi. Opiskelu on myös voitu tehdä te-
15193: ylioppilastutkintoa ja joi1la siis ei ole mah- hokkaaksi sen kautta, että Turun yliopis-
15194: dollisuutta käyttää hyväkseen tavaHista ton kirjastio ja laitokset ovat olleet opislke-
15195: korkealk:ouluopetusta. Oprpilaita on kumpa- hjoiden käytettävinä. Ede1lee;n Turku lu-
15196: nakin kesänä ollut maan kaikista osista kuisine muine laitoksineen, kirjastoineen
15197: sekä eri !k:ansalaispiireihin kuuluvia: v. ja museoineen on erikoisen edullinen opis-
15198: 1936 yhteensä 523 ja v. 1937 671. kelupaikka.
15199: Opiskelijain suuri lukumäärä sekä se, että Turun kesäyliopiston jatkuva toiminta
15200: heitä on ollut eri osista maata ja eri kan- olisi turvattava. Kun Turun yliopisto ei
15201: salaispiireistä, jo osoittaa, että Turun kesä- itse voi uhrata varoja kesäyliopistoa var-
15202: yliopisto on ollut tai~peeHinen ja että se ten ja kun on kohtuutonta vaatia, että
15203: suorittaa koko maan kannalta katsoen tär- Turun kaupunki yksin jatkuvasti avustaa
15204: keätä tehtävää. Yhä kiireellisemmä!k:si laitosta,. joka palvelee koko maata, ehdo-
15205: käyvä aika rpakoittaa ylioppilaat jatkuvasti tamme kunnioittaen,
15206: omistamaan kesäaikansakin tiiviisti opiske-
15207: luun, johon Turun kesäyliopisto tarjoaa että Eduskunta vuoden 1938 tulo-
15208: erinomaisen tilaisuuden. Mutta monilla ja menoarvioon ottaisi 75,000 mar-
15209: muilla kansalaispiireillä, ensi sijassa kansa- kan määrärahan Turun kesäyliopis-
15210: koulun, kansa:nopistojen, työväen- ja kan- toa varten.
15211: sa.laisopistojen sekä oppikoulujen opetta-
15212:
15213: I-Ielsingissä 8 päivänä syyskuuta 1937.
15214:
15215: Aarne Honka. Einari .Karvetti.
15216: Ka:lle Jo.kinen. Urho Kulovaara.
15217: K. E. Kilpeläinen.
15218: 395
15219:
15220: IV,56. - Rah. al. N:o 35.
15221:
15222:
15223:
15224:
15225: Riipinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisäavustuksiksi
15226: yksityisoppikouluille välttämättömien korjatts- ja ope-
15227: tuskalustomenojen peittämiseksi.
15228:
15229:
15230: E d u s k u n n a ll e.
15231:
15232: Tulo- ja menoarvioesityksessään vuodelle tysvaliokunta lausunnon, jossa valiokunta
15233: 1938 on hallitus es~ttänyt huomattavia yksimielisesti puoltaa valtionavustusten
15234: koroituksia 10 Pl. kohdalla. Yksityisten korottamista luokkaa kohden 3,000 mar-
15235: oppikoulujen valtionavustus on perusteil- kalla. Kun tässä vaiheessa ei ole mah-
15236: taan jätetty kuitenkin entiselleen. Yksi- dollisuutta esittää aloite,tta lain muutok-
15237: tyiskoulujen valtionavusta vuoden 1936 seksi, rohkenemme, viitaten 1akialoitteen
15238: valtiopäiville tehdyn lakialoitteen johdosta n: o 37 vuoden 1936 valtiopä1vi1tä peruste-
15239: annetussa valtiovarainvaliokunnan mietin- luihin sekä sivistysvaliokunnan aloitteesta
15240: nössä lausutaan m. m.: valtiovarainvaliokunnalle antamaan lausun-
15241: ,Valiokunta pitää tärikeänä, että yksi- toon ja valtiovarainvaliokunnan mietintöön
15242: tyisoppikouluille myönnettävän valtionavus- n:o 51 liitettyyn vastalauseeseen, ehdottaa,
15243: tuksen suuruus määrätään riittäväksi tur-
15244: vaamaan Blinvoimaisten oppilaitosten toi- että Eduskunta korottaisi vuo-
15245: minnan ja oppikoulusivistyksen tarpeen den 1938 tulo- ja menoarviossa
15246: kohtuullisen tyydy·ttämisen myöskin maa- yksityiskouluille ehdotettua määrä-
15247: seutupaikkakunnilla. V aliakunnan mielestä rahaa 10 Pl:n VI luvun 26 momen-
15248: olisi kuitenkin harkittava., voitaisiinko hei- tin kohdalla 2,000,000 markalla val-
15249: kommassa taloudellisessa asemassa olevia tioneuvoston jaettavaksi luokkaluvun
15250: kouluja tukea muulla rt;avoin kuin korotta- mukaisesti lisäavusf1tksina kouluille
15251: malla yleisiä, tämänlaatuisille kouluille välttämättömien korjaus- ja opetus-
15252: myönnettävien valtionavustusten määrää- kalustomenojen peittämiseksi sekä
15253: misperusteita. '' lukukausimaksuhelpoituksiin vähä-
15254: Saman lakialoitteen johdosta aJltoi sivis- varaisille oppilaille.
15255:
15256: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1937.
15257:
15258: Hilj.a Riipinen. E. A. TuomiV1aara. Vilho Annala.
15259: J. V. W.ainio. Elias 'Simojoki. R. Ala-iKulju.
15260: Arvi MaJmivara. K. A. Jussila. Pauli Tuorila.
15261: Yrjö R. ·Saarinen. Kaarlo SalovaM"a. Bruno A. Salmiala.
15262: Iisakki Nik\kola.
15263: 396
15264:
15265: IV,57. - Rah. al. N:o 36.
15266:
15267:
15268:
15269:
15270: Horelli y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen tek-
15271: nillisen opiston lisärakennuksen rakentamiseksi.
15272:
15273:
15274: E d u s k u n n a ll e.
15275:
15276: Eduskunta on, sille vuoden 1936 valtio- korkeintaan 75 oppilasta, se on 39 % ja
15277: päivillä tehdyn rahaasia-aloitteen n: o 55 teollisuuskouluun noin 165 oppilasta, vasta-
15278: johdosta, kehoittanut hallitusta ensi tilassa ten 50 % pyrkijöistä, siitäkin huolimatta
15279: valmistamaan ja eduskunnalle antamaan että tänä vuonna on mahdollista ottaa teol-
15280: esityksen Tampereen teknillisen opiston lisuuskouluun enemmän oppilaita ku]n ai-
15281: lisärakennuksen rakentamisesta. Tämän jäl- kaisemmin. Aikana, jolloin teollisuutemme
15282: keen on kauppa- ja teollisuusministeriön kiinnittää äärettömiä summia teollisuustoi-
15283: määräyksestä yleisten rakennusten ylihal- mintamme monipuolistuttamiseksi, tulisi
15284: lituksessa laadittu lopullinen ehdotus sano- valtiovallan ehdottomasti uhrata sen ver-
15285: tun opiston laajentamista varten. :Mitään ran varoja teknilliseen opetukseen, että
15286: määrärahaa ei kuitenkaan ole ensi vuoden teollisuudelle voitaisiin kotimaassa koulut-
15287: tulo- ja menoarvioon otettu tätä tarkoi- taa tarpeellinen määrä tietopuolisen kou-
15288: tusta varten. lutuksen omaavia teknikoita, joista ny-
15289: Tampereen teknillinen opisto on ainoa kyään on suuri puute ja jollaiseksi val-
15290: valtion omistama ja samalla ainoa suomen- mistuakseen useiden nuorukaistemme on
15291: kielinen koulu, jossa keskikoulun oppimiiä- edelleen pakko matkustaa ulkomaille tieto-
15292: rän pohjalla annetaan teknillistä opetusta. jaan kartuttamaan.
15293: Samassa oppilaitoksessa on myös teollisuus- Edellä esitettyyn viitaten ja jotta •ram-
15294: koulu. Kumpikin näistä on sekä opetuk- pereen teknillisen opiston lisärakennukset
15295: sensa että muun toimintansa nojalla mitä saataisiin alullepannuksi ensi vuoden ku-
15296: parhaiten vastannut tarkoitustaan siitäkin luessa ehdotamme,
15297: päättäen että nyt alkavaksi lukuvuodeksi
15298: on oppilaitokseen ilmaantunut pyrkijöitä että Eduskunta ottaisi vuoden
15299: yhteensä 529, joista opistoon 194 ja teolli- 1938 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
15300: suuskouluun 335 pyrkijää. Tästä määrästä, II ltwun kohdalle uutena moment-
15301: joka ylittää kaikki aikaisemmat opistoon tina Tampereen teknillisen opis-
15302: pyrkijäin lukumäärät, voidaan kuitenkin ton lisärakennuksen rakentamiseksi
15303: tilan ahtauden takia ottaa nyt opistoon 5,000,000 markkaa.
15304:
15305: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 19~7.
15306:
15307: Toivo Horelli. M. E. Harja.
15308: Kalle Soini. Edv. Vaarama.
15309: Jalmari Pilk111ma.
15310: 397
15311:
15312: IV,eis. - Rah. al. N:o 37.
15313:
15314:
15315:
15316:
15317: Tukia y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan
15318: keskikoulun ottamiseksi valtion haltuun.
15319:
15320:
15321: E d u s k u n n a ll e.
15322:
15323: Lappeenrannan ympäristö on oppikou- useaan vuoteen tuottaisi suuria rahame-
15324: luun nähdenlapsipuolen asemassa. Alueella, noja, koska sopimuksen mukaan valtilo ot-
15325: jonka a,inoa luonnollinen keskus on La'p- taisi haltuunsa yhden luokan vuodessa, siis
15326: peenranta, asuu 65,000 henkeä ja tällä viiden vuoden aikana, ja koulu voisi toimia
15327: alueena on yksi ainoa valtion oppikoulu edelleenkin vuokrahuone1ssa, joten toistai-
15328: ,I..Jappeenrannan yhteislyseo' '. Pahimman seksi ei olisi rakennuskustannuksia.
15329: puutteen ,poistamiseksi on paikkakuntalais- Lappeenrannan ja sen väkirikkaan ym-
15330: ten toimesta perustettu yksityinen 5 luok- päristön oppikoulun hyväksi ei valtiolla ole
15331: ka~nen yhteiskoulu, joka toimii vuokrahuo- vielä ollut mitään rakennuskustannuksia,
15332: neissa, mutta se ei voi ottaa v~astaan kaik- koska Lappeenrannan yhteislyseo joutui
15333: kia oppilaita, jotka. tältä väkirikkaalta valtiolle ilmaiseksi siten, että valtio otti
15334: alueelta kouluun pyrkivät. Kuluvan syys- koulutalon irtaimistoineen arvoltaan 4 mil-
15335: lukukauden alussa oli sellaisia oppil<aita, joonaa markkaa ja Lappeenrannan kau-
15336: jotlka täyttivät kaikki kouluunpääsyvaati- punki sitoutui maJ{Samaa.n koulun velat.
15337: nmkset ja oli kouluun hyväksytty 166 oppi- Se tilanne, joka Lappeenrannan ympä-
15338: lasta, mutta voitiin ottaa vain 154 oppi- ristössä on oppikouluun näihden, on ainut-
15339: lasta, joten hyväksytyistä oppilaista jäi laatuinen koko maassa. Kouluhallituksen
15340: pois 12. Lappeenrannan kaupunki on si- mielestä on l1appeenrannwssa kaksikin val-
15341: toutunut täyttämään kaikki ne ehdot, mitkä tion koulua liian vähän.
15342: kouluhamtus on asettamut saadakseen yh- Edellä olevaan vi·itaten ehdotamme,
15343: teiskoulun valtiolle ja kouluhallitus on jo
15344: useana vuotena tehnyt esityksen koulun että Eduskunta ottaisi vuoden
15345: valtion haltuun ottamiseksi sekä opetusmi- 1938 tulo- ja menoarvion 10 pää-
15346: nisteri tehnyt samanlaisen esityksen rval- luokan VI luvun 35 momentille
15347: tioneuvostolle. Valtioneuvosto on kuitenkin 50,000 markkaa Lappeenrannan kes-
15348: esityksen .hylännyt. Lruppeenmnnan yh- kikoultln I luokan ottamiseksi val-
15349: teiskoulun valtion haltuun ottaminen ei tion haltuun.
15350:
15351: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1937.
15352:
15353: Elias Tukia. Jere Juutilainen.
15354: Kaapro Moilanen. Arvo Inkilä.
15355: Jussi Lonkainen. P. Salmenoja.
15356: Clay Sundström. A. A. Lintulahti.
15357: Viljo Venho. Kaino W. Oksanen.
15358: 398
15359:
15360: IV,59. - Rah. al. N:o 38.
15361:
15362:
15363:
15364:
15365: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun kirkko-
15366: musiikkiopiston valtionavun korottamista varten.
15367:
15368:
15369: E d u s k u n n a 11 e.
15370:
15371: Turun kirkkomusiikkiopisto (lukkari- komusiikkiopistojen vailtionarpu vuodesta
15372: urkurikoulu), alallaan maamme vanhin, 1933 20 %: lla. Tämä yllättävän suuri
15373: aloitti toimintansa helmikuun 1 p : nä 1878 alennus tuotti tietenkin kaikille orpistoille
15374: ja täyttää siis pi3!kkoin 60 vuotta. Tänä suuria vaikeuksia. Turun opistoa se koski
15375: aikana on koulu kasvattanut suuren mää- erittäin raskaasti, koska sen opetusohjelma
15376: rän ympäri maata menestyksellä vaikutta- jo silloin oli kehitetty yhtä laajaksi kuin
15377: neita kirkkomuusikoita, joista monet ovat toisten opistojen ja oppilasiluku olisi edel-
15378: kohonneet huomattavaan asemaan Suomen lyttänyt valti.onavun huomattavan korotuk-
15379: yleisessäkin musiikkielämässä .. sen muihin opistoihin verraten. Kun es:itm.
15380: Opisto on rulus.ta alkaen nauttinut val- viimeksi kuluneen työvuoden aikana viikko-
15381: tiona;pua, toimien julkisen tarkastuksen tuntimäärä oli 92, ei oppilasmaksujen ko-
15382: alaisena. Kun sen oppilasluku vuoteen rotuksellakaan 450 ma,rkasta 500 markkaan
15383: 1928 pysyi verraten pienenä ja joka lukukaudelta ole voitu selviytyä ~lman va-
15384: tapauksessa .pienempänä 'kuin toisten myö- jausta. Tämä siitä huolimatta, että huo-
15385: hemmi:n rperustettuj•en kirkkomusiikkiopis- neistovuokrasta on saatu väliaikainen
15386: tojen, oli sen nauttima valtionapu myös 7,000 markan alennus ja viili:kotunt~palkka
15387: pienempi. Vi~1neks:it mainitusta vuodesta on o1lut vain 900 mk. vuodessa.
15388: a'lkaen, jo1loin opiston opetusohjelmaa alet- Nousevaan vuokratasoon katsoen ja huo-
15389: tiin ~aajentaa täydellisen kirk\komusiikki- mioonottaen, että pätevien opettajavoimien
15390: opiston oppijaksoa vastaavaksi, on oppilas- kiinnilttäminen näin harvinaisen alhaisena
15391: luku jyrkästi noussut, ollen nyt jo useita palkalla ajanoloon käy vaikeaksi ehdo-
15392: vuosia noin 50. Op:pi:laitoks€ssa, jossa on tamme kunnio~ttaen,
15393: annettava niin laajaa henkilökohtaista
15394: (ryhmä-) opetusta kuin laulu- ja soitto- että Eduskunta lisäisi vuoden 1938
15395: opetus edellyttää, lisää kohoava oppilas- tulo- ja menoarvioon hallituksen esi-
15396: luku luonnollisesti huomattavasti vi:iJ.:;;:ko- tyksessä 10 Pl. I luvun 10 momen-
15397: tuntimäärää. Tästä johtuen korotettiin tille otettuun määrärahaan 22,500
15398: vuotuinen valtionapu vuodesta 1930 markkaa Turun kirkkomusiikkiopis-
15399: 50,000: sta 70,000: teen markkaan. Pula- ton valtionavun korottamista var-
15400: ajan johdosta vähennettiin lk:uitenll:;;:in kirk- ten.
15401:
15402: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
15403:
15404: Aarne Honka. R. Ma-:Kulju.
15405: K. E. Kilpeläinen. Urho KuJovaara.
15406: Kru:staa Perho.
15407: 399
15408:
15409: IV,6o. - Rah. al. N:o 39.
15410:
15411:
15412:
15413:
15414: Oksanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viipurin ki1·k-
15415: komusiikkiopiston valtionavun korottamista varten.
15416:
15417:
15418: E d u s k u n n a ll e.
15419:
15420: Vuoteen 1933 saakka on Viipurin kirkko- Viipurin kirkkomusiikkiopisto perustet-
15421: musiikkiopistolla ollut 80,000 markan suu- tiin v. 1893 tunnetun musiikkimiehen Emil
15422: ruinen vuotuinen valtionapu. Sanottuna Sivorin toimesta. Tänä pitkänä aikana
15423: vuonna tämä apuraha kuitenkin pula-ajan opisto on valmistanut kaikkiaan m. m. 341
15424: johdosta alennettiin 64,000 markaksi. Kau- kanttori-urkuria, joista ainakin 300 saata-
15425: pungilta on laitos jatkuvasti saanut 30,000 vissa olevien tietojen mukaan on sittemmin
15426: markkaa vuosittain. Lukukausimaksut ovat astunut kirkon palvelukseen. Kun seura-
15427: eri vuosina olleen seuraavat: V. 1933 kuntia on maassamme n. 600, voidaan siis
15428: 50,300 mk., v. 1934 52,000 mk., v. 1935 todeta, että noin puolessa näistä seurakun-
15429: 56,450 mk. ja v. 1936 63,450 mk. Täten nista on toiminut Viipurin kirkkomusiikki-
15430: saadut tulot ovat viime vuosina olleet vält- opiston tutkinnon suorittaneita kanttori-
15431: tämättömiä vuosimenoja pienemmät mm urkureita. Oppilasluku on viime 15
15432: että laitos on kärsinyt tappiota: v. 1933 vuoden aikana ollut keskimäärin 78 vuo-
15433: 21,381: 95, V. 1934 23,336: 60, V. 1935 dessa. Opiston perustamisesta vuoteen 1922
15434: 27,887: 75 ja v. 1936 21,114: 30. oli opistossa opiskellut kaikkiaan 445 oppi-
15435: Viipurin kirkkomusiikkiopisto työsken- lasta ja viime 15 vuoden aikana yh-
15436: neltyään jo 43 vuotta maan suurimpana teensä 1,178 oppilasta. Tämä korkea oppi-
15437: kanttori-urkurikouluna sekä valmistaen pä- lasluku osoittanee osaltaan opiston nautti-
15438: teviä laulun ja soiton opettajia oppikoului- maa yleistä luottamusta. Opisto onkin tä-
15439: hin, seminaareihin ja kansanopistoihin, on män vuoksi vähitellen muodostunut maan
15440: aina saanut toimia ahtaissa taloudellisissa suurimmaksi kirkkomusiikkiopistoksi. Opis-
15441: oloissa, johtuen tämä suureksi osaksi sii- ton oppilaitten pääosan ovat koko sen toi-
15442: täkin, että kanttoreiksi ja urkureiksi sekä miaikana muodostaneet maalaisnuorukaiset
15443: laulunopettajiksi opiskelevilta, jotka ovat ja on oppilaita ollut eri puolilta maan. Toi-
15444: yleensä vähävaraisista piireistä, perittäviä minnassaan on opisto alunperin koettanut
15445: lukukausimaksuja ei ole voitu korottaa, pyrkiä kanttoreittemme ja urkureittemme
15446: vaan on ne pidetty alhaisina. Valtion avun tason kohottamiseen. Siten onkin kurssivaa-
15447: vähennyttyä on opettajien palkkioita täy- timuksia vuosi vuodelta lisätty ja täyden-
15448: tynyt alentaa entisestäkin alhaisesta ta- netty. Kun Viipuri on vanhastaan tun-
15449: sosta eikä niitä ole voitu entiselleen korot- nettu musiikkikeskus, ei pätevistä opettaja-
15450: taa, vaikka kaikissa valtion ja kuntien toi- voimista ole milloinkaan ollut puutetta. Jo
15451: missa on taloudellisen tilan parannuttua pikainen silmäys opiston vuosikertomuk-
15452: palkat korotettu entiselleen. Opiston ka- siinkin riittää osoittamaan, että opiston
15453: lusto ja työvälineet ovat myös saaneet kär- käytettävänä on ollut opettajavoimia, joista
15454: siä tarpeellisten korjausten puutetta. monet ovat nauttineet suurta arvonantoa
15455:
15456: 51
15457: 400 IV,6o. - Viipurin kirkkomusiikkiopisto.
15458:
15459: paikkakuntansa ulkopuolellakin. Mainitta- rästä entiseksi eli 80,000 markaksi. Edellä-
15460: koon tässä yhteydessä, että Viipurin opis- olevan nojalla saamme senvuoksi kunnioit-
15461: toa on sen omasta aloitteesta käynyt jo taen ehdottaa,
15462: kahdeksan vuoden aikana vuosittain tarkas-
15463: tamassa professori Heikki Klemetti. että Eduskunta ottaisi vuoden
15464: Katsoen opiston arvokkaaseen ja menes- 1938 tulo- ja menoarvioon 16,000
15465: tykselliseen toimintaan olisi mielestämme markan määrärahan Viipurin kirkko-
15466: kohtuullista, että sen nauttima valtionapu musiikkiopiston valtionavun korotta-
15467: korotettaisiin pula-ajaksi alennetusta mää- mista varten 80,000 markaksi.
15468:
15469: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
15470:
15471: Kaino W. Oksanen. Arvo Pohjannoro. Jussi Annala.
15472: A. A. Linwla.hti. Kaapro Moilanen. J,ussi Lonikainen.
15473: Arvo Inkilä. Ant.ti Kemprpi. Janne Koivuranta.
15474: 401
15475:
15476: IV,n. - Fin. mot. N:o 40.
15477:
15478:
15479:
15480:
15481: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till bygg-
15482: nadsbidrag åt folkhögskolan i Borgå.
15483:
15484:
15485: T i ll R i k s d a g e n.
15486:
15487: Borgå folkhögskola, som är den äldsta ningar, vilka helt måste upplåna sitt bygg-
15488: i landet, - den påbörjade sin verksamhet nadskapital och icke hava kontanta medel
15489: år 1889 - har under hela sin långa verk- att tillgå, känna sig ytterst tveksamma in-
15490: samhetstid varit tvungen att arbeta i otids- för de kostnader tillbyggnader föra med
15491: enliga lokaler. Då det nuvarande skol- sig. Det är därför vi nu se oss tvungna
15492: huset år 1901 byggdes, gick man ut ifrån att vända oss till statsmakten med en an-
15493: att eleverna skulle bo i staden, varför hållan om handräckning för folkhögskolan
15494: endast nödvändiga skolsalar inrymdes i i Borgå. De planerade byggnadskostna-
15495: byggnaden. Utvecklingen har dock senare derna uppgå till 300,000 mark. Då skolan
15496: visat, att om en folkhögskola fullt skall dessförinnan har en skuldbörda på nära
15497: lyckas i sitt arbete, så böra eleverna bo 400,000 mark, skulle en ökad skuldsättning
15498: inom skolan, varigenom en intim växel- bliva ytterst betungande för skolan. Ett
15499: verkan och nära beröring lärare och elever statsbidrag på 150,000 mark vore därför
15500: emellan uppkommer. Endast under sådana oavvisligen av nöden.
15501: förhållanden kan folkhögskolan bliva det Som den äldsta folkhögskolan i Finland
15502: verkliga hem för ungdomen den avser att har skolan även vissa andra förpliktelser
15503: vara och med framgång bedriva sitt upp- att fylla. Dess nära grannskap till huvud-
15504: fostrande arbete. I Borgå folkhögskola staden gör, att utländska gäster, intresse-
15505: har denna plan hittilldags icke kunnat helt rade av vårt folkbildningsarbete, ofta be-
15506: förverkligas. En del av de manliga ele- söka skolan och söka göra sig förtrogna
15507: verna äro fortfarande tvunga att bo ute med dess arbete. Ett omfattande värdskap
15508: i staden. De tillbyggnader, som under får skolan på grund härav utöva. Det
15509: årens lopp utförts i skolan, ha icke varit vore förvisso redan därför på sin plats, att
15510: tillräckliga att fylla behovet, emedan elev- skolan skulle förete en tidsenlig anblick.
15511: tillströmningen de senare åren kontinuer- I statslivet har denna synpunkt ofta un-
15512: ligt ökats. Medeltalet elever för de 8 se- derstrukits, då det gällt allmänna bygg-
15513: naste åren har varit 46, det högsta antalet nadsarbetens utförande.
15514: elever skolan kan emottaga. Utom elevrum Men folkhögskolan i Borgå finnes ju
15515: saknar skolan även biblioteksrum och läse- icke till som åskådningsmaterial för utlän-
15516: sal. För att fylla dessa brister är skolan ningar, så betydelsefull förenämnda syn-
15517: tvungen att skrida till nödiga byggnads- punkt än må vara. Dess uppgift, liksom
15518: arbeten. alla folkhögskolors uppgift, är att dana vår
15519: Emellertid hava byggnadskostnaderna de ungdom till arbetsamma och rättänkande
15520: senare tiderna stigit på ett oroväckande medborgare och den uppgiften förmår sko-
15521: sätt, vilket gör att i synnerhet läroinrätt- lan bäst fylla om allt inom skolan i till-
15522: 402 IV,61. - Porvoon kansanopisto.
15523:
15524: börlig grad motsvarar sitt ändamål. Vid Med hänvisning till det ovanstående våga
15525: trevnaden får icke fästas för litet avseende. undertecknade vördsamt föreslå,
15526: Som gammal skola med gamla byggnader
15527: är Borgå folkhögskola i behov av tillbygg- att Riksdagen i statsförslaget för
15528: nad och renovering. Till skolans 50-års- år 1938 måtte upptaga ett anslag på
15529: jubileum hösten 1939 har man hoppats 150,000 mark såsom byggnadsbidrag
15530: kunna få byggnadsarbetena slutförda. åt folkhögskolan i Borgå.
15531:
15532: Helsingfors den 7 september 1937.
15533:
15534: Henrik KuUberg. C. 0. Frietsch.
15535: E·dv. Helenelund. Ed:v:ard Haga.
15536: 403
15537:
15538: IV,t11. - Rah. al. N:o 40. Suomennos.
15539:
15540:
15541:
15542:
15543: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavus-
15544: tuksen antamiseksi Porvoon kansanopistolle.
15545:
15546:
15547: E d u s k u n n a ll e.
15548:
15549: Porvoon kansanopisto, joka on maan Rakennuskustannukset ovat kuitenkin
15550: vanhin - aloitettuaan toimintansa vuonna viime aikoina nousseet huolestuttavasti,
15551: 1889 - on koko pitkän toimiaikansa jou- mistä on seurauksena, että oppilaitokset,
15552: tunut työskentelemään epäajanmukaisissa joilla ei ole käteisvaroja vaan joutuvat
15553: huoneistoissa. Rakennettaessa nykyistä kokonaan lainaamaan rakennuspääomansa,
15554: koulutaloa vuonna 1901 lähdettiin siitä epäröivät uudisrakennusten nykyisiä kus-
15555: edellytyksestä, että oppilaat tulisivat asu- tannuksia. Siitä syystä katsomme nyt ole-
15556: maan kaupungissa, minkä vuoksi raken- vamme pakotettuja kääntymään valtioval-
15557: nukseen sijoitettiin ainoastaan välttämättö- lan puoleen pyytäen avustusta Porvoon
15558: mät koulusalit. Senjälkeinen kehitys on kansanopistolle. Rakennuskustannukset on
15559: kuitenkin osoittanut, että jotta kansan- arvioitu 300,000 markaksi. Kun koululla
15560: opisto täysin menestyisi työssään tulee on ennestään 400,000 markan velkataakka,
15561: oppilaiden .asua koulussa, jolloin syntyy muodostuisi lisävelka koululle erittäin ras-
15562: läheinen vuorovaikutus ja yhteys opetta- .kaaksi. Senvuoksi tulisi opiston välttä-
15563: jien ja oppilaiden kesken. Ainoastaan mättä saada 150,000 markan valtionapu.
15564: näissä oloissa voi kansanopistosta tulla sel- Suomen vanhimpana kansanopistona on
15565: lainen nuorison todellinen koti, jollaiseksi koululla eräitä muitakin velvollisuuksia.
15566: se on tarkoitettu ja se voi menestykselli- Sijaiten pääkaupungin läheisyydessä jou-
15567: sesti harjoittaa kasvatustyötään. Porvoon tuu koulu usein ottamaan vastaan kansan-
15568: kansanopistossa ei tätä suunnitelmaa ole sivistystyötä harrastavia ulkomaisia vie-
15569: näihin asti voitu täysin toteuttaa. Eräiden raita, jotka haluavat perehtyä sen työhön.
15570: miesoppilaiden täytyy edelleen asua kau- Koululle koituu siitä laajoja isännän vel-
15571: pungissa. Koulun yhteyteen vuosien ku- vollisuuksia. Pelkästään siitäkin syystä
15572: luessa rakennetut lisärakennukset ovat ol- olisi paikallaan, että koulu olisi ajanmukai-
15573: leet riittämättömät tyydyttämään tarvetta, sella tasolla. Julkisessa elämässä on usein
15574: sillä oppilasmäärä on viime vuosina lisään- alleviivattu tämän näkökannan merkitystä
15575: tynyt jatkuvasti. Oppilaita on 8 viime vuo- yleisten rakennustöiden ollessa kysymyk-
15576: tena ollut keskimäärin 46, mitä enempää sessä.
15577: koulu ei voikaan ottaa vastaan. Oppilashuo- Porvoon kansanopisto ei kuitenkaan ole
15578: neiden lisäksi puuttuu koulusta myös kir- olemassa ainoastaan ulkomaalaisten havain-
15579: jastohuone ja lukusali. Näiden puutteiden tovälineenä, olkoon tämä näkökanta kuinka-
15580: poistamiseksi on koulun ryhdyttävä tar- kin tärkeä. Sen samoin kuin kaikkien kan-
15581: peellisiin rakennustöihin. sanopistojen tehtävänä on kehittää nuori-
15582: 404 IV,61. - Porvoon kansanopisto.
15583:
15584: sosta työteliäitä ja oikeamielisiä kansalaisia, Edellä esitettyyn viitaten rohkenevat
15585: ja sen tehtävän voi koulu täyttää parhai- allekirjoitaneet kunnioittaen ehdottaa,
15586: ten, jos se kaikissa suhteissa vastaa tarkoi-
15587: tustaan. Viihty;isyyteen ei saa kiinnittää että Eduskunta ottaisi vuoden
15588: liian vähän huomiota. Vanhana kouluna 1938 tulo- ja menoarvioon 150,000
15589: vanhoine rakennuksineen on Porvoon kan- markan määrärahan rakennusavus-
15590: sanopisto lisärakennusten ja uudistuksen tuksen antamiseksi Porvoon kansan-
15591: tarpeessa. Koulun 50-vuotisjuhlaan syk- opistolle.
15592: syllä 1939 toivotaan rakennustyöt saatavan
15593: suoritetuiksi.
15594:
15595: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
15596:
15597: Henrik Kullberg. C. 0. Frietsch.
15598: Edv. Helenelund. Edvard Haga.
15599: 405
15600:
15601: IV,s2. - Rah. al. N:o 41.
15602:
15603:
15604:
15605:
15606: Soininen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulun
15607: perustamista varten Joensuuhun.
15608:
15609:
15610: E d u s k u n n a 11 e.
15611:
15612: Eduskunta ja maan hallitus ovat koko kansalaisiksi. Maaseudulla ilmenee monm
15613: itsenäisyytemme ajan kiinnittäneet erikoista paikoin puutetta ammattitaitoisista henki-
15614: huomiota rajaseudun sivistystarpeisiin. Kui- löistä, joten tämän kautta kasvaisi pystyviä
15615: tenkin on valtion taholta tähän asti liian ammattityömiehiä yhteiskuntaa varten.
15616: vähän pantu huomiota ammattitaidon ko- Kauan aikaa on ollut vireillä kiinteän
15617: hottamiseen Pohjois-Karjalan rajaseuduilla. veisto- ja seppäkoulun perustaminen Poh-
15618: Myönnettävä on, että kotiteollisuusyhdistys jois-Karjalaan, mutta se on toteutumatta
15619: on valtion tukemana tehnyt arvokasta vielä nytkin. Perustamalla ammattikoulu
15620: työtä ammattitaidon kehittämiseksi kiertä- tulisi tämäkin laiminlyönti korjatuksi.
15621: vien kurssien kautta, mutta nykyaikana, Tällaisella ammattitaidon kohottamisella
15622: jolloin kaikkialla maailmassa käydään an- on sitäpaitsi se suuri merkitys, että huono-
15623: karaa taistelua nuorisosta, olisi tärkeätä, jenkin aikojen sattuessa ammattitaitoinen
15624: että kaikki sellaiset hyvät harrastukset, ihminen selviytyy paremmin elämän kamp-
15625: joita nuorisolla on, saisivat yhteiskunnan pailussa kuin se, joka on jäänyt siitä osat-
15626: taholta sitä tukea minkä ne ansaitsevat. tomaksi.
15627: Pohjois-Karjalassa on suuri joukko nuo- Nykyisenä ajankohtana, jolloin valtiolla
15628: risoa, jolla kansakoulusta pääsemisen jäl- on varoja huolehtia nuorten kasvatta-
15629: keen ei ole samaa sijoittumisen mahdolli- mis- ja kehittämisoloista, on mielestämme
15630: suutta työmarkkinoilla kuin vanhemmalla tärkeätä, että eduskunta kiinnittää vaka-
15631: ammattitaitoisella työväestöllä. Kun myös- vaa huomiota Pohjois-Karjalan nousevan
15632: kään köyhillä rajaseutujen lapsilla monilla- polven kasvattamiseen ja ammattitaidon
15633: kaan ei ole tilaisuutta mennä oppikouluun, kohottamiseen.
15634: olisi näin ollen valtion velvollisuus huoleh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15635: tia nuorison ammattikasvatuksesta perusta- kunnioittaen,
15636: malla ammattikoulu Joensuuhun tai lähi-
15637: y"'Illpäristöön. että Eduskunta päättäisi ottaa
15638: Kun nykyään on siirtyminen maaseu- vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon
15639: dulta kaupunkeihin varsin huolestuttava, 500,000 markan suuruisen määrä-
15640: olisi tämäkin yksi keino huolehtia nousevan rahan ammattikoulun perustamista
15641: nuorison kasvattamisesta ammattitaitoi- varten Joensuuhun.
15642: siksi ja yhteiskunnalle hyötyä tuottaviksi
15643:
15644: Helsingissä syyskuun 7 p: nä 1937.
15645:
15646: Heildti Soininen. A . .Koponen. Antti Kukkonen.
15647: A. J. Kosonen. Samuli Tervo. Akseli Brander.
15648: Matrti Tolppanen.
15649: 406
15650:
15651: IV,63. - Rah. al. N:o 42.
15652:
15653:
15654:
15655:
15656: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun vanhan
15657: historiallisen linnan entisöimistyötä varten.
15658:
15659:
15660: E d u s k u n n a 11 e.
15661:
15662: Viime keväänä pää,tti eduskunta esittää ik:abi, johon sisältyy varsin huomattava
15663: eräiden kansanedustajien aloitteesta halli- määräraha arvaamattomiin menoihin, joka
15664: tubelle toivomulksen; että hallitus ottaisi tällaisessa rakennusyrityksessä onkin vä:lt-
15665: valtion menoarvioon määrärahan Turun tämätön. Rakennustyön laatuun katsoen
15666: vanhan ihistoriallisen linnan entisöimistä täytyy työn suorituksen jakaautua pitem-
15667: va·rten. Hwllituksen rnyttemm:ill eduskun- mälle ajanjaksalle, noin 3 a 4 vuodelle,
15668: nwlle jättämään talousarvioon ei kuiten- koska sitä suoritettaessa on työ tehtävä
15669: kaan ole täihän tarikoitukseen varattu mi- myöskin tieteellisiä tutkimusmenetelmiä
15670: tään määrärahaa ja mikä1i olemme\ saaneet noudattaen. AHekirjoittaneet ovat edelleen
15671: tietää ei hanitus olle edes ollut tilaisuu- saaneet tietää, että rlähimpinä toimina lin-
15672: dessa käsittelemään tätä kysymystä. Syynä nan entisöimistä vart·en, sen jälkeen kun
15673: siilien lienee se, että muinaistieteellinen lirnnan perustusten vahvistaminen on jo
15674: t·oimikunta, jonka tehtävänä on ollut enti- aikaisemmin myönnetyillä määrärahoilla
15675: söimissuunnitelman tekeminen on vasta ku- suoritettu, tulevat olemaan eräät re,pimis-
15676: luvan kesän aikana saanut lopuliisesti! tar- työt, :jotka ovat välttämättömiä osaksi enti-
15677: kistetU:ksi Turun linnan mittaus- ja rpunni- söimissuunnitelman toteuttamiseksi, osaksi
15678: tuskartat ja tämän ,perusteena voinut !Val- hnnan rakennushistorian tutkimista varten.
15679: mistaa mainitun entisöimissuunnitelman. Näiden töiden kustannus on laskettu
15680: Mittaus- ja punnitustöitä varten on nimit- 500,000 markaksi. Tämän yMeydessä näyt-
15681: täin Turun kaupunki pa.rissa. eri erässä tää sopivalta suorittaa kahden linnassa ole-
15682: myöntänyt 275,000 markkaa,, jotka varat van keskiaikaisen kirkon holvikaariston en-
15683: myöskin on tähän tarkoitukseen käytetty. tisöinti, joka tulee työn laajuuteen katsoen
15684: Näiden toimenpiteiden turvin on siis nyt- vetämään me,lkoisen kustannuserän, arvion
15685: temmin voitu saada lopullinen suunnitelma mukaan noin 500,000 markkaa. Vasta tä-
15686: l:irrman entisöimiseksi valmiiksi ja jättänee män jälkeen voidaan päästä käsiksi linnan
15687: muinaistiet:eellinen toimikunta näinä päi- välikattojen 1akentamiseen sekä keskus-
15688: vinä suunnitelman ha1:Iitukselle. Se este lämmityksen ja erilaisten johtojen asette-
15689: asian käsittelylle, ijoka oli oiemassa vielä luun linnaan,. joista ensinmainitun työn
15690: viime keväänä, hallituksen ~valmistellessa on arvioitu maksavan 1,500,000 markkaa
15691: talousarviota eduskunnalle, on niinollen sekä jälkimäisen noin 500,000 markkaa.
15692: nyttemmin poistunut. Tämä rakennuksen entisöinnin ensimmäi-
15693: Muinaistietee!Hisen toimikunnan suunni- nen ja välttämättömin vaihe tulee vaati-
15694: telmasta ovat aHekirjoittaneet saaneet tie- maan kustannuksia siis 3,000,000 markkaa.
15695: tää, että lkolmnaiskustannukset Ennan enti- Näistä töistä voitanee ensi vuonna suorit-
15696: söimisestä on amvioitu noin 6,000,000 mar- taa kuitenkin vain perustavat repimis- ja
15697: IV,63. - Honka y. m. 407
15698:
15699: tu1Jkimistyöt sekä linnassa olevien kirkko- kyisestä ta:loudellisesta nousukaudesta, mää-
15700: jen holvirrukenteiden entisöinti, j'onka ohella rärahan näiihin tal1koituksiin, jotta tämän
15701: välukattojen rrukennustöi<hin ·jo voidaan jäl'keisinä !VUOsina entisöimistyötä voidaan
15702: päästä käsiksi. Linnan entisöimistyöhön vapaasti suorittaa siinä laa;juudessa kuin
15703: tarvittanee näin ol'len ensi vuodeksi varoja silloinen työtiilanne ja valtion ta}ouclel'linen
15704: noin 1,500,000 markkaa,. joka työn luon- asema antaa myöten.
15705: teesta riippuen olisi merkittävä siirtomää- Sanotun johdosta ehdottavat allekirjoit-
15706: rärahana. taneet,
15707: Siihen nähden, että edellä esitetyt, kus-
15708: tannuksiltaan 1,500,000 markkaan nousevat että Eduskunta ottaisi vuoden
15709: työt ovat sellaisia rperustavia töitä, joiden 1938 valtion tulo- ja menoarvion
15710: suorittaminen on alust~llVana edellytyksenä asianomaiseen kohtaan 1,500,000
15711: linnan entisöinnin vaatimille vastamille •ra- markan suuruisen siirtomäärärahan
15712: kennustöille näyttää ailJtehrjoittaneista täy- käytettäväksi Turun vanhan histo-
15713: sin perust~llulta, että valti<o myöntää jo riallisen linnan entisöimistyötä var-
15714: vuoden 1938 menoarviossa, huolimatta ny- ten.
15715:
15716: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
15717:
15718:
15719: Aarne Honka. Urho Kulovaara.
15720: Ralf Törngren. T. M. Kivimäiki.
15721: E. Kilpeläinen. Einari Karvetti.
15722:
15723:
15724:
15725:
15726: 52
15727: 408
15728:
15729: IV,64. - Rah. al. N:o 43.
15730:
15731:
15732:
15733:
15734: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viipurin enti-
15735: sen tuomiokirkon muinaistieteellistä tutkimusta varten.
15736:
15737:
15738: E d u s k u n n a 11 e.
15739:
15740: Viipurin entinen tuomiokirkko on on lähitulevaisuudessa suoritettava. On
15741: maamme huomattavimpia historiallisia näet pidettävä selvänä, että tämä vanha
15742: muistomerkkejä. Tämä Itä-'Suomen aikoi- kirkko saatetaan arvonsa mukaiseen asuun
15743: naan merk~ttävin pyhäkkö ja piispankirkko kaikissa suhteissa, jolloin sen käyttö myös-
15744: oli rakennustaiteellisessa suhteessa. harvi- kin voi epäilemättä tulla tehokkaamma'ksi
15745: nainen ja laajalta kuulu muistomerkki, kirkon sopeutuessa myöskin seurakunnan
15746: joka oli sisustettu aikansa arvokkaim.malla pyhätöksi.
15747: tavalla. Isonvihan aikana ja sen jälkeen Ennenkuin kuitenkaan mihinkään uusi-
15748: joutui tämä kirkko vaihtelevien kohtaloi- mistöihin voidaan ryhtyä, on välttämätöntä
15749: den alaiseksi, ollen aluksi venäläisen sota- suorittaa rakennuksen perusteellinen mui-
15750: väen, sitten kreikkalais-katolisena kirkkona naistieteellinen tutkimus, koska sen kautta
15751: ja kokonaan hyljättynä rakennuksena, kun- voidaan saada selvyys entisten ovi- ja
15752: nes se viime vuosisadan alkupuolella muu- ikkuna-aukkojen muodosta, korkeusase-
15753: tettiin Venäjän valtion muonavarastoksi. masta, lattiatasosta ja hävirm,een holviston
15754: Silloin rakennus sai nykyisen kirkollisesta muodosta sekä ,paikasta, mikä kaikki vai-
15755: asusta kokonaan poikkeavan ulkomuotonsa. kuttaa aivan ratkaiseva:sti uusintasuunnitel-
15756: Maailmansodan aikana venäläiset ottivat mien tekoon. Tätä varten on ensimmäinen
15757: tämän rakennuksen jälleen kirkokseen, te- tehtävä poistaa tutkimusta estävä kirkon
15758: kemättä sen rakenteisiin ja .muotoihin mai- seiniä ulko- ja sisäpuolelta peittävä paksu
15759: nittavampia muutoksia. V a;paussodasta läh- laastikerros, jolla rakennusta makasiiniksi
15760: tien on ki~kko ollut luterilaisena pyhäk- muutettaessa luonnonkivestä ja tiilestä teh-
15761: könä, ilman että siihen olisi edes hankittu dyt seinäpinnat kokonaan peitettiin. Niin-
15762: uutta, tyyliltään luterilaiseen kirkkoon so- ikään on kirkon .pohjoisosan alustan täyt-
15763: veltuvaa sisustusta. Kirkko joutui näet tävät maakerrokset poistettava ja lattian
15764: sotasaaliina valtiolle, joka sen lahjoitti alus muuallakin kirkossa tarpeen mukaan
15765: Viipurin tuomiokirkkoseurakunnalle sillä tutkittrava, jotta m. m. saataisiin rokyviin
15766: e-hdolla, että varuskunta saisi sitä vapaasti entine.n kalkkikivestä ja tiilestä tehty ku-
15767: käyttää kaupunki~n majoitetun sotaväen vioitu bttia. Näiden tutkimusten toimeen-
15768: jumalanpalvelustarkoituksiin. Kirkko on- pano ei estäisi kir.kkoa edelleenkin käyttä-
15769: kin siitä lähtien ollut varuskunnan yksin- mästä, muuta kuin juuri tutkimusaikana.
15770: omaisessa käytössä seurakunnan saamatta Tutkimus taasen voitaisiin pa:riliaiten sovit-
15771: siitä mitäiän hyötyä, mutta kuluja on seu- taa kesänaja;ksi.
15772: rakunnalla siitä kyllä vakituisesti ollut. Koska muinaistieteellisten tutkimusten
15773: Kirkko kaipaa paitsi lämpölaitteiden suorittaminen tämänlaatuisessa ta;pauksessa
15774: vuoksi, muissakin suhteissa korjausta, mikä epäilemättä kuuluu valtiolle, sitäkin enem-
15775: IV,64. - Moilanen y. m. 409
15776:
15777: män kun :puolustuslaitos yksinää.n käyttää markan suuruisen määrärahan Vii-
15778: mailllittua kirkkoa ja ikun ;tällaisen arvok- purin entisen tuomiokirkon muinais-
15779: kaan historiallisen muistomerkin jättämistä tieteellistä tutkimusta varten ja että
15780: nykyisellBen ei voida pitää sopiv,ana, ehdo- käytännöllisen työn suorittaminen
15781: tamme, jätettäisiin muinaistieteellisen toimi-
15782: että Eduskunta ottaisi 1938 vuo- kunnan suoritettavaksi.
15783: den tulo- ja menoarvioon 100,000
15784:
15785: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
15786:
15787: Kaa}n'o Moilanen. E11lclri Paavolainen. Kaino W. Oiksanen.
15788: 410
15789:
15790: IV,65. - Rah. al. N:o 44.
15791:
15792:
15793:
15794: Kilpi y. m.: Määrärahan osoittamisesta yleisen arkkitehti-
15795: kilpailun järjestämiseksi kansallismuseon lisärakennusten
15796: piirustusten laatimisesta.
15797:
15798: E d u s k u n n a ll e.
15799:
15800: Jo useita vuosia on kansallismuseossa osoittaneet, että arkkitehti Ranckenin laa-
15801: vallinnut sietämätön tilanahtaus. Ulkomaa- timat luonnospiirustukset kaipaisivat uusi-
15802: lainen kansatieteellinen osasto on kokonaan mista ja toisenlaisia ratkaisuja. Muinais-
15803: säilytetty ullakolla, joten sitä ei låisinkaan tieteellinen toimikunta on senvuoksi suun-
15804: voi näyttää yleisölle. Samoin on puolet nitellut yleistä arkkitehtikilpailua kansal-
15805: museon kirjastosta täytynyt säilyttää ul- lismuseon laajentamista varten, mutta sen
15806: lakolla. Eri museon osastojen varastosuojat anomaa määrärahaa ei ole valtion tulo- ja
15807: ovat niin täynnä, että on täytynyt ryhtyä menoarvioon otettu vuodelle 1938.
15808: sulkemaan eräitä näyttelyhuoneita. J okai- Vaikka ei olekaan suotavaa, että valtio
15809: nen museossa kävijä saattaa todeta, miten ryhtyisi suurisuuntaisiin rakennusyrityk-
15810: ahtaasti näytteillä olevat esineet on sijoi- siin korkeitten konjunktuurien aikana, on
15811: tettu. Museon henkilökunnalla on liian vä- kulttuurielämämme kannalta suuresti vali-
15812: hän työhuoneita ja laboratoriot kaipaisivat tettavaa, jos kansallismuseon tärkeä laajen-
15813: laajentamista. Muinaistieteellinen toimi- tamiskysymys siirtyisi useiksi vuosiksi
15814: kunta ryhtyikin jo v. 1929 suunnittelemaan eteenpäin. Piirustuskilpailujen järjestämi-
15815: kansallismuseon laajentamista ja antoi nen ja rakennussuunnitelma voitaisiin
15816: arkkitehti A. W. Ranckenille tehtäväksi tehdä valmiiksi jo taloudellisesti hyvänä
15817: luonnospiirustusten laatimisen lisäraken- aikana, jotta mahdollisen pulakauden tul-
15818: nusta varten. Mutta pulakausi esti suun- lessa kansallismuseon lisärakennuksen ra-
15819: nitelman toteuttamisen. kentaminen joutuisi ensimmäisten yleisten
15820: Kansallismuseon laajentamiskysymys on töiden joukkoon. Ehdotamme senvuoksi
15821: vuosi vuodelta tullut yhä välttämättömäm- kunnioittaen,
15822: mäksi senvuoksi, että museokokoelmien on
15823: havaittu kärsivän varastopaikoissaan sa- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
15824: malla kun nämä kokoelmat jatkuvasti den tulo- ja menoarvioon 200,000
15825: suurenevat. Viime kuuden vuoden ku- markan määrärahan yleisen arkki-
15826: luessa sekä Skandinaviassa että muualla tehtikilpailun järjestämiseksi kan-
15827: rakennetuista useista kulttuurihistorialli- sallismuseon lisärakennusten piirus-
15828: sista museoista saadut kokemukset ovat tusten laatimisesta.
15829:
15830: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
15831:
15832: Sylvi~Kyllilclri Kilpi. Cay Sundström. Reinh. Swen:t,orzetski.
15833: Urho Kulovaara. Anni Huotari. Levi Jern.
15834: Miina Sillanpää. Aino Malikamäki. Edv. Vaarama.
15835: Lauri Kaijalainen. T. 'A. J,anhonen. H. A. Kannisto.
15836: Antti Kukkonen. Mandi Hannula. Elsa Bonsdorff.
15837: Artturi Leinonen. Helena Syrjälä. L. 0. HirvensaJ.o.
15838: Väinö Kaas,alainen.
15839: 411
15840:
15841: IV,66. - Rah. al. N:o 45.
15842:
15843:
15844:
15845:
15846: Vaarama y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savon maa-
15847: kunta-arkiston rakentamista varten.
15848:
15849:
15850: E d u s k u n n a II e.
15851:
15852: Viitaten allekirjoittaneen V aaraman y. m. litus ei ole tulevan vuoden tulo- ja meno-
15853: rahaasia-aloitteisiin N: o 4 7 (Liitteet, sivu arvioehdotukseensa ottanut mainittuun tar-
15854: 253 v. 1933), N :o 67 (Liitteet, sivu 479 koitukseen mitään varoja.
15855: v. 1934), N:o 88 (I.åitteet, sivu 395 v.
15856: Savon maakunta-arkisto olisi viimeinen
15857: 1936) ja edustaja Yrjö Räisäsen y. m.
15858: valtion maakunta-arkistovaliokunnan suun-
15859: rahaasia-aloitteeseen N: o 73 v. 1935 sekä
15860: nittelemista arkistoista. Sitä on maakunta
15861: saman toivomusaloitteeseen N: o 58 (Liit-
15862: kauan aikaa kaivannut vanhain asiakirjain
15863: teet, sivu 273 v. 1935) kuin myöskin alle-
15864: säilyttämistä varten, asiakirjain, joita tuli-
15865: kirjoittaneen y. m. toivomusaloitteeseen
15866: palot, huono hoito, kosteus y. m. tuhoa
15867: N: o 41 (Liitteet, sivu 171 v. 1937) rohke-
15868: tuottavat vauriot vuosi vuodelta vähentä-
15869: nemme tehdä rahaasia-aloitteen varojen
15870: vät tieteelliselle tutkimukselle korvaamatto-
15871: myöntämiseksi tulevan vuoden tulo- ja
15872: maksi vahingoksi. Sitä paitsi Kuopion lää-
15873: menoarviossa Kuopioon sijoitettavan Savon
15874: nin arkistossa yhäti lisääntyvä ahtaus tekee
15875: maakunta-arkiston rakentamista varten.
15876: uuden säilytyspaikan pikaisen saamisen
15877: Mainittuja aloitteita on sivistysvalio-
15878: välttämättömäksi, huolimatta siitä, että
15879: kunta, mikäli ne ovat sen käsiteltävinä ol-
15880: viime aikoina rakennuskustannukset ovat
15881: leet, puoltanut yksimielisesti, mutta valtio-
15882: kohonneet. Se on kyllä syy, johon voidaan
15883: varainvaliokunta on rahavarojen niukkuu-
15884: vedota, mutta kyseessäolevan ja Isan-
15885: teen y. m. syihin vedoten ne hyljännyt.
15886: maamme historian tutkimukselle vahingolli-
15887: Syksyllä 1935 mainittu valiokunta raha-
15888: sen puutteellisuuden poistamisen tiellä se
15889: asia-aloitetta käsitellessään oli sitä mieltä,
15890: ei saa olla.
15891: että Savon maakunta-arkistotalon rakenta-
15892: miseen voidaan ryhtyä niin pian kuin Vaa- Arkistorakennuksen aikaansaamiseksi
15893: san maakunta-arkiston perustaminen on Kuopion kaupunki on sitoutunut luovutta-
15894: saatu toimitetuksi. Vaasan arkistorakennus maan yli miljoonan markan arvoisen ton-
15895: valmistui jo keväällä 1936. tin, 250,000 markkaa rahaa ja laittamaan
15896: Viime keväänä eduskunta hyväksyi alle- arkistorakennukselle tarpeelliset vesijohdot,
15897: kirjoittaneen y. m. toivomusaloitteen ja ke- likaviemärit y. m., joten kaupungin avustus
15898: hoitti hallitusta ottamaan varoja ensi vuo- nousisi runsaasti puoleentoista miljoonaan
15899: den tulo- ja menoarvioon Savon maakunta- markkaan. Yleisten rakennusten ylihalli-
15900: arkistorakennuksen alkamista varten. Hal- tuksen tekemän arvion mukaan Savon maa-
15901: 412 IV,66. - Savon maakunta-arkisto.
15902:
15903: kunta-arkiston rakennus tulisi maksamaan että Eduskunta ottaisi vuoden
15904: ilman kalustoa Smk. 3,500,000: -. 1938 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
15905: Edellämainituin perusteluin ja maamme markan määrärahan Kuopioon sijoi-
15906: nykyiseen hyvään taloudelliseen asemaan tettavan Savon maakunta-arkiston
15907: vedoten kunnioittavasti ehdotamme, rakentamiseksi.
15908:
15909: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1937.
15910:
15911: Edv. Vaarama. Annas Paa·s·onen.
15912: Tilda Löthman~Koponen. Kalle Kämäräinen.
15913: L. 0. Hirv;ensalo. J. Takala.
15914: Kyllikki Pohjala. Yrjö Räisänen.
15915: Heii.kki Soininen. Heikki Kääriäinen.
15916: Onni Mäkeläinen.
15917: 413
15918:
15919: IV,67. - Rah. al. N:o 46.
15920:
15921:
15922:
15923:
15924: Räisänen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kahden maa-
15925: kuntakirjaston aikaansaamiseksi.
15926:
15927:
15928: E d u s k u n n a ll e.
15929:
15930: Opetusministeriö kehoitti kirjreessään 14 Täten laissa periaatt:eellisesti vahvistet-
15931: päivältä helmikuuta 1936, rviitaten oheista- tiin suunnitelma maakuntakirjastojen ai-
15932: maansa eduskunnan toivomukseen, että hal- kaansaamisesta,, jonka järkeen suunnitelma
15933: litus !laatisi suunnitelman kansankirjasto- oli toteutettarvissa kohta kun varoja tar-
15934: toiminnan tuk'emista tarkoittavan keskus- koitusta varten oli myönnetty ja tarkem-
15935: kirjaston rja maakuntakirjastojen aikaan- mat määräykset asiassa oli ~laadittu. V al-
15936: saamisesta 'ja antaisi eduskunnalle esityk- tion kirjastotoimiikunta onkin vuosittain,
15937: sen kansankirdastolakiin siitä aiheutuvista silloin kun uusien määrärahojen esit-
15938: muutoksista, vrultion kirjastotoimikuntaa täminen vaMion tulo- ja menoarvioon on
15939: laa,timaan 'ja lausuntonsa oheilla opetusmi- ol~ut mahdollistaJ, ehdottanut määrärahan
15940: nisteriölle lähettämään ehdotuksen puheen- myöntämistä aluksi yhden maakuntakirjas-
15941: alaiseksi esitykseksi. Valtion kirjastotoimi- ton perustamiseen, mutta hallitus ei ole
15942: kunta ilmoitti opetusministeriölle helmi>- määrärahaa sisä'llyttänyt trulousarvioesityk-
15943: kuun 24 päivänä 1936, että se ryhtyy pu- seensä eikä eduskunnassakaan ole siitä
15944: h'eenallaista suunnitelmaa laatimaan ja esi- aloitetta tehty. Vuonna 1930 rva1tion kir-
15945: tysehdotusta tekemään. jastot'oimikunta myös jätti opetusministe-
15946: Miet1nnössään, jonka valtion kirjastotoi- riölle ehdotuksen asetukseksi maakuntakir-
15947: mikunta ,pian jättää ihailli1tukselle, se esittää jastoista, mutta ministeriö ei sitä ottanut
15948: mielipiteenään, että asianrmukaisinta on käsiteltäväkseren, :kun ei määrärahaa tar-
15949: aluksi ryhtyä perustamaan maakuntaikir- koitusta varten oltu vielä myönnetty.
15950: jastoja, ja tämä käy päinsä jo huhtikuun Kun kirjastolaki Dn ollut jo lähes kym-
15951: 20 pä]vänä. 1928 annetun kirjastolain 7 § : n menen vuotta. voimassa ilman, että sen
15952: mukaisesti, myöntämä1lä tulo- j~ meno- 7 § : n edelJlyttämiä maakuntakirjastoja on
15953: arwion Y'hteydessä tarp'eelliset varat. saatu aikaan, esitti valtion kirjastotoimi-
15954: Kansankirjastolain edellämainittu 7 § kunta hallitukselle, että vuoden 1938 ta-
15955: kuuluu: 'lousarvioon otettaisiin kahden maakunta-
15956: ,Jos kunta suostuu siihen, 'että sen kan- kirjaston rperustamista varten yhteensä
15957: sankirjasto toimii maakuntakirjastona tai 300,000 markan määräraha.
15958: useiden kuntien kirjastotointa avustavana Hallituksen esityksestä vuoden 1938 tulo-
15959: paikalili:skeskuksena, voidaan siUe valtio- ja menoarvioksi huomataan, että edellämai-
15960: neuvoston harkinnan mukaan antaa lisä- nittua vaHion kirjastotoimikunnan esittä-
15961: arvustusta eduskunnan tätä tarkoitusta var- mää määrärahaa ei ole siihen otettu.
15962: ten myöntämistä varoista." Jotta voimassa olevan kirjastolain edel-
15963: 414 IV,67. - Maakuntakirjastojen perustaminen.
15964:
15965: lyttämässä maa:kuntrukirjastojen perustami- että Eduskunta vuoden 1938 tulo-
15966: sessa päästäisiin ailkuun, ehdotamme kun- ja menoarvioon ottaisi 300,000 mar-
15967: nioittaen, kan suuruisen määrärahan kahden
15968: maakuntakirjaston aikaansaar,,iseksi.
15969:
15970: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
15971:
15972:
15973: Yrjö Räisänen. Anni Huotari.
15974: Edv. Va.ar.ama. Elsa Metsäranta.
15975: Samuli Tervo. Jussi Lonkainen.
15976: Aug. Syrjänen. Urho ,Jtuiovoora.
15977: Väinö Kokko.
15978: 415
15979:
15980: IV,6s. - Rah. al. N:o 47.
15981:
15982:
15983:
15984:
15985: Kaasalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta paikallis-
15986: museoita varten tarvittavan amanuenssin viran perus-
15987: tamiseksi muinaistieteelliseen toimikuntaan.
15988:
15989:
15990: E d u s kun n a ll e.
15991:
15992: Museoharrastus on kautta maan ollut hän suorittaisi, jos aikaa riittäisi, valtion-
15993: viime vuosina elpymässä, mikä onkin nuo- arkeologin määräysten mukaan muitakin
15994: ren sivistyskansan omintakeisen kulttuurin museotehtäviä. Ehdotetun järjestelyn avulla
15995: kehittämiselle luonnollista. Valitettavasti paikallismuseot saisivat kaipaamaansa neu··
15996: ei muinaistieteellisellä toimikunnalla ole vontaa, vanhaa nopeasti tuhoutuvaa kan-
15997: kuitenkaan ollut riittävästi työvoimaa te- sanomista kulttuuriamme voitaisiin entistä
15998: hokkaasti valvoa ja ohjata paikallismuseoi- järjestelmällisemmin tallentaa ja paikallis-
15999: den toimintaa. Sen vuoksi toimikunta on museoiden asioita nyt sivutöinään hoitele-
16000: eri yhteyksissä esittänyt uudistettuja ano- vat virkamiehet vapautuisivat kokonaan
16001: muksia, jotta muinaistieteelliseen toimi- kansallismuseon hyväksi.
16002: kuntaan perustettaisiin amanuenssin virka, Muinaistieteellinen toimikunta on sitä
16003: jonka haltijan päätehtävänä olisi käydä mieltä, että esitetty amanuenssinvirka olisi
16004: paikallismuseoissa ja avustaa niiden hoita- määrättävä kuuluvaksi X palkkausluok-
16005: jia museoiden järjestelyssä ja hoidossa sekä kaan. Tähän sekä edellä esitettyyn tar-
16006: samalla kerätä kansallismuseota varten tar- peeseen katsoen ja viitaten lisäksi vuoden
16007: peelliset tiedot paikallismuseoista. Tämän 1936 valtiopäivillä tehtyyn toiv. al. N: o .~3
16008: päätehtävän ohella, mikä edellyttäisi aina- ehdotamme kunnioittaen,
16009: kin 6 kuukauden matkustusaikaa, museo-
16010: neuvoja-amanuenssi voisi suorittaa erilaisia että Eduskunta ottaisi vuoden
16011: virkatehtäviä kansallismueossa. Ensi kä- 1938 tulo- ja menoarvioon 43,500
16012: dessä hän tällöin valmistaisi paikallismu- rnarkan määrärahan paikallisrnu-
16013: seoita koskevat asiat ja esittäisi ne muinais- seoita varten tarvittavan arnanuens-
16014: tieteelliselle toimikunnalle sekä hoitaisi pai- sin viran perustamiseksi muinaistie-
16015: kallismuseoita koskevan arkiston. Lisäksi teelliseen toimikuntaan.
16016:
16017: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
16018:
16019: Väinö Kaasalainen. Kyllikki Poib:ja;la.
16020: Akseli Brander. Elsa Bonsdorff.
16021: Eemil LuU'kka. Tilda Löthman-Koponen.
16022: Jus1si Anna:la. Aino M~alkamäki.
16023: A. Pohj.annoco. Sylvi.,Kyl.likki Kilpi.
16024: Mandi Hannula. J. V. W.ainio.
16025:
16026:
16027: 53
16028: 416
16029:
16030: IV,69. - Rah. al. N:o 48.
16031:
16032:
16033:
16034:
16035: Kaasalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Käkisalmen
16036: museotalon rakentamista varten.
16037:
16038:
16039: E d u s kun n a ll e.
16040:
16041: Käkisalmen museo sijaitsee vanhan lin- han linnan pihalla oleva, opetusministeriön
16042: nan porttitornin ylimmässä kerroksessa ja tarkoitukseen luovuttama tiilinen varasto-
16043: sisältää noin 2,500 esinettä, pääasiassa vain rakennus korjattaisiin ja sen päähän raken-
16044: Kannaksella käytännössä olleita. Muinais- nettaisiin tekstiili- ja arkistohuone sekä
16045: tieteellisen toimikunnan lausunnon mukaan vahtimestarin asunto. Korjauksessa säi-
16046: museon esineaineisto on hyvin valikoitua, lyisi vanhan rakennuksen kaunis holvi-
16047: joukossa paljon sellaisia, joita ei häviön ta- muoto. Arkkitehti Anttilan tekemien pii-
16048: pahtuessa voida korvata, joten esineiden rustusten ja työselitysten sekä kustannus-
16049: säilyminen olisi saatava taatuksi. V alitet- laskelmien mukaan, mitkä myöskin mui-
16050: tavasti museon nykyinen paikka on ahtau- naistieteellinen toimikunta ja kaupungin
16051: tensa ja kosteutensa vuoksi tarkoitukseen rakennustoimisto ovat tarkastaneet sekä hy-
16052: kokonaan sopimaton. Muinaistieteellisen väksyneet, hankkeen toteuttamiseen tarvit-
16053: toimikunnan lähettämän tarkastajan kehoi- taisiin 250,000 markkaa.
16054: tuksesta kosteudelle altteimmat esineet on Ei ole kuitenkaan vain Käkisalmen
16055: täytynyt siirtää muualle. Tästä syystä ja kaupungin kulttuuriperintöjen vaalimista
16056: tilanahtaudesta johtuen esineitä on sijoi- edellä mainitun museon ylläpitäminen ja
16057: tettu ulkopuolella olevaan aittaan, osa kau- kehittäminen, sillä esineethän on koottu
16058: pungin raatihuoneelle, jopa yksityistenkin suurimmaksi osaksi muista itäisen Kannak-
16059: luo. Vaikka museolla onkin taitava hoitaja sen kunnista. Nämä rajaseutupitäjät puo-
16060: ei näissä oloissa voida tyydyttävällä tavalla lestaan ovat kykenemättömiä osallistumaan
16061: järjestää kokoelmia yleisön nähtäväksi. hankkeeseen. Käkisalmen kaupungille taas
16062: Kuitenkin esim. kuluneen kesän aikana mu- museon ylläpito ja kehittäminen muuten-
16063: seossa on käynyt noin 3,000 maksanutta kin tuottaa vuosittain melkoisia kustannuk-
16064: katsojaa. Kun nyttemmin linnan muurit sia ja kun kaupungin monet omat raken-
16065: on saatu entisöidyksi, linnaa ja museota nusyritykset ovat lykkäytyneet varojen riit-
16066: katsomassa käyvän yleisön määrä yhä li- tämättömyyden vuoksi vastaisiin vuosiin, ei
16067: sääntyy. se ole saattanut yksin ryhtyä teettämään
16068: Käkisalmen museon tyydyttävä järjestä- museotaloa kokonaisuudessaan, vaan on
16069: minen ja vastainen kehittäminen vaatisi- myöntänyt tarkoitukseen 50,000 markkaa
16070: vat välttämättä museotalon rakentamista. ja anonut valtiolta puuttuvaa erää hank-
16071: Muinaistieteellisen toimikunnan määräyk- keen toteuttamiseksi. Hallituksen talous-
16072: sestä asiaa onkin jo tutkittu. Tällöin on arvioesitykseen mainittua määrärahaa ei
16073: päädytty siihen, että hanke saataisiin toteu- kuitenkaan ole merkitty, joten ehdotamme
16074: tetuksi pienimmin kustannuksin, jos van- kunnioittavimmin,
16075: IV,69. - Kaasalainen y. m. 417
16076:
16077: että Eduskunta ottaisi vuoden markan määrärahan Käkisalmen mu-
16078: 1938 tulo- ja menoarvioon 200,000 seotalon rakentamista varten.
16079:
16080: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
16081:
16082: Väinö Kaasalain-en. · A. Ha;Ionen.
16083: Eemil Luukka. Ville Va.llas.
16084: T·oivo Ikonen. Juho Kuittinen.
16085: Erkki Paavolain-en. Arvo Inkilä.
16086: E. A. Tuomivaara.
16087: 418
16088:
16089: IV,7o. - Rah. al. N:o 49.
16090:
16091:
16092:
16093:
16094: Räisänen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion kes-
16095: kusurheilukentän rakennustyön loppuunsaattamista var-
16096: ten.
16097:
16098:
16099: E d u s k u n n a ll e.
16100:
16101: Kuopion kaupunki on vuosien kuluessa marutaloudelliset järjestöt esittäneet, että
16102: uhrannut miljooniin markkoihin nousevan puheena olevan keskusu:rilieilukentän raken-
16103: summan kuunostaakseen ·sen haltuun joutu- nustyön .loppuun saattamista, joka käy yli-
16104: neen entisen kilpa-ajoradan ajanmukaiseksi voimaiseksi Kuopion kaupungille, avustaisi
16105: keslkusurheilukentäksi, jota kaupunki ja valtio 1,500,000 markalla.
16106: maakunta kipeästi kaipaavat. Rakenteilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16107: oleva urheilukenttä tulisi valmistuttuaan kunnioittaen,
16108: hyödyttämä-än myöskin toisella tavalla Poh-
16109: jois,Savon maaikuntaa. Kuopiossa, maa- että Edwskunta vuoden 1938 tulo-
16110: kunnan keskuksessa, ei ole sopivaa kenttää ja menoarvioon ottaisi 1,500,000
16111: maataloudellisia y. m. näyttelyjä ja suu- markan määrärahan Kuopion kes-
16112: rempia juhla- y. m. tilaisuuksia varten. J.;usurheil1tkentän rakennustyön lop-
16113: Tämän vuoksi ovat myöskin Pohjois-Sav.on puunsaattamista varten.
16114:
16115: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
16116:
16117: Yrjö Räisänen. Edv. Vaarama.
16118: 419
16119:
16120: IV,11. - Rah. al. N:o 50.
16121:
16122:
16123:
16124:
16125: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta kirkon rakenta~
16126: mista varten Kolarin seurakuntaan.
16127:
16128:
16129: E d u s k u n n a ll e.
16130:
16131: Senjälkeen kun Suomi Haminan rauhan~ kasvanut ja vaatimukset myöskin kirkkoon
16132: sopimuksessa v. 1809 erc. .sttiin Huotslista nähden lisäytyneet, ei voida enää pitem-
16133: ja Tornionjoki :rajajokena tuli halkomaan mälti enempää seurakunnassa kuin muual-
16134: mainittuun jokilaaksoon .perustetut seura~ lakaan hyväksyä sellai8ta, että kirkkona
16135: kunnat, muodostettiin Pajalan seurakun- käytetään rakennusta, joka ei missään suh-
16136: nasta Suomen puolelle jääneistä osista uusi teessa täytä kirkolle asetettavia vaatimuk-
16137: Kolarin seurakunta. Tälle seurakunnalle, sia. Jo rakennuksen ulkonäkö, puhumatta-
16138: joka pitkät ajat oli naapuriseurrakuntien kaan sen sisäisistä puutteista, tekee 8ivu-
16139: kappeliseurakuntana, rakennettiin vv. 1818 ku1kijaankin hyvin ikävän ja lamauttavan
16140: -1819 :valtion varoilla pieni, rukoushuone- v.aiku tuksen.
16141: tyylinen kirkko, jota sittemmin, itsenäiseksi Kun kyseeilinen kir.kko on valtion toi-
16142: seurakunnaksi päästyäkin on käytetty seu- mesta alunperinkin puutteellisesti raken~
16143: rakunnallisiin tarkoitU:ksii.n. Kirkko on nettu ja kun valtio on muualla Lapissa
16144: kuitenkin niin pieni, ulkomuodoltaan ko- ja niihin verrattavissa seurakunnissa muo-
16145: vin ruma ja muutenkin, ilmei•sesti sillois- dostanut kirkolliset olot siedettäväksi ra-
16146: ten käyttövarojen pienuuden vuoksi, niin kentamalla ajanmukaiset lörkot ja pappilat
16147: hutiloiden ja huolimattomasti rakennettu sekä palkk.a,amalla papiston, olisi nyt vih-
16148: ettei sitä oikeastaan voi juuri kirkoksi mai- doinkin ryhdyttävä kiireeJiisiin toimenpi-
16149: nita. Tästä syystä ovatkin Kolarin seura- teisiin, jotta tähän köyhään rajaseutukun-
16150: kuntalaiset kirkonkokouksessaan jo v. 1913 taan saataisiin tarkoitustaan vastaavampi
16151: yksimielisesti päättäneet ryhtyä uuden kir- ja ulkonäöltäänkin aj·anmukaisempi uusi
16152: kon r.akentamiseen niin pian kuin mahdol- .kirkko. Seurakunta ei siihen kuitenkaan
16153: lista. vähävaraisuuden takia omin voiminsa pysty.
16154: Kirkonkokouksen päätökselle saatiin v. Kun entinen ikirkko sijaitsee saaressa ja
16155: 1915 silloisen senaatin vahvistus, 'jossa mää- uuden kirkon paikaksi on määrätty toinen,
16156: rättiin uusi kirkko rakennettavaksi Kolarin mantereella oleva alue, voitaisiin entistä
16157: pappilan maalle, niin 'kutsutulle Makasiini- kirkkoa käyttää muihin seurakunnallisiin
16158: kanka:alle. Näitä .päätöksiä ei kuitenkaan tarkoituksiin.
16159: ole, seurakunnan vähävaraisuuden ja val- :Siitä, mihin määriin uuden kirkon ra-
16160: .tiovallan välinpitämättömyyden vuoksi, kennuskustannukset nousisiviat, ei liene
16161: voitu vielä toteuttaa vaan on kirkkoa pie- tarkkaa tietoa kun ei ole hyväksyttyjä lo-
16162: nin korjauksin edelleen käytetty, puutteel- pullisia piirustuksia. Mikäli tiedossamme
16163: lisuuksistaan huolimaUa. on, ovat ne kuitenkin valmisteluasteella
16164: Nyt ikun seurakuntaelämä on kaikkialla vielä virastoissa. Katsoen seurakunnan tar-
16165: elpynyt, Kolarin väkiluku huomattavasti :peisiin ja .niihin olosuhteisiin, joissa se tn-
16166: 420 IV, 71. - Kirkon Mkentam~nen Kolariin.
16167:
16168: lisi rakennettavaksi, luulisimme 500,000 a vaatii, ei ainoastaan seurakunnan välttämä-
16169: 600,000 markalla jo saatavan sinne kaikin- tön ja vuodesta vuoteen lisäytyvä tarve,
16170: puolin tarkoitustaan vastaavan ja tyydyttä- vaan myöskin valtion oma maine ja kun-
16171: vän kirkon. nia sivistysvaltion naapurina olevaa köy-
16172: Vaikka Tornionjokilaakson muutkin kir- hää rajaseutuväestöä kohtaan.
16173: kot samwisen Haminan rauhansopimuksen Edellä olevan .perusteella ehdotamme
16174: jäljiltä ovat valtion toimesta aikoinaan ko- kunnioi t•taen,
16175: vin huonosti ja puutteellisesti mkennetut
16176: sekä vaativat pikaista korjausta ja uudel- että Eduskunta ottaisi vuoden
16177: leen rakentamista niin ei niistä yksikään 1938 tulo- ja menoarvioon 600,000
16178: ole niin huono ja ränsistynyt kuin kyseessä markan suuruisen määrärahan kir-
16179: oleva Kolarin kirkko. Sen käytännöstä kon rakentamista varten Kolarin
16180: poista;mista ja valtion toimesta uuden kir- seurakuntaan.
16181: kon rakentamista määrättyyn paikkaan
16182:
16183: Helsingissä 6 :päivänä syyskuuta 1937.
16184:
16185: Antti June,s. M. 0. Lahtela.
16186: Janne Koivurnnta.. Kusti Arahama.
16187: A. Halonen. T. A. Janhon.en.
16188: Viljami Kalliokosiki. Jussi Annwla.
16189: Eino Rytinki. Kaarlo Hänninen.
16190: K. A. Lohi.
16191: 421
16192:
16193: IV,12. - Rah. al. N:o 51.
16194:
16195:
16196:
16197:
16198: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta pappilan raken-
16199: tamista varten Posion seurakuntaan.
16200:
16201:
16202: E d u s k u n n a ll e.
16203:
16204: Tyydytyksellä on mainittava, ·että valtio koitusta:an vastaavaa kirkkoa ja kun ·ei ole
16205: on eräisiin harvaanasuttuihin ja vähävarai- edes toiveita siitä, että se voisi vastaisuu-
16206: siin seura!kuntiin rakentanut kirkon ja ·pap- dessakaan niitä omin varoinsa hankkia, olisi
16207: pilan sekä palkannut prupin, lkun seurakun- toivottavaa, että valtio raikentaisi pa:ppilan
16208: nat jäsentensä varattomuuden t•aki'a eivät ja kirkon sekä palkkaisi aluksi papin mai-
16209: itse ole kyenneet niitä hankkimaan. Tällä nittuun seurakuntaan. Se alkeellinen olo-
16210: toimenpiteellä onlkin moni syrjäinen seutu tHa, jossa Posio seurakunnallisesti elää
16211: siinä suhteessa saatu sille tasolle, jolla vau- vielä tänäänkin, ·on sellainen, että valtion
16212: raimmat ja valistuneimmat seudut ovat ol- täytyy ojentaa auttava kätensä. Sitä vaatii
16213: leet jo vuosisatoja. Pohjois-Suomessa on jo yksin sivistyskansoihin kuuluvan valta-
16214: kuitenkin v~elä m. m. harvaanasuttu j·a syr- kuntamme etu ja maine, koska siihen eivät
16215: jäinen Posion seurakunta, jossa on y1i 4,000 kykene seurakuntalaiset itse.
16216: jäsentä, siinä asemassa, ettei siellä ole pap- Kun yksityiset seurakunta'laiset ovat ha-
16217: pila:a j'a kirklma eikä vakinaista pappia, 1ukkaat luovutta:maan kirkkoa ja pappilaa
16218: vaikka seurakunta on ollut olemassa jo varten tarvittavan mrua-alan seura!kuntansa
16219: lähes vuosikymmenen. Seurakunnan asioita keskuksesta, ei rakentamiseen ryhtymiseen
16220: on hoitanut oman virkansa ohella 'Ui:hes 100 ole mitään esteitä tässäkään suhteessa ole-
16221: km. paassa 'aSUV'a naapuriseurakunnan massa.
16222: pappi, ja 'kirkkona on !käytetty rakennusta, •Papin paikkaaminen ja pappilan raken-
16223: joka on sekä ulkoa että sisältä jotain muuta taminen olisi etupäässä toteutett<ava ja
16224: kuin seurakunnan kirkko. Tällä kertaa kirkko rrukennettava sen jä'lkeen kun pap-
16225: tosin on prupin tehtäviä hoitamassa tuomio- pila on valmis.
16226: kwpitulin määräämä 1pappi, mutta pappilan Edellä esitettyyn viitaten !kunnioittaen
16227: puutteen vuoksi on hänen asuttava vuok- ehdot8Jllme,
16228: ra'huoneissa.
16229: Kun tämän harvaanasutun ja vähävarai- että Eduskunta ottaisi vuoden
16230: sen väestön asuman seurakunnan ·olot ovat 1938 valtion tulo- ja menoarvioon
16231: näin alkeellisel1a kannalla ja ei seurakunta, pappilan rakentamiseksi Posion seu-
16232: jonka jäsenet ovat varattornia ja muilla ve- rakuntaan 300,000 ma1·kan suuruisen
16233: roilla äärimmilleen ra:sitettuja, ole voinut määrärahan.
16234: palkata pappia ja rakentaa pappilaa ja tar-
16235:
16236: Helsingissä syyskuun 7 p: nä 1937.
16237:
16238: M. 0. Lahtela. S. Salo.
16239: Janne Koirvuranta. Juho Kaaikinen.
16240: 422
16241:
16242: IV,73. - Rah. al. N:o 52.
16243:
16244:
16245:
16246:
16247: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta papin palkkaa-
16248: miseksi Posion seurakuntaan.
16249:
16250:
16251: E d u s ik u n n a ll e.
16252:
16253: Viitaten näillä v:rultiopä1villä jätetyn että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
16254: raJhaasia-aloitteen n: o 51 perusteluihin, tulo- ja menoarvioon papin palkkaa-
16255: joka koskee Posion seurakunnan 'pappilan miseksi Posion seurakuntaan 30,000
16256: rakentamista, ehdotamme kunnioittaen, markkaa.
16257:
16258: Helsingissä syyskuun 8 p: nä 1937.
16259:
16260: M. rO. Ll!lhtela. S. ,Salo.
16261: Janne Koivuranta. Juho Kaakinen.
16262: 423
16263:
16264: IV,74. - Rah. al. N:o 53.
16265:
16266:
16267:
16268:
16269: Kalliokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kristillisen
16270: taideseuran toiminnan tukemiseksi.
16271:
16272:
16273: E d u s k u n n a ll e.
16274:
16275: Viime vuoden valtiopäiville jätettiin edelleen myönnettäväksi myös valtion va-
16276: aloite ( rah. al. n: o 73) valtionavun myön- roja. Nämä määrärahat luonno:Llisesti ovat
16277: tämiseksi Kristillisen taideseuran toimin- siksi niukat, että niiden turvin voidaan
16278: nan tukemiseksi. Aloitteen johdosta an- korjata vain kaikkein huutavimmat puut-
16279: tamassaan lausunnossa sivistysvaliokunta, teet. Köyhät seurakunnat itse eivät myös-
16280: tunnustaen Kristillisen taideseuran työn kään kykene huolehtimaan kirkkojensa ikau-
16281: suuren merkityksen, yksimielisesti asettui nistamisesta ei ainakaan merkitsevämmässä
16282: kannattamaan ehdotusta puheenaolevan määrässä. Tämän johdosta on se apu, jonka
16283: määrärahan myöntämiseksi. Määräraha ei Kristillinen taideseura kirkkojen kaunista-
16284: kuitenkaan tullut otetuksi kuluvan vuoden misen suunnittelussa ja sen toteuttamises-
16285: talousarvioon. sakin seurakunnille voi tarjota, erittäin
16286: Samalla kun viittaamme alussa mainit- suuriarvoinen. Jotta seura voisi edes joten-
16287: tuun rahaasiaraloitteeseen ja sivistysvalio- kuten tyydyttävästi suorittaa tämän uuden
16288: kunnan sen johdosta antamaan ·lausuntoon ja monet entiset tehtävänsä ja että sen laa-
16289: mainitsemme lisäksi että Kristillisen taide- jasuuntainen vapaaehtoiseen harrastukseen
16290: seuran toimintasuunnitelmaan uutena aloit- perustuva toiminta saisi ansaitun tunnus-
16291: teena sisältyy huolehtiminen erityisesti tuksen, ehdotamme kunnioittaen,
16292: Pohjois- ja Itä-Suomen köythimpien seura-
16293: kuntien kirkkojen kaunistamisesta. Monet että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
16294: mainituista kirkoista:han ovat sellaisessa tulo- ja menoarvioon 15,000 markan
16295: kunnossa että suoranainen rappeutumisen suuruisen määrärahan Kristillisen
16296: vaara on olemassa. Eräiden näistä kuntoon taideseuran toiminnan tukemiseksi.
16297: panemiseksi on myöml'etty ja ehdotetaan
16298:
16299: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
16300:
16301: Viljami .KaJJioikoski. E ..KiLpeläinen.
16302:
16303:
16304:
16305:
16306: 54
16307: 424
16308:
16309: IV,75. - Rah. al. N:o 54.
16310:
16311:
16312:
16313:
16314: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen huono-
16315: kuuloisten huoltoliiton työn tukemiseksi.
16316:
16317:
16318: E d u s k u n n a ll e.
16319:
16320: Suomen huonokuuloisten huoltoliitto on kykene taikka vain perin puutteellisesti
16321: suurimmaksi osaksi saanut toimia yksityi- seuraamaan opetusta. Kun näitten jo lap-
16322: sen hyväntekeväisyyden turvin. Vain kaksi suudessa ilmenevien kuulovikojen lisäksi
16323: kertaa on se valtioneuvoston käyttövaroista esiintyy koko joukko tauteja, jotka alkavat
16324: saanut 15,000 mk. Hallitus on nyt ensi kehitysijän jälkeen, toiset taas keski-ijässä
16325: vuoden tulo- ja menoarvioon ehdottanut ja vielä vanhemmalla ijällä, käsitämme,
16326: mainitulle liitolle 25,000 mk. Tämä summa että maassamme on kymmeniä tuhansia
16327: on kuitenkin aivan riittämätön jotta to- huonokuuloisia. Nämä henkilöt, niin työky-
16328: della vähänkin tehokasta apua voitaisiin kyisiä kuin he useimmiten muuten olisivat-
16329: antaa varattomille kuulovikaisille sekä sa- kin, ovat luonnollisesti aina alakynnessä
16330: malla estää kuuroutta. kilpaillessaan hyväkuuloisten kanssa ja
16331: Suomen huonokuuloisten huoltoliitto on joutuvat siten monetkin yhteiskunnan avus-
16332: koettanut ylläpitää vähävaraisten kuulotut- tettaviksi. Tämä epäkohta olisi kuitenkin
16333: kimus-poliklinikkaa. Tähän on liitto lai- suurelta osalta korjattavissa jos huolto-
16334: naksi saanut kuulotutkimuskojeita ja kuu- työn avulla heitä voitaisiin ohjata oikeille
16335: loparannuslaitteita. Tämä lainanauto oli työaloille, tai saada heille tehokasta apua
16336: vain tilapäistä ja on nyt loppunut. Jos ei luonnollisten tai keinotekoisten parannus-
16337: saada varoja on tämä varsin tärkeä työ- menetelmien avulla. Juuri myöskin tähän
16338: muoto lopetettava. Sitäpaitsi olisi varoja on tähdännyt Suomen huonokuuloisten
16339: saatava liiton silminkuulokurssien järjes- huoltoliiton toiminta.
16340: tämiseksi eri osissa maata. Liiton äänen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16341: kannattaja ,Kuulovikainen", joka omalta
16342: alaltaan levittää valistusta ja neuvoja huo- että Eduskunta ensi vuoden tulo-
16343: nokuuloisille, tarvitsee myöskin avustusta. ja menoarvioon lisäyksenä hallituk-
16344: Suomen huonokuuloisten huoltoliiton sen esittämään määrärahaan ottaisi
16345: aloitteesta on valmistettu tilasto maamme 50,000 markkaa Suomen huonokuu-
16346: kansakouluoppilaista ja osoittaa tämä ti- loisten huoltoliiton työn tukemi-
16347: lasto että maassamme on noin 2,000 seksi.
16348: kansakouluoppilasta, jotka eivät yhtään
16349:
16350: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
16351:
16352: Kyllikki Pohjala. Miina Sillanpää. Mandi Hannula.
16353: Väinö Kivisalo. Ti1da Löthman-Koponen. Helena 'SJTjälä.
16354: Brnno A. Salm.iala. Sylvi"Kylili!kki Kilpi. K. Kylänpää.
16355: 425
16356:
16357: IV, 16. - Fin. mot. N: o 55.
16358:
16359:
16360:
16361:
16362: Stenwall m. fl.: Angående anvisande av anslag för Fin-
16363: lands fredsförbunds verksamhet.
16364:
16365:
16366: T i 11 R i k s d a g e n.
16367:
16368: Under lränvisning .tili motiveringen i fi- att Riksdagen ville i statsförsla-
16369: nansmotionen n: o 93 vid 1936 års riksdag get för år 1938 under 10 Ht. XV: 4
16370: angående anvisande av anslag åt Fin1ands upptaga ett tillägg av 13,000 mk för
16371: fredsförbund r. f. (Förening för Nationer- Finlands fredsförbunds verksamhet.
16372: nas Förbund) föreslå vi,
16373:
16374: Helsingfors den 7 september 1937.
16375:
16376: Edvin Stenwall. Väinö ,Sinisalo. Atos Wirtanen.
16377: Albin Wickman. Aino Malkamä.ki. Alpo Lumme.
16378: Levi Jern. J. F. Tolonen. Kustaa P,erho.
16379: G. Andersson. Elsa Metsäranta. Anni Huotari.
16380: G. Lindström. EdViard Haga. T,oivo Halonen.
16381: Valfrid E,skola. Karl J. Wenman. Edv. P.esonen.
16382: Hilma K:oivulahti-Lehto. C. 0. Frietsch. Miina Sillanpää.
16383: 426
16384:
16385: IV,76. - Rah. al. N:o 55. Suomennos.
16386:
16387:
16388:
16389:
16390: Stenwall y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen rauhan-
16391: liiton toimintaa varten.
16392:
16393:
16394: E d u s k u n n a 11 e.
16395:
16396: Viitaten rahaasia-alaitteessa n: o 93 1936 että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
16397: vuoden valtiopäivillä esitettyihin peruste- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV lu-
16398: luihin määrärahan osoittamisesta Suomen vun 4 momentin kohdalle 13,000
16399: rauhanliitolle r. y. (Kansainliittoyhdistys) markan lisäyksen Suomen rauhan-
16400: ehdotamme, liiton toimintaa varten.
16401:
16402: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
16403:
16404: Edvin StenwalL Väinö Sinisalo. Atos Wirtanen.
16405: Albin Wickman. Aino Malkamäki. Alpo Lumme.
16406: Levi Jern. J. F. Tolonen. Kustaa Perho.
16407: G. Andersson. Elsa Metsäranta. Anni Huotari.
16408: G. Lindström. Edvard Haga. Toivo Halonen.
16409: Valfrid Eskola. Karl J. Wenman. Edv. Pesonen.
16410: Hilma Koivulahti-Lehto. C. 0. Frietsch. Miina Sillanpää.
16411: 247
16412:
16413: IV,77.- Rah. al. N:o 56.
16414:
16415:
16416:
16417:
16418: Huotari y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
16419: varattomien suurperheisten äitien kesävirkistyksestä
16420: huolehtiville järjestöille.
16421:
16422:
16423: E d u s k u n n a ll e.
16424:
16425: Jo yli kolmekymmentäkuusi vuotta ovat käy kansakoulua. Työläisnaisjärjestöt,
16426: työläisnaisten d~rjestöt koettaneet jä.rdestää j,oilla on kesätoimintaa, ei,vät yleensä ole
16427: kesävirkistystä perheenäideille; ensin vain pyytäneet näitä varoja,. vaikka kesäkodeissa
16428: omille jäseniHeen, mutta kun >jotkut :kun- on runsaasti 1apsia. Olisi mielestämme saa-
16429: nat ovat avustaneet kesäkoteja on kaikilla tava kesäkoteja tai muita vastaavia laitOk-
16430: varattJomiQila ollut tilaisuus näihin päästä.
16431: 1 sia perheenäideille, ennenikai[id{ea suurper-
16432: Kaikkein varattomimmat ovat saaneet olla heisille äideille. Kodin ja ~lasten tuilevai-
16433: aivan ilmaiS'eksi, mutta toisiJta on kannettu suuden tähde;n. olisi tarpeen, että väsyneet
16434: pieni maksu. pe11heenäidit niin maalla kuin kaupungis-
16435: Kun työläisten pakollinen kesäloma tuli sakin saisivat olla vapaina jonkin aikaa
16436: voimaan, on kesäkotien tarve tullut yhä vuodesta, hoitaa omaa terveyttään sekä
16437: suuremmaksi. Monen työläisen on rvaikea nauttia ilmasta ja auringosta, käyd~ ikatet-
16438: saada ha!lpaa kesänviettopai.k:kaa. Useilla tuun pöytään eikä huolehtia astiain pesusta
16439: järjestöillä, ammattiosastoiLla ja eri kan- y. m. Tämä ei olisi liikaa vaadittu siksi
16440: natusyihdistyksillä on kesäkodit. Toisilla vaiilman ja tärkeän työn suorittaj~lle :kuin
16441: järjestöiUä ~on vain vuokrattu huvila tätä p erheenäidit ovat. Saadaksemme tämän to-
16442: 1
16443:
16444:
16445:
16446: tarkoitusta varten, mutta sanomattakin on teutetuksi ,olisi valtion avustettava perheen-
16447: selvää, että toiminta vuokrahuviloissa on äitejä kesävirkistyksen saamiseksi, auta-
16448: va.ikeata. Oman rakennuksen omi:stavilla mailla tuntuvaa avustusta kesäkodeille, j·otka
16449: on kuitenkin myös cvaikeU:ksia, sillä köyhät valmistavat varattomiUe perhe•enäiderlle ti-
16450: järjestöt ovat usein joutuneet tekemään laisuuksia kesäll!viettoon. SamaJla olisi avus-
16451: velkaa saadakseen rakennuksen pystyyn ja tettava täHaisten kes~otien rakentamista.
16452: t~ä velka voi rasittaa kauan aikaa yhdis- Ehdotamme siis, että eduskunta, ymmär-
16453: tyksen kesätoimintaa. Että kesäkodit vas- täen tällaisen työn suuren yhteiskunnalli-
16454: taisivat tarkoitustaan olisi niitä saaita·va sen merkityksen vähävaraisten kotien ja
16455: paljon useampia ja suurempia sekä olo lasten tulevaisuudeLle, myöntää varoja ike-
16456: niissä niin halvaksi,, että jokainen ·v~ä sälliviDkistyksen saamiseksi varattomille
16457: varainen voisi oleskella tällaisessa vaikkatpa suurperheis:iille äideille ja .tätä tarkoitusta
16458: vähänkin aikaa kesästä. varten ottaisi vuoden 1938 tulo- ja meno-
16459: Valtion varoista Olli kyllä myönnetty arvioon 200,000 markkaa.
16460: avustuksia kesäkodeille, mutta sellaisiUe Sen nojalla mitä edeHä olemme esittä-
16461: kesäkodeiUe, joissa on ~lapsia, jotka eivät neet, rpyydämme kunn~oittaen ehdottaa,
16462: 428 IV,77. - Varattomien äitien kesävil'kistys.
16463:
16464: että Eduskunta vuoden 1938 tulo- seksi varattomie~ suurperheisten
16465: ja menoarvioon ottaisi 200,000 ma?·- äitien kesävirkistyksestä huolehtiville
16466: kan suuruisen määrärahan avustuk- järjestöille.
16467:
16468: Helsingissä syyskuun 8 p:nä 1937.
16469:
16470: Anni Huotari. Hilma Koivuiahti-Lehto.
16471: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Etsa Metsäranta.
16472: Miina Sillanpää.
16473: 429
16474:
16475: IV,7s. - Rah. al. N:o 57.
16476:
16477:
16478:
16479:
16480: Sillanpää y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin ta-
16481: loustyöntekijäin yhdistyksen valtionlainan takaisin suo-
16482: rittamista varten.
16483:
16484:
16485: E d u s k u n n a 11 e.
16486:
16487: Helsingin taloustyöntekijäin yhdistys tetään kotia kesäloman viettopaikkana. Tal-
16488: r. y. harjoittaa laajaa sosiaalista huolto- vella on kotia ruvettu käyttämään toipilas-
16489: työtä. Yhdistyksellä on Helsingin kaupun- kotina, jonne toipiiaita lähettävät ylikuor-
16490: gissa halpahintainen koti tilapäisasuntoa mitetut sairaalat ja lääkärit. Myöskin köy-
16491: varten vähävaraisille naisille, etupäässä ko- häinhoito käyttää lepokotia toipilaskotina.
16492: tiapulaisille. Koti on toiminut vuodesta Jotta vähävaraiset henkilöt voisivat käyttää
16493: 1900, jolloin se avattiin. Kotia varten on lepokotia hyväkseen on maksut täysihoi-
16494: yhdistyksellä oma 14 huonetta käsittävä dosta pidetty yhteishuoneissa niin alhaisina
16495: osakehuoneisto, jossa asustaa vuosittain kuin 20 mk. vuorokaudelta.
16496: 700-900 naista, vuokran ollessa 5-8 mk. Lepopirtin lisärakennusta varten sai yh-
16497: vuorokaudelta. Asukkailla on käytettävä- distys v. 1930 valtiolta 150,000 markan
16498: nään lukusali ja pieni kirjasto. Kodin mer- lainan, 'josta on vielä takaisin maksamatta
16499: kityksestä sosiaalisen huollon alalla on vi- 134,106: 60. Sen lisäksi on yhdistyksellä
16500: ranomaisten puolelta usein annettu julki- muita velkoja nousten velkojen yhteis-
16501: nen tunnustus. summa 350,000 mk: aan. Sen vähäisen avus-
16502: V. 1921 perusti yhdistys lepo- ja virkis- tuksen turvin, jota yhdistys on saanut yleis-
16503: tyskodin tarkoituksella pakollisen kesälo- hyödyllisen toimintansa tukemiseksi, on
16504: man voimaan tultua järjestää etupäässä velkojen korot voitu suorittaa mutta ei
16505: kotiapulaisille ja sitä mukaa kuin tilaa lyhennyksiä.
16506: riittää myöskin muille vähävaraisille hen- Yhdistyksen tulot ovat rajoitetut, sillä
16507: kilöille tilaisuus lyhyen kesälomansa hyö- maksut niin lepokodissa kuin taloustyön-
16508: dylliseen käyttöön halvassa lepokodissa tekijäin kodissa ovat pidetyt alhaisina.
16509: täysihoitoineen. Sitä varten osti yhdistys Yhdistyksen jäsenet ovat taas kaikki pie-
16510: huvilan Siuntion kirkonkylästä. Huvila nipaikkaisia kotiapulaisia.
16511: on erittäin sopivalla terveellisellä paikalla. Katsoen siihen, että vastaavanlaisille lai-
16512: Lepokoti tunnetaan Lepopirtti nimellä. toksille on myönnetty vapautusta raken-
16513: Aluksi oli lepokodissa tilaa 20: lle, mutta nusvelkojensa takaisin suorittamisesta, ku-
16514: lisääntyneen kysynnän takia on lepokotia ten eräille kristillisyhteiskunnallisille yh-
16515: kaksikin eri kertaa laajennettu, niin että teisöille ja järjestöille, kansanopistoille,
16516: sinne sopii nykyään talvella 40, mutta voimistelu- ja urheilukodeille, niin pyy-
16517: kesällä 80 yhtäaikaa. Koti pidetään avoinna dämme, ottaen huomioon lepokodin suu-
16518: ympäri vuoden ja on se varustettu kai- ren merkityksen vähävaraisemman kansan-
16519: killa nykyajan mukavuuksilla. Kesällä käy- luokan hyväksi, että eduskunta puolestaan
16520: 430 IV,78. - Helsingin taloustyöntekijäin yhdistys.
16521:
16522: tukisi yhteiskunnallista huoltotyötämme XX luvun 6 momentille 134,106: 60
16523: vapauttamaila yhdistyksemme valtiolta saa- suuruisen määrärahan Helsingin ta-
16524: dun velan takaisin maksamisesta. loustyöntekijäin yhdistyksen r. y.
16525: Eedellä olevan perusteella ehdotamme v. 1930 valtiolta saaman lainan vielä
16526: kunnioittaen, maksamatta olevan erän valtiolle ta-
16527: että Eduskunta ottaisi vuoden kaisin suorittamista varten.
16528: 1938 tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n
16529:
16530: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
16531:
16532: Miina Sillanpää.
16533: 1
16534: Elsa Metsäranta.
16535: Aino M~alkamäki. Kaisa Hiilelä.
16536: Anni Huotari. Sylvi..Xyllikiki .Kilpi.
16537: Hilma Koivula;hti-Lehto. Mandi Hannula.
16538: Alpo Lumme. Kyllilclti Pohjala.
16539: 431
16540:
16541: IV,79.- Rah. al. N:o 58.
16542:
16543:
16544:
16545:
16546: Sundström y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Meri-
16547: mies-Unionin laivakirjastojen laajentamista ja uusimista
16548: varten.
16549:
16550:
16551: E d u s k u n n a ll e.
16552:
16553: Pääasiassa valtion avustuksella on Suo- joiden miehistöt ulkomaanliikenteen palve-
16554: men kauppalaivaston merimiehiä varten luksessa tarvitsisivat laivakirjastoja. Kun
16555: perustettu laivakirjasto, joka kuluvaan kuluvan vuoden talousarviossa myönnetyllä
16556: vuoteen saakka käsitti 57 kirjastokaappia, määrärarahalla voitiin hankkia vain 25
16557: joista kukin sisältää sekä suomen- että ruot- laivakirjastokaappia entisten lisäksi - sillä
16558: sinkielisiä kirjateoksia. Kuluvan vuoden vanhoja täytyi täydentää -, niin on Suo-
16559: tulo- ja menoarviossa myönnettiin tälle men Merimies-Unianilla siis nyt vain 82
16560: Suomen Merimies-Unionin r. y. laivakirjas- kirjastokaappia. Tarvetta ei voida puolik-
16561: tolle Smk. 25,000: -. Kun kirjasto lmi- sikaan tyydyttää, joten laivakirjastokaap-
16562: tenkaan vuoden 1931 jälkeen ei ollut saa- pien lukumäärää pitäisi huomattavasti li-
16563: nut ollenkaan valtion avustusta eikä Meri- sätä, jotta merimiehemme voisivat edes osa-
16564: mies-Unionikaan voinut sitä riittävässä puilleen tyydyttää kirjallisuustarvettaan.
16565: maarassa laajentaa, ei edellämainitulla Edelläolevan perusteella ehdotamme,
16566: Smk: lla 25,000: - tietenkään ole voitu
16567: laajentaa laivakirjastoa tarpeen vaatimassa että Eduskunta ottaisi vuoden
16568: määrässä. Sillä yksin kuluvanakin vuotena 1938 tulo- ja menoarvioon 25,000
16569: on kauppalaivastomme edelleen huomatta- markan määrärahan Suomen Meri-
16570: vasti laajentunut. Kauppalaivastomme kä- mies-Unionin r. y. laivakirjastojen
16571: sittää suunnilleen 200 suurempaa alusta, laajentamista ja uusimista varten.
16572:
16573: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
16574:
16575: Cay ,Sundström. Yrjö Helenius. Karl J. Wenman.
16576:
16577:
16578:
16579:
16580: 55
16581: 432
16582:
16583: IV,so. - Rah. al. N:o 59.
16584:
16585:
16586:
16587:
16588: Lehtonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta hiihdon maail-
16589: manmestaruuskilpailujen valmistelua varten.
16590:
16591:
16592: E d u s k u n n a 11 e.
16593:
16594: Kansainvälinen hiihtoliitto on Suomen todellisuudessa paljon suuremmiksi. Hyp-
16595: hiihtoliiton esityksestä määrännyt, että pyrimäen uusimisen lisäksi on hiih.toikatso-
16596: vuoden 1938 hiihdon maailmanmestaruus- mon vieressä liian lähellä sijaitseva Lah-
16597: kilpailut toimeenpannaan Lahdessa, kui- den ampumaseuran rakennus siirrettävä
16598: tenkin sillä edellytyksellä ja ehdolla, että kauvemmas 32,000 markan kustannuksilla,
16599: Lahteen rakennetaan kansainväliset mitat kutsuvieraskatsomo uusittava 66,000 mar-
16600: täyttävä hyppyrimäki, koska nykyinen kan kustannuksilla, pienempi yleisökatsomo,
16601: mäki ei siihen riitä. Tähän ehtoon on Suo- n. 400 m2, laajennettava 15,000 markan
16602: men puolesta ollut suostuttava, koska maan kustannuksilla, uuden yleisökatsomon maan-
16603: kunnia niin vaatii. Yhteistyö kansainväli- leikkaustyöt, n. 3,300 m3, suoritettava 60,000
16604: sen talviurheilun alalla on näet muodostu- markan kustannuksilla, sekä vanhan pää-
16605: nut. erittäin vi1kkaaks~ ja jokainen maa katsomon ja uuden yleisökatsomon välille
16606: pyrkii kilvan osoittamaan maailmalle urhei- rakennettava yhdyspenger aliku1kutunne-
16607: lurintamansa laajuuden. Luonn,ollista on, leineen 43,000 markan kustannuksilla.
16608: että Suomen, maailmankuulun urheilumaan, Edellämainituista töistä aiheutuvat näin
16609: täytyy vuorollansa pystyä osoittamaan ollen yhteensä ainakin 596,000 markan suu-
16610: mahdollisuutensa ja kykeneväisyy.tensä ruiset kustannukset. Kun uusi hyppyr1-
16611: suurten kansainvälisten talvikilpaiJujen mäki tulee rakennettavaksi nykyi·sen pai-
16612: järjestämiseenkin. Paitsi edellämainitun kalle, on nykyinen mäki :purettava. Jotta
16613: hyppyrimäen rakentamista, joka siis on tuulisen sään vallitessakin voitaisiin kui-
16614: välttämättä suoritettarva, on maailmanmes- tenkin kilpailuja suorittaa, on uuden hyp-
16615: taruuskilpailujen vuoksi, koska nimin voi- pynmaen lisäksi rakennettava pienempi
16616: daan varmuudella odottaa saapuvan aina- mäki, jossa voidaan tehdä n. 40 metrin
16617: kin nelisenkymmentätuha:tta katselijaa, hyppyJa. Tämän mäen kustannukset nou-
16618: Lahden nykyistä hiihtoikatsomoa, johon voi- sevat 175,000 markkaan. Paitsi hyppyri-
16619: daan sijoittaa vain ·puolet edellämainitusta mäen rakentamisesta ja ka:tsomon laajenta-
16620: määrästä, tuntuvasti laajennettava ja teh- misesta aiheutuu Lahden hiihtoseuralle,
16621: tävä mukavammaksi yleisön sijoituksen ja joka on saanut järjestääkseen nuo maail-
16622: liikkumisen puolesta. Hyppyrimäen uusi- manmestaruuskilpailut, itse kilpailujen jär-
16623: ruiskustannusten (hyppypituus 62 mtr.) on jestelystä kustannuksia, jotka, ottaen huo-
16624: tämän vuoden alkupuolella laaditussa ar- mioon, että kilpailut kestävät viisi päi·vää,
16625: viossa laskettu nousevan 380,000 markkaan, ovat arvioitavat 400,000 markaksi eli huo-
16626: mutta kun rakennusaineiden hinnat ovat mattavasti suurenrmiksi kuin kaksipäiväi-
16627: siitä lähtien vielä huomattavastikin nous- sistä Salpausselän hiihdoista aiheutuvat n.
16628: seet, nousevat kustannukset ihyppyrimäestä 250,000 ma,rkkaan nousevat kustannukset.
16629: IV,so. - Lehtonen y. m. 433
16630:
16631: Kilpailujen mainostaminen on sekin an- varoja vain alun toistasataatuhatta mark-
16632: nettu Lahden hiihtoseuran huoleksi ja on kaa, on valtiovallan tehokkaasti tuettava
16633: siitä aiheutuvien kulujen arvioitu nousevan sitä, jotta hiihdon maailmanmestaruuskil-
16634: ainaikin 75,000 markika•an, ottamalla huo- pailujen täällä suorittamiselle asetettu ehto
16635: mioon, että mainosjulisteita lähetetään ulko- voitaisiin täyttää ja kilpailut muutenkin
16636: maillekin eri kielisinä n. kahdeksantuhatta saada järjestetyksi maan arvoa vastaavalla
16637: kappaletta ja mainosvihkosia huomattav•asti tavalla. Lahden hiihtoseuralle olisi näin
16638: enemmän. ollen valtion varoista myönnettävä avus-
16639: Edelläluetelluista töistä ja järjestelyistä tusta se määrä, 540,000 markkaa, jota seura
16640: aiheutuu Lahden hiihtoseuralle 1,246,000 jo valtioneuvostolle jättämässään kirjel-
16641: markan kustannukset. Kun kilpailutul6jen mässä on anonut kuluvan vuoden ylimää-
16642: määräksi arvioidaan n. 600,000 markkaa, räisessä tulo- ja menoarviossa huomioon.
