<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
94 Käyttäjää paikalla!
0.0057580471038818
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938 1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1938_III | ASK_1938_IV_V | ASK_1938_I_II | HAK_1938 | Liite_1938_I_XII | PTK_1938_I | PTK_1938_II | PTK_1938_III |
1: •• ••
2: VALTIOPAIVAT
3: 1938
4:
5:
6:
7: LIITTEET
8: I-XII
9:
10:
11:
12:
13: HELSINKI 1938
14: VALTIONEUVOSTON EIRJAPAINO
15: A. Kevätistuntokaudella jätetyt aloitteet.
16: SISÄLLYSLUETTELO.
17:
18: 1. Perustuslakivaliokunta.
19: Valtiopäiväjärjestystä, vaalilakia ja Siv.
20: Helsingin yliopiston järjestysmuo- 4. Furuhjelm m. fl., lagmot. N :o 4:
21: don perusteita koskevia laki- ja Förslag till lag om ändring av 2 §
22: toivomusaloitteita. lagen om verkställighet av lagen an-
23: Siv. gående grunderna för Helsingfors
24: 1. Räisänen y. m., lak. al. N :o 1: Ehdo- universitets organisation . . . . . . . . . . 12
25: tus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 4. Fttrtthjelm y. m., lak. al. N :o 4: Eh-
26: 6 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 7 dotus laiksi Helsingin yEopiston jär-
27: 2. S ergelius, lagmot. N :o 2: Förslag j-estysmuodon perusteist•a annetun
28: till lag angående ändring av 13 § lain voimaanpanosta annetun lain
29: riksdagsordningen . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 14
30: 2. Sergelius, lak. al. N :o 2: Ehdotus 5. Furuhjelm m. fl., hemst. mot. N :o 1:
31: laiksi valtiopäiväjärjestyksen 13 §:n Angående ändring av lagen om riks-
32: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 dagsmannaval . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
33: 3. Sundström y. m., lak ..al. N :o 3: Eh- 5. Furv.hjelm y.m., toiv. al. N:o 1:
34: dotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen Edustajanvaaleista anuetnn lain
35: 37 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 11 mnuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
36:
37:
38:
39: II. Lakivaliokunta.
40: Oikcudenkäyntilaitosta, yhdistysla- -i. Pekkala y. rn., lak. al. N :o 8: Ehdo-
41: kia, velkasuhteita, maan- ja valtio- dus laiksi vapausrangaistukseen tuo-
42: petosta, armahdusta, tekijänoikeutta, mittujen henkilöiden armahtami-
43: avioliittoa y. m. koskevia laki- ja sesta ........................... . 32
44: toivomnsaloitteita. ,). Ampuja, y. rn., lak. al. N :o 9: Ehdo-
45: 1. Salmiala, lak. al. ~ :o 5: Ehdotus tus laiksi vuoden 1918 kapinaan
46: laiksi syytetyn julkisesta puolusta- osallistuneiden ja eräiden muiden
47: jasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 henkilöiden armahtamisesta ..... . 34
48: 2. V. Annala. y. m., lak. al. N:o 6: Eh- 6. Peltonen y. m., lak. al. N:o 10: Eh-
49: dotus laiksi yhdistyksistä annetun dotus laiksi eräiden vuoden 1918 ka-
50: lain -l §:n muuttamisesta . . . . . . . . 27 pinan johdosta tuomittujen armah-
51: 3. Kalliokoski y. m., lak. al. N:o 7: tamisesta annetun lain muuttami-
52: Ehdotus laiksi kultaehdon ja eräi- sestrr ........................... . 36
53: den muiden määräysten vaikutuk- 1. Kivioja y. m., lak. al. N :o 11: Ehdo-
54: sesta maksuihin velkasuhteissa (Laus. dus laiksi laillistamattoman yhteis-
55: Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 elämän ehkäisemiseksi ja laiksi ri-
56: IV Sisällysluettelo 1938.
57:
58: Siv. Siv.
59: koslain 20 luvun 8 §:n muuttami- Verityyppitutkimuksen saattamisesta
60: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 todistuskeinona pakolliseksi isyyttä
61: 8. Pennanen y. m., toiv. al. N:o 2: koskevissa oikeudenkäynneissä . . . . 45
62: Esityksen ·antamisesta valtio- ja 10. Aattela y. m., toiv. al. N:o 4: Teki-
63: maanpetosrikoksia koskevain rikos- jänoikeuslain selventämisestä ja siinä
64: lain säännösten muuttami·sesta . . . . 44 säädettyjen korvausperusteiden tar-
65: 9. V. Annala y. m., toiv. al. N :o 3: kistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
66:
67:
68:
69:
70: IV. Valtiovarainvaliokunta.
71: A. Verotusta, virkamiesten palkkoja naisilta valtiopäiviltä suoritetta-
72: ja eläkkeitä, edustajanpalkkiota, V3!Sta palkkiosta . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
73: opetuslaitosta, valtionlainoja, raja- 7. Frietsch, lagmot. N :o 18: J!'örslag
74: vartiointia ja rajaseutuoloja, puu- till lag angående ändring av lagen
75: ja paperiteollisuuden ottamista val- om riksdagsmannaarvode . . . . . . . . . 71
76: tion haltuun y. m. koskevia laki- ja 7. Frietsch, lak. al. N :o 18: Ehdotus
77: toivomusaloitteita. laiksi edustajanpalkkiosta annetun
78: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 73
79: 1. von F·renckell m. fl., lagmot. N :o 12: 8. Riipinen y. m., lak. al. N:o 28: Eh-
80: Förslag till lag om ändring av 13 § dotus laiksi yksityisoppikoulujen
81: 1agen om inkomst- och förmögenhets- valtionavusta annetun lain muutta-
82: Hkatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5B misesta (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . 75
83: 1. von Frenckell y. m., lak. al. N :o 12: 9. H aga m. fl., hemst. mot. N :o 5: An-
84: Ehdotus laiksi tulo- ja omalsuusve- gående ändring av lagen om stäm-
85: rosta annetun lain 13 §:n muutta- pelskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
86: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 9. Haga y. m., toiv. al. N:o 5: Leima-
87: 2. Frietsch, lagmot. N :o 13: l!'örslag verolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 79
88: till lag angående ändring av lagen 10. Pilkama y. m., toiv. al. N :o 6: Maa-
89: om inkomst- och förmögenhetsskatt 57 talouden verotusperusteiden määrää-
90: 2. Frietsch, lak. al. N :o 13: Ehdotus mistä koskevien säännösten muutta-
91: laiksi tulo- ja omaisuusverosta anne- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
92: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . 59 11. Huittinen y. m., toiv. al. N :o 7: Tut-
93: 3. Pilppula y. m., lak. al. N :o 14: Eh- kimuk.sen toimittamisesta osuuskun-
94: dotus laiksi väkijuomayhtiön verot- tien ja yksityisluontoisten liikkei-
95: tamisesta ja sen vuosivoiton käyt- den verotuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . 81
96: tämisestä annetun lain muuttami- 12. Pilkama y. m., toiv. al. N :o 8: Vero-
97: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 velvollisen maatalouden hyväksi te-
98: 4. Rytinki, lak. al. N :o 15: Ehdotus kemän työn arvon verovapaudesta.. 83
99: laiksi valtion viran tai toimen hal- 13. Asikainen y. m., toiv. al. N:o 9:
100: tijan oikeudesta eläkkeeseen •anne- Vaivaisprosenttia koskevien säännÖR-
101: tun lain 5 § :n muuttamisesta . . . . 64 ten kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 84
102: 5. lJsterholm m. fl., lagmot. N:o 16: 14. Linkomies y. m., toiv. al. N :o 10:
103: Förslag till lag om ändring av lagen Valtion viran- ja toimenhaltijain
104: angående statsunderstöd för privata palkkojen korottamisesta . . . . . . . . . . 85
105: lärdomsskolor (Laus. Siv:lta) . . . . 66 15. Frietsch m. fl., hemst. mot. N :o 11:
106: 5. lJsterholm y. m., lak. al. N :o 16: Angående avlåtande av proposition
107: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen med förslag till lag om ändring av
108: valtionavusta annetun lain muutta- grunderna för avlöning i statens
109: misesta (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . 68 tjänster och befattningar . . . . . . . . 87
110: 6. Kivioja, lak. al. N:o 17: Ehdotus 15. Frietsch y. m., toiv. al. N :o 11: Esi-
111: laiksi edustajille vuoden 1938 varsi- tyksen antamisesta laiksi valtion vi-
112: Sisällysluettelo 19380 V
113:
114: Sivo
115: roista ja toimista suoritettavan palk- Toimenpiteistä rajavartiostojen toi-
116: kauksen perusteiden muuttamisesta 90 minnan tehostamiseksi 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 00 117
117: 160 Sergelius, hemsto moto N :o 12: An- 28. V. Annala y. m., toivo al. N :o 24:
118: gående förbättring av tjänstemän- Rajavartiostoista vapautuvan ali-
119: nens avlöning 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 o 93 päällystön ja miehistön oikeuttami-
120: 16. Sergelitts, toiv.al. N:o12: Virka- sesta Innastamaan itselleen asutus-
121: miesten palkkauksen parantamisesta 95 tiloja itäisellä rajaseudulla (Laus.
122: 17. Rytinlci y.m., toiv.al. N:o 13: Vir- Mtv:lta) 0 0 00 0 0 0 0 00 0. 0. 0 0 00 0••• 0 0 119
123: kamiesten palkkausten alentamisesta 97 2D. J anhonen, toivo al. N :o 25: Omien
124: 180 Wiclcman m. fl., hemst. mot. N:o 14: rakennusten ja viljelysten järjestä-
125: Angående åtgärder för förbättrandet misestä perheellisille rajasotilaille
126: av de ekonomiska villkoren för vissa harvaanasutuilla itäisillä ja pohjoi-
127: postföreståndare och lantbrevbärarc 99 silla rajaseuduilla o. o. o. o.... o. o o 121
128: 0
129:
130:
131:
132:
133: 180 Wiclcman y.m., toiv.al. N:o 14: 30. V allas y. rn., toiv. al. N:o 26: Mää-
134: Toimenpiteistä eräiden postinhoita- rärahasta korvauksen suorittamiseksi
135: jain ja maalaiskirjeenkantajain ta- erään vuonna 1919 sattuneen raja-
136: loudellisen 3/seman parantamiseksi 101 kahakan johdosta Kivennavan pitä-
137: 19. Paasonen y. m., toiv. al. N:o 15: jän Hartoisten kylän asukkaille aJ-
138: Määrärahasta virka-pukuavustuksen heutuneesta vahingosta 0 0 0 0 • • • • • • 122
139: myöntämiseksi asemamiesten esimie- 31. Tolppanen y. m., toiv. al. N :o 27:
140: hille ja asemamiehille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 103 Toimenpiteistä viljan, suolan j,a apu-
141: 200 Kemppi y. m., toiv. al. N:o 16: Tut- lantain r'ahdeista ·aiheutuvan rasl-
142: kimuksen toimittamisesta sotavahin- tuk<Sen lieventäm~seksi Itä-Suomen
143: kolainoja saaneiden kuntien, seura- rajaseutualueilla . 0 0 0• 0• 0• 0 0 •••• 0• 123
144: kuntien ja y~ksityisten kärsimistä va- Salo y. m., toiv. al. N :o 28: Määrä-
145: hingoista 0 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 o 10-! rahasta Pyhäkosken sähkövoima-ase-
146: 21. Ikonen y. rn., toiv. al. N:o 17: Mää- man rakentamiseksi .. 00 0 00 •••••• 0 124
147: rärahasta erinäisten maailmansodan
148: aikana Suomen kansalaisille koitu- B. Määrärahojen osoittamista kulku-
149: neiden vahinkojen korvaamista var- laito·ksiin, terveydenhoitoon, jokien
150: ten 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0. 0 0 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 107 perkauksiin y. m. koskevia rahaasia-
151: 22. Kivioja y. ·m., toiv. al. N:o 18: Mää- aloitteita.
152: rärahasta eräiden maanparannus-
153: hankkeiden valtionlainojen alentami- 330 J anhonen y. m., rah. al. N :o 1: lVIäii-
154: seksi (Laus. Mtv:lta) .......... 0 0 108 rärahan osoittamisesta sairaalan ra-
155: 23. Wiilc y. rn., toiv. al. N :o 19: Tutki- kentamiseksi Sotkamon kuntaan
156: muksen toimittamisesta puutavara- (Laus. Tv:lta) . 0 0 0 •• 0 0 0 0 0 0 0••• 00 127
157: ja paperiteollisuuden ottamisesta 34. Perho y. rn., rah. al. N:o 2: Määrä-
158: valtion haltuun o0 0 o 0 o 0 o o 0 o 0 o o 0 o 0 0 109 rahan osoittamisesta Laajoen per-
159: 240 Leppälä y. m., toiv. al. N :o 20: Tut- kaustöiden aloittamista varten (Lauso
160: kimuksen toimittamisesta lapsiavus- Mtv:lta) . 0 ••• 0 0 0 0 0 0 0 0. 0•••••••• 0 128
161: tuksen myöntämisen mahdollisuuk- 35. Pillcama y. m., rah. al. N :o 3: Mäii-
162: sista vähävaraisille lapsirikkaille rärahan osoittamisesta Heinolan--
163: perheille 0 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 0•• 0• 0 ••• 0 0 112 Hujansalon - Uimilan - Jaalan
164: 250 Lahtela y. rn., toiv. al. N :o 21: Mää- maantien rakentamiseksi (Laus.
165: rärahasta moottoriajoneuvoissa käy- Kulkv:lta) .. 0 • 0 0 0 o o. 0 o 0 • 0 0 0 0 o. . . 129
166: tettävästä polttoaineesta maksetun 360 Janhonen, rah. al. N:o 4: Määrära-
167: tullin peruuttamiseksi eräissä ta- han osoittamisesta erämaantien ra-
168: pauksissa .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 00 114 kentamiseksi Suomussalmen-Kuh-
169: 260 V. Annala y. mo, toivo al. N:o 22: momemen maantiestä Ylivuokin
170: Toimenpiteistä merirajan vartioinnin Vängän talon tienoolta Marjokylän
171: tehostamiseksi Suomenlahden jt;i- Karhuvaaraan (Laus. Kulkv:lta) .. 130
172: osass'a 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 00 00 0• 0 • 0• 115 37. Janhonen, rah. al. N:o 5: Määrära-
173: 270 llo Annala '!Jo 1no, toivo al. N:o 23: han osoittamisesta maantien ja sil-
174: Sisällysluettelo 1fli18.
175:
176: Si.v. Siv.
177: Jan rakentamiseksi 'Tönölänsalmmt 40. Colliander.. fin. mot. N :o 8: An-
178: yli (Laus. Kulkv: lta) . . . . . . . . . . . . 13 L gående anvisande av förhöjt anslag
179: 38. Pilkama y. m., rah. al. N :o 6: Mää- åt Ångbåtsaktiebolaget Södra Nagu
180: rärahan osoittamisesta Iitin pitä- (Laus. Kulkv:lta) ................ 134
181: jässä olevan Virransalmen sillan ra- 40. Oolliande1·, rah. al., N :o 8: Ko-
182: kentamista varten (Laus. Kulkv:lta) 132 rotetun määrära:han osoittamisesta
183: 39. Jutila y. m., rah. al. N:o 7: :tvfäärä- Angbåtsaktiebolaget Södra N agu
184: rahan osoittamisesta Oravikivensal- nimiselle o·sahyhtiölle (L,aus.
185: men sillan rakentamista varten Kulkv:lta) ...................... liJt)
186: (Laus. Kulkv:lta) ................ 133
187:
188:
189:
190: VI. Talousvaliokunta.
191: 'ferveydenhoitoa ja sairaaloita, vä- 1. Löthman-K oponen y. m., toiv. al. N :o
192: kijuomabinsäädäntöä, eläinsuojelua 32: Määrärahasta suojelukodin ra-
193: y. m. koskevia laki- ja toivomus- kentamista varten Siilinjärvelle köy-
194: aloitteita. hien tuberkulootti.sten perheiden lap-
195: sille ........................... .
196: 1. Leppäli.i y. m., lak. al. N :o 19: Ehdo- 8. Kulovaam y.m., toiv.al. N:o 33:
197: tus laiksi kunnallisille mielisairaa- Määrärahasta asuntojen rakentami-
198: loille sekä tuberkuloosia sairastavien seksi Turun keskussairaalan palve-
199: hoitolaitoksille Ja tuberkuloosin vas- luskunnalle ..................... . 156
200: tustamistyön edistämiseksi annetta- 9. Vesterinen y.m., toiv.al. N:o 34:
201: vasta valtionavusta annetun lain Määrärahasta yleisen keskussairaa-
202: muuttamisesta ................... . 141 lan rakentamiseksi Jyväskylään .. 158
203: 2. Törngren 1n. fl.~ lagmot. N·:o 20: 10. Pohjannoro y.m., toi.v.al. N:o 35:
204: Förslag till lag om ändring av lagen Määrärahasta Savonlinnan yleisen
205: om statsunderstöd åt kommunala sairaalan uusimiseksi ja laajentami-
206: sinnessjukhus s'amt åt vårdanstalter seksi ......................... . 160
207: för tuberkulösa ävensom för främ- 11. T. Halonen y.m., toi.v.al. ~:o 36:
208: jande av arbetet för tuberkulosens Määrärahasta Savonlinnan yleisen
209: bekämpande .................... . "11-t··) q
210: sairaalan laajentamista ja korjaa-
211: Törng·ren y. m., lak. al. J'\ :o 20: mista vaTten ................... . 162
212: Ehdotus laiksi kunnallisille mieli- 12. Paasonen y. m._, toiv. al. N :o 37:
213: Bairaaloi.lle sekä tuberkuloosia 'stn- lv1äärärahasta Kuopion lääninsairaa-
214: rastavien hoitolaitoksille ja tuberku- lan laajentamista varten täydelli-
215: loosin vastustamistyön edistämi- seksi keskussaiTaalaksi. ........... . 164
216: ,,
217: seksi 'annettavasta valtionavusta an- 1 L. 0. Hirvensalo y. m ... toiv. al. N :o
218: netun lain muuttamisesta ....... .
219: "· 38: Iisalmen kunnallissairaalan ot-
220: 8. Böölc y.m., lak.al. N:o 21: Ehdotus tamisesta valtion haltuun ....... . 166
221: laiksi eläinsuojelulain 6 §:n muut- l.:J.. Kokko, toiv. al. N:o 39: 11äärära-
222: tamisesta ....................... . H7 hasta silmätautiosaston perustami-
223: -±. L. 0. Hirvensalo y. m., toiv. al. N :o seksi Oulun lääninsairaalaan ..... . 168
224: 29: Määrärahasta maa}aislmntien yl- 1:). Nurmesniemi y. m., toiv. al. N:o 40:
225: liipitämien kulkutautisairaaloiden Määrärahasta aluesairaalan perusta-
226: avustamista varten ............. . 14!l mista varten Kestiiän kirkonkylään 169
227: 5. L. 0. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o lG. Kaijalainen, toiv. al. N:o 41: Määrä-
228: 30: Määrärahasta maaluiskun tien rahasta sairasmajan rakentamiseksi
229: kunnallissairaaloiden avustamista Savukaskelle ................... . 170
230: varten .......................... 151 17. Luukka y. m., toiv. al. N :o 42: Sai-
231: 6. Soininen y. m., toiv. al. N:o 31: rasmajan rakentamisesta Kivenna-
232: f{eumatismi.sairaalan perustamisesta 153 van Siiranmäen kylään ......... . 171
233: Sisällysluettelo 1()38. Yli
234:
235: Siv. Siv.
236: 18. Arhama, toiv.al. N:o 43: Määrä- 20. Salo y. m., toiv. al. N :o 45: Määrä-
237: rahasta sairasmajan rakentamiseksi rahasta aluelääkärinviran perustami-
238: Kuhmon kunnan Lentiiran kylään 172 seksi Oulujärven länsipuolelle . . . . 17 5
239: 19. Kaijalainen y. m., toiv. al. N :o 44: 21. Kalliokoski y. rn., toiv. al. N:o 46:
240: Lentokoneen hankkimisesta sairaan- Väkijuomien myyntipaikkojen ulko-
241: kuljetusta varten Lapissa ja muualla puolella tapahtuvan väkijuomien
242: Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . 173 mainonnan kieltämisestä .......... 176
243:
244:
245:
246:
247: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
248: Kunnallis-, tie-, vuokra- ja palo- 9. Österholm, toiv. al. N:o 50: Luon-
249: lainsäädäntöä, luonnonsuojelua, maa- nonsuojelulain 14 § :H säi'mn(isten
250: talousoloja y. m. koskevia laki- ja t·arkistamisesta ................. . ~01
251: toivomusaloitteita. 10. H orelli y. m., toiv. al. N :o 51: Palo-
252: laissa säädetyn palkattoman 'Sammu-
253: 1. Kivioja, lak. al. N :o 22: Ehdotus tusvelvollisuusajan lyhentämisestä .. 203
254: laiksi kunnallisen vaalilain muutta- 11. V. Annala y. m., toiv. al. N :o 52:
255: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 Tutkimuksen toimittamisesta eräi-
256: 2. Kalliokoski y.m., lak.al. N:o 23: den valtiontulojen kunnille luovnt-
257: Ehdotus laiksi tielain 93 § :n muut- tamisen mahdollisuudesta ....... . ~04
258: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 1 ')
259: ~. 111ustasilta y. m., toi v. al. N: o 53:
260: 3. Pekkala, lak. al. N:o 24: Ehdotus Vuokra-alueiden lunastutllains:iädän-
261: laiksi palolain muuttamisesta . . . . 18fi nön laajentamisesta ............. . 205
262: 4. Niskanen, lak. al. N :o 25: Ehdotus 18. Kivisalo y. rn., toiv. al. N :o 54: Esi-
263: laiksi maanviljelijäin oikeudesta tyksen antamisesta laiksi vuokra-
264: saada elatus siltä tilalta, jolta hän maalle toimitalonsa rakentaneiden
265: pakkohuutokaupan kautta joutuu aatteellisten yhdistysten oikeuttami-
266: pois ............................ 188 sesta vuokra-alueen~a lunastami-
267: 5. Lahtela y. m., lak. al. N :o 26: Ehdo- seen ........................... . 207
268: tus laiksi lisämaan antamisesta Ke- 14. H aga m. fl., hems. mot. N :o 55:
269: mijärven ja Sallan lmntain liian Angående bestridande ur ,statsmedel
270: pienille taloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 av kostnaderna för inlösen av erfor-
271: G. Lehtonen y.m., toiv. al. N:o 47: Esi- derliga jorclomr8den för nya lands-
272: tyks,en antamisesta snkutihlainsiEi- vägsbyggen ..................... . 208
273: dännöksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . lt!J 14. Haga y. m., toiv. al. N:o 55.: Uusia
274: 7. Venho y. m., toiv. al. N :o 48: Väli- maantierakennuksia varten tarvitta-
275: aikaisen liikennöimiskiellon 'anta- vien maa-alueiden lunastuskustan-
276: mista koskevien tielainsäädäntöön nusten suorittamisesta valtion va-
277: sisältyvien s;1iinnii~1·en muuttami- roista ........................... 210
278: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 lö. Huittinen y.m., toiv.al. N:o 56:
279: 8. II orelli y. m., toiv. al. N :o 49: Ka- Työnantajan oikeuttamisesta pidät-
280: tujen kunnossa- ja puhtaanapitä- tämään työntekijänsä verojen suo-
281: mistä koskevan lain aikaansaami- rittamista varten niitä vastaavan
282: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 osan työntekijän palkasta ........ 212
283: 9. Österholrn, hemst. mot. N :o 50: An- lG. Honka y. m., toiv. al. N :o 57: Luk-
284: gåcnde rev1s1on av stadgandena i kariurkuri en palkkaetujen paranta-
285: 1 !} ~ lagen om nat1n~kydcl . . . . . . . . 190 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
286: VIII Sisällysluettelo 1938.
287:
288:
289: VIII. Sivistysvaliokunta.
290: Siv. Siv.
291: Oppivelvollisuutta, opetuslaitosta, seksi Helsingin toiselle suomalaiselle
292: kirkkojen korjaamista, raittiustyötä, lyseolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238
293: urheilua y. m. koskevia laki- ja 10. Kuittinen y. m., toiv. al. N :o 66:
294: toivomusaloitteita. :Määrärahasta Enson koulutalon kor-
295: jaamiseksi päiväjatkokouluksi muut-
296: 1. Takala y. m., lak. al. N :o 27: Ehdo- tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240
297: tus laiksi oppivelvollisuudesta anne- 11. Hiltunen y.m., toiv.al. N:o67:
298: tun lain 7 § :n muuttamisesta . . . . 221 :Määrärahasta työväenopistotalon ra-
299: 2. Oksanen y. m., toiv. al. N :o 58: :Mää- kentamista varten Varkauteen . . . . 242
300: rärahasta oppikoulujen käsityönopet- 12. Soininen y. m., toiv. al. N :o 68:
301: tajain ja kotitalousopettajain tun- :Määrärahasta keskustalon hankkimi-
302: tiopettajatointen vakinaistamiseksi 225 seksi rajaseudun kansankorkeakoulu-
303: 3. Wainio y.m., toiv.al. N:o 59: Val- yhdistykselle Joensuuhun . . . . . . . . 244
304: tion oppikoulujen lukukausimaksu- 13. Ala-Kulju y. m., toiv. al. N :o 69:
305: jen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 227 Määrärahasta koulu-urheilukentän
306: 4. Törngren m. fl., hemst. mot. N :o 60: rakentam~seksi Moirislammen alueel-
307: Angående minskning av överlärares le Jyväskylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245
308: och lektorers undervisningsskyldig- 14. Honka y. m., toiv. al. N:o 70: Mää-
309: het ............................. 228 rärahasta Naantalin kirkon kunnos-
310: 4. Törngren y. m., toiv. al. N:o 60: Yli- tamiseksi ja luostarialueen tutki-
311: opettajien ja lehtorien opetusvelvol- miseksi rakennushistoriallisia nii-
312: lisuuden vähentämisestä .......... 229 kökohtia silmälläpitäen .......... 246
313: 5. Tukia y. m., toiv. al. N :o 61: :Mää- 15. Junes y. m., toiv. al. N:o 71: Toi-
314: rärahasta tyttölyseon perustamiseksi menpiteistä Tornionjokilaakson kirk-
315: Lappeenrantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 kojen korjaamista varten ........ 248
316: 6. Lastu y. m., toiv. al. N :o 62: :Mah- 16. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 72: :Mää-
317: dollisuuksien varaamisesta lahjak- rärahasta Posion seurakunnallisten
318: kaille varattomille oppilaille opinto- olojen kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . 250
319: jen harjoittamiseen valtion tuke- 17. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 73:
320: mlssa oppilaitoksissa ja korkeakou- :Määrärahasta vakaumuksellisen rait-
321: luissa .......................... 232 tiustyön tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . 251
322: 7. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 63: 18. Niskanen y. m., toiv. al. N:o 74: Va-
323: Raha·ston perustamisesta opintolai- ,paaehtoisen raittiustyön tehostami-
324: nojen antamista varten vähävarai- sesta ............................ 252
325: sille lahjakkaille opiskelijoille maan 19. Stenwall m. fl., hemst. mot. N :o 75:
326: yliopistoissa ja teknillisessä korkea- Angående åtgärder för åstadkom-
327: koulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 mande av upplysningsverksamhet
328: 8. Syrjänen y. m., toiv. al. N:o 64: om nationernas förbund .......... 254
329: Kansakoulunopettajain palkkojen ko- 19. Stenwall y.m., toiv. al. N:o 75: Toi-
330: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235 menpiteistä kansainliittoa koskevan
331: 9. M. Hannula y. m., toiv. al. N:o 65: valistustoiminnan aikaansaamiseksi 257
332: ~{äärärahasta koulutalon rakentami-
333:
334:
335: IX. Maatalousvaliokunta.
336: Maa-, metsä- ja karjataloutta, asu- piteistä valtion virkatalojen vuok-
337: tusta, koetoimintaa, maatalouskou- raajien aseman turvaamiseksi . . . . . 263
338: lnja, kotiteollisuutta, kotitaloutta, 2. Tarkkanen y. m., toiv. al. N :o 77:
339: kalastusta, perkaustöitä y. m. koske- :Maa taloudellisille tuotantolaitoksille
340: via toivomusaloitteita. myönnettyjen valtionlainojen koron
341: alentamisesta .................... 265
342: 1. Salo y.m., toiv. al. N:o 76: Toimen- 3. Kämäräinen y. m., toiv. al. N:o iS:
343: Sisäll~·sluettelo 1938. IX
344:
345: 8iv. 8iv.
346: Yksityismailla toimitettavia metsän- 13. Bonsdorff y. rn., toiv. al. N:o 88:
347: parannustöitä varten myönnettyjen Määrärahasta kahden kotitalouskon-
348: ja vastedes myönnettävien valtion- sulentin palkkaamiseksi ruotsinkieli-
349: avustusten ja -lainojen maksuehtojen siä saaristokuntia varten . . . . . . . . . . 286
350: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 14. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 89:
351: 4. Soini y. m., toiv. al. No: 79: Mää- Angående anslag för en systematisk
352: rärahasta Satakunnan koeasemalle försöksverksamhet på fiskerinärin-
353: suoviljelyskoe- ja tutkimustoimintaa gens område . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287
354: varten perustettavien kiinteiden koe- 14. Kullberg y.m., toiv.al. N:o 89:
355: kenttien hoidosta ja valvonnasta ai- Määrärahasta kalatalouden järjestel-
356: heutuviin menoihin . . . . . . . . . . . . . . 269 mällistä koetoimintaa varten 288
357: 5. Kämäräinen y. m., toiv. al. No: 80: 15. ()sterholrn m. fl.,hemst. mot. N:o 90:
358: Uusien kiertävien maamieskoulujen Angående åtgärder för fiskhandelns
359: perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 främjande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289
360: 6. Pohjannoro y. m., toiv. al. N :o 81: 15. ()sterholm y. m., toiv. al. N :o 90:
361: Korotetusta määrärahasta koti teolli- Toimenpiteistä kalakaupan edistämi-
362: suuden edistämiseksi . . . . . . . . . . . . 273 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29J
363: 7. Pohjannoro y. m., toiv. al. N :o 82: 16. Pyy y. m., toiv. al. N :o 91: Määrä-
364: Korotetusta määrärahasta kotiteolli- r&hasta neuvontatyötä varten Viipu-
365: suuskoulujen vähävaraisten oppilai- rin läänin merikalastajain liitolle ja
366: den avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 274 kalastajain osuuskunnalle ........ 293
367: 8. Hästbacka, hemst. mot. N :o 83: An- 17. Oksala, toiv. al. N:o 92: Toimenpi-
368: gående inrättande av en skola för teistä kalastuselinkeinon edistämi-
369: manlig hemslöjd i Karleby socken seksi Laatokalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295
370: eller i trakten av Jakobstad ...... 275 18. Tm·kkanen y. m., toiv. al. N:o 93:
371: 8. Hästbacka, toiv. al. N:o 83: Miesko- Määrärahasta pienviljelijäin kirjan-
372: titeollisuuskoulun perustamisesta pitopalkkioiksi ................... 296
373: Kaarlelaan tai Pietarsaaren seudulle 277 J9. Kokko y. m., toiv. al. N:o 94: Mää-
374: 9. J unes y. m., toiv. al. N :o 84: Mää- rärahasta hallavahinkojen tutkimista
375: rärahasta kiinteän mieskotiteolli- ja torjumista varten . . . . . . . . . . . . 297
376: suuskoulun perustamisesta Alator- 20. Bmnder y. m., toiv. al. N :o 95: Mää-
377: nion kuntaan .................... 279 rärahasta luoruistaudin vastustami-
378: 10. K·ukkonen y. m., toiv. al. N:o 85: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299
379: Valtion emäntäkoulun perustami- 21. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 96: Mää-
380: sesta Pohjois-Karjalaan .......... 281 rärahasta poronlihansavustamojen
381: 11. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 86: Mää- rakentamiseksi poronhoitoalueelle .. 301
382: rärahasta emäntäkoulun .perustami- 22. V. Annala y. m., toiv. al. N :o 97:
383: seksi Kemijärvelle . . . . . . . . . . . . . . 283 Määrärahasta asutustilojen hankki-
384: 12. Venho y. m., toiv. al. N:o 87: Val- miseksi vapaussodan tilattomille rin-
385: tionavustuksen antamisesta naisten tamamiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 302
386: käsitöiden opetuksen järjestämistä 23. Luukka y. m., toiv. al. N :o 98: Mää-
387: varten Reitkallin puutarhakouluun 284 rärahasta Vuoksen laskemista varten 303
388: 13. Bonsdo1·ff m. fl., hemst. mot. N :o 88: 24. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 99: Mää-
389: Angående anslag för anställande av rärahasta Iijoen perkaustöitä varten 304
390: två konsulenter i huslig ekonomi 25. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 100:
391: inom de svenskspråkiga skärgårds- Määrärahasta Vuorma- ja lietejär-
392: kommunerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285 vien kuivaustöitä varten . . . . . . . . . . 305
393:
394:
395:
396:
397: 2
398: X Sisällysluettelo 1!l3S.
399:
400:
401: X. Työväenasiainvaliokunta.
402: Siv.
403: Työväen palkkausta, eläkkeitä, huol- tyisten yritybten Ja yhteisöjen pal-
404: totyötä, metsätyöläisiä, kirjatyöläi- veluksessa olevien cli~kkeickn turvaa-
405: siä, merimiehiä y. m. koskevia laki- miseksi ........................ 830
406: ja toivomusaloitteita. 1. V. Annala y. m., toiv. al. N :o 104:
407: Esityksen antamisesta laiksi, joka
408: 1. Sundström y.m., lak.al. ~:o 29: turva1s1 t;yöhönsä harjaantuneellc
409: Ehdotus laiksi merimieslain muutta- työntekijälle hänen välttämättömään
410: misesta ......................... :n1 toimeentuloansa tarvittavan palkan 833
411: 2. J. Raatikainen y. m., lak. al. N :o 30: 8. Peltonen y.m., toiv.al. N:o 105:
412: Ehdotus laiksi metsä- Ja lauttaus- Toimenpiteistä valtion viran- ja toi-
413: työväen asumuksista annetun lain menhaitijoille sekä työläisille myön-
414: 1 §:n muuttamisesta ............ 314 nettävästä lakiin perustuvasta neu-
415: 3. Wirtanen m. fl., lagmot. N :o 31: votteluoikeudesta heidän t~,(i~u h tei-
416: Förslag till lag om semester för per- taan koskevissa as1o1ssa . . . . . . . . . . 385
417: soner, anställda i clen grafiska ln- D. Aattela y.m., toiv. al. N:o 106: Toi-
418: dustrin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31G menpiteistä työturvallisuuden lisää-
419: 3. Wir·tanen y.nL._, lak. al. N:o 31: Eh- mistä tarkoittavien järjestysohjeiden
420: dotus laiksi graafillisen teollisuuden aikaansaamiseksi laivojen lastaus- ja
421: palveluksessa olevain lomista . . . . <320 purkamistöitä varten ............ 340
422: -L Sillanpää y. m., toi v. al. N :o 101: 10. Reinikainen y. m., toiv. al. N :o 107:
423: Toimenpiteistä eräiden kansaneläke- Toimenpiteistä lastaus- ja purkaus-
424: lain nojalla eläkkeettä jäävien van- töissä esiintyvien epäkohtien poista-
425: huuseläkkeiden järjestämiseksi . . . . 3:!-~ miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 342
426: 5. Lumme y. m., toiv. al. N :n 102: 11. Rantala y. m., toiv. al. N:o 108: Eri-
427: Huoltotyöntekijiiin koulutuksen .i<ir- näisillä yhteisalueilla vallitsevien
428: jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32G asunto-olojen korjaamisesta ....... 345
429: 6. Frietsch. hemst. mot. N :o 103: An- 12. Rytinlci y. m., toiv. al. N:o 109: Toi-
430: gående lagstiftning i syfte att ernå menpiteistä alipalkkauksen poista-
431: hetryggande former för pensionering miseksi metsä-, uitto-, maantie- y. m.
432: av personer, anställda hos enskilda kausitöissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
433: företag och sammanslutningar . . . . g:lj 1:1. Rytinlci y.m., toiv.al. N:o 110: Yh-
434: 6. Frietsch, toiv. al. N :o 103: Lain- teisten ruokaloiden j ärj estämi ~estä
435: siifi.dänn(iu aikaansaamisesta yksi- työmiehille metsätyömailla . . . . . . . . 848
436:
437:
438:
439:
440: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
441: Rautateitä, maauteitlå, siltoja, me- 8. K alliokos lci y. 1n., lak. al. N:o 34:
442: renkulkua, lentoliikennettä, puhe- Ehdotus laiksi rautatierakennuk-
443: linverkostoa y. m. koskevia laki- ja sista vuosina 1939-1944 357
444: •• 0 •••••
445:
446:
447:
448:
449: toivomusaloitteita. 4. Kivioja, lak. al. N:o 35: Ehdotus
450: laiksi rautatierakennuksista vuo-
451: 1. Kivioja, lak. al. N :o 32: Ehdotn:' s1na 1039-1946 ................ :)59
452: laiksi rautatierakennuksista vuo- J. Lahtela, lak. al. N:o 36: Ehdotus.
453: sma 1934--1988 annetun lain laiksi rautatierakennuksista vuo-
454: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353 s1na 1930-1946 ................ 360
455: 2. Lahdensuo y. rn.y lak. al. N :o 33: 6. Koiv11-ro.nta y.m., lak. al. N:o 37:
456: Ehdotus laiksi rautatierakennuk- Ehdotus laiksi rautatierakennuk-
457: sista vuosina HJBD---1946 . . . . . . . . 854 sista vuosina 1989- -19H ........ !36:1
458: Sisällysluettelo Hl38. XI
459:
460: Siv. Siv.
461: 1. Jnnes y.m., lak.al. N:o 38: Ehdo- gin-Luumäen rautatien rakenta-
462: tus laiksi rautatierakennuksista nusen cdellyt:drs istä ja tarpeelli-
463: vuosma 1939-1943 ............ 367 suudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394
464: 8. J{ ulovaam y. m., lak. al. N :o 39: 22. Brander y. m., toiv. al. N:o 118:
465: Ehdotus laiksi rautatierakennuk- _Matkaselän -- Savonlinnan-Mikke-
466: sista vuosma 1939--1948 ........ 368 lin-Heinolan rautatien rakentami-
467: il. Pilkama y.m., lak. al. N:o 40: Eh- sesta .......................... 397
468: dotus laiksi rautatierakennuksista
469: V allas, toiv. al. N :o 119: Tutki-
470: · vuosma 1939-1948 ............ 370
471: muksen toimittamisesta Valkjärven
472: 10. Pilppt~la .IJ.m., lak.al. N:o 41: Eh- ---Kiviniemen ratasuunnalla ...... 398
473: tlotus laiksi rautatierakennuksista
474: vuosma 1939-1946 ............ 372 24. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 120:
475: 11. .Joukanen y.m., lak.al. N:o 42: Rautatien rakentamisesta Pitkästä-
476: Ehdotus laiksi rautatierakennuk- rannasta Salmiin .............. 400
477: sista vuosina 1939-1946 . . . . . . . . 373 Rapo y. m., toiv. al. N :o 121: Ran-
478: 12. Kemppi y.m., lak.al. N:o 43: Eh- tatien rakentamisesta Suistamon
479: ~otns laiksi rautatierakennuksista asemalta Saanlahden kautta Korpi-
480: vuosma 1939-1946 ............ 374 selkään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 401
481: 13. Kaasalainen y. m., lak. al. :N:o 44: 26. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 122:
482: Ehdotus laiksi ruutatierakennuk- Suistamon-Ilomantsin rautatien
483: . sista vuosma 1939--1946 . . . . . . . . 377 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4-03
484: H. Peltonen y. m., lak. al. N :o 45: Eh- .Janhonen y. rn... toiv. al. N :o 123:
485: dotus laiksi Tautatierakennuksista Hautatien rakentamisesta Taival-
486: vuosma 1939-1946 . . . . . . . . . . . . 380 koskelta Rovaniemen--Kemijärven
487: 1.). 1vlalmivuor·i y. m., toiv. al. N:o 111: radalle ja siitä edelleen Kuusamon
488: Hautatien rakentamisesta Riihi- Paanajärvelle ................... 404
489: mäen asemalta Loimaan kautta 28. Hänninen y.·m., toiv.al. N:o 124:
490: Peipohjaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383 Oulun-Taivalkosken rautatien ra-
491: 10. Kirra y.m .. toiv.al. N:o 112: Ran- kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4015
492: tatien rakentamisesta Äetsän tai 29. Hänninen y. rn ... toiv. al. N:o 125:
493: Risteen agemalta Turun-Toijalan Taivalkosken--Pwanajärven rauta-
494: · radalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . 411
495: 17. Böök y. m., toiv. al. N :o 113: Tut- 80. K a·ijalainen, toiv. al. N :o 126: Rau-
496: kimuksen toimittamisesta Valkea- tatien rakentamisesta Rovaniemeltä
497: kosken-Jämsän ndan kannattavai- :Nieltauksen kautta Sodankylään
498: suuden ja tarkoituksenmukaisuuden haararatoineen Porkosen---·Pahta-
499: selvittämiseksi .................. 387 vaaran alueelle 414
500: 1tl. Alestalo y.rn., toiv.al. N:o 114: 31. N ordströrn, hemst. mot. N :o 127:
501: Hautatien rakentamisesta Kauha- Angåonde utarbetande av en fem-
502: joelta Kankaanpään Ja Peipohjan årsplan för landsvägsnätets utbygg-
503: kautta Mynämäelle . . . . . . . . . . . . . . 388 nad oeh förbättring . . . . . . . . . . . . . . 417
504: lfl. Sprjänen y. rn., toiv. al. N :o 115: iJl. N ordströrn, toiv. al. N :o 127: Viisi-
505: Esityksen antamisesta 10-vuotis- vuotissu uuni telman laatimisesta
506: kauden rautatierakennusohjelmaksi maantieverkoston rakentamiseksi ja
507: ja Korian-Kouvolan seuduilta parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
508: Helsingin seuduille j·ohtavan radan Saarinen y. m., toiv. al. N :o 128:
509: ottamisesta tähän ohjelmaan . . . . 389 Hevosilla tapahtuvan paikallislii-
510: 20. 8alrnenoja y. m., toiv. al. N:o 116: kenteen tekemisestä mahdolliseksi
511: Rautatien rakentamisesta Luumäel- talvisin aukipidettävillä autoteillä 419
512: tä Inkeroisiin ja siitä edelleen Lo-
513: .,.,
514: au. Törngren m. fl., hemst. mot. N :o
515: vusan ja Porvoon kautta Helsin- 129: Angående byggande av en bro
516: kiin ........................... 391 mellan Kimitoön oeh fastlandet
517: 21. Venho y. m., toiv. al. N:o 117: Tut- samt en väg från Kimitoöns vägnät
518: Limuksen toimittamisest.:1 Helsin- tili Kasnäs b~- .i IIitis .......... 421
519: XII Sisällysluettelo 1938.
520:
521: Siv. Siv.
522: 33. Törngren y.m., toiv.al. N:o 129: ten Pietarsaaren---Luodon----Kokko-
523: Sillan rakentamisesta Kemiön saa- lan maantiellä .................. ±39
524: resta mantereelle sekä tien raken- 41. U. Raatikainen y. rn., toiv. al. N :o
525: tamisesta Kemiön tieverkostosta 137: :Maantien rakentamisesta Kin-
526: Riittisten pitäjän Kasnäsin kylään 423 nulan kirkonkylästä Pihtiputaan
527: 34. Lauren rn. fl., hemst. mot.N :o 130: Alvajärven kylään . . . . . . . . . . . . . . 440
528: Angående anslag för påbörjande av 42. Sy1'jälä y. rn., toiv. al. N :o 138:
529: byggnadsarbetena på en landsviig :Maantien rakentamisesta Kalkkis-
530: från Pargas kyrkoby till N agu ten lauttauspaikalta Heinolan kir-
531: kyrkoby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425 konkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442
532: 34. Lauren y.m., toiv. al. N:o 130: 43. Jutila y. m., toiv. al. N:o 139: Mäii-
533: Määrärahasta Paraisten kirkonky- rärahasta Heinolan kirkonkylän ja
534: lästä N auvon kirkonkylään johta- Jaalan-Mäntyharjun maantien vä-
535: van maantien rakennustöiden aloit- lisen kylätien ottamiseksi valtion
536: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427 hoitoon ........................ 443
537: 35. Hilden rn. fl., hemst. mot. N:o 131: 44. Jutila y. m., toiv. al. N :o 140: :Mää-
538: Angående anslag för byggande av rärahasta J uvan-:Mikkelin maaA-
539: en väg mellan Hangö mre och tiestä eroavan Nääringin-Hyötyyn
540: yttre hamn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429 -Kalvitsan kylätien ottamiseksi
541: 35. Hilden y. rn., toiv. al. N :o 131: valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . 444
542: :Määrärahasta Hangon sisä- ja ulko- 45. Hämäläinen y. m., toiv. al. N :o 141:
543: sataman välisen tien rakentami- Tutkimuksen toimittamisesta tie-
544: seksi ........................... 430 suunnasta :Mikkelin Visulahti-
545: 36. Hilden, hemst. mot. N:o 132: An- Vehmaskylä -- Remojärvi-Hyötyy
546: gående anslag för ombyggnad av --Kaitainen .................... 446
547: landsvägssträekan Jorvas-Kyrk- 46. Takala y.m., toiv.al. N:o 142:
548: slätt-Pickala-Degerby ......... 431 Määrärahasta Karkkolan-Heimo-
549: 36. Hilden, toiv. al. N:o 132: :Määrä- lan-Jäppilän kylätien ottamiseksi
550: rahasta J orvaksen-Kirkkonummen valtion hoitoon ................. 447
551: -Pikkalan-Degerbyn maantien ±7. Takala y.m., toiv.al. N:o 143:
552: uudelleen rakentamiseksi . . . . . . . . 432 Määrärahasta Sarkamäen-Rauha-
553: 37. Kylänpää y. m., toiv. al. N:o 133: mäen tien ottamiseksi valtion hoi-
554: :Määrära:hasta Rauman - Porin toon ........................... 449
555: maantien parantamista varten .... 433 4-8. L. 0. Hi1'vensalo y. m., toiv. al.
556: 38. Helenelund rn. fl., hemst. mot. N :o N :o 144: Tervon kunnassa olevan
557: 134: Angående anslag för V asa--- Iisvedelle johtavan tien kuntoon-
558: Solv-vägens uträtning och förbätt- panemisesta ja valtion hoitoon ot-
559: ring ........................... 434 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450
560: 38. Helenelund y. rn., toiv. al. N :o 134: 49. L. 0. Hirvensalo y. m., toiv. al.
561: :Määrärahasta Vaasan -- Sulvan N :o 145: Maantien rakentamisesta
562: maantien oikaisemista ja paranta- Suonenjoen pitäjän Halolanmäen
563: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435 kylästä Käpysalon ja Pulkkilansaa-
564: 39. Helenelund rn. fl., hemst. mot. N :o ren kautta Tervon Haapamäen tielle 451
565: 135: Angående anslag för hyggande 50. Kemppi y.m., toiv.al. N:o 146:
566: av en landsväg Grönvik-Replot . . 436 1Iäärärahasta V ahvialan-Ylämaan
567: 39. Helenelund y. rn., toiv. al. N :o 135: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . 452
568: :Määrärahasta Grönvikin-Raippa- 51. Pyy y. m., toiv. al. N :o 147: Mää-
569: luodon maantien rakentamiseen .. 437 rärahasta maantien rakentamiseksi
570: 40. Wickrnan rn. fl., hemst. mot. N :o Viipurin-Koiviston maantieltä Te-
571: 136: Angående anslag för vägför- rijoen maantieh~n . . . . . . . . . . . . . . . 453
572: bättringsarbeten på landsvägen Ja- 52. Luostarinen y. m., toiv. al. N :o 148:
573: kobstad-Larsmo-Gamlakarleby .. 438 Määrärahasta Enonkosken-Hanhi-
574: 40. Wickrnan y. rn., toiv. al. N:o 136: virran--Pölläkiln tien rakentamista
575: :Määrärahasta tienparannustöitä var- varten ......................... 454
576: Sisällysluettelo 1938. XIII
577:
578: Siv. S.iv.
579: 53. M iikki y. m., toiv. al. N :o 149: 66. Lohi y. m., toiv. al. N :o 162: Mää-
580: Maantien rakentamisesta Ruokolah- rärahasta Rannan- Pudasjärven
581: den Immolanjärven kylästä Kaitu- maantieltä Simojärven pohjoispää-
582: rinperän y. m. kylien kautta Savon- hän johtavan tien rakentamista
583: linnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 455 varten ......................... 471
584: 54. Kuittinen y.rn., toiv. al. N:o 150: 67. Rytinki, toiv. al. N:o 163: Tutki-
585: Määrärahasta Enson - Jääsken muksen toimittamisesta maantien
586: maantien kuntoonpanoa varten ... 456 rakentamiseksi Pudasjärven R uotti-
587: 55. Luukka y. m., toiv. al. N :o 151: senharjun seudulta Ryhmeeseen
588: Määrärahasta Koiralan-Punnuk- Puolangan - Pudasjärven maan-
589: sen maantien rakentamiseksi Muo- tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 472
590: laan kunnassa .................. 457 68. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 164:
591: 56. K osanen y. m., toiv. al. N :o 152: Määrärahasta Rytinkisalmen-Leh-
592: Määrärahasta maantien rakentami- tovaaran- Iinattijärven-Poijulan
593: seksi Rääkkylän kirkolta Oravisa- paikallistien kunnostamista varten 473
594: lon kautta Liperiin ............ 458 69. Rytinki, toiv. al. N :o 165: Maan-
595: 57. Tolppanen y. m., toiv. al. N :o 153: tien rakentamisesta Pudasjärven
596: Määrärahasta maantien rakenta- kunnassa olevalta Iinattijärven--
597: mista varten. Porokylän asemalta N aamangan paikallistiel tä Isolle-
598: Ylikylän ja Saramon kautta Kuh- Syötteelle ...................... 474
599: moniemeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460 70. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 166:
600: 58. Nurmesniemi y. m., toiv. al. N :o Toimenpiteistä Perä-Pohjolan ja
601: 154: Määrärahasta yhdystien ra- Lapin tieverkoston rakentamiseksi 475
602: kentamiseksi Nivalan kirkolta Ra- 71. Koivuranta y.m., toiv. al. N:o 167:
603: joen eteläpuolella kulkevalle kylä- Määrärahasta maantien rakentami-
604: tielle .......................... 461 seksi Sierilän lossilta Oikaraisen
605: 59. Nurrnesniem'i y. m. toiv. al. N :o ja Saaren kylien kautta Suutarin-
606: 155: Määrärahasta Akanmäen-Sy- korvan rautatiesillalle .......... 4 77
607: dänmaankylän-Aittokosken maan- 72. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 168:
608: tien rakentamista varten ........ 463 Määrärahasta maantien rakentami-
609: 60. Niskanen y.m., toiv.al. N:o 156: seksi Rovaniemen-Rannan maan-
610: Määrärahasta maantien rakentami- tiestä Paaniemen kautta Rautiosaa-
611: seksi Pyhännän pitäjän Itämäen ren kylään Rovaniemen kunnassa 478
612: kylästä Vuolijoen pitäjän Saari- 73. Koivuranta y. m., toiv. al. N :o 169:
613: mäen kylään .................... 465 ~Iäärärahasta Ylitornion Raanujär-
614: 61. Salo y. m., toiv. al. N ;o 157: Mää- veltä Lampsijärven y. m. kylien
615: rärahasta Oulusta Utujärven kautta kautta Turtolan Pelloon johtavan
616: Puolangalle johtavan maantien tal- kylä- ja kunnantien ottamiseksi
617: viliikenteelle avomna pitämiseksi 466 valtion hoitoon ................. 479
618: 62. Salo y.m., toiv. al. N:o 158: Mää- 7-1. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 170:
619: rärahasta Oulun-Kuusamon maan- Määrärahasta Sallan-Lampelan-
620: tieltä lähtevän Hetekylän kylätien Vuosnajärven-Tuutijärven maan-
621: ja Utajärven- Puolangan maan- tien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 4RO
622: tieltä lähtevän Oivasen kylätien ra- 75. Lahtela y.m., toiv.al. N:o 171:
623: kentamiseksi maantieksi ........ 467 ~[äärärahasta Kemijärven Javaruk-
624: 63. Salo y. m., toiv. al. N :o 159: Mää- selta Sodankylän Vuojärveen joh-
625: rärahasta Kiehimän - Puolangan tavan yhdystien rakentamiseksi . . 481
626: maantien peruskorjauksia varten .. 468 76. Junes y. m., toiv. al. N:o 172:
627: 64. Salo y. rn., toiv. al. N :o 160: Mää- Maantien rakentamisesta Alator-
628: rärahasta maantien rakentamiseksi mon Arpelan kylästä Ylitornion
629: Korvuan pysäkiltä Vanhalan y. m. Lohijärven-Muurolan tielle .... 482
630: paikkakuntien kautta korvuaan .. 469 77. Junes y. m., toiv. al. N:o 173:
631: 65. Lohi y. m., toiv. al. N:o 161: Toi- ~Iäärärahasta Kolarin~-Kurtakon
632: menpiteistä Rannan-Posion maan- maantien rakentamista varten .... 483
633: tien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . 470
634: XIV Sisällysluettelo 1908.
635:
636: Siv. Siv.
637: 78. Kai.iala·inen y. m., toiv. al. N:o 174: [):}. J1.mes y. m., toiv. al. N:o Hl!l: Ivlää-
638: Määrärahasta Kelujärven - Tan- rärahasta sillan rakentamiseksi Yli-
639: huan maantien rakentamista var- tornion-- Rovaniemen maantiellä
640: ten ............................ 484 olevalle Ilonkurin lassipaikalle . . 501
641: 79. Kaijalainen y. rn., toiv. al. N:o 175: 94. N ordströrn rn. fl., hemst. mot. N :o
642: Määrärahasta Kittilän - Enonte- 190: Angående anslag för belys-
643: kiön maantien rakentamista varten 483 ning av den s. k. Aranda-farleden
644: 80. Miikki y.rn., toiv.al. N:o·176: i Alands skärgård . . . . . . . . . . . . . . 508
645: Määrärahasta linja-autoaseman ra- 04. Nordström y. m., toiv. al. N:o 190:
646: kentamiseksi Imatralle .......... 48G Ivläärärahasta Ahvenanmaan saaris-
647: 81. Sinisalo y.rn., toiv.al. N:o 177: tossa olevan n. s. A.randan väylän
648: Määrärahasta sillan rakentamista valaisemiseksi .................. :JO[)
649: varten Riihimäen ratapihan etelä- 95. Törngren rn. fl., hemst. mot. N :o
650: pään yli ........................ 488 191: Angående uppförande av en
651: 82. Alestalo y. m., toiv. al. N :o 178: ledfyr å Kala Y xgrundet i södra
652: Sillan rakentamisesta Kokemäen- Erstan ......................... 510
653: joen yli Haistilan lautan ja Saaren 95. Törngren y. m., toiv. al. N :o 191:
654: kartanon välisellä joen osalla . . . . 490 Johtoloiston rakentamisesta Kala
655: 83. Vilhula y.m., toiv.al. N:o 179: Y xgrundet nimiselle luodolle Etelä-
656: Sillan rakentamisesta Hännilänsal- Airistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511
657: men yli Viitasaaren pitäjässä Hel- 06. Nordström m. fl., hems t. mot. N :o
658: singin-Jyväskylän-Oulun valta- 192: Angående anslag för hyggande
659: maantiellä .................... 492 av radiofyrar på N orrskär utanför
660: 84. Kaasalainen y.m., toiv. al. N:o 180: Vasa och på Kallo ntanför Björne-
661: Sillan rakentamisesta Vuoksen yli borg ........................... 012
662: Vuosalmen kylän kohdalle ...... 493 96. Nordström y. m., toiv. al. N :o 192:
663: 85. Rapo y. m., toiv. al. N:o 181: Sil- :Määrärahasta radioloistojen raken-
664: lan rakentamisesta Vorssunsal- tamista varten N orrskär iin Vaasan
665: meen .......................... 494 edustalle ja Kalloon Porin edus-
666: 86. Kääriäinen y. m., toiv. al. N :o 182: talle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513
667: Määrärahasta Peltosalmen sillan 97. Koklco y. m., toiv. al. N:o 193:
668: rakentamista varten ............ 496 1fäärärahasta Oulun sataman syvä-
669: 87. L. 0. Hirvensalo y. m., toiv. al. N:o satamaksi kehittämistä varten . . . . ;)14
670: 183: Virran sillan ja Kurenpolven 98. Salo y. rn., toiv. al. N :o 194: Mää-
671: välisen maantien ottamisesta val- rärahasta Oulun syväsataman ra-
672: tion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497 kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3Hl
673: 88. Kivioia, toiv. al. N:o 184: Määrä- 99. Lahtela, toiv. al. ~'J :o 195: Syväsa-
674: rahasta sillan rakentamisen aloit- taman rakentamisesta Kemin Ajok-
675: tamiseksi Oulujoen yli Utujärven seen .......................... 518
676: lassipaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498 100. Ko7clco, toiv.al. N:o 196: Määrära-
677: 89. Nurmesniemi y. -m., toiv. al. N:o hasta Perämeren väylien merenkul-
678: 185: Sillan rakentamisesta Haa]la- kuturvallisuuslaitteiden aikaansaa-
679: järven pitäjässä olevan Uittosalmen miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51D
680: yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502 101. F enho y. m., toiv. al. N :o 197: Toi-
681: 90. Nnnnesniemi y. m., toiv. al. N :o menpiteistä jäänsärkijän rakenta-
682: 186: SiHau rakentamisesta Tikka- miseksi Itä-Suomen satamia var-
683: lansalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ii04 ten ............................ 521
684: 91. Salo y. m., toiv. al. N :o 187: Mää- 102. Takala y. m.. toiv. al. N :o 198:
685: rärahasta sillan rakentamiseksi Ou- Määrärahasta lisveden-ITaukive-
686: lujoen yli Utujärven aseman ja kir- den kanavan rakentamista varten 523
687: konkylän kohdalle .............. ;)0i5 103. Paasonen .1/- m., toiv. al. N:o 199:
688: 92. Salo y. m., toiv. al. N:o 188: Mää- Tutkimuksen toimittamisesta Var-
689: rärahasta penkereeu ja sillan ra- kauden-Kuopion laivaväylän sy-
690: kentamiseksi OtermmJ lassipaikalle ventämiskustaHnuksista . . . . . . . . . . 326
691: VanJan--Puolangan maantiellä .. :)O(j 104. Kin·a y. Tn .. toiv. al. N:o 200: Ko-
692: Sisällysluettelo 1938. XV
693:
694: Siv. Siv.
695: kemäenjoen keskiosan ensimmäisen 106. Colliander, toiv. al. N:o 202: Iniön
696: jakson perkaustyön suorittamisesta kunnan ja osan Houtskarin kuntaa
697: kokonaisuudessaan valtion kustan- yhdistämisestä valtakunnan puhe-
698: nuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 527 linverkostoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
699: 105. Janhonen, toiv.al. .N:o 201: Len- 107. Rytinl~i y. rn., toiv. al. N:o 203:
700: toaseman rakentamisesta Kajaanin Puhelinlinjan rakentamisesta Ku-
701: lähistölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529 renalta Puhoksen ja Korpisen ky-
702: 106. Colliander, hemst. mot. N :o 202: liin Pudasjärven kunnassa ...... 532
703: Angående :förbindande av Iniö kom- 108. Lahtela y. rn., toiv. al. N :o 204:
704: mun och delar av I-Ioutskärs kOin- J'.[äärärahasta eräiden puhelinlin-
705: mun med rikstelefonniitet . . . . . . . 530 jain rakentamista varten . . . . . . . . 533
706: B. Syysistuntokaudella jätetyt laki- ja rahaasia-aloitteet
707:
708: SISÄLLYSLUETTELO.
709:
710: IV. Valtiovarainvaliokunta.
711: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat Siv.
712: määrärahojen osoittamista kulku- tion viran- ja toimenhaitijoille vuo-
713: laitoksiin, terveydenhoitoon sekä den 1918 kapinan tai siihen liitty-
714: taloudellisiin, sivistyksellisiin, so- neiden tapausten johdosta V enä-
715: sialisiin y. m. tarkoituksiin. jällä menettämästään irtaimesta
716: omaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 550
717: 41. V. Annala y. 111., rah. al. N :o 9: 47. V allas y. 111., rah. al. N :o 15: Mää-
718: :Määrärahan osoittamisesta valtion rärahan osoittamisesta korvauksen
719: viran- ja toimenhaltijain perbeli- suorittamiseksi erään vuonna 1919
720: sien korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 541 sattuneen rajakahakan johdosta Ki-
721: 42. Peltonen y. m., rah. al. N :o 10: vennavan pitäjän Hartoisten kylän
722: Määrärahan osoittamisesta eräiden asukkaille a:iheutuneesta vahin-
723: konduktöörin ja II luokan vetu- gosta .......................... 551
724: rinkuljettajan virkain muuttami- 48. Kalliokoski y. m., rah. al. N :o 16:
725: seksi vastaavasti ylikonduktöörin ja :Määrärahan osoittamisesta maanpa-
726: I luokan veturinkuljettajan vi- rannustöitä varten myönnettyjen
727: roiksi ......................... . 542 valtionlainojen alentamiseen . . . . . fi52
728: 43. Oksala, rah. al. N :o 11: :Määrära- 4!). Pilppula y. m., rah. al. N :o 17:
729: han osoittamisesta ruoppaustöiden :Määrärahan osoittamisesta eräiden
730: suorittamiseksi Sortavalaan johta- Suomen Hypoteekkiyhdistykseltii
731: villa Laatokan laivaväylillä ..... . 544 saatujen lainojen koron alentami-
732: 44. Frietsch 111. fl., fin. mot. N :o 12: seksi .......................... 553
733: Angående anvisande av anslag för 50. Leinonen y. m., rah. al. N :o 18:
734: understödande av järnvägsmauna- :Määrärahan osoittamisesta Suomen
735: föreningarnas verksamhet ....... . 545 Ilma puol us tuslii ton a vustamiseksi 55;:;
736: 44. llrietsch y. m., rah. al. N :o 12: 31. Wiik y. m., rah. al. N :o 19: Määrä-
737: :Määrärahan osoittamisesta rauta- rahan osoittamisesta Suomeen saa-
738: tieläisyhdistysten toiminnan tuke- puneiden tai vastedes saapuvien
739: miseksi ....................... . 547 maanpakolaisten avustaiDiseksi . . . 5;:;7
740: 45. Ikonen y.m., rah.al. N:o 13: Mää- i)'J Soini y. m., rah. al. N:o 20: Mää-
741: rärahan osoittamisesta erinäisten rärahan osoittamisesta maatalous-
742: maailmansodan aikana Suomen kan- asiamiestoimen järjestämiseksi ul-
743: salaisille koituneiden vahinkojen komaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558
744: korvaamista varten . . . . . . . . . . . . . 54!) 33. Pohiala y. m._, .-rah. al. N:o 21: Mää-
745: '16. Peltonen, rah. al. N :o 14: Määrä- rärahan osoittamisesta Helsingin
746: rahan osoittamisesta korvauksen keskussotilassairaalan u udisraken-
747: suorittamiseksi Suomen valtion pal- nustöiden loppuunsaattamista var-
748: veluksessa Venäjällä' olleille val- ten ........................... 560
749: Sisällysluettelo 1938. X\711
750:
751: Siv. Siv.
752: 54. Kulovaam y.m., rah. al. N:o 22: 67. Räisänen y. m., rah. al. N :o 35:
753: Määrärahan osoittamisesta asunto- Määrärahan osoittamisesta kahden
754: jen rakentamiseksi Turun keskus- maakuntakirjaston aikaansaami-
755: sairaalan palveluskunnalle . . . . . . . 562 seksi ........................... 582
756: 55. Vesterinen y. m., rah. al. N :o 23: 68. Böök y. m., rah. al. N :o 36: Määrä-
757: Määrärahan osoittamisesta yleisen rahan osoittamisesta uuden toimi-
758: keskussairaalan rakentamiseksi Jy- talon rakentamiseksi Suomen Meri-
759: väskylään ...................... 564 mieslähetysseuralle Lontooseen ... 583
760: 56. Kailio y.m., rah. al. N:o 24: Mää- 69. Lahtela y. m., rah. al. N :o 37: Mää-
761: rärahan osoittamisesta Vaasan lää- rärahan osoittamisesta pappilan ra-
762: nin lääninsairaalan lisärakennusten kentamiseksi Posion seurakuntaan 585
763: suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . 566 70. Leppälä y. m., rah. al. N :o 38: Mää-
764: 57. Paasonen y. m., rah. al. N:o 25: rärahan osoittamisesta Korpiselän
765: Määrärahan osoittamisesta Kuopion rukoushuoneen uudistamis- ja kor-
766: lääninsairaalan laajentamista var- jaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 586
767: ten täydelliseksi keskussairaalaksi 567 71. Soininen y. m., rah. al. N :o 39: Mää-
768: 58. Löthman-K oponen y. m., rah. al. rärahan osoittamisesta keskustalon
769: N :o 26: Määrärahan osoittamisesta hankkimiseksi Rajaseudun Kansan-
770: lastensuojelukodin rakentamiseksi korkeakouluyhdistykselle Joensuu-
771: Pohjois-Savon tuberkuloottisia lap- hun ........................... 587
772: sia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568 72. Kukkonen y. m., rah. al. N :o 40:
773: 59. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 27: Määrärahan osoittamisesta Mies-
774: Määrärahan osoittamisesta saHas- kuoro Finlandian konsertti- ja kult-
775: majan rakentamiseksi Savukoskelie 570 tuuripropagandamatkaa varten Yh-
776: 60. Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 28: dysvaltoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588
777: Määrärahan osoittamisesta lentoko- 73. Pohjala y. m., rah. al. N :o 41:
778: neen hankkimiseksi sairaankulje- Määrärahan osoittamisesta avustuk-
779: tusta varten Lapin läänissä ...... 571 seksi Suomen kielen, kirjallisuu-
780: 61. Malkamäki y. m., rah. al. N :o 29: den ja historian oppituolin perus-
781: Määrärahan osoittamisesta ylimää- tamiseksi Suomi-Opistoon ....... 589
782: räiseksi palkanlisäykseksi maalais- 74. Pekkala y. m., rah. al. N:o 42: Mää-
783: kansakoulunopettajille . . . . . . . . . . . 573 rärahan osoittamisesta avustuksiksi
784: 62. Malkamäki y.m., rah. al. N:o 30: Amerikan suomalaissyntyisille nuo-
785: Määrärahan osoittamisesta ylimää- rille opintomatkoja varten Suo-
786: räiseksi perheellisyysavustukseksi meen .......................... 590
787: maalaiskansakoulunopettajille .... 575 75. Stenwall m. fl., fin. mot. N :o 43:
788: 63. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 31: Angående anvisande av anslag åt
789: Korotetun määrärahan osoittami- Finlands svenska ungdomsförbund
790: sesta maa- ja kotitalouden sekä kas- för utgivande av en historik över
791: vitarhanhoidon opetuksen edistämi- den svenskspråkiga ungdomsrörel-
792: seksi maalaiskansakouluissa . . . . . . 576 sen ............................ 592
793: 64. Kaasalainen y. m., rah. al. N :o 32: 75. Stenwall y. m., rah. al. N :o 43:
794: Määrärahan osoittamisesta paikal- Määrärahan osoittamisesta Suomen
795: lismuseoita varten tarvittavan ama- ruotsalaiselle nuorisoliitolle ruot-
796: nuenssin viran perustamiseksi mui- sinkielisen nuorisoliikkeen historii-
797: naistieteelliseen toimikuntaan . . . . 578 kin julkaisemista varten . . . . . . . . 593
798: 65. Honka y.m., rah. al. N:o 33: Mää- 76. Kullberg m. fl., fin. mot. N :o 44:
799: rärahan osoittamises,ta Turun van- Angående anvisande av anslag
800: han historiallisen linnan entistä- såsom byggnadsbidrag åt folk-
801: mistyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 579 högskolan i Borgå ... .". . . . . . . . . . 594
802: 66. Moilanen y.m., rah.al. N:o 34: 76. Kullberg y. m., rah. al. N :o 44:
803: Määrärahan osoittamisesta Viipu- Määrärahan osoittamisesta raken-
804: rin vanhan tuomiokirkon korjausta nusavustukseksi Porvoon ruotsa-
805: varten ......................... 581 laiselle kansanopistolle . . . . . . . . . . 595
806:
807: 3
808: XVIII Sisällysluettelo 1938.
809:
810: Siv. Siv.
811: 77. Miikki y. m., rah. al. N:o 45: Mää- tämistä varten työläisopiskelijoille
812: rärahan osoittamisesta rlllkennus- ja vuosilomiaan viettäville työnte-
813: avustukseksi Imatran yhteiskou- kijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613
814: lulle ........................... 596 86. V. Annala y. m., rah. al. N:o 54:
815: 78. Lumme y. m., rah. al. N :o 46: Mää- Korotetun määrärahan osoittami-
816: rärahan osoittamisesta Tampereen sesta väes·tösuojelutoimintaa varten 615
817: teknillisen oppilaitoksen lisäraken- 87. Riipinen y. m., rah. al. N:o 55:
818: nusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59!) Määrärahan osoittamisesta väestö-
819: 79. Syrjälä y. m., rah. al. N :o 47: Mää- suojeluopetuksen järjestämiseksi op-
820: rärahan osoittamisesta Heinolan pikouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617
821: keskikoulun uuden koulutalon ra- 88 . .Kuittinen y. m ... rah. al. N:o 56:
822: kentamista varten ............... 602 Määrärahan osoittamisesta uinnin
823: 80. .Kaijalainen, rah. al. N :o 48: Mää- ja hengenpelastuksen opetusta var-
824: rärahan osoittamisesta Petsamon ten kansakoulujen yläluokilla . . . . 618
825: Töllevin kansakoulutalon rakenta- 89. Moilanen y.m., rah.al. N:o 57:
826: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604 Määrärahan osoittamisesta uimatai-
827: 81. Osterholm m. fl., fin. mot. N :o 49: don opettamista varten . . . . . . . . . . 620
828: Angående anvlsande av anslag att 90. Kalliokoski y. m., rah. al. N :o 58:
829: utgivas åt folkskollärare som sti- Määrärahan osoittamisesta Vaasan
830: pendier för auskultering och studie- maanviljelysinsinööripiirin jaka-
831: resor .......................... 60G mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 622
832: 81. Osterholm y. m., rah. al. N :o 49: 91. .Kullberg m. fl., fin. mot. N :o 59:
833: Määrärahan osoittamisesta apura- Angående anvisande av anslag för
834: hoiksi kansakoulunopettajille aus- ökade understöd åt mindrebemed-
835: kultoimista ja opintomatkoja var- lade elever vid landets kreaturs-
836: ten ............................ 606 skötar- och mejeriskolor . . . . . . . . 623
837: 82. Leppälä y. m., rah. al. N :o 50: Mää- Dl . .Kullberg y. m., rah. al. N:o 59:
838: rärahan osoittamisesta rautatie- ja Määrärahan osoittamisesta lisä-
839: linja-autolippujen kustantamiseksi avustukseksi karjanhoito- ja mei-
840: maalaiskansakoulujen jatkoluokkien jerikoulujen vähävaraisille oppi-
841: oppilaiden opintoretkiä varten . . . 607 laille .......................... 624
842: 83. Stenwall m. fl., fin. mot. N :o 51: 92. Meriläinen y. m., rah. al. N:o 60:
843: Angående anvisande av anslag som Korotetun määrärahan osoittami-
844: ersättning för biljettavgifter å sesta yksityisluontoisten maamies-
845: statsjärnvägarna för särskilda för- koulujen vähävaraisten oppilaiden
846: en:ingar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609 avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625
847: 83. Stenwall y. m., rah. al. N :o 51: 93. .Karvetti, rah. al. N :o 61: Määrä-
848: Määrärahan osoittamisesta rauta- rahan osoittamisesta juuston ar-
849: tielippumaksujen korvaamiseksi eri- vostelun järjestämistä varten Tur-
850: näisille yhdistyksille . . . . . . . . . . . . 610 kuun .......................... 626
851: 84. Stenwall m. fl., fin. mot. N :o 52: 94. V. Annala y. rn., rah. al. N :o 62:
852: Angående anvisande av förhöjt Korotetun määrärahan osoittami-
853: anslag till biljettavgifter å stats- sesta huokeakorkoista kalastaja- ja
854: järnvägarna för särskilda förenin- pienvarustajaluottoa varten . . . . . . 628
855: gar ............................ 611 95. Junes y. m., rah. al. N:o 63: Mää-
856: 84. Stenwall y. m., rah. al. N :o 52: rärahan osoittamisesta avustuk-
857: Korotetun määrärahan osoittami- seksi Lapin läänin Kalastuskun-
858: sesta rautatielippumaksuihin en- tain Liitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
859: näisille yhdistyksille . . . . . . . . . . . . 612 96. Meriläinen y. m., rah. al. N :o 64:
860: 85. Aattela y. m., rah. al. N :o 53: Mää- Määrära:han osoittamisesta Kai-
861: rärahan osoittamisesta höyrylaiva nuun suoviljelyskoeaseman toimin-
862: Auran kunnostamiseksi ilmaisten taa varten ...................... 631
863: opinto- ja virkistysmatkojen järjes- 97. Marttila y. rn., rah. al. N :o 65: Ko-
864: Sisällysluettelo 1938. XIX
865:
866: Siv. Siv.
867: roteiun määrärahan osoittamisesta ylläpitämiseksi Perä-Pohjolan maan-
868: maatalouskerhotoiminnan tukemi- viljelysseuran alueella . . . . . . . . . . 652
869: seksi ......................... . 632 109. Kivisalo y. m., rah. al. N :o 77: :Mää-
870: 98. Ikonen y. m., rah. al. N :o 66: Ko- rärahan osoittamisesta tietopuoli-
871: rotetun määrärahan osoit·tamisesta sen karjanhoitokoulun perustami-
872: kotiteollisuuden edistämiseksi .... 635 seksi Lepaan tilalle . . . . . . . . . . . . 653
873: 99 E. J olcinen y. m., rah. al. N :o 67: 110. Kullberg m. fl., fin. mot. N :o 78:
874: :Määrärahan osoittamisesta Suomen Angående anvisande av anslag för
875: Puutarhaviljelijäin Liiton valtion- uppförande och inredning av en
876: avun korottamista varten ....... . 638 ny skolbyggnad för svenska ·teo-
877: 100. Tarlclcanen y. m., rah. al. N :o 68: retiska mejeriskolan i V asa . . . . . . 656
878: :Määrärahan osoittamisesta Koetoi- 110. Kullberg y. m., rah. al. N :o 78:
879: mintayhdistysten liiton valtion- :Määrärahan osoittamisesta koulu-
880: avun korottamista varten ....... . 639 talon rakentamista ja sisustamista
881: 101. Koivulahti-Lehto y. m., rah. al. N:o varten Vaasan ruotsalaiselle tieto-
882: 69: :Määrärahan osoittamisesta kun- puoliselle meijerikoululle . . . . . . . . 657
883: nallisen kotitalousneuvonnan avus- 111. Kalliokoski y. m., rah. al. N :o 79:
884: tamiseksi ..................... . 640 :Määrärahan osoittamisesta Keski-
885: 102. Hänninen y.m., rah.al. N:o 70: Pohjanmaan kotitalouskoulun emän-
886: :Määrärahan osoittamisesta sianpor- täkouluksi muuttamista varten . . 658
887: saiden hankinnan avustamiseksi 112. Kukkonen y. m., rah. al. N :o 80:
888: Oulun ja Lapin läänien harvaan- :Määrärahan osoittamisesta valtion
889: asutuille seuduille ............. . 641 emäntäkoulun perustamiseksi Poh-
890: 103. Takala y. m., rah. al. N:o 71: Ko- jois-Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 659
891: rotetun määrärahan osoittamisesta 113. Leppälä y. m., rah. al. N :o 81: Mää-
892: lapsiavustusviljelmien järjestämi- rärahan osoittamisesta lisämaan
893: seen .......................... . 642 hankkimiseksi Sortavalan Rantueen
894: 104. Lahtela y. m., rah. al. N :o 72: :Mää- emäntäkoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . 660
895: rärahan osoittamisesta avustuksen 114. Pitkäsilta y. m., rah. al. N :o 82:
896: ja lainan antamiseksi Poro ja :Määrärahan osoittamisesta Lahteen
897: Riista Osakeyhtiölle jäädyttämön, perus·tettavan mieskotiteollisuus-
898: suolaamon y. m. rakennusten raken- opettajaopiston rakennustöiden
899: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 644 aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 661
900: 105. Kämäräinen y. m., rah. al. N :o 73: 115. Junes y. m., rruh. al. N :o 83: :Mää-
901: :Määrärahan osoittamisesta paperi-, rärahan osoittamisesta mieskoti-
902: sulfaatti- ja sahapuiden sekä niiden teollisuuskoulun perustamista var-
903: jalosteiden hintatutkimuksen toi- ten Alatornion kuntaan . . . . . . . . . . 663
904: mittamista ja julkaisemista varten 646 116. Lehtonen y. m., rah. al. N:o 84:
905: 106. Hilden m. fl., fin. mot. N:o 74: An- Määrärahan osoi·ttamisesta sianhoi-
906: gående anvisande av anslag att ut- tokoulun rakentamiseksi Kujalan
907: delas som stipendier å·t veterinärer koulutilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664
908: för studier i utlandet . . . . . . . . . . 648 117. Leinonen y.m., rah.al. N:o 85:
909: 106. Hilden y.m., rah.al. N:o 74: Mää- :Määrärahan osoittamisesta Kätkä-
910: rärahan osoittamisesta apurahoiksi joen perkaushankkeen toteutta-
911: eläinlääkäreille opintojen harjoitta- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 665
912: mista varten ulkomailla . . . . . . . . 649 118. Haga rn. fl., fin. mot. N:o 86: An-
913: 107. Kämäräinen y. m., rah. al. N :o 75: gående anvisande av anslag för
914: :Määrärahan osoittamisesta viiden upprensning av Vörå älv . . . . . . . . 667
915: kiertävän maamies- tai karjanhoi- 118. H aga y. rn., rah. al. N :o 86: :Määrä-
916: tokoulun perustamiS"ta varten . . . . (i50 rahan osoittamisesta Vöyrinjoen
917: 108. J unes y. m., rah. al. N :o 76: :Mää- perkansta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 668
918: rärahan osoittamisesta käytännöl- 119. Kemppi y.rn., rah.al. N:o 87:
919: lis-tietopuolisen karjanhoitokoulun :Määrärahan osoi·ttamisesta Karja-
920: XX Sisällysluettelo 1938.
921:
922: Siv. Siv.
923: lan kannaksella sijaitsevan Rokka- 133. Huittinen y. m., rah. al. N :o 101:
924: lanjoen perkaustöitä varten ...... 669 Korotetun määrärahan osoittami-
925: 120. Rytinki y. m., rah. al. N :o 88: Mää- sesta y limääräisiksi eläkkeiksi työ-
926: rärahan osoittamisesta Iijoen per- kyvyttömille ja varattomille va-
927: kaustyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . 670 paussodan rintamamiehille . . . . . . 687
928: 121. Luukka y. m., rah. al. N :o 89: 134. H orelli y. m., rah. al. N :o 102:
929: Määrärahan osoittamisesta Vuok- Korotetun määrärahan osoittami-
930: sen laskemista varten . . . . . . . . . . . . 6·71 sesta ylimääräisiksi eläkkeiksi työ-
931: 122. Luukka, rah. al. N :o 90: Määrära- kyvyttömil1e ja varattomille va-
932: han osoittamisesta Muolaanjärven p,aussodan rintamamiehille ...... 689
933: laskemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672 135. V. Annala y. m., rah. al. N:o 103:
934: 123. Vilhula y. m., rah. al. N:o 91: Ko- Korotetun määrärahan osoittami-
935: rotetun määrärahan osoittamisesta sesta ylimääräisiksi eläkkeiksi va-
936: tutkimuksen suorittamiseksi Päi- paussodan työkyvyttömille ja va-
937: jänteeseen laskevien vesistöjen ve- rattomille rintamamiehille 690
938: denpinnan säännöstelemistä varten 673 136. Rytinki y. m., rah. al. N :o 104:
939: 124. L. 0. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o Määrärahan osoittamisesta eläkkeen
940: 92: Määrärahan osoittamisesta tul- maksamiseksi kansaneläkelain ulko-
941: vavesien säännöstelytöiden aloitta- puolelle jääneille vanhoille ja työ-
942: miseksi Onkiveden, Nerkoon ja Po- kyvyttömille vähävaraisille henki-
943: roveden vesistöissä .............. 674 löille .......................... 691
944: 125. Lohi, rah. al. N :o 93: Määrärahan 137. Mustasilta y. m., rah. al. N:o 105:
945: osoittamisesta Vuorma- ja Hetejär- Korotetun määrärahan osoittami-
946: vien kuivatustöiden aloittamista sesta raajarikkoisten henkilökoh-
947: varten ......................... 676 taista avustamista varten . . . . . . . . 693
948: 126. Rytinki y. m., rah. al. N :o 94: Mää- 138. Sundström y. m., rah. al. N:o 106:
949: rärahan osoittamisesta Hete- ja Määrärahan osoittamisesta vanhain-
950: Vuormajärvien kuivatustöitä var- kodin perustamiseksi vanhoille ja
951: ten ............................ 677 työkyvyttömille merimiehille .... 695
952: 127. Rytinki y. m., rah. al. N :o 95: Mää- 139. Tervo, rah. al. N :o 107: Määrära-
953: rärahan osoittamisesta Taivalkos- han osoittamisesta avustuksia var-
954: ken pitäjässä olevien Virkkusen-, ten Ilomantsin vähävaraisille kun-
955: Luokan- ja Kortejärvien kuivatus- talaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 696
956: töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 678 140. J. Raatikainen y.m., rah.al. N:o
957: 128. Rytinki y. m., rah. al. N :o 96: Mää- 108: Määrärahan osoittamisesta
958: rärahan osoittamisesta Kuorejärven Sortavalan-Läskelän oikoradan ra-
959: kuivatustyötä varten . . . . . . . . . . . . 679 kennustöiden aloittamista varten 698
960: 129. Tolppanen y. m., rah. al. N :o 97: 141. L. 0. Hirvensalo y. m., rah. al. N :o
961: Korotetun määrärahan osoittami- 109: Määrärahan osoittamisesta Sa-
962: sesta maaseudun asunto-olojen pa- von radalta Iisalmen-Alapitkän
963: rantamista varten .............. 680 tienoolta Sotkamon kautta Kuhmo-
964: 130. Lehtokoski y. m., rah. al. N :o 98: niemelle kulkevan radan tutkimis-
965: Määrärahan osoittamisesta kaupun- töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700
966: kien, kauppalain ja taajaväkisten 142. J anhonen y. m., rah. al. N :o 110:
967: asutuskeskuksien vähävaraisten Määrärahan osoittamisesta ylimää-
968: vuokra-avustuksia varten . . . . . . . . 681 räisiksi avustuksiksi kyläteiden ra-
969: 131. Luostarinen y. m., rah. al. N :o 99: kentamista ja parantamista sekä
970: Korotetun määrärahan osoittami- niiden kunnossapitoa varten . . . . 702
971: sesta Suomen Opetajain Raittius- 143. Koivuranta y. m., rah. al. N :o 111:
972: liiton vuosiavustusta varten . . . . . . 684 Määrärahan osoittamisesta asutus-
973: 132. Lehtokoski y. m., rah. al. N :o 100: teiden kuntoonpanemista varten . . 705
974: Korotetun määrärahan osoittami- 144. Takala y. m., rah. al. N:o 112: Mää-
975: sesta raittiusopetus· ja valistus- rärahan osoittamisesta tutkimuksen
976: työtä varten .................... 685 toimittamiseksi valtion hoitoon
977: Sisällysluettelo 193,8. XXI
978:
979: Siv. Siv.
980: otettavien kunnan- ja kyläteiden Määrärahan osoittamisesta Honka-
981: lukumäärästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706 kosken pysäkiltä Siikaisiin raken-
982: 145. Junes y. m., rah. al. N:o 113: Mää- nettavaa tietä varten . . . . . . . . . . . . 722
983: rärahan osoittamisesta maantietut- 156. Aarniokoski y. m., rah. al. N :o 124:
984: kimuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . 707 Määrärahan osoittamisesta maan-
985: 146. Honka y. m., rah. al. N :o 114: Mää- tien rakentamiseksi Niinisalon py-
986: rärahan osoittamisesta Kustavin- säkiltä Karvian pitäjän Kantin ky-
987: Taivassalon maantien rakentamista lään ........................... 723
988: varten ......................... 708 157. Yesterinen y.m., rah.al. N:o 125:
989: 147. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 115: Määrärahan osoittamisesta Lie-
990: Määrärahan osoittamisesta maan- vestuoreen- Simunan-Kuparin-
991: tien rakentamiseksi Paattisista Hänniskylän maantien rakenta-
992: Kärsämäen kautta Turkuun . . . . . . 710 mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 725
993: 148. Hilden m. fl., fin. mot. N :o 116: 158. J. Annala y. m., rah. al. N :o 126:
994: Angående anvisande av anslag för Määrärahan osoittamisesta J urvan
995: byggandet av Helsingfors-Åbo hu- -La.ihian Kylänpään välisen maan-
996: vudlandsväg å avsnittet Nummen- tien oikaisua j·a korjaamista var-
997: kylä-Saukkola . . . . . . . . . . . . . . . . . 712 ten ............................ 726
998: 148. Hilden y. m., rah. al. N :o 116: 159. J. Annala y. m., rah. al. N :o 127:
999: Määrärahan osoittamisesta Helsin- Määrärahan osoittamisesta tien kor-
1000: gin-Turun valtatien Nummenky- jausta ja oikaisuja varten Äystön
1001: län-Saukkolan välisen osan raken- ja Riipin kylissä Teuvan-Kauha-
1002: tamiseen ....................... 713 joen maantiellä ................ 7.27
1003: 149. Kuusisto, rah. al. N:o 117: Määrä- 160. Jern m. fl., fin. mot. N:o 128: An-
1004: Dahan osoittamisesta Pyhäjärven gående anvisande av anslag för
1005: (U.l.) ja Pusulan kunnissa olevien vägbyggnadsarbetet å landsvägen
1006: Vuotinaisten ja Kärkölän teiden Vasa-Kvevlax-Maxmo ......... 728
1007: parantamista ja valtion hoitoon ot- 160. ,lern y. m., rah. al. N:o 128: Mää-
1008: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714 rärahan osoittamisesta Vaasan-
1009: 150. Salmenoja y. m., rah. al. N :o 118: Koivulahden-Maksamaan maan-
1010: Määrärahan osoittamisesta Mylly- tien rakennustyötä varten . . . . . . . . 729
1011: kosken-Inkeroisten maantien ra- 161. Wickman m. fl., fin. mot. N :o 129:
1012: kennustyötä varten . . . . . . . . . . . . . . 715 Angående ·anvisande av anslag för
1013: 151. K emppi y. m., rah. al. N :o 119: vägförbättringsarbeten å riksvägen
1014: Määrärahan osoittamisesta Viipu- på sträckan Kållby-Kronoby . . . . 730
1015: rin-Koiviston maantieltä Alasam- 161. W ickman y. m., rah. al. N :o 129:
1016: meen rautatiepysäkin sekä Porlam- Määrärahan osoittamisesta Kolpin
1017: min, Yläsommeen ja Aution kylien --Kruunupyyn valtatien korjaus-
1018: kautta Terijoen maantielle johta- töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 731
1019: van maantien rakentamiseksi . . . . 717 162. Wickman m. fl., fin. mot. N :o 130:
1020: 152. Pyy y. m., rah. al. N:o 120: Määrä- Angående anvisande av anslag för
1021: rahan osoittamisesta Viipurin- vägförbä:ttringsarbeten å landsvä-
1022: Koiviston ja Viipurin-Terijoen gen Vasa-J akobstad-Gamlakarle-
1023: maanteiden välisen yhdystien l'a- by inom Larsmo och Öja kommuner 732
1024: kennustyön aloittamista v'arten . . 718 162. Wickman y. m., rah. al. N :o 130:
1025: 153. Luukka, rah. al. N :o 121: Määrä- Määrärahan osoittamisesta Vaasan
1026: rahan osoittamisesta Koiralan-- -Pietarsaaren-Kokkolan maan-
1027: Punnuksen maantien rakentami- tien korjaustöihin Luodon ja Öjan
1028: seksi .......................... 719 kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733
1029: 154. Pohjala y. m., rah. ·al. N :o 122: 163. Helenelund m. fl., fin. mot. N :o
1030: Määrärahan osoittamisesta Parin- 131: Angående 'anvisande av anslag
1031: Lauttakylän maantien kunnostami- för V,asa-Solv vägens uträtning
1032: seksi .......................... 720 och förbättring ................ 734
1033: 155. Joukanen y. m., rah. al. N :o 123: 163. Helenelund y. m., rah. al. N :o 131:
1034: XXII Sisällysluettelo 1938.
1035:
1036: Siv. Siv.
1037: Määrärahan osoittamisesta Vaasan 17 6. P aasonen y. m., rah. al. N :o 144:
1038: -Sulvan maantien oika·isemiseen Määrärahan osoittamisesta Kallan
1039: ja parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 735 maantien Kuopion kaupungin ra-
1040: 164. Salovaara y. m., rah. al. N :o 132: jan ja Puijonsarven välisen osan
1041: Määrärahan osoittamisesta maan- varustamiseksi kestopäällysteellä . . 7 50
1042: tien rakentamiseksi Pieksämäen pi- 177. Paasonen y. m., rah. al. N :o 145:
1043: täjän Vanajan kylästä Rautalam- Määrärahan osoittamisesta maan-
1044: min-Hankasalmen maantielle ... 736 tien rakentamiseksi Muuruvedeltä
1045: 165. JU1dilainen y. m., rah. al. N:o 133: Alkonpohjaan .................. 752
1046: Korotetun määrärahan osoittami- 178. L. 0. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o
1047: sesta Lappeenrannan-Taipalsa,aren 146: Määrärahan osoittamisesta
1048: maantietöitä varten ............ 737 Tervon kunnassa olevan Rautalam-
1049: 166. Hiltunen y. m., rah. al. N :o 134: milie johtavan tien kuntoonpane-
1050: Korotetun määrärahan osoittami- mlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753
1051: sesta Leppävirran-Sorsakosken- 179. Kämäräinen, rah. al. N :o 147: Mää-
1052: Jäppilän maantien rakentamista rärahan osoittamisesta tiepenkereen
1053: varten ......................... 738 korottamiseksi Kiuruveden-Pyhän-
1054: 167. Pohjanno1·o y. m., rah. al. N :o 135: nän välisellä maantiellä V alkeis-
1055: Määrärahan osoittamisesta maan- puron tulva-alueen kohdalla .... 754
1056: tien rakentamiseksi Kerimäen Rai- 180. K osanen y. m., rah. al. N :o 148:
1057: kuun kylästä Savonrannan Kokko- Määrärahan osoittamisesta Rääkky-
1058: lahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 739 län kirkolta Oravisalon kautta Li-
1059: 168. Jutila y. m., rah. al. N:o 136: Mää- perin kirkolle johtavan maantien
1060: rärahan osoittamisesta Siilinmyl- rakentamisen aloittamista varten .. 755
1061: lyn-Haarajoen tieosan rakennus- 181. K osanen, rah. al. N :o 149: Määrä-
1062: työn aloittamista varten . . . . . . . . 7 40 rahan osoittamisesta Joensuun-
1063: 169. J utila y. m., rah. al. N :o 137: Mää- N urmeksen maan tiellä olevan Ris-
1064: rärahan osoittamisesta Mäntyhar- tisaaren tieosan oikaisemista var-
1065: jun pitäjän Kyttälän-V arpasen ten ............................ 757
1066: maantien korjaamiseen .......... 741 182. K osanen, rah. al. N :o 150: Määrä-
1067: 170. Pohjannoro y. m., rah. al. N :o 138: rahan osoittamisesta Kompakan-
1068: :Määrärahan osoittamisesta maan- Tikkalan--Huhtilammen maantien
1069: tien oikaisemiseksi Seikanlammin rakentamista varten ............ 758
1070: -Puhoksen tieosalla ............ 742 183. K osanen, rah. al. N :o 151: Määrä-
1071: 171. Takala y. rn., rah. al. N:o 139: Mää- rahan osoittamisesta Puukarin lai-
1072: rärahan osoittamisesta Sarkamäen turivaihteelta Valtimon Koppelo-
1073: -Rauhamäen maantien ottami- järven kylään johtavan maantien
1074: seksi valtion hoitoon ............ 743 kuntoonpanoa varten . . . . . . . . . . . . 759
1075: 172. M iikki y. m., rah. al. N :o 140: 184. 8 oininen y. rn., rah. al. N :o 152:
1076: Määrärahan osoittamisesta Immo- "Määrärahan osoittamisesta Raho-
1077: lanjärven-Savonlinnan maantie- lan-livonkosken ja Lipasvaaran--
1078: suunnan tutkimista varten ...... 744 Otravaaran tiesuuntien tutkimi-
1079: 173. Luostarinen y. m., rah. al. N :o 141: seksi .......................... 760
1080: Korotetun määrärahan osoittami- 185. Tolppanen y. m., rah. al. N :o 153:
1081: sesta Punkaharjun maantien kun- 1fäärärahan osoittamisesta yhdys-
1082: nostamista varten .............. 745 tien rakentamiseksi Ilomantsin
1083: 17 4. A. Halonen y. m., rah. al. N :o 142: kunnan Koivuvaaran kylästä sa-
1084: Määrärahan osoittamisesta Lahden- man kunnan Lutikkavaaran kylään 761
1085: pohjan-Sortavalan välisen maan- 186. Tolppanen y. m., rah. al. N :o 154:
1086: tien korjaamiseksi .............. 747 Määrärahan osoittamisesta maan-
1087: 175. Kivioja, rah. al. N:o 143: Määrä- tien rakentamiseksi Nurmeksen Po-
1088: rahan osoittamisesta Kauvasten- rokylästä Ylikylän ja Saramon ky-
1089: Siermalan kylätien rakentamista lien kautta Nurmeksen-Kuhmon
1090: varten ......................... 749 tiehen ......................... 763
1091: Sisällysluettelo 19380 XXIII
1092:
1093: Sivo Sivo
1094: 1870 Brander Yo mo, raho al. N :o 155: 1980 Koivuranta yo mo, raho al. N :o 166:
1095: Määrärahan osoittamisesta maan- Määrärahan osoittamisesta maan-
1096: tien rakentamiseksi Pälksaaren py- tien rakentamiseksi Sierilän los-
1097: säkiltä Tohmajärven pitäjän kautta silta Pekkalan lossille Kemijoen
1098: Kiteen Ristitielle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 765 eteläpuolella 0 0 0 0 o 0 0 o 0 0 00 00 0 0 0 0 00 776
1099: 1880 Lindqvist Yo mo, raho al. N :o 156: 1990 Koivuranta yo mo, raho al. N :o 167:
1100: Määrärahan osoittamisesta Oulun- 1fäärärahan osoittamisesta maan-
1101: Kemin maantien uusimistäitä var- tien rakentamista varten Muurolan
1102: ten 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 00 0 o 0 o o0 o o oo o o o o o o 766 asemalta Louejärven ja Lohijärven
1103: 189 0 Rytinki y o mo, raho al. N :o 157: kylien kautta Ylitornion-Raanu-
1104: Määrärahan osoittamisesta maan- järven maantiehen o o 0 o oo 0 o oo . 0 o o 777
1105: tien rakentamista varten Pudasjär- 2000 Nurmesniemi Yo mo, raho al. N:o
1106: ven kunnan Puhoksen Myllykan- 168: Määrärahan osoittamisesta
1107: kaalta Puolangan - Taivalkosken Akanmäen - Sydänmaankylän -
1108: maantiehen 0 0 o o o 0 . oo 0 oo oo o o o o 0 0 767 Aittakosken maantien rakentamista
1109: J !Wo R:IJtinki yo rno, raho al. N :o 158: varten 0 o 0 0. 0 0 00 o 0 0 o o o00 o 0 o 0 0 o o o 778
1110: Määrärahan osoittamisesta maan-
1111: tien rakentamiseksi ~Iuhoksen- 201. hwes yomo, rahoal. N:o 169: Miiä-
1112: Ylikiimingin maantieltä Oulujoen rärahan osoittamisesta Karungin
1113: -Palovaaran-Nahkiaisojan-Mar-
1114: pohjoispuoli tse U taj ärven-Puolan-
1115: gan maantielle 0 0 0 0 o0 0 o o o0 0o o o o 0 768 timon-Kantomaanpään tien otta-
1116: miseksi valtion hoitoon o 0 o 0 o o 0 o o o 780
1117: 191. Lohi, raho al. N :o 159: Määrära-
1118: han osoittamisesta Rannan-Posion 2020 Lahtela Yo mo, raho al. N:o 170:
1119: välisen maantien rakennustöiden Korotetun määrärahan osoi ttami-
1120: alkamiseksi 0 0 o 0 o o 0 o o 0 o 0 oo 0 o o o 0o 769 sesta Pelkosenniemen--Kairalan-
1121: 1920 Hänninen Yo mo, raho al. N :o 160: Sodankylän maantien rakentami-
1122: Määrärahan osoittamisesta maan- seen 0 o o . o 0 0o0 o o 0 o0 o o o o0 0 o o o 0o o0 781.
1123: tiesuunnan tutkimista varten Pu- 2030 Lahtela yo mo, raho al. N :o 171:
1124: dasjärven Ruottisenharjulta Puo- Määrärahan osoittamisesta Sallan-
1125: langan Luppojärven lähellä olevaan -Lampelan- Vuosnajärven-Tuu-
1126: Ahon taloon o 0 0 0 00 0 o0 0 o 0 oo 0 o 0 o o o 770 tijärven maantien rakentamista
1127: 1930 Hänninen yo mo, raho al. N:o 161: varten 0 oo 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o o 0 o 0 o o0 0 0 0 782
1128: Määrärahan osoittamisesta maan- 204° Lahtela Yo mo, raho al. N:o 172: Ko-
1129: tien rakentamiseksi Kuusamon rotetun määrärahan osoittamisesta
1130: Tuntijärven tiesti1 Ruskeakalliolie 771 Kemijärven kirkonkylän-Luusuan-
1131: 1940 Hänninen Yo mo, raho al. N :o 162: kylän maantien rakentamiseen oo o o 784
1132: Määrärahan osoittamisesta tiesuun- 2050 Lahtela Yo mo, raho al. N:o 173:
1133: nan tutkimista varten Ki imingistä Määrärahan osoittamisesta tien ra-
1134: Yli-Iihin 0 0 0 0 0 000 0 0 0 00 o 0 0 0 0 0 0 0 0 772 kentamiseksi Sallan kunnan Kur-
1135: 1950 Hänninen yo mo, raho al. N :o 163: sun kylästä Ahvenselkään 0 0 0. 00 0 0 786
1136: Määrärahan osoittamisesta maan- 2060 Kaijalainen Yo mo, raho al. N:o 174:
1137: tien rakentamista varten Mäkelän Määrärahan osoittamisesta Kelu-
1138: -Pukarin tiestä Enojärvelle o o o o 773 järven-Tanhuan maantien raken-
1139: 1960 Hänninen Yo mo, raho al. N :o 164: tamista varten o 0 o0 0o o o 0 0 o 00 o 0 o 0 0 787
1140: Määrärahan osoittamisesta Pudas- 2070 Kaijalainen yomo, rahoal. N:o 175:
1141: järven Kongasojan-Ruottisen tien Määrärahan osoittamisesta Kitti-
1142: päästä Paukkerinharjun kautta Iän-Enontekiön maantien raken-
1143: Ryhmeeseen johtavan maantie- tamista varten o0 o o 0 0 0 o 00 00 0 0 0 o 0 0 788
1144: suunnan tutkimista varten 0o o o o 0 774 2080 Lohi Yo mo, raho al. N :o 176: Koro-
1145: 197 0 Koivuranta y omo, raho al. N :o 165: tetun määrärahan osoittamisesta
1146: Määrärahan osoittamisesta maan- maanteiden aukipitämiseksi moot-
1147: tien rakentamiseksi Rovaniemen- toriajoneuvoliikenteelle talven ai-
1148: Sodankylän maantieltä Korvalan kana 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 o o0 o o0 0 0 0 0 0 0 0 o0 0 78lil
1149: luota Niesin kylään o o o o o o 0o o o 0 o 775 209o Miikki y, mo, raho al. N:o 177: Määo
1150: XXIV Sisällysluettelo 1938.
1151:
1152: Siv. Siv.
1153: rärahan osoittamisesta linja-auto- Määrärahan osoittamisesta maan-
1154: aseman rakentamiseksi Imatralle .. 790 tiesillan ja sen aiheuttamien tie-
1155: 210. K ulavaara y. m., rah. al. N :o 178: oikaisujen rakentamiseksi Suvan-
1156: Määrärahan osoittamisesta Turun non lossipaikan läheisyyteen Ounas-
1157: kaupungin ja Hirvensalon saaren joen yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 801
1158: välisen sillan rakentamista varten 791 220. Lindström m. fl., fin. mot. N :o 188:
1159: 211. Ikonen, rah. al. N :o 179: Määrära- Angående anvisande av anslag för
1160: han osoittamisesta rautatiemaan- upprätthållande av färjförbindelsen
1161: tiesillan rakentamiseksi Vuoksen Eknäs-Strömsböle . . . . . . . . . . . . . . 802
1162: yli Antrean aseman läheisyydessä 793 220. Lindström y. m., rah. al. N :o 188:
1163: 212. Hiltunen y. m., rah. al. N:o 180: Määrärahan osoittamisesta lautta-
1164: Määrärahan osoittamisesta Leppä- liikenteen ylläpitämiseksi Eknäsin
1165: virran-Heinäveden maantiellä ole- -Strömsbölen välillä . . . . . . . . . . . 803
1166: van Turpeensalmen sillan rakenta- 221. Pohjannoro y. m., rah. al. N:o 189:
1167: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794 Määrärahan osoittamisesta mootto-
1168: 213. Paasonen y. m., rah. al. N :o 181: rilossin hankkimiseksi Tappuvirran
1169: Määrärahan osoi ttamises·ta Peltosal- salmeen Savonlinnan-Heinäveden
1170: men sillan rakennustöiden alkuun- maantieosalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804
1171: paneiDiseksi .................... 795 222. Kokko, rah. al. N :o 190: Määrära-
1172: 214. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o han osoittamisesta loistolaiva Ke-
1173: 182: Määrärahan osoittamisesta sil- min koneellisella käyttövoimalla va-
1174: lan rakentamista varten Tikkalan- rustamista varten ............... 805
1175: salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 796 223. Malmivuori y. m., rah. al. N:o 191:
1176: 215. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o Määrärahan osoittamisesta Kylmä-
1177: 183: Mää.rärahan osoittamisesta sil- pihlajan luotsisataman rakenta-
1178: lan rakentamiseksi Siikajoen yli mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806
1179: Mällisen lassipaikalle . . . . . . . . . . . . 797 224. Oksala, rah. al. N :o 192: Määrära-
1180: 216. Rytinki y. m., rah. al. N:o 184: han osoittamisesta Laatokan-Suo-
1181: Määrärahan osoittamisesta sillan menlahden kanavan rakennustyötä
1182: rakennustöiden aloittamiseksi Sii- varten ......................... 808
1183: kajoen Ruukin koskeen . . . . . . . . . . 798 225. Huittinen y. m., rah. al. N :o 193:
1184: 217. Hänninen y.m., rah.al. N:o 185: Määrärahan osoittamisesta Laato-
1185: Määrärahan osoittamisesta sillan kan-Saimaan välisen kanavan ra-
1186: rakentamista varten Romppasen kennussuunnitelman laatimista var-
1187: salmeen ........................ 799 ten ............................ 810
1188: 218. J unes y. m., rah. al. N :o 186: Mää- 226. Paasonen y.m., rah.al. N:o 194:
1189: rärahan osoittamisesta sillan raken- Määrärahan osoittamisesta tutki-
1190: tamiseksi Liak.anjoen yli Alavojak- muksen toimittamista varten Var-
1191: kalan-Paakkolan maantiellä 800 kauden-Kuopion laivaväylän sy-
1192: 219. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 187: ventämiskustannuksista .......... 812
1193:
1194:
1195:
1196: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
1197: 'fontinvuokralakia koskeva lakialoite.
1198: 17. Kivisalo y.m., lak.al. N:o 46: Eh-
1199: dotus tontinvuokralaiksi . . . . . . . . . . 817
1200: •• ••
1201:
1202: VALTIOPAIVAT
1203: 1938
1204:
1205:
1206:
1207: LIITTEET
1208: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
1209:
1210:
1211:
1212:
1213: HELSINKI 1938
1214: VAL'riONEUVOS'rON KIRJAPAINO
1215: •• ••
1216: VALTIOPAIVAT
1217: 19 3 8
1218:
1219:
1220: LIITTEET
1221: 1
1222: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1223: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
1224:
1225:
1226:
1227:
1228: HELSINKI 1938
1229: V ALTIONEUVOS':OON KIR.JAPAINO
1230: Valtiopäiväjärjestystä, vaalilakia ja Helsingin yliopiston järjestys-
1231: muodon perusteita koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1232: 7
1233:
1234: !,1. - Lak. al. N:o 1.
1235:
1236:
1237:
1238:
1239: Räisänen y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
1240: 6 § :n muuttamisesta.
1241:
1242:
1243: E d u s k u n n a 11 e.
1244:
1245: Kun vuonna 1906 säädetyn valtiopäivä- Kun vuoden 1929 ensimmäisillä valtio-
1246: järjestyksen perusteella muuttuivat sääty- päivillä käsiteltiin lakialoite äänioikeus- ja
1247: valtiopäivämme yleisellä yhtäläisellä ääni- vaalikelpoisuusikärajan alentamiseksi, niin
1248: oikeudella valittavaksi yksikamariseksi edus- eduskunta hyväksyi valtiopäiväjärjestyksen
1249: kunnaksi, saivat äänioikeuden ermarsm 6 §: n sellaiseksi, että , vaalioikeutettu on
1250: poikkeuksin kaikki 24 vuotiaat Suomen jokainen Suomen kansalainen, sekä mies
1251: kansalaiset. että nainen, joka ennen vaalivuotta on täyt-
1252: Niin perusteellinen kuin vuonna 1906 tänyt yksikolmatta vuotta". Asian lopul-
1253: toimeenpantu eduskuntauudistus olikin, jäi lisessa käsittelyssä uusien vaalien jälkeen
1254: se vajanaiseksi nimenomaan äänioikeus- kokoontuneilla valtiopäivillä saman vuo-
1255: ikärajaa koskevassa kohdassa. Jo vuoden den syksyllä, ei lakiehdotus kuitenkaan saa-
1256: 1869 valtiopäiväjärjestyksen mukaan oli nut kahdenkolmasosan enemmistöä anne-
1257: 21 vuotiailla kansalaisilla erinäisin rajoi- tuista äänistä ja raukesi.
1258: tuksin äänioikeus talonpoikais- ja porvaris- Vuoden 1929 ensimmäisten valtiopäiväin
1259: säätyihin edustajia valittaessa. Ja se ko- perustuslakivaliokunta, asettuessaan kan-
1260: mitea, joka valmisti esitystä vuoden 1906 nattamaan äänioikeusikärajan alentamista
1261: valtiopäiväjärjestykseksi, oli yksimielinen 21 vuoteen, lausui mietinnössään m. m. seu-
1262: siitä, että äänioikeus oli annettava 21 raavaa:
1263: vuotta täyttäneille kansalaisille. ,Perustuslakivaliokunta puoltaa muutos-
1264: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestystä ei ehdotusta pääasiassa niillä perusteilla, joita
1265: kuitenkaan saatu tässä suhteessa ajanmu- aloitteentekijät ovat maininneet aloitteensa
1266: kaiseksi eikä tätä kohtuuttomuutta ole tueksi. Ikärajan alentamisen puolesta pu-
1267: saatu korjatuksi vieläkään. Kun vuoden huu myöskin se, että meillä jo on 21 vuotta
1268: 1906 valtiopäiväjärjestys, Suomen tultua täyttäneillä kunnallinen vaalioikeus. Sa-
1269: itsenäiseksi ja riippumattomaksi, uusittiin moin on asia Ahvenanmaan maakuntapäi-
1270: ja annettiin uusi valtiopäiväjärjestys 13 vävaaleissa. Näin ollen nyt kysymyksessä
1271: päivänä tammikuuta 1928 asettui edus- oleva alempi ikäraja ei ole mikään uutuus
1272: kunnan enemmistö tätä valtiopäiväjärjes- Suomenkaan julkisessa oikeudessa. lVIiltei
1273: tystä säädettäessä sille kannalle, että oli kaikissa muissa Europan valtioissa onkin
1274: uusittava vain valtiopäiväjärjestyksen ne alhaisempi ikäraja kuin meillä, useissa 21
1275: kohdat, joiden uusiminen oli välttämätöntä tai 20 vuotta. ''
1276: muuttuneiden olosuhteiden takia. Muut Yli 30 vuotta kestäneestä kohtuuttomuu-
1277: muutokset, joita jo silloin yli 20 vuotta desta, jopa vääryydestä, mitä kysymyk-
1278: voimassa ollut valtiopäiväjärjestys vaati, sessa oleva epäkohta valtiopäiväjärjestyk-
1279: oli jätettävä eri aloitteiden varaan. sessämme merkitsee, on vihdoinkin aika
1280: 8 1,1. - Valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n muuttaminen.
1281:
1282: tehdä loppu, ja senvuoksi on, demokraattis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1283: ten maiden esimerkkiä noudattaen, aam-
1284: oikeusikäraja valtiollisissa vaaleissa alen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1285: nettava 21, vuoteen. van lakiehdotuksen:
1286:
1287:
1288:
1289: Laki
1290: 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n muuttamisesta.
1291:
1292: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
1293: määrätyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 § näin kuuluvaksi:
1294:
1295: 6 §. yleiseen työhön, aina kolmannen vuoden
1296: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kan- loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta
1297: salainen, sekä mies että nainen, joka en- pääsi;
1298: nen vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta 6) se, joka on tuomittu menettämään
1299: vuotta. vaalioikeutensa tai olemaan kansalaisluot-
1300: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: tamusta vailla taikka julistettu kelvotto-
1301: 1) se, joka on vakinaisessa sotapalveluk- maksi maan palvelukseen tahi toisen asiaa
1302: sessa; ajamaan, olkoonpa tuomio lopullinen tai ei ;
1303: 2) se, joka on holhouksen alaisena; sekä
1304: 3) se, joka kolmena viime kuluneena 7) se, joka on todistettu syypääksi sii-
1305: vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille hen, että hän edustajanvaalissa on ostanut
1306: pantuna; tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi
1307: 4) se, joka kunnalliskodissa, muussa kun- äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
1308: nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi- kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
1309: hoidokkina on täyden köyhäinhoidon va- häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen
1310: rassa; kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin
1311: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu lopullinen tuomio asiasta annettiin.
1312:
1313:
1314: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1938.
1315:
1316: Yrjö Räisänen. Urho Kulovaara.
1317: A. J. Kosonen. Cay Sundström.
1318: Albin Koponen. K. H. Wiik.
1319: Samuli Tervo. M. Ampuja.
1320: Jere Juutilainen. Aug. Kuusisto.
1321: 9
1322:
1323: I,2. -- Lagomot. N:o 2.
1324:
1325:
1326:
1327:
1328: Sergelius: Förslag till lag angående ändring av 13 §
1329: riksdagsordningen.
1330:
1331:
1332: T i 11 R i k s d a g e n.
1333:
1334: Under föregående riksdagsperiod 1933-- politisk fixeringsbild, föll majoriteten inom
1335: 1935 vidtogos flera opåkallade grundlags- riksdagen till föga. Inga hållbara sakliga
1336: ändringar. Den dävanmde regeringen tog skäl funnos sålunda, lika så litet som det
1337: inga som helst skäl, vilka vägande moti v finnes motiv för bibehållande av § 13 i
1338: än anfördes emot flera av regeringen R. 0. under den form den erhöll i april
1339: framställda förslag till ändring av grund. 193,1:. Då riksdagsmans immunitet har
1340: lag. Omotiverat var sålunda ändringsför- gamla anor och mer än ett skäl talar för
1341: slaget av § 13 i R. 0., vilket gick ut på en återgång tili den formulering nämnda
1342: ett inkräktande av riksdagsmans immuni- paragraf hade i R. 0. av år 1928, föreslår
1343: tet, något som varje folkrepresentant i vid- undertecknad vördsamt,
1344: sträckt grad åtnjuter i varje demokratiskt
1345: land. Riksdagen viigrade även till en bör- att Riksdagen måtte antaga föl-
1346: jan att gå med på l'egeringens ändrings .. Jande lagförslag:
1347: förslag, men då ärendet gjordes till en
1348:
1349:
1350:
1351: Lag
1352: angående ändring a v 13 § i riksdagsordningen.
1353:
1354: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet i den ordning 67 § riksdagsord-
1355: ningen den 13 januari 1928 föreskriver, varder bärigenom stadgat, att § 13 i riks-
1356: dagsordni.ngen, sådan den lyder i lagen av den 25 maj 1934, skall erhålla följande
1357: lydelse:
1358:
1359: 13 §. övrigt under förhandlingarna, så framt
1360: Ri.ksdagsman må ej ställas under tilltal icke riksdagen sådant medgivit genom he-
1361: eller berövas sin frihet för i riksdagen slut, som omfattas av minst fem sjättedelar
1362: yttrade åsikter eller sitt förhållande i av de avgivna rösterna.
1363:
1364:
1365: Helsingfors den 11 februari 1938.
1366: Max Sergelius.
1367:
1368:
1369:
1370: 2
1371: 10
1372:
1373: I,2. - Lak. al. N:o 2. Suomennos.
1374:
1375:
1376:
1377:
1378: Sergelius: Ehdotus laiksi valtiopäivä,jär j esty ksen 18 §: n
1379: muuttamisesta.
1380:
1381:
1382: E d u s k u n n a ll e.
1383:
1384: Edellisen vaalikauden vv. 1933-1935 kysymys, myöntyi eduskunnan enemmistö.
1385: aikana tehtiin useita tarpeettomia muu- Sen aikaansaamiseen ei ollut mitään asial-
1386: toksia perustuslakeihin. Vaikka olisi esi- lista aihetta enempää kuin V. J: n 13 §: n
1387: tetty kuinkakin painavia perusteluita halli- pysyttämiseenkään siinä muodossa, jonka se
1388: tuksen esittämiä perustuslain muutoksia sai huhtikuussa 1934, ole mitään perus-
1389: vastaan, ei hallitus ottanut niitä lainkaan tetta. Kun edustajan koskemattomuudella
1390: huomioon. Perustelematon oli niinikään on juurensa vanhoissa perinteissä ja useam-
1391: V. J :n 13 § :ään tehty muutosehdotus, joka matkin syyt puoltavat sitä, että olisi pa-
1392: supisti kansanedustajan loukkaamattomuus- lattava siihen pykälämuotoon, mikä sillä
1393: periaatetta. Periaateharr on laajalti tun- vuoden 1928 valtiopäivillä oli, ehdottaa
1394: nustettu jokaisessa demokraattisessa maassa. allekirjoittanut kunnioittaen,
1395: Aluksi eduskuntakin kieltäytyi hyväksy-
1396: mästä hallituksen muutosehdotusta, mutta että Eduskunta hyväksyisi settraa-
1397: kun asiasta tehtiin poliittinen luottamus- vctn lakiehdotuksen:
1398:
1399:
1400:
1401: Laki
1402: valtiopäiväjärjestyksen 13 §: n muuttamisesta.
1403:
1404: Eduskunnan päätöksen muikaisesti, joka on tehty tammikuun 13 päivänä 1928 an-
1405: netun valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä säädetyllä tavalla, muut~taan valtiopäiväjär-
1406: jestyksen 13 §, sellaisena kuin se on toukokuun 25 päivänä 1934 annetussa laissa, näin
1407: kuuluvaksi:
1408:
1409: 13 §. tamansa menettelyn tähden, jollei edus-
1410: Edustajaa älköön syytteeseen pantako kunta päätöksellä, jota vähintään viisi kuu-
1411: älköönkä häneltä vapautta riistettäkö hä- desosaa annetuista äänistä on äänestyksessii
1412: nen valtiopäivillä lausumiensa mielipitei- kannattanut, ole siihen suostunut.
1413: den tai muuten asian käsittelyssä noudat-
1414:
1415: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
1416: Max Sergelius.
1417: 11
1418:
1419: 1,3. - Lak. a1. N:o 3.
1420:
1421:
1422:
1423: Sundström y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
1424: 3'7 § :n muuttamisesta.
1425:
1426: E d u s k u n n a 11 e.
1427:
1428: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo- merkityksensä sen takia, ettei mainittu py-
1429: mentti myöntää kansanedustajalle oikeuden kälä säädä määräaikaa, jonka kuluessa vas-
1430: tehdä kirjallisesti laaditun kysymyksen taus on annettava, joten asia vastauksen
1431: valtioneuvoston jäsenelle. Puhemiehen saapuessa jo on voinut vanhentua. Näin
1432: kanssa sopimaliaan ajalla antaa sitten se onkin käytännössä useasti tapahtunut ja
1433: valtioneuvoston jäsen, jonka virka-alaan on siihen aikaisemminkin eduskunnassa
1434: kysymys kuuluu, suullisen tai kirjallisen kiinnitetty huomiota vaikka ilman tulosta.
1435: vastauksen, ellei hän katso, että vastausta Koska oikeus kysymyksen tekoon on suu-
1436: ei ole annettava, jolloin syyt siihen ovat riarvoinen ja tärkeä sekä omiaan edistä-
1437: eduskunnalle ilmoitettavat. maan luottamuksellista yhteistoimintaa
1438: Tämä kansanedustajan oikeus saada vas- hallituksen ja eduskunnan välillä, pyy-
1439: taus johonkin päivänpoUtavaan kysymyk- dämme, jotta tämä momentti tulisi tarkoi-
1440: seen tai kiinnittää huomiota epäkohtiin, tustaan vastaavaksi, ehdottaa,
1441: jotka kaipaavat kiireellistä korjausta tai
1442: tiedustella ministerin käsityksiä ja toimen- että Eduskunta hyväksyisi seu1·aa-
1443: piteitä niiden johdosta, menettää usein van lakiehdotuksen:
1444:
1445:
1446: Laki
1447: valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n muuttamisesta.
1448:
1449: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty tammikuun 13 päivänä 1928 an-
1450: netun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan sanotun valtio-
1451: päiväjärjestyksen 37 § näin kuuluvaksi:
1452: 37 §. jallisen vastauksen viidentoista päivän ku-
1453: Jos edustaja tahtoo valtioneuvoston jäse- luessa tiedon saamisesta, ellei katso, että
1454: nen vastattavaksi tehdä kysymyksen tämän vastausta asian laadun vuoksi ei ole annet-
1455: virka-alaan kuuluvasta asiasta antakoon sen tava, jolloin syyt siihen ovat eduskunnalle
1456: kirjallisesti laadittuna ja sisällykseltään ilmoitettavat. Tällaisesta asiasta älköön
1457: täsmällisenä puhemiehelle, jonka tulee eduskunnassa keskusteltaka älköönkä pää-
1458: saattaa se valtioneuvoston jäsenen tietoon. töstä tehtäkö.
1459: Puhemiehen kanssa sopimaliaan ajalla an- (2-4 mom. kuten voimassaolevassa
1460: taa valtioneuvoston jäsen suullisen tai kir- laissa.)
1461:
1462:
1463: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1938.
1464:
1465: Cay Sundström. Yrjö Räisänen. Edvin Stenwall.
1466: Väinö Kivisalo. K. H. Wiik. M. Ampuja.
1467: Levi Jern. Karl J. Wenman.
1468: 12
1469:
1470: 1,4. - Lagmot. N:o 4.
1471:
1472:
1473:
1474:
1475: Furuhjelm m. fl.: Ilörslag till lag mn ändring av 2 § i
1476: lagen om verkställighet av lagen angående grunderna
1477: fö1· Helsingfors universitets organisation.
1478:
1479:
1480: T i ll R i k s d a g e n.
1481:
1482: De lagar angående omorganisation av norlunda än som en kränkning av dess
1483: Helsingfors universitet, som förliden vår grundlagshägnade rätt. Lagens underlå-
1484: av riksdagen antogos och den 18 juni 1937 tenhet att tillerkänna de svenska lärarna
1485: stadfästes, hava icke åvägabragt en sådan åtminstone det mått av självstyrelse, som
1486: lösning av denna för hela vårt kulturliv tidigare ansetts naturligt, måste likaså
1487: betydelsefulla fråga, som varit egnad att framstå som ett åsidosättande av den
1488: tillfredsställa den svenslm befolkningen. svenska undervisningens intressen. Även
1489: Regeringsformens grundsatser, att denna användningen av svenska språket vid för-
1490: befolknings kulturella och ekonomiska be- hör och tentamina samt som ämbets- och
1491: hov skola enligt enahanda grunder som den anslagsspråk inom universitetet har ordnats
1492: finska befolkningens av staten tillgodoses, på ett sätt, som icke kan godkännas. Denna
1493: ha icke genom dessa lagar förverkligats. I läroinrättning, som betjänar landet i dess
1494: dem ha icke beaktats rättvisans och billig- helhet, bör redan på den grund gälla som
1495: hetens krav. På svenskt håll kan man tvåspråkig, och den innesluter ju även
1496: därför icke godtaga denna lagstiftning som svenska studenter, svenska lärare och
1497: en slutgiltig lösning av universitetsfrågan. svenska studentkorporationer. Framför allt
1498: Det antal professurer, som förbehållits den är enligt vår uppfattning den principen
1499: svenskspråkiga undervisningen, motsvarar grundlagsvidrig, att den svenska universi-
1500: icke undervisningsbehovet bland den svenska tetsundervisningen skall vara i lag begrän-
1501: studerande ungdomen, i synnerhet om man sad till ett högsta antal ordinarie profes-
1502: tar i hetraktande, att universitetet skall surer och att alltså, för den händelse
1503: betjäna icke blott den akademiska under- denna lagtolkning är riktig, en lagändring
1504: visningen och tjänstemannautbildningen, skall ·erfordras för att utöka deras antal
1505: utan även den fria vetenskapliga forslmin- t. o. m. med en enda, medan den finska
1506: gen. Som en särskild orättvisa framstår universitetsundervisningen obehindrat kan
1507: det, att den agroforstvetenskapliga och den tillväxa inom ramen för statsbudgeten. Om
1508: teologiska fakulteten icke erhållit en enda något är åtminstone icke detta de ena-
1509: ordinarie svensk professur och att lärosto- handa grunder, varom regeringsform.en ta-
1510: larna i den medicinska fakulteten begrän- lar. Härutinnan borde ovillkorligen rät-
1511: sats till två till sitt undervisningsämne telse ske, varigenom även möjlighet öppna-
1512: föränderliga professurer. Dessa fullkom- des att i skälig mån öka den svenska un-
1513: ligt oskäliga stympningar av den svenska dervisningen. Denna undervisning bör ju
1514: universitetsundervisningen ha icke av den ha samma möjligheter som den finska att
1515: svenska befolkningen kunnat uppfattas an- fritt ut:vidgas i enlighet med det faktiska
1516: 1,4. - Furuhjelm y. m. 13
1517:
1518: behovet och utvecklingens krav. Också nya uttrycklig beställining införes därolli, att
1519: discipliner kunna uppstå, där ovillkorligen svenska professurer och andra lärartjänster
1520: även det svenska undervisningsbehovet kunna inrättas genolli att helt enkelt lliedel
1521: lliåste tillgodoses. Att härför varje gång beviljas för ändalliålet, llied andra ord inolli
1522: skulle erfordras en ändring av lag med de rallien för statsförslaget.
1523: stridigheter, solli därav antagligen här- På grund av det ovan anförda anse un-
1524: flyta, vore onaturligt och llieningslöst. dertecknade det oavvisligen av nöden, att
1525: Det ligger i sakens natur, att den nyli- till § 2 i lagen Olli verkställighet av lagen
1526: gen utfärdade verkställighetsförordningen angående grunderna för Helsingfors Uni-
1527: för universitetslagarna icke kunnat råda versitets organisation fogas ett nyt,t 3 lliOlli.
1528: bot på ifrågavarande lliissförhållanden. Det av nu antydda inneMtll.
1529: är själva lagarna solli kräva ändring. I enlighet härllied få vi vördsallit för
1530: Även Olli icke för tillfället andra åtgärder riksdagen föreslå,
1531: vidtagas för att åstadkollillia rättelse i
1532: sakläget, då utsikterna härför under nuva- att Riksdagen måtte godkänna föl-
1533: rande förhållanden äro alltför Slliå, bör la- .fande lagförslag:
1534: gen åtlliinstone i så lliåtto ändras, att en
1535:
1536:
1537: Lag
1538: om ändring av 2 § i lagen om verkställighet av lagen angående grunderna för
1539: Helsingfors universitets organisation.
1540:
1541: I enlighet llied riksdagens beslut stadgas härllied, att till 2 § i lagen den 18 juni
1542: 1937 angående grunderna för Helsingfors universitets organisation skall fogas ett så-
1543: lydande 3 lliOllient:
1544:
1545: Inolli gränserna för statsförslaget kunna rartjänster inrättas för här avsedd under-
1546: även andra ordinarie professurer och lä- visning.
1547:
1548:
1549: Helsingfors den 11 februari 1938.
1550:
1551: Ragnar Furuhjelm. Ernst von Born.
1552: T. E. Nordström. Edvin Stenwalt
1553: Edv. Helenelund. C. 0. Frietsch.
1554: Elsa Bonsdorff. E. v. Frenckell.
1555: Rafael Colliander. Edvard Haga.
1556: Uno A. Hilden. K. F. Lauren.
1557: Levi Jern. Ernst Estlander.
1558: Ralf Törngren. J. 0. Söderhjelm.
1559: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
1560: J. E. Hästbacka. Max Sergelius.
1561: Jolin Österholm
1562: 14
1563:
1564: I,4. - Lak. al. N:o 4.
1565: Suomennos.
1566:
1567:
1568:
1569: Furuhjelm y. m.: Ehdotus laiksi Helsingin yliopiston jär-
1570: jestysmuodon perusteista annetun lain voimaanpanosta
1571: annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
1572:
1573:
1574: E d u s kun n a ll e.
1575:
1576: Eduskunnan viime keväänä hyväksymät sille perustuslaissa taattujen oikeuksien
1577: ja kesäkuun 18 päivänä 1937 vahvistetut loukkauksena. Kun laki ei myönnä ruot-
1578: lait Helsingin yliopiston uudelleenjärjestä- sinkielisille opettajille itsehallintoa edes
1579: misestä eivät ole ratkaisseet tätä meidän siinä määrässä, mitä aikaisemmin on pi-
1580: koko sivistyselämällemme tärkeätä kysy- detty luonnostaan lankeavana, on tätäkin
1581: mystä tavalla, joka olisi ollut omiaan tyy- pidettävä ruotsinkielisen opetuksen etu-
1582: dyttämään ruotsinkielistä väestöä. Näillä jen syrjäyttämisenä. Myöskään ei voida
1583: laeilla ei ole toteutettu sitä hallitusmuodon hyväksyä sitä tapaa, jolla ruotsinkielen
1584: periaatetta, että ruotsinkielisen väestön si- käyttäminen yliopistollisissa kuulusteluissa
1585: vistykselliset ja taloudelliset tarpeet on tyy- ja tutkinnoissa sekä virka- ja ilmoituskie-
1586: dytettävä samojen perusteiden mukaan lenä on järjestetty. Kun tämä oppilaitos on
1587: kuin suomenkielistenkin. Niissä ei ole koko kansaa varten, tulee sen jo sillä perus-
1588: otettu huomioon oikeuden ja kohtuuden teella olla kaksikielisen ja siihenhän kuuluu
1589: vaatimuksia. Näinollen ei ruotsinkielisellä ruotsinkielisiä ylioppilaita, ruotsinkielisiä
1590: taholla voida pitää tätä lainsäädäntöä yli- opettajia ja ruotsalaisia ylioppilasjärjestöjä.
1591: opistokysymyksen lopullisena ratkaisuna. Mielestämme on ennen kaikkea perustuslain
1592: Ruotsinkieliselle opetukselle varattujen pro- vastainen se periaate, että ruotsinkielistä yli-
1593: fessorinvirkojen määrä ei vastaa ruotsin- opisto-opetusta varten tarvittavien varsinais-
1594: kielisen opiskelevan nuorison opetusvaati- ten professorinvirkojen lukumäärä on rajoi-
1595: muksia, varsinkin jos otetaan huomioon, tettu ja että siis, mikäli tämä laintulkinta
1596: että yliopiston ei tule olla ainoastaan yli- on oikea, ainoastaan lakia muuttamalla voi-
1597: opistollisen opetuksen ja virkamieskasva- daan niiden lukumäärää lisätä, vaikkapa
1598: tuksen vaan myöskin vapaan tieteellisen vain yhdellä, kun sensijaan suomenkielinen
1599: tutkimuksen vaalija. Aivan erikoisessa yliopisto-opetus saattaa vapaasti lisääntyä
1600: määrässä epäoikeudenmukaista on, että valtion talousarvion puitteissa. Ainakaan
1601: maanviljelysmetsätieteellisessä ja teologi- tässä ei ole sovellettu hallitusmuodon peri-
1602: sessa tiedekunnassa ei ole ainoatakaan var- aatetta samanlaisista perusteista. Tähän
1603: sinaista ruotsinkielistä professorinvirkaa ja pitäisi ehdottomasti saada korjaus, niin että
1604: että lääketieteellisen tiedekunnan ruotsin- olisi mahdollisuudet kohtuullisessa määrässä
1605: kielisten professorinvirkojen lukumäärä on lisätä ruotsinkielistä opetusta. Sillä ope-
1606: supistettu kahdeksi opetusaineeltaan vaih- tuksella täytyisi olla samat mahdollisuudet
1607: tuvaksi professorinviraksi. Ruotsinkieli- kuin suomenkielisellä vapaasti lisääntyä
1608: nen väestö ei ole voinut pitää näitä täy- tosiasiallisten tarpeitten ja kehityksen vaa-
1609: sin kohtuuttomia supistuksia muuna kuin timusten mukaisesti. Myöskin saattaa syn-
1610: 1,4. -Furuhjelm y. m. 15
1611:
1612: tyä uusia oppiaineita, jotka ehdottomasti lisiä professorinvirkoja ja muita opettajan-
1613: vaativat ruotsinkielisen opetustarpeen tyy- virkoja voidaan perustaa aivan yksinkertai-
1614: dyttämistä. Olisi luonnotonta ja turhaa sesti myöntämällä tarkoitukseen varat, toi-
1615: sitä varten joka kerta muuttaa lakia, mikä sin sanoen valtion talousarvion puitteissa.
1616: otaksuttavasti sen lisäksi aiheuttaa erimie- Edelläesitetyn perusteella pitävät allekir-
1617: lisyyksiä. joittaneet ehdottoman tarpeellisena, että
1618: On luonnollista, että hiljattain julkaistu Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe-
1619: yliopistolakien voimaanpanoasetus ei ole rusteista annetun lain voimaanpanosta an-
1620: voinut tätä epäkohtaa korjata, sillä itse netun lain 2 §: ään lisätään uusi, mainitun
1621: lait kaipaavat muuttamista. Vaikkakaan sisältöinen momentti.
1622: tällä hetkellä ei ryhdyttäisi muihin toimen- Tämän nojalla pyydämme kunnioittaen
1623: piteisiin asiaintilan korjaamiseksi, koska toi- ehdottaa,
1624: veet korjauksen aikaansaamisesta nyky-
1625: oloissa ovat vähäiset, on lakia kuitenkin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1626: sikäli muutettava, että siihen otetaan ni- van lakiehdotuksen:
1627: menomainen määräys siitä, että ruotsinkie-
1628:
1629:
1630: Laki
1631: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain voimaanpanosta
1632: annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
1633:
1634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Helsingin yliopiston järjestysmuodon
1635: perusteista annetun lain voimaanpanosta kesäJkuun 18 päivänä 1937 annetun lain
1636: 2 §: ään näin kuuluva 3 momentti:
1637:
1638: Valtion tulo- ja menoarvion puitteissa koitettua opetusta varten tarvittavia var-
1639: voidaan perustaa myöskin muita tässä tar- sinaisia professorin- ja opettajanvirkoja.
1640:
1641:
1642: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
1643:
1644: Ragnar Furuhjelm. Ernst von Born.
1645: T. E. Nordström. Edvin Stenwall.
1646: Edv. Helenelund. 0. 0. Frietsch.
1647: Elsa Bonsdorff. E. v. Frenckell.
1648: Rafael Colliander. Edvard Haga.
1649: Uno A. Hilden. K. F. Lauren.
1650: Levi Jern. Ernst Estlander.
1651: Ralf Törngren. J. 0. Söderhjelm.
1652: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
1653: J. E. Hästbacka. Max Sergelius.
1654: John Österholm.
1655: 16
1656:
1657: 1,5. -- Hemst. mot. N:o 1.
1658:
1659:
1660:
1661:
1662: Furuhjelm m. fl.: Angående ändring av lagen om riksdags-
1663: mannaval.
1664:
1665:
1666: T i ll R i k s d a g e n.
1667:
1668: Det är ett sedan länge erkänt sakför- 1925 års rilksdag, modifierade regeringen i
1669: hållande, att det nu gällande systemet för någon mån det tidigare föreslagna systemet.
1670: valen till riksdagen långt ifrån fullständigt Enligt denna nya proposition skulle samt-
1671: förverkligar proportionalitetsprincipen. De liga riksdagsmandat såsom förut fördelas
1672: olika partierna erhålla inte det antal man- mellan va]kretsarna efter antalet mantals-
1673: dat, som motsvarar deras röstsummor i hela skrivna invånare. Vid fastställandet av
1674: landet; det antal röster, som erfordras för valresultatet skulle förfaras på följande
1675: valet av en kandidat, är för en del partier sätt. Först skulle uträknas, huru många
1676: betydligt större än för andra. Särskilt mandat varje parti finge besätta inom varje
1677: bliva de små partierna lidande av det nu- valkrets. Därefter skulle åter uträknas,
1678: varande systemet. Men även de större huru många mandat varje parti borde er-
1679: kunna under vissa förhållanden bliva för- hålla enligt den sammanlagda röstsumman
1680: fördelade. i hela landet. Detta antal mandat skulle
1681: Initiativ till avhjälpande av systemets sedan jämföras med det antal varje parti
1682: brister hava ingalunda saknats. Så har sammanlagt erhållit enligt den första ut-
1683: ärendet varit föremål för flere regerings- räkningen. Visade det sig nu, att för något
1684: propositioner, och även ett stort antal mo- parti resultaten av de båda uträkningarna
1685: tioner hava inlämnats till rilksdagen i sam- överensstämde, vore antalet av dess riks-
1686: ma sy:fte. I en till 1921 års riksdag över- dagsmän slurtligen fastställt. Därest åter
1687: lämnad proposition föreslogs, att 180 riks- avvikelse kunde konstateras mellan de båda
1688: dagsmandat skulle fördelas mellan valk:Pet- resultaten, skulle en justering äga rum
1689: sarna på samma sätt som förut, medan de sålunda, att de partier, som enligt den
1690: återstående 20 mandaten skulle fördelas första uträkningen erhållit för många re-
1691: mellan de olika partierna sålunda, att varje presentanter, finge avstå överskottet till de
1692: parti, så vitt möjligt, komme att erhålla så partier, som erhållit för få. - Emot denna
1693: många riksdagsmän, som motsvarade par- proposition, som ävenledes blev av riks-
1694: tiets sammanlagda röstsumma i hela landet. dagen avböjd, anfördes, förutom vad som
1695: Propositionen blev inte av riksdagen god- tidigare sagts om systemets gynnande av
1696: känd. Mot det föreslagna nya systemet an- små partier, att de i glest befo]kade trakter
1697: märktes, att detsamma gynnade uppkomsten understödda partierna komme att bliva
1698: av små partier, vilket inte vore till fördel förfördelade i jämförelse med de i tätt
1699: för det parlamentariska livet, samt vidare, befolikade <trakter understödda.
1700: attt glest befolkade valkretsar komme i ett Intill senaste tid har frågan om en re-
1701: oförmånligare läge än tätt befolkade. form av valsystemet i här berörd riktning
1702: I en annan proposition, överlämnad till sä gott som oavbrutet stått på dagordnin-
1703: 115. -Furuhjelm y. m. 17
1704:
1705: gen. I augusti 1936 tillsatte regeringen en fördelas så, att varje parti, såvitt möjligt,
1706: kommitte med uppdrag att pröva, på vilket komme att erhålla det antal mandat, som
1707: sätt gällande vallag kunde förändras så- motsvarade partiets sammanlagda röstsum-
1708: lunda, att proportionaliteten bättre än ma i hela landet. Varje partis represen-
1709: hittills kunde bliva förverkligad. Denna tation bleve därför, åtminstone i det när-
1710: kommitte slutförde sitt uppdrag i februari maste, fullt rättvis. Undantag utgjorde
1711: 1937 och inlämnade då till statsrådet ett blott de allra svaga:Ste partierna, för vilka
1712: detaljerat förslag angående ändringar i vissa inskränkande hestämmelser skulle
1713: vallagen. Vid utarbetandet av detta förslag, stadgas. Vid fördelningen av de 20 tilläggs-
1714: som innebar en kombination av de val- mandaten skulle beaktas, att varje valkrets
1715: system, vilka ingingo i de ovannämnda två finge det på förhand bestämda antalet
1716: regeringspropositionerna, hade kommitten mandat av totalsumman 200. Tätt befolkade
1717: tagit hänsyn tili alla de mot de tidigare valkretsar komme härigenom icke att gyn-
1718: föreslagen riktade anmärkningar, som synts nas på bekostnad av de glesare befolkade.
1719: förtjäna beaktande, samt sökt avlägsna I det nämnda ikommitteförslaget synes
1720: grunderna tili desamma. Bl. a. hade kom- föreligga en rtillräcklig grund för en rege-
1721: mitten i sitt förslag intagit stadganden, ringsproposition, avsedd att avlägsna de nu
1722: avsedda att motverka uppkomsten av allt- rådande bristerna i vårt valsystem. Vi få
1723: för små partier. Enligt kommitteförslaget därför föreslå, det riksdagen ville besluta
1724: skulle samtliga 200 mandat fördelas mellan hemställa,
1725: valkretsarna enligt den mantalsskrivna be-
1726: fo]kningen. Samtidigt skulle emellertid att regeringen måtte med det
1727: även en fördelning av 180 mandat verk- snaraste till Riksdagen överlämna en
1728: ställas mellan valkretsarna enligt samma proposition om sådana ändringar av
1729: grunder. Ifrågavarande 180 riksdagsmän vallagen, att varje parti komme att
1730: skulle, på samma sätt soon enligt gällande erhålla det antal riksdagsmandat,
1731: vallag, väljas inom de olika valkretsarna. som motsvarar partiets röststyrka i
1732: De återstående 20 niandaten skulle åter hela landet.
1733:
1734: Helsingfors den 11 februari 1938.
1735:
1736:
1737: Ragnar Furuhjelm. Ernst von Born.
1738: T. E. Nordström. Edvard Haga.
1739: Elsa Bonsdorff. John Österholm.
1740: J. 0. Söderhjelm. K. F. Lauren.
1741: Rafael Colliander. E. v. Frenckell.
1742: Levi Jern. 0. 0. Frietsch.
1743: Ralf Törngren. Uno A. Hilden.
1744: Henrik Kullberg. J. E. Hästbacka.
1745: Albin Wickman. Edv. Helenelund.
1746: Ernst Estlander. Edvin Stenwall.
1747: Max Sergelius.
1748:
1749:
1750:
1751:
1752: 3
1753: 18
1754:
1755: 1,5. - Toiv. al. N:o 1. Suomennos.
1756:
1757:
1758:
1759:
1760: Furuhjelm y. m.: Edustctjanvaaleista annetun lain rnuut-
1761: tarnisesta.
1762:
1763:
1764: E d u s k u n n a ll e.
1765:
1766: Jo kauan on ollut tunnettua, että ny- täessä meneteltäisiin seuroovalla tavalla.
1767: kyisin voimassaoleva edustajanvaalijärjes- Ensin laskettaisiin, kuinka monta ehdokasta
1768: telmä toteuttaa suhteellisuusperiaatteen kukin puolue saisi kussakin vaalipiirissä.
1769: kaikkea muuta kuin täydellisesti. Eri puo- Sitten laskettaisiin uudelleen, kuinka monta
1770: lueet eivät saa sitä ehdokasmäärää, joka ehdokasta kunkin puolueen pitäisi saada
1771: vastaa niiden koko maan äänimäärää; yh- koko maassa saamansa yhteenlasketun ääni-
1772: den . ehdokkaan valitsemiseen tarvittava määrän mukaan. Sitten verrattaisiin näin
1773: äänimäärä on toisilla puolueilla suurempi saatua ehdokasmäärää siihen ehdokasmää-
1774: kuin toisilla. Varsinkin pienet puolueet rään, minkä kukin puolue ensiksi suorite-
1775: joutuvat kärsimään nykyisestä järjestel- tun laskutoimituksen mukaan saisi. Mikäli
1776: mästä, mutta suuremmatkin puolueet saat- havaittaisiin, että jonkun puolueen ehdokas-
1777: tavat eräin edellytyksin siitä kärsiä. määrä kummankin laskutavan mukaan olisi
1778: Järjestelmää haittaavien puutteiden kor- sama, olisi sen puolueen ehdokasmäärä tä-
1779: jaamista tarkoittavia aloitteita ei suinkaan ten lopullisesti tullut määrätyksi. Jos to-
1780: ole puuttunut. Niinpä on asiaa käsitelty dettaisiin laskutoimitusten tulokset erilai-
1781: useissa hallituksen esityksissä ja suuri siksi, toimitettaisiin tarkistus siten, että
1782: määrä samaa tarkoittavia aloitteita on jä- niiden puolueiden, jotka ensimmäisen lasku-
1783: tetty eduskunnalle. Eräässä vuonna 1921 toimituksen perusteella ovat saaneet ehdok-
1784: eduskunnalle jätetyssä esityksessä ehdotet- kaita liikaa, olisi luovutettava ylijäämä
1785: tiin, että 180 ehdokaspaikkaa jaettaisiin niille puolueille, jotka ovat saaneet liian
1786: eri vaalipiirien kesken samoinkuin aikai- vähän ehdokkaita. Tätä ehdotusta, jonka
1787: semminkin, kun sitävastoin jäljellejäävät eduskunta myös hylkäsi, vastustettiin paitsi
1788: 20 ehdokaspaikkaa jaettaisiin eri puoluei- siksi, että, kuten aikaisemmin on sanottu,
1789: den kesken siten, että jokainen puolue tu- tämä järjestelmä suosii pieniä puolueita,
1790: lisi saamaan, mikäli mahdollista, niin monta myöskin senvuoksi, että harvaanasuttujen
1791: edustajaa kuin puolueen yhteenlaskettu seutujen suosimat puolueet joutuisivat kär-
1792: äänimäärä koko maassa edellyttäisi. simään taajaanasuttujen seutujen vuoksi.
1793: Eräässä toisessa esityksessä, joka annet- Aina viime aikoihin asti on tämänsuun-
1794: tiin eduskunnalle vuonna 1925, muodosteli tainen vaalijärjestelmän uudistamista tar-
1795: hallitus jonkinverran aikaisemmin esitettyä koittava kysymys ollut miltei lakkaamatta
1796: järjestelmää. Tämän uuden ehdotuksen päiväjärjestyksessä. Syyskuussa 1936
1797: mukaan jaettaisiin kaikki edustajaehdokas- asetti hallitus komitean toimittamaan tut-
1798: paikat eri vaalipiirien kesken kuten ennen- kimusta siitä, millä tavalla voimassaoleva
1799: kin hengillekirjoitettujen asukkaiden luku- vaalilaki voitaisiin muuttaa siten, että suh-
1800: määrän perusteella. Vaalitulosta määrät- teellisuus voitaisiin toteuttaa paremmin
1801: 1,5. - :Puruhjelm y. m. 19
1802:
1803: kuin tähän asti. Komitea sai työnsä val- tulisi ainakin suurin piirtein olemaan täy-
1804: miiksi helmikuussa 1937 ja jätti silloin val- sin oikeudenmukainen. Poikkeusasemassa
1805: tioneuvostolle yksityiskohtaisen ehdotuksen olisivat ainoastaan kaikkein heikoimmat
1806: vaalilain muuttamiseksi. Valmistaessaan puolueet, joitten suhteen tultaisiin säätä-
1807: tätä ehdotusta, joka on molempien edellä- mään joitakin rajoituksia. Jaettaessa mai-
1808: mainittujen hallituksen esityksien sisältä- nittua kahtakymmentä lisäehdokaspaiklma
1809: mien vaalijärjestelmien yhdistelmä, otti otettaisiin huomioon, että jokainen vaali-
1810: komitea huomioon kaikki ne aikaisempia piiri tulisi saamaan etukäteen määrätyn
1811: ehdotuksia vastaan esitetyt väitteet, jotka edustajamäärän kokonaismäärästä, siis kah-
1812: sen mielestä huomiota ansaitsivat, samalla destasadasta. Tiheäänasuttuja seutuja ei
1813: koettaen poistaa niiden syynä olevat perus- tällä tavoin tultaisi suosimaan harvaan-
1814: teet. M. m. komitea otti ehdotukseensa asuttujen seutujen kustannuksella.
1815: säännöksiä, joiden tarkoituksena on estää Edelläselostetussa komitean ehdotuksessa
1816: liian pienien puolueiden syntyminen. Ko- on mielestämme riittävä pohja nykyisessä
1817: mitean ehdotuksen mukaan jaettaisiin vaalijärjestelmässämme esiintyvien epäkoh-
1818: kaikki 200 ehdokaspaikkaa eri vaalipiirien tien korjaamista tarkoittavalle hallituksen
1819: kesken henkikirjoituksen perusteella. Sa- esitykselle. Senvuoksi ehdotamme eduskun-
1820: ma:ten jaettaisiin 180 ehdokaspaikkaa eri nan päätettävä:ksi toivomuksen,
1821: vaalipiirien kesken samojen perusteiden
1822: mukaan. Nämä 180 edustajaa valittaisiin että hallitus niin pian kuin mah-
1823: aivan samoin kuin nykyisen vaalilain mu- dollista antaisi Eduskunnalle esi-
1824: kaan kussakin eri vaalipiiirssä. Jäljellä- tyksen sellaisista vaalilakiin teh-
1825: olevat 20 ehdokaspaikkaa jaettaisiin siten, tävistä mttutoksista, että jokainen
1826: että kukin puolue, mikäli mahdollista, tu- puolue tulisi saamaan sen edustaja-
1827: lisi saamaan sen määrän ehdokkaita, mikä määrän, joka vastaa puolueen koko
1828: vastaisi puolueen koko maassa saamaa ääni- maassa saamaa äänimäärää.
1829: määrää. Jokaisen puolueen edustajamäärä
1830:
1831:
1832: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
1833:
1834: Ragnar Furuhjelm. Ernst von Born.
1835: T. E. Nordström. Edvard Haga.
1836: Elsa Bonsdorff. cfohn Österholm.
1837: J. 0. Söderhjelm. K. F. Lauren.
1838: Rafael Colliander. E. v. Frenckell.
1839: Levi Jern. 0. 0. Frietsch.
1840: Ralf Törngren. Uno A. Hilden.
1841: Henrik Kullberg. J. E. Hästbacka.
1842: Albin Wickman. Edv. Helenelund.
1843: Ernst Estlander. Edv. Stenwall.
1844: Max Sergelius.
1845: .. ..
1846: VALTIOPAIVAT
1847: 19 3 8
1848:
1849:
1850: LIITTEET
1851: II
1852: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1853: TOIVOMUSALOITTEET
1854:
1855:
1856:
1857:
1858: HELSINKI 1938
1859: VALTIONEUVOS'I10N KffiJAPAINO
1860: Oikeude:nkäyntilaitosta, yhdistyslakia, velkasuhteita, maan- ja valtio-
1861: petosta, armahdusta, tekijänoikeutta, avioliittoa y. m. koskevia
1862: laki- ja toivomusaloitteita.
1863: 25
1864:
1865: II,1. - Lak. al. N:o 5.
1866:
1867:
1868:
1869:
1870: Salmiala: Ehdotus laiksi syytetyn julkisesta puolustajasta.
1871:
1872:
1873: E d u s k u n n a ll e.
1874:
1875: Taistelussa rikollisuutta vastaan on vält- tettäväksi tyydyttävällä tavalla. Rikosasiain
1876: tämätöntä, että valtiovalta huolehtii siitä, oikeudenkäyntilakiehdotuksen 50 §: n 2
1877: että rikostutkimus ja rikosasiain oikeuden- mom: ssa säädetään: ,Kun syytettä ajaa
1878: käynti järjestetään niin, että ne mahdolli- ylisyyttäjä, tulee syytetyllä, jollei rangais-
1879: simman suurella varmuudella turvaavat tusvaatimus koske ainoastaan virkarikosta,
1880: valtion rankaisuvaateen toteuttamisen. Tässä olla puolustaja apunaan. Vaikka syytteen
1881: tarkoituksessa on Suomessa voimaperai- tekee alisyyttäjä tai asianomistaja, olkoon
1882: sesti tehostettu ja kehitetty rikospoliisin sama laki, kun syytetty on kuuro tai
1883: toimintaa ja pätevyyttä. Samalla tavoin mykkä, taikka kun asia on käsiteltävä
1884: on pyritty kohottamaan syyttäjäviranomais- suljetuin ovin, taikka kun oikeus tai, mil-
1885: ten tasoa. Suurempia rikosasioita varten loin asia ei vielä ole ollut oikeudessa esillä,
1886: on asetettu erityiset valtion syyttäjät. sen puheenjohtaja tahi syyttäjä harkitsee
1887: Tämä kaikki on tyydytyksellä todettava. syytetyn tarvitsevcan puolustajaa.'' Niin-
1888: Mutta tämä rikospoliisi- ja syyttäjälaitok- ikään valmisti presidentti J. F. Selinin
1889: sen kehitys ei turvaa oikeusvarmuutta, johdolla v. 1936 toiminut komitea myös
1890: jollei samanaikaisesti huolehdita siitä, että ehdotuksen laiksi syytetyn julkisesta puo-
1891: syytetyn puolustus järjestetään sillä ta- lustajasta. Oleellisesti siihen nojautuu
1892: voin, että se takaa asian · täydellisen esit- alempana oleva ehdotuskin.
1893: tämisen tuomioistuimelle myöskin syytetyn Mielestäni olisi syytetyn puolustus Suo-
1894: kannalta katsottuna. Sielullisesti masentu- messakin vihdoinkin järjestettävä. Sitä vaa-
1895: nut syytetty ei ilman puolustajaa pysty tivat oikeusvarmuus, inhimillisyys ja yh-
1896: ajamaan asiaansa oikeusvarmuuden edel- teiskuntajärjestyksen arvovalta. Velvolli-
1897: lyttämällä tavalla ammatillisesti kouliiutu- suus toimia julkisena puolustajana olisi
1898: uutta syyttäjää vastaan. säädettävä jokaiselle, joka yleisesti harjoit-
1899: Kaikissa kulttuurimaissa onkin tämän taa asianajoa. Ensisijaisesti olisi kuitenkin
1900: vuoksi valtiovalta huolehtinut siitä, että puolustajaksi määrättävä sellainen asian-
1901: syytetylle törkeissä rikosasioissa järjeste- ajaja, joka on suorittanut tuomarinvirkaa
1902: tään julkinen puolustaja. Suomi on niitä varten säädetyt opinnäytteet. Vain hä-
1903: harvoja maita, joissa tätä asiaa ei vielä nellä on se rikosprosessualinen ammatti-
1904: ole järjestetty. Oikeudenkäyntireformieh- sivistys, jota puolustajan tehtävän pätevä
1905: dotuksessa on tähän puoleen kyllä aina suorittaminen edellyttää.
1906: kiinnitetty huomiota. Niinpä on äsken val- Edellä esitettyyn nojaten ehdotan,
1907: mistuneessa lainvalmistelukunnan ehdotuk-
1908: sessa oikeudenkäyntilaitoksen uudistami- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1909: seksi syytetyn puolustus ehdotettu järjes- van lakiehdotuksen:
1910: 26 11,1. - Syytetyn julkinen puolustaja.
1911:
1912:
1913: Laki
1914: syytetyn julkis~sta puolustajasta.
1915:
1916: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1917:
1918: 1 §. sen tarpeellisista menoista. Oikeuden pää-
1919: Sille, joka rikoksesta epäiltynä tai syy- tös palkkion ja korvauksen suorittamisesta
1920: tettynä on vangittuna, määrättäköön, jos menköön täytäntöön, vaikkei se ole saanut
1921: hän sitä anoo, julkinen puolustaja avusta- lain voimaa ja on puolustajalle pyydet-
1922: maan häntä oikeudenkäynnissä niin kauan täessä annettava siitä todistus maksutta.
1923: kuin häntä pidetään vangittuna. Julkinen puolustaja älköön vaatiko pää-
1924: Tässä mainitun määräyksen antakoon se mieheltään palkkiota tai korvausta yli sen,
1925: oikeus, jossa asia on pantava tai on pantu minkä oikeus on määrännyt.
1926: vireille, tai milloin oikeus ei ole koolla sen
1927: puheenjohtaja. 5 §.
1928: 2 §. Lopullisessa päätöksessään harkitkoon oi-
1929: Jos vangitulla tai muulla rikoksesta syy- keus, onko julkiselle puolustajalle v,altion
1930: tetyllä ei ole avustajaa ja oikeus, jossa varoista suoritettava korvaus joko yleisen
1931: syyte on käsiteltävänä, havaitsee, ettei syy- syyttäjän tai yksityisen asianosaisen, jolle
1932: tetty itse kykene huolehtimaan puolustuk- ei ole myönnetty vapaata oikeudenkäyntiä,
1933: sestaan, niin myös millpin asia on käsitel- valtiolle takaisin maksettava. Älköön syyt-
1934: tävä suljetuin ovin, voi oikeus määrätä täjää siihen velvoitettako muussa tapauk-
1935: julkisen puolustajan avustamaan syytettyä sessa kuin milloin syyte on aiheettomasti
1936: oikeudenkäynnissä, vaikkei hän sitä pyydä. tehty.
1937: 6 §.
1938: 3 §.
1939: Päätökseen, jolla julkinen puolustaja on
1940: Julkiseksi puolustajaksi voidaan määrätä
1941: määrätty, älköön haettako muutosta.
1942: se, joka tuomioistuimessa yleisesti toimit-
1943: Puolustajan palkkiota ja kulujen kor-
1944: taa asianajotehtäviä, ensisijaisesti kuitenkin
1945: vausta koskevaan päätökseen tyytymättö-
1946: se, joka on suorittanut tuomarinvirkaa var-
1947: mänä olkoon oikeus hakea siihen muutosta
1948: ten säädetyt opinnäytteet.
1949: valituksella. Puhevaltaa valtiovaraston puo-
1950: Näin määrätyn henkilön tulee myöskin
1951: lesta käyttää silloin virallinen syyttäjä.
1952: avustaa asianosaista neuvomalla, onko oi-
1953: keuden päätökseen haettava muutosta, sekä
1954: 7 §.
1955: kirjoittamalla hänen muutoksenhakemuk-
1956: Valtion koulujen ja korkeakoulujen oppi-
1957: sensa ynnä muut ylempään oikeuteen lähe-
1958: laiden, pappien, sotilaiden sekä erinäisten
1959: tettävät asiakirjat.
1960: valtion laitosten viran- ja toimenhaltijain
1961: Muuten noudatettakoon mitä laissa on
1962: oikeudesta vaatia itselleen julkinen puolus-
1963: oikeudenkäyntiasiamiehestä ja riitapuolen
1964: taja sekä yleisen asiamiehen saapuvilla ole-
1965: avustajasta säädetty.
1966: mista olkoon voimassa, mitä siitä on erik-
1967: 4 §. seen säädetty.
1968: Julkinen puolustaja on oikeutettu saa-
1969: maan valtion varoista oikeuden harkinnan Tämä laki tulee voimaan päivänä
1970: mukaan kohtuullisen palkkion ja korvauk- kuuta 193 .
1971:
1972:
1973: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1938.
1974: Bruno A. Salmiala.
1975: 27
1976:
1977: II,:c. - Lak. al. N:o 6.
1978:
1979:
1980:
1981:
1982: V. Annala y. m.: Ehdot·us laiksi yhdistyksistä annetun lain
1983: 4 § :n muuttamisesta.
1984:
1985: E d u s k u n n a ll e.
1986:
1987: V altakunnan sekä sisäinen että ulkonai- tajärjestyksen. Tämän päämääränsä to-
1988: nen turvallisuus vaativat, että poliittinen teuttamiseksi ajaa sanottu internationaali
1989: toiminta valtakunnassa on mahdollisimman laajaa ja mitä aktiivisinta ulkopolitiikkaa
1990: suuressa määrässä riippumaton valtakun- ja käyttää tässä tarkoituksessa välikappa-
1991: nan ulkopuolella olevista voimista ja teki- leenaan eri maiden sosialidemokraattisia jä-
1992: jöistä. Ne vaarat, jotka saattavat koitua senjärjestöjä. Viime vuosina on kysymyk-
1993: valtakunnalle siitä, että esim. poliittiseen sessä olevan internationaalin ulkopolitiikka
1994: elämään vaikuttavat puolueet tai muut yh- ollut erittäin aggressiivistä pyrkien vaaran-
1995: tymät ovat riippuvaisuussuhteessa valta- tamaan maailmanrauhaa sosialististen etu-
1996: kunnan ulkopuolella oleviin kansainvälisiin jen hyväksi. Suomen turvallisuuden kan-
1997: järjestöihin, ovat ilmeisiä. Niinpä saate- nalta on tällainen ulkopolitiikka mitä vaa-
1998: taan valtakunnan sisäisessä yhteiskunnalli- rallisinta.
1999: sessa elämässä kansainvälisten, valtakunnan Tämän sosialistisen internationaalin jä-
2000: todellisille eduille vieraitten päämäärien senjärjestöt ovat jo internationaalin sään-
2001: hyväksi synnyttää sanotun riippuvaisuuden töjen mukaan velvolliset noudattamaan ul-
2002: nojalla poliittisia tai taloudellisia taisteluja, kopolitiikkaan nähden internationaalin pää-
2003: jotka voivat aiheuttaa suuria kansallisia töksiä. Sen sääntöjen 3 §: ssä lausutaan:
2004: tai taloudellisia vahinkoja. Poliittisten ,Sosialistinen Työväen Internationaali
2005: ammattiliittojen toiminta on tässä suhteessa muodostuu eläväksi todellisuudeksi vain
2006: ollut valaiseva. Suomelle täysin vieraitten sikäli kuin sen kansainvälisistä kysymyk-
2007: päämäärien hyväksi on meillä kansainvälis- sistä tekemät päätökset ovat kaikkia sen
2008: ten järjestöjen aloitteesta syntynyt poliittis- osia sitovia. Kansainvälisten järjestöjen
2009: luontoisia työtaisteluja, jotka ovat olleet jokainen päätös merkitsee sentähden yksi-
2010: yksinomaan vahingoksi niin hyvin asian- tyisten maiden puolueiden itsemääräämis-
2011: omaiselle ammattikunnalle kuin koko maal- oikeuden vapaaehtoista supistamista.''
2012: lekin. Mutta vielä vaarallisempi kuin am- Tämän säännöksen jäsenjärjestöille aset-
2013: matillisten järjestöjen kansainvälinen riip- tama kuuliaisuusvelvollisuus sitoo tietenkin
2014: puvaisuus, on puhtaasti poliittisten järjes- jokaista jäsenjärjestöä. Tällä tavoin on
2015: töjen riippuvaisuus kansainvälisistä järjes- sosialistisella työväen internationaalilla
2016: töistä. Se saattaa vaarantaa koko kansa- mitä suurin mahdollisuus vaikuttaa niiden
2017: kunnan itsenäisyyttä. maiden ulkopolitiikkaan, joissa internatio-
2018: Erittäin suurmerkityksellinen kansain- naalin jäsenjärjestöllä on vaikutusta maan
2019: välinen poliittinen järjestö on sosialistinen ulkopolitiikan hoitoon.
2020: työväen internationaali. Se pyrkii kan- Suomen sosialidemokraattinen puolue on
2021: sainvälisellä työväen luokkavoimalla maail- sosialistisen työväen internationaalin jäsen
2022: massa toteuttamaan sosialistisen yhteiskun- ja sitä sitoo internationaalin sääntöjen
2023: 28 II,2. - Yhdistyslain 4 § :n muuttaminen.
2024:
2025: luoma kuuliaisuusvelvollisuus samalla ta- puolella olevista tekijöistä ja voimista. Tä-
2026: voin kuin sen jokaista muutakin jäsentä. män vuoksi on välttämätöntä, että ne eivät
2027: Suomen sosialidemokraattinen puolue on in- ole myöskään jäseninä kansainvälisissä jär-
2028: ternationaalin elin sen työskennellessä so- jestöissä, jotka ajavat poliittisia tarkoitus-
2029: sialistisen vallankumouksen hyväksi ja periä. V altakunnan etu vaatii mielestämme
2030: valmistaessa maailmanpoliittisesti maaperää niinollen, että laissa säädetään, että yhdis-
2031: sen toteuttamiselle. Viime kuukausinakin tys, jonka varsinaisena tarkoituksena on
2032: on nähty miten tarkasti Suomen sosiali- valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, ei saa
2033: demokraattinen puolue noudattaa ulkopoli- olla jäsenenä va1takunnan ulkopuolella ole-
2034: tiikassa internationaalin suuntaviivoja. vassa yhdistyksessä tai järjestössä.
2035: Maan etu ja turvallisuus vaativat ehdot- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
2036: tomasti, että ne poliitiset järjestöt, jotka
2037: osallistuvat maan asioiden hoitoon, ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2038: täydellisesti riippumattomat maan ulko- van lakiehdotuksen:
2039:
2040:
2041: Laki
2042: yhdistyksistä 4 päivänä tammikuuta 1919 annetun lain 4 § :n muuttamisesta.
2043:
2044: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhdistyksistä 4 päivänä tammikuuta
2045: 1919 annetun lain 4 §, lisäämällä siihen uusi neljäs momentti, näin kuuluvaksi:
2046:
2047: 4 §. valtiollisiin asioihin vaikuttaminen älköön
2048: Yhdistyksessä, jonka varsinaisena tar- niin muodostettako älköönkä sen toimintaa
2049: koituksena on valtiollisiin asioihin vaikut- niin järjestettäkö, että se jäseniltään vaa-
2050: taminen, eivät saa olla jäseninä muut kuin dittavan kuuliaisuuden sekä yhdistyksen
2051: Suomen kansalaiset taikka yhdistykset, joukkomuodostelmiin ja ryhmityksiin ja-
2052: joissa on ainoastaan sellaisia jäseniä. Jos kautumisen puolesta tai aseelliseen varus-
2053: muussa yhdistyksessä tulee olemaan jäse- tautumiseen nähden on katsottava kokonaan
2054: ninä henkilöitä, jotka eivät ole Suomen tai joltakin osalta sotilaalliseen tapaan jär-
2055: kansalaisia, euemmän kuin kolmasosa koko jestetyksi.
2056: jäsenluvusta, on yhdistyksen perustamiseen Yhdistys, jonka varsinaisena tarkoituk-
2057: tai sen toiminnan jatkamiseen hankittava sena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen,
2058: maan hallituksen lupa. älköön olko jäsenenä valtakunnan ulko-
2059: Yhdistyksen tarkoitus älköön käsittäkö puolella olevassa vastaavanlaisessa yhdis-
2060: niitä oikeuksia, jotka kuuluvat yksinomaan tyksessä tai järjestössä älköönkä osallistuko
2061: julkiselle viranomaiselle. sen toimintaan.
2062: Yhdistystä, jonka tarkoituksiin kuuluu
2063:
2064:
2065: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1938.
2066:
2067: Vilho Annala. Iisakki Nikkola. J. V. Wainio.
2068: Bruno A. Salmiala. Kaarlo Salovaara. Arvi Malmivaara.
2069: Hilja Riipinen. E. A. Tuomivaara. K. R. Kares.
2070: K. A. Jussila. Elias Simojoki. R. Ala-Kulju.
2071: Yrjö R. Saarinen.
2072: 29
2073:
2074: U,3.- Lak. al. N:o 7.
2075:
2076:
2077:
2078:
2079: Kalliokoski y. m. : Ehdotus laiksi kultaehdon ja eräiden
2080: muiden määräysten vaikutuksesta maksuihin velka-
2081: suhteissa.
2082:
2083:
2084: E d u s k u n n a 11 e.
2085:
2086: Yleisen talouspulan vaikutuksesta oli muodostuu kaiJkissa maissa melkoisen suu-
2087: Englannin syksyllä 1931 pakko ~uopua kul- reksi. Yleinen oikeuskäsitys onkin viime
2088: takannasta. Huomioonottaen ne laajat ja aikoina yhä enemmän omaksunut sen kan-
2089: läheiset liikesuhteet, jotka vallitsevat Eng- nan, että kultaehdon voimassa pitäminen
2090: lannin ja pohjoismaiden välillä oli luon- on mitä suurimm~ssa määrin kohtuutonta.
2091: nollista, että näiden oli seurattava Englan- On myös katsottu, että kun kulta on
2092: nin esimerkkiä. Niinpä meilläkin Suomen ' lakannut olemasta yleisenä arvon mittana,
2093: Pankki eduskunnan päätöksellä marraskuun on se muuttunut tavalliseksi kauppatava-
2094: 6 päivänä 1931 vapautettiin toistaiseksi vel- raksi ja että tällöin myös määräys raha-
2095: vollisuudesta lunastaa setelinsä kullassa. velan suorittamisesta velan syntyessä voi-
2096: Useat muutkin valtiot ovat olleet pakotetut massa olleen arvon mitan eli rahan kulta-
2097: seuraamaan edellämainittujen maitten esi- arvon mukaan on ilman muuta menettänyt
2098: merkkiä. Voidaan sanoa, ettei tällä hetkellä merkityksensä ja :käynyt mitättömäksi.
2099: yhdenkään maan valuutta ole enää tosiasial- Edelleen on katsottu, että samoja periaat-
2100: lisesti sidottu kultaan tai jää:nyt arvossa teita on sovellettava niin ulkomaisiin kuin
2101: alentamatta. kotimaisiinkin sitoumuksiin nähden. Kun
2102: Seurauksena kultakannasta luopumisista jokin valtio alentaa rahansa arvoa, tapah-
2103: tai rahan kulta-arvon alentamisista on ollut, tuipa tämä missä muodossa tahansa, on
2104: että rahanarvo suhteessa kullan arvoon on katsottu, että valtioiden välisessä rahaliik-
2105: huomattavasti laskenut. Samalla on kullan keessä ra:han alennettu arvo on aikaisem-
2106: arvo verrattuna muihin hyödykkeisiin suh- piinkin sitoumuksiin nähden pätevä. Täl-
2107: teettomasti noussut. Täten syntynyt epä- löin ei voi olla eroa siinä, onko näissä si-
2108: suhde on ennenkaikkea vaikuttanut niihin toumuksissa sovittu kultaehdosta vai eikö.
2109: velkasitoumuksiin, jotka on sovittu mak- Jos maan rahan arvoa kultaan nähden on
2110: settaviksi kullassa tai sitä vastaavassa ar- alennettu, ei voida enää katsoa, että !kul-
2111: vossa. Kun yleinen hintataso ei missään lan arvon mukaiset vaatimukset, jotka pe-
2112: ole noussut ·läheskään samassa määrässä rustuivat tämän valuutan aikaisemman ar-
2113: kuin kullan arvo, saa velkoja, joka on tur- von mukaisiin kultaehtoisiin sitoumuksiin,
2114: vannut asemansa velkasitoumukseen otetulla enää nojautuisivat kansainvälisessä raha-
2115: kultaehdolla, velallisen kustannuksella ai- liikkeessä noudatettaviin periaatteisiin.
2116: heetonta hyötyä. Hyödyn suuruus riippuu Tällaisilla perusteilla on varsin yleisesti
2117: siitä, miten paljon kullan arvo kussakin katsottu, että velkojat, jotka ovat muodol-
2118: maassa on noussut maan yleiseen hintata- liseen sopimukseen vetoamalla pyrkineet
2119: soon verrattuna. Tämä ansaitsematon voitto hankkimaan itselleen aiheetonta ja kohtuu-
2120: 30 Il,3. - Kultaehdon y. m. vaikutus maksuihin velkasuhteissa.
2121:
2122: tonta hyötyä, ovat täydellä syyllä asetta- siin. Kotimaisiin sitoumuksiin nähden tämä
2123: neet itsensä alttiiksi valtiomahtien asiaan on onnistunutkin sellaisin ehdoin, että niin
2124: puuttumiselle. velkoja kuin velallinen on voinut niihin koh-
2125: Edellä esitetyistä syistä on eri maissa tuudella tyytyä. Ulkomaisiin lainoihin näh-
2126: lainsäädäntöteitse puututtu kultaehtokysy- den asia on useissa tapauksissa järjestynyt
2127: mykseen ja julistettu kultaehto muodossa siten, että lainoja joko on voitu maksaa
2128: tai toisessa pätemättömäksi. Niinpä Ruot- pois tai lyhentää kohtuullisin ehdoin,
2129: sissa, Alankomaissa ja Tanskassa on kulta- taikka että niiden hoito on käynyt muulla
2130: ehto kotimaisissa sitoumuksissa julistettu tavoin kohtuuden rajoissa mahdolliseksi
2131: lailla pätemättömäksi. Itävallassa on kul- ulkomaisen rahan arvon alentamisen ja sii-
2132: taehto myös poikkeuksetta kotimaisiin si- hen liittyneen kultaehtoa koskevan lainsää-
2133: toumuksiin nähden julistettu lailla mitättö- dännön vaikutuksesta. Kokemus on kui-
2134: mäksi, kun taas ulkomaisiin sitoumuksiin tenkin osoittanut, ettei neuvottelujen avulla
2135: nähden sen pätevyys on asetettu riippu- eikä myöskään edellä sanottuja muita kei-
2136: va:ksi määrätyistä ehdoista. Saksassa ja noja käyttämällä saada selvitetyksi kaikkia
2137: Kanadassa on kultaehto niin kotimaisiin niitä velkasitoumuksia, joihin -liittyy kulta-
2138: kuin ulkomaisiinkin, oman tai vieraan maan ehto. Kun ylin oikeusasteemme on toistai-
2139: rahassa määrättyihin sitoumuksiin nähden seksi asettunut sille kannalle, että kulta-
2140: säädetty pätemättömäksi. Samoin on mene- ehto on velallista sitova, on se siis meillä
2141: telty Kanadan osavaltiossa Manitobassa. edelleenkin voimassa. Sen soveltaminen,
2142: Yhdysvalloissa on kongressi säätänyt, että ellei lainsäätäjä puutu asiaan, voi näin
2143: velkasitoumuksissa oleva dollariin liittyvä ollen meilläkin viedä suuriin kohtuutto-
2144: kultaehto on kaikissa muodoissaan pätemä- muuksiin. Yleinen hintatasomme on nyt
2145: tön. Tätä Yhdysvaltain lakia on sitten samalla tasolla kuin vuonna 1928 ja vain
2146: useitten muittenkin maitten, mm. Ruotsin noin 10 % korkeammalla kuin vuonna 1931,
2147: ja Norjan ylimmät oikeusasteet soveltaneet jolloin luovuttiin kultalkannasta. Kullan.
2148: kultaehtoisiin dollarivaluuttaisiin sitoumuk- arvo taas nykyiseen valuuttaamme verraten
2149: siin nähden. Englannissa on ylimmän oi- on noin kaksi kertaa niin suuri kuin vuonna
2150: keusasteen päätöksellä !katsottu olevan sama 1931. Maamme valuutan arvo on laskenut
2151: vaikutus ja voima kuin lainsäädännölläkin suhteessa kullan arvoon jopa enemmänkin
2152: ja on ylin oikeusaste siellä katsonut velka- kuin Englannin punta. Velkoja, joka on
2153: kirjoissa olevan kultaehdon pätemättömäksi. meillä turvannut oikeutensa kultaehtoiseUa
2154: Sen vuoksi ei Englannissa ole tarvinnut sitoumuksella, saa nykyisen laintulkintamme
2155: ryhtyä muihin toimenpiteisiin kultaehtoon perusteella velalliselta melkein kaksin ker-
2156: nähden. roin velaiksi antamansa määrän. Sama pi-
2157: Merkille pantavaa on, että Yhdysvallat tää vastaJavasti paikkansa ulkomaisiinkin
2158: ja Englanti, joilla on muihin maihin ver- velkojiin nähden, mikäli kysymyksessä ole-
2159: rattuna suurimmat ulkomaiset saatavat, van maan valuuttaa on arvossa alennettu.
2160: ovat kultaehtoon nähden asettuneet edellä Ilman lainsäädäntöä tätä kohtuuttomuutta
2161: selostetulle kannalle, vaikka näille maille ei meillä saada pätevästi poistetuksi.
2162: olisi päinvastaisesta kannasta ollut odotet- Täydellä syyllä voidaan siis katsoa, että
2163: tavissa etua. meillä:kin olisi seurattava useiden muiden
2164: Meillä on kultakannasta luopumisen jäl- maiden antamaa esimerkkiä ja ryhdyttävä
2165: keen pyritty kultaehtoihin sidotut velkasi- asiassa lainsäädäntöön, jolla kultaehto ju-
2166: toumukset neuvotteluteitse muuttamaan voi- listetaan mitättömäksi. Tämän johdosta
2167: massa olevan valuutan mukaisiin sitoumuk- saavat allekirjoittaneet jättää eduskunnalle
2168: Il,3. - Kalliokoski y. m. 31
2169:
2170: tähän Hitetyn lakiehdotuksen kultaehdon säädettävä perustuslain säätämisestä voi-
2171: ja eräiden muiden määräysten vaikutusten massa olevrassa järjestyksessä.
2172: poistamisesta velkasuhteissa. Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
2173: Kun voidaan sanoa, että kultaehdon pois- nioittaen,
2174: taminen lainsäädännöllä tietää puuttumista että Eduskunta hyväksyisi näi1t
2175: saavutettuihin oikeuksiin, on tällainen laki kuuluvan lain:
2176:
2177:
2178:
2179: Laki
2180: kultaehdon ja eräiden muiden määräysten vaikutuksesta maksuihin velkasuhteissa.
2181:
2182: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
2183: määrätyllä tavalla, säädetään:
2184:
2185: 1 §. tai että muulla tavoin on määrätty kulta-
2186: Suomen markan määräisen velkasitou- arvon mukaisesta suorituksesta.
2187: muksen pääoma ja korko, jotka maksetaan
2188: tämän lain voimaantulemisen jälkeen, voi- 3 §.
2189: daan suorittaa Suomessa laillisilla maksu- Jos velkasitoumuksen pääoma tai korko
2190: välineillä maksun nimellismäärän mukaan on määrätty suoritettavaksi vaihtoehtoisesti
2191: siinäkin tapauksessa, että sopimus on tehty kahdessa tai useammassa rahalajissa, sovel-
2192: kultaehdoin tai viittauksin määrättyyn ra- lettakoon, milloin maksu suoritetaan Suo-
2193: halakiin tai että muulla tavoin on määrätty men rahassa 1 § :n, ja milloin maksu suori-
2194: kulta-arvon mukaisesta suorituksesta. tetaan ulkomaan rahassa 2 § : n säännöksiä.
2195:
2196: 2 §. 4 §.
2197: Ulkomaan rahan määräisen sitoumuksen Jokainen suoritus, joka tämän lain mu-
2198: pääoma ja korko, jotka maJksetaan tämän kaan on pidettävä pätevänä on sitä, vaikka
2199: lain voimaantulemisen jälkeen, voidaan jos se olisi tapahtunut jo ennen tämän lain voi-
2200: mainittu ulkomaan raha on kultavastinei- maantulemista.
2201: suudeltaan tai muuten arvossa alennettu, Velallisella ei kuitenkaan ole takaisin-
2202: suorittaa nimellismäärän mukaan arvossa saantioikeutta niihin suorituksiin nähden,
2203: alennetussa rahassa. Sama olkoon lakina joita hän on tehnyt ikultaehtoisen sitoumuk-
2204: silloinkin, kun sopimus on tehty kultaeh- sen perusteella ennen tämän lain voimaan-
2205: doin tai viittauksin määrättyyn rahalakiin tulemista.
2206:
2207:
2208:
2209: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
2210:
2211: Viljami Kalliokoski. Kalle Kämäräinen. J. Eri. Pilppula.
2212: Juhani Leppälä. Einari Karvetti. S. Salo.
2213: E. M. Tarkkanen. Aino Luostarinen. L. 0. Hirvensalo.
2214: Kaapro Huittinen. Matti Miikki. Janne Koivuranta.
2215: Emil Jutila. K. A. Lohi. Albin Asikainen.
2216: Viljo Venho. Vihtori Vesterinen. lVI. 0. Lahtela.
2217: Heikki Soininen. Antti Kukkonen. Tilda Löthman-Koponen.
2218: Antti Junes.
2219: 32
2220:
2221: 11,4. - Lak. al. N:o 8.
2222:
2223:
2224:
2225:
2226: Pekkala y. m.: Ehdotus laiksi vapausrangaistukseen tuomit-
2227: tujen henkilöiden armahtamisesta.
2228:
2229: E d u s k u n n a ll e.
2230:
2231: Maamme 20-vuotisen itsenäisyyden ai- ennen joulukuun 6 päivää 1937. Jos va-
2232: kana ei ole annettu ainoatakaan yleistä pausrangaistuksia lievennetään, on luonnol-
2233: arma:hdusta. Sitävastoin on rikoslainsää- lista, että on lievennettävä myöskin niihin
2234: däntöä ja rangaistusten täytäntöönpanoakin liittyviä lisäseuraamuksia, joista kansa:lais-
2235: jatkuvasti kovennettu lähtien siitä käsi- luottamuksen menetys on tavallisin. Alla-
2236: tyksestä, että rikollisuutta voitaisiin vähen- olevassa lakiehdotuksessa ehdotetaan määrä-
2237: tää ankarilla tuomioilla ja tuomittujen an- aikaisia vapausrangaistuksia lyhennettäväksi
2238: karalla kohtelulla vankiloissa. Käytäntö on kolmanneksella ja elinkautinen kuritushuo-
2239: kuitenkin osoittanut, että tämä käsitys ei nerangaistus 12 vuoteen, minkä lisäksi lisä-
2240: ole oikeutettu. Varsinkin poliittisista van- seuraamukset lyhenisivät samassa suhteessa.
2241: geista on todettava, että heidän tuomionsa On otettava huomioon, että armahduksen
2242: on pantu täytäntöön olosuhteissa, jotka vaikutukset eivät ulotu ainoastaan tuomit-
2243: huomattavasti ovat koventaneet rangaistuk- tuihin henkilöihin, vaan myöskin heidän
2244: sia. omaisiinsa. Siten armahduksen myöntämi-
2245: Kaiken tämän huomioon ottaen olisi itse- nen tulee varmaan tuottamaan tyydytystä
2246: näisen Suomen syytä armahdustietä lieven- laajoissa piireissä vankiloiden ulkopuolella.
2247: tää ainakin ankarimpia rangaistusseuraa- Kun arma:hdus koskisi myös poliittisista
2248: muksia. Silloin tulevat kysymykseen lä- syistä tuomittuja, edistäisi se kansamme
2249: hinnä ne henkilöt, jotka on tuomittu va- eheyttämistä.
2250: pausrangaistukseen mahdollisesti siihen yh- EdeJ.läolevan perusteella ehdotamme,
2251: distyvine lisäseuraamu.ksineen. Kun armah-
2252: dus tavallaan liittyisi itsenäisyytemme 20- että Eduskunta hyväksyisi näin
2253: vuotispäivään, näyttää sopivalta kohdistaa kuuluvan lain:
2254: lievennys niihin rikoksiin, jotka on tehty
2255:
2256:
2257: Laki
2258: vapausrangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta.
2259:
2260: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2261:
2262: 1 §. 1) jos rangaistus on määräaikaista va-
2263: Ne henkilöt, jotka ennen joulukuun 6 päi- pausrangaistusta, lyhennetään sitä kolman-
2264: vää 1937 ovat tehneet itsensä syypäiksi sel- neksella;
2265: laiseen rikokseen, josta heidät on tuomittu 2) jos rangaistus on kuritushuonetta
2266: tai josta heidät vastedes tuomitaan vapaus- elinkaudeksi, lyhennetään se 12 vuoden ku-
2267: rangaistukseen, armahdetaan siten, että ritushuonerangaistuikseksi.
2268: II,4. - Pekkala y. m. 33
2269:
2270: 2 §. mattomuus, lyhennetään näiden seuraamus-
2271: Se kaksi kolmannesta rangaistusajasta, ten aikaa kolmanneksella. Jos kansalais-
2272: joka on kärsittävä, ennenkuin vanki voi- luottamuksen menetys on tuomittu ainai-
2273: daan päästää ehdonalaiseen vapauteen, las- seksi, lyhenee se 12 vuodeksi.
2274: ketaan 1 §: ssä mainitulla tavalla Hevenne- Edellisessä momentissa mainitut ,lyhenne-
2275: tyn rangaistuksen mukaan. tyt ajat lasketaan 1 §: n mukaan lyhenne-
2276: tyn vapausrangaistusajan lopusta.
2277: 3 §.
2278: Jos 1 §: ssä edellytettyihin vapausrangais- 4 §.
2279: tuksiin liittyy määräaikainen kansalaisluot- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
2280: tamuksen menetys tai todistajaksi kelpaa- meenpanosta annetaan asetuksella.
2281:
2282:
2283: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
2284:
2285: Mauno Pekkala. Yrjö Welling.
2286: Cay Sundström. Yrjö Helenius.
2287: K. H. Wiik. J. E. Malmivuori.
2288: Urho Kulovaara. Uuno Raatikainen.
2289: M. Ampuja. Jalmari Linna.
2290: Matti Lepistö. Albin Koponen.
2291: Väinö Kivisalo. Samuli Tervo.
2292: Antti Meriläinen. Jussi Raatikainen.
2293: A. J. Kosonen. Aino Lehtokoski.
2294: n,5. - Lak. al. N: o 9.
2295:
2296:
2297:
2298:
2299: Ampuja y. m.: Ehdotus laiksi vuoden 1918 kapinaan osal-
2300: listuneiden ja eräiden muiden henkilöiden armahtami-
2301: sesta.
2302:
2303:
2304: E d u s k u n n a 11 e.
2305:
2306: Äskettäin vietettiin maassamme sen päi- jen taholta varmaankin kohdannut val-
2307: vän 20-vuotismuistoa, jolloin eduskunta ju- keuksia.
2308: listi Suomen itsenäiseksi tasavallaksi. Tä- Myöskään vuoden 1918 tapaukset, enem-
2309: män päätöksen takana oli koko eduskunta pää kuin myöhempikään aika, eivät osoita,
2310: ja kansa eikä vähimmin maan työväestö, että maamme työväestö olisi itsenäisyys-
2311: vaikkakin viimemainitun silloisten edusta- tahdostaan koskaan tinkinyt. Se on kan-
2312: jien mielestä itsenäisyys oli parhaiten to- tanut kortensa Suomen hyväksi ja suoritta-
2313: teutettavissa neuvottelemalla niiden kanssa, nut tässä epäilemättä raskaamman osan
2314: joitten käsissä silloin oli hallitusvalta siinä kuin parempiosaiset maan vahvistamisessa
2315: maassa, johon liitettynä Suomi oli siihen ja vaurastuttamisessa. Valveutunut työ-
2316: saakka ollut, varsinkin koska nämä jo etu- väki ja sen edustajat ovat myös aikaisem-
2317: käteen olivat julistautuneet kansojen itse- man oikeustaistelun kaikissa vaiheissa hor-
2318: määräämisoikeuden kannattajiksi. Kuten jumatta puolustaneet Suomen oikeuksia, ja
2319: seuraavien viikkojen aikana osoittautui, suurelta osalta työväenliikkeen ansiona on
2320: juuri viimemainittu kanta oli eniten todel- pidettävä sitä, että tsaarivalta löysi varsi-
2321: lisuuspohjainen, sillä itsenäisyytemme ei naisen kansan keskuudesta niin vähän apu-
2322: saanutkaan tunnustusta ulkovaltojen ta- reita.
2323: holta, ennenkuin sen olivat tunnustaneet Kun näin on, niin Suomen työväestö on
2324: Venäjän silloiset vallanpitäjät, joiden puo- oikeutettu odottamaan, että sillekin puo-
2325: leen maamme hallituksen oli näin ollen lelle riittäisi jotakin, ainakin unohdusta.
2326: vastaavalla esityksellä käännyttävä. Myös- Työväestö odottaa, että nyt viimeinkin pois-
2327: kin kysymyksen tässä vaiheessa edistivät tetaan eräät niiden surulliset ja ennen kaik-
2328: maamme työväestön edustajat tehokkaasti kea työväestölle kärsimyksiä tuottaneiden
2329: ja todennäköisesti ratkaisevalla tavalla it- tapausten jäljet, jotka liittyvät itsenäisyy-
2330: senäisyyden toteuttamista esittämällä eri- temme alkutaipaleeseen.
2331: koisen lähetystön kautta itsenäisyyttä vaa- Vielä on joukko henkilöitä, jotka maan-
2332: tivan kantansa Venäjän vallanpitäjille. Il- pakolaisina elävät maan rajojen ulkopuo-
2333: man tätä Suomen työväen edustajien toi- lella. Jotkut näistä henkilöistä ovat sel-
2334: menpidettä olisi itsenäisyyden tunnustami- laisia, joilta ei puutu ansioita Suomen oi-
2335: nen Venäjän taholta todennäköisesti lyk- keus- ja itsenäisyystaistelun edistämisessä.
2336: käytynyt Venäjän ja Saksan välisten rau- Näiden joukossa on mies, joka hallituksen
2337: hanneuvottelujen ratkaisevaan vaiheeseen päämiehenä ensi kerran lausui virallisesti
2338: asti, minkä jälkeen se taas olisi länsivalto- julki itsenäisyysvaatimuksemme sekä sit-
2339: Il,5. - Ampuja y. m. 3ö
2340:
2341: temmin, poliittisen ilmapuutarin jyrkästi jäädä tänne pysyväisesti sellaisillekin Suo-
2342: kääntyessä ja ennustaessa maallemme vas- men kansalaisille, jotka maasta poistut-
2343: tatuulta, tehokkaasti edisti mielialan muok- tuaan ovat siirtyneet vieraan maan kansa-
2344: kautumista maallemme edulliseksi lännen laisiksi, sekä julistetaan yleinen armahdus
2345: suurvaltojen valtiomiesten keskuudessa. eräistä sellaisista, enimmäkseen jo kauan
2346: Vielä useammat ovat sellaisia, jotka ovat sitten tapahtuneista teoista, joihin jokin osa
2347: suorittaneet pitkäaikaisen, itseuhrautuvan ulkomailla olevista saattaa olla syyllisiä ja
2348: työn huonompiosaisten aseman kohottami- joiden rankaiseminen ei enää ole tarpeen
2349: seksi. sivistysmaan silmissä ainakaan näin pitkän
2350: Ei liene liikaa, jos itsenäinen Suomi ajan kuluttua.
2351: yrittäisi hankkia näille kovaasaisille pojil- Koska eduskunnan myötävaikutus näi-
2352: leen ja tyttärilleen, jotka ja joiden esivan- hin toimenpiteisiin on tarpeen sikäli, kuin
2353: hemmat ovat tehneet työtä tämän maan hy- ne tarkoittavat yleisen armahduksen säätä-
2354: väksi, jotakin helpotusta heidän tukalaan mistä, esittävät allekirjoittaneet,
2355: asemaansa. Tämän helpotuksen hankkimi-
2356: nen ei otaksuttavasti olisi mahdotonta siten, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2357: että annetaan tilaisuus palata maahan ja van lakiehdotttksen:
2358:
2359: Laki
2360: vuoden 1918 kapinaan osallistuneiden ja eräiden muiden henkilöiden armahtamisesta.
2361:
2362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2363:
2364: Henkilöitä, jotka ovat poistuneet maasta suoritetuista poliittisluontoisista teoista. Jos
2365: välttääkseen rangaistuksen osanotosta vuo- syyte jo on nostettu, raukeaa se. Samaten
2366: den 1918 kapinaan, ei heidän palattuaan raukeavat kaikki sellaisista teoista tuomi-
2367: ole pantava syytteeseen sanotun kapinan tut rangaistukset ja rangaistusseuraamuk-
2368: yhteydessä taikka vieraan maan alueella set.
2369:
2370:
2371: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1938.
2372:
2373: M. Ampuja. Aug. Kuusisto.
2374: Samuli Tervo. Urho Kulovaara.
2375: K. H. Wiik. Jere Juutilainen.
2376: Cay Sundström. Yrjö Räisänen.
2377: Albin Koponen.
2378: 36
2379:
2380: II,G.. - Lak. al. N:o 10.
2381:
2382:
2383:
2384:
2385: Peltonen y. m.: Ehdotus laiksi eräiden vuoden 1918 kapi-
2386: nan johdosta tuomittujen armahtamisesta annetun lain
2387: muuttamisesta.
2388:
2389:
2390: E d u s k u n n a ll e.
2391:
2392: Viime vuoden valtiopäivillä hyvä!ksyi nestakin syystä. Useimmilla kuitenkin lie-
2393: eduskunta lakialoitteen, jonka tasaval- nee ollut sellainen syy, että oli näkö- tai
2394: lan presidentti sittemmin on vahvista- kuuloaisti heikontunut, jossa suhteessa vaa-
2395: nut ja jolla palautettiin oikeus ikä- timukset yleensä ovat ankarat. Näinollen
2396: lisään ja eläkkeeseen nähden lukea hyväk- joutuiikin moni takaisin tullessaan vaihta-
2397: seen entinen palvelusaikansa niille valtion maan ammattia. Esimerkiksi veturinkuljet-
2398: viran- ja toimenhaltijoille, jotka olivat ot- tajat ja lämmitrtäjät joutuivat valtion ko-
2399: taneet osaa vuoden 1918 kapinaan ja tul- nepajoihin. Kuinka monta näistä erote-
2400: leet sen johdosta tuomioistuimen päätök- tuista, mutta jälleen valtion työhön pääs-
2401: sellä erotetuiksi valtion palveluksesta, mutta seistä on joutunut vaihtamaan ammattia,
2402: päässeet sittemmin takaisin entiseen vir- siitä ei ole tarkkaa tilastoa. Kun vuoden
2403: kaansa tai toimeen. Tämän lisäksi myön- 1918 kapinaan osanoton vuoksi erotettiin
2404: nettiin niillekin viran- ja toimenhaltijoille, tuomioistuimen päätöksellä yhteensä 551
2405: jotka uudelleen valtion palvelukseen otet- viran- ja toimenhaltijaa ja sittemmin heitä
2406: tuina ovat joutuneet eroamaan ennen lain otettiin takaisin entisiin toimiinsa 127, niin
2407: voimaan tuloa, hakemuksesta samat oikeu- ilmeistä on, että useita kymmeniä on joUJtu-
2408: det eläkkeeseen ja ikälisään. Aikaisemmin nut muuhun kuin entiseen toimeensa. Kun
2409: oli eduskunta hytäksynyt kurinpidollisesti nämä ammattia muuttaneet henkilöt ovat
2410: erotetuille samanlaiset etuisuudet. täysin rinnastetavissa niihin viran- ja toi-
2411: Nyt on kuitenkin käynyt niin, että hy- menhaltijoihin, jotka ovaJt saaneet entiset
2412: väksyttyyn lakiin on vieläkin jäänyt puut- toimensa takaisin, on kaiken kohtuuden mu-
2413: teellisuuksia. Lakia käytäntöön sovellet- kaista, että hekin saavat lulkea erotessaan
2414: taessa ovat viranomaiset asettuneet sellai- hyväkseen entisen palvelusaikansa eläkkee-
2415: sen tulkinnan kannalle, että kaikki ne hen- seen nähden, ikälisäähän valtion työläisille
2416: kilöt, joita aloitteentekijät tarkoittivat ja maksetaan, joten sen edun varaaminen ei
2417: ilmeisesti myöskin eduskunta, eivät pääse- vaikuta mitään asianomaiselle. Sen va-
2418: kään nauttimaan lain edellyttämiä etuja. ralta, jos vielä esiintyisi muita ·tulkinnan-
2419: Näistä eduista jäävät osattomiksi ne entiset alaisia tapauksia, olisi valtioneuvostolle an-
2420: viran- ja toimenhaltijat, jotka 1918 ta- nettava oikeus säätää tarkempia määräyksiä
2421: pausten yhteydessä ollessaan valtion virassa lain soveltamisesta.
2422: tai toimessa Pietarissa, joutuivat erotetuiksi, Ylläolevan perusteella ehdotamme,
2423: ja ne täällä valtion palveluksessa olleista,
2424: jotka eivät ole päässeet entisiin toimiinsa, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2425: vaan ovat joutuneet johonkin muuhun työ- van lakiehdotuksen:
2426: hön. Tämä taasen on voinut aiheutua mo-
2427: II,6. - Peltonen y. m. 37
2428:
2429: Laki
2430: eräiden vuoden 1918 kapinan johdosta tuomittujen armahtamisesta annetun
2431: lain muuttamisesta.
2432:
2433: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten eräiden vuoden 1918 !kapinan
2434: johdosta tuomittujen armahtamisesta 3 päivänä heinäkuuta 1937 annettu laki näin
2435: kuuluvaksi:
2436:
2437: 1 §. toimenhaltija tai työläinen uudelleen val-
2438: Tuomioistuimen vuoden 1918 kapinan tai tion palvelukseen otettuna on joutunut jo
2439: siihen liittyvien tapausten johdosta viralta ennen tämän lain voimaantuloa eroamaan,
2440: pantavaksi tuomitsemat valtion viran- ja voi hän tekemästään hakemuksesta saada
2441: toimenhaltijat ja työläiset armahdetaan si- eläkettään koskevan kysymyksen uudelleen
2442: käli, että heillä, jOIS he jälleen ovat saaneet ratkaistavaksi tämän lain säännökset huo•
2443: tai saava:t valtion viran tai toimen tai val- mioonottaen.
2444: tion työtä, on oikeus i'kälisään ja eläkkee-
2445: seen nähden lukea hyväkseen entinen palve- 2 §.
2446: lusaikansa. Tarkemmat määräykset tämän lain soveL
2447: Jos 1 momentissa tarkoitettu viran- tai tamisesta annetaan asetuksella.
2448:
2449:
2450: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
2451:
2452: Onni Peltonen. Yrjö Räisänen.
2453: Hugo Aattela. Onni Hiltunen.
2454: Hj. Lindqvist. Armas Paasonen.
2455: Matti Turkia. Matti Lepistö.
2456: Aino Lehtokoski. A. A. Lastu.
2457: Väinö Sinisalo. Alpo Lumme.
2458: Aino Malkamäki. Anni Huotari.
2459: Samuli Tervo. Otto Toivonen.
2460: Jussi Lonkainen. Anselm Pitkäsilta.
2461: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Elsa Metsäranta.
2462: J. E. Malmivuori. Viljo Rantala.
2463: T. Bryggari. Paavo Åarniokoski.
2464: Atte Muhonen. Alex Hämäläinen.
2465: Juho Kuittinen. P. Salmenoja.
2466: Jere Juutllainen. Cay Sundström.
2467: Eetu Karjalainen. Uuno Raatikainen.
2468: 38
2469:
2470: 11,7. - Lak. al. N:o 11.
2471:
2472:
2473:
2474:
2475: Kivioja y. m.: Ehdotukset laiksi laillistamattomatt t~hteis
2476: elämän ehkäisemiseksi ja laiksi rikoslain 20 luvun 8 § :n
2477: muuttamisesta.
2478:
2479:
2480: E d u s k u n n a ll e.
2481:
2482: Lainvalmistelukunnan julkaisussa N: o 20 kirkkoherrat ovat asiassa antaneet. Ensi
2483: vuodelta 1935 luetaan perusteluissa seu- sijassa huomautetaan siitä moraalikäsittei-
2484: raavaa: den höltymisestä ja siitä yhteiskuntajärjes-
2485: , Sittenkuin V aitioneuvosto oli asettanut tykseen ja kirkkoon kohdistuvasta vihamie-
2486: komitean tutkimaan laillistamattoman yh- lisyydestä, joka viimeisten vuosikymmenien
2487: teiselämän ilmenemisen syitä ja komitea aikana on saanut jalansijaa eräissä väestön-
2488: oli laatinut tutkimuksensa perusteella mie- osissa ja joka yhdistyneenä liioiteltuun in-
2489: tinnön, oikeusministeriö on vuoden 1935 dividualismiin on vaikuttanut heikentävästi
2490: huhtikuun 15 päivänä antanut lainvalmis- yleisön suhtautumiseen niihin, jotka pu-
2491: telukunnan I jaoston tehtäväksi valmistaa heenaolevalla tavalla ovat asettuneet yhteis-
2492: ehdotuksen niiksi muutoksiksi ja lisäyk- kuntajärjestyksen ulkopuolelle. Tässä tar-
2493: siksi voimassaolevaan oikeuteen, joihin sa- koitettuun epäkohtaan mainitaan myöskin
2494: nottu mietintö saattoi antaa aihetta. olevan suureksi osaksi syynä eräissä yhteis-
2495: Edellämainitun komitean poliisi- ja köy- kuntakerroksissa vallitsevan köyhyyden,
2496: häinhoitoviranomaisten välityksellä hankki- nuorison laiminlyödyn kasvatuksen ja epä-
2497: mat tilastolliset tiedot osoittavat, että lail- tyydyttävien asunto-olojen. Paitsi näitä
2498: listamatonta yhteiselämää koskevien tapaus- seikkoja, jotka muuttunevat edullisemmiksi
2499: ten lukumäärä Suomessa tätä nykyä ko- sikäli kuin valistus ja yleinen hyvinvointi
2500: honnee n. kahdeksaan- tai yhdeksääntuhan- lisääntyvät ja joihin joka tapauksessa vain
2501: teen, joista tapauksista melkoisesti suu- vähäisessä määrässä voidaan suoranaisesti
2502: rempi osa tulee kaupunkien sekä esikau- vaikuttaa lainsäädännöllä, ilmoitetaan asia-
2503: punki- ja niihin verrattavien yhdyskuntien kirjoissa kysymyksessäolevaan epäkoht!l!an
2504: kuin varsinaisen maaseudun osalle. Asia- olevan eräitä muitakin syitä. Näistä mai-
2505: kirjoista näyttää muuten käyvän selville, nittakoon erityisesti se, ettei laillistama-
2506: että tällaista yhteiselämää aikaisemmin on tonta yhteiselämää lainsäädännössä nimen-
2507: verraten harvoin ilmennyt ja että siihen omaan leimata luvattomaksi, mikä seikka
2508: syyllistyneet yleensä ovat ympäristön ta- on antanut tukea sellaiselle käsitystavalle,
2509: holta saaneet osakseen voimakasta paheksu- ettei tällainen suhde olisikaan lainvastai-
2510: mista, mutta että sanottu epäkohta vuosi- nen eikä edes sen suuremmassa määrässä
2511: sadan vaihteen jälkeen on tullut yhä ylei- moitittavakaan.
2512: semmäksi. Varsin luonnollista on kuitenkin, että
2513: Tämän valitettavan tosiasian syyt sel- valtiovalta on epäillyt puuttua suoranaisin
2514: viävät niistä lausunnoista, joita edellämai- rangaistusmääräyksin tässä tarkoitettuihin
2515: nitut viranomaiset sekä tuomiokapitulit ja arkaluontoisiin olosuhteisiin. Asianlaita on
2516: Il,7. -Kivioja y. m. 39
2517:
2518: samoin muissakin pohjoismaissa. Norjan vastakkaista käsityskantaansa ja lainsään-
2519: rikoslaissa on kuitenkin säännös, joka tekee nöksin koettaa taivuttaa ne, jotka kysymyk-
2520: mahdolliseksi laillistamattoman yhteiselä- sessäolevassa suhteessa ovat asettuneet yh-
2521: män rankaisemisen. Edellytyksenä tähän teiskuntajärjestyksen ulkopuolelle, mukaau-
2522: on kuitenkin, että suhde on herättänyt tumaan tähän käsityskantaan. Valtiovallan
2523: yleistä pahennusta, mikä seikka asiakirjoi- täytynee kuitenkin tällöin, niihin arkaluon-
2524: hin liitetyn Norjan ,riksadvokat 'in'' anta- toisiin asianhaaroihin katsoen, joista nyt
2525: man tiedon mukaan todistamisvaikeuksien on kysymys, noudattaa kaikkea mahdollista
2526: vuoksi on vaikuttanut sen, että kysymyk- varovaisuutta. Niille, jotka elävät laillista-
2527: sessäolevaa säännöstä ylen harvoin on so- mattomassa suhteessa, on varattava tilai-
2528: vellettu. Eräiden muiden Euroopan mai- suus muuttaa erilleen asumaan tai vihityt-
2529: den laeissa on rangaistusmääräyksiä sen tää itsensä avioliittoon. Erityistä huomiota
2530: tapauksen varalta, että naimisissa oleva täytynee kiinnittää sellaisiin henkilöihin,
2531: mies elää vapaassa suhteessa vieraan naisen jotka köyhyyden vuoksi ovat muuttaneet
2532: kanssa. Siten voidaan Italian lain mukaan yhteen asumaan ja joiden on vaikeata il-
2533: naimisissa oleva mies, joka aviopuolisoiden man yhteiskunnan taholta annettua avus-
2534: asunnossa tai muualla julkisesti elää tällai- tusta hankkia itselleen erillisiä asuntoja tai
2535: sessa suhteessa, vaimon vaatimuksesta tuo- laillistaa suhdettaan. Vain milloin on ky-
2536: mita aina kahdeksi vuodeksi vankeuteen. symys ilmeisestä niskoittelusta tai välin-
2537: Nainen, joka on miehen rikoskumppani, pitämättömyydestä, näyttää rangaistusmää-
2538: tuomitaan samaan rangaistukseen olipa hän räys voivan tulla sovellettavaksi.
2539: naimisissa tai naimaton. Ranskassa ran- Lainvalmistelukunnan ehdotus laiksi lail-
2540: gaistaan naimisissa olevaa miestä, joka listamattoman yhteiselämän ehkäisemiseksi
2541: omassa ja vaimonsa kodissa pitää yllä on laadittu edelläviitattujen periaatteiden
2542: toista naista, sakolla; naista voidaan ran- mukaisesti. Mitä ehdotuksen yksityiskoh-
2543: gaista osallisuudesta tähän rikokseen. Sa- tiin tulee, huomautettakoon seuraavaa.
2544: manlainen säännös sisältyy Espanjan rikos- 1 §. On katsottu tarpeelliseksi alkaa tu-
2545: lakiin. Rangaistus on täällä kuitenkin mie- leva laki säännöksellä, joka suorastaan lei-
2546: helle vankeutta ja naiselle paikkakunnalta maa laillistamattoman yhteiselämän luvat-
2547: karkoitus. tomaksi. Säännöstä laadittaessa on muu-
2548: Mitä Suomeen tulee, ei varmaankaan ole ten otettu huomioon, että, kuten edellä on
2549: lainsäädännön hengen mukaista pitää mie- viitattu ja kuten seuraavista pykälistä
2550: hen ja naisen välistä vapaata suhdetta hei- myöskin käy ilmi, laillistamaton yhteis-
2551: dän yksityisenä asianaan, johon nähden elämä ei kaikissa olosuhteissa aiheuta ran-
2552: yhteiskunnalla ei olisi mitään sananvaltaa. gaistustoimenpidettä.
2553: Tällainen yksilöllinen käsitystapa lienee 2 §. Kysymyksessäolevalla lainsäädän-
2554: kuitenkin eräissä piireissä varsin levinnyt, nöllä tavoiteitua päämaalia ei saavutettane,
2555: ja on se saanut todennäköisesti yllykettä ellei eräiden viranomaisten, jotka toimin-
2556: siitä, että rikoslain 20 lukua vuonna 1926 nassaan voivat saada tietoonsa laillistama-
2557: muutettaessa säännös salavuoteuden ran- tonta yhteiselämää koskevia tapauksia, teh-
2558: gaistavaisuudesta poistettiin laista, sekä il- täväksi anneta muistuttaa syyllisiä heidän
2559: meisesti oleellisesti myötävaikuttanut sii- velvollisuudestaan alistua yhteiskuntajär-
2560: hen, että laillistamattomat suhteet ovat jestykseen. Tällöin on edellytetty, että sa-
2561: tulleet entistä yleisemmiksi. Tällaisten olo- notut, tässä pykälässä luetellut viranomai-
2562: suhteiden vallitessa näyttää lainsäätäjän set tulevat noudattamaan kaikkea sitä tah-
2563: tehtävänä olevan epäämättömästi korostaa dikkuutta, jota tehtävän arkaluontoisuus
2564: 40 Il,'i. - Laillistawattoman yhteiselämän ehkäiseminen.
2565:
2566: vaatii. Näihin viranomaisiin on katsottu käy selville, joko toinen tai molemmat nai-
2567: kuuluvan myöskin kunnallislautakunnan, misissa. He eivät niinollen voi muitta
2568: mikä johtuu siitä, että lautakunnan ylei- mutkitta vihityttää itseään. Köyhyyden
2569: siin tehtäviin maalaiskuntain kunnallislain vuoksi he eivät ehkä myöskään voi ryhtyä
2570: (61 §) mukaan kuuluu valvoa yleistä jär- tarpeellisiin toimenpiteisiin sen avioliiton
2571: jestystä ja estää lain rikkomista. purkamiseksi, joka on esteenä heidän suh-
2572: 3 §. Köyhäinhoitolain (22 §) mukaan teensa laillistamiselle. Tällaisissa tapauk-
2573: annetaan köyhäinhoitoa yleensä kotiavus- sissa näyttää tarpeelliselta, että köyhäin-
2574: tuksena, hoitona yksityiskodissa tai laitos- hoitoviranomaisten tulee, asiaan vaikutta-
2575: hoitona. Sitävastoin ei nimenomaan käy via seikkoja harkittuaan, antaa asianomai-
2576: selville, että köyhäinhoitoviranomaiset voi- sille mahdollisuus turvautua asianymmär-
2577: sivat antaa köyhäinhoitoa varattomille hen- tävään avustajaan avioeroa koskevan kan-
2578: kilöille avustuksena asunnon hankkimista teen ajamisessa ja haettaessa heille Tasa-
2579: varten, minkä edelläsanotun mukaan tulisi vallan Presidentiltä lupaa n. s. odotusajan
2580: olla mahdollista esilläolevan lakiehdotuksen päättymisestä riippumatta mennä keske-
2581: tarkoituksen toteuttamiseksi. Vaikkakaan nään avioliittoon.
2582: estettä tällaisen avustuksen antamiselle ei Niissä tapauksissa, joista tässä on kysy-
2583: tätä nykyä katsottaisi olevan olemassa, on mys, on toinen puoliso monesti ollut pit-
2584: kuitenkin huomioonottaen myöskin se kor- kähkön ajan poissa. Kadonneen puolison
2585: vausvaatimus, mikä köyhäinhoitoyhdyskun- kuolleeksi julistaminen ei tässä yhteydessä
2586: nal1a voi olla toista sellaista yhdyskuntaa kuitenkaan ole tarpeen. Avioeron perus-
2587: vastaan, näyttänyt tarpeelliselta ottaa tu- teeksi näet avioliittolain 77 § :n mukaan
2588: levaan lakiin nimenomainen asiaa koskeva riittää, että hän on poissa ja ettei hän kol-
2589: säännös. men viimeisen vuoden aikana ole antanut
2590: Edellämainitussa komiteanmietinnössä on itsestään tietoa.
2591: huomautettu, että epätyydyttävät asunto- 7 §. Kuten edellä on huomautettu, ei
2592: olot voivat olla aiheena laillistamattomaan yhteiskunnan ole heittäydyttävä voimatto-
2593: yhteiselämään sikäli, että miehet ja naiset, maksi niihin nähden, jotka uhman tai vä-
2594: jotka eivät keskenään muodosta aviopa- linpitämättömyyden vuoksi eivät nyt pu-
2595: reja, köyhyyden vuoksi asuvat samassa huo- heena olevassa suhteessa noudata yhteis-
2596: neessa. Tämän johdosta on 3 §: n 2 mo- kunnan asettamia vaatimuksia. Lainval-
2597: menttiin otettu säännös siitä, että köyhäin- mistelukunnan käsityksen mukaan on syyl-
2598: hoitoviranomaisten tulee, mikäli mahdol- listen rankaisemista kuitenkin mikäli mah-
2599: lisuutta siihen on, koettaa auttaa mainitun dollista vältettävä. Jo asian arkaluontoi-
2600: epäkohdan poistamista. suus ja todistusvaikeudet tekevät tämän
2601: 4 §. Asiaa koskeva aineisto osoittaa, toivottavaksi. Tähän tulee lisäksi, että ky-
2602: että, milloin on kysymys laillistamattomasta symys on useimmiten enemmän tai vähem-
2603: yhteiselämästä, kotiavustuksena annettua män varattomista henkilöistä, joiden, vaikka
2604: köyhäinhoitoa usein käytetään sellaisen heidät tuomittaisiin sakkoon, olisi pakko
2605: henkilön, tavallisimmin miehen, elatukseen, maksuvarojen, puutteessa kärsiä rangaistuk-
2606: jota varten annettu köyhäinhoito ei ole tar- sensa vankeusrangaistuksena, jolloin lapset
2607: koitettu. Esilläoleva säännös on otettu eh- kokonaan jäisivät köyhäinhoidon varaan.
2608: dotukseen, jotta sanotunlaiset väärinkäy- Esilläolevaa pykälää laadittaessa on näihin
2609: tökset mahdollisuuden mukaan estettäisiin. seikkoihin kiinnitetty huomiota sikäli, että
2610: 5 §. Tässä ehdotuksessa tarkoitetuista pykälän 1 momentin mukaan laillistama-
2611: henkilöistä on joskus, kuten asiakirjoista tonta yhteiselämä.ä koskeva juttu voidaan
2612: II, 7. - Kivioja y. m. 41
2613:
2614: lykätä, jotta asianomaisille vieläkin varat- kaaren 3 luvun 9 ja 10 §: n mukaan oikeu-
2615: taisiin tilaisuus muuttaa erilleen tai vihi- den päätöksellä syntyä joko naisen tai
2616: tyttää itsensä. Jos osoittautuu, että yhteis- eräässä tapauksessa myöskin miehen vaati-
2617: elämä, kun asia sellaisen lykkäyksen jälkeen muksesta avioliittoa muistuttava suhde,
2618: tai muutoin otetaan päätettäväksi, on lakan- mutta avioliittolaki poisti tämän varhai-
2619: nut tai laillistettu, ei rangaistusta 2 mo- sempien aikojen oikeuskäsityksestä muis-
2620: mentin mukaan tuomita; yhteiselämän lo- tona säilyneen jäännöksen. Komitean eh-
2621: pettaminen vapauttaa rangaistuksesta kui- dotus merkitsisi lainsäätäjän äskettäin pois-
2622: tenkin vain ehdolla, että olosuhteisiin kat- taman oikeussäännöstön palauttamista oi-
2623: soen on todennäköistä, että asianomaisten keuteemme ja lisäksi entistäänkin arvelut-
2624: tarkoituksena todellakin on alistua yhteis- tavammassa muodossa sikäli, että sanotun-
2625: kuntajärjestykseen. Lainpaikan sanamuo- lainen oikeuden päätös voitaisiin tehdä ylei-
2626: dosta käy muuten ilmi, ettei se koske sitä sen syyttäjän vaatimuksesta vastoin kum-
2627: kysymystä, ovatko vastaajat ehkä tuomit- mankin asianomaisen tahtoa.
2628: tavat rangaistukseen rikoslain 19 ja 20 lu- Tässä yhteydessä lainvalmistelukunta on
2629: vun säännösten mukaan. ottanut harkittavakseen, tulisiko lapsen,
2630: 8 §. Tämä pykälä ei kaivanne erityistä joka on siitetty lapsen vanhempien eläessä
2631: perustelua. Huomautettakoon kuitenkin, laillistamattomassa suhteessa, saada sama
2632: että tässäkin pykälässä on mikäli mahdol- oikeudellinen asema kuin on sellaisella
2633: lista koetettu välttää laillistamattoman yh- avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella,
2634: teiselämän rankaisemista. jonka lapsen isä asianomaisessa järjestyk-
2635: 9 §. Vaikeudet, jotka kohtaavat muodol- sessä on tunnustanut omakseen, ja niin-
2636: lisesti sitovan näytön esittämistä senluon- muodoin saada oikeus isänsä sukunimeen ja
2637: toisissa jutuissa, joista nyt on kysymys, perintöoikeus isänsä ja isänpuolisten suku-
2638: näyttävät vaativan, että tällaista asiaa rat- laistensa jälkeen. Ehdotusta tästä .ei kui-
2639: kaistaessa myönnetään vapaa todistusten tenkaan ole tehty m. m. siitä syystä, että
2640: harkinta kuten asianlaita on sovellettaessa viitatunlaisella säännöksellä tulisi olemaan
2641: esim. lakia avioliiton ulkopuolella synty- hyvin vähäinen käytännöllinen merkitys,
2642: neistä lapsista. ellei sille annettaisi taannehtivaa vaiku-
2643: Eräänä syynä siihen, etteivät vapaassa tusta, mikä ei ole näyttänyt voivan tul1a
2644: suhteessa elävät henkilöt laillista suhdet- kysymykseen.
2645: taan, mainitaan asiakirjoissa se seikka, että Asiakirjoista näyttää käyvän selville,
2646: tällainen toimenpide tulo- ja omaisuusve- että on olemassa tapauksia, joissa mies elää
2647: rosta annetun lain mukaan voi merkitä yhdessä tylsämielisen naisen kanssa nyt pu-
2648: asianomaisten verovelvollisuuden lisäänty- heenaolevanlaisessa suhteessa. Tarvinnee
2649: mistä. Mainitulla seikalla lienee kuitenkin tuskin huomauttaa, että tällainen yhdys-
2650: tässä yhteydessä varsin vähäinen merkitys, elämä on ilmeisessä ristiriidassa lainsäädän-
2651: ja se ei yksinään näytä riittävän perus- nön tarkoituksen kanssa sikäli, että tylsä-
2652: teeksi verotuslainsäädännössä omaksutun mielisyys avioliittolain mukaan m. m. rotu-
2653: kannan muutokseen. hygienisten näkökohtien vuoksi on ehdoton
2654: Komitean mietinnössä on ehdotettu, että avioeste ja voi äskettäin hyväksytyn steri-
2655: tuomioistuin määrätyin edellytyksin voisi lisoimislain mukaan samasta syystä olla
2656: julistaa laillistamattomassa suhteessa elävät aiheena sterilisointiin. Lainsäädännön kan-
2657: henkilöt aviopuolisoiksi. Lainvalmistelu- nan tässä kysymyksessä täytynee kuitenkin
2658: kunta ei ole voinut yhtyä tähän ehdotuk- ilmetä myöskin siinä muodossa, että sää-
2659: seen. Kuten tunnettua saattoi tosin naimis- detään rangaistus sekaantumisesta siihen,
2660: 42 II,7. - Laillistamattoman yhteiselämän ehkäiseminen.
2661:
2662: joka on tylsämielinen. Selostettu käsitys- ,mielipuoli'' senvuoksi vaihdettu sanaan
2663: kanta on saanut ilmauksensa lainvalmiste- ,mielisairas ''.''
2664: lukunnan ehdotuksessa rikoslain 20 luvun Tähän lainvalmistelukunnan perusteluun
2665: 8 § :n muuttamisesta, joka lainpaikka ny- joulukuun 14 p:ltä 1935 viitaten ja kun
2666: kyisessä muodossaan säätää rangaistuksen hallituksen esitystä ei ole ruvennut kuulu-
2667: mielipuolen naisen makaamisesta. Ehdo- maan, täytyy täten edustaja-aloitteena eh-
2668: tusta laadittaessa on myöskin otettu huo- dottaa,
2669: mioon, että viimeksimainitussa lainpaikassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2670: on, väärinkäsityksen välttämiseksi, käytet- van lainvalmistelukunnan valmista-
2671: tävä avioliittolain sanontaa, ja on sana man lakiehdotuksen:
2672:
2673:
2674: Laki
2675: laillistamattoman yhteiselämän ehkäisemiseksi.
2676:
2677: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2678:
2679: 1 §. puolisoita lukuunottamatta, · köyhyyden
2680: Älkööt mies ja nainen, jotka eivät ole vuoksi asu samassa huoneessa.
2681: keskenään avioliitossa, eläkö yhdessä kuten
2682: aviopuolisot. Ne, jotka tätä vastaan rikko- 4 §.
2683: vat, voidaan tuomita rangaistukseen laillis- Laillistamattomassa suhteessa yhdessä elä-
2684: tamattomasta yhteiselämästä sen mukaan ville henkilöille annettakoon köyhäinhoitoa
2685: kuin jäljempänä säädetään. kotiavustuksena vain kun se osoittautuu
2686: välttämättömäksi.
2687: 2 §. 5 §.
2688: Kun rikkomus 1 §: n säännöstä vastaan Jos tässä laissa tarkoitetut henkilöt ovat
2689: tulee kirkkoherran, seurakunnan johtajan, varattornia ja joko toinen heistä tai mo-
2690: poliisiviranomaisen tai, milloin on kysymys lemmat ennestään naimisissa ja jos he ha-
2691: henkilöistä, jotka saavat köyhäinhoitoa, luavat saada avioliiton puretuksi voidak-
2692: huoltolautakunnan tietoon, viranomainen seen sen jälkeen vihityttää itsensä, tulee
2693: kehoittakoon syyllisiä muuttamaan erilleen huoltolautakunnan, milloin harkitaan ai-
2694: asumaan tai vihityttämään itsensä avio- hetta siihen olevan, asianomaisen pyyn-
2695: liittoon. nöstä valita sopiva henkilö avustamaan
2696: 3 §. häntä kanteen ajamisessa ja haettaessa lu-
2697: Laillistamattoman yhteiselämän ehkäise- paa ennen laissa säädetyn odotusajan päät-
2698: miseksi voidaan köyhäinhoitoa antaa myös- tymistä mennä uuteen avioliittoon. Täl-
2699: kin siinä muodossa, että henkilöitä, jotka laisen kanteen nostaminen älköön kuiten-
2700: ovat velvolliset muuttamaan erilleen, avus- kaan oikeuttako tässä tarkoitettuja henki-
2701: tetaan erillisen asunnon hankkimisessa tai löitä jatkamaan yhteiselämäänsä sinä ai-
2702: niiden kustannusten suorittamisessa, jotka kana, jonka avioeroasia on vireillä.
2703: vihkiminen välttämättömästi aiheuttaa.
2704: Samassa tarkoituksessa on köyhäinhoitoa 6 §.
2705: toimitettaessa mikäli mahdollista pidettävä Jos laillistamattomassa suhteessa yhdessä
2706: huolta siitä, etteivät miehet ja naiset, avio- elävät henkilöt saamastaan kehoituksesta
2707: II,7. -Kivioja y. m.
2708:
2709: huolimatta viivyttelevät erilleen muuttamis- toin olkoon rangaistus kummallekin vähin-
2710: taan tai avioliittoon vihityttämistään, tulee tään kolmekymmentä päiväsakkoa tai van-
2711: yleisen syyttäjän, saatuaan ilmoituksen jol- keutta enintään kolme kuukautta.
2712: takin 2 §: ssä mainitulta viranomaiselta
2713: taikka asian muutoin tultua hänen tie-
2714: 8 §.
2715: toonsa, asettaa heidät syytteeseen.
2716: Jos henkilöt, jotka ovat kärsineet ran-
2717: gaistuksen laillistamattomasta yhteisel&-
2718: 7 §.
2719: mästä tai jotka 7 § :n 2 momentin nojalla
2720: Kun laillistamatonta yhteiselämää kos-
2721: on vapautettu rangaistuksesta, uudelleen
2722: keva juttu tulee oikeudessa käsiteltäväksi,
2723: muuttavat yhteen asumaan, olkoon rangais-
2724: lykättäköön asia, milloin niin harkitaan so-
2725: tus vankeutta enintään kuusi kuukautta.
2726: veliaaksi, määrätyksi ajaksi, jotta vastaa-
2727: Jos he ennen tuomion langettamista ovat
2728: jille vieläkin annettaisiin tilaisuus muuttaa
2729: menneet keskenään avioliittoon, älköön ran-
2730: erilleen tai mennä avioliittoon.
2731: gaistusta tuomittako.
2732: Jos vastaajat, ennenkuin sellainen asia
2733: otetaan päätettäväksi, ovat lopettaneet yh-
2734: teiselämänsä ja jos on todennäköistä, ettei- 9 §.
2735: vät he enää sitä jatka, älköön rangaistusta Ratkaistessaan asian tämän lain mukaan
2736: laillistamattomasta yhteiselämästä tuomit- tulee oikeuden, vapaasti harkittuaan kaikki
2737: tako. Sama olkoon lakina, jos vastaajat esiintulleet asianhaarat, vahvistaa, mitä
2738: ovat menneet keskenään avioliittoon. Muu- asiassa on katsottava totta olevan.
2739:
2740:
2741:
2742:
2743: Laki
2744: rikoslain 20 luvun 8 § :n muuttamisesta.
2745: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 20 luvun 8 § näin kuulu-
2746: vaksi:
2747:
2748: 8 §. ritushuoneella enintään neljäksi vuodeksi
2749: Joka sekaantuu siihen, joka on mieli- taikka vankeudella.
2750: sairas tai tylsämielinen, rangaistakoon lm-
2751:
2752:
2753: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
2754:
2755: Vilho H. Kivioja. A. Halonen. J. Takala.
2756: Eero Nurmesniemi. Albin Wickman. L. 0. Hirvensalo.
2757: Jlnsh. Jllestalo. Jussi Annala. Väinö Kivisalo.
2758: Matti Miikki. K. A. Lohi. Lauri Kaijalainen.
2759: Viljo Venho. Heikki Soininen. Antti Kukkonen.
2760: Albin Asikainen. E. M. Tarkkanen. Levi Jern.
2761: Heikki Vehkaoja. T. N. Vilhula. Alpo Lumme.
2762: Antti Junes. Emil Jutila. T. A. Janhonen.
2763: 44
2764:
2765: II,s. - Toiv. al. N:o 2.
2766:
2767:
2768:
2769:
2770: Pennanen y. m.: Esityksen antamisesta valtio- ja maan-
2771: petosrikoksia koskevain rikoslain säännösten muuttami-
2772: sesta.
2773:
2774:
2775: E d u s kun n a ll e.
2776:
2777: Kieltämätön tosiasia on, että valtio- ja Vaikkakin eduskunta 1936 vuoden valtio-
2778: maanpetosrikoksia koskevat säännökset ri- päivillä hylkäsi, tosin varsin niukalla enem-
2779: koslaissamme ovat vanhentuneita. Ne ovat mistöllä, edelliseltä vaalikaudelta lepää-
2780: säädetyt aikana, jolloin valtakuntamme ei mässä olleet valtiollisia rikoksia koskevat
2781: vielä ollut itsenäinen, siis aivan toisenlai- rikoslain muuttamisesitykset ja vaikkapa
2782: sissa oloissa. Siitä johtuu että mainitut mainittujen lakiesitysten yksityiskohdista
2783: säännökset ovat eräiltä kohdiltaan joko so- edelleenkin voisi esiintyä eri käsityksiä,
2784: veltumattomia tai vaikeasti tulkittavia. niin asia kokonaan otettuna, kuten tässä
2785: Myöskin niiden sisältämä rikoksentekomuo- olemme viitanneet, on perin tärkeistä syistä
2786: don määrittely on osoittautunut liian sup- korjauksen tarpeessa.
2787: peaksi ja sentakia vaillinaisesti tarkoitusta Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
2788: vastaavaksi. ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
2789: Mainituista syistä olisi valtio- ja maan- vomuksen,
2790: petosrikoksia koskevat lainsäännökset kor-
2791: jattava sellaisiksi, että ne soveltuisivat että hallitus vctlmistaisi ja Ed1ts-
2792: muuttuneeseen ulkonaiseen ja sisäiseen ase- kunnalle antaisi esityksen valtio- jct
2793: maamme ja että niiden nojalla voitaisiin maanpetosrikoksia koskevain rikos-
2794: nykyistä tehokkaammin suojella maata ja lain säännösten muuttamisesta itse-
2795: valtakuntaa kaikenlaisilta valtiosäännön näisen valtakuntamme asemaun pa-
2796: vastaisilta, rikollisilta kumoushankkeilta remmin soveltuviksi .ia nykyistä te-
2797: kaikkine välittömine ja välillisine ilmene- hokkaammiksi.
2798: mismuotoineen.
2799:
2800: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
2801:
2802: Pekka Pennanen. T. M. Kivimäki.
2803: Edwin Linkomies. Kaapro Moilanen.
2804: Leo R. Böök. E. Kilpeläinen.
2805: Jalmari Pilkama. A. Pohjannoro.
2806: Toivo Horelli. Arvi Oksala.
2807: M. E. Harja. Erkki Paavolainen.
2808: Kalle Soini. A. A. Lintulahti
2809: Yrjö Hirvensalo. Oskari Lehtonen.
2810: Väinö Kokko. Aarne Honka.
2811: 45
2812:
2813: II.11. - Toiv. al. N:o 3.
2814:
2815:
2816:
2817: V. Annala y. m.: V erityyppitutkimuksen saattamisesta to-
2818: distus keinona pakolliseksi isyyttä koskevissa oikeuden-
2819: käynneissä.
2820:
2821:
2822: E d u s k u n n a ll e.
2823:
2824: Lapsenelatusasioiden käsittely ei tuomio- den selvittämiseksi otettu varsin laajassa
2825: istuimissa oikeusvarmuuden kannalta ole ol- mitassa käytäntöön veritutkimus. Kuten
2826: lut Suomessa tyydyttävä. Sen, jolla on tun- tiettyä, voidaan vertailemalla lapsen, äidin
2827: temusta näiden asioiden käsittelystä tuomio- ja isäksi väitetyn verityyppejä tehdä tär-
2828: istuimissa, on tunnustettava, että ratkai- keitä, eräissä tapauksissa - tosin vain
2829: sua tehtäessä ainakin aikaisemmin liian kielteiseen suuntaan - absoluuttisen var-
2830: paljon poikettiin yleisistä prosessuaalisista moja johtopäätöksiä isyydestä. Jotta täl-
2831: todistusperiaatteista, ilmeisesti vahingoksi lainen tutkimus voitaisiin toimittaa, on
2832: oikeusvarmuudelle. Inhimillinen myötämie- eräissä maissa säädetty, että lapsen äiti ja
2833: lisyys avutonta lasta ja onnetonta äitiä isäksi väitetty ovat velvolliset antamaan
2834: kohtaan on useasti saanut tuomarin tinki- ottaa itsestään verikokeen. Meillä ei sen si-
2835: maan todistusvaatimuksista. Presumptio jaan ole kuin nimeksi käytetty verityyppi-
2836: lapsenelatusvaatimuksen oikeellisuuden hy- vertailua todistuskeinona totuuden selvittä-
2837: väksi on monasti ollut ilmeinen. Lapsen- miseksi isyyttä koskevissa riita-asioissa siitä
2838: elatusasioissa sallittu asianomaisen - äidin huolimatta että meillä olisi tässä suhteessa
2839: tai vastaajan - vala ei myöskään ole var- käytettävissä tieteellisesti maailman parasta
2840: mastikaan lisännyt oikeusvarmuutta. Lu- asiantuntemusta. Eikä se, joka haluaisi
2841: kiessa tuomioistuinten pöytäkirjoja lapsen- siihen turvautua, voi aina sitä käyttää, kun
2842: elatusasioissa tuntuu sangen usein siltä, vastapuolta ei voida vastoin hänen tahtoaan
2843: että on pidetty tärkeämpänä sitä, ettei velvoittaa alistumaan veritutkimukseen.
2844: mahdollinen ,syyllinen'' pääse vapaaksi Tästä syystä ei tuomioistuimellakaan ole
2845: kuin sitä, ettei ,syytöntä'' tuomittaisi. mahdollista viran puolesta määrätä veri-
2846: Yhteiskunnan pyrkimys turvaamaan lap- tutkimusta tehtäväksi.
2847: selle elatus sen isältä on tietenkin oikea ja Syyskuun 1 p: nä 1936 antamallaan, täysi-
2848: hyväksyttävä. Mutta se ei saisi tapahtua istunnossa tehdyllä päätöksellä korkein oi-
2849: oikeusvarmuuden kustannuksella. Väärä keus ratkaisi erään isyysriidan verityyppi-
2850: tuomio voi tällaisissa asioissa helposti tu- tutkimuksen perusteella, tunnustaen sillä
2851: hota syyttömästi tuomitun koko elämän. veritutkimuksen tieteelliselle tulokselle oi-
2852: Tähän puoleen ei ole kylliksi kiinnitetty keudellisestikin sitovan merkityksen. Mui-
2853: huomiota. Meillä ei ole riittävällä tavalla takin oikeustapauksia voitaisiin mainita,
2854: huolehdittu siitä, että totuus isyydestä lap- joissa veritutkimuksen avulla on saatu to-
2855: senelatusasioissa Gaataisiin mahdollisimman tuus selville. Mutta kuten sanottu, tähän
2856: suurella varmuudella selville. Suomessa ei todistuskeinoon on meillä toistaiseksi tur-
2857: näiden asioiden selvittelyssä ole seurattu vauduttu vain aniharvoissa tapauksissa.
2858: tieteen kehitystä. Monessa maassa on isyy- Muutos olisi kuitenkin tässä suhteessa no-
2859: 46 Il,9. - Verityyppitutkimus isyyttä koskevissa oikeudenkäynneissä.
2860:
2861: peasti aikaansaatava. Oikeusvarmuuden että hallitus mahdollisimman pw,n
2862: turvaamisen nimessä olisi meillä lapsen- valmistuttaisi ja Eduskunnalle jät-
2863: elatusasioissa verityyppitutkimus saatava täisi esityksen laiksi, joka isyyttä
2864: todistuskeinona pakolliseksi ja tuomioistui- koskevissa oikeudenkäynneissä tekisi
2865: melle olisi annettava valta velvoittaa asian- verityyppitutkimuksen todistuskei-
2866: omaiset alistumaan veritutkimukseen. nona pakolliseksi ja oikeuttaisi tuo-
2867: Edellä esitettyyn viitaten saamme kun- mioistuimen velvoittamaan asianosai-
2868: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- set sitä varten alistumaan veritutki-
2869: väksi toivomuksen, mukseen.
2870:
2871: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
2872:
2873: Vilho Annala. Arvi Malmivaara.
2874: Hilja Riipinen. E. A. Tuomivaara.
2875: Elias Simojoki. Pauli Tuorila.
2876: Yrjö R. Saarinen. Bruno A. Salmiala.
2877: K. A. Jussila. K. R. Kares.
2878: Kaarlo Salovaara. R. Ala-Kulju.
2879: J. V. Wainio. Iisakki Nikkola.
2880: 4'i
2881:
2882: 11,1(). - Toiv. al. N:o 4.
2883:
2884:
2885:
2886:
2887: Aattela y. m.: Tekijänoikeuslain selventärnisestä ja siinä
2888: säädettyjen korvausperusteiden tarkistamisesta.
2889:
2890:
2891: E d u s k u n n a 11 e.
2892:
2893: Vuonna 1927 'hyväksyttiin la:ki tekijän- taholta on yhä yleisemmin esitetty va:ati-
2894: oikeudesta henkisiin tuotteisiin. Tähän la- muksia tekijänoikeuslain selventämisestä.
2895: kiin tehtiin v. 1930 eräitä muutoksia. Teki- Tilannehan on tällä hetkellä sellainen,
2896: jäno1keuslaki perustuu v. 1908 uusittuun että esim. sävellysten esityskorvauksista
2897: Bernin-sopimukseen. Tämän sopimuksen on määrää yksipuolisesti säveltäjäin tekijän-
2898: allekirjoittanut yli neljäkymmentä valtiota oikeutta valvova toimisto. Ja huomattava
2899: ja ne muodostavat n. s. Bernin-liiton suo- on, että !korvauksien suuruutta ei määrätä
2900: jatakseen näiden maiden kansalaisten oi- yksinomaan sävellyksien laadun ja laajuu-
2901: keuksia henkisiin tuotteisi•insa. den perusteella, vaan perusteina käytetään
2902: Tekijänoikeuslaki 'Oll siis ollut maassamme vallan muita tekijöitä. Niinpä on korvaus-
2903: voimassa kymmenisen vuotta. Lain joh- vaatimusten perusteena joissakin twpauk-
2904: dosta on annettu seitsemän asetusta ja li- sissa soittajien palkat, toisissa tapauk-
2905: säksi v. 1932 ulkoministeriön ilmoitus kir- sissa sisäänpääsymaksujen kokonaismäärä,
2906: jallisten ja taiteellisten teosten suojaami- tai on tehty kertakaikkinen urakka-
2907: sesta Roomassa vuonna 1928 uusitun Ber- sopimus vuoden ajalta maksettavasta kor-
2908: nin-sopimuksen soveltamisalasta. Asetuk- vauksesta, j. n. e. Edelläolevasta huo-
2909: sien monilukuisuudesta iJmolim:JJtta on va:in mawmme, että säveltäjän työ, jota tekijän-
2910: yhdessä, nim. v. 1928 annetussa asetuksessa oikeuslailla on taJhdottu suojata, ei ole mää-
2911: joitakin ohjeita tekijänoikeuslain soveltami- rännyt korvauksen suuruutta, vaan sen ovat
2912: sesta. Tämä vuoden 1928 ·asetus on imi- saaneet määrätä kokonaan toiset ja [tse sä-
2913: tenkin hyvin ylimalkainen ja puutteellinen. vellyksen laadulle ja arvolle vieraat tekijät.
2914: Tekijänoikeuslaån ja sen perusteella an- Mielestämme olisi korvausperusteita tarkis-
2915: netun asetuksen puutteellisuudesta johtuen tettava siten, että toinenkin asiapuoU, sä-
2916: on lain soveltamisessa esiintynyt suurta vellyksen esittäjä, tulee suojatuksi mielival-
2917: kirjavuutta, epäselvyyttä ja varsin valitet- taisilta korvausvaatimuksilta.
2918: tavaa yksipuolisuutta. Lain johdosta on Twhdomme kiinnittää huomiota myöskin
2919: myöskin syntynyt useita oikeusjuttuja. tekijänoikeuslain 17 §: n 6 momenttiin,
2920: Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan jossa sanotaan m. m.: ,Julkaistuja sävel-
2921: sai opetusministeriö jo yli kolme vuotta sit- lyksiä on lurpa esittää .... ; b) jos esittä-
2922: ten tehtäväkseen harkita olisiko syytä ryh- minen tapahtuu kansanvalistustilaisuuksissa
2923: tyä laatimaan uutta asetusta tekijänoikeus- tai ka:nsanjuhlissa, joilla ei ole yksityisluon-
2924: lain soveltamisesta. Tiedossamme ei ole teista ansiotarkoitusta. '' Käytännössä on
2925: millaiseen tulokseen opetusministeriö on kuitenkin jäänyt epäselväksi ja riitaa syn-
2926: ha:rkinnassaan tullut, mutta varsinkin sä- nyttäväksi se, milloin esittämisen on kat-
2927: velteosten esittäjäin ja esittäjäjärjestöjen sottava tapahtuneeksi kansanvalistustilai-
2928: 48 II,Io. - Tekijänoikeuslain selventäminen.
2929:
2930: suudessa tai kansanjuh'lassa j,a milloin täl- järjestöt ovat kansansivistysjärjestöjä ja
2931: lainen juhla on katsottava toimeenpannuksi minkälaiset tilaisuudet ovat kansanvalis-
2932: ilman yksityisluontoista ansiotarkoitusta. tuksellisia. Tällöin dlisi huomioon otettava
2933: Tietajemme mukaan on esim. sävellyksien myöskin se, että vapaata kansansivistystoi-
2934: esittämisestä jokseenkin poikkeuksetta pe- mintaa harjoittavat järjestöt, joihin m. m.
2935: ritty korvaus, jos esittämistilaisuuteen sa:a- olisi luettava kuorot ja soittokunnat, va-
2936: pujilta on kannettu pääsymaksu, vaikka ti- pautettaisiin maksamasta tekijänoikeuslain
2937: laisuuden järjestäjänä onkin ollut kansan- mukaisia korvauksia kansansivistyksellisten
2938: sivistytksellinen järjestö, esim. laulukuoro, tilaisuuksien yhteydessä esitetyistä 'henki-
2939: soittokunta j. n. e. Esittämisen on katsottu sistä tuotteista.
2940: tapahtuneen yksityisluontoisessa ansiotar- Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
2941: koituksessa myöskin silloin, kun esittäjille dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
2942: tai joillekin heistä on esityksestään mak- muksen,
2943: settu palkkio. Pääsymaksun periminen tai
2944: korvauksen suorittaminen ei kuitenkaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
2945: merkinne sitä, että ,esitystilaisuus niiden toimenpiteisiin tekijänoikeuslain sel-
2946: perusteella muuttuisi ansiotarkoituksessa, ventämiseksi ja ehkä muuttamiseksi
2947: vieläpä yksityisluontoisessa ansiotarkoituk- niin, että kansansivistysjärjestöt va-
2948: sessa järjestetyksi. Huomattava nim. on, pautuisivat maksamasta tekijänoi-
2949: että jos edellämainituntaisille järjestöille keuslain mukaisia korvauksia kan-
2950: pääsymaksuista kertyy tuloja enemmän sanvalistusjuhlien ja -Ulaisuuksien
2951: kuin esitystilaisuudesta on menoja, niin yhteydessä esitetyistä henkisistä tuot-
2952: ylijäämä käytetään järjestön kansansivis- teista, ja
2953: tyksellisen toiminnan tukemiseksi ja jatka- että korvausperusteita tarkistettai-
2954: miseksi. siin siten, että henkisten tuotteiden
2955: Nykyisin vallitsevan sekavuuden ja mieli- esittäjät tulevat suojatuiksi mielival-
2956: valtaisuuden lopettamiseksi olisi tähän- taisilta korvausvaatimuksilta.
2957: astista tarkemmin mää:citeltävä millaiset
2958:
2959: Helsingissä 8 päivänä helmikuut'a 1938.
2960:
2961: Hugo Aattela. A. A. Lastu. Jusssi Rapo.
2962: Alpo Lumme. Uuno Raatikainen. K. H. Wiik.
2963: Onni Peltonen. Matti Lepistö. Anni Huotari.
2964: Urho Kulovaara.. Onni lliltunen. Väinö Sinisalo.
2965: Kaisa Hiilelä. Alex. Hämäläinen. P. Salmenoja.
2966: Aino Lehtokoski. Hj. Lindqvist. Juho Kuittinen.
2967: Elsa Metsäranta. Kustaa Perho. Anselm Pitkäsilta.
2968: Aug. Syrjänen. Juho Pyy. Kalle Jokinen.
2969: Jere Juutilainen. Väinö Kivisalo. Aino Malkamäki.
2970: Hilma Koivulahti-Lehto. J. F. Tolonen. G. Lindström.
2971: Otto Toivonen. Cay Sundström. Osk. Reinikainen.
2972: Samuli Tervo. Frans Mustasilta. A. Turkka.
2973: Yrjö Helenius. Armas Paasonen. Onni Mäkeläinen.
2974: Antti Meriläinen. Albin Koponen. Viljo Rantala.
2975: Ville A. Komu.
2976: •• ••
2977:
2978: VALTIOPAIVAT
2979: 19 3 8
2980:
2981:
2982:
2983: LIITTEET
2984: IV
2985: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
2986: RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
2987:
2988:
2989:
2990: !XJ
2991:
2992:
2993:
2994:
2995: HELSINKI 1938
2996: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2997:
2998:
2999: 7
3000: A
3001: Verotusta, virkamiesten palkkoja ja eläkkeitä, edustajanpalkkiota,
3002: opetuslaitosta, valtionlainoja, rajavartiointia ja rajaseutuoloja, puu-
3003: ja paperiteollisuuden ottamista valtion haltuun y. m. koskevia
3004: laki- ja toivomusaloitteita.
3005: 53
3006: IV,1. - Lagmot. N:o 12.
3007:
3008:
3009:
3010:
3011: von Frenckell m. fl.: Förslag till lag om ändring av 13 § i
3012: lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
3013:
3014:
3015: T i ll R i k s d a g e n.
3016:
3017: Den ekonomiska och finansiella förbätt- vid nödgades vidkännas, måste anses vara
3018: ring, som ägt rum under de senaste åren utan någon betydelse, då löntagarna i all-
3019: och vilken förbättring icke minst staten i mänhet befinna sig i de skatteklasser, där
3020: hög grad blivit delaktig av, hade hos skatte- progressiviteten ännu icke gjort sig gäl-
3021: betalarna uppväckt förhoppningen, att vissa lande. De absoluta skattebeloppen äro så-
3022: orättvisor vid inkomst- och förmögenhets- lunda små, men för den enskilda löntaga-
3023: beskattningen skulle upphävas. ren, som ofta befinner sig vid existens-
3024: Då så emellertid icke blivit fallet och minimum, spelar det en stor roll. Detta
3025: regeringen torde planera temporära för- så mycket mera som den nu beviljade rät-
3026: höjningar av nämnda skatt, borde åtmin- ten att avdraga endast hälften av den er-
3027: stone sådana grupper skattebetalare, som lagda inkomst- och förmögenhetsskatten
3028: icke alls eller i ringa utsträckning blivit måste betecknas såsom en orättvisa, som
3029: delaktiga av det ekonomiska uppsvinget, måhända kunde försvaras under de tider
3030: beredas vissa skattelättnader. Löntagare, statens finanser voro ansträngda. Då detta
3031: som ha sin huvudsakliga inkomst genom icke mera är fallet, borde orättvisan åt-
3032: sitt arbete och vilka sålunda icke direkt minstone ifråga om löntagarna snarast möj-
3033: äro beroeirde av konjunkturförbättringarna, ligt korrigeras.
3034: borde beviljas rätt att från sin skattskyl- Hänvisande tili ovanstående tillåta sig
3035: diga inkomst avdraga hela sin under skatte- undertecknade hövligt föreslå,
3036: året erlagda inkomst- och förmögenhets-
3037: skatt. att Riksdagen måtte antaga föl-
3038: Den minskning i skatter, som staten här- jande lagförslag:
3039:
3040:
3041:
3042: Lag
3043: om ändring av 3 § i lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
3044:
3045: I enlighet med riksdagens beslut skall 13 § i lagen om inkomst- och förmögen-
3046: hetsskatt, given den 5 december 1924, sådan den lyder i lagen den 14 december
3047: 1935, erhålla följande ändrade lydelse:
3048:
3049: 13 §.
3050: Skattskyldig är berättigad att från sin 4) Hälften av under skatteåret erlagd
3051: inkomst avdraga: inkomst- och förmögenhetsskatt, varvid lön-
3052: 54 IV,1. - Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
3053:
3054: tagare, vars huvudsakliga skattbara in- att avdraga hela den under skatteäret er-
3055: komst utgöres av lön eller arvode, äger rätt lagda inkomst- och f'örmögenhetsskatten.
3056:
3057:
3058:
3059: Helsingfors den 11 februari 1938.
3060:
3061:
3062: E. v. Frenckell. Elsa Bonsdorff.
3063: C. 0. Frietsch. Rafael Colliander.
3064: Ralf Törngren. Uno Hilden.
3065: 55
3066:
3067: IV, 1. - Lak. al. N: o 12. Suomennos.
3068:
3069:
3070:
3071:
3072: von Frenckell y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja oma~suus
3073: verosta annetun lain 13 §:n muuttamisesta.
3074:
3075: E d u s k u n n a ll e.
3076: Viime vuosina tapahtunut taloudellisen katsottava vähäpätöiseksi, sillä palkannaut-
3077: ja rahallisen aseman paraneminen, josta tijat kuuluvat yleensä niihin veroluokkiin,
3078: valtio ei suinkaan ole vähimmin päässyt joihin kohoava asteikko ei ulotu. Abso-
3079: osalliseksi, saattoi veronmaksajat toivo- luuttiset veromäärät ovat niinollen vähäi-
3080: maan, että eräät :tulo- ja omaisuusverotuk- set, mutta yksityiselle palkannauttijalle,
3081: sessa esiintyvät epäoikeudenmukaisuudet joka useinkin on toimeentulorajan raja-
3082: poistettaisiin. mailla, tämä merkitsisi paljon. Näin sitä-
3083: Kun näin ei ole kuitenkaan tapahtunut kin suuremmalla syyllä, kun lain veron-
3084: ja kun hallituksessa lienee suunnitteilla maksajalle myöntämää oikeutta saada vä-
3085: mainitun veron väliaikainen korottaminen, hentää puolet suoritetusta tulo- ja omai-
3086: olisi ainakin sellaisille veronmaksajaryh- suusverosta, on pidettävä epäoikeudenmu-
3087: mille, jotka eivät lainkaan tai sitten kaisuutena, jota ehkä voidaan puoltaa
3088: ainoastaan vähäisessä määrässä ovat pääs- ainoastaan sellaisina aikoina, kun valtion
3089: seet osalliseksi taloudellisesta noususta, an- rahataloudellinen asema on kireä. Kun näin
3090: nettava määrätynlaisia verohelpotuksia. ei enää ole laita olisi tämä epäoikeudenmu-
3091: Palkannauttijoille, joiden pääasiallisena kaisuus, ainakin mikäli se palkannauttijoita
3092: tulolähteenä on heidän työvoimansa ja koskee, mahdollisimman pian korjattava.
3093: jotka siis suoranaisesti eivät ole konjunk- Edelläolevaan viitaten pyytävät allekir-
3094: tuurien paranemisesta riippuvaisia, tulisi joittaneet ehdottaa,
3095: myöntää oikeus veronalaisesta tulostaan
3096: vähentää koko tulo- ja omaisuusvero, minkä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3097: he verovuonna ovat maksaneet. Se vero- van lalciehdotuksen:
3098: vähennys, mikä valtiolle tästä aiheutuisi, on
3099:
3100:
3101: Laki
3102: tulO- ja omaisuusverosta annetun lain 13 §: n muuttamisesta.
3103:
3104: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, että tulo- ja omaisuusverosta joulu-
3105: kuun 5 päivänä 1924 annetun lain 13 § sellaisena, kuin se on joulukuun 14 päi-
3106: vänä 1935 annetussa laissa, saa seuraavan sanamuodon:
3107:
3108: 13 §.
3109: Verovelvollinen on oikeutettu vähentä- 4) Puolet verovuonna maksetusta tulo- ja
3110: mään tuloistaan: omaisuusverosta ja on palkannauttija, jonka
3111: 56 IV,l. - Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
3112:
3113: pääasiallisen tulon muodostaa palkka tai tulo- ja omaisuusveron, jonka. hän vero-
3114: palkkio, oikeutettu vähentämään koko sen vuonna on maksanut.
3115:
3116:
3117:
3118: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
3119:
3120: E. v. Frenckell. Elsa Bonsdorff.
3121: C. 0. Frietsch. Rafael Colliander.
3122: Ralf Törngren. Uno Hilden.
3123: 57,
3124:
3125: IV,2.- Lagmot. N:o 13.
3126:
3127:
3128:
3129:
3130: Frietsch: Förslag till lag angående ändring av lagen otn
3131: inkomst- och förmögenhetsskatt.
3132:
3133:
3134: T i ll R i k s d a g e n.
3135:
3136: Då det - med särskilt beaktande av de praktisk betydelse, synnerligast som det
3137: allmänna synpunkter, som framhållas i icke gäller varje försäkring skilt för sig
3138: första stycket av motiveringen till den till utan samtliga de olikartade försäkringar,
3139: riksdagen samtidigt inlämnade med N: o 103 som kunna tänkas komma ifråga. För jäm-
3140: betecknade hemställningsmotionen - måste förelses skull må här nämnas att motsva-
3141: anses motsvara ett allmänt intresse att på rande maximerade avdrag utgör i Sverige
3142: olika sätt, där så behövs i lagstiftningsväg, 200 kronor och i Danmark samt Norge ej
3143: underlätta åtgärder och reformer, som mindre än 400 kronor, utgörande alltså i
3144: syfta tili utbyggnad av folkpensioneringen sista exemplifierade fall cirka det tjugu-
3145: som institution, synes det riktigt att man dubbla av vad hos oss i detta hänseende
3146: uppmärksammar den bestämmelse i gäl- får avdragas. Samtidigt må det hänvisas
3147: lande skattelagstiftning, enligt viiken finsk till att i den framställning Sparbanksför-
3148: medborgare är berättigad att från deklare- bundet och Försäkringsföreningen gemen-
3149: rad inkomst avdraga högst tvåhundra samt gjorde hos statsrådet i november
3150: mark av erlagda försäkringspremier. Syf- 1927 i syfte att åvägabringa en ändring
3151: tet med ett dylikt avdrag är uppenbarligen av åberopade, föråldrade lagbestämmelse
3152: att underlätta enskild medborgares strävan ställdes förslag om att berörda maximi-
3153: att med egen kraft trygga sin och honom avdrag skulle i Finland höjas tili 3,000
3154: närstående individers ålders- och annan mark.
3155: försörjning, varför storleken av det belopp, Med hänsyn till att steget från tvåhundra
3156: som på antytt sätt får avdragas, rätteligen till tretusen mark tili äventyrs kommer
3157: borde vara mer eller mindre kännbar. I att anses för långt, må det befinnas skäligt
3158: betraktande av den myntförsämring, som att tills vidare stanna vid en ,uppvärde-
3159: drabbat vårt penningeväsende, kan åbero- ring'' av limitbeloppet till dess av lag-
3160: pade lagrum emellertid numera tillmätas stiftaren ursprungligen avsedda verkliga
3161: endast betydelse i den mån det uppfattas värde, i nuvarande deprecierade valuta
3162: som ett belägg för lagstiftarens avsikt att motsvarande ungefärligen tvåtusen mark.
3163: principiellt medverka till enskild medbor- På grund av vad ovan anförts föreslår
3164: gares försök att trygga sin och honom undertecknad,
3165: närstående personers försörjning vid ålder,
3166: olycksfall eller sjukdom. Ett maximiav- att Riksdagen måtte antaga föl-
3167: drag av 200 mark saknar nämligen numera jande lagförslag:
3168:
3169: 8
3170: 58 IV ,2. - Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
3171:
3172:
3173: Lag
3174: a.ngående ändring a.v la.gen om inkomst- och förmögenhetsska.tt.
3175:
3176: I enlighet med riksdagens beslut skall 13 § i lagen den 5 december 1924 om
3177: inkomst- och förmögenhetsskatt, sådan den lyder i lagen den 14 december 1935, er-
3178: hålla följande ändrade lydelse:
3179:
3180: 13 §. olycksfalls- eller sjukförsäkring, dock högst
3181: tvåtusen mark för envar försäkrad, även-
3182: Finsk medborgare, som här är stadigva- som avgifter till pensions-, änke- och pu-
3183: rande bosatt, vare berättigad att avdraga pill- samt annan dylik kassa, i vilken det
3184: till arbetslöshetskassa erlagda avgifter på grund av ämbete eller befattning ålig-
3185: ävensom försäkringspremier och andra av- ger honom att vara delägare.
3186: gifter, som utbetalats för hans eller hans
3187: hustrus eller barns liv-, kapital-, livränte-,
3188:
3189:
3190: Helsingfors den 12 februari 1938.
3191:
3192:
3193:
3194: 0. 0. Frietsch.
3195: 59
3196:
3197: IV,2. - Lak. al. N:o 13. Suomennos.
3198:
3199:
3200:
3201:
3202: Frietsch: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverosta annetun
3203: lain muuttamisesta.
3204:
3205:
3206: E d u s k u n n a ll e.
3207:
3208: Koska yleensä ja etenkin huomioonottaen markkaa, ei sillä ole käytännöllistä merki-
3209: ne näkökohdat, jotka esitetään eduskunnalle tystä, varsinkaan kun se ei koske jokaista
3210: samanaikaisesti jätetyn toivomusaloitteen vakuutusta erikseen vaan kaikkia ajatelta-
3211: N :o 103 perustelujen ensimmäisessä kappa- vissa olevia erilaisia vakuutuksia yhteensä.
3212: leessa, on pidettävä yleisen edun mukaisena Vertailun vuoksi tulkoon tässä mainituksi,
3213: sitä, että eri tavoin ja sikäli kuin se on että Ruotsissa vastaavanlaatuiset korkeim-
3214: tarpeellista myös lainsäädäntöteitse helpo- mat vähennykset ovat kaksisataa kruunua,
3215: tetaan niitä toimenpiteitä ja uudistuksia, Tanskassa ja Norjassa jopa neljäsataa
3216: jotka tarkoittavat kansaneläkelaitosjärjes- kruunua, joten niitten määrä siis viimeksi
3217: telmän vaurastumista, tuntuu luonnolliselta esimerkkinä mainituissa maissa on noin
3218: huomauttaa siitä voimassaolevan verolain- kaksikymmentä kertaa; suurempi kuin meillä.
3219: säädännön määräyksestä, jonka mukaan Samalla huomautettakoon siitäkin, että kun
3220: Suomen kansalainen on oikeutettu ilmoite- Säästöpankkiliitto ja Vakuutusyhdistys yh-
3221: tuista tuloista vähentämään korkeintaan teisesti marraskuussa 1927 valtioneuvos-
3222: kaksisataa markkaa suorittamistaan vakuu- tolle tekivät esityksen mainittujen, vanhen-
3223: tusmaksuista. Tämänlaatuisen vähennyk- tuneiden lainmääräysten muuttamisesta,
3224: sen tarkoituksena on ilmeisesti helpottaa ehdotettiin siinä, että sanottu enimmäis-
3225: yksityisen kansalaisen pyrkimyksiä hänen määrä korotettaisiin 3,000 markkaan.
3226: yrittäessään omin voiminsa hankkia itsel- Ottaen huomioon, että kahdestasadasta
3227: leen ja läheisille omaisilleen vanhuuden- kolmeentuhanteen markkaan siirtymistä
3228: tai muuta turvaa. Senvuoksi pitäisi sano- mahdollisesti tullaan pitämään liian huo-
3229: tunlaisen vähennyksen oikeutta myöten mattavana, lienee kohtuullista, että toistai-
3230: olla ainakin jonkinverran tuntuvampi. seksi tyydytään korottamaan raja-arvo
3231: Meidän rahanarvoamme kohdanneen alen- lainsäätäjän alunperin tarkoittamaan todel-
3232: nuksen huomioonottaen ei mainitulle lain- liseen arvoon, joka nykyisen alentuneen
3233: kohdalle nykyään voida antaa muuta mer- rahanarvon mukaan vastaa noin kahta-
3234: kitystä kuin se, että se osoittaa lainsäätä- tuhatta markkaa.
3235: jän tahtovan periaatteessa myötävaikuttaa Edelläesitetyn perusteella allekirjoitta-
3236: yksityisen kansalaisen koettaessa turvata nut ehdottaa,
3237: oman ja omaistensa toimeentulon vanhuu-
3238: den, tapaturman ja sairauden varalta. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3239: Kun vähennys on enintään kaksisataa van lakiehdotuksen:
3240: 60 IV,2. - Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
3241:
3242:
3243: Laki
3244: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain muuttamisesta.
3245:
3246: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten tulo- ja omaisuusverosta 5 päi-
3247: vänä joulukuuta 1924 annetun lain 13 § sellaisena, kuin se on 14 päivänä joulu-
3248: kuuta 1935 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
3249:
3250: 13 §. turma- tai sairausvakuutuksesta, kuitenkin
3251: enintään kaksituhatta markkaa vakuutettua
3252: Suomen kansalainen, jolla täällä on py- kohti, sekä maksut eläke-, leski- ja orpo-
3253: syväinen asuntonsa, saakoon vähentää työt- ynnä muuhun sellaiseen kassaan, jossa hä-
3254: tömyyskassoihin suoritetut maksut, niin nen tulee virkansa tai toimensa vuoksi olla
3255: myös vakuutus- ja muut maksut, jotka on osakkaana.
3256: suoritettu hänen taikka hänen vaimonsa tai
3257: lastensa henki-, pääoma-, elinkorko-, tapa-
3258:
3259:
3260: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1938.
3261:
3262: C. 0. Frietsch.
3263: 61
3264:
3265: IV,3. - Lak. al. N: o 1~.
3266:
3267:
3268:
3269:
3270: Pilppula. y. m.: Ehdotus laiksi väkijuomayhtiön verotta-
3271: misesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain
3272: muuttamisesta.
3273:
3274:
3275: B d u s k u n n a 11 e.
3276:
3277: Vuoden 1932 ylimääräisillä valtiopäivillä että vuosien 1932 ja 1933 ylijäämät voi-
3278: annetussa hallituksen esityksessä laiksi vä- tiin kokonaisuudessaan käyttää valtion ylei-
3279: kijuomista ehdotti hallitus lain 21 § :ssä, siin menoihin. Tämä varsin poikkeukselli-
3280: että väkijuomayhtiön voitto on, sittenkuin nen säännös johtui pula-ajan tuottamasta
3281: siitä on eroitettu kohtuullinen määrä yh- valtion vaikeasta rahallisesta tilanteesta.
3282: tiön vararahastoon ja osinkoa osakkeen- Näiden kahden vuoden aikana käytettiinkin
3283: omistajille, enintään 7% yhtiöön makse- kaikki väkijuomaliikkeen voittovarat valtion
3284: tusta pääomasta, suoritettava valtiolle käy- suoranaisiin menoihin. Kun hallitus tä-
3285: tettäväksi niin, että siitä tulee 35 % rait- män jälkeen vuoden 1934 valtiopäiville an-
3286: tiutta edistäviin tarkoituksiin, alkoholisti- toi esityksen tämän lainkohdan muuttami-
3287: huoltoon, laittoman väkijuomaliikkeen estä- sesta siten, että väkijuomaliikkeen vuosi-
3288: miseen sekä yleisen vanhuus- ja työkyvyttö- voiton ylijäämät voitaisiin edelleen aina
3289: myysvakuutusrahaston pääoman kartutta- vuoteen 1939 käyttää kokonaan valtion me-
3290: miseen, 50% muihin valtion menoihin sekä noihin ei eduskunta tässä suhteessa hyväk-
3291: 20% kaikkien kuntien kesken jaettavaksi synyt hallituksen esitystä vaan tämä poik-
3292: edellisen vuoden henkikirjoituksen osoitta- keuksellinen säädös hyväksyttiin olemaan
3293: man asukasluvun mukaan, etupäässä kan- voimassa edelleen yhden vuoden ajan siis
3294: sansivistystä, raittiustyötä ja hyväntekeväi- vuodeksi 1934, jonka jälkeen kunnille olisi
3295: syyttä edistäviin tarkoituksiin, joista kunta annettava lain edellyttämä 30% vuosi-
3296: ei ole velvollinen pitämään huolta jäse- voiton ylijäämästä. Kun eduskunnassa
3297: niään verottamalla. Eduskunta muutti kui- huomattava vähemmistö piti tarpeettomana,
3298: tenkin hallituksen esityksen siinä suhteessa. valtiotalouden parantuneen aseman huo-
3299: että kunnille tuleva osuus väkijuomayhtiön mioon ottaen, tällaisen poikkeussäännöksen
3300: valtion ja kuntien käytettäväksi tulevasta jatkamista edes yhdeksi vuodeksi, äänestet-
3301: osuudesta korotettiin 30 %: iin ja valtion tiin lakiehdotus lepäämään yli vaalien.
3302: saamaa osuutta vastaavasti alennettiin. Eduskunta jo tällöin piti tärkeänä ja oi-
3303: Kun valtiolle tulee tämän ylijäämäosuuden keudenmukaisena, että kunnat pääsevät vih-
3304: lisäksi väkijuomaliikkeestä varsin huomat- doinkin vähentämättömänä osalliseksi siitä
3305: tavat tulot tullituloina sekä valmiste- ja osasta väkijuomaliikkeen tulosta, jonka
3306: muina veroina, niin piti eduskunta oikeu- eduskunta on aikaisemmin kuntien osuu-
3307: denmukaisena, että kuntien osuutta väki- deksi päättänyt. Samalla päätti eduskunta
3308: juomaliikkeen tuottamasta voitosta korotet- lausua toivomuksen, että hallitus ottaisi
3309: tiin. Tämän lain 21 § : n 2 momenttiin valmisteltavakseen kaikessa laajuudessa ky-
3310: sisältyi kuitenkin sellainen poikkeussäännös, symyksen alkoholiliikkeen tuottamain tulo-
3311: 62' IV,3. - Väkijuomayhtiön verottamisesta.
3312:
3313: jen käyttämisestä ja alkoholiliikkeen vero- milj. markan suuruisiksi, kun sen sijaan
3314: tuksesta väkijuomalainsäädännön tarkoitus- kunnille tulevan osuuden on laskettu teke-
3315: ten mukaisesti sekä antaisi eduskunnalle vän vain 44.o milj. markkaa eli noin 9%
3316: asiasta aiheutuvan esityksen. Tämän edus- koko siitä tulosta, jonka on laskettu tulevan
3317: kunnan lausuman toivomuksen mukaisesti valtiolle.
3318: asetti hallitus erityisen neuvottelukunnan Tilanteen muodostuessa tällaiseksi Pi
3319: asiaa valmistamaan sekä antoi sen jälkeen voida enää katsoa voimassa olevan lain
3320: vuoden 1935 ylimääräisille valtiopäiville · vastaavan aikaisemman lain oikeudenmu-
3321: erillisen lakiesityksen väkijuomayhtiön ve- kaista tarkoitusta väkijuomaliikkeen tuot-
3322: rottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämi- tamaan voittoon nähden. Tämä on sitäkin
3323: sestä. Kun eduskunta ylimääräisillä val- ilmeisempää, kun kunnille on puheena ole-
3324: tiopäivillä ei ehtinyt asiaa loppuun käsi- van lain säätämisen jälkeen annettu uusia
3325: tellä, antoi hallitus vuoden 1935 valtio- entistään vaativampia tehtäviä nimenomaan
3326: päiville uuden esityksen, jossa ehdotettiin, sellaisilla huoltotoimen aloilla, joihin väki-
3327: että kunnille tuleva osuus väkijuomaliik- juomien käytön yleisyys ja lisääntyminen
3328: keen tuottaman voiton ylijäämästä rajoi- välittömästi vaikuttavat. Tällaisia huolto-
3329: tettaisiin 10 markkaan jokaista kunnassa toimen aloja ovat ennen kaikkea lastensuo-
3330: henkikirjoilla olevaa asukasta kohden. Tä- jelu sekä irtolais- ja alkoholistihuolto.
3331: män määrän eduskunta korotti kuitenkin Samaan ryhmään täytyy lukea myös kan-
3332: 12 markkaan henkeä kohden. Kun aikai- saneläkelaki, joka jättää kuntien kannetta-
3333: semmat väkijuomalain säännökset takasivat vaksi lähes puolet tämän laajakantoisen
3334: kunnille kohtuullisen osuuden väkijuoma- uudistuksen hoitokustannuksista ja lisäksi
3335: liikkeen tuottamasta tulosta, jota voitiin velvoittaa ne suoranaisestikin osallistumaan
3336: silloisissa oloissa pitää suhteellisena väki- eläkkeiden maksuun. Ne henkilöt taas,
3337: juomain käytöstä aiheutuvan huoltomeno- jotka esim. alkoholin käytön takia eivät
3338: jen nousuun, niin kumottiin nämä säännök- säännöllisesti suorita vakuutusmaksuja
3339: set· varsin huomattavasti valtion eduksi enempää omasta kuin omaistensakaan puo-
3340: uudella eduskunnan hyväksymällä väkijuo- lesta, jäävät joko kokonaan eläkkeistä osat-
3341: mayhtiön verottamista koskevalla, touko- tomiksi tai saavat niin pienen eläkkeen, että
3342: kuun 20 päivänä 1935 annetulla lailla. kuntien on heidät lopulta elätettävä. Näin-
3343: Aluksi ei tämä lainmuutos näyttänyt ko- ollen ja kun kuntien velvollisuuksia on
3344: vinkaan suuresti rajoittavan kuntien osuutta muillakin hallinnon aloilla jatkuvasti li-
3345: väkijuomayhtiön tuottamaan voittoon näh- sätty ja käytännöllisistä syistä tullaan
3346: den, koska se suunnilleen vastasi 30 % siitä epäilemättä edelleen lisäämään, niin olisi
3347: väkijuomayhtiön tuottaman voiton ylijää- mielestämme väkijuomayhtiön verottami-
3348: mästä, josta kuntien osuus lain mukaan oli sesta ja sen vuosivoiton käytöstä annetun
3349: laskettava. Tämä ylijäämäosa väkijuoma- lain 2 § siten muutettava, että kuntien
3350: liikkeen voitosta, joka teki esim. v. 1936 osuus yhtiön voittovaroista voitaisiin koroit-
3351: 155.6 milj. markkaa ja josta kunnat saavat taa 24 markkaan asukasta kohti.
3352: vain 12 markkaa asukasta kohden, muodos- Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
3353: taa kuitenkin varsin pienen osan koko siitä nioittaen ehdottaa,
3354: tulosta, jonka valtio saa väkijuomaliik-
3355: keestä. Niinpä kuluvan vuoden valtion
3356: tulo- ja menoarviossa ovat valtion koko- että Eduskunta hyväksyisi seu,raa-
3357: naistulot väkijuomaliikkeestä veroina, tulli- vnn lakiehdotuksen:
3358: tuloina, osinkoina y. m. arvioidut lähes 500
3359: IV,3. - Piippula y. m.
3360:
3361:
3362: Laki
3363: väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain
3364: muuttamisesta.
3365:
3366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väkijuomayhtiön verottamisesta ja
3367: sen vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 annetun lain 2 § näin
3368: kuuluvaksi:·
3369:
3370: 2 §. gillekirjoitettua asukasta kohti, kuitenkin
3371: Väkijuomayhtiön vuosivoitto on, sitten- yhteensä vähintään 50 % koko sanotusta
3372: kuin siitä on erotettu kohtuullinen määrä ylijäämästä.
3373: yhtiön vararahastoon ja osinkoa osakkeen- Jälelle jääneestä osasta vuosivoittoa käy-
3374: omistajille enintään 7% yhtiön maksetusta tetään 35-50 % vanhuus- ja työkyvyttö-
3375: pääomasta, suoritettava valtiolle. myysvakuutusrahaston pääoman kartutta-
3376: Valtion saamasta vuosivoiton ylijäämästä miseen sekä loppuosa raittiutta edistäviin
3377: suoritetaan kullekin kunnalle rahamäärä, tarkoituksiin, alkoholistihuoltoon ja laitto-
3378: joka vastaa kahtakymmentäneljää markkaa man väkijuomaliikkeen estämiseen, niin
3379: jokaista kunnassa edellisenä vuonna hen- myös valtion muihin sosiaalisiin menoihin.
3380:
3381:
3382: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
3383:
3384: J. Eri. Pilppula. Kaapro Huittinen.
3385: Einari Karvetti. K. A. Lohi.
3386: L. 0. Hirvensalo. Matti Tolppanen.
3387: Kalle Kämäräinen. Artturi Leinonen.
3388: J. Takala. Vihtori Vesterinen.
3389: Antti Kukkonen. Elias Tukia.
3390: Matti Miikki. T. N. Vilhula.
3391: Albin Asikainen. Emil Jutila.
3392: Akseli Brander. Eemil Luukka.
3393: Heikki Vehkaoja. Heikki Soininen.
3394: Lauri A. Sariola. E. M. Tarkkanen.
3395: Väinö Kaasalainen. Kalle Joukanen.
3396: Kalle Kirra. Antti Junes.
3397: 64
3398:
3399: IV.4. - Lak. al. N:o 15.
3400:
3401:
3402:
3403:
3404: Rytinki: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen haltijan
3405: oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 5 § :n muutta-
3406: misesta.
3407:
3408:
3409: E d u s k u n n a 11 e.
3410:
3411: Kansan syvien rivien keskuudessa on he- eläkelaki kumottava, niin voidaan todeta,
3412: rättänyt oikeutettua tyytymättömyyttä se että tähänastinen epäsuhde on jäänyt edel-
3413: valitettava epäoikeudenmukaisuus, että val- leen jatkumaan. Kun vielä kaiken tämän
3414: tion virkamiehet ja toimihenkilöt saavat lisäksi nykyistä virkamiesten eläkelakia
3415: korkean palkkansa lisäksi määrättyyn eläke- käytetään suorastaan väärin siten, että ~lää
3416: ikään päästyään erittäin korkean eläkkeen, kärintodistuksen perusteella hankitaan vir-
3417: vaikka valtio ei muille kansalaisilleen ole kaero ja eläkeoikeus jo ennen laillista eläke-
3418: voinut antaa mitään muuta vanhuuden ja ikää ja tämän jälkeen tai myös eläkeikään
3419: työkyvyttömyyden turvaa kuin minkä köy- tultua siirrytään sitten yksityiseen toimeen
3420: häinhoitolaitos muodostaa. v,iime aikoina on tai vieläpä valtion tai sen laitoksien pal-
3421: tässä suhteessa kuitenkin pidättäydytty an- velukseen, ja kun tämä kaksinkertaisten tu-
3422: karammasta arvostelusta haluttaessa nähdä lojen hankkiminen ja turvaaminen ei ole
3423: minkälaiseksi pitkän aikaa valmisteilla ollut voinut olla eläkelakia säädettäessä tarkoi-
3424: kansaneläkelaki muodostuisi. Kun tämä tuksena, niin olisi voimassaolevaan eläke-
3425: laki nyt on saatu valmiiksi ja astunut jo lakiin saatava sellainen muutos, että sa-
3426: voimaankin ja kun nyt havaitaan, että sen malla kuin nykyisiä eläkemääriä pienen-
3427: merkitys kansalaisten vanhuuden päivim1 nettäisiin, koska aikaisemmin tekemääni
3428: ja työkyvyttömyyden vaaran turvaajana on aloitetta eläkejärjestelmän kokonaisuudes-
3429: jokseenkin olematon ja perustuu ainoastaan saan lopettamisesta ei ole hyväksytty, myös
3430: asianomaisten vakuutettujen omiin, erittäin tämä suoranainen eläkelain tarkoituksen
3431: korkeisiin vakuutusmaksuihin ja kun virka- vastainen eläkkeiden väärinkäytös voitai-
3432: miesten eläkeoikeudet on tästä yleisestä siin lopettaa.
3433: kansanvakuutuksesta huolimatta edelleen Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
3434: säilytetty, vaikka virkamiesten ja toimen- dotan,
3435: haltijoiden eläkelain hengen mukaisesti olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3436: kansaneläkelain voimaantultua virkamiesten van lakiehdotuksen:
3437: IV,4. - Rytinki. 65
3438:
3439: Laki
3440: valtion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 5 § :n
3441: muuttamisesta.
3442:
3443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 30 päivänä 1924 valtion vi-
3444: mn tai toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 5 § näin kuuluvaksi:
3445:
3446: 5 §. tai vakinaiseen virkaan vaLtion, kuntien,
3447: Täyden eläkkeen määrä on neljäkym- seurakuntien tai yksityisten palvelukseen,
3448: mentä sadalta valtion viroista ja toimista suoritetaan eläkkeestä sinä aikana, minkä
3449: suoritettavan palkkauksen perusteista an- hän tällaisessa toimessa on, vain sellainen
3450: netun lain 3 § :ssä vahvistetuista peruspal- osa, mikä yhdessä eläkkeen saajan virka-
3451: koista, kuitenkin siten, että korkein eläke toimestaan saamien tulojen kanssa vastaa
3452: on 20,000 markkaa. Jos täyden eläkkeen sitä peruspalkkaa, jonka perusteella hänelle
3453: määrä näin laskettuna on suurempi kuin eläke lasketaan.
3454: 20,000 markkaa, suoritetaan osaeläkettä
3455: kultakin eläkevuodelta yksi kolmaskymme- Tämän lain kautta kumotaan laki valtion
3456: nes osa 20,000 markasta. viran tai toimen haltijan oikeudesta eläk-
3457: (2 ja 3 mom. voimassaolevan lain mu- keeseen annetun lain 5 § : n selittämisestä
3458: kaan.) 12 päivänä huhtikuuta 1927 annettu laki.
3459: Jos eläkkeen saaja siirtyy paLkkiotoimeen
3460:
3461:
3462: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
3463:
3464: Eino Rytinki.
3465:
3466:
3467:
3468:
3469: 9
3470: 66
3471:
3472: IV,5. - Lagmot. N:o 16.
3473:
3474:
3475:
3476:
3477: Österholm m. fl.: Förslag till lag om ändring av lagen
3478: angående statsunderstöd för privata lärdomsskolor.
3479:
3480:
3481: Till Riksdagen.
3482:
3483: De flesta av kristideus spår i statens väl kan vara motiverad, inverkar dock ic:ke
3484: kulturbudget ha utplå:nats e'fter hand som ·P'å de privata lärdomsskolornas ställning i
3485: statsverkets ekonomiska stäHning förbätt- allmän:het, som ·bör förbättras genom att
3486: rats. I en u:ndantagsställning befinna sig i statsunderstödet fa:ststä:lles till samma be-
3487: detta avseende de privata lärdomsstkolorna, lopp som före nedskärningen år 1931.
3488: v:i:lkas statsunderstöd genom lagen av den Y rkandet på återgång till förhållandena
3489: 22 december 1931 minskades moo 7,000 före kristiden med avseende å privatsko-
3490: mark 1per k1ass oc'h fortfarande erhålla lornas statsunderstöd ikan stödas med
3491: 3,000 mark mindre per klass än ·före den många goda skäl. Vi nöja oss med att i
3492: nyssnämnda, stora redukt:ionen. Följderna denna sa'k, som är för riksdagen väl bekant
3493: av statsunderstödets 'll:edskärning ha fram- till följd av att ärendet ofta förelkommit på
3494: träU på många sätt i privatskolornas liv dagordningen, hänvisa till den betydelse-
3495: oc'h verksamhet. De ha ic'ke på ett tiH- fulla ställning de rprivata lärdomss'kolorna
3496: fredsställande sätt kunnat vårda sig om irrtaga i vårt bildningsliv och de stora
3497: underhållet av sina lokaler, och nyanskaff- tjänster de göra samhället genom att draga
3498: ningen av :inventarier och undervisnings- försorg om utbildningen •av ungefär hiHften
3499: materie:l !har icke kunnat hålla jämna steg av vår skolu:ngdom. Med hänsyn härtill
3500: med tidens krav utan i de flesta fall ställts är det av vikt att dessa skolor kunna upp-
3501: på framtiden. Även privatskolornas lärare rätthålla en tidsenlig nivå i sin undervis-
3502: oc'h elever ha .erfarit återverkningarna av ning och i sin verksamlhet överhuvud.
3503: den tryckta ekonomiska stäHningen, de Detta är icke möjligt, 'Om icke deras eko-
3504: förra genom minskade löner, de senare ge- nomiska stä:llning varaktigt förbättras. Det
3505: nom höjda terminsavgifter. är för övrigt sannolikt, att frågan om de
3506: I sam:band med 1behandlingen av en lag- privata lärdomsskolornas statsunderstöd
3507: motion om ökning 'av de rprivata lärdoms- i0ke kommer att avföras från dagordnin-
3508: skolornas statsunderstöd beslöt 1936 års gen förrän sa:ken reglerats såsom ovan
3509: riksdag hemställa, att regeringen måtte un- sagts, nämligen genom återgång tiH förhål-
3510: dersöka, 1på vilket •sätt privata lärdomssko- landena före kristiden.
3511: lor i svagare e'k:onomis'k ställning borde un- På grund av det som ovan framhållits
3512: derstödas. På grund härav har skolstyrel- få vi härmed föreslå,
3513: sen verkställt utredning i saken och för-
3514: ordat beviljande av extra anslag åt ett att Riksdagen måtte antaga föl-
3515: mindre arrtal skolor. Denna åtgärd, som jande lagförsla.g:
3516: IV 15. - Österholm y. m. 67
3517:
3518:
3519: Lag
3520: om ändring av lagen angående statsunderstöd för privata lärdomsskolor.
3521:
3522: I enlighet med riksdagens beslut skall 2 ·§ i lagen av den 22 december 1931 an-
3523: gående statsunderstöd för privata lärdomsskolor, sådan den ändrad lyder i lagen av
3524: den 20 december 1935, erhålla följande ändrade lydelse:
3525:
3526: 2 §. a) 40,000-45,000 mal"k om året för
3527: Lärdomsskola erhåUer statsunderstöd an- varje i ver'ksamhet varande ordinarie klass;
3528: tingen fortvarande eller för viss tid. b) 25,000-30,000 mark om året för
3529: Fortvarande statsunderstöd beviljas varje parallellklass;
3530: skola, som uppfyller alla för dess erhål- c) ersättning enHgt statsrådets prövning
3531: lande stadgade vilJ:kor. Skola, som icke för upprätthållande av särskilda linjer å
3532: uppfyller dessa villkor, men vars verksam- gymnasialklasserna, avpassad efter kostna-
3533: het vid av skolstyrelsen verkställd inspek- derna för linjerna; samt
3534: tion hefunnits tillfredsställande, må, med d) ett tilläggsunderstöd av 4,000 mark i
3535: beaktande av 'bestämmelserna i 3 § om terminen för varje kompetent lärare i läs-
3536: elevantalet, kunna bevi:ljas statsunderstöd ämne och av 2,000 mark för varje kompe-
3537: för viss tid en eller flere gånger, dock ej i tent lärare i gymnastik och hälsolära samt
3538: en fortsättning för längre tid än fem år. teckning, 'kalligrafi ock modellering, enligt
3539: Uppfyller skola efter denna tid icke vill- vad därom i förol"dning stadgas.