16643: jää tappio 646,000 markan määräiseiksi. otettavaksi.
16644: Lahden hiihtoseura on vuodesta 1922 Hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen
16645: alikaen työskennelly,t hiihdon ja mäkiurhei- johdosta aiheutuu Suomen hiihtoliitolle
16646: lun hy,väksi. Seuran ·työn näkyvimpänä 60,000 markan kustannukset valmennuk-
16647: osoituksena ovat vuosittain toimeenpannut sesta sekä 200,000 markan kustannukset
16648: Salpausselän hiihdot, jotka pienestä alusta maailmanmestaruuskilpailujen aikana täällä.
16649: ovat paisuneet valtaviksi talvinrheilujuh- pidettävän kansainvälisen hiihtoliiton
16650: liksi. Saadakseen riittävän ja arvokkaan kongressin järjestelystä.
16651: osanoton omiin kisoihinsa on seuran ollut Tämän johdosta kunnioittaen ehdotamme,
16652: lähetettävä edustushiihtäjiä ja mäkihyp-
16653: pääjiä kansainvälisiin kilpailuihin ulko- että Eduskunta ottaisi vuoden
16654: maille. Seuran kustannukset tästä takevät 1938 tulo- ja menoarvioon 800,000
16655: koko sen toiminta-a:jalta n. 600,000 mark- markan suuruisen määrärahan, josta
16656: kaa. Seuran omistamien laitteiden perus- 540,000 markkaa annetaan avustuk-
16657: tamiskustannukset ovat tehneet n. 700,000 seksi Lahden hiihtoseura r. y:lle
16658: markkaa, ja näiden laitteiden vuotuiset v: n 1938 hiihdon maailmanmesta-
16659: kunnossapitokustannuksetkin nousevat huo- ruuskilpailujen järjestelyä varten
16660: mattaviin maarnn. Kaikki tarvitsemansa sekä 260,000 markkaa Suomen hiih-
16661: rahavarat on Lahden hiihtoseura hankki- toliitto r. y: lle avustukseksi kansain-
16662: nut omin neuvoin. Aineellisesti sitä ovat välisen hiihtoliiton kongressin jär-
16663: tukeneet Lahden kaupuruki sekä eräät paik- jestelyä ja hiihdon maailmanmesta-
16664: kakunnalliset teollisuuslaitokset. Kun Lah- ruuskilpailujen valmennusta varten.
16665: den hiihtoseuralla on käytettävissään omia
16666:
16667: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
16668:
16669: Oskari Lehtonen. Helena 'Syrjälä.
16670: E. von F:rencken. Ans.ebn Pitkäsilta.
16671: 434
16672:
16673: IV,s1. - Rah. al. N:o 60.
16674:
16675:
16676:
16677:
16678: Tervo: Määrärahan osoittamisesta uusien soittovälineiden
16679: hankkimiseksi Joensuun työväen musiikkiyhdistykselle.
16680:
16681: E d u s k u n n a ll e.
16682:
16683: Viime aikoina ovat erinäiset sivistysrien- ymmärrettävistä syistä seutukunnalla var-
16684: not varsinaisen kansan keskuudessa tavan- sin hitaasti kehittyy riittäväksi. Soitto-
16685: neet varsin kiitollisen maaperän. Sieltä välineethän- nuotteineen- vaativat suu-
16686: ovat erilaatuisia kansan sivistysrientoja ria vuotuisiakin kustannuksia. Lisäksi täy-
16687: edistävät järjestöt löytäneet mitä hedel- tyy niin kuoroilla kuin torvisoittokunnalla
16688: mällisimmät työkenttänsä. Kiistämättä ovat- ja orkesterillakin olla pätevät johtajansa,
16689: kin mainituilla kentillä työskennelleiden jotka luonnollisesti eivät voi ilman palkkaa
16690: kansansivistysjärjestöjen saavutukset var- tai palkkiota työskennellä tuloksia tuotta-
16691: sin huomattavat, vaikka niitä arvioitaessa valla tavalla. Jäsenjoukot tekevät kyllä
16692: ei voidakaan turvautua numeroihin eikä voitavansa taloudellisen kannatuksen suh-
16693: mittanauhaan. teen, mutta ollen pääasiallisesti vähäva-
16694: Yksi tuollaisista valistuksen vainioilla raista väkeä eivät he voi uhrata niin pal-
16695: ahertelevista sivistystyöntekijöistä on Joen- jon kuin työskentelyvälineiden hankintaan
16696: suun työväen musiikkiyhdistys r. y. Sillä ja pätevien johtajien palkkaamiseen tarvi-
16697: on nykyään: sekakuoro, jossa on 54 laula- taan.
16698: jaa, poikakuoro, jossa on 24 laulajaa, torvi- Kun Joensuun työväen musiikkiyhdis-
16699: soittokunta, jossa on 20 soittajaa oppilai- tyksen täytyy välttämättä ryhtyä hankki-
16700: nensa, orkesteri, jossa on 16 täysin tottu- maan uusia instrumentteja voidakseen jat-
16701: nutta soittajaa. Yhdistyksen toimesta on an- kaa tähän saakka menestyksellistä toimin-
16702: nettu ja annetaan neuvontaa sitä haluaville taansa, niin uskallan toivoa, että edus-
16703: musiikin alkeisteoriassa sekä erilaisten intru- kunta, päättäessään raha-arpajaisten voit-
16704: menttien kuten viulun, klarinetin, torvien tovarojen käytöstä, huomioisi myöskin tä-
16705: y. m. käsittelyssä ja soitossa. Vaikka yh- män Pohjois-Karjalan varsinaisten kansan
16706: distyksen kotipaikkana onkin Joensuun pohjakerrosten musikaalisten harrastusten
16707: kaupunki, niin on sen laajana työkenttänä tyydyttämiseksi toimivan kansansivistys-
16708: koko Pohjois-Karjala, laajoine rajaseutui- järjestön.
16709: nensa. Puheenaoleva musiikkiyhdistys on- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
16710: kin järjestänyt konsertteja y. m. musiikki- nioittaen,
16711: tilaisuuksia maakunnan eri osiin.
16712: On selvää, että musikaalinen työskentely että Eduskunta ottaisi vuoden
16713: Joensuun työväen musiikkiyhdistyksen 1938 tulo- ja menoarvioon 15,000
16714: toiminta-alueella vaatii työskentelyyn an- markan määrärahan annettavaksi
16715: tautuneilta suurta innostusta ja kestävää Joensuun työväen musiikkiyhdistyk-
16716: tarmoa pyrkimystensä toteuttamisessa, selle uusien soittovälineiden hankki-
16717: etenkin kun aineellinen kannatus hyvin mista varten.
16718:
16719: Helsingissä 7 p: nä syyskuuta 1937.
16720: 435
16721:
16722: IV,s2. - Rah. al. N:o 61.
16723:
16724:
16725:
16726:
16727: Paavolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
16728: Terijoen Merikylpylä 0. Y: Zle hotellin ja ravintola-
16729: huoneiston rakentamista varten Terijoelle.
16730:
16731:
16732: E d u s k u n n a ll e.
16733:
16734: Viitaten rahaasia-aloitteen N: o 125 yleis- jotka luonnostaan ovat turistiseutuja. Te-
16735: perusteluihin, JOissa esitetään sellaisten rijoen Merikylpylä 0/Y, joka vaikeissa
16736: Karjalan kannaksen rannikkoalueelia vält- oloissa toimien on koettanut edistää mat-
16737: tämättömien yleisten töiden järjestämistä, kailuliikennettä Kannakselle, ei omin va-
16738: jotka voisivat palvella sekä tämän seutu- roin voi tällaista hanketta toteuttaa, vaan
16739: kunnan vastaisia toimeentulomahdollisuuk- tarvitaan siihen valtion varoja, niinkuin
16740: sia että tarjota ensi talven aikana tilapäisiä matkailuliikenteen edistämiseksi muillakin
16741: ansioita sen väestölle, pyydämme yhtenä seuduilla. Ajanmukaisen hotellin ja ravin-
16742: sellaisena esittää matkailuolojen korjaami- tolan rakentamisen kautta Terijoelle saa-
16743: sen Kannaksella. Kotimainen matkailulii- taisiin matkailijoita entistä enemmän ja
16744: kenne on yhä runsaammassa määrin alka- siitä taasen olisi välillistä hyötyä laajojen
16745: nut keskittyä entisille huvila-asutusseu- alueiden maataloustuotannolle. V aitioval-
16746: duille, jotka tarjoavatkin siihen ensiluok- lan olisi senvuoksi uhrattava varoja tälle
16747: kaiset mahdollisuudet. Nykyisin käy ke- paikkakunnalle ominaisen ja luonnon viit-
16748: säisin Terijoen ja sen lähimmän ympäris- taaman matkailun edistämiseksi.
16749: tön alueella n. 25,000-30,000 matkailijaa, Edellä olevan perusteella pyydämme kun-
16750: joista suurin osa viipyy pitemmän ajan nioittaen ehdottaa,
16751: paikkakunnalla aiheuttaen moninaisia an-
16752: siomahdollisuuksia seutukunnan väestölle että Eduskunta ottaisi vuoden
16753: ja tarjoten ympäristön maatalousväelle tar- 1938 valtion tulo- ja menoarvioon
16754: peellisia tuotteiden markkinapaikkoja. Suu- 1 miljoonan markan suuruisen
16755: rimpana haittana on sopivan ja ajanmu- määrärahan Terijoen Merikylpylä
16756: kaisen matkailukeskuksen puute. Tämä on 0 /Y: lle ajanmukaisen hotellin ja
16757: myöskin esteenä kansainvälisen matkailu- ravintolahuoneiston rakentamiseksi
16758: liikenteen ohjaamiseen näille seuduille, Terijoelle.
16759:
16760: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
16761:
16762: Erkki Paavolainen. Eemil Luulclra.
16763: Tilda Löthman-.Koponen. Otto Ma11ttila.
16764: 436
16765:
16766: IV,s3.- Fin. mot. N:o 62.
16767:
16768:
16769:
16770:
16771: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag
16772: för Eriksgårds svenska lantbruksskola.
16773:
16774:
16775: T i 11 R i k s d a g e n.
16776:
16777: Eriksgårds svenska lantbruksskola i lärarkrafternas av'löning oundgängligt på-
16778: Kyrksilätt socken, som tillikommit ,på grund lk:allat. Så mycket borde dock en praktisk
16779: av en donation av statsrådet 0. F. von utbildningsanstalt under nuvara:nde tider
16780: W aililherg och ihans maka Maria rvon W ahl- kunna påräkna i understöd av staten, att
16781: berg, avser att medelst praktisk-teoretisk åtminstone läraDkrafterna vid skolan med
16782: undervisning bi'bringa elev~rna en allsidig detta bidrag 1lmnde avlönas.
16783: utbHdnin.g i :lanthushåHningen. Den söker Instundande höst eller den första okto-
16784: därjämte väcka ungdomens håg och ber 1937 flyttar svenska teoretiska krea-
16785: intresse för Jantbruket och ·lära den att turskötarskolan till Eriksgård, där den
16786: älska födernetol'Van, hembygden och foster- •upphyrt lokal för 20 år framåt. Till-
16787: landet. komsten !av denna fackskola på gården
16788: Då småbrukare och innehavare av medel- skapar de största möj'ligheter för ett in-
16789: stort jordbruk i vårt land oftast äro i av- timt samarbete och utbyte av lärarkrafter
16790: saknad av nödig yrkesutbildning samt då skolorna emellan. Ett gynnsamt tillfålle
16791: våra större jordbruk lida brist på yrkes- lberedes härigenom lantbrnksskolan att er-
16792: utbildat folk, har skolan tagit som sitt mål hå:lla undervisning även ,på 'husdjurstköt-
16793: att utbilda dugliga idkare av självständigt selns område. Härintills har lantbrukssko-
16794: jordbruk samt arbetsledare eller fogdar för lan med sitt ringa statsunderstöd och sina
16795: det större jordbrukets behov. Arbetsåret vid små tillgångar kunnat hinda endast en
16796: slrolan omfatt&r ett är, begynner den 1 no- ordinarie 'lärare, föreståndare för stkola:n,
16797: vember och a:vslutas någon aw de sista i sin tjänst.
16798: dagarna i oktober 1påfölja:nde år. Skolan Men en dylik utveckling a:v Eriks.gårds
16799: är för eleverna avgiftsfri och medför icke svenska lantbruksskolas arbetsprogram
16800: nämlllvärda kostnader för besökarna. Som- drag·er naturligtvis ökade kostnader. Sko-
16801: martid delta:ga eleV'erna praktiskt i jord- lans •egna medel •och ti:llgångar tillåta dock
16802: bruksa,rbetet. icke att utgifterna höjas. Ett förhöjt stats-
16803: Skolan sakna,r så:lunda: icke betyde:lse anslag hlir därför nödvändigt. Då regerin-
16804: ooh fyller ett förefintligt be:hov. gen i 'budgeten för nästkommande år
16805: Emellertid är skolans statsunderstöd föreslår understödet att utgå oförändrat
16806: ytterst obetydligt och uppgår icke till mera eller med 24,000 mark, är detta för litet.
16807: än 24,000 mark i året. Med denna summa Anslaget borde höjas till 50,000 ma:r'k. Ett
16808: kan icke ens en .enda lärare nöjaktigt av- förhöjt anslag för undervisningen vid
16809: lönM vid skolan. För att sko1an skaH Eriksgårds svenska lantbruksskola skulle
16810: kunna 'fullt tillfredsställande fyTla sin möjliggöra förutom att undervisningen
16811: uppgift är iett större statsunderstöd för bleve mångsidigare även att ·ett större antal
16812: IV,s3. - Kullberg y. m. 437
16813:
16814: elever kunde mottagas vid Siko1an. Den På grund aN det ovanstående våga un-
16815: knappa tillgången på medel har haft ti:ll dertecknade vördsamt föreslå,
16816: :l'öljd att elevantalet ihittills måst hållas
16817: lågt, 10 a 12 om året, och att skolan varit att Riksdagen i statsförslaget för
16818: tvungen •att avvisa elever, som sökt inträde år 1938 måtte anvisa ett förhöjt
16819: till densamma. Ytterligare kan nämnas, att statsanslag på inalles 50,000 mark
16820: cirka 70 % av .e1everna varit harn till arbe- för Eriksgårds svenska lantbruks-
16821: tare eller småbrukare. skola i Kyrkslätt socken.
16822:
16823: Helsingfors den 7 september 1937.
16824:
16825: Henriik KuHberg. Mbin Wickman.
16826: Uno A. Hilden. Edvard Haga.
16827: Edv. Hel·enelund. Karl J. Wenman.
16828: 0. 0. Friertsch.
16829: 438
16830:
16831: IV,s3. - Rah. al. N:o 62. Suomennos.
16832:
16833:
16834:
16835:
16836: Kullberg y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16837: Eriksgårdin ruotsalaiselle maanviljelyskoululle.
16838:
16839:
16840: E d u s k un n a ll e.
16841:
16842: Eriksgårdin ruotsalainen maanviljelys- tää tehtävänsä on suurempi valtionapu
16843: koulu Kirkkonummen ,pitäjässä, joka on opettajavoimien palkkaamiseksi ehdotto-
16844: perustettu valtioneuvos C. F. von Wahl- masti tarpeen. Käytännöllinen opinahjo
16845: bergin ja hänen puolisonsa Maria von voinee kuitenkin nykyisinä aikoina vaatia
16846: WahLbergin lahjoitusvaroilla, rpyrkii 'käy- valtiolta niin paljon avustusta, että aina-
16847: tännöHis-tietopuolisella opetuksella anta- kin koulun opettajavoimat voitaisiin sillä
16848: maan oppilaille kaikinpuolisen kasvatuksen palkata.
16849: maataloudessa. Se koettaa sen ohella he- Alkavana syksynä eli lokakuun 1 päi-
16850: rättää nuorisossa harrastusta maanvilje- vänä 1937 muuttaa ruotsalainen tieto-
16851: lykseen ja opettaa ·sitä rakastamaan kotia, puolinen karjanhoitokoulu Eriksgårdiin,
16852: kotiseutua ja isänmaata. josta se on vuokrannut huoneiston 20 vuo-
16853: Kun pienviljelijöiltä ja keskikokoisiltakin deksi eteenpäin. Tämän koulun siirtymi-
16854: maanviljelijöiltä meillä usein puuttuu tar- nen kartanoon luo suuret mahdollisuudet
16855: peellinen ammattikasvatus ja kun meidän läheiseen yhteistyöhön ja opettajavoimien
16856: suuremmat maataloutemme kärsivät am- vaihtoon molempien koulujen välillä. Siten
16857: mattitaitoisen väen puutetta, on koulu pan- valmistetaan maanviljelyskoululle edullinen
16858: nut päämääräkseen kasvattaa kunnollisia tilaisuus saada opetusta myös kotieläinten
16859: itsenäisiä maanviljelijöitä sekä työnjoh- hoidon alalla. Tähän asti on maanviljelys-
16860: tajia suuremman maanviljelyksen tar- koulu pienine valtionapuineen ja muine va-
16861: peita varten. Koulun työvuosi kestää yh- roineen voinut palkata ainoastaan yhden
16862: den vuoden, alkaen marraskuun 1 päivänä vakinaisen opettajan, koulun johtajan.
16863: ja päättyen seuraavan vuoden lokakuun Eriksgårdin ruotsalaisen maanviljelys-
16864: viimmsma pawma. Koulu on oppilaille koulun työohjelman kehittäminen tällä ta-
16865: maksuton eikä aiheuta heille sanottavia voin synnyttää luonnollisesti lisäkustannuk-
16866: kustannuksia. Kesäaikana ottavat oppilaat sia. Mutta koulun omat varat eivät salli
16867: osaa käytännölliseen maanviljelystyöhön. menojen lisäämistä. Korotettu valtionapu
16868: Koululla on siis merkityksensä ja se täyt- tulee siten välttämättömäksi. Kun hallitus
16869: tää todellisen tarpeen. ensi vuoden talousarviossa ehdottaa avus-
16870: Koulun valtioapu on kuitenkin erittäin tuksen muuttumatta 24,000 markaksi, on se
16871: vähäinen, ainoastaan 24,000 markkaa vuo- liian vähän. Määräraha olisi korotettava
16872: dessa. Tällä rahamäärällä ei voida palkata 50,000 markaksi. Korotettu määräraha
16873: kuunolleen edes yhtä ainoata opettajaa. Eriksgårdin ruotsalaisen maanviljelyskou-
16874: Jotta koulu voisi täysin tyydyttävästi täyt- lun opetusta varten tekisi mahdolliseksi,
16875: IV,ss. - Kullberg y. m. 439
16876:
16877: paitsi opetuksen saattamisen monipuolisem- Edelläesitetyn nojalla ehdottavat alle-
16878: maksi, myöskin koulun oppilasmäärän li- kirjoittaneet kunnioittaen,
16879: säämisen. Niukkojen varojen vuoksi on
16880: oppilasluku tähän asti ollut pidettävä al- että Eduskunta vuoden 1938 tulo-
16881: haisena, 10 ja 12 vuodessa, ja koulun on ja menoarvioon ottaisi kaikkiaan
16882: täytynyt kieltää pääsy oppilailta, jotka 50,000 markkaan korotetun valtion-
16883: ovat pyrkineet siihen. Mainittakoon vielä, avun Eriksgårdin ruotsalaiselle maan-
16884: että n. 70 % oppilaista on ollut työläis- viljelyskoululle Kirkkonummen pitä-
16885: ten tahi pienviljelijäin lapsia. jässä.
16886:
16887: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
16888:
16889: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
16890: Uno A. Hilden. Edvard Haga.
16891: Edv. Helenelund. Karl J. Wenman.
16892: 0. 0. Frietsch.
16893:
16894:
16895:
16896:
16897: 56
16898: 440
16899:
16900: IV,s4. - Fin. mot. N:o 63.
16901:
16902:
16903:
16904:
16905: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
16906: stöd för Svenska te01·etiska mejeriskolan i V asa.
16907:
16908:
16909: T i ll R i k s d a g e n.
16910:
16911: Produktionen av ost har under senaste För skolhusets uppförande och inredning
16912: år tilltagit starkt och en svår brist på begärdes sammanlagt mk 1,750,000: -,
16913: yrkeskunniga ostberedare har till följd vilket belopp bort observeras i regeringens
16914: därav uppstått i landet. För att fylla förslag till budget för år 1938. Då bygg-
16915: denna brist i landets svenska delar inläm- nadskostnaderna sedan dess stigit, torde
16916: nade Mejeriförbundet Enigheten r. f., det belopp, som erfordras för skolbygget,
16917: Södra Finlands Mejeriförbund r. f., Ålands jämte inredningskostnader uppgå till mk
16918: Mejeriförbund r. f. och Finlands Svenska 2,100,000: -.
16919: Andelsförbund r. f. tillsammans den 10 Emellertid blev detta ärendes behand-
16920: april detta år en till lantbruksministeriet ling i regeringen fördröjd till följd av att
16921: riktad anhållan om att Svenska teoretiska av regeringen äskade utlåtanden ej i tid
16922: mejeriskolan i Gamlakarleby måtte berätti- inkommo, och upptager därför budget-
16923: gas meddela undervisning på närmare an- förslaget intet anslag för detta särdeles
16924: givna grunder jämväl för ostberedare samt beaktansvärda ändamål. Då emellertid
16925: att skolan av denna orsak måtte tillåtas bristen på yrkeskunniga ostberedare blivit
16926: flytta till Vasa, där nytt skolhus skulle allt mera kännbar, anse de ansvariga me-
16927: uppföras och varest tillgång till lämpligt jeriorganisationerna ärendet synnerligen
16928: övningsmejeri för ostberedareleverna fin- brådskande.
16929: nes. Antalet ysterier i landets svenska trak-
16930: Enligt de nämnda svenska mejeriorga- ter, som äro i behov av svensktalande ost-
16931: nisationernas åsikt borde undervisning för beredare, utgjorde år 1935 38 st., varav
16932: ostberedare få äga rum vart tredje år i 24 voro andelsmejerier och 15 privata
16933: form av en nio månaders kurs, föregången ysterier, medan enligt mejeristatistiken år
16934: av tre års praktik, varav två år på ost- 1935 54 finska andelsmejerier bedrevo ost-
16935: mejeri och ett på smörmeje1'i. För att tillverkning. Av ovannämnda 38 svenska
16936: meddela undervisning för ostberedare er- ostmejerier äro 34 belägna antingen inom
16937: fordras vid skolan en tredje lärare .med svenskspråkiga kommuner eller inom kom-
16938: skyldighet att undervisa i ostberedning och muner med svenska som flertalets språk.
16939: vid behov i smörberedning, att inspektera Om dessa ysterier ordnas i grupper på
16940: ostpraktikanternas verksamhet ävensom att språklig grund enligt statsrådets beslut
16941: under de år, då teoretisk kurs i ostbered- av den 2 januari 1936 rörande den
16942: ning ej pågår vid skolan, tjänstgöra som språkliga indelningen av landets kom-
16943: ostkonsulent inom de tre svenska mejeri- muner, erhålles följande förteclming:
16944: förbundens verksamhetsområde.
16945: IV,s4. - KuUberg y. m. 441
16946:
16947: A. Andelsmejerier:
16948:
16949: I. I rent svenskspråkiga socknar: (9 st.)
16950:
16951: Mejeriaktiebolaget Milka ............... . Korsholm
16952: Pörtom Andelsmejeri ................. . Pörtom
16953: Gammelby Andelsmejeri ............... . Pernå
16954: Kuggom Andelsmejeri ................. . Pernå
16955: Bromarv Andelsmejeri ................ . Bromarv
16956: V estanfjärd Andelsmejeri ............. . V estanfjärd
16957: Barösunds Andelsmejeri ............... . Ingå
16958: Jomala nya Andelsmejeri ............. . ,Jomala
16959: Hammarlands Andelsmejeri ........... . Hammarland
16960:
16961:
16962:
16963: II. Finsktalande mindre än en tredjedel: (7 st.)
16964:
16965: Liljendal Andelsmejeri ................ . Liljendal
16966: Hommansby Andelsmejeri ............. . Liljendal
16967: Hummelsunds Andelsmejeri ........... . Borgå lk.
16968: Ebbo Andelsmejeri ................... . Borgå lk.
16969: Kimito Andelsmejeri .................. . Kimito
16970: Dragsfjärds Andelsmejeri ............. . Dragsfjärd
16971: Pargas Andelsmejeri .................. . Pargas
16972:
16973:
16974:
16975: III. Finsktalande en tredjedel eller mera: (4 st.)
16976:
16977: Norrby Andelsmejeri .................. . Lappträsk
16978: Hindersby-Bäckby Andelsmejeri ...... . Lappträsk
16979: I.åndkoski Andelsmejeri ............... . Lappträsk
16980: Labby-Harsböle Andelsmejeri ......... . Lappträsk
16981:
16982:
16983:
16984: IV. Svensktalande en tredjedel eller mera: (1 st.)
16985:
16986: Kungsböle Andelsmejeri . . . . . . . . . . . . . . . . Strömfors
16987:
16988:
16989:
16990: V. Svensktalande mindre än en tredjedel: (2 st.)
16991:
16992: Grevnäs-Mickelspiltom Andelsmejeri . . . . Mörskom
16993: Nybro Andelsmejeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mörskom
16994: 442 IV,s4. - Vaasan ruotsalainen meijerik'oulu.
16995:
16996: B. Privata mejerier:
16997:
16998: I rent svenskspråkiga socknar: ( 9 st.)
16999:
17000: Petalax mejeri ........................ . Petalax
17001: Solv ostmejeri ........................ . Solv
17002: Malax ostmejeri ....................... . Malax
17003: Toby ostmejeri ....................... . Korsholm
17004: Forsby gårds mejeri ................... . Pernå
17005: Malmgårds mejeri ..................... . Pernå
17006: Labby gårds mejeri ................... . Pernå
17007: Tjusterby mejeri ..................... . Pernå
17008: Kastelholms mejeri ................... . Sund
17009:
17010:
17011:
17012: II. Finsktalande mindre än en tredjedel: (3 st.)
17013:
17014: Tenala mejeri ........................ . Tenala
17015: Högsar mejeri ........................ . Nagu
17016: Attu gårds mejeri .................... . Pargas
17017:
17018:
17019:
17020: III. Finsktalande en tredjedel eller mera: (2 st.)
17021:
17022: Pockar gårds mejeri Lappträsk
17023: Porlom gårds mejeri Lappträsk
17024:
17025:
17026:
17027: IV. Svensktalande en tredjedel eller mera: (intet)
17028:
17029:
17030:
17031: V. Svensktalande mindre än en tredjedel: (1 st.)
17032:
17033: Mörskom gårds mejeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . l\iörskom
17034:
17035:
17036:
17037:
17038: För att emellertid ytterligare belysa m j ö l k l e v e r a n t ö r e r vid de andels-
17039: dessa mejeriers karaktär av sammanslut- mejerier, som äro belägna i kommuner, där
17040: ningar mellan svensktalande personer an- den finskspråkiga befolkningen är mindre
17041: föres här nedan en utredning av förhållan- än en tredjedel av totalbefolkningen eller
17042: det mellan svensk- och finskspråkiga mera:
17043: IV,s4. - Kullberg y. m. 443
17044:
17045: II. Finsktalande mindre än en tredjedel:
17046: Svenska Finska
17047: leverantörer leverantörer
17048: Liljendal ............................. . 96 3
17049: IIonunansby .......................... . 73
17050: IIummelsund ......................... . 26
17051: Ebbo ............................ · ·. · · 30
17052: Kimito ............................... . 357 3
17053: Dragsfjärd ........................... . 38
17054:
17055: III. Finsktalande en tredjedel eller mera:
17056: Norrby ............................... . 63 5
17057: IIindersby-Bäckby ................... . 67
17058: Lindkoski ............................ . 39 2
17059: Labby-IIarsböle ..................... . 19
17060:
17061: IV. Svensktalande en tredjedel eller mera:
17062: Kungsböle 38 4
17063:
17064: V. Svensktalande mindre än en tredjedel:
17065: Grevnäs-Mickelspiltom ............... . 38 7
17066: Nybro ............................... . 49 4
17067: Summa för grupperna II-V 933 28
17068:
17069:
17070: Undervisningen för ostberedare vid Mjölk- mk 2,100,000:- för uppförande
17071: hushällningsinstitutet i Jockis är finsk- och inredning av ny skolbyggnad i
17072: spräkig, varför den ej kan avhjälpa den Vasa för Svenska teoretiska mejeri-
17073: brist på utbildade ostberedare, som före- skolan samt att nämnda anslag skulle
17074: finnes bland dessa talrika ysterier i landets fördelas så att mk 1,200,000:- ut-
17075: svenska trakter. gåves som statslån med låg ränta,
17076: På grund av det ovanstående våga mk 600,000: - som byggnadsbidrag
17077: undertecknade vördsamt föreslå, och mlc 300,000: - som bidrag för
17078: inredning av skolhuset och labora-
17079: att Riksdagen i statsförslaget för torierna.
17080: år 1938 måtte upptaga ett anslag av
17081:
17082: Helsingfors den 7 sept. 1937.
17083:
17084: Henrik Ku:l~berg. Levi Jern. K. F. Lauren.
17085: Elsa Bonsdorff. Ralf Törngren. J. E. Hästba.cka.
17086: Edv. Helen:elund. C. 0. Frietsch. Edvin Stenwall.
17087: Uno A. Hilden. Edva~d Haga. Rafael Colliander.
17088: T. E. Nordström. Albin Wickman.
17089: 444
17090:
17091: IV,s4. - Rah. al. N: o 63. SuomMuws.
17092:
17093:
17094:
17095:
17096: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
17097: Vaasan ruotsalaiselle teoreettiselle meijerikoululle.
17098:
17099:
17100: E d u s k u n n a ll e.
17101:
17102: Juuston ~tuotanto on viime vuosina li- Koulutalon mkentamista ja sisustamista
17103: sääntynyt suuresti ja sen johdosta on maas- varten pyydettiin yhteensä Smk.
17104: samme syntynyt suuri puute ammattitaitoi- 1,750,000: -, mikä määrä olisi ollut otet-
17105: sista juustonvalmistajista. Tämän puutteen tava hallituksen talousarvioesitykseen vuo-
17106: poistamiseksi maamme ruotsalaisseuduilla delle 1938. Kun rakennuskustannukset
17107: jättivät Mejeri'förtbundet Enigheten r. f., ovat senjälkeen kohonneet, noussee koulu-
17108: Södra Finlands Mejeriförbund r. f., Ålands rakennusta varten tarvittava määrä-
17109: Mejeriförlbund r. f. ja Finlands Svenska raha sisustamiskustannuksineen Smk: aan
17110: Andelsförbund r. f. yhteisesti ,tämän vuo- 2,100,000: -.
17111: den huhtikuun 10 päivänä maatalousminis- Tämän asian käsittely hallituksessa ;vii-
17112: teriölle osoitetun anomuksen, että Kokko- västyi kuitenkin senjohdosta, että hallituk-
17113: lan ruotsalainen teoreettinen meijerikoulu sen pyytämiä lausuntoja ei saatu ajoissa,
17114: oikeutettaisiin antamaan opetusta tarkem- minkä johdosta talousarviossa ei ole määrä-
17115: min esitety:in ehdoin myöskin juustonval- rahaa tätä erittäin huomioonotettavaa tar-
17116: mistajille sekä että koulu siitä syystä saa- koitusta varten. Mutta kun ammattitai-
17117: taisiin muuttaa Vaasaan, jossa rakennet- toisten juustonvalmistajien puute on tullut
17118: taisiin uusi koulutalo ja jossa olisi käytet- yhä tuntuvammaksi, pitävät vastuunalaiset
17119: tävänä sopiva harjoitusmeijeri juuston- meijerijärjestöt asiaa erittäin kiireellisenä.
17120: valmistajaoppilaita varten. Maan ruotsalaisilla seuduilla oli sellaisia
17121: Mainittujen ruotsalaisten meiJenJarJes- juustonvalmistamoja, jotka tarvitsevat
17122: töjen käsityksen mukaan olisi juustonval- ruotsinkielisiä juustonvalmista:jia, vuonna
17123: mistajille annettava opetusta joka kolmas 1935 38, 'joista 24 oli osuusmeijereitä ja
17124: vuosi yhdeksän kuU!kautta kestävän kurssin 15 yksityisiä juustonvalmistamoja, samalla
17125: muodossa, jota ennen oppilaiden olisi tullut kun vuoden 1935 meijeritilaston mukaan 54
17126: harjoitella kolme vuotta, niistä kaksi vuotta suomenkielistä osuusmeijeriä harjoitti juus-
17127: juustomeijerissä ja yksi voimeijerissä. Ope-
17128: 1 tonvalmistusta. Mainituista 38 ruotsinkie-
17129: tuksen antamiseksi juustoruvalmistajille tar- lisestä juustomeijeristä sijaitsee 34 joko
17130: vittaisiin koulussa kolmas opettaja, jonka ruotsinkielisissä kunnissa tahi sellaisissa
17131: tulisi opettaa juustonvalmistusta ja tarvit- kunnissa, joiden enemmistön kielenä on
17132: taessa voinvalmistustakin sekä tarkastaa ruotsi. Jos nämä juustonvalmistamat jär-
17133: juustoharjoittelijoita ja toimia juustokon- jestetään ryhmiin kielellisenä perustalla
17134: sulenttina mainittujen ruotsalaisten meije- valtioneuvoston päätöksen mukaan tammi-
17135: riliittojen toiminta-alueella niinä vuosina, kuun 2 päivältä 1936 maan kuntien jaka-
17136: jolloin koulussa ei pidetä juustonvalmistuk- misesta kielen mukaan, saadaan seuraava
17137: sen teoreettista kurssia. luettelo:
17138: IV,s4. - Kullberg y. m. 445
17139:
17140: A. Osuusmeijereitä.
17141:
17142: I. Puhtaasti ruotsinkielisissä pitäjissä: (9 ikpl.)
17143:
17144: Meijeriosakeyhtiö Milka ................ . Korsholma
17145: PirtHkylän osuusmeijeri ............... . Pirttikylä
17146: Gammelibyn osuusmeijeri ............... . Pernaja
17147: Kug1gomin osuusmeijeri ................ . Pernaja
17148: Bromamin osuusmeijeri ................ . Bromarvi
17149: Vestanfjärdin osuusmeijeri ............. . Vestanfjärd
17150: Ba,rösundin osuusmeijeri ............... . Inkoo
17151: Jomalan uusi osuusmeijeri ............. . Jomala
17152: Hammarlandin osuusmeijeri ............ . Hammarland
17153:
17154:
17155:
17156: II. Suomenkielisiä vähemmän kuin kolmasosa: (7 kpl.)
17157:
17158: Liljendalin osuusmeijeri ............... . Liljendal
17159: Hommansbyn osuusmeijeri ............. . Liljendal
17160: Hummelsundin osuusmeijeri ............ . Porvoon mk.
17161: Ebbon osuusmeijeri ................... . Porvoon mk.
17162: Kemiön osuusmeijeri .................. . Kemiö
17163: Dragsfjärdin osuusmeijeri ............. . Dragsfjärd
17164: Paraisten .osuusmeijeri ................. . Parainen
17165:
17166:
17167:
17168: III. Suomenkielisiä !kolmasosa tahi enemmän: ( 4 kpl.)
17169:
17170: Norrbyn osuusmeijeri .................. . Lapinjärvi
17171: I-Iindersby-Bäckbyn osuusmeijeri ........ . Lapinjärvi
17172: Lindkosken osuusmeijeri ............... . Lapinjärvi
17173: Labby-Harsbölen osuusmeijeri .......... . Lapinjärvi
17174:
17175:
17176:
17177:
17178: IV. Ruotsinkielisiä kolmasosa tahi enemmän: ( 1 kpl.)
17179:
17180: Kungsbölen osuusmeijeri . . . . . . . . . . . . . . . . Ruotsinpyhtää
17181:
17182:
17183:
17184: V. Ruotsinkielisiä vähemmän kuin kolmasosa: (2 kpl.)
17185:
17186: Grevnäs-Mickelspiltomin osuusmeiJeri ... . My,rskylä
17187: Nybron osuusmeijeri ................... . My,rskylä
17188: 446 IV,s4. - Vaasan ruotsalainen meijerikoulu.
17189:
17190: B. Yksityisiä meijereitä:
17191:
17192: I. Puhtaasti ruotsinkielisissä pitäjissä: (9 kpl.)
17193:
17194: Petolalhden meijeri ................... 0 o Petolahti
17195: Sulvan juustomeijeri 0 ••••••••••••• o 0 o • 0 Sulva
17196: Maalahden juustomeijeri ....... 0 0. 0 •• 0 0 0 Maalahti
17197: Tohyn juustomeijeri .......... 0 •••• 0 •••• Korsholma
17198: Forsbyn kartanon meijeri ...... 0 •••• 0 0 0 0 Pernaja
17199: Malmgårdin meijeri ........... 0. 0 •••••• Pernaja
17200: La1blbyn kartanon meijeri ...... 0 o •• 0 o •• 0 0 Pernaja
17201: Tjustel1byn meijeri ...... 0 ••• 0 • o •••• 0 0 0 0 Pernaja
17202: Kastelholman meijeri 0 0 0 0 •• 0 • 0 • 0 0 0 • 0 • 0 0 • Sund
17203:
17204:
17205:
17206: II. Suomenkielisiä vähemmän kuin kolmasosa: (3 kpl.)
17207:
17208: Tenholan meijeri 0 0 0 ••• 0 ••• 0 . . . . . . . . . . . . Tenhola
17209: HögsM'in meijeri ..... 0 0. 0 ••••••••• 0 ••• 0 Nauvo
17210: Atun kartanon meijeri . 0 •• 0 •••• 0 ••• 0 o •• 0 Parainen
17211:
17212:
17213:
17214: III. Suomenikielisiä kolmasosa taihi enemmän: (2 kpl.)
17215:
17216: Pukaroin kartanon meijeri . 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lapinjärvi
17217: Porlammin kartanon meijeri 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lapinjärvi
17218:
17219:
17220:
17221: IV. Ruotsinkielisiä kolmasosa tahi enemmän: (ei yhtään)
17222:
17223:
17224:
17225: V. Ruotsinkielisiä vähemmän kuin kolmasosa: (1 kpl.)
17226:
17227: Myrskyiän kartanon meijeri 0 • 0 ••• 0 •• 0 o 0. Myrskylä
17228:
17229:
17230:
17231:
17232: Valaistaksemme edelleen näiden meije- joista niissä osuusmeijereissä, jotka sijait-
17233: rien merkitystä ruotsinkielisten lhenkilöjen sevat sellaisissa kunnissa, joissa suomen-
17234: yhtyminä esitämme seuraavassa selvityksen kielistä väestöä on vähemmän kuin kolmas-
17235: ruotsin- ja suomenkielisistä maidonhankki- osa kokonaisväestöstä tahi enemmän:
17236: IIV,s4. - KuUberg y. m. 447
17237:
17238: II. Suomenkielisiä vähemmän lkuin kolmasosa:
17239:
17240: Ruotsink. Suomenk.
17241: hankkijoita hankkijoita
17242: Liljendal ............................. . 96 3
17243: Hommansby .......................... . 73
17244: Hummelsund ......................... . 26
17245: Ebbo ............... ·. · · · · · · · · · · · · · · · · · 30
17246: Kemiö ............................... . 357 3
17247: Dragsfjärd ........................... . 38
17248:
17249: III. Suomenkielisiä kolmasosa ta:hi enemmän:
17250: Norrby ............................... . 63 5
17251: Hindersby-Bäcklby ..................... . 67
17252: Lindkoski ............................ . 39 2
17253: Labby-Harsböle ....................... . 19
17254:
17255: IV. Ruotsinkielisiä kolmasosa .tahi enemmän:
17256: Kungsböle ............................ . 38 4
17257:
17258: V. Ruotsinkielisiä wähemmän kuin kolmasosa:
17259: Grevnäs-Mickelspiltom . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 7
17260: Nybro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 4
17261: Ryhmät II-V yhteensä
17262: -----------------
17263: 933 28
17264:
17265:
17266:
17267: Jokioisten maitotalousopistossa juuston- 2,100,000:- suuruisen määrärahan
17268: valmistajille annettava opetus on suomen- uuden koulurakennuksen rakenta-
17269: kielistä, minkä vuoksi se ei voi poistaa mista ja sisustamista varten Vaasaan
17270: ammattitaitoisten juustontekijäin puutetta ruotsalaista teoreettista meijerikou-
17271: naiSSa lukuisissa juustonvalmistamaissa lua varten sekä että mainittu määrä-
17272: maamme ruotsalaisseuduilla. raha jaettaisiin siten, että Smk.
17273: Edelläesitetyn perusteella rohkenevat 1,200,000:- myönnettäisiin halpa-
17274: allekirjoittaneet kunnioittaen 'ehdottaa, korkoisena valtiolainana, Smk.
17275: 600,000:- rakennusavustuksena ,ja
17276: että Eduskwnta ottaisi tulo- ja Smk. 300,000:- koulutalon ja labo-
17277: menoarvioon vuodelle 1938 Smk. ratorioiden sisustamisavustuksena.
17278:
17279: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
17280:
17281: Henrik Kullberg. Levi Jern. K. F. Lauren.
17282: Elsa Bonsdorff. Ralf Törngren. J. E ..Hä.stbacka.
17283: Edv. Helenelund. 0. 0. Frietsch. Edvin Stenwall
17284: Uno A. Hilden. Edvard Haga. Rafael Colliander.
17285: T. E. Nordström. Albin Wickman.
17286:
17287: 57
17288: 448
17289:
17290: IV,s5. - Rah. al. N:o 64.
17291:
17292:
17293:
17294:
17295: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta mieskotiteolli-
17296: suuskoulun perustamiseksi H arluun.
17297:
17298:
17299: E d u s kun n alle.
17300:
17301: Monessa yhteydessä on eduskuntapiireis- jolloin työn taitoa ja tahtoa jo kasvatuk-
17302: säkin, puhumattakaan suuresta yleisöstä, sellisestakin syystä olisi erikoisesti vaalit-
17303: valitettu ammattikoulujen vähyyttä Suo- tava, joutilaisuudessa.
17304: messa, samanaikaisesti kun oppikoulujen Mieskotiteollisuuskoulun paikaksi sovel-
17305: liikatuotannosta on puhetta pidetty. tuu Harlun kunta erikoisen hyvin siitäkin
17306: Eräät ammattikoulut ovatkin erikoisesti syystä, että koulussa tarvittavia työtarpeita
17307: kansan suosiossa ja oppilaista ei suinkaan on aina sahailta saatavissa, eikä ole syytä
17308: ole puutetta ollut. Niinpä on lyhyen ajan epäillä, etteivätkö oppilaat, jos niin tar-
17309: kuluessa pyydetty Itä-Karjalan kotiteolli- peelliseksi katsotaan, saisi tarpeeksi paljon
17310: suusyhdistyksen kiertävää mieskotiteolli- tilaustöitä.
17311: suuskoulua piirin 15 kunnan 57 eri kylään Myönteiselle ratkaisulla on eduksi myös-
17312: samanaikaisesti kun on voitu se antaa kin se, että kunta on suostunut hankki-
17313: vain 14 paikkaan. Tästä onkin johtunut maan tälle Itä-Karjalan kotiteollisuusyhdis-
17314: pyrkimys saada johonkin piirin keskukseen tyksen valvontaan tulevalle koululle aluksi
17315: kiinteä mieskotiteollisuuskoulu. Tällaiseksi vuokrahuoneen ja sittemmin rakentamaan
17316: seuduksi erinomaisten liikeyhteyksiensä oman huoneiston.
17317: puolesta soveltuisi varsin hyvin Laatokan Maataloushallitus on valtioneuvostolle te-
17318: Karjalassa Harlu. Kunta on tyypillistä kemässään esityksessä arvioinut kysymyk-
17319: pienviljelijäseutua, kuten naapurikunnat- sessä olevan koulun menot seuraavasti:
17320: kin. Näiden pieneläjien lapset kipeästi Johtajan ja opettajan palkkaukseen 27,000
17321: kaipaisivat ammattiopetusta voidakseen ko- mk., ylläpitomenoihin 22,000 mk. ja vähä-
17322: tonaan valmistaa taloudessa tarvittavia varaisten oppilaiden avustamiseksi 1,500
17323: välineitä. Harlun kuntaan nähden olisi mk. eli yhteensä 40,500 mk.
17324: ammattikoululla merkitystä toisessakin suh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17325: teessa. Kaulussahan saisivat ammattiope-
17326: tusta myöskin Jänisjoen varrella sijaitse- että Eduskunta ottaisi vuoden
17327: vien monien teollisuuskeskuksien nuoret. 1938 tulo- ja menoarvioon H arluun
17328: Kun minkäänlaista ammattikoulua ei paik- sijoitettavan mieskotiteollisuuskoulun
17329: kakunnalla ole, joutuvat nämä nuoret viet- perustamiseksi 40,500 markan määrä-
17330: tämään parhaan varhaisnuoruutensa ajan, rahan.
17331:
17332: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1937.
17333:
17334: Juhani Leppälä. Kaapro Moilanen.
17335: J1l!s,si R,aatikainen. Arvo Inkilä.
17336: Jussi Rapo. A. Halonen.
17337: 449
17338:
17339: IV,s~. - Fin. mot. N: o 65.
17340:
17341:
17342:
17343:
17344: Hästbacka m. fl.: Angående anvisande av anslag för ~n
17345: rättande av en manlig slöjdskola i Terijärvi.
17346:
17347:
17348: Tili Riksdagen.
17349:
17350: Säsom känt stod hemslöjden högt i kurs liga konstslöjd, som hos allmogen visade
17351: även i vårt land för några årtionden se- prov på estetisk smak och en högt upp-
17352: dan. Den bedrevs allmänt vid sidan av driven teknik. De alster, som under fri-
17353: tili lantbruket hörande göromål, för att tiden tiliverkades i hemmen, utgjordes tili
17354: tillfredsställa hemmets behov av husgeråd största delen av sådana saker, som an-
17355: och redskap, men har efterhand alltmer vändes tili husbehov. Endast några få tili-
17356: undanträngts av de industriella tiliverk- verkningar, såsom stilfullt utförda trä-
17357: ningsmetoderna. Nämnda utveckling mot slöjdsarbeten samt konstfulla sy- och väv-
17358: benägenhet tili köp av fabriksgjorda till- nadsarbeten, utbjödos tili salu.
17359: verkningar har under de senaste årtion- Såsom ovan antytts håller denna våra
17360: dena gått så långt, att även den personliga förfäders vackra sed att själva tiliverka
17361: yrkeskunnigheten, t. o. m. förmågan att ut- sitt dagliga behov av husgeråd, kläder och
17362: föra sådana arbeten, som vid sidan av redskap på att helt och hållet försvinna,
17363: lantbruket äro erforderliga för att fylla medan det uppväxande släktet utvecklas
17364: hemmens behov av redskap, i hög grad tili personer, som fördriva sin starkt ökade
17365: nedgått. fritid på kafeer och biografer, där de sorg-
17366: Det under gånga tider vanliga utnyttjan- ligt nog på skadliga njutningar offra en
17367: det av fritiden för tiliverkning av vissa stor del av dagens förtjänst eller vad de
17368: i hemmet behövliga husgerådssaker, kläder kunna få från hemmet. Dessa skuggsidor
17369: och redskap, med den sammanhållande och i vår tids utveckling kunna iakttagas såväl
17370: förädlande inverkan detta arbete utövade i städerna som på landsbygden, och borde
17371: på hemlivet har alltmer ersatts med ett snara åtgärder för deras avlägsnande vid-
17372: fördrivande av tiden på kafeer och sam· tagas, innan vi glida längre ut på det
17373: lingslokaler av olika slag, där fritiden an- sluttande planet.
17374: vändes varken tili uppfostran i goda seder För motarbetande av berörda osunda ut-
17375: eller tili sådana insatser i folkets kultu- veckling bör staten mera än hittilis fästa
17376: rella Iiv, som den forna hemslöjden inne- sin uppmärksamhet vid den individuella
17377: bar utan enbart till ytliga förströelser. utbildningen bland ungdomen och därige-
17378: Gångna tiders hemslöjd var av stor upp- nom återföra denna från onyttigt tidsför-
17379: fostrande betydelse, i det den vande ung- driv och nöjen tili nyttigt arbete. Ett
17380: domert vid flit samt ett pietetsfullt be- verksamt medel i denna riktning vore att
17381: varande och utvecklande av de fäderne- i högre grad än hittills söka väcka intres-
17382: ärvda arbetssätten släktled efter släktled. set för höjandet av yrkesskickligheten,
17383: Denna vördnad för traditionen medförde främst genom inrättande av hemslöjdssko-
17384: även, att en viss lokalprägel åsattes de lor och ordnande av slöjdkurser på lands-
17385: alster, vilka blevo resultatet av denna folk- bygden. Därmed torde även den beklag-
17386: 450 IV,s6. - Teerijärven kotiteollisnnskoulu.
17387:
17388: liga utflyttningen från landsbygden till att lärare vid slöjdskolor böra ha g(lnom-
17389: städerna i avsevärd grad kunna motar- gått ett slöjdlärarinstitut för erhållande
17390: betas. av lärartjänst vid yrkesskolor, vidtalade de
17391: Som redan antytts bör den individuella av en slöjdskola i Terijärvi intresserade,
17392: utbildningen i främsta rummet göras effek- i förvissning om statens bifall till en dylik
17393: tivare, vilket lättast kan ske genom att öka skola, vartill, såsom redan antytts även
17394: yrkesskickligheten vid tillverkning av sär- mönsterritning erhållits, en från lärarese-
17395: skilda slöjdalster, vilka äro erforderliga i minariet i Nykarleby nyss utdimitterad
17396: det dagliga livet. Detta är även en av folkskollärare, som ägde särskild fallenhet
17397: hemslöjdskolornas främsta uppgifter, sam- och intresse för slöjd, att ytterligare för
17398: tidigt som en dylik uppfostran även ökar vinnande av fullständig kompetens för lä-
17399: aktningen för det kroppsliga arbetet och rarbefattningen genomgå slöjdinstitutet i
17400: uppammar arbetsduglighet och intresse för Göteborg. Efter att ha genomgått sagda
17401: att även deltaga i hemsysslor efter vunnen kurs i Sverige bedriver den tilltänkta lära-
17402: utbildning. Men även för den, som nödgas ren ytterligare studier vid Kvevlaks slöjd-
17403: söka sin utkomst utom hemmet, är yrkes- skola för att göra sig förtrogen med de
17404: utbildningen ägnad att skapa bättre möjlig- metoder, som hittills tilämpats i landet
17405: heter att kunna slå sig fram såsom av- vid utbildande av lärare, och för att vinna
17406: lönad arbetare genom att han kan ägna fullständig insikt i undervisningsmetoderna
17407: sig åt ett yrke, för vilket han äger förut- vid slöjdskolorna här.
17408: sättningar och fallenhet. Staten borde där- Regeringen har emellertid icke upptagit
17409: för i högre grad vårda sig om yrkesut- anslag för ifrågavarande slöjdskola, varför
17410: bildningen än hittills varit fallet. undertecknade nödgas vända sig till riks-
17411: Med ovan relaterade sakförhållanden i dagen i hopp om bättre förståelse för yr-
17412: åtanke har lantmannagillet i Terijärvi kesutblidningens betydelse, ty kunskap är
17413: socken anhållit hos lantbruksstyrelsen, att makt i lika hög grad då det gäller yrkes-
17414: i 1938 års statsförslag skulle till det belopp arbete, som då det gäller vetenskapen. Med
17415: staten vanligen bidrar med för nyinrättade stöd av ovan anförda synpunkter uttala
17416: slöjdskolor medel anvisas till en avdelning vi förhoppningen, att riksdagen skall höja
17417: för undervisning i träslöjd och därmed anslaget under momentet ,Läroanstalter i
17418: förenade ämnen. Om denna anhållan har hemslöjd'' samt jämväl för inrättandet av
17419: även kommunen förenat sig och givit ga- en slöjdskola i Terijärvi anvisa medel, och
17420: ranti för att det behövliga tillskottet •för föreslå förty,
17421: skolans upprätthållande bestrides av kom-
17422: munen. Vid personligt samtai med avdel- att Riksdagen måtte bevilja:
17423: ningschefen för yrkesskolor vid lantbruks- 1) för inrättande av en manlig
17424: styrelsen erhölls löfte om att en framställ- slöjclskola i Terijärvi ett byggnads-
17425: ning om statsbidrag skulle komma att göras bidrag av 100,000 mark,
17426: hos statsrådet, varjämte sökandena även er- 2) för avlönande av en yrkeslä-
17427: höllo mönsterritning till en slöjdskola av rarföreståndare vid denna skolrt
17428: det omfång ansökningen innebar. 27,000 mark, samt
17429: Då någon skola för lärarutbildning icke 3) för övrigrt ttnderhållskostnader
17430: fanns i vårt land, oaktat lagen föreskriver, 25,000 mark.
17431:
17432: Helsingfors den 5 september 1937.
17433:
17434: J. E. Hästbacka. Edvin Stenwall. K. F. Lauren.
17435: L,e:vi J.ern. Aibin Wickman. Uno A. Hilden.
17436: Edv. Helenelund. Edvllird Haga.
17437: 451
17438:
17439: IV,s6. - Rab. al. N: o 65. Suomennos.
17440:
17441:
17442: Hästbacka y. m.: Määrärahan osoittamisesta mieskotiteolli-
17443: suuskoulun perustamista varten Teerijärvelle.
17444:
17445:
17446: E d u s k u n n a ll e.
17447:
17448: Niinkuin tunnettua oli kotiteollisuus suurimmaksi osaksi sellaisia esineitä, joita
17449: korkeassa arvossa meidän maassamme muu- käytettiin kotitarpeeksi. Ainoastaan eräitä
17450: tamia vuosikymmeniä sitten. Sitä harjoi- harvoja tuotteita, kuten tyylikkäitä puu-
17451: tettiin yleisesti maataloustöiden ohella ko- veistoksia sekä taiteellisia ompeln- ja
17452: din taloustarpeiden ja työkalujen hankki- kudontatöitä, tarjottiin myytäväksi.
17453: miseksi, mutta teolliset työmenetelmät ovat Kuten edellä viitattiin on tämä esi-isien
17454: vähitellen työntäneet sen yhä enemmän syr- kaunis tapa itse valmistaa taloustarpeensa,
17455: Jaan. Tämä taipumus tehdastuotteiden vaatteensa ja työkalunsa kokonaan häviä-
17456: hankkimiseen on viime vuosina kehittynyt mäisillään samalla kun nouseva polvi ke-
17457: niin pitkälle, että myös henkilökohtainen hittyy henkilöiksi, jotka kuluttavat suuresti
17458: ammattitaito, vieläpä kyky sellaistenkin lisääntyneen vapaa-aikansa kahviloissa ja
17459: töiden suorittamiseen, jotka ovat maanvil- elokuvateattereissa, joissa he valitettavasti
17460: jelyksen ohella välttämättömiä kodin työ- tuhlaavat suuren osan päiväansioistaan ja
17461: kalutarpeen tyydyttämiseksi, on laskenut kotoaan saamastaan avustuksesta turmiolli-
17462: suuresti. siin nautintoihin. Nämä meidän aikamme
17463: Sensijaan että menneinä aikoina vapaa- varjopuolet voidaan todeta niin hyvin kau-
17464: aika tavallisesti käytettiin kodissa tarvit- pungeissa kuin maaseudulla, ja olisi ryh-
17465: tavien talouskalujen, vaatteiden ja työ- dyttävä pikaisiin toimenpiteisiin niiden
17466: kalujen valmistamiseen, millä kaikella oli poistamiseksi, ennenkuin luisumme alem-
17467: yhdistävä ja jalostava vaikutus kotielä- maksi tällä kaltevalla pinnalla.
17468: mään, kulutetaan vapaa-aika nykyisin kah- Tämän epäterveen kehityksen vastustami-
17469: viloissa ja erilaisissa kokoushuoneistoissa, seksi tulee valtion enemmän kuin tähän
17470: jolloin vapaa-aika ei koidu hyvien tapojen asti kiinnittää huomiota nuorison henkilö-
17471: kasvattamiseksi eikä kansan sivistyselämän kohtaiseen kasvatukseen ja siten palauttaa
17472: hyväksi sillä tavoin kuin entisen kotiteolli- se hyödyttömästä ajankulutuksesta ja hu-
17473: suuden aikana, vaan kuluu yksinomaan veista hyödylliseen työhön. Tehokas keino
17474: pintapuolisiin huvituksiin. Menneiden aiko- siihen suuntaan olisi, että suuremmassa
17475: jen kotiteollisuudella oli suuri kasvattava määrin kuin tähän asti koetettaisiin syn-
17476: merkitys, sillä se totutti nuorison ahke- nyttää harrastusta ammattitaidon kohotta-
17477: raksi sekä tunnollisesti säilyttämään ja ke- miseen, varsinkin kotiteollisuuskouluja pe-
17478: hittämään isiltä perittyjä työtapoja suku- rustamalla ja järjestämällä kotiteollisuus-
17479: polvesta sukupolveen. Tästä perintätavan kursseja maaseudulla. Siten voitaisiin myös
17480: kunnioittamisesta johtui myös, että tämän huomattavassa määrin vastustaa valitet-
17481: kansanomaisen taideteollisuuden tuotteisiin tavaa muuttoa maaseudulta kaupunkiin.
17482: tuli määrätty paikallisleima, joka osoitti Kuten jo viitattiin on yksilöllinen kas-
17483: rahvaan esteettistä makua ja korkealle ke- vatus ensi sijassa tehtävä tehokkaammaksi,
17484: hitettyä tekniikkaa. Ne tuotteet, joita mikä voi helpoimmin tapahtua siten, että
17485: vapaa-aikoina valmistettiin kodeissa, olivat kohotetaan sellaisten kotiteollisuustuottei-
17486: 452 IV,s6. - Teerijärven kotiteollisuuskoulu.
17487:
17488: den valmistamisessa tarvittavaa ammatti- tuisi sen perustamiseen, jota varten, kuten
17489: taitoa, joita tarvitaan jokapäiväisessä elä- jo on mainittu, myös mallipiirustukset oli
17490: mässä. Se onkin kotiteollisuuskoulujen tär- saatu, erään Uudenkaarlepyyn opettaja-
17491: keimpiä tehtäviä, samalla kun tällainen seminaarista vasta päässeen kansakoulun-
17492: kasvatus myös lisää ruumiillisen työn kun- opettajan puoleen, jolla oli erityisiä taipu-
17493: nioittamista ja synnyttää työkuntoa ja har- muksia ja harrastusta puutyöalalle, ehdot-
17494: rastusta kotiaskareihin senkin jälkeen kun taen, että hän saavuttaakseen täydellisen
17495: kasvatus on päättynyt. Mutta myös sille, pätevyyden opettajatointa varten kävisi
17496: joka joutuu hankkimaan toimeentulonsa läpi Göteborgin kotiteollisuusopiston. Suo-
17497: kodin ulkopuolella, on ammattikasvatus ritettuaan Ruotsissa mainitun kurssin har-
17498: omiaan luomaan parempia toimeentulomah- joittaa opettajaksi aiottu edelleen opintoja
17499: dollisuuksia palkattuna työläisenä siten, Koivulahden kotiteollisuuskoulussa pereh-
17500: että hän voi antautua sellaiseen ammattiin, tyäkseen niihin metodeihin, joita tähän
17501: johon hänellä on edellytyksiä ja taipu- asti on maassa noudatettu opettajien kas-
17502: muksia. Valtion tulisi senvuoksi suurem- vattamiseksi ja saadakseen täydelliset tie-
17503: massa määrin huolehtia ammattikasvatuk- dot kotiteollisuuskoulujen opetusmetodeista.
17504: sesta kuin tähän asti on ollut laita. Hallitus ei kuitenkaan ole ehdottanut
17505: Edellämainittuihin oloihin viitaten on määrärahaa puheenaolevaa kotiteollisuus-
17506: Teerijärven pitäjän maatalousseura ano- koulua varten, minkä vuoksi allekirjoitta-
17507: nut maataloushallitukselta, että vuoden neet ovat pakoitettuja kääntymään edus-
17508: 1938 tulo- ja menoarvioon otettaisiin sel- kunnan puoleen toivoen suurempaa ym-
17509: lainen määräraha, jolla valtio tavallisesti märtämystä ammattikasvatuksen merki-
17510: avustaa perustettavia kotiteollisuuskouluja, tystä kohtaan, sillä taito on voimaa yhtä
17511: veistotyöopetuksen ja siihen liittyvien paljon silloin kun on kysymyksessä am-
17512: aineiden osaston perustamiseksi. Myös mattityöt, kuin tieteessäkin. Edelläesitet-
17513: kunta on yhtynyt tähän anomukseen ja an- tyihin näkökohtiin vedoten esitämme toivo-
17514: tanut takeita siitä, että kunta suorittaa tar- muksen, että eduskunta korottaisi koti-
17515: vittavan lisämäärärahan. Henkilökohtai- teollisuusoppilaitoksia varten ehdotettua
17516: sesti keskusteltaessa maataloushallituksen määrärahaa sekä samalla osoittaisi varoja
17517: ammattikoulujen osastopäällikön kanssa kotiteollisuuskoulun perustamiseksi Teeri-
17518: saatiin lupaus, että valtionavusta tehtäisiin järvelle, ja ehdotamme senvuoksi,
17519: ehdotus valtioneuvostolle, minkä ohella
17520: anojat myös saivat mallipiirustukset sel- että Eduskunta myöntäisi:
17521: laista kotiteollisuuskoulua varten, jota 1) mieskotiteollisuuskoulun perus-
17522: anomus tarkoitti. tamista varten Teerijärvelle 100,000
17523: Kun meidän maassamme ei ole koulua markan suuruisen rakennusavustuk-
17524: opettajain kasvattamiseksi, vaikka laki sen,
17525: säätää, että kotiteollisuuskoulujen opetta- 2) ammattiopettajajohtajan palk-
17526: jien tulee olla kotiteollisuusopettajaopiston kaamiseksi tähän kouluun 27,000
17527: läpikäyneitä saadakseen paikkoja ammatti- markkaa, sekä
17528: kouluissa, kääntyivät Teerijärvelle perus- 3) muita ylläpitokustannuksia var-
17529: tettavaa kotiteollisuuskoulua harrastavat ten 25,000 markkaa.
17530: henkilöt, luottaen siihen, että valtio suos-
17531:
17532: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1937.
17533:
17534: J. E. Hästbacka. Edvin StenwalL K. F. Lauren.
17535: Levi Jern. Albin Wickman. Uno A. Hilden.
17536: Edv. Helenelund. Edvard Haga.
17537: 453
17538:
17539: IV,s1.- Rah. al. N:o 66.
17540:
17541:
17542:
17543:
17544: Sillanpää y. m.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen
17545: kotitalousneuvonnan avustamiseksi.
17546:
17547:
17548: E d u s k u n n a ll e.
17549:
17550: Valtion tulo- ja menoarviossa ei ole nyt- talousopetusta vaille. Kuitenkin alkavat he
17551: kään otettu apurahaa kunnallista koti- opetusta kaivata ymmärtäen sen suuren
17552: talousneuvontaa varten. Tämän määrä- merkityksen taloudenhoidolle.
17553: rahan poisjättämisen seuraamuksena on ol- Kunnalliset kotitalousneuvontaa harjoit-
17554: lut että usealla paikkakunnalla, missä kun- tavat kotitalouslautakunnat ja -toimikunnat
17555: nat valtion avustuksen turvin ylläpitivät ovat toiminnassaan julkisen valvonnan alai-
17556: kotitalousopetusta ja -neuvontaa, ovat avus- sia niin että opetuksen näissä täytyy olla
17557: tuksen lakattua olleet varain puutteessa pätevää ja asianmukaista.
17558: pakoitettuja lakkauttamaan toimintansa. Kun on toivottavaa että kotitalousneu-
17559: Kotitalous on aivan viime aikoina jou- vonta kaikkialla pääsisi voimakkaaseen ke-
17560: tunut erikoisen huomion kohteeksi. Kan- hitykseen, olisi tärkeätä, että eduskunta
17561: sanravitsemuskomitean tutkimus toteaa, myöntäisi määrärahan käytettäväksi kun-
17562: että kansan huonoon ravitsemustilaan ei nallisen kotitalousneuvonnan tukemiseksi.
17563: vaikuta ainoastaan köyhyys, vaan myöskin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17564: tietämättömyys ravinnon vaikutuksesta ter-
17565: veydentilaan ja taitamattomuus kodin hoi- että Eduskunta ottaisi vuoden
17566: dossa ja ruuan valmistuksessa. Ja tämä 1938 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
17567: taitamattomuus on yhtä yleistä kaupun- XV luvun 4 momentille 100,000 mar-
17568: geissa, kauppalaissa ja taajaväkisissä yh- kan määrärahan käytettäväksi kun-
17569: dyskunnissa kuin maaseudullakin sillä suu- nallisen kotitalousneuvonnan avusta-
17570: rm osa perheenäitejä on kokonaan jäänyt miseksi.
17571:
17572: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
17573:
17574: Miina Sillanpää. Elsa Metsäranta.
17575: Anni Huotari. Kaisa Hiilelä.
17576: Aino Malkamäki. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
17577: Alpo Lumme. Mandi Hannula.
17578: Hilma Koivulahti-Lehto. Helena Syrjälä.
17579: Kyllikki Pohjala.
17580: 454
17581:
17582: IV,ss.- Rah. al. N:o 67.
17583:
17584:
17585:
17586:
17587: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden koti-
17588: talousneuvojien palkkojen parantamiseksi.
17589:
17590:
17591: E d u s k u n n a ll e.
17592:
17593: Ei voi olla muuta kuin yksi mielipide syviin riv,eihin kohdistuva kotitaloudellinen
17594: siitä, ,ett'ä tehoisa kotitalousneuvonta on valistustyö, mikä sie1lä, missä on saatu edes
17595: hyödyllistä koko kansakunnan ·elämää sil- alkuunsa 'varoja omatoimisuuden ja avus-
17596: mälläpitllien. Erityisesti on kotitaloudelli- tusten turvin kokoon, on välttämättömyy-
17597: nen valistustyö tärkeätä maaseudun talou- den pakosta johtanut myös varsinaisen •am-
17598: dellisesti heikoimman väestöosan keskuu- mattihenlkilön, kotitalousneuvojan palikkaa-
17599: dessa, jonka asunto-, ruokatalous-, vaat.e- miseen. Neuvojan jatkuva toimessapitämi-
17600: tustalous-, terveydenhoito- ja lastenhoito- nen omin voimin on kuitenkin useille pai-
17601: olot y. m. kaipaavat parantamista ja te- kallisille maamiesseuroille ja naisosastoille
17602: hostamista, jotta tämän vähävaraisimman ylivoimaista, etenkin vähäväkisillä syrjä-
17603: kansanosan - maataloustyöv'äki, palstavil- seuduilla, jotka kipeimmin neuvojaa tarvit-
17604: jelijät, asutustilalliset y. m. - elämänehdot sisivat, jopa suorastaan mahdoton. Kun
17605: saadaan paranemaan ja hyvinvointi lisään- maassamme v. 1935 lopussa oli 1,298 suo-
17606: tymään. Neuvonnan avulla kehitetään niin menkielistä maamiesseura:a ja 544 niiden
17607: elintarvikkeiden tuotantoa kuin tämän tuo- yhteydessä toimivaa naisosastoa, oli näillä
17608: tannon taloudellista valmistusta ja !käyttöä. palka:ttuna yhteensä vain 182 kotitalous-
17609: Kun maamme asema on v·a:aranalainen, kun neuvojaa, mikä luku tarpeeseen nähden on
17610: Suomen kansasta riippumattomat syyt voi- liian pieni.
17611: vat aiheuttaa m. m. sodan syttymisen, jo- Paikallista kotitalousneuvontaa heikentää
17612: hon myöskin kansamme vasten tahtoaan vielä lisäksi se, että neuvojista on vain
17613: voidaan sekoittaa, on luonnollisesti jo rau- murto-osa kokovuotisia. Esim. edellämaini-
17614: han .a;ikana tätäkin m3:hdollisuutta silmällä- tun 182 neuvojan keskimääräinen palkkaus-
17615: pitäen tehtävä kaikki, mikä tehtävissä on, aika oli vain 7.4 kk. vuodessa ja ainoas-
17616: jotta kans,an ravitseminen sodan tai vaik- taan 20-30 oli edellämainitusta neuvoja-
17617: kapa vain saarron aikanakin olisi turvattu. määrästä kokovuotisia. Se, että varo-
17618: Tässä kansakunnan elintarvikkeilla varus- jen niukkuus pakoittaa paikalliset yhty-
17619: tamisessa on neuvonnalla ja erityisesti mät palkkaamaan kotitalousneuvojansa
17620: myöskin kotitalousneuvonnalla erinomaisen vain osaksi vuotta, tuotta,a työlle suurta
17621: suuri merkitys. Tllimäkin näkökohta vel- haittaa: neuvojat siirtyvät alinomaa pai-
17622: voittaa valtiovaltaa käyttämään tähän tar- kasta toiseen, neuvontatyöltä tulee par-
17623: koitukseen varoja pal'jon enemmän kuin haana ohjauksellakin puuttumaan se jatku-
17624: nykyisin on asianlaita. vai:suus, jdlra vasta takaa kokemuksiin poh-
17625: Maatalousnaisten toiminnan kautta, joka jautuvan ja suunnitelmallisen työn suori-
17626: maanviljelysseuroissa on viime vuosina voi- tuksen, paras neuvoja-aines :siirtyy koko-
17627: mistunut, on rpyritty luomaan laaja, kansan vuotisen työn ja .paremman palkan hou-
17628: IV,ss. - Luosta.rinen y. m. 455
17629:
17630: lmtuksesta muille aloille j. n. e. Näiden 182 lijä:in siemen-, kotieläin- y. m. •avustukset,
17631: neuvojan palkkaus tietää nykyisen palk- jäävät täyttä tehoa vaille niin kauan ikuin
17632: kaustason mukaan n. 1 milj. markkaa,. jo- kotitalous ei pysty ~tarkoitusta vastaav·asti
17633: hon summaan valtio osallistuu paikallisneu- jalostamaan ja perheen hyväksi käyttä-
17634: vontaa varten talousarvioansa v. 1937 otta- mään hankittuja tuotteita. Etelä- ja lou-
17635: manaan 281,000 markalla. Vaikka ei py- nais-:Suomen maatalousväestöstä muodosta-
17636: rittäisikään 'kotitalousneuvoj·avoimaa ny- nee maataloustyövä:ki runsaasti puolet ja
17637: kyisestä lisäämään, tietaisi edellämainitun koko maassa on maatalloudessa toimivia
17638: 182 neuvojan palkkauksen järjestwminen palkkatyöläisiä yll 300,000 perheineen. Maa-
17639: kokovuotiseksi ja nykyisen keskimääräisen t·aloudelliseen perusneuvontaan osallistuvia
17640: 750 markan kuuik:ausipalkan korottaminen asutrustilalHsia on n. 6,000 ja palstavilje'li-
17641: 900 markaksi, mikä km,otus .on 'katsottava jäperheitä lähes 5,000 pääasiassa maan poh-
17642: koh tuu:lliselksi työn laatuun nähden, n. jois- ja itäosissa. Useimmissa talouksissa
17643: 950,000 markan suuruista lisämäärärahan luontoistu1ot muodostavat runsaimman osan
17644: tarvetta. Ja tämä toimenpide siirtäisi tä- näiden hrlmisien perheiden tu!loista. Tämä
17645: män ammattikunnan vallitsevasta kausi- kansanosa ei o1e edes riittävästi selvillä
17646: työttömyydestä kokovuotiseen työhön omalla niistä mahdollisuuksista, joita sillä luon-
17647: .ammattialallaan, johon se on valmistunut. toistulojen muodossa on toimeentulonsa pa-
17648: Samalla se huomattavasti tehostaisi itse rantamiseksi, jos se osaisi käyttää työvoi-
17649: neuvontatyötä siten, että nykyisen, pää- mansa näiden luontoisetujen 'hoitamiseen ja
17650: asiallisesti kesäaikaisen kasvitarhaneuvon- edelleen jalostamiseen. Kun näissä per-
17651: nan lisäksi voitaisiin suorittaa kotitalous- heissä kuluu ruokatalouteen 60 % kaiikista
17652: .ammatillista ohjausta myös talvipuolena tuloista, jopa y[ikin sen, ja vaatetustalou-
17653: vuotta, jolloin olisi tilaisuus kohdistaa neu- teen suuri osa tästä ylijääm"åstä, on selvää,
17654: vonta erityisesti asuntojen kunnostamiseen että •aivan perustava merkitys koko per-
17655: ja niiden terv<eydenhoidollisten epäkohtien heen toimeentulolle on siinä, miten nämä
17656: poistamiseen, 'kotien ruokatalouden kehittä- talouden puolet hoidetaan ja saavatko luon-
17657: miseen, vaatetustalouden hoitoon, kotien toistuotteet kotoisen jalostuksen kautta par-
17658: välttwmättömiin käsitöihin, lastenhoitoon haan käyttöarvonsa. Kotitalousneuvonta-
17659: y. m., jotka tärkeät neuvonnan puolet Jaa- työllä voidaan näissä kodeissa, missä am-
17660: vät lyhytaikaisessa neuvonnassa liian pie- mattitaito on alkeellinen ja taloudellisuu-
17661: nelle osalle. den ja suunnitelmallisuuden taju usein aivan
17662: Nykyinen kotitalousneuvojavoima ei 'kui- ke:hittymätön, aivan ratkaisevasti vaikuttaa
17663: tenkaan riitä tyydyttämään kasvavaa neu- niiden kehittämiseen omillaan toimeentule-
17664: vojatarvetta. Kotitaloudellinen neuvonta- viksi, mutta se vaatii menestyälkseen pitkä-
17665: ja valistustyö on erikoisesti viime vuo- aikaista, jatkuvaa kodeissakäyntiä ja pai-
17666: sina tärkeältä kohdin suunnattu m. m. kanpäällä tapahtuvaa ohjausta ja näinollen
17667: maataloustyöväen, asutustilallisten ja pals- myös runsaasti neuvojavoimia.
17668: taviljelijäin, siis yleensä maaseudun vähä- Kotitalousneuvojien lisäämisen tarV'e on-
17669: väkisimpien perheiden toimeentulon paran- kin viime vuosina käynyt yhä tuntuvam-
17670: tamiseen. Kotitalous muodostaa näissä ta- maksi. Enin tuntevat vähävaraiset syrjä-
17671: louksissa aivan ratkaisevan tekijän elämi- seudut avuttomuutensa tässä suhteessa. Jos
17672: sen tason kohottamisessa. Ja ne monet val- voitaisiin lisätä maanviljelysseurojen, maa-
17673: tiovallan tähänastiset vähäväkisten maaseu- miesseurojen ja niiden naisosastojen koti-
17674: tuperheiden tukemistoimenpiteet, kuten talousneuvojavoimia esim. 50 neuvojalla
17675: asutustilallisten perusneuvonta, palstavilje- hoitamaan kaikkein vä,hävaraisilnman maa-
17676:
17677: 58
17678: 456 IV,ss. - Kiotitalousneuvojat.
17679:
17680: seudun kansanosan kotitalousneuvontaa, tie- seensä ottanut .tarkoitusta varten vam
17681: täisi näiden palkikaus noin 540,000 markan 100,000 markan suuruisen maärärahan,
17682: suuruista menoerää. Kun täytynee edeil- jonka vudksi ja viitat'ell edelläesittämäänsä
17683: lyttää, että vähävaraiset seudut eivät oma- allekirjoittajat esittävä:t kunnioittaen,
17684: kohtai,sesti voi neuvojien rpa1kkaukseen suu-
17685: restikaan osallistua, vaatisi ajatuksen to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
17686: teuttaminen riittävää valtioV'allan suomaa tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XV
17687: tukea. Katsomme, ettå tämä vähävaraisim- luvun 4 momentin kohdalle 1,250,000
17688: piin kohdistuva neuvonta edellyttäisi markan suuruisen lisämäärärahan
17689: 400,000 markan suuruisen määrärahan ot- maanviljelys- ja talousseurojen sekä
17690: tamista tarkoitusta varten valtion talous- niiden jäsenmaamiesseurojen ja vii-
17691: arvioon. meksimainittujen naisosastojen käy-
17692: Näinollen tarvittaisiin esilläolevia ,tarkoi- tettäväksi niiden palveluksessa ole-
17693: tuksia varten - nykyisten kotitalousneu- vien kotitalousneuvojien toimien
17694: vojien toiminnan vakaannuttamiseen ja 50 saattamiseksi kokovuotisiksi sekä
17695: uuden neuvojan palikkaamiseen - Jisäva- palkkojen saattamiseksi nykyistä koh-
17696: roja yhteensä 1,350,000 markkaa. Halllitus tuullisemmiksi ja 50 uuden koti-
17697: on kuitenkin ensi vuoden talousarvioesityk- talousneuvo jan palkkaamiseksi.
17698:
17699: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
17700:
17701: Aino Luostarinen. Edv. Vaarama.
17702: M. 0. Lahtela. M. E. Harja.
17703: Kaarlo Hänninen. Vilho H. Kivioja.
17704: Eero Nurmesniemi. Viljami Kalliokoski.
17705: Artturi Leinonen. Yrjö R. Saarinen.
17706: J. Takala. Antti Meriläinen.
17707: Heikki Soininen. Juho Kaakinen.
17708: Kalle Kämäräinen. T. A. Janhonen.
17709: 457
17710:
17711: IV,s9. - Rah. al. N:o 68.
17712:
17713:
17714:
17715:
17716: Soini y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta koetoimintayhdis-
17717: tysten liiton valtionavun korottamista varten.
17718:
17719:
17720: E d u s k u n n a ll e.
17721:
17722: Karjataloutemme nopeaan kehittymiseen V. 1930 •••••• 0 ••••• 175,000: -
17723: on epäilemättä tarkastusyhdistystoiminnalla 1931 175,000: --
17724: "
17725: •••• 0 •••• 0 ••
17726:
17727:
17728:
17729:
17730: ollut ra.t:kaiseva osuutensa, varsinkin sen- 1932 67,000:-
17731: "
17732: •••••••• 0 •••
17733:
17734:
17735:
17736:
17737: tähden, että se toimintamuoto parhaiten on 1933 ............ 60,000:-
17738: voinut kiinnittää karjatalousväen huomioi- " 1934 120,000: --
17739: "
17740: 0 •••••••••••
17741:
17742:
17743:
17744:
17745: maan ne tekijät karjataloudessa, joista ta- 1935 ......... . . . 120,000: --
17746: loudellinen tulos on lähinnä riippuvainen. ,," 1936 • 0 ••••• • 0 ••• 130,000: -
17747: Vastaavanlaisen neuvontamuodon 1puute 1937 130,000:-
17748: "
17749: 0 •••••••••••
17750:
17751:
17752:
17753:
17754: kasvinviljelyspuolella on aivan viime aikoi-
17755: hin asti ollut toisaalta omiaan ihidastutta- Tämän vuoden määrärahasta jakaa koe-
17756: maan kasvinviljelyksemme yhtä nopeaa ke- toimintayhdistysten liitto 40: lle jäsenyh-
17757: hittymistä. distykselleen asistenttien palkkausavustuk-
17758: Tämän tähden on kasvinviljelysneuvon- siksi noin 115,000 markkaa ja loput valtion-
17759: nassakin täysi syy pyrkiä saamaan en- avusta kuluu yhdistysten toimintakerto-
17760: tistä tehokkaampi ote juuri niihin seikkoi- musten monistamiseen. Liitto on näinoller1
17761: hin, joista kannattava tuotanto riippuu. pakoitettu hankkimaan varat omaa toimin-
17762: Maamme koetoimintayihdistykset,. joiden kes- taa varten kokonaan lahjoituksina eikä mi-
17763: kuselimenä koetoimintayhdistysten liitto tään mahdollisuuksia toiminnan laajentami-
17764: on vuodesta 1927 lähtien toiminut, ovatkin, seen näytä olevan, ellei valtion avustusta
17765: kuten tunnettua koetoiminnan, sadontark- koroteta.
17766: kailun, maatutkimuksen y. m. toimintamuo- Kun sekä maataloushallitus että maata-
17767: tojen avulla kehittäneet työnsä maanviljeli- louden koetoiminnan keskusvaliokunta
17768: jöiden auttamiseksi tässä mielessä melko ovat puoltaneet Koetoimintayhdistysten lii-
17769: suuria vaatimuksia vastaavaksi. Etenkin ton valtionavun korottamista ja myöskin
17770: sadontarkkailutyöllä on mitä suurin mer- maatalousseurojen keskusliiton edustaja-
17771: kitys ajateltaessa pätevän taloudellisen har- kokoukset ovat useampaan kertaan pitäneet
17772: kinnan aikaansaamista kas,vinviljelyksen sadontarfukailun yleistämistä erinomaisen
17773: alalla. tärkeänä ja ajankohtaisena ja kun pariihail-
17774: Valtion taholta on koetoimintayhdistys- laan lisäksi on hyviä mahdollisuuksia laa-
17775: ten ja liiton työtä tähän mennessä tuettu jentaa toimintaa hy,vä.ssä yhteisymmär-
17776: seuraavasti: ryksessä yleisneuvontajärjest,öjen ikanssa,
17777: saamme kunnioittaen ehdottaa,
17778: V. 1927
17779: " 1928 47,000:- että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
17780: " 1929 75,000:- tulo- .fa menoarvioon 75,000 markan
17781: 458 IV,s9. - Koetoiminnan tukeminen.
17782:
17783: määrär·ahan koetoimintayhdistyst-en avustuksiksi ja sadon tarkkailun
17784: liiton valtionavun korottamista var- yleistämiseen yhteistoiminnassa yleis-
17785: ten, joka summa käytettäisiin uusien neuvontajärjestöjen kanssa.
17786: sadontarkkailuasistenttien palkkaus-
17787:
17788: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1937.
17789:
17790: Kalle Soini. Jalmari Pilkama.
17791: Einari Karvetti. M. E. Harja.
17792: Viljami Kalliokoski. Toivo Horelli.
17793: 459
17794:
17795: IV,9o. - Rah. al. N:o 69.
17796:
17797:
17798:
17799: Venho y. m.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskirjan-
17800: pitotoiminnan avustamista varten.
17801:
17802: E d u s k u n n a 11 e.
17803:
17804: Maatalouskirjanpitotoiminta on maas- vänä ollutta määrärahaa onkin viime ai-
17805: samme vähitellen vuosien kuluessa kehitty- koina vuosittain korotettu, ei työn laajuu-
17806: nyt tärkeäksi työmuodoksi maatalouspoli- teen katsoen ole ollut määrärahoja siinä
17807: tiikan sekä maataloudellisen neuvonta- ja määrässä käytettävissä, että kaikkien nii-
17808: edistämistyön kannalta. Tarko:ituksenmu- den järjestöjen yhteyteen, joilla siihen olisi
17809: kaiselle maatalouspolitiikalle tukea ja poh- ollut mahdollisuuksia, olisi voitu perustaa
17810: jaa antavana on tämä työala alusta alkaen kirjanpitotoimistoja. Kuluvana vuonna on
17811: ollut ensiarvoisen tärkeä. Yleisen talous- käytettävissä, samoinkuin hallitus ensi
17812: pulan alkaessa rasittaa talouselämäämme ja vuodeksikin on esittänyt, 350,000 mark-
17813: varsinkin maatalouttamme, on maatalouden kaa ja toimii tämän määrärahan tur-
17814: kirjanpitotoiminnassa koettu pyrkiä yhä vin nykyisin 13 eri kirjanpitotoimistoa, ja
17815: suuremmassa määrässä sellaisiin työmuotoi- 15 eri maatalousjärjestöä on voitu saada
17816: hin ja työtapoihin, jotka olisivat omiaan tämän työmuodon piiriin. Kuitenkin olisi
17817: edistämään kirjanpitotulosten hyväksikäyt- ensiarvoisen tärkeätä, että mikäli suinkin
17818: töä maataloudellisessa neuvonta- ja edistä- mahdollista, kaikki maatalousjärjestöt olisi
17819: mistyössä. Tässä tarkoituksessa on maa- saatava tasa-arvoiseen asemaan tähän neu-
17820: talousjärjestöjen yhteyteen erikoisen mää- vontatyölle perustavaa laatua olevaan työ-
17821: rärahan turvin perustettu kirjanpitotoimis- alaan nähden ja että varsinkin maan poh-
17822: toja ja tällä tavoin saatu maatalouskirjan- jois-, sisä- ja rajaseutujen maanviljelijät
17823: pitotoiminta entistä lähemmäksi järjestöjen ja laajat pienviljelijäpiirit saisivat kaiken
17824: taloudellista ohjaus- ja neuvontatyötä. Kun sen hyödyn, jonka maatalouskirjanpitotoi-
17825: nykyisin voidaan katsoa yksityiskohtaisen minta voi maatalousammatin harjoittajalle
17826: ja taloudellisiin tutkimuksiin tieteellisesti- antaa.
17827: kin täysin luotettavan kirjanpitomuodon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17828: saavuttaneen meidän oloihimme ja mahdol- nioittaen,
17829: lisuuksiimme katsoen riittävän laajuuden,
17830: n. 1,000 tutkimustilaa, on vuosi sitten että Eduskunta ottaisi vuoden
17831: pantu käyntiin erikoisia pienmaatalouksiin 1938 valtion tulo- ja menoarvioon
17832: ;ja vähemmän kehittyineisiin oloihin sovel- 11 Pl:n XV luvun 15 momentin koh-
17833: tuvia, mahdollisimman yksinkertaisia kir- dalle 40,000 markan lisämäärärahan
17834: janpitoja, jotka tekevät mahdolliseksi kir- maatalouskirjanpitotoiminnan avus-
17835: janpitotaidon ja harrastuksen leviämisen tamiseen erikoisesti maan taloudelli-
17836: entistä laajempiin ja eritoten pienviljelijä- sesti heikoimmilla alueilla ja pien-
17837: piireihin. Vaikka tarkotukseen käytettä- viljelijäin keskuudessa.
17838:
17839: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
17840:
17841: Viljo Venho. Juho Kaakinen. Akseli Brander.
17842: Toivo Ikonen. Matti Miikki. Väinö Kaasalainen.
17843: 460
17844:
17845: IV,9L - Rah. al. N:o 70.
17846:
17847:
17848:
17849:
17850: Kalliokoski y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
17851: maatalouskerhotoiminnan edistämistä varten.
17852:
17853: E d u s k u n n a ll e.
17854:
17855: Se määrärahalisäys, Smk. 200,000: -, sellaisia palkkaetuja kuin maataloudelliset
17856: minkä hallitus esittää talousarvioesitykses- seurat. Ja jos maatalouskerholiitto mielisi
17857: sään myönnettäväksi maatalouskerhotyöhön pitää hyvät kerhoneuvojansa - m. m. so-
17858: vuonna 1938 osoittaa kylläkin, että halli- kerijuurikkaan, sikurijuuren ja sipulin vil-
17859: tus on suhtautunut myötämielisesti maa- jelyksestä ja kauppaan toimittamisesta huo-
17860: talouskerhotoimintaan. Mutta ikävä kyllä lehtivat neuvojansa - olisi sen tuntuvasti
17861: ei tämä määrärahalisäys ole riittävän suuri. lisättävä v. 1938 näille paikallisille kerho-
17862: Sen turvin ei matalouskerhotyömme voi py- elimille myöntämiään avustuksia. Yksis-
17863: syä edes nykyisellään puhumattakaan, että tään mieskerhoneuvojain vaatimattomatkin
17864: se pääsisi kehittymään. palkkauslisäykset aiheuttaisivat Smk:n
17865: Hallitus on aivan oikein todennut, että 400,000:- lisämenot. Tämä on kuitenkin
17866: maatalousneuvojain palkkaus on varsin esitetyn maatalousker homäärärahalisäyksen
17867: alhainen ja ettei se mitenkään vastaa puitteissa mahdotonta, sillä se edellyttäisi
17868: niitä kuluja, mitä neuvojien on uhrattava osan jo ennestään pienien avustusten pie-
17869: valmistuakseen toimeensa. Tätä silmällä- nentämistä tai niiden kokonaan lakkautta-
17870: pitäen se onkin ottanut talousarvioesityk- mista. Kumpainenkin toimenpide olisi erit-
17871: seensä maataloudellisten seurain yleisiin täin turmiollinen nuorten maatalouskerho-
17872: kustannuksiin 800,000 markan lisäyksen neuvonnalle, sillä kun kerhotoiminta juuri
17873: palkkain parantamiseksi. Toimenpide on on monella paikkakunnalla saatu alulle
17874: erittäin kannatettava, mutta rajoittamalla tyrehtyisi se kokonaan, jos valtiolta tuleva
17875: sen koskemaan vain maataloudellisia seu- avustus lakkautettaisiin tai jos sitä vähen-
17876: roja - maatalousseurojen keskusliiton nettäisiin kerhotyön kehittyessä. Niinikään
17877: alaisia - aiheutetaan m. m. maatalousker- on mahdotonta ajatella, että paikalliset
17878: honeuvonnalle erittäin haitallisia häiriöitä. kerhotoimielimet jaksaisivat hankkia kerho-
17879: Maatalouskerholiiton avustamilla kerho- neuvontaansa entistä enemmän avustuksia,
17880: toimielimillä, v. 1937 310: llä, on sellaisia sillä ne hankkivat jo nyt yli 62% tarvitta-
17881: neuvojia, jotka tekevät yksistään kerho- vista neuvontakustannuksista.
17882: työtä ja jotka eivät siis pääse osalliseksi Esitettyä maatalouskerhojen määräraha-
17883: edellämainitusta palkkausmäärärahasta, lisäystä arvosteltaessa on niinkään otettava
17884: noin 250. Heistä on miesneuvojia 105 huomioon maatalouskerhoneuvonnan erikoi-
17885: ja kokovuotisia kerhoneuvojia 120. Halli- suus. Neuvonta kohdistuu nuoriin, tule-
17886: tuksen palkkausmäärärahalisäys, jos se tu- viin isäntiin ja emäntiin, joiden maatalou-
17887: lee hyväksytyksi, aiheuttaa kuitenkin sen, dellisen innostuksen herättäminen on tär-
17888: että maatalouskerholiitto tulee v. 1938 me- keää samalla, kun myös huolehditaan siitä,
17889: nettämään parhaat erikoiskouluttamansa että tällä neuvonnalla saadaan aikaan yksi-
17890: neuvojat, koskei se pysty varaamaan heille t:vistaloudellista hyötyä kerholaisille ja hei-
17891: IV,91, - Kalliokoski y. m. 461
17892:
17893: dän kodeilleen. Siksi täytyykin maatalous- Edellä olevan perusteella kunnioitaen eh-
17894: kerhoneuvonnan olla monipuolista ja eri- dotamme,
17895: koistunutta. Se edellyttää kuitenkin, että että Eduskunta korottaisi hallituk-
17896: kerhoneuvojat ovat alaansa innostuneita, sen esityksessä vuoden 1938 tulo- ja
17897: siihen monipuolisesti perehtyneitä, siis menoarvioksi maatalouskerhotoimin-
17898: mahdollisimman päteviä paitsi ammatilli- nan tukemiseksi ehdotetun määrära-
17899: sesti myös opetuksellisesti, ja siinä useam- han 600,000 markalla eli 3,300,000
17900: man vuoden toimivia. markan suuruiseksi.
17901:
17902: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1937.
17903:
17904: Viljami Kalliokoski. Juho Kaakinen.
17905: Einari Karvetti. Vilho Vallas.
17906: 462
17907:
17908: IV,92.- Rah. al. N:o 71.
17909:
17910:
17911:
17912:
17913: E. Jokinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen puu-
17914: tarhaviljelijäin liitolle hedelmäpakkaamaitten perusta-
17915: mista varten.
17916:
17917:
17918: E d u s k u n n a 11 e.
17919:
17920: Kolmen viime vuoden aikana on maas- Meillä ei ole käytettävissämme tilasto-
17921: samme jossain määrin harjoitettu kauppaa numeroita, jotka osoittaisivat kuinka suu-
17922: kotimaisilla omenilla standardipakkauksissa. ren osan pienet, alle 2,000 kg. omenoita
17923: Maassamme toimivat tukkuhedelmäkaup- tuottavat hedehnätarhat muodostavat maan
17924: piaat ja muut tukkuliikkeet ovat esiinty- hedelmätarhojen koko määrästä ja kuinka
17925: neet omenien tukkuostajina, jolloin he suuri olisi niiltä saatava markkinakelpoinen
17926: useimmissa tapauksissa ovat itse henkilö- sato yhteensä. Käytettävissä olevien tieto-
17927: kuntansa avulla luokitelleet ja pakanneet jen perusteella voimme kuitenkin arvioida
17928: viljelijän korjaaman sadon ja lähettäneet niiden antaman sadon n. 70-80 %: ksi
17929: sen kauppaan tavallista vähittäiskauppias- maan koko omenasadosta. Kun lisäksi ote-
17930: tietä. Tässä toiminnassa saavutettu koke- taan huomioon, että kyseeiliset hedemätar-
17931: mus on osoittanut, että tukkuostajien on ol- hat ovat useinkin perustetut pienviljehnille
17932: lut pakko kohdistaa ostonsa melkeinpä poik- tärkeiksi sivutulolähteiksi, olisi yksityis- ja
17933: keuksetta vain sellaisiin hedelmätarhoihin, kansantaloudellisesti mitä tärkeintä ryhtyä
17934: joissa kauppakelpoisia omenoita on ollut toimenpiteisiin juuri tällaisilta viljelmiltä
17935: tarjolla vähintäin 2,000 kg. muodostuvan sadon kauppaan saattami-
17936: Yllämainittua kilomäärää pienempien he· seksi.
17937: delmätarhojen satoja ei tukkuostajien ole Tällaisissa tapauksissa olisi pyrittävä
17938: kannattanut ostaa, minkä vuoksi niiden aikaansaamaan hedelmäpakkaamoita seu-
17939: markkinoille tulo on jäänyt useinkin sat- duille, joissa yleisesti harjoitetaan omena-
17940: tuman varaan tai sitten - mikä on hyvin viljelyä. Näihin pakkaamoihin, joiden tu-
17941: tavallista - on ne myyty toreilla varsin lisi olla viljelijöitten hallitsemia, voisivat
17942: alkeellisessa asussa luokittelemattomina ja tällöin viljelijät tuoda omenansa varsinai-
17943: aiheuttaneet täten ruuhkautumista, hinto- seen kauppakuntoon luokiteltaviksi ja pa-
17944: jen painumista ja yleensä häiriöitä koti- kattaviksi. Pakkaamoista saisivat tukku-
17945: maisilla omenamarkkinoilla. Viljelijät ei- ostajat silloin ostaa omenat yhdenmukai-
17946: vät vielä ole oppineet itse luokittelemaan sissa pakkauksissa ja suurissa erissä. Pak-
17947: ja pakkaamaan omenoitaan, eivätkä näin- kaamaitten yhteyteen järjestettäisiin sään-
17948: ollen ole voineet niitä tarjota kauppaan nöllisesti luokittelu- ja pakkauskurssit, joi-
17949: nykyisiä vaatimuksia vastaavassa asussa. hin osallistuisivat puutarhaneuvojat, vilje-
17950: Useimmissa tapauksissa ei viljelijöillä itsel- lijät ja tukkuostajien tai yleensä kauppiait-
17951: lään ole ollut tHaisuuttakaan luokitella ja ten asianomainen henkilökunta. Täten tu-
17952: pakata omenoitaan. lisivat yhdenmukaiset luokittelu- ja pak-
17953: IV,92. - l<"J • .Joikinen y. m. 463
17954:
17955: kausohjeet sekä viljelijä- että kauppias- jäin liitto perustanut pakkaamon tänä
17956: kunnassa tunnetuiksi ja saavutettaisiin ko- syksynä Turkuun ja ovat siitä jo tähän
17957: kemusta niiden soveltamisessa käytäntöön. mennessä saadut kokemukset myönteisiä ja
17958: Tässä esitetty pakkaamojärjestelmä ei osoittavat, että tällaisilla pakkaamoilla, jos
17959: toiminnan alkuvaiheissa edellytä erikoisia niitä olisi eri tahoilla maata, voidaan koti-
17960: tähän tarkoitukseen rakennettavia raken- maisten omenien ja muittenkin hedelmien
17961: nuksia, vaan järjestettäisiin pakkaamot markkinoimiskysymys ratkaista.
17962: muuten liikeyhteyksiin nähden johonkin so- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
17963: pivalla paikalla sijaitsevaan, ennestään ole- dotamme,
17964: vaan rakennukseen. Mikäli esiintyy mah-
17965: dollisuuksia, voidaan omenoita näissä myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
17966: varastoida. tulo- ja menoarvioon 150,000 markan
17967: Seutuja, joissa pakkaamoita välttämättä määrärahan Suomen puutarhaviljeli-
17968: tarvittaisiin ovat m. m. Turku, Lohja, Hä- jäin liitolle hedelmäpakkaamaitten
17969: meenlinna, Tampere, Lahti, Lappeenranta perustamista ja niiden toimintaa
17970: ja Karjalan kannas. Saadakseen kokemusta varten.
17971: tässä asiassa, on Suomen puutarhaviljeli-
17972:
17973: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
17974:
17975: Emil Jokinen. Ansh. Alestalo.
17976: J. Eri. Pilppula. Otto Marttila.
17977: Toivo Ikonen. Miina Sillanpää.
17978: Antti Kukkonen. Yrjö Helenius.
17979:
17980:
17981:
17982:
17983: 59
17984: 464
17985:
17986: IV,93.- Rah. al. N:o 72.
17987:
17988:
17989:
17990:
17991: Metsäranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen siir-
17992: tolapuutarhaliiton rakennuslainarahaston perustamiseksi.
17993:
17994:
17995: E d u s kun n a ll e.
17996:
17997: Kaupunkien ja .tehdasyhdyskuntien lähei- viljelijä monipuolisen sadon marJOJa, keit-
17998: syyteen levinnyt siirtolapuutarhaliike on tiökasveja ja jopa ihedelmiäkin. Yksipuoli-
17999: vnme vuosikymmenen kuluessa saanut seen ruokajärjestelmään saadaan tällä ta-
18000: entistä enemmän kannatusta. Uusia vilje- voin vaihtelua ja opitaan käyttämään tä-
18001: lysalueita on kaupunkien tai siirtolapuu- hän asti liian niukasti käytettyjä vihannek-
18002: tarhayhdistysten toimesta kunnostettu. Täl- sia ja keittiökasveja \I.'Uokataloudessa.
18003: laisia siirtolapuutarhaviljelijöitä on Bel- Vähäksi ei ole arvioitava myöskään siir-
18004: singin kaupungin ympäristössä tuhatkunta, toJapuutarhatoiminnan sosiaalista merki-
18005: Kumpulassa 264, Vallilassa 200, Herttua- tystä. Yhdessä :kunnostetaan siirtolapuu-
18006: niemessä 184, Talissa yli 200 viljelijää. tarha-aluetta, hankitaan työvälineitä, puu-
18007: Tampereella on kolme siirtolapuutarha- hataan urheilukenttiä ja kilpaillaan oman,
18008: aluetta, Hatanpään, Litukan sekä Nekalan pienen palstan tuottavaisuudesta ja kau-
18009: siirtolapuutarhat, joissa on yhteensä noin neudesta. Ensiarvoinen merkitys on kui-
18010: 700 viljelijää. Monissa muissa kaupun- tenkin annettava siirtoJapuutarhatoimin-
18011: geissa, kuten Viipurissa, Kotkassa, Turussa, nalle siinä mielessä, että se antaa mahdolli-
18012: Hämeenlinnassa, Lahdessa, Oulussa sekä suuden koko ·perheelle yhteiseen kesänviet-
18013: useissa taajaväkisissä tehdasyhdyskunnissa toon maalla, jota mahdollisuutta ei aina-
18014: on siirtolapuutarhaviljelysalueita, JOISsa kaan vähävaraisilla kaupunkilaisilla :muu-
18015: viljelijäin lukumäärä vaihtelee yli ja alle ten ole. Lapset, jotka mahdollisesti jou-
18016: sadan. Palstwviljelyksen viimeaikaisesta tuisivat eri paikkakunnille loma-ajakseen,
18017: kasvusta huolimatta ei meillä suhteellisesti, saavat siirtolapuuta11hassa, vanhempiensa
18018: väkilukuun katsoen, ole siirtolapuutarha- silmälläpidon alaisina, suorittaa virkistä-
18019: toiminta kehittynyt niinkuin esim. naapuri- vää ja hyödyllistä työtä. Yhteisillä uima-
18020: maassamme Ruotsissa ja erittäinkin Tans- rannoilla saadaan uida, urheifukentillä leik-
18021: kassa. Köpenhaminassa on palstaviljelijöi- kiä ja urheilla.
18022: den lukumäärä 16,000. Teollisuuden kasvaessa on pyrkimys kau-
18023: Mainittakoon tässä yhteydessä, että meillä punkien ummehtuneilta pihailta ulkoilmaan
18024: usein viljelijät väsyvät ja jättävät pals- ja kesäiseen luontoon tullut suuremmaksi.
18025: tansa sentähden, etteivät varattomina jaksa Niinpä ovat siirtolapuutarhatkin tulleet ki-
18026: kunnostaa 1palstaansa ja samanaikaisesti ra- peän tarpeen vaatimiksi. Kaupunkien hal-
18027: kentaa siirtolamajaa, mikä kuitenkin on linnoissa on käsitetty asia, sillä .useat !lmu-
18028: viljelystä aloitettaessa välttämätön. Palsta- pungit ovat luovuttaneet maa-alueita ja
18029: viljelijät, jotka vuodesta vuoteen viettävät kunnostaneet niitä (kuten esim. Helsin-
18030: kesän palstallaan, ovat tyytyväisiä aherruik- gissä). Siirtolapuutarhayhdistykset ovat
18031: sensa tuloksiin, sillä paitsi virkistystä., saa myös tehneet voitavansa. Siirtolapuutarha-
18032: IV,93. - Metsäranta y. m. 465
18033:
18034: viljelijät ovat tehdas- tai ikäsityöläisiä, den ostoa varten, olisi välttämätöntä saada
18035: alempipaikkaisia virkamiehiä ja heihin ver- jonkinlainen pohjarahasto, jotta mainitun-
18036: rattavia henkilöitä, joilla ei ole säästöjä, lainen rakennuslainatoiminta siirtolapuu-
18037: joten puutarhamajan rakentaminen muo- tarhaväen keskuudessa saataisiin alkuun.
18038: dostuu monelle vaikeaksi, koska tämän ra- Mitä rakennuslaina,rahaston hoitoon tulee,
18039: kennustoiminnan ja p.alstan kunnostamisen järjestetään se maata käsittävän Suomen
18040: pitää tapahtua rinnan kaupunkiasunnon siirtolapuutarhaliiton hallinnolle, joka on
18041: vuokramenojen ,ja muiden kustannusten tilivelvollinen liittokokoukselle ja toimii
18042: kanssa. Rakennustarpeiden hintojen nykyi- hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti ikartut-
18043: nen tuntuva nousu on tehnyt rakennustoi- taen r31hastoa seikä 'jakaen puolueettomasti
18044: minnan ,entistä vaikeammaksi. Paikalliset mahdollisuuksien mukaan halpakorkoisia
18045: yhdistykset ja koko maata käsittävä Suo- lainoja alaistensa siirtolapuutarhayhdistys-
18046: men siirtolapuutarhaliitto r. y. eivät ole ten välityksellä 1palstaviljelijöille.
18047: voineet omin voimin järjestää rakennuslai- Eaikkeen ylläolevaan viitaten rohke-
18048: narahastoa, joka olisi jo aikaisemminkin nemme kunnioittaen ehdottaa,
18049: ollut tarpeellinen. Mainittujen järjestöjen
18050: varat on tarvittu alan kasvatus- ja valistus- että Eduskunta ottaisi tulevan
18051: työhön. Kun liitolla nyt on aikomus pe- vuoden tulo- ja menoarvioon 100,000
18052: rustaa tällainen rahasto, josta paikallisten markkaa Suomen siirtolapuutarhalii-
18053: yhdistysten suosituksena, henkilökohtaisia ton r. y. rakennuslainarahaston pe-
18054: takuita vastaan, myönnettäisiin- liiton jäse- rustamiseksi.
18055: nille halpakol'koisia lainoja rakennustarpei-
18056:
18057: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1937.
18058:
18059: Elsa Metsäranta. Yrjö Räisänen.
18060: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Otto Toivonen.
18061: Anni Huotari. Urho Kulovaara.
18062: Kaisa Hiilelä. T. A. Jauhonen.
18063: Hilma Koivulahti-Lehto. Miina Sillanpää.
18064: P. Salmenoja. Alpo Lumme.
18065: 0. Peltonen. Karl J. Wenman.
18066: Vilho Vallas. Aino Malkamäki.
18067: Kaino W. Oksanen. A. A. Lastu.
18068: A. A. Lintulahti. Aug. Syrjänen.
18069: 466
18070:
18071: IV,94. - Rah. al. N:o 73.
18072:
18073:
18074:
18075:
18076: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen koti- ja
18077: pienteollisuuden vientiliitolle kotiteollisuustuotteiden
18078: näytekokoelman perustamista ja hoitamista varten.
18079:
18080:
18081: E d u s k u n n a 11 e.
18082:
18083: Vaikka maassamme vuosittain uhrataan- vat kauppaan ja sitä olisi jatkuvasti täy-
18084: kin varoja kotiteollisuuden opetukseen, ei dennettävä markkinain vaatimusten mu-
18085: toistaiseksi ole juuri lainkaan kiinnitetty kaan.
18086: huomiota kotiteollisuusalan kaupalliseen Kotiteollisuuden harjoittajat saisivat
18087: puoleen, joka on yhtä välttämätön puoli näytekokoelman hoitajan toimesta ensi-
18088: asiassa, sillä onhan kotiteollisuus tärkeä luokkaista havaintoaineistoa käyttäen suo-
18089: ansiolähde maaseudun pieneläjäväestölle. ranaista ammattiopetusta valmisteittensa
18090: Kotiteollisuuden harjoittajat tarvitsevat kehittämiseksi sekä työn että mallien suh-
18091: opastusta senkin jälkeen kun ovat päättä- teen entistä myyntikelpoisemmiksi sekä
18092: neet kotiteollisuuskoulunsa, jotta osaisivat koti- että ulkomaisia markkinoita silmällä
18093: valmistaa sellaisia tuotteita, joita markki- pitäen.
18094: noilla kulloinkin kysytään. Tämä opastus Näytekokoelman merkitys ei rajoittuisi
18095: tapahtuisi parhaiten sellaisen keskuksen yksistään siihen, että se palvelisi maan koti-
18096: kautta, joka aina on elävässä kosketuksessa teollisuuden harjoittajia sopivien mallien
18097: kaupan kanssa; tällainen elin on Suomen hankinnassa, vaan se tulisi olemaan myös
18098: koti- ja pienteollisuuden vientiliitto. Liitto ensiluokkaisen tärkeä ulkomailta saapuvia
18099: voisi järjestää tämän opastuksen samalla ostajia opastettaessa, he kun yhdessä pai-
18100: tavalla kuin on järjestetty muissakin maissa, kassa voisivat tutustua kaikkeen siihen,
18101: nim. erityisen näytekokoelman välityksellä. mitä maamme kotiteollisuus voi tarjota.
18102: Tällaista mallinäyttelyä on maamme koti- Näytekokelma olisi ensiluokkaisen tärkeä
18103: teollisuuspiireissä jo pitemmän aikaa kai- myöskin järjestettäessä Suomen osanottoa
18104: vattu ja tämä tarve on käynyt yhä ilmei- kansainvälisiin näyttelyihin. Asiain nykyi-
18105: semmäksi, kun kotiteollisuuden tuotteille on sellään ollen on nimittäin osoittautunut
18106: alettu määrätietoisesti etsiä myöskin ulko- varsin hankalaksi saada kotiteollisuustuot-
18107: maisia markkinoita. Sen avulla voitaisiin teita kootuksi yhtenäiseksi kokoelmaksi,
18108: kotiteollisuuden harjoittajille osoittaa, mitä joka antaisi riittävän selvän kuvan maini-
18109: vaatimuksia heidän tuotteittensa on laadun, nitun teollisuuden tasos.ta maassamme.
18110: muodon ja valmistukseen käytettävän Pysyväisestä näytekokoelmasta sitävastoin
18111: raaka-aineen puolesta täytettävä, jotta ne olisi helppo eroittaa ulkomaisiin näyttelyi-
18112: olisivat kelvollista markkinatavaraa. hin kulloinkin luovutettavaksi parhaat ja
18113: Näytekokoelmaan olisi etupäässä kerät- eri aloja kuvaavimmat esineet.
18114: tävä sellaisia kansanomaisia tuotteita, jotka Kustannukset edelläestetyn näytekokoel-
18115: joko sinänsä: tai pienin muutoksin kelpaa- man hankkimisesta nousisivat noin 40,000
18116: IV,94, - Pohjala y. m. 467
18117:
18118: markkaan ja vuotuiset kokoelman täyden- markan määrärahan Suomen koti- ja
18119: tämis- ja uusimis- sekä hoitokustannukset pienteollisuuden vientiliitolle koti-
18120: noin 60,000 markkaan. teollisuustuotteiden näytekokoelman
18121: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, perustamista ja hoitamista varten
18122: kotiteollisuuden kaupallisen puolen
18123: että Eduskunta ottaisi ensi vuo- edistämiseksi.
18124: den tulo- ja menoarvioon 100,000
18125:
18126: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1937.
18127:
18128: Kyllikki Pohjala. Toivo Horelli.
18129: Tilda Löthman-Koponen. Miina Sillanpää.
18130: L. 0. Hirvensalo. Kaino W. Oksanen.
18131: Edv. Vaarama. Toivo Ikonen.
18132: Mandi Hannula. Viljo Venho.
18133: Väinö Kaasalainen.
18134: 468
18135:
18136: IV,95. - Rah. al. N:o 74.
18137:
18138:
18139:
18140:
18141: Leppälä y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
18142: viljelys- ja talousseurojen käytettäväksi maaseudun ra-
18143: kennustoiminnan edistämiseksi.
18144:
18145:
18146: E d u s k u n n a 11 e.
18147:
18148: Suomalaisessa maataloudessa muodostaa kennusten roloude1li.seen käyttöön, työn
18149: rakennuspääoma suuren osan maatalouteen säästöön niiden j®apäiväisessä käytössä.
18150: sidotuista pääomista. Maataloushallituksen Vakavan huomion noihin seilkkoihin kiin-
18151: johtaman maatalouden kannattavaisuustut- ni:ttäminen ja suunnitelmatoiminnan tältä
18152: 'kimuskirjanpidon mukaan on rakennus- alalla kehittäminen on kailk:kein tärkeimpiä
18153: pääoma pientiloilla n. 6,500 mk. pelto-ha tehtäviä maata1ouden ·edistämistyössä py-
18154: kohden ja n. 50% aktiivipääomista, pienem- rittäessä maa!talouden kannattavaisuutta
18155: millä keSkiviljelmillä n. 5,000 mk. pelto-ha parantamaan.
18156: kohden ja n. 45 % aktiivipääomista sekä Maaseudun asunto~oloissa on todettu il-
18157: kaikilla tiloilla keskimäärin n. 4,500 mk. menevän suuria heikkouksia. Nimenomaan
18158: pelto-ha kohden ja n. 40 % aktiivipää- vähäväkisimmän maaseudun väestön asun-
18159: omista. Tämän raskaan maatalouttamme to-oloissa nämä puutteellisuudet on todettu
18160: painavan rpainolastin keventämistä olisi suuriksi. Viitattakoon tässä siihen asunto-
18161: kaikin ilminoin edistettävä. Sitäkin tietä olojen tutkimukseen, joka viime talvena
18162: dlisi pyrittävä lisäämään maatalouden kan- maatalousseurojen keskusliitossa maanvil-
18163: nattavaisuuden edellytyksiä. Joskin poh- jelys- ja talousseurojen neuvojien avustuk-
18164: joirnen ilman:a1amme asettaa ralk:ennuksil- sella suoritettiin. Tutkimuksen alaisena oli
18165: lemme suuremmat vaatimukset kuin lämpi- 3,680 valtion avustamaan palstaviljelystoi-
18166: mämpien maiden ilmasto, on kuitenkin ai- mintaan osallistuvan vähäväkisen perheen
18167: van varmaa, että tarkoituksenmukaisia ra- asuntoa, joista suurin osa sijaitsee Oulun.
18168: kennuksia vo~daan oloissamme rakentaa ny- Kuopion, Mikkelin, Vaasan ja Viipurin
18169: kyistä taloudellisemmin. Nimenomaan juuri lääneissä. Näistä asunnoista 76.6 % oli liian
18170: taLoudellinen rakentaminen ·olisi saatava ahtaita asianomai•sten lapsiril&a~den per-
18171: yleiseksi. Ei riitä, että jotkut sadat ja heiden asunnoiksi (perheillä oli keskimää-
18172: muutamat tuhJannet rakentavat halvalla, rin 6-7 la:sta) . Rakennusten yleiskunto
18173: vaan on saatava kymmenettuhannet, kaik!ki oli huono 35.9 %: ]la j.a latt~a huono
18174: maataloudenharjoitajat, niin tekemään. 30.7 %: lla. Erpätyydyttäviksi osoittautui
18175: Erityisesti on tämä elinehto pientilojen me- näistä asunnoista kylmyyden, kosteuden ja
18176: nestylk:selliselle hoiddlle. Maatalouden ra- vetoisuuden puolesta 61.7 %, suorastaan
18177: kennustoiminnassa on välttämättä saatava kylmiksi 25.6 %. Lä:mpimiä ruokasäiEöitä
18178: taloudelliset näkökohdat etualalle, niin olå vain 6.4 % : lla, kylmiä 59. s % : lla ja
18179: asunto- kuin trulousrakennusten korjaami- vaatesäiliöitä vain 35.4 %: Ua. Luvut osoit-
18180: sessa kuin uusien rakentamisessa samalla tavat, ·että maaseudun väh'ävälkisten •asunto-
18181: kun on kiinnitettävä huomiota samojen ra- oloissa tarvitaan nopeita korjauksia. Hal-
18182: IV,95. - Leppälä y. m. 469
18183:
18184: litus onkin ottanut ensi vuoden talousarvio- tävä siihen, että ammattimies suunnittelisi
18185: esitykseensä (14 Pl. XIX l. mom. 1) joka:isen rakennettavan uuden rakennuksen
18186: 12,000,000 markan suuruisen määrärahan ja valmistaisi suunnitelman ainakin perus-
18187: maaseudun asunto-olojen parantamiseen teellisempia korjauksia varten. Tämä ei
18188: käytettäväksi. Mutta jotta nwmä varat voi- kuitenkaan ole mahdolllista ilman rakennus-
18189: taisiin ma:hdollisimmari tarkoituksenmukai- alan neuvojaKunnan lisäåmistä. Olisi var-
18190: sesti käyttää ja jotta se suunnitelmatyö, maan yleisedun mukaista, että saataisiin
18191: joka tarvit•aan maaseudun vähäväkisten jokaiselle maanviljelysseuraLle erity,inen ra-
18192: asunto-olojen korjaamisessa, tulisi ma:hdol- kennustoimisto, jossa olisi useampia raJken-
18193: lisimman hyvin suoritetuksi, :tarvitaan pä- nusalan neuvoji~a ja piirtäjiä. On pidettävä
18194: teviä, asiantuntevia suunnittelijoita. luonnollisena, että juuri nämä seurat, jotka
18195: Allekirjoittajat ovat snna VJakaumuk- maatalouden muunkin neuv•onta- ja suun-
18196: sessa, että niin hyvin maatalouden raken- nitelmatyön pääasiassa hoitavat, myöskin
18197: nustoiminnan kehittämisessä mahdollisim- ovat soveiLiaimmat ja pätevimmät taloudel-
18198: man taloudelliseksi ja tarkoituksenmukai- lisesti niin tärkeän rakennusalan neuvon-
18199: seksi kuin myöskin maaseudun vähäväkis- nan hoitamaan. Kun näiden seurojen ra-
18200: ten i!Sunto-olojen uusimisessa on yleisedun kennusalan neuvojat ovat alituisessa koske-
18201: mukaista käyttää maanviljelys- ja talous- tuksessa seurojen muiden neuvojavoimien,
18202: seurojen neuvojavoimia yleensä ja erityi- myöskin kotitwlouden neuvonnan kanssa,
18203: sesti näiden seurojen rakennusalan neuvon- seuraa tästä, että rakennusneuvojien suun-
18204: taa. nittelussa tulee kiinnitetyksi huomiota ra-
18205: Maanviljelys- ja twlousseurojen moni!puo- kennusten sij·oittamiseen ja sisustwmiseen
18206: liseen toimintaan on kuulunut ja edelleen niin, että niiden jokra;päiväinen 'käyttö tu-
18207: kuuluu myöskin maaseudun rakennustoi- lee mahdollisimman suuressa määrässä
18208: minnan edistäminen. Useimmi]la näistä seu- työtä säästäväksi. Mutta voidakseen riittä-
18209: roista on teolLisuuskoulun kurssin suorit- vän laajalla pohjana suorittaa tehtävänsä
18210: tanut raikennusneuvoja, eräillä rakennus- myöskin rakennusalan neuvonnassa, pitäisi
18211: toimisto. Maanviljelys- j•a talousseurojen seuroilla oNa riittävät työvoimat ja sitä
18212: vuotuisesti suunnittelemien uudisrakennus- varten riittävät varat.
18213: ja rakennust'en korjaussuunnitelmien kus- Maanviljelys- ja talousseurojen raken-
18214: tannusarviot nousevat 100-150 mrlj. mark- nusalan neuvojien pwlklk:au'kseen käytetään
18215: 'k:aan. V. 1935 oli maanviljelysseuroilla 24 osin maanviljelyksen edistämistä varten val-
18216: rakennusalan neuvojraa, joiden palkkauspäi- tiolta saatuja määrära:hoja, osin toimitus-
18217: vien luku oli 8,042. Toimituspalkkojen maksuista saatuja varoja. Kun mainitun
18218: luku oli 2,203. Nämä rakennusmesta- momentin määrärahoista es,im. tänä vuonna
18219: rit valmistivat m. m. piirustuksia uusia riittää maanviljelys- ja talousseuraa kohti
18220: rakennuksia varten 384, uusia kotieläin- keskimäärin vain n. 190,000 mk., V!aihdel-
18221: rakennuksia varten 624, uusia muita raken- len seuraa kohti 99,000 ja 291,000 markan
18222: nuksia varten 632, uusia yleisiä rakennuk- välirlä, ja kun tällä määrärahalla olisi pal-
18223: sia varten 236 ja 711 vanhojen rakennus- kattava maanvi,ljelys- ja maanviljelystalou-
18224: ten korjaussuunnitelmaa. Lisäksi levitet- den konsulentit, maatalousneuvojia, osal-
18225: tiin hyvin suuri määrä erityisesti pientilo- listuttava Kirjanpidonneuvojan j'a toisinaan
18226: jen mallirakennuspiirustuksia. si:hteerinikin palkkausmenoihin, hoidettava
18227: Niin huomattava kuin tämä toiminta on- ermms1a kilpailuja ja näyttelyjä, osin
18228: kin, on se kuitenkin tarpeeseen nähden avustettava paikallisia seuroja:kin neuvo-
18229: liian pientä. Olisi välttämättömästi pääs- jien palkkauksessa, on ilmeistä, että maan-
18230: 470 IV,9li. - }fuaseudiun rakennustoiminta.
18231:
18232: vHjelyksen edistämistä varten saadut varat tämän jälkeen nykyisistään vähentää, mikä
18233: (11 Pl. XIV 1. 2 mom.) eivät riitä. Seurat helpottaisi rakennusneuvonnan 'hyväksi-
18234: tarvitsevat välttämättä lisävaroja voidak- käyttöä pientiloilla, mihin käytettävissä ole-
18235: seen hoitaa rakennusneuvonnan alueeUaa;n vin keinoin olisi pyrittäväkin.
18236: maaseudun tarpeiden ja yleisedun vaati- Tiedossamme on, että a~an ammattivi-
18237: musten mukaan. Käsityksemme mukaan ra;sto, maataloushallitus, on ehdottanut
18238: olisi kunkin maanviljelys- ja talousseuran maanvi.ljelys- ja talousseurojen rakennus-
18239: saatava yleisistä varoista vähintään 30,000 toimintaa varten valtion ensi vuoden talous-
18240: markkaa :vakennusal•an neuvontaa varten, arvioon otettavaksi 660,000 markkaa.
18241: eli kun maanviljelys- ja talousseuroja on Edelläoleviin perusteluihin viitaten roh-
18242: 22, yhteensä 660,000 mk., jotta ne voisivat kenemme kunnioittaen ehdottaa,
18243: palkata tarpeellliset neuvoja- ja pii>rtäjä-
18244: voimat. Tämä summa ei luonnollisesti riit- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18245: täisi tämän alan toimihenikHöiden palkkoi- den 1938 tulo- ja menoarvioon 11
18246: hin ja matkoihin, vaan olisi seurojen edel- Pl. XV l. 3 momentille 660,000 mar-
18247: leen kannettava tehdyistä suunnitelmista kan suuruisen lisämäärärahan maan-
18248: toimitusmaksut, suuremmilta tiloilta enem- viljelys- ja talousseurojen käytettä-
18249: män, pientilallisilta vähemmän. On toden- väksi maaseudun rakennustoiminnan
18250: näköistä, että toimitusmaksuja voitaisiin edistämiseksi.
18251:
18252: Helsingissä syyskuun 7 p : nä 1937.
18253:
18254: Juhani Leppälä. Akseli Brander.
18255: Antti Junes. L. 0. Hirvensalo.
18256: Viljo Venho. Viljami Kalliokoski.
18257: Lauri Kaijalainen.
18258: 471
18259:
18260: IV,96. - Rah. al. N:o 75.
18261:
18262:
18263:
18264:
18265: Ikonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen kotiteolli-
18266: suusjärjestöjen keskusliiton toiminnan tukemiseksi.
18267:
18268:
18269: E d u s k u n n a ll e.
18270:
18271: Viime syksynä eduskunnalle tehdyssä jana. Kokemus on osoittanut, että koti-
18272: rahaasia-aloitteessa n: o 138 mainitaan jo teollisuutta edistävien järjestöjen harjoit-
18273: vuonna 1933 arvioidun kotien omiksi tama neuvontatyö antaakseen parhaan mah-
18274: tarpeiksi tehdyn kotiteollisuustyön arvo dollisen tuloksen tarvitsee avukseen keskus-
18275: 300,000,000 markaksi, kotiteollisuutena val- elimen, joka suunnittelee toimintamuodot,
18276: mistetun kauppatavaran vuosimyynnin auttaa työn organisoimisessa ja valvoo sen
18277: 100,000,000 markaksi ja kotiteollisuudesta suorittamista, toimittaa malleja eri alueilla
18278: viime vuosikymmenen aikana kehittyneen toimiville yksityisille kotiteollisuustyönteki-
18279: pienteollisuuden vuosimyynnin samoin jöille, järjestää koko maata käsittäviä kil-
18280: 100,000,000 markaksi. Tämän työalan tuo- pailuja ja palkkaa toimihenkilön, joka mat-
18281: tanto oli siis yhteensä 500,000,000 markkaa kustelee jäsenjärjestöjen luona neuvottele-
18282: vuosittain vuoden 1933 arvion mukaan. massa ja antamassa ohjeita kotiteollisuutta
18283: Tämän jälkeen on kotiteollisuus huomatta- koskevissa asioissa. Hyvien tulosten saa-
18284: vasti laajentunut, joten se nykyään hyödyt- vuttamiseksi neuvontatyössä onkin useim-
18285: tää maata vuosittain vieläkin suuremman mille järjestöille perustettu oma keskus-
18286: summan arvosta, varsinkin kun sille voi- liittonsa. Mainittakoon niistä esim. Maa-
18287: makkaan sysäyksen antaneet pulavuodet talousseurojen keskusliitto, Pienviljelijäin
18288: ovat ohi. Mutta kotiteollisuutemme tuotan- keskusliitto, Martaliitto, Osuuskassojen kes-
18289: non ja kysynnän kasvaessa sekä kotimaassa, kusliitto, Koti- ja pienteollisuuden vienti-
18290: -että turistitavarana ja muutenkin ulko- liitto j. n. e. Samasta syystä on perustettu
18291: maille vietäväksi, ei voida sanoa sen saman- vuonna 1934 Suomen kotiteollisuusjärjestö-
18292: aikaisesti kehittyneen laadultaan ja mal- jen keskusliitto. Mutta huolimatta siitä,
18293: leiltaan, vaan on se päinvastoin monessa että se, kuten edelliset, on koko maata kä-
18294: suhteessa huonontunut verrattaessa entis- sittävä kotiteollisuusväen järjestö, se ei
18295: aikaan valmistettuihin tuotteisiin. kuitenkaan vielä tähän mennessä ole saanut
18296: Hallitus on esittänyt tänäkin vuonna ko- mitään valtionapua toimintansa tukemi-
18297: titeollisuuden neuvontamäärärahoihin pie- seksi.
18298: nen lisäyksen. Täten on hallitus osoittanut Tarkoituksensa toteuttamiseksi Suomen
18299: pitävänsä tärkeänä kotiteollisuuden ylei- kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitto m. m.:
18300: sesti tunnustetun suuren merkityksen talou- 1) suorittaa maan hallituksen sille anta-
18301: dellisena sekä kulttuuritekijänä, suomalai- mat valvonta- y. m. tehtävät;
18302: sen hengen säilyttäjänä ja yleisen maun 2) antaa hallitukselle ja virastoille siltä
18303: kohottajana, kansaa valistavana ja kasvat- pyydettyjä lausuntoja sekä tekee niille esi-
18304: tavana tekijänä sekä työtilaisuuksien auta- tyksiä;
18305:
18306: 60
18307: 472 IV,n6, - Suomen kotiteol11Jsuusjärjestöjen keskusJiif,to.
18308:
18309: 3) tekee aloitteita käsityön ja kotiteolli- 11) valmistaa vuotuisia yleiskatsauksia
18310: suustalouden edistämiseksi ; jäsenyhtymiensä toiminnasta;
18311: 4) kokoontuu varsinmsnn edustajako- 12) ohjaa ja avustaa jäsenyhtymiensä
18312: kouksiin joka kolmas vuosi ja tarpeen mu- yhteistoimintaa.
18313: kaan ylimääräisiin kokouksiin; Suomen kotiteollisuusjärjestöjen keskus-
18314: 5) pitää palveluksessaan sihteerin, koti- liittoon kuuluu nykyään 29 jäsenjärjestöä.
18315: teollisuustalouden eri alojen erikoiskonsu- Näiden työn ohjaamisessa se ei ole voinut
18316: lentteja ja muita toimihenkilöitä sekä kut- ilman valtion avustusta toimia kyllin te-
18317: suu asiantuntijavaliokuntia; hokkaasti ja juuri tämän takia eivät koti-
18318: 6) järjestää kotiteollisuuspäiviä, koti- teollisuutemme työntekijät ole saaneet sel-
18319: teollisuusseurojen johto- ja toimihenkilöi- laista valistusta, että heidän tuotteensa vas-
18320: den neuvottelukokouksia, jäsenyhtymiensä taisivat sellaista teknillisesti ja taiteellisesti
18321: toimihenkilöiden neuvottelutilaisuuksia y. m. täysipitoista kotiteollisuutta, jota meidän
18322: kotiteollisuutta ja sen järjestötoimintaa sivistyskansana tulisi aikaansaada.
18323: edistäviä kokous- ja esitelmätilaisuuksia; Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
18324: 7) järjestää yhteistoiminnassa jäsenyh- nioittaen,
18325: tymiensä kanssa kilpailuja, näyttelyjä,
18326: kursseja ja retkeilyjä; että Eduskunta ottaisi vuoden
18327: 8) harjoittaa julkaisutoimintaa; 1938 valtion tulo- ja menoarvioon
18328: 9) kustantaa jäsentensä tarpeeksi malli- 11 Pl:n XV luvun 18 momentin
18329: sääntöjä, lomakkeita y. m. painotuotteita; kohdalle 100,000 markan määrärahan
18330: 10) jakaa mitaleja uskollisesta ja me- Suomen kotiteollisuusjärjestöjen kes-
18331: nestyksellisestä kotiteollisuustyöstä ; kusliiton toiminnan tukemiseksi.
18332:
18333: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
18334:
18335: Toivo Ikonen. Juho Kuittinen.
18336: Eemil Luukka. Akseli Brander.
18337: Viljo Venho. Eero Nurmesniemi.
18338: Kyllikki Pohjala. J. Takala.
18339: Mandi Hannula. Lauri Kaijalainen.
18340: Helena Syrjälä. Kusti Arhama.
18341: Arvo Pohjannoro. S. Salo.
18342: A. A. Lintulahti. Emil Jokinen.
18343: 473
18344:
18345: IV,D7. - Rah. al. N:o 76.
18346:
18347:
18348:
18349:
18350: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta erityisen asutus-
18351: rahaston perustamiseksi asutustoiminnan harjoittamista
18352: varten pulakausina.
18353:
18354: E d u s k u n n a ll e.
18355:
18356: Asutuskysymys on tärkeimpiä kysymyk- varten ja samalla olisi asutustoiminnan
18357: siä maassamme. V aitiovallan on kiinnitet- edistämisellä helpoitettu työttömyystilan-
18358: tävä siihen erikoista huomiota olkoonpa netta hyvin huomattavasti. Pulakauden ai-
18359: nousu- tai laskukausi. Mutta varsinkin pu- kana olisikin uusia asutustiloja perustet-
18360: lakautena se vaatii yhteiskunnalta huomat- tava ja rakennettava niin paljon, että val-
18361: tavia rahallisia uhrauksia. miita asutustiloja olisi myöskin nousukau-
18362: Kun pulakautena on kuitenkin paljon den varalle. Pulakautena tulisivat kaikki
18363: myöskin muita menoja, niin asutustarkoi- rakennuskustannukset huomattavasti hal-
18364: tuksiin ei silloin tahdo mitenkään liietä va- vemmiksi kuin nousukautena.
18365: roja, varsinkin kun valtion tulot tällöin Kun valtion rahatalous on nyt niin hyvä
18366: kansan maksukyvyn heikentymisen vuoksi kuin se on ja kun valtion tulot tänäkin
18367: vähenevät. Tämän vuoksi asutustoimintaa vuonna ovat huomattavasti ylittäneet ar-
18368: varten olisikin varattava varoja nousukau- vion ja saman suunnan voidaan olettaa jat-
18369: tena, jolloin valtion rahatalous ja kansan kuvan edelleen ensi vuonnakin ja kun ta-
18370: veronmaksukyky on paremmalla kannalla. loudellinen nousukausi tekisi mahdolliseksi
18371: Hallituksen esityksessä vuoden 1938 tulo- myöskin tulo- ja omaisuusveron korottami-
18372: ja menoarvioksi ehdotetaan tosin pula-ajan sen, niin pitäisi tätä edullista tilannetta
18373: varalle siirrettäväksi suhdannerahastoon käyttää hyväksi varojen varaamiseksi myös-
18374: 200 miljoonaa markkaa. Tästä rahastosta kin yllämainitsemaamme tarkoitukseen, asu-
18375: ei kuitenkaan voida välittömästi käyttää tusrahaston perustamiseksi.
18376: varoja asutustarkoituksiin, varsinkaan maan Edelläesitetyn perusteella ja viitaten
18377: ostamiseksi tilattomalle väestölle, jota var- vuoden 1936 valtiopäivillä tehdyn ed. Ry-
18378: ten määräraha on vuosittain otettava val- tingin y. m. toivomusaloitteen N: o 72 pe-
18379: tion talousarvioon. Niinpä olisikin tulo- ja rusteluihin, saamme kunnioittaen ehdottaa,
18380: menoarvion ulkopuolelle perustettava eri-
18381: koinen asutusrahasto, josta voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden
18382: pulakautena käyttää asutustoimintaan va- 1938 tulo- ja menoarvioon 50 mil-
18383: roja enemmän kuin talousarviossa vuo- joonan markan suu1·uisen määrära-
18384: sittain voidaan varata. Kuluneet pula- han käytettäväksi erityisen asutus-
18385: vuodet osoittivat, että tällaisella rahastolla rahaston perustamiseksi asutustoi-
18386: olisi voitu suuresti edistää asutustoimintaa, minnan harjoittamista varten pula-
18387: sillä silloin olisi maata ollut saatavissa hal- kausina.
18388: valla hinnalla myöskin vastaisia tarpeita
18389:
18390: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
18391:
18392: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
18393: 474
18394:
18395: IV,9s. - Rah. al. N:o 77.
18396:
18397:
18398:
18399:
18400: V. Annala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
18401: avustuksiksi ja lainoiksi maanparannustöitä varten.
18402:
18403:
18404: E d u s k u n n a ll e.
18405:
18406: Valtioneuvoston heinäkuun 4 p: nä 1935 summa on n. 54 miljoonaa, joten nyt jo
18407: valtion osanotosta maanparannustöiden kus- on olemassa selvyys siitä, että monien kym-
18408: tannuksiin vahvistamien ehtojen mukaan menien kuivatustöiden toteutuminen mää-
18409: tukee valtio maataloudellisia kuivatustöitä rärahojen puutteessa taas lykkääntyy. Huo-
18410: myöntämällä suoranaisia avustuksia ja hal- mattava tässä yhteydessä lisäksi on, ettei
18411: pakorkoisia kuoletuslainoja. Suoranaisena tuotakaan maanparannustöihin varattua vä-
18412: avustuksena myönnetään, työnjohto- ja työ- häistä summaa voida kokonaisuudessaan
18413: asekustannusten, jotka keskimäärin tekevät käyttää suoranaisiin työkustannuksiin, vaan
18414: n. 15 %, lisäksi varsinaisista työkustannuk- kuluu siitä huomattava osa työkoneiden ja
18415: sista osa, joka osakkaiden varallisuudesta muun työkaluston hankintaan ja kunnossa-
18416: ja hankkeen maantieteellisestä asemasta pitoon sekä palkkoihin ylimääräiselle insi-
18417: riippuen vaihtelee 0-65 %: iin. Yhteensä nööri- ja rakennusmestarikunnalle, jonka
18418: on avustuksen suuruus keskimäärin noin lukumäärä senkin jälkeen, vaikka hallituk-
18419: puolet kustannusarviosta. Loppuosa kus- sen esitys muutamien virkojen vakinaista-
18420: tannusarviosta myönnetään halpakorkoisena miseksi hyväksytään, nousee toiselle sadalle.
18421: kuoletuslainana, joka vuosittain takaisin Kun huomaamme, että suurin osa kui-
18422: peritään. vatusyritysten osakkaista on vähävaraisia
18423: Kaikkina viime vuosina ovat maanparan- pienviljelijöitä, joiden toimeentulolle on
18424: nustöihin varatut määrärahat olleet riittä- ensiarvoisen tärkeätä, että pinta-alaltaan
18425: mättömät, josta johtuen kymmenet erin- useinkin vähäiset pellot voidaan tarkoituk-
18426: omaisen tärkeät ja hyödylliset kuivatustyöt senmukaisesti kuivattaa ja kun muistamme,
18427: eri puolilla maata ovat vuosikausia joutu- että näistä töistä vuosittain 4-5 kuukau-
18428: neet odottamaan toteuttamisvuoroaan. Nu- den aikana toimeentulonsa saavien työmies-
18429: merotietoja asiasta on esitetty tämän vuo- ten lukumäärä on yli 10,000 niin havait-
18430: den valtiopäiville jätetyn toivomusaloitteen semme, mikä merkitys on sillä, että töiden
18431: N :o 47 perusteluissa, johon viittaamme. suoritus voidaan viivytyksettä ja järjestel-
18432: Hallituksen esityksessä vuoden 1938 tulo- mällisesti suorittaa.
18433: ja menoarvioksi ehdotetaan maanparannus- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
18434: töihin myönnettäväksi 11 Pl. X: 5 momen- nioittaen,
18435: tilta avustuksina 20 miljoonaa ja 19 Pl.
18436: II: 2 momentilta lainoina 11 miljoonaa eli että Eduskunta korottaisi ensi
18437: yhteensä siis 31 miljoonaa markkaa. Esi- vuoden tulo- ja menoarviossa val-
18438: tyksensä perusteluissa sivulla 299 myöntää tionavustuksiin maanparannustöiden
18439: hallitus itsekin, että valmiitten kuivatus- kustantamiseksi _11 Pl. X: 5 koh-
18440: suunnitelmien kustannusarvioiden loppu- dalla hallituksen esityksessä ehdote-
18441: IV,98. - V. Annala y. m. 475
18442:
18443: tun 20 miljoonan markan määrä- II: 2 kohdalla ehdotetun 11 milj.
18444: rahan 23 miljoonaan sekä samoin lai- markan määrärahan 15 miljoonaksi
18445: noiksi maanparannustöihin 19 Pl. markaksi.
18446:
18447: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1937.
18448:
18449: Vilho Annala. Yrjö R. Saarinen.
18450: Hilja Riipinen. Kaarlo Salovaara.
18451: Elias Simojoki. Iisakki Nikkola.
18452: Bruno A. Salmiala. Arvi Malmivaara.
18453: Pauli Tuorila. R. Ala-Kulju.
18454: K. A. Jussila. E. A. Tuomivaara.
18455: 476
18456:
18457: IV,99. - Rah. al. N:o 78.
18458:
18459:
18460:
18461:
18462: Janhonen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vil-
18463: jelyspalstatoimintaa varten.
18464:
18465:
18466: E d u s k u n n a ll e.
18467:
18468: Hallitus on ottanut 11 Pl. XV: 26 koh- lyspalstatoimintaa olisi saatava kaikkiin
18469: dalle vuoden 1938 talousarvioonsa viljelys- läänin kuntiin kohottamaan läänin vähä-
18470: palstatoimintaan entisen suuruisen määrä- väkisen väestön elintasoa.
18471: rahan 2 milj. mk. Tämä merkitsee itse Erikoista huomiota ansaitsee mieles-
18472: asiassa tänä vuonna tähän työhön käytet- tämme edellämainittu lapsiavustusviljelmä-
18473: tävänä olleeseen määrärahaan nähden mel- toiminta. Monet allekirjoittaneista ovat
18474: koista vähennystä. V aitioneuvosto myönsi olleet henkilökohtaisesti tilaisuudessa tutus-
18475: nimittäin viime keväänä viljelyspalstatoi- tumaan sen kohteina olleisiin perheisiin ja
18476: mintaan käytettäväksi siihen talousarviossa työn tuloksiin kuluneena kesänä. Tällöin
18477: otetun 2 milj. mk:n lisäksi 750,000 mk. olemme voineet todeta, kuten jo aikaisem-
18478: edellisen vuoden säästöstä. Kokonaissum- min viljelyspalstatoiminnan laajoista vil-
18479: masta saatiin valtioneuvoston päätöksen jelmämuodoista, että tämän työn kautta
18480: mukaisesti käyttää korkeintaan 925,000 mk. saavutetaan useita ilahduttavia tuloksia sen
18481: n. s. lapsiavustusviljelmien järjestämiseen kohteina olevissa perheissä. Tärkein on tie-
18482: kokonaan valtion varoilla erittäin lapsi- tenkin se, että nämä perheet, jotka liene-
18483: rikkaille perheille. Kun vasrinainen vil- vät maamme lapsirikkaimpia (onhan viime
18484: jelyspalstatoiminta, jonka kustannuksiin syksynä asuntotutkimuksessa mukana ol-
18485: myös kunnat osallistuvat, on saamiemme leilla 3,680 palstaviljelijäperheellä ollut
18486: tietojen mukaan laajentunut uusille alueil- 6.31 lasta keskimäärin perhettä kohden,
18487: lekin, on ilmeistä, että tästä siirtomäärä- joista tutkimushetkellä vielä kotona 4.39
18488: rahasta ei jää kuluvalta vuodelta läheskään lasta perhettä kohden), ovat saaneet huo-
18489: niin suurta säästöä kuin edelliseltä vuo- mattavan lisän tarvitsemiinsa tärkeimpiin
18490: delta tälle vuodelle. Näin ollen merkitsisi elintarvikkeisiin. Mutta erittäin tärkeäksi
18491: hallituksen tätä tarkoitusta varten talous- on myös katsottava se työn tulos, että tämän
18492: arvioon ottaman määrärahan sellaisenaan toiminnan yhteydessä perheen kaikkien jä-
18493: hyväksyminen tämän suurta hyötyä sekä senten ammattitaito on parantunut. Tämä
18494: kunnille että asianomaisille varattomille seikka on suuriarvoinen ennen kaikkea per-
18495: perheille tuottaneen sosialisen työmuodon heen vanhemmille, joilla on kannettavanaan
18496: taantumista nykyisestään. Tällöin on myös suuri taakka perheensä elatuksesta, mutta
18497: muistettava, että huoltotyön te~ijäin ja yhtä tärkeäksi se on katsottava myös per-
18498: muissa asiantuntevissa piireissä päinvastoin heen piirissä kasvavien nuorten kannalta,
18499: toivotaan tämän työn laajenevan uusiinkin jotka täten kiintyvät maatalouteen ja
18500: kuntiin. Niinpä ovat m. m. Mikkelissä elo- yleensä maaseutuelämään. Monesti voita-
18501: kuun lopulla pidetyt Suur-Savon maa- neen lisäksi miltei yhtä suuri arvo kuin
18502: kuntapäivät pitäneet suotavana, että vilje- aineellisille saavutuksille panna myöskin
18503: IV,99, - Jauhonen y. m. 477
18504:
18505: tämän toiminnan vaikutukselle viljelijä- perheet - ja tähän päämäärään paasemi-
18506: perheiden henkiseen asenteeseen. On to- seksi on osoitettava tarpeelliset varat.
18507: dettavissa, että usein näiden perheiden Kuluvana vuonna on tähän toiminnan
18508: vanhempien välinpitämättömyys ja lamautu- puoleen ollut käytettävissä vain vajaa mil-
18509: neisuus ovat tämän työn yhteydessä muut- joona markkaa. Jos avustus arvioidaan
18510: tuneet yritteliäisyydeksi ja oman avun ha- neuvontakorvauksineen 1,000-1,500 mk:ksi
18511: lun heräämiseksi sen jälkeen, kun elämisen perhettä kohden vuodessa, joka vastaa vain
18512: aineellinen varmuus on saatu työn tulosten yhden lapsen lapsiavustusta valtion virkai-
18513: kautta jossain määrin taatuksi. lijoilla, on tänä vuonna tämän tuen voinut
18514: V aitiovalta on useissa eri muodoissa saada vain 700-800 perhettä. Näillä per-
18515: viime aikoina kiinnittänyt huomiota varat- heillä on pitänyt olla huollettavanaan vä-
18516: tomimman ja erikoisesti lapsirikkaan väes- hintään 6 alle 16-vuotiasta lasta. On epäile-
18517: tönosan asemaan. Niinpä eduskunta lausui mättä myöhemmin syytä alentaa tuota vaa-
18518: kansanedustaja J anhosen toivomusaloitteen dittua lapsimäärää nykyisestään, mutta
18519: N: o 73 johdosta marraskuun 26 p: nä 1935 nykyisenkin lapsimääräperusteen säilyttäen
18520: m. m. seuraavaa: ,Eduskunnan mielestä on on maassamme varmasti vielä moninkertai-
18521: väestökysymyksenkin kannalta tarpeellista nen määrä näitä perheitä, sillä onhan tätä
18522: ryhtyä sen suuntaisiin toimenpiteisiin, kuin puolta työstä ollut järjestettynä vasta
18523: aloitteessa on tarkoitettu. Tässä suhteessa n. 100 kuntaan, siis viidenteen-kuudenteen
18524: viljelyspalstatoiminnan ja sen yhteydessä osaan kaikista kunnistamme ja näissä kus-
18525: tapahtuvan kotieläinhoidon kehittäminen on sakin vain keskimäärin alle 10 perheelle.
18526: erityistä huomiota ansaitseva toimenpide. Käsityksemme mukaan on yhden miljoo-
18527: Erittäin tärkeää on kiinnittää huomiota nan markan vuosittainen lisäys lapsiavus-
18528: väestökysymykseen kokonaisuudessaankin, tusviljelmätoimintaan verraten varovaisesti
18529: eikä vain maan harvaan asutuilla seu- otettu summa. Kun varsinaiseen viljelys-
18530: duilla." palstatoimintaan tarvitaan ensi vuonna to-
18531: Vakaumuksemme mukaan on viljelys- dennäköisesti hallituksen talousarvioon ot-
18532: palstatoiminnassa ja varsinkin sen lapsi- tama määrä, 2 milj. mk., ja tänä vuonna
18533: avustusviljelmämuodossa kehitetty ja jo lapsiavustusviljelijöiksi hyväksyttyjä per-
18534: riittävästi käytännössä kokeiltu sellainen heitä varten 1 milj. mk. sekä lisäksi viime-
18535: menetelmä, jonka avulla maaseudun lapsi- mainitun toiminnanpuolen edellämainitun-
18536: rikkaita, vähäväkisiä perheitä voidaan kaik- mukaiseen laajentamiseen samoin 1 milj.
18537: kein tehokkaimmin kohottaa kohtuulliseen mk., ehdotamme kunnioittaen,
18538: toimeentuloon. Tähänastisista saavutuk- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
18539: sista on vain vedettävä riittävän selvät den talousarvioon 11 Pl. XV: 26
18540: johtopäätökset - tämä toiminta on vähi- kohdalle viljelyspalstatoimintaan yh-
18541: tellen kehitettävä sellaiseen laajuuteen, että teensä 4 milj. markan määrärahan.
18542: sen piiriin voidaan ottaa kaikki maaseudun josta puolet lapsiavustusviljelmien
18543: vähävaraiset ja pienituloiset lapsirikkaat järjestämiseen.
18544:
18545: Helsingissä syyskuun 2 p:nä 1937.
18546:
18547: T. A. Janhonen. Viljami Kalliokoski.
18548: Janne Koivuranta. Matti Lepistö.
18549: 478
18550:
18551: IV,1oo. - Rah. al. N:o 79.
18552:
18553:
18554:
18555:
18556: V. Annala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vil-
18557: jelyspalstatoimintaa varten.
18558:
18559:
18560: E d u s k u n n a ll e.
18561:
18562: Hallituksen talousarvioesityksessä vuo- kannustaa niitä oma-aloitteeseen toimin-
18563: delle 1938 on viljelyspalstatoimintaan osoi- taan. Niinpä varsinkin Pohjois- ja Itä-
18564: tettu 2 miljoonan markan määräraha ollen Suomessa, joilla alueilla on kokemusta tästä
18565: se 750,000 markkaa pienempi kuin kulu- huoltotyöstä, on kaikkialla asetuttu sille
18566: vaksi vuodeksi sanottuun tarkoitukseen kannalle, että se olisi saatava yleiseksi ja
18567: eduskunnan myöntämä rahamäärä. vähitellen kaikkia kuntia käsittäväksi. Eri-
18568: Kun viljelyspalstatoiminta ehkäisevänä koisesti olisi tehostettava kokonaan valtion
18569: huoltomuotona on osoittautunut mitä tehok- varoin kustannettua lapsirikkaille perheille
18570: kaimmaksi ei mielestämme olisi tähän tar- järjestettyä lapsiavustusvilj elmämuotoa,
18571: koitukseen osoitettua määrärahaa pienen- joka on koitunut erittäin siunaukselliseksi
18572: nettävä vaan tuntuvasti suurennettava. suuriperheisille, vähävaraisille viljelijöille.
18573: Kaikkialla missä tätä huoltomuotoa on käy- Ylläolevaan viitaten ehdotamme,
18574: täntöön sovellutettu on se huomattavasti
18575: alentanut kuntien huoltomenoja ja kohot- että Eduskunta ottaisi vuoden.
18576: tanut asianomaisten perheiden elintasoa. 1938 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV
18577: Tällainen huoltomuoto on moraalisessa suh- luvun 26 momentille 3,000,000 mar·-
18578: teessa asianomaisille perheille kohottavampi kan lisäyksen viljelyspalstatoimintaa
18579: kuin suoranainen köyhäinhoito koska se varten.
18580:
18581: Helsingissä 8 p:nä syyskuuta 1937.
18582:
18583: Vilho Annala. Yrjö R. Saarinen.
18584: Pauli Tuorila. Hilja Riipinen.
18585: E. A. Tuomivaara. Iisakki Nikkola.
18586: Arvi Malmivaara. Bruno A. Salmiala.
18587: Kaarlo Salovaara. Elias Simojoki.
18588: R. Ala-Kulju.
18589: 47\t
18590:
18591: IV,101. - Rah. al. N:o 80.
18592:
18593:
18594:
18595:
18596: Karvetti y. m.: Määrärahan osoittamisesta sikatalouskoe-
18597: aseman johtajan toimen vakinaistamista varten.
18598:
18599:
18600: E d u s k u n n a ll e.
18601:
18602: Helsingin pitäjässä sijaitseva sikatalous- sillä myydyillä sioilla on voitu korvata
18603: koeasema on ollut toiminnassa vuodesta suurin osa kustannuksista. Vuonna 1936
18604: 1926 lähtien. Koeasemalla ei ole tähän oli sikatalouskoeasemalle varattu kaikkiaan
18605: mennessä ollut vakinaista johtajaa, vaan 205,100 markkaa, josta käytettiin 205,072
18606: on hänen tehtäviensä suorittamisen hoita- markkaa 10 ipenniä. Samaan aikaan saa-
18607: nut maatalouskoelaitoksen kotieläinhoito- tiin kuitenkin myydyistä eläimistä 144,889
18608: osaston assistentti. Tämä johtuu m. m. markkaa 25 penniä eli vähän yli 70 % kai-
18609: siitä, että koeasemalla on suoritettu melkein kista kustannuksista. Todellisuudessa on
18610: yksinomaan eri sikakantoja vertailevia ruo- sikatalouskoeasemalla suoritettu sikatalou-
18611: kintakokeita, jotka valvontaan ja hoitoon dellinen koetoiminta tullut valtiolle maksa-
18612: nähden ovat olleet verrattain vähätöisiä. maan mainittuna vuonna vähän yli 60,000
18613: Tämän :vuoden aikana on koeasemalla sika- markkaa. Nyt suoritettavan laajennuksen
18614: larakennusta lisätty ja sikalan vanhassa jälkeen tulevat koeaseman menot arvion
18615: osassa tehty erinäisiä muutostöitä, joten mukaan olemaan 341,400 markkaa, edellyt-
18616: koeaseman sikalassa tulee ensi vuoden täen, että johtajan tehtävät hoidettaisiin
18617: alusta olemaan käytettävissä 52 karsinaa sivutoimena, kuten tähänkin saakka.. Koska
18618: entisen 29 karsinan .asemasta. Rakennuk- tässä on näinkin suurista taloudellisista ar-
18619: sien ,puolesta lisääntyy koeaseman suoritus- voista kysymys, on jo yksistään senvuoksi
18620: kyky täten 70% :lla. Kun käytännöllisen kysymyksenalaista, onko tarkoituksenmu-
18621: elämän kannalta on tärkeätä, että järjeste- kaista, että johtajan tehtäviä hoidetaan
18622: tään vertailevien kokeiden rinnalle koease- sivutoimena, puhumattakaan että varsinai-
18623: malle varsinaisia ruokintakysymyksiä sel- nen koetoiminta joutuu tällaisesta asiain-
18624: vitteleviä kokeita, vieläpä laajahkossa mit- tilasta suuresti kärsimään. Pitämällä koe-
18625: takaavassa, jonka laatuisia kokeita niiden aseman johtajan tehtäviä sivutoimena sääs-
18626: tärkeydestä huolimatta ei aikaisemmin ti- tetään tosin paikoissa 33,000-36,840 mark-
18627: lanpuutteen vuoksi ole voitu järjestää, li- kaa valittavan henkilön ikälisistä riippuen.
18628: sääntyy jo yksistään kokeiden valvonta ja Tämä summa tekee hieman yli 10 % koe-
18629: hoitotyö huomattavasti entisestään. Työ- aseman kaikista menoista. Selviönä voita-
18630: määrä tulee koeasemalla olemaan tämän neen kuitenkin pitää, että sikataloudellinen
18631: jälkeen joka t&pauksessa niin suuri, ettei koetoiminta koeasemalla saadaan järjeste-
18632: ole tarkoituksenmukaista vastedes tehdä tyksi tehokkaaksi ja tarkoitustaan vastaa-
18633: sitä sivutyönä. Valtiolle on sikatalouskoe- vaksi ainoastaan, jos koeasemalla on joh-
18634: asema ja siellä tehty sikataloudellinen koe- taja, joka voi omistaa kaiken aikansa näi-
18635: toiminta tullut tosin verrattain halvaksi, den kokeiden suunnitteluun ja hoitoon.
18636:
18637: 61
18638: 480 IV,101. - Sikatalouskoeasema.
18639:
18640: Edellä esitettyyn viitaten olisi tä·rkeätä, Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun.
18641: että sikatalouskoeasemalle saataisiin vaki- nioittaen,
18642: nainen johtaja, jonka palkkaamiseksi ensi
18643: vuoden menoarvioon olisi otettava 56,700 että Eduskunta ottaisi vuoden
18644: markkaa. Samalla voitaisiin poistaa koe- 1938 tulo- ja menoarvioon sikatalous-
18645: aseman johtajan toimen väliaikaiselle hoi- koeaseman johtajan toimen vakinais-
18646: tajalle varattu 15,000 markan erä. Lisäys tamista varten 41,700 markan määrä-
18647: tekisi 41,700 markkaa. rahan.
18648:
18649: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
18650:
18651: Einari Karvetti. Viljo Venho. Pauli Tuorila.
18652: 481
18653:
18654: IV,1o~. - Rah. al. N:o 81.
18655:
18656:
18657:
18658: Niskanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
18659: maaseudun vähävaraisille lapsirikkaille perheille lypsy-
18660: lehmän hankkimista varten.
18661:
18662: E d u s kun n a ll e.
18663:
18664: Kuten tunnettua ovat maaseutuasujamis- kasvavat lapset useinkin joutuvat saamaan.
18665: ton perheet useimmiten hyvin lapsirik- Siksi ei olekaan ihmeteltävää, että esim.
18666: kaita. Samaten on tunnettua, että vähä- asevelvollisuuskutsuntatilaisuuksissa on to-
18667: varaisissa kodeissa lasten ravitsemustila on dettu olevan alipainoista ja pienikasvuista
18668: verraten huono. sotilasainesta huomattava määrä.
18669: Koska maito meikäläisissä olosuhteissa Tämän epäkohdan korjaamiseksi olisi
18670: muodostaa alaikäisten lasten jokapäiväisessä ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, että
18671: ravinnossa tärkeän, ellei tärkeimmän osan, valtion varoista myönnettäisiin rahavaroja
18672: niin olisi tältä kannalta katsottuna välttä- jaettavaksi maaseudun sellaisille lapsirik-
18673: mätöntä, että ryhdyttäisiin sellaisiin toi- kaille perheille, joilla ei ole omavaraista
18674: menpiteisiin, joiden avulla maaseudun suu- maidonsaantia, asutuslautakuntien välityk-
18675: riperheiset kodit saataisiin maidonsaaunis- sellä avustuksina lypsylehmän hankkimi-
18676: saan omavaraisiksi siten, että niille annet- seen. Voitaisiin ajatella, että tämä kutakin
18677: taisiin mahdollisuus hankkia itselleen lypsy- perhettä kohden tuleva avustusmääräraha
18678: lehmä. Terveen yhteiskuntakehityksen ja olisi vain osa lypsylehmän hinnasta, esim.
18679: ennenkaikkea koko kansan menestyksen 500 markkaa.
18680: kannalta katsoen on lasten kasvattaminen Jotta mahdolliset varain väärinkäytökset
18681: mitä suurinta ja kauaskantoisinta työtä. tähän avustusrahamäärään nähden vältet-
18682: Siksi onkin yhteiskunnan velvollisuus löy- täisiin, olisi samalla määrättävä, että mikäli
18683: tää keinoja näiden kotien suuren ja raskaan perhe hävittää avustusvaroilla ostetun leh-
18684: kansallisen työn tukemiseksi ja sen arvon män, ennenkuin on kulunut viisi vuotta
18685: tunnustamiseksi. sen hankkimisesta, niin tämä avustusraha-
18686: Näiden suuriperheisten vähävaraisten ko- määrä peritään korottomana lainana ta-
18687: tien lasten ravitsemiskysymyksessä on otet- · kaisin valtiolle.
18688: tava huomioon, että maassamme on paikka- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18689: kuntia, joilla on melkein mahdotonta saada kunnioittaen,
18690: ostamalla hankituksi ainakaan kaikkina vuo-
18691: denaikoina suurelle perheelle riittävää mää- että Eduskunta ottaisi vuoden
18692: rää maitoa, joten näiden kotien täytyy 1938 valtion tulo- ja menoarvioon
18693: usein tyytyä varsin pieneen maitomäärään 1,000,000 markan suuruisen määrä-
18694: päivässä ja hyvin usein saattaa käydä niin- rahan jaettavaksi avustuksena maa-
18695: kin, että maitoa ei saa lainkaan. seudun vähävaraisille, lapsirikkaille
18696: Asian näin ollessa on helposti käsitettä- perheille lypsylehmän hankkimista
18697: vissä, miten perin puutteellisen ravinnon varten.
18698:
18699: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
18700:
18701: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
18702: 482
18703:
18704: IV,1o3. - Rah. al. N:o 82.
18705:
18706:
18707:
18708:
18709: Junes y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalas-
18710: tuselinkeinon edistämistä varten.
18711:
18712:
18713: E d u s k u n n a ll e.
18714:
18715: Nykyjään kalatalousneuvontaa suoritta- kokouksen päätöksen mukaisesti on halli-
18716: vista järjestöistä, joille hallituksen tulo- ja tukselle esitetty toivomus, että perustettai-
18717: menoarviossa ehdotetaan apurahoja, toimii siin kolme uutta neuvontapiiriä, ja kala-
18718: 8 joko yksinomaan tai pääasiallisesti meri- talousneuvontaa suorittaville järjestöille
18719: kalastuksen, yksi Laatokan kalastuksen ja myönnettäisiin apurahoja siten, että meri-
18720: 16 järvi- ja jokikalastuksen kohottamiseksi. kalastusalan järjestöt saisivat keskimäärin
18721: Järjestöjen palveluksessa on vakinaisesti 60,000 markkaa ja sisävesikalastusalan kes-
18722: 23 joko Evon kalastuskoulun tai merikalas- kimäärin 40,000 markkaa kutakin neuvon-
18723: tajakoulun kurssin suorittanutta kalatalous- tapiiriä varten. Maataloushallituksen kala-
18724: neuvojaa. Kuluvana vuonna on näille jär- talousosasto on puolestaan ehdottanut ensi
18725: jestöille myönnetty apurahoja siten, että vuoden menoarviossa myönnettäväksi tä.
18726: merikalastusta suorittavista järjestöistä saa hän tarkoitukseen lisää 150,000 markkaa.
18727: yksi Smk. 32,000: -, kaksi 34,000: -, Lisättyä määrärahaa tarvittaisiin lähinnä
18728: yksi 49,000: -, yksi 52,000: -, kaksi kolmen uuden neuvontapiirin järjestämi-
18729: 60,000: - ja yksi 78,500: -, Laatokan ka- seksi. Hämeen ja Uudenmaan läänien
18730: lastajaseurojen liitto 69,500: - ja järvi- ja maanviljelysseurojen yhteinen neuvonta-
18731: jokialueiden järjestöjen neuvontapiirit piiri olisi jaettava, joten kumpainenkin
18732: 30,000: - - 34,000: -. seura saisi oman kalatalousneuvojansa. Sa-
18733: Kalatalousneuvontaa suorittavien järjes- takunnan maanviljelysseuran kalatalous-
18734: töjen apurahojen korottamiseksi ja myön- neuvonta käsittää nykyjään sekä meri- että
18735: nettyjen apurahojen nykyistä tasasuhtai- sisävesikalastusalat, joiden toimintojen
18736: semman ja toiminnan vaatimuksia oikeam- luonne ja tehokkuus vaatisivat kumpainen-
18737: min vastaavan jakoperusteen toteuttami- kin oman kalatalousneuvojansa. Ja Lapin
18738: seksi ei hallitus esitä tulo- ja menoarvio- maatalousseuran laaja ja erilaisia kalastus-
18739: ehdotuksessaan lisävaro ja. 11 Pl. XIII: 3 alueita käsittävä neuvontapiiri olisi jaet-
18740: momentin kohdalla on merkitty lisäystä tava siten, että järjestettäisiin uusi neu-
18741: vain 10,000 markkaa rapuistutusten palkit- vontapiiri, mikä käsittäisi Petsamon, Ina-
18742: semista varten. Kalatalousneuvonnan te- rin ja Utsjoen kunnat. Näiden kolmen
18743: hostamiseksi ja lisävarojen myöntämiseksi uuden neuvontapiirin perustaminen vaatisi
18744: tarkoitukseen on kuitenkin hallitukselle jä- lisää määrärahaa 120,000 markkaa.
18745: tetty eri tahoilta perusteltuja esityksiä. Kalatalousneuvontaa suorittavien järjes-
18746: Maatalousseurojen keskusliiton kuluvan töjen palveluksessa olevien kalatalousneu-
18747: vuoden helmikuulla pidetyn edustajiston vojain palkkaus on epätasaista ja palkat
18748: IV,103. - .Junes y. m. 483
18749:
18750: yleensä alemmat kuin maatalousneuvojain, että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
18751: joiden palkkojen korottamiseksi hallitus den tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
18752: ehdottaa myönnettäväksi lisättyä määrära- XIII luvun 3 momentille li-
18753: haa. Kun kalatalousneuvojista on 16, joi- säystä kalastuselinkeinon edistämi-
18754: den palkkojen keskitaso on alle 1,600 mark- seksi 168,000 markkaa, josta 120,000
18755: kaa kuukaudessa, niin palkkojen korottami- markkaa käytettäisiin kolmen uuden
18756: seksi tarvittaisiin yhteensä 48,000 markkaa neuvontapiirin järjestämiseksi ja
18757: lisättyä määrärahaa. 48,000 markkaa kalatalousneuvojain
18758: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme palkkauksen parantamiseksi.
18759: kunnioittaen,
18760:
18761: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
18762:
18763: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
18764: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
18765: T. A. Janhonen. Matti Miikki.
18766: Viljami Kalliokoski T. N. Vilhula.
18767: Hj. Lindqvist. John Österholm.
18768: Eino Rytinki.
18769: 484
18770:
18771: IV,lo4. - Fin. mot. N:o 83.
18772:
18773:
18774:
18775:
18776: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för fiskM·i-
18777: näringens försöksverksamhet.
18778:
18779:
18780: TiU l~ i k s d a g e n.
18781:
18782:
18783: Fiskanbefolkningens behov av ekonomiskt sögla!boratorium, vars verksam.het bl. a. i
18784: stöd för fiskerinäringens hefrämjande har hög grad befrämjat exporten av färs:k fisk
18785: ej i tillbörlig grad beaktats av staten. bl. a. i filetJform. Ovanstående torde vara
18786: Också vid uppgörandet av budgeten för år tillräckligt för att visa, huru man utom-
18787: 1938 har regeringen förbisett de förslag lands förstått utnyttja den tillämpade ve-
18788: till den beträngda fiskerinäringens upp- tenskapen i fiskerinäringens tjänst och
18789: hjälpande, som av vedenbörande fackmyn- följaktligen beviljat fiskerinäringen nö-
18790: digheter föreslagits och därigenom har även diga understöd även på försöksverksamhe-
18791: den synnerligen vi'ktiga försöksverksamhe- tens område. För år 1935 gav sålunda
18792: ten på fiskerinäringens område lämnats Sverige i statsunderstöd ut ca 13 miljoner
18793: utan tillbörligt beaktande. fmk för försöksverksamhet på fiskeriom-
18794: Försöksverksamhe:ten på fiskerinäringens rådet, löner åt resp. tjänstemän, underhåll
18795: område utgör dock en av de allra vikti- och driftkostnader för forskningsfartyg
18796: gaste arbetsgrenarna inom den ver;ksamhet o. s. v., medan vi i Finland för år 1936
18797: som syftar att höja fiskerinäringen på bred enligt officiella data ställt ti:ll fiskerinärin-
18798: front. Utomlands har man även tillfullo gens förfogande blott 2,783,000 fmk -
18799: 1
18800:
18801:
18802:
18803: insett detta och vid uppgörandet av stats- varvid då varken i Sverige eller Finland
18804: budgeten speciellt beaktat denna form av lägre ibiträdens löner, hyror o. s. v. tagits
18805: statligt stöd för fiskerinäringen. Sålunda med i betrakta;nde. Alltså offra vi i vårt
18806: har bl. a. Sverige 4 försöksstationer för land blott ca 1 15 av det belopp, man i
18807: fiskerinäringens behov: havsfiskelaborato- Sverige ansett sig böra utbetala som stöd
18808: riet i Lysekil med en fiskeriteknisk och -ke- ur statsmedel för fiskerinäringens främ-
18809: misk samt en biologisk avdelning, statens jande.
18810: undersöknings- och försöksanstalt för söt- I vårt land har särskilt den mer prak-
18811: vatterrfisket ( däri inbegripet skärgårds- tiskt betonade försöksverksamheten i brist
18812: fisket) på Drottningholm invid Stockholm, på ansla;g och a11betskraf:ter blivit försum-
18813: försöksstationen vid Kälarna i ,Jämtland mad. Detta gäller ibl. a. den för distri-
18814: samt Södra Sveriges fiskeriförsöksstation butionen inom eget land och för exporten
18815: vid Aneboda och därmed samarbetande av färsk fisk så viktiga nedkylningen av
18816: limnologiska försöksstation på samma plats. fisk och utaubetande av ändamålsenliga
18817: Ä ven i Danmark har man ett speciellt or- metoder härvid under tillämpning av i ut-
18818: gan för den fiskeriekonomiskt betonade landet gjorda rön. Försörjningen av tä-
18819: försöksverksamheten utom Dansk Biologisk tare bebyggda trakter i in:landet med billig
18820: Station och Kommission for Havunder- havsfisk har sålunda ej tillsvidare kunnat
18821: sögelser nämligen Fiskeriökonomisk For- ordnas tillfredsställande, då man ej kun-
18822: IV,l04. - Ku11berg y. m. 485
18823:
18824: nat upplbevara fisken i färskt tillstånd tillgång på levande fisk i våra viktigare
18825: länge nog för att möjlig.göra en systema- fiskedistrikt. Ä ven för den tiU Sverige
18826: tisk spridning av färskfisken, speciellt exporterade levande fisken kunde på så
18827: strömmingen över inlandsdistritkten. Av sätt ett lhögre medelpris erhållas, vi1ket er-
18828: denna anledning har den som folkföda så farenheten lärt bl. a. i Österbotten.
18829: vi:ktiga strömmingen icke kunnat försäljas Även fiskinplanteringen i Finland be-
18830: som billig folknäring i fabr~kscentra och höver ökat stöd från statsmaktens sida in-
18831: på tätt befolkade platser sommartid, så- galunda minst på grund av att man år
18832: vida dessa orter legat längre borta från från år allt mera effe'ktivt avstänger
18833: kusten. De bristfälliga nedkylningsarran- fiskens uppgång till insjövattnen från ha-
18834: gemangen ha sålunda förorsakat resp. fisk- vet genom för fisken oöverstigbara för-
18835: handlare förlus:ter under den varma !tiden. dämningars byggande. Detta gäller främst
18836: Förbättrade fisktransportförhåHanden i lax, s:Lk och ål. För att på ett mer effek-
18837: form av genom systematisk nedkylning tivt sätt kunna motverka dessa skadliga
18838: ökad hålJrbarhet hos färskfisken betyder så- verkningar av våra va~ttenvägars utnytt-
18839: lunda en avsevärd nationalekonomisk vin- jande för industriella behov, vore det av
18840: ning och en vinning av stora mått för stor vikt att möjligheter till försök av olika
18841: fiskarbefolkningen vid våra kuster. slag beträffande utplantering av fisk bleve
18842: För fiskhandeln, fiskexporten och pri- gjorda. Fiskerinäringens nedgång och
18843: sens stabilisering är även försök rörande fiskarbefolkningens övergång tiU andra
18844: ändamålsenlig frysning oeh lagring av fisk yl'ken är ett al1varligt bevis på att denna
18845: i fruset tillstånd av synnerligen stor bety- näringsgren behöver ett e'ffektivt stöd från
18846: delse, alldenstund vi den vägen ha möjlig- statsmaktens sida i vårt land.
18847: heter att ernå exportmöjligheter för vår Under hänvi:sande till ovanstående våga
18848: värdefulla fisk, kanske även strömming på vi vördsamt föreslå,
18849: kontinenten, vilket sistnämnda åtminstone
18850: lyckats i Sverige beträffande småsillen att Riksdagen i utgiftsstaten för
18851: (motsvarande vår storströmming). Av syn- år 1938 måtte upptaga ett särskilt
18852: nerlig vikt vore det även att lagring av anslag på 100,000 fmk för försöks-
18853: levande fisk i avstängda havsvikar och verksamhet på fiskerinäringens om-
18854: dammar systematiskt skulle utexperimen- råde främst för genomförande av
18855: teras, alldenstund man på sina håH lyckats systematiska försök rörande isning,
18856: utmärkt därmed i vårt land, men även nedkylning och frysning samt lag-
18857: ställvis gjort s~tora förlnster i brist på er- ring av frusen fisk, för uppbevaring
18858: farenhet och ledning vid dylik försöks- av levande fisk i avstängda vikar
18859: verksamhet. Även denna form av försöks- och dammar ävensom för utplantc-
18860: verksamhet skulle verkisamt bidraga till ut- ring av värdcfull fisk i insjövatten
18861: jämnandet av fiskprisen under rik och svag och vårt kustomt·åde.
18862:
18863: Helsingfors den 7 septem'ber 1937.
18864:
18865:
18866: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
18867: Kar,l J. Wenman. Samuli Tervo.
18868: G. Lindström. Viljami Kalliokoski.
18869: Albin Wickman. Otto Marttila.
18870: Cay Sundström.
18871: 486
18872:
18873: Suomennos.
18874: 1V,to4. - Rah. al. N:o 83.
18875:
18876:
18877:
18878:
18879: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalastuselin-
18880: keinon koetoimintaa varten.
18881:
18882:
18883: E d u s k u n n a ll e.
18884:
18885: Valtio ei ole kiinnittänyt riittävää huo- laboratorio, jonka toiminta on m. m. suu-
18886: miota kalastajaväestön tarpeeseen saada ta- ressa määrin edistänyt tuoreen kalan vien-
18887: loudellista tukea kalastuselinkeinolle. :Myös tiä m. m. fileen muodossa. Edelläesitetty
18888: vuoden 1938 talousarviota laadittaessa on riittänee osoittamaan, kuinka ulkomailla on
18889: hallitus jättänyt huomiotta ne ehdotukset ymmärretty soveltaa tiedettä kalastuselin-
18890: ahdingossa olevan kalastuselinkeinon ko- keinon palvelukseen sekä myönnetty kalas-
18891: hottamiseksi, joita asianomaiset ammatti- tuselinkeinolle tarpeellista avustusta myös
18892: viranomaiset ovat tehneet, ja siten on myös koetoiminnan alalla. Vuonna 1935 myönsi
18893: kalastuselinkeinon alalla tärkeä koetoiminta Ruotsi valtioavustusta n. 13 miljoonaa
18894: jäänyt ilman asianmukaista huomiota. mk. koetoimintaa varten kalastuksen alalla
18895: Kalastuselinkeinon alalla muodostaa koe- sekä asianomaisten virkamiesten paikoiksi,
18896: toiminta kuitenkin yhden tärkeimmistä työ- tutkimuslaivojen ylläpitoa ja käyttökustan-
18897: muodoista siinä toiminnassa, joka tarkoit- nuksia varten j. n. e., samalla kun Suo-
18898: taa kalastuselinkeinon kohottamista laajalla messa on v. 1936 virallisten tietojen mu-
18899: rintamalla. Ulkomailla on tämä käsitetty kaan asetettu kalastuselinkeinon käytettä-
18900: ja talousarviossa kiinnitetty erikoista huo- väksi ainoastaan 2,783,000 markkaa, jolloin
18901: miota kalastuselinkeinon tukemiseen tässä ei Ruotsista eikä Suomesta ole otettu lu-
18902: muodossa valtion taholta. Niinpä on esim. kuun alempien apulaisten palkkoja, vuokria
18903: Ruotsissa neljä koeasemaa kalastuselinkei- j. n. e. :Meidän maassamme uhrataan siis
18904: non tarpeita varten: merikalastuslabora- ainoastaan n. viidesosa siitä määrästä, mikä
18905: torio Lysekilissä kalastusteknillisine, -ke- Ruotsissa on katsottu tarpeelliseksi suorit-
18906: miallisine ja -biologisine osastoineen, val- taa valtiovaroista kalastuselinkeinon edistä-
18907: tion tutkimus- ja koelaitos sisävesikalas- miseksi.
18908: tusta varten (saaristokalastus siihen lasket- Meidän maassamme on määrärahojen ja
18909: tuna) Drottningsholmassa Tukholman edus- työvoimien puutteessa laiminlyöty var-
18910: talla, koeasema Kälarnan pitäjässä Jämt- sinkin käytännöllinen koetoiminta. Tämä
18911: landissa sekä Etelä-Ruotsin kalastuskoe- koskee m. m. tuoreen kalan omassa maassa
18912: asema Anebodassa ja sen kanssa yhteistoi- tapahtuvaa jakelua sekä vientiä varten
18913: minnassa oleva limnologinen koeasema sa- tärkeätä kalan jäähdyttämistä ja tarkoi-
18914: malla paikalla. :Myös Tanskassa on erityi- tuksenmukaisten metodien laatimista sitä
18915: nen elin kalataloutta tarkoittavaa koe- varten ulkomailla tehtyjä kokemuksia hy-
18916: toimintaa varten, paitsi Tanskan biologista väksikäyttäen. Sisämaan tiheästi asuttujen
18917: asemaa ja komissionia merentutkimusta seutujen varustamista halvalla merikalalla
18918: varten, nimittäin kalastustaloudellinen koe- ei näin ollen ole toistaiseksi voitu järjestää
18919: IV,104, - Kul,lberg y. m. 487
18920:
18921: tyydyttävällä tavalla, kun ei ole voitu säi- maamme tärkeimmissä kalastuspiireissä.
18922: lyttää kalaa tuoreena kyllin kauan, jotta Myös Ruotsiin vietävästä elävästä kalasta
18923: se, erittäinkin silakka, olisi voitu järjestel- voitaisiin siten saada korkeampi keski-
18924: mällisesti jakaa eri puolille sisämaata. Tästä hinta, minkä kokemus on osoittanut m. m.
18925: syystä ei kansanravintona niin tärkeätä Pohjanmaalla.
18926: silakkaa ole voitu myydä halpana tehdas- Myös kalan istutus Suomessa tarvitsee
18927: seuduissa ja tajaväkisillä paikoilla kesä- lisätukea valtiovallan taholta eikä vähiten
18928: aikaan, mikäli nämä seudut ovat kauem- senvuoksi, että vuodesta vuoteen estetään
18929: pana rannikolta. Jäähdytyslaitteiden puut- yhä tehokkaammin kalan nouseminen me-
18930: teellisuus on siten aiheuttanut kalakaup- restä järviin rakentamalla ehkäiseviä pa-
18931: piaille tappioita lämpimänä vuodenaikana. toja. Tämä koskee varsinkin lohta, siikaa
18932: Kalankuljetusolojen parantaminen siten, ja ankeriasta. Jotta voitaisiin tehokkaasti
18933: että tuoreen kalan säilyväisyys lisääntyy vastustaa vesireittiemme käyttämisestä teol-
18934: järjestelmällisen jäähdytyksen avulla, mer- lisuustarkoituksiin johtuvia vahingollisia
18935: kitsisi huomattavaa kansantaloudellista voit- vaikutuksia, olisi erittäin tärkeätä, että
18936: toa ja maamme saaristoväestölle erittäin meillä olisi mahdollisuuksia kokeilla eri-
18937: suurta tulolähdettä. laisia istutusmenetelmiä. Kalastuselinkei-
18938: Kalakaupalle, kalanviennille ja hintojen non taantuminen ja kalastajaväestön siirty-
18939: vakiinnuttamiselle olisi myös erittäin tär- minen muihin ammatteihin ovat vakavana
18940: keätä kokeilu, joka tarkoittaa kalan tar- osoituksena siitä, että tämä elinkeinonhaara
18941: koituksenmukaista jäädyttämistä ja sm- tarvitsee meidän maassamme tehokasta
18942: lyttämistä jäätyneenä, sillä siten arvokkai- tukea valtiovallan taholta.
18943: den kalalajien, mahdollisesti myös silakan, Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18944: vientimahdollisuudet lisääntyisivät, mikä noittaen,
18945: viimemainittu on onnistunut ainakin Ruot-
18946: sissa pikkusillin suhteen (mikä vastaa että Eduskunta ottaisi 1938 tulo-
18947: meidän suursilakkaamme). Erittäin suuri- ja menoarvioon erityisen 100,000
18948: arvoista olisi myös että järjestelmällisesti markan suuruisen määrärahan kalas-
18949: kokeiltaisiin elävän kalan varastoimista tuselinkeinon koetoimintaa varten,
18950: suljetuissa merenlahdissa ja lammikoissa, ensi sijassa järjestelmällisten kokei-
18951: sillä eräillä tahoilla meidän maassamme on den suorittamista varten kalan jää-
18952: siinä onnistuttu erinomaisesti, mutta paiko- dyttämiseksi ja jäähdyttämiseksi
18953: tellen on myös kärsitty suuria tappioita sekä jäädytetyn kalan säilyttämi-
18954: tällaisessa koetoiminnassa tarvittavan koke- seksi, elävän kalan varastoimiseksi
18955: muksen ja johdon puutteessa. Myös tämä suljetuissa lahdissa ja lammikoissa
18956: koetoiminnan muoto edistäisi tehokkaasti samoinkuin arvokkaan kalan istutta-
18957: kalanhintojen tasoittamista elävän kalan miseksi sisävesiin ja rannikkoseu-
18958: runsaan ja heikon tarjonnan välillä duille.
18959:
18960: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
18961:
18962: Henrik Kullberg. Samuli Tervo.
18963: Karl J. Wenman. Edvard Haga.
18964: G. Lindström. Viljami Kalliokoski.
18965: Albin Wickman. Otto Marttila.
18966: Cay Sundström.
18967:
18968: 62
18969: 488
18970:
18971: IV,too. - Fin. mot. N:o 84.
18972:
18973:
18974:
18975:
18976: Jern m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggande
18977: av fiskefyrar.
18978:
18979:
18980: T i 11 R i k s d a g e n.
18981:
18982: Det torde vara ett för alla välkänt sak- hovet. Ensamt österbottens fiskarför-
18983: förhållande att fiskarbefolkningen har att bund, vars verksamhetsområde omfattar
18984: kämpa med synnerligen stora svårigheter. Österbottens svenska kommuner, anser att
18985: För att kunna utöva sin näring, måste inrättandet av minst åtta nya fiskefyrar
18986: fiskaren nedlägga ett stort kapital i för- är oundgängligen nödvändigt inom förbun-
18987: värvandet av fiskerätt, anskaffandet av dets verksamhetsområde. I skrivelse till
18988: redskap, båtar m. m. Hans arbete är både lantbruksstyrelsens avdelning för fiskeri-
18989: riskfyllt och mödosamt och ändock ger det hushållning har förbundet anhållit om att
18990: honom en ytterst knapp bärgning. Den två fiskefyrar må tte byggas i Skaftung by
18991: fångst han kan er hålla har han ofta svårt i Sideby kommun, två fyrar i Eugmo och
18992: att få avyttrad till skäliga priser. Bosund byar i Larsmo kommun, två fyrar
18993: En folkgrupp, som har att kämpa med på Mickelsöarna, vilka skulle betjäna fi-
18994: så stora ekonomiska svårigheter, borde skarna från Malax, Vörå, Kvevlax och
18995: vara föremål för särskild omvårdnad från Korsholm, en fyr till Båtskäret utanför
18996: statsmaktens sida. Det stöd statsmakten Kristinestad och en fyr till Truthällan i
18997: ger fiskerinäringen är dock tämligen ringa. Tjärlax skärgård i Närpes kommun. De
18998: Anspråken från fiskarbefolkningens sida steniga och trånga vattnen vid den öster-
18999: äro ganska blygsamma och borde av stats- bottniska kusten gör det absolut nödvän-
19000: makten kunna tillfredsställas i långt större digt att ett större antal fiskefyrar där in-
19001: utsträckning än vad hittills skett. rättas. För att detta behov måtte kunna
19002: En åtgärd varigenom statsmakten verk- tillgodoses, bör även ett större anslag än
19003: samt kunde bistå fiskarna är genom inrät- vad regeringen föreslår upptagas i bud-
19004: tande av ett större antal fiskefyrar. De geten.
19005: stora risker och faror som höstmörker och Med hänvisning till det ovan anförda få
19006: stormar medför skulle därigenom väsent- vi vördsamt föreslå,
19007: ligen minskas. Detta är regeringen även att Riksdagen i statsförslaget för
19008: medveten om och har därför i statsförslaget år 1938 under 20 Ht. II kap. 48
19009: upptagit ett anslag om 50,000 mk för än- mom. måtte anteckna ett tillägg av
19010: damålet. Detta anslag är dock allt för 50,000 mm-k för byggande av fiske-
19011: litet med hänsyn till det föreliggande be- fyrar.
19012:
19013: Helsingfors den 7 september 1937.
19014:
19015: Levi Jern. Edvin Stenwall.
19016: Edvard Haga. Albin Wickman.
19017: C. 0. Frietsch. T. E. Nordström.
19018: 489
19019:
19020: IV,1o5. - Rah. al. N:o 84. Suomennos.
19021:
19022:
19023:
19024:
19025: Jern y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalastajaloistojen
19026: rakentamiseen.
19027:
19028:
19029: E d u s k u n n a ll e.
19030:
19031: Lienee yleisesti tunnettua, että kalastaja- esiintyvään tarpeeseen nähden. Yksinään
19032: väestö joutuu taistelemaan erittäin suuria Pohjanmaan kalastajaliitto, jonka toimi-
19033: vaikeuksia vastaan. Voidakseen harjoittaa alue käsittää Pohjanmaan ruotsalaiset kun-
19034: elinkeinoaan, ~äytyy kalastajan sijoittaa nat, on sitä mieltä, että vähintään kahdek-
19035: suuria pääomia kalastusoikeuden, pyydyk- san uuden kalastajaloiston rakentaminen on
19036: sien, veneiden y. m. hankkimiseen. Hänen ehdottoman välttämätön liiton toimialueella.
19037: työnsä on sekä vaarallista että vaivaloista Kirjelmässään maataloushallituksen kala-
19038: ja kuitenkin antaa se hänelle erittäin niu- talousosastolle on liitto anonut, että kaksi
19039: kan toimeentulon. Usein on hänen vai- kalastajaloistoa rakennettaisiin Skaftungin
19040: keata saada myydyksi saaliinsa kohtuulli- kylään Siipyyn kunnassa, kaksi loistoa
19041: siin hintoihin. Eugmon ja Bosundin kyliin Luodon kun-
19042: Kansanryhmän, joka joutuu taistelemaan nassa, kaksi loistoa Mikkelinsaarille, jotka
19043: niin suuria taloudellisia vaikeuksia vastaan, palvelisivat Maalahden, Vöyrin, Koivulah-
19044: tulisi olla valtiovallan erikoisen huolenpi- den ja Korsholman pitäjistä olevia kalas-
19045: don kohteena. Valtiovallan kalastuselinkei- tajia, yksi loisto Kristiinankaupungin edus-
19046: nolle antama tuki on kuitenkin jokseenkin talla olevalle Båtskärin luodolle ja yksi
19047: vähäinen. Kalastajaväesön esittämät vaati- loisto Truthällanin luodolle Tjärlaxin saa-
19048: mukset ovat hyvin vaatimattomia ja valtio- ristossa Närpiön kunnassa. Pohjanlahden
19049: vallan tulisi voida tyydyttää niitä paljon rannikon kariset ja kapeat vedet vaativat
19050: suuremmassa määrin kuin tähän asti on välttämättä suuremman määrän kalastaja-
19051: tapahtunut. loistoja. Jotta tämä tarve voitaisiin tyy-
19052: Toimenpide, jolla valtiovalta voisi tehok- dyttää, on talousarvioon otettava suurempi
19053: kaasti avustaa kalastajia, olisi useampien määräraha kuin hallitus on ehdottanut.
19054: kalastajaloistojen rakentaminen. Syyspi- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19055: meän ja myrskyjen aiheuttamat vaarat nioittaen,
19056: kävisivät siten huomattavasti pienemmiksi. että Eduskunta vuoden 1938 tulo-
19057: Siitä on myös hallitus tietoinen ja se on- .ia menoarvioon 20 Pl. II luvun 48
19058: kin tulo- ja menoarvioon ottanut 50,000 momentille merkitsisi lisäystä 50,000
19059: markan määrärahan tarkoitusta varten. markkaa kalastajaloistojen rakenta-
19060: Tämä määräraha on kuitenkin liian pieni mista varten.
19061:
19062: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
19063:
19064: Levi Jern. Edvin Stenwall.
19065: Edvard Haga. Albin Wickman.
19066: C. 0. Frietsch. T. E. Nordström.
19067: 490
19068:
19069: IV,1o6. - Rah. al. N:o 85.
19070:
19071:
19072:
19073:
19074: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toi-
19075: mittamiseksi puunjalostustehtaiden vesistöihin laske-
19076: mien jäteaineiden kalavesille ja kalastukselle aiheutta-
19077: mista vahingoista.
19078:
19079:
19080: ]} d u s k u n n a ll e.
19081:
19082: Sittenkuin allekirjoittanut ed. Vi,~hula ja tusta valituksesta, maataloushallitus jätti
19083: neljä muuta edustajaa oEvat viime vuo- saamamme tiedon mukaan vuoden 1938
19084: den syyskuus~a eduskunnalle jättäneet toi- tulo- ja menoarvioehdotuksensa yhteydessä
19085: vomusalloitteen (n:o 78), jossa esitett~in, lausuntonsa ja ehdotuksensa kysymyksen
19086: että kun teollisuuden voimakkaasti laajen- kiireellisestä järjestämisestä. Lausunnos-
19087: tuessa teollisuuslaitosten jätevedet ovat vai- saan maataloushallitus, viitattuaan yllämai-
19088: kuttaneet varsin haitalEsesti vesistöjen ka- nittuun toivomusponteen ja selostettuaan
19089: lakantaan, jopa voineet hävittää arvokkaan tähänastisia viraston käsiteltäväksi valitus-
19090: Kalaston, kysymys on muodostunut ei vain tietä joutuneita tehtaiden aiheuttamia 'li-
19091: kalavedenomistajain yksityistaloudelliseksi kaannustapauksia ja tutkimuksien perus-
19092: vaan myös kansantaloudelliseksi asiaksi, jo- teella todetuita jäteaineiden erikaltaisia
19093: hon olisi kiinnitettävä yleisempää huomiota haitallisia vaikutuksia saa·stutuksen alai-
19094: saattamaUla kysymys ylei~ätevästi selvite- seksi j,outuneissa vesissä sekä lausuntojen
19095: tyksi, eduskunta hyväksyi kuluvan vuoden johdosta näissä tapauksissa aikaansaatuja
19096: maalisk. 5 p. maatalousvaliokunnan mie- pamnnuksia puunjalostustehtaissa jätea,i-
19097: tinnön n: o 4 mukaisesti toivomusponnen, neiden talteenottamisebi, huomauttaa, että
19098: ,että hallitus kiirehtisi tutkimuksen toi- vesiHkaannus johtuu siksi monista seikoista
19099: mittamista erilaisten teollisuuslaitosten ve- ja erilaisista olosuhteista, että sen ja sen
19100: sistöihin laskevien jätevesien y. m. jättei- aiheuttaman vahingon ja haitan toteaminen
19101: den aiheuttamista va'hingoist'a vesistöjen ja arv.iointi vaatii kussakin tapauksessa eri
19102: kalakannalle vahinkojen laadun ja laajuu- selvityksen, että kyseenalaisia tehdaslaitok-
19103: den toteamiseksi.'' sia, ,puuhiomoita, pape,ri- ja selluloosateh-
19104: Samanaikaisesti oli va1tioneuvost,o1ile jä- taita on n. 70 ja edel:leen että virastotietä
19105: tetty eräiden kuntien sekä 116 yksityisen tutkittavaksi j,outuvat vain ne rajoitetut
19106: k<alaveden omistajan allekirjoittama valitus- tapaukset, joista on valitettu ja pyydetty
19107: kirjelmä, jossa selostetaan veden likaantu- lausuntoa, joten kysymyksen selvittely tätä
19108: misesta johtuneita vahinkoja ja haittoja tietä käy hitaasti sekä tutkimusvarojen vä-
19109: kuntien alueilla olevissa vesistöissä, sekä hyyden ja teknillisten välineiden vajavai-
19110: anotaan, että valtioneuvosto ryhtyisi mah- suuden vuoksi varsinaisena virkatyönä
19111: dollisimman tehokkaisiin toimenpiteisiin puutteelliseksi. Samalla kun maataloushal-
19112: .epäkohtien poistamiseksi. litus erikoisesti painosti, että selvityksen
19113: Maata1om~ministeriön kehoitettua maata- toimeenpanoa ei saisi jättää tehdaslaitos-
19114: loushallitusta antamaan lausuntonsa sano- ten omistajien halu~ta ja varoista riippu-
19115: IV,106, - .Junes y. m. 491
19116:
19117: vaksi, missä airua on olemassa se vaara, vesikysymystä harkitsemaan. Tarlmituk-
19118: että sell vitys tulee yki.si:puoliseksi ja puo- sena sillä lienee, sanomalehtiuutisten mu-
19119: lueeHiseksi, se katsoi kysymyksen kiireel- kaan, muun ohessa löytää sellaisia keinoja,
19120: liseksi eteenpäinviemiseksi ja tehokkaim- joita käyttäen voita·isiin kohtuullisena pi-
19121: maksi toimenpiteeklsi tähänastista nopearu- dettävin kustannuksin poistaa jäteveden
19122: man ja täydellisemmän selvityksen hank- ma!hdollisesti aiheuttamat haitat silmämä-
19123: kimisen. pitäen myös tähän saakka hukkaanmennei-
19124: Maatalouslhallitus piti tarpeellisena, että den jätteiden taloudellista käyttöä teolli-
19125: erikoisesti likruanturriislkysymyksiin ja niissä suuslaitoksissa. Tämän puhtaasti teknilli-
19126: tärkeisiin teknillisiin puoliin perehtynyt siä parannuksia tarkoittavan ja todennäköi-
19127: henkilö palkattaisiin väEaikaisesti tarpeel- sesti teollisuuslaitosten omaa etua silmällä-
19128: liseksi ajaksi mrua:taloushaUituksen kala- pitäen muodostetun teknillisen toimikun-
19129: taloudellisen tutKimustoimiston valvonnas;ga nan tehtävät ovat kumminkin nähdäk-
19130: suorittamaan järjestelmällisesti tutkimuk- serrnme vain osa likavesikysymyksestä., eikä
19131: set eri puunja'lostustehtaiden aiheuttamista sj.llä liene tarkoitustakaan yksityiskohtai-
19132: vesiliikaannuksista, joiden selvitysten perus- sesti tutkia sitä puolta kysymyksestä, jonka
19133: teella maataJ1oush:allitus kussakin tapauk- selvittämisestä eduskuntakin on lausunut
19134: sessa erikseen voisi ryhtyä asianmukaisiin toivomuksensa ja josta maataloushrullitus on
19135: toimenpiteisiin, sekä esitti tulo- ja meno- tehnyt yllämainitun ehdotuksen.
19136: arvioehdot1Wsessaan v: He 1938 menoar- Kun mielestämme on mitä tärkeintä, .että
19137: vioon otettavaksi 120,000 mk. Siitä käytet- jäteaineiden vaikutuksista puunjailostusteh-
19138: täisiin 60,000 mk. asiantuntevan tutkijan taiden saastutuksen kohteena olevissa ve-
19139: palkkioon ja 60,000 mk. hänen matkoi'hinsa, sissä yksityiskohtaisesti ja siihen tarvitta-
19140: näytteiden anwlyysei'hin, jotlm suoritettai- valla asiantuntemuksella mitä kii>reel1isim-
19141: siin valtion maanviljelyskemiallisessa labo- min suoritetaan puolueeton tutkimus, ehdo-
19142: ratoriossa, sekä tutkimus- ja laboratorio- tamme kunnioittaen,
19143: väEneiden täydentämiseen. - Hallitus ei
19144: ole kumminkaan ottanut tätä ammattiviras- että Edusktmta ottaisi vuoden 1938
19145: ton ehdoUamaa määrärahaa tulo- ja meno- talousarvioon 120,000 markan mää-
19146: arvioesitykseensä v:[le 1938. rärahan tutkimuksen toimittamiseksi
19147: On syytä huomauttaa, että eduskunnan puunjalostustehtaiden vesistöihin las-
19148: hyväksyttyä alussamainitun toivomusaloit- kemien jäteaineiden kalavesille ja
19149: teen, Suomen puunjalostusteollisuuden kes- kalastukselle aiheuttamista vahin-
19150: kusliitto asetti oman komiteansa jäte- goista.
19151:
19152: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
19153:
19154:
19155: Antti Junes. M. 0. Lahtela.
19156: Kaarlo Hänninen. T. N. Vilhula.
19157: Viljami Kalliokoski. Toivo Ikonen.
19158: Janne Koivuranta.
19159: 492
19160:
19161: IV,lo7. - Fin. mot. N:o 86.
19162:
19163:
19164:
19165:
19166: Österholm: Angående anvisande av anslag för förbättrande
19167: av fisktransporten.
19168:
19169:
19170: T i ll R i k s d a g e n.
19171:
19172: Situationen på fiskerinäringens område i vårt land på en otillfredsställande stånd-
19173: karaktäriseras sedan länge av att markna- punkt likasom fiskhandelns bristfälliga
19174: den uppvisar ett överskott i tillförseln, som organisation i allmänhet utgör den största
19175: trycker ned prisen och försvårar fiskar- stötestenen för fiskerinäringens förkovran.
19176: befolkningens utkomst. Detta gäller i Transportmedlen borde alltså förbättras,
19177: främsta rummet handeln med färsk ström- så att fisken kunde nå inlandets konsumen-
19178: ming men har också sin giltighet för av- ter i gott skick. För att i någon mån på-
19179: sättningen av fiskfångsten i allmänhet i verka utvecklingen av fisktransporten i
19180: vårt land. Vid sådant förhållande är det rätt riktning vore det till nytta, om fiskeri-
19181: av vikt att förbättra avsättningsmöjlighe- myndigheterna hade till förfogande ett an-
19182: terna. Detta kan ske dels genom att öka slag att användas till försöksverksamhet
19183: exporten, dels genom att höja den inhemska och undersökningar. Ehuru anslagsbehovet
19184: konsumtionen. För såvitt det gäller att skulle förutsätta beviljande av ett större
19185: öka avsättningen i hemlandet, är det av belopp, inskränker jag mig till att föreslå
19186: stor betydelse att transporten av fisk från att 50,000 mark måtte anvisas för ifråga-
19187: kusttrakterna till de inre delarna av lan- varande ändamål.
19188: det kan försiggå under gynnsammare för- Med stöd av vad ovan framhållits före-
19189: hållanden än för närvarande. Främst är slås vördsamt,
19190: det nödvändigt att taga i bruk moderna,
19191: för fisktransport särskilt avsedda typer av att Riksdagen rnåtte i statsförsla.
19192: lastbilar, vilka konstruerats jämväl med get för år 1938 anvisa 50,000 rnarlc
19193: beaktande av kylteknikens framsteg. För- att användas till försöksverksarnhet
19194: hållandena på detta område befinna sig för förbättrande av fisktransporten.
19195:
19196: Helsingfors den 7 september 1937.
19197: John Österholm.
19198: 493
19199:
19200: IV,lo7. - Rah. al. N:o 86~ Suomennos.
19201:
19202:
19203:
19204:
19205: Österholm: Määrärahan osoittamisesta kalankuljetuksen
19206: pamntarniseksi.
19207:
19208:
19209: E d u s k u n n a 11 e.
19210:
19211: Kalastuselinkeinon alalla vallitsevalle ti- jestely yleensäkin on pahimpana esteenä
19212: lanteelle on jo kauan aikaa ollut ominaista kalastuselinkeinon kohottamiseksi. Kulje-
19213: ylitarjonta, joka painaa alas hintoja ja tusvälineitä olisi siis parannettava, niin
19214: vaikeuttaa kalastajaväestön toimeentuloa. että sisämaan kuluttajat saisivat kalan hy-
19215: Niin on varsinkin tuoreen silakan kaupan vässä kunnossa. Jotta voitaisiin jossain
19216: laita, mutta se pitää paikkansa kalansaaliin määrin vaikuttaa kalankuljetuksen kehittä-
19217: myyntiin nähden yleensäkin meidän maas- miseen oikeaan suuntaan olisi hyödyksi, jos
19218: samme. Asiain näinollen on tärkeätä, että kalastusviranomaisten käytettävänä olisi
19219: myyntimahdollisuudet saadaan paranemaan. määräraha koetoimintaa ja tutkimuksia
19220: Se voi tapahtua osittain vientiä edistämällä, varten. Vaikka määrärahan tarve edellyt-
19221: osittain kotimaista kulutusta lisäämällä. täisi suuremman summan myöntämistä, ra-
19222: Mitä kotimaisen menekin lisäämiseen tulee joitun ehdottamaan, että puheenaolevaan
19223: on tärkeätä, että kala voidaan rannikko- tarkoitukseen myönnettäisiin 50,000 mark-
19224: seudulta kuljettaa sisämaahan suotuisam- kaa.
19225: missa oloissa kuin nykyisin. Tällöin on Sen nojalla mitä edellä on esitetty ehdo-
19226: välttämätöntä saada käytäntöön nykyaikai- tan kunnioittavasti,
19227: sia, kalankuljetusta varten erityisesti suun-
19228: niteltuja kuorma-autoja, jotka on konstruoitu että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
19229: myös jäähdytystekniikan edistykset huo- tulo- ja menoarvioon 50,000 markan
19230: mioonottaen. Tässä suhteessa ovat olot mei- määrärahan käytettäväksi kalankul-
19231: dän maassamme epätyydyttävällä kannalla jetuksen parantamista tarkoittavaan
19232: samoin kuin kalakaupan puutteellinen jär- koetoimintaan.
19233:
19234: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
19235:
19236: John Österholm.
19237: 494
19238:
19239: IV,1os. - Rah. al. N:o 87.
19240:
19241:
19242:
19243:
19244: Paavolainen y. m.: Määrärahan osoittctmisesta uusien apa-
19245: jien perkaamiseksi Suomenlahden itäisellä rannikko-
19246: alueella.
19247:
19248:
19249: E d u s k u n n a ll e.
19250:
19251: Viitaten rahaasia-aloitteen N: o 125 yleis- Seiskarin ympäristöllä. Viitaten hallituk-
19252: perusteluihin, JOISsa esitetään sellaisten sen esityksen perusteluihin, jotka sellaisi-
19253: Karjalan kannaksen rannikkoalueelia vält- naan sopivat myöskin Suomenlahden ran-
19254: tämättömien yleisten töiden järjestämistä, nikon alueella, ehdotamme, että eduskunta
19255: jotka voisivat palvella sekä tämän seutu- lisäisi ehdotetun määrärahan 100,000 mar-
19256: kunnan vastaisia toimeentulomahdollisuuk- kalla, jotta kalastuselinkeinon harjoittami-
19257: sia että tarjota ensi talven aikana tilapäi- selle välttämättömiä uusia apajia voitaisiin
19258: siä ansioita sen väestölle, pyydämme yh- perata myöskin Suomenlahden rannikolla.
19259: tenä sellaisena esittää uusien kalastusapa- Viitaten edellä esitettyyn, pyydämme
19260: jien perkaamisen. Hallitus on eduskun- kunnioittaen ehdottaa,
19261: nalle jättämässään esityksessä valtion tulo-
19262: ja menoarvioksi vuodelle 1938 ehdottanut että Eduskunta ottaisi 'Vuoden
19263: 11 pääluokan XIII lukuun otettavaksi 1938 talousarvioon 11 Pl. XIII lu-
19264: uuden 6: nnen momentin, jossa ehdotetaan vun 6 momentille 100,000 markan
19265: ensi vuoden aikana käytettäväksi 200,000 suuruisen määrärahan uusien apa-
19266: markkaa uusien kalastusapajien perkaami- jien perkaar11,iseksi Suomenlahden
19267: seen valtion kustannuksella Lavansaaren ja itäisellä rannikkoalueella.
19268:
19269: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
19270:
19271: Erkki Paavolainen. Eemil Luukka.
19272: Tilda Löthman-Koponen. Otto Marttila.
19273: 495
19274: IV,1o9.- Rah. al. N:o 88.
19275:
19276:
19277:
19278:
19279: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelyslaitok-
19280: sen perustamista 'Varten Iijokeen.
19281:
19282:
19283: E d u s k u n n a ll e.
19284:
19285: Niinkuin hallituksen esityksessä tulo- ja kasvattaminen Iijokea varten olisi mahdol-
19286: menoarvioksi vuodelle 1938 11 Pl. XIII linen joko Oulujoen tai Kemijoen kalan-
19287: luvun 2 mom. kohdalla mainitaan on viljelyslaitoksissa, ei se tunnu asianmukai-
19288: Iijoella jo pitemmän aikaa ollut kysymyk- selta, sillä edellinen, mikäli se työskentelee
19289: senalaisena kalanviljelyslaitoksen perusta- nykyisellä tehollaan, tarvitaan kokonaisuu-
19290: minen, lähinnä lohi- ja siikakannan lisää- dessaan Oulujoen laajaa vesistöä varten ja
19291: miseksi mainittuun vesistöön. Tällaisen lai- jälkimmäinen on yksityisten laitoksena hei-
19292: toksen tarpeellisuuden tunnustaa kyllä hal- dän määrättävissään sekä ilmeisesti jo liian-
19293: lituskin, mutta tyytyy vain 10,000 markan kin kuormitettu kun sillä aiotaan ja niin-
19294: määrärahan ehdottamiseen käytettäväksi kuin käytännössä on tapahtunutkin, tyydyt-
19295: Iijoesta hankittavan mädin muualla hau- tää ei ainoastaan Kemijoen vaan vielä Tor-
19296: dottamiseen ja samaan jokeen istuttami- nion- y. m. jokien ja vesistöjen kalanvilje-
19297: seen, koska muka niinkuin esityksessä sa- lystoimintaa. Näin ollen ja kun otetaan
19298: notaan, kutukalojen saantimahdollisuuk- huomioon, että Iijoen edellytykset lohi- ja
19299: sista ja kalanviljelyslaitoksen sopivammasta siikakannan kasvattamiseen ovat aivan en-
19300: paikasta ei ole täyttä selvitystä. Nämä siluokkaiset, että joki ja joen suu on tois-
19301: esityksen perustelut tuntuvat hyvin ou- taiseksi säilynyt kalakantaa vahingoittavilta
19302: doilta, kun tiedetään, että Iijoen lohi- ja laitoksilta sekä jäte- y. m. aineilta ja että
19303: siikakanta on ollut ja on edelleenkin suh- muuta keinoa arvokkaan lohikannan säilyt-
19304: teellisen runsas ja että joki sivuvesistöi- tämiseksi ja lisäämiseksi tuskin on, kun
19305: neen on ikäänkuin varta vasten luonnon viljelyslaitosten perustaminen ja niiden
19306: muovailema erinomaisine kutu- ja koski- toiminnan tehostaminen, olisi sellaisen pe-
19307: paikkoineen kalakannan lisäämiseksi ja rustaminen valtion toimesta Iijoelle aivan
19308: säilyttämiseksi. Epäilys kutukalojen saan- ensiarvoisen tärkeä ja mitä pikimmin to-
19309: timahdollisuuksista tuntuu sitäkin oudom- teutettava. Hallituksen esittämä toimen-
19310: malta, kun tiedetään, että esim. Oulun lää- pide ei väliaikaisenakaan ole riittävä eikä
19311: nin kalastuskuntien keskusliitto on jo pit- edes tarkoituksenmukaisin, koska sillä, niin-
19312: kän aikaa huomiota kiinnittänyt ja toimi- kuin edellä olemme esittäneet, heikennetään
19313: nut kutukalojen rauhoittamiseksi ja lisää- toisten laitosten toimintaa omien vesistö-
19314: miseksi mainitussa joessa ja kun sitäpaitsi jensä kalakannan lisäämiseksi. Laitokselle
19315: valtiolla on tilaisuus, supistamalla joki- sopivan paikan löytämisestä ei taasen ole
19316: suulla meren saaristossa olevia kalastuk- epäilystäkään kun tiedetään joen muoto ja
19317: siaan lisätä lohikantaa jokeen ja siten tur- suuruus sekä koko vesistön sadealueen laa-
19318: vata kutukalojen saanti hautomoonsa. juus. Kustannukset tarkoituksenmukaisen
19319: Mitä taasen siihen tulee, että poikasten laitoksen rakentamisesta nousevat, riippuen
19320:
19321: 63
19322: 496 IV,109. - K'wlianviljelyslaito'S Iijokeen.
19323:
19324: siitä tehdäänkö ja minkä verran sen lä- Edelläolevan perusteella rohkenemme
19325: heisyyteen poikasten kasvatuslammikoita, kunnioittaen ehdottaa,
19326: 300,000 markasta 600,000 markkaan. Mie-
19327: lestämme tarkoitustaan vastaavan laitoksen että Eduskunta ottaisi vuoden
19328: saisi rakennetuksi jo 400,000 markalla. Mi- 1938 tulo- ja menoarvioon 400,000
19329: käli lammikoita katsottaisiin tarpeelliseksi markan suuruisen määrärahan ka-
19330: lisätä myöhemmin voitaisiin niitä jäiestä- lanviljelyslaitoksen perustamiseksi
19331: päin rakentaa. Iijokeen.
19332:
19333: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1937.
19334:
19335:
19336: Antti Junes. M. 0. Lahtela.
19337: Kaarlo Hänninen. K. A. Lohi.
19338: Janne Koivuranta. Kusti Arhama.
19339: A. Halonen. Matti Miikki.
19340: J. Lindqvist. T. A. Janhonen.
19341: Eino Rytinki.
19342: 497
19343:
19344: IV,uo.- Rah. al. N:o 89.
19345:
19346:
19347:
19348: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
19349: Petsamon kalastajille kalastusalusten hankkimista var-
19350: ten.
19351:
19352:
19353: E d u s k u n n a 11 e.
19354:
19355: Huolimatta siitä, että valtio on huomat- kalastus ja saaliin käsittelystä maksettavat
19356: tavilla avustuslainoilla tukenut suurkalas- palkat, kohoaa noin 1.9 milj. markkaan.
19357: tusta Petsamossa, ei suurkalastus ja siihen Petsamon pienkalastuksen nykyjään tuot-
19358: liittyvä kalanjalostusteollisuus ole muodos- tama saalis riittää vain osaksi tyydyttä-
19359: tunut kannattaJvaksi.. Tahtomatta vielä ke- mään kotimaan kuivakalakysynnän. Useana
19360: hityksen .tässä vaiheessa asettaa suu11pyyn- vuonna on Petsamon turska tyydyttänyt
19361: nin mahdollisuuksia mitenkään kyseenalai- noin 1/4 ja hyvinä saalisvuosina korkein-
19362: siksi, osoittaa kuitenkin kokemus, että pien- taan 1 / 3 kotimaan kulutuksesta. Maa-
19363: kalastus nyt ja ilmeisesti vastaisuudessakin hamme on tuotettu Norjasta kolmena viime
19364: antaa Petsamon paikalliselle kalastajaväes- vuonna keskimäärin 410,000 kiloa kuivat-
19365: tölle ja saJIDoin kunnalle suuremman tulon tua turskaa ja seitä, raha-arvoltaan keski-
19366: kuin suurkalastus. Petsamon kunta saa ny- määrin noin 2.9 milj. markkaa.
19367: kyisin kalastuksesta lähes 4 milj. markan Näin ollen ei siis Petsamon pienkalastus
19368: verotettavan tulon, joka on noin 1/3 koko vielä nykyjään kykene hankkimaan riittä-
19369: kunnan verotettavasta tu1osta. Samoin noin västi turskaa kotimaan kuivakalakysynnän
19370: 1/3 kunnan väestöstä saa toimeentulonsa tyydyttämiseksi. Tämä johtuu lähinnä
19371: kalastuselinkeinosta. Petsamon kunnanval- siitä, että kalastajain omistamat pyynti-
19372: tuuston toimesta viime vuoden kalastuk- alukset ovat liian pienikokoisia, jotta niillä
19373: sesta laaditun tilaston mukaan, mitä käy- voisi harjoittaa kalastusta kyllin tehok-
19374: tetään kuluvan vuoden verotuksen pohjana, kaasti ja ta11vittaessa ulompana merellä.
19375: saivat pienkalastusta harjoittavat kalastajat On valitettavaa, että valtiovallan taholla on
19376: myymistään kaloista rahatuloa noin 1.1 viime aikoina kiinnitetty huomiota lähinnä
19377: milj. markkaa. Pienkalastajain oma yh- suurkalastuksen kehittämiseen Petsamossa,
19378: tymä, Petsamon kalanmyyntiosuuskunta, vaikka jo .edellä mainitut luvut selvästi
19379: maksoi tästä määrästä ikalastajille n. osoittanevat, mikä merkitys sikäläiselle
19380: 985,000 markkaa, kun sen sijaan suurpyyn- pienkalastukselle on annettava. Nähtävästi
19381: nin osuus oli vain n. 880,000 markkaa. ainakin osittain tästä syystä Petsamon ka-
19382: Kunnan .verotuksessa edustaa pienkalastus lastajaväestön luottokysymyksen järjestä-
19383: tämän mukaan 13,143 ja suurkalastus minen on yhä toteuttamatta, vaikka valtio-
19384: 11,210 veroäyriä. Mitä taas kuluvan vuo- valta monilla muilla aloilla on itsenäisyy-
19385: den kevätkalastukseen .tulee, oli se poik- temme aikana pitänyt kiitettävää huolta
19386: keuksellisen tuottoisa. Petsamon kalan- väestön elinkeinoelämän kehittämisestä.
19387: myyntiosuuskunta osti kalastajilta turskaa Mainita ansaitsee, että Norjassa on jo ai-
19388: perattuna 995,000 kiloa. Kalastajain saa- koja sitten poistettu käytännöstä sellaiset
19389: tava kalanmyyntiosuuskunnaUa, kun ote- pyyntialukset, joita petsamolaiset nykyisin
19390: taan huomioon myös tämän vuoden kesä- ov.at pakotettuja käyttämään. Myöskin Ve-
19391: 498 IV,11o. - Petsamon kala,Sftns.
19392:
19393: naJa on viime vuosina kehittänyt jäämeri- miseksi. Asiantuntevalta taholta on ilmoi-
19394: alueensa kalastajaväestön oloja siinä mää- tettu, että kalastusaluksien tulisi olla 40
19395: rin, että venäläisillä kalastajilla on yhtä jalkaa pitkiä ja 10-15,000 kiloa kan-
19396: kunnolliset alukset kuin norjalaisillakin. tavia sekä saatava niihin 40 hv. moot-
19397: Maallemme ei ole eduksi sellainen mieliala, torit ja muut tarvittavat välineet. Nor-
19398: mitä tällainen havainto Petsamon kalastaja- jassa maksavat tämänkokoiset alukset ny-
19399: väestössä helposti synnyttää, eikä se ole kyisin n. 15,000 kruunua, mutta on las-
19400: omiaan herättämään arvonantoa maatamme kettu, että jos tällainen alus rakennetaan
19401: kohtaan myöskään naapurimaittemme ta- lmtimaasta hankituista tarpeista ja myös
19402: holla. moottori on kotimaassa valmistettu, on
19403: Saamiemme tietojen mukaan on Petsa- hinta halvempi. Vertauksen vuoksi mai-
19404: mon kalastajilla tänä vuonna kalastusaluk- nittakoon, että suurkalastuksessa käytettä-
19405: sia: Vaitolahdessa. 4 purjealusta, joiden vät trawl-alukset mabavat vähintään 5-&
19406: kantokyky on 2-6,000 kiloa. Kervannossa milj. markkaa.