3540: koren för erhå!llande av fortsatt statsurider-
3541: stöd, skall statsunderstödet successivt in-
3542: dragas. Denna lag träder i kraft den . 000 193 00,
3543: Statsunderstöd beviljas i 1 § nämnda lär- varefter jämväl tidigare beviljade stats-
3544: domsskolor enligt statsrådets prövning på understöd utanordnas enligt i denna lag
3545: följ>ande sätt: fastställda grundero
3546:
3547:
3548: Helsingfors den 12 februari 19380
3549:
3550:
3551: John Österholm. Arvo Inkilä.
3552: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Lauri Kaijalainen.
3553: 68
3554:
3555: IV,5. - Lak. al. N:o 16. Suomennos.
3556:
3557:
3558:
3559:
3560: Österholm y. m.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen val-
3561: tionavusta annetun lain muuttamisesta.
3562:
3563:
3564: E d u s k u n n a 11 e.
3565:
3566: Sitä mukaa kuin valtion taloudellinen saattaa olla perusteltu, ei kuitenkaan vai-
3567: asema on parantunut, ovat useimmat pula- kuta yksityisoppikoulujen asemaan yleensä,
3568: ajan valtion sivistysbudjettiin jättämät jäl- sillä se on parannettavissa vain määrää-
3569: jet hävinneet. Tässä suhteessa ovat poik- mällä valtionapu samansuuruiseksi kuin
3570: keusasemassa yksityisoppikoulut, joiden mitä se oli ennen vuoden 1931lainmuutosta.
3571: valtionapu joulukuun 22 päivänä 1931 an- Pula-ajan edellisiin oloihin palaamista yksi-
3572: netulla lailla vähennettiin seitsemällätuhan- tyisoppikoulujen valtionavun suhteen voi-
3573: nella markalla luokkaa kohti ja saavat ne daan puoltaa useilla pätevillä syillä. Tyy-
3574: edelleenkin luokkaa kohti kolmetuhatta dymme ainoastaan viittaamaan eraaseen
3575: markkaa vähemmän kuin ennen äskenmai- seikkaan, joka on eduskunnallekin erin-
3576: nittua suurta valtionavun supistusta. Tä- omaisen tuttu senvuoksi, että se on niin
3577: män valtionavun supistamisen seuraukset usein ollut päiväjärjestyksessä, nimittäin
3578: ovat monella eri tavalla tuntuneet yksityis- siihen tärkeään asemaan, mikä yksityis-
3579: oppikoulujen elämässä ja toiminnassa. Ne oppikouluilla on sivistyselämässämme sa-
3580: eivät ole voineet pitää huoneistojansa moinkuin niihin suuriin palveluksiin, mitä
3581: kunnossa, eikä kalustoa ja opetusvälineitä ne yhteiskuntamme hyväksi ovat suoritta-
3582: ole voitu hankkia ajan vaatimuksia vastaa- neet huolehtiessaan suunnilleen puolen
3583: valla tavalla vaan on se täytynyt siirtää koko koulunuorisomme kasvatuksesta. Tä-
3584: useimmissa tapauksissa myöhemmin tapah- män huomioonottaen on tärkeätä, että nämä
3585: tuvaksi. Myös yksityiskoulujen opettajat koulut voivat opetuksessaan ja toiminnas-
3586: ja oppilaat ovat saaneet kokea ahtaan ta- saan yleensä olla ajanmukaisella tasolla.
3587: loudellisen ajan vaikutuksia, ensinmainitut Tämä ei ole mahdollista ellei niiden talou-
3588: alennettujen palkkojen, viimemainitut ko- dellista asemaa pysyvästi paranneta. Sitä-
3589: rotettujen lukukausimakisujen muodossa. paitsi on todennäköistä, ettei kysymystä
3590: Erään yksityisoppikoulujen valtionavun yksityisoppikoulujen valtionavusta saada
3591: korottamista koskevan lakialoitteen käsit- pois päiväjärjestyksestä ennenkuin asia on
3592: telyn yhteydessä päätti eduskunta vuoden järjestetty yllämainitulla tavalla, nimittäin
3593: 1936 valtiopäivillä kehottaa hallitusta tut- palaamalla ennen pula-aikaa vallinneisiin
3594: kituttamaan, millä tavoin heikommassa ta- oloihin.
3595: loudellisessa asemassa olevia yksityisoppi- Edelläolevan perusteella saamme täten
3596: kouluja voitaisiin tukea. Tämän perusteella ehdottaa,
3597: on kouluhallitus toimituttanut tutkimuksen
3598: asian johdosta ja suositellut erikoisen mää- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3599: rärahan myöntämistä eräille harvoille kou- van lakiehdotuksen:
3600: luille. Tämä toimenpide, vaikkakin se
3601: IV,5. - Österholm y. m. 69
3602:
3603: Laki
3604: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
3605:
3606: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten yksityisoppikoulujen valtion-
3607: avusta joulukuun 22 päivänä 1931 annetun lain 2 § sellaisena, kuin se on joulukuun
3608: 20 päivänä 1935 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
3609:
3610: 2 §. b) 25,000--30,000 markkaa vuodessa ku-
3611: Valtionapua oppikoulu saa joko jatku- takin rinnakkaisluo:kkaa kohti;
3612: vasti tahi määräajaksi. c) eri linjojen ylläpitämistä varten
3613: Jatkuvaa valtionapua myönnetään lwu- lukioluokilla, linjojen kustannusten mu-
3614: lulle, joka täyttää kaikki sen saamiseksi sää- kaan sovellettu, valtioneuvoston harkin-
3615: detyt ehdot. Koululle, joka ei näitä ehtoja nasta riippuva korvaus; sekä
3616: täytä, mutta jonka toiminta kouluhallituk- d) lisäavustusta 4,000 markkaa lukukau-
3617: sen toimeenpanemassa tarkastuksessa on ha- dessa kutakin pätevää lukuaineen opettajaa
3618: vaittu tyydyttäväksi, voidaan, huomioon- sekä 2,000 markkaa kutakin pätevää voi-
3619: ottaen 3 §: n määräykset oppilasiuvusta, mistelun ja terveysopin sekä piirustuksen,
3620: myöntää määräaikaista valtionapua yhden kaunokirjoituksen ja muovailun opettajaa
3621: tai useamman kerran, ei kuitenkaan yhtä- kohti, sen mukaan kuin siitä asetuksessa
3622: jaksoisesti viittä vuotta pitemmäksi ajaksi. säädetään.
3623: Jos koulu tämän ajan kuluttua ei täytä jat-
3624: kuvan valtionavun saannin ehtoja, valtion-
3625: apu on koululta asteettain lakkautettava. Tämä laki tulee voimaan kuun
3626: Valtionapua myönnetään 1 § :ssä maini- päivänä 193 , jonka jälkeen myös:Kin aikai-
3627: tuille oppikouluille valtioneuvoston harkin- semmin myönnetyt valtionavut määrätään
3628: nan mukaan seuraavasti: maksettaviksi tässä laissa säädettyjen pe-
3629: a) 40,000-45,000 markkaa vuodessa ku- rusteiden mukaan.
3630: takin toimessa olevaa varsinaista luokkaa
3631: kohti;
3632:
3633:
3634: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1938.
3635:
3636: John Österholm. Arvo Inkilä.
3637: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Lauri Kaijalainen.
3638: 70
3639:
3640: IV,6. - Lak. al. N:o 17.
3641:
3642:
3643:
3644:
3645: Kivioja: Ehdotus laiksi edustajille vuoden 1938 varsinai-
3646: silta valtiopäiviltä suoritettavasta palkkiosta.
3647:
3648:
3649: E d u s k u n n a ll e.
3650:
3651: Kun on todennäköistä, että nämäkin val- pääsisivät varsinaisiin ja kotitehtäviinsä,
3652: tiopäivät tulevat kestämään paljon yli mää- ehdotan
3653: räajan ja kun silloin edustajilla ei ole
3654: aloiteoikeutta, mutta jotta valtiopäivät lop- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
3655: puisivat mahdollisimman pian ja edustajat 1'aavan lakiehdotuksen:
3656:
3657:
3658:
3659: Laki
3660: edustajille vuoden 1938 varsinaisilta valtiopäiviltä suoritettavasta palkkiosta.
3661:
3662: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §: ssä
3663: määrätyllä tavalla, säädetään:
3664:
3665: Siltä ajalta, minkä vuoden 1938 varsi- tyn palkkion lisäksi sataviisikymmentä
3666: naiset valtiopäivät kestävät kauemmin kuin markkaa kultrukin päivältä, jonka valtiopäi-
3667: satakaksikymmentä päivää, saakoon edus- vät jatkuvat yli sanotun ajan.
3668: taja laissa varsinaisilta valtiopäiviltä sääde-
3669:
3670:
3671: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
3672:
3673: Vilho H. Kivioja.
3674: 71
3675:
3676: IV,7. - Lagmot. N:o 18.
3677:
3678:
3679:
3680:
3681: Frietsch: Förslag till lag angående ändring av lagen mr.
3682: riksdagsmannaarvode.
3683:
3684:
3685: T i ll R i k s d a g e n.
3686:
3687: Enligt lagen den 23 mars 1928 utgår naarvodet ej kan jämställas med andra av
3688: riksdagsmans arvode med tjugufyratusen staten utbetalade arvoden synes - för så-
3689: mark för lagtima riksdag. Härav beräknas i vitt den göres - sakna fog. Det mä i
3690: dagsarvode tvåhundra mark. Med avseende detta sammanhang för övrigt hänvisas till
3691: å dagsarvodets storlek göres i lagen alltså att i ett flertal andra länder, bl. a. våra
3692: icke någon åtskillnad mellan i huvudstaden skandinaviska grannländer, i landsorten
3693: bosatt och annorstädes hemmahörande riks- bosatt parlamentsledamot tillkommer högre
3694: dagsman, ehuru principen att tillerkänna j ersättning för uppdragets fullgörande än
3695: landsorten bosatt statskommitterad större i resp. huvudstad hemmahörande ledamot.
3696: vederlag än med enahanda uppdrag om- Då en närmare undersökning ger vid han-
3697: betrodd person från stad, där kommitten den, att riksdagsmännen i Finland i jäm-
3698: sammanträder, för övrigt finner tillämp- förelse med utländska parlamentsledamöter
3699: ning i vårt land. Det må erinras om, att erhålla en skäligen Mygsam ersättning för
3700: dagiraktamente för medlem av statskom- sitt riksdagsmannauppdrag, är det uppen-
3701: mitte enligt bestämmelser i det av riks- bart, att varje reell minskning av arvodet
3702: dagen godkända statsförslaget för år 1938 - t. ex. i form av de merkostnader lands-
3703: utgår med 100 mark för medlem i stad, ortsrepresentanter få vidkännas - ter sig
3704: varest kommitten sammaniräder, samt med mycket mera kännbar. Med beaktande av
3705: 150 mark för medlem bosatt på annan ort. hyres- och andra dylika utgifters storlek
3706: För kommitteordförande utgör motsvarande måste den biinkomst en i landsorten hem-
3707: belopp 125 resp. 175 mark. mahömnde riksdagsman tillföres genom
3708: Det är svårt att inse, att det skulle före- sitt riksdagsmannaskap betraktas som en
3709: ligga skäl att för folkrepresent,anternas vid- synnerligen ringa ersättning för det an-
3710: kommande göra ett undantag från den i svarstyngda värv han har att fullgöra. I
3711: och för sig riktiga principen att hålla med ingen händelse står det i proportion till
3712: offentligt uppdrag ombetrodd medborgare uppdragets natur och dess samhälleliga
3713: skadeslös för de relativa merkostnader vis- betydelse, varigenom risken av menliga
3714: telse på annan ol't än hans hemort åsam- konsekvenser icke kan uteslutas.
3715: kar honom. Vad riksdagsmännen beträf- För 'att råda bot på här antydda för-
3716: far stiga ifrågavarande merkostnader ge- hållande kunde man rättvisligen tänka sig
3717: nom upphyrning av särskild bostad etc. att riksdagsmannaarvodet för utom Hel-
3718: till ingahmda betydelselösa belopp, virka singfors bosatt riksdagsman skulle utgä
3719: rättvisligen borde täckas genom extra till- med en särskild förhöjning av dagsarvodet,
3720: lägg av den art, som tillerkännes statskom- till exempel femtio mark. Av lämplighets-
3721: mitterade. Invändningen att riksdagsman- skäl torde dock ett extra, för varje på-
3722: 72 IV,7. - Edustajanpalkkio.
3723:
3724: börjad kalendermånad riksdagen är sam~ad undertecknad härmed vördsamt,
3725: utgående fast hyresbidrag vara att före-
3726: draga. att Riksdagen måtte antaga föl-
3727: På grund av vad ovan anförts föreslår jande lagförslag:
3728:
3729:
3730:
3731: Lag
3732: om ändring av lagen om riksdagsmannaarvode.
3733:
3734: I enlighet med riksdagens beslut, tillkommet i den ordning 70 § i riksdagsordnin-
3735: gen föreskriver, skall 1 § i lagen om riksdagsmannaarvode, given den 23 mars 1928 er-
3736: hålla följande ändrade lydelse:
3737:
3738: 1 §. från och med den dag, å vilken hans full-
3739: Riksdagsmans arvode vid lagtima riks- makt blev granskad eller han, vid en se-
3740: dag utgör tjugufyratusen mark, varav i nare riksdag, sig hos talmannen anmälde.
3741: dagsarvode beräknas tvåhundra mark. Därjämte hava riksdagens talman och
3742: Vid Ul'tima riksdag uppbär riksdagsman vicetalmän samt övriga riksdagsmän rätt
3743: dagsa·rvode för varje dag riksdagen är för- att erhålla fribiljett å statsjärnvägarna,
3744: samlad. talmannen och vicetalmännen i första klass
3745: Riksdagsman, som icke är fast bosatt i för den tid deras uppdrag varar och övriga
3746: Helsingfors, tillkommer ett hyresbidrag om riksdagsmän i andra klass för den tid de-
3747: ettusentvåhundl'a mark i månaden för den ras riksdagsmanavärv fortgår.
3748: tid riksdagen är samlad, varvid avses ka-
3749: lendermånad eller del därav.
3750: Riksdagsman, som infinner sig till riks- Denna lag skall tillämpas från den 1
3751: dagen efter dess börj>an, uppbäre arvode februari 1938.
3752:
3753:
3754: Helsingfors den 10 februari 1938.
3755:
3756:
3757: 0. 0. Frietsch.
3758: 73
3759:
3760: IV,T.- La.k. al. N:o 18. Suomennos.
3761:
3762:
3763:
3764:
3765: Frietsch: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain
3766: muuttamisesta.
3767:
3768:
3769: Ed us'kunn alle.
3770:
3771: Maaliskuun 23 päivänä 1928 annetun lain korvattava sellaisella erikoisella palkkion
3772: mukaan on edustajanpalkkio varsinaisilta lisällä, joka valtionkomitean jäsenille myön-
3773: valtiopäiviltä kaksikymmentäneljätuhatta netään. Siihen väitteeseen - mikäli sellai-
3774: markkaa. Tästä luetaan päiväpalkkioksi nen tehdään - että edustajan palkkio ei
3775: 200 markkaa. Päiväpalkkion suuruuteen olisi verrattavissa muihin valtion maksa-
3776: nähden ei siis tehdä minkäänlaista erotusta miin palkkoihin, ei ole aihetta. Tässä yh-
3777: kaupungissa asuvien ja muualta kotoisin teydessä on muuten syytä huomauttaa siitä,
3778: olevien välillä, vaikkakin meidän maas- että useissa muissa maissa, m. m. skandi-
3779: samme muuten noudatetaan sitä periaatetta, navisissa naapurimaissamme, maaseudulta
3780: että maaseudulta kotoisin olevalle valtio- kotoisin oleva parlamentin jäsen saa tehtä-
3781: komitean jäsenelle myönnetään suurempi vänsä suorittamisesta korkeamman korvauk-
3782: korvaus kuin komitean kokoontumiskaupun- sen kuin aina kulloinkin kysymyksessä ole-
3783: gista kotoisin olevalle samanlaiseen tehtä- vasta pääkaupungista kotoisin oleva jäsen.
3784: vään valitulle henkilölle. On syytä huo- Kun asian perusteellinen tarkastelu osoit-
3785: mauttaa, että eduskunnan hyväksymän vuo- taa, että Suomen eduskunnan jäsenet ulko-
3786: den 1938 valtion talousarvion määräysten maisiin parlamentin jäseniin verraten saa-
3787: mukaan komitean kokoontumiskaupungista vat kohtalaisen vaatimattoman korvauksen
3788: kotoisin olevan valtionkomitean jäsenen päi- eduskuntatyöstään, on ilmeistä, että jokai-
3789: väpalkkio on sata markkaa ja muualta ko- nen todellinen vähennys - esim. maaseutu-
3790: toisin olevan jäsenen palkkio sataviisikym- edustajien osaksi tulevien lisäkustannusten
3791: mentä markkaa. Komitean puheenjohtajan muodossa - tuntuu sitäkin suuremmassa
3792: vastaavat palkkiot ovat 125 ja 175 mark- maarassa. Vuokra- y. m. senlaatuisten me-
3793: kaa. nojen suuruuden huomioonottaen on sitä
3794: On vaikea löytää mitään syytä, jotka sivutuloa, minkä maaseudulta kotoisin oleva
3795: vaatisivat kansanedustajien suhteen teke- edustaja saa edustajatoimestansa, pidettävä
3796: mään tässä suhteessa poikkeuksen siitä it- varsin vähäisenä korvauksena hänen suori-
3797: sestään oikeasta periaatteesta, että henkilö, tettavanaan olevasta edusvastuullisesta
3798: jolle on uskottu julkinen tehtävä, ei saa työstä. Missään tapauksessa se ei ole oi-
3799: joutua 'kärsimään vahinkoa niistä lisäkus- keassa suhteessa tehtävän luonteeseen ja
3800: tannuksista, mitä hänelle aiheutuu vieraalla yhteiskunnalliseen merkitykseen katsoen,
3801: paikkakunnalla oleskelusta. Mitä edusta- minkä vuoksi haitallisten seurausten ai-
3802: jiin tulee nousevat kysymyksessäolevat, eri- 'kaansaamaa vaaraa ei voida välttää. Pa-
3803: koisen asunnon vuokraamisesta y. m. aiheu- rannuksen saamiseksi tässä mainittuihin
3804: tuvat lisäkustannukset sangen huomatta- olosuhteisiin voisi ajatella asian oikeutta
3805: vaan määrään, joka olisi oikeutta myöten myöten järjestettäväksi siten, että muualta
3806:
3807: 10
3808: 74 IV,7. - Edustajanpalkkio.
3809:
3810: kuin Helsing·istä kotoisin olevien edustajien Edelläesitetyn perusteella pyytää allekir-
3811: edustajanpalkkio korotettaisiin lisäämällä joittanut kunnioittaen ehdottaa,
3812: heidän päiväpalkkiotaan esim. 50 markalla.
3813: Lienee kuitenkin pidettävä sopivampana että Eduskunta hyväksyisi seut·aa-
3814: erikoista kiinteätä vuokra-avustusta, joka van lakiehdotuksen:
3815: maksetaan jokaiselta aikavalta kalenteri-
3816: kuukaudelta tai sen osalta eduskunnan
3817: koossaoloaikana.
3818:
3819:
3820:
3821: Laki
3822: edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta.
3823:
3824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §: ssä
3825: määrätyllä tavalla, muutetaan maaliskuun 23 päivänä 1928 edustajanpalkkiosta an-
3826: netun lain 1 § näin kuuluvaksi:
3827:
3828: 1 §. västä alkaen, jona hänen valtakirjansa tar-
3829: Edustajan palkkio varsinaisilta valtiopäi- kastettiin tai hän, myöhemmillä valtiopäi-
3830: viltä on kaksikymmentäneljätuhatta mark- villä, puhemiehelle ilmoittautui.
3831: kaa, josta päiväpalkkioksi luetaan kaksi- Sen ohessa on eduskunnan puhemiehellä
3832: sataa markkaa. ja varapuhemiehellä sekä muilla edustajilla
3833: Ylimääräisiltä valtiopäiviltä saa edustaja oikeus saada vapaalippu valtion rautateillä,
3834: päiväpalkkion kultakin päivältä, minkä val- puhemiehellä ja varapuhemiehellä ensim-
3835: tiopäivät kestävät. mäisessä luokassa toimikautensa ajaksi sekä
3836: Edustaja, joka ei vakinaisesti asu Hel- muilla edustajilla toisessa luokassa edus-
3837: singissä, saa vuokra-avustuksena tuhatkak- tajatoimensa ajaksi.
3838: sisataa markkaa kalenterikuukaudelta tai
3839: sen osalta eduskunnan koossaoloaikana.
3840: Edustaja, joka saapuu valtiopäiville nii- Tätä lakia noudatettakoon helmikuun 1
3841: den alettua, saakoon palkkionsa siitä päi- päivästä 1938.
3842:
3843: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
3844:
3845: 0. 0. Frietsch.
3846: 75
3847:
3848: IV,s. ·-:- Lak. al. N:o 28.
3849:
3850:
3851:
3852:
3853: Riipinen y. m.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoult~jen vctltion-
3854: avusta annetun lain muttttamisesta.
3855:
3856:
3857: E d u s k u n n a ll e.
3858:
3859: Siinä lausunnossa, jonka valtion oppikou- eduskunnan valtiovarainvaliokunta toteaa
3860: lujen opettajat ovat syyskuun 23 päivänä tammikuun 29 päivänä 1937 antamansa
3861: 1937 jättäneet eduskunnan valtiovarain- mietinnön perusteluissa: , Valiokunta pi-
3862: valiokunnan sivistysjaostolle, sanotaan: tää tärkeänä, että yksityisoppikouluille
3863: ,Jos koululaitoksemme pidetään jat- myönnettävän valtionavustuksen suuruus
3864: kuvasti heikkouden tilassa, niin varmaa määrätään riittäväksi turvaamaan elin-
3865: on, että koko maan sivistyselämä siitä voimaisten oppilaitosten toiminnan ja
3866: kärsii: meidän maastamme tulee sivis- oppikoulusivistyksen tarpeen kohtuulli-
3867: tyksen surkea rajamaa, me jäämme henki- sen tyydyttämisen myöskin maaseutu-
3868: sessä ja sivistyksellisessä katsannossa reuna- paikkakunnilla.'' Korjausta ei kuiten-
3869: valtion asemaan - - -". Tämä val- kaan vieläkään ole näkyvissä. Eduskun-
3870: tion oppikouluista lausuttu väite sopisi nalle ilmoitettiin hallituksen puolesta, että
3871: ennen muuta yksityisoppikoululaitokseemme, suunnitteilla on huonoimmassa asemassa
3872: joka enemmän kuin mikään toinen si- olevien t. s. ylivelkaantune~tten yksityisten
3873: vistyslaitostemme osa on jätetty kärsi- oppikoulujen talouden korjaaminen erikois-
3874: mään valtion riittävän huolenpidon puut- avustuksin. Mutta n. s. normaalioloissa toi-
3875: teesta. Yksityisoppikoulu toimii yhä puo- mivat koulut joutunevat toistaiseksi odotta-
3876: littain pula-ajan niukkojen valtionapujen maan veLkaantumisen ylirajaa lisäavustusta
3877: varassa. Siitä 7,000 markan alennuksesta saadakseen, ellei parannusta muuten tule.
3878: luokkaa kohden, joka vuonna 1931 säädet- Niitten perusteitten lisäksi, joita vuoden
3879: tiin, on edelleen jälellä 3,000 markan alen- 1936 valtiopäiville tehdyssä lakialaitteessa
3880: nus. Kun hallitus antoi esityksen yksityis- n: o 37 on esitetty, viittaamme lyhyesti sii-
3881: koulujen pula-aLennusten korjaamiseksi, se hen, että pula-ajan aiheuttama pakollinen
3882: totesi esityksensä perusteluissa: ,Nykyisen säästäväisyyssäännöstely on kaikissa suh-
3883: valtionavun turvin eivät tähän saakka van- teissa yhä enenevästi rasittamassa yksityis-
3884: kimmallakaan pohjalla toimineet yksityisop- oppikouluja. Uutta opetuskalustoa ei voida
3885: pikoulut voi ajan pitkään menestyksellisesti hankkia, rakennuskorjauksia ei voida tehdä
3886: toimia, joten, jollei parannusta ensi tilassa ottamatta velkoja, oppilasmaksuja ei voida
3887: aikaansaada, valtakunnan menestykselle tär- tarpeellisesti alentaa, opettajille ei voida
3888: keät sivistysarvot tulevat vaarannetuiksi. maksaa kuin kaikkein alin minimipalkka,
3889: -". Tämä pitää liian hyvin paik- josta seuraa m. m. miehisen opettajiston vä-
3890: kansa yksityisoppikouluun nähden. Myös hentyminen yhteiskoulujen lukioasteiltakin
3891: 76 IV,s. - Yksityisoppikoulujen valtionapu.
3892:
3893: j. n. e. Sen sijaan ovat tulleet uusina vält- se pystyisi tehtävänsä edelleen suoritta-
3894: tämättöminä menoina esim. väestösuojelu- maan. Eritoten maalaisväestön sivistystar-
3895: opetuksesta johtuvat menot. Yksityisoppi- peisiin katsoen vaatii yiksityiskoulu huo-
3896: koulu ei tule selviytymään ilman, että se miota. Kouluhallituksesta annetun laskel-
3897: saa normaaliajalla sille hyvä:ksytyn valtion man mukaisesti on nimittäin oppikouluja
3898: tuen takaisin. maaseutuväestöä kohden vain murto-osa
3899: Yksityisoppikoulu muodostaa edelleen siitä mitä on kaupunkilaisväestön lapsille.
3900: enemmistön maamme oppikouluista. 217: sta Kun kaupungeissa on oppikoulu n. 9,500
3901: oppikoulusta on 128 yksityiskoulua. Noin asukasta kohden, maaseudulla on oppikoulu
3902: puolet oppikoulua käyvästä nuorisosta saa n. 340,000 asukasta kohden. Maaseudun,
3903: ikasvatuksensa yksityiskoulussa, vuoden 1936 talonpoikaisväestön ja maaseututyöväestön,
3904: tilaston mukaan 25,047 oppilasta. Yksityis- lasten oppikoulu on pääasiassa yksityis-
3905: koulua käyvät oppilaat tulevat valtiolle koulu. Yksityiskoululla on maaseudun si-
3906: maksamaan huomattavasti vähemmän kuin vistysharratusten keskeisenä tekijänä mie-
3907: valtion koulujen oppilaat. Vuoden 1936 lestämme täysi oikeus saada valtiolta riittä-
3908: tilastosta käy ilmi, että oppilas valtion västi tukea.
3909: kouluissa maksoi vaLtiolle 3,436 markkaa, Edelläsanotun nojalla ehdotamme kun-
3910: mutta yksityiskoulussa vain 1,527 markkaa. nioittaen,
3911: Jo valtion oman edun kannaltakin olisi yk- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
3912: sityiskoulua niin riittävästi tuettava, että van lakiehdotuksen:
3913:
3914:
3915:
3916:
3917: Laki
3918: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
3919:
3920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta
3921: annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1935
3922: annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
3923:
3924: 2 §. on valtionapu koululta asteittain lakkau-
3925: Valtionapua oppikoulu saa joko jatku- tettava.
3926: vasti tahi määräajaksi. Valtionapua myönnetään 1 §: ssä maini-
3927: Jatkuvaa valtionapua myönnetään kou- tuille oppiikouluille valtioneuvoston harkin-
3928: lulle, joka täyttää kaikki sen saamiseksi nan mukaan seuraavasrti:
3929: säädetyt ehdot. Koululle, joika ei näitä a) 40,000-45,000 markkaa vuodessa ku-
3930: ehtoja täytä, mutta jonka toiminta koulu- takin toimessa olevaa varsinaista ::Luokkaa
3931: hallituksen toimeenpanemassa tarkastuk- kohti;
3932: sessa on havaittu rtyydyttäväksi, voidaan, b) 25,000-30,000 markkaa vuodessa ku-
3933: huomioonottaen 3 § : n määräykset oppilas- takin rinnakkaisluokkaa kohti;
3934: luvusta, myöntää määräaikaista valtionapua c) eri linjojen ylläpitämistä varten lukio-
3935: yhden tai useamman kerran, ei kuitenkaan luokilla, linjojen kustannusten mu'kaan so-
3936: yhtäjaksoisesti viittä vuotta pitemmäksi vellettu, valtioneuvoston hal'lkinnasta riip-
3937: ajaksi. Jos koulu tämän ajan kuluttua ei puva korvaus; sekä
3938: täytä jatkuvan valtionavun saannin ehtoja, d) lisäavustusta 4,000 markkaa lukukau-
3939: IV,s. - Riipinen y. m. 77
3940:
3941: dessa kutakin pätevää lukuaineen opetta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3942: jaa ja 2,000 markkaa kutakin pätevää voi- ...... kuuta 193 .. , josta lukien myös ai-
3943: mistelun ja terveysopin sekä piirustuksen, kaisemmin myönnetyt valtionavut määrä-
3944: kaunokirjoituksen ja muovailun opettajaa tään maksettaviksi tässä laissa vahvistettu-
3945: kohti, sen mukaan kuin siitä asetuksessa jen perusteiden mukaan.
3946: säädetään.
3947:
3948:
3949: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
3950:
3951: Hilja Riipinen. Yrjö R. Saarinen.
3952: Mandi Hannula. Jalmari Pilkama.
3953: Helena Syrjälä. R. Ala-Kulju.
3954: Elsa Bonsdorff. Kalle Kämäräinen.
3955: Iisakki Nikkola. E. Kilpeläinen.
3956: Elias Simojoki. K. R. Kares.
3957: Tilda Löthman-Koponen. Kaino W. Oksanen.
3958: J. V. Wainio. Jalo Lahdensuo.
3959: Pauli Tuorila. Vilho Annala.
3960: Bruno A. Salmiala. Arvi Malmivaara.
3961: K. A. Jussila. Väinö Kokko.
3962: 78
3963:
3964: IV,9. - Hemst. mot. N:o 5.
3965:
3966:
3967:
3968:
3969: Haga m. fl.: Angående ändring av lagen om stämpelskatt.
3970:
3971:
3972: T i 11 H i k s d a g e n.
3973:
3974: Det arbete, som våra ungdoms- och andra kallad och rättvis. Detta så mycket hellrc,
3975: 1iknande ku1turföreningar utföra, är av som ifrågavarande fester och tillställnin-
3976: betyde1se för höjandet av den allmänna gar till övervägande del besökas av förenin-
3977: bildningen hos de breda folklagren i sam- gens medlemmar och anordnas för att före-
3978: hället. Genom kurser och föredrag samt ninga~·nas ekonomi skall kunna hållas
3979: genom anordnande av föräd1ande nöjen flytande.
3980: arbeta dessa föreningar för sina ideella Av förening anordnad tillställning, där
3981: syftemål. De ungdoms- och samlingslokaler dans förekommer ·endast under en timmes
3982: som de flesta föreningar åstadkommit äro tid, är visserligen fritagen från stämpel-
3983: även av stor betydelse för landsbygdens skatt, men för att kunna uppbringa sådana
3984: kulturella framåtskridande, enär dessa loka- he1aftonsprogram erfordras tillgång på
3985: ler kunna användas utom av föreningarna goda och tränade förmågor, vil>ka i de
3986: själva, jämväl för allmänna möten och flesta fall icke stå att uppbringa på lands-
3987: fester. Utom dessa ungdomsföreningar med bygden med sin spridda bosättning. Den
3988: sina ungdomshem vore vår landsbygd i höga stämpelskatten för nu nämnda ung-
3989: kulturellt hänseende betydligt fattigare. domsnöjen har dessutom såsom känt lett
3990: Föreningarnas ekonomiska ställning är till bedrägligt förfarande vid skattens er-
3991: ofta mindre tillfredsställande. Genom an- läggande, viiken omständighet även den
3992: skaffandet av egen ldkal få de i många talar för att en revision av stämpelskatten
3993: fall vidkännas skuldbördor, som de med till denna del är nödvändig.
3994: sina relativt små inkomster ha svårt att På grund av det ovan anförda få vi vörd-
3995: kunna amortera. Lokalernas årliga under- samt föreslå, att riksdagen ville hemställa,
3996: håll drager också avsevärda kostnader.
3997: Den dryga stämpelskatt, som förenin- att regeringen rnåtle utarbeta och
3998: garna måste erlägga vid av dem anordnade till Riksdagen överlärnna proposition
3999: nöjestillställningar försvårar deras verk- angående sådan ändring av lagen orn
4000: samhet och försvagar deras ekonomi i be- stärnpelskatt, att skatten vid av ung-
4001: tydande mån. Med hänsyn till föreningar- dornsföreningarna anordnade nöjes-
4002: nas arbetsuppgifter och verksamhetsmöjlig- tillställningar fastställes att utgå
4003: heter vore en lättnad i detta avseende på- rned högst 15 % av inträdesavgiften.
4004:
4005: Helsingfors den 11 februari 1938.
4006:
4007: Edvard Haga. Elsa Bonsdorff.
4008: Ralf Törngren. J. 0. Söderhjelm.
4009: K. F. Lauren. Edv. Helenelund.
4010: 79
4011:
4012: IV,9.- Toiv. al. N:o 5.
4013: Stwmennos.
4014:
4015:
4016:
4017:
4018: Haga y. m.: Leimaverolain mu·uttamisesta.
4019:
4020:
4021: E d u s kun n a ll e.
4022:
4023: Nuorisoseurojemme ja muiden samanta- sitäkin suuremmalla syyllä, kun mainituissa
4024: paisten sivistysjärjestöjen suorittama työ juhlissa ja tilaisuuksissa käy enimmäkseen
4025: on merkityksellistä yhteiskunnan laajojen seurojen omia jäseniä ja ne järjestetään,
4026: kansankerrosten yleisen sivistyksen kohotta- jotta seurojen talous voitaisiin pitää kun-
4027: miselle. Kurssein ja esitelmin seikä järjestä- nossa.
4028: mällä jalostavia huvituksia nämä seurat Sellainen seuran järjestämä tilaisuus,
4029: toimivat aatteellisten tarkoitustensa hy- jossa tanssia on korkeintaan yhden tunnin
4030: väksi. Niillä nuoriso- ja kokoustaloilla, ajan, on tosin vapautettu leimaverosta,
4031: jotka useimmat seurat ovat saaneet aikaan, mutta sellaisten kokoillanohjelmien järjes-
4032: on niilläkin suuri merkitys maaseudun si- tämiseksi tarvitaan hyviä ja tottuneita ky-
4033: vistykselliselle edistymiselle, näitä huoneis- kyjä, joita useimmiten ei harvaan asutulla
4034: toja kun voivat käyttää paitsi seurat itse, maaseudulla ole saatavissa. Edellämainit-
4035: myöskin yleiset kokoukset ja juhlat. Maa- tujen nuorison huvitilaisuuksien korkea
4036: seutumme olisi sivistyksellisesti paljon köy- leimavero on sitäpaitsi, kuten tunnettua,
4037: hempi ilman näitä nuorisoseuroja ja nuo- :johtanut petolliseen menettelyyn veron suo-
4038: risokoteja. rituksessa, mikä seikka sekin puoltaa leima-
4039: Seurojen taloudellinen asema on usein verotuksen korjaamisen välttämättömyyttä
4040: vähemmän tyydyttävä. Hankkiessaan oman tältä osaltaan.
4041: huoneiston saavat ne usein velkataakkoja, Edellä esitetyn perusteella pyydämme
4042: joita niiden on suhteellisen pienine tuloi- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
4043: neen vaikea kuolettaa. Huoneistojen vuo- syttäväksi toivomuksen,
4044: tuinen hoito aiheuttaa sekin huomattavia
4045: kustannuksia. että hallitus valmistuttaisi Ja
4046: Se korkea leimavero, joka seurojen on Eduskunnalle jättäisi esityksen sel-
4047: suoritettava järjestäessään huvitilaisuuksia, laisesta muutoksesta leimaverolakiin,
4048: vaikeuttaa niiden toimintaa ja painaa nii- että nuorisoseurain järjestämistä hu-
4049: den taloutta suuressa määrin. Huomioon vitilaisuuksista suoritettava vero
4050: ottaen seurojen työtehtävät ja toimintamah- määrättäisiin korkeintaan 15 prosen-
4051: dollisuudet olisi helpotus tässä suhteessa tiksi pääsymaksusta.
4052: tarpeellinen ja oikeudenmukainen. Tämä
4053:
4054: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1938.
4055:
4056: Edvard Haga. K. F. Lauren. J. 0. Söderhjelm.
4057: Ralf Törngren. Elsa Bonsdorff. Edv. Helenelund.
4058: 80
4059:
4060: IV,1o. - Toiv. al. N:o 6.
4061:
4062:
4063:
4064:
4065: Pilkama y. m.: Maatalouden verotusperusteiden määrää-
4066: mistä koskevien säännösten muuttamisesta.
4067:
4068:
4069: E d u s k u n n a ll e.
4070:
4071: Nykyisin voimassaolevan lainsäädännön vioita metsämaan puhtaasta tuotosta, mikä
4072: mukaan on maatalouden taksoitusperusteet menettely on herättänyt yleistä tyytymät-
4073: jokaisessa kunnassa vuosittain määrättävä tömyyttä maanomistajien ja heidän järjes-
4074: ja taksoituslautakunnan päätös lähetettävä töjensä keskuudessa. Jotta maanomista-
4075: maaherralle, jolla on valta, olipa taksoitus- jain oikeutetut edut tulisivat nykyistä pa-
4076: lautakunnan päätöksestä valitettu tahi ei, remmin tässä suhteessa turvatuiksi, olisi
4077: tehdä taksoitusperusteisiin ne muutokset, joko maanomistajille varattava oikeus va-
4078: jotka ovat tarpeen, jotta verotus tulisi oi- littaa myöskin sellaisesta maaherran pää-
4079: keaksi ja eri kunnissa yhdenmukaiseksi. töksestä, joka koskee taksoitusperusteiden
4080: Maaherran päätökseen ei saa hakea muu- vahvistamista, tahi sopivalla tavalla rajoi-
4081: tosta. Siitä huolimatta, että maaherralla tettava maaherran oikeutta muuttaa taksoi-
4082: asiaa ratkaistessaan on käytettävissä eri- tuslautakunnan päätöstä taksoitusperustei-
4083: näisiä tilastollisia tietoja ja laskelmia, on siin nähden. Kun nämä seikat olisi otettava
4084: kuitenkin sattunut tapauksia, jolloin maa- huomioon verotuslainsäädännön uudistusta
4085: herra on muutellut taksoituslautakuntien toteutettaessa, ehdotamme kunnioittaen
4086: päätöksiä sillä tavalla, että hyvällä syyllä eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
4087: on voitu epäillä, onko verotus siten tullut
4088: oikeaksi ja yhdenmukaiseksi. Tällaisia ta- että hallitus valmistaessaan esi-
4089: pauksia on viime syksyltä useampiakin, kun tystä verotuslainsäädännön uudista-
4090: alkusyksystä kuviteltujen, mutta lopulta misesta ottaisi siihen säännöksiä,
4091: kuitenkin saamatta jääneiden korkeiden jotka nykyistä paremmin turvaavat
4092: metsänhintojen vuoksi erittäin tuntuvasti- maatalouden taksoitusperusteiden m-
4093: kin koroteltiin taksoituslautakuntien ar- keudenmukaisen määräämisen.
4094:
4095: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
4096:
4097: Jalmari Pilkama. Erkki Paavolainen.
4098: Oskari Lehtonen. Yrjö Hirvensalo.
4099: Arvi Oksala. M. E. Harja.
4100: 81
4101:
4102: IV,u. - Toiv. al. N:o 7.
4103:
4104:
4105:
4106:
4107: Huittinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta osuuskuntien
4108: ja yksityisluontoisten liikkeiden verotuksesta.
4109:
4110:
4111: E d u s k u n n a lJ e.
4112:
4113: ,Jo pitemmän ajan kuluessa on yksityisen oloissa toimivien ,osuustoiminnalliJsten liik-
4114: liikemaailman taholta, taisteltaes.sa osuus- keiden.
4115: toimintaliikettä vastaan, aina uudestaan ja Kun mielipiteet tästä asiasta ovat näin
4116: uudestaan esitetty väitteittä, että valtio erilaiset ja kun toisaalta osuustoiminnalli-
4117: suosii erityisesti osuuskauppaliikettä, sa- nen ja yksityinen liikemuoto edustavat hy-
4118: moinkuin osuustoimintaa yleensäkin, myön- vin huomattavaa vero.tusesinettä, olisi :mie-
4119: tämällä osuuskunnille m. m. veroetuoikeuk- lestämme välttämätöntä suorittaa pätevä
4120: sia. Yksityisyrittäjäin väitteiden mukaan puolueeton tutkimus, valitsemalla esim. riit-
4121: heikennetään tällä tavalla yksityisten liike- tävä määrä kuntia tutkimuksen kohteeksi
4122: yritysten kilpailukykyä osuuskuntiin näh- ja näin saada selvyys siitä missä määrin
4123: den, samalla kuin toiset veronmaksajat pan- kumpi:kin liikemuoto henkilökuntineen suh-
4124: naan maksamaan se veromäärä, mistä osuus- teessa liikevaihtoansa y. m. s. suorittaa ve-
4125: kunn.a.t lain avulla on vapautettu. Ei ole roja valtiolle ja kunnille.
4126: syytä iässä yhteydessä ryhtyä selvittele- Ouuskuntien verotus on samanlainen,
4127: maan voimassa olevaa verotusjärjestel- olipa kysymyksessä mikä osuuskunta ta-
4128: määmme; toteamme vain, että osuuskurutien harusa, ei'kä niitä tulevaisuudessakaan voi-
4129: taholta ei suinkaan ole pyritty, eikä vastai- tane 'Cri tavalla verottaa. Mutta !kun väit-
4130: suuteenliman nähden pyritä :millään ,tavoin teet osuustoiminnan veroetuoikeuksista on
4131: .aiheetto:mien verohelpotusten saamiseen, kohdistettu erityisesti osuuskauppoihin,
4132: vaan sellaiseen verotusjärjestelmään, joka luulisimme saatavan asiaan riittävän selvi-
4133: ottaen huomioon osuuskuntien erikoisraken- tyksen, vaikka tutJkimus osuuskuntien koh-
4134: teen ja niiden yhteishyvää palvelevat tar- dalta rajoitetaisiin vain osuuskauppoja kä-
4135: koitusperät, määrittelisi oikeudenmukaisella s]ttäväksi. Yksityisen liikemaailman koh-
4136: tavalla näiden yhteiskunnalliset velvolli- dalta täyltyisi sen käsittää sekä yksityiset
4137: suudet. Ei ole myöskään mitenkään täysin että osakeyhtiömuotoiset liikkeet.
4138: pätevMti ja puolueettomasti todistettu, e,Uä Jotta tällainen tutkimus, joka siis sel-
4139: nykyisin voimassa olevat verotussäännöt vittäisi, kummastaJko liikemuodosta, osuus-
4140: käytännössä vaikuttaisivat osuuskunnille kaupoista tai yksityisluontoisista liikeyri-
4141: sillä tavoin helpottavasti kuin yksityisen tyksistä vaJltio ja kunnat, nykyiJsten vero-
4142: liikemaailman taholta on väitetty. Päin- lakien perusteella, saavat suhteellisesti
4143: vastoin voidaan esittää hyvinkin perustel- enemmän veroja, saisi virallisen luotetta-
4144: tuja todisteita si~tä, että useissa tapauk- vuuden ja todistusarvon, olisi väUtämä-
4145: sissa osakeJ1htiöiden ja yksityisten liikkei- törutä, että tämä selvitys toimitettaisiin hal-
4146: den vrerotus, kaikki seikat huomioiden, on litukisen toimenpiteestä. Mutta kun tutki-
4147: huomat,tavasti helpompi kun vastaavissa mus tulisi kohdistumaan verrawn vaikeasti
4148:
4149: 11
4150: 82 IV,11. - Osuuskuntien ja yksityisliikkeiden verotus.
4151:
4152: selviteltävään erikoiskysymykseen, olisi kin liikemuodon veroperusteet sellaisilksi,
4153: asialle suureksi reduksi, jos haillitus tutki- että ne yhteiskunnan kokonaisuuden kan-
4154: musta suunnitellessaan ja :toimeenpannes- nalta katsoen vastaavat kohtuuden- ja oikeu-
4155: saan, ei tyytyisi ainoastaan virastoselvitte- denmukaisuuden vaatimuksia.
4156: lyyn, vaan sopivaksi katsomailaan tavalla Edellä esittämiimme perusteluihin viita-
4157: käyttäisi apunaan tämän kysymyks"en eri- ten ehdotamme kunnioittavimmin eduskun-
4158: koistuntijoita sekä osuus- että yksityiskaup- nan päätettäväksi toivomUJksen,
4159: paliikkeen piiristä.
4160: Tällainen tutkimus, jota m. m. Pellervo- että hallitus toimittaisi tutkimuk-
4161: seuran taholta on äskettäinkin pyydetty, sen osuuskuntien ja yksityisluontois-
4162: olisi 'Varsinkin nykyhetlkellä, joHoin koko ten liikkeiden välisistä verotussuh-
4163: verotuslainsäädäntöm:me uudiSttaminen on teista valtion ja kunnan verotuksessa
4164: harkittavana, tärkeä ja kiireellinen tehtävä, ja mikäli tutkimuksen tulos siihen
4165: jotta sen tulokset voitaisiin jo'lro tätä uu- aihetta antaa, antaisi aikanaan
4166: -distusta toteutrettaessa tai ehikä jo ennem- asiasta Eduskunnalle esityksen.
4167: minkin ottaa huomioon ja saattaa kumman-
4168:
4169: Helsingissä 10 p: nä helmikuuta 1938.
4170:
4171: Kaapro Huittinen. Antti Kukkonen.
4172: J. Eri. Pilppula. Vihtori Vesterinen.
4173: Juhani Leppälä. Elias Tukia.
4174: Heikki Vehkaoja. 1\-'Iatti Miikki.
4175: Viljo Venho. T. N. Vilhula.
4176: Antti Junes. Albin Asikainen.
4177: Viljami Kalliokoski. Emil Jutila.
4178: Matti Tolppanen. Eemil Luukka.
4179: K. A. Lohi. Akseli Brander.
4180: J. Takala. Lauri A. Sariola.
4181: A. Halonen.
4182: 83
4183:
4184: IV,a. - Toiv. al. N:o 8.
4185:
4186:
4187:
4188:
4189: Pilkama y. m.: V erovelvollisen maatalouden hyväksi teke-
4190: män työn arvon verovapaudesta.
4191:
4192:
4193: E d u s k u n n a 11 e.
4194:
4195: Tammikuun 20 päivänä 1922 annetulla pautksissa on yritetty p]tää pBrusteena vil-
4196: lailla muutettiin maalaiskuntain kunnallis- jellyn maan pinta-alaa, toisissa taas arvio
4197: hallinnosta annetun asetuksen 82 § m.m. on toimitettu summakaupalla. Isännän työn
4198: siten, että verotettavaksi tuloksi oli lasket- verotuksen oikeutusta ei voida riittävillä
4199: tava myöskin verovelvollisen maatalouden syillä puolustaa. Eihän liikemiestäkään,
4200: hyväksi tekemä työ rahaksi arvioituna. J ou- joka itse ottaa henkilökohtaisesti osaa yri-
4201: lulkuun 21 päivänä 1923 annetulla lailla tyksensä hoitamiseen, veroteta mistään
4202: muutettiin edellämainittua kohtaa siten, ,johtajantyöstä' '. Isännän työn verottami-
4203: että verovelvollisen maatalouden hyväksi sesta, joka on aiheuttanut paljon sekaan-
4204: tekemä työ oli arvioitava rahassa siihen nusta ja tyytymättömyyttä, olisi näin ollen
4205: määrään, mikä siitä työstä olisi ollut palka- päästävä. Kun paraikaa lienee harkitta-
4206: tulle .henkilöHe suoritettava. V a:staavat vana verotuslainsäädännön uudistaminen,
4207: säännökset esiintyvät myös tulo- ja omai- olisi tämäkin seikka siinä huomioon otet-
4208: suusveroa koskevissa laeissa. Tätä n. s. tava. Näin ollen kunnioittaen ehdotamme
4209: isännän työtä on kuluneina vuosina vero- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
4210: tettu aivan mielivaltaisten perusteiden mu~
4211: kaan .. Niinpä esiintyy kuntia, joissa isän- että hallitus valmistuessaan esi-
4212: nän työn korkein arvo on voitu laskea vain tystä verotuslainsäädännön uudista-
4213: 10,000 markaksi, kun taas toisissa kunnissa misesta poistaisi verotettavien tulo-
4214: vastaavanlaatuisissa tapauksissa arvio on jen joukosta vm·ovelvollisen maata-
4215: ollnt monin kerroin suurempi. Toisissa ta- louden hyväksi tekemän työn arvon.
4216:
4217: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
4218:
4219: Jalmari Pilkama. Oskari Lehtonen. Yrjö Hirvensalo.
4220: 84
4221:
4222: IV,13. - Toiv. al. N:o 9.
4223:
4224:
4225:
4226:
4227: Asikainen y. m.: V aivaisprosenttia koskevien säännösten
4228: kumoamisesta.
4229:
4230:
4231: E d u s k u n n a ll e.
4232:
4233: Lähes neljännesvuosituhat sitten eli misen peruste ei ole ollenkaan oikeudenmu-
4234: lokakuun 21 päivänä 1698 annetulla ku- kainen, siksi että varakas kuolinpesä on sa-
4235: ninkaallisella säännöksellä on määrätty, massa asemassa kuin sellainenkin kuolin-
4236: että kaikissa perunkirjoituksissa omai- pesä, jossa velat ovat omaisuuden arvoa
4237: suudelle arvioidusta summasta maksetta- suuremmat, mistä huolimatta on omaisuu-
4238: koon kunnan vaivaiskassaan 1/8 pro- den arvosta vaivaisten prosentti suoritet-
4239: senttia; tämä niin sanottu vaivaisprosentti tava. Samoin kaikista niistä perunkirjoi-
4240: eli vaivaisten osuus lienee aikoinaan tuksista, joissa asianomainen vainaja oli vi-
4241: ollut tarkoitettu jonkinlaiseksi köyhäin- hitty vanhan avioliittolain aikana, perun-
4242: huoltoavuksi, mutta vielä nykyisenäkin kirjoituksessa arvioidaan kaikki yhteinen
4243: aikana, jolloin kaikilla muilla verotusta kos- omaisuus, siis leskenkin osuus, ja kokonais-
4244: kevilla aloilla muutosten ja uudistusten summasta on maksettava vaivaisten pro-
4245: kautta on pyritty tasapuolisempaan ja oi- sentti. Kun sitten leski kuolee pesän ollessa
4246: keudenmukaisempaan verotusmuotoon yh- jakamattomana, uusiutuu sama maksu taas
4247: teiskunnallisiin tarpeisiin, on tuo vanha toistamiseen samasta omaisuudesta.
4248: säännös edelleen noudatettavana ja kumoa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
4249: matta. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
4250: Säännöksen edelleen pysyttämisellä ei
4251: kuitenkaan enää ole käytännössä vastaa- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4252: vaa merkitystä, sentähden, että vaivaispro- siin niin sanottua vaivaisten prosent-
4253: senteista kertynyt ~tulo kuntien köyhäin- tia koskevien säädöksien ja määräyk-
4254: hoito- ja huoltomenoihin on niin vähäinen sien kumoamiseksi sekä antaisi aika-
4255: erä, että se menee suunnilleen tilitys- ja naan Eduskunnalle siitä esityksen.
4256: hoitokouluihin. Kaiken lisäksi sen suoritta-
4257:
4258: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
4259:
4260: Albin Asikainen. Kusti Arhama.
4261: Matti Miikki. Akseli Brander.
4262: Matti Tolppanen. S. Salo.
4263: A. Halonen. K. A. Lohi.
4264: Ansh. Alestalo. Kaapro Huittinen.
4265: 85
4266:
4267: IV,14. - Toiv. al. N:o 10.
4268:
4269:
4270:
4271:
4272: Linkomies y. m.: Valtion viran- ja toimenhaltijain palkko-
4273: jen korottamisesta.
4274:
4275:
4276: E d u s kun n a ll e.
4277:
4278: Sen jälkeen kuin valtion viran- ja toi- Mutta syistä, jotka ovat tunnettuja, aloite
4279: menhaltijain palkkauksen perusteet järjes- ei silloin johtanut tulokseen.
4280: tettiin v. 1923 säädetyllä lailla, ovat palk- Nyt näyttää ajankohta sopivalta yleiseen
4281: kaukseen vaikuttavat olosuhteet suuresti palkkojen tarkistamiseen, mikä on välttä-
4282: muuttuneet. Maan taloudellinen asema on mättömän tarpeellinen. Valtiovarainminis-
4283: kehittynyt erittäin edulliseen suuntaan ja teri ilmoittikin eduskunnassa tämän vuo-
4284: välillä sattunutta pula-aikaa huomioon otta- den talousarviota käsiteltäessä, että halli-
4285: matta melkein kaikkien kansankerrosten tus tulee kiinnittämään asiaan vakavaa
4286: elintaso on ilahduttavasti kohonnut. Valtio- huomiota. Kumminkaan hallituksen ta-
4287: talous on varsinkin viime vuosina saatettu holta ei toistaiseksi ole ryhdytty toimen-
4288: niin vakavalle pohjalle, että vain harvoja piteihin palkkakysymyksen järjestämiseksi.
4289: maita voidaan siinä suhteessa Suomeen ver- Jotta tehokas korjaus palkkaoloihin saa-
4290: rata. Mutta tapahtuneesta kehityksestä taisiin aikaan, tarvitaan perusteellista val-
4291: huolimatta ovat valtion viran- ja toimen- mistelua, mikä tuskin on mahdollinen il-
4292: haltijain palkat jääneet pääasiassa entisel- man asiantuntijakomitean asettamista. Ko-
4293: leen. Tosin on eräitä palkkojen korotuksia kemus näet on osoittanut, että tilapäisesti
4294: ja tasoituksia sekä pahimpien epäkohtien toimeenpannut korotukset helposti johta-
4295: korjauksia pantu toimeen, mutta yleinen vat kohtuuttomuuksiin ja rikkovat yhte-
4296: palkkataso on kuitenkin sama kuin se, mikä näisen palkkausjärjestelmän. Näin ollen
4297: 15 vuotta sitten määriteltiin. Tämä asian- olisi koko palkkausjärjestelmä yleisine pe-
4298: tila ei ole voinut olla aiheuttamatta tyyty- rusteineen ja kaikkine yksityiskohtineen
4299: mättömyyttä valtion viran- ja toimenhalti- saatettava tarkistuksen alaiseksi. Tällöin
4300: jain keskuudessa, samalla kun se estää val- on huomiota kiinnitettävä siihen, että myös
4301: tiota kiinnittämästä palvelukseensa maan . vastuunalaisimmilla paikoilla olevien virka-
4302: parhaita voimia, jotka yksityisten palve- miesten palkat ovat liian alhaiset, minkä
4303: luksessa saavat työstään paljon suuremman vuoksi palkkauksen ylärajaa olisi korotet-
4304: korvauksen. Riittämätön palkkaus on li- tava. Samalla on luonnollisesti pidettävä
4305: säksi vienyt siihen, että valtion viran- ja huolta, että alarajan kohdalla palkka on
4306: toimenhaltijain aivan yleisesti on pakko sellainen, että sillä tulee toimeen ja että
4307: hankkia lisätuloja sivutoimilla, jotka hait- se on valtion arvon mukainen. Palkkoja
4308: taavat varsinaisen viran tai toimen hoita- järjestettäessä olisi entistä enemmän otet-
4309: mista. Epäkohdat olivat jo noin kymmenen tava lukuun virkaan tai toimeen liittyvä
4310: vuotta sitten niin selvästi havaittavissa, että vastuu sekä kuinka pitkä valmistusaika
4311: hallitus silloin katsoi välttämättömäksi eh- virkapätevyyden saavuttamiseen tarvitaan.
4312: dottaa palkkojen tuntuvaa korottamista. Harkittava on lisäksi, eikö perheellisyyttä
4313: 86 IV,14. - Valtion virkamiesten palkkaus.
4314:
4315: olisi entistä suuremmassa määrässä otettava Kun viran- ja toimenhaltijain palkkauk-
4316: varteen palkkausta järjestettäessä. Eräisiin sen saattaminen tyydyttävälle kannalle en-
4317: virkamiesryhmiin, joiden palkkaus nykyi- nen kaikkea on valtion oman edun mu-
4318: sin on erikoisen epätyydyttävä, niinkuin kaista, on mielestämme eduskunnalla syytä
4319: oppikoulun opettajistoon ja upseeristoon, kiirehtiä hallituksen toimenpiteitä asiassa.
4320: olisi erikoista huomiota kiinnitettävä. Sa- Tämän vuoksi esitämme eduskunnan pää-
4321: massa yhteydessä olisi tarkistettava palkat, tettäväksi toivomuksen,
4322: jotka valtio suorittaa muille kuin omille
4323: varsinaisille viran- ja toimenhaltijoilleen, että hallitus kiireellisesti valmis-
4324: kuten esim. kansakoulunopettajille. Tällai- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
4325: set näkökohdat tekevät välttämättömäksi sen valtion viran- ja toimenhaltijain
4326: asian saattamisen nopeasti perusteellisen palkkojen korottamisesta nykyisiä
4327: valmistelun alaiseksi. olosuhteita vastaavalle tasolle.
4328:
4329: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
4330:
4331: Edwin Linkomies. T. M. Kivimäki.
4332: Pekka Pennanen. E. v. Frenckell.
4333: E. Kilpeläinen. Kaapro Moilanen.
4334: A. Pohjannoro. Mandi Hannula.
4335: Erkki Paavolainen. Aarne Honka.
4336: Oskari Mantere. Toivo Horelli.
4337: Kalle Soini. Tilda Löthman-Koponen.
4338: Leo R. Böök. Väinö Kokko.
4339: Oskari Lehtonen. H. A. Kannisto.
4340: Helena Syrjälä.
4341: 87
4342:
4343: IV,It~.- Hemst. mot. N:o 11.
4344:
4345:
4346:
4347:
4348: Frietsch m. fl.: Angående avlåtande av proposition med
4349: förslag till lag om ändring av grunderna för avlöning
4350: i statens tjänster och befattningar.
4351:
4352:
4353: 'l' i ll R i k s d a g e n.
4354:
4355: Snart sagt ett otal gånger har det under eft1er 1918 ter det sig sålunda begripligt
4356: ::;enaste decennier med <Cftertryck framhål- att man icke gooom suc0essiva förhöjnin-
4357: lits att statstjänstemännens och de statliga gar förstod att skapa en motvikt mot den
4358: 1)efattningshavarnas löneförhållanden, vil- sänkning i reallönerna penningvärdets
4359: lm under efterkrigsåren utvecklats på ett starka fall medfört. Svårare att förstå är
4360: olye'l.digt sätt, äro synnerligen otillfreds- emell€rtid d•en styvmode:clighei, med vilken
4361: ställande i vårt land. Det må batonas att de statsanstäl1da - sedan deras löneför-
4362: så när som på betydelselösa undantag in- hål:landen år 1924 ordnats på en. bestående
4363: gen grupp av statens löntagare realiter grund - blivit behandlade. Ty man måste
4364: återfått sin lönestandard från tiden före hålla för ögonren att om •ock de första efter-
4365: krig.et, närmare bestäJmt tiden just före krigsåren& svårigheter må lra moti:verat en
4366: krigsntbrottet 1914 - uigångspunikben för åtenhållsam lönepolitirk, så har den glän-
4367: den syn.vinkel, ur viJ!loon man ihos oss över- sande ekonomiska utveckling vårt land se-
4368: huvudtaget vant sig vid att bedöma och dan dess upplevat för 1än.ge sedan gjort
4369: värdcsätta aU utveckling i ekoruomiskt av- sta;tsmakternas lönepolitis:ka va.rsamhet
4370: seende. Och därvid är att märka att de överflödig. En successiv stegring av de
4371: lönestater, som år 1914 gällde för ämbets- statsanställdas lönen1vå skul1e väl ha stått
4372: v:erken, i ~e~el voro förå:ldrade, villmt in- att genomföra utan att vår statshushåll-
4373: nebär att lönerna enligrt dessa stater i ning på något sätt skulle ha ut.sat,ts för
4374: många fall icke längre motsvarade vad påfrestningar. Ja, man kan med sk:äl ifrå-
4375: som då ansågs skäligt. Föreliggande appro- gasätta, huruvida icke ovilligheten att reg-
4376: maximativa utredningar ge vid han.den att lera tjänstemännens och befattningshava-
4377: de statsanställda,s reallön1er för närvarande renas löneförhåHanden på ett tirllfredsstäl-
4378: ej utgöra mera än 65-80% av 1914 års lande sätt i grund och botten 8tått sam-
4379: reaillöner, varvid - då ju dylika avrun- hället ganska dyrt. Det har ju ofta un-
4380: dade procentsatser blott närmelsevis am.ge derstru!kits, att ett intensivt oeh ihållande
4381: vissa gruppgenomsniti - ännn betydligt missnöje med a111ställningsvillkoren i förc-
4382: anmärkningsvärdare rednceringar före- ning med di:rrekta ekonomiska svårigheter
4383: komma, sä:r,skil<t beträffande högre stats- har en - i vårt land med säkerhet konsta-
4384: tjä118temän. Detta har rraturligtvis delvis terad - negativ inverkan på vederbörandes
4385: sin :föriklaring i d:e rbistra tider vi genom- arbetsintensitet, tiH uppenbart men för
4386: levat, med det unga självständiga rrkets
4387: < statsapparatens allmänna effektivi:tet. En
4388: mängahanda nya ikrav på statsver1lmts fi- dylik lönepoEtik är sålunda icke en försik-
4389: naooer. F'örsåviit det gäller de första åren tig utan en dålig hushål1nirrg med det all-
4390: 88 IV,1·5. - Virkamiesten palkkaus.
4391:
4392: J1l'ännas tillgångar. Den utomorden:bligt ning av tidigare publicerat siffermaterial ·
4393: raska utveckling i ekonomiskt avseende yttermera belysa landets och statens utom-
4394: Finland för närvarande uppvisar ihar åstad- ordentliga ekonomiska förkovran. Det må
4395: kommit att disproportionaliteten mellan dock erinras om att säväl finansministern
4396: tjänstemännens ekonomiska ställning o·ch under senaste budgetbehandling som re-
4397: näringslivets blomstring hlivit ytterligare publikens president vid nu rpågående riks-
4398: skärpt. Detta kan i ingen händelse vara dags högtidliga öppnande med kraft un-
4399: vare sig landet eller staten till gagn. Sta- derstrukit sundheten i Finlands allmänrna
4400: ten kundre sanno:tikt anses ha stort behov ekonomiska och finanspolitiska läge. -
4401: av att bland sina tjänstemän och befatt- Ifråga om den andra av de ihär antydda
4402: ningshavare räkna .mången av dem som un- .omständigheterna är det skä;l att hänvisa;
4403: der nuvarande förhållanden bekläda bättre till den ståndpunkt finansministern intagit
4404: avlönade poster inoon näringslivet. Samhäl- gentemot kravet på en lönereglering, i det
4405: let har därför i viss mån förlänats en prä- han bl. a. vid senaste budgetdebatt ställt en
4406: gel av att vara undel'lägset gentemot nä- utredning av de statsanställdas lönefråga j.
4407: ringslivet. utsilkt. I början av året höll finansminis-
4408: Att tjänstemännens lönefråga, trots alla tern ett radioföredrag, i vilket ihan beteck-
4409: uppriktigt drivna men i regel lika miss- nade de statsanställdas löner som ,oskäligt
4410: lyckade lösningsförsok ånyo göres tiH före·· låga, jämförda icke blott med löncrna i
4411: mål för ett riksdagsinitiativ, får främst bättre lottade länder utan med ievnads-
4412: tillskrivas de statsanställda's målmedveten- standarden i vårt land'' - vartill han
4413: het i ik:ampen för en skälig lönesättning. tillade, att det icke är rätt att staten illn
4414: Det må blott hänvisas till den ström av fyller sin uppgift som arbetsgivare genom
4415: deputationer, representerande snart sagt att underbetala den stora befolkningsgrupp,
4416: a!lla tjänstemanna- och befattningshavar- som står i dess tjänst. ,För detta ä.nda-
4417: grupper, vi~ka uppvaktat regering och riks- mål måste fördenslmll erforderliga medd
4418: dag i syfte att ernå ·en, i de flesta fall anskaffas med det snaraste ".
4419: myeket blygsam förbättring av löneläget. I betraktande av att de statsanställdas
4420: Utan överdrift har det legat någonting lönekrav, vilka under senaste tid ständigt
4421: heroiskt och mänskligt beundransvärt över delgivits regering och riksdag, ett otal gån-
4422: den opartiskhet och varsamma självbehärsk- ger tillbaikavisats utan att vare sig de an-
4423: ning, med vilken de statsanstäl1da i Fin- ställdas ekonomiska förhållanden eller sta-
4424: land sökt hävda sina rättrrnätiga, i många tens möjligheter att trygga en bättre löne-
4425: stycken föga beaktade intressen. standard gjorts till föremål för tillfreds-
4426: Till denna återhåHsamma målmedveten- stä]llande undersökningar, synes det påkal-
4427: het säJ.la sig tvenne omständigheter, vi'lka lat att begära en grundlig och allsidig ut-
4428: särskilt tala för riktigheten i att de stats- redning av denna fråga. Och då det utan
4429: anställdas lönefråga nu ånyo upptas till tvivel måste anses ligga i samhällets all-
4430: behandling, närrnligen dels finska statens männa intresse att saiken bringas till en
4431: .synnerligen gynnsamrna ekonomisika situa- lösning innan en eventuell konfliktsituation
4432: tion, dels den förståelse, som med hänsyn frammanats, får man utgå i från att det
4433: tiH de statsanställdas behov av en löne- är av vikt, att en dylik utredning verkstäl-
4434: reglering kommit tiH uttryck från den nu- les så snart oom möjligt.
4435: varande regeringens sida. V ad den först- Samtidigt som en förbättring av stats-
4436: nämnda omständigheten beträffar, så torde t.jänstemännen.s och statens befattningsha-
4437: det här vara överflödigt att under upprep- vares löner gestaltat sig till en alltmera
4438: IV,1,5. - Frietsch y. m. 89
4439:
4440: brännande fråga har på da~ordningen jäm- undertecknade vör.dsamt föreslå, att riks-
4441: väl upptag:its frågan om de statsanställdas dagen måtte hemställa,
4442: rätt att genom hefullmäktigade represen- att regeringen snarast möjligt ville
4443: tanter taga del i aruställningsvillkorens vidtaga åtgärder för införskaffande
4444: reglering. Denna fråga väcktes redan för av en uttömande utredning rörande
4445: ett tjugutal år sedan. Med stöd av er- de statsanställdas lönefråga i hela
4446: farenheter från andra Iänder torde man dess vidd, varvid de statsanställdas
4447: kunna säga, att därest statstjänstemännen organisationer kallas att taga del i
4448: och statens befattningshavare inrymts detta utredningsarbete, samt
4449: denna, i ett demokratiskt srumhä:lle för öv- att regeringen på basen ctv de re-
4450: rigt helt naturliga förhandlingsrätt, så sttltat ifrågavarande utredning ger
4451: lmde detta sannolikt varit ägnat att i hög vid handen avlåter p1·oposition an-
4452: O'rad underlätta ordnandet av de statsan- gående ny lag om reglm·ing av grun-
4453: "'ställdas än så länge olösta lönefråga.
4454: derna för avlöning i statens tjänstm·
4455: Med hänsyn tili vad ovan anförts få och befattningar.
4456: Helsingfors den 10 februari 1938.
4457:
4458:
4459: C:. 0. Frietsch. Rafael Colliander.
4460: Uno A. Hilden. Ralf Törngren.
4461: E. v. Frenckell. T. E. Nordström.
4462: Elsa Bonsdorff. J. 0. Söderhjelm.
4463: K. F. Lauren.
4464:
4465:
4466:
4467:
4468: 12:
4469: 90
4470:
4471: IV,15. - Toiv. al. N:o 11.
4472: Suonwnnos.
4473:
4474:
4475:
4476:
4477: Frietsch y. m.: Esityksen antamisesta laiksi valtion viroista
4478: ja toimista suotitettavan palkkauksen perusteiden mu1.tt-
4479: tamisesta.
4480:
4481:
4482: E d u s k u n n a ll e.
4483:
4484: Miltei lukemattomat kerrat on viime muksista valtion rahavarojen suhteen. lVIitä
4485: vuosikymmeninä painokkaasti huomautettu, tulee ensimmäisiin vuosiin vuoden 1918
4486: että valtion virkamiesten ja valtion toimen- jälkeen, niin onkin käsitettävissä, ettei ym-
4487: haltijain palkkaussuhteet, jotka sodan jäl- märretty asteettaisilla korotuksilla luoda
4488: keisinä vuosina ovat kehittyneet onnetto- vastapainoa rahanarvon suuresta alentumi-
4489: malla tavalla, ovat meidän maassamme erit- sesta johtuneelle realipall"kain laskulle.
4490: täin epätyydyttävät. On tähdennettävä, Vaikeampi on kuitenkin ymmärtää sitä
4491: ettei merkityksettömiä poikkeuksia lukuun- äitipuolen tylyyttä, jolla valtion palkan-
4492: ottamatta mikään valtion palkannauttijain nauttijoita on kohdeltu sittenkun heidän
4493: ryhmä ole päässyt takaisin sodan edelliselle palkkausolonsa vuonna 1924 järjestettiin
4494: palkkatasolleen, tarkemmin sanottuna juuri pysyvälle pohjalle. Sillä on pidettävä mie-
4495: sodan puhkeamisen edellä 1914 vallinneelle lessä, että vaikkakin ensimmäisten sodan-
4496: - sille lähtökohdalle, josta katsoen meillä jälkeisten vuosien vaikeudet olisivat anta-
4497: yleisesti on totuttu arvostelemaan ja ar- neet perusteltua syytä pidättyvään palk-
4498: vioimaan kaikkea taloudellista kehitystä. - kauspolitiikkaan, niin on se loistava talou-
4499: ,Ja tällöin on huomattava, että ne palkkaus- dellinen kehitys, jonka maamme on sen jäl-
4500: säännöt, jotka vuonna 1914 olivat viras- keen kokenut, jo aikoja sitten tehnyt tar-
4501: toille voimassa, yleensä olivat vanhentuneet, peettomaksi valtiomahtien palkkauspoliitti-
4502: eivätkä näiden sääntöjen mukaiset palkat sen varovaisuuden. Valtion palkannautti-
4503: enää monessa tapauksessa vastanneet sitä, jain palkkain asteettainen korottaminen
4504: mitä silloin pidettiin kohtuullisena. Suori- olisi hyvin ollut suoritettavissa saattamatta
4505: tetut likimääräiset selvitykset osoittavat, valtiovaraimme tilaa mitenkään liikaa rasi-
4506: etteivät valtion palkannauttijain realipal- tetuksi. Niin, voidaanpa syystä asettaa
4507: kat ole enää kuin 65-80 % vuoden 1914 kyseenalaiseksi eikö haluttomuus järjestää
4508: rea:lipalkoista, minkä ohella - kun tuollai- virkamiesten ja toimenhaltijain palkkaus-
4509: set pyöristetyt prosenttimäärät vain liki- oloja tyydyttävällä tavalla ole oikeastaan
4510: määräisesti osoittavat joidenkin ryhmien käynyt yhteiskunnalle kalliiksi. Onhan
4511: keskimääriä - vielä huomattavampia palk- usein korostettu sitä, että voimakas ja py-
4512: kauksen supistuksia esiintyy, etenkin mitä syvä tyytymättömyys palkkaussuhteisiin
4513: tulee valtion korkeampiin virkamiehiin. yhtyneinä suoranaisiin taloudellisiin vai-
4514: Tämä luonnollisesti saa selityksensä meidän keuksiin vaikuttavat kuten meidän
4515: elämistämme kovista ajoista, ja nuoren itse- maassamme on varmuudella todettu -
4516: näisen valtakunnan monista uusista vaati- kielteisesti asianomaisten työn voimaperäi-
4517: .·
4518:
4519:
4520: IV,15. - Frietsch y. m. 91
4521:
4522: syyteen ilmeiseksi vahingoksi valtiokoneis- holta on tullut valtion palveluksessa ole-
4523: ton yleiselle teholle. Tuollainen palkkaus- vain palkkauksen järjestelyn tarpeen
4524: politiikka ei siis ole varovaista, vaan huonoa osaksi. Mitä ensinmainittuun seikkaan
4525: yleisten varojen käyttöä. Se erinomaisen tulee, niin lienee tässä tarpeetonta, kertaa-
4526: nopea kehitys taloudellisessa suhteessa, joka maHa ennen julaistua numeroaineistoa,
4527: Suomessa nykyisin tapahtuu, aiheuttaa sen, vielä valaista maan ja valtion erinomaista
4528: että virkamiesten taloudellisen aseman ja taloudellista vaurastumista. On kuitenkin
4529: elinkeinoolämän kukoistuksen välinen epä- muistutettava siitä, että niin hyvin valtio-
4530: suhde yhä räikeytyy. Tämä ei missään ta- varainministeri viime budjettikäsittelyssä
4531: pauksessa voi olla maalle eikä valtiolle hyö- kuin tasavallan presidentti näiden nykyis-
4532: dyiksi. Voitaneen otaksua, että valtiolla to- ten valtiopäiväin juhlallisissa avajaisissa
4533: dennäköisesti olisi suuri tarve saada virka- ovat vomakkaasti tähdentäneet Suomen
4534: miestensä ja toimenhaltijainsa joukkoon mo- yleisen taloudellisen ja finanssipoliittisen
4535: net niistä, jotka nykyisten ·olosuhteiden val- aseman terveyttä. - Mitä tulee toiseen
4536: litessa ovat elinkeinoelämän paremmin pal- tässä viitatuista seikoista, niin on syytä
4537: katuissa toimissa. Yhteiskunta on senvuoksi viitata siihen kantaan, jonka valtiovarain-
4538: saanut jossain määrin sen leiman, että se ministeri on ottanut palkkauksenjärjestelyn
4539: on elinkeinoelämää heikkovoimaisempi. vaatimukseen nähden, hän kun m. m. viime
4540: Kun virkamiesten palkkauskysymys, kai- budjettikäsittelyssä ilmoitti odotettavissa
4541: kista vilpittömästi ajetuista, mutta sään- olevan selvityksen valtion palveluksessa ole-
4542: nöllisesti yhtä huonosti onnistuneista rat- vain palkkauskysymyksestä. Vuoden alussa
4543: kaisuyrityksistä huolimatta, jälleen otetaan valtiovarainministeri piti radioesitelmän,
4544: eduskunta-aloitteen aiheeksi, johtuu se missä sanoi valtion palveluksessa olevain
4545: ensisijaisesti valtion palkannauttijain mää- paLkkoja ,kohtuuttoman alhaisiksi, verrat-
4546: rätietoisesta kamppailusta kohtuullisten tuina ei vain parempiosasten maiden palk-
4547: palkkamäärien saavuttamiseksi. On vain koihin, vaan myöskin elintasoon meidän
4548: viitattava siihen virtaan lähetystöjä jotka maassamme'' - mihin liän lisäsi, ettei ole
4549: - edustaen miltei kaikkia viran- ja toimen- oikein, että valtio huonosti täyttää teht:ä-
4550: haltijain ryhmiä - ovat käyneet hallituk- vänsä työnantajana maksamalla alipalkkaa
4551: sen ja eduskunnan puheilla tarkoituksella sille suurelle väestöryhmälle, joka on sen
4552: saada palkka-asemaan useimmissa tapauk- palveluksessa. ,Tätä tarkoitusta varten on
4553: sissa hyvin vaatimaton parannus. Liiot- senvuoksi mitä pikimmin hankittava tar-
4554: telematta voi sanoa olleen jotain san- peelliset varat.''
4555: karillista ja inhimillisesti ihailtavaa siinä Ottaen huomioon, että valtion palveluk-
4556: puolueettomuudessa ja varovassa itsehillin- sessa olevain palkkavaatimukset, joita
4557: nässä millä Suomen valtion viran- ja toi- viime aikoina on alituisesti saatettu halli-
4558: menhaltijat ovat koettaneet puoltaa oikeu- tuksen ja eduskunnan tietoon, on lukemat-
4559: tettuja, monessa suhteessa liian vähän huo- tomat kerrat hylätty, vaikkei enempaa
4560: mioonotettuja etujaan. valtion palveluksessa olevain taloudellisia
4561: Tähän varovaan määrätietoisuuteen liit- oloja kuin valtion mahdollisuuksiakaan pa-
4562: tyy kaksi seikkaa, jotka erikoisesti puolta- remman palkkatason turvaamiseksi ole tyy-
4563: vat valtion palveluksessa olevain palkkaus- dyttävällä tavalla tutkittu, näyttää tarpeel-
4564: kysymyksen ottamista nyt uudestaan käsi- liselta pyytää tämän kysymyksen perinpoh-
4565: teltäväksi, nimittäin sekä Suomen valtion jaista ja kaiken puolista tutkimista. Ja kun
4566: erittäin suotuisa taloudellinen tila että se epäilemättä täytyy katsoa olevan yhteiskun-
4567: ymmärtämys, jota nykyisen hallituksen ta- nan yleisen edun mukaista, että asia saate-
4568: 92 IV,15. - Virkamiesten palkkaus.
4569:
4570: taan ratkaisuun ennenkuin on synnytetty tion palveluksessa olevain vielä ratkaisemat-
4571: mahdollinen ristikohtatilanne, niin täytyy toman palkkauskysymyksen järjestelyä.
4572: edellyttää olevan tärkeätä, että tuollainen Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
4573: selvittely toimitutetaan mahdollisimman neet kunnioittavasti ehdottavat, että edus-
4574: pian. kunta päättäisi lausua toivomuksen,
4575: Samaan aikaan kuin valtion viran- ja toi-
4576: menhaltijain palkkauksen parantaminen on että hallitus mahdollisimman pian
4577: kehittynyt yhä polttavammaksi kysymyk- ryhtyisi toimenpiteisiin tyhjentävän
4578: seksi on päiväjärjestykseen myöskin otettu selvityksen hankkimiseksi valtion
4579: kysymys valtion palveluksessa olevain oi- palveluksessa olevain palkkakysy-
4580: keudesta ottaa valtuutetuin edustajin osaa myksestä sen koko laajuudessa,
4581: palvelussuhteiden järjestelyyn. Tämä ky- jolloin valtion palveluksessa olevain
4582: symys herätettiin jo parikymmentä vuotta järjestöt kutsutaan ottamaan osaa tä-
4583: sitten. Muissa maissa sa3!tujen kokemusten hän selvittelytyöhön, sekä
4584: perusteella voitaneen sanoa, että mikäli val- että hallitus puheenaolevan selvit-
4585: tion viran- ja toimenhaitijoille olisi myön- telyn tulosten pohjalla antaa esityk-
4586: netty tämä, kansanvaltaisessa yhteiskun- sen uudeksi laiksi valtion viroista .ia
4587: nassa muuten vallan luonnollinen neuvot- toimista suoritettavan palkkauk.gen
4588: teluoikeus, niin olisi se todennäköisesti ollut perusteista.
4589: omansa suuressa määrin helpottamaan val-
4590:
4591: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
4592:
4593: 0. 0. Frietsch. Rafael Colliander.
4594: Uno A. Hilden. Ralf Törngren.
4595: E. v. Frenckell. T. E. Nordström.
4596: Elsa Bonsdorff. J. 0. Söderhjelm.
4597: K. F. Lauren.
4598: 93
4599:
4600: IV,1 o. - Hemst. mot. N: o 12.
4601:
4602:
4603:
4604:
4605: Sergelius: Angående förbättring av tjänstemännens avlö-
4606: ning.
4607:
4608:
4609: T i ll R i k s d a g e n.
4610:
4611: Den nuvarande lönelagen av år 1923 har dagordningen vare sig den gäller de civila
4612: alltsedan den trädde i kraft givit anled- befattningshavarna eller vid försvaret
4613: ning till berättigat missnöje bland de stats- anställda. En allmän löneförbättring längs
4614: anställda. Det system, som kommer tili ut- hela linjen är ofrånkomlig.
4615: tryck i lagen, har visat sig vara ogynnsamt Sakförhållandet att andra kulturstater
4616: för statens löntagare ; särskilt vid inträdande bättre vårda sig om sina tjänstemäns sociala
4617: högkonjunktur och under depressionstider trevnad, tillämpande en avsevärt högre
4618: ha tjänstemännen och befattningshavarna löneskala och ett mera elastiskt lönesystem,
4619: genom lagstiftningsåtgärder fått nöja sig och att levnadskostnaderna under senaste
4620: med avko11tade löner. De statsanställda ha kalenderår stigit med 10 % har tvungit de
4621: även genom sina organisationer hållit statsanställda tili förnyad :Iöneaktion. Och
4622: riksdag och regering underkunniga om de utan orsak sker icke detta om man ytter-
4623: ekonomiska svårigheter, i vilka tjänstemän ligare erinrar sig att nationalinkomsten
4624: och befattningshavarna under årens lopp stegrats hos oss. Här nämnda fakta ha även
4625: råkat, och mer än en gång gjort framställ- förmått privata arbetsgivare och kommuner
4626: ning om löneförbättringar. att självmant öka lönerna för sin arbets-
4627: U pprepade gånger har genom motioner kraft. Sålunda har Helsingfors stad liksom
4628: till och yttranden i riksdagen bindande be- flera affärsföretag i huvudstaden sedan
4629: vis anförts för huru det n. v. avlöningssyste- början av år 1938 bättrat på de anställdas
4630: met otillräckligt och orättvist utmäter spe- löner, och Helsingfors kommun har även
4631: ciellt de lägre och lågt avlönade befattnings- tilisatt en löneregleringskommitte med upp-
4632: havarnas löneförmåner. Sant är att riks- drag att bl. a. utarbeta förslag till en revi-
4633: dagen vid olika tillfällen tili regeringens sion av befattningshavarnas löneklassifi-
4634: förfogande stäUt s. k. utjämningsanslag till sering och därmed sammanhängande av-
4635: löneförbättringar, men dessa ha varit så löningar.
4636: knappt tillmätta att de icke på långt när Utom grundlönerna tarva även de i löne-
4637: räckt till att förbättra ens en nämnvärd lagen omnämnda ålderstiliäggen en snabb
4638: del av de statsanställdas Iöner. Att för- och grundlig reglering. Dessa tjäna som
4639: hållandet måste vara sådant, visar faktum bekant i främsta rummet som ersättning
4640: att missnöjet bland statstjänarna under åt person, som i tjänsten skaffat sig större
4641: senaste år icke dämpats utan tvärtom ökats, erfarenhet, skicklighet och allmänna kvali-
4642: enär utjämningsanslagen ytterligare för- fikationer. Såväl kOinmun som den enskilda
4643: skjutit löneproportionerna mellan olika arbetsgivaren tillförsäkrar sina anställda
4644: grupper inom samma förvaltningsområde. sådana förmåner för att dymedels kvar-
4645: Lönefrågan står sålunda fortfarande på hålla en beprövad kraft i sin tjänst. Men
4646: 94 IV,16. - Virkamiesten palkkans.
4647:
4648: även andra orsaker tala :för ett system med att regeringen skyndsamt rnåttc
4649: :flera och rundligare utmätta ålderstillägg utarbeta och till Riksdagen avlåta
4650: än vad hittills varit :fallet. I statens tjänst proposition angående ny lag om
4651: finnas nämligen bland de lägre avlönade grunderna fö1· avlöning i statens
4652: otaliga befattningshavare, vilka i brist på tjänster och befattningar, varvid
4653: nödig behörighet ej kunna vinna befordran den lägsta grundlönen skulle utgå
4654: tili befattningar i högre löneklass varför med fjortontusenfyrahundra mm·k
4655: ålderstillägg i detta fall äro av synnerlig per år samt
4656: vikt, men i än högre grad måste dessa att ålderstilläggen skulle fast-
4657: tillägg kompensera de begränsade möjlig- ställas så att deras sammanlagda be-
4658: heter tili befordran, som kvalificerad kraft lopp i de lägre avlöningsklasserna
4659: är underkastad främst inom vårt under- utginge med 30% och i de högsta
4660: visningsväsende. klasserna med 20% samt att åldet·s-
4661: Redan här i all korthet antydda omstän- tillägg skulle givas flem gånger än
4662: digheter tala för en grundlig och snabb vad den nuvarande avlöningslagen
4663: omläggning av statens hela lönesättning, medgiver.
4664: varför jag vördsamt föreslår, att riksdagen
4665: måtte hemställa,
4666:
4667: Helsingfors den 1 februari 1938.
4668:
4669:
4670: Max Sergelius.
4671: 95
4672:
4673: IV.,I6• - Toiv. al. N:o 12. Suomennos.
4674:
4675:
4676:
4677:
4678: Sergelius: Virkamiesten palkkauksen parantamisesta.
4679:
4680:
4681: E d u s k u n n a ll e.
4682:
4683: Nykyinen palkkalaki vuodelta 1923 on jo toimivien eri ryhmien välisiä palkkaussuh-
4684: voimaautulastaan alkaen herättänyt oikeu- teita. Niin siviilitoimenhaltijain kuin maan-
4685: tettua tyytymättömyyttä valtion toimissa puolustuksen palveluksessa olevien palk-
4686: olevien keskuudessa. Se järjestelmä, johon kauskysymys on niinollen jatkuvasti päivä-
4687: laki perustuu, on osoittautunut epäsuo- järjestyksessä.
4688: peaksi. valtion palkannauttijoille varsinkin Se seikka, että toiset sivistysvaltiot pitä-
4689: lähestyvän korkeakonjunktuurin vallitessa vät parempaa huolta virkamiestensä yhteis-
4690: ja lamakausina ovat viran- ja toimenhal- kunnallisesta viihtyisyydestä sovellutta-
4691: tijat saaneet tyytyä niihin alennettuihin malla huomattavasti korkeampaa palkka-
4692: palkkoihin, mitä heille lainsäädäntötoimen- asteikkoa ja joustavampaa palkkausjärjes-
4693: pitein on myönnetty. Valtion toimessa ole- telmää, niin myös se, että elantokustannuk-
4694: vat ovat järjestöjensä välityksellä saatta- set ovat viime kalenterivuoden aikana ko-
4695: neet eduskunnan ja hallituksen tietoon ne honneet 10% :lla, on saanut valtion toi-
4696: taloudelliset vaikeudet, joihin viran- ja toi- messa olevat jälleen liikkeelle palkkauksien
4697: menhaltijat vuosien kuluessa ovat joutuneet järjestämiseksi. Eikä tämä tapahdu ai-
4698: ja useammin kuin kerran tehneet ehdotuk- heetta varsinkin jos ottaa lisäksi huomioon
4699: sia palkkojen parantamiseksi. sen, että kansallistulot meillä ovat kasvaneet.
4700: Yhä uudelleen on eduskunta-alaitteissa ja Nämä tässä mainitut tosiseikat ovat aiheut-
4701: eduskunnassa annetuissa lausunnoissa sito- taneet sen, että yksityiset työnantajat ja
4702: vasti osoitettu, että nykyisessä palkkausjär- kunnat ovat omasta aloitteestaan korotta-
4703: jestelmässä varsinkin alempipaikkaisten toi- neet työläistensä palkkoja. Niinpä on Hel-
4704: menhaltijain palkkaedut on järjestetty riit- singin kaupunki samoinkuin useat pääkau-
4705: tämättömänä ja epäoikeudenmukaisella ta- pungissa olevat liikeyritykset vuoden 1938
4706: valla. On totta, että eduskunta eri ker- alusta lukien korottaneet toimenhaltijain
4707: toina on hallituksen käytettäväksi myöntä- palkkoja ja Helsingin kunta on niinikään
4708: nyt palkkojen parantamiseksi n. s. tasoi- asettanut palkanjärjestelylautakunnan, jon-
4709: tusmäärärahoja, mutta nämä ovat olleet ka tehtävänä on m. m. vahnistaa ehdotus
4710: niin niukkoja, että ne eivät ole lähestul- toimenhaltijain palkkaluokittelun ja sen
4711: koonkaan riittäneet edes sanottavan osan yhteydessä palkkojen uudelleenjärjestämi-
4712: valtion toimessa olevien palkkoja paranta- seksi.
4713: maan. Osoituksena siitä, että olot todella Ei ainoastaan peruspalkat vaan myöskin
4714: ovat tällaiset, on se tosiasia, että tyytymät- palkkauslaeissa mainitut ikälisät kaipaavat
4715: tömyys valtion toimessa olevien keskuu- nopeata ja perusteellista järjestelyä. Ku-
4716: dessa on pikemminkin lisääntynyt kuin ten tunnettua, ovat nämä ensisijassa kor-
4717: vähentynyt, kun tasoitusmäärärahat ovat vauksena siitä suuremmasta kokemuksesta,
4718: vielä lisäksi siirtäneet samalla hallintoalalla taidosta ja yleisestä pätevyydestä, minkä
4719: 96 IV,lG. - Virkamiesten palkkaus.
4720:
4721: henkilö virassaan on saavuttanut. Sekä tetyt seikat puhuvat perusteellisen ja no-
4722: kunta että yksityiset työnantajat takaavat pean valtion koko palkkaustavan uudelleen-
4723: palveluksessaan oleville tällaiset edut voi- järjestämisen puolesta. Sen vuoksi pyydän
4724: dakseen siten säilyttää koetellut kyvyt pal- kunnioittaen ehdottaa,
4725: veluksessaan. Mutta muutkin seikat puhu-
4726: vat useampien ja perusteellisempien ikä- että Eduskunta kehoittaisi hal-
4727: lisien puolesta kuin mitä tähän asti on mak- litusta kiireellisesti laatimaan ja
4728: settu. Valtion palveluksessa on nimittäin Eduskunnale jättämään ehdotuksen
4729: alempipaikkaisten joukossa suuri määrä toi- laiksi valtion virassa ja toimessa ole-
4730: menhaltijoita, jotka tarpeellisen pätevyy- vien palkkauksen perusteista alim-
4731: den puutteessa eivät saata yletä korkeampi- man peruspalkan siinä ollessa 14,000
4732: palkkaisiin toimiin, minkä vuoksi ikälisät markkaaj sekä
4733: tällaisissa tapauksissa ovat erittäin tärkeät, että ikälisät määrättäisiin siten,
4734: mutta vielä suuremmassa määrässä on näit- että niiden yhteinen määrä alem-
4735: ten lisien tasoitettava niitä rajoitettuja missa palkkausluokissa on 30 %
4736: ylenemismahdollisuuksia, mitä varsinkin ja ylimmissä luokissa 20 %, sekä
4737: opetuslaitoksemme palveluksessa olevilla pä- että ikälisiä myönnettäisiin useam-
4738: tevillä voimilla on. man kerran kuin mitä nykyinen
4739: Jo nämä kaikessa lyhykäisyydessään esi- palkkauslaki edellyttää.
4740:
4741: Helsingissä helmikuun 1 päivänä 1938.
4742:
4743:
4744: Max Sergelius.
4745: 97
4746: IV,11.- Toiv. al. N:o 13.
4747:
4748:
4749:
4750:
4751: Rytinki y. m.: Virkamiesten palkkausten alentamisesta.
4752:
4753:
4754: E d u s k u n n a ll e.
4755:
4756: On yleisesti tunnettua, että valtion virka- maksetaan eräissä valtion laitoksien sopi-
4757: miesten ja toimihenkilöiden palkkauksessa muspaikkaisissa toimissa, kuten m. m. Suo-
4758: sekä koko virkamieslaitoksessa vallitsee erit- men Pankin, Valtion Viljavaraston, Alko-
4759: täin suuria epäkohtia. Lukuunottamatta holiliikkeen ja Kansaneläkelaitoksen johta-
4760: sitä, että on olemassa useita virkoja, jotka jille 164,000--400,000 mk.
4761: voitaisiin kokonaan lopettaa tai yhdistää Niinpä valtion talousarviossa on:kin
4762: toisiin virkoihin, ovat myös palkat, pe- palkka- ja palkkiomenoja yhteensä n. 1.5
4763: ruspalkkaisissa toimissakin, ensimmäisissä miljaardia markkaa, mihin lisäksi tulevat
4764: palkkausluokissa aivan liian korkeat, sa- vielä talousarvion ulkopuolella olevien liik-
4765: malla kuin toisaalta taasen palkat ovat keiden henkilökunnalle maksettavat palkat.
4766: alimmissa palkkaluokissa, vielä suoritettu- Näiden palkkamenojen rajoittamiseksi ja
4767: jen korotuksien jälkeenkin, usein riittä- suuremman tasapuolisuuden ja oikeuden-
4768: mättömät. mukaisuuden toteuttamiseksi valtion virka-
4769: Kun otetaan huomioon kansan suurim- miesten ja toimihenkilöiden palkkauksessa
4770: man väestönosan erittäin alhainen elintaso, sekä erikoisesti myös liian korkeiden palk-
4771: niin on nykyisiä korkeita palkkoja pidet- kojen estämiseksi sopimuspaikkaisissa val-
4772: tävä suhteettomina, etenkin kun valtion tion omissa tai sen erilaisten laitoksien toi-
4773: viran- ja toimenhaltijat saavat myös eläk- missa, olisikin kiireellisesti käytävä toimen-
4774: keen ja että varsinaisen peruspalkan lisäksi piteisiin sellaisen muutoksen aikaansaami-
4775: heille useissa tapauksissa maksetaan vielä seksi valtion viroista ja toimista suoritetta-
4776: varsin huomattavia erilaisia lisäpalkkioita. van palkkauksen perusteista annettuun la-
4777: Niinpä oikeuskanslerin palkkatulot nouse- kiin, että nykyisiä peruspalkkoja alennet-
4778: vat ikälisineen 162,000 markkaan, lähetti- taisiin ensimmäisissä palkkausluokissa aina-
4779: läiden (vapaan asunnon, valon ja lämmön kin 20,000 markalla ja että samalla nimen-
4780: lisäksi) 228,000--400,000 markkaan, konsu- omaan säädettäisiin, ettei palkka, sopimus-
4781: lien 140,000-334,000 markkaan, lähetystö- paikkaisissa toimissakaan, saa olla vastaa-
4782: sihteerien 162,000-230,000 markkaan, vaa peruspalkkaa suurempi sekä ettei sää-
4783: korkeimman oikeuden ja korkeimman hal- dettyjen peruspalkkojen lisäksi viran- tai
4784: linto-oikeuden presidenttien 132,000 mark- toimenhaitijoille vuokrarahojen, vaatetus-
4785: kaan, hovioikeuden presidenttien, sotaväen avustuksen, virantoimitusrahojen, lisäpalk-
4786: päällikön y. m. 112,000 markkaan, maaher- kioiden t. m. s. muodossa saada maksaa
4787: rojen (vapaan asunnon, valon ja lämmön muita lisäpalkkoja kuin korkeintaan 50 %
4788: lisäksi) 87,000-99,000 markkaan j. n. e. suuruinen paikalliskorotus ulkomailla toimi-
4789: Näin korkeiksi saattavat palkat muodos- ville virkamiehille.
4790: tua siis peruspalkkaisissa:kin toimissa, mutta Eri palkkausluokkien palkkamäärät olisi
4791: suhteellisesti vieläkin suurempia palkkoja mielestämme alennettava seuraavasti:
4792:
4793: 13
4794: 98 IV,17. - Virkamiesten palkkaus.
4795:
4796: Palkkaus- Nykyinen Alenettu että hallitus valmistaisi ja antaisi
4797: luokka palkka palkka kiireellisesti Eduskunnalle esityksen
4798: I 100,000:- 80,000:- sellaisiksi muutoksiksi valtion vi-
4799: II 87,000:- 67,000:- roista ja toimista suoritettavan palk-
4800: III 81,000:- 62,000:- kauksen perusteista annettuun la-
4801: IV 75,000: -- 56,000:- kiin, että nykyiset peruspalkkamää-
4802: V 69,000:- 51,000:- rät I-XIII palkkausluokissa asteet-
4803: VI 63,000:- 46,000:- tain alenneta,an 20,000-1,500 mar-
4804: VII 57,000:- 43,000:- kalla, ettei sopimuspaikkaisista toi-
4805: VIII 52,000:- 41,000:- mistakaan saada maksaa korkeampaa
4806: IX 48,000:- 39,000:- palkkaa kuin vastaavissa valtion pe-
4807: X 43,500:- 37,000:- ruspalkkaisissa toimissa maksetaan ja
4808: XI 39,000:- 35,000: -- ettei säädettyjen peruspalkkojen,
4809: XII 36,000:- 33,000:- perhe- ja ikälisien lisäksi saada mak-
4810: XIII 33,000:- 31,500: -- saa muita lisäpalkkioita kuin ulko-
4811: mailla toimiville virkamieMlle km·-
4812: Muissa palkkausluokissa palkkamääriä ei keintaan 50% :n suuruinen paikal-
4813: olisi syytä alentaa. liskorotus.
4814: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
4815: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4816: vomuksen,
4817:
4818: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
4819:
4820: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
4821: 99
4822:
4823: IV,ts. --: Hemst. mot. N:o 14.
4824:
4825:
4826:
4827:
4828: Wickman m. fl.: Angående åtgärder för förbättrandet av
4829: de ekonomiska villkoren för vissa postföreståndare och
4830: lantbrevbärare.
4831:
4832:
4833: T i 11 R i k s d a g e n.
4834:
4835: I nuvarande tid har man stora fordrin- N: o 130 utgör avlöningen per år för de
4836: gar på postväsendet. Icke blott städerna personer, vilka tjänstgöra som föreståndare
4837: och större bosättningscentra ha behov av för postkontors- eller post~ och telegraf-
4838: en snabb och säker postgång och expedi- kontorsfilialer och icke äro ordinarie eller
4839: tion, utan sträcker sig detta behov även extra innehavare av tjänst eller befattning
4840: ut till landsbygden. Den moderna tiden högst:
4841: med dess utvecklade kommunikationer och föreståndare för filial II 5,400:-
4842: många ekonomiska och kulturella anspråk III 2,700:-
4843: har börjat göra sig kraftigt gällande jäm- " " " IV 5,400:-
4844: väl i de minsta landsbygdssamhällen. Så " " " V 900:-
4845: höjes bland qnnat överallt numera kravet " " "
4846: på daglig postgång. Denna fordran kan På grund av den dåliga avlöningen har
4847: man icke kalla vare sig orimlig eller omöj- det varit svårt att få dessa platser ordina-
4848: lig att förverkliga. Med de resurser, som riter besatta och äro de förty även sällan
4849: stå statsmakten till buds, bland annat avlönade med här nämnda högsta löner.
4850: möjligheten att öka postbefordringen per Postexpeditionsföreståndares avlöningar äro
4851: buss eller annan lantbrevbäring, kan detta per år högst 4,200: - och lägst 3,300: - .
4852: mål inom en överskådlig framtid helt säkert Avlöningen för föreståndare vid poststa-
4853: förverkligas. Utvecklingen beträffande post- tion I är per år högst 5,400: - och lägst
4854: gångens ordnande synes gå i rätt riktning, 3,900: - . Föreståndares för poststation II
4855: men ännu återstår mycket att göra innan lön är per år högst 2,700:- och lägst
4856: postgången för landsbygdens vidkommande 2,100 mk. Den sämst avlönade klassen är
4857: kan anses tillfredsställande. posthaltpunktföreståndare, vars lön per år
4858: Då det gäller ordnandet av landsbygdens är högst 900 mk. Det finns exempel på
4859: postangelägenheter spelar förutom själva tjänster vid posthaltpunkter där lönen icke
4860: postbefordringen och antalet veckoturer stiger till en mark per dag.
4861: även stationernas skötsel en stor roll. Frå- Det är skäl att i detta sammanhang på-
4862: gan om lantbrevbärningen och postexpedi- peka att de flesta här nämnda befattnings-
4863: tionernas och posthaltpunkternas skötsel är havare i regel mot en spottstyver måste
4864: i stor utsträckning en avlöningsfråga. Det ansvara för expeditionslokaler, lyse och
4865: kan icke anses ändamålsenlig.t och för post- värme m. m. Då man betänker att det i
4866: verket nyttigt att i fråga om avlöningar regel är svårt, särskilt för mindre post-
4867: följa en löneskala, som måste anses för låg. haltpunkter att följa bestämda expeditions-
4868: Enligt post- och telegrafstyrelsens cirkulär tider, är det lätt att inse att tjänsten till
4869: 100 IV,ts. - Postinhoitajain ja maalaiskirjeenkantajain palkkaus.
4870:
4871: stor del kräver icke blott innehavarens tid att regeringen skyndsamt måtte
4872: utan även hans privata hem eller bostad. vidtaga åtgärder för förbättrandet
4873: Dessutom har i många fall den ökade post- av de ekonomiska villkoren för be-
4874: busstrafiken flerdubbe1t ökat posttjänste- fattningshavarna vid postkontorsfi-
4875: mannens och lantbrevbärarens illa avlönade lialerna, postexpeditionerna, poststa-
4876: arbetsbörda. tionerna, posthaltpunkterna och lant-
4877: På ovanstående grunder få vi vördsamt brevbäringen.
4878: föreslå, att riksdagen ville hemställa,
4879:
4880: Helsingfors den 10 februari 1938.
4881:
4882:
4883: Albin Wickman. Karl J. Wenman.
4884: Levi Jern. Edvin Stenwall.
4885: Edv. Helenelund. Edvard Haga.
4886: 101
4887:
4888: IV,1s. - Toiv. al. N:o 14. Suomennos.
4889:
4890:
4891:
4892:
4893: Wickman y. m.: Toimenpiteistä eräiden postinhoitajain ja
4894: maalaiskirjeenkantajain taloudellisen aseman parantami-
4895: seksi.
4896:
4897:
4898: E d u s k u n n a ll e.
4899:
4900: Nykyisenä aikana asetetaan postilaitok- tinhallituksen kiertokirjeen N :o 130:n mu-
4901: selle suuret vaatimukset. Eivät vain kau- kaan on niiden henkilöiden palkkaus, jotka
4902: pungit ja suuremmat asutuskeskukset tar- toimivat postikonttorien tahi posti- ja len-
4903: vitse nopeata ja varmaa postirrkuljetusta nätinkonttorien sivuosastojen hoitajina ei-
4904: ja jakelua, vaan ulottuu tämä tarve myös- vätkä ole vakinaisia eivätkä viran tai toi-
4905: kin kauas maaseudulle. Uusi aika kehitty- men haltijoita:
4906: neine kulkuneuvoineen ja monine taloudel-
4907: lisine ja sivistyksellisine vaatimuksineen on sivuosaston hoitaja luokassa II 5,400:-
4908: alkanut vaikuttaa voimallisesti myöskin III 2,700:-
4909: pienimm1ssa maaseudun yhdyskunnissa.
4910: " " "
4911: IV 5,400:-
4912: ~iinpä nykyään kaikkialla aletaan vaatia
4913: " " " V 900:-
4914: " " "
4915: m. m. jokapäiväistä postinkulkua. Tätä
4916: vaatimusta ei voida sanoa kohtuuttomaksi Huonon palkkauksen vuoksi on ollut vai-
4917: eikä myöskään mahdottomaksi toteuttaa. keata saada näitä paikkoja vakinaisesti täy-
4918: V aitiovallan nykyisin käytettävissä olevin tetyksi ja ovat ne niinmuodoin myös har-
4919: keinoin, m. m. mahdollisuuksiin lisätä pos- voin palkatut tässä mainituin korkeimmin
4920: tinkuljetusta autobussein tai muulla maa- paikoin. Postitoimiston hoitajien palkat
4921: laiskirjevälityksellä, voidaan tämä pää- ovat vuotta kohti korkeintaan 4,200: - ja
4922: määrä näkyvissä olevassa tulevaisuudessa vähintään 3,300: -. Postiaseman hoitajan
4923: vallan varmasti toteuttaa. Postinkäynnin palkkaus on luokassa I vuotta kohti kor-
4924: suhteen näkyy kehitys kulkevan oikeaan keintaan 5,400: - ja vähintään 3,900: - .
4925: suuntaan, mutta vielä on paljon tehtävää II luokan postiaseman hoitajan vuosipalkka
4926: ennenkuin postinhoitoa maaseudun kan- on korkeintaan 2, 700: - ja vähintään
4927: nalta voidaan pitää tyydyttävänä. 2,100:- mk. Huonoimmin palkatut ovat
4928: Maaseudun postiasioita järjestettäessä on postiasemain hoitajat, joiden vuosipalkka
4929: suuri merkitys paitsi varsinaisella pos- on korkeintaan 900 mk. On sellaisiakin
4930: tinkuljetuksella ja viikkopäivävuoroilla postiasemia, joiden hoitajain palkka ei ole
4931: myöskin postiasemain hoidolla. Kysymys edes yhtä markkaa päivää kohti.
4932: maalaispostin kannosta ja postitoimistojen On syytä tässä yhteydessä huomauttaa,
4933: ja postipysäkkien hoidosta on suuressa että useimpain tässä mainittujen toimen-
4934: määrin myöskin palkkauskysymys. Ei voida haltijain on tavallisimmin palkkausropo-
4935: pitää tarkoituksenmukaisena eikä postilai- sestaan myöskin vastattava toimistohuo-
4936: tokselle hyödyllisenä, että palkkausten suh- neista, valosta, lämmöstä y. m. Kun muis-
4937: teen noudatetaan palkka-asteikkoa, jota on taa, että tavallisimmin on etenkin pieneh-
4938: pidettävä liian alhaisena. Posti- ja lennä- köjen postiasemain vaikeata noudattaa sään-
4939: 102 IV,1s. - Postinhoitajain ja maalaiskirjeenkantajain palkkaus.
4940:
4941: nöllisiä aukioloaikoja, niin on helppo kä- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
4942: sittää toimen suurelta osalta vaativan ei muksen,
4943: vain haltijansa ajan, vaan myöskin hänen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
4944: yksityisen kotinsa eli asuntonsa. Sitäpaitsi toimenpiteisiin postikonttorien sivu-
4945: on monissa tapauksissa lisätty postiauto- osastojen, postitoimitusten, postiase-
4946: liikenne moninkertaistuttanut postivirkaili- main, postipysäkkien sekä maaseu-
4947: jain ja maalaiskirjeenkantajain huonosti dun kirjeenkannossa palvelevien toi-
4948: palkatun työtaakan. • menhaltijain palkkauksen parantami-
4949: Edellämainituin perustein kunnioittaen seksi.
4950:
4951: Helsingissä helmikuun 10 p:nä_1938.
4952:
4953: Albin Wickman. Karl J. Wenman.
4954: Levi Jern. Edvin Stenwall
4955: Edv. Belenelund. Edvard Baga.
4956: 103
4957:
4958: IV,1o. - Toiv. al. N:o 15.
4959:
4960:
4961:
4962:
4963: Paasonen y. m.: Määrärahasta virkapukuavustuksen myön-
4964: tämiseksi asemamiesten esimiehille ja asemamiehille.
4965:
4966:
4967: E d u s k u n n a 11 e.
4968:
4969: Vuoden 1937 valtiopäivillä jätetyssä ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4970: rah. al. n: o 8 esitetyillä perusteilla ja vomuksen,
4971: viittaamalla valtiovarainvaliokunnan mieli- että hallitus ottaisi vuoden 1939
4972: piteeseen, jonka mukaan virkapukuavustuk- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
4973: sen myöntäminen olisi kyllä tarpeen mutta rahan virkapukuavustuksen myöntä-
4974: että esityksen tekeminen tämänlaatuisessa miseksi asemamiesten esimiehille ja
4975: asiassa kuuluu hallitukselle, kunnioittaen asemamiehille.
4976:
4977: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
4978:
4979: Armas Paasonen. Jere Juutilainen.
4980: Urho Kulovaara. Alex Hämäläinen.
4981: Juho Pyy. Yrjö Helenius.
4982: Matti Lepistö. Hj. Lindqvist.
4983: J. F. Tolonen. Onni Mäkeläinen.
4984: Jalmari Linna. Heikki Kääriäinen.
4985: Juho Kuittinen. Kalle Jokinen.
4986: 104
4987:
4988: IV,2o. - Toiv. al. N:o 16.
4989:
4990:
4991:
4992:
4993: Kemppi y. m.: 'l.'utkimuksen toimittamisesta sotavahi~ko
4994: lainoja saaneiden kuntien, seurakuntien ja yksityisten
4995: kärsimistä vahingoista.
4996:
4997:
4998: E d u s k u n n a ll e.
4999:
5000: Vapaussodan aiheuttamat taloudelliset temme aiheuttamat. Miksi rintamaseutujen
5001: vauriot olivat raskaat koko maallemmekin, kunnat, seurakunnat ja yksityiset pakoite-
5002: mutta erikoisen raskaasti ne kohdistuivat taan uhraamaan enemmän isänmaan va-
5003: niihin osiin maatamme, joissa sotatoimet ta- pauden hyväksi~ Eihän se ollut heidän
5004: pahtuivat. Näitten seutujen ihmiset joutui- syynsä, jos nämä seudut joutuivatkin tais-
5005: vat kärsimään murhattuina, kaatuneina ja telutan tereiksi.
5006: haavoittuneina vapaussodan kenties ras- Valtiovalta koettikin avustaa vahinkoja
5007: kaimmat veriuhrit. Lisäksi seurasivat ta- kärsineitä. Ensi hätään myönnettiin enim-
5008: loudelliset vauriot, sillä rintamaseutujen män kärsinoille n. s. sotavahinkolainoja ja
5009: kuntien, seurakuntien ja yksityisten omai- sitten erityisten arvioitten perusteella an-
5010: suudesta tuli suuri osa poltetuksi, ryöste- nettiin vähävaraisille avustuksia. Nämä
5011: tyksi tai käytetyksi rintamalla taistelleiden avustukset jäivät kuitenkin vahinkojen
5012: muonitukseen. Niinpä tuhoutui esim. Ant- suuruuteen nähden varsin vähäisiksi, sillä
5013: reassa, Joutsenossa, Jääskessä, Lempää- avustuksia ei saatu rahassa, vaan obliga-
5014: lässä, Nuijamaalla, Savitaipaleella, Taipal- tioissa, joiden myyntiarvo oli keskimäärin
5015: saarella, Raudussa, Heinjoella, Pälkäneellä, noin 40-60 % eikä valtio ole näitä obli-
5016: Valkjärvellä, Vesilahdella, Viipurin mlk., gatioita vieläkään arvonnan perusteella lu-
5017: Tyrväällä ja Vammalassa y. m. tulipalo- nastanut. Yleinen hintataso samalla no-
5018: jen kautta useita satoja yksityisten omista- peasti nousi, joten rakennus- y. m. kulut
5019: mia rakennuksia sekä useilla näillä paik- nousivat avustusmääriä monin verroin suu-
5020: kakunnilla kirkkoja, kouluja, kunnantaloja remmiksi. Avustukset yhdessä lainojen
5021: ja muita yleisiä rakennuksia irtaimistoi- kanssa eivät näinollen riittäneet kuin osaksi
5022: neen. palaneitten rakennusten uusimiseen tai tu-
5023: Sodan loputtua myönnettiin valtiovallan- hotun irtaimiston hankkimiseen, vaan ai-
5024: kin taholta, että nämä taloudelliset va- heutui vahinkoja kärsineille varsin yleisesti
5025: hingot kunnille, seurakunnille sekä yksityi- lisävelkaantumista. Käyttäessään avustus-
5026: sille olisi korvattava valtion varoista. Se muotona sotavahinkolainoja tunnusti valtio
5027: hyöty, jonka vapaussota tuotti, tuli koko varsinaisten korvausten riittämättömyyden.
5028: kansan hyväksi. Kymmenen vuotta takape- Näitä lainojakin annettiin yleensä suhteel-
5029: rin määrättiin eduskunnan päätöksellä lisen varovaisesti, eikä niitä annettu kenel-
5030: korvattavaksi n. s. patterivahingot. Ne oli- lekään enempää kuin että lainojen ja avus-
5031: vat suureksi osaksi vieraiden kansalaisten tusten yhteinen määrä nousi korkeintaan
5032: aiheuttamat. Kyseeiliset vahingot sensi- alhaisen arvion mukaan kärsittyjen vahin-
5033: jaan ovat enimmäkseen omien kansalais- kojen 1916 arvojen määrään. Nämä lainat
5034: IV,20. - Kemppi y. m. 105
5035:
5036: olivat alkuperäisten lainaehtojen mukaan tavan osan valtiolle korkoina siitä sum-
5037: 5 ensimmäistä vuotta korottomia, minkä masta, jonka he saamiaan obligatioita myy-
5038: jälkeen niistä alkoi mennä 5% :n vuotui- dessä saivat.
5039: nen korko sekä kunnille l j4 % :n korvaus Myöskin olisi huomioon otettava, että mo-
5040: hoitokuluista ja oli ne kuoletettava 15 vuo- net niistä kunnista, jotka ovat valtiolle vas-
5041: dessa. Muutamia kertoja on lainojen kuo- tuussa lainoista, ovat vaikean ajan vuoksi
5042: letuksen ja korkojen maksuaikaa lykätty. joutuneet huonoon taloudelliseen asemaan,
5043: Maaliskuun 9 päivänä 1934 annetulla lailla joten niillekin on velan maksu ylivoimainen
5044: on myönnetty eräille lainojen saajille hel- tai vaikea. Jos kunnat taas joutuvat hake-
5045: potuksia. Mutta tämän lain kautta saivat maan lainoja ulos velallisilta ja heidän ta-
5046: helpotuksia ainoastaan muutamat ja tie- kaajiltaan, niin näilläkin saattaa monella
5047: tääksemme ehkä varakkaimmat, mikä olla taloudellinen perikato edessä. Pitääkö
5048: seikka onkin tehnyt vähävaraisten lainan- jonkun yksityisen seurakunnan tai kunnan
5049: saajien mielet erittäin katkeriksi. Esi- maksaa tällainen erikoisvero 20 vuotta
5050: merkkinä siitä, minkälaiseen tulokseen ovat sitten saavutetun vapauden puolesta. Var-
5051: avustustoimenpiteet johtaneet, pyydämme masti näistä ihmisistä tuntuisi siltä, että
5052: mainita seuraavaa. tässä maassa ei ole olemassa oikeutta km1
5053: Savitaipaleen seurakunnassa paloi sota- isänmaan vapauden puolesta tehdyt uh-
5054: toimien yhteydessä kirkko. Valtiovallan raukset veisivät taloudelliseen perikatoon.
5055: taholta annettiin määräys, ,että Savitaipa- Vapautemme arvoon nähden ovat kyseessä
5056: leen kirkko on hajoitettava maan ta- siksi pienet korvausmäärät, että ne eivät
5057: salle. Valtio kyllä rakentaa samanlaisen olisi valtiolle mitenkään ylivoimaiset, jos
5058: tilalle". Se tehtiin. Kirkko poltettiin. kyseeilisten lainojen perimättä jättämisellä
5059: Seurakunnalle täten aiheutuneen vahingon muutamille tuhansille maamme kansalai-
5060: korvaamiseksi annettiin 150,000 markan ar- sille säilytetään elämisen mahdollisuus ja
5061: vosta sotavahinkolaina-obligatioita. Kun isänmaallinen tulevaisuuteen luottava mieli,
5062: seurakunnan täytyi obligatiot myydä, saa- joka aina mutta erikoisesti tällä kertaa
5063: tiin niistä rahassa 105,000 markkaa. Li- olisi maallemme suuriarvoinen. Tässä yh-
5064: säksi annettiin vahingon korvaamiseksi teydessä sopii myöskin muistaa että osa
5065: 300,000 markan sotavahinkolaina. Kun velallisilta ryöstetystä omaisuudesta, kuten
5066: kirkko sitten rakennettiin, tuli se maksa- hevosia, karjaa, rehuja, viljaa y. m. runsas
5067: maan 1,500,000 markkaa. Seurakunta sai sotasaalis jäi sodan loputtua armeijan käy-
5068: näin ollen kärsiä suuren vahingon. tettäväksi, siis valtion hyödyksi.
5069: Samoin paloi sotatoimien yhteydessä Vielä on huomattava, että sotavahingot
5070: Joutsenon seurakunnan kirkko, missä va- korvattiin obligatioilla ja lainoilla vain siitä
5071: hingot tulivat suunnilleen yhtä suuriksi syystä, että valtion silloinen raha-asiain tila
5072: kuin Savitaipaleellakin. Muitakin kirkkoja ei sallinut vahinkojen korvaamista rahassa.
5073: tuhoutui. Mielestämme pitäisi paikan päällä hankitta-
5074: Tässä on mainittu vain pari niistä esi- vien selvitysten perusteella toimittaa tutki-
5075: merkeistä, jonka tapaisia voitaisiin esittää mus todellisista vahingoista sekä lainaa saa-
5076: sadottain. Mutta nekin osoittavat selvästi, neitten taloudellisesta asemasta ja ryhtyä
5077: että valtion olisi korvattava kunnille, seu- asian aiheuttamiin toimenpiteisiin.
5078: rakunnille ja yksityisille ne vahingot, joita Edellä olevan perusteella kunnioittaen
5079: nämä sotatoimien takia ilman omaa syy- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
5080: tään kärsivät. Useassa tapauksessa ovat vomuksen,
5081: asianomaiset jo suorittaneet hyvin huomat-
5082:
5083: 14
5084: 106 IV,2o. - Sotavahinkolainat.
5085:
5086: että hallitus kiireellisesti toimitut- näiden taloudellisesta asemasta sekä
5087: taisi tutkimuksen sotavahinkolainoja antaisi tarpeelliseksi katsomansa est-
5088: saaneitten kuntien, seurakuntien ja tyksen Eduskunnalle.
5089: yksityisten kärsimistä vahingoista ja
5090:
5091: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
5092:
5093:
5094: Antti Kemppi. Matti Miikki.
5095: Heikki Vehkaoja. Heikki Soininen.
5096: Emil Jutila. Toivo Ikonen.
5097: A. Halonen. Albin Asikainen.
5098: Viljo Venho. Väinö Kaasalainen.
5099: Eemil Luukka. Lauri A. Sariola.
5100: 107
5101:
5102: IV,21. - Toiv. al. N:o 17.
5103:
5104:
5105:
5106:
5107: Ikonen y. m.: Määrärahasta erinäistl'JI~ maailmansodan
5108: aikana Suomen kansalaisille koituneiden vahinkojen kor-
5109: vaamista varten.
5110:
5111:
5112: E d u s k u n n a 11 e.
5113:
5114: Vuoden 1935 valtiopäivillä tehdyn toivo- eduskunnan toivomuksessa mainittuj·en va-
5115: musaloitteen johdosta eduskunta lausui hinkojen korvaamiseksi. Tämän johdosta
5116: 3 päivänä huhtikuuta 1936 toivomuksen, ja viitaten vuoden 1935 valtiopäiville jäte-
5117: ,että hallitus hankkisi selvityksen niistä tyn toivomusaloitteen n: o 26 perusteluihin
5118: vahingoista, joita Suomen kansalaisille on ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
5119: koitunut maailmansodan aikana senvuoksi, vomuksen,
5120: että he viranomaisten antamien määräysten
5121: mukaisesti rangaistuksen tai pa;kkomyyn- että hallitus ottaisi vuoden 1939
5122: nin uhalla joutuivat luovuttamaan Suo- valtion talousarvioesitykseen riittä-
5123: messa olevaa kiinteätä omaisuuttansa pol- vän suuren määrärahan niiden va-
5124: 1ruhinnasta, sekä ryhtyisi tämän selvityksen hinkojen korvaamiseksi, joita Suo-
5125: johdosta ehkä tarpeellisiksi katsottaviin toi- men kansalaisille on koitunut maail-
5126: menpiteisiin vahinkojen korvaamiseksi". mansodan aikana sen vuoksi, että he
5127: Vaikka tietämämme mukaan tällaiset sel- viranomaisten antamien määräysten
5128: vitykset olivat hallituksen toimesta hanki- mukaisesti rangaistuksen tai pakko-
5129: tut jo vuoden 1938 valtion talousarvion myynnin uhalla joutuivat luovutta-
5130: valmistelun aikana, ei mainittuun talous- maan Suomessa olevaa kiinteää omai-
5131: arvioon kuitenkaan sisältynyt määrärahaa suuttaan.
5132:
5133: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
5134:
5135: Toivo Ikonen. Toivo Horelli.
5136: J. Takala. Emil Jutila.
5137: Kaapro Huittinen. Ernst von Born.
5138: A. Halonen. Uno A. Hilden.
5139: Eemil Luukka. E. A. Tuomivaara.
5140: Eero Nurmesniemi. Matti Miikki.
5141: 108
5142:
5143: IV,22. - Toiv. al. N:o 18.
5144:
5145:
5146:
5147:
5148: Kivioja y. m.: Määrärahasta eräiden maanparannushank-
5149: keiden valtionlainojen alentamiseksi.
5150:
5151:
5152: E d u s k u n n a ll e.
5153:
5154: V: n 1937 valtiopäiville jätettyyn toivo- että hallitus ottaisi vuoden 1939
5155: musaloitteeseen N: o 48 viitaten ja tietäen tulo- ja menoarvioesity~seen 10 mil-
5156: tapauksia, joissa punnitusvirheen y. m. ta- joonan markan määrärahan vuosina
5157: kia maanparannushankkeen osakkaille ei ole 1924-25 ja vuoden 1931 jälkeen
5158: ollut hyötyä, mutta suuria kustannuksia valmistuneiden, valtion avustuksella
5159: kylläkin, saamme täten ehdottaa eduskun- tehtyjen maanparannushankkeiden
5160: nan päätettäväksi toivomuksen, valtionlainojen alentamiseksi.
5161:
5162: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
5163:
5164: Vilho H. Kivioja. Albin Asikainen.
5165: Emil Jutila. Heikki Soininen.
5166: S. Salo. Kusti Arhama.
5167: 109
5168:
5169: IV,za. - Toiv. al. N:o 19.
5170:
5171:
5172:
5173:
5174: Wiik y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta puutavara- ja
5175: paperiteollisuuden ottamisesta valtion haltuun.
5176:
5177:
5178: E d u s k u n n a ll e.
5179:
5180: ~f okaiselle kansalle on erittäin tärkeää, neet vaikuttaa monessa suhteessa voimak-
5181: että sen pääasiallinen kansallisomaisuus ja kaasti ja usein vahingollisesti kansamme
5182: tämän hyväksikäyttöä tarkoittava toiminta taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin oloihin.
5183: palvelevat itse kansaa .eivätkä joudu edistä- Useasti lainsäätäjän on täytynyt puuttua
5184: mään sille vihamielisiä tarkoituksia. kysymykseen puutavarayhtiöiden maanhan-
5185: Sanotussa asemassa ovat meidän maas- kinnasta, j·ossa joU:kottain on tapahtunut
5186: samme metsät ja niitä raaka-aineena ik:äyt- laittomuu:ksia. Asutustoimintaa ne osaksi
5187: tävät teollisuudet. Näiden palveluksessa on ovat vastustaneet. Muodostamansa osto-
5188: kaksi viidennestä teollisuustyöväestöstä ja J"htiön avulla ja jakamalla maan hankinta-
5189: niiden tuotto on niin ikään kaksi viiden- alueisiin ne ovat koettaneet painaa puu-
5190: nestä teollisuutemme koko tuotosta. Nii- tavaran hinnat alas ja siinä oman tunnus-
5191: den tU!otteet muodostavat valtavasti suu- tuksensa mukaan onnistuneetkin, käyttäen
5192: rimman osan viennistämme, niistä siis riip- tässä toiminnassaan - kuten eduskunnassa
5193: puvat olennaisesti kauppa- ja ma;ksutaseem- varsinkin metsänomistajain taholta on osoi-
5194: me ja tuontimme malhdollisuus sekä näin tettu - omituisia, salaperäisiä liiketapoja,
5195: ollen kansamme sivistyksellinen taso. Mai- j·otJka nähtävästi eivät ole sietäneet päivän-
5196: nituilla vientiteollisuutemme ihaaroilla on valoa. Varsinkin pienemmät, talonpoikais-
5197: siis aivan keskeinen asema kansamme elä- luok'kaan kuuluvat metsänomistajat on tä-
5198: mässä. Mutta tätä asemaansa se on huo- ten saatettu suurkapitalististen yhtiöiden
5199: mattavaksi osaksi käyttäny;t väärin, mun- armoille ; heidän omat puutavaraliiJk'keensä
5200: dostuen toisina aikoina suorastaan vaa- on murskattu ja kilpailu puutavarasta suu-
5201: raksi kansamme elintasolle ja kansanvaltai- reksi osaksi hävitetty.
5202: selle vapaudelle. Suhteessaan työvä:keensä sanottu teolli-
5203: Kun valtiovalta v. 1918 hankki itselleen suus on noudattanut Suomen suurkapita-
5204: omistusohlreuden eräisiin suuriin tällä alalla listisille työnantajille yleensä ominaisia me-
5205: toimiviin liikeyrityksiin, tapalhtui se lä- nettelytapoja, ollen tässä suhteessa suoras-
5206: hinnä vapauttaalkseen ne ulkomaisista vai- taan johtavassa asemassa. Niinpä työehto-
5207: kutuksista. Mutta tämän ohella oli, vakuu- sopimuksia - jotka muissa maissa työn-
5208: tetaan, toimenpiteen tarkoituksena myös antajainkin taholta tunnustetaan mahta-
5209: luoda jonkinlaisia twkeita siitä, etteivät vaksi keinoksi laajojen työläiskerrost·en os-
5210: mainitut yhtiöt kohtuuttomasti hyötyisi tokyvyn nostamiseksi ja näin ollen koko
5211: vähävaraisen kansan kustannuksella. talouselämän kehittämise~ksi - ei vientiteol-
5212: Ollen muutamien verrattain harvojen, lisuutemme alalla ole siedetty.
5213: upporikkaiden liikkeiden käsissä mainitut Jo tästä kaikesta on aikoja sitten ilmen-
5214: teollisuudenhaarat ovat sitä helpommin voi- nyt eräs vientiteollisuudellemme ominainen
5215: •
5216: •
5217: 110 IV,23. - Puutavara- ja paperiteollisuus valtion haltuun.
5218:
5219: piirre: se, että se omaksi hyödykseen pyr- suuden työläisille, kuten suuressa laajuu-
5220: kii rasittamaan muita kansalaispiirejä. Var- dessa täytyi tehdä.
5221: sinkin ilmeni tämä piirre räikeästi silloin, Sanotusta käynee ilmi, ettei kansamme,
5222: kun viime talouspulan aikana laajat kan- vaarantamatta keskeisimpiä elinetujaan, voi
5223: sanjoukot olivat hädän ja työttömyyden enää jättää tärkeintä ikansallisomaisuuttaan
5224: vaikutuksesta menettäneet vastustusiky- ja sen hyväksikäyttöä riippumaan yksityi-
5225: kynsä. Silloin puutavarayhtiöiden noudat- sestä voitonhiJmosta, joka jo täihän saaiklka
5226: tama hintapolitiikka lisäsi monen köyhän on pukeutunut mainitunlaisiin muotoihin.
5227: maanviljelijän muutenkin suuria vaikeuk- On turvattava tärkeimpiä kansantaloudelli-
5228: sia ja varsinkin palkkatyöväestö sai kokea sia arvojamme yksityisiltä pyyteiltä sekä
5229: säälimätöntä kiohtelua. Kun samaan aikaan hankittava takeita siitä, etteivät uuden pu-
5230: kun talouspula a:lkoi laskettiin työväkeä lan tultua metsänhinnat pääse romahduk-
5231: vastaan irti raaka fascistinen väkivalta n. s. sen tapaisesti laskemaan ja ettei työpalkkoja
5232: lapuanliikkeen muodossa, sai vientiteolli- voida kohtuuttomasti polkea alas, vahin-
5233: suus siitä keinon työväen ja sen järjestö- goksi sekä varsinaisille palkkatyöläisille
5234: jen vastustamiseksi ja musertamiseksi. että lukuisille pienviljelijöillekin. On py-
5235: Tästä seurasi kautta linjan palkanalennuk- rittävä varomaan, ettei hyvinä aikoina si-
5236: sia, joiden tarkoitus oli korvata vientiteol- joiteta kevytmielisesti yrityksiin pääomaa
5237: lisuuden omistajille maailmanmarkkinoilla siten, että laskusuunta tuo mukanaan jou-
5238: tapaJhtuneet hinnanalennukset. Vielä suora- kottain vararikkoja. On turvattava teolli-
5239: naisen terrorin loputtua seurasi taloudelli- suuden palveluksessa oleville henkilöille va-
5240: nen terrori: häikäilemättömästi vainottiin paus liittyä yhdistyksiin ja muuten käyt-
5241: työläisiä ja varsinkin heidän toiJmi'henkilöi- tää lain heille myöntämiä ·kansalaisvapauk-
5242: tään ammatillisiin järjestöihin kuulumisen sia. Riistämällä yksityiseltä pääoma:lta mah-
5243: takia ja tehtiin täten perustuslain säätämät
5244: 1
5245: dollisuus edistää fascistisia tai muuten yh-
5246: kansalaisvapaudet suureksi osaJksi työväelle teiskunnanvastaisia liikkeitä kansanvaltai-
5247: olemattomiksi. Eräissä tapauksissa estet- sen järjestyksen vahingoksi on kansanval-
5248: tiin työläisiä äänioikeuttaankin käyttämästä taa vruhvistettava.
5249: ja myös työväen sivistys- ja urheilutoimin- Kaikki tämä käy mahdolliseksi vain aset-
5250: taa vainottiin lukuisissa tapauksissa. tamalla tavalla tai toisella vientiteollisuu-
5251: Kaiken tämän toiminnan seurauksena te:mme, sikäH kuin se on saanut monopolis-
5252: Tengastunut vientiteollisuus pelasti omat tisen luonteen, valtiovallan valvonnan alai-
5253: etunsa pula-ajan puristuksesta, nousten itse seksi, mikä onkin sitä helpompaa, koska sa-
5254: pulan aikana sen osakkeet suureksi osaksi nottu teollisuus nyt jo on saanut suuresti
5255: 100 jopa 200 prosentilla. 1\Iutta kansal- keskitetyn organisation. Tällöin käy myös
5256: lemme kokonaisuutena sen yHä !kuvattu toi- mahdolliseksi järjestää sanotun teollisuu-
5257: minta muodostui suureksi osaksi kohta;lok- den taloudellinen toiminta suunnitelmrulli-
5258: kaaksi. Laajojen kansanjoukkojen ostokyky sesti koko maan ja kansan parasta silmällä
5259: aleni niin, että siitä kärsivält sekä maa- pitäen sekä antaa sen palveluksessa oleville
5260: talous että kotimarkkinateollisuus. Köyhty- työläisille ja teknikoille tilaisuus sellaiseen
5261: minen sai sellaiset mittasuhteet, että moni edustukseen, joka sallisi .'heidän, omien etu-
5262: kunta joutui häviön partaalle, ja pyytä- jensa valvomisen ohella, edistää tiedoillaan
5263: mällä pyydettiin vientiteollisuuden johta- teollisuuden kehitystä.
5264: jia korottamaan työläist'ellsä paHdwja niin, Muissa maissa, kuten Ruotsissa, on suo-
5265: ettei kuntien tarvitsisi suoritta;a köyhän- ritettu laajoja tutkimuksia sen kysymyksen
5266: apua ainakaan työssä oleville vientiteolli- selvittämiseksi, olisiko ja millä tavoin eri-
5267: IV,23. - Wiik y. m. 111
5268:
5269: näisiä talouselämän haaroja otettava yhteis- Ehdotamme näin ollen eduskunnan pää-
5270: kunnan haltuun. Suomessa valtio on, hank- tettäväksi toivomuksen,
5271: kimalla itselleen juuri vientiteollisuuden
5272: alalla hyvin huomattavia liikeyrityksiä, käy- että hallitus asettaisi komitean tut-
5273: tännössäkin osoittanut käsittävänsä asian kimaan kysymystä, onko ja millä ta-
5274: tärkeyden, ja sitä suuremmalla syyllä on valla monopolistiseksi muodostunut
5275: jatkettava tähän surmtaan, koska tähän- puutavara- ja paperiteollisuus otet-
5276: astiset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole tava valtion haltuun tai muuten ase-
5277: hankkineet valtiovallalle riittävästi vaiku- tettava yhteiskunnallisen valvonnan
5278: tusvaltaa tällä alalla. alaiseksi.
5279:
5280: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
5281:
5282: K. H. Wiik. Edvard Huttunen.
5283: Yrjö Räisänen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
5284: Cay Sundström. Hugo Aattela.
5285: 112
5286:
5287: IV,z4. - Toiv. al. N: o 20.
5288:
5289:
5290:
5291:
5292: Leppälä y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta lapsiavustuk-
5293: sen myöntämisen mahdollisuuksista vähävaraisille lapsi-
5294: rikkaille perheille.
5295:
5296:
5297: E d u s k u n n a ll e.
5298:
5299: Viime aikoina on maassamme useam- sestä osallisiksi tulleiden alueiden synty-
5300: massa yhteydessä huolestuneina sekä pu- väisyyden enemmyydestä. Syntyväisyy-
5301: huttu että kirjoitettu syntyväisyyden yhä den enemmyys kun on Uudellamaalla vain
5302: jatkuvasta alenemisesta. Virallinen tilasto 1.2 ja Ahvenanmaalla enää ainoastaan O.s,
5303: osoittaa huolestumiseen olevankin tar- sen ollessa Oulun läänissä vielä 10.s.
5304: peeksi syytä. Kun syntyväisyyden enem- Ne taas, jotka syntyväisyyden heikke-
5305: myys vielä vuosisadan vaihteessa oli noin nemisen syyksi väittävät maamme heik-
5306: 13 tuhannelta, on se sittemmin jyrkästi koja taloudellisia oloja, viittaavat siihen,
5307: alentunut, ollen kymmenvuotiskaudella että n. s. hyvinä aikoina avioliittojen luku
5308: 1921-30 keskimäärin 8.1 tuhannelta. kasvaa ja lapsien syntyväisyyskin jonkun
5309: Vuotena 1935 oli mainittu enemmyys 6.1 verran lisääntyy.
5310: ja viimeksi julaistussa tilastossa v. 1936 Mitkä syyt sitten lopulta osoittautu-
5311: enää vain 5. Häämöittäneekö edessämme nevatkin syntyväisyyden heikkenemisen
5312: se ajankohta, jolloin kansamme lisäänty- aiheuttajiksi, on yhteiskunnan etsittävä
5313: minen kokonaan lakkaa. Väestötilastol- keinoja tilanteen korjaamiseksi ja ryh-
5314: lisia numer.oita hyväkseen käyttäen eräät dyttävä niitä kiireellisesti toteuttamaan.
5315: tutkijat ennustavat tämän pysähtymisen Tällöin osoittautunee taloudellinen tuki
5316: tapahtuvan jo v. 1940, toiset viimeistään lapsirakkailla perheille erääksi varsin so-
5317: 1970 luvulla. Topeliuksen rohkea ennus- veliaaksi toimenpiteeksi. Esim. palstavil-
5318: tus 11 miljoonan kans~sta, mikä tähän jelystoiminta, jota syrjäseuduilla on ryh-
5319: suureen maahan pitäisi sopivasti sijoittaa, dytty suuriperheisten ravinnonsaannin
5320: näyttää edellä sanottua taustaa vastaan helpottamiseksi aikaansaamaan, on eräs
5321: vain kauniilta haaveelta. sellainen toiminnan muoto. Mutta sekin
5322: Syitä tähän kansamme tulevaisuutta kohtaa vain harvoja monilapsisia per-
5323: suuresti vaarantavaan ilmiöön lienee heitä. On senvuoksi etRittävä muitakin
5324: useampia. Ne, jotka syntyväisyyden heik- laajempiin piireihin ulottuvia avustus-
5325: kenemiseen väittävät syyksi nykyaikaisen muotoja. On myöskin ehdotettu, että
5326: hemmottelevan, lapsia karttavan sivistyk- kunnallinen verovähennys lapsirikkailta
5327: sen, viittaavat siihen, että kaupungeis- perheiltä n. s. lapsivähennyksen korotuk-
5328: samme jo kuolleisuus ylittää syntyväisyy- sella auttaisi kysymyksessäolevassa asiaRsa.
5329: den, sekä siihen, että vanhemmilla kult- Tällöin on kuitenkin huomattava, että ve-
5330: tuuriseuduilla Lounais- ja Etelä-Suomessa roäyrien luvun tällöin noustessa, äyrin
5331: syntyväisyys ei ole enää puoltakaan Poh- hinta kohoaa ja sen avustuksen, minkä
5332: jois- ja Itä-Suomen vähemmän sivistyk- lapsirikkaat perheet täten saisivat, joutu-
5333: IV,24. - Leppälä y. m. 113
5334:
5335: vat toiset saman kunnan asukkaat kohon- kasvatuksesta. Tällaisessa asemassa ovat
5336: neena kunnallisverona maksamaan. Oikeu- m. m. ne suuriperheiset pienviljelijät, joi-
5337: denmukaisuus kuitenkin vaatisi, että tä- den asumia tiloj1a ei enää voida perillis-
5338: mänlainen yleinen avustus olisi koko ten kesken jakaa. Samaa on sanottava
5339: yhteiskunnan kannettava. niistä työläisperheistä, jotka eivät ole val-
5340: Maassamme on jo pitemmän aikaa tion palveluksessa.
5341: eräille kansalaispiireille maksettu n. s. Oikeutettu on senvuoksi se toivomus,
5342: perhelisää eli lapsiavustusta. Laki 2!9 p :Itä että n. s. 'lapsiavustuksen jakamista olisi
5343: joulukuuta 1923 säätää, että tämä per- entisestään laajennettava yleensä vähätu-
5344: heenlisä on enintään 1,200 mk vuodessa loisia perheitä koskevaksi. Sillä tulisi
5345: kullekin lapselle kuitenkin niin, että sitä varmaankin olemaan väestöpoliittiselta
5346: maksetaan yhdeltä jos lapsia on kaksi, kannalta .arvokas merkitys. Kuinka mo-
5347: kahdelta jos lapsia on kolme j. n. e. Per- nennesta lapsesta alkaen, miten ,suuri tämä
5348: helisä tulee kaikille valtion viran- ja toi- laajempiin piireihin kohdistuva lapsiavus-
5349: menhaltijoille, joiden palkka on vuodessa tus olisi oleva ja keille kaikille, sekä missä
5350: 43,500 mk tai sitä pienempi. muodossa sitä olisi jaettava, on suoritet-
5351: Tämä perhelisä, jota myös on sanottu tava tutkimus osoittava. Tämän selvityk-
5352: lapsiavustukseksi, lienee tarkoitettu lap- sen voineekin hallitus jättää jo jonkun
5353: sien kouluttamiseksi. Todennäköisesti toimessa olevan komitean suoritettavaksi.
5354: sen turvin onkin näiJssä piireissä käytetty Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5355: lapsia m. m. oppikouluissa. Tyytymättö- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5356: myyttä muissa kansalaispiireissä herättää
5357: vain jonkinverran se, että tämänlaisesta että hallitus tutkituttaisi, voi-
5358: avustuksesta jäävät osattomiksi paljon daanko ja missä maann, paitsi
5359: huonommassa taloudellisessa asemassa ole- alempipalkkaisille valtion viran- ja
5360: vat monilapsiset huoltajat. Onhan hei- toimenhaltijoille, muillekin vähäva-
5361: dänkin ohjattava lapsensa elämäntehtä- raisille lapsirikkaille perheille myön-
5362: viin ja kilpailun kaikilla aloilla kiris- tää lapsiavustusta, ja ryhtyisi tutki-
5363: tyessä huolehdittava lapsiensa ammatti- muksen osoittamiin toimenpiteisiin.
5364:
5365: Helsingissä helmikuun 9 p:nä 1938.
5366:
5367: Juhani Leppälä. Vihtori Vesterinen. Antti Junes.
5368: S. Salo. Lauri Kaijalainen. E. M. Tarkkanen.
5369: Kusti Arhama. Kalle Joukanen. Viljo Venho.
5370: Antti Kukkonen. T. N. Vilhula. M. 0. Lahtela.
5371: Vilho Vallas. Tilda Löthman-Koponen. Eero Nurmesniemi.
5372: Väinö Kaasalainen. A. Halonen. L. 0. Hirvensalo.
5373: Viljami Kalliokoski. J. Takala. Eemil Luukka.
5374: Heikki Vehkaoja. Heikki Soininen. Antti Kemppi.
5375: Janne Koivuranta. Albin Asikainen. Aino Luostarinen.
5376: Kalle Kämäräinen. Matti Tolppanen. Matti Miikki.
5377: Kaarlo Hänninen. Toivo Ikonen.
5378:
5379:
5380:
5381:
5382: 15
5383: IV,2,5. - Toiv. al. N: o 21.
5384:
5385:
5386:
5387:
5388: Lahtela y. m.: Määrärahasta moottoriajoneuvoissa käytet-
5389: tävästä polttoaineesta maksetun tullin peruuttamiseksi
5390: eräissä tapauksissa.
5391:
5392:
5393: E d u s k u n n a 11 e.
5394:
5395: Viitaten vuoden 1937 valtiopäivien syys- joka käytetään moottoriajoneuvoissa
5396: istuntokaudella jätetyn rahaasia-aloitteen puutavaran kuljetukseen sellaisilta
5397: N: o 1 perusteluihin (Liitteet IV,22 siv. alueilta, joista niiden hevosilla ajaen
5398: 339) ehdotamme kunnioittaen eduskunnan kuljettaminen matkan pituuden ja
5399: päätettäväksi toivomuksen, maastovaikeuden takia on kannatta-
5400: maton, ja ottaisi tarpeelliseksi katso-
5401: että hallitus ottaisi harkittavak- mansa määrärahan ensi vuoden tulo-
5402: seen kysymyksen sen polttoaineesta ja menoarvioesity kseen.
5403: maksetun tullin peruuttamiseksi,
5404:
5405: Helsingissä helmikuun 7 p:nä 1938.
5406:
5407: M. 0. Lahtela. K. A. Lohi.
5408: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
5409: Lauri Kaijalainen. Kusti Arhama.
5410: 115
5411:
5412: IV,26. - Toiv. al. N:o 22.
5413:
5414:
5415:
5416:
5417: V. Annala y. m.: Toimenpiteistä merirajan vartioinnin te-
5418: hostamiseksi Suomenlahden itäosassa.
5419:
5420:
5421: E d u s k u n n a ll e.
5422:
5423: Suomenlahdella, Kannaksen merirajalla on nyt johtamassa siihen, että venäläiset
5424: miltei säännöllisiksi tulleiden kalastajiemme alkavat jo pitää Suomenlahden itäosan ran-
5425: pidätysten johdosta ovat viranomaisemme nikon rantahiekkaa valtakunnan rajana.
5426: nyt sulkeneet tämän rajan. Viipurin läänin Silloinhan kalastajamme eivät voi enää
5427: maaherra on äskettäin antamassaan kuulu- kalastaa ollenkaan meressä puhumattakaan
5428: tuksessa kieltänyt kalastajia ylittämästä siitä, mihin alennustilaan tällainen saamat-
5429: sanottua merirajaa, mikä onkin ollut ainoa tomuus johtaisi valtakunnan. Sentähden
5430: nykyoloissa mahdollinen keino yrittää taata olisikin kalastajien turvaksi merellä lähe-
5431: kansalaistemme oikeusturva heidän liik- tettävä heidän mukaansa vartiomiehiä.
5432: kuessaan omilla aluevesillämme. Kuten edellä esittämistämme tosiseikoista
5433: Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä. Sen ilmenee, on tämä merirajan vartioinnin
5434: ohella on ehdottomasti ryhdyttävä eräisiin erillisyys muodostunut erittäin vakavaksi
5435: muihin tarpeellisiin järjestelytoimenp'itei- epäk<Yhdaksi. Epäkohta olisi sentähden pi-
5436: siin. kaisesti korjattava siten, että ainakin Venä-
5437: Tärkeintä rajan sulkemisessa on tietysti, jän merirajoihin Suomenlahdella kosketta-
5438: että meriraja selvästi merkitään, jotta mo- van aluevetemme vartiointi siirrettäisiin si-
5439: lemmin puolin voidaan aina riidattomasti säministeriön alaisen Kannaksen rajavar-
5440: todeta, missä raja todella kulkee. Nyt sitä tioston tehtäväksi antamalla sille asianmu-
5441: ei kuitenkaan ole tehty ja venäläiset vartio- kaiset valtuudet, riittävästi vartiomiehistöä
5442: miehet voivat, kuten on tapahtunutkin, ja tarpeelliset välineet. Samalla olisi mie-
5443: tultuaan yli rajan lähelle Suomen rantaa lestämme hallituksen syytä harkita sitäkin,
5444: väittää perästäpäin, etteivät ole sittenkään eikö rajavartioinnin tehokkuus yleensä li-
5445: ylittäneet rajaa. sääntyisi siitä, että koko merivartiolaitos
5446: Toisena rajaturvallisuutta häiritsevänä yhdistettäisiin rajavartiostojen yhteisen joh-
5447: epäkohtana on ollut se, että merirajan var- don alaisuuteen, koska silloin niiden mo-
5448: tioiminen ei ole ollut sisäministeriön alai- lempien nyt aiheuttamia kaksinkertaisia
5449: sen rajavartioston tehtävänä, vaan on kuu- johto- ja hallintokustannuksiakin voitaisiin
5450: lunut ulkoministeriön huoltoon. Tästä on supistaa.
5451: seurannut, että sitä ei todellisuudessa ku- Edellä esittämiimme perusteluihin viita-
5452: kaan ole virallisesti vartioinut. Siellä ta- ten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
5453: pahtunut lievä vartiointi on tosin ollut sal- päätettäväksi toivomuksen,
5454: littua, mutta vartiomiehHtä on luonnollisesti
5455: puuttunut merivartiointiin tarvittavat val- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
5456: tuudet ja erikoisvälineet. Tällainen olotila harkitsemaan ja toteuttamaan niitä
5457: ei mielestämme saisi enää jatkua, sillä se toimenpiteitä, joilla merirajan var-
5458: 116 IV,26. - Merirajan vartiointi.
5459:
5460: tiointi Suomenlahden itäosassa saa- taisi tarpeellisiksi katsomansa esitylr.
5461: taisiin riittävän tehokkaaksi, ja an- set Eduskunnalle.
5462:
5463: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
5464:
5465: Vilho Annala. Kaarlo Salovaara.
5466: Hilja Riipinen. J. V. Wainio.
5467: Elias Simojoki. K. R. Kares.
5468: Yrjö R. Saarinen. E. A. Tuomivaara.
5469: K. A. Jussila. Pauli Tuorila.
5470: Arvi Malmivaara. R. Ala-Kulju.
5471: Bruno A. Salmiala. Iisakki Nikkola.
5472: 117
5473:
5474: IV,2r.- Toiv. al. N:o 23.
5475:
5476:
5477:
5478:
5479: V. Annala y. m.: Toimenpiteistä rajavartiostojen toiminnan
5480: tehostamiseksi.
5481:
5482:
5483: E d u s k u n n a ll e.
5484:
5485: V aitiovallan tärkeimpiä tehtäviä on tur- tuu, että vartiointi rajalla ei vastaa sille
5486: vata valtakunnan rajojen koskemattomuus. asetettavia vaatimuksia, varsinkaan kun
5487: Se ei ole kuitenkaan riittävän tehokkaasti kuka hyvänsä, kuten meillä, saa esteettä
5488: täyttänyt tätä ensiarvoista velvollisuut- mennä aina rajaviivalle saakka. Vertailun
5489: taan. Venäläiset ovat jatkuvasti ylittäneet vuoksi mainittakoon, että rajan toisella
5490: rajan ja rikkoneet törkeästi rajarauhaa. puolella on vartiomiehistöä n. 5-10 kertaa
5491: He ovat tässä menneet jo niinkin pitkälle, enemmän, vaikka siellä pääsy rajavyöhyk-
5492: että samalla kertaa useammat sotilaslento- keelle on asiattomilta ankarasti kielletty,
5493: koneet lensivät valtakuntamme alueelle ja vartiomiehillä on oikeus tarvittaessa tur-
5494: kymmenien kilometrien päähän rajasta. vautua aseisiin. Kannaksen rajavartioston
5495: Viimeisin ja järkyttävin teko oli kuitenkin vahvuutta pitäisi sentähden tuntuvasti li-
5496: rajavartiosotilas J. Huhtamäen ampumi- sätä ja sen aseidenkäyttöoikeutta luvatto-
5497: nen. mien rajanylitysten estämiseksi entisestään
5498: Hallituksen pyrkimykset saada noottien tehostaa.
5499: vaihdolla järjestetyksi rajal1 vartiointi mei- Nykyinen raja-asiamiesjärjestelmä on
5500: dän kannaltamme edes siedettäväksi ovat myöskin osoittautunut sekä nurinkuriseksi
5501: johtaneet päinvastoin siihen, että venäläi- että luonnottomaksi. Kun raja-asiamiehenä
5502: set ovat jatkuvasti syyttäneet meitä kai- on omia tehtäviään hoitava sivullinen, s. o.
5503: kista itse tekemistään rajarikkomuksista. rajavartioston ulkopuolella oleva henkilö,
5504: Tästä onkin ollut seurauksena, että Kan- seuraa siitä pakosta hankaluutta, viivytyk-
5505: naksen kuntien väestö jo viime syyskesällä siä ja epäselvyyttä, kuten Huhtamäen am-
5506: kokoontui yhteiseen neuvonpitoon Teri- pumisen jälkeen on todettu. Sentähden oli-
5507: joelle ja lähetti kohta sen jälkeen lähetys- sikin palattava jälleen aikaisempaan ja pa-
5508: tönkin hallituksen puheille pyytämään ra- remmaksi käytännössä osoittautuneeseen
5509: jan vartioinnissa ilmenneiden puutteiden ja järjestelyyn yhdistämällä Kannaksen raja-
5510: epäkohtien pikaista korjaamista. Kun tie- asiamiehen toimi rajavartioston päällikön
5511: tääksemme tätä ei ole vielä nytkään tehty, tehtäviin.
5512: vaan on päinvastoin tapahtunut yhä uusia Rajavartiostojen aseistus ja varsinkaan
5513: rajaselkkauksia, katsomme velvollisuudek- niiden varusteet eivät tietääksemme vastaa
5514: semme kiinnittää hallituksen ja eduskun- niitä vaatimuksia, joita tehokas vartiointi
5515: nan huomiota seuraaviin Kannaksen maa- edellyttää. Tämä pitää paikkansa eritoten
5516: rajan vartioinnissa ilmenneisiin huutavim- Kannaksella, missä olosuhteet rajalla ovat
5517: piin epäkohtiin. nykyään muodostuneet miltei sodanaikaisia
5518: Kannaksen rajavartioston nykyinen mies- m uistuttaviksi.
5519: vahvuus on aivan riittämätön. Siitä aiheu- Rajavartiostojen palkkausta pitäisi myös-
5520: 118 IV,27. - Rajavartioinnin tehostaminen.
5521:
5522: kin kiireellisesti parantaa, Kun esim. Kan- vallinneissa puutteellisissakin olosuhteissa
5523: naksen rajavartiosto vakinaistutettiin, oli parhaansa mukaan täyttää oman vastuun-
5524: siitä päinvastoin seurauksena rajavartijain alaisen tehtävänsä. Valtiovallan tinkimätön
5525: palkkojen tuntuva aleneminen, eräiden koh- velvollisuus sitä vastoin on, jos se omasta
5526: dalta yli 30 %. Tämä onkin vienyt siihen, puolestaan tahtoo täyttää tässäkin velvolli-
5527: että rajavartiostoissa ei sama miehistö pysy suutensa, poistaa jo vihdoinkin ne pahim-
5528: pitempää aikaa, vaan vaihtelee alituiseen. mat epäkohdat ja esteet, jotka tekevät te-
5529: Seurauksena siitä on rajan puutteellinen hokkaan rajojemme vartioimisen kyseen-
5530: ja monessa suhteessa heikko vartioiminen. alaiseksi, ja joita yllä olemme jo kosketel-
5531: Niinikään olisi valtiovallan samalla ryhdyt- leet.
5532: tävä toimenpiteisiin vartiotehtävissään sur- Edellä esittämiimme perusteluihin viita-
5533: mansa saaneiden rajavartiosotilaiden per- ten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
5534: heiden toimeentulon turvaamiseksi, sillä päätettäväksi toivomuksen,
5535: valtion velvollisuus on huolehtia näidenkin
5536: isänmaan rajojen suojelemisessa rauhan ai- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
5537: kana henkensä menettäneiden omaisista ja toimenpiteisiin rajavartiostojen toi-
5538: perheistä, jos ne sellaista tarvitsevat. minnan tehostamiseksi ja antaisi
5539: Rajavartiostojen päällystö, alipäällystö ja asian vaatimat esitykset Eduskun-
5540: miehistö eivät voi itse korjata edellä esit- nalle.
5541: tämiämme epäkohtia. He ovat koettaneet
5542:
5543: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
5544:
5545: Vilho Annala. Kaarlo Salovaara.
5546: Hilja Riipinen. Arvi Malmivaara.
5547: Elias Simojoki. E. Jr. Tuomivaara.
5548: Yrjö R. Saarinen. Bruno A. Salmiala.
5549: K. A. Jussila. K. R. Kares.
5550: J. V. Wainio. R. Ala-Kulju.
5551: Pauli Tuorila. Iisakki Nikkola.
5552: 119
5553:
5554: IV,2s. - Toiv. al. N:o 24.
5555:
5556:
5557:
5558:
5559: V. Annala y. m.: Rajavartiostoista vapautuvan alipäällys-
5560: tön ja miehistön oikeuttamisesta lunastamaan itselleen
5561: asutustiloja itäisellä rajaseudulla.
5562:
5563:
5564: E d u s k u n n a ll e.
5565:
5566: Valtakunnallisista ja yhteiskunnallisista tamismahdollisuuksia, laajat, asumattomat
5567: syistä jokaisen kansan on kiinnitettävä eri- erämaat. Meidän olisi tänne asutettava
5568: koista huomiota rajaseutuihinsa ja meidän palveluksesta vapautuvaa rajavartiostojen
5569: luonnollisista syistä erikoisesti itäiseen ra- alipäällystöä ja miehistöä.
5570: jaseutuumme. Näin järjestämällä voitaisiin turvata ra-
5571: Rajamme Laatokasta Jäämereen on 1,462 javartiosotilaiden oma tulevaisuus palvelus-
5572: km pitkä, hyvin mutkikas ja sen alue on kauden päättyessä samalla, kun valtakun-
5573: myöskin harvaan asuttua. Kun Salmin nan rajojen turvallisuutta voitaisiin tuntu-
5574: alue, jossa asutus jo tihenee, jätetään huo- vasti lisätä.
5575: mioon ottamatta, huomataan, että jälelle Edellä koskettelemamme kysymyksen tär-
5576: jääväHä 1,127 km: n pituisella ja 5 km: n keyttä osoittaa sekin, että jo v. 1934 alisti
5577: levyisellä itäisellä raja-alueella on kaik- Kuopion läänin maaherra valtioneuvoston
5578: kiaan vain 211 asumusta ja 1,676 asukasta harkittavaksi, eikö rajavartiostojen alipääl-
5579: lapset niihin luettuina. Tämä harvalukui- lyställe ja vakinaiselle miehistölle heidän
5580: nen väestö on lisäksi sangen vähävaraista, vapauduttuaan palveluksesta olisi mahdolli-
5581: esim. Petsamossa on omavaraisia vain noin suuksien mukaan varattava itäisellä raja-
5582: 40% ja Kainuussa n. 33 %. seudulla asutustiloja. Mikäli tiedämme on
5583: Olisi sentähden välttämätöntä, että val- m. m. rajavartiostojen päällikkö ja esikunta
5584: tiovalta tekisi enemmän kuin tähän saakka sekä rajaseutuyhdistys asiaa kaikinpuolin.
5585: tämän väestön taloudellisen ja henkisen ta- kannattanut. Onpa sen johdosta maatalous-
5586: son kohottamiseksi. Vahvinkaan rajavar- ministeriökin lähettänyt viime vuonna asu-
5587: tiosto ei voi korvata puolustustahtoista pai- tushallitukselle kirjelmän, jossa se kehoitti
5588: kallista väestöä. asutushallitusta ryhtymään asian johdosta
5589: Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa rajoit- tarpeellisiin toimenpiteisiin. Kun sen jäl-
5590: tua yksinomaan siellä ennestään harvassa keen ei asiasta ole mitään kuulunut, näyt-
5591: asuvien kansalaistemme aseman parantami- tää siltä, etteivät asutusviranomaiset käy-
5592: seen. Itäisen raja-alueemme väestön luku- tettävissään olevilla määrärahoilla kykene
5593: määrää on jo valtakunnan turvallisuuden antamaan asutustiloja niitä haluaville raja-
5594: vuoksi tuntuvasti nykyisestä lisättävä. Tä- vartiomiehille ehdoilla, jotka nämä voivat
5595: män käytännöllinen toteuttaminen on kiel- täyttää. Kun rajavartioissa palvelevien
5596: tämättä osaltaan vaikea, aikaa ja varoja miesten rahapalkka vaihtelee n. 550-700
5597: vaativa kysymys, mutta ei suinkaan mah- mk kuussa, on luonnollista, että heillä ei
5598: doton. Itärajallamme on huomattavia asut- ole sanottavammin käytettävänään varoja
5599: 120 IV,2s. - Asutustiloja rajavartijoille.
5600:
5601: asutustilan ostoon ja sen viljelysten raivaa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5602: miseen. toimenpiteisiin varatakseen rajavar-
5603: Tapahtuisi mitä valitettavin erehdys, jos tiostoista vapautuville alipäällystöön
5604: tätä itärajan asutussuunnitelmaa ei vielä- ja miehistöön kuuluville tilaisuuden
5605: kään pystyttäisi saamaan alkuun. lunastaa itselleen heille mahdollisilla
5606: Edellä esittämiimme perusteluihin viita- ehdoilla asutustiloja itäisellä raja-
5607: ten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan seudulla.
5608: päätettäväksi toivomuksen,
5609:
5610: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
5611:
5612: Vilho Annala. R. Ala-Kulju.
5613: Hilja Riipinen. Iisakki Nikkola.
5614: Elias Simojoki. Kaarlo Salovaara.
5615: Yrjö R. Saarinen. J. V. Wainio.
5616: K. A. Jussila. Arvi Malmivaara.
5617: Bruno A. Salmiala. E. A. Tuomivaara.
5618: K. R. Kares. Pauli Tuorila.
5619: 121
5620:
5621: IV,29. - Toiv. al. N:o 25.
5622:
5623:
5624:
5625:
5626: Janhonen: Omien rakennusten ja viljelysten järjestämi-
5627: sestä perheellisille rajasotilaille harvaanasutuilla itäisillä
5628: ja pohjoisilla rajaseuduilla.
5629:
5630:
5631: E d u s k u n n a 11 e.
5632:
5633: Viime pmvwn tapahtumat ovat kiinnit- tua. Rajasotilaille järjestettäisiin mahdol-
5634: täneet kansan huomiota rajamme vartioin- lisuus saada valtion maasta ilmaiseksi tai
5635: tiin. Siellä uljaat rajasotilaat suorittavat kohtuullista lunastushintaa vastaan riittä-
5636: raskasta, edesvastuullista rajojen vartioin- vän suuri maa asuttavaksi ja viljeltäviilksi.
5637: tia yöllä ja päivällä. Monellakaan ei ole Kun rajasotilasten täytyy jo verrattain
5638: aavistusta siitä, mitä vaikeuksia rajasoti- aikaisin erota rajasotilaan ammatista eikä
5639: laalla on. Maamme itäinen raja on ylen heillä ole eläke-etua, niin tällaisen toimen-
5640: pitkä, asutus rajan läheisyydessä harvaa, piteen kautta turvattaisiin rajasotilaan ja
5641: varsinkin koillisella ja pohjoisella rajavyö- hänen perheensä elämä ja ennenkaikkea
5642: hykkeellä loputtomia erämaita. Siitä huoli- vanhuus. Lisäksi saataisiin rajan läheisyy-
5643: matta rajasotilaat yksi tai kaksi miestä teen asukkaiksi sellaisia miehiä, jotka useim-
5644: kerrallaan tekevät pitkät partiomatkansa miten kehittyneemmistä oloista muutta-
5645: kaikissa säissä. Loputtomat suot upotta- neilla voisivat esimerkillisesti kohottaa ra-
5646: vat, sateet ja myrskyt pieksevät miestä ja jaseudun taloudellista elämää. Rajan tur-
5647: talvella kovat pakkaset ja ankarat tuiskut vaaminen on siksi kallis ja tärkeä tehtävä,
5648: vaativat rajasotilailta äärimmäisiä ponnis- että valtiovallan on sen hyväksi varoja
5649: tuksia. Luulisi että tällaisen ankaran ret- uhrattava. Sentähden on syytä helpottaa
5650: ken jälkeen olisi edes kotiolot tyydyttävät. myös rajasotilasten taloudellista asemarukin
5651: Huomattava osa rajasotilaita on perheelli- ja ennenkaikkea turvattava heidän vanhuu-
5652: sia. Toisilta taas huoneistojen puutteen denpäivänsä.
5653: vuoksi on avioliittoon meno kielletty. Val- Edellä sanotun perusteella ehdotan edus-
5654: tiovalta on ainoastaan vähäisessä määrässä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
5655: kyennyt järjestämään huoneistoja sotilaille.
5656: Heidän täytyy koettaa vuokrata milloin että hallitus laatisi ehdotuksen
5657: mistäkin huone itselleen ja perheelleen si- siitä, miten perheellisille rajasoti-
5658: käli kuin sellaisia on saatavissa. Se on kui- laille olisi mahdollisuus valtion toi-
5659: tenkin monin paikoin raja-alueilla melkein mesta järjestää omat rakennukset ja
5660: mahdotonta. Sentähden rajasotilaat ovat viljelykset harvactn asutuilla itäisillä
5661: vuosia toivoneet ja odottaneet, että valtio- ja pohjoisilla rajaseuduilla, ja an-
5662: vallan toimesta ryhdyttäisiin rajasotilaille taisi aikanaan siitä Eduskunnalle
5663: järjestämään sotilastorppia pitkin rajaseu- esityksen.
5664:
5665: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
5666:
5667: T. A. Janhonen.
5668: 16
5669: 122
5670:
5671: IV,3o. - Toiv. al. N:o 26.
5672:
5673:
5674:
5675:
5676: Vailas y. m.: Määrärahasta korvauksen suorittamiseksi
5677: erään vuonna 1919 sattuneen rajakahakan johdosta Ki-
5678: vennavan pitäjän H artoisten kylän asukkaille aiheutu-
5679: neesta vahingosta.
5680:
5681:
5682: E d u s k u n n a ll e.
5683: 1
5684:
5685: Valtakunnan rajalla Karjalan Kannak- Kun mainittu tapaus monessakin suh-
5686: sella sattui vuoden 1919 joulukuun 4 päi- teessa on erittäin säälittävä ja koska ky-
5687: vän vastaisena yönä rajakahakka, josta symyksessä ei suinkaan ole kapinava-
5688: eräät Kivennavan pitäjän Hartoisten ky- hinko, vaan yli 1 lj2 vuotta sen päättymi-
5689: län asukkaat joutuivat kärsimään va- sen jälkeen sattunut rajakahakka, ja kun
5690: hinkoa. Tällöin oli taiollisilta Pietari ja mielestämme on oikein ja kohtuullista,
5691: Juho Nikkaselta ryöstön ja tulipalon että valtio tällaisessa tapauksessa on vel-
5692: kautta tuhottu sekä kiinteää että irtainta vollinen täysin korvaamaan aiheutuneen
5693: omaisuutta yhteensä noin 75,000 markan vahingon, kunnioittaen ehdotamme edus-
5694: arvosta. kunnan päätettäväiksi toivomuksen,
5695: Aikoinaan olivat mainitut talolliset ano-
5696: neet, että Suomen valtio korvaisi heille että hallitus ottaisi vuoden 1939
5697: heidän kärsimänsä vahingon kokonaisuu- tulo- ja menoa1·vioesity kseen tarpeel-
5698: dessaan. Niin ei kutenkaan ollut tapah- lisen määrärahan aloitteessa maini-
5699: tunut, vaan ainoastaan osa siitä oli kor- tun vahingon ja siitä aiheutuneiden
5700: vattu ja toiselle osalle myönnetty n. s. kulujen korvaamiseksi asianomai-
5701: ka pinavahinkolainaa. sille.
5702:
5703: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
5704:
5705: Vilho Vallas. Eemil Luukka.
5706: 123
5707:
5708: IV,s1. - Toiv. al. N:o 27.
5709:
5710:
5711:
5712:
5713: Tolppanen y. m.: Toimenpiteistä viljan, suolan ja apulan-
5714: tain rahdeista aiheutuvan rasituksen lieventämiseksi Itä-
5715: Suomen rajaseutualueilla.
5716:
5717:
5718: E d u s k u n n a ll e.
5719:
5720: Vuoden 1938 tulo- ja menoarvion yh- kiloa kohden. Kun kaikki rajaseutU:kuntain
5721: teydessä hyväksyttiin Pohjois-Suomen kun- asukkaat ovat riippuvaiset Viipurista ynnä
5722: nille hallituksen esityksen mukaisesti mää- muualta merisatamista tuotavasta viljasta
5723: räraha avustukseksi maantie- ja rautatie- ynnä muista tarvikkeista, rasittavat rauta-
5724: rahdeista raskaille kulutustavaroille ai- tierahdit suuresti. Kansan elintaso on myös-
5725: heutuvan rasituksen keventämiseksi. Asia- kin epävarmojen työmarkkinoiden ja !heik-
5726: harr Pohjois-Suomen osalta onkin tärkeä. kojen viljelysolojen tähden alhainen ja jat-
5727: Mutta Pohjois-Suomen oloihin verrat- kuvasti riippuvainen metsätöiden antamasta
5728: tavia alueita on myöskin muualla rajaseu- tulosta. Sitäpaitsi rasittavat kuntia lmrkeat
5729: duilla, kuten Pohjois-Karjalassa, jonne rau- verorasitukset, jotka johtuvat suurista huol-
5730: tatiematkat ja lisäksi p~tkät maantiematkat tomenoista.
5731: kohottavat suuresti tavarain hintoja. Rasi- Itäisen rajaseudun väestö esikuvallisen
5732: tus rahdeista on tullut vieläkin suurem- auliisti kantaa sitä erikoisrasitusta, minkä
5733: maksi kun rautateiden kuljetustariffi tä- rajaseutuasema sille asettaa. Kun hallitus
5734: män vuoden alussa tuntuvasti kohosi !kai- jo 1925 hyväksyessään n. s. rajaseutuohjel-
5735: kille tavaroille, joten välttämättömien elin- man sitoutui tukemaan rajaseudun sivistyk-
5736: tarpeiden hintaa on vastaavana rahtimää- sellistä ja taloudellista kehitystä, näyttää
5737: rällä korotettava. Lisäksi on otettava huo- nyt tarjoutuvan sovelias tilaisuus toteuttaa
5738: mioon pitkät maantiematkat liikekeskuk- mainittua ohjelmaa laajentamalla Pohjois-
5739: sista, kuten Joensuusta Ilomantsiin 75 km. Suomelle myönnetyn helpotuksen alaa.
5740: ja siitä edelleen rajaseuduille Kuolismaahan Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
5741: y. m. noin 80 km., joten koko maantiematka kunnan päätettäväksi toivomuksen,
5742: on yli 150 kilometriä. Samoin Tuupovaa-
5743: ralle, Kiihtelysvaaralle, Juukaan, Rauta- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5744: vaaralle, Kaaville, Pielisjärven ja Nurmek- siin viljan, suolan ja apulantain rah-
5745: sen rajaseuduille on maantiematkaa kuhun- deista aiheutuvan rasituksen lieven-
5746: kin lähes 100 kilometriä. Niinpä kun rau- tämiseksi myöskin Itä-Suomen raja-
5747: tatieraJMiin lisätään maantierahti, kohoaa seutualueilla.
5748: esim. jauhon hinta noin yhdellä neljäsosalla
5749:
5750: Helsingissä helmikuun 8 p:nä 1938.
5751:
5752: Matti Tolppanen. Heikki Soininen. T. A. Janhonen.
5753: Aino Luostarinen. A. J. Kosonen. Antti Lehikoinen.
5754: Eino Rytinki. Kusti Arhama. Albin Koponen.
5755: Heikki Niskanen. Akseli Brander. Samuli Tervo.
5756: Pekka Pennanen. Jalmari Väisänen. Antti Kukkonen.
5757: 124
5758:
5759: IV,32. - Toiv. al. N:o 28.
5760:
5761:
5762:
5763:
5764: Salo y. m.: Määrärahasta Pyhäkosken sähkövoima-aseman
5765: rakentamiseksi.
5766:
5767:
5768: E d u s k u n n a 11 e.
5769:
5770: Pohjois-Suomen kaikinpuolista nousua niitä tehdäänkään sillä nopeudella kuin
5771: harrastavat kansalaiset tervehtivät tyydy- olisi mahdollista. Imatran suurlaitoksen
5772: tyksellä niitä vahnistavia toimenpiteitä, joi- suunnittelut ja rakentaminen saatiin aikaan
5773: hin on ryhdytty suunnitelmien vahnistami- verrattain nopeasti, vaikka valtiovallan ra-
5774: seksi Pyhäkosken sähkövoima-aseman raken- hallinen asema oli niihin aikoihin huomat-
5775: tamista varten. Sähkö ja sen käyttö mitä tavasti heikompi kuin nykyisin. Kun mie-
5776: moninaisimpiin tarkoituksiin käy välttämät- lestämme Pohjois-Suomea ei valtion tukemi-
5777: tömäksi taloudellisen elämän kehittyessä ja sessa saisi asettaa ainakaan huonompaan
5778: vaurastuessa. Eteläosa maatamme sähköis- asemaan kuin maan eteläosaa, jossa yksityi-
5779: tyy nopeasti siellä olevien monien suurien nenkin yritteliäisyys tällä alalla on roh-
5780: voimalaitosten ja:kaessa voimaansa jo ver- keampaa, pitäisimme välttämättömänä, että
5781: raten tiheän verkostonsa avulla. hyvinä aikoina jo varataan pääomaa Pyhä-
5782: V altiovaltamme on tähän työhön osallis- kosken sähkövoima-aseman rakentamiseen.
5783: tunut voimaakkaasti uhraten Imatran lai- Tässä mielessä ehdotamme eduskunnan
5784: toksiin monia satoja miljoonia markkoja. päätettäväksi toivomuksen,
5785: Pohjoisosa Suomea odottaa edelleen voima-
5786: ja valaistuskysymyksensä ratkaisua valtion että hallitus ottaisi vuoden 1939
5787: tukemana, sillä yksityisen yritteliäisyyden talousarvioesitykseen riittävän suu-
5788: toimesta tätä ei pitkiin aikoihin saada tyy- ren siirtomäärärahan Pyhäkosken
5789: dyttävästi hoidetuksi. Suunnitteilla olevan sähkövoima-aseman rakentamiseen ja
5790: Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamisen antaisi sen rakentamisesta esityksen
5791: valmistelut näyttävät kuitenkin edistyvän Eduskunnalle.
5792: niin hitaasti, että panee epäilemään, tokko
5793:
5794: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
5795:
5796: S. Salo. Kusti Arhama.
5797: M. 0. Lahtela. Eero Nurmesniemi.
5798: B.
5799: Määrärahojen osoittamista kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon, jokien
5800: perkauksiin y. m. koskevia rahaasia-aloitteita.
5801: 1
5802:
5803: 1
5804:
5805: 1
5806:
5807: 1
5808:
5809: 1
5810:
5811: 1
5812:
5813: 1
5814:
5815: 1
5816:
5817: 1
5818:
5819: 1
5820:
5821: 1
5822:
5823: 1
5824:
5825: 1
5826:
5827: 1
5828:
5829: 1
5830:
5831: 1
5832:
5833: 1
5834: 127
5835:
5836: IV,aa. - Rah. al. N:o 1.
5837:
5838:
5839:
5840:
5841: Janhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sait·aalan ra-
5842: kentamiseksi Sotkamon kuntaan.
5843:
5844:
5845: E d u s k u n n a ll e.
5846:
5847: Sairashoito-olot ovat Kajaanin kihlakun- laa rakentamaan. Sillä on vielä lukuisia
5848: nassa parantuneet viime vuosikymmenen uusia kansakouluja rakentamatta. Niitten
5849: kuluessa huomattavasti. Mutta siitä huoli- luku on jo nyt 25. Lisäksi on heti raken-
5850: matta vielä pikaisia lisakorjauksia tarvit- nettava kul'kutautisairaala sekä paloasema,
5851: taisiin. Varsinkin Sotkamon laaja pitäjä kunnalliskotia täytyy suul'esti laajentaa, jo-
5852: (n. 2,600 ikm2) kärsii kovasti oman sairaa- ten kunnan varat eivät Tiitä edes nyt mai-
5853: lan puutetta. Kajaanissa oleva sairaala on nittuihin yrityksiin. S'eurauksena on vaan
5854: aina kovin täynnä, ettei sinne tahdo päästä. V'eroäyrin nousu ja velkaantuminen.
5855: Vaikka läntisin osa Sotkamoa voikin ver- Toisaalta sairaala olisi välttämätön saada.
5856: rattain edullisesti kyseessä olevaa sairaalaa Kun Kajaanin sairaala, huolimatta sen
5857: käyttää, niin suurelle osalle väestöä tulee kymmenkunta vuotta sitten tehdystä laa-
5858: se kovin kauas ja matkat kalliiksi. Tulee- jennuksesta, kaipaisi uudelleen suurenta-
5859: han itä- ja kaakkoisalueelta matkaa kir- mista, niin eikö valtion edunkin mukaista
5860: kolle ja osaJksi tiettömäin rtaipaleitten takaa olisi jättää Kajaanin sairaalan laajennus
5861: 50-60 km ja kirkolta n. 50 km Kajaaniin. toistaiseksi, jos sellaista on suunniteltu, ja
5862: Kun Sotkamon kunnan väkiluku on yli ensiksi Takennettaisiin Sotkamon aluesai-
5863: 13,000 ja suuri osa väestöä vähävaraista, raala. Se varmasti paljon helpottaisi Ka-
5864: niin on heidän vaikea kauempaa hakea sai- jaanin sairaalan asemaa, jos Kajaanin kih-
5865: rashoitoa ja apua V'aivoihinsa. Sentähden lakunnan väkirikkain kunta pääsisi suu-
5866: Sotkamon köyhäinhoitomenot ja sairashoi- relta osalta käyttämään omaa sairaalaansa.
5867: tokustannukset pysyvät kovin korkeina Rohkenemme edellä sanotun perusteella
5868: ja verotaakka on asukkaille ollut viime ehdottaa,
5869: vuosina 12.5 mk-15 mk. Kunnalla on että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
5870: oma lääkäri ja sopiva erinomaisen kau- vuoden valtion tulo- ja menoarvioon
5871: nis paikka lää!kärin asunnon lähellä järven 1 milj. markan määrärahan sairaalan
5872: rannalla sairaalan paikkaa varten varat- rakentamiseksi Sotkamon kuntaan.
5873: tuna. Kunta ei kuitenkaan kykene sairaa-
5874:
5875: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
5876:
5877: T. A. Janhonen. Kusti Arhama. Antti Meriläinen.
5878: 128
5879:
5880: IV,a4. - Rah. al. N:o 2.
5881:
5882:
5883:
5884:
5885: Perho y. m.: Määrärahan osoittamisesta Laajoen perkaus-
5886: töiden aloittamista varten.
5887:
5888:
5889: E d u s k u n n a ll e.
5890:
5891: Viitaten vuoden 1937 vaLtiopäivillä jä- tään ennen maaliskuun 14 päivää 1940.
5892: tettyyn rahaasia-aloitteeseen n: o 172 mää- Kun tätä perkaustyötä ei kuitenkaan vielä
5893: rärahan myöntämisestä Mynämäen ja Kar- tähän mennessä ole voitu aloittaa tarvitta-
5894: jalan kunnissa olevan Laajoen perkaustyötä vien varojen puuttuessa, niin saamme kun-
5895: varten, rohkenemme jälleen kiinnittää huo- nioittaren ·ehdottaa,
5896: miota puheenaolevaan asiaan.
5897: Kuten edellämainitun aloitteen peruste- että Eduskunta ottaisi vuoden
5898: luissa käy selville, on valtioneuvosto jo 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
5899: vuonna 1935 hyväksynyt mainittua per- 20 Pl. II luvun kohdalle 750,000
5900: kaustyötä varten maanviljelysinsinööri 0. markan suuruisen määrärahan My-
5901: Hirvisen laatiman työsuunnitelman kustan- nämäen ja Karjalan kunnissa olevan
5902: nusarvioineen sekä määrännyt työt aloitet- Laajoen perkaustöiden aloittamista
5903: taviksi viiden vuoden kuluessa, eli viimeis- varten.
5904:
5905: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1938.
5906:
5907: Kustaa Perho. Yrjö Helenius.
5908: Urho Kulovaara. Aino Lehtokoski.
5909: Kalle Jokinen. Emil Jokinen.
5910: Gottfrid Lindström.
5911: 129
5912:
5913: .~V,35. - Rah. al. N:o 3.
5914:
5915:
5916:
5917:
5918: Pilkama y m.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan-Hu-
5919: jansalon-Yimilan-Jaalan maantien rakentamiseksi.
5920:
5921:
5922: E d u s k u n n a II e.
5923:
5924: Vuoden 1934 valtiopäivillä jätti allekir- Itä-Hämeestä Kymenlaaksoon, mikä seikka
5925: joittanut Pilkama toivomusaloitteen n: o 89, erityisesti myös matkailun kannalta on huo-
5926: jossa ehdotettiin eduskunnan pätäettäväksi mioonotettava. Kun Lruhden-Heinolan rau-
5927: toivomus, että hallitus antaisi tutkituttaa tatien valrrnistuttua Heinolan 'kaupunki on
5928: maantiesuunnan, joka Hujansalon ja Uimi- muodostunut rautatien päätepisteeksi, on
5929: lan kylien kautta kulkisi Heinolan pitä- erittäin tärkeätä, että mahdollisimman suo-
5930: jästä Jaalan pitäjään siellä yhtyen Savosta ria maantieyhteyksiä eri suuntiin saadaan
5931: Uudellemaalle johtavaan valtatiehen, sekä imemään liikennettä rautatielle. Ja vihdoin
5932: senjälkeen ryhtyisi tarp1oollisiin toimenpi- on otettava huomioon paikallinen tien tarve,
5933: teisiin tämän tien avaamiseksi ja ajokun- joka tässä tapauksessa on ·erikoisen tähdel-
5934: toon saattamiseksi. Tämän toivomuksen hy- linen. Näitä näkölmhtia ovat asianomaiset
5935: väksyi eduskunta 20 päivänä huhtikuuta kunnat sekä Uudenmaan ja Mikkelin lää-
5936: 1934. 'fie- ja vesirakennushallituksen toi- nien mawherrat lausunnoissaan ja viimeksi
5937: mesta on sittemmin laadittu suunnitelma tiesuunnitelman laatinut toimitusinsinööri
5938: tämän tien rakentamisesta II C luokan yksityiskohtaisessa lausunnossaan voimak-
5939: tieksi. Rakennettavaksi ehdotettu tie seu- kaasti tehostaneet. Kun tämä tiekysymys
5940: raa alkuosalla noin 3.3 km. pituudelta 1m- on jo kauan ollut vireillä eikä sietäisi enem-
5941: järven kylätien suuntwa, miltä erottuaan se pää viivytystä, niin rohkenemme kunnioit-
5942: aina Uudenmaan ja Mikkelin läänien väli- taen ehdottaa,
5943: selle rajalle saakka noin 16.4 km: n pituu-
5944: delta kulkee tiettömän alueen halki ja yh- että Eduskunta vuoden 1939 val-
5945: tyy sen jälkoeen läänien rajalla Uimilan tion tulo- ja menoarvioon ottaisi
5946: kylätiehen. Edellämainitun tiettömän osan 500,000 markan suuruisen määrära-
5947: rakentamisen on arvioitu tulevan maksa- han Heinolan-Hujansalon-Uimi-
5948: maan kaikkiaan 4,340,000 markkaa. lan-Jaalan maantien rakennussuun-
5949: Asian käsittelyssä on jo aikaisemmin nitelman alkuvaiheen totettttami-
5950: useaan kertaan huomautettu tämän tien seksi.
5951: suuresta merkityksestä läpikulkuväylänä
5952:
5953: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
5954:
5955: Jalmari Pilkama. Kaarlo Hänninen.
5956: J. Takala. Edvin Linkomies.
5957:
5958:
5959:
5960: 17
5961: 130
5962:
5963: IV,36. - Rah. al. N:o 4.
5964:
5965:
5966:
5967:
5968: Janhonen: Määrärahan osoittamisesta erämaantien raken-
5969: tamiseksi Suomussalmen-Kuhmoniemen maantiestä Yli-
5970: vuokin Vängän talon tienoolta lJ!lctrjokylän Karhuvaa-
5971: t·aan.
5972:
5973:
5974: E d u s kun n a ll e.
5975:
5976: Suomussahnen laajassa pitäjässä on vielä autettaisiin pääsemään liikenneyhteyteen
5977: paljon tiettömiä alueita. Suuret joukot ih- muun maailman kanssa.
5978: misiä elävät kaukana teistä. Yksi sellainen Rohkenen sentähden ehdottaa,
5979: alue on Ylivuokin kylässä oleva Marjokylä että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
5980: ja Hyryn kaukainen perukka, jonne on valtion tulo- ja menoarvioon 300,000
5981: kirkolta matkaa noin 7 peninkulmaa ja lä- markan siirtomäärärahan erämaan-
5982: himmältä tieltä yli 20 km. Tänne on tie tien rakentamiseksi Suomussalmen--
5983: tutkittu jo Marjokylän Karhuvaaraan asti, K uhmaniemen maantiestä Ylivuokin
5984: pituus n. 12 km. Olisi sentähden suotavaa, Vängän talon tienoolta lJiarjokyliin
5985: että tätä vaikeuksissa elävää rajan kansaa Karhuvaaraan.
5986:
5987: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
5988:
5989: T. A. Janhonen.
5990: 131
5991:
5992: IV,37. - Rah. al. N:o 5.
5993:
5994:
5995:
5996:
5997: Janhonen: Määrärahan osoittamisesta maantien ja sillan
5998: rakentamiseksi Tönölänsalmen yli.
5999:
6000:
6001: E d u s k u n n a ll e.
6002:
6003: Kuhmon kautta Suomussalmelle ja edel- Kun tämä toimenpide liikennettä ja val-
6004: leen pohjoiseen kulkevalla rajaseudun ai- takunnallisia näkökohtia silmälläpitäen olisi
6005: noalla valtatiellä on Kuhmon alueella n. s. kiireellisesti toteutettava, ehdotan kunnioit-
6006: Kontiolansalmi, jossa liikennettä hoidetaan taen,
6007: lossilla. Mainittu salmi on leveä ja vai-
6008: keasti liikennöitävä, joten se tuottaa suurta että Eduskunta päättäisi sillan ja
6009: hankaliiutta. Tämä voitaisiin kuitenkin maantien tutkimista ja rakentamista
6010: poistaa rakentamalla muutamia kilometrejä varten Kuhmon kunnassa olevan Tö-
6011: uutta maantietä itään päin pitkin järven nölänsalmen yli ottaa ensi vuoden
6012: sivua ja siellä olevan kaidan Tönölän- valtion talousarvioon 1 milj. markan
6013: salmen yli rakentamalla silta. määrärahan.
6014:
6015: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
6016:
6017: T. A. Janhonen.
6018: 132
6019:
6020: IV,3s. - Rah. al. N:o 6.
6021:
6022:
6023:
6024:
6025: Pilkama y m.: Määrärahan osoittamisesta Iitin pitäjässä
6026: olevan Virransalmen sillan rakentamista varten.
6027:
6028:
6029: E d u s k u n n a ll e.
6030:
6031: Uudeltamaalta pohjoiseen Itä-Hämeeseen linja-autotkin odottamaan ylipääsyä puoli-
6032: ja Savoon johtava suuri vanha valtatie iml- sen tuntia ja enemmänkin. Talvella jäätyy
6033: kee Iitin kirkonkylässä Virransalmen koh- salmi, mutta ei kuitenkaan niin vahvaksi,
6034: dalla Kymijoen yli. Joen ylikulku tapah- että autot ja raskaammat kuormat pääsi-
6035: tuu lossin avulla. Liikenne tällä valtion sivät jäätä pitkin yli, mirrkä vuoksi }ossi-
6036: hallussa olevalla maantiellä on jo vanhoista väylä on aina suurilla ponnistuksilla ja
6037: ajoistakin ollut hyvin suuri ja vielä monta kustannuksilla pidettävä avoimena. Koska
6038: kertaa suuremmaksi se on paisunut viime ylikulkua näin suuriliikenteisellä paikalla
6039: vuosina sen johdosta, että sitä pitkin on ei enää voida tyydyttävästi hoitaa lossilla,
6040: ohjautunut linja-autoliikenne linjoilla Kou- on liikenteen ylläpitämistä varten ra:ken-
6041: vola- Kuusankoski-Iitti-Jaala-Mänty- nettava silta, mikä tulisi maksamaan noin
6042: harju ja Kouvola-KuusankoSki-Iitti- 2,500,000 markkaa.
6043: Heino1a. Salmen yli kulkee päivisin 8 linja- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
6044: vaunua, 20-30 henkilöautoa ja 12-25 ra;haasia-aloitteeseen n: o 8 vuoden 1934
6045: kuorma-autoa muina arkipäivinä, mutta valtiopäivillä ja toivomusaloitteeseen n: o
6046: keskiviikkoisin ja lauantaisin, Kyminteh- 149 vuoden 1935 valtiopäivillä rohkenemme
6047: taitten toripäivinä, sekä kaksitoista kertaa kunnioittaen ehdottaa,
6048: vuodessa Kausalan markkinapäivinä ja
6049: myös kirkollisina juhlapäivinä on tungos että Eduskuntct päättäisi ensi vuo-
6050: lautalla sietämätön. den valtion tulo- ja menoarvioon
6051: Kulku lossilla Virransalmen yli on kautta ottaa 1,000,000 markan suuruisen
6052: vuoden erittäin vaivaloista, hidasta ja vaa- määrärahan I itin pitäjässä olevan
6053: rallistakin. Kesällä haitt<aa lossin kulkua Virransalmen sillan rakentamista
6054: tukkilauttojen ja hinaaja-alusten alituinen varten.
6055: liikkuminen salmessa ja usein joutuvat
6056:
6057: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
6058:
6059: Jalmari Pilkama. Arvi Malmivaara. Aino Malkamäki.
6060: Oskari Lehtonen. Aug. Syrjänen. Helena Syrjälä.
6061: K. Kylänpää. A. A. Lintulahti. E. v. Frenckell.
6062: 133
6063:
6064: IV:,a9. - Rah. al. N:o 7.
6065:
6066:
6067:
6068:
6069: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Omvikivensalmen
6070: sillan rakentamista varten.
6071:
6072:
6073: E d u s k u n n a 11 e.
6074:
6075: Heinolan-Jyväskylän välisellä maan- toivomuksen, että kyseellisen sillan raken-
6076: tiellä on liikenne vuosi vuodelta käynyt yhä tamiseen tarvittavat varat otettaisiin jo ku-
6077: vilkkaammaksi. Tätä Heinolan ja Jyväs- luvan vuoden talousarvioon. Hallitus ei
6078: kylän kaupunkien välistä, suuren maakun- kuitenkaan tätä eduskunnan toivomusta
6079: nan kautta kulkevaa vilkasta liikennettä noudattanut eikä esittänyt määrärahaa sa-
6080: haittaa kuitenkin suuresti J outsan ja Har- nottuun tarkoitukseen, vaikka kyseellisen
6081: tolan pitäjien rajalla oleva Oravikivensal- sillan rakentamiseen vilkkaan ja yhä kasva-
6082: men ylikulkupaikka, jossa liikennettä on van liikenteen vuoksi olisi pikaisesti ryh-
6083: tähän asti välitetty hyvin puutteellisella dyttävä.
6084: lossilla. Tämän epäkohdan korjaamiseen Edellä mainituista syistä rohkenemme
6085: on Joutsan kunnan valtuusto kiinnittänyt kunnioittaen ehdottaa,
6086: huomiota useita kertoja. Kunta on anonut
6087: että Oravikivensalmeen rakennettaisiin että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
6088: maantiesilta. Näiden anomusten johdosta den valtion tulo- ja menoarvioon
6089: onkin tie- ja vesirakennushallituksen toi- ottaa 800,000 markan suuruisen
6090: mesta suoritettu tutkimus ja laadittu kus- määrärahan sillan rakentamista var-
6091: tannusarvio. Samoin on eduskunta yksi- ten Oravikivensalmeen Heinolan-
6092: mielisesti hyväksynyt v. 1937 valtiopäivillä J yväskylän maantiellä.
6093:
6094: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1938.
6095:
6096: Emil Jutila. Eero Nurmesniemi.
6097: Helena Syrjälä. Mandi Hannula.
6098: Albin Asikainen. Artturi Leinonen.
6099: Toivo Halonen. Antti Kemppi.
6100: J. F. Tolonen. T. N. Vilhula.
6101: A. Pohjannoro. Alex Hämäläinen.
6102: Toivo Horelli. Eemil Luukka.
6103: Jalmari Pilkama. K. A. Jussila.
6104: Matti Miikki. Kaarlo Salovaara.
6105: 134
6106:
6107: IV,4o.- Fin. mot. N:o 8.
6108:
6109:
6110:
6111:
6112: Collia.nder: Angående anvisande ctv för·höjt anslag åt Ång-
6113: båtsaktiebolaget Södra N ag1t.
6114:
6115:
6116: T i ll R i k s d a g e n.
6117:
6118: 1936 ärs riksdag beslöt för upprätthäl- fiskeriproduikter beträffar, och det synes
6119: lande av trafiken under sommarsegla:tionen därför som om statsma:kterna här hade :full
6120: pä linjen Åbo-Satava-Västra Pargas-- an1edning att hjälpande träda emellan vil-
6121: Södra Nagu-Södra Korpo och Nötö med ket kunde ske genom att åt Ångbåtsaktie-
6122: särskilt bea'ktande av Nötös iso1erade läge bolaget Södra N agu utöver det anslag · om
6123: längt ute i havet och avskildhet frän all 30,000 mark som beviljats skulle ges ett
6124: ångbätsförbindelse bevilja ÅngbätsaJktie- tillskottsanslag stort 20,000 mark på villlkor
6125: bolaget Södra N agu ett årligt understöd att turerna till Nötö utsträc'kas till hela
6126: stort 30,000 mark. Denna trafik har enligt sommarseglatiomm.
6127: kommunikationsministeriets bestämmelser Med hänvisning till ovanstårende :i'år jag
6128: upprätthållits under tiden 1 maj tiH 1 de- vördsamt föreslå,
6129: cember, ehuru den för ångbåtsbolaget icke
6130: varit luckrativ. Befolkningen pä den an- att Riksdagen ville besluta att i
6131: givna ön och kringliggande öar har emeller- 1939 års budget utöve1· tidigare be-
6132: tid tidigare på våren och senare på hösten viljade medel upptaga ett anslag
6133: varit i avsaknad av all ångbåtsförbindelse. stort 20,000 mark åt Ångbåtsaktiebo-
6134: Vi1'ka svärigheter detta medför för den fat- laget Södra N agu för upprätthål-
6135: tiga utskärsbefolkningen inser en var. Ge- lande av trafiken på linjen Abo-
6136: nom utsträc'kande av trafiken till hela den Satava-Västm Pargas-Södra Nagu
6137: s. k. sommarseglationen skuHe väsentliga Södra Korpo-Nötö under hela som-
6138: lättnader bringas befo1kningen där ute ej marseglationen enligt av kommunika-
6139: minst vad dess avsättningsmöjligheter för tionsministeriet fastställda villkor.
6140:
6141: Helsingfors den 11 februari 1938.
6142:
6143: Rafael Colliander.
6144: 135
6145:
6146: IV,4o. - Rah. al. N:o 8. Suomennos.
6147:
6148:
6149:
6150:
6151: Colliander: Korotetun määrärahan osoittamisesta Ångbåts-
6152: aktiebolaget Södra N agu nimiselle osakeyhtiölle.
6153:
6154:
6155: E d u s k u n n a ll e.
6156:
6157: Vuonna 1936 eduskunta myönsi 30,000 suuksia. Näinollen tuntuu siltä, että val-
6158: markan suuruisen vuotuisen avustuksen tiovallalla on täysi syy ojentaa auttava kä-
6159: Ångbåtsaktiebolaget Södra Nagu nimiselle tensä, mikä saattaisi tapahtua myöntämällä
6160: yhtiölle liikenteen ylläpitämiseksi kesäpur- Ångbåtsaktiebolaget Södra Nagu nimiselle
6161: jehduskauden aikana Turun-Satavan- yhtiölle sille aikaisemmin myönnetyn 30,000
6162: Länsi-Paraisten - Etelä-Nauvon - Etelä- markan suuruisen määrärahan lisäksi 20,000
6163: Korppoon-Nötön linjalla etenkin ottaen markkaa ehdolla, että kulkuvuorot Nötöhön
6164: huomioon kaukana meressä sijaitsevan jatkuisivat koko kesäpurjehduskauden.
6165: eristetyn ja kaikkea höyrylaivayhteyttä Edelläolevaan viitaten pyydän kunnioit-
6166: vailla olevan Nötön. Liikennettä on taen saada ehdottaa,
6167: pidetty yllä kulkulaitosministeriön mää-
6168: räysten mukaisesti toukokuun 1 päivän ja että Eduskunta päättäisi ottaa
6169: joulukuun 1 päivän välisenä aikana, vaikka- vuoden 1939 valtion talousarvioon
6170: kaan höyrylaivayhtiö ei ole siitä hyötynyt. ennen myönnettyjen varojen lisäksi
6171: Mainitulla ja sitä ympäröivillä saarilla 20,000 markan suuruisen määrära-
6172: oleva väestö on kuitenkin aikaisemmin ke- han Ångbåtsaktiebolaget Södra Nagu
6173: väällä ja myöhemmin syksyllä ollut vailla nimiselle yhtiölle liikenteen ylläpitä-
6174: kaikkea höyrylaivaliikennettä. Jokainen miseksi Turun-Satavan-Länsi-Pa-
6175: ymmärtää, mitä vaikeuksia siitä on köyhälle raisten- Etelä-Nauvon-Etelä-Korp-
6176: ulkosaaristoväestölle. Ulottamalla liikenne poon-Nötön linjalla koko kesäpur-
6177: käsittämään koko n. s. kesäpurjehduskau- jehduskauden aikana kulkulaitosmi-
6178: den helpotettaisiin huomattavasti etäällä nisteriön vahvistamilla ehdoilla.
6179: olevan väestön asemaa eikä suinkaan vähim-
6180: min sen kalatuotteitten menekkimahdolli:
6181:
6182: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
6183:
6184: Rafael Colliander.
6185: 1
6186: 1
6187: 1
6188: 1
6189: 1
6190: 1
6191: 1
6192: 1
6193: 1
6194: 1
6195: 1
6196: 1
6197: 1
6198: 1
6199: 1
6200: 1
6201: 1
6202: 1
6203: 1
6204: 1
6205: 1
6206: 1
6207: 1
6208: 1
6209: 1
6210: •• ••
6211:
6212: VALTIOPAIVAT
6213: 19 3 8
6214:
6215:
6216: LIITTEET
6217: VI
6218: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
6219: TOIVOMUSALOITTEET.
6220:
6221:
6222:
6223:
6224: HELSINKI 1938
6225: VALTIONEUVOSTON KIR.JAPAINO
6226:
6227:
6228: 18
6229: Terveydenhoitoa ja sairaaloita, väkijuomalainsäädäntöä, eläinsuoje-
6230: lua y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
6231: 141
6232:
6233: VI,1. - Lak. al. N:o 19.
6234:
6235:
6236:
6237:
6238: Leppälä y. m. : Ehdotus laiksi kunnallisille mielisairaaloille
6239: sekä tuberkuloosia sairastavien hoitolaitoksille ja tuber-
6240: berkuloosin vastustamistyön edistämiseksi annettavasta
6241: valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
6242:
6243:
6244: E d u s kun n a ll e.
6245:
6246: Kunnallisille mielisairaaloille sekä tuber- kunnalle suunnitellun yhteisen ~läkelaitok
6247: kuloosia sairastavien hoitolaitoksille annet- sen perustaminen lähiaikoina todennäköi-
6248: tavasta valtionavusta 31 p: nä toukokuuta sesti toteutettavaksi ja siitä aiheutuvat elä-
6249: 1929 annetun lain 4 § : ssä on säädetty, että kemaksut tulevat aiheuttamaan huomatta-
6250: vu~tuisiin kunnossapito- ja käyttökustan- via lisämenoja sairaaloille.
6251: nuksiin annetaan mielisairaaloille valtion- Valtionavustuksen riittämättömyyttä osoit-
6252: apua 13 markkaa ja tuberkuloosisairaaloille tavat myöskin talousarvioitten rahoitusva-
6253: 16 markkaa sairaarnhoitovuorokaudelta. jaukset, joita on yhteensä eräitä miljoonia
6254: Tämä valtionapu on pula-ajan johdosta markkoja. Jos tilanne tulee sellaisena edel-
6255: 15 päivänä tammikuuta 1932 annetulla 1leen jatkumaan, aiheuttaa se vaikeasti kor-
6256: lailla alennettu edelliseltä 11 markkaan ja jattavia häiriöitä kyseeilisten sairaalain ta-
6257: jälkimäiseltä 14 markikaan, mitkä edelleen 'loudellisessa asemassa.
6258: ovat voimassa. Kunnallisille mielisairaaloille ja tuberku-
6259: Vuoden 1936 ja 1937 aibna tapahtunut loosisairaaloille annettavasta valtionavusta
6260: hintatason kohoaminen on aiheuttanut huo- säädetyn lain periaatteena on dllut jakaa
6261: mattavaa lisäystä myöskin niin piirim:i:eli- sairaalain ylläpidosta johtuvat kustannuk-
6262: sairaalain kuin tuberkuloosisairaalainkin set puoleksi valtion ja puoleksi !kuntien
6263: menoissa. Tämä käy selville kuluvaksi vuo- rasitukseksi. Tämän perusteella tulisi näi-
6264: deksi vahvistetuista talousarvioista. Niiden den sairaaloitten valtionavun pula-ajan vä-
6265: mukaan kohoavat piirirrnielisairaaloitten hennys poistaa ja kyseessäoleva valtionapu
6266: juoksevat menot hoitopäivää kohden keski- vuoden 1939 alusta lähtien korottaa enti-
6267: määrin 28: 10 mk: aan ja tuberkuloosisai- selleen eli piirimi~lisairaaloille 13 markikaan
6268: raalain 30: 90 mk:aan. Menot tulevat to- ja tuberkuloosisairaaloille 16 markkaan sai-
6269: dennäköisesti tästäkin vielä nousemaan, raanhoitovuorokaudelta. Tällöinkin jäisi
6270: koska m. m. vain eräät sairaalat ovat va- menoarvioiden osoittamasta juoksevien me-
6271: ranneet talousarvioansa määrärahan henki- nojen keskihinnasta, hoitopäivää kohden,
6272: lökuntansa palkkojen korotusta varten eikä ikuntiJ8ll rasitukseksi yli puolet.
6273: palkkojen korottamista palkkatalon yleisen Edellä olevan perusteena ehdotamme,
6274: nousun vuoksi voitane enää lykätä tuon-
6275: nemmaksi. Lisäksi tulee niin piirimielisai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6276: raalain kuin tuberkuloosisairaalain henkilö- van lakiehdotttksen:
6277: 142 VI,1. - Kunnalliset mielisairaalat ja tuberkuloosin vastustaminen.
6278:
6279:
6280: Laki
6281: kunnallisilla mielisairaaloille sekä tuberkuloosia sairastavien hoitolaitoksille ja
6282: tuberkuloosin vastustamistyön edistämiseksi annettavasta valtionavusta annetun
6283: lain muuttamisesta.
6284:
6285: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan kuunailisille mielisairaaloille sekä tu-
6286: berkuloosia sairastavien hoitolaitoksille ja tuberkuloosin vastustamistyön edistämiseksi
6287: annettavasta valtionavusta annetun lain 4 § s~llaisena kuin se on sanotun lain muutta-
6288: misesta 15 päivänä tammikuuta 1932 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
6289:
6290: 4 §. Ennenkuin edellisen momentin mukainen
6291: Vuotuisiin kunnossapito- ja käyttöikustan- laskelma sairaanhoitovuorokansien lukumää-
6292: nuksiin annetaan valtionapua mielisairaa- rästä voidaan vastaperustetussa laitoksessa
6293: lalle sekä tuberkuloosisairaalalle tai -paran- esittää, määrätään valtionapu kohtuullisen
6294: tolalle edellisen vuoden sairaanhoitovuoro- arvion mukaan.
6295: kansien lukumäärän perusteella, mielisairaa- Korotettua valtionapua laitokselle haet-
6296: lalle kolmetoista markkaa ja tuberkuloosi- taessa on esitettävä selvitys 'laitoksen talou-
6297: sairaalalle tai -parantolalle kuusitoista dellisesta asemasta s~ä sen kunnossapito-
6298: markkaa, paitsi eräiden kaupunkien mieli- ja käyttökustannuksista edellisenä vuonna.
6299: sairaaloille kahdeksan markkaa ja tuberku- Lääkintöhallitus vahvistaa valtionavun
6300: loosisairaaloille ja -parantoloille yhdeksän määrän, mikä mielisairaalalle taikka tuber-
6301: markkaa sairaanhoitovuorokaudelta. Mikäli kuloosisairaalalle tai -parantolalle on tämän
6302: erityisiä syitä siihen on ja mikäli siihen pykälän mukaan tuleva. Korotetun val-
6303: erikseen on varoja myönnetty, voidaan val- tionavun myöntämisestä kuitenkin päättää
6304: tionapua mainituista määristä korottaa. sisäasiainministeriö lääkintöhallituksen esi-
6305: V aitioneuvosto määrää, mitkä kaupungit tyiksestä.
6306: luetaan sellaisiksi, jotka saavat alempaa Tämä [aki tulee voimaan . . päivänä
6307: valtionapua. ...... kuuta 193 ...
6308:
6309:
6310: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
6311:
6312: Juhani Leppälä. Jalmari Väisänen.
6313: Otto Marttila. Antti Kukkonen.
6314: Albin Koponen. Jalmari Linna.
6315: 143
6316:
6317: VI,2.- Lagmot. N:o 20.
6318:
6319:
6320:
6321:
6322: Törngren m. fl.: Förslag till lag om ändring av lagen om
6323: statsunderstöd åt kommunala sinnesjukhus samt åt vård-
6324: anstalter för tuberkulösa ävensom för främjande av
6325: arbetet för tuberkulosens bekämpande.
6326:
6327:
6328: T i ll R i k s d a g e n.
6329:
6330: Den 31 maj 1929 stadfästes lagen om ner kan ett så högt befolkningstal, på det
6331: utgivande av statsunderstöd åt kommunala stadium dispensärverksamheten i vårt land
6332: sinnessjukhus samt åt vårdanstalter för ännu befinner sig, möjligen försvaras. I
6333: tuberkulösa ävensom för främjande av skärgården och gränstrakterna, som äro
6334: arbetet för tuberkulosens hekämpande. glest bebodda och där distriktens omfatt-
6335: Enligt denna .lag utgives på i § 6 mom. 1 ning på grund av denna bestämmelse bli
6336: närmare angivna grunder statsunderstöd mycket stora och där dessutom kommunika-
6337: bl. a. för främjande av sådan i landskom- tionerna äro mindre väl utveck.lade, är en
6338: mun bedriven dispensärverksamhet för tu- sådan bestämmelse tili hinder för arbetets
6339: berkulosens bekämpande, som utövas av för effektivitet. I sådana trakter borde distrikt
6340: ändamålet godkänd förening. I § 6 mom. 2 med ett befolkningstal av minst 30,000 per-
6341: av lagen fastslås dock, att dispensär- soner kunna bildas. På grund härav få
6342: distrikt bör omfatta så många landskom- underteckrrade vördsamt föreslå,
6343: muner, att dess sammanlagda folkmängd
6344: ntgör minst 40,000 personer. I tätt be- att Riksdagen måtte antaga föl-
6345: bodda samhällen med goda kommunikatio- jande lag{ö1·slag:
6346:
6347:
6348:
6349: Lag
6350: om ändring av lll@en om stats,understöd åt kommunala sinnessjukhus samt ålt vård-
6351: anstalter för tuberkulösa ävensom för främjande av arbetet för tuberkulosens
6352: bekämpande.
6353:
6354: I enlighet med riksdagens beslut stadgas, att § 6 mOin. 2 i lagen om statsunderstöd
6355: åt kommunala sinnessjukhus samt åt vårdanstalter för tuberlmlösa ävensom för
6356: främjande av arbetet för tnberkulosens bekämpande av den 31 maj 1929 skall
6357: erhålla följande ändrade lydelse:
6358:
6359: 6 § mom. 2. landskommuner, att dess sammanlagda
6360: Dispensärdistrikt bör omfatta så många folkmängd utgör minst 40,000 personer, i
6361: 144 VI,2. - Kunnalliset mielisairaalat ja tuberkuloosin vastustaminen.
6362:
6363: gränstrakterna och skärgården minst 30,000, i sin tjänst anställa nödigt antal ambule-
6364: och böra till distriktet hörande kommuner rande tuberkulossköterskor.
6365:
6366:
6367: Helsingfors den 10 februari 1938.
6368:
6369:
6370: Ralf Törngren. Rafael Colliandex
6371: K. F. Lauren. C. 0. Frietsch.
6372: Albin Wickman.
6373: 145
6374: \1l,2. - Lak. al. N:o 20. Suomennos.
6375:
6376:
6377:
6378:
6379: Törngren y. m.: Ehdotus laiksi kunnallisille mielisairaa-
6380: loille ja tuberkuloosia sairastavien hoitolaitoksille ja tu-
6381: berkuloosin vastustamistyön edistämiseksi annettavasta
6382: valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
6383:
6384:
6385: E d u s k u n n a 11 e.
6386:
6387: Toukokuun 31 päivänä 1929 vahvistet- lukua maamme huoltotoiminnan nykyisellä
6388: tiin laki kunnallisille mielisairaaloille ja asteella ollen mahdollisesti puolustaa. Saa-
6389: tuberkuloosia sairastavien hoitolaitoksille ja ristossa ja rajaseuduilla, jotka ovat har-
6390: tuberkuloosin vastustaruistyön edistämiseksi vaanasuttuja ja joissa piirien laajuus tä-
6391: annettavasta valtionavusta. Tämän lain män määräyksen johdosta tulee olemaan
6392: mukaan valtionapua annetaan 6 §: n 1 mo- suuri Ja joissa liikenneyhteydet ovat vä-
6393: mentissa lähemmin määrätyillä ehdoilla hemmän kehittyneet, on tämänlaatuinen
6394: m. m. sellaisen tuberkuloosin vastustami- määräys esteenä työn tehokkaalle suorit-
6395: seksi maalaiskunnissa tapahtuvan huolto- tamiselle. Tällaisilla seuduilla täytyisi
6396: toiminnan edistämiseksi, jota siihen tarkoi- voida muodostaa piirit siten, että niiden vä-
6397: tukseen hyväksytty laitos harjoittaa. 6 §: n hin asukasluku on 30,000 henkeä. Tämän
6398: 2 momentissa säädetään kuitenkin että nojalla pyytävät allekirjoittaneet saada
6399: huoltopiirin tulee käsittää niin monta maa- kunnioittaen ehdottaa,
6400: laiskuntaa, että sen yhteenlaskettu asukas-
6401: luku on vähintään 40,000 henkeä. Tiheään- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6402: asutuissa seuduissa, joissa liikenneyhteydet van lakiehdotuksen:
6403: ovat hyvä,t, voidaan näin suurta asukas-
6404:
6405:
6406:
6407:
6408: Laki.
6409: kunnallisille mielisairaaloille sekä tuberkuloosia sairastavien hoitolaitoksille ja tu-
6410: berkuloosin vastustaruistyön edistämiseksi annettavasta valtionavustuksesta annetun
6411: lain muuttamisesta.
6412:
6413: Eduskunnan päiiltöksen mukaisesti muutetaan kuunailisille mie'lisairaa!loille sekä tu-
6414: berkuloosia sairastavien hoitolaitoksille ja tube!'kuloosin vastustaruistyön edistämiseksi
6415: annettavasta valtionavusta toukokuun 31 päivänä 1929 annetun lain 6 § : n 2 mo-
6416: mentti näin kuuluvaksi:
6417:
6418: 6 § 2 mom. maalaiskuntaa, että sen yhteenlaskettu asu-
6419: Huoltopiirin tulee käsittää niin monta kasluku on vähintään neljäkymmentä-
6420:
6421: 19
6422: 146 VI,2. - Kunnalliset mielisairaalat ja tuberkuloosin vastustaminen.
6423:
6424: tuhatta henkeä, rajaseudulla ja saaristossa dettävä palveluksessa riittävä määrä kier-
6425: vähintään kolmekymmentätuhatta henkeä, täviä tuberkuloosihoitaja tt aria.
6426: ja on huoltopiiriin kuuluvain kuntain pi-
6427:
6428:
6429: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
6430:
6431: Ralf Törngren. Rafael Colliander.
6432: K. F. Lauren. C. 0. Frietsch.
6433: Albin Wickman.
6434: 147
6435:
6436: VI,a. - Lak. al. N: o 21.
6437:
6438:
6439:
6440:
6441: Böök y. m.: Ehdotns laiksi eläinsuojelulain 6 § :n ntU1ttta-
6442: misesta.
6443:
6444:
6445: E d u s kun n a 11 e.
6446:
6447: Huhtikuun 14 päivänä 1934 annetun myöskin ainakin sille eläinlääkärille, jonka
6448: eläinsuojelulain 6 §: ssä on poliisiviranomai- huhtikuun 27 päivänä 1916 annetun senaa-
6449: selle myönnetty oikeus tappaa tai tapattaa tin päätöksen mukaan, koskeva hevos- ja
6450: kotieläin, jos se on sellaisessa tilassa, että karjakaupan järjestämistä markkinoilla ja
6451: sen hengissä pitäminen ilmeisesti on jul- toripäivillä, tulee olla läsnä markkinoilla
6452: muutta eläintä kohtaan tai, jos eläintä ja toripäivillä. Tosin on mainitussa pää-
6453: on kohdannut vaikea tapaturma, taikka mil- töksessä määrätty eläinlääkäri olemaan
6454: loin ei ole syytä mainittuun toimenpitee- läsnä vain estämässä tarttuvia tauteja sai-
6455: seen, määrätä, että hoidon tarpeessa ole- rastavien eläinten tuontia markkinapaikalle,
6456: valle eläimelle on hoitoa toimitettava. Ylei- mistä onkin johtunut, että käytännössä
6457: sesti tunnettua on, että markkinoille ja eläinlääkäri ainoastaan saapuu markkinoi-
6458: toripäiville usein tuodaan myytäviksi sel- den ja toripäivien kansliaan, odottaen siellä
6459: laisessa tilassa olevia kotieläimiä, että nii- ehkä pyydettävää eläimen tarkastusta.
6460: den hengissä pitäminen on ilmeistä jul- Parannuksen aikaansaamiseksi kosketellussa
6461: muutta eläintä kohtaan. Kun tavallisesti korjausta kaipaavassa asiassa, olisi sen-
6462: kuitenkin järjestyksenpito markkinoilla ja vuoksi, samalla kuin eläinsuojelulakiin teh-
6463: muissa suuremmissa myyntitilaisuuksissa si- täisiin edelläviitattu muutos, hallituksen
6464: too poliisiviranomaisen päähuomion ja asetuksella muutettava edellämainitun se-
6465: näissä tilaisuuksissa myös on suuret mää- naatin päätöksen tätä koskeva 4 § vastaa-
6466: rät kotieläimiä yhdellä kertaa, on kokemus vasti siten, että toimeenpanijain kustannuk-
6467: osoittanut, että varsinkin mustalaisten sella markkina- ja toripäivätilaisuudessa
6468: ja muiden, jotka näihin tilaisuuksiin tuo- läsnä olevan eläinlääkärin tulisi myöskin
6469: vat tässä tarkoitettuja kotieläimiä myytä- oma-aloitteisesti seurata näihin tilaisuuksiin
6470: viksi, onnistuu karttaa poliisiviranomaisia tuotavia kotieläimiä ja tarpeen vaatiessa
6471: ja siten myydä kotieläimiä, jotka eläinsuo- ryhtyä eläinsuojelulain edellyt,tämiin toi-
6472: jelulain määräysten mukaan olisi ehdot- menpiteisiin asiassa.
6473: tomasti tapettava tai joille olisi hoitoa toi- Edelläolevan perusteena kunnioittaen
6474: mitettava. Valvonnan tehostamiseksi tässä ehdotamme,
6475: suhteessa olisi välttämätöntä, että alussa-
6476: mainitun lain poliisiviranomaiselle antama että Eduskunta hyväksyisi näin
6477: oikeus myönnettäisiin näissä tilaisuuksissa kuuluvan lakiehdotuksen:
6478: 148 V1,3. - Eläinsuojelulain muuttaminen.
6479:
6480:
6481: Laki
6482: eläinsuojelulain 6 §: n muuttamisesta.
6483:
6484: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä huhtikuuta 1934 anne-
6485: tun eläinsuojelulain 6 § näin kuuluvaksi:
6486:
6487: 6 §. syytä 1 momentissa mainittuun toimenpi-
6488: Jos kotieläin on sellaisessa tilassa, että teeseen, mutta katselmuksessa havaitaan,
6489: sen hengissä pitäminen ilmeisesti on jul- että kotieläin on erityisen hoidon tarpeessa,
6490: muutta eläintä kohtaan, on poliisiviran- voi poliisiviranomainen hankkia eläimelle
6491: omaisen toimitettava eläimen katselmus sellaista hoitoa taikka kirjallisesti määrätä,
6492: käyttäen apunaan laillistettua eläinlääkäriä että sen, jonka hallinnassa eläin on tai
6493: tai kotieläinten hoitoa tuntevaa muuta luo- joka eläimen omistaa, on sanottua hoitoa
6494: tettavaa henkilöä, ja poliisiviranomaisella eläimelle toimitettava uhalla, että, jos se
6495: on oikeus, jos hän eläimen enempien kär- laiminlyödään, poliisiviranomainen saa
6496: simysten välttämiseksi katsoo sen tarpeen myyttää tai, ellei myyntiä saada aikaan
6497: vaatimaksi, paikalla tappaa tai tapattaa taikka se aiheuttaisi ilmeisesti kohtuutto-
6498: eläin. mia kustannuksia, lopettaa eläimen.
6499: Sama oikeus olkoon myös poliisimiehellä, Tässä pykälässä poliisiviranomaiselle an-
6500: jos eläintä on kohdannut vaikea tapaturma nettu oikeus eläimen tappamiseen tai tapat-
6501: ja eläin sen johdosta täytyy viipymättä tamiseen taikka hoidon toimittamiselle sille
6502: lopettaa. Sellaisissa äkillisissä tapauksissa tässä pykälässä määrätyllä uhalla on mark-
6503: älköön katselmusta vaadittako. kina- ja toripäivätilaisuudessa myös läsnä-
6504: Ellei poliisiviranomainen katso olevan olevalla eläinlääkärillä.
6505:
6506:
6507: Helsingissä hehnikuun 9 päivänä 1938.
6508:
6509: Leo R. Böök. A. Pohjannoro. A. A. Lintulahti.
6510: 149
6511:
6512: Vl,4. - Toiv. al. N:o 29.
6513:
6514:
6515:
6516:
6517: L. 0. Hirvensalo y. m.: Määrärahasta maalaiskuntien yllä-
6518: pitämien kulkutautisairaaloiden avustamista varten.
6519:
6520:
6521: E d u s k u n n a 11 e.
6522:
6523: Terveydenhoitolain 17 § säätää, että vastustaminen suuresti kärsimään, jolloin
6524: ,yleisen sairaanhoidon järjestämiseksi tart- tauti voi käydä jollekin kunnalle sangen
6525: tuvien tautien ilmaantuessa kauppala- tai kohtalokkaaksi ja tulla suuriakin varoja
6526: maalaiskunnassa tulee terveydenhoitolauta- kysyväksi.
6527: kunnan ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, Maamme maalaiskunnilla on nykyään
6528: että tarpeellinen määrä sairaansijoja, jotka kannettavana suuria yhteisiä menoja ja
6529: lautakunta tarpeen tullen voi ottaa käy- näyttää siltä, että moni kunta välttääkseen
6530: täntöön, on saatavissa''. 'l'ätä varten lauta- yhä lisääntyviä kustannUksia, on ehkä sen
6531: kunnan on laadittava suunnitelma, jonka takia siirtänyt kulkutautisairaalansa jär-
6532: piirilääkäri hyväksyy ja joka on toteutetta- jestämisen tulevaisuuteen. Saatujen tieto-
6533: vissa heti tarvittaessa. Terveydenhoitolain jen mukaan maalaiskunnissa on vasta noin
6534: 18 §: n mukaan on tällaisessa kunnallisessa puolella varattu kulkutauti,sairaala, vaikka
6535: kulkutautisairaalassa potilaalle varallisuu- se aivan harvoilla on täysin tarkoitustaan
6536: teen katsomatta annettava marosuton hoito vastaava, joillakin hyvinkin puutteellinen.
6537: ja ylläpito lukuunottamatta asevelvollisia, Tiedetään myös, että valtion kulkutautien
6538: joiden hoidon kulkutautisairaalassa viime- vastustamiseksi käyttämät varat ovat olleet
6539: mainittuun pykälään kesäkuun 18 päi- ainoastaan 240,000 markkaa, jolla sum-
6540: vänä 1937 annetun muutoslain mukaan malla tosin tuon tuostakin on muutamiin
6541: valtio kustantaa. Näin ollen ja huo- kuntiin kustannettu tilapäisiä sairaanhoita-
6542: mioon ottaen, että kunnan täytyy vielä jattaria kulkutautien vastustamistyöhön.
6543: sairaaiaan palkata riittävä hoitohenkilö- Kulkutautisairaaloiden rakentamiseen ja
6544: kunta jonkin yleisvaarallisen tarttuvan ylläpitämiseen ei valtion varoja tähän asti
6545: taudin, tulirokon, kurkkumädän, lavantau- ole laisinkaan käytetty.
6546: din tai muun sellaisen puhjetessa, kunnalle Jo parikymmentä vuotta takaperin työs-
6547: voi koitua suuriakin menoja. kennellyt senaatin asettama komitea, n. s.
6548: Vaikka laki ei suorastaan vaadi, että Saltzmanin komitea, joka mietinnössään loi
6549: kauppala- ja maalaiskunnalla on vakitui- rungon nykyiselle terveydenhoidolliselle
6550: nen kulkutautisairaala, on edellisen mukaan lainsäädännölle, oli sitä mieltä, että valtion
6551: kuitenkin selvää, että jokaisella kunnalla olisi 1/3 : lla osallistuttava kauppaJoiden ja
6552: on oleva sairaalaa varten varattu sopiva maalaiskuntien kulkutautimenoihin, perus-
6553: huoneisto välttämättömine vuodetarpei- tellen kantaansa sillä, että kunnat eivät ole
6554: neen, talouskaluineen ja hoitovälineineen. yksin velvolliset kantamaan ä:killisistä kul-
6555: Ellei näitä ole ajoissa varattu, tulee tart- '
6556: kutaudeista johtuvia menoja, vaan että vai-
6557: tuvatautisten hoito ja taudin leviämisen tionkin yleisen edun kannalta on niihin
6558: 150 VI,4. - Kulkutautisairaalat.
6559:
6560: osaa otettava. Niinikään oli saamie1ru11e edelläolevan perusteella kunnioittaen ehdot-
6561: tietojen mukaan lääkintöhallituskin, antaes- taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6562: saan vuonna 1925 edellä mainitusta komi-
6563: tean mietinnöstä pyydetyn lausuntonsa, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6564: ollut samaa mieltä, ehdottaen pienet kau- siin maalaiskuntien ylläpitämien kul-
6565: pungitkin avunsaajien joukkoon. Kuten kutautisairaaloiden avustamiseksi val-
6566: tunnettua on, ovat kuitenkin vielä tähän tion vctroilla ja ottaisi ensi vuoden
6567: päivään saakka äkillisten kulkutautien vas- menoarvioon määrärahan tätä tarkoi-
6568: tustamismenot jääneet miltei yksinomaan t1tsta varten.
6569: kuntien rasitukseksi ja siksi rohkenemme
6570:
6571: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
6572:
6573:
6574: L. 0. Hirvensalo. Viljo Rantala.
6575: J. Takala. T. A. Janhonen.
6576: Aino Luostarinen. S. ,Salo.
6577: Tilda Löthman-Koponen. Einari Karvetti.
6578: J. Eri. Pilppula. Eero Nurmesniemi.
6579: Jalo Lahdensuo. Antti Junes.
6580: Artturi Leinonen. K. A. Lohi.
6581: Vihtori Vesterinen. Juhani Leppälä.
6582: Kalle Joukanen. E. M. Tarkkanen.
6583: Viljami Kalliokoski. Antti Kukkonen.
6584: Otto Marttila. Yrjö Hirvensalo.
6585: Onni Mäkeläinen. Vilho Vallas.
6586: Elias Simojoki. Heikki Kääriäinen.
6587: 151
6588:
6589: Vl,5. - Toiv. al. N: o 30.
6590:
6591:
6592:
6593:
6594: L. 0. Hirvensalo y. m.: Määrärahasta maalaiskuntien kun-
6595: nallissairaaloiden avustamista varten.
6596:
6597:
6598: E d u s k u n n a ll e.
6599:
6600: Eduskunnalle jättämässään tulo- ja me- sut pysyltettäviksi osapuilleen yhtä alhai-
6601: noarv:ioesityksessä vuodelle 1938 lausuu hal- sina kuin ne ovat valtion sairaaloissak:in.
6602: litus m. m. seuraavaa: Kun nyt kumminkin ainoastaan valtion
6603: ,Kuntien ja yksityisten omistamia sai- sairaaloiden välittömässä läheisyydessä ole-
6604: raaloi,ta on viime vuosina perustettu eri vat kunnat voivat tulla osallisiksi valtion-
6605: osiin maatamme ja vielä suuremmassa mää- sailraaloiden halvoista sairassijama:ksuista,
6606: rässä on niitä laajennettu ja uusittu, mihin etäisten kuntien saadessa hoitaa potilaansa
6607: tankoitukseen kunnat ovat käyttäneet huo- om~·a sairaaloissaan, missä kuntien on
6608: mattavia pääomia. Valtioapua myönnettiin pakko käyttää suuria määriä verovaroja
6609: aikaisemmin paitsi sairaalain kunnossapitoa hoitopäivämaksujen lisäksi, niin emme pidä
6610: ja sisustamista varten myöskin vars~naisiin oikeudenmukaisena tällaista tilannetta ja
6611: perustamiskustannuksiin. Viimeisinä kym- t,oivonnne, että maalaiskuntien verotaakkaa
6612: menenä vuotena on kuitenkin avustuksia helpoitettaisiin siten, että kunnallissairaa-
6613: myönnetty miltei yksinomaan sairaalain loiden valtionapurahoja tuntuvasti koro-
6614: kunnossapitoa varten. Sellaisia avustuksia tettaisiin.
6615: on myönnetty maalaiskumii1le, kauppa- Vuoden 1938 menoarvioon hallitus esitti
6616: loille, pienehköiUe kaupunkikunnille ja otettavaksi 4, 765,000 markan määrärahan
6617: maaseutukaupungeissa oleville diakonissa- lääkintöhallituksen kautta jaettavaksi kun-
6618: laitoksille sekä Suomen Punaiselle Ristille tien ja yksityisten omistamille sairaaloille.
6619: sairasmajojen ylläpitämiseksi rajaseudulla, Kun niillä sairaaloilla, jotka saavat valtion
6620: joissa kaikissa suurimmaksi oswksi hoide- apua edellä mainitusta määrärahasta, on
6621: taan maalaiskunnista kotoisin olevia poti- yhteelliSä noin 2,200 sairassijaa, tulee val-
6622: laita, kun sensijaan isot ja keskikokoiset tion avustus olemaan keskimäärin noin
6623: kaupungit ovat itse huolehtineet sairaa- 2,120 mk vuodBssa sairassijaa kohti. Kiel-
6624: lainsa perustamisesta ja ylläpidosta. Val- t.ämättä on tämäkin avustus huomattava ja
6625: tion avustamissa sairaaloissa on sairaalan ilman sitä olisi kuntien aivan mahdotonta
6626: päivämaksut järjestetty mahdollisimman al- sairaalainsa taloutta hoitaa. Mutta kun
6627: haisiksi ja useasti on valtionavun myöntä- useat kuntien sairaalat potevat vielä ras-
6628: misen ehtona ollut niistä määräyksiä.'' kaan pula-ajan aiheuttamaa näivetystautia
6629: Edellisestä selviää siis täydellisesti, että ja kun nämä sairaalat yleensä lienevät kai-
6630: valtionavustustBn käyttämistarkoituksia on kin puolin verrattain hyvässä kunnossa sekä
6631: huomattavasti ·supistettu samalla kuin sel- tulevat niissä hoitopäivämaksut valtiolle
6632: viää seJkin, että hallitus on pannut kunnille paljon halvemmiksi kuin valtion omissa sai-
6633: Brinäisiä Bhtoja hoitopäivämaksujen suu- raaloissa, niin olisi täysi syy tänäkin ai-
6634: ruuden määräämiseksi, vaatien päivämak- kana, mikä vielä kuluu ennen kun sairaala-
6635: 152 VI15. - Maalaiskuntien kunnaUissairaalat.
6636:
6637: olot saadaan maassamme viimeksi toimineen kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
6638: sairaalakomitean ehdotusten mukaisesti jär- täväksi toivomuksen,
6639: jestetyksi, tukea kuntien sairaaloita noin että hallitus varaisi ensi vuoden
6640: kaksi kertaa suuremmilla avustuserillä kuin tulo- ja menoarvioesityksessään kak-
6641: tähän saakka. sinkertaiseksi korotetun apurahan
6642: Edellä sanotun perusteella rohkenemme maalaiskuntien kunnallissairaaloille.
6643: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
6644:
6645:
6646: L. 0. Hirvensalo. Eero Nurmesniemi.
6647: Jalo Lahdensuo. T. A. Janhonen.
6648: Tilda Löthman-Koponen. Antti Junes.
6649: Artturi Leinonen. K. A. Lohi.
6650: Vihtori Vesterinen. Juhani Leppälä.
6651: Kalle Joukanen. E. M. Tarkkanen.
6652: Viljami Kalliokoski. Antti Kukkonen.
6653: Otto Marttila. Yrjö Hirvensalo.
6654: Onni Mäkeläinen. Vilho Vallas.
6655: A. Halonen. Heikki Kääriäinen.
6656: Elias Simojoki. Viljo Rantala.
6657: 153
6658:
6659: Vl,6. - Toiv. al. N:o 31.
6660:
6661:
6662:
6663:
6664: Soininen y. m.: Reumatismisairaalan perustamisesta.
6665:
6666:
6667: E d u s k u n n a 11 e.
6668:
6669: Sairaalain ja sairashoito-olojen täyden- tuisia hoitotapoja. Tauti on kaikkialla, sekä
6670: tämiseksi ja parantamiseksi on maassamme kaupungeissa että maaseudulla, levinnyt
6671: itsenäisyytemme aikana ja varsinkin viime laajalle, joten on syytä ensi tilassa valtion
6672: vuosina kaikkialla ryhdytty voimakkaisiin taholta käydä toimenpiteisiin tämän vai-
6673: ja tehokkaisiin toimenpiteisiin. Valtion ja kean taudin lieventämiseksi ja parantami-
6674: yksityisten kuntain sekä kuntayhtymäin seksi.
6675: taholta on asiaan kiinnitetty vakavaa huo- Tästä taudista on ollut seurauksena suuri
6676: miota ja melkoisia varoja kysyvää huolen- joukko työhön kykenemättömiä ja täydelli-
6677: pitoa. siä invaliideja, joiden pelastamiseksi olisi
6678: On rakennettu uusia sairaaloita, laajen- rakennettava erikoinen sairaala.
6679: nuksia ja nykyaikaisten hoitotapojen vaa- Kaiken €dellä sanotun nojalla rohke"
6680: timia täydennyksiä on suoritettu entisissä nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
6681: sairaaloissa. Tämä kaikki on ilahuttavaa ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
6682: varmaan tuottaa suurta siunausta ihmisten
6683: kalleimman omaisuuden terveyden säilyttä- että hallitus niin pian kuin mah-
6684: miseksi ja vaalimiseksi. dollista valmistuttaisi ehdotuksen ja
6685: Mielestämme olisi kuitenkin jo aika kiin- suunnitelman reumatismisairaalan pe-
6686: nittää vakavaa huomiota myöskin reumatis- rustamista varten johonkin sopivaan
6687: mia potevien sairaiden hoitoon ja paranta- paikkaan sekä varaisi siihen tarvit-
6688: miseen, koska tämä tauti kaipaa erikoislaa- tavan määrärahan.
6689:
6690: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1938.
6691:
6692: Heikki Soininen. Aug. Syrjänen.
6693: S. Salo. A. A. Lastu.
6694: Emil Jutila. J. E. Malmivuori.
6695: A. Halonen. Jalmari Väisänen.
6696: Toivo Halonen. Alex Hämäläinen.
6697: Samuli Tervo. Onni Mäkeläinen.
6698: Matti Miikki. Hj. Lindqvist.
6699: Heikki Vehkaoja. Matti Tolppanen.
6700:
6701:
6702:
6703:
6704: 20
6705: 154
6706: VI,7. - Toiv. al. N:o 32.
6707:
6708:
6709:
6710:
6711: Löthman-Koponen y. m.: Määrärahasta suojelukodin ra-
6712: kentamista varten Siilinjärvelle köyhien tuberkuloottis-
6713: ten perheiden lapsille.
6714:
6715:
6716: E d u s k u n n a ll e.
6717:
6718: Kaikkialla sivistysmaissa on viime aikoina Suomen Tuberkuloosin V astustamisyhdis-
6719: alettu kiinnittää yhä runsaampaa huomiota tyksen avattua Tampereella toista vuotta
6720: n. s. terveyshuoltoon, sillä on usein helpom- sitten tällaisen lasten suojakodin, n. s. jou-
6721: paa estää jokin sairaus syntymästä kuin lumerkkikodin, palvelemaan kysymyksessä
6722: parantaa jo toimintaan puhjennut tauti. olevaa tarkoitusta. Tampereen lastenkodin
6723: Tuberkuloosin vastustamistyössä on terveys- menestyksellinen toiminta alkuvuosinaan
6724: huolto niin meillä kuin muuallakin yleensä kehoittaa jo sinänsä puolestaan turvautu-
6725: kulkenut rinnan tuberkuloosia paranta- maan tähän työmuotoon muuallakin Suo-
6726: van toimintamuodon, parantolatyömuodon messa.
6727: kanssa. Onhan niin kutsuttu ehkäisevä Pohjois-Savo on tunnettu loisasutukses-
6728: tuberkuloosin vastustamistyö suurimmalta taan ja ahtaista asunto-oloista. Se on myös
6729: osaltaan juuri terveyshuoltoa. Ehkäisevä Suomen tuberkuloosikartan mustimpia seu-
6730: tuberkuloosityö maassamme kaipaa kuiten- tuja. Köyhyys ei täällä myöskään ole tun-
6731: kin kehittämistä ja syventämistä eräissä tematonta ja terveyshoidon vaatimusten kä-
6732: terveyshuollon alaan kuuluvissa toiminta- sittämisessä on paljon toivomisen varaa.
6733: muodoissa. Ahtaat asunto-olot, köyhyys ja tuberkuloo-
6734: Yksi tällainen toimintamuoto on köyhissä, sin suuri levinneisyys tekevät edellä selos-
6735: tuberkuloottisissa perheissä syntyvien ja tetun lastenkotiasian tärkeäksi maakunnal-
6736: elävien pienten lasten suojeleminen tuber- liseksi kysymykseksi.
6737: kuloositartunnalta heidän ensimmäisinä ikä- Vuonna 1935 teki Pohjois-Savon Keuhko-
6738: vuosinaan. Tiedämmehän, että tartunta- taudin Vastustamisyhdistys aloitteen edellä
6739: kykyisen tuberkuloosisairaan läheisyydessä, selostettua tarkoitusta varten perustettavan
6740: ahtaissa asunto-oloissa eläen pienokaiset lastenkodin rakentamiseksi ja on mainittu
6741: miltei varmuudella ensimmäisinä ikävuosi- yhdistys sen jälkeen toiminut jatkuvasti
6742: naan saavat tuberkuloositartunnan ja tähän lastenkotiasian hyväksi. Yhdistyksen Ko-
6743: tautiin myös kuolevat. teja Kodittomille Lapsille Kuopion paikal-
6744: Useissa sivistysmaissa on havaittu tarkoi- lisosasto on liittynyt mukaan tähän työhön.
6745: tuksenmukaisimmaksi erikoisten lastenko- Suunniteltua lasten suojakotia varten on
6746: tien rakentaminen pelastamaan nämä lapset mainittujen yhdistysten muodostamaHa las-
6747: elämälle ja yhteiskunnalle. Tämä tu- tenkotitoimikunnalla koossa varoja alun
6748: berkuloosin vastustamistyön toimintamuoto toistasataatuhatta markkaa ja kuntainliiton
6749: on Suomessakin astunut päiväjärjestykseen Tarinaharjun parantolan luovuttama ter-
6750: VI,7. - Löthman-Koponen y. m. 155
6751:
6752: veellinen tonttialue parantolan maatilan että hallitus tulevan vuoden talous-
6753: puolella. Laitos on suunniteltu 50 lasta arvioesitykseen ottaisi 2,800,000 mar-
6754: varten ja on rakennuskustannusten laskettu kan määrärahan Siilinjärvelle Tari-
6755: nykyinen hintataso huomioon ottaen nou- naharjun parantolan lähelle raken-
6756: sevan 2,800,000 markkaan laitoksen irtai- nettavaa köyhissä tube1·kuloottisissa
6757: misto .mukaan luettuna. perheissä syntyvien ja elävien pien-
6758: Kunnioittaen ehdotamme eduskunnan tenlasten suojelukotia varten.
6759: hyväksyttäväksi toivomuksen,
6760:
6761: Helsingissä helmikuun 8 p:nä 1938.
6762:
6763: Tilda Löthman-Koponen. Heikki Kääriäinen.
6764: Aino Luostarinen. L. 0. Hirvensalo.
6765: Kyllikki Pohjala. Yrjö Hirvensalo.
6766: Kaino W. Oksanen. Aino Lehtokoski.
6767: Hilja Riipinen. Kaisa Hiilelä.
6768: Mandi Hannula. Helena Syrjälä.
6769: Anni Huotari. Onni Hiltunen.
6770: Aino Malkamäki. Armas Paasonen.
6771: Kalle Kämäräinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
6772: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Elias Simojoki.
6773: Miina Sillanpää. Yrjo Räisänen.
6774: Elsa Metsäranta. J. Takala.
6775: Elsa Bonsdorff. Onni Mäkeläinen.
6776: 156
6777:
6778: VI,s. - Toiv. al. N:o 33.
6779:
6780:
6781:
6782:
6783: Kulovaara y. m.: Määrärahasta asuntojen rakentamiseksi
6784: Turun keskussairaalan palveluskunnalle.
6785:
6786:
6787: E d u s k u n n a 11 e.
6788:
6789: Vuoden 1934 valtion talousarvioon otti veltamaan käytäntöön. Tämä kaikki edel-
6790: eduskunta määrärahan Turun kaupungissa lyttää alunperin aiottua suurempaa hoita-
6791: sijaitsevan lääninsairaalan laajentamiseksi jatarmäärää ja vastaavasti enemmän asun-
6792: yhteistoiminnassa eräiden Turun piirissä toja. Huomattava osa nykyisistä hoitajat-
6793: olevien kuntien kanssa keskussairaalaksi, tarien huoneista on siten edelleen käytet-
6794: ja on eduskunta sittemmin myöntänyt tä- tävä nykyiseen tarkoitukseensa ja suuri osa
6795: hän tarkoitukseen seuraavien vuosien me- palveluskuntaa jää siten ilman asuntoja.
6796: noarviossa, kuntien osuuden lisäksi, tarvit- Hallitus onkin, nähtävästi lääkintöhallituk-
6797: tavat määrärahat aina rakennustyön edis- sen esityksestä, sisällyttänyt sairaalan sään-
6798: tymisen mukaan. Vielä viime syksynä nölliseen menoarvioon 160,000 markkaa
6799: eduskunnalle jättämässään lisämenoarviossa asuntojen vuokraamiseen tahi vuokrarahoi-
6800: esitti hallitus eräiden entisten sairaalara- hin osalle Turun keskussairaalan palvelus-
6801: kennusten muuttamiseksi uusiin tarkoituk- kuntaa, joka määrä tarvitaan vastaistenkin
6802: siin 1,560,000 markkaa. Tällöin kuitenkin vuosien talousarviossa samaan tarkoituk-
6803: hallitukselta jäi huomioimatta eräs tärkeä seen, ellei tätä kysymystä ratkaista toisella
6804: rakennus, joka oleellisesti kuuluu keskus- mielestämme käytännöllisemmällä tavalla.
6805: sairaalan rakennusryhmään. Sairaalan hallinnon kannalta on tieten-
6806: Suunnitellessaan Turun lääninsairaalan kin pidettävä epäkohtana, että huomattava
6807: laajentamista keskussairaalaksi otti lääkin- osa palveluskuntaa asuu sairaalan ulkopuo-
6808: töhallitus huomioon, kuten luonnollistakin, lella. Edelleen asuntojen hankkiminen
6809: myöskin tarvittavat henkilökunnan asun- näin huomattavalle sairaalan henkilökun-
6810: not. Kun hoitajattarien huoneet aikaisem- nan määrälle sairaalan ulkopuolelta tulee
6811: min yleensä oli sijoitettu sairaalaosastojen tuottamaan erikoisia vaikeuksia, kun Tu-
6812: ylikerroksiin järjestettyihin ullakkohuonei- russa, saamamme tiedon mukaan, vallitsee
6813: siin, suunniteltiin nyt kaikkien hoitajatta- huomattava puute yleensäkin asunnoista,
6814: rien asunnot yhteiseen lääkärien ja hoita- mutta aivan huutava puute pienasunnoista.
6815: jattarien asuinrakennukseen tarkoituksella, Myöskin palvelushenkilökunnan asuntoky-
6816: että hoitajattarien käytettävinä olleet huo- symyksen ratkaisu siten, että heitä varten
6817: neet luovutettaisiin palveluskunnalle, jol- rakennetaan erikoinen asuntorakennus tu-
6818: loin kuhunkin huoneeseen aijottiin sijoittaa lee taloudellisesti edullisemmaksi kuin hal-
6819: kaksi palveluskuntaan kuuluvaa henkilöä. lituksen suunnittelema vuokrausmenettely.
6820: Sittemmin hyväksyttiin eduskunnassa toi- Asianomaisilta saamamme tiedon mukaan
6821: vomusaloite sairaanhoitajattarien työajan tulisi erikoisen hoitohenkilökunnan raken-
6822: lyhentämisestä ja on täten lyhennettyä työ- nuksen rakentaminen maksamaan noin
6823: aikaa ryhdytty kuluvan vuoden alusta so- 2,000,000 markkaa, jolle määrälle myönnet-
6824: VI,s. - Kulovaara y. m. 157
6825:
6826: tävä vuokra-avustus tekee siis 8 %. Näistä Esitetyn johdosta ehdottavat allekirjoit-
6827: syistä on allekirjoittaneiden mielestä Turun taneet eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
6828: keskussairaalan hoitohenkilökunnan asunto- sen,
6829: kysymys ratkaistava siten, että henkilö- että hallitus ottaisi vuoden
6830: kuntaa varten rakennetaan erikoinen asuin- 1939 valtion tulo- ja menoarvioesi-
6831: rakennus. Saamamme tiedon mukaan on tykseen 2,000,000 markan siirtomää-
6832: tämä myöskin ollut lääkintöhallituksen kä- rärahan uusien asuntojen rakentami-
6833: sitys asiassa ja on asia jo täydelleen val- seksi Turun keskussairaalan palve-
6834: misteltu mainitussa hallituksessa. Samalla luskunnalle.
6835: saataisiin Turkuun rakennustoimintaa, jota
6836: siellä on varsin vähän.
6837:
6838: Helsingissä helmikuun 3 päivänä 1938.
6839:
6840: Urho Kulovaara. Jussi Lonkainen.
6841: Einari Karvetti. Alpo Lumme.
6842: G. Lindström. Kustaa Perho.
6843: A. A. Lastu. Elsa Metsäranta.
6844: Aug. Syrjänen. Aarne Honka.
6845: Otto Marttila. Aino Malkamäki.
6846: Ralf Törngren. Anni Huotari.
6847: Aino Lehtokoski. Aino Luostarinen.
6848: Emil Jokinen. Miina Sillanpää.
6849: Väinö Sinisalo. Kaisa Hiilelä.
6850: Kalle Jokinen. Rafael Colliander.
6851: Yrjö Helenius. T. M. Kivimäki.
6852: 158
6853:
6854: VI,9. - Toiv. al. N:o 34.
6855:
6856:
6857:
6858:
6859: Vesterinen y. m.: JJ!äärämhasta yleisen keskussairaalan ra-
6860: kentamiseksi Jyväskylään.
6861:
6862:
6863: E d u s k u n n a ll e.
6864:
6865: Jyväskylän yleinen sairaala on alkujaan saanti on mahdollinen vain ikkunain avaa-
6866: rakennettu lähinnä kirurgisia sairastapauk- misen avulla. Käymälöitä on sairaalan pää-
6867: sia varten ja on siellä sairaspaikkoja näihin rakennuksessa vain kaksi.
6868: tarkoituksiin 25 sekä lisäksi veneeristen tau- Varsinainen leikkaushuone on tosin tyy-
6869: tien osasto, jossa on ollut tilaa 45 poti- dyttävä, mutta järjen nimessä ei voida vaa-
6870: laalle. Veneeristen tautien osasto on muu- tia, että jatkuvasti lääkärien ja hoitajatta-
6871: tamia vuosia sitten korjattu ja tälle osas- rien ainoana levähdys- ja peseytymishuo-
6872: tolle kuuluvat rakennukset laitettu tyydyt- neena on vain sterilisatiohuone, jossa lämpö
6873: tävään kuntoon. Niinpä nykyisin voidaan- vaihtelee 35-40 asteen välillä. Ei ole ihme
6874: kin näihin rakennuksiin sijoittaa 55 sai- jos, kuten on käynyt, sairaalan monivuoti-
6875: rasta. nen ylilääkäri on saanut parantumattoman
6876: Sensijaan sairaalan yleinen osasto päära- reumatismin ja samoin myöskin pidempiai-
6877: kennuksineen on jäänyt alkuperäiseksi ja kaiset sairaanhoitajattaret, kun hikisenä on
6878: perin vaatimattomakei, jollaiseksi se noin poistuttava käytävien kautta, joissa ainoat
6879: puoli vuosisataa sitten rakennettiin pala- ilmanvaihtovälineet, ikkunat, on pidettävä
6880: neen sairaalan vanhalle kivijalalle saman- avoinna kylmilläkin ilmoilla. Jyväskylän
6881: suuruiseksi kuin aikaisempi palanut sai- sairaala lienee niitä harvoja kaupungeissa
6882: raala oli. Sairaalan potilaiden sijoittamis- olevia sairaaloita, jossa vielä on uuniläm-
6883: mahdollisuus on jo nykyoloissa niin vähäi- mitys, vieläpä vanhanaikaiset, tilaa ottavat
6884: nen, että sen laajentaminen on aivan vält- uunit. Jo yksin niiden poistamisella ja siir-
6885: tämätön ja sairassijain lisääminen erittäin tymällä keskuslämmitykseen voidaan huo-
6886: kiireellinen vastatakseen suuren maakun- mattavasti lisätä sairassijain lukua.
6887: nan sairaiden ihmisten oikeutettuja toivo- On valitettavaa, että niin suuren maa-
6888: muksia. Sairaalan pienuudesta johtuu, että kunnan kuin Keski-Suomi on, ainoa sairaala
6889: se on aina täynnä potilaita ja että siellä on niin puutteellinen, että liioittelematta
6890: sairaiden hoitoa ei voida parhaalla tahdol- voi sanoa, että tuskin löytynee koko maassa
6891: lakaan järjestää tyydyttävällä tavalla. Ku- valtion yleistä sairaalaa, joka valtiovallan
6892: vaavaa on, että osastolla, jossa tehdään pie- taholta olisi jäänyt niin lapsipuolen ase-
6893: nemmät leikkaukset, ei ole edes odotushuo- maan. Lienee syytä mainita, että sairaa-
6894: netta, vaan sairaille annetaan hoitoa sa- lassa, jossa on vain 35 potilaalle tilaa, on
6895: massa huoneessa ja vuoroansa odottavat po- vuosittainen sairaiden luku pitkän matkaa
6896: tilaat saavat värjötellä käytävillä puhdista- toistatuhatta. Tämä osoittaa miten suuri
6897: mattomissa vaatteissaan, ollen tällöin tar- tilan puute siellä todella vallitsee ja kuinka
6898: tunnan vaara hyvin suuri. Ilmanvaihtolait- moni sairas on jäänyt tilanpuutteen vuoksi
6899: teet puuttuvat kokonaan ja raittiin ilman vaille sairaalahoitoa.
6900: VI,9. - Vesterinen y. m. 159
6901:
6902: Yleisten rakennusten ylihallitus on laa- poikkeuksetta asettuneet kielteiselle kan-
6903: tinut piirustukset ja tehnyt kustannusar- nalle.
6904: vion Jyväskylän sairaalan uusimista ja kor- Jos yleisten sairaalain rakentamisessa
6905: jausta val'lten ja sen mukaan tarvitaan sa- voidaankin vakavaraisissa maakunnissa nou-
6906: nottuun tarkoitukseen varoja 1,150,000 dattaa valtion ja kuntain yhteistoiminta-
6907: markkaa. Näiden piirustusten mukaan voi- periaatetta, niin nyt jo näyttää selviöltä,
6908: daan sairaalasta saada jotakuinkin ajanmu- että se ei samanlaisena sovellu koko maahan.
6909: kainen, mikäli se vanhoista rakennuksista Vähävaraiset maakunnat ja harvaan asutut
6910: muodostellen on mahdollista ja yleisellä seudut jäävät ilman näitä tärkeitä sairaa-
6911: osastolla sairassijojen luku lisääntyisi 15 a loita, ellei valtio kokonaan ra!kenna niihin
6912: 16: lla. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan sairaaloita.· Heikossa asemassa olevien kun-
6913: vastaa suunnitellun keskussairaalan vaati- tien omien sairaaloittensa lisä:ksi on mah-
6914: muksia. dotonta uhrata niihin niin paljon varoja
6915: Tämä Jyväskylän sairaala-asia oli jo kuin mitä niihin tarvittaisiin.
6916: eduskunnassa esillä 1935 ja hyväksyi edus- Tulkoon vielä mainituksi, että Jyväsky-
6917: kunta asiasta ponnen, jonka mukaan oli lässä, kuten tunnettua, sijaitsee huomattava
6918: tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin J yväs- määrä puolustuslaitoksen tehtaita, jotka jo
6919: kylän yleisen sairaalan laajentamiseksi. sinänsä vaativat sairaalan. Lienee myöskin
6920: Kuitenkin eduskunta samalla katsoi, että aikomus käyttää tarvittaessa Jyväskylän
6921: laajentamisen ehdoksi olisi asetettava, että sairaalaa sotilassairaalana. Tämän toiminta
6922: ympäristökunnat ottaisivat osaa laajennuk- täytynee kuitenkin asettaa kysymyksenalai-
6923: sesta aiheutuviin kustannuksiin, koska sai- seksi, ellei tätä yleistä sairaalaa sitä ennen
6924: raala olisi samalla kun se kunnostetaan laa- laajenneta.
6925: jennettava suuremman piirin tarpeen tyy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6926: dyttäväksi keskussairaalaksi. Eduskunnan nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
6927: lausumaa toivomusta noudattaen asiaa on muksen,
6928: koetettu saa,ttaa päätökseen sillä pohjalla,
6929: että kunnat liittyisivät valtion kanssa yh- että hallitus vuoden 1939 tulo- ja
6930: teistoimintaan. Jyväskylän kaupunkia lu- menoarvioesitykseen ottaisi 1,500,000
6931: kuunottamatta, joka olisi valmis, jos tar- markan määrärahan yleisen keskus-
6932: koitettu yhteistoiminta valtion ja kuntien sairaalan rakentamista varten Jyväs-
6933: kesken aikaansaataisiin, ottamaan sairaa- kylään.
6934: lasta 20 sairassijaa, ovat kunnat melkein
6935:
6936: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1938.
6937:
6938: Vihtori Vesterinen. Toivo Horelli.
6939: J. Takala. T. N. Vilhula.
6940: T. A. Janhonen. Onni Peltonen.
6941: Artturi Leinonen. Uuno Raatikainen.
6942: Kyllikki Pohjala. Hilma Koivulahti-Lehto.
6943: 160
6944:
6945: VI,1o. - Toiv. al. N:o 35.-
6946:
6947:
6948:
6949:
6950: Pohjannoro y. m.: Määrärahasta Savonlinnan yleisen sa~
6951: raalan uusimiseksi ja laajentamiseksi.
6952:
6953:
6954: E d u s k u n n a 11 e.
6955:
6956: Savonlinnan ylBisen sairaalan ahtaus ja töstä sairaat pyrkivät Savonlinnan yleiseen
6957: rakennusten sekä huoneiden epäkäytännöl- sairaalaan, joka sijaitsee seutukunnan !kes-
6958: linen sijoittelu on ikävällä koettu pitkän kuksessa ja jossa on taitava kirurgi yleisen
6959: aikaa. Onhan sairaala ralkennettu jo noin sairaalan lääkärinä.
6960: neljäkymmentä vuotta sitten eikä siinä ole Julkisuudessa on kyllä mainittu sellai-
6961: perusteellisia korjauksia suoritettu. Sairas- nenkin suunnitelma, että sairaalaraJkennuk-
6962: sijoja on vain 38 ynnä 3 ylimääräistä paik- sen lähellä, siitä noin 100 metrin päässä
6963: kaa. Leikkaussali, jossa on tehty joitakin oleva veneeristen tautien osasto voitaisiin
6964: pienempiä lmrjauksia, ei ole läheskään ajan- saada palvelemaan lasarettipaikkoina ve-
6965: mukainen, ja on suurin haitta siinä se, neeristen potilasten siirron kautta muualle.
6966: ettei voida tarpeeksi eristää puhtaita ja epä- Näin kyllä saataisiin lisää 20 aikuisten ja
6967: puhtaita tapauksia. Epämukavuutta sai- viisi lasten paikkaa, mutta nekään eivät
6968: raalassa lisäävät vielä jyrkät käännöspor- riitä, sillä sairaspaikkoja on laskettu tar-
6969: taat sekä se, että lämmintä ja kuumaa vettä vittavan ainakin 115. SitäJpaitsi on huo-
6970: ei saada joka paikkaan j. n. e. mattava, että nytkin jo on osa Veneeristen
6971: Sairassijojen puutteesta johtuu, että pit- _tautien sairaalan paikoista käytetty lasa-
6972: käa:iJkaisia sairastapauksia ei täällä voida rettipaikkoina. Paitsi sitä, että se sijaitsee
6973: hoitaa, ja yleensäkin on Savonlinnan ym- erillään varsinaisesta sairaalaraJkennuksesta,
6974: päristöik:unnista sairasten ollut pakko pyr- on välillä korkea kallio. Esim. talviseen
6975: kiä saamaan sairaalahoitoa Viipurin ja aikaan potilasten kuljettaminen pihan yli
6976: Kuopion lääninsairaaloista - Mikkelin lää- toiseen rakennukseen näin pitkän matkan
6977: ninsairaalaa matkan hankaluuden vuoksi on kaikkea muuta 1kuin suotavaa. Sairaa-
6978: vain poikkeustapauksissa käyt,etään -, joi- lassa tarvitaan aivan lähitulevaisuudessa
6979: hin on pitkä matka ja joista kuitenkin alilää:käri twhi avustajalääkäri, jonka tulisi
6980: moni on saanut tilanpuutteen talkia kään- asua sairaala-alueella. Häntä varten ja
6981: tyä pois ja pyrkiä, jos varat vain ovat muihinkin välttämättömiin ta11lmituksiin
6982: myöten antarueet, yksityisiin sairaaloihin olisi tämä rakennus kunnostettava.
6983: (Viipurissa). f[e~kommassa taloudellisessa Suunniteltu korjaus ei siis käytännössä
6984: asemassa oleville· on tällainen avunsaanti merkitsisi epäkohtain poistamista, vaan
6985: ollut mahdottomuus. Kunnillakaan ei ole päinvru>toin siilhen pannut varat menisivät
6986: kunnollisia sairaaloita eikä liene edes syy- osittain hukkaan, sillä sairaalan rwkentami-
6987: täikään pyrkiä laajempia kunnallisia sai- sesta Savonlinnaan ei kuitenkaan ajan pit-
6988: raaloita kuntiin perustamaan. On näin ol- kään voida päästä. Kohtuudella v·oidoon jo
6989: len luonnollista että Savonlinnan ympäris- odottaa, että Savonlinnan yleinen sairaala
6990: Vl,1o. - Pohjannoro y. m. 16il..
6991:
6992: ensi tilassa uudistetaan ja laajennetaan, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6993: jotta sairaspaikkojen huutava puute pois- toimenpiteisiin Savonlinnan yleisen
6994: tuisi. sairaalan uusimiseksi ja laajentami-
6995: Edelläolevaan viitaten rohkenemme kun- seksi ja ottaisi tarkoitusta varten tar-
6996: nioittavimmin ehdottaa eduskummn päätet- peellisen määrärahan ensi vuoden
6997: täväksi toivomuksen, tulo- ja menoarvioesitykseen.
6998:
6999: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
7000:
7001: A. Pohjannoro. Akseli Brander.
7002: Aino Luostarinen. Emil Jutila.
7003: Pekka Pennanen. Albin Asikainen.
7004: K. Hakala.
7005:
7006:
7007:
7008:
7009: 21
7010: 162
7011:
7012: VI,11. - Toiv. al. N:o 36.
7013:
7014:
7015:
7016: T. Halonen y. m.: Määrärahasta Savonlinnan yleisen sai-
7017: raalan laajentamista ja korjaamista varten.
7018:
7019:
7020: E d u s k u n n a ll e.
7021:
7022: Savonlinnan yleinen sairaala on jo pi- sairaansijoja, kuten edellä on sanottu, on
7023: temmän aikaa ollut laajan piirinsä sairaala- virallisesti vain 38, on siis keskimäärin
7024: tarpeeseen katsoen liian pieni. Tämän sai- 11.9 potilasta ollut ylimääräisillä pai-
7025: raalan piiriin kuuluu paitsi Savonlinnan koilla. Tämä on ollut mahdollista ainoas-
7026: kaupunkia, 15 maalaiskuntaa: Enonkoski, taan siten, että lasarettipotilaita on
7027: Heinävesi, Joroinen, Kangaslampi, Keri- otettu tai on lasarettiosastolta siirretty hel-
7028: mäki, Kesälahti, Parikkala, Puumala, Pun- pommin sairastavia potilaita veneeriselle
7029: kaharju, Rantasalmi, Saari, Savonranta, osastolle, joka sijaitsee eri rakennuksessa,
7030: Simpele, Sulkava ja Sääminki, joissa oli mikä varsinkin sisustukseensa nähden on
7031: tilaston mukaan vuoden 1936 lopussa asuk- erittäin huonossa kunnossa. Tämä osasto
7032: kaita 96,744 henkeä. on sairaalaa rakennettaessa suunniteltu ai-
7033: Sairaalan lasarettiosastolla, jossa on vain noastaan veneeriseksi osastoksi, minkä
7034: 38 sairaansijaa, on viimeisen 10 vuoden ai- vuoksi se on lasarettiosastoksi sopimaton.
7035: kana ollut seuraava määrä. potilaita: Ei voi ihmetellä, jos tältä osastolta lähtee-
7036: Vuonna 1928 •• 0 0989 potilasta.
7037: ••••••••
7038: kin usein potilas kesken hoidon pois, koska
7039: 1929 965 pelkää useimmiten tästä syystä maineensa
7040: "
7041: 0 ••••• 0. 0 •••
7042:
7043:
7044:
7045:
7046: 1930 873 " joutuvan kärsimään, ja hakee muualta hoi-
7047: "
7048: • 0 0 •••••••••
7049:
7050:
7051:
7052:
7053: 1931 893
7054: " toa. Samasta syystä usein sairaalaan pyr-
7055: "
7056: ••• 0 ••••••••
7057:
7058:
7059:
7060:
7061: 1932 ........ 0. 0. 944
7062: " kivä potilas kuullessaan ettei häntä voida
7063: " 1933 0 •••••• 975 " 0. 0 ••
7064: sijoittaa muualle kuin mainitulle veneeri-
7065: " 1934 1,025
7066: " selle osastolle, lähtee muualta hoitoa etsi-
7067: "
7068: • 0 ••• 0 0 •••••
7069:
7070:
7071:
7072:
7073: 1935 1,039 " mään.
7074: "
7075: •• 0. 0. 0 0. 0 ••
7076:
7077:
7078:
7079:
7080: "
7081: 1936 .. 0. 1,088 ,."
7082: 0 •••••••
7083: Kuten edellä sanotusta käynee selville,
7084: 1937 •••• 1,298 0 ••••• 0.
7085: on sairaansijojen puute todellisuudessa pal-
7086: " " jon suurempi kuin mitä edellä olevista nu-
7087: Tammikuussa 1937 oli potilaita 142 ja
7088: meroista voi päätellä. Tämän lisäksi on
7089: tammikuussa 1938 174 potilasta. Keskimää-
7090: sairaalassa suuria vaikeuksia sairaanhoita-
7091: rin päivää kohti on potilaita ollut vuoden
7092: jattarien ja muun henkilökunnan asunto-
7093: 1937
7094: jen vähyydestä. Samoin on puutetta myös-
7095: syyskuussa ........ 47.9 potilasta
7096: kin varastohuoneista.
7097: lokakuussa 53.7
7098: Sairaalan varsinainen lasarettiosasto on
7099: ••••• 0 0.
7100:
7101:
7102:
7103:
7104: marraskuussa 51.2 "
7105: verrattain vanhassa puurakennuksessa, jossa
7106: 0 0 •••
7107:
7108:
7109:
7110:
7111: joulukuussa 46.7 "
7112: on monia puutteita. Pahin niistä on huo-
7113: • 0 •••• 0
7114:
7115:
7116:
7117:
7118: tammik. 1938 50.0 "
7119: " neiden kylmyys ja vetoisuus, mikä varsin-
7120: Yhteensä on siis sairaalassa ollut keski- kin potilashuoneissa on ikävintä. Sairaiden
7121: määrin päivää kohti 49.9 potilasta. Kun hoidossa tuottaa vaikeuksia myöskin i!e,
7122: VI,11. - T. Halonen y. m. 163
7123:
7124: ettei ole riittävästi pienempiä huoneita, joi- raalarakennus voitaisiin tarpeellisin .kor-
7125: hin voisi siirtää heikompia potilaita. jauksin muuttaa joko synnytysosastoksi,
7126: Edellä esittämästämme käynee selville, jota nykyään ei sairaalassa ole, tai sairaan-
7127: että Savonlinnan yleisen sairaalan laajen- hoitajattarien ja muun henkilökunnan asun-
7128: taminen ja korjaaminen on aivan läheisen noiksi sekä varastohuoneiksi.
7129: ajan tehtäviä, jota ei voida siirtää kauem- Edellä olevan nojalla ehdotamme kun-
7130: maksi tulevaisuuteen aiheuttamatta sairaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7131: lan piirissä asuvan väestön terveydenhoi- vomuksen,
7132: dolle yhä suurempia vaikeuksia. että hallitus ottaisi vuoden 1939
7133: Sairaalalla on Savonlinnan kaupungissa talousarvioesitykseen tarpeellisen
7134: kauniilla ja rauhallisella paikalla sijaitseva määrärahan Savonlinnan yleisen
7135: tilava tontti, johon voidaan sopivasti ra- sairaalan laajentamista ja korjaa-
7136: kentaa uusi sairaalarakennus. Entinen sai- mista varten.
7137:
7138: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
7139:
7140: Toivo Halonen. J. F. Tolonen.
7141: Alex Hämäläinen. Reinh. Swentorzetski.
7142: Hilma Koivulahti-Lehto. Atte Muhonen.
7143: Aino Luostarinen. Kaisa Hiilelä.
7144: 1'64
7145:
7146: V1,12. - 'Toiv. al. N:·o 37.
7147:
7148:
7149:
7150: Paasonen y. m.: Määrärahasta Kuopion lääninsairaa'lan
7151: laajentamista varten täydelliseksi keskussairaaila'ksi.
7152:
7153:
7154: E d u s k u n n a ll B.
7155:
7156: Sairaalaolot maassamme ovat olleet mo- jossa jo vuonna 1926 oli 390,096 asu-
7157: nessa suhteessa hyvin alkuperäisenä kan- kasta, Bi vielä ole yhtään sellaista sairaalaa,
7158: nalla. Ennen itsenäisyyttä ei niiden luon- joka käsittäisi sisätauti-, naistentauti-,
7159: nolliseen kehittämiseen ollut täysiä mahdol- korva- ja silmätauti- ja lastentautiosastot.
7160: Usuuksia. Vasta itsenäisyyden aikana on Kuopion lääninsairaala, jossa nykyisin on
7161: suuremmassa määrässä kiinnitetty huomiota 194 sairaansijaa, on pääasiassa kirurginen
7162: sairaalain kehittämiseen ajan vaatimuksia sairaala, johon Bi juuri ole voitu ottaa
7163: vastaavalle ja tarkoituksenmukaiselle kan- ollenkaan muita kuin kirurgisia tauteja sai-
7164: nalle. Valtiolla on kumminkin ollut pal- rastavia potilaita. Sairaalassa oli vuonna
7165: jon muuta, monella alalla aivan perustavaa 1927 sairaita lasarettiosastolla 2,659 ja
7166: laatua olevaa rakennustoimintaa, joten sai- viime vuonna 5,109 potilasta. Potilasta
7167: raalain kehittämiseen on ollut varsin rajoi- kohden oli vuonna 1927 hoitopäiviä keski-
7168: tBtut määrärahat käytettävissä. määrin 15 ja vuonna 1937 keskimäärin
7169: Paljon on kumminkin jo tällä alalla 10.6 hoitopäivää.
7170: saatu aikaan. Niinpä on m. m. Kajaanin Kysymys Kuopion lääninsairaalan laa-
7171: yleinen sairaala ja Mikkelin lääninsairaala jentamisesta kaikki tarpeelliset osastot kä-
7172: laajennettu, Vaasan lääniin on rakennettu sittäväksi keskussairaalaksi on ollut harkin-
7173: valtion varoilla Seinäjoelle kokonaan uusi nan alaisena, mutta sellaisella suunnitel-
7174: ja ajanmukainen lääninsairaala. Samaten malla, jonka mukaan alueella olevien kun-
7175: on Poriin rakennettu uusi tarkoitustaan tien tulisi osallistua sairaalan laajennus-
7176: vastaava keskussairaala, joka vihittiin tar- kustannuksiin, ei näytä olevan toteutumis-
7177: koitukseensa syksyllä 1937, ja myöskin mahdollisuuksia siitä syystä, että Kuopion
7178: Turkuun on juuri valmistunut suuri 520 läänin maalaiskunnat ovat nyt jo niin ra-
7179: sairaansijaa käsittävä keskussairaala. Kah- sitetut, ettBi enää kohtuudella voitaisi nii-
7180: den viimeksi mainitun sairaalan rakennus- den kannettavaksi suurempia rasituksia
7181: kustannuksiin ovat asianomaiset kunnat asettaa. Silloin kun Porin uuden sairaa-
7182: osallistuneet 30,000 markalla sairaansijaa lan rakentaminen ja Turun lääninsairaalan
7183: kohden. Nyttemmin on myöskin pantu laajentaminen oli kysymyksen alaisena si-
7184: alulle uuden sairaalan rakentaminen Ou- toutuivat asianomaiset kunnat ottamaan
7185: luun, jonka valtio kokonaan rakentaa kun- niiden rakennuskustannuksiin osaa .toisella
7186: tien osallistumatta rakennuskustannuksiin. puolella kustannuksista, kumminkin vain
7187: Sairaala tulee käsittämään kaikki sellaiset 30,000 markalla sairaansijaa kohden. Porin
7188: osastot, jotka kuuluvat n)'lkyaikaiseen kes- yleisessä sairaalassa on nyt 230 sairaan-
7189: kussairaalaan. sijaa ja ovat rakennukset tulleet maksa-
7190: Kuopion läänissä, joka on pinta-alaltaan maan 19,400,000 markkaa, eli 84,347 mark-
7191: 36,220 km2, eli suurempi kuin Uudenmaan kaa sairassijaa kohden ja kalusto- ja lääkä-
7192: ja Turun ja Porin läänit yhteensä ja rikojeet 14,275 markkaa sairassijaa kohden,
7193: VI,12. - Paasonen y. m. 165
7194:
7195: eli yhteensä 98,622 markkaa sairassijaa Tämän sairaala.n laajentamisen esteenä
7196: kohden. Tosiasiallisesti siis kunnat osallis- ei saa olla se, etteivät maalaiskunnat jaksa
7197: tuivat kustannuksiin alle kolmannella osalla jo muutenkin raskaita verojaan lisätä
7198: kustannuksista. Turun keskussairaalan ra- uusilla rasituksilla, vaan on tämä laajen-
7199: kennuskustannukset ovat 26,250,000 mark- nustyö suoritettava valtion kustannuksella.
7200: kaa, eli lähes 80,000 markkaa 330 uutta sai- Tuntuisi epäoikeudenmukaiselta, että lää-
7201: raansijaa kohden. Kalustamiskustannukset nin köyhyys olisi esteenä kipeästi kaiva-
7202: eivät vielä ole tunnetut, koska sairaala on tulle sairaalaolojen parantamiselle. Onhan
7203: parhaillaan kalustettavana. tunnettua, että Pohjois-Savon kunnilla
7204: Oulun läänin lääninsairaala on nyttemmin muutamaa harvaa poikkeusta lukuunotta-
7205: päätetty kokonaan valtion varoilla raken- matta ei ole ollut varoja edes oman kun-
7206: nettavaksi. Kuopion lääni on taloudelli- nansairaalan perustamiseen. Kun maakun-
7207: sesti lähinnä verrattavissa Oulun lääniin, nassa ei ole yhtään sisätauti- eikä lasten-
7208: kuitenkin sillä poikkeuksena, etteivät Kuo- sairaalaa, on tällaisissa sairaustapauksissa
7209: pion läänin asukkaat ole saaneet nauttia ollut apua haettava aina Helsingistä asti
7210: mitään niitä helpoituksia, mitä valtiovallan suurin kustannuksin. "Varsinkaan ei läänin
7211: taholta viime vuosina on Oulun läänin köyhällä väestöllä ole ollut mahdollisuuksia
7212: asukkaille myönnetty. Kunnallisverorasitus etsiä parannusta niin kaukaa, eikä kunnil-
7213: sen sijaan on ollut Kuopion läänissä ras- lakaan yleensä ole ollut mahdollisuutta kus-
7214: kaampi kuin missään muualla maassamme. tantaa potilasta tällaisille matkoille, joten
7215: Kuopion läänin maalaiskunnissa oli vuonna juuri maakunnan lukuisa varaton väestö on
7216: 1937 korkein kunnan veroäyri 16: 70 mk jäänyt vaikeimmissa sisätauti- ja lasten-
7217: ja alhaisin 6: 50 mk ja kaikkien kuntain tautitapauksissa käytännöllisesti katsoen
7218: veroäyri keskimäärin 11: 50 mk sadan mar- hoitoa vaille. Tällainen asiaintila tietenkin
7219: kan tulosta. Oulun läänissä oli korkein ve- kaipaa mitä pikaisinta korjaamista, ja se
7220: roäyri 15: 10 mk ja alhaisin 4: 50 mk ja on mahdollista ainoastaan valtion väliin-
7221: veroäyri keskimäärin 10: 71 mk. Turun ja tulon k~utta.
7222: Porin läänissä oli korkein veroäyri 13 mk Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
7223: ja alhaisin 3: 75 mk ja veroäyri keskimää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7224: rin 8 : 15 mk sadan markan tulosta.
7225: Kuopion lääninsairaalan laajennusta että hallitus ottaisi vuoden 1939
7226: suunniteltaessa on ajateltu, ettei se tulisi tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
7227: palvelemaan yksinomaan tämän laajan lää- rahan Kuopion lääninsairaalan laa-
7228: nin asukkaiden tarpeita, vaan tulisi sitä jentamista varten täydelliseksi kes-
7229: käyttämään hyväkseen myöskin Kainuu ja k1tssairaalaksi, sekä
7230: koko Pohjois-Karjala, joiden seutujen lä- että laajennustyö suoritettaisiin
7231: hin, kaikki osastot käsittävä sairaala siitä valtion kustannnksella.
7232: tulisi.
7233:
7234: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
7235:
7236: Armas Paasonen. Heikki Kääriäinen. Kalle Kämäräinen.
7237: L. 0. Hirvensalo. Elias Simojoki. Heikki Soininen.
7238: Yrjö Räisänen. Yrjö Hirvensalo. Juho Pyy.
7239: Onni Hiltunen. Matti Tolppanen. Eetu Karjalainen.
7240: Tilda Löthman-Koponen. Kalle Jokinen. Aug. Syrjänen.
7241: J. Takala. Onni Mäkeläinen. Samuli Tervo.
7242: 166
7243:
7244: Vl,13. - Toiv. al. N:o 38.
7245:
7246:
7247:
7248:
7249: L. 0. Hirvensalo y. m.: Iisalmen kunnaUissairaalan ottami-
7250: sesta valtion haltuun.
7251:
7252:
7253: E d u s k u n n a ll e.
7254:
7255: Sosiaalinen huoltotoiminta on viime vuo- matta, että veroäyri on eri kunnissa vaih-
7256: sina ollut suurenmoisen kehityksen alai- dellut 10-16 markan vaiheilla.
7257: sena maamme maalais- ja kaupunkikun- Jo pari vuosikymmentä takaperin perus-
7258: nissa. Samoin on yhä enempi ja enempi tettiin Iisalmeen kunnansairaala, jonka ny-
7259: kiinnitetty huomiota terveydellisten olojen kyisin omistavat Iisalmen maalaiskunta sekä
7260: parantamiseen. Lääkäreitä ja sairaanhoita- Vieremän ja Sonkajärven kunnat. Sairaalan
7261: jia on palkattu miltei jokaiseen kuntaan. ylläpito on kuitenkin osakaskunnille ollut
7262: Ympäri maata on perustettu piirimielisai- kovin raskas yritys, vaikkakin siihen aina
7263: raaloita, keuhkotautiparantoloita ja varsin- on saatu vähäinen vuosittainen valtion-
7264: kin Etelä-Suomeen muitakin suuria keskus- avustus. Kun Iisalmesta on Kuopion lää-
7265: sairaaloita. Koululasten terveydenhoidosta ninsairaalaan yli 90 kilometriä ja Kajaanin
7266: on pidetty huolta koululääkärien ja hoita- yleiseen sairaalaan samoin yli 90 kilometriä,
7267: jattarien avulla. Keuhkotaudin vastusta- on sairaala täytynyt muodostaa sellaiseksi,
7268: IDiseksi on tehty määrätietoista työtä ja on että siinä voidaan hoitaa myöskin kirurgisia
7269: useimpiin kuntiin sitäkin varten palkattu tapauksia ja etupäässä juuri sellaisia, sillä
7270: erityisen koulutuksen saaneita terveyssisa- muissa tapauksissa potilas voidaan viedä
7271: ria, jotka toimivat huoltopiirinsä lääkärin etäämmäskin saamaan sairaanhoitoa. Sai-
7272: valvonnan alaisina. Tämä kaikki on tie- raalan varustaminen vaikkapa ainoastaan
7273: tysti erinomaisen hyvä, sillä onhan yhteis- kaikkein välttämättömimmillä välineillä on
7274: kunta velvollinen huolehtimaan jäsentensä tästä syystä tullut kunnille kovin kalliiksi
7275: kaikinpuolisesta hyvinvoinnista ja taistele- ja hoitopäivä siellä maksaa osakaskunnille
7276: maan etenkin yleisiä sairausilmiöitä vas- noin 40 markkaa. Yleisellä osastolla on
7277: taan. Mutta kun kaiken tämän lisäksi mo- m. m. oman kunnan potilaan hoitopäivä-
7278: net heikkovaraisetkin kunnat ovat pakoite- maksu 20 mk, minkä lisäksi osakaskunnat
7279: tut perustamaan ja ylläpitämään omia kun- joutuvat maksamaan vuotuista ylläpito-
7280: nallisia sairaaloita, niin pyrkii sairashoito maksua noin 70,000 mk vuodessa. Mutta
7281: aiheuttamaan kunnille ylivoimaisia talou- niinä vuosina, jolloin sairaalassa on suu-
7282: dellisia kustannuksia. rempia rakennusten korjauksia, kaluston ja
7283: Niinpä pohjoisimmassa Savossakin, jossa sairashoitovälineiden uusimisia, tulevat hoi-
7284: monessa suhteessa on jääty osattomiksi topäivämaksut vieläkin kalliimmiksi.
7285: niistä eduista, joita rintamaat ovat jo ai- Sensijaan saavat lääninsairaaloissa ne
7286: koja sitten saaneet nauttia, on viime vuo- kunnat, jotka voivat niitä käyttää hyväk-
7287: sina herätty ja liitytty yhteiseen rintamaan seen, hoidattaa potilaansa kertakaikkisesta
7288: kansan yleisen terveydenhoidon paranta- 20 mk:n hoitopäivämaksusta ja täten jou-
7289: miseksi. Tämä on tehty siitäkin huoli- tuvat ne kunnat, jotka ovat pakoitetut
7290: Vl,1.3. - L. 0. Hirvensalo y. m. 167
7291:
7292: hoitamaan potilaansa Iisalmen kunnallis- 14 päivänä 1937 annetulla valtion siviilisai-
7293: sairaalassa, aivan ·eri asemaan kuin edellä- raalain ohjesäännön muutoksella on valtion
7294: mainitut lääninsairaalain piirissä olevat siviilisairaalat tehty tässä suhteessa tasaver-
7295: kunnat. Kun Iisalmen seudun kuntain taisiksi kunnansairaalain kanssa. Mutta
7296: veroäyri on kovin kallis ja sairaalan yllä- kun valtion saii•aalain menoista siis myös-
7297: pitäminen pyrkii veroäyrin hintaa yhä kin tappioista vastaa valtio, ei se vaikuta
7298: korottamaan, on luonnollista, että sairaala kunnan menoihin eikä paranna kunnansai-
7299: on tullut osakaskunnille jossakin määrin raaloiden asemaa.
7300: vastenmieliseksi ja mietitäänkin eräillä Iisalmen maalaiskunta (asukasluku 12,340
7301: tahoilla parhaanaan keinoja sen lakkautta- henkeä), Vieremän kunta (asukasluku
7302: miseksi. 6,400 henkeä) ja Sonkajärven kunta (asu-
7303: Sairaalan lakkauttaminen olisi kuitenkin kasluku 8,200 henkeä) joutuvat siis hoita-
7304: suuri vahinko ja tulisi varmaankin monelle maan omassa sairaalassaan potilaansa noin
7305: kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle kaksi kertaa kalliimmalla hinnalla kuin
7306: potilaalle kohtalokkaaksi. Sairaalan toimin- valtion siviilisairaalain välittömässä piirissä
7307: taa on viime aikoina suuresti vaikeuttanut olevat kunnat ja kun näissä kunnissa köy-
7308: vielä se seikka, että korkeimman hallinto- häinhoitomenot, luonnottoman runsaan ir-
7309: oikeuden tulkinnan mukaan ei sellainen tolaisväestön tähden, ovat kovin suuret ja
7310: sairaanhoito, jota lääkäri on vaikka kuinlm verotettavat tulot moniin Etelä-Suomen
7311: hengenhädässä antanut kunnansairaalassa kuntiin verrattuna sangen vähäiset, niin
7312: vieraskuntalaiselle, ole katsottava korvatta- tulee sairaala ajan oloon rasittamaan sikäli
7313: vaksi köyhäinhoidoksi. Kun useinkin sat- asianomaisia kuntia, että sen ylläpitäminen
7314: tuu m. m. öiseen aikaan ,tapauksia, että käy kyseenalaiseksi.
7315: potilas tuodaan sairaalaan ruhjottuna, haa- Edellä sanotun perusteella rohkenemme
7316: voitettuna taikka muuten, eikä hänelle kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
7317: keritä saada maksusitoumusta asianomai- täväksi toivomuksen,
7318: selta oleskelukunnalta, ei hänen hoidostaan
7319: saada korvausta mistään. Näin ollen hei- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7320: dän hoitokustannuksensa jää sairaalan osa- siin Iisalmen kunnallissairaalan otta-
7321: kaskuntain vahingoksi. Tosin toukokuun miseksi valtion haltuun.
7322:
7323: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
7324:
7325: L. 0. Hirvensalo. Tilda Löthman-Koponen.
7326: Heikki Kääriäinen. Kalle Kämäräinen.
7327: Yrjö Hirvensalo. J. Takala.
7328: 168
7329:
7330: VI,u. - Toiv. al. N:o 39.
7331:
7332:
7333:
7334: Kokko: Määrärahasta silmätautiosaston perustamiseksi
7335: Oulun lääninsairaalaan.
7336:
7337:
7338: E d u s k u n n a l1 e.
7339:
7340: Sokeitten ja tarttuvaa silmätautia sairas- Kun nykyisin suunnitellaan Ouluun
7341: tavien lukumäärä Pohjois-Suomessa on suh- uutta yleistä sairaalaa, ·olisi erittäin tär-
7342: teellisesti suurempi kuin muissa osissa maa- k!eää, että silmäsairaat saisivat uudessa sai-
7343: tamme. raalassa tilaa ja että heille valtion puolesta
7344: Vuoden 1935 aikana suoritti silmälääkäri tarjottaisiin samanlaiset hoitomahdollisuu-
7345: 0. Kaarakka entisen Oulun läänin alueella det kuin muillekin sairaille, ja että tällai-
7346: tutkimuksen, jolloin hän pitäjittäin tar- nen silmätautiosasto tulisi tarpeeksi monta
7347: kasti yhteensä 555 sokeaksi tullutta henki- paikkaa käsittäväksi, erikoisesti huomioon
7348: löä ja lisäksi huomattavan määrän silmä- ottaen sitä käyttävän väestön määrän ja
7349: sairaita. Tällöin ilmeni, että 21 % sokeista sen vähävaraisuuden.
7350: oli menettänyt näkönsä tarttuvan silmätau- Jos kuitenkin kävisi aivan mahdotto-
7351: din, trakooman aiheuttamana. Silmäsai- maksi uuden lääninsairaalan rakennuksiin
7352: raista 'Oli myöskin enempi kuin puolet tra- sijoittaa silmätautiosastoa, olisi otettava
7353: koomaa sairastavia. Eri arvioiden perus- harlkittavaksi •eikö yleisen sairaalan silmä-
7354: teella voidaan päätellä, että nykyisin on tautiosastoksi voitaisi lunastaa Oulun yksi-
7355: Oulun ja Lapin läänien alueella trakoomaa tyissairaalaa, joka lienee tarjottu valtion
7356: sairastavia n. 9-10,000 henkeä. Myöskin lunasteUavaksi. Siinä on 38 sairaspaikkaa
7357: muita silmäsairauksia potevien määrä on ja olisi riittävän suuri tähän tarkoitukseen.
7358: huomattavan suuri. Pääasiaharr on, että Pohjois-Suomea varten
7359: Nykyisellään on Pohjois-Suomen silmäsai- saadaan yleiseen sairaalaan myöskin silmä-
7360: raille tarjona erikoishoitoa vain Oulussa tautiosasto.
7361: diakonissakodin ja Oulun yksityissairaa- Edelliseen viitaten pyydän kunnioittaen
7362: lan silmätautiosastoilla, molemmissa yh- ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
7363: teensä 30-35 sairaspaikkaa. Mutta näistä muksen,
7364: on ainoastaan n. 10 % eli 3--4 samoilla
7365: maksuehdoilla kuin yleisten sairaalain sai- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
7366: raspaikat. Koska mainitut sairaalat nautti- toimenpiteisiin yleisen sairaalan sil-
7367: vat vain pientä valtionapua, joutuvat poti- mätautiosaston aikaansaamiseksi Ou-
7368: laat itse tämän vuoksi kustantamaan sai- lun lääninsairaalan yhteyteen ja ot-
7369: rauksiensa hoidon kokonaisuudessaan. On taisi vuoden 1939 talousarvioesityk-
7370: ilmeistä, että seudun vähävarainen asuja- seen tarpeellisen määrärahan tätä
7371: misto ei, kustannuksia peläten, riittävässä tarkoitusta varten.
7372: määrässä pidä huolta sairauksiensa hoita-
7373: misesta kyllin ajoissa.
7374:
7375: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
7376: Väinö Kokko.
7377: :t69
7378:
7379: Vl,15. - Toiv. al. N:o 40.
7380:
7381:
7382:
7383: Nurmesniemi y. m.: Määrärahasta aluesairaalan perusta-
7384: mista varten Kestilän kirkonkylään.
7385:
7386: E d u s k u n n a 11 e.
7387:
7388:
7389: Kysymys aluesairaalan perustamisesta Sairaalatarvetta lisää vielä alueella oleva
7390: Oulujärven länsipuolelle on ollut vireillä jo Pelsonsuon varavankila väestöineen. Tiheä
7391: pitemmän aikaa. Niinpä on ed. Salo y. m. vankila-asutus parakeissa vaatii luonnolli-
7392: jo useita kertoja tehnyt eduskunta-aloit- sesti paitsi muuta terveyden huoltoa, myös-
7393: teen aluesairaalan perustamisesta Säräis- kin nopeata ja läheltä saatavaa sairaalahoi-
7394: niemelle. Viimeksimainittu paikka ei kui- toa usein sattuvissa kulkutauti- y. m. vai-
7395: tenkaan ole keskeinen tällä alueella, jonka keissa sairaustapauksissa.
7396: vuoksi lienee syytä tarkoin harkita paikka- Kun koko alueen väestölle •tahdotaan
7397: kysymystä, ennenkuin se lopullisesti rat- saada sairaalan käyttö tasapuolisesti ja oi-
7398: kaistaan. Aluesairaalauhan pitäisi tyydyt- keudenmukaisesti järjestetyksi, on aluesai-
7399: tää Siikajoen latvain ja Neittävänjoen raala sijoitettava alueen keskeisimpään paik-
7400: alueetkin. Alueeseen kuuluu näinollen Sä- kaan, jolloin kulkuyhteyksien y. rn. täytyy
7401: räisniemen, Kestilän, Pulkkilan, Piippolan olla määräävänä tekijänä. Tällainen keskei-
7402: ja Pyhännän kuntain alueet sekä Kestiiän nen paikka alueella on Kestiiän kirkonkylä.
7403: kunnan luoteispuolella olevat Rantsilan Kestiiän kirkolle on matkaa Säräisniemeltä
7404: y. m. kuntiin kuuluvat sydänmaa-alueet. noin 30 km., Pelson varavankila-alueelta
7405: Alueen pituus pohjoisesta etelään on noin noin 25 km., Pyhännän kirkolta 34 km.,
7406: 90 km. ja leveys noin 60-70 km. Alueella Piippolasta parhaillaan rakenteilla olevaa
7407: asuu nykyään noin 13,000 asukasta. Lähim- uutta tietä myöten 30 km., Pulkkilasta sa-
7408: mät sairaalakeskukset Oulussa ja Kajaa- moin 30 km. ja Rantsilan y. m. pitäjäin
7409: nissa ovat alueen keskustasta, Kestilästä, sydänmaa-alueelta 20 km. Kun Kestiiän
7410: noin 100 km. päässä. Alueella on sairashoi- kirkonkylässä on erinomaisen sopiva sairaa-
7411: dosta huolehtimassa yksi k1mnanlääkäri, lan ja lääkärin asunnon paikka etelään päin
7412: joka asuu Pulkkilassa käyden muutaman viettävällä Kestiiän kankaalla, josta on
7413: kerran kuussa toisissa:kin alueen kunnissa. erinomaisen kaunis näköala Siikajokilaak-
7414: Kun näin suurella alueella ei ole ollenkaan son laajalle alueelle, on Kestilä ehdottomasti
7415: sairaalaa ja kun apteekkejakin on vain sopivin paikka aluesairaalalle tällä alueella.
7416: yksi ja kun ottaa huomioon alueen nuoren Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme
7417: asutuksen, jossa talouselämä ja sivistysolot kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
7418: ovat vielä verrattain heikot, voi helposti täväksi toivomuksen,
7419: käsittää sen vaikean tilanteen, missä alueen että hallitus ottaisi vuoden 1939
7420: väestö elää. Tästä johtuu myöskin maini- tulo- ja menoarvioesitykseen 500,000
7421: tun alueen kuntia raskaasti rasittava köy- markan määrärahan aluesairaalan
7422: häinhoidollinen huolenpito sairaista, kun perustamista varten Kestilän kirkon-
7423: matkat sairaaloihin ovat kovin pitkät. - kylään.
7424:
7425: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1938.
7426:
7427: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela.
7428: Emil Jutila. Vilho H. Kivioja.
7429: H. A. Kannisto. S. Salo.
7430: 170
7431:
7432: VI,16. - Toiv. al. N:o 41.
7433:
7434:
7435:
7436:
7437: Kaijalainen: Mää1·ärahasta sairasmajan rakentamiseksi
7438: Savukoskelle.
7439:
7440:
7441: E d u s k u n n a ll e.
7442:
7443: Sairasmajan rakentamista Savukoskelle laa. Lieväkin vamma voi tällöin kehittyä
7444: koskeva kysymys on ollut jo pitkän aikaa vakavaksi.
7445: vireillä. Kunta on sen rakentamista useita Lääkintöhallituksen taholta on kunnan
7446: kertoja anonut ja myöskin Lapin taloudel- viranomaisille aikaisemmin ilmoitettu, että
7447: linen komitea on tehnyt siitä esityksen. niin pian kuin Kolarin sairasmaja saa mää-
7448: Savukosken kunnassa suoritetaan vuosit- rärahat, ei lääkintöhallituksen puolesta ole
7449: tain paljon metsänhakkuita ja paikkakun- mitään estettä Savukosken sairasmajan ra-
7450: nalle kokoontuu sen vuoksi runsaasti työ- kennustöiden aloittamiselle. Kun Kolarin
7451: väkeä myöskin oman pitäjän ulkopuolelta. sairasmajaa varten on otettu määräraha ku-
7452: Tapaturmia sattuu usein ja kun lähin sai- luvan vuoden talousarvioon, olisi näin ollen
7453: raala sijaitsee useiden kymmenien kilomet- Savukosken sairasmajan rakentamiseen ryh-
7454: rien päässä, on sairaankuljetus erittäin vai- dyttävä ensi vuonna.
7455: keaa. Mutta ei vain metsätyöväen, vaan Ehdotan sen vuoksi kunnioittaen edus-
7456: myös paikkakunnan asukkaiden vuoksi olisi kunnan päätettäväksi toivomuksen,
7457: sairasmajan rakentaminen tähän laajaan
7458: rajaseutukuntaan välttämätön. Liikenneolot että hallitus ottaisi vuoden 1939
7459: ovat puutteelliset, matkat pitkiä ja hanka- tulo- ja menoarvioesitykseensä maa-
7460: lia. Etenkin talvella, milloin sattuu kovia rärahan sairasmajan rakentamiseksi
7461: pakkasia tai lumituiskuja, on sairaankulje- Savukoskelle.
7462: tus tällaisissa olosuhteissa suorastaan tuka-
7463:
7464: Helsingissä helmikuun 12 p: nä 1938.
7465:
7466: Lauri Kaijalainen.
7467: 171
7468:
7469: VI,u. - Toiv. al. N:o 42.
7470:
7471:
7472:
7473:
7474: Luukka y. m.: Sairasmajan rakentamisesta Kivennavan
7475: Siiranmäen kylään.
7476:
7477: E d u s kun n a 11 e.
7478:
7479: Karjalan kannaksen rajaseutuväestö on Erittäin vaikea on tilanne laajassa ja
7480: jäänyt huomattavasti jälelle muualla maas- väkirikkaassa Kivennavan rajakunnassa.
7481: samme tapahtuneesta edistyksestä paikalli- Kivennavan kunnan pinta-ala on 647.64
7482: siin sairaalaoloihin nähden. Kun muualla km2 ja asukasluku v. 1936 henkikirjain mu-
7483: maassamme on keskussairaaloiden lisäksi kaan 10,416 henkeä. Kunnan itäosassa on,
7484: melko tiheässä suurempia ja pienempiä varsinkin Siiranmäen kylän ympärillä,
7485: kunnansairaaloita, niin ei koko Karjalan useita suuria väkirikkaita kyliä, joista on
7486: kannaksen rajakunnissa, vaikka väestötiheys huonot yhteydet rautateille ja matkaa lä-
7487: täällä on suurimpia maassamme, ole kun- himpään sairaalakaupunkiin Viipuriin, pai-
7488: nansairaaloita kuin Terijoella, joka ei riitä koin yli 100 kilometriäkin, joten näissä ra-
7489: tyydyttämään kuunolleen omien kuntalais- jakylissä asuviita jää sairaalahoito, varsin-
7490: tenkaan sairaalatarvetta. Kun väestö täällä kin vähävaraisilta, monesti hankkimatta.
7491: rajakunnissa on vähävaraista pienviljelijä- Kun erikoisen kunnansairaalan perusta-
7492: väestöä, niin jää pitkien matkojen takia miseen Kivennavalle edellä kerrotuista
7493: suurin kustannuksin hankittava sairaala- syistä ei näytä nykyisin olevan mahdolli-
7494: hoito varsin usein saamatta ja monen monta suuksia, niin olisi asiaa autettava edes jo-
7495: henkilöä joutuu vuosittain tarpeellisen ja honkin rajakylään perustettavan sairasma-
7496: aikanaan hankittavan sairaalahoidon puut- jan rakentamisella ja ylläpitämisellä.
7497: tuessa ennenaikaisen kuoleman uhriksi. Tuntien sen suuren merkityksen, mitä
7498: Tästä ja muistakin huonoista terveydel- pitkin itärajaamme perustetuilla sairasma-
7499: lisistä oloista johtuen on kuolevaisuus Kar- joilla on rajaseutuväestön terveydellisten
7500: jalan kannaksen rajakunnissa huomatta- olojen parantajina rohkenemme kunnioit-
7501: vasti suurempi kuin kehittyneissä osissa taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
7502: maatamme. Paikallisten terveydenhoitovi- toivomuksen,
7503: ranomaisten puolelta on kunnansairaaloiden
7504: perustamisen tarpeellisuuteen kiinnitetty että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7505: huomiota, mutta kun kunnat ovat vähäva- toimenpiteisiin sairasmajan rakenta-
7506: raisia, niiden köyhäinhoitomenot suuret, miseksi Kivennavan kunnan Siiran-
7507: sekä veronmaksajain maksukyky varsin mäen kylän seutuville ja ottaisi sitä
7508: heikko ja äärimmilleen pingoitettu, niin varten tarpeellisen määrärahan vuo-
7509: eivät kunnat ole kyenneet sairaaloita pe- den 1939 tulo- ja menoarvioesityk-
7510: rustamaan eikä kuntalaisten terveydenhoi- seen.
7511: dosta muutenkaan huolehtimaan niinkuin
7512: olisi pitänyt.
7513:
7514: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
7515:
7516: Eemil Luukka. Erkki Paavolainen.
7517: Vilho Vallas. Matti Tolppanen.
7518: Toivo Ikonen.
7519: 172
7520:
7521: V1,1s. - Toiv. al. N:o 43.
7522:
7523:
7524:
7525:
7526: Arhama: Määrärahasta sairasmajan rakentamiseksi Kuh-
7527: mon kunnan Lentiiran kylään.
7528:
7529:
7530: E d u s k u n n a ll e.
7531:
7532: Viittaamalla v. 1937 valtiopäiville jättä- että hallitus ottaisi vuoden 1939
7533: maam rahaasia-aloitteeseen N: o 32 (L. talousarvioesitykseensä 200.000 mar-
7534: IV,53, s. 392) pyydän kunnioittaen ehdot- kan määrärahan sairasmajan raken-
7535: taa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- tamiseksi Lentiiran kylää1t Kuhmon
7536: sen, kunnassa.
7537:
7538: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1938.
7539:
7540: Kusti Arhama.
7541: ft,,lB. - W.Oi.v. al. N: o '44:.
7542:
7543:
7544:
7545:
7546: Kaijalainen y. m.: Lentokoneen hankkimisesta sairaatn~kul
7547: jetuksia varten Lapissa ja muualla Pohjois-Suomessa.
7548:
7549:
7550: E d u s k u n n a ll e.
7551:
7552: Itsenäisyytemme aikana on sairaanhoidon rukoilla niin eristetyssä asemassa, että sel-
7553: alalla myöskin maamme pohjoisosissa saatu laisen vaikean sairauden sattuessa, jossa
7554: aikaan melkoisia parannuksia. Huomatta- apua tarvittaisiin nopeasti, ei ihmisillä ole
7555: vin toimenpide tällä alalla on ajanmukaisen mitään toivoa avun saannista. Sellainen
7556: lääninsairaalan rakentaminen Rovaniemelle. pitäjä on Utsjoki, josta vain kapea polku
7557: Tyydytyksellä on myös todettava se harras- johtaa muuhun Suomeen ja jossa ihmisten
7558: tus, jota valtiovalta on asiaa kohtaan osoit- on kuljettava jopa yli 100 km pituisia tiet-
7559: tanut rakentamalla eräitä pienempiä sai- tömiä taipaleita apua saadakseen. Ja täl-
7560: raaloita ja .sairasmajoja. Niitä ei kuiten- löinkin on turvauduttava Norjaan, missä
7561: kaan ole aiottu eikä varustettu vaativam- hoitokustannukset ovat monta vertaa kal-
7562: paa sairashoitoa varten. Ainoa tyydyttä- liimmat kuin maamme valtionsairaaloissa.
7563: västi varustettu sairaala on edellä mainittu Sama koskee matkojen pituuteen ja vai-
7564: Rovaniemen sairaala, jöka viime vuonna keuteen nähden suurimmaksi osaksi koko
7565: aloitti toimintansa. Taka-Lappia, mutta myöskin Länsi- ja Itä-
7566: Sairaankuljetus sillä alueella, jonka kes- Lapissa on useita .seutuja - kuten m.m.
7567: kussairaalalla Rovaniemen sairaala toimii, Savukoski -, mistä sairaankuljetus on
7568: on tavattoman vaikeaa. Kun Etelä-Suo- äärimmäisen vaikeaa.
7569: messa pisimmät matkat hyvin varustettui- Edellä jo viittasimme siihen, että jos
7570: hin sairaaloihin harvoin ylittävät 50-80 tällaisissa olosuhteissa apua olisi saatava
7571: km. ja matka suoritetaan lisäksi useimmissa nopeasti, ei siihen useimmissa tapauksissa
7572: tapauksissa hyviä kulkuteitä pitkin, on La- ole mitään mahdollisuutta. ,Ei voida nu-
7573: pissa lyhin kirkonkylien väli 80 km ja meroin osoittaa" - mainitsee Rovaniemen
7574: matka Rovaniemeltä etäisimpään lääninra- sairaalan ylilääkäri tri E. J. Närvi eräässä
7575: jaan yli 500 km, mistä vaikeissa tapauk- kirjoituksessaan -, ,montako henkeä La-
7576: sissa on potilaat lääninsairaalaan tuotava. pissa menetetään vuosittain avuntarpeen
7577: Sellaisissa kyläkunnissa ja asutusryhmissä, takia, mutta mikä siunaus sairaslentoko-
7578: mistä ei ole minkäänlaista tieyhteyttä, asuu neesta olisi, käy selville merivartiolaitoksen
7579: läänissä vielä nykyisin noin 7,500 henkilöä. kiitettävästä avusta.'' Sitten viittaa tri
7580: Enemmän kuin puolet tästä määrästä on Närvi niihin tapauksiin, jolloin merivartio-
7581: sellaisia, joilla tietöntä taivalta on yli laitoksen kone on etäisestä sijoituspaikas-
7582: 20 km. Niinpä Kittilässä on kolme sellaista taan Vaasasta lentänyt Lappiin ja tuonut
7583: kylää, missä asuu yhteensä 800 henkilöä potilaita sairaalaan ja jolloin on voitu to-
7584: ja mistä lähimmälle tielle on matkaa n. deta, että ilman tätä nopeaa toimintaa nämä
7585: 50 km. Mutta ei vain kyliä, vaan koko- tapaukset olisivat ehdottomasti päättyneet
7586: naisia pitäjiäkin on maamme pohjoisilla pe- kuolemaan. ,Kaikkien luonnonesteitten Ii-
7587: 174 VI,l!J. - Sairaankuljetus lentokoneella Lapissa.
7588:
7589: säksi" - jatkaa kirjoittaja - ,köyhyys ja Mitä tulee koneen sijoitukseen, lienee
7590: puute, kantomiesten ja vetojuhtien saanti- pidettävä luonnollisena, että kone sijoitet-
7591: vaikeudet lamaannuttavat avunautoyrityk- taisiin samalle paikkakunnalle kuin missä
7592: set ja monta elämää menetetään, vaikka ne sijaitsee Lapin läänin lääninsairaala. Rova-
7593: helposti olisivat pelastettavissa. Maakun- niemen lentokenttä konesuojineen valmistuu
7594: taamme olisi saatava sairaslentokone, kuten ensi syksyyn mennessä ja kun lentoase-
7595: on Ruotsin Lapissa." malle tulevat myös radiolaitteet, saataisiin
7596: Näin lausuu asiasta kokenut lääkäri. Tie- sairaskuljetuskoneen toiminta niiden avulla
7597: dämme myös, että lentokoneeseen turvau- varmistetuksi ja yhteys siihen pidetyksi sil-
7598: duttaisiin Lapissa vaikeissa tapauksissa loinkin, kun se joutuu laskeutumaan paik-
7599: usein, jos kone olisi helposti saatavissa. koihin, missä ei ole muita viestivälineitä.
7600: Nyt se sijaitsee aivan liian etäällä ja kun Jos ilmavoimat voisivat järjestää koneen
7601: kone varsinaisella alueellaan tarvit~an mui- käytössä tarvittavan henkilökunnan, olisi
7602: hin tarkoituksiin, ei sitä voitane pohjoi- niille puheena olevissa erikoisissa olosuh-
7603: semmakai sijoittaa. Sitäpaitsi kelirikon ai- teissa etenkin talviaikana saavutettu koke-
7604: kana ei merivartiolaitoksen nykyistä konetta mus varmaan suureksi hyödyksi. Tällä ta-
7605: voida Lapissa käyttää. Lappia ja muuta voin tulisi Lapin sairaankuljetuskone hyö-
7606: Pohjois-Suomea varten olisi näin ollen saa- dyttämään myöskin puolustuslaitosta.
7607: tava erityinen sairaankuljetuslentokone ja Edellä lausutun nojalla kunnioittaen eh-
7608: sellainen, että se on toimintakelpoinen myös- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
7609: kin kelirikon aikana. Tähän tarkoitukseen muksen,
7610: soveltuvia koneita on kyllä saatavissa. Viit-
7611: taamme m. m. British Aircraft Manu- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7612: facturing Co. Ldt: n suunnittelemaan kevyt- siin lentokoneen hankkimiseksi sai-
7613: metallikonetyyppiin BA XIII. Mutta sopi- raankuljetusta varten Lapissa .fa
7614: via koneita on myös muita. m1walla Pohjois-Suomessa.
7615:
7616: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
7617:
7618: Lauri Kaijalainen. T. A. Janhonen.
7619: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
7620: S. Salo. Kusti Arhama.
7621: Emil Jutila. Antti Junes.
7622: 175
7623:
7624: VI,2o.- Toiv. al. N:o 45.
7625:
7626:
7627:
7628:
7629: Salo y. m.: Määrärahasta aluelääkärinviran perustamiseksi
7630: Oulujärven länsipuolelle.
7631:
7632:
7633: E d u s k u n n a ll e.
7634:
7635: Viitaten v. 1937 valtiopäiville tekemääm- että hallitus ottaisi vuoden 1939
7636: me rahaasia-aloitteeseen n:o 33 (L. IV,54, talousarvioesitykseensä 100,000 mar-
7637: s. 393) pyydämme kunnioittaen ehdottaa kan määrärahan aluelääkärinviran
7638: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, perustamiseksi Oulujärven länsipuo-
7639: lelle.
7640:
7641: Helsingissä 8 p., helmikuuta 1938.
7642:
7643: S. Salo. M. 0. Lahtela.
7644: Eero Nurmesniemi. T. A. Janhonen.
7645: VI,21. - Toiv. al. N:o 46.
7646:
7647:
7648:
7649:
7650: Kalliokoski y. m.: Väkijuomien myyntipaikkojen ulkopuo-
7651: lella tapahtuvan väkijuomien mainonnan kieltämisestä.
7652:
7653:
7654: E d u s k u n n a ll e.
7655:
7656: Väkijuomien <käytön säännöllinen lisään- tutustua näin tehokkaasti suositeltuihin
7657: tyminen kieltolain kumoamisen jälkeen ku- juomiin. Kun tällaisia ilmoituksia jatku-
7658: luneina vuosina on herättänyt huolestu- vasti julkaistaan lehdissä, jotka ilmoittavat
7659: mista laajoissa kansalaispiireissä. Tämä il- tukevansa kristillisyyttä, siveyttä ja hyviä
7660: miö on antanut myös hallitukselle aiheen tapoja, sekä taistelevansa paheita ja rikol-
7661: asettaa komitea selvittämään alkoholilain- lisuutta vastaan, ja jotka tämänkin pe-
7662: säädäntömme puutteita ja valmistamaan rusteella nauttivat huomattavaa arvonan-
7663: ehdotuksia raittiustilanteen parantumista toa, ei suinkaan ole ihme, vaan päinvastoin
7664: edistäviksi lainmuutoksiksi ja muiksi tämän ~-allitsevan käytännön mitä luonnollisin seu-
7665: tuloksen saavuttamisen kannalta tarkoituk- raus, että alkoholijuomien nauttiminen
7666: senmukaisiksi toimenpiteiksi. Komitean työ yleisen mielipiteen mukaan lakkaa olemasta
7667: luultavasti tulee kuitenkin kestämään pi- pahe. Siinä, että ,kohtuullisen'' väkijuo-
7668: temmän ajan, joten sellaisiin lainmuutok- mien käytön jo nykyään katsotaan kuuluvan
7669: siin, joiden valmistelu ei vie paljon aikaa täysin hyväksyttäviin tapoihin, on edellä-
7670: ja joiden tarpeellisuus on ilmeinen, olisi mainitunlaisella väkijuomien mainonnalla
7671: aihetta ryhtyä odottamatta komitean työn huomattava osuus, ja tämä käsitys on väki-
7672: tuloksia. juomien käytön lisääntymisen eräs oleelli-
7673: Väkijuomien mainonnan alalla nykyisin nen syy ja myös ilmiön selitys.
7674: vallitseva tilanne on raittiusnäkökannalta Kun aikakautisten painotuotteittemme
7675: arvostellen paljon huonompi kuin ennen kunnia ei näytä vaativan väkijuomien mai-
7676: kieltolakia vallinnut olotila. Suuret ja ar- nonnan lopettamista ja kun tämän mainon-
7677: vovaltaiset päivälehdet sekä aikakausijul- nan turmiollinen vaikutus on ilmeinen, olisi
7678: kaisut antavat palstoillaan tilaa väkijuo- väkijuomailmoitusten julkaiseminen lailla
7679: mien mainostamiseksi julkaistaville ilmoi- kiellettävä. Samoin olisi kiellettävä kaikki
7680: tuksille, mistä tavasta oli luovuttu jo ennen alkoholipitoisten aineiden myyntipaikkojen
7681: kieltolain voimaantuloa, mutta joka tapa ulkopuolella tapahtuva sanotunlaisten juo-
7682: kieltolain kumoamisen jälkeen otettiin mien mainonta tapahtuipa se missä muo-
7683: uudelleen käytäntöön. Kun mainitut ilmoi- dossa hyvänsä.
7684: tukset julkaistaan huomattavan suurina ja Tämänlainen lainmuutos ei edellytä pal-
7685: taiteellisesti koristeltuina, kykenevät ne jon aikaa vaativia ennakkovalmisteluja
7686: kiinnittämään huomion puoleensa. Varsin- vaan on se milloin hyvänsä nopeasti toteu-
7687: kin nuorisossa herättää näiden ilmoitusten tettavissa. Ei ole myöskään mitään estettä
7688: houkutteleva sävy uteliaisuutta ja halun tämän muutoksen toteuttamiseksi riippn-
7689: VI,21. - Kalliokoski y. m. 177
7690:
7691: matta niistä muista muutoksista, joita että hallitus valmistaisi ja antaisi
7692: voimassaolevaan alkoholilainsäädäntöömme Eduskunnalle esityksen alkoholilain-
7693: ehkä tullaan myöhemmin tekemään. säädännön muuttamiseksi sillä ta-
7694: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- voin, että väkijuomien myyntipaik-
7695: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- kojen ulkopuolella tapahtuva väki-
7696: muksen, juomien mainonta kiellettäisiin.
7697:
7698: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
7699:
7700: Viljami Kalliokoski. L. 0. Hirvensalo.
7701: Antti Kukkonen. Alpo Lumme.
7702: Juhani Leppälä. E. M. Tarkkanen.
7703: Kalle Kämäräinen. Kaapro Huittinen.
7704: S. Salo. M. 0. Lahtela.
7705: Antti Junes. Aino Luostarinen.
7706: Vihtori Vesterinen. Tilda Löthman-Koponen.
7707: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
7708: T. A. Jauhonen.
7709:
7710:
7711:
7712:
7713: 23
7714: 1
7715: 1
7716: 1
7717: 1
7718: 1
7719: 1
7720: 1
7721: 1
7722: 1
7723: 1
7724: 1
7725: 1
7726: 1
7727: 1
7728: 1
7729: 1
7730: 1
7731: 1
7732: 1
7733: 1
7734: 1
7735: 1
7736: 1
7737: 1
7738: 1
7739: 1
7740: VALTIOPAIVAT
7741: 19 3 8
7742:
7743:
7744: LIITTEET
7745: VII
7746: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
7747: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
7748:
7749:
7750:
7751:
7752: HELSINKI 1938
7753: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
7754: Kunnallis-, tie- ja palolainsäädäntöä, luonnonsuojelua, maatalous-
7755: oloja ja vuokra-alueita y. m. koskevia laki-
7756: ja toivomusaloitteita.
7757: 183
7758:
7759: VU,1.- Lak. al. N:o 22.
7760:
7761:
7762:
7763:
7764: Kivioja: Ehdotus laiksi kunnallisen vaalilain muuttami-
7765: sesta.
7766:
7767:
7768: Ed uskunnal1e.
7769:
7770: Kun voi sattua sunnuntai joulukuun 4 vasta itsenäisyyspäivän jälkeen tiistaina
7771: tai 5 päiväksi sinä vuonna, jolloin kunnan- joulukuun 7 p:nä. Suuret muutokset ai-
7772: valtuutettujen vaali on toimitettava, ja kun heuttaisivat muutoksia muihinkin määräai-
7773: äskettäin annettu laki itsenäisyyspäivän koihin. Vähäisin olisi se muutos, että
7774: vietosta kieltänee vaalitoimituksen, ehkä siellä, missä vaalit on päätetty toimittaa
7775: äänten laskemisenkin, joulukuun 6 päivänä, kahtena päivänä, ne voitaisiin aloittaa jo
7776: pitäisi vaalitoimitus siirtää alkavaksi joko 3 p:nä silloin, kun sunnuntai sattuu4:nnen
7777: joulukuun 7 p:nä tai 3 p:nä, ettei itsenäi- ja 6: nnen päivän väliin. Tämä vähäinen
7778: syyspäivälle sattuisi mitään virallisia toimi- muutos vaatisi lakitekstiin kuitenkin suu-
7779: tuksia. Ei myöskään tunnu sopivalta pitkä rempia muutaksia kuin seuraava, minkä
7780: vaalitoimituksen keskeyttäminen, jollainen tähden ehdotan,
7781: olisi välttämätön, jos vaali alkaisi esim. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7782: lauantaina joulukuun 4 p: nä ja jatkuisi van lakiehdotuksen:
7783:
7784:
7785:
7786: Laki
7787: kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
7788:
7789: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1917 an-
7790: netun kunnallisen vaalilain 1 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä helmikuuta 1925
7791: annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
7792:
7793: 1 §. samana tai, jos valtuusto niin määrää, seu-
7794: Maalaiskuntain kunnallislain 7 § :ssä ja raavana päivänä.
7795: kaupunkien kunnallislain 8 § :ssä säädetty Täydennysvaalin toimittamisesta sääde-
7796: valtuutettujen vaali on aloitettava 3 päi- tään 45 § : ssä.
7797: vänä joulukuuta ja loppuun toimitettava
7798:
7799:
7800: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
7801:
7802: Vilho B. Kivioja.
7803: 184
7804:
7805: VII,z. - Lak. al. N:o 23.
7806:
7807:
7808:
7809:
7810: Kalliokoski y. m.: Ehdotus laiksi tielain 93 § :n muutta-
7811: misesta.
7812:
7813:
7814: E d u s k u n n a ll e.
7815:
7816: Voimassaolevan tielain mukaan on kunta, Kun puheenaolevalla alalla vallitseva
7817: jonka alueella maantien rakennustöitä suo- käytäntö ei ole oikeudenmuk~inen, koska
7818: ritetaan, velvollinen vastaamaan tietä var- sen mukaan eräille kunnille tuotetaan
7819: ten tarvittavien maa-alueiden lunastamis- aivan kohtuuttomia rasituksia, olisi tielain
7820: kustannuksista. Näin on asianlaita silloin- 93 § niin muutettava, että valtio vastaisi
7821: kin, kun kysymyksessä on vanhan maantien maanteitä varten tarvittavan maa-alueen
7822: levittäminen tai siirtäminen. Varsinkin tei- lunastamisesta kaikissa niissä tapauksissa,
7823: den levittämisestä ja siirtämisestä aiheutu- jolloin tien rakennustöihin on ryhdytty
7824: vat kustannukset rasittavat kuntia aivan ilman kunnan aloitetta. Kunnan velvolli-
7825: oikeudettomasti, koska tämänlaisiin tietöi- suudeksi sanottujen kustannusten suoritta-
7826: hin tavallisesti ryhdytään yleisen liikenteen minen saattaisi jäädä vain sellaisissa ta-
7827: vaatimuksesta ja koska näillä toimenpiteillä pauksissa, jolloin tietyöhön on ryhdytty
7828: useinkaan ei ole huomattavampaa merki- kunnan aloitteen pohjalla. Tällöinkin olisi
7829: tystä paikallisen liikenteen kannalta. kuitenkin valtioneuvostolle varattava mah-
7830: Valtion varoista myönnettävällä avustuk- dollisuus harkinnan mukaan lievittää kun-
7831: sella tosin voidaan lievittää kohtuuttoman nan rasitusta, kuten tähänkin asti on ollut
7832: suureksi muodostuneita tiealueen lunastami- asianlaita.
7833: sesta johtuneita kunnan rasituksia, vieläpä Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
7834: poikkeustapauksissa kunta kokonaan va- nioittaen,
7835: pauttaakin sanotunlaisista kustannuksista.
7836: Mutta pääsääntö lain ja käytännön mukaan että Eduskunta hyväksyisi näin
7837: on, että kunta saa nämä rasitukset kantaa. kuuluvan lakiehdotuksen:
7838:
7839:
7840:
7841: Laki
7842: tielain 93 §: n muuttamisesta.
7843:
7844: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1927 annetun
7845: tielain 93 § näin kuuluvaksi:
7846:
7847: 93 §. 12 §: ssä mainittujen korvausten suorittami-
7848: Kun yleistä liikennettä varten uusi maan- sesta.
7849: tie rakennetaan tahi ennestään oleva levi- Milloin kunta tai useampi kunta yhdessä
7850: tetään tai siirretään tulee valtion vastata on tehnyt aloitteen uuden maantien raken-
7851: VII,z. - Kalliokoski y. m. 186
7852:
7853: tamiseksi tahi ennestään olevan tien levit- V aitioneuvosto voi kuitenkiJ). harkinnan
7854: tämiseksi tai siirtämi,seksi, tulee niiden mukaan myöntää kunnalle helpotusta tai
7855: kuntain, joiden alueen läpi tie kulkee, vas- vapautuksenkin 2 momentissa mainitusta
7856: tata edellä 1 momentissa mainittujen kor- korvausten suorittamisvelvollisuudesta.
7857: vausten suorittamisesta.
7858:
7859:
7860: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 193.8.
7861:
7862: Viljami Kalliokoski. Antti Kukkonen.
7863: 186
7864:
7865: VII,a. - Lak. al. N:o 24.
7866:
7867:
7868:
7869:
7870: Pekkala: Ehdotus laiksi palolain muuttamisesta.
7871:
7872:
7873: Eduskunnalle.
7874:
7875: Kesäkuun 22 päivänä 1933 annetun palo- Näistä syistä ei ole ihmeteltävää, vaikkei
7876: lain mukaan on tulipalon sammutustyö ylei- palolain määräys tulipalon sammuttamiseen
7877: nen kansalaisvelvollisuus, jonka täyttämi- käytettyjen ensimmäisten 12 tunnin pal-
7878: sestä ei ole oikeutta vaatia mitään palkkaa, kattomuudesta ole osoittanut täysin tyydyt-
7879: ellei sammutustyö muodostu niin pitkäaikai- tävän kansan oikeustajuntaa, mikäli metsä-
7880: seksi, että siihen täytyy kuluttaa yli ,kel- paloista on kysyniys. Tilannetta kuvaavat
7881: lonympärystä", 12 tuntia. seuraavat otteet eräässä Pohjois-Suomen
7882: Mikäli kysymyksessä ovat ihmi:sasunnot kunnassa toimivan palopäällikön kirjeestä:
7883: ja muut rakennukset, pidetään tätä palka- , - - - palolakihan edellyttäisi palkan
7884: tonta työskentelyä tulen tuhojen torjumi- vasta 12 t. työn jälkeen, mutta täällä on
7885: seksi luonnollisena asiana. Kodin palami- tultu siihen tulokseen, että tällainen sään-
7886: nenhan voi sattua kenenkä osalle tahansa nös ei käy käytännössä, sillä se viepi kaikki
7887: ja yhtä hyvin kuin jokainen toivoo oman irtonaisen työläisaineksen piiloon metsäpa-
7888: asuntonsa tulipalon uhriksi joutuessa uhri- lon sattuessa ja on äärimmäisen vaikea
7889: mieltä naapurien ja kylänmiesten rta:holta, saada paloon sammutusmiehistöä - - -.
7890: yhtä auliisti jokainen puolestaan ryhtyy Täällä esim. viime kesänä sattui useita
7891: palkkaa kysymättä auttamaan naapuriaan, metsäpaloja ja kun sammutusmiehistö ei
7892: kun tämän koti palaa. saanut palkkaa ensimmäisestä 12 t. oli vii-
7893: Jonkin verran toisin on asia, kun on ky- meisiin metsäpaloihin jo hyvin vaikea saada
7894: symyksessä metsäpalo. Metsää ei ole kai- sammutusväkeä ja väärin varmasti on, että
7895: killa. Moni toisen omistaman metsän sam- useinkin työmaalta väkisin komennettuna
7896: mutukseen osaaottava tietää, ettei itse tule joutuu työstään elävä ja usein heikossa-
7897: koskaan olemaan samanlaisen vastapalveluk- kin asemassa oleva mies tekemään ilmaista
7898: sen tarpeessa. Toiseksi metsä edustaa pää- työtä, vaikka hän olisi kovastikin tarpeessa
7899: asiallisesti vain omaisuutta, metsäpaloa sam- saada perheelleen palkka joka ainoasta työ-
7900: mutettaessa ei yleensä ole kysymyksessä ih- tunnista.
7901: mishenkien eikä sellaisten tunnearvojen pe- - - - se raha ei ole hukkaan heitettyä,
7902: lastaminen kuin ihmisasunnon tulipalon joka menee sammutukseen juuri siltä ajalta,
7903: sammuttamisessa. Kolmanneksi metsäpalo- minkä palolaki määrää tekemään ilmaista
7904: jen sammutus on usein hyvin pitkällistä. Jo työtä, juuri silloinhan kun metsäpalo on
7905: palopaikalle ja sieltä takaisin kulkemiseen alullaan sen kimppuun on käytävä mitä
7906: menee aikaa ja itse palon sammutustyö pikimmin ja suurimmalla sa.mmutusmiehis-
7907: kestää yleensä moninkerroin kauemmin töllä mitä ensimmäisen tunnin aikana suin-
7908: kuin jonkin rakennuksen sammuttaminen. kin käsiinsä saa ja varmaan sammutusmie-
7909: VII,a. - Pekkala. 187
7910: histöä saadaan helposti kun jokainen tietää Edelläesitetyn nojalla ehdotan kunnioit-
7911: että hän saa saman palkan oli työssä taen,
7912: omalla työmaaliaan taikka valtion tai yksi- että Eduskunta hyväksyisi näin
7913: tyisen metsäpaloa sammuttamassa.'' kuuluvan lakiehdotuksen:
7914:
7915:
7916:
7917: Laki
7918: palolain muuttamisesta.
7919:
7920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä kesäkuuta 1933 annetun
7921: palolain 46 § näin kuuluvaksi:
7922:
7923: 46 §. metsäpalon sammuttamisesta suoritettakoon
7924: Kun joku, joka ei ole palkattu palokun- palkkio, vaikka työtä ei olisi kestänytkään
7925: talainen, on ottanut osaa toisen omaisuutta kahtatoista tuntia kauemmin.
7926: ikohdanneen palon sammutustyöhön, saakoon Sammutustyössä turmeltuneista tai hä-
7927: siltä ajalta, joka menee yli kahdentoista vinneistä vaatteista, jalkineista ja työväli-
7928: tunnin, sellaisen palkkion, joka !kohtuulli- neistä on anne>ttava vahingonkorvausta, jos
7929: sesti vastaa paikkakunnalla sinä vuoden- heti sammutustyön loputtua selvitetään,
7930: aikana ruumiillisesta työstä suoritettavaa, että vahinko on sammutustyöstä johtunut
7931: hänen työkykynsä mukaista päiväpalkkaa. eikä ole aiheutunut omistajan syystä.
7932: Jälkiraivauksesta ja jälkivartioimisesta sekä
7933:
7934:
7935: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
7936:
7937: Mauno Pekkala.
7938: 188
7939: VII,4. - Lak. al. N:o 25.
7940:
7941:
7942:
7943:
7944: Niskanen: Ehdotus laiksi maanv~'ljelijän oikeudesta saada
7945: elatus siltä tilalta, jolta hän pakkohuutokaupan kautta
7946: joutuu pois.
7947:
7948:
7949: E d u s kun n a ll e.
7950:
7951: Ä$einen 1talouspula-aika on osoittanut dän osansa vastaavassa tapauksessa on kun-
7952: sen, että taloudellisten aikojen vaihtelut nallisen huoltolautakunnan antama usein
7953: tuovat tullessaan odottamattomina yllätyk- perin puutteellinen armopala.
7954: sinä joukottain tapauksia, jolloin säännölli- Tällainen epäkohta on saatava korjatuksi
7955: sesti elävä ja kaikin tavoin kunnollinen säätämällä laki, mikä takaa maanviljelijäHe-
7956: maanviljelijä joutuu pakkohuutokaupan kin samat oiK:eudet kuin nyt jo palkkatyön-
7957: kautta pois tilaltaan, köyhänä suuren lapsi- tekijällä työkykynsä menettämistapauk-
7958: laumansa kanssa jopa työhön kykenemättö- sissa on.
7959: mänä vanhuksenakin ilman että hänen On otettava huomioon että maanviljelijä-
7960: osansa lieventämiseksi yhteiskunnan taholta kin tilallaan on työntekijä ja saapi työs-
7961: tehtäisiin mitään. Mikäli asutuslaki ei ylety tään ja toiminnastaan tilansa vuosituotan-
7962: häntä auttamaan niin joutuu hän ilman tona palkaksi elatuksensa ja toimeentulonsa.
7963: muuta pois tilaltaan huutokauppavasaran Jos hän syystä taikka toisesta joutuu pa-
7964: paukahtaessa vaikka hän olisi kuinkakin kosta lähtemään pois tilaltaan on hän me-
7965: pitkän vuosisarjan kysymyksessä olevalla nettänyt työmaansa ja sen yhteydessä
7966: kiinteistöllä työtä tehnyt ja siinä terveyten- myöskin toimeentulomahdollisuutensa, var-
7967: säkin menettänyt. sinkin jos hän on jo ehtinyt työkykynsä
7968: Päinvastoin on asianlaita muussa elin- menettää. Näin ollen on hän täysin ver-
7969: keinoelämässä. Köyhäinhoitolaki turvaa var- rattavissa palkkatyöntekijään ja siksi on
7970: sinaisen palkkatyöntekijän osan siten, että myöskin oikeudenmukaista että hänen elä-
7971: jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on mänehtojensa turvaamiseksi säädetään laki,
7972: ollut saman työnantajan palveluksessa joka tilalle asettaa määrätyn elatusvelvolli-
7973: kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana tullut suuden elämän ijäksi vähintään 20 vuotta
7974: niin työhön kykenemättömäksi, ettei voi tilan omistaneelle ja sitä itse viljelleelle
7975: itseänsä elättää eikä omista taikka omais- siinä terveytensä menettäneelle maanviljeli-
7976: tensa varoista voi saada elatustaan, on hän jälle sekä hänen puolisolleen kuin myöskin
7977: oikeutettu voimainsa mukaista työtä vas- heidän lapsilleen siihen asti kuin he ovat
7978: taan saamaan työnantajalta taikka hänen täyttäneet 16 ikävuotta.
7979: periliisiitään kuolemaansa asti elatuksen. Edellä sanomaani viitaten kunnioittaen
7980: Tällainen laki on aivan oikcea ja paikallaan, ehdotan,
7981: mutta tämän lain suomasta suojasta jäävät
7982: osattomiksi pakkohuutokaupan kautta ti- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7983: loiltaan pois joutuneet maanviljelijät. Hei- van lakiehdotuksen:
7984: VII,4. - Niskanen. 189
7985:
7986: Laki
7987: maanvilje!Jijän oikeudesta saada elatus siltä tHalta, jolta hän pllikkohuutokaupan
7988: kautta joutuu ~pois.
7989:
7990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7991:
7992: 1 §. hen asti kun ova:t täyttäneet kuusitoista
7993: Jos maanviljelijä joutuu pakkohuutokau- ikävuotta.
7994: pan kautta häädetyksi tilaltaan ja jos hän Tilan omistajan tai haltijan vaihdos ei
7995: kaksikymmentä vuotta täytettyään on ollut aiheuta muutosta tähän sanottuun oikeu-
7996: maatilan haltijana ja viljelijänä vähintään teen.
7997: kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana tullut 2 §.
7998: niin kivuloiseksi tai muuten työhön kykene- Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta
7999: mruttömäksi, ettei hän voi itseään eikä per- ensimmäisessä pykälässä on säädetty, ti-
8000: hettään työllään elättää ja jos hän ei lansa mcnettäneellä ei kuitenkaan ole, jos
8001: omista varoistaan tai puolisonsa ,taikka las- hän on kivuloisuutensa tai 'työkyvyttömyy-
8002: tensa huolenpidon kautta voi saada elatus- tensä aikaansaanut tahallisesti tai aiheutta-
8003: taan, olkoon hän oikeutettu voimainsa mu- nut sen rikollisella toiminnalla, kevytmieli-
8004: kaista työtä vastaan saamaan kuolinpäi- sellä elämällä tai muulla törkeällä tuotta-
8005: väänsä asti elatuksensa siltä tilalta tai sen muksellaan.
8006: tilan haltijoilta, jolla hän pakkohuutokau-
8007: pan aikana asui. Sama olkoon oikeus myös- Tämä laki tulee v;oimaan päivänä
8008: kin hänen puolisonaan sekä lapsillaan sii- .......... kuuta 193 ..
8009:
8010:
8011: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
8012:
8013: Heikki Niskanen.
8014: 190
8015:
8016: VII,11. - Lak. al. N: o 26.
8017:
8018:
8019:
8020:
8021: Lahtela y. m.: Ehdotus laiksi lisämaan antamisesta Kemi-
8022: järven ja Sallan kuntain liian pienille taloille.
8023:
8024:
8025: E d u s k u n n a l1 e.
8026:
8027: Niinkuin tiedetään, on Kemijärven ja 1927 asiassa ehdotusta tekemään komitean.
8028: Sallan kunnissa toimitettavien isojako- Tämä komitea sitten tammikuun 23 päivänä
8029: jen yhteydessä muodostettu suuri määrä 1928 antoi valtioneuvostolle mietintönsä,
8030: uusia tiloja. Nämä tilat ovat kuitenkin johon oli hankittu eri viranomaisten lau-
8031: maa~alaan nähden niin pieniä, ettei niistä sunnot.
8032: milloinkaan tule ilman lisämaan antamista Näin valmisteltuaan asiaa hallitus antoi
8033: viljelystiloja, vaan pysyvät ne n. s. asunto- kaksi lakiesitystä vuoden 1930 va'ltiopäi-
8034: tiloina, joiden asukkaat jäävät 'ainaiseksi ville, koskien niistä toinen Kemijärveä ja
8035: ansiotöistä eläjiksi. Jo viimeiset pulavuo- Kuolajärveä ja toinen Kuusamoa, mutta
8036: det kyllin selvästi osoittivat, että näiden jäivät ne käsittelemättä eduskunnan ha-
8037: kääpiötilojen asukkaat ja niissä kasvanut joittamisen vuoksi. Saman vuoden toisille
8038: · väestö muodostivat pelottavan suuren työt- valtiopäiville antoi hallitus asiasta uudet
8039: tömien joukon, jolle ei ole voitu saada esityksensä. Niissä lakiesityksissä, jotka
8040: toimeentuloma;hdollisuuksia muulla keinoin koskivat Kemijärven ja Kuolajärveu kun-
8041: kuin köyhäinhoidon kautta. Se tietää siis taa, ehdotettiin annattavaksi liian pienille
8042: huonoa tulevaisuutta ei vain näiden liian tiloille lisämaana valtion maasta Kemijär-
8043: pienten tilojen asukkaille itselleen, vaan ven kunnassa 20,000 ha ja Kuolajärven
8044: myöskin niille kunnille, joihin näitä maa- kunnassa 10,000 iha verollista maata yhteis-
8045: talouden harjoittamiseen kelvottomia kää- metsänä. Sen lakiesityksen, joka koski lisä-
8046: piötiloja on perustettu, eikä sitä asia;a voida maan antamista Kuusamon kunnassa ja
8047: korjata ilman 'lisämaan antamista. Näi- siitä eroitetussa osassa Posion kuntaa ole-
8048: den liian pienten tilojen lisämaakysymys ville pienille tiloille, eduskunta hyväksyi
8049: on ollut jo pitkän 'aikaa vireillä. Niinpä sellaisena kuin se on asetuskokoelmassa jul-
8050: eduskuntakin jo 22 päivänä helmikuuta kaistu ( Asetuskokoelma 1931 N: o 173) .
8051: 1927 hyväksyessään lain valtion metsämai- Kuusamon ja Posion kunnissa, lu'kuunotta-
8052: den asuttamisesta ja niillä olevien vuokra- matta Kuusamon kuntaan kuuluvaa Liika-
8053: alueiden lunastamisesta 20 päivänä touko- senv&'1ran jakokuntaa, joka oli sisällytetty
8054: kuuta 1922 'annetun lain eräiden pykälien Kemijärven ja Kuolajärven kuntia koske-
8055: muuttamisesta, päätti samalla Kemijärven, vaan lakiesitykseen, ei siis saa perustaa
8056: Kuolajärven ja Kuusamon kunnissa isojaon sellaisia kääpiötiloja, joita samanlaisissa
8057: yhteydessä muodostettavien liian pienten oloissa oli Kemijärven ,ia Kuolajärven
8058: tilojen lisämaakysymyksestä. Edellä mai- kunnissa perustettu.
8059: nitun eduskunnan lausuman kehoituksen ja Kemijärven jo Kuolajärven kuntia kos-
8060: erinäisten muiden toivomu'ksien johdosta kevan lakiesityksen eduskunta hylkäsi pää-
8061: valtioneuvosto asetti toukokuun 27 päivänä asiassa sen vuoksi, -ettei se katsonut tarkoi-
8062: VIJ,li. - Lahtela y. m. 191
8063:
8064: tuksenmukaiseksi, että lisämaa kokonaisuu- jen tilusalasta on eroitettu tilallisten yhteis-
8065: dessaan annetaan yhteismetsän muodossa, metsään kaikilta vanhoilta tiloilta, jota vas-
8066: kuten ha'llitus oli esittänyt, ja että isojako toin puheenaolevain viljelys- ja asunto-
8067: oli vielä keskeneräinen. alueista muodostettujen uusien tilain mant-
8068: Kemijärven ja Sallan kunnissa olevien taalin mukainen koko tilusala on jaettu yk-
8069: liian pienten tilojen lisäma:alaki olisi maa- sityiskäyttöön. Uusilla tiloilla ei siis ole
8070: alaan ja muihin etuihin nähden laadittava osaa edel'lämainituin perustein muodoste-
8071: samojen periaatteiden mukaan kuin Kuusa- tussa yhteismetsässä. Nähdäksemme olisi
8072: maa jo Posioa koskeva vastaava laki on lisämaata annettaessa otettava harkittavaksi
8073: hyväksytty, etteivät Kemijärven ja Sallan eikö lisämaata saavien tilojen tilusalasta
8074: kuntiin muodostetut liian pienet tilat jäisi olisi myöskin eroitettava yhteismetsään sel-
8075: poikkeusasemaan Kuusamon ja Posion kun- lainen osa kuin mainitun 1898 vuoden lain
8076: nissa oleviin kaikinpuolin vastaavaniaisiin mukaan on eroitettu vanhain tilain maa-
8077: tiloihin nähden. alasta ja järjestettävä niin, että yhteismet-
8078: Kun kuitenkin Kemijärven j•a Sallan sään eroitettava osa liitettäisiin puheena-
8079: kuntain ·isojaot ovat sikäli edellä Kuusa- olevien tilallisten yhteismetsään, että lisä-
8080: mon ja Posion kuntain isojakoa, että siellä maata saavat tilatkin tulisivat mantta·a-
8081: on tiloille manttaalit asetettu, on Kemijär- liaan vastaavassa määrässä osakkaiksi
8082: ven ja Sallan kuntia koskeva lisämaalaki, s·amaan yhteismetsään, eikä tulisi mo-
8083: niiltä osilta, jotka sen käytännössä toteutta- nenlaisia yhteismetsiä. Tällainen järjes-
8084: mista koskevat, laadittava sellaiseksi kuin tely olisi nähdäksemme asiassa kaikki
8085: olosuhteet edellyttävät. Tähän nähden asialliset näkökohdat huomioonottaen pa-
8086: olisi yksinkertaisinta ja asiallisinta laatia ras ratkaisumuoto. Kun me oletamme,
8087: laki tältä osalta siten, että kunkin lisä- että entiset yihteismetsäin osakkaat tulevat
8088: maata saavan tilan manttaali korotetaan siihen suhtautumaan myönteisesti, uskal-
8089: siihen määrään, että man:ttaalin korotuk- lamme toivoa, että lisämaalaki salSl sen
8090: sen saaneet tilat tulevat saamaan 120 ha muodon, että sekin mahdollisuus voitaisiin
8091: verollista maata, mikä määrä myöskin toteuttaa. Tällaisen järjestetyn tarpeelli-
8092: Kuusamaa koskev.assa laissa on määrätty suudesta mainittakoon vain se, että nykyi-
8093: annettava!ksi. Ottaen huomioon, että tam- set tilallisten yhteismetsät sijaitsevat eri
8094: mikuun 17 päivänä 1898 'isojaosta je ve- puolilla kuntia, joista, jos lisämaata tar-
8095: rollepanosta Kemijärven ja Kuolajärven vitsevat tilat tulevat saman yhteismetsän
8096: kunnissa •annetun lain mukaan annetaan osakkaiksi manttaaliaan vastaavasti, olisi
8097: tiloille Kemijärvellä 1,800 ja Kuolajärvellä niillä tilaisuus saada yhteismetsistä puita
8098: 2,500 ha verollista maata kokonaista mant- samojen perusteiden mukaan kuin entisillä
8099: taalia ikohti, tulisi kunkin pienen tilan yhteismetsän osafukail:Ia. Tästä olisi myös-
8100: manttaali korottaa niin, että se saisi mai- kin se etu, että ainakin se osa uusien tilo-
8101: nitun 120 iha. Mainitun tilusalan saami- jen metsäalueista, joka yhteismetsään eroi-
8102: seksi olisi pienten tilojen manttaalit koro- tetaan, ·tulisi hoidetuksi sen metsänhoito-
8103: tettava Kemijärven kunnassa O.o 6 60 ja suunnitelman mukaan, jota yhteismetsän
8104: Sallan kunnassa O.o4so manttaaliksi. hoidossa ja käytössä on noudatettava.
8105: Tässä yhteydessä olisi vielä otettava huo- Tärkeää olisi myöskin, että kruununluon-
8106: mioon se, että Kemijärven ja Kuolajärven toiset pientilat, joihin asukkaat otetaan
8107: kunnassa edellämainitun 1898 vuoden ase- vanhentuneen asukasoikeuden hakemisen pe-
8108: tuksen 2 §: n edellyttämä osa vanhojen tilo- rusteella, sijoituskirjain antamisella ja pe-
8109: 192 VII,5. - Lisämaata Kemijärven ja Sallan pientilallisille.
8110:
8111: rinnäksi oston kautta, julistettaisiin lailla Kun asia on ~erikoisen tärkeä rohkenemme
8112: perintötiloiksi ja luovutettaisiin laillisille toivoa, ·että lisämaan antaminen järjeste-
8113: asukkaille sekä 1nerkittäisiin maarekisteriin tään mahdollisimman pian, jotta maatalou-
8114: perin tötileina. den kehittymismahdollisuus saa sen edel-
8115: Se kokemus, joka Kemijärven ja Sallan lytyksen, jota se kehittyäkseen kipeästi kai-
8116: kunnissa toimitettujen isojakojen yhtey- paa.
8117: dessä on saatu, osoittaa, etteivät pienimmät Edellä esitettyyn ja vuoden 1930 valtio-
8118: tilat saa isojaossa sitä määrää viljeltyä päiville jätetyn ha'llituksen lakiesityksen
8119: maata, mikä heillä on tähän asti ollut nau- N: o 11 perusteluihin viitaten ehdotamme
8120: tinnassa, vaan täytyy viljelyksiä:kin luo- kunnioittaen,
8121: vuttaa toisille jako-osakkaille. Tällainen
8122: tilanne on ·:initä ikävin ja tietää ennestään- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8123: kin liian vähäisten viljelysten vähentä- van lakiehdotuksen:
8124: mistä ja siis talojen tuhoa.
8125:
8126:
8127:
8128: Laki
8129: lisämaan antamisesta Kemijärven ja Sallan kuntain liian pienille taloille.
8130:
8131: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8132:
8133: 1 §. lojen yhteismetsään se määrä, mikä edellä-
8134: Kemijärven ja Sallan kunnissa oleville mainitussa 1898 vuoden asetuksessa määrä-
8135: vanhoille taloille sekä verollepanossa vilje- tään tiloilta erotettava:ksi yhteismetsään.
8136: lys- ja asuntoalueist'a muodostetuille Muu osa lisämaata jaetaan tnojen yksityis-
8137: uusille taloille, joiden manttaali on Kemi- käyttöön.
8138: järven kunnassa alle 0.0660 ja Sallan kun-
8139: nassa alle 0.048{), korotetaan edellämainit- 2 §.
8140: tuihin määriin, ja ovat manttaalin koro- Manttaalin korotusta ja lisämaata älköön
8141: tuksessa ne tilat, jotJka ·ovat ennen tammi- annettako talolle, jonka omistaja ei kuulu
8142: kuun 1 päivää 1928 jaettu osakasten kes- varsinaiseen maatalousväestöön, eikä ta-
8143: ken, pidettävä eri tiloina. lolle, jonka ·omistajalle kuuluu useampia
8144: Korotetulie manttaalille on annettava lisämaan saantiin kuuluvia taloja, joihin
8145: valtionmaasta se määrä lisämaata, mikä yihteensä tulee vähintään 120 ha metsä-
8146: isojaosta ja verollepanosta Kemijärven, ma;ata, ellei omistajan perheen suuruus
8147: Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä tam- tai omistajain lukumäärä ·anna siihen ai-
8148: mikuun 17 päivänä 1898 annetun asetuksen hetta. Kurrtain omistamat talot ovat aina
8149: 2 § :ssä määrätään ja on lisämaan erotta- oikeutettuja saamaan 1 ~: ssä mainitun
8150: minen suoritettava isojakotoimituksen täy- ma;ntta:alin korotuksen ja lisämaan.
8151: dennyksenä.
8152: Siitä lisämaasta, minkä van'hat perintö- 3 ~.
8153: tilat saavat manttaalin korotuksen perus- Siitä lisämaasta, joka taloille annetaan
8154: teella sekä viljelys- ja asuntoalueista muo- 1 §: n mukaan, ei suoriteta valtiolle mitään
8155: dostettujen uusien tilojen koko manttaalia lunastusta, mutt'a on valtiolla oikeus luo-
8156: vastaavasta tilusmäärästä on erotettava ti- vuttamiltaan lisämaa-alueilta hakata ja pois
8157: VII,5. - Lahtela y. m. 193
8158:
8159: kuljetta:a kolmen vuoden !kuluessa siitä 5 §.
8160: lukien kun erotettujen alueiden rajat ovat Jos viljelys- tai asuntoalueesta muodos-
8161: laHlistuneet kaikki ne erottamistoimituksen tettu uusi talo isojaossa tai tilusvaihdossa
8162: yhteydessä leimatut tuoreet mänty- ja kuu- tulee siirrettäväksi toiseen paikkaan, ma!k-
8163: sipuut, joiden läpimitta kuuden metrin saa valtio kaksi kolmannesta siirtokustan-
8164: korkeudelta maasta ~ukien on kaksikym- nuksista, ei !kuitenkaan enemmän kuin
8165: mentäkaksi senttimetriä tai enemmän. 20,000 markkaa kutakin siirrettävää taloa
8166: kohti.
8167: 4 §. 6 §.
8168: Taloa, joka 1 § :n nojalla saa lisämaata, Missä tarvittavaa lisämaata ei voida tilo-
8169: jollei haltija ole kunta, tulee käyttää maan- jen yksityiskäyttöön nähden sopivasti val-
8170: viljelyksen harjoittamiseen, ellei siihen eri- tionmaasta erottaa, on sitä tilusvaihtojen
8171: koistapauksissa saada valtioneuvoston lu- kautta järjestettävä siinä järjestyksessä kun
8172: paa. tilnsvaihdosta on erikseen säädetty.
8173: V:iljelys- ja asuntoalueista muodostetut
8174: tai muodostettavat uudet talot sekä kruu- 7 '§.
8175: nuntalot ja uudistaloiksi julistetut entiset Tämän lain säännöksiä, mikäli ne koske-
8176: metsänvartijatila:t, ovat isojaon saatua lain vat Sallan kuntaa, sovellettakoon myöskin
8177: voiman katsottavat haltijoilleen perintö- Kuusamon kuntaan !kuuluvaan Liikasen-
8178: talon oikeudella kuuluviksi sekä maakirjaan vaaran ja:kokuntaan.
8179: ja maarekisteriin perintötaloiksi merkittä-
8180: vät; ja on niihin a:nnettava perintökirjat 8 §.
8181: hakematta sekä ilman säädettyä perinnöksi- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
8182: lunastus- ja muita maksuja. meenpanosta 'annetaan asetuksella.
8183:
8184:
8185: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
8186:
8187: M. 0. Lahtela. Kusti Arhama..
8188: Kalle Kämäräinen. Lauri Kaijalainen.
8189: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
8190: S. Salo. Kaarlo Hänninen.
8191: 194
8192:
8193: VII,a. - Toiv. al. N:o 47.
8194:
8195:
8196:
8197:
8198: Lehtonen y. m.: Esityksen antamisesta sukutilalainsäädän-
8199: nöksi.
8200:
8201:
8202: E d u s k u n n a 11 e.
8203:
8204: Nykyhetken tärkeimpiin maatalouspoliit- voi saada osuuksiaan jakamalla erote-
8205: tisiin kysymyksiimme kuuluu epäilemättä tuiksi, jonkun osakkaan oikeudesta lunastaa
8206: myös kysymys sukutilajärjestelmän aikaan- toisten osuudet, lunastushinnasta, lunastus-
8207: saamisesta, tarkoituksella varmentaa elin- hinnan suorittamistavasta y. m. Näihin eri-
8208: voimaisena pysymisen mahdollisuus pie- koiskysymyksiin kuuluu myös kysymys
8209: nille tiloille ja turvata talonpoikaisluokan siitä, onko tällainen järjestelmä tehtävä pa-
8210: voimakkaana pysymisen edellytykset. Tämä kolliseksi ja minkälaisiin tiloihin pakolli-
8211: kysymys taas liittyy oleellisesti paitsi kysy- suus ensikädessä olisi ulotettava, sekä, missä
8212: mykseen tilojen liiallisesta velkaantumi- määrin ja millä edellytyksillä myös vapaa-
8213: sesta, erittäinkin kysymykseen tilojen lii- ehtoista sukutilajärjestelmää voitaisiin so-
8214: kanaisesta pirstoutumisesta. Vuoden 1916 velluttaa silloin, kun tila ei ole osittamis-
8215: jakolainsäädännöllä on meillä poistettu ti- rajoituksien alainen, kuin myös, olisiko sel-
8216: lojen osittamisrajoitukset kokonaan, joten laisia tiloja varten, joihin nähden uutta
8217: tilojen jakaminen miten pieniin osiin ta- järjestelyä tulisi sovellutettavaksi, perustet-
8218: hansa on mahdollista. Tämä täydellinen tava erikoinen sukutilaluonto ja merkit-
8219: osittamisvapaus on johtanut siihen, että tävä nämä tilat sukutiloina maarekisteriin.
8220: meillä nykyisin jo voidaan sadoissatuhan- Niinikään olisi selvitettävä kysymys siitä,
8221: sissa laskea sellaisten viljelmien lukumäärä, mitkä toimenpiteet olisivat tarpeen ja mah-
8222: jotka eivät enää siedä jakamista ja jotka dolliset sukutilaluontoisten tilojen liiallisen
8223: jaettuina eivät voi yksinään taata viljeli- velkaantumisen estämiseksi.
8224: jälleen elatusta. Paitsi sitä, että tilojen Näihin kysymyksiin on viime aikoina jo
8225: jatkuva pirstoutuminen itsekannattamatto- virallisella tahollakin kiinnitetty huomiota.
8226: miin tiloihin on omiansa lisäämään maa- Professori Kyösti Haataja on hallituksen
8227: talousköyhälistöä, on se myös omiansa alen- toimeksiannosta laatinut asiassa esityksen,
8228: tamaan maa,n ja maatalouden kokonaisarvoa ja lainvalmistelukunta, jolla on laadittavana
8229: ja tuottoa niin hyvin maanviljelyksen kuin ehdotus yleiseksi perintö- ja testamentti-
8230: metsätaloudenkin osalta. Osittamisrajoitus- lainsäädännöksi, on, siltä professori Haata-
8231: ten tarpeellisuus on näin ollen ilmeinen. jan ehdotuksesta pyydettynä lausuntona,
8232: Kun joka vuosi muodostuu lähes 20,000 valmistanut erillisen ehdotuksensa. Näistä
8233: uutta tilaa, on rajoitusten aikaansaaminen on sitten hankittu erinäisten järjestöjen
8234: myöskin kiireellinen kysymys. Osittamis- lausunnot. Lisäksi on jakolakikomitea eh-
8235: rajoitusten säätämisen yhteydessä on rat- dottanut erinäisiä rajoituksia osittamisva-
8236: kaistava joukko sen aiheuttamia erikoisky- pauteen. Asian luonto ja sen ratkaisun
8237: symyksiä, kuten kysymykset niiden tilan- kiireellisyys kuitenkin vaatisivat, että suku-
8238: osakkaiden aseman järjestelystä, jotka eivät tilalainsäädäntö erotettaisiin lainvalmiste-
8239: VII,6. - Lehtonen y. m. 195
8240:
8241: lukunnan harkittavana olevasta yleisestä jaisesti harkita, olisi hallituksen asetettava
8242: perintö- ja testamenttilainsäädännöstä ja pätevistä henkilöistä kokoonpantu komitea
8243: myös yleisestä jakolaista, koska sen toteut- asiaa käsittelemään, minkä jälkeen halli-
8244: taminen muuten kaiken todennäköisyyden tuksen olisi siitä annettava esitys eduskun-
8245: mukaan lykkäytyisi epämääräiseen tulevai- nalle. Tähän nähden ehdotamme eduskun-
8246: suuteen. nan päätettäväksi toivomuksen,
8247: Kun sukutilalainsäädännön aikaansaa-
8248: mista koskevat toimenpiteet näyttävät ny- että hallitus kiireellisesti valmis-
8249: kyisin olevan pysähdyksissä ja kun asiaa tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi esi-
8250: olisi vielä syytä kaikilta puolilta perinpoh- tyksen sukutilalainsäädännöksi.
8251:
8252: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
8253:
8254: Oskari Lehtonen. Toivo Horelli.
8255: Pekka Pennanen. Erkki Paavolainen.
8256: Aarne Honka. Leo R. Böök.
8257: Kalle Soini. A. A. Lintulahti.
8258: M. E. Harja. Väinö Kokko.
8259: Jalmari Pilkama. Yrjö Hirvensalo.
8260: 196
8261:
8262: VU,7. - Toiv. a.l. N:o 48.
8263:
8264:
8265:
8266:
8267: Venho y. m.: Väliaikaisen liikennöimiskiellon antamista
8268: koskevien tielainsäädäntöön sisältyvien säännösten muut-
8269: tamisesta.
8270:
8271: E d u s k u n n a ll e.
8272:
8273: Viime vuosina on puutavaran kuljetus on hankittava maaherralta. Ennenkuin
8274: moottoriajoneuvoilla tullut yhä yleisem- maaherran päätös ehtii tulla, on siihen ku-
8275: mäksi. Hevosajomatkojen lyhentämiseksi lunut niin paljon aikaa, että useimmissa
8276: tunkeutuvat painavat kuorma-autot vuosi tapauksissa on tie sillävälin jo ehditty ajaa
8277: vuodelta yhä lähemmäksi puiden kasvu- pilalle. Anomuksen jättämiseen maaher-
8278: paikkoja. Näin ne entistä enemmän käyt- ralle ei taas luonnollisesti voida ryhtyä
8279: tävät hyväkseen heikkorakenteisia ja ka- hyvissä ajoin etukäteen, koska ennakolta on
8280: peita kunnan- ja kyläteitämme. Kun sa- vaikea tietää, minä päivänä kiellon tulisi
8281: manaikaisesti ajoneuvot ovat kehittyneet astua voimaan, sillä yleisen edun kannalta
8282: yhä suuremmiksi ja samassa suhteessa kul- pitäisi puheenaolevan raskaita kuorma-au-
8283: jetettavat kuormat yhä painavammiksi, on toja koskevan liikennöimiskiellon olla voi-
8284: liikenne mainituilla teillä tullut niin vilk- massa mahdollisimman lyhyen ajan. Näin
8285: kaaksi ja raskaaksi että niiden kunnossapito ollen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, että
8286: monin paikoin on kunnille ja kylätieosak- väliaikaisen kiellon saaminen tulisi entistä
8287: kaille tullut sangen rasittavaksi. joustavammaksi ja nopeammaksi sekä siten
8288: Varsinkin kelirikon aikana tapahtunut tarkoitustaan vastaavaksi. Tämä saavutet-
8289: raskas liikenne on osoittautunut erittäin taisiin esim. siten, että puheenaoleva kielto-
8290: tuhoisaksi. Voidaanpa tie pilata niinkin oikeus annettaisiin nimismiehille.
8291: pahoin, että se joksikin aikaa tulee koko- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
8292: naan kulkukelvottomaksi ja sen kuntoon- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
8293: pano'kulut tulevat tientekovelvollisille aivan muksen,
8294: ylivoimaisen korkeiksi. Vahinko olisi useassa että hallitus harkitsisi voimasasole-
8295: tapauksessa helposti estettävissä, jos keli- vaan tielainsäädäntöön muutoksia,
8296: rikkokautena tarpeen vaatiessa voitaisiin joiden mukaan kunnan- ja kylätei-
8297: nopeasti saada viikoksi tai pariksi kielto, den kelirikonaikaisen raskaita ajo-
8298: että tietä ei sinä aikana saisi liikennöidä neuvoja koskevan väliaikaisen liiken-
8299: raskailla kuormilla. nöimiskiellon saaminen jollekin tie-
8300: Nykyisin voimassaolevan tielain mukaan osalle voisi tapahtua nykyistä no-
8301: voidaankin tällainen kielto saada, mutta se peammin .ia joustavammin.
8302:
8303: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
8304:
8305: Viljo Venho. E. M. Tarkkanen.
8306: J. Takala. Janne Koivuranta.
8307: T. N. Vilhula. Juhani Leppälä.
8308: Viljami Kalliokoski.
8309: 197
8310:
8311: VU,s.- Toiv. al. N:o 49.
8312:
8313:
8314:
8315: Horelli y. m.: Katujen kunnossa- ja puhtaanapitämistä
8316: koskevan lain aikaansaamisesta.
8317:
8318:
8319: E d u s kun n a ll e.
8320:
8321: Sen jälkeen kuin lainvalmistelukunnan vollisuus on järjestetty jo lokakuun 11
8322: neljäs osasto syksyllä 1934 sai valmiiksi eh- päivänä 1918 annetulla lailla teiden teke-
8323: dotuksen laiksi kadun kunnossa- ja puhtaa- misestä ja kunnossapidosta maalla. Tämä
8324: napidosta, ei tätä ehdotusta, jota m. m. sekä ja myöhempi järjestely, joka vapautti maa-
8325: Suomen asuntokiinteistöliitto että kaupun- tilojen omistajat heille vuosisatoja kuulu-
8326: kiliitto olivat pitäneet epäonnistuneena, ole neesta tientekovelvollisuudesta, on aiheutta-
8327: lainkaan jätetty esityksenä eduskunnalle, nut valtiolle maanteiden, siltojen sekä kun-
8328: vaan on asia jäänyt toistaiseksi lepäämään. nan- ja kyläteiden rakentamisesta ja kun-
8329: Joulukuun 8 päivänä 1873 kunnallishal- nossapidosta melkoisia menoja, ollen tarkoi-
8330: lituksesta kaupungissa annetun asetuksen tukseen varattu kuluvaksi vuodeksi yli 167
8331: 7 § : ssä säädetään, että kaikki kunnalliset milj. markkaa.
8332: oikeudet ja velvollisuudet, joilla ei ole pe- Talonomistajana kaupungissa on tieten-
8333: rustuslain pyhyyttä ja jotka siihen saakka kin samanlainen oikeus vapautua katujen
8334: ovat olleet porvariston ja talonomistajien kunnossapitovelvollisuudesta kuin maanvil-
8335: omina, siitä lähtien tulevat kaikille kau- jelijöillä maanteiden tekovelvollisuudesta.
8336: punkikunnan jäsenille yhteisiksi. Asetus Maksavathan kaupunkien asukkaat veroa
8337: poisti erioikeudet ja määräsi kaikki kunnan valtiolle suhteellisesti ainakin saman verran
8338: asukkaat samalla tavoin osallisiksi kaikista kuin maaseudun asukkaat ja ottavathan ta-
8339: rasituksista määräämällä veroäyrit. Tällöin lonomistajat kaupungeissa veronmaksajina
8340: jäi kuitenkin käytäntöön erikoisrasitus, katu- valtiolle osaa myös maanteiden tekoon ja
8341: rasitus, nähtävästi siitä syystä, että tuo rasi- kunnossapitoon.
8342: tus siihen aikaan oli mitättömän pieni. Kun kaikki käyttävät katuja ja siten
8343: Senjälkeen katuliikenne on tekniikan valta- hyötyvät niistä ja kun tämä asiantila on
8344: van kehityksen johdosta kuitenkin muut- vain vuosi vuodelta tullut yhä ilmeisem-
8345: tunut aivan toisenlaiseksi, kuin mitä se mäksi, kuten jälempänä osoitamme, ei ole
8346: entisaikoina oli. Katukysymys on tämän oikein, että talonomistajat yksin vastaavat
8347: johdosta yhä ilmeisemmin tullut sellaiseen katurasituksesta, vaan olisi tällaiset maksut
8348: vaiheeseen, että on myönnettävä oikeute- suoritettava yleisistä varoista. Nykyaikai-
8349: tuiksi ne vaatimukset, jotka tarkoittavat nen katuliikenne on tehnyt kadut siinä
8350: katurasituksen ottamista kunnan ja valtion määrin yhteisiksi, että kysymys katujen
8351: huoleksi ja kustannettavaksi, sitä suurem- yksityisille tuottamasta hyödystä on siirty-
8352: malla syyllä kun ei voida esittää päteviä nyt periaatteellisesti aivan toiselle linjalle,
8353: perusteluja, joihin vedoten tämä rasitus kuin se oli silloin, kun katurasitus talon-
8354: olisi talonomistajan velvollisuudeksi kat- omistajien rasitukseksi jäi. Kun nykyinen
8355: sottava. liikenne vaatii käyttökelpoisen kulkureitin
8356: Epäkohta olisi korjattava sitäkin suurem- myös monen pienen, vähäpätöisen ja vähä-
8357: malla syyllä, kun maaseudun tientekovel- arvoisen talon ohitse, ilman että talolla on
8358: 198 VII,s. -Katujen kunnossa- ja puhtaanapito.
8359:
8360: siitä minkäänlaista vastaavaa hyötyä, muo- taja on saanut rakentaa talonsa korkeam-
8361: dostuu katurasitus tällaisissa tapauksissa maksi kuin rakennusjärjestys sallii. Kau-
8362: erittäin kohtuuttomaksi. pungit vuokraavat myös katuja kaupan
8363: Ei myöskään ole kohtuullista, että katu- harjoittamista varten, kilpaillen siten ta-
8364: rasituksen ollessa nykyisellään kaupungin loissa olevien liikkeiden kanssa j. n. e. Kai-
8365: suurliikkeet ja tehtaat sekä yksityiset linju- kesta tästä huolimatta on katujen kunnossa-
8366: riliikennöitsijät ja tavara-autoilijat käyttä- ja puhtaanapito jätetty talonomistajan ra-
8367: vät raskasta liikennettä varten katuja ja situkseksi. Siten on toiselle annettu oikeu-
8368: suorastaan ansaitsevat liikenteestä, puhu- det, toiselle sälytetty velvollisuudet.
8369: mattakaan siitä kokonaan arvostelua kestä- Omat epäsuhteensa on olemassa niiden
8370: mättömästä seikasta, että kunnalliset laitok- varojen käytössä, jotka valtio saa tuloina
8371: set ovat muutamissa kaupungeissa ryhty- katuja käyttäviltä autoilta sekä välittömästi
8372: neet Iinjuriliikennettä harjoittamaan, otta- autoveron muodossa että välillisesti ben-
8373: matta silti osaa katujen kunnossapitoon ja siini-, autorengas- y. m. tullituloina. Nämä
8374: että vähävaraisemmatkin talonomistajat summat ovat muutamina viime vuosina
8375: teettävät tätä liikennettä varten kadut. nousseet hyvän joukon yli 200 miljoonan
8376: Yleensä on voitu todeta, että katurasitus markan. Oikeudenmukaisinta olisi, että
8377: kaikissa muodoissa on käynyt talonomista- kaupungit saisivat. valtiolta kohtuulliset
8378: jille sitä raskaammaksi, mitä enemmän ke- osuudet autoverosta ja tulleista, tai että
8379: hitys on luonut uusia muotoja katuliiken- katurasitus valtion osuudelta järjestettäi-
8380: teelle ja vaatimukset muutenkin ovat suu- siin samalla tavalla kuin nykyään on esim.
8381: rentuneet kaupunkien kehittyessä nykyai- poliisi- ja koululaitosten laita, joihin me-
8382: kaisiksi. Huonoimmassa asemassa ovat pien- noihin valtio osallistuu.
8383: ten ja keskikokoisten kaupunkien vähära- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ja koska
8384: kennuksiset puutalot, sillä niille on katu- katsomme, että talonomistajien kannetta-
8385: rasitus suhteellisesti raskain, useimmiten vaksi asetettu rasitus kadun kunnossa- ja
8386: vallan ylivoimainen. puhtaanapitokysymyksessä ei enää nojaudu
8387: Kun kaupungilla on katujen omistus-, oikeisiin periaatteisiin, vaan muodostaa
8388: hallinta- ja siis myös käyttö-oikeus, johtuu epäkohdan, joka mitä pikimmin on kor-
8389: siitä, että kaupunki käyttää katuja ei ai- jattava, ehdotamme täten eduskunnan pää-
8390: noastaan liikennetarkoituksiin, johon ne al- tettäväksi toivomuksen,
8391: kuperäisesti on aiottu, vaan myöskin liike- että hallitus kiirehtisi niitä toi-
8392: tarkoituksiin, kuten raitiotie- ja Iinjurilii- menpiteitä, jotka tarkoittavat katu-
8393: kennettä varten sekä laskeakseen katupin- jen kunnossa- ja puhtaanapitämistä
8394: nan alle vesi-, sähkö-, kaasu- ja puhelinyh- koskevan lain aikaansaamista huo-
8395: tiöittensä johtoverkostot. Mainitsematta ei mioonottaen, että katujen kunnossa-
8396: myöskään voi jättää, että muutamat kau- ja puhtaanapitäminen olisi kokonaan
8397: punkikunnat ovat viime aikoina alkaneet tai ainakin huomattavalta osalta hoi-
8398: vaatia erikoismaksuja siitä, että talonomis- dettava yleisillä varoilla.
8399: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
8400:
8401: Toivo Horelli. Erkki Paavolainen. E. Kilpeläinen.
8402: Väinö Kokko. Ralf Törngren. A. Pohjannoro.
8403: Yrjö Hirvensalo. Arvi Oksala. Edwin Linkomies.
8404: Oskari Lehtonen. Leo R. Böök. Helena Syrjälä.
8405: A. A. Lintulahti. Aarne Honka. T. N. Vilhula.
8406: Kaapro Moilanen.
8407: 199
8408:
8409: VII,9. - Hemst. mot. N:o 50.
8410:
8411:
8412:
8413:
8414: Österholm: Angående revision av stadgandena i 13 § natur-
8415: skyddslagen.
8416:
8417:
8418: Tili Riksdagen.
8419:
8420: I stöd av bestämmelserna i 13 § lagen om lag att bestämmelser upprätthållas, som
8421: naturskydd av den 23 :februari 1923 äro ett stå i strid med suut förnuft och lagens
8422: stort antal :fågelarter ständigt :fridlysta. eget syfte. I tidningarna har omtalats att
8423: Erfarenheten har emellertid ådagalagt att genom lantbruksministeriets försorg an-
8424: fridlysningen av vissa av dessa :fågelarter ställts undersökningar därom, vilka av de
8425: lett till resultat, som icke stå i överenstäm- ständigt :fridlysta fågelarterna som måste
8426: melse med naturskyddets syftemål. I syn- betraktas som skadefåglar. Därvid ha, en-
8427: nerhet har uppmärksamheten under senare ligt vad det uppgivits, de allmänna jakt-
8428: år varit riktad på de skador, som anställas vårdsföreningar, som uttalat sig i saken,
8429: av gråtrut, sillmås och skäggdopping och enhälligt hänfört gråtrut, sillmås och
8430: som gör deras ständiga fredande icke blott skäggdopping till ifrågavarande kategori.
8431: till en meningslös utan även direkt skad- Ä ven sothönan har i sammanhanget
8432: lig åtgärd. Sillmåsen angriper kullarna av nämnts.
8433: ejder, svärta och annan sjö:fågel under hela I naturskyddslagens 13 § 4 mom. förut-
8434: sommaren och anställer svåra härjningar sättes visserligen att landshövdingen e:fter
8435: bland dem. På samma sätt :förhåller det naturskyddsinspektörens hörande kan med-
8436: sig med gråtruten, som är ett plågoris för giva undantag från den stadgade fridlys-
8437: sjöfågeln i yttre skärgården. Ä ven skägg- ningen, om visst djurslag överhövan för-
8438: doppingen, som till följd av den ständiga ökats eller eljest visat sig skadligt. Det
8439: :fridlysningen ökats oerhört, är skadlig har emellertid framgått att framställnin-
8440: därigenom att den ofredar andfåglarna och gar i detta syfte icke lett till resultat.
8441: driver bort dem från vassarna. Dessutom Dessutom är de ifrågavarande fridlysnings-
8442: anställer skäggdoppingen skador bland bestämmelsernas bibehållande i lagen att
8443: fiskynglet, som den förtär i stora mängder·. anse såsom stridande mot de allmänna
8444: Då fiskodling numera bedrives i betydande jaktvårdsprinciper, som kommit till uttryck
8445: omfattning och särskilt gäddyngel utslap- i vår jaktlag.
8446: pes både i insjöar och öppna skärgårdsvat- Ett allmänt intresse fordrar alltså att
8447: ten, har det väckt berättigad förargelF;e att naturskyddslagen ändras i ovannämnda
8448: lagstiftningen skyddar en så uppenbar avseenden. Då aet dessutom kan finnas
8449: skadegörare som skäggdoppingen och däri- skäl att med hänsyn till andra :fågelarter
8450: genom motverkar intresset för fiskodlin- än de ovannämnda rubba principen om den
8451: gen. Lagen bör därför i förevarande av- ständiga fridlysningen, borde stadgandena
8452: seende revideras. Detta är så mycket nöd- i 13 § naturskyddslagen upptagas till
8453: vändigare som det icke kan vara nyttigt granskning genom regeringens :försorg och
8454: ur synpunkten av respekten för gällande proposition om ändring av fridlysningsbe-
8455: 200 VII,9. - Luonnonsuojelulain tarkistaminen.
8456:
8457: stämmelserna så snart som möjligt överläm- att regeringen mdtte underkasta
8458: nas till riksdagen. stadgandena i 13 § naturskyddsla-
8459: Med stöd av det som ovan :framhållits gen sakkunnig revision och så snart
8460: :föreslås vördsamt att riksdagen måtte be- som möjligt till Riksdagen överlämna
8461: sluta hemställa, proposition i ärendet.
8462:
8463: Helsingfors den 10 :februari 1938.
8464:
8465: John Österholm.
8466: 201
8467: VI1,9. - Toiv. al. N:o 50. Suomennos.
8468:
8469:
8470:
8471:
8472: Österholm: Luonnonsuojelulain 13 § :n säännösten tarkis-
8473: tamisesta.
8474:
8475:
8476: E d u s k u n n a ll e.
8477:
8478: Helmikuun 23 päivänä 1923 annetun kun ei hyödyksi voimassaolevan lain kun-
8479: luonnonsuojelulain 13 § :n nojalla on suuri nioittamiselle voi olla se, että pidetään voi-
8480: joukko lintulajeja pysyväisesti rauhoitettu. massa säännöksiä, jotka ovat terveen jär-
8481: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että eräi- jen ja lain tarkoituksen vastaisia. Sanoma-
8482: den näiden lintulajien rauhoitus on johta- lehdissä on kerrottu maatalousministeriön
8483: nut tuloksiin, jotka eivät ole sopusoinnussa toimesta suoritetun tutkimuksia siitä, mitkä
8484: luonnonsuojelun tarkoitusperien kanssa. pysyväisesti rauhoitetuista lintulajeista on
8485: Etenkin on huomio viime vuosina kiinty- pidettävä vahinkolintuina. Tällöin ovat, mi-
8486: nyt niihin vahinkoihin, joita tekevät har- käli on ilmoitettu, ne yleiset metsästyksen-
8487: maalokki, selkälokki ja silkkiuikka, ja hoitoyhdistykset, jotka ovat asiasta anta-
8488: mikä saattaa näitten pysyvän rauhoittami- neet lausuntonsa, lukeneet harmaalokin,
8489: sen ei vain tarkoituksettomaksi, vaan suo- selkälokin ja silkkikuikan puheenaolevaan
8490: rastaan vahingolliseksi toimenpiteeksi. linturyhmään. Myöskin nokikana on tässä
8491: Selkälokki ahdistaa haahkan, pilkkasiiven yhteydessä mainittu.
8492: ja muiden vesilintujen poikueita koko ke- Luonnonsuojelulain 13 § :n 4 kohdassa
8493: sän ja saa niissä aikaan pahaa hävitystä. tosin edellytetään, että maaherra luonnon-
8494: Samoin on laita harmaalokin, joka on suojelutarkastajan mielipidettä kuultuaan,
8495: merilintujen vitsauksena ulkosaaristossa. saattaa myöntää poikkeuksia sädetystä
8496: Myöskin silkkikuikka, joka pysyväisen rau- rauhoituksesta, jos jokin eläinlaji on ylen
8497: hoituksen johdosta on lisäytynyt määrättö- paljon lisäytynyt tahi muuten osoittautu-
8498: mästi, on sekin vahingollinen, se kun hä- nut vahingolliseksi. On kuitenkin osoittau-
8499: tyyttää sorsalintuja ja häätää ne kaisli- tunut, että tätä tarkoittavat esitykset ovat
8500: koista. Sen lisäksi silkkikuikka tuottaa va- olleet tuloksettomia. Sitäpaitsi on puheena-
8501: hinkoa kalanpoikasille, joita se syö suurin olevien rauhoitussäännösten säilyttämistä
8502: määrin. Kun kalanviljelystä nykyisin har- laissa pidettävä niiden yleisten metsästyk-
8503: joitetaan huomattavan laajalti j~ varsin- senhoidon periaatteiden vastaisena, jotka
8504: kin hauenpoikasia lasketaan sekä sisäjär- ilmenevät meidän metsästyslaissamme.
8505: viin että avoimiin saaristovesiin, niin oikeu- Yleinen etu siis vaatii, että luonnonsuo-
8506: tettua suuttumusta on herättänyt se, että jelulakia muutetaan edellämainituissa koh-
8507: lainsäädäntö suojelee sellaista ilmeistä tu- dissa. Kun sitä paitsi voi olla syytä mui-
8508: holaista kuin silkkikuikka on ja siten on denkin lintulajien kuin edellämainittujen
8509: kalanviljelyksen harrastusta vastustamassa. suhteen muuttaa pysyväisen rauhoituksen
8510: Lakia on senvuoksi tässä suhteessa tarkis- periaatetta, olisi luonnonsuojelulain 13 § :n
8511: tettava. Tämä on sitä välttämättömämpää säännökset otettava halmuksen toimesta
8512:
8513: 26
8514: 202 VII,9. - Luonnonsuojelulain tarkistaminen.
8515:
8516: tarkastettaviksi ja esitys rauhoitussäännös- että hallitus asiantuntijoala tar-
8517: ten muuttamisesta annettava mahdollisim- kistuttaisi luonnonsuojelulain 13 § :n
8518: man pian eduskunnalle. ja mahdollisimman pian antaisi
8519: Edelläesitetyn nojalla ehdotan kunnioit- asiasta esityksen Eduskunnalle.
8520: tavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
8521: muksen,
8522:
8523: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
8524:
8525: John Österholm.
8526: 203
8527:
8528: VD,to. - Toiv. al. N:o 51.
8529:
8530:
8531: Horelli y. m.: Palolaissa säädetyn palkattoman sammutus-
8532: velvollisuusajan lyhentämisestä.
8533:
8534: E d u s k u n n a ll e.
8535:
8536: Vanhoista ajoista alkaen on kulonsammu- tyytymättömyyttä paikallisessa väestössä ja
8537: tustyö maassamme katsottu hätäavuksi, jota varsinkin niissä, jotka elävät ainoastaan
8538: jokainen on velvollinen naapurilleen anta- päivänansionsa varassa. Tämän takia olisi
8539: maan. Tämä periaate sisältyy myöskin voi- välttämätöntä, että palkatonta kulonsam-
8540: massa olevaan palolakiin, kuitenkin niin, mutusvelvollisuutta nykyisestään huomatta-
8541: että vain 12 tuntia katsotaan palkattomaksi vasti lyhennettäisiin. Toiselta puolen olisi
8542: avuksi. Sen jälkeen suoritettavasta työstä tärkeää, että palkkio sammutustyöstä jär-
8543: maksetaan jokaiselle sammutukseen osan- jestettäisiin niin, että palkan ja ansion
8544: ottajalle siltä ajalta, joka menee yli 12 toivo ei voisi edesvastuuttomissa aineksissa
8545: tunnin, sellainen palkkio, joka kohtuulli- herättää kiusausta kulojen sytyttämiseen.
8546: sesti vastaa paikkakunnalla sinä vuoden- Luonnollista olisi myöskin, että aivan ly-
8547: aikana ruumiillisesta työstä suoritettavaa, hytaikaisesta avustustyöstä ei olisi kor-
8548: hänen työkykynsä mukaista päiväpalkkaa. vausta suoritettava, koska sellainen edel-
8549: Kokemus on osoittanut, että tämä jär- leenkin olisi yleisen oikeustajunnan mu-
8550: jestelmä ei kaikissa oloissa täysin vastaa kaan pidettävä hätäavun luontoisena ja
8551: tarkoitustaan. Kun nimittäin kulot uhkaa- koska siitä aiheutuisi liialliseen tarkkuuteen
8552: vat pahimmin syrjäisiä, harvaanasuttuja menevaa kirjanpitoa ja luetteloimista.
8553: seutuja, joiden vähälukuinen väestö tämän Näitä eri näkökohtia silmälläpitäen näyt-
8554: johdosta saa rintamaiden asukkaisiin verra- tää asianmukaiselta, että voimassaolevan
8555: ten laajoilta aloilta kerääntyä sammutus- palolain 46 § muutettaisiin siinä suhteessa
8556: työhön ehkä päivä- ja viikkokausiksi, kuten että 12 tunnin palkaton sammutusvelvolli-
8557: m. m. viime kesänä varsinkin Pohjois-Suo- suus lyhennetään mahdollisimman paljon,
8558: messa oli asianlaita, niin kohtaa sammutus- esim. 2-3 tunniksi.
8559: rasitus näin ollen ankarammin syrjäseutu- Siinä tapauksessa että aikaa palkatto-
8560: jen kuin viljelysseutujen asukkaita. Kun maan sammutusvelvollisuuteen lyhennettäi-
8561: viime kesänä sellaiset tapaukset eivät olleet siin, olisi rangaistusmääräyksiä sammutus-
8562: harvinaisia, että kuloja sattui kymmenit- velvollisuuden laiminlyömisestä huomatta-
8563: täin samoilla seuduilla noin parin kuukau- vasti korotettava.
8564: den aikana ja kun jokaisen kulon sammu- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
8565: tukseen osaanottajalle lain mukaan suorite- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8566: taan nykyisin korvausta vain siltä ajalta, että hallitus antaisi esityksen palo-
8567: joka kuluu yli 12 tunnin, niin joutuivat lain 46 § :n muuttamiseksi siten, että
8568: näin ollen monet paikkakunnan asukkaat palkaton sammutusvelvollisuusaika
8569: tavallaan viikkomääriä suorittamaan itses- lyhennetään nykyisestä kohtuulli-
8570: sään raskasta palonsammutustyötä ilmai- seksi; sekä
8571: seksi. On ymmärrettävissä, että ajan mit- että rangaistusmääräyksiä sammu-
8572: taan tällainen järjestelmä ei voi jatkua he- tusvelvollisuuden laiminlyönnistä ko-
8573: rättämättä oikeutettua vastahakoisuutta ja vennetaan.
8574:
8575: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
8576:
8577: Toivo Horelli. T. A. Jauhonen.
8578: K. Kylänpää. T. N. Vilhula.
8579: 204
8580:
8581: Vll,11. - Toiv. al. N:o 52.
8582:
8583:
8584:
8585:
8586: V. Annala y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta eräiden val-
8587: tiont1tlojen kunnille luovuttamisen mahdollisuudesta.
8588:
8589:
8590: E d u s k u n n a ll e.
8591:
8592: Viime vuosikymmenien lainsäädäntö on keinoja tulojen hankkimiseksi näitä menoja
8593: jatkuvasti ja yhä lisääntyneellä vauhdilla varten. Mielestämme se kävisi paraiten
8594: vyöryttänyt kuntien niskoille uusia velvol- päinsä siten, että valtio luovuttaisi jotkut
8595: lisuuksia, jotka ovat aiheuttaneet niille verotulonsa kunnille sopivalla tavalla niiden
8596: suuria kustannuksia. Monille kunnille ovat kesken jaettaviksi. Käsityksemme mukaan
8597: nämä kustannukset muodostuneet jopa niin voitaisiin esim. huviverosta saadut tulot,
8598: raskaiksi rasituksiksi, että niiden talous on jotka v. 1936 tuottivat 16.s milj. markkaa,
8599: sortunut tai uhkaa sortua. Äsken voimaan luovuttaa kuntien kesken jaettaviksi. Asia
8600: astuneet uudet huoltolait tulevat lähivuo- on kuitenkin niin laajakantoinen, että se
8601: sina edelleen huolestuttavasti lisäämään vaatii perusteellista tutkimusta ja har-
8602: kuntien menotaakkaa ja tekemään kunnal- kintaa.
8603: lisverotuksen yhä raskaammaksi. Useim- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8604: mallahan kunnalla ei ole käytettävinään kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8605: mitään muuta huomattavampaa tuloläh- toivomuksen,
8606: dettä kuin jäsentensä verotus. Se keino ei
8607: kuitenkaan ole rajaton. Tuntuisi sen vuoksi että hallitus kiireellisesti tutkitut-
8608: kohtuulli~;~elta, että valtio samalla kun se taisi, mitkä valtiolle nykyisin tulevat
8609: asettaa kunnalle yhä uusia kustannuksia tulot mahdollisesti voitaisiin luovut-
8610: vaativia velvollisuuksia- sellaisiakin, jotka taa kunnille tai jakaa niiden. kesken
8611: periaatteellisesti kuuluisivat valtiolle - sekä senjälkeen antaisi asiasta esi-
8612: myöskin· tarjoisi kunnalle joitakin uusia tyksen Eduskunnalle.
8613:
8614: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
8615:
8616: Vilho Annala. Arvi Malmivaara.
8617: Hilja Riipinen. E. A. Tuomivaara.
8618: Elias Simojoki. Pauli Tuorila.
8619: Yrjö R. Saarinen. Bruno A. Sa.lmiala.
8620: K. A. Jussila. K. R. Kares.
8621: Kaarlo Salovaara. R. Ala-Kulju.
8622: J. V. Wainio. Iisakki Nikkola.
8623: 205
8624:
8625: VU,12. - Toiv. al. N:o 53.
8626:
8627:
8628:
8629: Mustasilta y. m.: Vuokra-alueiden lunastuslainsäädännön
8630: laajentamisesta.
8631:
8632:
8633: Eduskunnalle.
8634:
8635: Vuonna 1912 toimitetun maanvuokratilas- silloin jo vuokra-aluettaan hallitsevat vuok-
8636: ton mukaan oli maassamme silloin voimassa ramiehet, ole aikoinaan lain suomaa oi-
8637: maanvuokrausta koskevia sopimuksia kaik- keutta käyttäneet, on joko tietämättömyys
8638: kiaan 151,926. Näistä oli torppia ja lam- tai sitten ehkä useammassa tapauksessa ta-
8639: puotitiloja koskevia 56,636 ja mäkitupa- loudelliset tai muut esteet. Näillekin
8640: alueita koskevia 95,290. Viime mainituista vuokramiehille olisi alueittensa lunastusoi-
8641: kuului tiheisiin asumusryhmiin 10,500. Mä- keus myönnettävä. Tämänkin väestöryhmän
8642: kitupa-alueista oli suullisten sopimusten va- keskuudessa on nykyisin voimakas pyrki-
8643: rassa n. 52,700 ja kirjallisia sopimuksia mys elämän varmentamiseen alueensa itse-
8644: oli n. 42,600. näiseksi saamisen kautta. Tähän heillä nyt-
8645: Virallisen tilaston mukaan on v. 1935 temmin olisi enemmän kuin aikaisemmin
8646: loppuun mennessä erotettu itsenäisiksi ti- mahdollisuuksia, koska asutus- y. m. laino-
8647: loiksi yhteensä 104,450 vuokra-aluetta, joista jen saantimahdollisuudet ovat parantuneet
8648: torppia 54,975 ja mäkitupa-alueita 49,475. ja niiden ottaminen huojennettujen kuole-
8649: Tämän lisäksi on vuokra-alueita lunastettu tus- ja korkomenojen vuoksi heille on käy-
8650: itsenäisiksi tiloiksi valtion ja kirkollisvirka- nyt mahdolliseksi. Kun nyt maassamme on
8651: taloista sekä puutavarayhtiöiden omista- ryhdytty myöskin suunnittelemaan asunto-
8652: mista tiloista niin että tilaston mukaan oli jen parannustoimenpiteitä, olisi näiden ulot-
8653: v. 1935 loppuun mennessä lunastettu kaik- tamisen kannalta puheenaolevaan väestö-
8654: kiaan n. 65,000 torppaa ja lampuotitilaa ryhmään nähden välttämätöntä saada hei-
8655: sekä n. 54,000 mäkitupa-aluetta. Tämän li- dän tonttialueittensa hallinta nykyistä var-
8656: säksi tullee tiheissä asumusryhmissä olevien memmalle pohjalle, koska he muuten to-
8657: vuokra-alueiden lunastamisesta 28 päivänä dennäköisesti jäisivät kysymyksessä olevien
8658: helmikuuta 1936 annetun lain mukaan lu- toimenpiteiden ulkopuolelle. Edelleen olisi
8659: nastetuksi n. 10,000 vuokra-aluetta. Näin huomioon otettava, että uuden asutuslain
8660: ollen näyttää n. 30,000 mäkitupa-aluetta hengen mukaistakin on, että vuokra-aluei-
8661: vielä jäävän lunastusoikeuden ulkopuolelle. den lunastustoiminta lähiaikoina saataisiin
8662: Lunastusoikeutta vaille jääneistä mäki- loppuun suoritetuksi. Tämä olisi välttä-
8663: tupa-alueista on osa niitä, joiden haltijoilla mätöntä siksikin, ettei uutta ruuhkaa asu-
8664: on oma asuntotontti muualla. Suurin osa tustoiminnan järjestelyssä pääsisi synty-
8665: on kuitenkin sellaisia, joilla ei ole kirjal- mään. Näistä syistä olisi kaikille raken-
8666: lista vuokrasopimusta. Näiden, suullisen nuksilla varustetuille mäkitupa-alueille lu-
8667: sopimuksen varassa olevien vuokramiesten, nastusoikeus myönnettävä.
8668: olisi pitänyt lunastusvaatimuksensa panna Lunastushintaa määrättäessä mielestämme
8669: vireille jo 14 päivään maaliskuuta 1922 olisi kohtuuden mukaan otettava huomioon
8670: mennessä. Syynä siihen, etteivät nämä, käypä hinta, joka kuitenkaan ei saisi mennä
8671: 206 VII,12. - Vuokra-alueiden lunastus.
8672:
8673: yli sen määrän, mitä järkevä ostaja maasta Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
8674: maksaisi, jotta sitä voitaisiin kannattavasti kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8675: käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se tulee
8676: käytettäväksi. Lunastushinnasta olisi kui- että hallitus ryhtyisi tomenpitei-
8677: tenkin vähennettävä niiden parannusten siin vuokra-alueiden lunastuslainsää-
8678: arvo, jotka vuokramies on alueella suorit- dännön laajentamiseksi siten, että
8679: tanut. Kohtuuden mukaan olisi lunastus- vuoden 1937 päättyessä joko kirjalli-
8680: oikeus ulotettava kaikkiin vuokrattuihin sen tai suullisen vuokrasopimuksen
8681: mäkitupa-alueisiin, jotka ovat rakennuksilla nojalla vuokrattuna olleet, rakenne-
8682: varustetut ja joista kirjalliset tai suulli- tut mäkitupa-alueet saataisiin lunas-
8683: set vuokrasopimukset ovat voimassa olleet taa itsenäisiksi tiloiksi.
8684: joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 1937.
8685:
8686: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
8687:
8688: Frans Mustasilta. Viljo Rantala.
8689: Otto Marttila. Väinö Kivisalo.
8690: Kustaa Perho. Aino Lehtokoski.
8691: Otto Toivonen. Anni Huotari.
8692: Hugo Aattela. Elsa Metsäranta.
8693: J. E. Malmivuori. Paavo Aarniokoski.
8694: Edv. Kujala. Juho Pyy.
8695: Albin Koponen. Eetu Karjalainen.
8696: A. J. Kosonen. Onni Mäkeläinen.
8697: J. F. Tolonen. Jere Juutilainen.
8698: Väinö Sinisalo. Kalle Jokinen.
8699: 207
8700:
8701: VII,1s. - Toiv. al. N:o 54.
8702:
8703:
8704:
8705:
8706: Kivisalo y. m.: Esityksen antamisesta laiksi vuokramaalle
8707: toimitalonsa rakentaneiden aatteellisten yhdistysten
8708: oikeuttamisesta vuokra-alueensa lunastamiseen.
8709:
8710:
8711: E d u s k u n n a ll e.
8712:
8713: Eduskunta on aikaisemmin säätänyt eikä myöskään myy tonttia, niin tällaisessa
8714: useita lakeja, joiden tarkoituksena on tapauksessa koituu yhdistykselle suuria ku-
8715: oikeuttaa maan vuokralleottajat Innasta- luja talon purkamisesta, toiseen paikkaan
8716: maan vuokraoikeudella hallitsemansa maa- siirtämisestä ja uudelleenrakentamisesta,
8717: lueet omikseen siinäkin tapauksessa, etteivät eikä tällainen vailinko ole ainoastaan yhdis-
8718: asianomaiset maanomistajat olisi halukkaita tyksen vahinko, vaan osaltaan kansantalou-
8719: myymaan näitä alueita vuokramiesten dellinenkin vahinko, puhumattakaan siitä
8720: omiksi vapaaehtoisella kaupalla. että puheenolevilla toimitalailla harjoi-
8721: Mutta joka kerta kun jollekin vuokra- tettu, monessa tapauksessa sangen arvokas
8722: miesryhmälle on säädetty maanlunastuk- ja hyödyllinen sivistystyö keskeytyy.
8723: seen oikeuttava laki, ovat lain ulkopuo- Tällaisten vahinkojen estämiseksi, olisi
8724: lelle, ja siis myös lunastusoikeutta vaille kiireimmiten säädettävä laki, joka turvaa
8725: jääneet ne lukuisat yleishyödyllisiä ja sivis- puheenaolevien yhdistysten oikeuksia, joita,
8726: tyksellisiä tarkoituksia ajavat aatteelliset katsoen siihen että monet yhdistykset ovat
8727: yhdistykset, jotka ovat rakentaneet toimi- olleet vuokralaisina jo vuosikymmeniä, on
8728: talonsa vuokramaille. Kun monien tällais- pidettävä eräänlaisina saavutettuina oikeuk-
8729: ten yhdistysten vuokra-ajat päättyvät sina, joita ei olisi sallittava loukattavan.
8730: aivan lähivuosina, eikä ole mitään var- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
8731: muutta siitä suostuvatko asianomaiset eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8732: maanomistajat tekemään uusia vuokrasopi-
8733: muksia tai myymään yhdistyksille näiden että hallitus kiireellisesti valmistut-
8734: hallussa olevat tonttialueet vapaaehtoisella taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
8735: kaupalla, niin on tällainen epävarmuuden- sen laiksi, joka oikeuttaa ne aatteelli-
8736: tila puheenaoleville yhdistyksille perin kiu- set yhdistykset, jotka ovat rakenta-
8737: sallinen. Jos todella käy niin, kuten neet toimitalonsa vuokramaille, lunas-
8738: useassa tapauksessa voidaan olettaa, ettei tamaan nämä vuokraoikeudella hal-
8739: maanomistaja tee uutta vuokrasopimusta litsemansa maa-alueet omikseen.
8740:
8741: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
8742:
8743: Väinö Kivisalo. Ville A. Komu.
8744: A. J. Kosonen. Otto Toivonen.
8745: Matti Lepistö. Jussi Lonkainen.
8746: Alex Hämäläinen.
8747: 208
8748:
8749: VII,H.- Hemst. mot. N:o 55.
8750:
8751:
8752:
8753:
8754: Haga m. fl.: Angående bestridande ur statsmedel av kost-
8755: naderna för inlösen av erforderliga jordområden för nya
8756: landsvägsbyggen.
8757:
8758:
8759: T i 11 R i k s d a g e n.
8760:
8761: Efter den nu gällande väglagens till- och önskningsmålen. Det finnes även fall
8762: komst för tio år sedan har ett stort antal då väguträtningarna medföra direkta
8763: nya landsvägar blivit byggda och många olägenheter för orten med hänsyn till den
8764: förbättringar och uträtningar på de gamla förefintliga bosättningen och de utlagda
8765: landsvägarna utförda. Landets landsvägs- tomterna. Dessa uträtningar skära i många
8766: nät har härigenom i betydande mån ut- fall de bästa åkrarna i bosättningscentra
8767: vecklats till gagn för den numera stora med påföljd att kostnaderna för marken
8768: trafiken. Dock återstå ännu många önsk- stiga till stora summor utan att det för
8769: ningsmål och mycket arbete innan landets kommunen medför någon nytta. Dessutom
8770: vägnät motsvarar de fordringar man har drabbar denna tunga kommunerna olika.
8771: rätt att ställa på detsamma med hänsyn Medan den ena gång efter annan får vid-
8772: till den omfattande och betydelsefulla mo- kännas utgifter för detta ändamål, kan
8773: torfordonstrafiken, som år från år utveck- grannkommunen med lika utvecklat väg-
8774: lar sig allt intensivare. nät helt slippa undan. Och i vissa fall
8775: De kostnader, som vägbyggnaderna di- nödgas kommunen eller enskilda, för fram-
8776: rekte draga, bestridas med statsmedel. In- tida underhåll, övertaga de tidigare lands-
8777: lösen av erforderliga jordområden för väg- vägar, som efter uträtningarna lämnas utan
8778: byggnaderna och väguträtningarna falla vård från statens sida.
8779: emellertid på respektiva kommuners konto. Många kommuner ha för markinlösen
8780: Visserligen kunna kommunerna på anhål- nödgats utbetala stora belopp, ja, det fin-
8781: lan enligt statsrådets prövning i varje sär- nes kommuner där sagda kostnader stiga
8782: skilt fall erhålla bidrag av statsmedel för till milliontals mark, vilket naturligtvis un-
8783: markinlösningskostnaderna. Men de bidrag, dergräver kommunernas ekonomiska ställ-
8784: som utgivas, utgöra endast en ringa del ning och försvårar balansen i deras bud-
8785: av kommunernas verkliga utgifter för detta geter.
8786: ändamål. Väglagens utformning medgiver i prin-
8787: Nya vägar som byggas och gamla som cip, att landsvägarnas byggande och under-
8788: uträtas projekteras i huvudsak och i en håll är en skyldighet, en pålaga, som bör
8789: del fall enbart med sikte på den allmänna bekostas av det allmänna, av staten. Då
8790: - eller så kallade fjärrtrafiken. Och en- denna princip, enligt vår uppfattning,
8791: dast i andra planet och i den mån detta bör utsträckas att omfatta också de kost-
8792: alls är möjligt beaktas de lokala behoven nader, som nödiga markområden för lands-
8793: Vll,l4. - Haga y. m. 209
8794:
8795: vägsbyggnaderna betinga, är en snar änd- att regeringen skyndsamt måtte
8796: ring av väglagen i antytt syfte påkallad uppgöra och till Riksdagen över-
8797: och nödvändig. lämna proposition med förslag till
8798: Med hänsyn till vad vi ovan framhållit sådan ändring av väglagen, att kost-
8799: få vi vördsamt föreslå, att riksdagen ville naderna för inlösen av erforderliga
8800: hemställa, jordområden för nya landsvägsbyg-
8801: gen bestridas mea statsmedel.
8802:
8803: Helsingfors den 8 februari 1938.
8804:
8805: Edvard Haga. Elsa Bonsdorff.
8806: Levi Jern. 'c. 0. Frietsch.
8807: Edv. Helenelund. K. F. Lauren.
8808: Albin Wickman. Uno A. Hilden.
8809: Edvin Stenwall. Henrik Kullberg.
8810: J. 0. Söderhjelm.
8811:
8812:
8813:
8814:
8815: 27
8816: 210
8817:
8818: VII,14. - Toiv. al. N:o 55. Suomennos.
8819:
8820:
8821:
8822:
8823: Haga y. m.: Uusia maantierakennuksia varten tarvittavien
8824: maa-alueiden lunastuskustannusten suorittamisesta val-
8825: tion varoista.
8826:
8827:
8828: E d u s k u n n a 11 e.
8829:
8830: Nykyisen tielain tultua voimaan kymme- mikäli tämä ensinkään on mahdollista ote-
8831: nen vuotta sitten, on suuri määrä uusia taan huomioon paikalliset tarpeet ja toivo-
8832: maanteitä rakennettu ja vanhojen maan- mukset. On sellaisiakin tapauksia, jolloin
8833: teiden monia parantamisia ja suoristamisia tien suoristukset tuottavat paikkakunnalla
8834: on tapahtunut. Maan maantieverkostoa on suoranaisia haittoja olemassa olevaan asu-
8835: täten suuressa määrin kehitetty nykyisen tukseen ja erotettuihin tontteihin nähden.
8836: suuren liikenteen hyödyksi. Mutta kuiten- Nämä suoristukset useinkin halkovat asu-
8837: kin riittää vielä paljon toivomuksia ja pal- tuskeskusten parhaita peltoja. Tästä on
8838: jon työtä ennenkuin maan tieverkosto vas- seurauksena, että maakustannukset nouse-
8839: taa niitä vaatimuksia, joita sille on oikeus vat suuriin summiin tuottamatta kunnalle
8840: asettaa sen laajan ja merkityksellisen moot- mitään hyötyä. Sitäpaitsi tämä rasitus koh-
8841: toriajoneuvoliikenteen huomioiden, joka taa kuntia epätasaisesti. Toiselle kunnalle
8842: vuosi vuodelta kehittyy yhä voimaperäi- koituu kerta toisensa jälkeeen menoja tä-
8843: semmin. hän tarkoitukseen, kun taas toinen, naa-
8844: Ne kustannukset, jotka tierakennukset purikunta, jolla on yhtä hyvä tieverkosto,
8845: välittömästi aiheuttavat, suoritetaan valtion pääsee niistä kokonaan. ,Ta eräissä tapauk-
8846: varoin. Tierakennuksiin ja teitten suorista- sissa täytyy kunnan tai yksityisten, niitä
8847: miseen tarpeellisten maa-alueiden lunastus- vastaisuudessa huoltaakseen, ottaa haltuunsa
8848: maksut taas laukeavat asianomaisten kun- aikaisempia maanteitä, jotka valtio suoris-
8849: tain tilille. Tosin saattavat kunnat ano- tamisten jälkeen jättää hoidotta. Monet
8850: muksesta, valtioneuvoston kussakin yksityi- kunnat ovat olleet pakotettuja maanlunas-
8851: sessä tapauksessa tapahtuvan harkinnan tuksiin suorittamaan suuria rahamääriä,
8852: mukaan, saada avustusta valtion varoista onpa kuntia, joissa sanotut kustannukset
8853: maanlunastuskustannuksiin. Mutta myön- nousevat miljooniin markkoihin, mikä tie-
8854: nettävät avustukset ovat vain pieni osa tenkin heikentää kuntain taloudellista ase-
8855: kuntain todellisista menoista tähän tarkoi- maa ja vaikeuttaa niiden talousarvioiden
8856: tukseen. tasapainoon saamista.
8857: Rakennettavat uudet tiet ja vanhojen Tielain sanamuoto periaatteessa myöntää,
8858: teiden suoristamiset suunnitellaan pää- että maanteitten rakentaminen ja huolto
8859: asiallisesti ja eräissä tapauksissa yksinomai- ovat velvollisuus, rasitus, joka on kustan-
8860: sesti pitämällä silmällä yleistä eli n. s. kau- nettava yleisin, valtion varoin. Kun tämä
8861: koliikennettä. .Ta vain toisella sijalla ja periaate meidän mielestämme on ulotettava
8862: VII,14. - Haga y. m: 211
8863:
8864: koskemaan myöskin niitä kustannuksia, että hallitus kiireellisesti valmis-
8865: jotka syntyvät maantierakennusten vaati- taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
8866: mista maanlunastuksista, on tielain muut- sen sellaiseksi tielain muutokseksi,
8867: taminen mainitussa tarkoituksessa tarpeel- että uusia maantierakennuksia var-
8868: lista ja välttämätöntä. ten tarpeellisten maa-alueiden lunas-
8869: Edelläesittämämme perusteella pyydämme tuskustannukset stw1·itetaan valtion
8870: kunnioittavasti ehdottaa eduskunnan pää- varoin.
8871: tettäväksi toivomuksen,
8872:
8873: Helsingissä helmikuun 8 p:nä 1938.
8874:
8875: Edvard Haga. Elsa Bonsdorff.
8876: Levi Jern. 0. 0. Frietsch.
8877: Edv. Helenelund. K. F. Lauren.
8878: Albin Wickman. Uno A. Hilden.
8879: Edvin StenwalL Henrik Kullberg.
8880: J. 0. Söderhjelm.
8881: 212
8882:
8883: Vll,15. - Toiv. al. N:o 56.
8884:
8885:
8886: Huittinen y. m.: Työnantajan oikeuttamisesta pidättämään
8887: työntekijänsä verojen suorittamista varten niitä vastaa-
8888: van osan työntekijän palkasta.
8889:
8890: E d u s k u n n a ll e.
8891:
8892: Yleisesti tunnettua on, että suuri joukko Eduskunta on v. 1933 valtiopäivillä ke-
8893: maksukykyisiä:kin kansalaisia jättää vuosit- hoittanut hallitusta asiaa selvittämään.
8894: tain sekä valtion että kunnallisveronsa mak- Mutta todennäköisesti lainvalmistelukun-
8895: samatta. Varsinkin viime aikoina on täl- nan kielteisen kannan vuoksi ei hallitus
8896: lainen menettely saanut vuosi vuodelta yhä ole ryhtynyt asiassa enempiin toimenpitei-
8897: suuremman 'laajuuden ja ollaan jouduttu siin. Mutta kun nyt ensi vuoden alussa
8898: siihen, että huomattava osa siitä väestöstä, voimaan tulevassa kansaneläkelaissa työn-
8899: joka ei omista kiinteimistöä tai muuta sel- tekijäin vakuutusmaksut on määrätty työn-
8900: laista omaisuutta joka voidaan ulosmitata, antajan palkkaa maksaessaan pidättämään,
8901: jättää säännöllisesti veronsa maksamatta. on siis julkisluontoisten maksujen pidättä-
8902: Kun tähän lisäämme, että näiden velvolli- minen palkan maksun yhteydessä näin ollen
8903: suutensa laiminlyöneiden joukossa on huo- meidänkin lainsäädännössämme periaat-
8904: mattava määrä parhaassa ijässä olevia ja teessa hyväksytty. Ja näin ollen, edellä
8905: näinollen työkykynsä ja ansiomahdollisuuk- esittämiemme syiden perusteella, olisikin
8906: siensa puolesta parhaimmillaan olevia hen- otettava uudestaan harkittavaksi palkan pi-
8907: kilöitä, on tämä mielestämme sellainen epä- dätysoikeuden nykyisestään laajentaminen
8908: kohta, joka mitä pikimmin olisi saatava käsittämään myöskin sekä kunnan että val-
8909: korjatuksi. tion verot, että täten mahdollisimman suuri
8910: Tällainen asiaintila vaikuttaa myös kat- osa maksukykyisistä kansalaisista saataisiin
8911: keruutta lisäävästi niihin veronmaksajiin, pakotetuksi suorittamaan osansa yhteiskun-
8912: joiden verokuorma tämän johdosta vastaa- nan hänelle asettamista velvollisuuksista.
8913: vasti lisääntyy ja joiden perheellisinä ja Edelläesitetyn nojalla ehdotamme kun-
8914: useasti suuressa puutteessa eläen, edellä nioittavimmin eduskunnan hyväksyttäväksi
8915: kaikkien muiden tarpeidensa täytyy veronsa toivomuksen,
8916: suorittaa.
8917: Tätä epäkohtaa ei liene mahdollista saada että hallitus harkitsisi sellaisten
8918: muutoin korjatuksi kuin säätämällä laissa, muutosten aikaansaamista nykyisiin
8919: että työnantaja veivoitetaan pidättämään verolakeihin, että työnantaja, oikeu-
8920: veroja vastaavan osan työntekijäinsä pal- della pid~ttää veroja vastaava osa
8921: kasta ja suorittamaan sen veron kantajille. työntekijäinsä palkasta, velvoitetaan
8922: Tällainen järjestely ei pitäisi olla mahdo- vastaamaan heidän verojensa suori-
8923: ton toteuttaa meilläkään, koska sikäli kun tuksesta, ja antaisi aikanaan tästä
8924: tiedämme, muutamien maiden verolaissa Ed~1skunnalle esityksen.
8925: asia on tällä tavoin järjestetty.
8926: Helsingissä 9 p: nä helmikuuta 1938.
8927:
8928: Kaapro Huittinen. Matti Tolppanen. Albin Asikainen.
8929: J. Eri. Pilppula. Antti Kukkonen. Emil Jutila.
8930: Juhani Leppälä. Vihtori Vesterinen. Eemil Luukka.
8931: Antti Junes. Lauri A. Sariola. Akseli Brander.
8932: Viljami Kalliokoski. K. A. Lohi. A. Halonen.
8933: T. N. Vilhula.
8934: 213
8935:
8936: VII,16. - Toiv. al. N:o 57.
8937:
8938:
8939:
8940:
8941: Honka y. m. : Lukkari-urku1·ien palkkaetujen paranta-
8942: misesta.
8943:
8944:
8945: E d u s k u n n a 11 e.
8946:
8947: Kun maamme evankelisluterilaisten seura- 108 seurakunnassa 10,000: - ja 6,000: --
8948: kuntain lukkari-urkurien taloudellinen välillä ja 32 seurakunnassa on lukkari-
8949: asema inflation jälkeen oli käynyt kestä- urkurin palkka alle 6,000: - vuodessa.
8950: mättömäksi, oli välttämätöntä saada aikaan Onpa seurakuntia, joissa palkka on vain
8951: lukkari-urkurien palkkauksen uudelleen 600: - tai 400: - vuodessa. Kun otetaan
8952: järjestely. Tämä tapahtui 4 päivänä elo- huomioon, että lukkari-urkurien pätevyys-
8953: kuuta 1922 annetulla lailla sekä sen edel- vaatimuksiin kuuluu 4-vuotinen kirkkomu-
8954: lyttämällä 29 päivänä syyskuuta samana siikkiopiston kurssi, ovat mainitut palkat
8955: vuonna annetulla täytäntöönpanoasetuk- suuressa osassa seurakuntiamme puolusta-
8956: sella, joihin lukkari-urkurien nykyinen mattoman alhaiset eivätkä edes turvaa ase-
8957: palkkaus perustuu. Niin huomattavaa ja tuksessa mainittua toimeentuloa.
8958: välttämätöntä parannusta kuin mainitut Puheenaolevan lain 2 § : n 3 kohdassa
8959: lainsäädäntötoimenpiteet merkitsivätkin säädetään, että missä lukkari-urkurilla on
8960: lukkari-urkurien taloudellisessa asemassa on virkatalo tai sellainen hänelle hankitaan,
8961: kokemus kuitenkin osoittanut, että voimassa- on virkataloedut palkkausta järjestettäessä
8962: oleva lainsäädäntö ei ole kyennyt estämään otettava huomioon ja rahana arvioitava ja
8963: huomattavien epäkohtien jatkumista ja on näin arvioitu määrä sisällytettävä sää-
8964: edelleen syntymistä puheenaolevan virka- dettyyn peruspalkkaan. Päinvastoin kuin
8965: kunnan oloissa. papistoon nähden on asianlaita, eivät siis
8966: Huolimatta siitä, että mainitun täytän- seurakunnat ole ·ehdottomasti velvollisia an-
8967: töönpanoasetuksen 3 § : ssä säädetään m. m., tamaan lukkari-urkurille virkataloa tai
8968: että lukkari-urkurien vuotuista peruspalk- muita luontaisetuja. Niinpä kuuluukin
8969: kaa harkittaessa on pidettävä silmällä, että asianomainen kohta täytäntöönpanoasetuk-
8970: lukkari-urkurin toimeentulo elinkustannuk- sessa: ,Lukkari-urkurille sekä samoin luk-
8971: siin nähden paikkakunnalla tulee turva- karille ja urkurille annettakoon maaseura-
8972: tuksi ja että seurakunnissa, joissa lukkari- kunnissa, mikäli mahdollista, virka talo.''
8973: urkurin toimi hyväksytyn työsuunnitelman Kuten asetuksen sanamuodosta käy ilmi,
8974: mukaan antaa tavallista enemmän työtä, on siis seurakunta velvollinen antamaan
8975: tämä seikka tulee huomioonotetuksi, on lukkari-urkurille virkatalon, ellei siihen
8976: maamme lukkari-urkurien palkka lukui- voittamattomia esteitä ole. Tästä huoli-
8977: sissa seurakunnissa kohtuuttoman alhainen. matta ovat lukkari-urkurit vuonna 1929
8978: Niinpä maksetaan lukkari-urkurille 244 ilmestyneen Suomen kirkon kanttorien ja
8979: seurakunnassa palkkoja, jotka vaihtelevat urkuri en matrikkelin mukaan 272: ssa seu-
8980: 18,000: - ja 12,000: - välillä, 107 seura- rakunnassa kokonaan ilman luontaisetuja.
8981: kunnassa 12,000: - ja ·10,000: - välillä, Niissä seurakunnissa taasen, joissa lukkari-
8982: 214 VII,lö. - Lukkari-urkurien palkkaus.
8983:
8984: urkurien palkkaukseen kuuluu luontais- 18,000: - väkiluvun ollessa vähintään
8985: etuja, ovat ne usein arvioidut tavalla, joka 5,000 henkeä, 21,000: - väkiluvun ollessa
8986: on ristiriidassa asetuksen 4 § : n 3 kohdan vähintään 8,000 henkeä sekä 24,000: - vä-
8987: kanssa, jonka mukaan on kiinnitettävä riit- kiluvun ollessa 11,000 tai sen yli.
8988: tävää huomiota siihen, ettei virkataloetuja Mitä lukkari-urkurien luontaisetuihin tu-
8989: arvioida niin suuriksi, että rahapalkka jää lee, olisi lainsäädännön kautta pyrittävä
8990: riittämättömäksi. Niinpä on seurakuntia, siihen, että kaikille lukkari-urkureille olisi
8991: joissa koko palkan ollessa alle 10,000: -- annettava maaseudulla virkatalo ja kau-
8992: luontaisetujen aiheuttama vähennys on ar- pungeissa virka-asunto. Jotta seurakunnat
8993: vioitu noin neljänneksi osaksi tai enemmäk- olisivat lukkari-urkurien palkkaukseen näh-
8994: sikin peruspalkasta. Harvinaista ei myös- den samassa asemassa kuin pappien palk-
8995: kään ole, että luontaisetuja vastaavana kaukseen nähden ja jotta vähävaraisille
8996: vähennyksenä lukkari-urkurin palkasta ·on seurakunnille kävisi helpommaksi järjestää
8997: pidätetty yli 30 %. Onpa sellainenkin lukkari-urkuriensa palkkaus ja virkatalo-
8998: kunta, jossa palkanpidätys on yli 60 %, edut, olisi niille myönnettävä näihin tar-
8999: koko palkan ollessa 6,500: -. koituksiin avustusta evankelis-luterilaisten
9000: Puheenaolevan lain 2 §: n 2 momentin seurah.cmtien vastikerahastosta, varsinkin
9001: mukaan saattavat lukkarin ja urkurin teh- kun seurakunnat suurimmalta osalta suorit-
9002: täviä hoitaa myös eri henkilöt. Tällaisen tavat mainittuun rahastoon kertyvät erät.
9003: tapauksen varalta säädetään samassa mo- Edelleen olisi täsmällisesti määriteltävä
9004: mentissa, että lukkarille ja urkurille on kuinka suureksi osaksi peruspalkasta luon-
9005: suoritettava palkkausta suhteellisesti sen taisedut ovat korkeintaan arvioitavat, jotta
9006: mukaan kuin saman pykälän edellisessä vältyttäisiin siitä kohtuuttomuudesta ja
9007: momentissa ja täytäntöönpanoasetuksessa kirjavuudesta jonka nykyisen asetuksen
9008: säädetään, ja asetuksen 3 §: n 2 momen- 4 § : n 3 momentin sanamuoto on tehnyt
9009: tissa taasen määriteilään lukkarin palkka mahdolliseksi.
9010: 70% :ksi ja urkurin 30% :ksi säädetty- Jos seurakunnan lukkarin ja urkurin
9011: jen peruspalkkojen kokonaissummasta. Täl- toimet ovat eri henkilöiden hoidossa, olisi
9012: laisen jakoperusteen mukaan muodostuu kummallekin maksettava yhtä suuri palkka,
9013: urkurin palkka tietenkin kohtuutoman al- kuten kaupunkiseurakunnissa yleensä me-
9014: haiseksi. netellään.
9015: Yllämainittujen epäkohtien poistamiseksi Se työmäärä, mikä kirkkolain mukaan
9016: olisi mielestämme lukkari-urkurien palk- lukkariurkureilta vaaditaan, ei tosin ole
9017: kausta ja virkataloja koskeva lainsäädäntö kovin suuri, jotenka heiltä on liiennyt
9018: ensi tilassa niin muutettava, että se parem- aikaa sivutoimien hoitamiseen. Siten ovat
9019: min kuin nykyinen laki ja asetus turvaisi he vakinaisen toimensa alhaisesta palkkauk-
9020: mainitulle virkakunnalle toimeentulon. Tätä sesta huolimatta voineet jotenkuten tulla
9021: silmälläpitäen olisi puheenaolevaa lakia ja toimeen. Mutta aikaa myöten on sivutoi-
9022: täytäntöönpalloasetusta uudistettaessa kiin- mien saaminen käynyt yhä vaikeammaksi
9023: nitettävä huomiota ainakin seuraaviin seik- jotenka yhä useamman lukkari-urkurin on
9024: koihin. tultava toimeen vain vakinaisilla virkatu-
9025: Lukkari-urkurien minimipalkat olisi mää- loillaan. Lisäksi on huomattava, että kirk-
9026: rättävä esimerkiksi siten, että ne olisivat komusiikin tason kohotessa myöskin vaati-
9027: 12,000: - seurakunnan väkiluvun ollessa mukset lukkarien ja urkurien työhön näh-
9028: 2,000 henkeä tai sen alle; 15,000: - väki- den ovat nousseet ja heidän virkansa ajan-
9029: luvun ollessa vähintäin 3,000 henkeä, mukainen hoitaminen kysyy yhä enemmän
9030: VII,16. - Honka y. m. 215
9031:
9032: työtä ja aikaa. On näin ollen luonnollista, dollisuuksia on, velvoittaa entistä tehok-
9033: ja nykyinen lainsäädäntökin sitä edellyttää, kaampaan työhön musiikki- ja lauluharras-
9034: että lukkarien ja urkurien on saatava vaki- tusten elvyttämiseksi ja johtamiseksi toi-
9035: naisesta virastaan riittävä toimeentulo. mintapiirissään.
9036: Erittäinkin maaseudun oloissa ovat luk- Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme
9037: kari-urkurit ainoina ammattikoulutuksen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9038: saaneina musiikkimiehinä omiaan huolehti-
9039: maan kansan laulu- ja soittoharrastusten että hallitus ensi tilassa valmistut-
9040: kohottamisesta ja hoitamisesta. Mitä tär- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
9041: keintä olisi näin ollen, etä heille luodaan sen sellaisiksi muutoksiksi voimassa-
9042: sellaiset taloudelliset olot, että heille riittää olevaan lukkariurkurien palkkausta
9043: aikaa ja voimia seurata ajan vaatimuksia ja virkataloja koskevaan lainsäädän-
9044: alallaan, kehittää itseään ja täysin antau- töön, että mainitulle virkakunnalle
9045: tua työhönsä, seurakuntiensa palveluksessa. turvattaisiin koht1mllinen toimeen-
9046: Samalla voitaisiin heitä, missä siihen mah- tulo.
9047:
9048: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
9049:
9050: Aarne Honka. Jussi Annala.
9051: Vihtori Vesterinen. Mandi Hannula.
9052: Ralf Törngren. J. Eri. Pilppula.
9053: Einari Karvetti. Urho Kulovaara.
9054: Kaapro Moilanen. L. 0. Hirvensalo.
9055: Kalle Soini. E. Kilpeläinen.
9056: J. Takala.
9057: .. ..
9058: VALTIOPAIVAT
9059: 19 3 8
9060:
9061:
9062: LIITTEET
9063: VIII
9064: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-
9065: JA TOIVOMUSALOITTEET
9066:
9067:
9068:
9069:
9070: HELSINKI 1938
9071: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9072:
9073:
9074: 28
9075: 1
9076: 1
9077: 1
9078: 1
9079: 1
9080: 1
9081: 1
9082: 1
9083: 1
9084: 1
9085: 1
9086: 1
9087: Oppivelvollisuutta, opetuslaitosta, kirkkojen korjaamista, raittius-
9088: työtä, urheilua y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
9089: 1
9090: 1
9091: 1
9092: 1
9093: 1
9094: 1
9095: 1
9096: 1
9097: 1
9098: 1
9099: 1
9100: 1
9101: 1
9102: 1
9103: 1
9104: 1
9105: 1
9106: 1
9107: 1
9108: 1
9109: 1
9110: 221
9111:
9112: VIII,1. - Lak. al. N:o 27.
9113:
9114:
9115:
9116:
9117: Takala y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta annetun
9118: lain 7 § :n muuttamisesta.
9119:
9120:
9121: E d u s k u n n a 11 e.
9122:
9123: Oppivelvollisuuslain 7 §: n 5 momentti deksan viikkoa iyhemmäksi vuosittain kuin
9124: määrittelee supistetun kansakoulun opetus- täydellisen kansakoulun, niin on selvää,
9125: ajan seuraavasti: ,Supistettu kansakoulu että supistetun kansakoulun tulokset jää-
9126: on aina kiinteä. Sen opetusaika on 40 vät myöskin heikommiksi kuin täydellisen
9127: viikkoa.'' Tämä tietää siis sitä, että supis- kansakoulun. Ajan lyhyyden takia ei en-
9128: tetun kansa:koulun opetusaika on 4 viik- nätetä käydä läpi läheskään niin laajaa
9129: koa pitempi kuin täydellisen kansakoulun. kurssia kuin täydellisessä kansakoulussa.
9130: Asetuksessa oppivelvollisuuslain täytäntöön- Siitä huolimatta supistettu kansakoulu
9131: panosta on supistetun ·koulun työaika ylä- täydehlisen kansakoulun rinnalla näyttää
9132: ja alakoulun välillä tarkemmin määritelty jäävän olosuhteiden pakosta pitkäksi aikaa
9133: ja koulun mainitun asetuksen 6 §: n asian- vakiintuneeksi koulumuodoksi. Meillä on
9134: omainen kohta seuraavasti: ,Supistetun maalaiskansakouluja nykyään yli 5,300 ja
9135: kansakoulun 40 viikkoa kestävästä työ- niistä supistettuja kouluja yli puolitoista
9136: ajasta, joka a:lkaa elokuun alkupuolella ja tuhatta. Lukuvuonna 1926-1927 oli su-
9137: päättyy kesäkuun keskivaiheilla, on käytet- pistettuja kouluja noin 400, joten kym-
9138: tävä 6 viikkoa syksyllä ja 6 viikkoa ke- menen vuoden aikana on supistettujen kou-
9139: väällä kahden alemman vuosiluokan opet- lujen määrä lisääntynyt pitkän matkaa
9140: tamiseen. . Sen välillä oleva aika on käytet- toista tuhatta. Nämä supistetut koulut
9141: tävä neljän ylemmän vuosiluokan opetta- 1936 jakautuivat maan eri seutuihin seu-
9142: miseen.'' Sensijaan täydellisen kansalmu- raavast.i: Oulun piirissä 69, Lapin piirissä
9143: lun lukuVU!osi on aloitettava viimeistään 62, Antrean piirissä 30, Fol'ssan piirissä 35,
9144: syyskuun ensimäisenä päivänä ja kolmen Haapamäen piirissä 43, Pieksämäen pii-
9145: viikon joululomaa, hiihto- ja pääsiäislomwa rissä 61, Helsingin piirissä 16, Hämeen-
9146: lukuunottamatta kestettävä ainakin touko- linnan piirissä 25, Iisalmen piirissä 55,
9147: kuun loppupuolelle. Käytännössä on kui- Ikaalisten piirissä 21, Jyväskylän piirissä
9148: tenkin tullut verrattain yleiseksi tavaksi, 37, Kainuun piirissä 51, Keski-Pohjanmaan
9149: että täydellinen kansakoulu aloitetaan jo piirissä 42, Kuopion piirissä 40, Kymen-
9150: elokuun loppupuolella ja jatkuu sen työ- laakson piirissä 24, Käkisalmen piirissä 23,
9151: kausi toukokuun viimeisiin päiviin. Lahden piirissä 42, Lapeenrannan piirissä
9152: Kun supistetun kansakoulun varsinaisen 23, I.Jänsi-Pohjan piirissä 30, Mikkelin pii-
9153: yläkouh,m työaika jää siis vähintään kah- rissä 37, Pietarsaaren piirissä 27, Pohjois-
9154: 222 VIII,1.- Oppivelvollisuuslain muuttaminen.
9155:
9156: Karjalan pnnssa 44, Porin piirissä 25, tää sup:i'stetun koulun tuloksia. Olisikin
9157: Porvoon piirissä 29, Raja-Karjalan piirissä tarpeellista, että kysymyksessä olevan kou-
9158: 27, Rauman piirissä 25, Salon piirissä 28, lumuodon opetusaika pidennettäisiin laissa
9159: Savonlinnan piirissä 45, Seinäjoen piirissä määrätystä 40 viikosta 42 viikkoon, joista
9160: 40, Sortavalan piirissä 20, Suupohjan pii- 34 viikkoa käytettäisiin neljän ylemmän
9161: rissä 33, Tampereen piirissä 34, Turun ja 8 kahden alimman fuokan opettamiseen.
9162: piirissä 22, Turunmaan piirissä 35, Uuden- Ellei alakoulun opetusaikaa katsottaisi voi-
9163: maan piirissä 34, Vaasan piirissä 29, Viita- tavan vähentää, voitaisiin supistetun kou-
9164: saaren piirissä 42, Ylivieskan piirissä 48 lun aiakoulu tehdä kolmivuotiseksi siten,
9165: ja Äyräpään piirissä 20. Supist·ettujen että yläkoulun ensimmäiselle luokalle tulevat
9166: koulujen prosenttimäärä muutamissa tar- olisivat vielä samana syksynä alakoulussa.
9167: kastuspiireissä nousee jopa 50 : een. M. m. Tällaista menettelyä lienee kokeiltu jo käy-
9168: Lapin tarkastuspiiri on sellainen. Vielä niin- tännössäkin eräissä piireissä. Tämän muu-
9169: kin eteläisessä kuin Pieksämäen tarkastus- toksen kautta supistetun kansakoulun nel-
9170: piirissä on supistettujen koulujen prosent- jällä ylimmällä luokalla voitaisiin läpi-
9171: timäärä piirin kaikista kouluista 42. Supis- käydä pääasiassa samlllt kurssit kuin täy-
9172: tettujen koulujen määrä tulee ilmeisesti dellisessäkin kansakoulussa. Tällainen pa-
9173: vielä lisääntymään, sillä voimassa olevan rannus supistetussa koulussa voitaisiin to-
9174: lain mukaan voidaan vielä useita satoja teuttaa sen vaatimatta paljoakaan lisäkus-
9175: kouluja muuttaa supistetuiksi. Mutta tannuksia.
9176: vaikka näiden koulujen luku ei enää pal- Kouluhallituksenkin taholla on kiinni-
9177: jon lisääntyisikään, niin tulee niitä ilmei- tetty tähän as·iaan huomiota. Marraskuun
9178: sesti vielä monet vuosikymmenet eteenpäin 8 päivänä 1935 kouluneuvos Salmela on
9179: olemaan runsaasti 1/4 kaikista maalaiskan- allekirjoittanut lausunnon, jossa sanotaan
9180: sakouluistamme. m. m. seuraavaa: ,Kannatan supistetun
9181: Kun näin on asianlaita, niin olisi supis- koulun työajan pidentämistä seuraavista
9182: tetun koulun tehostamiseen ryhdyttävä syistä. Supistettu kansakoulu nykyisin on
9183: kiinnittämään vakavaa huomiota. Tällöin heikompi kuin entinen yläkansakoulu sen-
9184: tulee kysymykseen supistetun koulun ope- tähden, että sen yläkouluasteen oppiaika
9185: tusajan pidentäminen ja järjestely kahden on vain 28 viikkoa. Kahden viikon lisä
9186: alimman ja neljän ylimmän luokan opetus- työaikaan merkitsee jo huomattavaa lisää
9187: ajan välillä. oppiaikaan, kun se tapahtuu neljänä vuo-
9188: On kiistämätön tosiasia, että lapsi 9- tena. Supistettuja kouluja maassamme on
9189: 13 vuoden välillä Qn huomlllttavasti oppi- toistaiseksi niin paljon, et~ä niiden kehit-
9190: kykyisempi kuin alakouluasteella 7-8 vuo- tämiseen on kiinnitettävä vakavaa huo-
9191: den ikäisenä. Hän on sekä ruumiillisesti miota. Ei ole oikein jättää niitä kehittä-
9192: että henkisesti jo paljon kehittyneempi mättä siinä mielessä, että sitten ne parem-
9193: kuin alakouluasteella oleva lapsi, jonka ruu- min hylättäisiin. Ainoa tie päästä supiste-
9194: miilliset ja henkiset voimat ovat vielä san- tuista kansakouluista mielestäni on kehit-
9195: gen rajoitetut. Mielestämme ei ole pai- tää niitä aste asteelta yhä enemmän täy-
9196: kallaan, että supistetun koulun ajasta 12 dellisen koulun kaltaisiksi ja arvoisiksi.
9197: viikkoa käytetään kahden ·ensimmäisen luo- Työajan pidentäminen, kun se tapahtuu
9198: kan hyväksi, kun se tapahtuu suurelta näin kohtuullisissa rajoissa, on yksi jär-
9199: osalta supistetun kansakoulun yläluokkien kevä ja tehokas toimenpide tässä kehityk-
9200: oppimäärän kustannuksella ja siten heiken- sessä. Supistettu kansakoulu, vaikka sen
9201: VIIJ,1. - Takala y. m. 223
9202:
9203: lukuvuosi pidBnnettäisiinkin 42 viikoksi, ole niin pitkä kuin se nyt on, opettajien
9204: voi alkaa elokuun alkupuolella ja päättyä itsensä vaan lasten kesälomatarpeen takia.
9205: heti kesäkuun puolivälin jälkeen. On huo- Muissa maissa kansakoulun lukuvuosi on
9206: mattava, että voimassa olevien säännöksien yleensä huomattavasti pidempi kuin meillä
9207: mukaan supistetussa koulussa sekä alakoulu "
9208: että yläkoulu voivat toimia osan aikaa sa-· ,Kansakouluntarkastajien kokouksessa
9209: moina päivinä siten, että yläkouluasteelia maaliskuun 14 p:nä 1934 käsiteltiin juuri
9210: olevat lapset tulevat syksyin, keväisin ilta- tätä asiaa ja yhden tarkastajan esittäessä
9211: päivin kouluun. Supistettu kansakoulu, lausuntoa, ettei supistetun kansakoulun
9212: vaikka sen lukuvuotta pidennettäisiin kah- lukuvuotta saataisi pidentää, tämä lau-
9213: della viikolla, ei ole lapsille niinkään rasit- sunto yksimielisesti hylättiin. - - Pidän
9214: tavaa kuin täydellinen koulu 36 viikkoi- selvänä asian. ' '
9215: sena. Kahden viikon pidennys työajassa Edellä esittämillämme perusteilla saamme
9216: ei myöskään haittaa opettajien tarpeellista kunnioittaen ehdottaa,
9217: kesävirkistystä, sillä se edelleen jää paljon
9218: runsaammaksi kuin muiden virkamiesten. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9219: On huomattava, ettei opettajien kesäloma van lakiehdotuksen:
9220:
9221:
9222:
9223:
9224: Laki
9225: oppivelvollisuudesta annetun lain 7 § :n muuttamisesta.
9226:
9227: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta huhtikuun 15 päi-
9228: vänä 1921 annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on huhtikuun 28 päivänä 1923 anne-
9229: tussa laissa, näin kuuluva:ksi:
9230:
9231: 7 §. Yläkansakoulu on aina kiinteä. Sen op-
9232: Kansakoulu toimii joko täydellisenä kan- piaika on kolmekymmentäkuusi viikkoa
9233: sakouluna, joka jakautuu ala- ja yläkansa- vuodessa; kuitenkin voidaan kahden ylim-
9234: kouluun, tai supistettuna kansakouluna. män vuosiluokan oppilaat syksyisin, maa-
9235: Täydellisessä kansakoulussa on kuusi talous- tai muiden väestön vakinaiseen elin-
9236: vuosiluokkaa, joista kaksi alinta muodos- keinoon kuuluvien kiireellisten töiden sitä
9237: taa ala- ja neljä ylempää vuosiluokkaa vaatiessa, johtokunnan päätöksellä vapaut-
9238: yläkansakoulun. Sekä ala- että yläkansa- taa koulunkäynnistä enintään viideksitoista
9239: koulu toimii kumpikin omien opettajiensa koulutyöpäiväksi. Johtokunnan päätöksestä
9240: varassa. Supistetussa kansalmulussa on sa- on viipymättä ilmoitettava tarkastajalle.
9241: moin kuusi vuosiluokkaa, mutta se toimii Alakansakoulu on joko kiinteä, jossa ta-
9242: yhden, yläkansakouluun virkakelpoisen pauksessa opettaja toimii joko yhdessä tai
9243: opettajan varassa siten, että osa opetus- myös vuoroin kahdessa piirissä, taikka kier-
9244: ajasta käytetään kahden alemman ja toi- tävä, jolloin opettaja toimii vuoroin kah-
9245: nen osa neljän ylemmän vuosiiuokan opet- dessa paikassa koulupiirin sisällä. Oppi-
9246: tamiseen. aika on kolmekymmentä:kuusi viikkoa, jos
9247: 224 VIII,1. - Oppivelvollisuuslain muuttaminen.
9248:
9249: opettaja toimii yhdessä opetuspaikassa, sekä Supistettu kansakoulu on aina kiinteä.
9250: kahdeksantoista viikkoa, jos sama opettaja Sen opetusaika on neljäkymmentäkaksi
9251: toimii kahdessa opetuspaikassa. viikkoa.
9252:
9253:
9254: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
9255:
9256: J. Takala.. Antti Kukkonen. Tilda. Löthma.n-Koponen.
9257: Aino Luostarinen. Juhani Leppälä. Vihtori Vesterinen.
9258: Heikki Vehkaoja.. Antti Junes. E. M. Ta.rkkanen.
9259: Matti Miikki. Toivo Ikonen. Artturi Leinonen.
9260: Aino Ma.lka.mäki. S. Salo. Kalle Kämäräinen.
9261: T. N. Vilhula. Kusti Arha.ma.. Albin Asikainen.
9262: Väinö Kokko. Janne Koivura.nta. L. 0. Hirvensalo.
9263: Eero Nurmesniemi. K. A. Lohi. Ville Valla.s.
9264: Emil Jutila.. M. 0. Lahtela.. Aarne Honka..
9265: 225
9266:
9267: VIII,2. - Toiv. al. N:o 58.
9268:
9269:
9270:
9271:
9272: Oksanen y. m.: Määrärahasta oppikoulujen käsityöiwpetta-
9273: jain ja kotitaloudenopettajain tuntiopettajatointen va-
9274: kinaistamiseksi.
9275:
9276:
9277: E d u s k u n n a 11 e.
9278:
9279: Ainoastaan kahdessa valtionoppikoulussa kaisten virkojen opetusvelvollisuuteen kuu-
9280: nimittäin suomalaisessa ja ruotsalaisessa luvien tuntien tuntipalkkiot.
9281: tyttönormaalilyseossa on käsityön ja koti- Käsityön ja kotitalouden tuntiopettaja-
9282: talouden opetus va!kinaisten ammattiopetta- toimien vakinaistamisesta olisi ei ainoastaan
9283: jien hoidossa. Kaikissa muissa valtion oppi- asianomaisille viranhaitijoille vaan myös-
9284: kouluissa opettavat näitä aineita joko am- kin heidän edustamilleen a:ineille suurta
9285: mattiopettajat tuntiopettajina tai jonkin hyötyä. Asettaisiharr tämä toimenpide nämä
9286: muun aineen opettajat sivutoimenaan. sekä luonteenkasvatuksen että käytännölli-
9287: Tällainen asiantila on omiaan alentamaan sen hyödyn kannalta tärkeät aineet saman-
9288: näiden aineiden opetuksen tasoa samalla arvoisiksi muiden aineiden kanssa ja tämä
9289: kun se on ilmeinen kohtuuttomuus niitä puolestaan kasvattaisi yleistä mielipidettä
9290: henkilöitä kohtaan, jotka tällä tavoin päte- antamaan arvoa !käytännöllisen elämän toi-
9291: västä ammattikoulutuksestaan huolimatta mialoille sekä olisi omiaan yhä suuremmassa
9292: joutuvat paljon heikompaan asemaan kuin määrässä vetämään lahjakkaintakin ainesta
9293: muiden aineiden opettajat. Tähän asian- käytännöllisten aineiden opiskeluun ja
9294: tilaoo on kiinnitetty huomiota paitsi kysy- edelleen käytännöllisen elämän palvelukseen
9295: myksessä olevien aineiden opettajien kes- kodissa ja yhteiskunnassa.
9296: kuudessa myöskin asianomaisessa ammatti- Tointen vakinaistamisen esteenä ei orle-
9297: virastossa. kaan ollut niin paljon rahalliset syyt kuin
9298: Aina siitä lähtien, jolloin maataloushalli- pelko siitä, ettei näille aineille varattujen,
9299: tuksen nykyinen kotitalousneuvos, tohtori verraten vähien tuntimäärien takia, saa-
9300: Katri Laine, oli kouluhallituksessa puheena- taisi viranhaitijoille riittäviä peruspalkkoja.
9301: olevien aineiden tarkastajana, on kouluhal- Ottaen !kuitenkin huomioon, että esimer-
9302: litus eri kertoja koettanut saada asiaan kiksi voimistelussa on voitu perustaa perus-
9303: parannusta. ,Jo vuonna 1930 oli tarkat las- palkkaisia virkoja vaikka viikkotuntiluku
9304: kelmat siitä, mitä käsityönopettajien ja ei nouse edes pariinkymmeneen, ja että
9305: kotitalousopettajien virkojen vakinaistami- oppikouluissamme on laulunopettajanvir-
9306: nen valtiolle maksaisi. Vastaavat laskel- koja peruspalkalla 12,600:- ja 16,800: -,
9307: mat on hiljattain tehnyt kouluhallituksen ei pitäisi olla vaikeata löytää sopivat palk-
9308: nykyinen tarkastaja Sievä Karttunen. Me- kausluokat näidenkin aineiden opettajille,
9309: nojen lisäys supistuisi verrattain vähään joiden viikkotuntiluku vaihtelee 8: sta
9310: sen takia, että ylituntipalkkiomäärärahasta, 32: een ja on käsitöissä yleisimmin 16 ja
9311: jolla käsityön ja kotitalouden opetus tähän kotitaloudessa 14, mutta nousee suurissa
9312: asti on maksettu, jäisivät pois peruspalk- kouluissa yli 20 jopa 32 viikkotuntiin asti.
9313:
9314: 29
9315: 226 VII1,2. - Oppikoulujen käsityön- ja kotitalousopetus.
9316:
9317: Näin suuret tuntiluvut ovat selitettävissä vat käytännölliset aineet toki tunnustet-
9318: siten, että luokat näissä aineissa nyt jo tavat samanarvoisiksi teoreettisten aineiden
9319: jaetaan opetuksen tehostamisen takia pie- kanssa, johon päämäärään pyrittäessä on
9320: nempiin ryhmiin, ja että käsitöissä samoin yhtenä tärkeänä toimenpiteenä näiden ai-
9321: kuin useissa muissa aineissa on varsinaisen neiden opettajien aseman parantaminen
9322: opetustyön lisäksi suoritettavasta työstä samanarvoiselle tasolle kuin muidenkin ai-
9323: kuten työvälineiden ja työtarpeiden hankin- neiden opettajien asema on.
9324: nasta ja laskutuksista, käsityökaluston hoi- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, eh-
9325: dosta ja kunnostamisesta, käsityökaavojen dotamme kunnioittaen eduskunnan päätet-
9326: korjauksesta sekä ma:lli- ja havaintovälinei- täväksi toivomuksen,
9327: den valmistamisesta maksettava asianmu-
9328: kainen korvaus, kuten kouluhallitus tarkas- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9329: taja Karttusen aloitteesta on ehdottanutkin. siin oppikoulujen käsityönopettajien
9330: Vaikkakaan ei liene syytä palata käytän- ja kotitaloudenopettajien tuntiopet-
9331: nöllisten aineiden suhteen oppikouluissa tajatointen vakinaistamiseksi ja ot-
9332: siihen ehdottomaan valta-asemaan, jonka taisi vuoden 1939 talousarvioesityk-
9333: käsityö sai maamme ensimmäisiä tyttökou- seen tähän tarvittavan määrärahan.
9334: luja perustettaessa vuonna 1844, niin olisi-
9335:
9336: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1938.
9337:
9338: Kaino W. Oksanen. Hilja Riipinen.
9339: Kyllikki Pohjala. Helena Syrjälä.
9340: Elsa Bonsdorff. Aino Luostarinen.
9341: Mandi Hannula. Anni Huotari.
9342: Jalmari Pilkama. Aarne Honka.
9343: Aino Malkamäki. M. E. Harja.
9344: Väinö Kaasalainen. A. A. Lintulahti.
9345: Vihtori Vesterinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
9346: Tilda Löthman-Koponen. Kaisa Hiilelä.
9347: 227
9348:
9349: VIII,3.- Toiv. al. N:o 59.
9350:
9351:
9352:
9353:
9354: Wainio y. m.: Valtion oppikoulttjen lukuka·usimaksujen
9355: alentamisesta.
9356:
9357:
9358: E d u s k u n n a ll e.
9359:
9360: Valtion oppiikoulujen lukukausimak&nt voimassaoHeet rajoitukset. Varattoman väes-
9361: ovat aikojen kuluessa nousseet tavalla, jota tön kouluttamismahdollisuudet rtulivat siis
9362: ei voi puolustaa rahanarvon muuttumisen- entistä paremmin turvatuirksi, joka seikka
9363: kaan kannalta katsoen. Koulujen luku- on tyydytyksellä todettava. Sensijaan luku-
9364: kausimaksut olivat ennen vuotta 1919 20 kausimaksujen suuruus painaa keskiluok-
9365: mark'kaa, mutta kohosivat mainittuna kaa tavalla, joka sen yleiseen taloudelliseen
9366: vuonna 50: een ja siitä rahanarvon yhä asemaan katsoen tuntuu kohtuuttoman ras-
9367: wlentuessa 200 ma!'kkaan. Tunnetun pula- kaalta. Kun lukukausimaksujen korottami-
9368: kauden johdosta valtion oppikoulujen luku- sen syynä oli vaikea taloudellinen aika, oli
9369: kausimaksut nousivat vihdoin aina 500 se valtiovallan toimenpiteenä twkavuosina
9370: ma!ikkaan, missä nytkin ovat. Viime vuo- kylläikin ymmär11ettävä, mutta nykyään tus-
9371: den tulot lukukausimaksuista tekivät noin kin enää puolustettavissa.
9372: 13,100,000: - , joka summa on suunnilleen Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
9373: puolta enemmän kuin maksujen ollessa nioittaen eduskunnan päätettävwksi toivo-
9374: 200: -. Oppilaiden lukumäärän kasvami- muksen,
9375: sella on tietenkin oma osuutensa näin suu-
9376: reen tulojen eroavaisuuteen. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9377: Mitä vapaaoppilaiden lukumäärään tulee, toimenpiteisiin valtion oppikoulujen
9378: niin vuonna 1917 poistettiin varhaisemmin lukukausimaksujen alentamiseksi.
9379:
9380: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
9381:
9382: J. V. Wainio. Aarne Honka.
9383: Mandi Hannula. Helena Syrjälä.
9384: Oskari Lehtonen. Väinö Kokko.
9385: Ralf Törngren. J. Takala.
9386: C. 0. Frietsch. R. Ala-Kulju.
9387: 228
9388:
9389: VIII,4.- Hemst. mot. N:o 60.
9390:
9391:
9392:
9393:
9394: Törngren m. fl.: Angående sänkning av överlärares och
9395: lekt orers undervisning ssky ldig het.
9396:
9397:
9398: T i ll R i k s d a g e n.
9399:
9400: Den, som följt med förhållandBnas ut- genomföras. Den undervisningsskyldighet,
9401: veckling inom vårt lands skolväsen, har som ålåg lärdomsskolornas lärare för deras
9402: icke kunnat undgå att uppmärksamma det grundlön, utgjorde enligt förordningen av
9403: minskade intresse för sin uppfostrargär- den 23 augusti 1883 för överlärare 14, för
9404: ning, som kännetecknar en del av lärdoms- lektor 18 och för kollega 22 timmar i
9405: skolornas lärarkår. Särski'lt i en demokra- veckan, men höjdes enligt förordningen av
9406: tisk stat, där den enskilde medborgarens den 8 februari 1923 till för överlärare 18,
9407: insats och bildningsståndpunkt är av sär- för äldre lektor och seminarielektor 24 och
9408: skild betydelse, är detta ett synnerligen för yngre lektor (kollega) 26 veckotimmar.
9409: beklagligt faktum. Söker man utgrunda En återgång till den för lärdomsskollärarna
9410: orsakerna härtill, finner man mycket snart, tidigare gällande undervisningsskyldigheten
9411: att felet icke ligger hos lärarmaterialet, synes desto mer motiverad som folkskollärar-
9412: utan i de förhållanden, varunder vår lärar- nas arbetsbörda antingen förblivit vid det
9413: kår för närvarande måste arbeta. Medan gamla, eller, försåvitt de undervisa i fort-
9414: lärarna förr hade tid och ekonomiska möj- sättningsklasserna, min~kats med 4 vecko-
9415: lighBter att jämsides med sin lärargärning timmar. Som känt sänktes nämligen tim-
9416: i skolorna, och till fromma för densamma, antalet för lärare i fortsättningsklasserna
9417: vidare utveckla sig själva och var på sin år 1936 genom riksdagens åtgörande från
9418: ort voro framstående bildningsbärare, är 28 veckotimmar till 24 veckotimmar, detta
9419: förhållandet nu delvis ett annat. Ned- emedan timantalet ansågs alltför högt.
9420: tyngda av arbete och ekonomiska bekymmer Hänvisande till ovanstående och under
9421: ha lärarna råkat i svårigheter och deras förhoppning om, att riksdagen skall om-
9422: liv främst blivit en kamp för det dagliga fatta de framförda motiven, få underteck-
9423: brödet, vilket givetvis menligt inverkat på nade vördsamt föreslå, att riksdagen ville
9424: deras uppfostrargärning. Snabba åtgärder hemställa,
9425: synas därför nödvändiga för att råda bot att regeringen måtte gå i författ-
9426: på detta missförhållande. Då ett initiativ, ning om en sänkning av undervis-
9427: åsyftande en höjning av lärarnas löneför- ningsskyldigheten för överlärare till
9428: månar, för närvarande icke synes kunna 14 veckotimmar, för äldre lektor och
9429: påräkna riksdagens intresse, borde åtmin- seminarielektor till 18 och för yngre
9430: stone en viss 'lättnad i deras arbetsbörda lektor till 22 veckotimmar.
9431:
9432: Helsingfors den 11 fBbruari 1938.
9433:
9434: Ralf Törngren. C. 0. Frietsch.
9435: 229
9436:
9437: VIII,4. - Toiv. al. N: o 60. Suomennos.
9438:
9439:
9440:
9441:
9442: Törngren y. m.: Yliopettajien ja leht01·ien opetusvelvolli-
9443: suuden vähentämisestä.
9444:
9445:
9446: E d u s k u n n a ll e.
9447:
9448: Ken on seurannut koululaitoksemme olo- joka kuului oppikoulujen opettajille heidän
9449: jen kehitystä, hän ei ole voinut olla huo- peruspalkastaan, oli v: n 1883 elokuun 23
9450: mioimatta sitä vähentynyttä harrastusta p: n asetuksen mukaan yliopettajilla 14,
9451: kasvattajatehtäväänsä, joka on havaittavissa lehtoreilla 18 ja kolleegoilla 22 tuntia vii-
9452: oppikoulujen opettajiston eräässä osassa. kossa, mutta korotettiin se v:n 1923 helmi-
9453: Varsinkin kansanvaltaisessa valtiossa, missä kuun 8 p: n asetuksella yliopettajille 18,
9454: yksityisen kansalaisen vaikutuksella ja sivis- vanhemmille lehtoreille ja seminaarien leh-
9455: tysasteella on erikoinen merkitys, on tämä toreille 24 ja nuoremmille lehtoreille (kol-
9456: erittäin valitettava tosiasia. Kun pyrkii leegoille) 26 viikko tunniksi. Palautuminen
9457: selvittämään tämän syitä, niin huomaa hy- oppikoulunopettajille ennen säädettyyn
9458: vinkin pian, ettei syy ole opettaja-aineiston, opetusvelvollisuuteen tuntuu sitäkin perus-
9459: vaan niiden olosuhteiden, joissa opettajis- tellummalta kun kansakoulunopettajain työ-
9460: tomme on nykyisin työskenneltävä. Kun taakka on joko pysynyt ennallaan, tahi,
9461: opettajilla ennen oli aikaa ja taloudellisia· mikäli opettavat jatkoluokkia, on vähenty-
9462: mahdollisuuksia, rinnan opettajatyönsä nyt 4 viikkotunnilla. Kuten tunnettua
9463: kanssa kouluissa ja sen hyödyksi, edelleen alennettiin näet eduskunnan toimesta v.
9464: jatkaa itsensä kehittämistä ja olivat kukin 1936 jatkoluokkien opettajien tuntimäärä
9465: paikkakuunallaan eteviä sivistyksen edistä- 28 viikkotunnista 24 viikkotuntiin, ja tämä
9466: jiä, ovat olot nyt osaksi toisenlaiset. Työn tapahtui senvuoksi, että tuntimäärää pidet-
9467: ja taloudellisten huolten painamina ovat tiin liian suurena.
9468: opettajat joutuneet vaikeuksiin ja on hei- Viitaten edelläolevaan ja toivoen edus-
9469: dän elämänsä muodostunut etupäässä tais- kunnan hyväksyvän esitetyt perustelut,
9470: teluksi jokapäiväisestä leivästä, mikä tie- allekirjoittaneet kunnioittavasti ehdottavat
9471: tenkin on vahingollisesti vaikuttanut hei- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9472: dän kasvattajatyöhönsä. Tämän epäkohdan
9473: korjaamiseksi näyttävät ripeät toimeen- että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
9474: piteet senvuoksi olevan välttämättömiä. siin yliopettajan opetusvelvollisuu-
9475: Kun opettajain palkkaetujen korottamista den alentamiseksi 14 viikkotuntiin,
9476: tarkoittava aloite ei nykyisin luultavasti vanhemman lehtorin ja seminaarileh-
9477: saisi osakseen eduskunnan harrastusta, torin 18 viikkotuntiin ja mwremman
9478: olisi ainakin heidän työtaakkaansa jossain lehtorin 22 viikkotuntiin.
9479: määrin kevennettävä. Se opetusvelvollisuus,
9480:
9481: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
9482:
9483: Ralf Törngren. C. 0. Frietsch.
9484: 230
9485:
9486: VIII,5. - Toiv. al. N: o 61.
9487:
9488:
9489:
9490:
9491: Tukia y. m.: JYläärärahasta tyttälyseon perustamiseksi Lap-
9492: peenrantaan.
9493:
9494:
9495: E d u s k u n n a ll e.
9496:
9497: Jo vuonna 1935 laatimassaan suunnitel- sijaan ei ole näiden seutujen oppikoulun
9498: massa uusien valtion oppikoulujen perus- perustamiskustannuksiin uhrannut mitään.
9499: tamisesta ja yksityiskoulujen ottamisesta Tämänkin vuoksi olisi valtion velvollisuus
9500: valtion huostaan on kouluhallitus esittänyt, kiireellisesti toteuttaa kouluhallituksen yllä-
9501: että vuoden 1936 menoarvioon otettaisiin mainittu ehdotus.
9502: määräraha m. m. Lappeenrantaan perustet- On kiistämätöntä, että Lappeenrannan ja
9503: tavaa uutta tyttölyseota varten, joka aloit- sen ympäristön asukkaille yksi täysiluok-
9504: taisi toimintansa saman vuoden syksynä. kainen oppikoulu ei voi riittää. Tämän
9505: 'l'ämän ehdotuksen on kouluhallitus kah- seudun asukkaiden koulunkäyntimahdolli-
9506: desti uudistanut, m. m. kuluvan vuoden suudet rajoittuvatkin pakollisesti noin !kol-
9507: menoarvioehdotusta tehdessään. Vaikka ky- manteen osaan siitä kuin samat mah-
9508: seellisen koulun tarpeellisuus ja sen perus- dollisuudet keskimäärin koko maassa. Yli-
9509: tamisen kiireellisyys siis on tullut pätevästi oppilaskokelaiden luku koko maassa on noin
9510: osoitetuksi, vaikka kouluhallitus on vuosi 2, 700 vuodessa, mistä suhteellisesti laskien
9511: vuodelta uudist,anut koulun perustamista pitäisi Lappeenrannan koulualueen osalle
9512: koskevan esityksensä ja vaikka Lappeen- tulla noin 50. Mutta viimemainittu luku
9513: rannan kaupunki puolestaan, opetusminis- on vain ani harvoin voinut kohota edes
9514: teriön siltä asiaa tiedustellessa, on sitoutu- kahteenkymmeneen vallitsevan koulupulan
9515: nut niihin uhrauksiin, mitä kouluhallitus vuoksi. Tällainen asiaintila on paikkakun-
9516: on sille uuden oppikoulun perustamista nan asukkaita kohtaan epäoikeutettu ja
9517: varten kohtuulliseksi katsonut, on asia kui- luonnoton.
9518: tenkin vielä toteuttamatta. Kuluvan vuoden syksystä alkaen muo-
9519: Se alue, minkä luonnollinen ja ainoa dostuu koulupula Lappeenrannan seuduilla
9520: koulukeskus on Lappeenranta, käsittää mai- aivan sietämättömäksi sen johdosta, että
9521: nitun kaupungin ja Lauritsalan kauppalan yksityinen viisiluokkainen Lappeenrannan
9522: lisäksi laajan maaseudun. Tämän koulu- yhteiskoulu on nähtävästi pakotettu lopet-
9523: alueen asukasluku on nykyisin noin 68,000 tamaan toimintansa valtioneuvoston kiellet-
9524: henkeä, mistä Lappeenrannan kaupungissa tyä jo nyt koulun ensi luokalta valtio-
9525: ja Lauritsalan kauppalassa asuu yhteensä avun huoneiston erinäisten vajavaisuuk-
9526: noin 20,000 henkeä. Tällä alueella on vain sien vuoksi. Niin lakkaa yksityinen keski-
9527: yksi täysiluokkainen oppikoulu, mikä on koulukin. Viimemainitun koulun yli 150
9528: yksityisillä varoilla rakennettu ja sitten oppilasta joutuu niin ollen pakollisesti kes-
9529: valtiolle velattomana irtaimistoineen lahjoi- keyttämään koulunkäyntinsä; ja uusien
9530: tettu, tehden lahjoituksen nykyinen raha- oppilaiden kouluunpääsy vielä nykyisestä-
9531: arvo 4-5 miljoonaa markkaa. Valtio sen kin vaikeutuu moninkertaisesti. Tilanteen
9532: VIII,5. - Tukia y. m. 231
9533:
9534: muodostuessa laajan ja väkirikkaan seudun kaan alkaisi vain ensimmäisellä luokalla ja
9535: asukkaiden koulukysymykseen nähden näin siitä ensi vuodelta laajenisi, tulisi raken-
9536: kestämättömäksi ja suorastaan mahdotto- nuskysymys esille vasta usean vuoden ku-
9537: maksi on valtion velvollisuus kiireellisesti luttua. - Asian taloudellista ratkaisua hel-
9538: korjata ne puutteellisuudet, mitkä tällai- pottaisi valtion kannalta vielä sekin, että
9539: seen tilanteeseen ovat johtaneet. Mitään toimintansa lopettamaan joutuvan yksityi-
9540: muuta keinoa ei ole, kuin että kouluhalli- sen koulun omaisuus, minkä arvo nykyisin
9541: tuksen ehdotus nopeasti toteutetaan. on noin 350,000 markkaa, luovutettaisiin
9542: Tähän on sitä enemmän syytä, kun Lap- valtion uuden koulun hyväksi.
9543: peenrannan seutujen ainoa täysiluokkainen Edellä esitetyn perusteella pyydämme
9544: oppikoulu on yksityisillä varoilla raken- ktmnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
9545: nettu. Rakennuskysymys ei ole kuitenkaan täväksi toivomuksen,
9546: niin kiireellinen kuin itse koulun perusta-
9547: minen. Lappeenrannan kaupunki on ni- että hetllitus ottaisi vuoden 1939
9548: mittäin sitoutunut antamaan valtion uudelle tulo- ja menou1·vioesitykseen tarpeel-
9549: koululle muutaman vuoden ajan koulutilaa lisen määräralwn tyttölyseon perus-
9550: kansakoulun huoneistoissa. Kun uusi op- tamiseksi Lappeenmntaan.
9551: pikoulu kouluhallituksen suunnitelman mu-
9552:
9553: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
9554:
9555: Elias Tukia. Juho Pyy.
9556: Osk. Reinikainen. Jere Juutilainen.
9557: Arvo Inkilä. Jussi Lonkainen.
9558: E. A. Tuomivaara. A. A. Lintulahti.
9559: Elsa Metsäranta. Antti Kemppi.
9560: Viljo Venho. P. Salmenoja.
9561: Erkki Paavolainen. Cay Sundström.
9562: 232
9563:
9564: VIII,6. - Toiv. al. N: o 62.
9565:
9566:
9567: Lastu y. m.: Mahdollisuuksien varaamisesta lahjakkaille
9568: Varattomille oppilaille opintojen harjoittamiseen v~tion
9569: tukemissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.
9570:
9571: E d u s k u n n a ll e.
9572:
9573: Kansakunnan edun mukaista on, että mutta vähävarainen oppilasaines ei ollen-
9574: kaikkiin sen julkisiin tehtäviin vastuun- kaan pääse kykyjään kehittämään. Oikeu-
9575: alaisille paikoille tulee asetetuksi mahdolli- denmukaisuuden ja kansan hyvinvoinnin
9576: simman pystyviä ja tietorikkaita henkilöitä. kannalta on tärkeätä, että kyvyille tasoite-
9577: Talouselämän, koululaitoksen ja liikenteen taan tie korkeammille tieto- ja taitolähteille,
9578: menestyminen niinikään on taatumpaa, jos se on oppilaitoksiin ja korkeakouluihin.
9579: niitä hoitaa ja palvelee kehityskykyinen ja Sitä varten täytyisi löytyä varoja riittä-
9580: valpas henkilökunta. Siksi olisi myös saa- västi, joko siten, että varataan apurahoja
9581: tava mahdollisimman tarkkaan ensiluokkai- oppilaitoksille tähän tarkoitukseen, tai pe-
9582: nen ja uuttera aines kansasta asianmukai- rustetaan erikoisia sisäoppilaslaitoksilla va-
9583: sesti koulutetuksi kukin kykyjään vastaa- rustettuja kouluja joka lääniin ainakin
9584: valle paikalle isänmaata palvelemaan. yksi kumpaakin sukupuolta varten ja kor-
9585: Sadat tytöt ja pojat vielä turhaan miet- keakouluissa apurahojen varassa vapaa
9586: tivät ja haaveilevat opintielle pääsyä, koska opiskelumahdollisuus. Siksi ehdotammekin
9587: koulumatkojen pituus ja koulunkäyntiin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9588: tarvittavien varojen puute ovat ylipääse-
9589: mättöminä esteinä pyrittäessä tiedon ja opin että hallitus tutkituttaisi, mitä
9590: ylemmille asteille. Vuosittain pääsee kansa- mahdollisuuksia on olemassa, jotta
9591: kouluista noin 50,000 oppilasta, joista lah- mahdollisimman monet vähävamiset
9592: jakkaita on ainakin 1 % = 500, mutta ja aivan varattomat, lahjakkaat .fa
9593: heistä vain pieni osa pääsee opinteille. opinhaluiset oppilaat koko maassa
9594: Todenäkäisesti oppikouluihin pyrkijäistä ja voisivat päästä - aineellisista huo-
9595: niihin päässeistä suuri osa on vain keskin- lista vapaina - valtion tukemissa
9596: kertaisia kyvyiltään, osa heikkojakin, joten oppilaitoksissa ja korkeakouluissa
9597: heistä vain osa pystyy menestyksellä suo- opiskelemaan, sekä antaisi asiasta
9598: riutumaan yhä tiukentuvista koulukurs- ensi tilassa Eduskunnalle perustell1ln
9599: seista. Maaseudun lahjakkain, opinhaluisin, esityksen.
9600:
9601: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1938.
9602:
9603: A. A. Lastu. Juho Kuittinen. P. Salmenoja.
9604: J. E. Malmivuori. Urho Kulovaara. Yrjö Welling.
9605: Albin Koponen. Elsa Metsäranta. Paavo Aarniokoski.
9606: Hugo Aattela. Aino Lehtokoski. Alpo Lumme.
9607: Jalmari Linna. Aino Malkamäki. Aug. Syrjänen.
9608: Jussi Lonkainen. Anni Huotari. Matti Turkia.
9609: Jere Juutilainen. Otto Toivonen. Viljo Rantala.
9610: Ville A. Komu. Eetu Karjalainen. G. Lindström.
9611: Onni Peltonen. Atte Muhonen. Karl J. Wenman.
9612: Edv. Pesonen. Edv. Kujala. Cay Sundström.
9613: VIII,1.- Toiv. al. N:o 63.
9614:
9615:
9616:
9617:
9618: V. Annala y. m.: Rahaston perustamisesta opintolainojen
9619: antamista varten vähävaraisille lahjakkaille opiskelijoille
9620: maan yliopistoissa ja teknillisessä korkeakoulussa.
9621:
9622:
9623: E d u s k u n n a ll e.
9624:
9625: Viime aikoina on entistä enemmän alettu seksi tukemiseksi. Tämän toivomuksen mu-
9626: kiinnittää huomiota niihin taloudellisiin kaan onkin hallitus ryhtynyt toimenpitei-
9627: vaikeuksiin, joissa varsinkin yliopistoissa siin kääntymällä noin vuosi sitten Helsin-
9628: opintojaan harjoittava nuoriso joutuu elä- gin yliopiston konsistorin puoleen pyytäen
9629: mään. Huomattava osa tästä nuorisosta on siltä lausuntoa asiassa. Yliopiston konsis-
9630: yhteiskunnan vähävaraisimmista piireistä tori onkin antanut vaaditun lausunnon to-
9631: lähtenyttä ja suurin osa nykyajan virka- deten tässä suhteessa vallitsevan suuria
9632: miehistöäkin on alipalkattuna siinä määrin epäkohtia ja tehden hallitukselle laajakan-
9633: köyhtynyttä, ettei kykene muuten kuin vel- toisia ehdotuksia asiantilan korjaamiseksi,
9634: kavaroilla kustantamaan lapsiansa opin- jotka ehdotukset ovat tulleet sanomaleh-
9635: tielle. Tilastojen mukaan onkin m. m. Hel- distön kautta laajemmaltikin tunnetuiksi.
9636: singin yliopiston yli puolella opiskelijoista Kajoamatta lähemmin näihin ehdotuksiin
9637: velkoja ja osa näistä elää suorastaan säälit- tahdomme kiinnittää eduskunnan huomiota
9638: tävissä olosuhteissa. erikoisesti siihen, että yliopiston konsistorin
9639: On ilman muuta selvää, että tämä on mielestä olisi valtiovallan perustettava lai-
9640: sivistyneessä yhteiskunnassa mitä suurin narahasto, jonka avulla vähävaraisille opis-
9641: epäkohta. Nouseva sivistyneistömme ja vir- kelijoille avautuisi edes suunnilleen tasa-
9642: kamiehistömme proletarisoituu jo opiskelu- vertaiset opiskelumahdollisuudet varak-
9643: aikanaan eikä kykene ainakaan nykyisen kaampien rinnalla. - Tällaisen lainarahas-
9644: palkkatason vallitessa vapautumaan opiske- ton perustaminen ei tuottaisi nykyisenä ta-
9645: luveloistaan moniin vuosiin virkamieskau- loudellisesti edullisena aikana valtiolle mi-
9646: tenaan, useissa tapauksissa tuskin !koskaan. tään vaikeuksia eikä tarjoaisi tällaisille
9647: - Erittäin suuri vahinko nuorelle kulttuu- opiskelijoille kohtuuttoman suuria etuja,
9648: rielämällemme koituu siitä, etteivät sellai- kun heitä avustettaisiin nimenomaan lai-
9649: setkaan opiskelijat, joilla olisi lahjakkuu- nojen kautta. Tuntuvassa määrässä se hel-
9650: tensa vuoksi mahdollisuuksia päästä pitkäl- pottaisi monessa suhteessa jo problemaat-
9651: lekin tieteellisellä alalla, siihen kykene ta- tiseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi
9652: loudellisten edellytysten heiltä puuttuessa. muodostunutta nuoren sivistyneistömme
9653: Tähän viimeksimainittuun seikkaan on asemaa.
9654: kiinnitetty jo eduskunnankin taholta huo- Ylläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9655: miota. Niinpä on eduskunta hyväksynyt taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
9656: toivomuksen, että hallitus tutkituttaisi mitä sen,
9657: mahdollisuuksia olisi vähävaraisten lahjak- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
9658: kaiden yliopistossa opiskelevien taloudelli- toimenpiteisiin riittävän suuren ra-
9659:
9660: 30
9661: 234 VIII, 7. - Opintolainat.
9662:
9663: haston perustamiseksi, josta annetaan opiskeli.ioille maamme yliopistoissa
9664: pitkäaikaisia, helppokorkoisia opinto- ja teknillisessä korkeakoulussa.
9665: lainoja vähävaraisille lahjakkaille
9666:
9667: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1938.
9668:
9669: Vilho Annala. K. R. Kares.
9670: R. Ala-Kulju. Elias Simojoki.
9671: J. V. Wainio. Arvi Malmivaara.
9672: Hilja Riipinen. Pauli Tuorila.
9673: Bruno A. Salmiala. Kaarlo Salovaara.
9674: E. A. Tuomivaara. K. A. Jussila.
9675: Yrjö R. Saarinen. Iisakki Nikkola.
9676: 235
9677:
9678: VIII,s. - Toiv. al. N:o 64.
9679:
9680:
9681:
9682:
9683: Syrjänen y. m.: Kansakoulunopettajain palkkojen korot-
9684: tamisesta.
9685:
9686:
9687: E d u s k u n n a ll e.
9688:
9689: Kun kansakoulunopettajain palkkaus jos lapsia on kaksi, kahdelta, jos lapsia
9690: vuonna 1926 järjestettiin vakinaiselle kan- on kolme ja niin edelleen aina yhtä vähem-
9691: nalle, määrättiin silloin palkat niin pie- mältä kuin lapsia on.
9692: niksi, etteivät opettajat ole voineet palkko- c) ikälisää nelivuotiskaudelta neljä eri
9693: jensa turvin tyynin mielin ja elantohuolista kertaa ja kullakin kerralla kuusi prosent-
9694: vapaina työhönsä antautua. Siksipä onkin tia peruspalkasta, niin että korotus siis
9695: palkkakysymys maamme kansakoulun opet- tulee neljän, kahdeksan, kahdentoista ja
9696: tajiston keskuudessa ollut keskustelunalai- kuudentoista vuoden palveluksesta.
9697: sena ja sen korottamista pitävät opettajat d) ylitu,ntipalkkiota 450 markkaa jokai-
9698: aivan välttämättömänä. Kansakoulunopet- selta viikkoylitunnilta, joka hänellä on yli
9699: tajain suomen- ja ruotsinkieliset keskusjär- kolmenkymmenen.
9700: jestöt ovatkin viime joulukuussa jättäneet Supistetun kansakoulun opettaja saa sa-
9701: valtioneuvostolle yhteisen anomuksen, jossa man palkan kuin yläkoulunopettaja sekä li-
9702: pyydetään kansakoulunopettajain palkkoja säksi 2,400 markkaa vuodessa korvauksena
9703: korottamaan anomuksessa tarkemmin mää- pidemmästä työajasta.
9704: riteltyihin summiin.
9705: Nykyiset kansakoulunopettajain palkat Alakansakoulttnopettaja.
9706: ovat seuraavat:
9707: a) pm·uspalkkaa naimisissa oleva tai ol-
9708: Yläkansalw1dunopettaja. lut, joka on perheensä pääasiallinen elät-
9709: täjä ja jolla on avioliitostaan syntyneitä
9710: a) peruspalkkaa: lapsia, 12,600 mk vuodessa.
9711: 1) naimisissa oleva tai ollut, joka on per- b) muu alakansakoulunopettaja 10,200
9712: heensä pääasiallinen elättäjä ja jolla on markkaa vuodessa.
9713: avioliitostaan syntyneitä lapsia, 17,400 Kasvatusapua ja ikälisät samojen perus-
9714: markkaa vuodessa. teiden mukaan kuin yläkansakoulun opet-
9715: 2) muu yläkoulunopettaja 15,000 mark- tajille.
9716: kaa vuodessa. c) ylituntipalkkiota 450 markkaa jokai-
9717: b) kasvatusapua, millon opettaja on selta viikkoylitunnilta, joka opettajalla on
9718: edelläsanotussa korkeammassa palkkaluo- yli 24:n.
9719: kassa ja hänellä on avioliitostaan useampia Luontoisetnina kuuluu yläkoulunopetta-
9720: kuin yksi lapsi, jotka ovat hänen elätettä- jalle asunto, llz ha viljelysmaata ja Iehmän-
9721: vänään ja jotka ovat 16 vuotta nuorempia, laidun, vapaa valo ja lämpö ja alakoulun-
9722: 1,200 markkaa vuodessa kultakin lapselta, opettajalle asunto, vapaa valo ja lämpö
9723: kuitenkin niin, että sitä maksetaan yhdeltä, sekä 10 aaria viljelysmaata.
9724: 236 VIII,s. - Kansakoulunopettajain palkkaus.
9725:
9726: Kaupunkikuntain kansakoulunopettajain sellaiseksi, että tälle alalle antautuu pysty-
9727: palkkauksen minimimäärät: vää ja kasvatustyöhön innostunutta nuo-
9728: risoa.
9729: Paikallisista olosuhteista riippuen on, Vuoden 1926 palkkojen järjestelyn jäl-
9730: luokituksen mukaan, jonka kouluhallitus keen on kansakoulunopettajain valmistuk-
9731: vahvistaa, kaupunkikunnan opettajan alin sessa tapahtunut huomattavia parannuksia.
9732: peruspalkka oleva: Se on tullut entisestään huomattavasti pi-
9733: 1) naimisissa olevan tai olleen ylä:kansa- demmäksi. Ylioppilaiden kansakoulunopet-
9734: koulunopettajan, joka on perheensä pää- tajiksi valmistuminen on nyt vakinaisella
9735: asiallinen elättäjä ja jolla on vähintään kannalla kaksivuotisessa korkeakoulussa.
9736: yksi lapsi, ensimmäisessä luokassa 26,400 Ennen valmistuivat ylioppilaat kansakou-
9737: markkaa, toisessa luokassa 25,200 markkaa lunopettajiksi yhdessä vuodessa, joskus ly-
9738: ~-" kolmannessa luokassa 24,000 markkaa. hyemmässäkin ajassa. Keskikouluun poh-
9739: 2) Muun yläkansakoulunopettajan ensim- jautuva yläkansakouluseminaari on nyt ne-
9740: mäisessä 'luokassa 22,400 markkaa, toisessa livuotinen (ennen kolmivuotinen) ja aia-
9741: 21,200 markkaa ja kolmannessa luokassa kansakouluseminaari <kaksivuotinen (ennen
9742: 20,000 markkaa. yksivuotinen). Opettajaksi valmistuminen
9743: tulee nyt maksamaan enemmän kuin aikai-
9744: 3) Alakansakoulunopettajan ensimmai- semmin. Paitsi valmistusajan pituus vai-
9745: sessä luokassa 17,400 markkaa, toisessa luo- lmttaa tähän myös opiskelupaikkakuntain
9746: kassa 16,200 markkaa ja kolmannessa luo- elinkustannusten kohoaminen. Kun kansa-
9747: k'l'lm 15,000 markkaa. koulunopettajiksi pyrkivät useasti ovat vä-
9748: Sitäpaitsi saavat opettajat kasvatusapua hävaraisten kotien lapsia, joutuvat he am-
9749: samoJen perusteiden mukaan, kuin on sää- mattiinsa valmistuessaan tekemään velkaa,
9750: detty maalaiskuntain yläkansakoulunopetta- jonka maksaminen nykyisillä palkoilla tun-
9751: jista, sekä ikälisää nelivuotiskaudelta, ker- tuu melkein uskomattomalta, sillä palkka
9752: rallaan neljä sadalta rahassa maksettavasta on niin pieni, että se tuskin riittää aivan
9753: peruspalkasta ja neljä eri kertaa. välttämättömimpiin elantokustannuksiin. Se
9754: Kansakoulunopettajain palkkauksen uudel- on niin pieni, että kehityskykyinen, terve
9755: leen järjestäminen kaipaa kipeästi hallitus- nuorukainen ja neitonen voi melkein millä
9756: vallan täyttä huomiota. Kansakoulu jatko- käytännön alalla tahansa hankkia itsel-
9757: kouluineen, on maaseudun tärkein sivistys- leen samantasoisen toimeentulon, tarvitse-
9758: laitos ja valtavan suurelle osalle sen lap- matta tuntea opintovelkojen taakkaa har-
9759: sista ainoa opinahjo. Sen vuoksi on pan- teillaan.
9760: tava mitä suurinta huomiota siihen, että Nykyisten kasvatus- ja kouluvirtausten
9761: kansakoulu sisäisen järjestelynsä ja työte- seuraaminen vaatii opetta,jalta varsinaisen
9762: honsa suhteen saa niin korkean tason kuin opettajaksi valmistumisen lisäksi osallistu-
9763: meidän oloissamme suinkin on mahdollista. mista aika ajoin järjestettäviin pedagoogi-
9764: Kansakoulun mei~kitys riippuu ensimmäi- siin kursseihin sekä muullakin tavalla pi-
9765: seksi ja viimeiseksi siitä, minkälainen on sen tämään huolta jatko-opiskelustaan. Maamme
9766: opettajisto. Opettajisto on taas sellainen, opettajisto onkin kiitettävällä harrastuksena
9767: miten se on palkattu. Kansakoulu aiheut- pitänyt huolta itsensä kehittämisestä ja
9768: taa jo sinänsä yhteiskunnalle niin suuria ammattipätevyytensä kohottamisesta. Tä-
9769: kustannuksia, ettei siinä ole varaa pitää män opetta;jat ovat suorittaneet omilla va-
9770: huonoa opettajistoa. Tämän vuoksi on kan- roillaan ja ilman viranylenemismahdolli-
9771: sakoulunopettajain palkkaus järjestettävä suuksia, kuten on laita muilla virka-aloilla.
9772: VIII,s. - Syrjänen y. m. 237
9773:
9774: Kansakoulunopettajain ikälisät lasketaan suurten liikelaitosten hen:kilökuntain palk-
9775: rahapalkasta ja siksi jäävät verrattain pie- koja on korotettu ja esimerkiksi vaition-
9776: niksi. Kun opettajilla ei ole muutenkaan kin pienipalkkaisten virkailijain palkkoja
9777: tilaisuutta kohota toimialallaan ylemmäksi on parannettu sekä että on suunnittelun
9778: eikä päästä korkeampaan palkkausluokkaan, alaisena koko virkamieskunnan palkkojen
9779: joutuvat perheelliset opettajat taloudelli- korottaminen, on välttämätöntä, että kan-
9780: sesti aivan tukalaan asemaan. Opettajain sakoulunopettajain palkat kiireimmiten jär-
9781: on hankittava paikallisia sivutoimia, mil- jestetään nykyistä elintasoa vastaaviksi.
9782: loin niitä vaan on saatavissa t,ai sitten siir- Kansakoulunopettajain palkkaus on järjes-
9783: ryttävä sellaiselle toimialalle, josta voi tettävä sellaiseksi, että sille alalle saadaan
9784: saada itselleen ja perheelleen paremman päteviä henkilöitä, jotka elantohuolista va-
9785: toimeentulon. Nykyään onkin pätevistä paina voivat omistautua kokonaan vaati-
9786: miesopettajista puute, mikä johtuu siitä, vaan työhönsä, kehittää kykyään ajan vaa-
9787: että taloudellinen hyvä aika tarjoaa pysty- timusten mukaisiksi ja siten kohottaa kan-
9788: välle opettajalle muilla aloilla enemmän sakoululaitoksemme ja kansansivistyksemme
9789: tuloja, kuin siinä toimessa, jonka he alku- sivistyskansalle kuuluvaan asemaan.
9790: jaan ovat elämäntehtäväkseen valinneet ja Edellä olevan perusteella kunnioittaen
9791: johon valmistumiseen parhaat kehitysvuo- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
9792: tensa käyttäneet. Ei ole koulutyön edun toivomuksen,
9793: mukaista, että opettajat ryhtyvät pitämään
9794: kansakoulunopettajan virassa oloa tilapäi- että hallitus kiireellisesti valmis-
9795: senä ja väliaikaisluontoisena, josta on ru- tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi esi-
9796: vettu pyrkimään paremmin pa:lkattuihin tyksen kansakoululaitoksen kustan-
9797: toimiin. nuksista annet1tn lain muuttamisesta
9798: Kun taloudellinen hyvä aika on vaikut- siten, että kansakoulunopettajain
9799: tanut elinkustannusten kohoamiseen, mistä palkat tulevat korotetuiksi nykyisen
9800: on ollut seurauksena, että yksityisten ja ajan elintasoa vastaaviksi.
9801:
9802: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
9803:
9804: Aug. Syrjänen. Mandi Hannula. Paavo Aarniokoski.
9805: Aino Malkamäki. Väinö Kokko. Uuno Raatikainen.
9806: Tilda Löthman-Koponen. Kaisa Hiilelä. Edvin Stenwall.
9807: Elsa Metsäranta. A. A. Lastu. Arvo Inkilä.
9808: Jalmari Pilkama. Heikki Kääriäinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
9809: J. V. Wainio. Jussi Lonkainen. Otto Marttila.
9810: Urho Kulovaara. Otto Toivonen. Cay Sundström.
9811: Karl J. Wenman. Toivo Halonen. Onni Hiltunen.
9812: Einari Karvetti. A. J. Kosonen. Frans Mustasilta.
9813: Armas Paasonen. Oskari Lehtonen. Edv. Kujala.
9814: Kalle Kämäräinen. A. A. Lintulahti. Matti Turkia.
9815: Jere Juutilainen. Atos Wirtanen. Edvard Haga.
9816: Arvi Malmivaara. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Albin Wickman.
9817: John Österholm. Anni Huotari. Helena Syrjälä.
9818: Alpo Lumme. J. E. Malmivuori.
9819: 238
9820:
9821: VIII,9. - Toiv. al. N:o 65.
9822:
9823:
9824:
9825:
9826: M. Hannula y. m.: 1}läärärahasta koulutalon mkentamiseksi
9827: H eZsingin toiselle stwmaZaiseZZe lyseoZZe.
9828:
9829:
9830: l~ d u s kun n a 11 e.
9831:
9832:
9833: Hallituksen esityksen perusteella päätti vamaan. Kuluvana lukuvuonna on jo täy-
9834: eduskunta vuonna 1924 Helsinkiin perus- tynyt perustaa kautta keskikouluasteen
9835: tettavaksi yliopistoon johtavan poikalyseon, kullekin Juokalle rinna:kkaisosasto. Koko
9836: joka vastoin hallituksen esitystä oli raken- tämän ajan on koulu jatkuvasti saanut tyy-
9837: tuva kansakoulun koko oppimäärälle ja tyä mainittuun vuokrahuoneistoon. Tosin jo
9838: oleva 6-luokkainen. Tämä koulu, Helsingin kouluhallituksen maaliskuun 24 päivänä
9839: toinen suomalainen lyseo, alkoi syksyllä 1928 päivätyssä ehdotuksessa valtion oppi-
9840: 1925 kaksiluokkaisena toimintansa ja oli koulujen rakennusohjelmaksi mainitaan
9841: ensimmamen uusmuotoinen, vakinaiselle Helsingin toisen suomalaisen lyseon koulu-
9842: kannalle asetettu valtion koulu. rakennus kahdeksantoista rakennustyön
9843: Koulu on koko toimintansa ajan, kohta joukossa toisella sijalla ja oli sille oma
9844: 13 vuotta, kärsinyt tarkoituksenmukaisen koulutalo tämän ehdotuksen mukaisesti
9845: huoneiston puutetta: ensimmäiset 7 vuotta valmistuva vuonna 1932. Pula-ajan vuoksi
9846: se työskenteli toisilta kouluilta vuol\:ratuissa ei tätä suunnitelmaa toteutettu, joten Hel-
9847: luokkahuoneissa ja keväästä 1932 lähtien singin toinen suomalainen lyseo on edelleen
9848: sitä varten erikseen vuokratussa entisessä jäänyt toimimaan vuokrahuoneistoon, ja
9849: kauppahallissa Helsinginkadun 1: ssä. koulun rakennushanke on vain sikäli edis-
9850: Vaikka itse talo siinä sijaitsevien liikeyri- tynyt, että Helsingin kaupunki on sille
9851: tyksien y. m. seikkain takia oli kaikkea päättänyt luovuttaa erittäin sopivalta pai-
9852: muuta kuin kouluksi sopiva ja vaikka itse kalta tontin. Että koulun huoneisto, joka
9853: kouluhuoneisto monessa suhteessa oli puut- jo alkujaankin oli sangen vajavainen, on
9854: teellinen, oli se koululle erittäin suuri edis- nykyään käynyt täysin kelpaamattomaksi,
9855: tysaskel aikaisempiin asunto-oloihin verra- on ilmeistä. Kouluneuvos filosofiantohtori
9856: ten. Huomattava etu oli myös, että koulu L. Arvi P. Poijärvi lausui toimitettuaan
9857: nyt pääsi toimimaan tarkoitetussa ympä- asetuksenmukaisen tarkastuksen koulussa,
9858: ristössään, Pitkänsillan pohjoispuolella. tarkastuspöytäkirjaan maaliskuun 16 p: nä
9859: Tätä osoittaa se ripeä kasvu, jota koulun 1937 seuraavaa: ,Puutteena on ennenkaik-
9860: oppilasluvussa, pula-ajasta huolimatta, on kea huoneiden riittämätön määrä. Koulun
9861: ilmennyt vuodesta 1932 lähtien. Viisivuo- nykyään toiminnassa olevaa 8 luokkaa var-
9862: tiskautena 1932-1937 on oppilasmäärä ten on olemassa vain 6 luokkahuonetta
9863: kasvanut koko koulussa, 104: stä 191: een, ynnä luonnontieteiden ja voimistelusali, jo-
9864: siis 83 % ja keskikoulussa 73: sta 163: een, ten tilanne on ylen kiusallinen, kun ote-
9865: s. o. 123 %. Oppilasmäärän erittäin vahva taan huomioon, että yläluokat ovat Iinjoi-
9866: lisääntyminen ala-asteilla osoittaa selvästi, hin jaetut ja erikoisluokkia siis tarvittai-
9867: että koulu tulee jatkuvasti ja nopeasti kas- siin useita. Luonnonhistoria, laulu ja pii-
9868: VIII,9. - M. Hannula y. m. 239
9869:
9870: rustus kaipaisivat myös omia suojiansa, ja kysymyksessä, olisi kiinnitetty huomiota ja
9871: nykyinen voimistelusali vetoisena ja ah- niiden takia mahdollisesti evätty valtion-
9872: taana ja melko puutteellisin suihku- ja apu. Tilanne on sitäkin valitettavampaa,
9873: pukusuojin varustettuna ei vastaa ensi- kun ei ole pienintäkään epäilystä siitä,
9874: luokkaiselle valtionkoululle asetettavifl. vaa- etteikö Helsingin toinen suomalainen lyseo
9875: timuksia. Kokoelmien säilytyssuojat ovat olisi elinvoimainen koulu ja kipeän tar-
9876: myös varsin puutteelliset. On ilmeistä, että peen vaatima. Onhan se ainoa valtion
9877: uuden koulutalon rakentaminen Helsingin koulu, joka toimii Pitkänsillan pohjoispuo-
9878: toiselle suomalaiselle lyseolle on hyvin kii- lella, siis kaupunginosassa, jossa on yli
9879: reellisesti saatava toimeksi, etenkin kun 70,000 suomenkielistä asukasta eli enemmän
9880: koulu näyttää hämmästyttävällä nopeu- kuin esim. Turun kaupungissa, jossa yksi-
9881: della oppilasmäärältään kasvavan ja ny- nään suomenkielisiä valtionoppikouluja on
9882: kyään on pakko järjestää kouluun perin 5. Että koulu on tosiaankin sikäläisen ja
9883: vaivalloinen vuoroluku, jopa sijoittaa eräitä vähävaraisen väestön koulu, sitä osoittaa
9884: luokkia silloin tällöin opiskelemaan auloi- oppilastilasto, jonka mukaan oppilaita on
9885: hin ja pienen pieneen kirjastohuoneeseen- Pitkänsillan pohjoispuolelta 164 s. o. 88 %,
9886: kin. Huoneiston kunto ei myöskään ole· Töölöstä ja muista kaupun-
9887: moitteeton. Jouduin esim. toteamaan, ·että ginosista . . . . . . . . . . . . . . 16 , 9 %,
9888: katto pahasti vuotaa ainakin kahdesta koh- maaseudulta . . . . . . . . . . . . . 6 , 3%
9889: dasta. V että suorastaan valui käytävään ja ja jonka mukaan, kuten kouluneuvos Poi-
9890: luonnotiedeluokkaan. Koulun piha ei myös- järvi sanoo edellä mainitussa tarkastus-
9891: kään vastaa kunnon koululle asetettavia kertomuksessaan ,He ovat miltei poikkeuk-
9892: vaatimuksia.'' - Kuluvana vuonna on ti- setta ruumiillisen työn tekijöiden lapsia.
9893: lanne edellä kuvatusta vielä sikäli pahen- Henkisen työn tekijöiden perillisiä on koko
9894: tunut, että viimeisellekin keskikoululuokalle koulun matrikkelissa tuskin enempää kui.n
9895: on perustettu rinnakkaisosasto, joten 8 luo- kahden käden sormilla laskettava määrä.''
9896: kan sijasta huoneistossa nykyään työsken- Edellä esitetyn nojalla pyydämme kun-
9897: telee 9 luokkaa. nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
9898: Ilman muuta on ymmärrettävää, että toivomuksen,
9899: tarkoituksenmukainen opetus- ja kasvatus-
9900: työ kaikin puolin kärsii, jos koulun on toi- että hallitus ensi vuoden talous-
9901: mittava sellaisissa oloissa kuin Helsingin arvioesitykseen ottaisi tarpeellisen
9902: toinen suomalainen lyseo nykyään toimii. määrärahan ajanmukaisen kouluta-
9903: On tuskin mitenkään puolustettavissa, että lon rakentamiseksi Helsingin toiselle
9904: valtion koulu saa jatkuvasti työskennellä suomalaiselle lyseolle.
9905: olosuhteissa, joihin, jos yksityiskoulu olisi
9906:
9907: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
9908:
9909: Mandi Hannula. Helena Syrjälä.
9910: Tilda Löthman-Koponen. Toivo Horelli.
9911: Hilja Riipinen. Arvo Inkilä.
9912: .Aino Malkamäki. Elsa Bonsdorff.
9913: Miina Sillanpää. Aarne Honka.
9914: Kyllikki Pohjala. J. V. Wainio.
9915: 2'40
9916:
9917: VIII,1o. - Toiv. al. N:o 66.
9918:
9919:
9920:
9921:
9922: Kuittinen y. m.: Määrärahasta Enson koulutalon korjaami-
9923: seksi päiväjatkokoul1lksi muuttamista varten.
9924:
9925:
9926: E d u s k u n n a ll e.
9927:
9928: V uoksenlaa:kso on viime vuosien aikana dottaa laajennettua ammattikoulua, johon
9929: kehittynyt huomattavasti eteenpäin. Imat- ehdotukseen kouluhallitus on myötämieli-
9930: ran uuden voimalaitoksen rakentamisen jäl- sesti suhtautunut.
9931: keen on Vuoksen varrelle muodostunut Opetusohjelma olisi seuraava:
9932: useita uusia tehtaita kuten Outokummun
9933: Tuntia vii-
9934: kuparitehdas, Vuoksenniskan rautatehdas kossa teoret-
9935: Oy. ja kuluvana vuonna Kuitu Oy. ja tisia aineita
9936: jo aikaisemmilta vuosilta tunnetut laajat Äidinkielen opetukseen . . . . . . . . . . 3
9937: Enson tehtaat. Yllämainitut teollisuuslai- Kansalaistiedon opetukseen . . . . . . . 2
9938: tokset sijaitsevat Jääsken kunnan alueella Laskennon ja mittausopin opetuk-
9939: ja on niiden yhteinen väkiluku toistakym- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
9940: mentätuhatta. Näin suuren teollisuustyö- Voimistelun opetukseen . . . . . . . . . . 2
9941: väen keskuuteen on vuosikausia kaivattu Piirustuksen opetukseen tytöille . . 2
9942: jatkokouluopetuksen muuttamista päiväjat- Ammattipiirustuksen opetukseen po-
9943: kokouluksi vastaavasti samalla tavalla kuin jille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
9944: kaupungeissa, kauppalaissa ja taajaväki- Opastusta ammatin valintaan . . . . 1
9945: sissä yhdyskunnissa. Koululakimme on Terveysopin opetukseen . . . . . . . . . . 1
9946: tässä suhteessa kielteinen, vaikka välttämä- Sähköopin , . .... .. .. . 1
9947: tön tarve on olemassa. Siveysopin , .......... 1
9948: Teollisuusseudun edustajat herättivät tä- Yhteensä 17
9949: män kysymyksen Jääsken kunnanvaltuus-
9950: tossa, joka suhtautui asiaan myötämielisesti Ja käytäntöä:
9951: . ryhtyen samalla kehittämään jatko- ja a:m- Tytöille: Talousosasto ja käsityöosasto
9952: mattikoulun yhdistämistä samalle pohjalle sekä yhdessä poikien kanssa kauppalinja
9953: kuin mitä se on Viipurin ja osittain Kuu- 21 viikkotuntia.
9954: sankosken ammattikouluissa. Koulupiirinä Pojille: Puu- ja rakennusosasto, metalli-
9955: tulisi olemaan Enson, Pelkolan, Teponalan, ja sähköosasto sekä metsäosasto, yhteensä
9956: Räikkölän ja Kiviojan jatkokoulut, joten 18 tuntia, koko tuntimäärän siis ollessa
9957: niille kouluille ei enää muuta jatkokoulua 35 viikkotuntia.
9958: järjestettäisi. Oppilasmäärä tulisi olemaan Kunnan mielenkiinto asiaan on ollut va-
9959: ainakin 600 oppilasta, josta vuosittain vaih- kava ja ehdottaa kunta, että Enson nykyi-
9960: tuisi 200 oppilasta. Koulu tulisi olemaan nen kansakoulu kuluvan kesän aikana kor-
9961: 3-vuotiskautinen ja saavat siinä opetuksen jattaisiin tätä tarkoitusta varten, koska
9962: kaikkiin kansankerroksiin kuuluvat lapset. tämä koulu uuden koulutalon valmistuessa
9963: Kunnan valitsema jatkokoulutoimikunta eh- tämän kesän aikana jää tyhjäksi.
9964: VIII,1o. - Kuittinen y. m. 241
9965:
9966: Korjauksia varten kunta on hankkinut varmuutta siitä, tuleeko tämä laki kevät-
9967: piirustukset ja hyväksynyt kustannusar- istuntokaudella hyväksytyksi ja kun Enso
9968: vion, jonka määrä on 1,500,000 mark- on verrattavissa taajaväkisiin alueisiin,
9969: kaa, mutta ratkaisu jää kouluhallituksen koska sen väkiluku ympäristöineen on yli
9970: ja rakennushallituksen harkittavaksi. 10,000, ja kun koulun alkaminen syysluku-
9971: Vakaa toivomuksemme on, että koulutyö kauden alusta on asianmukainen, niin
9972: voitaisiin alkaa jo syyskuun 1 päivänä päi- edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
9973: väjatkokouluna, mutta nyt voimassaolevan eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9974: lain mukaan ei maalaiskunnilla ole oikeutta
9975: järjestää päiväjatkokouluja, joten sellai- että hallitus antaisi esityksen
9976: sella alueella kuin Enso jatkokoulu on pi- 1,500,000 markan määrärahan myön-
9977: dettävä iltakouluna. tämisestä Enson koulutalon korjaa-
9978: Suunnitteilla olevassa laissa on tämä epä- miseksi päiväjatkokouluksi muutta-
9979: kohta korjattu siten, että maalaiskunnilla mista varten, niin että koulutyö voi-
9980: on oikeus järjestää päiväjatko-opetusta kun taisiin alkaa syyskuun 1 päivänä
9981: kunnat sitä anovat. Mutta !koska ei ole 1938.
9982:
9983: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
9984:
9985: Juho Kuittinen. A. A. L'astu.
9986: Aug. Syrjänen. YrJö Helenius.
9987: Yrjö Welling. Väinö Kaasalainen.
9988: Hj. Lindqvist. Jussi Lonkainen.
9989: Julio Pyy. Jussi Rapo.
9990:
9991:
9992:
9993:
9994: 31
9995: 242
9996:
9997: Vlll,11. - Toiv. al. N:o 67.
9998:
9999:
10000:
10001:
10002: Hiltunen y. m.: Määrärahasta työväenopistotalon rakenta-
10003: mista varten Varkauteen.
10004:
10005:
10006: I<J d u s k u n n a 11 e.
10007:
10008: :Maamme useimmat työväenopistot joutu- eri puolilla kauppalaa oleviin huoneistoi-
10009: vat toimimaan hyvin vaikeissa olosuJhteissa. hin. On sanomattakin selvää, että eri toi-
10010: Samalla lkuin tilastollisesti on voirtu todeta mintamuotojen keskinäinen yhteys siitä ta-
10011: yhä laajempien työläispiirien opinnollisten vattomasti kärsii. Lisäksi ovwt useat toi-
10012: harrastusten lisääntyvän eivät samassa suh- mintahuoneet alunperin rakennetut koko-
10013: teessa ole parantuneet mahdollisuudet tyy- naan to~sia tarkoituksia varten. Sellaiset
10014: dyttää opillisten harrastusten kaipuuta. huoneistot, joita käytetään muihin tarkoi-
10015: Kouluhallirtukoonkin taholta on kiinnitetty tuksiin ja joita opisto saa vain määrätun-
10016: huomiota työväenopistojen puutteellisiin teina käyttää hyväkseen, ovat op·etuksen
10017: huoneisto-oloihin ja kehoitettu opistoja kannalta epätyydyttäviä. Huoneisto-oloista
10018: hankkimaan mikäli mahdollista omia huo- jOhtuvat toimintarajoitukset haittaavat
10019: neistoja. Tämä on luonnollista koska opis- :opiston toimintaa sitäkin tuntuvammin, kun
10020: tojen työ puutt·eellisissa huoneistoissa ei paikkakunnan tehtaissa vallitseva vuorotyö-
10021: voi muodostua tyydyttäväksi eikä niillä ole järjestelmä, joka muutenkin on haitallinen
10022: kehittymisen mahdollisuuksia, mild olisi säännölliselle i1taisin tapwhtuvalle opiske-
10023: Yälttämätöntä opistojen suodttaman työn lulle, edellyttäisi mahdollisuutta, että opis-
10024: kannalta. Työväenopistojen valtionavusta keluajat voitaisiin järjestää vapaasti. Li-
10025: joulukuun 31 päivänä 1936 annetun lain säksi ovat opiston ahtaat huoneistotilat
10026: 3 § 2 momentissa mainitaan valtionavun tehneet mahdottomwksi jä1-jestää kaikkia
10027: saamisen ehtona m. m.: ,että opiston huo- tarpeellisia opiskelumuotoja opiskelijoille.
10028: neisto-olot on tyydyttävästi järjestetty" Kun Varkauden työväenopiston kanna-
10029: ja työväenopistoista helmikuun 25 päivänä tusyhdistys r. y. ei ole voinut työväenopis-
10030: 1927 annetun asetuksen 12 §: ssä sano- ton huoneistopulaa muuten tyydyttävästi
10031: taan: ,Työväenopistolla tulee olla käytet- ratkaista on se ryihtynyt suunnittelemaan
10032: tävänään riittävä määrä kyllin tilavia ja oman talon ra!)mntamista opistoa varten.
10033: tarkoitukseen soveltuvia opetus- ja työhuo- Taloa varten on A. Ahlström Oy. la:hjoitta-
10034: ne~ta tarpeellisine kalustoineen.'' nut tilavan tontin erittäin sopivalta pai-
10035: Jos edellämainittuja ehtoja twrkoin nou- kalta. Alustavien suunnitehnien mukaan
10036: datettaisiin ei Varkauden työväenopistolla tulisi ra;kennuksen tilavuus olemaan 4,230
10037: oHsi mahdollisuutta saada valtioapua, koska m3 ja kustannusarvio 1,638,440 markkaa.
10038: se on joutunut koko olemassaoloaikansa toi- Rakennushankkeen toteuttamista varten
10039: mimaan hyvin puutteellisissa ja epä:tyydyt- anottiin v. 1937 valtioneuvostolta raken-
10040: tävissä huoneisto-oloissa. Niinpä se ajoit- nusapua 500,000 markkaa ja halpakorkoista
10041: tain on saanut jwkaa toimintansa viiteenkin pitkäaikaista kuoletuslainaa 600,000 ma:rlk-
10042: VIII,11. - Hiltunen y. m. 243
10043:
10044: kaa. Tämä anomus, jota kouluhallitus ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10045: opetusministeriö puolsivat, tuli valitetta- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
10046: vasti valtioneuvostossa hylätyiksi. vomuksen,
10047: Eduskunta on vuoden 1936 valtiopäivillä
10048: hyväksyny't edustaja Inkilän raihaasia-aloit- että hallitus ottaisi vuoden 1939
10049: teen n: o 64 johdosta toivomuksen, ,että tulo- ja menoarvioesitykseen 1,100,000
10050: hallitus tutkisi, voitaisiinko valtion varoista mm·kan määrärahan työväenopisto-
10051: runtaa pitkäaikaisia halpakorkoisia raken- talon rakentamista varten Varkau-
10052: nuslainoja työväenopistoi:He sekä ryhtyisi teen, mistä 500,000 markkaa olisi
10053: asian vaa;timiin toimenpiteisiin''. Edus- avustusta ja 600,000 markkaa halpa-
10054: kunta on siis jo periaatteessa pitänyt suo- km·koista pitäaikaista kuoletuslainaa.
10055: tavana työväenopistojen raJkennushankikei-
10056: den avustami,sta.
10057:
10058: Helsingissä he1miikuun 4 päivänä 1938.
10059:
10060: Onni Hiltunen. Tilda Löthman-Koponen.
10061: Matti Lepistö. L. 0. Hirvensalo.
10062: Onni Mäkeläinen. J. Takala.
10063: Heikki Kääriäinen. Kalle Kämäräinen.
10064: Yrjö Räisänen.
10065: 244
10066:
10067: VIII,12. - Toiv. al. N:o 68.
10068:
10069:
10070:
10071:
10072: Soininen y. m.: Määrärahasta keskustalon hankkimiseksi
10073: Rajaseudun kansankorkeakoulu-yhdistykselle Joensuu-
10074: hun.
10075:
10076:
10077: E d u s k u n n a 11 e.
10078:
10079: Syksyllä 1923 suunniteltu ja seuraavana Kun oli tehty aloite keskustalon hankki-
10080: vuonna alulle pantu Rajaseudun kansan- misesta yhdistykselle, asettui kouluhallitus
10081: korkeakoulu-yhdistyksen suoritettava, Poh- sitäkin kannattamaan. Keskustalon aikaan-
10082: jois-Karjalan eteläisimpiinkin saloseutuihin saaminen oli kouluhallituksen mielestä toi-
10083: haarautuva opintokertotyö on vuodesta menpide, jolla yhdistyksen työtä voitaisiin
10084: vuoteen yhä laajentunut. nykyisestäänkin huomattavasti tehostaa.
10085: Kirjelmässään opetusministeriölle koulu- Keskustalolle on Joensuun kaupunki
10086: hallitus viime toukokuussa lausui tästä toi- päättänyt luovuttaa tarkoitukseen soveltu-
10087: minnasta muun ohessa seuraavaa: Rajaseu- van tontin. Arkkitehti Jalmari Peltonen on
10088: dun kansankorkeakoulu-yhdistys on jär- laatinut keskustaloa varten piirustukset
10089: jestö, joka on erikoistunut varsinaisella sekä kustannusarvion, jonka kokonaismäärä
10090: rajaseudulla suoritettavaan vapaaseen kan- irtaimistoineen päättyy 1,255,500 markkaan.
10091: sansivistystyöhön. Se on toiminut jo lähes Tästä määrästä toivotaan valtiolta saata-
10092: puolitoista vuosikymmentä, joten sen työ- van yhteensä 887,000 markkaa. Loput
10093: tavoista ja niillä aikaansaaduista tuloksista 368,500 markkaa hankittaisiin helppokor-
10094: on kylliksi kokemusta, kun tahdotaan ar- koisena lainana.
10095: vostella sen merkitystä. Sikäli kuin koulu- Edellä sanottuun viitaten kunnioittavasti
10096: hallitus on yhdistyksessä suorittamiensa ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
10097: tarkastusten avulla ja muutenkin tutustu- vomuksen,
10098: nut tähän Pohjois-Karjalassa laajoja
10099: alueita ja suuria väestöryhmiä huoltavaan että hallitus vuoden 1939 tulo- ja
10100: sivistysjärjestöön, on yhdistyksen työ ollut menoarvioesitykseen ottaisi 887,000
10101: todella hyvin suunniteltua ja johdettua. markan suuruisen määrärahan kes-
10102: Vapaan kansansivistystyön alalla Rajaseu- kustalon hankkimiseksi Joensuun
10103: dun kansankorkeakoulu-yhdistys on järjes- kaupunkiin Rajaseudun kansankor-
10104: telynsä, toimintansa ja tulostensa puolesta keakoulu-y hdisty kselle.
10105: suorastaan esikuvaksi kelpaava.
10106:
10107: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1938.
10108:
10109: Heikki Soininen. T. A. Janhonen.
10110: Antti Kukkonen. Juhani Leppälä.
10111: J. Takala. A. Halonen.
10112: 245
10113:
10114: VIII,t3. - Toiv. al. N:o 69 .
10115:
10116:
10117:
10118:
10119: .A.la-Kulju y. m.: Määrärahasta koulu-urheilukentän raken-
10120: tamiseksi Moirislammen alueelle Jyväskylässä.
10121:
10122:
10123: E d u s k u n n a ll e.
10124:
10125: Jyväskylän kasvatusopilliselta korkeakou- edestrukaisen matkansa. Lisäksi on kaupun-
10126: lulta puuttuu tarkoitusta vastaava ja sen gin urheilukenttä siksi suuren koulu- ja
10127: toiminnalle ehdottoman välttämätön urhei- urheilukeskuksen, kuin Jyväskylä on, ai-
10128: lukenttä. Korkeakoulun alueella on tähän noana kenttänä aivan yllkansoitettu.
10129: tarkoitukseen erittäin sopiva maapalsta, ni- Nä:hdäJksemme on valtiolla velvollisuuksia
10130: mittäin n. s. Moirislammen täytetty pohja erikoisesti huolehtia nuorison fyysillisestä
10131: ja lammen ympärillä oleva alue. Urheilu- kasvatuksesta ja entistä enemmän kiinnit-
10132: kentän rakentaminen mainitulle alueelle on tää huomiota sopivien urheilukenttien hank-
10133: jo parin vuosikymmenen aikana ollut tois- kimiseen suuriin koulukeskuksiin.
10134: tuvasti esillä ja on siitä seminaarin johdon Urheilukentän rakentamista varten n. s.
10135: ja kouluviranomaisten ta;holta tehty useita Moirislammen alueelle on olemassa valmis
10136: esityksiä. V. 1934 teki Jyväskylän kaupun- <kouluhallituksen tarkastama suunnitelma.
10137: ginvaltuusto anomuksen kentän rakentami- Tehtyjen laske1mien mukaan tarvittaisiin
10138: sesta työttömyysvaroilla. Anomuksia käsi- 250,000 marokkaa kentän raivaukseen ja
10139: telleet elimet ovat tunnustaneet urheilu- auttavaan kuntoon saattamiseen. Täyte- ja
10140: kentän tarpeellisuuden ja paikan sopivai- tasoitusmaata on saatavissa kor1keakoulun
10141: suuden tähän tarkoitukseen, mutta maara- alueella olevasta hiekkakuopasta ja enti-
10142: rahoja hankkeen toteuttamiseksi ei toistai- sestä pallokentästä, joka samalla tulisi ta-
10143: seksi ole myönnetty. soitetuksi ja siten saataisiin käyttökelpoi-
10144: Moirislammen alueelJe rakenll!ettava ur- seen kuntoon.
10145: heilukenttä tyydyttäisi ei vain kasvatus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10146: opillisen korkeakoulun vaan myöskin useit- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
10147: ten muitten oppilaitosten ui~heilukenttätar muksen,
10148: peen. Sen läheisyydessä ·ovat näet m. m.
10149: Jyväskylän yhteislyseo, Jyväskylän tyttö- että hallitus ottaisi vuoden 1939
10150: lukio sekä Cygnaeus-kansakoulu. Kaupun- talousarvioesitykseen riittävän mää-
10151: gin urheilukenttä on kouluista liian kau- t·ärahan koulu-urheilukentän raken-
10152: kana niin etteivät oppilaat Y'hden tunnin tamiseksi Moirislammen alueelle J y-
10153: aikana ehdi juuri muuta kuin suorittaa väskylässä.
10154:
10155: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
10156:
10157: Reino Ala-Kulju. T. N. Vilhula.
10158: Onni Peltonen. Aarne Honka.
10159: J. Takala. J. V. Wainio.
10160: Toivo Horelli.
10161: 246
10162:
10163: VIII,14. - Toiv. al. N:o 70.
10164:
10165:
10166:
10167:
10168: Honka y. m.: Määrärahasta Naantalin kirkon kunnostami-
10169: seksi ja luostarialueen tutkimiseksi rakennushistorial-
10170: lisia näkökohtia silmälläpitäen.
10171:
10172:
10173: E d u s kun n a ll e.
10174:
10175: Heinäkuussa v. 1941 tulee kuluneeksi 500 leen ja seurakunnan käyttöön, ollen ny-
10176: vuotta Naantalin kaupungin perustami- kyäänkin Naantalin kaupunki- ja maaseu-
10177: sesta. Tämä maamme kuudes kaupunki rakunnan kirkkona.
10178: syntyi suuren ja varakkaan kulttuurilai- Yllämainitussa lausunnossaan huomauttaa
10179: toksen, Suomen ainoan birgittalaisluostarin muinaistieteellinen toimikunta edelleen, että
10180: keralla, jorna oli maamme luostarilaitoksista ainoa tilaisuus ki11kkojemme perinpohjai-
10181: suurin ja johtavin, ollen siten aikanaan seen tutkimiseen on niissä tapahtuva kor-
10182: maamme henkisen elämän tärkeimpiä jaustyö. l\1itä Naantalin kirkkoon tulee,
10183: keskuspaikkoja. Samalla oli Naantalin ovat tämän arvokkaan historiallisen muisto-
10184: luostarin ja luostarikirkon rakentaminen merkin tuholta säilyttämiseksi kiireelliset
10185: maamme suurimpia keskiaikaisia rakennus- korjaustyöt välttämättömät. Kirkon seinät
10186: toimenpiteitä, jonka vaikutukset tuntuivat repeilevät arveluttavasti, puulattia, joka
10187: huomattavalla tavalla myöhemmässä keski- sitäpaitsi on rakennettu luonnottoman kor-
10188: a~kaisessa kirkkoarkkitehtuurissa. Niinpä kealle, niin että se pilaa kirkon muuten
10189: lausuukin muinaistieteellinen toimikunta monumenttaalisen vaikutuksen, notkuu uh-
10190: Naantalin kirkkohallinnon pyynnöstä anta- kaavasti, räystäät ovat ransistyneet j. n. e.
10191: massaan helmikuun 9 p: nä 1938 päivätyssä Tämän välttämättömän korjaustyön yhtey-
10192: lausunnossaan m. m.: dessä olisi mitä suotavinta, että sen yhtey-
10193: ,Naantalin luostarin historian kirjoitta- dessä voitaisiin kirkko saada tutkituksi,
10194: minen on aikaisemman kulttuurihistoriamme sillä muussa tapauksessa tutkimustyön suo--
10195: tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kuuluu luon- rittaminen voi siirtyä vuosikymmeniksi
10196: nollisesti välttämättömänä osana luostari- eteenpäin. Kuten muinaistieteellinen toi-
10197: rakennusten ja niiden arkkitehtuurin mah- mikunta lausunnossaan huomauttaa, olisi
10198: dollisimman tarkka tunteminen ja senpä lisäksi siitäkin syystä toivottavaa päästä
10199: vuoksi muodostaakin Naantalin luostarin käsiksi Naantalin kirkon tutkimiseen, että
10200: rakennushistorian ja -järjestelmän selvittä- Ruotsissa on viime vuosina erikoisesti koh-
10201: minen yhden historiallisen arkeologiamme distettu huomio birgittalaisluostarien tut-
10202: päätehtävistä.'' kimiseen ja tutkimuksia on toimitettu myös
10203: Kuten tunnettua on Naantalin luostari- muissakin maissa olevissa birgittalais-
10204: rakennuksista enää jäljellä vain luostari- luostareissa. Kun Naantalin Juostarilla on
10205: kirkko, joka, senkin jälkeen kuin muut mainittujen luostarien sarjassa erittäin
10206: luostarirakennukset valtion toimesta revit- huomattava asema, olisi luostarin arkeolo-
10207: tiin ja niistä saadut tiilet käytettiin m. m. ginen tutkimus varsin ajankohtainen teh-
10208: 'l'urun linnan tarpeiksi, sai jäädä paikoil- tävä.
10209: VIII,14. - Honka y. m. 247
10210:
10211: Kun lisäksi Naantalin luostari on van- suunnitelman mukaan tulisi työ jakautu-
10212: hoista luostareistamme ainoa, jonka hävi- maan kahteen pääosaan:
10213: tettyjen luostarirakennusten perustukset 1) Kirkon tutkimiseen ja sen korjaami-
10214: ovat saaneet rauhassa säilyä niitä peittä- seen sekä kunnostamiseen rakennushistorial-
10215: neen maakerroksen alla, on Naantalissa se lisia näkökohtia mahdollisuuden mukaan
10216: ainutlaatuinen mahdollisuus, että kaiva- silmällä pitäen.
10217: maUa perustukset esiin ja konservoimalla 2) Luostarin alueen kaivamiseen, tutki-
10218: ne voidaan saada havainnollinen kuva luos- miseen ja esilletulleiden rakennusjätteiden
10219: tarin rakennusj ärj estelmästä. säiläkuntoon saattamiseen.
10220: Mittasuhteiltaan on Naantalin kirkko Tu- Muinaistieteellisen toimikunnan suoritta-
10221: run tuomiokirkon jälkeen suurimpia keski- mien laskelmien mukaan Vlaadittaisiin mai-
10222: aj<an kirkkoja maassamme. Naantalin kau- nittuihin tarkoituksiin var.oja arviolta
10223: punki- ja maaseurakunnalle, joiden jäsen- 500,000 mk.
10224: luku ei yhteensäkään nouse 2,000: een, on Ylläesitettyyn viitaten ehdotamme edus-
10225: kirkon ylläpitäminen sen vuoksi muodostu- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10226: nut taloudellisesti raskaaksi. Niinpä on
10227: viimeksi ajanmukaisen keskuslämmityksen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10228: ra:kentamisesta ja muiden korjausten suorit- siin Naantalin kirkon tutkimiseksi,
10229: tamisesta aiheutunut seurakunnille 400,000 korjaamiseksi jn kunnostamiseksi ra-
10230: markan velkataakka huolimatta siitä, että kennushistorictllisia näkökohtict sil-
10231: kirkollinen veroäyri on kohonnut 4: kin mälläpitäen ja Naantalin luostari-
10232: markkaan. Näin ollen, ja kun asia histo- alueen kaivarniseksi, tutkitniseksi ja
10233: riantutkimuksemme, historiallisten muisto- mkennusjätteiden konservoimiseksi
10234: merkkiemme säily.ttämisen ja matkailunäkö- muinctistieteellisen toimikunnan laa-
10235: kohtien kannalta on yleisluontoinen, olisi timan suunnitelman mukaan sekä ot-
10236: puheenaoleva tutkimus- ja korjaustyö suo- tnisi tulevan vuoden talousarvioesi-
10237: rit•ettava yleisten v<arojen avulla. tykseen näitä tarkoituksia varten
10238: Muinaistieteellisen toimikunnan laatiman määrärahan.
10239:
10240: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
10241:
10242: Aarne Honka. Urho Kulovaara.
10243: Einari Karvetti. Ralf Törngren.
10244: Aino Lehtokoski. E. Kilpeläinen.
10245: Mandi Hannula.
10246: 248
10247:
10248: V1II,15. - Toiv. al. N:o 71.
10249:
10250:
10251:
10252:
10253: Junes y. m.: Toimenpiteistä Tornionjokilaakson ki1·kkojen
10254: korjaamista varten.
10255:
10256:
10257: E d u s k u n n a ll e.
10258:
10259: Sittenkun Tornionjokilaakson seurakun- vat olevansa siihen kykenemättömiä ellei
10260: nat Haminan rauhansopimuksella v. 1809 valtio etukäteen suorita tarkoitusta varten
10261: olivat pirstotut kahteen valtakuntaan ja myönnettyjä määrärahoja. Monien neuvot-
10262: seurakunnallinen elämä, useiden jokilaak- telujen jälkeen sovittiin sitten muualla
10263: son kirkkojen jäädessä Ruotsin puolelle, paitsi Karungissa, jossa kirkon rakentami-
10264: joutunut Suomen puolella hyvin vaikeaan nen toimitettiin urakalla valtion laskuun,
10265: asemaan kiintyi paikallisen väestön samoin- siitä, että seurakunnat ottavat ~huolehtiak
10266: kuin valtiovallankin huomio täällä epäkoh- seen kirkkojen rakentamisesta hyväksytty-
10267: dan pikaiseen korjaamiseen. Vaikka väestö jen suunnitelmien mukaan sitä mukaa kuin
10268: olisi mielellään tahtonut edelleen jatkaa valtio antaa niille rahaa. Näin pantiin sit-
10269: seurakunnallista yhteyttä molemmin puolin ten kirkkojen rakentamistyöt käyntiin vv.
10270: rajaa, ei siihen mainitun rauhansopimuksen 1813 ja 1814 aikana, mutta rahojen saanti
10271: mukaan ollut mahdollisuutta enempää kuin valtiolta näkyy olleen kovin vaikeaa ja
10272: vuoden 1815 loppuun. Tämän vuoksi ja hidasta, mistä johtuikin, että niiden val-
10273: kun väestö ei ollut kykenevä rakentamaan mistuminen viivästyi useilla vuosilla. Ja
10274: itselleen kirkkoja, täytyi valtiovallan puut- koska tänä aikana rahan arvon huonontu-
10275: tua asiaan. Suomen hallituskonseljin eh- misen ja rakennusaineitten hintojen kohoa-
10276: dotuksesta päätettiinkin sitten v. 1812 alus- misen vuoksi seurakuntain käytettävänä ei
10277: sa, että Suomen Karunkiin, Ylitorniolle, ollut alkuperäisten suunnitelmien mukaista
10278: 'l.'urtolaan, Kolariin ja Muonionnisikaan rahamäärää, tulivat kirkot hataria ja huo-
10279: (nyk. Muonio) on valtion kustannuksella nosti rakennetuiksi sekä ulkoasultaankin
10280: rakennettava kirkot ja sitä varten myön- sellaisiksi, ettei niitä voi pitää enää valtion
10281: nettiin käytettäväksi kaikkiaan 27,582 rup- arvon mukaisina puheena olevalla rajaseu-
10282: laa 10 2/3 kopeekkaa hopearahaa. tualueella.
10283: Jotta kirkot saataisiin valmiiksi ennen Vaikka seurakuntain toimesta ja osittain
10284: vuoden 1815 loppua, johon mennessä, niin- valtion avustuksella on eräiden kirkkojen
10285: kuin jo edellä mainittiin, entisen seura- pahimpia vikoja ja puutteita saatu korja-
10286: kunnallisen yhteyden tuli loppua, koetti tuiksi, ovat ne vieläkin siinä kunnossa,
10287: Suomen hallitus, valtiorahaston heikon tilan etteivät ne ensinkään vastaa kirkoille ase-
10288: vuoksi saada uusia seurakuntia suostumaan tettavia vaatimuksia. Paitsi muuta· ovat ne
10289: siihen, että ne aluksi itse rakentaisivat kir- yleensä sellaisia, että jumalanpalvelusten
10290: kot ja valtio maksaisi niille kustannuksien pito talvisaikaan on melkein mahdotpn.
10291: vaatiman korvauksen myöhemmin vähin Kun seurakunnat ovat vähävaraisia, suu-
10292: erin. Seurakunnat eivät tähän kuitenkaan rilla rasituksilla ennestään kuormitetut ja
10293: katsoneet voivansa suostua, vaan ilmoitti- kun kirkot ovat jo alunperin valtiovallan
10294: Vlll,15. - Junes y. m. 249
10295:
10296: heikon osanoton ja puutteellisen valvonnan tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
10297: vuoksi tulleet tarkoitukseen soveltumatto- väksi toivomuksen,
10298: miksi, olisi nyt valtion puututtava asiaan että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
10299: ja ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin toimenpiteisiin Tornionjokilaakson
10300: puheenaolevien epäkohtien korjaamiseksi ja korjauksen tarpeessa olevien kirkko-
10301: kirkkojen saattamiseksi asianmukaiseen jen kuntoon saattamiseksi valtion
10302: kuntoon. kustannuksella ja antaisi siitä aika-
10303: Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo- naan Ed1tskunnalle esityksen.
10304: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
10305:
10306: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
10307: A. Halonen. K. A. Lohi.
10308: M. 0. Lahtela.
10309:
10310:
10311:
10312:
10313: 32
10314: 250
10315:
10316: VIII,16. - Toiv. al. N:o 72.
10317:
10318:
10319:
10320:
10321: Lahtela y. m.: Määrärahasta Posion seurakunnallisten olo-
10322: jen kehittämiseksi.
10323:
10324:
10325: E d u s kun n a 11 e.
10326:
10327: Viitaten vuoden 1937 valtiopäivien syys- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10328: istuntokaudella jätetyn rahaasia-aloitteen siin Posion seurakunnallisten olojen
10329: N: o 51 perusteluihin (Liitt. IV, 72 siv. 421) kehittämiseksi tarkoituksenmukaiselle
10330: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää- kannalle ja ottaisi sanottuun tarkoi-
10331: tettäväksi toivomuksen, tukseen tarpeelliseksi katsomansa
10332: määrärahan ensi vuoden tulo- ja
10333: menoarvioesity kseen.
10334:
10335: Helsingissä helmikuun 7 p: nä 1938.
10336:
10337: M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
10338: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
10339: K. A. Lohi.
10340: 251
10341:
10342: VID.,l7. - Toiv. al. N:o 73.
10343:
10344:
10345:
10346:
10347: Luostarinen y. m.: 1Vläärämhasta vakcntmuksellisen raittius-
10348: työn Mtkmniseksi.
10349:
10350:
10351: E d u s kun n a ll e.
10352:
10353: Tällaisena aikana, jolloin alkoholin käyttö riitä tarpeellisesti paisuneen työohjelman
10354: niin voimakkaasti kasvaa kuin tilastonume- toteuttamiseksi edellisen vuoden määrä-
10355: rot ja näkemykset kertovat, tarvitaan en- raha. Painatus-, kuljetus- y. m. kulut myös
10356: tistä voimakkaampaa vakaumuksellista rait- nousevat, samalla kun on syytä peljätä,
10357: tiustyötä. Raittius- ja siveellisyystilanteen että palkkatason noustessa järjestöt menet-
10358: kohottaminen kansassamme vaatii ajan- ja tävät osan kokenutta pystyvää työvoi-
10359: asianmukaisen raittiusvalistuksen ja ope- maansa. Siihen ei ole varaa vakaumuksel-
10360: tuksen jatkuvasti edistyvää toimintaa en- lisella raittiustyöllä, jota tarpeenvaatimana
10361: nenkaikkea lasten ja koulunuorison keskuu- olisi voimakkaasti lisättävä.
10362: dessa. Tällainen ennakolta ehkäisevä ja Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
10363: suojeleva raittiustyö, jota muutamat järjes- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10364: töt maassamme melkein yksinomaan harjoit-
10365: tavat ja joiden työohjelmat ovat vuosi vuo- että hallitus varaisi ensi vuoden
10366: delta kasvaneet, tarvitsisivat jatkuvan talousarvioesitykseen riittävän mää-
10367: työnsä edistämiseksi myös kasvavia määrä- rärahan vakaumuksellisen raittius-
10368: rahoja. Yleisen hintatason noustessa ei työn tukemiseksi maassamme.
10369:
10370: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
10371:
10372: Aino Luostarinen. M. 0. Lahtela.
10373: Tilda Löthman-Koponen.
10374: 252
10375:
10376: VIII,1s. - Toiv. al. N:o 74.
10377:
10378:
10379: Niskanen y. m.: Vapaaehtoisen raittiustyön tehostamisesta.
10380:
10381: E d u s k u n n a 11 e.
10382:
10383: Juovutusjuomat tekevät kansamme kes- televan maaseutuväestön keskuudessa onkin
10384: kuudessa varsin tuhoisaa jälkeä. Niiden havaittavissa väkijuomien käytön vähenty-
10385: turmiolliselta vaikutukselta ei säästy nuo- mistä sekä nuorison ja lasten keskuudessa
10386: risokaan. Siksi onkin kansamme tulevai- väkijuomien pitäminen leikkikaluna tullut
10387: suutta silmälläpitäen entistään paljon te- harvinaisemmaksi sekä salapoltto on jok-
10388: hokkaammin ryhdyttävä tekemään työtä seenkin hävinnyt, niin kuitenkin viralliset
10389: ennenkaikkea nuorison ja kasvavarn kansan tilastonumerot osoittavat juovutusjuomien
10390: pelastamiseksi juovutusjuomain turmiolli- kulutuksen olevan tavattoman suurta, jopa
10391: selta vaikutukselta. vuosi vuodelta, varsinkin miedompien juo-
10392: Niin hyvä kuin kieltolain perimmäinen mien, kulutuksen yhä vain kasvavankin.
10393: tarkoitus olikin, sai se kuitenkin aikaan Tämä ilrnenee seuraavista eri vuosina syn-
10394: sen, että alkoholista tuli suurelle osalle tyneistä väkijuomien myyntinumeroista.
10395: kansaamme kielletyn puun hedelmä, joka
10396: oli kaunis katsella ja hyvä nauttia. Viinaa myytiin:
10397: Juovutusjuomien salakuljetus oli tuotta- V. 1933 ......... . 4,552,000 l.
10398: vaa ja jännittävää seikkailua, samoin kuin " 1934 ......... . 8,900,000 l.
10399: sen salakauppakin. Jopa niiden nauttimi- " 1935 6,862,000 L
10400: sessakin oli seikkailun tuntua. Näin ollen " 1936 6,634,000 l.
10401: monen nuoren miehen ja naisenkin vaih- " 1937 7,896,000 l.
10402: telun ja jännityksen halu veti kokeilemaan
10403: Muita väkeviä juomia myytiin:
10404: kuinka järjestysvallan rankaisevaa kättä
10405: välttäen saisi kieltolakia rikotuksi. Tässä V. 1933 ......... . 1,271,000 l.
10406: yrityksessä heille antoi tarvittavan tuen 1934 .. . . . . . . 1,788,000 l.
10407: " 1935 .... . . . . . 1,888,000 l.
10408: varttuneempi väestö, joka suosi ja suojasi " 1936 .. . . . . . .
10409: heitä, osallistuen heidän yrityksiinsä ja, 1,839,000 l.
10410: "
10411: mikä pahinta, ostaen ja juoden salakul- 1937 ...... . . 1,907,000 l.
10412: "
10413: jetettua ,pirtua". Viinejä myytiin:
10414: Kansan vakavampi aines huomasi sen V. 1933 ......... . 385,000 L
10415: vaaran, mikä oli kansaamme kohdannut " 1934 ......... . 461,000 l.
10416: ennenkaikkea siinä, että lainkunnioitus kan- 1935 .. . . 0 ••• 673,000 l.
10417: san keskuudessa oli arveluttavassa mää- " 1936 .. . . . . . . 961,000 1.
10418: rässä höltynyt. Tässä on se pääasiallisin " 1937 ... . . . ... 1,481,000 L
10419: syy, minkä vuoksi kieltolaki sai neuvoa- "
10420: antavassa kansanäänestyksessä niin anka- Mallasjuomia myytiin:
10421: ran tuomion. V. 1933 ......... . 7'738,000 l.
10422: Nyt valtio on ottanut juovutusjuomien 1934 .. . . . . . . . 11,382,000 l.
10423: hankinnan ja kaupan haltuunsa. Niitä on " 1935 ... . . . . . . 13,678,000 l.
10424: anniskelupaikoissa kaikelle kansalle mielin " 1936 .. . . . . . . 16,931,000 l.
10425: määrin saatavina. Vaikka vakavasti ajat- " 1937 ... . . . . . . 20,122,000 l.
10426: "
10427: VII1,18 - Niskanen y. m. 253
10428:
10429: Vaikka väkijuomakauppa tuottaakin voit- Kansan parempi minä, sen sisäinen ryhti,
10430: tona tuloa valtiolle, niin sittenkin nämä on saatava tajuamaan raittiuden suuri mer-
10431: edellä luetellut tilastonumerot antavat ai- kitys ja sen ohella juovutusjuomien käytön
10432: hetta huolestumiseen. On nimittäin muis- äärettömän suuri vaara.
10433: tettava, miten monen kodin onnen viina Tähän päämäärään pääsemiseksi on val-
10434: meidänkin maassamme turmelee ja kuinka tion annettava tukeaan siten, että tehoste-
10435: monen lupaavankin nuoren ihmisen elämän taan raittiustyön tekemistä kansan keskuu-
10436: on alkoholi kokonaan tuhonnut. dessa järjestämällä raittiuspuhujia eri pii-
10437: Alkoholin vaikutuksesta tehdyt rikokset reihin maassamme. Heidän tehtävänään
10438: ovat vuosittain hämmästyttävän monilukui- olisi al:k:oholivaarasta puhuminen kansakou-
10439: set. Poliisin tietoon tulleita rikoksia teh- luissa, kansanopistoissa, maamies-, karjan-
10440: tiin maassamme v. 1933 193,003, joista alko- hoito-, oppi- y. m. kouluissa järjestetyissä
10441: holin vaikutuksesta johtuvia 103,112. kokous- ja juhlatilaisuuksissa. Heidän tu-
10442: V. 1934 oli rikoksia 202,151, niistä alko- lisi mahdollisuuksien mukaan saada vapaa-
10443: holin aiheuttamia 121,580. V. 1935 179,556, ehtoinen aatteellinen raittiustyö käyntiin.
10444: niistä alkoholin vaikutuksesta 99,904. Tätä työtä tehdään tosin nytkin valtion
10445: Näistä numeroista käy kiistattomasti sel- osallistuessa siihen vuosittain pienellä raha-
10446: ville, että alkoholin vaikutuksesta joutuvat summalla. Raittiuden Ystäväin ja Sosia-
10447: aivan liian suuret joukot kansalaisiamme listisen Raittiusliiton toimesta onkin ·toi-
10448: rikoksen teille. Varmaa on, että alkoholin minnassa kummankin toimesta kolme puhu-
10449: takia joutuvat rikoksen teille monet sellai- jaa, sekä Opettajain Raittiusliiton toimesta
10450: setkin henkilöt, jotka ilman alkoholia eivät osittain yksi puhuja kiertämässä eri puo-
10451: sille tielle joutuisikaan. Siksi onkin yhteis- lilla maata raittiusasiasta puhumassa.
10452: kunnan velvollisuus tarjota auttava kä- Mutta työmaan laajuuteen sekä työn kii-
10453: tensä noille heikoille kansalaisille, joiden reellisyyteen katsoen on tuo työntekijä-
10454: omat voimat eivät riitä taistelussa alkoholi- joukko aivan liian pieni, joten sitä on kan-
10455: vaaraa vastaan. san ja sen nuorison tulevaisuutta silmällä
10456: Kieltolain aika oli omiaan meille osoit- pitäen huomattavasti lisättävä.
10457: tamaan sen, että lailla kieltämällä ei viinan Siksi rohkenemmekin kunnioittaen ehdot-
10458: käyttö kansan keskuudessa lopu. Raittiu- taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10459: teen, kuten muihinkin hyviin tapoihin, on
10460: kansa :kasvatettava. Etenkin kasvavat lap- että hallitus asiaa tutkittuaan an-
10461: set ja nuoriso, mutta myöskin varttuneempi taisi Eduskunnalle kiireellisesti esi-
10462: väestö on opetettava näkemään alkoholin tyksen vapaaehtoisen raittiustyön
10463: turmiollinen vaikutus ihmisen elimistöön, tehostamisesta maassamme ennen-
10464: sekä se turmelus ja tuska, mitä alkoholin kaikkea nuorison keskuudessa.
10465: käyttäminen kansan keskuudessa saa ai-
10466: kaan.
10467:
10468: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
10469:
10470: Heikki Nislmnen. Eino Rytinki.
10471: 254
10472:
10473: VIII,19. - Hemst. mot. N:o 75.
10474:
10475:
10476:
10477:
10478: Stenwall m. fl.: Angående å;tgärder {ö1· åstadkommande av
10479: upplysningsverksamhet om nationernas förbund.
10480:
10481:
10482: T i ll R i k s d a g en.
10483:
10484: Den senaste ödesdigra utvecklingen inom förbundspakten. Även om nationernas för-
10485: den internationella politiken har tydligare bund hittills icke lyckats i den prakrtiska
10486: än någonsin ådagalagt, ,a,tt de rätts- och tillämpningen av dem, behålla de dock sitt
10487: samarbetsprinciper, som äro nedlagda i na- ofrånkomliga värde. Ty skall världen
10488: tionernas förbunds pakt, måste målmed- kunna räddas från nästa krigs fruktans-
10489: vetet realiseras om ett nytt krig skall värda förödelser, som komme att resultera
10490: kunna undvikas. Diskussionen kring för- i den västerländska · civilisationens under-
10491: bundet ger med al1t större klarhet vid han- gång, så måste det ske genom uppbyggande
10492: den, att det i avsaknad av den handlings- av en staternas gemenskap, virken tar sig
10493: kraft, som ett aktivt stöd från folkens uttryck i obrottslig trohet mot ingångna
10494: sida förlänade detsamma, alltmer förlorar förpliktelser, medvetande om samhörighet,
10495: folkens förtroende på grund av dess miss- vilja till samarbete, villighet att gemen-
10496: lyckanden vid tillämpningen av paktens ,samt bära ansvar för allas trygghet och
10497: principer och bestämmelser i svårartade enig uppslutning kring de strävanden, som
10498: konflikter mellan förbundets egna medlem- åsyfta skapande av en fredlig mentalitet i
10499: mar. De fördragsbrott, som trots förbun- stället för den våldstro som omöjliggör alla
10500: dets förekomst lett till krig, vi1ka förbun- framsteg för rätten och freden. Även om
10501: det förmått varken förhindra eller avbryta, nationernas förbund ifråga om sin poli-
10502: ha i väsentlig grad undergrävt tilliten till tiska uppgift svikit förhoppningarna, så
10503: den fredsgaranti förbundet var avsett att gäller det därför för folken att trots allt
10504: vara för de till detsamma anslutna sta- beslutsamt slå vakt omkring dess bärande
10505: terna. Den kris folkförbundspolitiken så- ideer och söka finna alltmera ändamåls-
10506: lunda råkat in uti på grund av förbundets enliga vägar att realisera dem i det inter-
10507: oförmåga att tillämpa sina grundsatser i nationella umgänget.
10508: det storpolitiska maktspelet innebär en Det vore dock oriktigt att tro att det
10509: uppenbar fara för att staterna återfalla minskade förtroendet för nationernas för-
10510: till den chauvinistiska rivalitet, vilken i bund skulle bero uteslutande på dess till-
10511: förening med kravet på absolut nationell kortakommanden i omhänderhavandet av
10512: \lUveränitet behärskade det mellanfolkliga de politiska uppgifterna. En tungt vä-
10513: livet före världskriget och i väsentlig mån gande orsa:k därtill är ogensägligen för
10514: bidrog till dess utbrott. Det är därför av vårt lands vidkommande den okunnighet
10515: största betydelse att folken allvarligt be- som råder i snart sagt alla befolkningslager
10516: sinna sig på de stora värden de principer om förbundets principer, verksamhetsfor-
10517: och riktlinjer för det mellanfolkliga sam- mer och uppnådda arbetsresultat. Tid-
10518: livet representera, vilka fått uttryck i folk- ningspressen har delvis beroende på en-
10519: VIII,l9. - Stenwall y. m. 255
10520:
10521: sidiga informationer upplyst allmänheten tydd ar.t kunde betjäna sig av många
10522: främst om de fall, där förbundets åtgärder hjälpmedel.
10523: icke lett till resultat och i regel underlåtit Med hänsyn till det inflytande skolan
10524: att utförligare belysa exempelvis förbun- har på medborgarnas Iivsåskådning och
10525: dets betydelsefulla insatser bl. a. på det deras verksamhet i samhället vore det av
10526: humanitära, intellektuella, sociala och eko- största betydelse om eleverna såväl i folk-
10527: nomiska området med den påföljd att det skolan som i lärdomsskolan skulle i läm p-
10528: stora flertalet av vårt folk har en synner- ligt sammanhang i högre grad än hittills
10529: ligen ensidig och skev uppfattning om för- bibringas kännedom om folkförbundet och
10530: bundets prestationer. Härutinnan bör de rättsprinciper som i det tagit form.
10531: skyndsamt en rättelse ske för att möjlig- Därigenom kunde redan i tidiga år intres-
10532: göra en rättvis bedömning av förbundet set och viljan inriktas på den rätts- och
10533: och skapa förutsättningarna för det för- fredsbyggande gärning vartill varje med-
10534: troende förbundet oundgängligen behöver borgare i vår tid är kallad, som icke vill
10535: för att kunna fylla sin uppgift, och vilket svika fosterland och mänsklighet.
10536: det trots al1t vid en objektiv värdesättning Denna undervisning i skolan kunde se-
10537: är förtjänt av. dari utbyggas med en målmedveten folk-
10538: Emedan nationernas förbunds insats är upplysningsverksamhet genom utnyttjande
10539: beroende av det moraliska stöd folken skän- av alla de hjälpmedel som stå till buds.
10540: ka detsamma ·och detta i sin tur som ett Genom föredragsverksamhet kunde vida
10541: oeftergivligt livsvillkor kräver saklig upp- medborgarkretsar nås. Tidningspressen er-
10542: lysning om folkförbundsarbetet i dess hel- bjöde obegränsade möjligheter till ett om-
10543: het, hade enligt vår mening regeringen an- f&ttande upplysnings,arbete. Spridningen
10544: ledning att fästa uppmärksamhet vid den av litteratur skulle ytterligare vidga och
10545: allmänna okunnighet, som råder på detta fördjupa kunskaperna. Nyttjades dessutom
10546: område, och vidtaga nödiga åtgärder för radio och film bleve kännedomen om
10547: dess avhjälpande, i synnerhet som detta di- nationernas förbund snart sagt var mans
10548: rekt skulle tjäna den fredspolitik vårt land egendom, varav såväl det egna 1andet som
10549: önskar föra inom nationernas förbunds nationernas förbund och den internatio-
10550: ram i samarbete med de nordiska länderna. nella politiken droge nytta.
10551: Ännu tydligare framstår nödvändigheten Ifråga om de praktiska arrangemangen
10552: av ett sådant upplysningsarbete, då utveck- för denna ,tankes förverkligande nöja vi
10553: lingen betraktas på långsikt. Huru än oss med att antyda därom, att uppgiften
10554: händelserna i den närmaste framtiden må Jämpligast i första hand borde anförtros
10555: utveckla sig, är det dock ofrånkomligt att en person eller helst en person för varje
10556: mänskligheten en gång kommer till insikt språkgrupp, viiken skulle subordinera an-
10557: om, att den måste ordna sitt samliv på tingen direkt under utrikesministeriets folk-
10558: jorden enligt rättens och det fredliga sam- förbundsavdelning eller ock under någon
10559: arbetets principer. Att sprida och fördjupa organisation, som har sin verksamhet för-
10560: denna uppfattning och i detta avseende Jagd på detta område, beroende på vad som
10561: bringa vårt folk upp på de övriga nor- enligt regeringens prövning vore för saken
10562: diska folkens plan synes vara en uppgift ändamålsenligast.
10563: som borde vara även vår regering ange- Med hänvisning till Vlad ovan anförts
10564: lägen. föreslå vi fördenskull vördsamt, att r1ks-
10565: En upplysningsverksamhet av ovan an- dagen ville besluta hemställa,
10566: 256 VIII,19. - Kansainliittoa koskeva valistustoiminta.
10567:
10568: att reget·ingen måtte vidtaga åt- lysningsverksamhet orn nationernas
10569: gärder för åstadkommande av upp- förbund.
10570:
10571: Helsingfors den 10 februari 1938.
10572:
10573: Edvin Stenwall. Levi Jern.
10574: Edvard Haga. Karl J. Wenman.
10575: Albin Wickman. Oay Sundström.
10576: 0. 0. Frietsch. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
10577: 257
10578:
10579: VID,19, - Toiv. al. N:o 75. Suomennos.
10580:
10581:
10582:
10583: Stenwall y. m.: Toimenpiteistä kansainliittoa koskevan va-
10584: listustoiminnan aikaansaamiseksi.
10585:
10586: Eduskunnalle.
10587:
10588: Kansainvälisen politiikan viimeaikainen Sillä jos mieli voida pelastaa maailma ensi
10589: kohtalokas kehitys on selvemmin kuin mil- sodan kauhistuttavilta hävityksiltä, joiden
10590: loinkaan osoittanut, että ne oikeus- ja tuloksena olisi länsimaisen sivistyksen peri-
10591: yhteistyöperiaatteet, jotka on sisällytetty kato, niin täytyy tämän tapahtua rakenta-
10592: kansainliiton peruskirjaan, on määrätietoi- malla kansain yhteisö, joka ilmaiseiksi vil-
10593: sesti toteutettava, jos mieli voida välttää pittömässä uskollisuudessa sovittuja velvoi-
10594: uusi sota. Liittoa koskeva keskustelu osoit- tuksia kohtaan, yhteenkuuluvaisuuden tie-
10595: taa yhä selvemmin, että liitto sellaisen toi- toisuudessa, tahdossa yhteistyöhön, alttiu-
10596: mintavoiman puutteessa, jonka kansain dessa yhteisesti kantamaan edesvastuuta
10597: a;ktiivinen tuki sille antaisi, yhä enemmän kaikkien turvallisuudesta ja yksimielisessä
10598: menettää kansain luottamuksen sen epä- niiden pyrkimysten kannattamisessa, jotka
10599: onnistuttua sovellettaessa peruskirjan peri- tahtovat rauhaisaa mielenlaatua sen väki-
10600: aatteita ja määräyksiä liiton omien jäsen- valtauskon sijaan, joka saattaa mahdotto-
10601: ten välisissä pahanlaatuisissa ristiriidoissa. maksi kaikki oikeuden ja rauhan edistysaske-
10602: Ne sopimusten rikkomiset, jotka huolimatta leet. Vaikkakin kansainliitto on pettänyt
10603: liiton olemassaolosta ovat johtaneet sotiin, toiveet mitä tulee sen poliittiseen tehtä-
10604: joita liitto ei ole voinut estää eikä kes- vään, niin kuitenkin on kansain kaikesta
10605: keyttää, ovat olennaisesti järkyttäneet luot- huolimatta päättäväisesti varjeltava sen pe-
10606: tamusta siihen rauhantakeeseen, joksi liitto rusaatteita ja pyrittävä löytämään yhä tar-
10607: oli tarkoitettu siihen liittyneille valtioille. koituksenmukaisempia teitä niiden toteutta-
10608: Se pula, johon kansainliittopolitiikka on miseksi kansainvälisessä kanssakäymisessä.
10609: täten joutunut liiton kykenemättömyyden Olisi kuitenkin väärin luulla vähenty-
10610: tähden soveltaa periaatteitaan suurpoliitti- neen luottamuksen kansainliittoon johtuvan
10611: sessa valtapelissä, on ilmeisenä vaarana sii- yksinomaan sen epäonnistumisesta poliittis-
10612: hen, että valtiot palaavat samaan kansal- ten tehtäväinsä hoitamisessa. Painavana
10613: li:skiihkoiseen kilpailuun, joka yhdessä eh- syynä tähän on meidän maamme osalta
10614: dottoman kansallisen täysivaltaisuuden vaa- kiistämättömästi se tietämättömyys, mikä
10615: timuksen kanssa vallitsi kansainvälisessä vallitsee miltei kaikissa kansankerroksissa
10616: elämässä ennen maailmansotaa ja olennai- liiton periaatteista, toimintamuodoista ja
10617: sesti myötävaikutti tämän puhkeamiseen. saavuttamista työntuloksista. Osaksi yksi-
10618: ·On senvuoksi mitä merkityksellisintä, että puolisten tiedoitusten perusteella on sano-
10619: kansat vakavasti harkitsevat niitä suuria malehdistö kertonut yleisölle ensi sijassa
10620: arvoja, joita edustavat kansainliiton perus- niistä tapauksista, jolloin liiton toimen-
10621: kirjassa ilmaistut kansainvälisen yhteiselä- piteet eivät ole johtaneet tuloksiin ja ta-
10622: män periaatteet ja suuntaviivat. Vaikka- vallisimmin jättänyt tarkemmin kertomatta
10623: kaan kansainliitto ei tähän saakka ole on- liiton huomattavista panoksista esim. ihmis-
10624: nistunut niitä käytännössä toteuttamaan, ystävällisillä, yhteiskunnallisilla ja henki-
10625: on niillä kuitenkin kiistämätön arvonsa. sillä aloilla, mistä johtuu että kansamme
10626: 33
10627: 258 Vlll,l9, - Kansainliittoa koskeva valistustoiminta.
10628:
10629: suurella enemmistöllä on erittäin yksipuo- olisi mitä merkityksellisintä, että niin kan-
10630: linen ja kiero käsitys liiton aikaansaannok- sakoulujen kuin oppikoulujenkin oppilaat
10631: sista. Tässä suhteessa täytyy kiireimmiten saisivat sopivassa yhteydessä tietoja kan-
10632: tapahtua parannus, jotta kävisi mahdolli- sainliitosta ja niistä oikeusperiaatteista,
10633: seksi oikeudenmukaisesti arvostella liittoa jotka siinä ovat saaneet ilmennyksensä.
10634: ja luoda edellytyksiä sille luottamukselle, Siten voitaisiin jo varhaisvuosina harrastus
10635: jota liitto välttämättömästi tarvitsee voi- ja tahto huomata siihen oikeutta ja rauhaa
10636: dakseen täyttää tehtävänsä ja minkä se kai- rakentavaan työhön, johon meidän aika-
10637: kesta huolimatta on ulkokohtaisesti arvioi- namme on kutsuttu jokainen kansalainen,
10638: taessa oikeutettu saamaan. joka ei halua pettää isänmaataan eikä
10639: Koska kansainliiton työpanos on riip- ihmiskuntaa.
10640: puvainen kansain sille antamasta moraali- Tätä koulun opetusta voitaisiin kehittää
10641: sesta tuesta ja tämä vuorostaan vaatii tin- edelleen määrätietoisella kansanvalistustoi-
10642: kimättömänä elinehtonaan kansainliiton toi- minnalla, käyttämällä kaikkia niitä apukei-
10643: mintaa kokonaisuudessaan käsittelevää noja, joita on saatavissa. Esitelmätoimin-
10644: asiallista valistustoimintaa, olisi meidän nalla päästäisiin laajojen kansalaispiirien
10645: mielestämme hallituksella syytä kiinnittää luo. Sanomalehdistö tarjoaisi rajattornia
10646: huomiota siihen yleiseen tietämättömyyteen, mahdollisuuksia laajaan valistustoimintaan.
10647: joka tällä alalla vallitsee, ja ryhtyä tar- Kirjallisuuden levittäminen yhä edelleen
10648: peellisiin toimenpiteisiin sen poistamiseksi, laajentaisi ja syventäisi tietoja. Jos vielä
10649: varsinkin kun tämä suoranaisesti edistäisi käytettäisiin radiota ja filmiä tulisi kan-
10650: rauhanpolitiikkaa, jota meidän maamme sainliiton tuntemus miltei joka miehen
10651: haluaa harjoittaa kansainliiton puitteissa omaisuudeksi, mistä hyötyisivät sekä oma
10652: yhteistoiminnassa pohjoismaiden kanssa. maa että kansainliitto ja kansainvälinen
10653: Vielä selvemmin .tuollaisen valistustoi- politiikka.
10654: minnan välttämättömyys ilmenee kun kehi- Mitä tulee käytännöllisiin järjestelyihin
10655: tystä tarkkaillaan pitkällä sihdillä. Miten tämän ajatuksen toteuttamiseksi tyydymme
10656: tapahtumat lähimmässä tulevaisuudessa ke- viittaamaan siihen, että tehtävä kernaim-
10657: hittynevätkään, niin on kuitenkin kiistämä- min olisi ensisijassa uskottava yhdelle hen-
10658: töntä, että ihmiskunta kerran pääsee tie- kilölle tahi mieluimmin yhdelle henkilölle
10659: toisuuteen siitä, että sen on järjestettävä kummastakin kieliryhmästä, joka henkilö
10660: yhdyselämänsä maan päällä oikeuden ja olisi välittömästi ulkoaisainministeriön kan-
10661: -rauhallisen yhteistyön periaatteiden mukai- sainliitto-osaston tahi jonkin sellaisen jär-
10662: sesti. Tämän käsityksen levittäminen ja jestön alainen, joka toimii tällä alalla, riip-
10663: syventäminen ja meidän kansamme saatta- puen tämä siitä, mikä hallituksen harkin-
10664: minen tässä suhteessa muiden pohjoismait- nan mukaan olisi asialle tarkoituksenmukai-
10665: ten kansojen tasolle, se on tehtävä, jonka sinta.
10666: pitäisi olla tärkeä myöskin meidän hallituk- Viitaten edelläesitettyyn me niin muo-
10667: sellemme. doin kunnioittavasti ehdotamme eduskun-
10668: Edelläviitatun tapaisessa valistustoimin- nan päätettäväksi toivomuksen,
10669: nassa voitaisiin käyttää monia keinoja.
10670: Ottaen huomioon sen vaikutuksen, mikä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10671: koululla on kansalaisten elämänkatsomuk- siin kansainliittoa koskevan valistus-
10672: seen ja heidän toimintaansa yhteiskunnassa toiminnan aikaansaamiseksi.
10673:
10674: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
10675:
10676: Edvin StenwalL Levi Jern.
10677: Edvard Haga. Karl J. Wenman.
10678: Albin Wickman. Cay Sundström.
10679: 0, 0. Frietsch. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
10680: .. ..
10681: VALTIOPAIVAT
10682: 19 3 8
10683:
10684:
10685: LIITTEET
10686: IX
10687: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
10688: TOIVOMUSALOITTEET
10689:
10690:
10691:
10692:
10693: HELSINKI 1938
10694: VALTIONEUVOSTON KIR.JAP AINO
10695: Maa-, metsä- ja karjataloutta, asutusta, koetoimintaa, maatalous-
10696: kouluja, kotiteollisuutta, kotitaloutta, kalastusta, perkaustöitä
10697: y. m. koskevia toivomusaloitteita.
10698: 263
10699:
10700: IX,1. - Toiv. al. N:o 76.
10701:
10702:
10703:
10704:
10705: Salo y. m.: Toimenpiteistä valtion virkatalojen vuokraa-
10706: jien aseman turvaamiseksi.
10707:
10708:
10709: E d u s k u n n a ll e.
10710:
10711: Yleinen sääntö on, että jos toinen luovut- tukseen. Varsinkin nykyisin, kun virka-
10712: taa toiselle jotain oikeuksia tai omaisuut- talojen luku on vähentynyt ja monenlainen
10713: taan, korvaa niitten saaja luovuttajalle nii- sosiaalinen ja muu uudistustoimenpide
10714: den arvon ellei luovutus ole lahja. Tämä pantu käyntiin, on melkein jokaiselle val-
10715: sääntö pitää paikkansa olkoonpa asianosai- tion virkatalolle ilmaantunut joko kunta
10716: silla yksityinen, yhtymä tai yhteiskunta. tai joku yleishyödyllinen yritys haluk-
10717: Tätä sääntöä noudattaa m. m. valtio sellai- kaaksi vuokraajaksi, jos ei ole keksitty mi-
10718: sessa tapauksessa, että sen toimessa oleva tään valtion tarvetta. Usein on näin saatu
10719: henkilö joutuu antamaan paikkansa joko valtion virkatalo todettu myöhemmin näi-
10720: toimen lopettamisen tai muun sellaisen den tarpeisiin sopimattomaksi, mutta se
10721: syyn takia. on otettu sittenkin. Onpa sellaisiakin ta-
10722: pauksia, että näin saatu vuokraoikeus on
10723: Samaa periaatetta on lainsäätäjä seuran-
10724: jonkun vuoden jälkeen myyty hyvällä voi-
10725: nut säätäessään lait torppien itsenäistyttä-
10726: tolla jälleen yksityiselle, kun kunta perästä-
10727: misestä sekä niiden ja lampuotitilojen lu-
10728: päin huomasi, ettei sen vuokraama tila sovi-
10729: nastamisesta. Lainsäätäjä on ollut aivan
10730: kaan kunnalliskodiksi, johon tarkoitukseen
10731: oikeassa käsittäessä, että jos nämä vuokra-
10732: se anoi virkataloa ja sai.
10733: ajan päätyttyä joutuisivat pois tiloiltaan,
10734: Hyvin kummeksuUavaa on myös se, että
10735: ei heillä olisi samanlaisia toimeentulomah-
10736: asutusviranomaiset, joiden tehtävänä pi-
10737: dollisuuksia. Lain mukaan näiden lunastus-
10738: täisi olla asutustoiminnan edistämisen,
10739: oikeus on ehdoton. Mutta jos maanomistaja
10740: usein ilman syytä yrittävät estää virka-
10741: välttämättömästi tarvitsee juuri nuo tor-
10742: talojen vuokraajien itsenäistyttämisaikeet.
10743: pan tilukset, on niiden saantiin mahdolli-
10744: Onpa vuoden 1926 virkatalolakia tulkittu
10745: suus vain tilusten vaihdolla tai täyden kor-
10746: niinkin, ettei senmukaisilla vuokraoikeuk-
10747: vauksen suorittamisella.
10748: silla ole lunastusoikeutta. Tehtyjä käyttö-
10749: Maamme valtion virkatalojen vuokraa- suunnitelma-anomuksia vastustavat asutus-
10750: jien asema nykyisin, jolloin heillä ei ole tarkastajat miltei säännöllisesti. Tämä ei
10751: oikeutta metsätuloihin, on täysin rinnastet- nähtävästikään ole ollut lainsäätäjän tar-
10752: tavissa suurempien torpparien aseman koitus.
10753: kanssa, mutta heidän asemansa virkatalon Virkatalojen käyttöä koskevat lait kai-
10754: vuokraajana on epävarmempi. Kun vuokra- paavat siis selvennystä ja ehdollisuuksien
10755: aika loppuu, on tilalta lähdettävä ilman poistamista. Valtion velvollisuus on tur-
10756: muuta jos tila katsotaan tarvittavan val- vata vuokramiestensä asema yhtä hyvin
10757: tion, kunnan tai yleishyödylliseen tarkoi- kuin muidenkin vuokramiesten asema on
10758: 264 IX,1. - Valtion virkatalojen vuokraajat.
10759:
10760: turvattu. Virkatalojen käyttöä koskevia että hallitus kiireellisesti ottaisi
10761: vielä voimassaolevia säännöksiä on lisäksi . harkittavakseen, minkälaisiin toimen-
10762: huomattava määrä voimassa, joten näiden piteisiin olisi ryhdyttävä valtion vir-
10763: kokoaminen yhteen olisi välttämätöntä. katalojen käyttöä koskevan lainsää-
10764: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme dännön muuttamiseksi ja selventämi-
10765: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seksi niin, että vuokraajien asema
10766: toivomuksen, tulisi turvatuksi.
10767:
10768: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1938.
10769:
10770: S. Salo. Eero Nurmesniemi. Antti Junes.
10771: 265
10772:
10773: IX,2. - Toiv. al. N :o 77.
10774:
10775:
10776:
10777:
10778: Tarkkanen y. m.: JVlaatalouäellisille tuotantolaitoksille
10779: myönnettyjen valtionlaino.fen koron alentamisesta.
10780:
10781:
10782: E d u s k u n n a ll e.
10783:
10784: Viime vuosina, vuodesta 1934 lwhtien', on ole ulottuneet karjatalouteen, jonka tuottei-
10785: eduskunta vuosittain ottanut valtion tulo- den hintoja valtiovallan ,edelleen on pakko
10786: ja menoarvioon 1 miljoonan markan suu- tukea. Sen sijaan parantuneet sUJhdanteet
10787: ruisen määrär&han maataloudellisille tuo- ovat lyöneet leimansa rahamarkkinoihin
10788: tantolaitoksille myönnettyjen lainojen ko- niin, että suurpankkien 6 kuukauden talle-
10789: ron alentamiseksi 2 prosentilla siten, että tuksista maksama korko on v. 1934 ollut
10790: osuusmeijerit niistä suorittavat 4 %: n 4 %, vuosina 1935 ja 1936 3 314 % ja vuo-
10791: koron. Kun tämä järjestely on ollut tila- desta 1937 3 1/2 %. Jo vuonna 1931 oli
10792: päisluontoinen, riippuen eduskunnan vuo- meijerien maksettava valtionlainoistaan 1-
10793: sittain tekemistä päätöksistä, on seurauk- 1112 % enemmän kuin talletuskorko oli ja
10794: sena ollut, että meijerilainojen velkakirjat vaikka valti,onlainain korko edellä maini-
10795: on jat'kuvasiti ollut kirjoitettava 6 % : n ko- tuin vuosittaisin toimenpitein v. 1934 alen-
10796: ro1le. nettiinkin 4 % : iin, on tämäkin lmrko viime
10797: Nämä meijerilainat on kuitenkin alun pe- ja tänä vuonna 1/2 % korkeampi kuin tal-
10798: rin tarkoitettu huokeakorkoisiksi ja niiden letuskorko.
10799: korko on ollutkin viime vuosina lukuun- Mutta pahinta on, että valtionlainain vel-
10800: ottarmatta alhaisempi kuin suurpankkien kakirjat edelleenkin, niinkuin alussa mai-
10801: 6 kuukauden talletuksista maksama talle- nittiin, 1drjoitetaan 6% :n korolle, samaan
10802: tuskorko. Esimerkiksi v. 1910 oli meijeri- aikaan kuin yksityiset rahalaitokset tarjoa-
10803: lainojen korko 4 %, kun talletuskol'ko oli vat rahaa huokeammalla, eikä lainanotta-
10804: 5 %. ,Ja kun meijerilainojen korko v. 1921 jalla ole mitään varmuutta nykyisten val-
10805: korotettiin korkokannan huomattavasti tionlainain koronalennusten pysyväisyy-
10806: noustua 6 %: iin, jäi se silloinkin pienem- destä. Näin ollen on mielestämme oikeuden
10807: mäksi kuin talletuskorko, joka mainittuna ja kohtuuden mukaista, että maataloudelli-
10808: vuonna oli 6.5 %, nousten v. 1929 7% :iin, sille tuotantolaitoksille myönnettyjen val-
10809: joten meijerilainojen kol'ko oli 112 -1 % tionlainain korko pysyväisosti alennetaan
10810: alempi kuin talletuskorko. niin, ettei sitä tilapäisesti joka vuosi eri-
10811: Sittemmin kohtasivat karjwtalouttamme tyisten määrärwhojen avulla ole tarpeen
10812: ja meijeriliikettä kansainvälisen lamakau- py:rkiä vähentämään. Näin ollen olisi mie-
10813: den aiheuttamat vauriot, joiden poistami- lestämme vakinaistettava se 3 % : n kocrko,
10814: seksi valtiovallan toimesta ryhdyttiin mak- minkä valtio itse perii maataloudellisille
10815: samaan vientipalkkioita, minkä liswksi val- tuotantolaitoksille myönnetyis:tä valtionlai-
10816: tiovalta erityisin määrärahoin tuki vaikeuk- noista.
10817: siin joutuneita meijereitä. Tunnettua on, Edellisen perusteella ehdotamme edus-
10818: että viime aikojen hyvät suhdanteet eivät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10819:
10820: 34
10821: 266 IX,2. - Maataloudelliset tuotantolaitokset.
10822:
10823: että maataloudellisille tuotantolai- tasoa vastaavaksi, niin että valtio pe-
10824: toksille myönnettyjen valtionlainojen risi niistä enintään 3 %:n koron.
10825: korko määrättäisiin nykyistä korko-
10826:
10827: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
10828:
10829: E. M. Tarkkanen. Akseli Brander.
10830: S. Salo. Einari Karvetti.
10831: J. Erl. Pilppula. Juhani Leppälä.
10832: Kalle Joukanen. Vihtori Vesterinen.
10833: J. Takala. M. E. Harja.
10834: Kalle Soini.
10835: 267
10836:
10837: IX,s. - Toiv. al. N :o 78.
10838:
10839:
10840:
10841: Kämäräinen y. m.: Yksityismailla toimitettavia metsän-
10842: parannustöitä varten myönnettyjen ja vastedes myön-
10843: nettävien valtionavustusten ja -lainojen maksuehtojen
10844: muuttamisesta.
10845:
10846:
10847: E d u s k u n n a ll e.
10848:
10849: Voimassaolevan metsänparannuslain mu- sujen suoritus alkaa eteläisissä osissa maata
10850: kaisesti on keskusmetsäseura Tapion toi- 5 vuoden kuluttua työn päättymisestä ja
10851: mesta viime vuosien aikana t!oimitettu yk- pohjoisosissa maata tämä aika on 10 vuotta.
10852: sityismailla vesiperäisten metsämaitten Kun ojitustyöt suuressa osassa maatamme
10853: ojittamista sekä harmaalepän vallassa ole- tapahtuvat pääasiassa suomailla, joissa kas-
10854: vien tai taitamattomilla hakkuilla hävitetty- vukelvollinen puuntaimisto on aivan pientä
10855: jen metsien metsittämistä ja tätä toimin- ja ojitetaanpa hyvälaatuisia aukeitakin soita,
10856: taa yhä jatketaan. Nämä huomattavat ve- niin on luonnollista, että kuluu aikaa useita
10857: siperäisten metsämaiden kuivatustyöt on vuosikymmeniä, ennenkuin niihin ehtii ke-
10858: suoritettu eduskunnan vuosittain myöntä- hittyä sellainen puukasvuullisuus, että sitä
10859: millä varoilla. Työ- ynnä muista kuluista myymällä voisi saada tuloja. Näin ollen
10860: on osa annettu suoranaisena avustuksena ehtivät nämä ojituslainat tulla useimmissa
10861: ja toinen osa on jäänyt lainaksi. tapauksissa kokonaan maksetuiksi ehkä
10862: Voimassaolevan asetuksen mukaan voi- montakin vuosikymmentä ennen kuin maan-
10863: daan metsänparannustöihin myöntää avus- omistaja saa ojitetulta alueelta kuivatuskus-
10864: tusta aina 60 % : iin kolw kustannuksista, tannuksia ja sen korkoja vastaavan tulon.
10865: mutta vuosina 1930-35 vahnistuneille met- Usein tällainen metsänparannuskustannuk-
10866: sänojitusyrityksille on tätä avustusta myön- sia vastaava tulo metsän myynnistä tulee
10867: netty vain vähän yli 14 %. Lainaksi on vasta tuleville sukupolville. Jokseenkin sa-
10868: näin ollen jäänyt noin 85 % kustannuk- moin on asianlaita myöskin muissa metsi-
10869: sista. tyslainoissa. Kun !ainoiksi jääneet kustan-
10870: Näiden lainojen maksamisesta on säädetty nukset metsänojituksissa ovat pula-ajan al-
10871: asetuksella niin, että ojitusyritystä varten nmsen palkkatasonkin aikana nousseet
10872: myönnetty laina on kuoletettava 6% :n useampiin satoihin markkoihin hehtaaria
10873: vuotuiJsmaJksuin, josta 3% kulloinkin mak- kohti, johon vielä 1on laskettava lisäksi pun-
10874: samatta olevalle pääomalle luetaan koroksi nitus- ja linjoitus- sekä ojien kunnossapito-
10875: ja muu osa pääoman kuoletukseksi. Muuta ja ojitettujen alueiden metsittämiskustan-
10876: metsänparannustyötä varten myönnetty nukset, jotka nekin nousevat huomattaviin
10877: laina kuoletetaan 8 %:n vuotuismak- summiin, niin tämä kaikki merkitsee maan-
10878: suin, josta luetaan vastaavasti 3 % ko- omistajille varsin suurta pääomien sijoitta-
10879: roksi ja jäännös pääoman kuoletukseksi. mista. Nykyään nämä kustannukset kor-
10880: Ojitusyritykseen myönnettyjen lainojen keamman palkkatason vuoksi nousevat vielä
10881: kuoletusaika on 23 vuotta ja muiden entistäkin suurempiin summiin.
10882: metsityslainojen 15 vuotta. Vuotuismak- Kun siis ojitus- ja muista metsityskus-
10883: 268 IX,3. - Metsänparannustyöt.
10884:
10885: tannuksista nousee lainasummat verrattain suja. Ne pitäisi mielestämme alentaa oji-
10886: korkeiksi, niin saattaa niiden takaisinmaksu tuslainoista 4 %: iin ja muissa metsittämis-
10887: qseassa tapauksessa muodostua vaikeuksia lainoissa 6 %: iin. Jos näiden lainojen kor-
10888: tuottavaksi. Näitä maksuvaikeuksia peläten koa ei voitaisi nykyisestään alentaa tietäisi
10889: voi moni maanomistaja jättää hyviä ojitus- tämä kuoletusosuuden alentamista ensin-
10890: kelpoisia suoalueita kuivattamattakin. Tie- mainituille lainoille 1 % :iin ja jälkimmäi-
10891: tämämme mukaan on olemassa lukuisia ta- sille 3 %: iin. Lainojen maksuaika jatkuisi
10892: pauksia, joissa vain osa ojituskelpoisesta ojitusyrityksiin myönnetyille lainoille yli
10893: suoalueesta on kuivatettu. 40 vuoden ja muissa metsänparannuslai-
10894: Kun vesiperäisten ja muitten metsää noissa yli 20 vuoden. Mutta näin menetel-
10895: tuottamattomien maiden kasvukuntoon saat- lenhän tulisikin nykyistä oikeampi suhde
10896: tamisessa on kys:rmyk!sessä ei ainoastaan lainojen maksuajan ja sen ajan välillä,
10897: maanomistajain vaan myöskin koko kansan- jolloin näillä lainoilla metsitetyt maat alka-
10898: talouden mitä tärkeimmät edut, niin näiden vat tuottaa tuloa omistajilleen.
10899: maiden ojitus- ja metsittämiskustannukset Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
10900: pitäisi yksityismaanomistajain osalta tehdä nioittaen eduskunnan päätettävä!ksi toivo-
10901: nykyistä helpommaksi. Voimassaolevan ase- muksen,
10902: tuksen mukaan valtion avustusosuus met-
10903: sänparannustöissä voi nousta aina 60 %: iin että hallittts ryhtyisi toimenpitei-
10904: yrityksen kokonoiskustannuksista, mutta siin yksityismailla toimitettavia met-
10905: kun asetuksessa ei ole määrätty valtion sänparannustöitä varten myönnetty-
10906: avustusosuuden alinta rajaa, niin on saat- jen ja vastedes myönnettävien val-
10907: tanut käydä niin kuin edellä on huomau- tionavustusten ja -lainojen maksu-
10908: tettu, että valtion avustusosuus on jäänyt ehtojen muuttamiseksi siten, että
10909: keskimäärin 14 %:ksi. Tämän vuoksi olisi suoranainen valtionavustus määrät-
10910: asetuksessa määrättävä avustusosuuden alin täisiin 30-70 %: ksi kaikista kustan-
10911: raja. Mielestämme tämän avustuksen pi- nuksista ja lainojen maksuaikaa pi-
10912: täisi olla 30-70 %, jolloin avustusten dennettäisiin alentamalla vuotuiset
10913: keskimäärä voisi nousta 40-50% :iin ja en- kuoletusmaksut ojitusyrityksissä 4
10914: nen kaikkea olisi syytä huomattavasti alen- %: ksi ja muissa metsänpamnnuslai-
10915: taa metsänparannuslainojen vuotuismak- noissa 6 %: ksi.
10916:
10917: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
10918:
10919: Kalle Kämäräinen. Emil Jutila. Aino Luostarinen.
10920: Vilho H. Kivioja. A. Halonen. ·vme Vallas.
10921: Janne Koivuranta. Eero Nurmesniemi. Artturi Leinonen.
10922: M. 0. Lahtela. Yrjö Hirvensalo. Albin Asikainen.
10923: Viljami Kalliokoski. Jul:iani Leppälä. Kaapro Huittinen.
10924: Antti Kemppi. Kalle Kirra. L. 0. Hirvensalo.
10925: J. Takala. Antti Junes. Tilda Löthman-Koponen.
10926: Lauri Kaijalainen. S. Salo. Matti Miikki.
10927: J. Erl. Pi1ppula. Kusti Arhama. Akseli Brander.
10928: Heikki Vehkaoja. Antti Kukkonen. Kaarlo Hänninen.
10929: Viljo Venho.
10930: 269
10931:
10932: IX,4. - Toiv. al. N :o 79.