19407: 2 purjealusta, toinen 3,000 kiloa kantava, Petsamon kunnanvaltuusto on jättänyt
19408: toinen pienempi, 7 moottorialusta, 1,500- asianomaiselle virastolle anomuksen
19409: 2,000 kiloa kantavia, mutta kaikki jo van- 2,000,000 markan suuruisen lainapääoman
19410: hoja ja osaksi lähiaikana käytännöstä pois- myöntämisestä jaettavaksi kalastajille lai-
19411: tettavia, Pummangissa 4 purjealusta, noina uusien kalastusaluksien hanillkimi-
19412: 1,500-3,000 kiloa kantavia ja näistä 2 hy- seksi ja entisten korjaamiseksi. Maatalous-
19413: vässä kunnossa olevaa, 4 moottorialusta, hallituksen kalatalousosasto on esittänyt
19414: 4-6,000 kiloa kantavia, joista 3 täysin käyt- myönnettäväksi tarkoitukseen ensi vuonna
19415: tökelpoista, Maattivuonossa 2 pientä purje- 500,000 markkaa, mikä summa asiain ny-
19416: alusta sekä 3 pienempää ja 1 isompi moot- kyiseen tilaan katsoen tuntuu riittämättö-
19417: torialus, kaikki käyttökelpoisia, Petsamon mältä, mutta hallituksen tulo- ja menoar-
19418: kylässä 4 vanhaa purjealusta ja 7 moottori- vioehdotus ei sisällä tätäikään ehdotettua
19419: alusta, joista 2 isointa käyttökelvottomina pientä määrärahaa. Kun nyttemmin on
19420: ja 5 pienempää vanhaa, mutta vielä käytän- ilmennyt, että Petsamon kunnanvaltuuston
19421: nössä olevaa. - Kaikkiaan siis 16 purje- anoma laina voitaisiin järjestää Osuuskas-
19422: ja 22 moottorialusta, lisäksi ka.lastuksessa sojen Keskuslainarahaston kautta kalasta-
19423: käytettäviä ja osittain rekisteröityjä soutu- jille .jaettavaksi samat-en kuin on järjes-
19424: veneistä. Näistä nykyjään käyttökelpoisista tetty 4 milj. ma,rkkaan kohoavien· avustus-
19425: kalastusaluksista on vain 3 moottorialusta, lainojen ja1mminen Suomenlahden itäosan
19426: joilla tänä vuonna on voitu harjoittaa ja Laatokan kalastajille ja näistä osa, Tar-
19427: ulompana meressä kampelanuotan vetoa. ton rauhansopimuksella kalastusalueitaan
19428: Pyynnin tehostaminen on ainoa keino menettäneille kalastajille jaetut, 2 prosen-
19429: hankkia nykyistä enemmän tuloa kalastuk- tin korolla, niin ehdotamme kunnioittaen,
19430: sella ja saada Petsamon kalastusalue tuot-
19431: tamaan ainakin kaiken sen kalan, minkä että Eduskunta ottaisi vuoden
19432: kotimainen kulutus nyt käyttää, ja osaksi 1938 tulo- ja menoarvioon 2 miljoo-
19433: tuotettuna ulkomailta. Petsamon kalasta- naa ma1·kan määTärahan jaettavaksi
19434: javäestölle olisi varattava mahdol1isuus halpakorkoisina lainoina Petsamon
19435: saada halpakorkoisia lainavaroja uusien ja kalastajille uusien kalastusalusten
19436: riittävän suurien kalastusaluksien hankki- hankkimiseksi.
19437:
19438: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1!)37.
19439:
19440: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
19441: 499
19442:
19443: IV,111. - Rah. al. N:o 90.
19444:
19445:
19446:
19447:
19448: Miikki y. m.: Määrärahan osoittamisesta tulvien johdosta
19449: kärsimään joutuneiden viljelijäin avustamiseksi.
19450:
19451:
19452: E d u s k u n n a ll e.
19453:
19454: Viitaten v. 1936 valtiopäiville jättä- 1938 tulo- ja menoarvioon 2 miljoo-
19455: mämme rahaasia-aloitteen N: o 154 peruste- nan markan suuruisen määrämhan
19456: luihin, ehdotamme kunnioittaen, valtioneuvoston käytettäväksi tulvien
19457: johdosta kärsimään joutuneiden vil-
19458: että Eduskunta ottaisi vuoden jelijäin avustamiseksi.
19459:
19460: Helsingissä 7 p: nä syyskuuta 1937.
19461:
19462: Matti Miikki. Viljo Venho.
19463: Heikki Soininen. M. 0. Lahtela.
19464: Albin Asikainen. Eero Nurmesniemi.
19465: Väinö Kaasalainen. Juho Kaakinen.
19466: Emil Jutila. Vilho Vallas.
19467: Heikki Vehkaoja. Antti Kemppi.
19468: Vilho H. Kivioja. Antti Junes.
19469: Toivo Ikonen. Eemil Luukka.
19470: Kalle Kirra.
19471: 500
19472:
19473: IV,112. - Rah. al. N:o 91.
19474:
19475:
19476:
19477:
19478: Niskanen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
19479: taloustyöväen asunto-olojen parantamista va1·ten.
19480:
19481:
19482: E d u s k u n n a ll e.
19483:
19484: Taloudellisen nousukauden vaikutukset maataloustuotannon pieneneminen, sillä
19485: tuntuvat maaseudulla hitaammin kuin kau- konetyövoima ei voi maataloudessa korvata
19486: pungeissa ja teollisuuskeskuksissa. On hy- ihmistyövoimaa.
19487: vin tunnettua, että näillä viimeksimaini- Hallitus on vuoden 1938 valtion talous-
19488: tuilla paikkakunnilla talouselämä käy jo arvioon ottanut 12,000,000 markan määrä-
19489: täydellisen hyvän ajan merkeissä. Teolli- rahan maataloustyöväestön asunto-olojen
19490: suustyöväestön palkkataso on huomattavasti parantamista varten. Mutta kun otetaan
19491: kohonnut ja siinä mukana on heidän elin- huomioon tämän kysymyksen suunnaton
19492: tasonsakin noussut. yhteiskunnallinen merkitys ja tarpeen suu-
19493: Toisin on asianlaita maataloustyöväestön ruus, niin on tämä rahamäärä aivan riit-
19494: keskuudessa. Taloudellisen nousuajan vai- tämätön, joten sitä olisi korotettava aina-
19495: kutus on maaseudulla alkanut myöhään, ei- kin 8,000,000 markalla. Tällöin olisi pa-
19496: vätkä sen vaikutukset ole olleet niin huomat- rasta jakaa kysymyksessä olevat varat siten,
19497: tavat kuin teollisuudessa. Siksi onkin maa- että vanhan asuntorakennuksen korjaus- tai
19498: taloustyöväestön palkka- ja elintaso aivan uuden rakennuksen rakentamiskustannuk-
19499: alhainen. Työtä tosin on maaseudullakin sista maksettaisiin avustusta noin 1/3 to-
19500: nyt jo paremmin saatavana kuin edesmen- dellisista kustannuksista, mutta vain siinä
19501: neenä lamakautena, jopa niinkin runsaasti, tapauksessa, että kustannukset nousevat yli
19502: että ilmenee toisin paikoin huolestuttavaa 1,000 markan. Lisäksi olisi avustuksen eh-
19503: työväestön puutettakin. Tämä johtuu suu- tona pidettävä sitä seikkaa, että korjatun
19504: relta osalta siitä syystä, että kaupungeissa tai uuden rakennuksen tulee täyttää ne
19505: ja teollisuuskeskuksissa on voitu työväes- vaatimukset, jotka sille käytännöllisen jär-
19506: tölle järjestää esim. asunto-olot verrattain jestelyn, asukkaiden tilan- ja ilmantarpeen,
19507: tyydyttävällä tavalla, jotavastoin maata- hygienisten olosuhteiden y. m. kannalta on
19508: loustyöväestö joutuu asumaan useinkin pe- asetettava.
19509: rin puutteellisissa jopa kurjissakin asunto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19510: olosuhteissa. Vanhat asunnot ovat vuosien
19511: kuluessa päässeet rappeutumaan ja uusien että Eduskunta lisäisi vuoden 1938
19512: asuntojen hankintaan eivät pienet, tuskin valtion talousarvioon otettua, maa-
19513: ravintoon ja vaatetukseen riittävät palkka- taloustyöväestön asunto-olojen pa-
19514: tulot riitä. Tämä tilanne näyttää vievän rantamiseen tarkoitettua 12,000,000
19515: lopuksi siihen, että maatalous menettää työ- markan määrärahaa 8,000,000 mar-
19516: väestönsä sen virratessa kaupunkeihin ja kalla.
19517: teollisuuskeskuksiin. Tästä on seurauksena
19518:
19519: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
19520:
19521: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
19522: 501
19523:
19524: IV,11s. - Rah. al. N:o 92.
19525:
19526:
19527:
19528:
19529: Kaakinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun
19530: sähköyhtymien liitolle ne1wontatyötä varten.
19531:
19532:
19533: E d u s k u n n a 11 e.
19534:
19535: Varsinainen maaseudun sähköistys maas- joiden perusteella se sitten antaa lausun-
19536: samme alkoi heti maailman sodan päätyt- toja ja toimittaa julkisuuteen tuloksia
19537: tyä ja on tähän mennessä saavuttanut sel- niistä kysymyksistä, joihin maaseudun säh-
19538: laisen laajuuden, että sen merkitys varsin- köistyksen täytyy perustua muodostuakseen
19539: kin maamme pääelinkeinolle on varsin huo- edes jossain määrin siedettäväksi taloudel-
19540: mattava. Se on epäilemättä vaikuttanut liseksi yritykseksi. Esimerkin vuoksi mai-
19541: edistävästi maaseudun oloihin, mutta sa- nittakoon tutkimukset ja lausunnot maa-
19542: malla se on eräissä tapauksissa muodostu- seudun sähkölaitoksille sopivien hallinto-,
19543: nut maanviljelijöille rasitukseksi, sillä maa- tariffi- ja kirjanpitojärjestelmien käytän-
19544: seudun sähköistys on ollut useissa tapauk- töönottamisesta, eri sähkönkäyttöalojen kan-
19545: sissa varsin vaikeasti toteutettavissa. Ne nattavaisuudesta, eri voimalaatujen oi-
19546: monet huomattavat vaikeudet, joita maa- keista vertailuperusteista; jännitekysymyk-
19547: seudun sähkölaitoksilla on -ollut voitettavi- sestä, voima- ja muuntaja-asemien, sekä eri-
19548: naan pyrkiessään saamaan laitoksensa talou- laisten johtorakenteiden tarkoituksenmukai-
19549: dellisesti ja teknillisesti terveille perus- sista ja samalla varmuusmääräykset täyttä-
19550: teille, ovat saattaneet heidät käsittämään, vistä halvoista rakenteista j. n. e. Vielä
19551: mikä merkitys on useiden samalla alalla mainittakoon liiton järjestämät yleiset ko-
19552: työskentelevien keskinäisellä vuorovaiku- koukset esitelmineen ja retkeilyineen, näyt-
19553: tuksella. Tällaisen yhteistyön aikaansaami- telyt, erikoiskurssit j. n. e., joissa havain-
19554: seksi ja ylläpitämiseksi maaseudun sähkö- nollisesti ja teoreettisesti esitellään, miten
19555: laitosten kesken perustettiin v. 1922 Maa- on hyväksi käytettävä niitä uusia paran-
19556: seudun sähköyhtymien liitto. nuksia ja mahdollisuuksia, joita nopeasti
19557: Kun maaseudun sähköistys meillä vallit- edistyvä tekniikka tarjoaa. Nämä esimer-
19558: sevien, muiden maiden oloista huomatta- kit jo riittävästi osoittavat, että liitolla on
19559: vasti poikkeavien olosuhteiden takia, aset- suoritettavana erittäin paljon tehtäviä,
19560: taa aivan erikoisia vaatimuksia laitosten jotta maaseudun sähköistys saataisiin sel-
19561: taloudelliseen ja teknilliseen rakenteeseen laiseksi, että siihen kiinnitetyt miljoonat
19562: nähden, niin on mitä tärkeintä, että meillä tuottaisivat myös vastaavan hyödyn.
19563: on toiminnassa sellainen järjestö, joka avus- Puuttumatta enempää niihin moniin eri-
19564: taa maaseudun sähkölaitoksia ja -yhtymiä laisiin tehtäviin, joita Maaseudun sähkö-
19565: näiden asmm järjestämisessä parhaalla yhtymien liitolla on lukuisasti hoidet-
19566: mahdollisella tavalla. Maaseudun sähkö- tavana, haluamme vielä kosketella erästä
19567: yhtymien liitto suorittaa alallaan tut- erikoiskysymystä. Kuten tunnettua on
19568: kimuksia ja kokeiluja, huomioonottamalla maamme maaseutusähköistykselle ominaista,
19569: eri sähkölaitoksilla saavutetut kokemukset, että sillä alalla toimii suuri joukko pieniä
19570: 502 IV,113. - Maaseudun sähköistäminen.
19571:
19572: pitäjän ja sitä pienemmän alueen käsittä- varmaankin syntyy Pohjanmaan, Savon ja
19573: viä yrityksiä. Näiden yhtymien sähkölait- Karjalan harvaan asutuille seuduille jo ra-
19574: teet ovat nykyään useissa tapauksissa niin kennettujen ja myöhemmin rakennettavien
19575: heikossa kunnossa, että niitä on ryhdyttävä suurvoima-asemien vaikutuksesta. Liiton
19576: lähiaikoina perusteellisesti korjaamaan, taloutta ei kuitenkaan voida yksinomaan
19577: mutta yhtymien talous ei monestikaan salli jäsenmaksujen avulla ylläpitää, vielä vähem-
19578: riittävän pätevän henkilökunnan palkkausta män ajan kehityksen mukaisesti voimape-
19579: tätä tarkoitusta varten. Kuitenkin vaatii räistyttää, ellei valtiokin ryhdy sitä puo-
19580: alan eri~oisluonne useasti asiantuntemusta, lestaan tukemaan, kuten muutakin koko
19581: johon maallikolla ei ole edellytyksiä. Sitä maahan kohdistuvaa neuvontatoimintaa.
19582: paitsi kaikkikin laitokset tarvitsevat eri- Valtion avustuksen myöntäminen liitolle
19583: näisiin edustustehtäviin y. m. s. puolueetonta on tärkeää ennenkaikkea sen tähden, että
19584: ammattimiestä. Kiinnittäen näihin seik- sen toiminnasta aiheutuva hyöty kohdistuu
19585: koihin huomiota on liitto järjestänyt paitsi koko laajan maaseudun ja sen elinkeinojen,
19586: jäsenilleen muillekin maaseutusähkölaitok- sekä sen kautta koko kansantalouden hy-
19587: sille tilaisuuden halvoin kustannuksin asian- väksi.
19588: tuntijain käyttöön kaikissa alan ammatti- Edellä esittämäämme viitaten kunnioit-
19589: kysymyksissä. taen ehdotamme,
19590: :Maaseudun sähköyhtymien liiton jäsen-
19591: yhtymistä ovat useimmat niin heikossa että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
19592: taloudellisessa asemassa, että ne eivät voi den tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV
19593: riittävästi tukea liiton toimintaa. Tästä luvun 20 momenttiin 40,000 markan
19594: huolimatta olisi sen työ saatava entistä te- lisämäärärahan avustuksen myöntä-
19595: hokkaammaksi, sillä entisten sähköyhtymien miseksi Maaseudun sähköyhtymien
19596: lisäksi tulevat tarvitsemaan sen avustusta liitolle neuvontatyötä varten.
19597: ne monet pienet yritykset, joita lähiaikoina
19598:
19599: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1937.
19600:
19601: Juho Kaakinen. Heikki Vehkaoja.
19602: J. Eri. Pilppula. Matti Lepistö.
19603: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
19604: Lauri A. Sariola. Heikki Niskanen.
19605: Kalle Kämäräinen. Otto Marttila.
19606: 503
19607:
19608: IV,114. - Rah. al. N:o 93.
19609:
19610:
19611:
19612:
19613: J. Raatikainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta eläinten
19614: ylikulkua estävän aidan rakentamiseksi valtakunnan ra-
19615: jalle Salmin ja Suojärven viljelys- ja laidunmaiden koh-
19616: dalle.
19617:
19618:
19619: E d u s k u n n a ll e.
19620:
19621: :Maamme itärajan välittömässä läheisyy- viipyminen aiheuttaa varsinkin lehmien
19622: dessä asuville tuottaa suuria vaikeuksia omistajille tappioita yksistään tuotannon
19623: huolenpito siitä, ettei karja laiduntamis- menetyksessä. Paitsi tätä, joutuvat eläin-
19624: aikana kulje valtakunnan rajan yli. Kun ten omistajat vielä maksamaan näiden ai-
19625: valtakunnan rajalla, Suojärven ja Salmin heuttamat vahingot ja hoitokustannukset
19626: kuntien kohdalla, ei ole kuin eräillä har- ja myös kärsimään rajan takaa tulleiden
19627: voilla kohdilla aitaa, niin rajan läheisyy- eläinten aiheuttamia vahinkoja, joista riit-
19628: dessä on karjaa paimennettava, etteivät eläi- tävän korvauksen saanti virallista tietä on
19629: met pääsisi ylittämään rajaa. :Mutta tällä- osoittautunut vaikeaksi. Kun kaiken lisäksi
19630: kään tavalla ei voida estää karjan rajan rajan epäselvyyden vuoksi on varsinkin
19631: yli kulkua, vaan joka vuosi on tapahtunut etäisimmillä laidunmailla karjan paimenina
19632: lukuisasti eläinten omistajille harmia ja käytettävä yksinomaan aikuisia henkilöitä,
19633: vahinkoa tuottavia rajanylityksiä. Niinpä aiheutuu siitäkin vähävaraiselle pientilallis-
19634: Salmin rajavartioston toimittaman selvi- väestölle huomattava rasitus. Kaikkien näi-
19635: tyksen mukaan kulki vuosina 1935-1936 den epäkohtien korjaamiseksi kaivataan
19636: ja vuonna 1937 elokuun 30 päivään men- valtiovallan apua.
19637: nessä sanottujen kuntien alueelta rajan yli Tarkoituksenmukaisin toimenpide on,
19638: Venäjän puolelle 91 lehmää, 73 hiehoa ja että asuttujen seutujen ja laidunmaiden
19639: vasikkaa, 2 sonniaja 63 lammasta. Samana kohdalle, mahdollisimman lähelle rajavii-
19640: aikana tuli Venäjän puolelta 81 hevosta, vaa, rakennetaan karjan ylikulkua estävä
19641: 63 lehmää, 3 sonnia, 14 vasikkaa, 47 lam- aita. Tähän tarkoitukseen soveltuu parhai-
19642: masta ja 6 sikaa. Selvitys osoittaa myös, ten lujatekoinen, 3-lankainen piikkilanka-
19643: että Suomen puolelta Neuvostoliiton alueelle aita, joka estää nautakarjan ylikulun ja
19644: menevien eläinten luku on viime ja kulu- lampaiden rajanylitysten estäminenkin on
19645: vana vuonna lisääntynyt verrattuna vuo- sen turvin helppoa. Kun rajaseudun väestö
19646: teen 1935. Niinpä kuluvan vuoden touko- elää tavallisuudesta poikkeavissa olosuh-
19647: elokuun aikana meni Suomesta rajan yli teissa ja on hyvin köyhää, olisi aitauksesta
19648: yhteensä 52, kun vastaavana aikana tuli aiheutuvat kustannukset valtion kannet-
19649: rajan yli vain 6 yksilöä. Vain harvoissa tava. Salmin rajavartioston kuluvan vuo-
19650: tapauksissa eläimet luovutetaan takaisin den elokuussa toimittaman selvityksen mu-
19651: viivytyksittä ja varsinkin Suojärven kun- kaan olisi mainitussa tarkoituksessa raken-
19652: nan alueella on keskimääräiseksi viipymis- nettava aitaa Salmin ja Suojärven kuntien
19653: .ajaksi laskettu 7 vuorokautta. Tällainen alueella yhteensä 126 kilometriä. Tähän
19654:
19655: 64
19656: 504 IV,114. - Raja-3Jita Venäjän rajalle.
19657:
19658: sisältyvät kaikki ne seudut, joissa tällä pysyy kunnossa 10-15 vuotta, niin ovat
19659: hetkellä on huono aita tai ei ole aitaa ollen- kustannukset hyvin pienet rajaseudun
19660: kaan. Sensijaan ei ole tarpeellista tällä väestön saamaan hyötyyn verrattuna.
19661: kerralla rakentaa aitaa niille seuduille, Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
19662: joissa on hyvä ja vielä monet vuodet tar- nioittaen,
19663: koituksensa täyttävä aita. Monin paikoin
19664: ovat myös vesistöt luonnollisena esteenä. että Eduskunta ottaisi vuoden
19665: Nykyisen hintatason mukaan laskettuna 1938 tulo- ja menoarvioon 300,000
19666: tulee, kuljetusvaikeudet huomioonottaen, markan suuruisen määrärahan eläin-
19667: mainitunlainen aita maksamaan noin 2,300 ten ylikulkua estävän aidan raken-
19668: markkaa kilometriltä. Kun aita rajavar- tarniseksi valtakunnan rajalle Salmin
19669: tioston valvontaan ja hoitoon jätettynä ja Suojärven kunnissa olevien vilje-
19670: vähäisillä vuotuisilla hoitokustannuksilla lys- ja laidunrnaiden kohdalle.
19671:
19672: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1937.
19673:
19674: Jussi Raatikainen. Juho Kuittinen.
19675: Jussi Rapo. Vilho VaJ.las.
19676: 505
19677:
19678: IV,115,- Rah. al. N:o 94.
19679:
19680:
19681:
19682:
19683: Lintulahti y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viip,urin-
19684: Tienhaaran välisen pääradan siirtämistöiden alullepane-
19685: mista varten.
19686:
19687:
19688: E d u s k u n n a ll e.
19689:
19690: Kysymys Viipurista länteen johtavan 1/11 1,111 281 943
19691: pääradan siirtämisestä ja toisin järjestämi- 1/12 1,301 470 702
19692: sestä Hiekan ja Tienhaaran välillä on ol- 1/1 1,294 706 421
19693: lut vireillä jo pitemmän aikaa. Viime 1/2 1,487 698 572
19694: vuonna kehittyi tämä Viipurin kaupungille 1/3 1,791 752 497
19695: paljon merkitsevä rakennushanke jo sille 1/4 1,567 935 455
19696: asteelle, että eduskunta myönsi tarkoituk- 1/5 1,426 825 250
19697: seen 2,000,000 markan suuruisen siirtomää- 1/6 1,391 521 326
19698: rärahan. Kun työn suorittaminen ja itse
19699: rakennushankkeen saattaminen lopulliseen Kuten tästä käy selville, on työttömyys-
19700: päämääräänsä olisi Viipurin kaupungin
19701: tilanne kaupungin omista poikkeuksellisen
19702: kannalta katsoen ja muutenkin sekä strate-
19703: laajoista töistä huolimatta ollut viime työt-
19704: gisista että liikenneturvallisuussyistä saa-
19705: tömyyskaudella varsin vaikea ja kun on to-
19706: tava voimaperäiseen käyntiin, niin voidaan
19707: dennäköistä, ettei tilanne Viipurissa nyt
19708: yleisesti katsoa, että riittävien lisävarojen
19709: alkavanakaan työttömyyskautena muodostu
19710: järjestäminen tarkoitukseen on asianmu-
19711: tätä helpommaksi, niin on ilmeistä, että
19712: kaista ja tarpeellista. Asian lähempänä pe-
19713: til~:;,nteen hoitaminen ilman valtion puo-
19714: rusteluna voidaan tässä tarkoituksessa
19715: lelta saatavaa tuntuvaa apua muodostuu
19716: esiintuoda seuraavaa:
19717: kaupungille kestämätöntä vaikeutta tuot-
19718: Rakennushankkeen käyntiinpano näin
19719: tavaksi.
19720: Viipurin kaupungin välittömässä yhtey-
19721: Rakennushankkeen jouduttamista vaatii
19722: dessä tuottaa paljon merkitsevän helpotuk-
19723: myöskin Viipurin ratapihan länsipäässä
19724: sen kaupungin työttömyyskysymyksen hoi-
19725: olevan rautatiesillan uudelleen järjestely,
19726: dossa, joka ilman sopivia valtion työma.ita
19727: koska sillan nykyinen rakenne ja varsinkin
19728: ja ilman valtion apua tuottaa kaupungille
19729: sen käännettävä osa voi koska tahansa ai-
19730: nykyoloissa voittamattomia vaikeuksia.
19731: heuttaa rautatieliikenteelle kohtalokkaita
19732: Asian selventämiseksi esitetään alla oleva
19733: yllätyksiä, kuten jo aikaisemminkin jos
19734: viime työttömyyskauden tilannetta tässä
19735: kohtakin vähäisemmässä määrin on tapah-
19736: suhteessa selvittävä taulukko:
19737: tunut. Tämän ohella on edelleen huomat-
19738: Kaupungin Valtion siir-
19739: 1936-37 omissa töissä totyömailla Työttömiä tava, ettei myöskään Kivisalmen rautatie-
19740: henkeä henkeä henkeä sillan nykyinen rakenne taanne sitä liiken-
19741: 1/9 949 345 637 nevarmuutta, joka kasvavan ja yhä ras-
19742: 1/10 1,068 237 916 kaammaksi muodostuvan rautatieliikenteen
19743: 506 IV,115. - ViipuJJiu-'l'ienhaaran rautatie.
19744:
19745: turvallisuuden kannalta voidaan tällaiselta Kuten edelläolevasta selviää, on olemassa
19746: pääradalta kohtuudella vaatia. monta tärkeää näkökohtaa, jotka vaativat
19747: Rakennushankkeen epämääräinen ja vuo- kysymyksessäolevan rataosan uudelleenjär-
19748: desta toiseen viivästyvä toteuttaminen on jestelyn jouduttamista. Ja jos työ halu-
19749: haitannut ja edelleenkin haittaa ratahank- taan aloittaa merkitsevässä laajuudessa, olisi
19750: keeseen liittyvää kaupungista länteenpäin tarkoitukseen varattava aikaisemmin myön-
19751: johtavan valtatiekysymyksen valmistelua ja nettyjen 2 milj. markan lisäksi ensi vuotta
19752: ratkaisua, joka yhäti kasvavan liikenteen varten ainakin 3 milj. markkaa. Kun ote-
19753: takia olisi saatava mahdollisimman pian taan huomioon suunnitellun työn koko laa-
19754: päätökseensä, varsinkin kun nykyinen lin- juus, yhteensä yli 40 milj. markkaa ja
19755: nansiltakin on liian ahdas ja sen vuotuinen että työ tulee kestämään useita vuosia, ei
19756: ylläpito ylirasitettuna alkaa muodostua näytä tässä tapauksessa tarpeelliselta lykätä
19757: kohtuuttoman epäedulliseksi ja tämän työn aloittamista vain sillä perusteella, että
19758: vuoksi olisi saatava kysymys uuden sillan yleiset työt olisi siirrettävä huonojen aiko-
19759: rakentamisesta ratkaisuunsa kehitetyksi. jen varalle, koska tästä työstä joka tapauk-
19760: Siltakysymyksen ratkaisu riippuu ratahank- sessa suurin osa on jäävä monien tulevien
19761: keesta lähinnä siinä suhteessa, miten pian vuosien aikana suoritettavaksi.
19762: saadaan pohjoissataman kautta tapahtuva Edelläolevan nojalla ehdotamme kun-
19763: kanavaliikenne siirretyksi Kivisalmen kaut- nioittaen,
19764: ta kulkevaksi suunniteltuun väylään.
19765: Asian saatua kiinteämmän ratkaisunsa ett-ä Eduskunta ottaisi ensi vuo-
19766: tulisivat myöskin rataa varten tarvittavien den tulo- ja menoarvioon 3 milj.
19767: maiden aikaavievät pakkolunastustoimen- markan määrärahan Viipnrin-Tien-
19768: piteet ratkaisuunsa aikanaan hidastamatta haaran välisen pääradan siirtämis-
19769: ja häiritsemättä töiden suoritusta ja rata- töiden alullepanemista varten.
19770: alueen ympäristöjen asemakaavallista jär-
19771: jestelyä.
19772:
19773: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
19774:
19775:
19776: A. A. Lintulahti. Kaapro Moilanen.
19777: Osk. Reinikainen. Kaino W. Oksanen.
19778: Arvo Inkilä. Jussi Lonkainen.
19779: 507
19780:
19781: IV,nn. - Rah. al. N:o 95.
19782:
19783:
19784:
19785:
19786: J. Raatikainen y. :Ql.: Määrärahan osoittamisesta koneelli-
19787: sen tutkimuksen toimittamista varten Sortavalan-Läs-
19788: kelän ratasuunnalla.
19789:
19790:
19791: E d u s k u n n a II e.
19792:
19793: Laatokan koillis- ja itäpuoliseen Raja- Matkaselän asemien kautta, sen SIJaan
19794: Karjalaan rautatien rakentamisessa ja Kar- että tavara voitaisiin, jos Sortavalan-
19795: jalan radalla olevan Matkaselän aseman Läskelän välille olisi rakennettu rata
19796: sen läntiseksi päätekohdaksi määräämisessä v. 1916 laaditun suunnitelman mukaan,
19797: on tapahtunut ratkaisu, jonka myöhempi lähettää taloudellisemmin lyhempää tietä.
19798: kehitys on osoittanut virheelliseksi. Tämä Sortavalan-Läskelän välinen 20 kilo-
19799: on saatu todeta varsinkin sen jälkeen, kun metrin pituinen oikorata lyhentäisi mat-
19800: Suojärven radalla olevalta Jänisjärven ase- kaa vientisatamiin Pitkänrannan-Läske-
19801: malta on rakennettu rata Läskelään ja län radalta 60 kilometriä ja Suojärven
19802: edelleen Pitkäänrantaan ja Uuksulle. Rat- radalta 26 kilometriä. Eri rataosien
19803: kaisua tehtäessä vuonna 1918 vallinneet olo- pituudet ovat seuraavat: Sortavala-
19804: suhteet ja pienemmät kustannukset vaativa Matkaselkä-Jänisjärvi-Läskelä 80 kilo-
19805: maasto lienevät vaikuttaneet sen, että si- metriä ja Sortavalan-Läskelän välinen
19806: vuutettiin v. 1916 laadittu suunnitelma, oikorata ainoastaan 20 kilometriä; Sorta-
19807: jonka mukaan ratalinja erkani Sortava- valan-Matkaselkän-Jänisjärven rata 63
19808: lasta tai jonkin verran sen pohjoispuolelta kilometriä ja oikorataa käyttäen 37 kilo-
19809: ja jatkui Kirjavalahden suulle ja siitä yli metriä.
19810: Vasikkasaaren ja Pussisaaren kohdalta On selvää, että noin pitkä ylimatka tuot-
19811: Läskelään ja itärajalle. Jos tätä suuntaa taa tavaran kuljettajille monenlaisia han-
19812: olisi seurattu Läskelään ja siitä olisi toinen kaluuksia ja lisää huomattavasti kuljetus-
19813: haara eronnut etelään, Pitkäänrantaan ja kustannuksia. Niinpä esim. rahtimaksu
19814: Salmiin, ja toinen itään, Suojärvelle, olisi Pitkästärannasta Viipuriin (Koiviston sa-
19815: l.Jaatokan-Karjalan ratakysymys ratken- tamaan) V :nnen tavaraluokan mukaan on
19816: nut tavalla, joka huomattavasti nykyistä 6: 80 Smk. tonnilta korkeampi kuin mitä se
19817: paremmin tyydyttäisi rautatien tarpeen olisi puheenaolevaa oikorataa kuljetettaessa.
19818: näillä alueilla. Tästä onkin ollut seurauksena, että m. m.
19819: Radan saatua nykyisen suunnan, on Suo- Pitkäranta Oy. on jatkuvasti kuljettanut
19820: järveltä Sortavalan kautta etelään vietävä vuosittain noin 75,000 tonnia vesiteitse
19821: tavara epätaloudellisesti kuljetettava Mat- Nevajoen kautta ja noin 100,000 tonnia
19822: kaselän aseman kautta. Niinikään Uuk- rautateitse. Jos oikorataa voitaisiin käyt-
19823: sulta, Pitkästärannasta ja Laatokan itsäi- tää, voisi mainittu teollisuuslaitos siirtyä
19824: seltä rannikkoseudulta yksinomaan Etelä- kokonaan rautatiekuljetukseen, koska se sil-
19825: Suomen satamiin lähetettävä tavara on loin olisi kannattavampaa kuin vesiteitse
19826: kuljetettava pitkä kierros .Tänisjärven ja kuljetus. Jo yksistään tämä tietäisi huo-
19827: 508 IV,11 G, - Sortavalan-Läisk:elän rautatie.
19828:
19829: lnattavaa rautateiden tulojen lisäystä. Tä- oikeudenmukaisesti rautatien tarvitsijoita.
19830: män lisäksi on otettava huomioon tämän Myös se vapauttaisi huomattavassa mää-
19831: radan vaikutuspiirissä olevien teollisuus- rässä rautatien liikkuvaa kalustoa, jota täl-
19832: laitosten kehitys ja kaivosteollisuuden mah- löin voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaam-
19833: dolliset vastaiset tarpeet. Paitsi Suojär- min. Samoin se poistaisi ne vaikeudet ja
19834: vellä olevia puunjalostuslaitoksia, kuuluu hankaluudet, joita lisääntynyt liikenne on
19835: tähän vaikutuspiiriin Pitkäranta Oy:n sel- aiheuttanut Matkaselän ja Jänisjärven ase-
19836: luloosatehdas ja saha, Oy. Läskelä Ab:n milla.
19837: puuhiomo, paperitehdas ja selluloosatehdas, Käsityksemme mukaan kaipaa Raja-
19838: Ab. Karelia Wood Oy:n faneeritehdas ja Karjalan ratakysymyksessä yli 20 vuotta
19839: sulattimo ja Yhtyneiden Paperitehtaiden sitten tehty ratkaisu luonnollisella ja
19840: Jylhävaaran puuhiomo. Kaikkien näiden oikeudenmukaisella pohjalla tehdyn kor-
19841: teollisuuslaitosten on kuljetettava tuotteensa jauksen. Tämä käy parhaiten siten, että
19842: kovin epätaloudellisesti nykyistä rautatietä. lähitulevaisuudessa rakennetaan oikorata
19843: Myös Raja-Karjalaan muualta suuntautu- Sortavalasta Läskelään noudattaen pääkoh-
19844: valle tavaraliikenteelle aiheutuu sekä vii- diltaan insinööri Lounamaan v. 1916 tutki-
19845: vytystä että tarpeettomia kustannuksia. maa ratalinjaa. Kun mainittu tutkimus
19846: Tästä on ollut seurauksena, että m. m. Sor- eräiltä osiltaan kaipaa tarkistusta ja kus-
19847: tavalan kaupungissa olevat tukku- ja suur- tannuslaskelmain perusteet ovat muut-
19848: liikkeet ovat joko siirtyneet tai parhaillaan tuneet, olisi ratasuunnalla toimitettava
19849: siirtyvät tavaran kuljetukseen autoilla uusi koneellinen tutkimus. Kun rata-
19850: Läskelän-Pitkänrannan-Uuksun radan suunta kulkee vaikeahkossa maastossa, tu-
19851: varrella oleviin toimipaikkoihin. Myöskään lisi koneellinen tutkimus maksamaan asian-
19852: matkustajaliikennettä ei rautatie nykyisel- tuntijan lausunnon mukaan noin 6,000
19853: lään voi tällä rataosalla tyydyttävästi pal- markkaa kilometriltä ja koko työ 120,000
19854: vella. Matkustajaliikennettä varten on to- markkaa. Kun näin pienillä kustannuk-
19855: sin liikennöimässä rautatien linja-autoja silla saadaan perinpohjainen selvitys ylem-
19856: Läskelän-Sortavalan välillä, mutta liiken- pänä kosketeltuun asiaan, niin rohke-
19857: teen huomattavasti viikastuessa on matkus- nemme kunnioittaen ehdottaa,
19858: tajamäärä. yhä lisääntynyt ja tällä hetkellä
19859: on yksityisten linja-autojen lisäksi useita että Eduskunta ottaisi vuoden
19860: rautatien linja-autoja liikennöimässä lin- 1938 tulo- ja rnenoarvioon 120,000
19861: jalla Sortavala- Läskelä- Pitkäranta- rnarkan suuruisen rnäärärahan ko-
19862: Uuksu, siis rinnan rautatien kanssa. neellisen tutkirnuksen toirnittarnista
19863: Oikorata tietenkin vähentäisi eräiltä varten Sortavalan-Läskelän mta-
19864: osilta rautatien rahtimaksutuloja, mutta snunnalla.
19865: toisaalta se lisäisi liikennettä ja palvelisi
19866:
19867: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
19868:
19869: Jussi Raatikainen. Aug. Syrjänen.
19870: Juhani Leppälä. Yrjö Welling.
19871: Jussi Rapo. Yrjö Helenius.
19872: 509
19873:
19874: IV,u7.- Rah. al. N:o 96.
19875:
19876:
19877:
19878:
19879: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sortavalan uuden
19880: asemarakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
19881:
19882:
19883: E d u s k u n n a ll e.
19884:
19885: Sittenkun Sortavalan kaupungin toi- liikennehäiriöiltä. Laajennuksia ei kuiten-
19886: mesta oli raJkennettu silta varsinaisen kau- kaan voida toimittaa ennenkuin vanha
19887: pungin ja aseman välille, ohjautui koko asemata,lo saadaan poistetuksi niiden tieltä.
19888: kaupungin ja aseman välinen Jiikenne tätä Uuden asematalon rakentaminen olisi ilman
19889: uutta väylää kohti, kuljettuaan sitä ennen edelläsanottuakin aivan lähiaikoina välttä-
19890: kiertäen rautatien länsipuolrtse Vakka- mätön, sillä nykyinen v. 1892 rakennettu
19891: salmen kapeimman kohdan ylitse. Tämä on, paitsi sitä että se on aivan liian ahdas,
19892: liikenteen ohjaaminen uuteen väylään ai- myöskin koko järjestelyltään täysin van-
19893: heutti sen, että <Sortavalan matkustaja- hentunut, joten siellä ei voida saada ai-
19894: asema jäi ratapihan taakse sillä seurauk- kaan nykyaikaista työskentelyn keskitystä,
19895: sella, että koko matkustajaliikenne joutuu mistä johtuu että virkailijoiden ja henkilö-
19896: kulkemaan tasoylikäytävää pitkin rata- kunnan toimintaa ei voida järjestää järki-
19897: pihan poikki. Varsinkin on erittäin ·laa- peräisellä ja taloudellisesti edullisimmalla
19898: jaksi paisunut, Sortavalan asemalta edel- tava.lla. Tavaraliikenne raiteistoineen on-
19899: leen laajalti maaseudulle haarautuva linja- kin jo saatu järjestetyksi ajanmukaiseksi
19900: autoliikenne joutunut kärsimään tästä rata- kun näitä varten viime vuonna valmistui
19901: pihan ylikulkemisen aiheuttamasta hanka- tavarasuoja laitureineen kaupunkiin suo-
19902: luudesta, samanaikaisesti kun rautatien raan johtavan Karjalan ikadun puolelle,
19903: vaihtopalveluksessa on twpahtunut yhtä- minne uusi matkustaja-asemakin tulee si-
19904: mittaisia häiriöitä ja viivytyksiä ratapihan joitettavaksi.
19905: poikki pyrkivien moottoriajoneuvojen ja Tilanteen kiusallisuutta lisää vielä se,
19906: jalankulkijain takia. Vaikeuksia lisää se, että ulkomaalaisia matkailijoita, j·otka Sor-
19907: että yhä kasvava liikenne Karjalan radalla tavalan ikautta pyrkivät Valamoon y. m.
19908: pakoittaa suunnittelemaan vielä lisää rai- Karjalan matkailupaikkoihin, joudutaan
19909: teita tähän ennestään ahtaaseen ja vaaral- palvelemaan lähes puolen vuosisadan taikaa
19910: liseen risteilykohtaan. Kun Vuoksenniskan peräisin olevissa alkeellisissa suojissa.
19911: kohdakkoin toimintansa alkava rautatehdas Uuden asematalon on nykyisten hin-
19912: aloittaa malminkuljetuksensa Outokum- tojen mukaan arvioitu maksarvan Smk.
19913: musta, ei ratapihan perusteellista laajen- 3,000,000: -, mihin summaan sisältyvät
19914: nusta ja uudelleenjärjestelyä 'enää voida kustannukset rautatien omien linja-autojen
19915: välttää jos tahdotaan säästyä vakavilta tarvitsemista suojista.
19916: 510 IV,117. - Sortavalan asemarakennus.
19917:
19918: Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen 1 milj. markan määrärahan Sorta-
19919: ehdotamme, valan uuden asemarakennuksen i"a-
19920: että Eduskunta valtion vuoden kennustöiden aloittamiseksi.
19921: 1938 tulo- ja menoarvioon ottaisi
19922:
19923: Helsingissä syyskuun 7 [):nä 1937.
19924:
19925: Juhani Leppälä. Kaapro Moilanen.
19926: Jussi Raatikainen. Arvo Inkilä.
19927: Jussi Rapo. A. Halonen.
19928: 511
19929:
19930: IV,us. - Rah. al. N:o 97.
19931:
19932:
19933:
19934:
19935: Oksala: Määrärahan osoittamisesta Sortavalan uuden ase-
19936: marakennuksen rakentamista varten.
19937:
19938:
19939: E d u s k u n n a II e.
19940:
19941: Sortavalan kaupungin rautatieasema on paikkaan pääradan ja ratapaikan etelä-
19942: vanhanaikainen ja tarkoitustaan vastaama- puolelle mitä nopeimmin suoritettava.
19943: ton. Se on maamme huonoimmassa kun- Kun kaupunki v. 1931-32 rakensi useita
19944: nossa olevia asemarakennuksia. Jo monta miljoonia maksavan n. 220 m. pitkän ka-
19945: vuotta on ollut puhetta asemarakennuksen tusillan Vakkolahden yli, oli jo silloin edel-
19946: uudistamisesta,mutta on tämä työ rahallis- lytetty, että heti sillan valmistuttua valtio
19947: ten vaikeuksien tähden toistaiseksi jäänyt siirtää asemarakennuksen sopivaan paik-
19948: tekemättä. Mielestäni olisi uusi asemara- kaan. Rautatiehallitus oli suunnitteluista
19949: kennus Sortavalan kaupunkiin nyt ensi ti- tietoinen ja on sen toimesta laadittu koko-
19950: lassa rakennettava, sillä nykyinen asiain- naan uusi suunnitelma Sortavalan ratapi-
19951: tila aiheuttaa monenlaisia haittoja ja han- halle. Uuden suunnitelman mukaan tulisi
19952: kaluuksia liikenteelle sekä synnyttää aiheel- asemarakennus sekä tavara-asema siirrettä-
19953: lista arvostelua koko rautatielaitostamme väksi toiseen paikkaan. Tavara-asema on jo
19954: kohtaan lukuisien matkailijoiden keskuu- siirretty ja siten suuresti helpoitettu ta-
19955: dessa. varaliikennettä. Mutta itse asemarakennus
19956: Nykyinen Sortavalan rautatieasema sijait- on edelleen siirtämättä.
19957: see melkoisen kaukana kaupungista rauta- Nykyinen asematalo on yhtä vanha kuin
19958: tien pohjoispuolella. Kun kaupunki on rau- Sortavalan rautatiekin. Se ei missään suh-
19959: tatien eteläpuolella, on asemalle ajettaessa teessa enää vastaa tarkoitustaan. Asemara-
19960: mentävä pääradan yli tasoylikäytävällä. kennus on aivan liian pieni, epäkäytännölli-
19961: Tämä ylikäytävä on luonnollisesti vaaral- nen ja rappeutunut. Virastohuoneita on
19962: linen ja on sillä tapahtunutkin onnetto- ainoastaan yksi, matkatavaroita varten on
19963: muuksia. Sekä rautatie- että katuliikenteen yksi ahdas huone ja ravintoJana on pieni
19964: varmistamisen takia olisi tovottavaa, että huone. Asemarakennus on kaikissa suhteissa
19965: asemarakennus siirrettäisiin pääradan ete- kelvoton. Aseman hoito tuottaa viranomai-
19966: läpuolelle, jonne tavara-asema äskettäin on sille vaikeuksia, matkustava yleisö on tyyty-
19967: jo muutettu. Tämän siirron kautta lyhe- mätöntä ja lukuisat ulkomaiset matkailijat
19968: nisi matka kaupungilta asemalle usealla lausuvat varsin epäedullisia arvosteluja ei
19969: sadalla metrillä ja tulisi asema sijoitetuksi ainoastaan Sortavalan asemarakennuksesta
19970: kaupunkiin nähden luonnolliselle paikalle vaan koko rautatielaitoksesta, joka tällaista
19971: kaupungin valtakadun päähän. Kaupungin asemataloa vielä käytännössä pitää.
19972: ja aseman välisen liikenteen helpottami- Asemarakennuksen rakennuskustannusten
19973: seksi, lyhentämiseksi ja turvallistuttami- on laskettu nousevan 3 miljoonaan mark-
19974: seksi olisi asemarakennuksen siirto uuteen kaan. Tällöin ei ole laskettu kustannuksia
19975:
19976: 65
19977: 512 IV,11s. - Sortavalan asemarakennus.
19978:
19979: matkustajalaiturien ja niille johtavien tun- tamiseen tarvittavat varat ensi vuoden ta-
19980: nelien rakentamisesta. Rakennustyön tek- lousarvioon.
19981: nillisen suorittamisen kannalta on edulli- Edelläolevaan viitaten ehdotan,
19982: sinta, että itse asematalo rakennetaan mah- että Eduskunta päättäisi vuoden
19983: dollisimman nopeasti. Tämä käykin hyvin 1938 talousarvioon ottaa 3 miljoo-
19984: päinsä, koska rautatiehallituksella on suun- nan markan määrärahan uuden ase-
19985: nitelmat valmiina. Olisi senvuoksi tarpeel- marakennuksen rakentamista varten
19986: lista varata Sortavalan asematalon raken- Sortavalan rautatieasemalle.
19987:
19988: Helsingissä syyskuun 7 p: nä 1937.
19989:
19990:
19991: Arvi Oksala.
19992: 513
19993:
19994: 1V,l19.- Fin. mot. N:o 98.
19995:
19996:
19997:
19998:
19999: Nordström: Angående anvisande av anslag för utarbetande
20000: av plan för landsvägsnätets utbyggnad och förbättring.
20001:
20002:
20003: 'r i ll R i k s d a g e n.
20004: Riksdagen 1929 uppmanade då sittande 1) huru landsvägsnätet skulle komplette-
20005: regering att låta utföra en grundlig under- ras genom att bygga nya landsvägar och
20006: sökning och utarbeta redogörelse för lands- genom att förbättra gamla;
20007: vägarnas i landet tillstånd i syfte att på- 2) viiken inverkan de av den i mars
20008: skynda landsvägsnätets utveckling och att 1930 tillsatta vägkommitten föreslagna
20009: vidtaga av undersölmingen måhända moti- riksvägarna kunde få för järnvägstrafiken,
20010: verade åtgärder. Statsrådet tillsatte i an- samt huruvida detta riksvägsprojekt kunde
20011: ledning härav år 1930 en kommitte, som fick anses vara motiverat i anseende tili den
20012: till uppgift bland annat att uppgöra förslag vid denna tid rådande landsvägstrafikens
20013: till byggande och iståndsättande av et~ hela storlek och huruvida det vore skäl att på-
20014: landet omfattande landsvägsnät för tung börja detta projekts förverkligande de när-
20015: trafik samt att taga i övervägande hurn- maste åren.
20016: vida man kunde och om det vore ändamåls- Samtidigt skulle kommnnikationskommit-
20017: enligt att uppgöra ett hela landet med ten föreslå förändringar i gällande riks-
20018: undantag av norra Finland och Karelen och stamvägsindelning så att den komme
20019: omfattande byggnads- och finansierings- att omfatta ett enhetligt riksvägsnät för
20020: förslag för landsvägsnätets utbyggnad och fjärrtrafik, ett stamvägsnät för tung biltra-
20021: iståndsättning. fik samt ett nät av bivägar för den lätta
20022: Denna vägkommitte avgav sitt betän- trafiken. De nya vägarnas byggnads- samt
20023: kande den 30 maj 1931. Då motorfordons- de gamla vägarnas förbättringsarbeten
20024: trafiken emellertid var i stark utveckling. skulle indelade i olika klasser i avseende å
20025: ansågs kommittens förslag, vilket omfat- skyndsamhetsgrad och vägtyp föreslås att
20026: tade byggandet av endast fem från Hel- ntföras gradvis.
20027: singfors utgående riksvägar, icke kunna Kommunikationskommitten avgav den 19
20028: sättas som grund för vägfrågans lösning. juli 1933 sitt betänkande vari den föreslår
20029: På en hemställan av 1932 års riksdag, att våra landsvägar skola indelas i tvenne
20030: att regeringen skulle låta uppgöra ett så- huvudgrupper: riksvägar och stamvägar.
20031: dant enhetligt förslag till utbyggnad av Statens dåtida finansiella läge omöjlig-
20032: landets viktigaste landsvägar, vari stats- gjorde enligt kommittens åsikt projektets
20033: finansiella synpunkter samt såväl järnvä- förverkligande i större omfattning, varför
20034: garnas som landsvägarnas trafikuppgifter den ansåg att de olika riksvägarna icke
20035: skulle beaktas, tillsatte statsrådet i maj genast borde byggas i hela deras längd,
20036: 1932 en ny s. k. kommunikationskom- utan skulle de nödvändiga förbättrings-
20037: mitte, som fick i uppdrag att bland annat arbetena utföras på sådana sträckor, där
20038: taga i övervägande: de i anseende till trafiken vore av behovet
20039: 514 IV,l19. - l\'Iaantieverlroston rakentaminen.
20040:
20041: mest påkallade. Kommitten underlät an- utföras i samband med det årliga under-
20042: tagligen av samma orsak att uppgöra något hållet.
20043: förslag till arbetenas finansiering och in- För avhjälpande av dessa bristfälligheter
20044: delning i skyndsamhetsklasser. samt för ernående av planmässighet i våra
20045: Nu har redan åtta år förlutit sedan riks- vägbyggnads- och vägförbättringsarbeten
20046: dagen första gången uppmanade regerin- föreslår undertecknad,
20047: gen att utarbeta en plan för vårt vägnäts
20048: utbyggnad, men vi sakna än i dag ett så- att Riksdagen måtte i statsförsla-
20049: dant vägprogram, vari skulle bestämmas get för år 1938 upptaga ett anslag
20050: vilka och i viiken ordning till utförande om 50,000 mark till regeringens för-
20051: föreslagna nya vägar skola byggas samt fogande för utarbetande av en 3-
20052: vilka och i viiken ordning redan förefint- eller 5-års plan för landsvägsnätets
20053: liga vägar skola iståndsättas. Icke ens frå- utbyggnad och förbättring, och att
20054: gan om de blivande riksvägarnas defini- denna plan måtte utarbetas i så
20055: tiva sträckning har ännu avgjorts, vilket skyndsam ordning att den kan stäl-
20056: medför men såväl för all projektering av las som grund redan vid uppgöran-
20057: nödiga vägförbättringar som även för de det av 1939 års bttdget.
20058: mindre förbättringsarbeten, vilka kunna
20059:
20060: Helsingfors den 7 september 1937.
20061:
20062: T. E. Nordström.
20063: 515
20064:
20065: Suomennos.
20066: IV,119, - Rah. al. N:o 98.
20067:
20068:
20069:
20070:
20071: Nordström: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laati-
20072: miseksi maantieverkoston rakentamisesta ja parantami-
20073: sesta.
20074:
20075:
20076: E d u s k u n n a ll e.
20077:
20078: Eduskunta kehoitti vuonna 1929 silloista kulkulaitoskomitean, joka sai tehtäväkseen
20079: hallitusta toimituttamaan perusteellisen tut- m. m. harkita:
20080: kimuksen ja selonteon maan maanteiden 1) kuinka maantieverkostoa olisi täyden-
20081: tilasta tarkoituksella kiirehtiä maantiever- nettävä rakentamalla uusia maanteitä ja
20082: koston kehitystä sekä ryhtymään tutki- parantamalla vanhoja;
20083: muksen kenties aiheuttamiin toimenpitei- 2) kuinka maaliskuussa 1930 asetetun tie-
20084: siin. Valtioneuvosto asetti sen johdosta komitean ehdottamat valtiontiet vaikuttaisi-
20085: vuonna 1930 komitean, joka sai tehtäväk- vat rautatieliikenteeseen, sekä olisiko tämä
20086: seen m. m. ehdotuksen laatimisen koko valtion tiesuunnitelma perusteltu siihen
20087: maan käsittävästä maantieverkostosta ras- aikaan vallitsevan maantieliikenteen suu-
20088: kasta liikennettä varten, ollen sen myös ruuteen nähden ja olisiko syytä aloittaa tä-
20089: otettava harkittavaksi, voitaisiinko ja olisiko män suunnitelman toteuttaminen lähivuo-
20090: tarkoituksenmukaista laatia koko maan, poh- sina.
20091: jois-Suomea ja Karjalaa lukuunottamatta, Samalla oli kulkulaitoskomitean ehdotet-
20092: käsittävä rakennus- ja rahoitussuunnitehna tava muutoksia voimassaolevaan valtion- ja
20093: maantieverkoston rakentamiseksi ja kun- päätiejakoon, jotta se käsittäisi yhtenäisen
20094: toonlaittamiseksi. valtiontieverkoston kaukoliikennettä varten,
20095: Tämä tiekomitea antoi mietintönsä touko- päätieverkoston rakasta autoliikennettä var-
20096: kuun 30 päivänä 1931. Kun moottoriajo- ten sekä sivutieverkoston kevyttä liikennettä
20097: neuvoliikenne kuitenkin oli voimakkaassa varten. Uusien teiden rakentaminen ja van-
20098: kehityksessä, katsottiin, ettei komitean hojen teiden parantaminen olisi suoritet-
20099: ehdotusta, joka käsitti ainoastaan viiden tava asteettain siten, että työt jaettaisiin
20100: Helsingistä lähtevän valtiontien rakentami- eri luokkiin niiden kiireellisyydestä ja tie-
20101: sen, voida ottaa tiekysymyksen ratkaisun tyypistä riippuen.
20102: perustaksi. Kulkulaitoskomitea antoi heinäkuun 19
20103: Vuoden 1932 valtiopäivien esityksen päivänä 1933 mietintönsä, jossa se ehdot-
20104: johdosta, että hallitus laadituttaisi sellai- taa meidän maantiemme jaettaviksi kah-
20105: sen yhtenäisen ehdotuksen maan tärkeim- teen pääryhmään: valtionteihin ja päätei-
20106: pien maanteiden rakentamiseksi, jossa otet- hin. Valtion silloinen rahallinen asema teki
20107: taisiin huomioon valtiotaloudelliset näkö- komitean mielestä mahdottomaksi suunnitel-
20108: kohdat sekä niin hyvin rautateiden kuin man toteuttamisen suuremmassa laajuu-
20109: maanteiden liikennetehtävät, asetti valtio- dessa, minkä vuoksi se oli sitä mieltä, että
20110: neuvosto toukokuussa 1932 uuden n. k. eri valtionteitä ei olisi koetettava rakentaa
20111: 516 IV,ll9, - Maantieverll:ioston rakentaminen.
20112:
20113: niiden koko pituudelta, vaan olisi välttä- telulle kuin myös pienemmille parannus-
20114: mättömät parannustyöt suoritettava sellai- töille, joita voidaan suorittaa vuosittaisen
20115: silla taipaleilla, joilla ne liikenteen vuoksi teiden hoidon yhteydessä.
20116: olivat eniten tarpeen vaatimia. Komitea Näiden puutteellisuuksien poistamiseksi
20117: jätti luultavasti samasta syystä tekemättä sekä suunnitelmallisuuden aikaansaamiseksi
20118: ehdotuksen töiden rahoittamiseksi ja jaka- maamme tierakennus- ja tieparannustöihin
20119: miseksi kiireellisyysluokkiin. ehdottaa allekirjoittanut,
20120: Nyt on jo kulunut kahdeksan vuotta siitä
20121: kun eduskunta ensi kerran kehoitti halli- että Eduskunta ottaisi vuoden,
20122: tusta laatimaan suunnitelman tieverkos- 1938 tulo- ja menoarvioon 50,000
20123: tomme rakentamiseksi, mutta meiltä puut- markan määrärahan hallituksen käy-
20124: tuu vielä tänäänkin tä1lainen tieohjelma, tettäväksi 3- tai 5-vuotissuunnitel-
20125: jossa määrättäisiin, mitkä tehtäviksi ehdo- man laatimista varten maantieverkos-
20126: tetuista uusista teistä olisi rakennettava ja ton rakentamiseksi ja parantami-
20127: missä järjestyksessä sekä mitkä jo ole- seksi, siten että tämä suunnitelma
20128: massa olevista teistä olisi kunnostettava laadittaisiin niin kiireellisesti, että
20129: ja missä järjestyksessä. Ei edes kysymystä se voidaan asettaa perustaksi .io
20130: tulevien valtionteiden lopullisesta suunnasta vuoden 1939 talousarviota laa-
20131: ole vielä ratkaistu, mikä on haitaksi niin dittaessa.
20132: hyvin tarpeellisten tieparannusten suunnit-
20133:
20134: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
20135:
20136: T. E. Nordström.
20137: 517
20138:
20139: IV,12o. - Rah. al. N:o 99. IV,12o. - Fin. mot. N:o 99.
20140:
20141:
20142:
20143:
20144: v. Frenckell y. m.: Korotettujen maara- v. Frenckell m. fl.: Angående förhöjda
20145: rahojen osoittamisesta tietöitä varten. anslag för vägarbeten.
20146:
20147:
20148: E d u s k u n n a ll e. Till Riksdagen.
20149:
20150: Vuosikausia ja erikoisesti n. s. pulavuo- Under en följd av år och särskilt under
20151: sina on kulkulaitosbudjetin teitä koskeva de s. k. krisåren har vägavsnittet i kom-
20152: osa laadittu lähinnä ajatellen työansioti- munikationsbudgeten upp.gjorts främst
20153: laisuuksien valmistamista talvikuukausina med tanke på att bereda a11betsförtjänst
20154: työttömille. Sentähden on uusien teitten under vintermånaderna åt arbetslösa. Dä.r-
20155: rakentamista kiihdytetty, kun sitävastoin för har byggandet av nya vägar cforcerats,
20156: vanhojen maanteitten kunnossapitoa ja pa- medan underhåll och .förbättring av gamla
20157: rantamista ei ole tarpeellisessa laajuudessa landsvägar . i0ke i nödig utsträckning ut-
20158: suoritettu. förts.
20159: Katsoen siihen, että vuoden 1938 bud- I 'betraktande av att 1938 års budget
20160: jetti ilmeisesti on laadittu siinä mielessä, synbarligen uppgjorts med tanke på att
20161: että laajempaa työttömyyttä ei mainittuna arbetslöshet i större utsträckning under
20162: vuonna ole pelättävissä, on ihallitus rajoit- nämnda år icke befaras, har regeringen
20163: tanut maanteitten uudisrakennusohjelman inskränkt nybyggnadspr.ogrammet för
20164: vähimmäismääräänsä. Asiain niin ollen landsvägar till ett minimum. Under sådana
20165: olisi huomatta·vasti suurempi määräraha förhållanden hade ett avsevärt större an-
20166: pitänyt osoittaa rvanhojen maanteitten kor- slag bort anvisas till reparation och under-
20167: jaamiseen ja kunnossa.pitoon. Tämän· on håll av gamla landsväga.r. Detta har rege-
20168: hallitus kuitenkin jättänyt tekemättä. ringen dock underlåtit.
20169: Muun muassa tulee joukko sorateitä, Bland annat komma ett antal grusvägar,
20170: joilla liikenne on lisääntynyt niin suuressa å vilka trafiken ökat i så hög grad, att
20171: määrin, että ne olisi uudestaan rakennet- desamma borde ombyggas med permanent
20172: tava kestopäällystein, vuonna 1938 yllä- beläggning, att under år 1938 underhållas
20173: pidettäväksi sorateinä, huolimatta siitä, såsom grusvägar, oaktat, enligt vad sak-
20174: että, sen mukaan kuin asiantuntijat väit- kunnige påstå, det årliga underhållet av
20175: tävät, sanottujen teitten vuotuinen kunnos- nämnda vägar kommer att draga ett avse-
20176: sapito tulee vaatimaan huomattavasti suu- värt stör.re belopp än vad som åtgått till
20177: remman summan, kuin mitä olisi mennyt amortering och ränta, därest vägarna be-
20178: kuoletukseen ja korkoon siinä tapauksessa, lagts med permanent material. En dylik
20179: että tiet ·olisi peitetty kestoaineella. Tällai- sparsamhet måste i själva .verket hetecknas
20180: nen säästäväisyys on itse asiassa merkit- såsom sl öseri.
20181: tävä tuhlaukseksi.
20182: Viime vuosina on teitten kunnossapitä- Under de senaste åren har ett nytt för-
20183: misessä hyvällä menestyksellä noudatettu faringssätt vid vägunderhållet med stor
20184: erästä uutta menetelmää, on nimittäin teit- framgång tillämpats, då ett ytskikt av ler-
20185: 518 IV,120. - Maa.ntietyöt.
20186:
20187: ten pinnalle levitetty kerros savensekaista 1blandad jord utbretts på vågarna, vare:fter
20188: maata ja senjälkeen sitä käsitelty erinäisin detsamma behandlats med särskilda ke-
20189: kemialiisin liuoksin, joilla on pyritty miska lösningar, avsedda dels att binda
20190: osruksi sitomaan tomua, osaksi ja pääasiassa dammet, dels och huvudsakligen att bevara
20191: säilyttämään tiessä sellainen kosteus, että en sådan fukt hos vrugen att ytmaterialet'
20192: :pinta-aine pysyy teillä eikä hajaannu ym- kvarhålles på vägarna och icke sprides på
20193: päri pelloille ja niityille. Lienee nimittäin kringliggande åkrar ·Och ängar. Under
20194: niin, että kuivina kesinä vähintään 50 % torra somrar torde nämligen minst 50 %
20195: tavallisten sorateitten pinta-aineesta to- av ytmaterialet på vanliga g.rusvägar i
20196: muna leviää ympäristöön, mistä ensi si- form av damm spridas över omnejden, var-
20197: jassa vihantarehusato, mutta myös heinä vid främst grönfoderskörden men äiven
20198: suuressa mää.rin kärsii. höet i hög grad lider.
20199: Linja-autoliikenne on meidän maassamme, Autobusstrafiken har i vårt land, på
20200: sen suhteellisesti harvain rautatieyhteyk- grund av dess relativt glesa järnvägsför-
20201: sien vuoksi, kehittynyt suuremmassa mää- bindelser, utvecklats i högre grad än i
20202: rin kuin muissa maissa. Liikenneyhteys andra länder. Kommunikationerna mellan
20203: maaseudun ja kaupunkien välillä on myös landsbygden och städerna äro även numera
20204: nykyisin yhtä tärkeä talvisaikaan kuin ke- lika viktiga vintertid som under sommaren,
20205: säisin, minkä vuoksi talviaurausta olisi varför vinterplogning borde utföras i
20206: suoritettava runsaammin, kuin mitä valtion större utsträckning än statsbudgeten för
20207: vuoden 1938 talousarvio edellyttää. Tehok- år 1938 förutsätter. Genom effektiv maski-
20208: kaalla koneellisella auraamisella ja suorit- nell plogning och plogning i rätt tid kan
20209: tamalla auraaminen oikeaan aikaan voidaan inbesparingar vid sommarunderhållet av
20210: suuresti säästää teitten kesäisiä kunnossa- vägarna i st.or utsträckning ske.
20211: pitokustannuksia.
20212: Jotta edes jossain määrin korjautuisi se För att helst i någon mån ik:orrigera den
20213: kohtalokas säästäväisyys, jota on nouda- ·Ödesdigra sparsamheten ifråga om under-
20214: tettu maanteitten kunnossapitoon ja kor- håll och reparation av landsvägar sommar-
20215: jaamiseen nähden kesä- ja talviaikaan, och vintertLd äro särskilda tilläggsanslag
20216: ovat erinäiset. lisämäärärahat. tarpeen. av nöden. Sålunda borde under 12 huvud-
20217: Niinpä olisi 12 rpääluokan V luvun ik:oh- titelns kapitel förslagsanslaget höjas från
20218: da1la oleva arviomääräraha komitettava 27 till 30 miljoner mark, medan underhål-
20219: 27 miljoonasta 30 miljoonaan markkaan, let av sådana landsvägar som äro under-
20220: kun taas maaherrojen hoidossa olevien lagda landshövdingarnas vård ·borde höjas
20221: maanteitten kunnossapito olisi koroitetta·va med 4 miljoner från 96 till 100 miljoner
20222: 4 miljoonalla 96:sta 100 miljoonaan mark- mark, samt anslaget fö.r öppenhållande av
20223: kaan sekä määräraha maanteitten aukipitä- landsvägarna vintertid med 1 miljon från
20224: mistä varten talven aikana 1 milj.oonalla 9 miljoner tili 10 milj.oner mark. Ytterli-
20225: 9 miljoonasta 10 miljoonaan markkaan. gare erfordras 5 miljoner under 20 huvud-
20226: Vielä tarvitaan 5 miljoonaa 20 pääluokan titelns 3 kapitel 3 moment för höjande av
20227: III luvun 3 momentilla tie- ja siltaraken- reservationsanslaget för väg- och brobygg-
20228: nustöitten siirtomäärärahan koroit.tamiseksi nadsarbeten från 95 till 100 miljoner för
20229: 95 miljoonasta 100 miljoonaan teitten ra- byggande av vägar med hållbar beläggning.
20230: kentamista varten kestopäällysteisiksi.
20231: Viitaten edelläolevaan saamme kunnioit- Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
20232: taen ehdottaa, samt föreslå,
20233: IV,120. - von Frenckell y. m. 519
20234:
20235: että Eduskunta ensi vuoden ta- att Riksdagen i nästa års stats-
20236: lousarvioon ottaisi tiemäärärahoihin förslag måtte upptaga följande till-
20237: seuraavat lisäykset: läggsanslag för vägarbeten:
20238: 12 Pl:n V luvussa 1 momentille under 12 Ht. V kap. 1 mom.
20239: 4 miljoonaa, 2 momentille 6 miljoo- 4 miljoner, 2 mom. 6 miljoner och
20240: naa ja 3 nwmentille 1 miljoonaa sekä 3 mom. 1 miljon samt under 20 Ht.
20241: teit-ten kestopäällysteellä varusta- III kap. 3 mom. för byggande av
20242: mista va1·ten 20 Pl:n III luvun vägar med hållbar beläggning 5 mil-
20243: 3 mom. 5 miljoonaa. joner.
20244:
20245: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937. Helsingfors den 7 sep.tember 1937.
20246:
20247: E. v. Frenckell. E. Bonsdorff.
20248: Uno A. Hilden. A. A. Lintulahti.
20249: K. F. Lauren. Väinö Kokko.
20250: T. E. Nordström. Oskari Lehtonen.
20251:
20252:
20253:
20254:
20255: 66
20256: 520
20257:
20258: IV,121. - Rah. al. N:o 100.
20259:
20260:
20261: Kulovaara y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
20262: Yläneen-Paattisten tietä varten.
20263:
20264:
20265: E d u s k u n n a ll e.
20266: Eduskunta otti vuoden 1936 talousar- liikenteelle ennenkuin tie on rakennettu
20267: vioon 500,000 markan suuruisen maarara- kokonaan valmiiksi. Tien rakennustöitä
20268: han maantien rakentamista varten Ylä- olisi tästä syystä mahdollisimman paljon
20269: neeltä Paattisten kuntaan n. s. Paattisten kiiruhdettava.
20270: korven kautta. Samaan tarkoitukseen oli Hallitus on ottanut ensi vuoden menoar-
20271: hallitus kuluvaksi vuodeksi esittänyt otet- vioon saman tien rakentamista varten kui-
20272: tavaksi menoarvioon 200,000 markkaa, tenkin vain 200,000 markkaa sekä ilmoitta-
20273: mutta korotti eduskunta tämän määrära- nut, että tie on aijottu rakentaa valmiiksi
20274: han 300,000 markaksi. Näillä varoilla sa- vasta vuonna 1942. Hallituksen tiedossa ei
20275: moinkuin hallituksen vielä samaan tarkoi- nähtävästi ole tällöin ollut edellä selostettu
20276: tukseen myöntämillä työttömyysvaroilla on seikka, rakennustyön aloittaminen sellai-
20277: mainittua maantien rakennustyötä tehty. sesta tien päästä, että se voi palvella lii-
20278: Kysymyksessäoleva tie palvelee osaksi kennettä vasta sen jälkeen, kun se on koko-
20279: sitä varsin taajalukuista pienviljelijäasu- naan valmistunut. Kun tie mielestämme
20280: tusta, joka on sijoittunut Paattisten kor- olisi saatava valmiiksi ainakin kolmen vuo-
20281: peen, mutta on sen tärkein merkitys kui- den kuluessa ja tien rakennustarkoituk-
20282: tenkin siinä, että se oikaisee varsin huo- seen tarvitaan vielä varoja noin 2,000,000
20283: mattavasti kulkuyhteyden Kokemäenjoen markkaa, näyttää eduskunnalla olevan
20284: laaksosta Turun kaupunkiin. Tien paikal- syytä myöntää tähän tarkoitukseen halli-
20285: lisen merkityksen vuoksi olisi ehkä ollut tuksen esittämän lisäksi 500,000 markkaa
20286: tarkoituksenmukaisinta, että sitä olisi ryh- eli yhteensä 700,000 markkaa.
20287: dytty rakentamaan Paattisten kunnan puo- Sanotun johdosta ehdotamme,
20288: lelta, joten tie olisi saatu heti alusta al-
20289: kaen palvelemaan sen varrelle tulevaa pai- että Eduskunta korottaisi Ylä-
20290: kallista asutusta. Rakennusteknillisistä neen-Paattisten tietä varten ens~
20291: syistä on kuitenkin tietyö aloitettu päin- vuoden tulo- ja menoarviossa osoi-
20292: vastoin Yläneen kunnan puolelta, joten tettua rnäärärahaa 500,000 rnarkalla
20293: sillä ei ole juuri mitään merkitystä yhtä ja osoittaisi siis tähän tarkoitukseen
20294: vähän kaukoliikenteelle kuin paikalliselle käytettäväksi 700,000 rnarkkaa.
20295: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
20296:
20297: Urho Kulovaara. Ansh. Alestalo.
20298: Yrjö Helenius. Janne Koivuranta.
20299: Kalle Jokinen. A. J. Kosonen.
20300: Aarne Honka. Otto Toivonen.
20301: K. Arhama. Eino Rytinki.
20302: Jere Juutilainen. M. 0. Lahtela.
20303: 521
20304:
20305: IV,122. - Rah. al. N:o 101.
20306:
20307:
20308:
20309:
20310: Huttunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven
20311: (U. l.) ja Pusulan kunnissa olevien Vuotinaisten ja
20312: Kärkölän teiden parantamista ja valtion hoitoon otta-
20313: mista varten.
20314:
20315:
20316: E d u s k u n n a II e.
20317:
20318: Viitaten rah. al. N: o 173 (vuoden 1936 400,000 markan määrärahan Pyhä-
20319: valtiopäivillä) perusteluihin, ehdotamme järven (U. l.) ja Pusulan kunnissa
20320: kunnioittaen, olevien Vuotinaisten ja Kärkölän tei-
20321: että Eduskunta ottaisi vuoden den parantamista ja valtion hoitoon
20322: 1938 valtion tulo- ja menoarvioon ottamista varten.
20323:
20324: Helsingissä 6 p:nä syyskuuta 1937.
20325:
20326: Edvard Huttunen. M. Ampuja.
20327: 522
20328:
20329: IV,12a. - Fin. mot. N:o 102.
20330:
20331:
20332:
20333:
20334: Hilden m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggan-
20335: det av en väg mellan H angö inre och yttre hamn.
20336:
20337:
20338: T i ll R i k s d a g e n.
20339:
20340: För mera än tio år sedan övertog staten i yttre hamnen placerade farty:g, har be-
20341: Hangö yttre hamn med tillhörande jord- rott på att man trott sig kunna hoppas på
20342: område. Med u:ppoffringar av tiotal mil- en förbättring av vägförhållandena. Denna
20343: joner har staten sedermera iordningställt förhoppning har numera gått. om intet och
20344: if11ågavarande hamn och dragit jä.rnvägs- det blir överhuvudtaget svårt härefter att
20345: spår till densamma. Trafiken över hamnen dirigera fartyg till yttre hamnen, synner-
20346: har även ofta, speciellt vintertid, varit till ligast som även befälhavare å fartyg, vilka
20347: ytterlighet utnyttjad av v:åra exporterande tidigare angjort hamnen, på grund av svå-
20348: trävarufirmor. Hamnen och omnämnda righeten att kommunicera med bosättnin~
20349: område som upplagsplats fylla rätt stora centra och staden hellre å redden avvakta
20350: fordringar som sådana, men trots detta möjlighet att erhålla ikajplats i inre ham-
20351: hotar trafiken numera att avst.anna. Det nen än att direkt erhålla sådan plats i den
20352: är avsaknaden av en ordentlig landsväg, yttre.
20353: som lamslår trafiken. Transporten av ar- Det till hamnen hörande området ikunde
20354: lbetsfo1k och redskap från inre hamnen och även med fördel uthyras till upplagsplatser
20355: staden till yttre hamnen, nödvändiga för åt .våra exporterande trävarufirmor i fall
20356: lossning och lastning a;v fartyg i den- en ordentlig väg skulle finnas. Såsom nu
20357: samma, höjer kostnaderna och ,omöjliggör är· fallet kan Hangö stads brandkår i brist
20358: ett utnyttjande av yttre hamnen. Väg i på väg ej utrycka till nu nämnda plats och
20359: egentlig mening har aldrig funnits till detta gör att ingen vågar anlägga ex. bräd-
20360: Hangö yttre hamn, utan har t.rafiken med gårdar därstädes.
20361: åkdon och bilar gått genom skogen. För Hangö stad har rför sin del redan en
20362: att möjliggöra detta har under årens lopp fullt trafikduglig väg över sitt område
20363: en del träd fällts och samma procedur har ända fram till gränsen för det av statsver-
20364: upprepats ideligen allt efter som markytan ket innehavda området.
20365: körts sönder och vägen tillföljd härav fly.t- Flere framställningar från statens hamn-
20366: tats. Numera äro alla framkomliga vägar kontor i Hangö ha även gjorts hos veder-
20367: sönderkörda. Å bilerna, som kör ner sig i börande myndigheter för att ifrågavarande
20368: sanden, brister ibland en axel, ibland en vii!g skulle byggas. Nödiga kartor, ritningar
20369: fjäder eller dylikt och röster ha t. o. m. och kostnadsförslag uppgjorda av distrikts-
20370: höjts att statens hamnkontor (eller staten) ingenjören i Nylands läns väg- och vatten-
20371: borde ersätta på denna naturväg upp- byggnadsdistrikt finnas ocli skulle kostna-
20372: komna skador å fordonen. derna för denna väg som är c:a 3.a km
20373: At.t trafikanterna trots svårigheterna hit- lång stiga till 370,000 mk.
20374: tills funnit sig i att taga :befattning med
20375: IV,123, - Hilden y. m. 523
20376:
20377: På grund av det anförda och då det icke att Riksdagen i 1938 års budget
20378: kan räknas som god ekonomi för staten att ville ttpptaga ett anslag stort 370,000
20379: områden, som kunde lämna tiotaltusen mk för byggandet av en väg mellan
20380: mark årligen i hyror, och en hamn, som H angö inre och H angö yttre hamn
20381: drrugit flere tiotal miljoner i anläggnings- i enlighet med det förslag, som upp-
20382: kostnader, icke utnyttjas i tillbörlig grad gjorts av distriktsingenjören i Ny-
20383: därför att staten icke bygger en c:a 3.3 km la.nds läns väg- och vattenbyggnads-
20384: lång väg, som ankommer på den, våga distrikt.
20385: undertecknade anhålla,
20386:
20387: Helsingfors den 7 september 1937.
20388:
20389: Uno A. Hilden. Henrik Kullberg.
20390: Edv. Helenelund. G. Andersson.
20391: Cay Sundström. Atos Wirtanen.
20392: Albin Wickman. Karl J. Wenman.
20393: Levi Jern. A. A. Lintulahti.
20394: Einari Karvetti. Edvard Haga.
20395: K. F. Lauren.
20396: 524
20397:
20398: Suomennos.
20399: IV,123, -- Rah. al. N:o 102.
20400:
20401:
20402:
20403:
20404: Hilden y. m.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentami-
20405: seksi Hangon sisä- ja ulkosataman välille.
20406:
20407:
20408: E d u s k u n n a ll e.
20409:
20410: Enemmän kuin kymmenen vuotta sitten korvattava tällä luonnontiellä ajoneuvoille
20411: otti valtio haltuunsa Hangon ulkosataman sattuneet vahingot.
20412: siihen kuuluvine maa-alueineen. Kymme- Vaikeuksista huolimatta ovat liikennöit-
20413: nien miljoonien markkojen kustannuksin sijät tähän asti tyytyneet hoitamaan ulko-
20414: on valtio sittemmin laittanut kuntoon tä- satamaan saapuvia laivoja toivoen paran-
20415: män sataman ja vetänyt rautatiekiskot sii- nusta tieoloihin. Tämä toivo on nyttemmin
20416: hen. Sataman liikennettä ovat myöskin hävinnyt ja tämän jälkeen on oleva vai-
20417: usein, erittäinkin talvisaikaan, käyttäneet keata ylimalkaan määrätä laivat ulkosata-
20418: äärimmilleen hyväkseen vientiä harjoitta- maan, erittäinkin kun niiden laivojen kap-
20419: vat puutavaraliikkeet. Satama ja mainittu teenit, jotka aikaisemmin ovat käyneet ulko-
20420: maa-alue varastopaikkana täyttävät sellai- satamassa, vaikeiden yhteyksien vuoksi
20421: sinaan varsin korkeat vaatimukset, mutta asutuskeskuksien ja kaupungin kanssa,
20422: siitä huolimatta uhkaa liikenne nyttemmin mieluummin odottavat redillä laituripaikan
20423: pysähtyä. Kunnollisen maantien puute vapautumista sisäsatamassa kuin ottavat
20424: lamaannuttaa liikenteen. Työväen ja työ- ulkosatamassa vapaana olevan paikan.
20425: kalujen kuljetus sisäsatamasta ja kaupun- Satamaan kuuluvaa aluetta voitaisiin
20426: gista ulkosatamaan, jossa niitä tarvitaan myös edullisesti vuokrata varastopaikoiksi
20427: laivojen purkamiseen ja lastaamiseen, lisää vientiä harjoittaville puutavaraliikkeille,
20428: kustannuksia ja tekee mahdottomaksi ulko- jos sinne olisi kunnollinen tie. Asiain ny-
20429: sataman käyttämisen. Varsinaista tietä ei kyisellään ollessa ei Hangon palokunta voi
20430: koskaan ole ollut Hangon ulkosatamaan, tien puutteessa rientää mainitulle paikalle,
20431: vaan on sinne ajettu hevosajoneuvoilla ja ja siitä on seurauksena, että kukaan ei
20432: autoilla metsän lävitse. Jotta se olisi mah- uskalla perustaa esim. lautatarhaa sinne.
20433: dollista on vuosien kuluessa kaadettu Hangon kaupungilla on jo omasta puo-
20434: joukko puita ja tätä menettelyä on ollut lestaan täysin liikennekelpoinen tie omalla
20435: uusittava yhtä mittaa sitä mukaa kun alueellaan aina valtion omistaman alueen
20436: maanpinta on ajettu rikki ja tie on sen- rajalle saakka.
20437: vuoksi ollut muutettava. Nyttemmin ovat Valtion satamakonttori Hangossa on
20438: kaikki satamaan johtavat tiet rikkiajetut. myös tehnyt useita esityksiä asianomaisille
20439: Autoista, jotka tarttuvat kiinni hiekkaan, viranomaisille puheenaolevan tien rakenta-
20440: katkeaa milloin akseli, milloin jousi t. m. s., misesta. On myös olemassa Uudenmaan
20441: ja on m. m. esitetty vaatimuksia että val- läänin tie- ja vesirakennuspiirin puri-
20442: tion satamakonttorin (tahi valtion) olisi insinöörin laatimia tarpeellisia karttoja, pii-
20443: IV,123. - Hilden y. m. 525
20444:
20445: rustuksia ja kustannusarvioita, ja tulisivat kenna n. 3.3 km. pitkää tietä, jonka raken-
20446: tämän noin 3.3 km pitkän tien rakennus- taminen kuuluisi sille, rohkenevat allekir-
20447: kustannukset nousemaan 370,000 markkaan. joittaneet ehdottaa,
20448: Sen nojalla mitä edellä on esitetty, ja
20449: kun ei voida pitää hyvänä taloudenhoitona että Eduskunta vuoden 1938 ta-
20450: sitä, että maa-aluetta, joka voisi vuosittain lousarvioon ottaisi 370,000 markan
20451: tuottaa vuokrina kymmeniätuhansia mark- määrärahan tien rakentamiseksi
20452: koja, ja satamaa, jonka perustamiskustan- IIangon sisä- ja ulkosataman välille
20453: nukset ovat nousseet useihin kymmeniin sen ehdotuksen mukaisesti, jonka on
20454: miljooniin markkoihin, ei käytetä riittä- laatinut Uudenmaan läänin tie- ja
20455: vässä määrin siitä syystä, että valtio ei ra- vesirakennuspiirin piiri-insinööri.
20456:
20457: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
20458:
20459: Uno A. Hilden. Henrik Kullberg.
20460: Edv. Helenelund. G. Andersson.
20461: Cay Sundström. Atos Wirtanen.
20462: Albin Wickman. Karl J. Wenman.
20463: Levi Jern. A. A. Lintulahti.
20464: Einari Karvetti. Edvard Haga.
20465: K. F. Lauren.
20466: 526
20467:
20468: IV,124.- Rah. al. N:o 103.
20469:
20470:
20471:
20472:
20473: Kylänpää y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rauman-Po-
20474: rin maantien parannustöiden aloit.tamista varten.
20475:
20476:
20477: E d u s k u n n a ll e.
20478:
20479: Rauman-Porin maantie on Turun ja vat kustannusarvion mukaan 10,910,000
20480: Porin läänin valtateistä mutkaisimpia, ehkä markkaan.
20481: kaikkein mutkaisin, lisäksi kaita ja mäki- Vaihtoehtosuunnitelman II mukainen
20482: nen, ja hyvin hankalasti liikennöitävissä. tiensuunta on Rauman ja Luvian välisellä
20483: Tien mutkaisuuden takia tapahtuu liikenne- osalla sama kuin vaihtoehtoisen suunnitel-
20484: onnettomuuksia tiheästi. Liikenne tällä man I, vasta Luvian kirkolta eroaa tämä
20485: tiellä on huomattavan vilkas, tie- ja vesi- suunta entisestä tiestä ja kulkee noin viisi
20486: rakennusviranomaisten laskelmien mukaan kilometriä sen eteläpuolella suoraan Latto-
20487: noin 300-350 tonn. vrk. Säännöllisiä linja- meren kautta Poriin. Sen pituus on 51.9
20488: autovuoroja on päivittäin jo nyt useita km. ja kustannusarvio päättyy 11,245,000
20489: kymmeniä. Kun vuosi vuodelta liikenne markkaan.
20490: tällä tiellä kasvaa, olisi sen parantaminen Kummassakin tapauksessa lyhenisi matka
20491: jo ensi tilassa pantava edes alulle. Rauman ja Porin välillä täten mutkien oi-
20492: Mainitun tien nykyinen pituus on, kau- kaisemisesta toistakymmentä kilometriä.
20493: punkien asemakaavoitetuilla alueilla olevat Koska tie- ja vesirakennushallituskin jo
20494: osat mukaanluettuina, noin 64.6 km. viime vuonna piti tärkeänä, että tämä tie-
20495: Tien parantamisesta on tie- ja vesira- työ olisi saatu Rauman kaupungista alkaen
20496: kennushallituksen toimesta laadittu kaksi vuonna 1937 käyntiin, ehdotamme,
20497: vaihtoehtoista suunnitelmaa.
20498: Vaihtoehtoisen suunnitelman I mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden
20499: tulisi tie parannettavaksi pääasiassa van- 1938 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
20500: han tien suuntaa seuraten. Tien pituus ly- markan määrärahan Rauman-Porin
20501: henisi tämän ehdotuksen mukaan 53.9 kilo- maantien parannustöiden aloittami-
20502: metriin ja rakennuskustannukset nousisi- seksi.
20503:
20504: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
20505:
20506: K. Kylänpää. Toivo Horelli.
20507: Kyllikki Pohjala. Arvo Inkilä.
20508: E. Kilpeläinen. A. A. Lastu.
20509: Kalle Joukanen. Arvi Jovero.
20510: Kalle Kirra. Ansh. Alestalo.
20511: Miina Sillanpää. Ville A. Komu.
20512: 627
20513:
20514: IV,125, -- Rah. al. N:o 104.
20515:
20516:
20517:
20518:
20519: Horelli y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien korjaa-
20520: mista sekä risteilysillan ja jalkakäytävien tekoa varten
20521: Virtasalmen maantiesillan kohdalla Mäntän kunnassa.
20522:
20523:
20524: Eduskunnalle.
20525:
20526: Mäntän kunnassa on kapearaiteisen rau- 2 kpl. 1 m. levyisen jalkakäy-
20527: tatien vieressä oleva maantie erikoisesti tävän teko . . . . . . . . . . . . . . . . 16,000: -
20528: siltä kohdalta, mikä on ammattikoulun ja muita lisäkustannuksia . . . . . . . 20,000: -
20529: rautatien välissä, liikenteen etuja silmällä- Yhteensä 511,000: -
20530: pitäen liian matala ja kulkijoille lisäksi
20531: suorastaan hengenvaarallinen. Tätä silmäl- Kun liikenne Mäntän tehdasalueella on
20532: läpitäen on pyydetty jo aikaisemmin val- äärettömän vilkasta ja kun edellämainitut
20533: tioneuvostolta varoja korjausten aikaan- haitat ovat senlaatuisia että kuten paikalla
20534: saamiseksi ja tarpeellisen ylikäytäväsillan käyneet eduskunnan jäsenetkin olivat ti-
20535: ja jalkakäytävän laittamiseksi, mutta ei ole laisuudessa toteamaan, ne olisi viipymättä
20536: varoja kuitenkaan saatu. poistettava ja tämä olisi liikenteen suu-
20537: Tie- ja vesirakennushallituksen viime ruuden takia ehdottomasti valtion toimesta
20538: tammikuulla tekemän kustannusarvion mu- aikaansaatava, saamme ehdottaa,
20539: kaan nousisivat saamiemme tietojen nojalla,
20540: kustannukset näistä töistä seuraavasti: että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
20541: 7,000 m3 täytemaata Virtasal- tulo- ja menoarvioon 511,000 mar-
20542: men maantiesillan ja risteily- kan määrärahan maantien korjaa-
20543: sillan välisen 500 metrin pi- mista sekä risteilysillan ja jalkakäy-
20544: tuisen notkon täyttämiseksi 175,000: - tävien tekoa varten Mäntän kun-
20545: risteilysillan teko kapearaitei- nassa Virtasalmen maantiesillan koh-
20546: sen rautatien yli . . . . . . . . . . 275,000: - dalla.
20547: kaiteitten teko n. 500 metrin
20548: matkalle . ~ . . . . . . . . . . . . . . . . 25,000: -
20549:
20550: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
20551:
20552: Toivo Horelli. Väinö Kokko.
20553: Kalle Soini. Jalmari Pilkama.
20554: M. E. Harja.
20555:
20556:
20557:
20558:
20559: ()7
20560: 528
20561:
20562: IV,126. - Rah. al. N:o 105.
20563:
20564:
20565:
20566:
20567: Eskola: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoisten-Jämsän
20568: maantien rakentamista varten.
20569:
20570:
20571: E d u s k u n n a 11 e.
20572:
20573: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja symyksessä olevan tien valmistumisaikaa
20574: menoarvioksi vuodelle 1938 esitetään Kuh- olisi enää pidennettävä, vaan päinvastoin
20575: moisten-Jämsän maantien rakentamiseen sitä olisi lyhennettävä, sillä nykyinen tie
20576: ainoastaan 500,000 markkaa ja työn val- on suorastaan hengenvaarallinen moottori-
20577: mistumisaika pidennettäväksi vuoteen 1944. ajoneuvoilla liikennöitäväksi.
20578: Mainitun tien pituus on 40.5 km. Työ on Edelläolevaan nojaten ehdotankin kun-
20579: aloitettu vuonna 1937 ja on sitä varten va- nioittaen,
20580: roja ollut käytettävissä ainoastaan 300,000
20581: markkaa, kustannusarvion ollessa 10,520,000 että Eduskunta ottaisi vuoden
20582: markkaa. Kun työ on jo saatettu alkuun 1938 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
20583: ja kun työttömyyttä ensi talvenakin ilmei- III luvun 3 mom. lisäystä 1,500,000
20584: sesti tulee esiintymään, olisi määrärahaa markkaa Kuhmoisten-Jämsän maan-
20585: huomattavasti lisättävä. Niinikään ei ky- tien rakentamiseen.
20586:
20587: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
20588:
20589: Valfrid Eskola.
20590: 529
20591:
20592: IV,127, - Fin. mot. N:o 106.
20593:
20594:
20595:
20596:
20597: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för väg-
20598: förbättringsarbeten å landsvägen V asa-Jakobstad-
20599: Gamlakarleby inom Larsmo och Öja kommuner.
20600:
20601:
20602: T i ll R i k s d a g e n.
20603:
20604: Den ökade trafiken, särskilt med motor- förhållanden vålla icke blott den lokala
20605: fordon, har nödvändiggjort icke blott byg- trafiken utan jämväl den trafik, som går
20606: gandet av nya landsvägar, utan även krävt mellan de österbottniska städerna, en oer-
20607: grundliga förbättringar av äldre sådana. hört stor skada.
20608: Särskilt hava kusttrakternas vägar, som I avsikt att få förbättringar tili stånd
20609: torde vara de äldsta i landet, visat sig på har väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
20610: långt när icke motsvara nutida krav på distriktskontor i Y asa, på uppdrag av
20611: landsvägar. Förutom det, att dessa gamla väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, uppgjort
20612: landsvägar äro behäftade med en mängd nödiga förslag och kostnadsberäkningar för
20613: livsfarliga kurvor, har det på många stäl- arbeten å vägen inom Larsmo och Öja kom-
20614: len framgått, att de äro så bristfullt muner. Dessa förslag beräknas draga en
20615: byggda att grunden i många fall icke kun- kostnad av 644,000 mk. För att få de
20616: nat bära den tunga belastning våra dagars allra nödvändigaste arbeten så snart som
20617: trafik pålägger landsvägarna. möjligt i gång har nämnda sakkunnig-
20618: I de österbottniska kusttrakterna ha instans anhållit om att i statsförslaget för
20619: landsvägarna i särskilt hög grad känne- år 1938 måtte upptagas ett belopp av
20620: tecknats av här nämnda brister. Det är 250,000 mk. Om denna anhållan har även
20621: därför med tillfredsställelse man konstate- väg- och vattenbyggnadsstyrelsen förenat
20622: rat, att vederbörande i någon mån sökt av- sig.
20623: hjälpa bristerna å exempelvis vägen Vasa- Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
20624: Jakobstad-Gamlakarleby. Men ännu åter- samt föreslå,
20625: står mycket att göra för att nämnda väg
20626: skall bli i någorlunda tillfredsställande att Riksdagen måtte i statsförsla-
20627: skick. Så finns det bland annat å den del get för år 1938 upptaga 250,000 mk
20628: av vägen som går genom Larsmo och Öja för vägförbättringsarbeten å lands-
20629: kommuner sträckor, som under vissa tider vägen Vasa-J akobstad-Gamlakar-
20630: av året äro i så dåligt skick, att den liv- leby inom Larsmo och Öja kommn-
20631: aktiga trafiken vid dessa tider hotas av ner.
20632: stagnation. Det är klart, att dessa miss-
20633:
20634: Helsingfors den 3 september 1937.
20635:
20636: Albin Wickm.an. J. Söderhjelm.
20637: Edvard Haga. Levi Jern.
20638: Henrik Kullberg.
20639: 530
20640:
20641: IV,127, - Rah. al. N:o 106. Suomennos.
20642:
20643:
20644:
20645:
20646: Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-Pie-
20647: tarsaaren-Kokkolan maantien parannustöihin Luodon
20648: ja Öjan kunnissa.
20649:
20650:
20651: E d u s k u n n a ll e.
20652:
20653: Lisääntynyt liikenne, erittäinkin moot- kunnossa, että niihin aikoihin vilkas lii-
20654: toriajoneuvoilla harjoitettu, on tehnyt kenne uhkaa pysähtyä. On selvää, että
20655: välttämättömäksi ei ainoastaan uusien näistä epäkohdista on suunnatonta haittaa
20656: maanteiden rakentamisen vaan myöskin ei ainoastaan paikallisliikenteelle, vaan
20657: vanhojen teiden perusteellisen parannuk- myös Pohjanmaan kaupunkien kautta kul-
20658: sen. Erittäinkin rannikkoseutujen teistä, kevalle liikenteelle.
20659: jotka lienevät vanhimpia maassamme, on Parannusten aikaansaamiseksi on tie- ja
20660: sanottava, että ne eivät läheskään vastaa vesirakennushallituksen Vaasan piirikont-
20661: nykyaikana maanteille asetettavia vaati- tori, tie- ja vesirakennushallituksen toi-
20662: muksia. Paitsi sitä, että näillä vanhoilla meksiannosta, tehnyt tarpeellisia ehdo-
20663: teillä on paljon hengenvaarallisia kään- tuksia ja kustannuslaskelmia töitä varten
20664: teitä, on monin paikoin todettu, että ne Luodon ja Öjan kuntien tiellä. Näiden
20665: ovat niin puutteellisesti rakennettuja, että lasketaan tulevan maksamaan 644,000 mk.
20666: tiepohja ei ole voinut kestää sitä raskasta Saadakseen välttämättömimmät työt käyn-
20667: kuormitusta, jonka nykypäivien liikenne tiin niin pian kuin mahdollista on mainittu
20668: asettaa maanteille. asiantuntijaelin esittänyt, että vuoden 1938
20669: Pohjanmaan rannikkoseutujen maan- tulo- ja menoarvioon otettaisiin 250,000
20670: teitä ovat nämä puutteellisuudet haitanneet markan määräraha. Tähän anomukseen on
20671: erittäin suuressa määrin. Senvuoksi on kii- myös tie- ja vesirakennushallitus yhtynyt.
20672: tollisina todettava, että asianomaiset ovat Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
20673: jossakin määrin koettaneet poistaa puut- nioittaen,
20674: teita esimerkiksi Vaasan-Pietarsaaren- että Eduskunta ottaisi vuoden
20675: Kokkolan tiellä. Mutta vielä on paljon 1938 tttlo- ja menoarvioon 250,000
20676: tehtävää tämän tien saattamiseksi jotensa- markan määrärahan maantien pa-
20677: kin tyydyttävään kuntoon. Niinpä on rannustöitä varten V aasan-Pietar-
20678: eräissä paikoissa Luodon ja Öjan kuntien saaren-Kokkolan maantiellä Luo-
20679: kautta kulkevalla tiellä taipaleita, jotka don ja Öjan kuntien alueella.
20680: eräinä vuodenaikoina ovat niin huonossa
20681:
20682: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1937.
20683:
20684: Albin Wickman. J. Söderhjelm.
20685: Edvard Haga. Levi Jern.
20686: Henrik Kullberg.
20687: 531
20688:
20689: IV,12s. - Fin. mot. N:o 107.
20690:
20691:
20692:
20693:
20694: Helenelund m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg-
20695: gande av landsvägen Grönvik-Replot.
20696:
20697:
20698: T i ll R i k s d a g e n.
20699:
20700: Tra:fiken på skärgårdskommunerna Rep- båt, under det att Grönvik äger daglig
20701: lot och Björkö :försiggår under tiden :för bussförbindelse med Vasa. Frånvaron av
20702: öppet vatten med ett antal motorbåtar. ordentlig körväg till stranden samt av-
20703: Vintertid sker sam:färdseln över is. Emel- saknaden av landningsbryggor :försvårar
20704: lertid :förekommer det såväl vår- som höst- dock betydligt trafiken på Replot över
20705: tider, då isen varken bär eller brister, Grönvik.
20706: att varken häst eller båt kan användas. På gemensam ansökan av Replot och
20707: Dessa men:förestider kunna vissa år räcka Björkö kommuner har av vederbörande
20708: :flera veckor till och med månader. Dylika myndighet uppgjorts :förslag och ett
20709: tider vore dock sundet mellan Replot 585,000 mark stort kostnads:förslag för
20710: holme och fasta landet på dess smalaste ovannänmda vägförbättring jämte land-
20711: ställe is:fritt och således tra:fikabelt med ningsbryggor.
20712: båt men är en sådan tra:fik under nu- För att i någon mån underlätta de även
20713: varande :förhållanden så gott som omöjlig annars svåra levnads:förhållandena för den
20714: då landningsbryggor saknas och lands- i svaga ekonomiska :förhållanden levande
20715: vägen på ingendera sidan är dragen ända skärgårdsbefolkningen i Replot och Björkö
20716: fram till sundets smalaste ställe. Genom kommuner och då vägen Replot-Grönvik
20717: byggande av landningsbryggor, förläng- - Vasa upp:fyller de villkor, som enligt
20718: ning av vägen Vasa-Grönvik :från Grön- väglagens 2 § ställes på statens landsvägar,
20719: vik via Ahlskat till nämnda sund (2,600 anhålla vi om,
20720: meter), :förlängning av vägen Replot
20721: kyrkoby-Raggnäs (1,415 meter) samt att Riksdagen för påbörjande av
20722: förbättring och uträtning av sistsagda väg iståndsättning och byggande av
20723: på en sträcka av 3,020 meter skulle en Grönvik-Replot landsväg i Replot
20724: tämligen säker garanti :för oavbruten tra- och Korsholm kommuner måtte i
20725: fik vid men:förestid åstadkommas. Ä ven 1938 års statsförslag under 20 Ht.
20726: sommartid skulle dessa vägförbättringar III: 3 upptaga ett anslag av 275,000
20727: be:främja tra:fiken. Nu anlöpes Replot mark.
20728: endast två a tre gånger i veckan med tur-
20729:
20730: Helsingfors den 8 september 1937.
20731:
20732: Edv. Helenelund. Edvin Stenwall.
20733: 532
20734:
20735: Suomennos.
20736: IV,12s. - Rah. al. N:o 107.
20737:
20738:
20739:
20740:
20741: Helenelund y. m.: Määrärahan osoittamisesta Grönvikin-
20742: Raippaluodon maantien rakentamiseen.
20743:
20744:
20745: E d u s k u n n a 11 e.
20746:
20747: Liikenne Raippaluodon ja Björkön saa- Grönvik on päivittäisessä linja-autoyhtey-
20748: ristokuntiin tapahtuu avoveden aikana dessä Vaasan kanssa. Kunnollisen ajotien
20749: moottoriveneillä. Talvisaikaan hoidetaan yh- puute rantaan saakka sekä laiturien puute
20750: teyttä jäitse. Mutta sekä keväisin että syksyi- vaikeuttavat kuitenkin huomattavasti Raip-
20751: sin sattuu aikoja, jolloin ei voida käyttää he- paluodon liikennettä Grönvikin kautta.
20752: vosta eikä venettä. Nämä kelirikkaajat voi- Raippaluodon ja Björkön kuntien yhtei-
20753: vat eräinä vuosina kestää useita viikkoja, sestä anomuksesta on asianomainen viran-
20754: vieläpä kuukausiakin. Näinä aikoina olisi omainen tehnyt ehdotuksen ja 585,000
20755: kuitenkin Raippaluodon saaren ja mante- markkaan päättyvän kustannusarvion
20756: reen välinen salmi kapeimmalta kohdaltaan edellämainittua tieparannusta ja laitureita
20757: jäätön ja siis liikennöitävissä veneellä, varten.
20758: mutta tämä liikenne on nykyisissä oloissa Voidaksemme jossain määrin helpottaa
20759: miltei mahdoton, sillä puuttuu laitureita muutenkin vaikeissa oloissa elävän ja talou-
20760: eikä maantietä ole kummallakaan rannalla dellisesti heikossa asemassa olevan saaristo-
20761: rakennettu salmen kapeimpaan kohtaan väestön oloja Raippaluodon ja Björkön
20762: saakka. Rakentamalla laitureita, jatka- kunnissa ja kun Raippaluodon-Grönvi-
20763: malla V aasan-Grönvikin tietä Grönvikistä kin-Vaasan tie täyttää ne ehdot, jotka tie-
20764: Ahlskatin kautta salmen rantaan (2,600 lain 2 §: n mukaan pannaan valtion maan-
20765: m), jatkamalla Raippaluodon kirkonky- teille, ehdotamme,
20766: län-Raggnäsin tietä (1,415 m) sekä pa-
20767: rantamalla ja suoristamalla viimemainittua että Eduskunta Grönvikin-Raip-
20768: tietä 3,020 metrin taipaleella voitaisiin kui- paluodon maantien kunnostamiseksi
20769: tenkin saada jotensakin täydellinen var- ja rakentamiseksi Raippaluodon ja
20770: muus liikenteen jatkumisesta kelirikonkin Korsholman kunnissa ottaisi 1938
20771: aikana. Myös kesäaikana edistäisivät nämä vuoden tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
20772: tieparannukset liikennettä. Nyt käy vuoro- III luvun 3 momentille 275,000 maT-
20773: laiva ainoastaan 2 a 3 kertaa viikossa kan suuTuisen määrärahan.
20774: Raippaluodon satamassa, samalla kun
20775:
20776: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
20777:
20778: Edv. Helenelund. Edvin StenwalL
20779: 533
20780:
20781: IV,129, - Fin. mot. N:o 108.
20782:
20783:
20784:
20785:
20786: Helenelund m. fl.: Angående anvisande av anslag för·
20787: Vasa---Solf vägens uträtning och förbättring.
20788:
20789:
20790: T i ll R i k s d a g e n.
20791:
20792: Ända sedan Vasa stads för åtta årtion- landshövdingen i Vasa län samt utan un-
20793: den sedan timade brand och förflyttning dantag av alla tekniska fackmyndigheter.
20794: närmare kusten till sin nuvarande plats Ingen kommun och ingen fackmyndighets-
20795: har man i kustsocknarna söder om V asa instans förordade alternativ II. Av någon
20796: strävat till en kortare vägförbindelse till för befolkningen i ifrågavarande del av
20797: länets huvudstad Vasa. Vägen Solf-Vasa V asa län obegriplig anledning fastställde
20798: gör nämligen en i det närmaste 10 kilome- statsrådet det för trafiken och statens fi 7
20799: ter lång onödig omväg via Toby bro. nanser ofördelaktiga alternativet II.
20800: Det första av distriktsingenjörskontoret i Då vägfrågan Vasa söderut fått denna
20801: Vasa utförda fullständiga förslaget för för landsdelen olyckliga lösning ingingo
20802: denna frågas lösning är uppgjort 1898 och Vasa stad samt Solf, Malax, Pörtom, Peta-
20803: gick ut på byggandet av en rak väg från lax och Korsnäs kommuner till väg- och
20804: Solf kyrka via Bolot till V asa. Då vägens vattenbyggnadsstyrelsen och ministeriet för
20805: byggande den tiden ankom på mantals- kommunikationsväsendet och allmänna ar-
20806: ägarna var uppgiften dessa dock över- betena med en ny anhållan om att stats-
20807: mäktig. Sedan även V asa stad efter mo- rådets ovannämnda beslut måtte ändras och
20808: torfordonstrafikens tillkomst och snabba alternativ I fastställas och om detta vore
20809: utveckling för cirka 10 år sedan förenade omöjligt att en undersökning måtte utföras
20810: sig om kravet på bättre vägförbindelser för uträtning av vägen Vasa-Solf på
20811: från Vasa söderut fick man slutligen en sträckan Gamla Vasa kanalbro-Tölby.
20812: ny undersökning till stånd år 1934. Då Genom väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
20813: emellertid icke endast vägen V asa-Solf försorg har denna undersökning numera
20814: utan även Vasa-Kristinestad och Vasa- utförts samt förslag och kostnadsförslag,
20815: Laihia voro i behov av uträtning och om- stort 1, 710,000 mark, uppgjorts. Om detta
20816: byggnad och alla dessa vägars trafikbehov förslag kommer till utförande, kommer, ge-
20817: ansågs kunna tillgodoses med endast en ny nom att en 6.42 kilometer lång ny väg-
20818: väg, undersöktes med beaktande härav en sträcka bygges, en vägförkortning om 8.32
20819: ny sträckning för vägen Vasa-Laihia. kilometer att uppnås på vägen Vasa-Solf
20820: Undersökningen utfördes i tvenne alterna- -Malax-Petalax-Korsnäs. Med beak-
20821: tiva utsträckningar, av vilka alternativ I tande av den numera relativt starka tra-
20822: omfattades av Vasa stad, Solf, Malax, Peta- fiken på denna väg samt den stora väg-
20823: lax, Korsnäs och Pörtom kommuner, det förkortningen har man beräknat att inom
20824: övervägande flertalet av befolkningen i loppet av endast cirka fyra år en så stor
20825: den del av Korsholm kommun, som ligger nationalekonomisk inbesparing i form av
20826: inom V asa-Laihia-vägens verkningszon, minskade brännolje- och smörjoljekostnader
20827: 534 IV,129. - Vaasan-Sulvan maantie.
20828:
20829: samt ring- och vagnslitage skulle ernås att att Riksdagen i statsförslaget jö1·
20830: inbesparingen skulle motsvara vägens hela år 1938 under 20 Ht. III: 3 måtte
20831: kostnad. Dessutom vore detta vägarbete upptaga ett 500,000 mark stort an-
20832: ett särskilt lämpligt reservarbete vintertid slag för påbörjande av Vasa-Solf
20833: för V asa stads arbetslösa. Vinterarbets- vägens uträtning och förbättring
20834: lösheten i V asa kommer nämligen med sä- alternativt enligt de undersökta lin-
20835: kerhet att fortgå de närmaste åren trots jerna Gamla V asa kanalbro-Tölby
20836: att arbetslösheten praktiskt taget upphört eller Gamla Vasa kanalbro-Vikby
20837: på de flesta orter i landet. (del av den undersökta vägen V asa
20838: Hänvisande till ovan anförda samt då -Laihia alt. I) beroende på vilken-
20839: vägen V asa-Solf på sträckan Gamla V asa dera riktningen som med beaktande
20840: kanalbro-Toby bro-Tölby även för öv- av kostnaderna bättre betjänar tra-
20841: rigt befinner sig i ett synnerligen otill- fiken V asa-söderut i dess helhet.
20842: fredsställande skick föreslå vi,
20843:
20844: Helsingfors den 8 september 1937.
20845:
20846:
20847: Edv. Helenelund. Edvin Stenwall.
20848: 535
20849:
20850: Suomennos.
20851: IV,129. - Rah. al. N:o 108.
20852:
20853:
20854:
20855:
20856: Helenelund y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-
20857: Sulvan maantien oikaisemiseen ja parantamiseen.
20858:
20859:
20860: E d u s k u n n a ll e.