10933:
10934:
10935:
10936:
10937: Soini y. m.: iVläärärahasta Satakunnan koeasemalle suo-
10938: viljelyskoe- ja tutkimustoimintaa varten perustettavien
10939: kiinteiden koekenttien hoidosta ja valvonnasta aiheutu-
10940: viin menoihin.
10941:
10942:
10943: E d u s k u n n a 11 e.
10944:
10945: Sen jälkeen kun eduskunta on myöntä- pettymyksiltä ja pääsisivät kunnolliseen
10946: nyt varoja vankityövoiman käyttöä varten alkuun. Kun tämä selvittely voi tapahtua
10947: maataloustöihin ja varsinkin uudisviljelys- vain hyvin järjestetyn koe- ja tutkimus-
10948: tarkoituksiin vastaista asutustoimintaa toiminnan avulla olisikin tätä keinoa hy-
10949: silmälläpitäen on m. m. Satakuntaan kol- väksi käytettävä.
10950: meHekin eri suoalueelle perustettu n. s. Mitä erikoisesti koetoimintaan Satakun-
10951: varavankiloita, nimittäin Karvian Alkian- nassa tulee, ei käy kieltäminen, että täällä
10952: nevalle, Huittisten Rongansuolle ja Köy- suoviljelysta silmälläpitäen on tähän men-
10953: liön Kakkurinsuolle. Työt näillä, varsinkin nessä voitu suorittaa kasvinviljelyskokeita
10954: kun ottaa huomioon, että ne vasta aloitet- aivan liian vähän. Satakunnassa toimii
10955: tiin vuosina 1935-36, ovat saavuttaneet kyllä valtion kasvinviljelyskoeasema Koke-
10956: varsin huomattavan laajuuden. Niinpä on mäellä, mutta se ei ole voinut välittömästi
10957: Karviassa vankityövoimin raivattu peltoa tehdä sanottavampaa edelläviitatun puut-
10958: jo 215 hehtaaria, Huittisissa 152 hehtaaria teen korjaamiseksi, sillä tällä koeasemalla
10959: ja Köyliössä 290 hehtaaria, joista ensi ke- ei ole suoviljelyksiä. Tämä on sitäkin
10960: vääksi tulee kylvökuntoon yhteensä 420 valitettavampaa, kun Satakunnan pelloista
10961: hehtaaria. Samalla on kaivettu viemäriojia jo nytkin on varsin huomattava osa suo-
10962: yhteensä 74,000 metriä, sarkaojia 353,000 viljelyksiä.
10963: metriä, rakennettu teitä 43 kilometriä. Yhdellä paikkakunnalla suoritetut kokeet
10964: Karviassa on sitäpaitsi rakennettu pien- eivät sitäpaitsi voi tyydyttää koko maa-
10965: viljelijäasuntoja 48, Köyliössä 7 ja Huitti- kunnan tarvetta, sillä ilmastolliset y. m.
10966: sissa 4 ollen viimeksimainittu raivausalue olosuhteet ovat Satakunnan eri osissa hy-
10967: alunperin suunniteltukin lisämaaksi ympä- vin erilaiset. Varsinkin eroaa Pohjois-Sata-
10968: ristön pienviljelijöille. Kysymyksessä näin kunta monessa suhteessa jyrkästi esim.
10969: ollen on varsin laajat asutustarkoitukseen Kokemäenjokilaaksosta.
10970: käytettävät alueet ja tullaankin niitä asteet- Edellämainituista syistä olisi sentähden
10971: tain vuodesta 1940 ja 1941 alkaen tähän välttämätöntä, 'että Satakuntaan perustet-
10972: tarkoitukseen luovuttamaan. taisiin 2-3 kiinteätä suoviljelyskoe:Kent-
10973: Ennen kuin maiden luovutus asutustar- tää, joiden toimintaa suunniteltaisiin Sata-
10974: koituksiin tulee toimitettavaksi, olisi vält- kunnan koeasemalta, ja jotka toimisivat
10975: tämättä perinpohjin selvitettävä raivattu- sen välittömän valvonnan alaisina. Nämä
10976: jen suoalueiden viljelysedellytykset, jotta koeaseman alaosastot voitaisiin varsin tar-
10977: tulevat viljelijät säästyisivät raskailta koituksenmukaisesti sijoittaa edellämainit.
10978: 270 IX,4. - Satakunnan koetoiminta.
10979:
10980: tujen varavankiloiden alueelle. Kun koe- nen apulainen koeasemalle. Kun edelleen
10981: kentät tulisivat sijoitetuiksi eri puolille koeaseman johtajalle hankkeen toteuttami-
10982: laajaa maakuntaa, olisi niillä varsin suuri sesta koituu Iisätyötä, olisi paikallaan suo-
10983: yleinen merkityksensä, mutta varsinkin rittaa tästä myöskin korvaus. Olemmekin
10984: paikallinen hyöty olisi erikoisen huomat- sitä mieltä, että vakinaisen apulaisen paik-
10985: tava juuri sen kautta, että tuleville uudis- kaamista varten koeasemalle olisi varattava
10986: asukkaille koituisi ennakolta suoritetuista tarkoitukseen 24,000 mk, johtajan lisätyön
10987: kokeista arvaamaton hyöty. korvaamiseen 6,000 mk sekä matkakustan-
10988: Koekenttien perustaminen varavankiloi- nuksiin ja kiinteiden koekenttien hoidosta
10989: den alueilla olisi senkin vuoksi erittäin ja valvonnasta aiheutuviin muihin menoi-
10990: sopiva, .että näissä paikoissa olisi jatku- hin vuosittain 15,000 mk.
10991: vasti valtion käytettävissä olevaa työvoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme
10992: maa erilaisten koetöiden suorittamista var- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10993: ten, joten koetoiminnan järjestelykustan-
10994: nukset tulisivat suhteellisen halvoiksi. että hallitus ottaisi joko esityk-
10995: Edelläviitatun koetoiminnan suunnittelun seensä lisäyksistä kuluvan vuoden
10996: sekä töiden johdon ja valvonnan kyseellisen tulo- ja menoarvioon tai esitykseensä
10997: tehtävän erikoislaatuun katsoen täytyisi vuoden 1939 tulo- ja menoarvioksi
10998: luonnollisesti jäädä Satakunnan koeaseman 45,000 markan suuruisen maara-
10999: huol~ksi. Kun kyseellisen koeaseman nykyi- rahan Satakunnan koeasemalle suo-
11000: sen henkilökunnan aika ei kuitenkaan riitä viljelyskoe- ja tutkimustoimintaa
11001: tällaiseen ylimääräiseen työhön, olisi sen- varten perustettavien kiinteiden koe-
11002: tähden välttämätöntä nimenomaan edellä- kenttien hoidosta ja valvonnasta ai-
11003: viitattua tehtävää varten palkata vakinai- heutuviin menoihin.
11004:
11005: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
11006:
11007: Kalle Soini. Kalle Joukanen.
11008: Paavo Aarniokoski. Ansh. Alestalo.
11009: K. Kylänpää. Frans Mustasilta.
11010: M. E. Harja. Mandi Hannula.
11011: Kalle Kirra. K. R. Kares.
11012: 271
11013:
11014: IX,5. - Toiv. al. N :o 80.
11015:
11016:
11017:
11018:
11019: Kämäräinen y. m.: Uusien kiet'tävien maamieskoulujen pe-
11020: rustamisesta.
11021:
11022:
11023: E d u s k u n n a ll e.
11024:
11025: Useiden vuosikymmenien aikana on maas- tajien ammattitaidon kohottamisen kautta,
11026: samme annettu maataloudellista ammatti- niin maataloutemme ja kansantaloudenkin
11027: opetusta monenlaisissa ammattikouluissa. kannalta on pidettävä erittäin tärkeänä
11028: Suuri joukko maaseutunuorisosta on näissä tehtävänä ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimen-
11029: oppilaitoksissa saanut valmistua tehtä- piteisiin, jotka avaavat vähävaraisellekin
11030: väänsä maataloudessa. Tämän ammattiope- maaseutunuorisolle mahdollisuuden päästä
11031: tuksen ja maataloudellisten yhdistysten an- osalliseksi nykyaikaisesta maataloudellisesta
11032: sioksi onkin suurimmaksi osaksi luettava se ammattiopetuksesta. Tähän päästään mie-
11033: valtaisa kehitys, mikä maataloudessamme lestämme siten, että kiinteissä maamieskou-
11034: on viime vuosien ja vuosikymmenten aikana luissa huomattavasti korotetaan vähävarais-
11035: tapahtunut. ten oppilaiden apurruhoja ja sitä nuorisoa
11036: Suurimmalla osalla maaseutunuorisos- varten, joka ei voi kotoaan vapautua kiin-
11037: tamme ei kuitenkaan ole ollut eikä ole vielä teän maamieskoulun kurssia suorittamaan,
11038: nykyisinkään mahdoHisuutta päästä osalli- tehdään mahdolliseksi saada läheisellä koti-
11039: seksi siitä ammattiopetu:ksesta, jota m. m. seudullaan käydä ly:hempiaikainen, ehkä
11040: kiinteät maamieskoulut antavat. Tähän on 2-3 kuukautta kestävä, maamieskoulu-
11041: syynä se, että useimmilla pien- ja pienem- kurssi. Tähän olisi erittäin sopiva kiertävä
11042: millä keskikokoisviljelijöillämme on varalli- maamieskoulu, jollaisia kouluja on nykyään
11043: suus niin heikko, että he eivät voi vapaut- olemassa Satakunnassa, Keski-Pohjan-
11044: taa taloudestaan nuorisoaan kokonaiseksi maalla, Karjalassa ja Pohjois-Suomessa.
11045: vuodeksi sellaisiin ammattikouluihin, kuin Kun .tällainen kiertävä koulu voi järjestää
11046: mitä kiinteät maamieskoulut ovat, ja tuon kurssinsa toiminta-alueensa jokaiseen kun-
11047: vuoden kestävän maamieskoUlUkurssin ra- taan, jolloin kursseilla käynti voi useassa
11048: hallisetkin kustannukset nousevat nykyään tapauksessa tapahtua kotoa käsin ja sen
11049: useampiin tuhansiin markkoihin. Näin suu- kurssiaika on lyhempi kuin kiinteän maa-
11050: riin summiin nouseviin lwuilumenoihin ei mieskoulun, niin siinä opiskeleminen tulee
11051: kuitenkaan edellämainituilla viljelijöillä maksamaan vain pienen osan siitä, mitä
11052: riitä varoja. Kun tällaiset väJhävaraiset vil- kiinteässä maamieskoulussa opiskeleminen
11053: jelijäJt muodostavat maamme maanviljelijä- maksaa. Ja vaikka onkin niin, että tällai-
11054: väestön enemmistön ja kun se kehitys ja sella ly<hempiaikaisella kurssilla .ei voikaan
11055: k:iilpailu, mikä maataloustuotannon alalla eri saada opetusta siinä määrin kuin mitä kiin-
11056: maissa on viime aikoina tapahtunut, vaatii teässä maamieskoulussa on mahdollisuus
11057: myöskin meidän maataloudessamme entistä saada, niin kyllä kuitenkin lyhempänäkin
11058: määräJtietoisempaa tuotannon kehittämistä, aikana voinee saada käytännöllistä elämää
11059: joka voi tapahtua vain maataloudenharjoit- varten arvokkaita pohjatietoja, joita voi
11060: 272 IX,,5. - Kiertävät maamieskoulut.
11061:
11062: lisätä ammattikirjallisuuden ja maatalous- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11063: seurojen neuvontatoiminnan kautta. Näistä toimenpiteisiin uusien kiertävien
11064: syistä pitäisi kiertävä maaJillieskoulumuoto maamieskoulujen perustamiseksi e·ri
11065: teihdä nykyistä yleisemtmälksi. puolille maata.
11066: Edelläsanotun nojalla ehdotamme kun-
11067: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
11068: muksen,
11069:
11070: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
11071:
11072: Kalle Kämäräinen. Kalle Kirra.
11073: Vilho H. Kivioja. Antti Junes.
11074: Kusti Arhama. S. Salo.
11075: Viljami Kalliokoski Antti Kukkonen.
11076: Antti Kemppi. Aino Luostarinen.
11077: Artturi Leinonen. Ville Vallas.
11078: Lauri Kaijalainen. J. Takala.
11079: Kaapro Huittinen. Albin Asikainen.
11080: Heikki Vehkaoja. Tilda Löthman-Koponen.
11081: Eero Nurmesniemi. Emil Jutila.
11082: Kaarlo Hänninen. Akseli Brander.
11083: 273
11084:
11085: IX,t~. - Toiv. al. N :o 81.
11086:
11087:
11088:
11089:
11090: Pohjannoro y. m.: K01·otetusta määrärahasta kotiteollisuu-
11091: den edistämiseksi.
11092:
11093:
11094: E d u s kunnalle.
11095:
11096: Määräraha kotiteollisuuden yleiseksi edis- taan ja matkakustannuksiaan varten. Hei-
11097: tämiseksi on osoittautunut aivan riittämät- dän tulisi saada tilaisuus käydä kyllin
11098: tömäksi, sillä sen avulla on voitu pal- useasti työntekijäin luona sekä järjestää
11099: kata kotiteollisuusyhdistysten palvelukseen kotiteollisuusnäyttelyitä, -päiviä ja -kurs-
11100: yleensä vain joko mies- tahi naisneuvoja. seja alueellaan.
11101: Tästä johtuen ei neuvontatyötä ole voitu Tarkoitukseen on kuluvan vuoden val-
11102: suorittaa tarpeeksi voimaperäisesti. Jo yk- tion tulo- ja menoarviossa merkitty 650,000
11103: sistään kansantaloudelliselta kannalta kat- markan määräraha, joka kuitenkin on liian
11104: soen olisi kullekin yhdistykselle saatava alhainen. Se olisi saatava nousemaan aina-
11105: sekä mies- että naisneuvoja, muuten toi- kin 1,500,000 markaksi.
11106: minta jää yksipuoliseksi. Lisäksi olisi ny- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
11107: kyään kiinnitettävä erikoista huomiota nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
11108: kauppakotiteollisuuden kehittämiseen ja el- muksen,
11109: vyttämiseen varsinkin kun kotiteollisuus-
11110: tuotteiden vientikin on nyttemmin järjes- että hallitus ottaisi vuoden 1939
11111: tymässä tarkoitustaan vastaavaksi. Jotta tulo- ja menoarvioesitykseen 1,500,000
11112: neuvojat voisivat tehtäviään hoitaa tar- markaksi korotetun määrärahan ko-
11113: peeksi voimaperäisesti pitäisi olla käytettä- titeollisuuden yleiseksi edistämiseksi.
11114: vissä riittävästi varoja heidän palkkaamis-
11115:
11116: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
11117:
11118: A. Pohjannoro. Aino Luostarinen.
11119: Leo R. Böök. Tilda Löthman-Koponen.
11120: J. F. Tolonen. Jalmari Pilkama.
11121:
11122:
11123:
11124:
11125: 35
11126: 274
11127:
11128: IX,7. - Toiv. al. N:o 82.
11129:
11130:
11131:
11132:
11133: Pohjannoro y. m.: Korotetusta määrärahasta kotiteolli-
11134: suuskoulujen vähävaraisten oppilaiden avustamiseksi.
11135:
11136:
11137: E d u s k u n n a ll e.
11138:
11139: Äskeisinä vaikeina pulavuosina todettiin tävä huomattavasti korkeampia avustuksia.
11140: kotiteollisuuskoulujen suorittaman ammatti- Koska esim. kansanopistoissa voidaan varat-
11141: opetuksen suuri merkitys ja tärkeys sosiaa- tomille oppilaille jakaa varsin tuntuvia ja
11142: liseltakin kannalta katsottuna. Tätä silmäl- lukuisia avustuksia, siitäkin huolimatta, että
11143: läpitäen olisi kotiteollisuuden ammattiope- opintoaika niissä on 1-3 kk. lyhempi, on
11144: tuksen hyöty saatava leviämään myöskin sitä suurempi syy kotiteollisuuskoulujen
11145: vähävaraisten kansankerrosten keskuuteen. vähävaraisten oppilasten avustusmäärära-
11146: Tässä suhteessa aiheutuu kuitenkin tuntu- han korottamiseen, jotta heille voitaisiin ja-
11147: vaa haittaa siitä, että maassa toimivien kaa ainakin 500-600 markan apurahoja.
11148: kotiteollisuuskoulujen käytettävissä oleva Tarkoitukseen on kuluvan vuoden tulo- ja
11149: vähävaraisten oppilasten avustusmääräraha menoarvioon merkitty ~ 73,000 markan mää-
11150: on niin alhainen, että siitä voidaan jakaa räraha, joka olisi saatava nousemaan
11151: vain keskimäärin 200-300 markan oppilas- 600,000 markkaan.
11152: avustuksia, vaikka eräissä maataloudellisissa Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
11153: kouluissa tämä avustus saattaa olla jopa yli nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11154: kymmenkertainen. Jotta varattomat oppi- vomuksen,
11155: laat voisivat entistä runsaammassa määrin
11156: käyttää hyväkseen kotiteollisuuskoulujen että hallitus ottaisi vuoden 1939
11157: tarjoamaa ammattiopetusta, jonka perus- tulo- ja menoarvioesitykseen 600,000
11158: teella he voivat yhden lukuvuoden koulun- markaksi korotetun määrämhan koti-
11159: käynnin suorittaneina ryhtyä ammattitai- teollisuuskoulujen vähävaraisten op-
11160: toisina ansiotyöhön, olisi heille myönnet- pt1aitten avustamiseksi.
11161:
11162: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
11163:
11164: A. Pohjannoro. Aino Luostarinen.
11165: J. F. Tolonen.
11166: 275
11167:
11168: IX,s. - Hemst. mot. N:o 83.
11169:
11170:
11171:
11172:
11173: Hästbacka: A_ngående inrättande av en skola för manlig
11174: hemslö,id i Karleby socken eller i trakt-en av Jakobstad.
11175:
11176:
11177: T i ll R i k s d a g e n.
11178:
11179: Senaste höst, i samband med budget- fullmäktige ett godkännande av det an-
11180: behandlingen för år 1938, godkände riks- slag, som beviljats för slöjdskolan, förrän
11181: dagen undertecknads med flere finansmo- skolfrågan kunde föras vidar€ framåt.
11182: tion n:o 65 angående anvisande av anslag Kommunalfullmäktige upptogo till slutlig
11183: för inrättande av en skola för manlig hem- behandling det beviljade anslaget för
11184: slöjd i Terijärvi. slöjdskolan vid sammanträde den 20 de-
11185: I motionens motivering säges bl. a., att c€mber 1937 och fattade ett sålydande be-
11186: lantmannagillet i Terijärvi socken anhål- slut: ,Kommunalfullmäktige beslöto en-
11187: lit hos lantbruksstyrelsen, att i 1938 års hälligt att låta frågan om inrättandet av
11188: statsförslag skulle upptagas anslag tili det en fast slöjdskola förfalla, enär för ända-
11189: belopp staten vanligen bidrar med för ny- målet påräknat statsbidrag icke -erhållits. ''
11190: inrättade slöjdskolor för undervisning i Från kommune.ns sida fick således nämnda
11191: träslöjd och därmed förenade ämnen. Om skolfråga förfalla.
11192: denna anhållan hade Terijärvi kommun Efteråt ha enskilda personer vidtagit
11193: förenat sig och givit garanti för att det åtgärder för bildandet av en garantiföre-
11194: behövliga tillskottet för skolans uppehåll ning för ifrågavarande slöjdskola i Teri-
11195: skulle bestridas av kommunen, dock med järvi, i hopp om att kommunens givna för-
11196: det förbehåll, att staten beviljar anslag till bindelse beträffande skolans upprätthål-
11197: det belopp, som kommunen godkänner. lande skulle överföras på garantiföreningen
11198: Sedan riksdagen godkänt motionen och jämte det beviljade statsanslag för skolan.
11199: som tillägg i budgeten för år 1938 beviljat Då det kan ifrågasättas, om kommunens i
11200: ett anslag av 50,500 mark för en skola motionen åberopade garanti kan överföras
11201: för manlig hemslöjd i Terijärvi, förde- på en garantiförening, som icke nämnts i
11202: lat på samma sätt som anslaget för den motionen, har jag ansett det nödvändigt att
11203: föreslagna skolan i Harlu, hänsköts frå- hänskjuta frågan tili riksdagens avgörande,
11204: gan tili Terijärvi kommunalfullmäktiges på det att icke ifrågavarande slöjdskolefråga
11205: slutliga avgörande, emedan i fullmäkti- skulle förfalla på grund av att T€rijärvi
11206: ges beslut av den 27 mars 1937, som var kommun som sådan beslutat låta frågan om
11207: före vid frågans avgörande i statsutskot- inrättandet av en fast slöjdskola förfalla,
11208: tet, uttryckligen sagts, att det var Tori- enär pårälmat statsbidrag icke erhållits.
11209: järvi kommun, som på förslag av lant- Genom denna hemställningsmotion an-
11210: mannagillet beslutat inrätta en fast slöjd- håller jag således, att riksdagen måtte be-
11211: skola under förutsättning, att påräknat sluta godkänna en garantiförening för bil-
11212: statsbidrag för ändamålet erhålles. Det dandet av en skola för manlig hemslöjd i
11213: erfordrades således av Torijärvi kommunal- Torijärvi i stället för den garanti av Teri·
11214: 276 IX,s. - Mieskotiteollisuuskoulu Kaarlelaan.
11215:
11216: Jarvi kommun, som åberopats i motionen På anförda grunder föreslår jag, att
11217: n:o 65 av den 5 september 1937, då anslaget riksdagen måtte hemställa,
11218: beviljades och upptogs i statsbudgeten för
11219: år 1938. Detta förslag innebär, att en per- att regeringen, såvida icke en ga-
11220: sonlig garantiförbindelse presteras för sko- rantiförening i kommunens ställe
11221: lans upprätthållande, som ·Iantbruksstyrel- kan fås till stånd och godkännas [ö1·
11222: sen kan godkänna, vilket jag hoppas intres- slöjdskolan i Terijärvi, skulle till
11223: serade för skolan i Terijärvi skola kunna riksdagen avlåta en proposition till
11224: åstadkomma. sådan ändring i utgiftsstaten för in-
11225: Skulle mot förmodan en sådan garanti- nevarande år, att anslaget under
11226: förening icke fås till stånd för slöjdskolan 11 Ht. VIII kap. 10 mom. 50,500
11227: i Terijärvi, vågar jag även framställa det mark till de årliga utgifterna för en
11228: förslag, att anslaget reserveras för en lika- skola [ö1· manlig hemslöjd i Teri-
11229: dan slöjdskola i någon svensk kommun i .iärvi måtte användas för en slöjd-
11230: Karleby- eller Jakobstadsnejden, ty i dessa skola i någon annan svensk kommun
11231: trakter, inbegripet Terijärvi, är behovet av i Karleby- ellm· Jctkobstadsnejden.
11232: en dylik slöjdskola störst.
11233:
11234: Helsingfors den 11 februari 1938.
11235:
11236: J. E. Hästbacka.
11237: 277
11238:
11239: IX,s. - Toiv. al. N:o 83. Suomennos.
11240:
11241:
11242:
11243:
11244: Hästbacka: Mieskotiteollisuuskoulun perustamisesta
11245: Kaa1·lelaan tai Pietarsaaren seudulle.
11246:
11247:
11248: E d u s kun n a ll e.
11249:
11250: Viime syksynä, vuoden 1938 budjettikä- järven valtuustolta vaadittiin siis, ennen-
11251: sittelyn yhteydessä, eduskunta hyväksyi kuin koulukysymystä voitiin kehitellä edel-
11252: allekirjoittaneen y. m. rahaasia-aloitteen leen, myönnetyn määrärahan hyväksymistä.
11253: N :o 65 määrärahan myöntämisestä mies- Kotiteollisuuskoulua varten myönnetyn
11254: kotiteollisuuskoulun perustamiseksi Teeri- määrärahan Teerijärven kunnan val-
11255: järvelle. tuusto otti lopullisesti käsiteltäväkseen ko-
11256: Aloitteen perusteluissa lausutaan m. m., kouksessaan joulukuun 20 p: nä 1937 ja
11257: että Teerijärven maamiesseura oli maata- teki tällöin seuraavan päätöksen: ,Kunnan-
11258: loushallitukselta anonut,että valtion vuoden valtuusto päätti yksimielisesti antaa kysy-
11259: 1938 talousarvioon otettaisiin sen suuruinen myksen kiinteän kotiteollisuuskoulun pe-
11260: määräraha, minkä valtio tavallisesti myön- rustamisesta raueta koska tarkoitukseen
11261: tää vastaperustetuille kotiteollisuuskouluille odotettua valtionapua ei oltu saatu." Kun-
11262: veiston ja siihen liittyvien aineiden ope- nan puolesta siis mainittu koulukysymys
11263: tusta varten. Tähän anomukseen oli Teeri- sai raueta.
11264: järven kunta yhtynyt ja antanut sitoumuk- Myöhemmin ovat yksityiset henkilöt ryh-
11265: sen siitä, että koulun ylläpitämiseen tarvit- tyneet toimenpiteisiin kannatusyhdistyksen
11266: tavan lisän suorittaisi kunta, kuitenkin sillä perustamiseksi puheenaolevaa Teerijärven
11267: ehdolla, että valtio myöntää sen suuruisen kotiteollisuuskoulua varten, toivoen että
11268: määrärahan, jonka kunta hyväksyy. kunta siirtäisi koulun ylläpitämisestä anta-
11269: Eduskunnan hyväksyttyä aloitteen ja mansa kannatussitoumuksen kannatusyhdis-
11270: myönnettyä lisäyksenä vuoden 1938 tulo- tykselle sekä että sille samoin siirrettäisiin
11271: ja menoarvioon 50,500 markan suuruisen koulua varten myönnetty valtionapu. Kun
11272: määrärahan mieskotiteollisuuskoulun perus- voidaan asettaa kyseenalaiseksi, voidaanko
11273: tamiseksi Teerijärvelle, samoin jaettuna aloitteessa mainittu kunnan takaussitoumus
11274: kuin määräraha Harluun ehdotettua koulua siirtää kannatusyhdistykselle, jota ei ole
11275: varten, ilmoitettiin asia Teerijärven kun- aloitteessa mainittu, olen pitänyt tarpeel-
11276: nanvaltuuston lopullisesti ratkaistavaksi, lisena ilmoittaa asian eduskunnan ratkais-
11277: koska valtuuston maaliskuun 27 p: nä 1937 tavaksi, jottei puheenaolevan kotiteollisuus-
11278: tekemän päätöksen mukaan, joka oli käsi- koulun asia pääsisi raukeamaan sen joh-
11279: teltävänä kysymystä valtiovarainvaliokun- dosta, että Teerijärven kunta on kuntana
11280: nassa ratkaistaessa, oli nimenomaan lau- päättänyt antaa kysymyksen kiinteän koti-
11281: suttu, että Teerijärven kunta oli maamies- teollisuuskoulun perustamisesta raueta kun
11282: seuran ehdotuksesta päättänyt perustaa kiin- ei odotettua valtionapua ole saatu.
11283: teän kotiteollisuuskoulun ehdolla, että tarkoi- Tässä toivomusaloitteessani minä siis eh-
11284: tukseen saadaan odotettu valtionapu. Teeri- dotan, että eduskunta päättäisi hyväksyä
11285: 278 IX,s. - J\Heskotiteollisuuskoulu Kaarlelaan.
11286:
11287: Teerijärven mieskotiteollisuuskoulua varten luettuna, on tuollaisen kotiteollisuuskoulun
11288: perustettavan kannatusyhdistyksen sen Tee- tarve suurin.
11289: rijärven kunnan kannatussitoumuksen si- Ylläesitetyin perusteluin ehdotan edus-
11290: jaan, joka on mainittu syyskuun 5 p :nä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11291: 1937 tehdyssä aloitteessa n: o 65, jonka
11292: perusteella määräraha myönnettiin ja otet- että hallitus, mikäli ei saada pe-
11293: tiin vuoden 1938 valtion tulo- ja meno- rttstetuksi ja hyväksytyksi kunnan
11294: arvioon. Tämä ehdotus sisältää, että kou- sijaan kannatusyhdistystä Teerijär-
11295: lun ylläpitämisestä annetaan sellainen hen- ven kotiteollisuuslwululle, antaisi
11296: kilökohtainen kannatussitoumus, jonka maa- Eduskunnalle esityksen sellaisesta
11297: taloushallitus voi hyväksyä, ja jollaisen toi- muutoksesta kuluvan vuoden talous-
11298: von Teerijärven koulua harrastavain voi- arvioon, että 11 Pl. VIII luvun 10
11299: van hankkia. mom. kohdalla olevc~ määräraha Tee-
11300: Ellei vastoin luuloa voitaisi tuollaista rijärven mieskotiteollisuuskoulun vuo-
11301: kannatusyhdistystä saada aikaan Teerijär- tuisia menoja vm·ten käytettäisiin
11302: ven koulua varten, rohkenen esittää myös- kotiteollisuuskoulua varten jossain
11303: kin sen ehdotuksen, että määräraha vara- muussa ruotsalaisessa kunnassa,
11304: taan samanlaista kotiteollisuuskoulua var- Kaarlelassa tai Pietarsaaren SMt-
11305: ten Kaarlelaan tai Pietarsaaren seudulla, dulla.
11306: sillä näillä seuduilla, Teerijärvi mukaan-
11307:
11308: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
11309:
11310: J. E. Hästback.a.
11311: 279
11312:
11313: IX,tl. - Toiv. al. N:o 84.
11314:
11315:
11316:
11317:
11318: Junes y. m.: Määrärahasta kiinteän mieskotiteollisuuskou-
11319: lun perustamiseksi Alatornion kuntaan.
11320:
11321:
11322: E d u s k u n n a II e.
11323:
11324: Kiinteän mieskotiteollisuuskoulun tarve tinnössä, seikkaperäisesti selostanut ja
11325: on Perä-Pohjolan läntisimmässä osassa l. katsonut tarpeelliseksi ehdottaa, että kiin-
11326: TornionjokilaaJksossa viime vuosina tullut teän mieskotiteollisuuskoulun perustaminen
11327: entistä polttavammaksi. Tähän on osaltaan m. m. Tornionjokilaaksoon olisi aivan vält-
11328: vaikuttanut maakunnan nuorisossa elpynyt tämätön.
11329: harrastus ammattiopetuksen saantiin, osalta, Koulun perustaminen edellämainituista
11330: että sellaisille nuorille työläisille, jotka ei- samoinkuin siitäkin syystä, että Perä-Pohjo-
11331: vät ole päässeet osallisiksi minkäänlaisesta lan väestön runsas lisääntyminen vaatii jo
11332: ammattiopetuksesta, on toisinaan ollut hy- sellaisenaan huomion kiinnittämistä oppilai-
11333: vin vaikea järjestää sopivia työtilaisuuksia, tosten ja tJritoten ammattikoulujen lisäämi-
11334: ja osaltaan myöskin se, että naapurimaa- seen, myönnettänee niinmuodoin ajankohtai-
11335: hamme Ruotsiin on rajaseudulta ollut li- seksi ja kiireelliseksi. Tästä johtuu, että
11336: sääntyvää kotiteollisuustuotteiden kysyntää koululle on alettava hakea paikkaa,
11337: ja monina vuosina jo melkoisen suurta vien- joka jo alusta alkaen vastaisi niitä edelly-
11338: tiäkin. Koulun perustaminen ja jatkuva tyksiä, jotka koulun menestykselliselle toi-
11339: ylläpitäminen olisi niinmuodoin sekä väes- minnalle ovat välttämättömiä. Tässä suh-
11340: tön oman ammattitaidon että lisääntyvän tMssa mielestämme Alatornion kunta par-
11341: tarpeen ja kotiteollisuusturotteiden käytön haiten vastaa näitä vaatimuksia ja soveltuu
11342: samoinkuin vienniukin pysyttämisen ja siis koulun paikaksi. Onhan kunta väkirik-
11343: mahdollisen kohottamisen kannalta välttä- kain ja tiheimmin asuttuja TornionjtYkilaak-
11344: mättömän tarpeellinen ja kiireellinen. son kunnista. Sitäpaitsi sijaitsee se välittö-
11345: Kun ammattikoulujen lisääminen on mässä liikenneyhteydessä usealle suunnalle
11346: kaikkialla maassamme tunnust·ettu ylen tär- ja on asemansa puolesta sellaisella tilalla,
11347: keäksi ja kun Perä-Pohjolassa toistaiseksi ei että oppilasten saanti lwuluun ja heidän
11348: ole yhtään kiinteää mieskotiteollisuus- koulun käyntinsä täällä muodostuisi var-
11349: koulua - lähin ja pohjoisin koulu on ni- maan suhteellisen edulliseksi.
11350: mittäin Haukiputaalla lähellä Oulua - ei Kun väestöllä jo ennestään on ei ainoas-
11351: tällaisen tilanteen jatkumista voitane enää taan Alatorniolla vaan sen lähimmässä ym-
11352: hyväksyä. Asian korjaamiseen onkin Perä- päsistössäkin huomattavaa harrastusta ja
11353: Pohjolan kotiteollisuusyhdistys kiinnittänyt käytännöllistä kokemusta kotiteollisuuden
11354: hallituksen huomiota ja tehnyt esityksiä mahdollisuuksiin ja sen avulla saatavaan
11355: kotiteollisuusopetuksen täydentämiseksi ja toimeentulon parantamiseen ja kun paikka-
11356: kehittämiseksi. Ja samaa asiaa on Kainuun kunnalla talven aikana ei nuorilla miehillä
11357: ja Perä-Pohjolan talouskomiteakin, hallituk- ole juuri tilaisuutta saada huomattavampia
11358: selle viime joulukuussa antamassaan mie- ansiloita metsä- y. m. sellaisista töistä, olisi
11359: 280 IX,9. -- Mieskotiteollisuuskoulu Alatornion kuntaan.
11360:
11361: koulu senkinvuoksi sijoitettava Alatorniolle. että hallitus ryhtyisi toime'ltpitei-
11362: Ryhtymättä tarkemmin esittämään nii- siin kiinteän mieskotiteollisuuskou-
11363: den kustannusten määrää, jotka aiheutuvat lun perustamiseksi Alatornio1t kun-
11364: koulun perustamisesta, lroska niistä ovat taan ja ottaisi sitä varten tarvittavan
11365: yleiset säännökset olemassa, rohkenemme määrärahan vuoden 1939 tulo- ja
11366: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet- menoarvioesity kseen.
11367: täväksi toivomuksen,
11368:
11369: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1938.
11370:
11371: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
11372: Juhani Leppälä. Lauri Kaijalainen.
11373: A. Halonen. K. A. Lohi.
11374: M. 0. Lahtela.
11375: 281
11376:
11377: IX,1o. - Toiv. al. N :o 85.
11378:
11379:
11380:
11381:
11382: Kukkonen y. m.: Valtion emäntäkoulun perustamisestet
11383: Pohjois-Karjetletetn.
11384:
11385:
11386: E d u s k u n n a ll e.
11387:
11388: EmäntåJlroulun perustamista Pohjois-Kar- mahdollisuuksiensa oikeata ohjausta, pitää
11389: jalaan ajaa jakamattomasti koko laaja maa- maanviljelJ'Isseura emäntäkoulun perusta-
11390: kunta. mista Pohjois-Karjalaan erittäin tarpeelli-
11391: Viime vuoden alussa Pohjois-Karjalan sena. Maakunnan pyrkimystä talouselä-
11392: marttapiiriliitto pyysi sikäläistä maakunta- mänsä kohottamiseen osoittaa, että peltoala
11393: liittoa ryhtymään toimenpiteisiin emäntä- on vajaan kymmenen vuoden aikana lisään-
11394: koulun aikaansaamiseksi. Pyyntöä perus- tynyt lähes 15,000 hehtaaria. Lisääntynyt
11395: teltiin m. m. sillä, että, koska kodinhoitajan peltoala tarjoaa edellytyksiä muun talous-
11396: ammattitiedoista ja -taidoista riippuu kodin elämän nousuun, sikäli kuin pellon ja kar-
11397: yleinen hyvinvointi, olisi tämän ammatti- jan tuotteet osataan oikealla tavalla käyt-
11398: kunnan opetuksen järjestäminen tärkeä tää. Ammattiopetuksella lienee tässä ensi-
11399: etenkin maaseudun ja erikoisesti rajaseu- arvoinen sijansa. Pohjois-Karjalan vähä-
11400: dun koteja varten. Pohjois-Karjala on kui- väkinen asujaroisto onkin kaivaten odotta-
11401: tenkin saanut tulla toimeen ilman emäntä- nut omaa koulua. Maanviljelysseuran joh-
11402: koulua, vaikka niitä eräissä muissa maa- tokunta on sitä mieltä, että emäntäkoulun
11403: kunnissa on useampiakin. tarpeellisuus Pohjois-Karjalaan on kiistä-
11404: Hankkeesta on Pohjois-Karjalan maa- mätön.
11405: kuntaliitto saanut sikäläisen maanviljelys- Kannattaen kouluhanketta Suomen raja-
11406: seuran ja Suomen rajaseutuyhdistyksen seutuyhdistys lausuu:
11407: lausunnot. Marttapiiriliiton aloite on kaikin puolin
11408: Pohjois-Karjalan maanviljelysseura il- kannatettava. Koko laaja Pohjois-Karjala
11409: moittaa yksimielisesti kannattavansa emän- rajaseutua:lueineen on tälhän asti saanut olla
11410: täkoulun perustamista ja 'kiinnittää lau- ilman emäntäkoulua. Vastaavat oppilaitok-
11411: sunnossaan huomiota seuraviin seikkoihin. set ovat kaukana, ja tästä on ollut seurauk-
11412: Maakunnan alue on laaja käsittäen 20 maa- sena, että vain harvat maakunnan tyttä-
11413: laiskuntaa pinta-alaltaan 19,484 neliökilo- ristä ovat saaneet tilaisuuden ammatillisen
11414: metriä ja kun alueen asukasmääräkin on noin kotitalousopetuksen hankkimiseen. Kun ko-
11415: 150,000 henkeä, alue todella kaipaa emäntä- din:hoitajan, talonemännän ammattitaito on
11416: koulua huolehtimaan tyttäriensä taloudelli- erittäin merkitsevä niin kodin hyvinvoin-
11417: sen taidon kohottamisesta. Kun lisäksi ot- nin kuin yleisen talouselämänkin kannalta,
11418: taa huomioon, että useat alueen kunnat, on tämän op\_tuksen järjestäminen maakun-
11419: kuten Ilomantsi, Tuupovaara, Eno, Pielis- taan, jolta kyseessäoleva oppilaitos puut-
11420: järvi ja Nurmeksen itäosa kuuluvat n. s. tuu, varsin tärkeä tehtävä. Pohjois-Karja-
11421: rajaseutualueeseen, joka eritoten kaipaa lan itäiset osat kuuluvat n. s. rajaseutu-
11422: taloudellista herätystä ja taloudellisten alueeseen. Valtion emäntäkoulun perusta-
11423:
11424: 36
11425: 282 IX,1o. - Valtion emäntäkoulu Pohjois-Karjalaan.
11426:
11427: minen maakuntaan on siis rajaseutupolitii- kelee 20 koulun kotitalouslinjalla. Kotita-
11428: kankin kannalta erittäin suotava toimen- louden opiskeluun kohdistuva harrastus
11429: pide. ilmenee myös siten, että maakunnan ulko·
11430: Pohjois-Karjalan maa:kuntaliitto, joka puolella sijaitseviin ·emäntäkouluilhin, pit.
11431: otti nyt puheenaolevan kouluhankkeen kistä matkoista huolimatta, on joka vuosi
11432: oma;kseen, onkin sitä sittemmin jatkuvasti pyrkinyt huomattava mää·rä Pohjois-Karja-
11433: valmistellut. Emäntäkoulun paikaksi sopi- lasta kotoisin olevia oppilaita. Niinpä esim.
11434: vimmat paik!kakunnat lienevät Nurmes ja Säämingin emäntälkouluun viime marras-
11435: Lieksa. lVIaakuntaliiton pyynnöstä ovat kuussa otettiin 14 pohjoiskarjalaista.
11436: Nu~meksen ja Pielisjärven maa}aiskunnat Kotitaloudellinen neuvontatyö on saavut-
11437: toimittaneet seikkaperäisen selvityksen tanut yhä laajentuvan merkityksen. Itäi-
11438: aluehllaan sijaitsevista emäntäkoulun pai- sen rajaseudun puutteellisissa oloissa sitä
11439: kaksi sopivista ja tähän tarkoitukseen saa- tarvitaan tavallista enemmän. Pohjois-
11440: tavista maatiloista. Selvitys koskee kaik- Karjalan marttapiiriliiton työtä tässa suh-
11441: kiaan kahdeksaa maatilaa, joista yksi si- teessa haittaa kuitenkin suuresti pätevien
11442: jaitsee Pielisjärven ja seitsemän Nurmek- kotitalousneuvojien puute. Sen vuoksi olisi
11443: sen maalaiskunnan alueena. Kaikki näin suotavaa, että emäntä;koulua Pohjois-Kar-
11444: syntyneet asiakirjat ovat haluttaessa sekä jalaan perustettaessa otettruisiin, mikäli
11445: eduskunnan asianomaisen valiokunnan että mahdollista, huomioon myös se, ·että koulua
11446: viranomaisten käytettävissä. pitäisi voida myöhemmin lruajentaa neuvo-
11447: Niihin perusteluihin, joita maakuntalii- jaopiston käsittäväksi.
11448: tolle annettuihin lausuntoihin sisältyy ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
11449: jotka edellä on selostettu, pyydämme lisätä kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
11450: eräitä näkökohtia. toivomuksen,
11451: Emäntäkoulun ta~peellisuutta ma::~kun
11452: nassa todistaa vielä se, että viime syksynä että hallitus ryhtyisi viipymättä
11453: toimintansa aloittaneen Pohjois-Karjalan toimenpiteisiin valtion emäntäkoul1m
11454: kansankorkeakoulun 28 naisoppilaasta opis- perustamiseksi Pohjois-Karjalaan.
11455:
11456: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
11457:
11458: Antti Kukkonen. Akseli Brander.
11459: Jalmari Väisänen. Albin Koponen.
11460: Matti Tolppanen. Antti Lehikoinen.
11461: Heikki Soininen. A. J. Kosonen.
11462: Samuli Tervo. Pekka Pennanen.
11463: 283
11464:
11465: IX,n. - Toiv. al. N:o 86.
11466:
11467:
11468:
11469:
11470: Lahtela y. m.: Määrärahasta emäntäkoulun perustamiseksi
11471: J(emijärvelle.
11472:
11473:
11474: E d u s k u n n a ll e.
11475:
11476: Maamme pohjoisin emäntäkoulu on Li- Maatalous- ja kotit•alousharrastus Perä-
11477: mingassa, joka on eteläpuolella maamme Pohjolassa ja Lapissa elää voimakasta nou-
11478: keskiviivan. Pohjoinen puoli maastamme sukautta. Sitä olisi nyt käytävä tukemaan
11479: on siis kokonaan vailla sitä kotitalousam- antamalla väestölle eri alojen amattiope-
11480: mattiopetusta, jota emäntäkouluissa anne- tusta omassa maakunnassa sovittamalla se
11481: taan. Olisi siis vihdoinkin aika perustaa maakunnan erikoisaloja silmällä pitäen.
11482: Lapin läänin alueelle oma emäntäkoulu, Perä-Pohjolan ja Lapin naisille, joiden
11483: jossa sellaista enempää kuin muutakaan sitä suorittama työ väestön toimeentulomahdol-
11484: vastaavaa oppilaitosta ei ole olemassa. Jo lisuuksien kohottamiseksi on mitä suuriar-
11485: lähes kymmenen vuotta sitten Perä-Pohjo- voisin, olisi annettava se ammattiopetus
11486: lan marttayhdistyksen piiriliitto sekä Koil- mitä he jokapäiväisessä elämässään tarvit-
11487: lis-Pohjanmaan ja Lapin kuntain toimi- sevat. Heille olisi varattava tilaisuus saada
11488: kunta asettuivat sille kannalle, että Perä- taloudessa tarvittavat ammattitiedot omassa
11489: Pohjolaa ja Lappia varten on saatava oma maakunnassa perustamalla valtion toimesta
11490: emäntäkoulu ja että se on sijoitettava Ke- emäntäkoulu Kemijärvelle, koska mitään
11491: mijärvelle. Tätä tarkoittava aloite jätettiin muuta mahdollisuutta koulun perustami-
11492: myöskin vuoden 1931 ja 1932 valtiopäiville, seksi ei ole.
11493: mutta tulivat ne silloin rahallisista syistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11494: hylätyiksi. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
11495: Kun ammattiopetuksen antaminen yleensä vomuksen,
11496: maassamme ja erikoisestikin Perä-Pohjo- että hallitus ottaisi vuoden 1939
11497: lassa ja Lapissa on laiminlyöty, olisi sitä tulo- ja menoarvioesitykseensä tOJr-
11498: ryhdyttävä ensiksi korjaamaan siellä, missä vittavan määrärahan emäntäkoulun
11499: laiminlyönti on ollut pahin. perustamiseksi Kemi.iä1·velle.
11500:
11501: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
11502:
11503: M. 0. Lahtela. Emil Jutila.
11504: Kalle Kämäräinen. Aino Luostarinen.
11505: S. Salo. Kalle Kirra.
11506: Tilda Löthman-Koponen. Antti Junes.
11507: Eero Nurmesniemi. Kaarlo Hänninen.
11508: 284
11509:
11510: IX,12. - Toiv. al. N :o 87.
11511:
11512:
11513:
11514:
11515: Venho y. m.: Valtionavustuksen antamisesta naisten käsi-
11516: töiden opetuksen järjestämistä varten Reitkallin puu-
11517: tarhakouluun.
11518:
11519:
11520: E d u s k u n n a ll e.
11521:
11522: Suuri osa naispuutarhurien työpaikoista puutarhakouluihin nähden siinä, että se on
11523: on vain kesäpaikkoja, sillä naispuutarhu- maassamme laatuaan ainoa koulu, johon
11524: reita halutaan yleensä vain pienempiin puu- otetaan yksinomaan naisoppilaita. Heille
11525: tarhoihin, joissa talvisin ei ole riittävästi olisi, kuten edelläolevasta käynee selville,
11526: puutarhurin alaan kuuluvaa työtä. Huoli- erittäin tarpeellista naiskotiteollisuusopetuk-
11527: matta siitä että paikkoja on runsaasti tar- sen saaminen, johon käytännöllisiltä puu-
11528: jolla, on naispuutarhurien toimeentulo huo- tarhatöiltä talvikaudella jää riittävästi
11529: noa, koska he osan vuotta joutuvat ole- mahdollisuuksia kurssiaikaa pidentämättä.
11530: maan työttöminä. Reitkallin puutarhakoulun johtokunta on
11531: Monessa tapauksessa voisi tällaiselle nais- jokin aika sitten maataloushallitukselta ano-
11532: puutarhurille yksinkertaisten ompelutöiden nut, että sanotun koulun oppiaineeksi saa-
11533: ja kankaankudonnan taito turvata työtä taisiin ottaa naisten käsityöt. Anomukseen
11534: talveksikin, koska hänet siinä tapauksessa on maataloushallitus suhtautunut myötä-
11535: voitaisiin pitää paikassaan kokovuotisena mielisesti, joten sillä ei periaatteessa liene
11536: työntekijänä. mitään asiaa vastaan. Puheenaoleva koulu
11537: Maamme 2-vuotisissa puutarhakouluissa toimii kuitenkin erittäin vaikeissa taloudel-
11538: oppilasaines on joko kokonaan tai pääasial- lisissa olosuhteissa, joten sillä ei ilman val-
11539: lisesti miespuolista. Tästä johtuu näiden tiovallan apua ole mahdollisuuksia kysy-
11540: koulujen opetusta koskeva asetuksen mää- myksessä olevan opetuksen järjestämiseen.
11541: räys, että puutarhakoulujen käytännölli- Sentähden kunnioittaen ehdotamme edus-
11542: siin opetusaineisiin kuuluu m. m. veisto, kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11543: jota naisoppilaatkin saavat kykynsä mu-
11544: kaan harjoittaa. On kuitenkin ilmeistä että hallitus harkitsisi, eikö olisi
11545: ettei naisoppilailla ole tulevissa toimipai- syytä järjestää Reitkallin puutarha-
11546: koissaan veistanopetuksesta vastaavaa hyö- kouluun naisten käsitöiden opetusta
11547: tyä. Sentähden tätä opetusta ei olekaan valtion avustuksen turvin, ja myön-
11548: järjestetty Reitkallin puutarhakouluun, teisessä tapauksessa ryhtyisi asian
11549: joka on erikoisasemassa muihin 2-vuotisiin vaatimiin toimenpiteisiin.
11550:
11551: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1938.
11552:
11553: Viljo Venho. Kaino W. Oksanen.
11554: Elsa Metsäranta.
11555: 285
11556:
11557: IX,ta. - Hemst. mot. N:o 88.
11558:
11559:
11560:
11561:
11562: Bonsdorff m. fl.: Angående anslag för anställande av två
11563: konsulenter i huslig ekonomi inom de svenskspråkiga
11564: skärgårdskommunerna.
11565:
11566:
11567: T i ll R i k s d a g e n.
11568:
11569: På grund av att Finlands svenska Det vore därför ovillkorligen av behovet
11570: Martha:förbund med det statsanslag förbun- påkallat, att Finlands svenska Marthaför-.
11571: det åtnjutit ej har möjlighet att i nödig hund bleve i tillfälle att anställa 2 kon-
11572: grad utsträcka sin konsulentverksaml1et till sulenter i huslig ekonomi för bedrivande
11573: den yttre skärgårdens befolkning, då re- av undervisningsverksamhet i Österbottens,
11574: sorna ställa sig synnerligen tidsödande och Nylands och Åbolands skärgårdskommuner.
11575: dyra, har icke en tillräckligt effektiv upp- Hänvisande till ovanstående få vi här-
11576: lysningsverksamhet därstädes kunnat be- med vördsamt föreslå, att riksdagen ville
11577: drivas. besluta hemställa,
11578: Denna befolkning lever sitt isolerade liv
11579: i torftiga förhållanden och vore i stort att regeringen i propositionen an-
11580: behov av att komma i åtnjutande av för gående statsförslaget för år 1939 ville
11581: dess levnadsvillkor lämpad undervisning i upptaga ett anslag stort 60,000 mk åt
11582: huslig ekonomi med beaktande av önsk- Finlands svenska Marthaförbund för
11583: värdheten av förbättrade närings- och bo- anställande av 2 konsulenter i hus-
11584: stadsförhållanden samt en mera utvecklad lig ekonomi inom .de svenskspråkiga
11585: hemvård och hygien. skärgårdskommunerna.
11586:
11587: Helsingfors den 11 februari 1938.
11588:
11589: Elsa Bonsdorff. Albin Wickm.an.
11590: Edvard Haga. Henrik Kullberg.
11591: John Österholm. R. Colliander.
11592: K. F. Lauren. Uno A. Hilden.
11593: 286
11594:
11595: IX,1s. - Toiv. al. N :o 88. Suomenttos.
11596:
11597:
11598:
11599:
11600: Bonsdorff y. m.: Määrärahasta kahden kotiteollisuuskon-
11601: sulentin palkkaamiseksi ruotsinkielisiä saaristokuntia
11602: varten.
11603:
11604:
11605: E d u s k u n n a ll e.
11606:
11607: Koska Suomen ruotsinkielisellä Martha- 0 lisi siis ehdottomasti tarpeen vaatimaa,
11608: liitolla ei nauttimailaan valtioavulla ole että Suomen ruotsalainen Martha-liitto.
11609: mahdollisuutta tarpeellisessa määrin ulot- saisi tilaisuuden palkata 2 kotitalousneu-
11610: taa neuvontatoimintaansa ulkosaariston vojaa opetustyöhön Pohjanmaan, Uuden-
11611: väestön keskuuteen, matkojen tullessa erit- maan ja Turunmaan saaristokunnissa.
11612: täin aikaavieviksi ja kalliiksi, niin ei siellä Edelläolevaan viitaten täten kunnioittaen
11613: ole voitu harjoittaa tarpeeksi tehokasta va- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
11614: listustoimintaa. muksen,
11615: Tämä väestö elää eristettyä elämäänsä
11616: puutteenalaisissa oloissa ja tarvitsisi se ki- että hallitus vuoden 1939 talous-
11617: peästi päästä nauttimaan sen elämänsuhtei- arvioesitykseensä ottaisi 60,000 mar-
11618: siin sovellettua kotitalousopetusta, missä kan määrärahan Suomen ruotsalai-
11619: otettaisiin huomioon parannettujen ravitse- selle Martha-liitolle kahden kotitalous-
11620: mus- ja asumusolojen sekä kehittyneemmän konsulentin palkkaamiseksi ?'twtsin-
11621: kodin- ja terveydenhoidon toivottavuus. kielisiä saaristokuntia va1·ten.
11622:
11623: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
11624:
11625: Elsa Bonsdorff. Albin Wickman.
11626: Edvard Haga. Henrik Kullberg.
11627: John Österholm. R. Colliander.
11628: K. F. Lauren. Uno A. Hilden.
11629: 287
11630:
11631: IX,14. - Hemst. mot. N:o 89.
11632:
11633:
11634: Kullberg m. fl.: Angående anslag för systematisk försöks-
11635: verksamhet på fiskerinäringens område.
11636:
11637:
11638: T i 11 R i k s d a g e n.
11639:
11640: Bland näringarna i vårt land är fiskeri- denna omständighet visar, huru bortglömd
11641: näringen en av dem, som minst uppmärk- av statsmakten vår fiskerinäring blivit.
11642: sammats från statens sida. Medan övriga För fiskerinäringens utövare vore det
11643: näringsgrenar komma i åtnjutande av rik- av stor betydelse att försöka utexperimen-
11644: liga statsunderstöd för främjande av sin tera de lämpligaste metoderna för upplag-
11645: verksamhet, har fiskerinäringen i rätt stor ring av färsk fisk i fruset tillstånd för
11646: utsträcJming bli<vit fömummad. Detta för- att möjliggöra transporter till mera av-
11647: hållande framgår tydligt av siffrorna i vår lägset belägna avsättningsorter än nu. Av
11648: statsbudget. I statsförslaget för inneva- betydelse vore också att försöka utröna i
11649: rande år äro utgifterna för fiskerinäringen viiken mån hos oss förutsättningar finnas
11650: upptagna till Fmk 3,209,400: - i viiken för en framställning av fiskmjöl av billi-
11651: summa även ingå kostnaderna för vården gare fiskar.ter. Li.kaså borde försök före-
11652: om oeh uppsikten över statens egna fiske- tagas i syfte att konservera fiskbragder så
11653: rier. För den egentliga fismerinäringen att de bliva me:oo hållbara mot röta. Re-
11654: och dess främjande stå icke stora summor dan dessa uppgifter erbjuda ett stort fält
11655: till förfogande. för en försöksverksamhet av betydelse för
11656: Särskilt försummad av staten har för- vår fiskerinärings utövare.
11657: söksverksamheten inom fiskerinäringen bli- Men all dylik försöksverksamhet kräver
11658: vit. Inom alla andra näringsgrenar, såväl resurser i penningar. Det är inte tänkbart
11659: industri som jordbruk, fästes mycket stort att vår mindre bemedlade fiskarbefolkning
11660: avseende vid försöksverksam:heten, och skulle kunna thopbringa dessa medel. Här
11661: stora summor offras för att utexperimen- behöves statens mellankomst. Ifall en
11662: tera medel för främjande och förbilli- summa av Fmk 100,000: - skulle stå till
11663: gande av produktionen. För lantbrukets lantbruksstyrelsens förfogande för detta
11664: försöksverksamhet upptager årets stats- ändamål, kunde redan därmed utan tvivel
11665: budget bl. a. för växtodlingsförsök, hus- många nyttiga experiment utföras.
11666: djursskötselförsök m. m. inemot 8.5 milj. På grund av det ovanstående våga under-
11667: mk, allt mycket väl behövliga penningar, tecknade vördsamt föreslå att riksdagen
11668: emedan man icke kan tänka sig en lönande ville hemställa,
11669: jordbruksnäring i avsaknad av försöksverk-
11670: samhet. Men för fiskerinäringen, vars be- att regeringen i propositionen an-
11671: hov av försöksverksamhet är lika påtagligt gående statsförslaget för år 1939
11672: som lantbruksnäringens, och vars utövare måtte upptaga ett tillräckligt stort
11673: höra till de fattigaste i landet, finnas inga anslag för systematisk försöksverk-
11674: anslag upptagna för detta ändamål. Redan samhet på fiskerinäringens område.
11675:
11676: Helsingfors den 11 februari 1938.
11677:
11678: Henrik Kullberg. Levi Jern. Edv. Helenelund.
11679: Elsa Bonsdorff. T. E. Nordström. Uno A. Hilden.
11680: Albin Wickman. K. F. Lauren. Edvin Stenwall
11681: 288
11682:
11683: IX,l4. - Toiv. al. N:o 89. Suomennos.
11684:
11685:
11686:
11687: Kullberg y. m.: Määrärahasta kalatalouden järjestelmäl-
11688: listä koetoimintaa varten.
11689:
11690: E d u s k u n n a ll e.
11691:
11692: Kalatalous on niitä maamme elinkeinoja, osoittaa, miten valtiovallan unohtamaksi
11693: joille valtio on omistanut vähimmin huo- kalataloutemme on joutunut.
11694: miota. Toisten elinkeinonhaarojen päästessä Kalastuselinkeinon harjoittajille olisi
11695: nauttimaan runsaita valtioapuja toimin- suurmerkityksellistä saada kokeiluteitse sel-
11696: tansa edistämiseksi, on kalastuselinkeino ville soveliaimmat menettelytavat varas-
11697: varsin suuressa määrin laiminlyöty. Tämä toida jäätyneessä tilassa tuoretta kalaa,
11698: seikka ilmenee selvästi valtiomme talous- jotta sen kuljetus kävisi mahdolliseksi ny-
11699: arvion numeroista. Kuluvan vuoden ta- kyistä etäisemmille myyntipaikoille. Mer-
11700: lousarvioehdotukseen on kalatalouden edis- kityksellistä olisi myös koettaa päästä sel-
11701: tämiseksi määrärahoja otettu yhteensä ville siitä, missä määrin meillä on mahdol-
11702: 3,209,400 markkaa, mihin määrään sisältyvät lisuuksia valmistaa kalajauhoa halvemmista
11703: myöskin valtion omien kalastamaiden hoito- kalalajeista. Samoin olisi kokeiltava tar-
11704: ja valvontakustannukset. Varsinaista kala- koituksella saada kalanpyydykset mädänty-
11705: taloutta ja sen edistämistä varten ei ole mistä vastaan nykyistä kestävämmiksi. Jo
11706: suuria summia käytettävissä. nämä tehtävät tarjoavat suuren alan koe-
11707: Erikoisesti on valtio laiminlyönyt kala- toiminnalle, jolla on merkitystä kalatalou-
11708: talouden koetoiminnan. Kaikkien muiden temme harjoittajille.
11709: elinkeinojen, sekä maatalouden että teolli- Mutta kaikki tuollainen koetoiminta vaa-
11710: suuden alalla, kiinnitetään suurta huomiota tii rahavaroja. Ei ole ajateltavissa, että
11711: koetoimintaan, ja suuria summia uhrataan vähävarainen kalastajaväestömme saisi nuo
11712: kokeiltaessa keinoja käytettäviksi tuotannon varat kokoon. Tässä tarvitaan valtion apua.
11713: edistämiseksi ja halventamiseksi. Maatalou- Jos maataloushallituksen käytettävissä olisi
11714: den koetoiminnan edistämiseksi on tämän 100,000 markkaa tähän tarkoitukseen, niin
11715: vuoden talousarviossa m. m. kasvinviljelys- epäilemättä jo sillä määrällä voitaisiin suo-
11716: kokeita, kotieläinkokeita y. m. varten lähes rittaa monta hyödyllistä koetta.
11717: 8.5 milj. mk, kaikki hyvin tarpeellisia ra- Edellä esitetyn perusteella allekirjoitta-
11718: hoja, koska ei voida ajatella koetoimintaa neet rohkenevat kunnioittaen esittää edus-
11719: vailla olevaa kannattavaa maataloutta. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11720: Mutta kalataloutta varten, jonka koetoimin-
11721: nan tarve on yhtä ilmeinen kuin maatalou- että hallitus vuoden 1.939 tulo- ja
11722: den, ja jonka harjoittajat ovat maan köy- menoarvioesitykseensä ottaisi riittä-
11723: himpiä, ei tuohon tarkoitukseen ole mitään vän suuren määrärahan kalatalou-
11724: määrärahaa merkitty. Jo tämä seikka den järjestelmällistä koetoimintaa
11725: varten.
11726: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
11727:
11728: Henrik Kullberg. Levi Jern. Edv. Helenelund.
11729: Elsa Bonsdorff. T. E. Nordström. Uno A. Hilden.
11730: Albin Wickman. K. F. Lauren. Edvin Stenwall.
11731: 289
11732:
11733: IX,15. - Hemst. mot. N:o 90.
11734:
11735:
11736:
11737:
11738: Österholm m. fl.: Angående åtgärder för fiskhandelns
11739: främjande.
11740:
11741:
11742: T i ll R i k s d a g e n.
11743:
11744: Under en lång följd av år har fisket i om att premier utgivas för export av Salt-
11745: vårt land haft att kämpa med svårigheter, strömming och fiskkonserver samt beviljat
11746: vilka ytterligare tryckt ned fiskarbefolk- ett mindre årligt anslag för propaganda-
11747: ningens även annars synnerligen låga lev- verksamhet i syfte att öka den inhemska
11748: nadsstandard. I denna beträngda situation konsumtionen av fisk. Men om ock det
11749: har fiskarbefolkningen icke fått stöd av bör erkännas att dessa åtgärder varit tili
11750: st.aten i den omfattning dess belägenhet nytta, ha de dock icke varit tillfyllest för
11751: hade fordrat. På hemställan av riksdagen att undanröja svårigheterna. Vår fisk-
11752: har regeringen låtit verkställa utredningar handel är nämligen bristfälligt ·organiserad
11753: om fiskarbefolkningens utkomstmöjligheter och befinner sig i många stycken på en
11754: i olika delar av landet ävensom rörande primitiv ståndpunkt, vilket utan tvivel är
11755: åtgärder, som ansetts särskilt nödvändiga den främsta orsaken till fiskerinäringens
11756: och brådskande, t. ex. revision av fiskeri- svaga ställning. Det finnes vidtsräckta de-
11757: lagstiftningen, försäkring av fiskredskap lar av vårt land, där befolkningen endast
11758: m. m. Men arbetet för förbättrande av i obetydlig omfattning konsumerar fisk och
11759: fiskarbefolkningens levnadsvillkor har fiskprodukter. Det finnes därför ännu
11760: framskridit långsamt och de i kommitte- mycket att göra och mycket att vinna, då
11761: utredningar föreslagna åtgärderna ha en- det gäller att inom vårt eget land ernå
11762: dast i undantagsfall blivit satta i verk- ökad avsättning för fisk. Härvid spelar
11763: ställighet. I statens förhållande till fiskeri- det en stor roll att moderna transportme-
11764: näringen borde en ändring inträda. I vårt del med användning av kylteknikens vin-
11765: västra grannland ha riksdagen och rege- ningar tagas i bruk för fisktransporten till
11766: ringen visat stort intresse för fiskerinärin- de inre delarna av landet och att upp-
11767: gen och inskridit stödjande och vägledande komsten av andelslag och andra samman-
11768: i arbetet för höjande av fiskarbefolknin- slutningar !ör främjande av fiskhandeln
11769: gens utkomstmöjligheter, bl. a. genom den och fisktransporten understödes av staten.
11770: vittsyftande organisationen av handeln med Även förutsättningarna för ökning av fisk-
11771: färsk strömming. exporten borde övervägas och utredas. Vid
11772: Fiskerinäringen i vårt land besväras i sidan härav bör uppmärksamhet ägnas åt
11773: allmänhet icke av för knapp tillgång på nödvändigheten att tillvarataga den över-
11774: fisk utan tvärtom av att i marknaden fin- skottsfisk, som under vissa tider av året
11775: nes under större delen av året ett över- förekommer särskilt ymnigt i handeln och
11776: skott, som trycker ned prisen och gör att som föranleder, att t. ex. priset på färsk
11777: fiskaren icke får skälig lön för sitt arbete. strömming under våren och försommaren
11778: Riksdagen har visserligen dragit försorg stundom understiger de direkta kostna-
11779:
11780: 37
11781: 290 IX,15. - Kalakaupan edistäminen.
11782:
11783: derna för fiskens fångst och transport. Ett framgår, en mängd viktiga spörsmål be-
11784: aktuellt spörsmål, som även borde klar- rörande fiskhandeln, vilka erfordra under-
11785: läggas, är huruvida överskottsströmmingen sökning och utredning. Hela detta omräde
11786: och annan mindre värdefull fisk med eko- har för resten blivit ställt på sidan av de
11787: nomisk framgång kan utnyttjas som rå- kommitteutredningar, som verkställts genom
11788: vara för en fiskmjölsindustri eller om det statens försorg. Dä sålunda fiskhandeln
11789: finnes andra lönande sätt att tillvarataga bildar ett förbisett men synnerligen viktigt
11790: överskottsfisken och befria marknaden från komplex av problem, borde densamma bliva
11791: densamma, t. ex. genom en fiskröknings- föremål för sakkunnigutredning genom åt-
11792: industri i stor skala eller genom att ut- gärd av regeringen.
11793: vidga framställningen och användningen Med stöd av det som ovan framhållits
11794: av foderfisk. Slutligen kan ännu nämnas föreslå vi att riksdagen måtte besluta hem-
11795: att handeln med fisk och fiskprodukter i ställa,
11796: vårt land är efterbliven även i så måtto att regeringen måtte tillsätta
11797: att förpackningsmetoderna äro föråldrade fiskhandelssakkunniga för att verk-
11798: och icke minst för exportens skull borde ställa utredning och fr~mställa för-
11799: moderniseras. slag t{ll åtgärder för fiskhandelns
11800: Det finnes, såsom av det ovanstående främ.fande.
11801:
11802: Helsingfors den 10 februari 1938.
11803:
11804: John Österholm. Erkki Paavolainen.
11805: Viljo Venho. Atos Wirtanen.
11806: Arvo Inkilä. Karl J. Wenman.
11807: G. Lindström.
11808: 291
11809:
11810: IX,t5. - Toiv. al. N:o 90. Suomennos.
11811:
11812:
11813:
11814:
11815: österbQlm y. m.: Toimenpiteistä kalakaupan edistämiseksi.
11816:
11817:
11818: E d u s k u n n a ll e.
11819:
11820: Meidän maamme kalastus on saanut myönnetään palkkioita sekä myöntänyt pie-
11821: hyvin monet vuodet peräkkäin taistella nehkön vuotuisen määrärahan kotimaisen
11822: vaikeuksia vastaan, jotka yhä ovat pai- kalastuksen lisäämistä tarkoittavaa propa-
11823: naneet alemmaksi kalastajaväestön muu- gandatoimintaa varten. Mutta vaikkakin
11824: tenkin erittäin alhaista elintasoa. Tässä on myönnettävä, että nämä toimenpiteet
11825: ahdingossaan ei kalastajaväestö ole saanut ovat olleet hyödyllisiä, eivät ne kuitenkaan
11826: valtiolta tukea siinä' määrin kuin sen tila ole olleet riittäviä vaikeuksien häätämiseksi.
11827: olisi vaatinut. Eduskunnan esittämän toivo- Meidän kalakauppamme on näet puutteel-
11828: muksen johdosta on hallitus toimituttanut lisesti järjestetty ja on monessakin suh-
11829: selvityksiä kalastajaväestön toimeentulo- teessa alkeellisella kannalla, mikä epäile-
11830: mahdolisuuksista eri osissa maata sekä mättä on vaikuttavimpana syynä kalas-
11831: myöskin niistä toimenpiteistä, joita on pi- tuselinkeinon heikkoon asemaan. Maas-
11832: detty erittäin tarpeellisina ja kiireellisinä, samme on laajoja alueita, joiden väestö
11833: kuten esim. kalastuslainsäädännön uudista- vain mitättömässä määrin kuluttaa kalaa ja
11834: misesta, kalanpyydysten vakuuttamisesta kalatuotteita. On senvuoksi vielä paljon
11835: y. m. Mutta työ kalastajaväestön elämän- tehtävää ja saavutettavaa kun ryhdytään
11836: ehtojen parantamiseksi on edistynyt hi- hankkimaan omassa maassamme kalalle li-
11837: taasti ja komiteaselvittelyissä ehdotetut toi- sää menekkiä. Tällöin on suuri merkitys
11838: menpiteet on vain poikkeustapauksissa to- sillä, että kuljetettaessa kalaa maan sisä-
11839: teutettu. Valtion suhtautumisessa kalastus- osiin otetaan käytäntöön nykyaikaisia kul-
11840: elinkeinoon pitäisi aikaansaada muutos. jetusneuvoja, hyödyntäen jäähdytysteknii-
11841: Meidän läntisessä naapurimaassamme ovat kan saavutuksia, ja että valtio tukee kala-
11842: valtiopäivät ja hallitus osoittaneet suurta kaupan ja kalankuljetuksen edistämiseksi
11843: harrastusta kalastuselinkeinoa kohtaan ja syntyviä osuuskuntia ja muita yhtymiä.
11844: käyneet tukien ja opastaen työhön kalas- Myöskin olisi harkittava ja selvitettävä ka-
11845: tajaväestön toimeentulomahdolisuuksien pa- lanviennin lisäämisen mahdollisuuksia. Tä-
11846: rantamiseksi, m. m. laajakantoisesti järjes- män ohella on omistettava huomiota vält-
11847: tämällä tuoreen silakan kaupan. tämättömyydelle ottaa talteen se ylijäävä
11848: Meidän maamme kalataloutta ei yleensä kala, jota eräinä vuodenaikoina on erittäin
11849: haittaa liian niukka kalan saanti, vaan runsaasti kaupassa ja mikä aiheuttaa m. m.
11850: päinvastoin se, että markkinoilla on suu- sen, että tuoreen kalan hinta keväisin ja
11851: rimman osan vuotta ylijäämää, joka pai- kevättalvella toisinaan alittaa kalan suora-
11852: naa hinnat alas ja aiheuttaa sen, ettei ka- naiset pyynti- ja kuljetuskustannukset.
11853: lastaja saa työstään kohtuullista korvausta. Ajankohtainen kysymys, joka myöskin olisi
11854: Eduskunta on tosin huolehtinut siitä, että selvitettävä, on se, voitaisiinko ylijää-
11855: suolasilakan ja kalasäilykkeiden viennistä mäsil&kkaa ja muuta vähemmän arvo-
11856: 292 IX,15. - Kalakaupan edistäminen.
11857:
11858: kasta kalaa taloudellisesti edullisesti käyt- jotka vaativat tutkimista ja selvittämistä.
11859: tää kalajauhoteollisuuden raaka-aineena vai Koko tämä ala on muuten sivuutettu niissä
11860: olisiko muita kannattavia tapoja käyttää komiteaselvittelyissä, jotka valtion toimesta
11861: hyödyksi ylijäämäkalaa ja siitä vapauttaa on suoritettu. Kun näinmuodoin kala-
11862: markkinat, esim. laajan kalansavustusteol- kauppa on huomiotta jäänyt mutta erittäin
11863: lisuuden avulla taikka enentämällä rehu- tärkeä pulmaryhmä, olisi se hallituksen toi-
11864: kalan valmistusta ja käyttöä. Lopuksi on mesta saatava asiantuntijain selvitettäväksi.
11865: vielä mainittava, että kalan ja kalatuottei- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
11866: den kauppa on maassamme myöskin sikäli eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
11867: takapajulla, että astioimismenetelmätkin
11868: ovat vanhanaikaiset ja olisi ne varsinkin että hallitus asettaisi kalakaupan
11869: viennin vuoksi nykyaikaistettava. tuntijoita suorittamaan selvittelyjä
11870: Kuten ylläolevasta näkyy on joukko ka- ja tekemään ehdotuksia kalakaupan
11871: lakauppaa koskevia tärkeitä kysymyksiä, edistämiseksi.
11872:
11873: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
11874:
11875: John Österholm. Er~lci Paa~ola.inen.
11876: Viljo Venho. Atos Wirtanen.
11877: Arvo Inkilä. Kar:l J. Wenman.
11878: G. Lindström.
11879: 293
11880:
11881: IX,16. - Toiv. al. N:o 91.
11882:
11883:
11884:
11885:
11886: Pyy y. m.: Määrärahasta neuvontatyötä varten Viipurin
11887: läänin merikalastajain liitolle ja kalastajain osuuskun-
11888: nalle.
11889:
11890:
11891: E d u s k u n n a ll e.
11892:
11893: Suomenlahden itäosien kalastajain tuot- taiset jääsuolakaapit tuoreen kalan kulje-
11894: teiden kaupaksi saamisessa on itsenäisyy- tuksessa olisi saatettava käytäntöön. Niillä
11895: temme aikana ollut vaikeuksia, koska saa- on jo osittain kokeiltukin. Lisäksi on liitto
11896: lis on täytynyt kuljettaa pitkien matkojen selittänyt, että lankapyydysten, varsinkin
11897: päähän kulutuskeskuksiin. Aikaisemmin kalliiden isorysien kestävyyttä voidaan neu-
11898: saivat he saaliinsa myydyksi rajan taa sikä- vonnan kautta lisätä. Tämä taas vastaa-
11899: läisille markkinoille. Myynti tapahtui suu- vasti lisää kalastuselinkeinon kannattavai-
11900: ressa maarm myyntipaikoilla tuoreena. suutta. Liiton käsityksen mukaan kokeelli-
11901: Varsinkin talvisin tekivät välittäjät ostot nen toiminta voidaan toimittaa parhaiten
11902: sieltä. Olosuhteiden muuttuessa on kalas- Virolahden merikalastajakoulun yhteydessä,
11903: tajaväestön elämän kohottamiseen jouduttu jolloin päästäisiin pienemmillä kustannuk-
11904: jatkuvasti vaitionkin puolesta kiinnittä- silla. Täten oppilaat saisivat myös tilai-
11905: mään huomiota. Myös Viipurin läänin ka- suuden tutustua kalataloudelliseen kokeilu-
11906: lastajain liitto on Suomenlahden itäosissa työhön. Neuvontatyötä voidaan harjoittaa
11907: pyrkinyt tehostamaan kalataloudellista myös eri paikkakunnilla, kalastajain kes-
11908: neuvontatyötä ja koetoimintaa. Neuvonta- kuudessa. Neuvonnan ja koetoiminnan har-
11909: työ olisi kohdistettava kalatuotteiden jalos- joittaminen vaatii kalastusoloja tuntevien
11910: tamiseen, tuoreen kalan säilyttämiseen ja ja kokeelliseen toimintaan pystyvien neuvo-
11911: kuljettamiseen, pyydysten kestävyyden li- jien paikkaamista. Koska on selvää, että
11912: säämiseen sekä muihin ammatillisiin kysy- Suomenlahden itäosien kalastajat tarvitse-
11913: myksiin. Mielestämme kalankäsittelyä kos- vat uusia kalakaupallisia järjestelyjä
11914: kevan kokeellisen työn laajentaminen olisi ja ·ammatillista ohjausta, olisi valtion
11915: kiireellinen kalastajain ammatin turvaami- annettava tukea naiSsa uudistuksissa.
11916: seksi. Viipurin läänin kalastajain liiton il- Suomenlahden itäosien kalastajat ovat
11917: moituksen mukaan on havaittavissa suola- joutuneet tuotteittensa kaupaksi saa-
11918: silakan käytön väheneminen. Sen tilalle on misessa vaikeuksiin ja poikkeuksellisiin oloi-
11919: kehitettävä uusia säilöntatapoja, jotta voi- hin. Ammatillisen neuvontatyön keskuksena
11920: taisiin tyydyttää kalankuluttajain yhä li- on toiminut Viipurin läänin merikalasta-
11921: sääntyviä vaatimuksia. Tuoreen kalan kul- jain liitto, mutta sanotun liiton tehtävät
11922: jetus lämpimänä vuodenaikana kaukaisem- ovat sangen moninaiset, jonka vuoksi ny-
11923: piin kulutuskeskuksiin pilaantumattomana kyiset liiton käytettävissä olevat neuvoja-
11924: kaipaa neuvontaa ja kokeellista opastusta. voimat eivät riitä silakkasäilykkeiden ja-
11925: Viipurin läänin kalastajain liitto on sitä lostusta, tuoreen kalan kuljetusta, koetoi-
11926: mieltä, että halvat rakenteeltaan yksinker- mintaa y. m. koskevaan neuvontaan laajalla
11927: 294 IX,16. - Kalastus Viipurin läänissä.
11928:
11929: toiminta-alueella. Liiton huollon alaisena on merikalastajain liiton alueella lisättävä koe-
11930: 23 erillistä pelastusasemaa, pelastustoimin- ja kalatalousneuvontaa. Pidämme kalastaja-
11931: nan opastus ja johto, jotka vievät tarkoin väestön ammatillisen neuvonnan tehosta-
11932: yhden toimihenkilön ajan. Tällä maakunnal- mista tärkeänä, koska kalastajaväestön
11933: lisella kalastajajärjestöjen keskusjärjestöllä elinkeinon harjoittaminen on siitä riippu-
11934: on 34 erillistä paikallisjärjestöä, joissa jäse- vainen ja kalastus kansantaloudessamme on
11935: niä noin 2,000. Siitä huolimatta oli järjes- huomattava tekijä, jonka kehitystä ja
11936: töllä ·vuoden 1937 aikana vain 2 palkat- uudistamista on valtion toimenpiteillä tuet-
11937: tua toimitsijaa. Liiton taholta on ilmoi- tava.
11938: tettu, että maassamme muilla vastaavilla Rohkenemme kunnoittaen ehdottaa edus-
11939: kalastajaliitoilla paitsi Laatokalla toimi- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11940: valla on ollut ympäri vuoden palkattuna
11941: kalatalousneuvoja muutaman sadan käsit- että hallitus vuoden 1939 tulo- ja
11942: tävälle jäsenmäärälle. Senvuoksi Suo- menoarvioesitykseen ottaisi 100,000
11943: menlahden itäosien rannikon ja ulkosaarien markan määrärahan Viipurin läänin
11944: kalastajien neuvontatyötä olisi myös tasa- merikalastajain liitolle ja kalasta-
11945: puolisesti tuettava sillä kalataloudellista jain osuuskunnalle Suomenlahden
11946: koe- ja neuvontatyötä siellä kipeästi kai- itäosien kalastajain keskuudessa har-
11947: vataan. Jotta kalataloudellinen neuvonta- joitettavaa neuvontatyötä sekä neu-
11948: työ saisi Viipurin rannikolla ja ulkosaarissa vontavoimien palkkaamista varten.
11949: riittävän tehokkuuden on Viipurin läänin
11950:
11951: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
11952:
11953: Juho Pyy. Armas Paasonen.
11954: Ville Kupari. Yrjö Helenius.
11955: Jussi Rapo. Albin Koponen.
11956: Alex Hämäläinen. Aug. Syrjänen.
11957: J. F. Tolonen. Jussi Raatikainen.
11958: Urho Kulovaara. Jalmari Väisänen.
11959: Jere Juutilainen. Heikki Kääriäinen.
11960: Juho Kuittinen. Karl J. Wenman.
11961: Onni Mäkeläinen.
11962: 295
11963:
11964: IX,11. - Toiv. al. N:o 92.
11965:
11966:
11967:
11968:
11969: Oksala: Toimenpiteistä kalastuselinkeinon edistämiseksi
11970: Laatokalla.
11971:
11972:
11973: E d u s k u n n a ll e.
11974:
11975: Kalastuksen merkitys Laatokan rantaseu- taihdotaan kalastajien asemaa parantaa ja
11976: tujen asukkaille on erittäin suuri. Tuhan- saada kalan hinta tasaiseksi, olisi tarpeellista
11977: sille kansalaisille antaa kalastus Laatokalla perustaa sopiville seuduille Laatokan ran-
11978: pääasiallisen toimeentulon ja vielä lukui- nalle kalan jalostustehtaita ja suolaamoita,
11979: sammat asukkaat harjoittavat siellä kalas- joihin kalastajat voisivat tuotteensa myydä.
11980: tusta sivuelinkeinonaan. Kalastuksen mer- Niinikään olisi kuljetuskysymykset järjes-
11981: kitys onkin Laatokan rannoilla eläville tettävä siten, että kaloja voitaisiin tuoda
11982: asukkaille tärkeä, sillä maat 'OV81t näillä pilaantumatta suurempiinkin kulutuskes-
11983: seuduilla suurelta osalta maanviljelykselle kubiin. Ja lopuksi on myöskin tarpeellista
11984: vähemmän soveliaita ja maatilat ovat tul- saada kala;kauppa sellaiseen järjestykseen,
11985: leet liian pieniksi. Laatokka on hyvä ka- että kalastajat itse saavat kohtuullisen kor-
11986: lavesi, josta saadaan varsin arvokkaitakin vauksen työstänsä.
11987: kalalajeja. Saalis voi toisinaan olla hyvä, Katsoen kalastuselinkeinon suureen mer-
11988: kun taas eräinä aikoina kaloja saadoon niu- kitykseen Laatokan rantamaiden asukkaille
11989: kasti. ja tietäen, että he eivät ,ainakaan läheisessä
11990: Kalastajille Laatokalla aiheuttaa suuria tulevaisuudessa itse jaksa oloihinsa saada
11991: vaikeuksia se, että kalojen jalostus, kulje- tarpeellisia korjauksia, pidän välttämättö-
11992: tus ja myynti on järjestämättä. Tästä joh- mänä, että valtiovalta ryhtyisi asiassa toi-
11993: tuu, että kalan hinnat vaihtelevat varsin menpiteisiin.
11994: paljon. Milloin kaloja saadaan runsaasti, sil- Edellä olevoon viitaten ehdotan, että
11995: loin ne täytyy heti myydä, koska ei ole jalos- eduskunta päättäisi lausua hallitukselle toi-
11996: tustehtaita tai suolaamoita ja silloin kalan vomuksen,
11997: hinta suuresta tarjonnasta johtuen laskee
11998: kohtuuttoman alhaiseksi. Milloin saalis taas että hallitus toimituttaisi tutki-
11999: on pieni, silloin hinnat nousevat, mutta ka- muksen siitä, voidaanko ja missä
12000: lastaja ei pieniä määriä myydessään kui- määrin kalastuselinkeinoa Laatokalla
12001: tenikaan tule saamaan riittävää korvausta tukea ja edistää rakentamalla kalan-
12002: r81Skaasta työstään. La;atokalta on verrat- jalostuslaitoksia tai suolaamoita, pa-
12003: tain pitkä matka kulutuskeskuksiin, joten rantamalla kalan kuljetusmahdolli-
12004: kuljetukset tulevat kalliiksi ja kalan pi- suuksia ja järjestämällä kalakaup-
12005: laantuminen matkalla on pelättävissä. paa; sekä
12006: Vähävaraisina yrittäjinä eivät Laatokan että hallitus aikanaan ryhtyisi nii-
12007: kalastajat ole voineet itse järjestää kalojen hin toimenpiteisiin, joihin tutkimus
12008: jalostamista, suolaamista ja kauppaa. Jos antaa aihetta.
12009:
12010: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
12011:
12012: Arvi Oksala.
12013: 296
12014:
12015: IX,ts. - Toiv. al. N:o 93.
12016:
12017:
12018: Tarkkanen y. m.: Määrämhasta pienviljelijäin kirjanpito-
12019: palkkioiksi.
12020:
12021: E d u s k u n n a ll e.
12022:
12023: Suomessa harjoitettiin maataloutta vii- kannattavaisuustutkimuksen käytettäväksi.
12024: meisen yleisen maataloustiedustelun mu- Ehkä tähän saakka tehdyistä ja nyt piak-
12025: kaan 287,171 viljelmällä. Näistä oli 67,694 koin aloitettavasta tutkimuksesta saadaan
12026: sellaista, joiden peltoala oli yli 10 ha eli hyviä ohjeita siitä, millaisia pientilallisten
12027: 23.6% viljelmien koko luvusta. Näiden kirjanpidollisten tiedonantokaavakkeitten pi-
12028: viimemainittujen peltoala oli 66.5% koko täisi olla, että ne olisivat mahdollisimman
12029: maan peltoalasta. Kun nyt Suomen maa- tarkoituksenmukaisia.
12030: talouden kannattavaisuustutkimuksessa oli Maatalouskirjanpidostaan voivat pienvil-
12031: kirjanpitovuonna 1935-36 mukana 960 vil- jelijät hyötyä kyllä monin tavoin. Sillä
12032: jelmää ja niistä 80.2 % sellaisia, joiden on suuri kasvatuksellinen arvonsa. Se on
12033: peltopinta-ala on yli 10 ha, voimme to- erittäin hyvä taloudellisen ajattelun oh-
12034: deta, että maataloudelliselta kannalta kat- jaaja. Mutta useat syyt estävät kuitenkin
12035: sottuna on tämä tilanne melko tyydyttävä, nykyisin pientilallisväkeä jatkuvasti maa-
12036: mutta yhteiskunnalliselta kannalta ei se talouskirjanpitoa pitämästä. Kun nyt maa-
12037: sitä ole. Siksipä pienviljelijäin olosuh- talouskirjanpidolla on siis pientilallisväelle
12038: teista, heidän tuloistaan ja menoistaan on itselleen varsin suuri merkitys ja kun täl-
12039: täytynyt tehdä erikoistutkimuksia. Nythän laisten kirjanpitotulosten saamista on
12040: on taasen äsken pientilakysymystä selvit- yhteiskunnalliselta kannalta katsottuna pi-
12041: telemään asetettu komitea päättänyt tehdä dettävä vielä suurimerkityksellisempänä
12042: uuden tutkimuksen pientilallisten olosuh- kuin katsottuna yksityisen pientilalli-
12043: teista. Täten varmaankin saadaan erittäin sen kannalta, olisi valtion ryhdyttävä tätä
12044: hyvää valaistusainehistoa tämän tärkeän pientilallisten kirjanpitoharrastusta sopi-
12045: yhteiskunnallisen kysymyksen selvittelylle. valla tavalla tukemaan. Tarkoituksenmu-
12046: Mutta pientilallisten olosuhteet ovat meillä kaisimmin se käynee päinsä siten, että val-
12047: nykyisin voimakkaassa kehitysvaiheessa. tio myöntäisi maatalouskirjanpitotoimistojen
12048: Tätä kehitystä olisi jatkuvasti pyrittävä välityksellä pientilallisille palkkioita huo-
12049: seuraamaan ja ohjaamaan. Sellaiseen tar- lella· ja tunnollisuudella pidetyistä maa-
12050: joavat erittäin hyvät mahdollisuudet pien- talouskirjanpidoista.
12051: tilallisten tekemät kirjanpidolliset muistiin- Edelläesitettyyn viitaten rohkenemme
12052: panot omaisuutensa tilasta ja siinä tapah- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
12053: tuneista muutoksista sekä merkinnät tu- väksi toivomuksen,
12054: loistaan ja menoistaan. Pientilalliset olisi
12055: saatava siis nykyistä paljon runsaammin pi- että hallitus ottaisi vuoden 1939
12056: tämään maatalouskirjanpitoa. Sen ei ehkä tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
12057: tarvitsisi olla niin yksityiskohtaista kuin rärahan pienviljelijäin kirjanpito-
12058: pidettäessä sitä nykyisen maatalouden palkkioiksi.
12059:
12060: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
12061:
12062: E. M. Tarkkanen. Vihtori Vesterinen.
12063: Akseli Brander. J. Takala.
12064: Juhani Leppälä. Einari Karvetti.
12065: 297
12066:
12067: IX,19. - Toiv. al. N:o 94.
12068:
12069:
12070:
12071:
12072: Kokko y. m.: Määrärahasta hallavahinkojen tutkimista ja
12073: torjumista varten.
12074:
12075:
12076: E d u s k u n n a ll e.
12077:
12078: Halla on kautta aikojen kuulunut maam- alueen, hallanpesän, kuivatus on voinut
12079: me suurimpiin taloudellisiin tuhontuotta- muuttaa laajat ympäristössä olevat alueet
12080: jiin ja pääelinkeinomme, maanviljelyksen, entistä lujemmiksi hallaa vastaan. Samoin
12081: kohtalokkaimpiin vitsauksiin. Yhtenä yönä, on moni yksityinen viljelijä savutusnuo-
12082: muutamissa tunneissa, se on turmellut !koko tioilla y. m. keinoilla varjellut viljelyksensä,
12083: sadon ja tehnyt turhaksi maanviljelijän 'kun halla on tuhonnut kokonaan naapurin
12084: vuotuisen aherruksen tulokset, vieläpä riis- viljelykset, joilla ei ryhdytty mihinkään
12085: tänyt, siemenviljan puuttumisen takia, seu- suojelutoimenpiteisiin.
12086: raavankin vuoden elämisen mahdollisuudet. Vaikka hallan tuhot kohdistuvat lähinnä
12087: Hallat eivät onneksi ole jokavuotisia, mutta, niiden viljelmien omistajiin, missä halla on
12088: varsinkin Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla vieraillut, kohdistuvat ne, varsinkin anka-
12089: ja Itä-Karjalassa, on halla vielä liiankin roina hallavuosina, koko Suomen kansaan.
12090: tuttu, armoton vieras. Hallayön vahingot, Hallavahingot ovat kolko kansan onnetto-
12091: vaikkapa ne kohtaisivat vain rajoitetumpia- muuksia. Ja sen vuoksi ne toimenpiteet,
12092: kin seutuja, ovat, rahallisestikin laskettuina, joilla hallan tuhoja voidaan pienentää tai
12093: arvaamattoman suuret ja kohdistuvat etu- poistaa, kohottavat koko valtalkunnall. talou-
12094: päässä maamme heikoimmissa oloissa elä- dellista hyvinvointia. Tästä syystä mi kat-
12095: vään kansanosaan. Kun halla kohtaa laa- sottava valtiovallan tehtäväksi ryhtyä kaik-
12096: jempia aluei·ta, voivat vahingot nousta sa- kiin mahdollisiin toimenpiteisiin hallavahin-
12097: toihin miljooniin, ehkäpä vielä suure:mpiin- kojen tutkimiseksi ja torjumiseksi.
12098: kin sUJmmiin. Jos näitä tuhoja voitaisiin Tässä yhteydessä ei ole tarkoitus eikä
12099: rajoittaa tai edes pienentää ne mahdolli- syytä:kään lähteä ennakolta viitoittamaan
12100: simman välhiin, olisi siitä, nälän ja !kur- tietä tälle laa;jakantoiselle tutkimustyölle,
12101: juuden poistamisen ohella, maallemme ar- vaan mainittakoon kuitenkin muutamia koh-
12102: vaamattoman suuri kansantaloudellinen tia kysymyksessä olevan tutkimustyön mo-
12103: merkitys. nipuolisuuden valaisemiseksi.
12104: Hallan tuhoja on monin pailwin meillä- Hallan vaikutus viljelyskasvien turmeltu-
12105: kin totuttu pitämään ilmastomme luonnol- miseen ja keinot mahdolliseen virkistymi-
12106: lisina ja voittamattomina ilmiöinä ja siitä seen kuuluvat lähinnä kasvitieteen alalle
12107: syystä ei tarmokkaisiin, määrätietoisiin toi- ja tähän puoleen tutkimuksissa olisi kiin-
12108: menpiteisiin niiden torjumiseksi ole ryh- nitettävä erikoista huomiota.
12109: dytty. Esime~kit useista muista maista Tähän saakka on koetettu estää kasve,ja
12110: osoittavat kuitenkin, että hallaa vastaan paleltumasta hallaöinä m. m. maanpinnan
12111: voidaan menestykselläkin taistella. Ja on- lämpösäteilyn lkeskeyttämisellä, esim. sytyt-
12112: han meilläkin usein voitu todeta, miten suo- tämällä viljelmien viereen voimakkaasti sa-
12113:
12114: 38
12115: 298 IX,19. - Hallavahingot.
12116:
12117: vuaNia ja vesihöyryä kehittäviä hallaro- jain oma;kohtaista tieteellistä harrastusta.
12118: vioita. Huokeitten ja tehokkaiden savuver- 1.'iksityisten tiedemiesten tai edes y'hden tie-
12119: hojen kehittäminen on viime aikoina saanut teenhaaran varaan ei tätä tutkimustyötä
12120: uuden merkityksen ilmahyökäystorjunnan voida jättää. Siinä tarvitaan, kuten jo ly-
12121: takia ja voitaneen ajatella, että !kemialliset hyesti viitattiin, monipuolista tutkimusta ja
12122: tutkimukset tälläkin alalla voivat tuottaa kokeilua, tarvitaan erikoinen tutkimuslai-
12123: edullisia tuloksia myös hallavahinkojen tor- tos tai ainakin erikoinen hallatutkimus-
12124: jumistyössä. osasto jossain, jo nyt löytyvässä, tutkimus-
12125: Suomaiden kuivaaminen sekä metsänkas- laitoksessa. Tällaisen perustaminen on
12126: vun edistäminen suo:mailla ovat osoittautu- mahdollinen vain valtiovallan aloitteesta ja
12127: neet varmoiksi hallanarkojen seutujen lu- sen ylläpitämänä. Maan pääelinkeinon,
12128: jittamiseksi hallan tuhoja vastaan. maanviljelyksen, turvaamisen kannalta sen
12129: Erittäin tärkeätä hallanvahinkojen tor- kohtalokkainta vaaraa vastaan on myöskin
12130: jumisessa on hyvissä ajoissa tietää hallan katsottava valtion velvollisuudeksi ryhtyä
12131: uhkaavasta tulosta. Tässä tärkeässä tiedoi- kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin halla-
12132: tuksessa tarvitaan ilmatieteellisen tutki- vahinkojen tutkimisen ja torjumisen ai-
12133: muksen ja jo melkein joka kotiin hankitun kaansamiseksi.
12134: radion apua, enna;kkohälyytystä ja pätevää Edelläolevilla perusteluilla kunnioittaen
12135: neuvontaa. ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
12136: Määrätietoista, eri tieteenhaarojen ja käy- vomuksen
12137: tännöllisen kOkeilun tehostamaa, yhtenäistä
12138: hallakysymyksen tutkimista ei vielä ole että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin,
12139: maassamme koskaan toimeenpantu. Sellai- hallavahinkojen tutkimista ja torju-
12140: nen voi tuoda aivan uusia ratkaisukeinoja mista tarkoittaviin toimenpiteisiin
12141: hallavahinkojen torjumiseksi. Hallakysy- sekä tätä varten sisällyttäisi tarpeel-
12142: mys on ollut melkein kokonaan ylksityisten lisen määrärahan vuoden 1939 tulo-
12143: tiedemiesten, pääasiallisesti fysiikan tutki- ja. menoarvi.oesity kseen.
12144:
12145: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
12146:
12147: Väinö Kokko. M. E. Harja.
12148: IX,2o. - Toiv. al. N :o 95.
12149:
12150:
12151:
12152:
12153: Brander y. m.: Määrärahasta luomistaudin vastustamiseksi.
12154:
12155:
12156: Ed u s k u n n a 11 e.
12157:
12158: Lehmien tarttuvan luomistaudin saastut- taessa ja asianomaiset viranomaiset ovat
12159: tamiksi oli julistettu virallisten tietojen osoittaneet kiitettävää harrastusta tämän
12160: mukaan Suomessa joulukuun 31 päivään yhä leviävän taudin vastustamisessa. Useim-
12161: 1937 mennessä yhteensä 2,932 karjaa ja piin muihin maihin verraten onkin Suomi
12162: niissä lähes 40,000 lehmää. Virallisesti on edullisessa asemassa. Tarttuva luomistauti
12163: karjoja julistettu luomistaudin saastutta- on ainoa eläintauti Suomessa, joka levene-
12164: miksi vasta vuodesta 1928 alkaen ja on mismahdollisuuksillaan uhkaa karjojemme
12165: niiden määrä ollut seuraava: terveyttä suuremmassa määrin. Eläintau-
12166: Vuonna 1928 •••• 453 karjaa
12167: 0. 0 ••• deista tehty kartta osoittaa myös, että tu-
12168: , 1929 283 berkuloosikin on suurin piirtein seurannut
12169: "
12170: ••• 0 0. 0 •••
12171:
12172:
12173:
12174:
12175: 1930 243 luomistaudin jälkiä.
12176: "
12177: 0. 0 •••••••
12178:
12179:
12180:
12181: " 1931 .......... 220 Taloudellisten vahinkojen takia olisi
12182: " 1932 .......... 183 " luomistauti kiireellä hävitettävä Suomesta.
12183: " 1933 .......... 287 " Jo yhä elpyvän matkailijaliikenteenkin
12184: " "
12185: 1934 0 ••••••••• 269 takia olisi ensiluokkaisen tärkeää, että voi-
12186: " 1935 • • • • • • 0. 0. 290 " simme mainostaa karjojemme maitoa, niin
12187: " 1936 • • • . • • 0. 0. 313 " että se olisi peräisin aivan terveistä eläi-
12188: " 1937 391 " mistä. Kesällä tuoreelia ruoholla tuotettu
12189: "
12190: • 0 ••••••••
12191:
12192:
12193:
12194: " maitomme onkin muuten jo hyvässä mai-
12195: kukin karja edustaen noin 10 nautaa. Lää-
12196: neessa ulkomaalaistenR:in matkailijain kes-
12197: nittäin on tautia esiintynyt seuraavasti:
12198: kuudessa.
12199: Uudenmaan läänissä . . . . . . . . 640 karjaa Kun onnistumme vaan tarttuvan luomis-
12200: Turun ja Porin läänissä . . . . . 877 , taudin hävittämään on Suomen karja ter-
12201: Hämeen läänissä . . ........ . 547 vein koko Europassa. Onneksi on tauti le-
12202: Viipurin 87 " vinnyt siksi vähän, että sen tuloksellinen
12203: 21 "
12204: "
12205: Mikkelin hävittäminen on mahdollinen ja vielä nyt-
12206: Kuopion " 189 " kin kohtuullisilla kustannuksilla, kunhan
12207: 92 "
12208: "
12209: Vaasan vaan aikanaan riittävän tehokkaisiin ehkäi-
12210: "
12211: Oulun 426 " sytoimenpiteisiin ryhdytään.
12212: Lapin " 53 " Taudin enemmän levenemisen estäminen
12213: " "
12214: Ahvenanmaan lääni on säilynyt taudista on puolet koko taudin hävittämistyössä ja
12215: vapaana. ehkä enemmänkin.
12216: Vasta rakennettu uusi eläinlääkintölabo- Karjanomistajain herättäminen ominta-
12217: ratorio välineineen on nyt suurena apuna keisiin toimenpiteisiin taudilta puhtaitten
12218: näitä tautitapauksia todettaessa ja torjut- alueitten varjelemiseksi tartunnalta tapah-
12219: 300 IX,2,o. - Luoruistaudin vastustaminen.
12220:
12221: tnu varmimmin ja huokeimmalla heidän Kun taudin leviäminen on kerran saatu
12222: omien maatalousjärjestöjensä kautta. On- pysähtymään on eläinlääkintöviranomaisilla
12223: neksi on maassamme suuria alueita, jotka sopiva tilaisuus toimittaa taudin hävittämi-
12224: ovat vapaat taudeista tai on siellä vain nen varsinaisilta taudin leviämisalueilta.
12225: pieniä saastutuskeskuksia. Viittaamalla vuonna 1935 eduskunnalle
12226: Näitten uhattujen alueitten karjanomis- jätettyyn rahaasia-aloitteeseen n: o 11 mää-
12227: tajat tulevat varmimmin saattamaan ilmi rärahan myöntämiseksi tähän tarkoitukseen
12228: salatut tapaukset, joita viranomaisten ar- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
12229: vion mukaan on paljon ja jotka ovat suu- tettäväksi toivomuksen,
12230: rimpana vaarana taudin edelleen leviämi-
12231: sessä. että hallitus ottaisi vuoden 1939
12232: Muutamin paikoin Suomea ovat maatalous- talousarvioesitykseen yhteensä 600,000
12233: järjestöt olleet jo hyvänä tukena eläinlää- markan määrärahan luomistautineu-
12234: käreille, heidän työssään luomistaudin vas- vojien palkkaamiseksi maanviljelys-
12235: tustamisessa, mutta seurojen valtiolta saa- ja talousseuroihin sekä valmennus-
12236: rnat raha-avustukset ovat olleet vain muu- kurssien järjestämiseksi luomistauti-
12237: tamia kymmeniä tuhansia markkoja kaik- neuvojille ja luomistautineuvontaa
12238: kiaan. Asiasta on jo siksi paljon ja pit- johtavan eläinlääkärin palkkaa-
12239: kältä ajalta myönteisiä kokemuksia, että miseksi.
12240: työ voidaan yleistää yli koko maan.
12241:
12242: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1938.
12243:
12244: Akseli Brander. Toivo Ikonen.
12245: Antti Kemppi. Viljo Venho.
12246: Matti Tolppanen. Kaapro Huittinen.
12247: Albin Asikainen. Heikki Soininen.
12248: Matti Miikki. A. Halonen.
12249: Kusti Arhama. A. J. Kosonen.
12250: E. M. Tarkkanen. Uuno Raatikainen.
12251: 301
12252:
12253: IX,21. - Toiv. al. N:o 96.
12254:
12255:
12256: Lahtela y. m.: Määrärahasta poronlihansavustamojen ra-
12257: kentamiseksi poronhoitoalueelle.
12258:
12259: E d u s k u n n a ll e.
12260: Kaikille on tunnettua, että maamme poh- hokkaimpana keinona aikaiseen syysteuras-
12261: joisosissa, Lapissa ja Perä-Pohjolassa harjoi- tukseen pääsemiseksi ja sitä tietä saadaan
12262: tetaan huomattavan suuressa mitassa poron- myöskin porotaloudenharjoittajille paras tu-
12263: hoitoa, joka osalle sikäläistä väestöä on huo- los aikaan. Porotaloustuotteiden jalostami-
12264: mattava sivuelinkeino ja osalle pääelinkei- nen antaa lisää työmahdollisuuksia, nostaa
12265: nokin. Porotaloudesta saatavien teuras• huomattavasti poronlihan hintaa, estää sen
12266: tuotteiden myyntiarvon lasketaan nykyään pilaantumiselta ja edistää samalla kulje-
12267: nousevan vuosittain yli 20 miljoonan mar- tusta ja myyntiä ei vain kotimaassa, mutta
12268: kan, nousten maasta vietävien porotalous- erikoisestikin ulkomaille. Tästä syystä poro-
12269: tuotteiden arvo nykyisin hyvän määrän tuotteiden kauppakomitea tuli siihen tulok-
12270: toisellekymmenelle miljoonalle markalle. seen, että poronlihan savustamojen aikaan-
12271: Porotalouden ja sen tuotteiden kehittä- saamista poronhoitoalueelle on valtion sopi-
12272: miseen on viime aikoina kiinnitetty erikoista vin keinoin edistettävä ja rahallisestikin
12273: huomiota ja voidaankin sillä alalla saada tuettava avustuksilla ja lainoilla.
12274: aikaan huomattavia tuloksia, mikä koituu Kun sanottuun tarkoitukseen ei ole tähän
12275: tärkeän taloutemme haaran, porotalouden, mennessä varattu varoja eikä saatu vielä
12276: ja sen harjoittajain hyväksi sekä sitä tietä ajanmukaisia savustamoita rakennetuksi po-
12277: koko maalle hyödyksi. ronhoitoalueelle, olisi sanottuun tarkoituk-
12278: Suuri edistysaskel saavutettaisiin poro- seen varattava lähivuosien tulo- ja meno-
12279: taloudelle, jos päästäisiin aikaiseen porojen arvioissa erikoinen määräraha jaettavaksi
12280: syysteurastukseen. Syksyllä teurastetusta avustuksina ja huokeakorkoisina lainoina
12281: porosta saataisiin huomattavasti enemmän ajanmukaisten ja tarkoitustaan vastaavien
12282: ja arvokkaampaa lihaa sekä arvoltaan pa- savustarnoiden rakentamiseksi poronhoito-
12283: rempi nahka. Aikaisen teurastuksen avulla alueelle hallituksen lähempien ohjeiden mu-
12284: samalla säästettäisiin porojen talviruokaa, kaisesti.
12285: jäkälää, huomattavassa määrässä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
12286: Aikaiseen syysteurastukseen pääsemiseksi kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
12287: tarvitaan poronhoitoalueelle jäädyttämöitä, vomuksen,
12288: suolaamoita ja savustamoita. Ainoastaan
12289: siten, että lihat jäädytetään, suolataan että hallitus ottaisi vuoden 1939
12290: taikka savustetaan, voidaan edistää aikai- tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
12291: seen syysteurastukseen siirtymistä. Tähän peelliseksi katsomansa määrärahan
12292: tulokseen tuli myöskin valtioneuvoston aset- jaettavaksi avustuksina ja huokea-
12293: tama porotuotteiden kauppakomitea suorit- korkoisina lainoina poronlihansavus-
12294: tamiensa tutkimusten perusteella. Savusta- tamojen rakentamiseksi poronhoito-
12295: rnoiden perustamista onkin pidettävä te- alueelie.
12296:
12297: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
12298:
12299: M. 0. Lahtela. S. Salo. Lauri Kaijalainen.
12300: Janne Koivuranta. Kalle Kirra. Antti Junes.
12301: Kalle Kämäräinen. Emil Jutila.. Kaarlo Hänninen.
12302: 302
12303:
12304: IX,22. - Toiv. al. N:o 97.
12305:
12306:
12307:
12308:
12309: V. Annala y. m.: Määrärahasta asutustilojen hankkimiseksi
12310: vapaussodan tilattomille rintamamiehille.
12311:
12312:
12313: E d u s kun n a ll e.
12314:
12315: Puolustustahdon säilyminen kansamme dän poikiaan oli 59%, torppareita 8 %,
12316: keskuudessa edellyttää, että valtio suorittaa työmiehiä 21 %, renkejä 6 %, virkamiehiä
12317: rintamamiehille tunnustamansa kunniave- ja koululaisia y. m. 6 %.
12318: lan. Kansamme valmistautuessa viettämään Mielestämme olisi valtio nyt velvollinen
12319: vapautumisensa 20-vuotismuistoa, on sen turvaamaan rintamamiesten toimeentuloa
12320: velvollisuus vihdoinkin muistaa niitä mie- asutustoiminnan kautta, varaamaHa eriikoi-
12321: hiä, jotka hankkivat maalle vapauden, ja sia asutusalueita, joihin olisi .rintamamie-
12322: omasta hyvinvoinnistaan luovuttaa heille hillä erikoisoikeus. Tässä olisi otettava
12323: se osa, jonka he ovat oikeutetut saamaan huomioon:
12324: voidaikseen elää vaatimatonta elämää omassa 1) että tila on riittävän suuri yhden per-
12325: kodissaan ja tunteakseen, ettei maa ole va- heen elättämiseksi;
12326: pauttajiaan unohtanut. 2) että tilalla on riittävä kotitarvemetsä;
12327: Oman kodin hankkiminen on varatto- 3) että näille tiloille annetut asutuslai-
12328: malle rintamamiehelle ylivoimainen. Sentäh- nat peritään takaisin asutuslain säätämässä
12329: den olisikin valtion tultava apuun, anta- järjestyksessä ilman korkoa.
12330: malla asutustoiminnassa tilojen hankkimi- Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh-
12331: sessa rintamamiehille erikoisoikeUJksia. dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
12332: Vapaussodan valkoinen armeija oli koottu muksen,
12333: pääasiassa talonpojista ja maataloustyö- että hallitus ottaisi 1939 vuoden
12334: väestöstä, jotka taistelujen loputtua palasi- tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
12335: vat taikaisin entisiin rauhanajan tehtä- vän määrärahan korottornia asutus-
12336: viinsä. lainoja varten asutusUlojen hankki-
12337: Rintamamiesten ammatti- ja yhteiskunta- miseksi niille vapaussodan 'tilatto-
12338: asemaa kuvaa 20: sta Etelä-Pohjanmaan mille ja Varattomille rintamamieh1'lle,
12339: suomalaisesta pitäjästä hankittu tilasto, jo{lla on edellytyksiä maatalousam-
12340: jonka mukaan oman tilan omistavia ja hei- matin harjoittamiseen.
12341:
12342: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1938.
12343:
12344: Vilho Annala. Iisakki Nikkola.
12345: R. Ala-Kulju. J. V. Wainio.
12346: K. R. Kares. Kaarlo Salovaara.
12347: Bruno A. Salmiala. K. A. Jussila.
12348: Pauli Tuorila. Yrjö R. Saarinen.
12349: E. A. Tuomivaara. Elias Simojoki.
12350: Arvi Malmivaara. Hil}a Riipinen.
12351: 303
12352:
12353: IX,23. - Toiv. al. N:o 98.
12354:
12355:
12356:
12357:
12358: Luukka y. m.: Määrärahasta Vuoksen laskemista varten.
12359:
12360:
12361: E d u s k u n n a 11 e.
12362:
12363: Vuoden 1937 valtiopäivillä eduskunta nissä. Jotta hallituksella olisi jo ensi vuo-
12364: ,rahallisista syistä'' hylkäsi rah. al. n: o den talousarviota valmistellessaan tässä
12365: 173, missä ehdotettiin määrärahaa Vuoksen asiassa tukenaan eduskunnan myötämieli-
12366: laskun aloittamiseksi. Kasvavan viljelys- syys, rohkenemme, aikaisempien aloitteiden
12367: maan tarpeen ja veden vaivaamien ranta- perusteluihin viitaten, ehdottaa eduskunnan
12368: seutujen huomattavan soistumisen vuoksi hyväksyttäväski toivomuksen,
12369: tämän pitkälle lykkäytyneen hankkeen to-
12370: teuttamiseen olisi vihdoinkin toden teolla että hallitus ottaisi vuoden 1939
12371: ryhdyttävä, sitä suuremmalla syyllä, kun talousarvioesitykseen riittävän maa-
12372: koko Itä-Suomessa ei ole tällä haavaa ai- rärahan Vuoksen laskutöiden aloitta-
12373: noatakaan suurta laskuhanketta käyn- mista varten.
12374:
12375: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
12376:
12377: Eemil Luukka. A. A. Lintulahti.
12378: Väinö Kaasalainen. Erkki Paavolainen.
12379: A. Halonen. Vilho Vallas.
12380: Toivo Ikonen. Arvo Inkilä.
12381: Matti Miikki. E. A. Tuomivaara.
12382: 304
12383:
12384: IX,24. - Toiv. al. N:o 99.
12385:
12386:
12387:
12388:
12389: Rytinki y. m.: Määrärahasta Iijoen perkaustöitä varten.
12390:
12391:
12392: E d u s k u n n a II e.
12393:
12394: Viittaamalla ed. Rytingin y. m. raha- että hallitus ottaisi vuoden 1939
12395: asia-aloitteen N: o 81 vuoden 1933 valtiopäi- tulo- ja menoarvioesitykseen 500,000
12396: viltä, toivomusaloitteen N: o 80 vuoden markan määrärahan Iijoen perkaus-
12397: 1934 valtiopäiviltä ja toivomusaloitteen töiden alulle panemista varten.
12398: N: o 92 vuoden 1935 valtiopäiviltä perus-
12399: teluihin saamme kunnioittaen ehdottaa
12400: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12401:
12402: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
12403:
12404: Eino Rytinki. Heikld Niskanen.
12405: 305
12406:
12407: IX,za. - Toiv. al. N:o 100.
12408:
12409:
12410: Rytinki y. m.: Määrärahasta Vuorma- ja H etejärvien kui-
12411: vaustöitä varten.
12412:
12413:
12414: E d u s k u n n a ll e.
12415:
12416: Viittaamalla vuoden 1937 valtiopäiväin varaisia pienviljelijöitä ja loputkin velkai-
12417: syysistuntokaudella tehdyn ed. Rytingin sia, vaikka vanhempia taloja ja suuremman
12418: y. m. rahaasia-aloitteen n: o 182 perustelui- pinta-alan omistajia.
12419: hin saamme lisäksi esittää seuraavaa: Hyötyalue on 1,084.65 ha, josta 1,005.38
12420: Aikoinaan on Hete- ja Vuormajärvien ha niittyä sekä loput vesijättöä ja korpea.
12421: vedenpintaa alennettu, minkä jälkeen mai- Hyödyn paaoma-arvo nousee 1,795,998
12422: nittujen järvien rantamilla olevan kylän markkaan kustannusarvion ollessa 1,720,000
12423: asukkaat ovat saaneet vesijättöniityistä kar- markkaa.
12424: janrehun, mutta viime vuosina ja varsin- Kulkulaitosvaliokunta hyväksyi yksimie-
12425: kin senjälkeen kun Oulun-Kuusamon vä- lisesti joulukuun 14 p: nä 1937 toivomuksen,
12426: listä maantietä kunnostettiin, jolloin joh- ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Pu-
12427: dettiin viittä laskuojaa myöten mainittui- dasjärven kunnassa olevien Vuorma- ja
12428: hin järviin kaikki se vesi, mikä laskee vii- Hetejärvien kuivattamiseksi valtion kustan-
12429: den kilometrin pituudelta maantieojiin laa- nuksella". Koska kylän asukkaiden talou-
12430: joilta, suoalueilta, on kylän asukkaille muo- dellinen asema on erikoisen tukala, olisi
12431: dostunut karjanrehun saanti perin vai- eduskunnan osoitettava määräraha vuoden
12432: keaksi ja uhkaa kylän asukkaita täydelli- 1939 menoarvioon mainittujen järvien kui-
12433: nen perikato, ellei valtio pelasta tilannetta vaustöiden aloittamiseksi.
12434: alentamalla mainittujen järvien veden pin- Edellä olevan perusteella ehdotamme
12435: taa. Omin voimin eivät kyläläiset voi ti- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12436: lanteesta selviytyä, vaan on valtion koko- toivomuksen,
12437: naan suoritettava järvien kuivattamiskus-
12438: tannukset. että hallitus ottaisi vuoden 1939
12439: Kuivaustöiden suorittamisesta on laa- talousarvioesitykseen 500,000 mar-
12440: dittu suunnitelma ja kustannusarvio ja kan määrärahan Pudasjärven kun-
12441: päätös annettu vuonna 1935. Hankkeessa nassa olevien V uorma- ja H etejär-
12442: on osakkaita 68, joista 56 on erikoisen vähä- vien kuivaustöiden alullepanemiseksi.
12443:
12444: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1938.
12445:
12446: Eino Rytinki. Kaarlo Hänninen.
12447: Heikki Niskanen. K. A. Lohi.
12448: Hj. Lindqvist. Antti Meriläinen.
12449: Antti Junes. Eetu Karjalainen.
12450: S. Salo. A. Turkka.
12451:
12452:
12453:
12454: 39
12455: •• ••
12456:
12457: VALTIOPAIVAT
12458: 19 3 8
12459:
12460:
12461: LIITTEET
12462: X
12463:
12464: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12465: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
12466:
12467:
12468:
12469:
12470: HELSINKI 1938
12471: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12472: Työväen palkkausta, eläkkeitä, huoltotyötä, metsätyöläisiä, kirja-
12473: työläisiä, merimiehiä y.m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
12474: 311
12475:
12476: X, 1. - Lak. ai. N :o 29.
12477:
12478:
12479:
12480:
12481: Sundström y. m. : Ehdotus laiksi merimieslain muuttami-
12482: sesta.
12483:
12484:
12485: E d u s kun n a ll e.
12486:
12487: Maaliskuun 8 päivänä 1924 annetun peista. Laivan päällikkö pidättää laivalla
12488: merimieslain 27 § : ssä säädetään m. m. : usein hyvin vaikeasti sairasta merimiestä,
12489: ,Jos merimies on sairas tai vahingoittu- kunhan vain kysymyksessä ei ole tarttuva
12490: nut, tulee päällikön huolehtia siitä, että tauti, koska sairaan miehen laivalla pitämi-
12491: hän saa tarpeenmukaista hoitoa aluksella nen on paljon halvempaa kuin kustannuk-
12492: tai maissa. Tähän hoitoon kuuluvat myös set maissa annetusta sairashoidosta. Ettei
12493: elatus, lääkärinhoito ja lääkkeet. merimiehen tulevaisuutta päästäisi koko-
12494: Jos on aihetta otaksua merimiehen pote- naan turmelemaan, on laissa selvästi ase-
12495: van tautia, joka tuottaa vaaraa aluksella tettava laivan päällikön velvollisuudeksi
12496: olijoille, on päällikön, mikäli mahdollista, myös lääkärin määräyksestä toimittaa meri-
12497: toimitettava potilas lääkärin tarkastetta- mies maihin saamaan sairashoitoa.
12498: vaksi. Ellei aluksella voida ryhtyä turvaa- Kun voimassaolevassa merimieslaissa jo
12499: mistoimenpiteisiin tartunnanvaaraa vastaan, edellytetään, että sairashoitoon kuuluvat ela-
12500: on päällikön toimitettava potilas maihin.'' tus, lääkärinhoito ja lääkkeet, niin käytän-
12501: nössä ilmenee vaikeuksia elatuskulujen totea-
12502: Kun laissa määrätään merimies toimitet- misessa, koska laissa ei ole siitä mitään mää-
12503: tavaksi maihin saamaan sairashoitoa vain räystä. Niinpä jääkin se usein laivanisän-
12504: siinä tapauksessa, että hän potee sellaista nän mielivallasta riippuvaksi. Hän saattaa
12505: tautia, ,joka tuottaa vaaraa aluksella oli- selittää, että 10 markkaa riittää elatukseksi
12506: joille", niin on tästä johtunut, että usein vuorokautta kohti, koska varsinkaan sellai-
12507: hyvinkin vaikeasti sairas merimies, joka silla laivoilla, joissa miehistölle annetaan
12508: kenties ei ole potenut tarttuvaa tautia, on useimmiten pilaautuuutta tai muuten ala-
12509: pidetty laivalla, jossa kuitenkaan ei mitään arvoista ruokaa, ravintokulut eivät ole sen
12510: kunnollista hoitoa ole voitu antaa. Ensik- suuremmat miestä ja päivää kohti. On kui-
12511: sikään laivalla yleensä ei ole ketään sairas- tenkin selvää, että sairashoidossa oleva me-
12512: hoitoon pystyvää henkilöä. Toiseksi laivalla rimieskään, jota ehken ei hoideta sairaa-
12513: puuttuu sairashoitoon välttämättömiä väli- lassa, ei voi tulla toimeen sellaisella päivä-
12514: neitä ja tarpeita, sillä vain poikkeustapauk- rahalla. Kallishintaisilla paikkakunnilla
12515: sessa on laivalla laissa edellytetyt sairas- vaadittaisiin vähintäin 30 markkaa päi-
12516: hoitotarpeet. Usein ei ole edes sideharsoja vässä. Kun kuitenkin elinkustannusten hin-
12517: ja päällystö saattaa selittää, ettei tiedetä nat vaihtelevat, olisi laissa säädettävä val-
12518: kenen on huolehdittava sairaanhoitotar- tioneuvoston tehtäväksi määrätä sairashoi-
12519: 312 X,l. - Merimieslain muuttaminen.
12520:
12521: dossa olevan merimiehen päivärahan suu- takia erotetaan ja toimitetaan esimerkiksi
12522: ruus kunkin ajankohdan vaatimusten mu- sairaalaan, ei laivan päällikkö huolehdi
12523: kaan. siitä, että sairauden takia erotetun meri-
12524: Viimeksi helmikuun 3 päivänä 1938 kiel- miehen omaisuus ja hänen työtodistuksensa
12525: täytyi Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore Turussa ja passinsa toimitettaisiin hänen mukaansa,
12526: suorittamasta mitään merimieslaissa säädet- vaan kaikki jätetään laivalle. Selviydyt-
12527: tyä korvausta ja sairashoitokuluja eräälle tyään sairaalasta on merimies puilla pal-
12528: vaikeasti sairastuneelle merimiehelle, koska jailla, ilman työvaatteita, ihnan työtodis-
12529: laivan (s/s Bore VIII) päällikkö yhtiön tuksia ja passiakin. Ja ilman niitä hän ei
12530: väitöksen mukaan ei ollut erottanut kyseei- voi saada toista laivapaikkaa. Kun laiva
12531: listä merimiestä ja koska merimieslain saattaa olla pitkällä matkalla, kestää usein
12532: 32 § :ssä muka nimenomaan edellytetään, monta kuukautta ennenkuin merimies saa
12533: että päällikkö erottaa sairaan merimiehen laivalta omaisuutensa ja paperinsa ja sinä
12534: palveluksesta. Ettei tällaisilla lain kiertä- aikana on hänelle melkein mahdotonta
12535: misyrityksillä päästäisi edes viivyttelemään saada ammattityötään. Tällaisten olosuh-
12536: korvausten suorittamista, olisi lakia selven- teitten vuoksi onkin sekä Ruotsin että Nor-
12537: nettävä niin, että hoito- ja korvausvelvolli- jan merimieslaissa korvausmääräys ilman
12538: suus olisi kiistämätön myös siinä tapauk- varausta ,jälelläolevalta sopimusajalta, kui-
12539: sessa, että lääkäri katsoo tarpeelliseksi tenkin enintään"'. Kun Suomi oli mukana
12540: laivapalveluksen keskeyttämisen. Sairas- siinä pohjoismaisessa yhteistyössä, jonka
12541: hoito täytyy saada lääkärin ratkaistavaksi tuloksena Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja
12542: eikä jättää sitä laivan päällikön mielival- Suomessa viime vuosikymmenen alussa sää-
12543: lasta riippuvaiseksi. dettiin uudet merimieslait ja kun merimies-
12544: Merimieslain 32 § : .ssä säädetään m. m. : lait varsinkin Norjassa, Ruotsissa ja Suo-
12545: ,Jos merimies sairauden tai vamman messa ovat melkein sanatarkasti samanlai-
12546: vuoksi pitkähkön aikaa on kykenemätön set, niin tuntuu kuin määrätyt intressi-
12547: tointansa hoitamaan taikka jos hän potee piirit olisivat onnistuneet eduskunnan ehkä
12548: tautia, joka tuottaa vaaraa aluksella oli- puutteellisen asiantuntemuksen vuoksi saa-
12549: joille, on päällikkö oikeutettu erottamaan maan Suomen merimieslain 32 §: ään lisäyk-
12550: hänet. Merimies saa tällöin paitsi täyden sen, joka oleellisesti rajoittaa merimiehelle
12551: palkan siltä ajalta, minkä hän vielä on toi- tarkoitettua korvausoikeutta. Tästä syystä
12552: messaan, sen lisäksi palkan jälelläolevalta ja jotta Suomen merimies olisi oikeudelli-
12553: sopimusajalta, kuitenkin enintään kahdelta sesti samassa asemassa kuin Norjan ja
12554: kuukaudelta, jos hän kuuluu päällystöön, Ruotsinkin merimies, mikä on epäilemättä
12555: ja, jos hän kuuluu miehistöön, enintään ollut eduskunnankin tarkoitus säätäessään
12556: yhdeltä kuukaudelta. '' voimassaolevan merimieslain, olisi laista
12557: Kun merimies useimmiten pestataan toi- poistettava sanat ,jälelläolevalta sopimus-
12558: meensa merimieslain 13 § :n mukaan 7 päi- ajalta, kuitenkin enintään'' ja siten suojel-
12559: vän irtisanomisin, katsotaan jätettäolevaksi tava merimiestä huutavimmilta vääryyk-
12560: sopimusajaksi yleensä 7 vuorokautta ja niin siltä sairaustapauksissa.
12561: ollen maksetaan merimiehelle palkkaa vain Edelläolevan perusteella ehdotamme,
12562: 7 päivältä yli palvelusajan, kun hänet sai-
12563: rauden takia erotetaan. Hyvin yleisesti ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12564: pahtuu siten, että kun merimies sairauden va-n lakiehdotuksen:
12565: X,I. -- Sundström y. m. 313
12566:
12567: Laki
12568: merimieslain muuttamisesta.
12569:
12570: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maaliskuun 8 päivänä 1924 annetun
12571: merimieslain 27 ja 32 § näin kuuluviksi:
12572:
12573: 27 §. vastaan, on päällikön toimitettava potilas
12574: Jos merimies on sairas tai vahingoittu- maihin.
12575: nut, tulee päällikön huolehtia siitä, että (3 ja 4 mom. kuten voimassaolevassa
12576: hän saa tarpeenmukaista hoitoa aluksella laissa.)
12577: tai maissa. Tähän hoitoon kuuluvat myös 32 §.
12578: elatus, lääkärinhoito ja lääkkeet. Jos meri- Jos merimies sairauden tai vamman
12579: mies saa hoitoa maissa sairaanhoitolaitok- vuoksi pitkähkön aikaa on kykenemätön
12580: sen ulkopuolella, suorittaa laivanisäntä hä- tointansa hoitamaan taikka jos hän potee
12581: nelle elatusta varten päivärahan, jonka tautia, joka tuottaa vaaraa aluksella oli-
12582: suuruuden määrää valtioneuvosto. joille, on päällikkö oikeutettu erottamaan
12583: Jos on aihetta otaksua merimiehen pote- hänet. Merimies saa tällöin paitsi täyden
12584: van tautia, joka tuottaa vaaraa aluksella palkan siltä ajalta, minkä hän vielä on
12585: olijoille, on päällikön heti ensimmäisessä toimessaan, sen lisäksi palkan kahdelta kuu-
12586: satamassa toimitettava potilas lääkärin tar- kaudelta, jos hän kuuluu päällystöön, ja,
12587: kastettavaksi. Ellei aluksella voida ryhtyä jos hän kuuluu miehistöön, yhdeltä kuu-
12588: turvaaruistoimenpiteisiin tartunnanvaaraa kaudelta.
12589: (2 mom. kuten voimassaolevassa laissa.)
12590:
12591:
12592: . Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1938.
12593:
12594: Cay Sundström. Kalle Jokinen.
12595: Jussi Lonkainen. G. Lindström.
12596: Hugo Aattela. 0. Peltonen.
12597:
12598:
12599:
12600:
12601: 40
12602: 314
12603:
12604: X,z. - Lak. a;l. N :o 30.
12605:
12606:
12607:
12608:
12609: J. Raatikainen y. m.: Ehdotus laiksi metsä- j(J; lauttaus-
12610: työväen asumuksista annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
12611:
12612:
12613: E d u s kun n a ll e.
12614:
12615: Vuonna 1928 annettu laki metsä- ja antajille näistä seikoista sanottavia vaati-
12616: lauttaustyöläisten asumuksista on edistänyt muksia, joten toimenpiteet ovat jääneet
12617: sitä tarkoitusta, johon sillä pyrittiin. Lain työnantajien vapaasta harrastuksesta riip-
12618: edellyttämissä metsä- ja lauttaustyömaille
12619: 1
12620: puviksi. Työssä väsyneet työläiset illalla
12621: rakennetuissa asumuksissa saavat työnteki- a:sunnolle tultuaan eivät jaksa eivätkä voi
12622: jät kohtalaisen hyvän suojan kylmältä ja huolehtia mainituista terveydelliseltä kan-
12623: sateelta ja siten voivat välttyä monilta va- nalta varsin tärkeistä toimenpiteistä, ei-
12624: kavilta terveydellisiltä vaurioilta. Myös vätkä tarkastusviranomaiset voi myöskään
12625: työssä käytetyt hevoset pysyvät niille vara- heitä siihen velvoittaa. Useimmilla asu-
12626: tuissa suojissa paremmassa työkunnossa. muksilla tästä on ollut seurauksena, ettei
12627: Ymmärrettävistä syistä lakia laadittaessa niitä puhdisteta juuri milloinkaan ja läm-
12628: ei kuitenkaan ole voitu kiinnittää riittävää mitys ja valaistus on kovin puutteellista.
12629: huomiota kaikkiin nii'hin seikkoihin, jotka Näin ollen 'lain tarkoitus, työntekijöille ja
12630: asian yhteydessä esiintyvät. Niinpä laista lähimmän ympäristön asukkaille aiheutu-
12631: on jäänyt pois määräys siitä, kuka huolehtii vain terveydellisten ja siveellisten vaurioi-
12632: tällaisten asumusten puhtaanapidosta, läm- den poistaminen jää kysymyksenalaiseksi
12633: mityksestä ja valaistuksesta. Mainitut sei- tai ainakin kovin vaillinaiseksi.
12634: kat ovat aiheuttaneet lain voimassaoloaikana Me~kein kaikilla muilla työaloilla vaadi-
12635: monenlaista sekavuutta ja erimielisyyksiä. taan, että työnantajat huolehtivat työnteki-
12636: Useat työnantajat ovat käsittäneet lain jäinsä terveydestä. V. 1930 annetun työ-
12637: määräykset siten, että heidän velvollisuu- turvallisuuslain 6 § määrää työpaikoilla huo-
12638: tenaan on varata vain asumukset ja työn- lehtimaan työntekijäin ruokailuhuoneiden
12639: tekijäin on huolehdittava niiden puhtaana- puhtaudesta ja lämmityksestä, mutta metsä-
12640: pidosta, lämmityksestä ja valaistuksesta. ja lauttaustyöläisten asumuksien mainitun-
12641: Eräät työnantajat ovat jollakin tavalla lainen huoltaminen jää toteuttamatta, koska
12642: huolehtineet lämmityksestä ja osittain puh- mainittua lakia ei ole voitu soveltaa näihin
12643: taanapidosta ja valaistuksesta ja muutamat asumuksiin. Ei ainakaan tähän mennessä
12644: suurimmat työnantajat, varsinkin viimeksi liene sanotun lain edellyttämiä määräyksiä
12645: kuluneina ja kulumassa olevana työkautena annettu metsä- ja lauttaustyöväen asumuk-
12646: ovat omalla kustannuksellaan huolehtineet sia tarkastaviUe viranomaisille.
12647: asumusten puhtaanapidosta, lämmityksestä Kun metsä- ja lauttaustyöväen asumuk-
12648: ja valaistuksesta. Kun laki ei näihin ni- sien rakennusvelvolliset voivat tarkoituksen-
12649: menomaan velvoita työnantajaa, niin metsä- mukaisimmin huolehtia asumuksien puh-
12650: ja lautrtaustyöväen asunto-oloja tarkastavat taanapidosta, lämmityksestä ja valaistuk-
12651: viranomaiset eivät ole voineet esittää työn- sesta, ja kun se heille tuottaa vain kovin
12652: X,2. - J. Raatikainen y. m. 315
12653:
12654: vähäiset kustannukset, niin näyttää tarkoi- ilmeinen tarkoitus on ollut, että mainitut
12655: tuksenmukaiselta, että asumusten rakennus- a:sumukset annetaan työntekijöille asutta-
12656: velvolliset huolehtivat myös asumusten puh- vaksi ilman vuokramaksua. Näin ov:tt jok-
12657: taanapidosta, lämmityksestä ja valaistuk- seenkin kaikki työnantajat asian käsittä-
12658: sesta. Tämä toimenpide on sitäkin oikeu- neet ja tiettävästi tämä kanta on myös
12659: denmukaisempi, kun useat työnantajat jo asumuksia tarkastaviHa viranomaisilla. Kun
12660: vapaaehtoisesti täyttäväit tämän velvollisuu- päinvastaista menettelyä ei kuitenkaan
12661: den. V elvoituksen ulottaminen kaikkiin laissa kielletä, ja se on johtanut eräisiin
12662: työnantajiin tekee heidät yrittäjinä saman- vuokramaksun perimisiin työntekijöiltä, niin
12663: arvoisiksi ja samalla voidaan poistaa tun- olisi tämä kohta selvennettävä.
12664: tuva epäkohta tästä lainsäädännöstä. Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
12665: Kun on sattunut tapauksia, 'että työn- dotamme,
12666: antajat ovat kantaneet työntekijöiltä vuok-
12667: ramaksua tässä laissa mainituista asumuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12668: sista, niin näyttää tarpeelliselta selventää van lakiehdotuksen:
12669: lakia myös tältä kohdalta. r~ainsäätäjän
12670:
12671:
12672:
12673: Laki
12674: metsä- ja lautaustyöväen asumuksista annetun lain 1 §: n muuttamisesta.
12675:
12676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsä- ja lauttaustyöväen asumuk-
12677: sista 27 päivänä huhtikuuta 1928 annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
12678:
12679: 1 §. set työpaikalle tai sen läheisyyteen. Ra-
12680: Kun metsänhakkuu- tai ajotöitä toimi- kennusvelvollisen tulee omalla kustannuk-
12681: tetaan seudulla, missä ei ole riittävästi saa- sellaan huolehtia näiden asuntojen puhtaa-
12682: tavissa asuntoja työntekijöille niin lähellä napidosta, lämmityksestä ja valaistuk:sesta.
12683: työpaikkaa, että heidän voidaan kohtuudella (2 mom. muuttamattomana.)
12684: vaatia käyvän siellä yöpymässä, tulee sen, Tällaisten asuntojen ja suojien käytöstä
12685: jonka lukuun työ suoritetaan, mikäli mah- älköön työntekijöiltä kannettaka mitään
12686: dollista hyvissä ajoin ennen töiden a:lkua, vuokramaksua.
12687: hankkia työntekijöille tarpeelliset asumuk-
12688:
12689:
12690: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
12691:
12692: Jussi Raatikainen. Yrjö Helenius.
12693: Matti Lepistö. Jalmari Linna.
12694: Alex Hämäläinen. Urho Kulovaara.
12695: Hj. Lindqvist. G. Lindström.
12696: A. J. Kosonen. Karl J. Wenman.
12697: Onni Hiltunen. Antti Meriläinen.
12698: P. Salmenoja. Jussi Lonkainen.
12699: Onni Mäkeläinen. Jussi Rapo.
12700: 316
12701:
12702: X,3. ~ Lagmot. N:o 31.
12703:
12704:
12705:
12706:
12707: Wirtanen m. fl.: Förslag till lag om semester för anställda
12708: i den grafiska industrin.
12709:
12710:
12711: T i 11 R i k s d a g e n.
12712:
12713: Arbetet inom den grafiska industrin är samt rörlednings- m. fl. arbeten. Denna
12714: tili övervägande del av en särdeles hälso- undersökning gällde inaUes 2,886 arbmare,
12715: vädlig beskaffenhet. Känt är ju, att lungso- av vilka den övervägande delen eller 2,548
12716: ten, särskilt i äldre tider, varit mycket arbetade inom den grafiska industrin.
12717: utbredd bland arbetarna inom boktryckeri- Denna undersökning är äguad att i flere
12718: branschen, spedellt ifräga om sättare, hänseenden belysa hälsoförhållandena bland
12719: tryckare, bokbindare, stereotypörer, för att vära grafiska arbetare och v~sar bl. a. hän·
12720: blott nämna nägra av de härvidlag vikti- på ett samband mellan det allmänna hälso-
12721: gare yrkeskategorierna. Denna industri hör tillståndet och blyförgiftningsfrekvensen.
12722: även til.l de få verksamhetsomräden i vårt Likaså :framgår det av denna undersökning,
12723: land, där förekomsten av blyförgiftning att hälsotillståndet, trots de bffi;ydliga :för-
12724: spelar en viss, iclke obetydlig roll för den bättringar som inträtt, sedan vår :förbätt-
12725: allmänna hälsostandarden. Förhållandena rade hygien på arbetsplatserna hunnit visa
12726: ha visserligen under inflytande av den sina verkningar, :fortfarande var av be-
12727: förbättrade hygienen och den kortare ar- kymmersam natur. Bland de omständighe-
12728: betstiden betydligt förbättrats och är nu- ter, som inverka på hälsostandarden, näm-
12729: mera icke av den fruktansvärda ooskaffen- nes i denna undersökning även arbets-
12730: het, som ännu i början av detta sekel, dä semestern. Därom säges:
12731: t. ex. typograferna, enligt en grundlig un- ,I :föreliggande undersökning har man
12732: dersökning av hälsovärdsinspektören i Hel- icke direkt kunnat taga under granskning
12733: singfors dr Manner, utgjorde den av olika arbetssemesterns inverkan pä hälsotillstån-
12734: sjukdomar svärast hemsökta yrkeskåren. det, vilket kunde ådagaläggas endast genom
12735: Uudersökningen omfattade icke mindre än jämförelse mellan arbetarnas hälsotiHstånd
12736: 16 yrken förutom grovarbetare och gällde före och efter semestern. Men den stora
12737: sammanlagt 5,021 fall under tiden 1896 betydelsen av arbetssemestern är så lkänd,
12738: -1915. att här endast klargjorts, i viiken utsträck-
12739: År 1921 verkställdes i värt land en offi- ning arbetarna hava semester och under
12740: ciell statistisk undersökning rörande före- huru lång tid. Härvid fmmgår, i huru
12741: komsten av blyförgiftning. Undersöknin- mycket fördelaktigare ställning den gra-
12742: gen omfattade de tre viktigaste industri- fiska industrin är i jämförelse med de tvä
12743: grenar, där blyförgiftning i allvarsammare övriga arbetsområdena. Utan tvivel har
12744: grad är att rälkna med, nämligen den just denna omständighet sin andel uti det
12745: grafiska industrin, ler- och porslinindustrin redan tidigare päpekade sak:förhållandet,
12746: X,3. - Wirtanen y. m. 317
12747:
12748: att blyförgiftning förekommer i betydligt stertiden, sommarmånaderna, arbeta tryc-
12749: mindre utsträckning inom grafiska indust- kerierna sällan med full kapacitet. Likaså
12750: rin än inom ler- och porslinindustrin, ehuru förekommer det en av:ma:ttning i produk-
12751: förgiftningsfaran knappast kan vara mindre. tionen av tryckalster under vinterns första
12752: Vid flera undersökningar har även påvisats, månader efter julen.
12753: att organismen, då den befinner sig i vila I våra dagar gör sig i allmänhet allt
12754: och lämplig omgivning, jämförelsevis klarare gällande en strävan till en ytter-
12755: hastigt avskiljer ifrån sig sjukdomsämnen ligare förkortning av arbetstiden. Det före-
12756: och återhämtar sig, så att den ånyo 'kan faller, som om en sådan förkortning f. n.
12757: stå ur med arbete under ofördelaktiga för- lämpligast kunde ske under formen av
12758: hållanden. '' förlängda semesterledigheter. Också denna
12759: Såsom av ovanstående framgår, ha arbe- allmänna synpunkt bör bea:ktas vid bedö-
12760: tarna inom den grafiska industrin under mandet av det specialfall, varom här är
12761: tidigare år åtnjutit förmånligare semester- fråga.
12762: villkor, än vad som i allmänhet varit fallet De anställda är ett mera omfa:ttande be-
12763: i vårt land beträffande arbetarklassen. Se- grepp än de egentliga arbetarna inom den
12764: dan 1911 hade typograferna i sina koHek- grafiska industrin, vil'ka sistnämnda ju
12765: rtiva arbetsavtal inryckt en bestämmelse om främst bli lidande av yrkets faror. Arbe-
12766: två veckors ledighet, viiken enligt allmän tarna utgöra det vida övervägande flertalet
12767: praxis betalats av arbetsgivarna. Vid det av de cirka 6,200 personer som enligt
12768: kollektiva arbetsavtal, som godkändes den stastiken äro anställda inom den grafiska
12769: 7 december 1935, uteslöts errnellertid på ar- industrin, varför det synes fullt naturligt,
12770: betsgivarpartens enständiga fordran stad- förutom av allmänna och praktiska skäl,
12771: gandet oni semester från avtalet, varigenom att inbegripa alla anställda inom sagda
12772: bokindustriarbetarna erhöllo samma seme- industrigrenar i en lagstiftning rörande
12773: stervillkor, som stadgas i den allmänna semester, naturligtvis med undantag för
12774: lagen om semester. dem, som genom annan speciallagstiftning
12775: Med hänsyn till den exceptionella hälso- fått denna angelägenhet ordnad på ett från
12776: vådligheten är det emellertid ur social och den allmänna lagen avvikande sätt. Det
12777: humanitär synpunkt fullt motiverat, att är vidare nödigt, både med hänsyn tili den
12778: arbetarna · inom den grafiska industrin praktiska tillämpningen och med tanke på
12779: åtnjuta gynnsammare semestervillkor än den alltmera populära och hälsobefräm-
12780: vad som i allmänhet stadgas i vårt lands jande vintersporten, att möjliggöra uppdel-
12781: lagstiftning. Härför tala också flere andra ning av semestern på både vinter- och
12782: omständigheter. Att så enligt gammal sommarhalvåret. En jämförelsevis långt-
12783: praxis redan varit fallet, nämndes redan. gående förlängning av semestertiden för
12784: En annan viktig omständighet, som för den personer med längre tjänstetid är nödvän-
12785: grafiska industrins vidkommande rtalar i dig av det skälet att sjukligheten kraftigt
12786: samma riktning, utgör den omständigheten, tilltager med åren för arbetarna inom den
12787: att arbetet inom denna industri är rätt grafiska industrin.
12788: säsongbetonat, varigenom det praktiska ge- Med hänvisning till ovanstående föreslås,
12789: nomförandet av en längre semester kan
12790: ske utan alltför kännbara merkostnader för att Riksdagen måtte godkänna föl-
12791: arbetsgivaren. Under den egentliga seme- jande lagförslag:
12792: 318 X,3. - Kirjatyöläisten lomat.
12793:
12794:
12795:
12796: Lag
12797: om semester för anställda i den grafiska industrin.
12798:
12799: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
12800:
12801: 1 §. fall, att anställningen på arbetsgivarens
12802: Person, anställd inom den grafiska in- förfogande varit avbruten under kortare
12803: dustrin, har rätt till årlig semester med tid än 2 månader.
12804: oavkoNa.de löneförmåner enligt följande Har den anställda avbrutit anställningen
12805: s'kala: av annat skäl än på grund av läkare styrkt
12806: a) efter 6 månaders oavbruten anställ- sjukdom, fullgörandet av värnplikt eller
12807: ning i samma företag, 6 arbetsdagar ; därmed jämförlig orsak, gånge den an-
12808: b) efter 1 års anställning, 12 arbets- ställda förlustig rätten att sig tillgodoräkna
12809: dagar; den tid han före avbrottet varit anställd.
12810: c) efter 8 års anställning, 18 arbets-
12811: dagar; samt 4 §.
12812: d) efter 15 års anstäHning, 24 arbets- A vgår den anställda från sin befattning
12813: dagar. utan att ha åtnjutit den semester, den
12814: Semestern är fortlöpande förutom i de anställda varit berättigad till, äge rätt att
12815: fall, varom i denna lag särskilt stadgas. utfå lön för semesterrätten motsvarande
12816: Den anställda har rätt till semester det tid. Lag samma vare, om den anställda
12817: första anställningsåret om tjänsten tillträtts avskedas av arbetsgivaren, ifall detta icke
12818: före den 1 mars. Rätt till 12 arbetsdagars skett på grund av att den anställda för-
12819: semester tillkommer den anställda så snart gripit sig mot 1ag eller god sed. Lönebe-
12820: anstä1lningstiden utgör 1 år före den 1 loppet berä:knas enligt den anställdas ordi-
12821: september. narie lön.
12822: 5 §.
12823: 2 §. Denna lag äger tillämpning på alla inom
12824: Arbetsgivaren äger rätt att, så långt den grafiska industrin anställda med un-
12825: möjligt i samråd med de anställda, be- dantag för dem, som åtnjuta semester enligt
12826: stämma den tidpuil'kt, då den anställdas annan speciell lagstiftning om semester.
12827: semester vidtager, under beaktande av att
12828: den ordinarie semestertiden räknas från och
12829: 6 §.
12830: med den 15 maj till och med den 1'5 sep-
12831: Till den grafiska industrin räknas enligt
12832: tember.
12833: denna lag alla anställda i bok-, sten- och
12834: Sex dagar av semestern kan dock utfalla
12835: djuptryckstryckerier, kemigrafiska anstal-
12836: under tiden från den 1 januari till den
12837: ter, bokbinderier och med dessa jämförliga
12838: 1 mars för den, som åtnjuter 18 eller 24
12839: företag.
12840: dagars semesterrätt.
12841: 7 §.
12842: 3 §. Övervakningen av denna lags efterlevnad
12843: Anställningstid betraktas såsom giltig ankommer å yrkesinspektionen under över-
12844: grund för rätt ti1l semester även för det inseende av socialministeriet.
12845: X,3. - Wirtanen y. m. 319
12846:
12847: 8 §. 9 §.
12848: Brott emot denna lag straffas med böter Denna lag träder i kraft den
12849: eller, vid särskilt försvårande omständighe- 193 ...
12850: ter, med fängelse i högst tre månader.
12851:
12852:
12853: Helsingfors den 12 februari 1938.
12854:
12855:
12856: Atos Wirtanen. G. Lindström.
12857: G. Andersson. Karl J. Wenman.
12858: Sylvi-Kyllikki Kilpi.
12859: 320
12860:
12861: X,3. - Lak al. N :o 31.
12862: S'ttomennos.
12863:
12864:
12865:
12866:
12867: Wirtanen y. m.: Ehdotus laiksi graafillisen teollisuuden
12868: palveluksessa olevain lomista.
12869:
12870:
12871: E d u s kun n a ll e.
12872:
12873: 'l'yö graafillisessa teollisuudessa on valta- läiseen, joista suurin osa eli 2,548 työs-
12874: osaltaan erittäin vaarallista terveydelle. kenteli graafillisessa teollisuudessa.
12875: Onhan tunnettua että keuhkotauti, erittäin- Tämä tutkimus on omansa valaisemaan
12876: kin varempina aikoina on ollut laajalti le- terveydellisiä olosuhteita graafillisten työn-
12877: vinnyt kirjapainoalan työläisten, eritoten tekijäimme keskuudessa ja osoittaa m. m.,
12878: latojain, painajain, kirjansitojain, stereoty- että on syy-yhteyttä yleisen terveydentilan
12879: poijain keskuudessa, mainitaksemme vain ja lyijymyrkytysten lu.kuisuuden välillä.
12880: muutamia tässä suhteessa tärkeämpiä am- Samoin tästä tutkimuksesta ilmenee, että
12881: mattiryhmiä. Tämä teollisuus kuuluu myös- terveydentila vieläkin oli huolestuttava,
12882: kin niihin meidän maassamme harvinaisiin huolimatta niistä huomattavista parannuk-
12883: työaloihin, JOissa lyijymyrkytyksenä on sista, joita on tapahtunut työpaikkojen pa-
12884: tietty eikä suinkaan mitätön merkitys ylei- rannetun terveydenhoidon ennätettyä osoit-
12885: selle terveystasolle. Parantuneen terveyden- taa vaikutuksensa. Niitten seikkojen jou-
12886: hoidon ja lyhyemmän työajan vaikutU'k- kossa, jotka vaikuttavat terveystasoon, mai-
12887: sesta olosuhteet tosin ovat melkoisesti pa- nitaan tässä tutkimuksessa myös työloma.
12888: rantuneet eivätkä enää ole laadultaan niin Siitä sanotaan:
12889: hirvittävät kuin vielä tämän vuosisadan ,Tässä tutkimuksessa ei ole suoranaisesti
12890: alussa, jolloin esim. kirjaltajat Helsingin voitu ottaa tutkittavaksi työloman vaiku-
12891: terveydenhoidontarkastajan tri Manuerin tusta terveydentilaan, mikä voitaisiin osoit-
12892: toimittaman perusteellisen tutkimuksen mu- taa vain vertaamalla työläisten terveyden-
12893: kaan olivat erilaisten tautien pahimmin tilaa ennen lomaa ja sen jälkeen. Mutta
12894: vitsoma ammattikunta. Tutkimus kohdistui, työloman suuri merkitys on niin tunnettu,
12895: paitsi karkeistyöntekijöihin, kokonaista 16 että tässä on vain selvitetty, missä määrin
12896: ammattiin ja käsiteltiin siinä yhteensä 5,021 työläisillä on lomaa ja kuinka pitkä aika.
12897: tapausta aikana 1896-1915. Tällöin ilmenee, miten suuresti edullisem-
12898: Vuonna 1921 meidän maassamme toimi- massa asemassa graafillinen teollisuus on
12899: tettiin lyijymyrkytyksen esiintymistä kos- kuin nuo kaksi muuta työalaa. Epäilemättä
12900: keva virallinen tilastollinen tutkimus. Tut- juuri tällä seikalla on osuutensa siihen jo
12901: kimuksen alaan kuuluivat ne kolme tär- aikaisemmin mainittuun asiaintilaan, että
12902: keintä teollisuusalaa, missä lyijymyrkytys lyijymyrkytystä ilmenee huomattavasti vä-
12903: vakavassa määrin on otettava huomioon, hemmässä määrin graafillisessa teollisuu-
12904: nimittäin graafillinen teollisuus, savi- ja dessa kuin savi- ja posliiniteollisuudessa,
12905: posliiniteollisuus sekä putkijohto- y. m. työt. vaikka myrkytysvaara tuskin saattaa olla
12906: Tutkimus kohdistui yhteensä 2,886 työ- pienempi. Useissa tutkimuksissa onkin näy-
12907: X,:~. - Wirtanen y. m. 321
12908:
12909: tctty, että elimistö ollessaan levossa ja so- Meidän päivinämme alkaa yhä ilmeisem-
12910: pivassa ympäristössä, verrattain nopeasti min voittaa alaa pyrkimys yhä edelleen
12911: eristää itsestään sairauden aiheita ja ter- lyhentää työaikaa. Näyttää siltä kuin tuol-
12912: vehtyy, niin että se voi jälleen kestää työssä lainen lyhentäminen voisi nykyisin sopi-
12913: epäedullisissa olosuhteissa.'' vimmin tapahtua siinä muodossa, että pi-
12914: Kuten ylläolevasta ilmenee, ovat graafil- dennetään loma-aikoja. Myöskin tämä ylei-
12915: lisen teollisuuden työläiset varempina vuo- nen näkökohta on otettava huomioon arvos-
12916: sina nauttineet edullisempia lomaehtoja teltaessa sitä erikoistapausta, josta tässä
12917: kuin työväenluokka yleensä meidän maas- on kysymys.
12918: samme. Vuodesta 1911 alkaen olivat kir- Käsite palveluksessaoleva on laajempi
12919: jaltajat joukkotyösopimuksiinsa saaneet kuin graafillisen teollisuuden varsinaiset
12920: määräyksen kahden viikon lomasta, jolta työläiset, jotka viimemainitut tosin ensisi-
12921: ajalta työnantajat yleisen käytännön mu- jaisesti joutuvat kärsimään ammatin vaa-
12922: kaan olivat maksaneet palkan. Siitä joukko- roista. Työläiset muodostavat suurimman
12923: työsopimuksesta, joka tehtiin joulukuun osan niistä noin 6,200 henkilöstä, jotka
12924: 7 p :nä 1935, poistettiin työnantajain itse- tilaston mukaan ovat graafillisen teollisuu-
12925: pintaisesta vaatimuksesta lomamääräys, den palveluksessa, minkä vuoksi näyttää
12926: minkä johdosta kirjateollisuustyöläiset sai- täysin luonnolliselta, paitsi myös yleisistä ja
12927: vat samat lomaehdot, jotka säädetään ylei- käytännöllisistä syistä, alistaa kaikki mai-
12928: sessä laissa lomista. nittujen teollisuudenhaarojen palveluksessa
12929: Ottaen huomioon poikkeuksellisen suuren olevat lomia koskevan lainsäädännön alai-
12930: terveydenvaaran on kuitenkin sekä yhteis- siksi, tietenkin lukuunottamatta niitä, joit-
12931: ·kunnallisista että ihmisystävällisistä syistä ten kohdalta tämä asia on jo järjestetty
12932: täysin aiheellista, että graafillisen teollisuu- yleisestä laista poikkeavana erikoislainsää-
12933: den työntekijät nauttivat edullisempia lo- dännöllä. Lisäksi on tarpeellista, sekä käy-
12934: maehtoja kuin yleensä määrätään maamme tännöllisen sovelluttamisen vuoksi että ot-
12935: lainsäädännössä. Tätä puoltavat monet taen huomioon yhä suositummaksi käyvän
12936: muutkin seikat. Edellä jo mainittiin, että ja terveyttä edistävän talviurheilun, saat-
12937: näin on jo tapahtunut vanhan käytännön taa mahdolliseksi jakaa loma vuoden sekä
12938: mukaan. Toinen tärkeä seikka, joka, mitä talvi- että kesäpuoliskolle. Pitemmän ajan
12939: tulee graafilliseen teollisuuteen, viittaa palveluksessa olleiden loma-ajan verrattain
12940: myönteisesti samaan suuntaan, on se, että pitkällemenevä pidentäminen on välttämä-
12941: työ tässä teollisuudessa on verrattain kau- tön senvuoksi, että kivulloisuus vuosien
12942: siluontoista, jonka vuoksi pitemmän loman mukana suuresti lisäytyy graafillisen teol-
12943: järjestäminen käytännössä saattaa tapa:h- lisuuden työläisten keskuudessa.
12944: tua liian tuntuvitta lisäkustannuksitta työn- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12945: antajalle. Varsinaisena lomien aikana, kesä-
12946: kuukausina, kirjapainot harvoin työskente- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12947: levät täydellä tehollaan. Samoin paino- van lakiehdotuksen:
12948: tuotteiden valmistuksessa tapahtuu heiken-
12949: tymistä ensimmäisinä talvikuukausina jou-
12950: lun jälkeen.
12951:
12952:
12953:
12954:
12955: 41
12956: 32! X,3. - Kirjatyöläisten lomat.
12957:
12958:
12959: Laki
12960: graafillisen teollisuuden palveluksessa olevien lomista.
12961:
12962: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12963:
12964: 1 §. palveluksessaolo työnantajan määräyksestä
12965: Henkilö, joka on graafillisen teollisuu- on ollut keskeytettynä lyhyemmän ajan
12966: den palveluksessa, on oikeutettu vuosittain kuin 2 kuukautta.
12967: saamaan lyhentämättömin palkkaeduin lo- Jos palveluksessa oleva on keskeyttänyt
12968: maa seuraavan asteikon mukaisesti: palveluksen muusta syystä kuin lääkärin
12969: a) 6 kuukauden keskeytymättömän pal- todistaman sairauden, asevelvollisuuden suo-
12970: velusajan jälkeen samassa yrityksessä, rittamisen tai näihin verrattavan muun
12971: 6 työpäivää; syyn takia, menettäköön palveluksessa oleva
12972: b) 1 vuoden palvelusajan jälkeen, 12 työ- oikeuden laskea hyv&kseen sen ajan, jonka
12973: päivää; hän ennen keskeytystä on ollut palveluk-
12974: c) 8 vuoden palvelusajan jälkeen, 18 työ- sessa.
12975: päivää; sekä 4 §.
12976: d) 15 vuoden palvelusajan jälkeen, 24 Jos palveluksessa oleva eroaa toimestaan
12977: työpäivää. nauttimatta sitä lomaa, johon hän olisi ollut
12978: Loma on yhdenjaksoinen, niitä tapauk- oikeutettu, olkoon hän oikeutettu saamaan
12979: sia lukuunottamatta, joista tässä laissa erik- palkan lomaoikeutta vastaavalta ajalta.
12980: seen säädetään. Laki olkoon sama, jos työnantaja erottaa
12981: Palveluksessa olevalla on oikeus lomaan palveluksessa olevan, ellei tämä tapahdu
12982: ensimmäisenä palvelusvuotena, jos hän on siitä syystä, että palveluksessa oleva on
12983: tullut palvelukseen ennen maaliskuun 1 päi- rikkonut lakia tai hyvää tapaa vastaan.
12984: vää. Oikeus 12 työpäivän lomaan on palve- Palkan määrä lasketaan palveluksessa ole-
12985: luksessa olevalla, jos palvelusaikaa on 1 van vakinaisen palkan mukaan.
12986: vuosi ennen syyskuun 1 päivää.
12987: 5 §.
12988: 2 §. Tätä lakia sovellutetaan kaikkiin graafil-
12989: Työnantajana on oikeus, mikäli mahdol- lisen teollisuuden palveluksessa oleviin lu-
12990: lista yhteisneuvoin palveluksessa olevain kuunottamatta niitä, jotka nauttivat lomaa
12991: kanssa, määrätä se ajankohta, jolloin pal- muun lomista annetun erikoislainsäädännön
12992: veluksessa olevan loma alkaa, ottaen huo- mukaan.
12993: mioon, että säännönmukaiseksi lomien 6 §.
12994: ajaksi lasketaan aika toukokuun 15 päi- Graafilliseen teollisuuteen luetaan tämän
12995: västä syyskuun 15 päivään. lain mukaan kaikki, jotka ovat palveluk-
12996: Lomasta voidaan kuitenkin 6 päivää sessa kirja-, kivi- ja syväpainoissa, kemi-
12997: määrätä tammikuun 1 ja maaliskuun 1 päi- grafisissa laitoksissa, kirjansitomoissa ja
12998: vän väliseksi ajaksi niille, jotka nauttivat näihin verrattavissa yrityksissä.
12999: oikeutta 18 tai 24 päivän lomaan.
13000: 7 §.
13001: 3 §. Tämän lain noudattamisen valvonta kuu-
13002: Palvelusaikaa pidetään lomaoikeuden pä- luu ammattientarkastukselle sosialiministe-
13003: tevänä perusteena siinäkin tapauksessa, että riön ylivalvonnassa.
13004: X,3. - Wirtanen y. m. 323
13005:
13006: 8 §. teissa, korkeintaan kolmen kuukauden van-
13007: Rikokset tätä lakia vastaan rangaistaan keudella.
13008: sakolla tahi, erittäin raskauttavissa olosuh- 9 §.
13009: Tämä laki tulee voimaan ........ 193 ..
13010:
13011:
13012: Helsingissä helmikuun 12 p: nä 1938.
13013:
13014: Atos Wirtanen. G. Lindström.
13015: G. Andersson. Karl J. Wenman.
13016: Sylvi-Kyllikki Kilpi.
13017: 324
13018:
13019: X,±. - Toiv. al. N:o 101.
13020:
13021:
13022:
13023:
13024: Sillanpää y. m.: Toimenpiteistä eräiden kansaneläkelain
13025: nojalla eläkkeettä jäävien vanhuuseläkkeiden järjestämi-
13026: seksi.
13027:
13028:
13029: E d u s k u n n a ll e.
13030:
13031: Viittaamalla kansaneläkelain käsittelyn ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
13032: yhteydessä eduskunnan täysistunnossa muksen,
13033: huhtikuun 27-28 päivänä v. 1937 esitet-
13034: tyyn toivomusponteen, joka koski toi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13035: menpiteisiin ryhtymistä riittävän van- siin, jotta niille vähävaraisille kan-
13036: huuseläkkeen järjestämiseksi niille, jotka salaisille, jotka ikänsä perusteella
13037: ikänsä perusteella eivät pääse vakuutuk- kansaneläkelain voimaantullessa eivät
13038: sesta osallisiksi, mutta joka ponsi kuiten- pääse vakuutukseen, järjestettäisiin
13039: kin pienellä enemmistöllä tuli hylätyksi, yleisillä varoilla vanhtt1tseläkkeet.
13040: me allekirjoittaneet kunnioittaen uudelleen
13041:
13042: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
13043:
13044: Miina Sillanpää. Ville A. Komu.
13045: Anni Huotari. Hugo Aattela.
13046: Aino Malkamäki. Hilma Koivulahti-Lehto.
13047: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Onni Mäkeläinen.
13048: Otto Toivonen. Urho Kulovaara.
13049: Samuli Tervo. Alpo Lumme.
13050: Anselm Pitkäsilta. Väinö Sinisalo.
13051: Onni Hiltunen. Kaisa Hiilelä.
13052: Elsa Metsäranta. Aino Lehtokoski.
13053: Jussi Lonkainen. A. A. Lastu.
13054: Jussi Rapo. K. Hakala.
13055: Albin Koponen. Matti Turkia.
13056: Yrjö Welling. Viljo Rantala.
13057: Jussi Raatikainen. Isak Penttala.
13058: Matti Lepistö. T. Bryggari.
13059: Toivo Halonen. Alex Hämäläinen.
13060: Atte Muhonen. Jere Juutilainen.
13061: J. F. Tolonen. Eetu Karjalainen.
13062: Uuno Raatikainen.
13063: 325
13064:
13065: X,5. -- Toiv. al. N:o 102.
13066:
13067:
13068:
13069:
13070: Lumme y. m.: Huoltotyöntekijäin koulutuksen järjestämi-
13071: sestä.
13072:
13073:
13074: B d u s kunnalle.
13075:
13076: 'faistelu jokapäiväisestä leivästä on mei- dostunut huoltotyö vaatii siten pätevästi
13077: dän päivinämme tullut yhä ankarammaksi koulutettua ammattikuntaa sekä alemmille
13078: myös sivistyneen nuorison keskuudessa. että joihtaville paikoille. Niin ensiehtoi$en
13079: Miehiä ja naisia, erilaisia tutkintoja suorit- tärkeitä kuin henkilökohtaiset edellytykset
13080: taneita, etsii turhaan ansiomahdollisuuk- tässä työssä ovatkin, tarvitsee huoltotyönte-
13081: sia. Ja uusia koulunkäyneitä joukkoja val- kijä oikean yhteiskunnallisen ajattelun ja
13082: mistuu kysellen, missä on minun paikkani taloudellisen näkemyksen pohjaksi moni-
13083: elämässä. puolista ja syvällistä yhteiskunnallista tie-
13084: Tämä kysymys on polttava ei ylk:sin nuo- toa. Järjestelmällistä erikoiskoulutusta ei
13085: risolle, mutta se askarruttaa myös vanhem- korvaa enää pelkikä käytännöllinen harjoit-
13086: pien mieltä. telu eikä tilapäiset kurssit.
13087: Eräs työsartka, joka kipeästi kaipaa va- Nykyisin toimii maassamme muutamille
13088: listuneita, lämminsydämisiä ihmisiä, on yhteiskunnallisen työn erikoisaloille valmis-
13089: huoltoala. Viime vuoden alussa voimaan- tavia opistoja. Mutta esimerlkiksi sellaiseen
13090: astuneet huoltolait ovat avanneet uusia toi- laajaan avohuollon alaan kuin kuntien huol-
13091: mialoja. Sosiaalinen työ on muuttumassa totarkkaajain ja huollonjohtajien työ ei ole
13092: entistä enemmän ammattialaksi, joskin toi- vielä tarjolla tyydyttävää teoreettis-käytän-
13093: saalta täytyy avoimesti tunnustaa, että va- nöllistä valmistusta. Tilanne merkitsee
13094: paehtoisella ral{]kaudentyöllä tulee edelleen käytännössä sitä, että toisaalta yhteiskun-
13095: olemaan oma korvaamaton merkityksensä nallisille aloille pyrkivä nuoriso ei yleensä
13096: tässä työssä. Mutta ammattialana tämä työ tiedä, missä se v:oisi valmistua näille aloille,
13097: vaatii oman erikoisen koulutuksensa. ja toisaalta eivät ikunnat ja yksityiset jäi·-
13098: Ikävä kyllä huoltotyöntekijäin koulutus- jestöt tiedä, mistä saada pätevää työvoimaa.
13099: kysymys ei meillä vielä ole saanut sitä huo- Koulutuksen järjestelyssä on otettava huo-
13100: miota osakseen, mitä se välttämättä vaatisi. mioon, millä aloilla kysyntä lähitulevaisuu-
13101: Yksinään lainsäädännöllinen toiminta ei dessa tul:ee olemaan suurin sekä millä aloilla
13102: riitä takaamaan menestystä huoltoalalla. koulutus on puuttuvin. Jää myös harkit-
13103: Lakeja sovellettaessa tulee kysymykseen tavaksi voidaanko kehittää ja laajentaa jo-
13104: myöskin soveltajien asiantuntemus. Yhä tain jo olemassaolevaa opistoa tätä tarlkoi-
13105: yleisemmin on lain voimassaoloaikana jo tusta vastaavaksi vai tarvitaanko tätä var-
13106: kunnissa ehditty todeta, että kaivataan kou- ten uusi valtion perustama keskusopisto,
13107: lutettua työvoimaa vapaan kansalaistoimin- joka mahdollisesti yhteistyössä yhteiskun-
13108: nan tukena. Nykyisin ammattialaksi muo- nallisen työn monille erikoisaloille valmistu-
13109: 326 X,5. - Huoltotyöntekijäin koulutus.
13110:
13111: vien opistojen kallJSsa huolehtisi vähitellen että hallitus tutkituttaisi, miten
13112: yhtenäisen ja kokonaisen suunnitelman as- huoltotyöntekijäin koulutus maassa
13113: teettaisesta toteuttamisesta. olisi järjestettävä huomioonottaen
13114: Edellä sanotun perusteella roRKeneanme myös korkeakoulusivistyksen saanei-
13115: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet- den mahdollisuus antautua entistä
13116: täväksi toivomuksen, enemmän huoltotyön alalle.
13117:
13118: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
13119:
13120: Alpo Lumme. Aino Lehtokoski.
13121: T. A. .Janhonen.
13122: 327
13123:
13124: X,6.- Bemst. mot. N:o 103.
13125:
13126:
13127:
13128:
13129: Frietsch: Angående lagstiftning i syfte att ernå betryg-
13130: gande former för pensionering av anställda hos enskilda
13131: företag och sammanslutningar.
13132:
13133:
13134: T i ll R i k s d a g e n.
13135:
13136: Ehuru lagen om folkpensionering inne- stiftningen har haft och även i framtiden
13137: bär en utomordentlig socialpolitisk vin- kommer att ha ett större värde än de di-
13138: ning, som kommer att tillföra betydande rekta samhälleliga understöden, föreligga
13139: delar av vårt folk anmärkningsvärda eko- skäl att - där så behöves i lagstiftnings-
13140: nomiska lättnader, äro dess sannolika fram- väg - underlätta enskilda medborgares
13141: tida verkningar dock ej sådana att frå- strävanden att av egen kraft och vilja
13142: gan om invalidernas och de orkeslösas för- ordna sin och dem närstående personers
13143: sörjning kunde betraktas som slutgiltigt åldersförsörjning. Man kan sålunda utgå
13144: löst. Det är t. ex. icke sagt att folkpen- ifrån, att det alltfort måste vidtagas lag-
13145: sioneringen blir en tillfyllestgörande er- stiftnings- och andra åtgärder för att till-
13146: sättning för den hjälp som i form av fat- försäkra allt flere medborgare en verkligt
13147: tigvårdsbidrag hittills stått de behövande betryggande pension. Slutmålet, att bereda
13148: till buds, ity att erfarenheter från andra alla denna trygghet, kan ej lämnas ur sikte.
13149: Iänder ådagalägga att anspråken på fat- Frågan gäller alltså icke huruvida denna
13150: tigvården efter införande av folkpensione- tryggare tilivaro skall eftersträvas- därom
13151: ring icke visat någon tendens att minska. bär ju redan folkpensioneringslagen
13152: Samhället har måhända iklätt sig förplik- vittne - utan på viiken väg man bäst når
13153: telser, vilkas infriande till äventyrs kan målet. Att en samverkan mellan det all-
13154: bli en tyngre börda än vad man möjligen männa och den enskilda företagsamheten
13155: föreställt sig då besluten härom fattades. och sparsamheten framstår som ofrånkom-
13156: inför den ovisshet som sålunda trots allt lig vid valet av olika vägar har redan
13157: fortfarande får anses råda med avseende å antytts.
13158: folkpensioneringens slutliga effektivitet, En samhällsgrupp, vars åldersförsörj-
13159: måste reformer som syfta till utbyggnader ning trots lagen om folkpensionering får
13160: och komplettering av folkpensioneringen betraktas som ett i stort sett olöst problem,
13161: ligga i samhällets intresse. Detsamma bilda de privatanställda. Då de i regel äro
13162: måste anses gälla om enskilda medborgares lågt avlönade, komma deras pensioner vid
13163: försök att med egen kraft trygga sin ålder- erlagd procentuell försäkringsavgift att bli
13164: domsförsörjning, synnerligast om man ut- så ringa, att deras åldersförsörjning -
13165: går ifrån att självförsörjningen i regel är en synnerligast i anseende till att de privat-
13166: ojämförligt mycket mäktigare hävstång för anställda till stort antal äro bosatta i stä-
13167: välståndets förkovran än en aldrig så stor- der med relativt höga levnadskostnader -
13168: stilad välfärdspolitik. Då det dessutom får ej kan anses tryggad. En pension, som
13169: hetraktas som sannolikt att den sociala lag- kommer att utgå med några hundra mark
13170: 328 X,G. - Yksityisyritysten palveluksessa olevien eläkkeet.
13171:
13172: i månaden, tryggar måhända en fysisk sträckning fonder avsedda att trygga utbe-
13173: existens men fyller icke de krav människor talning av pensioner till vid bolaget an-
13174: av de privatanställdas samhällsgrupp ställa ställd personal. Emellertid visar det sig
13175: på en tillfredsställande åldersförsörjning. att avsättningen till dylika fonder inga-
13176: För de privatanställda kvarstår sålunda lunda kan betraktas som en betryggande
13177: behovet av en reglering av pensionsförhål- form för ordnandet av de anställdas pen-
13178: landena även efter det att lagen om folk- sionering. Vid olika tillfällen och särskilt
13179: pensionering trätt i kraft. i tider av ekonomisk nedgång kan behovet
13180: I den mån man för närvarande kan att anlita reserv- och dylika fonder med-
13181: överblicka situationen vill det synas som föra en spoliering av för pensionsändamål
13182: om de privatanställda, vilka ej ha att reserverade medel. Det har därför, sär-
13183: rälma med av arbetsgivaren utfäst pen- skilt bland de privatanställda, kommit att
13184: sion, borde ha skäl att inrikta sina strä- uppmärksammas, att dylika fondbildningar
13185: Yanden på att den frivilliga tilläggsförsäk- under nugällande rättsliga förhållanden
13186: ring lagen om folkpensionering jämlikt icke på något sätt erbjuda den trygghet,
13187: 94 § förutsätter i största möjliga ut- som pensionstagarna - och mången gång
13188: sträckning tages i bruk. Sannolikt är att jämväl aktieägarna och företagets led-
13189: denna tilläggsförsäkring får värdesättaR ning - torde ha föreställt sig. Detta sak-
13190: som den i Finland minst osäkra formen förhållande är så mycket mera beklagligt
13191: för försörjningens tryggande. Men i de som utgivandet av pension kommit att an-
13192: fall där man - såsom i många av våra ses höra till god och lovvärd sedvänja,
13193: äldre och större företag - redan inslagit varigenom de anställda invaggats i före-
13194: ett annat förfarande eller önskar lösa de ställningen att deras åldersförsörjning sä-
13195: anställdas pensionsfråga på annat sätt, kerställts på ett fullt betryggande sätt. I
13196: borde man överväga möjligheten att bereda de fall där företagen likviderats utan att
13197: effektivare skydd åt företagens pensions- de anställdas intressen med avseende å
13198: fonder och för liknande välfärdsändamål pension blivit tillgodosedda, ha de sålunda
13199: gjorda avsättningar mot att tagas i an- utan möjlighet till ett rättsligt hävdande
13200: språk för andra ändamål än för vilka de av dessa intressen berövats den del av dem
13201: ursprungligen bestämts. Samtidigt borde tillkommande ersättning för utfört arbete,
13202: man överväga såväl åtgärder till främjande som ursprungligen avsatts för säkerstäl-
13203: av en ändamålsenlig reglering av de privat- lande av deras pensionsbehov.
13204: anställdas pensionsförhållanden genom Till förebyggande av sådana missförhål-
13205: fortsatt utbyggnad av den frivilliga folk- landen och för att å samhällets sida under-
13206: pensioneringen som åtgärder tili säkerstäl- lätta den utbyggnad av folkpensioneringen
13207: landet av de anställdas rätt att få dem varje frivillig enskild pensionering på sätt
13208: tillförsäkrade pensionsförmåner under och vis innebär, borde man sålunda Över:>
13209: beaktande jämväl av frågan om pensions- väga möjligheterna att dels utfärda förbud
13210: rättens oantastharhet. för enskilda företag eller sammanslutnin-
13211: V ad de förstnämnda av de här berörda gar att hädanefter uppföra skuldposter
13212: spörsmålen beträffar, borde uppmärksam- under beteclmingen pensionsfond eller lik-
13213: heten inriktas på de av enskilda företag nande, dels i stället öppna möjlighet för
13214: och sammanslutningar avsatta pensionsfon- enskilt företag eller enskild sammanslut-
13215: dernas rättsliga ställning. Bland fonder ning att inrätta pensionsstiftelse, vars för-
13216: som uppföras exempelvis i aktiebolags ba- mögenhet må innestå såsom fordran hos
13217: lansräkningar förekomma i icke ringa ut- bolaget.
13218: X,G. - Frietsch. 329
13219:
13220: Bland de synpunkter, som kunna anläg- överfört till stiftelsen, viiken bör vara fri
13221: gas på föreliggande spörsmål, må nämnas från skattskyldighet. - För pensionsstif-
13222: att dylik pensionsstiftelses fordran borde telses fordran hos företaget borde faststäi-
13223: hos företaget eller bolaget åtnjuta viss las förmånsrätt t. ex. näst efter den för-
13224: prioritet i händelse firman träder i likvi- månsrätt, som tillkommer omyndig i för-
13225: dation eller konkurs. - En sådan lagstift- myndares bo. Går stiftelse i likvidation
13226: nings huvudsyfte bör vara att bereda borde dess tillgångar fördelas, varvid pen-
13227: största möjliga trygghet för företagens av- sionstagares och tjänsteanställdas på ett
13228: sättningar till de anställdas pensionering. eller annat sätt uppkomna fordringar hos
13229: Detta måste anses ligga icke blott i de an- bolaget i första hand skulle utgå.
13230: ställdas utan jämväl i företagets intresse, Med hänsyn till att en lagstiftning av
13231: ity att varje ansvarsmedveten företagare ovanantydd art vore ägnad att väsent-
13232: måste vara angelägen om att de avsättnin- ligt förbättra, änskönt ingalunda slutligt
13233: gar, som göras för personalen, verkligen trygga åldersförsörjningen för en bety-
13234: komma denna till godo. För att hos bolag dande samhällsgrupp och överhuvud med-
13235: redan avsatta pensionsfonder genom om- verka till folkpensioneringens allmänna ut-
13236: bildning i stiftelser i största möjliga om- byggande, föreslår undertecknad - under
13237: fattning mä kunna föras in under den lag- hänvisning tili ovanstående - att riksda-
13238: stiftning här avses och för att överhuvud gen måtte besluta hemställa,
13239: underlätta eller rent av stimulera bildan-
13240: det av pensionsstiftelser, borde en utbryt- att regeringen måtte utreda frå-
13241: ning ur vederbörande företags tillgångar gan om lagstiftning i syfte att ernå
13242: av medel, motsvarande stiftelsefordringar, betryggande former för pensionering
13243: som sagt ej krävas. Dessutom borde pen- av anställda hos enskilda företag
13244: sionsstiftelser av föreslagen art icke bli och sammanslutningm· samt på basen
13245: missgynnade i beskattningshänseende. Så- av de resulat ifrågavarande utred-
13246: lunda borde gåvoskatt ej utgå vid över- ning ger vid handen avlåta proposi-
13247: föring av ruedel från företaget till stiftel- tion om lag angående sådan pen-
13248: sen samt rätt tili avdrag vid inkomsttaxe- sionering.
13249: ring medgivas för medel, vilka företaget
13250:
13251: Helsingfors den 12 februari 1938.
13252:
13253: C. 0. Frietsch.
13254:
13255:
13256:
13257:
13258: 42
13259: 330
13260:
13261: X,6. - Toiv. al. N :o 103. S~ennos.
13262:
13263:
13264:
13265:
13266: Frietsch: Lainsäädännön aikaansaamisesta yksityisten yri-
13267: tysten ja yhteisöjen palveluksessa olevien eläkkeiden
13268: turvaamiseksi.
13269:
13270:
13271: E d u s k u n n a ll e.
13272:
13273: Vaikkakin laki kansaneläkkeistä on erin- nöllä on ollut ja vastaisuudessakin tulee
13274: omainen sosialipoliittinen saavutus, joka on olemaan suurempi arvo kuin suoranaisilla
13275: tuottava melkoisille osille kansaamme mer- yhteiskunnallisilla avustuksilla, niin on
13276: kittäviä taloudellisia helpoituksia, eivät sen syytä - tarpeen tullen lainsäädäntöteitse
13277: todennäköiset vastaiset vaikutukset kuiten- - helpottaa yksityisten kansalaisten pyr-
13278: kaan ole sellaiset, että invaliidien ja heikko- kimyksiä omin voimin ja omasta tahdostaan
13279: voimaisten huoltokysymystä voitaisiin pitää järjestää oma ja läheistensä vanhuuden-
13280: lopullisesti ratkaistuna. Ei ole esim. sa- huolto. Voi siis lähteä siitä, että yhä edel-
13281: nottu, että kansaneläkkeet riittävästi kor- leenkin on ryhdyttävä lainsäädäntö- ja mui-
13282: vaisivat sitä apua, joka köyhäinhoitoavus- hin toimenpiteisiin todella turvaavan eläk-
13283: tuksen muodossa on ollut tarvitsevien saa- keen varmistamiseksi yhä useammille kan-
13284: tavissa, sillä muissa maissa saadut koke- salaisille. Ei voida luopua lopullisesta pää-
13285: mukset osoittavat, että köyhäinhoidolle ase- määrästä, tämän varmuuden hankkimisesta
13286: tetut vaatimukset kansaneläkkeiden tultua kaikille. Ei siis ole kysymys siitä, onko
13287: käytäntöön eivät ole alkaneet vähentyä. tuohon turvatumpaan olotilaan pyrittävä
13288: Yhteiskunta on ehkä sitoutunut velvoituk- - siitähän on jo kansaneläkelakikin todis-
13289: siin, joiden täyttäminen voi koitua ras- tuksena - vaan tiestä, mitä kulkien par-
13290: kaammaksi rasitukseksi kuin mahdolli- haiten päästään maaliin. Tässä on jo vii-
13291: sesti kuviteltiinkaan niistä päätettäessä. tattu siihen, että julkisen vallan ja yksi-
13292: Kun täytyy katsoa oltavan vielä kaikesta tyisen yritteliäisyyden yhteistoiminta on ai-
13293: huolimatta näin epävarmoja kansaneläkkei- van välttämätön eri teitä valittaessa.
13294: den lopullisesta tehokkuudesta, niin ovat Yksityisten palveluksessa olevat muo-
13295: yhteiskunnan edun mukaisia uudistukset, dostavat yhteiskunallisen ryhmän, jonka
13296: joiden tarkoituksena on kansaneläkkeiden vanhuudenhuoltoa kansaneläkelaista huoli-
13297: edelleenkehittely ja täydentely. Tämän täy- matta on pidettävä suurin piirtein ratkaise-
13298: tyy katsoa pitävän paikkansa myöskin yk- mattomana puhnana. Kun he tavallisesti
13299: sityisten kansalaisten yrityksiin nähden ovat alhaisesti palkattuja, tulevat heidän
13300: omin voimin turvata vanhuutensa, varsin- eläkkeensä prosenttimääräisen eläkemaksun
13301: kin jos lähtee siitä näkökohdasta, että kan- suorituksen perusteella niin vähäisiksi, ettei
13302: salaisten oma huolenpito itsestään on voi- heidän vanhuudenhuoltoansa - erittäinkin
13303: makkaampi vipusin hyvinvoinnin edistämi- kun yksityisessä palveluksessa olevista suuri
13304: seen kuin miten suurisuuntainen huoltopo- joukko asuu kaupungeissa, joissa elinkus-
13305: litiikka tahansa. Kun lisäksi on pidettävä tannukset ovat verrattain korkeat - voi
13306: todennäköisenä, että sosiaalisella lainsäädän- pitää turvattuna. Eläke, jota tulee muu-
13307: X,6. - Frietsch. 331
13308:
13309: tama sata markkaa kuukaudessa, turvaa vaamaan yhtiön palveluksessa olevain eläk-
13310: ehkä ruumiillisen toimeentulon, muttei keiden suoritus. Kuitenkin osoittautuu,
13311: täytä niitä vaatimuksia, joita yksityisessä ettei siirtoja tuollaisiin rahastoihin suin-
13312: palveluksessa olevain yhteiskunnallisen ryh- kaan voida pitää kyllin varmana menette-
13313: män jäsenet asettavat tyydyttävälle van- lynä palveluksessa olevain eläkkeensaannin
13314: huudenhuollolle. Yksityisessä palveluksessa järjestelyksi. Erinäisissä tapauksissa ja
13315: olevain on siis järjesteltävä eläkeolojaan varsinkin taloudellisen laskun aikana voi
13316: myöskin kansaneläkelain voimaanastuttua. tarve käyttää vara- ja muita sellaisia rahas-
13317: Mikäli nykyisin voi tilannetta arvioida, toja johtaa eläketarkoituksiinkin varattujen
13318: näyttää siltä kuin olisi niiden yksityisten varojen hävittämiseen. On senvuoksi, var-
13319: palveluksessa olevain, joilla ei ole tiedossa sinkin yksityisessä palveluksessa olevain
13320: työnantajan vakuuttamaa eläkettä, syytä keskuudessa, tultu huomaamaan, etteivät
13321: suunnata pyrkimyksensä siihen, että se va- tuliaiset rahastot nykyisten oikeudellisten
13322: paaehtoinen lisävakuutus, jota kansanelä- olosuhteiden vallitessa tarjoa sitä var-
13323: kelain 94 § :ssä edellytetään, tulisi mah- muutta, jota eläkkeensaajat - ja monasti
13324: dollisimman laajalti käytäntöön. Todennä- myöskin osakkeenomistajat ja yrityksen
13325: köistä on, että tätä lisävakuutusta on Suo- johto - lienevät kuvitelleet. Tämä asiain-
13326: messa arvioitava vähimmän epävarmaksi tila on sitä valitettavampi, kun eläkkeen
13327: toimeentulon turvaamisen muodoksi. Mutta antamista on alettu pitää hyvänä ja kii-
13328: niissä tapauksissa, jolloin on - kuten mo- tettävänä tapana, jolla palveluksessa olevat
13329: nissa vanhemmissa ja suuremmissa yrityk- on tuuditettu siihen luuloon, että heidän
13330: sissämme - ryhdytty toisenlaiseen menette- vanhuudenhuoltonsa on turvattu täysin
13331: lyyn tahi halutaan palveluksessa olevain varmalla tavalla. Niissä tapauksissa, jolloin
13332: eläkekysymys ratkaista toisella tavalla, olisi yritykset on lopetettu välittämättä palve-
13333: harkittava mahdollisuutta hankkia nykyistä luksessa olevain eduista mitä eläkkeensaan-
13334: tehokkaampaa suojaa yrityksen eläkerahas- tiin tulee, on näiltä, heidän voimatta oikeu-
13335: toille ja muille samantapaisiin huoltotarkoi- dellisesti puolustaa etujaan, riistetty se osa
13336: tuksiin tehdyille siirroille, jottei niitä voida heille suoritetusta työstä tulevasta korvauk-
13337: käyttää muihin tarkoituksiin kuin mihin sesta, joka alkuaan on siirretty syrjään
13338: ne alkuaan on määrätty. Samalla olisi har- heidän eläketarpeittensa turvaamiseksi.
13339: kittava toimenpiteitä sekä yksityisessä pal- Tuollaisten epäkohtain estämiseksi ja
13340: veluksessa olevain eläkeolojen tarkoituksen- jotta yhteiskunnan puolelta helpoitettaisiin
13341: mukaiseksi järjestelyksi kehittämällä edel- sitä kansaneläkkeiden edelleenkehittelyä,
13342: leen vapaaehtoisia kansaneläkkeitä että toi- mikä tavallaan sisältyy jokaiseen vapaaeh-
13343: menpiteitä palveluksessa oleville vakuutet- toiseen yksityiseen eläkkeensuoritukseen,
13344: tujen eläke-etujen turvaamiseksi, huomioon- olisi siis harkittava mahdollisuuksia kieltää
13345: ottaen myöskin kysymyksen eläkeoikeuden yksityisiä yrityksiä ja yhteisöjä avaamasta
13346: loukkaamattomuudesta. velkatilejä eläkerahaston tai muulla saman-
13347: Mitä ensinmainittuun tässä kosketelluista tapaisella nimellä ja sensijaan annettava
13348: kysymyksistä tulee, niin olisi huomio suun- yksityiselle yritykselle tai yhteisölle mah-
13349: nattava yksityisten yritysten ja yhteisöjen dollisuus perustaa eläkesäätiö, jonka varat
13350: tilisiirroilla perustamien eläkerahastojen saavat olla yhtiön velkana.
13351: oikeudelliseen asemaan. Esimerkiksi taval- Niistä näkökohdista, joita puheenaolevaan
13352: listen yhtiöitten tasetileihin otettujen ra- kysymykseen voidaan sovelluttaa, mainitta-
13353: hastojen joukossa on huomattavassa mää- koon se, että tuollaisen eläkesäätiön saata-
13354: rässä rahastoja, jotka on tarkoitettu tur- van pitäisi yrityksessä tai yhtiössä nauttia
13355: 332 X,r;. - Yksityisyritysten palveluksessa olevien eläkkeet.
13356:
13357: etuoikeutta toiminimen lakkauttaessa mak- desta vapaa. - Eläkesäätiön saatavalle
13358: sunsa tai sen joutuessa vararikkoon. - yritykseltä olisi säädettävä etuoikeus, esim.
13359: Tuollaisen lainsäädännön päätarkoituksena lähinnä sen etuoikeuden jälkeen, mikä ala-
13360: tulee olla hankkia mahdollisimman varma ikäisenä on saatavalleen holhoojan pesästä.
13361: suoja palveluksessa olevain eläkkeisiin siir- Jos säätiö lakkauttaa maksunsa, olisi sen
13362: retyille yrityksen varoille. Tämän on kat- varat ositeltava, jolloin eläkkeensaajain ja
13363: sottava olevan ei vain palveluksessa olevain palveluksessa olevain tavalla tai toisella
13364: vaan myöskin yritysten etujen mukaista, syntyneet saatavat yhtiöltä olisi ensi sijassa
13365: sillä täytyyhän jokaisen vastuuntuntoisen suoritettava.
13366: yrittäjän pitää tärkeänä sitä, että henkilö- Kun ylläviitatunlainen lainsäädäntö olisi
13367: kunnan hyväksi suoritetut varainsiirrot to- omansa parantamaan, vaikkei tosin suin-
13368: della tulevat tämän hyväksi. Jotta yhtiöit- kaan lopullisesti turvaamaan huomattavan
13369: ten jo varaamat eläkerahastot muutettuina yhteiskunnallisen ryhmän vanhuudenhuol-
13370: eläkesäätiöiksi tulisivat mahdollisimman toa ja yleensä osaltaan edistämään kansan-
13371: laajassa määrin tässä tarkoitetun lainsää- eläkkeiden yleistä edelleenkehittelyä, ehdot-
13372: dännön alaisiksi sekä jotta yleensä helpoi- taa allekirjoittanut - edelläolevaan viita-
13373: tettaisiin tahi suorastaan edistettäisiin elä- ten - eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
13374: kesäätiöitten perustamista, ei olisi, kuten sen,
13375: mainittiin, vaadittava säätiösaatavia vastaa-
13376: vien varojen eroittamista asianomaisen yri- että hallitus selvittäisi kysymyksen
13377: tyksen varoista. Sitäpaitsi ei ehdotetun sellaisesta lainsäädännöstä, jonka
13378: kaltaisia eläkesäätiöitä olisi kohdeltava epä- tarkoituksena olisi aikaansaada yksi-
13379: suopeasti verotuksessa. Niinpä ei lahjave- tyisten yritysten ja yhteisöjen pal-
13380: roa olisi suoritettava siirrettäessä varoja veluksessa olevien eläkkeen saannille
13381: yritykseltä säätiölle sekä tulojen arvioimi- turvatut muodot ja puheenaolevan
13382: sessa myönnettävä oikeus poistaa varat, selvityksen tulosten perusteella an-
13383: jotka yhtiö on siirtänyt säätiölle, jonka taisi esityksen laiksi sellaisista eläk-
13384: taas puolestaan tulee olla verovelvollisuu- keistä.
13385:
13386: Helsingissä helmikuun 12 p: nä 1938.
13387:
13388: 0. 0. Frietsch.
13389: 333
13390:
13391: X, 7. - Toiv. al. N :o 104.
13392:
13393:
13394:
13395:
13396: V. Annala y. m.: Esityksen antamisesta laiksi, joka tur-
13397: vaisi työhönsä harjaantuneelle työntekijälle hänen vält-
13398: tämättömään toimeentuloonsa tarvittavan palkan.
13399:
13400:
13401: E d u s k u n n a ll e.
13402:
13403: Kysymys työpalkkojen järjestämisestä palkkataso niin alhaisena, että elintaso ei
13404: sellaisiksi, että ne takaavat työntekijälle pääsee kohoamaan niin korkeaksi kuin yhteis-
13405: kunnollisen toimeentulon, mutta eivät toi- kunnan etu vaatisi. Tämän takia on val-
13406: selta puolen tuota voittamattomia vaikeuk- tion pakko puuttua työpalkkojen järjeste-
13407: sia terveelle tuotantotoiminnalle, on kai- lyyn aina, milloin ne pyrkivät painumaan
13408: kissa sivistysmaissa ollut perusteellisen poh- alemmiksi kuin yhteiskunnan terve kehitys
13409: dinnan alaisena. Missään maassa ei ole edellyttää. Yhteiskunnan kannalta on aina
13410: jatkuvasti voitu jättää tätä palkkojen muo- vaarallista pitää palkkataso niin alhaisena,
13411: dostumista vapaan kilpailun varaan. Useim- että asunto-olot ovat mitä suurimmassa
13412: missa maissa on katsottu välttämättömäksi määrin puutteelliset ja ravinto riittämätön
13413: lainsäädännön avulla pyrkiä järjestämään niin hyvin työntekijälle kuin hänen lapsil-
13414: palkkausolot sellaisiksi kuin yhteinen etu leenkin. Palkkakysymys ei ole enää suin-
13415: vaatii. kaan pelkkä taloudellinen kysymys, vaan
13416: Meillä on tämä kysymys ollut julkisen se on ensiluokkaisen tärkeä yhteiskunnalli-
13417: keskustelun alaisena erikoisesti kuluneina nen kysymys.
13418: pulavuosina. Valtiovallan taholta on ollut Työpalkkojen järjestely valtiovallan ta-
13419: pakko ryhtyä palkkasäännöstelyyn, koska holta on tarpeellinen myöskin työnantajien
13420: työpalkat eräillä työaloilla painuivat ali- takia. Kun vapaan kilpailun vallitessa
13421: palkkauksen tasolle, eivätkä taloudellisten palkkatason yleensä määräävät kitsaimmat
13422: olojen parannuttuakaan ole osoittaneet pyr- työnantajat, eivät sellaiset työnantajat, jotka
13423: kimystä nousta sellaiselle tasolle, mikä työn- katsoisivat oikeudenmukaiseksi maksaa kor-
13424: tekijäin kannalta olisi katsottava kohtuul- keammat palkat, voi vapaasti palkkoja ko-
13425: liseksi ja elinkustannuksia vastaavaksi. hottaa, koska he silloin joutuvat kilpailussa
13426: Tämä on epäilemättä johtunut siitä, että tuotantokustannusten nousun takia epä-
13427: työvoiman tarjonta on suurempi kuin sen edullisempaan asemaan kuin alhaisia työ-
13428: kysyntä. Kehitys on vienyt siihen, että palkkoja maksavat työnantajat. Mutta on
13429: tällainen tilanne on noususuhdanteidenkin vielä toinenkin seikka, jossa työnantajilla
13430: aikana pysyväinen ilmiö. Tämä on seurauk- täytyy olla valtiovallan suoja: työrettelöt.
13431: sena lähinnä tekniikan nopeasta kehitty- Jos palkkausolot ovat sellaiset, että ne an-
13432: misestä ja sen aiheuttamasta työn rationali- tavat oikeutuksen työtaisteluille lakkojen
13433: soinnista. Kun tilanne muodostuu pysy- muodossa, niin tätä käyttävät kumoukselli-
13434: väisesti tällaiseksi, tarjoaa se sellaiselle set ainekset hyväksensä tyytymättömyyden
13435: yrittäjälle, jolle oma hyöty on yläpuolella ja vihan lietsomiseksi työnantajia ja koko
13436: kaiken muun, mahdollisuuden pysyttää yhteiskuntaa vastaan.
13437: X, 7. - Työväen palkat.
13438:
13439: Se palkkasäännöstely, johon valtiovallan etuina, on syytä jättää maatalous tämän
13440: taholta on ryhdytty, on epäilemättä vaikut- lainsäädännön ulkopuolelle.
13441: tanut työpalkkoihin eräillä aloilla. Mutta Tämän vaikean ja monessa suhteessa ar-
13442: niin kauan kuin ei säädetä lakia tämän toi- kaluontoif;enkin kysymyksen lainsäädännöl-
13443: minnan ohjeeksi suojelemaan niin hyvin linen järjestely vaatii perinpohjaista har-
13444: työnantajia kuin työntekijöitäkin liian al- kintaa ja huolellista valmistelua, johon vain
13445: haisten palkkojen vahingollisilta vaikutuk- hallituksella on riittävät edellytykset. Jo
13446: silta, ei voida riittävän tehokkaasti torjua lain valmisteluissa on otettava huomioon,
13447: tuotantotoimintaa häiritseviä lakkoja ja että laki ei anna sitä käytäntöön sovellet-
13448: työnsulkuja. On välttämätöntä saada taessa poliittisille järjestöille minkäänlaista
13449: lainsäädännöllä järjestetyksi se, että työn- sijaa.
13450: antajan on suoritettava työhönsä harjaan- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
13451: tuneelle työntekijälle, huomioon ottaen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13452: että palkanmaksun perusteena on työn tu-
13453: los eikä työhön kulutettu aika, sellainen että hallitus valmistaisi ja antaisi
13454: palkka, että se voidaan katsoa riittäväksi Eduskunnalle esityksen laiksi, joka
13455: työpaikkakunnalla turvaamaan hänen ja turvaisi työhönsä harjaantuneelle
13456: hänen perheensä toimeentulo. Kun maa- työntekijälle tehdyn työn perusteella
13457: talous on monessa suhteessa poikkeukselli- hänen toimeentuloansa välttämättö-
13458: sessa asemassa, m. m. siinä, että palkka suo- mästi tarvittavan palkan.
13459: ritetaan joko kokonaan tai osittain luontois-
13460:
13461: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
13462:
13463: Vilho Annala. Kaarlo Salovaara.
13464: Hilja Riipinen. Arvi Malmivaara.
13465: Elias Simojoki. E. A. Tuomivaara.
13466: Yrjö R. Saarinen. Pauli Tuorila.
13467: K. A. Jussila. Bruno A. Salmiala.
13468: R. Ala-Kulju. K. R. Kares.
13469: J. V. Wainio. Iisakki Nikkola.
13470: X,s. - 'l"oiv. al. N:o 105.
13471:
13472:
13473:
13474:
13475: Peltonen y. m.: Toimenpiteistä valtion viran- ja toimen-
13476: haltijoille sekä työläisille myönnettävästä lakiin perus-
13477: tuvasta neuvotteluoikendesta heidän työsnhteitaan kos-
13478: kevissa asioissa.
13479:
13480:
13481: Jij d u s k u n n a 11 e.
13482:
13483:
13484: Hyvien •työsuhteiden säilyminen ja kehit- tämään järjestöjään puolestaan valvomaan
13485: täminen on yhteislkunnan kdkonaisedun etujaan työsuhteitaan järjestettäessä. .Ja
13486: kannalta erittäin 'toivottavaa. Mutta en- onkin ilmeistä, että hyvin järjestyneinä voi-
13487: nenkaikkea se on tärkeä työnantajain ja vat työntekijät päästä tasaveroiseen ase-
13488: työntekijäin itsensäkin takia. Mitä vähem- maan 1työnantajain kanssa ja saada molem-
13489: män häiritseviä sivuva:ilkutte1ta näissä suh- pia asianomaisia mahdollisimman paljon
13490: teissa tapahtuu ja kuta kestävämmälle tyydyttävät työsopimukset aikaan.
13491: pohjalle työsuhteet voidaan rakentaa, sitä Näin ovat menetelleet myöskin valtion
13492: parempi se on molemmille asianomaisille ja palveluksessa o1evat herukilöt. He ovat pe-
13493: koko yhtteiskunrralle. Tämä tehtävä ei kui- rustaneet varsin monia yhdistyksiä keskuu-
13494: tenkaan ole niin helposti suoritettavissa teensa, lähimnä ammattikuntia myöten, val-
13495: kuin lausuttu, sillä työnantajain ja työnte- vomaan etujaan ja kehittää!kseen ammatti-
13496: kijäin edu,t ovat oleellisissa kohdissaan vai- taitoaan sekä herrkistä sivistystään. Useall't
13497: keasti soviteltavissa. Erittäin ,suuria eri- yhdistyksellä on huomattavan suuret rahas-
13498: mielisyyksiä saattava,t synnyttää palkkaa ja tot jäStent•ensä auttamiseksi ja omat äänen-
13499: työaikaa k<oskeva,t asiat. kannattajansa, jotka seuraavat valppaasti
13500: Mahdollisimman kestäville perusteille voi- siltä kehitystä, joka ympärillä tapahtuu ja
13501: daan työsuhteet rakentaa lähinnä molem- ovat jäsenistön mielipiteiden tulkitsijoina.
13502: pien asianosaisten tasaveroisen neuvottelun Mutta siitä huolimatta, vaikka valtion työn-
13503: avulla. Ne voivat tapahtua väl~ttömästi tekijät ovatkin varsinkin eräillä aloilla erit-
13504: työntekijäin ja työnantajain kanssa tai täin runsaslukuisesti liittyneet ammattiyh-
13505: heitä molempia edustavain järjestöjen väli- distyksiinsä, heidän mahdollisuutensa saada
13506: tyksellä. Työntekijät kuitenkin ovat ytksi- mielipiteitään huomioonotetuksi on ollut
13507: löinä tavallisesti heikommassa asemassa heikonpuoleista. Tämä johtuu osittain sii-
13508: kuin työnantajat, joten ihenlkiläkohtainen täkin syystä, että heidän järjestöi1tään
13509: neuvottelu ei useinkaan voi muodostua ta- puuttuu tarpeellista keskity,stä ja joutuvat
13510: saveroiseksi ja tuottaa ainakin suuremmissa Sten taikia toimimaan pikkuryhmien puo-
13511: työpaikoissa hankaluuksia. Tasaveroisuu- lesta, jopa toisiaan vastaankin. Mutta suu-
13512: den saavuttamiseksi ja yhtenä1sten mielipi- rimpana syynä näiden erilaisten järjestöjen
13513: t,eiden tulkitsemiseksi sekä joustavamman vaikutuksen vähyyteen jäsentensä etujen
13514: neuvottelumuodon vuoksi pyrkivätkin puolustamisessa on ollut valtiovallan ja sen
13515: eduistaan huolehtivatt työntekijät järjesty- edustajain ylimielinen ja kylmä suhtautu-
13516: mään kuten työnantajatkin tekevät ja käyt- minen niihin. Valtiovalta ja useimmat sen
13517: 336 X,s. - Valtion virkailijain ja työmiesten neuvotteluoikeus työsuhteista.
13518:
13519: johtavassa asemassa olevat virkamiehet riaate, että valtion tulee esiintyä mallityön-
13520: eivät katso velvollisuudekseen tunnustaa antajana, velvoittaa sen kehittämään työ-
13521: henkiWkunnan keskuudessa toimivia yhdis- suhteensa työntekijäinsä kanssa esimerkiksi
13522: tyksiä tasaveroisiksi neuvottelukumppan:eik- kelpaavaUe tasolle. YJrsipuolisesti valtio ei
13523: seen ja sen vuoksi suhtautuvat ylimielisesti voi ;tätä suorittaa, vaan siinä kaivataan
13524: näiden taholta esit,ettyihin näkökohtiin. myöskin työntekijäin myötävaiikutusta. Jos
13525: V aL'tio näin muodoin pitää yllä aivan yksi- valtiovalta kieltäytyy jatkuvasti yhteis-
13526: puolista järjestystä, joka on luonnoton työstä, ei se silloin osaa käyttää hyväkseen
13527: suhde työnantajan ja työntekijän, välillä. niitä suuria henkisiä ja ruumiillisia voima-
13528: Saattaa olla, että valtion virastojen ja mui- varoja, joita sen palveluksessa oleva henkilö-
13529: den työpaikkojen päälliköt tai mestarit jos- kunta edustaa. Suhteet olisi saatava mahdol-
13530: kus tekevät tästä poikkeukseruk:in ja kiinnit- lisimman välittömiksi ja luottamuksellisiksi.
13531: tiivät huomiota esitettyihin näkokohtiin, Vanhanaikainen virkamiesbyrokratia, jota
13532: mutta mikään heitä ei velvoita näin mef!l!et- vamettavasti vieläJkin esiintyy ja joka on
13533: telemään, vaan sellaista voi tapahtua hen- perua keisarivallan ajoilta, olisi kokonaain
13534: kilökohtaisen harkinnan perust·eella ja on juuritettava pois. Kansanvaltaisessa val-
13535: siis täysin asianomaisen henikilökohtaisista tiossa voidaan luottamuksellisilla neuvotte-
13536: mielipiteistä riirppuva. Mutta voisi luetella luilla saavuttaa parempia tuloksia valtioHe-
13537: varsin useita räikeitä esimerkkejä siitä, kin kuin yksipuolisella ja työntekijöitä sekä
13538: kuinka suorastaan valtion ~etukin on joutu- heidän yhdistyksiään vieroksuvalla toimin-
13539: nut kärsimään sen johdosta, ettei yhdistys- nalla. Sitäpaitsi kuuluuhan luottamukseen
13540: ten ja niiden jäsenten mielipiteitä ole otettu perustuva tasaveroinen asiain käsitt·elyjär-
13541: huomioon tai haluttu heitä kuulla asioita jestys oleellisena osana kansanvaltais·een
13542: ratkaistaessa. Ja ikävintä on se, että täl- järjestelmäämme, joka velvoittaa myöskin
13543: laisen suhteen vallitessa valtion ja eri ni- valtiota.
13544: meä kantavien järjestöjen välillä yksilölli- On tavallaan merkillistä, että meillä asiat
13545: set pyyteet ja mielivaltaan perustuva suo- tässä suhteessa ovat vielä näin perin van-
13546: sikkijärjestelmä menestyy mainiosti. Kun hoillisella kannalla. Valtion henlkilökunta
13547: järjestöjen vaikutus on rheiikkoa henlkilö- ja !heidän yhdistyksensä ovat huonommassa
13548: kunnan etujen järjestämisessä, niin kukin asemassa kuin muut kansalaiset ja heidän
13549: koettaa parhaan kykynsä ja ymmärryk- järjestönsä. Heillä ei ole vapaita toiminta-
13550: sensä mukaan hoitaa asiansa ja nämä huo- maihdollisuuksia etujensa valvomiseksi.
13551: not piirteet silloin esiintyvät. Mielivaltaa Vi:vka-, toimi- ja työsuhteet sitovillt heidän
13552: valtion eri laitoksissa ja yksityisetuilua tus- toiminrtarnahdollisuuksiaan. Eräillä viran-
13553: kin millään tavalla niin tehokkaasti voi- ja toime'll!haltijoilla ei ole oill:eutta edes
13554: daan poistaa kuin lisäämällä henkilöikun- erota toimestaan ellei asianomainen pääl-
13555: nan keskuudessa 'toimiville yhdistyksille liklkö halua siihen suostua. Jos heidän jär-
13556: vaikutusvaltaa työsuhteiden järjestelyssä, jestönsä yrittäisi saada pont,ta vaatimuk-
13557: tunnustamaila ne tasaveroisiksi neuvottelu- sille esimer'ki!ksi lakko- tai muilla voimatoi-
13558: kumppaneiksi valtiovallan ja sen edusta- menpiteillä, voisi sellaisesta seurata osallis-
13559: jain kanssa. Siten voitaisiin myöskin kas- tuneille anikara rangaistus. Sitäpaitsi nä-
13560: vattaa sitä oikeaa yhteishenk;eä, jota tarvi- mähän tulisivaJt kohdistumaan hallitUJSta ja
13561: taan mahdollisimman hyvien työtulosten lorpuksi eduskuntaa vastaan, sillä näillehän
13562: saavuttamiseksi valtion erilaisilla työ- ja viime kädessä ikuuluu esimerlkiksi palll:kojen
13563: toimialoilla. ja työaikojen järjestelyyn käytettävien va-
13564: Jo yksistään se yleisesti tunnustettu pe- rojen myöntäminen. Voimatoimenpiteitä ei-
13565: X,s. - Peltonen y. m. 337
13566:
13567: vät siis valtion palveluksessa olevat näistä mien yhdistysten keskuuteen muodostettu
13568: syistä voisi käyttää hyväkseen etujaan val- neuvottelukuntia, joide!llJ kuitenlkin on, saa-
13569: voessaan. MUJtta kokonaan väärin on, lkun dakseen itselleen neuvotteluoikeutensa hy-
13570: heille ei ole tunnustettu o~keutta neuvotte- väksytyksi, saatava asianomaisen ministerin
13571: lun kautta valvoa etujaan, vaikka tätä var- hyväksyminen, joka annetaan ainoastaan
13572: sin yleisesti muut kansalaiset käyttävät hy- yhdelle neuvotteluosastolle virkailijaryhmää
13573: väkseen. kohden samassa virastossa. Tähän saalkka
13574: Tässäkin suhteessa Skandinavian maat on tunnustettu noin 60-osastolle neuvottelu-
13575: ovat meille hyväillä esikuvana. Siellä on oikeus. Nämä osastot ovat liittyneet pe-
13576: vaJltion viran- ja toimenhaltijoilla sekä työ- rustamiinsa kahteen keskusjärjestöön,
13577: läisillä ollut jo vuosikymmenen lakiin pe- joista toinen edustaa ylempiä ja toinen
13578: rustuva neuvotteluoikeus yJhdistystensä vä- alempia valtion viran~ ja toimenihaltijoita
13579: lityksell.ä asianomaisten valtiota edustavain ja jotka keskusjärjestöt siis toimivat neu-
13580: viranomaisten kanssa kaiki•ssa heitä koske- vottelijoina. Hallinnon velvollisuutena on
13581: vissa palkkaus- ja työasioissa. Tulolk~et esittää neuvotteluoikeutetume ikaikki muu-
13582: siitä ovat olleet molempia asirupuolia tyy- tosesitykset, joita twhdotaan tehdä 'lakiin,
13583: dyttäviä. Seuraavassa esi<tetään lyhyesti ohjesääntöihin ja yleirsiin toimintaohjeisiin,
13584: selostoota näissä maissa käytännössä o[e- joiden kautta tulee tapahtumaan muutoksia
13585: vista järjestelmistä. voimassa oleviin pa1kkau:ksiin, työai'koihin,
13586: Taruikassa on saatettu voimaan :täydelli- virkailijoiden oikeudelliseen asemaan tai
13587: nen virkamieslainsääcläntö, jonlka yhtenä muihin saananluontoisiin asioihin. Neuvot-
13588: osana on erikoissäännökset valtion pailve- teluvelvollisuus kohdistuu siis ainoastaan
13589: luksessa olevien neuvotteluoikeudesta ja vä- yleistä laatua oleviin kysymyksiin, eikä
13590: litystuomio-oikeudesta. Jo vuonna 1903 lainkaan yksityiseen henkilöön.
13591: juJikaistiin siellä valtiomantateiden virkaili- Neuvotteluja voidaan käydä suullisesti
13592: joiden ja työläisten neuvoteluorkeutta ja tai kirjallisesti ja on niihin annettava vas-
13593: palveluskyJsymyk:siä koskevat säännölkset. taus määräajan kuluessa. Jos neuvottelut
13594: Näissä määrättiin virkailijoille ja työläisiLle eivät johda suotuisaan tuloikseen voidaan
13595: oikeus neuVIoteHa esimiestensä kanssa pal- valittaa sovi ttelulautll!kunnaJle.
13596: veluskysymyksistä laajemmalla pohjalla ja Norjassa hyväksyttiin vuonna 1918 val-
13597: oikeu.ksin, kuin mikä oli mahdollista yksi- tion virkailijoita koskeva yleinen virkamies-
13598: tyisille hookirlöiUe. Neuvottelutarkoituksessa laki, jonka tarkoituksena oli turvata viran-
13599: oli oikeus muodostaa yhdistyiksiä tai neu- haltijain oi:keudellinen asema. Laki ei
13600: vottelukuntia ja muodostaa näilie hallinoot. koskenut ylempiä vi:t~kamiehiä kuten tuoma-
13601: Vuonna 1919 annetulla lailla mainittu reita, pappeja, upseereita, opettajia ja opet-
13602: oikeus laajennettiin käsittämään kaikki tajattaria eikä näihin verrattavia. Muut
13603: valtion virkailijat ja työläiset sekä mää- valtion ja kuntien palvelUJksessa olevat vir-
13604: rättiin neuvotteluoilkeus kiin<teäkisi. Myö- kailijat ja työläiset olivat lain säännösten
13605: hemmin lain määräyksiä tarkistettiin ja hy- alaisia. Tämän lain säännö·kset eivät kui-
13606: väksyttiin ne lopullisesti vuonna 1931 vir- tenkaan tyydyttäneet asianomaisia virlk:ai-
13607: kamieslain mukaisiksi. Nyt voimassa oleva lijoita ja työläisiä, sillä neuvotteluoikeus ei
13608: neuvotteluoirkeus nojautuu sie'llä yhdistys- velvoittanut viranomaisia, koska ratkaisu-
13609: ten toimintaan, mikä onkin luoil!IliOllista, valta neuvoteltavaksi otettavista kysymyk-
13610: sillä Tanskassa ovat valtion palveluksessa sistä jäi viranomais·en harkinnasta riirppu-
13611: olevat melkein kai:lclii järjestyneitä. Neu- valksi. Vuonna 1933 annettuun lakiin oli
13612: vottelutarkoitusta varten on virkailijaryh- tehty muutos tässä suhteessa ja viranomai-
13613:
13614: 43
13615: 338 X,s. - Valtion virkailijain ja työmiesten neuvotteinoikeus työsuhteista.
13616:
13617: sille määrättiin neuvotteluvelvollisuus. Si- rustuvia neuvotteluja käyty useiden vuosi-
13618: täpaitsi laajennettiin laki käsittämään kymmenien ailkana. Vuodesta 1919 läJhtien
13619: kaikki valtion virkamiehet, mutta lain ul- on käyty myöskin viraUisia neuvotteluja
13620: kopuol-elle jäivät valtion työläiset, sillä sitä varten asetetuissa komiteoissa. · Mutta
13621: heitä ja muit'a työläisiä varten oli vuonna va;sta ~kuluneen vuoden aikana saaJtiin siellä
13622: 1927 annettu eri laki koskien työriitoja. pitkien ja perusteellisten valmistelujen jäl-
13623: Virkailijakuntaa koskeva neuvabteluoi- keen aikaan lalki, j dka kiinteästi määrää
13624: keus kuuluu heidän keskuudessaan toimi- käytettäväksi neuvotteluja kaikkia vil"kaili-
13625: ville yhdistyksille, osastoille tai heidän yh- joita !kioskevissa palvelus-, työaika- ja palk-
13626: tymilleen. Samaten on myöskin järjesty- kauskysymyksissä, samaten näiden toteutta-
13627: mättömil[e virkailijoille myönnetty neuvot- mista!kin koskevissa kysymyksissä. Laki
13628: teluoikeus, j;os vähintään 50 virkailijaa täl- 81Stui voimaan tämän vuoden alussa. Neu-
13629: laista oikeutta anoo. Useampikin samaan votteluoikeuden myöntää kuningas ja
13630: virastoon kuuluva yhdistys voi saada neu- myönnetään se ainoastaan virkailijayhdis-
13631: votteluoikeuden, joten tässä suhteessa on tyiksille. Työntekijöitä varten on olemassa
13632: poikkeus Tanskassa vrullitsevasta järjestel- jo edellisenä vuonna hyvälksytty laki y:hdis-
13633: mästä. Neuvotteluoikeuden myöntää !kunin- tys- ja neuvotteluoikeudesta, jossa heille
13634: gas tai hänen valtuuttamansa. Neuvotte- varataan mainitut oikeudet. Nyt voimaan
13635: luoikeuden saaneiden on vuosittain Uihetet- tulleessa laissa ovat neuvotteluoikeutta kos-
13636: tävä oikeusministeriöön m. m. yhdistyksensä kevat säädÖikset yleensä sa;manlaiset kuin
13637: säännöt ja ilmoitettava jäsenmäärä. Ny- Tanskassa ja Norjassa, joita edellä on se-
13638: kyään on noin 120 eri hallinnollisilla aloilla lostettu.
13639: toimivalle järjestöHe myönnetty neuvotte- Edeillä on lyhyesti esitetty neuvottelu-
13640: luoi'keus. Neuvoteltaviin asioihin kuuluvat oikeuteen sisältyviä kohtia naapurimais-
13641: palik!kaa ja työehtoj'a koskevat kysymykset. tamme. Lakiin perustuvat neuvotteluoikeu-
13642: Välttääkseen neuvottelujen liiallista veny- det ovat kaikissa näissä maissa olleet pyrki-
13643: mistä, on asianosaisilla oikeus vaatia että mysten kohteina. Kauan ne ovat vaatineet
13644: kun 14 päivää on kulunut neuvottelujen toteutuakseen. M. m. Ruotsissa oli asia ensi
13645: alkamisesta, on neuvottelut !kolmen päivän kertaa esillä jo vuoden 1911 valtiopäivillä.
13646: kuluessa saatettava päätökseen. Jos neu- Samanlaisia pyrkimyksiä meilläkin on
13647: votteluissa päästään yksimielisyy,teen, on nyt vireillä valtion viran- ja toimenhalti-
13648: asia viivyttelemättä esitettävä sil<le viran- jain sekä työläiste11 kesikuudessa. Pitämis-
13649: omaiselle, jolle päätösvalta asiassa kuuluu. sään yhdistystensä ja osastojensa ikokouk-
13650: ,Jos yik:simielisyyttä ei saavuteta, on valtion sisSia he ovat ilmoittaneet siihen pyrkivänsä.
13651: edUJStajaHa o~keus vaatia, <että neuvotte- Olisiko neuvotteluoikeutta koskev,at sään-
13652: luissa esitetyt ehdotukset on saatettava nii- nöbet sovitettava yhteen lalkiin koskemaan
13653: den virkailijoiden keskuudessa toimitetta- virkamiehiä ja työläisiä tai säädettävä erik-
13654: vaan äänestykseen, joita asia koskee. Vir- seen, :siihen ei ole suurempaa huomiota
13655: kailijoilla taasen puolestaan on oikeus esit- kiinnitetty. Mutta ilmeistä on, että viran-
13656: tää riidanalainen kys;ymys päätösvaltaisen ja toimenhaltijain sekä työläisten työsuh-
13657: viranomaisen käsiteltäväksi ja ratkaista- teet ov,a;t niin e~rilaisia, että saattaa ~tuot
13658: vaksi. Sitten on olemassa vielä virkatuo- taa vaikeuksia sisällyUää niitä samaan la-
13659: mioistuin, jonka ratkaistavaksi voidaan jät- kiin, joten olisi selvempi säätää molemmille
13660: tää palkkaus- ja työsuhteita koskevat tul- eri la;ki.
13661: kinnalliset erimielisyydet. V altiovallailla ei mielestämme pitäisi olla
13662: Ruotsissa on vapaaehtoiselle pohjalle pe- mitään asialli.'~1a syitä vastustaa henkilö-
13663: X,s. - Peltonen y. m. 339
13664:
13665: kuntansa pyrkimyksiä lakiin perustuvan virkamiesten ei myöskään ole aihetta otak-
13666: neuvotteluoikeuden saamiseksi heille, var- sua, että heidän asemansa heikentyisi sen
13667: sinkin kun läntisissä naapurimaissamille on jälkeen, kun neuvotteluoikeus toteutettai-
13668: siten saatu ratkaistuksi vaikeitakin kysy- siin järkevästi. Se ei voisi muodostua mik-
13669: myksiä molempia asiapuolia tyydyttävästi. sikään mahtikeinoksi henkilökunnalle, sillä
13670: Meilläkin on vielä todettu olevan huomart- joka tapauksessa kysymysten lopullinen
13671: tavia epäkohtia palicl>:aus-, palvelus- ja päätäntävalta jäisi valtiovallalle tai sen eli-
13672: muissa työsuhteissa, jotka vaativat kor- mille. Lain suojaama neuvotteluoikeus
13673: jausta ja elävä elämä tuo niitä jatkuvasti poistaisi nykyään vallitsevan mielivallan ja
13674: eteen. Nykyistä menettelytapaa noudattaen takaisi henkilökunnalle oikeuden mielipiteit-
13675: on niitä vaikea saada korjatuksi, sillä tensä esittämiseen ja siten parantamaan
13676: asioita päätettäessä ja valmisteltaessa si- suhteita hallinnon ja henkilökunnan välille
13677: vuutetaan se monipuolinen asiantuntemus, yhteisistä asioista neuvoteltaessa, jotka koh-
13678: jota henkilökunta edustaa. Suuremmat asiat distuvat henkilökuntaan valtion palkan-
13679: olisi saatava neuvottelun alaisiksi jo niiden nauttijoina ja työntekijöinä.
13680: valmisteluastieella, se edistäisi asiallista ky- Neuvotteluoikeuden voimaan saattami-
13681: symysten käsit.telyä ja hyvien suhteiden sella ei myöskään nähdäiksemme tehdä jous-
13682: muodostamista asianomaisten välille. Jos tavaa toimintaa hitaaksi ja kall'keaksi, sillä
13683: on esimerkiksi kysymyksessä esitykset palk- lakiin perustuvaa neuvotteluoikeutta tultai-
13684: kojen järjestelystä ja uusista tai muute- siin käyttämään vain suurimmissa ja vai,..
13685: tuista pa1velusmääräyksistä, niin ellei hen- keimmin ratkaistavissa kysymyksissä, kun
13686: kilökunnalle varata tilaisuutta esittää mie- sitä vaiStoin toisarvoiset asiat ratkaistaisiin
13687: lipiteitään jo esitysten alkuvalmisteluas- pienemmiSsa piireissä viranomaisten ja
13688: teella, vaan mahdollisesti vasta senjälkeen, työntekijäin kesken.
13689: kun virall!omainen on muodostanut itselleen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13690: kysymykseen nähden kiinteän kannan, muo- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13691: dostuu asiasta vil'lkamiehelle kunniakysy-
13692: mys, jonka vuoksi hä.n haluaa pysyä omak- että hallitus ottaisi kiireellisesti
13693: sumallaan kannalla. Ja henkilöikunnalla harkittavakseen, olisiko valtion viran-
13694: puolestaan olisi tärlkeä tietää ja saada s•ei- ja toimenhaltijoille sekä työläisille
13695: vitystä niistä näikökohdista, joita viran- myönnettävä lakiin perustuva neu.-
13696: omaisen on otettava huomioon yleisen edun votteluoikeus heidän palkkaus-, pal-
13697: kannalta, jotta se voi rajoittaa vaatimuk- velus- ja muita työsuhteitaan koske-
13698: sensa rtämän mukaiseksi. Yhteistyö näin vissa asioissa, ja jos hallitus harkit-
13699: ollen tulisi ikoitumaan sekä valtion että sen see siihen olevan syytä, antaisi Edus-
13700: palveluskunnan hyväksi. kunnalle esityksen tällaisesta neu-
13701: Valtiovallan ja päällikikyyttä haitavien votteluoikeudesta.
13702:
13703: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
13704:
13705: Onni Peltonen. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Otto Toivonen.
13706: Hugo Aattela. Alex Hämäläinen. Jussi Lonkainen.
13707: A. A. Lastu. Juho Kuittinen. Viljo Rantala.
13708: Aino Lehtokoski. Jere Juutilainen. J. E. Malmivuori.
13709: Väinö Sinisalo. Yrjö Räisänen. Paavo Aarniokoski.
13710: Aino Malkamäki. Armas Paasonen. Atte. Muhonen.
13711: Samuli Tervo. Matti Turkia. Cay Sundström.
13712: Anselm Pitkäsilta. Yrjö Welling. Eetu Karjalainen.
13713: Elsa Metsäranta. Alpo Lumme. Uuno Raatikainen.
13714: Anni Huotari.
13715: 340
13716:
13717: X,9. - Toiv. al. N :o 106.
13718:
13719:
13720:
13721:
13722: Aattela y. m.: Toimenpiteistä työturvallisuuden lisäämistä
13723: tm·koittavien järjestysohjeiden aikaansaamiseksi laivojen
13724: lastaus- ja purkaustöitä varten.
13725:
13726:
13727: E d u s k u n n a ll e.
13728:
13729: Viime vuosien aikana on sanomalehdissä nen kuolemansa jälkeen saman liiton liitto-
13730: tuon tuostakin ollut uutisia maamme eri toimikunnan jäsen L. Mäkinen. Komitean
13731: satamissa lastaus- ja purkaustöissä sattu- sihteerinä toimi työn alkupuolella hallitus-
13732: neista tapaturmista, joista useat ovat päät- sihteeri Eljas Kahra. Tämä komitea teki
13733: tyneet kuolemaan. verraten perusteellista työtä. Vuonna 1929
13734: Lastaus- ja purkaustöissä ovat työnvaa- sai komitea valmiiksi hyvin perustellun
13735: rat varsin huomattavat ja tähän seikkaan mietintönsä asetusehdotuksineen, jättäen
13736: on varsinkin merenkulkumaissa kiinnitetty sen valtioneuvostolle saman vuoden maalis-
13737: huomiota. Kansainliiton kansainvälisen työ- kuun 24 päivänä. Komitean asetusehdotus
13738: järjestön toimesta on eri maissa suoritettu sisältää 28 pykälää, ja on niissä seikka-
13739: tutkimuksia lastaus- ja purkaustöissä sat- peräiset määräykset työvälineiden tarkkai-
13740: tuneista tapaturmista. Tutkimuksen perus- lusta, niiden käytöstä ja työtavoista. Sil-
13741: teella kansainvälisen työjärjestön yleinen mäillessä tuota asetusehdotusta huomaa
13742: konferenssi hyväksyi v. 1929 sopimusehdo- heti, että komitea on verraten tarkkaan
13743: tuksen, joka koskee alusten lastauksessa tai osannut ottaa huomioon juuri ne seikat,
13744: purkamisessa työskentelevien työntekijäin joista enimmät tapaturmat lastaus- ja pur-
13745: suojelemista tapaturmilta. Tämä sopimus- kaustöissä aiheutuvat.
13746: ehdotus tarkastettiin ja eräin muutoksin Komitean mietintöön liitetystä työtapa-
13747: se hyväksyttiin uudelleen työjärjestön turmia koskevasta tilastosta ilmenee, että
13748: XXXIII konferenssissa vuonna 1932. tilastollisen päätoimiston tutkimustoimiston
13749: Vuonna 1932 hyväksytty sopimusehdotus tutkimuksen mukaan, joka perustui vakuu-
13750: sisältää kaikkiaan 25 artiklaa ja on siinä tuslaitosten virallista tapaturmatilastoa
13751: yleensä otettu huomioon ne pääasiallisim- varten antamiin tietoihin ja koski niin hy-
13752: mat syyt, jotka aiheuttavat tapaturmia las- vin satamissa kuin lautatarhoissa, tehdas-
13753: taus- ja purkaustöissä, ja jotka olisi huo- laitoksissa ja rautatien varsilla suoritetuissa
13754: mioitava sopimusehdotuksen ratifioineiden lastaus- ja purkamistöissä sattuneita tapa-
13755: maiden työturvallisuuslainsäädännössä. turmia, oli täten tutkittavaksi otettuja
13756: Vuonna 1927 asetti Tannerin hallitus tapaturmia vuonna 1923 3,368 ja vuonna
13757: komitean tutkimaan lastaus- ja purkaus- 1924 3,317. Näistä oli ohimenevän vam-
13758: työoloja. Komitean puheenjohtajaksi kut- man aiheuttaneita vuonna 1923 3,076 eli
13759: suttiin ylitarkastaja Onni Pyykkö ja jäse- 91.3 % ja vuonna 1924 3,022 eli 91.2 %,
13760: niksi tohtori L. Harmaja, johtaja Otto pysyvän vamman 269 eli 8.o % ja 273 eli
13761: Engb. Jaatinen ja Suomen kuljetustyö- 8.2% ja kuoleman tuottaneita 23 eli
13762: läisten liiton asiamies E. Jokela sekä hä- 0.7% ja 22 eli 0.6 %. Lastaustapaturmien
13763: X,9. - Aattela y. m. 341.
13764:
13765: suurimman osan, sanotaan komitean mie- Varmana voitanee pitää sitä, että huo-
13766: tinnössä, muodostavat ne tapaukset, jotka mattava osa maamme satamissa sattuneista
13767: ovat sattuneet satamissa, joihin on luettu tapaturmista olisi voitu välttää, jos meillä
13768: laivanlastausliikkeiden työmaat sekä teolli- olisi otettu käytäntöön sentapaiset työläis-
13769: suuslaitosten itsenäiset lastauspaikat, mi- ten työturvallisuutta lisäävät järjestys-
13770: käli niitä on ollut. Tällaisissa lastauspai- ohjeet, joita edellämainittu ylitarkastaja
13771: koissa sattuneita tapaturmia oli vuonna Pyykön puheenjohdolla toiminut komitea
13772: 1923 1,470 eli 43.7 % tutkittaviksi otetuista mietinnössään olevassa asetusehdotuksessa
13773: tapaturmista ja vuonna 1924 1,466 eli esittää. Niinkuin jo edellä on mainittu,
13774: 44.1 %. hyväksyi kanS'ainliiton kansainvälisen työ-
13775: Edelläoleva tilasto osoittaa, kuinka pe- järjestön yleinen konferenssi, jossa myös-
13776: loittavan suuret ovat työnvaarat lastaus- kin Suomi oli edustettuna, vuonna 1932
13777: ja purkaustöitä satamissa suoritettaessa. uudelleen, tosin muutettuna ja tarkistet-
13778: Viime vuosien aikana on tilanne tässä suh- tuna, vuonna 1929 ensi kerran hyväksy-
13779: teessa käynyt entistä pahemmaksi. Niinpä mänsä sopimusehdotuksen, joka koskee
13780: vuoden 1936 aikana menetti 11 Suomen alusten lastauksessa tai purkamisessa työs-
13781: kuljetustyöntekijäin liiton jäsentä henkensä kentelevien työntekijäin suojelemista tapa-
13782: satamissa lastaus- ja purkaustöitä suori- turmilta. Kansainliiton ja kansainvälisen
13783: tettaessa sattuneissa tapaturmissa. Vuonna työjärjestön jäsenenä olisi Suomenkin vih-
13784: 1924 oli kuolemaan päättyneitä tapaturmia doin ryhdyttävä toimenpiteisiin työkonfe-
13785: ennenmainitun tilaston mukaan 6 ja renssin kyseessäolevan päätöksen toteutta-
13786: vuonna 1924 5, joten kuolemaan päätty- miseksi.
13787: neiden tapaturmien luku oli vuodesta 1924 Edelläolevan · perusteella kunnioittaen
13788: lukien enemmän kuin kaksinkertaistunut. ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
13789: Asiantuntevalta taholta saamiemme tie- muksen,
13790: tojen mukaan on maamme satamissa las-
13791: taus- ja purkaustöissä sattuneiden tapatur- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13792: mien määrä noin 2/3 suurempi kuin länti- toimenpiteisiin työturvallisuuden li-
13793: sessä naapurimaassamme Ruotsissa, missä säämistä tarkoittavien järjestys-
13794: työehtosopimuksilla on saatu aikaan työn- ohjeiden aikaansaamiseksi laivojen
13795: vaaralta suojaavia toimenpiteitä. lastaus- ja purkaustöitä varten.
13796:
13797: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
13798:
13799: Hugo Aattela. Aug. Kuusisto. Aino Lehtokoski.
13800: J. E. Malmivuori. Alex Hämäläinen. Aino Malkamäki.
13801: Antti Meriläinen. Jalmari Linna. Jussi Rapo.
13802: A. A. Lastu. Ville Kupari. G. Lindström.
13803: Aug. Syrjänen. Yrjö Welling. Juho Kuittinen.
13804: Samuli Tervo. Viljo Rantala. Onni Peltonen.
13805: Ville A. Komu. Jere Juutilainen. Otto Toivonen.
13806: Hilma Koivulahti-Lehto. Onni Mäkeläinen. Alpo Lumme.
13807: Kaisa Hiilelä. Matti Lepistö. Jussi Raatikainen.
13808: Yrjö Helenius. Matti Turkia. Urho Kulovaara.
13809: Juho Pyy. Armas Paasonen. Kalle Jokinen.
13810: Osk. Reinikainen. Anni Huotari. A. Turkka.
13811: Onni Hiltunen. Elsa Metsäranta. Hj. Lindqvist.
13812: Väinö Sinisalo. J. F. Tolonen. Eetu Karjalainen.
13813: 342
13814:
13815: X,to. - Toiv. al. N:o 107.
13816:
13817:
13818:
13819:
13820: Reinikainen y. m.: Toimenpiteistä lastaus- ja purkaustöissä
13821: esiintyvien epäkohtien poistamiseksi.
13822:
13823:
13824: E d u s k u n n a ll e.
13825:
13826: :Maamme satamissa työskentelee useita levien satamain äärellä sijaitsevat kunnat
13827: tuhansia satamatyöntekijöitä laivojen las- voivat sitäpaitsi yleensäkin vain hyvin vai-
13828: taus- ja purkaustöissä. Heidän elinehdois- keasti ja riittämättömässä määrässä järjes-
13829: saan ja työoloissaan esiintyy edelleenkin tää työttömyystöitä tai muuten tarpeelli-
13830: useita puutteellisuuksia, jotka toisaalta sessa määrässä huolehtia työttömiksi jää-
13831: saattavat heidän toimeentulonsa epävar- neiden toimeentulosta. Mitä taas tulee työ-
13832: maksi ja niukaksi, toisaalta asettavat hei- suhteen alituiseen katkeilemiseen varsinai-
13833: dät ilman heidän omaa syytään useille vaa- sena työkautena, niin se aiheuttaa työn-
13834: roille alttiiksi sekä työturvallisuutta että tekijöille useita ja myöskin heidän ihmis-
13835: .erinäisiä sosiaalisia vaaroja silmälläpi- arvoaan alentavia haittoja. Töihin otto ta-
13836: dettäessä. pahtuu niin sanoaksemme avoimilla mark-
13837: Ensimmäinen ja ilmeisesti huomattavin kinoilla työnantajan edustajan ollessa
13838: epäkohta on epävarmuus työsuhteen jatku- useimmiten tilaisuudessa valikoimaan jo-
13839: misen suhteen. Tämä ilmenee satamatöissä tensakin vapaasti työntekijät, jolloin hän
13840: hyvin tunnettuna talvityöttömyytenä. luonnollisesti valitsee ne pitäen silmällä
13841: Vuoden 1936 talvikuukausina laskettiin esim. ruumiinvoimia ja muita sellaisia työ-
13842: satamatöissä työskennelleiden työntekijäin kuntoisuutta koskevia seikkoja, joiden otak-
13843: luku 2,500-3,000 hengeksi. V. 1937 arvioi- suu tuottavan suurinta hyötyä. Tällaisesta,
13844: tiin työntekijäin luku 7,000-8,000 hen- usein varsin mielivaltaisesta töihin otto-
13845: geksi. Näistä luvuista jo ilmenee, miten tavasta johtuu tietenkin myöskin se, että
13846: laaja on kausityöttömyys satamatöissä. yksityiset suhteet ja muut sellaiset seikat
13847: Työsuhteen epävarmuus ilmenee myöskin vaikuttavat töihin ottamiseen. Lisäksi seu-
13848: siinä muodossa, että ahtausliikettä harjoit- raa tästä, että työnantaja ei kiinnitä työn-
13849: tavat yksityiset liikkeet ottavat työntekijät tekijäin yleiseen sosiaaliseen huoltoon mi-
13850: yleensä kunkin laivan lastaus- tai purkaus- tään huomiota ja että hän on tilaisuudessa
13851: työn alkaessa, ·minkä päätyttyä työsuhde poistamaan tapaturmien uhriksi joutuneet
13852: jälleen katkeaa. työntekijäinsä joukosta, vaikka nämä olisi-
13853: Tämä työsuhteen jatkumisen epävarmuus vat vielä suuressa määrässä työkuntoisia-
13854: aiheuttaa monia ja työntekijöille kohtuut- kin. Myöskin vanhat työntekijät joutuvat
13855: tomia epäkohtia heidän elämässään. Talvi- nopeasti seulotuiksi töihin pääsevien jou-
13856: työttömyyden alettua vaikeutuu työnteki- kosta. Näissä olosuhteissa työsuhteet saa-
13857: jäin toimeentulo ylipäätään. Tehokastakin vat usein epäinhimmilliset muodot samalla
13858: työttömyyshuoltoa järjestettäessä ei aina kuin sekä työnantajissa että työntekijöissä
13859: voida kohtuullisessa määrässä huolehtia jo- vakiintuu vääriä käsityksiä työntekijäin
13860: kaisesta ja useat talvikausina suljetuksi tu- asemasta.
13861: X,1o. - Reinikainen y. m. 343
13862:
13863: Työsuhteiden epävarmuus kasvattaa Vaikkakin asianomaiset kunnat saavat
13864: työntekijöissä levotonta, vakaantuneeseen tuloja tällä tavalla suoritetuista, usein erit-
13865: elämään tottumatonta henkeä ja pyrki- täin suurista pääomasijoituksistaan, koituu
13866: myksiä, joilla voi olla varsin vahingollinen kunnille siitä, että varsinaiset lastaus- ja
13867: vaikutus työntekijöihin ihmisinä ja yhteis- purkaustyöt ovat ylipäätään yksityisten
13868: kunnan jäseninä. liikkeiden hallussa, monia rasituksia liike-
13869: Työsuhteiden epävarmuus ja tilapäisyys voiton joutuessa yksityisten liikkeiden hal-
13870: aiheuttaa myöskin työturvallisuutta uh- tuun. Oman kunnan jäsenten kausityöttö-
13871: kaavia vaaroja. Tämä ilmenee esimerkiksi myys, tilapäisten satamatyöntekijäin ke-
13872: siinä, että laivojen nosturikoneiden käyt- rääntyminen toisilta paikkakunnilta sata-
13873: täjät, joiden pitäisi vastuunalaisen toi- miin ja muut rasituksia aiheuttavat sosiaa-
13874: mensa vuoksi olla ammattiinsa täysin pe- liset seikat joutuvat sataman omistavan
13875: rehtyneitä ja vastuuntuntoisia miehiä, kunnan huoleksi. Näille kunnille koituu
13876: usein joudutaan ottamaan varsin epämää- siis huomattavia menoja, jotka olisivat hel-
13877: räisillä perusteilla tarjolla olevasta työn- pommin hoidettavissa, jos asianomainen
13878: tekijäjoukosta. Lastaus- ja purkaustöissä kunta pääsisi osalliseksi myöskin lastaus-
13879: kehitetty kiivas työntahti aiheuttaa jo se- ja purkaustoimen tuottamasta liikevoitosta.
13880: kin itsessään tavattoman määrän onnetto- Jos lastaus- ja purkaustyöt varattaisiin
13881: muuksia, ja kun lisäksi tulevat edellämai- kunnan yksinoikeudeksi, saisi kunta lisä-
13882: nitunlaiset tekijät, lisääntyy tapaturma- tuloja, joiden avulla se voisi järjestää
13883: vaara satamatöissä suhteettoman suureksi. satamatyöt entistä tarkoituksenmukaisem-
13884: Ahtaustöistä huolehtivat ylipäätään yksi- miksi. Kunta voisi tällöin järjestää työn-
13885: tyiset ahtausliikkeet. Nämä liikkeet vapau- tekijöiden toimeentulon vakinaisemmalle
13886: tuvat, kuten edellä olemme huomauttaneet, kannalle, sen työttömyyspolitiikka tulisi te-
13887: useista sellaisista velvollisuuksista, joiden hokkaammaksi, työntekijäin työturvallisuu-
13888: katsotaan muilla aloilla kuuluvan työnanta- desta voitaisiin pitää parempaa huolta ja
13889: jille. Näillä liikkeillä, joiden omistajilleen sosiaaliset rasitukset vähenisivät työnteki-
13890: tuottamat taloudelliset tulokset ovat tiettä- jäin elämän tällä tavalla kaikissa suhteissa
13891: västi sangen hyvät, on taipumus pyrkiä vakiintuessa. Kun otetaan huomioon li-
13892: monopoliasemaan satamissa, jolloin ne pää- säksi se, että useat niistä kunnista, jotka
13893: sevät varsin yksipuolisesti määräämään ovat joutuneet taloudenpidossaan nojautu-
13894: työhön ottamisesta ja työehdoista. maan hyvin suuressa määrässä juuri sata-
13895: Toisaalta taas voidaan todeta, että var- masta saatuihin tuloihin, ovat raskaasti
13896: sinkin satamakaupungit ovat sijoittaneet kuormitettuja työttömyyden aiheuttamilla
13897: suuria pääomia satamiin ja erilaisiin sata- jokavuotisilla rasituksilla, on kunnan talou-
13898: malaitteisiin. Tämän tekevät nämä kau- den kannalta siis hyödyllistä keskittää las-
13899: pungit pyrkiessään lisäämään satamista taus- ja purkaustyöt kunnan käsiin.
13900: saatavia tuloja samoinkuin saadakseen han- Myöskin työntekijäin asemaan ja työoloihin
13901: kituksi kuntalaisille tuloja kunnan verotus- voitaisiin tätä tietä kulkien saada aikaan
13902: pohjan laajentamiseksi. Paitsi varsinaisia niitä välttämättömiä parannuksia, joiden
13903: satamalaitteita on eräissä satamissa raken- toteuttaminen näyttää vaikealta nykyisen
13904: nettu koko- tai puolikunnallisia satama- järjestelmän puitteissa.
13905: suojia esim. Helsingissä Makasiini Kun asia on varsin laajakantoinen ja
13906: Oy. - ja samoin kunnan toimesta huoleh- kun on tarkoin harkittava, mitä tietä kul-
13907: dittu työntekijäin ruokailu- ja oleskelusuo- kien satamatöiden kuunaliistuttaminen par-
13908: jista j. n. e. haiten voitaisiin toteuttaa, pidämme tar-
13909: 344 X,10. - Lastaus- ja purkaustyöt.
13910:
13911: koituksenmukaisena, että asia jätettäisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
13912: koko laajuudessaan erityisen valtion komi- toimenpiteisiin lastaus- ja purkaus-
13913: tean tutkittavaksi. töissä esiintyvien sekä työntekijöille
13914: Kaikkeen edelläesitettyyn viitaten ehdo- vahingollisten että asianomaisten
13915: tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä- kuntien taloutta kohtuuttomasti ra-
13916: väksi toivomuksen, sittavien epäkohtien poistamiselisi.
13917:
13918: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1938.
13919:
13920: Osk. Reinikainen. A. A. Lastu.
13921: Urho Kulovaara. Jussi Lonkainen.
13922: A. J. Kosonen. Viljo Rantala.
13923: Ville A. Komu. Kustaa Perho.
13924: 345
13925:
13926: X,u. - Toiv. al. N:o 108.
13927:
13928:
13929: Rantala y. m.: Erinäisillä yhteisalueilla vallitsevien asunto-
13930: olojen korjaamisesta.
13931:
13932:
13933: E d u s k u n n a ll e.
13934:
13935: Maassamme on eri seuduilla asunto- heidän asuintonttejaan koskevat hallinta-
13936: alueita, jotka ovat muodostuneet jakokun- tai omistussunteet eivät ole järjestyksessä.
13937: tien tai muiden omistamille n. s. yhteis- Näin ollen olisi harkittava toimenpiteitä
13938: maille taikka eräille soranotto-, eli muille myöskin tämän väestöryhmän asunto-olojen
13939: sellaisille alueille. Tällaisille paikoille ra- vakiinnuttamiseksi. Niissä tapauksissa
13940: kennetut asunnot saattavat olla jo kauan jolloin asuntoaluetta on hallittu pitkäaikai-
13941: sitten syntyneitä. Niiden omistajilla ei sesti ja mikäli alue on sellainen, että sitä
13942: tonttialueisiinsa ole mitään omistusoikeutta voidaan tyydyttävästi asuntotarkoitukseen
13943: ja näin ollen he elävät ainaisessa epävar- käyttää, olisi sen haltijalle koetettava jär-
13944: muuden tilassa. Toisissa tapauksissa, mil- jestää omistusoikeus tonttiin. Muissa ta-
13945: loin asunnot ovat rakennetut esim. alueelle pauksissa taas ja jos alue on asuntotarkoi-
13946: jota käytetään soranottopaikkana, näitä tukseen sopimaton, olisi asianomaista yhteis-
13947: asuntoja voi uhata luhistumisen vaara ra- kunnan toimesta avustettava kunnollisen
13948: kennusten välittömään läheisyyteen ulottu- tonttialueen hankinnassa ja sille asunnon
13949: van, jatkuvan soranoton vuoksi. rakentamisessa. Mahdollisesti tässä toimin-
13950: Tällaisilla alueilla asustava väestö on nassa tarvittaisiin valtion ja kuntien yh-
13951: yleensä maaseudun vähävaraisinta ainesta. teisiä toimenpiteitä.
13952: He eivät kykene hankkimaan uusia kunnol- Mielestämme olisi ensi tilassa hankittava
13953: lisempia tonttialueita ja niille asuntoaan riittävä selvitys tällaisilla yhteisalueilla asu-
13954: uudestaan rakentamaan. Niilläkin tontti- vien henkilöiden asunto-oloista ja mahdolli-
13955: alueilla, joita nämä asukkaat pitkiäkin suuksista niiden parantamiseksi sekä sen
13956: aikoja ovat hallinneet ja jotka edelleenkin jälkeen ryhdyttävä asian vaatimiin toimen-
13957: sopisivat asuntotonteiksi, ei niillä asuvilla piteisiin.
13958: ole mahdollisuutta alueen hallinnan epä- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme
13959: varmuuden takia ryhtyä asunnon suurem- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13960: paan kunnostamiseen. Tätä varten ei ole
13961: myöskään mahdollisuutta saada lainaa. että hallitus hankkisi selvityksen
13962: Tällaiset, usein suurilukuiset perheet eivät maassamme erinäisille yhteisalueille
13963: myöskään voi päästä osallisiksi niistä toi- muodostuneiden asuntotonttien hal-
13964: menpiteistä, joita valtion taholta maaseu- tijain asunto-oloista ja ryhtyisi näi-
13965: dun asunto-olojen parantamiseksi suunni- den olojen korjaamiseksi tarpeelli-
13966: tellaan. He eivät asunnon korjaamista siin toimenpiteisiin.
13967: varten voi saada avustusta tai lainaa, koska
13968:
13969: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
13970:
13971: Viljo Rantala. Paavo Aarniokoski. Hilma Koivulahti-Lehto.
13972: Otto Toivonen. Frans Mustasilta. Onni Mäkeläinen.
13973: Otto Marttila. A. J. Kosonen. J. E. Malmivuori.
13974: J. F. Tolonen. Samuli Tervo. Väinö Sinisalo.
13975: 44
13976: 346
13977:
13978: X,12. - Toiv. al. N:o 109.
13979:
13980:
13981:
13982:
13983: Rytinki y. m.: Toimenpiteistä alipalkkauksen poistamiseksi
13984: metsä-, ttitto-, maantie- y. m. kausitöissä.
13985:
13986:
13987: B d u s kun n a ll e.
13988:
13989: Pula-aikana, jolloin tuotannollinen toi- Onhan asetettu m. m. metsä- ja uitto-
13990: minta oli lamassa ja työttömyys suuri, alen- työläisten palkkaolojen kehitystä seu-
13991: nettiin yleensä työläisten palkkoja kaikilla raamaan erityinen palkkauslautakunta ja
13992: työaloilla huomattavan suuresti, mutta yleisiä palkkatarkkailijoita, jotka kulke-
13993: suurimman alennuksen saivat työpalkois- vat paikallisilla metsä-, uitto- y. m. sen-
13994: saan kärsiä kausityöläiset, joihin kuu- luontoisilla työmailla, ottavat selvää työ-
13995: luvat m. m. metsä-, uitto-, maantie-, vesis- palkkojen suuruudesta ja tavaroiden hin-
13996: töjen kuivaus- y. m. satunnaistöissä olevat noista paikkakunnalla. Niinikään on kulku-
13997: työläiset. Tässä yhteydessä emme halua laitosten ja yleisten töiden ministeriön toi-
13998: puuttua lähemmin siihen, oliko taloudelli- mesta asetetut erikoiset keskipäiväpalkka-
13999: sen toiminnan lamautumisen vuoksi alennet- normit jokaista hakkuu- ja uittokautta var-
14000: tava työpalkkoja siihen määrään, mihin ne ten metsätyömaille, joita keskipäiväpalkka-
14001: m. m. niin sanotulla varatyöpaikkajärjestel- normeja olisi palkkaa maksettaessa nouda-
14002: mällä valtion toimesta saatettiin. tettava asianomaisilla työmailla.
14003: Nyt kun taloudellinen elämä on elpynyt Palkkatarkkailua on käytännössä toteu-
14004: ja työtilaisuuksia on enemmän tarjolla, tettu jo v. 1934 eli siis neljän vuoden
14005: ovat työpalkatkin kaikilla aloilla kohonneet aikana, mutta jatkuvasti olemme saaneet
14006: siitä määrästä, missä ne olivat pula-aikana. huomata tarkkailijoiden antamista tie-
14007: Mutta yksistään taloudellisen elämän elpy- doista, että alipalkkausta on ollut olemassa,
14008: minen ei ole vaikuttanut työpalkkojen ko- onpa saatu havaita sanomalehdistä tämän
14009: hoamiseen, vaan on siihen ollut vaikutta- talven aikanakin, että paljon Dn vielä
14010: massa melko huomattavasti eduskunnan ja sellaisia metsätyömaita, joilla on alipalk-
14011: hallitusten toimenpiteet. Onhan eduskun- kausta olemassa, eikä ole työnantajien ta-
14012: nassa viime vuosien aikana useampia ker- holta noudatettu määräyksiä ministeriön
14013: toja kiinnitetty yleistä huomiota työläis- määräämien keskipäiväpalkkojen maksami-
14014: ten palkkojen alhaisuuteen, hyväksytty hal- sesta. Keskipäiväpalkkanormin saavutta-
14015: litukselle useita toivomuksia, joissa on ke- mista on tietääksemme tulkittu myöskin si-
14016: hoitettu hallitusta valvomaan työpalkka- ten, että kunhan saadaan työmaalla kaikille
14017: tason kehitystä ja ryhtymään toimenpitei- työmiehille maksetusta palkasta keskimää-
14018: siin työpalkkatason kohDttamiseen. Väit- rin miestä kohden ministeriön hyväksymä
14019: täähän ei voidakaan, etteikö hallitusten ta- keskipäiväpalkka, niin silloin ei alipalk-
14020: holta olisi kiinnitetty huomiota ja seurattu kausta ole olemassa. Näin ei käsittääk-
14021: työpalkkatason kehitystä ja osattomaksi semme saisi asiaa tulkita, vaan olisi jokai-
14022: tästä eivät ole jääneet kausityöläisetkään. selle työmiehelle maksettava ,sellainen
14023: X,12. - Rytinki y. m. 347
14024:
14025: palkka, että hän saavuttaisi määrätyn maan samassa suhteessa kuin on mm-
14026: keskipäiväpalkan. Silloin vasta voitaisiin den kansanluokkien olosuhteita ja palk-
14027: sanoa, että alipalkkausta ei ole olemassa. kaoloja korjattu ja että hekin pääsisi-
14028: Kun alipalkkausta on todettu jatkuvasti vät samassa suhteessa osallisiksi aikojen
14029: harjoitetun eikä ole maksettu sellaista paranemisesta. Tästä syystä on valtioval-
14030: palkkaa, että työmiehet olisivat saavuttaneet lan velvollisuus vihdoinki~ ryhtyä sellaisiin
14031: ministeriön hyväksymää keskipäiväpalkka- toimenpiteisiin, että metsä- y. m. kausi-
14032: normia, niin olisi tämä epäkohta saatava työläisten palkkaolot saataisiin oikeu-
14033: pikaisesti korjatuksi. Emme lähde tarkem- denmukaiselle pohjalle, jotta niidenkin
14034: min selostamaan, ovatko ministeriön hyväk- kansalaisten työn arvo saatetaan oikeuk-
14035: symät keskipäiväpalkkanormit niin korkeat siinsa, jotka hankkivat ja valmistavat
14036: nykyään, etteikö niihin olisi syytä tehdä raaka-aineen niille maamme suurille ja
14037: korjauksia. Voidaan kuitenkin sanoa, että uudenaikaisille teollisuuslaitoksille, jotka
14038: varsinkin metsätöistä puheen ollen, olisi antavat työtä teollisuustyöväestölle ja ko-
14039: metsätyöläisten palkkoihin syytä tehdä kor- hottavat meidän maamme taloudellista
14040: ja:uksia kun otetaan huomioon kulutustava- elämää ja hy-vinvointia.
14041: roiden hinnat. Palkkanormien määräämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14042: nen hakkuukauden alussa ei ole sopivaa. kunnioittaen, että eduskunta päättäisi
14043: Käytännön metsätyömiehet tietävät, että lausua toivomuksen,
14044: syksyllä vähän lumen aikana määrätyillä
14045: yksikköpalkoilla ei saa talvella paksun lu- että hallitus kaikilla käytettävissä
14046: men aikana sellaista keskipäiväpalkkaa, olevilla keinoilla toimisi niin, että
14047: kuin mitä niillä saadaan syksyllä vähän lu- alipalkkaukset kaikissa metsä-, uitto-,
14048: men aikana. Tästä syystä olisi palkkanor- maantie- y. m. kausitöissä saataisiin
14049: min määrääminen saatava joustavammaksi. loppumaan ja että palkkanormia
14050: l\'Iaamme metsä-, ·uitto-, maantie- ja määrättäessä otettaisiin huomioon,
14051: yleensä kaikki kausityöläiset ovat odot- että työmiehet saavat kaikkina vuo-
14052: taneet, että heidänkin olosuhteitaan ja den aikoina kunnollisen palkan.
14053: palkkaolojaan ryhdytään todella korjaa-
14054:
14055: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1938.
14056:
14057: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
14058: 348
14059:
14060: X,13. - Toiv. al. N:o 110.
14061:
14062:
14063:
14064: Rytinki y. m.: Yhteisten ruokaloiden järjestämisestä työ-
14065: miehille metsätyömailla.
14066:
14067: E d u s k u n n a ll e.
14068:
14069: Aikaisemmin ei metsätyömiesten ruoka- siä ja sanoivat että heille on tullut ruoka-
14070: ol!oihin kiinnitetty yhteiskunnan puolelta porukassa ruoka 7-8 markkaa halvean-
14071: minkäänlaista huomiota. Työmiehet saivat maksi päivää kohden kuin mitä se tuli
14072: tyytyä siihen yksipuoliseen rudkaan, mitä maiksamaan aikaisemmin silloin kuin ei ol-
14073: kulloirukin puutwvarayihtiöt järjestivät työ- lut ruokaporulkkaa. Ruokaporukassa on
14074: maille myytäväksi. Viime vuosina on ti- ruoka monipuolisempaa ja runsaampaa var-
14075: lanne muuttunut huomattavasti parempaan sinkin keitto:iliin nähden. Kertoipa ·eräs 16
14076: päin. Nykyisin on useimmilla metsätyö- vuotias poika että aikaisemmin pientava-
14077: mailla saatavana monipuoliserrnpia ruokala- rantekotyössä hän ei ansainnut niin paljoa
14078: jeja kuin a~kaisemmin, mutta siitä huoli- että olisi voinut ostaa ruokaa ja syödä tar-
14079: matta jääpi työmiesten ruoka vielä yksi- peeksi, mutta kun meni ruokaporukkaan
14080: puoliseksi ja erikoisen kalliilksi sen vuoksi niin samanlaisella yksilkköpalkalla ansaitsi
14081: että varsinkin saloseuduilla, joilla työmie- niin paljon enemmän, että sai syödä tar-
14082: het joutuva·t asumaan metsä:kämpillä, on peeksi eikä kaikki raha mennyt ruokaan
14083: ruoka kallista eivätikä työpalkkojen nykyi- vaan jäi vähän muihinkin tarpeisiin.
14084: sellään ollessakaan työmiehet kyikene syö- Kun yhteisillä ruokaloilla voitaisiin met-
14085: mään monipuolisempia ruolkia. sätyöläisten ruokaoloja suuresti korjata ja
14086: Tämän epäkohdan korjaamiseksi on oikein järjestettynä saada ruoka nykyises-
14087: viime aikoina järjestetty ·eräille me<tsäkäm- tään monipuolisemmaJksi ja halvemmaksi,
14088: pille valtion met sätyömail'la n. s. ruokapo-
14089: 1
14090: olisi valtiovallan tällaista toimintaa laa~en
14091: rukoita. Valtion puolesta on järjestetty nettava, mutta myöskin ryhdyttävä sellai-
14092: kämpälle kokki, joka hanikkii kaikki tarvit- siin toimenpiteisiin että y'ksityisterukin työn-
14093: tavat ruoka-aineet ja valmistaa kaikille antajain on ryhdyttävä metsätyöläisten
14094: ruokaporukkaan kuuluville työmieMlle ruokaoloja järjestämään monipuolisem-
14095: ruuan. Ruuan hinta per~tään ruokaporu- maksi ja halvemmaksi kuin mitä se yleensä
14096: kan jäseniltä kultakin puolikuukausittain yksityisten järjestämänä metsätyömailla on.
14097: sen mukaan minkä ruoka tulee maksamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14098: ruokakunnan jäsentä kohden. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
14099: Tällainen ruokaporukka on ollut eräällä vomuksen,
14100: valtion metsätyömaalla tämän talven aikana
14101: m.m. Pudasjärvellä yhdellä metsäkämpällä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
14102: syksyllä pientavaran tekoaikana ja nyt tal- menpiteisiin, että kaikilla metsätyö-
14103: vella ajoaikana. Tiedusteltaessa useam- rnailla saataisiin järjestetyksi metsä-
14104: milta työmiehiltä, jotka olivat olleet maini- työmiehille yhteisiä ruokalaita ol-
14105: tulla työmaalla töissä, kokemuksia tällai- kootpa työnantajana valtio tai yk-
14106: sesta ruokaporukasta olivat he tyytyväi- sityiset.
14107:
14108: Helsingissä helmikuun 7 p: nä 1938.
14109:
14110: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
14111: •• ••
14112:
14113: VALTIOPAIVAT
14114: 19 3 8
14115:
14116:
14117: LIITTEET
14118: XII
14119: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
14120: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
14121:
14122:
14123:
14124:
14125: HELSINKI 1938
14126: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14127: Rautateitä, maanteitä, siltoja, merenkulkua, lentoliikennettä, puhelin-
14128: verkostoa y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
14129: 353
14130:
14131: XII,1. - Lak. al. N::> 32.
14132:
14133:
14134:
14135:
14136: Kivioja: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuosina 1934
14137: -1938 annetun lain muuttamisesta.
14138:
14139:
14140: E d u s k u n n a ll e.
14141:
14142: V. 1934 päätti eduskunta rakennettavaksi vinta rakentaa rata Saarijärveltä suoraan
14143: m. m. normaaliraiteisen radan Suolahti- Nivalan asemalle, jolloin se tulisi samalla
14144: (Saarijärvi)-Haapajärvi. Silloin jo sekä sivuamaan niitä malmikenttiä, jotka jo tie-
14145: rautatiekomitea että lukuisat edustajat oli- detään niin merkitseviksi, että kaivosteolli-
14146: vat sillä kannalla, että Keski-Suomen radan suutta tulee sinne syntymään. Näin saa-
14147: olisi pitänyt lähteä Haapamäeltä ja johtaa vutettaisiin kaksi tulosta. Rata tulisi yh-
14148: suorinta linjaa Nivalaan tai Ylivieskaan. dysratana paljon suorempi ja mitään haara-
14149: Eduskunnan päättämästä Suolahden-Saa- rataa ei tarvitsisi vastaisuudessa rakentaa
14150: rijärven-Haapajärven radasta on tullut Nivalan malmialueille. Ylivieskan haa-
14151: Pihtiputaan kirkonkylän kautta vedettynä rautuma-asema olisi Nivalassa puolta lä-
14152: nyt luonnottoman mutkikas. hempänä kuin Haapajärvellä, joten ei tar-
14153: Hallitus onkin ehdottanut nyt, että ete- vitsisi Haapajärvelle eikä Nivalaan raken-
14154: läisessä päässä oleva virhe oikaistaisiin ja taa kallista haarautuma-asemaa, vaan voi-
14155: rakennettaisiin Haapamäeltä Saarijärvelle sivat junat kulkea Keski-Suomen radalle
14156: oikorata. Mutta pohjoiseen päähän rataa Ylivieskasta asti kuten esim. Kemijärven
14157: jää tässäkin tapauksessa luonnottomat mut- radan junat lähtevät Kemistä eikä Lauri-
14158: kat. - Kun ei vielä ole aloitettu tämän ra- lasta, ja Pitkänrannan junat Matkaselästä
14159: dan rakentamista, niin mielestäni tulisi ot- eikä Jänisjärveltä.
14160: taa nyt huomioon, miten tämä rata saatai- Siksi ehdotan,
14161: siin parhaiten kansantaloudellisesti kannat-
14162: tavaksi, koska olosuhteet v:n 1934 jälkeen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14163: ovat muuttuneet tällä alueella, sen jälkeen van lakiehdotuksen:
14164: kun on tehty Nivalan malmilöydöt. - Sen-
14165: tähden olisi kansantaloudellisesti kannatta-
14166:
14167: Laki
14168: rautatierakennuksista v. 1934--1938 annetun lain muuttamisesta.
14169:
14170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 p :nä huhtikuuta 1934 rautatie-
14171: rakennuksista vuosina 1934-1938 annetun lain 4 § näin kuuluvaksi:
14172:
14173: 4 §. Suolahden asemalta Saarijärven kautta Ni-
14174: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan valan asemalle alkaen rakennustyöt v. 1938.
14175:
14176:
14177: Helsingissä heinäkuun 11 p: nä 1938.
14178: Vilho H. Kivioja.
14179: 45
14180: 354
14181:
14182: XII,2. - Lak. al. N:o 33.
14183:
14184:
14185:
14186:
14187: Lahdensuo y. m.: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista
14188: vuosina 1939-1946.
14189:
14190: E d u s k u n n a ll e.
14191:
14192: Vuonna 1904 tehtiin valtiopäiville ensim- dan pituus tulisi olemaan 72.4 km, josta
14193: mäinen kerta esitys, minkä tarkoituksena uutta rataa 62.2 km. Rata tulisi lyhentä-
14194: oli kiinnittää vwltiovallan huomio välttä- mään rautatiematkaa Pohjois-Suomes-ta ja
14195: mättömyyteen yhdistää Etelä-Pohjanmaan Vaasan läänin pohjoisosista Vaasaan 57
14196: ja Savon maakunnat toisiinsa raJkentamalrla km: llä. Kustannusarvio on 40,666,000 mk.
14197: rautatie Vaasasta jonkun Oulun radan ase- Radan kustannukset kilometriä kohti tulisi-
14198: man kautta Kuopioon. Senjärkeen on pon- vat rahan arvon alenemisen huomioonottaen
14199: nistuksia tämän ajatuiksen toteuttamiseksi olemaan suunnilleen samat kuin aikoi-
14200: herkeämättä jatkettu ja tehty niin hyvin naan Vaasan radalla, mikä on tähänasti-
14201: valtioneuvostolle kuin eduskunnallekin sista maassamme rakennetuista radoista hal-
14202: asiassa useampia anomuksia ja aloitteita. vin. Kun kustannusarvio on laadittu
14203: Viimeksi kuluvan vuoden tammikuun 15 vuonna 1928 työpa1'l~kojen siis ·ollessa kor-
14204: pa1vana pohdittiin tätä ratakysymystä keimmillaan, voidaan sitä pitää nykyoloissa
14205: Vaasassa pidetyssä tkolrouksessa, johon osal- täysin riittävänä ehken hieman runsaana-
14206: listuivat asianomaisten valtuustojen valitse- kin.
14207: mat edustajat Pietarsaaren, Uudenkaarle- Rata tulisi yhdistämään hallintdkeskuk-
14208: pyyn ja Vaasan kaupungeista sekä Ala:här- seen 'lukuisat läänin pohjoisosissa sijaitse-
14209: män, Ylihärmän, Vähänkyrön, Isonkyrön, vat kunnat, joilla nykyään on huono ja
14210: Maksanmaan, Koivulahden, Oravaisten, J e- hidas yhteys pää!kaupun!kinsa kanssa. Suo-
14211: puan, Vöyrin ja Mustasaaren kunnista. ritetut kannattavaisuuslaske1mat osoittavat,
14212: Kokous totesi yksimielisesti, että niin tar- että yksistään paikallisliikenteestä syntyvät
14213: peellinen ja kaikinpuolin asiallisesti moti- tulot ta:kaisivat !kohtuullisen koron raken-
14214: voitu kuin Pohjanmaan-Savon poikkimta nuspää!omalle.
14215: onkin, ei tälle ratahankkeelle radan pituu- Kun Vaasan kaupungin Merenkurkun
14216: den takia, suhteellisen suuria rakennuspää- eteläpuolella sijaitseva satama talvisaikana
14217: omia vaativana, voida nykyhetkellä. ajatella pysyy avoinna huomattavasti kauemmin
14218: saatavan myönteistä ratkaisua ja että ko- kuin Merenkurkun pohjoispuolella sijaitse-
14219: kouksessa edustettujen kuntien näin ollen vat satamat eikä Vaasan sataman aukipitä-
14220: tosio1ojen pakottamina ainakin toistaiseksi minen läpi talven normaa:listen jääsuhteit-
14221: olisi luovuttava ajamasta poikkiratahan- ten vallitessa tuota jäänmurtajalle vaikeu.k-
14222: ketta. Entistäkin oikeuteturrnpana on täl- sia, voisivat Pohjois-Suomen suuret vienti-
14223: löin katsottava vaatimusta yhdysradan ra- teollisuudet viedä tuotteensa Vaasan kautta
14224: kentamiseksi Vaasasta Oulun radalla ole- suurimman osan talvea ja tällöin rautatiet
14225: valle Härmän asemalle. saisivat luopua niitten kannattavaisuutta
14226: Vaasan-Härmän radan koneellinen tut- vähentävistä kausialennuksista. Koska Vaa-
14227: kimus suoritettiin vuosina 1926-1928. Ra- san satama sitäpaitsi on Turusta pohjoi-
14228: XII,2. - Lahdensuo y. m. 355
14229:
14230: seen olevan länsirann:ilkon suurin tuontisa- VertaHun vuoksi mainittakoon, että kun
14231: tama ja välittää tavarain tuonnin laajoille suunniteltu rata toteutetaan, tu:lee Pohjois-
14232: aloille Pohjois-Suomea, olisi ehdotetuna ra- Suomesta olemaan 314 km. lyhyempi rauta-
14233: dalla huomattava kansantaloudellinen mer- tiematka Vaasaan kuin Mäntyluotoon, joka
14234: kitys. on V a:a:san eteläpuolella olevista satamista
14235: Vaasan satama on jo nykyisellään s3Jta- lähin, minkä mahdollisesti voitaisiin ajatella
14236: malaitteittensa puolesta länsiraniikon par- vakavammin kilpaile·van Vaasan kanssa.
14237: Imiten varustettuja satamia, mutta on kau- Vaikka suunniteltu Kauhajoen-~ankaan
14238: punki erikoisesti Pohjois-Suomen vientiä paan ratakin tulisi toteutetuksi, tulisi
14239: silmälläpitäen kiireellisessä jäJrjestyksessä Pohjois-Suomesta >olemaan 191 km. ly-
14240: laadituttanut huomattavan suunnitelman hyempi rautatiematka Vaasoon kuin Män-
14241: satamansa laajentamiseksi ja sen työkyvyn tyluotoon.
14242: teh ostamiseksi. Suunnitelmaan sisäiltyy uu-
14243: 1 Radan st.rateeginen merkitys on ilmeinen.
14244: sien laiturien rakent3Jminen, 'laiturien va- Vaasan~Häl'män rata ei kilpaile min-
14245: rustaminen ajanmukaisilla nostokurjilla, ti- kään muun seuraavaan rautatiesuunnitel-
14246: lavien varastosuojien rakentaminen välittö- maan otettavaksi ehdotetun ratasuunnan
14247: mästi laiturien taakse sekä satamaratapi- kanssa eikä mikään muu ehdotettu rauta-
14248: han uusiminen ja laajentaminen. Vaasan tiesuunnitelma toteutettuna poista eikä vä-
14249: kaupunki aikoo päättävästi ja lyhyessä hennä Vaasan-Härmän radan tarpeelli-
14250: ajassa saattaa satamansa ajan 'kaikkia vaa- suutta.
14251: timuksia vastaavaan kuntoon. Kun kau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14252: pungin eri virastoissa nyt jo käsittelyn kunnioittaen,
14253: alaisena oleva satamalajennussuunnitelma
14254: on toteutettu, .tulee vamnaan hyvin huomat- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14255: tava osa Pohjois-Suomen talvenaikaisesta van lakiehdotuksen:
14256: viennistä ja tuonnista suuntautumaan Vaa-
14257: san sataman kautta.
14258:
14259: Laki
14260: rautatierakennuksista vuosina 1939-1946.
14261:
14262: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14263:
14264: 1 §. 4 §.
14265: Rautatierakennuksia on vuosina 1939-- Edeliä 3 § :ssä mainittu rautatie rakenne-
14266: 1946 tehtävä niin kuin tässä laissa sääde- taan ehdolla, että asianomaiset kunnat si-
14267: tään. toutuvat edeltäpäin vastaamaan rautatietä,
14268: sen liikennepaikkoja ja laitteita ynnä
14269: 2 §. muita tarpeita varten tarvittavain maa- ja
14270: Rakentehlla olevain Varkauden-Viini- vesialueiden lunastuksesta sekä korvauk-
14271: järven, Kontiomäen-Talva;lkosken ja Suo- setta luovuttamaan maa-alueen, joka tarvi-
14272: lahden-Haapajärven ratojen r3Jkennus- taan lähimmältä yleiseltä tieltä asemalle tai
14273: töitä jatketaan. pysäyspaikalle tehtävää tietä varten.
14274:
14275: 3 §. 5 §.
14276: N ormaaliraiteinen rautatie rakennetaan: Valtioneuvostolla on oikeus uusiin rauta-
14277: Vaasasta Härmän asemalle. tierakennuksiin ja työttömyyden lieventä-
14278: 356 XII,2. - Vaasan-Härmän rautatie.
14279:
14280: miseen valtion tulo- ja menoarvioissa myön- työt on aloitettava, sekä osoittaa tarkoituk-
14281: nettyjen määrrurahojen rajoissa määrätä, seen tarvittavat varat.
14282: milloin 3 § :ssä mainitun radan rakennus-
14283:
14284:
14285: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
14286:
14287: J aio Lahdensuo. Kalle Kirra.
14288: Artturi Leinonen. Emil Jutila.
14289: Heikki Vehkaoja. J. Takala.
14290: Aino Malkamäki. Ville Vallas.
14291: T. E. Nordström. Edvard Haga.
14292: Edv. Helenelund. Arvi Malmivaara.
14293: Edvin Stenwall. Antti Kemppi.
14294: E. M. Tarkkanen. Aino Luostarinen.
14295: M. E. Harja. Kalle Kämäräinen.
14296: Levi Jern. Matti Miikki.
14297: Iisakki Nikkola. A. Halonen.
14298: J. 0. Söderhjelm.
14299: 357
14300:
14301: XII,s. - Lak. al. N :o 34.
14302:
14303:
14304:
14305:
14306: Kalliokoski y. m. : Ehdotus laiksi rautatierakenuksista vuo-
14307: sina 1939-1944.
14308:
14309: E d u s k u n n a ll e.
14310:
14311: Lähes 40 vuoden kuluessa on tehty suuri myös maanpuolustuksen kannalta ensiar-
14312: joukko aloitteita Kokkolan-Suolahden ra- voisen tärkeä. Pyydämme siinä suhteessa
14313: dan rakentamiseksi. Nämä aloitteet eivät jälempänä esittää muutamia näkökohtia.
14314: ole tuottaneet muuta suoranaista tulosta Maamme menestyksellisen puolustuksen
14315: kuin että sanottu ratasuunta on aikanaan ensimmäisiä edellytyksiä on, että Jyväsky-
14316: täydellisesti tutkittu. Tutkimusten perus- lään keskitettyjen puolustuslaitoksemme
14317: teella on tullut selvitetyksi että koko suurten tehtaitten yhteys Pohjanlahteen ja
14318: maassa rakennettavaksi ehdotettujen rato- sen takaiseen läntiseen naapurimaahamme
14319: jen joukossa ei ole yhtään sellaista, jonka turvataan myös mahdollisen sotatilanteen
14320: rakennuskustannukset olisivat yhtä huokeat aikana. Muuten ei nimittäin ole varmuutta
14321: kuin tämän. Samoin on käynyt selville, siitä, että mainitut teollisuuslaitokset voi-
14322: että sanottu rata kuuluisi maan parhaiten sivat tehokkaasti työskennellä sodanaikai-
14323: tuottavien ratojen joukkoon. Radan raken- sen puolustuksemme tarpeiden tyydyttämi-
14324: taminen olisi siis yleiseltä kannalta mahdol- seksi, ja tämän varmuuden saavuttaminen
14325: lisimman edullinen ja paikallisesti rata olisi on kuitenkin eräs niitä tavotteita, joihin
14326: aivan erikoisen tärkeä. Pohjoismaiden välisellä, näiden maiden
14327: Viimeksi hyväksytyn ja nykyisin jo huo- puolustuskuntoisuuden lujittamista tarkoit-
14328: mattavalta osalta toteutetun rautateiden ra- tavalla yhteistoiminnalla pyritään. Ellei
14329: kennusohjelman kautta on nyt puheena nyt kysymyksessäolevaa rataa rakenneta,
14330: oleva ratahanke tullut sikäli uuteen vaihee- saattaa edellä mainittu yhteys, useammista
14331: seen, että rakennettavaksi päätetty Suolah- rauhanaikaisista mahdollisuuksista huoli-
14332: den-Haapajärven rata matkalla Suolahti matta, joutua vaaranalaiseksi.
14333: -Saarijärvi, tulee rakennettavaksi aikoi- Pohjanlahden ympäri rautateitse tapah-
14334: naan tutkitulle Kokkolan-Suolahden ra- tuva nyt puheenaolevassa tarkoituksessa
14335: dan linjalle ja viimeksimainitusta ratalin- harjoitettava yhdysliikenne on jätettävä
14336: jasta on tämän jälkeen rakennettavaksi pois laskuista. Kysymykseen tulevia suu-
14337: päättämättä ainoastaan Kokkolan-Saari- ria kuljetuksia varten näin pitkä rauta-
14338: järven välinen matka. tieyhteys on hidas ja hankala. Sitä paitsi
14339: Kun Suolahden-Haapajärven radan ra- Pohjanmaan rata, jota myöden tämä lii-
14340: kentaminen yleiseltä kannalta arvioiden ei kenne Torniosta Ylivieskaan asti tulisi kul-
14341: poista Kokkolan-Suolahden välisen radan kemaan, on sodan aikana muutenkin yli-
14342: tarpeellisuutta, eikä poista tai vähennä pai- kuormitettu. Tämän radan liikenne sillä
14343: kallista rautatien tarvetta Saarijärven- olevien monien siltojen särkemisen kautta
14344: Kokkolan välisellä alueella, olisi Kokkolan on myös helposti katkaistavissa, ja päättäen
14345: -Saarijärven rata välttämättä otettava en- siitä, että maamme itäisen rajan taakse
14346: siksi laadittavaan rautateiden rakennusoh- sen läheisyyteen, sanotun rajan pohjois-
14347: jelmaan. Sanotun radan rakentaminen on osalla, on perustettu useita lentotukikohtia,
14348: 358 Xll,3. - Kokkolan-Saarijärven rautatie.
14349:
14350: sodan sattuessa onkin tarkoitus näin mene- vihollisen ilmahyökkäysten erikoisena koh"
14351: tellä. teena, saattaa Jyväskylän-Vaasan välinen
14352: Puolustuslaitoksen tehtaitten yhteys län- yhteys jo tämän kautta joutua vaaraan. Li-
14353: tiseen naapurimaahamme on siis hoidettava säksi on tällä ratajaksolla useampia huo-
14354: yli Pohjanlahden, eikä sen ympäri. Ne sa- mattavan suuria, helposti särjettävissä ja
14355: tamat, jotka tällöin tulevat kysymykseen, vaikeasti rakennettavissa olevia rautatiesil-
14356: ovat Mäntyluoto Porin, Vaskiluoto Vaasan, toja, joiden hävittämisellä helposti voidaan
14357: Aalholma Pietarsaaren ja Ykspihlaja Kok- vaarantaa Jyväskylän-Vaasan välinen rau-
14358: kolan edustalla. tatieliikenne, jonka vaaraan joutuminen
14359: Laivaliikenteen harjoittaminen Merenkur- taas saattaa muodostua maanpuolustukselle
14360: kun eteläpuolella olevien satamien kautta kohtalokkaaksi.
14361: voi sodan aikana käydä mahdottomaksi, Rakentamalla rautatie Kokkolasta Saari-
14362: koska tämä osa Pohjanlahtea ensiksi joutuu järvelle saadaan suora ja siis lyhin, sekä
14363: vihollisen merivoimien toiminta-alueeksi. samalla mahdollisimman suojattu yhteys
14364: Merenkurkun pohjoispuolella sensijaftn voi- Pohjanlahden merenkulun kannalta turval-
14365: daan silloinkin liikkua paljon turvallisem- lisimman osan ja edellä usein mainittujen
14366: min, koska Pohjanlahti voidaan Merenkur- tehtaitten välille. Tämä yhteys on mahdol-
14367: kun kohdalta tehokkaasti sulkea. Mahdolli- lisimman suojattu sentähden että liikenne
14368: suutta ylläpitää yhteyttä Ruotsin kanssa tällöin ei tule suuntautumaan uhattujen
14369: Porin tai Vaasan kautta ei tällöin ole. Jä- risteysten eikä vaikeasti rakennettavien silc
14370: lellä ovat vain Pietarsaari ja Kokkola. tojen kautta.
14371: Rautatieyhteys Jyväskylästä Vaasaan Kaiken edelläolevan perusteella ehdo-
14372: Haapamäen ja Seinäjoen kautta on sitä- tamme kunnioittaen,
14373: paitsi melko pitkä ja hankala. Kun tällä
14374: matkalla on kaksi tärkeätä rautateiden ris- että Eduskunta hyväksyisi seu·raa-
14375: teyttä, jotka sodan aikana tulevat olemaan van lakiehdotuksen:
14376:
14377:
14378: Laki
14379: rautatierakennuksista vuosina 1939-1944.
14380:
14381: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14382:
14383: 1 §. paikkoja ja laitteita ynnä muita tarpeita
14384: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan varten tarvittavain maa- ja vesialueiden lu-
14385: Kokkolasta Saarijärvelle alkamalla raken- nastuksesta sekä korvauksetta luovuttamaan
14386: nustyöt vuonna 1939. maa-alueen, joka tarvitaan lähimmältä ylei-
14387: Sanottu rautatie rakennetaan ehdolla, seltä tieltä asemalle tai pysäyspaikalle teh-
14388: että asianomaiset kunnat sitoutuvat edeltä- tävää tietä varten.
14389: päin vastaamaan rautatietä, sen liikenne-
14390:
14391:
14392: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
14393:
14394: Viljami Kalliokoski. Mauno Pekkala. Alex Hämäläinen.
14395: Vihtori Vesterinen. Edvard Haga. Jussi Raatikainen.
14396: Emil Jokinen. J. E. Hästbacka. Kaisa Hiilelä.
14397: Hilma Koivulahti-Lehto. Janne Koivuranta. Jalmari Linna.
14398: Albin Wickman. Matti Lepistö. J. 0. Söderhjelm.
14399: 359
14400:
14401: XII,4. - Lak. al. N:o 35.
14402:
14403:
14404:
14405:
14406: Kivioja: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuosina 1939
14407: -1946.
14408:
14409:
14410:
14411: E d u s k u n n a 11 e.
14412:
14413: Viitaten la'kialoitteeseeni N: o 46 v. 1933 1939-1946 sa:an täten kunnioittaen ehdot-
14414: ja siinä viitattuiihin entisiin aloitteisiini taa,
14415: sekä hallituksen tänään antamaan esityk- että Eduskunta hyväksyisi näin
14416: seen N :o 13 rautatierakennuksista vuosina kttulttvan lakiehdotuksen:
14417:
14418: Laki
14419: rautatierakennuksista vuosina 1939-1946.
14420:
14421: Eduskunnan päätö!ksen mukaisesti säädetään:
14422:
14423: 1 ~. JOISpaa kulkemaan Reisjärven kirkonkylän
14424: Rautatierakennuksia on vuonn:a 1939- 'Htheltä Nivalan 'asemalle.
14425: 1946 tehtävä, n~inlmin tässä laissa sääde-
14426: tään. 3 §.
14427: Norma:aliraiteiset ,rautatiet rakennetaan:
14428: Ylivieskan asemalta Ryöppään merisata-
14429: 2 §. maan;
14430: BaikenteiHa olevain Varkauden-Viini- Siilinjärven asemalta Sysmäjärven ase-
14431: järven, Kontiomäen-Taivalkosken ja Suo- malle.
14432: lahden-Haapajärven ratojen rakennustöitä 4 ja 5 '§.
14433: jatketaan, muuttaen viime mainitun poh- (Kuten hallituksen esityksessä).
14434:
14435:
14436: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
14437:
14438: Vilho H. Kivioja.
14439: 360
14440:
14441: XU,o.- Lak. al. N:o 36.
14442:
14443:
14444:
14445:
14446: Lahtela: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuosina 1939
14447: -1946.
14448:
14449:
14450: E d u s k u n n a ll e.
14451:
14452: Niinkuin 'kartta osoittaa, on Kemijärven 1) Kemijärvi-Kontioonäki-
14453: rautatien pääteasema, Kemijärvi, maamme Kotka • 0 851 km .