20861:
20862: Aina siitä asti, jolloin Vaasan kaupunki Petolahden, Korsnääsin ja Pirttikylän kun-
20863: kahdeksan vuosikymmentä sitten paloi ja nat, siinä osassa Korsholman kuntaa asu-
20864: kaupunki muutettiin lähemmäksi rannikkoa van väestön suuri enemmistö, joka kuuluu
20865: sen nykyiselle paikalle, on Vaasan eteläpuo- Vaasan-Laihian tien vaikutuspiiriin, Vaa-
20866: lisissa rannikkopitäjissä pyritty saamaan san läänin maaherra sekä poikkeuksetta
20867: lyhempi tieyhteys läänin pääkaupunkiin kaikki teknilliset ammattiviranomaiset. Mi-
20868: Vaasaan. Sulvan-Vaasan maantie tekee kään kunta ja kukaan ammattiviranomai-
20869: nimittäin lähes 10 km pituisen tarpeetto- nen ei suositellut toista vaihtoehtoa. Josta-
20870: man mutkan Tuovilan sillan kautta. Ensim- kin Vaasan läänin puheenaolevassa osassa
20871: mäinen Vaasan piiri-insinöörikonttorin te- asuvalle väestölle käsittämättömästä syystä
20872: kemä täydellinen ehdotus tämän kysymyk- vahvisti valtioneuvosto kuitenkin toisen
20873: sen ratkaisemiseksi on laadittu 1898 ja se vaihtoehdon, joka on liikenteelle ja valtion
20874: tarkoitti suoran tien rakentamista Sulvan rahataloudelle epäedullinen.
20875: kirkolta Bolotin kautta Vaasaan. Kun Kun tiekysymys Vaasasta eteläänpäin oli
20876: tien rakentaminen siihen aikaan oli mant- saanut tämän seutukunnalle onnettoman
20877: taalinomistajien asia, oli tehtävä kuitenkin ratkaisun, jättivät Vaasan kaupunki sekä
20878: heille ylivoimainen. Sitten kun myös V aa- Sulvan, Maalahden, Pirttikylän, Petolahden
20879: san kaupunki moottoriajoneuvoliikenteen ja Korsnääsin kunnat tie- ja vesirakennus-
20880: syntymisen ja nopean kehityksen jälkeen n. hallitukselle sekä kulkulaitosten ja yleisten
20881: 10 vuotta sitten yhtyi vaatimukseen parem- töiden ministeriölle uuden anomuksen val-
20882: pien tieyhteyksien aikaansaamisesta Vaa- tioneuvoston mainitun päätöksen muutta-
20883: sasta etelään päin, saatiin vihdoin uusi misesta ja ensimmäisen vaihtoehdon vah-
20884: tutkimus aikaan v. 1934. Mutta kun Vaa- vistamisesta sekä, jos se olisi mahdotonta,
20885: san-Sulvan tien lisäksi myös Vaasan- tutkimuksen toimittamisesta Vaasan-Sul-
20886: Kristiinankaupungin ja Vaasan-Laihian van tien oikaisemisesta Vanhan Vaasan
20887: tiet olivat oikaisun ja uudelleen rakentami- kanavasillan ja Tölbyn välisellä taipaleella.
20888: sen tarpeessa ja kaikkien näiden teiden Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on
20889: liikennetarve katsottiin voitavan tyydyttää tämä tutkimus nyttemmin toimitettu sekä
20890: yhdellä ainoalla uudella tiellä, tutkittiin laadittu ehdotus ja 1,710,000 markkaan
20891: sitä silmälläpitäen uusi tiesuunta Vaasan- päättyvä kustannusarvio. Jos tämä ehdo-
20892: Laihian tietä varten. Tutkimus suoritettiin tus tulee suoritettavaksi, tulee sen kautta,
20893: kahdella vaihtoehtoisella tiesuunnalla, joista että rakennetaan uusi 6.42 km pitkä tieosa,
20894: ensimmäisen vaihtoehdon hyväksyivät Vaa- Vaasan - Sulvan- Maalahden- Petolah-
20895: san kaupunki sekä Sulvan, Maalahden, den-Korsnääsin tie lyhenemään 8.32 km.
20896:
20897: 68
20898: 536 IV,129. - v,arusan-Sulvan maantie.
20899:
20900: Ottaen huomioon tällä tiellä nyttemmin paleella muutenkin on erittäin epätyydyt-
20901: vallitsevan suhteellisen suuren liikenteen tävässä kunnossa ehdotamme,
20902: sekä tien suuren lyhennyksen on laskettu,
20903: että jo noin neljän vuoden kuluessa että Eduskunta vuoden 1938 tulo-
20904: saataisiin niin suuri kansantaloudellinen ja menoarvion 20 Pl. III luvun 3
20905: säästö vähenevien poltto- ja voiteluöljyjen momentille ottaisi 500,000 markan
20906: sekä renkaiden- ja vaununkulutuksen muo- suuruisen määrärahan V aasan-Sul-
20907: dossa, että säästö vastaisi tien koko kus- van tien oikaisemisen ja parantami-
20908: tannusta. Sitäpaitsi olisi tämä tietyö erit- sen aloittamiseksi vaihtoehtoisesti
20909: täin sopiva varatyö talvisaikaan Vaasan Vanhan Vaasan kanavasillan ja Töl-
20910: kaupungin työttömille. Talvityöttömyyttä byn tahi Vanhan Vaasan kanavasil-
20911: tulee Vaasassa nimittäin varmuudella jat- lan ja Vikbyn (Vaasan-Laihian
20912: kumaan lähivuosina, vaikka työttömyys ensimmäisessä vaihtoehdossa tutkitun
20913: käytännöllisesti katsoen onkin loppunut tieosan) suunnilla, riippuen siitä,
20914: useimmilla paikkakunnilla. kummassa suunnassa voidaan, kus-
20915: Edelläesitettyyn viitaten ja kun V aa- tannukset huomioonottaen, parem-
20916: san-Sulvan tie Vanhan Vaasan kanavasil- min palvella liikennettä Vaasasta ete-
20917: lan-Tuovilan sillan-Tölbyn välisellä tai- läänpäin kokonaisuudessaan.
20918:
20919: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
20920:
20921: Edv. Helenelund. Edvin Stenwall
20922: 537
20923:
20924: IV,t3o. - Fin. mot. N:o 109.
20925:
20926:
20927:
20928:
20929: Jern m. fl.: Angående anvisande av anslag för påbörjande
20930: av vägbyggnadsarbeten å landsvägen Vas~Y-Kvevlax-
20931: Maxmo.
20932:
20933:
20934: T i II R i k s d a g e n.
20935:
20936: Den oerhört snabba utvecklingen av mo- tydelse icke bara för den lokala trafiken
20937: torfordonstrafiken på våra landsvägar krä- utan utgör även en synnerligen betydelse-
20938: ver av staten energiska och effektiva åt- full förbindelseled mellan städerna V asa-
20939: gärder tili förbättrande och utvidgande av J akobstad-Gamlakarleby. Kostnadsförsla-
20940: landsvägsnätet. Det är under sådana för- get för detta vägprojekt slutar på cirka
20941: hållanden mindre välbetänkt, att på sätt 3, 700,000 mark. Väg- och vattenbyggnads-
20942: regeringen föreslår i statsförslaget för kom- styrelsen har i sitt budgetförslag både för
20943: mande år reducera vägarbetena och minska innevarande år och för kommande år upp-
20944: anslaget i jämförelse med innevarande år. tagit anslag för nämnda vägbyggnads-
20945: Skall landsvägsförbindelserna kunna hållas arbete, vilket anslag dock icke av rege-
20946: någorlunda å nivå med utvecklingen krä- ringen observerats i statsförslaget. Då väg-
20947: ves tvärtom större uppoffringar för ända- förhållandena på ifrågavarande sträcka
20948: målet från statsmaktens sida. De anslag icke på något sätt motsvara de krav man
20949: som beviljas böra även fördelas möjligast har rätt att ställa på en nutida kommu-
20950: rättvist mellan de olika landsdelarna. En nikationsled borde det av väg- och vatten-
20951: objektiv granskning av förhållandena torde byggnadsstyrelsen projekterade vägbygg-
20952: knappast kunna jäva påståendet, att Vasa- nadsarbetet oförtövat igängsättas.
20953: bygden ifråga om landsvägsbyggnads- och Med hänvisning till det ovan anförda få
20954: förbättringsarbeten är ganska styvmoder- VI vördsamt föreslå,
20955: ligt behandlad.
20956: Ett vägbyggnadsarbete som länge projek- att Riksdagen ville besluta under
20957: terats är ombyggnads- och förbättrings- 20 Ht. III kap. 3 mom. i statsför-
20958: arbeten å vägen Vasa-Kvevlax-Maxmo, slaget för år 1938 anteckna ett till-
20959: ett arbete som huvudsakligen gäller byg- lägg av 300,000 mark för påbör-
20960: gande av ny väg från Kuni by i Kvev- jande av vägbyggnadsarbeten å
20961: lax över Vassor fjärden tili Kerklax by landsvägen Vasa-Kvevlax-Maxmo.
20962: i Maxmo. Denna väg har mycket stor be-
20963:
20964: Helsingfors den 7 september 1937.
20965:
20966: Levi Jern. Edvard Haga. Albin Wickm.an.
20967: 538
20968:
20969: IV,1so. - Rah. al. N:o 109. Suomennos.
20970:
20971:
20972:
20973:
20974: Jern y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan--Koivulah-
20975: den-Maksanmaan maantien rakennustöiden aloittami-
20976: seksi.
20977:
20978:
20979: E d u s k u n n a ll e.
20980:
20981: Moottoriajoneuvoliikenteen tavattoman pitäjässä. Tällä tiellä on hyvin suuri mer-
20982: nopea kehitys meidän maanteillämme vaatii kitys ei ainoastaan paikallisliikenteelle
20983: valtiolta tarmokkaita ja tehokkaita toimen- vaan myös senvuoksi, että se on huomat-
20984: piteitä maantieverkon parantamiseksi ja tava yhdystie Vaasan-Pietarsaaren-Kok-
20985: laajentamiseksi. Näinollen ei ole hyvin kolan kaupunkien välillä. Tämän tien
20986: harkittua, että tietöitä rajoitetaan ja niitä kustannusarvio päättyy n. 3,700,000 mark-
20987: varten tarvittavia määrärahoja vähenne- kaan. Tie- ja vesirakennushallitus on ta-
20988: tään siten kuin hallitus on ehdottanut ensi lousarvioehdotukseensa sekä kuluvaa että
20989: vuoden talousarviossa kuluvaan vuoteen ensi vuotta varten ottanut määrärahan mai-
20990: verraten. Jotta maantieyhteydet voitaisiin nittua tierakennustyötä varten, mutta
20991: pitää jotensakin kehityksen tasalla vaadi- hallitus ei ole ottanut tätä määrärahaa
20992: taan päinvastoin suurempia uhrauksia tar- tulo- ja menoarvioon. Kun tieolot kysy-
20993: koitukseen valtiovallan taholta. Myönnet- myksessäolevalla taipaleella eivät miten-
20994: tävät määrärahat on myöskin jaettava kään vastaa niitä vaatimuksia, jotka on
20995: mahdollisimman tasapuolisesti eri seutujen asetettava nykyaikaiselle liikenneväylälle,
20996: kesken. Olojen puolueeton tarkastelu voinee olisi tie- ja vesirakennushallituksen suun-
20997: tuskin kumota väitettä, että Vaasan seutua nittelema tierakennustyö viipymättä pan-
20998: on mitä maanteiden rakentamiseen ja pa- tava alulle.
20999: rantamiseen tulee, kohdeltu sangen tylysti. Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
21000: Eräs tierakennustyö, joka on kauan ollut nioittaen,
21001: suunniteltavana, on Vaasan-Koivulah- että Eduskunta vuoden 1938 tulo-
21002: den-Maksanmaan maantien uudelleen ra- ja menoarvion 20 Pl. III luvun B
21003: kentaminen ja parantaminen, jolloin pää- momentin kohdalla osoittaisi 300,000
21004: asiassa on kysymys uudesta tiestä Kunin markan määrärahan Vaasan--Koivu-
21005: kylästä Koivulahden pitäjässä V assorin se- lahden-Jf.aksanmaan maantien ra-
21006: län ylitse Kerklahden kylään Maksanmaan kennustöiden aloittamiseksi.
21007:
21008: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
21009:
21010: Levi Jern. Edvard Haga. Albin Wickman.
21011: 539
21012:
21013: IV,131. - Rah. al. N:o 110.
21014:
21015:
21016:
21017:
21018: Lepistö y. m.: Määrärahan osoittamisesta Toholammin-
21019: Eskolan maantien rakentamista varten.
21020:
21021:
21022: E d u s k u n n a 11 e.
21023:
21024: Viittaamme tämän vuoden valtiopäiville Kun mainitun tien rakentaminen olisi
21025: jätettyyn toiv. al. n: o 93 ja kulkulaitosva- kiireellisesti toteutettava toiv. al. n: o 93
21026: liokunnan mietinnössään n: o 8 siitä anta- mainituista syistä, niin ehdotamme kun-
21027: maan lausuntoon sekä eduskunnan viime nioittaen,
21028: toukokuun 7 p: nä lausumaan toivomukseen,
21029: että hallitus sisällyttäisi vuoden 1938 maan- että Eduskunta ottaisi v. 1938
21030: tierakennusohjelmaan Toholammin-Esko- tulo- ja menoarvioon 900,000 mar-
21031: lan maantien rakentamisen, ja huomau- kan määrärahan Toholammin-Esko-
21032: tamme, että hallituksen esityksessä v. 1938 lan maantien rakentamista varten.
21033: talousarvioksi ei ole varoja sanottuun tar-
21034: koitukseen ehdotettu.
21035:
21036: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
21037:
21038: Matti Lepistö. Viljami Kalliokoski.
21039: Antti Meriläinen. Juho Kaakinen.
21040: A. Turkka. Alex Hämäläinen.
21041: 540
21042:
21043: IV,132. - Rah. al. N:o 111.
21044:
21045:
21046:
21047:
21048: Vilhula y. m.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven pitä-
21049: jässä olevan Matosalmen lossin uusimista varten.
21050:
21051:
21052: E d u s k u n n a ll e.
21053:
21054: Viitaten rahaasia-aloitteessa n: o 242 ven rautatien rakennustöidenkin kannalta,
21055: syyskuun 15 päivältä 1936 esitettyihin pe- ehdotamme kunnioittaen,
21056: rusteluihin sekä huomauttaen, että maini-
21057: tussa aloitteessa kosketelluu tien korjaus- että Eduskunta ottaisi vuoden
21058: ja lossin uusimissuunnitelman on kulkulai- 1938 talousarvioon 628,000 markan
21059: tosten ja yleisten töiden ministeriö sittem- suuruisen määrärahan Matosalmen
21060: min vahvistanut, ja edelleen alleviivaten lossin uusimista ja sitä lähellä ole-
21061: kyseellisen korjaustyön kiireellisyyttä ja van maantien oikaisua varten aan-
21062: välttämättömyyttä Suolahden-Haapajär- järven pitäjässä.
21063:
21064: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
21065:
21066: T. N. Vilhula. J. Takala.
21067: 541
21068:
21069: IV,133. - Rah. al. N:o 112.
21070:
21071:
21072:
21073:
21074: Vesterinen y. m.: illäärärahan osoittamisesta maantien ra-
21075: kentamista varten Sumiaisista Suolahden kautta Kuu-
21076: saan.
21077:
21078:
21079: E d u s k u n n a ll e.
21080:
21081: Vuoden 1935 tulo- ja menoarviossa edus- Suolahden kauppala ei ole voinut sille val-
21082: kunta myönsi Smk. 300,000: - Sumiais- tiovallan asettamia ehtoja täyttää.
21083: ten-Suolahden kautta Kuusaan rakennet- Kun tämä asia on eduskunnalle jo toi-
21084: tavaa maantietä varten. Samoin hallituk- sen, samasta asiasta tehdyn aloitteen yhtey-
21085: sen talousarvioehdotuksessa vuodelle 1937, dessä tarkemmin perusteltu ja senvuoksi
21086: jonka eduskunta sellaisenaan hyväksyi, eh- tunnettu, niin tämän laajemmin peruste-
21087: dotetaan myöskin Smk. 200,000: - otetta- luja esittämättä ehdotamme edellä esittä-
21088: vaksi sanotun tien rakentamista varten eh- määmme viitaten,
21089: dolla, että Suolahden kauppala osallistuu
21090: 300,000 markalla tien rakentamiseen. Suo- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
21091: lahden kauppala heikossa taloudellisessa den talousarvioon 200,000 markan
21092: asemassa ollen ei ole voinut sanottua ehtoa suuruisen määrärahan Sumiaisista
21093: täyttää. Tästä syystä ei hallitus tulevan Suolahden kautta Kuusaan rakennet-
21094: vuoden talousarvioesitykseensä ole ehdotta- tavaa maantietä varten ehdolla, että
21095: nut tien rakentamista varten määrärahaa. Suolahden kauppala luovuttaa tietä
21096: Käsityksemme mukaan, kun tien tarpeelli- varten tarvittavat maa-alueet ilmai-
21097: suus tunnustetaan, ei ole oikein eikä valtio- seksi ja että Sumiaisten-Suolahden
21098: vallan arvon mukaista, että laajaa maakun- välinen tieosuus ensinnä rakenne-
21099: taa, jota sanottu tie tulisi palvelemaan, taan.
21100: näin ankarasti rangaistaisiin senvuoksi, että
21101:
21102: Helsingissä syyskuun 3 p:nä 1937.
21103:
21104: Vihtori Vesterinen. J. Takala.
21105: 542
21106:
21107: IV,134, - Rah. al. N:o 113.
21108:
21109:
21110:
21111:
21112: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen-
21113: Pieksämäen välisen Siilinmyllyn-Haarajoen maantie-
21114: osan rakennustöiden aloittamista varten.
21115:
21116:
21117: E d u s kun n a H e.
21118:
21119: Viitaten vuoden 1937 valtiopäiville jäte- 1938 tulo- ja menoarvioon 700,000
21120: tyn rahaasia-aloitteen N :o 191 peruste- markan määrärahan Kangasniemen
21121: luihin (Liitteet I-XIII sivu 587) saamme -Pieksämäen välisen Siilinmyllyn-
21122: kunnioittaen ehdottaa, Haarajoen maantieosan rakennustöi-
21123: den aloittamiseksi.
21124: että Eduskunta ottaisi vuoden
21125:
21126: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
21127:
21128: Emil Jutila. Antti Kemppi.
21129: Matti Miikki. Vilho VaJlas.
21130: Juho Kaakinen. Kalle Kämäräinen.
21131: Albin Asikainen. Heikki Vehkaoja.
21132: Eero Nurmesniemi. J. F. Tolonen.
21133: H. Soininen. Alex Hämäläinen.
21134: Edv. Pesonen. Toivo Halonen.
21135: Eemil Luukka. A. Pohjannoro.
21136: Matti Tolppanen. Aino Luostarinen.
21137: 543
21138:
21139: IV,135. - Rah. al. N:o 114.
21140:
21141:
21142:
21143:
21144: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun pi-
21145: täjän Kyttälän-V arpasen maantien parantamistöiden
21146: aloittamista varten.
21147:
21148:
21149: E d u s k u n n a 11 e.
21150:
21151: Viitaten vuoden 1937 valtiopäiville jäte- 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
21152: tyn rahaasia-aloitteen N :o 190 peruste- markan määrärahan Mäntyharjun
21153: luihin (Liitteet I-XIII sivu 586) saamme pitäjän Kyttälän-V arpasen maan-
21154: kunnioitta:en ehdottaa, tien parantamistöiden aloittamista
21155: varten.
21156: että Eduskunta ottaisi vuoden
21157:
21158: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
21159:
21160: Emil Jutila. Antti Kemppi.
21161: Matti Miikki. Vilho Valla.s.
21162: Juho Kaakinen. Kalle Kämäräinen.
21163: Albin Asikainen. Heikki Vehkaoja.
21164: Eero Nurmesniemi. J. F. Tolonen.
21165: H. Soininen. Alex Hämäläinen.
21166: Eemil Luukka. Toivo Halonen.
21167: Matti Tolppanen. A. Pohjannoro.
21168: Viljo Venho.
21169:
21170:
21171:
21172:
21173: 69
21174: 544
21175:
21176: IV,136. - Rah. al. N:o 115.
21177:
21178:
21179:
21180:
21181: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hanhivir-
21182: ran-Pölläkän tien rakentamista varten.
21183:
21184:
21185: E d u s k u n n a ll e.
21186:
21187: Viittaamme tämän vuoden valtiopäivien tava sekin puoli, että tämän laajan tiettö-
21188: Liitteissä sivulla 269 olevaan toivomusaloit- män maakunnan asukkaiden on saatava
21189: teeseen n: o 90, jossa esitetty tieasia suunta- välttämätön kulkuyhteys mahdollisimman
21190: kysymyksen takia lykkääntyi. Kuitenkin pian. Lisäksi huomautamme siitä, että suo-
21191: tämä kysymys on kaikissa vaiheissaan rat- rimpana ja helpoimmin lautattomaksi saa-
21192: kennut aloitteessa mainitun tiesuunnan hy- tavana tällä vesirikkaalla seudulla linjalla
21193: väksi. Sitä todistaa sekin, että tie- ja vesi- Savonlinna-Joensuu-Kuopio tulee tämä
21194: rakennushallitus on ensi vuoden talousar- uusi kauttakulkutie palvelemaan autoilla
21195: vioesityksessään ehdottanut 1 miljoonan harjoitettavaa turistiliikennettä ja tälläkin
21196: markan suuruisen määrärahan tämän Han- tavalla kansantaloudellisesti kannattavaksi.
21197: hivirran-Pölläkän tien tekoon. Tälle esi- Matkailun ja autoliikenteen viikastuessa
21198: tykselle valtioneuvostossakin on oltu myön- ei mielestämme ole asiallista säästäväisyys-
21199: teisiä, mutta asetuttu sen ikävän periaat- syistä jarruttaa tiekulttuurimme kehitystä.
21200: teen kannalle, ettei nyt hyvänä aikana Siksi rohkenemmekin kunnioittaen ehdottaa,
21201: uusia maanteitä rakenneta ennenkuin uusi
21202: lamakausi tuo työttömyyttä ja valtionapua että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
21203: tarvitaan työtilanteen hoitamiseen. den tulo- ja menoarvioon 1,000,000
21204: Tämän Hanhivirran-Pölläkän tien tär- markan määrärahan tie- ja vesira-
21205: keys ja kannattavaisuus on jo aikaisemmin kennushallituksen käytettäväksi H an-
21206: todistettu esim. valtion metsätalouden kan- hivirran-Pölläkän tien rakentami-
21207: nalta katsottuna, mutta tärkeäksi on havait- seksi.
21208:
21209: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
21210:
21211: Aino Luostarinen. Tilda Löthman-Koponen. Kalle Kämäräinen.
21212: 545
21213:
21214: IV,t37. - Rah. al. N:o 116.
21215:
21216:
21217:
21218:
21219: Takala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen
21220: Karkkolan kylästä Heimolan pysäkin kautta Jäppilän
21221: kirkolle johtavan maantien kunnostamista ja valtion hoi-
21222: toon ottamista varten.
21223:
21224:
21225: E d u s k u n n a 11 e.
21226:
21227: Viitaten rahaasia-aloitteeseen N: o 196 markdn määrärahan maantien kun-
21228: (1936 vp.) ehdotamme kunnioittaen, nostamista ja valtion hoitoon otta-
21229: mista varten Suonenjoen Karkkolan
21230: että Eduskunta ottaisi vuoden kylästä Heimolan pysäkin kautta
21231: 1938 tulo- ja menoarvioon 212,000 Jäppilän kirkolle.
21232:
21233: Helsingissä syysilmun 8 p:nä 1937.
21234:
21235: J. Takala. Kalle Kämäräinen.
21236: Heikki Soininen. Kaarlo Hänninen.
21237: 546
21238:
21239: IV,13s. - Rah. al. N:o 117.
21240:
21241:
21242:
21243:
21244: Vaarama y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
21245: kentamista varten Puijon näkötornille.
21246:
21247:
21248: E d u s k u n n a 11 e.
21249:
21250: Kuopion kaupungin läJleisyydessä kau- kailun että urheilun kanna:lta olisi suotava
21251: pungin alueen rajojen ulkopuolella olevalle ja koska Kuopion kaupungilta ei voida
21252: Puijon mäelle ja näkötornille ·johtavan tien vaatia, että se alueensa ulkopuolella raken-
21253: kunnossapitoon on Kuopion kaupunki ·vuo- taisi maantien Puijon mäelle, olisi uusi
21254: sikymmenien kuluessa käyttänyt iJ:momat- maantie rakennettava valtion varoilla, ku-
21255: tavia määriä kaupungin varoja. Varsinkin ten on jo rakennettu maantie Kolin kukku-
21256: on moottoriajoneuvoilla Puijon mäelle ta- lalle. Tästä syystä onkin Kuopion kau-
21257: pa.htuva matkailijaliikenne aiheuttanut kau- punki tehnyt tielain mukaisen aloitteen
21258: pungille vuosi vuodelta lisääntyviä tien aivan uuden maantien ralkentamisesta ja on
21259: kunnossapitomenoja. Vapautuakseen tästä asian käsittely nyttemmin •edistynyt niin
21260: epäoikeutetus:ta rasituksesta teki kaupunki pitkälle, että aloite suunnitelmineen asian-
21261: anomuksen tien ottamisesta valtion maan- omaisen kunnan ja maaherran puoltamana
21262: tieksi. Anomus ratkaistiin myönteisesti on tie- ja vesirakennushallituksessa.
21263: kumminkin ehdolla, että tie sitä ennen saa- Edellämainituin perusteluin ehdotamme
21264: tetaan maantieksi kelpaavaan kuntoon. kunnioittavasti,
21265: Kuopion kaupungin kustannuksella asian-
21266: omaisen tieviranomaisen laatimat suunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden
21267: mat osoittavat, etä aivan uusi tie on huo- 1938 tulo- ja menoarvioon 625,000
21268: mattu halvemmaksi kuin nykyisen tien markan suuruisen määrärahan uuden
21269: kuntoonsaattaminen. maantien rakentamista varten K uo-
21270: Koska nykyisen tien säilyttäminen ny- pion kaupungin lähellä olevalle Pui-
21271: kyisellään mäenlasku-urheilulle sekä mat- jon mäen näkötornille.
21272:
21273: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1937.
21274:
21275: Edv. Vaarama. Tilda Lötbman-Koponen.
21276: L. 0. Hirvensalo. Yrjö Räisänen.
21277: Onni Hiltunen. Armas Paasonen.
21278: 547
21279:
21280: IV,I39. - Rah. al. N:o 118.
21281:
21282:
21283:
21284:
21285: Vaarama y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rautalammin
21286: kirkonkylän ja Vaajasalmen välisen tien laittamiseksi
21287: ajanmukaiseksi valtion tieksi.
21288:
21289:
21290: E d u s k u n n a ll e.
21291:
21292: Rautalammin kirkonkylän ja Vaajasal- tava osaa samalla tavalla kuin muidenkin
21293: men välinen kylätie, jonka pituus on pitäjäläisten yleisten teiden hoitokustan-
21294: 12 l j2 km., yhdistää Suonenjoelta Vesan- nuksiin. Näin ollen tuntuu kohtuulliselta,
21295: nolle ja Suonenjoelta Tervoon menevät että valtio ottaisi Rautalammin ja Vaaja-
21296: maantiet, yhtyen viimeksimainittuun tie- sahnen välisen hyväpohjaisen kylätien hoi-
21297: hen Vaajasalmessa Nokisten koskella. Tätä toonsa ja laitattaisi sen läpikulkuliikenteen
21298: tietä pitkin, sen jälkeen kun Suonenjoelta vaatimaan ja tarkoitustaan vastaavaan kun-
21299: Tervoon menevä tie valmistui, tulee kaikki toon. Tien laittamisesta johtuvat kokonais-
21300: Rautalammilta pohjoiseen päin ja päinvas- kustannukset nousisivat noin 3 miljoonaan
21301: toin suuntautuva liikenne kulkemaan, koska markkaan.
21302: se on suorin tie. Samoin liikenne Iisveden Edellämainituin perusteluin kunnioitta-
21303: tehdaslaitoksilta, asemalta ja satamasta on vasti ehdotamme,
21304: Rautalammilie mainittua tietä myöten ly-
21305: hyin ja mukavin. että Eduskunta ottaisi vuoden
21306: Nykyinen tiekunta, johon kuuluu etu- 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
21307: päässä entisistä torppareista muodostunutta markan määrärahan Rautalammin
21308: pienviljelijäväestöä, on pieni ja vähävarai- kirkonkylän ja V aajasalmen välisen
21309: nen, joten sille vilkasliikkeisen läpikulku- tien laittarniseksi ajanmukaiseksi
21310: tien kunnossapito käypi liian raskaaksi, valtion tieksi.
21311: kun tiekunnan jäsenten on sitä paitsi otet-
21312:
21313: Helsingissä syyskuun 7 p : nä 1937.
21314:
21315: Edv. Vaarama. Yrjö Räisänen.
21316: 548
21317:
21318: IV,14o, - Rah. al. N:o 119.
21319:
21320:
21321:
21322:
21323: Paasonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen
21324: lossin rakennustöiden alkuunpanemista 'Varten.
21325:
21326:
21327: E d u s kun n a ll e.
21328:
21329: Viitaten vuoden 1936 valtiopäivillä jäte- markan määrärahan Putttossalmen
21330: tyssä rahaasia-aloitteessa n: o 243 esitettyi- lossin rakennustöiden alkuun pane-
21331: hin perusteluihin, kunnioittaen ehdotamme, mista varten.
21332: että Eduskunta ottaisi vuoden
21333: 1938 tulo- ja menoarvioon 700,000
21334:
21335: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
21336:
21337: Armas Paasonen. Onni Hiltunen.
21338: Edv. Vaarama. J. Takala.
21339: Tilda Löthman-Koponen. Yrjö Räisänen.
21340: Onni Mäkeläinen.
21341: 549
21342:
21343: IV,141. - Rah. al. N:o 120.
21344:
21345:
21346:
21347:
21348: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viannan-
21349: Pörsänmäen maantien rakentamista varten.
21350:
21351:
21352: E d u s k u n n a ll e.
21353:
21354: Onkiveden läntisen rannikkoseudun tie- asia-aloitteessa n:o 246 vuoden 1936 val-
21355: tarpeen tyydyttämiseksi rakennettiin tiopäivillä ehdotamme kunnioittaen,
21356: vuonna 1930 Iisalmen, Lapinlahden ja Maa-
21357: ningan pitäjien alueelle n. k. Viannan- että Eduskunta ottaisi vuoden
21358: Pörsänmäen kylätie. Vuosi vuodelta on tien 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
21359: merkitys kasvanut kauttakulkutienä Iisal- markan suuruisen määrärahan On-
21360: mesta Maaningan kautta Kuopioon ja kiveden länsirantaa pitkin kulkevan
21361: tulee liikenne tiellä nyttemmin Viannan sil- Viannan-Pörsänmäen kylätien suun-
21362: lan valmistuttua kasvamaan. taa seuraavan yhdysmaantien raken-
21363: Edellä sanotun nojalla sekä viitaten nii- nustyön aloittamista varten.
21364: hin perusteluihin, mitkä ovat esitetyt raha-
21365:
21366: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
21367:
21368: L. 0. Hirvensalo. Heikki Kääriäinen.
21369: Tilda Löthman-Koponen. Armas Paasonen.
21370: Edv. Vaarama. Kalle Kämäräinen.
21371: 550
21372:
21373: IV,142. - Rah. al. N:o 121.
21374:
21375:
21376:
21377:
21378: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Koljonvir-
21379: ran-Kurenpolven maantien rakentamista varten.
21380:
21381:
21382: E d u s k u n n a 11 e.
21383:
21384: Viit!tten niihin perusteluihin, mitkä ovat markan suuruisen määrärahan Iisal-
21385: esitetyt rahaasia-aloitteessa n: o 205 vuoden men pitäjässä olevan Koljonvirran-
21386: 1936 valtiopäivillä ehdotamme kunnioit- Kurenpolven kylätien suuntaa kul-
21387: taen, kevan yhdysmaantien rakennustyön
21388: että Eduskunta ottaisi vuoden aloittamista varten.
21389: 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
21390:
21391: Helsingissä syyskuun 6 p : nä 1937.
21392:
21393: L. 0. Hirvensalo. Heikki Kääriäinen.
21394: Tilda Löthman-Koponen. Armas Paasonen.
21395: Edv. Vaarama. Kalle Kämäräinen.
21396: 551
21397:
21398: IV,H3. - Rah. al. N:o 122.
21399:
21400:
21401:
21402:
21403: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
21404: kentamiseksi Rautalammin ja Tervon kuntain rajalta
21405: Tervon kirkolle.
21406:
21407:
21408: E d u s k u n n a ll e.
21409:
21410: Kuluvana vuonna valmistuu Suonenjoen aloitteen mainitun kylätien rakentamisesta
21411: -Iisveden-Vaajasalmen maantien jatkoksi valtion varoilla maantieksi.
21412: vuosina 1933-1937 myönnetyillä määrä- Tien pituus on noin 16 km. ja voitanee
21413: rahoilla rakennettu Vaajasahnen-Tervon rakentamiskustannukset arvioida kaikkiaan
21414: rajan välinen maantie. Pitkin tätä maan- noin 1,500,000 markaksi.
21415: tietä ja sen jatkona olevaa Tervon rajan- Edellä sanotun nojalla sekä viitaten nii-
21416: Tervon kirkon välistä kylätietä on Keite- hin perusteluihin, mitkä ovat esitetyt
21417: leen, Vesannon, Tervon ja osaksi Pielave- rahaasia-alaitteessa n: o 206 v. 1936 valtio-
21418: den kunnista lyhin tieyhteys rautatielle. päivillä, ehdotamme kunnioittaen,
21419: Koska tiellä on jo nyt vilkas liikenne ja että Eduskunta ottaisi Rautalam-
21420: kauttakulkuluontoisena tulee liikenne yhä min ja Tervon kuntain rajalta Tm·-
21421: kasvamaan, on Tervon kunta, joka yhtä von kirkolle rakennettavan jatko-
21422: vähän kuin kylätiekuntakaan kykenee uh- maantien rakennustyön aloittamista
21423: raamaan niin suuria varoja kylätien raken- varten vuoden 1938 tulo- ja meno-
21424: tamiseen maantieksi kelpaavaan kuntoon arvioon 500,000 markan suuruisen
21425: kuin työ vaatisi, tehnyt tielain mukaisen määrärahan.
21426:
21427: Helsingissä syyskuun 8 p: nä 1937.
21428:
21429: L. 0. Hirvensalo. Onni Mäkeläinen.
21430: Tilda Löthman-Koponen. Armas Paasonen.
21431: Edv. Vaarama. Kalle Kämäräinen.
21432:
21433:
21434:
21435:
21436: 70
21437: 552
21438:
21439: IV,144, - Rah. al. N:o 123
21440:
21441:
21442:
21443:
21444: Löthman-Koponen y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutki-
21445: muksen toimittamiseksi maantieosalla Puutossalmi-
21446: Tuppurinmäki-Kurjalanranta-- N äädänmaa-Huovilan-
21447: salmi.
21448:
21449:
21450: E d u s k u n n a ll e.
21451:
21452: Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat markan määrärahan tutkimuksen toi-
21453: esitetyt rahaasia-aloitteessa N: o 197 vuoden mittamiseksi Soisalon poikkitiellä eli
21454: 1936 valtiopäivillä ehdotamme kunnioittaen, maantieosalla Puutossalmi-Tuppu-
21455: rinmäki- K urjalanranta- Näädän-
21456: että Eduskunta ottaisi vuoden maa--Huovilansalmi.
21457: 1938 tulo- ja menoarvioon 50,000
21458:
21459: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
21460:
21461: Tilda Löthman-Koponen. Aino Luostarinen.
21462: Emil Jutila. Onni Mäkeläinen.
21463: Elias Simojoki. Heikki Kääriäinen.
21464: Onni Hiltunen. Edv. Vaarama.
21465: Erkki Paavolainen. Helena Syrjälä.
21466: Eemil Luukka. Armas Paasonen.
21467: L. 0. Hirvensalo. J. Takala.
21468: Yrjö Räisänen. Kalle Kämäräinen.
21469: 553
21470:
21471: IV,145. - Rah. al. N:o 124.
21472:
21473:
21474:
21475:
21476: Tuomivaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rääkkylän-
21477: Oravisalon maantien rakentamiseen.
21478:
21479:
21480: E d u s k u n n a 11 e.
21481:
21482: Viitaten jo aikaisemmin vuoden 1936 että Eduskunta ottaisi vuoden
21483: valtiopäiville jätetyn rahaasia-aloitteen 1938 talousarvioon 500,000 markan
21484: n: o 189 perusteluihin ehdotamme, suuruisen määrärahan Rääkkylän-
21485: Oravisalon maantien rakentamiseen.
21486:
21487:
21488: Helsingissä syyskuun 8 p:nä 1937.
21489:
21490: E. A. Tuomivaara. Elias Simojoki.
21491: .554
21492:
21493: 1V,146._- Rah. al. N:o 125.
21494:
21495:
21496:
21497:
21498: Paavolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Terijoen-
21499: Humaljoen välisen maantien kunnostamiseksi.
21500:
21501:
21502: E d u s k u n n a ll e.
21503:
21504: Karjalan kannaksen taloudelliset olot myksessä olevaa aluetta ei ole mahdolli-
21505: ovat maamme itsenäistymisen jälkeen vaati- suuksia maatalouden menestykselliseen har-
21506: neet valtiovallan taholta jatkuvaa huomiota joittamiseen. Mutta niilläkin seuduilla,
21507: osakseen sen kautta, että rajan sulkeutu- joissa tällaisia mahdollisuuksia on olemassa,
21508: misen jälkeen on ollut löydettävä kokonaan kysyvät toimenpiteet suuressa määrin uuteen
21509: uusi pohja väestön toimeentulolle. Monista elinkeinoon siirtymiseen pitkän ajan. Ko-
21510: toimenpiteistä huolimatta ovat eräät seu- mitea saanee lopulliset ehdotukset valmiiksi
21511: dut yhä edelleenkin siinä asemassa, että ne tämän vuoden loppuun mennessä, mutta jo
21512: eivät voi omin voimin kohota sellaiseen ta- nyt voidaan sanoa, että senkään ehdotta-
21513: loudelliseen elämään, että se takaisi edes mat toimenpiteet eivät saata yhtäkkiä
21514: kohtuullisen toimeentulon. Sellainen alue muuttaa taloudellista asemaa, vaikka niitä
21515: on itäisen Suomenlahden rannikkoseutu, ryhdyttäisiin heti toteuttamaan. Tulee kes-
21516: jonka väestö on vielä viime vuosina joutu- tämään useita vuosia, ennenkuin parannus-
21517: nut entistä ahtaammalle. toimenpiteet voivat johtaa tuloksiin. Sen
21518: Tämä aiheutuu lähinnä siitä, että sen väliajan kestäessä, joka kuluu toimenpi-
21519: aikaisempi elinkeino, kalastus, on käynyt teitten alkamisen ja niiden vaikutuksen
21520: sekä taloudellisesti kannattamattomaksi että välillä, on väliaikaisilla toimenpiteillä
21521: parin viime vuoden aikana jokseenkin ko- tuettava seutukunnan vähäväkistä väestöä,
21522: konaan estynyt sen kautta, että kalastuksen koska se ei omin voimin voi selviytyä vai-
21523: harjoittaminen Suomen alueveden ulkopuo- kean ajan yli ja koska sitä taas ensi talvena
21524: lella on tehty mahdottomaksi. Kun alue- odottaa ankara kamppailu. Valtiovallan on
21525: veden raja itäisessä osassa Suomenlahtea täytynyt jo usean vuoden aikana avustaa
21526: on vajaan 3 kilometrin levyinen ja varsi- väestöä järjestämällä rannikolle yleisiä
21527: naiset kalastusapajat ovat Venäjän alueve- töitä.
21528: sillä, saattaa helposti käsittää, että väestö Ellei asukkaita ensi talven aikana tah-
21529: elää täällä mitä vaikeimmissa olosuhteissa. dota jättää pulaan, on välttämätöntä, että
21530: Hallitus on asettanut erikoisen komi- hyvissä ajoin, ennenkuin avustaruistoimen-
21531: tean toimittamaan tutkimuksen tämän väes- piteet ovat liian myöhäisiä, varataan työ-
21532: tön toimeentulomahdollisuuksista ja teke- mahdollisuuksia näiden seutujen väestölle.
21533: mään ehdotuksia sen aseman korjaamiseksi Karjalan kannaksen kuntien edustajisto-
21534: nimenomaan ottamalla huomioon väestön niminen kuntayhtymä on koettanut löytää
21535: elinkeinoelämän suuntaamisen maatalou- sellaisia yleisiä töitä, joilla toteutettuina
21536: teen. Mainittu komitea, joka on suoritta- olisi yleisempääkin merkitystä. Tällaisina
21537: nut perusteelliset tutkimukset, on toden- se on pitänyt kysymyksessä olevan alueen
21538: nut, että läheskään kaikilla seuduilla kysy- rannikolla kulkevan maantien kunnosta-
21539: IV,146. - Paavolainen y. m. 555
21540:
21541: mista kansainvälistä autoliikennettä palve- tänyt välttämättömänä toteuttaa ensi tal-
21542: levaksi maantieksi, eräitten satamien ja ve- ven aikana, sisältyy useita eri määrärahoja,
21543: nevalkamien rakentamista, uusien nuotta- tulemme kutakin varten esittämään oman
21544: apajien perkaamista, aallonmurtajien ra- erillisen anomuksen. Tässä yhteydessä pyy-
21545: kentamista sekä matkailuolojen kehittä- dämme yhtenä toimenpiteenä esittää ranta-
21546: mistä. Suunnitellessaan näitä erilaisia maantien Viipuri-Koivisto-Rajajoki saat-
21547: töitä jo ensi talven aikana suoritettaviksi, tamisen sellaiseen kuntoon, että se voisi
21548: on kuntien edustajisto pitänyt silmällä sitä, palvella kansainvälistä autoliikennettä. Kun
21549: että ne jakautuisivat tasaisesti eri puolille Viipurin ja Koiviston välinen maantieosa
21550: kysymyksessä olevaa laajaa rannikkoaluetta, on saatettu jo kuntoon, samoin maantie
21551: joka käsittää n. 50,000 hehtaarin suuruisen suurelta osalta Terijoen pitäjän kohdalla,
21552: alan ja noin 2,500 viljelmää sekä n. 20,000 olisi päähuomio kohdistettava kysymyksessä
21553: henkeen nousevan väestömäärän. Kuntien olevan tien keskiosaan. Tämän reitin sopi-
21554: edustajiston laatimaa suunnitelmaa voidaan vaisuudesta palvelemaan kansainvälistäkin
21555: pitää eräänlaisena miniminä, Kannaksen liikennettä ollaan asiaa tuntevissa piireissä
21556: rannikon hätäohjelmana, jonka toteuttami- yksimielisiä, siksi erikoisia nähtävyyksiä se
21557: sen välttämättömyydestä oltaneen vakuu- tarjoaa matkailijoille. Tien kunnostaminen
21558: tettuja kaikissa niissä piireissä, jotka tun- olisi välttämätön sekä sen vuoksi, että se
21559: tevat näiden seutujen elämää ja oloja. edistäisi matkailuliikennettä että tarjoaisi
21560: Pidämme senvuoksi tarpeellisena, että työmahdollisuuksia ensi talven aikana paik-
21561: eduskunta ensi vuoden talousarvioon ottaa kakunnan väestölle, joka ilman tällaisia
21562: näitä toimenpiteitä varten sellaiset määrä- yleisiä töitä ei voine selviytyä talven yli,
21563: rahat, että välttämättömät työt saadaan kuten viime vuosien kokemus on osoittanut.
21564: käyntiin. Turvautuminen valtiovallan avus- Edellä esitetyn perusteella pyydämme
21565: tukseen on täydellä syyllä oikeutettu, koska kunnioittaen ehdottaa,
21566: nykyinen taloudellinen ahdinkotila johtuu
21567: niistä muuttuneista olosuhteista, jotka ovat että Eduskunta ottaisi vuoden
21568: aiheutuneet valtiollisista syistä ja joihin 1938 tulo- ja menoarvioon 300,000
21569: paikkakunnan väestö ei ole millään tavalla markan suuruisen määrärahan Teri-
21570: voinut vaikuttaa. joen--Humaljoen välisen maantien
21571: Kun siihen minimiohjelmaan, jonka Kar- kunnostamiseksi.
21572: jalan kannaksen kuntien edustajisto on pi-
21573:
21574: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
21575:
21576: Erkki Paavolainen. Eemil Luukka.
21577: Tilda Löthman-Koponen. Otto Marttila.
21578: 556
21579:
21580: IV,147.- Rah. al. N:o 126.
21581:
21582:
21583:
21584:
21585: Kivioja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen-Sie-
21586: vin maantien levityksen jatkamiseen.
21587:
21588:
21589: E d u s k u n n a ll e.
21590:
21591: Kalajoen-Sievin tietä levitettiin ja ton, olisi työtä jatkettava Sieviä kohti ja
21592: aiottiin äskeisinä pulavuosina työttömyys- Sievin asemalle asti, jotta entisestä levite-
21593: varoilla ja saatiin valmiiksi 11 km. Kala- tystä osastakin · olisi täysi hyöty. Maan-
21594: joelta alkaen. Kun tie siitä edelleen on ka- omistajillekin on kiusallista, että jo levi-
21595: peaa ja tieluiskan reunoissa heti ajoraiteen tetyillä ja oikaistuilla kohdilla tullaan
21596: vieressä olevat maakivet estävät riittävän alueiden eroittaminen ja rajoittaminen suo-
21597: leveän aurauksen, jota Jyväskylän-Kala- rittamaan vasta koko työn päätyttyä kau-
21598: joen linjan postilaitoksen auto on turhaan kaisessa tulevaisuudessa. Tähän nähden
21599: yrittänyt, ja vastaantulo niin ollen on aina ehdotamme,
21600: hankalaa ja hengenvaarallista, lumisina tal-
21601: vina usein mahdotontakin, ja kun tie on että Eduskunta merkitsisi vuoden
21602: vilkkaasti liikennöity Kalajoen ja Raution 1938 tulo- ja menoarviossa 20 Pl.
21603: valtatienä lähimmälle rautatieasemalle ja lll: 3 :n kohdalle lisäystä 500,000
21604: nykyään kulkee paljon tavattoman suuria mk. Kalajoen-Sievin maantien levi-
21605: kaivospölkky- ja paperipuukuormia, joiden tyksen jatkamiseen.
21606: sivuuttaminen jopa kesäHäkin on mahdo-
21607:
21608: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1937.
21609:
21610: Vilho H. Kivioja. Juho Kaakinen.
21611: 557
21612:
21613: IV,14s. - Rah. al. N:o 127.
21614:
21615:
21616:
21617:
21618: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien
21619: rakentamista varten Nivalan kirkolta Kalajoen etelä-
21620: puolitse kulkevaan kylätiehen.
21621:
21622:
21623: E d u s k u n n a ll e.
21624:
21625: Viitaten rah. al. N: o 208 (Liitteet IV, dystien rakentamiseksi Nivalan kir-
21626: siv. 265, 1936 Vp.) ehdotamme kunnioit- konkylässä olevalta maantieltä Kala-
21627: taen, joen eteläpuolella olevaan Raudas-
21628: että Eduskunta ottaisi vuoden kylän-Haapajärven väliseen kylä-
21629: 1938 tulo- ja menoarvioon 1,200,000 tiehen Kalajoen yli johtavine siltoi-
21630: markan suuruisen määrärahan yh- neen.
21631:
21632: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
21633:
21634: Eero Nurmesniemi. Juho Kaakinen.
21635: 558
21636:
21637: IV,149. - Rah. al. N:o 128.
21638:
21639:
21640:
21641:
21642: Meriläinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Paakin-
21643: mäen-Kontiomäen kylätien kunnostamiseksi ja tien
21644: ottamiseksi valtion hoitoon.
21645:
21646:
21647: E d u s kun n a ll e.
21648:
21649: Viittaamme toiv. al. n:o 120 (1936 vp.), Kun tämän tien kunnostaminen ja ottami-
21650: kulkulaitosvaliokunnan mietintöön n:o 9 nen valtion hoitoon olisi erittäin kiireelli-
21651: (1936 vp.) sekä eduskunnan päätökseen 5 p. sesti toteutettava toiv. al. n: o 120 maini-
21652: helmikuuta 1937: ,että hallitus ryhtyisi tuista syistä, niin ehdotamme kunnioittaen,
21653: toimenpiteisiin Sotkamon-Kajaanin maan-
21654: tieltä erkanevan Paakinmäen-Kontion- että Eduskunta ottaisi vuoden
21655: mäen kylätien kuntoonsaattamiseksi valtion 1938 talousarvioon 150,000 markan
21656: toimesta ja tien ottamiseksi valtion hoi- määrärahan Paakinmäen-J(ontio-
21657: toon". mäen kylätien kunnostamiseksi ja
21658: Kuitenkaan hallituksen esityksessä vuo- tien ottamiseksi valtion hoitoon.
21659: den 1938 talousarvioksi ei ole määrärahaa
21660: sanottuun tarkoitukseen otettu.
21661:
21662: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
21663:
21664: Antti Meriläinen. Eetu Karjalainen.
21665: 559
21666:
21667: IV,15o, - ,Rah. al. N:o 129.
21668:
21669:
21670:
21671:
21672: Janhonen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
21673: miseksi Suomussalmen pitäjän Linnansalmesta H ossan
21674: mitantiehen.
21675:
21676:
21677: E d u s k u n n a ll e.
21678:
21679: Suomussalmen pitäjässä Ruhtinaansal- nen ammattivirasto lienee tehnyt ehdotuk-
21680: men kylä on edelleen liikenteeseen nähden sen hallitukselle tien raJkentamiseksi, mutta
21681: eriS'tetyssä asemassa. Jo n. 20 vuotta sit- rahoja ei ole esitetty sitä varten ensi
21682: ten rakennettiin 3 pnk. pituinen maantie vuoden talousarviossa. Kyseessä oleva tie
21683: Juntusrannan ja Hossan välille. Tarkoitus on kuitenkin tuiki tärkeä. Rajaseudun
21684: oli jatkaa maantietä Suomussalmen kirkon- väestö, asuen jopa 8.5 pnk. päässä kirkolta,
21685: kylään, mutta suunnitelmaa ei ole toteu- on odottanut tietä vuosikymmeniä, mutta
21686: tettu. KyseeHisellä alueella asuu lukuisa yhä turhaan. Juntusrannalla on myös Pu-
21687: joukko 'talollisia, mut~ta erittäinkin asutus- naisen ristin sairasmaja, mutta kulkuyh-
21688: tilallisia, joilla ei ole mitään maantieyh- teyksien puutteessa ei senkään apua juuri
21689: teyttä muuhun maailmaan. Kesän aikaan voida käyttää.
21690: on vesitie Juntusrannasta kirkonkylään Rohkenen toivoa, että eduskunta, j~ka
21691: 5 pnk., mutta Kiantajärven aavat selät ovat niin monella tavalla vuosien kuluessa on
21692: va]keat kulkea. Kelirikon aikaan on taas osoittanut suurta ymmärtämystä rajaseu-
21693: mahdoton Hikkua. Näin ollen on välttä- dun vähäväkisten aseman korjaamiseksi, an-
21694: mätöntä, että tälle tuhatlukuiselle rajaseu- taisi nytkin sikäläisille asukkaille mahdolli-
21695: dun väestölle avataan liikenneyhteys Eiken- suuden saada kulkuyhteys yleiseen tiever-
21696: nekeskuksiin. Eduskunta on aikanaan 'lau- kostoon. Kyllin kauan he ovat saaneet
21697: sunut hallitukselle toivomuksen, että yhdys- kokea, mitä merkitsee elää ilman maantietä,
21698: tie olisi rakennettava Suomussalmen Piispa- muusta maailmasta eristettynä.
21699: järven tiestä Kiannanniemen kautta Lin- Ehdotan sentäihden kunnioittaen,
21700: nansalmeen ja siitä edelleen Juntusran-
21701: nalle. Tämän suunnitelman mukaisesti on että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
21702: jo maantie Piispajärven maantieltä Linnan- den tulo- ja menoarvioon 500,000
21703: salmelle asti valmis, mutta kyseessä ole- mk. maantien rakentamiseksi Suo-
21704: vasta tiesuunnasta on vielä rakentamatta mussalmen pitäjässä Linnansal-
21705: Linnansalmen~J untusrannan välinen osa, mesta n. s. H ossan maantiehen Ruh-
21706: ehken n. 5 km. Tie on tutkittu, asianomai- tinaansalmen kylään Juntusrannalla.
21707:
21708: Helsingissä syysk. 6 p:nä 1937.
21709:
21710: T. A. Janhonen.
21711:
21712:
21713:
21714: 71
21715: 560
21716:
21717: IV,151. - Rah. al. N:o 130.
21718:
21719:
21720:
21721:
21722: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
21723: kentamiseksi Kiimingistä Yli-Iihin.
21724:
21725:
21726: E d u s k u n n a ll e.
21727:
21728: Viitaten v. 1937 tekemämme toivomus- markan määrärahan maantien raken-
21729: aloitteen perusteluihin (toiv. al. N: o 102, tamista varten K iimingistä Oulun-
21730: s. 283) ehdotamme kunnioittaen, Kuusamon tieltä Yli-Iihin Pudas-
21731: että Eduskunta ottaisi vtwden järven-Iin tiehen.
21732: 1938 tulo- ja menoarvioon 250,000
21733:
21734: Helsingissä 8 p:nä syyskuuta 1937.
21735:
21736: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
21737: Eero Nurmesniemi. Kalle Kämäräinen.
21738: Vilho H. Kivioja.
21739: 561
21740:
21741: IV,152. - Rah. al. N:o 131.
21742:
21743:
21744:
21745:
21746: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
21747: kentamiseksi JI!Iäkelän--Pukarin tieltä Eksymän kautta
21748: Kuusamon Enojärvelle.
21749:
21750:
21751: E d u s k u n n a ll e.
21752:
21753: Erään toivomusaloitteen johdosta edus- että Eduskunta ottctisi vuoden
21754: kunta keväällä v. 1937 kehoitti hallitusta 1938 tulo- ja menoarvioon 400,000
21755: vuoden 1938 tulo- ja menoarvioesitykseen markan suuruisen mää1·ärahan maan-
21756: ottamaan määrärahan Pukarin tiestä Eno- tien rakentamista varten Nivan ta-
21757: järvelle johtavan haaratien rakentamista lon kohdalta JI!Iäkelän-Pukarin tieltä
21758: varten Kuusamossa. Kun mainittua mää- Eksymän kautta Enojärvelle Kuusa-
21759: rärahaa ei ole ensi vuoden talousarviossa ja mossa.
21760: kun paikkakunnan työtilanne ja valtion
21761: metsätalouskin vaatisivat tien pikaista ra-
21762: kentamista ehdotamme kunnioittaen,
21763:
21764: Helsingissä 8 p : nä syyskuuta 1937.
21765:
21766: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
21767: Eero Nurmesniemi. Kalle Kämäräinen.
21768: Vilho H. Kivioja.
21769: 562
21770:
21771: IV,153, - Rah. al. N:o 132.
21772:
21773:
21774:
21775:
21776: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta turvallisuuslaitteen
21777: hankkimiseksi Alalaanilan rautatien ylikäytävälle Oulun
21778: -Kuusamon maantielle.
21779:
21780:
21781: E d u s k_u n n a ll e.
21782:
21783: Viime vuosien aikana, jolloinka autolii- dan vieressä, jolloin autoa ei voi hiljaisesta-
21784: kenne on muodostunut erikoisen vilkkaaksi kaan vauhdista pysäyttää. Tämä erikoisen
21785: maassamme, on monin paikoin rautatien vaaralliseksi käynyt rautatien ylikäytävä
21786: ylikäytävät muodostuneet autoilijoille ja olisi saatava väliaikaisesti korjatuksi siihen
21787: matkustajille hengenvaarallisiksi. saakka kun alikäytävä on saatu mainitulle
21788: Eräs tällainen erikoisen vaarallinen rau- ylikäytävälle rakennetuksi, joko poistettava
21789: tatien ylikäytävä on Oulun-Kuusamon radalta näköalaa haittaavat rakennusryh-
21790: maantiellä oleva Alalaanilan ylikäytävä, mät, jotta radan näkyväisyys autoilijoille
21791: jolla on sattunut useita kuolemankin tuot- parantuisi taikka laitettava jonkinlainen
21792: taneita onnettomuuksia ja näin ollen on se hälytyslaite, joka ilmaisisi junan olevan
21793: muodostunut autoilijoille ja matkustajille tulossa.
21794: kauhun paikaksi. Niinpä viime elokuun Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21795: 31 p :nä oli jälleen uhkaava onnettomuus nioittaen,
21796: lähellä, sillä eräs linja-auto, jossa oli 15
21797: matkustajaa, oli vähällä jäädä tavarajunan että Eduskunta ottaisi vuoden
21798: alle ja joutua junan murskattavaksi. Kaik- 1938 tulo- ja menoarvioon 100,000
21799: kien paikalla sattuneiden onnettomuuksien markan määrärahan turvallisuus-
21800: on tutkinnoissa todettu tapahtuneen pelkäs- laitteen hankkimiseksi Alalaanilan
21801: tään siitä syystä, että autosta ei voi nähdä rautatien ylikäytävälle Oulun-Kuu-
21802: radalla tulevaa junaa ennenkuin aivan ra- samon maantielle.
21803:
21804: Helsingissä syyskuun 7 p: nä 1937.
21805:
21806: Eino Rytinki.
21807: 563
21808:
21809: IV,to~. - Rah. al. N:o 133.
21810:
21811:
21812:
21813:
21814: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
21815: tamista varten Pudasjärven kunnan Puhoksen Mylly-
21816: kankaalta Puolangan-Taivalkosken maantiehen.
21817:
21818:
21819: E d u s kun n a ll e.
21820:
21821: Viitaten ed. Rytingin vuoden 1935 syys- merkitystä, koska ne päättyisivät tiettö-
21822: istuntokaudella tekemän rahaasia-aloitteen mään alueeseen, eivätkä sittenkään kylä-
21823: n: o 158 ja vuoden 1936 syysistuntokaudella ryhmien asukkaat pääsisi tieverkoston yh-
21824: tekemän rahaasia-aloitteen n: o 218 peruste- teyteen.
21825: luihin, saamme lisäksi esittää seuraavaa. Kun valtion rahataloudellinen asema on
21826: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko- nyt noususuhdanteiden aikana hyvä, niin
21827: mitea ehdotti jo vuonna 1929 mainitun Pu- olisi valtion rakennettava maantie tällekin
21828: hoksen Myllykankaan ja Puolangan-Tai- tiettömälle alueelle, jossa kansalaisemme
21829: valkosken välisen maantien rakennettavaksi ovat saaneet elää vuosikymmeniä ja -satoja
21830: ja ehdotti otettavaksi toiseen kiireellisyys- ilman minkäänlaista kulkuyhteyttä liikekes-
21831: rakennusryhmään. V. 1935 laadittiin kus- kuksiin. Pula-aikana on valtion rahatalou-
21832: tannusarvio tien rakentamista varten. Tie dellinen asema heikko ja näin ollen on vai-
21833: lienee ainoa rakentamatta oleva, mainitun keampaa maanteiden rakentaminen.
21834: komitean ehdottama toisen kiireellisyysra- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21835: kennusryhmän maanteistä. kunnioittaen,
21836: Tien rakentamisen kiireellisyydestä pu-
21837: huu myöskin se, että on laadittu kustannus- että Eduskunta ottaisi vuoden
21838: arviot kahden mainitulle tielle päättyvän 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
21839: kylätien rakentamisesta, mutta näiden kylä- markan määrärahan maantien ra-
21840: teiden rakentamiseen eivät kylätieosakkaat kennustöiden aloittamiseksi Pudas-
21841: saa rakennusavustusta ennenkuin mainittu Jarven kunnan Puhoksen Mylly-
21842: maantie on rakennettu. Ja vaikkapa kylä- kankaalta Puolangan-Taivalkosken
21843: tiet rakennettaisiin, niin eihän niillä olisi maantiehen.
21844:
21845: Helsingissä syyskuun 6 p: nä 1937.
21846:
21847: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
21848: 564
21849:
21850: IV,155. - Rah. al. N:o 134.
21851:
21852:
21853:
21854:
21855: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
21856: tamista varten Muhoksen-Ylikiimingin maantieltä
21857: Oulujoen pohjoispuolitse Utajärven-Puolangan maan-
21858: tielle.
21859:
21860:
21861: E d u s k u n n a ll e.
21862:
21863: Viitaten ed. Rytingin rahaasia-aloitteen joen kirkonkylän Ja Laukan väliset kun-
21864: n: o 217 vuoden 1936 valtiopäiviltä ja toi- nan- ja kylätiet. Tämän tiesuunnitelman
21865: vomusaloitteen n: o 99 vuoden 1937 valtio- ensimmäisenä asteena on aloitteessa n: o 99
21866: päiviltä perusteluihin saamme lisäksi esit- tarkoitetun, Muhoksen-Ylikiimingin maan-
21867: tää seuraavaa. tieltä Oulujoen pohjoispuolitse Utajärven-
21868: Oulujoen pohjoispuolen vaikean kulku- Puolangan maantielle johtavan maantien
21869: liikenteen helpottamiseksi on jo pitemmän rakentaminen. Puheenaoleva maantie tu-
21870: aikaa ollut suunnitteilla maantien rakenta- lisi olemaan n. 32 kilometrin pituinen ja
21871: minen. on rakennuskustannusten, siltakustan-
21872: Kulkulaitosvaliokunta ja eduskunta hy- nuksia lukuunottamatta, laskettu nousevan
21873: väksyivät jo vuonna 1936 toivomuksen ja n. 3.6 milj. markkaan. Valiokunta pitää
21874: edellyttivät, että hallitus olisi jo vuoden tämän maantien rakentamista tärkeänä
21875: 1937 menoarviossa osoittanut määrärahan tarpeellisen parannuksen aikaansaamiseksi
21876: mainitun tien rakennustöiden aloittami- näillä seuduilla tätä nykyä vallitseviin
21877: seksi, mutta määrärahaa ei kuitenkaan epätyydyttäviin kulkuyhteyksiin ja puoltaa
21878: vielä saatu. sen vuoksi aloitetta.
21879: Eduskunta samoinkuin kulkulaitosvalio- Kun asianomaiset ammattivirastot ovat
21880: kuntakin uusi toivomuksensa helmikuussa useamman kerran ehdottaneet otettavaksi
21881: 1937 että hallitus sisällyttäisi vuoden 1938 määrärahan rakennustöiden aloittamiseksi
21882: rakennusohjelmaan mainitun maantien ja ja eduskunta on kehoittanut hallitusta kaksi
21883: mainitsi että koska Oulujoen yli on kiin- eri kertaa osoittamaan määrärahan, mutta
21884: teitä siltoja vain Oulussa ja Vaalassa ja tästä huolimatta ei ensi vuoden tulo- ja
21885: lossiyhteyksiäkin vain Laukassa ja Utajär- menoarvioon ole hallitus sitä tehnyt, niin
21886: vellä ja kun joen etelärantaa kulkeva olisi eduskunnnan aikaisemmat päätöksensä
21887: maantie ei tästä syystä kykene tyydyttä- huomioon ottamalla osoitettava määräraha
21888: mään sen pohjoisrannalla sijaitsevan run- mainitun maantien rakennustöiden aloitta-
21889: saan asutuksen tarpeita, on tie- ja vesi- miseksi.
21890: rakennushallitus suunnitellut maantien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21891: aikaansaamista joen pohjoisrannalle Oulu- kunnioittaen,
21892: joen kirkolta Vaalaan, rakentamalla Lau-
21893: kan-Utajärven ja Utajärven-Vaalan että Eduskunta ottaisi vuoden
21894: maantiet sekä ottamalla maanteiksi Oulu- 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
21895: IV,155. - Rytinki y. m. 565
21896:
21897: markan määrärahan maantien raken- maantieltä Utajärven ja Puolangan
21898: nustöiden aloittamiseksi Muhoksen väliselle maantielle Oulujoen poh-
21899: pitäjän ja Ylikiimingin väliseltä joispuolella.
21900:
21901: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
21902:
21903: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
21904: 566
21905:
21906: IV,156. - Rah. al. N:o 135.
21907:
21908:
21909:
21910:
21911: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
21912: tamista varten Oulun-Kuusamon maantieltä Iijoen
21913: maantiellä olevalle Ervastin lossille.
21914:
21915:
21916: E d u s k u n n a ll e.
21917:
21918: Viitaten ed. Rytingin toivomusaloitteen rakentamiskustannukset noin 400,000 mark-
21919: N: o 98 vuoden 1937 valtiopäivien kevät- kaan.
21920: istuntoka,udellä (Liitteet I-XII sivu 279), Eduskunta hyväksyi viime helmikuussa
21921: perusteluihin, saamme lisäksi esittää seu- toivomuksen että hallitus ottaisi vuoden
21922: raavaa. 1938 tulo- ja menoarvioon määrärahan
21923: Mainittu maantie kuuluu Pohjois-Suomen mainitun maantien rakentamista varten,
21924: ja Karjalan maantiekomitean ehdottamaan mutta määrärahaa ei hallitus esityksessään
21925: Puolangan ja Pudasjärven väliseen yhdys- ole ehdottanut. Mielestämme tämä noin
21926: tiehen. Tietä on jo rakennettu tien keski- 10 kilometrin pituinen tiepätkä olisi raken-
21927: välillä oleva osa, Puolangalta N eulikon nettava aivan ensi tilassa että saataisiin
21928: myllystä Pudasjärvelle Iijokeen Ervastin suora liikenneyhteys Kainuusta Koillis-Poh-
21929: lossiin. Parhaillaan rakennetaan ja kun- janmaalle, jonka liikenteen yhdystieksi
21930: nostetaan Puolangan kirkonkylän ja Neuli- mainittu tie on tarpeellinen ja otettu ylei-
21931: kon välistä maantietä, millä välillä jo jon- seen rakennusohjelmaan.
21932: kinlaista liikennettä voidaan harjoittaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21933: Koska rakennettu tie Pudasjärven puo- kunnioittaen,
21934: lella päättyy heikosti rakennettuun paikal-
21935: listiehen, joka paikallistie ei kestä minkään- että Eduskunta ottaisi vuoden
21936: laista yleistä liikennettä niin on tämä ko- 1938 tulo- ja menoarvioon 400,000
21937: mea toisen luokan maantie jäänyt koko- markan määrärahan Pudasjärven pi-
21938: naan liikenteeltä syrjään. täjässä Oulun-Kuusamon maantien
21939: Suunnitellusta yhdystiestä vielä raken- ja Iijoen valtion maantiellä olevan
21940: tamatta oleva osa Ervastin lossin ja Oulun Ervastin lossin välisen maantien ra-
21941: -Kuusamon maantien välillä on ainoas- kentamiseksi.
21942: taan noin 10 kilometriä ja nousevat tien
21943:
21944: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
21945:
21946: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
21947: 567
21948:
21949: IV,157. - Rah. al. N:o 136.
21950:
21951:
21952:
21953:
21954: Lohi: Määrärahan osoittamisesta Ranuan-Posion maantien
21955: rakentamiseen.
21956:
21957:
21958: E d u s k u n n a 11 e.
21959:
21960: Viitaten toivomusaloitteen N :o 104 (1934 markan suuruisen määrärahan töi-
21961: vp.) perusteluihin ehdotan kunnioittaen, den alkamiseksi Ranuan-Posion vä-
21962: että Eduskunta ottaisi ensi vuo- lisellä maantiellä.
21963: den tulo- ja menoarvioon 400,000
21964:
21965: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
21966:
21967: K. A. Lohi.
21968:
21969:
21970:
21971:
21972: 72
21973: 568
21974:
21975: IV,15s, - Rah. al. N:o 137.
21976:
21977:
21978:
21979:
21980: Lohi: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21981: Pudasjärven-Ranuan tieltä Simojärven pohjoispäähän.
21982:
21983:
21984: E d u s k u n n a ll e.
21985:
21986: Viitaten toivomusaloitteen N :o 101 pe- vuoden tulo- ja menoarvioon maan-
21987: rusteluihin (v. 1934 vp.) ja koska tutkimus tien rakennustöiden aloittamiseksi
21988: ja kustannusarvio on nyt toimitettu, ehdo- Pudasjärven-Ranuan väliseltä tieltä,
21989: tan kunnioittaen, Kuhan talojen kohdalta Kortesal-
21990: että Eduskunta ottaisi 400,000 men kautta Simojärven pohjoispää-
21991: markan suuruisen määrärahan ensi hän.
21992:
21993: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
21994:
21995: K. A. Lohi.
21996: 569
21997:
21998: IV,159. - Rah. al. N:o 138.
21999:
22000:
22001:
22002:
22003: Lahtela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kemi-
22004: järven kirkonkylän,-Luusuan maantien rakentamiseen.
22005:
22006:
22007: E d u s k u n n a ll e.
22008:
22009: Hallituksen esityksessä vuoden 1938 tulo- työt myöskin Kemijärven kirkonkylän puo-
22010: ja menoarvioksi on 20 PL kohdalla esitetty leisesta päästä voitaisiin tie sitä mukaa kun
22011: Kemijärven kirkonkylästä Luusuaan raken- se valmistuu, saada palvelemaan sitä suurta
22012: nettavana olevan maantien rakentamiseen liikennettä, joka tälle tielle 1kohdistuu kir-
22013: 500,000 markkaa. Tämä määräraha on kui- konkylän puoleiselta osalta tien vaikutus-
22014: tenkin, ottaen huomioon tien tarpeellisuu- piiriä.
22015: den, aivan riittämätön ja olisi määräraha Puheena olevan Kemijärven-Luusuan
22016: korotettava ainakin yhteen miljoonaan maantien pikaista valmistumista odottaa se
22017: markkaan, että tämä Kemijärven rautatie- yli 2,000: een nouseva asukasmäärä, joka on
22018: asemalle Etelä-Kemijärveltä johtava tärkeä Kemijärven kuntaan kuuluvissa Juujärven-,
22019: tulotie saataisiin mahdollisimman pian val- Luusuan- ja Alakylässä. Tällaisen ·väestö-
22020: miiksi hyödyttämään tien puutetta kärsivää määrän saattaminen tieyhteyteen jo sinänsä
22021: väestöä ja lisäämään rautatieliikennettä. on siksi suuri kysymys, että tien rakenta-
22022: Sanottua tietä, jonka pituus on n. 32.3 km, mista tulisi jouduttaa niin paljon kuin se
22023: on alettu rakentaa Luusuan kylän puolei- on mahdollista. Tien tarve ei kuitenkaan
22024: sesta päästä Kemijärven kirkonkylää kohti rajoitu yksin paikalliseen väestöön, vaan
22025: ja on siitä lähes puolet pohjaHu, sidemaa sitä 1kaipaa kipeästi se metsä- ja uittotyö-
22026: ajettu ja suoritettu Luusuan kylän puolei- toiminta, jota harjoitetaan :}aajassa mitassa
22027: sessa päässä olevain tulvanalaisten alueiden Kemijärven radan vaikutuspiirissä ja eri-
22028: pengertämiset. Tien rakentaminen olisi aloi- koises·ti se liikkuva työväestö, ·joka niistä
22029: tettava myöskin Kemijärven kirkonkylän saa toimeentulonsa. Kemijärven rauta-
22030: puoleisesta päästä, jotta se saataisiin pi- tie, jonka rll!kenta:miseen on uhrattu yli 100
22031: kemmin valmiiksi. Näin tehtyä voitai- milj. markkaa, tarvitsee tämän rautatielle
22032: siin huomattavasti alentaa myöskin tien johtavan tulotien myöskin. Ilman sitä ei
22033: rakennuskustannuksia, koska kaikki ra;ken- rautatie voi palvella s~tä väestöä, joka asuu
22034: nustarvikkeet saataisiin kuljetetuksi Kemi- mainitun maantien vaikutuspiirissä eikä
22035: järven kirkonkylästä tietä pitkin sitä mu- sitä talouselämää, joka tälle tielle kohdistuu
22036: kaa kun tietyö edistyy, eikä niitä tarvitsisi monessa eri muodosa.
22037: kuljettaa tiettömien matkojen takaa, kuten Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
22038: nyt täytyy tehdä. AikamaHa tierakennus- ehdotamme,
22039: 570 IV,159. - Kemijärven kirkonkylän-Luusuan maantie.
22040:
22041: että Eduskunta ottaisi vuoden miseen hallituksen esittämän 500,000
22042: 1938 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. markan lisäksi 500,000 markkaa eli
22043: III l. 3 mom. Kemijärven kirkon- siis 1 milj. markkaa.
22044: kylän-Luusuan maantien rakenta-
22045:
22046: Helsingissä syyskuun 6 p: nä 1937.
22047:
22048: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
22049: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
22050: Juho Kaakinen.
22051: 571
22052:
22053: IV,16o. - Rah. al. N:o 139.
22054:
22055:
22056:
22057:
22058: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sallan-Lampe-
22059: lan-Vuosnajärven-Tuutijärven maantien rakentami-
22060: seksi.
22061:
22062:
22063: E d u s k u n n a ll e.
22064:
22065: Sallan kuntaan kuuluviin Sovajärven ja sitten, niiden asukkaiden tientarpeenkin
22066: Tuntijärven kyliin on aikanaan rakennettu tyydyttämisen vuoksi, jotka 'asuvat maini-
22067: maantie Kuusamosta Paanajärven kylään tuissa kylissä. Tämän tien rakentaminen
22068: rakennetun maantien jatkona. Kysymys olisi valtion metsätalouden kannalta myös-
22069: sanotun tien edelleen jatkamisesta V uosna- kin erikoisen tarpeellinen. Tulisihan tie
22070: järven ja Lampelan kylän kautta Sallan kulkemaan sellaisen valtion metsämaan läpi,
22071: kirkolle on ollut vuosikymmenen vireillä, josta laskevat vedet Venäjälle ja josta
22072: mutta ei tien rakentamiseen ole vielä ryh- puita ei ole milloinkaan hakattu eikä voi-
22073: dytty, vaikka tämän n. 50 km. pitkän yh- dakaan hakata, koska niiden hevosilla kul-
22074: dystien rakentaminen on tarpeellinen. Tä- jettaminen on kannattamatonta. Tien tultua
22075: män yhdystien puutteen takia täytyy Tun- rakennetuksi voitaisiin valtion metsistä sekä
22076: tijärven ja Sovajärven asukkaiden matkus- Tuntijärven ja Sovajärven tilallisten
22077: taa Sovajärvestä Kuusamon Käyiänkas- mailta kuljettaa puut autoilla Kemijokeen
22078: kelle ja sieltä Kuusamon-Hautajärven- laskevaan Sallajokeen, joka on hyvä uitto-
22079: Märkäjärven tietä Kemijärven-Sallan väylä, ja siten huomattavasti kohottaa nyt
22080: maantielle ja vasta tätii tietä Sallan kir- miltei arvottomina olevien puitten hintoja.
22081: kolle. Tämän kiertomatkan pituus on tuuti- Yksinomaan puutavaran kuljetuksenkin
22082: järveläisille n. 150 ja sovajärveläisille 130 takia olisi tämä tie rakennettava. Ne met-
22083: km. Tuutijärveläiset saavat siis 50 km: n säpalot, jotka tiettömillä erämailla tuhoavat
22084: asemasta matkustaa kolme kertaa pitemmän vuosittain kansallisomaisuuttamme, metsää,
22085: matkan päästäkseen oman kuntansa kirkon- puhuvat vakavaa kieltä metsäseutujen tie-
22086: kylään. Sallan kirkonkylän ja Tuntijär- verkoston pikaisen kehittämisen välttämät-
22087: ven välillä olevien Vuosnajärven ja Lam- tömyydestä. Ilman tarpeellisia kulkuteitä
22088: pelan kylien asukkailla ei ole minkään- on mahdoton saada riittävän nopeasti
22089: laista maantietä. He asuvat siis aivan tiet- sammutusväkeä ja tuho saapi viikkomääriä
22090: tömien matkojen takana. Ei voi olla koh- jatkua siksi kunnes vesisateet tekevät lo-
22091: tuullista, että rajaseutuasukkaiden tulee pun siitä. Tästä ovat parhaana esimerk-
22092: elää tiettömien matkojen takana ja tehdä kinä viimekesäiset Lapin metsäpalot. Mat-
22093: mahdottomia kiertomatkoja vielä silloinkin kailuliikenne, joka on vuosi vuodelta lisään-
22094: kun muualla maassa on päästy niin pit- tynyt, kaipaa myöskin puheena olevan
22095: källe, että entisiä teitä rakennetaan uudel- maantien rakentamista. A vautuisihan siitä
22096: leen ja oijotaan pienetkin tienmutkat. suora kulkureitti Kuusamosta kuuluisan
22097: SaHan-Tuntijärven maantien rakentami- Paanajärven kautta Sailaan, jossa on kai-
22098: nen olisi pitänyt toteuttaa jo kauan aikaa kille tunnettu matkailijain ihailema Salla-
22099: 572 IV,160. - Sallan-Tuutijärven maantie.
22100:
22101: tunturi, jonka vieritse tie tulisi kulkemaan peellinen ja kun ei koko laajan Sallan kun-
22102: Sallan kirkonkylän ja l;ampelan kylän vä- nan alueella ole yhtään maantierakennusta
22103: lisellä alueella. olemassa, ehdotamme kunnioittaen,
22104: Kyseessäolevan tien rakentaminen elvyt-
22105: täisi tien vaikutuspiirissä olevan väestön että Eduskunta ottaisi vuoden
22106: talouselämää ja antaisi näiden seutujen 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
22107: asukkaille sen tuen, jota ne kipeästi kai- markan määrärahan Sallan-Lampe-
22108: paavat. lan - V uosnajä1·ven - Tuutijärven
22109: Kun tämän tien rakentaminen on tar- maantien rakentamiseksi.
22110:
22111: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1937.
22112:
22113: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
22114: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
22115: Juho Kaakinen.
22116: 573
22117:
22118: IV,un. - Rah. al. N:o 140.
22119:
22120:
22121:
22122:
22123: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven Ja-
22124: varukselta Sodankylän Vuojärveen johtavan yhdystien
22125: rakentamiseksi.
22126:
22127:
22128: E d u s k u n n a ll e.
22129:
22130: Kemijärven rautatieasema on maamme ren liikenteen, mikä nykyään on Rova-
22131: rataverkoston pohjoisin päätekohta, joka niemen- Sodankylän- Inarin-Petsamon
22132: on lähinnä Sodankylää, Inaria ja Petsamoa. maantiellä, sivuuttaa lähin rautatieasema
22133: Matka Petsamosta, Inarista ja Sodanky- ja liikennöidä 40 km pitempi maantie-
22134: lästä on noin 40 km lyhyempi Kemijärven matka, on selvää, että siitä kärsii liikenne
22135: asemalle kuin Rovaniemelle. Sodankylä, ja että se aiheuttaa samalla suuren tulo-
22136: Inari ja Petsamo kuuluvat siis Kemijärven jen vähentymisen Kemijärven rautatielle,
22137: rautatien luonnolliseen vaikutuspiiriin. Ke- joka kykenisi palvelemaan myöskin Lapin
22138: mijärven rautatie, jonka rakentamiseen on liikennettä.
22139: uhrattu yli 100 milj. markkaa, ei kuiten- Kysymyksessä olevan tien rakentaminen
22140: kaan voi palvella sen luonnollista vaiku- on tarpeellinen myöskin Javaruksen ja
22141: tusaluetta sen takia, että Kemijärven ase- Vuojärven välillä olevain valtion metsien
22142: malle Lapista johtavaa tulotietä ei ole ra- takia. Jos tie tulisi rakennetuksi voitai-
22143: kennettu, eikä hallitus ole vielä vuoden siin sitä tietä valtion metsissä olevat puut
22144: 1938 tulo- ja menoarvioesitykseensäkään kuljettaa autoilla Kemijärven asemalle
22145: ottanut määrärahaa Kemijärven-Pelkosen- taikka Javarusjokeen, koska niiden hevos-
22146: niemen maantiestä Javaruksen kylään ra- kuljetus ei ole pitkän matkan takia tarkoi-
22147: kennetun tien jatkamiseksi Rovaniemen- tuksenmukainen eikä kannattava. Ne met-
22148: Sodankylän maantiehen Vuojärven kylässä. säpalot, jotka tuhoavat jatkuvasti tiettö-
22149: Javaruksen-Vuojärven välillä on vain 26,5 mien alueiden metsiä, kaipaavat metsäseu-
22150: km pitkä tietön taival, johon maantien tujen tieverkoston nopeaa kehittämistä. Il-
22151: rakentaminen metsähallituksen laatiman man teitä ei voida tehokasta sammutusta
22152: suunnitelman ja kustannusarvion mukaan järjestää. Siitä ovat parhaana esimerkkinä
22153: tulisi maksamaan ainoastaan 833,000 mark- viimekesäiset Lapin suuret metsäpalot.
22154: kaa. Tämän yhdystien rakentamisella, ku- Kun tämän Kemijärven asemalle johta-
22155: ten kartta osoittaa, avattaisiin suorin kul- van tarpeellisimman tulotien rakentaminen
22156: kureitti Kemijärven rautatieasemalta So- on valtion metsätalouden ja liikenteen hel-
22157: dankylään, Inariin ja Petsamoon ja lyhen- pottamisen sekä Kemijärven rautatien tu-
22158: nettäisiin näiden kaukaisten seutujen maan- lojen lisäämisen kannalta tarpeellinen ja
22159: tiematkaa lähimmälle rautatieasemalle noin välttämätön ja sen rakentamisen lykkäy-
22160: 40 kilometriä. Ottaen huomioon, että tämän tyminen tuonnemmaksi ei ole tarkoituksen-
22161: yhteyden puutteen takia täytyy sen suu- mukainen, ehdotamme kunnioittaen,
22162: 574 IV,161. -Kemijärven-Sodankylän maantie.
22163:
22164: että Eduskunta ottaisi vuoden varukselta Sodankylän Vuojärveen
22165: 1938 tulo- ja menoarvioon 300,000 johtavan yhdystien rakentamiseksi.
22166: markan määrärahan Kemijärven Ja-
22167:
22168: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
22169:
22170: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
22171: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
22172: Juho, Kaakinen.
22173: 575
22174:
22175: IV,u;z. - Rah. al. N:o 141.
22176:
22177:
22178:
22179:
22180: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta erämaantien
22181: rakentamiseksi Rovaniemen-Sodankylän maantiestä Nie-
22182: sin kylään Rovaniemen kunnassa.
22183:
22184:
22185: E d u s k u n n a ll e.
22186:
22187: Viittaamalla v. 1934 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuoden
22188: tyn rahaasia-aloitteen n:o 12 perusteluihin 1938 talousarvioon 750,000 markan
22189: (Liitteet I-XIII, s. 114) ehdotamme kun- määrärahan erämaantien rakentami-
22190: nioittaen, seksi Rovaniemen-Sodankylän maan-
22191: tiestä Korvalan luota Niesin kylään
22192: Rovaniemen kunnassa.
22193:
22194: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
22195:
22196: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
22197: Lauri Kaijalainen. K. A. Lohi.
22198:
22199:
22200:
22201:
22202: 73
22203: 576
22204:
22205: IV,163. - Rah. al. N:o 142.
22206:
22207:
22208:
22209:
22210: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
22211: kentamista varten Muurolan asemalta Ylitornion-
22212: Raanujärven maantiehen.
22213:
22214:
22215: E d u s k u n n a ll e.
22216:
22217: Viittaamalla v. 1935 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuoden
22218: tyn rahaasia-aloitteen n: o 21 perusteluihin 1938 talousarvioon 500,000 markan
22219: (Liitteet I-XII, s. 195) ehdotamme kun- määrärahan maantien rakentamista
22220: nioittaen, varten llfuurolan asemalta Louejär-
22221: ven ja Lohijärven kylien kautta Yli-
22222: tornion-Raanujärven maantiehen.
22223:
22224: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
22225:
22226: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
22227: Lauri Kaijalainen. K. A. Lohi.
22228: 577
22229:
22230: IV,t64. - Rah. al. N:o 143.
22231:
22232:
22233:
22234:
22235: Junes y. m.: lJIIäärämhan osoittamisesta Kola1·in pitäjässä
22236: olevan Kolarin-Kurtakan maantien rakentamiseen.
22237:
22238:
22239:
22240:
22241: E d u s k u n n a ll e.
22242:
22243: Viittaamalla vuoden 1936 valtiopäiville että Eduskunta ottaisi vuoden
22244: jätettyyn rahaasia-aloitteeseen n: o 227 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
22245: (Liitteet I-XIII, siv. 626) ehdotamme markan määrärahan Kolarin pitä-
22246: kunnioittaen, jässä olevan Kolarin-Kurtakan
22247: maantien rakentamiseen.
22248:
22249: Helsingissä syyskuun 4 p:nä 1937.
22250:
22251: Antti Junes. M. 0. Lahtela.
22252: Janne Koivuranta. T. A. Janhonen.
22253: Hj. Lindqvist. Eino Rytinki.
22254: Kaarlo Hänninen. K. A. Lohi.
22255: 578
22256:
22257: IV,16u. - Rah. al. N:o 144.
22258:
22259:
22260:
22261:
22262: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kelujärven-
22263: Tanhuan maantien rakennustöiden aloittamista varten.
22264:
22265:
22266: E d u s k u n n a ll e.
22267:
22268: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta näillä seuduilla ovat niin puutteelliset,
22269: on tutkittu maantiesuunta Kelujärvi- että valtiovallan olisi syytä kiinnittää nii-
22270: Tanhua, jonka maantien rakentamisen hin aivan erikoista huomiota. Tanhuan
22271: kautta Sodankylän ja Savukosken pitäjien kylä kuuluu Savukosken kuntaan, mutta
22272: rajamailla sijaitseva suuri Tanhuan kylä liikenne sieltä suuntautuu !Sodankylään.
22273: paas1s1 liikenneyhteyteen. Edelleen on Mihinkään suuntaan ei ole tieyhteyttä.
22274: eduskunta kehoittanut hallitusta tutkitut- ,Joka taholla ovat vastassa penikulmaiset
22275: tamaan tiesuunnan Tanhua-Lokka siinä tiettömät erämaat.
22276: tarkoituksessa, että Rovaniemen-Petsamon Viittaamalla vielä siihen, mitä vuoden
22277: maantieltä Sodankylän Vuotsosta Lokkaan 1936 valti,opäivillä eduskunnalle jättämäs-
22278: mkennettu tie voitaisiin vastaisuudessa yh- sämme toiv. al. n:o 133 (Liitt. I-XII,
22279: distää Kelujärveltä Tanhuan kylään raken- siv. 863) olemme tämän tien merkityksestä
22280: nettavaan maant.iehen. kysymyksessä olevalle seudulle esittäneet,
22281: Tässä osassa laajaa Itä-Lappia on Kelu- ehdotamme kunnioittaen,
22282: järven----'Tanhuan maantie tärkein, sillä
22283: Sodankylän-Kelujärven j,o valmiin maan- että Eduskunta ottaisi vuo-
22284: tien jälkeen se muodostaa seuraavan vai- den 1938 tulo- ja menoarvioon
22285: heen siinä suunnitelmassa, joka tarkoittaa 300,000 markkaa Kelujärven-Tan-
22286: yhdystien saamista Sodankylän ja Savu- huan maantien rakennustöiden aloit-
22287: kosken pitäjien välille. Kulkuyhteydet tamiseksi.
22288:
22289: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
22290:
22291: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
22292: 579
22293:
22294: IV,166. - Rah. al. N:o 145.
22295:
22296:
22297:
22298:
22299: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-
22300: Enontekiön maantien rakennustöiden aloittamista varten.
22301:
22302:
22303: E d u s k u n n a ll e.
22304:
22305: Viitaten vuoden 1936 valtiopäivillä ja kun yleinen etu vaatii tämän tien raken-
22306: eduskunnalle jättämäämme rah. al. n: o 239 tamista, ei asiaa mielestämme olisi enää
22307: (Liitt. I-XII, siv. 6.3-5) ja vuoden 1937 lykättävä, vaan olisi kysymyksessä oleva
22308: valtiopäivillä tekemämme toiv. al. n:o 114 tie saatava rakenteille ensi vuoden aikana.
22309: perusteluihin (Liit. I-XII, siv. 296) huo- Ehdotamme näin ,ollen kunnioittaen,
22310: mautamme lisäksi, että nyttemmin on
22311: myöskin matkailul.wmitea katsonut maan- että Eduskunta ottaisi vuoden
22312: tien rakentamisen Kittiiästä Enontekiölle~· 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
22313: välttämättömäksi. Kun sanotun tien tar_[- markan määrärahan Kittilän-Enon-
22314: peellisuus täten on useiden valtion komi-~ tekiön maantien rakennustöiden aloit.
22315: teain taholta tullut riittävästi perustelluksi tamiseksi.
22316:
22317: Helsingissä syyskunn 7 päivänä 1937.
22318:
22319: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
22320: Heikki Vehkaoja.
22321: 580
22322:
22323: IV,1G7. - Rah. al. N:o 146.
22324:
22325:
22326:
22327:
22328: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
22329: kentamista varten Sodankylän Vaalajärveltä J eesiön
22330: kautta Kittilään.
22331:
22332:
22333: E d u s k u n n a ll e.
22334:
22335: Sodankylän ja Kittilän pitäjiä yhdistä- pitäjän kautta, kun yhdystietä ei ole. On
22336: vän maantien rakentamiskysymys on ollut syytä tässä yhteydessä korostaa myöskin
22337: kauan vireillä. Asianomaiset kunnat ovat sitä seikkaa, että jo yleisten asiain hoidon
22338: siihen kiinnittäneet valtiovallan huomiota kannalta uudessa läänissä on tärkeää, että
22339: ja myöskin eduskunnassa on asia ollut pahimmat epäkohdat liikenneoloiSsa viipy-
22340: useaan otteeseen esillä. Vuoden 1935 val- mättä poistetaan. Tässä osassa maata,
22341: tiopäivillä eduskunta lausui toivomuksen, jossa suuret määrät ihmisiä on vielä vailla
22342: että hallitus ottaisi sanotun tien v. 1936 tieyhteyttä, ei sovi ohjeeksi se, että maan-
22343: maantierakennusohjelmaan. Näin ei kui- teiden rakentaminen lykätään epämääräi-
22344: tenkaan tapahtunut, eikä hallituksen esi- seen tulevaisuuteen - kuten hallituksen
22345: tyksessä myöskään ensi vuoden tulo- ja esityksen perusteluissa edellytetään -,
22346: menoarvioksi ole puheenaolevalle tielle eh- vaan on tieverkostoa jatkuvasti kehittä-
22347: dotettu määrärahaa. Tie- ja vesirakennus- mällä jo hyvinä aikoina pyrittävä ohjaa-
22348: hallitus on saamamme tiedon mukaan teh- maan talouselämää siihen suuntaan, että
22349: nyt asiasta esityksen, mutta hallitus on mahdollisimman monet kodit kestäisivät
22350: jättänyt sen huomioonottamatta. pahan päivän tullen. Menneet pulavuodet
22351: Maantien rakentaminen Sodankylän Vaa- antoivat runsaasti kokemuksia siitä, kuinka
22352: lajärveltä Jeesiön kautta Kittilään, jonka vaikeaksi saattaa ihmisten toimeentulo sel-
22353: tien rakentamisesta tässä on kysymys, on laisilla syrjäseuduilla muodostua, JOissa
22354: Lapin läänin uusista maantiehankkeista väestön täytyy tienpuutteen vuoksi kantaen
22355: kaikkein tärkeimpiä. Niinkuin eduskun- kuljettaa kaikki tarvikkeensa, puhumatta-
22356: nan taholta jo asian aikaisemmassa vai- kaan niistä hankaluuksista, joita tällainen
22357: heessa on huomautettu, niin sen ohella, että tilanne aiheuttaa kaikelle muulle asiain
22358: tien tultua rakennetuksi helpottuu suuresti hoidolle.
22359: Kittilän ja Sodankylän pitäjien välinen Edellä lausuttuun viitaten ja siihen näh-
22360: liikenne, pääsevät myös Itä- ja Länsi- den, että eduskunta on jo aikaisemmin kat-
22361: Lappi yhteyteen toistensa kanssa. On luon- sonut tässä kosketellun tien rakentamisen
22362: notonta, että vielä nykyoloissa näiden seu- tarpeelliseksi, ehdotamme kunnioittaen,
22363: tujen liikenteen täytyy kiertää Rovaniemen
22364: IV,t67. - Kaijalainen y. m. 581
22365:
22366: että Eduskunta ottaisi vuoden tamiseksi Sodankylän Vaalajärveltä
22367: 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000 J eesiön kautta Kittilään.
22368: markan määrärahan maantien raken-
22369:
22370: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
22371:
22372: Lauri Kaijalainen. Heikki Vehkaoja.
22373: M. 0. Lahtela. Väinö Kaasalainen.
22374: 582
22375:
22376: IV,16s. - Rah. al. N:o 147.
22377:
22378:
22379:
22380:
22381: Sinisalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
22382: mista varten Riihimäen ratapihan eteläpään yli.
22383:
22384:
22385: E d u s k u n n a 11 e.
22386:
22387: Liikenteen yhä lisääntyessä rautateillä lin on johpäiväinen ilmiö. Samoin joutu-
22388: samoinkuin maanteilläkin, on Riihimäen ra- vat ratapihalla suoritettavat vaihtotyöt
22389: tapihan eteläpäässä oleva n. s. tasoyliajo usein häiriön alaisiksi ja viivästyvät, kun
22390: tullut hankalaksi käyttäjilleen vieläpä hen- täytyy odottaa maantielle syntyneen ruuh-
22391: genvaaralliseksikin. Rautatiehenkilökunnalle kan selviämistä.
22392: aiheutuu siitä vallan tavatonta huolenpitoa Liikennelaskelman mukaan, joka toimitet-
22393: ja tarkkuusvaatimuksia. Ruuhkaantuminen tiin elok. 26 p: nä 1937 klo 5 ja 21 välisenä
22394: maantieliikenteessä yliadon molemmin puo- aikana, oli yliajolla seuraava liikenne:
22395:
22396: a Tonnia Yöliiken-
22397: Kpl. Kpl. tonn. teestä 10% Yhteensä Yhteensä
22398: Maantieliikenne: lisäystä kpl. tonnia
22399:
22400: Jalankulkijoita ••• 0 •••••• 0 0 •• 0 •• 0 592 59 kpl. 651
22401: Polkupyöriä • 0 ••• 0. 0 0 0 ••• 0. 0 •••• 1059 106 1165
22402: Moottoripyöriä
22403: "
22404: 0.2 tonn .
22405: • • • • • 0 •••••• 0. 0. 0 0 7 0.3 2.1 2.3
22406: Hevosajoneuvoja •• 0. 0 •• 0. 0 •••••• 55 l.o 55.0 5.5 60.5
22407: Henkilö- ja pakettiautoja ........ 33 1.5 49.5 4.9 " 54.4
22408: Kuorma-autoja yli 2 tonnin .. 0. ,22 4.o 88.0 8.8 " 96.8
22409: Linja-autojat 0 •••••• 0 •••• 0 •• 0 •• 0 0 14 4.5 63.0 6.3
22410: " 69.3
22411: "
22412: Rautatieliikenne:
22413: Pika-, posti- ja matkustajajunia 22
22414: Tavarajunia 0 0 0 0 0 0 •••• 0 ••• 0 0 0 •• 0 13
22415: Vetureita tai vaunujonoja vaihto-
22416: töissä 0 0 0 •••••• 0 •• 0 ••••• 0 ••••• 94
22417: Yhteensä 129 1782 257.6 1816 283.3
22418:
22419:
22420:
22421: Liikenne on talviseen a~kaan vielä suu- suuressa määrässä jalankulkijoitten lukua,
22422: rempi kun maaseudulta tuodaan autoin ja niinikään n. s. Karttionmäen asukkaitten
22423: hevosajopelein tukkeja ja pa.peripuita Rii- lapset käyvät yliajon kautta Hausjärven
22424: himäen sahalle ja tavara-asemalle. Samoin kunnan puolella olevassa kansakoulussa.
22425: talvisaikaan Riihimäen yhteislyseon ja kan- Suorastaan hengenvaaraan joutuvat tämän
22426: salaisopiston oppilaitten lisätessä hyvin yliajon ylittäjät liukkaan kelin aikana sen
22427: IV,168. - Sinisalo y. m. 583
22428:
22429: johdosta, että Hausjärveltä tultaessa on yli- joten säästytään suuremmilta pengerrys-
22430: ajo jyrkän mäen alla. Onkin vallan ihme, töiltä.
22431: ettei yliajolla ole tapahtunut pahempia on- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22432: nettomuuksia.
22433: Riihimäen kauppalan asemakaavaan on että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
22434: varattu mainitusta tasoyliajosta jonkun valtion tulo- ja menoarvioon
22435: verran pohjoiseen päin rautatiesiltaa var- 1,500,000 markan määrärahan sillan
22436: ten maa-alue, joka onkin sillan paikaksi rakentamista varten Riihimäen rata-
22437: luonnon puolesta hyvin sopiva sen takia, pihan eteläpään yli.
22438: ettii ratapihan itäpuolella on korkea mäki,
22439:
22440: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
22441:
22442: Väinö Sinisalo. Bruno A. Salmiala.
22443: Otto Toivonen. Väinö Kivisalo.
22444: Otto Marttila. Aino Malkamäki.
22445: Anselm Pitkäsilta. Lauri A. Sariola.
22446: K. A. Jussila.
22447:
22448:
22449:
22450:
22451: 74
22452: 584
22453:
22454: IV,169. - Rah. al. N:o 148.
22455:
22456:
22457:
22458:
22459: Kylänpää y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Porin kaupun-
22460: gin sillan rakennusta varten saaman valtiolainan takai-
22461: sinmaksamiseksi.
22462:
22463:
22464: E d u s k u n n a ll e.
22465:
22466: Porin kaupunkiin Kokemäen joen yli josta se on jo suorittanut puolet ja olisi
22467: johtavalla yleisellä maantiellä, joka on yksi valmis luovuttamaan sillan valtiolle tahi
22468: maan pääteitä, on Porin kaupunki raken- poistamaan siltamaksut jos se vapautuisi
22469: tanut sillan ja kantaa siitä siltamaksua, jälelläolevan lainan maksusta. Kun Porin
22470: josta kaikki siltaa käyttävät, mutta varsin- kaupungin ja Ulvilan maalaiskunnan raja
22471: kin koko Pohjois-Satakunta, jonka liike yk- on sillasta vain noin 1/2 km. ja silta on
22472: sinomaan suuntautuu Poriin, joutuvat kär- yleisellä maantiellä, on Porin kaupungin
22473: simään, koska koko Kokemäen joen ala- vaatimus mielestämme kohtuullinen ja tä-
22474: juoksun varrella ei ole siltaa ennenkuin ten tulisi poistetuksi laajalta maakunnalta
22475: Harjavallassa oleva pieni riippusilta, mutta miltei ainutlaatuinen rasitus.
22476: tästäkään ei ole lupa raskaampien kuorma- Ehdotamme,
22477: autojen ajaa. Siltamaksut ovat henkilö-
22478: autoilta 2 markkaa, kuorma- ja linja-au- että Eduskunta ottaisi vuoden
22479: toilta 5 markkaa ja hevosilta 75 penniä, 1938 tulo- ja menoarvioon 4,000,000,
22480: mikä siltaa käyttäville on huomattava ra- markan määrärahan Porin kaupun-
22481: situs. gin sillan rakennusta varten saaman
22482: Porin kaupunki on sillan rakennukseen valtionlainan takaisinmaksamiseksi.
22483: saanut 8 miljoonan markan valtionlainan,
22484:
22485: Helsingissä syyskuun 8 p :nä 1937.
22486:
22487: K. Kylänpää. A. A. Lastu.
22488: Kaino W. Oksanen.
22489: 585
22490:
22491: IV,1 70. - Rah. al. N :o 149.
22492:
22493:
22494:
22495:
22496: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamista
22497: varten Oravikiven salmeen Heinolan-Jyväskylän maan-
22498: tiellä.
22499:
22500:
22501: E d u s k u n n a ll e.
22502:
22503: Koska hallitus laatiessaan vuoden 1938 Tätä Heinolan ja Jyväskylän kaupunkien
22504: tulo- ja menoarvioehdotusta on jättänyt välistä ja voimakkaan maakunnan kautta
22505: huomioonottamatta eduskunnan vuoden kulkevaa vilkasta liikennettä haittaa kui-
22506: 1937 valtiopäiväin kevätistuntokaudella hy- tenkin suuresti J outsan ja Hartolan pitä-
22507: väksymän toivomuksen, että hallitus sisäl- jäin rajalla oleva Oravikiven salmen yli-
22508: lyttäisi vuoden 1938 tulo- ja menoarvio- kulkupaikka, josta liikennettä on tähän
22509: esitykseen tarpeellisen määrärahan maantie- asti välitetty hyvin puutteellisella lossilla.
22510: sillan rakentamista varten Oravikiven sal- Nämä puutteellisuudet huomioon ottaen on-
22511: meen Heinolan-Jyväskylän välisellä maan- kin eduskunta kuluvan vuoden valtiopäi-
22512: tiellä, olemme pakotetut ehdottamaan, että villä kiinnittänyt huomiota mainitun sillan
22513: eduskunta hyväksymänsä toivomusaloitteen rakentamisen tarpeellisuuteen. Kun yleis-
22514: perusteella päättäisi ottaa vuoden 1938 ta- liikenteen kannalta on välttämätöntä, että
22515: lousarvioon mainittua tarkoitusta varten ensi tilassa saadaan kiinteä silta Oravikiven
22516: määrärahan. nykyiselle lossipaikalle, saamme me edus-
22517: Liikenne Heinolan-Jyväskylän valta- kunnan hyväksymään toivomukseen vedo-
22518: maantiellä on vuosi vuodelta käynyt yhä ten kunnioittaen ehdottaa,
22519: vilkkaammaksi ja tämä liikenne ei rajoitu
22520: enää yksinomaan matkustajia kuljettavaan että Eduskunta ottaisi vuoden
22521: linja-autoliikenteeseen, vaan on se huomat- 1938 talousarvioon 800,000 markan
22522: tavasti Lahden-Heinolan radan vahnis- määrärahan sillan rakentamista var-
22523: tuttua lisääntynyt. Heinolan asemalta ten Oravikiven salmeen Heinolan-
22524: suuntautuu vilkas puu- y. m. tavaran kul- J yväskylän maantiellä.
22525: jetus Joutsaan sekä muihin Itä-Hämeen
22526: pitäjiin sekä taas päinvastoin Heinolaan.
22527:
22528: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
22529:
22530: Emil Jutila. Janne Koivuranta.
22531: Kalle Kämäräinen. Tilda Löthman-Koponen.
22532: Eero Nurmesniemi. Matti Miikki.
22533: S. Salo. Kaapro Huittinen.
22534: Albin Asikainen.
22535: 586
22536:
22537: IV,17L - Rah. al. N:o 150.
22538:
22539:
22540:
22541:
22542: Alestalo y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta sillan rakentami-
22543: seksi Kokemäenjoen yli Haistilan lautan tilalle.
22544:
22545:
22546: E d u s kun n a ll e.
22547:
22548: Koska sillä Kokemäenjoen varrella ole- Viime syksynä esim. oli liikenne seisauk-
22549: valla vilkasliikenteisellä alueella, joka ulot- sissa noin 1112 kuukauden ajan, joki kun
22550: tuu Porista Kokemäelle, ei ole mitään kiin- ei saanut sellaista jääpeitettä, että enem-
22551: teätä ylikulkuvälinettä, on tästä suurta pää Haistilan kuin Ulvilankaan lautan
22552: haittaa joen etelä- ja pohjoispuolella asu- kohdalla olisi päässyt yli joen edes hevo-
22553: vien vauraiden asutusalueiden väliselle lii- sella, autoista puhumattakaan. Koko tämän
22554: kenteelle. Suurempia vaikeuksia on joen 1112 kuukauden aikana eivät lautat voi-
22555: pohjoispuolella asuvilla etenkin siitä syystä, neet olla liikkeessä joessa kulkevan hyyteen
22556: että rautatie kulkee joen eteläpuolella, vuoksi. Haistilan lauttaa toisin yritettiin
22557: jonne pohjoispuolella jokea asuvien kaikki jonkin aikaa pitää liikkeessä, mutta senkin
22558: liike on kohdistettava. Sen lisäksi pohjois- hyyde ja kova virta painoivat alas, ollen
22559: puolella jokea asuvien viljelyksiä on myös- lautan kuljettajakin joutua virtaan hyyteen
22560: kin suuri osa eteläpuolella jokea. Tämäkin sekaan, minkä vuoksi kuljetus täytyi koko-
22561: seikka vaatisi katkeamatonta ylikulkua. naan lakkauttaa.
22562: Harjavallassa on tosin jonkinlainen riip- Haistilan lautalla on kuluvan kesän
22563: pusilta, mutta senkään yli eivät voi kulkea aikana tiemestarin toimesta koottu tilastoa
22564: raskaimmin kuormatut autot vaan ylikulun lautan liikenteestä. Tilasto osoittaa, että
22565: täytyy tapahtua Kokemäellä tai Porissa 1) jalkaisin ja pyörällä kulkijoita on ollut
22566: olevien siltojen kautta. päivässä keskim. 150 henkeä; 2) autoja
22567: Ulvilan kohdalla välittää ylikulkua vaihdellen 40-80 välillä; 3) hevosten luku-
22568: kaksi lauttaa, joista toinen Haistilan ase- määrä on vaihdellut 40-80 välillä.
22569: man kohdalla on valtion hallussa ja toinen
22570: Ulvilan aseman kohdalla niin sanottu Frii- Sitäpaitsi on otettava huomioon että lii-
22571: talan lautta on yksityisten omistama. kenne yhä kasvaa. Kuorma-autoliikenne
22572: Nyt on kuitenkin liikenne saavuttanut sano- olisi nyt jo paljoa suurempi, jos lautoilla
22573: tuilla lautoilla sellaisen laajuuden, etteivät voitaisiin kuljettaa raskaasti kuormattuja
22574: ne voi enää kasvanutta liikettä tyydyttää, autoja. Nykyisin voidaan kuljettaa kuor-
22575: varsinkaan kun ne eivät voi kuljettaa ras- ma-autoja ainoastan tyhjinä ja kevyillä
22576: kaasti kuormattuja kuorma-autoja. kuormilla kuormattuina.
22577: Etenkin keväisin ja syksyisin on tilanne Nyt on tosin Haistilan lautan uusimisen
22578: varsin kestämätön, kun liikenne on silloin takia tilanne jonkin verran parantunut,
22579: kokonaan keskeytynyt jääesteiden takia koska lautalla voidaan kuljettaa yli ras-
22580: normaalioloissa noin 2-3 viikon ajan kum- kaastikin kuormattuja autoja, mutta se ei ole
22581: panakin vuoden aikana. Keskeytyksen pi- asiaa siinä määrin parantanut, että kiinteän
22582: tuus riippuu kunkin vuoden jääsuhteista. sillan puute olisi sillä poistunut.