14454: ••••••••••••••••••
14455:
14456:
14457:
14458:
14459: rataverikoston pohjoisin, joka on lähimpänä 2) Kemijärvi-Kontiomäki-Kou-
14460: Lappiin kuuluvaa Pe1kosennientä, SavU:kos- vola-Riihimäki-Helsinki .. 956
14461: kea, Sodankylää ja Inaria sekäPetsamoaja 3) Kemijärvi-Rovaniemi-Oulu
14462: "
14463: Jäämerta. Kemijärven rautatiekiskojen -Seinäjoki-Tampere-Hei-
14464: päät on 'käännetty pohjoista koihti sitä sil- sinki • 0 1,058
14465: ••••••• 0 ••••••••••••
14466:
14467:
14468:
14469:
14470: mällä pitäen, että siitä jatketaan rautatie 4) Kemijärvi-Rovaniemi-Oulu "
14471: pohjoiseen, ja Kemijärven rautatieasema on -Toijala-Turun satama ... 1,042
14472: rakennettu niin, että siitä voidaan jatlkaa "
14473: rata pohjoiseen ja myöskin yhdistää Kon- Kemijärveltä Helsinkiin tulisi siis pu-
14474: tiomäen-Taivalkosken rautatien pohjoisin heena olevaa runkorataa pitkin olemaan
14475: pää. 102 ikm. lyhempi ma1Jka iJmim. läntistä ran-
14476: Sen jälkeen kun on raJkennettu Kemijär- tarataa Rovaniemen ja Oulun kautta, ja
14477: ven rautatie mainituin edellytyksin ja Kotkan satamaan 222 km. lyhempi kuin en-
14478: a:lettu raJk:entaa rautatietä Kontiomäeltä nen. Rakentamalla muutoinkin tarpeelli-
14479: TaivalkoskeHe, on laskettu perustus tuile- nen oilkorata Kouvola-Helsinki, lyhenee
14480: valle rautatieverkoston kehittymiselle Perä- Kouvolan ja Helsingin välinen rautatie-
14481: Pohjolassa. Jatkamalla Kontiomäen-Tai- matka nykyisestään 60 km. Tämän oiko-
14482: vaikosken ra:kenteil~a olevaa rautatietä Tai- radan rakennettua tulisi matka Kemijär-
14483: va1koskelta Kemijärvelle, Pelikosenniemeen, veltä Kontiomäen kautta Helsinkiin olemaan
14484: Sodankylään sekä tulevaisuudessa Ivaloon 896 km., eli siis 162 km. lyhyempi ikuin Ro-
14485: ja Petsamoon, saadaan siitä kauan ajateltu vaniemen-Oulun-Seinäjoen kautta. Mai-
14486: halki Suomen kulkeva runkorata Suomen- nittakoon vielä, että Kemijärveltä Kentio-
14487: laJhdesta Jäämereen. Tällaisen suoran, halki mäen kautta Helsingin länsisatamaan, eli
14488: Suomen kulkevan runkoradan aikaansaa- siis Suomenlahden talvisatamaan, tulisi ole-
14489: mista maamme rautatieverkoston 'kehittämi- maan 144 km. lyhempi kuin Kemijärveltä
14490: nen kaipaakin, ikoslka sillä voidaan huomat- Rovaniemen kautta Turun satamaan, ·millä
14491: tavassa määrin lyhentää pitkän maamme sei!kalla tulee olemaan ratkaiseva merkitys
14492: kaukomat!koja, mikä onkin ensiluokkaisen vastaista Jäärrneren ja Suomenlahden vä-
14493: tärkeää. Kun puheena ·olevasta runkora- listä kaukoliikennettä järjestettäessä. Pu-
14494: dasta tulisi rakennetuksi Taivalkosken- heenao'leva kaukomatkoja lylhentävä halki
14495: Kemijärven välinen osa, tulisi rautatiemat- maamme kulkeva runkorata voipi myöskin
14496: kojen pituus Kemijärveltä alempana mai- jo olevien ja vasta rakennettavien siihen
14497: nittuiihin paH~koihin olemaan seuraava: liittyvien rautateiden ja maanteiden avulla
14498: XII,5. - Lahtela. 361
14499:
14500: parhaiten palvella kvko maan väestöä ja noin 500,000 ha. Tältä alueeHa on laskettu
14501: talouselämää. On siis tärkeää, etä Kontio- voitavan kestävän metsätalouden puitteissa
14502: mäen-Taivalkosken raJkenteilla oleva rau- vuosittain hakata
14503: tatie kiireellisenä valmiiksi rakennetaan, ja sahatukkipuita . . . . n. 576,000 runkoa
14504: rakennetaan rata Taivalkoskelta pohjoista kuusipaperipuita .... 73,000 ms
14505: kohti Kemijärvelle ja edelleen Pel:kosennie- sulfaatti- ja mänty-
14506: meen ja Sodan,kylään. propsipuita ........ . 56,000 m3
14507: Kulkulaitoskomitea on mietinnössään kä-
14508: sitellyt Kon.tiomäen-Taivalkosken radan Siihen nälhden, että metsät Oulankajoen
14509: jatkamista Rovaniemen'-Kemijärven ra- sadealueelia ovat hakkaamattomia - puut
14510: dalle selkä haaramdan rakentamista Paana- ovat yli-ikäisiä, pääasiassa yli 150 vuotta
14511: järvelle ja pitänyt mainitun yhdysradan vanhoja - olisi mainittuja hakkuumääriä
14512: rakentamista rautatieverkon kehittämisen ensi aikoina huomattavasti korotettava sii-
14513: kannalta tarkoitu'ksenmt:rkaisena. Metsä- hen asti kunnes yli-ikäiset puut tulevat ote-
14514: hallitus on pitänyt niiden rakentamista tuiksi ja päästään norunaa;lisiin ikälMkkiin.
14515: metsätalouden vuoksi tarpee1lisena. Kai- Yli-ikäisiä tukkipuita, joiden suuruus run-
14516: nuun ja Perä-Pohjolan talouskomitea on koa kohti on n. 15 kj3, .lasketaan olevan
14517: myöskin äskettäin antamassaan mietinnössä niin paljon, että ·ensimmäisen 10 vuoden
14518: kiinnittänyt huomiota siihen, että sanottu- aikana voidaan ottaa vuosittain yli 1/2 mil-
14519: jen ratojen rakentaminen on vä:lttämätön. joonaa runkoa.
14520: ja Perä-Pohjolan kuntien edustajain viime Jo Y'ksin metsänhoidolliselta !kannalta olisi
14521: elokuulla Kemissä pitämässä kokouksessa pyrittävä sii:hen, että yli-ikäiset puut tule-
14522: valittu toimikunta on niin ikään esittänyt vat ennen pilaantumistaan metsistä pois
14523: Paanajärven radan pikaista rwkentamista. otetuksi. Näiden puutavaravarastojen hy-
14524: Rautatien rakentaminen Kemijärven- väksikäyttäminen on myöskin puunjalos-
14525: Ta~valkosken välille, koska siHä toteutetaan tusteollisuudelle vä'lttämätön, jotta sitä voi-
14526: puheenaolevien kaukomatkojen lyhentämi- taisiin harjoittaa niin suuressa mi.tassa, että
14527: nen ja koska siltä tieosalta tulee myös- se takaa sikäläiselle väestölle toimeentulon.
14528: kin rakennettavaksi rata Venäjälle las- Asiantuntijain laskelmien mukaan ko-
14529: kevaa Oulankaj okilaaksoa Paanaj ärvelle, hoaisi radan vaikutuspiiriin tulevien pui-
14530: on pidettävä runkoradan tarpeellisim- den al"Vo radan rakentamisen vuoksi niin
14531: pana osana. Kemijärven-Taivalkosken paljon, että se peittää rautatien ra;kennus-
14532: rautatien rakentaminen olisi toteutet- kustannukset ja tuottaa lisiiksi siihen pan-
14533: tava siten, että rakennettaisiin rautatie nulle pääomalle lähes 2 % koron. Kun val-
14534: Kemijärveltä Paanajärvelle ja yhdistet- tio omistaa suurimman ~osan metsistä, on
14535: täisiin tämä rata soveltuvalta kohdalta ra;hojen sijoitus sanotun radan rakentami-
14536: Kontiomäeltä Taivalkoskelie rrukennettavaan seen myöSkin tarkoitukselhlll.ukainen ja val-
14537: rautatiehen. Kemijärven-Paanajärven rau- tiotaloudellisesti kannattava. Tämän radan
14538: tatien rakentaminen, ajatellen asiaa metsä- rakentamisella annetaan myöskin paras ja
14539: talouden ja puunjalostusteollisuuden kan- pysyväisin tuki niille yksityisille, joiden
14540: nalta, on rwkennettavista radoistamme kaik- metsät ovat mainituHa Venäjälle laske-
14541: kein tärkeimpiä ja olisi sen rakentaminen valJa vesistöalueella ja myöskin sille väes-
14542: ennen muita toteutettava, wl!kamalla raken- tölle, joka elää mainitulla alueella.
14543: nustyöt Kemijärveltä mahdollisimm1an pian. Kun asiantuntijain käsityksen mukaan
14544: Paanajärven kautta Venäjälle laskevan Ou- olisi maalle ja kansalle sitä parempi mitä
14545: lankajoen sadealueen metsäpinta-ala on pikemmin rautatie ra;kennetaan Kemijär-
14546:
14547: 46
14548: 362 Xll,5. - Kemijärven-Paanajärven rautatie.
14549:
14550: veltä Paa:najärvelle ja että rakenustyöt rautatiehen ja myöskin se, että rautatie jat-
14551: olisi alettava Kemijärveltä, olisi rakennus- ketaan Kerrnijärvel<tä pohjoiseen, ainakin
14552: työt saatava alkuun mahdollisimman pian. Sodankylään asti.
14553: Mainittakoon vielä, että Oulan'kajoki- Ottaen vielä huomioon sen, ettei Lapin
14554: laa:ksossa on suoritettu vM'sin suuressa mi- läänin alueena ole mitään rautatien raken-
14555: tassa malmitutkimuksia ja tehty valtauk- nustyötä käynnissä, olisi Kemijärven-Paa-
14556: sia, joten merkit viittaavat siihen, että najärv·en radan raJkennustyöt alettava vii-
14557: sinne voi syntyä vuoriteollisuutta niin pian meistää:n vuonna 1939.
14558: kun saadaan rautatie. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14559: Maanpuolustuksen kannalta on myöskin
14560: erikoisen tärkeää, että Kontiomäen-Taivai- että Eduskunta hyväksyisi näin
14561: kosken rautrutie yhdistetään Kemijärven kuuluvan lakiehdotuksen:
14562:
14563:
14564: Laki
14565: rautatierakennuksista vuosina 1939-1946.
14566:
14567: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14568:
14569: 1 §. sitoutuvat edeltäpäin vastaamaan rauta-
14570: Rautatierakennuksia on vuosina 1939- tietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita
14571: 1946 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- ynnä muita tarpeita varten tarvittavain
14572: tään. maa- ja vesialueiden lunastuksesta sekä kor-
14573: 2 §. vauksetta luovuttamaan maa-alueen, j<ika
14574: Rakenteilla olevain Varkauden-Viinijär- tarvitaan läihimmältä yleiseltä tieltä ase-
14575: ven, Kontiomäen-Taivalkosken ja Suolah- malle tai pysäyspaikalle ;tehtävää tietä var-
14576: den-Haapajärven ratojen rakennustöitä ten.
14577: jatketaan.
14578: 3 §. 5 §.
14579: Normaaliraiteinen rautatie ra:kennetaan: Valtioneuvostolla on oiikeus uusiin rauta-
14580: Kerrnijärven asemalta Paanajärvelle, alka- tierakennuksiin ja työttömyyden lieventä-
14581: malla rakennustyöt 1939. miseen valtion tulo- ja menoarvioissa myön-
14582: nettyjen määrärahojen rajoissa määrätä,
14583: 4 §. milloin 3 § :ssä mainittu radan rakennustyö
14584: Edellä 3 §: ssä mainittu rautatie raken- on aloitettava, sekä osoittaa tarkoitukseen
14585: netaan ehdolla, että asianomaiset kunnat tarvittavat varat.
14586:
14587:
14588: Helsingissä helmikuun 12 p: nä 1938.
14589:
14590: M. 0. Lahtela.
14591: 363
14592:
14593: XII,6. - Lak. aJ. N:o 37.
14594:
14595:
14596:
14597:
14598: Koivuranta y. m.: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista
14599: vuosina 1939-1944.
14600:
14601:
14602: E d u s k u n n a ll e.
14603:
14604: Lapin läänin alueella toimivan puun- puuta hakata;an myös enemmän kuin mitä
14605: jalostusteollisuuden raaka-ainekysymys on edellä oleva luku osoittaa, sillä mäntysul-
14606: nyttemmin joutunut siihen vaiheeseen, että faattia on viety Oulu-yhtiön tehtaalle
14607: toimenpiteet raa;kapuun jatkuvan saannin Ouluun ja kaivospölkkyinä ulkomaille.
14608: turvaamiseksi ovat välttämättömiä. Muuten Mäntysulfaattipuiden vuotuinen hakkuu-
14609: joudutaan siihen, että sikäläisten teollisuus- määrä maakuntamme alueelta on arvioitava
14610: laitosten on mahdollisesti jo läheisessä tule- n. 550,000 a 600,000 pm3:ksi. Tämä puu-
14611: vaisuudessa ryhdyttävä supistamaan tuo- määrä otetaan osittain valtion, osittain
14612: tantoaan. Kun Perä-Pohjolan ja Lapin yksi,tyismetsistä.
14613: väestöstä noin 80 pros. saa toimeentulonsa Puutavaraliikkeen suurta merkitystä Poh-
14614: niistä työansioista, joita nämä teollisuus- jois-Suomen talouselämälle osoittaa selvästi
14615: laitokset tarjoavat, muodostuu taloudellinen myöskin se, että sanottu teollisuus jakaa
14616: tilanne perin vaikeaksi, jos puunjalostus- tehtaissa;an joka vuosi työpalkkoja keski-
14617: teollisuuden tuotantoa olisi huomattavasti määrin noin 55 sekä metsä- ja uittotöissä
14618: supistettava. noin 68 miljoonaa markkaa eli yhteensä
14619: -Kemi- ja Tornionjokien suulla olevat vuosittain noin 124 miljoonaa markkaa.
14620: teollisuuslaitokset, joista tässä ensi kädessä Tämän ohella mainitut teollisuuslaitokset
14621: on kysymys, edustavat yhteensä n. maksoivat esim. v. 1934 kunnallisveroa yh-
14622: 502,000,000 markan pääomaa. Niiden vuosi- teensä n. 4.5 milj. ja valtiolle noin 8.s
14623: tuotanto on viime vuosina ollut keskimää- milj. mar;mkaa. Kun tiedetään, että maa-
14624: rin 121,000 standarttia puutavaraa, 100,000 talouden mahdollisuudet ovat ja tulevat
14625: -110,000 tonnia sulfiitti- ja 50,000 tonnia pitkät ajat olemaan niin rajoitetut, ettei
14626: sulfaatti-selluloosaa, mikä viimeksi mainittu väJestö saa maataloudesta toimeentuloaan
14627: erä, sitten kun Kemi-yhtiön sulfaattiteh- - tuotteet eivät vielä nykyisin maitoa
14628: taan vireillä oleva laajennustyö on päätty- lukuunottamatta riitä edes omiksi tar-
14629: nyt, muuttuu 60,000-65,000 tonniksi. peiksi kautta vuoden- jouduttaisiin siihen,
14630: Nämä teollisuuslruitokset ottavat vuosittain että valtion olisi nykyistä monin verroin
14631: maakuntamme metsistä n. 30 milj. j3 tukki- laajemmassa mitassa järjestettävä Perä-
14632: puita, 650,000 pm3 kuusipaperipuita ja Pohjolaan ja Lappiin hätäaputöitä. Sanalla
14633: 450,000 pm3 mäntysulfaattipuuta. Jos ote- sanoen merkitsisi teollisuuden tuotannon
14634: taam huomioon, että Kemi- ja Torniojoki- supistaminen maamme nuorimmalle läänille
14635: suilta viedään vuosi.ttain ulkomaille n. tuhoisaa iskua, jonka seuraukset ,tuntuisi-
14636: 150,000 pm3 paperipuita, on vuotuinen vat raskaina kaikilla talouselämän aloilla.
14637: paperipuiden hakkuumäärä maakuntamme Näin ollen olisi väLttämätöntä huolehtia
14638: metsistä n. 800,000 pm3. Mäntysnlfaatti- siitä, että sikäläisten teollisuuslaitosten toi-
14639: 364 XII,6. - Kuluksen-Paanajärven rautatie.
14640:
14641: minta saisi jatkua ainakin nY'kyisessä laa- rannusta Rovaniemen-Kemijärven etelä-
14642: juudessaan ja että väestöllä olisi jatkuvasti puolella olevalle laajalle rautatiettömälle
14643: ansiotyömahdollisuuksia. alueelle. Tämä ratasuunta oli Kulusjoki-
14644: Lapin läänin puunjalostusteollisuuden Posio-Paamtjärvi. Se on ollut vireillä
14645: tuotannon pysy,ttämiseksi edelleen niin suu- eduskunnassa ja on siitä myöskin Perä-
14646: rena, että se takaa sikäläisen väestön toi- Pohjolan ja Lapin kuntien liitto jättänyt
14647: meentulon, ei tiettävästi ole muuta keinoa anomuksen valtioneuvostolle jo v. 1929,
14648: kuin liikenneoloja parantamalla hankkia täydentäen aloitettaan vielä seuraavan vuo-
14649: tälle teollisuudelle pääsy sellaisille alueille,
14650: den alussa valtioneuvostolle jätetyillä lisä-
14651: jotka turvaavat raaka-aineen saannin jopa selvityksillä.
14652: hyvin pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Sellainen Oulangan suuren metsäalueen saattamista
14653: suuri metsäalue, joka kuljetusvaikeuksien rautatieyhteyteen koskeva kysymys ei kui-
14654: vuaksi on ollut näihin saakka miltei koske- tenkaan ole poistunut päiväjärjestyksestä
14655: mattomana, on Venäjälle laskevan Oulanka- senkään jälkeen, kun Taivalkaskelle on ryh-
14656: joen sadealue Sallan ja Kuusamon pitäjien dytty rakentamaan rautatietä Kontio-
14657: rajamailla. Sen metsäpinta-ala on noin mäeltä. Se on aina otettu huomioon n. s.
14658: 500,000 hehtaaria. On laskettu, että Keskimaan rataa koskevissa laskelmissa.
14659: Oulankajoen sadealueelta voidaan kestävän Olkoonpa Taivalkoskelta aikanaan pohjoi-
14660: metsätalouden puitteissa vuosittain hakata: seen jatkettavan radan päätepiste Lapin
14661: sahapuita (rinnan kor- läänin alueella mikä tahansa, liittyy tähän
14662: keudelta vähintäin 22 sm rataan oleellisena osana myöskin Oulangan
14663: .t a"ytt" "') ........... n. Dr:75 , 000 run koa
14664: · avia alueelle, Paanajärvelle rakennettava haara-
14665: · ·
14666: kuusipaperipuita . ...... 73,000 m3 rata.
14667: sulfaatti- ja mäntypropsi- Kun vie ilmeisesti vielä pitkän ajan, en-
14668: puita. ................ 56 ,000 , nenkuin rautatietä ryhdytään jatkamaan
14669: _ edelleen pohjoiseen käsin Taivalkoskelta ja
14670: Siihen nähden, että Oulankajoen sade- kun, kuten edellä olemme osoittaneet, On-
14671: alueen kokonaan hrukkaamattomina säily- langan metsäaluetta lähinnä olevien puun-
14672: neet metsät ovat yli-ikäisiä, pääasiassa yli jalostuslaitosten, Kemin seudun tehtaiden,
14673: 150 vuotta vanhoja, voidaan näitä vuotui- raaka-aineen saannin turvaaminen edellyt-
14674: sia hakkuumääriä ensi aikoina tuntuvasti tää kiireellisiä toimenpiteitä, olisi aivan
14675: korottaa kunnes päästään normaalisiin ikä- lähimmässä tulevaisuudessa ~rakennettava
14676: luokkiin. jostakin sopivasta kohtaa Rovaniemen-Ke-
14677: Nämä numerot jo puhuvat puolestaan, IDIJarven radalta rautatie Kitkajärvelle
14678: että sikäläisten metsien, joita ei ole voitu sekä edelleen Paanajärvelle. Tämä viime-
14679: hakata, arvon nousu rautatien rakentamisen mainittu rautatie muodostaisi haararadan
14680: kautta Paanajärvelle, olisi niin suuri, että sille runkoradalle, joka joskus tulevaisuu-
14681: se ylittäisi moninkertaisesti rautatien ra- dessa tulisi yhdistämään Taivalkosken ja
14682: kennuskustannukset. Rovaniemen-Kemijärven radat. Kun se
14683: Kysymys näiden metsäpääomien käy- jo ennestään kuuluu näiden seutujen rauta-
14684: tästä on ollut jo kauan vireillä. Niinpä tiesuunnitelmiin, on siis kysymys vain siitä,
14685: kun Kuusamon rataa suunniteltiin, oli että tämä rautatie Rovaniemen-Kemijär-
14686: rataehdotusten joukossa myöskin sellainen ven radalta Kitkajärvelle sekä haararata
14687: suunta, joka olisi ratkaissut ei vain tässä Paanajärvelle olisi toteutettava ennen var-
14688: kosketellun kysymyksen, vaan olisi samalla sinaista runkorataa, koska tämän avulla
14689: merkinnyt huomattavaa taloudellista pa- voidaan selvittää Lapin läänin talouselämän
14690: XII,6. -Koivuranta y. m. 365
14691: suurin pulmakysymys tällä hetkellä: puun- radan lähtökohtaa määriteltäessä otetaan
14692: jalostusteollisuuden raaka-aineen ja saman- edellisen lisäksi huomioon valtavan Kemi-
14693: aikaisesti väestön toimeentulomahdollisuuk- jokilaakson vankka asutus sekä huomatta-
14694: sien turvaaminen vastaisuudessa. vat asutusmahdollisuudet sekä Kemijoen
14695: Mainitsemamme radan rakentamiseksi, suuret k08kivoimat, näyttää meistä ilmei-
14696: josta radasta ilman vähintäkään epäilyä tu- seltä, että kyseellisen radan lähtökohdaksi
14697: lisi mitä kannattavin metsärata, on olemassa on määrättävä Kuluksen pysäkki Rovanie-
14698: kaksi vaihtoehtoa, jotka molemmat on tut- men-Kemijärven radalla. Vielä on huo-
14699: kittu. Toinen ehdotetuista suunnista on mautettava, että mikäli vastaisuudessa Ke-
14700: Kemijärvi-Paanajär~i, toinen Kulusjoki- mijärven pohjoispuoleLta löydetään mal-
14701: Kitka-Paanajärvi. Edellisessä tapauksessa, mia - toistaiseksi eivät tätä koskevat tie-
14702: jos rata Paanajärvelle rakennetaan Kemi- dot perustu mihinkään lähempään tutki-
14703: järven asemalta, olisi puita rautateitse kul- mukseen - on ilmeistä, että kuljetus tulee
14704: jetettava 128 km, kun taas suunnalla Ku- suuntautumaan lähimpään merisatamaan,
14705: lus-Kitka-Paanajärvi kuljetettava matka joka sijaitsee Kemissä. Kun lisäksi tiede-
14706: olisi 135 km, jolloin puut saadaan Kemi- tään, että Sodankylän ja Kittilän pitäjissä
14707: jokeen ja sitä pitkin huokeimmin kustan- on laaja Porkosen-Pahtavaaran rauta-
14708: nuksin Kemiin uitetuiksi. Ratasuunnan malmialue, joka viime aikoina on tullut yhä
14709: Kulus-Kitka-Paanajärvi on Perä-Pohjo- suuremman huomion kohteeksi, viittaa tämä
14710: lan ja Lapin kuntien liiton toimesta v. siihen, että myöskin Lapin radan lähtökoh-
14711: 1930 tutkinut silloinen Kemijärven radan tana tulee aikanaan ilmeisesti olemaan Ro-
14712: rakennuspäällifukö, insinööri L. Suhonen, vaniemi. Sikäli kuin edellä mainitut sei-
14713: joka sittemmin v. 1934 on tutkinut myös- kat vaikuttavat keskimaan radan suuntaan
14714: kin ratasuunnan Kemijärvi-Paanajärvi. rataa Taivalkoskelta pohjoiseen jatket-
14715: Kofuo laajuudessaan on Paanajärven radan taessa, tapahtuu se varmastikin Kuluk-
14716: merkitystä maamme pohjoisille seuduille sen-Paanajärven suunnan hyväksi.
14717: käsitellyt prof. Arvo Lönnroth tutkielmas- Mitä tähän Oulangan metsäalueelle (Paa-
14718: saan ,Perä-Pohjolan ja Lapin taloudellinen najärvelle) suunniteltuun rataan muissa
14719: tila ja uusien kulkuteiden vaikutus siihen''. suhteissa tulee, niin tuskin ·on tarpeellista
14720: Tahtomatta tässä lähteä vertailemaan eri erityisemmin korostaa sitä merkitystä, mikä
14721: ratasuuntien tarjoamia etuja toisiinsa huo- tällä radalla olisi ennenkaikkea itäisen ra-
14722: mautamme kuitenkin mielipiteenämme, että jaseudun väestölle. Ei liene epäilystä siitä,
14723: Paanajärven radan kumpikin suunta rat- että kyseeilinen rata olisi mitä suuriarvoi-
14724: kaisee esillä olevan puutavaran kuljetusky- sin toimenpide tämän rajaseudun nostami-
14725: symyksen. On kuitenkin todettava, että seksi sekä aineellisesti että henkisesti. Kun
14726: sen jälkeen kun prof. Lönnroth on edellä se tämän ohella on muodostunut elinkysy-
14727: mainitun julkaisunsa laatinut ja johon mykseksi koko Perä-Pohjolan ja Lapin väes-
14728: myös sisältyvät kumpaakin suuntaa lmslm- tölle, olisi sen rakentamiseen kiireellisesti
14729: vat kannattavaisuuslaskelmat, on Oulun ryhdyttävä.
14730: lääni jaettu kahtia ja Rovaniemi määrätty Edellä olevan perusteella sekä viittaa-
14731: Lapin läänin hallintopaikaksi. Tämä seikka malla toivomusaloitteiden N :o 100 v. 1929
14732: on otettava lukuun, kun pohjoiseen raken- valtiopäivillä sekä N :o 163 v. 1935 valtio-
14733: nettavia rautateitä 8uunnitellaan, koska päivillä perusteluihin, ehdotamme kunnioit-
14734: rautatiet palvelevat myöskin muita tarkoi- taen,
14735: tuksia, siis myöskin paikallista asutusta
14736: eikä yksin sitä, mistä tässä varsinaisesti on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14737: kysymys. Näin ollen kun ehdottamamme van lakiehdotuksen:
14738: 366 XII,6. - Kuluksen-Paanajärven I'autatie.
14739:
14740:
14741: Laki
14742: rautatierakennuksista vuosina 1939-1944.
14743:
14744: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14745:
14746: 1 §. Sanottu rautatie rakennetaan ehdolla,
14747: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan että asianomaiset kunnat sitoutuvat edeltä-
14748: Kuluksen pysäkiltä Rovaniemen-Kemijär- päin vastaamaan rautatietä ja sen liiken-
14749: ven radalla Posio- ja Kitkajärven kautta nepaikkoja ynnä muita tarpeita varten tar-
14750: Paanajärvelle aloittamalla rakennustyöt v. vittavain yksityisten omistuksessa olevain
14751: 1939. maa- ja vesialueiden lunastuksesta.
14752:
14753:
14754: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
14755:
14756: Janne Koivuranta. K. A. Lohi. Lauri Kaijalainen.
14757: 367
14758:
14759: XII, r. - Lak al. N :o 38.
14760:
14761:
14762:
14763:
14764: Junes y. m. : Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuosina
14765: 1939-1943.
14766:
14767:
14768: E d u s k u n n a ll e.
14769:
14770: Viitaten sen aloitteen perusteluihin, ten tarvittavien rautatieyhteyksien järjes-
14771: jonka allekirjoittanut Junes y. m. jättivät tämiseen näille alueille rohkenemme, pää-
14772: v. 1929 ensimmäisille valtiopäiville (Liitteet tettäessä ensi viisivuotiskautena rakennetta-
14773: siv. 460-462, toiv. al. N :o 101) ja huo- vista rautateistä, kunnioittaen ehdottaa,
14774: mioon ottaen, että kaikkialla maassamme
14775: on kiinnitetty vakavaa huomiota Pohjois- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14776: Suomen ja eritoten Kolarin malmirikkauk- van lakiehdotuksen:
14777: sien käytön maihdollisuuksiin ja sitä var-
14778:
14779:
14780: Laki
14781: rautatierakennuksista vuosina 1939-1943.
14782:
14783: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14784:
14785: 1 §. 4 §.
14786: Rautatierakennuksia on vuosina 1939- Kaulinrannan-Kolarin rautatie rakenne-
14787: 1943 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- taan ehdolla, että asianomaiset kunnat si-
14788: tään. toutuvat edeltäpäin vastaamaan rautatietä,
14789: sen liikennepaikkoja ja laitteita ynnä muita
14790: 2 §. tarpeita va:rten tarvittavain maa- ja vesi-
14791: Rakennuksen alaisena olevien Porin- alueiden lunastuksesta sekä korvauksetta
14792: Haapamäen, Varkauden-Viinijärven, Kon- luovuttamaan maa-alueen, joka tarvitaan
14793: tiomäen-Taivalkosken ja Suolahden- lähimmältä yleiseltä tieltä 'asemalle tai py-
14794: Haapajärven rautateiden rakennustöitä säyspaikalle tehtävää tietä varten.
14795: jatketaan.
14796: 3 §. 5 §.
14797: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan Valtioneuvosto osoittaa edellä mainittu-
14798: Kaulinrannan 'asemalta Kolarin kirkonky- jen töiden suorittamiseen tarvittav~at varat
14799: lään, alkaen rra:kennustyöt viimeistään valtion tulo- ja menoarviossa uusiin rauta-
14800: vuonna 1942. tierakennuksiin myönnetystä määrärahasta.
14801:
14802:
14803: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
14804:
14805: Antti Junes. K. A. Lohi.
14806: 368
14807:
14808: XII,s. - La.k. al. N :o 39.
14809:
14810:
14811:
14812: Kulovaara y. m.: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuo-
14813: sina 1939-1948.
14814:
14815: E d u s k u n n a ll e.
14816:
14817: Esitykseensä n:o 13 rautatierakennuk- aloitetaan joltakin sopivalta Toijalan tai
14818: sista vv. 1939-1946 ei hallitus ole sisällyt- Karjaan radan asemalta, niin voidaan kus-
14819: tänyt Turun-Riihimäen rataa. Mieles- tannuksia huomattavasti vähentää, ehkä 150
14820: tämme ei ole ollut perusteltua syytä tämän miljoonaan markkaan.
14821: radan syrjäyttämiseen. Sehän kulkisi halki Kun on olemassa paljon sellaisia rata-
14822: metsärikkaan seudun, josta on sangen huo- suunnitelmia, jotka olisi mahdollisimman
14823: not uittomahdollisuudet ja joka samalla on pian toteutettava, tulisi mielestämme val-
14824: maan vaurainta ja väkirikkainta viljelys- tion tulo- ja menoarvioon ottaa vuosittain
14825: aluetta. Rata tulisi sitäpaitsi olemaan tär- 100 miljoonaa markkaa uusien ratojen ra-
14826: keä liikennereitti sisämaasta talvisatamaan, kentamista varten. Varmemman suunnitel-
14827: jonka aukipitäminen ei tuota mitään uusia mallisuuden saavuttamiseksi taas olisi ra-
14828: kustannuksia, koska se on pidettävä avoinna kennussuunnitelman aikaa pidennettävä
14829: jokapäiväistä posti- ja henkilöliikennettä kymmeneksi vuodeksi.
14830: varten. Sen lisäJksi on se kauttakulkurata Edelläsanottuun ja vuoden 1937 helmi-
14831: Ruotsin ja Venäjän välillä. On käsityk- kuussa eduskunnalle ed. Kulovaaran y. m.
14832: semme mukaan ilmeistä epäoikeudenmukai- jättämään aloitteeseen n: o 76 viitaten, val-
14833: suutta siinä, että annetaan Etelä-Suomen tiopäiväjärjestyksen 32 § :n säännöksen pe-
14834: väkirikkaimman seudun odottaa tarvitse- rusteella ehdotamme,
14835: maansa rataa loppumattomiin.
14836: Hallitus on perusteluissaan esittänyt ky- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14837: symyksessä olevan radan rakennuskustan- van lakiehdotuksen:
14838: nuksiksi 233 milj. markkaa. Mutta jos rata
14839:
14840:
14841:
14842: Laki
14843: rautatierakennuksista vuosina 1939-1948.
14844:
14845: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14846:
14847: 1 §. den-Haapajärven ratojen rakennustöitä
14848: Rautatierakennuksia on vuosina 1939- jatketaan.
14849: 1948 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde-
14850: tään. 3 §.
14851: 2 § Normaaliraiteiset rautatiet rakennetaan:
14852: Rakenteilla olevain Varkauden-Viinijär- Joensuun asemalta Ilomantsiin ja sen yh-
14853: ven, Kontiomäen-Taivalkosken ja Suolah- teydessä satamarata Nuorajärven rantaan;
14854: XII,s. - Kulovaara y. m. 369
14855:
14856: Oriveden asemalta Jämsään ja sen yhtey- tarpeita varten tarvittavain maa- ja vesi-
14857: dessä satamarata Päijänteen rannalla ole- alueiden lunastuksesta sekä korvauksetta
14858: vaan Olkkalan satamaan ym1ä haararata luovuttamaan maa-alueen, joka tarvitaan
14859: Jämsänkosken tehtaalle; lähimmältä yleiseltä tieltä asemalle tai py-
14860: Turun asemalta tai joltakin hallituksen säyspaikalle ·tehtävää tietä varten, ynnä
14861: sopivaksi katsomaita Toijalan tai Karjaan Oriveden asemalta Jämsään johtava rata
14862: radan asemalta Riihimäen asemalle; sekä Olkkalan satamarata ja Jämsänkosken
14863: Haapamäen asemalta Saarijärvelle Suo- tehdasrata lisäksi ehdolla, että valtioneu-
14864: lahden-Haapajärven radalla; voston määräämä avustus suoritetaan näi-
14865: Seinäjoen asemalta Parkanon asemalle den ratojen rakentamiseen.
14866: Porin-Haapamäen radalla; sekä
14867: Siilinjärven asemalta Sysmäjärven ase- 5 §.
14868: malle. Valtioneuvostolla on oikeus uusiin rauta-
14869: tierakennuksiin ja työttömyyden lieventä-
14870: 4 §. miseen valtion tulo- ja menoarviossa myön-
14871: Edellä 3 § :ssä mainitut rautatiet raken- nettyjen .määrärahojen rajoissa määrätä,
14872: netaan ehdolla, että asianomaiset kunnat si- milloin 3 §: ssä mainittujen ratojen raken-
14873: toutuvat edeltäpäin vastaamaan rautatietä, nustyöt on aloitettava, sekä osoittaa tarkoi-
14874: sen liikennepaikkoja ja laitteita ynnä muita tukseen tarvittavat varat.
14875:
14876:
14877: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1938.
14878:
14879: Urho Kulovaara. Rafael Colliander.
14880: Aarne Honka. Einari Karvetti.
14881: J. V. Wainio. J. Eri. Pilppula.
14882: Jussi Lonkainen. Yrjö Helenius.
14883: Hilma Koivulahti-Lehto. J. E. Malmivuori
14884: Kustaa Perho. T. M. Kivimäki.
14885: K. F. Lauren. Ralf Törngren.
14886: Otto Marttila. ll.i. Lindqvist.
14887: Aug. Syrjänen. Alpo Lumme.
14888: Otto Toivonen. Edv. Kujala.
14889: Väinö Sinisalo. Aino Lehtokoski.
14890: Lauri A. Sariola. Emil Jokinen.
14891:
14892:
14893:
14894:
14895: 4'1
14896: 370
14897:
14898: XII,9. - Lak. al. N:o 40.
14899:
14900:
14901:
14902:
14903: Pilkama y. m.: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuo-
14904: sina 1939-1948.
14905:
14906:
14907: E d u s k u n n a ll e.
14908:
14909: Viitaten siihen toivomusaloitteeseen N: o Kun me nyt esitämme, että rautatie raken-
14910: 115, jonka ed. Syrjänen y. m. ovat näillä nettaisiin Helsingin asemalta Kouvolan ase-
14911: valtiopäivillä jättäneet ja jonka tarkoituk- malle, niin tämän tietysti ei pitäisi estää,
14912: sena on ollut rautatien rakentaminen Hel- että rata ensiksi kulkisi nykyistä rataa
14913: singin kaupungin seuduilta Kouvolan-Ko- pitkin jopa Keravalle asti ja että rata Kou-
14914: rian seuduille 1939-1948, ja sittenkun hal- volasta länteenpäin kulkisi vanhaa rataa
14915: litus ' tälle eduskunnalle on jättänyt esi- Koriaan asti, mikäli viranomaiset katsovat
14916: tyksen N: o 13 laiksi rautatierakennuksista tämän edullisimmaksi.
14917: vuosina 1939-1946, missä yllämainittua Sen nojalla mitä edellä on esitetty ja
14918: rautatie-ehdotusta ei ole otettu huomioon, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään
14919: niin katsomme, että uusi laki, mihin yllä- kunnioittaen ehdotamme,
14920: mainittu rautatiekin olisi otettava, olisi sää-
14921: dettävä kymmenvuotiskaudeksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14922: Me viittaamme niihin perusteluihin, jotka van lakiehdotuksen:
14923: yllämainitussa toivomusaloitteessa esitettiin.
14924:
14925:
14926:
14927: Laki
14928: rautatierakennuksista vuosina 1939-1948.
14929:
14930: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14931:
14932: 1 §. 2) Joensuun asemalta Ilomantsiin ja sen
14933: Rautatierakennuksia on vuosina 1939- yhteydessä satamarata Nuorajärven ran-
14934: 1948 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- taan;
14935: tään. 3) Oriveden asemalta Jämsään ja sen yh-
14936: 2 §. teydessä satamarata Päijänteen rannalla
14937: Rakenteilla olevain Varkauden-Viinijär- olevaan 01kkalan satamaan ynnä haararata
14938: ven, Kontiomäen-Taivalkosken ja Suolah- Jämsänkosken tehtaalle;
14939: den-Haapajärven ratojen rakennustöitä 4) Haapamäen asemalta Saarijärvelle
14940: jatketaan. Suolahden-Haapajärven radalla;
14941: 3 §. 5) Seinäjoen asemalta Parkanon asemalle
14942: N ormaaliraiteiset rautatiet rakennetaan: Porin-Haapamäen radalla; sekä
14943: 1) Helsingin asemalta Kouvolan ase- 6) Siilinjärven asemalta Sysmäjärven
14944: malle; asemalle.
14945: XII,9. - Pilkama y. m. 371
14946:
14947: 4 §. tehdasrata lisäiksi ehdolla, että valtioneu-
14948: Edellä 3 §: ssä mainitut rautatiet raken- voston määräämä avustus suoritetaan näi-
14949: netaan ehdolla, että asianomaiset kunnat den ratojen rakentamiseen.
14950: sitoutuvat edeltäpäin vastaamaan rauta-
14951: tietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita ynnä 5 §.
14952: muita tarpeita varten tarvittavain maa- ja Valtioneuvostolla on oikeus uusiin rauta-
14953: vesialueiden lunastuksesta sekä korvauk- tierakennuksiin ja työttömyyden lieventä-
14954: setta luovuttamaan maa-alueen, joka tarvi- miseen valtion tulo- ja menoarviossa myön-
14955: taan lähimmältä yleiseltä tieltä asemalle tai nettyjen määrärahojen rajoissa määrätä,
14956: pysäyspaikalle tehtävää tietä varten, ynnä milloin 3 §: ssä mainittujen ratojen raken-
14957: Oriveden asemalta Jämsään johtava rata nustyöt on aloitettava, sekä osoittaa tarkoi-
14958: sekä Olkkalan satamarata ja Jämsänkosken tukseen tarvittavat varat.
14959:
14960:
14961: Helsingissä 22 p: nä helmikuuta 1938.
14962:
14963: Jalmari Pilkama. A. Pohjannoro.
14964: E. v. Frenckell. Elsa Bonsdorff.
14965: Clay Sundström. Anni Huotari.
14966: Vilho Vallas.
14967: 372
14968:
14969: XII,1o. - Lak. al. N:o 41.
14970:
14971:
14972:
14973:
14974: Piippula y. m.: Ehdotus laiksi mutatierakennuksista vuo-
14975: sina 1939-1946.
14976:
14977:
14978: E d u s k u n n a ll e.
14979:
14980: Eduskunnalle vuoden 1937 valtiopäivillä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14981: jätetyn toiv. al. n:o 77 perusteluihin vii- van lakiehdotuksen:
14982: taten ja nojautuen valtiopäiväjärjestyksen
14983: 32 § : ään ehdotamme kunnioittaen,
14984:
14985:
14986:
14987: Laki
14988: rautatierakennuksista vuosina 1939-1946.
14989:
14990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14991:
14992: 1 §. laitteita ynnä muita tarpeita varten tarvit-
14993: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan tavien maa- ja vesialueiden lunastuksesta
14994: Uudestakaupungista Satakunnan radalle sekä korvauksetta luovuttamaan maa-alueen,
14995: Peipohjan asemalle ehdolla että asianomai- joka tarvitaan lähimmältä yleiseltä tieltä
14996: set kunnat sitoutuvat edeltäpäin vastaa- asemalle tai pysähdyspaikalle tehtävää
14997: maan rautatietä, sen liikennepaikkoja ja tietä varten.
14998:
14999:
15000: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1938.
15001:
15002: J. Eri. Pilppula. S, Salo.
15003: Janne Koivuranta. Matti Tolppanen.
15004: 373
15005:
15006: XII,11. - Lak. al. N:o 42.
15007:
15008:
15009:
15010:
15011: Joukanen y. m.: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuo-
15012: sina 1939-1946.
15013:
15014:
15015: E d u s k u n n a 11 e.
15016:
15017: Eduskunnalle vuoden 1936 valtiopäivillä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15018: jätetyn toiv. al. n: o 96 perusteluihin vii- van lakiehdotuksen:
15019: taten ja valtiopäiviäjärjestyksen 32 §: ään
15020: nojautuen ehdotamme kunnioittaen,
15021:
15022:
15023:
15024: Laki
15025: rautatierakennuksista vuosina 1939-1946.
15026:
15027: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15028:
15029: 1 §. tietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita ynnä
15030: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan muita tarpeita varten tarvittavien maa- ja
15031: Porin-Haapamäen rautatieltä Kankaan- vesialueiden lunastuksesta sekä korvauk-
15032: päästä Suupohjan radalle Kauhajoen ase- setta luovuttamaan maa-alueen, joka tarvi-
15033: malle ehdolla että asianomaiset kunnat taan lähimmältä yleiseltä tieltä asemalle
15034: sitoutuvat edeltäpäin vastaamaan rauta- tai pysähdyspaikalle tehtävää tietä varten.
15035:
15036:
15037: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 193~.
15038:
15039: Kalle Joukanen. A. A. Lintulahti.
15040: J. Eri. Pilppula. M. E. Harja.
15041: Jussi Annala. Väinö Kokko.
15042: A. Pohjannoro. Aarne Honka.
15043: Paavo Aarniokoski.
15044: 374
15045:
15046: XI1,12. - Lak. a.l. N: o 43.
15047:
15048:
15049:
15050:
15051: Kemppi y. m. : Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuo-
15052: sina 1939-1946.
15053:
15054:
15055: E d u s kun n a 11 e.
15056:
15057: Äskettäin valmistunut Vuoksenniskan- liikennettä varten. Simolan aseman rata-
15058: Elisenvaaran rata tulee huomattavasti ly- piha on rakennettu siten, että Lappeenran-
15059: hentämään Länsi- ja Itä-Suomen välisiä vä- nasta tulevat junat saapuvat Simolan ase-
15060: limatkoja sekä osittain keventämään Karja- malle itäänpäin kääntyneinä. Tämä sei,k!ka
15061: lan radan liikakuormitusta. Vientiteollisuu- aiheuttaa Lappeenrannan-Elisenvaaran ra-
15062: den tuotteet lähetetään tosin tätä nykyä dan liikenteelle suurta hankaluutta ja aikaa
15063: kesän aikaan Itä-Suomen satamain, Viipu- vievää vaunujen vaihtoa, mikä on erittäin
15064: rin, Uuraan ja Koiviston kautta. Voidaan haitallista sen vuoksi, että sanotun radan
15065: kuitenkin odottaa, että sitä mukaa kuin liikenne tulee suureksi osaksi olemaan Simo-
15066: puunjalostusteollisuuden alalla nykyisen lasta länteenpäin menevää ja myös sieltä
15067: kehityksen mukaisesti jatkuvasti siirrytään tulevaa. Rautatieliikenteen hoidon kannalta
15068: korkel'lmpijalosteisen tavaran valmistukseen, on sen vuoksi tärkeää, että Lappeenran-
15069: sitä enemmän tullaan Itä-Suomen puunja- nan-Elisenvaaran rata yhdistetään Hel-
15070: lostusteollisuuden tuotteiden ulkomaille lä- singin-Rajajoen rataan suoralla Luumäen
15071: hettämiseen ei vain talvella, vaan vuoden -Lappeenrannan radalla.
15072: muinakin aikoina käyttämään läntisimpiä Kulkulaitoskomitea mietinnössään n: o 3
15073: satamia, joihin vuorolaivat tulevat. Jo Lap- v. 1936 sekä rautatiehallitus ovat puolta-
15074: peenrannan-Vuoksenniskan radan tultua neet tämän radan rakentamista ensimmäi-
15075: liikenteelle avatuksi on Vuoksenlaakson teh- senä uusista radoista juuri sentähden, että
15076: dasasemilta mainittua rataa lähetetty var- Vuoksenlaakson yhä kasvava teollisuus tar-
15077: sin huomattavat määrät Luumäen asemalta vitsisi suoran kulkuyhteyden länteen päin.
15078: länteen päin sijaitseville asemille osoitettua Lappeenrannan-Simolan rata tekee Simo-
15079: tavaraa. lan asemalla itäänpäin kaarteen, josta joh-
15080: Kun Lappeenrannan-Vuoksenniskan ra- tuu, että junat on Simolassa uudelleen muo-
15081: dan jatko Elisenvaaraan saakka on valmis- dostettava ja veturi käännettävä. Simolan
15082: tunut, tulee sanotun radan länteen ja län- nykyinen ratapiha ei myöskään ole riittä-
15083: nestäpäin suuntautuva sekä henkilö- että vän suuri, vaan olisi raiteistoa huomatta-
15084: tavaraliikenne huomattavasti lisääntymään. vasti laajennettava, jos liikenne johdetaan
15085: Lappeenrannan-Simolan rata, jonka olisi sen kautta. · Mutta tämä laajennus on vain
15086: tämä liikenne välitettävä, on kuitenkin ra- suurin kustannuksin toteutettavissa. Myös-
15087: kenteeltaan sellainen, ettei se nykyisessä kin Lappeenrannan-Simolan rataosalla
15088: heikossa kunnossa voi vahvistamatta välit- Hytin pysäkillä on junan kohtauksien
15089: tää suurta kauttakulkuliikennettä. Lisäksi vuoksi toimitettava raiteistojen laajennuk-
15090: on huomioon otettava, että tämä rata on sia. Edellä mainituista johtuvat kustan-
15091: alkuaan rakennettu itäänpäin suuntautuvaa nukset on laskettu 8.5 milj. markaksi. Lap-
15092: XII.12. - Kemppi y. m. 375
15093:
15094: peenrannan-Simolan rataosalla on käy- Rautatiehallituksen toimittaman tutki-
15095: tetty joitakin pieniä kaarteita ja jyrkkiä muksen mukaan on radan pituus 27.57 km
15096: nousuja, joten sen kuljetusteho on pienempi ja sen rakennuskustannukset 28.5 milj.
15097: kuin siihen liittyvien tasankomaaston rato- markkaa, mihin summaan sisältyy vielä 4.2
15098: jen, joten tämänkin epäkohdan korjaami- milj. markkaa Luumäen ja Lappeenrannan
15099: nen vaatisi varoja. asemien järjestelyistä johtuvia kustannuk-
15100: Kuta suuremmaksi Vuoksenlaaksosta ja sia. Radalle on suunniteltu kolme välillä
15101: Pohjois-Karjalasta tuleva liikenne kasvaa olevaa liikennepaikkaa, jotka ovat Luumäen
15102: sitä suurempi merkitys tulee olemaan ja Lappeen kunnissa. Rata lyhentäisi mat-
15103: Lappeenrannan-Luumäen radalla. Tä- kaa Itä- ja Länsi-Suomen välillä 14.5 km:llä.
15104: män ratapätkän rakentamisen kautta väl- Rautati~hallitus on kuluvan vuoden helmi-
15105: tettäisiin Simolan solmukohdan uudelleen ·kuun 12 päivänä antamassaan lausunnossa
15106: järjestelystä aiheutuvat kustannukset ja ehdottanut että rata rakennettaisiin ja että
15107: Lappeenrannan-Simolan rataosan kulje- työ suoritettaisiin kahden vuoden aikana ja
15108: tustehon lisäämisestä johtuvat menot, jota- että hallitus antaisi eduskunnalle esityksen
15109: paitsi matka lyhenisi ja helpottaisi Simo- tarvittavasta määrärahasta tähän tarkoituk-
15110: lan-Luumäen yksiraiteisen rataosan kuor- seen. Kun hallitus näille valtiopäiville jät-
15111: mitusta, jonka rakentaminen kaksiraitei- tämässään esityksessä n: o 13 on jättänyt
15112: seksi jo nyt osoittautuu välttämättömäksi sekä ammattiviraston että kulkulaitoskomi-
15113: ellei ehdottamaamme oikorataa rakenneta. tean mielipiteen huomioon ottamatta ja kun
15114: Simolan-Luumäen rataosan rakentaminen edelleen pidämme Luumäen-Lappeenran-
15115: kaksiraiteiseksi tuottaisi arvion mukaan nan oiko- ja yhdysradan rakentamista esi-
15116: kustannuksia 19 milj. markkaa. Sentäh- tettyjen syiden nojalla rautatieliikenteen
15117: den olisi käsittääksemme järkevää, että mai- kannalta suuriarvoisena, niin toivomme,
15118: nitsemamme rata rakennettaisiin, mikä ta- että eduskunta ottaisi tämän radan seuraa-
15119: pahtuisi parhaiten Lappeenrannan-Elisen- vaan rautateiden rakennusohjelmaan.
15120: vaaran radan nyt valmistuttua, jonka luon- Edellä olevaan viitaten ja nojautuen val-
15121: nollinen jatko tämä lyhyt yhdysrata tulisi tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioittaen
15122: olemaan. ehdotamme,
15123: Kulkulaitoskomiteakin on tätä rataa kan-
15124: nattanut taloudellisesti edullisena ja ehdot- että Eduskunta hyväksyisi näin
15125: tanut sen rakennettavaksi ensimmäisenä. kuuluvan lakiehdotuksen:
15126:
15127:
15128:
15129: Laki
15130: rautatierakennuksista vuosina 1939-1946.
15131:
15132: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15133:
15134: 1 §. ven, Kontiomäen-Taivalkosken ja Suolah-
15135: Rautatierakennuksia on vuosina 1939- den-Haapajärven ratojen rakennustöitä
15136: 1946 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- jatketaan.
15137: tään. 3 §.
15138: 2 §. N ormaaliraiteiset rautatiet rakennetaan:
15139: Rakenteilla olevain Varkauden-Viinijär- Luumäen asemalta Lappeenrantaan;
15140: 376 XU,12. - Luumäen-Lappeenrannan rautatie.
15141:
15142: Joensuun asemalta Ilomantsiin ja sen taan lähimmältä yleiseltä tieltä asemalle tai
15143: yhteydessä satamarata Nuorajärven ran- pysäyspaikalle tehtävää tietä varten, ynnä
15144: taan; sekä Oriveden asemalta Jämsään johtava rata
15145: Oriveden asemalta Jämsään ja sen yh- sekä Olkkalan satamarata ja Jämsänkosken
15146: teydessä satamarata Päijänteen rannalla tehdasrata lisäksi ehdolla, että valtioneuvos-
15147: olevaan 01kkalan satamaan ynnä haararata ton määräämä avustus suoritetaan näiden
15148: J ämsänkosken tehtaalle. ratojen rakentamiseen.
15149:
15150: 4 §. 5 §.
15151: Edellä 3 §: ssä mainitut rautatiet raken- V altioneuvostolla on oikeus uusiin rauta-
15152: netaan ehdolla, että asianomaiset kunnat tierakennuksiin ja työttömyyden lieventä-
15153: sitoutuvat edeltäpäin vastaamaan rauta- miseen valtion tulo- ja menoarviossa myön-
15154: tietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita ynnä nettyjen määrärahojen rajoissa määrätä,
15155: muita tarpeita varten tarvittavain maa- ja milloin 3 §: ssä mainittujen ratojen raken-
15156: vesialueiden lunastuksesta sekä korvauk- nustyöt on aloitettava, sekä osoittaa tarkoi-
15157: setta luovuttamaan maa-alueen, joka tarvi- tukseen tarvittavat varat.
15158:
15159:
15160: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1938.
15161:
15162: Antti Kemppi. Kaapro Huittinen.
15163: Matti Miikki. Jere Juutilainen.
15164: Heikki Vehkaoja. Juho Kuittinen.
15165: A. Halonen. Elias Tukia.
15166: Antti Kukkonen.
15167: 377
15168:
15169: XII,13. - Lak. al. N:o 44.
15170:
15171:
15172:
15173:
15174: Kaasalainen y. m.: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista
15175: vuosina 1939-1946.
15176:
15177:
15178: E d u s k u n n a ll e.
15179:
15180: Hallituksen esitys n: o 13 laiksi rauta- toteutettavissa ja jälkimmäinen este on
15181: tierakennuksista vuosina 1939-1946 ei nyttemmin poissa.
15182: meitä joka suhteessa tyydytä, joten pyy- Pitäisimme näin ollen erittäin tärkeänä
15183: dämme jättää eduskunnan käsiteltäväksi Kyläpaakkolan-Myllypellon rataosan otta-
15184: seuraavan lakialoitteen, missä on otettu mista vuosien 1939-1946 rakennusohjel-
15185: huomioon m. m. Kannaksen poikkiradan maan, jotta Viipurin-Laatokan keskeneräi-
15186: tarve. nen rautatiehanke saataisiin vihdoinkin
15187: Jo vuonna 1920 silloinen kulkulaitosko- tärkeimmältä osaltaan toteutetuksi. Tähän
15188: mitea lausui pitävänsä tärkeänä Viipurin mennessä valmistuneen osan tarkoituksen-
15189: -Laatokan rautatien rakentamista. Pari mukainen käyttö sitä jo edellyttäisi.
15190: vuotta myöhemmin annetussa hallituksen Edellä on viitattu aikaisempien tutkimus-
15191: esityksessä mainittu rata olikin ensimmäi- ten osoittaneen kysymyksessä olevan rata-
15192: sellä tilalla ja kulkulaitosvaliokunta sitä hankkeen hyvin kannattavaksi. Vuonna
15193: niinikään puolsi, mutta eduskunta ei eh- 1936 valmistuneessa kulkulaitoskomitean
15194: tinyt ennen hajoamistaan käsitellä asiaa mietinnössä on tosin arveltu kannattavai-
15195: loppuun. suuden muodostuvan aikaisemmin laskettua
15196: Seuraavassa hallituksen rautatielakiesi- pienemmäksi, mutta komitean päätelmiin
15197: tyksessä 1925 ehdotettiin rahallisista syistä, lienee vaikuttanut toisaalta liian vanhan
15198: että Viipurin-Laatokan rautatiestä raken- tilaston käyttäminen liikennetarvetta mää-
15199: nettaisiin aluksi vain Kyläpaakkolaan asti riteltäessä ja toisaalta rautatieliikennettä
15200: ulottuva osa ja siitä haararata Pölläkkä- vähentävien seikkojen rohkea arviointi.
15201: lään. Kuitenkin pidettiin koko rataa tär- Niinpä komitean laskema henkilöliikenteen
15202: keänä ja taloudellisesti kannattavana. lVIyö- määrä on ilmeisesti liian alhainen. Tavaran-
15203: hemmin hallitus ~hdotti radan jatkeen Ky- kuljetusta laskiessaan komitea myöskin jou-
15204: läpaa~kolasta Myllypellolle otettavaksi vuo- tui liian pieniin lukuihin. Mainittll!koon
15205: sien 1931-1933 rakennusohjelmaan, mutta vain, että komitean käyttämä vuoden 1931
15206: esityksen käsittelyä ei ehditty vuoden 1930 virallinen tilasto osoittaa esimerkiksi Käki-
15207: valtiopäivillä suorittaa loppuun. Sittem- salmen aseman tavaraliikenteen 244,743 ton-
15208: min tehdyt yksityisten edustajien aloitteet niksi, mutta vuonna 1934 se oli kasvanut
15209: eivät ole johtaneet tulokseen. Siihen on jo 442,432 tonniin, mikä nosti Käkisalmen
15210: mainittu vaikuttaneen m.m. Laatdkan-Suo- aseman viidennelle tilalle kaikista rautateit-
15211: menlahden kanavahankkeen ja Lappeenran- ten liikennepaikoista. Radan tuleva vaiku-
15212: nan-Elisenvaaran rautatien rakennustöi- tusalue on muutenkin voimakkaasti kehit-
15213: den jatkumisen. Edellinen suunnitelma ko- tynyt. Esimerkiksi peltopinta-ala lisääntyi
15214: vin suuria pääomia vaativana tuskin lienee vuosien 1920-33 välisenä aikana keskimää-
15215:
15216: 48
15217: 378 XII,13. - Kyläpaakkolan-Myllypellon rautatie.
15218:
15219: rin 50, eraassa kunnassa jopa 80 prosen- seksi on vuosikausia keksitty keinoja. Var-
15220: tilla. Kaikki tämä aiheuttaa suuremman sin päteväitä taholta on silloin todettu, että
15221: paikallis- ja kauttakulkuliikenteen kuin Kyläpawkkolan-Myllypellon rataosa kyke-
15222: kulkulaitoskomitea saattoi vanhempien tieto- nisi tehokkaasti helpottamaan Karjalan ra-
15223: jen perusteella edellyttää. Myöskin on otet- dan ylikuormitusta. Koko Raudun-Hiito-
15224: tava huomioon, että halkojen ja muun pie- lan radan liikenne suuntautuisi edullisesti
15225: nen puutavaran kuljetus on vasta viime ja matkan lyhentyessä sitä tietä Viipuriin.
15226: vuosina päässyt vauhtiin radan vaikutus- Tarpeen tullen voitaisiin Hiitolan pohjois-
15227: alueella. Valitettavasti kuitenkin liian suuri puoleltakin asti käyttää tätä rataa kautta-
15228: osa puiden hinnasta menee nykyisellään kulkutienä Viipuriin.
15229: rahtikustannuksiin, joten itäisen Kannak- Kulkulaitoskomitean laskelmien mukaan
15230: sen pienviljelijäväestön taloudellisten olo- Kyläpaakkolan-Myllypellon radan pituus
15231: jen kehittäminen vaatii senkin vuoksi suo- olisi 43 km ja rakennuskustannukset 61 milj.
15232: ran kulkuyhteyden rakentamista Viipuriin. markkaa. Kun otetaan huomioon, että vielä
15233: Kyläpaakkolan-Myllypellon rautatie hel- keskeneräisten rautateiden rakentamiseen
15234: pottaisi suuresti Käkisalmessa sijaitsevan menee noin 424 milj. markkaa ja että halli-
15235: runsastuotantoisen sulfii ttisellulosatehtaan tuksen esityksessä mielestämme parhaiten
15236: ja varsin huomattavien sahalaitosten tarvit- perusteitujen uusien rautateiden kustan-
15237: semien raaka-aineitten samoin kuin valmis- nukset olisivat 179 milj. mk, vaatisi esittä-
15238: teidenkin kuljetusta, mikä auttaisi teolli- mämme ohjelman rahoittaminen yhteensä
15239: suuden tuotteiden markkinoille sijoittamista 664 milj. markkaa. Siihen tarvittaisiin kah-
15240: ja välillisesti koituisi myöskin metsänomis- deksan vuoden aikana hallituksen esittämä
15241: tajien ja työntekijäin hyväksi. Etenkin las- määrä. Sitä paitsi saattaisi pitkän raken-
15242: kukauden aikana siitä olisi laajoille piireille nusohjelman kestäessä ilmetä välttämätöntä
15243: paljon hyötyä. Radan kannattavaisuutta ja tarvetta päättää rakennettavaksi vielä joi-
15244: tarpeellisuutta arvioitaessa on myöskin takin uusia rataosia, kuten tähänkin saakka
15245: muistettava, että tarvitaan suoraa kulku- on tapahtunut.
15246: yhteyttä Laatokan ja Suomenlahden välillä, Edellä esitetyn perusteella ja nojautuen
15247: mikä melkoisesti toteutuisi jo nyt ehdotetun valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään, ehdo-
15248: rataosan avulla. Epävarmaa Nevaa ei tar- tamme,
15249: vitsisi käyttää enää Pohjois-Laatokan huo-
15250: mattaviin kuljetuksiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15251: Karjalan radan liikenteen helpottami- van lakieh'dotuksen:
15252:
15253:
15254:
15255: Laki
15256: rautatierakennuksista vuosina 1939-1946.
15257:
15258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15259:
15260: 1 §. 3 §.
15261: (Kuten hallituksen esityksessä.) Normaaliraiteiset rautatiet rakennetaan:
15262: Joensuun asemalta Ilomantsiin ja sen yh-
15263: 2 §. teydessä satamarata Nuorajärven rantaan;
15264: (Kuten hallituksen esityksessä.) Oriveden asemalta Jämsään ja sen yh-
15265: XII,13. - Kaasalainen y. m. 379
15266:
15267: teydessä satamarata Päijänteen rannalla 4 §.
15268: olevaan Olkkalan satamaan ynnä haararata (Kuten hallituksen esityksessä.)
15269: Jämsänkosken tehtaalle; sekä
15270: Kyläpaakkolan pysäkiltä Myllypellon ase- 5 §.
15271: malle. (Kuten hallituksen esityksessä.)
15272:
15273:
15274: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1938.
15275:
15276: Väinö Kaasalainen. Erkki Paavolainen.
15277: Toivo Ikonen. Juho Kuittinen.
15278: A. Halonen. Matti Miikki.
15279: Osk. Reinikainen. A. A. Lintulahti.
15280: Eemil Luukka. Arvo Inkilä.
15281: E. A. Tuomivaara.
15282: 380
15283:
15284: XII,14. - Lak. al. N:o 45.
15285:
15286:
15287:
15288:
15289: Peltonen y. m.: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuo-
15290: sina 1939-1946.
15291:
15292: E d u s k u n n a ll e.
15293:
15294: Sen johdosta, että hallituksen esitys jaisen selvittelyn alaisena kulkulaitosvalio-
15295: eduskunnalle laiksi rautatierakennuksista kunnassa ja sen jaostossa. Käsittelyn ai-
15296: vuosina 1939-1946 ei meitä kaikissa suh- kana kuultiin siellä maamme parhaita asian-
15297: teissa tyydytä, varsinkin mitä tulee Keski- tuntijoita rautateiden rakentamisen viisi-
15298: Suomen liikenneolojen parantamiseen, esi- vuotissuunnitelman johdosta. Kulkulaitos-
15299: tämme siinä suhteessa hallituksen esitystä komitean esitys Keski-Suomen rautatiekysy-
15300: täydennettäväksi ja sen vuoksi kiinnitämme myksen ratkaisemiseksi antoi heille aihetta
15301: huomiota seuraaviin näkökohtiin. vakaviin huomautuksiin maakunnalliselta
15302: Kun eduskunta vuonna 1933 hyväksyi kannalta ja myöskin sen takia, että Keski-
15303: seuraavaan viisivuotisohjelmaan otettavaksi Suomen laajojen alueiden rautatietarve ei
15304: m. m. Suolahden-Haapajärven rautatien, ollut sillä tyydyttävästi järjestetty jos sinne
15305: oli siinä yhteydessä myöskin harkittavana yksi rata haararatoineen rakennetaan. Mutta
15306: kulkulaitoskomitean esitys Keski-Suomen myöskin maakunnan liikennetarpeet vaati-
15307: rautatiekysymyksen järjestämiseksi. Samoin vat edellä mainitun radan jatkoksi Jyväs-
15308: oli harkittavana useita edustajain tekemiä kylästä Etelä-Suomeen, Riihimäen asemalle
15309: rautatiealoitteita, mainitun alueen liikenne- tai lähelle sitä rakennettavan uuden rauta-
15310: olojen parantamiseksi. Kulkulaitoskomitea tien. Kulkulaitosvaliokunnan kantaan vai-
15311: oli laittanut pääpainon ratasuuntaa harki- kuttivatkin ratkaisevasti edellä mainitut
15312: tessaan Pohjois- ja Etelä-Suomen liikenne- seikat ja sen vuoksi se jätti huomioonotta-
15313: yhteyksien lyhentämiselle ja sen vuoksi matta Haapamäen radan eteläisenä pääte-
15314: maakunnalliset näkökohdat joutuivat toisar- kohtana ja sieltä Saarijärvelle liittyvän pät-
15315: voiseen asemaan. Radan piti alkaa Haapa- kän.
15316: mäen asemalta ja kulkea Kivijärven länsi- Samat näkökohdat varmaankin vaikutti-
15317: puolitse Iisalmen-Ylivieskan radalle ja so- vat myöskin eduskunnan ratkaisuun kysy-
15318: pivalta kohdalta Saarijärven paikkeilta olisi myksen ollessa kulkulaitoskomitean ja halli-
15319: komitean mielestä pitänyt vetää sivurata tuksen esityksistä. Kun päätökseksi tuli
15320: Suolahteen. Hallitus puolestaan oli pitänyt kulkulaitosvaliokunnan mietinnön mukai-
15321: etualalla maakunnallisia tarpeita, mutta sa- sesti hallituksen esitys, oli se myöskin syn-
15322: malla ottanut huomioon myöskin kaukolii- tynyt tulevaisuuden rautatietarpeita sil-
15323: kenteen vaatimukset. Kulkulaitosvaliokunta mällä pitäen, mikä tietää sitä, että Haapa-
15324: ja sen asettama jaosto olivat melkein yksi- järven-Suolahden radan jatkoksi on ra-
15325: mielisesti hallituksen esityksen kannalla ja kennettava rautatie Jyväskylän kautta
15326: eduskunta puolestaan hyväksyi tämän eh- Etelä-Suomeen.
15327: dotuksen suurella äänten enemmistöllä. Hallitus nyt antaessaan eduskunnalle
15328: Ennen eduskunnan ratkaisua oli mai- esityksen laiksi rautatierakennuksista vuo-
15329: nittu kysymys varsin laajan ja perinpoh- sina 1939-1946 ei ole näyttänyt ottaneen
15330: XII,14. -Peltonen y. m. 381
15331:
15332: huomioon edellämainittua seikkaa. Hallitus paljon parempi asia kun käyttää rahat hyö-
15333: pyrkii palauttamaan Keski-Suomen rauta- dyttömästi kuljetukseen. Mutta ei ainoas-
15334: tiekysymyksen ratkaisun kulkulaitoskomi- taan Jyväskylän seudun teolliselle elämälle
15335: tean aikaisemmin omaksumalle kannalle, ja muulle liiketoiminnalle ja matkustavalle
15336: esittäessään rakennettavaksi rautatien Haa- yleisölle, mutta myöskin radan varrella sen
15337: pamäen asemalta Saarijärvelle Suolahden- vaikutuspiirissä olevat tulisivat hyötymään
15338: Haapajärven radalle. Tästä on lausuttava, radasta, samoin kuin rautatielaitoskin. Ny-
15339: että tämä ratkaisu ei poista päiväjärjestyk- kyään menee esim. Säynätsalon tehtaiden
15340: sestä Jyväskylästä etelään suuntautuvan ra- tavaroista suurin osa Loviisan rataa myö-
15341: dan rakentamista, vaikka hallituksen esittä- ten V alkomin satamaan, sillä se on heille
15342: mällä radalla onkin oma merkityksensä sen edullisempaa. Jos kysymyksessä oleva rata
15343: vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja syn- rakennettaisiin lisääntyisi valtionrautateillä
15344: tyvälle tuotannolliselle toiminnalle sekä Po- kuljetettava tavaramäärä noin 1,655,500
15345: riin ja Mäntyluotoon suuntautuvalle liiken- tonnikilometrimäärällä. Edelleen toisivat
15346: teelle. lisäliikennettä rautateille Muuramen tuoli-
15347: Sen jälkeen kun eduskunta oli päättänyt tehdas, joka on maamme suurimpia, Nurmi-
15348: rakennettavaksi Haapajärven-Suolahden sen ja Iloniemen sahat, yhteensä noin
15349: radan, on komiteakin sitä mieltä, että on 2,207,000 tonnikilometriä, mainitaksemme
15350: tarkoituksenmukaista rautatieverkoston täy- vain muutamia esimerkkejä professori, pää-
15351: dentäminen vastaisuudessa rakentamalla yh- johtaja Lönnrothin laskelmien mukaan.
15352: dysrata Jyväskylästä-Jämsään nyt halli- Kaikki taloudelliset näkökohdat puhuvatkin
15353: tuksen esittämälle Oriveden-Jämsän ra- mainitun radan rakentamisen puolesta ja
15354: dalle. Tämän yhdysradan pituus tulisi ole- tulisi tästä radasta parhaimmin kannatta-
15355: maan 58 kilometriä ja rakennuskustannuk- via, ollen sen tuottama ylijäämä pääoma-
15356: set 72 milj. markkaa. kustannuksille 3% ja 3.46 % rakennuskus-
15357: Näin ollen nyt olisi saatava edelleen ai- tannuksille.
15358: nakin osittain eteenpäin viedyksi Keski- Myöskin palvelisi kysymyksessä oleva
15359: Suomen runkoradan toteuttamista. Tätä rata hyvin maakunnallisia yhteyksiä, jotka
15360: vaatii paitsi Pohjois-Suomen liikenteen ke- ovat syntyneet Jyväskylän kaupungin ja
15361: hittäminen, erittäinkin Jyväskylän seudun maakunnan väestön kesken. Jyväskylästä
15362: yhäti laajenevan teollisuuden kilpailukykyi- on muodostunut koko Keski-Suomen kult-
15363: syyden kehittäminen ja rautatien oman tuurikeskus, mikä on syytä mainita rauta-
15364: ,kilpailukyvyn säilyttäminen yhäti voimistu- tiekysymystäkin ratkaistaessa. On hank-
15365: van autoliikenteen kanssa. Autoissa kulkee keissa oman läänin perustaminenkin ja sillä
15366: nykyään jo verrattain paljon pitkän mat- on laajaa kannatusta ja etelään suuntau-
15367: kankin matkustajia, ja m. m. kahvia ja so- tuva rautatie tulisi erittäin hyvin palvele-
15368: keria kuljetetaan Helsingistä Jyväskylään maan tätäkin tarkoitusta. Ei myöskään ole
15369: autoilla, mihin on syynä rautatiekuljetuk- maanpuolustuksen kannalta vähäksi arvioi-
15370: sen hitaus ja kalleus. Mutta erittäin paljon tava mainitun radan merkitystä, sillä Jy-
15371: merkitsevät rahdit myöskin teollisuuslaitok- väskylästä on muodostunut maamme tär-
15372: sille. Jo kahdeksan tehtaan kohdalla aiheu- keimpiä puolustuslaitoksen teollisuuskeskuk-
15373: tuisi radan oikaisemisesta säästöä Etelä- sia. Nyt suunnitteilla olevan lentoaseman
15374: Suomen satamiin vietävien tavaroiden rah- rakentaminen saattaa vieläpä vakavasti
15375: deissa 4,276,095 tonnikilometriä. Jos täten asettamaan kysymyksen alaiseksi pohjoi-
15376: syntynyt säästö voitaisiin käyttää esim. sesta tulevan radan rwkentamisen sen kautta
15377: työläisten palkkojen parantamiseen, olisi se Jyväskylään.
15378: 382 XII,14. - Jyväskylän-Jämsän rautatie.
15379:
15380: Hallitus on suunnitellut käytettäväksi Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
15381: ainakin 80 milj. mk vuosittain rautatiera- tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioittaen
15382: kennusmäärärahoiksi. Kun tätä summaa ehdotamme,
15383: mielestämme voidaan lisätä varsin hyvin
15384: nyt kysymyksessä olevan radan rakentami- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
15385: seen tarvittavalla määrällä, ei ohjelmaa tar- van lakiehdotuksen:
15386: vitse sen takia jatkaa.
15387:
15388:
15389: Laki
15390: rautatierakennuksista vuosina 1939-1946.
15391:
15392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15393:
15394: 1 §. 4 §.
15395: Rautatierwkennuksia on vuosina 1939- Edellä 3 §: ssä mainitut rautatiet raken-
15396: 1946 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- netaan ehdolla, että asianomaiset kunnat
15397: tään. sitoutuvat edeltäpäin vastaamaan rauta-
15398: 2 §. tietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita ynnä
15399: Rakenteilla olevain Varkauden-Viinijär- muita tarpeita varten tarvittavain maa- ja
15400: ven, Kontiomäen-Taivalkosken ja Suolah- vesialueiden lunastuksesta selkä korvauk-
15401: den-Haapajärven ratojen rakennustöitä setta luovuttamaan maa-alueen, joka tarvi-
15402: jatketaan. taan lähimmältä yleiseltä tieltä asemalle tai
15403: 3 §. pysäyspaikalle tehtävää tietä varten, ynnä
15404: N ormaaliraiteiset rautatiet rakennetaan: Oriveden asemalta Jämsään johtava rata
15405: Joensuun asemalta Ilomantsiin ja sen yh- sekä Olkkalan satamarata ja Jämsänkosken
15406: teydessä satamarata Nuorajärven rantaan; tehdasrata lisäksi ehdolla, että valtioneu-
15407: Oriveden asemalta Jämsään ja sen yh- voston määräämä avustus suoritetaan näi-
15408: teydessä satamarata Päijänteen rannalla den ratojen rakentamiseen.
15409: olevaan Olkkalan satamaan ynnä haararata
15410: Jämsänkosken tehtaalle; 5 §.
15411: Jyväskylän asemalta Jämsään Oriveden V altioneuvostolla on oikeus uusiin rauta-
15412: -Jämsän radalla ; tierakennuksiin ja työttömyyden lieventä-
15413: Haapamäen asemalta Saarijärvelle Suo- miseen valtion tulo- ja menoarviossa myön-
15414: lahden-Haapajärven radalla; nettyjen määrärahojen rajoissa määrätä,
15415: Seinäjoen asemalta Parkanon asemalle milloin 3 §: ssä mainittujen ratojen raken-
15416: Porin-Haapamäen radalla; sekä nustyöt on aloitettava, sekä osoittaa tarkoi-
15417: Siilinjärven asemalta Sysmäjärven ase- tukseen tarvittavat varat.
15418: malle.
15419:
15420:
15421: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1938.
15422:
15423: Onni Peltonen. Arvi Oksala.
15424: Hugo Aattela. Atte Muhonen.
15425: Toivo Horelli.
15426: 383
15427:
15428: XII,15. - Toiv. al. N:o 111.
15429:
15430:
15431: Malmivuori y. m.: Rautatien rakentamisesta Riihimäen
15432: asemalta Loimaan kautta Peipohjaan.
15433:
15434:
15435: E d u s k u n n a ll e.
15436:
15437: Rautatieralkennuksia suunniteltaessa on Helsinki-Loimaa odotettu hyöty ei olisi
15438: yhdysratakysymys Tampereen-Porin ra- vastannut kustannuksia.
15439: dalta etelään Loirmawlle ja sieltä edelleen Sama kulkulaitoskomitea on käsitellyt
15440: Riihimäelle tai Helsinkiin ollut aikaisem- myöskin Turun-Riihimäen ratahanketta,
15441: min käsittelyn alaisena. Senaatin vuonna jonka rakentaminen eduskunnassakin on
15442: 1917 asettama kulkulaitosk:Oilllitea lausui ollut esillä. Mietinnössään komitea on pitä-
15443: tästä radasta 1920 antamassaan mietin- nyt tämän ratahankkeen vaikutuspiiriä var-
15444: nössä, että maalkunta- ja paikallisliikennettä sinkin sen länsipäässsä liian suppeana eikä
15445: välittävänä ratana rakennettaisiin Helsin- ole katsonut voivansa rakentamista puoltaa.
15446: gin-Loimaan-Peipohjan rata. Seuraava Lienee kuitenkin osoitettavissa, että Hel-
15447: valtioneuvoston vuonn'a 1932 asettama kul- singin-Loimaan-Peipohjan sekä Turun-
15448: kulaitookomitea taas lausuu vuonna 1936 Riihimäen ratahankkeet voidaan yhdistää
15449: antamassaan mietinössä: ,VaikkaJkaan iky- siten, että se olennainen hyöty, mikä niiden
15450: sy;mys puheenaolevan (Helsinki-Loimaa kummankin rakentamisesta olisi ollut odo-
15451: -Peipohja) radan rakentamisesta ei ole tettavissa, pääasiallisesti säilyisi, kun t.aas
15452: ollut vireillä niillä valtiopäivillä, joilla teh- ne syyt, joilla ratoihin nähden oli tultu
15453: dyt rautatierakennusaloitteet kulkulaitosko- kielteiseen tulokseen, käytännöllisesti kat-
15454: mitea on mietinnössään ottanut tarkastet- soen poistuisivat. Tarkoitamme, että aja-
15455: tavakseen, ja kysymys niin ollen voitaisiin tuksesta rataosalta Helsinki-Loimaa olisi
15456: tässä yhtey;dessä sivuuttaa, on komitea lmi- luovuttava, ja esilläollut Turun-Riihimäen
15457: tenkin, kun edeHä:mainittu ratahanke on rautatiesuunnitelma muutettava Riihimäen
15458: aikanaan saanut oswkseen varsin suurta -Loimaan ratasuunnaksi. Näin saataisiin
15459: mielenlkiintoa, :katsonut olevan tarpeen siitä uusi ratasuunta Riihimäki-Loimaa-Pei-
15460: lyhyesti mainita.'' pohja, joka odotettavissa olevaan hyötyyn
15461: Rautatiehallituskin on antanut puheena- nähden korvaisi molemmat edellä mainitut
15462: olevasta ratahankkeesta lausunnon jo ratasuunnat.
15463: vuonna 1925. Lausunnosta selviää, että Kyseessäoleva rata tulisi kulkemaan Rii-
15464: rataosan Helsinki-Loimaa kulkusuunnalle himäen-Liedon-Turun suuntaan Riihi-
15465: oli useampia ehdotuksia, kun taas siitä, että mäeltä Lopelle asti, josta se eroaisi poh-
15466: rata Loimaalta oli kulkeva Alastaron !kir- joiseen päin kulkien Tammelan, Jokioisten
15467: kon kohdalle ja sieJtä Lauttakylää kohti ja Ypäjän pitäjien kautta Loimaalle ja
15468: sekä edelleen Kokemäen laiturivaihteelle, siitä edelleen Helsingin-Loimaan-Peipoh-
15469: jatkuen rinnalkkaisraiteena Peipohjaan, ol- jan suuntaan Alastaron, Vampulan ja
15470: tiin periaatteessa yksimielisiä. Huittisten pitäjien kautta Kokemäelle.
15471: Vuonna 1932 -asetettu kulkulaitoskomitea Radan pituus tulisi olemaan 170 km.,
15472: on mietinnössään tullut ratahankkeeseen josta väli Riihimäki-Loimaa olisi 105 km.
15473: Helsinki-Loimaa-Peipohja kielteiseen tu- ja väli Loimaa-Peipohja 65 km. Näin
15474: lokseen nähtävästi siksi, että rataosalta ollen lyhentäisi rata matkaa Riihimäeltä
15475: 384 XH,15. - Riihimäen-Loimaan-Peipohjan rautatie.
15476:
15477: Peipohjaan 43 km., Turusta ja Loimaalta Talvisatamakysymyksemme on vielä tosin
15478: Peipohjaan 134 km., Riihimäeltä Turkuun lopullisesti ratkaisematta, mutta selvää kui-
15479: 33 km., mutta pidentäisi matkan Riihi- tenkin on, että useina talvina joudutaan
15480: mäeltä Turkuun Riihimäen-Liedon suun- luonnonseikkojen nojalla sellaiseen tilantee-
15481: taan verraten vain 10 km. seen, että länsirannikon satamat Mänty-
15482: Rakennettaessa radasta Riihimäki-Loi- luoto ja Rauma ovat merkittävässä mää-
15483: maa-Peipohja väli Riihimäki-Loimaa rässä otettavat huomioon kysymystä rat-
15484: raskasrakenteiseksi samaan tapaan kuin kaistaessa ja talviliikennettä järjestettäessä.
15485: väli Riihimäki-Lieto-Turkukin oli suun- Kun rata sitäpaitsi johtaisi Riihimäeltä
15486: niteltu rakennettavaksi, säästettäisiin kus- suorinta tietä neljään eri merisatamaan tu-
15487: tannuksia n. 65 milj. markkaa, jolloin ase- lisi sen merkitys olemaan melkoinen myös-
15488: malaajennukset kummassakin tapauksessa kin täytelastin lähettämisessä näistä sata-
15489: on huomioitu. Jos taasen jatko-osa Loi- mista toisiinsa sekä Itä-Suomesta näihiu
15490: maalta Peipohjaan rakennettaisiin tavalli- satamiin ja päinvastoin.
15491: seen tapaan 30 kg: n kiskoja käyttäen, tu- Puolustusnäkökohtien kannalta ratakysy-
15492: lisi koko rautatien Riihimäki-Loimaa- myksiä tarkastettaessa on ilmeistä, että Rii-
15493: Peipohja kustannukset ylittämään ainoas- himäen-Loimaan-Peipohjan radalla on
15494: taan n. 10 milj. markalla Riihimäen-Lie- ratkaiseva merkitys maanpuolustukselle.
15495: don-Turun radan kustannukset, myös Pikaisin silmäys rataverkostoamme esittä-
15496: asemalaajennukset huomioiden. vä:än karttaan osoittaa jo selvästi, miten
15497: Ehdotettu rata tulisi koko pituudeltaan suuressa määrin tämä rata tulisi lisäämään
15498: kulkemaan metsärikkaiden alueiden halki, liikennöimis- ja liikkumismahdollisuuksia
15499: josta keski- ja pohjoispuolinen osa sitä- eri suuntiin sota-aikana. Maailmansodan
15500: paitsi on erittäin vauraasti asuttua maan- aikana liikenne sitäpaitsi osoitti selvään,
15501: viljelysseutua. Siksi onkin varmaa, että että saattaa syntyä tilanteita, jolloin meri-
15502: rataa myöten tultaisiin kuljettamaan suu- liikenteen on pakko kulkea länsirannikon
15503: ria määriä varsinkin pienpuutavaraa Porin satamien kautta.
15504: ja Rauman puunjalostustehtaille, mikä taa- Edelläesitetyn perusteella kunnioittaen
15505: sen tulisi vaikuttamaan kohottavasti metsän ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
15506: arvoihin, kun kuljetusmatkojen lyhe11tyessä vomuksen,
15507: huomattavassa määrässä kuljetuskustannuk-
15508: set alenisivat. Paikallisliikennettä olisi että hallitus toimituttaisi koneelli-
15509: omansa lisämään vielä maanviljelystuotteet, sen tutkimuksen normaaliraiteisen
15510: jotka tätä rataa myöten hakeutuisivat ku- rautatien rakentamiseksi Riihimäen
15511: lutuskeskuksiin, esim. voi Turkuun. asemalta Loimaan kautta Peipohjaan
15512: Itä-Suomesta tulevalle kauttakulkuliiken- tai .follekin sen lähiasemalle.
15513: teelle on rata myös suurimerkityksellinen.
15514:
15515: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1938.
15516:
15517: J. E. MalmivU.ori. Otto Marttila. Ville A. Komu.
15518: Ansh. Alestalo. Edv. Kujala. Kaisa Hiilelä.
15519: Kyllikki Pohjala. Frans Mustasilta. E. v. Fr~nckell.
15520: Paavo Aarniokoski. A. A. Lastu. Aug. Syrjäne:n.
15521: Alpo Lumme. E. Kilpeläinen. K. Kylänpää.
15522: Miina Sillanpää. K. R. Kares.
15523: 385
15524:
15525: XII,I6. - Toiv. al. N:o 112.
15526:
15527:
15528:
15529:
15530: Kirra y. m.: Rautatien rakentamisesta Äetsän tai Risteen
15531: asemalta Turun-Toijalan radalle.
15532:
15533:
15534: E d u s k u n n a ll e.
15535:
15536: Noin 40 vuotta on ollut päiväjärjestyk- Pitkittäisen ratasuunnan tärkeimpiä koh-
15537: sessä kysymys rautatien rrukentamisesta tia on yhdysradan rakentaminen Tampe-
15538: Länsi-Suomessa pitkittäiseen suuntaan si- reen-Peipohjan ja Turun-Toijalan rato-
15539: ten, että Pohjois-Suomi pääsisi suoraan jen välille. On nimittäin huomattava, että
15540: liikeyihtey:teen Etelä- ja Lounais-Suomen juuri tällä alueella on vauraita ja suuret
15541: kanssa ja samassa y'hteydeSISä pääsisivät laa- taloudelliset kehitysmahdollisuudet omaavia.
15542: jat, vielä verraten kaukana rautatiestä si- seutuja vielä melko etäällä rautatiestä. Si-
15543: jaitsevat väkirikkaat ja muutenkin huomat- täpaitsi vaatii kauttakulkuliikenne sekä poh-
15544: tavat taloudelliset kehitysmahdollisuudet joisesta että myös Tampereelta päin aina-
15545: omaavat alueet nauttimaan rautatien .tuot- kin vuoden kylmimpänä aikana mahdolli-
15546: tamasta hyödystä. Pitkittäisen ratasuunnan simman hyvää pääsytietä Turun satamaan.
15547: tarpeellisuutta Länsi-Suomessa osoittaa edel- Kun tämä yhdysrata rakennetaan ei voida
15548: leen m. m. se, että aikaisemmin poikittaisen kuitenkaan ajatella sitä, että se suunnattai-
15549: 'Porin-Kankanpään-Haapamäen radan siin sellaisten seutujen kautta, kuten esim.
15550: tarmokkaat kannattajat ja ajajat, kuten Peipohjan-Mynämäen ehdotus tarkoittaa,
15551: Porin kaupunki y. m., ovat jo nyt ennen- joilla asutuksen suhteen on toisarminen
15552: kuin tämä poikkirata on edes lopullisesti merkitys ja että jätettäisiin eräiden Etelä-
15553: valmistunut, ryhtyneet innokkaasti ajamaan Satakunnan väkirikkaimpien alueiden esim.
15554: myöskin pitkittäistä ratasuuntaa Kauha- Huittisten, Punkalaitumen ja Vampulan
15555: joelta Kankaanpäähän, jolle jatkoa Tampe- pitäjissä asuvien väestöpiirien edut ja toi-
15556: reen-Porin radan eteläpuolella tarkoitta- vomukset kokonaan huomioonottamatta.
15557: vat ne aloitteet, joissa ehdotetaan rautatietä Ajatus tällaisen yhdysradan rakentami-
15558: Peipohjasta Mynämäelle tai Peipohjasta sesta Tampereen-Peipohjan radalta Ris-
15559: I~oimaalle. Ennllikkotiedoista päättäen tu- teen tai Äetsän aseman kohdalta Turun-
15560: lisi hallitus ensi 5-vuotissuunnitelmaan T·oijalan radalle ei ole eilispäivän keksintöä.
15561: ottamaan radan Seinäjoelta Parkanoon. Heti Tampereen-Porin radan valmistuttua
15562: Näin on siis pitkittäisen ratasuunnan ra- tehtiin jo säätyvaltiopäivillä vuonna 1897
15563: kentamisen välttämättömyys Länsi-Suo- anomus rautatien rakentamisesta Risteen
15564: messa tullut entistä paremmin todistetuksi. aseman tienoilta Huittisten Lauttakylän
15565: Eri mielipiteitä ilmenee jossain maarm li:iJkekeskustan kautta Loimaalle. Tämän
15566: vain siinä, mistä paikasta tämä rautatie anomuksen johdosta silloinen rautatievalio-
15567: kullakin kohdalla poikkiratojen välipai- kunta esittää mietinnössään m. m. seuraa-
15568: koissa olisi sopivin rakentaa.. Tämän joh- vaa: ,Rautatieverkkomme luonnollinen ke-
15569: dosta kysymys vaatii perusteellista tutki- hitys vaatii välttämättä että pääratojen
15570: mista. muodostamat isot silmukat jaetaan sivura-
15571: 386 XII,16. - Ä.etsän-Loimaan rautatie.
15572:
15573: doilla pienemmiksi ja mitä erittäin Loi- Porin radallakin tarkoja tutkimuksia. Ris-
15574: maanjoen laaksoon tulee, on valiokunta sitä teen asemalta länteenpäin ei pohjoista pää-
15575: mieltä, että sen viljavat ja tiheään asutut tekohtaa mielestämme voitaisi viedä, mutta
15576: seudut näyttävät olevan semmoisia, että nii- saattaa olla syytä harkita sen asettamisesta
15577: den halki rakennettu rautatie tulisi hyvin itäänpäin esim. Äet8än aseman lrohdalle
15578: k811lllattamaan.'' Ensimmäisen yksikamari- varsinkin siinä tapauksessa, jos rataehdotus
15579: sen eduskunnan kokoonnuttua v. 1907 oli Seinäjoki-Parkano tulee tätä ennen hy-
15580: sama asia esillä edustaja Iida Vemmelpuun väksytyksi. Päätepiste eteläi,ge'ssä päässä
15581: y. m. tekemän aloitteen pohjalla. Helsingin saisi myös jäädä tarkemman tutkimuksen
15582: -Risteen rautatiealoitteen yhteydessä on varaan, vaikkakin Loimaan asema olisi mie-
15583: kysymy,g myöhemmin ollut useita kertoja lestämme kaikkein sopivin.
15584: eduskunnan käsiteltävänä ja saanut sekä Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
15585: valiokunnissa että eduskunnassa osakseen ehdotalillme eduskunnan päätettäväksi toivo-
15586: huomattavaa kannatusta. Radan tarpeelli- muksen,
15587: suus on tullut nyt entistä suuremmaksi
15588: m. m. sentakia, että Äetsän aseman lähei- että hallitus toimituttaisi kiireelli-
15589: syyteen rakennetaan parhaillaan k1oOTite'h- sesti koneellisen tutkimuksen nor-
15590: dasta ja tulee muukin teollisuus Kokemäen- maaliraiteisen rautatien rakentami-
15591: joen koskivoimien käytäntöönottamisen joh- seksi Äetsän tai Risteen ctsemalta
15592: dosta huomattavasti lisääntymään. joko Loimaan asemalle tai jollekin
15593: Edellä viitattiin siihen, että radan pääte- muulle sopivaksi katsottavalle koh-
15594: kohtien lopullinen määrittely vaatii niin dalle Turun-Toijalan radalla.
15595: Turun-Toijalan radalla kuin Tampereen-
15596:
15597: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
15598:
15599: Kalle Kirra. Kaarlo Hänninen.
15600: Heikki Vehkaoja. Einari Karvetti.
15601: K. R. Kares. Viljo Rantala.
15602: M. 0. Lahtela. Tilda Löthman-Koponen.
15603: Mandi Hannula. Aarne Honka.
15604: Arvo Inkilä. Toivo Horelli.
15605: Emil Jutila. A. A. Lastu.
15606: Kalle Kämäräinen.
15607: 387
15608:
15609: XII, 1 •. - Toiv. al. N: o 113.
15610:
15611:
15612:
15613:
15614: Böök y. m.: Tutkimnkscn toimittamisesta Valkeakosken-
15615: Jämsän radan kannattavaisuuden ja tm·koituksenmukai-
15616: suuden selvittämiseksi.
15617:
15618:
15619: E d u s k u n n a ll e.
15620:
15621: Jo vuosikymmenien ajan on kysymys n. s. moinen-Jämsä sekä suorittaneet silmämää-
15622: Keski-Hämeen radasta ollut vireillä sen räisen tutkimuksen linjalla. Tutkimuksen
15623: hyöty- ja vaikutuspiiriin kuuluvissa kun- toimitti insinööri Pentti Katerma, joka lau-
15624: nissa. Tämä onkin ollut luonnollista, sillä sunnossaan m. m. toteaa, että maasto yleensä
15625: osoittaahan jo pikainenkin silmäys maamme on ,keskinkertaista parempaa'' ja on lau-
15626: rautatiekarttoihin, että nykyinen rautatie- sunto yleensäkin mielestämme sellainen,
15627: verkosto jättää laajat Hämeen alueet Päi- että se hyvin puoltaa mainitun ratasuun-
15628: jänteen länsipuolella vaikutuspiirinsä ulko- nan suuria mahdollisuuksia tulla kannatta-
15629: puolelle, eikä näin ollen voida vielä ajatella- vaksi ja tarkoitustaan vastaavaksi.
15630: kaan noiden seutujen metsärikkauksien, Paitsi sitä, että ehdotettu ratasuunta on
15631: maanviljelyksen eikä teollisuudenkaan mah- suoranaisena jatkona Valkeakosken-Toija-
15632: dollisuuksien tehokasta käyttöä ja järkipe- lan-Turun radalle ja kulkee läpi alueen,
15633: räistä hoitoa. Ovatpa vielä tämän laajan joka on miltei laajin rautateitä vailla oleva
15634: rautatiettämän alueen monet seudut vailla alue Etelä-Suomessa, ja alue, jonka se saat-
15635: asianmukaista maantieverkostoakin joutuen taisi liikenneyhteyteen valtakunnan muiden
15636: siten, vaikka ovat Suomen rintamaita, hel- osien kanssa, on vielä mainittava, että rata-
15637: posti nykyajan valtavan kehityksen saavu- suunnan kanssa välittömässä yhteydessä
15638: tuksista ja mahdollisuuksista osattomiksi. olevien kuntien väkiluku on noin 35,000
15639: Vuonna 1911 herätettiin asiain korjaami- henkeä ja pinta-ala 257,200 ha, josta
15640: seksi kysymys rautatien rakentamisesta Toi- viljeltyä 33,069 ha.
15641: jalasta Valkeakoskelle ja sieltä Pälkäneen, Ylläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
15642: Luopioisten ja Padasjoen kuntain läpi Päi- tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
15643: jänteen rantaan. Tästä suunnitelmasta on muksen,
15644: jo osa Toijala-Valkeakoski toteutettukin
15645: ja nyt ovat useitten kuntain kunnanval- että hallitus toimituttaisi tutki-
15646: tuustot päättäneet ajaa asiaa edelleen ja muksen ratasuunnalla Valkeakoski-
15647: tehneet valtioneuvostolle ja rautatiehallituk- Jämsä mdan kannattavaisuuden ja
15648: selle anomuksen Toijalan-Valkeakosken ra- tarkoituksenmukais1wden selvittämi-
15649: dan jatkamisesta suunnassa Sääksmäki- seksi.
15650: Pälkäne-Luopioinen, Kuhmalahti-Kuh-
15651:
15652: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1938.
15653:
15654: Leo R. Böök. A. Pohjannoro.
15655: 388
15656:
15657: XII, 1s. - Toiv. al. N: o 114.
15658:
15659:
15660: Alestalo y. m.: Rautatien rakentamisesta Kauhajoelta Kan-
15661: kaanpään ja Peipohjan kautta Mynämäelle.
15662:
15663: E d u s k u n n a ll e.
15664: Kaikille tunnettua on, että valtakun- delle. Samoin sikäläiselle teollisuudelle
15665: tamme rautatieverkosto on vielä monessa merkitsisi tällaisen radan rakentaminen
15666: suhteessa puutteellinen. Sentähden on tär- paljon. Maanpuolustuksen kannalta luulisi
15667: keää, että rautateitä edelleen maassa raken- olevan erittäin tärkeää, että kaikki Pohjan-
15668: netaan. Silmäillessämme rautatiekarttaa, lahden satamat tulisivat yhdistetyksi ly-
15669: pistää kohta silmään Länsi-Suomen puut- hintä tietä toisiinsa riittävän matkan päässä
15670: teellinen rataverkosto. Pitkiä pistoratoja rannikosta. Jo rakennetut radat johtaisi-
15671: on kyllä satamakaupunkeihin rakennettu, vat taas liikenteen satamista sisämaahan.
15672: mutta päästäkseen rautateitse merenran- Edellistä rautatielakia käsitellessään
15673: nalla kaupungista toiseen, täytyy tehdä eduskunta piti tätä suuntaa niin tärkeänä,
15674: pitkiä kiertomatkoja. Näin on asianlaita että se kehoitti hallitusta tutkituttaruaan
15675: Kaskisen, Kristiinankaupungin ja Porin vä- kyseessä olevan ratasuunnan. Tutkimus on-
15676: lillä, samoin Rauman ja Turun välillä. Ja kin jo suoritettu rataosalla Kauhajoki-Kan-
15677: kuitenkin tämä epäkohta voitaisiin helposti kaanpää ja ainoastaan silmämääräinen tut-
15678: korjata rakentamalla rautatie Kauhajoki- kimus rataosalla Peipohja-Mynämäki.
15679: Kankaanpää-Peipohja-Mynämäki. Näin Käsityksemme mukaan kyseessä oleva ra-
15680: rakennettuna radasta tulisi mahdollisim- tasuunta on Länsi- ja Lounais-Suomen maa-
15681: man suora ja jokainen Pohjanlahden sata- kuntien kannalta ensiluokkaisen tärkeä.
15682: makaupunki tulisi saamaan mahdollisuudet Mutta sen merkitys ja vaikutus ulottuu
15683: liikenteensä kehittämiseen. Kauppac ja kauas koko Perä-Pohjolaan. Pohjois-Suo-
15684: teollisuus saisi luonnollisen liikennereitin men yhä laajeneva teollisuus saisi tästä
15685: aina pohjoisesta eteläisimpään Suomen kär- oikotien lähimpiin talvisatamiin ja näin
15686: keen asti. Sikäli kuin pohjoisessa olevat saataisiin Pohjois-Suomen teollisuutta ja
15687: satamat jäätyvät, on mahdollisuus satama kauppaa rasittavat kalliit rahdit alene-
15688: satamaita siirtyä etelämmäksi aina Tur- maan.
15689: kuun asti. Kaupan ja teollisuuden kan- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
15690: nalta ei Länsi- eikä Keski-Suomessa voida tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
15691: toista näin edullista ratasuuntaa löytää. väksi toivomuksen,
15692: Rakennuskustannuksetkin todennäköisesti
15693: tulisivat maaston edullisuuden vuoksi huo- että hallitus seuraavaan rautatie-
15694: keiksi. rakennussuunnitelmaan ottasi rauta-
15695: Näin rakennettuna rautatie antaisi suu- tien Kauhajoki-Kankaanpäii-Pei-
15696: ret kehittymisen mahdollisuudet Länsi- ja pohja-Mynämäki.
15697: Lounais-Suomen jo voimakkaalle maatalou-
15698:
15699: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1938.
15700:
15701: Ansh. Alestalo. Kyllikki Pohjala.
15702: Miina Sillanpää. Paavo Aarniokoski.
15703: lYI. E. Harja. A. A. La.stu.
15704: Ville A. Komu.
15705: 389
15706:
15707: Xli,I\J. - Toiv. al. N:o 115.
15708:
15709:
15710:
15711:
15712: Syrjänen y. m.: Esityksen antamisesta 10-vuotiskauden
15713: rautatierakennusohjelmaksi ja Korian-Kouvolan seu-
15714: duilta Helsingin seuduille johtavan radan ottamisesta
15715: tähän ohjelmaan.
15716:
15717:
15718: E d u s k u n n a 1l e.
15719:
15720: Eduskunnalle on vuosien kuluessa jätetty selta puolen Helsinki maan suurimpana
15721: monta aloitetta rautatien rakentamisesta tuontitavarain jakelijana tarvitsee nykyistä
15722: Helsingistä Korian-Kouvolan seuduille. suoremman yhteyden Itä-Suomen vaurastu-
15723: Vaikka kaikkia näitä aloitteita ei ole lop- viin kulutuskeskuksiin muinakin vuoden-
15724: puun käsitelty, olemme katsoneet tarpeelli- aikoina kuin talvella.
15725: seksi tehdä uuden toivomusaloitteen, koska Korian-Helsingin rata kulkisi vaurai-
15726: kehitys näyttää menevän siihen suuntaan, den maatalouspitäjien kautta, jotenka sen
15727: ettei 5-vuotisrakennusohjelmaan enää voi merkitys ei rajoittuisi kauttakulkuliikentee-
15728: tyytyä. seen. Autoliikenteen edistymisestä huoli-
15729: Kun valtion kulkulaitoskomitea vuonna matta saattaa odottaa, että sillä, varsinkin
15730: 1936 julkaisi mietintönsä, oli siinä Helsin- pääkaupungin muonitusratana tulisi ole-
15731: gin-Korian, eli niinkuin komitea sitä kut- maan tärkeä tehtävä.
15732: suu Helsingin-Kouvolan, jo hyvin kauan Viennin edistämisen suuri merkitys mei-
15733: suunnittelun kohteena ollutta rataa yksi- dän maamme kansantaloudessa ja juuri
15734: mielisesti otettu niiden ratojen joukkoon, Korian-Helsingin radan tärkeys tässä suh-
15735: jotka ensimmäisinä olisivat sisällytettävät teessa ovat saaneet radan harrastajat odot-
15736: rautatierakennusohjelmaan. Tämän oikora- tamaan, että tämä rata otettaisiin rautatie-
15737: dan suuri merkitys kulkuyhteyksien paran- rakennusten lähimpään 5-vuotisohjelmaan.
15738: tamiseksi, sekä henkilökuljetuksen että var- Siinä mielessä Itä-Uudenmaan kunnat ja
15739: sinkin tavarankuljetuksen kannalta, Savo- pääkaupunki ovat valmiit luovuttamaan
15740: Karjalan ja maan pääkaupungin ja sen maata rataa varten, jopa rahallisiinkin uh-
15741: suurimman sataman välillä, on komiteamie- rauksiin. Sitä suurempi on ollut pettymys,
15742: tinnössä pätevästi esitetty. Maataloustuo- kun saatiin tietää, että rautatiehallitus on
15743: tannon ja teollisuuden nopea kehitys Sa- lausunnossaan jättänyt tämän radan ohjel-
15744: vossa ja Karjalassa vaatii entistä suorempaa masta pois.
15745: ja lyhyempää ja siten nopeampaa ja rahti- Länsi-Euroopan maissa ja Ruotsissakin
15746: kustannuksiin nähden halvempaa yhteyttä on suurien uusien rautatielinjojen rakenta-
15747: vientisatamaan, joka taatusti voidaan pitää misaika jo päättynyt. Toisin on meillä.
15748: auki silloin kun tuotantokeskuksia lähem- Laajassa, mutta harvaan asutussa maas-
15749: pänä olevat satamat sulkeutuvat. Mutta jo samme on vielä paljon ratoja rakennettava,
15750: lähempänäkin, radan koillisen päätepisteen ennenkuin raskaan ja tilavan tavaran kul-
15751: seuduilla sijaitsevat suuret teollisuuslaitok- jetusma.I1dollisuudet saadaan tyydytetyiksi.
15752: set kaipaavat kipeästi tätä yhteyttä. Toi- Kilpailevia ratasuunnitelmia tulee todennä-
15753: 390 XII,l9. - Korian-Helsingin rautatie.
15754:
15755: köisesti vielä kauankin esiintymään ja vas- Viitaten ylläolevaan ehdotamme kun-
15756: taavasti tyytymättömyyttä suunnitelmien nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15757: toteutumatta jäämisestä. Saattaa sentähden muksen,
15758: kysyä, eikö olisi syytä laatia rautatieraken-
15759: nusohjelma pitempää ajanjaksoa käsittä- että hallitus antaisi Eduskunnalle
15760: väksi. Kilpailevat ratarakennukset saatai- esityksen 10-vuotiskauden rautatie-
15761: siin silloin siihen paremmin mahdutetuiiksi rakennusohjelmaksi jct että tähän oh-
15762: samalla kun ne keskukset, joita kulloinkin jelmaan otettaisiin uusi rata Ko-
15763: kysymyksessäoleva rata koskee, voisivat rian-Kouvolan seuduilta Helsingin
15764: suunnitella omat radan vaatimat järjeste- seuduille.
15765: lynsä sen mukaisesti.
15766:
15767: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
15768:
15769: Aug. Syrjänen. G. Andersson.
15770: E. v. Frenckell. Cay Sundström.
15771: Elsa Bonsdorff. Atos Wirtanen.
15772: Jalmari Pilkama. 0. 0. Frietsch.
15773: Aug. Kuusisto. Hilja Riipinen.
15774: Arvi Malmivaara. Edwin Linkomies.
15775: Aino Ma.lka.mäki.
15776: 391
15777: XII,2o. - Toiv. al. N:o 116.
15778:
15779:
15780:
15781:
15782: Salmenoja y. m.: Rautatien rakentamisesta Luumäeltä ln-
15783: keroisiin ja siitä edelleen Loviisan ja Porvoon ka'utta
15784: Helsinkiin.
15785:
15786:
15787: E d u s k u n n a ll e.
15788:
15789: Kuten tiedetään, on Lappeenrannan- rautatie, koska se jo Korialla yhtyisi nykyi-
15790: Elisenvaaran rautatie juuri äskettäin val- seen Helsingin-Viipurin rataan. Sen kan-
15791: mistunut lopulliseen kuntoon. Mainitun nattavuuskaan tuskin muodostuisi tyydyttä-
15792: radan jatkoksi tulee todennäköisesti piak- väksi, koska se todennäköisesti tulisi vastaa-
15793: koin rakennettavaksi Luumäen-Lappeen- vasti vähentämään Helsingin-Kouvolan
15794: rannan oikorata, joka sisältyi ensimmäisenä välisen rataosan liikennettä ja kilpailemaan
15795: kulkulaitoskomitean vuonna 1936 tekemään, siis jo olemassaolevan radan kanssa. Kun
15796: uusia rautatierakennuksia koskevaan ehdo- myöskin ne maaseutupaikat, joiden kautta
15797: tukseen. Mutta Simolan vaikean ratasol- rata on suunniteltu kulkemaan, jo ovat var-
15798: mun oikaisu on vasta yksi askel idästä län- sin hyvässä maantie- ja siis autoliikenne-
15799: teen johtavan liikenteen parantamisessa. yhteydessä kaupunkien kanssa, niin tältä-
15800: Kokonaan on vielä avoinna se kysymys, kään osalta ei uutta rautatieliikennettä Ko-
15801: millä tavoin Viipurin-Kouvolan rataosan rian-Helsingin radalla mainittavammin
15802: rasitusta voitaisiin edelleeen keventää sil- syntyisi. Teollisuutta ei rata myöskään pal-
15803: mällä pitäen niin Kymenlaakson satamiin jonkaan auttaisi, lukuunottamatta Kymi-
15804: kuin yleensä länttä kohti suuntautuvaa lii- yhtiön tehtaita. Nekin kumminkin tulevat
15805: kennettä. Idästä Helsirrkiin johtavasta yhtä hyvin palvelluiksi silläkin ratasuun-
15806: uudesta radasta on ollut paljonkin puhetta. nalla, jonka rakentamista edempänä ehdo-
15807: Viipurin-Helsingin rannikkoradan suh- tamme. Korian-Helsingin radan ralmnta-
15808: teen kulkulaitoskomitea asettui aikoinaan misessa olisi näin ollen lähinnä kysymys
15809: kielteiselle kannalle. Helsingin-Korian ra- Helsingin kaupungin eduista, ennen muuta
15810: taa sitävastoin vuonna 1936 julkaistussa niinä talvikausina, jolloin Itä-Suomen sata-
15811: kulkulaitoskomitean mietinnössä puolletaan. mat ovat suljettuina ja Helsinkikin saa
15812: Puheenaoleva ratasuunta on sen jälkeen osansa Itä-Suomen ja Savon vienti-
15813: ollut useasti esillä. Näyttää kuitenkin siltä, tavaroista.
15814: että ne maalaiskunnat, joiden kautta rata Tärkein seikka, jonka vuoksi Korian-
15815: tulisi kulkemaan, suhtautuisivat asiaan ver- Helsingin rata ei mielestämme olisi oikeaan
15816: raten viileästi, jopa eräät kunnat kokonaan osunut, on se, että vaikka mainittu rata
15817: kielteisestikin. Lieneekin, niin, että pu- rakennettaisiinkin, niin senkin jälkeen Itä-
15818: heenaolevan radan rakentamisen tueksi esi- Suomen ja Savon liikenne edelleenkin
15819: tetyt näkökohdat ovat jääneet heikonlai- ruuhkautuisi Kouvolaan, jonka tärkeän
15820: selle perustalle. On näet huomattava, että solmukohdan liikennettä Korialta lähtevä
15821: ehdotettu Korian-Helsingin rata ei tulisi uusi rata tuskin lainkaan tulisi helpotta-
15822: olemaan mikään uusi Itä-Suomeen johtava maan. Mielestämme juuri Kouvolan ase-
15823: 392 XI1,2o. - Luumäen-lnkeroisten-Loviisau-Helsingin rautatie.
15824:
15825: man merkitys ja sen kyky selviytyä liiken- kohti. Tällä tavoin Kotka, joka juuri on
15826: teestään olisi idästä länteenpäin johtavissa parantanut satamaolojaan rakentamalla
15827: uusissa ratasuunnitelmissa ennen muita mm. Sunilan uuden satamaosan, kykenisi
15828: seikkoja otettava huomioon. Tällöin on lä- entistäkin paremmin palvelemaan Itä-Suo-
15829: hinnä muistettava talviliikennettä. Kun men, Savon ja Kymenlaakson liikennöitsi-
15830: Viipurin satama talven aikana joutuu sul- jöitä. Lisäksi on myös muistettava, että
15831: jetuksi, niin Itä-Suomen puutavarateolli- Haminan kaupunki, jonne Inkeroisista haa-
15832: ·suuden tuotteet kuljetetaan Kotkaan. Sil- rautuu rautatie, on sekin äskettäin saanut
15833: loin Simolan-Kouvolan rataosan rasituk- osittain valmiiksi uuden satamansa. Täten
15834: sen Dn laskettu tulevan noin 13 kertaa suu- myC!s Inkeroisten merkitys kahteen sata-
15835: remmaksi kuin se on tavallisessa normaali- maan vievän radan solmukohtana on tullut
15836: liikenteessä. Kouvola ottaa samanaikai- entista tärkeämmäksi.
15837: sesti vastaan sekä idästä päin tulevat lastit Tässä yhteydessä on syytä mainita, että
15838: että pitkän Savon radan (Kajaani-Kotka) purjehduskaudella 1936-1937 (vuoden
15839: varrella olevien teollisuuslaitosten vienti- alku) kävi Kotkan satamassa 1,793 ulko-
15840: tuotteet samoin kuin Kymi-yhtiön suurten maan liikenteessä olevaa alusta, joiden
15841: tehtaiden lähettämät ja vielä lännestäkin vientimäärä oli 1,390,000 tonnia. Samat
15842: päin tulevat lastit, joiden kaikkien pää- luvut Haminan satamassa olivat 126 alusta
15843: maali on Kotkan satama (ellei sekin joiksi- ja 110,631 tonnia. Viime vuonna käsiteltiin
15844: kin talviviikoiksi joudu suljetuksi), joten Kotkan satamassa tavaraa 2,100,000 tonnia.
15845: on ymmärrettävää, että juuri Kouvolan Ehdotetun Luumäen-Inkeroisten radan
15846: solmukohdan liikenteelle uuden radan tu- avulla ja pitämällä ainakin Kotkan satama
15847: lisi aikaansaada helpotusta. Yhtä ymmär- auki läpi vuoden (mikä ei suinkaan tuota
15848: rettävää on, että vasta Korialta, siis Kymi- ylivoimaisia vaikeuksia) Itä-Suomen, Savon
15849: joen läntiseltä puolelta, lähtevä oikorata ei ja Kymenlaakson teollisuuden vientiartikke-
15850: tulisi paljonkaan Kouvolan liikenneruuh- lit voitaisiinkin tätä tietä kautta vuoden
15851: kaa keventämään. viedä maasta eikä niitä siis tarvitsisi kul-
15852: Kokonaan tDiseen tulokseen päästään, jos jettaa sitä lännempänä oleviin satamiin.
15853: alaksi mainittua ja kenties piankin raken- Ehdotettua Luumäen-Inkeroisten rataa
15854: nettavaksi tulevaa Lappeenrannan-Luu- voitaisiin sittemmin - jos kerran uutta
15855: mäen rataa jatketaan edelleen aluksi Mie- Helsingin rataa pidetään tarpeellisena -
15856: hikkälän, V elrkalahden ja Sippolan pitä- jatkaa Inkeroisista Anjalan, Elimäen ja
15857: jien kautta Inkeroisiin ja sen jälkeen Lo- Ruotsinpyhtään pitäjien kautta Loviisan
15858: viisan kautta Helsinkiin. Tällä tavoin Eli- kaupunkiin sekä sieltä Porvooseen ja Hel-
15859: senvaaran-Lappeenrannan-Luumäen rata sinkiin. Tällä tavoin tulisi uuden radan
15860: jatkuisi todella uutena ratana halki Viipu- vaikutuspiiriin liitetyiksi niin Kymijoen
15861: rin läänin läntisten pitäjien Uuttamaata itäpuolella olevat maanviljelys- ja metsä-
15862: kohti ja Karjalan liikenne saisi näin län- pitäjät kuin myöskin eräät joen länsi-
15863: teen päin kokonaan uuden väylän. Itä- puoliset sekä Uudenmaan läänin rannikko-
15864: SuDmesta - nimenomaan juuri sinä aikana, pitäjät. Loviisan kaupunkikin saisi siten
15865: jolloin Viipurin satama on suljettu - välittömän rautatieyhteyden länteen ja
15866: vientiteollisuustuotteet joutuisivat suoraan itään. Tämä ratasuunta palvelisi niin ikään
15867: Kotkaan rasittamatta lainkaan Kouvolan eri teollisuusalueita Lappeenrannasta al-
15868: ratasolmua, jonka siten olisi keveämpi jär- kaen ; samoin Myllykosken, Inkeroisten,
15869: jestää sitä suurta liikennettä, mikä suun- Kotkan ja Kymin suuria ja alati laajen-
15870: tautuu Savon radalta Kotkaa ja Haminaa tuvia teollisuusseutuja. Kymi-yhtiöllekin
15871: XII,2·0. - Salmenoja y. m. 393
15872:
15873: olisi tämä rata yhtä edullinen kuin Korian- yhdyssiteeseen. Puheenaolevan ratasuunnan
15874: kin suunta. Suuresti helpottaisi se nimeno- edut ovat näin ollen kieltämättömät.
15875: omaan elintarveratana Kymenlaakson ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
15876: Itä-Uudenmaan suurien maanviljelys- ja kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
15877: karjanhoitoseutujen yhteyttä kulutuskes- toivomuksen,
15878: kuksiin. Myös Uudenmaan rannikkoväes- että hallitus ottaisi lähimmän
15879: tölle se olisi tärkeä niin maatalouden kuin tulevaisuuden rautatierakennusohjel-
15880: kalastuselinkeinonkin kannalta katsoen. maansa Luumäen-Inkeroisten radan
15881: Tämä rata avaisi myös niinkuin edellä on rakentamisen ja myöhemmin sanotun
15882: jo huomautettukin, aivan uuden tien Hel- radan jatkamisen Inkeroisista Lovii-
15883: singistä Itä-Suomeen ja Savoon, rajoitta- san ja Porvoon kautta Helsinkiin.
15884: matta mainittua liikennettä Korian ainoaan
15885:
15886: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 193€.
15887:
15888: P. Salmenoja. Arvo Inkilä.
15889: Jere Juutilainen. Ville Kupari.
15890: Elsa Metsäranta. Juho Pyy.
15891: Jussi Lonkainen.
15892:
15893:
15894:
15895:
15896: 50
15897: 394
15898:
15899: XII,21. - Toiv. al. N:o 117.
15900:
15901:
15902:
15903:
15904: Venho y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Helsingin-
15905: Luumäen rautatien mkentamisen edellytyksistä ja tar-
15906: peellisuudesta.
15907:
15908:
15909: Ed u s kunnalle.
15910:
15911: Jo ennen maailmansotaa tehtiin suunni- poikki suunnilleen keskisen tai eteläisen
15912: telma rannikkoradan ra:kentamisesta Hel- Kymenlaakson kohdalla ja jatkettaisiin ra-
15913: singistä Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Ha- taa senjälkeen Luumäelle.
15914: minan kautta Viipuriin. Tämä suunnitelma Karjalalle olisi tästä nyt ehdotetusta ra-
15915: raukesi venäläisten sotilasviranomaisten dan suunnasta se etu, että matka Helsin-
15916: vastustukseen eikä sitä myöhemminkään ole kiin lyhenisi 70-80 kilometriä sensijaan
15917: enää saatu vireille. Nyt on kuitenkin ole- että Korian rata lyhentäisi matkaa vain
15918: massa kaksi uutta rautatiesuunnitelmaa, noin 60 kilometriä. Savolle merkitsisi Hel-
15919: jotka merkitsevät melkein saman rannikko- sinkiin menevän liikenteen ohjaaminen
15920: ratasuunnitelman toteuttamista, mutta epä- esim. Inkeroisten kautta kylläkin vain noin
15921: tyydyttävällä tavalla. Tarkoitamme Lap- 40 kilometrin lyhennystä sensijaan että Ko-
15922: peenrannan-Luumäen rataosaa, joka on jo rian rata sitä lyhentäisi 60 kilometriä,
15923: tutkittu, sekä Helsingin-Korian rataa, mutta toiselta puolen on suunnitteilla var-
15924: jota, joskin erinäisin epäilyksin, on suosi- sinainen Savon oikorata Heinola-Mikkeli
15925: teltu. Ratasuunnitelma Lappeenranta- -Savonlinna. Helsingin-Kotkan radan-
15926: Luumäki on täysin asiallinen ja hyväksyt- Luumäen suunta tulisi kulkemaan tykkä-
15927: tävä, mutta Helsingin-Korian rautatiestä nään uusien, rautateistä nyt syrjässä ole-
15928: ei ole Etelä-Suomen rannikkoseuduille pal- vien seutujen kautta, jolloin uudet helpot
15929: jonkaan hyötyä. Tämä rata ei millään ta- kulkuyhteydet uusista seuduista kehittäisi-
15930: valla tule palvelemaan muita Uudenmaan vät kokonaan uutta liikennettä. Ratasuun-
15931: läänin kuntia kuin Helsinkiä ja tämä rata- tia vertaillessa on todettava, että Helsingin
15932: suunta tulisi esiintymään vain eräänlaisena -Korian rata ei palvelisi edes Loviisan
15933: oikoratana, koska se tulisi jo Korialla yh- kaupunkia ja ne maaseutupaikat, joiden
15934: tymään nykyiseen Helsingin-Viipurin ra- kautta rata tulisi kulkemaan, ovat jo niin
15935: taan. Myöskin se tekisi rataosan Helsinki hyvissä maantieyhteyksissä läheisten kau-
15936: -Riihimäki-Kouvola vähemmän kannatta- punkien kanssa, että uutta rautatieliiken-
15937: va>ksi kuin tähän saakka. Uusien ratasuun- nettä ei tällä rataosalla syntyisi. Teolli-
15938: nitelmien tarkoituksena ei liene kilpailla jo suutta ei rata myöskään auttaisi. Lisäksi
15939: olemassa olevien ratojen kanssa, vaan on tulisi koko Itä-Suomen ja Savon liikenne
15940: niillä hankittava ja autettava uutta liiken- edelleen uudesta radasta huolimatta jää-
15941: nettä. Kokonaan uuden merkityksen saisi- mään Korian solmun, sen rautatiesillan tai
15942: vat nämä suunnitelmat, jos nyt ajateltua siltojen varaan, mikä ei liene vaikeina ai-
15943: Helsingistä itään kulkevan oikoradan pääte- koina terveellistä. Kun Kouvolan rata-
15944: pistettä ei sijoitettaisi Korialle tai Kouvo- solmu, joka jo nykyisinkin on yleensä ja
15945: laan, vaan johdettaisiin rata Kotkan radan eten:kin talviliikenteessä ylikuormitettu, Ko-
15946: XII,:u. - Venho y. m. 395
15947:
15948: rian radan takia saisi yhä vaikeamman lii- tusta eri rataosilla. Viime vuoden maalis-
15949: kenteen selvitettäväkseen ja muodostuisi ta- kuussa, joka oli tyypillinen talviliikenne-
15950: vattoman laajaksi, on selvää, ettei enempi kuukausi, koska silloin olivat sekä Viipurin
15951: rautatieteknilliseltä kuin strateegiseltakaan että Kotkan satamat kiinni, lähetettiin Kar-
15952: kannalta asiaa arvostellen voida puoltaa tä- jalasta päin Kouvolan kautta länteen pape-
15953: män yhtymäkohdan edelleen paisuttamista. ria, selluloosaa, puumassaa, kartonkia ja fa-
15954: Luumäen-Inkeroisen tai Luumäen-Ky- neeria - tavararyhmii, joka koko viennis-
15955: min rata sensijaan yhdistäisi Miehikkälän, tämme maaliskuussa käsitti 83% - kaik-
15956: Vehkalahden ja Sippolan pitäjien kokonaan kiaan 63,800 tonnia. Koko tämä liikenne
15957: uudet ja suuret maanviljelys- ja metsä- siirtyisi Viipurin sulkeuduttua uudelle ra-
15958: alueet rautatiehen, ja jatkaen rataa Kotkan dalle Luumäki-Kotkan rata ja Kotkan sul-
15959: radan poikki Loviisan ja Porvoon kautta keuduttua rataosalle Kotkan rata-Hel-
15960: Helsinkiin saisivat kaikki Uudenmaan lää- sinki. Sinne suuntautuisi myöskin koko se
15961: nin väkirikkaat rannikkopitäjät ja Lovii- valtava määrä vientiteollisuuden tuotteita,
15962: san kaupunki välittömän rautatieyhteyden mikä muuten kuljetetaan Savon-Kotkan
15963: länteen ja itään. Tämä ratasuunta palve- rataa. Voimme laskea, että Kotkan sata-
15964: lisi myös monia teollisuusalueita Lappeen- (llan kiinniolon aikana Kotkan radasta län-
15965: rannasta alkaen, Myllykosken, Inkeroisten, teen vievällä radalla syntyisi talviliiken-
15966: Kotkan ja Kymin suuret teollisuusalueet nettä paperi-, massa- ja faneeriteollisuu-
15967: mukaan lukien. Vieläpä Kuusankosken ja den osalta kaikkiaan noin 145,000 tonnia
15968: Voikkaan teollisuuslaitoksillekin olisi tämä kuukautta kohti, mitä meidän oloissamme
15969: ratasuunta suunnilleen saman arvoinen on pidettävä erittäin suurena. Uusi rata
15970: kuin Korian-Helsingin suunta. Loviisan, avaisi puunjalostusteollisuudellemme terve-
15971: Kotkan, Kymin ja Haminan suurille ku- tulleen valtaväylän talvisatamiin lännessä
15972: lutuskeskuksille tulisi tästä radasta myös talvikuukausien ajaksi, jolloin varma ja
15973: tärkeä elintarverata, joka helpoittaisi var- turvallinen lastien saaminen avoveden
15974: sinkin Kymenlaakson suurien maanviljelys- ääreen vaarantuu talviliikennevaikeuksien
15975: ja karjanhoitoseutujen yhteyttä kulutuskes- takia. Yllämainitut tavarat, nimittäin pa-
15976: kuksiin, jotapaitsi Uudenmaan rannikko- peri, selluloosa, puumassa, kartonki ja fa-
15977: väestölle rata olisi mitä tervetullein niin neeri edustavat ruatatieliikenteessä erittäin
15978: maataloudellisten etujen kuin kalastuselin- luotettavaa ryhmää siinä mielessä, että ne
15979: keinon kannalta. Tämä ratasuunta avaisi ovat säännöllisiä kuljetuksia, jotka mää-
15980: myös kokonaan uuden tien Helsingistä Itä- rältään vaihtelevat varsin vähän ja joihin
15981: Suomeen, nimittäin viivasuorana Helsin- voidaan laskelmat perustaa suurella var-
15982: gistä Kymenlaakson poikki Luumäen, Lap- muudella. Valtion rautateiden tulojen kan-
15983: peenrannan, Vuoksenniskan ja Elisenvaa- nalta nämä tuotteet myös edustavat edulli-
15984: ran kautta aina Sortavalaan, kulkematta sia kuljetusesineitä.
15985: kuitenkaan niin läheltä rannikkoa, että sen Vastaisen kehityksen varalta on vielä
15986: rakennuskustannukset tulisivat erikoisen pantava merkille, että uusia tuotantolaitok-
15987: kalliiksi, mutta rajoittamatta myöskään sia tällä alalla on juuri valmistumassa In-
15988: Itä-Suomen liikennettä Korian ainoaan yh- keroisissa paperitehdas ja Sunilassa sellu-
15989: dyspisteeseen. Radan merkitys talviliiken- loosatehdas, joiden tuotanto lisää vientiä
15990: teelle on myös arvioitavissa niiden laskel- kuukautta kohti runsaasti 12,000 tonnia.
15991: mien perusteella, jotka Kotkan kauppa- Jos lisäämme tämän määrän maaliskuussa
15992: kamarissa hiljattain suoritettiin, tutkit- 1937 todettuihin kuljetuksiin, saamme tulok-
15993: taessa vientiteollisuuden aiheuttamaa rasi- seksi, että talviliikenneaikana liikennepaine
15994: 396 XII,21. - Helsingin-Luumäen rautatie.
15995:
15996: uudella rataosalla Kotkan rata-Helsinki Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15997: edustaisi kuukautta kohti tuntuvasti yli kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15998: 150,000 tonnia eli vuorokautta kohti keski- vomuksen,
15999: määrin 5,000 tonnia.
16000: Taloudellisesti asiaa arvostellen olisi uusi että hallitus suorittaisi, ennenkuin
16001: rata siis täysin kannattava ja niin maa- mahdollisesti lopullisesti päätetään
16002: seudulle kuin kaupungeille ja teollisuudelle H elsingin-Korian radan rakentami-
16003: edullinen. sesta, tutkimuksen ratasuunnan H el-
16004: Kun Lappeenrannan-Luumäen rata sinki-Kotkan ratar--Lttumäki raken-
16005: luultavasti tulee rakennettavaksi joka ta- tamisen edellytyksistä ja tarpeelli-
16006: pauksessa, on siis aivan luonnollista, että suudesta, tämän suunnan leikatessa
16007: samaa ratasuuntaa jatketaan Luumäeltä Kotkan radan Inkeroisissa tai sen
16008: Kotkan radalle joko Inkeroisiin tai Kymiin eteläpuolella.
16009: ja että näin tehden suunnitellulle Helsin-
16010: gin-Korian radalle annetaan tämän mu-
16011: kainen uusi suunta.
16012:
16013: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
16014:
16015: Viljo Venho. Antti Kemppi. Elias Tukia.
16016: 397
16017:
16018: · XII,22. - Toiv. al. N:o 118.
16019:
16020:
16021:
16022:
16023: Brander y. m.: Jlllatkaselän-Savonlinnan-Mikkelin-H ei-
16024: nolan rautatien rakentamisesta.
16025:
16026:
16027: E d u s k u n n a ll e.
16028:
16029: Rautatien tarve linjalla Matkaselkä-Sa- aika on tunnustanut tämän lausunnon to-
16030: vonlinna-Mikkeli-Heinola on vuosi vuo- tuuden yhä valhvistuneen.
16031: delta suurentunut. Rautatien vaikutusalue Viittaamalla jo v. 1924 eduskunnalle jä-
16032: on rikas teollisuudelle tärkeistä metsistä ja tettyyn aloitteeseen määrärahan myöntä-
16033: kivennäisistä. Maatalous on myös kehitty- misestä tarkoitukseen sekä myös toivomus-
16034: mässä tällä väestörikkaalla seudulla, jossa aloitteisiin v. 1929 N: o 74 ja v. 1933
16035: väestönlisäys on huomattava. Maanpuolus- N :o 99 sekä v. 1936 N :o 103, ehdotamme
16036: tukselle on rata tunnustettu aina ensiluok- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
16037: kaisen tärkeäksi ja ulkomaalainen asian- vomuksen,
16038: tuntija-insinööri suunnitellessaan rautatietä että hallitus ottaisi seuraavaan rau-
16039: Matkaselästä Suojärvelle lausui jo silloin, tateiden rakentamista koskevaan la-
16040: että rautatie Matkaselkä-Savon:linna- kiesitykseensä Matkaselän-Savonlin-
16041: Mikkeli-Lahti tulee aina muodostamaan nan-Mikkelin-Heinolan rautatien
16042: Suomen sotilaallisen selkärangan. Kulunut rakentamisen.
16043:
16044: Helsingissä helmikuun 8 päivänä · 1938.
16045:
16046: Akseli Brander. Jussi Raatikainen.
16047: Pekka Pennanen. Reinh. Swentorzetski.
16048: Toivo Halonen. Albin Asikainen.
16049: Aino Luostarinen. Helena Syrjälä.
16050: Emil Jutila. Alex Hämäläinen.
16051: Matti Tolppanen. J. F. Tolonen.
16052: Jalmari Väisänen. K. Hakala.
16053: Jussi Lonkainen.
16054: 398
16055:
16056: Xli,:!3. - Toiv. al. N:o 119.
16057:
16058:
16059:
16060:
16061: Vallas: 1'utkirnuksen toirnittarnisesta 11alkjärven--Kivi-
16062: niernen ratasuunnalla.
16063:
16064:
16065: 1<:: d u s k u n n a ll e.
16066:
16067: Aina siitä alkaen, kun eduskunta v. 1927 kuitenikin syytä mainita muutamia tärkeim-
16068: rautatierakennuiksista silloin voimassa olleen mistä. Tällöin ensinnäkin kiintyy huomio
16069: 5-vuotisohjelman u1kopuolella päätti raken- siihen, että tava:roiden raJhdit, yhdy.sradan
16070: teilla olevan Viipurin-Äyräpään radan valmistuttua, tulisivat huomattavasti alene-
16071: jatkettavaiksi Valkjärvelle, on kaa;kkoisella maan, kun matika Viipuriin [ythenisi noin
16072: KannaJksella pidetty varsin luonnollisena, 100 kilometrillä, samalla kun pilaantumi-
16073: että Hiitolan-Raudun ja Viipurin-Valk- selle alrttiiden tuotteiden, kuten maidon,
16074: järven radat ennemmin taikka myöhemmin kalan y. m. kuljetus, josta nykyisin aiheu-
16075: tulisivat yhdistettäviksi Valkjärveltä joko tuu paljon ikävyyksiä ja vahinkoa, sen
16076: Rautuun tai Kiviniemeen jatkettavalla ra- kautta tuntuvasti paranisi. Mitä taasen
16077: dalla. Tätä mainittujen ratojen yhdistä- puutavaran kuljetukseen tulee, niin sano-
16078: miskysymystä onkin pidettävä yhtenä mattakin on selvää, että matkan lyhe-
16079: tärkeimmistä Kaakkois-Kannaksen elinkysy- neminen varsinkin pienpuutavaran hin-
16080: myik:sistä. Mutta vaik!ka näin ,onkin, on toihin tulisi vaikuttamaan edulllisesti, joten
16081: siellä kuitenkin tyydytty odottamaan tilan- siitä koituisi arvaamattoman suurta hyötyä
16082: teen luonnollista kehitystä, etttä as1am seudun metsätaJloudelle. Lisäiksi on otettava
16083: omasta painosta siihen oltaisiin pakoitet- myöskin huomioon, että seudun elpyvä
16084: tuja kiinnittämään yleisempääkin huomiota. marutalous t1wvitsee alhaisia raJht~kustan
16085: Nyt jo nykyisin näyttäisikin .tulleen ailka nuksia varsinkin apulannoille, kaikille ja
16086: asian esille ottamiseen, sillä yiksinpä rauta- sementille, joiden käyttö viime aikoina on
16087: tieliikenteen itsensä kannalta katsoen olisi suuresti lisääntynyt. Tulkoon tässä vielä
16088: varmaan suureksi edukisi, että mainittujen mainitwksi sekin, että radan vaikutus-
16089: ratojen yhdistäminen tapahtuisi mahdolli- alueella on tehty merkittäviä savilöytöjä,
16090: simman pian. joiden kaivaukset ovat jo pa:rhail:laan käyn-
16091: Kysymyksen ratkaisulle on, kuten jo , nissä. Kun löytöjen pitäisi olla laadulleen
16092: mainittu, ainaJk:in kaksi, eillei kolmekin ainoat pohjoismaissa, niin yleiseltäkin kan-
16093: vaihtoehtoa, joista kuitenkin Valikjärven~ nalta !katsoen niiden hyväksilkäyttö olisi saa-
16094: Kiviniemen suuntaa lienee pidettävä tar- tava taatuksi, joka myös tapahtuu, jos ky-
16095: koituksenmu!kaisimpana ja j,oka myös ra- symyksessä oleva yhdysrata rakennetaan.
16096: kennuskustannuksiltaanrkin jäänee halvim- Mitä taasen molempien yhdistettävien
16097: maksi, sillä ra:dan pituudeksi tällöin tulisi ratojen henkilöliikenteeseen nykyisellään
16098: vain noin 16-17 km. tulee, on se ratojen erillisyyden vuok,;i
16099: Lähtemättä tässä yhteydessä laajemmalti pakostakin jäänyt heikoksi. Tosiuhan
16100: selostamaan radan ja esitetyn vaihto- rautateiden autolinjat tekevät kyllä par-
16101: ehdon puolesta puhuvia s{likkoja, lienee haansa yrittäessään koota matkustajia
16102: XII,2.3. - Vallas. 399
16103:
16104: moiemmiliekin radoille, mutta siitä huo- ton käyttö, mitä nimenomaan heniki:löliiken-
16105: limatta yksityisten liikennöitsijäin suorat teeseen tulee, huomattavasti tehostuisi.
16106: autolinjat Viipuriin kannattavat hyvin. Kun puolustusnälkökohtiin vetoaaninen ei
16107: Tilanne varmaan muuttuisi jyrkästi rauta- tässä yhteydessä liene suurenkaan arvoista,
16108: teiden eduksi yhdysradan rakentami- niin toiselta puolen eivät myöskään n. s.
16109: sen kautta. Niin myös valtiolle itselleenkin ,rajan kirot" saisi olla esteenä tämän rau-
16110: tulisi koitumaan suoranaista etua sen hantoimissa tärkeän kysyrrnyksen ratkai-
16111: kautta, kun mainittu ratasmmta tulisi kul- sulle. Sen vuoksi olisi asia ensin perusteel-
16112: kemaan vaitionkin omistaana:n metsäalueen lisesti tutkittava ja kaikinpuolin selv~tet
16113: läpi, jonka asemaa nykyisin on pidettävä täwä.
16114: jossain määrin syrjäisenä. Kaiken edellä esitJetyn perusteella rohke-
16115: Lienee myös asiallista ja paikallaan jo nen kunnioittaen ehdottaa eduskunnan pää-
16116: tässä yhteydessä huomauttaa m. m. siitä tettäväksi toivomuksen,
16117: rautateiden liikennetalouteen va1kuttavasta
16118: tekijästä, että tässä ehdotetun yhdysradan että hallitus ensi tilassa toimitut-
16119: liikennöimiseen tuskin lainkaan tarvittai- taisi täydellisen tutkimuksen ehdote-
16120: siin erillistä liikkuvaa lmlustoa eikä useaan- tullet Vctlkjärven-Kiviniemen rata-
16121: pia junia, kuin mitä Vaikjärven radan lii- suunnallet, sekä ailwnaan ryhtyisi
16122: kenteessä jo riyt on olemassa. Seurauksena niihin toimenpiteis~i'n, mihin tutki-
16123: vain tulisi olemaan se, että entisen kalus- muksen tulokset antavat aihetta.
16124:
16125: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
16126:
16127: Vilho Vallas.
16128: 400
16129:
16130: XII,24.- Toiv. al. N:o 120.
16131:
16132:
16133:
16134:
16135: Leppälä y. m.: Rautatien rakentamisesta Pitkästärannasta
16136: Salmiin.
16137:
16138:
16139: E d u s k u n n a ll e.
16140:
16141: Viitaten toivomusaloitteeseen N: o 81 vuo- että hallitus ottaisi Eduskunnalle
16142: den 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä (Liit- jätettävään viisivuotisrautatieohjel-
16143: teet XI, 25, sivulla 418) ehdotamme edus- maesitykseensä rautatien rakentami-
16144: kunnan päätettävälksi toivomuksen, sen Pitkästärannasta Salmiin.
16145:
16146: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1938.
16147:
16148: Juliani Leppälä. Jussi Raatikainen. Jussi Lonkainen.
16149: 401
16150:
16151: XII,25. - Toiv. al. N:o 121.
16152:
16153:
16154:
16155:
16156: Rapo y. m.: Rautatien rakentamisesta Suistarnon asernalta
16157: Soanlahden kautta Korpiselkään.
16158:
16159:
16160: E d u s k u n n a ll e.
16161:
16162: Nojaten valtiopäiväjärjestyksen 31 § :n Tämä - kuten yleensä muutkin Karja-
16163: toivomusaLoitteita koskevaan kohtaan, roh- lan rautatiet - tulisi olemaan itsensä kan-
16164: kenemme me allekirjoittaneet täten kun- nattava rata. Kun mainituissa kunnissa on
16165: nioittaen esittää, ·että lähimpään rautatei- valtavia arvopuumetsiä, niin puutavara-
16166: den rakennusohjelmaan sisällytettäisiin ra- markkinain elpyessä syntyisi radan ,varrelle
16167: dan rakentaminen Suistamon asemalta puutavarateollisuuslaitoksia, jotka takaisi-
16168: Saanlahden kautta Korpiselkään. Käsityk- vat radan kannattavaisuuden. Lisäksi on
16169: semme mukaan on valtiovalta velvollinen otettava huomioon, että ehdottamamme ra-
16170: kiinnittämään huomiota itäisellä rajaseutu- dan varrella on myöskin mineraalialueita,
16171: alueella elävän kansan toimeentulomahdol- joista mainittakoon seuraavat: Kintshinnie-
16172: lisuuksien parantamiseen, jossa tehtävässä men dolomiittilouhos, Jalovaaran rikkikiisu-
16173: mainittu uusi rautatie tulisi epäilemättä esiintymät, Prolanvaaran grafiitti- ja kao-
16174: olemaan arvaamattomana apuna. Ne kun- liinikentät sekä Veljakanjoen grafiittilöy-
16175: nat, joiden asutuimpien alueiden kautta döt. Näitä ei kuitenkaan ole aikaisempia
16176: sanottu rata tulisi kulkemaan, ovat raja- kannattavaisuuslaskelmia tehtäessä otettu
16177: seutukuntia, joista useilta paikkakunnilta huomioon, mutta ovat ne seikkoja, jotka
16178: on lähimmälle rautatieasemalle useita kym- ratkaisevalla tavalla lisäävät vakuutta siitä,
16179: meniä kiLometrejä. Jo yksistään näiden että sanottu rata heti valmistuttuaan tulee
16180: alueiden kymmeniintuhansiin nousevan täysin kannattavaksi. Aikaisemmissa sano-
16181: väestön pääsy parempiin liikenneyhteyksiin tun radan kannattavaisuuslaskelmissa on
16182: vaatisi sanotun radan rakentamista. Mutta huomioitu vain hiljainen maalaiselämä, maa-
16183: vielä paremman oikeutuksen sanotun radan taloustuottajain ja kuluttajain tarvikkeiden
16184: rakentamiselle antaa eduskunnan v. 1925 rahdit sekä henkilöliikenne, jotka yhdessä
16185: helmikuussa hyväksymä rajaseutulaki, jossa antaisivat rautatierakennuksen pääomalle
16186: sanotaan seuraavaa: ,Eduskunta on päättä- korkoa 1.33 prosenttia. Kun lisäksi ottaa
16187: nyt kehoittaa hallitusta uusia rautateitä huomioon radan varrelle nousevan teollisuu-
16188: suunniteltaessa ja varoja niiden rakentami- den ja sen mukanaan tuoman henkilöliiken-
16189: seen myönnettäväksi ehdotettaessa lahivuo- teen vilkastumisen, niin voidaan varmasti
16190: sina kiinnittämään erityistä huomiota raja- osoittaa, että pu:heenaoleV'asta radasta tulee
16191: seuturatoihin ". Mainituissa rajaseutukun- erittäin kannattava.
16192: nissa asuvat kansalaiset katsovatkin heillä Tässä yhteydessä rohkenemme esittää toi-
16193: olevan täyden o~keuden toivoa, että tuota vomuksen, että rautatiehallitus toimituttaisi
16194: ,erityistä huomiota'' heihin kohdistettaisiin tällä ratasuunnalla koneellisen tutkimuksen
16195: ja että se tapahtuisi jo ,lähivuosina", niin- niin hyvissä ajoin, että radan varsinaiset
16196: kuin eduskunnan päätöksessä sanotaan. rakennustyöt voitaisiin alkaa jo vuonna
16197:
16198: 51
16199: 402 XII,2 5. - Suistamon-Korpiselän rautatie.
16200:
16201: 1940. Kaiken edellä olevan perusteella eh- huomioon myöskin normaaliraiteisen
16202: dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- rautatien rakentamisen Suistamon
16203: muksen, asemalta Soanlahden kautta Korpi-
16204: että hallitus laatiessaan seuraavaa selkään.
16205: 1·autateiden rakennusohjelmaa ottaisi
16206:
16207: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
16208:
16209: Jussi Rapo. Arvi Oksala.
16210: Jussi Raatikainen. Yrjö Welling.
16211: Juho Kuittinen. Jussi Lonkainen.
16212: 403
16213:
16214: XII,26. - Toiv. al. N:o 122.
16215:
16216:
16217:
16218:
16219: Leppälä y. m. : Suistamon-llomantsin rautatien rakenta-
16220: misesta.
16221:
16222:
16223: E d u s k u n n a 11 e.
16224:
16225: Viitaten toivomusaloitteeseen N: o 83 vuo- että hallitus ensi viisivuutiskattdcn
16226: den 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä, Liit- rautcttierakennusohjelmaan ottaisi
16227: teet XI,27 sivulla 422, ehdotamme edus- Suistamon-llomantsin radan.
16228: kunnan päätettäväksi toivomuksen.
16229:
16230: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1938.
16231:
16232: Juhani Leppälä. Jussi Lonkainen. Jussi Raatikainen.
16233: 404
16234:
16235: XII,:!7. - Toiv. al. N:o 123.
16236:
16237:
16238:
16239:
16240: Jauhonen y. m.: Rautat·ien rakentamisesta Taivalkoskelta
16241: Rovaniemen-Kemijärven radalle ja siitä edelleen
16242: J(1~nsnmon Paanctjärvelle.
16243:
16244:
16245:
16246:
16247: ]ij d u s k u n n a ll e.
16248:
16249:
16250: Jotta Perä-Pohjola ja I1appi pääsisivät halki etelästä pohjoiseen kulkeva pitkä ja
16251: nopeammin kehittymään, tarvitaan siellä erittäin suoTa keskimaan run1korata, jonka
16252: uusia tarkoitukstmrmukaisia kullk:uteitä. Ne pohjoinen osa valmistuttuaan päättyy Tai-
16253: voisivat kulk111beistä köyhässä maan ääressä valkoskella. Uusi keskimaan crunkorata kul-
16254: suuresti elvyttää lk:dko liike-elämää. Kulje- kee juuri lkeske.Ltä Suomea pohjoista koihti,
16255: twkset tulisivat halvemmiksi. Uudet luon- muodostaakseen laskuväylän sille liiken-
16256: nonrikkauksia sisältävät alueet palvelisj,vat teelle, joka Perä-Pohjolasta pyl'lkii lyhintä,
16257: teollisuuslaitoksia, jotka näin saisivat enem- halvinta ja mukavinta tietä Su(}menlahden
16258: män raaka-aineita ja voisivat ei ainoastaan rannalla oleviin satamwkaupunkeihin.
16259: jatkaa entistä toimintaansa, vaan mahdolli- Perä-Pohjolan ja , Lapin kuntain liitto
16260: sesti sitä määrätyissä ra:joissa vielä laajen- on kerännyt tietoja siitä, kuinka suuri
16261: taakin. Rahaa tulisi virtaamaan näille en- määrä asukkaista tällä alueella saa toimeen-
16262: nen köyhille seuduille ja aivan uusiHekin tulonsa metsätöistä, ja saanut seuraa~.-at
16263: alueille. Vakinainen maanviljelyksestä ja prosenttiluvut, jotka koskevat mainitun
16264: karjanhoidosta elävä väestö saisi tarpeen- alueen täl'lkeimpiä !kuntia:
16265: vaatiman lisäansion. Työmaita avautuisi
16266: Väestö, joka
16267: uusiliekin työntarvitsijoille. 'farve- ja Kunta
16268: Väkiluku metsätöistä saa
16269: v. 1934 Jo- toimeentulonsa
16270: ruoka-aineita virtaisi maan eri osi•sta uusille pussa %koko väki-
16271: luvusta
16272: työmaille ja tää1tä taas tuotteita muuanne.
16273: Kuolajärvi 6,939 • 0 ••••• 82%
16274: Kaillrki tämä toimeentulon paraneminen ja
16275: Ranua 3,800 80
16276: liike-elämän vi~kastuminen tulisi siis suu-
16277: • 0 ••••••• 0.
16278:
16279:
16280:
16281:
16282: Posio 0 3,908
16283: 0 0 •••••• 0 •• 82
16284: "
16285: reksi osaksi olemaan riippuvainen hyvistä
16286: Rovaniemen kunta 13,202 80 "
16287: tal'lkoituksenmukaisista lm~kuteistä.
16288: Sooankylä ........ 6,926 86 "
16289: Kun on kysymys uusista radoista, jotka "
16290: Kuusamo 11,926 •••••• 0 •• 86
16291: 80 "
16292: tulevat väHtt&mään uusien seutujen kauko-
16293: 'raivalkoski 4,265 •• 0 ••• 0
16294:
16295:
16296: liikmmettä, pitää näitten ratojen hyvin liit-
16297: Pudasjärvi ....... 10,323 80 "
16298: tyä vanhaan rataverkostoon ja samalla mitä "
16299: Kemijärvi ........ 9,675 88
16300: parhaianmalla tavalla täydentää tätä. "
16301: Ainoa rautatie, joka nykyään vie tälle Yhteensä 70,964 asukasta, joista siis
16302: suurelle Pohjois-Suomen alueelle, on rata,
16303: joka kulkee Oulun ja Kemin kautta R(}va-
16304: niemelle ja sieltä Kemijärvelle. 82.67% saa pääasiallisen toimeentulonsa
16305: On myös toinen rautatielinja, joka parai- metsätöistä. Kun prosenttilUJku on näin
16306: kaa läihene-e näitä seutuja. Se on maan korkea, osoittaa se, että tällä elinkeinolla on
16307: XII,27. - Jauhonen y. m. 405
16308:
16309: siellä valta-asema, jonka tähden voidaan sa- dea•lueet, joissa vielä on suuria yli-ilkäisiä
16310: noa, että suurin osa muistakin asu'k!kaista lwskemattomia metsiä.
16311: on enemmän tai vähemmän ainakin välilli- Kutem tunlllettua, laskevat Tuntsa- ja
16312: sesti riippuvainen tästä toimeentuloläh- Oulankajoen vedet Venäjän puolelle, joten
16313: teestä. On siis erittäin tärkeätä, että näitä puutavaran kuljetus tältä alueeltra Suomen
16314: metsätöitä, joitten varassa Perä-Pohjolan teollisuuslaitoksiin ei voi tapahtua luonnol-
16315: asulktkaat elävät, on riittävästi ja, mikäli lisia kulkuväyliä, vesiteitä, myöten .. Kysy-
16316: mahdollista, jatkuvasti ainakin yhtä run- myksessäoleva Tuntsan-Oulankajoen vesis-
16317: saasti kuin nykyään. Kun maanviljelys töwlue tkäsittää maata yhteensä 1,171,500
16318: näillä seuduilla ei yksin voi antaa riittäviä ha, josta valtiolle kuuluu 897,369 ha ja yk-
16319: toimeentulomahdollisuuksia, eikä myös- sityisille 274,131 ha. Kasvullisen metsä-
16320: kään karjanhoito, ja kun vuoriteollisuutta maan pinta-ala on valtionmetsissä 584,000
16321: ei •ainakaan toistaiseksi voi elinkeinona har- ha ja yksityismetsissä lähes 200,000 ha.
16322: joittaa, olisi koko Perä-Pohjolan kansalle Tämän alueen puulajisuhteista on mainit-
16323: sekä sen taloudelle tuhoisaa, jos metsätyöt tava, että kuusiv·altaisia metsiä on lähes
16324: nykyisestään pienenisivät. Kun asukkaitten 56 % ja mäntyvaltaisia 33.3 %. Metsien
16325: luJku näillä main yhä kasvaa, olisi välttä- ikäluokkasuhteet ovat valtion metsissä sikäli
16326: mätöntä saada metsätyöt ainakin jossain epäsäännölliset, että 120 vuotta vanhem-
16327: määrin lisääntymään, kunnes jokin toiMn pien metsien ala käsittää n. 75 %, kun taas
16328: kannattava elinkeino rupeisi täällä toimi- yksityismetsissä 120 vuotta vanhempien
16329: maan. Metsätöiden rinnalla voisi ajatella metsien ala käsittää lähes 49 % kasvullisen
16330: vuorite'ollisuuden keihittämistä, joka on il- metsämaan alasta. lVIetsien koko puuvarasto
16331: mastosta riippumaton. Malmikentät vaati- tällä alueella on arvioitu 50 milj. k.-rrn3 :ksi,
16332: vat, niinkuin uudet metsäalueetkin, voidak- josta kasvullisilla metsämailla 47 milj. ja
16333: seen tulla käytetyiksi, uusia kulkuteitä, kehnokasvurisilla metsämailla 3 milj. kiinrt:o-
16334: etupäässä rautateitä. Tämän suuren :maa- kuutiO!Inetriä. Omistajaryhmittäin jaotel-
16335: alueen tulevaisuus ja sen asutuksen vastai- tuna on puuvarastosta 39 milj. k.-m3 val-
16336: m:m toimeentulomahdollisuus tulevat ole- tion ja 11 milj. k.-m3 yksityismetsissä. ,Jos
16337: maan valtion määrättävissä. Tie pelastuk- arvopuiksi luettaisiin rinnan korkeudelta vä-
16338: seen ja kehitykseen on uusien kulkuteiden hintään 20 cm täyttävät puut, olisi air'Vo-
16339: rakentaminen koskemattomille metsäalueille puita valtionmetsissä 53.s % eli n. 21 milj.
16340: ja vuoriteollisuuden kehittäminen. Jos k.-ms, joka vastaisi ainakin 420 milj. kuu-
16341: näistä eli!ll!keinoista muodostuisi väestölle tiojalkaa sahapuuta, ja y;ksityismetsissä
16342: toimeentulon p·oihja, voitaisiin vähitellen 41.5 % eli 4.5 milj. k.-m3, vastat:en n. 90
16343: karjanhoito ja maanviljelyskin, jonka har- milj. kuutiojalkaa sahapuuta. Metsien vuo-
16344: joittaminen täällä vaatii ankaraa työtä, tuinen kasvu on arvioitu 700,000 k.~m3 :ksi,
16345: saada nopeammin kehittymään. josta valtionmetsissä 510,000 k.-m3 ja yksi-
16346: Mitä rwaka-aineid(:)n hankinta!mahdolli- tyismetsissä 190,000 ik.-m3. Kun metsien
16347: suuksiin tulee, on Pohjois-Suomessa vielä pääosa käsittää vanhoja metsiä, niin voita-
16348: m. m. laajoja metsäalueita, jotka eivät ole neen laskea, että lälliailkoina vuotuinen hak-
16349: liikooteellisesti kunnolla ,avattuja", niin kausmäärä ikäluokkien tasoittamiseiksi voisi
16350: tärkeitä kuin ne ovatkin sikäläisen puun- olla vähintään 700,000 k.-m3. lVIetsätalou-
16351: jalostusteollisuudren, maakunnan talouselä- delliset näkökohdat viittaavat siis siihen,
16352: män päätuen, kehittymiselle. Tällaisia että tämä alue olisi välttämättömästi ny-
16353: alueita ovat ennen kaiklkea Oulanka-, kyistä kiinteärumin saatettava muun Suo-
16354: Tuntsa-, Nuortti-, ,Jauru- ja Imth!joen sa- men yhteyteen, koska sillä Pohjois-Suomen
16355: 406 XII ,2 7. - 'l'aivalkosken-Kemijärven-Paanajärven rautatie.
16356:
16357: puunjalostusteollisuudelle on mitä suurin toimeentulolle. Näin ollen vaativat sekä
16358: merkitys. yleistaloudelliset että sosiaaliset näkökohdat
16359: Kansantaloudelliselta kannalta on tuh- kiinnittämään vwkavaa huomiota Pohjois-
16360: lausta pitää näitä metsävaroja luonnon- Suomen raaka-ainealueiden liikenneolojen
16361: tilassa käyttämättörninä, samalla ikertaa kehittämiseen. Ensi sijassa tulee tällöin
16362: kun teollisuuden käytettävissä olevat raaka- kysymykseen rautateiden rakentaminen
16363: ainevarat nopeasti vähenevät liikaihaikkauk- a;lueille, jotka eivät vielä ole yhdistetyt
16364: sen johdosta. Nämä metsät ovat yleensä rautatieverkostoomme. Toisia mahdollisuuk-
16365: yli-ikäisiä, jolloin lisäkasvu on laskenut mi- sia raa,'ka-aineiden hyväksikäyttöön V enä-
16366: tättömiin. Mikäli ne eivät ole kokonaan kos- jä1le laskevien vesistöjen varsilta tarjoavat
16367: kemattomia, ovat hakkauikset olleet tukin- maantiet, joiden avulla puutavaraa voi-
16368: hakikuita. Näinollen Dvat nämä metsät :mitä daan eritoten talviseen aikaan moottoriajo-
16369: suurimmassa määrin hoito- ja kasvatushak- neuvoin kuljettaa, samoin kuin vedenpin-
16370: kuiden tarpeessa, joiden edellytyksenä on nan järjestelyt sekä puutavaran siirtolait-
16371: tietenkin puutavaran käyttömahdollisuus. teet.
16372: Yleisesti esiintyy Oulankajoen sadea'lueella, Viime vuosina onkin rakennettu tätä tar-
16373: jonka puumäärä on 27.3 milj. kiintokuutio- koitusta varten siirt'Olaitteita ja teitä met-
16374: metriä, paksusannnalkuu:sikoita, jotka eivät sähallitwksen toimesta ja uusia suunnitel-
16375: luontaista tietä uudistu, ja joiden tuotto mia on tekeillä. Pidämme tämäntapaisten
16376: tämän vuoksi lakkaa sitä mu:kaa kuin ny- tarkoituksenmukaisten suunnitelmien viipy-
16377: kyisissä metsissä yhä pienenevä kasvu saa- mätöntä toteuttamista erittäin tärkeänä.
16378: vuttaa luontaisen poistumisen rajan. Toi- Koska näiden toimenpiteiden avulla saa-
16379: saalta on maakunnan kaikkien metsäaluei- daan kuitenkin vedenjakajan takana ole-
16380: den saattaminen hyvään liikenteelliseen yh- vista metsistä vain osa jalostettavaksi ja
16381: teyteen teollisuuskesku:ksien kanssa suoras- kun kuljetuskustannukset moottoriajoneu-
16382: taan välttämätöntä, :rni'käli tahdotaan, että voja ja siirtolaitteita käyttäen usein nouse-
16383: Pohjois-Suomen puunjalostusteollisuus ky- vat suhteettoman korkeiksi, ei yksistään
16384: kenee laajentamaan tuotantoaan ja paran- tätä tietä voida näiden metsien käyttöä
16385: tamaan toimeentulomalhdollisuuksiaan maa- ratkaista. Näinollen on välttämätöntä, että
16386: kunnan kasvavalle väestölle. ennenkaikkea Oulanikajoen sadealueen met-
16387: Yksin Perä-Pohjolan siis Kemin seudun sät saatetaan rautatien avulla järkiperäi-
16388: puuteoNisuuslaitosten yhteinen pääoma on sesti hyväksi käytettävä:ksi.
16389: yli 500 mitj. mk. Niitten nykyinen tuo- Olemme sitä mieltä, että Kontiomäen---
16390: tantokY'kY on n. 150,000 standerttia ja Taivalkosken rata ja Rovaniemen-Kemi-
16391: 150,000 tonnia sel1luloosaa. Ne otta;vat maa- järven rata on y<hdistettävä, koska se on
16392: kunnasta yli 30 milj. j3 tukkipuuta ja n. yleisvaltakunnallisen ratapolitiikan ja Koil-
16393: 1 milj. ms selluloosapuuta. Työpalkkoja lis-Suomen talouselämän kohottamiseksi
16394: maksaNat joka vuosi n. 50-60 milj. mk ja väJlttämätöntä ja että ensi tila;ssa on tunkit-
16395: metsä- ja uittotöissä n. 70 milj. mk eli yh- tava yihdysradan ja siitä Kuusamon Paana-
16396: teensä vuosittain n. 125-150 milj. mk, sa- järvelle rakennettavan radan suunta.
16397: moin kunni'lle maksoivat esim. v. 1934 yh- Ytlä ehdotetut rautatiet avaisivat käyttö-
16398: teensä 4.;; mi'l'j. mk sekä samana vuonna ma!hdollisuuiksia myös muille Perä-Pohjolan
16399: valtiolle S.s milj. mk. Lisäksi tulee tähän luqnnonrikkauksille. Ensi sijassa tulevat
16400: Oulun ja Ka:jaanin sunrteollisuus. tällöin kysymykseen ne mineraaliesiinty-
16401: Pohjois-Suomen puunjalostusteollisuu- mät, joita on löydetty sieltä. Kuten viime
16402: della on erittäin suuri merkitys väestön aikoina tehdyt tutkimukset osoittavat, pii-
16403: XII,27. - Jauhonen y. m. 407
16404:
16405: 1ee Perä-Pohjolassa malmi- ja muita mine- rautatien rakentaminen sinne. Mutta ny-
16406: raalirirokauksia, joilla ei ole merkitystä ai- kyistä menetelmää noudattamalla radan ra-
16407: noastaan maakunnalle, vaan koko maalle. kentaminen sinne on vielä kaukainen haave.
16408: Esim. Oulanka:jokivarren ja Paanajärven Kontiomäen-Taivalkoskenrata kestää vielä
16409: kuparimalmialueita tutkittaessa on saatu ainakin 5 vuotta rakentaa. Taivalkosikelta
16410: myönteisiä tuloksia. Paana:jä~ven ja Oulan- radan rakentaminen Rovaniemen-Kemijär-
16411: kajoen pohjoispuolella ovat Liikasen suuret ven rataan vie paljon aikaa, vaikka rata-
16412: kaoliinikentät. Kai:kkien näiden löydöksien töitä jatkettaisiin yhtämittaa, sillä tämä
16413: hyväksikäyttö on mahdoHista vain siinä ta- vä:limatka on 144 km. Jos haararata sopi-
16414: pauksessa, että rauta:tie rakennetaan Paana- valta paikalta vedetään Paanajärvelle, tu-
16415: järvelle. lee lisää n. 80-100 km. Jokainen käsittää,
16416: Mitä erikoisesti tulee Kemijär.ven-Tai- ettei radan valmistuminen likitulevaisuu-
16417: valkosken rautatien rakentamiseen, on se dessa ole mahdollinen, jos se päätettäisiin
16418: yleisvaltakunnallisen rautatiepolitiikkamme ohjelmaan ottaa jonkun 10 vuoden kulut-
16419: kannalta välttämätön ratwjakso yhdistä- tua.
16420: mään pohjoisinta Suomea maamme etelä- Seumuksena tästä on näitten seutujen
16421: osiin. Mainittu rata tulisi lyhentämään edelleen iköylhtyminen.
16422: matkaa Lapista Helsinkiin noin 106 km: llä. Valtakunnan kannalta on välttiimätöntä,
16423: Jos lisäksi vie,lä rakennetaan Helsingin- että sikä:läiselle väestölle turvataan elämi-
16424: Korian rata, saadaan, mainittu välim'atJka sen mahdollisuudet. Siellä on erittäin suu-
16425: vähentymään noin 160 km: llä. Kun lisäksi ret arvot metsissä. Maan kätkössä uinuvat
16426: Lapin alueella eräät tiesuunnitelmat toteu- hyötyä tuottamattomina suuret rikkaudet.
16427: tuva:t, lyhenee näiden ratojen kautta matka Sentähden on välttämätöntä, että Koillis-
16428: Petsamosta Reisirukiin ainakin 200 km: llä. Suomen ratakysymys ensi tilassa toteute-
16429: Perä-Pohjola, varsinkin koilliset rajaseu- taan erilllisenä kulloirukin säädettävästä rau-
16430: dut, ovat saaneet olla monessa suhteessa tatielaista.
16431: lapsipuolen asemassa. Harva a:sutus, pitkät Hallituksen pitäisi kiireesti selvityttää
16432: matkat ja tiettömät taipaleet ovat estäneet koko tämä ratakysymys ja samalla radan
16433: ja yhä estävät kehitystä siellä. Kun väestö raJhoituskysymys joko lainajä.rjestelyllä tai
16434: on riippuvainen siitä, missä määrin ansio- muussa muodossa.
16435: töitä on saatavissa, on vailtiovallankin täy- Rohkenemme edellä sanotun perusteella
16436: tynyt vuosittain uhrata suuria summia täl- ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
16437: laisten töiden järjestämiseksi näille alueille. muksen,
16438: Sitäpaitsi on täytynyt uhrata vuositt,ain, että hallitus suorittaisi kiireelli-
16439: varsinkin kuluneina pulavuosina useaTil!pia sesti t1ttkimuksen rautatien rakenta-
16440: miljoonia markkoja suorastaan avustuk- miseksi Kontiomäen-Taivalkosken
16441: sina kunnille. radan jatkona Taivalkoskelta Rova-
16442: Ja näin tu'lee edelleenkin käymään, ellei niemen-Kemijä1·ven radalle ,ia tältä
16443: valtiovalta ryhdy ratkaiseviin toimerupitei- ratasuunnalta lähemmin määrättä-
16444: siin uusien elinmahdollisuuksien luomi- vältä kohdalta haararatana K uusa-
16445: seksi s.Ukäläiselle väestölle. 1non Paana,iärvelle, sekä laatisi ra-
16446: Mietittäessä keinoja tämän laajan raja- hoitussuunnitelman mainitun radan
16447: seudun kohottamiseksi ei mielestäni löydy pikaiseksi rakentamiseksi ,ia antaisi
16448: mitään sen voimakkaampaa keinoa, kuin aikanctan esityksen Edusbmnalle.
16449:
16450: Helsingisssä helmikuun 9 päivänä 1938.
16451:
16452: T. A. Jauhonen. Lauri Kaijalainen.
16453: 408
16454:
16455: XII,2s. - Toiv. al. N:o 124.
16456:
16457:
16458:
16459:
16460: Hänninen y. m.: Oulun-Taivalkosken rautatien rakenta-
16461: misesta.
16462:
16463:
16464: E d u s kun n a ll e.
16465:
16466: Noin neljäkymmentä vuotta on jo ollut paperipuu johdettuna aina Keski- ja
16467: Oulun-Paanajärven ratahanke vireillä. Etelä-Suomen tehdasalueille saakka, palve-
16468: Vielä kuusi vuotta sitten pidettiin sitä lisivat paremmin kansantaloutta.
16469: Koillis-Pohjanmaan parhaimpana ratahank- Sen jälkeen on kuitenkin Ouluun perus-
16470: keena, jonka suunta runsaiden metsävaro- tettu kaksi suurta massatehdasta: Toppila
16471: jen alueelta suoraan meren rantaan on 0/Y:n ja Oulu 0/Y:n tehtaat. Edellisen
16472: oikea, joka halkaisee suuren rautateitä vuosituotanto on noin 35,000 tonnia ja
16473: vailla olevan alueen keskeltä ja jonka kan- jälkimmäisen noin 100,000 tonnia. Kun tä-
16474: nattavaisuuslaskelmat olivat yllättävän hy- män lisäksi Kemi-yhtiö, jonka selluloosateh-
16475: vät (kannattavaisuusluku 2.25 ja sitä paitsi taiden vuosituotanto oli v. 1935 noin 100,000
16476: valtionmetsien arvonnousu olisi taannut ra- tonnia ja Veitsiluoto, vuosituotanto samana
16477: kennuskustannukset). Tämä rata rakennet- vuonna 54,000 tonnia, esiintyvät jo nyt
16478: tuna olisi tehnyt oikeutta noin kaksi kertaa Kuusamossa suurimpina paperipuun osta-
16479: Uudenmaan läänin laajuiselle alueelle hel- jina, on nämäkin liitettävä Oulun-Paana-
16480: pottaen toimeentulomahdollisuuksia, varsin- järven radan vaikutuspiiriin sekä edellisten
16481: kin kohottamalla metsätuotteet arvoonsa. lisäksi Pietarsaaren tehdas 40,000 tonnin
16482: Kulkulaitoskomitea v. 1933 ehdottaessaan vuosituotantoineen. Yhteensä on näiden
16483: uusia ratoja rakennusohjelmaan katsoi Ou- tehtaiden vuosituotanto 329",000 tonnia.
16484: lun-Taivalkosken osan sillä kertaa rauen- Kun sensijaan Taivalkosken-Kontiomäen
16485: neeksi ja siirsi päätöksen teon, mikäli se suunnalla samoilla etäisyyksillä on vain
16486: koskee Taivalkosken-Paanajärven rataa, Kajaanin Puutavara 0 jY: n sellulosateh-
16487: toistaiseksi. das, jonka yhteinen vuosituotanto on
16488: Kun vertaa kulkulaitoskomitean hyl- ainoastaan 90,00 tonnia.
16489: käämisperusteita nykyisiin, nopeasti kehit- Ilman Oulun-Paanajärven rataa vaikeu-
16490: tyviin oloihin, niin huomaa heti, että ne tuu oman läänin massa- ja selluloosatehtai-
16491: ovat jo tärkeiltä osiltaan vanhentuneet. den toiminta. Lisäksi on todennäköistä,
16492: Komitean mietinnössä sanotaan, että Oulun että uusia sahoja ja massatehtaita syntyy
16493: -Paanajärven rata puutavararatana edis- kulkuneuvojen parannuttua maakuntaan.
16494: täisi ,pääasiallisesti vain maasta vietävän Autoliikenteen viikastuessa on Oulun-
16495: puutavaran vientiä", kun sensijaan metsä- Kuusamon maantiestä tullut huomattava
16496: rikkaan Kuusamon puutavarat, varsinkin puutavaran kuljetuslinja. Ylikiimingin
16497: XI1,2 s. - Hänninen y. m. 409
16498:
16499: Aittokosken sahalta on jo kauan autoilla toiset kaksi palaa takaisin. Sitäpaitsi välit-
16500: kuljetettu laukku- ja lautatavaraa Ouluun. tävät henkilöliikennettä yksityisten linja-
16501: Pudasjärveltä, noin 100-120 kilometrin autot joka päivä: Ylikiimingille yksi, Pu-
16502: takaa vedätetään nyt kuivia massapuita dasjärvelle kaksi sekä Taivalkoskelie ja
16503: (sulleja ja pöllejä). Ihmeellisintä kuiten- Kuusamoon kaksi linja-autoa. Lisäksi välit-
16504: kin on, että Paanajärven sahalta, noin 300 tävät liikennettä kymmenet henkilö- ja ta-
16505: kilometrin takaa kuljetetaan autoilla lauta- vara-autot tällä tiellä.
16506: tavaraa Ouluun noin 5 standerttia päivässä. Matkailijat väittävät, että he eivät Tam-
16507: Halkoja kuljetetaan Ouluun nyt Pudas- pereen pohjoispuolella ole nähneet yhtään
16508: järveltä saakka. Mutta kaikki tämä tapah- niin vilkasliikenteistä tietä kuin on Oulun-
16509: tuu kantohintain kustannuksella. Vertailun Kuusamon maantie, joka on koko Koillis-
16510: vuoksi mainittakoon, että puhtaista paperi- Pohjanmaan yhteinen liikenteen valta-
16511: massapuista on nyt korkean hinnan aikana suoni.
16512: maksettu kantohintaa Pudasjärvellä 120- Tasapuolisessa ja oikeudenmukaisessa
16513: 150 markkaa kuutiometriltä, Taivalkoskella rautatiepolitiikassa ei voi jättää niin
16514: 100-110 markkaa, Iijoen latvoilla Kuusa- suurta aluetta ilman rautatietä, kun on
16515: mossa 70-80, Kuusamojärven ympärillä Kiiminki (2,400 asuk.), Ylikiiminki (3,400
16516: 50-60, Suiningilla 40, Tavajärvellä 30-35 asuk.) ja Pudasjärvi (10,300 asuk.), joiden
16517: ja Paanajärvellä 30 markkaa kuutiomet- yhteinen pinta-ala on 6,690 km2.
16518: riltä. Jos olisi jo käytettävissä rautatie Koska ne perusteet, joilla kulkulaitosva-
16519: Oulusta Taivalkosken kautta Paanajärvelle, liokunta on katsonut Oulun-Taivalkosken
16520: olisivat esim. paperipuiden hinnat Kuusa- radan toistaiseksi rauenneeksi, ovat suu-
16521: mossa ainakin yhtä korkeat kuin Pudasjär- ressa määrin muuttuneet, kuten edellä on
16522: vellä. Mikä määrätön vahinko rautatien osoitettu, ja koska tuomio on tehty liian
16523: puutteesta koituukaan yksistään valtiolle, pinnallisten tutkimusten varassa, olisi mie-
16524: joka omistaa Kuusamon ja Posion verolli- lestämme mainitun radan kannattavai-
16525: sesta maasta yli 47 %, Taivalkosken 84.2 %, suussuhteet muuttuneissa oloissa uudelleen
16526: Pudasjärven 73.6 % ja Ylikiimingin tutkittava niin hyvin kannattavaisuuteen
16527: 37.5 %. Asukkaille se on niin suuri talou- kuin rakennuskustannuksiinkin nähden j~
16528: dellinen tappio, etteivät sitä mitkään muut vertaamalla sitä Koillis-Pohjanmaan mui-
16529: toimenpiteet korvaa. Kun isojakotoimitus hin ratahankkeisiin, sekä laskemaan, eikö
16530: Kuusamon ja Posion yhteisessä lohkokun- valtion metsien arvon nousu vastaa
16531: nassa kohta joutuu siihen vaiheeseen, että Oulun-Kuusamon radan rakennuskustan-
16532: sekä valtio että yksityiset metsänomistajat nuksia.
16533: voivat myydä omistamiltaan alueilta vuosi- Kaiken edelläesitetyn nojalla sekä viita-
16534: satojen kasvua, on valtion ja paikkakunta- ten niihin perusteluihin, joita on esitetty
16535: laisten taloudellinen vahinko hirvittävän vuoden 1929 valtiopäiväin Liitteessä I-XI
16536: suuri, tälle rajaseudulle suorastaan muser- sivulla 449 (toiv. al. N:o 47) ja vuoden
16537: tava. Ei kumpikaan komitea eikä metsä- 1932 Liitteessä I-XII s. 239 (rah. aL
16538: hallitus ole laskenut sen vahingon suu- N: o 47), ehdotamme kunnioittaen edus-
16539: ruutta. kunnan päätettäväKsi toivomuksen,
16540: Matkustajaliikenne Oulun-Kuusamon
16541: tiellä on vuoden 1933 jälkeenkin paljon että hallitus asettaisi asiantunti-
16542: vilkastunut. Joka päivä lähtee Oulusta , .ioista kokoonpannun lautakunnan
16543: Kuusamoon kaksi 25 hengen postiautoa ja tutkimaan Oulun-Taivalkosken ra-
16544:
16545:
16546: 52
16547: 410 XII,2s. - Oulun-'faivalkosken rautatie.
16548:
16549: dan kannattcwa·isuutta nykyisten mukset ovat myönteisiä antaisi
16550: muuttuneiden ja parantuneiden kan- Eduskunnalle esityksen •mainitun ra-
16551: nattavaisuussuhteiden vallitessa sekä dan rakentamisesta kiireellisenä 1'au-
16552: vertaamaan sitä l[oillis-Pohjanmaan tatierakennusohjelman ulkopuolella.
16553: toisiin ratcthankkeisiin, ja jos tutki-
16554:
16555: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
16556:
16557: Kaarlo Hänninen. K. A. Lohi.
16558: Antti Junes. S. Salo.
16559: Ansh. Alestalo. Antti Kemppi.
16560: H. A. Kannisto. Ville Vallas.
16561: Eero Nurmesniemi. Matti Miikki.
16562: Väinö Kokko. Toivo Ikonen.
16563: J. Takala. K. R. Kares.
16564: Tilda Löthman-Koponen. Aino Luostarinen.
16565: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
16566: Kalle Joukanen. Emil Jutila.
16567: Kalle Kirra. A. Turkka.
16568: Hj. Lindqvist. J. V. Wainio.
16569: Kalle Kämäräinen. Albin Asikainen.
16570: 411
16571:
16572: XII,29, - Toiv. al. N:o 125.
16573:
16574:
16575:
16576:
16577: Hänninen y. m.: Taivalkosken-Pcumajärven m1datien ra-
16578: kentamisesta.
16579:
16580:
16581: B d u s k u n n a 11 e.
16582:
16583: V~akavaa huolestumista on Koillis-Pohjan- tuksen mukaan olisi Taivalkoskelta Kemi-
16584: maalla herättänyt se, että laajan, rauta- järvelle johtavasta raelasta rakennettava
16585: tietä vailla olevan maakunnan osan rata- haararata jostakin kohdasta Taivalkosken ja
16586: kysymystä ·ei vielä ~ole ratkaistu, kun halli- Kemijärven väliltä. Tämä ehdotus on liian
16587: tuksen esityksestä laiksi uusien rautateiden epämääräinen valtion komitean antamaksi,
16588: rakentamisesta vuosina 1939-1946 on jä- kun Paanajärven radan toinen päätepiste
16589: tetty pois Taivalkosken-Paanajärven rata. voi heilua suorankulman kaikkien asteiden
16590: Rakenteilla oleva Kontiomä:en-Taivahlws- yli. Se ei kuitenkaan sulje mahdollisuuden
16591: ken rautatie, jonka valmistuminen määrä- ulkopuolelle kyseessäolevaa rata:suuntaa.
16592: rahojen pienuuden täJhden lykkääntyy mo- Tämän yhteydessä on herätetty n. s. akse-
16593: nia vuosia eteenpäin, tulee tyydyttämään liratakysymys. Mielestämme Kontiomäen-
16594: vain vähäistä osaa kaksi kertaa Uudenmaan 'l'aivalkosken rata kulkee liian lähellä val-
16595: läänin kokoisen alueen rautatien tarpeesta, takunnan 'mjaa ollakseen osana Suomen läpi
16596: alueen, jonka metsävaratkin ovat nykyisten ulottuvasta akseliradasta. Paljon luonte-
16597: hintojen mukwan miljardien arvoiset. Hal- vampi ja kansantaloudellisesti tävkeämpi
16598: lituksella olisi ollut jo korkea aika päättää, olisi Keski-Suomen pitkittäisradan jatkami-
16599: mihin Kontiomäen-Taivalkosken rata suun- nen Haapajärveltä Vaalaan, joka on jo tut-
16600: nataan Taivalikosk:elta eteenpäin. Onhan jo kittu, ja sieltä pohjoiseen. Mutta tämä ky-
16601: Oulun-Paanajärven rata:hankkeen yhtey- symys vaatisi vielä erikoisia ja monipuolisia
16602: dessä viideltä eri suunnalta tutkittu, mistä tutkimuksia niin puolelta kuin toiseltakin.
16603: on rautatie Paanajärvelle rakennettaNa. Tämän akseliratakysymyksen ratkaisu ei
16604: Hallituksen esityksen perusteluissa kaiva- mielestämme ole kiireellinerrkään, koska
16605: taan kuitenkin vielä lisätutkimuksia. Olisi Petsamoon johta;vaa rataa voidaan alkaa
16606: ollut jo aika ottaa Taivalkosken-Paana- ra:kentaa Rovaniemen-Kemijärven radasta,
16607: järven rata pitkään 1939-1946 rakennus- milloin tarpeelliseksi katsotaan ja ilman,
16608: ohjelmaan. että akselimdan suunta siitä etelään on
16609: Tasavallan presidentin Kyösti Kallion täysin selvillä. Sen sijaan Taivalkosken-
16610: johdolla toiminut kulkulaitoskomitea jo Paanajärven rata on monestakin syystä
16611: v. 1933 laatiessaan rautatierakennusohjel- erittäin kiireellinen.
16612: man luonnosta vuosiksi 1934--38 oli myötä- Taivalkosken-Paanajärven JO tutkittu
16613: mielinen Taiva1kosken-Paanajärven rata- ratasuunta on arvosteltava Oulun-Paana-
16614: suunnalle, vaikka jätti päätöksen teon tois- järven radan osana, joka Pohjois-Taival-
16615: taiseksi. Kainuun ja Perä-Pohjolan komitea kosken, Kuusamon ja Etelä-Sallan radarL
16616: on myös tavallaan käsitellyt Taivalkosken- tarpeen tyydyttäisi parhaimmalla tavalla.
16617: Kontiomäen radan jatkamista. Sen ehdo- Kulkeehan se sivuten Kostojoen vesistöä,
16618: 412 XII,29. - 'faiYalkosken-Paauajänen rautatie.
16619:
16620: koskettaa Kuusamon kirkolla laajaa Pisto- tehtaita:kin perustetaan meren rannalle ja
16621: joen vesireittiä, sivuaa Suiningin päässä ainakin pienehköjä sahalaitoksia Taivalkas-
16622: Kuusingin järvialuetta, johon joet laskevat kelle ja Kuusamoon.
16623: aivan itäraj'an läheltä ja Paanajärven Taivalkosken-Paanajärven radan pituus
16624: paassa kerää Kitkajoen, Oulangan ja tulisi olemaan 130 km ja kustannusarvio
16625: Etelä-Sallan puuvarat. Sitä ei korvaa noin 150 milj. markkaa. Sen hyötyalueen
16626: mikään suoraan lännestä tuleva rata. asukasluku, koskivoimat, metsävarat ja kan-
16627: Niinkuin jo näillä valtiopäivillä jättä- nattavaisuussuhteet, j'Otka tosin ovat sen
16628: mässämme toivomusaloitteessa Oulun-Tai- jälkeen, kun tutkimukset suoritettiin, paljon
16629: valkosken radan tutkimusten uusimisesta parantuneet, selviävät vuoden 1929 valtio-
16630: olemme osoittaneet, ovat ne perusteet, joilla päiväin Liitteestä I-XI s. 449, toiv. aL
16631: kulkulaitoskomitea tuomitsi Oulun-Paana- N: o 47 sekä 1932 valtiopäiväin Liitteestä
16632: järven rada:sta Oulun-Taivalkosken osan I-XII s. 239, rah. al. N:o 47.
16633: toistaiseksi rauenneeksi, lyhyessä ajassa suu- Sen jälkeen on löydetty hyviä toiveita
16634: resti muuttuneet miltei kokonaan paik- herättävä. malmimineraalikaivos l1iikasen-
16635: kansa prtämättömiksi. Komitea sanoo, että vaaran länsipuolelta noin 3.5 km Paana-
16636: Oulun-Paana:järven rata edistäisi ,pää- järven päästä luoteeseen, Liikasenvaarana
16637: asiallisesti maasta vietävän puutavaran on rikas kaoliinialue ja vanhastaan tunne-
16638: vientiä", kun sen sijaan metsärikkaan Kuu- tuilla vaskikiisusuonilla Kiekkivaarassa ja
16639: samon raakapuut vietynä Keski- ja Etelä- Honkavaara:ssa, Paana:järven eteläpuolella,
16640: Suomen tehtaisiin kdhottaisivat paremmin aletaan uudet syväkairaustutkimukset ensi
16641: kansantaloutta. kesänä. Nämä mineraalikaivokset widaan
16642: Nyt on kuitenkin jo Oulussa käynnissä haararadoilla yhdistää Taivalkosken-Paa-
16643: kaksi sellulosatehdasta: Toppila 0/Y :n ja najärven rautatien päähän.
16644: Oulu 0 /Y: n tehtaat. Edellisen vuosituo- Sekä Kontiomäen-Taivalkosken-Paana-
16645: tanto on 35,000 tonnia ja jälkimmäisen järven että Oulun-Taivalkosken-Paana-
16646: 100,000 tonnia. Kun lisäksi otetaan huo- järven ratain kannattavaisuuslaskuissa on
16647: mioon Kemi-yhtiön kaksi selluloosatehdasta, Kuusall1lon alue ensi sijalla. Sen valtavan
16648: yht. 100,000 tonnin vuosituotanto, ja Veitsi- suurien puumäärien kuljetus mutkittelevia
16649: luoto Kemissä, 54,00 tonnin vuosituotanto, ratoja pitkin tuottaa paikkakunnalle suurta
16650: ja Pietarsaaren tehdas, 40,000 tonnin vuosi- taloudellista ja maalle kansantaloudellista
16651: tuotanto, on näissä yhteensä lähes 329,000 vahinkoa. On laskettu, että jo valtion ny-
16652: tonnin vuosituotanto. Kontiomäen radan kyisten metsien arvon nousu vastaa tämän
16653: puolella on yhtä pitkän matkan päässä vain radan rakennuskustannukset.
16654: Kajaanin Puutavara 0 /Y: n selluloosa-, Isojako Kuusamossa ja Posiolla pian jou-
16655: puuvanuke- ja paperitehtaat, joilla on yh- tuu sille asteelle, että sekä yksityiset met-
16656: teensä noin 90,000 tonnin suuruinen vuosi- sänomistajat että valtio pääsevät myymään
16657: tuotanto. osittain aivan koskematonta metsää. Ettei-
16658: Hallitus nyt antamassaan rautatie-esityk- vät ne menisi pilahintoihin, olisi Taivalkos-
16659: sessä, samoin Kainuun ja Perä-Pohjolan ken-Paanajär.ven rataa alettava heti ra-
16660: komitea, airvan 'Oikein, huolehtii jatkuvasta kentaa esim. maaleikkauksia ja raivauksia
16661: Pohjois-Suomen tehtaiden raaka-aineen tehden, kunnes rautatien pään tultua Tai-
16662: saannista rautateiden avulla. vallmskelle, voidaan työ täydellä vauhdilla
16663: Varmaa on ja varsinkin sen jälkeen, kun panna käyntiin. Tämän radan ra!kenta-
16664: Oulujoen kosket saatetaan teollisuuden pal- mista ei voida siirtää seuraavaan rakennus-
16665: velukseen, että selluloosa-, ehkäpä paperi- ohjelmaan niinkuin hallitus on esittänyt,
16666: XII,29. - Hänninen y. m. 413
16667:
16668: vaan rata olisi rakennettava laissa määrätyn että hallitus ulkopuolella laissa
16669: rakennusohjelman ulkopuolella. määritellyn rautatierakennussuunni-
16670: Kaiken edelläesitetyn perusteella kun- telman antaisi kiireellisesti esityksen
16671: nioittaen ehdotamme eduskunnan päätettä- Taivalkosken-Paanajärven rautatien
16672: väksi toivomuksen, rakentamisesta.
16673:
16674: Helsingissä 12 p: nä helmikuuta 1938.
16675:
16676: Kaarlo Hänninen. K. A. Lohi.
16677: Eero Nurmesniemi. Väinö Kokko.
16678: J. Takala. H. A. Kannisto.
16679: Eino Rytinki. A. Kemppi.
16680: A. Halonen.
16681: 414
16682:
16683: XII,3o. - Toiv. al. N:o 126.
16684:
16685:
16686:
16687:
16688: Kaijalainen: Rautatien rakentamisesta Rovaniemeltä Mel-
16689: tauksen kautta Sodankylään haararatoineen Porkosen-
16690: Pahtavaaran alueelle.
16691:
16692:
16693: E d u s kun n a ll e.
16694:
16695: Porkosen ja Pahtavaaran rautamalmi- 60 metriä ja pituus useita satoja metrejä.
16696: esiintymät Kittilässä herättivät huomiota :Nialmimäärä on tri Mäkisen laskelmien mu-
16697: jo viime vuosisadalla. Alueella suoritettiin kaan 69.1 miljoonaa tonnia. Jos tähän las-
16698: tutkimuksia vuonna 1866 ja myös vuoden ketaan myöskin Haurespää ja Jänisvaara,
16699: 1890 vaiheilla. Vuonna 1900 tutki nousee malmimäärä 93 miljoonaan tonniin.
16700: Porkosen ja Pahtavaaran seudun vuori- Edelleen on tri Mäkinen laskenut, että tä-
16701: insinööri E. Sarlin. Kahdeksan vuotta hän asti tutkitulla alueella jo nyt osittain
16702: myöhemmin, vuonna 1908, valtasi suurim- näkyvissä oleva malmimäärä on noin 51
16703: man osan malmikenttää norjalainen J. G. miljoonaa tonnia.
16704: ~orrman. Seuraavana vuonna kävi alueella Aikaisemmin oli vallalla käsitys, että
16705: norjalainen vuosi-insinööri Otto Witt, joka Porkosen-Pahtavaaran malmia siitä huoli-
16706: myös on julkaissut tutkimuksensa tulokset. matta, että malmikerrokset alkavat maan-
16707: Tarkempi tutkimus alueella suoritettiin kui- pinnalta ja ovat siis helposti esillesaata-
16708: tenkin vasta vuonna 1920, jolloin geologi- vissa, ei kannattaisi kaivaa, koska rauta-
16709: nen komissioni lähetti sinne erikoisen retki- malmi siellä ei olisi aivan yhtä arvokasta
16710: kunnan, jonka johtajana oli silloinen val- kuin esim. Pohjois-Ruotsissa. Tähänasti-
16711: tiongeologi, nykyinen Outokummun kai- set tutkimukset ovat kuitenkin kohdistuneet
16712: Yoksen johtaja, vuorineuvos tri E. Mäki- pääasiallisesti pintakerroksiin, minkä ohessa
16713: nen. on huomattava, että kehitys tällä alalla on
16714: Mainitulla rautamalmialueella, joka on jo niin pitkällä, että muualla kaivetaan
16715: noin 40 km. Kittilän kirkolta jokseenkin kannattavasti paljon huonompaa rautamal-
16716: suoraan itään, lähellä Sodankylän rajaa, o~ mia kuin miksi Porkosen-Pahtavaaran
16717: todettu kaksi melkein pohjoisesta etelään malmi on todettu. Kotimaisten asiaintunti-
16718: kulkevaa yhdensuuntaista, parisataa met- jain taholla ollaankin sitä mieltä, että vain
16719: riä leveää juonta. Pitemmässä näistä, itäi- kuljetusvaikeudet ovat enää esteenä kai-
16720: sessä, kohoavat Porkosen, Silmänpaistaman vosteollisuuden syntymiselle Porkosen-
16721: ja Kuoreslaen vaarat ja läntisessä Pahta- Pahtavaaran alueella. Tätä käsitystä vah-
16722: vaara ja ,Jänisvaara. Etelässä liittyy näihin vistaa myöskin se, että tämä laaja malmi-
16723: vielä malmipitoinen Haurespää, joten mal- kenttä on viime aikoina ollut erityisesti Sak-
16724: mikentän suurin pituus on noin 11 km. san rautateollisuuden huomion kohteena.
16725: ::VIalmialan laskee tri Mäkinen vähintäin ,Jokin vuos1 sitten tehtiin sen taholta
16726: 271 km2: ksi. Tähän lukuun sisältyy suuria kauppa- ja teollisuusministeriölle tarjous,
16727: malmikerroksia, joiden ala vaihtelee 1-20 jonka mukaan saksalaiset olivat valmiit
16728: km2: iin, jolloin leveys saattaa olla 40 a järjestämään Suomen valtiolle miljardin
16729: XII,3o. - Kaijalainen. 415
16730: Suomen markan lainan Porkosen-Pahta- jokivartta ylös Keski-Lapin järvikylien
16731: vaaran alueen saattamiseksi rautatieyhtey- kautta Sodankylän kirkonkylään ja että tä-
16732: teen, jolloin saksalaiset yrittäjät puolestaan män radan vaikutuspiiriin olisi samalla
16733: olisivat sitoutuneet kuljettamaan alueelta saatava myös Porkosen-Pahtavaaran rau-
16734: vuosittain 300,000 tonnia rautamalmia. tamalmialue. Tältä radalta, jota sen jäl-
16735: Suomen taholta oltiin halukkaita neuvot- keen voitaisiin jatkaa Ivaloon ja Petsa-
16736: teluihin, mutta Saksassa niihin aikoihin ta- moon, olisi nimittäin helppo tehdä haara-
16737: pahtunut valuuttasäännöstely nähtävästi rata Porkosen-Pahtavaaran alueelle. Tätä
16738: aiheutti sen, että hanke raukesi. Tiedetään suuntaa on myös lyhin matka lähimpään
16739: myös, että viime vuonna liikkui tämän asian satamaan, joka sijaitsee Kemissä. Mainittu
16740: vuoksi eräitä saksalaisia liikemiehiä Pet- rautatie olisi siis alkuna rautatieverkostolle
16741: samossa saakka, mikä puolestaan osoittaa, tässä laajassa maakunnassa, jossa vielä ny-
16742: että asiaa kohtaan tunnetaan sillä taholla kyisin ei ole yhtään rautatietä. Samoilla
16743: edelleenkin mielenkiintoa. maa:kuntapäivillä, joilla maakuntakokous
16744: Maamme on menettänyt vieraisiin käsiin määritteli kantansa Lapin runkorataan näh-
16745: tähän mennessä yhden arvokkaimmista mal- den, pidettiin myös tärkeänä Tornionjoki-
16746: mialueistaan, Petsamon nikkelialueen. Tä- laakson radan jatkamista pohjoiseen, minkä
16747: hän on ollut omat syynsä, joihin tässä ei ole ohessa tulevaisuuden kysymyksiä on myös-
16748: tarpeellista puuttua. Raudan saanti on kui- kin rautatien rakentaminen Kemijärveltä
16749: tenkin maallemme siinä määrin tärkeä ja ainakin Pelkosenniemelle saakka.
16750: läheinen, että sellainen suuri rautamalmi- Ensi sijassa olisi 'kuitenkin saatava toteu-
16751: esiintymä kuin Porkosen-Pahtavaaran tetuksi rautatien rakentaminen Keski-Lapin
16752: alue Kittilässä olisi säilytettävä omissa kä- järvikylien kautta Sodankylään ja tältä
16753: sissä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin sen käy- radalta sopivasta kohtaa haararata Porko-
16754: täntöön ottamiseksi. sen-Pahtavaaran rautamalmialueelle, jotta
16755: Kun kaivosteollisuuden syntymistä sinne tämän arvokkaan alueen rikkaudet saatai-
16756: estää rautatien puute, olisi sen rakentami- siin palvelemaan maamme talouselämää.
16757: seen ryhdyttävä. Tietoisuus siitä, että y1- Mitä mainitun radan suuntaan vielä tulee,
16758: lättävien tilanteiden sattuessa rautateolli- on asiantuntevissa piireissä lausuttu myös
16759: suutemme ei nykyoloissa saisi riittävästi sellainen ajatus, että radan rakentaminen
16760: raaka-ainetta omasta maasta, on omiaan olisi aloitettava Petsamosta, jossa maal-
16761: kiirehtimään asian ratkaisua. Olenkin tä- lamme on ainoa kautta vuoden sulana oleva
16762: män vuoksi sitä mieltä, että Porkosen-Pah- satama. Lähempi tutkimus tietenkin sel-
16763: tavaa.ran suuren rautamalmialueen saatta- vittää, missä määrin tämä näkökohta on
16764: minen rautatieyhteyteen olisi toteutettava otettava huomioon. Tuntuu kuitenkin luon-
16765: erillisenä kiireellisesti ja kytkemättä sitä nolliselta, että rata olisi rakennettava siten,
16766: niihin rautatiehankkeisiin, joita toteutetaan että se heti liittyisi maamme rautatiever-
16767: rautatielain puitteissa. Hallituksen olisi kostoon, jolloin myös rantateollisuutemme
16768: näin ollen tämä ratakysymys ensi tilassa sen avulla saisi raaka-ainetta. Tulkoon li-
16769: selvitettävä ja samalla laadittava suunni- säksi mainituksi, että myöskin n. s. suuri
16770: telma sen rahoittamiseksi. kulkulaitoskomitea ehdotti aikanaan rauta-
16771: Jo vuonna 1929 oli Perä-Pohjolan ja r~a tien rakentamista suuntaa Rovaniemi-Mel-
16772: pin maakuntapäivillä esillä kysymys r~a taus-Sodankylä.
16773: pin runkoradasta ja maakuntapäivät aset- Edellä lausntun perusteella ehdotan kun-
16774: tuivat tällöin sille kannalle, että tämä rata nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
16775: olisi rakennettava Rovaniemeltä Ounas- muksen,
16776: 416 XII,30. - Rovaniemen-Sodankylän rantatie.
16777:
16778: että hallitus suorituttaisi kiireelli- malmialueelle Kittilässä sekä laatisi
16779: sesti tutkimuksen rautatiesuunnalla rahoitussuunnitelman mainitun ra-
16780: Rovaniemi-Meltaus-Sodankylä ja dan pikaiseksi rakentamiseksi ja an-
16781: tältä radalta haararadan rakentami- taisi asiasta aikanaan esityksen
16782: seksi Porkosen-Pahtavaaran rauta- Eduskunnalle.
16783:
16784: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1938.
16785:
16786: Lauri Kaijalainen.
16787: 417
16788:
16789: Xll,.3;y . .,...., Hemst. mot. N:o 127.
16790:
16791:
16792:
16793:
16794: Nordström: Angående utarbetande av en femårsplan för
16795: landsvägsnätets utbyggnad och förbättring.
16796:
16797:
16798: T i ll R i k s d a g e n.
16799:
16800: Hänvisande till motiveringen i den till att regeringen i skyndsmn ordning
16801: 1937 års riksdag inlämnade finansmotionen måtte utarbeta en femårsplan för
16802: n: o 98 föreslår undertecknad att riksdagen landsvägsnätets utbyggnad och för-
16803: ville hemställa om, bättring.
16804:
16805: Helsingfors den 10 februari 1938.
16806:
16807: T. Nordström.
16808:
16809:
16810:
16811:
16812: 33
16813: 418
16814:
16815: XU,u. - Toiv. al. N:o 127.
16816:
16817:
16818:
16819:
16820: Nordström: Viisivuotissuunnitelman laatimisesta maantie-
16821: verkoston rakentamiseksi ja parantamiseksi.
16822:
16823:
16824: E d u s k u n n a ll e.
16825:
16826: Viitaten vuoden 1937 rahaasia-aloitteen että hallitus kiireellisesti laatisi
16827: N: o 98 perusteluihin allekirjoittanut eh- viisivuotisssuunnitelman maantiever-
16828: dottaa eduskunnan päätettäväksi toivomuk- koston rakentamiseksi ja parantami-
16829: sen, seksi.
16830:
16831: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
16832:
16833: T. Nordström.
16834: 419
16835:
16836: XU,:ra. - Toiv. al. N: o 128.
16837:
16838:
16839:
16840:
16841: Saarinen y. m.: Hevosilla tapahtuvan paikallisliikentee'K/,
16842: tekemisestä mahdolliseksi talvisin aukipidettävillä auto-
16843: teillä.
16844:
16845:
16846: E d u s k u n n a 11 e.
16847:
16848: Valtakunnan tieolot eivät ole viime vuo- teittemme talvisaikaiseen kunnossapitoon on
16849: sina kehittyneet samassa suhteessa kuin lisättävä.
16850: autokanta on kasvanut ja liikenne teil- Tieverkostomme pitäminen autoliikenne-
16851: lämme vilkastunut. Kun tiemme, maal- kelpoisena talvellakin tuo mukanaan rin-
16852: lemme ominaisten maastosuhteitten vuoksi, nakkaiskysymyksen, johon tähän mennessä
16853: yleensä ovat varsin mutkaiset ja teittemme ei ole kiinnitetty riittävää, tuskin minkään-
16854: runkorakennekin liian heikko kestääkseen laista huomiota. Tarkoitamme muunlaisen,
16855: nykyistä liikennerasitusta, niin on ymmär- varsinkin hevosilla tapahtuvan liikenteen
16856: rettävää, että tieverkostomme yhtäkkinen järjestelyä talvisilla autoteillämme. Kun
16857: kuntoonsaaminen ylittää sekä taloudellisessa lumi aurataan tarkasti teiltä pois, niin jo
16858: että teknillisessä suhteessa valtakunnan perin varhain keväällä ja voimakkaiden
16859: mahdollisuudet. Kun lisäksi asutuksen suojasäiden vaikutuksesta talvellakin tien
16860: työntyminen syrjäseuduille ja sosiaalisten pinta paljastuu rekiliikenteelle kelvotto-
16861: olojen kehittyminen velvoittavat valtioval- maksi. Kun syrjäteillä samanaikaisesti on
16862: taa vanhojen teiden korjauksen ohella ra- vielä paksut lumikerrokset, jotka tekevät
16863: kennuttamaan samanaikaisesti myös uusia, ratasliikenteen siellä mahdottomaksi, niin
16864: niin . on ymmärrettävää, ettei kaikkia epä- ymmärrämme, että hevosliikenne tulee ker-
16865: kohtia ole kyetty poistamaan. rassaan hankalaksi. Jos autoteiden lumi-
16866: Vaikkakin tieverkostomme kesän aikai- kerros taas jää vahvaksi, niin tien pintaan
16867: nerrkin kunto monin pai'koin on antanut painuu niin syvät pyöräurat, että ne reki-
16868: sijaa oikeutetuillekin moitteille, niin on lii- liikenteen tekevät varsin vaaralliseksi. Ku-
16869: kenne kuitenkin jokseenkin keskeytymättä luneena talvenakin on tästä aiheutunut
16870: voinut jatkua. Talvisaikaisesta liikenteestä jopa kuolemaankin johtaneita tapaturmia.
16871: ei sensijaan suinkaan voi vakuuttaa samaa. Liukkaiden säiden vallitessa on autoliikenne
16872: Paitsi sitä, että autoliikenteen kehittyminen taas vaatinut tiepinnan hiekoittamista, joka
16873: edellyttää yhä useimpien teitten pitämistä on suuresti vaikeuttanut hevosliikennettä.
16874: liikennekelpoisina myös talvisin, on kulu- Näistä epäkohdista ei päästäne muuten
16875: massa oleva talvi osoittanut, ettei liikenteen kuin että autoteitten viereen rakennetaan
16876: keskeytymätön jatkuminen kantateillämme- erikoistiet hevosliikennettä varten. Kun
16877: kään ole taattu. Päinvastoin on verrattain tämä toimenpide epäilemättä tulee vaati-
16878: eteläisilläkin seuduilla tapahtunut autolii- maan suuria kustannuksia, niin on se to-
16879: kenteen täydellinen pysähtyminen. Kulu- teutettava vähitellen ja kohdistettava aluksi
16880: massa oleva talvi onkin varmaan valtioval- kaikkien vilkkaimmin liikennöityihin teihin
16881: lalle osoittanut, että määrärahoja ainakin kaupunkien ja muiden asutuskeskusten vä-
16882: 420 XII,32. - Maanteitten aukipito talvella.
16883:
16884: littömässä läheisyydessä. Näihin verratta- keteltua talvisaikaista hevostieliikennejär-
16885: via ovat sellaiset tiekohdat, joista lumi hel- jestelyä olisi lykättävä tulevaisuuteen, vaan,
16886: posti poistuu, kuten mäkien etelärinteet, asian tärkeyteen katsoen toteutettava mah-
16887: harjannetiet j. n. e. Paitsi sitä, että tällä dollisimman pian.
16888: toimenpiteellä turvataan ainakin vielä tois- Edelliseen perustuen ehdotamme edus-
16889: taiseksi talvisinkin välttämätön hevoslii- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
16890: kenne, lisätään samalla huomattavasti ajo-
16891: turvallisuutta. Vaikkakin käsityksemme että hallitus ryhtyisi tarpeelliseksi
16892: mukaan jo verraten lähimmässä tulevai- katsomiinsa toimenpiteisiin, jotta he-
16893: suudessa meidänkin maassamme joudutaan vosilla tapahtuva paikallisliikenne
16894: siihen, että ainakin tärkeimpien autoteiden talvisin aukipidettävillä autoteilläm-
16895: viereen rakennetaan pysyvät erikoistiet pai- mekin kävisi mahdolliseksi.
16896: kallisliikennettä varten, niin ei edelläkos-
16897:
16898: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
16899:
16900: Yrjö R. Saarinen. Iisa~i !llkltola.
16901: Elias Simojoki. Bruno A. Salmiala.
16902: R. Ala-Kulju. E. A. Tuomivaara.
16903: K. R. Kares. Kaarlo Salovaara.
16904: 421
16905:
16906: Xll,38. --"'-' Hemst. mot. N:o 129.
16907:
16908:
16909:
16910:
16911: Törngren m. fl.: Angående byggande av en bro mellan
16912: Kimitoön och fastlandet samt en väg från Kimitoöns
16913: vägnät till Kasnäs by i Hitis.
16914:
16915:
16916: T i ll R i k s d a g e n.
16917:
16918: Den storartade utveckling, som kommu- då färjorna till följd av ishinder icke varit
16919: nikationsväsendet även i vårt land genom- i gång och isen ej heller varit tillräckligt
16920: gått, har främst gynnat fastlandskommu- stark för att tillåta linjebilstrafik. Sam-
16921: nerna. De skärgårdskommuner, vilka icke färdseln över sundet har därför dels varit
16922: varit anslutna till det centrala järnvägs- inställd, dels måst ske med häst. V ad detta
16923: och landsvägsnätet, ha blott i obetydlig betytt för befolkningen på Kimitoön och i
16924: grad kunnat profitera av densamma. I en Hitis och för de industrier, vilka äro be-
16925: del fall ha skärgårdskommunernas förbin- lägna på ön, inses utan längre utläggnin-
16926: delser t. o. m. försämrats. Vid öppet vatten gar. Det synes därför vara en livsuppgift
16927: ha dessa kommuner, då de icke ensamma för dessa kommuner, att en ny broförbin-
16928: kunna uppbära ångbåtstrafiken i dess förra delse mellan ön och fastlandet på Åbosidan
16929: utsträckning, sedan linjebilarna tagit bort åstadkommes.
16930: en del av båtarnas trafik, fått nöja sig med För Hitis kommun tillstöta ytterligare
16931: färre turer. Vintertid ha de isrännor, som svårigheter, då någon vägförbindelse från
16932: uppgåtts för fartygen i utlandstrafik, mån- Kimitoön till nämnda kommun icke finnes.
16933: genstädes gjort skärgårdens kommunika- Det enda sätt, varpå denna kommun kan
16934: tionsfråga till ett bekymmersamt problem. få sin kommunikationsfråga tillfredsstäl-
16935: Kimitoön med dess trenne kommuner, lande ordnad, är, att en sådan vägförbin-
16936: Kimito, Dragsfjärd och Västanfjärd samt delse åstadkommes. Kommunalfullmäktige
16937: Hitis, vars förbindelse med fastlandet går i Hitis ha även behandlat ärendet och re-
16938: över Kimito, höra till de landsdelar, som dan i augusti 1935 inlämnat anhållan om
16939: blott i ringa grad haft nytta av kommu- byggandet av en sådan väg. Vägen är av-
16940: nikationsväsendets utveckling. Dessa kom- sedd att utgå från en punkt på Kimitolan-
16941: muner, vilkas invånarantal stiger till det mellan Söderlångvik och Dalsbruk över
16942: 13,500, ha broförbindelse med fastlandet Lövö och Kasnäs till Kasnäs by. Hela väg-
16943: blott vid Strömma kanal. Med sin ekono- sträckan skulle bli 11 kilometer lång. Ge-
16944: miska, administrativa och kulturella central- nom byggande av denna väg skulle Hitis
16945: ort Åbo ha de förbindelser blott över den kommunikationsfråga vara löst för en lång
16946: statsdrivna färjan vid Lappdal och den framtid. Den skulle möjliggöra förbindelse
16947: med enskilda medel underhållna färjan vid till en centralby, till viiken kringliggande
16948: Eknäs. Under innevarande vinter ha de byar ha mycket kort väg och sällan men-
16949: linjebilar, som trafikera linjen Kimitoön- före, enär omkringliggande vatten äro
16950: Åbo, icke alls kunnat upprätthålla trafiken strömfyllda och oftast öppna.
16951: över sundet mellan Kimito och fastlandet, Ä ven försvarsväsendets intresse talar
16952: 422 XII,33. - Kemiön maantie.
16953:
16954: kraftigt för den planerade nya bron mellan nade vördsamt föreslå, att riksdagen ville
16955: Kimito och fastlandet och för vägen från hemställa,
16956: Kimito tili Hitis. Farleden mellan Finska att regeringen skyndsamt måtte
16957: viken och Åbo går nämligen här förbi. igångsätta en undersökning om den
16958: Likaså ligger Örö kustbatteri blott några lämpligaste platsen för en ny bro
16959: kilometer sydväst om Kasnäs. mellan Kimitoön och fastlandet samt
16960: Hänvisande till ovanstående och under utreda sträckningen av vägen från
16961: :förhoppning om, att riksdagen skall om- Kimitoöns vägnät till Kasnäs by i
16962: :fatta de framförda motiven, :få underteck- Hitis.
16963:
16964: Helsingfors den 11 februari 1938.
16965:
16966: Ralf Törngren. Albin Wickman.
16967: K. F. Lauren. G. Lindström.
16968: 4123
16969:
16970: XII,sa. - 'l"oiv. al. N:o 129. Suomennos.
16971:
16972:
16973:
16974:
16975: Törngren y. m.: Sillan rakefl,tamisesta Kemiön saaresta
16976: mantereelle sekä tien rakentamisesta Kemiön tieverkos-
16977: tosta Hiittisten pitäjän Kasnäsin kylään.
16978:
16979:
16980: E d u s k u n n a ll e.
16981:
16982: Kulkulaitosten alalla meidänkin maas- miön ja mantereen välisen salmen yli, kun
16983: samme tapahtunut suurenmoinen kehitys on lautat jääesteiden vuoksi eivät ole olleet
16984: etupäässä suosinut mantereen kuntia. Ne käynnissä eikä jääkään ole ollut kylliksi
16985: saaristolrunnat, jotka eivät ole olleet yhtey- vahvaa kantaakseen linja-autoliikennettä.
16986: dessä keskeiseen rautatie- ja maantiever- Liikenne salmen yli on senvuoksi ollut kes-
16987: kostoon, ovat vain mitättömissä määrin keytettynä tai on se täytynyt hoitaa hevo-
16988: voineet siitä hyötyä. Eräissä tapauksissa sin. Pitemmittä selvittelyittä on käsitettä-
16989: saaristokuntien tieyhteydet ovat huonontu- vissä, mitä tämä on merkinnyt Kemiön saa-
16990: neetk:in. Sulan veden aikana on näiden ren ja Riittisten asukkaille sekä niille teol-
16991: kuntien, kun ne eivät yksin voi saattaa lisuuslaitoksille, jotka sijaitsevat saarella.
16992: höyrylaivaliikennettä kannattavaksi linja- Näyttää siis olevan elinehtoista näille kun-
16993: autojen anastettua osan laivojen liiken- nille, että saadaan uusi siltayhteys saaren
16994: teestä, täytynyt tyytyä harvempiin laiva- ja Turun puoleisen mantereen välille.
16995: vuoroihin. Talvisaikaan ovat ulkomaan Riittisten kunnalle koituu vielä lisää vai-
16996: liikenteessä kulkevain laivain jäähän avaa- keuksia siitä, ettei ole mitään tieyhteyttä
16997: mat väylät saattaneet saariston liikenne- Kemiön saaresta mainittuun kuntaan. Tuol-
16998: kysymyksen monin paikoin huolestuttavaksi laisen tieyhteyden aikaansaaminen on ai-
16999: pulmaksi. noa tapa, millä tuo kunta voi saada lii-
17000: Kemiön saari ja sen kolme kuntaa, Ke- kennekysymyksensä tyydyttävästi järjeste-
17001: miö, Dragsfjärd ja Västanfjärd, sekä Riit- tyksi. Riittisten kunnanvaltuusto onkin
17002: tinen, jonka yhteys mantereeseen kulkee käsitellyt kysymystä ja jo vuonna 1935
17003: Kemiön kautta, ovat niitä seutukuntia, jättänyt anomuksen tuollaisen tien rakenta-
17004: joilla vain vähässä määrin on ollut hyö- misesta. Tie on suunniteltu kulkemaan
17005: tyä kulkulaitosten kehittymisestä. Näillä eräästä Kemiön saaren kohdasta Söderlång-
17006: kunnilla, joiden yhteinen asukasmäärä on vikin ja Taalintehtaan välillä Lövön ja
17007: 13,500, on siltayhteys mantereelle vain Kasnäsin poikki Kasnäsin kylään. Koko
17008: Strömman kanavan yli. Taloudellisen, tien pituus olisi 11 km. Tämän tien ra-
17009: hallinnollisen ja sivistyksellisen keskustansa kentamisella olisi Riittisten liikennekysy-
17010: Turun kanssa on niillä yhteys vain valtion mys ratkaistu pitkälti tulevaisuuteen. Se
17011: lautalla Lappdalissa ja yksityisillä varoilla saattaisi mahdolliseksi yhteyden keskus-
17012: ylläpidetyllä Eknäsin lautalla. Kuluvana kylään, jonne lähikylistä on hyvin lyhyt
17013: talvena eivät ne linja-autot, jotka kulke- matka ja harvoin kelirikkoa, lähiympäris-
17014: vat Kemiön saaren ja Turun väliä, ole tön vedet kun ovat virtaisia ja useimmi-
17015: ensinkään voineet ylläpitää liikennettä Ke- ten sulia.
17016: 424 XII,33. - Kemiön maantie.
17017:
17018: Myöskin puolustuslaitoksen edut puolta- allekirjoittaneet kunnioittaen· ehdottavat
17019: vat voimakkaasti suunniteltua uutta sil- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
17020: taa Kemiön ja mantereen välille sekä tietä
17021: Kemiöstä Hiittisiin. Suomenlahden ja Tu- että hallitus kiireellisesti toimitut-
17022: run välinen laivaväylä kulkee näet tässä taisi tutkimuksen Kemiön ja mante-
17023: vieritse. Samoin on örön rannikkopatteri reen välisen uuden sillan sopivim-
17024: vain muutaman kilometrin päässä Kasnä- masta paikasta sekä selvittäisi Ke-
17025: sistä. miön saaren tieverkostosta Hiittis-
17026: Edelläolevaan viitaten ja toivoen edus- ten Kasnäsin kylään kulkevan tien
17027: kunnan yhtyvän esitettyihin perusteluihin, suunnan.
17028:
17029: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1938.
17030:
17031: Ralf Törngren. Albm Wickman.
17032: K. F. Lauren. G. Lindström.
17033: 425
17034:
17035: XII,a4.- Hemst. mot. N:o 130.
17036:
17037:
17038:
17039:
17040: Lauren m. fl.: Angående anslag f(jr påbörjande av bygg-
17041: nadsarbetena på en landsväg från Pargas kyrkoby till
17042: Nagu kyrkoby.
17043:
17044:
17045: T i ll R i k s d a g e n.
17046:
17047: Trafikförhållandena i skärgården äro som I de delar av Pargas och Nagu kommu-
17048: känt fortfarande i hög grad otillfredsstäl- ner, som komme att beröras av den ,ovan-
17049: lande, och herättigade klagomål ha också nämnda vägsträckan, äro bosatta c: a 7,000
17050: upprepade gånger anförts med anledning personer, vilka i detta nu äro i fullständig·
17051: därav. Det måste emellertid erkännas, att avsaknad av regelbundna förbindelser med
17052: genom myndigheternas försorg en del miss- avsättningscentrum för traktens produkter,
17053: förhållanden under senaste tider blivit av- Åbo stad. I händelse den omförmälda vä-
17054: hjälpta. Sålunda ha vägförbättringsarhe- gen, som naturligt är, framdeles komme att
17055: tena på den från fastlandet till Pargas förlängas tili Korpo och Houtskär kommu-
17056: kyrkohy (Pargasmalm) ledande vägen nu- ner, skulle densamma i sin fulla utsträck-
17057: mera i huvudsak slutförts, efter det bron ning tillgodose trafikbehovet för en befolk-
17058: över Hässundet senaste år hlivit färdig. ning på i runt tal 11,000 personer.
17059: Tack vare dessa väg- och hrobyggnadsarbe- Kommunikationerna i skärgården ha a\'
17060: ten äro kommunikationerna mellan Åbo naturliga skäl städse varit otillfredsstäl-
17061: stad och Pargas kyrkoby numera fullt till- lande, men tyvärr ha de därjämte från år
17062: fredsställande. - Tyvärr äro dock väg- och till år ytterligare försämrats. Orsaken här-
17063: trafikförhållandena i den övriga delen av till är, att ångbåtstrafiken mellan skär-
17064: Pargas kommun samt i Nagu, Korpo och gårdskommunerna på grund av de oavbru-
17065: Houtskär kommuner alltjämt ytterst brist- tet ökade driftkostnaderna blivit oräntabel.
17066: fälliga och vore i behov av snara förbätt- Detta har åter haft till följd, att de rede-
17067: ringar. Från statsmaktens sida borde där- rier, som tidigare bedrevo denna trafik
17068: för med det allra första åtgärder vidtagas med skärgårdsångare, vilka befunno sig i
17069: för byggande av en väg från Pargas kyrko- relativt gott skick, sett sig nödsakade att
17070: by genom Nagu och Korpo kommuner till antingen försälja sina ångare av högre
17071: Houtskär. kvalitet och ersätta dem med mindrevär-
17072: Med anledning av en av riksdagsman diga, bristfälligt utrustade, men i drift
17073: Colliander vid 1935 års riksdag väckt fi- billigare motorbåtar eller att, såsom ofta
17074: nansmotion beviljade sagda riksdag ett an- även skett, helt och hållet upphöra med sin
17075: slag för undersökning av vägsträckan Par- verksamhet i skärgårdstrafikens tjänst.
17076: gas kyrkoby-Nagu kyrkoby. Denna under- Dessa omständigheter ha medfört, att ång-
17077: sökning har numera verkställts. Enligt båtslinjerna i vår skärgård blivit allt färre.
17078: det uppgjorda förslaget bleve vägens längd varigenom skärgårdsbornas existensmöjlig-
17079: 34.5 kilometer, och kostnaderna ha beräk- heter ytterligare kringskurits. Särskilt
17080: nats tili 8 milj. mark. svåra iiro trafikförbindelserna givetvis un-
17081: 426 XII,34. - Paraisten-Nauvon maantie.
17082:
17083: der menförestider, då sagda befolkning på den riktningen, att sjukvården koncentre-
17084: grund av avsaknaden av vägar är så gott ras till vissa centrala sjukhus, är det av
17085: som fullständigt avskuren från förbindel- största vikt, att transporten av de sjuka
17086: sen med sina inköps- och avsättningsorter. till resp. sjukhus kan utföras snabbt och
17087: Den befolkning, som närmast komme att utan tidsutdräkt. En oundgänglig förut-
17088: clraga nytta av clen planerade vägen, har sättning härför är, att regelbunden lands-
17089: sin huvudsakliga utkomst av jordbruk och vägstrafik kan upprätthållas året om. Yt-
17090: fiske. Detta sakförhållande gör, att in- terligare kan framhållas, att den planerade
17091: vånarna i dessa trakter mecl avseende å vägen skär flera viktiga sjöfartsleder. Då
17092: behovet av trafikförbindelser mecl konsum- invid dessa dessutom i närheten av lands-
17093: tionscentra är fullt 1ikställc1 med befolknin- vägen lämpliga hamnplatser kunna iord-
17094: gen på fastlanclet, enär de äro beroende av ningsställas, komme landsvägen att i sam-
17095: samma möjligheter som denna för avsätt- verkan med skärgårdstrafiken kunna till-
17096: ning av sina produkter och anskaffning av godose även de skärgårdskommuners behov
17097: erforderliga förnödenheter. Dessutom är av landförbindelse med Åbo stad, vilka icke
17098: att märka, att vicl saluförancle av färsk fisk äga direkt kontakt med den blivande lands-
17099: en snabb transport från fångst- till avsätt- vägen. Utan tvivel komme den nya vägen
17100: ningsorten är av behovet påkallad för und- att erhålla en icke ringa betydelse ur för-
17101: vikande av, att varan förskämmes under svarssynpunkt, varjämte densamma jämväl
17102: transporten. Gocla kommunikationer mel- komme att främja den motsedda turist-
17103: lan fångst- och försäljningsorterna äro så- trafiken i skärgården såväl i sin egenskap
17104: lunda till gagn för såväl producenterna av trafikled som på grund därav, att vägen
17105: som konsumenterna. Det torde även kunna skulle löpa genom en av våra vackraste
17106: tagas för givet, att post- och telefonförbin- skärgårdsnejder.
17107: clelserna i skärgården, vilka för närvarancle Av det ovan anförda framgår, att den
17108: lämna mycket övrigt att önska, komme att ifrågasatta vägen för kommunerna i skär-
17109: utvecklas, genom att de kunde ledas längs gården komme att såväl i samhälleligt som
17110: den tilltänkta vägen. Hälso- och sjukvår- ekonomiskt avseende förbättra dessas behov
17111: den i skärgården, som till följd av svårig- av säkra förbindelser med fastlandet samt
17112: heterna i samfärdseh1 ännu är behäftad därmed även bidraga till att öka invånar-
17113: med många bristfälligheter, komme även att nas i sagda kommuner välstånd och ut-
17114: draga nytta av en förbättrad vägförbin- komstmöjligheter, varför vi vördsamt före-
17115: delse med fastlandet. I likhet med vad slå, att riksdagen ville besluta hemställa,
17116: fallet är i andra trakter av landet ha även
17117: här samtliga kommuner för olika slag av att regeringen måtte i statsförsla-
17118: sjukvård övertagit sjukplatsandelar i cen- get för år 1939 upptaga ett anslag
17119: trala och interkommunala sjukhus, i detta av 2 miljoner mark för påbörjande
17120: fall i länssjukhuset i Åbo samt i sjukhusen av byggnadsarbetena på en landsväg
17121: i Ekenäs och Mjölbollstad. Då utvecklin- från Pargas kyrkoby t~1l N agn
17122: gen dessutom för närvarande alltmer går i kyrkoby.
17123:
17124: Helsingfors den 10 februari 1938.
17125:
17126: K. F. Lauren. Henrik Kullberg. Edvard Haga.
17127: Rafael Colliander. G. Lindström. Elsa Bonsdorff.
17128: Albin Wickman. Atos Wirtanen. Väinö Kokko.
17129: Uno A. Hilden. Kalle Jokinen. Einari Karvetti.
17130: Levi Jern. E. v. Frenckell. Karl J. Wenmau..
17131: Edv. Helenelund. Ralf Törngren. 0. 0. Frietsch.
17132: Edvin Stenwall.
17133: 427
17134:
17135: XU,u. - Toiv. al. N:o 130.
17136: Suomennos.
17137:
17138:
17139:
17140:
17141: Lauren y. m.: Määrärahasta Paraisten kirkonkylästä Nau-
17142: von kirkonkylään johtavan maantien rakennustöidett
17143: aloittamista varten.
17144:
17145:
17146: E d u s k u n n a ll e.
17147:
17148: Saariston liikenneolot ovat kuten tunnet- Niissä Paraisten ja Nauvon kuntail'l.
17149: tua edelleenkin erittäin epätyydyttävät ja osissa, joiden kanssa mainittu tieosa tulisi
17150: oikeutettuja valituksia onkin monilukuiset kosketuksiin, asuu noin 7,000 henkeä,
17151: kerrat tämän johdosta esitetty. On kuiten- joilta nykyisin täydellisesti puuttuu sään-
17152: kin tunnustettava, että viranomaisten toi- nöllinen yhteys seudun tuotteiden myynti-
17153: mesta on viime aikoina eräitä epäkohtia keskukseen. Jos monasti mainittua tietä, ku-
17154: poistettu. Niinpä ovat tien parannustyöt ten luonnollista olisi, tulevaisuudessa jat-
17155: mantereelta Paraisten kirkonkylään (Pa- kettaisiin Korppoon ja Houtskarin kuntiin,
17156: raisten malmille) johtavalla maantiellä nyt- niin se täydessä pituudessaan tyydyttäisi
17157: temmin pääasiallisesti loppuunsuoritetut, tasaluvuin 11,000 hengen suuruisen väes-
17158: sitten'kun silta Hessuunin salmen yli tön liikennetarpeen.
17159: viime vuonna tuli valmiiksi. Kiitos näiden Saariston liikenneolot ovat luonnollisista
17160: tie- ja siltarakennustöiden on Turun kau- syistä aina olleet epätyydyttävät, mutta
17161: pungin ja Paraisten kirkonkylän välinen valitettavasti ne lisäksi ovat vuosi vuodelta
17162: liikenneyhteys nyttemmin täysin tyydyt- huonontuneet. Syynä tähän on se, että höy-
17163: tävä. - Valitettavasti ovat kuitenkin tie- rylaivaliikenne saaristokunnissa on keskey-
17164: ja liikenneolot Paraisten kunnan muissa tymättä kohonneiden käyttökustannusten
17165: osissa sekä Nauvon, Korppoon ja Houtska- vuoksi käynyt kannattamattomaksi. Tästä
17166: rin kunnissa yhä vieläkin erittäin puutteel- taas on ollut seurauksena, että ne laivan-
17167: liset ja olisivat ne pikaisten parannusten varustamot, jotka aikaisemmin harjoittivat
17168: tarpeessa. Valtiovallan taholta olisi sen- tätä liikennettä verrattain hyvässä kunnossa
17169: vuoksi kiireimmiten ryhdyttävä toimenpi- olevilla saaristohöyrylaivoilla, ovat katso-
17170: teisiin tien rakentamiseksi Paraisten kir- neet olevansa pakotettuja joko myymään
17171: konkylästä Nauvon ja Korppoon kuntain korkeampilaatuiset höyrylaivansa ja korvaa-
17172: kautta Houtskariin. maan ne alempiarvoisilla, puutteellisesti va-
17173: Kansanedustaja Collianderin vuoden 1935 rustetuilla, mutta käytössä halvemmilla
17174: valtiopäivillä tekemän rahaasia-aloitteen moottoriveneillä taikka, kuten usein on
17175: johdosta myönsivät mainitut valtiopäivät myöskin tapahtunut, kokonaan lopettamaan
17176: määrärahan Paraisten kirkonkylän ja Nau- toimintansa saaristoliikenteen alalla. Nämä
17177: von kirkonkylän välisen tien tutkimista var- olosuhteet ovat aiheuttaneet sen, että saa-
17178: ten. Tämä tutkimus on nyttemmin suori- ristomme höyrylaivareitit ovat käyneet yhä
17179: tettu. Laaditun ehdotuksen mukaan tulisi pienlukuisemmiksi, mikä taas entisestäänkin
17180: tien pituus olemaan 34.5 kilometriä ja kus- on supistanut saaristolaisten toimeentulo-
17181: tannukset on arvioitu 8 milj. markaksi. mahdollisuuksia. Erittäin vaikeat ovat lii-
17182: 428 XII,84. - Paraisten-Nauvon maantie.
17183:
17184: kenneyhteydet tietenkin kelirikon aikoina, keskussairaaloihin, on mitä tähdellisintä,
17185: jolloin mainittu väestö teitten puutteessa että sairaiden kuljetus asianomaisiin sairaa-
17186: on miltei täydellisesti eristetty osto- ja loihin voidaan suorittaa nopeasti ja ajan-
17187: myyntipaikoistaan. hukatta. Tämän välttämättömänä edelly-
17188: Se väestö, joka lähinnä hyötyisi suunni- tyksenä on, että kautta vuoden voidaan
17189: tellusta tiestä, saa pääasiallisimman toi- ylläpitää säännöllistä maantieliikennettä.
17190: meentulonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Vielä voidaan huomauttaa, että suunni-
17191: Tästä asiaintilasta johtuu, että näitten seu- teltu tie risteyttää useat tärkeät laivaväy-
17192: tujen asukkaat mitä liikenneyhteyksien tar- lät. Kun näiden luo sitäpaitsi maantien
17193: peeseen kulutuskeskusten kanssa tulee ovat läheisyyteen voidaan järjestää sopivia sa-
17194: täysin samassa asemassa kuin mantereen tamapaikkoja, voisi maantie yhdessä saa-
17195: väestö, he kun ovat riippuvaisia samoista ristoliikenteen kanssa tyydyttää niidenkin
17196: mahdollisuuksista kuin tämä saada tuot- saaristokuntain tarvetta olla maitse yhtey~
17197: teensa myydyiksi ja hankituksi välttämättö- dessä Turun kanssa, jotka eivät ole välittö-
17198: miä tarvikkeita. Sitäpaitsi on huomattava, mässä yhteydessä tulevan maantien kanssa.
17199: että tuoretta kalaa kauppaan saatettaessa Epäilemättä uudella maantiellä tulisi .ole-
17200: on nopea kuljetus pyyntipaikalta myynti- maan melkoinen puolustuksellinenkin m~r
17201: paikkaan tarpeellinen, jottei tavara kulje- kitys, minkä ohella se edistäisi toivottua
17202: tettaessa pilaantuisi. Pyynti- ja myynti- saariston matkailuliikennettäkin, niin lii-
17203: paikkojen väliset hyvät kulkuyhteydet ovat kenneväylänä kuin senkin vuoksi, että ··'se
17204: niinmuodoin hyödyksi sekä tuottajille että tulisi kulkemaan eräässä kauneimmista sita-
17205: kuluttajille. Voitaneen myöskin pitää var- ristoseuduistamme.
17206: mana, että saariston posti- ja puhelinyh- Yllä esitetystä käy selville, että puheena-
17207: teydet, joissa nykyisin on hyvin paljon oleva tie saariston kunnille parantaisi sekä
17208: toivomisen varaa, kehittyisivät kun niitä yhteiskunnallisessa että taloudellisessa. suh-
17209: voitaisiin johtaa suunniteltua tietä pitkin. teessa näiden tarvetta olla varmoissa lii-
17210: Saariston terveyden- ja sairashoito, jota kenneyhteyksissä mantereen kanssl}. sekä si-
17211: vielä rasittavat liikennevaikeuksista johtu- ten osaltaan edistäisi mainittujen kuntain
17212: vat monet puutteellisuudet, hyötyisi sekin asukkaiden vaurastumista ja toimeentulo-
17213: parannetusta tieyhteydestä mantereelle. Sa- mahdollisuuksia, minkä vuoksi me kurtnioit-
17214: moin kuin on laita maan muillakin seu- taen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
17215: duilla ovat täälläkin kaikki kunnat sairas- toivomuksen,
17216: hoidon erilaisia tarpeita varten ottaneet
17217: osalleen keskus- ja kuntainvälisten sairaa- että hallitus vuoden 1939 tulo- jct
17218: lain sairassijaosuuksia, tässä tapauksessa menoarvioesitykseen ottaisi 2 ntilj.
17219: Turun lääninsairaalassa sekä Tammisaaren markan määrärahan Paraistef!, kir-
17220: ja Meltolan sairaaloissa. Kun kehitys sitä- konkylästä N auvon kirkonkylään
17221: paitsi yhä enemmän kulkee siihen suun- johtavan maantien rakennus.töiden
17222: taan, että sairashoito keskitetään eräisiin rtloittamista varten.
17223:
17224: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1938.
17225:
17226: K. F. Lauren. Henrik Kullberg. Edvard Haga.
17227: Rafael Colliander. G. Lindström. E'lsa Bonsdorff.
17228: Albin Wickman. Atos Wirtanen. Väinö Kokko.
17229: Uno A. Hilden. Kialle J okin:en. Einari Karvetti.
17230: Levi Jern. E. v. Frenckell. Karl J. Wenman.
17231: Edv. He1ene1und. Ralf Törngren. C. 0. Frietsch.
17232: Edvin Stenwall
17233: 429
17234:
17235: Xll135; ~ Hemst. mot. N:o 131.
17236:
17237:
17238:
17239:
17240: Hilden m. fl.: Angående anslag för byggandet av en väg
17241: mellan H angö inre och H angö yttre hamn.
17242:
17243:
17244: T i ll R i k s d a g e n.
17245:
17246: Hänvisande till motiveringen i den till upptaga ett anslag stort 370,000 mark
17247: 1937 års riksdag inlämnade finansmotio- för byggandet av en väg mellan
17248: nen N :o 102 få undertecknade vördsamt H angö inre och H angö yttre hamn
17249: föreslå, att riksdagen ville hemställa, i enlighet med det förslag, som upp-
17250: gjorts av distriktsingenjören i Ny-
17251: att regeringen i propositionen an- lands läns väg -och vattenbyggnads-
17252: gående 1939 års statsförslag ville distrikt.
17253:
17254: Helsingfors den 11 februari 1938.
17255:
17256: Uno A. Hilden. Atos Wirtanen.
17257: K. F. Lauren. G. Andersson.
17258: L. 0. Hirvensalo. Väinö Kokko.
17259: Cay Sundström. Edv. Helenelund.
17260: Toivo Ikonen. Heikki Kääriäinen.
17261: Karl J. Wenman.
17262: 430
17263: XII,3o. - Toiv. al. N:o 131. Su~.ws.
17264:
17265:
17266:
17267:
17268: Hilden y. m.: Määrärahasta Hangon sisä- ja u~man
17269: välisen tien rakentamiseksi.
17270:
17271:
17272: E d u s k u n n a 11 e.
17273:
17274: Viitaten vuoden 1937 valtiopä!ville jäte- tnarkan määrärahan tien raketf.fanti-
17275: tyn rahaasia-aloitteen n: o 102 perustelui- seksi Hangon sisäsatamasta Hangon
17276: hin allekirjoittaneet kunnioittaen ehdotta- ulkosatamaan sen ehdotuksen mu-
17277: vat eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, kaisesti, jonka on laatinut Uuden-
17278: että hallitus vuoden 1939 tulo- ja maan tie- ja vesirakennuspiinfii pii?-i-
17279: menoarvioesitykseen ottaisi 370,000 insinööri.
17280:
17281: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
17282:
17283: Uno A. Hilden. Atos Wirtanen.
17284: K. F. Lauren. G. Andersson.
17285: L. 0. Hirvensa.J.o. Väinö Kokko.
17286: Oay 1Sundström. Edv. Helenelund.
17287: Toivo Ikonen. Heikki Kääriäinen.
17288: Karl J. Wenman.
17289: 4<31
17290:
17291: XIlwGC&~ - Hemst. mot. N: o 132.
17292:
17293:
17294:
17295:
17296: Hilden: Angående anslag för ombyggnad av landsvägs-
17297: sträckan J orvas-Kyrkslätt-Pickalar-Degerby.
17298:
17299:
17300: T i ll R i k s d a g e n.
17301:
17302: Allmänt känt är, att den s. k. stora ombyggande. Vid undersökningen böra
17303: strandvägen Helsingfors-Sunnanvik-De- uppgås linjer om tillsammans c: a 20 km:::~
17304: gerby- Ingå- Snappertuna- Ekenäs är längd och i anseende till ovannämnda bro-
17305: mellan Kyrkslätt och Degerby kommuner undersökningar och den svåra terrängen
17306: synnerligen krokig och backig samt att å torde till hela undersökningen åtgå 75,000
17307: denna sträcka ofta inträffat trafikolyckor, mark.
17308: av vilka i detta sammanhang särskilt må Med beaktande av vägens framtida om-
17309: nämnas dödskörningen för två år sedan byggnad och uträtning ända till Ekenäs
17310: över Pickala bro, varvid flera personer stad och på grund av ovansagda samt på-
17311: fingo sätta livet till. Pickala bro är dess- pekande, att realiserandet av vägbyggnads-
17312: utom till sin konstruktion smal, svag och programmet lämpar sig synnerligen väl
17313: till största delen byggd av trä och bör som framtida reservarbete, föreslå under-
17314: förty snarast ombyggas. Nämnda väg- tecknade vördsamt att riksdagen ville hem-
17315: sträcka korsar även i nivå Helsingfors- ställa,
17316: Karis järnväg, bildande endast en 30 m: s
17317: fri sikt för landsvägsfaranden. På väg- att regeringen i statsförslaget för
17318: sträckan Sunnanvik-Degerby finnas även år 1939 ville upptaga 75,000 mk för
17319: trenne svaga broar, vilka med det första undersökning och uppgörande av
17320: böra ombyggas. V ederbörande distrikts- förslag till ombyggnad av landsvägs-
17321: ingenjör torde hava gjort framställning sträckan J orvas-Kyrkslätt-Pickala
17322: om ifrågavarande vägsträckas undersök- -Degerby och på denna varande
17323: ning för uppgörande av förslag till dess broar.
17324:
17325: Helsingfors den 12 februari 1938.
17326:
17327: Uno A. Hilden.
17328: 432
17329:
17330: Xll,36. - Toiv. al. N:o 132. Suomennos.
17331:
17332:
17333:
17334:
17335: Hilden: 111äärärahasta J orvaksen-Kirkkonummen-Pikka-
17336: lan-Degerbyn maantien uudelleen rakentamiseksi.
17337:
17338:
17339: E d u ;s ik u n n a 11 e.
17340:
17341: Ylei;se;sti tunnettua on, että n. 8. ;suuri Tutkimuksessa on avattava linjoja yhteensä
17342: rantatie Helsinki-Sunnanvik-Degerby- noin 20 km pituudelta ja ottaen huomioon
17343: Inkoo-Snappertuna-Tammisaari on Kirk- edellämainitut siltatutkimukset ja vaikean
17344: konummen ja Degerbyn kuntain välillä maaston, kulunee koko tutkimukseen noin
17345: erittäin mutkikas ja mäkinensekä että tällä 75,000 mk.
17346: tievälillä usein on tapahtunut liikenneon- On pidettävä silmällä tien vastaista uudel-
17347: nettomuuksia, joista tässä yhteydessä eri- leen rakentamista ja oikaisemista aina Tam-
17348: koisesti mainittakoon kuolemanajo Pikka- misaaren kaupunkiin saakka. Edelläolevan
17349: lan sillalla kaksi vuotta sitten, jolloin useat perusteella sekä huomauttaen, että tiera-
17350: henkilöt menettivät henkensä. Pikkalan kennusohjelman toteuttaminen hyvin sovel-
17351: silta on sitäpaitsi rakenteeltaan kapea, tuu vastaiseksi varatyöksi, allekirjoittanut
17352: heikko ja on suurimmaksi osaksi rakennettu kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
17353: puusta ja on senvuoksi kiireimmiten ra- väksi toivomuksen,
17354: kennettava uudelleen. Mainittu tieosa kul-
17355: kee sitäpaitsi Helsingin-Karjaan rauta- että hallitus valtion vuoden 1939
17356: Wm poikki tämän tasalla, ollen maantietä talousarvioesitykseen ottaisi 75,000
17357: ku}kevilla vapaata näköalaa vain 30 metriä. ma1·kan määrärahan J orvaksen-
17358: Tieosalla Sunnanvik-Degerby on myöskin Kirkkonummen-Pikkalan-Deger-
17359: kolme heikkoa siltaa, jotka nekin on ensi byn maantien ja tällä välillä olevien
17360: tilassa rakennettava uudelleen. Asianomai- siltojen uudelleenrakentamisen tut-
17361: nen piiri-insinööri lienee esittänyt puheena- kimiseksi ja sitä koskevan ehdotuk-
17362: olevan tieosan tutkimista ehdotuksen laati- sen laatimiseksi.
17363: mista varten sen uudelleen rakentamiseksi.
17364:
17365: Helsingissä helmikuun 12 p: nä 1938.
17366:
17367: Uno A. Hilden.
17368: 433
17369:
17370: XII,s1 . .:.__ Toiv. al. N:o 133.
17371:
17372:
17373:
17374:
17375: Kylänpää y. m.: Määrärahasta Rauman-Porin maantien
17376: parantamista varten.
17377:
17378:
17379: Eduskunnalle.
17380:
17381: Rauman ja Porin kaupunkien välinen · Tien nykyinen pituus on, kaupun-
17382: maantie, ·joka on osa pitkästä valtatiestä kien asemakaavoitetuilla alueilla olevat osat
17383: Turku.:.__Oulu, on pelottavan mutkainen, mukaanluettuina, 64.6 km. ja lyhenisi se
17384: ll1äkinen ja niin kaita, etteivät autot kai- mutkat oikaistuina 53.9 kilometriin ja toi-
17385: kissa kohdin voi perääntymättä sivuuttaa sen vaihtoehdon mukaan 51.9 kilometriin,
17386: toisiaan. Tie-· ja vesirakennusviranomaisten kummassakin tapauksessa siis toistakym-
17387: lausuntojen mukaan se on Turun ja Porin mentä kilometriä näin lyhyellä matkalla.
17388: läänin kaikkein mutkaisin ja vaikeimmin Kustannusarvion on tie- ja vesirakennus-
17389: liikennöitävä maantie. Tie- ja vesiraken- hallitus laskenut 10,910,000 markaksi.
17390: nushallitus piti jo vuonna 1936 tärkeänä, Kun liikenne vuosi vuodelta tiellä kas-
17391: että oikaisu- ja parannustyöt tällä tiellä vaa ja tierakennus suoritetaan usean vuo-
17392: olisi saatu käyntiin jo vuoden 1937 aikana. den aikana, ehdotamme eduskunnan pää-
17393: Suunnitelmassaan: kuluvaa vuotta varten tettäväksi toivomuksen,
17394: otti se tämän tien ensimmäisinä rakennet-
17395: tavien joukkoon. Liikenne tällä tiellä on että hallitus ottaisi vuoden 1939
17396: huomattavan vilkas, tie- ja vesirakennus- tulo- ja menoarvioon tarpeelliseksi
17397: viranomaisten laskelmien mukaan noin 350 katsomansa määrärahan Rauman-
17398: tonnia vuorokaudessa. Säännöllisiä linja- Porin maantien parannustöiden aloit-
17399: autovuoroja on päivittäin useita kymme- tamiseksi.
17400: niä.
17401:
17402: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1938.
17403:
17404: K. Kylänpää. Kyllikki Pohjala.
17405: J. E. Malmivuori. Mandi Hannula.
17406: Paavo Aarniokoski. K. E. Kilpeläinen.
17407: Ville A. Komu. Kalle Joukanen.
17408: A. A. Lastu. Kalle Kirra.
17409: K. R. Kares.
17410:
17411:
17412:
17413:
17414: 55
17415: 434
17416:
17417: Xll,as.- Bemst. mot. N:o 134.
17418:
17419:
17420:
17421:
17422: Helenelund m. fl.: Angående anslag för Vasa-Bolv vägens
17423: uträtning och förbättring.
17424:
17425:
17426: T i 11 R i k s d a g e n.
17427:
17428: Hänvisande till den motivering, som in- -Solv vägens uträtning och förbätt-
17429: går i den till1937 års riksdag in1ämnade fi- ring, alternativt enligt den under-
17430: nansmotionen n: o 108 angående anvisande sökta linjen Gamla V asa kanalbro-
17431: av ans1ag för Vasa~So1v vägens uträtning T ölby eller Gamla V asa kanalbro-
17432: och förbättring få vi vördsamt föres1å, att Vikby (del av den undersökta vägen
17433: riksdagen ville hemställa, Vasa-Laihia alt. I) beroende på
17434: vilkendera sträckningen, som med
17435: att regeringen i propositionen till beaktande av kostnaderna bättre be-
17436: statsförslaget för år 1939 måtte upp- tjänar trafiken från Vasa söderut i
17437: taga anslag för påbörjande av V asa dess helhet.
17438:
17439: Helsingfors den 10 februari 1938.
17440:
17441: Edv. Belenelund. Edvin Stenwall.
17442: 435
17443:
17444: XII,as. -- Toiv. al. N:o 134. S1wmennos.
17445:
17446:
17447:
17448:
17449: Helenelund y. m.: Määrärahasta V aasan--Sulvan maan-
17450: tien oikaisemista ja parantamista varten.
17451:
17452:
17453: E d u s k u n n a 11 e.
17454:
17455: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on oikaisemisen ja parantamisen aloitta-
17456: esitetty vuoden 1937 valtiopäiville jäte- miseksi vaihtoehtoisesti Vanhan V aa-
17457: tyssä, Vaasan-Sulvan maantien oikaise- san kanavasillan ja Tölbyn tai Van-
17458: mista ja parantamista koskevassa rahaasia- han Vaasan kanavasillan ja V ik-
17459: aloitteessa n: o 108, saamme kunnioittaen byn (Vaasan-Laihian ensimmäisessä
17460: ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo- vaihtoehdossa tutkitun tieosan) suun-
17461: muksen, nilla, riippuen siitä, kummassa
17462: suunnassa voidaan kustannukset
17463: että hallitus ottaisi vuoden 1939 huomioonottaen paremmin palvella
17464: tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- liikennettä Vaasasta eteläänpäin
17465: rahan V aasan-Sulvan maantien kokonaisuudessaan.
17466:
17467: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
17468:
17469: Edv. Helenelund. Edvin Stenwall.
17470: 436
17471:
17472: Xll,a9. - Bemst. mot. N:o 135.
17473:
17474:
17475:
17476: ,: 1_1: P .. ,: '.~.
17477:
17478:
17479: Helenelund ·. m. · fl.: · Angående anslag för byggande av
17480: landsvägen Grönvik-Replot.
17481:
17482:
17483: T i ll R i k s d a g e n .
17484:
17485: . }Hän"':i:slui<le tiil' rdeli ';niotiv~r:ing, som in- att regeringen i propositionen till
17486: gär i 'den -tilt< 1937 åJ:iji i'iksdag inlämnade statsförslaget {ö1· år 1939 måtte upp-
17487: fmånsmotioo~n·. nzlo 107. ~'ahgående anvi- taga ånslag för påbörjande av istånd-
17488: Sit'iide; av' anslag ·for: byggande ·av landsvä- sättning och byggande av Grönvik-
17489: gen· Grönvik~Replot'få 'vi vördsamt före- Replot landsväg i Replot och Kors-
17490: slå, att riksdagen ville hemställa, holm kommuner.
17491:
17492: Helsingfors den 10 februari 1938.
17493:
17494: Edv. Helenelund. Edvin Stenwall.
17495: 437
17496:
17497: Xll,3o; - Toiv. al. N:o 135. Suomennos.
17498: '. :'i
17499:
17500:
17501:
17502:
17503: Helenelund y. m.: Määrärahasta Grönvikin-Raippaluo-
17504: da,n • maantien rak~.twmis~en.
17505:
17506:
17507: E d u s k u n n a 11 e.
17508:
17509: :Määrärahan osoittamista Grönvikin- että hallitus ottaisi vuoden 1939
17510: Raippa1uodon maantien rakentamiseen tar- tulO';•. ja· ~'(}oar~i,o~itykstl:en. määrä-
17511: koittavan, vuoden 1937 valtiopäiville jäte- ra.kan .. •. GPimviki~Ra,ippalu.odon
17512: tyn. rahaasia-aloitteen n: o 107 perusteluihin mMtntien l(;pm:n.osfamiseksi Raippa-
17513: viitaten saamme kunnioittaen ehdottaa luodon ,ja J/1/iStfJ/l(ffl~en kunnissa. ·
17514: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
17515:
17516: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
17517:
17518: Edv. Helenelund. Edvin Stenwall
17519: 438
17520:
17521: XII,4o. ~ Hemst. mot. N:o 136.
17522:
17523:
17524:
17525:
17526: Wickman m. fl.: Angående anslag för vägförbättringsat·be-
17527: ten å landsvägen Jakobstad-Larsmo-Gamlakarleby.
17528:
17529:
17530: T i ll R i k s d a g e n.
17531:
17532: Hänvisande till den motivering, som in- att regeringen i propositionen till
17533: går i den till 1937 års riksdag inlämnade statsförslaget för år 1939 måtte upp-
17534: finansmotion n: o 106 angående anvisande taga anslag för vägförbättringsarbe-
17535: av anslag för vägförbättringsarbeten inom ten å landsvägen Jakobstad-Larsmo
17536: Larsmo och öja kommuner få vi vördsamt -Gamlakarleby inom Larsmo ock
17537: föreslå, att riksdagen ville hemställa, Öja kommuner.
17538:
17539: Helsingfors den 10 februari 1938.
17540:
17541: Albin Wickman. K. F. Lauren.
17542: Edvard Haga. Ralf Törngren.
17543: Edvin Stenwall. C. 0. Frietsch.
17544: Levi Jern. J. 0. Söderhjelm.
17545: 439
17546:
17547: Xll,4o. - Toiv. al. N:o 136.
17548: Suomennos.
17549:
17550:
17551:
17552:
17553: Wickman y. m.: Määrärahasta tienparannustöitä varten
17554: Pietarsaaren--Luodon-Kokkolan maantiellä.
17555:
17556:
17557: Eduskunnalle.
17558:
17559: Viitaten vuoden 1937 valtiopäiville jä- että hallitus vuoden 1939 talous-
17560: tetyn, määrärahan osoittamista tienparan- arvioesitykseensä ottaisi määrärahan
17561: nustöihin Luodon ja Öjan kunnissa koske- Pietarsaaren - Luodon - Kokkolan
17562: van rah. al. n: o 106 perusteluihin allekir- maantien parannustöitä varten Luo-
17563: joittaneet kunnioittaen ehdottavat eduskun- don ja Öjan kunnissa.
17564: nan päätettäväksi toivomuksen,
17565:
17566: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
17567:
17568: Albin Wickman. K. F. Lauren.
17569: Edvard Haga. Ralf Törngren.
17570: Edvin Stenwall. C. 0. Frietsch.
17571: Levi Jern. J. 0. Söderhjelm.
17572: 440
17573:
17574: Xll,4L - Toiv. al. N: o 137.
17575:
17576:
17577:
17578:
17579: U. Raatikainen y. m.: Jllaantien rakentamisesta Kinnulan
17580: kirkonkylästä Pihtiputaan Alvajärven kylään.
17581:
17582:
17583: E d u s k u n n a 11 e.
17584:
17585: Koska Suolwhden asemalta on päätetty nykyisin on, rakentamalla Kinnulan kir-
17586: rakentaa rautatie Haapajärven rasemalle, kolta noin 25 km. pituinen maantie Pihti-
17587: jonka radan rakennustyöt aloitetaan jo putaan Alvajärven kylään. Uusi maantie
17588: tänä kuluvana vuotena, niin tämän joh- muodostuu Kinnulan ja osaksi: Lestijärven
17589: dosta on herännyt kysymys Kinnulan kun-. kuntalaisten käyttämäksi lähimmälle rauta-
17590: nan saattamisesta uuden maantien avulla tien pysäkille johtavaksi valtatieksi ja lyhe-
17591: mainitun mdan vaikutuspiiriin. nee es~. matka Kinnulan kirkolta rauta-
17592: Kinnulan kuntahan on, kuten yleisesti tieHe 17 km. siitä mitä nykyisiä teitä käyt-
17593: tiedetään, Keski-Suomen kaikkein köyhim- täen tulee olemaan mahdollisuus päästä lä-
17594: piä ja muutenkin erittäin vaikeassa ase- himmäHe rautatien pysäkille. Uusi suun-
17595: massa oleva kunta, jonka kaikkinainen ke- niteltu tie voidaan rakentaa tasaiselle maas-
17596: hitys kulkee hitaasti eteenpäin. Suurim- tolle ja poistuu sen avulla matkan lyhen-
17597: pana vaikeutena voidaan mainita sen karu nyksen lisäksi vielä se lassivaikeus mikä ny-
17598: luonto ja kaukainen etäisyys pienistäkin kyisellä uudelle radalle j<>htavaHa maan-
17599: liikekeskuksista. Kuntalaisten elämä on tiellä on olemassa.
17600: siis muodostunut kovaksi taisteluksi karua Kaiken edellämainitun lisäksi on vielä
17601: erämaata vastaan. Kunnan kaukaista etäi- otettava huomioon, että tämä uusi tie ei
17602: syyttä liikekeskuksiin osoittaa jo se, että tule yksinomaan paikallistieksi, vaan muo-
17603: lähimmälle rautatieasemalle Kannukseen on dostuu Pihtiputaa:lta Kokkolaan päin johta-
17604: Kinnulan kirkolta matkaa 90 km. Suolah- vaksi läpikulkutieksi sekä päinvastoin. Suo-
17605: den-Haapajärven rautatien valmistuttua lahden-Haapajärven välille rakennetta-
17606: lyhenee kyllä matka Kinnulasta mainitun valle rautatielle antaa mainittu tie huomat-
17607: radan lähimmälle pysäkille kulkien 42 kilo- tavan tuen, suuren puutavaramäärän kul-
17608: metriin. Mutta vaikka näin tapahtuukin jetustienä, sillä tie tulee kulkemaan mel-
17609: eivät mainitun kunnan asukkaat sittenkään kein kokonaan asumattomia metsäisiä seu-
17610: saa uudesta radasta osakseen sitä hyötyä tuja, missä suuret puutavaramäärät, var-
17611: mikä tulee heille s~Hoin, jos Kinnulan kir- sinkin pieni puutavara, kuljetusvaikeuksien
17612: konkylästä rakennettaisiin uusi maantie vuoksi mätänee nykyisin metsään, joka epä-
17613: Pihtiputaan Alvajärven kylään, missä ky- k<>hta olisi poistettava maantien rakentami-
17614: lässä sivuuttaa Suolahden-Haapajärven sen avulla. Viimeksi mainitun epäkohdan
17615: rautatielinja läihinnä Kinnulan kirrkonky- parantamiseksi onkin jo viime vuotena Ky-
17616: län. Näin ollen onkin aivan luonnollista, min osakeyhtiö ryhtynyt omin neuvoin
17617: että sellaisen erämaan asukkaiden kuin tien rakentamiseen puheenaolevalle pai-
17618: mistä edellä on mainittu elämää kevenne- kalle, j<>ka on jo selvä todistus siitä, että
17619: tään ja teihdään helpommaksi kuin mitä se tie on tarpeen vaatima ja kannattava koska
17620: XII,.u. - U. Raatikainen y. m. 441
17621:
17622: jo yksin puutavaran kuljetuksen :kannalta- Edelläesitettyihin perusteluihin viitaten
17623: kin on katsottu olevan syytä rakentaa aina- pyydämme eduskunnan päätettäväksi eh-
17624: kin kapeaa tietä. Mainittua, puutavaran dottaa toivomuksen,
17625: kuljetusta varten rakennettavaa tietä on-
17626: kin tehty jo puolivalmiiseen kuntoon noin että hallitus ensi tilassa tutkitut-
17627: 5 km. mikä on jo huomattavan suurena taisi suunnitelman ja laatisi kustan-
17628: apuna koko suunnitellun ti~n rakenta- nusarvion maantien rakentamisesta
17629: misessa. Tien rakentamisen kautta saatai- Kinnulan kirkonkylästä Pihtiputaan
17630: siin lisäksi syntymään Kinnulan ja Pihti- Alvajärven kylään ja senjälkeen so-
17631: putaan kuntien väliseHe asumattomalle pivana ajankohtana ryhdyttäisiin sa-
17632: alueelle vielä myöskin uudisasutusta, joka nottua tietä rakentamaan.
17633: on tarpeen vaatimaa ja hyötyä tuottavaa
17634: toimintaa.
17635:
17636: Helsingissä 11 p: nä helmikuuta 1938.
17637:
17638: Uuno Raatikainen. Hilma Koivulahti-Lehto.
17639: Onni Peltonen. Atte Muhonen.
17640: Jussi Raatikainen. T. Bryggari.
17641: Matti Lepistö.
17642:
17643:
17644:
17645:
17646: 56
17647: 442
17648:
17649: Xfi,42. - Toiv. al. N:o 138.
17650:
17651:
17652:
17653:
17654: Syrjälä y. m.: Maantien rakentamisesta Kalkkisten laut-
17655: tauspaikalta Heinolan kirkonkylään.
17656:
17657:
17658: E d u s kun n a 11 e.
17659:
17660: Yleinen etu vaatii, että niin laajat alueet paraillaan rakenteilla oleva tie saa vasta
17661: kuin mahdollista tulevat vedetyiksi rauta- sitten täyden merkityksen liikennetienä ja
17662: teitten vaikutuspiiriin. Sen vuoksi olisi matkailureittinä, kun sen läheiseen yhtey-
17663: nyt, rautatien tultua Heinolaan asti, saa- teen Kalkkisten lauttauspaikalta Heinolan
17664: tettava sen kanssa liikenneyhteyteen Heino- kirkonkylään rakennetaan noin 10 kilomet-
17665: lan pitäjän länsikulmassa olevat kylät, sa- rin pituinen uusi tieosa ja parannetaan sa-
17666: moin kuin Etelä-Päijänteen itäisellä ran- man verran vanhaa Marjoniemen kylä-
17667: nalla sijaitsevat laajat ja tiheästi asutut tietä.
17668: alueet. Siinä tarkoituksessa olisi rakennet- Tällöin syntyy mitä mielenkiintoisin yh-
17669: tava maantie Kalkkisten lauttauspaikan ja denjaksoinen matkailutie kauniin Vääksyn
17670: Heinolan kirkonkylän välille Marjoniemen kanavan, komean Pulkkilanharjun, luon-
17671: ja Onalin kylien kautta. Näitten kyläkun- nonihanien Kalkkisten seutujen kautta, vie-
17672: tien liikennetienä., tulisi se palvelemaan hättävän Ruotsalaisjärven rantamia kier-
17673: myöskin yleistä etua, josta syystä Mikke- rellen Heinolan kylpylaitoskaupunkiin, joka
17674: lin läänin maaherrakin on tämän kulku- myös on Itä-Hämeen tärkein liikennekes-
17675: yhteyden aikaansaamiselle osoittanut an- kus. Täältä jatkuisi tie kuuluun Vieru-
17676: saittua huomiota sisällyttämällä sen lää- mäen urheiluopistoon ja edelleen Mankalan
17677: ninsä lähiajan tiesuunnitelmiin. koskille ja niin edelleen.
17678: On lisäksi otettava huomioon, että maal- Edelläolevan perusteella ja viitaten vuo-
17679: lamme on mitä parhaimmat edellytykset den 1937 valtiopäivillä tehtyyn toivomus-
17680: tulla hyvin suosituksi matkailUmaaksi ja aloitteeseen N: o 88 pyydämme kunnioittaen
17681: sen kautta vetää maahan ulkomaista va- ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
17682: luuttaa. Siitä on todistuksena jo vuosi vuo- muksen,
17683: delta vilkastunut matkailuliikenne {naamme
17684: monille luonnonihanille seuduille. Tämän että hallitus toimituttaisi tutki-
17685: .yh.teyd~~;~~. <,>n käynyt selväksi, ett~ Etelä- muksen maantien rakentamiseksi
17686: Suomey{ i~~i;.;;';)];_"kaunmrksia. .j~ m"Qifa nähtä- Kalkkisten lauttauspaikalta Heinolan
17687: vyyksiä ei matkailureittien järjestämisessä kirkonkylään sekä ryhtyisi asian vaa-
17688: ole aikaisemmin kylliksi huomioitu. Pulkki- timiin toimenpiteisiin tämän maan-
17689: lanharjun maantie Päijänteen yli tulee tien aikaansaamiseksi.
17690: avaamaan uusia suuria mahdollisuuksia
17691: tässäkin suhteessa. Tämä kalliiksi tuleva,
17692:
17693: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
17694:
17695: Helena Syrjälä. Mandi Hannula.
17696: 443
17697:
17698: XII,4s. - Toiv. al. N: o 139.
17699:
17700:
17701:
17702:
17703: Jutila y. m.: Määrärahasta Heinolan kirkonkylän ja Jaa-
17704: la11r-Mäntyharjun maantien välisen kylätien ottami-
17705: seksi valtion hoitoon.
17706:
17707:
17708: E d u s k u n n a ll e.
17709:
17710: Viitaten v. 1937 valtiopäivillä teke- että hallitus ottaisi vuoden 1939
17711: määmme toivomusaloitteeseen N: o 89 (Liitt. talousarvioesitykseensii · 500,000 mar-
17712: XII,14 siv. 268), pyydämme kunnioittaen kan määrlJ,rahan Heinolan kirkonky-
17713: ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toi- läsfä lähtevän Jaala11r-Mäntyharjun
17714: vomuksen, 'ffi"aantielle tulevan kylätien valtion
17715: hoitoon ottamiseksi ja sen yleiseksi
17716: maantieksi rakentamista varten.
17717:
17718: Helsingissä helmikuun 9 p: nä 1938.
17719:
17720: Emil Jutila. K. Hakala.
17721: Albin Asikainen. Kaarlo Salovaara.
17722: Heikki Soininen. Aug. Syrjänen.
17723: Heikki Vehkaoja. Helena Syrjälä.
17724: Eero Nurmesniemi. Aino Luostarinen.
17725: J. Takala. A. Pohjannoro.
17726: J. F. Tolonen. M. 0. Lahtela.
17727: Matti Tolppanen.
17728: 444
17729:
17730: XII,44. - Toiv. al. N: o 140.
17731:
17732:
17733:
17734:
17735: J'utila y. m.: Määrärahasta Juvan-Mikkelin maantiestä
17736: eroavan Nääringin-Hyötyyn-Kalvitsan kylätien otta-
17737: misek.si valtion hoitoon.
17738:
17739:
17740: E d u s k u n n a 11 e.
17741:
17742: Kalvitsan-Juvan välisen liikenteen jär- puutavaramäärä, jdka vuosittain sitä tul-
17743: jestäminen on ollut useiden vuosikymme- leena on kuormattu junaan Kalvitsan ase-
17744: nien aikana monissa eri vaiheissa käsiteltä- malla. Niinpä v. 1937 kuormattiin Kalvit-
17745: vänä. Jo tammikuun 14 päivänä 1875 an- san asemalla 22,738 tonnia, jOka puutavara-
17746: tamallaan päätöksellä Mikkelin läänin ku- määrä on melkein kokonaan saapunut ky-
17747: vernööri on oikeuttanut rakentamaan tien seellisen tien vaikutuspiiristä, se kun onkin
17748: Kalvitsan majatalosta Juvan pitä;jän ra:jalle huomattavin tulotie Kalvitsan asemalle.
17749: Hyötyyn kylään. Sen jälkeen senaatin Ka:lvitsan-Hyötyyn-Nääringin tieosak-
17750: päätöksellä syyskuun 5 päivänä 1913 an- kaille on jo useiden vuosien aikana perin
17751: nettiin oikeus Nääringin-Hyötyyn tien ra- heikosti rakennetun tien kunnossapitämi-
17752: kentamiseen, joka yhdisti molemmat tieosat nen ollut aivan ylivoimaista syystä, että tie-
17753: Juvan-Mikkelin väliseen maantiehen. velvolliset ovat suurelta osalta heikossa ta-
17754: Viimeksi mainitun tieosan valmistuttua loudellisessa asemassa elävää pienviljelijä-
17755: muodostui tiestä kauttakulkutie ollen se sa- väkeä, joka käy selville tielautakuntien an-
17756: malla tärkeä tulotie, ·jonka pituus on noin tamista tilastoista, joista näkyy että 295
17757: 30 km. Kalvitsan asemalle Savon radalle. tientekovelvollisesta on 281 sellaista viljeli-
17758: KyseeHinen tie kykeni kapeana ja hei- jää, joiden peltoala on 2-:-12 ha. Kun täl-
17759: kosti rakennettunakin palvelemaan joSkin laisten piemviljelijäin vuotuiset tien kun-
17760: heikosti liikennettä a:lkuaikoina. Sen jäl- nossapitokustannukset nousevat 600-2,000
17761: keen kuin moottoriajoneuvot ja varsinkin markkaan tieosakasta kohden, niin on täy-
17762: kuorma-autot ovat tulleet käytäntöön, on sin ymrrnärrettävää tien varrella asujien
17763: mainittu, kylätieksi rakenettu kulkutie tientekove!lvollisten vaikea asema, jonka
17764: osoittautunut mkenteeseen näJhden aivan johdosta on herännyt se oikeutettu vaati-
17765: heikoksi ja kaitaiseksi kun puutavaran :lml- mus, että näin raskaasti liikennöity ja tär-
17766: jetus Juvan-Mikkelin maantieltä sekä keä yhdystie olisi valtion toimesta kunnos-
17767: useilta haarautuviita kyläteiltä suuntautuu sapidettävä ja valmistettava.
17768: sitä myöten Kalvitsan asema:lle ja kun Tässä mielessä saamme kunnioittaen eh-
17769: myöskin linja-autoliikenne Juvalta Kalvit- dottaa eduskunnan hyväJksyttäväJksi toivo-
17770: saan rasittaa sitä jokapäiväisellä käytöllä. muksen,
17771: Kalvitsan-Nääringin kylätiestä on näin
17772: liikenteen kasvaessa muodostunut varsinai- että hallitus ottaisi vuoden 1939
17773: seen maantiehen täysin verrattava kautta- talousarvioesitykseensä 500,000 mar-
17774: kulkutie, jota osoittaa jo se huomattava kan määrärahan Juvan-Mikkelin
17775: XII,44. - Jutila y. m. 445
17776:
17777: maantiestä eroavan Nääringin- tamiseksi maantieksi ja sen ottami-
17778: Hyötyyn-Kalvitsan kylätien raken- seksi valtion hoitoon.
17779:
17780: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
17781:
17782: Emil Jutila. K. Hakala.
17783: Albin Asikainen. Toivo Halonen.
17784: Heikki Vehkaoja. Kaarlo Salovaara.
17785: Eero Nurmesniemi. Helena Syrjälä.
17786: J. Takala. Aino Luostarinen.
17787: Alex Hämäläinen. A. Pohjannoro.
17788: J. F. Tolonen. Kalle Kirra.
17789: M. 0. Lahtela. Matti Tolppanen.
17790: 446
17791:
17792: XII,45. - Toiv. al. N:o 141.
17793:
17794:
17795:
17796: Hämäläinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta tiesuun-
17797: nasta Mikkelin Visulahti-Vehmaskylä-Remojärvi-
17798: H yötyy-Kaitainen.
17799:
17800:
17801: E d u s k u n n a ll e.
17802:
17803: Nykyinen nopea liikenteen kehitys vaatii kin mielestämme strateegiset seikat suuntaa
17804: sellaistenkin maanteiden suunnittelua ja arvioidessa ovat asialle puoltavia.
17805: rakentamista, jotka eivät juuri sillä het- Nykyään kyllä Mikkelin-Varkauden-
17806: kellä, kun asia esitetään vireille pantavaksi, Joensuun linja-autoliikenteellä on kulku-
17807: näytä aivan huutavan tarpeen vaatimilta. tie Juvan kirkonkylän kautta, mutta on
17808: Tähän ryhmään kuuluva olisi mieles- nyt jo päivän kysymyksenä, miten voitai-
17809: tämme tiesuunta Mikkelin-Juvan maan- siin helpoittaa Mikkelin-Juvan välisen
17810: tieltä, Visulahden kohdalta erkaneva suunta, tien liikakuormitusta, kun tietä ei voida
17811: joka lähtökohdastaan kulkien koskettaisi normaalikustannuksin mäkisyyden ja mut-
17812: Mikkelin V ehmaskyIän kylätietä Leinakan kaisuutensa vuoksi laittaa päällystetyksi
17813: -Myyrylän välillä ja siitä Lylyjärven ete- viertotieksi, mutta on taasen nykyisenlai-
17814: läpuolitse suuntautuisi Juvan pitäjän Re- sena, liikenteen vuodesta vuoteen kasvaessa,
17815: mojärven, Hyötyyn, Hännilän kylien kautta kunnossapitokustanuksiltaan kallis ja lii-
17816: poikki Juvan-Virtasalmen maantien Jo- kenneturvallisuudelle vaarallinen.
17817: roisten Kaijonkylään, Juvan-Joroisten Nämä seikat mielestämme puolustaisivat
17818: maantiehen. esitettyä tiesuuntaa, helpoittaen siten Mik-
17819: Jos mainitulta alueelta ei oteta huomioon kelin-Juvan välisen tien kuormitusta, edis-
17820: Mikkelin-Juvan ja Mikkelin-Pieksämäen täen kauttakulkuliikennettä ja palvellen
17821: maanteille meneviä heikkoja kyläteitä, on erittäin tehokkasti huomattavalta alueelta
17822: seutu vailla kunnollisia tieyhteyksiä liiken- seutukuntalaisten kunnollisen tien tarvetta,
17823: nekeskuksiin. Sitäpaitsi seutu on, varsin- ollen samalla strateegisessa suhteessa huo-
17824: kin tiesuunnan eteläosalta, vaurasta ja ti- mion arvoinen.
17825: heästi asuttua sekä melkoisia metsävaroja Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
17826: omaavaa aluetta. Mutta kumminkaan tien dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
17827: käyttöarvon pääpaino ei silti perustu pai- muksen,
17828: kallistarpeisiin, vaan tulisi se ensi arvoisena
17829: palvelemaan Pohjois-Karjalan ja Etelä- että hallitus kiireellisesti toimitut-
17830: Savon kauttakulkuliikennettä, lyhentäen taisi tutkimuksen tiesuunnasta Mik-
17831: Mikkelin-Varkauden välistä matkaa ny- kelin Visulahti-V ehmaskylä-Remo-
17832: kyisestään melkoisesti. Tämän lisäksi myös- järvi-H yötyy-Kaitainen.
17833:
17834: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
17835:
17836: Alex Hämäläinen. Toivo Halonen. A. J. Kosonen.
17837: Emil Jutila. Onni Hiltunen. J. F. Tolonen.
17838: K. Hakala. Albin Asikainen.
17839: 447
17840: XII,4o. - Toiv. al. N:o 142.
17841:
17842:
17843:
17844:
17845: Takala y. m.: Määrärahasta Karkkolan-Heimolan---Jäppi-
17846: län kylätien ottamiseksi valtion hoitoon.
17847:
17848:
17849: E d u s k u n n a ll e.
17850:
17851: Aikanaan rakennettiin kylätie Suonen- luvat siitä huolimatta että sanotulla lin-
17852: joen pitäjän Karkkolan kylästä Suonenjoen jalla on yli 32 km yksityisten hoidossa ole-
17853: ja Pieksämäen kantamaantiestä alkaen Suo- vaa kylätietä. Tästäkin selviää, että tien
17854: nenjoen Pörölänmäen kylään. Tämän tien luonne on kokonaan muuttunut. Siitä on
17855: jatkona rakennettiin kylätie Pörönmäeltä tullut kauttakulkutie, jonkalaiset valtio
17856: Heimolan pysäkille ja siitä edelleen toi- yleensä ottaa hoitoonsa.
17857: sen tieyhtymän toimesta vuosina 1930-31 Tie- ja vesirakennushallituksen selityk-
17858: kylätie Jäppilän pitäjän Hietakylän ky- sestä valtiovarainvaliokunnalle viime syk-
17859: lään, josta oli jo ennen rakennettu kylä- synä ilmenee, että Jäppilän kunnanvaltuus-
17860: tie Jäppilän kirkolle. Näin muodostui eri ton puolesta on jätetty anomus että Jäp-
17861: kylätieyhtymäin toimesta rakennetuista ky- pilän kirkolta vaihtoehtoisesti joko Hieta-
17862: läteistä yhtenäinen tie, joka on sekä pitä- kylän tai Kotamäen kautta Heimolan rauta-
17863: jien että läänien välinen. Kun nyt vielä tiepysäkille johtavat kylätiet otettaisiin val-
17864: samoihin aikoihin rakennettiin valtion toi- tion toimesta kunnossapidettäviksi maan-
17865: mesta maantie Jäppilän kirkolta Varkau- teiksi. Tie- ja vesirakennushallituksen toi-
17866: den kauppalaan, niin silloin yhdistyi suo- mesta on puolikoneellisen tutkimuksen pe-
17867: raan maantieyhteyteen kaksi huomatta- rusteella laadittu suunnitelma ja kustan-
17868: vaa tehdasseutua, nimittäin Varkaus ja nusarvio Jäppilän kirkolta Heimolan pysä-
17869: Iisvesi. kille johtavien kyläteiden kuntoonpanosta
17870: Kyseessä olevalla tiellä henkilöautolii- maanteiksi ja lisäksi laadittu suunnitelma
17871: kenne on vilkasta ja sitäpaitsi uusien tei- myöskin Heimolan pysäkin ja Sikosalmen-
17872: den varsilla on runsaasti saatavana puun- Pieksämäen maantien välisten kyläteiden
17873: jalostustehtaissa tarvittavaa raaka-ainetta. Heimolan-Karkkolan kuntoonpanemisesta,
17874: Puutavarayhtiöt ovat ryhtyneet kuljetta- jolloin aikaansaataisiin suora maantieyhteys
17875: maan sitä suurilla kuorma-autoilla tehtail- Jäppilän kirkolta Heimolan kautta Suonen-
17876: leen. Siksi sanotut kylätiet ovat joutuneet joelle. Suunnitelmien mukaan tulisivat tiet
17877: verrattain raskaan ja vilkkaan liikenteen parannettaviksi 5 metrin levyisiksi sora-
17878: alaisiksi aiheuttaen huomattavia kustannuk- teiksi ja päättyvät kustannusarviot Hieta-
17879: sia kylätieyhtymille. Kun autoliikenteen kylän kautta kulkevalla suunnalla 12,500
17880: harjoittajat ovat huomanneet sanotulla markkaan ja Kotamäen suunnalla 203,000
17881: tiellä liikenteen vilkkauden niin ovat he markkaan teiden pituuksien ollessa ensiksi-
17882: ryhtyneet puuhaamaan siihen linjureita ja mainitulla suunnalla 32.9 kilometriä ja vii-
17883: linjalle Varkaus-Jäppilä-Suonenjoki on- meksimainitulla suunnalla 32.1 kilometriä.
17884: kin myönnetty kahdelle linja-autolle kulku- Maaherra ja asianomaiset kunnat puoltavat
17885: 448 XII,,16. - Karkkolan-Heimolan-Jäppilän maantie.
17886:
17887: näiden teiden valtion hoitoon ottamista, sa- Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
17888: moin myöskin Kuopion piirin piiri-insi- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
17889: nööri. vomuksen,
17890: Tuntuu aivan luonnolliselta, että tämän-
17891: tapaiset kauttakulkuteiksi muodostuneet ky- että hallitus ottaisi ensi vuoden
17892: lätiet otetaan valtion toimesta kunnossa- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
17893: pidettäviksi maanteiksi. Tässä tapauksessa lisen määrärahan kylätieyhtymien
17894: kustannukset tien pituuden huomioonot- hoidossa olevan tien Karkkola-Hei-
17895: taen tulisivat vielä suhteellisen vähäisiksi. mola-Jäppilä valtion välittömään
17896: Ei ole myöskään oikein sälyttää tiekustan- hoitoon ottamista varten.
17897: nuksia jatkuvasti yksityisten kannettavaksi
17898: kun rintamaillakin valtio huolehtii yleisistä
17899: teistä.
17900:
17901: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
17902:
17903: J. Takala. Yrjö Hirvensalo.
17904: Aino Luostarinen. Tilda Löthman-Koponen.
17905: Elias Simojoki. Kalle Kämäräinen.
17906: M. 0. Lahtela. Albin Asikainen.
17907: Onni Måkeläinen. L. 0. Hirvensalo.
17908: Onni Hiltunen.
17909: 449
17910:
17911: XII,47. - Toiv. al. N:o 143.
17912:
17913:
17914:
17915:
17916: Takala y. m.: Määrärahasta Sarkamäen-Rauhamäen tien
17917: ottamiseksi valtion hoitoon.
17918:
17919:
17920: E d u s kun n a :II e.
17921:
17922: Kun maantiet otettiin valtion hoitoon, Sarkamäen kylästä on 12 km, SaaJhkarlah-
17923: jäi sii'henastinen pitäjiä yhdistävä valtatie, desta 17 km. ja Niinimäestä y. m. kylistä
17924: joka erkanee Varkauden-Joensuun tiestä vielä enemmän matkaa.
17925: Leppävirran pitäjässä Sarkamäen kylän Samalla tietä voitaisiin käyttää jälleen
17926: kohdalla ja yhtyi V ar'kauden-Kangaslam- kauttakulkuliikenteeseen kuten on tapahtu-
17927: min tiehen Kangaslammin puolella, valtion nut vuosikymmenet ennen tien rappeutu-
17928: hoitoon ottamatta. Kysymyksessä olevan mista. Matika Kuopiosta ja Leppävirralta
17929: tien pituus on 9 km. ja on sitä aikanaan Savonlinnaan ja päinvastoin huomattavasti
17930: käytetty paitsi paikallisiin tarkoituksiin lyhenisi. Kysymyksessä olevaa tietä on
17931: myöskin hyvin huomattavasti kauttakul- Kuopion läänin mawherra aikanaan puolta-
17932: kuun. Kun valtio aikanaan ei ottanut nut valtion hoitoon otettavaksi, samoin
17933: tiestä huolehtiakseen on se nyttemmin rap- asianomainen piiri-insinööri.
17934: peutunut eikä sitä niin ollen voi käyttää Puheenaolevalle tielle ei tarvitse raken-
17935: kuin osittain liikenteeseen. Nyt tätä tietä taa ainoatakaan siltaa, joten kustannukset
17936: Varkauden-Viinijärven radan rakentami- eivät kohoaisi suuriksi. Summittaisen ar-
17937: sen yhteydessä on saatettu kuntoon Kan- vion mukaan nykyisen levyiseksi soratieksi
17938: gaslammin pitäjän puolella tulevalle Rau- kunnostettuna tarvittaisiin varoja korkein-
17939: hamäen pysäkille noin 4 l j2 kilometrin pi- taan 200,000 markkaa.
17940: tuinen osa. Sitä varten vuoden 1936 tulo- Edelläesitetyn perusteella kunnioittaen
17941: ja menoarviossa myönnettiin määräraha. ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
17942: Isännättömäksi ja rappiotilaan jäi siis edel- muksen,
17943: leen Sarkamäen-Rauhamäen välinen tie-
17944: osa, joka niinikään on 41/2 km:n pituinen. että hallitus ottaisi ensi vuoden
17945: Jos tämä osa mainitusta tiestä saataisiin tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
17946: liikennekelpoiseksi, voisi huomattava osa liseksi katsomansa määrärahan hoi-
17947: Leppävirran kuntalaisia käyttää Rauha- dotta jääneen Sarkamäen-Rauha-
17948: mäen pysäkkiä kun taas muussa tapauk- mäen maantien valtion välittömään
17949: sessa on Varkauden--Viinijärven rataa hoitoon ottamista varten.
17950: käytettäessä kuljettava Varkauteen, jonne
17951:
17952: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
17953:
17954: J. Takala. M. 0. Lahtela. Albin Asikainen.
17955: Aino Luostarinen. Onni M'åkeläinen. L. 0. Hirvensalo.
17956: Elias Simojoki. Tilda Löthman-Koponen. Onni Hiltunen.
17957: Emil Jutila. Kalle Kämäräinen. Yrjö Hirvensalo.
17958: 57
17959: 450
17960:
17961: XII,4s. - Toiv. al. N:o 144.
17962:
17963:
17964:
17965:
17966: L. 0. Hirvensalo y. m.: Tervon kunnassa olevan Iisvedelle
17967: johtavan tien kuntoonpanemisesta ja valtion hoitoon
17968: ottamisesta.
17969:
17970:
17971: E d u s k u n n a ll e.
17972:
17973: Tervon kirkonkylästä lähtee eteläänpäin ettei paraskaan autonohjaaja voi koneensa
17974: tie, joka noin 16 km. kylätienä kuljettuaan ohjauslaitteista täysin vastata.
17975: katkaisee Tervon ja Rautalammin kuntien Lyhyesti sanoen on häpeäksi kauniille
17976: rajaviivan. Rautalammin kunnan alueella matkailumaallemme se, että valtavalla kaut-
17977: on tämä tie otettu valtion maantieksi ja takulkutiellä valtion maantie yhtäkkiä
17978: kun se on aivan äskettäin rakennettu vastaa päättyy korpeen, mistä hidas 16 km: n pi-
17979: se reilusti nykyajan vaatimuksia. Se on tunen ,korpivaellus'' vähitellen johtaa hä-
17980: leveä, loivakaarteinen ja hyväpintainen net taas hyvässä kunnossa olevalle valtion
17981: maantie, joka sekä koollaan että näöllään maantielle.
17982: houkuttelee monen makailijan lähtemään Jos tämän tien käyttäjinä olisivat yksin-
17983: Rautalammin ja Suonenjoen kirkonkylistä omaan tervolaiset, niin kieltämättä olisi
17984: pohjoiseen päin juuri tätä tietä myöten. heidän velvollisuutensa pitää kylätiensä sel-
17985: Pyörällä kulkija ja hevosella ajaja, jos laisessa kunnossa, kuin katsovat varojensa
17986: vaan hevosella ei ole kuormaa perässään, ja kunniansa kestävän. Mutta kun todella-
17987: saattaa vielä täysin siemauksin nauttia kin on kysymys monien pitäjien välisestä
17988: tien varrella olevista kauniista maisemista, kauttakulkutiestä, tiestä, jota käyttävät,
17989: viljavainioista, laitumilla kulkevista kyyttö- kuluttavat ja rikkovat lähinnä Vesannon,
17990: karjoista ja vaihtelevista metsäisistä rin- Rautalammin, Keiteleen, Suonenjoen ja
17991: teistä. Mutta kuorma-autoilija, linja-autoi- Karttulan liikemiesten kulkuneuvot, niin
17992: lija tai vaikkapa vain pientä henkilöautoa täytynee jokaisen myöntää, että väärin on
17993: ajava matkailija vuodattaa suustaan Ter- yksinomaan Tervon kuntaa rasittaa tällai-
17994: von rajalta Tervon kirkolle saakka sellaisia sen yleisvaltakunnallisen tien kunnossapi-
17995: sanoja, jotka kaikki eivät ole parlamentaa- dolla.
17996: risessa kielenkäytössä sallittuja. Kiviä ja Rohkenemmekin sen takia edellä sanotun
17997: kuoppia on tiellä niin paljon, että niitä ei perusteella kunnioittaen ehdottaa eduskun-
17998: millään ajopelillä voi kiertää, vaan on nii- nan päätettäväksi toivomuksen,
17999: den annettava tuudittaa ajoneuvoja mil- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18000: loin oikealle milloin vasemmalle, milloin siin Tervon kunnassa olevan Iisve-
18001: keulapuoli pystyyn, milloin taas peräpuoli delle johtavan tien kuntoonpanemi-
18002: vasten taivaan lakea sellaisessa tahdissa, seksi ja valtion hoitoon ottamiseksi.
18003: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
18004:
18005: L. 0. Hirvensalo. Onni M"åkeläinen. Aino Luostarinen.
18006: J. Takala. Tilda Löthman-Koponen. Yrjö Räisänen.
18007: 451
18008:
18009: XII,49. - Toiv. al. N:o 145.
18010:
18011:
18012:
18013:
18014: L. 0. Hirvensalo y. m.: Maantien rakentamisesta Suonen-
18015: joen pitäjän Halolanmäen kylästä Käpysalon ja Pulkki-
18016: lansaaren kautta Tervon Haapamäen tielle.
18017:
18018:
18019: E d u s k u n n a ll e.
18020:
18021: Vesirikkaassa maassamme ovat sekä me- kylien kautta Tervon Haapamäen tiehen
18022: renrantasaarien että sisävesien samrien asuk- noin 6 km. päässä Tervon kirkolta olisi
18023: kaat sikäli huonommassa asemassa kuin varmasti omiaan tukemaan mainittujen seu-
18024: mantereella asuvat ihmiset, ettei heillä ole tujen asukkaiden taloudellista toimeentu-
18025: maanteitä eilkä liioin kyläteitäkään samassa loa samalla kun se tarjoaisi matkailijalle
18026: saaressa olevien eri kylien välillä puhu- mitä ihanimman kauttakulkureitin luon-
18027: mattakaan siitä että valtion lautat ja laut- nonkauneudestaan kuulun järvialueen ik:es-
18028: turit välittäisivät liikennettä saaresta toi- kitse.
18029: seen tai saarikylistä mantereelle. Tällainen Edelläsanotun perusteella rohkenemme
18030: teiden, siltojen ja lauttojen puutteessa oleva kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
18031: alue on m. m. läntisessä Savossa Iisveden täväksi toivomuksen,
18032: Virmasjärven ja Rasvangin selkien välinen
18033: saari- ja niemialue. Suonenjoen pitäjän että hallitus antaisi valtion va-
18034: Halolanmäen kylästä alkava tie, joka ilml- roilla toimittaa tutkimuksen ja kus-
18035: kisi kaunista Lieteniemen sorakangasta tannusarvion sen maantien rakenta-
18036: myöten ylittäen Lietesalmen ja jatkuen Kä- miseksi, joka alkaisi Suonenjoen
18037: pysalon saareen, josta Airasalmen yli men- pitäjän H alolanmäen kylästä ja kul-
18038: tyä halkaisisi Pulkkilan saaren ja Pulkki- kisi Käpysalon sekä Pulkkilansaaren
18039: lan salmeen sijoitettavan lautan ikautta kautta Tervon Haapamäen tielle.
18040: yhdistäisi tien Verkkokylän ja Hyvölän
18041:
18042: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
18043:
18044: L. 0. Hirvensalo. J. Takala.
18045: Onni Mäkeläinen.
18046: 452
18047:
18048: XII,5o. - Toiv. al. N:o 146.
18049:
18050:
18051:
18052:
18053: Kemppi y. m.: Määrärahasta Vahvialan-Ylämaan maan-
18054: tien rakentamiseen.
18055:
18056:
18057: E d u s kun n a He.
18058:
18059: Vuonna 1932 jättivät VaJhvialan ja Ylä- sekin, että se tulisi leikkaamaan neljä poik-
18060: maan kunnanvaltuustot valtioneuvostoon kitietä. Vaikka tämä välttämätön ikorjaus
18061: anomuksen V ahvialan ja Ylämaan välisen Ylämaan y. m. kuntien liikenneoloihin saa-
18062: uuden maantien rakentamisesta. taisiinkin, niin jäisivät nämä seudut vielä-
18063: Tulkoon mainituksi, että esim. Viipurista kin huonompaan asemaan tiesuhteissa kuin
18064: Ylämaahan täytyy ikulkea Säkkijärven muut Etelä-Suomen vastaavissa oloissa ole-
18065: kautta, jolloin matkaa tulee noin 85 km. vat alueet. Voimakkaasti puhuu tämän
18066: Jos olisi käytettävissä uusi suunniteltu tie, tien puolesta sekin seikka, että esim. Ylä-
18067: jonka kustannusarvio on 6,600,000 mk, niin maan kuntaan ei ole täill.än mennessä raken-
18068: lyhenisi matka Viipurista Ylämaahan noin nettu metriäkään maantietä valtion va-
18069: 50 kilometrillä. roilla. Tämä on todella hämmästyttävää
18070: Kun tarkastelee myöskin Viipurin ympä- kun ottaa huomioon maantierakennustoi-
18071: ristön tiekarttaa, niin huomaa, :kuinka vält- mintamme laajuuden.
18072: tämätön kyseeilinen tie olisi. Se liittäisi Kun tien rakentaminen tulisi tapahtu-
18073: Viipurin-Kouvolan rautatien ja ranta- maan useamman vuoden aikana ja kun Ylä-
18074: maantien välillä olevat laajat alueet Viipu- maan ja V ahvialan kunnat ovat sitoutu-
18075: riin. Viipurin kaupungiJ.la on hyvät kul- neet osallistumaan määrätyllä summalla
18076: kuyhteydet itään ja pohjoiseen, mutta huo- tien rakentamiskustannuksiin, niin edellä
18077: not länteen päin. Ylämaan kunta, Säkki- esitettyyn nojaten kunnioittaen ehdotamme
18078: järven pohjoisosa, Luumäen eteläosa vie- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
18079: läpä osa Miehikkälän kuntaa ovat vailla
18080: luonnollista kulkuyhteyttä Viipuriin. Sen että hallitus ottaisi vuoden 1939
18081: vuoksi olisi välttämätöntä, että V ahvialasta talousarvioesitykseen määrärahan
18082: jatkettaisiin maantietä Ylämaahan, jolloin Vahvialan--Ylämaan välisen maan-
18083: rautatien ja rantamaantien keskivaiheille tien rakentamisen alulle panemista
18084: tulisi näiden seutujen liikennetarvetta pal- 'Varten.
18085: veleva maantie, jonka tarvetta lisäisi vielä
18086:
18087: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
18088:
18089: Antti Kemppi. Viljo Venho. -
18090: Heikki Vehkaoja. Elias Tukia.
18091: Matti Miikki. Eemil Luukka.
18092: Arvo Inkilä.
18093: 453
18094:
18095: XII,5L - Toiv. al. N:o 147.
18096:
18097:
18098:
18099:
18100: Pyy y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Viipu-
18101: rin-Koiviston maantieltä Terijoen maantiehen.
18102:
18103:
18104: E d u s k u n n a ll e.
18105:
18106: Vuonna 1932 jättivät Viipurin pitäjän nuksiin nähden. Viimeisen suunnitelman
18107: Yläsommeen ja Porlammin kyläkunnat Vii- mukaan tulisi tie rakennettavaksi 3 A luo-
18108: purin läänin maaherralle anomuksen, että kan 5 m. tieksi ja päättyy kustannus-
18109: valtion varoista myönnettäisiin 234,000 arvio 1,596,000 markkaan. Kun sanotun
18110: markan suuruinen valtion avustus Vii- tien tarpeellisuus on viime vuosina tullut
18111: purin-Koiviston maantiestä alkavan Ala- yhä selvemmäksi, on herännyt ajatus, että
18112: sommeen rautatiepysäkin kautta Porlam- mainittu tie olisi valtion varoilla rakennet-
18113: min ja Yläsommeen kyliin johtavan kylä- tava, sillä sen tarpeellisuutta kannattavat
18114: tien kuntoonsaattamista varten. Tämän puolustusviranomaiset kauttakulkutienä Koi-
18115: johdosta on tie- ja vesirakennushallituksen vistolta Terijoen tielle.
18116: puolesta laadittu suunnitelma, jonka mu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18117: kaan puheena olevan tien kustannus on kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
18118: 1,447,000 markkaa. Kyseessä olevan tien vomuksen,
18119: kuntoonsaattamista on puolustuslaitos sit-
18120: temmin pitänyt niin tärkeänä, että tie kun- että hallitus vuoden 1939 tulo- ja
18121: nostetaan ja uusitaan Viipurin-Koiviston menoarvioesitykseensä ottaisi määrä-
18122: maantiestä Alasommeen pysäkin Porlam- rahan rakennustöiden aloittamiseksi
18123: min-Yläsommeen-Aution kylien kautta maantieltä, joka johtaisi Viipurin-
18124: Viipurin-Terijoen maantiehen ollen raken- Koiviston maantieltä Alasommeen
18125: nettavan tien pituus 9,607 m. Tästä joh- rautatiepysäkin sekä Porlammin,
18126: tuen on Viipurin tie- ja vesirakennuspiirin Yläsommeen ja Aution kylien kautta
18127: puolesta tarkistettu suunnitelma kustan- Terijoen maantiehen.
18128:
18129: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1938.
18130:
18131: Juho Pyy. P. Salmenoja.
18132: Jere Juutilainen. Elsa Metsäranta.
18133: Ville Kupari. Antti Kemppi.
18134: 454
18135:
18136: XII,52. - Toiv. al. N:o 148.
18137:
18138:
18139: IJuostarinen y. m.: Määrärahasta Enonkosken-Hanhivit·-
18140: ran-Pölläkän tien rakentamista varten.
18141:
18142:
18143: E d u s kun n a He.
18144:
18145: Niinkuin yleisesti on jo tunnettua otti den mukaan jo kaikissa virastoasteissaan,
18146: hallitus tämän vuoden talousarviota laaties- asianomaisissa kunnissa, maaherranviras-
18147: saan uuden säästämisperiaatteen käytän- tossa y. m. JausUllJliOissa on saavutta;nut
18148: töön, ettei valtio nousukauden vallitessa si- myös hyväksymisen. Siis asiallisesti ja täy-
18149: joittaisi uusiin tie- y. m. rakennuksiin ol- sin valmistettuna on asianomainen virasto
18150: lenkarun pääomia vaan siirtäisi nämä työt jättänyt tämän ,Savon Lapin'' tieanomuk-
18151: uutena lamakautena suoritettaviksi ja näin sen valtioneuvostolle, johon se säästäväisyys-
18152: säästetyt varat siirretään suhdannerahas- syistä on pysähtynyt. Korpikansa täällä
18153: toon pahan päivän varaksi. Niin oikeutettu hartaasti odottaa elinkeinoelämänsä välttä-
18154: kuin tämä periaate toiselta puolen onkin, mätöntä välinettä, maantietä, sillä maantie-
18155: tulee siitä kumminkin jatkuvasti toteutet- karttaa silmäillessä selvästi huomaa, ettei
18156: tuna yhteiskunnan normaalisehle !kehityk- maantieverkostomme ole niin harva muualla
18157: selle sietämätön jarru. Nuoressa valtios- maassamme kuin tällä seudulla, pohjoisia
18158: samme tarvitaan vielä paljon jatkuvaa uu- asumattomia metsiä lukuunottamatta. Tul-
18159: disraivaajan työtä vaitionkin taholta mo- koon vielä mainituksi, että tällä tiellä tulee
18160: nilla eri aloilla kansamme eEnehtojen vält- olemaan suuri kansantaloudellinen merkitys
18161: tämättömäksi tukemiseksi ja edistämiseksi. huomattavien valtion omaisu-uSarvojen käy-
18162: Näillä edellämainituilla peruste1lla jätti täntöön päästäjänä. Se, että tälle hartaasti
18163: hallitus tämä,n vuoden talousarvioehdotuk- toivotulle tielle on jo jätetty kolme linja-
18164: seen ottamatta tie- ja vesirakennushallituk- autoanomusta, todistaa parhaiten sen var-
18165: sen ehdottaman 1,000,000 markan määrä- maa kauttakulku- ja turistiliikenteen arvoa
18166: rahan Enonkosken-Hanhivirran-Pölläkän lyhimpänä tienä Savonlinnan-Joensuun
18167: uuden maantierakennuksen alkuunsaatta- linjalla.
18168: miseksi. Tämä tieanomus on ollut jo san- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18169: gen kauan vireillä, sillä niinkuin viime ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
18170: vuoden valtiopäiville jätetyn toiv. al. n: o vomuksen,
18171: 90 perusteluista, joka edustajille on tun-
18172: nettu ja johon viittaamme, käy selville, on että hallitus ottaisi vuoden 1939
18173: tämä uusi maantiesuunta eduskunnan myön- tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
18174: tämällä määrärahalla koneellisesti tut- vän määrärahan Enonkosken-Han-
18175: kittu, tehty suunnitelma ja kustannuslas- hivirran-Pölläkän tien rakentami-
18176: kelma, joka tielain edellyttämien perustei- seksi.
18177:
18178: Helsingissä helmikuun 8 päiväm.ä 1938.
18179:
18180: Aino Luostarinen. Kaino W. Oksanen. H. Soininen.
18181: Tilda Löthman-Koponen. Helena Syrjälä. Kalle Kämäräinen.
18182: Heikki Vehkaoja. Albin Asikainen. ·Heikki Niskanen.
18183: Mandi Hannula. Matti Tolppanen. Matti Miikki.
18184: Emil Jutila. Lauri A. Sariola. L. 0. Hirvensalo.
18185: A. Halonen.
18186: 455
18187:
18188: XII,öa. - Toiv. al. N:o 149.
18189:
18190:
18191:
18192: Miikki y. m.: Maantien rakentamisesta Ruokolahden lmmo-
18193: lanjärven kylästä Kaiturinpään y. m. kylien kautta
18194: Savonlinnaan.
18195:
18196:
18197: E d u s k u n n a 11 e.
18198:
18199: Tunnettua on että Ylä-Vuoksen teolli- linja-autoliikenteeseen. Tämän lisäksi se
18200: suuslaitokset ovat viime vuosien kuluessa noudattelee vanhoja kyläteitä, eikä kulje
18201: huomattavasti laajentaneet toimintaansa. suorinta suurutaa.
18202: Suuria teollisuuslaitoksia on rakennettu ja Mielestämme on erikoisen tärkeätä, että
18203: uusia m. m. raakasokeritehdas on raken- edellämainitulle Ylä-Vuoksen-Savonlinnan
18204: teilla. Myöskin peltopinta-ala on huomat- väli:lle avataan liikenneväylä joka noudat-
18205: tavasti lisääntynyt ja maatalous yleensä teEsi edellämainittua suuntaa. Täten pää-
18206: voimaperäistynyt. Edellisten lisäksi on sisivät nekin vähävaraiset pienta1olliset,
18207: puolustuslaitoksen lentoasema sijoitettu joiden on täytyny1t pitää kunnossa, omien
18208: Ruokolahdelle Immolanjärven rannalle. kyläteittensä lisäksi, myöskin selkätietä lä-
18209: Kaikista edellämainituista seikoista joh- hes 100 km, tielain suomista eduista osalli-
18210: tuu että asutus on lisääntynyt ja myöskin silksi. Tätä tietä tultaisiin epäilemättä
18211: liikenne sa<anut sellaisen lisäyksen, että tie- käyttämään matkailutienä sekä maatalous-
18212: oloissa vallitsevat puutteellisuudet ovat tuotteiden kuljetukseen Etelä-Savosta jo
18213: käyneet ilmeisiksi. Näin on asianlaita var- mainitul1e teollisuusseudulle.
18214: sinJkin mikäli koskee tieoloja Kaukopään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18215: teollisuuslaitoksilta pohjoiseen, Savonlin- nioittaen eduskullillan päätettäväksi toivo-
18216: naan päin. muksen,
18217: Vanha Ruokolahden-Puumalan-Savon-
18218: linnan tie kulkee vesistöjen yli ja on sen- että hallitus toimituttaisi tutki-
18219: vuoksi hidas ja vaikea kulkea. Samalla se muksen maantien rakentamisesta Ruo-
18220: on yli 20 km. pi•tempi kuin jos tie kulkisi kolahden lmmolanjärven kylästä
18221: suorinta mahdollista reittiä, Immolandär- Kaiturinpään, Pohjalankilan, Särki-
18222: veltä Kaiturinpään, Pohjalankilan, Särki- lahden ja Moinsalmen kylien kautta
18223: la;hden ja Moinsalmen kylien kautta. Savonlinnaan ja antaisi siitä esityk-
18224: Edellämainitulla linjalla ei ole kuin sen Eduskunnalle.
18225: huono kylätie, jota ei voi käyttää esim.
18226:
18227: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
18228:
18229: Matti Miikki. Toivo Halonen.
18230: Antti Kemppi. A. Pohjannoro.
18231: Albin Asikainen. Aino Luostarinen.
18232: Heikki Vehkaoja. Alex Hämäläinen.
18233: J. Takala. Eemil Luukka.
18234: J. F. Tolonen. Jussi Raatikainen.
18235: 456
18236:
18237: XII,54. - Toiv. al. N:o 150.
18238:
18239:
18240:
18241:
18242: Kuittinen y. m.: Määrärahasta Enson-Jääsken maantiet~
18243: kuntoonpanoa varten.
18244:
18245:
18246: Eduskunnalle.
18247:
18248: Enson ja Jääsken välinen maantie on peettoman kalliiksi sillä vilkkaan rakennus-
18249: kovin mutkikas ja kapea niin suurelle toiminnan kehittyessä Kuitu Oy:n tehtaan
18250: linja-auto- ja henkilöliikenteelle kuin ky- kohdalla ei uudisasutuksen syntymistä tie-
18251: seessäolevalla paikalla läpi vuorokansien alueelle voitu välttää ilman valtion väliin
18252: kulkee. Tämän tien perusteellisen korjauk- tuloa. Tähän tarkoitukseen määräsi valtio
18253: sen tarve on useita kertoja virastoissa 50,000 markkaa. Tämän tiedonannon jäl-
18254: todettu. keen maaras1 piirikonttori paalutuksen
18255: Korjauksen tarpeellisuuden on tie- ja suorittajat, jonka jälkeen uusia raken-
18256: vesirakennushallitus katsonut tarkoituksen- nuksia tiealueelle ei ole enää rakennettu.
18257: mukaiseksi ja esittänyt asian valtioneuvos- Kun kuitenkin kyseessäolevalla tiellä on
18258: tolle. Kulkulaitosministeriö tutkiessaan liikenne moninkertaistunut ja tulee edel-
18259: asiaa on tullut samaan johtopäätökseen leen jatkuvasti kasvamaan, niin on aivan
18260: kuin edellinenkin. Tästä johtuen on valtio- välttämätöntä että tämä tieosa saatetaan
18261: neuvosto 29 päivänä heinäkuuta 1937 vah- sellaiseen kuntoon, että se vastaisi nyky-
18262: vistanut tästä tiesuunnasta hyväksytyn ajan vaatimuksia, sillä tämä on läpikulkeva
18263: kustannusarvion, joka päättyy 1,670,000 runkotie taajaväkisen yhdyskunnan kes-
18264: markkaan, mutta varojen puutteessa ei tätä kellä.
18265: työtä ole kuitenkaan teetetty. Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
18266: Syystalvella v. 1937 kävivät Jääsken eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
18267: kunnan edustajat kulkulaitosministeriössä
18268: ja tie- ja vesirakennushallituksessa osoit- että hallitus ottaisi vuoden 1939
18269: taen tien tarpeellisuutta ja mutkien oiko- talousarvioesitykseensä 1,620,000 mar-
18270: misen välttämättömyyttä jo siitäkin syystä kan suuruisen määrärahan Enson-
18271: että mainitun tiesuunnan alueelle muodos- Jääsken maantien kuntoon saattami-
18272: tui uudisasutusta, jonka pois siirto vastai- seksi.
18273: suudessa tulisi valtiolle ja kunnalle tar-
18274:
18275: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1938.
18276:
18277: Juho Kuittinen. Jussi Rapo.
18278: Antti Lehikoinen. Yrjö Welling.
18279: 457
18280:
18281: XII,55. - Toiv. al. N:o 151.
18282:
18283:
18284:
18285:
18286: Luukka y. m.: llfäät·ärahasta Koiralan-Punnuksen maan-
18287: tien rakentamiseksi Muolaan kunnassa.
18288:
18289:
18290: E d u s k u n n a ll e.
18291:
18292: Maaliskuun 3 päivänä 1937 on kulku- Muolaan kunnan keskuksesta suuntautuu
18293: laitosten ja yleisten töiden ministeriö Valkjärven rautatielle päin.
18294: vahvistanut suunnitelman ja 1,289,000 Asian näin ollen olisi mielestämme erit-
18295: markkaan päättyvän kustannusarvion Muo- täin tärkeätä, että tämä Mölkölän-Pun-
18296: laan kuntaan suunnitellun 6.5 km pi- nuksen-Lehtokylän maantietä täydentävä
18297: tuisen Koiralan-Punnuksen välisen maan- maantieosa rakennetaan samanaikaisesti tai
18298: tien rakentamisesta. Tämä näin suun- aivan välittömästi päätien valmistuttua.
18299: niteltu maantie on tärkeä yhdystie juuri Edellä esitettyyn nojaten kunnioittaen
18300: valmistumassa olevalta Mölkölän-Punnuk- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
18301: sen-Korpiojan-Lehtakylän maantieltä Vii- vomuksen,
18302: purista Kyyrölän kautta Kivennavalle joh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18303: tavalle maantielle, ja liittyy sekin välittö- toimenpiteisiin Koiralan-Punnuk-
18304: mästi Karjalan kannaksen poikittaissuun- sen maantien rakentamiseksi Muo-
18305: taan kulkevaan tieverkostoon. Kulkien laan kunnassa ja ottaisi sitä varten.
18306: väkirikkaiden kylien kautta tie huomatta- tarpeellisen määrärahan vuoden 1939
18307: vasti parantaisi paikallisliikennettäkin, joka tulo- ja menoarvioesitykseen.
18308:
18309: Helsingissä helmikuun 11 paivänä 1938.
18310:
18311: Eemil Luukka. Vilho Vallas.
18312: Matti Tolppanen. Väinö Kaasalainen.
18313: Matti Miikki. Toivo Ikonen.
18314:
18315:
18316:
18317:
18318: 58
18319: 458
18320:
18321: Xll,56. - Toiv. al. N:o 152.
18322:
18323:
18324:
18325:
18326: Kosonen y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi
18327: Rääkkylän kirkolta Oravisalon kautta Liperii'lt.
18328:
18329:
18330: E d u s k u n n a ll e.
18331:
18332: Moottoriajoneuvoliikenteen nopea kehitys neekö koko maassamme toista yhtä vanhaa
18333: on asettanut valtiovallan velvollisuudeksi tiealoitetta - vaan myöskin, että se täysin
18334: huolehtia maantieverkoston parantamisesta täyttää tielain yleisen maantien rakentami-
18335: yleensäkin koko valtakunnan alueella mutta seksi vaatimat edellytykset.'' Lausunnos-
18336: erittäinkin niissä osissa maata, joissa uusien saan maaherralle helmik. 4 p: ltä 1937 il-
18337: välttämättömien maanteiden rakentaminen moittaa Karjalan tiepiirin piiri-insinööri
18338: ja entisten kunnostaminen on yhä ollut käsityksenään, ,että kysymyksessä oleva
18339: toteuttamatta. Rajaseudun tieolojen paran- Rääkkylän kirkolta Oravisalon kautta Li-
18340: tamiseksi erittäinkin on taas suunniteltu perin kirkolle johtava tie on tärkein Kar-
18341: omaa ohjelmaa. jalan piirissä viime aikoina suunnitelluista
18342: Paikallisen sekä yleisen tarpeen kannalta teistä, että sen paikallinen merkitys ja
18343: olisi eräitä Karjalan tiepiiriin kuuluvia merkitys läpikulkutienä on erittäin suuri
18344: mantiesuunnitelmia saatava vihdoinkin rat- - - -". Samat paikkansa pitävät pe-
18345: kaisuasteelle. Erään sellaisen kiistämättö- rusteet asian tueksi on hanketta ajava pai-
18346: män tarpeen tyydyttäminen on tien raken- kallinen tietoimikunta monissa yhteyksissä
18347: taminen Rääkkylän kirkolta Oravisalon esittänyt ja ne viranomaisten tietoon saat-
18348: kautta Liperiin edellä sanotussa tiepiirissä. tanut. Niihin nojaten on myös tehty v.
18349: Tämän n. 36.9 km. pituisen tien vaikutus- 1933 valtiopäiviltä alkaen aloitteita edus-
18350: alueen asujamisto, kokonaisina kuntina kunnassa.
18351: Rääkkylä, Liperi ja Kitee, Kuopion läänin Puheenaoleva tiehanke ei ole myöskään
18352: maaherra, Karjalan tiepiirin tieviranomai- äsken hetkellisenä mielijohteena esille ve-
18353: set ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä detty asia. Asiatietojen mukaan on pu-
18354: vihdoin - se saatetaan vakuuttaa - koko heenaolevan suunnan tietä hankittu ja lä-
18355: asianomainen maakunta, vaativat tämän hes 200 vuotta. Ensimmäinen aloitteen-
18356: tien pikaista aikaasaamista. Eduskunnan tekijä näyttää olleen kruununvouti Gabriel
18357: kulkulaitosvaliokunta, joka tiealoitteista saa Wallenius (,Karjalan kuningas").
18358: antaa lausuntonsa, on oleva tilaisuudessa Alussa viitatun kahden pääperusteen va-
18359: toteamaan edellä ilmoitetun sille jätettä- laisemiseksi selitettäköön seuraavaa:
18360: vistä lukuisista asiakirjoista. Tässä yhtey- Tien vaikutuspiiri on pääasiassa maanvil-
18361: dessä tahdomme viitata ainoastaan Kuopion jelysaluetta, hyvin viljeltyä ja tiheään asut-
18362: läänin maaherran asiasta helmikuun 5 p: nä tua. Viljeltyä maata vaikutuspiirissä on
18363: 1937 antamaan lausuntoon. Maaherra siinä 3,745 ha, luonnonniittyä 712 ha, metsä-
18364: m. m. lausuu: ,Mielestäni käy yhä selvem- maita 17,282 ha; nautayksiköitä 4,457;
18365: mäksi, että tämä tie ei ainoastaan ole to- asukkaita 3,406. Tiesuunnan yhteydessä
18366: dellisen ja kipeän tarpeen vaatima - lie- olevat Rääkkylän pitäjään kuuluvat Oravi~
18367: XII,56. - Kosonen y. m. 459
18368:
18369: salon ja V arpasalon suuret saarikunnat, keudellisen tarpeen tyydyttämisen ohella
18370: jotka asukkaineen muodostavat n. neljän- palvelemaan samalla yleistä tarvetta.
18371: nen osan Rääkkylän pitäjän koko väkilu- Kysymyksessä olevan, n. 36.9 km. pitui-
18372: vusta, ovat suurien vesistöjen ympäröimät sen tien viimeksi tarkistetut kustannukset
18373: ja olleet polvesta polveen tiettöminä; saa- lasketaan 4,090,000 markaksi. Virallisen il-
18374: relaisten yhteys mantereeseen ja varsin- moituksen (piiri-insinööri M. Laitisen lau-
18375: kin pitäjän pääpaikkaan, kirkolle, etenkin sunto maaherralle helmik. 4 p: ltä 1937)
18376: syksyisten ja keväisten kelirikkojen aikana mukaan ovat tien rakentamista varten val-
18377: on suunnattoman vaikea - suurmyrskyt mistetut suunnitelmat ja kustannusarviot
18378: sulanveden aikana edelleen lisäävät vaikeuk- asiallisesti laaditut. Sanottavampia kor-
18379: sia. Saatetaan tämän vuoksi huomata puut- . jauksen aiheita tiesuunnan suhteen ei ole
18380: teellisten liikenneyhteyksien johdosta ai- olemassa. Tientekoaineiden ottopaikkojen
18381: heutuvat epäkohdat: yleisen elinkeinoelä- luovutuksesta, jotka kuntien toimesta lu-
18382: män kehityksen esteet, sairashoidon, postin nastetaan, ovat Liperin ja Rääkkylän kun-
18383: ja puhelimen suhteen vallitsevat puutteet nat tehneet sitovan päätöksensä. Ei siis ole
18384: j. n. e. ovat niitä nimiä, joilla esiintyviä olemassa muodollisiakaan syitä esteeksi tien
18385: epäkohtia syyllä saatetaan kutsua. rakentamispäätöksen tekemiseen ja töiden
18386: Kauttakulkutienä lyhentäisi puheena- alkuunpanoa varten tarpeellisten varojen
18387: oleva tie Kuopion ja Sortavalan välisen osoittamiseen viipymättä.
18388: matkan n. 50 kilometrillä. Nykyiset tiet Edellä sanottuun nojaten ja käytettä-
18389: kaikkikin käyvät etenkin Karjalan puolei- väksi saatavien asiakirjojen sisältämiin laa-
18390: sessa osassa vaikeiden maastojen kautta. jempiin selvityksiin viitaten kunnioittaen
18391: Teiden mäkisyys, mutkittelevaisuus ja ka- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
18392: peus tekevät niillä liikennöimisen vaaralli- vomuksen,
18393: seksi ja hitaaksi. Tässä kysymyksessä oleva
18394: tie rakennettuna tulisi olemaan suora, tasai- että hallitus ottaisi vuoden 1939
18395: nen ja erinomainen liikennetie. Suunnalla talousarvioesitykseen tarpeellisen
18396: olevat maastot ja vesistöt tekevät tiestä määrärahan Rääkkylän kirkolta Ora-
18397: varmaankin myös houkuttelevan turistitien. visalon kautta Liperiin johtavan
18398: Näinollen tulee tie, kuten viranomaisten- maantien rakennustöiden alkuunpa-
18399: kin lausunnoissa todetaan, paikallisen oi- semista varten.
18400:
18401: Helsingissä helmikuun 4 p:nä 1938.
18402:
18403: A. J. Kosonen. Samuli Tervo.
18404: Jalmari Väisänen. Heikki Soininen.
18405: Albin Koponen. Antti Kukkonen.
18406: Matti Tolppanen. Antti Lehikoinen.
18407: Akseli Brander. Pekka Pennanen.
18408: 460
18409:
18410: XU,57. - Toiv. al. N:o 153.
18411:
18412:
18413: Tolppanen y. m.: Määrärahasta maantien rakentamista
18414: varten Porokylän asemalta Ylikylän ja Saramon kautta
18415: K uhmoniemeen.
18416:
18417:
18418: EduskunnaUe.
18419:
18420: Nuoren tasavaltamme moniin uudistus- Edellä mainitusta tiesuunnasta on Kar-
18421: suunnitelmiin kuuluu kiinteästi rajaseutu- jalan tiepiirin toimesta laadittu jo tiesuun-
18422: olojen kohottaminen niin taloudellisesti nitelma kustannusarvioineen. Tie on yli
18423: kuin henkisestikin. Kiinteästi tähän raja- kolmekymmentä kilometriä pitkä, kulkien
18424: seutuohjelmaan on yhdistetty myöskin tie- tiheästi asuttujen alueiden kautta. Maasto
18425: olojen parantaminen sekä uusien teiden ra- on tasaista, joten tientekokustannukset tu-
18426: kentaminen valtion kustannuksella. Raja- levat halvoiksi. Tämä tie suuresti helpot-
18427: seudut Pohjois-Karjalan osalla ovat teiden taa kauttakulkuliikennettä Kuhmoniemi-
18428: puolesta lapsiasteella, monet suuretkin yh- Nurmes sekä puutavain kuljetusta rauta-
18429: dyskunnat saavat olla ilman kunnollista tien yhteyteen. Samoin sillä on maanpuo-
18430: tietä eristettyinä liikekeslkuksista, siten jää- lustuksen kannalta ensiluokkainen merki-
18431: den taloudellisesti takapajulle. tys ei ainoastaan, maastonsa puolesta vaan
18432: Sellainen asuttu alue on muodostunut siksikin kun tällä tiellä ei tule olemaan
18433: Nurmeksen Porokylän-Ylikylän ja Sara- suurempia siltoja, kuten on Nurmeksesta
18434: mon Kuhmoniemen suunnitellulle maan- Lautiaisjärven toistrupuolta kulkevalla Kuh-
18435: tiealueelle. Tämän tien vaikutuspiiriin moniemen tiellä oleva suuri silta, joka on
18436: kuuluu noin sataviisikymmentä itsenäistä helposti räjäytettävissä. Samalla se tie kul-
18437: viljelmää sekä on mahdollisuus viljelmien kee korkeiden vaarojen kautta, tuottaen
18438: lisäämiseen heti kun tieolot on saatu tyy- kaikille kulkuneuvoille suuren vetovastus-
18439: dyttävälle kannalle, sillä edellytykset vilje- tuksen ja on raskaaseen ra!htaukseen mah-
18440: lystilojen lisäämiseen uuden asutuksen muo- doton käyttää. Samalla tämä tie kulkee
18441: dossa ovat hyvät niin maansaanuin kuin hyvin harvaan asuttujen alueiden kautta.
18442: maanlaadunkin puolesta. Tienpuutteen täh- Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
18443: den kesän aikana tällä suurella alueella kunnan päätettäväksi toivomuksen,
18444: on mahdoton kuljettaa karjantuotteita Nur-
18445: meksessa olevaan osuusmeijeriin, joten kar- etä hallitus ottaisi vuoden 1939
18446: jatalous ei myöskään pääse kohoamaan. Sa- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
18447: masta syystä pysyy muukin maatalous al- rärahan maantien tekemistä varten
18448: haisella tasolla. Samoin metsätuotteet me- valtion kustannuksella Porokylän
18449: nevät polkuhintaan. Varsinkin pinotava- asemalta Ylikylän ja Saramon kautta
18450: raa, kuten halkoja, paperipuita ja kaivos- Kuhmoniemeen.
18451: pölkkyjä ei saruda liikekeskuksiin kulete-
18452: tuksi ollenJkaan suurelta osalta aluetta.
18453:
18454: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1938.
18455:
18456: Matti Tolppanen. A. J. Kosonen. Antti Lehikoinen.
18457: Heikki Soininen. Aino Luostarinen. Albin Koponen.
18458: Jalmari Väisänen. Pekka Pennanen. Antti Kukkonen.
18459: Samuli Tervo. Akseli Brander.
18460: 461
18461:
18462: XII,;:;s. - Toiv. al. N:o 154.
18463:
18464:
18465:
18466:
18467: Nurmesniemi y. m.: Määrärahasta yhdystien rakentami-
18468: seksi Nivalan kirkolta Kalajoen eteläpuolella kulkevalle
18469: kylätielle.
18470:
18471:
18472: E d u s kun n a H e.
18473:
18474: Nivalan pitäjän yli 11,000 asukkaasta uittoa ja muuta jokiliikennettä, joten se
18475: asuu noin kolmasosa Kalajoen ja Pidisjär- täytyy aina aika-ajoin poistaa. Ja tulva-
18476: ven eteläpuolella, jolla alueella ei ole yh- aikoina on liikenne kokonaan tällä tiellä
18477: tään metriä valtion ylläpitämää maantietä. lakkautettuna ja koko noin suuri asukas-
18478: Siellä asujat ovat pienien apurahojen tur- luku eristettynä liikekeskuksesta venekulkua
18479: vin aikojen kuluessa rakentaneet noin 30 lukuunottamatta.
18480: kilometriä pitkän kylätien, jota pitävät itse Sillan rakentamista on kauan suunni-
18481: yllä. teltu, mutta se on paikallisille asukkaille
18482: Tie lähtee Ylivieskan pitäjän Raudasky- ollut ylivoimainen. Nyt on vihdoinkin
18483: lästä yleiseltä maantieltä ja kulkee Kala- päästy niin pitkälle, että on olemassa sillan
18484: joen ja Pidisjärven eteläpuolta Haapajär- piirustukset ja rakennussuunnitelma kus-
18485: velle, jossa se yhtyy samoin Kalajoen ja tannusarvioineen, joka nousee 425,000 mark-
18486: Haapajärven eteläpuolta kulkevaan maan- kaan ja pengerrystyöt 450,000 markkaan.
18487: tieksi sanottuun kylätiehen, joka päättyy Tämä ei kumminkaan riittäisi koko tämän
18488: Reisjärveltä tulevaan niinikään maantieksi tien uudelleen rakentamiseen, vaan tarvit-
18489: haettuun kylätiehen. Nivalan pitäjän taisiin sen lisäksi 425,000 markkaa tien ja
18490: alueella tällä 30 kilometrin pituisella tai- rumpujen asianmukaiseen kuntoon raken-
18491: paleella ei ole yhtään kunnollista yhdys- tamiseen ja oikaisemiseen.
18492: tietä Kalajoen pohjoispuolella oleville val- Olisi tosin kohtuullista, että tämä yhdys-
18493: tion ylläpitämille maanteille eikä rautatie- tie ja koko mainittu 30 km: n pituinen kylä-
18494: asemille. tie otettaisiin valtion hoitoon, mutta kii-
18495: Tosin tien keskikohdalta on tien käyttä- reeliisin ja tärkein on tämän kyseessäolevan
18496: jien ylläpitämä noin 3 km:n pituinen yh- n. 3 km: n pituisen yhdystien ja sille tule-
18497: dystie Nivalan kirkolle, johon koko alueen van Kalajoen yli johtavan sillan rakenta-
18498: liikenne keskittyy, mutta suuren liikenteen minen ja valtion hoitoon ottaminen, sillä
18499: ja välillä olevan joen tähden sitä ei ole kos- ilman valtion toimenpidettä on sen raken-
18500: kaan jaksettu pitää tarpeellisessa kunnossa taminen suorastaan mahdottomuus. Muilta
18501: sitä vähemmän, kun siitä suuri osa keväisin osiltaan on asia hoidettava tielain edellyttä-
18502: on tulva-alueella. mässä järjestyksessä, joka toimenpide on jo
18503: Kalajoen yli pidetään olosuhteiden pa- käynnissä.
18504: kosta veden päällä olevaa n. s. lauttasil- Sillan rakentamista koskevassa asiassa on
18505: taa, kun maaston vuoksi ei renkkusilta vuonna 1935 pidetty asianmukainen piiri-
18506: ole mahdollinen, mutta tämä silta ehkäisee insinöörin toimeenpanema vesioikeudellinen
18507: 462 XII,58. - Nivalan-Kalajoen maantie.
18508:
18509: tutkimus ja valiokunnalle voimme jättää sil- pitokustannukset y. m. rasitukset ehdo-
18510: lan piirustukset, kustannusarviot y. m. asia- tamme kunnioittavimmin eduskunnan pää-
18511: kirjat. tettäväksi toivomuksen,
18512: Edellä olevan lisäksi huomautamme vielä,
18513: että vuonna 1935 on tangoitettu maantie- että hallitus ottaisi vuoden 1939
18514: suunta Nivala-Sievi, joka tulisi juuri jat- talousarvioesitykseen 1,300,000 mar-
18515: koksi tälle yhdystielle, jolloin, kun sen ra- kan suuruisen määrärahan yhdystien
18516: kentaminen lähiaikoina toteutunee, kasvaisi rakentamiseksi Nivalan kirkolla ole-
18517: yhä tämän kyseessäolevan ja muutenkin valta maantieltä Kalajoen eteläpuo-
18518: suuriliikenteisen yhdystien merkitys. lella kulkevaan nyttemmin maan-
18519: Edellä olevan perusteella ja huomioonot- tieksi haettuun kylätiehen Kalajoen
18520: taen Nivalan kunnan ja sen asukkaiden yli johtavine siltoineen.
18521: taloudellisen tilan pitkien kyläteiden yllä-
18522:
18523: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
18524:
18525: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
18526: Kusti Arhama. Vilho H. Kivioja.
18527: 463
18528:
18529: XII,59. - Toiv. al. N:o 155.
18530:
18531:
18532:
18533:
18534: Nurmesniemi y. m.: Määrärahasta Akanmäen-Sydämaan-
18535: kylän-Aittokosken maantien rakentamista varten.
18536:
18537:
18538: E d u s ik u n n a ll e.
18539:
18540: Kun silmäilee yleiskarttaa Oulun läälllin mystä, puhuu sen puolesta myöskin muut
18541: eteläosasta ja Kuopion läänin pohjoisosasta, vaitionkin kannalta katsoen tärkeät seikat.
18542: huomaa heti, että maantieverkosto on kelhi- Tämän alueen keskustassa sijaitsevat val-
18543: tetty siten, että yleiset tiet johtavat eri pi- tion laajat metsämaat kaipaavat ennen
18544: täjien keskusten kautta suunnassa pohjoi- kaikkea tätä poikkitieltä. Onhan tämän
18545: sesta etelään. Niinpä kulkee valtatie esim. alueen keskustassa useita kymmeniä tuhan-
18546: Piippolasta (it. reitti) Pyhännän kautta sia hehtaa;reja valtion metsämaita, joista
18547: Kiuruvedelle ja samoin Piippolasta (länt. pitkien ajomatkojen ja huonojen uittoväy-
18548: reitti) Kärsämäen ja Pyhäjärven kautta lien takia ei ole voitu vielä suuremmassa
18549: Kiuruvedelle. Koko tällä alueella, joka määrässä puutavaraa kuljettaa maailman
18550: itäisen ja läntisen reitin väliin jää, ei markkinoille ja mitä sieltä on myyty, on se
18551: ole ainoatakaan poikkikulkevaa valtion jo edellämainituista syistä täytynyt 'luovut-
18552: tietä, eipä edes läpikulJmvaa kylätietäkään, taa polkuhintaan. - Jos jo mainittu
18553: lukuunottamatta Lamun kylästä Piippolan Akan:mäen-Sydänmaankylän-Aittokosken
18554: pitäjästä PyhännäHe johtavaa verraten huo- maantie rakennettaisiin, muulttaisi se tämän
18555: nossa kunnossa olevaa tietä. Tästä on ta- tien piiriin kuuluvien valtion mailla ole-
18556: vattoman suurta hankaluutta tämän alueen vien metsien hinnat niin paljon korkeam-
18557: asukkaille ja 'Varsinkin niille, jotka asuvat miksi, että muutamassa 'VUodessa tämä ero
18558: sen keskustassa, kuten esim. Kärsiimäen pi- korvaisi koko tienrakennuskustannulkset.
18559: täjän Sydänmaan kyläläisille ja Pyhä:nnän Tämän käsittäen onkin metsälha:~litus yh-
18560: pitäjän Akanmäen kyläläisille. Niinpä täy- dessä paikkakuntalaisten kanssa ryMynyt
18561: tyy nyt, jos Sydänmaan kylästä lähdetään toimenpiteisiin mainitun tien aikaansaami-
18562: lähimmälle rautatieasemalle, Pyhäsalmelle, seksi. Asia onkin jo verrattain pitkälle
18563: joka on kohti etelää, kulkea ensin 10 km. kehitetty. Tutkimus on toimitettu ja kus-
18564: aivan päinvastaiseen suuntaan Saviselin- tannusarvio ja r8.ikennussuunnite1ma laa-
18565: kylään johtavaa kylätietä ja sieltä Kärsä- dititu, sekä !hankittu lausunnot Pyhäjärven,
18566: mäen kirkonkylän kautta johtavaa valta- Kärsämäen ja Pyhännän kunnilta, joiden
18567: tietä Pyhäsalmelle. Matkan pituus tulee alueelle tie tulisi rakennettavaksi. Nyt trur-
18568: näin kulkien 72 lmn. jota vastoin, jos tie vittaisiin vain rahaa, millä tie rakennettai-
18569: rakennettaisiin Aka;nmäen sydänmaan ky- siin.
18570: län kautta Jokikylään Pyhäjärven pitä- Tutkimuksen mukaan tien pituus olisi
18571: jässä, olisi sydänmaankyläläisillä matkaa 32 km. ja nousisivat sen rakentamiskustan-
18572: Pyhäsalmen asemalle ainoastaan 30 km. nukset 2,153,000 markkaan.
18573: Mutta paitsi tätä, tämän alueen asukkaiden Ylläolevaan viiitaten, sekä huomauttaen,
18574: henkilöliikenteelle tärkeää poikkitiekysy- että tällä tiellä tulisi olemaan tärkeä mer-
18575: 464 XII,59. - Akanmaan-Aittokosken maantie.
18576:
18577: kitys Pyhäjärven, Pyhännän, Piippolan ja tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
18578: Kärsäanäen pitäjäin välisen kulkuyhteyden lisen määrärahan Akanmäen-Sydän-
18579: parantajana, ehdotamme kunnioittaen edus- maankylän-Aittokosken maantien
18580: kunnan päätettäväksi toivomuksen, rakentamista varten Pyhäjärven,
18581: Kärsämäen ja Pyhännän pitäjissä.
18582: että hallitus ottaisi vuoden 1939
18583:
18584: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
18585:
18586: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
18587: Kusti Arhama. Vilho B. Kivioja.
18588: 465
18589:
18590: XII,6o. - Toiv. al. N:o 156.
18591:
18592:
18593:
18594:
18595: Niskanen y. m.: Määrärakasta maantien rakentamiseksi
18596: Pykännän pitäjän Itämäen kylästä Vuolijoen pitäjän
18597: Saarimäen kylään.
18598:
18599:
18600: E d u s k u n n a ll e.
18601:
18602: Viitaten vuoden 1936 valtiopäiville jäte- että hallitus ottaisi vuoden 1939
18603: tyn rahaasia-aloitteen N: o 209 perustelui- tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
18604: hin (Liitteet I-XII, s. 607) saamme kun- peellisen määrärahan maantien ra-
18605: nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt- kentmniseksi Pykännän pitäjän Itä-
18606: täväksi toivomuksen, mäen kylästä Vuolijoen pitäjän Saa-
18607: rimäen kylän tielle.
18608:
18609: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
18610:
18611: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
18612:
18613:
18614:
18615:
18616: 59
18617: 466
18618:
18619: XII,o1. - Toiv. al. N:o 157.
18620:
18621:
18622: Salo y. m.: Määrärahasta Oulusta Utajärven kautta Puo-
18623: langalle johtavan maantien talviliikenteelle avoinna pitä-
18624: miseksi.
18625:
18626:
18627: E d u s k u n n a ll e.
18628:
18629: Nykyisin varsin laajalle ulottuva linja- mutta olisi kuitenkin suuri parannus sii-
18630: autoliikenne on viime vuosina jättiläis- hen, että kesäisin tapahtuva nopea liikenne
18631: askelin kehittyessään lähentänyt syrjäseu- katkeaa lumen tultua maahan, ja korvaisi-
18632: dutkin liikennekeskuksiin. Välimatkat etäi- vat auratut tiet näin puuttuvan rataver-
18633: siinkin paikkoihin ovat ikäänkuin kadon- koston.
18634: neet. Kaukaiseltakin perukalta tehdään Laajan Pohjois-Suomen teistä on tähän
18635: matka kaupunkiin edestakaisin samana päi- asti verrattain harvoja valtateitä talvisin
18636: vänä, aikaisemmin sai sellaiseen matkaan pidetty autokulkuisina. Muiden muassa on
18637: varata viikon. Samoin on laita eri tarvik- maantie Oulu-Muhos-Utajärvi-Puolanka
18638: keiden, niitä saa nopeasti kaukaakin silloin tähän asti talven tultua saanut mennä tuk-
18639: kuin tarvitsee ja säästytään suurien varas- koon. Yksityisillä varoilla on koetettu pa-
18640: tojen pidosta kuorma-autojen kuljettaessa rina talvena sanottua tietä pitää liikennöi-
18641: niitä muutamassa tunnissa sadankin kilo- tävässä kunnossa mutta käy se, matka kun
18642: metrin päähän. Näin on laita kesäisin, on 137 km., niin raskaaksi etteivät he sitä
18643: mutta yhtä ihanteellista ei liikenne ole tal- jaksa suorittaa. Kun sanottu tie kulkee
18644: visin vielä suuremmassa osassa maatamme. tiheästi asuttua Oulujoen laaksoa, kään-
18645: Yksityisten ohella tekee valtiovalta kyllä- tyen Utajärven kirkolta ylimaahan päin,
18646: kin jo paljon maanteitteimme aukipitämi- olisi monesti talvella jo sairaiden kuletuk-
18647: seksi talvisin. Sen postiautot kyntävät lu- sen kannalta perin tärkeä saada potilas
18648: meen tien jo useallakin linjalla ja tämän nopeasti Ouluun saamaan sellaista hoitoa,
18649: lisäksi on tässä työssä mukana muitakin mitä hänen sairautensa vaatii ja mitä ei
18650: valtion autoja. Eduskunta on vuosittain pienissä paikallisissa sairaaloissa kyetä an-
18651: lisännyt aurausvaroja, mutta vielä on pe- tamaan, puhumattakaan muusta, nopeutta
18652: rin harva aurattujen teiden verkko varsin- vaativasta liikenteestä.
18653: kin Pohjois-Suomessa vaikka vertaakin sitä Edellä olevaan nojaten pyydämme täten
18654: vain tavallisten maanteiden määrään jät- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
18655: täen pois kylä- y. m. tiet. Siitä syystä, ettei syttäväksi toivomuksen,
18656: Pohjois-Suomella ole koskaan mahdollista että hallitus, valmistaessaan ehdo-
18657: saada eteläosaan verrattavaa rautatiever- tusta talviliikenteelle avoinna pidet-
18658: kostoa, pitäisi valtiovallan mielestämme tävistä maanteistä, sisällyttäisi sii-
18659: sen korvaukseksi huolehtia sitä enemmän hen maantien Oulusta Utajärven
18660: maamme harvaan asutun seudun talviauto- kautta Puolangalle ja ottaisi sitä
18661: liikenteen avustamisesta. Se ei tietenkään varten tarvittavan määrärahan vuo-
18662: vastaa rautatieyhteyden tuomia etuja, den 1939 talousarvioesitykseensä.
18663:
18664: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
18665:
18666: S. Salo. T. A. Janhonen.
18667: 467
18668:
18669: XII,62. - Toiv. al. N:o 158.
18670:
18671:
18672:
18673:
18674: Salo y. m.: Määrärahasta Oulun-Kuusamon maantieltä
18675: lähtevän H etekylän kylätien ja Utajärven-Puolangan
18676: maantieltä lähtevän Olvasen kylätien rakentamiseksi
18677: maantieksi.
18678:
18679:
18680: Ed usk unn alle.
18681:
18682: Viitaten v. 1936 valtiopäiville jätettyyn kan määrärahan Oulun-Kuusamon
18683: rahaasia-aloitteeseen N: o 119 (Liitteet maantieltä lähtevän H etekylän kylä-
18684: XII.25) sekä v. 1937 valtiopäiville jätet- tien ja Utajärven-Puolangan maan-
18685: tyyn toivomusaloitteeseen No 95 (Liitteet tieltä lähtevän Olvasen kylätien ra-
18686: XII.2o) saamme täten ehdottaa kunnioit- kentamiseksi maantieksi sekä että
18687: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- edellämainittujen kyläteiden pääte-
18688: muksen, kohtien välille samanaikaisesti ra-
18689: että hallitus ottaisi vuoden 1939 kennettaisiin mainittuja teitä yhdis-
18690: talousarvioesitykseen 500,000 mar- tävä maantie.
18691:
18692: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
18693:
18694:
18695: S. Salo. Kusti Arhama.
18696: M. 0. Lahtela. Eero Nurmesniemi.
18697: 468
18698:
18699: Xll,63. - Toiv. al. N:o 159.
18700:
18701:
18702:
18703:
18704: Salo y. m.: Määrärahasta Kiehimän-Puolangan maantien
18705: peruskorjauksia varten.
18706:
18707:
18708: E d u s k u n n a 11 e.
18709:
18710: Oulun tie- ja vesirakt'mnuspiirikonttorin autoliikenteelle, on yhä enemmän tultu huo-
18711: toimesta suoritettiin jo useita vuosia sitten mamaan varsinkin tien kaitaisuuden haitat.
18712: tutkimus ja laadittiin kustannusarvio Kie- Tiellä nyt jokapäiväistä liikennettä harjoit-
18713: himän asemalta Puolangan kirkolle johta- tavien suurien posti- ja linja-autojen on
18714: van maantien uudelleen rakentamiseksi, vastaan tullessaan tai toisiaan sivuuttaes-
18715: mutta tähän mennessä ei töitä ole vielä saan perin vaikea päästä toistensa ohi kun
18716: pantu alkuun. Liikenteen kasvaessa jatku- tien ajorata on rakentamisen jälestä monin
18717: vasti olisi sanottu työ nyt jo toimeen- paikoin kaventunut alle edellä mainitun
18718: pantava. 5 m. Kesäaikana samoin painuvat raskaiden
18719: Mainittu tie ra:kennettiin n. 30 vuotta linja- ja kuorma-autojen pyörät ajopenke-
18720: sitten palvelemaan pääasiassa paikallislii- reeseen, kun tietä ei ra:kennusaikana ole
18721: kennettä. Ouluun johtavat tiet olivat aijem- osattu tehdä sitä silmällä pitäen, että sen
18722: min yleisemmässä käytössä. Paikallistieksi reunat kestäisivät yhtä hyvin kuin keskus-
18723: tehtynä tuli siitä luonnollisesti heikko ja takin.. Kalliiden vaunujen särkyminen on
18724: kaitanen, leveys vaan 5 m., eivätkä sille tästä luonnollisena seurauksena, puhumat-
18725: myönnetyt valtion varatkaan (vähän yli takaan liikenteen hidastumisesta.
18726: 100,000 markkaa 64 kilometrin matkalle) Kun sanotusta maantiestä nyt on muo-
18727: edellyttäneet minkään nykyaikaista liiken- dostunut Puolangan kunnan valtatie, lii-
18728: nettävä kestävän tien rakentamista. kenteen jatkuvasti kasvaessa ja tullessa yhä
18729: Kun sitten Oulun-Nurmeksen rautatie enemmän tien kestävyyttä kysyväksi, olisi
18730: valmistui ja lähin asema näin tuli 65 kilo- nyt jo välttämätöntä sen uudelleen raken-
18731: metrin päähän entisen (Oulun) lähimmän taminen. Tässä mielessä saamme kunnioit-
18732: aseman oltua 137 km. päässä, oli luonnol- taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
18733: lista, että liikenne tällöin suuntautui enem- toivomuksen,
18734: män kuin puolta lähempänä olevalle ase-
18735: malle ja joutui Puolangan-Kiehimän tie että hallittts ottaisi vuoden 1939
18736: näin pitäjän päätieksi ilman että sitä olisi talousarvioesitykseensä 500,000 mar-
18737: vastaavasti levitetty ja parannettu. kan määrärahan Kiehimän-Puolan-
18738: Nyt kun mainittua tietä on jo useana gan maantien peruskorjauksia var-
18739: talvena valtion toimesta pidetty avoinna ten.
18740:
18741: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
18742:
18743: S. Salo. T. A. Janhonen. Kusti Arhama.
18744: 469
18745:
18746: XII,n4. - Toiv. al. N:o 160.
18747:
18748:
18749:
18750:
18751: Salo y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Kor-
18752: vuan pysäkiltä Vanhalan y. m. paikkakuntien kautta
18753: Korvuaan.
18754:
18755:
18756: E d u s k u n n a ll e.
18757:
18758: Viitaten v. 1937 valtiopäivillä tekemääm- määrärahan maantien rakentamista
18759: me toivomusaloitteeseen No 96 (Liitteet varten Korvuan pysäkiltä (Kontio-
18760: XII.21, sivu 277) ehdotamme kunnioittaen mäen-Taivalkosken radalta) suun-
18761: eduskunnan hyväksyttäväksi toivOtllUiksen, taan V anhalar--Halkola-Neulikko-
18762: Väärä ~ Haukivaara-V ääräjärvi-
18763: että hallitus ottaisi vuoden 1939 Pekkolar--Korvua.
18764: talousarvioesitykseen 500,000 markan
18765:
18766: Helsingissä 8 'P: nä helmikuuta 1938.
18767:
18768: S. Salo. Kusti Arhama.
18769: M. 0. Lahtela. Eero Nurmesniemi.
18770: 470
18771:
18772: Xll,65. - Toiv. al. N:o 161.
18773:
18774:
18775:
18776:
18777: Lohi y. m.: Toimenpiteistä Banuan-Posion maantien ra-
18778: kentamiseksi.
18779:
18780:
18781: E d u s ik u n n a 11 e.
18782:
18783: Viitaten vuoden 1937 valtiopäivien toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18784: vomusaloitteen n: o 106 perusteluihin ehdo- toimenpiteisiin Banuan--Posion väli-
18785: tamme eduskunnan hyvä!ksyttäväksi toivo- sen maantien rakentamiseksi.
18786: muksen,
18787:
18788: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1938.
18789:
18790: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela,.
18791: 471
18792:
18793: Xll,66. - Toiv. al. N:o 162.
18794:
18795:
18796:
18797:
18798: Lohi y. m.: Määrärahasta Ranuan-Pudasjärven maan-
18799: tieltä Simojärven pohjoispäähän johtavan tien rakenta-
18800: mista varten.
18801:
18802:
18803: E d u s k u n n a 11 e.
18804:
18805: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie- penikulmaa aivan takahankaan Rovanie-
18806: komitea ehdotti aikanaan rakennettavaksi melle ja vasta sieltä Ranuan kirkolle 85
18807: maantien Pudasjärven-Rannan väliseltä kilometriä. Näin ollen olisi kyseessä oleva
18808: maantieltä Kuhan talojen kohdalta Simo- tie saatava mitä pikimmin rakennetuksi.
18809: järven pohjoispäähän. Tämä tiesuunta on Ehdotamme siis eduskunnan hyväksyttä-
18810: nyt tie- ja vesirakennushallituksen toimesta väksi toivomuksen,
18811: tutkittu ja kustannusarvio laadittu. Tie
18812: tulisi auttamaan kauttakulkuliikennettä Ke- että hallitus ottaisi ensi vuoden
18813: mijärvelle y. m., mutta tällä tiellä olisi erit- talousarvioesitykseen 500,000 mar-
18814: täin suuri merkitys Simojärven ja Kemi- kan määrärahan Ranuan-Pudasjär-
18815: haaran kylien asukkaille, joita on yli 200 ven väliseltä maantieltä Kuhan talo-
18816: henkeä, Ranuan kunnassa. Nykyisin ovat jen kohdalta Simojärven pohjoispää-
18817: näiden kylien asukkaiden kulkumahdolli- hän rakennettavan tien rakennustöi-
18818: suudet kovin vaikeat. Jos mieli päästä den alkamiseksi.
18819: omaan kirkonkylään pitää matkustaa monta
18820:
18821: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1938.
18822:
18823: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
18824: 472
18825:
18826: XU,67. - Toiv. al. N:o 163.
18827:
18828:
18829:
18830:
18831: Rytinki: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakenta-
18832: miseksi Pudasjärven Ruotiisenharjun seudulta Ryhmee-
18833: seen Puolangan Pudasjärven maantiellä.
18834:
18835:
18836: E d u s k u n n a ll e.
18837:
18838: Verraten laajat alueet Pudasjärven kun- Samalla tien vaikutuspiiriin pääsisivät
18839: nan itäpuolella olevista Puolangan-Uta- ne Jongunkylän asukkaat, jotka kaipaavat
18840: järven raja-alueista ovat jääneet kokonaan kipeästi tietä. Niinikään avautuisi tien vai-
18841: osattomiksi maanteistä, minkä vuoksi näille kutuspiiriin uusia asutusmahdollisuuksia.
18842: alueille tarvittaisiin vielä useampia maan- Tällöin voitaisiin mainitun kyläryhmän
18843: teitä, että saataisiin tyydytetyksi paikalli- postiliikenneoloja huomattavasti korjata,
18844: set maantietaarpeet. Tärkeimpiä maantie- m. m. postiautoliikenne voitaisiin järjestää
18845: suuntia, joista ei ole vielä laadittu suunni- kulkevaksi Kurenalta J ongun länsirannan
18846: telmaa eikä kustannusarviota, mutta jotka paikallistietä, Ruottisenharjun kautta Ryh-
18847: olisivat ensi tilassa saatavat, ovat maantie meeseen, jossa se yhtyisi nykyiseen posti-
18848: Ruottisenharjulta Puolangan Luppojärven linjaan.
18849: lähellä olevaan Ahon taloon, ja niinikään Kun mainittu tie tulisi kauttakulkutieksi,
18850: Ruottisenharjulta Paukkerinharjun kautta niin olisi valtion otettava myöskin kunnossa
18851: Ryhmeeseen, Puolangan-Pudasjärven väli- pidettäväksi Kurenalta Jongun länsirantaa
18852: seen maantiehen. kulkeva paikallistie.
18853: Kun viimeksi mainittu tie tulisi yhty- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18854: maan Siivikon-Puhoksen tiehen, jonka nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18855: tien päästä Puolangan-Taivalkosken tiehen vomuksen,
18856: rllikennettavasta tiestä on laadittu suunni-
18857: telma, niin Pudasjärven eteläosista pääs- että hallitus tutkituttaisi ensi ti-
18858: täisiin liikennöimään kysymyksessä olevan lassa maantiesuunnan Pudasjärven
18859: tien kautta Kontiomäen-Taivalkosken ra- kunnasta Ruottisenharjun seudulta
18860: dalle. Esim. lähimmälle suunnitellulle ase- Ryhmeeseen Puolangan-Pudasjär-
18861: malle Kontiomäen-Taivalkosken radalla ven väliseen maantiehen.
18862: olisi matkaa Ruottisenharjulta vain 60 km,
18863: kun se Ouluun on 114 km.
18864:
18865: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
18866:
18867: Eino Rytinki.
18868: 473
18869:
18870: XII,6s. - Toiv. al. N:o 164.
18871:
18872:
18873: Rytinki y. m.: llf.äärärahasta Rytinkisalmen-Lehtovaaran
18874: -Iinattijärven-Poijttlan paikallistien kunnostamista
18875: varten.
18876:
18877:
18878: Ed usik:unnalle.
18879:
18880: Pohjois-Suomen ja Karja:lan maantieko- kunnan taloudellinen tilanne ja vuotuiset
18881: mitea v. 1928 laatiessaan maanteiden ra- kunnan hoidossa olevien mwanteiden kun-
18882: kennusohjelmaa Pohjois-SuO!lllea ja Karja- nossapiltokustannukset, jotka nousevat yli
18883: laa vaxten mainitsee mietinnössään m. m., 250,000 markan, tehden tämä noin 1: 50 mk
18884: että nykyisten asutusolojen ja paikkalkun- veroäyriä kohden.
18885: nan vastaisten asutusmahdollisuuksien pe- Yleinen liikenne on viime vuonna maini-
18886: rusteella sekä tiev.el'lkostton saattamiseksi tulla tieHä käynyt melkein läpipääsemättö-
18887: täydelliseksi olisivat myös nykyiset paikal- mäksi, sillä Pärjä:njoessa oleva vanha puu-
18888: listiet Rannalta Kelahaaraan sekä Rytin- silta on laihonnut niin huonoiksi, että sillan
18889: gistä, Livonjokivarren tieltä, Lehtovaaran mol€!ll11Illille puoli:Jle on asetettu wroitus-
18890: kautta Poijulaan, Pudasjärven-Kuusamon taulut, etJtä minkäänlaisten kulkuneuvojen
18891: maootielle, otettava erämaantienä vwlltion sHlaHe ajamisesta ei vastata. Onpa sattu-
18892: kunnosswpidettäväksi sekä niiden väli Kela- nut tapauksia, että matlk:ailli:joiden, jotka
18893: haarasta Rytirukiin sellaiseksi ralkennettava. ovat olleet matkalla Pudasjärven kunnan
18894: Mainitusta suunnitelmasta on valtion pohjoisosaan, on ollut pakko palata takaisin
18895: kunnossapidettävänä jo Ranuan kirkolta Pudasjä:r:ven ki11konkyilään noin 49 iklm.,
18896: Petäjäjärven eiteläpä:ähiin oleva tieosa. Par- vaikllm mainitusta j.oesta ei olisi ollut mat-
18897: haillaan rakennetaan Kelaihaa:ran-Rytinki- kaa Lievonjoen mruantielle enää kuin noin
18898: sa1men välistä tieosaa, jolllka pitäisi valmis- 15 km. Näin ollen he joutuvat ajamaan
18899: tua v. 1939. turhaan noin 100 kilO!llletriä. Puhumatta-
18900: TieosaHe Rytinkisrulmi-Lehtovaara-Poi- kaan siitä vaikeudesta ja hanikaluudesta,
18901: jula, Pudasjärven-Kuusamon maantie, on mikä praikaHise<lle väestölle on olemassa.
18902: Pudasjärven kunnan toimesta :laadittu kus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18903: tarrmusa:r:vio tieosan kunnostamiseksi er;i- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
18904: maantieksi. Kustannusarvio nousee noin vomuksen,
18905: 1,050,000 markkaan, Pärjänjoen sillan kus-
18906: tannusarviota lukuunottamatta. että hallitus ottaisi vuoden 1939
18907: Kun mainittu tie on viime vuosina muo- t·ulo- ja menoarvioesitykseen 500,000
18908: dostunut 'kauttalkulkuluontoiseksi tieksi, markan suuruisen määrämhan Ry-
18909: niin olisi tien kunnostaminen saatava val- tinkisalmen- Lehtovaaran -linatti-
18910: tion varoilla kiireellisesti toimitetuksi. Pu- järven-Poijulan välisen paikallistien
18911: dasjärven kunnalle tien kunnostaminen kuntoonsaattamistöiden alullepane-
18912: käypi ylivoimaiseksi, kun otetaan huomioon mista varten Pudasjärven kunnassa.
18913:
18914: Helsingissä helmikuun 9 p: nä 1938.
18915:
18916: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
18917: 60
18918: 474
18919:
18920: XII,69. - Toiv. al. N:o 165.
18921:
18922:
18923:
18924: Rytinki: Maantien rakentamisesta Pudasjärven kunnassa
18925: olevalta I inattijärven--Naamanga.n paikallistieltä Isolle-
18926: Syötteelle.
18927:
18928:
18929: E d u s k u n n a ll e.
18930:
18931: Tunnettuaharr on, että maassamme on Koska tunturi sijaitsee Pudasjärven-
18932: viime vuosina ryhdytty harrastamaan suu- Kuusamon maantiestä lähtevästä Iinatti-
18933: resti matkailua ja retkeilyä. Ihmiset pyr- järven-Naamangan paikallistiestä noin 6
18934: kivät kesän aikana kaupungeista, mutta kilometrin päässä eikä sinne ole maantietä,
18935: myöskin maseudulta viettämään sunnuntain niin ei tunturi ole sen vuoksi tullut ylei-
18936: aikoja sellaisille tuntureille, joilta on kau- seksi matkailupaikaksi. Ainoastaan paikka-
18937: nis näköala laajoille alueille tunturin ym- kuntalaiset käyvät juhannusyönä aurinkoa
18938: päristöön ja sellaisille tuntureille, joilta voi ihailemassa. Mutta jos 6 kilometrin pituinen
18939: ihailla kesäyön aurinkoa. Niinikään kulkee maantie rakennettaisiin tunturille, niin sil-
18940: erikoisen paljon ulkomaalaisia matkailijoita loin varmasti muodostuisi tunturi yleiseksi
18941: jotka hakevat myös tällaisia tuntureita. matkailijoiden käynti- ja ihailupaikaksi,
18942: Sellainen tunturi, josta on erikoisen kau- mikä lisääntyisi huomattavasti vielä sen
18943: nis naköala laajalle alueelle ympäristöön jälkeen kun suunniteltu ja osaksi jo raken-
18944: ja josta myös voisi nähdä kesäyön aurin- teilla oleva Taivalkosken-Rovaniemen vä-
18945: gon, on Pudasjärven pitäjän Naamangan linen runkotie valmistuu.
18946: kylässä oleva Iso-Syöte. Mainitulta tuntu- Rakentamalla mainittu maantie Naaman-
18947: riita, joka sijaitsee niin sanotun maanse- kajoen seudulta suunnitellulta Taivalkosken
18948: länteen länsireunalla, on erikoisen kaunis -Rovaniemen väliseltä runkotieltä, nykyi-
18949: näköala useiden satojen kilometrien laa- seltä paikallistieltä, tulisi tie palvelemaan
18950: juiselle alueelle länteenpäin aina Pohjan- myöskin N aamankajärven takana olevaa
18951: lahteen saakka. Kaukoputken avulla näkyy asutusta ja olisi tien rakentaminen asutuk-
18952: m. m. Oulun kaupunki. Mutta erikoisen senkin kannalta tärkeä.
18953: kauniin ympäristön muodostaa tunturin lä- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18954: heisyydessä virtaava Pärjänjoki, joka kau- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
18955: niisti virtaa vaarojen ja harjujen lomitse. muksen,
18956: Niinikään ympärillä olevat lukuisat järvet
18957: ja purot antavat tunturille satumaisen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18958: luonteen. Tunturin huipun on luonto muo- siin maantien rakentamiseksi Pudas-
18959: dostanut sopivaksi ihailu- ja matkailupai- järven kunnassa olevalta Iinattijär-
18960: kaksi muodostamaila tunturin huipulle laa- ven-Naamangan paikallistieltä Isol-
18961: jan tasaisen kallion ja loppumattoman le-Syötteelle.
18962: lähdeveden.
18963:
18964: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
18965: Eino Rytinki.
18966: 475
18967:
18968: XII,7o. - Toiv. a.l. N:o 166.
18969:
18970:
18971:
18972:
18973: Lahtela y. m.: Toimenpiteistä Perä-Pohjolan ja Lapin tie-
18974: verkoston rakentamiseksi.
18975:
18976:
18977: E d u s k u n n a ll e.
18978:
18979: Kaikille, jotka ovat liikkuneet Perä-Poh- nistuksista huolimatta niin laajoille alueille,
18980: jolassa ja Lapissa, on tunnettua, että tie- että niiden sammuttaminen kävi ylivoimai-
18981: verkosto siellä hyvin laajoilla alueilla on seksi ja vahinko muodostui niin suureksi,
18982: sangen puutteellinen ja kaipaa pikaista täy- että siinä tuhoutuivat kenties moninkertai-
18983: dennystä. Siellä on hyvin laajoja asuttuja- sesti ne omaisuudet, mitä paloalueelle joh-
18984: kin alueita, joihin ei ole minkäänlaista tietä tavan tien rakentaminen olisi tullut mak-
18985: eikä vesireittiä olemassa, joita voisi liiken- samaan. Tiettömäin matkain takana sattu-
18986: nöidä kesän ja kelirikkojen aikana vaan neissa metsäpaloissa turmeltuneet puut sel-
18987: kaikki liikennöiminen on suoritettava kävel- laisilla alueilla, joista niitä ei voida ilman
18988: len ja tarvikkeet kuljetettava kantaen. maanteitä poiskuljettaa, jäävät metsiin
18989: On luonnollista, että sillä väestöllä joka mätänemään.
18990: elää tiettömien matkojen takana, on monia Edellä olevasta käynee selville, että jo
18991: sellaisia vaikeuksia voitettavana ja kohta- yksin valtion metsienkin takia olisi välttä-
18992: lokkaita tapauksia kestettävänä, joita mo- mätöntä rakentaa maanteitä Perä-Pohjolan
18993: net liikenneyhteyksien varsilla elävät ihmi- ja Lapin alueella entistään paljon suurem-
18994: set eivät tule edes ajatelleeksi. massa määrässä, että kansallisomaisuu-
18995: Tieverkoston nopea kehittäminen tiettö- temme, metsät, voitaisiin suojella ja käyt-
18996: millä alueilla ei ole yksin siellä elävän tää kansan hyväksi.
18997: väestön kannalta tarpeellinen ja tärkeä, Tunnettua myöskin on, että Perä-Pohjo-
18998: vaan sitä tarvitsee myöskin valtakunta lassa ja Lapissa on mineraalirikkauksia
18999: kokonaisuudessaan suojellakseen ja käyt- laajoilla alueilla. Näiden tutkiminen ja
19000: tääkseen siellä olevia omaisuuksiaan. Omis- hyväksikäyttäminen on vaikeaa jopa suo-
19001: taahan siellä valtio paikoin miltei kokonai- rastaan mahdotontakin ilman tarvittavia
19002: suudessaan kaiken maan metsineen ja mine- teitä. Vuoriteollisuuden aikaansaaminen
19003: raaleineen, joiden hyvä:ksikäyttö monin pai- on nykyajan tärkeimpiä kysymyksiä ja
19004: koin riippuu yksinomaan teistä. Vuodesta valtakunnalle kokonaisuudessaan sitä pa-
19005: toiseen uusiintuvat metsäpalot ja erikoises- rempi mitä pikemmin se saadaan käyn-
19006: tikin viimekesäiset, joissa tuhoutui paljon tiin.
19007: arvokasta metsää ja pilaantui metsämaata, Matkailun kannalta olisi myöskin tärkeä,
19008: ovat osoittaneet, miten tärkeitä m. m. että Perä-Pohjolan ja Lapin tieverkosto
19009: metsäpalojen sammutuksessakin olisivat saataisiin mahdollisimman taajaksi sen eri
19010: tiet. Ne metsäpalot, jotka olivat teiden puolilla. Nykyisin on tieverkosto niin
19011: lähettyvillä, saatiin sammutetuksi alkuunsa puutteellinen, että matkailijat joutuvat
19012: kun taas ne metsäpalot, jotka olivat kau- yhdysteiden puutteessa kulkemaan satoja
19013: kana teistä, pääsivät leviämään kaikista pon- kilometrejä samoja teitä edestakaisin pääs-
19014: 476 XII,7o. - Perä-Pohjolan ja Lapin tieverkosto.
19015:
19016: täkseen itäiseltä alueelta läntiselle ja päin- ja sen täydentämistä olisi tehostettava, käy
19017: vastoin. Tieverkostoa kehittämällä voitai- rakenteilla olevien teiden valmistuminen
19018: sun matkailu tehdä nykyistään paljon määrärahojen pienuuden vuoksi kovin hi-
19019: mukavammaksi ja viihtyisämmäksi sekä taasti ja uusia pannaan rakenteille siinä
19020: laajentaa matkailualue koko Perä-Pohjolaa mitassa, että tärkeätkin tiet jäävät vuosi-
19021: ja Lappia käsittäväksi ja siten purkaa se kymmeniksi rakentamatta. Ei ole tarkoi-
19022: ruuhka, joka nykyisin on muodostunut tuksenmukaista sellainen toiminta, että
19023: m. m. pitkän Petsamon tien edestakaiseksi maanteitä rakennetaan niin, että saadaan
19024: ajamiseksi. Petsamon tien edestakaisin aja- vaan 3-5 kilometriä valmista tietä vuotta
19025: minen matkailumajoitusvaikeuksineen tekee kohti ja 30-40 kilometrin pituista tietä
19026: jo nykyisin hyvin epämiellyttävän ja kiu- rakennetaan 5-8 vuotta. Tehokkaampia
19027: sallisen vaikutuksen matkailijoihin ja saat- toimenpiteitä Perä-Pohjolan ja Lapin tie-
19028: taa ennen pitkää muodostaa pahan taka- verkoston kehittämisessä tarvitaan jos mieli
19029: askeleen matkailutoiminnassa, mikä ei ole saada miespolviin se osa maata edes tässä
19030: suotavaa. Kun matkailun kehittäminen on suhteessa muun Suomen tasalle.
19031: maallemme tärkeä ja Perä-Pohjola ja Lappi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
19032: monine erikoisuuksineen vetää vuosi vuo- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19033: delta yhä enemmän matkailijoita, olisi jo vomuksen,
19034: yksin tästäkin syystä tehtävä kaikki voi-
19035: tava Perä-Pohjolan ja Lapin tieverkoston että hallitus kiinnittäisi entistä
19036: kehittämiseksi. suurempaa huomiota Perä-Pohjolan
19037: Siitä huolimatta, että maantieverkosto ja Lapin tieverkoston rakentamiseen.
19038: Perä-Pohjolassa ja Lapissa on puutteellinen
19039:
19040: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
19041:
19042: M. 0. Lahtela. S. Salo.
19043: Hj. Lindqvist. Kaarlo Hänninen.
19044: Lauri Kaijalainen.
19045: 477
19046:
19047: XII,71. - Toiv. al. N:o 167.
19048:
19049:
19050: Koivuranta y. m.: JYläärärahasta maantien rakentamiseksi
19051: Sierilän lossilta Oikaraisen ja Saaren kylien kautta Suu-
19052: tarinkarvan ra7datiesillalle.
19053:
19054:
19055: E d u s k u n n a ll e.
19056:
19057: Sierilän lossipaikka Rovaniemeltä Po- tyinä myöskin lähimmästä rautatiestä, sillä
19058: siolle, Kuusamoon ja Kemijärvelle johta- rautatiepysäkille ei johda mitään tulotietä.
19059: valla valtatiellä on muodostunut vaikeaksi Nivavaaran rautatiepysäkille, joka seudulla
19060: liikenteen haitaksi ja esteeksi, josta paikal- on lähinnä, on tosin aikanaan suunniteltu
19061: liset asukkaat samoinkuin kauttakulkulii- rakennettavaksi tulotie, mutta sitä ei ole
19062: kennekin kelirikkoaikoina joutuu suuresti toteutettu. Tuo tulotiesuunnitelma ei ole-
19063: kärsimään. Ei ole harvinaista, että lii- kaan paras mahdollinen. Rovaniemen
19064: kenne tällä valtatiellä katkeaa viikkokau- kunta on anonut ja esittänyt, että n. s. Rin-
19065: siksi aina syksyin keväisin niin että min- teenmäeltä lähtevästä tiesuunnitelmasta luo-
19066: käänlaista ylipääsyn mahdollisuutta tuskin vuttaisiin, koska se palvelisi tarvittavaa lii-
19067: on olemassa. Sanomattakin on selvää, mi- lrennettä perin huonosti. Sen sijaan kunta
19068: ten epävarmaksi liikenne tiellä näin ollen on ehdottanut, niinkuin luonnollista onkin,
19069: aika ajoittain muodostuu. Pitkän aikaa että tie Nivavaaran rautatiepysäkille suun-
19070: on ollut pohdinnan alaisena maantien ra- niteltaisiin ja rakennettaisiin Suutarinkor-
19071: kentaminen Kemijoen pohjoisrannalle Sie- van sillalta alkaen Saarenkylän tiheän asu-
19072: rilän lossilta Oikaraisen ja Saaren kylän tuksen kautta, jolloin tiestä todellakin koi-
19073: läpi Suutarinkorvan rautatiesillan luo. tuisi parhain apu liikenteelle.
19074: Tällä tavalla Kemijoen pohjosrannalla oleva Rakentamalla maantie Sierilän lossilta
19075: vankka asutus sekä Kemijärven y. m. kun- Kemijoen pohjoispuolitse Saarenkyliin
19076: nista Rovaniemelle suuntautunut suuri lii- kautta Suutarinkorvan sillan luo saadaan
19077: kenne saadaan esteettömäksi. Muuta kei- myöskin Nivavaaran rautatiepysäkille pa-
19078: noa epäkohdan korjaamiseksi ei ole. ras mahdollinen kulkuyhteys.
19079: Kyseellisen maantien rakentamisen ai- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
19080: noana vaatimuksena ei suinkaan ole kaut- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
19081: ta:kulkuliikenne, sillä tietä tarvitsee myös- muksen,
19082: kin ja aivan ehdottomasti paikallinen asu-
19083: tus. Nykyisin nämä asukkaat ovat suuren että hallitus ottaisi vuoden 1939
19084: osan vuodesta osaltaan milteipä ylipääse- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
19085: mättömien esteiden takana. Heidän elä- rahan maantien rakentamiseksi Sie-
19086: mänsä ja toimentulonsa on vaikea ja pul- rilän lossilta Oikaraisen ja Sam·en
19087: mallinen senvuoksi, että liike- ja kulku- kylien kautta Suutarinkorvan rau-
19088: yhteydet heiltä puuttuvat. Kulkuyhteyden tatiesillalle.
19089: puutteessa ovat seudun asukkaat eristet-
19090:
19091: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
19092:
19093: Janne Koivuranta. S. Salo.
19094: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
19095: K. A. Lohi.
19096: 478
19097:
19098: XII,12. - Toiv. al. N:o 168.
19099:
19100:
19101: Koivuranta y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi
19102: Rovaniemen-Ranuan maantiestä Paaniemen kautta
19103: Ra1ttiosaaren kylään Rovaniemen kunnassa.
19104:
19105:
19106: Ed u s kunnalle.
19107:
19108: Monia vuosia sitten on Rovaniemen kunta kauppalaan. Rautiosaaren kylän samoin-
19109: anonut maantien rakentamista Rovanie- kuin muidenkin tiesuunnan varrella ole-
19110: meltä Ranualle johtavasta maantiestä Yli- vien asukkaiden liikenteen esteenä on suuri
19111: ojan tilan luota Paaniemen kautta Rautio- Kemijoki, jonka yli kulkeminen syksyisin
19112: saaren kylään Kemijoen eteläpuolella. Ou- ja keväisin kelirikkojen aikana on koko-
19113: lun läänin maaherra on puoltanut tätä naan mahdoton. Tämän vuoksi tien aikaan-
19114: anomusta pitäen ehdotettua tietä tarpeen saaminen on välttämätön. Tien tarpeelli-
19115: vaatimana. Lausunnossaan on maaherra suus ilmenee myöskin siinä, että sen raken-
19116: esittänyt, että olisi syytä rakentaa maantie tamisen kautta avautuu huomattavati asu-
19117: Kemijoen etelärantaa Kähkösen lossipai- tusmahdollisuutta. Se parantaa ratkaise-
19118: kalle saakka Tervolan kunnassa, jossa tie vasti joen toisella puolen olevien talojen
19119: yhtyisi Kemiin menevään maantiehen. V ar- maiden hyväksikäyttöä. Isojaossa nimit-
19120: maan olisikin tarpeen vaatimaa, että ky- täin on taloille annettu tiluksia joen mo-
19121: seellinen tiehanke toteutettaisiin kokonai- lemmin puolin. Sanomattakin on selvää,
19122: suudessaan mahdollisimman pian. Ottaen että kaukana vaikeasti ylikuljettavan joen
19123: kuitenkin huomioon sen, että meillä aivan takana olevia maitansa eivät viljelijät voi
19124: ensitärkeitäkin maanteitä saadaan rakenne- käyttää riittävässä maarm hyväksensä.
19125: tuksi verrattain hitaasti, täytyy tieharrk- Kulkuyhteyksien parantamisella näitäkin,
19126: keitten rakenteillepanossa tyytyä kaikkein nyt vähäarvoisina olevia maita, voidaan to-
19127: välttämättömimpien tieosien aikaansaami- della käyttää hyödyksi uutta asutusta muo-
19128: seen. Paaniemen Rautiosaaren tiesuunta dostamalla.
19129: on sellainen eikä sen toteuttamista voida Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19130: lykätä määräämättömään tulevaisuuteen. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
19131: Kyseellisen tiesuunnan varrella asuu har- muksen,
19132: vinaisen yritteliästä väkeä, jotka tunnus-
19133: tusta saaneelia huolella ja ahkeruudella että hallitus viipymättä ryhtyisi
19134: ovat kohottaneet elinkeinoaan, maanvilje- toimenpiteisiin maantien rakentami-
19135: lystä ja karjanhoitoa. Suurena esteenä näi- seksi Rovaniemen-Ranuan maan-
19136: den seutujen pienviljelijöillä on alituisena tiestä Paaniemen kautta Rautiosaa-
19137: hankaluutena oleva kulkuyhteyden puute. ren kylään Rovaniemen kunnassa
19138: Heidän on erittäin vaikea saada tuottei- sekä ottaisi ensi vuoden tulo- ja Jne-
19139: tansa, kuten esim. maitoa, kuletetuksi lä- noarvioesitykseen määrärahan töitten
19140: himpään kulutuskeskukseen Rovaniemen alkamista varten.
19141:
19142: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
19143:
19144: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
19145: Lauri Kaijalainen. K. A. Lohi.
19146: S. Salo.
19147: 479
19148: XII,73. - Toiv. al. N:o 169.
19149:
19150:
19151: Koivuranta y. m.: Määrärahasta Ylitornion Raanujärveltä
19152: Lampsijärven y. m. kylien kautta Turtolan Pelloon joh-
19153: tavan kylä- ja k1tnnantien ottamiseksi valtion hoitoon.
19154:
19155:
19156: E d u s k u n n a ll e.
19157:
19158: Rovaniemen kauppalan tultua Lapin lää- lisäämiseksi. Edelleen on todettava, että
19159: nin hallintopaikaksi on entistä tärkeämpänä tiellä sen lisäksi harjoitetaan säännöllistä
19160: tullut esille kysymys liikeyhteyksien ai- kauttakulkuliikennettä Rovaniemen ja Tur-
19161: kaansaamisesta m. m. Tornionjoen yläjuok- tolan Pellonkylän välillä yksityisten kan-
19162: sun varrelta läänin hallintopaikan kanssa, salaisten, kylätiekuntien ja osin kunnan
19163: Tätä luonnollista liikeyhteyttä on kaivattu rakentamalla ja kunnossapitämällä tiellä.
19164: ja pidetty vireillä monia vuosikymmeniä. Tämä on kokonaan tielain hengen vastaista,
19165: Niinpä on jo noin 40 vuotta sitten tan- siitä ei ole epäilystäkään. Muutakaan mah-
19166: gotettu ja rakennettavaksi suunniteltu dollisuutta ei ole kun valtion toimesta ei
19167: maantie Turtolan peliosta Ounasjokivarteen maantietä ole rakennettu.
19168: Kittiiästä Rovaniemelle johtavaan maantie- Tällainen olotila ei voi olla oikea. Kun
19169: hen, mutta tyydyttävät yhteydet ovat yhä- jo monia vuosikymmeniä sitten tie on to-
19170: kin toteuttamatta. Kyseellisen tiereitin dettu tarpeen vaatimaksi ja kun perin hei-
19171: varrella olevat asukkaat ovat itse koetta- kosti rakennettu kylätie tuottaa toisinaan
19172: neet aikaansaada edes jonkinlaista yhteyttä jopa ylipääsemättömiä esteitä liikenteelle,
19173: asuinpaikoiltaan valtateille ja liikepaikkoi- on mielestämme välttämätöntä ryhtyä kii-
19174: hin. He ovat nimittäin suurin ponnistuk- reellisiin toimenpiteisiin asiaintilan autta-
19175: sin ja uhrauksin tosin valtion avustuksen miseksi. Ensimmäinen tehtävä tässä on ot-
19176: turvin rakentaneet pitkiä kyläteitä saadak- taa Raanujärven-Lampsijärven-Lanko-
19177: seen huojennusta oloihinsa. Niinpä on ra- järven-Pellon välinen kylä- ja kunnantie
19178: kennettu kylätie Sinetän Raanujärven valtion yleisenä maantienä kunnossapidet-
19179: maantiestä Raanujärveltä Lampsijärven täväksi. Yhtä kiireellinen tehtävä on pe-
19180: kautta Lankojärvelle. Turtolan kunta on rusparannusten toimeenpano sanotulla tiel-
19181: taas rakentanut kunnantien Peliosta Sauk- lä, jotta se nopeasti saadaan täysin kulku-
19182: koriipiin ja edelleen Lankojärvelle. Saat- kelpoiseen kuntoon.
19183: taa helposti arvata, että tämän seudun lii- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
19184: kenne ja yhä suuremmaksi paisuva kautta- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
19185: kulkuliikenne vaatii ehdottomasti parem-
19186: paa kulkuyhteyttä kuin paikallisten asuk- että hallitus vuoden 1939 tulo- ja
19187: kaiden rakentama ja ylläpitämä kylätie voi menoarvioesitykseensä ottaisi maa-
19188: tarjota. Voidaan mainita, että liikenne ky- rärahan Ylitornion Raanujärveltä
19189: seellisellä kylätiellä, josta osa on kunnan- Lampsijärven y. m. kylien kautta
19190: tietä, on niin huomattava, että säännölli- Turtolan Pelloon johtavan kylä- ja
19191: sesti liikennöivä linja-auto ei sitä mitenkään kunnantien kunnostamista varten
19192: voi tyydyttää. Kulkulaitosministeriöstä sekä sen valtion jatkuvaan hoitoon
19193: anotaan lisää liikennelupia kulkuvuorojen ottamiseksi.
19194: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
19195: Janne Koivuranta. S. Salo.
19196: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
19197: K. A. Lohi.
19198: 480
19199:
19200: XII,74. - Toiv. al. N:o 170.
19201:
19202:
19203:
19204:
19205: Lahtela y. m.: Määrärahasta Sallan-Lampelan-V uosna-
19206: järven-Tuutijärven maantien rakentamiseksi.
19207:
19208:
19209: E d u s kun n a ll e.
19210:
19211: Viitaten vuoden 1937 valtiopäivien syys- että hallitus ottaisi vuoden 1939
19212: istuntokaudella jätetyn rahaasia-aloitteen tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
19213: N:o 139 perusteluihin (Liitteet IV,160, siv. rahan Sallan-Lampelartr-Vuosna-
19214: 571) ehdotamme kunnioittaen eduskunnan järven--Tuutijärven maantien raken-
19215: päätettäväksi toivomuksen, tamiseksi.
19216:
19217: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1938.
19218:
19219: M. 0. Lahtela. K. A. Lohi.
19220: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
19221: Lauri Kaijalainen. Kusti Arhama.
19222: 481
19223:
19224: XII,75. - Toiv. al. N:o 171.
19225:
19226:
19227:
19228:
19229: Lahtela y. m.: Määrärahasta Kemijärven Javarukselta So-
19230: dankylän Vuojärveen johtavan yhdystien rakentamiseksi.
19231:
19232:
19233: E d u s k u n n a ll e.
19234:
19235: Viitaten vuoden 1937 valtiopäivien syys- että hallitus ottaisi vuoden 1939
19236: istuntokaudella jätetyn rahaasia-aloitteen tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
19237: N:o 140 perusteluihin (Liitteet IV,l61, siv. rahan Kemijärven J avarukselta So-
19238: 573) ehdotamme kunnioittaen eduskunnan dankylän Vuojärveen johtavan yh-
19239: päätettäväksi toivomuksen, dystien rakentamiseksi.
19240:
19241: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1938.
19242:
19243: M. 0. Lahtela. K. A. Lohi.
19244: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
19245: Lauri Kaijalainen. Kusti Arhama.
19246:
19247:
19248:
19249:
19250: 61
19251: 482
19252:
19253: XII,76. - Toiv. al. N:o 172.
19254:
19255:
19256:
19257:
19258: Junes y. m.: Maantien rakentamisesta Alatornion Arpelan.
19259: kylästä Ylitornion Lohijärven-Muurolan tielle.
19260:
19261:
19262: E d u s kun n a ll e.
19263:
19264: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on täjän Arpelan kylästä Karungin pi-
19265: esitetty v. 1936 valtiopäiville jätetyssä toi- täjän Kaisajoen ja Varajärven ky-
19266: vomusaloitteessa N :o 130 (Liitteet 1-XIII, lien kautta Ylitornion Lohijärveltä
19267: sivu 859), rohkenemme kunnioittaen ehdot- Muurolaan suunnitellulle tielle ja
19268: taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, ottais~ tien rakentamiseksi tarpeelli-
19269: sen määrärahan valtion tulo- ja
19270: että hallitus kiireellisesti tutkitut- menoarvioesitykseen.
19271: taisi maantiesuunnan Alatornion pi-
19272:
19273: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1938.
19274:
19275: Antti Junes. Lauri Kaijalainen.
19276: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela..
19277: Kaarlo Hänninen.
19278: 483
19279:
19280: Xll,77. - Toiv. al. N:o 173.
19281:
19282:
19283:
19284:
19285: Junes y. m.: 11fäärärahasta Kolarin-Kurtakon maantien
19286: 1·akentamista varten.
19287:
19288:
19289: E d u s k u n n a ll e.
19290:
19291: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on että hallitus ottaisi ensi vuoden
19292: esitetty v. 1936 valtiopäiville jätetyssä tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
19293: rahaasia-aloitteessa N: o 227, rohkenemme rahan Kolarin pitäjässä olevan Ko-
19294: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet- larin--Kurtåkon maantien rakenta-
19295: täväksi toivomuksen, mista varten.
19296:
19297: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1938.
19298:
19299: Antti Junes. Lauri Kaijalainen.
19300: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
19301: Kaarlo Hänninen.
19302: 484
19303:
19304: XI1,78. - Toiv. al. N:o 174.
19305:
19306:
19307:
19308:
19309: Kaijalainen y. m.: Määrärahasta Kelujärven-Tanhuarn
19310: maantien rakentamista varten.
19311:
19312:
19313: E d u s k u n n a 11 e.
19314:
19315: Viitaten v. 1937 valtiopäivillä eduskun- että hallitus ottaisi vuoden 1939
19316: nalle jättämäämme rah. al. n:o 144 (Liit- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
19317: teet, siv. 578) ehdotamme kunnioittaen rahan Kelujärven-Tanhuan maan-
19318: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, tien rakennustöiden aloittamiseksi.
19319:
19320: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1938.
19321:
19322: Lauri Kaijala.inen. S. Salo.
19323: Antti Junes. Viljo Venho.
19324: Kalle Kämäräinen.
19325: 485
19326:
19327: XII,79. - Toiv. al. N:o 175.
19328:
19329:
19330:
19331:
19332: Kaijalainen y. m.: Määrär·ahasta Kittilän-Enontekiön
19333: maantien rakentamista varten.
19334:
19335:
19336: E d u s k u n n a ll e.
19337:
19338: Lapin läänin tiekysymyksistä on maan- maassa oikaistaan liikennekelpoisia maan-
19339: tieyhteyden saaminen Kittilän ja Enonte- teitä, tällaiset köyhät seudut saavat jatku-
19340: kiön pitäjien välille kaikkein tärkeimpiä ja vasti olla aivan oman onnensa varassa.
19341: kiireellisimpiä. Sen rakentamista ehdotti Kehitys on tuonut näiden kylien ulot-
19342: aikanaan jo Pohjois-Suomen ja Karjalan tuville sellaisia mahdollisuuksia, joiden
19343: maantiekomitea. Myöhemmin on tätä tie- avulla väestö voisi toimeentuloaan paran-
19344: asiaa pohtinut kaksi muuta valtion komi- taa, mutta tähän ei ole tilaisuutta niin
19345: teaa, Lapin taloudellinen komitea ja mat- kauan kuin liikenneolot ovat nykyisellään.
19346: kailukomitea. Myöskin nämä komiteat ovat Kittilän-Enontekiön maantie, joka
19347: pitäneet mainittua tietä kiireellisenä ja sivuaisi Pallas-Ounastunturin luonnonsuo-
19348: ehdottaneet sen raKentamista. Niinikään on jelualuetta, muodostuisi vilkasliikenteiseksi
19349: tämä tärkeä tiehanke ollut kauan vireillä matkailutieksi, kuten m. m. valtion mat-
19350: myös eduskunnassa. Useilla valtiopäivillä kailukomitea on todennut. Väestölle aiheu-
19351: on siitä tehty aloitteita. Tien alkuosalle, tuisi matkailuliikenteestä tuloja. Kysymyk-
19352: Köngäs-Tepasto, on valmistettu suunni- sessä olevalta tieltä olisi vähin kustannuk-
19353: telma ja kustannusarvio. Kaikki valmiste- sin aikaansaatavissa tieyhteys myöskin
19354: lut tien rakenteille panoa varten on jo Pallastunturin suurelle matkailijahotellille,
19355: aikoja sitten suoritettu, mutta siitä huoli- joka on käytännössä ympäri vuoden. Sillä
19356: matta on hanke yhä toteuttamatta. tavoin avautuisi myös karjantuotteille
19357: Niinkuin asian aikaisemmissa vaiheissa menekkiä, johon nykyisin ei ole minkään-
19358: olemme huomauttaneet, on se alue, jonka laista mahdollisuutta. Monella tavalla tulisi
19359: kautta puheena oleva tie on suunniteltu, maantie näin ollen väestöä hyödyttämään.
19360: Könkäänkylästä aina Enontekiön rajalle Ehdotamme tämän perusteella eduskun-
19361: saakka verrattain tajaan asuttua, tyypil- nan päätettäväksi toivomuksen,
19362: listä Lapin erämaa-asutusta, jolle kulkutei-
19363: den puute antaa leimansa. Niin kauan että hallitus ottaisi vuoden 1939
19364: kuin näin on, ei näiden seutujen taloudelli- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
19365: selle nousulle ole edellytyksiä olemassa. rahan Kittilän-Enontekiön maan-
19366: Tuntuu kohtuuttomalta, ,että kun muualla tien rakennustöiden aloittamiseksi.
19367:
19368: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1938.
19369:
19370: Lauri Kaijalainen. Juhani Leppälä.
19371: Antti Junes. Viljo Venho.
19372: S. Salo. Kalle Kämäräinen.
19373: 486
19374:
19375: XII,so. - Toiv. al. N:o 176.
19376:
19377:
19378:
19379:
19380: Miikki y. m.: Määrärahasta linja-autoaseman rakentami-
19381: seksi Imatralle.
19382:
19383:
19384: E d u s k u n n a ll e.
19385:
19386: Viimeksi kuluneet vuodet ovat olleet joka seikkaa, että sellaisiin kaupunkeihin ja asu-
19387: suhteessa huomattavaa kehityksen ja edis- tuskeskuksiin, mitkä muodostuvat linja-
19388: tyksen aikaa. Hyvä taloudellinen kausi on autoliikenteen solmukohdiksi, on rakennettu
19389: lyönyt leimansa talouselämään ja yhtenä tai on suunnittelun alaisina linja-autoase-
19390: ulospäin näkyvänä merkkinä siitä on lii- mia, joissa on paitsi välttämättömiä toi-
19391: kenteen, sekä koti- että ulkomaisen matkai- misto- ja tavarain säilytyshuoneita myös-
19392: lun huomattava vilkastuminen. kin riittävä tila yleisölle odotushuoneessa.
19393: Tilastot osoittavat, että kotimainen mat- Ylä-Vuoksen seuduilla on elinkeinoelämä
19394: kailu rautateitse on viime vuotena ollut myöskin viime vuosina valtavasti kehitty-
19395: suurempi kuin koskaan aikaisemmin, mutta nyt. Vanhoja teollisuuslaitoksia on laajen-
19396: varsinkin linja-autoilla tapahtuva sekä nettu ja uusia rakennettu. Kun edellisen
19397: kaukolinja- että paikallisliikenne ovat huo- lisäksi on Imatran seutu vanha matkailu-
19398: mattavasti lisääntyneet. keskus, johon m. m. on rakennettu val-
19399: Linja-autoilla tapahtuvan matkailun li- tion toimesta matkailijoita varten hotelli-
19400: sääntymiselle ovat aivan luonnolliset syynsä rakennus, niin on matkailu viime vuonna
19401: Maamme harva rautatieverkko ei yhtä jous- Imatralle ollut vilkkaampi kuin koskaan
19402: tavasti kuin linja-autoliikenne voi palvella aikaisemmin. Pitempimatkaiset matkustajat
19403: varsinkaan syrjäistä maaseutua. Samaa voi- ovat käyttäneet rautatietä, linja-autoja tai
19404: tanee sanoa myöskin taajaväkisten asutus- yksityisautoja, mutta paikallisliikenne on
19405: keskusten liikenneoloista. Tuntuu siltä, että keskittynyt miltei yksinomaan linja-autoi-
19406: jos kehitys linja-autoliikenteessä tapahtuu hin. Imatran liikekeskuksesta onkin nykyi-
19407: edelleen samaan suuntaan kuin mitä se sin muodostunut vaarallinen liikennesolmu,
19408: viime vuosina on kulkenut, voidaan hen- jonka kautta kulkee nykyisin 140 säännöl-
19409: kilö- ja kevyt tavaraliikenne tyydyttää listä linja-autovuoroa vuorokaudessa. Kun
19410: useilla seuduilla linja-autoliikenteen turvin. näillä sitäpaitsi suuremman liikenteen ai-
19411: Yleisön luottamus linja-autoliikenteeseen kana, kuten aamulla ja illalla, on useim-
19412: johtuu paitsi jo edellämainitusta joustavuu- malla lisävaunu, niin nousee Imatran kes-
19413: desta, myöskin siitä, että linja-autoliiken- kuksen kautta kulkevain linja-autojen luku
19414: nöitsijät ovat yhä enemmän ruvenneet kiin- noin 200: aan vuorokaudessa.
19415: nittämään huomiota yleisön turvallisuuteen Edellämainitun Imatralle suuntautuvan
19416: ja palveluun. Myöskin sillä seikalla, että säännöllisen linja-autoliikenteen sekä var-
19417: valtiovalta on ruvennut yhä tarkemmin val- sinkin kesäisin autoilla tapahtuvan matkai-
19418: vomaan linja-autoliikennettä on oma osansa luliikenteen tukikohdaksi olisi välttämättö-
19419: yleisön kannatuksessa. Yleisön kannalta ei mästi saatava aivan ensi tilassa Imatralle
19420: suinkaan ole väheksytty myöskään sitä linja-autoasema, jonka välittömään lähei-
19421: XII,so. - Miikki y. m. 487
19422:
19423: :syyteen voitaisiin varata seisontapaikat valtioneuvoston puoleen anomuksella. Kul-
19424: myöskin matkailijoiden autoille. kulaitosministeriö hylkäsi tuon anomuksen,
19425: Maassamme olevista linja-autoasemista nähdäksemme joillakin haetuilla syillä,
19426: on osa rakennettu kaupunkikuntien ja osa jonka takaa näkyy se ajatus, etä valtio ei
19427: yksityisten yrittäjien toimesta. Valtio ei halua luovuttaa omistusoikeuttaan Imat-
19428: liene toistaiseksi niitä rakentanut lainkaan. ralla oleviin alueihinsa. Kun asia sai täl-
19429: Kokemus on osoittanut, että sellaiset laisen ratkaisun, niin Ruokolahden kunnan-
19430: linja-autoasemat, jotka on rakennettu ja valtuusto päätti luopua hankkeesta ja käyt-
19431: valvotaan kuntien toimesta, voivat parem- tää varatut 1 miljoonaa markkaa sairaalan
19432: min kuin yksityisten yrittäjäin hallinnossa rakentamiseen.
19433: olevat asemat palvella eri liikennöitsijöitä Linja-autoaseman tarpeellisuus Imatralla
19434: puolueettomasti. Samoin yksityiset yrittä- lienee jo tullut riittävästi osoitetuksi ja kun
19435: jät ovat pyrkineet pitämään aseman käyttö- kysymys on tullut sellaiseen vaiheeseen,
19436: maksuja kohtuuttoman korkeina, mitä tus- että muualla kuin valtion maalla ei ole so-
19437: kin voitanee pitää suotavana yleiseksi lii- pivaa paikkaa, eikä valtio tätä halua luo-
19438: kennelaitokseksi muodostuneessa yrityksessä. vuttaa toiselle, niin ei nähdäksemme ole
19439: Imatran linja-autoaseman tarpeellisuu- muuta keinoa, kuin että valtio rakentaa
19440: den ovat Ruokolahden kuntalaiset huomioi- tuon linja-autoaseman ja vuokraa sen sit-
19441: neet jo pari vuotta takaperin ja Ruokolah- ten joko Oy. Matkahuolto Ab: lle tai jol-
19442: den kunnanvaltuusto päätti rakentaa Imat- lekin toiselle yhtymälle, säilyttäen täten it-
19443: ralle linja-autoaseman, jos saadaan sopiva selleen määräysvallan ei ainoastaan maahan
19444: maa-alue. Tässä tarkoituksessa on asema- vaan myöskin rakennuksiin nähden.
19445: kaava-arkkitehti käynyt paikanpäällä tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme
19446: massa aseman paikkaa ja tullut siihen tu- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19447: lokseen, että sopiva paikka on valtion vomuksen,
19448: maalla, jotavastoin yksityisten hallinnassa
19449: ei ole linja-autoasemalle sopivaa maa- että hallitus ottaisi vuoden 1939
19450: aluetta. talousarvioesitykseen 1,000,000 mar-
19451: Saadakseen ostaa tai vuokrata valtiolta kan suuruisen määrärahan linja-
19452: tuon maa-alueen, kääntyi Ruokolahden kun- autoaseman rakentamiseksi Imatralle.
19453: nanvaltuusto viimeksi viime joulukuussa
19454:
19455: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
19456:
19457: Matti Miikki. Emil Jutila.
19458: Antti Kemppi. J. Takala.
19459: Heikki Vehkaoja. Juho Kuittinen.
19460: 488
19461:
19462: XII,s1. - Toiv. al. N:o 177.
19463:
19464:
19465:
19466:
19467: Sinisalo y. m.: 21läärärahasta sillan rakentamista varten
19468: Riihimäen ratapihan eteläpään yli.
19469:
19470:
19471: E d u s k u n n a ll e.
19472:
19473: Syysistuntokaudella 1937 teimme raha- ajo tullut harrkaiaksi käyttäjilleen vie-
19474: asia-aloitteen n: o 147 tarkoituksella saada läpä hengenvaaralliseksikin. Rautatiehen-
19475: vuoden 1938 tulo- ja menoarvioon 1,500,000 kilökunnalle aiheutuu vallan tavatonta huo-
19476: markkaa sillan rakentamista varten Riihi- lenpitoa ja tarkkuusvaatimuksia ja ruuh-
19477: mäen ratapihan eteläpään yli. kaantuminen mantieliikenteessä yliajon mo-
19478: Aloite ei, kuten tiedettänee, johtanut toi- lemmin puolin on jokapäiväinen ilmiö. Sa-
19479: vomaamme tulokseen. moin joutuvat ratapihalla suoritettavat
19480: Koska asia on tärkeä, niin olisi toivotta- vaihtotyöt usein häiriön alaiseksi ja vii-
19481: vaa, että se saisi myönteisen ratkaisun ja västyvät, kun täytyy odottaa maantielle
19482: senvuoksi esitämme seuraavaa. syntyneen ruuhkan selviämistä. Liikenne-
19483: Liikenteen yhä lisääntyessä rautateillä laskelman mukaan, joka toimitettiin elok.
19484: samoinkuin maanteilläkin, on Riihimäen 26 p: nä 1937 kello 5 ja 21 välisenä aikana,
19485: ratapihan eteläpäässä oleva n. s. tasoyli- oli yliajolla seuraava liikenne:
19486:
19487: Nimitys kpl. kpl. a. Tonnia Y10%
19488: öliikenteestä Yht kpl Yhteensä
19489: tonn. lisäys · · tonnia
19490: Maantieliikenne:
19491: Jalankulkijoita ........... . 592 59 kpl. 651
19492: Polkupyöriä ............. . 1,059 106 , 1,165
19493: Moottoripyöriä ........... . 7 0.3 2.1 0.2 tonn. 2.3
19494: Hevosajoneuvoja ......... . 55 1.o 55.0 5.5 , 60.5
19495: Henkilö- ja pakettiautoja .. 33 1.5 49.5 4.9 , 54.4
19496: Kuorma-autoja yli 2 tonnin 22 4.o 88.o 8.8 , 96.8
19497: Linja-autoja ............. . 14 4.5 63.0 6.3 , 69.9
19498:
19499: Rautatieliikenne:
19500: Pika-, posti- ja matkustaja-
19501: junia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
19502: Tavarajunia . . . . . . . . . . . . . . 13
19503: V etureita tai vaunujonoja
19504: vaihtotöissä . . . . . . . . . . . . . 94
19505: Yhteensä 129 1,782 257.6 1,816 283.3
19506:
19507:
19508: Liikenne on talviseen aikaan vielä suu- hevosajopelein puutavaraa Riihimäen sa-
19509: rempi kun maaseudulta tuodaan autoin ja halle ja tavara-asemalle. Samoin talvisai-
19510: XII,s1. - Sinisalo y. m. 489
19511:
19512: kaan Riihimäen yhteislyseon ja kansalais~ Riihimäen kauppalan asemakaavaan on
19513: opiston oppilaat lisäävät hyvin suuressa varattu mainitusta tasoyliajosta jonkin ver-
19514: määrässä jalankulkijoitten lukua ja niin- ran pohjoiseen päin rautatiesiltaa varten
19515: ikään n. s. Korttionmäen asukkaitten lapset maa-alue, joka onkin sillan paikaksi luon-
19516: käyvät yliajon kautta Hausjärven kunnan non puolesta hyvin sopiva sen takia, että
19517: puolella olevassa kansakoulussa. Suorastaan ratapihan itäpuolella on korkea mäki, joten
19518: hengenvaaraan joutuvat tämän yliajon ylit- säästytään suuremmilta pengerrystöiltä.
19519: täjät liukkaan kelin aikana sen johdosta, Edellä olevan perusteella kunnioittaen
19520: että Hausjärveltä tultaessa on yliajo jyr- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
19521: kän mäen alla. Onkin vallan ihme, ettei vomuksen,
19522: yliajolla ole tapahtunut pahempia onnetto-
19523: muuksia. että hallitus ottaisi vuoden 1939
19524: Yliajo on senkin puolesta hankala kun se valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
19525: ylittää viisi raideparia, joista kahdet ovat määrärahan sillan rakentamista var-
19526: pääradan, kahdet varasto- ja yhdet vaihto- ten Riihimäen ratapihan eteläpään
19527: radan raiteita. yli.
19528:
19529: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938 .
19530:
19531: .Väinö Sinisalo. Väinö Kivisalo.
19532: Otto Toivonen. Aino Malkamäki.
19533: Anselm Pitkäsilta. Otto Marttila.
19534:
19535:
19536:
19537:
19538: 62:
19539: 490
19540:
19541: .XII,s2. - Toiv. al. N:o 178.
19542:
19543:
19544:
19545:
19546: Alestalo y. m.: Sillan rakentamisesta Kokemäenjoen yli
19547: Haistilan lautan Ja Saaren kartanon välisellä joen
19548: osalla.
19549:
19550:
19551: E d u s k u n n a ll e.
19552:
19553: Koska sillä Kokemäenjoen varrella ole- normaalioloissa noin 2-3 viikon ajan kum-
19554: -valla vilkasliikenteisellä alueella, joka ulot- panakin vuoden aikana. Keskeytyksen pi-
19555: tuu Porista Kokemäelle, ei ole mitään kiin- tuus riippuu kunkin vuoden jääsuhteista.
19556: teätä ylikulkuvälinettä, on tästä suurta Syksyllä 1935 esim. oli liikenn,e seisauksissa
19557: haittaa joen etelä- ja pohjoispuolella asu- noin 11/2 kuukauden ajan, joki kun ei
19558: -vien vauraiden asutusalueiden väliselle lii- saanut sellaista jääpeitettä, että enemmän
19559: kenteelle. Suurempia vaikeuksia on joen Haistilan kuin Ulvilankaan lautan koh-
19560: pohjoispuolella asuvilla etenkin siitä syystä, dalla olisi päässyt yli joen edes hevosella,
19561: .että rautatie kulkee joen eteläpuolella, autoista puhumattakaan. Koko tänä 11/2
19562: jonne pohjoispuolella jokea asuvien kaikki kuukauden aikana eivät lautat voineet olla
19563: liikenne on kohdistettava. Sen lisäksi poh- liikkeessä, joessa kulkevan hyyteen vuoksi.
19564: joispuolella jokea asuvien viljelyksiä on Haistilan lauttaa tosin yritettiin jonkin
19565: myöskin suuri osa eteläpuolella jokea. Tä- aikaa pitää liikenteessä, mutta senkin hyyde
19566: mäkin seikka vaatisi katkeamatonta yli- ja kova virta painoivat alas ollen lautan
19567: kulkua. kuljettajakin joutua virtaan hyyteen se-
19568: Harjavallassa on tosin jonkinlainen riip- kaan, minkä vuoksi kuljetus täytyi koko-
19569: pusilta, mutta senkään yli eivät voi kulkea naan lakkauttaa.
19570: raskaimmin kuormatut autot, vaan yli- Haistilan lautalla on viime kesien
19571: kulun täytyy tapahtua Kokemäellä tai aikana tiemestarin toimesta koottu tilastoa
19572: Porissa olevien siltojen kautta. lautan liikentestä. Tilasto osoittaa, että
19573: Ulvilan kohdalla välittää ylikulkua 1) jalkaisin ja pyörällä kulkijoita on ollut
19574: kaksi lauttaa, joista toinen Haistilan ase- pa1vassa keskim. 150-200 henkeä; 2)
19575: man kohdalla on valtion hallussa ja toi- autojen lukumäärä on vaihdellut 40-100
19576: nen Ulvilan aseman kohdalla oleva niin sa- välillä; 3) hevosten lukumäärä on vaihdel-
19577: nottu Friitalan lautta on yksityisten omis- lut myös 40-100 välillä.
19578: tama. Nyt on kuitenkin liikenne saavut. Sitäpaitsi on otettava huomioon että lii-
19579: tanut sanotuilla lautoilla sellaisen laajuu- kenne yhä kasvaa. Kuorma-autoliikenne
19580: den, etteivät ne voi enää kasvanutta lii- olisi nyt jo paljoa suurempi, jos lautoilla
19581: kennettä tyydyttää, varsinkaan kun ne eivät voitaisiin kuljettaa raskaasti kuormattuja
19582: voi kuljettaa raskaasti kuormattuja kuorma- autoja. Nykyisin voidaan kuljettaa Kuorma-
19583: autoja. autoja ainoastaan tyhjinä ja kevyillä kuor-
19584: Etenkin keväisin ja syksyisin on tilanne milla kuormattuina.
19585: varsin kestämätön, kun liikenne on silloin Ulvilan aseman kohdalla olevan lautan
19586: kokonaan keskeytynyt jääesteiden takia liikenteestä ei ole tilastoa, mutta melkoi-
19587: XII,ss. - Alestalo y. m. 491
19588:
19589: sella varmuudella voidaan sanoa, että siellä laitos, kaakelitehdas Ja saha, jonka vii-
19590: liikenne on kaksinkertainen Haistilan laut- meksimainitun toiminta varsin suuresti
19591: taan verrattuna. kärsii vaikeasta ylikulusta etenkin syys-
19592: Nykyisin on tosin Haistilan lautan tultua ja kevättalvella, koska tukkeja ei saada yli
19593: uusituksi tilanne jonkinverran parantunut, joen ja suurin osa metsistä on joen poh-
19594: koska lautalla nyt voidaan kuljettaa yli joispuolella sahalaitoksen ollessa eteläpuo-
19595: joen raskaimminkin kuormattuja autoja, lella.
19596: mutta se ei ole asiaa siinä määrin paran- Kuten edelläolevasta on ilmennyt, on
19597: tanut, että kiinteän sillan tarve olisi sillä Ulvil-assa nyt jo Friitalan lautalla niin
19598: poistunut. suuri liikenne, että sanotun lautan on
19599: Nakkilaan, Viikkalan kylän kohdalle, ra- vaikea sitä vastaisuudessa tyydyttää.
19600: kennettava kevyt riippusilta tosin jonkin Anotulle sillalle johtavan tiealueen suos-
19601: verran tulevaisuudessa vähentänee Haisti- tuu Ulvilan kunta korvauksetta hank-
19602: lan lautan liikennettä, mutta varsinaista kimaan sekä mahdollisesti sillan raken-
19603: Ulvilan kunnan, paremmin kuin yleistä- nustyötä rahallisestikin tukemaan. Samoin
19604: kään liikennettä ei N akkilaan rakennettava eräs yksityinen on lupautunut huomatta-
19605: silta vähennä syystä, että Nakkilan sillan valla rahamäärällä sillan rakentamista
19606: kautta kulkevalla liikenteellä on ainoastaan avustamaan.
19607: paikallinen luonne, kun sitävastoin Lavin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
19608: Kullaan paljon liikennöity maantie yhtyy eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
19609: Kokemäen-Porin suureen maantiehen n. s.
19610: Vanhankylän risteellä, suuntautuen näiden että hallitus toimituttaisi tutki-
19611: teiden liikenne Ulvilan-Friitalan lautan muksen ja laadituttaisi kustannus-
19612: kautta Kokemäenjoen eteläpuolelle, mikäli arvion sillan rakentamiseksi Koke-
19613: sanottu lautta kykenee liikennettä tyydyt- mäenjoen yli nykyisen Haistilan lau-
19614: tämään. Erikoisesti lisää tällä lautalla lii- tan ja Saaren kartanon väliselle seu-
19615: kennettä Friitalan suuri nahkateollisuus- dulle.
19616:
19617: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
19618:
19619: Ansh. Alestalo. S. Salo.
19620: Antti Kemppi. M. 0. Lahtela.
19621: Albin Asikainen. A. A. Lastu.
19622: Kalle Kirra. L. 0. Hirvensalo.
19623: T. N. Vilhula. Mandi Hannula.
19624: Einari Karvetti. K. Kylänpää.
19625: 492
19626:
19627: XII,s3. - Toiv. al. N:o 179.
19628:
19629:
19630:
19631:
19632: Vilhula y. m.: Sillan rakentamisesta Hännilänsalmen yli
19633: Viitasaaren pitäjässä Helsingin-Jyväskylän--Oulun
19634: valtamaantiellä.
19635:
19636:
19637: Eduskunnalle.
19638:
19639: Maamme maantieverkoston kehittämiseksi Kun on selvää, että kyseellisellä kohdalla
19640: on laadittu suunnitelma, jonka mukaan on mahdotonta sijoittaa mainittua valta-
19641: yksi n. s. valtateistä tulisi kulkemaan Hel- tietä muualle kuin juuri Hännilänsalmen
19642: singistä Jyväskylän ja Oulun kautta aina yli kulkevaksi, olisi välttämätöntä, että val-
19643: Petsamoon saakka. Tämän valtatien raken- tatien paikka tällä kohdalla kiireellisesti
19644: tamista on jo sikäli alettu käytännössä to- tutkittaisiin ja samalla laadittaisiin suun-
19645: teuttaa, että m. m. Viitasaaren ja Kon- nitelma kustannusarvioineen sillan raken-
19646: ginkankaan pitäjissä Vaasan läänissä on tamiseksi salmen yli, sillä lassikuljetus ei
19647: suoritettu huomattavia tien levennyksiä ja voi jatkuvasti tällä kohdalla liikennettä
19648: oikaisuja. Kun on välttämätöntä, että tyydyttää. Nämät toimenpiteet olisivat
19649: m. m. tämän valtatien rakentamista edel- välttämättömiä ennen kaikkea sen vuoksi,
19650: leenkin kiiruhdetaan, on tarpeellista, että että kyseeilinen kohta on koko Helsingin-
19651: sellaisia kohtia tiestä, jotka vaativat suu- Jyväskylän-Oulun valtatiestä ilmeisesti
19652: rempia kustannuksia, ryhdyttäisiin hyvissä yksi vaikeimmin rakennettavia paikkoja,
19653: ajoin suunnittelemaan ja rakentamaan. jonka rakenteille saattamista olisi sentäh-
19654: Eräs tällainen kohta mainitusta valta- den erikoisesti kiirehdittävä, joutuakseen
19655: tiestä on Viitasaaren pitäjässä noin 3 km: n se ajoissa kuntoon.
19656: etäisyydessä tämän pitäjän kirkonkylästä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme tä-
19657: etelään oleva Hännilänsalmi. Nykyisin lii- ten kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
19658: kennöidään tämän salmen yli moottorilos- toivomuksen,
19659: silla. Vilkkaan ja yhä voimakkaasti vilkas-
19660: tuvan liikenteen vuoksi on salmen lossilla että hallitus laadituttaisi ensi ti-
19661: ylittäminen kuitenkin osoittautunut jo nyt lassa suunnitelman kustannusarvioi-
19662: varsin hankalaksi ja hitaaksi jopa pai:kal- neen sillan rakentamista varten Hän-
19663: lisliikenteellekin puhumattakaan siitä, että n~1änsalmen yli Viitasaaren pitäjässä
19664: lossista aiheutuu suurta hankaluutta lisään- Helsingin-Jyväskylän-Oulun val-
19665: tyvälle tätä valtatietä pitkin tapahtuvalle tamaan tiellä.
19666: läpikulkuliikenteelle.
19667:
19668: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1938.
19669:
19670: T. N. Vilhula. Vihtori Vesterinen.
19671: Toivo Borelli.
19672: 493
19673:
19674: XII,s4. - Toiv. al. N:o 180.
19675:
19676:
19677:
19678:
19679: Kaasalainen y. m.: Sillan rakentamisesta Vuoksen yli
19680: Vuosalmen kylän kohdalle.
19681:
19682:
19683: E d u s k u n n a ll e.
19684:
19685: Suoritettujen laskelmien perusteella on pitää riittävän kauan auki, jotta jäät syk-
19686: voitu todeta, että Vuosalmen lossi on syisin ehtisivät vahvistua ja keväällä taas
19687: Vuoksen ylimenopaikoista kaikkein eniten väylän aukaiseminen kestää kiusallisen
19688: käytettyjä. Tämä onkin luonnollista, sillä kauan. Ylikulkupaikkaa pitää pitkin
19689: esimerkiksi Viipuriin suuntautuva linja- talvea vahvistaa oljilla, jäädyttäen ja lan-
19690: autoliikenne ohjautuu Vuoksen yli juuri kuilla, mutta sittenkin vallitsee alituinen
19691: Vuosalmen kautta aina Sortavalasta ja epävarmuus. Niinpä vasta äskettäin eräs
19692: Käkisaimesta asti, puhumattakaan Kauko- kuormavaunu upposi keskelle vilkasta lii-
19693: lan, Pyhäjärven, Räisälän, Vuokselan, kenneväylää. Viranomaisten on sen vuoksi
19694: Vuoksenrannan, Äyräpään ja osittain Sak- täytynyt asettaa kaikenlaisia rajoituksia ja
19695: kolankin maanteitse tapahtuvasta vilk- parhaillaan jään ylittäminen voi tapahtua
19696: kaasta henkilöliikenteestä. Tasaisen maas- vain liikennöitsijäin omalla vastuulla.
19697: ton vuoksi myöskin tavarankulj,etus tapah- Sillan saaminen tähän maanpuolustuksen-
19698: tuu Räisälästä, Yuokselasta, Vuoksenran- kin kannalta tärkeään Vuoksen ylittämis-
19699: nasta, Äyräpäästä ja osittain kauempaa- paikkaan olisi erittäin tärkeätä. Nykyisen
19700: kin Vuosalmen lossin kautta Äyräpään ase- lassiväylän kohtaan sitä kustannusten kor-
19701: malle tai suoraan Viipuriin. Eritoten on keuden vuoksi ei voitane ajatella. Sen si-
19702: tätä tietä kuljetettava puutavaramäärä jaan on tutkittu sillan rakentamismahdolli-
19703: suuri. Pölläkkälän asutuskeskus ja eräät suuksia kahteenkin paikkaan Äyräpään
19704: Vuoksen kahden puolen sijaitsevat teolli- kirkon luo. Se, kumpi viimeksi mainituista
19705: suuslaitokset osaltaan aiheuttavat niin paikoista olisi edullisempi, jäisi luonnolli-
19706: vilkka'an paikallisliikenteen, ettei nykyi- sesti tieviranomaisten selvitettäväksi. Joka
19707: sessä noin 320 metrin levyisessä ylimeno- tapauksessa siltahankkeen toteuttamisen
19708: paikassa voida valttää ruuhkautumista ja välttämättömyyden huomioon ottaen ehdo-
19709: usein jopa parin tunnin pituista kulkuvuo- tamme eduskunnan päätettäväski toivo-
19710: ron odotusta. Ylivuorokautisesta rasituk- muksen,
19711: sesta lautta lisäksi joutuu tuon tuostakin
19712: epäkuntoon. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19713: Kelirikon aikana tilanne luonnollisesti on siin sillan mkentamiseksi Vuoksen
19714: vieläkin ikävämpi. Lauttaväylää ei jakseta yli Yuosalmen kylän kohdalle.
19715:
19716: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
19717:
19718: Väinö Kaasalainen. Jussi Lonkainen. A. A. Lintulahti.
19719: Toivo Ikonen. Vilho Vallas. Erkki Paavolainen.
19720: A. Halonen. Eemil Luukka. Juho Kuittinen.
19721: Arvo Inkilä. Matti Miikki. E. A. Tuomivaara.
19722: 494
19723:
19724: XII,s5. - Toiv. al. N:o 181.
19725:
19726:
19727:
19728:
19729: Rapo y. m.: Sillan rakentamisesta V orssunsalmeen.
19730:
19731:
19732: Ed u s kunnalle.
19733:
19734: Maamme kaikki saaristolaiset ovat tulleet nan olisi . ryhdyttävä vielä kyseellisen sil-
19735: kokemaan sen, että kun yhteiskunnan va- lan rakentamiseen. Kunta on Riekkalan
19736: roilla on ryhdytty maanteitä ja siltoja ra- saaren puolella saarelaisten avustamana ra-
19737: kentamaan, niin on niitä ensin rakennettu kennuttanut 24 km:n pituudelta maanteitä,
19738: mannermaan asukkaille, mutta vasta pit- jotka ovat nyt kunnan välittömässä hoi-
19739: kien aikojen ja odotusten jälkeen saarelai- dossa. Lisäksi on rakennettu Vorssunsal-
19740: sille. Varsinkin Itä-Karjalan puolella asu- men siltapenkerettä (vaikka ei ole vielä
19741: vat saaristolaiset ovat tämänlaisen ikävän siltaakaan) 120-135 metriä salmen mo-
19742: kohtelun alaisiksi joutuneet ja näistä huo- lemmille puolille. Penkereiden rakennus-
19743: mattavimpana esimerkkinä on mainittava työt ovat tulleet maksamaan 400,000 mk
19744: Sortavalan maalaiskuntaan kuuluva Riek- ja lossin hoitokustannukset tekevät kun-
19745: kalan saari ja lisäksi sen takana oleva Tu- nalle vuosittain noin 25,000 mk. Riekka-
19746: lolan saari. Vaikka näillä saarilla on lan saaren maanteiden ja mainitun silta-
19747: asutusta ollut jo vuosisatoja, niin ei asuk- penkereen rakennuskustannuksiin on val-
19748: kailla ole vieläkään kunnollista ylikulkua tiolta saatu yhteensä 300,000 mk.
19749: kaupunkiin mantereen puolelle. Ja Tulolan Riekkalan saaressa on 14 kylää ja asuk-
19750: saarella ei ole vielä minkäänlaista maan- kaita 3,500---4,000 sekä Tulolan saaressa
19751: tietäkään. 7 kylää ja asukkaita 2,000-2,500. Kum-
19752: Nyt olisi jo aika antaa näidenkin saar- mankin saaren asukkaista on suurin osa
19753: ten asukkaille myöskin oikeuksia eikä vain pieneläjiä, pienviljelijöitä ja työläisiä. Kun
19754: velvollisuuksia. Jos Sortavalan maalais- Riekkalan saari on lähempänä kaupunkia,
19755: kunnalle ja sanotun saaren asukkaille jä- niin on siellä enemmän huvila-asukkaita
19756: tettäisiinkin maanteiden sekä mainittujen kuin Tulolan saaressa. Tällä kertaa on jo
19757: saarten välille rakennettavan lossin kustan- 39 huvilaa, joten kesäisin on saarella pal-
19758: nukset, niin ei voitane mitenkään kuntaa jon enemmän asukkaita kuin talvella. Onpa
19759: velvoittaa saaristoa mantereeseen yhdistä- täällä viime vuosina ollut ulkomaalaisia-
19760: vän sillan rakennuskustannuksiin. Eikä kin kesäänsä viettämässä, koska maisemat
19761: tämä kunta pitkiin aikoihin kykenekään ovat erittäin luonnonihanat.
19762: siihen, koska se pulavuosina rasittui taval- Väkilukuun verraten on liikenne lossilla
19763: lista huomattavammassa määrässä. Jo vara- ollut kohtalaisen vilkasta. Autoja on kul-
19764: töihin joutui kunta kuluttamaan esim. kenut 25---40, hevosia 50-70 sekä polku-
19765: vuosina 1931-1934 mk 2,009,052: 10 ja pyöräilijöitä ja jalkaisin kulkijoita 400-
19766: köyhäinhoitoon vuosina 1932-1935 mk 1,050 päivää kohden. Tämä tilasto on
19767: 7,777,554: 56. Velkoja oli kunnalla vielä saatu siten, että liikenteestä on otettu sel-
19768: vuoden 1917 lopulla mk 5,119,436: 91. koa hiljaisimpana, keskinkertaisina ja vilk-
19769: Ei voitane siis kohtuudella vaatia, että kun- kaimpina liikeaikoina. Mutta jos lossin si-
19770: XII,85. - Rapo y. m. 495
19771:
19772: jasta olisi silta, olisi liikenne paljon vilk- ei voi ajatellakaan, vaan on se rakennettava
19773: kaampaa. Varsinkin autoja kulkisi paljon kovasta aineesta. Tähän käsitykseen ovat
19774: enemmän, kuorma-autojakin, joita nyt los- tulleet myöskin ne insinöörit, jotka ovat
19775: sin aikana ei ole uskallettu käyttää sanot- asiaa tutkineet. Sortavalan maalaiskunnan
19776: tavasti ensinkään. - Kun lossin käyttö- kustannuksella on tie- ja vesirakennus-
19777: kustannukset tulevat aikaa myöten kovin insinööri Esko Setälä parin muun insinöö-
19778: kalliiksi, eikä lossi tällä paikalla vastaa rin kanssa tutkinut tätä sillan rakennus-
19779: tarkoitustaan, ja kun tällä kohdalla, kuten asiaa ja vahnistanut siitä ehdotuksen.
19780: muuallakin V orssunsalmella, on salmi ko- Tässä seikkaperäisessä lausunnossa on esi-
19781: vin virtainen, niin on lossin käyttö mel- tetty kaksi ehdotusta. Vaihtoehto I, s. o.
19782: keinpä sopimaton kaikkinakin aikoina, var- teräsristikkosilta nykyiselle lossinsuunnalle,
19783: sinkin syksyisin ja keväisin, jolloin jää- tulee maksamaan kaikkine töineen yhteensä
19784: esteet tekevät lossin kuljettamisen aivan mk 2,100,000 ja vaihtoehto II, s. o. riippu-
19785: mahdottomaksi. On nim. sattunut hyvin silta nykyisen lassinsuunnan viereen, mk
19786: usein niinkin, etteivät hevosmiehet pääse 2,300,000. Loppulausunnossaan sanoo mai-
19787: useampiin vuorokausiin saaresta kaupunkiin nittu insinööri asiasta m. m. seuraavasti:
19788: ja päinvastoin. Eivätpä aina jalkaisin kä- , Teräsristikkosilta on rakennustavaltaan
19789: velijätkään, ,ei suksin eikä venein", ku- varmin ja kustannuksiltaan huokein.''
19790: ten saarelaiset sanovat, ei lossin kohdalta, Edellä mainitun asiantuntijan lausunnon
19791: eikä sen kummaltakaan puolen. Tämän- johdosta olemme tulleet siis siihen tulok-
19792: lainen ,arestissa" olo tuottaa suurta han- seen, että V orssunsalmeen olisi rakennet-
19793: kaluutta ja vahinkoa maanviljelijöille, työ- tava ensimmäisen vaihtoehdon mukainen
19794: läisille ja koululaisille. Mutta kaikkein su- teräsristikkosilta, jonka kustannukset on
19795: rullisin on kuitenkin sairaiden kohtalo, arvioitu 2,100,000 markan suuruisiksi.
19796: koska heitä ei voi tämänlaisena aikana Edellämainittujen as1am perusteella
19797: viedä lääkäriin, eikä lääkäriä sairaiden saamme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
19798: luokse. - Selittämättäkin pitäisi jokaiselle päätettäväksi toivomuksen,
19799: olla myös selvää, että tämä silta tulisi ole-
19800: maan maanpuolustuksenkin kannalta erit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19801: täin tärkeä. toimenpiteisiin V orssunsalmen sillan
19802: Kuten sanottu, on mainittu salmi erit- rakentamiseksi.
19803: täin virtainen, joten puusillan rakentamista
19804:
19805: Helsingissä helmikuun 5 p :nä 1938.
19806:
19807: Jussi Rapo. Aug. Syrjänen.
19808: Jussi Raatikainen. Yrjö Welling.
19809: Juho Kuittinen. Jussi Lonkainen.
19810: Arvi Oksala.
19811: 496
19812:
19813: XII,s6. - Toiv. al. N: o 182.
19814:
19815:
19816:
19817:
19818: Kääriäinen y. m.: Määrärahasta Peltosalmen sillan raken-
19819: tamista varten.
19820:
19821:
19822: E d u s k u n n a ll e.
19823:
19824: Ottaen huomioon sen suureksi paisuneen Peltosalmen sillan rakentamiseksi, rohke-
19825: linja- ja kuorma-autoliikenteen, mikä vuosi nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
19826: vuodelta nopeasti kasvamistaan kasvaa ja päätettäväksi toivomuksen,
19827: ne suuret hankaluudet, mitkä vallitsevat
19828: Peltosalmen lossipaikalla, sekä viitaten nii- että hallitus ottaisi ensi vuoden
19829: hin lukuisiin rahaasia-aloitteisiin, joita tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
19830: kansanedustajat eri vuosina ovat eduskun- rahan Peltosalmen sillan rakennus-
19831: nassa tehneet Iisalmen pitäjässä olevan töiden aloittamista varten.
19832:
19833: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
19834:
19835: Heikki Kääriäinen. Matti Turkia.
19836: Yrjö Hirvensalo. Uno A. Hilden.
19837: A. J. Kosonen. J. E. Malmivuori.
19838: Elias Simojoki. Ansh. Alestalo.
19839: J. F. Tolonen. Kalle Kämäräinen.
19840: Jussi Raatikainen. Akseli Brander.
19841: L. 0. Hirvensalo. Frans Mustasilta.
19842: Onni Mäkeläinen. Kaisa Hiilelä.
19843: A. Turkka. Toivo Halonen.
19844: Yrjö Räisänen. Albin Koponen.
19845: Antti Meriläinen. Onni Hiltunen.
19846: Eetu Karjalainen. Ville A. Komu.
19847: Uuno Raatikainen. Armas Paasonen.
19848: Edv. Kujala. S. Salo.
19849: Otto Marttila. Eemil Luukka.
19850: Hj. Lindqvist. M. Lepistö.
19851: Eino Rytinki. Alex Hämäläinen.
19852: Atos Wirtanen. Aug. Syrjänen.
19853: Karl J. Wenman. T. N. Vilhula.
19854: G. Lindström. Paavo Aarniokoski.
19855: Hilma Koivulahti-Lehto. Tilda Löthman-Koponen.
19856: Juho Pyy. Heikki Niskanen.
19857: Samuli Tervo. Aino Luostarinen.
19858: Jussi Lonkainen. J. Takala.
19859: 497
19860:
19861: Xll,s1. - Toiv. al. N:o 183.
19862:
19863:
19864:
19865:
19866: L. 0. Hirvensalo y. m.: Virran sillan ja Kurenpolven vä-
19867: lisen maantien ottamisesta valtion hoitoon.
19868:
19869:
19870: E d u s kunnalle.
19871:
19872: Eduskunta on vuoden 1935 valtiopäivillä Kiuruveden välistä maantiematkaa noin 10
19873: hyväksyessään kulkulaitosvaliokunnan mie- km:llä, niin on ilman muuta selvää, että
19874: tinnön n: o 15 lausunut periaatteellisen kä- se lähitulevaisuudessa saa entiseltä ka-
19875: sityksensä siitä, että valtion on tuettava pealta, mutkaiselta ja mäkiseltä maantieltä
19876: kyläteiden rakennustöitä ja täten autettava suurimman osan raskaasta kuormavaunu-
19877: huonossa liikenneyhteydessä olevien syrjä- ja linja-autoliikenteestä osakseen. Edelleen
19878: seutujen asukkaita. Tämä eduskunnan kan- on aivan selvää, että nykyisen tieyhtymän
19879: nanotto on harvaanasutussa maassamme osakkaat eivät jaksa tätä kahden vanhan
19880: saanut puolelleen maaseutuväestön jaka- maantien välistä uutta tietä pitää sellai-
19881: mattoman myötätunnon. - Niiden kylä- sessa kunnossa, että se kestäisi sille suun-
19882: teiden joukossa, jotka tämän periaatteen tautuvan raskaan kuorma-auto- ja linja-
19883: mukaisesti tulevat valtion varojen turvin autoliikenteen, joten on mielestämme vält-
19884: rakennettaviksi, on m. m. Iisalmen pitäjän tämätöntä, että valtio ottaa tämänkin val-
19885: Koljonvirralta Kurenpolven pysäkille ra- tion vanhojen teiden välillä olevan lyhyen
19886: rennettu tie. Tien pituus on noin 10.5 km tiepätkän välittömään hoitoonsa ja tämän
19887: ja tulee siitä muodostumaan paitsi tavalli- toimenpiteen kautta antaa tunnustuksen
19888: nen kylätie Ylemmäisen, Niiralanniemen niille monille heikkovaraisille kylätieyhty-
19889: y. m. kylien asukkaille myöskin ja ennen män osakkaille, jotka sitkeällä yhteistyöl-
19890: kaikkea kauttakulkutie Iisalmesta Kiuruve- lään ovat tärkeää kauttakulkuliikennettä
19891: delle ja sieltä edelleen pohjoiseen ja län- varten kyseellisen tien rakentaneet.
19892: teen maanteitse matkustaville, samalla kun Edellä sanotun perusteella rohkenemme
19893: se muodostaa lyhimmän maantieyhteyden kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi eh-
19894: historiallisesti kuulun Virran sillan ja dottaa toivomuksen,
19895: kylpylaitospaikkana paljon ansaittua mai-
19896: netta saavuttaneen Runnin terveyslähteen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19897: välillä, jotka molemmat seudut ovat mat- siin Virran sillan ja Kurenpolven vä-
19898: kailijoiden suosimia käyntipaikkoja. Kun lisen maantien valtion hoitoon otta-
19899: tämä tie tulee lyhentämään Iisalmen ja miseksi.
19900:
19901: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
19902:
19903: L. 0. Hirvensalo. Elias Simojoki.
19904: Eero Nurmesniemi. Heikki Kääriäinen.
19905: Yrjö Hirvensalo.
19906:
19907:
19908: 63
19909: 498
19910:
19911: XII,ss. - Toiv. al. N:o 184.
19912:
19913:
19914:
19915:
19916: Kivioja: .illäärärahasta sillan rakentamisen aloittamiseksi
19917: Oulujoen yli Utajärven lossipaikalle.
19918:
19919:
19920: E d u s kun n a ll e.
19921:
19922: Utajärven kunnan asukasluku on 6,144, pääsee Kajaaniin päin ja Ylikiimingiltä
19923: josta määrästä likipitäin toinen puoli asuu Muhokselle, mutta molemmille luonnollisin
19924: joen pohjoispuolella, kun sen sijaan kirkko, matka ja tasaisimmat maat johtavat Uta-
19925: kunnalliset laitokset, kaupat, rautatieasema järven rautatieasemalle. Tätä todistaa se-
19926: ja muut yhteiskunnalliset rakennukset ja kin, että niin henkilö- kuin tavaraliikenne
19927: toimipaikat ovat joen etelärannalla. Oulu- ovat, huolimatta ylikulkuvaikeuksista, li-
19928: joki on Pohjanmaan leveimpiä ja vuolaim- sääntyneet vuodesta vuoteen Puolangalta
19929: pia jokia, sen leveys esim. Oulun-Puolan- Utajärvelle. Vakinaista matkustajaliiken-
19930: gan maantien ylimenopaikassa on 350 m. nettä välittää nykyisin Puolangan ja Uta-
19931: Joessa on lisäksi saaria, kahden, kolmen järven välillä kaksi omnibusvaunua ja li-
19932: kilometrin pituisia, jotka estävät asukkailta säksi valtion postiauto suoraan Kiimingin
19933: ylikulun hyvin useassa paikassa. Monet kautta Ouluun Puolangalta. Autot ovat
19934: kosket aiheuttavat myöskin ylikululle han- täpösen täynnä joka vuoden aika. Tavara-
19935: kaluuksia. Sen vuoksi keskittyy pohjois- liikennettä välittää lukuisa määrä kuorma-
19936: rantalaisten ylikulku hyvin laajalta alalta vaunuja. Myöskin yksityisautoja varsinai-
19937: mainittuun lossipaikkaan. Oulujoen poh- sena matkailuaikana menee tätä tietä sadoit-
19938: joispuolella aivan lähellä sanottua lassipaik- tain, usein parikymmentäkin päivittäin.
19939: kaa sijaitsee vielä melkoinen asutus Muhok- M. m. puutavaraa kuljetetaan autolla mai-
19940: sen ja Oulujoen kuntien ulkometsäsaroilla, nittua tietä suuria määriä. Viimeisen ti-
19941: mikä asutus alkaa 2 km. joesta. Tämä asu- laston mukaan kul'kee tällä tiellä vuorokau-
19942: tus ei suinkaan ole aivan vähäinen, koskapa dessa enempi'kin kuin 4 linja-autoa, 14
19943: esim. Muhoksen kunnalla on täällä kaksi kuormattua, 14 tyhjää kuorma-autoa, 15
19944: kansakoulupiiriä. Kun tällainen paikalli- henkilövaunua, hevosia ajajineen 15 kpl.,
19945: nen väestö hakee elintarpeensa, toimittaa polkupyöräilijöitä 14 kpl., jalkamiehiä 80
19946: asiansa kunnallisissa ja valtion virastoissa, kpl. Lisäksi on vielä veneliikenne apuna.
19947: matkustaessaan rautatiellä, käydessään kir- Pula-ajan tilasto oli pienempi.
19948: kossa, lääkärillä, sairaanhoitajan luona, sa- On vielä otettava huomioon, että kun
19949: nalla sanoen joka päivä ja monta kertaa suunnitteilla oleva maantie Oulujoen poh-
19950: päivässä joutuu käymään Oulujoen etelä- joispuolelle valmistuu, niin sen kautta li-
19951: puolella, niin hyvin käsittää, kuinka suuri sääntyy liikenne Laitilan lossipaikassa var-
19952: on paikallinen liikenne kysymyksessä ole- sin huomattavasti. Raskaan tavaran kulje-
19953: vassa Laitilan lossipaikassa. Mutta on otet- tus autoilla Ouluun 62 km. pituisen taipa-
19954: tava huomioon, että Puolangan maantie yh- leen taa on epätaloudellista, puhumattakaan
19955: distää rautatien yhteyteen Ylikiimingin ja valtion rautatien eduista. Näin ollen tältä-
19956: Puolangan kunnat. Tosin Puolangalta kin kannalta katsoen tien teko Oulujoen
19957: XII,ss. - Kivioja. 499
19958:
19959: pohjoispuolelle kohottaa sikäläisten asuk- jäähtyy erittäin hitaasti. Jos nyt syksy
19960: kaiden elinkeinoelämää ja keskittää liikkeen tulee erittäin äkkiä ja kovat pakkaset jää-
19961: lisäytyvässä määrin Laitilan lossipaikkaan. dyttävät Oulujärven, jääpi järveen lämmin
19962: On kai suunnitteilla Sydän-Suomen rauta- vesi, joka estää Oulujoen jäätymästä varsin
19963: tie päättyen Haapajärvi-Vaala. Jos ja pitkään. Jos se tällöin saadaan jääteliä
19964: kun se kerran toteutuu, niin se tulee ko- kääntämällä ja jäädyttämällä jotenkuten
19965: koamaan liikennettä Utajärven rautatiease- kiinni, niin siihen muodostunut jää on koko
19966: malle Taivalkoskea myöten. talven erittäin epävarmaa. Jos taas syk-
19967: Muutamia vuosia sitten kulkulaitos- syllä on pitkään lauhkeita ilmoja, niin to-
19968: valiokunta hylkäsi ehdotuksen sillan ra- sin jäähtyy Oulujärven vesi ja kun lopulta
19969: kentamisesta Laitilan lassipaikkaan sillä Oulujoki menee jäähän, tapahtuu se hyvin
19970: perusteella, että silta on tarpeeton, kun myöhään. Niinpä jatkuu Oulujoessa 1ossi-
19971: on silta Vaalassa Oulujoen yli. Tämä liikenne tavallisesti joulukuun loppuun,
19972: lausunto on asiantuntemattomuudesta joh- hyvin usein, ainakin joka kolmas tai neljäs
19973: tunut. Vaalan-Puolangan väli on tosin vuosi, helmikuun alkupuolelle saakka. Ou-
19974: 64 km ja Utajärven-Puolangan väli 72 lujoki aukenee jo maalis-huhtikuun vai-
19975: km. Edellinen, Oterman maantie, kulkee heessa Utajärven seutuvilta. Näin ollen
19976: läpi sydänmaan Puolangalle ja on yksis- Oulujoki on jäässä keskimäärin kolme,
19977: tään maisemiensa puolesta aivan kelpaama- neljä kuukautta vuodessa. Mitään kesäistä
19978: ton kulkutieksi. Matala Lapinniemen salmi suloa tuo n. s. rospuuton aika ei tosin ole.
19979: estää ylikulun suurimman osan vuotta ja Silloin nimittäin laskee Oulujoki hyydettä,
19980: mäkiset maat estävät raskaiden kuormien suppoa, valtoinaan, sitä kasvaa pohjakiviin,
19981: kuljetuksen. Ainoa osa tästä tiestä V aa- kareihin ja sieltä se irtautuu suurina te-
19982: lasta Otermalle on 36 km., se osa, jolla on leinä kulkien jokea alas. Tämä suppo te-
19983: paikallinen merkitys. Muulta osaltaan on kee ylikulun erittäin raskaaksi, jopa vaa-
19984: tämän tien rakennus ollut suuri erehdys. ralliseksikin. Autoja ei juuri supon ai-
19985: Sitä tietä ei koskaan Puolangan tavaralii- kana voi yli kuljettaa ensinkään, joten
19986: kenne voi suuntautua rautatielle. Näin autoliikenne katkeaa väkistenkin keväin
19987: ollen Vaalan silta ei koskaan tule palvele- syksyin pitkiksi ajoiksi. Joka kevät ja
19988: maan sitä asutusta ei'kä liikennettä, mikä syksy toistuu sellainen ilmiö, että kaikki
19989: tulee UtajärveJl asemalle Laitilan lossipai- liikenne joen yli katkeaa joskus kolmeksi-
19990: kan kautta. kin viikoksi. Edellä j·o mainittiin, että jää
19991: Mutta tämä ylikulku Laitilan lassipai- usein tulee jokeen niin huonoa, että se on
19992: kassa kohtaa aivan voittamattomia esteitä, epävarmaa koko talven tai paremmin joen
19993: jotka nykyisinkin estävät tämän liikenteen jäässä oloajan. Siitä on nytkin esimerk-
19994: suuntautumisen tätä tietä rautatielle ja kinä tämä talvi, joka on tunnettu kovista
19995: vaikeuttavat niin paikallista kuin muualta- pakkasistaan, mutta siitä huolimatta putosi
19996: kin suuntautuvaa liikennettä varsin suu- Laitilan lassipaikassa kuorma-auto joulu-
19997: ressa määrin. kuulla ja nyt taas helmikuun alussa. Ko-
19998: Pohjanmaan jokien yli tapahtuvia yli- vien pakkasien vaikutuksesta meni Oulu-
19999: kuljetuksia urakalla tarjottaessa yleensä joki jäähän harvinaisen varhain, mutta
20000: edellytetään, että lossiura:kka alkaa 1-15 luotettavaa siltaa ei siihen saatu, sen osot-
20001: päivänä toukokuuta ja päättyy 1-15 päi- tavat nämä tapaturmat, jotka onneksi eivät
20002: vänä marraskuuta. Oulujoki tekee tässä vaatineet ihmisuhria. Yhtä hyvin olisi voi-
20003: kuitenkin jyrkän poikkeuksen. Oulujärvi nut pudota linja-auto 24-henkisine las-
20004: on suuri ja syvä järvi, jonka vesivarasto teineenkin. Tämän käsittää, kun tietää,
20005: 500 XII,ss. - Silta Oulujoen yli Utajärven lossipaikalle.
20006:
20007: että Oulujoen väkevä virta leikkaa jään tuvat kurkemaan omilla veneillä joen yli
20008: altapäin, joten mitään jäiden laskua ei asioilleen. Ylikuljetuskurjuus on huutava
20009: joessa tällä kohdalla koskaan ole, lukuun Laitilan lossipaikassa, mutta mikään mahti
20010: ottamatta suppoa, joka on löysää jäätä. ei herätä viranomaisia huomaamaan tätä.
20011: Jäät kevättalvella riutuvat keskiväylältä ja Nyt on nostettu kysymys moottorilossin
20012: virta aukaisee sitä useita kilometrejä päi- hankkimisesta sanottuun lossipaikkaan. Kun
20013: vässä. väylä on matala, niin täytyisi lossipaikka
20014: Ylikulku siis on hankalaa ja katkeaa siirtää melkoisen matkaa ylemmäksi, jossa
20015: usein kokonaan. Lisäksi joki on puolitie- rannat ovat syvemmät. Tämä tietäisi taas
20016: hen niin matalaa, että vähän veden aikana maantienrakennusmenoja. Mutta vieläkin
20017: ei lossi ui siinä. Siihen on täytynyt ruo- valtavampi este tällaiselle asian järjestä-
20018: pata lossiväylää. Toista vuotta sitten mak- miselle on olemassa: jokea pitkin tapah-
20019: soi sellainen ruoppaus 35,000 markkaa. tuva puutavaran uitto. Nykyisinkin jo ·
20020: Mutta se ei suuria auta. Ennen, kun autot lossikulku on vakavana esteenä puutavaran
20021: olivat pieniä ja keveitä, kävi ylikulku pie- uitolle. Jokeen on pitänyt järjestää sulku-
20022: nillä losseilla. Nyt on täytynyt hankkia puomi, jolla katkaistaan puiden juoksu los-
20023: suuret lossit. Mutta, kuten sanottu, ne eivät sin kulkuajaksi. Moottorilossin aikana kä-
20024: ui matalaan rantaan ilman väylän ruop- visi tämä uiton katkaiseminen perin han-
20025: pausta. Koska kuitenkin joessa käypi kova kalaksi. Uittokausi Oulujoessa kestää koko
20026: virta, niin juoksee ruopattu väylä umpeen kesän ajan. Kuinka valtavia puutavara-
20027: muutamassa vuodessa. Näin ollen saapi määriä on kyseessä, huomaa, kun tarkastaa
20028: ainakin parin vuoden kuluttua uhrata ruop- tilastoa. V. 1934 uitettiin tässä 6: unessa uit-
20029: paukseen 30,000-50,000 markkaa. Mutta topiirissä tukkeja 893,006 kpl., pientä puu-
20030: ylikulkuvaikeudet eivät rajoitu tähän. Sou- tavaraa 112,665 m3 eli yhteensä 10,410,541
20031: tuvoimalla, ei edes sinkillä kulkeva lossi uittokuutiojalkaa. Vuonna 1935 olivat sa-
20032: voi tyydyttää ylikuljetusta, sillä ylikulku mat luvut 1,274,428 kpl., 117,683 m3 ja
20033: kestää edestakaisin ainakin puoli tuntia. 12,053,973 ukjk. Vuonna 1936 olivat sa-
20034: Tämä aiheuttaa pitkiä autojonoja molem- mat erät tukkeja 1,283,572 kpl., pientä ta-
20035: mille rannoille vilkkaan liikenteen aikana. varaa 169,128 m3 ja yhteensä 15,096,324
20036: Ei ole harvinaista nähdä kymmentä autoa uittojk3. Viime vuonna, siis 1937 on li-
20037: odottamassa vuoroaan kesän aikana. Los- säys ollut keskimäärin 50 % vuoden 1936
20038: sia täytyy olla kuljettamassa kaksi ja määristä. Tämä valtava lisäys antaa aavis-
20039: kolme miestä. Jalankulkijat ja pyörämie- tuksen niistä vaikeuksista, mitä uitolle ai-
20040: het eivät ehdi odottaa lauttaa. Näitä var- heutuu lossista ja lossiliikenteelle puiden
20041: ten onkin varattu kaksi, kolme venettä 'uitosta.
20042: rannoille. Näihin ei tietysti lautturia riitä Mitä edellä on esille tuotu, osoittaa, että
20043: ja niin saapi paikallinen väestö itse soutaa nyt jo olemme, nykyiset kulkuneuvot ja lii-
20044: joen yli näillä veneillä. Kun tarkoitus kai kenteen huomioon ottaen, umpiperässä. Jo-
20045: olisi, että ylikulku on vapaa kaikille kul- takin täytyy tehdä asian auttamiseksi. Mie-
20046: kijoille niin tässä kuin muuallakin valtion lestäni ei mikään muu lopeta tätä yli-
20047: lossipaikoissa, niin utajärveläiset saavat kulkusurkeutta kuin sillan rakentaminen
20048: tätä vapaata ylikulkua hyvin harvoin osak- Oulujokeen Laitilan lossipaikkaan.
20049: seen. Senpä vuoksi ei lapsia voi lähettää Monissa asiantuntijalausunnoissa- m. m.
20050: asialle, kun on esteenä vaarallinen ylikulku Oulun sotilasläänin komentajan, Oulun
20051: ilman lossimiehen apua. Nämä valtion ve- kauppakamarin, Oulun kaupungin halli-
20052: neetkin käyvät usein vähiksi; monet jou- tuksen y. m. - jotka ovat liitetyt asiata
20053: XII,ss. - Kivioja. 501
20054:
20055: koskevaan kulkulaitosten ja yleisten töiden että hallitus ottaisi vuoden 1939
20056: ministeriössä olevaan asiakirjavihkoon, on tulo- ja menoarvioesitykseen 1 milj.
20057: esitetty lisäksi monia painavia seikkoja sil- markan määrärahan sillan rakenta--
20058: lan rakentamisen puolesta. Koska se on misen aloittamiseksi Oulujoen yli
20059: täysin perusteltu ja välttämätön - sillan Utajärven lossipaikalle.
20060: kustannusarvio on noin 5 milj. markkaa-
20061: saan ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
20062: vomuksen,
20063:
20064: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
20065:
20066: Vilho B. :Kivioja.
20067: 502
20068:
20069: XII,s9. - Toiv. al. N:o 185.
20070:
20071:
20072:
20073:
20074: Nurmesniemi y. m.: Sillan rakentamisesta Haapajärven
20075: pitäjässä olevan Uittosalmen yli.
20076:
20077:
20078: Eduskunnalle.
20079:
20080: Haapajärven taajaväkinen yhdyskunta on tuun, n. k. Uittosalmeen. Tutkimus on toi-
20081: verrattain suuri asutuskeskus, jonka ympä- mitettu sekä piirustukset ja kustannusarvio
20082: ristössä on laaja ja voimakas maanviljelys. laadittu jo v. 1932. Oulun läänin maaherra
20083: Asutus jakautuu Haapajärven kahden puo- on antanut päätöksen sillan rakentamisesta
20084: len, ollen molemmin puolin jotenkin yhtä elokuun 4 päivänä 1933.
20085: suuri. Haapajärven kirkonkylä ja rautatie- Rakennussuunnitelman mukaan tulisi ra-
20086: asema ovat pohjoispuolella järveä, mutta kennettavaksi n. k. rautainen kaidesilta,
20087: miltei voimakkaampi ja lukuisampi on asu- jonka jänneväli tulisi 45 m. Sillan raken-
20088: tus maanviljelystä ja karjanhoitoa ajatel- tamiskustannukset nousevat 840,000 mark-
20089: len järven eteläpuolella. Kirkonkylän koh- kaan. On luonnollista, että Haapajärven
20090: 'dalta on järvi verrattain kapea, noin 150 kunta, joka on hyvin velkainen, ei kykene
20091: metriä leveä. Tässä on kunnan rakentama tällaista kallista siltaa rakentamaan, vaan
20092: ja kunnossapitämä n. k. renkkusilta, josta olisi se rakennettava valtion varoilla. To-
20093: alkaa verrattain paljon käytetty ja maan- dennäköistä on, että tämän sillan rakenta-
20094: tieksi haettu kylätie, joka johtaa Reisjär- mista ei voida enää kovin pitkälle lykätä,
20095: ven kirkonkylään. Toinen tie, joka on vielä koska Haapajärven-Reisjärven uusi maan-
20096: myöskin kylätienä, johtaa halki tiheän asu- tie tullee lähiaikoina yleiseksi maantieksi.
20097: tuksen pitkin Haapajärven etelärantaa ja Vuoden 1936 valtiopäivillä kulkulaitos-
20098: Kalajoen eteläpuolta Nivalan pitäjän läpi valiokunta tätä toivomusaloitetta käsitelles-
20099: Ylivieskan Raudaskylään. - Tämä tie, sään on todennut, että kyseellisen sillan
20100: niin hyvin Haapajärven, Nivalan kuin Yli- rakentaminen on tarpeellinen, mutta kun
20101: vieskan pitäjänkin kohdalla on ainakin yhtä silta tulisi rakennettavaksi kylätielle, ei va-
20102: vilkasliikenteinen kuin pohjoispuolella rau- liokunnan jäsenten mielestä valtio voi täl-
20103: tatien sivua kulkeva yleinen maantie. laista työtä periaatteellisista syistä suorit-
20104: On luonnollista, että renkkusilta ei voi taa, mutta pitää suotavana, että silta val-
20105: tyydyttää liikennettä näin vilkasliikentei- tioavustuksen turvin rakennettaisiin. Tä-
20106: sellä ja raskaasti kuormitettavalla tiellä hän on huomautettava, että eduskunnan
20107: kuin puheenaoleva kulkupaikka on. Se on päätöksellä on usein tehty poikkeuksia ta-
20108: ensiksikin hyvin vaarallinen ja toiseksi sen vallisesta käytännöstä, kun jonkin asian
20109: alituinen uudistaminen ja kunnossapito tärkeys - kuten tässäkin on kysymys -
20110: tuottaa kunnalle kohtuuttoman paljon kus- on sitä vaatinut.
20111: tannuksia. Yllä esitetyn nojalla sekä vielä huomaut-
20112: Haapajärven kunta onkin ryhtynyt toi- taen, että Suolahden-Haapajärven radan
20113: menpiteisiin sillan rakentamiseksi mainit- valmistuttua liikenne Haapajärven aseman
20114: XII,89. - Nurmesniemi y. m. 503
20115:
20116: ja Haapajärven etelärannan välillä kasvaa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20117: ja sillan rakentaminen käy yhä välttämät- siin sillan rakentamiseksi n. s. Uitto-
20118: tömämmäksi, rohkenemme ehdottaa edus- salmeen Haapajärven pitäjässä.
20119: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20120:
20121: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1938.
20122:
20123: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela.
20124: Vilho H. Kivioja. S. Salo.
20125: 504
20126:
20127: Xll,9o. - Toiv. al. N:o 186.
20128:
20129:
20130:
20131:
20132: Nurmesniemi y. m.: SiUan rakentamisesta Tikkalansalmeen.
20133:
20134:
20135: E d u s k u n n a ll e.
20136:
20137: Tikkalansalmi Pyhäjärven pitäjässä, Ou- Sillan rakentamisesta Tikkalansalmeen
20138: lun läänissä, on yksi kaikkein vaikeimpia on ollut kysymys jo pitemmän aikaa, mutta
20139: ylikulkupaikkoja pitkät ajat syksyisin ja se on aina siirtynyt tuonnemmaksi. Jo
20140: keväisin, sillä noin parinsadan metrin pi- silloin kun rautatiesiltaa Tikkalansalmeen
20141: tuinen salmi, joka syksyllä hyvin hitaasti rakennettiin oli kysymys samassa yhtey-
20142: saa jääpeitteen, on hyvin vaikeasti Hiken- dessä tiesillan rakentamisesta, mutta kysy-
20143: nöitävä. Kun jää salmessa on niin heik- mys lienee virinnyt liian myöhään, jonka
20144: koa, ettei sitä voi kulkea yli hevosella pa- vuoksi se silloin myös raukesi.
20145: remmin kuin autollakaan ja kun syysmyrs- Nyt on toimitettu tutkimus ja on kus-
20146: kyjen johdosta kuitenkin usein lauttaväylä tannusarvio ja piirustukset parhaillaan pii-
20147: tukkeutuu vuorokausiksi, on liikenne ras- rikonttorissa laadittavana. Asianomaiset
20148: kaammilla kulkuneuvoilla miltei joka sy'ksy viranhoitajat pitävät sillan rakentamista
20149: ja kevät useiden vuorokausien aikana koko- kiireellisenä. Sitä vaatii myöskin paikka-
20150: naan keskeytynyt. Tämä on kuitenkin niin kunnan ja yleinen liikenne. Edellä esite-
20151: vilkasliikenteinen paikka, että useiksi vuoro- tyn nojalla ehdotamme eduskunnan hyvä:k-
20152: kausiksi keskeytynyt liikenne voi aiheuttaa syttäväksi toivomuksen,
20153: arvaamattomia häiriöitä. Onhan sattunut,
20154: että esim. ruumissaattueen on täytynyt että haUitus ryhtyisi kiireellisiin
20155: keskeyttää matka, samoin kuin lää:kärin ja toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
20156: papin sairasmatkatkin ovat usein keskey- Tikkalansalmeen Pyhäjärven pitä..
20157: tyneet, jotka kuitenkin useissa tapauksissa jässä Oulun lääniä.
20158: ovat erittäin vakavaa laatua.
20159:
20160: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1938.
20161:
20162: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
20163: Kusti Arbama. Vilho B. Kivioja.
20164: 505
20165:
20166: XII,9L - Toiv. al. N:o 187.
20167:
20168:
20169:
20170:
20171: Salo y. m.: Määrärahasta sillan rakentamiseksi Oulujoen
20172: yli Utajärven aseman ja kirkonkylän kohdalle.
20173:
20174:
20175: E d u s k u n n a 11 e.
20176:
20177: Kuluvan vuoden talousarviolle antaa lei- vaisuuteen silloin, kun valtiolla ei varo-
20178: man siihen sisällytettyjen maantie- ja silta- jen puutteessa ole siihen pakko, on var-
20179: työmäärärahojen niukkuus. Sitä puolus- masti erehdys. Tavallinen talouselämä suo-
20180: tettiin hallituksen taholta sillä että on pa- rittaa runsaammin uudistuksia ja paran-
20181: rempi jättää pienemmiksi sanotut määrä- nuksia silloin, kun siihen velkaaantumatta
20182: rahat siltä varalta, että mahdollisen uuden on mahdollisuuksia ja taas vähentää me-
20183: pula- ja työttömyyskauden aikana työt on nonsa vain välttämättömiin silloin, kun
20184: sopiva panna toimoon esim. varatöinä. Täl- varain puute sen määrää.
20185: lainen ,lykkäys' '-järjestelmä voi käydä Kun metsätyöt kaiken todennäköisyyden
20186: kohtalokkaaksi tie- ja siltarakennustoimin- mukaan v. 1939 aikana tulevat olemaan
20187: nalle. Tosiasia on nimittäin se että kun pienempiä, olisi mielestämme Pohjois~Suo
20188: yksityisille kansalaisille tulee pula-aika ja men liikenteelle välttämättömiä tie- ja silta-
20189: työttömyys, on valtiolla myöskin tavallisesti töitä aloitettava runsaammin kun mitä on
20190: rahan puute, koska kansalaiset eivät ky- laita tänä vuonna. Siihen nojaten ja viit-
20191: kene samassa määrin suorittamaan vero- taamalla v. 1936 valtiopäivillä tekemäämme
20192: jaan y. m. maksujaan ja kulutuksen supis- rahaasia-aloitteeseen N :o 247 (L. IV,3o4,
20193: tuessa vähenevät tulli-, rautatie- y. m. tulot. s. 651) ja vuoden 1937 valtiopäivillä teke-
20194: Silloin voidaan kyllä väistää anomukset määmme toivomusaloitteeseen N: o 120 (L.
20195: uusien maanteiden ja siltojen rakentami- XII,45, s. 302) pyydämme täten kunnioit-
20196: seksi sillä todenmukaisella ilmoituksella, taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
20197: että valtiolla ei ole varaa nyt rakentami- toivomuksen,
20198: seen. Tällainen ,väistämispolitiikka" kos-
20199: taa kuitenkin ajan oloon sen noudattajat. että hallitus ottaisi vuoden 1939
20200: Väkiluvun säännöllisesti lisääntyessä ja talousarvioesitykseensä 1 milj. mar-
20201: uuden asutuksen levitessä vaatii se kehit- kan määrärahan sillan rakentami-
20202: tyäkseen tarpeellisen tieverkoston ja kulku- seksi Oulujoen yli Utajärven ase-
20203: yhteydet. Niiden töiden lykkääminen tule- man ja kirkonkylän kohdalla.
20204:
20205: Helsingissä 8 p: nä helmikuuta 1938.
20206:
20207: S. Salo. Kusti Arham.a.
20208: M. 0. Lahtela. Eero Nurmesniemi.
20209:
20210:
20211:
20212:
20213: 64
20214: 506
20215:
20216: Xll,92. - Toiv. al. N:o 188.
20217:
20218:
20219:
20220:
20221: Salo y. m.: Määrärahasta penkereen ja sillan rakentamiseksi
20222: Oterman lassipaikalle Vaalan-Puolangan maantiellä.
20223:
20224:
20225: E d u s kun n a 11 e.
20226:
20227: Viitaten v. 1937 valtiopäivillä teke- että hallitus ottaisi vuoden 1939
20228: määmme toivomusaloitteeseen N :o 121 (Liit- talousarvioesitykseensä 300,000 mar-
20229: teet Xll,46, sivu 303) ehdotamme kun- kan määrärahan penkereen ja s·illan
20230: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- rakentamiseksi Oterman lassipaikalle
20231: vomuksen, Vaalan--Puolangan maantiellä.
20232:
20233: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1938.
20234:
20235: s. Salo. Kusti Arhama..
20236: M. 0. Lahtela. Eero Nurmesniemi.
20237: 507
20238:
20239: XII,93. - Toiv. al. N:o 189.
20240:
20241:
20242:
20243:
20244: Junes y. m.: Määrärahasta sillan rakentamiseksi Ylitornion
20245: -Rovaniemen maantiellä olevalle H onkurin lossipai-
20246: kalle.
20247:
20248:
20249: E d u s k u n n a ll e.
20250:
20251: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on sesti toimenpiteisiin sillan rakenta-
20252: esitetty v. 1936 valtiopäiville jätetyssä toi- miseksi Ylitornion-Rovaniemen vä-
20253: vomusaloitteessa N:o 144 (Liitteet I-XIII lisellä maantiellä olevaan H onkurin
20254: sivu 875), rohkenemme kunnioittaen ehdot- lossiin ja ottaisi sen rakentamiseen
20255: taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, tarvittavan määrärahan vuoden 1939
20256: tulo- ja menoarvioesitykseen.
20257: että hallitus ryhtyisi kiireelli-
20258:
20259: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1938.
20260:
20261: Antti Junes. Lauri Ka.ija.lainen.
20262: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hi.Uniu:en.
20263: 508
20264:
20265: Xll,94. - Hemst. mot. N: o 190.
20266:
20267:
20268:
20269:
20270: Nordström m. fL: .A.ngående anslag för belysning av de"
20271: s. k. .A.randa-farleden i Alands skärgård.
20272:
20273:
20274: T i ll R i k s d a g e n.
20275:
20276: Hänvisande till motiveringen i den tili att regeringen i propositionen tiU
20277: 1937 års riksdag inlämnade finansmotionen statsförslaget för dr 1939 måtte upp-
20278: n:o 160 föreslå undertecknade, att riks- taga anslag för belysning av den
20279: dagen ville hemställa, s. k. .A.randa-farleden i Alands skär-
20280: gård.
20281:
20282: Helsingfors den 10 februari 1938.
20283:
20284: T. E. Nordström. Ralf Törngren.
20285: Uno A. Hilden. Edvard Ba.ga.
20286: Edv. Helenelund. Edvin Stenwall
20287: lt. :r. Lauren. R. Colliander;
20288: Urho Kulovaara. Aarne Honka.
20289: 509
20290:
20291: xn,u. - Toiv. al. N:o 190. Suomennos.
20292:
20293:
20294:
20295:
20296: Nordström y, m.: Määrärahasta Ahvenanmaan saaristossa
20297: olevan n. s. Arandan väylän valaisemiseksi.
20298:
20299:
20300: E d u ,g ik u n n a 11 e.
20301:
20302: Viitaten vuoden 1937 valtiopäiville jäte- että hallitus valtion vuoden 1939
20303: tyn rahaasia-aloitteen n:o 160 perusteluihin talousarvioesitykseen ottaisi määrä-
20304: allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat rahan Ahvenanmaan saaristossa ole-
20305: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, van n. s. Arandan väylän valaisemi-
20306: seksi.
20307:
20308: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
20309:
20310: T. E. Nordström. Ralf Törngren.
20311: Uno A. Hilden. Edvard Ha.ga.
20312: Edv. Helenelund. Edvin :Stenwa.ll.
20313: K. F. Lauren. R. Colliander.
20314: Urho Ku10VIaara. Aarne Honka.
20315: 510
20316:
20317: XII,95. - Hemst. mot. N:o 191.
20318:
20319:
20320:
20321:
20322: Törngren m. fl.: Angående uppförandet av en ledfyr å
20323: Kala Y xgrundet i södra Erstan.
20324:
20325:
20326: T i ll R i k s d a g e n.
20327:
20328: För förbättrandet av säkerhetsanordnin- för de reguljära passagerarbåtarna på
20329: garna i farleden Åbo-Stockholm ha i Stockholm, utan även för de båtar, som
20330: innevarande års budget upptagits särskilda förmedla exporten av våra lantbrukspro-
20331: anslag. Härigenom kunna flere missförhål- dukter tili England samt för hela den
20332: landen, vilka väckt berättigad uppmärk- trafik på utlandet, som använder farleden
20333: samhet, bliva avhjälpta. Från sakkunnigt Åbo-Hangö. Kostnaderna för fyrens upp-
20334: håll har dock påpekats, att ytterligare en förande böra anses obetydliga i förhållande
20335: ledfyr är av nöden för att trafiken i tili de risker, som fartyg, manskap, passa-
20336: nämnda farled skall kunna försiggå utan gerare och last för närvarande löpa då
20337: risk. Denna nya ledfyr, som borde byggas ingen fyr finnes på detta grund.
20338: på Kala Yxgrundet i södra Erstan som en Hänvisande tili ovanstående och i hopp
20339: modern gasfyr med fem gasaccumulatorer, om, att riksdagen skall omfatta de fram-
20340: beräknas kosta högst 60,000 mark. förda motiven, få undertecknade vördsamt
20341: Denna fyr skulle, då den befinner sig i föreslå, att Riksdagen måtte hemställa,
20342: Åbo-Åland och Abo----:-Hangö far1edernas
20343: föreningspunkt, icke blott betjäna trafiken att regeringen skyndsamt måtte
20344: till Stockholm och via Lohm-Utö till vidtaga åtgärder för uppförandet av
20345: östersjön, utan även trafiken längs far- en ledfyr å Kala Y xgrundet i södra
20346: leden till Hangö. Den komme därigenom Erstan.
20347: att ha den allra största betydelse icke blott
20348:
20349: Helsingfors den 10 februari 1938.
20350:
20351: Ralf Törngren. Urho Kulovaara.
20352: K. F. Lauren. Aarne Honka.
20353: T. E. Nordström. Rafael Colliander.
20354: Edvin Stenwall
20355: 511
20356:
20357: XII,95. - Toiv. al. N:o 191.
20358: Suomennos.
20359:
20360:
20361:
20362:
20363: Törngren y. m.: Johtoloiston rakentamisesta Kala Y xgrun-
20364: det nimiselle luodolle Etelä-Airistossa.
20365:
20366:
20367: E d u s k u n n a ll e.
20368:
20369: Turvallisuusj ärj estelyj en parantamiseksi vuoksi olemaan mitä suurin merkitys ei
20370: Turun-Tukholman väylän varrella on ku- vain Tukholmaan säännöllisesti kulkeville
20371: luvan vuoden menoarvioon otettu erinäisiä matkustajalaivoille, vaan myöskin niille lai-
20372: määrärahoja. Täten voidaan poistaa useita voille, jotka välittävät maataloustuotteit-
20373: epäkohtia, jdtka ovat herättäneet oikeutet- temme vientiä Englantiin, sekä koko sille
20374: tua huomiota. Asiantuntevalta taholta on ulkomaanliikenteelle, joka käyttää Turun-
20375: kuitenkin huomautettu, että vielä on tar- Hangon väylää. Loiston rakennuskustan-
20376: peen yksi johtoloisto, jotta liikenne maini- nuksia on pidettävä mitättöminä verrat-
20377: tulla väylällä voisi vahingonvaaratta sujua. tuina niihin vahingonvaaroihin, joiden
20378: Tämän johtoloiston, joka olisi rakennettava uhan alaisina laivat, miehistöt, matkustajat
20379: Kala Yxgrundet nimiselle luodolle Etelä- ja lastit nykyisin ovat kun tällä luodolla
20380: Airistossa nykyaikaisena kaasuloistona vii- ei ole loistoa.
20381: sine kaasu-akkumulaattoreineen, on laskettu Ylläolevaan viitaten ja toivoen eduskun-
20382: tulevan maksamaan korkeintaan 60,000 nan yhtyvän esitettyihin perusteluihin, alle-
20383: markkaa. kirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat edus-
20384: Tämä loisto, se kun sijaitsee Turun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20385: Ahvenanmaan ja Turun-Hangon väyläin
20386: yhtymäkohdassa, palvelisi ei vain liiken- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20387: nettä Tukholmaan ja Lohmin-Utön kautta toimenpiteisiin johtoloiston rakenta-
20388: ulos Itämerelle, vaan myöskin Hangon väy- miseksi Kala Y xgrundet nimiselle
20389: lää tapahtuvaa liikennettä. Sillä tulisi sen luodolle Etelä-Airistossa.
20390:
20391: Helsingissä helmikuun 10 p: nä 1938.
20392:
20393: Ralf Törngren. Urho KuJ:ovaam.
20394: K. F. Lauren. Aarne Honka.
20395: T. E. Nordström. Rafael Colliander.
20396: Edvin StenwalL
20397: 512
20398:
20399: Xll,96. - Hemst. mot. N:o 192.
20400:
20401:
20402:
20403:
20404: Nordström m. fl.: Angående anslag för byggande av radio-
20405: fyrar på N orrskär utanför 17asa och på Kallo utanför
20406: Björneborg.
20407:
20408:
20409: T i ll R i k s d a g e n.
20410:
20411: Radiouppfinningen togs redan på ett ti- Sjöfartsstyrelsen har utarbetat ett för-
20412: digt utvecklingsstadium i bruk för sjö- slag för byggande av ett nät av radiofyrar
20413: fartens tryggande och säkerställande. År som komme att omspänna alla våra kuster.
20414: 1921 togs världens första radiofyr i bruk. Säsom av det ovananförda framgär befinna
20415: Den första radiofyren i vårt land byggdes sig alla hittills i värt land byggda radio-
20416: år 1935 på Utö i norra delen av Östersjön. fyrar samt de för vilka anslag beviljats
20417: År 1936 gjordes tack vare vår egen sjö- men ännu icke byggts i Finska viken eller
20418: fartsstyrelse ett stort och bland alla sjö- Östersjön. Tili den del som programmet
20419: fartsnationer myeket uppmärksammat fram- berör Bottniska viken har dess förverkli-
20420: steg på detta omräde. Tidigare hade de gande ännu icke påbörjats.
20421: för sjöfarten avsedda radiofyrarna varit För avhjälpande av detta missförhål-
20422: oriktade och därigenom varit användbara lande och för att även sjöfarten i Bott-
20423: huvudsa;kligast för sjöfarten på öppna hav. niska viken skall bliva delaktig av de för-
20424: Sistnämnda år utexperimenterades och delar och den trygghet, som moderna ra-
20425: byggdes världens första för sjöfart diofyrar skänka, föreslå vi att förverkli-
20426: avsedda kompinerade riktade och orik- gandet av sjöfartsstyrelsens program :l'ör
20427: tade radiofyr på Gråhara utanför Hel- byggande av radiofyrar i Bottniska viken
20428: singfors och år 1937 den andra på skulle påbörjas år 1939 och att riksdagen
20429: Rödhamn i Ålands hav. Ytterligare har detta syfte ville hemställa om,
20430: år 1937 anslag beviljats för byggande att regeringen i statsförslaget för'
20431: av radiofyrar på Hogland samt på år 1939 måtte upptaga anslag för
20432: Someri utanför Kotka. Dessa sistnämnda byggande av radiofyrar på N orrskär
20433: radiofyrars byggande torde dock vara be- utanför Vasa och på Kallo utanför
20434: roende av överenskommelser med Ryssland. B.iörneborg.
20435:
20436: Helsingfors den 11 februari 1938.
20437:
20438: T. E. Nordström. Urho Kulovaara.
20439: K. Kylänpää. E. M. Tarkka.nen.
20440: J. V. Wainio.
20441: 513
20442:
20443: XII,96. - Toiv. al. N:o 192.
20444: Suomennos.
20445:
20446:
20447:
20448:
20449: Nordström y. m.: Määrärahasta radioloistojen rakenta-
20450: mista varten N orrskäriin Vaasan edustalle ja Kalloon
20451: Porin edustalle.
20452:
20453:
20454: E d u s k u n n a ll e.
20455:
20456: Radiokeksintö otettiin jo varhaisella ke- Merenkulkuhallitus on laatinut ehdotuk-
20457: hitysasteellaan käytäntöön merenkulun tur- sen sellaisen radiloistoverkoston rakentami-
20458: vaamiseksi ja varmentamiseksi. Vuonna seksi, joka ulottuisi yli kai.k;kien rannikko-
20459: 1921 otettiin käytäntöön maailman ensim- jemme. Kuten edellä mainitusta ilmenee
20460: mäinen radioloisto. Meidän maamme en- sijaitsevat kaikki maassamme rakennetut
20461: simmäinen radioloisto rakennettiin vuonna radioloistot sekä ne, joita varten määrära-
20462: 1935 Utöhön, Itämeren pohjoisosaan. Vuon- hat on myönnetty vaikkei niitä ole vielä
20463: na 1936 tapahtui kiitos oman merenkulku- rakennettu, Suomenlahdella tai Itämerellä.
20464: hallituksemme suuri ja kaikkien merenkul- Ohjelman toteuttamiseen, mikäli se koskee
20465: kua harjoittavien kansojen keskuudessa pal- Pohjanlahtea, ei vielä ole ryhdytty.
20466: jon huomiota herättänyt edistysaskel tällä Tämän epäkohdan korjaamiseksi ja jotta
20467: alalla. Aikaisemmin olivat merenkulkua myöskin Pohjanlahden merenkulku pääsisi
20468: varten rakennetut radioloistot olleet suun- osalliseksi nykyaikaisten radioloistojen suo-
20469: nistamattomia ja saatettiin niitä senvuoksi mista eduista ja turvasta, toivomme,
20470: käyttää pääasiassa vain avomBrellä tapah- että merenkulkuhallituksen ohjelmaa radio-
20471: tuvassa merenkulussa. Viimemainittuna loistojen rakentamiseksi Pohjanlahdelle alet-
20472: vuonna kokeiltiin valmiiksi ja rakennettiin taisiin toteuttaa vuonna 1939 ja ehdotamme
20473: maailman ensimmäinen mBrenkulkua varten eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
20474: aijottu, yhdistetty suunnistettu ja suunnis-
20475: tamaton radioloisto Harmajaan Helsingin että hallit'us vuoden 1939 tulo- ja
20476: Bdustalle ja vuonna 1937 toinen Rödham- menoa1·vioesitykseen ottaisi määrä-
20477: niin Ahvenanmerellä. Vielä on vuonna 1937 rahan radioloistojen rakentamista
20478: määrärahat myönnetty radioloistojen raken- varten N orrskäriin Vaasan edustalle
20479: tamiseksi SuursaareBn sekä SomBriin Kot- ja Kalloon Pm·in edustalle.
20480: kan edustalle. Viimemainittujen radiolois-
20481: tojen rakentaminen riippunee kuitBnkin Ve-
20482: näjän kanssa tehtävistä sopimuksista.
20483:
20484: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
20485:
20486: T. E. Nordström. Urho Kulovaara.
20487: K. Kylänpää. E. M. Tarkka.nen.
20488: J. V. Wa.inio.
20489:
20490: 65
20491: 514
20492:
20493: XII,97. - Toiv. al. N:o 193.
20494:
20495:
20496:
20497:
20498: Kokko y. m.: Määrärahasta Oulun sataman syväsatamaksi
20499: kehittämistä varten.
20500:
20501:
20502: J!} d u s k u n n a 11 e.
20503:
20504:
20505: Viime vuosina on teollinen toiminta Pe- vuonna aloittaa vientinsä Oulun sataman
20506: rämeren rannikkokaupungeissa sekä Ka- kautta, tulee kokonaisliikenne ikuluvana
20507: jaanissa, jonka liikenne edullisimmin ta- vuonna olemaan n. 4J20,000 tonnia ja Ka-
20508: pahtuu Oulun sataman kautta, suuresti jaanin viennin ja pieneh'kön osan Oulun
20509: kasvanut. Tärkeimpänä edistusaskeleena pohjoispuolella olevien tehdaslaitosten
20510: teollisena alalla Oulun oloissa on pidet- viennistä siirtyessä Oulun satamaan, ko-
20511: tävä Oulu Osakeyhtiön sulfaattitehtaan hoaa Oulun sataman kokonaisliikenne pa-
20512: valmistumista, jonka tehtaan tuotanto rin vuoden kulues5ia yli 500,000 tonnin.
20513: tulee kohdaikikoin olemaan 100,000 tonnia Merkille on pantava, että niin hyvin vienti-
20514: kuivaa selluloosaa. Yhteensä tulee Kemin, kuin tuontitavarakin on sellaista, joka
20515: Martinniemen, Oulun ja Kajaanin tehtai- tarvitsee laitureita eli siis varsinaista sy-
20516: den sulfiitin, sulfaatin ja puuhiokkeen väsatamaa siihen kuuluvine laitteineen.
20517: tuotanto olemaan noin 360,000 tonnia Tunnettua on, että Oulu on vanha sata-
20518: kuivaa painoa. mapaikika ja on <kaupunki pyrkinyt aina
20519: Paitsi vientiä, on tuontiliikennekin kas- pitämään satamansa liikenteen vaatimalla
20520: vanut huomattavasti, johtuen pääasialli- tasolla. Tehtyjen laskelmien mukaan oli
20521: sesti paperialan tehtaiden käyttämien tar- Oulun sataman ja sen satamalaitteiden
20522: veaineiden tuonnista. Näiden tehtaiden rahallinen arvo alhaisesti laskettuna viime
20523: tarveaineet ovat muutaman viime vuoden vuonna n ..31 milj. markkaa. Senjälkeen
20524: aikana aiheuttaneet esim. Oulun sataman on kaupunki tehnyt päätöksen erinäisten
20525: tuonnissa n. 85,000 tonnin lisäyksen. Ylei- raiteiden rakentamiseksi ja uudenaikais-
20526: sesti asiaa arvostellen on teollisen toimin- ten nosturien hankikimiseksi satamaansa,
20527: nan kasvaminen tehnyt Perämeren syvä- joihin tar!koituksiin kaupunki ensi kesään
20528: sa taruakysymyksen ny kytärkeäksi. mennessä tulee käyttämään varoja n.
20529: Varsinaisesti paperialan tehtaiden aiheut- 3 milj. markkaa, joten sataman rahallinen
20530: tamasta viennin ja. tuonnin lisäyiksestä on arvo kuluvan vuoden lopussa on n. 34
20531: Oulun satama saanut suurimman osan milj. markkaa. Vuosien 19·25~19138 aikana
20532: niin että sen liikenne on sitten vuosien tulee sataman uudistustöihin käytetyksi
20533: 19218-1932', jolloin kokonaisliikenne vaih- 10.8 m~lj. markkaa. Oulun satamassa on
20534: teli 80,000-140,000 tonnin välillä, kasva- ny;kyään rautatieraiteiden yhteydessä
20535: nut vuoteen 1937 mennessä n. 350,000 600 jm. raskasrakenteista ja 3,20 jm. kau-
20536: tonniin. l.iikennelisäykseen ei Oulu Osa- pungin sekä 420 jm. yksityisen omistamaa
20537: keyhtiön eikä Kajaanin Puutavaraosake- kevytrakenteista syvänveden laivojen lai-
20538: yhtiön vienti ole vielä ollenkaan vaikut- turitilaa. Tämä on kuitenkin osoittautu-
20539: tanut. Kun Oulu Osakeyhtiö kuluvana nut riittämättömäksi, jonka vuoksi. kau-
20540: Xli,97. - Kokko ~-. m. 515
20541:
20542: punki on laatinut suunnitelman satamansa aikaisemmin sijoitettujen paaomien kor-
20543: laajentamiseksi. Tämä suunnitelma täh- koja ja kuoletuksia eikä laajennukseen
20544: tää paitsi laituritilan lisäämiseen, ennen tarvittavan pääoman kuoletusta oteta lu-
20545: kaikkea sataman syvyyssuhteiden paran- kuun. Tällaiseen tilanteeseen on merkit-
20546: tamiseen, tarkoituksella saada aikaan Pe- tävämpänä syynä se, että satama on luon-
20547: rämeren rannikolle ensimmäinen uuden- nonsuhteiden vuoksi suuren osan vuodesta
20548: aikaiset vaatimUJkset täyttä,vä syväsatama. käyttämättömänä, vaikka satamalaitteet
20549: Satamasuunnitelman toteuttaminen ilman ovat yhtä kalliit kuin suotuisemmissa olo-
20550: nostureita maksaa 22 milj. markkaa. Jos suhteissa toimivissa satamissa. Myöskin
20551: tähän summaan lisätään kustannukset ovat paperialan puolivalmisteiden sekä
20552: neljästä nosturista, joista kaksi, kuten jo mainitunlaisille tehtaille ulkomailta tuo-
20553: mainittiin, on jo tilattu, nousevat laajen- tettavien tarveaineiden liikennemaksut
20554: nuskustannukset .27 milj. markkaan. Ny;t alhaiset ja viimemainitut sitäpaitsi tulli-
20555: toteutettavaksi tarkoitettu ohjelma antaa vwpaita, joten tuulaakitulojenkaan kasvua
20556: kaupungille vastaisuudessa mahdollisuu- ei ole odotettavissa. Paitsi Oulun ja Ka-
20557: den alhaisilla kustannuksilla saada syvän- jaanin kaupungeille, koituu sataman kehit-
20558: veden laituria 2,77'5 jm. täminen suoranaise1ksi eduksi Koillis-Suo-
20559: Oulun sataman taloudellista asemaa ar- melle. Myöskin koko Pohjois-Suomelle on
20560: vosteltaessa mainittakoon, että sataman suurimerkityksellistä, että Oulun satama
20561: menot ilman k@koja ja kuoletusta olivat kehi,tetään syväsatamaksi, jota varsinkin
20562: vuosina 1925-19'36 yhteensä 18.s milj. Pohjois-Suomen teollisuus kaipaa. Oulun
20563: markkaa ja tulot 13.1 milj. marikkaa. Ta- satamakysymyksen ratkaiseminen myön-
20564: sapainotilaa ovat mainittuna aikana yllä- teisesti on niinollen muodostunut yleis-
20565: pitäneet 7.8 milj. markkaan nousevat valtakunnalliseksi asiaksi, jota valtioval-
20566: tuulaakitulot, joista kuitenkin ainoastaan lan oliRi tuettava. Tähän seikkaan onrkin
20567: osa saatetaan katsoa satamatuloiksi. valtion asettama Kainuun ja Perä-Pohjolan
20568: Vaikka Oulun satama on niinollen liike- komitea kiinnittänyt huomiota syksyllä
20569: yrityksenä kannattamaton, on Oulun 19 37 valtioneuvostolle jättämässään mie-
20570: 1
20571:
20572:
20573:
20574: kaupunki nyt tiedossa olevan liiJkenteen tinnössä, jossa komitea ehdottaa Oulun
20575: kasvamisen sekä Oulujoen koskien vesivoi- sataman laajentamista varten valtionavus-
20576: mien piakkoin tapahtuvan käytäntöönotta- tusta.
20577: misen vuoksi edelleen pakoitettu sata- Edelläolevan nojalla saamme kunnioit-
20578: maansa laajentamaan. taen eduskunnan päätettäväksi ehdottaa
20579: Tähän mennessä on sataman aiheuttama toivomuksen,
20580: vuotuinen rasitus ollut kuitenkin suhteel-
20581: lisen pieni. Suunniteltu laajennus muut- että hallitus ottaisi vuoden 1939
20582: taisi tilanteen nykyistä huomattavasti talousarvioesitykseen .10 milj. mar-
20583: epäedullisemmaksi. Huolimatta liikenteen kan määrärahan myönnettäväksi
20584: kasvusta osoittavat laskelmat, että veron- Oulun knup11-ngille Oulun sntaman
20585: maksajain kannettavaksi jäisi yli Vz milj. kehittämiseksi nykyaikaisia vaati-
20586: markan vuotuinen lisärasitus, vaikkei mttksia vrtstaavaksi syväsatarnaksi.
20587:
20588: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1938.
20589:
20590: Väinö Kokko. J. V. Wainio.
20591: H. A. Kannisto. A. Turkka.
20592: 516
20593:
20594: XII,9s. - Toiv. al. N:o 194.
20595:
20596:
20597:
20598:
20599: Salo y. m.: 1Vlää1·ärahasta Oulun syväsataman rakentami-
20600: seksi.
20601:
20602:
20603: E d u s k u n n a ll e.
20604:
20605: Pohjanlahden pohjoisosan eli n. s. Perä- tuskin yhtäaikaisesti voisivat tulla lähitule-
20606: meren satamakysymykset ovat jo kauan ol- vaisuudessa myönteiseen ratkaisuun ja kun
20607: leet käsittelyn alaisina. On itsestään selvää Kemi tällöin puutavaran vientipaikkana tu-
20608: kun niin laajan alueen kun Perämeren lee aina olemaan edellä Tornion liikennettä,
20609: rannikon ja siihen liittyvän ja liikettä an- on jokseenkin selvä, että Perämeren syvä-
20610: tavan sisämaan asioista on kysymys ei voida satama tulee Ouluun ja Kemiin.
20611: olla täysin yhtä mieltä siitä, miten Perä- Tälle kannalle on tullut myöskin Kai-
20612: meren satamakysymykset on ratkaistava. nuun ja Perä-Pohjolan talouskomitea, joka
20613: Harkitaan vuodesta toiseen onko rakennet- mietinnössään 23 päivältä marraskuuta
20614: tava yksi suuri koko Perämeren liikennettä 1937 esittää Oulun sataman rakentamiseksi
20615: vastaava syväsatama ja missä sille olisi so- 8 miljoonaa markkaa ja Kemin 20 miljoo-
20616: pivin paikka vai olisiko useampia satamia nan markan avustusta valtion varoista.
20617: rakennettava, jotka sitten yhdessä välittäi- Oulunlääniläisillä ei tietenkään ole mi-
20618: sivät niiden kautta kulkevan liikenteen. tään sitä vastaan, jos Oulun sataman ra-
20619: Näin on tultu siihen, että yhtäaikaisesti kentamisen kanssa samanaikaisesti pysty-
20620: puhutaan Tornion (Röytän), Kemin (Ajok- tään rakentamaan valtiolle kaksi ja puoli
20621: sen) ja Oulun (Toppilan) satamien aikaan- kertaa kalliimmaksi tuleva Lapin läänin
20622: saamisesta. Onpa ollut puhetta että koko meritie, Kemin satama:kin, mutta jos siihen
20623: Perämeren tuleva ja lähtevä liikenne oh- ei samaan aikaan kyetä, tuntuisi luonnolli-
20624: jattaisiin rautatietä käyttäen keskittymään selta, että Oulun satamasta saadaan pikem-
20625: johonkin aivan uuteen paikkaan Oulusta min ja vähemmällä valtion avustuksella
20626: etelään päin ja johon sitten tuleva suur- ensimmäinen kunnollinen Perämeren syvä-
20627: satama rakennettaisiin. Viimeksimainittu satama ja kukaan ei tahtone kieltää, etteikö
20628: ajatus lienee kuitenkin tuomittu kuolemaan Oululla jatkuvan tasaisen kehityksensä no-
20629: jo sen syntyessä, koska sellaisen suuren ta- jalla ja ikivanhana Pohjois-Suomen liiken-
20630: varamäärän kokoaminen niinkin kauaksi neparkkana olisi siihen täysi oikeus.
20631: etelään, kysyy tavattomasti sitä välittävän Anoessamme näin valtiovallan nopeata
20632: rautatien suorituskykyä ja aiheuttaa rahti- toimintaa Oulun sataman· rakentamiseksi,
20633: kustannusten nousua, olkoon sitten kysy- on tarpeetonta toistaa kaikkea sitä, mitä
20634: mys lähtevästä tai tulevasta tavarasta. edellämainittu komitea perusteellisesti asiaa
20635: Jälelle jää näin ollen Oulu, Kemi ja Tor- tutkittuaan mietinnössään lausuu Oulun
20636: nio. Viimemainitut ovat kuitenkin niin liki sataman rakentamisen puolesta. Hallitus
20637: toisiaan, että molempien satamakysymykset ja eduskunta voivat mainitun mietinnön pe-
20638: XII,9 s. - Salo y. m. 517
20639:
20640: rusteella täysin asiallisiin näkökohtiin no- sestä, saamme kunnioittaen ehdottaa edus-
20641: jautuen tehdä päätöksensä Oulun sataman kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20642: nopeasta rakentamisesta.
20643: Kaiken edellä sanotun nojalla ja viitaten että hallitus ottaisi vuoden 1939
20644: Kainuun ja Perä-Pohjolan talouskomitean talousarvioesitykseensä 8 miljoonan
20645: mietintöön Perämeren syväsatamakysymyk- markan siirtomäärärahan Oulun sy-
20646: väsataman rakentamiseksi.
20647:
20648: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1938.
20649:
20650: S. Salo. Eero Nurmesniemi.
20651: Kaarlo Hänninen.
20652: 518
20653:
20654: XIl,99. - Toiv. al. N:o 195.
20655:
20656:
20657:
20658:
20659: Lahtela: Syväsataman rakentamisesta Kemin Ajokseen.
20660:
20661:
20662: E d u s k u n n a ll e.
20663:
20664: Kysymys syväsataman aikaansaamisesta olevat puunjalostuslaitokset edullisesti käyt-
20665: Perä-Pohjolaan on ollut pitkän aikaa vi- tää hyväkseen. Kemin Ajoksen saaren lä-
20666: reillä. Taloustoiminnan ja erikoisestikin heisyyteen perustettavaa syväsatamaa voi-
20667: puunjalostusteollisuuden kehityttyä on sy- daan sekä viennin että myöskin tuonnin
20668: väsataman tarve vuosi-vuodelta käynyt kannalta pitää sopivana Perä-Pohjolan sy-
20669: suuremmaksi, eikä sen toteuttamista enää väsatamana.
20670: voida lykätä tulevaisuuteen vaikeuttamatta Perä-Pohjolan syväsatamakysymystä on
20671: ja vaarantamatta olojen edelleen kehitty- viime aikoina perinpohjaisesti käsitellyt
20672: mistä Perä-Pohjolassa. Kemi, joka sijaitsee Eainuun ja Perä-Pohjolan talouskomitea ja
20673: maamme pisimmän joen, Kemijoen suussa antanut siitä mietintönsä marraskuun 23
20674: Pohjanlahden rannalla, on Perä-Pohjolan päivänä 1937 ja siinä lopputuloksenaan lau-
20675: puuteollisuuskeskus ja sellaisena tulee vas- sunut seuraavaa: että hallitus ryhtyisi ensi-
20676: taisuudessakin olemaan. Kemin seutu on- tilassa toimenpiteisiin esityksen antami-
20677: kin tästä syystä luonnollisin syväsatama- seksi eduskunnalle Oulun kaupunkiin suun-
20678: paikka Perä-Pohjolassa. Pohjanlahti aina nitellun syväsataman rakentamisen avusta-
20679: Merenkurkusta asti on verrattain syvä Ke- misesta 8 miljoonalla markalla ja Kemin
20680: min lähellä olevan Ajoksen saaren lähei- Ajokseen suunnitellun syväsataman raken-
20681: syyteen, johon voidaan suoritettujen tutki- tamisesta 20 miljoonalla markalla.
20682: musten mukaan vaikeuksitta rakentaa tar- Edellä esitettyyn ja mainitun komitean
20683: vittavat satamalaitteet. Mainitun saaren mietintöön perustuen ehdotan kunnioittaen
20684: pisimpään kärkeen on jo valmis rautatie- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
20685: kin olemassa Kemin rautatieasemalta. Mai-
20686: nitun Ajoksen saarelle johtavan rautatien että hallitus antaisi Eduskunnalle
20687: välittömässä yhteydessä on valtion omis- ntahdollisimman pian esityksen syvä-
20688: tama Veitsiluodon suuri puunjalostuslaitos sataman 1·akentamiseksi Perä-Pohjo-
20689: ja mainittua rautatietä voivat muutkin Ke- laa varten Kemin Ajokseen.
20690: min seudul1a sekä muualla Perä-Pohjolassa
20691:
20692: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1938.
20693:
20694: M. 0. Lahtela.
20695: 519
20696:
20697: XII,too. - Toiv. al. N:o 196.
20698:
20699:
20700:
20701:
20702: Kokko: Jliäät·ärahasta Pet·ämeren väylien merenkulkutur-
20703: vallisuuslaitteiden aikaansaamiseksi.
20704:
20705:
20706: ]~ d u s k u n n a ll e.
20707:
20708:
20709: Keisarillisella asetuksella 2 päivältä selle teollisuudelle ei ole samantekevä,
20710: kesäkuuta 1848 otettiin vuoden 184.9· alusta miten väylät sellaisiin teollisuuspaiik-
20711: Pohjanmaan kaupungeille kuuluvat me- koihin, kuten Oulu, Mantinniemi, Kemi,
20712: renkulunturvallisuuslaitteet ja luotsaus Veitsiluoto, Karihaara y. m., ovat V'arus-
20713: valtion hoitoon. Saman asetuksen perus- tetut merenkulullltur,vallisuuslaitteilla. Sa-
20714: teella on vuodelta 184.9 valtio kantanut massa suhteessa kun väylillämme liiken-
20715: laivoilta, jot,ka liikkuvat Pohjanmaan nöivät alukset ovat kehittyneet teollisuu-
20716: satamissa, majakkamaksua kuten muualla- den rinnalla, täytyy myö,skin merenkulun-
20717: kin maassa. Tällä toimenpiteellä on ollut turvaLlisuuslaitteita kehittää, sillä se, mikä
20718: suuri merkitys Pohj,anmaan satamiin tyydytti ellltisajan merenkulkua, ei tyy-
20719: sum11tautuvalle meriliikenteelle, sillä en- dytä enää nykyaikaista.
20720: simmäisiä toimenpiteitä, mihin luotsilai- MereiJJkulkuhallituksen puolesta aloi-
20721: toksen toimesta ryhdyttiin, oli merenmit- tettiin merenmittaukset kasvaneen meren-
20722: tauksen aikaansaaminen ja sen perusteella kulun trukia Pohjoisella Perämerellä 19'31
20723: mer~kortit myöskin Pohjanlahdelta. Me- ja ovat ne edistyneet niin pitkälle, että
20724: I'enmittauR aloitettiin 1851 ja tämän pe- pääväylät, pohjoisesta käsin Ouluun ja
20725: rusteena laadittuihin merikortteihin on Marjaniemeen saaikka, ovat tutkitut. Tä-
20726: perustunut merenkulun turvallisuus ja män johdosta, mikäli olen saanut kuulla,
20727: suunnitelmrut merenkulunturvallisuuslait- valmistuvat merikortit oikaicstuina Poh-
20728: teita varten aina tähän asti. joiseLta Perämereltä vuoden 1938 ku-
20729: Liikenteen kehittyessä Oulun ja Hailuo- luess,a. Tämä tulee muodostamaan uuden
20730: don pohjoispuolella olevissa satamissa pohjan sikäläisel1e merenkulun turvalli-
20731: osoittautui välttämättömäksi saada myÖR- suudelle ja on mitä tärkeintä elinkeino-
20732: kin valaistuja merenkulunturvallisuuslairt- elämäHemme, että tämän pohjalla laadi-
20733: teita tälle alueelle. Vuonna 1872 val- taan riittävän tehokas väylävalaistussuun-
20734: mistui Hailuotoon Marjaniemen meriloisto·, nitelma, joka tulee turvaamaan merilii-
20735: mutta v·asta 1.908 valai.stiin laivaväylä kenteen sikäläisiin s·atamiin.
20736: Oulusta Marjaniemen kautta merelle. V a1tion uusi jäänmurtaja, joka on tar-
20737: Marjaniemen pohjoispuolella oleviin koitettu avustamaan liikennettä lähinnä
20738: Pohjanlahden srutamiin on muodostunut, Pohjanlahden satamissa, valmistuu ensi
20739: etenkin maailmansodan jäilkeen, runsaasti vuonna. Jäänsärkijän toiminnalle, vuoden
20740: suur:teollisuuskeskuksiå. Nämä teollisuus- pimeimpänä aikana, on ehdottomana edel-
20741: laitokset ovat saaneet liikenteen kasva- lytyksenä, että väylät ovat riittävästi va-
20742: maan moninkertaiseksi ja taval1aan mää- laistuja. Ja muutenkin on pyrittävä
20743: räävät koko liikenteen laadun. Sikäläi- siihen, että laivoja voidaan ohjata, mikäli
20744: 520 XII,1oo. - Perämeren mereukulkuturvallisuus.
20745:
20746: mahdollista, kiinteiden turvallisuuslaittei- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
20747: den mukaan. Ellei Perämerelle saada väksi toivomuksen,
20748: välttämättömästi tarvittavia johtoloistoja,
20749: eivät ne huomruttavat gummat va1tion va- että hallitus sisällyttäisi vuoden
20750: roja, jotka on käytetty Perämeren syvyys- 1939 tulo- ja menoarvioesitykseensii
20751: mittauksiin ja merikortisto·n uudistami- riittävän määrärahan merenkulku-
20752: seen, tuota V·astaavaa hyötyä. hallituksen käytettäväksi Perämeren
20753: Edellä'olevan johdosta ja viittaamaHa väylien merenkulkuturvallisuuslait-
20754: vielä viimesyksyiseen rahaasia-aloittee- teiden ja ensi tilassa väylien johto-
20755: seeni N :o 163', joka kos:ki jobJtoloiston ra- loistovalaistuksen aikaansaamiseksi.
20756: kentamista Kra,asukanletolle, pyydän kun-
20757:
20758: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1938.
20759:
20760: Väinö Kokko.
20761: 521
20762:
20763: XII,tol. - Toiv. al. N:o 197.
20764:
20765:
20766:
20767:
20768: Venho y. m.: Toimenpiteistä jäänsärkijän mkentamiseksi
20769: Itä-Suomen satamia varten.
20770:
20771:
20772: E d u s k u n n a ll e.
20773:
20774: Talviseen aikaan tapahtuu Itä-Suomessa jäänsärkijöiden avulla. Niiden ymparivuo-
20775: sijaitsevien vientiteollisuuslaitosten tuotan- tista aukipitämistä ei voitane heti vaatia,
20776: non kuljetus maailmanmarkkinoille maamme - ei ainakaan itäisimpien -, mutta huo-
20777: läntisten satamien kautta sensijaan, että mattavasti nykyistä pidempään aukioloai-
20778: avoveden aikana mainitun liikenteen välit- kaan voitanee verrattain helposti päästä,
20779: tävät luonnollisestikin Suomenlahden itäi- jos vain jäänsärkijöiden annettaisiin avus-
20780: set satamat: Viipuri, Kotka ja äsken val- taa kauemmin. Nykyisin noudatetun me-
20781: mistunut Hamina. nettelyn mukaan siirretään ne maamme
20782: Tällainen järjestely onkin ollut paikal- läntisiin satamiin jo ennenkuin niiden työs-
20783: laan silloin, kun Itä-Suomen vienti on ollut kentely idässä tulee kohtuuttoman vai-
20784: pientä, mutta nykypäivien vaatimuksia se keaksi.
20785: ei enää tyydytä. Onhan vienti Itä-Suo- Jäänsärkijäavun lisäämisen mahdolli-
20786: mesta viime vuosina huimaavasti noussut. suuksista Itä-Suomen satamille olisi toimi-
20787: Tuotanto ei suinkaan vielä ole huipussaan, tettava kiireellinen tutkimus, sillä ottaen
20788: vaan kohoaa se edelleenkin vuosi vuodelta huomioon vientimme valtavan nousun, lienee
20789: uusien teollisuuslaitosten perustamisen ja itsenäisyytemme aikana uusia jäänsärki-
20790: jo olemassaolevien laajentamisen vuoksi. jöitä rakennettu riittämättömän hitaassa
20791: Nykyään käsittää Itä-Suomen paperin, tahdissa. Jos osoittautuu, että aluksia on
20792: selluloosan, puumassan ja faneerin tuotanto liian vähän, olisi niitä rakennettava lisää,
20793: noin 70 % koko maamme tuotannosta. Ei sillä niiden mahdollinen puute edustaa
20794: ole siis ihme, että näiden tuotteiden talvi- huomattavia kansantaloudellisten arvojen
20795: aikaisten kuljetuskustannusten alentaminen hukkaantumisia. Asian valaisemiseksi on
20796: on alkanut kiinnostwa useita kansalaispii- julkisuudessa esitetty useitakin numerosar-
20797: rejä Karjalassa, Savossa jopa Kainuussa- joja. Niinpä eräänkin laskelman mukaan
20798: kin, sillä maakuljetuskustannusten suuruus rautateiden rahtiero paperiteollisuuden
20799: ei yksinomaan häiritse teollisuuslaitosten tuotteille Kotkan ja Viipurin vientialueilla
20800: kannattavaisuutta, vaan vaikuttaa se välilli- talvena 1936-1937 näiden satamien sulkeu-
20801: sesti myöskin raaka-aineeen hintoihin. Asia duttua nousi 32 markkaan 38 penniin ton-
20802: koskee niin suuria rahallisia arvoja, että nia kohti, kun sensijaan samana talvena
20803: siitä on muodostunut vakava kansantalou- valtion jäänsärkijäapu maksoi vain 5 mark-
20804: dellinen kysymys, joka on yhtä tärkeä Itä- kaa 11 penniä merenkulussa kuljetettua
20805: Suomen niin pohjois- kuin eteläosillekin. tonnia kohti. Erään toisen julkisuudessa
20806: Kysymyksen :ainoa oikea ratkaisu lienee esitetyn laskelman mukaan Itä-Suomen
20807: se, että itäisen Suomenla,hden satamat pide- paperi-, selluloosa-, puumassa- ja faneeri-;
20808: tään auki nykyistä suuremman osan vuotta tehtaat maksoivat viime maaliskuussa rau-
20809:
20810: 66
20811: 522 XII,lOl. - Jäänsärkija Itä-Snomeen.
20812:
20813: tatierahteja vientikuljetuksistaan viime avustamaan Itä-Suomen satamissa, ehdo-
20814: maaliskuussa 11,000,000 markkaa. Jos tuot- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
20815: teet olisi voitu viedä Kotkan satamasta, väksi toivomuksen,
20816: olisivat rautatierahdit sinne olleet samoista
20817: lä:hetyksistä vain 6.2 miljoonaa markkaa. että hallitus kii1·eellisesti toimitut-
20818: Yllämainitun maaliskuun numerojen perus- taisi tutkimuksen, miten säännölli-
20819: teella laskien olivat lisärahdit Kotkan koko nen meriliikenne ja rahtaus Itä-Suo-
20820: sulkemisajalta viime talvena noin 10,000,000 men satamissa saataisiin aikaan ja
20821: markkaa. Jo esitetyt numerot riittänevät jos maamme nykyinen jäänsärkijä-
20822: osoittamaan, miten suuret arvot ovat ky- laivasto osoittautuu rittämättömäksi,
20823: seessä. ryhtyisi toimenpiteisiin jäänsärkijän
20824: Edelläolevaan viitaten ja olettaen, että rakentamiseksi Itä-Suomen satamia
20825: nyt rakenteilla oleva jäänsärkijä ei tule varten.
20826:
20827: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
20828:
20829: Viljo Venho. T. A. Janhonen.
20830: Kaapro Huittinen.
20831: 523
20832:
20833: XII,1o2. - Toiv. al. N:o 198.
20834:
20835:
20836:
20837: Takala y. m.: i'l'läät·ämhasta Tisveden-H aukiveden kana-
20838: van rakentamista. vm·ten.
20839:
20840:
20841: E d u s ik u n n a ll e.
20842:
20843: Senaat·ti määräsi jo v. 1917 Iisveden- myöntää. Asian edelleen hoitamiseksi
20844: l-laukiveden kanavareitin tutkittavaksi. perustivat Jarvien omistajat sittemmin
20845: Nämä tutkimustyöt on tie- ja vesirakennus- järvenlaskuyhtiön luvan hankkimiseksi
20846: hallituksen toimesta loppuun suoritettu. valtiolle järvien laskemiseksi. Lasku-
20847: Vuonna 1919 on tehty ehdotus edellämaini- luvan hwkemisasian on valtioneuvosto sit-
20848: tun viraston taholta puheena olevan kana- temmin julistanut kiireelliseksi ja siirtänyt
20849: van rakentamiseksi. Sen mukaan oli suun- sen vesistötoimikunnan käsiteltäväksi. Jär-
20850: niteltu järvien vedenpinta pysytettäväksi vien laskuluvan sawminen on ollut yksi
20851: entisellään ja kanavaan rakennettava!ksi kaikkein pahimpia haittoja ja siirtänyt ika-
20852: sulkuja Iisveden-Suontcenselän sekä Paas- navahankkeen toteutumista. Tämä haitta
20853: veden ja Kuvanssin väliselle osalle. Kun on nyt päiväjärjestyksestä poistumassa,
20854: Iisveden ja Sorsaveden vedenpinnat ovat koska on odotettavissa vesistötoimikunnoo
20855: suunnilleen samalla tasalla, niin huomattiin, myönteinen päätös asiassa aivan IäJhiaikoina.
20856: että mainittujen vesien välillä olevat jär- Suomen senaatti asetti kesäkuun 13 p :nä
20857: vet laskemalla Iisveden tasalle päästään 1916 toimikunnan, jolle oli annettu tehtä-
20858: sulkujen rakentamisesta ja saadaan sillekin väksi tutkia maan kanavaverkon laajentami-
20859: osalle avovesikanava, joka on parempi lii- sen taloudellisia puolia. Tämä toimikunta
20860: kennöidä ja toimitusinsinöörin laskelmien antoi m. m. Iisveden-Hauikiveden kanava-
20861: mukaan tulee noin 10 miljoonaa markkaa hankkeesta lausunnot vuosina 1919 ja 1920
20862: halvemmaksi. ja on niissä erittäin seikkaperäiset ja tar-
20863: Toimitettujen tutkimusten mukaan ei kat tiedot Iisveden-Haukiveden reitin ka-
20864: järvien laskemisesta ole myöskään mitään navakysymyksestä puoltaen sen rakenta-
20865: haittaa tai vahinkoa lauttaukselle ja kalas- mista sitä suuremmalla syyllä, kun silloin
20866: tukselle, eikä ole syytä peljätä sen vaikutta- jo oli ryhdytty Keiteleen-Konneveden-
20867: van haitallisesti ilmanalaan tai yleiseen ter- Iisveden kanavain rakentamiseen. Mainitun
20868: veydentilaan. Osaksi •vira.llisten, osaksi en- toimikunnan jäsenten mielestä näytti tä-
20869: nakkolaskelmien perusteella voidaan todeta, män rakennusyrityksen toteuttaminen vaa-
20870: että kun kysymyksessä olevat järvet laske- tivan, että Iisvesi yhdistettäisiin kanavalla
20871: taan Iisveden pinnan tasalle eli 1. 7 o m Suonteenselän kautta Saimaaseen. Vasta
20872: syntyy vesistöjättöjä noin 1;620 ha, joka silloin pääsevät Keiteleen, Konneveden, Pie-
20873: melkein kaikki on viljelyskelpoista maata. laveden ja Rautalammin laajat vesistöt me-
20874: Tie- ja vesirakennushallitus ryhtyikin ano- ren yhteyteen ja jo suoritettu työ saavut-
20875: maan lupaa kysymyksessä olevien jär- taisi täyden merkityksensä. Toimiikunnan
20876: vien laskemiselle Iisveden-Haukiveden jäsenet eivät epäile väittää, että se kanava,
20877: kanavarakennusten yhteydessä. Lupaa joka ra'kennetaan Iisvedeltä Suonteenselän
20878: ei kuitenkaan katsottu voitavan valtiolle kautta Sorsa:kosken tehtaan sivuitse Var-
20879: 524 XII,102. - Iisveden-Haukiveden kanava.
20880:
20881: kauden seutuville, jo sinänsä tulee olemaan tosten ja yleisten töiden ministeriölle vara-
20882: taloudellisesti suurimerkityksellinen, mutta työkysymyksen yhteydessä puolustaa voi-
20883: varmaan tulee sen päämerkitys kuitenkin makkaasti rakennustöiden aloittamista eh-
20884: olemaan siinä, että se yhdistää mainitut dottaen vielä 2 miljoonan markan määrära-
20885: suuret sisävedet mereen ja saattaa ne mah- haa!kin tarkoitukseen. Jo us.eana vuotena
20886: dollisuudet, joita vesistöjen rannoilla ja on mainittu virasoo ehdottanut tulo- ja me-
20887: läheisyydessä olevilla alueilla on, täysiin noarvioihin määrämhaa tarkoitusta varten.
20888: oikeuksiinsa ja voi saada ne hyödyttämään Kustannusarvion mukaan, joka on päi-
20889: koko maan kansantaloutta sekä edistämään vätty huhtikuun 29 p: nä 1930 tulisi Iis-
20890: sen hyvinvointia. veden-Kuvanssin välinen osa maksamaan
20891: Vuonna 1923 valmistuneessa kulkulaitos- 55,000,000 markkaa, Kuvanssin-Sorsakos-
20892: komitean mietinnössä n: o 10 asetetaan ky- ken-Osmajärven välinen osuus 35,100,000
20893: symyksessä oleva kanava aivan ensi tilalle markkaa ja Osmajärven-Saimaan välinen
20894: rakennettavien kanavien joukossa. :Mainitun osuus 35,100,000 markkaa. Koko kanavan
20895: mietinnön sivulla 7 sanotaan m. m. seuraa- rakennuskustannukset ovat siis lasketut
20896: vaa: ,Iisveden-Sorsaveden-Saimaan ka- 128,000,000 markaksi. Tämä kustannus-
20897: nava, rakennettuna Sorswkosken tehtaan si- arvio sen laatijan sanojen mukaan pitää
20898: vuitse Varkauden seutuville, tulee epäile- vieläkin paikkansa.
20899: mättä jo sinänsä olemaan suurimerkityk- Tie- ja vesirakennushallituksen lausun-
20900: sellinen ja saamaan huomattavan liikenteen noista kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
20901: välittääikseen. Sen päämerkitys tulee kui- nisteriölle ilmenee, että se on suositellut
20902: tenkin olemaan siinä, että se liittyy jatkona kanavan rakennukseen käytettäväJksi vanki-
20903: rakentella olevaan Keiteleen-Konneveden työvoimaa ja katsonut sen myöskin sopivan
20904: -Iisveden kanavaan. Viimemainittu ka- varatyöksi. Vaiillkakaan nykyään taloudelli-
20905: nava, joka tulee yhdistämään laajat vesi- sen elämän vilkastuttua työttömyystilanne
20906: alueet mukavilla vesiväylillä toisiinsa, näyt- ei näytä uhkaavalta, niin ei voitane kui-
20907: tää täydennyksekseen vaativan, että Iisvesi tenkaan varmasti väittää, etteikö tilanne
20908: yhdistetään kanavalla Suonteenselän ja saata muuttua huonommaksikin, jolloin täl-
20909: Sorsaveden kautta Saimaaseen. Vasta silloin lainen suuri työ ja aikaaviepä työmaa on
20910: pääsevät Keiteleen, KDnneveden, Piela'Veden omiaan helpoittamaan työtilannetta Poh-
20911: ja Rautalammin laajat vesistöt meren yh- jois-8avossa.
20912: teyteen.'' Iisveden-Haukiveden kanavan vaikutus-
20913: Tie- ja vesirakennushallitus eräässä lau- piiri tulisi olemaan laaja ja kuuluisivwt sii-
20914: sunnossaan kulkulaitosten ja yleisten töi- hen ainakin seuraavat laaja-alueiset ja met-
20915: den ministeriölle 1929 koskettelee Iisveden särikkaat kunnat: Leppävirta, Jäppilä,
20916: -Haukiveden kanavakysymystä yhtyen Varkauden kauppala, Suonenjoki, Karttula,
20917: siinä edellämainitsemamme tDimikunnan ja Tervo, Pielavesi, Keitele, Vesanto, Viita-
20918: kulkulaitoskomitean kantaan lausuen lo- saari, Konginkangas, Sumiainen, Konnevesi
20919: puksi m. m. seuraavaa: ,Tie- ja vesiraJken- ja Rantalampi. :Mainittujen kuntien yhtei-
20920: nushallitus saa kaikinpuolin kannattaa tä- nen pinta-ala on ,Suomenmaa'' nimisen
20921: män kanavan rakentamista niin selvänä teoksen mukaan 706,500 ha, josta peltDa
20922: asiana, ettei sille uutta käsittelyä tarvita". 40,912 ha, hakamaita 28,808 ja metsämaata
20923: Samalla tie- ja vesirakennushallitus asettaa 618,698 ha. Tohtori Yrjö Ilvessalon tutki-
20924: täJmän kanavan rwkentamisen ensitilalle ra- musten mukaan näiden metsäalueiden vuo-
20925: kennettavien kanavien joukossa. Edelleen tuinen puunkasvu hehtaaria kohden Dn
20926: sama virasto lausunnossaan 1930 kulkulai- 4.52 kuutiometriä. Kysymyksessä olevan
20927: XII,102. - Takala y. m. 525
20928:
20929: alueen vuotuinen metsien lisakasvu on Syrjäinen Pohjois~Savo on jäänyt valtio-
20930: 2,796,515 kuutiometriä. Kanavaralkennus- vallan taholta liian vähälle huomiolle ver-
20931: suunnitelma toteutettuna kohottaisi koko rattuna eräisiin muihin ja vieläpä vauraam-
20932: kanavan vaitkutuspiirissä puutavaran hin- piin maalkuntiin. · Mutta myöskin sillä on
20933: toja sillä tavalla, että kuljetuskustannukset oikeus toivoa, että valtiovalta parantaa tä-
20934: vähenisivät ainakin 20 mal'kalla !kuutiomet- män syrjäisen seudun liikenne-elämää ja
20935: riä kohden. Tällä kerrottuna edellämainit- siten tekee ma!hdolliseksi elinkeinoelämän
20936: semamme vuotuisen lisiilkasvun määrä saa- kehityksen. Iisveden-Haukiveden kanava-
20937: daan 55,930,299 ma11kkaa, mikä olisi vuosit- suunnitelman toteuttaminen on tältä kan-
20938: tain laskettava kanavan vailkutuspiiriin nalta katsellen välttämätön ja kun se on
20939: kuuluvien metsänomistajien ja kansanta- ollut niin kauan valmistelujen alaisena,
20940: louden hyödyksi. Luonnollisesti kanava olisi sitä nyt vihdoinkin ryhdyttävä toteut-
20941: olisi omiaan hyödyttämään alueen maanvil- tamaan.
20942: jelystä, kauppaa, teollisuutta y. m. elinkei- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
20943: noja. Tehtyjen laskelmien mukaan, joi'hin nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
20944: tie- ja vesirakennushallitus on ennen no- muksen,
20945: jautunut pyrkiessään toteuttamaan kanava- että hallitus ottaisi huomioon Iis-
20946: suunnitelmaa, tulisi kanava valtiollekin veden-Haukiveden kanavan tarpeel-
20947: suhteellisen kannattavwksi. Sitäpaitsi hyö- lisuuden ja varaisi ensi vuoden tulo-
20948: tyisi valtio ajanpitkään välillisesti näiden ja menoarvioesitykseensä tarkoitusta
20949: alueiden taloudellisen elämän parantumi- varten mää1·ärahan töiden alkuunpa-
20950: sesta. nemista varten.
20951:
20952: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
20953:
20954: J. Takala. L. 0. Hirvensalo.
20955: Tilda Löthman-Koponen. Kalle Kämäräinen.
20956: Aino Luostarinen. Elias Simojoki.
20957: Matti Miikki. Emil Jutila.
20958: Toivo Ikonen. lVI. 0. Lahtela.
20959: Onni Mäkeläinen. Albin Asikainen.
20960: Yrjö Hirvensalo. Onni Hiltunen.
20961: 526
20962:
20963: Xll,1o3. - Toiv. al. N:o 199.
20964:
20965:
20966:
20967:
20968: Paasonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Varkauden-
20969: Kuopion laivaväylän syventämiskustannuksista.
20970:
20971:
20972: E d u s kun n a ll e.
20973:
20974: Vuoden 1937 valtiopäivillä jätetyssä raha- että hallitus toimituttaisi Mäki-
20975: asia-alaitteessa n: o 169 esitetyillä perus- muksen Varkauden-Kuopion laiva-
20976: teilla kunnioittaen ehdotamme eduskunnan väylän syventärniskustannuksistct.
20977: päätettäväksi toivomuksen,
20978:
20979: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
20980:
20981: Annas Paasonen. Jere Juutilainen.
20982: Onni Mäkeläinen. Heikki Kääriäinen.
20983: 527
20984: XII,Io4. - Toiv. al. N:o 200.
20985:
20986:
20987:
20988:
20989: Kirra y. m.: Kokemäenjoen keskiosan ensimmmsen jakson
20990: perkaustyön suorittamisesta kokonaisuudessaan valtion
20991: kustannuksella.
20992:
20993:
20994: Ed u s kun n a ll e.
20995:
20996: Usein uusiutuvien tulvien aiheuttamien talousarvioksi vuodeille 19'37 ehdotti halli-
20997: suurten vahinkojen johdosta on kysymys tus tarko~tusta varten 3 miljoonaa mark-
20998: Kokemäenjoen keskiosan perkaukse1sta kaa kuitenkin ehdolla, että perkausalueen
20999: ollut jo pitkät ajat päiväjärjestyksessä. maanomistajat 'osallistuvat kustannuksiin
21000: Valtioneuvoston toukokuun 10 päivänä 1928 kolmanneksella v•altioapuehtojen määrästä.
21001: asettama joenperkauskomissioni tutki per- Kuluvan vuoden talousarviossa on määrä-
21002: kaushankkeen ehdottaen mietinnössään sen rahaa edelleen l:Usiiltty 1,800,000 mal'lkalla,
21003: toteuttamista I kiireellisyysluokassa ja tar- joten rahaa on tarkoitukseen tällä het-
21004: koitukseen määrärahoja siten, että hank- kellä käytettävissä 4,800,000 markkaa.
21005: keen toteuttaminen olisi tullut loppuun Viime tammikuun alkupäivinä pidettiin
21006: suoritetuksi v. 1938. Kun ei näin tapah- Turun tie- ja vesiraikennUJSpiirin toimesta
21007: tunut, jättivät Huittisten, Kokemäen, Kau- neuvottelukokouksia perkausalueen maan-
21008: vatsan ja Keikyän kuntien kunnanval- omistajien kanssa, jolloin kävi selville,
21009: tuustot valtuuttamiensa edustajien kautta etteivät maanomistajat katso voivansa
21010: tammikuun 16 päivänä 1932 valtioneu- sitoutua edellämainittua maksuehtoa täyt-
21011: yostolle kirjelmän, jossa anottiin, että tämään. Sensijaan he ovat äskettäin va-
21012: hanke suoritettaisiin kokonaan valtion litsemiensa edustajien kautta jä.ttäneet
21013: varoilla ja että perkaustyöt aloitettai- valtioneuvostolle anomuksen, että valtio-
21014: siin heti eduskunnan talousarvioon vara- neuvosto ryhtyisi toimenpiteisiin maan-
21015: töitä varten osoittamia varoja käyt- omist,ajien maksuvelvollisuuden poista-
21016: täen. V<altioneuvosto otti anomuksen huo- miseksi.
21017: mioon ja perkaustyötä suoritettiin alus- Anomustaan perustelevat maanomistajat
21018: tavasti vuosina 19:33-34, jolloin siihen m. m. seuraavasti:
21019: käytettiin 2,1516,000 markkaa valtion va- 1) Sen johdosta, että hallitus esitykses-
21020: roja. Tie- ja vesirakennushallitus katsoi sään v. 1937 viittaa joenperkauskommis-
21021: kuitenkin, ettei perkansta voitu enempää ,sionin lausuntoon, on huomattava, että se
21022: jatkaa ennenkuin vesioikeuslain mukainen perkaussuunnitelma, jota komissiouin eh-
21023: lupa hankkeen toteuttamiseen oli saatu, dotus tarkoittaa, oli huomattavasti sy-
21024: joten per,kaustyöt silloin keskeytyivät. vempi ja myös tehoisampi kuin nykyinen,
21025: V esistötoimilkunnan toimesta muutettiin vuonna 19:36 muutettu perkaussuunni-
21026: perlmussuunnitelmaa tämän jälkeen huo- telma. Vielä on huomioonotettava sekin,
21027: mattavasti, jonJka johdosta myös kustan- että komissiouin ehdotus maanomistajien
21028: nusarvio aleni n. 9 miljoonalla markalla. maksuvelvollisuudesta perustui valtioneu-
21029: Eduskunnalle jättämässään esityfusessä voston päätökseen valtion osanotosta
21030: 528 XII,l04. - Kokemäenjoen perkans.
21031:
21032: maanparannustöiden kustannuksiin loka- tetty toteuttaa kokonaan valtion kustan-
21033: kuun 12 päivältä 19Q;3, joilika mukaan nuksella.
21034: maanomistajien ·osuUJs •tekisi noin 1. 7 mil- 4) Valtio omistaa myös itse tulva-
21035: joonaa markka vähemmän, mihin se ny- alueella maita m. m. Raijalan järven vesi-
21036: kyisin voimassaolevan 19·35 annetun val- jättömaan ja äsken perustetun Huittisten
21037: tioneuvoston päätörusen mukaan nousee. v1aravankila-alueen selkä suuria suoalueita,
21038: 2) Suuren osan maksuvelvollisista muo- jotka viimemainitut tehdään varavalllkilan
21039: dostavat vähävaraiset pienviljelijät, m. m. toimesta viljelyRmaiksi ja joiden tuotto
21040: Huittisten Lauhan kylässä olevat valtion ja arvo siis perkauksen johdosta huomat-
21041: maille äskettäin muodostettujen asutus- tavasti kohoaa.
21042: tilojen omistajat. Niinpä on laskettu, Lopuksi on vielä huomattava, että sel-
21043: että Huittisten maanomistaji1ta menevästä laisten kirjallisten maksusitoumuksien
21044: n. 2.8 miljoonan markan marusuosuudesta hankkiminen maanomistajilta, jota edellä-
21045: joutuisivat alle 10 hehtaarin viljelijät mainittu ma;ksuehto edellyttää, on jo käy-
21046: suorittamaan yli 30 %. Toisissa pitäjissä tännöllisesti katsoen miltei mahdoton ja
21047: on suhde todennäköisesti samanlainen kuitenkin hyvin vaiikea toimenpide, joka
21048: tehden maksuosuus pienviljelijöille, joiden rtulisi suuresti viivyttämään perkaushank-
21049: koko .peltoalue on tulvahai.tan alaiRta, ikeen toteuttamista.
21050: aina 4,000 ma11kkaa peltohehtaaria kohti. Edellä e,sitetyn perusteella ja viitaten
21051: 3) Tällaisten suurten pei"kaushankkei- muuten ed. Kirran y. m. rah. aloitteen
21052: den toteuttaminen, josta tä;ssäkin on ky- n :o 156 v. 1936 valtiopäivillä peruste-
21053: symys, on aikaisemmin miltei poikkeuk- luihin ja koska emme ole tähän mennesså
21054: setta toteutettu kokonaan valtio·n kustan- saaneet vielä tietoa siitä, minkä kannan
21055: nuksella. Niinpä voidaan mainita, että valtioneuvosto tulee asia•ssa ottamaan, .eh-
21056: m. m. Lapuan joen (kustannusarvio noin dotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
21057: 18 milj. mar!kkaa) ja Kyrönjoen suiston tettäväksi toivomuksen,
21058: (8.4 milj.) perkaukset ovat suoritetut ko-
21059: konaan valtion varoilla, Samoin on että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21060: vielä käynnisRä olevat Perhonjo·en (13 siin Kokemäenjoen keskiosan ensim-
21061: milj.), Siikajoen (22.6 milj.) ja Kyrön- mäisen jakson perkaustyön suoritta-
21062: joen yläosan (15.4 milj.) perkaushankkeet miseksi kokonaisuudessaan valtion
21063: sekä Kuortaneenjärven laskemistyö pää- kustannuksella.
21064:
21065: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1938.
21066:
21067: Kalle Kirra. Tilda Löthman-Koponen. K. R. Kares.
21068: Ansh. Alestalo. Reinh. Swentorzetski. M. 0. Lahtela.
21069: Heikki Vehkaoja. Toivo Horelli. Arvo Inkilä.
21070: M. E. Harja. Kalle Kämäräinen. Ville Vallas,
21071: Kalle Joukanen. Otto Marttila. J. E. Malmivuori.
21072: J. Erl. Pilppula. Henrik Kullberg. Aino Luostarinen.
21073: Mandi Hannula. ·K. Kylänpää. Ville A. Komu.
21074: Helena Syrjälä. E. Kilpeläinen. R. Ala-Kulju.
21075: Emil Jutila. Antti Kemppi. T. Ä.. J anhonen.
21076: Akseli Brander. T. N. Vilhula. .A. A. Lastu.
21077: Kaarlo Hänninen. Viljo Venho. Uno A. Hilden.
21078: 529
21079:
21080: XII,to5. - Toiv. al. N:o 201.
21081:
21082:
21083: Janhonen: Lentoaseman rakentamisesta Kajaanin lähistölle.
21084:
21085:
21086: E d u s k u n n a ll e.
21087:
21088: Siinä, ettei koko Pohjois-Suomessa ole lääkäri- ja sairaalahoitoa sikäläisiin sairaa-
21089: minkäänlaista lentoasemaa, on ilmeinen loihin tai sitten vaikeimmissa tapauksissa
21090: puute, joka olisi poistettava mahdollisim- aina Etelä-Suomeen asti, on paikallisen
21091: man pian. Takaisina vuosina on jouduttu lentoaseman tarpeellisuus yhtä suuri kuin
21092: erilaisten syiden takia Pohjois-Suomessa sen antama apu voi olla ratkaisevan tärkeä.
21093: turvautumaan lentovoimiin. Mutta kun ne 4. Lentoaseman yhteydessä oleva lento-
21094: on ollut saatava Etelä-Suomesta asti, niin kenttä voitaisiin sopivin toimenpitein saat-
21095: lentoliikenteen pikaisen avun tai tarpeen taa palvelemaan yhä lisääntyvää siviili-
21096: tyydyttämisen luonne on tästä seikasta joh- lentoliikennettä. Onhan tie- ja vesirakennus-
21097: tuen menettänyt pääasiallisimman tehonsa hallitus ehdottanut, että kannattavan siviili-
21098: ja avunauto on myöhästynyt, kun taas, jos lentoreitin järjestäminen Helsingistä Rova-
21099: olisi ollut paikallinen lentoasema Pohjois- niemelle ja edelleen Petsamoon olisi tapah-
21100: Suomessa, tarvittavaa kiireellistä apua olisi tuva Kuopion, Kajaanin ja Oulun kautta.
21101: voitu antaa tehoisasti ja tarkoitusta vastaa- Postinkuljetuksen kannalta tulee nam Jar-
21102: valla tavalla. jestetyllä lentolinjalla olemaan erikoinen
21103: Kun asiaan yksityiskohtaisemmin kiinni- etu.
21104: tetään huomiota, niin silloin on syytä mai- Sopiva alue lentokentän rakentamiseksi
21105: nita seuraavista seikoista: joko Kajaanin kaupungin alueelle tai eri-
21106: 1. Maan puolustuksen kannalta on ensi- koisesti Paltaniemellä Paltamon kunnassa
21107: luokkaisen tärkeätä, että niin laajalla on olemassa, joten tässäkään suhteessa ei
21108: alueella kun Pohjois-Suomi on, on edes ole vaikeuksia.
21109: yksi pysyväinen, aina joka hetki toimin- Monet syyt puhuvat sen puolesta, että
21110: taan valmis lentoasema. Tämän pitäisi olla Pohjois-Suomen lentoaseman sopivin sijoi-
21111: selviö ainakin jokaiselle, joka tahtoo huo- tuspaikka on Kajaanin kaupungin läheinen
21112: lehtia valtakunnan turvallisuudesta ja puo- alue. Se on melko keskellä Pohjois-Suomea
21113: lustuksesta. ja sopivan matkan päässä rajoilta sekä yh-
21114: 2. Pohjois-Suomessa ovat tavattoman laa- teyden pitäminen sieltä Etelä-Suomen'kin
21115: jat valtion ja yksityisten omistamat metsä- kanssa on hyvin mahdollinen.
21116: alueet. Niiden suojaaminen kesäaikaisilta Edellisen nojalla kunnioittaen ehdotan
21117: metsäpaloilta on tehtävä, jossa paikalliset eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
21118: lentovoimat voisivat näytellä aivan ratkai-
21119: sevaa osaa. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21120: 3. Kiireellisissä, vaikeissa sairastapauk- siin lentoaseman rakentamiseksi Ka-
21121: sissa, joissa on syrjäisiltä seuduilta aikaa jaanin lähistölle.
21122: hukkaamatta saatettava sairaat saamaan
21123:
21124: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1938.
21125:
21126: T. A. Janhonen.
21127: 67
21128: 530
21129:
21130: XII,1o6. - Hemst. mot. N:o 202.
21131:
21132:
21133:
21134:
21135: Colliander: Angående förbindande av Iniö kommun och de-
21136: lar av H outskärs kommun med rikstelefonnätet.
21137:
21138:
21139: T i ll R i k s d a g e n.
21140:
21141: Med vederbörligt tillstånd grundades för mun skulle telefonledes förbindas med sina
21142: ett antal år tillbaka en telefonförening i grannkommuner I-Ioutskär och Korpo, vilka
21143: Iniö kommun trots de betydande svårig- båda så snart de nya telefonkablarna för
21144: heter som mötte på grund av att befolk- internationell trafik iordningställts komma
21145: ningen nästan uteslutande består av fiskare, i direkt telefonförbindelse såväl öster- som
21146: småbrukare och obesuttna. Telefoninrätt- västerut. Detta program för Iniös anslut-
21147: ningen har sedan fungerat till belåtenhet, ning till Houtskär kommun går ut på att
21148: men dess räckvidd är synnerligen ringa, också en del isolerade öar i Houtskär kom-
21149: enär varje förbindelse med andra kommu- mun, såsom Äpplö och Nåtö m. fl., skulle
21150: ner .saknas. Själv har varken telefonföre- genom Iniö kommuns telefonnäts förening
21151: ningen eller kommunen några som helst med Houtskär kommun bliva indragna i
21152: möjligheter att åstadkomma sådan. De telefonförbindelserna med den övriga värl-
21153: svårigheter som härigenom uppstå, ligga i den.
21154: öppen dag alldenstund Iniö kommun har Med hänvisning till ovanstående får un-
21155: gemensam läkare, apotek och länsman med dertecknad vördsamt föreslå, att riksdagen
21156: I-Ioutskär och Korpo kommuner och under ville besluta hemställa,
21157: medföres- och vintertid helt och hållet sak-
21158: nar ångbåtsförbindelser, vilket allt medför att regeringen måtte vidtaga
21159: olidliga svårigheter t. ex. vid sjukdomsfall skyndsamma åtgärder därhän, att
21160: och högst väsentligt försvårar befolknin- det genom post- och telegrafstyrel-
21161: gens utkomstmöjligheter. Allt detta moti- sens försorg uppgjorda programmet
21162: verar att statsmyndigheterna äntligen åt för Iniö kommuns och delar av
21163: denna vanlottade befolkning ägna större H outskärs lcommuns förbindande med
21164: uppmärksamhet och omsorger. Post- och rikstelefonnätet utan tidsutdräkt för-
21165: telegrafstyrelsen har också för sin del upp- verkligas.
21166: gjort ett program enligt vilket Iniö kom-
21167:
21168: Helsingfors den 11 februari 1938.
21169:
21170: Rafael Colliander.
21171: 531
21172:
21173: XII,IoG. - Toiv. al. N:o 202.
21174: Suomennos.
21175:
21176:
21177:
21178:
21179: Colliander: lniön kunnan ja osan Houtskarin kuntaa yh-
21180: distämisestä valtakunnan puhelinverkostoon.
21181:
21182:
21183: E d u s k u n n a 11 e.
21184:
21185: Asianomaisella luvalla perustettiin muu- jelman, minkä mukaan Iniön kunta puhe-
21186: tama vuosi sitten Iniön kuntaan puhelin- limitse yhdistettäisiin naapurikuntiinsa
21187: yhdistys huolimatta niistä huomattavista Houtskariin ja Korpooseen, jotka kumpi-
21188: vaikeuksista, jotka hanketta kohtasivat sen kin niin pian kuin uudet puhelinkaapelit
21189: johdosta, että väestön miltei yksinomaan kansainvälistä liikennettä varten on saatu
21190: muodostavat kalastajat, pienviljelijät ja ti- paikoilleen tulevat suoranaiseen puhelinyh-
21191: lattomat. Puhelinlaitos on senjälkeen toi- teyteen sekä itään että länteen. Tämä oh-
21192: minut tyydyttävästi, mutta sen tehoala on jelma Iniön liittämiseksi puhelimitse Hout-
21193: erittäin pieni, kun kaikki yhteys muihin skarin kuntaan tarkoittaa myöskin sitä,
21194: kuntiin puuttuu. Puhelinyhdistyksellä että eräät Houtskarin kunnan eristetyt
21195: enempää kuin kunnallakaan ei ole mitään saaret, kuten Äpplö, Nåtö y. m., pääsisivät
21196: mahdollisuuksia aikaansaada itse tuollaista Iniön puhelinverkoston tultua yhdistetyksi
21197: yhteyttä. Tästä koituvat vaikeudet ovat Houtskarin kuntaan puhelinyhteyteen
21198: ilmeiset kun Iniön kunnalla on Houtskarin muun maailman kanssa.
21199: ja Korppoon kuntain kanssa yhteinen lää- Ylläesitettyyn viitaten allekirjoittanut
21200: käri, apteekki ja nimismies sekä on keli- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
21201: rikon ja talven aikana kokonaan vailla höy- täväksi toivomuksen,
21202: rylaivayhteyksiä, mistä kaikesta johtuu
21203: sietämättömiä vaikeuksia esim. sairausta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21204: pauksissa ja vaikeuttaa tämä olennaisesti toimenpiteisiin, jotta posti- ja lennä-
21205: väestön toimeentulomahdollisuuksia. Kaikki tinhallituksen toimesta laadittu oh-
21206: tämä antaa valtiovallalle perusteltua syytä jelma Iniön kunnan ja osan Houtska-
21207: vihdoinkin omistaa tälle huono-osaiselle rin kuntaa yhdistämiseksi valtakun-
21208: väestölle huomiota ja huolta. Posti- ja len- nan puhelinverkostoon viipymättä
21209: nätinhallitus onkin puolestaan laatinut oh- toteutettaisiin.
21210:
21211: Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1938.
21212: Rafael CoUia.nder.
21213: 532
21214:
21215: XII,1o7, - Toiv. a.l. N:o 203.
21216:
21217:
21218:
21219:
21220: Rytinki y. m.: Puhelinlinjan rakentamisesta Kurenalta
21221: Puhoksen ja Korpisen kyliin Pudasjärven kunnassa.
21222:
21223:
21224: E d u s k u n n a ll e.
21225:
21226: Vaikka valtion puhelinverkostoa on viime apu on jo myöhäistä kun sen sijaan ehkä
21227: vuosina huomattavasti laajennettu on sairas olisi voitu pelastaa, jos olisi voitu
21228: siitä huolimatta vielä sellaisia asutusseu- lääkäri puhelimitse tilata. Tällaisia ta-
21229: tuja, joissa asutus on melko suuri ja vanha, pauksia on tapahtunutkin vaikka ei tietääk-
21230: mutta jonne ei ole minkäänlaista puhelin- seni suoranaisesti mainituissa kyläryhmissä.
21231: yhteyttä olemassa suuremmista asutuskes- Yksistään paikalliselle asutukselle ei pu-
21232: kuksista. Tällaista seutua ovat m. m. Pudas- helimesta ole hyötyä vaan on otettava huo-
21233: järven kunnan itäisellä perällä olevat Kor- mioon myöskin se, että kylien ympärillä
21234: pisen ja Puhoksen kyläryhmät, joissa on sijaitsevat laajat valtion metsät. Metsäpalo-
21235: huomattavan suuri ja vanha asutus. jen sattuessa voitaisiin puhelimitse hälyyt-
21236: Mainittuihin kylärY'hmiin on Pudasjär- tää sammuttajia laajemmalta alueelta ja
21237: ven Kurenalta matkaa noin 45-50 km. saada palo sammuruaan alkuunsa.
21238: Siellä sijaitsevat m. m. valtion aluelääkä- Edellä mainitun kunnan alueella sattui
21239: rin asunto, kaikki kunnalliset virastot y. m. m. m. viime kesänä metsäpaloja, joihin pu-
21240: virastot, joihin kylän asukkailla on jatku- helimen avulla hälyytettiin laajemmalta
21241: vasti sellaisia asioita, joita he voisivat pu- alueelta sammutusväkeä ja näin ollen saa-
21242: helimitse toimittaa. Etenkin sairaustapauk- tiin palo sammumaan alkuunsa. Paikalli-
21243: sissa olisi puhelin aivan välttämätön. Voi- nen väestö ei olisi näitä paloja voinut omin
21244: taisiinhan helpommissa sairaustapauksissa voimin sammuttaa vaan olisi niistä muo-
21245: puhelimitse tiedustella neuvoja ja ohjeita dostunut suuret metsäpalot ellei niitä pu-
21246: K urenalla asuvalta lääkäriltä. Ja sellaisissa helimen avulla olisi saatu estetyksi.
21247: vaikeissa sairastapauksissa, jolloin sairasta Edellä olevan perusteella ehdotamme
21248: ei voida kuljettaa lääkäriin, voitaisiin puhe- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
21249: limitse tilata lääkäri sairaan luokse, mutta toivomuksen,
21250: nykyisin sitä ei voi tehdä vaan on läh-
21251: dettävä hakemaan lääkäriä 45-50 km: n että hallitus ryhtyisi kiireeellisesti
21252: päästä. Kun tämä matka joudutaan kulke- puhelinlinjan rakentamiseen Pudas-
21253: maan edes takaisin m. m. talvella hevosella, järven kunnan K urenalta Puhoksen
21254: niin voi helposti käydä niin, että lääkärin ja Korpisen kyliin.
21255:
21256: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1938.
21257:
21258: Eino Rytinki. Heikki Niskanen. Hj. Lindqvist.
21259: 533
21260:
21261: XII,1os. - Toiv. al. N:o 204.
21262:
21263:
21264:
21265:
21266: Lahtela y. m.: Määrärahasta eräiden puhelinlinjain raken-
21267: tamista varten.
21268:
21269:
21270: E d u s k u n n a ll e.
21271:
21272: Yleisesti tunnettua on, että puhelin kuu- 4) maantie Räisälän--Hautajärven maan-
21273: luu nykyajan tarpeellisimpiin välineisiin. tiestä Niskalan luota Kuusamon Kilkilosal-
21274: Siksi onkin puhelinverkoston laajentami- melle ja edelleen ensi kohdassa mainittuun
21275: seen ja parantamiseen kiinnitetty maamme Märkäjärven-Kuusaman maantiehen;
21276: eteläosissa varsin suurta huomiota ja saa- 5) maantie Räisälän-Hautajärven maan-
21277: tukin puhelin laajoilla alueilla tarkoitus- tiestä Morottajan luota Isojärveen, johon
21278: taan vastaavaksi. Lapin läänin alueella, parhaillaan rakennetaan piakkoin valmis-
21279: joka muussakin suhteessa on jäänyt lapsi- tuvaa maantietä Rovaniemen-Posion maan-
21280: puolen asemaan, on laajoja asuttuja aluei- tiestä aikaisemmin rakennetun Pasion-
21281: takin, joissa ei ole puhelinta edes yleisten Lehtiniemen maantien jatkona.
21282: maanteiden varsilla. Mainittujen maanteitten vaikutuspiirissä
21283: Puhelinta vailla oleva on m. m. Kemi- asuu toistakymmentä tuhatta asukasta, on
21284: järven ja Sallan kuntain eteläinen sekä toistakymmentä kansakoulua ja Käyiän ka-
21285: Kuusamon ja Posion kuntain pohjoinen lanviljelyslaitos sekä Oulangan sairasmaja
21286: osa, eli siis alue, joka jääpi Kemijärveltä sairaanhoitajineen. Lisäksi puheena ole-
21287: Sailaan, SaHasta Kuusamoon, Kuusamosta vien teitten vaikutuspiirissä harjoitetaan
21288: Posiolle ja Posiolta Kemijärvelle vedetyn ympäri vuoden laajassa mitassa metsätöitä,
21289: viivan sisälle. Tällä alueella ovat seuraa- JOissa on parhaina työaikoina tuhansia
21290: vat yleiset maantiet, joiden varsilla ei ole muualta tulleita työläisiä työnjohtajineen
21291: puhelinta: ja liikemiehineen. Puheenaolevilla maan-
21292: 1) maantie Kemijärven-Sallan maan- teillä välittävät liikennettä postiautot,
21293: tiestä Märkäjärveltä Kallungin, Niemelän, linja-autot, henkilöautot ja kuorma-autot.
21294: Hautajärven, Ollilan ja Käyiän kautta Erikoisestikin tiet Räisälä-Hautajärvi ja
21295: Kuusamoon siihen yhdistyvine itään päin Märkäjärvi-Hautajärvi ovat viime vuosina
21296: johtaville teineen; joutuneet huomatuimmiksi puutavarain
21297: autoilla kuljetusteiksi ja tulevat sellaisina
21298: 2) maantie Kemijärven-Sallan maan- olemaan vastaisuudessakin, koska niitä
21299: tiestä Joutsijärveltä Räisälän-Hautajär- myöten voidaan kuljettaa puita Venäjälle
21300: ven maantiehen; laskeviita vesistöalueilta Kemijärveen sekä
21301: 3) ma'antie Kemijärven Räisälän kylästä Kemijokeen laskeviin uittoväyliin.
21302: Morottajan, Niskalan, Hirvasvaaran ja Mainittakoon vielä, että Oulankajoki-
21303: Aholan kautta Hautajärveen, jossa se yh- laaksossa, joka kuuluu viimeksi mainittujen
21304: distyy ensi kohdassa mainittuun Märkäjär- maanteiden vaikutuspiiriin, on viime vuo-
21305: ven-Kuusaman maantiehen; sina suoritettu varsin laajassa mitassa
21306: 534 XII,108. - Perä-Pohjolan puhelinverkosto.
21307:
21308: malmitutkimuksia ja tultanee niitä suo- masta, kuten monet esimerkit ovat osoit-
21309: rittamaan vastaisuudessakin. taneet.
21310: Jo yksin se, että Oulangan sairasmajalta Valtion etujen mukaista on myöskin, että
21311: on lähimmän lääkärin asuunolle lähes 100 puheenaolevan alueen ja yleensäkin metsä-
21312: km., edellyttää, että sinne on saatava pu- seutujen puhelinverkosto saadaan mahdolli-
21313: helin mahdollisimman pian. simman pian rakennetuksi.
21314: Kysymyksessä olevalla alueella ja sen ym- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21315: päristössä ovat laajat valtion metsäalueet, kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
21316: joiden arvo on laskettava sadoissa miljoo- vomuksen,
21317: nissa markoissa. Metsät, kuten tunnettua,
21318: ovat kesän aikoina metsäpalojen uhkaa- että hallitsu ottaisi vuoden 1939
21319: mina. Metsäpalojen tehokas sammutus ja tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
21320: siis metsien säilytys palovahingoilta edel- rahan puhelinlinjan rakentamiseksi
21321: lyttää, että sillä alueella, josta sammutus- Sallan Märkäjärveltä Kuusamon
21322: väki on saatavissa, on mahdollisimman kirkolle ja Kemijärven lci1·kolta Räi-
21323: taaja puhelinverkosto. Sen avulla saadaan sälän kautta Hautajärveen sekä tältä
21324: nopeasti palopaikalle sammutusväkeä ja voi- linjalta Niskalasta Kilkilösalmelle ja
21325: daan uhkaavatkin palot alkuunsa tukahdut- Morottajasta Isojärven kautta Po-
21326: taa ja ehkäistä metsäomaisuus tuhoutu- siolle.
21327:
21328: Helsingissä helmikuun 7 p: nä 1938.
21329:
21330: M. 0. Lahtela. K. A. Lohi.
21331: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
21332: Lauri Kaijalainen. Kusti Arhama.
21333: •• ••
21334:
21335: VALTIOPAIVAT
21336: 1938
21337:
21338:
21339:
21340: LIITTEET
21341: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
21342:
21343:
21344:
21345:
21346: HELSINKI 1938
21347: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
21348:
21349: 68
21350: j
21351: j
21352: j
21353: j
21354: j
21355: j
21356: j
21357: j
21358: j
21359: j
21360: j
21361: j
21362: j
21363: j
21364: j
21365: j
21366: j
21367: j
21368: j
21369: j
21370: j
21371: j
21372: j
21373: •• ••
21374:
21375: VALTIOPAIVAT
21376: 1938
21377:
21378:
21379: LIITTEET
21380: IV
21381: SYYSISTUNTOKAUDELLA VAL TIOVARAINVALIOKUNTAAN
21382: LÄHETETYT RAHAASIA-ALOITTEET
21383:
21384:
21385: [i]
21386:
21387:
21388:
21389:
21390: HELSINKI 1938
21391: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
21392: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista kul-
21393: kulaitoksiin, terveydenhoitoon sekä taloudellisiin, sivistyk-
21394: sellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
21395: 541
21396:
21397: IV,4t. - Rah. al. N:o 9.
21398:
21399:
21400:
21401:
21402: V. Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion viran-
21403: ja toimenhaltijain perhelisien korottamiseksi.
21404:
21405:
21406: E d u s k u n n a ll e.
21407:
21408: Eduskunnassa on usean vuoden aikana taipumuksen hintojen kohoamiseen ja elin-
21409: kiinnitetty huomiota maamme virkamiehis- kustanusten nousuun on viran- ja toimenhal-
21410: tön ja varsinkin sen alempiin palkkaus- tijain asema entisestään yhä vain huonon-
21411: luokkiin kuuluvien viran- ja toimenhalti- tumassa. Kun kuitenkin hallitus on jättä-
21412: joiden huonoihin palkkausoloihin. Jo tä:hän nyt asian kokonaisuudessaan komitean tut-
21413: asti suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet, kittavaiksi, emme katso voivamme esittää
21414: etteivät viran- ja toimenhaltijain palkkaus- laajempaa suunnitelmaa viran- ja toimen-
21415: olot kestä vertailuja EuroQIPan muiden val- haltijain palkkauksen järjestämiseksi, vaan
21416: tioiden, eräitä Baltian maita lukuunotta~ on tällä kertaa jäätävä odottamaan komi-
21417: matta, kanssa. V aitioneuvosto onkin viime tean tutk~muksen tuloksia, joita voidaan
21418: maaliskuun 3 päivänä asettanut komitean käyttää hyväksi vasta seuraavan vuoden
21419: harkitsemaan valtion viran- ja toimenhalti- tulo- ja menoarviota valmisteltaessa. Kun
21420: jain palkkausta ja muitakin oloja. Tämän kysymys kuitenkin on kiireellinen ja laajat
21421: komitean vielä keskeneräiseen työhön viita- virkamiespiirit odottavat pjkaista korjaa-
21422: ten on hallitus pidättäytynyt eduskun- mista oloihinsa ja ,kosika perheellisten vi-
21423: nalle esittämästä tämän vuoden tulo- . ja ran- ja toimenhaltijain toimeentulo yleensä
21424: menoarvioon palkankorotuksia valtion vi- on paljon vaikeampi kuin perheettömien",
21425: ran- ja toimenhaitijoille paitsi eräissä rhar- kuten hallitus mietinnössään lausuu, pi-
21426: v·oissa poikkeustapauksissa. Sensijaan eh- dämme välttämättömänä, että valtion viran-
21427: dottaa hallitus korotettavaksi viran- ja toi- ja toimenhaltijat tulisivat saamaan perhe-
21428: menhaltijain p.erlhelisiä vuoden 1939 aikana lisää vähintään 200 markkaa jokaista siihen
21429: 1,200 marlkasta 2,100 markkaan jokaiselta oikeuttavaa lasta kohti kuussa.
21430: perhelisään oikeutetulta lapselta tehden li- Ylläolevaan viitaten ehdotall).me kunnioit-
21431: säys yhteensä 19,000,000 markkaa. taen,
21432: Mielestämme ei tämä lisäiys väliaikaise- että Eduskunta ottaisi vuoden
21433: nakaan korjauksena viran- ja toimenhal- 1939 tulo- ja menoarvioon 15 Pl.
21434: tijain palkkauksessa ole lähimainkaan II luvun 15 momentin kohdalle li-
21435: riittävä, sillä tietäähän se vain 75 markan säystä 6,500,000 markkaa valtion vi-
21436: korotusta perhelisään oikeutettavaa lasta ran- ja toimenhaltijain perhelisien
21437: kohti kuukaudessa koko avustuksen tehdessä korottamiseksi 2,400 markkaan vuo-
21438: siten 175 mk kuukaudessa. Kun vielä ottaa dessa jokaista perhelisään oikeutta-
21439: huomioon rahapolitiikkamme aiheuttaman vaa lasta kohti.
21440: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
21441:
21442: Vilho Annala. Arvi Malmi vaara.
21443: Elias Simojoki. Hilja Riipinen.
21444: Yrjö R. Saarinen. K. R. Kares.
21445: Kaarlo Salovaara. E. A. Tuomivaara.
21446: R. Ala-Kulju. Iisakki Nikkola.
21447: K. A. Jussila. J. V. Wainio.
21448: 542
21449:
21450: IV,42, - Rah. al. N:o 10.
21451:
21452:
21453:
21454:
21455: Peltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kon-
21456: duktöörin ja II luokan veturinkuljettajan virkain muut-
21457: tamiseksi vastaavasti ylikonduktöörin ja 1 luokan vetu-
21458: rinkuljettajan viroiksi.
21459:
21460:
21461: E d u s k u n n a ll e.
21462:
21463: Viime vuoden tulo- ja menoarvion yhtey- kuljettajia ensimmäistä palkkausluokkaa
21464: dessä vakinaistutettiin runsaasti ylimääräi- 156 ja toista palkkausluokkaa 331 eli yh-
21465: siä vaJtion viran- ja toimenhaltijoita ja teensä 487 ja toisen luokan kuljettajia 498.
21466: saatiin siten aikaan huomattava parannus Kun tänä vuonna on I lk. kuljettajan vir-
21467: valtion palveluksessa olevien työsuhteissa. koja 489 ja II lk. kuljettajan virkoja 750,
21468: Niinpä perustettiin esimerkiksi 18 Pl. koh- niin huomaamme, että suhde ei ole enää sa-
21469: dalla koneosastoon 250 veturinlämmittäjän manlainen kuin aikaisemmin. V eturimie-
21470: tointa ja sama määrä myöskin II luokan hissä onkin herättänyt huolestumista mai-
21471: veturinkulijettajan virkoja. Samoin vaki- nitunlainen suhteen muuttuminen, mikä
21472: naistutettiin liikenneosastolla 100 konduk- tietää myöskin heidän muutenkin pienten
21473: töörin virkaa ja 200 junamiehen sekä 300 palkkojensa vähenemistä, sillä nykyään on
21474: asemami~hen tointa. Viimeksimainitut toi- I lk. ja II lk. kuljettajan palkan erotus
21475: met oli hallitus esittänyt kolmannen luo- 3,000 mk vuodessa, mitä on pidettävä aivan
21476: kan asemamiehen toimiksi, mutta eduskunta kohtuuttoman suurena, kun kyseessä on
21477: muutti ne siten, että 100 asemamiehen samanlainen työ.
21478: tointa tuli I luokkaan, 134 II luokkaan ja Samanlainen epäsuhde on syntynyt
21479: 66 UI luokkaan, ollen I ja II palkkaus- uusien konduktöörinvirikojen perustamisen
21480: luokan erotus 1,500 markkaa ja II ja III jälkeen, kun perustettiin 100 konduktöörin
21481: palkkausluolkan erotus 1,200 mk vuodessa. virkaa, mutta ei lainkaan ylikonduktöörin
21482: Tämä muutos toimeenpantiin lähinnä sen virkoja. Viime vuonna oli konduktöörejä
21483: vuoksi, että haluttiin säilyttää entinen yhteensä 696, joista ylikonduktöörejä I
21484: suhde vakinaisten välillä eri luokissa uusia palkkausluokassa 102 ja II: ssa 178 eli yh-
21485: paikkoja perustettaessa, mikä onkin aivan teensä 280. Tänä vuonna on ylikonduktöö-
21486: oikein. rejä sama määrä, mutta ikonduktöörejä 522,
21487: Eräisiin toisiin nimityssuhteisiin kuiten- palkkauseron ollessa 3,000 markkaa vuo-
21488: kin jäi vielä huomattavia epäkohtia, ja dessa. Näidenkin suhteet olisi saatava aina-
21489: koska hallitus ei esitä niitä korjattavaksi kin ennalleen.
21490: v: n 1939 tulo- ja menoarvion yhteydessä, Edellä olevan perusteella kunnioittaen
21491: olisi eduskunnan ne oikaistava. ehdotamme,
21492: Kautta aikojen on vakinaisia I ja II luo-
21493: kan veturinkuljettajia ollut jokseenkin yhtä että Eduskunta ottaisi vuoden
21494: paljon. Niinpä oli viime vuonna I luokan 1939 tulo- ja menoarvioon 525,000
21495: IV,42. - Peltonen y. m. 543
21496:
21497: markan suuruisen määrärahan, josta noihin, ja 150,000 mk 50 konduk-
21498: summasta on käytettävä 375,000 mk töörin viran muuttamisesta ylikon-
21499: 125 II luokan veturinkuljettajan vi- duktöörin viraksi aiheutuviin me-
21500: ran muuttamisesta I luokan veturin- noihin.
21501: kuljettajan viraksi aiheutuviin me-
21502:
21503: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
21504:
21505: Onni Peltonen. Armas Paasonen.
21506:
21507:
21508:
21509:
21510: 69
21511: 544
21512:
21513: 1V,43. - Rah. al. N:o 11.
21514:
21515:
21516:
21517:
21518: Oksala: Määrärahan osoittamisesta ruoppaustöiden suorit-
21519: tamiseksi Sortavalaan johtav~'lla Laatokan laivaväylillä.
21520:
21521:
21522: E d u s k u n n a ll e.
21523:
21524: Vuosien 1935 ja 1936 talousarvioissa tarkat kartat ja joiden ruoppaamisesta on
21525: olleilla yhteensä 5.6 milj. markan suurui- laadittu lopulliset suunnitelmat ja kustan-
21526: silla määrärahoilla hankittiin Laatokalle nusarviot. Näiden väylien lisäksi on val-
21527: ruoppaaja. Ruoppaaja valmistui keväällä miit suunnitelmat ja kustannusarviot ole-
21528: 1937 ja suoritettiin sillä kesällä 1937 eräitä massa usealle muullekin laivaväylän ruop-
21529: I~aatokan laivaväylien syvennystöitä, joita paustyölle Laatokalla. Laatokan laivalii-
21530: varten talousarvioon oli varattu määrära- kenteen turvallisuuden vuoksi ja jotta kai-
21531: hat. Vuodeksi 1938 ei ollut mitään määrä- killa laivoilla olisi tilaisuus vaaratta päästä
21532: rahaa ruoppaustöitä varten Laatokalla, Sortavalaan, missä on Laatokan täydel-
21533: mutta aikaisemmin suoritetuista töistä jäi lisin telakka, olisi laivaväylien ruoppausta
21534: vielä osa täksi kesäksi suorittamatta. Sitä- keskeytymättä ja kiireellisesti jatkettava.
21535: paitsi vuokrasi Käkisalmen. kaupunki ruop- Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska muu-
21536: paajan melkein koko kesäksi satamansa sy- toin uusi ruoppaaja joutuu seisomaan toi-
21537: vennystöihin, joten ruoppaajaa ei vielä ku- mettomana. Seisoessaan ruoppaaja kaikista
21538: luneena kesänä tarvinnut panna seisomaan. toimenpiteistä huolimatta pilaantuu ja ai-
21539: Vuoden 1939 talousarviossa ei myöskään heuttaa valtiolle vartioimis- ja hoitokustan-
21540: ole mitään määrärahoja ruoppauksi,a var- nuksia ilman vähintäkään hyötyä.
21541: ten Laatokalla. Kuitenkin ovat eräät lai- Edelläolevaan viitaten kunnioittavimmin
21542: vaväylät ·varsinkin Sortavalan kaupungin ehdotan,
21543: lähistöllä niin mataloituneet, että suurem- että Eduskunta ottaisi vuoden
21544: mat laivat eivät pääse pohjaan koskematta 1939 tulo- ja menoarvioon 700,000
21545: Laatokalta Sortavalaan. Tällaisia väyliä markan määrärahan ruoppaustöiden
21546: ovat Vorssunsalmen, Läppäjärven, Jänis- suorittamiseksi Sortavalaan johta-
21547: saaren ja Ukonluodon väylät, joista on villa Laatokan laivaväylillä.
21548:
21549: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
21550:
21551: Arvi Oksala..
21552: 545
21553:
21554: IV,44. - Fin. mot. N:o 12.
21555:
21556:
21557:
21558:
21559: Frietsch m. fl.: Angående anvisande av anslag för under-
21560: stödande av järnvägsmannaföreningarnas verksamhet.
21561:
21562:
21563: T i 11 R i k s d a g e n.
21564:
21565: Under en följd av år har till järnvägs- är deras arbetsiver. Som ett exempel på
21566: styrelsens disposition ställts ett visst be- järnvägsmannaföreningarnas arbete tili för-
21567: lopp ur statens medel för understödande mån för yrkets och järnvägarnas allmänna
21568: och främjande av järnvägsmannaorgani- bästa kan nämnas deras energiska strävan-
21569: sationernas allmänna verksamhet. Detta den att åstadkomma nödiga förtydliganden
21570: belopp har utan tvivel kunnat värdesättas i det nya tågsäk-erhetsreglementet samt de-
21571: såsom ett erkännande från det allmännas ras i detta syfte anordnade, _av dem själva
21572: och statens sida - ett erkännande åt järn- bekostade föreläsningskurser.
21573: vägsmännen för nit och uthållighet i an- Med här antydda mål för ögonen ha
21574: svarsfullt arbete. Samtidigt som det all- respektive järnvägsmannaorganisationer,
21575: männa sålunda dokumenterat sin vilja att var och en på sitt gebit, betonat olika de-
21576: stöda järnvägsmännens speciella strävan- taljer i sin verksamhet. Så gott som varje
21577: den har man skärrkt uppmärksamhet åt specialintresse av allmän natur bevwkas av
21578: den omständigheten att ifrågavarande stats- en särskild förening. I överensstämmelse
21579: understöd är till uppenbart gagn även för härmed har antalet föreningar blivit be-
21580: järnvägarna, höjande deras effektivitet och tydande, likaså det sammanlagda anta-
21581: trafiksäkerhet. Samtliga järnvägsmanna- let föreningsmedlemmar. Föreningsantalet
21582: föreningar i vårt land sträva nämligen att överstiger för närvarande tjugu. I detta
21583: verka ej blott tili sina medlemmars utan sammanhang må understrykas att flere av
21584: jämväl tili järnvägarnas allmänna fördel. dessa organisationer underhålla egna bib-
21585: Det må tili belysande härav blott påpekas, liotek och utge egna tidningar, varförutom
21586: att den fördjupade fackkunskap, tili vii- de bedriva en omfattande självhjälpsveDk-
21587: ken föreningarna sträva att hjälpa sina samhet bland medlemskåren.
21588: medlemmar, kommer järnvägarna och all- En följd av järnvägsmannaföreningar-
21589: mänheten tili godo. Man kan vidga detta nas stora antal har emellertid varit att
21590: påstående så att det omfattar även den de var för sig blivit delaktiga av endast
21591: fysiska fostran i sportsliga och idrottsliga en ringa del av det statsunderstöd, sorn
21592: övningar, tili vilka järnvägsmännens orga- beviljats för ändarnålet. Anslaget har ju
21593: nisationer samla intresserade medlemmar, i och för sig ej heller varit betydande.
21594: samt den rekreations- och nöjesbetonade Ända tili i fjol utgick det med 100,000
21595: sidan i organisationernas verksamhet. J u mark per år, ett belopp som icke spelar
21596: större järnvägsmännens fysiska och and- någon som helst roll vare sig i järnvä-
21597: liga spänst är, ju djupare deras fackbild- garnas eller statens budget. Tili dem som
21598: ning, desto bättre äro de ägnade att utöva insett önskvärdheten av anslagets höjande
21599: sitt ansvarsbetungade värv, desto större räknas även järnvägsstyrelsen, som inför
21600: 546 IV,44. - Rautatieläisyhdistykset.
21601:
21602: statsrådet föreslagit ett sammanlagt under- Med hänsyn till att det synes i allo
21603: stödsbelopp om 200,000 mark per år. Detta önskvärt att järnvägsmannaorganisationer-
21604: förslag vann dock ej statsrådets godkän- nas samhällsnyttiga verksamhet på ett ef-
21605: nande, i det att understödet i budgeten för fektivare sätt än hittills understödes och
21606: år 1938 upptagits med blott 120,000 mark. främjas av staten, få undertecknade vörd-
21607: I sitt förslag till budget för järnvägarna samt föreslå,
21608: för år 1939 upprepade emellertid järn-
21609: vägsstyrelsen sitt tidigare förslag om be- att Riksdagen ville i statsförsla-
21610: viljande av 200,000 mark för ändamålet. get för år 1939 anvisa ett belopp orn
21611: I regeringens proposition till riksdagen an- 200,000 rnark för understödande av
21612: gående statsförslaget för år 1939 har dock järnvägsrnannaföreningarnas verk-
21613: fortfarande observerats samma anslag som samhet.
21614: för innevarande år eller 120,000 mark.
21615:
21616: Helsingfors den 8 september 1938.
21617:
21618: C. 0. Frietsch. Edvard Haga.
21619: Albin Wickman. Edvin Stenwall.
21620: T. E. Nordström. Edv. Helenelund.
21621: 547
21622:
21623: IV,44. - Rah. al. N:o 12. Suomennos.
21624:
21625:
21626:
21627:
21628: Frietsch y. m.: Määrärahan osoittamisesta rautatieläisyh-
21629: distysten toiminnan tukemiseksi.
21630:
21631:
21632: E d u s k u n n a 11 e.
21633:
21634: Vuosikausia on rautatiehallituksen käy- teiden yhteiseksi hyväksi voidaan mainita
21635: tettäväiksi asetettu määrätty summa valtion niiden tarmokkaat pyrkimykset tarpeellis-
21636: varoista rautatieläisjärjestöjen yleisen toi- ten selvennysten aikaansaamiseksi uuteen
21637: minnan tukemiseksi ja edistämiseksi. Tätä junaturvallisuusohjesääntöön sekä niiden
21638: summaa on epäilemättä voitu pitää tun- tässä tarkoituksessa järjestämät, niiden itse
21639: nuksena yleiseltä ja valtion taholta - kustantamat luentojaksot.
21640: tunnustuksena mutatieläisille uutteruudesta Tässä viitattuja tarkoitusperiä silmällä-
21641: ja kestävyydestä vastuunalaisessa työssään. pitäen ovat asianomaiset rautatieläisjärjes-
21642: Samalla kun yhteiskunta siten on antanut töt, kukin alallaan, korostaneet eri puolia
21643: todistuksen tahdostaan tu:fuea rautatieläis- toiminnassaan. Miltei jokaista yleisluon-
21644: ten erikoispyrintöjä, on kohdistettu huo- toista erikoisharrastusta valvoo eri yhdis-
21645: miota siihen seikkaan, että kysymyksessä- tys. Tämän- mukaisesti on ythdistysten lu-
21646: oleva valtioapu on ilmeiseksi hyödyksi kumäärä melkoinen, samoin niiden jäsen-
21647: myös rautateille kohottaen niiden tehoi- ten yhteenlaskettu määrä. Yhdistysten lu-
21648: suutJta ja liikennevarmuutta. Kaikki rauta- kumäärä nousee nykyään yli kahdenkym-
21649: tieläisy<hdistykset maassamme pyrkivät ni- menen. Tässä yhteydessä alleviivattakoon,
21650: mittäin vaikuttamaan ei ainoastaan jäsen- että moni näistä yhdistyksistä ylläpitää
21651: tensä vcaan myös rautateiden yleiseksi hyö- omaa kirjastoa ja julkaisee omaa sanoma-
21652: dyksi. Tämän valaisemiseksi tulkoon vain lehteä, minkä lisäksi ne harjoittavat laaja'a
21653: mainituksi, että syvennetty ammattitieto, oma-aputoimintaa jäsenistöjensä keskuu-
21654: johon yhdistykset pyrkivät auttamaan jä- dessa.
21655: seniään, tulee rautateiden ja yleisön hy- Seurauksena rautatieläisyhdistysten suu-
21656: väksi. Tätä väitettä voidaan laajentaa si- resta lukumäärästä on kuitenkin ollut, että
21657: ten, että se käsittää myös fyysillisen kasva- ne kukin kohdaltaan ovat päässeet osalli-
21658: tuksen urheilu- ja voimailuharjoitu:ksissa, siksi ainoastaan pienestä osasta sitä valtio-
21659: joihin rautatieläisten· järjestöt kokoavat apua, joka on myönnetty tarkoitukseen.
21660: asiaaharrastavia jäseniä, sekä virkistys- ja Määrärahahan ei ole itsessään ollut myös-
21661: huviluontoisen puolen näiden järjestöjen kään merkittävä. Viime vuoteen saal"ka se
21662: toiminnassa. Mitä suurempi rautatieläisten oli 100,000 markkaa vuosittain, joka summa
21663: fyysillinen ja henkinen joustavuus on, mitä ei näyttele mitään osaa enempää rautatei-
21664: syvempi heidän ammattisivistyksensä, sitä den kuin vaitionkaan talousarviossa. Nii-
21665: paremmin he sopivat harjoittamaan vas- hin, jotka ovat oivaltaneet määrärahan ko-
21666: tuun rasittamaa tointaan, sitä suurempi rottamisen toivottavuuden, kuuluu myös
21667: on heidän työintonsa. Esimerkkinä rauta- rautatiehallitus, joka valtioneuvostossa on
21668: tieläisylhdistysten työstä ammatin ja rauta- ehdottanut yhteensä 200,000 markan suu-
21669: 548 IV,44. - Rautatieläisyhdistykset.
21670:
21671: ruista apurahaa vuosittain. Tämä ehdo- Koska näyttää kaikin puolin toivotta-
21672: tus ei kuitenkaan saavuttanut valtioneu- valta, että rautatieläisjärjestöjen yhteis-
21673: voston hyväksymistä, sillä vuoden 1938 ta- kunnalle hyödyllistä toimintaa tehokkaam-
21674: lousarviossa on avustus merkitty ainoas- malla tavalla kuin tähän asti tuetaan ja
21675: taan 120,000 markaksi. Ehdotuksessaan edistetään valtion taholta, allekirjoittaneet
21676: rautateiden talousarvioksi vuodelle 1939 kunnioittavasti ehdottavat,
21677: rautatiehallitus uudisti siitä huolimatta ai-
21678: kaisemman ehdotuksensa 200,000 markan että Eduskunta ottaisi vuoden
21679: myöntämisestä tarkoitukseen. Hallituksen 1939 talousarvioon 200,000 markan
21680: esityksessä eduskunnalle talousarvioksi vuo- suuruisen määrärahan rautatieläis-
21681: delle 1939 on kuitenkin edelleen otettu yhdistysten toiminnan tukemiseksi.
21682: huomioon sama määräraha kuin kuluvana-
21683: kin vuonna eli 120,000 markkaa.
21684:
21685: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
21686:
21687: C. 0. Frietsch. Edvard Haga.
21688: Albin Wickman. Edvin ,Stenwall.
21689: T. E. Nordström. Edv. Helenelund.
21690: 549
21691:
21692: IV,45. - Rah. al. N:o 13.
21693:
21694:
21695:
21696:
21697: Ikonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta erinäisten maail-
21698: mansodan aikana Suomen kansalaisille koituneiden vahin-
21699: kojen korvaamista varten.
21700:
21701:
21702: E d u s k u n n a 11 e.
21703:
21704: Viitaten näille valtiopäiville jätettyyn 500,000 markan määrärahan halli-
21705: toivomusaloitteeseen N: o 17 ja samoin tuksen käytettäväksi niiden vahin-
21706: näillä valtiopäivillä annetun perustuslaki- kojen korvaamiseksi, joita Suomen
21707: valiokunnan mietinnön n: o 7 perustelujen kansalaisille on koitunut maailman-
21708: toiseen kappaleeseen, ehdotamme kunnioit- sodan aikana sen vuoksi, että he vi-
21709: taen, ranomaisten antamien pakkomää-
21710: räysten mukaisesti joutuivat luovut-
21711: että Eduskunta ottaisi mwden tamaan Suomessa olevaa kiinteää
21712: 1939 valtion tulo- ja menoarvioon omaisuuttaan.
21713:
21714: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
21715:
21716: Toivo Ikonen. A. Halonen.
21717: Toivo Horelli. Ernst von Born.
21718: Kalle Kämäräinen. Uno A. Hilden.
21719: 050
21720:
21721: IV,46. - Rah. al. N:o 14.
21722:
21723:
21724:
21725: Peltonen: Määrärahan osoittamisesta korvauksen suoritta-
21726: miseksi Suomen valtion palveluksessa Venäjällä olle~'lle
21727: valtion viran- ja toimenhaltijm'lle vuoden 1918 kapinan
21728: tai siihen liittyneiden tapausten johdosta Venäjällä me-
21729: nettämästään irtaimesta omaisuudesta.
21730:
21731:
21732: E d u s k u n n a ll e.
21733:
21734: Vuoden 1918 kapinan johdosta joutui mättömyyttä niiden viran- ja toimenhalti-
21735: suuri määrä Suomen valtion viran- ja toi- jain keskuudessa, joiden korvausanomu!kset
21736: menhaltijoita jättämään omaisuuttaan V e- ovat tulleet hylätyiksi ja sen takia he ovat
21737: näjälle poistuessaan sieltä palveluksesta. koettaneet saada aikaan o~kaisua asiassa,
21738: Useimmat näistä ovat sittemmin valtion mutta tähän saakka eivät ole siinä onnis-
21739: varoista saaneet korvauksen menettämäs- tuneet.
21740: tään omaisuudesta, osan heistä jäädessä Kun ei ole asianmukaista, että samanlai-
21741: korvausta vaille. sissa olosuhteissa menetetty virkailijoiden
21742: Viimeksi on eduskunta vuonna 1933 irtain omaisuus toisille korvataan valtion
21743: myöntänyt 2.5 milj. markkaa käytettäväksi varoista, mutta toisille jätetään korvaa-
21744: mainittujen virkailijoiden menetetyn irtai- matta, olisi eduskunnan nyt myönnettävä
21745: men omaisuuden korvaamiseksi. Mutta täs- tarvittavat varat tarkoitukseen. Hankitun
21746: täkään määrärahasta ei kaikille virkailijoille selvityksen mu!kaan on näitä korvausta saa-
21747: myönnetty heidän anomaansa korvausta, rnattornia irtaimen omaisuutensa Venäjällä
21748: vaikka olivat sitä asianmukaisesti pyytä- menettäneitä viran- ja toimenhaltijoita yh-
21749: neet. Mikä on ollut syynä korvausanomus- teensä 40 ja nousee heidän anomansa kor-
21750: ten hylkäämiseen, ei päätöksissä ole mai- vausmäärä n. 600,000 markkaan.
21751: nittu ja muutoinkaan niihin ei ole saatu
21752: täyttä selvitystä. On kuitenkin arveltu, Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
21753: että korvausanomusten hylkäämiseen on
21754: vaikuttanut mahdollisesti sekin seikka, kun että Eduskunta ottaisi vuoden
21755: anomu!ksen tehneitä viran- ja toimenhalti- 1939 tulo- ja menoarvioon 600,000
21756: joita oli rangaistu kurinpidollisesti, sillä markan suuruisen määrärahan käy-
21757: lähinnä näiden henkilöiden korvausanomuk- tettäväksi niiden valtion viran- ja
21758: set olivat tulleet hylätyiksi. Kuitenkin heis- toimenhaltijain irtaimen omaisuuden
21759: täkin eräät ovat saaneet anomansa kor- korvaamiseksi, jotka Venäjällä olles-
21760: vauksen, joten on mahdollista sekin, että saan Suomen valtion palveluksessa
21761: myöskin myönnettyjen määrärahojen niuk- vuoden 1918 kapinan tai siihen liit-
21762: kuus on vaikuttanut asian ratkaisuun. tyvien tapausten johdosta menettivät
21763: Tällainen korvausten erilainen suoritta- omaisuuttaan ja eivät ole saaneet
21764: minen on synnyttänyt oikeutettua tyyty- sitä takaisin tai korvausta siitä.
21765:
21766: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
21767:
21768: Onni. Peltonen.
21769: 551
21770:
21771: IV,47. - Rah. al. N:o 15.
21772:
21773:
21774:
21775:
21776: V allas y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen suorit-
21777: tamiseksi erään vuonna 1919 sattuneen rajakahakan
21778: johdosta Kivennavan pitäjän Hartoisten kylän asuk-
21779: kaille aiheutuneesta vahingosta.
21780:
21781:
21782: E d u s kun n a ll e.