22583: IV,171. - Ålestalo y. m. 587
22584:
22585: Edellä olevaan nojaten saamme täten määrärahan sillan rakentamiseksi
22586: kunnioittaen ehdottaa, Kokemäenjoen poikki H aistilan ase-
22587: man kohdalla olevan valtion omista-
22588: että Eduskunta ottaisi vuoden man lautan tilalle.
22589: 1938 talousarvioon 1 milj. markan
22590:
22591: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1937.
22592:
22593: Ansh. Alestalo. Ville A. Komu.
22594: Kalle Kirra. K. Kylänpää.
22595: 588
22596:
22597: IV,112. - Rah. al. N:o 151.
22598:
22599:
22600:
22601:
22602: Rapo y. m.: Määrärahan osoittamisesta "Vorssunsalrnen sil-
22603: lan mkentarnista varten.
22604:
22605:
22606: E d u s kun n a ll e.
22607:
22608: Maamme kaikki Saaristolaiset ovat tul- esim. vuosina 1931-1934 Smk. 2,009,052:10
22609: leet kokemaan sen, että kun yhteiskunnan ja köyhäinhoitoon vuosina 1932-1935 Smk.
22610: varoilla on ryhdytty maanteitä ja siltoja 7,777,554:56. Velkoja oli vielä viime kuun
22611: rakentamaan, niin on niitä ensin raken- lopussa Smk. 5,119,436: 91. Ei voitane siis
22612: nettu mannermaan asukkaille, mutta vasta kohtuudella vaatia, että kunnan olisi ryh-
22613: pitkien aikojen ja odotusten jälkeen saa- dyttävä vielä rautasillan rakennuttamiseen.
22614: relaisille. Ja mikä ihmeellisintä, on tätä On tosin myönnettävä, että kunta on Rick-
22615: puolueellisuutta harjoitettu vielä maamme kalan saaren puolella velvollisuutensa huo-
22616: itsenäisyydenkin aikana, aikana, jolloin pe- mattavassa maarassa jo suorittanutkin,
22617: rustuslakimme mukaan kaikki kansalaiset koska on saarelaisten avustamana raken-
22618: ovat yhdenvertaiset. Varsinkin Itä-Karja- nuttanut maanteitä 24 km. pituudelta,
22619: lan puolella asuvat saaristolaiset ovat tä- jotka ovat nyt kunnan välittömässä hoi-
22620: mänlaisen ikävän kohtelun alaisiksi joutu- dossa. Lisäksi on rakennettu V orssunsal-
22621: neet ja näistä huomattavimpana esimerk- men siltapenkerettä (vaikkapa ei ole vielä
22622: kinä on mainittava Sortavalan maalaiskun- siltaakaan) 120-135 metriä, salmen mo-
22623: taan ·kuuluva Rickkalan saari ja lisäksi lemmilla puolilla. Penkereiden rakennus-
22624: sen takana oleva Tulolan saari. Vaikkapa työt ovat tulleet maksamaan 400,000 mk.,
22625: näillä saarilla on asutusta ollut jo vuosi- ja lossin hoitokustannukset tekevät kun-
22626: satoja, niin ei asukkailla ole vieläkään kun- nalle vuosittain noin 25,000 mk. Rickkalan
22627: nollista ylikulkua kaupunkiin eli mante- saaren maanteiden ja mainitun siltapenke-
22628: reen puolelle. Ja Tulolan saarella ei ole reen rakennuskustannuksiin on valtiolta
22629: vielä minkäänlaista maantietäkään. Mutta saatu yhteensä 300,000 mk.
22630: nyt olisi jo aika antaa näidenkin saarten Riekkalan saaressa on 14 kylää ja asuk-
22631: asukkaille myöskin oikeuksia, eikä vain vel- .kaita 3,500-4,000, sekä Tulolan saaressa
22632: vollisuuksia. Jos nyt Sortavalan maalais- 7 kylää ja asukkaita 2,000-2,500. Kum-
22633: kunnalle ja sanotun saaren asukkaille jä- mankin saaren asukkaista on suurin osa
22634: tettäisiinkin nuo maanteiden sekä mainit- pieneläjiä, pienviljelijöitä ja työläisiä. Kun
22635: tujen saarten välille rakennettavan lossin Hiekkalan saari on lähempänä kaupunkia,
22636: kustannukset, niin ei voitane mitenkään niin on siellä enemmän huvila-asukkaita kuin
22637: kuntaa velvoittaa saaristoa mantereeseen Tulolan saaressa. Tällä kertaa on jo 39
22638: yhdistävän sillan rakennuskustannuksiin. huvilaa, joten kesäisin on saarella paljon
22639: Ja eikä tämä kunta pitkiin aikoihin kyke- enemmän asukkaita kuin talvella. Onpa
22640: nekään siihen, koska se pulavuosina rasit- täällä viime vuosina ollut ulkomaalaisiakin
22641: tui tavallista huomattavammassa määrässä. kesäänsä viettämässä, koska maisemat ovat
22642: Sillä varatöihin joutui kunta kuluttamaan, huomattavasti kauniimmat kuin muualla
22643: IV,172. - Rapo y. m. 589
22644:
22645: Suomessa. Väkilukuun verraten on lii- maanpuolustuksenkin kannalta erittäin
22646: kenne lossilla ollut kohtalaisen vilkasta. tärkeä.
22647: Autoja on kulkenut 25-40, hevosia 50-70 Mutta kuten sanottu, on mainittu salmi
22648: sekä polkupyöräilijöitä ja jalkaisin kulki- erittäin virtainen, joten puusillan rakenta-
22649: joita 400-1,050 päivää kohden. Tämä ti- mista ei voi ajatellakaan, vaan on se ra-
22650: lasto on saatu siten, että liikenteestä on kennettava kovasta aineesta. Tähän käsi-
22651: otettu selkoa hiljaisimpana, keskinkertaisina tykseen ovat tulleet myöskin ne insinöörit,
22652: ja vilkkaimpina liikeaikoina. Mutta jos los- jotka ovat asiaa tutkineet. Sortavalan maa-
22653: sin sijasta olisi silta, olisi liikenne paljon laiskunnan kustannuksella on tie- ja vesi-
22654: vilkkaampaa. Varsinkin autoja kulkisi pal- rakennusinsinööri Esko Setälä parin muun
22655: jon enemmän, kuorma-autojakin, joita nyt insinöörin kanssa tutkinut tätä sillan ra-
22656: lossin aikana ei ole uskallettu käyttää sa- kennusasiaa ja valmistanut siitä ehdotuk-
22657: nottavasti ensinkään. - Kun lossin käyttö- sen. Tässä seikkaperäisessä lausunnossa on
22658: kustannukset tulevat aikaa myöten kovin esitetty kaksi ehdotusta. Vaihtoehto I, s. o.
22659: kalliiksi, eikä lossi tällä paikalla vastaa tar- teräsristikkosilta nykyiselle lossinsuunnalle,
22660: koitustaan, ja kun tällä kohdalla, kuten tulee maksamaan, kaikki työt yhteensä,
22661: muuallakin V orssunsalmella, on salmi kovin Smk. 2,100,000 ja vaihtoehto II, s. o. riippu-
22662: virtainen, niin on lossin käyttö melkeinpä silta nykyisen lassinsuunnan viereen, Smk.
22663: sopimaton kaikkinakin aikoina, semminkin 2,300,000. Loppulausunnossaan sanoo mai-
22664: syksyisin ja keväisinkin, jolloin jääesteet nittu insinööri asiasta m. m. seuraavasti:
22665: tekevät lossin kuljettamisen aivan mahdot- , Teräsristikkosilta on rakennustavaltaan
22666: tomaksi. On nim. sattunut hyvin usein varmin ja kustannuksiltaan huokein. ''
22667: niinkin, etteivät hevosmiehet pääse useim- Edellä mainitun asiantuntijan lausunnon
22668: piin vuorokansiin saaresta kaupunkiin, ja johdosta olemme tulleet siis siihen tulok-
22669: päinvastoin. Eipä edes jalkaisin kävelijät- seen, että V orssunsalmeen olisi rakennet-
22670: kään, ,ei suksin eikä venein ", kuten saa- tava ensimmäisen vaihtoehdon mukainen te-
22671: relaiset sanovat. Ei lossin kohdalta, eikä räsristikkosilta, jonka kustannukset on ar-
22672: sen kummaltakaan puolen. Tämänlainen vioitu 2,100,000 markan suuruisiksi.
22673: ,arestissa'' olo tuottaa suurta hankaluutta Kaiken edelläolevan perusteella ehdo-
22674: ja vahinkoakin maanviljelijöille, työläisille tamme,
22675: ja koululaisillekin. Mutta kaikkein surul-
22676: Iisin on kuitenkin sairaiden kohtalo, koska että Eduskunta ottaisi vuoden
22677: sairaita ei voi tämänlaisena aikana viedä 1938 valtion tulo- ja menoarvioon
22678: lääkäriin, eikä lääkäriä sairaiden luokse. - 2,100,000 markan suuruisen määrä-
22679: Selittämättäkin pitäisi jokaiselle olla myös rahan sillan rakentamiseksi V orssun-
22680: selvää, että tämä silta tulisi olemaan salmeen Sortavalan maalaiskunnassa.
22681:
22682: Helsingissä syyskuun 2 p: nä 1937.
22683:
22684:
22685: Jussi Rapo. Jussi Lonkainen.
22686: Jussi Raatikainen. Juho Kuittinen.
22687: Juhani Leppälä. Yrjö Welling.
22688: 590
22689:
22690: IV,173. - Rah. al. N:o 152.
22691:
22692:
22693:
22694: Kaakinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
22695: tamiseksi Mällisen lassipaikalle Paavolan-Limingan
22696: maantiellä.
22697:
22698:
22699: E d u s k u n n a ll e.
22700:
22701: Paavolan-Limingan maantiellä on Siika- tuottaa lossin käyttö huomattavaa viivy-
22702: joen yli johtava n. k. Mällisen lossi, joka tystä sen kautta kulkijoille.
22703: on viime aikoina liikenteen huomattavasti Viranomaiset ovat myöskin kiinnittäneet
22704: kasvaessa tuottanut huomattavaa haittaa tähän asiaan huomiota. Asianomaisen
22705: mainitun maantien käyttäjille. Lisäksi on piiri-insinöörin toimesta on jo vuonna 1935
22706: lossipaikka Siikajoen perkauksen johdosta laadittu alustava suunnitelma sillan raken-
22707: siinä määrin mataloitunut, että raskaita tamisesta mainitulle lossipaikalle, tai vaih-
22708: kuormia ei nykyään voida lossin kautta toehtoisesti muutamia kilometrejä ylem-
22709: kuljettaa, vaan raskaasti kuormitettujen mäksi Paavolan kirkonkylän kohdalle. Toi-
22710: autojen on kierrettävä useita kymmeniä mitetun tutkimuksen mukaan on molem-
22711: kilometriä pitempi matka Siikajoen tai mat ehdotetut sillan paikat havaittu saman-
22712: Rantsilan kautta, joissa löytyy lähimmät laisiksi ja sillan rakennuskustannukset tu-
22713: Siikajoen yli johtavat sillat. Lossin kautta lisivat kummassakin tapauksessa olemaan
22714: kulkee linja-, sekä suuri määrä kuorma- yhtä suuret. Paavolan kunnanvaltuusto,
22715: autoja, ollen kokonaisliikenne viime elo- jonka käsiteltävänä on ollut sillan raken-
22716: kuussa toimitetun laskennan mukaan seu- tamista koskeva kysymys, ei ole myöskään
22717: raava: tahtonut kiinteästi määrätä sitä paikkaa,
22718: johon silta olisi rakennettava, vaan on jät-
22719: Autoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,226 tänyt paikkakysymyksen asianomaisten tie-
22720: Moottoripyöräilijöitä . . . . . 373 viranomaisten ratkaistavaksi.
22721: Polkupyöräilijöitä . . . . . . . . 5,851 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22722: Hevosella ajajia . . . . . . . . . 856 nioittaen,
22723: Jalankulkijoita . . . . . . . . . . 2,328 että Eduskunta päättäisi ottaa
22724: Yhteensä 10,634 vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon
22725: 500,000 markan määrärahan sillan
22726: rakennustöiden alkuunpanemiseksi
22727: Tämän tilaston mukaan tulee lossin Siikajoen yli johtavaan Mällisen
22728: kautta kulkemaan joko jalankulkija tai lossiin tai vaihtoehtoisesti sopivaan
22729: jokin ajoneuvo joka neljäs minuutti ympäri paikkaan Paavolan kirkonkylän koh-
22730: vuorokauden, joten vilkkaimpina aikoina dalle.
22731:
22732: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
22733:
22734: Juho Kaakinen. S. Salo.
22735: Eero Nurmesniemi.
22736: 591
22737:
22738: IV,174. - Rah. al. N:o 153.
22739:
22740:
22741:
22742:
22743: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan ra-
22744: kentamista varten Tikkalansalmeen.
22745:
22746:
22747: E d u s k u n n a ll e.
22748:
22749: Viitaten toiv. al. N: o 139 (Liitteet XII, että Eduskunta päättäisi ottaa
22750: 45, vuoden 1936 valtiopäivillä), joka koskee vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon
22751: sillan rakentamista Tikkalansalmeen Pyhä- 1 miljoonan markan määrämhan
22752: järven pitäjässä Oulun läänissä, ehdotamme sillan rakentamistöiden aloittamista
22753: kunnioittaen, varten Tikkalansalmeen Pyhäjärven
22754: pitäjässä Oulun läänissä.
22755:
22756: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
22757:
22758: Eero Nurmesniemi. Juho Kaakinen.
22759:
22760:
22761:
22762:
22763: 75
22764: 592
22765:
22766: IV, 11 5. - Rah. al. N :o 154.
22767:
22768:
22769:
22770:
22771: Salo: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
22772: Oulujoen yli Utajärven lossipaikalle.
22773:
22774:
22775: E d u s k u n n a ll e.
22776:
22777: Vuoden 1938 talousarvioehdotuksen pe- sillä virtava joki täyttää peratun väylän
22778: rusteluissa, mikäli se koskee uusien maan- verrattain nopeasti ja työ on jälleen teh-
22779: teiden tai siltojen rakentamista, lausutaan, tävä uudelleen. Vuotuisilla perkausra-
22780: että määrärahaehdotuksissa niihin nähden hoilla, joita mainitussa tapauksessa on jo
22781: on oltu entistä pidättyväisempiä, koska on maksettu useita kymmeniä tuhansia mark-
22782: luultavaa, että nykyisen hyvän ajan jäl- koja, voitaisiin näin ollen siltaan pantuina
22783: keen, jolloin työtä on tarjolla runsaasti, saada aikaan pysyvämpi tulos.
22784: seuraa huonompi aika, jolloin taas valtio- Kuluneen kesän aikana on lossilla taval-
22785: vallan on järjestettävä ansiomahdollisuuksia lisen liikenteen lisäksi kuljetettu asemalle
22786: niille, jotka sitä muuten eivät ole onnistu- yli 10,000 m3 pienpuutavaraa, ja ymmärtää
22787: neet saamaan. Eräiden uusien siltojen hyvin, miten , vaikeaa se lossipaikan mata-
22788: tarve on kuitenkin tieverkoston kehittyessä luuden vuoksi on ollut. Kummallakin puo-
22789: ja liikenteen kasvaessa varsinkin pienen lella jokea joutuu näin odottelemaan tun-
22790: puutavaran kuljetuksen vuoksi käynyt niin tikausia ylipääsyä, kun kulku matalassa
22791: päivänpolttavaksi, että niiden rakentami- väylässä raskaasti lastatulla lautalla on
22792: sen lykkääminen mahdollisten huonojen ai- hidasta. Talvella taas laskee joki jääsoh-
22793: kojen ajaksi ei ole mahdollista. Eräs täl- joa, joka täyttää lossiväylän vaikeuttaen
22794: lainen sillan tarve, jonka lykkääminen ei lautan kulkua. Jää taas ei joen virtai-
22795: enaa sietäisi viivytystä, olisi Utajärven suuden vuoksi kaikkina talvikuukausina-
22796: aseman ja kirkonkylän kohdalle Utajärven kaan kannata nykyisiä kulkuneuvoja. Kun
22797: -Puolangan maantielle Oulujoen yli joh- kirkonkylä on molemmin puolin jokea, on
22798: tavalle lossipaikalle. jo paikallinen liikenne vaivalloista ja kaikki
22799: Mainittu lassipaikka on n. 400 m. levyi- toivovat sillan aikaansaamista.
22800: nen ja vaan n. 50 m. matkalta 3-4 m. Jotta siltatyö, josta suunnitelman on
22801: syvyinen, ollen syvyys muilta kohdin vain laatinut Oulun tie- ja vesirakennuspiiri,
22802: 1/2 -1 m. Lossipaikan mataluudesta joh- saataisiin alkuun, ehdotan kunnioittaen,
22803: tuu, että lautta ei joen yhä jatkuvan ma-
22804: taloitumisen vuoksi pääse kulkemaan, vaan että Eduskuntct ottaisi vuoden
22805: on lossiväylää syventämällä koetettu pitää 1938 talousarvioon 500,000 markan
22806: kulkukelpoisessa kunnossa. Näin tehty työ määrärahan sillan rakentamiseksi
22807: on kuitenkin jatkuvasti varoja kysyvää, Oulujoen yli Utajärven lossipaikalle.
22808:
22809: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1937.
22810:
22811: S. Salo.
22812: 593
22813:
22814: IV,116.- Rah. al. N:o 155.
22815:
22816:
22817:
22818:
22819: Hänninen y. m.: jlfäärärahan osoittamisesta sillan raken-
22820: tamiseksi Taivalkosken Jokijärven Romppasen salmen
22821: lossin tilalle.
22822:
22823:
22824: E d u s k u n n a ll e.
22825:
22826: Viitaten vuoden 1936 valtiopäivillä teh- ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
22827: dyn rahaasia-aloitteen N: o 251 perustelui- kan määrärahan sillan rakentamista
22828: hin (Liitteet I-XII s. 656) ehdotamme varten Iijoen vesireitin poikki Tai-
22829: kunnioittaen, valkosken Jokijärven Romppasen
22830: salmen lossin tilalle.
22831: että Eduskunta vuoden 1938 tulo-
22832:
22833: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1937.
22834:
22835: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
22836: Eero Nurmesniemi. Kalle Kämäräinen.
22837: Vilho H. Kivioja.
22838: 594
22839:
22840: IV,177. - Rah. al. N:o 156.
22841:
22842:
22843:
22844:
22845: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
22846: tamiseksi Utkujärveen Tornion-Enontekiön maantiellä.
22847:
22848:
22849: E d u s k u n n a 11 e.
22850:
22851: Käsitellessään v. 1936 valtiopäivillä hal- Kun liikenteen jatkuvasti kasvaessa sa-
22852: lituksen esityksen kuluvan vuoden tulo- notun sillan rakentamiseen olisi kiireelli-
22853: ja menoarvioksi kehoitti eduskunta halli- sesti ryhdyttävä, ehdotamme kunnioittaen,
22854: tusta kiinnittämään huomiota siihen lii-
22855: kennehankaluuteen, jonka Tmnion-Enon- että Eduskunta ottaisi vuoden
22856: tekiön maantiellä Ylimuonion kylässä oleva 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
22857: Utkujärven lossi aiheuttaa. Lossi olisi kor- markan määrärahan sillan rakenta-
22858: vattava sillalla, mutta hallituksen esitys miseksi Utkujärveen Ylimuonion ky-
22859: ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi ei sisällä lässä Tornion-Enontekiön maan-
22860: määrärahll!a .tähän tarkoitukseen. tiellä.
22861:
22862: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
22863:
22864: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
22865: 595
22866:
22867: IV,17 s. - Rah. al. N :o 157.
22868:
22869:
22870:
22871:
22872: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta lautan hankki-
22873: miseksi Mantsinsaaren ja Lunkulansaaren väliseen sal-
22874: meen.
22875:
22876:
22877: E d u s k u n n a ll e.
22878:
22879: Suurimman työttömyyden vallitessa ra- tarpeellisine varusteineen hankittava välit-
22880: kennettiin lVIantsinsaaresta Lunkulansaa- tämään kulkuyhteyttä mainittujen saarien
22881: reen Laatokalla 1,140 .metriä pitkä ja pin- välille.
22882: nalta 3 m leveä tiepenger, mikä valmistui Tämänlainen toimenpide on tullut sitä-
22883: v. 1931 ja käytäntöön kelvollisena vastaan- kin välttämättömämmäksi ja kiireellisem-
22884: otettiin 14/8 1931. Lunkulan puoleiselle mäksi kun Mantsinsaarelle parhaillaan ra-
22885: rannalle jätettiin vapaata vesiväylää laiva- kennetaan sairasmajaa, jotta sitä Lunkulan-
22886: kulkua varten 300 m. Tarkoituksena oli saarenkin asukkaat voisivat käytt-ää. Li-
22887: vahvistaa Lunkulansaaren ranta laiturilla, säksi on Mants.insaarella huomattava puo-
22888: rakentaa siitä n. 200 m tie Lunkulansaaren lustuslaitoksen osasto, jolle välitön yhteys
22889: mantereelle johtavaan tiehen sekä hankkia mantereeseen olisi ·välttämätön.
22890: lautta välittämään liikennettä lVIantsinsaa- lVIaatalousvaliokunta, joka samasta asiasta
22891: resta Lunkulansaareen, josta jo silta johtaa tehtyä toivomusaloitetta on yksimielisesti
22892: mantereelle. Täten tahdottiin poistaa ne puoltanut, on tie- ja vesirakennushallituk-
22893: liikennevaikeudet, joita sanotun saaren sen lausuntoon vedoten laskenut menot
22894: lähes 2,000 asukkaalla on varsinkin ke- sanottuun tarkoitukseen 120,000 markaksi.
22895: väällä ja syksyllä jääesteiden tähden. Tar- Edellä esitetyn perusteella crohkenemme
22896: koitus jäi kuitenkin toteuttamatta ja suun- kunnioittaen ehdottaa,
22897: nitelma loppuunsaattamatta, kun sanottua
22898: lauttaa ei toistaiseksi ole hankittu. Jotta että Eduskunta ottaisi vuoden
22899: tämä arvokas työ, joka valtion ja paik- 1938 tulo- ja menoarvioon 120,000
22900: ka;kuntalaisten yhteisin voimin tehtiin tul- markan määrärahan lautan hankki-
22901: len maksamaan lähes 2 miljoonaa markkaa, miseksi Mantsinsaaren ja Lunkulaf!-
22902: ei jäisi hyödyttömäksi, olisi kyseellinen saaren väliseen salmeen.
22903: suunnitelma loppuunsaatettava ja lautta
22904:
22905: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
22906:
22907: Juhani Leppälä. Kaapro Moilanen.
22908: Jussi Raatikainen. Arvo Inkilä.
22909: Jussi Rapo. A. Halonen.
22910: 596
22911:
22912: IV,179.- Rah. al. N:o 158.
22913:
22914:
22915:
22916:
22917: Hänninen: Määrärahan osoittamisesta puhelinlinjan raken-
22918: tamiseksi Kuusamon kirkolta Sallan Märkäjärvelle.
22919:
22920:
22921: E d u s k u n n a ll e.
22922:
22923: Koillis-Pohjanmaan puhelinverkosto ke- sien palosuojelun tähden olisi tämä puhe-
22924: hittyy peräti hitaasti, vaikka puutavara- linlinja kiireesti rakennettava. Ennakko-
22925: liike, matkailu ja paikallinen puhelimen laskelmien mukaan tulisi tämä linja maksa-
22926: tarve vuosi vuodelta kasvaa. Niinpä ei ole, maan noin 8-900,000 markkaa. Jos linja
22927: anomuksista huolimatta, saatu puhelinlin- rakennettaisiin 2 vuotena, tarvittaisiin ensi-
22928: jaa vielä Kuusamon kirkolta Rukajärven, vuodeksi 450,000 markkaa.
22929: Köylän, Hautakylän ja Kallungin kautta Edellä esitettyjen perustelujen nojalla
22930: Märkäjärvelle Kemijärven-Sallan linjaan. kunnioittaen ehdotan,
22931: Kuusamon-Märkäjärven maantietä kulke-
22932: vat postiautot ja useita linja-autoja ja että Eduskunta ottaisi vuoden
22933: paljon matkailija-autoja pa1v1sm. Tien 1938 tulo- ja menoarvioon 450,000
22934: varrella on vahvoja kyliä, Köylän kalan- markan suuruisen määrärahan puhe-
22935: siitoslaitos, lupaava kaivosteollisuusyritys ja linlinjan rakentamista varten Kuu-
22936: viime talvina on puutavaraa vedetty siellä samon kirkolta Sallan Märkäjärvelle.
22937: kymmenillä autoilla; lisäksi valtion met-
22938:
22939: Helsingissä 8 p: nä syyskuuta 1937.
22940:
22941: Kaarlo Hänninen.
22942: 597
22943:
22944: IV,1so. - Rah. al. N:o 159.
22945:
22946:
22947:
22948:
22949: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta puhelinlinjan ra-
22950: kentamiseksi eräisiin Perä-Pohjolan kuntiin.
22951:
22952:
22953: E d u s k u n n a ll e.
22954:
22955: Puhelinverkosto monin paikoin Perä- valtion toimesta puhelinverkosto mahdolli-
22956: Pohjolassa kokonaan puuttuu. Siellä on simman pian, koska alueella on huomatta-
22957: laajoja asuttuja alueita, joihin ei ole min- van suuri asutus ja harjoitetaan siellä
22958: käänlaista puhelinta olemassa. Tällainen suurta puutavaraliikettä jatkuvasti, joka
22959: on m. m. koko se alue, jonka muodostaa myöskin kaipaa kipeästi puhelinta.
22960: Kemijärvi-Salla, Salla-Kuusamo, Kuu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
22961: samo-Posio, Posio-Kemijärvi. Sallan ehdotamme,
22962: Märkäjärveltä on maantie Hautajärvelle ja
22963: edelleen Kuusamoon, Kemijärveltä Niska- että Eduskunta ottaisi vuoden
22964: laan ja siitä Hautajärvelle sekä Niskalasta 1938 tulo- ja menoarvioon 300,000
22965: Kilkilösalmen kautta Kuusamoon ja piak- markan suuruisen määrärahan puhe-
22966: koin valmistuu tie Kemijärven-Niskalan linlinjan rakentamista varten lin-
22967: maantiestä Morottajan-Isojärven tien jat- jalla Kemijärvi-Räisälä-Niskala--
22968: kona Posiolle. Millään edellämainituilla H irvasvaara-Ahola--Hautakylä, Nis-
22969: maantien varsilla ei ole puhelinta. Tämän kala--J{ilkilösalmi, M orottaja--Iso-
22970: alueen puhelinverkoston aikaansaaminen on järvi-Posio.
22971: välttämätön ja olisi sinne rakennettava
22972:
22973: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1937.
22974:
22975: M. 0. Lahtela. K. Arhama.
22976: 598
22977:
22978: IV,1s1. - Fin. mot. N:o 160.
22979:
22980:
22981:
22982:
22983: Nordström m. fl.: Angående anvisande av anslag för be-
22984: lysning av den s. k. Arandafarleden i Ålands skärgård.
22985:
22986:
22987: T i 11 R i k s d a g e n.
22988:
22989: Från Kökar kommuns sida har hos SJo- skärgårdskommunerna synnerligen viktiga
22990: fartsstyrelsen för ett antal år sedan gjorts fråga måtte bringas till ett lyckligt slut.
22991: framställning om att den från farleden För de åländska skärgårdskommunerna
22992: Åbo-Stockholm till Kökar ledande far- Kökar, Kumlinge, Brändö och Vårdö vore
22993: leden måtte belysas. Denna farled utgör det av största betydelse att förutom den
22994: en del av den s. k. Aranda-farleden och del av Aranda-farleden varom Kökarborna
22995: vore belysningen av densamma av största gjort framställning även den norr om far-
22996: betydelse för en isolerad skärgårdskommun leden Åbo-Stockholm belägna delen av
22997: som Kökar för upprätthållandet av trafik- Aranda-farleden bleve belyst. Då Kökar
22998: förbindelser, som motsvara måttliga an- kommuns framställning såväl hos sjöfarts-
22999: språk, till denna avsides liggande kom- styrelsen som hos handels- och industrimi-
23000: mun. Av trafiktekniska skäl försiggår tra- nisteriet icke lett till resultat, är det nöd-
23001: fiken på Kökar nattetid och under nu rå- vändigt att upptaga frågan i hela dess vidd
23002: dande förhållanden måste Aranda invänta så att härigenom en viktig förbättring i
23003: dagningen innan fartyget från huvudfar- skärgårdskommunernas trafikförhållanden
23004: leden kan avgå till Kökar. Samma är för- kunde fås tili stånd.
23005: hållandet för de fartyg, som under 8 må- I stöd av ovan anförda föreslå under-
23006: nader av året omhänderhava sommartra- tecknade,
23007: fiken.
23008: Då likväl denna framställning likaså li- att Riksdagen i statsförslaget för
23009: tet som tidigare framställningar lett till 1938 måtte upptaga ett 750,000 mark
23010: positivt resultat gjorde Kökar kommun se- stort anslag under 20 Ht. II: 43
23011: naste vinter en ny hemställan hos handels- för belysning av den s. k. A.randa-
23012: och industriministeriet om, att denna för farleden i Ålands skärgåra.
23013:
23014: Helsingfors den 7 september 1937.
23015:
23016: T. E. Nordström. Albin Wickman.
23017: Urho Kulovaara. Ralf Törngren.
23018: Aarne Honka. K. F. Lauren.
23019: Uno A. Hilden. E. v. Frenckell.
23020: Edv. Helenelund.
23021: 599
23022:
23023: Suomennos.
23024: IV,1s1. - Rah. al. N:o 160.
23025:
23026:
23027:
23028:
23029: Nordström y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ahvenan-
23030: maan saaristossa olevan n. s. Arandan väylän valaise-
23031: miseksi.
23032:
23033:
23034: E d u s k u n n a ll e.
23035:
23036: Kökarin kunta on muutamia vuosia sit- siin onnelliseen päätökseen. Ahvenanmaan
23037: ten esittänyt merenkulkuhallitukselle että saaristokunnille Köökarille, Kumlingelle,
23038: Turun-Tukholman väylältä Kökariin joh- Brändölie ja Vårdölle olisi mitä tärkeintä,
23039: tava väylä valaistaisiin. Tämä väylä on että paitsi sitä osaa Arandan väylästä,
23040: osa n. s. Arandan väylästä ja sen valaise- josta Kökarin asukkaat ovat tehneet esityk-
23041: misella olisi mitä suurin merkitys sellaiselle sen, myöskin Turun-Tukholman väylän
23042: eristetylle saaristokunnalle kuin Kökarille, pohjoispuolella oleva osa Arandan väylästä
23043: sellaisten liikenneyhteyksien ylläpitämiseksi valaistaisiin. Kun Kökarin kunnan esitys
23044: tähän syrjäiseen kuntaan, jotka vastaavat ei ole johtanut tulokseen yhtä vähän me-
23045: kohtuullisia vaatimuksia. Liikenneteknilli- renkulkuhallituksessa kuin kauppa- ja teol-
23046: sistä syistä tapahtuu liikenne Kökariin lisuusministeriössä, on välttämätöntä ottaa
23047: yöaikaan ja nykyisin vallitsevissa oloissa kysymys esille koko laajuudessaan, jotta si-
23048: täytyy Arandan odottaa päivänkoittoa en- ten saataisiin aikaan tärkeä parannus saa-
23049: nenkuin laiva voi lähteä pääväylältä Köka- ristokuntien liikenneoloihin.
23050: riin. Samoin on niiden laivojen laita, jotka Edelläesitetyn nojalla ehdottavat allekir-
23051: kahdeksana kuukautena vuodesta hoitavat joittaneet,
23052: kesäliikennettä.
23053: Mutta kun tämä esitys ei johtanut myön- että Eduskunta vuoden 1938 tulo-
23054: teiseen tulokseen paremmin kuin aikaisem- ja menoarvioon ottaisi 750,000 mar-
23055: matkaan esitykset, teki Kökarin kunta kan suuruisen määrärahan 20 Pl. II
23056: viime talvena uuden esityksen kauppa- ja luvun 43 momentille n. s. Arandan
23057: teollisuusministeriölle, että tämä saaristo- väylän valaisemiseksi Ahvenanmaan
23058: kunnille erittäin tärkeä kysymys saatettai- saaristossa.
23059:
23060: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
23061:
23062: T. E. Nordström. Albin Wickman.
23063: Urho Kulovaara. Ralf Törngren.
23064: Aarne Honka. K. F. Lauren.
23065: Uno A. Hilden. E. v. Frenckell.
23066: Edv. Helenelund ..
23067:
23068:
23069:
23070:
23071: 76
23072: 600
23073:
23074: IV,1s2. - Fin. mot. N:o 161.
23075:
23076:
23077:
23078:
23079: Nordström: Angående anvisande av anslag för fördjup-
23080: ning och förbättring av N orrskärs lotshamn.
23081:
23082:
23083: Till Riksdagen.
23084:
23085: För ett antal år sedan beviljade riks- i hamnbassängen kunde upphöra eller åt-
23086: dagen medel för byggande av en lotshamn minstone minska och att navigeringen i
23087: på Norrskär benämnda holme i Vasa skär- hamninloppet måtte säkerställas. Ett pro-
23088: gård. Hamnen byggdes på sjöfartsstyrel- jekt till fördjupning av hamnbassängen och
23089: sens anmodan av väg- och vattenbyggnads- förlängning av ena vågbrytaren har även
23090: styrelsen. Denna hamn är det enda ställe uppgjorts genom väg- och vattenbyggnads-
23091: där båtar tillhörande Norrskärs lots- och styrelsens försorg.
23092: fyrstation kunna söka skydd. För att lots- Då det icke kan anses tillfylles att en
23093: tjänst och sjötrafik i dessa vatten utan stö- lotsstation har en hamn, utan det även är
23094: ringar skall kunna upprätthållas, är det oundvikligt att hamnen befinner sig i ett
23095: nödvändigt att lotshamnen befinner sig i sådant skick att lotsarnas liv och farkoster
23096: ändamålsenligt skick. Detta är nu icke icke utsättas för omedelbar, stor fara då
23097: fallet, ty hamnen har på grund av den hamnen vid något hårdare väder skall an-
23098: starka sjögången uppgrundats så att det löpas föreslår jag,
23099: bereder statens lotsbåt stora svårigheter
23100: vid hårt väder att inkomma i och utlöpa att Riksdagen måtte i 1938 års
23101: ur hamnen. Även lotsarnas egna båtar statsförslag upptaga ett 110,000
23102: slå vid sjögång i botten inne i hamnen. mark stort anslag för fördjupning
23103: För att avhjälpa dessa brister har sjö- och förbättring av N orrskärs lots-
23104: fartsstyrelsen anhållit om att väg- och vat- hamn.
23105: tenbyggnadsstyrelsen måtte uppgöra ett
23106: förbättringsprojekt, så att uppgrundningen
23107:
23108: Helsingfors den 8 september 1937.
23109:
23110: T. E. Nordström.
23111: 601
23112:
23113: Suomennos-.
23114: IV,1s2. - Rah. al. N:o 161.
23115:
23116:
23117:
23118:
23119: Nordström: Määrärahan osoittamisesta N orrskärin luotsi-
23120: sataman syventämiseen ja parantamiseen.
23121:
23122:
23123: E d u s kun n a ll e.
23124:
23125: Muutamia vuosia sitten myönsi edus- telman, jotta satama-altaan mataloituminen
23126: kunta varoja luotsisataman rakentamiseksi lakkaisi tahi ainakin vähenisi ja että me-
23127: N orrskärin saarelle Vaasan saaristossa. Sa- renkulku sataman suulla tulisi varmem-
23128: taman rakensi merenkulkuhallituksen esi- maksi. Tie- ja vesirakennushallituksen toi-
23129: tyksestä tie- ja vesirakennushallitus. Tämä mesta onkin laadittu suunnitelma satama-
23130: satama on ainoa paikka, josta Norrskärin altaan syventämiseksi ja toisen aallonmur-
23131: luotsi- ja majakka-asemaan kuuluvat veneet tajan jatkamiseksi.
23132: voivat etsiä suojaa. Jotta luotsipalvelusta Kun ei voida pitää riittävänä, että luotsi-
23133: ja meriliikennettä näillä vesillä voitaisiin asemalla on satama, vaan on myös välttä-
23134: häiriöttä ylläpitää, on välttämätöntä, että mätöntä, että satama on sellaisessa kun-
23135: luotsisatama on tarkoituksenmukaisessa nossa, että luotsien henki ja alukset eivät
23136: kunnossa. Niin ei ole nyt laita, sillä satama joudu välittömään, suureen vaaraan silloin
23137: on kovan merenkäynnin johdosta mataloi- kun satamaan on mentävä vähän ankaram-
23138: tunut siinä määrin, että valtion luotsive- malla ilmalla, ehdotan,
23139: neen on ankarassa ilmassa hyvin vaikeata
23140: päästä satamaan ja sieltä ulos. Luotsien että
23141: Eduskunta ottaisi vuoden
23142: omatkin veneet koskettavat merenkäynnissä 1938 tulo- ja menoarvioon 110,000
23143: pohjaa sisällä satamassa. markan suuru,isen määrärahan N orr-
23144: Näiden puutteiden poistamiseksi on me- skärin luotsisataman syventämiseen
23145: renkulkuhallitus pyytänyt, että tie- ja ja parantamiseen.
23146: vesirakennushallitus laatisi parannussuunni-
23147:
23148: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
23149:
23150: T. E. Nordström.
23151: 602
23152:
23153: IV,ls3. - Rah. al. N :o 162.
23154:
23155:
23156:
23157:
23158: Kokko: Määrärahan osoittamisesta uuden ajanmukaisen pe-
23159: lastusristeilijän rakentamista -varten.
23160:
23161:
23162: E d u s,k u n n a 11 e.
23163:
23164: Viitaten kevätistuntokaudella 1937 jätet- alus eli pelastusristeilijä, joka voisi toimia
23165: tyyn toivomusaloitteeseen n: o 132 määrä- ulkosaaristossa ja ulkomerellä. - - -
23166: rahasta pelastusristeilijän rakennuttamista Valiokunnan mielestä voitaisiin määrära-
23167: varten Suomen meripelastusseuralle ja kul- han myöntämisen ehdoksi asettaa, että seu-
23168: kulaitosvaliokunnan mietintöön n: o 6 sa- ran puolestaan tulisi hankkia esim. neljä
23169: man toivomusaloitteen johdosta, pyydän pienempää pelastusalusta kiinteille ase-
23170: kunnioittaen kiinnittää eduskunan huo- mille."
23171: miota tähän asiaan. Loppupontenaan esitti kulkulaitosvalio-
23172: Kulkulaitosvaliokunta sanotussa mietin- kunta yksimielisesti, että hallitus sisällyt-
23173: nössään lausuu m. m.: täisi vuoden 1938 tulo- ja menoarvioesi-
23174: ,Valiokunta on asiantuntijoilta saamansa tykseen tarpeellisen määrärahan annetta-
23175: selvityksen nojalla voinut todeta, että meri- vaksi valtioneuvoston määrättävillä ehdoilla
23176: pelastustoiminta maassamme on jäänyt ke- Suomen meripelastusseuralle ajanmukaisen
23177: hityksessä huomattavastsi jälelle muiden pelastusristeilijän rakennuttamista varten.
23178: maiden vastaaviin oloihin verrattuna - Tämän kulkulaitosvaliokunnan ehdotuksen
23179: - - V aliakunnan mielestä olisi toivotta- hyväksyi eduskunta yksimielisesti istunnos-
23180: vaa että meripelastusseuran toimintaan saan 9 päivänä huhtikuuta 1937.
23181: alettaisiin vastedes myös valtiovallan puo- Suomen meripelastusseura katsoi edellä-
23182: lelta kiinnittää enemmän huomiota kuin mainitun eduskunnan päätöksen sen pyrki-
23183: tähän saakka ja että sitä varsinkin sen myksiä siinä määrin avustavaksi, että se
23184: perustaruiskustannuksiin nähden tarpeen ryhtyi heti yksityisten keräyksien ja lah-
23185: mukaan myös valtion puolelta tuettaisiin. joitusten kautta hankkimaan pienempm
23186: Tämä on tärkeätä paitsi sen ihmishenkien meripelastusaluksia, joiden hankkimisen
23187: pelastamista ja merionnettomuuksien ai- kulkulaitosvaliokunta oli ajatellut valtion-
23188: heuttamien kärsimysten lieventämistä tar- avun ehdoksi. Meripelastusseura onkin on-
23189: koittavan pyrkimyksen vuoksi, joka sisäl- nistunut jo tämän kesän aikana saamaan
23190: tyy tähän toimintaan, myös siitä syystä, valmiiksi ja asettanut asemilleen 4 uutta
23191: että maallamme merenkulkua harjoittavana meripelastusalusta siinä mielessä lahjoituk-
23192: on tässä kohden velvollisuuksia, joita ei sia ja avustuksia hankkien, että suurempi
23193: voida laiminlyödä. - - - V aHokunta on pelastusristeilijä saadaan valtion avustuk-
23194: tullut siihen tulokseen, että pienempien sella nyt rakennetuksi.
23195: alusten hankkiminen voitaisiin sopivimmin Eduskunnalle jätetyssä vuoden 1938 me-
23196: jättää seuran toimeksi, joka siinä kohden noarviossa ei ole kuitenkaan määrärahaa
23197: edelleenkin voinee saada avustusta yksityi- meripelastusristeilijää varten. Eduskunta
23198: seltä taholta, ja että valtion olisi avustet- on jo periaatteessa tällaisen risteilijän ra-
23199: tava seuraa hankkimalla sille suurempi kentamisen hyväksynyt ja jo esitettyihin
23200: IV,ls3. -Kokko. 603
23201:
23202: perusteluihin viitaten pyydän kunnioittaen markan suuruisen määrärahan Suo-
23203: ehdottaa, men meripelastusseuralle uuden ajan·
23204: että Eduskunta ottaisi vuoden mukaisen pelastusristeilijäin raken-
23205: 1938 tulo- ja menoarvioon 1,800,000 tamista varten.
23206:
23207: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
23208:
23209: Väinö Kokko.
23210: 604
23211:
23212: IV,ls4. - Rah. al. N:o 163.
23213:
23214:
23215:
23216:
23217: Kokko: 111.äärärahan osoittamisesta syväväylän liikenteen
23218: turvaamiseksi Kraasukanletolle rakennettavaa johto-
23219: loistoa varten.
23220:
23221:
23222: E d u s k u n n a ll e.
23223:
23224: Merenmittaus Perämerellä on nopeasti mättömästi johtoloiston, joka voidaankin
23225: kehittynyt sen jälkeen kun merikorttilaitos edullisesti rakentaa Ulkokrunnin eteläpuo-
23226: saatiin uudelleen järjestetyksi sekä meren- lella olevalle Kraasukanletolle. Kun tämä
23227: mittaustyö tehostetuksi ja koneellistute- loisto rakennetaan, voidaan väylää turval-
23228: tuksi. Nykyään työskentelee merenmit- lisesti pimeässäkin purjehtia.
23229: tausretkikunta Iin seuduilla ja sillä lienee Eduskunnan päätöksen mukaisesti on
23230: mittaamatta ainoastaan rannikkokaistale paraikaa rakenteella uusi jäänmurtaja,
23231: Iistä Ouluun ja Hailuotoon päin. Toinen joka on tarkoitettu avustamaan liikennettä
23232: merenmittausretkikunta työskentelee Raa- etupäässä Pohjanlahden satamissa. Jään-
23233: hen pohjoispuolella, joten tämäkin osa Pe- särkijän toiminnalle on ehdottomana edel-
23234: rämerta tulee pian kokonaan mitatuksi. lytyksenä, että väylät ovat varustetut riit-
23235: Vaikka varsinainen merenmittaus on tävillä turvallisuuslaitteilla. Ja muutenkin
23236: saatu näin tehostetuksi, ei silti ole vielä on pyrittävä siihen, että laivoja voidaan
23237: ryhdytty riittävän tehokkaaseen väylien ohjata, mikäli mahdollista, kiinteiden tur-
23238: turvaamiseen ja valaisemiseen Perämerellä. vallisuuslaitteiden mukaan.
23239: Eduskunnalle annetussa vuoden 1938 val- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
23240: tion tulo- ja menoarvioehdotuksessa ei ole nioittaen,
23241: otettu minkäänlaista määrärahaa johtolois-
23242: tojen rakentamiseen nyt tutkituksi saata- että Edusk1tnta vuoden 1938 tulo-
23243: valle Perämerelle. Ja kuitenkin tiedetään, ja menoarvioon päättäisi ottaa 400,000
23244: että nämä vedet ovat vaaranalaiset kulkea markan suuruisen määrärahan Kraa-
23245: varsinkin pimeänä aikana ilman kauas nä- sukanletolle, Ulkokrunnin--Oulun,
23246: kyviä kiinteitä turvallisuuslaitteita. Nyt osaksi uuden, syväväylän liikenteen
23247: mitatuksi tullut, osaksi uusi syväväylä turvaamiseksi rakennettavaa johto-
23248: Ulkokrunnista Ouluun päin vaatii välttä- loistoa varten.
23249:
23250: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
23251:
23252: Väinö Kokko.
23253: 605
23254:
23255: IV,ts5. - Rah. al. N:o 164.
23256:
23257:
23258:
23259:
23260: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta neljän johto-
23261: loiston hankkimista varten Viipurin-Kotkan saaristo-
23262: väylälle.
23263:
23264:
23265: E d u s k u n n a ll e.
23266:
23267: Viipurin-Kotkan saaristoväylän käytän- jäämurtajien toiminnasta Viipurin ja Koi-
23268: töön ottaminen on muodostunut ei vain viston satamien meriliikenteen avustami-
23269: Viipurin vaan koko Itä-Suomen meriliiken- sessa.
23270: teelle erittäin tärkeäksi. Varsinkin pimeän Tammikuussa v. 1934 toimivat ,Jää-
23271: ja jäiden aikana on uudella väylällä tärkeä karhu" ja ,Tarmo" käyttämällä meriväyliä
23272: tehtävä, sitä kun suojaa saaristo ahtojäiltä erittäin vaikeissa jääsuhteissakuluttaen kal-
23273: ja sen kautta lyhenee Viipurin-Kotkan lista aikaa ja polttoaineitaan tehdessään
23274: meritie noin 12 meripeninkulmalla. Nyt- syöksyjä ahtojäävyöhykkeitä vastaan ja
23275: temmin kun Lotourin salmen syvennystyöt ollen virallisten ilmoitusten mukaan toisi-
23276: on loppuun suoritettu ja merenkulkuhalli- naan kokonaan toimintaan kykenemättömät.
23277: tus sen viime elokuun 9 p: nä käytäntöön r. . ähtövalmiiden alusten täytyi odottaa nel-
23278: hyväks;ynyt, on mainitun väylän liikennöi- jäkin vuorokautta jäämurtajan saapumista.
23279: minen käynyt yhä tärkeämmäksi. Väylän Samoin kävivät jääsuhteet tammikuussa v.
23280: valaistusta ei kuitenkaan ole vielä saatettu 1935 purjehduskauden lopussa Ruonnin
23281: tarkoitustaan vastaavaksi ja sen puutteelli- seuduilla varsin vaikeiksi ja tuli ,Jääkar-
23282: suus estääkin väylän liikennöimisen saavut- hun'' avustaa viimeiset Koivistolta ja
23283: tamasta täyttä tehoa, koska turvallisuus pi- Uuraasta ulosmenevät alulrset, kun , Tarmo''
23284: meän aikana ei nykyisin valaistuslaittein ei enää kyennyt tehtävään. Samat vaikeu-
23285: ole täysin taattu. Nimittäin Mustasta- det kohtasivat valtion jäänmurtajia myös-
23286: maasta itään päin oleva väylän osa, aina kin tammikuussa v. 1936 Ruonnin väylällä,
23287: Tervakarin sivu, on vielä puutteellisesti va- jossa purjehduskauden loppuaikoina ,Jää-
23288: laistu. Tälle väylän osalle tarvitaan vielä karhun" oli avustettava lastialukset yksi-
23289: vähintäin neljä valopistettä, jotka asian- tellen läpi ahtautuneen jääsohjon. Mutta
23290: tuntijain ilmoituksen mukaan maksavat viimeiset Viipurista lähteneet neljä alusta
23291: 60,000 markkaa kappale. avusti ,Tarmo" tammikuun 29 p:nä kun
23292: Kun Ristiniemen (Salvarin matalan) Ristiniemen loisto oli jo toiminnassa, ulos
23293: merimerkkiä ja sen yhteydessä olevaa yhdellä kertaa käyttämällä saaristoväylää,
23294: loistoa ei vielä ollut olemassa, työskenteli- jossa oli aivan sileää ja vain 4-8 engl.
23295: vät valtion jäänmurtajat syksyisin erittäin tuuman vahvuista kiintojäätä. Myöskin sa-
23296: vaikeissa olosuhteissa, käyttäen Ruonnin ja mana päivänä ennen , Tarmon'' lähtöä
23297: Verkkomatalan väyliä, ja lastialukset jou- lähti Viipurista satamajäänsärkijä ,Herku-
23298: tuivat toisinaan vaaranalaiseen asemaan les" saaristoväylää käyttämällä Kotkaan
23299: saamalla vakavia vaurioita. Asian valaise- saapuen perille 7 tunnissa. Ulkomeren jää-
23300: miseksi mainittakoon pari esimerkkiä valtion dyttyä oli Ruonnin ja Verkkomatalan väy-
23301: 606 IV,185. - Johtoloistoja Viipurin-Kotkan saanisto;väyläHe.
23302:
23303: lien käyttäminen erittäin vaikeata myöskin poistettu, saatettaisiin tarpeellinen maara
23304: tammikuussa tänä vuonna, jonka vuoksi loistoja lisäämällä vastaamaan tarkoitus-
23305: saaristoväylä otettiinkin käytäntöön maini- taan meriliikenteen palveluksessa myöskin
23306: tun kuun 23 p:nä. Meriliikennettä jatket- vuorokauden pimeänä aikana, jollaista syk-
23307: tiin mainittua väylää käyttämällä purjeh- syisin on pitemmältä kuin valoisaa.
23308: duskauden loppuun. Edelläolevan nojalla kunnioittaen ehdo-
23309: Edelläolevista esimerkeistä käy täysin tamme,
23310: selville, kuinka suuri merkitys ja turvalli-
23311: suus kansainväliselle meriliikenteelle tulisi että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
23312: olemaan ja mitä valtio säästäisi jäänmurta- talousarvioon 240,000 markan määrä-
23313: jien polttoaineissa sekä meriliikennettä har- rahan neljän johtoloiston hankki-
23314: joittavat alukset ajassa, jos saaristoväylä mista varten Viipurin-Kotkan saa-
23315: Viipurista Kotkaan, josta muut esteet on ristoväylälle.
23316:
23317: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
23318:
23319:
23320: Kaapro Moilanen. Arvo Inkilä.
23321: A. A. Lintulahti. Kaino W. Oksanen.
23322: 607
23323:
23324: IV,1s6. - Rah. al. N:o 165.
23325:
23326:
23327:
23328: V. Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta moottorivene-
23329: väylän avaamiseksi matalikkojen läpi Seiskarin pohjois-
23330: riviltä Seiskarin kylän rantaan.
23331:
23332: E d u s k u n n a ll e.
23333:
23334: On tunnettua miten vaikeaan taloudelli- kin saarelaisille jatkuvasti aineellisia va-
23335: seen asemaan Suomenlahden ulkosaaret hinkoja.
23336: ovat joutuneet sen jälkeen kuin niiden ai- Poistaakseen tämän haitan ovat saaren
23337: kaisemmin harjoittama meriliikenne tyreh- asukkaat omasta aloitteestaan puhdistaneet
23338: tyi ja kalanpyyntimahdollisuudet suuresti edellämainittua veneväylää sen verran, että
23339: supistuivat. Erikoisen vaikeaksi on talou- veden ollessa tavallista korkeammalla sitä
23340: dellinen tila muodostunut Seiskarissa, jossa voidaan veneillä kulkea. Jotta väylä saa-
23341: saaren tarjoamiin elinmahdollisuuksiin näh- taisiin kaikissa olosuhteissa kulkukelpoi-
23342: den liian runsas asukasmäärä ei voi tulla seksi olisi sitä nykyisestään syvennettävä
23343: kunnollisesti toimeen, ellei sille varata ti- ja levennettävä. Sellainen vaatii kuitenkin
23344: laisuutta saada ainakin eräinä aikoina vuo- niin suuria kustannuksia että köyhät saare-
23345: dessa ansiotöitä. Tilannetta on tosin hel- laiset eivät siihen omin voiminsa kykene.
23346: pottanut se, että Seiskarin venerakennus- Kun heidän varsinainen toimeentulonsa
23347: työt on pantu alkuun ja että niitä edel- suoranaisesti riippuu siitä miten he saarel-
23348: leenkin jatketaan, kuten hallitus onkin taan pääsevät merelle harjoittamaan elin-
23349: suunnitellut esittäessään sitä varten mää- keinoaan kalastusta, olisi mielestämme val-
23350: rärahan tulevan vuoden talousarvioon. tiovallan autettava heitä tässäkin heidän
23351: Tästä huolimatta pidämme kuitenkin tär- tärkeässä elinkysymyksessään antamalla
23352: keänä, että samanaikaisesti valtiovallan ta- väylän perkaamiseen tarvittavat varat. Vene-
23353: holta kiinnitetään huomiota moottorivene- väylän avaaminen on mahdollinen toteut-
23354: väylän avaamiseen matalikkojen läpi Seis- taa sitäkin helpommin kun sitä varten tar-
23355: karin pohjoisriviltä kylän rantaan. vittavat tutkimustyöt on jo suoritettu ja
23356: Väylän avaamista ei ole arvosteltava yk- kustannukset väylän avaamisesta arvioitu
23357: sistään hätään joutuneitten auttamisena, 90,000 markaksi.
23358: sillä se helpottaa suuresti niitä vaikeuksia, Edellä esittämiimme perusteluihin viita-
23359: joita aina merellä liikkuvilla saarelaisilla ten ehdotamme,
23360: on nyt voitettavanaan sekä saarelta läh-
23361: tiessään että sinne palatessaan, koska pie- että Eduskunta ottaisi vuoden
23362: nienkin kalastusveneiden on nyt veneväy- 1938 tulo- ja menoarvioon 90,000
23363: län ollessa liian matalan kierrettävä useita markan suuruisen määrärahan moot-
23364: kilometrejä karikkoja päästäkseen kylän toriveneväylän avaamiseksi matalik-
23365: rannasta merelle ja takaisin. Pimeällä ja kojen läpi Seiskarin pohjoisriviltä
23366: myrskyssä on kulku matalikon kivien vä- Seiskarin kylän rantaan.
23367: lissä hengenvaarallista ja aiheuttaa myös-
23368: Helsingissä 8 p. syyskuuta 1937.
23369:
23370: Vilho Annala. E. A. Tuomivaara. Yrjö R. Saarinen.
23371:
23372: 77
23373: 608
23374:
23375: IV, 187. - Rah. al. N:o 166.
23376:
23377:
23378:
23379:
23380: Paavolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Koiviston
23381: sataman aallonmurtajan rakentamista varten.
23382:
23383:
23384: E d u s k u n n a 11 e.
23385:
23386: Viitaten rahaasia-aloitteen N: o 125 yleis- tilaisuuksia niin hyvin Koiviston kauppalan
23387: perusteluihin, JOissa esitetään sellaisten kuin myöskin Koiviston maalaiskunnan
23388: Karjalan kannaksen rannikkoalueena vält- asukkaille. On pidettävä välttämättömän
23389: tämättömien yleisten töiden järjestämistä, tarpeen vaatimana, että tämä alulle pantu
23390: jotka voisivat palvella sekä tämän seutu- työ saatetaan Loppuun niin pian kuin mah-
23391: kunnan vastaisia toimeentulomahdollisuUJk- dollista. Senvuoksi olisi ensi vuoden talous-
23392: sia että tarjota ensi talven aikana tila- arvioon otettava määräraha puheena olevaa
23393: päistä ansiota sen väestölle, pyydämme yh- tarkoitusta varten, jonka koko kustannus-
23394: tenä sellaisena esittää Koiviston kauppalan arvio on n. 1 miljoonaa markkaa.
23395: aallonmurtajan rakentamisen. Sitä on kaup- Edelläolevan perusteella pyydämme kun-
23396: palan kustannuksella kunnostettu, mutta nioittaen ehdottaa,
23397: sen saattaminen tarkoituksenmukaisella ta-
23398: valla palvelemaan sataman lastaus- ja va- että Eduskunta ottaisi valtion
23399: rastohuoneiden suojaamista myrskyvahin- tulo- ja menoarvioon vuodelle 1938
23400: koja vastaan olisi valtiovallan avulla toteu- 400,000 markan suuruisen määrä-
23401: tettava, koska siten edistetään myöskin val- rahan Koiviston sataman aallon-
23402: tion sataman kehitystä. Tämän työn jär- murtajan rakentamiseksi.
23403: jestäminen ensi talven aikana tarjoaisi työ-
23404:
23405: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
23406:
23407: Erkki Paavolainen. Eemil Luukka.
23408: Tilda Löthman-Koponen. Otto Marttila.
23409: 609
23410:
23411: IV,1ss. - Rah. al. N:o 167.
23412:
23413:
23414:
23415:
23416: Paavolainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta venevalka-
23417: man mkentamiseksi Uudenkirkon Toivolan kylään.
23418:
23419:
23420: E d u s k u n n a ll e.
23421:
23422: Viitaten rahaasia-aloitteen N: o 125 yleis- tamista, on Uudenkirkon Toivola. Vene-
23423: perusteluihin, JOissa esitetään sellaisten vaikaman rakentaminen sinne palvelisi
23424: Karjalan kannaksen rannikkoalueelia vält- niitä molemminpuolisia tarkoituksia, joihin
23425: tämättömien yleisten töiden järjestämistä, edellä on viitattu.
23426: jotka voisivat palvella sekä tämän seutu- Viitaten edellä esitettyyn, pyydämme
23427: kunnan vastaisia toimeentulomahdollisuuk- kunnioittaen ehdottaa,
23428: sia että tarjota ensi talven aikana tila-
23429: päistä ansiota seutukunnan väestölle, pyy- että Eduskunta ottaisi valtion
23430: dämme yhtenä sellaisena mainita venevalka- tulo- ja menoarvioon vuodelle 1938
23431: mien rakentamisen rannikkokalastajien tur- 100,000 madcan suuruisen määrä-
23432: vaksi. Sellainen paikka, jossa kalastusmah- rahan venevalkaman rakentamiseen
23433: dollisuuksia on olemassa, mutta jossa so- Uudenkirkon Toivolan kylässä.
23434: pivan vaikaman puute haittaa sen harjoit-
23435:
23436: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
23437:
23438: Erkki Paavolainen. Eemil Luukka.
23439: Tilda Löthman-Koponen. Otto Marttila.
23440: 610
23441:
23442: IV,1s9, - Rah. al. N :o 168.
23443:
23444:
23445:
23446:
23447: Vaarama y. m.: Määrärahan osoittamisesta väylävalaistuk-
23448: sen parantamiseen Saimaan vesistön väylillä.
23449:
23450:
23451: E d u s k u n n a ll e.
23452:
23453: Saimaan vesistön varrella on teollisuus misen takia Saimaan laivaliikkeen harjoit-
23454: viime aikoina suuresti kehittynyt. Vanhoja tajat ovat anoneet, että merenkulkuhallitus
23455: teollisuuslaitoksia on laajennettu ja uusia ryhtyisi toimenpiteisiin loistojen lisäämi-
23456: on rakennettu, kuten esim. Kaukopään seksi Saimaan vesistöissä. Koska ensi vuo-
23457: uusi selluloosatehdas Etelä-Saimaan ran- den tulo- ja menoarviossa ei ole merkitty
23458: nalle. Nämä teollisuuslaitokset hankkivat mainitun epäkohdan poistamiseksi varoja,
23459: aina Saimaan vesistön latvailta saakka rohkenevat allekirjoittaneet kunnioittavasti
23460: raaka-aineensa, jonka kuljetus suoritetaan ehdottaa,
23461: vesitse. Tämä teollisuuden kasvaminen on
23462: lisännyt myöskin sikäläistä laivaliikennettä, että Eduskunta ottaisi valtion ensi
23463: varsinkin puutavaroiden kuljetusta silmäl- vuoden talousarvioon 300,000 mar-
23464: läpitäen. Viime vuosina ei ole, ikävä kyllä,. kan määrärahan väylävalaistuksen
23465: Saimaan väylien valaistukseen uhrattu val- parantamiseen Saimaan vesistön
23466: tion varoja, jotta valaistus olisi saatu riit- väylillä.
23467: täväksi. Laivaliikenteen suuren lisäänty-
23468:
23469: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
23470:
23471: Edv. Vaarama. Armas Paasonen.
23472: Tilda Löthman-Koponen. Matti Miikki.
23473: Heikki Soininen. J. Takala.
23474: L. 0. Hirvensalo. Heikki Kääriäinen.
23475: Elias Tukia. Onni Mäkeläinen.
23476: Kalle Kämäräinen.
23477: 611
23478:
23479: IV,19o. - Rah. al. N:o 169.
23480:
23481:
23482:
23483:
23484: Paasonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen
23485: toimittamiseksi Varkauden-Kuopion laivaväylän sy-
23486: ventämiskustannuksista.
23487:
23488:
23489: E d u s k u n n a 11 e.
23490:
23491: Vuoden 1936 valtiopäivillä jätetyssä toi- 300,000 markan määrärahan tutki-
23492: vomusaloi tteessa n : o 147 esi tetyillä perus- muksen toimittamiseksi niistä kus-
23493: teilla kunnioittaen ehdotamme, tannuksista, jotka Varkauden-Kuo-
23494: pion laivaväylän syventäminen Sai-
23495: että Eduskunta päättäisi ottaa maan kanavan uusia mittasuhteita
23496: vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon vastaavaksi aiheuttaisi.
23497:
23498: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
23499:
23500: Armas Paasonen. L. 0. Hirvensalo.
23501: Edv. Vaarama. Yrjö Räisänen.
23502: J. Takala. Onni Hiltunen.
23503: Tilda Löthman-Koponen. Onni Mäkeläinen.
23504: 612
23505:
23506: IV,191. - Rah. al. N:o 170.
23507:
23508:
23509:
23510:
23511: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion--
23512: Iisalmen laivaväylän syventämistä varten.
23513:
23514:
23515: E d u s k u n n a ll e.
23516:
23517: Tulo- ja menoarviossa vuodelle 1937 Koska kumminkin on varsin suotavaa,
23518: myönsi eduskunta Kuopion-Iisalmen että työ keskeytymättä jatkuu ja Ahkiolah-
23519: laivaväylän syventämistöiden aloittamista den alakanava ja Ruokovirran kanavan sy-
23520: varten 1,000,000 mk., mikä työ hallituksen ventäminen saadaan suoritetuksi työkautena
23521: esityksen mukaan oli aloitettava Ahkiolah- kesäkuu 1938-kesäkuu 1939, mikä työ
23522: den yläkanavan syventämistyöllä ja maini- vuonna 1938 vaatisi noin 1,800,000 mark-
23523: taan hallituksen esityksessä, että Ahkiolah- kaa, niin on mielestämme välttämätöntä
23524: den kyläkanavan uusiruistyötä vuonna 1937 että edellämainittua määrärahaa tuntu-
23525: voidaan lisäksi rahoittaa työttömyysva- vasti korotetaan.
23526: roista. Sekä tie- ja vesirakennushallituksen että
23527: Työ aloitettiin kuluvan vuoden alussa, asianomaisen piiri-insinöörin laatimat har-
23528: mutta varsinainen vedenalainen työ on suo- kitut laskelmat osoittavat, että kyseeiliseen
23529: ritettava talven aikana, niin että Ahkio- työhön olisi käytettävä vuonna 1938 val-
23530: lahden yläkanava saadaan täysin valmiiksi tion varoja 3. 7 miljoonaa markkaa ja kun
23531: vuoden 1938 purjehduskauden alkuun. tällaisissa kysymyksissä on ehdottomasti
23532: Koska mainitun Ahkiolahden kanavatyön luotettava ammattiviraston laskelmiin, niin
23533: kokonaiskustannus on 4,300,000 ja vuonna ehdotamme kunnioittaen,
23534: 1937 on edellytetty käytettäväksi 2,200,000
23535: markkaa, ei hallituksen menoarvioehdotuk- että Eduskunta ottaisi vuoden
23536: seen merkitsemä määräraha 2,000,000 1938 tulo- ja menoarvioon 19 Pl:
23537: markkaa ole ammattiviraston laskelmien I: 10 kohdalle 3. 7 miljoonan mar-
23538: mukaan riittävä jos työt aijotaan suorittaa kan suuruisen määrärahan Kuopion
23539: valtiotalouden kannalta asioita katsoen -Iisalmen välisen laivaväylän sy-
23540: kaikkein edullisimmalla tavalla. ventämistöitä varten.
23541:
23542: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
23543:
23544: L. 0. Hirvensalo. Heikki Kääriäinen.
23545: Tilda Löthman-Koponen. Onni Mäkeläinen.
23546: Heikki Soininen. Armas Paasonen.
23547: Edv. Vaarama. Kalle Kämäräinen.
23548: 613
23549:
23550: IV,a2. - Rah. al. N:o 171.
23551:
23552:
23553:
23554:
23555: K. Jokinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Halikonlah-
23556: den ja Salonjoen ruoppaamista varten.
23557:
23558:
23559: E d u s k u n n a 11 e.
23560:
23561: Halikon lahti, joka Salon kauppalan koh- muitakin seikkoja, joilla on ensiluokkainen
23562: dalla pistää syvälle mantereeseen, on kaik- merkitys. Yhtenä tällaisena voidaan pitää
23563: kina aikoina ollut tärkeä liikenneväylä. sitä suurta vaaraa, mitä joen suupuolen
23564: Paitsi voimakasta maataloutta, on vesistön madaltuminen tietää kevättulvien aikana
23565: rantamilla useita huomattavia teollisuus- koko jokilaakson elinkeinoelämälle ja asu-
23566: laitoksia, jotka vesitse joko kuljettavat tukselle. Uhkaavia enteitä on nimittäin
23567: tuotteitaan rautateille tai hankkivat raaka- olemassa siihen, että jäät keväisin lähties-
23568: aineita tuotantoaan varten. Edellisistä mai- sään tukkivat joen suun pohjaa myöten,
23569: nittakoon Mathildedalin, Teijon ja Kirjak- mistä johtuu, että tulva nousee yli koko
23570: kalan teollisuuslaitokset, Keramian saviteol- jokilaakson. ,Jokin vuosi sitten sattui jo
23571: lisuus sekä Förbyn ja osaksi myöskin Pa- sellainen tulva, että raakasokeritehtaalla ei
23572: raisten kalkki- ja sementtiteollisuudet. Raa- enää voitu liikkua muuta kuin veneillä ja
23573: ka-aineiden hankkijoista mainittavimmat että jäät tulvan mukana kulkivat kauppa-
23574: ovat Suomen Raakasokeritehdas Oy. sekä lan torilla ja kaduilla. Vaikeahkon talven
23575: useat puutavaran vientiliikkeet. Väylää on jälkeen on siis pelättävissä, että tulva saa
23576: tähän asti ylläpidetty sitä käyttävien· teol- laajemmat mittasuhteet ja aiheuttaa arvaa-
23577: lisuuslaitosten ja Salon kauppalan yhteis- mattomia taloudellisia vahinkoja. Edelleen
23578: toimesta, mutta kaikesta huolimatta on esiintyy yleisenä huomattavana haittana se,
23579: väylä käynyt matalaksi useilta kohdin Sa- että vesi joessa, joka kauppalan kohdalla
23580: lon joen suusta aina n. 10 kilometrin päässä on syvempi, matalan suupuolen vuoksi ke-
23581: olevalle Vartsalan sahalle asti. Jotta lii- säkuivilla jää seisomaan paikoilleen ja ai-
23582: kenne saattaisi väylällä edelleen jatkua, heuttaa melkoista taudin vaaraa paikkakun-
23583: olisi se nyt perusteellisesti ruopattava, nalla.
23584: missä tarkoituksessa ja olosuhteet täysin Kaiken edelläesitetyn perusteella ja kun
23585: tuntien tie- ja vesirakennushallitus on kat- valtion ruoppaajia nykyisin on vapaana ja
23586: sonut välttämättömäksi ehdottaa ensi vuo- käytettävissä puheenalaiseen työhön, mistä
23587: den talousarvioon määrärahaa. tie- ja vesirakennushallitus jo on laaditut-
23588: Paitsi liikennepuolta, josta tarkempi se- tanut tarkan suunnitelman ja kustannus-
23589: litys on esitetty tie- ja vesirakennushalli- laskelman, ehdotamme kunnioittaen,
23590: tuksen asiakirjoissa, liittyy kysymykseen
23591: 614 IV,192. - HaHkonlahden ja Sa:lonjoen ruoppaaminen.
23592:
23593: että Eduskunta ottaisi vuoden lahden ja Salonjoen ruoppaamista
23594: 1938 tulo- ja menoarvioon 1 miljoo- varten.
23595: nan markan määrärahan H alikon-
23596:
23597: Helsingissä syyskuun 7 p:nä 1937.
23598:
23599:
23600: Kalle Jokinen. J. E. Hästbacka.
23601: Urho Kulovaara. Elsa Bonsdorff.
23602: Hj. Lindqvist. Lauri A. Sariola.
23603: Yrjö Helenius. J. Eri. Pilppula.
23604: Kustaa Perho. Matti Tolppanen.
23605: G. Lindström. Kalle Joukanen.
23606: Jere Juutilainen. Atos Wirtanen.
23607: Alpo Lumme. Valfrid Eskola.
23608: Alex Hämäläinen. G. Andersson.
23609: K. F. Lauren. Aarne Honka.
23610: Uno A. Hilden. Jalmari Linna.
23611: Rafael Colliander. Yrjö R. Saarinen.
23612: Ralf TörngTen. Emil Jokinen.
23613: Henrik Kullberg. Otto Toivonen.
23614: A. J. Kosonen.
23615: 615
23616:
23617: IV,193, - Rah. al. N:o 172.
23618:
23619:
23620:
23621:
23622: Perho y. m.: Määrärahan osoittamisesta Laajoen perkaus-
23623: työtä varten.
23624:
23625:
23626: E d u s k u n n a ll e.
23627:
23628: Mynämäen ja Karjalan pitäjissä ole- viljelijäin suurella innostuksella ajamalle
23629: van Laajoe11 perkaushanke on ollut vireillä erittäin hyödylliselle kuivatusnankeelle sl10-
23630: pitkän ajan. Jo keväällä v. 1922 pitämäs- tuisaa ratkaisua. Mutta vaikka tästä val-
23631: sään yhteisessä kokouksessa päättivät mai- tioneuvoston päätöksestä on jo kulunut kol-
23632: nitun joen keskiosan varrella olevat maan- matta vuotta, ei perkaustyötä vielä ole
23633: omistajat, jotka ovat enimmäkseen pienvil- saatu alulle. Tarkoitusta varten ei ole va-
23634: jelijöitä, ryhtyä toimenpiteisiin joenper- rattu tarpeellisia varoja.
23635: kauksen aikaansaamiseksi Mynämäen pitä- Perkaustyön aloittaminen olisi kuitenkin
23636: jässä olevan Myllykosken ja Karjalan kun- sangen tärkeätä. Nykyisellään ollen tuot-
23637: nassa olevan Salavaisten kosken välisellä tavat kyseessäolevan joen tulvat seudun
23638: osalla. Tähän sopimukseen yhtyi silloin 90 lukuisille pienviljelijöille ja muille maan-
23639: seudun maanviljelijää. omistajille sangen suurta haittaa, joten
23640: Vuonna 1927 valmistui sitten maanvilje- hankkeen toteuttamisella kohotettaisiin huo-
23641: lysinsinööri 0. Hirvisen läänin maaherran mattavasti paikkakunnan väestön taloudel-
23642: määräyksestä toimittama tutkimus ja laa- lista hyvinvointia. Mitään käytännöllisiä-
23643: tima työsuunnitelma kustannusarvioineen. kään esteitä ei <pel'kaustyön aloittamiselle
23644: Mainitun tutkimuksen ja työsuunnitelman ole olemassa. Aikaisemmin mainittu vesi-
23645: mukaan olisi hyötyalue 440 hehtaaria ja voimalaitaskin on jo lunastettu perkausyh-
23646: kustannukset ka:iJrkiaan 3,130,000 markkaa. tymälle. Laajoen perkaustyön aloittaminen
23647: Tähän kustannusarvioon sisältyi kuitenkin aivan lähiaikoina olisi erikoisesti paikallaan
23648: myös 65,000 markaksi arvioitu korvaus senkin vuoksi, että lähipitäjissä paraikaa
23649: Ison Myllykosken vesivoimalaitoksen omis- suoritettavat isommat <perkaustyöt ovat
23650: tajalle hänen omistamastaan myllypalstasta juuri päättymässä· ja niistä vapautuu tot-
23651: ja siinä olevista ,rakennuksista sekä 735,000 tunutta työvoimaa, jota v,oitaisiin käyttää
23652: markkaa Laajoen yli johtavan ·maantiesil- J.1aajoen perkaustyössä. Sitä paitsi on huo-
23653: lan uudelleen rakentamista varten. Nyttem- mattava, että Turun kaupungin lähimmässä
23654: min on edellämainittu silta päätetty raken- ympäristössä nytkin esiintyy työn,puutetta,
23655: nettavai:>:si valtion varoilla, joten se on vä- joten siellä oleville työläisille olisi varat-
23656: hennettävä perkaustyön kustann-q.sarviosta. tava työtilaisuuksia. Kaiken Esäiksi on otet-
23657: Näin ollen olisi kustannusarvio 2,380,000 tava huomioon se, että ,asiaa koskeva val-
23658: maDkkaa. tioneuvoston päätös vuodelta 1935 edellyt-
23659: Maanviljelysinsinööri 0. Hirvisen laati- tää Laajoen perkaustyön aloitettavaksi pää-
23660: man työsuunnitelman ja kustannusarvion töksen antamisesta lukien alkavan viisivuo-
23661: hyväksyi valtioneuvosto v. 1935 sellaise- tiskauden aikana, ,ja tästä ajasta <>n nyt
23662: naan. Tämä me11kitsi paikkakunnan maan- jo näin pitk8Jti kulunut.
23663:
23664: 78
23665: 616 IV,193. - Laajoen perkaus.
23666:
23667: Näin ollen saamme kunnioittaen ehdot- luvun 2 momentin kohdalle 500,000
23668: taa, markan määrärahan Mynämäen ja
23669: että Eduskunta ottaisi vuoden Karjalan kunnissa olevan Laajoen
23670: 1938 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II perkaustöiden aloittamista varten.
23671:
23672: Helsingissä syyskuun 7 p : nä 1937.
23673:
23674: Kustaa Perho. Yrjö Helenius.
23675: Emil Jokinen. G. Lindström.
23676: Urho Kulovaara. Kalle Jokinen.
23677: Väinö Sinisalo. Aarne Honka.
23678: 617
23679:
23680: IV,194. - Rah. al. N:o 173.
23681:
23682:
23683:
23684:
23685: Kaasalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen ja
23686: Äyräpäänjärven laskuhanketta varten.
23687:
23688:
23689: E d u s k u n n a 11 e.
23690:
23691: Viitaten vuoden 1936 valtiopäivillä teh- kua tapahtuvaan Äyräpäänjärven lieteniit-
23692: dyn rah. al. N: o 257 perusteluihin ja sa- tyjen nopeaan soistumiseen, ehdotamme in-
23693: masta asiasta jo lukuisilla aikaisemmilla sinööri Mikkelin tekemien laskusuunnitel-
23694: valtiopäivillä tehtyihin aloitteisiin sekä mien toteuttamista tarkoittaen,
23695: huomauttamalla, että Viipurin tie- ja vesi-
23696: rakennuspiirin asiasta toimittama uusi että Eduskunta ottaisi vuoden
23697: tarkka tutkimus, mikä tosin koskee etu- 1938 tulo- ja menoarvioon 10 milj.
23698: päässä työn suoritustapaa eikä siis vaikuta markan määrärahan Vuoksen ja
23699: varsinaisesti asian periaatteelliseen puoleen, Äyräpäänjärven laskuhanketta var-
23700: valmistuu tänä syksynä, samaten kiinnit- ten.
23701: täen huomiota ilman Äyräpäänjärven las-
23702:
23703: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1937.
23704:
23705: Väinö Kaasalainen. Erkki Paavolainen.
23706: Eemil Luukka. A. Halonen.
23707: Matti Miikki. Antti Kemppi.
23708: Albin Asikainen. Vilho Vallas.
23709: Toivo Ikonen. Arvo Inkilä.
23710: E. A. Tuomivaara.
23711: 618
23712:
23713: IV,195. - Rah. al. N:o 174.
23714:
23715:
23716:
23717:
23718: Penttala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjärven
23719: patoamisen tutkimista varten.
23720:
23721:
23722: E d u s k u n n a ll e.
23723:
23724: Kyrönjoessa ovat ves1maaran vaihtelut tultua kuivatuiksi ja joen ala- ja keski-
23725: huomattavan suuret. Korkean veden ai- juoksulla toimitettujen perkansten jälkeen
23726: koina kohoaa vesi usein rantaäyräiden ylä- laskee vesi niin nopeasti, että voimalaitok-
23727: puolelle aiheuttaen suuria vahinkoja, mutta set joutuvat vuosittain kärsimään usean
23728: matalan veden aikoina loppuu vesi joen kuukauden aikana veden vähyydestä.
23729: yläjuoksulla kokonaan, joten joen pohjakin Viime aikoina toimitettujen perkansten
23730: saattaa kuivua ihan kuivaksi. Joen ala- ja takia on joen yläjuoksu joutunut miltei
23731: keskijuoksuilla toimitetut perkaukset, eräi- kuivaksi. Siitä aiheutuu suuria terveydel-
23732: den järvien vedenpinnan laskemiset ja laa- lisiä vaaroja, koska jokeen laskee huomat-
23733: jojen vesiperäisten maiden kuivatustyöt tavan paljon epäterveellisiä aineksia, jo
23734: joen vaikutusalueella ovat vaikuttaneet, senkin takia, että Seinäjoella olevista lää-
23735: että veden vaihtelut tapahtuvat nykyään ninsairaalasta ja piirimielisairaalasta las-
23736: huomattavasti nopeammin kuin aikaisem- ketaan kaikki lika-ainekset jokeen, joita ei
23737: min, aiheuttaen monenlaisia vaikeuksia ja joessa oleva vähäinen vesimäärä kykene
23738: vahinkoja. Vaikeuksista, joita veden vaih- itsepuhdistuksen kautta puhdistamaan,
23739: telu aiheuttaa, ovat haitallisimmat joessa vaan jää se jokeen mätänemään aiheuttaen
23740: olevien voimalaitosten voimatehon heikke- varsinkin lämpiminä ja kuivina vuoden-
23741: neminen, terveydellisten olojen vaarantu- aikoina veden täydellisen pilaantumisen.
23742: minen, joessa toimitettavien uittojen huo- Ja kun joen varsilla olevat asukkaat ovat
23743: nontuminen ja kevättulvain muodostumi- pakotetut käyttämään joen vettä ainakin
23744: nen entistä suuremmiksi ja vahingollisem- karjataloudessa, niin on tauteja synnyttä-
23745: miksi. vien basillien kehittyminen ja leveneminen
23746: Joessa on sillä osalla, mihin eräs sen pilaantuneesta jokivedestä aivan ilmeinen.
23747: haara, Seinäjoki, laskee 22 eri koskessa Myöskin toimitetaan joessa vuosittain
23748: kaikkiaan 28 voimalaitosta, m. m. Vähän- huomattavan suuria puutavaran uittoja.
23749: kyrön ja Ylistaron huomattavan suuret Mut'ta koska vesimääräin 'vaihtelut .tapah-
23750: kunnalliset sähkölaitokset, Seinäjoen kaup- tuvat verrattain nopeasti, ovat uitot muo-
23751: palan sähkölaitoksen apuvoima-asema ja dostuneet kovin epävarmoiksi. Sillä tul-
23752: Seinäjoen maalaiskunnan kunnallinen myl- vain ohimentyä 1askee vesi niin nopeasti,
23753: lylaitos. Aikaisemmin, jolloin joen lat- etteivät uitot ehdi perille asti, vaan jäävät
23754: voilla ja varsilla olevat maat olivat vesi- ne usein matkalle, josta ne on sitten
23755: peraisia, on vedenlasku niiltä tapahtunut maaliikennettä käyttäen kuletettava määrä-
23756: hitaasti, joten joessa on riittänyt voima- paikkaansa.
23757: laitosten tarpeiksi vettä. Mutta joen vai- Perkauksien ja koskien avaamisten jäl-
23758: kutusalueilla olevien vesiperäisten maiden keen ovat myöskin kevättulvat muodostu-
23759: I:V,195. - PenttaJ.a y. m. 619
23760:
23761: neet joessa entistä suuremmiksi aiheuttaen läänin maaherra myöntänyt Östermyran
23762: usein suuria vahinkoja, johtuen ainakin tehtaille oikeuden padota järven vettä. Pa-
23763: osaksi siitä, että kevätvedet, jotka aikai- toamista onkin käytetty yli puolen vuosi-
23764: semmin viipyivät pitkiä aikoja joen latva- sataa. Mutta patomisoikeuden väärinkäy-
23765: mailla, pääsevät nyt vapaasti ja nopeasti tön takia on kihlakunnanoikeus v. 1900 pe-
23766: laskemaan joen keski- ja alajuoksulle, ruuttanut aikaisemmin myönnetyn patoa-
23767: minne lyhyessä ajassa kertyy niin suuret misoikeuden ja määrännyt padon puretta-
23768: vesimäärät, ettei joki ehdi niitä laskea. vaksi.
23769: Edelläolevia haittoja voitaisiin suuresti Kun järven patoamisella olisi maakun-
23770: poistaa patoamaila Kyrönjoen alkulähteen nan väestön huomattavalle osalle erittäin
23771: Alavuden ja Virtain kuntain rajalla ole- suuri taloudellinen ja sosialinen merkitys,
23772: van Seinäjärven vesi, mikä eräitten am- niin olisi siitä johtuvat vaikutukset mah-
23773: mattimiesten summittaisen arvion mukaan dollisimman pian kaikessa laajuudessaan
23774: voisi tapahtua suhteellisen pienillä kustan- tutkittavat. Mutta koska patoamisesta joh-
23775: nuksilla. Patoamisella saataisiin järveen tuvat vaikutukset jakaantuvat hyvin laa-
23776: varastoitua yli 10 miljoonaa kuutiometriä joille ja mitä moninaisimmille aloille, olisi
23777: vettä, mikä määrä voitaisiin kuivina ja kovin vaikea jakaa tutkimuksista johtuvia
23778: vähävetisinä aikoina laskea säännöstellen kustannuksia asianomaisten suoritettaviksi.
23779: jokeen, riittäen tämä määrä säännösteltynä Ja kun valtio omistaa Seinäjärven ympä-
23780: 1 kuutiometri sekuntia kohti, kolmen kuu- rillä laajoja metsäalueita, joiden kuivatta-
23781: kauden ajaksi. Ja kun Kyrönjoen veden- minen ja niiltä hakattavan puutavaran
23782: lasku on ennen perkansta ollut vähäveti- uitto ovat aivan välittömässä yhteydessä
23783: simpinä aikoina noin 1/2 kuutiometriä se- järven veden säännöstelyn kanssa, niin
23784: kunnissa, niin tulisi joessa olevien voima- olisi tutkimus toimitettava kokonaan val-
23785: laitosten teho kohoamaan huomattavasti tion varoilla.
23786: suuremmaksi kuin mitä se on ollut ennen Edelläolevan perusteella ehdotamme,
23787: joen perkausta. Samoin tulisi joen vesi
23788: lämpiminäkin vuoden aikoina puhdistu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1938
23789: maan, sillä edellämainittu vesimäärä olisi tulo- ja menoarvioon 100,000 markan
23790: kyllin suuri itsepuhdistuksen kautta puh- suuruisen määrärahan Seinäjärven
23791: distamaan veden kaikista lika-aineista. patoamisen ja siitä aiheutuvien vai-
23792: Seinäjärven vesi onkin aikaisemmin ol- kutusten tutkimista varten.
23793: lut säännösteltynä, sillä v. 1823 on Vaasan
23794:
23795: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1937.
23796:
23797:
23798: Isak Penttala. Arvi Malmivaara. Karl J. Wenman.
23799: Kyllikki Pohjala. M. E. Harja. E. M. Tarkkanen.
23800: J. Takala. Heikki Vehkaoja. Artturi Leinonen.
23801: Matti Lepistö. Jussi Annala. Hilma Koivulahti-Lehto.
23802: R. Ala-Kulju. Iisakki Nikkola. Paavo P. Aarniokoski.
23803: 620
23804:
23805: IV,196.- Fin. mot. N:o 175.
23806:
23807:
23808:
23809:
23810: Haga m. fl.: Angående anvisande av anslag för upprens-
23811: ning av Vörå älv.
23812:
23813:
23814: Till Riksdagen.
23815:
23816: Upprensningen av Vörå älv utfördes på sjunker till bottnen och utgör ett svårt
23817: statens bekostnad under åren 1902-1908. hinder för vattnets fria avlopp, varför en
23818: Angående detta arbetes vidmakthållande rensning nu är oundgänglig. Väg- och
23819: har senaten den 4 december 1908 beslu- vattenbyggnadsstyrelsen, som genom inspek-
23820: tit, att detsamma skall genom väg- och tioner på ort och ställe väl känner före-
23821: vattenbyggnadsstyrelsens försorg utföras liggande behov i detta fall, har även upp-
23822: på statens bekostnad. För att vidmakthålla tagit 60,000 mark i sin budget för nästa
23823: det utförda arbetet har även tid efter år för upprensning av Vörå älv. Detta
23824: annan mindre rensningar blivit utförda. förslag har emellertid uteblivit från rege-
23825: Nu har emellertid flere år förflutit sedan ringens budget.
23826: senaste rensning utfördes. Vid källoss- På grund härav och med hänvisning till
23827: ningen lösslites jord av isarna, som sedan ovanstående få vi vördsamt föreslå,
23828: föres med strömmen till älvens nedre del,
23829: där den avsätter sig på älvbottnen och att Riksdagen under 20 Ht. III
23830: dessutom har vattenfåran i älven, på en kap. 6 mom. i statsförslaget för år
23831: sträcka av flere kilometer, blivit översväm- 1938 måtte anteckna ett anslag av
23832: mad av vattenväxter, vilket har till följd 60,000 mark för upprensning av
23833: att allt det slam, som vattnet för med sig, Vörå älv.
23834:
23835: Helsingfors den 8 september 1937.
23836:
23837:
23838: Edvard Haga. Albin Wickman.
23839: Henrik Kullberg. Levi Jern.
23840: 621
23841:
23842: Suomennos.
23843: IV,t96. - Rah. al. N:o 175.
23844:
23845:
23846:
23847:
23848: Haga y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vöyrinjoen perkaa-
23849: miseen.
23850:
23851:
23852: E d u s k u n n a ll e.
23853:
23854: Vöyrinjoen perkaamista suoritettiin val- vapaalle virtaamiselle, minkä vuoksi per-
23855: tion kustannuksella vuosina 1902-1908. kaaminen on nyt välttämätöntä. Tie- ja
23856: Tämän työn jatkamisesta on senaatti joulu- vesirakennushallitus, joka paikalla toimit-
23857: kuun 4 päivänä 1908 päättäny-t, että se on tamiensa tarkastusten perusteella hyvin
23858: tie- ja vesirakennushallituksen toimesta suo- tuntee tämän tarpeen, onkin ottanut 60,000
23859: ritettava valtion kustannuksella. Siinä tar- markkaa ensi vuodeksi tekemäänsä talous-
23860: koituksessa onkin silloin tällöin suoritettu arvioon Vöyrinjoen perkaamista varten,
23861: pienempiä perkauksia. Mutta nyt on ku- mutta on tämä ehdotus jätetty pois halli-
23862: hmut useita vuosia siitä, jolloin viimeinen tuksen talousarviosta.
23863: perkaus suoritettiin. Roudanlähdön aikaan Senvuoksi ja edelläesitettyyn viitaten
23864: irroittavat jäät maata, jota virta sitten kul- ehdotamme kunnioittaen,
23865: jettaa joen alajuoksulle päin, missä se pai-
23866: nuu joen pohjaan, ja sitäpaitsi ovat vesi- että Eduskunta 20 Pl. III luvun
23867: kasvit täyttäneet vedenuoman useiden kilo- 6 momentille vuoden 1938 talo1tS-
23868: metrien matkalla, mistä on seurauksena, arviossa ottaisi 60,000 markan määrä-
23869: että veden mukanaan tuoma muta painuu rahan Vöyrinjoen perkaamiseen.
23870: pohjaan muodostuen pahaksi esteeksi veden
23871:
23872: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1937.
23873:
23874: Edvard Haga. Albin Wickman.
23875: Henrik Kullberg. Levi Jern.
23876: 622
23877:
23878: IV,197. - Rah. al. N:o 176.
23879:
23880:
23881:
23882:
23883: Leinonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven las-
23884: kemista varten.
23885:
23886:
23887: E d u s k u n n a ll e.
23888:
23889: Jo kahden vuosikymmenen ajan on ollut vielä ollut saavuttanut lain voimaa, joka
23890: vireillä Alajärven pitäjässä olevan Alajär- nyt kuitenkin on tapahtunut.
23891: ven laskemishanke. V. 1920 sitä ajettiin Kuten edellisestä käynee selville johtuu
23892: kunnan toimesta niin pitkälle, että laske- siis vain muodollisista syistä ja vähäisestä
23893: ruissuunnitelma ja kustannusarvio olivat viivästymisestä, ettei sanottu erä esiinny
23894: valmiit, ja sittemmin oli asiasta myöskin ensi vuoden talousarviossa. Kun kyseeili-
23895: maaherran päätös, mutta se kumoutui kor- sen perkaushankkeen pikainen alullesaanti
23896: keimmassa hallinto-oikeudessa muodollisista kuitenkin on mitä kipeimmän tarpeen vaa-
23897: syistä, joten asia oli uudelleen aloitettava. tima, olisi edellämainittu lisäys talousar-
23898: Maaliskuun 17 p: nä 1937 tehdyllä pää- vioon jo ensi vuodeksi saatava.
23899: töksellä kuitenkin annettiin lopullinen pää-
23900: tös, jossa saatiin lupa Alajärven vedenpin- Alajärven perkaushankkeen hyötyalue kä-
23901: nan säännöstelyyn ja Paavolankosken per- sittää 509 hehtaarin alan viljeltyä maata,
23902: kaukseen. Päätös on nyttemmin voittanut joka nykyään kärsii suuresti jokavuotisista
23903: lain voiman. tulvista. Perkauksen ansiosta avautuisi
23904: Viime toukokuussa tekivät perkaushank- myöskin varsin suuret uudisviljelysmahdol-
23905: keen toimitsijamiehet maataloushallituk- lisuudet tälle heikossa taloudellisessa ase-
23906: selle anomuksen, että kyseeiliseen tarkoi- massa olevalle seudulle, ja olisi tällä toi-
23907: tukseen varattaisiin vuoden 1938 menoar- menpiteellä huomattava merkitys koko Ala-
23908: viossa 250,000 markkaa. Anomus kuiten- järven kunnalle, joka on Vaasan läänin
23909: kin ehti perille niin myöhään, että maata- vähävaraisimpia, ollen sen veroäyrin suu-
23910: loushallituksen menoarvio oli jo laadittu. ruus m. m. kuluvana vuonna 13 markkaa.
23911: Toukokuun 25 p: nä, kirjelmässä N: o Saavutettava hyöty tulisi miltei kokonaan
23912: 2499, maataloushallitus ehdottaa maatalous- koskemaan vaikeissa olosuhteissa elävää
23913: ministeriölle, että Alajärven laskeruistyö pienviljelijäväestöä ja pikkutilallisia, sekä
23914: suoritettaisiin kokonaan valtion kustannuk- tilattomia, avautuvien uudisviljelysmahdol-
23915: sella, ja tätä varten varattaisiin vuoden lisuuksien muodossa.
23916: 1938 menoarvioon 250,000 markkaa, koko Edellisen lisäksi on syytä vielä huomaut-
23917: kustannusarvion noustessa 460,000 mark- taa, että maaherran asiaa koskevassa pää-
23918: kaan. Ajankohta oli kuitenkin silloin jo töksessä on perkaustyö määrätty aloitetta-
23919: niin myöhäinen, ettei maataloushallituksen vaksi vuoden sisällä siitä lukien kun pää-
23920: lausumaa toivomusta enää voitu ministe- tös on saavuttanut lainvoiman, joten tämä-
23921: riössä noudattaa, ja määräraha jäi pois ta- kin osaltaan kiirehtii määrärahan ottamista
23922: lousarviosta. Myöskään ei päätös silloin jo ensi vuoden menoarvioon.
23923: IV,197. - Leinonen y. m. 623
23924:
23925: Edelläesitettyyn viitaten pyydämme kun- kan määrärahan Alajärven pitäjässä
23926: nioittaen ehdottaa, olevan Alajärven laskemishankkeen
23927: toteuttamiseksi ja töiden aloittami-
23928: että Eduskunta vuoden 1938 tulo- seksi jo ensi vuoden aikana.
23929: ja menoarvioon ottaisi 250,000 mar-
23930:
23931: Helsingissä syyskuun 8 p:nä 1937.
23932:
23933:
23934: Artturi Leinonen. Jussi Annala.
23935: E. M. Tarkkanen. Viljami Kalliokoski.
23936:
23937:
23938:
23939:
23940: 79
23941: 624
23942:
23943: IV,198. - Fin. mot. N:o 177. IV,198. - Rah. al. N:o 177.
23944:
23945:
23946:
23947:
23948: Hästbacka m. fl.: Angående anvisande av Hästbacka y. m.: Määrärahan osoittami-
23949: anslag för upprensningen av Kronoby ås sesta Kruunupyynjoen alajuoksun per-
23950: nedre lopp. kaukseen.
23951:
23952:
23953: T i 11 R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
23954:
23955: I regeringens proposition angående stats- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
23956: förslaget för år 1938 har ett belopp av menoarvioksi vuodelle 1938 on osoitettu
23957: 400,000 mark anvisats för upprensning av 400,000 markan erä Kruunupyynjoen ala-
23958: Kronoby ås nedre lopp under bl. a. föl- juoksun perkaamiseen m. m. seuraavin pe-
23959: jande motivering: rusteluin:
23960: ,Emedan rensningar hava utförts och ,Koska ylempänä vesistössä on tehty ja
23961: ifrågasatts högre upp i vattendraget bl. a. on suunnitteilla perkauksia, m. m. Porasen-
23962: i grupperna XI och XII uti Porasenjoki å, joen ryhmät XI ja XII, on Kruunupyyn
23963: är uppresningen av Kronoby å en förut- joen perkaus näiden perkausten edellytys.
23964: sättning för dessa arbeten. Delägarna Osakkaat ovat kieltäytyneet kaikesta osan-
23965: hava vägrat att alls deltaga i företaget, otosta, mutta ottaen huomioon toiselta puo-
23966: men i betraktande dels därav, att efter len, että tämän joen perkauksen jälkeen
23967: upprensning av ifrågavarande å i hela koko pitäjään tulee isojako, joka rasittaa
23968: socknen kommer att förrättas storskifte, hankkeen osakkaita, ja toiselta puolen
23969: som belastar delägarna i företaget och dels hankkeen osakkaille tulevan hyödyn, olisi
23970: av den nytta företaget kommer att med- kohtuullista, että osakkaat 200,000 markalla
23971: föra för dem, vore det tillbörligt, att del- osallistuvat työn kustannuksiin".
23972: ägarna skulle deltaga i kostnaderna med
23973: 200,000 mark.''
23974: Som komplettering till förestående moti- Täydennykseksi edelläolevaan peruste-
23975: vering, varav även framgår, att jordägarna luun, josta myös ilmenee, että Kruunupyyn
23976: vid Kronoby å haft fullt skäl för sin åsikt, jokivarren maanomistajain kieltäytyminen
23977: då de vägrat att deltaga i kostnaderna för ottamasta osaa Kruunupyynjoen kysymyk-
23978: upprensningen av ifrågavarande del av sessäolevan osan perkauskustannuksiin on
23979: Kronoby å, få vi anföra följande: ollut täysin aiheellista, saamme esittää seu-
23980: raavaa:
23981: I Kronoby ås Övre lopp ha flera större Kruunupyynjoen yläjuoksulla on useita
23982: upprensningar verkställts på statens be- suurehkoja perkauksia toimeenpantu valtion
23983: kostnad, dels med direkta i budgeten an- kustannuksella, osittain suoranaisin talous-
23984: visade anslag uppgående till många miljo- arviossa osoitetuin määrärahoin, jotka ovat
23985: ner mark, under rubriken ,Upprensning nousseet moniin miljooniin markkoihin, ot-
23986: av älvar", och dels med anslag för nöd- sakkeella ,Jokien perkaaminen", ja osit-
23987: hjälpsarbeten. tain hätäapumäärärahoin.
23988: IV,198. - Hä:stbacka y. m. 625
23989:
23990: De jordägare i Kronoby socken, som be- Ne Kruunupyyn pitäjän maanomistajat,
23991: röras av ifrågavarande strömrensning, anse joita kysymyksessäoleva joenperkaus kos-
23992: det icke rättvist att de nu föreslagna ar- kee, eivät pidä oikeudenmukaisena, että nyt
23993: betena i nedre loppet av vattendraget hän- ehdotetut työt vesistön alajuoksulla kohdis-
23994: föras till lantbruksministeriet, vilket för tetaan maatalousministeriöön, mistä aiheu-
23995: dem medför skyldighet att deltaga i kost- tuu heille velvollisuus ottaa osaa kustan-
23996: naderna, medan rensningsarbeten av samma nuksiin, kun taas samanlaatuiset perkaus-
23997: beskaffenhet utförts i övre loppet av vat- työt vesistön yläjuoksulla on suorittanut
23998: tendraget på statens bekostnad av ministe- valtion kustannuksella kulkulaitosten ja
23999: riet för kommunikationsväsendet och all- yleisten töiden ministeriö.
24000: männa arbetena.
24001: Såsom stöd för sin avvisande hållning att Kieltäytymistään ottamasta osaa perkaus-
24002: deltaga i upprensningskostnaderna ha un- kustannuksiin ovat Kruunupyyn alamaan
24003: derbyggarna i Kronoby ytterligare påpekat, asukkaat edelleen perustelleet huomautta-
24004: att då rensningsprojekten för älvens övre malla, että milloin joen yläjuoksun per-
24005: lopp förelagts underbyggarna för utlå- kausta koskevat ehdotukset on alamaan
24006: tande, man alltid motsatt sig rensnings- asukkaille esitetty lausunnon antamista
24007: arbetet, såvida icke nedre loppet samtidigt varten, he aina ovat vastustaneet perkaus-
24008: upprensades på statens bekostnad. työtä, ellei samalla alajuoksua perata val-
24009: tion kustannuksella.
24010: Såsom redan framhållits, har utöver de Kuten jo esitettiin, on niiden määrä-
24011: anslag, som varit direkt anvisade i bud- rahojen lisäksi, jotka talousarviossa suoras-
24012: geten för uprensning av Kronoby ås Övre taan on osoitettu Kruunupyynjoen yläjuok-
24013: lopp, stora anslag till följd av de senaste sun perkaukseen, suuria määrärahoja seu-
24014: årens arbetslöshet anvisats av arbetslöshets- rauksena viime vuosien työttömyydestä osoi-
24015: anslaget dels för sjösänkningsarbeten och tettu työttömyysmäärärahasta osaksi jär-
24016: dels för årensningen ovanför Kronobyom- venlaskutöihin ja osaksi joenperkaukseen
24017: rådet. Som exempel kan nämnas att då Kruunupyyn alueen yläpuolella. Esimerk-
24018: grävningsarbetet med nödhjälpsanslag vid- kinä voidaan mainita, että kun kaivaustyö
24019: tog i trakten av Sääksjärvi i Vindala soc- hätäapumäärärahalla alkoi Sääksjärven
24020: ken, ansågs i väg- och vattenbyggnadssty- seudulla Viropelin pitäjässä, katsottiin tie-
24021: relsens Vasadistrikt, att ett sådant arbete ja vesirakennushallituksen Vaasan pii-
24022: icke kunde företagas, innan rensningen i rissä, että sellaiseen työhön ei voitaisi ryh-
24023: åns nedre lopp, främst Kronoby, verk- tyä, ennenkuin joen alajuoksun perkaus,
24024: ställts. Men trots detta ha sagda sjösänk- lähinnä Kruunupyyssä, on toimeenpantu.
24025: ning och andra grävningsarbeten utförts Mutta tästä huolimatta on sanottu järven-
24026: med den påföljd, att dessa förorsakat över- lasku ja muita kaivaustöitä suoritettu ja
24027: svämningar för underbyggarna. I sitt ut- seuraus on ollut, että ne ovat aiheuttaneet
24028: låtande till kommunikationsministeriet rö- tulvia alamaan asujamille. Viimemainit-
24029: rande sistnämnda arbeten framhålla under- tuja töitä koskevassa, kullmlaitosministe-
24030: byggarna i Kronoby bl. a. följande: riöön jättämässään lausunnossa esittävät
24031: Kruunupyyn alamaan asukkaat m. m. seu-
24032: raavaa:
24033: ,Huru nödvändigt det än kan vara att ,Miten välttämätöntä lieneekin hätäapu-
24034: genom nödhjälpsarbete lindra nöden i Vin- töin lieventää hätää Viropelissä ja miten
24035: dala och huru nyttigt det än kan vara för- hyödyllistä se saattaakin olla sen paikka-
24036: 626 IV,198. - Kruunupyynjoen perkaus.
24037:
24038: jordbruket där, så kunna i all rimlighets kunnan maanviljelykselle, niin eihän kai-
24039: namn icke underbyggarnas odlings- och be- ken kohtuuden nimessä saa olla luvallista
24040: brukningsmöjligheter få förödas och ska- hävittää ja turmella alamaan asujainten
24041: das genom att sådana arbeten utföras, in- viljelys- ja käyttömahdollisuuksia suoritta-
24042: nan underbyggarnas marker genom ström- malla sellaisia töitä, ennenkuin alamaan
24043: rensning skyddas.'' I sagda skrivelse på- asujainten maat on suojattu jokea perkaa-
24044: yrkas vidare, att strömrensningsarbete sam- malla". Sanotussa kirjelmässä tehostetaan
24045: tidigt borde påbörjas i Kronoby, emedan edelleen, että joenperkaustyö on saman-
24046: förutsättningarna för storskiftet i Kronoby_ aikaisesti aloitettava Kruunupyyssä, koska
24047: omöjliggöras, därest de vattensjuka låga isojako Kruunupyyssä tehdään mahdotto-
24048: markerna ödeläggas genom grävningsarbe- maksi, jos nuo veden vaivaamat matalat
24049: ten i övre delen av ån, vilket medför ett maat tuhotaan suorittamalla kaivaustöitä
24050: snabbare tillflöde av vattenmassorna till joen yläjuoksulla, siitä kun on seurauksena
24051: nedre delen av ådalen. vesimäärien nopeampi ja runsaampi virtaa-
24052: minen jokilaakson alaosaan.
24053: Men trots dessa sakliga anmärkningar av Mutta näistä ammattiviranomaisten ja
24054: fackmyndigheten och underbyggarna, vilka alamaan asujainten asiallisista huomautuk-
24055: i allo understödde det berättigade kravet sista huolimatta, jotka kaikin puolin tun-
24056: på en upprensning i vattendragets övre nustivat oikeaksi ja kannattivat vaatimusta
24057: lopp under förutsättning, att rensningsar- perkauksen suorittamisesta vesistön ylä-
24058: betet samtidigt utfördes i nedr13 delen av juoksulla edellyttäen, että perkaustyö sa-
24059: vattendraget för att icke underbyggarna manaikaisesti toimeenpantiin vesistön ala-
24060: måtte v1\1las skada, en anmärkning, som osassa, jotta alamaan asukkaille ei aiheu-
24061: även står i full överensstämmelse med vat- tettaisi vahinkoa, huomautus, joka myös on
24062: tenrättslagens anda och bokstavliga före- täysin vesioikeuslain hengen ja kirjaimellis-
24063: skrifter, ha sagda arbeten utförts på sta- ten määräysten mukainen, on sanottuja ·
24064: tens bekostnad på flera ställen ovanför töitä suoritettu valtion kustannuksella mo-
24065: Kronoby å, varemot erforderliga komplet- nin paikoin Kruunupyynjoen yläpuolella,
24066: teringsarbeten inom Kronoby uraktlåtits. jotavastoin välttämättömät täydennystyöt
24067: Kruunupyyn alueella on laiminlyöty.
24068: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har Tie- ja vesirakennushallitus on myös
24069: även ansett, att strömrensningsarbetet i katsonut, että joenperkaustyön Kruunu-
24070: Kronoby ås nedre lopp bör ske på statens pyynjoen alajuoksulla tulee tapahtua val-
24071: bekostnad, och föreslagit, att l j 3 av tion kustannuksella, ja ehdottanut, että kus-
24072: kostnaderna, eller 800,000 mark, skulle för tannusten kolmannes, eli 800,000 markkaa,
24073: sagda ändamål upptagas i 1938 års bud- tätä tarkoitusta varten merkittäisiin 1938
24074: get. Om sagda förslag har även vatten- vuoden talousarvioon. Tähän ehdotukseen
24075: rättskomissionen förenat sig på den grund, on myös vesioikeuskomissioni yhtynyt sillä
24076: att staten genom utförda arbeten i Övre perusteella, että valtio vesistön yläjuoksulla
24077: loppet av vattendraget vållat underbyg- suoritetuilla töillä on aiheuttanut vahinkoa
24078: garna skada inom nu ifrågavarande om- alamaan asukkaille nyt kysymyksessä ole-
24079: råde. valla alueella.
24080: Regeringen har emellertid, såsom ovan Hallitus on kuitenkin, kuten ylläesitetty
24081: anförda motivering i budgeten ger vid talousarvion perustelu osoittaa, siirtänyt sa-
24082: handen, överfört sagda arbete till kategorin notun työn maanparannustöiden ryhmään
24083: av jordförbättringsarbeten och ålagt dem, ja velvoittanut ne, jotka siitä saavat hyö-
24084: IV,198. - Hästbacka y. m. 627
24085:
24086: som draga nytta därav, att deltaga i kost- tyä, osallistumaan kustannuksiin 200,000
24087: naderna med 200,000 mark. markalla.