21783:
21784: Koska tämän vuoden valtiopäivien alussa tetut toivomusaloitteen perusteluihin viit-
21785: tekemämme toivomusaloite N: o 26, koskeva taamalla kunnioittaen ehdottamaan,
21786: korvauksen suorittamista eraan vuonna
21787: 1919 sattuneen rajakahakan johdosta Ki- että Eduskunta ottaisi vuoden
21788: vennavan pitäjän Hartoisten kylän asuk- 1939 tulo- ja menoarvioon 60,000
21789: kaille aiheutuneesta vahingosta on rauen- markan määrärahan aloitteessa mai-
21790: nut sen johdosta, ettei valtiovarainvalio- nitun vahingon ja siitä aiheutunei-
21791: kunta esiintyneistä syistä ehtinyt keväällä den kulujen korvaamiseksi asia~
21792: kysymystä loppuun käsitellä, olemme pakoi- ornaisille.
21793:
21794: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
21795:
21796: Vilho Vallas. Eemil Luukka.
21797:
21798:
21799:
21800:
21801: 70
21802: 552
21803:
21804: IV,4s. - Rah. al. N:o 16.
21805:
21806:
21807:
21808:
21809: Kalliokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta maanpara?~t
21810: nustöitä varten myönnettyjen valtionlainojen alentami-
21811: seen.
21812:
21813:
21814: E d u s k u n n a ll e.
21815:
21816: Hallituksen esityksessä tulevan vuoden mukaan olisi eniten säälittävässä asemassa
21817: tulo- ja menoarvioksi on poistettu kuluvan olevien hankkeiden osakasten lainojen alen-
21818: vuoden tulo- ja menoarviossa 11 Pl. X: 7 tamiseksi tarvittu ainakin samansuuruinen
21819: oleva 2,000,000 markan suuruinen määrä- määräraha kuin tarkoitukseen on osoitettu
21820: raha, josta valtioneuvosto on voinut myön- kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa,
21821: tää avustuksia maanparannustöitä varten minkä mukaisesti se oli ehdottanut määrä-
21822: myönnettyjen valtiolainojen alentamiseksi. rahan varaamista myös tulevaksi vuodeksi.
21823: Määrärahan poistamista ei ole perusteltu. Kun mainittu maataloushallituksen ehdotus
21824: Mainitunlaisen määrärahan tarve ei kui- ei ole tullut huomioonotetuksi hallituksen
21825: tenkaan ole loppunut. Vielä on runsaasti esityksessä ja katsoen siihen, että määrä-
21826: sellaisia, aikaisemmin suoritettuja kuiva- raha erittäin kipeästi tarvitaan, olemme
21827: tushankkeita, joiden osakkaat kohtuuden pakoitetut aloitetietä ehdottamaan määrä-
21828: mukaan olisivat oikeutettuja saamaan rasi- rahan tulo- ja menoarvioon ottamista.
21829: tusten lievennystä lainojen ja niistä suori- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
21830: tettavien maksujen alentamisen muodossa, nioittaen,
21831: verrataanpa heille kuivatuksista aiheutu-
21832: nutta rasitusta sellaisiin aikaisemmin suori- että Eduskunta päättäisi ottaa
21833: tettuihin hankkeisiin, jotka viime vuosina vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
21834: ovat päässeet osallisiksi lainojen alennuk- 2,000,000 markan suuruisen määrä-
21835: sista, tai nykyisin suoritettuihin ja suori- rahan käytettäväksi maanparannus-
21836: tettaviin, uusien avustusehtojen mukaisesti töitä varten myönnettyjen valtion-
21837: avustettaviin maanparannushankkeisiin. lainojen alentamiseen.
21838: Maataloushallituksessa suoritetun arvion
21839:
21840: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1938.
21841:
21842: Viljami Kalliokoski. Antti Kemppi.
21843: Juhani Leppälä. E. M. Tarkkanen.
21844: Antti Junes. J. Kailio.
21845: Kalle Kirra. Eero Nurmesniemi.
21846: Heikki Vehkaoja. Lauri A. Sariola.
21847: Heikki Soininen. Emil Jutila.
21848: Albin Asikainen.
21849: 553
21850:
21851: IV,49. - Rah. al. N:o 17.
21852:
21853:
21854:
21855: Piippula y. m.: Määrärahan osoittamisesta eräiden Suomen
21856: Hypoteekkiyhdistykseltä saatujen lainojen koron alen-
21857: tamiseksi.
21858:
21859:
21860: E d u s k u n n a ll e.
21861:
21862: Suomen Hypoteekkiyhdistyksen vuonna osaksi 7 % korolle juoksevien lainojen korko
21863: 1929 ottama alkuaan 10 milj. Ruotsin voitu alentaa 6 % : iin, yhdistyksen itse mak-
21864: kruunun suuruinen 6 1 / 2 % obligatiolaina, saessa obligatioilleen 6 1/2 % koron ja kär-
21865: josta nykyään on maksamatta 7,161,000 siessä obligatiolainan Ruotsin kruunuissa
21866: Ruotsin kruunua vastaten 76,264,650 suoritettavista vuotuismaksuista, eli korosta
21867: Suomen markkaa, on yhdistyksestä riippu- ja kuoletuksesta, aiheutuvan agiotappiono
21868: mattomista syistä muodostunut verraten Kun yhdistystä varten, sen tekemistä esi-
21869: raskaaksi, etenkin koska lainan korko on tyksistä huolimatta, ei ole otettu tulo- ja
21870: 6 1/2 % ja koskei lainaa voida obligatioso- menoarvioon jatkuvaa avustusta koron
21871: pimuksen johdosta maksaa pois ennen kuin alentami8eksi, uhkaa yli tuhatta lainanot-
21872: aikaisintaan kesäkuun 1 päivänä 1940. Ra- tajaa koron koroitu8o
21873: situksesta olisivat tämän lainan varoista Mitä kruunulainan rasitukset yhdistyk-
21874: lainoja saaneet maanviljelijät joutuneet selle vuonna 1938 merkitsevät ilmenee siitä,
21875: kantamaan osan siinä muodossa, ettei alku- että yhdistys tänä vuonna kruunulainas-
21876: peräisiä lainaehtoja olisi heille voitu lie- taan suorittaa:
21877: ventää, ellei valtio olisi Hypoteeklkiyhdis-
21878: 1/6 1938 puolivuotiskorkoa
21879: tykselle, samoin kuin vastaavanlaisissa ta-
21880: 6 1/2 % kro 7,328,000:- kro 238,160:-
21881: pauksissa Osuuskassojen Keskuslainara-
21882: 1/6 1938 kuoletusta 167,000: - 0 0 0 0 0 0 0 ,
21883:
21884:
21885: hasto Oy: lle, Osakeyhtiö Maakiinteistöpan-
21886: 1/12 1938 puolivuotiskor-
21887: kille ja Suomen Asuntohypoteekkipankille
21888: koa 6 1/2 % kro 7,161,000:-, 232,732: 50
21889: antanut avustusta lainakoron alentamiseen.
21890: 1/12 1938 kuoletusta 167,000: - 0 0 0 0 0 ,
21891:
21892:
21893: Mitä erikoisesti kaupunkikiinteistöjen omis-
21894: tajiin tulee, saavat he vastaavanlaista avus- Yhto kro 804,892: 50
21895: tusta helmikuun 7 päivänä 1936 annetun
21896: lain perusteella, joka koskee valtion osan- Kun kruunun kurssi vuonna 1929 lainaa
21897: ottoa Suomen Asuntohypoteekkipankin vuo- liikkeelle laskettaessa oli 10: 65, mutta
21898: sina 1927 ja 1928 ottamain ulkomaanra- vuonna 1938 11: 71, merkitsee se sitä, että
21899: hanmääräisten obligatiolainain agiotappioi- yllä mainitusta vuotuismaksusta koituu yh-
21900: den korvaamiseen, minkä nojalla ensi vuo- distykselle agiotappiota vuonna 1938 mk
21901: den tulo- ja menoarvioon (15 Pl., IV) on 853,186: - seuraavan laskelman mukai-
21902: otettu avustusta mk 5,675,000: - , merki- sesti:
21903: ten se 1.2 % koron alennusta, koska korko kro 804,892: 50 kurssiin 11: 71
21904: 7.3% on voitu alentaa no 601% :iino Täl-
21905: laisen tuen varassa, jota yhdistys on naut- mk 0 0 0 0 0 0 09,425,291: 15
21906: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
21907:
21908:
21909:
21910:
21911: tinut helmikuun 1 päivästä 1935 helmikuun kro 804,892: 50 kurssiin 10: 65
21912: 1 päivään 1938 asti, on maanviljelijöiden mk 0 0 0 0 0 0 08,572,105: 15
21913: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
21914:
21915:
21916:
21917:
21918: näistä varoista saamien osaksi 7 1/2 % ja agio mk 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 853,186: -
21919: 554 IV,49. - Hypoteekkiyhdistyksen lainojen korot.
21920:
21921: Vuonna 1939 tulee agioksi samoja lasku- nusten peittämiseen on kannettava l j 2 %
21922: perusteita käyttäen mk 830,173: 45 eli: korkeampi korko kuin mitä yhdistys itse
21923: kr. 783,182: 50 kurssiin 11: 71 maksaa lainoistaan. Lainamäärän ollessa
21924: mk ..................... 9,171,067: 05 vuonna 1938 76.2 milj. markkaa merkitsee
21925: kr. 783,182: 50 kurssiin 10: 65 siten koron alhaisuudesta johtuva tulojen
21926: mk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,340,893: 60 pienentyminen 1 %: lla jo mk 762,000: -
21927: suuruista summaa, vastaavien lukujen ol-
21928: agio mk . . . . . . . . . . . . . . . . 830,173: 45 . k
21929: 1essa vuonna 193 9 72.7 milJ. m ja
21930: Anoessaan valtiolta avustusta koron py- 727,000 mk.
21931: syttämiseksi 6% :ssa vuoden 1929 kruunu- Huomattava taas on, että lainoitetuissa
21932: lainan varoista lainoja saaneille maanvilje- ja yhdistykselle tunnustetuissa velkakir-
21933: lijöille on Hypoteekkiyhdistys huomautta- JOISsa, joiden suorittamisen vakuudeksi
21934: nut siitä, että se voi suurin piirtein omilla kiinnityskin on vahvistettu, korko on osaksi
21935: varoinaan suorittaa sen agion, jonka kruu- 71/ 2 % ja osaksi 7 %.
21936: nulaina tuottaa, mutta että yhdi.stykseltä Jos Hypoteekkiyhdistys olisi pakoitettu
21937: puuttuu varoja kärsiä lisäksi se tappio, korottamaan nyt selostettujen lainojen
21938: joka aiheutuisi koron pysyttämisestä alenne- korkoa yhdellä prosentilla, olisi se varsin
21939: tussa määrässään eli 6 %: ssa, kun yhdis- valitettava toimenpide, joka kohdistuisi
21940: tys jo itse joutuu suorittamaan 6 l j 2 % yli tuhanteen lainanottajaan tavalla, jonka
21941: koron obligatioilleen ja kun hallintokustan- seuraava tilasto osoittaa:
21942: 442 lainanottajaa (43.50 % lainanottajista) peltopinta-ala on alle 10 ha,
21943: 335 " (32.97 % " ) 10-25 ha,
21944: " " "
21945: 132 , (13.oo% , ) 25-50 ha,
21946: " " " yli 50 ha.
21947: 107 " (10.53% " )
21948: " " "
21949: 1016 100.oo%
21950:
21951: Koron nykyisestään korottaminen tällai- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
21952: sille lainanottajille a1kuperäisen velkasopi- ehdotamme,
21953: muksen määrään takaisin olisi kuitenkin
21954: kohtuutonta. Oikeampaan osunutta olisi että Eduskunta ottaisi vuoden
21955: jatkuvasti myöntää Hypoteekkiyhdistyk- 1939 tulo- ja menoarvioon 1,489,000
21956: selle sen tarvitsema avustus lainakoron py- markan määrärahan Suomen Hypo-
21957: syttämiseksi edelleenkin 6 % :ssa, näin kun teekkiyhdistykselle koron edelleen
21958: erikoisesti otetaan huomioon, että koron alentamiseksi 6 % :iin niille maanvil-
21959: korotus tulisi koskemaan pääasiassa pien- jelijöille, jotka ovat saaneet lai-
21960: viljelijöitä ja keskikokoista pienempien ti- noja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen
21961: lojen omistajia. vuonna 1929 ottaman Ruotsinkruu-
21962: numääräisen obligatiolainan varoista.
21963: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
21964:
21965: J. Eri. Pilppula. Emil Jutila. J. Takala.
21966: Juhani Leppälä. Antti Kemppi. Vihtori Vesterinen.
21967: Kaapro Huittinen. Albin Asikainen. Janne Koivuranta.
21968: Kalle Kämäräinen. Väinö Kaasalainen. Matti Tolppanen.
21969: Toivo Ikonen. Jukka Kailio. M. 0. Lahtela.
21970: Aino Luostarinen. Heikki Soininen. K. A. Lohi.
21971: Jussi Annala. E. M. Tarkkanen. A. Halonen.
21972: Heikki Vehka.oja.
21973: 555
21974:
21975: IV,5o. - Rah. al. N:o 18.
21976:
21977:
21978:
21979:
21980: Leinonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ilma-
21981: puolustusliiton avustamiseksi.
21982:
21983:
21984: E d u s k u n n a ll e.
21985:
21986: Maamme vapaaehtoinen ilmapuolustus- ja V arsinais~Suomen Ilmapuolustusyhdis-
21987: ja ilmaiintoiminta on edelleenkin voimak- tykset sekä lisäJksi Suomen Ilmailuklubi,
21988: kaasti kehittynyt. Suomen Ilmapuolustus- joka on saanut kaksi taitolentdharjoitusko-
21989: liitto, joka tätä toimintaa on johtanut ja netta. Näitä koneita on hyvällä menestyk-
21990: hoitanut, on kuluvankin vuoden aikana har- sellä käytetty ilmavoimien reservissä ole-
21991: joittanut entistäkin laajempaa lentokone- van henkilökunnan jatko- ja kertauskoulu-
21992: ohjaajien koulutusta. tukseen.
21993: Moottorilentotoiminnalla on aina tähän Lisäksi uusien lentokoneiden hankinnasta
21994: saakka ja edelleenkin suurimpana haittana on ollut suurta hyötyä .purjelentotoimin-
21995: ollut se, että Suomen Ilmapuolustusliitolla nalle. Ennen valtionavustuksen saamista
21996: sen enempää kuin sen jäsenjärjestöilläkään oli korkeatehoisen purjelentokoulutuksen
21997: ei ole ollut käytettävänään riittävästi lento- antaminen mwhdotonta, mutta senjälkeen
21998: koneita. Kuitenkin parin viime vuoden kun Jämijärven purjelentokoulu ja ilma-
21999: aikana on tilanne tässä suht,eessa parantu- puolustusyhdistykset saivat käytettäväkseen
22000: nut ja se on ollut mahdollista senjohdosta, hinauslentokoneita, on purj,elentokoulutus
22001: että eduskunta on myöntänyt Suomen Ilma- voinut edelleenkin k~hittyä, jopa siinä mää-
22002: puolustusliitolle valtionavustusta uusien rin, että viime kesän aikana voitiin mei-
22003: lentokoneiden hankinnan avustamiseiksi. dän maassamme ensi kerran suorittaa kan-
22004: Niinpä viime ja tänä vuonna, jolloin ky- sainvälisiä tutkintoja.
22005: seellistä valtionapua on saatu y;hteensä Mutta maamme vapaaehtoisen ilmapuo-
22006: 800,000 markkaa, on voitu hankkia 5 uutta lustustyön käytettävissä ei vielä ole riittä-
22007: lentokonetta. Näin suuren konemäärän västi 1entokoneita. Tätä todistaa sekin,
22008: hankkiminen 800,000 markan valtionavus- että viime kesän ai'kana Joroisissa järjes-
22009: tuksella oli mahdollista ainoastaan senjoh- tetyillä lentokoneen ohjaajakursseilla oli
22010: dosta, että Suomen Ilmapuolustusliitto suo- käytettävä ilmavoimien alkeiskoulukoneita,
22011: ritti kolmannen osan koneiden hinnasta ja jotka puolustuslaitos hyväntahtoisesti oli
22012: jälelläoleva kaksikolmasosaa maksettiin val- lainannut Suomen Ilmapuolustusliiton käy-
22013: tionavustuksesta. Näin hankituista lento- tettäväksi. Sanotut kurssit olikin alistettu
22014: koneista on ehdottomasti ollut suurta hyö- ilmavoimien komentajan valvonnan alai-
22015: tyä maamme ilmailulle, jo yksistään sen- seksi, ei yksistään mainitun konelainauk-
22016: kin johdosta, että näin hankitut koneet sen takia, vaan myöskin sen vuoksi, että
22017: ovat toimineet eri puolilla maaseutua, ne Joroisten kurssit oli järjestetty siLmälläpi-
22018: kun on luovutettu eri jäsenyhdistyksille. täen valmennus- ja esikoulutusta ilmasota-
22019: Lentokoneiden omistajiksi ovat täten nimit- kouluun myöhemmin pyrkiville nuorukai·
22020: täin päässeet Etelä-Pohjanmaan, Helsingin sille.
22021: 556 IV,5o. - Suomen Hmapuolustusliiton aYustaminen.
22022:
22023: Näin oHen olisi Suomen Ilmapuolustus- tavat lentokoneet lukuisia muita ylläpito-
22024: liiton lentokonehankintaa, se kun on kustannuksia. Kun kyseeliisiä lentokoneita
22025: omiaan edelleenkin kehittämään ja edistä- ei käytetä ansiotarkoituksiin, vaan vapaa-
22026: mään maamme vapaaehtoista ilmapuolus- ehtoisen maanpuolustustoiminnan hyväksi,
22027: tus- ja ilmailutoimintaa, ensi vuonnakin olisi paikallaan, että valtiovalta tukisi myös
22028: a,vustettava. Avustusta olisi myönnettävä niiden ylläpitoa. Tämän johdosta olisi
22029: 500,000 markkaa, joka olisi käytettävä sa- myönnettävä avustusta edellämainituin ta-
22030: moinkuin aikaisemmin, nimittäin siten, että voin hanki'ttujen lentokoneiden hoito- y. m.
22031: Suomen Ilm31puolustusliitto suorittaa itse kustannuksiin 250,000 markkaa.
22032: kohnannen osan lentokoneiden hinnasta. Edelläolevaan viitaten allekirjoittaneet
22033: Mutta lisäksi on otettava huomioon, että kunnioittaen ehdottavat,
22034: Suomen Ilmapuolustusliiton harjoittama
22035: koulutustoiminta on maksutonta. Niinpä että Eduskunta päättäisi ottaa
22036: Järmijärven purjelentokoulun sen enempää vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
22037: kuin Joroisten alkeisohjaajakurssien ja Suomen llmaptwlustusliitolle 750,000
22038: muilla paikkakunnilla ilmavoimien reser- markan määrärahan käytettäväksi
22039: viin kuuluville ohjaajille järjestettyjen siten, että 500,000 markkaa myönne-
22040: kurssien osanottajiltakaan ei ole kannettu tään uusien lentokoneiden hankin-
22041: minkäänlaista kurssimaksua. Yhtenä esi- nan avustamiseen, ehdolla, että Suo-
22042: merkkinä vain mainittakoon, että yksistään men Ilmapuolustusliitto suorittaa
22043: Joroisten kursseilla kulutettiin bensiiniä kolmannen osan koneiden hinnasta,
22044: yli 40,000 litraa ja koulutukseen käytetty sekä 250,000 markkaa lentokoneiden
22045: lentoaika edellyttäisi lentoa 4 kertaa maa- ylläpitokustannusten avustamiseen.
22046: pallon ympäri. Koulutuksen lisäiksi aiheut-
22047:
22048: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
22049:
22050: Artturi Leinonen. Oskari Lehtonen.
22051: E. M. Tarkkanen. Väinö Kokko.
22052: J. Takala. H. A. Kannisto.
22053: Jussi Annala. Kalle Kämäräinen.
22054: 557
22055:
22056: IV,51. - Rah. al. N:o 19.
22057:
22058:
22059:
22060:
22061: Wiik y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomeen saapunei-
22062: den tai vastedes saapuvien maanpakolaisten avustami-
22063: seksi.
22064:
22065:
22066: E d u s kun n alle.
22067:
22068: Viime aikoina on maahamme saapunut sien pakolaistulva on vain erittäin pie-
22069: jokunen määrä henkilöitä, joiden on täy- neksi osaksi suuntautunut Suomeen. Tässä
22070: tynyt paeta fascistisista maista siellä val- on kysymys eräästä kansainvälisestä vel-
22071: litsevan terrorin takia. Kun nämä henki- vollisuudesta, jota Suomi, joka menneinä
22072: löt enimmäkseen ovat varattomia ja kun aikoina monesti on vedonnut kansainväli-
22073: ei ole varmaa, että he kaikki voivat päästä seen solidarisuuteen, ei voi vetäytyä täyt-
22074: jatkamaan matkaansa johonkin toiseen maa- tämästä. Ehdotamme näin ollen,
22075: han, ja koska ei saa tulla kysymykseen-
22076: kään, että heidät lähetettäisiin takaisin sii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
22077: hen kotimaahan, joka on heidät hylännyt, tulo- ja menoarvioon 500,000 markan
22078: olisi Suomen valtion avustettava heitä, kun- suuruisen määrärahan käytettäväksi
22079: nes he voivat muulla tavoin järjestää toi- hallituksen tarkemmin määrättävällä
22080: meentulonsa. Tähän on sitä enemmän syytä, tavalla Suomeen vuonna 1938 saapu-
22081: koska taloudelliset olot ovat maassamme neiden tai vastedes saapuvien maan-
22082: harvinaisen suotuisat ja koska viime vuo- pakolaisten avustamiseksi.
22083:
22084: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
22085:
22086: K. H. Wiik. Hugo Aattela.
22087: 558
22088:
22089: IV,52. - Rah. al. N: o 20.
22090:
22091:
22092:
22093:
22094: Soini y. m.: Määrärahan osoittamisesta maatalousasiamies-
22095: toimen järjestämiseksi ulkomaille.
22096:
22097:
22098: E d u s k u n n a ll e.
22099:
22100: Itsenäisyysajan ensimmäisellä vuosikym- pyysi kerta toisensa jälkeen hallitusta va-
22101: menellä kiinnitti valtiovalta erikoista huo- kiinnuttamaan ja laajentamaan asiamies-
22102: miota maamme maataloudelliseen ulkomaan- verkoston. Tätä koskevia anomuksia jätti
22103: edustukseen ja sen kehittämiseen. Tässä Keskusliitto valtioneuvostolle useampia vv.
22104: tarkoituksessa se ylläpiti tärkeiksi katso- 1920-1926. Vuonna 1923 jättivät eräät
22105: ruissaan maissa erikoisia maatalousasiamie- kansanedustajat eduskunnalle aloitteen,
22106: hiä, lähetystön virkamiehiin rinnastettavia jonka mukaan seuraavan vuoden menoar-
22107: maataloudellisen ammattisivistyksen omaa- vioon olisi varattava määräraha kolmen
22108: via henkilöitä. Heidän tehtävänään oli uuden maatalousasiamiehen lähettämiseksi
22109: seurata toimenpiteitä, joilla tärkeimmissä ulkomaille. Näiden valtiovallalle osoitettu-
22110: maatalousmaissa pyrittiin edistämään maa- jen anomusten seurauksena oli, että maa-
22111: taloustuotantoa, seurata tärkeimpien mai- talousasiamiesjärjestelmä saavutti käytän-
22112: den maataloustuotemarkkinoita ja maata- nössä edellämainitun laajuuden, mutta pi-
22113: lousmenekkisuhteita, tehdä Suomen maa- demmälle siitä ei ole päästy. Vuodesta
22114: talousoloja ja Suomen maatalouden tuot- 1927 lähtien ei Suomella ole lainkaan ollut
22115: teita tunnetuksi j. n. e. Samaan tarkoituk- maatalousasiamiehiä ulkomailla.
22116: seen valtiovalta pyrki asettamalla n. s. toi- Maataloudellinen ulkomaanedustuksemme
22117: sen asteen maatalousasiamiehiä, joilla oli perustuu tällä hetkellä pääasiassa maamme
22118: vakituinen asuinpaikkansa kotimaassa, ja ulkomaisiin lähetystöihin ja konsulaattei-
22119: jotka vain tarvittaessa tekivät matkoja nii- hin, jotka tarpeen vaatiessa lähettävät ulko-
22120: hin maihin, joihin heidät oli asiamiehiksi asiainministeriölle taloudellisia tiedoituk-
22121: määrätty. Pysyviä asiamiehiä on ollut sia, jotka ministeriö edelleen toimittaa
22122: kaksi, nimittäin prof. Hannes Gebhard, maatalousministeriön tiedoksi. Puhtaasti
22123: joka toimi vv. 1919-20 asiamiehenä Skan- maataloudellisia tiedoituksia on näiden jou-
22124: dinavian maissa, Saksassa ja Sveitsissä sekä kossa verraten vähän ja yleensäkin vai-
22125: tohtori Eemil Hynninen, joka oli vv. 1924 keuttaa tällaista tiedoitustoimintaa työvoi-
22126: -27 asiamiehenä Roomassa. Toisen asteen man puute asianomaiSissa lähetystöissä.
22127: asiamiehinä ovat toimineet maanviljelijä, Tämä käy .selvästi ilmi esim. siitä prome-
22128: eversti K. J. M. Collan ja agronomi E. moriasta, jonka maamme New Yorkissa
22129: Sihvola, molempien toimialueina Baltian oleva kaupallinen avustaja, konsuli Ilmari
22130: maat. Wäänänen toimitti ulkoasiainministeriölle
22131: Vaikkakin maatalousasiamiesjärjestelmä kuluvan vuoden huhtikuussa ja jo.ssa esi-
22132: sai käytännössä suhteellisen vaatimattomat tetyt ajatukset ministeri Järnefelt vahvisti.
22133: mitat, pidettiin sitä varsin hyödyllisenä Siinä todetaan, että ne maataloustuotteet,
22134: ja s~ksi Maataloustuottajain Keskusliitto joiden vientiä Yhdysvaltoihin on jo ole-
22135: IV,52. - Soini y. m. 559
22136:
22137: massa ja joita mahdollisesti voidaan lisätä pitäen, joskin asiamies voi luonnollisesti
22138: vientitavaroittemme joukkoon, löytävät määrätyissä tapauksissa olla suurena apuna
22139: kyllä tuontiliikkeiden ja agenttien välityk- uusia maataloustuotteiden sijoitusmahdolli-
22140: sellä tiensä markkinoille. Puhtaasti kau- suuksia etsittäessä. Tämä ei koske yksin-
22141: palliselta kannalta katsottuna ei siis omaan Yhdysvaltoja, vaan monet seikat
22142: maamme maataloudellinen ulkomaanedus- kehoittavat meitä maatalousasiamiestoimin-
22143: tus Yhdysvalloissa kaipaa vahvistusta. Sen- nan avulla ottamaan yhteyden Saksaan ja
22144: sijaan Yhdysvaltain maatalousasiain seu- Skandinaviaan. Edellämainitussa maassa-
22145: raaminen vaatisi uusia järjestelyjä, jotka han suoritetaan parhaillaan laajakantoisia
22146: edellyttävät lisättyä työvoimaa. Tämä olisi maataloudellisia ja yhteiskunnallisia uudis-
22147: saavutettavissa ainoastaan siten, lausutaan tuksia ja jälkimmäisen kanssa olemme taas
22148: promemoriassa, että perustetaan erikoinen sekä historian että samanlaisten ulkonais-
22149: maatalousattashean paikka virallisen edus- ten olosuhteiden pohjalla luonnollisessa yh-
22150: tuksemme yhteytee-u. tai lisätään kanslia- teistyössä. Maatalousasiamiesjärjestelmää
22151: apulaisia ainakin yhdellä alaa tuntevalla arvosteltaessa on myös pidettävä mielessä,
22152: henkilöllä, jolle toimi muodostuisi myös että asiamies tulee todennäköisesti lyhyem-
22153: :1piskeluksi. Promemoriassa huomautetaan män tai pitemmän ajan kuluttua palaa-
22154: edelleen, että Yhdysvalloissa uhrataan ta- maan takaisin Suomeen, joten tämän jär-
22155: vattomasti varoja maataloudelliseen tutki- jestelmän kautta me saamme jatkuvasti
22156: mustoimintaan ja että siellä julkaistaan kotimaahan kielitaitoisia, ulkomaan oloja
22157: enemmän maatalouskirjallisuutta kuin mis- tuntevia maatalousmiehiä. Edelleen palau-
22158: sään muussa maassa. tamme mieliin, että Ruotsilla, Norjalla ja
22159: Mainittu raportti lähetettiin maatalous- Tanskalla on useita asiamiehiä eri maissa
22160: ministeriöstä maataloushallitukseen lausun- ja että Norjan hallitus on kuluvan vuoden
22161: non saamista varten. Huhtikuun 25 päi- elokuussa päättänyt asettaa uuden asiamie-
22162: vänä antamassaan lausunnossa maatalous- hen koko Europpaa varten.
22163: hallitus yhtyy ehdotukseen, että aluksi Edelläaminittuun viitaten katsomme maa-
22164: Washingtonissa olevaan Suomen lähetys- talousasiamiesjärjestelmän käytäntöön otta-
22165: töön perustettaisiin maatalousattashean misen erittäin tarpeelliseksi. Asiamiestoi-
22166: toimi. Saatu kokemus saisi sitten ratkaista, minta olisi lähiaikoina saatava järjeste-
22167: katsotaanko tarkoitusta vastaavaksi saman- tyksi ainakin Yhdysvaltoihin, Skandina-
22168: laisten toimien perustaminen eräitten tois- vian maihin ja Saksaan. Koska useam-
22169: tenkin lähetystöjen yhteyteen, joista maa- pien asiamiesten asettaminen vaatinee pi-
22170: taloushallitus puolestaan pitää tässä suh- tempiaikaisia järjestelyjä, ehdotamme kun-
22171: teessa Berlinin lähetystöä varsin tärkeänä. nioittaen,
22172: - Kevätkokouksessaan huhtikuun 19 päi-
22173: vänä kuluvaa vuotta käsitteli Agronomien että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
22174: Yhdistys maatalousasiamiesjärjestelmää ja tulo- ja menoarvioon maatalousminis-
22175: totesi, että nykyhetkellä tarvitaan asiamie- teriön käytettäväksi 300,000 markan
22176: hiä ennenkaikkea Skandinavian maissa, määrärahan maatalousasiamiestoimen
22177: Yhdysvalloissa ja Saksassa. järjestämiseksi maahan, jonka mi-
22178: Maatalousasiamiesjärjestelmä olisi siis nisteriö maamme maataloudellisen
22179: erittäin hyödyllinen, nimenomaan maamme tiedoitustoiminnan kannalta katsoo
22180: maataloudellista tiedoitustoimintaa silmällä- kiireellisimmäksi.
22181: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
22182:
22183: Kalle Soini. Kalle Kirra.
22184: Toivo Horelli. Toivo Ikonen.
22185: Uno A. Hilden. Oskari Lehtonen.
22186: Mandi Hannula. K. A. Jussila.
22187:
22188: 71
22189: 560
22190:
22191: IV, 53. - Rah. al. N: o 21.
22192:
22193:
22194:
22195:
22196: Pohjala y. m.: 1tläärärahan osoittamisesta Helsingin kes-
22197: kussotilassairaalan 1tudismkennustöiden loppuunsaatta-
22198: mista varten.
22199:
22200:
22201: E d u s k u n n a ll e.
22202:
22203: Vastauksessaan hallituksen esitykseen olojen vallitessa voida lainkaan järjestäii
22204: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1937 lau- asuntoja. Teknillisten laitteitten hoitajina,
22205: sui eduskunta yksimielisesti toivomuksen, lämmittäjinä j. n. e. or{ kuitenkin edullista
22206: -että hallitus vuoden 1938 menoarvioon ot- pitää palveluksessa ammattikokemusta
22207: taisi riittävän määrärahan Helsingin kes- omaavia vanhempia ja vakaantuneita per-
22208: kussotilassairaalan rakennustöiden loppuun heeliisiä henkilöitä.
22209: saattamiseksi. Sairaalassa toimii kaikkiaan kahdeksan
22210: Helsingin keskussotilassairaalan toissa lääkäriä, mutta lääkärinasuntoja ei ole lain-
22211: keväänä valmistunutta uutta sairaalaraken- kaan ja kuitenkin edellyttäisi sairaalan
22212: nusta varten aikoinaan myönnettyihin mää- säännöllinen toiminta välttämättä, että pai-
22213: rärahoihin ei ollut sisällytetty kustannuk- kalla asuisi vähintäin kolme lääkäriä, sillä
22214: sia asuinra:kennusten rakentamisesta sai- näin suuressa sairaalassa tarvitaan usein
22215: raalan henkilökunnalle ja lääkäreille, koska kiireellistä lääkärinapua. Kaikkiaan kuu-
22216: toivottiin, että entistä sairaalarakennusta luu keskussairaalan henkilökuntaan ny-
22217: olisi perusteellisesti korjaamalla voitu joi- kyään yli 100 henkilöä, ja hoitajattarien
22218: takin vuosia käyttää tähän tarkoitukseen. luvun lisääntyessä ensi vuonna ja sitä seu-
22219: Sittemmin todettiin kuitenkin, että tämä raavana tulee luku kasvamaan n. 125: een.
22220: rakennus, joka on jo vanha ja alkuaan Asuntoja tarvittaisiin siis n. 100: lle nai-
22221: monissa eri vaiheissa rakennettu osaksi tii- mattomalle ja n. 20 perheelliselle.
22222: lestä osaksi puusta, on niin rappeutunut, Jos rakennus saataisiin valmiiksi olym-
22223: ettei sitä lainkaan kannata yrittää korjata, pialaiskisoihin mennessä voitaisiin sinne
22224: koska toisaalta tästä aiheutuisi sangen suu- majoittaa suuri joukko kilpailijoita.
22225: ret menot eikä niillä kuitenkaan saataisi Viime vuoden alusta lähtien on otettu
22226: rakennusta kovinkaan pitkäaikaiseksi ja toi- sotilaskeskussairaaloihin, joissa lämpimän
22227: saalta kako rakennus on kyseessä olevaan vuosipuoliskon aikana yleensä on runsaasti
22228: tarkoitukseen aivan riittämätön. tilaa, säännöllisesti myös siviilihenkilöitä
22229: Helsingin keskussotilassairaalan Tilkassa hoidettaviksi.
22230: olevan henkilökunnan käytettävissä maini- Kuten tunnettua käsittää Helsingin kes-
22231: tussa rakennuksessa on nykyään 51 huo- kussotilassairaalan uusi rakennus 250 sai-
22232: netta, joissa asuu yhteensä 93 henkilöä. Jo rassijaa ja on tullut maksamaan 13.s mil-
22233: heitä varten pitäisi olla vähintäin 77 huo- joonaa markkaa. Henkilökunnan raken-
22234: netta, sitäpaitsi olisi tarpeen pari huonetta nusta. ja lääkärien asuntoja y. m. varten
22235: potilaitten omaisten tilapäistä asumista var- o'lisi saatava arviolta 5 miljoonan markan
22236: ten. Perheellisille henkilöille ei nykyisten lisämääräraha, jotta koko rakennusohjelma
22237: IV,5.3. - Pohjala y. m. 561
22238:
22239: voitaisiin toteuttaa. Sairaansijojen luku- toimia täydessä laajuudessaan. Näin ollen
22240: määrään katsoen tulee Helsingin keskus- on sairaalan toiminnalle välttämätön
22241: sotilassairaala täydessä kunnossaankin ole- asuntorakennus mahdollisimman pian saa-
22242: maan suhteellisesti kaikkein vähimmillä kus- tava aikaan.
22243: tannuksilla aikaansaatu sairaanhoitolaitos Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22244: maassamme.
22245: Mitä kauemmin nykyinen sietämätön ti- että Eduskunta päättäisi vuoden
22246: lanne Helsingin keskussotilassairaalassa jat- 1939 tulo- ja menoarvioon ottaa 5
22247: kuu, sen enemmän ikävyyksiä ja vaikeuksia miljoonan markan suuruisen siirto-
22248: sotilassairashoidossa sekä suoranaista talou- määrärahan Helsingin kesk'ussotilas-
22249: dellista vahinkoa valtiolle siitä seuraa, kun sairaalan uudisrakennustöitten lop-
22250: henkilökunnan puutteessa sairaala ei voi puun suorittamista varten.
22251:
22252: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
22253:
22254: Kyllikki Pohjala. Tilda Löthman-Koponen.
22255: Iisakki Nikkola. E. Kilpeläinen.
22256: Jalmari Pilkama. Kaino W. Oksanen.
22257: Anni Huotari. Oskari Lehtonen.
22258: 562
22259:
22260: IV,54. - Rah. al. N: o 22.
22261:
22262:
22263:
22264:
22265: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen ra-
22266: kentamiseksi Turun keskussairaalan palveluskunnalle.
22267:
22268:
22269: E d u s k u n n a ll e.
22270:
22271: Suunnitellessaan Turun lääninsairaalan ,Osalla Turun keskussairaalan paJvelus-
22272: laajentamista keskussairaala:ksi otti lääkin- kuntaa, nimittäin 75 hengellä, ei ole asun-
22273: töhallitus huomioon, kuten luonnollistakin, toa sairaalassa tai sen Y'hteydessä, vaan on
22274: myös tarvittavat henkilökunnan asunnot. heidän pakko asua muualla. On se,lvää, että
22275: Kun hoitajattarien huoneet aikaisemmin sairaalan toiminnalle, joka jatkuu läpi vuo-
22276: yleensä oli sijoitettu sairaalaosastojen yli- rokauden, on tuntuvaa haittaa siitä, että
22277: kerroksiin j'ärjestettyihin ullakkohuoneisiin, suuri osa sen palveluskuntaa ei asu sairaa-
22278: suunniteltiin nyt kaikkien hoitajattarien lassa. Myös palveluskunnallle, joka kyllä
22279: asunnot yhteiseen lääkärien ja hoitajatta- saa sairaalasta ruoan, mutta ei asuntoa, on
22280: rien asuinrakennukseen tarkoituksella, että tällainen olotiJa tyytymättömyyden aiheena,
22281: hoitajattarien käytettävinä olleet huoneet varsinkin kun Turussa - valiokunnan saa-
22282: luovutettaisiin paheluskunnalle. Sittemmin man tiedon mukaan- vallitsee suuri puute
22283: hyväksyttiin ~eduskunnassa toivomusaloite pienasunnoista ja yksityisistä huoneista,
22284: sairaanhoitajattarien työajan lY'hentämi- jollaisia palveluskuntaan kuuluvat henkilöt
22285: sestä ja on lY'hennettyä työaikaa ryhdytty juuri tarvitsevat ja he tämän vuoksi jou-
22286: soveltamaan käytäntöön. Tämä taas edel- tuvat asumaan ehkä hyvinkin kaukana sai-
22287: lyttää alunperin aijottua suurempaa hoita- raalasta. Niinpä onkin osoittautunut vai-
22288: jatarmäärää ja vastaavasti enemmän asun- keaksi saa:da valveluskuntaa pysymään ny-
22289: toja. Huomattava osa palveluskunnalle ai- kyisin palkkauksin sairaalan pal'V'eluksessa.
22290: jottuja huoneita jäi siten edelleen entiseen Olotilan korjaamiseksi on lä:äikintölhalli-
22291: tarkoitukseensa ja suuri osa palveluskuntaa tuksessa suunniteltu rakennettavaksi sai-
22292: jäi ilman huoneita, jotka korvataan vuokra- raalan alueelle erillinen kolmikerroksinen,
22293: rah!oilla. 44 huonetta käsittävä rakennus, johon mai-
22294: Jotta koko sairaalan henkilökunta alku- nituil'le 75 henkilölle järjestettäisiin asun-
22295: peräisen suunnitelman mukaan saisi laitok- not. Laadittujen luonnospiirustusten mu-
22296: sessa asianmukaiset asunnot ja jotta valtio kaan tulisi rakennuksen sisältö olemaan
22297: ei dlisi lisäämässä Turussa vallitsevaa vai- 5,700 ms, ja laskettuna 350 markan mu-
22298: keaa asuntopulaa, jätettiin eduskunnan kä- kaan m s : 1tä, se tclisi valmiina maksamaan
22299: siteltäväksi v. 1938 valtiopäivien alussa toi- 2,000,000 mk. Tämän suuruisen siirtomää-
22300: vomusaloite N: o 33 asuntojen rakentami- rärahan lääkintöhallitus ehdottikin otetta-
22301: seksi Turun keskussairaaJaan palveluskun- vaksi j'o v:n 1938 tulo- ja menoarvioon,
22302: nalle. Aloite tulikin yksimielisesti hyväk- mutta ei sitä tulo- ja menoarvioon kuiten-
22303: sytyksi ja lausuu talousvali<Jkunta asiasta kaan otettu.
22304: seuraavaa: Valiokunta pitää tarpeellisena ja valtion
22305: IV,54. - Kulovaara y. m. 563
22306:
22307: edun mukaisena, että aloitteessa tarkoitettu kuitenkin huomioon edellä lausutut perus-
22308: lääkintOhallituksessa valmistelevasti suun- teet, ei mielestämme ole pätevää syytä vii-
22309: niteltu palveluskunnan asuintalo rakenne- vyttelyyn ja siksi kunnioittaen ehdotamme,
22310: taan; sen valmistuttua ei enää tarvitse sai-
22311: raalan menosääntöön ottaa 160,000 markan että Edusktmta ottaisi vuoden
22312: määrärahaa palveluskunnan asunnonvuok- 1939 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
22313: rarahoi~si, kuten nyt on asianlaita.'' markan siirtomäärärahan asuntojen
22314: Tästä huolimatta hallitus ei ole katso- rakentamiseksi Tu1·un keskussairaa-
22315: nut V'Oivansa ottaa määrärahaa ensi vuo- lan palveluskunnalle.
22316: den tulo- ja menoarvioesitykseensä. Ottaen
22317:
22318: Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1938.
22319:
22320: Urho Kulovaara. Einari Karvetti:
22321: Aarne Honka. Aino Lehtokoski.
22322: Ralf Törngren. J. V. Wainio.
22323: K. F. Lauren. Yrjö Helenius.
22324: G. Lindström. Kalle Jokinen.
22325: A. A. Lastu. Elsa Metsäranta.
22326: Emil Jokinen. Aino Malkamäki.
22327: J. E. Pilppula.
22328: 564
22329:
22330: IV,55. - Rah. al. N: o 23.
22331:
22332:
22333:
22334:
22335: Vesterinen y. m.: 111äärärahan osoittamisesta yleisen keskus-
22336: sairaalan rakentamiseksi Jyväskylään.
22337:
22338:
22339: E d u s k u n n a ll e.
22340:
22341: Jyväskylän yleinen sairaala on alkujaan mahdollinen vain ikkunain avaamisen
22342: rakennettu lähinnä kirurgisia sairastapauk- avulla. Käymäläitä on sairaalan päära-
22343: sia varten ja on siellä sairaspaikkoja näi- kennuksessa vain kaksi.
22344: hin tarkoituksiin 25 sekä lisäksi Veneeris- Varsinainen leikkaushuone on tosin tyy-
22345: ten tautien osasto, jossa on ollut tilaa 45 dyttävä, mutta järjen nimessä ei voida vaa-
22346: potilaalle. Veneeristen tautien osasto on tia, että jatkuvasti lääkärien ja hoitajatta-
22347: muutamia vuosia sitten korjattu ja tälle rien ainoana levähdys- ja peseytymishuo-
22348: osastolle kuuluvat rakennukset laitettu tyy- neena on vain sterilisatiohuone, jossa lämpö
22349: dyttävään kuntoon. Niinpä nykyisin voi- vaihtelee 35-40 asteen välillä. Ei ole ihme,
22350: daankin näihin rakennuksiin sijoittaa 55 jos, kuten on käynyt, sairaalan monivuo-
22351: sairasta. tinen ylilääkäri on saanut parantumatto-
22352: Sensijaan sairaalan yleinen osasto pää- man reumatismin ja samoin myöskin pi-
22353: rakennuksineen on jäänyt alkuperäiseksi ja dempiaikaiset sairaanhoitajattaret, kun hi-
22354: perin vaatimattomaksi, jollaiseksi se noin kisenä on poistuttava käytävien kautta,
22355: puoli vuosisataa sitten rakennettiin pala- joissa ainoat ilmanvaihtovälineet, ikkunat,
22356: neen sairaalan vanhalle kivijalalle saman- on pidettävä avoinna kylmilläkin ilmoilla.
22357: suuruiseksi kuin aikaisempi palanut sai- Jyväskylän sairaala lienee niitä harvoja
22358: raala oli. Sairaalan potilaiden sijoittamis- kaupungeissa olevia sairaaloita, jossa vielä
22359: mahdollisuus on jo nykyoloissa niin vähäi- on uunilämmitys, vieläpä vanhanaikaiset,
22360: nen, että sen laajentaminen on aivan vält- tilaa ottavat uunit. Jo yksin niiden pois-
22361: tämätön ja sairassijain lisääminen erittäin tamisella ja siirtymällä keskuslämmityk-
22362: kiireellinen vastatakseen suuren maakun- seen voidaan huomattavasti lisätä sairas-
22363: nan sairaiden ihmisten oikeutettuja toivo- sijain lukua.
22364: muksia. Sairaalan pienuudesta johtuu, että On valitettavaa, että niin suuren maa-
22365: se on aina täynnä potilaita ja että siellä sai- kunnan kuin Keski-Suomi on, ainoa sai-
22366: raiden hoitoa ei voida parhaalla tahdollakaan raala on niin puutteellinen, että liioittele-
22367: järjestää tyydyttävällä tavalla. Kuvaavaa matta voi sanoa, etä tuskin löytynee koko
22368: on, että osastolla, jossa tehdään pienemmät maassa valtion yleistä sairaalaa, joka val-
22369: leikkaukset, ei ole edes odotushuonetta, tiovallan taholta olisi jäänyt niin lapsi-
22370: vaan sairaille annetaan hoitoa samassa huo- puolen asemaan. Lienee syytä mainita,
22371: neessa ja vuoroansa odottavat potilaat saa- että sairaalassa, jossa on vain 35 poti-
22372: vat värjötellä käytävillä puhdistamattomissa laalle tilaa, on vuosittainen sairaiden
22373: vaatteissaan, ollen tällöin tartunnan vaara luku pitkän matkaa toistatuhatta. Tämä
22374: hyvin suuri. Ilmanvaihtolaitteet puuttu- osoittaa miten suuri tilan puute siellä
22375: vat kokonaan ja raittiin ilman saanti on todella vallitsee Ja kuinka moni sairas
22376: IV,55. - Vesterinen y. m. 565
22377:
22378: on jäänyt tilanpuutteen vuaksi vaille koitettu yhteistoiminta valtion ja kuntien
22379: sairaalahoitoa. kesken aikaansaataisiin, ottamaan sairaa-
22380: Yleisten rakennusten ylihallitus on laati- lasta 20 sairassijaa, ovat kunnat melkein
22381: nut piirustukset ja tehnyt kustannusarvion poikkeuksetta asettuneet kielteiselle kan-
22382: Jyväskylän sairaalan uusimista ja kor- nalle.
22383: jausta varten ja sen mukaan tarvitaan sa- Jos yleisten sairaalain rakentamisessa
22384: nottuun tarkoitukseen varoja 1,150,000 voidaankin vakavaraisissa maakunnissa
22385: markkaa. Näiden piirustusten mukaan voi- noudattaa valtion ja kuntain yhteistoimin-
22386: daan sairaalasta saada jotakuinkin ajan- taperiaatetta, niin nyt jo näyttää selviöltä~
22387: mukainen, mikäli se vanhoista rakennuk- että se ei samanlaisena sovellu koko maa-
22388: sista muodostellen on mahdollista ja ylei- han. Vähävaraiset maakunnat ja harvaan
22389: sellä osastolla sairassijojen luku lisääntyisi asutut seudut jäävät ilman näitä tärkeitä
22390: 15 a 16: lla. Tämä suunnitelma ei lmiten- sairaaloita, ellei valtio kokonaan rakenna
22391: kaan vastaa suunnitellun keskussairaalan niihin sairaaloita. Heikossa asemassa ole-
22392: vaatimuksia. vien kuntien omien sairaaloittensa lisäksi
22393: Tämä Jyväskylän sairaala-asia oli jo on mahdotonta uhrata niihin niin paljon
22394: eduskunnassa esillä 1935 ja hyväksyi edus- varoja kuin mitä niihin tarvittaisiin.
22395: kunta asiasta ponnen, jonka mukaan oli Tulkoon vielä mainituksi, että Jyväsky-
22396: tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin Jyväs- lässä, kuten tunnettua, sijaitsee huomat-
22397: kylän yleisen sairaalan laajentamiseksi. tava maara puolustuslaitoksen tehtaita,
22398: Kuitenkin eduskunta samalla katsoi, että jotka jo sinänsä vaativat sairaalan. Lie-
22399: laajentamisen ehdoksi olisi asetettava, että nee myöskin aikomus käyttää tarvittaessa
22400: ympäristökunnat ottaisivat osaa laajennuik- Jyväskylän sairaalaa sotilassairaalana. Tä-
22401: sesta aiheutuviin kustannuksiin, koska sai- mä toiminta täytynee kuitenkin asettaa
22402: raala olisi samalla kun se kunnostetaan laa- kysymyksenalaiseksi, ellei tätä yleistä sai-
22403: jennettava suuremman piirin tarpeen tyy- raalaa sitä ennen laajenneta.
22404: dyttäväksi keskussairaalaksi. Eduskunnan Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
22405: lausumaa toivomusta noudattaen asiaa on
22406: koetettu saattaa päätökseen sillä pohjalla, että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
22407: että kunnat liittyisivät valtion kanssa yh- tulo- ja menoarvioon 1,500,000 mar-
22408: teistoimintaan. Jyväskylän kaupunkia lu- kan määrärahan yleisen keskussai-
22409: kuunottamatta, joka olisi valmis, jos tar- raalan rakentamiseksi Jyväskylään.
22410:
22411: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
22412:
22413: Vihtori Vesterinen. Onni Peltonen.
22414: J. Takala. Atte Muhonen.
22415: 566
22416:
22417: IV,56. - Rah. al. N: o 24.
22418:
22419:
22420:
22421:
22422: Kailio y. m.: Määrä1·ahan osoittamisesta Vaasan läänin lää-
22423: ninsairaalan lisärakennusten suunnittelua varten.
22424:
22425:
22426: E d u s k u n n a ll e.
22427:
22428: Jo pitemmän aikaa O'll Vaasan läänin ainakin 150 sairassijapaikalla täytyy tapah-
22429: lääninsairaalassa, joka sijaitsee Seinäjoen tua lähiaikoina. Mutta 'kun nykyään ei ole
22430: kauppalassa, ollut tuntuva tilanahtaus, mitään takeita olemassa, että suuremman
22431: mikä viime aikoina on yhä lisääntynyt. laajennuksen toteuttaminen olisi tällä ker-
22432: Kun sairaala on nykyisin varattu 200 sai- taa mahdol'lista, niin pitäisimme kuitenkin
22433: rassijaa varten, mutta sairaita on ollut uusien sairassijojen lisäämisen, alilääkärien,
22434: pak'ko sijoittaa huomattavasti yli tämän sairaan:hoitajatar<koulun oppilaiden ja sai-
22435: määrän, on tällöin ilmeinen tilanpuute ole- raalan henkilö- ja palveluskunnan asunto-
22436: massa. Paitsi oppilaskotia, joutuu kymmen- olojen järj,estelyn kannalta välttämättö-
22437: kunta sairaalan henkilökuntaan kuuluvaa mänä, että erillisen asuntorakennuksen ra-
22438: asumaan sairaalan ulkopuolella, kauppalan kentamiseen henkilökunnan tarpeita varten
22439: alueella vuokratuissa huoneistoissa, joista ryhdyttäisiin mahdollisimman kiireellisesti,
22440: joudutaan maksamaan vuokraa yksistään jolloin nykyisestä päärakennuksesta kahden
22441: oppilaskodin takia vuosittain 54,000 mark- alilääkärin huoneistot vapautuisivat 30 sai-
22442: kaa. On ymmärrettävää, miten epämuka- rassijaa varten.
22443: vaa ja käytännöllisesti katsoen hankalaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22444: sekä epätaloudellista tällainen järjestely
22445: on. että Eduskunta päättäisi ottaa
22446: Kun Vaasan läänin lääninsairaalassa on vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
22447: sairassijoja tuntuvasti vä!hemmän kuin sai- 500,000 markan määrärahan Vaasan
22448: raalapiirin tarve edellyttää, olemme me läänin lääninsairaalan lisärakennus-
22449: vakuutettuja, että sairaalan laajentamisen ten suunnittelua varten.
22450:
22451: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
22452:
22453: J. Kailio. E. M. Tarkkanen.
22454: M. E. Harja. Artturi Leinonen.
22455: Heikki Vehkaoja. Hilja Riipinen.
22456: Karl J. Wenman. Isak Penttala.
22457: Reino Ala-Kulju. Arvi Malmivaara.
22458: Iisakki Nikkola.
22459: 567
22460:
22461: IV,57. - Rah. al. N:o 25.
22462:
22463:
22464:
22465:
22466: Paasonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion lää--
22467: ninsairaalan laajentamista varten täydelliseksi keskus-
22468: sairaalaksi.
22469:
22470:
22471: E d u s k u n n a ll e.
22472:
22473: Viittaamme kuluvan vuoden valtiopäiville laajentamista tarpeellisena, mutta kun siitä
22474: jätettyyn toivomusaloitteeseen n:o 37, ta- ei vielä ole suunnitelmia, piirustuksia eikä
22475: lousvaliokunnan sen johdosta antamaan laskelmia, olisi nämä työt ensin suoritettava
22476: mietintöön n: o 1 ja eduskunnan vastauk- ja otettava niitä varten määräraha ensi
22477: seen, jossa m. m. lausutaan: vuoden tulo- ja menoarvioon.''
22478: ,Eduskunnan tietämän mukaan on lää- Koska kysymyksessäolevaa määrärahaa ei
22479: kintöhallituksessa valmistettu sairaalaolojen ole otettu hallituksen vuoden 1939 tulo- ja
22480: korjaamiseksi suunnitelma eräiden valtion menoarvioesitykseen, kunnioittaen ehdo-
22481: sairaalain laajentamisesta ja muodostami- tamme,
22482: sesta keskussairaalaksi, jossa olisi kaikki
22483: tärkeät erikoisosastot, ja muidenkin valtion että Eduskunta ottaisi vuoden
22484: sairaalain laajentamisesta käsittämään tär- 1939 tulo- ja menoarvioon 200,000
22485: keimmät erikoisosastot. Kuopion läänin markan suuruisen määrärahan val-
22486: lääninsairaalan laajentaminen keskussairaa- mistavia töitä varten Kuopion lää-
22487: lakai on mainitussa suunnitelmassa ensi- ninsairaalan laajentamiseksi täydelli-
22488: sijalla. Eduskunta pitää tämän sairaalan seksi keskussairaalaksi.
22489:
22490: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
22491:
22492: Armas Paasonen. Yrjö Räisänen.
22493: Ville Kupari. Heikki Kääriäinen.
22494: Onni Mäkeläinen. Onni Hiltunen.
22495: Kalle Kämäräinen. Tilda Löthman-Koponen.
22496:
22497:
22498:
22499:
22500: 72
22501: 568
22502:
22503: IV,5s. - Rah. al. N:o 26.
22504:
22505:
22506:
22507:
22508: Löthman-Koponen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lasten-
22509: suojelukodin rakentamiseksi Pohjois-Savoon tuberku-
22510: loottisia lapsia varten.
22511:
22512:
22513: E d u s k u n n a ll e.
22514:
22515: Tänä vuonna eduskunnalle tekemässämme Useissa sivistysmaissa on havaittu tarkoi-
22516: toivomusaloitteessa N: o 32 pyysimme, että tuksenmukaiseksi erikoisten lastenkotien ra-
22517: hallitus tulevan vuoden talousarvioesityk- kentaminen pelastamaan nämä lapset elä-
22518: seen ottaisi 2,800,000 markan määrärahan mälle ja yhteiskunnalle. Tämä tuberkuloo-
22519: Siilinjärvelle Tarinaharjun parantolan lä- sin v.astustamistyön toimintamuoto on astu-
22520: helle rakennettavaa köyhissä tuberkuloot- nut päiväjärjestykseen Suomen Tuberku-
22521: tisissa perheissä syntyvien ja elävien pien- loosin V astustamisyhdistyksen avattua Tam-
22522: ten lasten suojelukotia varten. Aioit- pereelle tällaisen lastensuojelukodin n. s.
22523: teemme perusteluissa esitimme seuraavaa: Joulumerkkikodin palvelemaan kysymyk-
22524: ,Kaikkialla sivistysmaissa on viime ai- sessä olevaa tarkoitusta. Tampereen las-
22525: koina alettu kiinnittää yhä runsaampaa tenkodin menestyksellinen toiminta alku-
22526: huomiota n. s. terveyshuoltoon, sillä usein vuosinaan kehoittaa jo sinänsä puolestaan
22527: on helpompaa estää jokin sairaus synty- turvautumaan tähän työmuotoon muualla-
22528: mästä kuin parantaa jo toimintaan puh- kin Suomessa.
22529: jennut tauti. Tuberkuloosin vastustaruis-
22530: Pohjois-Savo on tunnettu loisasutukses-
22531: työssä on terveyshuolto niin meillä kuin
22532: taan ja ahtaista asunto-oloistaan. Se on
22533: muuallakin yleensä kulkenut rinnan tuber-
22534: myös Suomen tuberkuloosikartan mustim-
22535: kuloosia parantavan toimintamuodon, pa-
22536: pia seutuja. Köyhyys ei täällä myöskään
22537: rantolatyömuodon kanssa. Onhan n. k. eh-
22538: ole tuntematon ja terveyshoidon vaatimus-
22539: käisevä tuberkuloosin vastustaruistyö suurim-
22540: ten kehittämisessä on paljon toivomisen
22541: malta. osaltaan juuri terveyshuoltoa. Eh-
22542: varaa. Ahtaat asunto-olot, !köyhyys ja tu-
22543: käisevä tuberkuloosityö maassamme kaipaa
22544: berkuloosin suuri levinneisyys tekevät edel-
22545: kuitenkin kehittämistä ja syventämistä
22546: läselostetun lastenkotiasian tärkeäksi maa-
22547: eräissä terveyshuollon alaan kuuluvissa toi-
22548: kunnalliseksi kysymykseksi.
22549: mintamuodoissa.
22550: Yksi tällainen toimintamuoto on !köy- Vuonna 1935 teki Pohjois-Savon Keuhko-
22551: hissä, tuberkuloottisissa perheissä synty- taudin Vastustaruisyhdistys aloitteen edel-
22552: vien lasten suojeleminen tartunnalta hei- läselostettua tarkoitusta varten perustetta-
22553: dän ensimmäisinä ikävuosinaan. Tiedämme- van lastenkodin rakentamiseksi, ja on mai-
22554: hän, että tartuntakykyisen tuberkuloosisai- nittu yhdistys senjälkeen toiminut jatku-
22555: raan läheisyydessä ahtaissa asunto-oloissa vasti lastenkotiasiain hyväksi. Yhdistyksen
22556: eläen pienokaiset miltei varmuudella saa- Koteja kodittomille lapsille Kuopion pai-
22557: vat tuberkuloositartunnan ja tähän tautiin kallisosasto on liittynyt mukaan tähän työ-
22558: kuolevat. hön.''
22559: IV 158. - Löthman-!Koponen y. m. 569
22560:
22561: Tehostaen asian tärkeyttä koko maan tu- tuhoilta varjelluiksi. Tähän tunnustusta an-
22562: berkuloosityölle sanotaan talousvaliokunnan saitsevaan päämäärään pyritään nyt kysy-
22563: mietinnössä - koskien edelläselostettua myksessä olevalla aloitteella.''
22564: aloitetta - seuraavaa: Vaikka talousvaliokunta piti asiaa niin
22565: ,Noin 90% tuberkuloositartunnan saa- tärkeänä kuin edellä olevasta selviää, pää-
22566: neista lapsista kuolee pienenä. Kodeissa, tyi se kielteiseen tulokseen, koska suunni-
22567: joissa joku perheen jäsen sairastaa avointa tellun suojelukodin paikka Siilinjärvellä ei
22568: keuhkotautia, kuolee ensimmäisellä ikävuo- sen mielestä tuntunut parhaalta mahdolli-
22569: della lapsia kolmekymmentä kertaa enem- selta ja koska katsottiin suotavaksi, että
22570: män kuin yleensä ensimmäisellä ikävuo- suojelUJkotiin sijoitettaisiin yksinomaan vas-
22571: della. - - - Mainittakoon vielä, että tasyntyneitä lapsia. Huomioon ottaen edellä
22572: meillä - vuonna 1932 toimitetun kyselyn esitetyn ehdotamme kunnioittaen,
22573: perusteella - arvioidaan vuodessa noin
22574: 400-500 synnyttäjän sairastavan avointa että Eduskunta vuoden 1939 ta-
22575: keuhkotautia. lousarvioon ottaisi 2,800,000 mark-
22576: Kun tuberkuloosi on niin tuhoisa lap- kan määrärahan 50 hoidokkipaikkaa
22577: sille, kuin edelläolevista luvuista näkyy, on käsittävän lastensuojelukodin raken-
22578: luonnollista, että seuduilla, joissa mainit- tamiseksi tuberkuloottisten perhei-
22579: tua tautia runsaasti esiintyy, kuten esim. den vastasyntyneille lapsille Pohjois-
22580: Pohjois-Savossa, koetetaan aikaansaada kei- Savoon lääkintöhallituksen hyväksy-
22581: noja, joilla lapset saataisiin tuberkuloosin mälle paikalle.
22582:
22583: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
22584:
22585: Tilda Löthman-Koponen. L. 0. Hirvensalo.
22586: Aino Luostarinen. Elsa Bonsdorff.
22587: Mandi Hannula. Kaino W. Oksanen.
22588: Helena Syrjälä. Elias Simojoki.
22589: Kalle Kämäräinen. Kyllikki Pohjala.
22590: Onni Hiltunen. Anni Huotari.
22591: Aino Malkamäki. Yrjö Räisänen.
22592: Kaisa Hiilelä. Aino Lehtokoski.
22593: Onni Mäkeläinen. Heikki Kääriäinen.
22594: 570
22595:
22596: IV,59. - Rah. al. N:o 27.
22597:
22598:
22599:
22600:
22601: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sairasmaja""
22602: rakentamiseksi SavukoskeUe.
22603:
22604:
22605: E d u s k u n n a 11 e.
22606:
22607: Kuluvan vuoden kevätistuntokaudella työskentelevät vaaranalaisessa ammatissaan
22608: eduskunta 'lausui hallitukselle toivomuksen Savukosken erämaapitäjän selkosissa ja jo-
22609: määrärahan ottamisesta ensi vuoden tulo- kivarsilla.
22610: ja menoarvioesitykseen sairasmajan raken- Se seikka, ettei hallitus ole esittänyt tulo-
22611: tamista varten Savukoskelle. Tätä toivo- ja menoarvioesityksessään Savukosken sai-
22612: musta ei hallitus kuitenkaan ole ottanut rasmajaa varten määrärahaa, on sitäkin va-
22613: huomioon, minkä vuoksi rohkenemme kiin- litettavampaa kun lääkintöhallituksen pää-
22614: nittää asiaan uudelleen eduskunnan huo- johtaja jo v. 1936 vakuutti Savukosken
22615: miota. kunnalle, että lääkintöhallitus tulee mai-
22616: Sairaanhoito-olojen suhteen on Savukos- nitun sairasmajan rakentamiseksi ehdotta-
22617: ken kunta maassamme laiminlyödyimpiä maan määräralhaa vuoden 1938 tulo- ja me-
22618: seutuja. Kunnan laajuus on noin puolet noarvioon. Onko näin tapahtunut, emme
22619: Uudenmaan läänistä ja koko tällä laajalla tiedä, mutta kuluvan vuoden talousarviossa
22620: alueella on sairashoito yhden ainoan kier- on Savukosken sairasmaja sivuutettu, eikä
22621: tävän sairaanhoitajattaren varassa. Min- eduskunnan nimenomaisesta toivomuksesta
22622: käänlaista sairaiden sijoituspaikkaa ei kun- huolimatta hallitus ole vielä ensi vuodelie-
22623: nassa ole, vaan täytyy potilaat kuljettaa kaan tämän sairasmajan rakentamiseksi eh-
22624: naapurikuntien sairaaloihin, joihin matkaa dottanut määrärahaa.
22625: !kertyy 45-80 km. On ilman muuta selvää, Ehdotamme senvuoksi kunnioittaen,
22626: miten kohtalokasta saattaa sairaiden kulje-
22627: tus tällaisilla taipaleilla esim. talvipakka- että Eduskunta ottaisi vuoden
22628: silla olla. Kysymys ei ole yksinomaan 1939 tulo- ja menoarvioon 300,000
22629: oman pitäjän asukkaista, vaan yhtä paljon markan määrärahan sairasmajan ra-
22630: niistä satamääriin nousevista metsätyöväen kentamiseksi Savukoskelle.
22631: joukoista, j'otka suurimman osan vuodesta
22632:
22633: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
22634:
22635: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.. Janne Koivuranta.
22636: 571
22637:
22638: IV,6o. - Ra.h. al. N:o 28.
22639:
22640:
22641:
22642:
22643: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lentokoneen
22644: hankkimiseksi sairaankuljetusta varten Lapin läänissä.
22645:
22646:
22647: E d u s k u n n a ll e.
22648:
22649: Lapin komitea ehdottaa mietinnössään, sairaalaan tuotava. Vertauksen vuoksi mai-
22650: että v. 1939 tulo- ja menoarvioon otettaisiin nittakoon, että kun Etelä-Suomessa pisim-
22651: määräraha lenrtokoneen hankkimiseksi sai- mät matkat hyvin varustettuihin sairaaloi-
22652: raankuljetusta varten Lapin läänissä. Sa- hin harvoin ylittävät 50-80 km, ja matka
22653: mansisältöinen toivomusaloite jätettiin edus- useimmissa tapauksissa suoritetaan hyviä
22654: kunnalle viime kevätistuntokaudella, mutta teitä pitkin, on Lapissa lyhin kirkonkylien
22655: kun sitä ei ehditty aikanaan käsitellä, roh- väli noin 80 km. Sellaisissa kyläkunnissa
22656: kenemme palata uudelleen asiaan, joka laa- ja asutusryhmissä, mistä ei ole minkään-
22657: jan pohjoisen rajaseutualueen sairaanhoito- laista tieyhteyttä, asuu läänissä vielä ny-
22658: olojen kannalta on erittäin tärkeä. Myös- kyisin noin 7,500 henkilöä ja tästä mää-
22659: kin Perä-Pohjolan ja Lapin kuntain liitto rästä on enemmän kuin puolet sellaisia,
22660: on lentokoneen hankinnasta mainittuun tar- joilla tietöntä taivalta on yli 20 km. Eräänä
22661: koitukseen tehnyt anomuksen valtioneu- esimerkkinä mainittakoon, että Kittilässä
22662: vostolle. Saamamme tiedon mukaan on on kolme sellaista kylää, missä asuu yh-
22663: asia ollut käsiteltävänä sisäasiainministe- teensä noin 900 henkilöä matkan lähimmälle
22664: riössä ja ensi vuoden tulo- ja menoarvio- tielle· ollessa n. 50 km. Mutta ei vain ky-
22665: esitystä valmisteltaessa ministeriö ehdotti liä vaan kokonaisia pitäjiäkin on alueella
22666: koneen hankkimiseksi määrärahaa sanot- niin eristetyssä asemassa, että sellaisen vai-
22667: tuun esitykseen, mutta hallitus jätti ehdo- kean sairastapauksen sattuessa, missä apua
22668: tuksen huomioonottamatta. nopeasti tarvittaisiin, ei ihmisillä nyky-
22669: Kuten edellä olevasta käy selville, on ky- oloissa ole avun saannista mitään toiveita.
22670: symys lentokoneen hankkimisesta sairaan- Sellainen pitäjä on Utsjoki, josta vain
22671: kuljetusta varten Lapin lään~ssä saanut polku johtaa muuhun Suomeen ja jossa
22672: kaiken tarpeellisen valmistelun. Viitatta- sairaita on kuljetettava jopa 100 kilometrin
22673: koon tässä yhteydessä kuitenkin siihen, pituisia tiettömiä taipaleita. Ja tällöinkään
22674: mitä Lapin komitea lausuu asiasta mietin- ei apua saada omasta maasta, vaan on tur-
22675: nössään. Todettuaan, ettei Lappiin raken- vauduttava Norjaan, missä hoitokustannuk-
22676: nettuja sairaaloita ja sairasmajoja ole set ovat monta vertaa kalliimmat kuin
22677: aiottu eikä varustettu vaativampaa sairas- maamme valtion sairaaloissa. Sama koskee
22678: hoitoa varten, lausuu komitea: matkojen pituuteen ja vaikeuteen nähden
22679: ,Ainoa tyydyttävästi varustettu sairaala suurimmaksi osaksi koko Taka-Lappia,
22680: sijaitsee läänin keskuksessa Rovaniemellä, mutta myöskin muualla Lapissa on seutuja,
22681: josta eteläisimpään lääninrajaan on matkaa mistä sairaankuljetus mainituista syistä on
22682: yli 500 km. Näinkin pitkän matkan takaa äärimmäisen vaikeaa.
22683: on potilaita vaikeissa tapauksissa keskus- Tämän vuoksi olisi sairaankuljetuksia
22684: 572 IV,60. -Lentokone Lapin sairaankuljetusta varten.
22685:
22686: varten Lapin läänissä saatava tähän tar- rivartiolaitoksen nykyistä konetta voida ke-
22687: koitukseen erikoisesti suunniteltu lentokone lirikon aikana Lapissa lainkaan käyttää.''
22688: kuten on laita myöskin Ruotsin Lapissa. Mainittakoon vielä, että komitea edellyt-
22689: Numeroin ei tietenkään voida osoittaa, mon- tää lisäksi, että konetta voitaisiin käyttää
22690: ta:ko henkeä Lapissa vuosittain menetetään myöskin kulojen torjunnassa ja rajavar-
22691: sen vuoksi, ettei kuljetusvaikeuksien takia tioston tehtäviin. Samoihin seikkoihin on
22692: vaikeissa sairaustapauksissa voida sairaille myöskin sisäasiainministeriö perusteluissaan
22693: apua aikanaan toimittaa. Mutta mikä viitannut ehdottaessaan koneen hankkimi-
22694: hyöty lentokoneesta sairaankuljetuksille seksi määrärahaa ensi vuoden tulo- ja
22695: olisi, selviää niistä tapauksista, jolloin meri- menoarvioon. Ministeriö on lisäksi asettu-
22696: vartiolaitoksen Vaasassa oleva kone on suo- nut sille kannalle, että kysymyksessäoleva
22697: rittanut sairaankuljetuksia Lapissa. Komi- lentokone olisi asetettava Lapin rajavar-
22698: tealle annettujen tietojen mukaan ovat tioston hallintaan.
22699: esun. vuonna 1937 sattuneet tapaukset Edellä lausutun perusteella ehdotamme
22700: kaikki olleet sellaisia, että ilman lentoko- kunnioittaen,
22701: neen apua ne olisivat päättyneet kuole-.
22702: maan. Merivartiolaitoksen lentokoneen si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
22703: joituspaikka on kuitenkin liian etäällä ja tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
22704: kun se varsinaisella alueellaan tarvitaan kan määrärahan lentokoneen hankki-
22705: muihin tarkoituksiin, on se sairaankuljetuk- miseksi sairaankuljetusta varten La-
22706: siin vaikeasti saatavissa. Sitäpaitsi ei me- pin läänissä.
22707:
22708: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
22709:
22710: Lauri Kaijalainen. Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
22711: 573
22712:
22713: IV,61. - Rah. al. N:o 29.
22714:
22715:
22716:
22717:
22718: Malkamäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräi-
22719: seksi palkanlisäy kseksi maalaiskansakoulunopettajille.
22720:
22721:
22722: E d u s k u n n a ll e.
22723:
22724: Kansakoulunopettajien palkkaus on viime tus antanut puoltavan lausunnon. Tämän
22725: vuosina tapahtuneen elinkustannustason ko- lisäksi on eduskunta kuluvan vuoden huh-
22726: hoamisen vuoksi muodostunut niin alhaiseksi, tikuun 1 päivänä hyväksynyt toivomus-
22727: että opettajien on sen varassa vaikea suo- aloitteen, jossa hallitusta kehoitetaan kii-
22728: rittaa arvokasta ja kansakunnan kokonai- reellisesti tutkituttamaan, miten kansakou-
22729: suuden kannalta tärkeätä tehtäväänsä kan- lunopettajien palkkaus olisi parannetta-
22730: sanlasten kasvattajina ja opettajina. En- vissa, ja antamaan aikanaan eduskunnalle
22731: nenkaikkea ovat perheelliset opettajat jou- tätä koskevan esityksen.
22732: tuneet taloudelliseen ahdinkoon, mutta
22733: Hallitus on jättänyt opettajien palkkaus-
22734: myöskin nuoret, juuri kouluopintonsa päät-
22735: asian valtion palkka;komitean valmistelta-
22736: täneet ovat taloudellisesti vaikeassa ase-
22737: vaksi. Komitean työn tiedetään valmistu-
22738: massa. Kun useat heistä ovat maaseudun
22739: van niin, että palkkojen korotus voi tulla
22740: pieneläjien lapsia, ovat he kouluopinto-
22741: järjestety'ksi vasta vuoden 1940 tulo- ja
22742: jaan varten joutuneet tekemään velkaa,
22743: menoarvion yhteydessä. Kun kansakoulun-
22744: jonka maksaminen ylä:kansakoulunopetta-
22745: opettajien taloudellinen asema kuitenkin on
22746: jan 1,250 markan ja alaJkansakoulunopetta-
22747: sellainen, että se vaatii pikaista paran-
22748: jan 850 markan kuukausipalkalla on vai-
22749: nusta, ei voida jäädä odottamaan palkka-
22750: keaa. Verrattain vähäisen ammattitaidon
22751: komitean työn tuloksia, vaan olisi asia vä-
22752: omaava henkilö voi nykyään saada kansa-
22753: liaikaisesti korjattava, kunnes se tulee va-
22754: koulunopettajan palkkaa tuntuvasti parem-
22755: kinaisesti järjestetyksi.
22756: man palkan ja sen mukana paremman toi-
22757: meentulon, eikä hänen ole tarvinnut am- Palkkauksen väliaikaisenkin parantami-
22758: mattiinsa valmistuessaan uhrata monia sen tulee kuitenkin olla sellainen, että se,
22759: vuosia aikaa eikä ottaa kantaakseen kym- vaikkapa vähäisenäkin, koskee kaikkia
22760: meniin tuhansiin nousevaa opintovelkaa, opettajia. Kun kansakoulunopetajain palk-
22761: niinkuin kansakoulunopettajan useissa :ta- kaus on lailla järjestetty, eikä varsinais-
22762: pauksissa on täytynyt tehdä toimeensa val- ten, laissa määrättyjen palkkamäärien ko-
22763: mistuessaan. rottaminen voi käydä päinsä ilman kansa-
22764: Kansakoulunopettajien keskusjärjestöt koululaitoksen kustannuslain vastaavien
22765: ovat joulkuun 18 päivänä 1937 jättäneet pykälien muutosta, voitaisiin väliaikainen
22766: valtioneuvostolle anomuksen, jossa ne ovat korjaus tehdä siten, että kansakoulunopet-
22767: pyytäneet opettajien palkkojen paranta- tajille maksettaisiin vuoden 1939 aikana
22768: mista. Tästä anomuksesta on kouluhalli- ylimääräinen kolmannentoista kuukauden
22769: 574 IV,61. - Maa~laiskansakoulunopettajien palkkaus.
22770:
22771: palkka nykyisten peruspalkkojen suurui- VII lukuun uutena momenttina 14
22772: sena. miljoonan markan suuruisen määrä-
22773: Edellä olevaan viitaten esitämme kun- rahan maksettavaksi maalaiskansa-
22774: nioittavasti, koulunopettajille ylimääräisenä pe-
22775: ruspalkan suuruisena kolmannen-
22776: että Eduskunta ottaisi vuoden toista kuukauden palkkana vuoden
22777: 1939 tulo- ja menoarvion 10 Pl:n 1939 aikana.
22778:
22779: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
22780:
22781: AinQ Ma.lka.mäki. Tilda. Löthma.n-Koponen.
22782: Urho Kulova.a.ra.. Mandi Hannula..
22783: J. E. Ma.lmivuori. Helena. Syrjälä.
22784: Otto Marttila.. Otto Toivonen.
22785: A. A. La.stu. Kaino W. Oksanen.
22786: Alpo Lumme. Elsa. Bonsdorff.
22787: Frans Mustasilta.. Hilma. Koivula.hti-Lehto.
22788: Miina. Sillanpää. Kaisa. Hiilelä.
22789: Anni Huotari. C. 0. Frietsch.
22790: Aug. Syrjänen. Elsa. Metsäranta..
22791: Kyllikki Pohjala.. Aarne Honka..
22792: 575
22793:
22794: IV,6z. - Rah. al. N:o 30.
22795:
22796:
22797: Malkamäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi
22798: perheellisyysavustukseksi maalaiskansakoulunopettajille.
22799:
22800:
22801: E d u s k u n n a 11 e.
22802:
22803: Perheellisten virkamiesten ja etenkin lisyyslisät samoin perustein ja samansuu-
22804: pienipalkkaisten toimenhaltijoiden taloudel- ruisina, kuin valtion viran- ja toimenhal-
22805: linen asema on jat!kuvasti kohonneiden elin- tijoillekin, ei hallituksen talousarvioesityk-
22806: kustannusten tähden vuosi vuodelta huo- sessä ole esitetty vastaavia korotuksia. Ja
22807: nontunut, jopa sille asteelle, että monessa kuitenkin on myönnettävä, että perheelli-
22808: tapauksessa voidaan puhua suoranaisesta set opettajat tarvitsevat ainakin yhtä ki-
22809: puutteesta. Tämän seikan on sekä maan peästi, kuin muutkin virkamiehet, vastaa-
22810: hallitus että eduskunta useita kertoja to- van väliaikaisen korjauksen palkkoihinsa.
22811: dennut ja sen vuoksi onkin valtioneuvosto Olisi myöskin epäoikeudenmukaista, että
22812: asettanut komitean :harkitsemaan valtion vastuunalaisessa ja monessa suhteessa vai-
22813: viran- ja toimenhaltijoiden selkä maalais- keassa 'opetustyössä toimivat kansakoulun-
22814: kansakoulujen opettajien palkkausta ja ta- opettajat jäisivät palkikaurksensa lopullista
22815: loudellisia olosuhteita sekä tekemään ehdo- järjestelyä odottaessaan osattom1ksi vastaa-
22816: tuksensa hallitukselle. vassa asemassa oleville valtion palkannaut-
22817: Hallitus on kuitenkin, kosika perheellisten tijoille esitetystä väliaikaisesta lisäyksestä.
22818: virkamiesten asema ei näytä sallivan tämän Koska asian korjaaminen tältä kohdalta ei
22819: komitean työn tulosten odottamista ilman vaadi myöskäiiln niin suuria summia, että
22820: tilapäistä palkkojen korjausta, vuoden 1939 varojen h:mkkiminen tarkoitukseen näyt-
22821: talousarviossa esittänyt, että valtion viran- täisi mahdottomalta, ehdotamme kunnioit-
22822: ja toimenhaltijoiden perhelisät väliaikai- tavasti,
22823: sesti vuonna 1939 korotettaisiin 1,200 mar- että Eduskunta ottaisi vuoden
22824: kasta 2,100 markkaan, ja että korotettu 1939 tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n
22825: perhelisä maksettaisiin rajoituksetta kai- VII luvun kohdalla uutena moment-
22826: kissa palkkausluokissa. tina 3,000,000 markan määrärahan
22827: Tämä viran- ja toimenhaitijoille esitetty ylimääräisen 900 markan suuruisen
22828: perheellisyyslisän korotus tuntuu oikeaan perheellisyyslisän maksamista varten
22829: osuneelta, mutta samalla kiintyy huomio maalaiskansakoulunopettajille jokai-
22830: siihen, että maailaiskansakoulujen opetta- selta perhelisään oikeuttavalta lap-
22831: jille, joille tähän asti on maksettu perheel- selta.
22832: Helsingissä 7 päivänä syyslkuuta 1938.
22833: Aino Malkamäki. Aug. Syrjänen. Oskari Mantere.
22834: Urho Kulovaara. J. Takala. Kaino W. Oksanen.
22835: J. E. Malmivuori. Hilma Koivulahti-Lehto. Aino Luostarinen.
22836: Otto Marttila. Elsa Metsäranta. Elsa Bonsdorff.
22837: A. A. Lastu. Aarne Honka. Jussi Annala.
22838: Alpo Lumme. Tilda Löthman-Koponen. Kaisa Hiilelä.
22839: Frans Mustasilta. Mandi Hannula. Kyllikki Pohjala.
22840: Miina Sillanpää. Helena Syrjälä. 0. 0. Frietsch.
22841: Anni Huotari. Otto Toivonen. A. A. Lintulahti.
22842: 73
22843: 576
22844:
22845: IV,63. - Rah. al. N:o 31.
22846:
22847:
22848:
22849:
22850: Luostarinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
22851: maa- ja kotitalouden sekä kasvitarkanhoidon opetuksen
22852: edistämiseksi maalaiskansakouluissa.
22853:
22854:
22855: E d u s kun n a ll e.
22856:
22857: Nykyisin paljon pahditaan maaltapako- mutta kuinka maalaiskansakoulujen opet-
22858: kysymyksen syitä muissa maissa niinkuin tajat eivät ole rientäneet tätä momenttia
22859: meilläkin. Todella tässä kysymyksessä pii- käyttämään. Opettajan työ on tosin ra-
22860: leekin huolestuttava yhteiskunnallinen sittavaa ja kesälepo on sangen tarpeen,
22861: vaara. Nousukausina siirtyy maaseudulta mutta joskus työnvaihtelukin saattaa tun-
22862: kaupunkeihin paljon väkeä tilapäisammat- tua levolta. Luulisi tuntuvan sangen mielui-
22863: teihin. Nämä pulakauden tullessa saattavat salta kesäkuukausien työltä käydä omien
22864: joutua yhteiskunnan huollon varaan. Yh- oppilaittensa kodeissa heitä käytännössä
22865: teiskunnallinen rauhattomuus näin lisään- ohjaamassa tässä nimikkeessä mainittuihin
22866: tyy, kun asutuskeskuksiin kerääntyy run- toimiin, luonnollisesti yhteistyössä van-
22867: saasti väkeä, joiden toimeentulo on epävar- hempien kanssa, kellä vielä sellaiset on,
22868: maa. Toiseksi ·runsas siirtyminen maalta yhdessä tehden lasten voimien ja taipu-
22869: kaupunkeihin tietää myös varmaa väestön musten mukaiset viljelys- y. m. työsuunni-
22870: kasvun pysähtymistä ja pian vähenemistä- selmat, joiden toteuttamisen opettaja val-
22871: kin. Siksipä ·olisi tositeolla tartuttava kaik- voo. Syksyllä pienet vaatimattomat työ-
22872: kiin niihin .positiivisiin toimenpitei!hin, tulosnäyttelyt koulussa, jossa ahkerimmat
22873: jotka luonnollisin keinoin estäisivät tätä saavat ansaitun tunnustuksen. ,Minkä nuo-
22874: liikanaista muuttoa, kumminkaan yksilön rena oppii, sen vanhana taitaa", sanoo
22875: vapautta rajoittamatta. sananlasku.
22876: Hallituksen talousarvioesitystä ensi vuo- Työ maaltrupakokysymyksen aiheuttamien
22877: deksi tarkkaillessa, kansakoululaitoksen eri- epäkohtien korjaamiseksi on ensi sijassa
22878: näisten menojen kohdalla herätti huomiota alettava lapsista ja nuorisosta, silloin var-
22879: 33 momentti, jossa maa- ja kotitalouden masti tähän uhratut varatkin yhteiskunnan
22880: sekä kasvitarhanhoidon opetuksen edistämi- taholta koituvat mahdollisimman suureksi
22881: seksi maalaiskansakouluissa esitetään vain hyödyksi. Varsin ajankohtaista ja sangen
22882: 35,000 mk. Ammattivirastosta saadun sel- hyödyllistä olisi että tälle momentille lisät-
22883: vityksen jälkeen tulee valittaa tämän mää- täisiin miljoonia, ainakin kaikki se, mitä
22884: rärahan pienuutta. Opettajain taholta kuu- maalaiskansakoulujen opettajat tarvitsevat
22885: lee usein valituksia palkan pienuudesta, paLkanlisää, mutta ettemme menisi yli
22886: IV,as. - Luostarinen y. m. 577
22887:
22888: ammattiviraston, tyydymme tällä kerralla että Eduskunta päättäisi korottaa
22889: anomaan sitä summaa, mitä sieltä on aikai- ensi vuoden tulo- ja meooarvioesi-
22890: semmin pyydetty. tyksen 10 Pl. VII luvun 33 momern-
22891: Kaiken edellä mainitsemamme perus- tilla ehdotettua määrärahaa 65,000
22892: teella kunnioittavimmin ehdotamme, markalla.
22893:
22894: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
22895:
22896: Aino Luostarinen. Mandi Hannula. Matti Tolppanen.
22897: M. 0. Lahtela. Akseli Brander. Tilda Löthman-Koponen.
22898: Kalle Joukanen. Antti Kemppi. J. Takala.
22899: Heikki Vehkaoja. Heikki Soininen. Emil Jutila.
22900: 578
22901:
22902: IV,64. - Rah. al. N:o 32.
22903:
22904:
22905:
22906:
22907: Kaasalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta paikallis-
22908: museoita varten tarvittavan amanuenssin viran perusta-
22909: miseksi muinaistieteelliseen toimikuntaan.
22910:
22911:
22912: E d u s ik u n n a 11 e.
22913:
22914: Vuoden 1937 valtiopäirvillä eduskunta kailijamäärän nähtäJVäksi. Nämä aikaa vie-
22915: yksimielisesti hyväksyi hallitukselle lausut- vät tehtävät, samoinkuin monet muut työ-
22916: tavaksi toivomuksen museoneuvojan viran voiman puutteessa ruuhkautuneet asiat,
22917: perustamisesta. Hallituksen antamaan ensi joutuisivat ehdotetun museoneuvojan viran
22918: vuoden talousarvioesitykseen ei kuitenkaan hail.tijalle. Viitaten lisäksi 1936 vp: llä teh-
22919: sisälly mainittuun tarkoitukseen tarvitta- dyn toiv. al. n:o 63 ja 1937 vp:llä tehdyn
22920: voo määrärahaa. Kuitenkin olisi erinomai- rah. al. n:o 47 perusteluihin ehdotamme,
22921: sen tärkeää, että museoneuvoja saattaisi
22922: ryhtyä toimeensa jo ,ensi vuonna, sillä että Eduskunta ottaisi vuoden
22923: tämän ja ensi vuoden aikana valmistuu 1939 tulo- ja menoarvioon 43,500
22924: pari huomattavaa paikallismuseota, niistä markan määrärahan paikallismu-
22925: toinen erittäin merkittävän matkailureit- seoita varten tarvittavan amanuens-
22926: timme varrelle, ja olisi välttämätöntä saada sin viran perustamiseksi muinaistie-
22927: ne kuntoon olympialaisvuoden suuren mat- teelliseen toimikuntaan.
22928:
22929: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
22930:
22931: Väinö Kaasalainen. Akseli Brander.
22932: 579
22933: IV,65. - Rah. al. N:o 33.
22934:
22935:
22936:
22937:
22938: Honka y. m.: Moorärahan osoittamisesta Turun vanhan
22939: historiallisen linnan entistämistyötä varten.
22940:
22941:
22942: E d u s k u n n a ll e.
22943:
22944: Vuoden 1936 valtiopäivillä tehdyn toivo- opetusministeriöön syyskuun 1 pmvana
22945: musaloitteen johdosta päätti eduskunta 1937 ja hallituksen toimintakertomuksessa
22946: huhtikuun 29 päivänä 1937 lausua toivo- vuodelta 1937 ilmoitetaan, että asia on ope-
22947: muksen, että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin tusministeriössä valmisteltavana.
22948: toimenpiteisiin Turun linnan kunnostami- Kun siis asianomainen suunnitelma oli
22949: seksi. valmistunut vaikkakin niin myöhään, ettei
22950: Eduskunnan sivistysvaliokunta perusteli hallitus voinut sen toteuttamista varten
22951: myönteistä kantaansa mainittuun aloittee- vuoden 1938 talousarvioon ottaa määrära-
22952: seen nähden m. m. viittaamalla siihen, että haa, tehtiin vuoden 1937 valtiopäivien
22953: Turun linnaan liittyvät maamme tärkeim- syysistuntokaudella asiasta rahaasia-aloite,
22954: mät muistot 1200-luvulta aina 1600-luvun jonka johdosta eduskunta valtiovarainva-
22955: alkupuolelle saakka, joten olisi tärkeätä liokunnan ehdotuksen mukaisesti lausui pi-
22956: saada linna säilytetyksi tuholta perintönä tävänsä asianmukaisena, että suunnitelmaa
22957: tuleville sukupolville, samoin kuin tämän Turun linnan entistämiseksi ensi tilassa
22958: ainutlaatuisen historiallisen muistomerkin aletaan toteuttaa sittenkuin ensin on sovittu
22959: merkitykseen maamme matkailuliiken- Turun kaupungin kanssa linnan vastaisesta
22960: teelle. Edelleen lausuu valiokunta maini- hoidosta.
22961: tussa mietinnössään, että 'Turun linna en- Joulukuun 22 päivänä 1937 kehoitti ope-
22962: tisöitynä olisi Pohjoismaiden mielenkiintoi- tusministeriö muinaistieteellistä toimikun-
22963: simpia nähtävyyksiä, sillä siellä on säily- taa ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin,
22964: nyt keskiajan leima, kun sitävastoin Skan- että kosketeltu sopimus Turun linnan vas-
22965: dinavian linnat yleensä lähinnä edustavat taisesta hoidosta jo lähiaikoina saataisiin
22966: vasta 1500-luvun renesanssityyliä. toimikunnan ja Turun kaupungin kesken
22967: Kuten kertomuksessa hallituksen toimen- tehdyksi.
22968: piteistä vuonna 1937 mainitaan, päätti ta- Tällainen sopimus tehtiinkin jo viime ke-
22969: savallan presidentti heinäkuun 9 päivänä väänä ja Turun kaupunki sitoutui sen
22970: 1937 antaa valtioneuvostolle tehtäväksi ryh- mukaan kust~amaan linnan sisustuksen,
22971: tyä eduskunnan toivomuksesta aiheutuviin tarpeelliset sisämaalaustyöt, samoinkuin
22972: toimenpiteisiin. Tämän johdosta kehoitti linnan lämmityksen, valaistuksen, puhtaa-
22973: opetusministeriö viimeksi mainittuna päi- napidon ja vartioinnin.
22974: vänä muinaistieteellistä toimikuntaa toi- Kun siis kaikki edellämainitut valmiste-
22975: mittamaan ministeriölle ehdotuksen ja kus- levat toimenpiteet ovat suoritetut on mie-
22976: tannusarvion piirustuksineen Turun linnan lestämme täysin perusteltua, että vuoden
22977: kunnostamisesta. Työsuunnitelma kustan- 1939 menoarvioon otetaan määräraha Tu-
22978: nusarvioineen ja piirustuksineen saatiin run linnan entistämistyön alkuunpanemi-
22979: 580 IV,65. -Turun linna.
22980:
22981: seksi ja että tätä entistämistyötä suoritet- mien repimistöiden suorittamista, kahden
22982: taisiin seuraavina vuosina siinä laajuudessa linnassa olevan keskiaikaisen kirkon holvi-
22983: kuin silloinen työtilanne ja valtion talou- kaariston entistämistä sekä välikattojen ra-
22984: dellinen asema antavat myöden. kennustöitä varten. Ehdotamme siis,
22985: Viitaten syyskuussa 1937 tehtyyn raha-
22986: asia-aloitteeseen N: o 42 katsomme, että että Eduskunta ottaisi vuoden
22987: vuoden 1939 menoarvioon olisi sisällytet- 1939 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
22988: tävä yhteensä 1,500,000 markan suuruinen markan suuruisen siirtomäärärahan
22989: määräraha puheenaolevan entistämissuun- Turun vanhan historiallisen linnan
22990: nitelman toteuttamista varten välttämättö- entistämistyötä varten.
22991:
22992: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
22993:
22994: Aarne Honka. Artturi Leinonen. J. V. Wainio.
22995: Tilda Löthman-Koponen. Aino Malkamäki. T. E. Nordström.
22996: J. Erl. Pilppula. Kaapro Moilanen. Lauri Kaijalainen.
22997: Urho Kulovaara.
22998: 581
22999:
23000: IV,66. - Rah. al. N:o 34.
23001:
23002:
23003:
23004:
23005: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viipurin van-
23006: han tuomiokirkon korjausta varten.
23007:
23008:
23009: E d u s k u n n a II e.
23010:
23011: Viipurin vanha tuomiokirkko eli Agri- nostaminen, kattilahuoneen teko portai-
23012: colan kirkko on v: sta 1918 ollut Viipurin neen, vartijan huoneen muodostaminen,
23013: tuomiokirkkoseurakunnan hallussa. Sitä pääkäytävän kunnostaminen ja uusien por-
23014: korjattiin sen verran ja varustettiin irto- taiden tekeminen, saarnatuolin ja alttarin
23015: penkeillä eli tavallisilla raheilla, että sitä korjaaminen, urkulehterin kunnostaminen
23016: on voitu käyttää puolustuslaitoksen tarpei- ja kirkon sisämaalaustyöt. Kaikki edellä-
23017: siin Viipurissa. Varsinaista kirkkosalia ei mainitut uusimis- ja korjaustyöt koskevat
23018: tuomiokirkkoseurakunta ole omiin tarkoi- varsinaisen kirkkosalin ja sen sisustuksen
23019: tuksiinsa juuri ollenkaan käyttänyt, vaikka saattamista sellaiseen kuntoon, että sitä
23020: se onkin sitä pitänyt kunnossa. Kirkon vie- voitaisiin sotilaille toimeenpantaviin juma-
23021: ressä on tähän asti varastohuoneina käyte- lanpalveluksiin käyttää. Edellämainittujen
23022: tyt sivulaivat, joita seurakunta on aikonut korjausten kustannukset tekevät laaditun
23023: sisustaa kokoushuoneina käytettäväksi. kustannusarvion mukaan 460,000 mk. Kun
23024: Varsinainen kirkkosali on nykyään var- seurakunta ei nykyisin käytä kirkkoa omiin
23025: sin huonossa kunnossa. Kaupungin palo- tarpeisiinsa juuri ensinkään vaan suurin
23026: mestari on antanut määräyksen sähköjoh- käyttäjä on puolustuslaitos, olisi kohtuul-
23027: tojen ja lämmityslaitteiden uudistamisesta, lista, että valtion taholta avustettaisiin tä-
23028: ja jollei näitä uudistuksia panna toimeen, män puolustuslaitokselle tärkeän huoneis-
23029: voidaan kirkon käyttö kokonaan kieltää. ton välttämättömien korjausten suoritta-
23030: Kirkossa on nim. hyvin vanha n. s. kolori- mista. Viipurin vanha tuomiokirkko on
23031: ferilämmityslaitos, joka vaatii paljon polt- niitä harvoja ja arvokkaita historialiisia
23032: toainetta ja on palon kannalta vaarallinen, muistomerkkejä, joita maassamme on ja
23033: kun ikirkossa on paljon puuosia. Siihen jotka sen vuoksi vaativat asianmukaisessa
23034: nähden, että tämä puolustuslaitoksen käy- kunnossa pitämistä.
23035: tettävänä oleva vanha pyhättö välttämät- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
23036: tömästi kaipaa edellämainittuja uudistuk-
23037: sia, olisi siinä samalla tehtävä myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
23038: muita tarpeellisia korjauksia, jotka eivät tulo- ja menoarvioon 460,000 markan
23039: ole esteenä vastaisuudessa mahdollisesti määrärahan Viipurissa olevan van-
23040: suoritettaville tutkimuksille. Sellaisia vält- han tuomiokirkon välttämättömiä
23041: tämättömiä korjauksia ovat uusien penk- korjauksia varten.
23042: kien laittaminen, ikkunain ja ovien kun-
23043:
23044: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
23045:
23046: Kaapro Moilanen. Aarne Honka. T. A. Janhonen.
23047: 582
23048:
23049: IV,67, - Rah. al. N:o 35.
23050:
23051:
23052:
23053:
23054: Räisänen y. m.: Määrärakan osoittamisesta kahden maa-
23055: kuntakirjaston aikaansaamiseksi.
23056:
23057:
23058: E d u s k u n n a 11 e.
23059:
23060: Opetusministeriö kehoitti kirjeessään 14 voston harkinnan mukaan antaa lisäavus-
23061: päivältä helmikuuta 1936, viitaten oheista- tusta eduskunnan tätä tarkoitusta varten
23062: maansa eduskunnan toivomukseen, että hal- myöntämistä Val'oista.''
23063: litus laatisi suunnitelman kansankirjasto- Täten on laissa periaatteellisesti vahvis-
23064: toiminnan tukemista tarikoitt81van keskus- tettu suunnitelma maakuntakirjastojen ai-
23065: kirjaston ja maakuntakirjastojen aikaan- kaansaamisesta. Ja edellämainittuun val-
23066: saamisesta ja antaisi eduskunnalle esityksen tion kirjastotoimikunnan mietintöön sisäl-
23067: kansankirjastolakiin siitä aiheutuvista muu- tyy ehdotus asetuks~ksi maakuntakirjas-
23068: toksista, valtion kirjastotoimikuntaa laati- toista.
23069: maan ja lausuntonsa ohella opetusministe- Tämän mukaisesti ja kun kirjastolaki on
23070: riölle lähettämään ehdotuksen puheenalai- ollut jo 10 vuotta v<oimassa ilman, että
23071: seksi esitykseksi. Valtion kirjastotoimikunta sen 7 §: n edellyttämiä maakuntakirjastoja
23072: ilmoitti opetusministeriölle helmikuun 24 on saatu aikaan, esitti valtion kirjastotoi-
23073: päivänä 1936, että se. ryhtyy puheenalaista mikunta hallitukselle, että vuoden 1939 ta-
23074: suunnitelmaa laatimaan ja esitysehdotusta lousarvioon otettaisiin kahden maakunta-
23075: tekemään. kirjaston perustaanista varten yhteensä
23076: Mietinnössään, jonka valtion kirjastotoi- 400,000 markan määräraha. Hallituksen
23077: mikunta vuosi sitten jätti •hallitukselle, se esityksestä vuoden 1939 tulo- ja meno-
23078: esittää mielipiteenään ·että asianmukaisinta arvioksi huomataan, että edellämainittua
23079: on aluksi ry<htyä perustamaan maakunta- valtion kirjastotoimikunnan esittämää mää-
23080: kirjastoja ja tämä käy päinsä jo huhti- rärahaa ei ole siihen otettu.
23081: kuun 20 päivänä 1928 annetun kirjastolain Jotta voimassaolevan kirjastolain edellyt-
23082: 7 §: n mukaisesti, myöntämällä tulo- ja tämässä maakuntakirjastojen perustami-
23083: menoarvion yhteydessä tarpeelliset varrut. sessa päästäisiin alkuun, ehdotamme kun-
23084: Kansankirjastolain edellämainittu 7 § nioittaen,
23085: kuuluu:
23086: ,Jos kunta suostuu siihen, että sen kan- että Eduskunta vuoden 1939 tulo-
23087: sankirjasto toimii maakuntakirjastona tai ja menoarvioon ottaisi 400,000 mar-
23088: useiden kuntien kirjastotointa avustavana kan suuruisen määrärahan kahden
23089: paikalliskeskuksena, voidaan sille valtioneu- maakuntakirjaston aikaansaamiseksi.
23090:
23091: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
23092:
23093: Yrjö Räisänen. Onni Mäkeläinen. Heikki Kääriäinen.
23094: Kustaa Perho. Otto Toivonen. Urho Kulovaara.
23095: 583
23096:
23097: IV,6s. - Rah. al. N:o 36.
23098:
23099:
23100:
23101:
23102: Böök y. m.: Määrärahan osoittamisesta uuden toimitalon
23103: rakentamiseksi Suomen Merimieslähetysseuralle Lontoo-
23104: seen.
23105:
23106:
23107: E d u s k u n n a ll e.
23108:
23109: Kuluvan vuoden talousarviossa on edus- timestarin asuinihuone. Muitten työnteki-
23110: kunta myöntänyt 500,000 markan määrä- jöitten asunnot ovat muualla, pappila jopa
23111: rahan Suomen Merimieslähetysseuralle ton- 14 km:n päässä kirkolta. Tällainen tilanne
23112: tin ostoa varten Lontoon uudelle toimi- on kestänyt jo vuosilmusia ja suuresti vai-
23113: talolle. R111ha onkin nyt käytetty tarkoituk- keuttanut seuran työtä sekä tuottanut pet-
23114: seensa ja sijaitsee merimieslähetyksen os- tymystä ja v111hinkoa lukuisille kansalaisil-
23115: tama tontti erittäin sopivalla paikalla liike- lemme. Näin ollen olisi välttämätöntä, että
23116: kadun ja puiston välissä lähellä sitä laiva- Merimieslahetysseura voisi aivan ensi ti-
23117: tokkaa, jossa noin 95% Lontooseen saapu- lassa rakennuttaa jo hankkimalleen ton-
23118: vista suomalaisista laivoista pysä;htyy. tille suunnittelemansa toimitalon, johon tu-
23119: Myöntäessään mainitun määrärahan ovat lisi paitsi kyllin tilavia kokoushuoneita
23120: hallitus ja eduskunta tunnustaneet mai- myöskin kerho- ja kirjoitushuoneita sekä
23121: nitun uuden toimitalon tarpeellisuuden. työntekijöitten asunnot. Täten muodos-
23122: Kaikki olosuhteita tuntevat henkilöt ovat- tuisi tästä uudesta toimitalosta todellinen
23123: kin täysin tietoisia siitä suunnattomasta suomalaisten keskus- ja kokoontumispaikka
23124: ahtaudesta, joka Lontoon nykyisessä meri- Lontoossa. Itsenäisen Suomen arvokin jo
23125: mieskirkossa ja lukusalissa vallitsee. Ny- vaatii tällaisen kyllin tilavan ja asianmu-
23126: kyisiin huoneisiin ma;htuu yhteensä noin kaisen toimitalon aikaansaamista, sillä län-
23127: 200 henkeä ja kuitenkin sangen usein on tisillä naapurimaillamme ovat vastaavat
23128: niihin pyrkimässä jopa 400, sillä Lontoossa talot olleet jo kauan.
23129: saattaa nykyisen vilkastuneen laivaliiken- On myös huomattava, että Merimieslä-
23130: teen aikana olla yhtaikaa lastiaan purka- hetysseuran nyt saatua eduskunnan myötä-
23131: massa tai ottamassa parikymmentäkin suo- vaikutuksella uuden tontin, seuralle siitä
23132: malaista valtamerilaivaa. Merellä kulkevien aiheutuu verotus- y. m. menoja, ilman että
23133: lisäksi kokoontuvat Lontoossa opiskelevat se voi saada tontista sellaisenaan mitään
23134: ja siellä asuvat kansalaisemme säännölli- hyötyä. Koska merimieslähetys välttämättä
23135: sesti merimieskirkolla järjestettyihin tilai- tarvitsee kaikki vuotuisesti kokoonsaamansa
23136: suuksiin, sillä se on ainoa julkinen suoma- varat työnsä ylläpitämiseksi nykyisessä laa-
23137: laisten kokoontumispaikka Lontoossa. Ny- juudessa, ei se itse voi ilman valtion apua
23138: kyisin ei huoneistossa ole muita huoneita rakennuttaa Lontoon uutta toimitaloa.
23139: kuin kirkko- ja lukusalit sekä pieni toi- Ylläolevaan viitaten ehdotamme kun-
23140: mistohuone ja kirjoitusnurkkaus sekä vah- nioittaen,
23141:
23142: 74
23143: 584 IV,6s. - Merimieslähetysseuralle ta;lo Lontooseen.
23144:
23145: että Eduskunta päättäisi ottaa men Merimieslähetysseuralle uuden
23146: vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon toimitalon rakentamiseksi Lontoo-
23147: 10 Pl. II: 12 kohdalle 2,250,000 mar- seen.
23148: kan määrärahan kertamenona Suo-
23149:
23150: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
23151:
23152: Leo R. Böök. Elsa. Bonsdorff.
23153: Mauno Pekkala.. Artturi Leinonen.
23154: Vihtori Vesterinen. Mandi Hannula..
23155: E. Kilpeläinen. Väinö Kokko.
23156: Kyllikki Pohjala.. Alpo Lumme.
23157: E. A. Tuomiva.a.ra.. Kaarlo Salovaara..
23158: Toivo Horelli.
23159: 585
23160:
23161: IV,69. - Rah. al. N:o 37.
23162:
23163:
23164:
23165:
23166: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta pappilan raken-
23167: tamiseksi Posion seurakuntaan.
23168:
23169:
23170: E d u s k u n n a ll e.
23171:
23172: Tyydytyksellä on mainittava, että valtio vastaisuudessakaan niitä omin varoinsa
23173: on eräisiin harvaan asuttuihin ja vähä- hankkia, olisi toivottavaa, että valtio raken-
23174: varaisiin seurakuntiin rakentanut kirkon taisi pappilan ja kirkon sekä paikkaisi
23175: ja pappilan sekä palkannut papin, kun seu- aluksi papin mainittuun seurakuntaan. Se
23176: rakunnat jäsentensä varattomuuden takia alkeellinen olotila, jossa Posio seurakunnal-
23177: eivät itse ole kyenneet niitä hankkimaan. lisesti elää vielä tänäänkin, on sellainen,
23178: Tällä toimenpiteellä onkin moni syrjäinen että valtion täytyy ojentaa auttava kätensä.
23179: seutu siinä suhteessa saatu sille tasolle, Sitä vaatii jo yksin sivistyskansoihin kuu-
23180: jolla vauraimmat ja valistuneimmat seudut luvan valtakuntamme etu ja maine, koska
23181: ovat olleet jo vuosisatoja. Pohjois-Suo- siihen eivät kykene seurakuntalaiset itse.
23182: messa on kuitenkin vielä m. m. harvaan Kun yksityiset seurakuntalaiset ovat ha-
23183: asuttu ja syrjäinen Posion seurakunta, lukkaat luovuttamaan kirkkoa ja pappilaa
23184: jossa on yli 4,000 jäsentä, siinä asemassa, varten tarvittavan maa-alan seurakuntansa
23185: ettei siellä ole pappilaa ja kirkkoa eikä va- keskuksesta, ei rakentamiseen ryhtymiseen
23186: kinaista pappia, vaikka seurakunta on ollut ole mitään esteitä tässäkään suhteessa ole-
23187: olemassa jo vuosikymmenen. Seurakunnan massa.
23188: asioita on hoitanut oman virkansa ohella Pappilan rakentaminen olisi etupäässä to-
23189: lähes 100 km:n päässä asuva naapuriseura- teutettava ja kirkko rakennettava sen jäl-
23190: kunnan pappi ja kirkkona on käytetty ra- keen. Vaatimattoman pappilan rakenta-
23191: kennusta, joka on sekä ulkoa että sisältä misen on laskettu tulevan maksamaan
23192: jotain muuta kuin seurakunnan kirkko. 300,000 markkaa. Kohtuullista olisi, että
23193: Tällä kertaa tosin on papin tehtäviä hoi- valtio osallistuisi sen rakentamiseen 21 3 : lla
23194: tamassa tuomiokapitulin määräämä pappi, ja seurakuntalaiset hankkisivat 113 : n osan.
23195: mutta pappilan puutteen vuoksi on hänen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23196: asuttava vuokrahuoneissa. ehdotamme,
23197: Kun tämän harvaanasutun ja vähävarai-
23198: sen väestön as:uman seurakunnan olot ovat että Eduskunta ottaisi vuoden
23199: näin alkeellisella kannalla ei seurakunta ole 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
23200: voinut palkata pappia ja rakentaa pappi- pappilan rakentamiseksi Posion seu-
23201: laa ja tarkoitustaan vastaavaa kirkkoa ja rakuntaan 200,000 markan suuruisen
23202: kun ei ole edes toiveita siitä, että se voisi määrärahan.
23203:
23204: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
23205:
23206: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
23207: 586
23208:
23209: IV,1o. - Rah. al. N:o 38.
23210:
23211:
23212:
23213: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Korpiselän ru-
23214: koushuoneen uudistamis- ja korjaustöitä varten.
23215:
23216:
23217: Eduskunnalle.
23218:
23219: Vuosina 1889-90 rakensi valtio rukous- Kustannuslaskelma suoritetuista töistä ja
23220: huoneen Korpiselälle krei.klkalaiskatolisen hankittavista ik!amiinoista sekä kellosta teki-
23221: enemmistöasutuksen keskuudessa asuvalle sivät noin 150,000 markkaa. Seurakunnan
23222: pienelle luterilaiselle väJhemmistölle. Ru- omia varoja olisi käytettävissä noin 15,000
23223: koushuone sekä siitä käsin johdettu kirkol- ma:rlklk:aa. Työn suorittamiseksi tarvittaisiin
23224: linen toiminta on osoittautunut kaikin puo- siis noin 130,000 markan avustus. Seura-
23225: lin ta:rlkoitustaam. vastaavwksi. Oman seura- kuntalaiset, joita on noin 1,300 yhtä mo-
23226: kunnan lisäksi käyttävät sitä vieläkin Ilo- nella neliökilometrillä, ovat varsin varat-
23227: mantsin, Tuupovaaran ja Soanlahden raja- tomia eläen rajaseudun puutteellisissa
23228: kylien asukkaat. Korpiselän rukoushuone oloissa eivätkä kyikene kirkon korjauksiin
23229: ja siitä harjoitettu ikirikollinen toiminta omin avuin.
23230: palvelee näin ollen rajaseudun luterilaista Kun valtio viime aikoina on ryhtynyt
23231: väestöä laajalla alueella. Vastilkerahaston uudistamaan ja korjaamaan aikoinaan
23232: kokooaan palkkaamana on jo vuodesta 1909 Raja- ja Pohjois-Suomeen rakennettuja ru-
23233: alkaen täällä asunut ja toiminut myös lute- lkoushuoneita ja ik:irk<koja ja kun valtiolla
23234: rilainen pappi. nyt kysymyksessä olevilla seuduilla on laa-
23235: Laajan alueen rukoushuone, joka alu!ksi jat metsäalueet pysyvine työvoimineen,
23236: vastasi silloisia tarpeita hyvin, on nyttem- olisi sen myös annettava apuaan Korpi-
23237: min laajennu!ksen ja uudistuksen tarpeessa. selän seurwkuntalaisille. Kirkko täyttää
23238: Lisää tilaa olisi saatava mkennettavilla 50 vuotta v. 1940. Olisi senvuoksi sopivata
23239: lehtereillä, sekä lämmityslaitteet hankittava. saada vuoden 1939 valtion talousarvioon
23240: Ja jotta rulkous'huone täyttäisi ikir!kolle apuraha, jotta seurakunta uudistetussa
23241: kuuluvat tehtävät olisi tomikin rakennet- kirkassaan saisi viettää sen 50-vuotisjuhlaa.
23242: tava ja siHe hankittava kello, joka kutsuisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23243: kansan juhliin ja saattaisi vainajat viimei- kunnioittaen,
23244: seen lepoon.
23245: Opetusministeriö onkin jo 18 päivänä
23246: tamm~kuuta 1938 tekemällään päätöksellä että Eduskunta päättäisi ottaa
23247: vahvistanut !kirkon korjaus- ja uudistuspii- valtion vuoden 1939 tulo- ja meno-
23248: rustukset määräten samalla ra!kennushalli- arvioon Korpiselän rukoushuoneen
23249: tulksen työn valvojaksi. Muodollisia esteitä uudistamis- ja korjaustöitä varten
23250: ei siis enää ole rukoushuoneen !korjaus- ja 130,000 markan määrärahan.
23251: uudistustehtäville.
23252: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1938.
23253:
23254: Juhani Leppälä. Jussi Rapo. Kaapro Moilanen.
23255: Jussi Lonkainen. Kaapro Huittinen. Arvi Oksala.
23256: Antti Kukkonen. Heikki Soininen. A. Halonen.
23257: 587
23258:
23259: IV,11. - Rah. al. N:o 39.
23260:
23261:
23262:
23263:
23264: Soininen y. m.: Määrärahan osoittamisesta keskustalon
23265: hankkimiseksi Rajaseudun Kansankorkeakouluyhdistyk-
23266: selle Joensuuhun.
23267:
23268:
23269: E d u s k u n n a ll e.
23270:
23271: Kuluvan vuoden helmikuulla tehdyn mitalon hankkimista Rajaseudun Kansan-
23272: aloitteen johdosta on eduskunta keväällä korkeakouluyhdistykselle on pidettävä kii-
23273: hyväksynyt toivomusponnen, jolla halli- reellisen tarpeen vaatimana ehdotamme
23274: tusta kehoitetaan v: n 1939 tulo- ja meno- kunnioittaen,
23275: arvioon ottamaan 887,000 markan suurui-
23276: sen määrärahan keskustalon hankkimiseksi että Eduskunta ensi vuoden tulo-
23277: Rajaseudun. Kansankorkeakouluyhdistyk- ja menoarvioon ottaisi 887,000 mar-
23278: selle Joensuuhun. kan määrärahan keskustalon hankki-
23279: Kun hallituksen esityksestä tulo- ja me- miseksi Joensuun kaupunkiin Raja-
23280: noarvidksi 1939 puuttuu määräraha edellä- seudun Kansankorkeakouluyhdistyk-
23281: manittuun tarkoitukseen ja kun oman toi- selle.
23282:
23283: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
23284:
23285: Heikki Soininen. Antti Kukkonen.
23286: Matti Tolppanen. Akseli Brander.
23287: 588
23288:
23289: IV,12. - Rah. al. N:o 40.
23290:
23291:
23292:
23293:
23294: Kukkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Mieskuoro
23295: Finlandian konsertti- ja kulttuuripropagandamatkaa
23296: varten Yhdysvalto~'hin.
23297:
23298:
23299: E d u s k u n n a 11 e.
23300:
23301: Ensi vuonna 30 päivänä huhtikuuta joka lujittaa demokraattisten suurvaltain,
23302: avattavaan New Yorkin maailmannäytte- etenkin Yhdysvaltain, ja pienen Suomen
23303: lyyn on tarkoitus Suomesta muun näyttely- välisiä suhteita.
23304: edustuksen ohella lähettää tark'oitusta var- Mieskuoro Finlandia on tehnyt talous-
23305: ten vuonna 1937 perustettu valiomieskuoro arvion, jonka menopuolella on 2,200,000
23306: F i n 1 a n d i a noin 70 miehen vaJhvuisena markkaa, tulopuolella seuraavat summat:
23307: professori Heikki Klemetin johdolla kon-
23308: Keräyksellä . . . . . . . . . . . . . . . 300,000:-
23309: sertoimaan sekä maailmannäyttely;n Suo-
23310: Konserttitulot kotimaassa . . . 100,000: -
23311: men osaston avajaisissa että sitä ennen ja
23312: Esiintymistulot Yih!dys:valloissa 200,000: -
23313: sen jälkeen New Yorkissa ja muuallakin
23314: Arpajaisista . . . . . . . . . . . . . . . 900,000: -
23315: Yhdysvaltain suurkaupungeissa.
23316: Tällaisen valiokuJoron lähettämisen puo- Yhteensä 1,500,000: -
23317: lesta pU'huvat monet seikat. Minkään muun
23318: suurvallan järjestämässä maailmannäytte- Vajaus siis näi:n'kin toivoril\ikaasti arvioi-
23319: lyssä ei Suomella ole mahdollisuuksia siinä den on noin 700,000 markkaa. Tämä olisi
23320: määrin päästä esille ku1ttuurisaavutuksi- mielestämme valtion peitettävä ja siten
23321: neen kuin juuri Yhdysvaltain järjestä- tuettava yksityisten kansalaisten uhrautu-
23322: mässä. Suomelta odotetaan voimakasta vasti arkamaa koko maalle ja kansalle suur-
23323: osanottoa. Sibeliuksen synnyinmaana juuri meTkityksellistä kulttuuriyritystä.
23324: musiikillinen edustus tehoaa välittömästi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23325: Y. L:n aloittaman ja Delaware-juhlien
23326: aikana jatketun kulttuuripropagandan te- että Eduskunta vuoden 1939 tulo-
23327: hoa on pyrittävä New Yorkin maailman- ja menoarvioon ottaisi 600,000
23328: näyttelyssä kaikin tavoin, nimenomaan hen- markan määrärahan Mieskuoro Fin-
23329: kisin asein, ylläpitämään. Ei voida ar- landian keväällä 1939 New Yorkin
23330: vioida nyiky,isen kansainvälisen tilanteen maailmannäyttelyn yhteydessä teh-
23331: aikana kyllin suuriarvoiseksi jokaista sel- tävää konsertti- ja kulttuuripropa-
23332: laista sympatian ja arvonannon sidettä, gandamatkaa varten.
23333:
23334: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
23335:
23336: Antti Kukkonen. T. A. Janhonen. K. F. Lauren.
23337: Oskari Mantere. Arvo Inkilä. J. Söderhjelm.
23338: Väinö Kokko. Vilho Annala. Alpo Lumme.
23339: E. von Frenckell. Toivo Horelli. A. Turkka.
23340: Edvin Linkomies. Aarne Honka. Kyllikki Pohjala.
23341: Ralf Törngren.
23342: 589
23343:
23344: IV,73. - Rah. al. N:o 41.
23345:
23346:
23347: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
23348: Suomen kielen, kirjallisuuden ja historian oppituolin pe-
23349: rustamiseksi Suomi-Opistoon.
23350:
23351:
23352: E d u s k u n n a 11 e.
23353:
23354: Äskettäin vietetyt Delaware-juhlat mer- sivistys- ja kasvatustyölle suuri edistysaskel,
23355: kitsevät käännekohtaa Amerikan suomalais- jos toteutuisi se toivomus, jonka monet Ame-
23356: ten historiassa. Se tunnustus, jonka Ame- rikassa ovat lausuneet, että Suomen hallitus
23357: rikan kansa ja Amerikan johtomiehet ovat perustaisi ja ylläpitäisi pysyväistä Suomen
23358: antaneet Suomelle ja Amerikan suomalai- kielen, Suomen kirjallisuuden ja historian
23359: sille, todistaa, että uusi vaihe on alkanut oppituolia Suomi-Opistossa. Tämän oppituo-
23360: Amerikan suomalaisten elämässä. Juhlat lin perustaminen rohkaisisi ja innostaisi
23361: eivät ainoastaan korostaneet sitä osaa, joka kansaamme vielä suurempaan uhrautuvai-
23362: suomalaisilla on ollut Amerikan yhteiskun- suuteen opiston hyväksi ja lujittaisi siteitä
23363: nan luomisessa:, vaan niillä oli myös merki- isiemme maan kanssa. Samalla merkitsisi
23364: tyksensä tulevaisuudelle. Amerikan suoma- se, että Suomi-Opisto voisi entistä tehok-
23365: lainen kans3i tajuaa tällä hetkellä selvem- kaammin edustaa ja välittää suomalaisuu-
23366: min kuin koskaan ennen yhteistoiminnan den arvoja nouseville polville.
23367: tärkeyden ja ne velvollisuudet, joita sillä Aikaisemmin, näitä tarkoituksia silmällä-
23368: on suomalaisuuden arvojen edustajana pitäen, on tehty valtioneuvostolle k31ksi
23369: Amerikassa. anomusta, 1) rakennusrahaston avustami-
23370: Voidakseen kelvollisesti edustaa suoma- sesta, kirjelmä päivätty kesäkuun 3 p. 1938
23371: laisuutta ja samalla täyttää tehtäväänsä ja osoitettu opetusministeri Hannulalle,
23372: amerikkalaisessa yhteiskunnassa, Amerikan allekirjoittajana Suomi-Opiston johtaja tri
23373: suomalaisten on vastedes kiinnitettävä en- V. K. Nikander, ja 2) anomus oppituolin
23374: tistä enemmän huomiota sille kasvatus- perustamisesta, päivätty huhtikuun 16 p:nä
23375: työlle, jenka kautta toisen ja kolmannen 1937 ja allekirjoittajana Suur-New Yorkin
23376: polven nuorisoa opetetaan kunnioittamaan Suomalaisten Seurojen Keskustoimikunta.
23377: ja ymmärtämään isiensä perintöä. Ameri- Edelläesitetyn perusteella saamme ehdot-
23378: kan suomalaisten ainoa korkeampi oppilai- taa,
23379: tos, Suomi-Opisto, on täyttänyt tätä tehtä-
23380: vää yli neljäkymmentä vuotta. Toimen- että Eduskunta vuoden 1939 val-
23381: piteet, joihin on ryhdytty tänä vuonna tion tulo- ja menoarvioon ottaisi
23382: Suomi-Opiston laajentamiseksi ja kehittä- 100,000 markan suuruisen .määrära-
23383: miseksi, ovat jo saaneet laajaa kannatusta han avustukseksi Suomen kielen, kir-
23384: Amerikan suomalaisilta. Olisi sen vuoksi jallisuuden ja historian oppituolin
23385: ajankohtaista ja Amerikan suomalaisten perustamiseksi Suomi-Opistoon.
23386: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
23387:
23388: Kyllikki Pohjala. Tilda Löthman-Koponen. Kaino W. Oksanen.
23389: Vihtori Vesterinen. Artturi Leinonen. Väinö Kokko.
23390: Mauno Pekkala. Mandi Hannula. Elias Simojoki.
23391: 590
23392:
23393: IV,74. - Rah. al. N:o 42.
23394:
23395:
23396:
23397:
23398: Pekkala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
23399: Amerikan suomalaissyntyisille nuorille opintomatkoja-
23400: varten Suomeen.
23401:
23402:
23403: E d u s k u n n a ll e.
23404:
23405: Erityisen suomalaisen valtuuskunnan lä- tysti suomalaiskesku!ksiin. Nämä tapaami-
23406: hettäminen Delawaren siirtokunnan 300- set olivat valtuuskunnan jäsenille mitä
23407: vuotisjuhliin oli epäilemättä oikeaan osu- mieluisimmat. Sellaista sydämellistä välit-
23408: nut toimenpide, sillä sanotut juhlat herät- tömyyttä ja rakkautta synnyinmaata koh-
23409: tivät Amerikassa suurta huomiota ja nii- taan, jota kaikkialla tapasi, oli mieltä läm-
23410: den aikana lausuttiin Suomesta ei vain mittävää havaita. Kotimaa ei ole Ameri-
23411: juhlapuheissa ja julkisessa sanassa vaan kan suomalaisilta unohtunut, sen saattoi
23412: myöskin yksityisissä keskusteluissa odotta- selvästi panna merkille, vaan päinvastoin
23413: mattomia:kin tunnustuksen sanoja. Jo De- oli mielenkiinto sen oloihin ja niiden kehi-
23414: laware-muistomerkin paljastustilaisuudessa tykseen joka pai!kassa silmiinpistävä. Näin
23415: Wilmingtonissa pidettyyn presidentti Roo- oli asianlaita varsinkin sen siirtolaispolven,
23416: seveltin puheeseen sisältyi Suomesta mai- joka on lapsuutensa ja nuoruutensa vuodet
23417: ninta, joka kaikessa lyhykäisyydessään oli viettänyt Suomessa. Heidän lapsiinsa sitä-
23418: omiaan lämmittämään suomalaista mieltä, vastoin on amerikkalaisuus tietysti jossa-
23419: ja sen jälkeen eri tilaisuuksissa, ennen kin määrin painanut leimansa, mutta tyy-
23420: kaikkea Chesterissä toimitetussa suomalai- dytyksellä on kuiteil!kin todettava, että
23421: sen Del.aware-muistomerkin paljastustilai- koti on yleisesti pystynyt juurruttamaan
23422: suudessa, lausuttiin Suomesta mitä mairit- nuoreenkin väkeen suomenkielen taidon.
23423: televimpia sanoja. Useammankin kerran Sellaisen vaikutelman seurustelusta nuor-
23424: saivat valtuuskunnan jäsenet pitkällä mat- ten Amerikan suomalaisten kanssa kuiten-
23425: kallaan kuulla melkein kautta maailman jo kin sai, että he ajan oloon täydellisesti
23426: tunnetun tosiasian Suomen velan maksusta ,ameri!kkalaistuvat, ellei kotimaan puolesta
23427: Amerikalle, millä toimenpiteellä näyttää ol- ryhdytä jonkinlaisiin toimenpiteisiin hei-
23428: leen vallan valtava vaikutus yleiseen mieli- dän hyväkseen. YleensäJkin heräsi valtuus-
23429: piteeseen maatamme kohtaan Amerikassa. kunnan jäsenissä hienoinen epäilys siitä,
23430: Suomen valtuuskunnan tarkoituksena ei ettei täältä kotimaasta ikäsin ole Ameri-
23431: kuitenkaan ollut, niinkuin tunnettua, yk- kassa olevien heimolaistemme hyväksi tehty
23432: sinomaan vain mainittuihin juhliin osallis- niin paljon kuin olisi voitu. Tässä kohden
23433: tuminen, vaan oli valtuuskunnan jäsenten saatettaisiin tietenkin suunnitella mOiien-
23434: tehtävänä myös asettua yhteyteen oman laisiakin toimenpiteitä, mutta yhtenä kaik-
23435: heimomme Amerikassa olevien jäsenten, kein tehokkaimpana keinona olisi ehkä pi-
23436: siirtolaisten, !kanssa. Lukuisia tilaisuuksia, dettävä Amerikan suomalaisten nuorten
23437: joissa valtuuskunnan jäsenet puhuivat, oli opintomatkoja Suomeen. Kun Amerikan
23438: järjestetty eri paikkoihin ja lähinnä tie- suomalaiset yleensä ovat vähävaraista vä-
23439: IV,74. - Pe,kkala y. m. 591
23440:
23441: keä, ei heidän omilla varomaan kannata kasta käsin. Viranomaisemme Amerikassa
23442: lähettää 1apsiaan siksikin suuria kustan- voisivat tehdä jakoehdotuksen neuvotel-
23443: nuksia kysyvälle opintomatkalle kuin matka tuaan sikäläisten suomalaisten järjestöjen
23444: Suomeen Amerikasta tietäisi. Senvuoksi johtoelinten tai -henkilöiden kanssa. Kun
23445: heräsi valtuuskunnan jäsenissä ajatus, ei- Amerikan suomalaisten nuorista 10-15
23446: köhän olisi mahdollista valtion tulo- ja vuosittain kävisi Suomessa ja heille täällä
23447: menoarviossa osoittaa sopivan suuruista varattaisiin tilaisuus tarkoin ja monipuoli-
23448: määrärahaa avustuksiksi Amerikan suoma- sesti tutustua oloihimme, muodostuisi näistä
23449: laisille nuorille opintomatkoja varten Suo- henkilöistä vähitellen sellainen joukko, joka
23450: meen. Avustukset olisi tietenkin jaettava paremmin kuin ehkä mikään muu edistäisi
23451: mahdollisimman tasapuolisesti eri yhteis- ja ylläpitäisi suomalaisuuden asiaa tässä
23452: kuntapiireihin lukeutuvien henkilöiden kes- valtavassa eri kansallisuuksien ,sulatus-
23453: ken ja lähinnä tiety;sti sellaisille, jotka eni- uuniksi'' muodostuneessa maassa.
23454: ten ovat avustuksen tarpeessa ja joilla on Kaiken edelläesitetyn perusteella saamme
23455: sellaiset henkilökohtaiset ominaisuudet, että ehdottaa,
23456: avustuksen antaminen katsotaan tarkoituk-
23457: senmukaiseksi. Avustusten suuruus olisi että Eduskunta vuoden 1939 val-
23458: oleva harkinnan varassa, mutta ainakin tion tulo- ja menoarvioon päättäisi
23459: noin 20,000 Suomen markkaa henkilöä kohti ottaa 300,000 markan suuruisen
23460: olisi avustusta nähdäksemme annettava. määrärahan avustuksiksi Amerikan
23461: Avustusten jako olisi jätettävä sopivimmin suomalaissyntyisille nuorille opinto-
23462: hallituksen asiaksi, jos kohta luonnollisesti matkoja varten Suomeen.
23463: ehdotuksen jaoksi tulisi tapahtua Ameri-
23464:
23465: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
23466:
23467: Mauno Pekkala. Artturi Leinonen. Yrjö Welling.
23468: Kyllikki Pohjala. Aug. Kuusisto. Matti Turkia.
23469: Vihtori Vesterinen. Yrjö Räisänen. Isak Penttala.
23470:
23471:
23472:
23473:
23474: 75
23475: 592
23476:
23477: IV,75. - Fin. mot. N:o 43.
23478:
23479:
23480:
23481: Stenwall m. fl.: Angående anvisande av anslag åt Fin-
23482: lands svenska ungdomsförbund för utgivande av en
23483: historik över den svenskspråkiga ungdomsrörelsen.
23484:
23485:
23486: T i 11 R i k s d a g e n.
23487:
23488: Bland de faktorer, som skapat vårt lands och vi·lket även innehåller en historik över
23489: natione1la · uppsrving under de senaste de- Finlands svenska ungdomsförbund r. f., om-
23490: cennierna, torde den kulturella ungdoms- fattar c. 450 sidor i stort format. Kostna-
23491: rörelsen med dess mångsidiga inflytelser derna för arbetets utgivande stiga till c.
23492: på den unga generationens liv och livsupp- 80,000 mk. Då priset måste sättas mycket
23493: fattning kunna tillmätas .stor betydelse. lågt för att underlätta spridningen, kunna
23494: Genom den ha de kulturella vinningarna inkomsterna beräknas till endast c. 20,000
23495: nått vida ut till lands:bygdens avlägsnaste mk, varför den beräknade förlusten kom-
23496: hörn. Genom dess insats h&r bildnings- mer att stiga till c. 60,000 mk. Emedan
23497: intresset väckts i vida befolkningslager. ungdomsförbundets ekonomiska resurser
23498: När vårt lands väg till självständigheten äro små och möjligheterna &tt erhålla medel
23499: oc'h till d:en de:mokratiska statsformen en för ändamålet äro synnerligen kringskurna,
23500: gång skildms, 'skall förvisso ungdomsrörel- bereder utgivandet av historiken stora eko-
23501: sens insatser för tändandet av ·entusiasm nomiska svårigheter.
23502: och väckandet av offervilja visa sig vara Med hänsyn till ungdomsrörelsens bety-
23503: av väsentlig betydelse. Många av själv- delse som kulturfaktor •och främjare av
23504: ständighetsrörelsens främsta förkämpar och landsbygdens bildningsliv samt dess väg-
23505: ideella bäJrare ute i bygderna ha mottagit rödjande verksam'het för landets själv-
23506: avgörande impulser inom ungdomsröre·lsen. ständigblivande synes det oss naturligt
23507: Mot denna bakgrund ter det sig alldeles att staten borde bistå utgivaren av ovan-
23508: naturligt att statsmakten skänker detta kul- nämnda historik med ett mindre anslag
23509: turarbete sitt stöd. isynnerhet som det ordinarie anslaget för
23510: I år har 50 år förflutit sedan den ungdomsrörelsens verksamhet är synnerli-
23511: svenskspråkiga ungdomsrörelsen startades. gen blygsamt.
23512: I detta nu har den en vittutgrenad organi-
23513: sati<on, som omspänner hela det svenska Under hänvisning till ovanstående moti-
23514: bosättningsområdet. För att celebrera 50- vering anhålla vi vördsamt,
23515: årsminnet utges under hösten en historik
23516: över ungdomsrörelsens verksamlhet med att Riksdagen i statsförslaget för
23517: tyngdpunkten förlagd på arbetet i svenska år 1939 under 10 Ht. X: 6 måtte
23518: ö.~terbotten. Verket, vars titel är ,Ung- bevilja Finlands svenska ungdoms-
23519: domsrörelsen i svenska Österbotten 1888- förbund ett bidrag av 20,000 mk
23520: 1938 med kort översikt över ungdOI!Ilsrörel- för utgivande av en historik över
23521: sen i Nyland, Åboland och på Åland'' den svenskspråkiga ungdomsrörelsen.
23522: Helsingfors den 7 september 1938.
23523:
23524: Edvin StenwalL Edvard Haga. Henrik Kullberg.
23525: Levi Jern. Ralf Törngren. Karl J. Wenman.
23526: 593
23527:
23528: IV,75. - Rah. al. N:o 43. Suomennos.
23529:
23530:
23531:
23532:
23533: Stenwall y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ruotsa-
23534: laiselle nuorisoliitolle ruotsinkielisen nuorisoliikkeen
23535: historiikin julkaisemista varten.
23536:
23537:
23538: E d u s k u n n a ll e.
23539:
23540: Niiden tekijäin joukossa, jotka ovat luo- Åboland och på Åland'' ja joka myös si-
23541: neet maamme kansallisen elpymisen viime sältää Finlands svenska ungdomsförbund
23542: vuosikymmeninä, pitäisi sivistykselliselle r. f:n historiikin, käsittää noin 450 suuri-
23543: nuorisoliikkeelle ja sen monipuolisille vai- kokoista Sivua. Kustannukset teoksen jul-
23544: 1
23545:
23546:
23547: kutuksille nuoren sukupolven elämään ja kaisemisesta nousevat noin 80,000 mark-
23548: elämänkasitykseen voida antaa suuri arvo. kaan. Kun 'hinta on asetettava hyvin al:hai-
23549: Sen avulla ovat sivistykselliset voitot yltä- seksi levikin helpottamiSeksi, voidaan tu-
23550: neet laajalle maaseudun etäisimpiin kolk- lot laskea ainoastaan noin 20,000 markaksi,
23551: kiin. Sen avulla on sivistyshar.rastus he- minkä vuoksi laskettu tappio tulee nouse-
23552: rätetty laajoissa kansankermksissa. Kun maan 60,000 markkaan. Koska nuoriso-
23553: maamme tietä itsenäisyyteen ja kansan- Hitto on taloudelliSesti heikossa asemassa
23554: valtaiseen valtiomuotoon kerran kuvataan, ja mahdolliSuudet varojen saamiSeksi tar-
23555: osoittautuu varmaan nuorisoliikkeen osuus koitukseen ovat sangen rajoitetut, aiheut-
23556: innostuksen sytyttämiseksi ja uhrimielen taa historiikin juLkaiseminen suuria ta-
23557: herättämiseksi merkitykseltään tärkeäksi. loudellisia vaikeuksia.
23558: Monet itsenäisyysliikkeen ensimmäisistä Katsoen nuorisoliikkeen merkitykseen
23559: esita:iStelijoista ja aatteelliSista kannatta- kulttuuritekijänä ja maaseudun sivistys-
23560: jista maaseudulla ovat saaneet ratkaiSevia elämän edistäjänä sekä sen tietäraivaavaan
23561: herätteitä nuorisoliikkeen keskuudesta. toimintaan maan itsenä:iStyttämiseksi, näyt-
23562: Tätä taustaa vastaan näyttää aivan. luon- tää meistä luonnolliselta, ~että valtion pi-
23563: nolliselta, että valtiovalta suo tukeaan tälle täisi auttaa mainitun 'historiikin julkaisijaa
23564: kulttuurityölle. pienehköllä määrära:halla, erittäirrkin kun
23565: Tänä vuonna on 50 vuotta kulunut siitä, vakinainen määräraha nuorisoliikkeen toi-
23566: kun ruotsinkielinen nuorisoliike pantiin mintaa varten on sangen vaatimaton.
23567: alulle. Tällä hetkellä sillä on laajalle le- Viittaamalla ylläesitettyyn perusteluun
23568: vinnyt järjestö, jolk:a sulkee piiriinsä :lwko ehdotamme kunnioittaen,
23569: ruotsalaisen asutusalueen. 50-vuot:iSmu:iSton
23570: juhlimiseksi julkaistaan syksyllä historiikki että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
23571: nuorisoliikkeen toiminnasta, sen painopis- valtion tulo- ja menoarvioon 10 Pl.
23572: teen ollessa sijoitettuna ruotsalaisena X: 6 kohdall-e Suomen ruotsalaiselle
23573: Etelä-Pohjanmaalla suoritettuun työhön. nuorisoliitolle 20,000 markan suurui-
23574: Teos, jonka nimenä on ,Ungdomsrörelsen sen määrärahan avustukseksi ruot-
23575: i svenska Österbotten 1888-1938 med kort sinkielisen nuorisoliikkeen historiikin
23576: översikt över ungdomsrörelsen i Nyland, julkaisemista varten.
23577: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
23578:
23579: Edvin Stenwall. Edvard Haga. Henrik Kullbreg.
23580: Levi Jern. Ralf Törngren. Karl J. Wenman.
23581: 594
23582: IV,76.- Fin. mot. N:o 44.
23583:
23584:
23585:
23586:
23587: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag såsom
23588: byggnadsbidrag åt folkhögskolan i Borgå.
23589:
23590:
23591: T i ll R i k s d a g e n.
23592:
23593: Med anledning av en av undertecknad liv och kultursträvanden, vore det på sin
23594: m. fl. inlämnad finansmotion n:o 40 an- plats att den jubilerande folkhögskolan
23595: gående anvisande av anslag i statsförslaget kunde möta halvsekeljubileet i förbättrade
23596: för år 1938 till byggnadsbidrag åt foJ:k- och ändamålsenligare lokaliteter än vad nu
23597: högskolan i Borgå uttalade riksdagen: ,att är fallet. Å foJ:khögskolan i Borgå umgås
23598: regeringen måtte taga under övervägande i man med byggnadsplaner just i detta syfte.
23599: vi1ken mån fo1khögskolans i Borgå bygg- Men då kostnaderna härför bliva rätt
23600: nadsföretag kunde understödas med sta- dryga, över 300,000 mark, vore statens bi-
23601: tens medel och därefter vidtaga de åtgär- stånd nödvändigt för att få byggnadspla-
23602: der ärendet kräver". Då emellertid rege- nerna realiserade. På ett värdigare sätt
23603: ringen vid utarbetandet av statsförslaget kunde staten knappast heller från sin sida
23604: för år 1939 icke observerat folkhögskolan ihågkomma folkhögskolejubileet. Folkhög-
23605: i Borgå med något särskilt byggnadsun- skolans i Borgå lokaliteter äro i detta nu
23606: derstöd, se vi oss tvungna att på nytt för- långt ifrån tillfredsställande, utan tarva
23607: söka fästa riksdagens uppmärksamhet vid reparation och tillbyggnader. Utom elev-
23608: fo}khögskolans i Borgå byggnadsplaner. rum i tillräckligt antal saknar skolan även
23609: Såsom redan i den ovannämnda finans- biblioteksrum och läsesal för elevernas räk-
23610: motionen n:o 40 påpekades, begår folkhög- ning.
23611: skolan i vårt land under instundande år Med stöd av det ovanstående våga un-
23612: sitt 50-årsjubileum, då folkhögskolan i dertecknade vördsamt föreslå,
23613: Borgå år 1889 såsom den första i landet
23614: begynte sin verksamhet. Då folkhögskolans att Riksdagen i statsförslaget för
23615: insats i vårt folkbildningsarbete under de år 1939 måtte upptaga ett anslag på
23616: snart tilländalupna 50 åren varit ytterst 150,000 mark såsom byggnadsbidrag
23617: betydelsefull och i hög grad tryckt sin åt folkhögskolan i Borgå.
23618: prägel främst på landsbygdens bildnings-
23619:
23620: Helsingfors den 7 september 1938.
23621:
23622: Henrik Kullberg. Edvin Stenwall.
23623: Levi Jern. 0. 0. Frietsch.
23624: Edv. Helenelund. Herman Mattsson.
23625: Albin Wickman. T. E. Nordström.
23626: Edvard Haga.
23627: 595
23628:
23629: IV,76. - Rah. al. N:o 44. Suomennos.
23630:
23631:
23632:
23633:
23634: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavus-
23635: tukseksi Porvoon ruotsalaiselle kansanopistolle.
23636:
23637:
23638: E d u s k u n n a ll e.
23639:
23640: Allekirjoittaneen y. m. tekemän raha- laan, että jwhliva kansanopisto voisi ottaa
23641: asia-aloitteen N: o 40 johdosta määrärahan <puolivuosisataisjuhlansa vastaan korja-
23642: osoittamisesta vuoden 1938 talousarviossa tuissa ja tarkoituksenmukaisemmissa huo-
23643: rakennusavustukseksi Porvoon kansanopis- neistoissa kuin nyt on laita. Porvoon kan-
23644: tolle lausui eduskunta: ,että hallitus ottaisi sanopistossa suunnitellaan rakennushan-
23645: harkittavakseen, m1ssa maarm Porvoon ketta juuri tässä tarkoituksessa. Mutta kun
23646: kansanopiston rakennusyritystä voitaisiin rakennustyöt tulevat kovin kalliiksi, yli
23647: tu:kea valti'On varoilla, ja sen jä}keen ryh- 300,000 :markkaa, olisi valtion avustus vält-
23648: tyisi asian vaatimiin toimenpiteisiin". Kun tämätön rakennussuunnitelmien toteutta-
23649: hallitus siitä huolimatta laatiessaan valtion miseksi. Arvokkaammalla tavalla valtio
23650: tulo- ja menoarvion vuodelle 1939 ei ole tuskin voisi myöskään puolestaan muistaa
23651: varannut Porvoon kansanopistolle mitään kansanopiston riemujuhlaa. Porvoon kan-
23652: erikoista rakennusavustusta, katsomme ole- sanopiston huoneistot ovat tällä kertaa kau-
23653: vamme pakotettuja koettamaan uudestaan kana tyydyttävistä. Ne tarvitsevat kor-
23654: kiinnittää eduskunnan huomiota Porvoon jausta ja lisärakennuksia. Paitsi riittävän
23655: kansanopiston rakennussuunnitelmiin. lukuisia oppilashuoneita, koulu on myös
23656: Niinkuin jo yllämainitussa rahaasia-aloit- vailla kirjastohuonetta ja oppilaiden käy-
23657: teessa N: o 40 mainitaan, viettää :maamme tettävää lukusalia.
23658: kansanopistotoiminta ensi vuonna 50-vuo- Ylläesitetyn nojalla allekirjoittaneet roh-
23659: tisjuh1aansa, kun Porvoon kansanopisto kenevat !kunnioittaen ehdottaa,
23660: vuonna 1889 ensimmäisenä maassamme
23661: aloitti toimintansa. Kun kansanopiston että Eduskunta ottaisi vuoden
23662: osuus kansanvalistustyössämme pian täyt- 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
23663: tyvänä 50 vuonna on ollut tavattoman tär- 150,000 markan suuruisen määrä-
23664: keäarvoinen ja suuressa määrin painanut rahan rakennusavustukseksi Porvoon
23665: leimansa etupäässä :maaseudun sivistyselä- ruotsalaiselle kansanopistolle.
23666: mään ja kulttuuripyrkimyksiin, olisi paikal-
23667:
23668: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
23669:
23670: Henrik Kullberg. Edvin Stenwall.
23671: Levi Jern. 0. 0. Frietsch.
23672: Edv. Helenelund. Herman Mattsson.
23673: Albin Wickman. T. E. Nordström.
23674: Edvard Haga.
23675: 596
23676:
23677: IV,77. - Rah. al. N:o 45.
23678:
23679:
23680:
23681:
23682: Miikki y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
23683: seksi Imatran yhteisk()IUlulle.
23684:
23685:
23686: E d u s k u n n a ll e.
23687:
23688: Jääsken kihlakunnan asukkaiden oppi- alussa toimi vuokrahuoneustossa ostettiin
23689: kouluopetuksesta on huolehtinut täihän 1922 oma talo. Tämä talo oli rakennettu
23690: saakka yksinomaan Imatran yhteiskoulu. hotelliksi eikä näinollen vastannut oppi-
23691: Tämän kihlakunnan alueella, jonka asukas- koululle asetettavia vaatimuksia, mutta
23692: luku nykyisin on 76,311, ei ole, kansakou- olosuhteitten pakosta piti siinä tulla toi-
23693: luja lukuunottamatta, muita kouluja kuin meen aina v. 1936 asti jolloin rakennettiin
23694: edellämainittu Imatran yhteiskoulu Ruo- uuden koulurakennuksen ensimmäinen osa.
23695: kolahdella, Ylä-Vuoksen maamieslmulu Tämä valmistui 1937 ja on siinä 6 luokka-
23696: Antreassa ja Imatran työväenopisto, joka huonetta sekä tuli maksamaan 1.'5 miljoo-
23697: toimii Ylä-Vuoksen teollisuusalueella. naa markkaa. Silloisen suunnitelman mu-
23698: Imatran yhteiskoulu perustettiin 1908 kaan olisi koko koulurakennus tullut mak-
23699: ja on siis toiminut 30 vuotta. Yliopistoon samaan 4 miljoonaa markkaa. Nyt on kum-
23700: johtavana 8 luokkaisena on se toiminut minkin tehty se havainto että jos koulu-
23701: 10 vuotta. rakennus rakennetaan tämän suunnitelman
23702: Kouluun pyrkijäiden lukumäärä on aina mukaan niin se käy lähitulevaisuudessa
23703: ollut verrattain runsas, sillä lähelläolevista taas ahtaaksi ja olisi koulu siis laajennet-
23704: Enson, Vuoksenniskan ja Joutsenon teolli- tava ajan vaatimuksia vastaavaksi.
23705: suuskeskuksista on oppilaita !huomattava Uuteen koulurakennukseen olisi sijoi-
23706: määrä, johtuen tämä siitä että Imatra on tettava jo valmiiden 6 normaaliluokan
23707: näihin keskuksiin nähden keskeinen paikka lisäksi 15 normaaliluokkaa, erikoisluokat,
23708: ja on näihin myöskin hyvä liikenneyhteys. juhlasali, rehtorin kanslia, kirjastohuone
23709: Samoin on ympäristön maaseudulle myös- ja vahtimestarin asunto. Tämä osa raken-
23710: kin hyvä yhteys olemassa. Varsinkin viime nusta tulisi maksamaan noin 4.5 miljoo-
23711: aikoina ovat liikenneyhteydet huomatta- naa markkaa.
23712: vasti parantuneet ja on päästy siihen että Imatran yhteiskoulu on yksityiskoulu
23713: vain kihlakunnan kahdesta pitäjästä ole- eikä sitä ole saatu yrityksistä huolimatta
23714: vat oppilaat asuvat kouluaikana Imatralla, valtion kouluksi. Koulu onkin toiminut
23715: toiset voivat asua kaikki kotonaan. paaasmssa yksityisen uhrautuvaisuuden
23716: Rinnan Ylä-Vuoksen teollisuuslaitoksien varassa. Valtion apua on tosin saatu opet-
23717: laajentumisen, liike-elämän vilkastumisen tajain palkkaukseen. Toimeenpanemalla ke-
23718: ja ympäristön maaseudun vaurastumisen räyksiä, iltamia, arpajaisia sekä kunnilta
23719: kanssa on myöskin Imatran yhteiskouluun ja yhtiöiltä saadun avustuksen varassa
23720: pyrkijöiden lukumäärä vuosi vuodelta kas- onkin voitu päästä vuodesta toiseen. Men-
23721: vanut ja näinollen tilanruhtaus koulussa neeseen aikaan nähden ei siis ole mitään
23722: käynyt yhä suuremmaksi. Koululle joka erikoista sanonnan sijaa, mutta uuden
23723: IV,77. - Miikki y. m. 597
23724:
23725: koulutalon toisen rakennusvaiheen raken- Koulun I luokalle pyrkijäin lukumäärä
23726: taminen kysyy siksi paljon varoja ettei vuodesta 1934 Hilltien:
23727: siihen enaa yksityinen uhrautuvaisuus
23728: Keväällä Syksyllä Yhteensä
23729: riitä, vaan on pakko kääntyä valtiovallan
23730: puoleen avustusanomuksella. 1934 84 9 93
23731: Esitettäköön tässä ensin eräitä tilastoja 1935 91 11 102
23732: Imatran yhteiSkoulun viimeaikaisesta kehi- 1936 92 18 110
23733: tyksestä: 1937 138 7 145
23734: Koulun oppilaiden vanhempain ammatti 1938 153 10 163
23735: helmikuun 1 i>: nä:
23736: Virkamies tai vapaan ammatin har- Lisäksi tiedusteltiin tänä syksynä koulun
23737: joittaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 I Iuokalle pääsymahdollisuuksia enemmälle
23738: Suurliiliieen harjoittaja tai virkaili'ja 68 kuin 10 oppilaalle, mutta kun ilmoitettiin,
23739: Pienliikkeen !harjoittaja tai palvelus- että pääsymahdollisuudet olivat vähäiset,
23740: mies ............................ 164 ei näitä tuotu kuulusteluun.
23741: Työläinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
23742: Pienen tai keskikokoisen tilan omis-
23743: taja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 Imatran yhteiskoulun eri luo~kien oppi-
23744: Yhteensä 478 lasmäärä Vv. 1934-1938.
23745:
23746: I II III IV V VI VII VIII Yhteensä
23747: V. 1934 helmik. 1 p:nä 68 54 52 53 52 29 27 16 351
23748: 1935 81 70 51 49 49 27 19 14 360
23749: " 1936 " " " 72 84 62 49 49 28 22 13 379
23750: " 1937 " " " 72 86 79 56 48 25 27 11 404
23751: " 1938 " " " 116 81 79 73 57 31 24 17 478
23752: " " " "
23753: syysk. 1 p:nä 111 118 85 71 76 33 27 24 545
23754: " "
23755:
23756: Ylioppilaskirjoitusten tulokset Imatran Ehtoja saaneet ovat yleensä hyvin suoriu-
23757: yhteiskoulussa v: sta 1935 lähtien. tuneet ylemmälle luokalle, m. m. tänä syk-
23758: Ylimmän
23759: synä kaikki VII luokan ehtolaiset, joten
23760: Ylioppilaaksi päässeiden lukU
23761: luokan
23762: oppilas-
23763: VII luokan 24 oppilaasta jäi luokalleen
23764: Keväällä Syksyllä Yhteensä
23765: määrä vain 2. (Eräissä kouluissa saavat VII luo-
23766: V. 1935 14 11 3 14 kalla istua kaksi vuotta noin puolet oppi-
23767: 1936 13 12 1 13 laista.)
23768: " 1937 11 10 1 11 Imatran yhteiskoulun nauttima valtio-
23769: " 1938 17 15 apu oli ennen vuoden 1932 alussa tapah-
23770: " tunutta valtioavun alentamista kutakin
23771: Koulun opetustehon todistukseksi mainit- perualuokkaa kohden 41,000 markkaa (kor-
23772: takoon edellä olevan täydennykseksi, että kein määrä 45,000 mk) ja ikutakin rinnak-
23773: kevättutkinnossa suoraan luokalleen jätet- ikaisluokkaa kohden 27,000 markkaa (kor-
23774: tävien luku on aina ollut suhteellisen pieni, kein määrä 30,000 mk). Tapahtunut alen-
23775: viime keväänä vain 5.9% oppilaiden mää- nus oli 7,000 markkaa luokkaa kohden.
23776: rästä (useissa valtion kouluissa 20-30%). Vuoden 1936 alussa korotti eduskunta
23777: 598 IV,77. - Imatran yhteis·konln.
23778:
23779: yksityiskoulujen valtio81pua 4,000 markalla markkaa enemmän kuin Imatran yhteiskou-
23780: luokkaa kohden. Uuden koulutalon ensi lussa.
23781: vaiheen rakentamisen aiheuttaman velkaan- Lukukausimaksu Imatran ylh.teiskoulussa
23782: tumisen johdosta korotti kouluhallitus lu- on 500 markkaa. Vanhin sisaruksista mak-
23783: kuvuoden 1936-1938 alussa Imatran yh- saa koko maksun, toinen 400 markkaa ja
23784: teiskoulun valtioapua lisä:ksi 2,000 mar- kukin seuraava 300 markkaa. Kun ottaa
23785: kalla kutakin luokkaa kohden. Koulu saa huomioon koulun tarvitsijain enemmist·Ön
23786: niin ollen nykyään valtioapua kutakin pe- vä:hävaraisuuden, ei voi ajatella lukukausi-
23787: rusluokkaa kohden 40,000 markkaa ja ku- maksujen korottamista ja sillä tavoin ra-
23788: takin rinnakkaisluokkaa kohden 26,000. kennusvarojen hankkimista.
23789: (Suuri osa yksityiskouluja saa nykyäänkin Aikaisemmin ei Imatran yhteiskoulu ole
23790: 2,000 mk enemmän.) saanut valtion varoista minkäänlaista ra-
23791: Valtioapu oppilasta kohden on Imatran kennusavustusta. Kun koulu v. 1922
23792: yhteiskoulussa ollut viime vuosina seu- hankki nykyisen (vanhemman) kouluta-
23793: raava: lonsa ja pyysi rakennuslainaa, niin sekin
23794: Markkaa
23795: evättiin. Uuden koulutalon ensi vaiheen
23796: rakentamista varten sai se vanhuus- ja
23797: Lukuvuonna 1934-1935 1,216: 67
23798: työkyvyttömyysvakuutusrahastosta 750,000
23799: 1935-1936 1,213: 72
23800: " 1936-1937 1,306: 95
23801: markan suuruisen 5-prosenttisen 15 vuoden
23802: " 1937-1938 1,205: 02
23803: kuluessa takaisin maksettavan lainan, josta
23804: " 1938-1939 n. 1,110:-
23805: maksamatta on 650,000 mk.
23806: " Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
23807: nioittaen,
23808:
23809: Keskimääräinen kustannus valtion kou- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
23810: luissa on oppilasta kohden yli 3,000 mark- den 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
23811: kaa, joten jokaisen oppilaan kouluttami- 2 miljoonan markan suuruisen mää-
23812: nen valtion kouluissa tulee maksamaan 1·ärahan Imatran yhteiskoulun ra-
23813: valtiolle vuodessa keskimäärin pari tuhatta kentamisen avustamiseksi.
23814:
23815: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
23816:
23817: Matti Miikld. Eemil Luukka.
23818: 599
23819:
23820: IV,78.- Rah. al. N:o 46
23821:
23822:
23823:
23824:
23825: Lumme y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen tek-
23826: nillisen oppilaitoksen lisärakennusta varten.
23827:
23828:
23829: E d u s k u n n a ll e.
23830:
23831: Kysymys 'l'ampereen teknillisen oppilai- määrärahan ottamista, mutta esitti edus-
23832: toksen lisärakennuksen aikaansaamisesta kunnan. hyväksyttäväksi seuraavan ponnen:
23833: on jo ollut päiväjärjestyksessä usean vuo- ,että hallitusta kehoitettaisiin ensi tilassa
23834: den. Oppilaitoksen opettajakunta ja joh- valmistamaan ja eduskunnalle antamaan
23835: tokunta ovat jo monta kertaa tehneet ehdo- esityksen Tampereen teknillisen opiston lisä-
23836: tuksen määrärahan ottamiseksi lisäraken- rakennuksen rakentamisesta". Tämän mu-
23837: nusta varten valtion menosääntöön. Ra- kaisen päätöksen eduskunta tekikin.
23838: kennushallitus on yhteistoiminnassa oppilai- Kun kaksi vuotta sitten eduskunnassa
23839: toksen opettajakunnan kanssa sekä kauppa- tehtiin aloite toisen teknillisen opiston pe-
23840: ja teollisuusministeriön kehoituksesta laa- rustamisesta Viipuriin katsoi sivistysvalio-
23841: tinut piirustukset ja kustannusarvion lisä- kunta tarkoituksenmukaisemmaksi, että
23842: rakennusta varten, joka on suunniteltu op- Tampereen teknillistä opistoa laajennettai-
23843: pilaitoksen nykyiselle tontille ja joka tekisi siin eikä toista perustettaisi. Tämän mieli-
23844: mahdolliseksi pääasiassa teknillisen opis- piteen hyväksyi eduskunta.
23845: ton laajentamisen. Rakennushallituksen Sen jälkeen ei asia ole millään tavalla
23846: kauppa- ja teollisuusministeriölle keväällä edistynyt, vaikka oppilaitoksen puolesta on
23847: 1937 jättämän ehdotuksen mukaan käsittää tänäkin vuonna ehdotettu määräraha otet-
23848: tämä lisärakennus 35,400 m3 lisätilaa ja tavaksi tähän tarkoitukseen ensi vuoden
23849: nousevat kustannukset siitä 14,730,000 menosääntöön.
23850: markkaan ja sen kalustoa varten 870,000 Maamme teollisuuden yhä laajentuessa ja
23851: markkaan eli yhteensä 15,600,000 mark- yhä vallatessa uusia aloja kuten lentokone-
23852: kaan. Hallitus ei toistaiseksi ole katsonut teollisuus ja autoteollisuus, toivoo se myös-
23853: olevan mahdollisuuksia sisällyttää tarpeel- kin, että maamme teknillistä opetusta vas-
23854: lista määrärahaa tätä lisärakennusta varten taavasti kehitettäisiin. Täten onkin oppi-
23855: sen laatimaan menosääntöehdotukseen. laitoksen puolelta ehdotettu uusien osas-
23856: Tämän johdosta kansanedustajat tekivät- tojen ja opintosuuntien perustamista oppi-
23857: kin syksyllä 1936 rahaasia-aloitteen, jonka laitokseen. Siten on, kun koulutetuista pape-
23858: allekirjoittivat kansanedustajat Toivo Ho- riteknikoista on ollut puutetta, saatu lupa
23859: relli, Leo R. Böök, Väinö Hakkila, Väinö ottaa oppilaita oppilaitoksen paperiosastolle
23860: Kokko ja Alpo Lumme, ja jossa ehdotettiin, joka vuosi, kun niitä tähän asti on otettu
23861: että eduskunta vuoden 1937 menosääntö- vain joka toinen vuosi. Heikkovirtateknil-
23862: ehdotukseen ottaisi tarpeellisen määrärahan linen opintosuunta on saatu perustaa sekä
23863: lisärakennuksen aikaansaamiseksi. Valtio- teknilliseen opistoon että teollisuuskouluun,
23864: varainvaliokunta ei silloin kuitenkaan kat- autoteknillinen opintosuunta .on niinikään
23865: sonut voivansa asian sillä asteella puoltaa saatu perustaa oppilaitoksen molemmille
23866:
23867: 76
23868: 600 IV,7s. - Tampereen teknillinen opisto.
23869:
23870: puolille sekä ilmailuteknillinen opinto- ja etenkin teollisuuden palvelukseen, ja
23871: suunta teknilliseen opistoon. Kaikki tämä m. m. ylioppilastulvan vastustamiskomitea
23872: on tehty siinä mielessä, että lisärakennus on mietinnössään korostanut ammattioppi-
23873: ensi tilassa aikaansaataisiin, sillä nämä laitosten kehittämistä, on maamme nuoriso
23874: uudet osastot eivät pääse kunnollisesti toi- yhä lukuisammin alkanut pyrkiä m. m. tek-
23875: mimaan, ellei oppilaitoksen huonetiloja nillisiin oppilaitoksiin. Tästä antaa erit-
23876: saada lisätyksi. täin valaisevan kuvan seuraava tilasto Tam-
23877: Kun viime vuosina on julkisuudessa yhä pereen teknilliseen oppilaitokseen pyrki-
23878: yleisemmin esitetty, että maamme nuoriso neistä viime kuluneena 10-vuotiskautena.
23879: enemmän antautuisi tuotannollisen elämän
23880:
23881: Tampereen teknilliseen oppilaitokseen pyrkineet ja otetut vuosina 1929-38.
23882: Teknillinen opisto Teollisuuskoulu Koko oppilaitos
23883: V. Pyrkijät Otetut % Pyrkijät Otetut % Pyrkijät Otetut %
23884: 1929 •••••• 0 •• 0 ••• 81 46 57 191 126 66 272 172 63
23885: 1930 •••••••• 0 •••• 91 50 55 201 108 54 292 158 54
23886: 1931 ••• 0. 0 •• 0 •••• 106 51 48 254 109 43 360 160 44
23887: 1932 • 0 ••••••• 0 ••• 109 54 50 201 100 50 310 154 50
23888: 1933 •••• 0 ••• 0 •••• 92 57 62 204 116 57 296 173 58
23889: 1934 •• 0 ••• 0 0 ••• 0. 142 74 52 209 93 44 351 167 48
23890: 1935 0 ••• 0 ••• 0 •••• 136 72 53 269 126 47 405 198 49
23891: 1936 ............. 211 80 38 225 120 53 436 200 46
23892: 1937 ...... 0. 0. 0 •• 196 75 38 359 163 45 555 238 43
23893: 1938 0 •••• 0 •••••• 354 123 35 448 165 37 802 288 36
23894:
23895:
23896: Tä:stä ilmenee, että pyrkijämäärä on ainakin kaksi kertaa niin paljon kuin oli
23897: etenkin viime vuosina erittäin huomatta- valmistuvia. Saatujen tietojen mukaan
23898: vasti noussut ja yhä pienenevä prosentti ovat opiston koneosastolta viime keväänä
23899: pyrkijöitä on voitu ottaa oppilaaksi. Mai- lähteneet oppilaat kaikki hyvässä toimessa
23900: nittakoon vain esim., että kuluvan lukuvuo- (2 on mennyt sotaväkeen), ja on heillä kes-
23901: den alussa oli pyrkijöitä teknilliseen opis- kimääräinen kuukausipalkka 2,900 mk. Sa-
23902: toon paperiosastolle 80, joista voitiin ottaa moin on sähköosastolta viime keväänä pääs-
23903: tilanpuutteen takia vain 22. Samoin oli tötodistuksen saaneilla kaikilla (niillä, jotka
23904: koneosastolle 97 pyrkijää, joista voitiin ot- eivät ole menneet sotaväkeen) hyvä paikka
23905: taa vain 39. Erityisesti on mainittava, että (yhdestä ei ole saatu tietoja) ja on heidän
23906: kemialliselle osastolle, jolle vain joka toinen keskimääräinen kuukausipalkkansa 3,0QO
23907: vuosi otetaan oppilaita, oli 60 pyrkijää, mk. Kutomaosastolta lähteneet, joista 2
23908: joista voitiin ottaa vain 23. Muut saavat meni sotaväkeen ja joista 2/3 oli naisia,
23909: pyrkiä uudelleen 2 vuoden kuluttua. ovat työssä tekstiilialalla ja: on heidän kes-
23910: Erityisesti on huomattava, että teknilli- kimääräinen kuukausipalkkansa ainakin
23911: sestä opistosta, jonka laajentamisesta tässä · 1,500 mk, joka puolivuosittain nousee sen
23912: nyt etupäässä on kysymys, viime vuosina mukaan kun he saavuttavat suuremman
23913: päässeet ovat saaneet erittäin hyvin paik- työkokemuksen. Rakennusosastolta pääs-
23914: koja. Viime keväänä oli paikkoja tarjolla seet oppilaat ovat kyllä kaikki saaneet hy-
23915: IV,78. -Lumme y. m. 601
23916:
23917: vän toimen, mutta heidän palkkaeduistaan Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme
23918: ei tähän· mennessä ole saatu täydellistä kunnioittaen,
23919: luetteloa. että Eduskunta päättäisi ottaa
23920: Edellä olevasta ilmenee, kuinka tärkeätä vuoden 1939 talousarvioon 20 Pl.
23921: olisi tämän lisärakennuksen aikaansaami- II luvun kohdalle uute'IUJ, momenttina
23922: nen, koska se tekisi mahdolliseksi kehittää 7,000,000 markan määrärahan Tam-
23923: maamme monipuolisinta teknillistä oppilai- pereen teknillisen oppilaitoksen lisä-
23924: tosta teollisuuden toivomalla tavalla. rakennusta varten.
23925:
23926: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
23927:
23928: Alpo Lumme. Hugo Aattela.
23929: J. E. Malmivuori. Artturi Leinonen.
23930: T. A. Janhonen. Toivo Horelli.
23931: Väinö Kokko. M. E. Harja..
23932: V. Kivisalo. Valfrid Eskola..
23933: Leo R. Böök. Kaisa. Hiilelä.
23934: Urho Kulovaa.ra.. Otto Toivonen.
23935: Aino Malkamäki. Kyllikki Pohjala..
23936: c. o. Frietsch. Onni Peltonen.
23937: 602
23938:
23939: IV,79. - Rah. al. N:o 47.
23940:
23941:
23942:
23943:
23944: Syrjälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan keski-
23945: koulun uuden koulutalon rakentamista varten.
23946:
23947:
23948: Ed u s kunnalle.
23949:
23950: Heinolan keskikoulu on useampien muu- val1itsevan ahtauden aiheuttamat epäkoh-
23951: tosten jälkeen muodostunut jo v. 1820 pe- dat ja lausuttu toivomus uuden ajanmukai-
23952: rustetusta pedagogiumista. Vuonna 1906 sen koulutalon rakentamisesta. Sama toi-
23953: se saavutti nykyisen laajuutensa ja suurin v-omus on ilmaistu myöskin useissa tarkas-
23954: piirtein nykyisen opetussuunnitelmansa mu- tulksien päättäjäistilaisuuksissa. - Kau-
23955: kaiset työmuodot. Koulu on aina 'ollut val- punki on jo v. 1910 luovuttanut tätä kou-
23956: tion koulu, mutta omaa rakennusta sillä lutaloa varten sopivan tontin. Vuonna
23957: ei ole vieläkään, vaan on se aina toiminut 1912 valmisti yleisten rakennusten ylihal-
23958: vuokrahuoneissa. Talo, jossa se nyt työs- litus senaatin määräyksestä jo luonnospii-
23959: kentelee, on Heinolan kaupungin omistama, rustukset ja kustannusarvion ,Heinolan
23960: mutta se ei vastaa lainkaan nykyaikaiselle viisiluokkaiselle alkeiskoululle kivestä ra-
23961: koulutaiolle asetettavia vaatimuksia. Sitä kennettavaa tal-oa varten, sellaista suuntaa
23962: paitsi -on kaupunki jo sanonut irti vuokra- seuraten, että koulurakennus tarpeen vaa-
23963: sopimuksen, koska se välttämättömästi tar- tiessa voitaisiin laajentaa kahdeksanluok-
23964: vitsee rakennuksen muihin tarkoituksiin. kaisen lmulun tarvetta var~ten.'' Koulutoi-
23965: Talo onkin 5-luokkaiselle keskikoululle men ylihallitus teki sitten tämän suunnitel-
23966: aivan liian ahdas. Luokkahuoneitten lat- man mukaisesti ehdotuksen rakennusmäärä-
23967: tiapinta-alat esim. ovat '56 m2-3:6 m2 eikä rahan ·ottamiseksi valtion talousarvioon v.
23968: voimisstelusalilla, jota käytetään myöskin 1914, mutta se ei tullut senaatin esityk-
23969: rukous- ja laulusalinakin, ole lattiapinta- seen. Maailmansota keskeytti sitten nämå
23970: alaa kuin 87 m2 ja tilavuutta vain 329 m3. rakennussuunnitelmat pitkäksi aikaa.
23971: Kokoelmia varten ei ole erikoisia suojia, Vuonna 1924 kouluhallituksessa laaditun
23972: vaan 'ovat ne hajallaan luokkahuoneissa, suunnitelman mukaan rpiti Heinolan keski-
23973: rehtorinkansliassa ja opettajahuoneessa. koulun rakennusta varten vuoden 1929 val-
23974: Osa kirjastosta on muutenkin pienessä reh- tion talousarvioon varata 1,500,000 markan
23975: torinkansliassa ja osa ulhvko1la. Minkään- määräraha, mutta ehdotus ei ole tullut to-
23976: laisia erikoissaleja luonnonhistorian, luon- teutetuksi. Myöhemminkään kouluhallituk-
23977: nonopin, piirustuksen tai laulun 'Opetusta sen ehdotukset tässä suhteessa eivät ole
23978: varten ei ole, puhumattakaan laboratoriois- tulleet täytäntöön.
23979: ta ja vielä vähemmän suihkuhuoneista y. m. Yli kolmekymmentä vuotta 'On Heinolassa
23980: V eistohuone on vuokrattu yksityisen omis- toiminut myöskin yksityiskoulu 3~luokkai
23981: tamasta talosta. sena, keskikoulun jrutkoluokkien nimisenä.
23982: Tämän vuoksi ·onkin miltei jokaisessa Se päästi ensimmäiset oppilaansa yliopis-
23983: keskikoulun vuosikertomuksessa, siis vuo- toon jo v. 1908. Tämäkin koulu on työs-
23984: desta 1906 lähtien, tuotu esiin koulutalossa kennellyt ahtai 3..'la vuokrahuoneissa. Sen
23985: IV,79. - Syrjälä y. m. 603
23986:
23987: vuoksi on keskikoulun rakennusta suunni- kohtainen, kun seminaarin lisärakennustyöt
23988: teltaessa aina pidetty silmällä sitä mah- siellä silloin vielä j!lJtkuvat ja suunnitelma
23989: dollisuutta että valtio; kuten on anottu, on sellainen, että näillä molemmilla koulu-
23990: ottaisi haltuunsa myöskin jatkoluokat ja rakennuksilla tulee olemaan sama lämmi-
23991: siksi koulurakennus on suunnitelta;ya niin, tyshuone ja puuvarasto, samoinkuin sama
23992: että se joko laajentamalla tai heti alusta vesijohtoputki, joka tuo molemmille veden
23993: tulisi sellaiseksi, että se 'Vastaisi yliopis- Kymin virrasta, kun kaupungissa ei ole
23994: toon johtavan koulun tarpeita. vesijohrt;olaitosta. Näin tulisi, toiminnan
23995: Rautatien tulo Heinolaan ja sen mukana kehittyessä samanaikaisesti samalle pai-
23996: kahden, kohrt;a lro1men suwremman lteh,taan kalle, työ varmasti taloudellisesti edulli-
23997: toiminnan alkaminen siellä on aiheuttanut semmaksikin.
23998: jo silmiinpistävän elpymisen pilkku kilJU- Näin ollen pyydämme kunnioittaen eh-
23999: puugin elämässä. Sen asukas1uku kasvaa dottaa,
24000: nopeassa tahdissa ja koulujen oppilasmäärä
24001: samoin. Keskikoulun oppilasluku kun esim. että Eduskunta päättäisi vuoden
24002: syyslukukauden alussa v. 1936 oli 105, oli 1939 talousarvioon ottaa 1,500,000
24003: S€ vuotta myÖihemmin 113 ja nyt tänä syk- markan määrärahan Heinolan kes-
24004: synä 125. Näin käy koulurakennus entistä kikoulun uuden koulutalon rakenta-
24005: ahtaammaksi, sillä luokkahuoneitten tila- miseksi, ottamalla sen suunnittelussa
24006: vuudet ovat nyt jo aivan minimirajalla, ja huomioon, että myöhemmin voitai-
24007: parin vuoden perästä 'On tilanne suorastaan siin rakennus helposti laajentaa yli-
24008: mahdoton. opistoon johtavan koulun tarpeita
24009: Heinolan keskikoulun ra:kennustöitten al- varten.
24010: kaminen v. 1939 olisi senkin vuoksi ajan-
24011:
24012: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
24013:
24014: Helena Syrjälä. Emil Jutila.
24015: Aino Luostarinen. Mandi Hannula.
24016: Aino Malkamäki. H. A. Kannisto.
24017: Tilda Löthman-Koponen. Oskari Lehtonen.
24018: 604
24019:
24020: IV,so. - Rah. al. N:o 48.
24021:
24022:
24023:
24024: Kaijalainen: Määrärahan osoittamisesta Petsamon Töllevin
24025: kansakoulutalon rakentamiseksi.
24026:
24027:
24028: E d u s k u n n a ll e.
24029:
24030: Kuten tunnettua on Petsamon kansakou- sin asemansa puolesta kokonaan vaarassa
24031: lulaitos kokonaisuudessaan valtion välittö- paikassa, sillä suurin osa oppilaista joutuu
24032: mässä huostassa. Valitettavasti ei valtion kulkemaan 5-6 km:n matkan, kun sen si-
24033: taholta ole riittävässä määrin kiinnitetty jaan koulupaikan lähimmästä ympäristöstä
24034: huomiota Petsamon väkiluvun nopeaan on vain 4-5 oppilasta. Mitään takeita ei
24035: kasvuun, joka ehkä ripeämmin kuin mis- ole myöskään siitä, kuinka kauan Töllevin
24036: sään muualla maassamme muuttaa olosuh- koulu saa toimia edes nykyisessäkään huo-
24037: teita myöskin kansanopetuksen alalla. Seu- neistossa, ja muita huoneistoja e~ Töllevin
24038: rauksena on ollut vaikea huoneistopula piirissä tiettävästi ole saatavissa. Töllevin
24039: eräissä koulupiireissä. Vaikein on tilanne koulupiiriin kuuluu myöskin Kolttaköngäs,
24040: tänä syksynä ollut Salmijärvellä, missä jonne on matkaa noin 18 km. Sieltä kou-
24041: kouluun ilmoittautui oppilaita lähes kaksi lussa käyvien lasten majoitus on järjestetty
24042: kertaa niin paljon kuin lain mukaan sanot- tavalla, joka muualla maassa tuskin voisi
24043: tuun kouluun voitiin ottaa ja mitä huo- tulla kysymykseen. Kylässä ei ole saata-
24044: neistotila edellytti. Tätä kirjoitettaessa ei vissa sopivaa huoneistoa, joten lapset on
24045: ole vielä lopullista tietoa siitä, miten ti- täytynyt sijoittaa erääseen perheeseen, jolla
24046: lanne siellä saadaan hoidetuksi. V aikeuk- on vain yksi asuinhuone. Koulumatkaa on
24047: sia ei olisi lainkaan syntynyt, jos asiaan näillä lapsilla majapaikastaan lisäksi noin
24048: olisi ajoissa kiinnitetty huomiota ja huo- 5 km. Lasten ravitsemisesta ei Töllevin kou-
24049: lehdittu siitä, että Salmijärven koululle lussa voida nykyoloissa lainkaan. huolehtia,
24050: olisi hyvissä ajoin rakennettu tarpeellinen mikä pitkien matkojen rasittamien ja ali-
24051: lisärakennus. Paikkakunnan väkiluvun no- ravittujen lasten kannalta olisi aivan vält-
24052: peassa kasvussa ei ole mitään yllättävää, tämätöntä.
24053: sillä jo ennakolta on ollut tiedossa, että Syytä on myös korostaa sitä seikkaa, että
24054: Salmijärven läheisyyteen kohoava kaivos- Töllevin koulu toimii Norjan vastaisella
24055: teollisuus aiheuttaa väestön runsasta siir- rajalla, Norjan, jossa rajaseutujen koulu-
24056: tymistä muualta maasta kaivosalueelle ja oloihin on kiinnitetty aivan erikoista huo-
24057: sen ympäristöihin. miota.
24058: Jottei läheisessä Töllevin koulupiirissä Edellä lausuttuun viitaten ehdotan kun-
24059: pääsisi ensi syksynä syntymään samanlai- nioittaen,
24060: sia vaikeuksia, olisi Töllevin koululle kii-
24061: reellisesti rakennettava talo. Koulu toimii että Eduskunta ottaisi vuoden
24062: nykyisin peräti ahtaassa ja sopimattomassa 1939 tulo- ja menoarvioon 500,000
24063: huoneistossa, johon kuuluu kolme pientä markan määrärahan Petsamon Tölle-
24064: huonetta. Sitäpaitsi sijaitsee koulu nykyi. vin kansakoulutalon rakentamiseksi.
24065:
24066: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
24067:
24068: Lauri ltaijalainen.
24069: 605
24070:
24071: IV,s1. - Fin. mot. N:o 49.
24072:
24073:
24074:
24075:
24076: Österholm m. fl. : Angående anvisande av anslag att utgi-
24077: vas åt folkskoUärare som stipendier för auskultering ock
24078: studieresor.
24079:
24080:
24081: T i ll R i k s d a g e n.
24082:
24083: Under en lång följd av år upptogs i av f.ol!kskolans lärare, att stipendier för
24084: statsförslaget bland utgifterna för folk- auskultering och studieresor åter skulle ut-
24085: skoleväsendet ett anslag till stipendier för givas. För att stipendierna kunde vara av
24086: auskultering och studieresor. I budgeten verklig betydelse för vår vitt förgrenade
24087: för år 1931 uppgick detta anslag till folkundervisning, borde anslaget åtmin-
24088: 200,000 mark. Vid den stora nedskärnin- stone uppgå till samma belopp som år
24089: gen av statsutgifterna i budgeten för år 1931, nämligen 200,000 mark. Med beak-
24090: 1932 ströks detta anslag helt och hållet tande av att antalet lärartjänster ökats i
24091: och det ändamål, som anslaget betjänade, hög grad bleve effekten av ett anslag på
24092: har därefter förblivit obeaktat. 200,000 mark i själva verket hetydligt
24093: För folkundervisningens förkovran är mindre än vid den nyssnämnda tidpunk-
24094: det av stor betydelse att lärarna i olika ten.
24095: delar av landet kunna följa utvecklingen Med hänvisning till vad ovan framhållits
24096: av lärometoderna både i hemlandet och i föreslås vördsamt,
24097: grannländerna. Detta kan i viss mån ske
24098: genom den pedagogiska litteraturen, men att Riksdagen i statsförslaget för
24099: det är ik:lart att de personliga intrycken år 1939 måtte anvisa ett anslag
24100: och erfarenheterna av nydaningssträvan- på 200,000 mark att utgivas åt folk-
24101: dena äro av mycket större värde. Det är skollärare som stipendier för auskul-
24102: därför ett önskemål, som länge uppburits tering och studieresor.
24103:
24104: Helsingfors den 7 september 1938.
24105:
24106: John Österholm. Atos Wirta.nen.
24107: Edvin Stenwall. Ralf Törngren.
24108: Aug. Syrjänen. Aino Ma.lkamä.ki.
24109: 606
24110:
24111: IV,s1. - Rah. al. N:o 49. Suomennos.
24112:
24113:
24114:
24115:
24116: Österholm. y. m.: Määrärahan osoittamisesta apurahoiksi
24117: kansakoulunopettajille auskultoimista ja opintomatkoja
24118: varten.
24119:
24120:
24121: E d u s k u n n a ll e.
24122:
24123: Vuosikausia otettiin valtion tulo- ja mista ja opintomatkoja varten taas ruvet-
24124: menoarvioon kansakoululaitoksen menoihin taisiin jakamaan. Jotta apurahoilla voisi
24125: määräraha apurruhoiksi auskultoimista ja olla todellista merkitystä laajalle kansan-
24126: opintomatkoja varten. Talousarviossa vuo- opetuksellemme, pitäisi määrärahan nousta
24127: delle 1931 tämä määräraha oli 200,000 ainakin samaan määrään kuin vuonna 1931,
24128: markkaa. Kun valtion menoja suuresti su- nimittäin 200,000 markkaan. Ottaen huo-
24129: pistettiin vuoden 1932 talousarviossa, pyy- mioon, että opettajatoimien lukumäärä on
24130: hittiin tämä määräraha kokonaan ja tar- lisääntynyt suuressa määrin, olisi 200,000
24131: koitus, jota määräraha palveli, on sen jäl- markan suuruisen määrärahan teho itse
24132: keen jäänyt huomioon ottamatta. asiassa melkoista pienempi kuin äskenmai-
24133: Kansanopetuksen edistämiseksi on san- nittuna ajankohtana.
24134: gen tärkeätä, että opettajat maan eri Viitaten ylläesitettyyn ehdotamme kun-
24135: osissa voivat seurata opetusmenetelmien ke- nioittaen,
24136: hitystä sekä kotimaassa että naapuri-
24137: maissa. Se saattaa jossakin määrin ta- että Eduskunta ottaisi vuoden
24138: pahtua kasvatusopillisen kirjallisuuden 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
24139: avulla, mutta on selvää, että henki'löK:ohtai- 200,000 markan suuruisen määrära-
24140: set vaikutelmat ja kokemukset uudistus- han apurahoiksi kansakoulunopetta-
24141: pyrinnäistä ovat paljon suuremman arvoi- jille auskultoimista ja opintomatkoja
24142: set. Kansakoulunopettajat ovat senvuoksi varten.
24143: kauan toivoneet, että apurahoja auskultoi-
24144:
24145: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
24146:
24147: John Österholm. Atos Wirtanen.
24148: Edvin Stenwall Ralf Törngren.
24149: Aug. Syrjänen. Aino Malkamäki.
24150: 607
24151:
24152: IV,sz.- Rah. al. N:o 50.
24153:
24154:
24155:
24156:
24157: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta rautatie- ja
24158: linja-autolippujen kustantamiseksi maalaiskansakoulu-
24159: jen jatkoluokkien oppilaiden opintoretkiä varten.
24160:
24161:
24162: E d u s k u n n a ll e.
24163:
24164: Jo pitemmän aikaa on valtion tulo- ja tuksen varaan, minkä usein hyvin puutteel-
24165: menoarviossa ollut määräraha kaupunkien linen jatko-opetus heille tarjoaa. Kaupun-
24166: ja taajaväkisten yhdyskuntien kansakoulu- kilaiskansakoulusta päässeistä sensijaan
24167: jen oppilaille kesävirkistyksen toimitta- 50 % menee oppikouluihin ja 25 % ammat-
24168: mista varten kesäsii,rtoloissa. Tätä määrä- tioppilaitoksiin.
24169: rahaa on tulevan vuoden talousarvioehdo- Mitenkä maalaiskansakoulujen oppilai-
24170: tuksessa korotettu 500,000 markalla den jatko-opetusta olisi tehostettava, sitä.
24171: 1,500,000 markkaan. Lisäksi saavat kysy- pohtivat parhaillaan eri komiteat. Kuinka
24172: myksessä olevat oppilaat pilettimaksujen jatko-opetus maalla tuleekin järjestettä-
24173: korvausta rautateillä. Sitäkin määrärahaa väksi, joka tapauksessa voisi hyvin järjes-
24174: on korotettu 65,000 markalla ja nousee se tetty ja taidolla opastettu opintoretki maa-
24175: noin 200,000 markkaan. laisvarhaisnuorisolle olla vähäisenä kor-
24176: Tätä määrärahaa käsiteltäessä on lau- vauksena puuttuville opinnoille. Omilla va-
24177: suttu se toivomus, että maaseudun kansa- roilla jäävät tämäntapaiset retket teke-
24178: koulujen jatko-oppilaille valtion avustuk- mättä. Vaatimattomalla avustuksella ne
24179: sen tukemana varattaisiin tilaisuus opinto- sensijaan voidaan järjestää. Ja tähän tar-
24180: matkojen tekoon joko maan tai läänien koitukseen myönnetyt valtion määrärahat
24181: pääkaupunkeihin ja matkan varrella ole- tulisivat varmaan tarkoituksenmukaisem-
24182: viin erilaisiin nä!htävyyksiin. min käytetyiksi kuin monet muut valtion
24183: Kaupungeissa, jotka pääasiassa käyttä- eri tarkoituksiin myöntämät.
24184: vät alussa mainittua määrärahaa kesävir- Koulussa hankitut tiedot isänmaasta ja
24185: kistyksen toimittamiseksi kansakoulujen sen historiasta saisivat sellaisen lisän, mitä
24186: oppilaille, on näitä oppilaita n. 70,000, monetkaan pulpetin takana opitut tunnit
24187: joista jatko-opetuksesta osallistuvia n. eivät korvaisi. Maan luonto ja sen eri elin-
24188: 6,400. Maalaiskansakouluissa sensijaan on keinot saisivat havainnollisen arvokkaan li-
24189: kansakouluoppilaita n. 350,000 ja näistä jat- sän näistä asio1sta koulussa opittuna. Niin-
24190: kokoulua käyviä n. 71,000 eli enempi kuin kuin kaupunkilaisoppilaat maaseudun elä-
24191: koko kaupunkien kansakouluoppilasmäärä. mään kesävirkistyksen aikana tutustuen
24192: Maalaiskansakouluistamme saa päästöto- perehtyvät maseudulla asuvien elämään ja
24193: distuksen vuosittain n. 60,000 oppilasta. työhön, voisi vaikka lyhyempikin silmäys
24194: Näistä n. 4,000 jatkaa opintojaan oppikou- hyvän oppaan ohjaamana perehdyttää maa-
24195: luissa ja n. 4,000 ammattikouluissa. Enem- seudun lapsia kaupunkilaiselämään ja toi-
24196: män kuin 50,000 oppilasta jää sen jatko-ope- mintaan siellä. Vastakohdat maa- ja kau-
24197:
24198: 77
24199: 608 IV,82. - Maalaiskansakoulujen jatkoluokkien opintoretket.
24200:
24201: punkilaiselämän välillä lieventyisivät ja eri missa tapauksissa koko kunnan jatko-
24202: elämänalojen ymmärtämys kasvaisi. koululaisten yhteistä retkeä varten lähetet-
24203: Jo tähänkin asti on rautatiellä myönne- täisiin kouluhallitukselle, joka sitten toi-
24204: tyn piletinalennuksen turvin kunltien ja yh- mittaisi vuosittain avustuksen jaon. Jotta
24205: tymien avustuksella tämäntapaisia opinto- saataisiin kokemusta kyseellisten opintoret-
24206: retkiä tehty, mutta valtion suuremman kien arvosta ja merkityksestä olisi tarkoi-
24207: avun tukemana retkien toimeenpano yleis- tukseen varattava 400,000 markkaa. Sen
24208: tyisi ja syrjäseutujenkin oppilaat voisivat perusteella voidaan harkita onko toimintaa
24209: niihin osallistua. edelleen jatkettava.
24210: Mitenkä maaseudun jatko-oppilaiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
24211: opintoretket olisivat niin järjestettävät että kunnioittaen,
24212: ne parhaimmalla tavalla vastaisivat tarkoi-
24213: tustaan ja että niistä koko maaseutu osal- että Eduskunta päättäisi valtion
24214: listuisi, sen saisi kouluhallitus opetusmi- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
24215: nisterin vahvistettavaksi lähemmin suunni- ottaa 400,000 markan määrärahan
24216: tella. Avustus olisi mieluummin annettava rautatie-- ja linja-autolippujen kus-
24217: rautatie- ja linja-autolippujen kustantami- tantamiseksi maalaiskansakoulujen
24218: seksi jatkokouluoppilaiden opintoretkiä jatkoluokkien oppilaiden opintoretkiä
24219: varten. Anomukset avustuksista useim- varten.
24220:
24221: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
24222:
24223: Juhani Leppälä. Antti Kemppi.
24224: Vihtori Vesterinen. Albin Asikainen.
24225: Aino Luostarinen. E. M. Tarkkanen.
24226: Toivo Ikonen. Hj. Lindqvist.
24227: Kalle Kämäräinen. J. Takala.
24228: Eero Nurmesniemi. Kyllikki Pohjala.
24229: Kalle Kirra. T. A. Jauhonen.
24230: Heikki Vehkaoja. Tilda Löthman-Koponen.
24231: Heikki Soininen. Aug. Syrjänen.
24232: J. Eri. Pilppula. Juho Kuittinen.
24233: Kaapro Huittinen. Väinö Kivisalo.
24234: Antti Junes. Aino Malkamäki.
24235: Lauri A. Sariola. Henrik Kullberg.
24236: Emil Jutila. Mandi Hannula.
24237: Akseli Brander.
24238: 609
24239:
24240: IV,s3. - Fin. mot. N:o 51.
24241:
24242:
24243:
24244:
24245: StenwaJl m. fl.: Angående anvisande av anslag som ersätt-
24246: rving för biljettavgifter å statsjärnvägarna för särskt'lda
24247: föreningar.
24248:
24249:
24250: T i 11 R i k s d a g e n.
24251:
24252: 1 sin proposition till riksdagen angående Svårigheten för statsmyndigheterna att
24253: statsförslaget för år 1939 har regeringen övervaka att missbrwk icke förekomma i
24254: uteslutit de anslag, vilka de senaste åren samband med detta system, vartill rege-
24255: ingått i statsbudgeten som ersättning fö!-' ringen hänvisar, kan knappast motivera en
24256: biljettavgifter på statsjärnvälgarna åt sär- så radikal beskärning av de ifrågavarande
24257: skiMa föreningar. Denna åtgärd träffar organisationernas hittillsvararrd~ förmåner,
24258: ett större antal såväl kyrkliga som !kultu- isynnerhet som ett bedrägligt förfarande
24259: rella organisationer, vilka vant sig vid att vid användningen av ifrågavarande kredit-
24260: ur detta anslag erhålla kreditbiljetter för biljetter i de flesta fall icke är tänkbart på
24261: järnvägsresor. Då dessa organisationer ut- grund av organisationens karaktär.
24262: föra en verksamhet, som är av största be- Under hänvisning till ovanstående föreslå
24263: tydelse för det sedliga livets höjande och undertecknade vördsamt,
24264: kulturens fördjupand!e bland vårt folk och
24265: det statsunderstöd de åtnjuta i regel är att Riksdagen i statsförslaget för
24266: synnerligen anspråkslöst, synes intet skäl år 1939 under 10 Ht. II kap. måtte
24267: föreligga att helt och hållet avlägsna ovan- under ett nytt moment upptaga 40,000
24268: nämnda anslag för kreditbiljetter, då en mk som ersättning för biljettavgifter
24269: sådan åtgärd utan tvivel skulle försvaga å statsjärnvägarna för särskilda
24270: organisationernas verksamh~t. föreningar.
24271:
24272: Helsingfors den 8 september 1938.
24273:
24274: Edvin StenwaJl. Edvard Haga.
24275: Albin Wickman. T. A. Janhonen.
24276: Edv. Helenelund. Alpo Lumme.
24277: 610
24278:
24279: IV,s3. - Rah. al. N:o 51. Suomennos.
24280:
24281:
24282:
24283:
24284: Stenwall y. m.: Määrärahan osoittamisesta rautatielippu-
24285: maksujen korvaukseksi erinäisille yhdistyksille.
24286:
24287:
24288: E d u s k u n n a 11 e.
24289:
24290: Esityksestään eduskunnalle valtion tulo- Se, että valtion viranomaisten on vai-
24291: ja menoarvioksi vuodelle 1939 on hallitus keata valvoa, ettei tämän järjestelmän yh-
24292: poistanut ne määrärahat, jotka viime vuo- teydessä sattuisi väärinkäytöksiä, mihin
24293: sina ovat sisältyneet valtion talousarvioon hallitus viittaa, voi tuskin olla syynä kysy.
24294: rautatielippumaksujen korvaukseksi erinäi- myksessäolevien järjestöjen tähänastisten
24295: sille yhdistyksille. Tämä toimenpide koh- etujen näin jyrkkään supistamiseen, erit-
24296: distuu lukuisiin niin hyvin kirkollisiin kuin täinkin kun petollinen menettely kysymyk-
24297: sivistysjärjestöihin, jotka ovat tottuneet sessäolevien luottolippujen käytössä useim-
24298: tästä määrärahasta saamaan luottolippuja missa tapauksissa ei ole ajateltavissa jär-
24299: rautatiematkoja varten. Kun nämä jär- jestöjen luonteen vuoksi.
24300: jestöt harjoittavat toimintaa, jonka merki- Viitaten ylläolevaan allekirjoittaneet eh-
24301: tys siveellisen elämän kohottamiseksi ja dottavat kunnioittavasti,
24302: kulttuurin syventämiseksi kansamme kes-
24303: kuudessa on mitä suurin ja kun niiden että Eduskunta ottaisi vuoden
24304: nauttima valtionapu säännöllisesti on joten- 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
24305: kin vaatimaton, ei näytä olevan syytä ko- 10 Pl. II luvun kohdalle uudelle mo-
24306: konaan poistaa mainittuja määrärahoja menti'lle 40,000 markkaa rautatielip-
24307: luottolippuja varten, kun sellainen toimen- pumaksujen korvaukseksi erinäisiUe
24308: pide epäilemättä heikentäisi järjestöjen yhdistyksille.
24309: toimintaa.
24310:
24311: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
24312:
24313: Edvin Stenwall Edvard Haga.
24314: Albin Wickman. T. A. Jauhonen,
24315: Edv. Helenelund. Alpo Lumme.
24316: 611
24317:
24318: IV,s4. - Fin. mot. N:o 52.
24319:
24320:
24321:
24322:
24323: Stenwall m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till
24324: biljettavgifter å statsjärnvägarna för särskilda förenin-
24325: gar.
24326:
24327:
24328: T i ll R i k s d a g e n.
24329:
24330: Under hänvisning till motiveringen i år 1939 under 10 Ht. XV: 3 måtte
24331: finansmotionen N :o 51 föreslå underteck- upptaga ett tillägg av 81,000 mk
24332: nade vördsamt, som ersättning för biljettavgifter å
24333: statsjärnvägarna för särskilda före-
24334: att Riksdagen i statsförslaget för ningar.
24335:
24336: Helsingfors den 8 september 1938.
24337:
24338: Edvin StenwalL Edv. Helenelund. T. A. Janhonen.
24339: Albin Wickman. Edvard Haga. Alpo Lumme.
24340: 612
24341:
24342: IV,s4. - Ra.h. al. N:o 52. Suomennos.
24343:
24344:
24345:
24346:
24347: Stenwall y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rau.
24348: tatielippumaksuihin erinäisille y hdistykS1"lle.
24349:
24350:
24351: E d u s k u n n a 11 e.
24352:
24353: Viitaten rahaasia-aloitteen N: o 51 perus- 10 Pl. XV: 3 kohdalle 81,000 mar-
24354: teluun a:llekirjoittaneet ehdottavat kun- kan suuruisen lisäyksen rautatielip-
24355: nioittavasti, pumaksujen korvaukseksi erinäisiUe
24356: että Eduskunta ottaisi vuoden yhdistyksille.
24357: 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
24358:
24359: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
24360:
24361: Edvin Stenwalt Edvard Haga.
24362: Albin Wickman. T. A. Jauhonen.
24363: Edv. Belenelund. Alpo Lumme.
24364: 613
24365:
24366: IV,sr;. - Ra.h. al. N:o 53.
24367:
24368:
24369:
24370:
24371: Aattela y. m.: Määrärahan osoittamisesta höyrylaiva Auran
24372: kunnostamiseksi ilmaisten opinto- ja virkistysmatkojen
24373: järjestämistä varten työläisopiskelijoille ja vuost1omiaan
24374: viettäville työntekijöille.
24375:
24376:
24377: Ed u s fk u n n a 11 e.
24378:
24379: Työläisopiskelijain ja vuosilomiaan viet- nilla ja laivoilla ilmaisia matkoja, joista
24380: tävien .työntekijäin keskuudessa on viime toiset ovat suuntautuneet ulkomaillekin.
24381: vuosina voimaperäisesti harrastettu retkeily- Työläisopiskelijain ja vuosilomiaan viet-
24382: toimintaa, m. m. on järjestetty erilaisille tävien työntekijäin opinto- jå virkistys-
24383: ryhmille ulkomaisiakin <Opinto- ja virkistys- matkakysymys on tullut ajankohtaiseksi
24384: matkoja. Tämän suuntaisen retkeilytoimin- myöskin sen johdosta, että hallitus on anta-
24385: nan edistymistä ja sen saattamista nykyistä nut eduskunnalle esityksen laiksi työnteki-
24386: suurempia piirejä käsittii.väksi haittaa kui- jäin vuosilomista.
24387: tenkin varsin tuntuvasti se, että työväen- Aloitteessamme esitetyn asian myönteistä
24388: luokan jäsenet, vähälvaraisia kun ovat, voi- ratkaisua helpoittaa mielestämme se, että
24389: vat omin avuin vain varsin rajoitetusti valtiolla on eräs laiva, joka voitaisiin kun-
24390: osallistua varsinkin ulkomaisiin opinto- ja nostaa tähän tarkoitukseen käytettäväksi.
24391: virkistysmatkoihin. Vuonna 1936 lahjoitti kauppaneuvos H.
24392: Valtiovallan sosialipoliittisiin tehtäviin von Rettig tasavallan presidentille Sea-
24393: kuuluu m. m. edistää ja auttaa sellaisia gull-nimisen laivan. Kun näyttää siltä,
24394: pyrkimybiä, jotka tatk:oitt:wat vähävarais- ettei tätä laivaa tulla kunnostamaan tasa-
24395: ten väestöryhmien viihtyisyyden ja hy;vin- vallan presidentin käyttöä varten, koska
24396: voinnin sekä henkisen ja rulUniillisen kehi- :presidentillä on käytettävänään toinen erit-
24397: tyksen edistämistä. Eräänä edellämainittm- täin tarkoituksenmukainen ,Eläköön'' -ni-
24398: luontoisena sosialipoliittisena toimenpiteenä minen laiva, olisi mainittu Aura-niminen
24399: on pidettävä työväen opinto- ja virkistys- laiva (ent. Seagull) kunnostettava käytettä-
24400: retkeilytoiminnan tehokasta auttamista, väksi valtion kustannuksella tapahtuvien
24401: mikä voi tapahtua m. m. siten, että valtio opinto- ja virkistysmatkojen järjestämiseksi
24402: järjestää tällaiseen retkeilytarkoitukseen työläisopiskelijoille ja vuosilomiaan viettä-
24403: käytettiilväksi sopivan laivan, jolla työläis- ville työntekijöille. Höyrylaiva Auran kun-
24404: opiskelijat ja vuosilomiaan viettävät työn- nostamiskustannukset nousevat saamiemme
24405: tekijät saisivat tehdä vapaita matkoja esim. tietojen mukaan 4.5 miljoonaan markkaan,
24406: Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan ja Eestiin. joten vuoden 1939 talousarvioon olisi otet-
24407: Eräissä maissa onkin jo valtiovallan toi- tava tämän suuruinen määräraha. Höyry-
24408: mesta järjestetty laajoille työläispiireille laiva Auran pikaista kunnostamista on pi-
24409: valtion omilla matkailuvälineillä, kuten ju- dettävä suotavana senkin vuoksi, ettei ole
24410: 614 IV,s 5. - Työntekijäin opintomatkat.
24411:
24412: tarkoituksenmukaista pitää tätä ~ivaa että Eduskunta päättäisi ottaa
24413: käyttämättömänä ja antaa sen hoidon puut- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
24414: teessa rappeutua, seikka, johon jo julki- 13 Pl. IV luvun 2 momentille 4.5
24415: suudessakin on kajottu. Haluamme vielä miljoonaa markkaa höyrylaiva Au-
24416: mainita, että valtion retkeilylaivan menoja ran kunnostamiseksi käytettäväksi
24417: voitanee supistaa käyttämällä sen hen'kilö- ilmaisten opinto- ja virkistysmatko-
24418: 1mntana valtion jäänmurtajien päällystöä jen järjestämiseksi työläisopiskeli-
24419: ja miehistöä. joille ja vuosilomiaan viettäville
24420: Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh- työntekijöille.
24421: dotamme,
24422:
24423: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
24424:
24425: Hugo Aattela. Edv. Pesonen. Kalle Jokinen.
24426: Yrjö Räisänen. K. H. Wiik. A. Pitkäsilta.
24427: Jussi Raatikainen. A. Turkka. J. E. Malmivuori.
24428: Matti Lepistö. Matti Turkia. Karl J. Wenman.
24429: Alpo Lumme. Yrjö Helenius. Isak Penttala.
24430: Jussi Lonkainen. Eetu Karjalainen. Aino Malkamäki.
24431: Otto Toivonen. Atos Wirtanen. Alex Hämäläinen.
24432: J. F. Tolonen. V. Kivisalo.
24433: 615
24434:
24435: IV,s6 - Rah. al. N:o 54.
24436:
24437:
24438:
24439:
24440: V. Annala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
24441: väestösuojelutoimintaa varten.
24442:
24443: E d u s k u n n a ll e.
24444:
24445: Vaikkakin on ihneistä, että väestösuoje- nut tarpeellisten määrärahojen puute.
24446: luu järjestely on säädettävä koko laajuu- Niinpä väestönsuojelun toteuttamisen vaa-
24447: dessaan erityisellä väestönsuojelulailla, tiessa nykyään yhä tehokkaampia muoltoja
24448: jonka perusteella myöslkin määräytyy väes- eivät vapaaehtoisten järjestöjen varat täJ.lä
24449: tönsuojelusta johtuvien kustannusten ja- hetkellä riitä edes välttämättömän väestön-
24450: kaantuminen valtion, kuntien ja yksityisten suojelukoulutuksen järjestämiseen.
24451: kesken, on väestönsuojelussa kuitenkin ·pal- Vaaranalaisen asemamme huomioonot-
24452: jon sellaista toimintaa, j.onka järjestely ja taen olisi väestönsuojeluamille kui!tenkin
24453: toteuttaminen ei ole riippuvainen låinsää- kiireellisesti lte'hitettä;vä niin, että sen
24454: dännöstä, vaan joka päinvastoin jo enna- puutteellisuudet eivät ratkaisevalla tavalla
24455: kolta kehitettynä on omiaan helpottamaan pääsisi heikentämään maamme puolustusta.
24456: lain perusteella tapahtuvaa väestönsuoje- Tärkeimpinä väestönsuojelukoulutustoi-
24457: luu järjestelyä sekä antamaan kokemusta ja mintoina mainittakoon 1) väestönsuojelu-
24458: viitteitä ·väestönsuojelun lopullista järjes- johtoelinten koulutus, 2) paikallisten
24459: tämistä varten. väestönsuojelujoukkojen koulutus, ja 3)
24460: Alustavaa väestönsuojelutyötä, joka on yleisten väestönsuojeluharjoitusten järjes-
24461: pääasiallisesti käsittänyt sotilasviranomais- täminen väestön kouluttamista ja valista-
24462: ten taholta suoritetun suunnittelu- ja olh- mista, väestönsuojelujohtoelinten ja -jouk-
24463: jaustoiminnan sekä vapaaehtoisten maan- kojen kouluttamista sekä suojelutoimenrpi-
24464: puolustusjärjestöjen taholta suoritetun va- teiden kokeilua ja kehittämistä varten.
24465: listus- ja koulutustyön, on meillä suori- Yllä esitetyssä koulutuksessa tarvittavien
24466: tettu jo muutamien vuosien aikana. kaasusuojelu- y. m. erikoisvälineiden harr-
24467: Tämän tärkeän maanpuolustustoiminnan kintaan sekä yleisten väestönsuojeluharjoi-
24468: kehittämistä on kuitenkin suuresti haitan- tusten järjestämistä varten tarvitaan:
24469: 1. Väestönsuojelun johtohenkilöiden kouluttamiseksi:
24470: Väestönsuojelukoulun kaasusuojelu- y. m. harjoitusvälineiden han-
24471: kintaan ................................. · .... · · · · · · · · · · · · · · 300,000:-
24472: Väestönsuojelukoulun ylläpitokustannuksiin ................... . 250,000:-
24473: 2. Paikallisen väestönsuojelun job!toelinten ja väestönsuojelujoukko-
24474: jen kouluttamiseksi:
24475: Kaasusuojelu- y. m. erikoisvälinei'den hankintaan yhdeksää liikku-
24476: vaa väestönsuojelukurssia varten a 180,000: - y. m............ . 1,650,000: -
24477: Huomattava on, että koulutusta varten hankittava välineistä muo-
24478: dostaisi sotatapauksessa väestönsuojelujoukkojen perusvälineistön.
24479: 3. Yleisten vaestönsuojeluharjoitusten toimeenpanoa varten ....... . 500,000:-
24480: --------------------------
24481: Yhteensä 2,700,000:-
24482: 78
24483: 616 IV,s6. - Väestösuojelutoiminta.
24484:
24485: Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 7 Pl. XXIII: 12 momentille 2,700,000
24486: tamme, markkaa väestösuojelutoimintaa var-
24487: että Eduskunta ottaisi lisäyksenä ten.
24488: vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
24489:
24490: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
24491:
24492: Vilho Anna.la.. Kaarlo Salovaara..
24493: Yrjö R. Saarinen. Arvi Malmivaara.
24494: Hilja. Riipinen. K. R. Kares.
24495: K. A. Jussila.. Reino Ala-Kulju.
24496: J. V. Wa.inio. Elias Simojoki.
24497: Iisakki Nikkola.
24498: 617
24499:
24500: IV,s7. - Rah. al. N:o 55.
24501:
24502:
24503:
24504:
24505: Riipinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta väestösuojelu-
24506: opetuksen järjestämiseksi oppikouluissa.
24507:
24508:
24509: E d u s kun n a U e.
24510:
24511: Väestösuojelutoimintaan on myöslkin suuksiin kuuluu hankkia koulurukäy;välle
24512: meillä ruvettu viime vuosina kiinnittämään nuorisolle opetusta myös väestösuojelussa.
24513: huomiota. Maanpuolustusmieliset ik:ansalais. Tässä voitaisiin jatkaa kansalaisten alulle
24514: järjestöt kuten Suomen Kaasusuojelujär- paneroan toiminnan pohjalta. Käsittääk-
24515: jestö, Suojeluskuntajärjestö ja Lotta Svärd semme ja saamiemme selvitysten mu!kaan
24516: tekevät arvokasta työtä myöskin väestösuo- se tapahtuisi siksi kunnes väestösuojelu-
24517: jeluvalistuksen levittämiseksi. Viime vuonna asia kokonaisuudessaan järjestetään par-
24518: ulotettiin tämä työ myöskin koulujen piiriin. haiten siten, että eduskunta osoittaisi val-
24519: Suomen Kaasusuojelujärjestön ja valtion tioneuvoston, lähinnä opetusministeriön
24520: väestösuojelu!keskuksen toimesta yhteis- käytettäväksi avustuksena väestösuojelu-
24521: työssä opetusministeriön ja kouluhallituk- opetusta järjestäville oppikouluille määrä-
24522: sen kanssa pidettiin viidet kurssit oppi- rahan, jolla niin valtion kuin yksityisten
24523: koulujen opettajille väestösuojeluopettajien omistamissa oppilaitoksissa voitaisiin jär-
24524: ja suojelupäälliköiden kouluttamiseksi. Niin jestää myöskin, vuonna 1939 väestösuojelu-
24525: voitiin kuluneena lukuvuonna järjestää <>petusta tunti vii~ossa. Näihin menoihin
24526: väestösuojeluopetusta sekä valtion oppi- lasketaan tarvittavan, jos lasketaan 1,400
24527: kouluissa että nriissä yksityisissä oppikou- markan korvaus vuodessa viikkotunnilta, n.
24528: luissa, joiden omistajat !kykenivät koulu- 300,000 markkaa.
24529: tuksen kustantamaan. Tämä järjestely on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
24530: kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan kunnioittaen,
24531: tullut maksamaan valtion koulujen osalta
24532: n. 150,000 markkaa, mikä summa oli saatu että Eduskunta vuoden 1939 tulo-
24533: kaasusuojelujärjestön lahjana. ja menoarvioon 10 Pääluokan XV
24534: Ei voi ajatella, että näin ajankohtainen lukuun lisättävälle uudelle momen-
24535: ja välttämätön valistustyö jatkuvasti voi- tille ottaisi 300,000 markan määrä-
24536: taisiin hoitaa esim. valtion oppilaitoksissa rahan opetusministeriön käytettä-
24537: yksityiseen uhrautuvaisuuteen vetoamalla. väksi väestösuojeluopetuksen järjes-
24538: On itsestään selvää, että valtion velvolli- tämiseksi sekä valtion että yksityi-
24539: sissä oppikouluissa.
24540: Helsingissä 7 päivänä syy$kuuta 1938.
24541:
24542: Hilja Riipinen. Arvi Malmivaara. Kaarlo Salovaara.
24543: Jalmari Pilkama.. Yrjö R. Saarinen. J. V. Wainio.
24544: K. A. Jussila.. Kaino W. OksiiJlen. Tilda Löthman-Koponen.
24545: E. A. Tuomivaara. Elias Simojoki. Reino Ala-Kulju.
24546: Iisakki Nikkola.
24547: 618
24548:
24549: IV,ss. - Rah. al. N:o 56.
24550:
24551:
24552:
24553: Kuittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta uinnin ja hen-
24554: genpelastuksen opetusta varten kansakoulujen yläluo-
24555: killa.
24556:
24557:
24558: E d u s k u n n a 11 e.
24559:
24560: Maamme väkiluku on väJhän yli 3 1 / 2 Kuten tämä tilasto osoittaa, on asia va-
24561: miljoonaa ja on meillä tiedossa olevien ta- kava. Sen lisäksi on myös huomioitava,
24562: paturmaisesta kuolleiden luku noin 55,000- ~ttä suuri osa näistä poismenneistä on nuo-
24563: 60,000 hlunistä. Useimmat tapaturmat sat- ria kouluijässä olevia nuorukaisia ja neito-
24564: tuvat työmailla, työsuojelulaitteiden puut- sia, jotka nuoruuden innolla vapautta ja
24565: teellisuudesta, toiset varomattomasta väli- terveyttä hakien eivät tunne kuolemanvaa-
24566: neitten käsittelystä ja ymmärtämättömyy- raa ennenkuin se on tullut, sillä useat
24567: destä. Työmailla sattuneita tapaturmia on heistä ovat olleet uimataidottomia. Mieles-
24568: jatkuvasti tutkittu ja vaadittu uusia suo- tämme yhteiskunta on Uimataidottomille
24569: jelulaitteita sitä varten etteivät kyseessä ole- nuorille ihmisille uimataidon opetuksen
24570: vat tapaukset uusiintuisi. Tässä suhteessa velkaa, jota vaille heistä monet ovaJt jää-
24571: olemmekin päässeet huO!!Ilattavasti edisty- neet syystä että heillä ja heidän vanlhem-
24572: mään, sillä jokainen yksityistapaus antaa millaan ei ole ollut opetukseen ·varoja.
24573: uusia ohjeita vastaisen varalta. Sopivin muoto tämän epäkohdan poista-
24574: Tapaturmaisesti hukkuneitten luku b.el- miseksi <llisi löydettävissä siten, että kan-
24575: teisinä kesäpäivinä ei kaikista vastatoimen- sakoulun voimistelunopettajaJt antaisivat
24576: piteistä huolimatta ole meillä vähentynyt alkeisopin uimataidon ja hengenpelastus-
24577: ja tämä antaa usein paljon ajattelemisen työn opetuksessa. Voidaan sanoa, että pe-
24578: aihetta. Joudumme näin ollen kysymään, rusteellista uintioppia ei saada muuten
24579: ol~mmeko tehneet kaikki mitä tässä asiassa kuin kauniina ikesäipäivänä vedessä, mikä
24580: olisi tehtävä vai voidaanko tätä asiaa jolla- on aivan luonnollista. On kuitenkin tosi-
24581: kin tavalla parantaa. asia, että liikkeitten ohjaus ja asian tunne-
24582: tuksi tekeminen ovat yhtä !tärkeitä. Sitä-
24583: Hukkuneet vuosina 1926-1935. vastoin .hengenpelastustyötä voidaan kyllä
24584: Kaupungit Maaseutu ilman esteitä opettaa, koska varsinainen
24585: Vuonna
24586: Miesp. Naisp. Miesp. Naiso. hengenpelastustyö suoritetaan vasta silloin,
24587: 1926 75 14 386 75 kun veden vaaraan joutunut on jo maalla,
24588: 1927 112 22 546 118 mutta tottumattomat ja toimettomat ihmi-
24589: 1928 75 17 401 72 set eivät ymmärrä antaa apua tai suoritta-
24590: 1929 91 34 480 148 vat tekohengitystyönsä väärin, josta ei ole
24591: 1930 114 32 699 141 sairaalle mitään hyötyä. Toiset taas pe-
24592: 1931 68 13 437 99 losta vavisten menevät karkuun, silloin kuu
24593: 1932 98 11 569 129 apua pitäisi antaa.
24594: 1933 96 16 453 101 Hengenpelastusopetusta tarvitaan muilla-
24595: 1934 88 23 466 97 kin aloilla eikä yksinomaan hukkuneita var-
24596: 1935 75 12 371 93 ten. Meillä on korkealle k~hittynyt ja jat-
24597: 1936 81 16 420 106 kuvasti kehittyvä säJhköteollisuutemme.
24598: IV,ss. - Knittinen y. m. 619
24599:
24600: Tämä näkymätön voima on hyvä palvelija, siellä, missä ei ole uimataidon opettajia ja
24601: mutta hyvin vaarallinen aina siHoin kun hengenpelastustyön neuvojia ollut, jotavas-
24602: se pääsee irti omia teitänsä kulkemaan. toin kaupungeissa j·a suuremmissa liikekes-
24603: Tällöin se vaarantaa ihmiselämää. Sähkön kuksissa on tämän taidon Oi>etulkseen kiin-
24604: tuhoisa voima on vienyt monelta perheen nitetty j{) huomiota.
24605: huoltajan, toiset ovat saaneet pelastuksen Edellä olevan perusteella saamme kun-
24606: tekohengityksen avulla kun se on oikealla nioittaen ~hdottaa,
24607: tavalla aikanaan suoritettu.
24608: Perustelumme tälle uimataidon ja teko- että Edusknnta ottaisi vuoden 1939
24609: hengityksen opetukselle olemme hakeneet tulo- ja menoarvioon 100,000 mar-
24610: edellä olevasta taulukosta, missä selvästi kan sunruisen määrärahan uinnin
24611: näkyy, kuinka monin verroin suurempi ja hengenpelastustyön opetusta var-
24612: hukkuneiden luku on juuri ma!aseudulla, ten kansakonlujen yläluokilla.
24613:
24614: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
24615:
24616: Juho Kuittinen. Aino Malkamäki.
24617: Jussi Rapo. Alex Hämäläinen.
24618: Jussi Lonkainen. Vilho Vallas.
24619: Edv. Pesonen. Antti Kemppi.
24620: A. A. Lastu. Atos Wirtanen.
24621: Frans Mustasilta. J. E. Malmivuori.
24622: Otto Marttila. Väinö Kivisalo.
24623: Ville Kupari. Alpo Lumme.
24624: Elsa Metsäranta. Hilma Koivulahti-Lehto.
24625: Hj. Lindqvist. Kaisa Hiilelä.
24626: G. Lindström. A. Pitkäsilta.
24627: Aino Lehtokoski. Onni Peltonen.
24628: Otto Toivonen. Kalle Jokinen.
24629: J. F. Tolonen. Valfrid Eskola.
24630: Urho Kulovaara. Yrjö Helenius.
24631: Jere Juutilainen. Anni Huotari.
24632: Aug. Syrjänen. Matti Lepistö.
24633: Väinö Sinisalo. Viljo Venho.
24634: Toivo Ikonen. Yrjö Räisänen.
24635: Karl J. Wenman.
24636: 620
24637:
24638: IV,s9. - Rah. al. N:o 57.
24639:
24640:
24641:
24642:
24643: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta uimataidon
24644: opettamista varten.
24645:
24646:
24647: E d u s k u n n a ll e.
24648:
24649: Meidän maassamme kuolee joka vuosi ten huolellinen sairas- ja terveyshoidon
24650: hukkumistapausten kautta noin 700 a 800 edistäminen tarkoittaa.
24651: henkeä. Ja nämä ovat enimmä!kseen lapsia Uimataidon saaminen yleiseksi edellyttää
24652: ja nuorta väkeä. Syynä tä;hän tavattoman ilmeisesti uintiopetuksen järjestämistä pa-
24653: suureen kuolematapausten lukumäärään on kollise!ksi kansa- ja ehkäpä muissakin kou-
24654: merkein poikkeuksetta uimataidon puute. luissa. Amerikassa lieneekin ainaJkin eräissä
24655: Kuin'ka moni uimataidoton nuori sotiiaskin kouluissa uintiopetus pakollista. Oppikoulu-
24656: on menettänyt henkensä uimamatkallaan jen voimistelunopettajien valmistukseen
24657: tai muuten veden varaan jouduttuaan. kuuluneekin meilläkin uimataito. Sen si-
24658: Tuntuu melkoisessa määrin ihmeelliseltä, jaan suurin opettajaryhmä, kansakoulun-
24659: että tässä tuhatjärvien maassa uimataito on opettajat, eivät tätä opetusta opiskeluaika-
24660: niin vahäinen ja hehlrko, että huk!kumis- naan saa. Heille olisi välttämättä uinti-
24661: tapau:kset ovat niin lukuisia. Mutta niin ja hengenpelastusopetusta annettava. Sitä
24662: asia kuitenkin on. Uimataito on meillä tietä leviäisi uimataito laajoi'hin piireihin
24663: vielä liian harvinainen taito. Suomen ja uimaopetuksen järjestäminen kansaJkou-
24664: Uimaliitto ja siihen kuuluvat yhdistykset luissa:kin voitaisiin järjestää vakinais~ksi
24665: toimivat uintiharrastuksen herättämiseksi ja pakolliseksi.
24666: ja järjestävät siinä tarkoituksessa joka Mutta jo sitä ennen olisi uinti- ja hen-
24667: kesä uimaopetusta eri puolilla maata. Mai- genpelastusopetusta järjestettävä paljon
24668: nitulla liitolla on pitkäaikainen ja ansiokas laajemmassa määrässä kuin tähän asti on
24669: toiminta takanaan kurssien järjestämisessä tapa:htunut. Ne määrärahat, joita esim.
24670: ja uimataidon opettajien valmistamisessa. valtio on nimenomaan tä:hän tarkoitukseen
24671: Myöskin eräät muut järjestöt ovat toi- myöntänyt, ovat sangen vaatimattomat.
24672: mineet tällä alalla. Mutta kuitenkin on Muutama kymmentuhat vuosittain Suomen
24673: tähän tärkeään asiaan kiinnitetty yleiseltä Uimaliitolle ja ehkä joitaJkin rippeitä toi-
24674: kannalta liian vähän huomiota. On puut- sille järjestöille, siinä kaikki, mitä valtio
24675: tunut sitä roh!keata päämäärää, että jokai- on tämän niin tuiki tarpeellisen opetuksen
24676: nen kansalainen on opetettava uimaan. Se edistämiseksi tehnyt, jonka puutteessa kui-
24677: on jo virkistyksen ja urheilun kannalta tenkin niin moni ihmiselämä ennenaikojaan
24678: meidän suuria urheilutaipumuksia omaa- tuhoutuu. Uintiopetuskysymys on otettava
24679: valle kansallemme hyödyllistä. Mutta tämä päiväjärjestykseen entistä tehokkaammin
24680: taito on hankittava jokaiselle kansalaiselle ja maamme u-vheiluväen on se ensi sijassa
24681: myöskin hulk'kumisten estämiseksi. Se on otettava ajettavakseen. Kunnat ovatkin
24682: osa samaa väestökysymystä, jota esim. las- tätä toimintaa edistäneet monin paikoin.
24683: IV,s9. - Moilanen y. m. 621
24684:
24685: Ja on välttämätöntä, että myöskin valtio alalla työskentelemiseen ja joilla on siihen
24686: siihen uhraa enemmän varoja kuin tähän edellytJ'Iksiä.
24687: asti on tapruhtunut. Uimakouluja ja uinti- Edellisen perusteella ehdotamme,
24688: opetuskursseja on järjestettävä paitsi kau-
24689: punkeihin ja väestökeskuksiin, myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden
24690: maaseudulle. Sellainen tehtävä soveltuu 1939 tulo- ja menoarvioon 100,000
24691: hyvin Suomen Uimaliitolle ja muillelkin markan suuruisen määrärahan uima-
24692: j·ärjestöille, jotka tuntevat halua tällä taidon opettamista varten.
24693:
24694: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
24695:
24696: Kaapro Moilanen. Aarne Honka.
24697: Tilda Löthman-Koponen. Oskari Lehtonen.
24698: Aino Luostarin.en. T. A. Janhonen.
24699: 622
24700:
24701: IV,9o. - Rah. al. N:o 58.
24702:
24703:
24704:
24705:
24706: Kalliokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasa'n
24707: maanviljelysinshtööripiirin jakamista varten.
24708:
24709:
24710: E d u s k u n n a ll e.
24711:
24712: Vaasan maanviljelysinsinööripiirissä on :'ltfaataloushallitus on puolestaan useam-
24713: suunniteltuja ja suunniteltavia maanparan- paan kertaan -viimeksi tehdessään omalta
24714: nustöitä suoritetuksi tulemista odottamassa osaltaan ehdotuksen ensi vuoden tulo- ja
24715: enempi kuin missään muussa piirissä maas- mellJOarvioksi - ehdottanut Vaasan maan-
24716: samme. Tämä johtuu piirin laajuudesta, viljelysinsinööripiirin ylläkerrotunlaista ja-
24717: vesiperäisten viljelyskelpoisten maiden run- kamista. .Se on puolestaan myös osoittanut,
24718: saudesta ja maakunnan väestön voimak- että piirin jakamisesta ei aiheutuisi mit~än
24719: kaasta viljelysharrastwksesta. Töiden suu- muita ra;hallisia menoja, kuin piirin esi-
24720: resta määrästä johtuu, että suunnitelmia mieheksi nimitettävän maanviljelysinsinöö-
24721: saadaan odottaa ja varsinkin saadaan odot- rin peruspalkan korotus. Näin on sen-
24722: taa suunniteltujen töiden alkamista. Ensi- takia, että Vaasan maanvHjelysinsinööri-
24723: sijaisesti tästä luonnollisesti joutuvat kär- piirin toimistolle on joka tapauksessa saa-
24724: simään piirin keskuksesta kauimpana ole- tava lisää huoneistotilaa, jonka vuokraami-
24725: vat paikkakunnat. nen Vaasassa aiheuttaa vähintään yhtä pal-
24726: Asiaintilan korjaamis~ksi ovat Keski- jon menoja kuin Kokkolassa tarvittavan
24727: Pohjanmaan maataloudeilliset järjestöt huoneiston vuokraaminen tulee aiheutta-
24728: useita vuosia sitten tehneet aloitteen uuden maan. Mrutkakustannuksissa sensijaan tulee
24729: maanviljelysinsinööripiirin perustamisesta suoranaista säästöä, koska matkat piirin ja-
24730: lähinnä Keski-Pohjanmaata varten. Tähän kamisen kautta tulevat lyhenemään.
24731: piiriin, jonka keskuspaikaiksi sopivin olisi Kun hallituksen esitykseen ensi vuoden
24732: Kokkola, voitaisiin Hittää myös Oulun lää- tulo- ja menoarvioksi ei sisältyne määrä-
24733: nm puoleinen Keski-Pohjanmaa, koska rahaa edelläesitettyä tarkoitusta varten, eh-
24734: myös Oulun maanviljelysinsinööripiirissä dotamme kunnioittaen,
24735: on kovin runsaasti työtä ja koska edellä
24736: mainittu, sanottuun piiriin kuuluva seutu että Eduskunta päättäisi ottaa
24737: on kovin kaukana piirin toimipaika.sta. Täl- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
24738: lainen aluejärjestely olisi niinikään yhden- 12,000 markan suuruisen määrära-
24739: suuntainen kaikilla taloudellisen toiminnan han Vaasan maanviljelysinsinööri-
24740: aloilla jo toteutetun ailuejaoittelun kanssa. piirin jakamista varten.
24741:
24742: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
24743:
24744: Viljami Kalliokoski. J. E. Bästbacka.
24745: E. M. Tarkkanen. Antti Junes.
24746: J. Kallio. Artturi Leinonen.
24747: 623
24748:
24749: IV,91. - Fin. mot. N:o 59.
24750:
24751:
24752:
24753:
24754: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för ökade
24755: understöd åt mindrebemedlade elever vid landets krea-
24756: tursskötar- och mejeriskolor.
24757:
24758:
24759: T i ll R i k s d a g en.
24760:
24761: I vårt land har på senare tid en allt dessutom är förenad med praktik på här-
24762: större brist på skolad ladugårdspersonal för lämpliga gårdar, äro de elevunderstöd,
24763: och arbetshjälp uppkommit. Situationen som hittills utbetalats i kreatursskötar- och
24764: är på månget håll rätt bekymmersam, och mejeriskolorna, rätt anspråkslösa. Enligt
24765: ej ens med bästa vilja har dylikt hjälp undertecknades mening borde stipendiertla
24766: kunnat anskaffas. Härav tillskyndas vår därför kännbart höjas. Härigenom skulle
24767: ladugårdsskötsel stora svårigheter, då be- säkert elevtillströmningen till dessa skolor
24768: hovet av skolad arbetskraft allt mera främjas. I vårt land ha vi skäl att visa
24769: ökats. Av vikt vore därför, att tillström- större förståelse än hittilldags för utbild-
24770: ningen av elever till landets kreatursskötar- ningen i praktiska yrken.
24771: och mejeriskolor bleve större, viiken nu Med hänvisning till det ovanstående våga
24772: tyvärr tvärtom minskats. Då eleverna undertecknade vördsamt föreslå,
24773: vid kreatursskötarskolorna vanligen komma
24774: från de minst bemedlade folklagren, där att Riksdagen i statsförslaget för
24775: tillgångarna äro synnerligen begränsade, år 1939 måtte upptaga ett tilläggs-
24776: borde staten genom beviljande av större anslag på 200,000 mark att utde-
24777: understöd underlätta mindre bemedlade las i form av ökade understöd åt
24778: elevers möjlighet att besöka dylika skolor. mindre bemedlade elever vid lan-
24779: I betraktande av att utbildningen i dessa dets kreatursskötar- och mejerisko-
24780: Skolor tager rätt lång tid i anspråk och lor.
24781:
24782: Helsingfors den 8 september 1938.
24783:
24784: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
24785: Albin Wickm.an. Edvin Stenwall.
24786: Uno A. Hilden. Edv. Helenelund.
24787:
24788:
24789:
24790:
24791: 79
24792: 624
24793:
24794: IV,91. - Rah. al. N:o 59. Suomennos.
24795:
24796:
24797:
24798:
24799: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta lisäavustukseksi
24800: karjanhoito- ja meijerikoulujen vähävaraisille opp~'la~'1le.
24801:
24802:
24803: E d u s k u n n a 11 e.
24804:
24805: Maassamme on viime aikoina syntynyt luun tähän sopivilla tiloilla, ovat oppilas-
24806: yhä suurempi puute koulutetusta karjan- avustukset, joita tähän asti on maksettu
24807: hoitohenkilökunnasta ja työavusta. Tilanne karjanhoito- ja meijerikouluissa, varsin
24808: on monilla tahoilla aivan huolestuttava, vaatimattomia. Allekirjoittaneiden mie-
24809: eikä edes parhaalla tahdolla ole sellaista lestä pitäisi apurahoja senvuoksi tuntu-
24810: apua voitu han'kkia. Tästä aiheutuu kar- vasti korottaa. Täten edistettäisiin var-
24811: janhoidollemme suuria vaikeuksia, kun masti oppilaiden virtaamista näihin kou-
24812: koulutetun työvoiman tarve ,on yhä lisään- luihin. Maassamme on syytä osoittaa suu-
24813: tynyt. Tärkeätä olisi senvuoksi, että rempaa ymmärtämystä kuin tähän asti
24814: Qppilaiden virtaaminen maan karjanhoito- käytännöllisiin ammatteihin valmistautu-
24815: ja meijerikQuluihin kasvaisi, kun se nyt mista kohtaan.
24816: valitettavasti painvastoin on vä!hentynyt. Viitaten ylläolevaan allekirjoittaneet
24817: Kun oppilaat karjanhoitokouluihin tava;lli- rohkenevat kunnioittavasti ehdottaa,
24818: sesti tulevat kaikkein vähävaraisimmista
24819: kansankerroksista, missä tulot ovat erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden
24820: rajoitetut, pitäisi valtion myöntämällä 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
24821: suurempia avustuksia helpottaa vä;hävarai- 200,000 markan suuruisen lisämäärä-
24822: simpien oppilaiden mahdollisuutta käydä rahan maksettavaksi lisäavustusten
24823: sellaisia kouluja. Ottaen huomioon, että muodossa maan karjanhoito- ja
24824: valmistus näissä kouluissa vaatii varsin meijerikoulujen vähävaraisiUe oppi-
24825: pitkän ajan ja sitäpaitsi liittyy harjoitte- laille.
24826:
24827: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
24828:
24829: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
24830: Albin Wickm.an. Edvin Stenwall.
24831: Uno A. Hilden. Edv. Helenelund.
24832: 625
24833:
24834: IV,92. - Rah. al. N:o 60.
24835:
24836:
24837:
24838:
24839: Meriläinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
24840: yksityisluontoisten maamieskoulujen vähävaraisten oppi-
24841: laiden avustamiseksi.
24842:
24843:
24844: E d u s k u n n a ll e.
24845:
24846: Esityksessään valtion tulo- ja meno- Tuntu vammat ;lmulunikäyntiavustukset edis-
24847: arvioksi vuodel,le 1939 hallitus ehdottaa täisivät m. m. sellaisten pienviljelijäper-
24848: 11 pääluokan VIII luvun 3 kohdassa vähä- heiden lapsien maamieskolliuun menoa,
24849: våraisten maamieskouluoppilaiden avusta- jotka eivät ikäy koulua valmistuakseen vie-
24850: miseksi 375,000 marlclma, ollen summa sa- raiden palveluksessa suoritettaviin palkka-
24851: man suuruinen kuin kuluvan vuoden meno- toimiin, vaan menevät kouluun hankkimaan
24852: arviossa. Mielestämme hallituksen esittämä itselleen ammattitaitoa oman tilansa vilje-
24853: määräraha on liian pieni tähän tarkoituk- 1emistä silmälläpitäen, samalla kun ne
24854: seen. Kun yleensä maatalous ja myöskin Y'leensäkin helpottaisivat vähävaraisten
24855: pienviljelijäin maatalous on nopeasti kehit- maalaisnuorukaisten maamieskoulun käyn-
24856: tynyt yhä moninaisemmaksi kaikilla vilje- tiä. Tästä syystä olisi mielestämme varat-
24857: lys- ja eri taloustuotantoaloilla, niin tällai- tava valtion talousarvioon tarpeellisen
24858: nen monistunut maatalous vaatii harjoitta- suuri määräraha maamies- ja pienviljelijä-
24859: jaltaan myöskin entistä laajemmrut ja moni- koulujen vähävaraisten oppilasten avusta-
24860: puolisemmat ammattitiedot ja taidot kuin miseksi ja korotettu määrärruha käytettävä
24861: yleensä meidän köyhillä pienviljelijöillä on väJhävaraisten oppilaiden suoranaisesti an-
24862: ollut mahdollisuus tähän asti itselleen hank- nettuun ent1stä suurempaan avustukseen.
24863: kia. Ainoat oppilaitokset, marumies- ja pien- Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
24864: viljelyskoulut, joissa meillä ammattiope- dotamme,
24865: tusta annetaan itsenäistä maatalouden har-
24866: joittamista varten, ovat harvalukuiset ja että Eduskunta päättäisi korottaa
24867: kun sitten vielä näiden koulujen käynti on hallituksen esityksessä valtion tulo-
24868: suur~mmwlta osalta oppilaiden itsensä kus- ja menoarvioksi vuodelle 1939 11 Pl.
24869: tannettava, estyy täten kaikkein vähävarai- VIII luvun 3 momentilla mainitun
24870: simpien pienviljelijäin poikien mruhdolli- 375,000 markan suuruisen vähäva-
24871: suus pyrkiä kouluun, joille tällainen am- raisten oppilasten avustusmäärära-
24872: mattikoulutus olisi kaikista tärkeintä. han 425,000 markaksi.
24873:
24874: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
24875:
24876: Antti Meriläinen. J. F. Tolonen.
24877: Onni Mäkeläinen. Kalle Jokinen.
24878: Edv. Kujala. Frans Mustasilta.
24879: Emil Jokinen. Otto Marttila.
24880: Hilma Koivulahti-Lehto. Atte Muhonen.
24881: J. Väisänen.
24882: 626
24883:
24884: IV,9s. - Rah. al. N: o 61.
24885:
24886:
24887:
24888:
24889: Karvetti: Määrärahan osoittamisesta juuston arvostelun.
24890: järjestämistä varten Turkuun.
24891:
24892:
24893: E d u s k u n n ·a 11 e.
24894:
24895: Kuten tunnettua suorittaa valtion voin- Valtion vointarkastuslaitoksen johdon
24896: taDkastuslaitos vientijuustojen arvostelun. taholla on vastustettu juustojen arvostelun
24897: Tätä varten on Helsingissä tehtävään pe- järjestämistä Turkuun m. m. siitä syystä,
24898: rehtyneet juustonarvostelijat. Turussa sen- että arvostelu olisi keskitettävä yhteen
24899: sijaan on juustojen arvostelu järjestetty ti- paikkaan ja että arvostelutulokset saatta-
24900: lapäisesti. Toisena arvostelijana toimii vat olla erilaisia eri henkilöiden eri pai-
24901: eräs Turussa olevan vointarkastuslaitoksen koissa arvostelua suorittaessa sekä ennen
24902: tehtävään perehtynyt virkamies, kun toi- kaikkea, koska Turussa ei ole sellaisia juus-
24903: nen arvostelija sitävastoin varta vasten tovarastoja, joissa juustoja voitaisiin säi-
24904: matkustaa Helsingistä Turkuun juustojen lyttää ja että ·arvostelu tästä syystä joka
24905: arvostelua suorittamaan. Tällä tavalla on tapauksessa tulisi tapahtumaan tilapäisesti
24906: viime vuosina tavallisesti joka toinen viikko vain silloin, kun varastotilat sallivat juus-
24907: voitu juustoja arvostella myös Turussa ja tojen varastointia Turkuun. Mitä ikahteen
24908: asia on täten tilapäisesti saatu järjeste- ensinmainittuun kohtaan tulee, ei liene
24909: tyksi. tarkoituksenmukaista vaatia juustojen ar-
24910: Huomattava osa juustoa valmistavista vostelun keskittämistä yhteen paikkaan, jos
24911: meijereistämme sijaitsee maantieteellisesti se kysyy- meijereiltä huomattavia kustan-
24912: siten, että kuljetusmatkat olisivat huomat- nuksia ja olosuhteissa, joissa vointarkas-
24913: tavasti lyhyemmät Turkuun kuin Helsin- tuslaitoksella on osastonsa Turussa ja vie-
24914: kiin. Asiaa tuntevalta taholta saatujen tie- läpä siellä osittain jo tehtävään valmentu-
24915: tojen mukaan noin neljännes maamme koko nut henkilökunta. Juustojen arvostelu ei
24916: juustomäärästä tuotetaan meijereissä, joista myös liene niin löyhillä pohjilla, että a.r-
24917: matka Tu11kuun on lyhyempi kuin Helsin- vostelujen tulos muuttuisi siitä riippuen,
24918: kiin. Näiden meijerien valmistamas.ta juus- missä paikassa j.a ketkä henkilöt sitä suo-
24919: tosta menee suhteellisesti suurin osa vien- rittavat. Mitä sensijaan juustojen varas-
24920: tiin ollen pakollisen vientitarkastuksen toirniseen Turussa tulee, on m. m. V aliolla
24921: alainen. Paitsi että juustojen kuljetus Hel- Kärsämäessä verrattain suuret juustokella-
24922: sinkiin merkitsee meijereille melkoisia lisä- rit ja Turun kaupunki on ilmoittanut ra-
24923: rahtikustannuksia, saattaa suhteellisen pit- kentavansa Turun satamaan varastosuojat
24924: kästä kuljetusmatkasta eräinä vuodenai- maastavietävän juuston varastoimista var-
24925: koina aiheutua juustoille haittoja, jotka ten.
24926: vaikuttavat tavaran laatuun huonontaen Valtion kannalta on epätarkoituksenmu-
24927: sitä, joten meijerit tällaisessa tapauksessa kaista, että juustojen arvostelua varten
24928: tulevat saamaan juustostaan halvemman Turu..<;sa Helsingistä matkustetaan sinne
24929: hinnan. tätä arvostelua suorittamaan, jolloin ar-
24930: IV,93. - Karvetti. 627
24931:
24932: vostelijalta kuluu suhteellisen paljon ai- Kysymyksessäoleva tehtävä tulisi toistai-
24933: kaa ja valtiolle aiheutuu virkamatkoista seksi olemaan tilapäinen palkkiotoimi ja
24934: kustannuksia. Valtion vointarkastuslaitok- käytäntö saisi myöhemmin osoittaa, olisiko
24935: sessa Turussa voisi juuston arvostelun toimi perustettav;a va;kinaiseksi.
24936: siellä jo ennestään olevan virkailijan kanssa Edellä esitetyn perusteella ehdottaa alle-
24937: yhdessä suorittaa juustonarvostelija, joka kirjoittanut kunnioittaen,
24938: samalla olisi kemistiassistentti, jollaista
24939: Turussa erikoisesti tarvittaisiin myös vien- että Eduskunta ottaisi vuoden
24940: tivoin arvostelussa. Näin tulisi kysymyk- 1939 taTousarvioon 11 Pl. IX: 9 a
24941: sessä olevalla virkailijalla olemaan yllin momentille 50,000 markan lisämää-
24942: kyllin työtä ja samalla juuston arvostelu rärahan juuston arvostelun järjestä-
24943: Turussa voitaisiin suorittaa vakinaisesti ja mistä varten Turkuun.
24944: juustomeijereitä nykyisin paremmin tyy-
24945: dyttävällä tavalla.
24946:
24947: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
24948: Einari Karvetti.
24949: 628
24950:
24951: IV,94. - Rah. al. N:o 62.
24952:
24953:
24954:
24955:
24956: V. Annala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
24957: huokeakorkoista kalastaja- ja pienvarustajaluottoa var,-
24958: ten.
24959:
24960:
24961: Ed usik unn a 1 Le.
24962:
24963: Huokeakorkoista kalastaja- ja pienvarus- syntää lisääviä seikkoja, kuten olojen pa-
24964: tajaluottoa varten Osuuskassojen Keskus- kosta tapahtuva siirtyminen verkkokalas-
24965: lainarahasto Oy: llä on nykyisin vain tuksesta ka:llishintaisten nuottain ja isory-
24966: 3,975,000 markkaa, koska sille aika:isem- sien käyttöön Suomenlahden itäosassa, sekä
24967: min myönnettyä lainaa on pitänyt ly- silakkaverkkojen uus1mmen harvasilmäi-
24968: hentää. Näin ollen valtion myöntämät va- semmi'ksi niissä osissa rannikkoa, joissa si-
24969: rat tällaista luottoa varten eivät ole suu- laJkka esiintyy 1tavallista suurikokoisem-
24970: restilkaan lisääntyneet vuodesta 1927 lä!h- pana. Huokeakorko~a kalastaja- ja pien-
24971: tien, jolloin niitä oli jaettu kalastajaosuus- varustajaluottoa varten tarvitaan sentäh-
24972: kunnille 3,535,000 markkaa. Uskoen, että den 2,000,000 markkaa.
24973: valtion varoja todellisen tarpeen mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme
24974: kaan saataisiin kalastajaluottoa var,ten, kunnioittaen,
24975: Keskuslainarahasto on omista varoistaan
24976: myöntänyt huokeakorkoista kalastajaluottoa että Eduskunta lisäisi vuoden
24977: 1,503,000 markkaa, joten ,tätä luottoa on 1939 tulo- ja menoarvioon hallituk-
24978: myönnetty kaik!kiaan 5,478,000 markkaa. sen esityksessä 19 Pl. II luvun
24979: Keskuslainarahaston on !kuitenkin pitänyt 5 momentille otettuun määrärahaan
24980: lopettaa sille korkotappiota tuottava luo- 2 milj. markkaa huokeakorkoista ka-
24981: tonanto omista varoistaan, joten kysyntää lastaja- ja pienvarustajaluottoa var-
24982: ei ole- voitu tyydyttää. Lisäksi on vielä ten.
24983: esiintynyt eräitä luoton säännöllistä ky-
24984:
24985: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
24986:
24987: Vilho Annala. A. Halonen.
24988: E. A. Tuomivaara. Erkki Paavolainen.
24989: Kaapro Moilanen. Jussi Rapo.
24990: 629
24991:
24992: IV,95. - Rah. al. N:o 63.
24993:
24994:
24995:
24996:
24997: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi L~
24998: pin läänin Kalastuskuntain Liitolle.
24999:
25000:
25001: E d u s k u n n a 11 e.
25002:
25003: Kalastuselinkeinon elvyttämiseksi ja ka- vonnan ja käytännöllisten toimenpiteiden
25004: latalouden kohottamiseksi yleensä entisestä aiheuttamiin menoihin. Niitä se ei kuiten-
25005: polkeenalaisesta asemasta on hallitus edus- kaan, koska suurin osa kalastuskunnista,.
25006: kunnalle nyt jättämässään tulo- ja meno- Liiton varsinaisista jäsenistä on järvi-
25007: arvioehdotuksessa vuodelle 1938 kiinnittä- y. m. sellaisilta seuduilta, joilla ei ole juuri
25008: nyt huomiota ja ehdotltaa määrärahain li- minlkäänlaisia tuloja käytettävänä, voi
25009: säyksiäkin sitä varten. Mutta asian laa- saada muuten kuin valtion määrärahoista.
25010: tuun ja tarpeen suuruuteen katsoen ovat Ja. senvuoksi, koska Liiton tarkoituksena
25011: ehdotetut määrärahat vielä aivan riittä- on saada väestön huomio kiinnitetyksi nii-
25012: mättömiä. Siellä täällä ilmennyttä yksi- hin suuriin mahdollisuuksiin, joita läänin
25013: tyisten harrastusta ja toimintaa kalatalou- alueella dlevat vesistöt tarjoavat kalakan-
25014: den hyväksi, joka on paikoin saanut valta- nan lisäämiseksi, koettaa neuvonnan y. m.
25015: van osanoton ja virikeän harrastuksen puo- toimenpiteiden avulla vaikuttaa järkiperäi-
25016: lelleen tulisi nyt valtiovallan tukea niin sen vesienhoidon käyttöön ottoon ja saat-
25017: paljon kuin mahdollista. Tässä suhteessa taa kalastuSkurutain toiminta yhtenäiseksi
25018: olisi m. m. huomioitava Perä-Pohjolassa ja ja tarkoituksenmukaiseksi, olisi tätä toimin-
25019: Lapissa toimiva ,Lapin läänin Kalastus- taa avustettava valtion varoilla.
25020: kuntain Liitto", joka on perustettu jo Liitto on tulevaa vuotta varten suunni·
25021: viime vuonna ja aloittanut toimintansa ku- tellut itselleen työohjelman, jonka toteut-
25022: luvan vuoden alusta. taminen vaatisi varoja:
25023: Läänin alueella on viime aikoina perus-
25024: tettu runsaasti kalastuskuntia ja on niitä Kalanpoikaset 4-5 milj. kpl. 50,000:-
25025: tähän mennessä toiminnassa jo 88 kpl. ja Niiden kuljetuskustannukset is-
25026: kun uusia ehtimiseen perustetaan, niin saat- tutettaessa ............... . 6,000:-
25027: taa luku tämän vuoden lopussa oousta aina Kalastusneuvojan vuosipalkka 24,000:-
25028: 100: aan asti. Tällaisen yhdistysmäärän toi- matkarahat 16,000:-
25029: minta ja työskentelyn virkeänä pitäminen "
25030: Kalastuksen vartijat ....... . 10,000:-
25031: vaatii jo keskitettyä toimintaa ja sellaista- Posti-, puhelin- ja kansliame-
25032: han edellyttää uusi kalastuslakiehdotuskin, not 5,000:-
25033: joka nyt toivottavasti piakkoin saadaan
25034: käsiteltävä:ksi ja ratkaisevaah. päätökseen. Yhteensä Mk 111,000: -
25035: Ennenkuin kyseeilinen liitto voi menes;
25036: tyksellisesti toimia tarkoitusperiensä saa- Jotta Liitto voisi nyt työnsä saada tehok-
25037: vuttamisclrsi tarvitsee se käyttövaroja neu- kaaksi ja toteuttaa edes osankaan tästä oh-
25038: 630 IV,95. - Lapin kalastus.
25039:
25040: jelmastaa:n, olisi sille menoarviossa varat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
25041: tava ainakin 50,000 markan suuruinen apu- tulo- ja menoarvioon 50,000 markan
25042: raha. suuruisen määrärahan avustukseksi
25043: Edellä olevan nojalla rohkenemme kun- Lapin läänin Kalastuskuntain Lii-
25044: nioittaen ehdottaa, tolle.
25045:
25046: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
25047:
25048: Antti Junes. Lauri Kaijalainen.
25049: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
25050:
25051:
25052:
25053:
25054: •
25055: 631
25056:
25057: IV,96. - Rah. al. N:o 64.
25058:
25059:
25060:
25061:
25062: Meriläinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun suo-
25063: viljelyskoeaseman toimintaa varten.
25064:
25065:
25066: E d u s k u n n a ll e.
25067:
25068: Kajaanin kihlakunnan viljelty pinta-ala aseman työ jatkuvasti laajentunut ja ke-
25069: vuonna 1923 oli 16,255 ha, mikä teki noin hittynyt ilman valtion apua.
25070: 27 aaria henkeä kohti, vastaavan luvun Koeaseman viljelty pinta-ala on nyt
25071: ollessa J,;oko maassa Lappi ja Petsamo mu- 11 ha ja siellä on 25 erilaista koetta käyn-
25072: kaan luettuna noin 59 aaria. Näin liian nissä. Siitä on muodostunut nyt Kainuun
25073: pieni viljelty pinta-ala oli pääasiallisim- pienviljelijäin oma suoviljelyskoulu, missä
25074: pana syynä Kajaanin kihlakunnan maa- kuljetaan suurin joukoin oppia saamassa.
25075: talouden heikkoon asemaan. Kuivat maat Kajaanin 'ki'hlakunnassa on kuluvan vuosi-
25076: Kajaanin kihlakunnassa ovat suurimmaksi kymmenen kuluessa voimakkaasti lisätty
25077: osaksi karuja ja kivisiä, joille vailihat vilje- viljellyn maan alaa. Tilaston mukaan on
25078: lykset on raivattu, kun sen sijaan yleinen uutta peltoa tänä aikana raivattu yli
25079: kokemus ja Suomen Suoviljelysyihdistyksen 10,000 ha, josta vähintäin 7,000 ha soille.
25080: tutkimukset osoittivat, että tyydyttäviä Mikä osuus Kajaanin Suoviljelys-ystävien
25081: jopa hyviä viljeltäviä soita oli täällä run- y;hdistyksellä ja koeasemalla on tässä uudis-
25082: saasti. Vuoden 1922 lopussa perustettiin raivaustyössä ollut, sitä ei voi tarkkaan
25083: Kajaanin Suoviljelys-ystävien yhdistys suo- sanoa, mutta pieni se ei ole ollut. Mutta
25084: viljelyksen kaikinpuolin edistämiseksi näillä vieläkin on Kainuun viljelyspinta-ala hai-
25085: syrjäisillä seuduilla. Alun alkaen yhdistyk- tallisen pieni voidrukseen tuottaa elintar-
25086: sen päämääränä oli, että Kajaanin kihla- peet väestölleen ja soita olisi runsaasti,
25087: kuntaan oli saatava oma suoviljelyskoe- joiden viljelysarvoa tutkittaessa tarvitaan
25088: asema selvittelemään nousevan suoviljelyk- myöskin koeaseman työtä ja apua.
25089: sen mahdollisuuksia, joita aivan toisenlai- Koeaseman velat tekivät viime vuoden
25090: sissa oloissa työskentelevät Karjalan ja Poh- lopussa 115,000 markkaa. Tämä suuri velka
25091: janmaan koeasemat eivät voi tyydyttävällä korkoineen ja kuoletuksineen rasittaa koe-
25092: tavalla ratkaista. aseman työtä ja estää kokeiluista, jotJka
25093: Sitten vuonna 1928 yhdistyksen toimesta vaativat suurempia rahallisia uhrauksia.
25094: hankittu koeasema nimeltä Kainuun suo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25095: viljelySkoeasema lähellä Jormuan asemaa että Eduskunta päättäisi vuoden
25096: aloitti toimintansa. Näin oli Kainuuseen 1939 tulo- ja menoarvioon ottaa
25097: saatu omin voimin ilman valtion suora- 50,000 markan määrärahan Kainuun
25098: naista tukea kehittyvälle suoviljelystyölle suoviljelyskoeaseman toiminnan avus-
25099: "oma koeasema. Vuodesta vuoteen on koe- tamiseksi.
25100:
25101: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
25102:
25103: Antti Meriläinen. Eetu Karjalainen.
25104: 80
25105: 632
25106:
25107: IV,97, - Rah. al. N:o 65.
25108:
25109:
25110:
25111:
25112: Marttila y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
25113: talouskerhotoiminnan tukemiseksi.
25114:
25115:
25116: E d u s k u n n a ll e.
25117:
25118: Maatalouskerhotoiminta on maassamme palkka on n. 9,500----13,000, mutta useim-
25119: vuosi vuodelta yleistynyt ja monipuolistu- miten rajoittuu heidän neuvonnasta saa-
25120: nut. Tänä vuonna on maatalouskerhoneu- mansa raha-ansio 6,000-8,000 markkaan.
25121: vontaa jo yli 300 ~aikkakunnalla ja työstä Kun maatalouskerhoneuvojain palkat
25122: ja sen ohjauksesta huolehtivien kerhoneuvo- ovat näin pienet, on siitä seurauksena, että
25123: jain määrä on lähes 400. Jotta maatalous- parhaat neuvojll!t pyrkivät muille neu-
25124: kerhotyömme voisi edelleenkin kehittyä on vonta- ja toimialoille. Siksi olisikin vä:lttä-
25125: kuiteDikin kerlhoneuvojain palkkoja ryihdyt- mätöntä, että maatalousikerhoneuvojain:kin
25126: tävä pikaisesti parantamaan. palkkoja voitaisiin ainakin jo v. 1939 ko-
25127: Miespuolisten kerhoneuvojain palkat rottaa samassa suhteessa kuin maatalous-
25128: vaihteaevat v. 1938 1,200-1,600 marikkaan neuvojain palkkoja jo tänä vuonna. Myön-
25129: kuukaudessa. Heillä on vain rahll!palkka, ne·ttiinhän viimeksi mainittujen palkkain
25130: ei pä~värahoja, matkakorvauksia eikä luon- parantamiseksi v: ksi 1938 800,000 mark-
25131: taisetuja. Kerhoneuvojat eivät yleensä saa kaa, mutta maatalouskerhoneuvojille vain
25132: ruokaa!kaan ikerho'kodeissa. Osa miespuoli- 100,000 markkaa, vai!kika neuvojamäärät
25133: sista kerhoneuvojista on sellaisia, joiden ov-atkin molemmissa jokseenkin yhtä suuret.
25134: toimiaika kestää vain 8-10 !kuukautta. Ja Palkkam parantaminen olisi välttä:mätöntä
25135: mikä kiusallisinta: he:j.dän palkaton loma- jo useita vuosia kerhoneuvojina työskennel-
25136: aikansa sattuu vähåitöiseksi ja heikkopalk- leiden ja Maatalouskerholiiton erikoiskou-
25137: kaiseksi syysta1veksi. Onpa paljon tapauk- luttamien neuvojain kerhoneuvonnassa pi-
25138: sia, että kokovuotisten miespuoJisten kerho- tämiseksi sekä siksi, er!Jtä tälle tärkeälle
25139: neuvojain talvikuukausien palklka on vain neuvonta-alalle saataisiin vastaisuudessakin
25140: n. 900 markkaa. Heidän vuosipalkkansa mahdollisimman päteviä neuvojia.
25141: vaihtelee siis ~arhaimmissa tapauksissa Maatalouskerhoneuvojia al'V'Osteltaessa on
25142: 14,400-19,200 ma:vkkaan, mutta useimmin nimittäin otettava huomioon, että he ovat
25143: se on vain n. 11,000-14,000 markkaa. samanaikaisesti sekä käytännollisen työn
25144: Naispuolisten kerhoneuvojain palkat rvaih- ohjaajia että nuorten opettajia. Siksi voi-
25145: televll!t v. 1938 800-1,100 markkaan kuu- daankin kerhoneuvojain ~työtä verrata esim.
25146: kaudessa. Heidän toimiaikansa on vielä kansakoulunopettajan toimintaan. Molem-
25147: lyhyempi kuin miespuolisten ikerhoneuvo- mat tähtäävät samaan: nuorison mahdolli-
25148: Jam. Neuvontakausi kestää tavallisesti simman elinvoimaiseksi ja rpystyväJksi !ke-
25149: 7-8 kuukautta ja palkaton, pakollinen hittämiseen. Mutta juuri siksi olisi maata-
25150: loma on sellaise.en aikaan, j o1loin heillä ei louskerlhoneuvojienkin asema vakaUJtettava.
25151: ole juuri mitään mahdollisuuksia ansiotyö- Vuosittain uudistuvat neuvoja:vaihdokset
25152: hön. Naispuolisten kerhoneuvojain vuosi- häiritsevät työn normaalista kehittymistä
25153: IV,97. - 'Marttila y. m. 633
25154:
25155: ja aikaansa:vvat sen, etteievät vaatirva11nmat kerhotoimintaa, mwksaa kuukaudessa vä-
25156: toimintamuodot pääse !kuin siellä täällä hinrt;ään 100. markan lisäpalkkio. Vain si-
25157: kehittymään. ten voi Maatalouskerholiitto päästä siihen,
25158: Aikaisemmin on maatalouskerhotyös- että sen metsäkerhoneuvontaan erikoistuvat
25159: sämme opastettu nuoria lähinnä vain vi- ja muutenkin pa:rlhaat neuvojat pysyvät
25160: hannesten, peltokasvien Ja kotieläinten jatkuvasti samoina paikikwkunnilla kerho-
25161: hoidossa. Nyt muutaman viime vuoden ai- neuvojina. Viimeksi mainittu seikika on
25162: kana on maatalouskerhoneuvontamme toi- taasen ,välttämiiltöntä, koska puuntaimien
25163: mintamuotoja ryhdytty kuitenkin lisää- kouluttaminen täytyy järjestää sopimus-
25164: mään ja !kehittämään erikoisesti sitä sil- luontoiseksi.
25165: mälläpitäen, että maaseudun nuoret saa- Metsäikerhot~oiminnan vastaista kehittä-
25166: taisiin olemaa!ll maatalousk!erholaisina vielä mistä ja yleistämistä ajateltaessa on lisä!ksi
25167: 15-18 vuotiainakin, siis heidän murrosikä- otentava huomioon, ettei tätä neuvontaa
25168: kautenaan. Tässä mielessä on maatalous- voida aloittaa kuin niillä paikkakunnilla,
25169: kerhoneuvontaan yhdistetty m. m. omena- joilla maatalouskerhotyötä on tehty jo vä-
25170: puutaimistojen perustamista ja hoitoa sekä hintään 4---5 vuotta ja joilla siis on riittä-
25171: metsäkerhotyötä. västi n. 15-16 vuotiaita poikakerholaisia.
25172: Metsäkerhotoimintaa on ohjattu ja jär- Tästä aiheutuu, että meillä olisi jo nyt
25173: jestetty y!hteistoiminnassa metsänhoitolau- kiireellä ryhdyttävä !laajentamaan maata-
25174: takuntien ja paikallisten metsänhoitoyhdis- lousikerhotoimintaa niihinkin n. 200 suo-
25175: tysten kanssa. PääJhuomio on kiinnitetty menkieliseen pitäjään, joissa kerhoneuvon-
25176: siihen, että kerholaiset oppisivat raikasta- taa ei toistaiseksi ole. Vain siten me voi-
25177: maan ja vaalimaan metsiä sekä saamaan simme va:mnistua siitä, että metsänuudis-
25178: tuloja metsäJkerhotyöstään. Siksi onkin tuk!semme taimia istuttamalla tulisi ylei-
25179: yleisimmäksi työmuodoksi otettu taimien seksi koko maassa ja että se jatkuisi kes-
25180: kasvattaminen ja kouluttaminen, koska keytymättä vuodesta vuoteen.
25181: juuri yksityismetsissä meillä on paljon sel- Eräs seiarka, joka myös ke!hoittaa meitä
25182: laisia alueita, joihin olisi istutettava tai entistä enemmän tukemaan maatalousker-
25183: kylvettävä metsiä. honeuvontaa on se, että tämä työ innostaa
25184: Metsäpuiden taimien kasvattamisen ohella nuoret harjoittamaan maa-, metsä- ja koti-
25185: ohjataan maatalouskerholaisia myös met- taloutta itsenäisenä yrityksenä. Siten se
25186: sänkylvössä, käpyjen keruussa, koristepui- saa nuoret kokeilemaan uusilla menettely-
25187: den taimien kasvattamisessa, metsien hoito- tavoilla. Niinilkään ohjaa se nuoret kilpai-
25188: ha!kkauksissa, ojituksessa y. m. metsänhoi- lemaan toistensa kanssa ei vain urhei[ussa
25189: dollisissa seikoissa. ja Qpiskelussa, vaan myös käytännölEsessä
25190: Maatalouskerhotoimintamme kehittämi- elämässä, työssä. Kerhotyö oso1ttaa m. m.
25191: nen käsittämään edellä esitety;ssä laajuu- maatalouskerholaisiHe ja heidän vanhem-
25192: dessa metsäkerhotyötä on täysin mahdolli- milleen erilaisia taP'oja, millä niissä oloissa
25193: nen, jos tätä työa1aa varten saadaan riittä- voidaan varsinaisen työn ohella saada si-
25194: västi neuvontavaroja. Metsäkerhotyö edel- vuansioita. Siten kerhotyö on omiaan estä-
25195: lyttää nimittäin entistä enemmän miespuo- mää.n maaltwpakoa kaupunkeihin, ja jos-
25196: lisia, läihinnä pienviljelysneuvojaopiston kaan se ei aina siihen ikyikenisikään, niin
25197: kurssin suorittaneita kerhoneuvojia, joiden se kuitenkin on siirtämässä sitä myöhäisem-
25198: palkikaus on suurempi kuin naispuolisten pään ikäkauteen. :M:aatalousker!hotyö ottaa
25199: kerhoneuvojain. Niinikään täytyy niille piiriinsä juuri murrosikäisen nuorison, siis
25200: kerhoneuvojille, joiden alueella on metsä- sen jou'kon, jota muut sivistys- tai ammat-
25201: 634 IV,97. - Maatalonskerhotoiminta.
25202:
25203: tijärjestöt eivät ota mukaansa. Sen eri Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25204: työtavat ja t~oimintamuodot tarjoavat maa-
25205: seudun nuorille myöskin vaihtelua ja vir- että Eduskunta päättäisi vuoden
25206: kistystä paitsi ammatillisesti myöskin hen- 1939 tulo- ja menoarvioon 11. Pl.
25207: kisesti. KerhokokoU:kset, retkeiilyt, 'leiripäi- XV luvun 16 momentin kohdalle
25208: vät ja ammattikurssit kiinnostavat juuri ottaa 300,000 markan lisämäärära-
25209: nuoria ja saavat heidät työhön ja lkeTiho- han maatalouskerhotoiminnan tuke-
25210: neuvojan ohjattavaksi. miseksi.
25211:
25212: Helsingi,ssä syyskuun 7 päivänä 1938.
25213:
25214: Otto Marttila. Valfrid Eskola.
25215: Emil Jokinen. Frans Mustasilta.
25216: Antti Meriläinen. Edv. Kujala.
25217: Toivo Ikonen.
25218: 635
25219:
25220: IV,9s. - Rah. al. N:o 66.
25221:
25222:
25223:
25224:
25225: Ikonen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta koti-
25226: teollisuuden edistämiseksi.
25227:
25228:
25229: E d u s k u n n a ll e.
25230:
25231: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja litus on tälläkin kertaa jättänyt niistä osat-
25232: menoarvioksi vuodelle 1939 lausutaan pe- tomaksi maataloudelle tärkeän ja vähävä-
25233: rusteluina määrärahojen lisäykselle 11 Pl. kisten suoranaisena elinkeinonaan harjoit-
25234: XV luvun kohdalla m. m. seuraavaa: taman kotiteollisuuden edistämisen.
25235: , Toistaiseksi onkin meillä maatalouden Kotiteollisuuden neuvontajärjestöjen saa-
25236: edistämistyöhön osoitettuja määrärahoja pi- ma määräraha on useita vuosia ollut yh-
25237: dettävä suhteellisen vaatimattomina verrat- teensä 650,000 markkaa. Tähän ehdotti
25238: tuna Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa maataloushallitus ensi vuodelle lisäystä
25239: myönnettyihin vastaaviin määrärahoihin. mk
25240: Tällä kertaa näyttää lisättyjen määräraho- kotiteollisuusyhdistyksille ja -val-
25241: jen tarve olev!ln erityisen tärkeä maatalou- tuustoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300,000
25242: den rakennustoiminnan, kotieläintalouden, kotiteollisuusjärjestöjen keskuslii-
25243: kotitalouden ja kotiteollisuuden edistämis- tolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100,000
25244: toimintaa silmälläpitäen.'' vene- ja suksityöneuvojan palk-
25245: Tämän aivan oikeaan osuneen perustelun kaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30,500
25246: nojalla odottaisi, että hallitus myös ehdot- Suomen kQtiteollisuusopettajain lii-
25247: taa määrärahojen lisäämistä erikseen ni- tolle ....... _. . . . . . . . . . . . . . . . . 10,000
25248: meämilleen maataloudellisen neuvonnan kotiteollisuuspäivien järjestämi-
25249: aloille, mutta niin ei olekaan asianlaita, seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,000
25250: vaan määrärahan lisäämisestä on osatto- Yhteensä mk 455,500
25251: maksi jäänyt kotiteollisuuden edistäminen
25252: samalla kuin muut edellämainituista aloista Samanaikaisesti kun useimmissa muissa
25253: ovat saaneet määrärahoihinsa lisäystä seu- Europan maissa valtiovalta on kiinnittänyt
25254: raavasti: erikoista huomiota ko,titeollisuustyöhön ja
25255: rakennustoiminta ......... . 450,000:- sen avulla pyrkin~t monipuolistuttamaan
25256: kotieläintalous . . .......... . 530,000:- maaseudun elinkeinoelämää ja luomaan
25257: kotitalous ................ . 450,000:- uusia eläruismahdollisuuksia vähäosaisille
25258: kansankerroksille, on meillä kotiteollisuu-
25259: (Viimeisenä mainittuun summaan sisältyy den neuvontatyö jätetty fapsipuolen ase-
25260: pienviljelijäjärjestöjen osalta osittain myös maan mitä tulee neuvontamäärärahojen
25261: raikennustoimintaan kuuluvia varoja). suuruuteen. Maamme 23 kotiteollisuusyh-
25262: Niin ilahduttavaa kuin onkin, että edellä- distystä on voinut pitää palveluksessaan 26
25263: mainittuihin tärkeäksi katsottaviin aloihin neuvojaa, mutta kun otetaan huomioon,
25264: hallitus ehdottaa J,isävaroja myönnettä- että kotiteollisuus jakaantuu naisten ja
25265: väksi, niin yhtä valitettavaa on, että hal- miesten työhön ja kun lisäksi miesten työ-
25266: 636 IV,9s. - Kotiteollisuuden edistäminen.
25267:
25268: alat vaatisivat vähintään yhden puu- ja 2 neuvojaa ja ylläpitää vakinaista toimis-
25269: maalaustyön neuvojan ja yhden sepäntöi- toa keskusjärjestön yksityiskohtaisen suun-
25270: den, kone- ja sähkötöiden neuvojan kulle- nitelman mukaan.
25271: kin alueelle rnin toisin sanoen kotiteolli- Maatalousvaliokunta käsitellessään vii-
25272: suustyössä tarvittaisiin vähintään 69 neu- me kevätistuntokaudella n. 30 toivomus-
25273: vojaa nykyisten 26 sijasta. Tämän on maa- aloitetta katsoi niistä ainoastaan kaksi sel-
25274: taloushallitus jo useana vuotena tulo- laisiksi, joista valiokunta kirjoitti myöntei-
25275: ja menoarvioehdotuksessaan hallituksellekin sen ponnen ja toinen niistä oli ehdotus
25276: esittänyt, mutta siihen nähden, ettei täl- kotiteollisuusneuvontamäärärahain korotta-
25277: laista suurta korjausta voida yhdellä ker- misesta. Valiakunta lausui m. m. ettei koti-
25278: taa aikaansaada, esitti se tänäkin vuonna teollfsuusneuvontaa voida suorittaa tar-
25279: neuvontarahoihin vain 300,000 markan li- peeksi voimwperäisesti, ellei kotiteollisuus-
25280: säystä, jotta ka1kkein huutavimmat epäkoh- yhdistyksillä ole palveluksessaan riittävästi
25281: dat voitaisiin, sillä korjata. sekä nais- että miesneuvojia, mikä ei nyt
25282: Kotiteollisuuden neuvontatyön heikohkot näytä olevan, valiokunnan saaman käsityk-
25283: tulokset johtuvat yhdeltä osalta myös siitä, sen mukaan, asian laita. Tästä johtuen ja
25284: ettei kotiteollisuusjärjestöjen työtä ohjaava kun valiokunnan mielestä olisi suotavaa,
25285: keskusjärjestö, Suomen kotiteollisuusjärjes- että Kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitolla-
25286: töjen keskusliitto, ole saanut penniäkään kin olisi käytettävänään ainakin kaksi ky-
25287: valtionapua. Viimeksi tulevan vuoden tulo- symyksessä olevan alan kaupalliseenkin
25288: ja menoarvioehdotuksessaan esitti maata- puoleen perehtynyttä kotiteollisuustyötä oh-
25289: loushallitus jälleen Suomen kotiteollisuus- jaavaa ammattihenkilöä, valiokuntakin pi- .
25290: järjestöjen keskusliitolle 100,000 maTkan tää tarpeellisena, että aloitteessa tarkoitettu
25291: valtioapua, jotta se voisi nykyistä tehok- määräraha tulee koroitetuksi. Huomioon
25292: kaammin ohjata ja valvoa siihen kuuluvain ottaen lisäksi, että kotiteollisuusalalla neu-
25293: 23 kotiteollisuusyhdistyksen työtä, kotiteol- vontatyön tarve on erikoisen suuri talou-
25294: lisen työn edustustehtäviä, näyttelyjä y. m. dellisesti hyvinä aikoina, jolloin enemmän
25295: koti- ja uLkomailla ja järjestää elinkeino- kuin muulloin käytetään hyväksi sanotulla
25296: kotiteollisuuden harjoittajille tuotteiden alalla toimeenpantua kurssiopetusta pitem-
25297: myyntimahdollisuuksia. Tämä keskusjär- piaikaisen kouluopetuksen asemesta, olisi
25298: jestö hoitaa ainoana järjestönä maamme ul- määrärahaa valiokunnankin mielestä tuntu-
25299: komaisia suhteita kotiteollisuustyön alalla vasti korotettava jo ensi vuoden tulo- ja
25300: ja sillä on tunnustettu asema m. m. viiden menoarviota laadittaessa.
25301: pohjoismaan muodostamassa Pohjolan koti- Huolimatta täStä valiokunnan ehdotta-
25302: teoHisuusliitossa, mutta kaiken tämän edus- masta ja eduskunnan yksimielisesti hyväk-
25303: tuksenkin se on hoitanut vailla valtion symästä toivomusponnesta ei hallitus, vaik-
25304: apua, kun sen sijaan esim. vastaava keskus- ka se 11 Pl: n perusteluissa mainitseekin,
25305: järjestö Norjassa saa vuosittain 80,395 että tällä kertaa olisi m. m. kotiteollisuuden
25306: kruunua, Ruotsissa 25,000 kruunua, Tans- neuvontamäärärahoja korotettava, ole kui-
25307: kassa 32,000 kruunua ja Sveitsissä 120,000 tenkaan mitään lisäystä niihin esittänyt.
25308: frangia. Näiden määrärahojen rinnalla nyt Vaikka kotiteollisuusneuvontamäärärac
25309: esitetty 100,000 ma11kan v,altioapu meidän hain suurempi korotus olisi välttämätön,
25310: vastaavalle keskusjärjestiillemme on perin olisi niihin tällä kertaa saatava ainakin se
25311: vaatimaton, mutta sillä voidaan palkata lisäys minkä maataloushallitus niihin on
25312: kuitenkin keskusjärjestön kipeästi kaivatut esittänyt.
25313: IV,9s. - Ikonen y. m. 637
25314:
25315: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edistämiseksi 400,000 markan lisäyk-
25316: kunnioittaen, sen, josta 100,000 markkaa käytet-
25317: täisiin Suomen Kotiteollisuusjärjes-
25318: että Eduskunta ottaisi vuoden 1939 töjen Keskusliitolle sen toiminnan
25319: tulo- ja menoarvioon kotiteollisuuden tukemiseksi.
25320:
25321: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1938.
25322:
25323: Toivo Ikonen. J. F. Tolonen.
25324: Eero Nurmesniemi. Otto Marttila.
25325: M. E. Harja. E. A. Tuomivaara.
25326: A. Pohjannoro. A. Halonen.
25327: Kaapro Huittinen. Juho Kuittinen.
25328: Akseli Brander. Kalle Kämäräinen.
25329: 638
25330:
25331: IV,99. - Rah. al. N: o 67.
25332:
25333:
25334:
25335:
25336: E, Jokinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puu-
25337: tarhaviljelijäin Liiton valtionavun korottamista varten.
25338:
25339: E d u s k u n n a ll e.
25340:
25341: Puutarhaviljelyksellä on maassamme, män alan keskusneuvontajärjestönä pyrki-
25342: varsinaisen maatalouden ohella, huomattava nyt edistämään kotimaista tuotantoa ja
25343: merkitys. Ja sitä voitaisiin edelleen suu- onnistunutkin siinä olosuhteisiin katsoen
25344: resti kehittää, ottaen huomioon puutarha- erinomaisesti, vai~ka se on saanut työsken-
25345: viljely'ksemme luontoiset edellytykset ja nellä varsin vähäisen valtionavun turvin.
25346: puutarhatuotteiden merkityksen kansamme Liitolla on nyt edessään monia tehtäviä,
25347: ravintotaloudessa. Puutarha-alan neuvonta- joi,hin olisi välttämättä kiinnitettävä huo-
25348: työ on meiLlä kuitenkin suuresti laimin- miota, mutta joiden suorittamiseen siltä
25349: lyöty. Tämän alan neuvonnasta huolehtiva, puuttuu tarvittavia varoja. Sellaisia ovat
25350: koko. maata käsittävä järjestö, Suomen Puu- hedelmäpakkaamojen perustaminen, luokit-
25351: tarhaviljelijäin Liitto, toimii vain 180,000 telu- ja pakkauskurssien järjestäminen,
25352: markan suuruisen valtionavun turvin. On kasvinsuojelutoiminta, taimistotuotteiden
25353: ilmeistä, ettei tällaisella määrärahalla voida laatukuntoisuuden standardisointi y. m.
25354: suorittaa sellaista valistus- ja ohjaustyötä Näin ollen olisi Suomen Puutarhaviljeli-
25355: kuin tämän tuotannonalan harjoittajien jäin Liiton avustusmäärärahaa nykyises-
25356: keskuudessa olisi ehdottomasti tehtävä. tään lisättävä.
25357: On tunnettua, että puutarhaviljely vaatii Kaiken edelläsanotun lisäksi on vielä
25358: harj oittaj iltaan perusteellista ammattitai- huomioonotettava sekin, että puutarhata-
25359: toa ja asiantuntemusta. Sen vuoksi olisi lous, jos sitä tarkoituksenmukaisella ta-
25360: tämän alan neuvonnasta tehokkaasti huo- valla kehitetään ja sen yleisistä tarpeista
25361: lehdittava. Lisäksi kaivattaisiin kipeästi pidetään huolta, voi muodostua sangen
25362: toimenpiteitä puutarhatuotteiden myynnin huomattavaksi taloudenhaaraJksi lukuisilla
25363: järjestämisessä ja niiden kauppakuntoon pientiloillamme ja suuresti parantaa pien-
25364: saattamisessa. Kun tiedetään, että puutar- viljelijäin toimeentulomahdollisuuksia.
25365: haviljely voi maassamme menestyä ja an- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25366: taa tyydyttäviä tuloksia, on suurta kan- nioittaen,
25367: santaloudellista tuhlausta, että heikon neu-
25368: v'Olltatyön ja valtiovallan välinpitämättö- että Eduskunta ottaisi vuoden
25369: män suhtautumisen vuoksi puutarhatalou- 1939 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
25370: temme tarpeisiin tähän maahan tuodaan XV luvun 20 momentin kohdalle
25371: puutarhatuotteita 100 miljoonan markan 80,000 markan lisäyksen Suomen
25372: arvosta vuosittain. Puutarhaviljelijäin Liiton valtion-
25373: Suomen Puutarhaviljelijäin Liitto on tä- avun ko1·ottamista varten.
25374:
25375: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
25376:
25377: Emil Jokinen. Paavo Aarniokoski. Otto Marttila.
25378: Lauri A. Sariola. Viljo Venho. J. Takala.
25379: Valfrid Eskola. Einari Karvetti. Edv. Kujala.
25380: Henrik Kullberg. Jalmari Linna. J. Kuittinen.
25381: 639
25382:
25383: IV,1oo. - Rah. al. N:o 68.
25384:
25385:
25386:
25387:
25388: Tarkkanen y. m.: Jläärärahan osoittamisesta Koetoiminta-
25389: yhdistysten liiton valtionavun korottamista varten.
25390:
25391:
25392: E d u s k u n n a ll e.
25393:
25394: Koetoimintayhdistysten liitto sai viime rässä riippuvaksi tilapäisavustuksista ja
25395: vuonna eduskunta-aioitteelia 25,000 markan uusille yhtymille ei voida enää avustuksia
25396: suuruisen lisäyksen valtionavustukseensa. ollenkaan luvata.
25397: Kun paikallisyhdistysten assistenttien palk- Kun kasvinviljelys- eli sadontarkkailua
25398: kataso viime keväänä huomattavasti kohosi sen erittäin suuresta arvosta huolimatta
25399: ja samanaikaisesti useat aikaisemmin osa- harjoitetaan maassamme sangen pienessä
25400: vuotiset toimet muutettiin kokovuotisiksi, mittakaavassa ja kun koetoimintayhdis-
25401: on liitto ollut pakoitettu käyttämään suu- tysten ja maamiesseurojen osastojen avulla
25402: rimman osan tästä lisäyksestä yhdistysten paraillaan olisi hyvät mahdollisuudet val-
25403: avustamiseen jakaen nykyisin valtionavus- tiolle mitä edullisimmin tätä toimintaa laa-
25404: tusta keskimäärin noin 3,250 markkaa jentaa, saamme kunnioittaen ehdottaa,
25405: assistenttia kohti. Koko valtionavustukses-
25406: taan, joka tälle vuodelle on 155,000 mark- että Eduskunta päättäisi ottaa
25407: kaa, jakaa liitto täten assistenttien palk- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
25408: kausavustuksiksi 40: lle jäsenyhdistykselleen 50,000 markan määrärahan Koetoi-
25409: n. 130,000 markkaa. Liiton oma toiminta mintayhdistysten liiton valtionavun
25410: jää tämän kautta aivan liian suuressa mää- korottamista varten.
25411:
25412: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
25413:
25414: E. M. Tarkkanen. Elias Tukia.
25415: Emil Jutila. M. E. Harja.
25416: J. Kailio. Kalle Soini.
25417: Einari Karvetti.
25418:
25419:
25420:
25421:
25422: 81
25423: 640
25424:
25425: IV,1o1. - Rah. al. N:o 69.
25426:
25427:
25428:
25429:
25430: Koivulahti-Lehto y. m.:. Määrärahan osoittamisesta kun-
25431: nallisen kotitalousneuvonnan avustamiseksi.
25432:
25433:
25434: E d u s kun n a ll e.
25435:
25436: Valtion tulo- ja menoarvioon ei ole nyt- kuntain kotitalous- ja kodinhoidon neuvon-
25437: kään otettu apurahaa kunnallista kotita- nasta pääsevät osallisiksi karkkein vähä-
25438: lousneuvontaa varten. Tämän määrärahan varaisimmatkin perheenäidit ja -tyttäret,
25439: poisjättämisen seuraamuksena on ollut, että joiden keskuudessa edellämainittua neuvon-
25440: usealla paikkakunnalla, varsinkin maaseu- taa myöskin tarvitaan. Samalla se on ope-
25441: dulla, missä kunnat valtion avustuksen tur- tusta ja kasvatusta etenkin nuorille tyttä-
25442: vin ovat ylläpitäneet kotitalousopetusta ja rille kiintymään kotitaloustyöhön, jonka
25443: -neuvontaa, nämä ovat avustuksen lakattua alan työntekijöistä tälläkin kertaa on tava-
25444: olleet varain puutteessa paJkoitettuja lak- ton puute.
25445: kauttamaan tämän toimintansa. Kunnalliset kotitalousneuvontaa harjoit-
25446: Kotitalous on etenkin viime aikoina jou- tavat kotitalouslautakunnat ovat toiminnas-
25447: tunut erikoisen huomion kohteeksi. Asian- saan julkisen valvonnan alaisia niin, että
25448: tuntijain samoinkuin kansanravitsemusko- opetuksen näissä oloissa täytyy olla pätevää
25449: mitean tutkimuskin toteaa, että kansan ja asianmukaista.
25450: huonoon ravitsemustilaan ei vaikuta yksin- Kun on toivottavaa, että kotitalousneu-
25451: omaan köyhyys, vaan myöskin tietämättö- vonta kaikkialla pääsisi voimakkaaseen ke-
25452: myys ravinnon vaikutuksesta terveydenti- hitykseen, olisi tärkeätä, että eduskunta
25453: laan ja taitamattomuus kodin hoidossa ja myöntäisi määrärahan kunnallisen kotita-
25454: ruuanvalmistuksessa. Tämä taitamattomuus lousneuvonnan tukemiseksi.
25455: on yhtä yleistä kaupungeissa, kauppaloissa, Edelläsanotun perusteella ehdotamme,
25456: taajaväkisissä yhdyskunnissa kuin maaseu-
25457: dullakin, sillä suurin osa perheenäitejä ja että Eduskunta ottaisi vuoden
25458: -tyttäriä on kokonaan jäänyt talousopetusta 1939 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV
25459: vaille; kuitenkin alkavat he opetusta kai- luvun 4 momentille 100,000 markan
25460: vata ymmärtäen sen suuren merkityksen määrärahan käytettäväksi kunnalli-
25461: taloudenhoidolle. sen kotitalousneuvonnan avustami-
25462: Sitäpaitsi kunnallisten kotitalouslauta- seksi.
25463:
25464: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
25465:
25466: Hilma Koivulahti-Lehto. Kaisa. Hiilelä. Eino Rytinki.
25467: Aino Lehtokoski Helena. Syrjälä. Otto Marttila..
25468: Anni Huotari. Aino Luostarinen. Matti Lepistö.
25469: Aino Ma.lka.mäki. Mandi Hannula.. Frans Musta.silta..
25470: Miina Sillanpää. Kyllikki Pohjala..