24088: Ehuru sagda årensningsarbete medför Joskin sanottu joenperkaustyö tuottaa
24089: nytta för jordägarna, kan detta icke hän- hyötyä maanomistajille, ei sitä kuitenkaan
24090: föras till jordförbättringsarbeten, enär det voida lukea maanparannustöihin kuulu-
24091: faktiskt blott innebär att bota en skada, vaksi, koska se tosiasiallisesti vain korvaa
24092: som staten tidigare vållat i strid med vat- vahinkoa, jonka valtio aikaisemmin on ai-
24093: tenrättslagen genom att utföra arbeten i heuttanut suorittamalla töitä vastoin vesi-
24094: vattendragets Övre lopp, vilket medfört, att oikeuslain määräyksiä vesistön yläjuok-
24095: underbyggarnas marker vattendränkts. Re- sulla, mistä on ollut seurauksena, että ala-
24096: geringens motivering, enligt viiken detta maan asujainten maat ovat joutuneet ve-
24097: arbete skulle medföra nytta för det på- den valtaan. Hallituksen perustelu, jonka
24098: började storskiftet i Kronoby, kan icke ut- mukaan tämä työ hyödyttäisi Kruunu-
24099: göra någon grund för jordbrukarnas skyl- pyyssä aloitettua isoajakoa, ei voi olla mi-
24100: digkännande att deltaga i kostnaderna, då nään perusteena siihen, että maanviljelijät
24101: upprensningen främst avser att rätta ett velvoitettaisiin ottamaan osaa kustannuk-
24102: av staten begånget misstag, vilket försäm- siin, koska perkauksen tarkoituksena ensi
24103: rat markerna med tanke på den gradering, sijassa on korjata valtion tekemä erehdys,
24104: på grundvalen av viiken skiftesregleringen mikä erehdys on huonontanut maiden sitä
24105: kommer att verkställas. perustetta, jonka mukaan ne palstojen jär-
24106: jestelyssä tullaan arvioimaan.
24107: Pä grund av det ovan anförda anse vi, Edellä esitetyn nojalla katsomme me,
24108: att den kompletterande upprensningen av että Kruunupyynjoen täydennysperkaus on
24109: Kronoby å bör helt och hållet verkställas kokonaan suoritettava valtion kustannuk-
24110: på statens bekostnad och att arbetet bör sella ja että työ on jaettava korkeintaan
24111: fördelas på högst tre år, emedan detsamma kolmelle vuodelle, koska se muutoin tulisi
24112: annars komme att fördröja det påbörjade viivyttämään Kruunupyyssä aloitettua isoa-
24113: storskiftet i Kronoby, och föreslå förty, jakoa, ja ehdotamme sentähden,
24114:
24115: att anslaget för upprensningen av että Kruunupyynjoen alajuoksun
24116: Kronoby ås nedre lopp överföres till perkauksen määräraha siirretään 20
24117: 20 Ht. kap. III mom. 6. ,Upprens- Pl:n III luvun 6 momentille, ,Jokien
24118: ning av älvar (reservationsanslag)" perkaaminen (siirtomääräraha)",
24119: samt sekä
24120: att för sagda arbete i statsförsla- että sanottua työtä varten valtion
24121: get för år 1938, i enlighet med väg- vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon,
24122: och vattenbyggnadsstyrelsens förslag, tie- ja vesirakennushallituksen ehdo-
24123: upptages ett anslag av 800,000 mark. tuksen mukaisesti, otetaan 800,000
24124: markan määräraha.
24125:
24126: Helsingfors den 2 september 1937. Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1937.
24127:
24128: J. E. Hästbacka. Levi Jern.
24129: Albin Wickman. Viljami Kalliokoski.
24130: Edvard Haga. K. F. Lauren.
24131: Uno A. Hilden. Henrik Kullberg.
24132: J. 0. Söderhjelm. Kalle Jokinen.
24133: 628
24134:
24135: IV,199. - Rah. al. N:o 178.
24136:
24137:
24138:
24139:
24140: Kivioja y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Siipo-
24141: joen perkaukseen.
24142:
24143:
24144: Ed u s kunnalle.
24145:
24146: Jotta Siipojoen perkaus ensi vuonna saa- että Eduskunta ottaisi 20 Pl.
24147: taisiin valmiiksi ja jotta työnjohtoa ja Ill: 2 kohdalle ensi vuoden tulo- jn
24148: työvälineitä ei tarvitsisi pitää enää seuraa- menoarviossa 200,000 mnrkan lisäyk-
24149: vina vuosina vähäistä tarvetta varten, sen Siipojoen perkaukseen.
24150: saamme täten ehdottaa säästäväisyyssyistä,
24151:
24152: Helsingissä syyskuun 8 p: nä 1937.
24153:
24154:
24155: Vilho H. Kivioja. Juho Kaakinen.
24156: 629
24157:
24158: IV,2oo. - Rah. al. N :o 179.
24159:
24160:
24161:
24162:
24163: Nurmesniemi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
24164: Vihanninjoen perkaustöitä varten.
24165:
24166:
24167: Eduskunnalle.
24168:
24169: Vuoden 1936 valtiopäiville jätettiin raha- jo mainittu, ja jos vuosittain tultaisiin
24170: asia-aloite N: o 160 (Liitt. IV 217), joka käyttämään tarkoitukseen ainoastaan niin
24171: koski määrärahan myöntämistä Vihannin pieni rahamäärä kuin hallitus nyt eh-
24172: ja Oulaisten pitäjissä Oulun läänissä ole- dottaa, kuluisi kovin pitkä aika ennenkuin
24173: van Vihanuinjoen perkaustöiden aloitta- työ tulisi loppuun suoritetuksi. Vaikka ei
24174: mista varten. Aloite tosin tuli hylä- pyrittäisikään siihen, että koko perkaustyö
24175: tyksi, mutta hallitus järjesti kuitenkin olisi suoritettava muutamassa vuodessa,
24176: asian niin, että myönsi työttömyysvaroista olisi määrärahaa kuitenkin jonkinverran
24177: tarkoitusta varten 700,000 mk., ja perkaus- lisättävä, sillä tuskin on vaitionkaan edun
24178: työt aloitettiin jo viime tammikuussa, ja kannalta suotavaa, että työn suoritus vii-
24179: on töitä suoritettu niin pienellä työvoi- pyisi kymmeniä vuosia. Mielestämme pi-
24180: malla, että myönnettyjä varoja on vieläkin täisi tarkoitukseen käyttää vuosittain vä-
24181: jonkin verran käyttämättä. hintään 1 milj. markkaa.
24182: Vihanuinjoen perkaustöiden kustannus- Kun taloudelliset vaikeudet eivät nyt estä
24183: arvio on 6,600,000 mk., mutta ottamalla tällaisen lisäyksen ottamista tulo- ja meno-
24184: huomioon jo kohonneen ja todennäköisesti arvioehdotukseen, rohkenemme kunnioit-
24185: yhä kohoavan hinta- ja palkkatason, ei taen ehdottaa,
24186: töitä voida tällä määrällä suorittaa, vaan
24187: tarvittanee siihen lähes 10 miljoonaa mark- että Eduskunta korottaisi vuoden
24188: kaa. 1938 tulo- ja menoarviossa 20 Pl.
24189: Hallitus ehdottaa talousarvioehdotuk- III l. 2 mom. kohdalla hallituksen
24190: sessa tarkoitukseen käytettäväksi ensi esityksessä olevaa siirtomäärärahaa
24191: vuonna ainoastaan 700,000 mk. Kun työn 300,000 markalla Vihanninjoen per-
24192: suoritus kokonaisuudessaan vaatii kuiten- kaustöitä varten.
24193: kin niinkin paljon varoja kuten edellä on
24194:
24195: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1937.
24196:
24197:
24198: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
24199: Juho Kaakinen.
24200: 630
24201:
24202: IV,2o1. - Rah. al. N:o 180.
24203:
24204:
24205:
24206:
24207: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Settijoen
24208: perkaustöiden aloittamista varten.
24209:
24210:
24211: E d u s k u n n a ll e.
24212:
24213: Viitaten v. 1936 valtiopäivillä jätetyn 20 Pl. Ill l. 2 mom. 1 milj. markan
24214: toivomusaloitteen perusteluihin ehdotamme siirtomäärärahan Haapajärven pitä-
24215: kunnioittaen, jässä Oulun läänissä olevan Setti-
24216: joen perkaustöiden aloittamista var-
24217: että Eduskunta ottaisi vuoden ten.
24218: 1938 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24219:
24220: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1937.
24221:
24222:
24223: Eero Nurmesniemi. Juho Kaakinen. S. Salo.
24224: 631
24225:
24226: IV,2o2. - Ra.h. al. N :o 181.
24227:
24228:
24229:
24230:
24231: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken pitäjässä
24232: olevien Virkkusen, Luokan ja Kortejärvien kuivatta-
24233: mistöiden aloittamiseksi.
24234:
24235:
24236: E d u s k u n n a II e.
24237:
24238: Paikkakuntalaisten toimesta laadittiin nan asutukselle erikoisen tärkeä. Tällöin
24239: aikoinaan suunnitelma Taivalkosken pitä- saisivat paikkakunnan asukkaat vesijättö-
24240: jän Loukuskylässä olevien Virkkusen, Luo- maista ensiluokan viljelysmaita, mikä olisi
24241: kan ja Kortejärvien kuivattamiseksi, mutta omiaan kohottamaan paikkakunnan karja-
24242: tämä kuivattamishanke on suunnitelman taloutta ja samalla kohottaisi koko paikka-
24243: tekoaikana vallinneiden epäselvien maan- kunnan taloudellista hyvinvointia. Puuta-
24244: omistussuhteiden vuoksi jäänyt keskeneräi- varan uitto myöskin parantuisi nykyises-
24245: seksi. Nämä epäselvät omistussuhteet ovat tään sillä kuivattamisen jälkeen saisivat
24246: kuitenkin selvenneet viime vuosina toimite- puut vapaasti kulkea eikä tarvitsisi jokai-
24247: tuissa valtionmaiden vuokratilallisten itse- sessa järvessä erikseen lautata ja purkaa,
24248: . näistyttämisasioissa, joten kuivaustyö voi- koska järvien kohdalle jäisi joki, jota myö-
24249: taisiin alulle panna. ten puut pääsisivät kulkemaan.
24250: Mainittujen järvien ympärillä asuvat Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
24251: uudistilalliset ja vanhemmat asukkaatkin nioittaen,
24252: ovat kuitenkin niin vähävaraisia, etteivät
24253: he kykene omin voimin suorittamaan niin että Eduskunta ottaisi vuoden
24254: suuria kustannuksia kuin kysymyksessä 1938 tulo- ja menoarvioon 200,000
24255: oleva järvien kuivaaminen tietäisi, joten markan määrärahan Taivalkosken pi-
24256: valtiovallan olisi ryhdyttävä kuivaustyöt täjässä olevan Virkkusen, Luokan ja
24257: suorittamaan. Kortejärvien kuivattamistöiden alot-
24258: Järvien kuivattaminen olisi paikkakun- tamiseksi.
24259:
24260: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1937.
24261:
24262: Eino Rytinki.
24263:
24264:
24265:
24266:
24267: 80
24268: 632
24269:
24270: IV,2oa. - Rah. al. N :o 182.
24271:
24272:
24273:
24274:
24275: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hete- ja Vuorna-
24276: järvien kuivaustöitä varten.
24277:
24278:
24279: E d u s k:. u n n a ll e.
24280:
24281: Viime vuosien aikana on valtiovallan ta- sena, että kylän karjalukua on täytynyt
24282: holta kiinnitetty suurta huomiota vesiperäis- vähentää huomattavasti.
24283: ten maiden kuivaamiseen ja järvien veden- Että tulvatilanne on tällaiseksi muodos-
24284: pinnan alentamiseen ja on täten saatu vil- tunut, ei ole kyläläisten syy, vaan syy on
24285: jelykselle ensiluokkaisia viljelysmaita. Mutta siinä, että töiden suorittaminen on varojen
24286: monin paikoin on vielä alueita, JOissa puutteessa jäänyt kesken ja veden pinta
24287: vedenpinnan korkeus estää kaiken kannat- liian korkeaksi, ja lisäksi siinä, että
24288: tavan viljelyksen. viime vuosina ja kymmeninä vuosina on
24289: Tällainen paikkakunta on Pudasjärven valtiovallan taholta vesistöjen yläjuoksuilla
24290: pitäjässä sijaitseva Hetejärven kylä, joka kuivattu soita ja vesiperäisiä maita asu-
24291: kylä sijaitsee Hete- ja Vuornajärvien ran- tusta ja metsän kasvua varten, mikä onkin
24292: tamilla. oikein, mutta samalla se on ollut omiaan.
24293: Menneiden sukupolvien aikana on mainit- huonontamaan näidenkin vesistöjen vesi-
24294: tujen Jarvien vedenpintaa jonkinverran suhteita, koska vesi on päässyt virtaamaan
24295: laskettu, mutta on tämä työ jäänyt kui- nopeammin kuin luonnon tilassa olles-
24296: tenkin keskeneräiseksi, sillä suurten kus- saan kuivauksien alapuolella oleviin jär-
24297: tannusten takia eivät näiden järvien ranta- viin ja sen vuoksi näidenkin järvien ala-
24298: milla asuvat asukkaat ole kyenneet kuivaus- juoksua olisi perattava.
24299: töltä loppuun suorittamaan. Mitään mahdollisuutta omin voimin ti-
24300: Aikana, jolloin mainittujen järvien ve- lanteesta selviytyä ei näillä vähävaraisilla
24301: denpintaa alennettiin, saivat kylän asuk- asukkailla ole. Seuraus on, että koko suuri
24302: kaat vesijättömaista ensiluokkaisia viljelys- kyläkunta on pian kokonaan perikadon
24303: maita ja niinpä muodostettiin järvien ym- partaalla ilman valtiovallan auttavaa kättä.
24304: pärille useita kymmeniä uudistaloja vanho- Taloudelliselta ja asutusnäkökannaltakin
24305: jen talojen lisäksi. Näiden ensiluokkaisten katsottuna olisi yrityksellä suuri merkitys
24306: viljelysmaiden tuotto huomioonottaen ky- koska täten saataisiin suuri määrä ensi-
24307: lälle perustettiin paikkakunnan ainoa osuus- luokkaista viljelysmaata paikkakunnan asuk-
24308: meijeri voin valmistamista varten, josta ky- kaille. Saisivathan asukkaat aivan pienillä
24309: län asukkaat saivatkin alkuaikoina tarvit- kustannuksilla ensiluokkaisia viljelyksiä,
24310: semiaan rahatuloja, mutta meijerin toi- verrattuna siihen, että he joutuvat nykyi-
24311: minta on täytynyt lopettaa senvuoksi, että sin raivaamaan viljelyksille rahkaperäisiä
24312: viime vuosien aikana on tulvatilanne pahen- ja happamia maita, jollaisia näiden järvien
24313: tunut vuosi vuodelta niin että kesätulvien ulkopuolella olevat maat ovat. Sitäpaitsi
24314: takia on suuri osa viljelyksiä jäänyt koko- tällaisiin maihin raivatuista viljelyksistä
24315: naan tulvan alle, mistä on ollut seurauk- ei suurilla kustannuksillakaan saa paljon
24316: IV,203. - Rytinlå y. m. 633
24317:
24318: minkäänlaisia tuloksia ja näiden suurten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24319: raivauskustannusten suorittamiseen eivät kunnioittaen,
24320: vähävaraiset kylän asukkaat kykene.
24321: Suunnitelmat ja kustannusarviot on maa- että Eduskunta ottaisi vuoden
24322: taloushallituksen toimesta kuivatusta var- 1938 tulo- ja menoarvioon 500,000
24323: ten laadittu, joten nekään eivät ole es- markan määrärahan H ete- ja V uor-
24324: teenä kuivatustöiden alullepanemiseksi ja najärvien kuivaustöiden alullepane-
24325: niinpä olisikin valtion toimesta kuivatus- miseksi Pudasjärven kunnassa.
24326: töiden suorittaminen aloitettava kiireelli-
24327: sesti.
24328:
24329: Helsingissä syyskuun 7 p : nä 1937.
24330:
24331:
24332: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
24333: LAKI-, RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOITTEET
24334: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
24335: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEBT.
24336: (Ha,kusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
24337:
24338:
24339:
24340: Lakialoitteet.
24341: Kevätistuntokaudella jätetyt.
24342:
24343: - n :o 1, R yö m ä n y. m.: Ehdotu.s laiksi laiksi Porin kaupungissa valti-on yleiselle
24344: ;hallitusmuodon 2<3 § :n muuttamisesta. sairaalalle kuuluvien tonttien ja raken-
24345: Liitteet 1,1. s. 7. - Ks. Hallitusmuoto. nusten 1uovuttamisesta Porin kaupun-
24346: - n :o •2, Wiikin y. m.: Ehdotus !laik.si gille Satakunnan museon tarpeisiin.
24347: valtiopäiväjärjestyksen 12, •§ :n muutta- Liitteet 1V,5. s. 46. - Ks. Museot.
24348: 1
24349:
24350:
24351: misesta. Liitteet · 1,2. s. :9. - Ks. Val- - n :o ti, P i 1 ,p p u 1 a n y. m.: Ehdotus
24352: ti~)päivä järjestys. laiksi pankkilain 14 §:n muuttamisesta.
24353: n :o 3, v on B o r n i n y. m.: Ehdotus Liitteet V,l. s. 77. - Ks. Pankkilaki.
24354: laik.si kielilain 'illuuttamisesta. Liitteet - n :o 12, V o i o n m a a n y. m.: Ehdotus
24355: 1,3. s. 11 ja 14. - Ks. Kielilainsäädäntö. laiksi väkijuomaliikkeen tarkastusneuvos-
24356: - n :o 4, 0 a j a n d eri n: Ehdotu.s laiksi tosta ja Iaiksi väkijuomista annetun lain
24357: rikoslain 313 luvun muuttamisesta. Liit- muuttamisesta. Liitteet V1,1. s. 8.3•. -
24358: teet II,l. s. 23. - Ks. Rikoslaki. Ks. Väkijuo'illat.
24359: - n:o .5·, Kiviojan y. m.: Ehdotus laiksi
24360: - n :o 1.3, Rytingin: Ehdotus laiksi vä-
24361: kiinteistön tai siitä saadun tulon perus-
24362: teella maksuun:pantujen kunnallis- ja kir- kijuomista annetun lain 419 § :n muut-
24363: tamisesta. Liitteet V1,2. s. 188. - Ks.
24364: kollisveroden etuoikeudesta. Liitteet II,2.
24365: ;;. 2·5. - Ks. Kunnailisverotus. Väkijuomat.
24366: - n :o ·6, P e k k a 1 a n y. m.: Ehdotus - n:o 14, Kaasalaisen y.m.: Ehdo-
24367: laiksi tullien kantami,sesta vuonna 19r3•7 tus laiksi terveydenhoitolain 18 § :n
24368: annetun lain muuttamisesta, Liitteet muuttamirsesta. Liitteet V1,3. s. 89. -
24369: IV,l. s. 35. - Ks. Tullimaksut. 1Ks. Terveyderillloito.
24370: n :o 7, E s .k o 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi - n :o 15, F r i et s c h i n y. m.: Ehdotus
24371: tulo- ja omaisuu.sverosta annetun lain laiksi kunnallis'hallinnosta annettujen
24372: 37 § :n muuttamises•ta. Liitteet IV,2. asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,1.
24373: s. 39. - K.s. Tulo- ja omaisuusvero. s. 113. - K·s. Kunnallirsverotus.
24374: - n :o 8, Pekka l a n y. m.: Ehdotus - n :o 1r6, Rytingin: Ehdotus laik;;i ti-
24375: laiksi entisten lahjoitusmaiden rahas- heissä arsumusryhmissä olevien vuokra-
24376: tosta. Liitteet 1V,3. s. 41. - Ks. Lah- alueiden lunastamirsesta annetun lain
24377: joitusmaat. muuttamirsesta. Liitteet VII,2. s. 119. -
24378: n:o 9, 0 a j a n d erin y. m.: Ehdotus rKs. Vuokra-alueet.
24379: laiksi suojeluskuntajärjestöstä annetun - n :o 17, 0 a j a n d e r i n y. m.: E.hdotus
24380: lain 5 § :n muuttamise·sta. Liitteet 1V,4. .Jaiksi eräiden luonnonsuojelualueiden ~e
24381: s. 44. - Ks. Suojeluskunnat. rustamisesta valtionmaille. Liitteet
24382: - n :o 10, P o h ja l a n y. m.: Ehdotus VII,3. s. 121. - Ks. Luonnonsuojelu.
24383: 4 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937.
24384:
24385: Syysistuntokaudella jätetyt.
24386:
24387: n:o 18, von Frenckellin y.m.: Eh- laiksi margariinivalmisteista ja rehuai-
24388: dotus laiksi tuli tikkuveros ta. Lii tteet neista suoritettuvasta verosta. Liitteet
24389: IV,20. s. 333. - Ks. Tulitikkuvero. IV,21. s. 334. - Ks. Margariini.
24390: n:o 19, Kaakisen y. m.: Ehdotus
24391:
24392:
24393:
24394: Rahaasia-aloitteet.
24395: Syysistuntokaudella jätetyt.
24396:
24397: n:o 1, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan n:o 9, Le-inosen y.m.: Määrärahan
24398: osoittamisesta moottoriajoneuvoissa käy- osoittamisesta puolustusministeriön sota-
24399: tettävästä polttoaineesta menevän tullin talousosaston teollisuustoimiston virkojen
24400: takaisinmaksamiseksi eräissä tapauksissa. vakinaistamista varten. Liitteet IV,ao.
24401: Liitteet IV,22. s. 339. - Ks. Moottori- s. 358. - Ks. Puolustuslaitos.
24402: ajoneuvot. n:o 10, Leinosen y. m.: Määrärahan
24403: n:o 2, Kaakisen y. m.: Korotetun osoittamisesta puolustusministeriön teol-
24404: määrärahan osoittamisesta Osuuskassojen lisuuspiirien henkilökunnan vakinaista-
24405: Keskuslainarahasto-0 sakeyhtiölle muille mista varten. Liitteet IV,31. s. 360. -
24406: kuin maanviljelijöille annettujen frangi- Ks. Puolustuslaitos.
24407: lainojen koron alentamiseksi. Liitteet
24408: IV,2a. s. 341. - Ks. Fr_angilainat. n :o 11, P e r h o n y. m.: Määrärahan
24409: n:o 3, Ikosen y. m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta asevelvollisten päivärahan
24410: tamisesta korvauksen myöntämiseksi Ve- korottamista varten. Liitteet IV,a2. s.
24411: näjälle jääneestä omaisuudesta. Liitteet 361. - Ks. Asevelvolliset.
24412: IV,2 4. s. 344. - Ks. Venäjälle jäänyt n:o 12, Niskasen y. m.: :Määrärahan
24413: omaisuus. osoittamisesta asevelvollisten päivärahan
24414: n:o 4, F r i et s c h i n: Määrärahan o~oit korottamista varten. Liitteet IV,aa. s.
24415: tamisesta erinäisten valtion virkamiest,m 362. - Ks. Asevelvolliset.
24416: palkkojen korottamiseksi. Liitteet IV,2 5. n:o 13, V. Anna 1 a n y. m.: Määrärahan
24417: s. 347 ja 349. - Ks. Virkamiehet. osoittamisesta ylimääräisiksi eläkkeiksi
24418: n:o 5, Hong a n: Määrärahan osoittami- työkyvyttömille ja Varattomille vapaus-
24419: sesta valtionrautateiden viran- ja toimen- sodan rintamamiehille. - Liitteet IV,34.
24420: hal tij ain palkka usten p aran tamisek -;i. s. 363. - Ks. Vapaussota.
24421: Liitteet IV,26. s. 351. - Ks. Virkamie-
24422: n:o 14, Piippulan y.m.: Määrärahan
24423: het.
24424: osoittamisesta ylimääräisiksi eläkkeiksi
24425: n:o 6, Nordströmin y.m.: Määrä-
24426: työkyvyttömille ja varattomille vapausso-
24427: rahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus-
24428: dan rintamamiehille. Liitteet IV,35. s.
24429: hallituksen erinäisten virkamiesten palk-
24430: 365. - Ks. Vapaussota.
24431: kojen korottamista varten. Liitteet IV,27.
24432: s. 352. - Ks. Virkamiehet. n:o 15, H o r e 11 i n y. m.: Määrärahan
24433: n:o 7, Saarisen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläkkeiksi
24434: osoittamisesta uusien apulaismaanviljelys- työkyvyttömille ja varattomille vapaus-
24435: insinöörin- ja rakennusmestarinvirkojen sodan rintamamiehille. Liitteet IV,aö.
24436: perustamista varten. Liitteet IV,2s. s. s. 366. - Ks. Vapaussota.
24437: 354. - Ks. Virkamiehet. n:o 16, V. Anna 1 a n y. m.: Mällrärahan
24438: n:o 8, Paasosen y.m.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen ilmator-
24439: osoittamisesta virkapukuavustuksen suo- junnan vahvistamiseksi. Liitteet IV,37.
24440: rittamista varten asemamiesten esimie- s. 367. - Ks. Puolustuslaitos.
24441: hille ja asemamiehille. Liitteet IV,29. n:o 17, Leinosen y.m.: Määrärahan
24442: s. 356. - Ks. Virkamiehet. osoittamisesta Suomen ilmapuolustuslii-
24443: Laki-, rwhaasia- ja toivomusaloitteet 1937. 5
24444:
24445:
24446: tolle kolmen uuden moottorilentokoneen lun rakennuksen laajentamiseksi. Liit-
24447: ostamista varten. Liitteet IV,38. s. 369. teet IV,49. s. 385. - Ks. Sairaanhoita-
24448: - Ks. Ilmapuolustus. jattaret.
24449: n :o 18, A. H a 1 o s e n y. m.: Määrärahan n:o 29, Kulovaaran y.m.: Määrära-
24450: osoittamisesta rannikkotykistörykmentti han osoittamisesta uusien asuntojen ra-
24451: 3 :n upseerien ja aliupseerien asuinraken- kentamiseksi Turun lääninsairaalan pal-
24452: nusten rakentamista varten Rauhalaan. veluskunnalle. Liitteet IV,50. s. 387. -
24453: Liitteet IV,39. s. 371. - Ks. Puolustus- Ks. Sairaalat.
24454: laitos. n:o 30, Salmenojan y.m.: Määrära-
24455: n:o 19, V. Annalan y. m.: Korotetun han osoittamisesta Kotkan kunnallissai-
24456: määrärahan osoittamisesta vaatetuksen ja raalan laajentamista varten. Liitteet
24457: varustuksen hankintaa varten suojelus- IV,lil. s. 389. - Ks. Sairaalat.
24458: ·kunnille. Liitteet IV,4o. s. 372. - Ks. - n:o 31, Nurmesniemen y.m.: Mää-
24459: Suojeluskunnat. rärahan osoittamisesta aluesairaalan pe-
24460: n:o 20, V. Annalan y. m.: Määrärahan rustamista varten Kestiiän kirkonkylään.
24461: osoittamisesta vapaussoturien osanottoa Liitteet IV,52. s. 391. - Ks. Sairaalat.
24462: varten pääkaupungissa toukokuun 16 päi- n:o 32, A r h a m a n y. m.: määrärahan
24463: vänä 1938 järjestettäviin jUJhlallisuuksiin. osoittamisesta sairasmajan rakentami~
24464: Liitteet IV,41. s. 373. - Ks. Vapaussota. seksi Kuhmon kunnan Lentiiran kylään.
24465: n:o 21, Kivi s a 1 on y. m.: Määrärahan Liitteet IV,53. s. 392. - Ks. Sairaalat.
24466: osoittamisesta virkapukujen hankkimista n:o 33, Salon: Määrärahan osoittami-
24467: varten postiljooneille. Liitteet IV,42. s. sesta aluelääkärinviran perustamiseksi
24468: 374. - Ks. Postilaitos. Oulujärven länsipuolella olevia kuntia
24469: n:o 22, Kivi s a 1 on y. m.: Määrärahan varten. Liitteet IV,54. s. 393. - Ks.
24470: osoittamisesta maalaiskirjeenkantajain Lääkärit.
24471: palkkojen järjestelyä varten. Liitteet - n:o 34, Hong a n y. m.: Määrärahan
24472: IV,43. s. 375. - Ks. Postilaitos. osoittamisesta Turun kesäyliopistoa var-
24473: n :o 23, K i 1 v en y. m.: Määrärahan ten. Liitteet IV,55. s. 394. - Ks. Tu-
24474: osoittamisesta invaliidien omakohtaisen run yliopisto.
24475: järjestötyön tukemiseksi. Liitteet IV,44. n:o 35, Riipisen y. m.: Määrärahan
24476: s. 377. - Ks. Invaliidit. osoittamisesta lisäavustuksiksi yksityis-
24477: n:o 24, Pohja 1 a n y. m.: Määrärahan oppikouluille välttämättömien korjaus- ja
24478: osoittamisesta jo hyväksyttyjen mutta opetuskalustomenojen peittämiseksi. Liit-
24479: maksamattomien valtionavustusten suo- teet IV,56. s. 395. - Ks. Oppikoulut.
24480: rittamista varten piirimielisairaaloille. n:o 36, H o r e ll i n y. m.: Määrärahan
24481: Liitteet IV,45. s. 379. - Ks. Sairaalat. osoittamisesta Tampereen teknillisen opis-
24482: n :o 25, P o h j a 1 a n y. m.: Määrärahan ton lisärakennuksen rakentamiseksi. Liit-
24483: osoittamisesta jo hyväksyttyjen mutta teet IV,57. s. 396. - Ks. Tampereen tek-
24484: maksamattomien valtionavustusten suo- nillinen opisto.
24485: rittamista varten tuberkuloosiparanto- n:o 37, Tukian y.m.: Määrärahan
24486: loille. Liitteet IV,46. s. 380. - Ks. Sai- osoittamisesta Lappeenrannan keskikou-
24487: raalat. lun ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet
24488: - n:o 26, Pohja 1 a n y. m.: Määrärahan IV,5s. s. 397. - Ks. Oppikoulut.
24489: osoittamisesta Helsingin yleisen sairaalan - n:o 38, Hong a n y. m.: Määrärahan
24490: silmätautien osaston sairaalarakennuksen osoittamisesta Turun kirkkomusiikkiopis-
24491: piirustusten ja kustannusarvion laati- tort valtionavun korottamista varten.
24492: mista varten. Liitteet IV,47. s. 381. - Liitteet IV,59. s. 398. - Ks. Kirkkomu-
24493: Ks. Sairaalat. siikkiopistot.
24494: - n:o 27, Pohja 1 a n y. m.: Määrärahan n:o 39, 0 k s ase n y. m.: Määrärahan
24495: osoittamisesta Helsingin keskussotilassai- osoittamisesta Viipurin kirkkomusiikki-
24496: raalan rakennustöitä varten. Liitteet opiston valtionavun korottamista varten.
24497: IV,48. s. 383. - Ks. Sairaalat. I>iitteet IV,60. s. 399. - Ks. Kirkkomu-
24498: n :o 28, K u l o v a a r a n y. m.: Määrära- siikkiopistot.
24499: han osoittamisesta Turun keskussairaalan - n:o 40, Kullbergin y. m.: Määrära-
24500: yhteydessä toimivan sairaanhoitajatarkou- han osoittamisesta rakennusavustuksen
24501: 6 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937:
24502:
24503: antamiseksi Porvoon kansanopistolle. sion seurakuntaan. Liitteet IV,73. s. 422.
24504: Liitteet IV,61. s. 401 ja 403. - Ks. Kan- - Ks. Posio.
24505: sanopistot. n:o 53, Kalliokosken y.m.: Määrä-
24506: n:o 41, Soinisen y.m.: Määrärahan rahan osoittamisesta Kristillisen taideseu-
24507: osoittamisesta ammattikoulun perusta- ran toiminnan tukemiseksi. Liitteet
24508: mista varten Joensuuhun. Liitteet IV,62. IV,74. s. 423. - Ks. Kristillinen taide-
24509: s. 405. ~ Ks. Ammattikoulut. seura.
24510: n:o 42, Hong a n y. m.: Määrärahan n :o 54, P o h j a l a n y. m.: Määrärahan
24511: osoittamisesta Turun vanhan historialli- osoittamisesta Suomen huonokuuloisten
24512: sen linnan entisöimistyötä varten. Liit- huoltoliiton työn tukemiseksi. Liitteet
24513: teet IV,63. s. 406. - Ks. Turun linna. IV,75. s. 424.- Ks. Huonokuuloiset. ·
24514: n :o 43, :Moilasen y. m.: Määrärahan n:o 55, Stenwallin y. m.: Määrära-
24515: osoittamisesta Viipurin entisen tuomio- han osoittamisesta Suomen rauhanliiton
24516: kirkon muinaistieteellistä tutkimusta var- toimintaa varten. Liitteet IV,76. s. 425
24517: ten. Liitteet IV,64. s. 408. - Ks. Viipu- ja 420. - Ks. Rauhanliitto.
24518: rin tuomiokirkko. n:o 56, Huotarin y. m.: Määrärahan
24519: n:o 44, Kilven y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi varattomien
24520: osoittamisesta yleisen arkkitehtikilpailun suurperheisten äitien kesävirkistyksestä
24521: järjestämiseksi kansallismuseon lisäraken- huolehtiville järjestöille. Liitteet IV,77.
24522: nusten piirustusten laatimisesta. Liitteet s. 427. - Ks. Äitien kesävirkistys.
24523: I.V,65. s. 410. - Ks. :Museot. n:o 57, Sillanpään y.m.: Määrära-
24524: n:o 45, Vaara m a n y. m.: Määrärahan han osoittamisesta Helsingin taloustyön-
24525: osoittamisesta Savon maakunta-arkiston tekijäin yhdistyksen valtionlainan takai-
24526: rakentamista varten. Liitteet IV,66, s. sin suorittamista varten. Liitteet IV,78.
24527: 411. - Ks. Maakunta-arkistot. s. 429. - Ks. Helsingin taloustyönteki-
24528: n:o 40, Räisäsen y. m.: :Määrärahan jät.
24529: osoittamisesta kahden maakuntakirjaston n:o 58, Sundströmin y.m.: Määrä-
24530: aikaansaamiseksi. Liitteet IV,67. s; 413. rahan osoittamisesta Suomen Merimies-
24531: - Ks. Kirjastot. Unionin laivakirjastojen laajentamista ja
24532: n:o 47, Kaasalaisen y.m.: Määrära- uusimista varten. Liitteet IV, 79. s. 43l.
24533: han osoittamisesta paikallismuseoita var- - Ks. :Merimiehet.
24534: ten tarvittavan amanuenssin viran perus- n:o 59, Lehtosen y. m.: Määrärahan
24535: tamiseksi muinaistieteelliseen toimikun- osoittamisesta hiihdon maailmanmesta-
24536: taan. Liitteet IV,68. s. 415. - Ks. :Mu- ruuskilpailujen valmistelua varten. Liit-
24537: seot. teet IV,so. s. 432. - Ks. Urheilu.
24538: n:o 48, Kaasalaisen y.m.: Määrära- n:o 60, Tervon: Määrärahan osoitta-
24539: han osoittamisesta Käkisalmen museota- misesta uusien soittovälineiden hankki-
24540: lon rakentamista varten. Liitteet IV,69. miseksi Joensuun työväen musikkiyhdis-
24541: s. 410. - Ks. :Museot. tykselle. Liitteet IV,s1. s. 434. - Ks.
24542: n:o 49, Räisäsen y. m.: Määrärahan Joensuun musiikkiyhdistys.
24543: osoittamisesta Kuopion keskusurheiluken-
24544: n:o 61, Paavolaisen y.m.: Määrä-
24545: tän rakennustyön loppuunsaattamista var-
24546: ten. Liitteet IV,70. s. 418. - Ks. Ur- rahan osoittamisesta avustukseksi Teri-
24547: joen :Merikylpylä 0. Y :lle hotellin ja
24548: heilu.
24549: n:o 50, Juneksen y.m.: Määrärahan ravintolahuoneiston rakentamista varten
24550: osoittamisesta kirkon rakentamista var- Terijoelle. Liitteet IV,82. s. 435. - Ks.
24551: Terijoen merikylpylä.
24552: ten Kolarin seurakuntaan. Liitteet IV,71.
24553: ·s. 419. - Ks. Kolari. n:o 62, Kullbergin y.m.: Korotetun
24554: n:o 51, Lahtelan y. m.: Määrärahan määrärahan osoittamisesta Eriksgårdin
24555: osoittamisesta pappilan rakentamista var- ruotsalaiselle maanviljelyskoululle. Liit-
24556: ten Posion seurakuntaan. Liitteet IV,72. teet IV,s3. s. 436 ja 438. - Ks. Maan-
24557: s. 421. - Ks. Posio. viljelyskoulut.
24558: n:o 52, Lahtelan y. m.: Määrärahan n:o 63, Kullbergin y.m.: Määrära-
24559: osoittamisesta pa:pin palkkaamiseksi Po- han bsoi ttamisesta avustukseksi ,Vaasan
24560: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937. 7
24561:
24562: ruotsalaiselle teoreettiselle meijerikou- - n:o 75, Ikosen y. m.: Määrärahan
24563: lulle. Liitteet IV,s4. s. 440 ja 444. - osoittamisesta Suomen koti teolli suusj är-
24564: Ks. Meijerikoulut. jestöjen keskusliiton toiminnan tukemi-
24565: n:o 64, Leppä 1 ä n y. m.: Määrärahan seksi. Liitteet IV,96. s. 471.- Ks. Koti-
24566: osoittamisesta mieskoti teollisu uskonluu teollisuus.
24567: perustamiseksi Harluun. Liitteet IV,s5. - n:o 76, Rytingin y. m.: Määrärahan
24568: s. 448. - Ks. Kotiteollisuus. osoittamisesta erityisen asutusrahaston
24569: n:o 65, Hästbackan y.m.: Määrära- perustamiseksi asutustoiminnan harjoitta-
24570: han osoittamisesta mieskotiteollisuuskou- mista varten pulakausina. Liitteet IV,97.
24571: lun perustamista varten Teerijärvelle. s. 473. - Ks. Asutustoiminta.
24572: Liitteet IV,sr;. s. 449 ja 451. - Ks. Koti- n:o 77, V. Anna 1 a n y. m.: Korotetun
24573: teollisuus. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
24574: n :o 66, S i 11 a n p ä ä n y. m.: Määrära- ja !ainoiksi maanparannustöitä varten.
24575: han osoittamisesta kunnallisen kotitalous- Liitteet IV,98. s. 474. - Ks. Maanparan-
24576: neuvonnan avustamiseksi. Liitteet IV,87. nustyöt.
24577: s. 453. - Ks. Kotitalous. n:o 78, Jan h o sen y. m.: Korotetun
24578: n:o 67, Luostarisen y.m.: Määrä- määrärahan osoittamisesta viljelyspalsta-
24579: rahan osoittamisesta eräiden kotitalous- toimintaa varten. Liitteet IV,99. s. 476.
24580: neuvojien palkkojen parantamiseksi. Liit- - Ks. Viljelyspalstatoiminta.
24581: teet IV,ss. s. 454. - Ks. Kotitalous. -- n:o 79, V. Anna 1 a n y. m.: Korotetun
24582: n :o 68, S o i n i n y. m.: Määrärahan määrärahan osoittamisesta viljelyspalsta-
24583: osoittamisesta koetoimintayhdistysten li i- toimintaa varten. Liitteet IV,100. s. 478.
24584: ton valtionavun korottamista varten. - Ks. Viljelyspalstatoiminta.
24585: Liitteet IV,s9. s. 457. - Ks. Koetoi- n:o 80, K arvet i n y. m.: Määrärahan
24586: minta. osoittamisesta sikatalouskoeaseman joh-
24587: n:o 69, V en h on y. m.: Määrärahan tajan toimen vakinaistamista varten.
24588: osoittamisesta maatalouskirjanpitotoimin- Liitteet IV,101. s. 479. - Ks. Sikatalous.
24589: nan avustamista varten. Liitteet IV,9o. n:o 81, Niskasen y. m.: Määrärahan
24590: s. 459. - Ks. Maatalous. osoittamisesta avustukseksi maaseudun
24591: -- n:o 70, Kalliokosken y.m.: Koro- vähävaraisille lapsirikkaille perheille lyp-
24592: tetun määrärahan osoittamisesta maata- sylehmän hankkimista varten. Liitteet
24593: louskerhotoiminnan edistämistä varten. IV,102. s. 481. - Ks. Lypsylehmä.
24594: Liitteet IV,91. s. 460. - Ks. Maatalous. n:o 82, Juneksen y.m.: Korotetun
24595: n:o 71, E. Jokisen y. m.: Määrärahan määrärahan osoittamisesta kalastuselin-
24596: osoittamisesta Suomen puutarhaviljeli- keinon edistämistä varten. Liitteet
24597: jäin liitolle hedelmäpakkaamaitten perus- IV,l03. s. 482. - Ks. Kalastus.
24598: tamista varten. Liitteet IV,92. s. 462. - n:o 83, Kullbergin y.m.: Määrära-
24599: Ks. Hedelmäviljelys. han osoittamisesa kalastuselinkeinon koe-
24600: n:o 72, Metsärannan y.m.: Määrä- toimintaa varten. Liitteet IV,104. s. 484
24601: rahan osoittamisesta Suomen siirtoJapuu- ja 486. - Ks. Kalastus.
24602: tarhaliiton rakennuslainarahaston perus- n:o 84, Jernin y.m.: Määrärahan
24603: tamiseksi. Liitteet IV,93. s. 464. - Ks. osoittamisesta kalastajaloistojen rakenta-
24604: Puutarhanhoito. miseen. Liitteet IV,105. s. 488 ja 489.
24605: n:o 73, Pohja 1 a n y. m.: Määrärahan - Ks. Kalastus.
24606: osoittamisesta Suomen koti- ja pienteolli- n:o 85, J u ne k sen y. m.: Määrärahan
24607: suuden vientiliitolle kotiteollisuustuottei- osoittamisesta tutkimuksen toimittami-
24608: d.en näytekokoelman perustamista ja hoi- seksi puunjalostustehtaiden vesistöihin
24609: tamista varten. Liitteet IV,94. s. 466. - laskemien jäteaineiden kalavesille ja ka-
24610: Ks. Kotiteollisuus. lastukselle aiheuttamista vahingoista.
24611: n:o 74, Leppä 1 ä n y. m.: Korotetun Liitteet IV,106. s. 490. - Ks. Kalastus.
24612: määrärahan osoittamisesta maanviljelys- n:o 86, Österholmin: Määrärahan
24613: ja talousseurojen käytettäväksi maaseu- osoittamisesta kalankuljetuksen paranta-
24614: dun rakennustoiminnan edistämiseksi. miseksi. Liitteet IV,107. s. 492 ja 493. -
24615: Liitteet IV,95. s. 468. - Ks. Maatalous. Ks. Kalastus.
24616: 8 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937.
24617:
24618: n:o 87, Paavolaisen y. m.: Määrä- rantamisesta. Liitteet IV,119. s. 513 ja.
24619: rahan osoittamisesta uusien apajien per- 515. - Ks. :Maantiet.
24620: kaamiseksi Suomenlahden itäisellä ran- n:o 99, von Frenckellin y.m.:
24621: nikkoalueella. Liitteet IV,1os. s. 494. - Korotettujen määrärahojen osoittamisesta
24622: Ks. Kalastus. tietöitä varten. Liitteet IV,120. s. 517.
24623: n:o 88, J u ne k sen y. m.: :Määrärahan - Ks. :Maantiet.
24624: osoittamisesta kalanviljelyslaitoksen pe- n:o 100, Kulovaaran y.m.: Korote-
24625: rustamista varten Iijokeen. Liitteet tun määrärahan osoittamisesta YläneeD-
24626: IV,109. s. 495. - Ks. Kalastus. Paattisten tietä varten. Liitteet IV,121.
24627: n:o 89, Kaijalaisen y.m.: :Määrä- s. 520. - Ks. :Maantiet.
24628: n:o 101, Huttusen y. m.: :Määrärahan
24629: rahan osoittamisesta lainoiksi Petsamon
24630: osoittamisesta Pyhäjärven (U. l.) ja Pu--
24631: kalastajille kalastusalusten hankkimista
24632: varten. Liitteet IV,110. s. 497. - Ks. sulan kunnissa olevien Vuotinaisten ja
24633: Kärkölän teiden parantamista ja valtion
24634: Kalastus.
24635: hoitoon ottamista varten. Liitteet IV,122.
24636: n:o 90, :M i iki n y. m.: :Määrärahan s. 521. - Ks. Maantiet.
24637: osoittamisesta tulvien johdosta kärsimään n:o 102, H i 1 d enin y. m.: :Määrärahan
24638: joutuneiden viljelijäin avustamiseksi. osoittamisesta tien rakentamiseksi Han-
24639: Liitteet IV,111. s. 499. - Ks. Tulvat. gon sisä- ja ulkosataman välille. Liitteet
24640: n:o 91, Niskasen y.m.: Korotetun IV,123. s. 522 ja 524. - Ks. :Maantiet.
24641: määrärahan osoittamisesta maataloustyö- n:o 103, Kylänpään y.m.: Määrä-
24642: väen asunto-olojen parantamista varten. rahan osoittamisesta Rauman-Porin
24643: Liitteet IV,112. s. 500. - Ks. Asunto- maantien parannustöiden aloittamista
24644: olot. varten. Liitteet IV,124. s. 526. - Ks.
24645: n:o 92, Kaakisen y.m.: :Määrärahan :Maantiet.
24646: osoittamisesta :Maaseudun sähköyhtymien n:o 104, H o r e ll i n y. m.: :Määrärahan
24647: liitolle neuvontatyötä varten. Liitteet osoittamisesta maantien korjaamista sekä,
24648: IV,113. s. 501. - Ks. Sähköyhtymät. risteilysillan ja jalkakäytävien tekoa
24649: n:o 93, J. Raatikaisen y.m.: :Mää- varten Virtasalmen maantiesillan koh-
24650: rärahan osoittamisesta aidan rakentami- dalla :Mäntän kunnassa. Liitteet IV,125.
24651: seksi valtakunnan rajalle Salmin ja Suo- s. 527. - Ks. :Maantiet.
24652: järven viljelys- ja laidunmaiden kohdalle. n:o 105, Eskolan: Määrärahan osoit-
24653: Liitteet IV,114. s. 503. - Ks. Raja-aita. tamisesta Kuhmoisten-Jämsän maantien
24654: n:o 94, Lintulahden y.m.: :Määrä- rakentamista varten. Liitteet IV,126.
24655: rahan osoittamisesta Viipurin-Tienhaa- s. 528. - Ks. Maantiet.
24656: ran välisen pääradan siirtämistöiden alul- n:o 106, Wickmanin y.m.: :Määrä-
24657: lepanemista varten. Liitteet IV,115. s. rahan osoittamisesta Vaasan-Pietarsaa-
24658: 505. - Ks. Rautatiet. ren-Kokkolan maantien parannustöihin
24659: n:o 95, J. Raatikaisen y.m.: :Mää- Luodon ja Öjan kunnissa. Liitteet
24660: rärahan osoittamisesta koneellisen tutki- IV,127. s. 529 ja 530.- Ks. :Maantiet.
24661: muksen toimittamista varten Sortavalan n:o 107, Helenelundin y.m.: Mää-
24662: -Läskelän ratasuunnalla. Liitteet IV,116. rärahan osoittamisesta Grönvikin-Raip-
24663: s. 507. - Ks. Rautatiet. paluodon maantien rakentamiseen. Liit-
24664: 11 :o 96, Le p p ä 1 ä n y. m.: :Määrärahan teet IV,12s. s. 531 ja 532. - Ks. Maan-
24665: osoittamisesta Sortavalan uuden asema- tiet.
24666: rakennuksen rakennustöiden aloittami- n:o 108, Helenelundin y.m.: Mää--
24667: seksi. Liitteet IV,117. s. 509. - Ks. rärahan osoittamisesta Vaasan-Sulvan
24668: Hauta tiet. maantien oikaisemiseen ja parantamiseen.
24669: n:o 97, 0 k s a 1 a n: :Määrärahan osoitta- Liitteet IV,129. s. 533 ja 535. - Ks ..
24670: misesta Sortavalan uuden asemaraken- Maantiet.
24671: nuksen rakentamista varten. Liitteet n :o 109, J e r n i n y. m.: Määrärahan
24672: IV,11s. s. 511. - Ks. Rautatiet. osoittamisesta Vaasan-Koivulahden-
24673: n:o 98, Nordströmin: :Määrärahan Maksanmaan maantien rakennustöiden
24674: osoittamisesta suunnitelman laatimiseksi aloittamiseksi. Liitteet IV,130. s. ri37 ja
24675: maantieverkoston rakentamisesta ja pa- 538. - Ks. :Maantiet.
24676: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937. 9
24677:
24678: - n:o 110, Lepistö n y. m.: Määrära- n:o 122, Hirvensalon y.m.: Määrä-
24679: han osoittamisesta Toholammin-Eskolan rahan osoittamisesta maantien rakenta-
24680: maantien rakentamista varten. Liitteet miseksi Rautalammin ja Tervon kuntain
24681: lV,131. s. 539. - Ks. Maantiet. rajalta Tervon kirkolle. Liitteet IV,143.
24682: n:o 111, V i l h u 1 a n y. m.: Määrärahan s. 551. - Ks. Maantiet.
24683: osoittamisesta Saarijärven pitäjässä ole- n:o 123, L ö t h m a n-K o p o sen y. m.:
24684: van Matosalmen lossin uusimista varten. Määrärahan osoittamisesta tutkimuk-
24685: Liitteet IV,l32. s. 540. - Ks. Lossit. sen toimittamiseksi maantieosalla Puu-
24686: n:o 112, Vesterisen y.m.: Määrära- tossalmi-Tuppurinmäki- KurjaJanranta
24687: han osoittamisesta maantien rakentamista -Näädänmaa-Huovilansalmi Liitteet
24688: varten Sumiaisista Suolahden kautta IV,l44. s. 552. - Ks. Maantiet.
24689: l{uusaan. Liitteet IV,133. s. 541. - Ks. n :o 124, T u o m i v a a r a n y. m.: Mää-
24690: Maantiet. rärahan osoittamisesta Rääkkylän-Ora-
24691: n:o 113, J u tilan y. m.: Määrärahan visalon maantien rakentamiseen. Liitteet
24692: osoittamisesta Kangasniemen-Pieksä- IV,145. s. 553. - Ks. Maantiet.
24693: mäen välisen Siilinmyllyn-Haarajoen n :o 125, P a a v o l a i s e n y. m.: Määrä-
24694: maantieosan rakennustöiden aloittamista rahan osoittamisesta Terijoen-Humal-
24695: varten. Liitteet IV,134. s. 542. - Ks. joen välisen maantien kunnostamiseksi.
24696: Maantiet. I .. iitteet IV,146. s. 554. - Ks. Maantiet ..
24697: n :o 114, J u t i l a n y. m.: Määrärahan n :o 126, Kiviojan y. m.: Määrärahan
24698: osoittamisesta Mäntyharjun pitäjän Kyt- osoittamisesta Kalajoen-Sievin maan-
24699: tälän-Varpasen maantien parantamis- tien levityksen jatkamiseen. Liitteet
24700: töiden aloittamista varten. Liitteet IV,147. s. 556. - Ks. Maantiet.
24701: IV,135. s. 543. - Ks. Maantiet. n :o 127, Nurmes n i e m en y. m.:
24702: n:o 115, Luostarisen y.m.: Määrä- :Määrärahan osoittamisesta yhdystien ra-
24703: rahan osoittamisesta Hanhivirran-Pöllä- kentamista varten Nivalan kirkolta Kala-
24704: kän tien rakentamista varten. Liitteet joen eteläpuolitse kulkevaan kylätiehen.
24705: IV,136. s. 544. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,148. s. 557. - Ks. Maantiet.
24706: n :o 116, T a kalan y. m.: Määrärahan n :o 128, M eri 1 ä i sen y. m.: Määrä-
24707: osoittamisesta Suonenjoen Karkkolan ky- rahan osoittamisesta Paakinmäen-Kon-
24708: lästä Heimolan pysäkin kautta Jäppilän tiomäen kylätien kunnostamiseksi ja tien
24709: kirkolle johtavan maantien kunnosta- ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet
24710: mista ja valtion hoitoon ottamista varten. IV,149. s. 558. - Ks. Maantiet.
24711: Liitteet IV,137. s. 545. - Ks. Maantiet. n :o 129, Jan h o s en: Määrärahan osoit-
24712: - n:o 117, Vaara m a n y. m.: Määrära- tamisesta maantien rakentamiseksi Suo-
24713: han osoittamisesta maantien rakentamista mussalmen pitäjän Linnansaimesta Has-
24714: varten Puijon näkötornille. Liitteet san maantiehen. Liitteet IV,150. s. 559.
24715: IV,138. s. 546. - Ks. Maantiet. - Ks. Maantiet.
24716: n :o 118, V a a r a m a n y. m.: 1Iäärära- n:o 130, Hännisen y. m.: Määrärahan
24717: han osoittamisesta Rautalammin kirkon- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
24718: kylän ja Vaajasalmen välisen tien lait- Kiimiugistä Yli-Iihin. Liitteet IV,151.
24719: tamiseksi ajanmukaiseksi valtion tieksi. s. 560. - Ks. Maantiet.
24720: Liitteet IV,139. s. 547. - Ks. Maantiet.
24721: n:o 131, Hännisen y. m.: Määrärahan
24722: n:o 119, Paasosen y. m.: Määrärahan
24723: osoittamisesta Puutossalmen lossin raken- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
24724: nustöiden alkuunpanemista varten. Liit- Mäkelän-Pukarin tieltä Eksymän kautta
24725: teet IV,140. s. 548. - Ks. Lossit. Kuusamon Enojärvelle. Liitteet IV,152.
24726: n :o 120, H i r v e n s a 1 o n y. m.: Määrä- s. 561.. - Ks. Maantiet.
24727: rahan osoittamisesta Viannan-Pörsän- n :o 132, Rytingin: Määrärahan osoit-
24728: mäen maantien rakentamista varten. tamisesta turvallisuuslaitteen hankkimi-
24729: Liitteet IV,141. s. 549. - Ks. 1Iaantiet. seksi Alalaanilan rautatien ylikäytävälle
24730: n:o 121, Hirvensalon y.m.: Määrä- Oulun-Kuusamon maantiellä. Liitteet
24731: rahan osoittamisesta Ko1.ionvirran-Ku- IV,153. s. 562. - Ks. Maantiet.
24732: renpo1ven maantien rakentamista varten. n:o 133, Rytingin y. m.: Määrärahan
24733: Liitteet IV,142. s. 550. - Ks. 1\faantiet. osoittamisesta maantien rakentamista
24734:
24735: 2
24736: 10 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937.
24737:
24738: varten Pudasjärven kunnan Puhoksen seen. Liitteet IV,164. s. 577. - Ks.
24739: M y llykankaal ta Puolangan-Taivaikosken Maantiet.
24740: maantiehen. Liitteet IV,154. s. 563. - n:o 144, Kaija 1 a i sen y. m.: Määrä-
24741: Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta Kelujärven-Tan-
24742: n:o 134, Rytingin y.m.: Määrärahan huan maantien rakennustöiden aloitta-
24743: osoittamisesta maantien rakentamista mista varten. Liitteet IV,165. s. 578. -
24744: varten l![uhoksen-Ylikiimingin maan- Ks. Maantiet.
24745: tieltä Oulujoen pohjoispuolitse Utujärven n:o 145, Kaijalaisen y.m.: Määrä-
24746: -Puolangan maantielle. Liitteet IV,155. rahan osoittamisesta Kittilän-Enonte-
24747: s. 564. - Ks. Maantiet. kiön maantien rakennustöiden aloitta-
24748: n:o 135, Rytingin y.m.: Määrärahan mista varten. Liitteet IV,166. s. 579. -
24749: osoittamisesta maantien rakentamista Rs. Maantiet.
24750: varten Oulun-Kuusamon maantieltä n:o 146, Kaijalaisen y.m.: Määrä-
24751: Iijoen maantiellä olevalle Ervastin los- rahan osoittamisesta maantien. rakenta-
24752: sille. Liitteet IV,l56. s. 566. - Ks. mista varten Sodankylän Vaalajärveltä
24753: Maantiet. J·eesiön kautta Kittilään. Liitteet IV,167.
24754: n:o 136, Lohen: Määrärahan osoittami- s. 580. - Ks. Maantiet.
24755: sesta Ranuan-Posion maantien rakenta- n:o 147, Sini s a 1 on y. m.: Määrära-
24756: miseen. Liitteet IV,157. s. 567. - Ks. han osoittamisesta sillan rakentamista
24757: Maantiet. varten Riihimäen ratapihan eteläpään
24758: n:o 137, Lohen: Määrärahan osoittami- yli. Liitteet IV,168. s. 582. - Ks. Sillat.
24759: sesta maantien rakentamiseksi Pudasjär- - n:o 148, Kylänpään y. m.: Määrä-
24760: ven-Rannan tieltä Simojärven pohjois- rahan osoittamisesta Porin kaupungin
24761: päähän. Liitteet IV,158. s. 568. - Ks. sillanrakennusta varten saaman valtion-
24762: Maantiet. lainan takaisinmaksamiseksi. Liitteet
24763: n:o 138, La h te 1 a n y. m.: Korotetun IV,169. s. 584. - Ks. Sillat.
24764: määrärahan osoittamisesta Kemijärven n :o 149, J u t i l a n y. m.: Määrärahan
24765: kirkonkylän-Luusuun maantien rakenta- osoittamisesta sillan rakentamista varten
24766: miseen. Liitteet IV,159. s. 569. - Ks. Oravikiven sa1meen Heinolan-Jyväsky-
24767: Maantiet. län maantiellä. Liitteet IV,170. s. 585.
24768: n:o 139, Lahtelan y. m.: Määrärahan - Ks. Sillat.
24769: osoittamisesta Sallan-Lampelan-V uo'>- - n:o 150, Ale s ta 1 on y. m.: Määrära-
24770: najärven-Tuutijärven maantien rakenta- han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
24771: miseksi. Liitteet IV,160. s. 571. - Ks. Kokemäenjoen yli Haistilan lautan ti-
24772: Maantiet. lalle. Liitteet IV,171. s. 586. - Ks.
24773: n:o 140, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan Sillat.
24774: osoittamisesta Kemijärven J avarukselta n :o 151, R avo n y. m.: Määrärahan
24775: Sodankylän Vuojärveen johtavan yhdys- osoittamisesta Vorssunsalmen sillan ra-
24776: tien rakentamiseksi. Liitteet IV,161. kentamista varten. Liitteet IV,172. s.
24777: s. 573. - Ks. Maantiet. 588. - Ks. Sillat.
24778: n:o 141, Koivurannan y.m.: Mää-
24779: rärahan osoittamisesta erämaantien ra- n:o 152, Kaakisen y. m.: Määrärahan
24780: kentamiseksi Rovaniemen-Sodankylän osoittamisesta sillan rakentamiseksi Mäl-
24781: maantiestä Niesin kylään Rovaniemen lisen lassipaikalle Paavolan-Limingan
24782: kunnassa. Liitteet IV,162. s. 575. - Ks. maantiellä. Liitteet IV,173. s. 590. -
24783: Maantiet. Ks. Sillat.
24784: n:o 142, Koivurannan y.m.: Mää- n:o 153, Nurmesniemen y.m.:
24785: rärahan osoittamisesta maantien raken- Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
24786: tamista varten Muurolan asemalta Yli- tamista varten Tikkalansalmeen. Liitteet
24787: tornion-Raanujärven maantiehen. Liit- IV,174. s. 591. - Ks. Sillat.
24788: teet IV,l63. s. 576. - Ks. Maantiet. n:o 154, S a 1 on: Määrärahan osoittami-
24789: n:o 143, J u ne k sen y. m.: Määrärahan sesta sillan rakentamiseksi Oulujoen yli
24790: osoittamisesta Kolarin pitäjässä olevan Utujärven lossipaikalle. Liitteet IV,17r..
24791: Kolarin-Kurtakon maantien rakentami- s. 592. - Ks. Sillat.
24792: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937. 11
24793:
24794: -- n:o 155, Hännisen y. m.: Määrära- n:o 166, Paavolaisen y.m.: Määrä-
24795: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi rahan osoittamisesta Koiviston sataman
24796: Taivalkosken-J okijärven Romppasen sal- aallonmurtajan rakentamista varten. Liit-
24797: men lossin tilalle. Liitteet IV,l76. s. 593. teet IV,187. s. 608. - Ks. Merenkulku.
24798: - Ks. Sillat. n :o 167, P a a v o 1 a i s e n y. m.: Määrä-
24799: - n:o 156, Kaijalaisen y.m.: Määrä- rahan osoittamisesta venevaikaman ra-
24800: rahan osoittamisesta sillan rakentami- kentamiseksi Uudenkirkon Toivolan ky-
24801: seksi Utkujärveen Tornion-Enontekiön lään. Liitteet IV,1ss. s. 609. - Ks. Me-
24802: maantiellä. Liitteet IV,177. s. 594. - renkulku.
24803: Ks. Sillat. n:o 168, Vaara m a n y. m.: Määräm-
24804: n:o 157, Leppä l ä n y. m.: Määrära- han osoittamisesta väylävalaistuksen pa-
24805: han osoittamisesta lautan hankkimiseksi rantamiseen Saimaan vesistön väylillä.
24806: Mantsinsaaren ja Lunkulansaaren väli- Liitteet IV,189. s. 610. - Ks. Saimaa.
24807: seen salmeen. Liitteet IV,178. s. 595. - n:o 169, Paasosen y.m.: Määrära-
24808: Ks. Lautat. han osoittamisesta tutkimuksen toimit-
24809: n:o 158, Hännisen: Määrärahan osoit- tamiseksi Varkauden-Kuopion laivaväy-
24810: tamisesta puhelinlinjan rakentamiseksi län syventämiskustannuksista. Liitteet
24811: Kuusamon kirkolta Sallan Märkäjärvelle. IV,190. s. 611. - Ks. Laivaliikenne.
24812: Liitteet IV,179. s. 596. - Ks. Puhelin- - n:o 170, Hirvensalon y.m.: Määrä-
24813: linjat. rahan osoittamisesta Kuopion-Iisalmen
24814: n:o 159, I, a h te l a n y. m.: Määrärahan laivaväylän syventämistä varten. Liitteet
24815: osoittamisesta puhelinlinjan rakentami- IV,19l. s. 612. - Ks. Laivaliikenne.
24816: seksi eraiSllll Perä-Pohjolan kuntiin. n:o 171, K. Jokisen y. m.: Määrära-
24817: Liitteet IV,1so. s. 597. - Ks. Puhelin- han osoittamisesta Halikonlahden ja Sa-
24818: linjat. lonjoen ruoppaamista varten. Liitteet
24819: n:o 160, Nordströmin y.m.: Määrä- IV,l92. s. 613. - Ks. Perkaustyöt.
24820: rahan osoittamisesta Ahvenanmaan saa- n:o 172, Perhon y. m.: Määrärahan
24821: ristossa olevan n. s. Arandan väylän va- osoittamisesta Laajoen perkaustyötä var-
24822: laisemiseksi. Liitteet IV,181. s. 598 ja ten. Liitteet IV,193. s. 615. - Ks. Per-
24823: 599. - Ks. :M:erenkulku. kaustyöt.
24824: n:o 161, Nordströmin: Määrärahan n :o 173, K a a sala i ·Sen y. m.: Määrä-
24825: osoittamisesta N orrskäri n luotsisataman rahan osoittamisesta Vuoksen ja Äyrä-
24826: syventämiseen ja parantamiseen. Liitteet päänjärven laskuhanketta varten. Liit-
24827: IV,1s2. s. 600 ja 601.- Ks. Merenkulku. teet IV,194. s. 617. - Ks. Vuoksen las-
24828: :__ n:o 162, Kokon: Määrärahan osoitta- keminen.
24829: misesta uuden ajanmukaisen pelastusris- n:o 174, Penttalan y.m.: !{äärära-
24830: teilijän rakentamista varten. Liitteet han osoittamisesta Seinäjärven patoami-
24831: IV,l83. s. 602. - Ks. Merenkulku. sen tutkimista varten.· Liitteet IV,195.
24832: s. 618. - Ks. Perkaustyöt.
24833: - n:o 163, Kokon: Määrärahan osoitta- n:o 175, H a g a n y. m.: Määrärahan
24834: misesta syväväylän liikenteen turvaami-
24835: osoittamisesta Vöyrinjoen perkaamiseen.
24836: seksi Kraasukanletolle rakennettavaa joh- Liitteet IV,196. s. 620 ja 621. - Ks.
24837: toloistoa varten. Liitteet IV,184. s. 604. Perkaustyöt.
24838: - Ks. Merenkulku.
24839: n:o 176, Leinosen y. m.: Määrärahan
24840: - n:o 164, Moilasen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven laskemista var-
24841: osoittamisesta neljän johtoloiston hankki- ten. Liitteet IV,197. s. 622.- Ks. Per-
24842: -mista varten Viipurin-Kotkan saaristo- kaustyöt.
24843: väylälle. Liitteet IV,l85. s. 605. - Ks. n:o 177, Hästbackan y.m.: Määrä-
24844: Merenkulku. rahan osoittamisesta Kruunupyynjoen
24845: n:o 165, V. Annalan y. m.: Määrä- alajuoksun perkaukseen. Liitteet IV,198.
24846: rahan osoittamisesta moottoriveneväylän s. 624. - Ks. Perkaustyöt.
24847: avaamiseksi matalikkojen läpi Seiskarin n:o 178, Kiviojan y. m.: Korotetun
24848: pohjoisriviltä Seiskarin kylän rantaan. määrärahan osoittamisesta Siipojoen per-
24849: Liitteet IV,l86. s. 607. - Ks. Meren- kaukseen. Liitteet IV,199. s. 628. - Ks.
24850: kulku. Perkaustyöt.
24851: 12 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937.
24852:
24853: n:o 179, Nurmesniemen y.m.: Ko- n :o 181, Rytingin: Määrärahan osoit-
24854: rotetun määrärahan osoittamisesta Vi- tamisesta Taivalkosken pitäjässä olevien
24855: hanninjoen perkaustöitä varten. Liitteet Virkkusen, Luokan ja Kortejärvien kui-
24856: IV,200. s. 629. - Ks. Perkaustyöt. va ttamistöiden aloittamiseksi. Lii tteet
24857: n:o 180, Nurmesniemen y.m.: Mää- IV,202. s. 631. - Ks. Perkaustyöt.
24858: rärahan osoittamisesta Settijoen perkaus- n:o 182, Rytingin y.m.: Määrärahan
24859: töiden aloittamista varten. Liitteet osoittamise·sta Hete- ja Vuormajärvien
24860: IV,201. s. 630. - Ks. Perkaustyöt. kuivuustöitä varten. Liitteet IV,203.
24861: s. 632. - Ks. Perkaustyöt.
24862:
24863:
24864:
24865:
24866: Toivomusaloitteet.
24867: Kevätistuntokaudella jätetyt.
24868:
24869: n :o 1, 0 ajan d erin y. m.: Tasavallan tijain ikäli,sien korottamisesta. Liitteet
24870: presidentin vaalia koskevien säännösten IV,12. s. ,6,1)!. - Ks. Virkamiehet.
24871: muuttami,sesta. Liitteet 1,4. :s. 1'7. - Ks. - n:o :10, K y 1 ä n pään y. m.: Määrära-
24872: Presidentin vaali. hasta tiemestarien :palkkojen parantami-
24873: n :o 2, Kivimäen y. m.: Kiinteistö- seksi. Liitteet IV,13. s. 6.2. - Ks. Tie-
24874: kirjalainsäädännön jouduttamisesta. Liit- mestarit.
24875: teet Il,a. e. 29. - Ks. Kiinteistökirja. n :o 11, H a g a n y. m.: Kansakoulu-
24876: - n:n 3', Kivimäen y. m.: Osittaisen ja kansanopistorakennuksia varten myön-
24877: verovapauden myöntämisestä teollisuu- nettyjen valtionlainojen koron alenta-
24878: den harjoittamista varten perustettaville misesta. Liitteet IV,14. s. ,6,3 ja M. -
24879: osa.keyhtiöiUe. Liitteet IV,6. s. 418. Ks. Kansakoulut.
24880: Ks. Teollisuuden edistäminen. - n :o 12, Huittisen y. m.: Määrära-
24881: n:o 4, P i 1 kaman y. m.: Esityksen an- hasta rannikkotykistörykmentti 3 :n up-
24882: tamisesta osu;u.stoiminnan veroetuoikeuk- ,seerien ja aliupseerien a,suinrakennusten
24883: sien ja verohelpotusten poistamiseksi. rakentamisek,si Rauhalan tilalle. Liitteet
24884: Liitteet IV,7. s. 50,. - Ks. Osuustoi- IV,15. s. 6,5. - Ks. Puolustuslaitos.
24885: minta. - n:o 13, H o r e ll i n y. m.: Toimenpi-
24886: n :o 5, La h te I a n y. m,: Moottoriajo- teistä suojeiuskuntajärjestön a:>äällystön
24887: neuvoissa käytettävän poHtoaineen tulli- lisäämiseksi. Liitteet IV,l6. s. &6. -
24888: vapaudesta eräissä ta,pauksissa. Liitteet Ks. Suojeluskunnat.
24889: IV,s. s. 5t. - Ks. Moottoriajoneuvot. - n:o 14, Lohen y. m.: Maahan kaatu-
24890: n:·o 6,, T o 1 p pasen y. m.: Toimenpi- neiden puiden luovuttamisesta valtion
24891: teistä viljatullista aiheutuvan rasituks.en metsistä' paikalli:sille asukkaille k'ltitarve-
24892: lieventämiseksi myös Itä-1Suomen eräissä puiksi. Liitteet IV,1 7. s. 68. - lh:s. Val-
24893: rajaseutukunnissa. Liitteet IV,9. s. 5•3. tion metsät.
24894: - Ks. Tullimaksut. n :o 15, S a 1 on y. m.: Esityksen anta-
24895: n:o '7, Rytingin y.m.: Esityk,g·en an- misesta Pyhäkosken sähkövoima-as·eman
24896: tamisesta rukiin hinnan kohoamisen eetä- rakentamise,sta. Liitteet IV,1s. s. 6'9. -
24897: mistä tarkoittavaksi muutokseksi tulli- R,s. Pyhäkos.ken sähkövoima-asema.
24898: tariffiin. Liitteet IV,1o. s. M. - Ks. - n:o 1:6, von Frencke1lin y.m.:
24899: Tullimaksut. Väkijuomalain muuttamisesta käsittä-
24900: n :o 8, Pekka 1 a n y. m.: Komitean vä.ksi ainoastaan 3.2 painoprosenttia al-
24901: asettamisesta selvittämään maan tuotan- koholia sisältävien ja sitä väkevämpien
24902: nolli:Sen elämän kehittämi:SmahdollismLk- väkijuomien myynnin järjestelyn. Liit-
24903: sia. Liitteet IV,11. s. 516. - Ks. Tuo- teet Vl,4. s. 91. - Ks. Väkijuomat.
24904: tannollinen elämä. - n:o 17, I n k i 1 ä n y. m.: Toimenpiteistä
24905: - n:o 9:, 0 ajan d erin y. m.: Esityksen ylei,sen lääkärinhoidon järjestämiseksi-
24906: antamisesta valtion viran- ja toimenhal- Liitteet Vl,5. s. 94. - Ks. Lääkärit.
24907: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937. 13
24908:
24909: n:o 118, Pohja 1 a n y.. m.: Määrära- n:o 30, Sillanpään y.m.: Määrära-
24910: ha.sta; asuntojen rakentamiseksi Helsin- hasta ravintofysiologian ja käytännölli-
24911: gin kes.kussotilas.sairaalan henkilökun- sen ravitsemu.sopin professorin virkojen
24912: nalle. Liitteet VI,6. s. 9r5. - Ks. Puo- perustamiseksi. Liitteet VIII,l. s. 137. -
24913: lustuslaitos. Ks. Yliopisto.
24914: - n :o 19, H o r e 11 i n y. m.: Lastenorsars- n:o 31, Syrjäiän y.m.: Komitean
24915: ton ja psykiatrisen lastenosaston raken- asettamisesta seminaarien laajennusta ja
24916: tamisesta J yväsky Iän yleisen sairaalan uudistusta varten. Liitteet VIII,2. s. 139.
24917: yhteyteen. Liitteet Vl,7. s. 9t6. - Ks. - Ks. Seminaarit.
24918: Sairaalat. n:o 32, F r i et •S c h i n y. m.: Esityksen
24919: - n :o 2,Qr, 0 o 11 i a n d erin: Kor·ppoon, antamisersta laiksi yk.sityisistä oppikou-
24920: Houtskarin ja Iniön kuntain yhteisen lui.sta. Liitteet VIII,3. s. 141 ja 145. -
24921: , aluelääkärin viran perustamisesta. Liit- Ks. Oppikoulut.
24922: teet VI,s. s. 97 ja 9•8. - Ks. Lääkärit. n :o 33, Lintu 1 ahde n y. m.: Selvi-
24923: n:o 21, Kokon: Toimenpiteistä Oulun tyk•sen hankkimi·se,sta ammatteihin val-
24924: diakonissalaito·kisen vuotuisen valtion- mistavien koulujen taloudellisesta a·se-
24925: avustuksen korottamiseksi. Lii tteet VI,9. masta. Liitteet VIII,4. s. 149. - Ks.
24926: Ammattikoulut.
24927: B. 99. - Ks. Sairaalat.
24928: n :o 34, P o h j alan y. m.: Käytösvai-
24929: n :o 22, T u r k a n y. m.: Määrärahasta keuksia ja yhtei.skuntavastaisia taipu-
24930: aluesairaalan rakentamiseksi Ke.stilän muk,sia omaavien lasten erikoishoidon ja
24931: pitäjään. Liitteet VI,1o. s. 101. - Ks. kasvatuksen järjestämistä koskevan tut-
24932: Sairaalat. kimuksen toimittami•sesta. Liitteet VIII,5.
24933: - n :o 23, S a 1 on y. m.: Määrärahasta s. 152. - Ks. Lasten kasvatus.
24934: alue·sairaalan rakentamiseksi Oulujärven n:o 35, Joveron y.m.: Raittiusope-
24935: länsipuolelle. Liitteet VI,11. s. 102. - tuksen järjestämise·stä ja yhtenäistyttä-
24936: K.s. Sairaalat. mi,sestä kansakouluissa ja muissa oppi-
24937: n:o 24, Junek.sen y.m.: Määrära- laitoksi·s•sa. Liitteet VIII,6. s. 153. - Ks.
24938: hasta Tornion ylei,sen ,sairaalan laajenta- Rai tti usopetus.
24939: miseksi. Liitteet VI,12. s. 10'3. - Ks. n:o 36, Vaara m a n y. m.: Toimenpi-
24940: .Sairaalat. teistä uuden koulutalon :hankkimiseksi
24941: n:o 25, Kokon: Määrärahoi.sta Enon- Kuopion lyseolle. Liitteet VIII,7. s. 155.
24942: tekiön aluelääkärin palkkau.sta ja lääkä- - Ks. Oppikoulut.
24943: rin arsunnon rakentamista varten. Liit- n :o 37, 0 a j a n d erin y. m.: Tieteellis-
24944: teet Vl,13. s. 104. - Ks. Lääkärit. ten seurain valtionavun lisäämisestä.
24945: n:o 26, Kaija l a i sen: Toimenpiteistä Liitteet VIII,s. s. 160. - Ks. Tieteelliset
24946: sairasmajan rakentamiseksi Ut·sjoen seurat.
24947: Outakoskelle. Liitteet Vl,14. s. 106. - n :o 38, J e r n i n y. m.: Kansakoululai-
24948: Ks. Sairaalat. toksen kustannuksista annetun lain täy-
24949: n :o 27, T o i v o sen y. m.: Henkikirjoi- täntöönpanoa.setuksen 17 § :n muuttami-
24950: tusta koskevien säännösten uudistami- sesta. Liitteet VIII,9. s. 163 ja 165. -
24951: sesta. Liitteet VII,4. s. 1.27. - Krs. Hen- Ks. Kansakoulut.
24952: kikirjoitus. n :o 39, E s k o l a n y. m.: Määrärahasta
24953: - n:o 28, Asikaisen y.m.: Kunnan ja Jämsän kansanopi.ston uuden kouluraken-
24954: seurakunnan viran- ja toimenhaltijan nuksen rakennusavustuk.seksi. Liitteet
24955: saattamisesta verovelvolliseksi palkan VIII,10. s. 167. - Ks. Kansanopistot.
24956: maksavalle kunnalle ja seurakunnalle. n :o 40, J u t i l a n y. m.: Määrärahasta
24957: Liitteet VII,5. s. 130. - Krs. Kunnallis- Otavan kansanopiston rakennusten kor-
24958: verotus. j.aamista ja laajentamista varten. Liitteet
24959: - n :o 29, S a 1 on y. m.: Toimenpiteistä VIII,11. s. 169. - Ks. Kansanopistot.
24960: kuntien veivoittamiseksi sopivin valtion- n:o 41, Vaaraman y.m.: Määrära-
24961: avuin huolehtimaan nykyistä enemmän harsta Savon maakunta-arldston rakenta-
24962: paikallisteiden kunnos,sapido.sta. Lii tteet mista varten. Liitteet VIII,12. rs. 171.
24963: VII,6. s. 132. - Ks. Maantiet. K.s. Maakunta-arkistot.
24964: 14 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937.
24965:
24966: - n:o 42, LuoiStarisen y.m.: Määrä- varten Pohjois-Savoon. Liitteet IX,10.
24967: raha,sta maakuntamuseon aikaansaami- s. 194. - Ks. Maamieskoulut.
24968: seksi Olavinlinnaan. Liitteet VIII,13. n:o 56, Leppä l ä n y. m.: Määrära-
24969: s. 172. - Ks. Museot. hasta kiinteän mie.skotiteollisuuskoulun
24970: n:o 43, Kokon: Leimaverolain muutta- ·perustamiseksi Harlun kuntaan. Liitteet
24971: misesta kotimaisen elokuvatuotannon ko- IX,11. s. 195. - K.s. Kotiteollisuus.
24972: hottamista .silmälläpitäen. Liitteet IV,19. n:o 57, Branderin y.m.: Määrära-
24973: s. 70. - Ks. Elokuvat. hasta kiinteän mieskotiteollisuuskoulun
24974: n :o 44, La h te l a n y. m.: Määräraha:sta perustamiseksi Kiteen kuntaan. Liitteet
24975: papin palkkaami.seksi ja pappilan raken- IX,12. s. 196. - Ks. Kotiteollisuus.
24976: tamisek.si Posion seurakuntaan. Liitteet n:o 58, Luostarisen y.m.: Määrä-
24977: Vlll,14. s. 173. - Ks. Posio. railmsta kotitaloudellista neuvonta- ja
24978: n :o 45, L a h te l a n y. m.: Määräraha.sta valistustyötä varten. Liitteet IX,l3. s. 198.
24979: Sallan seurakunnan kirkon korjaami- - Ks. Kotitalous.
24980: seksi. Liitteet VIII,15. s. 174. - Ks. n :o 59, Rytingin y. m.: Ka.svinvilje-
24981: Salla. lyskoeaseman perustamisesta Koillis-
24982: n:o 46, Cajanderin y.m.: Määrära- Pohjanmaalle. Liitteet IX,14. s. 200. -
24983: hasta metsätalousopetuksen laajentamista 1Ks. Kasvinviljelyskoeasemat.
24984: varten. Liitteet IX,1. s. 181. - Ks. - n :o 60, Pyy n y. m.: Selvityksen hank-
24985: Metsätalous. kimisesta perunajauhoteollisuuden alalla
24986: n:o 47, V. Annalan y. m.: Esityksen valli t·sevien epäkohtien poistamisesta.
24987: antamisesta maanparannuslaiksi. Liitteet Liitteet IX,15. s. 202. - Ks. Perunajau-
24988: IX,2. s. 183. - Ks. Maanparannustyöt. hoteollisuus.
24989: n :o 48, K i v i o j a n y. m.: Eräiden n:o 61, Hännisen y. m.: Määrära-
24990: maanparannushankkeiden valtionlainojen hasta avustuksiksi väkilannoitteiden han-
24991: alentamisesta. Liitteet IX,3. s. 1·815. - 'kintaan varten uudisraivaajille. Liitteet
24992: Ks. Maanparannustyöt. IX,16. s. 204. - Ks. Uudisraivaus.
24993: n:o 49, V. Annalan y. m.: Esityksen - n:o 62, Alastalon y.m.: Mää·rära-
24994: antamisesta maatilojen liikanaista pirs- hasta Mustialan maataloushistoriallisen
24995: toutumista ehkäiseväksi laik·si. Liitteet museorakennuksen laajentamista varten.
24996: IX,4. s. 186. - K•s. Maatalous. Liitteet Vlll,16. s. 175. - K:s. Museot.
24997: n :o 50, Rytingin y. m.: Pienviljeli- - n:o 63, V. Annalan y. m.: Määrära-
24998: jäin uudis- ja laidunraivauspalkkioiden hasta asutustilojen hankkimi·seksi vapaus-
24999: antamisesta joki- ja ojanvarsiniittyjen sodan tilattomille rintamamiehille. Liit-
25000: raivauksista. Liitteet IX,5. s. 187. - teet IX,l 7. s. 206. - Ks. Vapaussota.
25001: Ks. U udisviljelyspalkkiot. n:o 64, Cajanderin y.m.: Tutki-
25002: n :o 51, S o i n i n y. m.: Määrärahasta muksen toimittamisesta henkisen ·työn
25003: maatalousmiesten ulkomaisten opintomat- alalla vallitsevan työttömyyden laajuu-
25004: kojen avustami:seksi. Liitteet IX,6. s. 188. desta ja laadu·sta. Liitteet X,1. s. 213. -
25005: - K.s. Maatalous. K.s. Työttömyys.
25006: n :o 52, S a l on y. m.: Määrärahasta - n:o 65, Cajanderin y.m.: Liikealan
25007: maatalouskerholiitolle sipulinviljelyksen toimi:henkilöiden palkkausoloissa ilmene-
25008: edistämiseksi. Lii t·teet IX, 7. s. 189. - vien kohtuuttomuuksien poistamisesta
25009: Ks. Sipulinviljelys. Liitteet X,2. s. 215. - K.s. Liikeala.
25010: n:o 53, Rytingin y.m.: Toimenpi- n:o 66, Niskasen: Avustuksen anta-
25011: teistä kotimaisen sipulinviljelyksen ja mi.se·sta vähävaraisilla nuorille aviopa-
25012: -kaupan edistämiseksi. Liitteet IX,s. reille. Liitteet X,3. s ..217. - Ks. Avio·
25013: s. 190. - Ks. Sipulinviljely·s. liitto.
25014: n:o 54, Tolppasen y.m.: Määrära- - n:o 67, Voionmaan y.m.: Toimenpi-
25015: hasta valtion ·siitosoriitten hankintaa teistä asuntokysymyksen alalla esiinty-
25016: varten. Liitteet IX,9. s. 192. - Ks. vien epäkohtien poistamise'ksi. Liitteet
25017: Hevoskasva·tus. X,4. s. 219. - Ks. Asunto-olot.
25018: n :o 55, K ä m ä r ä i sen: Määrärahasta n:o 68, K u II b e r gin y. m.: Esityk.sen
25019: kiertävän maamieskoulun perustamista antamisesta laiksi vaitiouluoton myöntä-
25020: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937. 15
25021:
25022: miseksi maanviljelijöiden käytettäväksi sekä Parkanon ja Jalasjärven pitäjäin
25023: ajanmukaisten työväenasuntojen rakenta- .kautta Seinäjoelle. Liitteet XII,5. s. 252.
25024: mista varten. Liitteet X,5. s. 223 ja 225. - Ks. Rautatiet.
25025: - Ks. Asunto-olot. - n:o 81, Pesosen y.m.: Rautatien ra-
25026: -- n:o 69, Kiviojan y. m.: Toimenpi- kentamisesta Heinolasta Jyväskylään.
25027: teistä kunnallisten työväen tapaturma- Liitteet XII,G. s. 254. - Ks. Rautatiet.
25028: vakuutusyhtiöiden perustamisek·si. Liit- -n:o 82, Hiltusen y.m.: Varkauden
25029: teet X,G. s. 227. - Ks. Tapaturmava- - Viinijärven rautatien ra:kennustöiden
25030: ·kuutus. jouduttamisesta. Liitteet XII, 7. s. 21516.
25031: n:o 70, W i c km a n i n y. m.: Esityksen - Ks. Rautatiet.
25032: antamisesta työväen tapaturmavakuutus- ___, n:o 83, Pohjannor·on y.m.: Ko-
25033: lain muuttamisesta. Liitteet X, 7. s. 228 nee'llisen tutkimuksen toimittamisesta ja
25034: ja 230. - Ks. Tapaturmavakuutus. rautatien rakentamisesta Heinolasta
25035: n:o 71, V. Annalan y. m.: Työsopi- Mikkeliin ja Matkaselästä"-'Savonlin-
25036: muslain muuttamisesta. Liitteet X,s. naan. Liitteet XII,s. s. 21518. - Ks. Rau-
25037: s. 232. - Ks. Työsopimus. tatiet.
25038: n:o 72, Sillanpään y.m.: Komi·tean n :o 84, V i 1 h u l a n: Rautatien raken-
25039: asettamisesta tutkimaan kotitalousapu- tamisesta Saarijärveltä Haapamäen ase-
25040: laisten oloja. Liitteet X,9. s. 234. - Ks. malle. Liitteet XII,9. s. 2·519. - Ks.
25041: Koti talous. Rautatiet.
25042: n:o 73, Lepistön y.m.: Esityksen n :o 8·5, Koivu r a n n a n y. rn.: Rauta-
25043: antamisesta lai ksi metsä- ja uittotyöläis-
25044: 1
25045: tien rakentamisesta Kulusioen pysäkiltä
25046: ten työpalkkatarkkailusta. Liitteet X,10. Posiojärven ja Kitkajärven kautta Paa-
25047: s. 236. - Ks. Metsätyöläi.set. najärvelle. Liitteet XII,1o. s. 2:60. -
25048: n:o 74, Sundströmin y.m.: Esityk- Ks. Rautatiet.
25049: sen antamisesta laik,si kauppamerenkul- n:o 8-6, Juneksen y.m.: Rautatien
25050: kua harjoittavien laivanvarustajain vei- rakentamisesta Kaulinrannalta iKolarin
25051: voittamisesta vakuuttamaan palvelukses- kirkonkylään. Liitteet XII,11. s ..21612·. -
25052: saan olevat merimie·het merimiesamma- Ks. Rautatiet.
25053: tissa sattuvien onnettomuuksien varalta. n:o ·87, Hildenin y. m.: Määrära-
25054: Liitteet X,11. s. 2 38. - K.s. Merenkulku.
25055: 1
25056: hasta maantien rakentamise·ksi Pitäjän-
25057: n:o 75, Leinosen y. m.: Esityksen mäeltä Röds,kogin kautta Takkulan ky-
25058: antamisesta laiksi sokeuskorvauksesta. lään Es~poon kunnassa. Liitteet XII,12.
25059: Liitteet X,12. s. 240. - Ks. So:k:euskor- s. 26•3 ja .2165·. - Ks. Maantiet.
25060: vaus. - n:o 818, Syrjäiän y.m.: Maantien
25061: n:o 7·6, Kulovaaran y.m.: Rauta- rakentamisesta Heino1an kirkonkylästä
25062: tien rakentami·sesta Turusta tai joltakin Kalkkisten lauttauspaikalle. Liitteet
25063: sen lähiasemalta Riihimäelle. Liitteet XII,13. s. 2617. - Ks. Maantiet.
25064: XII,1. .s. 245. - K.s. Rautatiet. n :o 89, J u t i 1 a n y. m.: Heinolan .kir-
25065: n:o 77, Piippulan y.m.: Rautatien konkylän ja Mäntyharjun-,J aalan maan-
25066: rakentamisesta Uudestakaupungista Pei- tien välisen kylätien ottamisesta yleisenä
25067: pohjan asemalle. Liitteet XII,2. s. 247. maantienä valtion hoitoon. Liitteet
25068: - Ks. Rautatiet. XII,H. s. 21618. - Ks. Maantiet.
25069: n :o 78, P e r h on y. m.: Rautatien ra- - n :·o 9·0, L u o s t arisen y. m.: Määrä-
25070: kentamisesta Uudestakaupungi.sta Pei- raha.sta tien rakentamiseksi HanJ!ivir-
25071: pohjan asemalle. Liitteet XII,3. s. 249. ra.sta Pölläkän kylään. Liitteet XII,15.
25072: - Ks. Rautatiet. s. 21619. - Ks. Maantiet.
25073: n:o 79, H o r e ll i n y. m.: Rautatien - n :o 91, V a a r a m a n y. m.: Määrära-
25074: rakentamisesta Orivedeltä Jämsän kautta hasta uuden maantien rakentamiseksi
25075: Päijänteen rantaan sekä Jämsästä J yväs- Puijon näkötornille. Liitteet XII,lG. •S.
25076: kylään. Liitteet XII,4. s. 2150. - Ks. 12.71. - Ks. Maantiet.
25077: Rautatiet. n :o 92, N i k k o 1 a n y. m.: Tutkimuksen
25078: n :o 80, P en t ta 1 a r1 y. m.: Rautatien toimittamisesta Koskenkorvan--,J ala,sjär-
25079: rakentamisesta Tampereelta Kyröskosken ven maantiesuunnalla. Liitteet XII,17.
25080: tehdasyhdy·skunnan, Ikaalisten kauppalan s. 2:7,2. - Ks. Maantiet.
25081: 16 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937.
25082:
25083: - n :o 93·, Le p i s t ö n y. m.: Määrära- - n:o 1•04, Hän n i •s en y. m.: :Määrära-
25084: hasta Toholammin--'Eskolan maantien hasta maantien rakentamiseksi Nivan ta-
25085: rakennustöi·den alkamista varten. Liit- lon kohdalta Eksymän kautta Enojärvelle
25086: teet XII,1s. s. 27'3. - Ks. Maantiet. Kuusamossa. Liitteet Xll,29. s. 218·5•. -
25087: n :o 94, N u r me ·S niemen y. m.: Mää- Ks. Maantiet.
25088: rärahasta Akanmäen--1Sydänmaanky Iän - n :·o 10.5, Hännisen y. m.: Määrära-
25089: -Aittokosken maantien rakentamista var- hasta haaratien rakentamista varten
25090: ten. Liitteet Xll,19. s. 274. - Ks. 1Kuusamon-'Tuutijärven tiestä Paana-
25091: Maantiet. Jarven luoteiskulmasta Ruskeakalliolle.
25092: - n :o 915, S a l o n y. m.: Määrärahasta Liitteet Xll,3o. s. 218•6. - Ks. Maantiet.
25093: lietekylän maantien jatkamiseksi Olva- n :o 1•06, Lohen y. m.: Ranuan-Posion
25094: ,sen kylätiehen. Liitteet XII,20. s. 2176. maantien rakentamisesta. Liitteet
25095: - Ks. Maantiet.
25096: Xll,31. s. 2,8!'7. - K.s. Maantiet.
25097: _, n:o 107, Koivurannan y. m.: Mää-
25098: - n :o 96, S a 1 on y. m.: MääräTuhasta rärahasta maantien rakentamiseksi Muu-
25099: maantien rakentamiseksi Korvuan py- rolan asemalta Louejärven ja Lolhijär-
25100: säkiltä Vanhalan y. m. paikkakuntien ven kylien kautta Ylitornion-Raanujär-
25101: kautta Korvuaan. Liitteet Xll,21. s. ven maantiehen. Liitteet XII,32. s. 21818.
25102: 27'7. - Ks. Maantiet.
25103: 1
25104: - Ks. Maantiet.
25105: -- n :o 9-7, A r h a m a n y. m.: Määrärahasta - n:o 1018, Koivurannan y.m.: Mää-
25106: maa.ntien rakentamista varten Saviahon rärahasta maantien rakentamiseksi Ro-
25107: pysäkiltä Sotkamon-Nurmeksen maan- vaniemen Sierilän lossilta Kemijoen ete-
25108: tielle. Liitteet XII,22. s. 278. - Ks. läpuolta Pekkalan lossille. Liitteet
25109: Maantiet. Xll,33. •S•.2:8,9. - Ks. Maantiet.
25110: n :o 918, Rytin gin y. m.: Määrära- - n:o 109, Koivurannan y.m.: Mää-
25111: hasta Oulun-Kuusamon maantien ja rärahasta erämaantien rakentamiseksi
25112: Ervastin lossin välisen paika1listien kor- Rovaniemen---,Sodankylän maantiestä
25113: jaamista varten maantie~si. Liitteet Korvalan tienoilta Rovaniemen Niesin
25114: Xll,23. s. 2·79. - Ks. Maantiet. kylään. Liitteet Xll,34. s. 29.0. - Ks.
25115: n:o 9'9, Rytingin y.m.: Määrära- Maantiet.
25116: hasta maantien rakentamista varten Mu- - n :o 110, J u ne k sen y. m.: Määrära-
25117: lloksen-Ylikiimingin maantieltä Oulu- .hasta Kolarin-Kurtakon maantien ra-
25118: joen pohjoispuolitse Utajärven--,Puolan- kentamiseksi. Liitteet Xll,35. s. 29<1. -
25119: gan maantielle. Liitteet Xll,24. s. 2810. 1Ks. Maantiet.
25120: - Ks. Maantiet. n :o 111, La h te 1 a n y. m.: Määrära-
25121: - n :o 10;0, H ä n n i sen y. m.: Maantie- hasta yhdystien rakentamiseksi Kemijär-
25122: suunnan tutkimi,se.sta Pudasjärven Ruot- ven J avarukselta .Sodankylän Vuojär-
25123: tisenharjulta Puolangan Luppojärven lä- veen. Liitteet Xll,36. s. 2:921. - K·s.
25124: hellä olevaan Ahon taloon. Liitteet Maantiet.
25125: Xll,25. s. 2!81. - Ks. Maantiet. n:o 112, Lahtelan y. m.: Toimenpi-
25126: - n :o 10,1, H ä n n i s en y. m.: Maantie- teistä .Sallan-Lampelan--N uosnajärven
25127: •suunnan tutkimi·sesta Pudasjärven Kon- - Tuntijärven maantien ra·kentamiseksi.
25128: gasojan-Ruottisen tien päästä Paukke- Liitteet Xll,3 7. s. 2·93. - Ks. Maan-
25129: rinharjun kautta Ryhmeeseen Säkkisen tiet.
25130: ---<N eulikon tiehen. Lii tteet XII, 26. s. n:o 113, Kaijalaisen: Toimenpi-
25131: '2'82·. - Ks. Maantiet. teistä Pelkosenniemen--'Kairalan--ISodan-
25132: n :o 1012, H ä n n i sen y. m.: Tiesuunnan kylän maantien rakennustöiden jatkami-
25133: tutkimi.sesta Kiimingistä Yli-Iihin. Liit- seksi. Liitteet XII,3s. s. 295. - Ks.
25134: teet Xll,27. s. 2:83. - Ks. Maantiet. Maantiet.
25135: - n:o 10>3, Hännisen y. m.: Määrära- n:o 114, Kaijalaisen: Toimenpi-
25136: hasta maantien rakentamista varten teistä Kittilän Könkäältä Enontekiölle
25137: 1Kuusamon Tavajärven tien ,päästä• Aitta- johtavan maantien rakentamiseksi. Liit-
25138: kummulta Nuorusen tunturin sivu Sii- teet Xll,39. s. 29&. - Ks. Maantiet.
25139: kalan taloihin. Liitteet Xll,28. s. 284. n:o 115, Syrjäsen y.m.: Määrära-
25140: - Ks. Maantiet. hasta .sillan rakentamiseksi Kymijoen yli
25141: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1937. 17
25142:
25143: Kuusankosken alapuolelle. Liitteet - n :o 125, J u s s i 1 a n y. m.: V anajave-
25144: XIl,40. s. 29'7. - .Ks. Sillat. den-Pyhäjärven ve,sistön vedenkor-
25145: - n:o 116, Le~ppälän y.m.: Määrära- keuksien säännöstelemiseksi laadittavien
25146: hasta lautan hankkimiseksi Mantsinsaa- suunnitelmien iouduttamisesta. Liitteet
25147: ren ja Lunkulansaaren väliseen salmeen. XII,5o. s. 310. - Ks. Perkaustyöt.
25148: Liitteet Xll,41. s. 298. - Ks. Lautat. - n :o 126, P a a v o l a i s e n y. m.: Mää-
25149: n :o 11'7, J u t i 1 a n y. m.: Määrärahasta rärahasta Suulajärvestä Suomenlahteen
25150: Oravi:kiven salmen sillan rakentamiseksi ulottuvan vesiväylän perkaustyön aloitta-
25151: Heinolan--Jyväskylän maantiellä. Liit- miseksi. Liitteet XII,51. s. 311. - Ks.
25152: teet XIl,42. s. 2·9·9. - Ks. Sillat. Perkaustyöt.
25153: - n:o 118, Nurmesniemen y.m.: - n :o 1217, S o i n i sen y. m.: Määrära~
25154: hasta Ilomantsin pitäjän Koitajoessa ole-
25155: Määrärahasta Tikkalansalmen sillan ra-
25156: kentamista varten. Liitteet XII,43. s. vien koskien perkaamista varten. Liit-
25157: teet XII,52. s. 313. - Ks. Perkaustyöt.
25158: 30(),. - Ks. Sillat.
25159: -- n:o 12·8, Nurm,esniemen y.m.:
25160: n:o 111'9, Nurmesniemen y.m.: Määrärahasta Settijoen perkaustöiden
25161: Määrärahasta Uittosalmen sillan ra.ken- aloittami:sta varten. Liitteet XIl,53. s.
25162: tami•sta varten. Liitteet XII,44. s. 3011. 31.4. - Ks. Perkaustyöt.
25163: - 'Ks. Sillat. - n:o 12'9, Nurmesniemen y.m.:
25164: n :o 12,0, S a 1l on y. m.: Määrärahasta Määrärahasta Vihanuinjoen perkaustöi-
25165: .sillan rakentamiseks.i Oulujoen yli Uta- den jatkamista varten. Liitteet XII,54. s.
25166: järven aseman kohdalla. Liitteet Xll,45. 315. - Ks. Perkaustyöt.
25167: s. 3>02. - Ks. Sillat. - n:o 130, Lohen: Toimen.pitei,stä Vuor-
25168: -- n ;Q 12t, S a l on y. m.: Määräralhasta ma- ja Hetejärven kuivaustöiden alulle-
25169: penkereen ja sillan rakentamiseksi Oter- tpanemiseksi. Liitteet Xll,55. s. 316. -
25170: man lossipaikalle. Liitteet XII,46. s. Ks. Perkaustyöt.
25171: 30>3. - Ks. Sillat. n:o 131, Kokon: Jäävahvikkeilla va-
25172: - n :o 1221, H ä n n i sen y. m.: Määrära- rustetun höyrylaivan rakennuttamisesta
25173: hasta sillan rakentamista varten Iijoen Hailuodon ja Oulun välistä liikennettä
25174: vesireitin ,poikki Taivalkosken J o·kijär- varten. Liitteet Xll,56. 8. 3'17. - Ks.
25175: ven Romppasen salmen lossin tilalle. Merenkulku.
25176: Liitteet XII,47. s. 3104. - Ks. Sillat. --- n :o 13'2, K o k o n: Määrärahasta pelas-
25177: - n:o 1.23, Lahtelan y. m.: Määrära- tusristeilijän rakennuttamista varten
25178: hasta silta- ja pengerrystöiden aloitta- Suomen meripelastusseuralle. Lii tteeit
25179: mista varten Kemijärven--,Sallan maan- XIl,57. s. 3·19. - Ks. Merenkulku.
25180: tien Kemijoen ylimenokohdan lassivälin - n :o 133·, K o k on: Loistolaiva Kemin
25181: lyhentämiseksi. LiiUeet XII,48. s. 3:05. varustamisesta koneellisella käyttövoi-
25182: - .Ks. Sillat. mana. Liitteet XII,5s. 8. 3121. - Ks.
25183: Merenkulku.
25184: n:o 124, Törngrenin y. m.: T·oimen- n:o 134, Österholmin y.m.: Saa-
25185: piteistä Ledsundin väylän turvailisuus- riston puhelinverkoston rakentamisen
25186: laitteiden parantamiseksi. Liittee,t jouduttami,sesta. Liitteet Xll,59. s. 3:22
25187: XII,49. s. 308. - Ks. Merenkulku. ja 324. - Ks. Puhelinlinjat.
25188:
25189:
25190:
25191:
25192: 3
25193: ASIALUETTELO.
25194: 1
25195:
25196:
25197: 1
25198:
25199:
25200: 1
25201:
25202:
25203: 1
25204:
25205:
25206: 1
25207:
25208:
25209: 1
25210:
25211:
25212: 1
25213:
25214:
25215: 1
25216:
25217:
25218: 1
25219:
25220:
25221: 1
25222:
25223:
25224: 1
25225:
25226:
25227: 1
25228:
25229:
25230: 1
25231:
25232:
25233: 1
25234: A s i a 1u e t t e 1o.
25235: A. - Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 68
25236: esityksen antamisesta laiksi valtionluotan
25237: Ahvenanmaa: ~ K~s. Mererukul<ku. myöntämiseksi maanviljelijöiden käytet-
25238: täväksi ajanmukaisten työväenasuntojen
25239: Alkoholi: - Ks. Väkijuomat. rakentamista varten. Liitteet X,5. s. 223
25240: ja 225. L. Työv:aan 187.
25241: Aluelääk:ärit: ~ ,K,s. Lääkärit. ~ Ks'. Maa,talous.
25242:
25243: Alnesairaalat: - Ks. Sairaalat. Asutustoiminta: Ed. Rytingin y. m. rah. al.
25244: n:o 7 6 määrära,han os,oittamis~esta eri-
25245: 1
25246:
25247:
25248: Ammattikoulut: E.d. :Soini,sen y. m. rah. a:l. ltyis,en a'sutUJSr'aihaston perustamiseksi
25249: n:o 4'1 määrä,rahan ,o,soitta,misesta am- a,sutus,toiminnan harjoittami'sta varten
25250: matti,koulun perustamista varten Joen- pula~kaus,ina. Liitteet IV,97. s. 4'73. L.
25251: suuhun. iåitte,et ']V,62. s. 405. L. Vv:aan Vv:aan 1318.
25252: 1315. - Ks. Vapaussota.
25253: - Ed. Lintulahden y. m. toiv. al. n:o 33
25254: selvityksen hankkimisesta ammatteihin Autot: - Ks. Mo'Ottori'adoneuvot.
25255: valmistavien koulujen taloudellisesta ase-
25256: masta. Liitteet VIII,4. s. 149. L. Siv:aan Avioliitto: Ed. Niskasen toiv. al. n:o 66
25257: 184. avustuksen antamisesta vähävaraisille
25258: nuorille aviopareille. Liitteet X,s. s. 217.
25259: Arkistot: ~ Krs. Maaikunta-arkis,t,ort~. L. Työv:aan 186.
25260:
25261: Asemamiehet: ~ .Ks. Vir-kamie\het. B.
25262: Asevelvolliset: Ed. Perhon y. m. rah. al. n:o Bensiinin tuni: ~ K~s. M,o,orttoria,joneuvot..
25263: 11 määrärahan osoittami,ses,ta asevelvol-
25264: lis'ten päiväralhan 'korottamista 'Varten.
25265: Liitteelt IV,s2. s. 361. L. V•v:aan t313. E.
25266: ~ Ed. Niskas,en y. m. rah. 'a.l. n:o 12 määi-
25267: rärahan os~oittami'ses,ta asevelvollisten Edustajan toimi: - K,s, Valtiopäiväjärjestys.
25268: päilväraha~n !korottamista ~varten. Liit-
25269: teet IV,ss. s. 3162. L. V'v:aan 13H. Elokuvat: Ed. Kokon toiv. al. n:o 43 leima-
25270: - Ks. Terveydenhoito. Valtiopäiväjärjestys. verolain muuttami,sesta ,kotimaisen elo-
25271: kuvatuotannon kohottamista silmällä-
25272: pitäen. Liitteet IV,19. s. 70. L. Vv:aan
25273: Asunto-olot: Ed. Nistkarsen y. m. rah. al. n:o 185.
25274: 91 ikor,otetun mää,räraihan oso~ttamise.sta
25275: ma'talous,työväen asunto-oiojen para,nta- Eläkkeet: - Ks. Vapaussota.
25276: mista varten. Liitteet IV,112. s. 500.
25277: L. V'v:aan 11319. Emäntäkoulut: - Krs.
25278: 1 K~ot.italom;.
25279: - Ed. Voionmaan y. m. toiv. al. n:o 67 toi-
25280: menpiteistä asuntokysymyksen alalla Eriksgård: Ks. Maarrviljelysikoulut.
25281: esiintyvien epäkohtien poistamiseksi. Liit-
25282: teet X,4. s. 219. L Työv:aan 187. Etuoikeus: Ks. Kunnallisverotus.
25283: 4 AsialuetteLo 1•9>3'7.
25284:
25285: F. 1.
25286: Frangilainat: Ed. Kaa·kis·en y. m. ralh. al. Iisalmi: - IK,s. LaivaEi'kenne.
25287: n :o 2 korotetun määrärahan o•soittami-
25288: sesta OsuuSJkass•ojen Ke·skuslainarahasto- Ikälisät: - Ks. Virkamiehet.
25289: Os•a,keyht.iölle .muille kuin maa,nviljeli-
25290: jöil.le annettujen frangilainojen koron Ilmapuolustus: Ed. ·L,einols•en y. m. r•aih. al.
25291: aloentamilseksi. Liittee•t IV,23. s. 3.41. L. n:o 17 määrärahan o1s·o,ittami•sesta Suo-
25292: Vv:aan 13-11. men ilmapuolustuslii•tolle 1kolmen uuden
25293: moottorilent·okoneen ostamista va.rten.
25294: Liitt-ee•t IV,38. s. 3619. L. Vv:aan 1'31'4.
25295: Ks. Puolusltuslai·to•s.
25296: H.
25297: Insinöörit: - Ks. Virkamiehet.
25298: Hailuoto: - Ks. Merenkulku.
25299: Invaliidit: Ed. /Kilven y. m. rah. al. n:o 23
25300: Hallitusmuoto: Ed. Ryömän y. m. lak. al. mäiträraihan olloittamise,sta inv'alii.dien
25301: n:o 1 laiksi hallitusmuodon 23 §:n muut- omako'htai1sen järjestötyön tu'kem~seiksi.
25302: tamise.sta. Liitteet I,1. s. 7. L. Prv :aan Liitteet IV,44. s. 3•77. L. V!v:a1a'n 13<14.
25303: 180.
25304: Itä-Suomi: - Ks. Tullimaksut.
25305: Harlu: - Ks. Kotiteollisuus.
25306:
25307: Hedelmäviljelys: Ed. E. Joikisen y. m. raih. J.
25308: al. n :o 71 mää·rärahan os·o:itta.mi1sesta .Joensuun musiikkiyhdistys: Ed. T•ervon rah.
25309: Suomen puutarha·viljelijäin liitolle hedel- al. n.:o ·60' määrärahan osoittam~seEita
25310: mä·paokkaamoi tten perustamista va.rten. uusien so ift,to•v älineiden hankkimiseksi
25311: Liitteet IV,92. s. 462. L. V·v:aan 1317. Joenlsuun työväen musii,k!kiy'hdistylcselle.
25312: Liitteet IV,s1. <S. 434. L. Vv:a.an 1·3·1'6.
25313: Helsingin taloustyöntekijät: Ed. Sillan!Päii:n
25314: y. m. rah. al. .n :o 5·7 määrärahan osoitta- .Jokien perkaukset: - 'Ks. Perkaustyöt.
25315: mises•ta Hels•ingin taloustyönte<ki•jäin yh-
25316: dils'tYikis•en valtionlainan taka.isin suoritta- .Järvien perkaukse•t: - 'Ks. l'·e~kamstyöt.
25317: mils,ta varten. Liitt·eet IV,78. s. 4219. L.
25318: V•v:aan 1316. Jäänmurtajat: - Ks. Merenkulku.
25319:
25320: Henkikirjoitus: Ed. Toivosen y. m. toiv. al.
25321: n :o 27 henkikirjoitusta koskevien sään- K.
25322: nösten uudistamisesta. Liitteet VII,4.
25323: s. 127. L. Ltv:aan 184. Kaatuneet puut: - Ks. Valtion meteät.
25324:
25325: Henkinen työ: - Ks. Työttömyys. Kalastus: Ed. Juneks.en y. m. rah. a,J, n:o 8-2
25326: koroltetun määrärahan OJS'Oittamisest!l:l ika-
25327: Hevoskasvatus: Ed. Tolppa.sen y. m. toiv. al. la1stuse1i·nkeinO'Il! edi,stiiimils•tä ·varten.. Liit-
25328: n :o 54 määrärahasta valtion siitosoriit- t•eet ]V,103. s. 48'2·. L. V'V:aa.n 1:3118.
25329: ten hankintaa varten. Liitteet IX,9. Ed. Kullbergin y. m. rah. al. n.:o 83 mää-
25330: s. 192. L. Mtv:aan 185. rärahan osoittamise.sta kalall'tus.elin,keinon
25331: koetoimin'ta>a va,rten. Liitltee•t TV,104. s.
25332: Hiihto: - 'Ks. Urheilu. 484· ja 4'86. L. Vv:aa1n 13•1'8.
25333: Ed. Jernin y. m. rah. al. n:o 814· mäiä·rä-
25334: Huonokuuloi~et: Ed. Pohjalan ·Y· m, rah. al. rahan osoittami:ses·ta kalas,tajaloiiS~ojen
25335: n.:o 54 mäiärärahan osoittamisesta Suo- raJkentamils,een. Liitte•et I.Y,l05. s. 41818
25336: men huonokuuloillten huoltoliiton työn ja 4'8,9. L. V<V:a.an 13'18.
25337: tukemiseksi. LiitJte·et IV,75. s. 424. L. Ed. Junekrsen y. m. rah. al. n:o !8& m.ää-
25338: Vv:aan.13·16. rii!rahaln O•soittaomi's,esta ltu1Jkimuk~Sen toi-
25339: 5
25340:
25341: mittamis~~k~si puunjalo·stus,teihtaiden vesis- Kanttorit: - Ks. Kii,k:komusiikkiopistot.
25342: töihin las,kemien jä·teaineiden ikala,vesille
25343: ja ,kalastukselle ailheuttamilsta vahin- Kasvinviljelyskoeasemat: Ed. Rytingin y. m.
25344: goi;st.a. Liititeet TV,106. s. 490. L. 1V v:aa,n toiv. al. n:o 59 ka,svinviljelyskoeaseman
25345: 1318. perustamisesta Koilli~s-Pohjanmaalle. Liit-
25346: - Ed. Österholmin rah. al. n: o ·S.6 määrä- teet IX,14. s. 200. L. Mtv:aan 186.
25347: raJ-tan 01soittamisesta kalanlku}jetuksen pa-
25348: rantami~seksi. Liitteet IV,107. s. 49'2 ja Kaupunkien kunnallisverotus: - Ks. Kun-
25349: 493. L. Vv:aan 1318. nallisverotus.
25350: Ed. 'Paavola,is,en: y. m. rah. al. n :o 87
25351: mäiärära!han osoittamils,esta uusien apa-
25352: Kerhotoiminta: - K·S·. Maa.t,a.lous.
25353: jien •perkaamis·ek;si Suomenlahden itäi-
25354: s,ellä ra.nni'M:oalueeila. Liititeet IV,1os. Keskikoulut: - 1K1s. Oppikoulut.
25355: s. 494. L. Vv:aan 131-8.
25356: Ed. J uneks·en y. m. ratb.. al. n :.o ·818 määrä-
25357: Keskuslainarahas.to: - tK's. Fra,ngilaina t.
25358: rahan osoi'Hamise1sta 'kalan viljelyslaitok-
25359: sen perus:tami'sta varten Hjokeen. Lii t- Kesävirkistys: - Kos. .Äitien k·esä'virkistys.
25360: teet IV,109. s. 4915. L. Vv:aan 1318.
25361: Ed. IKaijaJaisen y. m. rah. al. n :o ·8'9 mää-
25362: rärahan o'so<ittarnis,esta lainoi'ksi Petsa'- Kielilainsäädäntö: Ed. von Bornin y. m.
25363: mon 'kala<stajille 'kaJa,stmsalusten hankki- lak. al. n :o 3 laiksi kielilain muuttami-
25364: mista varten. Liitteet I,V,110. s. 497. L. sesta. Liitteet 1,3. s. 11 ja 14. L. Prv:aan
25365: 180.
25366: Vv:aan 13·18.
25367: Ks. M-e.renkul,ku.
25368: Kiinteistö: - Ks. Kunnallisverotus.
25369: Kansakoulut: Ed. Hagan y. m. toiv. al.
25370: n :o 11 kansakoulu- ja kansanopistoraken- Kiinteistökirja: Ed. Kivimäen y. m. toiv. al.
25371: nuksia varten myönnettyjen valtionlaino- n :o 2 kiinteistökirjalainsäädännön jou-
25372: jen koron alentarnise.sta. Liitteet IV,14. duttami.sesta. Liitteet II,3. s. 29. L.
25373: s. 63 ja 64. L. Vv:aan 183. Lv:aan 182.
25374: - Ed. J ernin y. m. toiv. al. n :o 38 kansa-
25375: koululaitoksen kustannuksista annetun Kirjanpito: - Kt>. Ma.a.talou\S.
25376: lain täytäntööupanoasetuksen 17 § :n
25377: muuttami·sesta. Liitteet VIII,9. s. 163 ja
25378: Kirjastot: Ed. Räilsä:sen y. m. rah. al. n:o 46
25379: 165. L. Siv :aan 184.
25380: määlräralhan osoi t>tami;ses·ta. kahden maa-
25381: - Ks. Raittiusopetus.
25382: ih.'"UntakirjastJon a1ikaa:nsaamiseksi. Lii;t-
25383: te·et IV,67. s. 4'13. L. V·v:aan 1316·.
25384: Kansallismuseo: - iKs. ·M'us1eo1t. - CK1s. M,e.rimie'h.et.
25385: Kansallispuistot: - Ks. Luonnonsuojelu.
25386: Kirkkomusiikkiopi.sto:t: Ed. Hongan y. m.
25387: Kansanopistot: Ed. !Kullbergin y. m. ratb.. al. rah. al. n :o '38 määrärahan Olsoittami-
25388: n:o 40 määräraihan osoittamisesta raken- s•es,ta 'Turun ikirkllwmUISiilk,kj.o·pis>ton val-
25389: nnsruvustwksen antami1seksi P·orvoon kan- tiona.vun korottami'S•ta va,rten. Lii:tte·e·t
25390: sanopislt.oUe. L1iitteet IV,61. s. 401 ja l'V,59. 1s. 31918. L. Vv:aan 131'5.
25391: 403. L. Vv:a'an 1315. Ed. Oksasen y. m. ra'h. a1l. n :o 319 määrä-
25392: - Ed. E,slwlan y. m. toiv. al. n:o 39 määrä- rahan osoitta.misesta Viipurin kirkkomu-
25393: rahasta Jämsän kansanopiston uuden sii'kkiopi,st.on valtionavun ikorotta.mista
25394: koulurakennuksen rakennusavustuksek~i. va:riten. Liitteet I•V,60. s. 39'9. L. V1v:aan
25395: Liitteet VIII,1o. s. 167. L. Siv:aan 184. 1:315.
25396: Ed. Jutilan y. m. toiv. al. n:o 40 määrä-
25397: rahasta Otavan kansanopiston rakennus· Kirkollisverotus: - Ks. Kunnallisverotus.
25398: ten korjaamista ja laajentami~Sta varten.
25399: Liitteet VIII,11. ·s. 169. L. Siv:aan 184. Kirkot: - Ks. Kolari. Salla. Viipurin tuo-
25400: - Ks. Kansakoulut. miokirkko.
25401: 6 Asialuettelo 1937.
25402:
25403: Koetoiminta: Ed. Soinin y. m. rah. ·al. n :o 68 Ed. ·]lw•sen y. m. rah. al. n :o 75 maara-
25404: määrärahan osoittamisesta koetoimintayh- rahwn os•oitta,mise•sta 'Suomen lwtiteolli-
25405: dis·tysten liito11 valtiomwun ikorottami•s:ta suus>järjestöjen ke's,kus:liiton toiminnan
25406: varten. Liil!teet 'IV,89. s. 415'7. L. Vv:aan tukemiseksi. Liitteet LV,96 s. 471. L.
25407: 1
25408:
25409:
25410:
25411:
25412: 1317. Vv :aan 13118.
25413: '~s. Ka'laB"tus. Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 56 määrä-
25414: rahasta kiinteän mieskotiteollisuuskoulun
25415: Kjoivisto: - IKs. M•erenikulku. perustamiseksi Harlun kuntaan. Liitteet
25416: IX,11. s. 195. L. Mtv:aan 185.
25417: Kolari: Ed. Junek.sen y. m. rah. al. n:o 50 Ed. Branderin y. m. toiv. al. n:o 57
25418: määrär•aha·n osoittamisesta kirkon raken- määrärahasta kiinteän mieskotiteollisuus-
25419: ta.mista 1varten !Kolarin •seurakuntaa.n. koulun perustamisek.si Kiteen kuntaan.
25420: Liitteet rV,71. IS. 419. L. Vv:aan 13·16. Liitteet IX,12. s. 196. L. }.ftv:aan 186.
25421:
25422: Konkurssi: - K•s. ·Kunnallisverotus. Kristillinen taideseura: Ed. Kallio.kosken
25423: y. m. rah. al. n :o 53 määräralran os·oitta-
25424: Koskien perkaukset: - Ks. Perkaustyöt. misersta Kristilli1sen taideseuran toimin-
25425: nan •trrkemis:eksi. Liitteet IV,74. s. 42'3.
25426: Kotiapulaiset: - iKs. Helsingin talou.styön- L. Vv:aan 1316.
25427: tekijä:t.
25428: Kruununpuistot: -- Ks. Lahjoitusmaat.
25429: Kotitalous: Ed. ISillanpääm. y. m. rah. a:l.
25430: n :o 66 määlrärmhwn o•s·oi ttami•se.sta kun- Kuivaustyöt: - :K1s•. :M:aanparan,nugtyöt. Per-
25431: naHi:s•en koti'talou.s,neu vonnan a vustami- kaus-työt.
25432: seks•i. Liitteet IV,s7. s. 453. L. Vv:aan
25433: 1317. Kulkutaudit: - Ks. Terveydenhoito.
25434: Ed. Luos:tarisen y. m. rah. al. n :o 67
25435: määrärahan .osoittamisesta eräiden koti- Kunnallinen kotitalousneuvonta: - fu. KD·-
25436: ta1ous.neuvojien pal•kkojen pa·rantamis,eksi. tiltalou.s.
25437: Liit'teet IV,ss. s. 4M. L. Vv:aan 1317.
25438: Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 58 Kunnalliset tapaturmavakuutusyhtiöt:
25439: määrärahasta kotitaloudellista neuvonta- ,Ks. Ta,paturmavakuutus.
25440: ja valistustyötä varten. Liitteet IX,13.
25441: s. 198. L. Mtv:aan 186. Kunnallisverotus: Ed. Kivi·ojan y. m. lak.
25442: Ed. Sillanpään y. m. toiv. al. n:o 72 al. n :o 5· laiksi kiinteistön tai siitä saa-
25443: komitean asettamise·sta tutkimaan koti- dun tulon perusteella maksuunpantujen
25444: talousapulaisten oloja. Liitteet X,9. s. 234. kunnallis- ja kirkollisverojen etuoikeu-
25445: L. Työv:aan 187. desta. Liitteet II,2. •s. 2:5. L. Lv:aan 18L
25446: - Ed. Frietschin y. m. lak. al. n :o 1.5
25447: Kotiteollisuus: Ed. Leppäiän y. m. r·ah. al. laiksi kunnallishallinnosta annettujen ase-
25448: n:o 64 määrärahan osoittamisesta mies- tusten muuttamisesta. Liitteet VII,l. s.
25449: kotiteollisuuskoulun perustamiseksi Har- 113. L. Ltv:aan 181.
25450: luun. Liitteet IV,s5. s. 448. L. Vv:aan - Ed. Asikaisen y. m. toiv. al. n :o 218 kun-
25451: 1317. nan ja seurakunnan viran- ja toimen-
25452: Ed. Hä·s.tbadcan y. m. rah. a.l. n:o 6•5, mää• haltijan &aattamisesta verovelvolliseksi
25453: rärahan osoit•tamisesta mieskotilteollisuus- .palkan maksavalle kunnalle ja seurakun-
25454: koulun perus:tamislta varten Teerijärvelle. nalle. Liitteet VII,5. ll. 1'3•0. L. Ltv:aan
25455: Liitteet IV,s6. s. 44'9 ja 451. L. Vv:aan 184.
25456: 1317. - K.s. Teollisuuden edistäminen.
25457: Ed. Pohjalan y. m. rah. al. n:o 73 määrä- Kuolajärvi: - Ks. Salla.
25458: rahan osoittamisesta Suomen koti- Ja
25459: pienteollisuuden vientiliitolle ·koti teolli- Kuopio: - ':K'S. La.iiV'a.lii:ke,nne. Ma.aku:nta-
25460: suustuotteiden näytekokoelman perusta- arkistot. Oppikoulut.
25461: mista ja hoitamista vmten. Liitteet IV,9·L
25462: s. 466. I,. Vv:aan 1317. Kuul"ot: - 'Ks. Huonokuulois,et.
25463: Asialuettelo 1937. 7
25464:
25465: L. Leimavero: - Ks. Elokuvat. Teollisuuden
25466: edistäminen.
25467: Lahden hiihtoseura: Ks. Urheilu.
25468: Liikeala: Ed. Cajanderin y. m. toiv. al.
25469: Lahjoitusmaat: Ed. Pekkalan y. m. lak. al. n :o 6:5 liikealan toimihenkilöiden palk-
25470: n:o 8 laiksi entisten lahjoitusmaiden ra- kausoloissa ilmenevien kohtuuttomuuk-
25471: hastosta. Liitteet IV,3. s. 41. L. .sien ,poistamisesta. Liitteet X,2. s. 2•15.
25472: Vv:aan 1'8·1. L. Työv:aan 1816.
25473: Laidunraivauspalkkiot: - Ks. Uudisviljelys- Linnat: Ks. Olavinlinna. Turun linna.
25474: :palkkiot.
25475: Loistot: Ks•. :Kalastus. ·Merenkuliku. Sai-
25476: Lainat: - Ks. Frangilainat. Kansakoulut. maa.
25477:
25478: La.ivakirjastot: - Ks. Merimi·ehet. Loss<it: Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n :o 111
25479: määrärahan osoittamise•sta Saarijä'rven
25480: Laivaliikenne: Ed. Paa<s<osen y. m. rah. al. pitäjässäJ olevan Mato<salmen J.o,ssin uusi-
25481: n:o 169 määrärafha·n o<soittamise1sta tutki·- mi<sta varten. Li,i:tte.e>t IV,132. s1. 54'0. L.
25482: muksen 'toimitta,miseksi Val'kauden-1Cuo- V•v: a<an 1312·0.
25483: pion laivaväylän syventämiskufltannuk- Ed. Paa:sos·en y. m. rah.al. n :o 1'1'9 määrä-
25484: si,sta. Lii<tt·eet IV,190. s. 611. L. Vv:aan rahan osoittamisest•a. Puuto.s,salmen lossin
25485: 132·4. ra·kennustöiden arkuunpanemista va.rten.
25486: Ed. Hirvensalon y. m. ra'h. al. n:o 170 Liitteet IV,,140. rs. 548. L. Vv:aan 13•21.
25487: määrärahan o:s,O'ittami:oos'ta, Kuopion-Ii- <Ks. Lautat.
25488: salmen laivaväylä•n syventämis·tä va.rten. Lukkarit: - !Kis. IKiriklkomusiiklkiopistot.
25489: Liitt·eet IV,191. s. 612. L. Vv:aan 1324.
25490: 1
25491:
25492:
25493: - Ks. Merenikul1ku. Saima,a. Luonnonsuojelu: Ed. Cajanderin y. m. lak.
25494: al. n :o 17 laiksi eräiden luonnonsuojelu-
25495: Lannoitteet: - Ks. Uudisraivaus. alueiden perustamisesta valtionmaille.
25496: Liitteet VII,3. s. 1.2<1. L. Ltv:aan 181.
25497: Lapsirikkaat perheet: - Ks. Ly•psylehmä.
25498: Maa1talous. Viljely,spalstatoiminta,. Xi- Luotsit: - !K,s. Mere·n·kulku.
25499: tien kesä virkilS'ty<s.
25500: Lypsylehmä: Ed. Niskasen y. m. raih. al.
25501: Lapsivähennys: - Ks. Kunnallisverotus. n :o 81 määrära,ha.n osoittamisesta a'vus-
25502: tubek;;;i ma:a·seudun vähävarai·sille lapsi-
25503: Lasten kasvatus: Ed. Pohjalan y. m. toiv. ri<kikaille perheille lypsylehmän hankki-
25504: al n :o 34 käytö,svaikeuksia ja yhteis- miflta varten. Liititeet IV,102. s. 481. L.
25505: kuntavastai·sia taipumuksia omaavien V'v :aan 131·8.
25506: la·sten erikoishoidon ja kasvatuksen jär- Lääkärit: Ed. Salon rah. al. n:o 3:3 määrä-
25507: jestämistä koskevan tutkimuksen toimit- raha,n osoi'ttamises!t,a aluelä:äkärinviran
25508: tamisesta. Liitteet VIII,5. s. 15:2. L.
25509: perusta<mise•ks·i Oulu'järven länsi'Puolella
25510: Siv:aan 18·4. olevia kuntia varten. Liitteet IV,54. "·
25511: Lautat: Ed. Leppälä:n y. m. rah. a.l. n:o 157 393. L. Vv:aan 1315.
25512: • määrära1han osoittamisesta lautan hank- Ed. Inkilän y. m. toiv. al. n :o 17 toimen-
25513: 'kimise:ksi IMa.nt,~·insaaren ja Lunkula,nsaa- piteistä yleisen lääkärinhoidon järjestä-
25514: ren väliseen salmeen.. Liit,teet IV,178. a. miseksi. Liitteet VI,5. s. 94. L. Tv:aan
25515: 59<5. L. Vv:aan 132'3. 183.
25516: Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 116 mää- Ed. Collianderin toiv. al. n :o 20· Korp-
25517: rärahasta lautan han'kkimiseksi Mantsin- poon, Houtskarin ja Iniön kuntain yh-
25518: saaren ja Lunkulansaaren väliseen sal- teisen aluelääkärin viran perustamisesta.
25519: meen. Liitteet XII,41. s. 298. L. Liitteet VI,s .. s. 97' ja 9:8. L. Tv:aan
25520: Kulkv:aan 190. lt83.
25521: - :Ks. Lo<sLsit. Ma·antiet. Sillat. Ed. Kokon toiv. al. n :o 215· määrära:hoista
25522: Enontekiön aluelääkärin palkkausta ja
25523: Ledsundin väylä: - Ks. l.:ferenkulku. lääkärin asunnon rakentamista varten.
25524: Liitteet Vl,13. s. 104. L. Tv :aan 1'8'3.
25525: Lehmä: - Ks. LyP'sylehmä. - 1Ks. Terveydenhoito.
25526: 8 A1sialuettel.o 1'937.
25527:
25528: M. Ed. Huttusen y. m. raih. al. n :o 101 maa-
25529: räraha.n O•soittami•ses'ta Pyhäjärven (U. l.)
25530: Maailmanmestaruuski'lpailut: - K•s. U:r;heilu. j.a Pusulan kunnissa olevien V uo•tinais·ten
25531: ja. 'Kärkölän teiden pa,rantami•sta ja val-
25532: ){aa:kunta-arkistot: Ed. Vaaraman y. m. rah. tion hoitoon o•ttamista va•rten. Lii tteet
25533: al. n :o 45 määrärahan osoittamisesta Sa- IV,122. s. 52•1. L. Vv:aan 1320.
25534: von maa.kunta-arkils·ton rakentamis.ta var- Ed. Hildeni·n y. m. rah. al. n:o 102 mää-
25535: ten. Liit•teet ]V,66. s. 4<11. L. Vv:a.an räralhan oso:ittamises,ta tien ra.kentami-
25536: 1315. .seks,i Hangon sisä- .ja ulkosataman väElle.
25537: Ed. Vaaraman y. m. toiv. al. n :o 41 mää- Liitteet IV,123. s. 5212 ja 524. L. V•v:aan
25538: rärahasta Savon maakunta-arkiston ra- 1320.
25539: kentamista varten. Liitteet VIII,12. s. Ed. Kylänpään y. m. rah. al. n:o 103 mää-
25540: 171. L. Siv:aan 184. rära·han osoi'ttami:se,s!J;a Ra.uman-Porin
25541: ma.antien ·para,nnustöiden aloittamista
25542: Maakunta;kirjastot: -- KIS. Kirjastot. varten. Liitteet I.V,124. s. ·52:6. L.
25543: V•v:aan 1'320.
25544: Maalaiskirjeenkanta.jalt: - Ks·. P.os.tilaitos. Ed. Horellin y. m. ralh. al. n :o 104· mää-
25545: rärahan ·osoittamisesta maantien ko•rja,a-
25546: l<Iaalaiskuntain kunnallisverotus: K·s. mis1ta s•ekä risteily;sillan ja jal•ka1käytävien
25547: 1Kunnallisverotus. tekoa va•rten Virta1salmen ma:antiesilla•n
25548: ·koihdalla Mäntän kunnassa. Liitteet
25549: Maalaistyöväen asunto-olot: - •Ks. Asun ta- ]V,125. IS. 5·27. L. V•v:aan 1320.
25550: olot. M·aataloUis. Ed. E1s:kohn rah. al. n:o 105 mää,rära-
25551: Maamieskoulut: Ed. Kämäräisen toiv. al. han os·oittamisesta Ku'hmoi•sten-Jäms·än
25552: n :o 5•5 määrärahasta, kiertävän maamies- maantien raikentamista vart.en. Liit·teet
25553: koulun perustamista varten Pohjois-Sa- 'IV,126. s•. 5218. L. Vv:a.an 13'20.
25554: voon. Liitteet IX,10. s. 19•4. L. Ed. Wiekmanin y. m. rah. al. n:o 106
25555: Mtv :aan 18:5. määrärahan os•otittamises.ta Vaa'San-Pie-
25556: ta.r•saar·en----~Ko1k'kolan maantien parannus-
25557: Maa.nparannustyöt: Ed. V. Annalan y. m. töihin Luodon ja Öjan :kunnissa. Liitteet
25558: rah. al. n :01 7•7' •k•orot•etun määrärahan ItV,127. s. 529 'ja 5•3•0. L. V•v:aan 1320.
25559: os.o•ilttamis•es·ta awustwkls•i'ks:i ja. lainoi,ks.i Ed. Helenelundin y. m. rah. a,l. n:o 107
25560: maanparannUJst.öitäJ varten. Liitteet IV,9 8. määräraha,n ms·oittamis.e,s:ta• Grönvi'kin-
25561: s. 474. L. Vv:a,an 131.8. Raippahwdon maanltien ra'kentami•seen.
25562: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 47 Liitteet IV,128. s. 5'31 ja 53'2'. L. Vv:aa.n
25563: esityksen antamisesta maanparannuslaiksi. 1320.
25564: Liitteet IX,2. s. 183. L. Mtv:aan 185. Bd. Helenelundin y. m. rah. al. n:o 108
25565: - Ed. Kiviojan y. m. toiv. al. n :o 4•8 mä·ärä·ra'han otsoi ttamises•ta V a,a,~an~.Sul
25566: eräiden maanparannushankkeiden val- va•n maantien oi,kaisemiseen ja paranta-
25567: tionlainojen alentamisesta. Liitteet mio;•een. Liitt.eet IV,.129. s. 53·3 ja 535.
25568: IX,3. s. 185. L. 1ftv:a.an 1815. L. V'v:aan 1320.
25569: Ed. J·ernin y. m. rafh. al. n :·o 109 mä.ärä-
25570: Maantiet: Ed. Nordströmin rah. al. n:o 98 raha.n 01soi•ttamisesta, V a.asan---'Koivulah-
25571: mää·rärahan osoi ttamis.esta. suunnitelman den~Ma'klsa·nmaan maan•t.ien rakennustöi•
25572: laatimi1s·ek,si ma,antieverlkos:ton rakentami- den a·loit!tamis.e:k,si. Liittee.t IV,130. s.
25573: sesta ja parantamiiSe•sta.. Liitteet J:IV,119. 5:37 ja 53>8. L. Vv:aan 13'20.
25574: s. 513 ja '515. L. Vv :aan 1319. Ed. Lepi1stön y. m. rah. al. n :o 1'10 mää-
25575: Ed. von Fr·endkellin y. m. rah. al. n :o ~·9 räraJ-tan osoittamiisEllSta 'Toholammin-Es-
25576: :korotettuj.en määJrärahojen osoHtamisesta kol.an maantien ra;kent,amist.a varten.
25577: tietöitä varten. Lii'ttee1t IV,120. 18. 51·7. L. Liitteet •IV,131. s. 5'3'9. L. Vv:aan 13·20.
25578: Vv :aan 13'1'9. Ed. Ves,terisen y. m. ra'h. a,I. n :o 112 mää-
25579: Ed. Kulova1a~ran y. m. rah. al. n:o 100 ko- rärahan oiSoi•ttamisesta maantien ra>ken-
25580: rotetun mä,ärärahan oisoit•tami,s•esta Ylä- 'ta.mis,ta varten Sumiaits,ista Suolahden
25581: 1
25582:
25583:
25584: ne.en~Paa,ttciJsten ti•etä varten. Lii1i1:eet kautta 1K·uusa·an. Liitteet lN,133. s. 541.
25585: I·V,121. s·. 5,20. L. V•v:aa•n 1320. L. V•v:aan 13·20.
25586: A:gia1uettelo 1 9'3'7.
25587: 1 9
25588:
25589:
25590: Ed. :Jutila'n y. m. rah. a1l. n:o 113' määrä- Ora·vi,salon maantien ralkentamirsee:n. Liit-
25591: rahan o'soittamisesta Kangaisniemen- teen lrV,145. s. 553. L. Vv:aan 1321.
25592: Pieik.sämä:en rväli·sen Siilinmyllyn:--"Haara- Ed. Paa,volaisen y. m. raih. al. n :o 1215
25593: joen maantieosarn rakennustöiden aloitta- määrärahan o'soi-ttami:s,esta Terijoen--Hu-
25594: misrta 'Varte,n. Liirtteelt lrV,134. s. 5:42. L. maljoen välisen maantien kunnosrtami-
25595: rVv:aa1n 13'210. se:ksi. Liitteet IV,146. s. 554. L. V:v:aan
25596: Ed. Jutilan y. m. rah. al. n:o 114 ma·am- 132t.
25597: rahan osoi'ttami:sesta Mä:ntyharjun pitä- Ed. Ki•viojan y. m. rah. al. n:o 1'2:6, mää-
25598: jäln. Kyttälän~Varpasen maantien paran- Tärahan osoittami~>e·sta Kala,jo,en-'Sievin
25599: tamistöiden aloi ttamis,ta varten. Lii tteet maa,ntien, lreviltyksen jatkamiseen. Liit-
25600: TV,135. s. •54'3. L. V•v:aran 132.0. teet IV,147. s. ·5M·. L. Vv:aan 132'1.
25601: Ed. ·Luostarisen y. m. ra,h. al. n :o 1'15 Ed. N urme:sniemen y. m. rah. al. n :o 127
25602: määrärahan ~osoit'tamilsesta. Hanhivirran- määlrärahan msoittamise,sta yhdy,s·tien ra-
25603: Pöllä:kän tien rakentami-sta varten. Liit- ikentami'sta varten Nivalan kirkorlta Ka-
25604: trere't IV,.136. s. 544. L. Vv:aan 13121. lajoen etelä,puoli tse kulk,evaan iky lä tire-
25605: Ed. Ta:kalan y. m. rah. al. n :o 116 mä,ärrä- hen. Liitteet IV,148. s. '5'57. ~L. V'v:aan
25606: raihan osoittamirse.sita Suonenj,oen Karkko- 13121.
25607: lan 'kylästä 1Heimo lan PYIS'ärkin kautta
25608: 1 - Ed. Meriläi·sen y. m. rah. al. n:o 128 mää-
25609: Jäppilä·n kirrkolle jo'hta,van maantien kun- rä·ra'ha·n· osoitta.mises•ta Paa:kinmäen~Kon,
25610: nostami1sta ja valtion hoitoon ottamista 'tiomä'en kyläti·en kunnostamiseksi ja tien
25611: varten. Lii-t~teeit ]V,137. s·. 545. L. 'Ottamisek,si valtio'Il hoitoon. Liit'teet
25612: Vv:a·a·n 1321. IV,149. 1s. 55.S. L. Vv:aan 1 321. 1
25613:
25614:
25615: Ed. Vaa,ramam y. m. ra!h. al. n :o 11'7 mää- Ed. ,J anho1sen rah. al. n: o 1'29 määrärahan
25616: rärahan osoittamisesta maan tien raken- o:soi·tta,mis.esta maantie.n ralkentamits·e:ksi
25617: tamis.ta vart,en rPuidon näkötmniile. Lii t- Suomussalme11 pitäjän ·Linna.ns·almesta
25618: tet l 1V,138. s. 54·6. L. Vv:aan 13,2,!. Hassan ma,antiehen. L~ii1iteet ]V,150. •S.
25619: Ed. V aa.raman y. m. rah. a,l. n: o 118 mää- 55:9. L. Vv:a,an 1'322.
25620: räraha'n osoittamis,es.ta Rau'talammin kir- Ed. Hännisen y. m. rarh. al. n :o 130 mää-
25621: konlkylän ja Vaajas·almen välisen tien rärahan ols,oittami,sesta maa'ntien ra'ken-
25622: la,i-ttamise:klsi ajammukaise:ksi valtion tami:s.ek:si Kiimingis,tä. Yli-Iihin. Liitteet
25623: tielk:si. Liitteet I.Y,139. s. 547. L. IV,151. s. 560. L. Vv:aan 132,2.
25624: Vv:aan 1321. Ed. :Hännisen y. m. rah. ·a.I. n :o 1'31 mää-
25625: ~- ~Ed. Hirvenrsalon y. m. ralh. al. n :o 120 rärahall os.oi t:tamirsesta maantie·n ra.ken-
25626: määlrära·han ~osoittamis~es.ta Viannan- tami's,eksi Mäkelän-Puka,rin ,tieltä Bksy-
25627: Pör·sänmä·en maantien ra,kentamista var- män 'kautta Kuus,amon Enotjärvelle. Liit-
25628: 'ten. Liitteet IV,141. s. 54:9. L. Vrv:a1an teet IV,152. s. 561. L. Vv:aan 13'22.
25629: 1321. Ed. Rytingi'n rah. al. n:o 13:2 määrära-
25630: Ed. Hirvensalon y. m. ra:h. al n :o 121 ha:n 'Osoittamiserst'a, turvalli1suusla.i tteen
25631: määrärahan os,oi'itamirses.ta Koljonvirran 'han:k1kimi1se:k:si Alalaan:ilan rauta:tien yli-
25632: ----,Kuren,pohen maarntien . ra,kentamista ·käytä:välle Oulun------iKuU'samon maantiellä.
25633: varten. Liitt<eet TV,142. s. 550. L. Lii·tteet ]V,153. s. 5'62. L. Vv:aan 1322'.
25634: Vv:aan 1'3:2:1. E:d. Rytingin y. m. rah. al. n :o 13,3 mää:-
25635: Ed. Hirv·ensalon y. m. rah. al. n :o 1'22 räraha.n o:soii'tami,ses.ta maantien ra,ken-
25636: mää:rärahan ·osroi>ttamirsreJSta ma.antien ra- tamis,ta, ·varten Pudasj är:ven kunnan Pu-
25637: ,k,entami,sek:si Rautalammin ja TervO'n hok·s,en Mylly:kanikaalta Puolangan-Tai-
25638: 'kunta·in rajalta 'Tmwon. .ki1'kolle. Liitteet valikolsik,en maan:t:iethen. Lii'tteet IV,154. s.
25639: rV,143. s. 551. L. Vv:aan 13'2'1. 5~6:3. L. Vv:aan 13'2:2,.
25640: Ed. Löthman-Koposen y. m. rah. a1. n:o Ed. Rytingin y. m. raih. al. n :o 1314 mää-
25641: 123 määrärahan o:soittami•se·sb tutkimwk- rärahan osoittamils·ersta maa.ntien raken-
25642: sen toimittami.s,eksi marantieosalla Puu- tamista varten Mu'lwksen~YJitkiimingin
25643: togsalmi -- Tuppurinmälki~Kurjalanranta maantie.Itä Oulujo,en pohjoi:spuolitse Uta-
25644: -Näädänma.a--------(Huovilansalmi. Liitteet järven_jPuolangatn maantielle. Liitteeit
25645: ]V,144. s. 5'52. L. Vv:aan 13.2t1. IV,155. s. 564. L. 'Vv:'aan 132'2:.
25646: Ed. Tuomivaa,ran y. m. rah. al. n :o 12 4 1
25647: Ed. Rytingi'n y. m. rah. al. n:o 13,5 mä.ä-
25648: :r;näärä:rahan osoitltamis~esta, Rä:äJkikylän- räraha,n oo,oittamis·esta maantien ra:kenta-
25649:
25650: 2
25651: 10 AJsi.aluetteLo 1<93'7.
25652:
25653: mista varten Oulunr-ffi:uusamolll maan- Ed. Kai•ja}aisen y. m. rah. al. n :o 14'6
25654: tieltä Iijoen maantiellä olevaUe Ervas1tin määräralhan o•soilttamis•el8ta· maantien ra-
25655: los·sille. Liitteet IV,156. s. 566. L. kentamista vart·en Sodankylän Vaalajär-
25656: Vv:aan 13·2·2. veltä Jee1siön kau·tta Kittilään. Liitteet
25657: Ed. Lohen rah. al. n: o 1361 määrä!rahan IV,167. s. 5·8>0. L. Vv:aan 1323.
25658: Ol8oittamiB·es•ta iRan uan--lP osio1n maan tien Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 29 toimen-
25659: rakentamis·een. Liitteet IV,157. 18•. 56·7. L. piteistä kuntien veivoittamiseksi sopivin
25660: Vv:aan 13·22. valtionavuin huolehtimaan nykyistä enem-
25661: män paikallisteiden kunnoss•apidosta. Liit-
25662: Ed. Lohen rah. al. n:o 13'7 määräraJ1an
25663: ·01soi ttami1sesta. maanltien ra'kentamis!l'ksi teet VII,6. s. 132. L. Ltv:aan 184.
25664: Pudasjärven-Ra•nuan tieltä •Simojärven Ed. Hildenin y. m. toiv. al. n :o 87 määrä-
25665: pohjois.päähän.. Lii1ttee·t IV,158. •s.. 56•8. rahasta maantien rakentamiseksi Pitäjän-
25666: L. Vv:aan 1322. mäeltä iRödskogin kautta Takkulan ky-
25667: lään Espoon kunnassa. Liitteet XII,12.
25668: Ed. La'htelan y. m. rah. al. n :o 138 koro- s. 263 ja 265. L. Kulkv:aan 188.
25669: 'tetun mä:ärärahan O'S•oitJtamise1sta Kemijär- Ed. Syrjäiän y. m. toiv. al. n:o 88 maan-
25670: ven 1lrir•konkylän~Luusuan maantien ra-
25671: tien rakentamisesta Heinolan kirkonky-
25672: :kentamil8een. Lii·tJt·eet IV,159. ls. 5'6'9. L. lä.stä Kalkki•sten lauttauspaikalle. Liit-
25673: Vv:a·an 1•322. teet Xll,13. s. 2-67. L. Kulkv:aan 18'8.
25674: Ed. Lahtela.n y. m. raih. al. n :o 13'0 mää- Ed. Jutilan y. m. toiv. al. n:o 8'9 Hei-
25675: rärahan osoittami•se.sta Sallan~Lampelan nolan kirkonkylän ja .Mäntyharjun-
25676: -<V uosnajärven--ITuu tijär1ven maantien Jaalan maantien vä1i.sen kylätien otta-
25677: ralk·entami·S•elksi. ;Liitteet I•V,160. •s. ·571. misesta yleisenä maantienä valtion hoi-
25678: 1L. Y.v:aan 13·22.
25679: toon. Liitteet XII,14. .s. 2681.
25680: 1
25681: L.
25682: iEd. L·a>htelan y. m. rah. a.I. n:o 140 mää- Kulkv :aan 1818.
25683: rärahan ·OIS·oittamises•tlli IK.emijär'Ven Ja va- Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n :o 90
25684: ru·kseHa Sodankylän Vuojärveen jolhta,van määrärahasta tien rakentamiseksi Han-
25685: yhdys•tien rakentamiseksi. Lii tte·et TV, 161. hivirrasta Pölläkän kylään. Liitteet
25686: s. 5·7'3. L. Vv:aan 1322·. Xll,15. s. 269. L Kulkv:aan 188.
25687: Ed. Koivura;nnan y. m. rah. aL n:o 141 - Ed. Vaaraman y. m. toiv. al. n:o 911
25688: määräraha.n 01soiUamisesta erämaa,ntien määrärahasta uuden maantien rakenta-
25689: raken tamise•k•si iRorvaniemen----<S odanky läm miseksi Puijon näkötorni1le. Liitteet
25690: maantietStä: Nie'sin 'kylää:n iRovaniemen Xll,16. s. 271. L. Kulkv:aan 1818.
25691: 'kunna•s·sa. Liitteet ]V,162. s. 57.5. L. - Ed. Nikkolan y. m. toiv. al. n :o 9'2
25692: Vv:aan 132·2. tutkimuksen toimittami·se.sta Koskenkor-
25693: Ed. lKoivurannan y. m. rah. a.l. n:o 142 van~J alasjärven maantiesuunnalla. Liit-
25694: määrära1han os•oitJtami1sest·a maantien ra- teet XH,1,7. s. 272. L. Kulkv:aan 188.
25695: kentami•s·ta. vart•en Muuro1an asemalta Yli- - Ed. Lepi.stön y. m. toiv. al. n :o 93 mää-
25696: tornion-iRaanujärven maa.ntiehen. Liit- rärahasta Toholammin-Eskolan maan-
25697: teet IV,163. s. 576. L. Vv:aan 132·2. tien rakennustöiden alkami:sta varten.
25698: Ed. J uneks·en y. m. rah. al. n:o 14·3 mää- Liitteet Xll,1s. s. 273. L. Kulkv:aan 188.
25699: rärahan ·osoit·tami•se.sta Kolarin piltäjä·ssä - Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 0.4
25700: oleva.n Kolarin----;Kurtaikon maantien ra- määrärahasta Akanmäen----'Sydänmaanky-
25701: kentamiseen. Liitteet IV,164. s. 577. L. län-Aittokosken maantien ra.kentamista
25702: V1v:aan 13'2!3,. varten. Liitteet Xll,19. ~:~. .2174. L.
25703: Ed. Kaija·lai1sen y. m. rah. al. 'n:o 144 !Kulkv:aan 18•8.
25704: määrärahan o•soittamisesta Kelujärven- - Ed. Salon y. m. toiv. al. n :·o 95, määrä-
25705: Tan'huan maanitien raken:nUBtöiden a·loit- rahasta Hetekylän maantien jatkamiseksi
25706: tamis•ta va.rten. Liii!teet IV,165. s. '57·8. Oivasen kylätieihen. Liitteet XII,2o.
25707: L. Vv:·aan 13213. .s. 2·7·6 .. L. Kulkv:aan 1'818.
25708: Ed Kai•jala,i•s•en y. m. rah. aL n :o N5 mäfu.. - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 96 määrä-
25709: räralhan os.oi·ttamis·esta· Kittilän~Enonte ra~asta maantien ra.kentamiseksi Kor-
25710: ~kiön maantien rakennustöiden aloitta- vuan pysä!kiltä Vanhalan y. m. paikka-
25711: mi.sta •varten. 1Lii·t·t·eet ]V,166. 18. 5'79. L. kuntien .kautta Korvuaan. Lii·tteet
25712: V•v:aan 13~2:3. XII,21. s. '/R7. L. Kulkv:aan 188.
25713: Asialuettelo 1937. 11
25714:
25715:
25716: - Ed. Arhaman y. m. toiv. al. n:o 917 - Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 107
25717: määrärahasta maantien rakentamista .määrärahasta .maantien rakentamiseksi
25718: varten Saviahon pysäkiltä Sotkamon- :Muurolan asemalta Louejärven ja Lohi-
25719: Nurmeksen maantielle. Liitteet XII,22. järven kylien kautta Ylitornion-Raa-
25720: s. 2t78. L. Kulkv:aan 18'8. nujärven maantiehen. Liitteet XII,32.
25721: - Ed. Rytingin y. m. torv. al. n:o 98 s. 2!8:8. L. Kulkv:aan 189<.
25722: määrärahasta Oulun-Kuusamon maan- - Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n :o 108
25723: tien ja Ervastin los.sin välis.en paikallis- määrärahasta maantien rakentamiseksi
25724: tien korjaamista varten maantieksi. Rovaniemen Sierilän los,silta Kemijoen
25725: Liitteet XII,23 . .s. 2~7,9. L. Kulkv:aan eteläpuolta PeH:alan lossille. Liitteet
25726: 18,9. Xli,33. s. 289'. L. Kulkv:aan 1:89.
25727: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 9,9: mää- - Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n :o 109
25728: räraha·sta maantien rakentamista varten määrärahasta erämaantien rakentami-
25729: :Muhoksen~Ylikiimingin maantieltä seksi Rovaniemen-,Sodankylän maan-
25730: Ouluioen pohjois,puolitse Utajärven- tiestä Korvalan tienoilta Rovaniemen
25731: Puolangan maantielle. Liitte,et XII,24. :Niesin kylään. Liitteet Xli,34. s. 2190.
25732: s. 2~80>. L. Kulkv :aan 1~89. :L. Kulkv:aan 189<.
25733: - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :o 100 - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 110
25734: maantiesuunnan tutkimisesta Pudasjär- määrärahasta Kolarin--iKurtakon maan-
25735: ven Ruottisenharjulta Puolangan Lup- tien rakentamiseksi. Liitteet Xli,35.
25736: pojärven lähellä olevaan Ahon taloon. s. 21HL L. Kulkv:aan 18,9:.
25737: Liitteet Xli,25. s. 2<811. L. Kulkv:aan - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 111
25738: 1'89. määrärahasta yhdystien rakentamiseksi
25739: - Ed. Hänni,sen y. m. toiv. a.l. n :o 10!1 Kemijärven J avarukselta :Sodankylän
25740: maantiesuunnan tutkimisesta Pudasjär- Vuojärveen. Liitteet XII,36. :s. 2,9:2.
25741: ven Kongasojan---.Ruottisen tien päästä L. Kulkv:aan 189.
25742: Paukkerinharjun kautta Ryhmee~Seen -Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 112, toi-
25743: .Säkkisen-Neulikon tiehen. Liitteet menpiteistä Sallan-,Lampelan---Nuosna-
25744: XII,26. s. 2182. L. Kulkv:aan 189. järven~Tuutijärven maantien rakenta-
25745: - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :o 10:2 miseksi. Liitteet XII,3 7. s. '219:3. L.
25746: tiesuunnan tutkimisesta Ki,imingistä Yli- Kulkv :aan 19:0.
25747: Iihin. Liitteet XII,21. :s. ·218:3. L. __.., Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 1131 toi-
25748: 1Kulkv:aan 1'8'9. men,piteistä Pelkosenniemen---!Kairalan-
25749: --.; Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :o 103 ISodankylän maantien rakennustöiden
25750: määrärahasta maantien rakentamista jatkamiseksi. Liitteet XII,as. s. .29'5.
25751: varten Kuusamon Tavajärven tien L. Kulkv:aan 190.
25752: päästä Aittakummulta Nuorusen tuntu- - Ed. Kaijalaisen toiv. a1. n :o 114 toi-
25753: rin sivu Siikalan taloihin. Liitteet menpiteistä Kittilän Könkäältä Enonte-
25754: XII,2s. s. 284. L. Kulkv:aan 189. kiölle johtavan maantien rakentamiseksi.
25755: - Ed. Hä:nnisen y. m. toiv. al. n :o 104 Liitteet Xli,39, s. 2'916. L .. Kulkv:aan
25756: määrärahasta maantien rakentamis.eksi 19.0.
25757: Nivan talon ko'hdalta Eksymän kautta Ks. L~autat. Lossit. !Silla.t.
25758: Enojärvelle Kuusamossa. Liitteet Xli,29.
25759: s. 2'85. L. Kulkv:aan 18,9.
25760: - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :o 105 Maanviljely·sinsinöörit: - Xs. Virkamiehet.
25761: määräraha·sta haaratien rakentamista
25762: varten Kuusamon-Tuutijärven tiestä MaanviljeJyskoulut: Ed. Kullbergin y. m.
25763: Paanajärven luoteiskulmasta RuS'keakal- rah. al. n :o .():2, koro:t,etun määrärahan
25764: liolle. Liitteet XII,ao. .s. 2'81(). L. osoi Hami's,esta Erik;sgårdin ruotsalai,selle
25765: Kulkv:aan 18,9. maanviljelys,kouluUe. Liitteet IV,83. s.
25766: _, Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 106 436 ja 43<8. L. Vv:aan 1'317.
25767: Ranuan-Posion maantien rakentami-
25768: sesta. Liitteet XII,a1. :s. 28:7. L. Maaseudun asunto-olot: - !Ks. Asunto-olot.
25769: 1Kulkv:aan 189. :Maa talous.
25770: 12 Asialuettelo 1937.
25771:
25772: M·aaseudun rakennustoiminta: - Ks·. Ma•a- Liitteet IV,182. s. 600 •ja •601. L. Vv:aatn
25773: talous. 13:24.
25774: Ed. K·olkon rah. ·al. n:o 1'6:2 määrärahan
25775: Maaseudun sähköyhtymät: - •Ks. Siiliköyh- osO'ittamis·esta uuden a,janmukaisen peias-
25776: tymält. tusri•steilijä·n rakentamista varten. Lii•t-
25777: teet IV,183. s. 602. L. V1v:aan 13·24 .
25778: Maatalous: Ed. V•enhon y. m. raih. al. n:o 69 .Ed. Kokon rah. a,L n :o 1•63· määrärahan
25779: määrärahatn o&oittamis•esta maatalouskir- osoittamise•s•ta syväiväyläu liikenteen tur-
25780: ja.npitO'toiminnan a.vwstamista varten. vaami.seks•i Kraasukanletolle ra,kennetta-
25781: Liit•teet IV,90. s. 4'5•9. L. Vv:aan 1317. vaa doihtoloi•stoa varten. Liitteet 1N,.184.
25782: Ed. Kalliokos•ken y. m. rah. al. n: o 70 'k·o- s. 604. L. V•v :aa,n 132'4.
25783: rotetun määrära,han o•s·oit·tamise.sta ma·a- ~ Ed. Moila·sen y. m. rah. al. n:o 1•64• mää-
25784: taloUis•kerhotoiminna.n edi·stämistä varten. rära.han os·oittamisesta· neljän johtoloiston
25785: ·Liitteet IV,91. •s. 4·60. L. Vv:aan 1317. hankkimista vart.en Viipuriu-iKotkan
25786: Ed. Le•p•pälän y. m. ra'h. a.l. n :o 74 koro- s.aariistoväylälle. Liitteet IV,185. s. 605.
25787: tmun määrärahan osoittami&est·a· maanvil- L. V1v:aan 13,24.
25788: jelys·- ja talous.seurojen käytettäväksi Ed. V. Annalan y. m. rah. al. n :o 1•65
25789: ma·aseudun rakennus•to•iminnan edi·s·tämi- määrära'han os•oittamisesta moottorivene-
25790: sek•si. Liitteet IV,95. s. 468. L. Vv:a.an väylän a·vaamis·eksi ma•talikkojen läpi
25791: 1317. •Sei•s•karin pohjoisriviltä Sei·ska.rin kylän
25792: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 49 esi- rantaan. LiHteet IV,186. s. 607. L.
25793: tyksen antamisesta maa tilojen liikanaista Vv:aan 13·24..
25794: pirstoutumista ell'käiseväksi laiksi. Liit- Ed. Paavolaisen y. m. rah. al. n :o 16'6
25795: teet IX,4. s. 186. L. Mtv:aan 185. määräraihan osoitltamisesta Koivis·t.on s·a~
25796: - Ed. Soiuin y. m. toiv. al. n :o M määrä- taman aa.llonmurtaja·it ra•kentamist·a, var-
25797: rahasta maa.talousmiesten ulkomai•sten •t.en Liitteet IV,187 s. 608. L. Vv:aan
25798: ·opintomatkojen avustamiseksi. Liitteet 1324.
25799: IX,6. •S. 1818,, L. Mtv:aan 185. - Ed. Paa·volai•sen y. m. rah. al. n:o 167
25800: K•s. A1sunto-olo•t. A1sutustoiminta.. Maan- mä,ärärahan •osoittamises•ta venevaikaman
25801: para.nnustyöt. Margariini. Meij·eri•kou- rakentami•s,e.ksi Uudenkirkon Toivolan ky-
25802: lult. Sikatalous·. Tulvat. ViljelYJs.palsta- lään. Liitteet LV,1ss. 1s. ·609. L. ,V•v:a.an
25803: toiminta. 13'24.
25804: Ed. Sundströmin y. m. toiv. al. n:o 74
25805: esityk.sen antamisesta laiksi kauppame-
25806: Maatalouskerholiitto: - Ks. Sipulinviljelys.
25807: renkulkua harjoittavien laivanvarustajain
25808: veivoittamisesta vakuuttamaan palveluk-
25809: Margarriini: Ed. iKaa•kioo·n y. m. la<k. al. sessaan olevat merimiehet merimiesam-
25810: n :o 19 laiks•i margariiniva,lmis·teista ja matissa sattuvien onnettomuuksien va-
25811: re•hua,ineista •suoritettavasta verost·a. Lii•t- ralta. Liitteet X,ll. s. 238. L. Työv:aan
25812: teet l·V,21. s. 3'341. L. V•v:aan 1308. 187.
25813: - .Ed. Törngrenin y. m. toiv. al. n :o 124
25814: Meijerikoulut: Ed. Kull'bergin y. m. raih. al. toimenpiteistä Ledsundin väylän turval-
25815: n:o 63 määrä·rahan osoittamis·esta a.vus- lisuuslaitteiden parantamiseksi. Liitteet
25816: tuklse'k•si Vaasan ruO't•salaiselle teoreetti- Xll,49. s. 30<8. L. Kulkv:aan 19•0.
25817: selle meijeriikoululle. Lii•tteet IV,s4. s. Ed. Kokon toiv. al. n :o 1'31 jäävahvik-
25818: 440 ja 444. L. •V1v:aan 1317. keilla varustetun höyrylaivan rakennutta-
25819: misesta Hailuodon ja Oulun välistä lii-
25820: Merenkulku: Ed. Nordströmin y. m. ra'h. al. kennettä varten. Liitteet XII,M. s. 317.
25821: n :o 160 määrärahan os•oittami•sesta Ah- L . .Kulkv:aan 191.
25822: venanmaan saaristo•slsa olevan n. !8. Aran- Ed . .Kokon toiv. al. n:o 132 määrärahasta
25823: dan väylän va.lais•emise•ksi. Liitteet pelastu.sri•steilijän rakennuttamista var-
25824: IV,181. <S. 598 ja. 59'9. L. ·Vv:aan 1324. ten Suomen meripela•stusseuralle. Liitteet
25825: Ed. Nordströmin ra'h. al. n:o 161 määrä- Xll,57. s. 319. L. Kulkv:aan 191.
25826: ra!han os•oittami•sesta, Norrskärin luotsi- - Ed. Kokon toiv. al. n:o 133 loistolaiva
25827: sataman s•yven1tämils•een ja parantamiseen. .Kemin varustamisesta koneellisella käyt-
25828: Asialuettel.o 1•937. 13
25829:
25830:
25831: tövoimalla. Liitteet Xll,58. s. 321. L. seotalon rakentami•sta varten. Liitteet
25832: <Kulkv :aan 191. IV,69. s. ·41<6. L. V'V:aa·n 1'316.
25833: :K,s. Kalastuls·. !Lai•valiikenne. 'Sa,imaa.. Ed. Pohjalan y. m. lak. al. n:o 10 laibi
25834: Porin kaupungissa valtion yleiselle sai-
25835: Merimiehet: Ed. Sundströmin y. m. rah. al. raalalle kuuluvien tonttien ja rakennus-
25836: n :o 5.8 määräraha·n osoittamisesta 'Suo- ten luovuttamisesta Porin kaupungille
25837: men Merimies~U nionin laivakirjastojen Satakunnan museon tarpeisiin. Liitteet
25838: laajentami•sta ja U1.l's•imi.sta va.rten. Liit- IV,5. s. 46. L. Vv:aan 181.
25839: teet IV,79. s·. 431. L. V:v:aan 13'16. Ed. Luo·starisen y. m. toiv. al. n :o 4:2 mää-
25840: rärahasta maakuntamuseon aikaansaami-
25841: Metsänhaaskaus: - Ks. Rikoslaki.
25842: seksi Olavinlinnaan. Liitteet VIII,13.
25843: Metsätalous: Ed. Cajanderin y. m. toiv. al. s. 172. L. Si v: aan 18•5.
25844: n :o 46 määrärahasta metsätalousopetuk- Ed. Ale.stalon y. m. toiv. al. n :o 6'2 mää-
25845: sen laajentamista varten. Liitteet IX,l. rärahasta Mustialan maataloushistorialli-
25846: s. 181. L. Mtv :aan 185. sen museorakennuksen laajentamista var-
25847: - Ks. Valtion metsät. ten. Liitteet VIII,16. s. 175. L. Siv:aan
25848: 186.
25849: Metsätyöläiset: Ed. Lepistön y. m. toiv. al.
25850: n :o 73 esityksen antami·sesta laiksi ~Ius<iikki: - IKs. Joen•suun musiiklkiyhdi•stys.
25851: metsä- ja uittotyöläisten työpalkkatark- •Kirkkomusii1k1kiopistot.
25852: kailusta. Liitteet X,10. s. 236. L. Työv:aan
25853: 187.
25854: 0.
25855: Mielisairaat: - Kis. !Sairaalat. Olavinlinna: - Ks. Museot.
25856: Miesik:otiteollisuuskoulut: - K·s. Kotiteolli- Olut: - Ks. Väkijuomat.
25857: suus.
25858: Oulun diakonissalaitos: Ks. Sairaalat.
25859: Moottoriajoneuvot: Ed. Lalht•elan y. m. ra·h.
25860: al. n :o 1 määrärahan osoittami•se•sta moot- Omaisuusvero: - Ks. Teollisuuden edi·stii-
25861: toriajoneuvoissa• käytettävästä polttoai- minen.
25862: neesta menevän •tullin. takaisinma.ksami-
25863: •s·e'k'si eräis·sä ta.pauk.sill!sa. ·Li~tteet IV,22. Opintomatkat: Ks. Maatalous.
25864: ·s. 339. L. Vv:aan 1311.
25865: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 5 moot- OppikoU!lut: Ed. Riipisen y. m. rah. al.
25866: toriajoneuvoissa käytettävän polttoaineen n :o 35< määrärahan ·osoittamisesta lisä-
25867: tullivapaudesta eräissä tapauksissa. Liit- a•vustuksiksi y;ksi•tyi•so•ppik·ouluille vältJtär-
25868: teet IV,s. s. 51. L. Vv:aan 182. mättömien 'korjaus•- ja opetuskalustome-
25869: nojen perttämi,seks·i. ·Liit,teet IV,56. s.
25870: Muinaistieteellinen toimikunta: - !Ks. :Mu- 395. L. Vv:a1a•n 1'31'5•.
25871: seo·t. Ed. 1T·Uikian y. m. rah. al. n:o :37 määrä-
25872: raihan osoittamises•ta. La:ppeenrannan kes-
25873: l\luseot: Ed. Kilven y. m. rah. al. n:o 44 kikoulun ottamis•eksi ·valltion. haltuun.
25874: määrä:rahan osoittamis·esta yleisen arkki- Lii'tteet IV,58. s. 319'7. L. Vv:aan 1315.
25875: tehtikilpailun j är j e1st ämise,ksi ikansallis~ - Ed. Frietschin y. m. toiv. al. n:o 32 esi-
25876: museon lisärakennusten piirustusten laa- tyksen antamisesta laiksi yksityisistä op-
25877: timises:ta. Liitteet J1V,65. s. 410. L. pikouluista. Liitteet VIII,3. s. 141 ja
25878: Vv:aan 1315. 145. L. Siv:aan 184.
25879: Ed. Kaasalai;s•en y. m. rah. al. •n:o 417 Ed. Vaaraman y. m. toiv. al. n :o 36 toi-
25880: määrärahan osoi ttamis·esta pai.kallismu- menpiteistä uuden koulutalon hankkimi-
25881: ISeoita varten ta:rtvitta:va:n ·amanuens.sin vi- seksi Kuopion lyseolle. Liitteet VIII,7.
25882: ran perustami•seksi muinaist.ieteelliseen s. 155. L. Siv:aan 184.
25883: to•imikuntaan. Liitteet IV,68. s•. 415. L. Ks. Raittiusopetus.
25884: Vv:aan 131•6.
25885: Ed. ·Kaasalaisen y. m. rah. al. n :o 48 mää- Osakeyhtiöt: - Ks. Teollisuuden edistämi-
25886: räraha·n osoi:ttamise·s:ta Käkis·almen mu- nen.
25887: 14 Asialuettelo 1937.
25888:
25889: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Oy.: mista va<rten. Liitteet l'V,197. s. <62'2. L.
25890: K 1s. F.rangilainat. Vv:aan 1326.
25891: Ed. Häs·tbackan y. m. rah. ·al. n:o 177
25892: Osuustoiminta: Ed. Piikaman y. m. toiv. al. määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn~
25893: n:o 4 esityksen antami~sesta osuustoimin- joen alajuo.k,sun per:kaulnseen. Liitteet
25894: nan veroetuoikeuksien ja verohelpotusten IV,198. s. 624. L. V'v:aan 1326.
25895: po1stamiseksi. Liitteet IV,7. s. 50. L. - Ed. 1Kiviojan y. m. rah. al. n:o 1•78 koro-
25896: Vv:aan 182. ·tetun määräralhan os·oilttamise1s·ta Siipo-
25897: 1joen perkaukseen. Liitteet 1!V,l99. s. 628.
25898: L. V~v:aan 1'326.
25899: P. Ed. N urmes,niemen y. m. ra!h. al. n :o 179
25900: koro·tetun määrärahan o<soittami.sesta Vi-
25901: Paikallistiet: - Ks. :Maantiet. hanninjoen ·perkaustöitä varten. Liitteet
25902: IV,.200. 1s. 6~29. L. V'v:aan 1326.
25903: Paikat: - Ks. Tiemestarit. Virkamiehet. - Ed. Nurme.srliemen y. m. rah. a1. n:o 180
25904: määrärahan o'soit•tamilsesta Settij.oen ·per-
25905: Palkkatarkkailu: - K~s. Metsätyöläiset. kaustöiden aloittami·sta varten. Liitteet
25906: IV,201. s. 6'30. L. Vv:aa·n 13.2:6.
25907: Palkkatyöläiset:- Ks. Tuotannollinen elämä.
25908: Ed. Rytingin ra'h. al. n:o 1•81 määrära-
25909: han o.soittamise.sta Taivalkosken pitäjässä
25910: Palkkaus: - 'K~s. Vir'kamiehet.
25911: ·olevien Vil'kkusen, Luo•kan ja. Kortejär-
25912: vien 1kuivaHamisltöiden aloittamiseksi.
25913: p,aJvelijat: - Ks. Helsingin taloustyönte,ki-
25914: Liitteet IV,202. s. 631. L. Vv:aan 132-6.
25915: jät. Kotitalous.
25916: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 1'82 mää.-
25917: rärahan osoittamisesta Hete- ja Vuorma-
25918: Pankkilaki: Ed. Piippulan y. m. lak. al.
25919: IJ arvien kui·va ustöi tä rvarten. Lii tteet
25920: n :o 11 laiksi pankkilain 14 § :n muut-
25921: I 1V,203. s. 632. L. Vv:aa·n 13'2'6.
25922: tamisesta. Liitteet V,l. s. 7:7. L.
25923: - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 127 mää-
25924: Pv:aan 18•1.
25925: rärahasta Ilomantsin pitäjän Koitajoessa
25926: olevien koskien perkaami.sta varten. Liit-
25927: Papisto: - Ks. Posio.
25928: teet XII,52. s. 313. L. Kulkv:aan 190.
25929: - Ed. Nurme.sniemen y. m. toiv. al. n:o 128
25930: Pappilat: - Ks. Pos~]o.
25931: määrärahasta Settijoen perkaustöiden
25932: Pelastusristeilijä: - IKs. :Merenkulku. aloittamista varten. Liitteet Xll,53.
25933: s. 314. L. Kulkv:aan 191.
25934: Perkaustyöt: Ed. K. J.olkilsen y. m. rah. al. - Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 129
25935: n:o 171 määrära1h an o,s.oittami~·esta Hali- määrärahasta Vihanuinjoen perkaustöi-
25936: konla'hden ja Salonjo•en ruoppaamista var- den jatkamista varten. Liitteet Xll,54.
25937: ten. Liittee,t J1V,192. s·. 1613. L. Vv:aan s. 315. L. Kulkv:aan 191.
25938: 132'4. Ed. Jussilan y. m. toiv. al. n :o 125 Vana-
25939: Ed. Perihon y. m. rah. ~al. n :o 172 määrä- javeden-Pyhäjärven vesistön vedenkor-
25940: raha,n osoittamise'sta Laa,joen perkaus·- keuksien säännöstelemiseksi laadittavien
25941: työ·tä varten. Liitteet IV,l93, s. ·615. L. suunnitelmien jouduttamisesta. Liitteet
25942: Vv:·aan 132~5. XII,5o. s. 310. L. Kulkv:aan 190.
25943: ~Ed. Penlttalan y. m. rah. al. n :o 174' mää- Ed. Paavolaisen y. m. toiv. al. n:o 126
25944: rälraihan osoittami<ses,ta· Sein.äjärven patoa- määrärahasta Suulajärvestä Suomenlah-
25945: mi,sen tutkimista vart,en. Liittee.t IV,195. teen ulottuvan vesiväylän perkaustyön
25946: s. 61'8. L. V·v:aan 13·2'6'.
25947: 1 aloittamiseksi. Lii tteet XII,51. s. 311.
25948: ~ Ed. Haga1n y. m. rah. al. n :o 175 määrä- L. Kulkv:aan 190.
25949: rahan osoittamilses.ta Vöyrinjoen per,kaa- Ed. Lohen toiv. al. n :o 130 toimenpiteistä
25950: mis·een. Liittee·.t JiV,196. s. 6120 ja 6·2~1. Vuorma- ja Hetejärven kuivaustöiden
25951: L. Vrv:aan 1'3126. alullepanemiseksi. Liitteet Xll,55. s. 316.
25952: Ed. L·einosen y. m. rah. al. n :o 1'7'6 mää- L. Kulkv:aan 191.
25953: rärahan m~oi'ttamis,es'ta Alajärven laske- -- Ks. V'l:wksen laskeminen.
25954: 15
25955:
25956: Perunajauhoteollisuus: Ed. Pyyn y. m. toiv. kenta.mis·eksi ·em1•sun .Perä-·Pdhj.olan kun~
25957: al. n :o 6.0 selvityks•en hankkimisesta .pe- tiin. Liitteet !V,.lSO. s. :597. L. Vv:aan
25958: runajauhoteollisuuden alalla vallit<Sevien 13·24.
25959: epä•kohtien poistamise•sta. Liittee.t IX,15. Ed. Österholmin y. m. toiv. al. n:o 134
25960: s. 202:. L. Mtv:aan 186. saariston puhelinverkoston rakentamisen
25961: jouduttamisesta. Liitteet Xll,59. s. 322
25962: Petsamo: - Ks. Kalas.tus. ja 324. L. Kulkv:aan 191.
25963:
25964: Pienteollisuus: - Ks. Ko·t:iteolHsuws. Puiden otto: - Ks. Valtion metsät.
25965: Pienviljelys: Ks. Tatpaturmavakuutus. Puitten varastaminen: - Ks. Rikoslaki.
25966: Tuotannollinen elämä. U udisviJljely•s-
25967: palkkiot.
25968: Puolustuslaitos: Ed. L•einose!l! y. m. rah. al:
25969: Polttoaineet: - IKs. M·o•o•t•toriajollleuvot. n :o •9< määrärahan os·oittami•s•e•sta :puo-
25970: lustusminis.teriön .sotatalousosa.st.on teol-
25971: Pori: - Ks. Museot. Iiis·uus•toimiston :vil'kojen ·vakinaistamista
25972: varten. Liitteet IV,3o, •S. 3·5:S. L. Vv:aa:n
25973: Posio: Ed. L·ahtelan y. m. rah ..al. n:o 51 13·13.
25974: määrärahan osoittamisesta pappilan ra- Ed.. Leinosen y. m. rah. a·L n:o 10 määrä-
25975: kentamis·ta, varten Posion seurakuntaan. ra'han osoi•ttami•s•es•ta puolus:tusmini•steriön•
25976: LiiUeet TV,72. ·s. 421. L. Vv:aan 13-16. •teolli:suus.piirien henlkilökunnan varkinais·
25977: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 52 mää- tamis·ta varten. 'Lii tteet JV ,31. s. 360.
25978: rärahan osoit·tamis.esta papin palkkaa.mi- L. V•v:aan 1313.
25979: s81k·si Posi·on s•euraikunt.aan. Liitteet IV,73. Ed. V. Annalan y. m. ra·h. al n:o 16 mää-
25980: s. 4·22. L. Vv:aan 13116. rärahan os.oittamisesta· puolustUJslai toksen
25981: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n :o 44 määrä- ilma torjunnan vahvi•s,t.amis.ek·si. Lii tteet
25982: rahasta papin palkkaamiseksi ja pappilan JlV,37. s•. 3·67. L. Vv:aan 1314.
25983: rakentamiseksi Posion seurakuntaan. Ed. A. HaJ.o•s·en y . .m. ra'h. al. n :o 18 mää-
25984: Liitteet VIII,14. s. 173. L. Siv:aan 185. räirahan osoittamisesta. ra,nni.kkotyki:stö-
25985: ry;kmentti 3 :n upseerien ja aliupseerien
25986: Postilaitos: Ed. Ki•vi•salon y. m. rah. al. a·suinra,kennusten rarken.tamista varten
25987: n :o 2·1 määriLrahan osnittamises·ta virka- Rauhalaa·n. Liit·teet IV,39. s. 371. L.
25988: pUikujen hankikimista rvarten postiljoo- Vv:aan 1'311'4.
25989: neille. Liitteet IV,42. •s1. :374. •L. Vv:aan Ed. Huittisen y. m. toiv. al. n:o 12 mää-
25990: 131:4. rärahasta rannikkotykistörykmentti 3 :n
25991: - Ed. rKi·vis:alon y. m. rah. a.l. n:·o 12'2 maa- upseerien ja aliupseerien asuinrakennus-
25992: räraha·n o•soi·ttamise.ISta maalais1kirjeenkan~ ten rakentamiseksi Rauhalan tilalle. Liit-
25993: tajain palkkojen jä,rjestelyä varten. Liit- teet IV,15. s. 65. L. Vv:aan 183.
25994: teet IV,43. •s. 3'7'5. L. Vv:aan 13•1'4'. - Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n :o 18
25995: määrärahasta asuntojen rakentamiseksi
25996: Presidentin vaali: Ed. Cajanderin y. m. Helsingin keskussotilas.sairaalan henkilö-
25997: t·oiv. al. n :o 1 tasavallan presidentin kunnalle. Liitteet VI,6. 1s. 9r5. L.
25998: vaalia ko.skevien säännösten muuttami- Tv:aan 1'83.
25999: sesta. Liitteet 1,4. s. 17. L. Prv:aan Ks. Asevelvolliset. Terveydenhoito. Val-
26000: 1812. tiopäiväjärjestys.
26001: - Ks. Hallitusmuoto.
26002: Puunjalostustehtaat: - 'Ks. Kala•stus.
26003: Puhelinlinjat: Ed. Hännisen rah. al. mo 15'8
26004: määrärahan o·soittamis·esta, •puheiinlinjan Puutarhanhoito: Ed. Metsärannan y. m. rah.
26005: rwkentamiseksi Kuusamon •kirko.Jta Sallan al. n:o '7•2 määräraiha·n os-o:ittami,sesta Suo•
26006: Mä!'lkäjarvelle. Liitteet IV,179. s. 5·9:6. L. men rsiirtola·puutarhaliiton rakenn uslaina-
26007: Vv:aan 13214. rahaston ·perurs:tamisek·si. L•iitteet l1V,93. s.
26008: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n :o 1519 mää- 464. L. Vv:aan 1317.
26009: rärahan osoit!tami·s·e:sta puheEnlinjan ra·- Ks. Hedelmä vildely;s.
26010: 16 A<sialuetteio 11937.
26011:
26012: Puutavaran kuljetus: - {K,s.. Moottoriajoneu- - Ed. Oksala'n ra!h. al. n:o ·9'7 mää:räraihan
26013: vot. ·osoittami<ses<ta Sortava}a,n uuden asema-
26014: ra,kennuksen rakentamista varten. Liit-
26015: Pyhäkosken sähkövoima-asema: Ed. Salon toot IV,ns. rs. 511. L. Vv:aan 13·19.
26016: y. m. toiv. al. n:o 15 esityksen antami- - Ed. Kulovaaran y. m. toiv.' al. n:o 76 rau-
26017: sesta Pyhäkosken sä'hkövoima-a.seman ra- tatien rakentamisesta Turusta tai jolta-
26018: kentami-sesta. Liitteet IV,1s . .s. 69. L. kin sen lähiasemalta Riihimäelle. Liit-
26019: Vv:aan 183. teet XII,1. s. 245. L. Kulkv:aan 187.
26020: -- 'Ed. Piippulan y. m. toiv. al. n:o 77 rau-
26021: tatien rakentamisesta Uudestakaupun-
26022: R. gista Peipohjan asemalle. Liitteet XU,2.
26023: s. 247. L. Kulkv:aan 187.
26024: Rahastot: - Ks. Lahjoitusmaat. - Ed. Perhon y. m. toiv. al. n:o 78 rauta-
26025: tien rakentami·sesta U udestakaupungi.sta
26026: Raittius: - Ks. Väkijuomat. Peipohjan asemalle. Liitteet XII,3. s. 2.49.
26027: Raittiusopetus: Ed. J overon y. m. toi v. al. L. Kulkv:aan 1~87.
26028: n :o 35 raittiusopetuksen järjestämisestä -· Ed. Horellin y. m. toiv. al. n:o 79 rauta-
26029: ja yhtenäistyttämi,sestä kansakouluissa ja tien rakentamisesta Orivedeltä Jämsän
26030: muissa oppilaitoksi·ssa. Liitteet VIII,6. kautta Päijänteen rantaan sekä Jämsästä
26031: s. 153. L. Siv:aan 184. Jyväskylään. Liitteet XII,4. 's. 1250. L.
26032: Kulkv:aan 187.
26033: Raja-aita: Ed. J. Raatikaisen y; m. rah. al. Ed. Penttalan y. m. toiv. al. n :o 80 rau-
26034: n :o 93, mii:ärära!han osoittamisesta aidan tatien rakentamisesta Tampereelta Ky-
26035: ra·kentamis·eklsi valtakunnan raja.Ue Sal- röskosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalisten
26036: .min :j.a Suojärven viljelys- ja laidunmai- kauppalan sekä Parkanon ja Jalasjärven
26037: den kohdalle. Liittoot IV,114. s. 503. L pitäjäin kautta Seinäjoelle. Liitteet XII,5.
26038: V v: aan 13,1'9. s. 252. L. Kulkv:aan 187.
26039: Ed. Peso-sen y. m. toiv. al. n:o 81 rauta-
26040: Rajaseutu: - Ks. Tullimaksut. tien rakentamisesta Heinolasta J yväsky-
26041: lään. Liitteet XII,6. s. 254. L. Kulkv:aan
26042: Rakennusmestarit: - Ks. Vil'kamiehet. 187.
26043: Rakennustoiminta: - <Ks. Asunto-olot. Maa- - Ed. Hiltusen y. m. toiv. al. n:o 82 Var-
26044: kauden-Viinijärven rautatien rakennus-
26045: talous.
26046: töiden jouduttami,sesta. Liitteet XII,7.
26047: Rauhanliitto: Ed. 'St~mwamn y. m. ra'h. al. s. 256. L. Kulkv:aan 188.
26048: ·n :o 5·5 määrärahan osoittamisesta Suo- Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 83 ko-
26049: men rauhanliiton toimintaa varten. Liit- neelli,sen tutkimuksen toimittamisesta ja
26050: 'teet IV,76. s. 4'215, 'ja 42~6. L. Vv:aan 1'316. rautatien rakentamisesta Heinolasta Mik-
26051: keliin ja Matkaselästä-Savonlinnaan.
26052: Rautatiet: Ed'- Lintulahden y. m. rah. al. Liitteet XII,s. s. 258. L. Kulkv:aan 188.
26053: n :o' 94 määrä·ra'han os,oittamisesta Vii,pu- - Ed. Vilhulan toiv. al. n:o 84 rautatien
26054: rin--ITienhaaran väli,sen p·ääradan siirtä- rakentamisesta Saarijärveltä Haapamäen
26055: mistöiden alullepanemista 'Vart,en. Liit- asemalle. Liitteet XII,9. s. 259. L.
26056: teet IV,115. ,s. 505. L. Vv:a·an 1319. Kulkv:aan 188.
26057: Ed. J. Raatika:is€n y. m. rah. al. n:o '95 Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 85
26058: määrärathan ·Oisoit·tami,sesta koneellisen rautatien rakentamisesta Kulusjoen py,sä-
26059: <tutkimuksen to,imittamis·ta varten rSorta- kiltä Posiojärven ja Kitkajärven kautta
26060: valaili-Läs,keiän mtasuunnalla. Liitteet Paanajärvelle. Liitteet XII,1o. s. 260.
26061: JiV,116. ls,. 507. L. Vv:a~an 1319. L. Kulkv:aan 188.
26062: - Ed. Leppäläin y. m. rah. al. n:o '96 mää- -- Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 86 rauta-
26063: rärahan ,o,suittamise,sta Sortavalan uuden tien rakentamisesta Kaulinrannalta Kola-
26064: a~sema·ratk~ennuksen raikennlllStöiden aloit- rin kirkonkylään. Liitteet XII,11. s. 262.
26065: tamisek<si. Liitteet 1iV,117. s. 509. L. L. Kulkv:aan 188.
26066: 'V'V :aan 1319. K 1s. Vir·kamiehet.
26067: Asialuettelo 1937. 17
26068:
26069: Ravinto-oppi: - K.s. Yliopisto. Ed. Nurmesniemen y. m. ralh. al. n :o a1
26070: määrärahan osoittamiiSesta a.lne,sairaa.lan
26071: Rehnaineet: - K1s. :Marga·riini. 'Perustamista varten Ke•s•tilän ·kir•konky-
26072: lään. Liitteet IV,52. s. 391. L. Vv:aan
26073: Rikoslaki: Ed. Cajanderin lak. al. n :o 4 1315.
26074: laiksi rikoslain 33 luvun muuttamisesta. Ed. Ar'haman y. m. ra.h. al. n:o 32· mä.ärä-
26075: Liitteet II,l. s. 23. L. Lv:aan 180. rahan os·oi ttamise·s-ta saira;smajan raken-
26076: t-amise:ksi Kuhmon .kunnan Lentiiran ky-
26077: Rintamamiehet: - 'Ks. Vapaussota-.
26078: lään. Liitteet IV,53. s. 39'2. L. Vv:aan
26079: Rukiin tulli: -- Ks. Tullimaksut. 13·15.
26080: Ed. Horellin y. m. toiv. al. n :o 19 lasten-
26081: Ruotsin kieli: - Ks. Kielilainsäädäntö. osaston ja psykiatrisen lastenosaston ra-
26082: kentamisesta Jyväskylän yleisen sairaa-
26083: lan yhteyteen. Lii tteet VI,7. s. 96. L.
26084: s. Tv:aan 183.
26085: Ed. Kokon toiv. al. n :o 21 toimenpitei.stä
26086: Saaristo: - K.s. Puhelinverkosto. Oulun diakonissalaitoksen vuotuisen val-
26087: tionavustull:Jsen korottamiseksi. Liitteet
26088: Saimaa: Ed. Va.araman y . .m. ralh. al. n:o 168 Vl,9. s. 99. L. Tv:aan 183.
26089: määrä;rahan osoittami•seslt!!J väylävalais- Ed. Turkan y. m. toiv. al. n:o 22 määrä-
26090: tuksen parantamiseen 1Saimaan ves•istön rahasta aluesairaalan rakentamiseksi Kes-
26091: väylillä. Liiotteet IV,l89. s. 6.10. L. tiiän pitäjään. Liitteet VI,10. s. 101. L.
26092: 1Vv:aan 13·24-. Tv:aan 183.
26093: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n :o 23 määrä-
26094: Sairaalat: Ed. Pohjalan y. m. rah. al n:o 24 rahasta aluesairaalan rakentamisek.si Ou-
26095: määrärahan osoittamiseJSta jo hyväksyt- lujärven länsipuolelle. Liitteet VI,11. s.
26096: tyjen mutta maksama•ttomien valtion:avus- 102. L. Tv:aan 183.
26097: tus,ten suori•ttamista varten :piirimielisai- - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 24 mää-
26098: ra.aloille. ;Liitteet l;V,45. s. 37·9. L. rärahasta Tornion yleisen sairaalan laa-
26099: Vv:aan 1•3N. jentamiseksi. Liitteet VI,12. s. 103. L.
26100: Ed. Pohjalan y . .m. rah. al. n:o '25. mää- Tv:aan 1~3.
26101: rärahan ·osoittami;ses,ta jo •hyväksyttyjen, Ed. Kaijalaisen toiv. al. n :o 26 toimen-
26102: mutta -mwksama'ttomien vai tiona vustusten piteistä .sairasmajan rakentamiseksi Uts-
26103: lmorittamist.a varten tuberkuloo-siparanto- joen Outakoskelle. Liitteet VI,14. s. 106.
26104: loiHe. Liitteet I·V,46. s. 3•80. L. V1v:aan L. Tv:aan 183.
26105: :1•314. Ks. :Museot. Puolustuslaitos. Sairaanhoi-
26106: Ed. Pohjalan y. m. rah. a.l. n:o 2{) määrä- ta.jattaret.
26107: rahan oso·it·tamis·esta Helsingin yleisen
26108: ·sairaalan silmätautien os·a:s:ton sa.iraalara- Sah~aanhoitajattaret: Ed. Kulovaaran y. m.
26109: ikennuik•sen piirus·tusten ja. :kus•tannusa,r-
26110: ra'h. al. n :o '28 määrärahan oso·i ttami·sesta
26111: vion laatimi1sta. vart•en. Liitteet IV,47.
26112: Turun •kes:kUis-sairaalan yhteyde!Ssä toimi-
26113: s. 381.. L. Vv:aan 1314.
26114: -van sairaan'hoita:jat.ar·koulun rakennuksen
26115: Ed. Pohjalan y. m. rah. al. n :o 2•7 mää-
26116: la.ajentami·sek•si. Liitteet liV,49. IS. 385.
26117: rärahan oso-ittamisesta. Helsingin keskus-
26118: L. V1v:aan 1314.
26119: sotilas•sairaalan rakennustöitä ·varten.
26120: LiiHeet IV,48 . .s. 383. L. Vv:aan 1314.
26121: --~-Ed. Kulo•vaa-ran y. m. raih. al. n:-o 2•9 mää-
26122: Sairasmajat: - K.s. Sairaalat.
26123: rärahan os•oitta-mi·se•s:ta uusi-en asuntojen
26124: rakentamiseksi Turun lääninsairaalan •pal- Salla: Ed. Lahtelan y. m. t.oiv. al. n:o 45
26125: velus·kunnalle. Liitteet I·V,5o. s. 387. L. määrärahasta .Sallan seurakunnan kirkon
26126: Vv:aan 1314. korjaamiseksi. Lii tteet VIII,l5. s. 17 4.
26127: Ed. Salmenojan .y. m. rah. al n:o 30 L. Siv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lau-
26128: mää.räraha.n osoH1tamisesta Kotkan kun- sunto 185.
26129: _nalli•ssairaalan laaj-entami•sta ·varten. Lii t-
26130: teet IV,51. s•. 38'9. L. Vv:aan 131•5;.
26131: 18 AIS'ialuette1o 1'9'37.
26132:
26133: Satakunta:- Ks. Museot. Ed. Salon rah. al. n:o 1M määriiJratha,p.
26134: os•oittamisesta sillan raikentamj_seksi Ou-
26135: lujoen yli Utajärven lossipaikalle. Liit-
26136: teet IV,175. s. 5 9'2. L. Vv:aan 1323.
26137: 1
26138:
26139:
26140:
26141: Seminaarit: Ed. Syrjäiän y. m. toiv. al. n:o Ed. Hännis,en y. m. ralh. al. n:o 155 määi-
26142: 31 komitean asettamisesta seminaarien rärahan osoittamis•e,sta 1siUan ra.kentami-
26143: laajennusta ja uudistusta varten. Liitteet s.eksi Taivalko,sken-Jokijärven Romp•pa-
26144: VIII,2. s. 139. L. Siv:aan 184. sen salmen lossin tilalle. Li~tteet I·V,176.
26145: s. 5:9'3. L. Vv:aan 13·23.
26146: - Ed. Ka.ijalai1se•n y. m. rah. al. ·n :o 15 6
26147: 1
26148:
26149:
26150: Siirto1a.puutarhat: - KB. Puutarhanhoito. määrärahan osoi·tta.misesta. 'sillan raike~
26151: tami,seks·i Utkujärveen Tornion-Enon-
26152: Siitosoriit: - K,s. Hevoskasvatus. tekiön maantiellä. Liitteet IV,177. s. ·5·94.
26153: L. Vv:aan 1323.
26154: - Ed. Syrjäsen y. m. toiv. al. n :o 115 mää-
26155: Sikatalous: Ed. Karvetin y. m. rah. al. n:o rärahasta sillan rakentamiseksi Kymi-
26156: ·80 mää,räralhan osni ttamisesta sikatalous- joen yli Kuusankosken alapuolelle. Liit-
26157: koea,seman ti·ohtaja·n toimen vakinaista- teet XII,4o. s. 297. L. Kulkv:aan 190.
26158: mista varte·n. Lii1tteet LV,101. 1s. 479. L. - Ed. Jutilan y. m. toiv. al. n:o 117 määrä~
26159: ;v v :a·an. 13'118. rahasta Oravikiven salmen sillan rakenta-
26160: m1sek.si Heinolan-Jyväskylän maantiellä.
26161: Sillat:: Ed. Sinis·alon y. m. rah. al. n :o 147 Liitteet XII,42. s. '299. L. Kulkv:aan
26162: mä.ärärahan o~soi·ttamis·esta. sillan ra'ken.- 190.
26163: tamis,ta varten Riilhimäen ratapiha.n etelä- Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 118
26164: .pään yli. Liitteet I!V,l68. s. 5'82. L. määrärahasta Tikkalansalmen sillan ra-
26165: Vv:aan 1;323. ' kentamista varten. Liitteet XII,43. s.
26166: Ed. ·KylänpiiJän y. m. rah. ·al. ·n :o 14'8 mää- 300. L. Kulkv:aan 190.
26167: rärahan osoi•ttamisesita Porin 'kaupungin - Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 119
26168: sillanra.kenn:usta varten saaman valtiolai- määrärahasta Uittosalmen sillan rakenta-
26169: nan ta.kai sin maksamiseksi.
26170: 1 Liitteet mista varten. Liitteet XII,44. s. 301.
26171: IV,169. s•. •MR 'L. V1v:aan 1323. L. Kulkv:aan 190.
26172: - iEd. Jutilan y. m. rah ..al. n:o 1'4'9 määrä- - Ed. Salon y. m. toiv. al. n :o 120 määrä-
26173: raiha·n osoi ttamise•sta sillan rakentamista rahasta sillan rakentamisek,si Oulujoen
26174: varten OraVii ki•ven sa1meen Heino1an-
26175: 1
26176: yli Utajärven aseman kohdalla. Liitteet
26177: Jyvrus:kylän maantiellä. Liitoteet IV,170. XII,45. s. 302. L. Kulkv:aan 190.
26178: s. 5185·. L. V<v:aan 132r3. - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 121 määrä-
26179: - Ed. 'Aiestalon. y. m. rah. al. n :o 150 mää~ rahasta penkereen ja ,sillan. rakentami-
26180: rärahan ·o,soitta.misesta silla'n rakentami- se'ksi Oterman lossipaikalle. Liitteet
26181: seksi Kokemä•enjoen yli Ha·istilan lautan XII,46. s. 303. L. Kulkv:aan 190.
26182: tilalle. Liitteet IV,l71. s. 586. L. Vv:aan - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 122 mää-
26183: 13:23. rärahasta sillan rakentamista varten
26184: Ed. Ravon y. m. rah. al. n:o 151 määrä- Iijoen vesireitin poikki Taivalkosken Joki-
26185: rahan asoitta,mis'e'sta Vors·sunsalmen sillan järven Romppasen salmen lossin tilalle.
26186: ra,kentamista var·ten. Liitteet IV,l72 s. Liitteet XII,47. s. '304. L. Kulkv:aan
26187: 588. L. Vv:aan 1312'3. 190.
26188: Ed. Kaa,kisen y. m. rah. al. n:o 15'2 mää- Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n :o 123 mää-
26189: .rärahan osoittamisesta sillan rakentami-
26190: 1 rärahasta silta- ja pengerrystöiden aloit-
26191: seksi MälliMn lossipa•i'lmlle Pa·alvolan- tamista varten Kemijärven-Sallan maan-
26192: Limingan ma·anti·e.Uä. Liitteet LV,173. tien Kemijoen ylimenokohdan lo.ssivälin
26193: s·. 590. L. Vv:aarn 1323. lyhentämiseksi. Liitteet XII,4s. s. 305.
26194: - Ed.. Nurmesniemen y. m. rah. a.L n :o 153 L. Kulkv:aan 190.
26195: määrärahan os•oitta.mis,e•sta sillan raken- K's. Lautat. Lossit. Maantie't.
26196: tamista vart·en Ti·k1kalansalmeen. Liitteet
26197: IV,174. s. 5'9<1. L. ·Vv:aan 132·3. Silmätaudit: - Ks. 1Sairaalat.
26198: Asialuettelo 1937. 19
26199:
26200:
26201: Sipulinviljelys: Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o T.
26202: 52 määräraha,sta maatalouskerholiitolle
26203: sipulinviljelyksen edistämiseksi. Liitteet Taideseuro: - Ks. KriiStillinen t:aideseura.
26204: IX,7. s. 189. L. Mtv:aan 185.
26205: - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n :o 53 toi- Tampereen teknillinen opisto: Ed. Horellin
26206: menpiteistä kotimaisen sipulinviljelyksen y. m. rah. al. n:o 36 määrärahan osoitta-
26207: ja -kaupan edi,stämi,seksi. Liitteet IX,s. misesta Tampere,en tetknilliisen ·opisto·n li-
26208: s. 190. L. Mtv:aan 185. 'särakennuks,en ra'ken.tamiseksi. Liitteet
26209: IV,57, s. '3'96. L. Vv:aan 13115.
26210: Sokeuskorvaus: Ed. Leinosen y. m. toiv. al.
26211: n :o 75 esityksen antamisesta laiksi so- Tapaturmavakuutus: Ed. Kiviojan y. m. toiv.
26212: keus korvauksesta. Liitteet X,12. s. >240. al. n:o 69 toimenpiteistä 'kunnallisten
26213: L. Työv:aan 187. työväen tapaturmavakuutusyhtiöiden pe-
26214: ru<Stami:seksi. Liitteet X,6. s. 227. L.
26215: Sortavala: - Ks. Rautatiet. Työv:aan 187.
26216: - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 70 esi-
26217: Sotapalvelus: - Ks. Valtiopäiväjärje.stys. tyksen antamisesta työväen tapaturmava-
26218: kuutuslain muuttamisesta. Liitteet X, 7.
26219: Sotilassail·aalat: - Ks. Puolustuslaitos. s. 228 ja 230. L. Työv:aan 187.
26220: -- Ks. Merenkulku.
26221: Suojeluskunnat: Ed. Cajanderin y. m. Iak. al.
26222: n:o 9 laiksi suojeluskuntajärjestöstä 'an- Tarkastusneuvosto: - Ks. Väkijuomat.
26223: netun lain 5 § :n muuttamisest,a. Liitteet
26224: IV,4. s. 44. L. Vv:aan 181. Tasavallan presidentin vaali: - Ks. Halli-
26225: -- Ed. V. Annalan y. m. rah. al. n:o 19 ko- tusmuoto. Presidentin vaali.
26226: rotetun määrärahan osoittamisesta vaate-
26227: tuksen ja varustuksen hankint·aa varten Teknilliset opistot: - 'K,s. Tampe,reen teknil-
26228: suojeluskunnille. Liitteet IV,40. s. 372. linen opi>sto.
26229: L. Vv:,aan 1314.
26230: - Ed. Horelli"Ii y. m. toiv. al. n:o 13 toi- Teollisuuden edistäminen: Ed. Kivimäen
26231: menpiteistä suojeluskuntajärjestön pääl- y. m. toiv. al. n:o 3 osittaisen verovapau-
26232: lystön lisäämiseksi. Liitteet IV,16. 1s, 66. den myöntämisestä teollisuuden harjoitta-
26233: L. Vv:aan 183. mista varten perustettaville osakeyh-
26234: tiöille. Liitteet IV,6. :s. 48. L. Vv:aan
26235: Suojärvi: - Ks. R·aja~aita. 182.
26236:
26237: Suomen Merimies-Unioni: - IK,s·. Merirni,ehet. Terijoen merikylpylä: Ed. Paav·olaisen y. m.
26238: ra!h•. al. n:o 6>1 määrära.han o•soittami·sesta
26239: Suomen meripelastusseura: - Ks. Meren- avustu:k~Seksi Terijoen Merikyl<pylä O.Y :lle
26240: kulku. hotellin ja ravi·ntola.huoneist'O'n rakenta-
26241: mis,ta varten 'Terijoelle. Liitteet IV,s2.
26242: Suomen rauhanliitto: - Ks·. Rau!hanliii>to. s. 4,35, L. Vv:aan 1317.
26243:
26244: Suurperheiset: - [K,s, Lypsylehmä. Äitu'en Terveydenhoito: Ed. Kaasalaisen y. m. lak.
26245: J\:esäivil'lki,Sitys. al. n :o 14 laiksi terveydenhoitolain 18 § :n
26246: muuttamisesta. Liitteet Vl,3. s. 89. L.
26247: Tv:aan 181.
26248: Sähkövoima: - Ks. Pyhäko,sken sähkövoima-
26249: asema. Terveyskaitsijat: - Ks. Lääkärit.
26250:
26251: SäihköyhtymäJt: Ed. Kaa,ki'sen y. m. ra·h. al. Tie- ja vesi11akennushallitus: - Ks. Villka-
26252: n :.o '9'2 määrärahan osoittamises,ta Maa- mie!h·e!t.
26253: seudun sähköyhtymien liitone neuvonta-
26254: työtä va.rten. Liitteet :DV,113. s. ·501. L. Tiemestarit: Ed. Kylänpään y. m. toiv. al.
26255: V·v:aan 1319. n:o 10 määrärahasta tiemestarien palk-
26256: 20 Asialuettelo 1937.
26257:
26258: kojen parantami•seksi. Liitteet IV,13. TuTun linna: Ed. Hongan ·y. m. rah. ål.
26259: s. 62. L. Vv:aan 183. n:o 4'2 määrärahan o.so·ittamisels:ta Turun
26260: vanhan historiaUisen linnan enti'S'Ö~mis
26261: Tiet: - Ks. :Maantiet. Lautat. Lossit. Sil- työtä varten. Liittee~t IV,63. s. 4'06. L.
26262: lat. :V<v: aan 1.3.1-5.
26263:
26264: Tieteelliset seurat: Ed. Cajanderin y. m. toiv. Turun yliopisto: Ed. IHongan y. m. rah. al.
26265: al. n :o 37 tieteellisten seurain valtion- n :o 34 määirälra'han oso.it·tamisesta Turun
26266: avun lisäämisestä. Liitteet VIII,s. s. 160. ,k•esäyliopi1stoa va.rt.en. Liititeet ItV,55.
26267: L. Siv:aan 184. s. 3:9•4. L. 'V1v:aan 1'31'5.
26268:
26269: Tiheät asumusryhmät: - Ks. Vuokra-alueet. Tykistö: - Ks. Puolustuslaitos.
26270:
26271: Tilojen pirstoutuminen: - Ks. :Maa talous. Työsopimus: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al.
26272: n :o 71 työsopimuslain muuttamisesta.
26273: Toimenhaltijat: - lK,s. Virlkami~het. Liitteet X,s. s. 232. L. Työv:aan 187.
26274: TubeJJkuloosi: - 'Ks. 8aima1at. Työtilaisuudet: - Ks. Tuotannollinen elämä.
26275: Tukkien kuljetus: - :K•s. ::Moo·ttoriaj•oneuvo•t.
26276: Työttömyys: Ed. Cajanderin y. m. toiv. al.
26277: Tulitikkuvero: Ed. von Frenckeilin y. m. la:k. n:o 64 tutkimuk.sen toimittamise•sta hen-
26278: al. n:.o 1·8 laiksi tuliti1kkuvero~ta. I"iitteet kisen työn alalla vallitsevan työttömyy-
26279: JN,2o. 'S. 333. L. Vv:aan 1308. den laajuudesta ja laadusta. Liitteet X,1.
26280: s. 213. L. Työv:aan 186.
26281: Tullimaksut: Ed. Pekkalan y. m. lak. al. - Ks. Tuotannollinen elämä.
26282: n:o 6 laiksi tullien kantami·sesta vuonna
26283: 1937 annetun lain muuttamisesta. Liitteet Työväen asunto-olot: - R·s. Asunto-olot.
26284: IV,1. s. 35. L. Vv:aan 181.
26285: Ed. Tolppasen y. m. toiv. al. n:o 6 toi- Työväen elintaso: Ks. Tuotannollinen
26286: menpiteistä viljatullista aiheutuvan rasi- elämä.
26287: tuksen lieventämiseksi myös Itä-Suomen
26288: eräissä rajaseutukunnis.sa. Liitteet IV,9. Työväen tapaturmavakuutus: - Ks. Tapa-
26289: s. 53. L. Vv:aan 182. turmavakuutus.
26290: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 7 e.si-
26291: tyksen antami·sesta rukiin hinnan kohoa-
26292: misen estämi.stä tarkoittavaksi muutok- u.
26293: seksi tullitariffiin. Liitteet IV,to. s. 54.
26294: L. Vv:aan 182. Uittotyöläiset: - Ke. ::Metsätyöläiset.
26295: Ks. :Moottoriajoneuvot.
26296: Urheilu: Ed. Räisäsen y. m. rah. al. n:o 49
26297: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. E·skolan y. m. määrärahan osoittamisesta Kuopion kes-
26298: lak. al. n :o 7 laiksi tulo- ja omaisuusve- kusurheilukentän rakennustyön loppuun-
26299: ro.sta annetun lain 37 § :n muuttami.sesta. saattamista varten. Liitteet IV,70. s. 418~
26300: Liitteet IV,2. s. 39. L. Vv:aan 181. L. Vv:aan 1316.
26301: Ed I.ehtosen y. m. rah. al. n:o 59 määrä-
26302: Tulvat: Ed. :Miikin y. m. rah. al. n :o 90 mää- rahan osoittamisesta hiihdon maailman-
26303: rärahan osoittamis·esta tul,vien johdo•sta mestaruuskilpailujen valmistelua varten.
26304: kärsimä·än joutuneiden vilj·elijäin avw;:ta- Liitteet IV,so. s. 432. L. Vv:aan 1316.
26305: mi,seksi. Liit<teet IV,111. s. 499. L.
26306: Vv:aan 13·1'9. Urkurit: - Ks. Kirkkomusiikkiopistot.
26307:
26308: Tuotannollinen elämä: Ed. Pekkalan y. m. Uudisraivaus: Ed. Hännisen y m. toiv. al.
26309: toiv. al. n:o 8 komitean asettamisesta n:o 61 määrärahasta avustuksiksi väki-
26310: selvittämään maan tuotannollisen elämän lannoitteiden hankintaa varten uudis-
26311: kehi ttämismahdollisu uk,sia. Lii tteet IV, 11. r.aivaajille. Liitteet IX,16. s. 204. L.
26312: s. 56. L. Vv:aau 182. :Mtv:aan 186.
26313: A,sialuettelo 1<93·7. 21
26314:
26315: lJudisviljelyspalkkiot: Ed. Rytingin y. m. lallisuuksiin. Liitteet IV,41. s. 373. L.
26316: toiv. al. n :o 50 pienviljelijäin uudis- ja Vv:aan 1314.
26317: laidunraivauspalikkioiden antamisesta joki- Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 63
26318: ja ojanvarsiniittyjen raivauksista. Liitteet määrärahasta asutustilojen hankkimiseksi
26319: IX,5. s. 187. L. Mtv:aan 185. vapaussodan tilattumille rintamamiehille.
26320: Liitteet IX,17. s. 206. L. Mtv:aan 186.
26321:
26322: v. Vararikko: - Ks. Kunnallisverotus.
26323:
26324: Vaalikelpoisuus: K.s. Tulo- ja omai·suus- Varkaus: - Ks. Laivaliikenne.
26325: vero.
26326: Vehnän tulli: - Ks. Tullimaksut.
26327: Vaalilaki: - Ks. Henkikirjoitus.
26328: V elkojau oikeus: - Ks. K unnallisverotus.
26329: Vaalioikeus: - Ks. Henkikirjoitus.
26330: Venäjälle jäänyt omaisuus: Ed. Ikosen y. m.
26331: Vakuutus: - Ks. Merenkulku. Tapaturma- rah. al. n:o 3 määrärahan osoittamisesta
26332: vakuutus. korvauksen myöntämiseksi Venäjälle jää-
26333: neestä omaisuudesta. Liitteet IV,24. s.
26334: Valtakunnan raja: - Ks. Raja-aita. 344. L. Vv:aan 1311.
26335: Valtion metsät: Ed. Lohen y. m. toiv. al. Venäjän raja: - Ks. Raja-aita.
26336: n:o 14 maahan kaatuneiden puiden luo-
26337: vuttamisesta valtion metsistä paikallisille Verotus: - Ks. Elokuvat. Kunnallisverotus.
26338: asukkaille koti tarvepurksi. Lii tteet IV ,17. Margariini. Moottoriajoneuvot. Osuustoi-
26339: s. 68. L. Vv:aan 183. minta. Teollisuuden edistäminen. Tulitik-
26340: kuvero. Tullimaksut. Tulo- ja omaisuus-
26341: v,altionrautatiet: - KIS. R·autalti·et. Virka-
26342: 1
26343: vero.
26344: mi,ehet.
26345: Vesistöjen perkaukset: - Ks. Perkaustyöt.
26346: Valtion virkamiehet: - Ks. Virkamiehet.
26347: Viipurin tuomiokirkko: Ed. Moilasen y. m.
26348: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Wiikin y. m. lak. al. rah. al. n:o 43 määrärahan osoittamisesta
26349: n:o 2 lai'ksi valtiopäiväjärjestyksen 12 § :n Viipurin entisen tuomiokirkon muinais-
26350: muuttamisesta. Liitteet I,2. s. 9. L. tieteel1istä tutkimuiSta varten. Liitteet
26351: Prv: aan 18 0. IV,64. s. 408. L. Vv:aan 1315.
26352: Vapaussota: Ed. V. Annalan y. m. rah. al. Viljatulli: - Ks. Tullimaksut.
26353: ·n:o 13 määrärahan osoittamisesta ylimää-
26354: rliisiksi eläkkeiksi työkyvyttömille ja va- Viljelyspalstatoiminta: Ed. Jauhosen y. m.
26355: rattomille vapaussodan rintamamiehille. rah. al. n :o 78 korotetun määrärahan
26356: Liitteet IV,34. s. 363. L. Vv:aan 1313. osoittamisesta viljelyspalstatoimintaa var-
26357: - Ed. Piippulan y. m. rah. al. n:o 14 mää- ten. Liitteet IV,99. s. 476. L. Vv:aan
26358: rärahan osoittamisesta ylimääräisiksi 1318.
26359: eläkkeiksi työkyvyttömille ja varattomillP- Ed. V. Annalan y. m. rah. al. n:o 79 ko-
26360: vapaussodan rintamamiehille. Liitteet rotetun määrärahan osoittamisesta vilje-
26361: IV,35. s. 365. L. Vv:aan 1313. lyspalstatoimintaa varten. Liitteet IV,100.
26362: - Ed. Horellin y. m. rah. al. n:o 15 määrä- s. 478. L. Vv:aan 1318.
26363: rahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläk-
26364: 'keiksi työkyvyttömille ja varattumille va- Virkamiehet: Ed. Frietschin rah. al. n:o 4
26365: paussodan rintamamiehille. Liitteet IV,36. määrärahan osoittamisesta erinäisten val-
26366: s. 366. L. Vv:aan 1313. tion virkamiesten palkkojen korottami-
26367: - Eid. V . •-\onnalau y. m. rah. al. n:o 20 seksi. Liitteet IV,25. s. 347 ja 349. I,.
26368: määrärahan osoittamisesta vapaussoturien Vv:aan 1311.
26369: osanottoa varten pääkaupungissa touko- Ed. Hongan rah. al. n:o 5 määräraha.'l
26370: kuun 16 päivänä 1938 järjestettäviin juh- osoittamisesta valtionrautateiden virar,-
26371: 22 Asialuettelo 1937.
26372:
26373: ja toimenhaltijain palkkausten paranta- Väkijuomat: Ed. Voionmaan y. m. lak. al.
26374: miseksi. Liitteet IV,26. s. 351. L. Vv:aan n :o 12 laiksi väkijuomaliikkeen tarkastus-
26375: 1311. neuvostosta ja lai'ksi väikijuomista anne-
26376: Ed. Nordströmin y. m. rah. al. n:o 6 tun lain muuttamisesta. Liitteet VI,l.
26377: määrärahan osoittamisesta tie- ja vesi- s. 83. L. Tv:aan 181.
26378: rakennushallituksen erinäisten virkamies- Ed. Rytingin lak. al. n :o 13 laiksi väki-
26379: ten palkkojen korottamista varten. Liit- juomista annetun lain 49 § :n muuttami-
26380: teet IV,27. s. 352. L. Vv:aan 1313. sesta. Liitteet VI,2. s. 88. L. Tv:aan 181.
26381: Ed. Saarisen y. m. rah. al. n :o 7 määrä- Ed. von Frenckell!n y. m. toiv. al. n:o 16
26382: rahan osoittamisesta uusien apulaismaan- väkijuomalain muuttamisesta käsittäväkai
26383: viljelysinsinöörin- ja rakennusmestarin- ainoastaan 3.2 painoprosenttia alkoholia
26384: virkojen perustamista varten; Liitteet ·sisältävien ja sitä väkevämpien väkijuo-
26385: IV,2s. s. 354. L. Vv:aan 1313. mien myynnin järjestelyn. Liitteet VI,4.
26386: - Ed. Paasosen y. m. rah. al. n:o 8 määrä- s. 91. L. Tv:aan 183.
26387: rahan osoittamisesta virkapukuavustuksen
26388: suorittamista varten asemamiesten esi- Väkilannoitteet: - K•s. Uudisraivaus.
26389: miehille ja asemamiehille, Liitteet IV,29.
26390: Väkiluvun aleneminen: - Ks. Avioliitto.
26391: s. 356. L. Vv:aan 1313.
26392: Ed. Cajanderin y. m. toiv. al. n:o 9 esi- K unnallisverotus.
26393: tyksen antamisesta valtion viran- ja to.i-
26394: menhaltijain ikälisien koroittamisesta. Y.
26395: Liitteet IV,12. s. 60. L. Vv:aan 182.
26396: Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
26397: Virkapuvut: - Ks. Virkamiehet.
26398: Yliopisto: Ed. Sillanpään y. m. toiv. al. n:o
26399: Vuokra-alueet: Ed. Rytingin lak. al. n:o 16 30 määrärahasta ravintofysiologian ja
26400: laiksi tiheissä asumusryhmi•ssä olevien käytännölHsen ravit·semusopin professorin
26401: vuokra-alueiden lunastamisesta annetun virkojen perustamiseksi. Liitteet VIII,r.
26402: lain muuttamisesta. Liitteet VII,2. s.119. s. 137. L. Siv:aan 184.
26403: L. Ltv: aan 181. - Ks. Sairaalat. Turun yliopisto.
26404:
26405: Vuoksen laskeminen: Ed. Kaasalaisen y. m.
26406: rah. al. n :o 173 mää,rä'ranan osoitltami- Ä.
26407: sesta Vuoksen ja Äyräpäänjärven lasku-
26408: hanketta varten. Liitteet IV,194. s. 617. Åitien kesävirkistys: Ed. Huotarin y. m. rah.
26409: L. Vv:aan 1326. al. n:o 56 määrärahan osoittamisesta
26410: avustukseksi varattomien suurperheisten
26411: Väestön lisääminen: - Ks. Avioliitto. äitien kesävirkistyksestä huolehtiville jär-
26412: jestöille. Liitteet IV,77. s. 427. L. Vv:aan
26413: Vähäväkiset: - Ks. Tuotannollinen elämä. 1316.
26414: \ .
26415:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025