25471: 641
25472:
25473: IV,1o2. - Rah. al. N:o 70.
25474:
25475:
25476:
25477:
25478: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sianporsaiden
25479: hankinnan avustamiseksi Oulun ja Lapin läänien har-
25480: vaanasutuille seuduille.
25481:
25482:
25483: E d u s kunnalle.
25484:
25485: Sianhoito on Pohjois-Suomessakin edis- tistä enemmän, päästäisiin sianhoidon alalla
25486: tymässä. Sitä harjoitetaan siellä miltei Pohjois-Suomessakin melkoisiin tuloksiin,
25487: yksinomaan omaa tarvetta varten eikä jolla seikalla olisi melkoinen kansantalou-
25488: siellä markkinatuotanto tule kysymykseen- dellinenkin merkitys.
25489: kään. Sianliha toisi siellä tarpeellisen li- Pienellä määrärahalla, 300,000 markalla,
25490: sän väestön niukkaan ja ruokalajeista köy- voisi hallitus käyttäen esim. Oulun ja La-
25491: hään ruokatalouteen, mutta porsaiden han- pin maatalousseuroja järjestelmän toteut-
25492: kinta tuottaa voittamattomia vaikeuksia. tajana, tilannetta suuresti parantaa.
25493: Kun paikkakunnat vain pieneltä osalta voi- Edellä esitetyillä perusteilla saamme
25494: vat tyydyttää kysyntää, täytyy sianpor- kunnioittaen ehdottaa,
25495: saita ostaa etelästä. Niitä myyvät kiertä-
25496: vät välittäjät autoista kalliista hinnasta, että Eduskunta ottaisi vuoden
25497: tavallisesti 200-350 mk kappaleelta. Pit- 1939 talousarvioon 11 pääluokan
25498: kästä kuljetuksesta rasittuneina porsaista XV luvun 9 momentin uudelle a)
25499: kuolee melkoinen osa tuottaen pieneläjille kohdalle 200,000 markan määrära-
25500: tuntuvaa vahinkoa. Jos porsaiden kulje- han hallituksen käytettäväksi sian-
25501: tusta ja kauppaa valtion puolesta jonkin porsaiden hankinnan avustamiseksi
25502: verran avustettaisiin ja järjestettäisiin ja Oulun ja Lapin läänien harvaanasu-
25503: siitossikalain perustamista tuettaisiin en- tuille seuduille.
25504:
25505: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
25506:
25507: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
25508: Vilho Vallas. Janne Koivuranta.
25509: Eem.il Luukka. T . A. Janhonen.
25510: 642
25511:
25512: IV,1o3, - Rah. al. N:o 71.
25513:
25514:
25515:
25516:
25517: Takala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsi-
25518: avustusviljelmien järjestämiseen.
25519:
25520:
25521: E d u s k u n n a ll e.
25522:
25523: Hallitus on ensi vuoden menoarvioehdo- samme tämän työn ulkopuolella vielä tu-
25524: tukseensa ottanut 11 Pl. XV luvun 26 koh- hansia, mutta jos lapsimäärä alennettaisiin
25525: dalle viljelyspalstatoimintaan siirtomäärä- esim. 5: een, kuten luonnollista olisi, niin
25526: rahana tällä kohdalla aikaisemmin olleen näitä perheitä olisi vielä paljon enemmän.
25527: saman summan 2 niilj. markkaa. Tästä Kun on ilmeistä, että näin suuren perheen
25528: määrämhasta on nähtävästi tarkoitus, ku- huoltaminen tuottaa joka tapauksessa van-
25529: ten viimekuluneenakin vuonna on tapah- hemmille, jos he ovat varattomia, suuria
25530: tunut, myöntää osa n. s. lapsiavustusviljel- vaikeuksia, on näiden perheiden kohtaloon
25531: mien järjestämiseen, jonka erittäin lapsi- kansakunnan puolelta kiinnitettävä myön-
25532: rikkaisiin perheisiin kohdistuvan toiminta- teistä huomiota sitäkin suuremmalla syyllä
25533: muodon nykyistä edellinen hallitus pani kun tällaiset perheet väestöpoliittiselta
25534: viljelyspalstatoiminnan yhteydessä alulle. kannalta katsoen tulevat entistä täDkeäm-
25535: Allekirjoittaneilla on ollut tilaisuus tu- miksi syntyväisyyden alentuessa. Toistai-
25536: tustua niihin saavutuksiin, joihin tällä toi- seksi ei missään liene esitetty kaikissa suh-
25537: minnalla on kahden viime vuoden aikana teissa niin myönteistä tukemismuotoa täl-
25538: päästy. Nämä tulokset ovat osoittautuneet laisille perheille kuin lapsiavustusviljelmät
25539: taloudellisesti hyvin edullisiksi ja kasva- ovat, joten eduskunnan on täysi syy kiin-
25540: tuksellisessa mielessä hyvin rohkaiseviksi. nittää asiaan huomiota ja tätä toimintaa
25541: Vuonna 1937 oli näiden viljelijäin sadon varten osoittaa entistä riittävämpiä määrä-
25542: lisäys 50 % edelliseen vuoteen verrattuna rahoja.
25543: ja tämän lisäsadon arvo kaksinkertainen Tänä vuonna hallituksen käytettävissä
25544: annettuun viljelysavustukseen verrattuna, oleva viljelyspalstatoimintamääräraha on
25545: mutta tämän lisäksi ovat nämä perheet teh- ollut, edellisen vuoden säästönkin huo-
25546: neet ,korvaustöinä" parannuksia omiin ta- mioonttaen, noin 2 1/2 milj. mk. Hallitus
25547: louksiinsa lähes viljelysavustuksen arvosta. on myöntänyt siitä 900,000 markkaa lapsi-
25548: Myös tämä on heidän asemaansa selvästi avustusviljelmiin. Tämän määrärahan pie-
25549: kohottanut. Sama edullinen kehityssuunta nuudesta johtuen on näitä viljelmiä voitu
25550: on edelleen jatkunut kuluvana vuotena, jo- järjestää vain vähän yli 800 pe11heelle koko
25551: ten nämä perheet nopeassa tahdissa oma- valtakunnassa. Kuitenkin pitäisi tähän
25552: varaistuvat tarvitsemiinsa elintarvikkeisiin toimintaan käsityksemme mukaan ottaa ai-
25553: nähden. nakin noin 1,000 uutta perhettä vuosittain
25554: Nykyään on tähän toimintaan mukaan jotavarten tarvittaisiin vuotuisesti 1 milj.
25555: pääsemiseksi ollut ehtona, että perheellä markan määrärahan lisäys.
25556: pitää olla kotona huollettavana vähintäin Edellyttäen että eduskunta ensi vuoden
25557: 6 lasta. Tällaisiakin pel'lheitä on maas- talousarvioesitystä käsitellessään siinä jo
25558: IV,103. - Takala y. m. 643
25559:
25560: olevan mäiirärahan lisäksi ottaisi 1 1/2 milj. että Edusku1tta korottaisi vuoden
25561: markkaa niin katsoisimme tarkoituksenmu- 1939 tulo- ja menoarvioesityksessä
25562: kaiseksi että 3 1/2 milj. markan kokonais- 11 Pl. XV luvun 26 momentin koh-
25563: määrärahasta 2 milj. markkaa käytettäisiin dalla esitetyn määrärahan 31/2 milj.
25564: lapsiavustusviljelmien järjestämiseen. markkaan, josta 2 milj. markkaa
25565: Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- käytettäisiin lapsiavustusviljelmien
25566: nioittaen, järjestämiseen.
25567:
25568: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
25569:
25570: J. Takala. T. N. Vilhula.
25571: Antti Junes. E. A. Tuomivaara.
25572: Artturi Leinonen. Lauri Kaijalainen.
25573: Aino Luostarinen. Onni Hiltunen.
25574: A. Pohjannoro. Kalle Kämäräinen.
25575: 644
25576:
25577: IV,lo4. - Rah. al. N:o 72.
25578:
25579:
25580:
25581: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksen ja
25582: lainan antamiseksi Poro ja Riista Osakeyhtiölle jäib-
25583: dyttämön, suolaamon y. m. rakennusten rakentamista
25584: varten.
25585:
25586: E d u s k u n n a ll e.
25587:
25588: Poronhoitoa harjoitetaan Lapissa ja laa- Viimeisen 10 vuoden aikana on siis po-
25589: joilla alueilla Perä-Pohjolaa. Porotalous on- rotalouden kokonaistuotto ollut 147,465,000
25590: kin maamme pohjoisosassa elävälle väes- mk ja ulkomaalle vietyjen tuotteiden arvo
25591: tölle huomattava sivuelinkeino ja osalle 65,625,904 mk. Samanaikaisesti on poro-
25592: väestöä pääelinkeinokin, josta tuhannet kanta lisääntynyt 143,187 yksilöllä, joiden
25593: kansalaiset saavat toimeentulonsa. Poron- rahallinen arvo nykyisten hintojen mu-
25594: hoidolle ovat myöskin luontaiset edellytyk- kaan voidaan arvioida yht. 70-80 milj.
25595: set olemassa ja tulee vastaisuudessakin ole- markaksi.
25596: maan Lapin ja Perä-Pohjolan laajoissa maa- Tärkeimpiä kysymyksiä porotalouden ke-
25597: talouden harjoittamiseen soveltumattomissa hittämisessä ja kannattavaisuuden lisäämi-
25598: erämaissa. Poromäärää voidaan myöskin sessä on se, että päästäisiin aikaiseen syys-
25599: laajentaa laajoilla alueilla poronhoitoalueen teurastukseen. Syksyllä teurastetuista po-
25600: pohjoisosissa ja porotalouden tuottoa ja roista saataisiin huomattavasti enemmän ja
25601: kannattavaisuutta huomattavasti lisätä, ke- arvokkaampaa lihaa sekä arvoltaan huo-
25602: hittämällä porojen hoitoa j-a jalostusta sekä mattavasti parempi nahka. Aikaisen syys-
25603: poroista saatavien tuotteiden laatua ja teurastuksen avulla samalla säästettäisiin
25604: kauppaa. Porotalouden ja sen tuotteiden porojen talviruokaa, jäkälää, huomatta-
25605: kehittämiseen sekä kaupallisen puolen jär- vassa maarassa. Aikaiseen syysteurastuk-
25606: jestämiseen on viimeisen vuosikymmenen seen pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin po-
25607: aikana kiinnitetty erikoista huomiota ja ronhoitoalueelle ajanmukaisia jäädyttä-
25608: voidaankin sillä alalla saada aikaan huo- möitä, suolaamoita ja savustamoita. Ai-
25609: mattavia tuloksia, mikä koituu porotalou- noastaan siten, että lihat jäädytetään, suo-
25610: den harjoittajain ja myöskin koko maamme lataan ja savustetaan, voidaan päästä ai-
25611: hyväksi. Se tilasto, jonka Suomen Poron- kaiseen syysteurastukseen.
25612: jalostusyhdistys on viimeisen 10 vuoden Tähän tulokseen tuli aikanaan porotuot-
25613: ajalta laatinut osoittaa porotaloudesta seu- teiden kaupallisia kysymyksiä selvittämään
25614: raavaa: asetettu komitea, kuten komitean mietin-
25615: v. 1928 v. 1937 nöstä N: o 6 vuodelta 1934 näkyy. Tämä
25616: poronomistajia 3,857 7,668 komitea ehdottikin mietinnössään, että val-
25617: poroja •••••• 0 79,420
25618: ••• 222,607 tion toimesta ra;kennettaisiin Rovaniemelle
25619: porojen rahallinen mk mk jäädyttämö ja käytettäisiin siihen 1 milj.
25620: arvo 0. 0 31,768,000 111,333,500
25621: •••••••• mk ja että savustamojen rakentamista tuet-
25622: poroista saatu vuo- taisiin huokeakorkoisilla pitkäaikaisilla val-
25623: situotto ....... 8,490,000 24,070,000 tion lainoilla. Lapin talouskomitea mie-
25624: Ulkomaille vietyjen tinnössään (komitean mietintö n: o 8 v.
25625: tuotteiden arvo 2,147,507 19,370,187 1938) esittää myöskin, että poronlihakaupan
25626: IV,l04. - Lahtela y. m. 645
25627:
25628: edistämiseksi valtion taholta tuettaisiin Ioksen, että valtion olisi osallistuttava nai-
25629: jäädyttämöjen ja varastohuoneiden perus- den laitosten rakentamiseen, sillä tavoin kuin
25630: tamista myöntämällä valtion suoranaista edellä on esitetty antamalla avustusta ja
25631: avustusta 3/4 näiden laitosten perustamis- huokeakorkoista pitkäaikaista lainaa, olisi
25632: kustannuksista ja että mikäli yksityistä siihen tarkoitukseen otettava valtion tulo-
25633: yritteliäisyyttä ilmenee ajanmukaisten po- ja menoarvioon erillinen rahamäärä, josta
25634: ronlihan savustamojen rakentamiseen La- annettaisiin osa avustuksena ja osa lai-
25635: pin alueelle, niiden perustamiskustannusten nana.
25636: rahoittamiseen myönnettäisiin halpakorkoi- Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa,
25637: sia valtion lainoja. että jäädyttämön rakentamiseksi Rovanie-
25638: Porotuotteiden kaupan kehittämiseksi melle on annettu oululaiselle Osuuskunta
25639: ovat porotalouden harjoittajat perustaneet Karjapohjalle 600,000 markan suuruinen
25640: oman kaupallisen, Poro ja Riista Osakeyh- avustus, mutta sen rakentama laitos tulee
25641: tiö-nimisen liikkeen, jonka osakepääoma on olemaan siksi pieni, ettei se vastaa sitä tar-
25642: 500,000 mk ja kotipaikka Rovaniemen vetta, joka porotuotteiden kaupan tarkoi-
25643: kauppala. Liike alkoi toimintansa loka- tuksenmukaiseksi kehittämiseen tarvitaan
25644: kuussa 1937 ja oli sen liikevaihto viime ja että se ei ole myöskään porotalouden
25645: talvena n. 6.2 milj. markkaa. Kyseessä harjoittajain käytettävissä, vaan sen tar-
25646: oleva liike, jossa osakkaina on suurin osa vitsee mainittu osuuskunta itse.
25647: porotalouden harjoittajia, on vuokrannut Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
25648: Rovaniemen kauppalasta valtion rautatie- kunnioittaen,
25649: alueelta tontin, johon se on päättänyt ra-
25650: kentaa ajanmukaisen ja tarkoitustaan vas- että Eduskunta ottaisi vuoden
25651: taavan jäädyttämön, suolaamon ja savusta- 1939 tulo- ja menoarvioon 1 milj.
25652: mon sekä varastohuoneen ja taljan kuivaa- markan suuruisen määrärahan, josta
25653: mon, mikä laitos tulee maksamaan noin 1.2 puolet annettaisiin avustuksena ja
25654: milj. mk. puolet halpakorkoisena pitkäaikai-
25655: Kun siis porotalouden harjoittajat itse sena lainana Poro ja Riista Osake-
25656: ovat ryhtyneet porotaloutensa kaupallista yhtiölle jäädyttämön, suolaamon, sa-
25657: kysymystä ja tuotteittensa jalostamista hoi- vustamon, taljankuivaamon ja tar-
25658: tamaan ja kehittämään ja kaksi valtion peellisten varastosuojien rakentami-
25659: asettamaa komiteaa ovat tulleet siihen tu- seksi Rovaniemelle.
25660:
25661: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
25662:
25663: M. 0. Lahtela. Eero Nurmesniemi.
25664: Heikki Soininen. Janne Koivuranta.
25665: 646
25666:
25667: IV,to5. - Rah. al. N:o 73.
25668:
25669:
25670:
25671:
25672: Kämäräinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta paperi-,
25673: sulfaatti- ja sahapuiden sekä niiden jalosteiden hinta-
25674: tutkimuksen toimittamista ja julkaisemista varten.
25675:
25676:
25677: E d u s kun n a ll e.
25678:
25679: Maamme metsänomista,jain keskuudessa tujen hintojen pohjalla, vaan on näiden
25680: on jo pitemmän aikaa herättänyt kiusal- raaka-aineiden ostohinnat useimmin riippu-
25681: lista huomiota se seikka, että meillä puu- neet ulosvietyjen paperipuiden vientimää-
25682: tavaroiden, erittäinkin paperipuiden, osto- ristä ja niistä saaduista hinnoista.
25683: hinnat, ehkä viime ostokautta lukuunotta- Tämän toteamiseksi on syytä esittää
25684: matta, eivät ole olleet sillä tasolla mitä muutamia numeroita paperipuiden ja niistä
25685: niistä valmistettujen jalosteiden markkina- valmistettujen jalosteiden hintojen kehityk-
25686: hinnat olisivat edellyttäneet niiden olevan. sestä viime vuosien aikana. Paperipuiden
25687: Näistä raaka-aineiden alhaisista hinnoista hinnat ovat Etelä-Suomessa rautatiease-
25688: sitten pääasiassa johtuuikin se, että meillä milla ja vesistöjen varsilla puolipuhtaista
25689: paperipuuta jalostavat laitokset ovat viime paperipuista saatuja keskimääräisiä hintoja
25690: Yuosien aikana tuottaneet omistajilleen ai- ilman ylimittaa. Ja1osteiden hinnat ovat
25691: van kohtuuttoman suuria yrittäjävoittoja. maamme ulkomaankauppatilastosta, jossa
25692: Nämä paperipuiden ostohinna,t eivät ole lä- vuoden 1926 hinnat on merkitty indeksi-
25693: heskään aina muodostuneet jalosteista saa- luvulla 100.
25694:
25695: V. 1926 pap. p. hinta pino m3 60 Ill1k jalosteiden indeksiluku 100
25696: 1927 75 88
25697: " 1928 " " 100 " " " 85
25698: "
25699: 1929 " " 95 " " " 84
25700: " 1930 " " 65 " " " 77
25701: " 1931 " " 45 " " " 66
25702: " 1932 " " 55 " " "
25703: 65
25704: " 1933 " " 65 "
25705: " " 65
25706: " " " " "
25707: 1934 80 " 64
25708: " 1935 " " 88 " " " 59
25709: " 1936
25710: " " 100 " " " 65
25711: " " " " " "
25712: Edellä oleva tilasto osoittaa, että paperi- jälkeen taas paperipuiden hinnat jatku-
25713: puiden hinnat nousivat m. m. vuodesta 1926 vasti laskivat vuoteen 1931, jolloin niiden
25714: vuoteen 1928 60 markasta 100 markkaan hinta oli 45 mk m3. Tämä hintojen lasku
25715: pinokuutiometriltä. Siis 40 mk eli 66.6 %, vuodesta 1928 oli 55 mk eli 55%, vaikka
25716: vaikka jalosteiden hintaindeksiluku samana jalosteiden indeksi laski vain 85-66 eli
25717: aikana laski 100:sta 85:een eli 15 %. Sen- 22.3 %. Samoin myöskin myöhempien
25718: IV,l05. - Kämäräinen y. m. 647
25719:
25720: vuosien tilastossa ilmenee edellämainitun- hallitus toimituttaisi jatkuvia tutkimuksia
25721: laista jalosteiden hinnoista riippumatonta siitä, miten suuri on kulloinkin paperi- ja
25722: raaka-aineiden hintojen muodostusta. sul:flaattipuista valmistettavien jalosteiden
25723: Tämä tila;sto osoittanee oikeaksi sen väit- raha-arvo kuutiometriä kohti ja miten pal-
25724: teen, joka edellä on esitetty, ·että paperi- jon tekevät maka-ainekuutiometrin ulos-
25725: puiden hinnat meillä eivät ole riippuneet otto-, kuljetus-, jalostus, kauppa- y. m. kus-
25726: niistä valmistettujen tuotteiden markkina- tannukset eriteltyinä. Tämä tutkimus olisi
25727: hinnoista, vaan, !kuten yleisesti on tunnet- myös toimitettava sahatavaroiden ja niiden
25728: tua, niiden hinnat ovat pääa;siassa muodos- l'aaka-aineiden hinnoista. Tällaisessa tut-
25729: tuneet ulosvientihintojen perusteella. Tätä kimuksessa tulisi myöskin luonnollisesti
25730: osoittaa m. m. vuosi 1928, jolloin paperi- ottaa huomioon kohtuullinen yrittäjävoitto.
25731: puita vietiin ulos suuria määriä ja niist~ Kyseellisten tutkimusten suorittamista
25732: saatiin verrattain korkea hinta, niin silloin meillä lienee omansa helpottamaan se, että
25733: kotimaisetkin paperitehtaat nostivat hin- valtio omistaa osake-enemmistön useissa
25734: toja varsin huomattavasti. Mutta kun suurissa paperi-, sulfaatti- ja sahatavaroita
25735: vuonna 1931 ulosvienti väheni ja hinnat jalostavissa teollisuuslaitoksissa, joista luo-
25736: laskivat, niin laskivat kotimaisetkin teh- tettavien tietojen saanti ei tuottane vai-
25737: taat raaka-aineen ostOihintoja aivan romah- keuksia. Näiden tutkimusten tulokset olisi
25738: dusmaisesti vaikka ja;losteiden hinta ei sel- vuosittain tarpeeksi usein tiedoitettava jul-
25739: laista raaka-aineen hintojen laskua edellyt- kisuuteen, jotta metsänomistajat voisivat
25740: tänyt. sitten niiden nojalla määritellä ne hinnat,
25741: Tällainen asiantila johtaa kli!sittääksem- mitä heidän tulisi kulloinkin tuotteistaan
25742: me aina vastaisuudessakin siihen, että mil- saada.
25743: loin paperipuiden ulosvienti jostakin Kaiken edelläsanotun perusteella kun-
25744: syystä suuresti vähenee tai kokonaan sei- nioittaen ehdotamme,
25745: sahtuu, niin silloin seuraa suhteettoman
25746: suuri hintojen lasku vaikka jalosteiden että Eduskunta ottaisi vuoden
25747: hinnat eivät sanottava;sti la;skisikaan, ja 1939 tulo- ja menoarvioon 200,000
25748: silloin joutuvat metsänomistajat taas myy- markan suuruisen määrärahan pa-
25749: mään metsätaloustuotteensa kohtuuttoman peri-, sulfaatti- ja sahapuiden ja
25750: alhaisista hinnoista. niistä valmistettujen jalosteiden vä-
25751: Tästä syystä olisi meillä ryhdyttävä toi- lisen hintatutkimuksen toimittamista
25752: menpiteisiin metsänomistajain etujen suo- sekä tutkimuksen tuloksen julkisutt-
25753: jaa;miseksi tällaisten tapausten varalta. So- teen saattamista varten.
25754: piva keino tähä!ll olisi mielestämme se, että
25755:
25756: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
25757:
25758: Kalle Kämäräinen. Emil Jutila.
25759: Kaapro Huittinen. Eemil Luukka.
25760: Matti Tolppanen. Matti lVIiikki.
25761: Lauri Kaijalainen.
25762:
25763:
25764:
25765:
25766: 82
25767: 648
25768:
25769: IV,1oe. - Fin. mot. N:o 74.
25770:
25771:
25772:
25773:
25774: Hilden m. fl.: Angående anvisande av anslag att utdelas
25775: som stipendier åt veterinärer för studier i utlandet.
25776:
25777:
25778: T i ll R i k s d a g e n.
25779:
25780: Trots att ca 65 % av landets befolkning skola uppfriska och utvidga sina kunska-
25781: livnär sig av lan:tbruk, har en viktig detalj per och taga del av de nyaste rönen inom
25782: inom modernäringen blivit i högsta grad facket. En vistelse i Sverige eller Tysk-
25783: försummad. Tills dato har nämligen land för sådanrt; ändamål drager en kost-
25784: mycket litet gjorts för veterinärväsendet. nad av ungefär 10,000 mark per månad
25785: Självfallet vore en fullständig högskola för och denna tid bör betraMas som ett mini-
25786: utbildande av djurläkare synnerligen önsk- mum.
25787: värd. Men då statens finanser icke inom Det är icke enbart lallltbruket som drar
25788: en nära framtid synas tillåta att de för en nytta av en framstående veterinärkår, utan
25789: sådans grundande behövliga pengarna be- samhället i sin helhet. Man behöver endast
25790: viljas, synes det i alla fall vara en oavvis- tänka på den kontrollverksamhet djurlä-
25791: lig nödvändighet att landets veterinärkår karna utföra i hygienens tjänst för att taga
25792: beredes tillfälle att hålla sig i nivå med ett enstaika exempel. Redan detta ådaga-
25793: den raska utvecikling, som äger rum också lägger det berä ttigade kravet på en ökning
25794: på de1rta område. av veterinärernas resestipendier.
25795: Hittills har genom lantbruksministeriet På grund av vad ovan anförts få under-
25796: årligen utdelats 15,000 a 20,000 mk i form teclrnade härmed vördsam t anhålla,
25797: av resestipendier, fördelade på 2-3 veterinä-
25798: rer, som förburndit sig att därmed i utlan- att Riksdagen ville i statsförslaget
25799: det förkovra sig i sin vetenskap. Summan för år 1939 under• 11 Ht. Kap.
25800: är i sanning löjeväckande anspråkslös, när XXIV mom. 3 upptaga ett anslag
25801: man betäniker att vår veterinärikår omfat- om 100,000 mark att utdelas åt prak-
25802: tar cirka 260 medlemmar, och var och en tisemnde veterinärer såsom stipen-
25803: av dessa bör likväl åtminstone någon gång dier [ö1· studier i utlandet.
25804: hava möjlighet att vid någon veterinärhög-
25805:
25806: Helsingfors den 8 september 1938.
25807:
25808: Uno A. Hilden. Edv. Helenelund.
25809: Toivo Ikonen. Jalmari Pilkama.
25810: K. F. Lauren. Oskari Lehtonen.
25811: Ralf Törngren. T. A. Jauhonen.
25812: John Österholm. Karl J. Wenman.
25813: 649
25814:
25815: IV,1o6.- Rah. al. N:o 74. Suomennos.
25816:
25817:
25818:
25819:
25820: Hilden y. m.: Määrärahan osoittamisesta apurahoiksi eläin-
25821: lääkäreille opintojen harjoittamista varten ulkomailla.
25822:
25823:
25824: E d u s k u n n a 11 e.
25825:
25826: Siitä huolimatta, että noin 65 % maan kärikorkeakoulussa virkistää ja laajentaa
25827: väestöstä saa elatuksensa maanviljelyksestä, tietojaan ja päästä osallisiksi uusimmista
25828: on tärkeä yksityiskohta pääelinkeinomme kokemuksista erikoisalanaan. Oleskelu
25829: alalla mitä suurimmassa määrin laimin- Ruotsissa tai Saksassa siinä tarkoituksessa
25830: lyöty. Tähän päivään asti on nimittäin nielee kustannuksia noin 10,000 markkaa
25831: hyvin vähän tehty eläinlääkärilaitoksen kuukaudessa, ja tätä aikaa on pidettävä
25832: hyväksi. Luonnollisesti olisi täydellinen miniminä.
25833: korkeakoulu eläinlääkärien valmistamiseksi Ei yksistään maanviljelys saa hyötyä
25834: erittäin toivottava. Mutta kun valtion etevästä eläinlääkärikunnasta, vaan yhteis-
25835: rahavarat eivät läheisessä tulevaisuudessa kunta kokonaisuudessaan. Tarvitsee ainoas-
25836: näytä sallivan, että sellaisen perustami- taan ajatella sitä tarkastustoimintaa, jota
25837: seen tarvittavat rahat myönnetään, näyttää eläinlääkärit harjoittavat terveydenhoidon
25838: joka tapauksessa olevan välttämätön pakko palveluksessa, ottaaksemme yksinäisen esi-
25839: maan eläinlääkärikunnalle valmistaa tilai- merkin. Jo tämä näyttää toteen oikeutetun
25840: suus pysyä tällä alalla tapahtuvan ripeän vaatimuksen eläinlääkärien matka-apuraho-
25841: kehityksen tasolla. jen lisäämisestä.
25842: Tähän asti on maatalousministeriön väli- Sen perusteella, mitä yllä on esitetty,
25843: tyksellä vuosittain jaettu 15,000 a 20,000 allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat,
25844: markkaa matka-apurahojen muodossa, jaet-
25845: tuna 2-3 eläinlääkärille, jotka ovat sitou- että Eduskunta ottaisi vtwden
25846: tuneet näillä varoilla ulkomailla kehittä- 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
25847: mään itseään tieteessään. Summa on to- 11 Pl. XXIV l. 3 mom. kohdålle
25848: dellakin naurettavan vaatimaton, kun ottaa 100,000 markan suuruisen määrä-
25849: huomioon, että eläinlääkärikuntamme käsit- rahan jaettavaksi praktiikkaa har-
25850: tää noin 260 jäsentä ja että jokaisella joittaville eläinlääkäreille apurahoina
25851: heistä täytyy kumminkin ainakin jonkin opintoja varten ulkomailla.
25852: kerran olla mahdollisuus jossakin eläinlää-
25853:
25854: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
25855:
25856: Uno A. Hilden. Edv. Helenelund.
25857: Toivo Ikonen. Jalmari Pilkama.
25858: K. F. Lauren. Oskari Lehtonen.
25859: Ralf Törngren. T. A. Janhonen.
25860: John Österholm. Karl J. Wenman.
25861: 650
25862:
25863: IV,lo7. - Rah. al. N:o 75.
25864:
25865:
25866:
25867:
25868: Kämäräinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta viiden kier-
25869: tävän maamies- tai karjanhoitokoulun perustamista
25870: varten.
25871:
25872:
25873: E d u s k u n n a ll e.
25874:
25875: Useiden vuosikymmenien aikana on maas- entistä määrätietoisempaa tuotannon kehit-
25876: samme annettu maataloudellista ammatti- tämistä, jdka voi tapahtua vain maatalou-
25877: opetusta monenlaisissa ammattikouluissa. denharjoittajain ammattitaidon kohottami-
25878: Suuri joukko maaseutunuorisoa on näissä sen kautta, niin maataloutemme ja kansan-
25879: oppilaitoksissa saanut valmistua tehtä- . taloudenkin kannalta on pidettävä erittäin
25880: väänsä maataloudessa. Tämän ammatti- tärkeänä tehtävänä ryhtyä kaikkiin sellai-
25881: opetuksen ja maataloudellisten yhdistysten siin toimenpiteisiin, jotka avaavat väJhä-
25882: ansioksi onkin suurimmaksi osaiksi 'luettava varaisellekin maaseutunuorisolle mahdolli-
25883: se valtaisa kehitys, mikä maataloudessamme suuden päästä osalliseksi nykyaikaisesta
25884: on viime vuosien ja vuosikymmenten ai- maataloudellisesta ammattiopetuksesta. Tä-
25885: kana tapahtunut. hän päästään mielestämme siten, että kiin-
25886: Suurimmalla osalla maaseutunuorisoa teissä maamies- ja karjanhoitokouluissa
25887: ei kuitenkaan ole ollut eikä ole vielä ny- huomattavasti korotetaan vahävaraisten
25888: lkyisinkään mahdollisuutta päästä osalli- oppilaiden apura:hoja ja sille nuorisolle,
25889: seksi siitä ammattiopeltu:ksesta, jota m. m. joka ei vcoi kotonaan vapautua kiinteän
25890: kiinteät maamies- ja lkarjanhoitokoulut an- maamies- tai karjanhoitokoulun kurssia
25891: tavat. Tähän on syynä se, että useimmilla suorittamaan, tehdään mahdolliseksi saada
25892: pien- ja keskikokoisviljelijöillämme on va- lä:heisellä kotiseudullaan käydä lyhempi-
25893: rallisuus niin :heikko, että he eivät voi aikainen, ehkä 2-3 ikm,1ikautta kestävä,
25894: vapauttaa taloudestaan nuorisoaan kdlwnai- maamies- tai karjanhoitakouluikurssi. Tä-
25895: seksi vuodeksi sellaisiin ammatti:koului'hin, hän olisi erittäin sopiva kiertävä maamies-
25896: kuin mitä kiinteät maamies- ja karjanhoito- ja karjanhoitokoulu, jollaisia kouluja on
25897: koulut ovat ja tuon vuoden kestävän maa- nykyään olemassa eräissä osissa maata.
25898: mies- ja karjanhoitokoulukurssin rahalliset- Kun tällainen kiertävä koulu voi järjestää
25899: kin kustannukset nousevat nykyään useam- kurssinsa toiminta-alueensa jokaiseen kun-
25900: piin tuhansiin markkoihin. Näin suuriin taan, jolloin kursseilla käynti voi useassa
25901: summiin nouseviin koulumenoihin ·ei ilmi- tapauksessa tapahtua kotoa käsin, ja
25902: tenkaan edellämainituilla viljelijöillä riitä kun näiden kiertävien koulujen kurssiaika
25903: varoja. Kun tällaiset vähävaraiset viljeli- on lyhyempi kuin !kiinteän maamies- ja
25904: jät muodostavat maamme maanviljelijä- karjanhoitokoulun, niin siinä opiskeleminen
25905: väestön enemmistön ja kun se kehitys ja tulee maksamaan vain pienen osan siitä,
25906: kilpailu, mikä maataloustuotannon alalla mitä kiinteässä maamies- ja karjan;hoito-
25907: eri maissa on viime aikoina tapahtunut, 1koulussa opiskeleminen maksaa. Ja vaik!ka
25908: vaatii myöskin meidän maataloudessamme onkin niin, että tällaisella lyhyempiaika-
25909: IV,lo7. - Kämäräinen y. m. 651
25910:
25911: sella kurssilla ei voikaan saada opetusta Edelläsanotun nojalla ehdotamme kun-
25912: siinä määrin kuin mitä kiinteässä maamies- nioittaen,
25913: ja karjanhoitokoulussa on mahdollisuus
25914: saada, niin kyllä kuitenkin lyhempänäkin että Eduskunta päättäisi ottaa
25915: aikana voinee saada käytännöllistä elämää vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
25916: varten arvokkaita pohjatietoja, joita voi 350,000 markan suuruisen määrä-
25917: lisätä ammattikirjallisuuden ja maatalous- rahan viiden uuden kiertävän maa-
25918: seurojen neuvontatoiminnan kautta. Näistä mies- tai karjanhoitokoulun perus-
25919: gyj!'itä pitäisi kiertävä maamies- ja karjan- tamista varten.
25920: hoit~koulumuoto tehdä nykyistä yleis-em-
25921: mäksi.
25922:
25923: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
25924:
25925: Kalle Kämäräinen. Emil Jutila.
25926: Kalle Joukanen. Eemil Luukka.
25927: Kaapro Huittinen. Matti Miikki.
25928: Matti Tolppanen. Lauri Kaijalainen.
25929: 652
25930:
25931: IV,1os. - Rah. al. N:o 76.
25932:
25933:
25934:
25935:
25936: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta käytännöllistieto-
25937: puolisen karjanhoitokoulun ylläpitämiseksi Perä-Pohjo-
25938: lan maanviljelysseuran alueella.
25939:
25940:
25941: E d u s k u n n a ll e.
25942:
25943: MaataLouden edistymistä ja vaurastu- tällä aJalla olemassa. Vaikka maakunnan
25944: mista a~kaa nyttemmin entistä suurem- tarpeeseen ja edellytyksiin nähden tuntui-
25945: massa maarassa ehkäistä koulutettujen silkin jo täydellisen tietopuo'lisen karjanhoi-
25946: karjanhoitajain ja karjakkoj·en puute. Mo- tokoulun olemassaolo välttämättömäl,tä, niin
25947: nin paikoin on se kehittynyt jo aivan meLkoista parannusta tuottaisi jo asiain ti-
25948: huolestuttavaan vaiheeseen ja senvuoksi tu- laan jos sinne jollekin yksityisen omista-
25949: lisi valtiovallan kiinnittää asiaan huomiota malle tilalle saataisiin sijoitetuksi edes käy-
25950: ennenkuin se johtaa aivan kestämättömään tännöllis-tietopuolinen koulu ja sitävarten
25951: tilanteeseen. Pohjoi-s-Suomi ja eritoten Perä- valtion menoarvioon osotetuksi tarpeeHiset
25952: Pohjola on tässä suhteessa jo siinä ase- varat. Perä-Pohjolan maanviljelysseuran
25953: massa että olisi mitä pikimmin ryhdyttävä alueella on nyikyään jo useita s~llaisia ti-
25954: toimenpi<teisiin jotta edes kipein epäkohta loja, jotka ovat siihen sopivia.
25955: tulisi poistetuksi. Ja sellaisena ,tällä ker- Edellä olevan noja~la rohkenemme kun-
25956: taa pitäisimme karjanhoidon- ja yleensä nioirttaen ehdottaa,
25957: karjatalousopetuksen lisäämistä paiil\lkakun-
25958: nalle. että Eduskunta ottaisi vuoden
25959: Kun nykyjään ei kiinteää killrjanhoito- 1939 tulo- ja menoarvioon 27,000
25960: kouilua ole sen pohjoisempana kuin Muhok- markan suuruisen määrärahan käy-
25961: sen Koivilwssa ja kiertäviäikin, alueen laa- tännöllistietopuolisen karjanhoito-
25962: juuteen nähden, on aivan liian vähän, niin koulun ylläpitämiseksi Perä-Pohjolan
25963: käsittää helposti kuinka suuri puute on maanviljelysseuran alueella.
25964:
25965: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
25966:
25967: Antti Junes. Lauri Kaijalainen.
25968: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
25969: 653
25970:
25971: IV,lo9. - Rah. al. N:o 77.
25972:
25973:
25974:
25975:
25976: Kivisalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta tietopuolisen
25977: karjanhoit,okoulun perustamiseksi Lepaan tilalle.
25978:
25979:
25980: E d u s kun n a ll e.
25981:
25982: Toijalan tietopuolinen karjanhoitokoulu, mat. Niinpä esim. luokkahuoneen lattia- •
25983: jonka omistaa Hämeen läänin maanviljelys- pinta on vain 9 X 6.7 m. ollen se siis yli
25984: seura ja joka on perustettu v. 1909, on 40 oppilaan luokkahuoneeksi liian pieni.
25985: alallaan ainoa koulu koko laajassa, väkirik- Keittiö on alkuaan suunniteltu sellaiseksi,
25986: kaassa ja elinkeinollisesti vahvasti maan- että siinä laitetaan ruokaa 10 hengelle,
25987: viljelysvoittoisessa Etelä-Hämeessä. Se on mutta on siinä ollut pakko laittaa sitä koko
25988: koko toimintansa ajan työskennellyt vuok- 40-henkiselle oppilaskunnalle. Liian pieniä
25989: rahuoneistossa ollen se nykyisin sijoitettuna ovat muutkin koulun käytettävissä olevat
25990: maanviljelijä E. Sahramaan omistamalle huoneet, joiden ahtautta lisää vielä se, ettei
25991: Rätön tilalle Akaan pitäjässä. Koulu saa ole lämmintä eteistä, jonka puuttuessa op-
25992: oppilaansa etupäässä Etelä-Hämeen vähä- pilaiden on talvisin riisuttava päällysvaat·
25993: varaisten kotien pojista ja tyttäristä, joille teensa ruokailu- ja kirjastohuoneisiin, joi-
25994: se tarjoaa ilman sanottavia kustannuksia den siisteys tästä kärsii. Johtajan asunto
25995: tilaisuuden opin saantiin ja ammattitaidon joka käsittää 2 pientä huonetta ja eteisestä
25996: kehittämiseen sekä täten tulla paremmin eroitetun keittiön, on riittänyt perheettö-
25997: palkatuiksi ammattilaisiksi. män henkilön asunnoksi, mutta on sekin
25998: Koulun oppilasluku on kuluneen 10 vuo- liian pieni perheen asuttavaksi. Kaiken li-
25999: den aikana ollut yht. 406, ollen se siis kes- säksi koulurakennus on aivan kartanon
26000: kimäärin yli 40 vuodessa. Lisäksi koulun pihamaalla, vain noin 6 metrin päässä ta-
26001: huoneistossa pidetään kesäisin, jolloin var- lon päärakennuksesta.
26002: sinainen koulu ei toimi, tarkastuskursseja, Oppilasasuntola, joka kuten edellä on
26003: joilla on vuosittain suorittanut assistentti- mainittu, on rakennettu talon työväen
26004: tutkinnon yli 20 henkilöä. asunnoksi, on myös sopimaton oppilaiden
26005: Koulun käytettävissä on 2 rakennusta asunnoiksi. Huoneita on vähän ja niiden
26006: sekä havaintonavetta. Varsinainen koulu suuruus erilainen. Kun 4 ja useassa ta-
26007: toimii Rätön tilan entisessä päärakennuk- pauksessa 6 oppilasta on täytynyt sijoittaa
26008: sessa, jossa ovat luokkahuone, ruokasali, samaan huoneeseen, ei siinä ole tilaisuutta
26009: kirjasto, vähäinen oleskeluhuone, keittiö ja syventyä perusteellisesti koulutehtäviin.
26010: johtajan asunto. Oppilasasuntola, joka si- Tässä rakennuksessa on lisäksi toisen opet-
26011: jaitsee vähän matkan päässä koulusta, on tajan asunto, joka niinikään käsittää 2
26012: alkuaan rakennettu Rätön tilan työväen huonetta ja eteisestä {)roitetun keittiön.
26013: asunnoksi. Sekin on liian pieni perheellisen henkilön
26014: Kun sekä koulurakennus että oppilas- asuttavaksi.
26015: asuntola ovat rakennetut toisia tarkoituksia Koulun työ kärsii siis suuresti huoneis-
26016: varten, ovat ne koulun käyttöön sopimatta- tosta, joka ahtautensa ja muun epäkäytän-
26017: 654 IV,l09. - Karjanhoitokoulu Lepaalle.
26018:
26019: nöllisyytensä vuoksi ei vastaa alkeellisia- menestykselliselle toiminnalle. Kun lisäksi
26020: kaan vaatimuksia, eikä voi antaa edellytyk- valtion maatalouspolitiikka nykyisin pyrkii
26021: siä koulutyön jatkuvalle kehittämiselle. sijoittamaan maatalouskoulut valtion omille
26022: Vastatakseen tarkoitustaan tulisi sellai- tiloille, voisi vastedes käydä niinkin että
26023: sen koulun kuin karjanhoitokoulun olla yksityisen koulun valtioapu lopetetaan ja
26024: vilkkaassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä asianomainen laitos siirretään jollekin val-
26025: kanssa. Sen tulisi oppilaskuntansa ulko- tion maatilalle. Tällöin seuran kustantama
26026: puolellekin jakaa ammattivalistusta ja koulurakennus jäisi käyttöä vaille, koska
26027: luoda innostusta alueensa asujamiston kes- sille tuskin sen jälkeen olisi muutakaan
26028: kuui-.O<ln järjestämällä alaansa koskevia esi- sopivaa käyttöä.
26029: telmätilaisuuksia, juhlia, toveripäiviä j. n. e. Sopivin, edullisin ja koulun vastaisen ke-
26030: • Mutta tällainen ulospäin vaikuttava toi- hityksen kannalta hyödyllisin, kuin myös
26031: minta on mahdotonta Toijalan karjanhoito- Etelä-Hämeen maatalouden kehityksen kan-
26032: koulussa, jossa ei ole kuunolleen tilaa nalta paras ratkaisu on mielestämme se,
26033: omalle väellekään. Tästä johtuen koulu on että koulu rakennetaan jollekin lähellä
26034: ollut ikäänkuin eristetty maakunnastaan ja olevalle valtion tilalle. Tällaiseen tarkoi-
26035: pysynyt sen laajoille väestöpiireille verrat- tukseen sopiva tila on mielestämme Tyrvän-
26036: tain tuntemattomana. Ellei maakunnan nössä sijaitseva Lepaan tila, jossa ilman eri
26037: väestö tunne koulua omakseen, ei se myös- kustannuksia on havaintonavetta ja muuta-
26038: kään tule käyttäneeksi kaikkia sen tarjoa- kin, mitä koulu tarvitsee, joten ei ole tar-
26039: mia mahdollisuuksia hyväkseen. Kun naa- vis kaikkea uudesta hankkia. Kun Lepaan
26040: purimaakunnissa on rakennuksiltaan ko- tilalla ei ole mitään tämäntapaista ohjel-
26041: meita ja ajanmukaisia karjanhoitokouluja, maa, ei mikään estä koulua sinne pe-
26042: hakeutuvat oppilaat niihin. Tämä on tä- rustamasta. Hämeen läänin maanviljelys-
26043: hän mennessäkin vaikeuttanut oppilaiden seura tekikin viime vuoden alussa maa-
26044: saantia Toijalan karjanhoitokouluun ja vas- taloushallitukselle esityksen karjanhoito-
26045: taisuudessa se voi muodostua koko koulun koulun perustamisesta Lepaan tilalle, mutta
26046: olemassaololle kohtalokkaaksi. kun tämä esitys ei johtanut tulokseen,
26047: Edellälueteltujen epäkohtien poistami- uudisti seuran johtokunta sen kuluvan
26048: seksi on aikaisemmin ajateltu rakennetta- vuoden maaliskuussa. Sen perusteella maa-
26049: vaksi Rätön tilalle ajanmukainen koulu- taloushallitus otti ensi vuoden talousarvio-
26050: rakennus. Talon omistaja olisi ollut halu- esitykseensä 500,000 markan määrärahan
26051: kas sen rakennuttamaan, mutta vain eh- koulun rakennustöiden aloittamista varten.
26052: dolla, että saataisiin ainakin 25 vuoden Mutta se ehdotus ei ole päässyt maatalous-
26053: vuokrasopimus. Koulun omistava seura ei ministeriötä edemmäksi.
26054: kuitenkaan ole voinut antaa näin pitkää Kun tämä asia kuitenkin edelläesitetyistä
26055: vuokrasopimusta syystä että sille on myön- painavista syistä on sekä tärkeä että kii-
26056: netty valtioapu vain vuodeksi kerrallaan. reellinen, olisi se saatava mahdollisimman
26057: Seuralla itselläkään ei ·ole ollut varoja kou- pian arvoansa vastaavaan ratkaisuun. Sen-
26058: lurakennuksen rakentamiseen ja jos se olisi vuoksi, ja jotta rakennustyöt voitaisiin
26059: sitä varten ottanut lainan, rasittaisivat sitä aloittaa jo ensi vuoden aikana kuin myös
26060: ylivoimaiset kork9- ja kuoletusmenot. Ja viitaten edellämainittuun maataloushalli-
26061: kun koulu edelleenkin olisi jäänyt riippu- tuksen toimenpiteeseen, rohkenemme kun-
26062: vaksi havaintonavetan omistajasta, vms1 nioittaen ehdottaa,
26063: siitä tuonnempana, talon omistajan mahdol- että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
26064: lisesti vaihduttua, koitua vaikeuksia koulun vuoden tulo- ja menoarvioon 500,000
26065: IV,l09. - Kivisalo y. m. 655
26066:
26067: markan määrärahan Lepaan tilalle topuolisen karjanhoitokoulun raken-
26068: perustettavan valtion omistaman tie- nustöiden aloittamista varten.
26069:
26070: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
26071:
26072: Väinö Kivisalo. Bruno A. Salmiala.
26073: Otto Toivonen. K. A. Jussila.
26074: Väinö Sinisalo. Aino Malkamäki.
26075: Anselm Pitkäsilta. Otto Marttila.
26076: Lauri A. Sariola. Oskari Lehtonen.
26077: Oskari Mantere.
26078:
26079:
26080:
26081:
26082: 83
26083: 656
26084:
26085: IV,11o. - Fin. mot. N:o 78.
26086:
26087:
26088: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
26089: förande och inredning av en ny skolbyggnad för svenska
26090: teoretiska mejeriskolan i Vasa.
26091:
26092: T i ll R i k s d a g e n.
26093:
26094: I motiveringen till stwtsförslaget för år är denna brllit måhända mest uppenbar.
26095: 1939 säger regeringen å sidan 250, att Då det här gäller att utbilda personer för
26096: det för närvarande råder brllit på svenska de svenska mejerierna i landet, borde stats-
26097: ostberedare och för att avhjälpa denna maktens bidrag kunna påräknas.
26098: brllit föreslår regeringen ett anslag på Vid budgetbehandlingen senaste höst
26099: 60,000 mark för avlönande av en lärare förelåg en av undertecknad m. fl. inläm-
26100: vid svenska teoretiska mejeriskolan för n:ad finansmotion om upptagande av an-
26101: att få utbildningen tillfredsställande ord- slag för svenska teoretiska mejeriskolan i
26102: nad. Allt detta är gott och väl och härom V asa. Då byggnadsal'betena på den nya
26103: är ingenting annat att säga, än att detta mejerllikolan nu fortskridit så långt, att
26104: redan hade bort ske tidigare. Men även skolan kan flytta in i de nya lokaliteterna
26105: svenska teoretllika mejeriskolan som sådan vid årsskiftet 1939, och då här ett ound-
26106: är i behov av understöd från statsmaktens gängligt behov av handräckning från sta-
26107: sida. I V asa uppföres som bäst ett nytt tens sida förefinnes, våga undertecknade
26108: skolhus för mejeriskolans rälming och för förnya motionen och hänvisa ytterligare
26109: detta kostsamma sko1bygge, för vilka kost- till motiveringen i finansmotionen n: o 63
26110: naderna betydligt överstiga 2 miljoner vid 1937 års riksdag.
26111: mark, har statsbidrag icke i någon form Med stöd av det ovanstående våga un-
26112: erhållits, utan garantiföreningen har va- dertecknade vördsamt föreslå,
26113: rit tvungen att helt och hållet upplåna
26114: det erforderliga byggnadskapitalet. Av att Riksdagen i statsförslaget för
26115: utomordentlig betydelse vore därför, att år 1939 måtte upptaga ett anslag
26116: jämväl statsbidrag för skolan erhålles. av 2,100,000 mark för uppförarnde
26117: Understödet borde givas dels i form av och i11redning av en ny slcolbyggnad
26118: lågprocentigt statslån, dels som direkt i Vasa för svenska teoretiska mejeri-
26119: byggnads- och inredningsbidrag. skolan samt att nämnda anslag
26120: I detta sammanhang kunna vi inte låta skuUe fördelas så, att 1,200,000 mark
26121: bli att påpeka, att den svenskspråkiga un- utgåves som statslån med låg ränta,
26122: dervlliningen i vårt land för praktiska yr- 600,000 mark som byggnadsbidrag
26123: ken är brllitfälligt ordnad och icke ka,n och 300,000 mark som bidrag för in-
26124: jämföras med motsvarande förhållanden på redning av skolhuset och laborato-
26125: finskt håll. På mejerihanteringens område rierna.
26126:
26127: Helsingfors den 7 september 1938.
26128:
26129: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
26130: Albin Wickman. Herman Mattsson.
26131: J. E. Hästbacka. Ernst von Born.
26132: Uno A. Hilden. John Österholm.
26133: Karl J. Wenman. K. F. Lauren.
26134: Edvin StenwalL Edv. Helenelund.
26135: Elsa Bonsdorff.
26136: 657
26137:
26138: IV,11o. - Rah. al. N:o 78. Suomennos.
26139:
26140:
26141: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta koulutalon ra-
26142: kentamista ja sisustamista varten Vaasan ruotsalaiselle
26143: tietopuoliselle meijerikoululle.
26144:
26145:
26146: E d u s k u n n a 11 e.
26147:
26148: Hallitus sanoo vuoden 1939 valtion tulo- puute on ehkä kaikkein ilmeisin. Kun on
26149: ja menoarvioesityksen perusteluissa. siv. 252, kysymys henkilöiden opettamisesta ruotsa-
26150: .että nykyään on puutetta ruotsalaisista juus- laisia meijereitä varten maassa, pitäisi val-
26151: ton valmistajista, ja tämän puutteen korjaa- tiovallan apua voida odottaa.
26152: miseksi hallitus ehdottaa 60,000 markan Talousarviota viime syksynä käsiteltäessä
26153: suuruista määrärahaa opettajan palkkaa- oli esillä allekirjoittaneen y. m. jättämä
26154: miseksi ruotsalaiseen tietopuoliseen meijeri- rahaasia-aloite määrärahan osoittamisesta
26155: kouluun, jotta opetus saataisiin tyydyttä- Vaasan ruotsalaiselle tietopuoliselle meijeri-
26156: västi järjestetyksi. Kaikki tämä on kyllä koululle. Kun rakennustyöt uudella mei-
26157: hyvin, eikä siitä ole muuta sanottava kuin jerikoululla ovat nyt edistyneet niin pit-
26158: että sen olisi pitänyt tapahtua jo aikaisem- källe, että koulu voi muuttaa uusiin huo-
26159: min. Mutta myös ruotsalainen tietqpuoli- neistoihinsa vuoden 1939 vaihteessa, ja kun
26160: nen meijerikoulu sinänsä tarvitsee valtio- tässä välttämättömästi tarvitaan valtion
26161: mahdin tukea. Vaasassa rakennetaan par- auttavaa kädenojennusta, rohkenevat alle-
26162: haillaan uutta koulutaloa meijerikoulun ti- kirjoittaneet uudistaa aloitteen ja viitata
26163: liin, eikä tätä kallista koulurakennusta var- lisäksi vuoden 1937 valtiopäivillä tehdyn
26164: ten, jonka kustannukset nousevat koko jou- rahaasia-aloitteen N: o 63 perusteluihin.
26165: kon yli 2 milj. markan, ole valtioapua mis- Ylläolevan nojalla allekirjoittaneet roh-
26166: sään muodossa saatu, vaan kannatusyhdis- kenevat kunnioittaen ehdottaa,
26167: tyksen on ollut pakko kokonaan lainata
26168: tarvittava rakennuspääoma. Senvuoksi olisi että Eduskunta vuoden 1939 tulo-
26169: tavattoman tärkeätä, että valtioapu saatai- ja menoarvioon ottaisi 2,100,000
26170: siin myös koululle. Avustus olisi annettava markan suuruisen määrärahan uuden
26171: osaksi halpakorkoisen valtiolainan muo- koulutalon rakentamista ja sisusta-
26172: dossa, osaksi suoranaisena rakennus- ja mista varten Vaasan ruotsalaiselle
26173: sisustusapuna. tietopuoliselle meijerikoululle sekä
26174: Tässä yhteydessä emme voi olla huomaut- että mainittu määräraha jaettaisiin
26175: tamatta, että ruotsinkielinen opetus -käy- siten, että 1,200,000 mk annettaisiin
26176: tännöllisiin ammatteihin maassamme on halpakorkoisena valtiolainana, 600,000
26177: puutteellisesti järjestetty, eikä sitä voida markkaa rakennusavustuksena ja
26178: verrata vastaaviin olosuhteisiin suomalai- 300,000 markkaa koulutalon ja la-
26179: sella taholla. Meijerihoidon alalla tämä boratorioiden sisustusavustuksena.
26180: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
26181:
26182: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
26183: Albin Wickman. Herman Mattsson.
26184: J. E. Hästbacka. Ernst von Born.
26185: Uno A. Hilden. John Österholm.
26186: Karl J. Wenman. K. F. Lauren.
26187: Edvin StenwalL Edv. Helenelund.
26188: Elsa Bonsdorff.
26189: 658
26190:
26191: IV,111. - Rah. al. N:o 79.
26192:
26193:
26194:
26195:
26196: Kalliokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjan-
26197: maan kotitalouskoulun emäntäkouluksi muuttamista var-
26198: ten.
26199:
26200:
26201: E d u s k u n n a ll e.
26202:
26203: Kun koko laajalla Keski-Pohjanmaan janmaan kotitalouskoulun rakennukset oli
26204: alueella ei ole emäntäkoulua teki Keski- alun perin suunniteltu emäntäkoulun tar-
26205: Pohjanmaan kotitalouskoulun kannatus- peisiin riittäviksi, ei koulun emäntäkou-
26206: yhdistyksen johtokunta viime talvena aloit- luksi muuttamisesta aiheutuisi mitään
26207: teen Vetelissä olevan Keski-Pohjanmaan muita kuluja kujn palkkausten erosta ja
26208: kotitalouskoulun muuttamisesta emäntä- opettajavoimien lisäämisestä johtuvat vä-
26209: kouluksi. Anomusta perusteltiin sillä, että häiset menot. Maataloushallitus oli arvioi-
26210: kun emäntäkouluihin nykyisin on varsin nut mainitun menon yhteensä 69,000 markan
26211: runsaasti pyrkijöitä, on tämä vaikuttanut suuruiseksi, minkä summan se oli ehdotta-
26212: siihen että toiminnassa olevat emäntäkou- nut tarkoitukseen varattavaksi ensi vuoden
26213: lut ovat rajoittaneet oppilaitten oton tulo- ja menoarviossa.
26214: yleensä vain omaan alueeseensa kohdistu- Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
26215: vaksi. Emäntäkouluihin pyrkivillä keski- tykseen ei ole otettu edellä mainittua mää-
26216: pohjalaisilla neitosilla ei näin ollen ole ol- rärahaa, ehdotamme kunnioittaen,
26217: lut riittävästi mahdollisuuksia emäntäkou-
26218: lukurssin suorittamiseen. että Eduskunta päättäisi ottaa
26219: Ehdotuksessaan vuoden 1939 tulo- ja me- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
26220: noarvioksi maataloushallitus asettui puolta- 69,000 markan suuruisen määrärahan
26221: maan edellä selostettua aloitetta ja huo- Keski-Pohjanmaan kotitalouskoulun
26222: mautti se puolestaan että ikun Keski-Poh- emäntäkouluksi muuttamista varten.
26223:
26224: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
26225:
26226: Viljami Kalliokoski. J. Kailio. E. M. Tarkkanen.
26227: 659
26228:
26229: IV,112. - Rah. al. N:o 80.
26230:
26231:
26232:
26233:
26234: Kukkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion emän-
26235: täkoulun perustamiseksi Pohjois-Karjalaan.
26236:
26237:
26238: E d u s k u n n a ll e.
26239:
26240: Kuluvan vuoden valtiopäivillä jätetrtiin musaloitteeseen ja maataloushallituksen eh-
26241: toivomusaloite valtion emäntäkoulun perus- dotukseen ensi vuoden menoarvioksi, ehdot-
26242: tamisesta Pohjois-Karjalaan. Hallituksen taa,
26243: esityksessä ensi vuoden menoarvioksi ei tar-
26244: koitukseen kuitenkaan ole ehdotettu määrä- että Eduskunta päättäisi vuoden
26245: rahaa, vai.lkka asianomainen keskusvirasto- 1939 tulo- ja menoarvioon ottaa
26246: kin oli sitä pyytänyt. Kun hankkeen to- 1 miljoonan markan suuruisen mää-
26247: teuttaminen ei sietäisi viivY'tystä, rdhke- räråhan valtion emäntäkoulun perus-
26248: nemme, viitaten alussa mainittuun toivo- tamiseksi Pohjois-Karjalaan.
26249:
26250: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
26251:
26252: Antti Kukkonen. Heikki Soininen.
26253: Akseli Brander. Matti Tolppanen.
26254: 660
26255:
26256: IV,113, - Rah. al. N:o 81.
26257:
26258:
26259: Leppälä y. m.: .liäärärahan osoittamisesta lisämaan hank-
26260: kimiseksi Sortavalan Rantueen emäntäkoululle.
26261:
26262: E d u s k u n n a ll e.
26263:
26264: Naisten työn osuus itä-karjalaisilla pien- koulu niin suunniteltava, etrt;ä se ohjaisi
26265: tiloilla, joLlaisia ne siellä pääasiassa ovat, kasvattinsa ei kodista pois vaan jälleen
26266: on kirjanpitotiloilla tehtyjen tutkimusten kotiin.
26267: mukaan maa;tila:n tuotantopuolen tehtävissä TäanänJaisen käytännöllis-tieltopudlisen
26268: yhtä suuri, eräissä tapauksissa suurempi, koulun tarve on Raja-Karjalassa hyvin tun-
26269: kuin miesten. Perheen naistyövoiman oh- ne1Jtu. Tätä osoittaa sekin, että maakunnan
26270: jaajan, emännän, merkitys on siis niissä ainoa kaupunki Sortavala, jonka läheisyy-
26271: oloissa ei vain kotitalouden hoitajana vaan teen monestaikin syystä koulu olisi sopi-
26272: maatilan monipuolisissa tuotantopuolen vin sijoittaa, on tarkoitukseen luovuttanut
26273: tehtävissä erikoisen huomattava. Mikäli sopiv:an matkan päässä kaupungista Laato-
26274: Karjalan nuoret sen kDti- ja maa;talDudelli- kan etelään viettäivällä rannalla sijaitsevan
26275: sen kokemuksen lisäksi, jonka koti heiHe ihanteellisen 28 ha käsitttävän maa-alueen.
26276: tarjoaa, saisivat ammatillista opetusta ja Samaa tar.koitus:ta varten on Sortavalan
26277: ohjausta omassa ammattikoulussaan, sikäli maa:laiskunta la;hjoittanut 100,000 markkaa.
26278: heidän merkityksensä sikäläisten pientilo- Niinikään on Sortavalan kaupunki lisäksi
26279: jen vastaisina emäntinä kasvaisi ja tilojen tarjonnut sopivin ehdoin ostettavaksi lah-
26280: edel'lytykset tarjota työntekijöilleen tyydyt- joittamansa alueen välittömästä yhteydestä
26281: tävän tDimeentulon lisääntyisi. koululle tarvittavan 'lisämaa-alueen.
26282: Tämän tapaista koulua ei kuitenkaan Maataloushallitus, joka on koulun pi-
26283: Raja-Karjalassa ole. Niinpä nykyään nuD- kaista perustamista piitänyt ensi arvoisen
26284: rison siellä täytyy pyrkiä oman piirinsä tärkeänä, puoltaa lahjoituksen vastaanotta-
26285: ulkopuolelle emäntäkouluihin, joihin kui- mista ja ehdottaa tarpeellisen lisämaan
26286: tenkin tilanahtauden vuoksi voidaan hy- hankiki:mista ennenkuin sen samti ehkä
26287: väksyä ainoastaan pieni osa halkijoista, olisi myohäistä. Lisämaan ost6on tarvittai-
26288: lmska oppilaspaikat Dn tarkoitetltu ensisi- siin 150,000 mk. Mikäli tämä määräraha
26289: jassa asianomaisten seutujen omalle nuori- myönnetään, sikä}i tulisi tunnust:etuksi
26290: solle. Siten oli lwlmen lähimmän emäntä- myöskin tarjottu lahja vastaanotetuksi.
26291: koulun hakijoista syksyllä 1937 hyljättävä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
26292: 243:sta 105. kunnioittaen,
26293: Tähän nähden ja kun Raja-Karjalalla
26294: välhävaraisena seutuna ei ole edeHytyiksiä että Eduskunta päättäisi vuoden
26295: J~ksityisen emäntäikou[un perustamiseen, 1939 tulo- ja menoarvioon ottaa
26296: olisi va1tion sinne perustettava sikäläisiin 150,000 markan määrärahan Sortava-
26297: olDihin soveltuva, pienellä koetilalla varus- lan Rantueelle perustettavalle emän-
26298: tettu emäntäJkoulu. Nimenomaan olisi tämä täkoululle lisämaan hankkimiseksi.
26299:
26300: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
26301:
26302: Juhani Leppälä. Jussi Rapo.
26303: Kaapro Huittinen. Arvo Inkilä.
26304: Arvi Oksala. E. A. Tuomivaara.
26305: Jussi Raatikainen. A. Halonen.
26306: 661
26307:
26308: IV,114. - Rah. al. N:o 82.
26309:
26310:
26311:
26312:
26313: Pitkäsilta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lahteen perus-
26314: tettavan mieskotiteollisuusopettajaopiston rakennustöi-
26315: den aloittamista varten.
26316:
26317:
26318: E d u s k u n n a ll e.
26319:
26320: Kotiteollisuudella on maassamme tärkeä ja rakennustyön opettajien valmistamiseksi
26321: asema varsinkin vähävaraisten kansanker- ei maassamme ole minkäänlaisia oppilaitok-
26322: rosten ansiokeinona ja maata viljelevän sia.
26323: väestön kotitarpeiksi harjoittamana käsi- Kun epäpätevien opettajien yhä jatkuva
26324: työnä. Valtion, kuntien ja Y'ksityisten yh- lisääntyminen arveluttavasti alentaa koti-
26325: teisesti ylläpitämät kotiteollisuuskoulut, teollisuuskouluissa annettavan opetuksen
26326: joista maassamme on noin 50 mieSkotiteol- hyötyä, olisi vihdoinkin ryhdyttävä toteut-
26327: lisuuskoulua, huolehtivat kotikäsityötaidon tamaan jo kauan aikaa ja muun muassa
26328: kehittämisestä sekä kotiteomsuuden edistä- erityisessä valtion kotiteollisuuskomiteassa
26329: misestä. Näiden koulujen menestyksellisen valmistellun valtion mieskotiteollisuusopet-
26330: toiminnan sekä niihin uhrattujen yleisten tajaopiston perustamista.
26331: ja yksityisten varojen hyödyllisen käytön Saatuaan Lahden kaupungilta, jonka
26332: edellytyksenä on kouluissa annettavan ope- maataloushallitus on katsonut erittäin so-
26333: tuksen ja sii,s myöskin koulujen opettajien pivaksi miesk:otiteollisuusopettajaopiston
26334: pätevyys. paikaksi, sitoumuksen riittävän ja tarkoi-
26335: Kotiteollisuusopettajaopiston puute on tukseen hyvin soveltuvan tonttialueen
26336: johtanut siihen, että noin 50 % mieskoti- opistolle lahjoittamisesta sekä 1,500,000
26337: teollisuuskoulujen opettaji<Sta ei ole voinut markan suuruisella määrällä opiston perus-
26338: ~anklkia itselleen asetusten edellyttämää t3Jilliskustannuksiin osallistumisesta, on
26339: pätevyyttä. Niinrpä on 63 maassamme ny- maataloushallitus ehdottanut otettavaksi
26340: kyään toimivasta kotiteollisuusopettaja<Sta valtion vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
26341: 27 pätevää ja niistäkin on vielä osa saanut edellämainitun opettajaopiston rakennus-
26342: muodollisen pätevyyden ainoastaan myön- hankkeeseen, jonka kokonaisarvia valtion
26343: netyin erivapauksin. Kehitys näyttää joh- osuudelta tulisi olemaan noin 8,500,000
26344: tavan epäpätevyyden edelleen lisääntymi- mal'kkaa, siirtomäärärahana 3,000,000
26345: seen. Kuitenkin on koneistuminen, sähkön markkaa töiden alkamista varten. Hallitus
26346: käyttö sekä muunlainen teknillinen kehitys ei kuitenkaan ole ottanut tulo- ja meno-
26347: aiheuttanut kotiteollisuusala:llakin uusia arvioehdotukseensa mainittua, maatalous-
26348: opetustarpeita ja suurempia pätevyysvaa- hallituksen esittämää määrärahaa.
26349: timuksia opetuksen suhteen. Edellämainittujen, kotiteollisuusopetusta
26350: Väliaikaisesti on Helsingin puuteollisuus- suuresti haittaavien ja sen !kehitystä estä-
26351: ammattikoululle annettu oikeus valmistaa vien epäkohtien vuoksi ja kun opiston
26352: koti teollisuuskouluihin puutyö no pettaj ia, rakennustyöt tullevat viemään useamman
26353: mutta sanottuihin .kouluihin tarvittavien vuoden ajan, ei opiston rakennustöiden
26354: metalli-, maalaus-, kone-, moottori-, sähkö- aloittamista olisi €llää lykättävä.
26355: 662 IV,114. - Lahden mieskotiteollisnnsopettajaopisto.
26356:
26357: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 3,000,000 markan suuruisen siirto-
26358: kunnioittaen, määrärahan Lahteen perustettavan
26359: valtion mieskotiteollisuusopettaja-
26360: että Eduskunta päättäisi ottaa opiston rakennustöiden aloittamista
26361: vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon varten.
26362:
26363: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1938.
26364:
26365: Anselm Pitkäsilta. Otto Toivonen.
26366: Oskari Lehtonen. Väinö Sinisalo.
26367: Väinö Kivisalo. Aino Malkamäki.
26368: Otto Marttila.
26369:
26370:
26371:
26372:
26373: •
26374: 663
26375:
26376: IV,115. - Rah. al. N:o 83.
26377:
26378:
26379:
26380:
26381: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta mieskotiteollisuus-
26382: koulun perustamista varten Alatornion kuntaan.
26383:
26384:
26385: E d u s k u n n a ll e.
26386:
26387: Viitaten tämän vuoden valtiopäiville jä- osallistuessa, rohkenemme kunnioittaen eh-
26388: tetyn toivomusaloitteen N :o 84 perustelui- dottaa,
26389: hin (Liitteet I-XII) ja huomauttaen,
26390: että aloitteessa mainittua mieskotiteol- että Eduskunta ottaisi vuoden
26391: lisuuskoulua varten on paikkakunnalla 1939 tulo- ja menoarvioon 52,000
26392: saatavana sopivia ja kohtuullisilla ehdoilla markan suuruisen määrärahan mies-
26393: vuokrruttavia huoneistoja niin kunnan kuin kotiteollisuuskoulun perustamiseen ja
26394: yksityistenkin avustuksella ja vuokriin ylläpitämiseen Alatornion kunnassa.
26395:
26396: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
26397:
26398: Antti Junes. Lauri Kaijalainen.
26399: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
26400:
26401:
26402:
26403:
26404: 84
26405: 664
26406:
26407: IV,l16. - Rah. al. N:o 84.
26408:
26409:
26410:
26411:
26412: Lehtonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sianhoitokou-
26413: lun rakentamiseksi K ujalan koulu tilalle.
26414:
26415:
26416: · E d u s k u n n a ll e.
26417:
26418: Suomen Sianjalostusyhdistyksen omis- seudun meijeriosuuskunnan suuri lihotus-
26419: tama sianhoitokoulu toimii nykyisin Mus- sikala, jossa vuosittain lilh.otetaan useampia
26420: tialassa vuokrahuoneissa. Koulun käytössä satoja sikoja. Kujalaan sijoitettuna tulisi
26421: olevat huoneet ovat kuitenkin useassa eri sianhoitokoulun rakentaminen valtiolle hal-
26422: rakennuksessa, suurimmaksi osaksi erittäin vimmaksi, koska siten säästytään havainto-
26423: huonossa kunnossa ja muutenkin tarkoituk- tilan ja tontin hankinnasta. Myöskin sian-
26424: seensa sopimattomia ja epäterveellisiä. hoitokoulun vuotuinen ylläpito tulisi en-
26425: Koulun toiminta luonnollisesti kärsii kai- tistä halvemmaksi, sillä karjanhoitokoulu
26426: kesta tästä huomattavasti. Oman talon ja sianhoitokoulu voisivat suureksi osaksi
26427: hankinta sianhoitokoululle on ollut jo toimia samoilla opettajavoimilla. Molem-
26428: useita vuosia vireillä. Koulua varten on mat koulut voisivat käyttää yhteistä
26429: löytynyt sopiva paikkakin, nimittäin Lah- oppilasruokalaa, yhteisiä talousrakennuk-
26430: den kaupungin alueella oleva Kujalan sia j. n. e.
26431: koulutila, jonka valtio omistaa vuodesta Kun ne olosuhteet, joissa sianhoitokoulu
26432: 1937 lähtien ja jossa jo toimii Itä-Hämeen nykyisin toimii, tuottavat sekä koulun
26433: tietopuolinen karjanhoitokoulu. Kujalassa opettajakunnalle että oppilaille melkeinpä
26434: on sianhoitokoululle sopiva tonttialue ja ylivoimaisia vaikeuksia ja kun koulu ei
26435: piirustusluonnokset uutta koulutaloa varten huoneiston ahtauden vuoksi voi tyydyttää
26436: ovat jo valmiina. Sianhoitokoulun paikaksi yhä kasvavaa sianhoitajien kysyntää, ehdo-
26437: on Kujalan koulutila joka suhteessa erit- tamme,
26438: täin sopiva. Lahti on koko maahan näh-
26439: den keskeinen paikkakunta, jonne kulku- että Eduskunta päättäisi ottaa
26440: yhteydet kaikkialta ovat hyvät. Opetuk- vtwden 1939 tulo- ja menoarvioon
26441: sen kannalta on Kujala myös hyvin sopiva 1,000,000 markan suuruisen määrä-
26442: tähän tarkoitukseen, sillä koulutilalla on rahan ajanmukaisen huoneiston ra-
26443: jo huomattava siitossikala. Sit~paitsi on kentamiseksi sianhoitokoulua varten
26444: koulutilalta vuokratulla tontilla Lahden Kujalan koulutilalle.
26445:
26446: Helsingissä syyskuun 7 päivänä .1938.
26447:
26448: Oskari Lehtonen. Einari Karvetti.
26449: Kalle Soini. Jalmari Pilkama.
26450: Anselm Pitkäsilta. K. A. Jussila.
26451: 665
26452:
26453: IV,111. - Rah. al. N:o 85.
26454:
26455:
26456:
26457:
26458: Leinonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kätkäjoen per-
26459: kaushankkeen toteuttamista varten.
26460:
26461:
26462: E d u s k u n n a ll e.
26463:
26464: Jo v. 1916 laadittiin Lehtimäen pitäjän Maanviljelysinisinööri Eino J. Seppänen,
26465: Kätkäjoen täydellinen pevkausssuunnitelma. joka suoritti per'kaushanld\:een viimeisen
26466: Silloin kuitenkin olivat olosuhteet sellaiset, tutkimuksen, lausuu asiasta seuraavaa:
26467: maailmansodan parhaillaan raivotessa ja ,Kyseessäolevassa perkaushankkeessa ei
26468: oman maamme olojen ollessa s~kasortoiset, kannattavaisuutta voi arvostella yksin-
26469: etteivät varattomat maanviljelijät uskalta- omaan edelläesitettyjen numeroarvojen pe-
26470: neet ryhtyä hanketta toteuttamaan kustan- rusteella. On otettava huomioon, että suu-
26471: nusten kalleuden vuoksi ja senaikaisilla rimmalla osalla hyötyalueen omistajista ei
26472: maJksuedellytyksillä. Tulvatilanne joen var- ole muuta viljelyskelpoista maata, jotta he
26473: rella kävi kuitenkin vuodesta vuoteen yhä voisivat laajentaa viljelyksiään. Jos sitä-
26474: vaikeammaksi, ja maanomistajat ryhtyivät paitsi Kätkäjoen perkaushanike lopullisesti
26475: uudelleen perikaushanketta ajamaan v. 1932, raukeaa, ovat he pakotetut jättämään jo
26476: jolloin toimitetussa uudessa tutkimuksessa viljelyksellä olevat suoviljelykset, jotka
26477: todettiin, että tulvavesipinnan korkeus oli muodostavat huomattavan osan !hyöty-
26478: vuodesta 1916 noussut keskimäärin 0.3 5 m. alueesta, oman onnensa nojaan, sillä ny-
26479: Tulvain va:hinkoalue on samalla vastaavasti kyisen tulvatilanteen vallitessa on niiden
26480: laajentunut ja pel'lkaustyö käynyt yhä viljeleminen katsottava toivottoma!ksi."
26481: välttämättömämmäksi.
26482: Viimeisessä tutkimuksessa on arvioitu Tilanne ei ole suinkaan parantunut siitä
26483: kyseellisen pe11kaustyön hyötyalueen suu- kun tuo lausunto kuusi vuotta sitten an-
26484: ruus kaikkiaan 223.66 hehtaariksi, josta nettiin.
26485: suoviljelystä 102.85 ha, niittyä 24.46 ha, Lehtimäen pitäjä on kaikkein karuim-
26486: loppu viljelyskelpoista korpea ja suota. pia ja heikoimmin maatalousedellytyk-
26487: Tämän lisäksi kuitenkin viljelysmahdolli- sin varustettuja paikkakuntia maassamme,
26488: suuksia avautuu huomattavasti laajemmalle ja Kätikäjoen seutu on tämän kunnan taka-
26489: alueelle, ja lähiympäristön metsäkasvulli- maita, jossa viljelysvaikeudet ovat suuret
26490: suus paranee. ja elämä niukkaa. Seudun varattomat pien-
26491: Perkaustyön kustannukset arvioitiin v. viljelijät eivät voi omalla kustannuksellaan
26492: 1932 529,300 markaiksi. Sen jälkeen ovat tällaiseen suureen aloitteeseen ryhtyä, jo-
26493: kuitenkin työ- y. m. kustannukset kohon- ten tämä perkaussuunnitelma kuuluu mitä
26494: neet, niin että kustannusarviotakin olisi luonnollisimmin niihin, jotika suoritetaan
26495: todennäköisesti nostettava 10 %: lla. kokonaan valtion kustannuksella.
26496: 666 IV,11 7. - Kätkäjoen perkaus.
26497:
26498: Edelläesitettyyn viitaten pyydämme kun- kan määrärahan Lehtimäen pitäjässä
26499: nioittaen ehdottaa, olevan Kätkäjoen perkaushankkeen
26500: että Eduskunta vuoden 1939 tulo- toteuttamiseksi ja töiden aloittami-
26501: ja menoarvioon ottaisi 300,000 mar- seksi jo ensi vuoden aikana.
26502:
26503: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
26504:
26505: Artturi Leinonen. Vihtori Vesterinen.
26506: Jussi Annala. Heikki Vehkaoja.
26507: M. E. Harja. Isak Penttala. ·
26508: 667
26509:
26510: IV,us. - Fin. mot. N:o 86.
26511:
26512:
26513:
26514:
26515: Haga m. fl.: Angående anvisande av anslag för upprens-
26516: ning av Vörå älv.
26517:
26518:
26519: T i 11 R i k s d a g e n.
26520:
26521: Hänvisande till motiveringen i finans- 6 mom. i statsförslaget för år 1939
26522: motionen N: o 175 vid 1937 års riksdag måtte upptaga ett anslag av 75,000
26523: få vi vördsamt föreslå, mark för upprensning av Vörå älv.
26524: att Riksdagen under 20 Ht. III kap.
26525:
26526: Helsingfors den 6 september 1938.
26527:
26528: Edvard Haga. Levi Jern. Albin Wickman.
26529: 668
26530:
26531: IV,us. - Rah. al. N:o 86. Suomennos.
26532:
26533:
26534:
26535:
26536: Haga y. m.: M'äärärahan osoittamisesta Vöyrinjoen per-
26537: kausta varten.
26538:
26539:
26540: E d u s k u n n a 11 e.
26541:
26542: Viitaten vuoden 1937 valtiopäivillä teh- 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
26543: dyn rahaasia-aloitteen N: o 175 peruste- 20 Pl. III luvun 6 mom. kohdalle
26544: luihin ehdotamme kunnioittavasti, 75,000 markan suuruisen määrärahan
26545: Vöyrinjoen perkausta varten.
26546: että Eduskunta ottaisi vuoden
26547:
26548: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1938.
26549:
26550: Edvard Haga. Levi Jern. Albin Wickman.
26551: 669
26552:
26553: IV,119. - Rah. al. N:o 87.
26554:
26555:
26556:
26557:
26558: Kemppi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan kan-
26559: naksella sijaitsevan Rokkalanjoen perkaustöitä varten.
26560:
26561:
26562: E d u s k u n n a ll e.
26563:
26564: Viitaten vuoden 1936 valtiopäiville jäte- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
26565: tyn rahaasia-aloitteen N: o 158 perustelui- 1,000,000 markan suuruisen määrä-
26566: hin ehdotamme kunnioittaen, rahan Karjalan kannaksella sijait-
26567: sevan Rokkalanjoen perkaustöiden
26568: että Eduskunta päättäisi ottaa alkamista varten.
26569:
26570: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
26571:
26572: Antti Kemppi. Heikki Vehkaoja.
26573: Matti Miikki. A. Halonen.
26574: Kaapro Huittinen.
26575: 670
26576:
26577: IV,12o. - Rah. al. N:o 88.
26578:
26579:
26580:
26581:
26582: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen perkaus-
26583: työtä varten.
26584:
26585:
26586: E d u s kun n a ll e.
26587:
26588: Viittaamalla ed. Rytingin y. m. toivo- että Eduskunta ottaisi vuoden
26589: musaloitteen N :o 80, v. 1934 valtiopäivillä, 1939 tulo- ja menoarvioon 500,000
26590: toivomusaloitteen N :o 92, v. 1935 valtio- markan määrärahan Iijoen pM·kaus-
26591: päivillä ja toivomusaloitteen N: o 99, v. töiden aloittamiseksi.
26592: 1938 valtiopäivien kevätistuntokaudella, pe-
26593: rusteluihin saamme kunnioittaen ehdottaa,
26594:
26595: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
26596:
26597: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
26598: 671
26599:
26600: IV,121. - Rah. al. N:o 89.
26601:
26602:
26603:
26604:
26605: Luukka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen laske-
26606: mista varten.
26607:
26608:
26609: E d u s k u n n a ll e.
26610:
26611: Ehdottaessaan viime kevätistuntokaudella van laajan pienviljelijäseudun taloudelli-
26612: Vuoksen laskua tarkoittavan toivomusaloit- selle kehittymiselle. Yrityksen alkamiseen
26613: teen n: o 98 hylättäväksi maatalousvalio- olisi tämän vuoksi mitä pikimmin ryhdyt-
26614: kunta viittasi puheena olevaa hanketta kos- tävä. Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
26615: kevien lisätutkimusten ikeskeneräisyyteen.
26616: Nyttemmin ne ovat valmistuneet, joten lu- että Eduskunta päättäisi ottaa
26617: papäätös on odotettavissa ensi. tilassa. Jo vuoden 1939 talousarvioon 5 miljoo-
26618: monesti aikaisemmin on pätevästi selvitetty nan markan määrärahan Vuoksen
26619: tämän hankkeen toteuttamisen välttämättö- laskuhankkeen aloittamista varten.
26620: myys laskuhankkeen vaikutuspiiriin joutu-
26621:
26622: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
26623:
26624: Eemil Luukka. Toivo Ikonen. Väinö Kaasalainen.
26625:
26626:
26627:
26628:
26629: 85
26630: 672
26631:
26632: IV,122. - Rah. al. N:o 90.
26633:
26634:
26635:
26636:
26637: Luukka: Määrärahan osoittamisesta llfuolaanjärven laske-
26638: miseen.
26639:
26640:
26641: E d u s k u n n a ll e.
26642:
26643: Kuluvan syyskuun 7 pa1vana antamal- mattavasti parantaisi näiden pieneläjäin
26644: Iaan päätöksellä on vesistötoimikunta an- tilojen viljelemismahdollisuuksia. On sen
26645: tanut luvan Muolaan kunnassa sijaitsevan vuoksi erittäin tärkeätä, että tämä vuosi-
26646: Huolaanjärven laskemiseen sekä tähän kymmeniä vireillä ollut, kustannuksiltaan
26647: järveen laskevien Kuolleen-, Pahasillan- ja vähäinen, mutta paikkakunnan oloihin näh-
26648: Lavolan jokien perkaamiseen maanvilje- den suurimerkityksellinen hanke viipy-
26649: lysinsinööri J. Mikkelin laatiman suunni- mättä toteutettaisiin. Tähän nojaten roh-
26650: telman mukaisesti.. Hankkeen kustannus- kenen kunnioittavimmin ehdottaa,
26651: arvio on 500,000 markkaa ja hyötyalue lä-
26652: hes 400 ha, tutkimuksissa suurimmaksi että Eduskunta valtion vuoden
26653: osaksi aivan ensiluokkaisiksi todettuja vil- 1939 talousarvioon päättäisi ottaa
26654: jelyskelpoisia suomaita. Laskuhankkeen 500,000 markan suuruisen määrä-
26655: osakkaina on yli 150 pienviljelijää, joiden rahan Muolaan kunnassa sijaitsevan
26656: viljelmäin peltopinta-ala on keskimäärin Muolaanjärven laskutyön suoritta-
26657: alle 5 ha, Parkkilan kylässä enimmäkseen miseen.
26658: alle 2 ha. Hankkeen toteuttaminen huo-
26659:
26660: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
26661:
26662: Eemil Luukka.
26663: 673
26664:
26665: IV,123. - Rah. al. N:o 91.
26666:
26667:
26668:
26669:
26670: Vilhula y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tutki-
26671: muksen suorittamiseksi Päijänteeseen laskevien vesistö-
26672: jen vedenpinnan säännöstelemistä varten.
26673:
26674:
26675: E d u s kun n a ll e.
26676:
26677: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja suurten koskien rakentaminen tulisi myös
26678: menoarvioksi vuodelle 1939 on 20 Pl: n III ilmeisesti helpommaksi jos vedenpinnan
26679: luvun 5 momentin kohdalla ehdotettu säännöstely tulisi toteutetuksi. Kun Keski-
26680: 400,000 markan määräraha tutkimuksen Suomen teollisuus on nykyisin voima:k-
26681: aloittamista varten Päijänteeseen laskevien kaassa nousussa ja voiman puutetta alka-
26682: vesistöjen vedenpinnan säännöstelemiseksi. nee jo ilmetä olisi senkin vuoksi tärkeätä,
26683: Kun vesistön tutkimuskustannusten on las- että kyseeilisessä vesistössä olevat kosket
26684: kettu olevan n. 2.5 miljoonaa markkaa kes- saataisiin vedenpinnan korkeuksien suhteen
26685: täisivät tutkimukset siis kokonaista 6 säännöstellyiksi.
26686: vuotta edellyttäen, että vuotuinen määrä- Nyt kysymyksessä olevan vesistön veden-
26687: raha olisi jatkuvasti nyt ehdotetun suurui- pinnan säännöstelyä kiirehtivät siis monet
26688: nen. Kun on selvää, että suoritetun tutki- varsin painavat syyt. Joka tapauksessa
26689: muksen jälkeen kuluu vielä useita vuosia olisi yleiseltä kannalta:kin tarpeellista saada
26690: ennenkuin lopullinen vesistöjen säännöste- keskusteltu tutkimus pikaisemmin suori-
26691: lemissuunnitelma saadaan valmiiksi, tulisi tetuksi kuin mitä hallituksen esitys tietää
26692: siis kestämään ehkäpä lähes kymmenisen lisäämällä tarkoitukseen varattua määrä-
26693: vuotta ennenkuin suunnitelmaa päästään rahaa. Tätä lisäystä puoltaa myös se, että
26694: toteuttamaan, ellei tutkimusmäärärahaa ko- juuri nyt, jolloin tutkimustyöt on tarkoi-
26695: roteta. tus panna alulle, menee määrärahasta var-
26696: Mainitussa vesistössä on useita huomatta- maankin suuri osa tehtävään tarvittavien
26697: via voima- ja teollisuuslaitoksia, joiden toi- välineiden, karttojen y. m. hankkimiseen.
26698: minnalle vedenpinnan säännösteleminen Edellä esittämämme perusteella ehdo-
26699: mahdollisimman pikaisesti olisi erittäin tär- tamme kunnioittaen,
26700: keätä, asianlaidan ollessa rantojen omista-
26701: jien kannalta myös aivan sama. Monin että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
26702: tavoin haitalliset ja vakavat erimielisyydet, tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III
26703: joita nykyisin on todettavissa vesistöjen luvun 5 momentin kohdalle lisäystä
26704: rannanomistajien ja sikäläi8ten teollisuus- 200,000 markkaa tutkimuksen suorit-
26705: laitosten välillä, saataisiin myöskin poiste- tamiseksi Päijänteeseen laskevien ve-
26706: tuksi vain oikeudenmukaisen ja pikaisen sistöjen vedenpinnan säännöstele-
26707: vedenpinnan säännöstelyn kautta. Usei- mistä varten.
26708: den vesistössä vapaina olevien melkoisen
26709:
26710: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
26711:
26712: T. N. Vilhula. J. Takala. Vihtori Vesterinen.
26713: 674
26714:
26715: IV,124, - Rah. al. N:o 92.
26716:
26717:
26718:
26719:
26720: L. 0. Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta tulva-
26721: vesien säännöstelytöiden aloittamiseksi Onkiveden, N er-
26722: koon ja Poroveden vesistöissä.
26723:
26724:
26725: E d u s k u n n a ll e.
26726:
26727: Vuonna 1922 pantiin alulle suurisuun- kutus. Ja vielä ottaen huomioon hank-
26728: tainen työ saada säännöstellyksi tuhoisat keen erikoisen suuren laajuuden on se
26729: ja raskaasti viljelysmahdollisuuksia raj-oit- kansantaloudellinen hyöty, mikä haitalli-
26730: tavat kevättulvat Lapinlahden, Maaningan, sista tulvista vapautuneiden maiden li-
26731: Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän ja Sonka- sääntyneellä tuotolla on väestön tulojen ja
26732: järven pitäjissä. Työ on nyt sikäli edis- ostokyvyn nousemisen kautta muille ta-
26733: tynyt että Savon maanviljelysinsinööri- louselämän aloille ja koihonneen velion-
26734: piirin toimesta on valtion varoilla laadittu maksukyvyn kautta suoraan valtiolle, kun-
26735: täydellinen suunnitelma Onkiveden, Ner- nille ja seurakunnille, katsottava erittäin
26736: koonjärven, Poroveden, Haapajärven, huomattavaksi.
26737: Kiurujoen, Iij'ärvien, Tismiöjärvien, Vie- Miten suuressa määrin kevättulvat va-
26738: remaJarven, Murennusjoen, Koukunjoen, hingoittavat hedelmällisten rantamaitten
26739: Paloisjärven, Kilpijärven ja Viitaanjärven viljelmiä se on todettavissa vesistöjen var-
26740: vedenpintojen laskemis- ja säännöstely- silla elävien viljelijäin mailla joka ai-
26741: hankkeille. noana keväänä. Mutta helposti käsittää
26742: Laaditun kustannusarvion mukaan tuli- tulvatuhojen suuruuden syrjäinenkin, kun
26743: sivat kaikki tämän pohjoisimman Savon mainitsemme että kevättulvat sattuvat
26744: maataloutta sangen voimakkaasti edistävän n'äissä vesistöissä kaikkien parhaan kevät-
26745: työn kustannukset vahingonarvioineen te- työkauden vallitessa ja kun tiedämme, että
26746: kemään 6,200,000 markkaa. Kun kum- insinöörien tekemät mittaukset osoittavat
26747: minkin tulvatilanteesta !kärsivien alueiden korkeimman ja matalimman vedenpinnan
26748: laajuus on noin 5,800 hehtaaria ja maan- korkeuden e11oituksen olevan noin 3 metriä.
26749: parannuksen yksityistaloudellinen raha- Keväällä vuonna 1938 ilmeni tulva ylä-
26750: arvo nousee ammattimiesten ~aatimien las- vesistöissä tapahtuneiden koskien ja jokien
26751: kelmien mukaan 12,335,360 markkaan, on perkausten sekä laajojen metsä- ja suo-
26752: hanke maanparannuksen kannalta katsoen alueiden ojitusten takia niin voimakkaana,
26753: hyvin kannattava. että satoja hehtaareja hyvää peltoa jou-
26754: Tämän lisäksi tulkoon mainituksi että tui antamaan viljelijälleen täydellisen ka-
26755: tulvavesien säännöstelystä tulisi hyötymään don rukiista ja kaurasta sekä aivan ala-
26756: hyvcän joukon yli 1,000 viljelmää, joiden arvoisen sadon kylvöheinästä. Näin ollen
26757: joukossa on suuri määrä vähävaraisia pien- ei ole laisinkall!n ihmeteltävä, että tulva-
26758: viljelijöitä ja asutustilallisia, j-oiden vilje- vahingoista kärsineet maanomistajat ko-
26759: lysten kannattavaisuuteen tulvaves.ien kouksissaan päättivät valtioneuvostolta anoa
26760: säännöstelyllä olisi aivan ratkaiseva vai- korvausta tulvan ai<heuttamista tuhoista.
26761: IV,124. - L. 0. Hirvensalo y. m. 675
26762:
26763: Kun mielestämme tällaisissa suurisuun- että Eduskunta päättäisi vuoden
26764: taisissa hankkeissa valtion velvollisuus on 1939 talousarvioon ottaa 500,000
26765: nopeasti auttaa nykypolven viljelijöiden markan määrärahan tulvavesien sään-
26766: taloudellisia pyrkimyksiä ja helpottaa tu- nöstelytöiden aloittamiseksi Onkive-
26767: levien polvien viljelysmahdollisuuksia niin den, N erkoon ja Poroveden vesis-
26768: rohkenemme kunnioittaen ehdottaa, töissä.
26769:
26770: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1938.
26771:
26772: L. 0. Hirvensalo. Tilda Löthman-Koponen.
26773: Heikki Kääriäinen. Kalle Kämäräinen.
26774: J. Takala. Yrjö Räisänen.
26775: E. Rytinki. Onni Hiltunen.
26776: Armas Paasonen.
26777: 676
26778:
26779: IV,125, - Rah. al. N:o 93.
26780:
26781:
26782:
26783:
26784: Lohi: Määrärahan osoittamisesta Vuorma- ja Hetejärvien
26785: kuivatustöiden aloittamista vaften.
26786:
26787:
26788: E d u s kun n a H e.
26789:
26790: Viime vuoden val.tiopä:itvillä päältti edus- Kun on todennäköistä, että varsinaiseen
26791: kunta, tekemäni toivomusaloitteen mukai- menoarvioon on hyvin vaikea saada sisälly-
26792: sesti, hyväksyä seuraavan toivomuksen: tetyksi huomattavia uusia menoeriä, olisi
26793: ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Pu- kuitenkin varatyöohjelmaan määräraha tar-
26794: dasjärven kunnassa olevien Vuorma- ja koitusta varten otettava. Tämä erittäinkin
26795: Hetejärvien kuivattamiseksi valtion kustan- sen talkia, että Pudasjärvellä, etenkin sen
26796: nuksella''. eteläosissa tu~ee kaiken todennäköisyyden
26797: muka;an olemaan ensi vuonna työttömyyttä.
26798: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesiltykseen Tämä työ olisi erittäin sopirva varatyönä,
26799: ei hallitus ole kumminkaan ottanut mää- koska kanavoimistyötä voi:trunee talven ai-
26800: rärahaa töiden alkamista v·arten eidusku~ kanakin tehdä, jolloin pahin työttömyys on.
26801: nan toivomuksen johdosta, ei myöskään Edellä olevan perusteella ehdotan !kun-
26802: menoarviossa olevaan varatyöohjelmaan. nioittaen,
26803: Asia olisi erittäiu kiireelEnen, koska tul- että Eduskunta ottaisi vuoden
26804: vatilanne on niin vaikea, että tämä v•errat- 1939 tulo- ja menoarvioon 800,000
26805: tain suuri ikyläkunlta on yhä uudistuvien markan määrärahan Pudasjärven
26806: kesätulvien takia kohta perikadon partaalla kunnassa olevien Vuorma- ja H ete-
26807: ja pyydän että eduskunta uude'lleen kiin- :Jarvien kuivatustöiden alkamiseksi
26808: nittäisi asiaan huomiota. Kuivatustyön sekä että tämä työ sisällytettäisiin
26809: kustannus·arvio on 1,720,000 markkaa ja niiden töiden joukkoon, joita varten
26810: hyödyn pääoma-arvo 1, 795,998 markkaa. hallituksen esityksessä 20 Pl. IV lu-
26811: Osaklkaita on 68, joista 56 aivan vähä- vun 1 momentilla on ehdotettu va-
26812: vararSia pienviljelijöitä. Hyötyalue on roja valtioneuvoston käytettäväksi
26813: 1,084.65 hehtaaria. työttömyyden lieventämistä varten.
26814:
26815: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
26816:
26817: K. A. Lohi.
26818: 677
26819:
26820: IV,126. - Rah. al. N:o 94.
26821:
26822:
26823:
26824: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Hete- ja Vuorma-
26825: järvien kuivatustöitä varten.
26826:
26827:
26828: E d u s k u n n a 11 e.
26829:
26830: Viittaamme ed. Rytingin y. m. rahaasia- on tunnustettu ei yksistään paikallisten
26831: aloitteen n: o 182 perustelui'hin vuoden asukkaiden vuoksi tärkeäksi, mutta koko
26832: 1937 valtiopäivillä ja toivomusaloitteen seutukuntaa hyödyttäväksi kysymykseksi,
26833: n: o 100 vuoden 1938 valtiopäivien kevät- niin olisi eduskunnan aikaisemmat päätök-
26834: istuntokaudella perusteluihin ja esitämme sensä huomioon ottamalla hyväksyttävä
26835: lisäksi seuraavaa: määräraha jo ensi vuoden tulo- ja meno-
26836: Eduskunta viime syksynä tulo- ja meno- arvioon.
26837: arvion yhteydessä tekemämme rahaasia- Töiden aloittamiseen ei ole esteenä kus-
26838: aloitteen johdosta huomautti m. m. että
26839: l
26840: tannusarvion eikä suunnitelman puute. Kus-
26841: ,Hete- ja Vuormajärven kuivaustyön puo- tannusarvio on laadittu v. 1935. Kuivat-
26842: lella näyttäisi olevan siksi merkittäviä nä- tamiskustannukset nousevat 1,720,000 mark-.
26843: kökohtia, että hallituksen olisi syytä kiin- kaan, mutta hyödyn pääoma-arvo nousee
26844: nittää siihen huomiota'' ja helmikuun 8 1,795,998 markkaan. Tämä siis osoittaa että
26845: p: nä 1938 niin ikään eduskunta hyväksyi töiden •suorittamiseen tarvittavat varat ei-
26846: hallitukselle toivomuksen, ,että hallitus vät tule hukkaan heitetyiksi. Paikalliset
26847: ryhtyisi toimenpiteisiin Pudasjärven kun- asukkaat eivät kuitenkaan kykene töitä
26848: nassa olevain Vnorma- ja lietejärvien kui- suorittamaan koska kuivaushankkeen 68
26849: vattamiseksi valtion kustannuksella''. osakkaasta on 56 erikoisen vä!hävaraisia,
26850: Eduskunta on jo kaksi eri kertaa kehoit- siis asutustilallisiin verrattavia, ja loput-
26851: tanut hallitusta rythtymään toimenpiteisiin kin velkaisia, vieläpä suurin osa rappioti-
26852: mainittujen Jarvien kuivattamiseksi, ja lassa olevia vanhoja taloja vaikka suurem-
26853: asianomaisen ammattiviraston taholta on man pinta-alan omistajia. Tämän kaiken
26854: tietääksemme suhtauduttu myönteisesti voi todeta todeksi kaikki ne, jotka ovat
26855: asiaan. Sitähän todistaa se, että aikaisem- paikan päällä käyneet asiaan tutustumassa.
26856: min eri valiokunnille antamissaan asiantun- Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
26857: tijalausunnoissaan yli-insinööri von Essen nioittaen ehdottaa,
26858: maataloushallituksesta on myöntänyt asian
26859: tärkeyden ja puoltanut mainittujen jär- että Eduskunta ottaisi vuoden
26860: vien kuivattamistöiden aloittamista kiireel- 1939 tulo- ja menoarvioon 500,000
26861: lisenä asiana. Mutta siitä huolimatta ei markan määrärahan Pudasjärven
26862: hallitus ole sisällyttänyt vuoden 1939 tulo- kunnassa olevien Hete- ja Vuorma-
26863: ja menoarvioon määrärahaa mainittuun järvien kuivattamistöiden aloitt(Lmi-
26864: tarkoitukseen. seksi.
26865: Kun mainittujen järvien kuivattaminen
26866:
26867: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1938.
26868:
26869: Eino Rytinki. Kaarlo Hänninen. Heikki Niskanen.
26870: 678
26871:
26872: IV,tz7. - Rah. al. N:o 95.
26873:
26874:
26875:
26876:
26877: Rytinki y. m.: M~ärärahan osoittamisesta Taivalkosken
26878: pitäjässä olevien Virkkusen-, Luokan- ja Kortejärvien
26879: kuivatustöiden aloittamiseksi.
26880:
26881:
26882: E d u s k u n n a ll e.
26883:
26884: Viittaamalla ed. Rytingin rahaasia-aloit- 1939 tulo- ja menoarvioon 200,000
26885: teen n: o 181 perusteluihin vuoden 1937 markan määrärahan Taivalkosken
26886: valtiopäivillä (Liitteet I-XII, sivu 631) pitäjässä olevain Virkkusen-, Luo-
26887: ehdotamme kunnioittaen, kan- ja Kortejärvien kuivatustöiden
26888: aloittamiseksi.
26889: että Eduskunta ottaisi vuoden
26890:
26891: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1938.
26892:
26893: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
26894: 679
26895:
26896: IV,12s. - Rah. al. N:o 96.
26897:
26898:
26899:
26900:
26901: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuorejärven kui-
26902: vatustyötä varten.
26903:
26904:
26905: E d u s k u n n a ll e.
26906:
26907: Viime aikoina on valtiovallan taholta kalla niin ettei vesi paase virtaamaan pu-
26908: ryhdytty kiinnittämään huomiota vesipe- rossa vaan leviää niityille. Niin ikään jär-
26909: räisten maiden kuivattamiseen joko asu- ven alapäähän on muodostunut padon pi-
26910: tustarkoitukseen tai metsänkasvuun sekä tämisen johdosta kari, joka estää veden
26911: perkaamaan vesistöjen yläjuoksuilla olevia virtaamasta pois järvestä ja on siis omiaan
26912: puroja puutavaran uittojen parantamiseksi, edistämään järvessä olevan puron lietty-
26913: mikä onkin oikein, mutta tällöin ei ole kiin- mistä.
26914: nitetty huomiota siihen mitä se vaikuttaa Mutta mitään mahdollisuuksia ei ole
26915: perkausten alapuolella oleviin järviin ja näillä vähävaraisilla asukkailla järven kui-
26916: jokiin. vaustöitä suorittaa, vaan olisi ne valtioval-
26917: Tällainen Jarvi, jonka yläjuoksulla on lan kokonaan suoritettava ja sitäkin suu-
26918: on kuivattu vesiperäisiä maita uuden asu- remmalla syyllä, koska kuivatushankkeen
26919: tuksen muodostamiselle ja metsän kasvua osakkaat eivät ole syyllisiä niittyjen tulva-
26920: varten sekä perattu puroja puutavaran uit- tilanteeseen saattamiseen.
26921: toa varten on Puolangan pitäjän Aittoky- Kun suunnitelma ja kustannusarvio on
26922: lässä oleva Kuorejärvi. Mainitun järven v. 1935 laadittu niin olisi kuivatustyö val-
26923: vedenpintaa ovat paikalliset asukkaat viime tion toimesta pikaisesti saatava toimite-
26924: vuosisadan loppupuolella alentaneet ja sen tuksi.
26925: kautta saaneet erikoisen hyvää niittyä, Edellä olevan perusteella ehdotamme
26926: mutta sen jälkeen kuin yläjuoksulla on vesi- kunnioittaen,
26927: peräisiä maita kuivatettu ja järven läpi
26928: kulkeva puro perattu järven yl~puolelta että Eduskunta ottaisi vuoden
26929: sekä järven alapäähän rakennettu veden 1939 tulo- ja menoarvioon 200,000
26930: seisattamiseksi pato puutavaran uittamisen markan määrärahan Puolangan pi-
26931: vuoksi, on järven kohdalla oleva puro täyt- täjässä olevan K uorejärven ,kuivatta-
26932: tynyt mudalla, puiden kaarnalla y. m. ros- mistöiden aloittamiseksi.
26933:
26934: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
26935:
26936: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
26937:
26938:
26939:
26940:
26941: 86
26942: 680
26943:
26944: IV,129, - Rah. al. N:o 97.
26945:
26946:
26947:
26948:
26949: Tolppanen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
26950: maaseudun asunto-alojen parantamista varten.
26951:
26952:
26953: E d u s k u n n a l1 e.
26954:
26955: Kun maataloustyöväen asunto-ol:oja tut- sitJtenkään lälheskään kaikkia, vaikka >j~ ote-
26956: kiva komitea v. 1937 sai työstäiial alustavan taan huomioon hallituksen ensi vuotta var-
26957: yhdistelmälll, niin se totesi maaseudun ten esittämä 12 miljoonaa markkaa. Kaik-
26958: asunto-oloissa vallitsevan kautta valtakun- kihan ovat näitä avustuksia ja lainoja ha-
26959: nan suuria epäkohtia. Niiden tutkimustu- keneet siinä toivossa, että saisivat raiken-
26960: lostensa perusteella arvioi se tähän tarlkoi- nuksen.sa kuntoon heti, uhranneet vähistä
26961: tukseen tarvittavan rahamäärän noin 600 varroisrtaan useita s31toja markkoja piirus-
26962: milj:Oonaksi markaksi, josta suoranaista tusten ja kustannusarvioiden teikemiseen
26963: avustusta korjaustöihin tarvittaisiin noin y. m. kuluihin.
26964: 200 miljoonaa ma:rklkaa. Vuoden 1938 ta- Edellä rhuomioitua taustaa vasten asiaa
26965: lousarvioon Qn otetJtu tarkoitusta val'lten tark31Sterttaessa kestää jo haettujen avustus-
26966: 15 miljoonaa maiDkikaa, josta avustuksina ten ja lainojen rahoitus kahrta vuotJta var-
26967: käytettäiväksi 12 miljoonaa ja lainoina ten esitetyissä määrärahapuitteissa noin
26968: 3 miljoonaa ma:rtkkaa. 3 vuotta. Kenet asutusasiainosasto asettaa
26969: Maatalousministeriön asutusasiainosasto sitJt'en etuoiikeutettuun asemaan ja kuka
26970: julisti näistä varoista avustuiksia ja lai- saapi jäädä odottamaan, on vaikea rat-
26971: noja haettavaksi samalla supistamalla avus- kaista, sillä karkki ovat kutsusta lhaikeneet
26972: tuksen ja lainojen saajain edellytykset ja kaikkien haikijain asunto-oloissa on huu-
26973: niin, että hakijana saa olla vain asunto- tava puute, joka pahenee päivä päiväJltä,
26974: tilalliset, siis sellaiset, joiden tilan koko sillä lahot huoneet UJhkaavat asuklkaiden
26975: pinta-ala on 2 ha tai sitä vähemmän, sekä pääUe luhistua. Jotta tilanteen selvittä-
26976: vuokratonteilla eläjät. Tähän mennessä on mistä voitaisiin jouduttaa ja tehdä kai-
26977: asutusasiainosastolta kohonnut jo avustuk- kille hakijoille oikeutta, niin on rwhamää-
26978: sen ja lainan hakijain luku yli 6,000 kappa- rää ensi vuoden talousarvioon lisättävä.
26979: leeseen eikä asutustarkastajilta liene vielä Edellä olevaan viit31ten kunnioittaen eh-
26980: läheskään kaikki hakemukset asutusasiain- dotamme,
26981: osastolle saapuneert. Näiden haettujen lai-
26982: nojen ja avustuksien rahoittamiseen pitäisi että Eduskunta ottaisi vuoden
26983: olla arviolaskeJlman mukaan noin 30 a 35 1939 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
26984: milj .markkaa. Kun v. 1938 talousarvioon markan suuruisen lisämäärärahan
26985: on otettu 15 milj. marlkkaa, niin ei hake- maaseudun asunto-olojen paranta-
26986: mU:ksista voida puoltakaan tyydyttää, ei mis,Pa varten.
26987:
26988: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
26989:
26990: Matti Tolppanen. J. Takala.
26991: Akseli Brander. Aino Luostarinen.
26992: Albin Koponen. Heikki Soininen.
26993: Albin Asikainen. Antti Kemppi.
26994: 681
26995:
26996: IV,13o, - Rah. al. N:o 98.
26997:
26998:
26999:
27000:
27001: Lehtokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkien,
27002: kauppalain ja taajaväkisten asutuskeskuksien vähä-
27003: varaisten vuokra-avustuksia varten.
27004:
27005:
27006: E d u s k u n n a ll e.
27007:
27008: Että asunto-olot maassamme nykyään kennuspiirustuksia ja kustannuslaskelmia
27009: ovat erittäin huonot, sen osoittavat monet lapsirikkaiden perheiden asunnoiksi sovel-
27010: eri tutkimukset, asiantuntijain lausunnot tuvista rakennustyypeistä.
27011: ja vä:hävaraisen kansan puutteenalainen Nämä asunto-oloista toimitetut tutkimuk-
27012: elämä. Asunto-olojen korjaamiseksi on so- set suurpe11heisten osalta osoittavat, että
27013: siaalidemokraattinen eduskuntaryhmä teh- avustustoimenpiteet ovat kiireellisiä ja
27014: nyt useampia eri aloitteita. Niistä ovat välttämättömiä. Komitean toimesta ke-
27015: useimmat tulleet hylätyiksi siitä huoli- väällä 1938 suoritetusta asuntotutkimuk-
27016: matta, että varsin hyvin tiedetään huono- sesta pyydämme esittää seuraavaa. Pien-
27017: jen asunto-olojen monet tuhoisat seurauk- asuntojen (1-3 huonetta) oloista toimitet-
27018: set. Vuosien 1936-37 valtiopäivillä on tavaa, n. s. edustavaa tutkimustapaa käyt-
27019: eduskunta kuitenkin hyväksynyt sosiaalide- tävää tutkimusta varten kerättiin aineisto
27020: mokraattisen eduskuntaryhmän sekä maa- kuluvan vuoden alussa seuraavista kaupun-
27021: että kaupunkiseutujen asunto-olojen paran- geista: Helsinki, Viipuri, Tampere, Turku,
27022: tamista koskevat aloitteet. Vaasa, Lahti, Kuopio, Kemi ja Lappeen-
27023: Mitä maaseudun asuntD-olojen paranta- ranta. Edellyttäen, että 8 viimeksimainit-
27024: miseen tulee, on siinä suhteessa päästy jo tua kaupunkia edustaa kaikkia maamme
27025: alustaviin toimenpiteisiin. Niinpä on tä- kaupunkeja Helsinkiä lukuunottamatta,
27026: män vuoden tulo- ja menoarvioon varattu saadaan, laskemalla kerätyn aineiston nD-
27027: avustuksiin ja lainoihin yhteensä 15 mil- jalla vastaavat tiedot erikseen Helsingin ja
27028: joonaa markkaa. Samoin on vuoden 1939 muiden kaupunkien osalta, seuraavat lu-
27029: talousarvioesityksessä ehdotettu tähän tar- vut: Lapsirikkaiden perheiden, s. o. sellais-
27030: koitukseen varattavaksi 15 miljoonaa mark- ten, joihin kuului 3 tai useampia 15 vuotta
27031: kaa. Ilmeistä kuitenkin on, että nama nuorempia lapsia, asuntoja oli Helsingissä
27032: määrärwhat ovat vielä tarkoitukseen riittä- n. 1,700 eli 2.s% pienasuntojen kokonais-
27033: mättömät. luvusta. Muissa kaupungeissa vastaavat
27034: Mitä taas kaupunkien ja muiden asutus- luvut olivat noin 8,200 ja 6.6 %. ~hteensä
27035: keskusten asunto-olojen parantamiseen tu- oli siis kaikissa kaupungeissa n. 9,900 lap-
27036: lee, ei tätä tarkoittavia toimenpiteitä suun- sirikkaiden perheiden asuntoa, joiden osuus
27037: nittelemaan asetettu komitea tosin ole vielä kaikista 'pienasunnoista oli 5.4 %. - Lapsi-
27038: saanut lopullisia ehdotuksiaan valmiiksi. rikkaiden perheiden asunnoista oli Helsin-
27039: Saamansa tehtävän mukaisesti on se kui- gissä n. 1,200 ja muissa kaupungeissa n.
27040: tenkin jo toimituttanut erinäisiä asiaa sel- 5,000, eli kaikissa kaupungeissa 6,200 asun-
27041: vittäviä tutkimuksia sekä hankkinut ra- toa ahtaasti asuttua, t. s. huonetta kohden
27042: 682 IV,130. - Vähävaraisten vuokra-avustukset.
27043:
27044: tuli keskimäärin 3 tai useampia henkilöitä. runsaammin 2-3 huoneen ja keittiön huo-
27045: Jos kauppalat myöskin otetaan huomioon, neistoja. Puheenaolevassa tutkimuksessa
27046: olisi ahtaasti asuttujen lapsirikkaiden per- todetaan, että työläis- ja toimenhaltijaryh-
27047: heiden asuntojen kokonaisluku maamme mien alimmassa vaurausryhmässä on yhden
27048: asutuskeskuksissa n. 7,500. Kaikista pien- huoneen asuntojen osuus 29.o, vastaavan
27049: asunnoista muodostivat edellä mainitut luvun ylimmässä vaurausryhmässä ollessa
27050: lapsirikkaiden perheiden asunnot Helsin- vain 5.1 %. Samoin vähenee yhden huo-
27051: gissä 2.o %, muissa kaupungeissa 4.1 % ja neen ja keittiön käsittävien asuntojen osuus
27052: kaikissa kaupull!geissa 3.4 %. Kaikista lap- 61.9 %:sta 51.o %:iin vaurauden lisään-
27053: sirikkaiden perheiden asunnoista oli vastaa- tyessä.
27054: vasti 69.4, 61.4 ja 62.s % liian ahtaasti Mitä taas asumistiheyteen tulee, niin oli
27055: asuttuja. se työläisten ja toimenhaltijain asunnoissa
27056: Mainittakoon myöskin, että saman tut- suoraan verrannollinen perheen vaurau-
27057: kimuksen mukaan edelleenkin varsin suuri teen; kuta parempi pel'lheen taloudellinen
27058: <!sa työläisperheistä asui yhden huoneen, asema oli, sitä pienempi oli asumistiheys.
27059: s. o. keittiön, asunnoissa. Niinpä esim. Vaikka siis työväestö suurelta osalta
27060: Nummenmäellä (Turun esikaupunki) noin asuu vain huoneen tai huoneen ja keittiön
27061: 56 % kaikista asunnoista käsitti vain 1 asunnoissa, menee näiltä perheiltä sittenkin
27062: huoneen (keittiön). Näiden sekä 2 huoneen vuokraan niin suuri osa tuloista, että ilman
27063: asuntojen osuus kaikista asunnoista oli yli asukkeja ja heiltä tulevaa vuokraa ei voida
27064: 95 %. Myös Kemissä oli 1 huoneen (keit- edes välttämättömistäkään menoista suoriu-
27065: tiön) asuntojen osuus noin 44% ja kah- tua. Kun asuntomenot voivat nousta jopa
27066: den pienemmän asuntotyJ'Ipin osuus yli 25 %: iin ja huomattavasti vieläkin yli kai-
27067: 88 % kaikista asunnoista. Mitä Helsinkiin kista ansaituista tuloista, niin täytyy kaik-
27068: ja Turkuun tulee, niin oli kummassakin kein pienimpäänkin asuntoon ottaa vieras
27069: 1/3 asunnoista 1 huoneen ja toinen 1/3 asumaan. Niinpä oli tutkituista yhden huo-
27070: 2-huoneen asuntoja. neen asunnoista 1/ 5 sellaisia, joissa oli
27071: Vuonna 1935 valmistunut elinkustannus- asukkeja. Tällainen tilanne ei ole ainoas-
27072: tutkimus valaisee myös osaltaan kaupun- taan huutava epäkohta ja seurauksiltaan
27073: kien ja muiden asuntokeskuksien asunto- mitä raskain varsinkin nousevalle polvelle,
27074: oloja. Sen mukaan oli työläisten asun- vaan se on suorastaan yhteiskunnallinen
27075: noista tavallisin 1 huoneen ja keittiön huo- häpeä, josta mitä :pikimmin olisi päästävä.
27076: neistotyyppi tehden se 62.o % kaikista Ensimmäinen ja kiireeliisin tehtävä on
27077: huoneistoista. Myös vain yhden huoneen, auttaa niitä perheitä, jotka korkeiden
27078: s. o. keittiön käsittävän huoneistotyypin vuokrien ja pienien palkkojen johdosta ei-
27079: osuus oli huomattava, kokonaista 28.2 %. vät voi itselleen hankkia tai vuokrata kun-
27080: Mitä taas tulee esim. helsinkiläisiin työ- nollista asuntoa. Koska tällä kertaa ei vielä
27081: läisperheisiin, asui heistä yhden huoneen liene mahdollisuutta muuhun kuin vuokra-
27082: huoneistoissa 40.1 %, vastaavan suhdeluvun avustuksen antamiseen olisi edes siihen
27083: muiden suurempien kaupunkien kohdalla viipymättä ryhdyttävä. Kun vuokra pie-
27084: ollessa 31.5 % ja pikkukaupunkien koh- nimmissäkin asunnoissa ja silloinkin, kun
27085: dalla 19.5 %. huoneistossa ei ole minkäänlaisia muka-
27086: Kuten on luonnollista, vaikuttaa perheen vuuksia, nykyään, kuten edellä on selos-
27087: vaurauden kasvaminen myös sen asunto- tettu, vie liian suuren osan perheen tu-
27088: oloihin, joten vauraammissa perheissä tapaa loista ja kun perheen kasvaessa sen tuloista
27089: vähemmän 1 huoneen asuntoja ja sensijaan näin ollen jää yhä pienempi erä vuokra-
27090: IV,13·0. - Lehtokoski y. m. 683
27091:
27092: maksuihin, on tämä asiaintila lasten elämän vuokra-avustusta 30 % vuokrasta, 4-lapsi-
27093: ja terveyden kannalta mitä vaarallisin. selle perheelle 40 %, j. n. e. aina 70 %: iin
27094: Lisäksi on muistettava, että yhteiskunnalla asti. Tämänlaatuista avustusmuotoa ja
27095: on velvollisuuksia myös lapsirikkaiden per- ylläselostettuja prosenttimääriä noudattaen
27096: heiden äitejä kohtaan. Perheen äidin ras- voitaisiin melläkin auttaa lapsirikkaita per-
27097: kas ja paljon vaativa, moninainen työ heitä niiden vaikeuksien voittamisessa,
27098: edellyttää meidän aikanamme jo hygieeni- joita vastaan he nyt kamppailevat joko
27099: sistäkin syistä perheen asunnossa sellaisia kokonaan astmnottomina tai peräti pienissä
27100: työvälineitä ja välttämättömiä mukavuuk- asunnoissa asuen.
27101: sia, että kodin työt voidaan joka suhteessa On luonnollista, että sosiaaliministeriön
27102: kunnollisesti suorittaa. Kun lapsirikkaat harkinnasta sekä kaupunkien, kauppalain
27103: perheet nykyisin yleensä asuvat vall'hoissa, ja taajaväkisten asutuskeskusten asunto-
27104: epämukavissa ja terveydellisestikin vaaral- olojen parantamista tarkoittavia toimenpi-
27105: lisissa asunnoissa, olisi yhteiskunnan no- teitä suunnittelemaan asetetun komitean
27106: peasti ja tehokkaasti ry;hdyttävä heitä piakkoin .valmistuvasta ehdotuksesta jäisi-
27107: avustamaan kunnollisten ja ennenkaikkea vät riippumaan ne lähemmät määräykset,
27108: lasten elämän ja terveyden kannalta tyy- joita avustuksia annettaessa tultaisiin nou-
27109: dyttävien asuntojen aikaansaamiseksi. dattamaan.
27110: Kuten edellä jo on esitetty olisi kaupun- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
27111: geissa, kauppalaissa ja muissa taajaväki- nioittaen,
27112: sissä asutuskeskuksissa ensi tilassa ryhdyt- että Eduskunta päättäisi ottaa
27113: tävä vuokra-avustusten antamiseen. Tämä vuoden 1939 valtion tulo- ja meno-
27114: avustus ei saa luonteeltaan olla mitään arvioon 10 miljoonan markan siirto-
27115: köy;häinhoitoavustusta, ja tulisi sen suu- määrärahan käytettäväksi vuokra-
27116: ruuden riippua siitä, kuinka suuri lapsi- avustuksiin kaupunkien, kauppalain
27117: määrä kussakin perheessä on. Niinpä suo- ja taajaväkisten asutuskeskuksien
27118: ritetaan Ruotsissa 3-lapsiselle perheelle vähävaraisille, lapsirikkaille perheille.
27119:
27120: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
27121:
27122: Aino Lehtokoski Väinö Kivisalo.
27123: Alpo Lumme. Urho Kulovaara.
27124: Juho Kuittinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
27125: Onni Hiltunen. Edvard Huttunen.
27126: A. A. Lastu. Anni Huotari.
27127: Onni Peltonen. Kaisa Hiilelä.
27128: Hugo Aattela. P. Salmenoja.
27129: K. Hakala. Yrjö Räisänen.
27130: Jussi Raatikainen. Väinö Sinisalo.
27131: Eetu Karjalainen. Elsa Metsäranta.
27132: A. J. Kosonen. Kustaa Perho.
27133: Ville A. Komu. Otto Toivonen.
27134: lsak Penttala. Anselm Pitkäsilta.
27135: Miina Sillanpää. C. 0. Frietsch.
27136: 684
27137:
27138: IV,131. - Rah. al. N:o 99.
27139:
27140:
27141:
27142: Luostarinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
27143: Suomen Opettajain Raittiusliiton vuosiavustusta varten.
27144:
27145:
27146: E d u s k u n n a ll e.
27147:
27148: Tämän vuoden huhtikuun 29 pa1vana on ja nuorison kasvatuksessa. Koska opetta-
27149: eduskunta lähettänyt hallitukselle yksimie- jain ammattivalmennuksessa raittiuskasva-
27150: lisen toivomuksen, että hallitus ottaisi ensi tus tunnetaan puutteelliseksi, niin olisi
27151: vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen riittä- sangen tärkeaä, että tämä raittiustyöhön
27152: vän määrärahan vakaumuksellisen raittius- innostunut liitto voisi järjestää työnteki-
27153: työn tehostamiseksi. Samalla perusteluissa jöitä herätys- ja valistustyötä varten myös
27154: todetaan, kuinka vapaaehtoinen raittiustyö opettajistomme keskuudessa.
27155: on elpymässä varsinkin nuorison keskuu- Suomen Opettajain Raittiusliitolla onkin
27156: dessa mikä on hyvinkin tarpeen vaatimaa monipuolinen ja hyvä ohjelma ensi vuo-
27157: väkijuomien kulutuksen kovasti lisääntyessä. deksi vakaumuksellisen raitiustyön tehosta-
27158: Siksi olisi valtion varoja nykyistä enem- miseksi koko maassa, mutta kaipaa välttä-
27159: män myönnettävä raittiustyön tukemiseksi. mättä toteutettaessa lisää varoja. Voidak-
27160: Nyt talousarvioesitystä ensi vuodelle seen edelleen kehittää jo hyvällä alulla
27161: tarkkaillessa huomaa, ettei hallitus tätä olevaa työtään ja ensi vuoden ohjelmaa
27162: eduskunnan toiv;omusta olekaan huomioon toteuttaa, olisi vuosiavustusta korotettava
27163: ottanut, sillä ainoa 200,000 markan lisäys 200,000 markalla, minkä summan sosiaali-
27164: raittiusmäärärahoihin on aiheutunut ensi ministeriö voisi helposti antaa mainitulle
27165: vuonna pidettävästä kansainvälisestä ylei- liitolle, jos eduskunta päättäisi korottaa
27166: sestä raittiuskokouksesta Helsingissä. raittiusmäärärahaa mainitulla summalla.
27167: Suomen Opettajain Raittiusliiton työ Kaiken edellämainitsemamme perusteella
27168: kohdistuu lasten ja varhaisnuorison rait- kunnioittavimmin ehdotamme,
27169: tiusopetuksen ja kasvatuksen tehostamiseen
27170: koko maassa, sillä liiton pyrkimyksenä on että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
27171: saada jokaisessa maamme koulussa lasten den tulo- ja menoarvioon 14 Pl.
27172: omavaraiseen toimintaan perustuva rait- XVII luvun 1 momentille 200,000
27173: tiuskasvatustyö käyntiin. On tunnettua markan määrärahan käytettäväksi
27174: monelle vanhemmalle kuinka :K:oitto-lehti, Suomen Opettajain Raittiusliiton
27175: ripeä Toivonliittotyö koulussa sekä raittius- valtion vuosiavustuksen korottami-
27176: kilpakirjoitukset y. m. tämän liiton toimen- seksi.
27177: piteet tekevät siunauksellista työtä lasten
27178:
27179: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
27180:
27181: Aino Luostarinen. A. Halonen. Tilda Löthman-Koponen.
27182: M. 0. Lahtela. Heikki Soininen. Atte Muhonen.
27183: A. Pohjannoro. J. Takala. Matti Lepistö.
27184: Kaino W. Oksanen. Albin Asikainen. Kalle Kämäräinen.
27185: Aino Malkamäki. Akseli Brander. Hilja Riipinen.
27186: Elsa Bonsdorff. Heikki Niskanen.
27187: 685
27188:
27189: IV,t32. - Rah. al. N:o 100.
27190:
27191:
27192:
27193:
27194: Lehtokoski y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
27195: raittiusopetus- ja valistustyötä varten.
27196:
27197:
27198: E d u s k u rr n a H e.
27199:
27200: Kuluvan vuoden huhtikuun 29 päivänä :man verran muita tuloja, joten raittius-
27201: .hy;väksyi eduskunta sivistysvaliokunnan eh- työn kannrutrtamiseksi niistä myönnetty erä
27202: dottaman toivomuksen, että hallitus ottaisi muodostaa hruviävän pienen osan. Se, ettei
27203: ensi vuoden tulo- ja menoai'IVioes:ity[rneen väkijuomalakiin pantu nimenomaista sään-
27204: riittävän määrärahan vakaumuksellisen nöstä siitä, kuinka paJljon väkijuomayhtiön
27205: raittiustyön tehostamiseksi. Kun kuiten- voittovaroista oli raittiustyöhön käytettävä,
27206: kaan hallituksen esityksessä valtion tulo- ei varmaankaan johtunut siitä, että olisi pi-
27207: ja menoar:vioksi vuodelle 1939 ei ole otettu detty edellytettyjä summia liian suurina,
27208: suurempaa määrärahaa kuin aikaisemmin, vaan siitä, että arveltiin valtiovallan kai-
27209: pyydämme täten kunnioittaen eduskunnan kissa tapauksissa huolehtivan raittiustyön
27210: harkittavaksi •esittää seuraavaa. riittävästä kannll!tuksesta. Kun raittius-
27211: Tehostetun mittiustyön tarve on aivan määrärallia ni)'t on 3,500,000 markkaa, joksi
27212: ilmeinen. Väkijuomien käyttö on jatku- se myös edelleen esitetään, niin selviää
27213: vasti noussut, samoin juoppous ·turmio1li- tästä, kuinka kaukana todellisuudessa ol-
27214: sine seurauksineen. Valtiovailta on luopues- laan siitä, mitä silloin pidettiin mahdoll-
27215: saan kieltolaista jättänyt kansanraittiuden lisena. MainittaJmon vielä, että kieltolaki-
27216: pääasiassa kasvatuksen ja vakaumukselli- aikana raittiusmääräraha saatiin koroite-
27217: sen toiminnan varaan. Nykyiseen väkijuo- tuksi 2,950,000 markkaan, joten siis valtion
27218: majärjestelmään siirryttäessä kuitenkin an- kannatus nykyään, jolloin muuttuneen
27219: nettiin lupauksia vaEstuksellisen raittius- lainsäädännön johdosta raittiustyölle asete-
27220: toiminnan entistä voima~kaammasta tuke- taan enöstä monta kertaa suurel!lliDat vaa-
27221: misesta. Niinpä mainitsi sosiaaliministeri timukset, on ainoastaan hyvin vähän en-
27222: 1932 vuoden ylimääräisillä va1tiopäivillä, tistä suurempi eikä lwheskään tyydytä tar-
27223: kun suoritettiin väkijuomalain lähetekes- peita.
27224: kusrtellu, että ·oikeusministeriön ta:rkastutta- Eduskunta on edellä mainitun toivomuk-
27225: massa lalkiehdotuksessa oli säännös, jonka sen hyväksyessään erityisesti painostanut
27226: mukaan väkijuomayhtiön vuosivoitosta oli nuorison keskuudessa suoritettavan rait-
27227: 5 % käytettävä raittiutta edistäNiin tarkoi- tiustyön .tehostamisen tarpeellisuutta. Rait-
27228: tuksiin ja 10 % alkoiholistihuoltoon. Tämän tiustyöntekijäin tahoHa on tämän lisäksi
27229: mukaan olisi tänä vuonna raittiustyö saa- kiinnitetty huomiota järjestelmällisen rait-
27230: nut näistä varoista 12,000,000 markkaa ja tiusjärjestötyön laajentamisen välttämättö-
27231: alkoholistihuoLto 24,000,000 markkaa. V al- myyteen nimenomaan sellaisilla paikkakun-
27232: tion tulot väkijuomaliikkeestä eivät kuiten- nilla, joissa suoritetaan tätä nykyään hyvin
27233: kaan rajoitu ainoastaan väkijuomayhtiön vähän tai ei ollenkaan. Hyväksi käyttäen sitä
27234: voittoon, vaan sillä on siitä suunnilleen sa- seiikkaa, että maamme erilaisissa kansalais-
27235: 686 IV,132. - Raittiusopetus- ja valistustyö.
27236:
27237: järjestöissä on paljon vilpitöntä raittius- suuden julkaisemisen alalla. Kieltolakivuo-
27238: harrastusta, olisi niiden vaikutusta nykyistä sina julkaistu raittiuskirja]lisuus on suu-
27239: enemmän käytettävä raittiusasian edistämi- relta osalta nykyoloihin soveltumatonta ja
27240: seen. V arsinaisiUe raittiusyhdistyksille ase- sen vuoksi uusittava. Tällaisen aatteelli-
27241: tetaan yhä suurempia vaatimuksia, jotta ne sen kirjallisuuden kustantaminen on talou-
27242: voisivat täyttää tehtävänsä kansalaisvalis- dellisesti kannattamatonta, joten tähän tar-
27243: tus- ja kias:vatusyJhdisrtyksinä. Ruotsissa on koitukseen tarvitaan melkoista avustusta.
27244: tä.tä puolta pidetty niin tärkeänä, että val- Edellä sanotusta, vailcl>:a sivuutammekin
27245: tio on kuluvana vuonna myöntänyt entisen monia tärkeitä tehtä:viä, joihin olisi ryh-
27246: raittiusmäärärahan lisäksi erityisen määrä- dyttävä, se[viää, kuinka suuria varoja ky-
27247: rahan vakinaisten työntekijöiden palkkaa- syvä tehtävä on raittiustyön saattaminen
27248: miseksi raittiusyhdistysten neuvontaa ja nykyisiä oloja vastaavalle kannalle. Tieten-
27249: muiden kansalaisjärjestöjen raittiustyön kin siinä edelleenkin pääasiassa tullaan no-
27250: ohjausta varten. Tällaisia vakinaisia työn- jautumaan yksityiseen asianharrastukseen
27251: tekijöitä, jotka tulisivat työskentelemään ja hyvää tarkoittavien u!hrautuvaisuuteen,
27252: eri puolilla maata asianomaisten raittius- mutta edessä olevat tehtävät ovat siksi pal-
27253: keskusjärjestöjen johdon alaisina, tarvittai- jon varoja kysyviä, etteivät ne tähänastisen
27254: siin meillä - Raittiusjärjestöjen Yhteistoi- valtionavustuksen varassa voi tulla suorite-
27255: mikunnan ja Raittiuden Ystävien seuran tuksi, kuten m. m. Raittiusjärjestöjen Yh-
27256: sosiaaliministeriöön jättämien esitysten teistoimikunta on valtioneuvostolle jättä-
27257: mukaan - ainakin parikymmentä, jotta mässään kirjelmässä, jossa ehdotetaan rajt-
27258: maan eri osien tarpeet tu[isivat varteen tiusmäärära!ha korotettava!ksi 5 miljoonaan
27259: otetuiksi. markkaan, huomauttanut. Valtion edun
27260: Raittiustyön 'ajanmukaistaminen edellyt- mukaista on voimakkaasti tukea sellaista
27261: tää sellaisten nykyaikaisten välineiden kuin kansalaistoimintaa, joka pal~velee !kansakun-
27262: esim. filmien entistä paljon yleisempää nan tärkeimpiä etuja koettaessaan ehkäistä
27263: käyttöä. Tarvitaan filmien esityskoneita ja ja vähentää sitä tu1hoa, minkä juovutusjuo-
27264: filmejä, joita viimemainittuja tulisi olla mat kansan elämässä aikaan saavat.
27265: jatkuvasti uusia ja samoista filmeistä useita Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
27266: kopioita. Myös varsinaisissa elokuvateatte- kunnioittaen,
27267: reissa esitettäväJksi soveltuvia raittiusai~ei
27268: sia filmejä tulisi olla. Filmitoiminnan voi- että Eduskunta päättäisi korottaa
27269: ma!Waampaa kehittämistä ei kuitenkaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi-
27270: voida ajatella ilman nykyistä paljon run- tyksessä 14 Pl. XVII luvun 1 mo-
27271: saampaa avustusta yleisistä varoista. mentilla olevan määrärahan 5,000,000
27272: Niin on asianlaita myös raittiuskirjalli- markkaan.
27273:
27274: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
27275:
27276: Aino Lehtokoski. Isak Penttala. Tilda Löthman-Koponen.
27277: Aino Malkamäki . Hilma Koivulahti-Lehto. Jukka Kailio .
27278: Viljo Rantala. Anni Huotari. Lauri A. Sariola.
27279: J. E. Malmivuori. Kaisa Hiilelä. Toivo Ikonen.
27280: Alpo Lumme. Miina Sillanpää. Emil Jutila.
27281: Hugo Aattela.. Väinö Sinisalo. Eero Nurmesniemi.
27282: K. Hakala. Elsa Metsäranta. Albin Wickman.
27283: Jussi Raatikainen. E. M. Tarkkanen. Edvin StenwalL
27284: Edvard Haga.
27285: 687
27286:
27287: IV,1ss. - Rah. al. N:o 101.
27288:
27289:
27290:
27291:
27292: Huittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi
27293: eläikkeiksi työkyvyttömille ja varattomille vapaussodan
27294: rintamamiekille.
27295:
27296:
27297: E d u s k u n n a 11 e.
27298:
27299: Vuonna 1918 käytyjen taistelujen tulok- tulonsa. Tämän päätöksen mukaisesti hal-
27300: sena oli valta:kuntamme itsenäisyyden saa- litus ryhtyikin selvitystä toimittamaan,
27301: vuttaminen ja siten pelastuimme niistä kär- mutta varkka tämä ei ollut valmis, niin
27302: simyksistä, joita edelleen vieraan valtion eduskunta viime syksynä tulo- ja meno-
27303: yhteyteen jääminen olisi meille tietänyt. arvion yhteydessä myönsi 3 miljoonan
27304: Tämän tehtävän· suorittaja, valkoinen markan määrärahan eläkkeiksi työkyvyttö-
27305: armeija, oli kokoontunut pääasiassa väihä- mille ja varattomille vapaussodan rintama-
27306: varaisista talonpojista ja maataloustyö- miehille.
27307: väestä, jotka taistelujen loputtua palasivat Vuoden vaihteessa selvitys valmistui ja.
27308: takaisin entisiin rauhanaikaisiin tehtä- osoitti se että kokonaan työkyvyttömiä ja
27309: viinsä. varattornia rintamamiehiä oli saatujen tie-
27310: Kuluneiden 20 vuoden aikana on käy- tojen mukaan 2,061 ja n. 3,000 sellaista
27311: nyt ilmi, että hyvin monet näistä taisteli- rintamamiestä, joiden työkyky oli osittain
27312: joista vaikka olivatkin säästyneet haavoit- he:i:kontunut tai taloudellinen asema oli
27313: tumiselta, ovat saaneet sodan kärsimysten verrattain heikko vaikka:kin jonkunverran
27314: seurauksena hivuttavan taudin, joka vuosi parempi kuin edellisen ryhmän. Kun
27315: vuodelta on heikontanut heidän työ- näistä 1,033 kaikkein heikoimmassa ase-
27316: kykyään, samoinkuin monet ovat muista massa olevaa on saanut jo eläkkeen kulu-
27317: syistä joutuneet hädänalaiseen asemaan, van vuoden talousarviossa olevasta määrä-
27318: jopa suorastaan köyhäinhoidon varaan. Tie- rahasta, eläkkeiden keskisuuruuden ollessa
27319: toisena tästä tilanteesta rintamamiesten 2,900 markkaa ja kun hallitus talous-
27320: keskuudessa ja pitäen valtion kunnia- arvioesityksessään ehdottaa varattavaksi
27321: asiana huolehtia siitä, että heikossa talou- tarkoitukseen ensi vuonna jaettavaksi
27322: dellisessa asemassa olevain isänmaan va- 3.5 miljoonaa markkaa, josta samoja pe-
27323: pauttajain ei tarvitsisi joutua puutteen rusteita käyttäen n. 1,200 rintamamiestä
27324: ja kurjuuden keskellä itseään ja perhettään voisi saada eläkkeen, jäisi edelleen n. 2,800
27325: elättämään, eduskunta v. 1936 valtiopäi- heikkoa ja vähävaraista rintamamiestä
27326: villä velvoitti päätöksellään hallituksen vaille sitä turvaa jonka pienikin eläke van-
27327: sBlvittämään, kuinka paljon puutteenalai- hoilla päivillä heille antaa.
27328: sia rintamamiehiä on maassa ja kehoitti Näiden edellämainitsemamme 2,800 rinta-
27329: hallitusta harkitsemaan voitaisiinko pysy- mamiehen joukossa on tietojemme mukaan
27330: västi työkyvyttömille ja Varattomille rinta- osa sellaisia, joiden voi katsoa tulevan toi-
27331: mamiehille myöntaä ylimääräisiä eläiclreitä, meen ilman eläkettä, osa saattaa olla myös
27332: tai muulla tavoin turvata heidän toimeen- sellaisia, joiden ei voida syystä tai toisesta
27333:
27334: 87
27335: ;()88 IV,133. - Rintamamiesten eläkkeet.
27336:
27337: katsoa olevan ansioitunut eläkettä saamaan. kuin mitä nyt jo yli 1,000 rintamamiestä
27338: Mutta vaikka näinkin on, niin hallituksen on saanut. Tämä sitäkin suuremmalla
27339: ehdottama määrära!ha ei riitä vielä lähes- syyllä kun tarvittava rahamäärä jää sitten-
27340: kään kaikkiin niihinkään tapauksiin, joissa kin verrattain vaatimattomaksi ja on val-
27341: kiistämättä on eläJ]{lkeen myöntäminen sekä tion talousarvion rasituksena enää vain
27342: tarpeen että paikallan. Kun mielestämme lyhyen ajan.
27343: nyt 20 vuoden kuluttua on jo vihdoinkin Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
27344: tarpeen saada tämäkin kysymys lopulli- nioittaen,
27345: sesti selvitetyksi, olisi välttämätöntä lisätä että Eduskunta päättäisi vuoden
27346: hallituksen ehdottamaa määrärahaa niin pal- 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
27347: jon että ensi vuoden aikana voitaisiin kai- lisäyksenä 16 Pl. 2 luvun 4 momen-
27348: kille niille rintamamiehille, joiden työky- tille ottaa 4 miljoonan markan mää-
27349: vyttömyyden tai varattomuuden takia har- rärahan ylimääräisiksi eläkkeiksi työ-
27350: kitaan olevan valtion tuen tarpeessa, myön- kyvyttömille ja varattomille vapaus-
27351: tää samanlaiset vaatimattomat elä:kkeet sodan rintamamiehille.
27352:
27353: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
27354:
27355: Kaapro Huittinen. Antti Kemppi.
27356: Akseli Brander. Heikki Soininen.
27357: J. Erl. Pilppula. Jukka Kailio.
27358: T. A. Janhonen. Albin Asikainen.
27359: Jussi Annala. Heikki Vehkaoja.
27360: Eljas Tukia. Eemil Luukka.
27361: A. Halonen. Emil Jutila.
27362: Eero Nurmesniemi. Aino Luostarinen.
27363: Juhani Leppälä. Artturi Leinonen.
27364: Matti Miikki.
27365: 689
27366:
27367: IV,l34. - Rah. al. N:o 102.
27368:
27369:
27370:
27371:
27372: Horelli y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yli-
27373: määräisiksi eläkkeiksi työkyvyttömille ja varattom~"lle
27374: vapaussodan rintamamiehille.
27375:
27376:
27377: E d u s kun n a 11 e.
27378:
27379: Senjälkeen kuin eduskunta 6 päivänä yli tuhat henkilöä, jotka alussa mainitun
27380: huhtikuuta 1936 oli kehoittanut hallitusta eduskuntapäätöksen mukaan ovat oikeutet-
27381: harkitsemaan, voidaanko pysyväisesti työ- tuja eläkettä saamaan ja jotka ovat täysin
27382: kyvyttömille ja varattomille vapaussodassa sekä taloudellisen asemansa että vapaus-
27383: ansioituneille rintamamiehille myöntää yli- sotaan osanottonsa puolesta rinnastettavissa
27384: määräisiä eläkkeitä tai muulla tavoin tur- niihin, joille kuluvana vuonna jo on myön-
27385: vata heidän toimeentulonsa, niin on edus- netty eläkettä tai joille hallituksen esityk-
27386: kunta itse myöntänyt sanottua tarkoitusta sessä on tarkoitettu eläkkeitä ensi vuonna
27387: varten kuluvana vuonna käytettäväksi entisten lisäksi annettaviksi. Katsomme
27388: 3,000,000 markkaa; lisäksi on hallitus ensi näin ollen, että sen lisäksi, mitä eläkkeiden
27389: vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä 16 Pl. jaossa kuluvana vuonna on voitu huomioon-
27390: II: 4 kohdalla samaa tarkoitusta varten ottaa ja mitä hallituksen esityksen mukaan
27391: ottanut 3,500,000 markkaa. Näillä erillä ensi vuonna voitaisiin huomioon ottaa, vielä
27392: voidaan eläkkeiden muodossa auttaa noin on ainakin 2,500 perhettä sellaisessa talou-
27393: kahtatuhatta kysymykseen tulevaa rintama- dellisessa asemassa, että niille ehdottomasti
27394: miestä ja heidän perhettään. on avustusta saatava. Tämäkin lukumäärä
27395: Toimitettu tutkimus asiassa on kuitenkin saattaa nousta, kun kutakin tapausta yksi-
27396: osoittanut, että kysymykseen tulevia rinta- tyiskohtaisesti sosiaaliministeriössä ehditään
27397: mamiehiä ja heidän perheitään on huo- tutkia.
27398: mattavasti enemmän. Paitsi niitä 1,409 Edellä viitattuun nojaten saamme kun-
27399: henkilöä, joille oli tarkoitus antaa avus- nioittaen ehdottaa,
27400: tusta vapaussodan invaliideja varten myön-
27401: netystä 2,700,000 markan määrärahasta, että Eduskunta päättäisi vuoden
27402: mutta joille ei sanotusta määrärahasta 1939 tulo- ja menoarvioon lisäksi ot-
27403: voida eläkettä myöntää ja jotka siis kuu- taa 6,000,000 markan määrärahan
27404: luvat ehdottomasti rintamamieseläkkeisiin työkyvyttömille ja varattomille va-
27405: oikeutettujen joukkoon, on sellaisia henki- paussodan rintamamiehille ylimää-
27406: löitä varsinaisista rintamamiehistä ainakin räisiksi eläkkeiksi.
27407:
27408: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
27409:
27410: Toivo Horelli. M. E. Harja.
27411: Kalle Soini. Kyllikki Pohjala.
27412: A. Pohjannoro. Erkki Paavolainen.
27413: Väinö Kokko. Oskari Lehtonen.
27414: Leo R. Böök. Edvin Linkomies.
27415: A. A. Lintulahti. Kaino W. Oksanen.
27416: 690
27417:
27418: IV,t35. - Rah. al. N:o 103.
27419:
27420:
27421: V. Annala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yli-
27422: määräisiksi eläkkeiksi vapaussodan työkyvyttömille ja
27423: varattomille rintamamiehille.
27424:
27425:
27426: ·E d u s k u n n a ll e.
27427:
27428: Sen jälkeen kun eduskunta useampaan J.ottaa eli yht. 7,015 henkilöä. Näistä oli
27429: otteeseen on hyväksynyt hallitukselle toi- sellaisia, jotka voivat saada ylimääräisiä
27430: vomuksia varattomien ja työkyvyttömien eläkkeitä vapaussodan invaliideille vara-
27431: rintamamiesten aseman helpottamiseksi yli- tusta 2. 7 milj. markan määrärahasta, kaik-
27432: määräisillä eläkkeillä ja kun tilanne useam- kiaan 1,409. Jälelle jää näin ollen 5,587
27433: mankin komitean selvitysten mukaan on miestä. Näistä oli vapaussodan valmiste-
27434: osoittautunut varsin kiireelliseksi ja huo- luissa mukana 8, rintamajoukoissa komppa-
27435: lestuttavaksi, eduskunta on ilman hallituk- nianpäällikköinä tai sitä korkeampina 9,
27436: sen esitystä hyväksynyt kuluvan vuoden rintamajoukoissa joukkuejohtajina 98, ryh-
27437: menoarvioon 3 milj. mk: n määrärahan mänjohtajina tai aliupseerin tehtävissä 553,
27438: otettavaksi kysymyksessa olevaan tarkoi- rivimiehinä 4,430, rintamajoukoissa avus-
27439: tukseen. tavana henkilönä 90, yksinomaan rintaman
27440: Asian ollessa viime syksynä eduskun- takaisissa tehtävissä 318 ja heimosotiin
27441: nassa esillä pätevillä tilastoilla osoitettiin osallistuneita 81.
27442: tämä määräraha täysin riittämättömäksi. Koska valtion taloudellinen asema ei
27443: Niinpä nyt on tästä määrärahasta voitu ,aseta esteitä tämän kysymyksen hoitami-
27444: jakaa pieniä eläkkeitä ainoastaan 1/5 : !Lle selle valtakunnan arvoa vastaavalla tavalla,
27445: varattornia rintamamiehiä 4 j 5 : n jäädessä niin on olemassa kaikki edellytykset myön-
27446: ilman. tää tarpeellinen määräraha kokonaisuudes-
27447: Ensi vuoden talousarvioesitykseen halli- saan.
27448: tus on esittänyt otettavaksi vain 3.6 milj. Edellä olevan perusteella ehdotamme
27449: markwn lisämäärära:han, 'Vaikka hallituksen kunnioittaen,
27450: asettama komiteakin on selvittänyt, että
27451: avun tarpeessa olevia vapaussodan varat- että Eduskunta lisäisi vuoden
27452: tomia ja työkyvyttömiä rintamamiehiä on 1939 tulo- ja menoarvioon hallituk-
27453: n. 5,500 henkeä ja sen vuoksi komitean sen esityksessä 16 Pl. II luvun 4
27454: selvityksen mukaan tarvittaisiin 16 milj. momentille otettuun määrärahaan
27455: markan vuotuinen määräraha, jotta asia 10 milj. markkaa ylimääräisiksi
27456: tulisi hoidetuksi edes välttävällä tavalla. eläkkeiksi vapaussodan työkyvyttö-
27457: Puolustusministeriöön saatiin eläkeasiasta mille ja Varattomille rintamamie-
27458: tietoja, jotka koskivat 6,996 miestä ja 19 hille.
27459:
27460: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
27461:
27462: Vilho Annala. Yrjö R. Saarinen. J. V. Wainio.
27463: Elias Simojoki. Arvi Malmivaara. R. Ala-Kulju.
27464: Pauli Tuorila. E. A. Tuomivaara. Kaarlo Salovaara.
27465: K. A. Jussila. Bruno A. Salmiala. K. R. Kares.
27466: Hilja Riipinen. Iisakki Nikkola.
27467: 691
27468:
27469: IV,136. - Rah. al. N:o 104.
27470:
27471:
27472:
27473:
27474: Rytinld y. m.: Määrärahan osoittamisesta eläkkeen maksa-
27475: miseksi kansaneläkelain ulkopuolelle jääneille vanhoille
27476: ja työkyvyttömille vähävaraisille henkilöille.
27477:
27478:
27479: Ed us'kunn alle.
27480:
27481: Viime vuonna hyväksytyn kansaneläke- laista turvaa mitä lain mm1 JO edellyttää,
27482: lain ulkopuolelle jäivät kaikki sellaiset niin on aivan väärin, että silloin kun val-
27483: 18-54 ikäiset kansalaiset, jotka lain voi- tiovalta ryhtyy sosiaalista huoltoa järjestä-
27484: maan tullessa ovat työkyvyttömiä, ja sellai- mään uusille urille, se jättää vanhat ja
27485: set, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta. työkyvyttömät !kansalaiset kokonaan van-
27486: Hallituksen esityksessä kansaneläkelaiksi han kunnallisen huoltojärjestelmän turviin.
27487: on laskettu vuoden 1930 väenlaskun mu- Olemme vakuutettuja siitä, että meidän
27488: kaan olevan 18-66 vuosien välisiä eli maassamme on kymmeniätuhansia sellaisia
27489: siinä ijässä, jolloin he olisivat vakuutet- vanhuksia ja työkyvyttömiä ja varsinkin
27490: tuja, noin 2,068,700 henkilöä. Näistä oli maaseudulla, joiden lapsilla on koti, jossa
27491: kuitenkin sellaisia 55-66 vuotiaita, jotka he mielihyvin vanhuksensa elättäisivät,
27492: eivät joudu vakuutuslain alaisiksi, noin mutta koska yhteiskunta lisää heille vuosi
27493: 277,000 henkilöä ja sellaisia 18-54 ikäisiä, vuodelta uusia pakollisia maksuja ja ve-
27494: jotka lain voimaan tullessa ovat työkyvyt- roja, niin heidän tulonsa menevät veroihin
27495: tömiä, noin 63,000 henkilöä. Lain ulko- ja oman perheen huoltamiseen ja tuskin sii-
27496: puolelle jääviä 18-66 ikäisiä olisi siis yh- henkään riittävät ja näin ollen he eivät
27497: teensä noin 340,000 henkilöä. Näiden kykene parhaalla tahdollakaan turvaamaan
27498: vanhojen ja työkyvyttömien henkilöiden vanhemmille !kunnollisia vanhuuden päiviä,
27499: luku on kyllä v: sta 1930 lisääntynyt jon- mutta jos näille asutustilallisten ja pien-
27500: kin verran, vaikka kuolevaisuus tässä ryh- viljelijöiden sekä työläisten vanhemmille
27501: mässä lieneekin melko suuri. Nykyisestä olisi valtion puolesta vaikkapa pieni ja
27502: lain ulkopuolelle jääneestä henkilömäärästä vaatimaton 2,000 markan vuotuinen eläke,
27503: ei liene tarkkaa tilastoa olemassa. niin olemme vakuutettuja siitä, että monet
27504: Mainitun lain ulkopuolelle on siis jäänyt vanhukset viettäisivät paljon mieluimmin
27505: suuri joukko sellaisia vanhoja ja työky- vanhuuden päivänsä lastensa luona vaik-
27506: vyttömiä työmiehiä ja talonpoikia, joilla kapa heidän talonsa olisi pieni ja köyhä
27507: ei ole muuta turvaa kuin joutua vanhan ennenkuin lähtisivät kunnalliskotiin ja
27508: kunnallisen huoltojärjestelmän muodossa moni lapsi hoitaisi vanhempansa mieluim-
27509: hakemaan kunnalta avustusta tai mene- min luonansa kuin laskisi hänet luotansa
27510: mään kunnalliskotiin hoidettavaksi. Vaikka kunnalliskotiin. Ilman avustusta he eivät
27511: kansanelä:kelaki ei ole merkitykseltään lä- kuitenkaan kykene vanhuksiaan kunnolli-
27512: heskään sellainen, että se vastaisi vähä- sesti luonansa huoltamaan. Näin on
27513: varaisille kansalaisillemme vanhuuden päi- tilanne maaseudulla.
27514: vien ja työkyvyn menettämisen jälkeen sel- Onhan inhimillistä, että nyt jo ryhdy-
27515: 692 IV,136. - Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet.
27516:
27517: tään valtiovallan puolesta turvaamaan edes mien toimeentulo, se kyllä voipi tilastot
27518: niitten vanhuksien ja työkyvyttömien köy- saada tarpeellisen rahamäärän suuruudesta.
27519: hien kansalaisten toimeentuloa eläkkeen- Kun asia ei ole merkityksellinen yksis-
27520: maksun muodossa, jotka ovat jääneet kan- tään näille vanhuksille ja työkyvyttömille,
27521: saneläikelain ulkopuolelle. vaan asialla olisi suuri yhteiskunnallinen
27522: Tarkkaa laskelmaa paljonko tarkoituk- ja sosiaalinenkin merkitys, niin olisi tallkoi-
27523: seen varoja tarvittaisiin, ei ole tällä ker- tukseen myönnettävä ensi vuodeksi määrä-
27524: taa tietääksemme olemassa, mutta jos edellä- raha.
27525: olevasta laskelmasta olisi puolet sellaisia Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
27526: vähävaraisia, joille olisi maksettava elä- n.ioittaen ehdottaa,
27527: kettä, esim. tällä kertaa kaksituhatta mark-
27528: kaa vuodessa, silloin tarvittaisiin 3,400,000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
27529: ma:vkkaa vuodessa. Vaikkapa rahamäärän tulo- ja menoarvioon 4,000,000 mar-
27530: tarpeesta ei tällä kertaa olisikaan täysin kan määrärahan eläkkeen maksami-
27531: tarkkaa laskelmaa olemassa, niin siitä huo- seen sellaisille vanhoille ja työkyvyt-
27532: limatta, jos valtiovallalla on hyvää halua tömille vähävaraisille, jotka ovat jää-
27533: turvata näiden vanhuksien ja työkyvyttö- neet kansaneläkelain ulkopuolelle.
27534:
27535: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
27536:
27537: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
27538: 693
27539:
27540: IV,1s7, - Rah. al. N:o 105.
27541:
27542:
27543:
27544:
27545: Mustasilta y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
27546: raajarikkoisten henkilökohtaista avustamista varten.
27547:
27548:
27549: E d u s k u n n a ll e.
27550:
27551: Maamme sosiaalisessa lainsäädännössä ja sen sivuelinkeinojen alalle. Tällllänlaiset
27552: huoltotoiminnassa ovat invaliidit eli raaja- raajarikkoiset ovat yleensä sellaisia, jotka
27553: r]kot, joita molempia nimityksiä käytetään joutuvat jonkinlaisen kääpiötilan turvin
27554: ruumiillisesti vajaa:kykyisistä puhuttaessa, hankkimaan perheelleen jokapäiväisen toi-
27555: jääneet vähäiselle osalle yhteiskunnan meentulon sekä ovat hyvin heikossa talou-
27556: avusta. Synnynnäiset ja lapsena sairauden dellisessa asemassa olevaa väestöä. Näitä-
27557: tähden invaliideiksi tulleet ovat päässeet kin on kyllä jo valtion toimesta avustettu
27558: asianmUJkaisesta hoidosta osallisiksi ja keinotekoisten jäsenten, sidetarpeiden y. m.
27559: myöskin ammattiopetusta on heille jossain saamisessa sekä näiden saantia varten teh-
27560: määrin järjestetty, sillä onhan maassamme tyjen matkojen korvauksena, mutta on
27561: jo lähes puolisen vuosisataa toiminut työ- anottua summaa varsinkin viime vuosien
27562: koulu yksityisen hyväntekeväisyyden sekä aikana täytynyt mää:rärwhan pienuuden
27563: valtioavun turvin. Toisin on niiden, jotka vuoksi melkein poiikkeuksetta tinkiä jopa
27564: varttuneemmassa ijässä ovat joutuneet joko anomus ikolkona3in hylätäkin.
27565: työ- tai liikennetapaturmien uhreiksi tahi Sosiaaliministeriön köyhäinhoito-osastolta
27566: muista syistä ovat joutuneet invaliideiksi, saamiemme tietojen mukaan on v. 1937
27567: heidät on yhteiskunta miltei tyystin un- aikana ollut edellämainittuja tarkoituksia.
27568: hoittanut. - Huoltolait kyllä määräävät, varten rahaa käytettävissä 99,270 markkaa,
27569: että kuntien köyhäinhoidon on autettava josta käytettiin 99,095 markkaa. Avustus-
27570: heitä, ja tapaukset, jotka ovat sattuneet ten anojia oli kaikkiaan 99, joille voitiin
27571: tapaturmalain alaisissa töissä, turvaavat myöntää avustusta 42 tekojalkojen hankki-
27572: invaliideille niukan korvauksen. Useat misessa, 5 tekojalkojen korjaamisessa, 17
27573: kuitenkin invaliideiksi joutuneista ovat sel- muihin tekojäseniin, 4 erilaisten kurssien
27574: laisia, jotka aikoinaan ovat joutuneet ta- suorittamiseen, 3 työvälineisiin ja ainoas-
27575: paturman uhriksi maanviljelyksen tai sen taan 1 matika-avustu!ksiin, yhteensä 72 ano-
27576: sivuelinkeinojen palveluksessa, ollen huo- jalle. Hylättyjä oli 12 tekojalkojen hank-
27577: mattava osa näistä sellaisia, jotka eivät saa ·kimisessa, 1 tekokäsien, 6 muiden tekojäse-
27578: minkäänlaista tapaturma- tai muutakaan nien, 3 hieromakursseille pyrkijän, 1 asuin-
27579: korvausta, sen vuoksi koska lournkaantumi- rakennuksen korjausta koskeva ja 4 eri--
27580: nen on tapahtunut aikana, jolloinka eivät laisten työvälineiden hakemusta, yhteensä.
27581: tapaturmalait ulottuneet maatalouteen eikä 27 hakijaa.
27582: 694 IV,137. - Raajarikkoisten avustaminen.
27583:
27584: Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo- tyksessä 14 Pl. XVII luvun 5 mo-
27585: tamme, mentilla olevaa määrärahaa 50,000
27586: että Eduskunta päättäisi korottaa markalla raajarikkoisten henkilökoh-
27587: ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi- taista avustamista varten.
27588:
27589: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
27590:
27591: Frans Mustasilta. Paavo Aarniokoski.
27592: Eetu Karjalainen. Heikki Kääriäinen.
27593: Antti Meriläinen. Hj. Lindqvist.
27594: Onni Mäkeläinen. Edv. Kujala.
27595: Juho Kuittinen. J. E. Malmivuori.
27596: Ville A. Komu. Väinö Kivisalo.
27597: Otto Toivonen. Yrjö Helenius.
27598: Aino Malkamäki. Kalle Jokinen.
27599: Edv. Pesonen. Otto Marttila.
27600: Alpo Lumme. Atte Muhonen.
27601: 695
27602:
27603: IV,13s, - Rah. al. N:o 106.
27604:
27605:
27606:
27607:
27608: Sundström y. m.: Määrärahan osoittamisesta vanhainkodin
27609: perustamiseksi vanhoille ja työkyvyttömille merimieMlle.
27610:
27611:
27612: E d u s k u n n a II e.
27613:
27614: Eduskunta on usein hyvinkin auliisti oikeutta saatetaa;n pitää kyseenalaisena.
27615: myöntänyt varoja erinäisiin hyviin taDkoi- Kuitenkin on vanha merimies suorittanut
27616: tuksiin. On myönnetty avustuksia ja eläk- erittäin tärkeän palveluksen yhteiskunnalle
27617: keitä vailkeassa asemassa oleville yhteiskun- ja on oikeutettu saamaan yhteiskunnalta
27618: nan jäsenille ja varustettu yhteiskunnalli- toimeentuloturvan silloin,. kun on uhrannut
27619: sia laitoksia, joissa saavat suojaa sellaiset, elinvoimansa yhteiskunnalle eikä enää voi
27620: jotka syystä tai toisesta eivät enää voi toi- työskennellä &mmatissaan. Jotta vanhoille
27621: meentuloaan turvata. Mutta on eräs ryhmä, ja tyÖikyvyttömille merimiehille voitaisiin
27622: joka yleensä on jäänyt kaiken huomion taata edes jonkinlainen turva, olisi perus-
27623: ulkopuolelle ja joka ei ole pitänyt suurta tettava erikoinen vanhainkoti kyseeliisiä
27624: ääntä itsestään, nim. vanhat merimiehet. merimiehiä varten. Monissa muissa maissa
27625: Merimiesammatti on. niin rasittavaa ja ovat laivanvarustajatkin taloudellisesti tu-
27626: kuluttavaa, että siitä joutuu työntekijä keneet merimiesten vanhainkoteja, mutta
27627: yleensä pois aikaisemmin kuin muista am- meillä tiettävästi on J. A. Zachariassen &
27628: mateista. Varsinkaan miehistöön ei ker- Co ainoa varustamo, joka on tehnyt mai-
27629: naasti oteta v.anhempia henkilöitä. Itse nittavia uhrauksia omille vanhoille meri-
27630: työn laatu asettaa melko suuria fyysillisiä miehilleen. Näin ollen olisi valtion ryhdyt-
27631: vaatimuksia tekijälleen. Ja tästä johtuu, tävä sellaisiin toimenpiteisiin, että saatai-
27632: että vähänkin vanhempi merimies saa aikai- siin Helsinkiin tai sen lähettyville van.hain-
27633: semmin kuin muut havaita, ettei hän enää koti merimiehille. Tätä tarkoitusta varten
27634: kelpaa laivapalvelukseen ja saa elättää it- olisi kerättävä varoja.
27635: seään niinkuin parhaiten voi. Henkilö, Edelläolevan perusteella ehdotamme,
27636: joka miehuutensa parhaat päivät on ollut
27637: merellä ja vieraantunut kokonaan muista että Eduskunta päättäisi ottaa
27638: ammateista, ei pääse työhön maissa:kaan, vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
27639: kun on vanhuuden takia tullut kelpaamat- 500,000 markan suuruisen määrära-
27640: tomaksi meripalvelukseen. Kuunatkaan han perusrahastoksi vanhainkodin
27641: eivät halua ottaa huoltaakseen henkilöä, perustamiselle vanhoja ja työkyvyt-
27642: joka vasta vanhWksena ehiken saapuu enti- tömiä merimiehiä varten.
27643: selle kotiseudulleen ja joruka kotipaikka-
27644:
27645: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
27646:
27647: Cay Sundström. Yrjö Helenius.
27648: Hugo Aattela. Kalle Jokinen.
27649: Alex Hämäläinen.
27650: 88
27651: 696
27652:
27653: IV,t39. - Rah. al. N:o 107.
27654:
27655:
27656:
27657:
27658: Tervo: Määrärahan osoittamisesta avustuksia varten Ilo-
27659: mantsin vähävaraisille kuntalaisille.
27660:
27661:
27662: E d u s k u n n a ll e.
27663:
27664: Ilomantsin kunnan läpi kiertelevän Koi- olisi noilta alueilta saatu rehua alimpien-
27665: tajoen matalat ja laajat ranta-alueet ovat kin laskelmien mukaan noin 600-800: lle
27666: kauttaaltaan verrattain rehevä'kasvuista nautaeläimelle. Kuten on jo mainittu, on
27667: luonnon niittyä. Ne käsittävät useimmiten puheenaolevien heinämaiden omistajien ja
27668: noiden laajojen ranta-alueiden pienviljelijä- nautinto-oikeuden omistajien keskuudessa
27669: väestön ainoat heinämaat. Niinä kesinä suurin osa sellaisia pienviljelijöitä, joilla ei
27670: joina kevättulvavedet eivät kohoa kohta- muualla ole mitään heinämaita. Varsinkin
27671: laisia kevättulvia korkeammalle, antavat heidän kohtalonsa on erittäin säälittävä.
27672: mainitut niityt niiden omistajille tai nau- Jos apua ei tule sivusta, on lU:kuisain vähä-
27673: tinto-oikeuden omistajille kohtalaiset heinä- varaisten pienviljelijäin hävitettävä huo-
27674: sadat. Näiden heinäsatojen perusteella mattava osa karjastaan ja heikoimpien
27675: määrittelevätkin seudun pienviljelijät kar- ehkäpä koko karjakin, ma:hdollisesti hyvin-
27676: jansa suuruuden. kin polkuhinnasta. Mitenkäpä he pystyisi-
27677: Viime keväinen, aivan poikkeuksellisen · vät ostamaan karjalleen riittävästi rehua
27678: korkea tulva peitti allensa noista niityistä ensi talvena, jolloin - kuten puutavara-
27679: moninkerroin tavallista laajemmat alat. yhtiöiden taholta tiedoitellaan - tultanee
27680: Ammattimiesten suorittamien summittais- huomattavasti supistamaan metsätöitä,
27681: ten arviolaskelmien mukaan Koitajoen jotka Ilomantsin perukoilla pienviljelijäin-
27682: tulva peitti Ilomantsissa kuluneen 'kesän kin keskuudessa ovat huomattavina tuloläh-
27683: aikana noin 3,000-3,500 ha: n alalla ranta- teinä. Kun osittainenkin 'karjan pakko-
27684: heinikot kokonaan. Kevätkesän poikkeuk- hävittäminen horjuttaa kovin pahoin pien-
27685: sellisen runsaat sadevesimäärät, laajoilla eläjäin taloudellista asemaa, niin on sano-
27686: suo- ja metsäalueilla pulavuosien vara- mattakin selvä, mitä merkitsee, jos on
27687: töinä suoritetun ojituksen seurauksena, pakko hävittää koko karja, kuten nyt voi
27688: pääsivät virtaamaan entistä nopeammin tapahtua näillä tulva-alueilla. Karjan
27689: Koitajokeen, joka, ollen aivan perkkaama- ennalleen järjestäminen vaatii runsaasti
27690: ton, ei kyennyt nielemään noita poikkeuk- varoja ja monien vuosien sitkeitä pon-
27691: sellisen suuria vesimääriä, vaan jäivät ne nisteluja - ellei perhe ole jo sitä ennen
27692: kolm kesäksi peittämään jokivarren heinä- joutunut kokonaan yhteiskunnan huolletta-
27693: maita. Vielä elokuun viime päivinä peitti- vaksi, josta on kovin vaikea päästä jälleen
27694: vät tulvavedet noin 50-100 sm vahvuisina omille jaloillensa. Kun Ilomantsin kunnan,
27695: noita laajoja niittyalueita, pitäen saalii- taloudellisessa suhteessa verrattain vai-
27696: naan nekin ala-arvoisiksi jääneet heinät, keasti :hoidettavana rajaseutukuntana, on
27697: mitä mahdollisesti oli joissakin paikoissa ma:hdoton tukea riittävästi tuota kokokesäi-
27698: veden alla kasvanut. Ilman tulvan tuhoa sen, satunnaisen tulvan johdosta hätään
27699: IV,I39. Tervo. 697
27700:
27701: joutunutta verrattain suurta väestömäärää, annettavaksi Iloman.tsin kunnalle
27702: niin on mielestäni oikeuden ja kohtuuden avustuksina jaettavaksi kunnallislau-
27703: mukaista, että valtion taholta kiinnitetään takunnan ja huoltolautakunnan laa-
27704: huomiota näiden hädänalaisten onnettomaan timan suunnitelman mukaan niille
27705: kohtaloon. Ilomantsin vähävaraisille kuntalai-
27706: Edellä esitetyn nojalla ehdotan kunnioit- sille, jotka Koitajoen viime kesäisen
27707: taen, poikkeuksellisen suuren tulvan ai-
27708: että Eduskunta päättäisi ottaa heuttaman vahingon vuoksi ovat jou-
27709: vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon tuneet suurimpaan taloudelliseen ah-
27710: 11 Pl. XXIV lukuun uudelle mo- dinkotilaan.
27711: mentille 100,000 markan määrärahan
27712:
27713: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
27714:
27715: Samuli Tervo.
27716: 698
27717:
27718: IV,14o. - Rah. al. N:o 108.
27719:
27720:
27721:
27722:
27723: J. Raatikainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sortava-
27724: lan-Läskelän oikoradan rakennustöiden aloittamista
27725: varten.
27726:
27727:
27728: E d u s kun n a ll e.
27729:
27730: Vuoden 1938 talousarviota käsiteltäessä laivaliikenne, jota sekä vienti- että tuonti-
27731: asiasta tehdyn rahaasia-aloitteen n: o 95 tavaran kuljetuksessa on näihin asti hy-
27732: perusteella lausui eduskunta toivomuksen, väksi käytetty melko laajassa mitassa.
27733: että Sortavalasta Läskelään suunnitellulla Niinpä m. m. Pitkäranta Oy on vienyt tuot-
27734: oikoradalla toimitettaisiin koneellinen tut- teitaan Nevan kautta vuosittain noin 70,000
27735: kimus. Asiaa käsiteltäessä kiinnitettiin tonnia ja Oy. Läskelä Ab. on käyttänyt
27736: huomiota siihen, että aikoinaan Karjalan samaa kuljetusreittiä sahatavaran vientiin.
27737: radalta Laatokan koillis- ja itäpuolelle ra- Takaisin tullessaan ovat laivat tuoneet huo-
27738: kennetun rautatien läntisen päätekohdan mattavat määrät raskaampaa tuontitavaraa
27739: valinnassa on tapahtunut kohtalokas virhe, kuten koneita, rakennusaineita y. m. ja koko
27740: joka vaatii oikaisun. Niinpä Sortavalasta Laatokan-Karjala on siis välillisesti hyöty-
27741: Matkaselän ja Jänisjärven kautta Läskelään nyt tästä kulkutiestä. Mutta niinkuin tie-
27742: on matkaa 80 km ja Sortavalan-Läskelän detään, on kuluvan vuoden heinäkuun al-
27743: välinen matka suunniteltua oikorataa myö- kupuolesta lähtien Nevajoki asiallisesti ol-
27744: ten on vain 21 km. Tämä rataoikaisu ly- lut suljettuna suomalaisilta aluksilta, eikä
27745: hentäisi matkaa vientisatamiin Uuksulta, liene olemassa mitään toiveita tämän asian-
27746: Pitkärannasta ja Läskelästä 59 km ja Suo- tilan korjaantumisesta lähimmässä tulevai-
27747: järven radalta 25 km. On selvää, että näin suudessa. Näin ollen on koko Laatokan
27748: pitkä ylimatka tuottaa tavaran kuljettajille itä- ja koillispuolinen Karjala joutunut ko-
27749: huomattavia lisäkustannuksia. Samoin siitä vin vaikeaan asemaan, kun se valtiovallalle-
27750: aiheutuu rautateille hankaluutta sen vuoksi, kin voittamattomien esteiden takia on jou-
27751: että se sitoo liikkuvaa kalustoa lastauspaik- tunut ja joutuu edelleen käyttämään suuria
27752: kain ja vientisatamain välillä jokaisella kustannuksia vaativaa nykyistä rautatietä.
27753: matkalla yhden vuorokauden enemmän Eräille teollisuuslaitoksille on tosin tässä
27754: kuin oikorataa käyttäen. Lisääntyvän ta- tilanteessa pidetty tarpeellisena myöntää
27755: varaliikenteen vuoksi on myös Matkaselän jonkin verran rahtialennuksia vientitava-
27756: ja Jänisjärven asemilla tapahtuvan ruuh- ralle, mutta koko maakunnan vaikeuksiin
27757: kautumisen vuoksi ryhdyttävä suurehkoi- joutuvalle väestölle tällaisen edun järjestä-
27758: hin laajennustöihin, ellei oikorataa saada minen on hankalaa, vaikka kuljetuskustan-
27759: pian rakennetuksi. nukset rasittavat heitäkin entistä raskaam-
27760: Tämän ratamutkan aiheuttamaa vai- min. Tätä vaikeaa tilannetta voidaan kui-
27761: keutta on aikaisemmin ollut omiaan hel- tenkin ratkaisevalla tavalla helpottaa raken-
27762: pottamaan se, että Laatokalta on ollut tamalla oikorata Sortavalasta Läskelään.
27763: Nevajoen kautta Suomenlahdelle vapaa Viime kevätistuntokaudella vahvistettu
27764: IV,140. - J. Raatikainen y. m. 699
27765:
27766: rautateiden rakennusohjelma vuosiksi 1939 tävät sanottua oikorataa yhtenä kaikkein
27767: -1946 ei voi olla esteenä sellaisten tärkei- tärkeimmistä suunnitelluista ja rakennetta-
27768: den rataoikaisujen ja mahdollisten uusien vaksi päätetyistä radoista.
27769: ratojenkin rakentamiselle, jotka tänä ai- Eduskunnan lausuman kehoituksen pe-
27770: kana sattuneet olosuhteiden muutokset te- rusteella on puheenaolevalla rataoikaisulla
27771: kevät välttämättömiksi. Näin on tapahtu- kuluneen kesän aikana toimitettu koneelli-
27772: nut aikaisemmin ja parhaillaankin on käyn- nen tutkimus, jossa radan pituudeksi on
27773: mssa huomattavia kustannuksia vaativia todettu 21 kilometriä ja rakennuskustan-
27774: rataoikaisuja, jotka eivät sisälly vahvistet- nukset noin 62 miljoonaksi markaksi. J.Jo-
27775: tuun rakennusohjelmaan. Lausuessaan kul- pullisessa tutkimuslaskelmassa, joka lähiai-
27776: kulaitosvaliokunnan mietinnön perusteella koina valmistuu rautatiehallituksessa, eivät
27777: toivomuksen, että hallitus laatisi rahoitus- kustannukset tule tästä muuttumaan. Ei
27778: suunnitelman Kontiomäen-Taivalkosken liene tarkoituksenmukaista toteuttaa sanot-
27779: radan jatkamiseksi Taivalkoskelta Rovanie- tua ratarakennustyötä yksinomaan työttö-
27780: men-Kemijärven radalle ja antaisi asiasta myystyönä, jonka vuoksi siihen olisi varat-
27781: esityksen eduskunnalle, on eduskunta aset- tava tarvittava määräraha ensi vuoden tulo-
27782: tunut sille kannalle, että tärkeitä uusia ra- ja menoarviossa. Lisäksi voitaisiin siihen
27783: toja voidaan rakentaa ulkopuolella viime esiintyvän tarpeen mukaan käyttää työttö-
27784: keväänä vahvistetun rautateiden rakennus- myysvaroja ja siten jatkuvasti helpottaa
27785: ohjelman, ja Sortavalan-Läskelän oikorata Itä-Suomessa nyt jo uhkaavalta näyttävää
27786: on sellainen, jonka rakentamista ei voida työttömyyttä.
27787: lykätä niin pitkäksi aikaa, että se toteutet- Edellä olevan perusteella ehdotamme
27788: taisiin jonkin tulevan rakennusohjelman kunnioittaen,
27789: yhteydessä. Sanotun rataoikaisun toteut-
27790: tamisen ensi tilassa tekee välttämättömäksi että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
27791: myös eräät maanpuolustukselle tärkeät nä- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
27792: kökohdat ja toisen ratayhteyden saanti markan määrärahan Sortavalan-
27793: Karjalan radalta maan itäiselle raja- Läskelän oikoradan rakentamistöiden
27794: alueelle. Maamme sotilasviranomaiset pi- aloittamista varten.
27795:
27796: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
27797:
27798: Jussi Raatikainen. Juhani Leppälä.
27799: Jussi Rapo. Jussi Lonkainen.
27800: A. Halonen. Yrjö Welling.
27801: 700
27802:
27803: IV,141. - Rah. al. N:o 109.
27804:
27805:
27806: I.. 0. Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savon
27807: radalta Iisalmen-Alapitkän tienoolta Sotkamon kautta
27808: Kuhmoniemelle kulkevan radan tutkimistöitä varten.
27809:
27810:
27811: E d u s k u n n a ll e.
27812:
27813: On sanottu, että Suomessa on jo riittä- varan hyväksikäytössä voiSivat tulla kysy-
27814: västi rautateitä. Lisää ei niitä enää tar- mykseen ja jotka menetelmät sangen suu-
27815: vitse suunnitella sen jälkeen kun nyt ra- ressa määrin vaikuttaisivat siihen, että
27816: kenteilla olevat ja jo rakennettavaksi pää- tulevien sukupolvien turvaksi saataisiin
27817: tetyt radat on valmiiksi saatu! - Tällai- hyvin hoidetut metsät perinnöksi jäämään.
27818: nen puhe pitänee paikkansa sellaisissa Ei ole enää tällä raatajakansalla samoja
27819: osissa maatamme, missä rautatieverkosto mahdollisuuksia kuin ennen painua kauaksi
27820: sekä pohjoisesta etelään että idästä län- asumattomiin korpiin ja raivata sieltä vil-
27821: teen on tiheä ja missä raskaan tavaran jelykselle uusia maita, uusia hyväpohjaisia
27822: kuljetus ei ole niin suuri, että se välttä- soita ja kasvattaa uusia sitkeitä sukupolvia
27823: mättä kaipaisi avukseen kiskotettuja teitä. entisten, väistyvien tilalle. Rahatalouden
27824: Paljon on kumminkin maassamme vielä kannalle siirryttyämme kaipaa uudisrai-
27825: seutuja, missä rautateiden varteen on niin vaajakin nopeita kulkuyhteyksiä muuhun
27826: pitkät matkat, ettei raskaan, mutta sa- maailmaan, eikä tule toimeen enää sa-
27827: malla hyvinkin arvokkaan tavaran liik- moilla hitailla kulkuneuvoilla, mitkä luon-
27828: keelle saaminen tule kysymykseenkään il- taistalouden aikana pystyivät häntä autta-
27829: man valtion varoilla rakennettuja rauta- van tyydyttävästi palvelemaan. Samoin
27830: teitä. Tällaisilla syrjäseuduilla elävä kansa ei pääomaköyhä maamme saa haetuksi ka-
27831: pysyy alati heikkovaraisena, kun se ei rusta kamarastaan irti niitä rikkauksia,
27832: pääse laisinkaan osalliseksi niistä eduista, mitä sen pohjassa piilee, jollei näille rik-
27833: mitä parannetut kulkuneuvot ja ennen kauksille varata pääsyä sellaisille paikoille,
27834: kaikkea rautatiet ovat rintamaille muka- missä ne voidaan jalommaksi tavaraksi
27835: naan tuoneet, ja kumminkin on asianlaita muuttaa ja panna monella eri tavalla hyö-
27836: niin, että juuri tällaisilla syrjäseuduilla dyttämään koko kansakuntaa.
27837: on .osittain silminnähtävästi ja osittain sa- Tällaisia luonnonrikkauksista osallistu-
27838: laisesti maan uumeniin kätkettynä rikkauk- neita maa-aloja tulisi kauttaaltaan senkin
27839: sia, joiden täytyisi päästä palvelemaan tä- radan varteen, mikä Savon radalta Alapit-
27840: män köyhäksi mainitun maan talouselämää. kän-lisalmen seuduilta suuntautuisi Kuh-
27841: Suunnattomat ovat vielä ne metsä- ja moniemen kirkolle ja mahdollisesti sivuaisi
27842: korpialueet Suomen itä- ja pohjois- harvaan asuttuja saloseutuja Lapinl!JJhden,
27843: osissa, missä kauniit kuusi-, petäjä- ja Varpaisjärven, Iisalmen, Sonkajärven,
27844: koivumetsät jäävät hoitoa vaille pelkästään Rautavaaran, Valtimon, Sotkamon ja Kuh-
27845: siitä syystä, että puutavarasta ei suurien moniemen pitäjissä. Samalla se kummin-
27846: kuljetuskustannuksien takia voida maksaa kin sieppaisi mukaansa sydänmaiden lie-
27847: sellaista hintaa, että metsänomistajat voi- peillä sijaitsevia monia kyläryhmiä, joiden
27848: sivat käyttää hyväkseen kaikkia niitä me- asukkaat pitäisivät huolen siitä, ettei rau-
27849: netelmiä, mitkä erikoisesti pienen puuta- tatie olisi yksinäisiä korpivaeltajia varten
27850: IV,111. - L. 0. Hirvensalo y. m. 701
27851:
27852: rakennettu, vaan palvelisi elämänhaluista, päin eduskunnan päätöksellä kiinnilöyty
27853: työtä rakastavaa maamiestä ja hänen työ- rautateiden rakenusohjelma panee ras-
27854: läistään. kaita esteitä uusien ratojen suunnittelulle.
27855: Kun rata kulkisi koillisesta lounaaseen, Mutta kun perin hyvin tiedämme senkin,
27856: luulisimme sen suunnan olevan oikein va- miten monessa kiirastulessa uudet rata-
27857: litun ja kun se yhdistäisi päätepisteessään suunnat yleensäkin on karkaistava ja
27858: Kuhmoniemen laajan vesireitin rautatien miten kovat synnytystuskat erikoisesti
27859: yhteyteen, niin olisi sillä suuri puutavaran- maamme syrjäseutujen, joista tässäkin on
27860: kuljetus ainaisiksi ajoiksi taattu. Samaa kysymys, ratasuuntien on kestettävä ennen
27861: kieltä puhuisivat myöskin ne maantiet, joi- toteutumistaan, niin pidämme Suomen val-
27862: den poikki kyseeilinen rata tulisi kulke- tion lähimpänä velvollisuutena aivan ensi
27863: ma!l!n ja jotka tiet imusuonien· tapaan toi- tilassa ryhtyä ottamaan selkoa niistä ta-
27864: sivat moottoriajoneuvojen välittämän sekä loudellisista mahdollisuuksista, mitä tämän
27865: raskaan että kevyen tavaran liikenteen rau- radan rakentamisella tulisi olemaan.
27866: tatielle. Mainitsematta ei voi jättää tässä Kuka olisi vielä 20 vuotta sitten usko-
27867: yhteydessä sitäkään, että tämän radan kautta nut, miten paljon miljoonia Outokummun
27868: saataisiin sopivalla tavalla kiinteä ja nopea kaivokset tämän maan ja sen kansan hy-
27869: yhteys niihin rajaseutuihin, joista velvol- väksi näinä vuosina antavat~ Mutta nyt
27870: lisuutemme on aina huolta pitää ja jotka se tiedetään. - Sen sijaan ei kurjuudes-
27871: meidän on sekä henkisillä että taloudelli- taan kuulun Rautavaaran ja syrjäisillä
27872: silla siteillä saatava Sisä-Suomen kanssa rajaseuduilla sijaitsevien Sotkamon ja Kuh-
27873: nopeasti ja lujasti yhdistetyksi. moniemen rikkauksia kukaan arvaa ennen-
27874: Olemme edellä rohjenneet puhua niistä kuin tutkijat 'l'ohkenevat liikenneolojen pa-
27875: rikkauksista, mitä tämän radan vaikutus- ranemisen toivossa ottaa selvää siitä, mitä
27876: piirissä tulisi olemaan. Samalla olemme kaikkea 'hyvää tälläkin kolkalla on maal-
27877: sanoneet senkin, että suuri osa näistä rik- lemme annettavissa.
27878: kauksista on vielä salassa, tutkimattomassa Kun on todennäköistä, että ,tämä rata
27879: tuntemattomuudessa. Mutta paljon on sen- tulee valmistuttuaan mainittavaksi maas-
27880: tään tunnettuakin. Puhumattakaan laa- samme niiden ratojen rinnalla, jotka en-
27881: joista ja kiistämättömän runsaista metsistä, simmäisten joukossa tulevat pitämään
27882: joita tämän radan varsilla on kaikkialla, huolta rautateittemme kannattavaisuudesta
27883: ansaitsee tulla jo asian alkuvaiheissa mai- ja jotka samalla muutenkin palvelevat mo-
27884: nituiksi Kuhmoniemen ja Lentiiran hoi- nella tavalla isänmaan suurta yhteistä
27885: toalueiden metsät. Metsänhoitajien laati- asia1a, niin rohkenemme edelläsanotun pe-
27886: man arvion perusteella on yksistään val- rusteella esittää,
27887: tion mailla noin 20,118,000 kiintokuutio-
27888: metriä puutavaraa. Näiden lisäksi on, että Eduskunta päättäisi vuoden
27889: raskaan tavaran puheena ollessa, mainit- 1939 tulo- ja menoarvioon ottaa
27890: tava Varpaisjärven ja Sonkajärven kau- 500,000 markan määrärahan Savon
27891: nis, arvokas musta graniitti, Sotkamon radalta Iisalmen-Alapitkän tie-
27892: kaoliini, lasihiekka ja malmialueet sekä noalta Sotkamon kautta Kuhmonie-
27893: Rautavaarankin malmilöydöt. melle kulkevan radan tutkimistäitä
27894: Erinomaisen hyvin olemme selvillä siitä, varten.
27895: että nykyinen kahdeksaksi vuodeksi eteen-
27896:
27897: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
27898:
27899: L. 0. Hirvensalo. T. A. Janhonen.
27900: 702
27901:
27902: IV,142. - Rah. al. N:o 110.
27903:
27904:
27905:
27906:
27907: Janhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi
27908: avustuksiksi kyläteiden rakentamista ja parantamista
27909: sekä niiden kunnossapitoa varten.
27910:
27911:
27912: E d u s kun n a ~ l e.
27913:
27914: Riittävän taaja, liikennekelpoinen maan- muodostavat aina sen äärimmäisen liikenne-
27915: tieverkosto on meidän maa,ssamrme kaik- verkoston, jota myöten vasta taloudellinen
27916: kialla tailous- ja sivistyselämän ensisijaisia edistys pääsee valtareiteiltä rautateiltä ja
27917: edellytyksiä. Vasta silloin, kun maaseudun vesistöjen pääväyliltä leviämään laajan
27918: atäisempikin asutus ja raaka-aineiden saan- maaseudun tuhansiin kotei'hin.
27919: tipaikat ovat maanteiden ;välityksellä Y'h- Miten tyydyttävät tieolot nykyisin ovat
27920: teydessä rautatieverkoston ja vesiväylien Pohjois-Suomessa verrattuna maamme mui-
27921: tai suoraan lähimpien kulutus- ja teolli- hin osiin, näkyy allaolevasta yleiskatsauk-
27922: suuskeskuksien kanssa, tavaranvaihto ja hy- sesta, joka esittää kuinka paljon va~tion
27923: vinvointi pääsee Pohjois-Suomessakin ke- hoidossa olevia maanteitä, kunnanteitä ja
27924: hittymään tarjolla olevien mahdollisuuksien kyläteitä oli vuoden 1936 lopussa maamme
27925: mukaisesti. Maantiet, ovatpa ne va1tion, eri lääneissä.
27926: kuntien tai kyläkuntien hoidossa olevia,
27927: M aan t e i t ä v:n 1 9 3 6 1 o p u s s a, km
27928: Lääni Valtion hal-
27929: lussa olevia Kunnan- Kyläteitä Yhteensä
27930: teitä teitä
27931:
27932: Uudenmaan lääni .................... 2,160 131 2,738 5,029
27933: Turun-Porin •••••••••••••• 0 ••••• 3,453 375 4,470 8,298
27934: " 199 *) 276 493
27935: Ahvenanmaan •• 0 ••••••••• 0. 0 ••••• 18
27936: " .................... 3,704 6,939
27937: Hämeen 3,160 75
27938: Viipurin " .................... 4,670 416 4,004 9,090
27939: " 221 1,939 4,474
27940: Mikkelin ••• 0 •••• 0 •• 0 •• 0 •• 0 0 0 2,314
27941: Kuopion " ••..............•. 0. 4,489 732 3,005 8,226
27942: Vaasan " .................... 5,316 593 4,110 10,019
27943: Oulun
27944: " •••••• 0 ••••• 0 0. 0. 0 0 0 7,493 495 4,155 12,143
27945: "
27946: Yhteensä 33,254 3,056 28,401 64,711
27947:
27948: Vaikka Oulun läänin pinta-ala on lä!hes den koko määrästä. Oulun läänissä oli
27949: puolet koko valtakunnan pinta-alasta, on vuoden 1936 lopussa maanteitä kaikkiaan
27950: maanteitä kaikkiaan Oulun läänissä vähem- sataa neliökilometriä kohden vain 38.s %
27951: män kuin viidesosa va[takunuan maantei- koko valtakunnan vastaavasta määrästä.
27952: Uudenmaan läänissä oli maanteitä 100 ne-
27953: *) Maakunnan hoidossa. liökilometriä kohden runsaasti 6 kertaa,
27954: IV,142. - Jauhonen y. m. 703
27955:
27956: Turun ja Porin sekä Hämeen lääneissä Pohjolassa ryhdytään valtion tukemistoi-
27957: runsaasti 5 kertaa ja Vaasan läänissäkin menpitein entistä tarmokkaammin kehittä-
27958: 2 1/2 ke11taa niin paljon kuin Oulun lää- mään maantieverkostoa. Ruotsissa valtio
27959: mssa. Valtion hoidossakin olevia maan- suorittaa n. s. erämaanteistä, joilla siellä
27960: teitä oli 100 neliökilometriä kohden Uuden- tarkoitetaan ,teitä, jotka melkoisen pitkältä
27961: maan läänissä yli 4, Hämeen läahissä 4, menevät tunturien, metsien tai hawaan
27962: Turun ja Porin läänissä 3 1/2 ja Vaasan asuttujen seutujen kautta ja jotka vaik-
27963: läänissä runsaasti 3 kertaa niin paljon kuin kakaan niitä ei pidetä tarpeellisena y1eiselle
27964: Oulun läänissä. liikenteelle, kuitenkin ovat yleiseksi hyö-
27965: Edellä esitetty tilasto osoittaa selvästi, dyksi, koska ne ovat omansa edistämään
27966: että maantieolot Oulun läänissä keskimää- maanviljelykseen ottamista ja asuttamista",
27967: 85 % lasketuista kustannuksista, mikäli ei
27968: rin ovat paljon epätyydyttävämmät kuin
27969: muualla maassamme. Tämä epäkohta tie- erikoisista töistä korkeampi avustus ole tar-
27970: peen. Ruotsissa valtio lisäksi ottaa erä-
27971: oloissa tulee entistä räikeämmin näkyviin
27972: verrattaessa yleisten maanteitten ja kylä- maantiet huostaansa niin pian kuin ne
27973: ovat ,saavuttaneet tarpeellisen lujuuden ja
27974: teitten välistä suhdetta eräitten kuntain
27975: kiinteyden". Vaikkakaan emme katso voi-
27976: alueilla. Esimerkkinä voidaan mainita
27977: vamme ehdottaa, että jo rakennetut kun-
27978: Valtion hal· Kun·
27979: Kylä· Yh·
27980: nan- ja kylätiet olisi otettava kokonaan val-
27981: lussa olevia nan~
27982:
27983: maanteitä teitä teitä teensä tion huostaan, ollisi kuitenkin nykyisiä val-
27984: km km km km
27985: tionavustuksia kunnan- ja kyläteitten ra-
27986: Alatornio 56 8.2 80.o 144.2
27987: kentamista ja vuotuista kunnossapitoa var-
27988: Kolari ..... 92 111.1 203.1
27989: ten huomattavasti korotettava. Tähän on si-
27990: Kajaanin mlk. 66 106.7 172.7
27991: täkin enemmän syytä kun sikäläiset kun-
27992: Sotkamo ... 193 286.4 479.4
27993: nan- ja kylätiet hyvin suurelta osalta vä-
27994: Kuhmo 263 202.7 465.7
27995: littävät raskasta puutavaran kuljetusta ja
27996: ••• 0
27997:
27998:
27999:
28000:
28001: Ristijärvi 51 93.0 144.0
28002: autoliikennettä. Pohjois-Suomen kunnan-
28003: Puolanka .. 200 206.3 406.3
28004: ja kyläteiden rakentaminen ja kunnossa-
28005: Uta;järvi ... 64 135.6 199.0
28006: pito tulee suhteellisen raskaan liikenteen ja
28007: Ii 55 73.1 128.1
28008: asukasta kohden tulevan teiden pituuden
28009: • 0 •• 0 ••••
28010:
28011:
28012:
28013:
28014: vuoksi varsin kalliiksi.
28015: Pohjois-Suomessa Kemin, Oulun ja Ka- Mielestämme ei ole oikein että joukko
28016: jaanin kihlakuntain alueilla olevista kun- maan kansalaisia, jotka suorittavat varlta-
28017: nista oli vuoden 1936 ~opussa 15 kunnassa • kunnassa tärkeätä asutus- ja uudisviljelys-
28018: kyläteitä 1,000 asukasta kohden alle 10 km. työtä, joutuvat eristetyn asemansa vuoksi
28019: Näistä oli viidessä kunnassa kyläteitä 1,000 maksamaan maanteittensä rakentamiseksi
28020: asukasta kohden suunnilleen yhtä paljon ja ylläpitämiseksi raskasta erikoisveroa. He
28021: tai vähemmän kuin keskimäärin Uuden- maksavat valtion verotuiksen kautta ensin,
28022: maan läänissä. 18 kunnassa sensijaan oli kuten muutkin kansalaiset, osuutensa val-
28023: kysymyksessä oleva suhdeluku huomatta- takunnan yleisiin menoihin myös tierasi-
28024: vasti korkeampi kuin keskimäärin missään tuksiin, mutta eivät saa koskaan sitä etua,
28025: Etelä-Suomen läänissä ja lO:ssä 2.5 kertaa mitä valtateitten varrella elävät.
28026: niin suuri kuin keskimäärin valtakunnassa. Vaikka kylätierasitus, kuten edelläole-
28027: Tällä alue~lla ovat siis kylätiet erikoisen vasta käynee selvillle, onkin erikoisen ras-
28028: raskaana rasituksena väestölle. Nä:in ollen kas Kainuun ja Perä-Pohjolan alueella, niin
28029: on välttämätöntä, että Kainuussa ja Perä- toisaalta on myönnettävä, että kylätiera-
28030:
28031: 89
28032: 704 IV,l42. - Kylätiet.
28033:
28034: situs on muuallakin maassa tullut entistä että Eduskunta ottaisi vuoden
28035: suuremmaksi yhä lisääntyvän moottoriajo- 1939 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
28036: neuvoliikenteen ja raskaan tavaran kulje- markan määrärahan hallituksen käy-
28037: tuksen takia. Siksi olisikin välttämätöntä, tettäväksi ylimääräisten avustusten
28038: että kylätieverkoston rrukentamista ja vuo- myöntämistä varten uusien kylätei-
28039: tuista kunnossapitoa tuetaan entistä suu- den rakentamiseksi sekä perusparan-
28040: remmil'la valtioavuilla. nuksien toimeenpanemiseksi ja vuo-
28041: Edellä sanotun perusteella ehdotamme tuisen kunnossapidon helpottamiseksi
28042: kunnioittaen, vanhoilla kyläteillä.
28043:
28044: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
28045:
28046: T. A. Jauhonen. L. 0. Hirvensalo.
28047: J. Takala. Antti Junes.
28048: Janne Koivuranta. Emil Jutila.
28049: 705
28050:
28051: IV,143. - Rah. al. N:o 111.
28052:
28053:
28054:
28055:
28056: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta asutusteiden
28057: kuntoonpanemista varten.
28058:
28059:
28060: E d u s k u n n a ll e.
28061:
28062: Asutustilanisten toimeentulon ja alkuun- tensa teiden rakentamiseen ja kunnossa-
28063: pääsemisen helpottamiseksi on valtion toi- pitoon ovat aivan liian pienet, useimmissa
28064: mesta tehty m. m. asutusalueille johtavien tapauksissa olemattomat. Näistä syistä
28065: n. s. asutusteiden pohjaustöitä. Tarkoitus johtuu etteivät he ole olleet halukkaita
28066: on ollut että asutustilalliset tekisivät sitten ryhtymään tiekuntien muodostamiseen, joka
28067: kyseiset tiet valmiiksi ja ryhtyisivät niitä parhaasswkin tapauksessa tietäisi heille
28068: pitämään kunnossa. Näin ei kuitenkaan uusia velvollisuuksia ja uhrauksia. Ilmei-
28069: yleensä ole tapahtunut. Asutustilalliset, sesti tässä on nimenomaan uhrausten suu-
28070: jotka useimmin ovat heikkovaraisia, eivät ruus ollut peloittamassa ottaen huomioon
28071: ole kyenneet asutusteiden rakennustöitä kyseisten teiden huonon kunnon ja myös-
28072: loppuun saattamaan, puhmnattakaan nii- kin sen, että teitä käyttävät paljon tila-
28073: den j.atkuvasta kunnossapidosta. Näin ovat päiskulkij atkin.
28074: hyvin monet asutustiet jääneet alkuasteel- Asian auttamiseksi on välttämätöntä että
28075: leen sekä ovat nyt perin huonossa kunnossa valtion toimesta ryhdytään entistä suurem-
28076: jopa osaltaan kokonaan käyttökelvottomia. massa määrässä toimeenpanemaan peruspa-
28077: Viranomaisten toimesta on asiaa pyritty rannuksia asutusteillä ja saattamaan ne
28078: auttamaan siten että on ryhdytty toimen- käyttökelpoiseen kuntoon. Tämä on välttä-
28079: piteisiin kylätiekuntien perustamiseksi, mätöntä myöskin asutustilallisten toimeen-
28080: jotka sitten vuorostaan ryhtyisivät teiden tulon helpottamisen takia.
28081: perusparannusten toimeenpanemiseen ja Edellälausuttuun viitaten ehdotamme,
28082: huolehtimaan jatkuvasta kunnossapidosta.
28083: Sikäli kuin tiedossamme on, eivät viran- että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
28084: omaisten toimenpiteet tässä ole johtaneet tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan
28085: tuloksiin. Asutustilanisten toimeentulo ja määrärahan asutusteiden kuntoon-
28086: eteenpäinpääsy tiloillansa on useinkin niin panemista varten.
28087: raskas ja vaikea, että heidän mahdollisuu-
28088:
28089: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
28090:
28091: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
28092: 706
28093:
28094: IV,144. - Rah. al. N:o 112.
28095:
28096:
28097:
28098:
28099: Takala y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toi-
28100: mittamiseksi valtion hoitoon otettavien kunnan- ja kylä-
28101: teiden lukumäärästä.
28102:
28103:
28104: Ed u s kun n a 11 e.
28105:
28106: Valtakunnassa on paljon sellaisia kaut- miten paljon maassa on tämänluontoisia
28107: takulkuluontoisia vilkasliikkeisiä kunnan- teitä ja miten suureksi niitten kuntoon-
28108: ja kyläteitä, jotka lain mukaan pitäisi panokustannukset nousisivat.
28109: ottaa ensi tilassa valtion hoitoon, mutta Edellälausuttuun viitaten ehdotamme
28110: näin ei ole tapahtunut. Ei ole mahdol- kunnioittaen,
28111: lista, että usein vähävaraiset tieosakkaat että Eduskunta ottaisi vuoden
28112: kykenisivät pitämään tällaisia vilkasliiken- 1939 tulo- ja menoarvioon 500,000
28113: teisiä teitä kunnossa yhä suurenevan auto- markan määrärahan tutkimuksen
28114: liikenteen aikana, kun jo valtion hoidossa suorittamiseksi siitä, paljonko val-
28115: olevilla:kin teillä on paljon toivomisen takunnassa on sellaisia kunnan- ja
28116: varaa kunnossapitoon nähden. Olisi vält- kyläteitä, jotka olisi otettava valtion
28117: tämätöntä saada ensi tilassa selvitys siitä, hoitoon.
28118:
28119: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
28120:
28121: J. Takala. T. A. Janhonen.
28122: 707
28123:
28124: IV,145. - Rah. al. N:o 113.
28125:
28126:
28127:
28128:
28129: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantietutkimuksia
28130: varten.
28131:
28132:
28133: E d u s k u n n a ll e.
28134:
28135: Eduskunnalle nyt jätetyssä esityksessä Onhan meillä, varsinkin Pohjois- ja Itä-
28136: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1939 Suomessa, hyvin laajoja tiettömiä alueita,
28137: ehdottaa hallitus 20 Pl. III luvun 3 mo- jotka odottavat korjausta tässä suhteessa.
28138: mentin kohdalla varattavaksi ,maantietöi- Ja olisihan vastaisen työttömyyden torju-
28139: den jouduttamiseen, kiireellisinä suoritetta- misen kannalta erittäin tärkeää, että tar-
28140: viin tietöihin, varatöinä aloitettujen maan- vittaessa olisi olemassa valmiita suunnitel-
28141: tietöiden lopettamiseen, · maantietutkimuk- mia ja kustannusarvioita tietöiden alulle-
28142: siin, suunnitelmien laatimisiin, pakkolunas- panoa varten. Tähän asti ei tutkimuksia,
28143: tustoimitusten korvauksiin y. m. tieraken- määrärahain puutteessa, ole voitu toimittaa
28144: nus- ja parannustöistä aiheutuviin enna- riittävässä laajuudessa.
28145: kolta arvaamattomiin ja satunnaisiin me- Edellä sanotun nojalla rohkenemme kun-
28146: noihin'' kulkulaitosten ja yleisten töiden nioittaen ehdottaa,
28147: ministeriön käytettäväksi yhteensä 2,762,000
28148: markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden
28149: Kun tästä määrästä näyttää jäävän ko- 1939 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
28150: vin vähän käytettäväksi uusien maanteiden III luvun 3 momentin kohdalle li-
28151: tutkimuksiin ja tangotuksiin, olisi sitä säyksenä maantietutkimuksia varten
28152: lisättävä ainakin 300,000 markalla ja juuri 300,000 markkaa.
28153: nimenomaan maantietutkimuksien osalle.
28154:
28155: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
28156:
28157: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
28158: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
28159: Kalle Joukanen.
28160: 708
28161:
28162: IV,146. - Rah. al. N:o 114.
28163:
28164:
28165:
28166:
28167: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kustavi~Tai
28168: vassalon maantien rakentamista varten.
28169:
28170:
28171: E d u s kun n a ll e.
28172:
28173: Sen johdosta, että yhä vilkastuva auto- vasswlosta 21 km. Kustavista ja Taivassa-
28174: liikenne on tehnyt rannikkoseutujen laiva- losta Puotilaan kulkevat tiet ovat kallioisia
28175: reitit kannattamattomiksi ja laivaliikenne ja erittäin mutkaisia sekä kapeita. Lisäksi
28176: niillä siten on joko käynyt epäsäännölli- on Kustavin-Puotilan välillä oleva Helsin-
28177: selmi tai osaksi kokonaan lakannutkin, ovat ginrannan-Rahinkylän välinen lauttayh-
28178: epätyydyttävillä tieyhteyksillä varustetut teys mitä hankalin. Lauttaväylän pituus
28179: saaristokunnat joutuneet vaikeaan ja en- on noin 3 km. Osa siitä jäätyy helposti,
28180: tistä epäedullisempaan asemaan. Tämä toinen osa taasen on altis kovalle aallokolle,
28181: seikka samoinkuin kehittyvien olosuhteiden joten kulku kelirikkaaikoina ja tuulisella
28182: aiheuttama yhä suurempi liikenneyhteyk- säällä on vaikeata, väliin jopa hengenvaa-
28183: sien tarve onkin aikaansaanut sen, että esi- rallistakin tai kokonaan keskeytettävä.
28184: merkiksi lounaisten saaristopitäjiemme yh- Uudelle tiesuunnalle suunnitellun Kaitais-
28185: teyksien parantaminen mantereen keskus- ten lassivälin pituus on ainoastaan noin
28186: paikkoihin on käynyt nykytärkeäksi ja täh- 380 metriä ja väylä tuulilta hyvin suojattu.
28187: delliseksi. Niinpä ovatkin useat saaristo- Puheenaolevalla uudella liikenneväylällä
28188: kunnat viime aikoina ryhtyneet suunnitte- tulisi olemaan suuri merkitys paitsi Kus-
28189: lemaan itselleen parannettuja tai kokonaan tavin ja Taivassalon kunnille myös Ahve-
28190: uusia teitä mantereelle suuntautuvaa lii- nanmaan saariston pohjoisista saaripitä-
28191: kennettä varten. Näihin kuuluu myöskin jistä Brändöstä, Kumlingesta ja Iniöstä
28192: sen uuden Kustav:ista ja Taivassalosta Tur- mantereelle suuntautuvalle liikenteelle, joka
28193: kuun johtavan liikenneväylän suunnitelma, ta~pahtuu Kustavin kautta. Ottaen huo-
28194: jonka laatimisesta Kustavin ja Taivassa- mioon, että rtällä liikenneväylällä sijaitseva
28195: lon kunnat ovat tehneet aloitteen. Tämä Rahinlkylän-Helsinginrannan lautta pie-
28196: liikenneväylä suuntautuisi Kustavista Tai- nuutensa ta:kia ja osaksi myös syystä, että
28197: vassalan kirkonkylään ja sieltä Rautilan ja lautalla on vain määrätyt kulkuvuorot, ra-
28198: V alaskallion kylien kautta Mietoisten kir- joittaa liikennettä, joka nytkin on huomat-
28199: konkylään ja täältä edelleen Nousiaisten tavan vilkasta, voidaan olettaa liikenteen
28200: kautta 'Tulikuun. yhteyksien parannuttua melkoisesti lisään-
28201: Liikennöiminen Kustavista ja Taivassa- tyvän.
28202: losta Turkuun tapahtuu nykyään Puotilan Asemansa puolesta ovat saaristop~täjät
28203: tienhaaran sekä V ehmaan ja Mynämäen täysin verrattavissa rajaseutuihin. Valta-
28204: kautta, jolloin matkaa Kustavista Turkuun kunnalliseltakin kannalta on niin ollen tär-
28205: on noin 88 km ja Taivassalosta 76.5 km. keätä, että niiden liikenneyhteydet mante-
28206: Uusi tiesuunta lyhentäisi matkaa Kusta- reeseen ovat hyvät ja aina käyrttökelpoiset.
28207: vista Turkuun noin 15 kilometrillä ja Tai- Näinollen ei puheenaolevankaan liikenne-
28208: IV,146. - Honka y. m. 709
28209:
28210: yhteyden parantamisessa olisi vitkasteltava, kennushallituksen suunnitteleman,
28211: vaan työt sitä varten ensi tilassa saatava osana ·uuteen K ustavista ja Taivas-
28212: alulle. salosta Rautilan, V alas kallion, J.l!ie-
28213: Yllä esitettyihin perusteluihin viitaten toisten ja Nousiaisten kautta Tur-
28214: ehdotamme, kuun suuntautuvaan liikenneväy-
28215: lään liittyvän Kustavin-Taivassalon
28216: että Eduskunta päättäisi vuoden maantien rakennustöiden aloitta-
28217: 1939 talousarvioon ottaa 1,000,000 mista varten.
28218: markan määrärahan tie- ja vesira-
28219:
28220: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1938.
28221:
28222: Aarne Honka. Ralf Törngren.
28223: Urho Kulovaara. Einari Karvetti.
28224: Yrjö R. Saarinen.
28225: 710
28226:
28227: IV,t47, - Rah. al. N:o 115.
28228:
28229:
28230:
28231:
28232: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
28233: kentamiseksi Paattisista Kärsämäen kautta Turkuun.
28234:
28235:
28236: E d u s k u n n a ll e.
28237:
28238: Valtion varoilla rakennetaan parhaillaan suuriksi, on tämän vuoksi pantu vireille
28239: maantietä Paattisista Yläneelle. Tämä tie aloite kokonaan uuden tien rakentamisesta
28240: yhdessä Turusta Vaisteen tienhaaran kautta Paattisista Turkuun siten, että nykyistä
28241: Paattisiin kulkevan maantien ja Yläneeltä tietä parannettaisiin Paattisten tienhaarasta
28242: Pyhäjoen tienhaaran kautta Säkylään kul- Turkuun päin noin 4 km: n matkalla Krei-
28243: kevan maantien kanssa tulee lyhentämään viiän talon kohdalle asti, josta uusi tie
28244: 14.5 kilometrillä matkaa Turusta Säkylään, suunnattaisiin kulkemaan Turun-Toijalan
28245: joka nykyään on 92.3 km pitkä, joten Paat- rautatien länsipuolitse ja yhtymään Kärsä-
28246: tisten-Yläneen maantien valmistuttua to- mäellä Turun-Ruskon maantiehen noin 5
28247: dennä!köisesti suuri osa Porista ja eteläi- km: n päässä Turusta, mihin saakka Tu-
28248: sestä Satakunnasta Turkuun suuntautuvaa run-Ruskon maantietä jo on parannettu.
28249: sekä linja-auto- että varsin suureksi kasva- Tällöin vastaava Vaisteen-Paattisten
28250: nutta ulosvietäviä maataloustuotteita välit- maantien osa jäisi palvelemaan yksinomaan
28251: tävää kuorma-autoliikennettä, samoinkuin paikallisliikennettä ja yleiselle liikenteelle
28252: muukin Säkylän tai Yläneen kautta Tur- vähemmän tarpeellisena voitaisiin muuttaa
28253: kuun suuntautuva liikenne tulee käyttä- sivutieksi. Asiassa tehdyn aloitteen joh-
28254: mään tätä uutta tietä, josta täten muodos- dosta on tie- ja vesirakennushallituksen toi-
28255: tuu nykyisiä teitä lyhempi ja edullisempi mesta kuluneena kesänä suoritettu tutki-
28256: suora tulotie Kokemäenjoen laakson maan- mus sanotun uuden tien rakentamista var-
28257: viljelysseuduilta Turkuun. ten, ja valmistuu suunnitelma talven ai-
28258: Vaisteen tienhaaran ja Paattisten väli- kana.
28259: nen 14.s km pituinen maantie on kuiten- Uuden Kärsämäen-Paattisten tien etuina
28260: kin siinä määrin mutkaista, ettei se ilman on,
28261: varsin huomattavia parannustöitä voi tyy-
28262: dyttää odotettavissa olevaa suurta liiken- että tasaisen tien rakentamiselle edulli-
28263: nettä. Tien parantamista varten Maarian. sen kangas- ja peltomaaston vuoksi uusi,
28264: pitäjän alueella onkin jo laadittu suunni- noin 9.5 km pituinen tie tulee ilmeisesti
28265: telma, jonka kulkulaitosten ja yleisten töi- halvemmaksi rakentaa kuin vastaavan Vais-
28266: den ministeriö on vahvistanut vuonna 1936. teen-Paattisten maantien osan parantami-
28267: Myös tien Paattisten pitäjässä oleva osa nen;
28268: kaipaa kauttaaltaan oikaisemista ja levit- että matka Turusta Paattisiin lyhenee
28269: tämistä. Kun ky:seessä olevan Vaisteen- vielä noin 1 km: llä ja tulee täten matka
28270: Yläneen tieosan parantamiskustannukset tu- Turusta Säkylään olemaan 15.5 km ly-
28271: lisivat niinmuodoin verrattain vaikean hempi kuin nykyinen tie Turku-Oripää-
28272: maaston vuoksi nousemaan suhteellisesti Säkylä;
28273: IV,147. - Kulovaara y. m. 711
28274:
28275: että vältytään kahdesta tasoristeyksestä Turkuun johtava tiesuunta, on syytä sen
28276: Turun-Toijalan rautatien kanssa, jotka rakentaminen toteuttaa niin, että se val-
28277: tasoristeykset tällä suurliikenteisellä maan- mistuu samaan aikaan kuin Paattisten-
28278: tiellä muodostuisivat hyvin vaarallisiksi Yläneen tiekin.
28279: paikoiksi, ja jollaisia risteyksiä pyritään Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
28280: senvuoksi nykyään kaikin tavoin välttä- ehdotamme,
28281: mään.
28282: Kun edellä sanotun perusteella on il- että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
28283: meistä, että suunnittelun alaisena ol~wa tie- tulo- ja menoarvioon 500,000 mar-
28284: osa Paattisista Kärsämäen kautta Turkuun kan määrärahan maantien rakenta-
28285: tulee olemaan monessa suhteessa edulli- misen aloittamiseksi Paattisista Kär-
28286: sempi kuin Paattisista Vaisrteen kautta sämäen kautta Turkuun.
28287:
28288: Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1938.
28289:
28290: Urho Kulovaara. J. V. Wainio.
28291: Aarne Honka. Kalle Jokinen.
28292: Ralf Törngren. Yrjö Helenius.
28293: K. F. Lauren. G. Lindström.
28294: Einari Karvetti. J. Eri. Pilppula.
28295: Aino Lehtokoski. Aino Malkamäki.
28296:
28297:
28298:
28299:
28300: 90
28301: 712
28302:
28303: IV,14s, - Fin. mot. N:o 116.
28304:
28305:
28306:
28307:
28308: Hilden m. fl.: Angående a.nvisande av anslag för byggandet
28309: av H elsingfors-Abo huvudlandsväg å avsnittet N um-
28310: menkylär---Saukkola.
28311:
28312:
28313: T i ll R i k s d a g e n.
28314:
28315: Inom Nylands Iän har Helsingfors- och lönenivå torde, i anseende till att
28316: Åbo huvudlandsväg numera färdigbyggts, denna avsevärt stigit, kostnad.Sförslagets
28317: förutom å avsnittet Nummenkylä-Sauk- slutsumma ej förslå.
28318: kola. Arbetena å detta avsnitt påbörjades Såsom sa:kernas läge nu är, äro de i byg-
28319: år 1935. Vägavsnittets längd är 19.6 km gande av den 19.6 km långa vägen och
28320: och dess kostnadsförslag slutar å 15,500,000 överfarten nedlagda många miljonerna ett
28321: mark, fördelande sig med c: a ena hälften dött kapital, enä.r vägdelen, såsom varande
28322: på byggandet av själva vägen och med ett avsnitt av landets förnämsta huvud-
28323: andra hälften på byggandet av överfarten landsväg, saknar all betydelse i detta av-
28324: över Hiidenvesi. Redan i början av år seende. Såvida vägavsnittet ifråga ej blir
28325: 1937 var själva vägen i huvudsak färdig- färdigbyggt innan olympiska spelen blir
28326: byggd då däremot arbetena å överfarts- detta en otrevlighet för våra vägmyndighe-
28327: stället hade, trots att de redan påbörjades ter. Då detta kan undvikas genom att för
28328: år 1935, skridit långsamt framåt, beroende nästa år bevilja som anslag det resterande
28329: på arbetets tekniska art och små anslag, av kostnadsförslaget o0h för år 1940 ett
28330: vilka ej tillåtit arbetets bedrivande året tillräckligt anslag för arbetenas slut-
28331: om och i den skala, detta arbete kräver. förande innan nämnda spel, föreslå under-
28332: Av budgetförslaget för år 1939 framgår skrivna vördsamt,
28333: att avsikten är att få arbetet slutfört först
28334: inom år 1942 samt att för hela arbetet att Riksdagen måtte i statsförsla-
28335: redan beviljats 9,950,000 mark. I 1939 get för år 1939 under 20 Ht. kap.
28336: års statsbudget har observerats för ända- III mom. 3 upptaga för byggandet
28337: målet endast 2,500,000 mark. För arbetets av H elsingfors-Abo huvudlandsväg
28338: slutförande fordras förty ännu 3,050,000 å avsnittet Nummenkylär---Saukkola
28339: mark. Då kostnadsförslaget sannoli'kt är ett 3,050,000 mark stort tilläggs-
28340: uppgjort på basen av 1933-1934 års pris- anslag.
28341:
28342: Helsingfors den 8 september 1938.
28343:
28344: Uno A. Hilden. K. F. Lauren.
28345: Ralf Törngren. Aarne Honka.
28346: Edvard Helenelund. Kalle Jokinen.
28347: 713
28348:
28349: IV,14s, - Rah. al. N:o 116. Suomennos.
28350:
28351:
28352:
28353:
28354: Hilden y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Turun
28355: valtatien Nummenkylär~r-Saukkolan välisen osan raken-
28356: tamiseen.
28357:
28358:
28359: E d u s k u n n a ll e.
28360:
28361: Uudenmaan läänin puolella on Helsin- Kun kustannusarvio todennäköisesti on
28362: gin-Turun valtamaantie nyttemmin ra- tehty vuosien 1933 ja 1934 hinta- ja
28363: kennettu valmiiksi, lukuunottamatta Num- palkkatason pdhjalle, ei kustannusarvion
28364: menkylän-Saukkolan välistä osaa. Työt· loppusumma, katsoen tämän tason huomat-
28365: tällä osalla aloitettiin vuonna 1935. Tie- tavaan nousuun, riittäne.
28366: osan pituus on 19.6 km ja sen kustannus- Asiantilan ollessa nykyisellään ovat tä-
28367: arvio päättyy 15,500,000 markkaan, jakaan- män 19.6 km pituisen tien ja ylimenopai-
28368: tuen noin toinen puoli itse tien ja toinen kan rakentamiseen käytetyt monet miljoo-
28369: puoli ylimenopaikan rakentamiseen Hiiden- nat kuollutta pää:omaa, koska tieosa, ollen
28370: veden yli. Jo vuoden 1937 alussa oli itse kappale maan tärkeimmästä valtamaan-
28371: tie pääasiallisesti valmiiksi ra:kennettu, kun tiestä, on vailla kaikkea merkitystä tässä
28372: sitä vastoin työt ylimenopaikalla, huoli- suhteess~. Mikäli kysymyksessäoleva tieosa
28373: matta siitä että ne aloitettiin jo vuonna ei tule valmiiksi ennen olympialaisia kisoja,
28374: 1935, olivat edistyneet hitaasti riippuen on se kiusallista tieviranomaisillemme. Kun
28375: työn teknillisestä laadusta ja pienistä tämä voidaan välttää myöntämällä ensi
28376: määrärahoista, jotka eivät sallineet työn vuodeksi määrärahana kustannusarvion
28377: jatkamista ympäri vuoden ja siinä laajuu- jäännöserä ja vuodeksi 1940 riittävä määrä-
28378: dessa kuin tämä työ vaatii. raha töiden päättämiseksi ennen mainittuja
28379: Vuoden 1939 talousarvioehdotuksesta käy kisoja, ehdottavat allekirjoittaneet kun-
28380: selville, että tarkoituksena on saada työ nioittavasti,
28381: päätetyksi vasta vuonna 1942 sekä että että Eduskunta ottaisi vuoden
28382: koko työtä varten on jo myönnetty 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
28383: 9,950,000 markkaa. Vuoden 1939 valtion 20 Pl. III ltwun 3 momentin koh-
28384: tulo- ja menoarviossa on varattu tarkoi- dalle Helsingin-Turun valtatien
28385: tukseen ainoastaan 2,500,000 markkaa. N ummenkylän-Saukkolan välisen
28386: Työn loppuun suorittamiseksi vaaditaan osan rakentamiseen 3,050,000 mar-
28387: kuitenkin vielä lisäksi 3,050,000 markkaa. kan suuruisen lisämäärärahan.
28388:
28389: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
28390:
28391: Uno A. Hilden. K. F. Lauren.
28392: Ralf TörngTen. Aarne Honka.
28393: Edvard Helenelund. Kalle Jokinen.
28394: 714
28395:
28396: IV,t49. - Rah. al. N:o 117.
28397:
28398:
28399:
28400:
28401: Kuusisto: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven (U. l.)
28402: ja Pusulan kunnissa olevien Vuotinaisten ja Kärkölän
28403: teiden parantamista ja valtion hoitoon ottamista varten.
28404:
28405:
28406: E d u s k u n n a 11 e.
28407:
28408: Tapasin äskettäin erään paljon matkus- kentamiseen. Yritys on kuitenkin osoittau-
28409: telleen miehen, joka kertoi nähneensä yhtä tunut ylivoimaiseksi niin tiekunnalle kuin
28410: ja toista ihmeellistä maailmassa. Mutta, kunnillekin ja siihen jo uhratut varat on
28411: hän lisäsi, tienpäätä hän ei ollut löytänyt miltei hukkaan heitetty, ellei valtio ota huo-
28412: mistään. Myös allekirjoittanut, vaikka on lekseen mainitun tien rakentamista.
28413: kulkenut valtamerien tällä ja tuolla puolen, Vuoden 1936 valtiopäiville jätetyssä rah.
28414: ei ollut koskaan käynyt tienpäässä - en- al. N: o 173 on laajemmin perusteltu maini-
28415: nen kuin osuin Karkkilan kauppalaan. tun tien tarpeellisuutta, johon aloitteeseen
28416: Sieltä oli palattava n. 8 kilometriä takaisin pyydän tässä vain viitata. Lisäksi on mai-
28417: samaa tietä kuin oli tullutkin, halusipa nittava, että hallituksen esityksessä valtion
28418: sitten matkustaa mihin ilmansuuntaan tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1939 on erin-
28419: tahansa. omaisen vähän työmäärärahoja Uudenmaan
28420: Pyhäjärven (U. l.) kunta ryhtyi jo läänin alueelle ja työsuunnitelmiakin on
28421: vuonna 1930 rakentamaan tietä nykyisestä vain paria tietä varten, joihin voitaisiin
28422: Karkkilan kauppalasta pohjoiseen Tammelan ottaa yhteensä vain 165 työmiestä.
28423: -Forssan maantielle, uhraten kunnan va- Edellämainituilla perusteilla ehdotan
28424: roja lähes 600,000 markkaa. Kassavarojen kunnioittaen,
28425: ehdyttyä meni siihen kunnalta 450,000 mar-
28426: kan säästö, jonka se oli koonnut kunnallis- että Eduskunta päättäisi ottaa
28427: kodin rakentamista varten. Eri vuosina on vuoden 1939 valtion tulo- ja meno-
28428: myös valtio avustanut mainitun tien ra- arvioon 500,000 markan määrärahan
28429: kentamista yhteensä 350,000 markalla, jo- Pyhäjärven (U. l.) ja Pusulan kun-
28430: ten kunta ja valtio ovat uhranneet siihen nissa olevien Vuotinaisten ja Kär-
28431: lähes 1 miljoonaa markkaa. Tässä ei ole kölän teiden parantamista ja valtion
28432: vielä otettu lukuun sitä mitä tiekunnat ovat hoitoon ottamista varten.
28433: uhranneet tämän 21.5 km pituisen tien ra-
28434:
28435: Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1938.
28436:
28437: Aug. Kuusisto.
28438: 715
28439:
28440: IV,15o, - Rah. al. N:o 118.
28441:
28442:
28443:
28444:
28445: Salmenoja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Myllykosken-
28446: Inkeroisten maantien rakennustyötä varten.
28447:
28448:
28449: E d u s k u n n a 11 e.
28450:
28451: Tarpeellisten maanteiden puuttuminen on jonka pituisen yhdystien rakentamisesta
28452: Kyminjokilaakson väestölle jo kauan aikaa tässä siis olisi kysymys. Inkeroisten ja
28453: antanut aihetta huolestumiseen. Tieyhtey- Myllykosken välinen maantiematka lyhe-
28454: det Kotkan-Karhulan-Kymin suurilta nisi tämän oikotien avulla noin 19 kilo-
28455: asutusalueilta Kymijoen vartta ylöspäin metriä.
28456: ovat aina olleet jäljessä siitä, mitä Mutta ehdotettu oikotie ei koske vain
28457: seutukunnan yleinen kehitys olisi vaatinut. paikallista, vaan yhtä hyvin myöskin kauko-
28458: Mutta varsinkin tällä vuosikymmenellä, liikenteen etua. Edellä on jo huomautettu,
28459: kun pitkin koko jokivartta teollisuus on ettei Kotkan-Kymin tajavä:kisistä keskuk-
28460: alati laajentunut ja edistynyt, asutuskes- sista ole nykyisin suoraa yhteyttä Kymi-
28461: kusten väkiluku kasvanut ja liikenne joen vartta myöten Inkeroisten kautta
28462: muistakin syistä vilkastunut, on uusien tei- Kouvolaan. Viimeksimainittuun päästään
28463: den välttämättömyys tullut entistäkin näky- joen itäistä puolta Liikkalan kautta tai län-
28464: vämmäksi. tistä puolta Anjalan, Ummeljoen ja Ko-
28465: Pahimpana epäkohtana Kyminjokilaak- rian kautta. Inkeroinen on siis nykyisin
28466: son maantieoloissa on se, ettei Inkeroisten eräänlainen umpis~Ykkelo, jonne tulijain
28467: ja Myllykosken taajaan asuttujen yhdys- on - mikäli he nimittäin tavoittelevat
28468: kuntien välillä ole lainkaan yhdystietä. Myllykoskea ja Kouvolaa - tehtävä noin
28469: Vuoden 1937 henkikirjojen mukaan oli In- 20 kilometriä pitempi matka kuin mitä
28470: keroisten seudun asukasluku 2,511 henkeä. heidän tarvitsisi tehdä, jos Inkeroisista
28471: Tämän jälkeen on seutukunnalle raken- j-ohtaisi oikotie suoraan Haminan-Kouvo-
28472: nettu suuri tehdas, joka on lisännyt kylän lan maantielle. Tämä suora yhteys Inke-
28473: asukaslukua noin 700 hengellä. Inkeroisten roisista Myllykosken kautta Kouvolaan
28474: asukasluku lienee siis nykyisin noin 3,200 olisi kohta sitäkin merkityksellisempi, kun
28475: henkeä. Sama määrä (vuoden 1937 henki- parhaillaan Inkeroisissa rakennetaan Kymi-
28476: kirjojen mukaan 3,133) on asukkaita myös joen yli siltaa, joka varmaankin tulee pal-
28477: Myllykosken seudulla. Näiden kahden asu- jon lisäämään Helsingin-Haminan van-
28478: tuskeskuksen yhteys maanteitse on nykyisin halle maantielle suuntautuvaa kaukolii-
28479: varsin luonnoton. Keltakankaalle, joka on kennettä.
28480: suunnitellun oikotien yhtymäkohta Hami- Inkeroisten-My1lykosken yhdystien ra-
28481: nan-Kouvolan valtamaantiellä, on nyt kentamiskysymys on jo pitkän aikaa
28482: mentävä Inkeroisista Liilkkalan ja Alapor- ollut vireillä. Parin viime vuoden aikana
28483: tin kautta, jolloin matkaksi tulee 25 kilo- onkin asia edistynyt niin pitkälle, että
28484: metriä. Oikoteitse tulisi mainitulle Kelta- asianomaisten tieviranomaisten toimesta
28485: kankaalle Inkeroisista vain 6 kilometriä, puheenaoleva tiesuunta on tutkittu, kartoi-
28486: 716 IV,150. - Myllykosken-Inkeroisten maantie.
28487:
28488: tettu ja muutkin valmistelutyöt suoritettu. että Eduskunta ottaisi vuoden
28489: Ensi vuoden talousarvioon ei tarkoitusta 1939 tulo- ja menoarvioon 600,000
28490: varten kuitenkaan ole otettu määrärwhaa. markan suuruisen määrärahan Myl-
28491: Sen vuoksi ja koska mielestämme tämän lykosken-Inkeroisten maantien ra-
28492: yhdystien rakentamista ei enää voitaisi kennustyötä varten.
28493: siirtää, ehdotamme kunnioittaen,
28494:
28495: Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1938.
28496:
28497: P. Salmenoja. Jere Juutilainen. V. Kupari.
28498: 717
28499:
28500: IV,15L - Rah. al. N:o 119.
28501:
28502:
28503:
28504:
28505: Kemppi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viipurin-Koi-
28506: viston maantieltä Alasammeen rautatiepysäkin sekä Por-
28507: lammin, Yläsommeen ja Aution kylien kautta Terijoen
28508: maantielle johtavan maantien rakentamiseksi.
28509:
28510:
28511: E d u s k u n n a ll e.
28512:
28513: Viitaten vuoden 1938 valtiopäivien toivo- rahan rakennustöiden alkamista var-
28514: musaloitteen N: o 147 perusteluihin ehdo- ten maantiellä, joka johtaisi Viipurin
28515: tamme kunnioittaen, -Koiviston maantieltä Alasammeen
28516: rautatiepysäkin sekä Porlammin,
28517: että Eduskunta päättäisi ottaa Yläsommeen ja Aution kylien kautta
28518: vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon Terijoen maantielle.
28519: 500,000 markan S'tt,uruisen määrä-
28520:
28521: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
28522:
28523: Antti Kemppi. Heikki Vehkaoja. Matti Miikki.
28524: 718
28525:
28526: IV,I52, - Rah. al. N:o 120.
28527:
28528:
28529:
28530:
28531: Pyy y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viipurin--Koiviston
28532: ja Viipurin--Terijoen maanteiden välisen yhdystien ra-
28533: kennustyön aloittamista varten.
28534:
28535:
28536: E d u s k u n n a ll e.
28537:
28538: Viittaamme tämän vuoden valtiopäiville tärkeä olemassa. Puolustuslaitos puolustaa-
28539: jätettyyn toivomusaloitteeseen N :o 147, jossa kin mainitun tien rakentamista, puhumat-
28540: ehdotetaan, että hallitus ottaisi vuoden 1939 takaan siitä, minkä verran mainittu tie
28541: maantierakennusohjelmaan Viipurin-Koi- vil'kastuttaisi linjavaunu- ja muuta paikal-
28542: viston ja Viipurin-Terijoen maanteitä yh- lista liikennettä tällä alueella olevien suur-
28543: distävän tien rakentamisen. Kysymyksessä ten kylien välillä. Lisäksi on huomautet-
28544: oleva tie yhdistää mainitut valtatiet noin 15 tava, että tien rakennustyöt tulevat koske-
28545: km Viipurin eteläpuolella. Rakennettavaksi maan miltei kokonaan Viipurin seutua,
28546: aijotun tien pituus on 9,607 m ja on tien jossa työttömyyttä ilmenee joka vuosi ja
28547: rakentamisesta Viipurin tie- ja vesiraken- ensi vuonna sitäkin huomattavammin,
28548: nuspiirin valmistama kustannusarvio, joka koska tiedossa ei ole Viipurin ympäristössä
28549: päättyy 1,447,000 mk. Kysymyksessä oleva suurempia metsätöitä. Huomaamme, että
28550: tie on taloudellisesti tärkeä, koska se lyhen- hallituksen esityksessä vuoden 1939 talous-
28551: täisi puutavarain kuljetusmatkaa Kuole- a!'Vioksi ei ole varoja sanottuun tarkoituk-
28552: majärven ja Uudenkirkon pitäjistä eli seen ehdotettu. Kun mielestämme maini-
28553: yleensä Terijoen tien varsilta, joka kulje- tun tien rakentaminen on sekä taloudelli-
28554: tus huomattavasti nykyisin tapa:htuu sesti että muutenkin tärkeä, niin ehdo-
28555: kuorma-autoilla Viipurin kautta Makslah- tamme kunnioittaen,
28556: den ja Koiviston satamiin. Lisäksi on huo-
28557: mautettava, että rakennettavaksi ehdotetun että Eduskunta ottaisi vuoden
28558: tien välittömään yhteyteen tulee Viipurin 1939 tulo- ja menoarvioon noin puo-
28559: pitäjässä huomattavat asutuskeskukset ku- let mainitun tien kustannusarviosta
28560: ten Alasommeen, Aution ja Ylä:sommeen ky- eli 750,000 markan määrärahan
28561: lät. Mainituilla valtateillä ei ole kunnollista Viipurin-Koiviston ja Viipurin-
28562: yhdistävää autotietä. Siksi sotilaalliseltakin Terijoen tiet yhdistävän maantien
28563: kannalta katsottuna olisi mainittu yhdystie rakennustyön alkamista varten.
28564:
28565: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
28566:
28567: Juho Pyy.· Jere Juutilainen.
28568: Jussi Rapo. Kalle Jokinen.
28569: Yrjö Helenius. Jussi Lonkainen.
28570: Alex Hämäläinen. Eino Rytinki.
28571: J. Kuittinen. Paavo Aarniokoski.
28572: 719
28573:
28574: IV,153. - Rah. al. N:o 121.
28575:
28576:
28577:
28578:
28579: Luukka: Määrärahan osoittamisesta Koiralan-Punnuksen
28580: maantien rakentamiseksi.
28581:
28582:
28583: E d u s k u n n a ll e.
28584:
28585: Viime kevätistuntokaudella jäi Koiralan toivomusaloitteen perusteluihin kunnioitta-
28586: -Punnuksen maantien rakentamista kos- vasti ehdottaa,
28587: keva toivomusaloite N: o 151 eduskunnassa
28588: käsittelemättä, eikä toivomusaloitteessa eh- että Eduskunta päättäisi valtion
28589: dotettuun tien rakentamiseen ole esitetty vuoden 1939 talousarvioon ottaa
28590: varoja valtion vuoden 1939 talousarvioon. 300,000 markan suuruisen määrä-
28591: Kun tämän lyhyen maantien rakentaminen rahan Muolaan pitäjään rakennet-
28592: liikennettä ja valtakunnallisia näkökohtia tavaksi suunnitellun Koiralan-Pun-
28593: silmällä pitäen olisi kiireellisesti toteutet- nuksen maantien rakennustöiden
28594: tava, niin rohkenen, viitaten jo mainitun aloittamiseen.
28595:
28596: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
28597:
28598: Eemil Luukka.
28599:
28600:
28601:
28602:
28603: 91
28604: 720
28605:
28606: IV,154. - Rah. al. N:o 122.
28607:
28608:
28609:
28610:
28611: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Lautta-
28612: kylän maantien kunnostamiseksi.
28613:
28614:
28615: E d u s k u n n a ll e.
28616:
28617: Viime vuosina on liikenteessä tapahtu- saataisiin todellisuuteen perustuva käsitys
28618: nut valtaisa kehitys. Rautatieliikenteen siitä, missä määrin tällainen valtatie ky-
28619: kilpailijaksi on tullut autoliikenne ja se kenisi korvaamaan rautatien.
28620: asettaa yhä suurempia vaatimuksia myös Tältä kannaLta katsoen pitäisi valtakun-
28621: maanteille ja niitten kantokyvylle. nassa saada ensi tilassa tällainen valtatie
28622: Ulkomailla onkin maantiekysymyksiin rakennetuksi ja kokei1tavaksi.
28623: kiinnitetty erikoista huomiota, ja monet Tietenkin herää silloin kysymys, minne
28624: valtiot ovat ryhtyneet rrakentamaan valtai- tämä tie olisi rakennettava.
28625: sia kestopäällysteitä, jotka kykenevät vä- Ensi sijassa tulisi silloin kysymykseen
28626: littämään myös raskasta tavaran kulje- sellaiset seudut, joissa on vireillä useampia
28627: tusta. ratarakennussuunnitelmia. Samalla olisi
28628: Tämä kysymys on tullut meilläkin jo tärkeää, että tien vaikutuspiiriin kuuluvat
28629: päivän kysymykseksi. Heikosti rakenne- seudut olisivrut taajaan asuttuja ja että
28630: tut soratiet eivät kykene selviytymään yhä sieltä tulisi myös raskasta tavaran kulje-
28631: paisuvasta motoriooidusta liikenteestä. Sen- tusta. Luonnollista olisi myös, että näin
28632: tähden onkin jo hallitus ensi vuoden ta- suunniteltu valtatie ei kilpailisi rautatien
28633: lousarvioesityksessään varannut entistä suu- kanssa ja että se olisi sopivana yhdystienä
28634: rempia määräirahoja kestopäällystei:hin. suurempien liikekeskuksien kanssa.
28635: Tämä on mielestämme oikeaan osunut Yksi tällainen tiesuunta, jota jo Kal-
28636: toimenpide. Kuitenkin olisi kysymykseen lion komiteakin on ehdottanut rakennetta-
28637: kiinnitettävä muullakin tavalla huomiota. vaksi, on Porin-Lauttakylän-Someron-
28638: Ei riitä se, että eräitä pahimmin rasitet- Helsingin valtatie.
28639: tuja tieosia eri puolilla maata kestopääl- Tämä tie mielestämme täyttää edellämai-
28640: lystetään. Tärkeintä olisi saada selvitys nitut ehdot korkeassa mitassa. Se avaisi
28641: siitä, missä määrin tä:llainen kestopäällys- luonnollisen suoran liikenneyhteyden vau-
28642: tie kykenee meidän oloissamme vastaamaan raille rautatiettömille alueille katkaisten
28643: raskaan ·liikenteen vaatimuksia eri vuoden- sopivalla tavalla 3 eri rataa tuoden niille
28644: aikoina. Rakerutamalla tällöin pitempi val- kaikille liikennettä.
28645: tatie saataisiin kokemusta siitä, paljonko Tie- ja vesirakennushallituksen summit-
28646: tien teko käyttämällä kaikkia teknillisiä taisen arvion mukaa.n tulisi Porin-Helsin-
28647: apuneuvoja tulisi maksamaan, millaiset oli- gin valtatien N :o 2 kestopä:äUystie maksa-
28648: sivat ylläpitokustannukset j. n. e. Samalla maan:
28649: IV,154. - Pohjala y. m. 721
28650:
28651: I. Valmis päällyste . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15.1 km
28652: II. Voidaan päällystää ilman suurempia
28653: esitäitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47.9 km
28654: Kustannukset:
28655: Esitöistä ............. . 5,500,000
28656: Päällysteestä ......... . 18,500,000
28657: 24,000,000
28658: III. Tie ensin kunnostettava 257.5 km.
28659: Kustannukset:
28660: Kunnostamisesta ...... . 72,000,000
28661: Päällysteestä ......... . 76,000,000
28662: 148,000,000
28663:
28664: Koko tieosa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320.5 km
28665: Kustannukset:
28666: Esi- ja kunnostustöistä .. 77,500,000
28667: Päällysteestä ......... . 100,000,000
28668: 177,500,000
28669:
28670: Käyttämällä vahäliikenteisimmillä tie- Näin saataisiin kyseessä olevasta Porin
28671: osilla puolikestopäällystettä, voidaan kus- valtatiestä jo huomattava osa rakenne-
28672: tanruukBia supistaa n. 25,000,000 markalla, tuksi.
28673: jolloin kustrunnuikset nousivat yhteerusä Koska edellämainitusta Porin-Helsingin
28674: noin 152,000,000 markkaan. suunnitellusta - valtakun111alle ja varsin-
28675: Edellämainittuun laskelmaan sisältyy kin Satakunnalle ensiluokkaisen tärkeästä -
28676: valtateille N: o 1 ja 2 yhteinen osa Helsinki valtatiestä, on varsinkin Poril1-Lauttruky-
28677: -Bemböle--JSitrurla, jonka pituus on 58.o län välinen tieosa ensi tilassa saatava muu-
28678: km ja kustannukset 22,000,000 markkaa. tenkin tyydyttävään kuntoon ja kun mai-
28679: Liikenne Porin-Lauttakylän välillä on nittua tietä suuren liikenteen vuoksi ei
28680: paisunut vuosi vuodeLta. Maantietä ei so- voida soratienä pitää kunnossa, on tämä
28681: ratienä kyetä pitämään edes välttävässä tie rakennettava kestopäällysteiseksi.
28682: kunnossa, joten käsitykseirune mukaan olisi Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28683: Poril1-Lauttakylän välinen tieosa heti saa-
28684: tarva työn alle. Kun toisaalta Helsingistä että Eduskunta ensi vuoden tulo-
28685: Turlkuun johtava valtatie N :o 1 ja Poriin ja menoarvioon ottaisi Porin-Laut-
28686: suuntautuva vaLtatie N: o 2 muodostavat takyl'än välisen valtatien kuntoon-
28687: Helsingistä lähtien saman tien 58 km: n pi- saattamiseksi ja kestopeitteellä pääl-
28688: tuudelta, tulee tämä tieosa lähiaikoina to- lystämiseksi 7,000,000 markan mää-
28689: teutetuksi Turun valtatien rakentamisen rärahan.
28690: yhteydessä.
28691:
28692: Helsingissä syyskuun 6 päiväJnä 1938.
28693:
28694: Kyllikld Pohjala. Mandi Hannula.
28695: E. Kilpeläinen. Paavo Aarniokoski.
28696: Kalle Joukanen. J. E. Malmivuori.
28697: 722
28698:
28699: IV,155. - Rah. al. N:o 123.
28700:
28701:
28702:
28703:
28704: Joukanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Honkakosken
28705: pysäkiltä Siikaisiin rakennettavaa tietä varten.
28706:
28707:
28708: E d u s k u n n a ll e.
28709:
28710: Honkakosken pysäikiltä Leväsjoen kautta mään sen vuoksi, että se on lyhin ja käyte-
28711: Siikaisiin johtava paikallistie on erittäin tyin tie Honkakosken rautatiepysäkille, jo-
28712: raskaasti lii'kennöity tie, jota käytetään honka kaikki Siikaisten ja osittain myöskin
28713: myöskin kauttakulkuliikenllletienä kulkien Merikarvian liikenne keskittyy.
28714: tie suurelta osaltaan suurten pienviljelys- Edellämainitun perusteella ehdotamme
28715: seutujen läpi. kunnioittaen,
28716: Tämän Honkakosken pysäkiltä Leväsjoen että Eduskunta vuoden 1939 tulo-
28717: kautta Siikaisiin johtavan tien jatkuva ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
28718: kunnossapito on aivan liian raskas velvolli- kan suuruisen määrärahan Honka-
28719: suus Siikaisten kunnalle, mutta on mai- kosken pysäkiltä Leväsjoen kautta
28720: nittu kunta pakoitettu sen kunnossapitä- Siikaisiin rakennettavaa tietä varten.
28721:
28722: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
28723:
28724: Kalle Joukanen. Kalle Kämäräinen.
28725: 723
28726:
28727: IV,t56, - Rah. al. N:o 124.
28728:
28729:
28730:
28731:
28732: Aarniokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
28733: rakentamiseksi Niinisalon pysäkiltä Karvian pitäjän
28734: Kantin kylään.
28735:
28736:
28737: E d u s k u n n a ll e.
28738:
28739: Jo srutoja vuosia sitten suuntautui Etelä- tie, joka vastaisi mainitun kangastien lii-
28740: Pohjanmaan liikenne Pohjankangasta myö- kennöimisen tarvetta.
28741: den Hämeeseen. Tämä n. s. kangastie sai Vastaavan uuden maantien raJkentami-
28742: sitten olla kaiken liikenteen valtaväylänä seen on olemassa mitä parhaimmat edelly-
28743: aina siihen asti jolloin asutus näillä seu- tykset. Yhdensuuntaisesti noin 1.5 a 2 km.
28744: duilla alkoi tiheytyä ja liikennekulttuuri etäisyydellä Pohjankankaan tiestä sen itä-
28745: kohota. KuitenJkin aina nykypäiviin saakka puolella on Kankaanpään ik:unnan alueella
28746: on mainittu kangastie ollut käytännössä Korvaluoman yleinen tarkastuksen alainen
28747: koko pituudeltaan, mutta eniten liikennöity kylätie, jota voitaisiin käyttää noin 10 km.
28748: on ollut se tieosuus mikä alkaa. Kankaan- pituudelta uuden tien runkona. Jatkona
28749: pään Parkanon väliseltä maantieltä jat- Korvaluoman kylätielle on noin 1.5 km: n
28750: kuen Hong.onjoen Karvian väliselle valtion viljelystie, joka suoraviivaisesti kulkee kohti
28751: maantielle n. s. Kauraharjulle. Viime vuo- Karvian rajaa. Karvian kunnan alueelle
28752: sina on kuitenkin mainitulla kangastiellä Hongonjoen-Karvian väliseltä valtion
28753: olevalle liikenteelle muodostunut pysyväi- maantieltä Kantin kylässä erkanee noin
28754: nen haitta, kun puolustuslaitos sai hal- 4. 5 km. pituinen myöskin taflka·stuksen alai-
28755: tuunsa valtion metsätieteellisen tutkimus- nen kylätie, jolla jatkona kohti Korvaluo-
28756: laitoksen alueet, jotka ikäsi.ttivät suurin man kylätietä on 1.5 km. pituinen viljelys-
28757: piirtein koko Pohjankankawn. Myöskin yk- tie. Kankaanpään ja K&rvian pitäjien ra-
28758: sityisten omistamia maita on puolustuslai- jamailla on vielä nämä tiet toisiinsa yh-
28759: tos lunastanut, rakennuttaen, kuten on tun- distämättä, käsittäen t•ekemätön tieosa noin
28760: nettua, alueelle ikertausharjoituskeskuksen 5 a 6 km. pituuden. Jotta saataisiin puo-
28761: harjoituskenttineen. Tiem. päihin puolus- lustuslaito!ksen alueelta liikenne kokonaan
28762: tuslaitoksen alueella on asetettu puomit siirretyksi pois olisi Korvaluoman kylätien
28763: joilla on estetty ja edelleen estetään yhä eteläisessä päässä rakennettava uutta tietä
28764: uusiiutuvien harjoituksrien ajaksi tiellä noin 3 km. pituudelta. Tie näin rakennet-
28765: säännöllinen liikem.nöiminen. tuna tulisi kulkemaan Kankaanpään Jämi-
28766: On selvää, ettei nykyin,en liikenne siedä järven valtion maantieltä Niinisalon pysä-
28767: mainitunlaisia esteitä. Sen tähden ja koska kille johtavan tien päästä Karvian pitäjän
28768: valtion toimesta on tullut haittaavasti ra- Kantin kylään Kantin talon seuduille.
28769: joitetuksi liikenne Pohjwnkankaan ylimuis- Tien rakentaminen ei tulisi valtiota suu-
28770: toisista ajoista olevalla kangastiellä olisi resti rasittamaan, koska valmista tietä on
28771: nyt valtion rakennettava ja ylläpidettävä jo olemassa huomattava matka ja uusien
28772: 724 IV,156. - Niinisalon pysäkin-Karvian Kantin maantie.
28773:
28774: tieosien rakentamiseen on maasto edullinen. poisia maita, joiden raivaamiseen tulisi pa-
28775: Riittävä ja hyvä tientekoaine on koko mat- remmat edellytykset tien rakentamisen jäl-
28776: kalla lyhyen matkan päästä saatavana. keen.
28777: Vesistöjä ei ole joten vältytään tekemästä Edellä esitetyn perusteella pidämme
28778: kalliita siltarakennuksia. maantien rakentamista Ka~lmanpäästä Nii-
28779: Se hyöty, joka tiestä tulisi olemaan, olisi nisalon pysäkille johtavalta tieltä Karvian
28780: huomattavan suuri. Kun matka Karvian pitäjän Kantin kylään Kantin talon seu-
28781: Kantinkylästä lyhintä tietä on nyt Kan- duille niin tärkeänä, etrtä samalla kun eh-
28782: kaanpään kertausharjoituskeskukseen noin dotamme eduskunnan päätettäväksi kysei-
28783: 45 km. tulisi matka uuden tien rakentami- sen maa:ntien tutkimiseen tarvittavaJll mää-
28784: sen jälkeen lyhenemään noin 25 km. Näin rärahan, ehdotamme määrärahaa niin suu-
28785: ollen puhumattakaan suuresta paikallisesta reksi, että tutkimmsen jälkeen voitaisiin
28786: lii:kenteestä tulisi nyt rakennettavaksi eh- heti ensi vuoden aikana ryhrtyä alustaviin
28787: dottamamme tie olemaan suuressa määrin rakennustöihin. Sen vuoksi kunnioittaen
28788: myöskin kauttakulkutie. Osa Etelä- ehdotamme,
28789: Pohjarumaata tulisi !käyttämään sitä mat-
28790: kan lyhyyden vuoksi. Samoin osa Parka- että Eduskunta päättäisi ottaa
28791: non ja Järrnijärven liikenteestä tulisi suun- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
28792: tautumaan tälle tielle. Huomiotta ei myös- 200,000 markan suuruisen määrära-
28793: kään voida jättää, että Karvian lentokenttä han maantien rakentamiseksi toim~
28794: tulisi tämän tien kautta yhdistetyksi mah- tetun tutkimuksen jälkeen Kankaan-
28795: dollisimman suoralla tienä valtion rautatie- pään pitäjässä Kankaanpään-Jäm~
28796: verkostoon ja Kankaanpään kertausharjoi- järven väliseltä valtion maantieltä
28797: tu.Skeskukseen. Niinisalon pysäkin seuduilta Han-
28798: Tien piirissä on DJYikyääl!l useita kymme- gonjoen Karvian väliselle maantielle
28799: niä viljelmiä ja on edelleen vielä olemassa Karvian pitäjän Kantin kylään.
28800: huomattavat alueet kunnollisia viljelyskel-
28801:
28802: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
28803:
28804: Paavo Aarniokoski. Kalle Joukanen.
28805: Frans Mustasilta. Juho Pyy.
28806: A. A. Lastu. J. E. Malmivuori
28807: V. Kivisalo. A. Turkka.
28808: Ville A. Komu. Isak Penttala.
28809: Kyllikki Pohjala. Ansh. Alestalo.
28810: Kalle Kirra. K. R. Kares.
28811: Alpo Lumme. Miina Sillanpää.
28812: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
28813: Yrjö Helenius. Kalle Jokinen.
28814: Jere Juutilainen.
28815: 725
28816:
28817: IV,157. - Rah. al. N:o 125.
28818:
28819:
28820:
28821:
28822: Vesterinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuo-
28823: reen--Simunan--Kuparin--Hänniskylän maantien ra-
28824: kentamista varten.
28825:
28826:
28827: E d u s k u n n a l.l e.
28828:
28829: Jyväskylästä Kuopioon ja Jyväskylästä 2) Kun postiliikenne on ollut mainituille
28830: Pieksämäelle johtavien liikenneväylien vä- seuduille melkoisen huono niin sekin var-
28831: lillä on laaja tietön alue. Tämän kautta maankin tulisi huomattavasti paranemaan
28832: on suunniteltu yhdistettäväksi mainitut tien rakentamisen kautta ja asukkaat sai-
28833: liikenneväylät. Tiestä Lievestuore-Si- sivat useammin postinsa.
28834: muna-Kupari-Hänniskylä onkin jo tehty 3) Kun tie tulisi yhdistämään Kynsive-
28835: suunnitelma 6 metrin levyisenä maantienä den länsipuolelta edellämainitut rauta- ja
28836: ja päättyy sen kustannusarvio Simunan- maantiet niin olisi sillä etunsa myös sotilas-
28837: Kuparin tieosalta 1,235,000 markkaan. Tie tarkoituksissa liikenteen välittäjänä.
28838: tulisi noin 20 km pituiseksi. 4) Matkailuliikennekin voisi suuntautua
28839: Tien rakentamista ovat kiinteästi puolta- kyseessäolevan tien kautta kauniin Kynsi-
28840: neet Laukaan, Hankasalmen, Konneveden veden rantoja, eikä Simunankoskea kalan-
28841: ja Sumiaisten ikunnanvaltuustot. Konneve- viljelyslaitoksineen olisi myöskään vahek-
28842: den kunnanvaltuusto lausuu m. m. seuraa- syttävä.''
28843: vaa: ,Kunnanvaltuusto päätti yksimieli- Hankaswlmen kunnanvaltuusto lausuu
28844: sesti antaa asiasta pyydetyn seuraavan m. m.: - - - ,olisi toivottavaa että
28845: lausunnon: valtio rakentaisi ja kunnossapitäisi tämän
28846: 1) Kyseessäoleva tie on erittäin tar- Konneveden maantiestä Lievestuoreen
28847: peellinen kauttakulkutienä yhdistäen maantiehen tulevan tien maantienään' '.
28848: Kuopion-Jysväkylän valtamaantien Jy- Samantapaisia puoltavia lausuntoja anta-
28849: väskylän-Pieksämäen rautatiehen. Kun vat Laukaan ja Sumiaisten kunnat.
28850: tien läheisyydessä ja sen varrella asuva Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
28851: väestö on suurimmalta osalta väihävaraista
28852: niin tien rakentaminen ja jatkuva kun- että Eduskunta ensi vuoden tulo-
28853: nossapito tulisi heille ylivoimaiseksi, joten ja menoarvioon ottaisi 300,000 mar-
28854: valtion tuki on aivan väilttämätön. Kun- kan määrärahan Lievesttwreen-Simu-
28855: nollisen maantien kautta suuntautuisi nan-Kuparin--Hänniskylän maan-
28856: puutavaraliikennekin Lievestuoreen teh- tierakennustöiden aloittamista var-
28857: taille, joka liikenne tuottaisi taloudellisia ten.
28858: etuja ja kohottaisi paikkakunnan väestön
28859: asemaa.
28860:
28861: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
28862:
28863: Vihtori Vesterinen. J. Takala.
28864: 726
28865:
28866: IV,t5s.- Rah. al. N:o 126.
28867:
28868:
28869:
28870:
28871: J. Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Jurvan-Lai-
28872: hian Kylänpään välisen maantien oikaisua ja korjaa-
28873: mista varten.
28874:
28875:
28876: Eduskunnalle.
28877:
28878: Kristiinasta 'l'euvan, Jurvan ja Laihian mattakaan vilkkaasta henkilö- ja kuorma-
28879: kautta Vaasaan johtava maantie on Jur- autoliikenteestä. Näin ollen pitäisi mai-
28880: van ja Laihian Kylänpään väliseltä osal- nittu Jurvan-Laihian Kylänpään välinen,
28881: taan niin huonokuntoinen ja väärä, ettei nyt täydellisesti ala:kuntoinen, tie saada
28882: sen heikompia valtateitä juuri maassamme välttämättä korjwtuksi, joten kunnioittaen
28883: tavata. Tämä tie on kuitenkin jo aikai- ehdotamme,
28884: semminkin ollut verrattain vilkasliikentei-
28885: nen ja liikenne on nyt huomattavasti li- että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
28886: sääntynyt sen jälkeen, kun Kauhajoen talousarvioon 400,000 markan mää-
28887: Kainastolta J urvaan rakennettu tie valmis- rärahan J urvan ja Laihian kun-
28888: tui, joten Kauhajoen-Vaasan liikennekin nissa olevan Jurvan-Laihian Ky-
28889: on nyttemmin kokonaan suuntautumassa länpään välisen maantien oikaisua
28890: tälle tielle. Tiellä kulkevat siis päivittäin ja korjaamista varten.
28891: hyvin monien linjojen linja-autot, puhu-
28892:
28893: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
28894:
28895: Jussi Annala. Heikki Vehkaoja.
28896: Artturi Leinonen. M. E. Harja.
28897: 727
28898:
28899: IV,t59. - Rah. al. N:o 127.
28900:
28901:
28902:
28903:
28904: J. Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta tien korjausta
28905: ja oikaisuja varten Äystön ja Riipin kylissä Teuvan-
28906: Kauhajoen maantiellä.
28907:
28908:
28909: Eduskunnalle.
28910:
28911: Hallitus on laatiessaan vuoden 1939 tulo- teillä rannilclmjen läheisyydessä. Tiellä on
28912: ja menoarvioehdotusta ottanut siihen tar- lisäksi sekä Äystön että Riipin kylässä hy-
28913: peellisen määrärahan Hakalan sillan kor- vin heikot, vaikka tosin hyvin pienet, sil-
28914: jausta varten Teuvan-Kauhajoen maan- lat, jotka tarvitsisivat aivan ensi tilassa
28915: tiellä. Mutta mainitulla tiellä olisi ollut korjaamista. Sen vuoksi olisi aivan välttä-
28916: muitakin perin tarpeellisia korjaustöitä mätöntä nyt vihdoinkin saada tämä Teu-
28917: vihdoinkin tehtävä, joita varten hallitus van-Kauhajoen maantie mainituilta osil-
28918: ei kuitenkaan ole määrärahaa varannut. taan korjatuksi. Kun tähän työhön ei ko-
28919: Mainittu Teuvan-Kauhajoen maantie on konaisuudessaankaan tarvita kovin suurta
28920: nimittäin Äystön kylän kohdalla ja Äys- summaa, niin saamme täten kunnioittaen
28921: tön ja Riipin kylien välillä niin huono- ehdottaa,
28922: kuntoinen ja väärä, että liikennöiminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
28923: sillä nykyisten moottoriajoneuvojen aikana talousarvioon 300,000 markan mää-
28924: on suorastaan hengenvaarallista. Tällä rärahan siltojen sekä maantien kor-
28925: tiellä kulkevat päivittäin monet linja-autot jaamista ja oikaisuja varten Äystön
28926: ja liikenne on muutenkin vilkas, kuten ja Riipin kylissä Teuvan-Kauha-
28927: yleensä sisämaasta rannikolle johtavilla joen maantiellä.
28928:
28929: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
28930:
28931: Jussi Annala. Heikki Vehkaoja.
28932: Artturi Leinonen. M. E. Harja.
28933:
28934:
28935:
28936:
28937: 92
28938: 728
28939:
28940: IV,1ao. - Fin. mot. N:o 128.
28941:
28942:
28943:
28944:
28945: Jern m. fl.: Angående anvisande av anslag för vägbygg-
28946: nadsarbetet å landsvägen Vasa-Kvevlax-Maxmo.
28947:
28948:
28949: T i 11 R i k s d a g e n.
28950:
28951: Hänvisande till motiveringen i finans- 20 Ht. III kap. 3 mom. i statsför-
28952: motionen N: o 109 vid 1937 års riksdag få slaget för år 1939 upptaga ett tt'll-
28953: vi vördsamt föreslå, lägg av 300,000 mk för påbörjande
28954: av vägbyggnadsarbeten å landsvägen
28955: att Riksdagen ville besluta under V asa-Kvevlax--Maxmo.
28956:
28957: Helsingfors den 6 september 1938.
28958:
28959: Levi Jern. Albin Wickman. Edvard Baga.
28960: 729
28961:
28962: IV,t6o. - Rah. al. N:o 128. Suomennos.
28963:
28964:
28965:
28966:
28967: Jern y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasa11t-Koivulah-
28968: den-Maksamaan maantien rakennustyötä varten.
28969:
28970:
28971: E d u s k u n n a 11 e.
28972:
28973: Viitaten vuoden 1937 valtiopäivillä teh- 20 Pl. III luvun 3 momentin koh-
28974: dyn rahaasia-aloitteen N :o 109 peruste- dalle ottaa 300,000 markan suu-
28975: luihin ehdotamme kunnioittavasti, ruisen lisäyksen Vaasa11r-Koivulah-
28976: de11r-Maksamaan maantien raken-
28977: että Eduskunta päättäisi vuoden nustöiden aloittamiseksi.
28978: 1939 valtion tulo- ja menoarvioon
28979:
28980: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
28981:
28982: Levi Jern. Albin Wickman. Edvard Haga.
28983: ·730
28984:
28985: IV,16t. - Fin. mot. N:o 129.
28986:
28987:
28988:
28989:
28990: Wickman m. fl. : Angående anvisande av anslag för väg-
28991: förbättringsarbeten å riksvägen Kållby-Kronoby.
28992:
28993:
28994: T i ll R i k s d a g e n.
28995:
28996: Med anledning av att frägan om riks- det första undergä grundliga förbättringar
28997: vägens sträckning inom de österbottniska för att kunna motsvara de fordringar man
28998: kustsocknarna först pä allra senaste tid har rätt .att ställa pä en riksväg.
28999: blivit avgjord, ha nödiga väguträtnings- Hänvisande till ovanstäende fä vi vörd-
29000: och förbättringsarbeten ä vissa delar av samt föreslå,
29001: denna väg blivit fördröjda. Dä frägan om
29002: riksvägens sträckning numera är avgjord, att Riksdagen i statsförslaget för
29003: äro skyndsamma vägarbeten ä bl. a. sträc- år 1939 under 20 Ht. III kap.
29004: kan Källby-Kronoby av nöden. Vägen 3 nwm. måtte upptaga ett anslag av
29005: Källby-Kronoby torde vara en bland de 500,000 mk för vägförbättringsarbe-
29006: mest krokiga och otidsenliga i hela landet. ten å riksvägen på sträckan Kållby
29007: Dä trafiken ä denna landsväg är synnerli- -Kronoby.
29008: gen livlig borde vägen enligt vär äsikt med
29009:
29010: Helsingfors den 6 september 1938.
29011:
29012: Albin Wickman. Levi Jern. Edvard Haga.
29013: 731
29014:
29015: IV,161. - Rah. al. N:o 129. Suomennos.
29016:
29017:
29018:
29019:
29020: Wickman y. m.: Määrärahatn osoittamisesta Kolpin--Kruu-
29021: nupyyn valtatien korjaustöitä varten.
29022:
29023:
29024: E d u s k u n n a 11 e.
29025:
29026: Sen johdosta, että kysymys valtatien pitäisi tie joutua meidän mielestämme ensi
29027: suunnasta Etelä-Pohjanmaan rannikkopitä- tilassa perusteellisten korjausten alaiseksi
29028: jissä vasta aivan äskettäin on tullut rat- voidakseen vastata niitä vaatimuksia, joita
29029: kaistuksi, ovat tarpeelliset oikaisu- ja pa- ollaan oikeutettuja asettamaan valtatielle.
29030: rannustyöt eräillä tämän tien osilla viiväs- Viitaten ylläolevaan ehdotamme kun-
29031: tyneet. Kun kysymys valtatien suunnasta nioittavasti,
29032: nyttemmin on ratkaistu, ovat kiireelliset että Eduskunta ottaisi vuoden
29033: tietyöt m. m. Kolpin-Kruunupyyn välillä 1939 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
29034: tarpeen. Kolpin-Kruunupyyn tie kuulu- III luvun 3 momentin kohdalle
29035: nee mutkikkaimpien ja epäajanmukaisim- 500,000 markan suuruisen määrä-
29036: pien teiden joukkoon koko maassa. Kun rahan Kolpin--Kruunupyyn valta-
29037: liikenne tällä maantiellä on erittäin vilkas, tien korjaustöitä varten.
29038:
29039: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
29040:
29041: Albin Wickman. Leyi Jern. Edvard Haga.
29042: 732
29043:
29044: IV,162. - Fin. mot. N:o 130.
29045:
29046:
29047:
29048:
29049: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för väg-
29050: förbättringsarbeten å landsvägen Vasa-Jakobstadr-
29051: Gamlakarleby inom Larsmo och öja kommuner.
29052:
29053:
29054: T i ll R i k s d a g e n.
29055:
29056: Hänvisande till motiveringen i finans- slaget för år 1939 upptaga 250,000
29057: motionen N: o 106 vid 1937 års riksdag få mk för vägförbättringsarbeten å
29058: vi vördsamt föreslå, landsvägen V asa-Jakobstadr-Gam-
29059: lakarleby inom Larsmo och öja kom-
29060: att Riksdagen ville besluta under muner.
29061: 20 Ht. lll kap. 3 mom. i statsför-
29062:
29063: Helsingfors den 6 september 1938.
29064:
29065: Albin Wickman. Levi Jern. 'Edvard Haga.
29066: 733
29067:
29068: IV,162. - Rah. al. N:o 130. Suomennos.
29069:
29070:
29071:
29072:
29073: Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasa11r-Pie-
29074: tarsaaren-Kokkolan maantien korjaustöihin Luodon ja
29075: Öjan kunnissa.
29076:
29077:
29078: E d u s k u n n a 11 e.
29079:
29080: Viitaten vuoden 1937 valtiopäivillä teh- arvioon 20 Pl. lll luvun 3 momen-
29081: dyn rahaasia-aloitteen N: o 106 perustelui- tin kohdalle 250,000 markan määrä-
29082: hin ehdotamme kunnioittavasti, rahan V aasa11r-Pietarsaare11r-Kok-
29083: kolan maantien korjaustöihin Luo-
29084: että Eduskunta päättäisi ottaa don ja Öjan kunnissa.
29085: vuoden 1939 valtion tulo- ja meno-
29086:
29087: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
29088:
29089: Albin Wickman. Levi Jern. Edvard Haga.
29090: 734
29091:
29092: IV,163. - Fin. mot. N:o 131.
29093:
29094:
29095:
29096:
29097: Helenelund m. fl.: Angående anvisande av anslag för
29098: Vasa---Solf vägens uträtning och förbättring.
29099:
29100:
29101: T i ll R i k s d a g en.
29102:
29103: Hänvisande tiili den till 1937 års riksdag vägens uträtning och förbättring
29104: inlämnade finansmotionen n: o 108 an- alternativt enligt de undersökta lin-
29105: gående anvisande av anslag för V asa-Solf jerna Gamla Vasa kanalbro-Tölby
29106: vägens uträtning ocih förbättring få vi eller Gamla V asa kanalbro-V ikby
29107: vördsamt föreslå, (del av den undersökta vägen V asa
29108: -Laihia alt. I) beroende på vilken-
29109: att Riksdagen i statsförslaget för dera riktningen som med beaktande
29110: år 1939 under 20 Ht. III: 3 måtte av kostnaderna bättre betjänar trafi-
29111: upptaga ett 400,000 mark stort ken från Vasa söderut i dess helhet.
29112: anslag för påbörjande av Vasa---Solf
29113:
29114: Helsingfors den 7 september 1938.
29115:
29116: Edv. Helenelund. Edvin Stenwall.
29117: 735
29118:
29119: IV,163. - Rah. al. N:o 131. S1wmennos.
29120:
29121:
29122:
29123:
29124: Helenelund y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-
29125: Sulvan maantien oikaisemiseen ja parantamiseen.
29126:
29127:
29128: E d u s kun n a 11 e.
29129:
29130: Viitaten vuoden 1937 valtiopäiville jä- parantamisen aloittamiseen vaihto-
29131: tettyyn rahaasia-aloitteeseen N: o 108 mää- ehtoisesti tutkituilla linjoilla Van-
29132: rärahan osoittamisesta Vaasan-Sulvan han Vaasan kanavasilta--Tölby tai
29133: maantien oikaisemiseen ja parantamiseen Vanhan Vaasan kanavasilta--V ikby
29134: ehdotamme kunnioittavasti, (osa tutkitusta, Vaasan-Laihian
29135: tiestä vaiht. l) riippuen siitä, kum-
29136: että
29137: Eduskunta ottaisi vuoden piko suunta, kun kustannukset ote-
29138: 1939 valtion tulo- ja menoarvioon taan huomioon, paremmin palvelee
29139: 20 Pl. III: 3 kohdalle 400,000 mar- liikennettä Vaasasta etelään päin
29140: kan suuruisen määrärahan Vaasan- kokonaisuudessaan.
29141: Sulvan maantien oikaisemisen ja
29142:
29143: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
29144:
29145: Edv. Helenelund. Edvin Stenwall.
29146:
29147:
29148:
29149:
29150: 93
29151: 736
29152:
29153: IV,164. - Rah. al. N:o 132.
29154:
29155:
29156:
29157:
29158: Salovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
29159: kentamiseksi Pieksämäen pitäjän Vanajan kylästä Rau-
29160: talammin-Hankasalmen maantielle.
29161:
29162:
29163: E d u s k u n n a 11 e.
29164:
29165: Vaikka rautatie Pieksämä:ki-Jyväskylä tön taival olisi puhkaistava eli siis puheena-
29166: valmistui 20 vuotta sitten niin on vasta olevaa kylätietä olisi jatkettava sopivalta
29167: viime vuosina saatu valtamaanteiltä joh- kohdalta ulottuvaksi Rautalammin-Hanka-
29168: tavat kunnolliset tiet uusille rautatiepysä- salmen maantielle. Maasto ei ole vaikeata.
29169: keille. Tämä rautatien tieverkosto kaipaa Tämä tie helpottaisi suuresti liikennettä ja
29170: vielä parannuksia, jotta se voisi tyydyttä- johtaisi puutavaraliikenteen y. m. lähem-
29171: västi liikennettä välittää. Paltasen rauta- mäksi rautatietä. Kun metsätyöt kaikesta
29172: tiepysäkiltä, joka on toinen järjestyksessä päättäen m. m. puheenaolevalla paikkakun-
29173: Pieksämäeltä lukien, on jokin vuosi sitten nalla tyrehtyvät niin olisi mainittu maan-
29174: valmistunut tie Pieksämäen-Hankasalmen tietyömaa edes vaatimaton työnsaantimah-
29175: maantielle, josta erkanee noin 12 km pitkä dollisuus pieneläjille. Edelläesitettyyn vii-
29176: kylätie Pieksämäen pitäjän suureen V ana- taten kunnioittaen ehdotamme,
29177: jan kylään ja Ihalaiskylään, josta osa pari
29178: vuotta sitten siirtyi Pieksämäen kuntaan, että Eduskunta ottaisi vuoden
29179: ku:n sillä oli kovin vaikeat liikenneyhteydet 1939 tulo- ja menoarvioon 300,000
29180: Rautalammille. Mainittua kylätietä kulkee markan määrämhan maantien suun-
29181: joka päivä m. m. linja-auto välittäen lii- nittelemista ja rakentamista varten
29182: kennettä. Noin 8 km päässä Rautalammin Pieksämäen pitäjän Vanajan kylästä
29183: kunnan puolella kulkee yleinen, paljon sopivaan kohtaan Rautalammin pi-
29184: käytetty Rautalammin ja Hankasalmen täjän halki kulkevalle maantielle
29185: kirkkojen välinen valtamaantie. Tämä tie- Rautalampi-Hankasalmen kirkko.
29186:
29187: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
29188:
29189: Kaarlo Salovaara. Tilda Löthm.an-Koponen.
29190: Emil Jutila. Elias Simojoki.
29191: J. F. Tolonen.
29192: 737
29193: IV,I65. - Rah. al. N:o 133.
29194:
29195:
29196:
29197:
29198: Juutilainen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
29199: Lappeenrannan-Taipalsaaren maantietöitä varten.
29200:
29201:
29202: E d u s k u n n a ll e.
29203:
29204: Hallituksen esityksessä tulo- ja meno- vuosittain saada suurempi määrära;ha, että
29205: arvioksi v. 1939 on 20 Pl. III luvun 3 mo- maantie suunniteltuun aikaan valmistuisi.
29206: mentille merkitty Lappeeni'annan-Taipal- Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
29207: saaren maantietyötä varten vain 200,000
29208: markan määräraha. Kun työ on suunni- että Eduskunta vuoden 1939 tulo.
29209: teltu valmistuvaksi v. 1942 kustannusar- ja menoarviossa korottaisi Lappeen-
29210: vion ollessa 4,200,000 markkaa, josta tähän rannan-Taipalsaaren tietä varten
29211: mennessä on tarkoitukseen myönnetty merkityn 200,000 markan määrära-
29212: ()00,000 markkaa, niin pitäisi työtä varten han 600,000 markkaan.
29213:
29214: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
29215:
29216: Jere Juutilainen. Juho Pyy.
29217:
29218:
29219:
29220:
29221: •
29222: 738
29223:
29224: IV,166. - Rah. al. N:o 134.
29225:
29226:
29227:
29228:
29229: Hiltunen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lep-
29230: pävirran-S orsakosken-Jäppilän maantien rakentcr
29231: mista varten.
29232:
29233:
29234: E d u s kun n a ll e.
29235:
29236: Hallitus on ottanut ensi vuoden tulo- ja liikennöitävään kuntoon Leppävirralta Sor-
29237: menoarvioesitykseensä Leppävirran-Sorsa- sakoskelle. Voidakseen toteuttaa tämän tar-
29238: kosken-Jäppilän maantien rakentamista koituksen onkin Savon tie- ja vesirakennus-
29239: varten vain 400,000 markan määrärahan. piiri ehdottanut edellämainitun määrära-
29240: Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, han maantierakennusta varten, mutta vali-
29241: että tien pitäisi valmistua vuoden 1942 lop- tettavasti summa on pienentynyt tulo- ja
29242: puun mennessä. Jollei tarkoitukseen myön- menoarvioesityksessä puolella. Kun tie pi-
29243: netä vuosittain enempää kuin edellä on täisi saada liikennöitävään kuntoon mah-
29244: mainittu ei tie tule valmiiksi suunnitelmien dollisimman pian olisi eduskunnalla syytä
29245: mukaan v. 1942, koska kustannusarvion korottaa määrärahaa 400,000 markalla.
29246: kokonaismäärästä, joka on 4.3 milj. mk, on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
29247: tähän mennessä myönnetty vain 1.2 milj. kunnioittaen,
29248: markkaa.
29249: Kysymyksessä olevaa tietä ei saada vielä että Eduskunta korottaisi Leppävir-
29250: ensi vuodenkaan määrärahoilla liikennöitä- ran-Sorsakosken-Jäppilän maan-
29251: vään kuntoon edes Sorsakosken tehtaalle tietä varten ensi vuoden tulo- ja
29252: asti, joka kipeästi kaipaisi parempaa maan- menoarvioesityksessä olevaa määrä-
29253: tieyhteyttä. Jos tarkoitukseen voitaisiin rahaa 400,000 markalla ja merkitsisi
29254: myöntää ensi vl1odeksi 800,000 markan tarkoitukseen käytettäväksi 800,000
29255: määräraha niin silloin saataisiin maantie markkaa.
29256:
29257: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
29258:
29259: Onni Hiltunen. Edv. Pesonen.
29260: J. F. Tolonen. J. Takala.
29261: .Tilda Löthman-Koponen.
29262: 739
29263:
29264: IV,167. - Rah. al. N:o 135.
29265:
29266:
29267:
29268:
29269: Pohjannoro y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
29270: kentamiseksi Kerimäen Raikuun kylästä Savonrannan
29271: Kokkolahteen.
29272:
29273:
29274: E d u s k u n n a 'l1 e.
29275:
29276: Savonlinnasta J.oensuuhun ja Sortava- rannan kuntien välillä ja laajemmaltakin
29277: laan johtava maantie haarautuu kahteen alalta, ei heidän ·velvollisuuksiinsakaan saat-
29278: suuntaan Seikanlammin tienhaarassa Ke- taisi kuulua tämänlaatuista tietä rakentaa.
29279: rimäen kunnassa. Tästä johtuen on Ki- Maasto on kovapohjaista, soran saanti
29280: teeltä ja Kesälahdelta päin Savonrannalle koko matkan hyvä ja siltoja tulisi vain yksi,
29281: matkustettaessa tehtävä pitkä kierros Sei- sekin vain pienestä lammesta johtavan ojan
29282: kanlammin kohdalla. Tämä kierros voitai- yli. Suurelta osalta kulkisi tie kuivaa kan-
29283: siin kolmnaan välttää rakentamalla maan- gasmaata. Nykyisin kulkee Raikuusta Kok-
29284: tie Kerimäen Raikuun kylän kohdalta Sa- kolahteen n. 6 km. matkan vaivoin kuljet-
29285: vonrannan Kokkolahteen. Matka lyhenisi tava tie, jota tieosakkaat kunnan avustuk-
29286: silloin n. 20 km: llä. Uuden tien pituus sella koettavat pitää kunnossa, mutta lop-
29287: olisi 13.6 km. pumatka on tuskin millään ajoneuvolla ke-
29288: Tien vaikutuspiiriin kuuluvain n. 15 sän aikaan kuljettava. Ja kuitenkin on tie
29289: maanomistajan toimesta on laadittu suun- viillttämättä saatava jo omankin paikkakun-
29290: nitelma ja kustannuslaskelma jo useita vuo- nan ta11peen vuoksi, sillä jo saha- ja mylly-
29291: sia sitten. Kerimäen kunnan valtuusto on tiekin Sawnrannalle, samoinkuin Raikuussa
29292: tehnyt asiasta anomuksia, viimeksi vuonna olevalle sahalle, olisi saatava.
29293: 1937. Näitä anomuksia ovat Kesäla;hden ja Koska tämän tien rakentaminen olisi erit-
29294: Savonrannan kunnanvaltuustot puoltaneet. täin tärkeä eikä vuoden 1939 talousarvio-
29295: Anomukset eivät ole kuitenkaan johtaneet esitykseen ole tarkoitukseen otettu määrä-
29296: suotuisaan tulokseen. rahaa, kunnioittaen ehdotamme,
29297: Tien varrella asuvat maanvilljelijät eivät
29298: jaksa tietä rakentaa. He katsovat myös, että Eduskunta ottaisi vuoden
29299: että koska tie tulisi heti yleiseen käyttöön 1939 talousarvioon 500,000 markan
29300: kauttakulkutienä, jota pitkin suuntautuisi määrärahan maantien rakentamiseksi
29301: m. m. auto- ja todennäköisesti valtion pos- Kerimäen Raikuun kylän kohdalta
29302: tiliikennekin Kesälahden, Kiteen ja Savon- Savonrannan Kokkolahteen.
29303:
29304: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
29305:
29306: A. Pohjannoro. J. F. Tolonen.
29307: Emil Jutila. Aino Luostarinen.
29308: 740
29309:
29310: IV,l68. - Rah. al. N:o 136.
29311:
29312:
29313:
29314:
29315: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Siilinmyllyn-
29316: Haarajoen tieosan rakennustyön aloittamista varten.
29317:
29318:
29319: E d u s k u n n a ll e.
29320:
29321: Siilinmyllyn-Haarajoen välisen noin 16 ja laadittu !kustannusar-vio, jdka saamiemme
29322: km pituisen maantieosan uudelleen rwken- tietojen mukaan päättyy 2,300,000 mal'k-
29323: taminen Kangasniemen ja Pieksämäen vä- kaan. Kun kyseellisen tietyön alkaminen
29324: lisellä maantiellä olisi yleisen liikenteen olisi erikoisen kiireellinen ja kun ei vuoden
29325: kannalta pidettävä erikoisen tärkeänä ja 1939 talousarvioon ole varattu määrärahaa
29326: ajankohtaisena jo siksi, että mainittu mainittua tietyötä varten, saamme edellä
29327: maantie on muodostunut Pieksämäeltä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdottaa,
29328: Etelä-Suomeen tärkeäksi kauttakulkutieksi
29329: sekä Kangasniemeltä Pieksämäelle huomat- että Eduskunta ottaisi vuoden
29330: tava:ksi puutavaran ja maataloustuotteiden 1939 tulo- ja menoarvioon 700,000
29331: kuljetustieksi. Asian tärkeyden vuoksi on- markan määrärahan Kangasnie-
29332: kin Kangasniemen kunnan viranomaisten men-Pieksämäen välisen Siilinmyl-
29333: anomuksen johdosta Savon tie- ja vesira- lyn-Haarajoen tieosan maantietyön
29334: kennuspiirin puolesta toimitettu tutkimus aloittamiseksi.
29335:
29336: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1938.
29337:
29338: Emil Jutila. Matti Tolppanen.
29339: Albin Asikainen. J. F. Tolonen.
29340: Antti Kemppi. A. Halonen.
29341: Heikki Soininen. T. N. Vilhula.
29342: Aino Luostarinen. Helena Syrjälä.
29343: A. Pohjannoro. Kaarlo Salovaara.
29344: Alex Hämäläinen.
29345: 741
29346:
29347: IV,169. - Rah. al. N:o 137.
29348:
29349:
29350:
29351:
29352: Jutila y. m.: . Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun pi-
29353: täjän Kyttälän-Varpasen maantien korjaamiseen.
29354:
29355:
29356: E d u s k u n n a ll e.
29357:
29358: Kyttälän-Varpasen välisen maantien pa- piirin puolesta hyvin kiireellisenä siksi,
29359: rantamisesta teki Mäntyharjun kunnan- että nykyisen tien kunnossapitäminen jyrk-
29360: valtuusto jo useita vuosia sitten anomuk- kien mäkien ja vaikean maaston puolesta
29361: sen läänin maaherralle. Sen johdosta Sa- on ·erittäin vaikea ja vaatii suuria vuo-
29362: von tie- ja vesirakennuspiirin puolesta on tuisia kunnossapitokustannuksia. Kun hal-
29363: toimitettu tutkimus sekä laadittu asian- litus ei kuitenkaan ole ottanut vuoden 1939
29364: mukainen kustannusarvio, joka tietääk- tulo- ja menoarvioon määrärahaa mainitun
29365: semme päättyy 1,100,000 markkaan. Ky- tien parantamistöiden aloittamiseksi, niin
29366: seellisen tien parantaminen olisi erikoisen edelläesitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
29367: tärkeä senkin vuoksi, että jo suurelta tamme,
29368: osalta valmistuneelta Varpasen-Suomen-
29369: niemen tieltä sekä Varpasen-Halmenie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
29370: men ja Valkealasta tulevilta maanteiltä tulo- ja menoarvioon 500,000 mar-
29371: suuntautuu linja-autoliikenne Kyttälän- kan määrärahan Mäntyharjun pitä-
29372: V arpasen väliselle maantielle. jän Kyttälän-V arpasen maantien
29373: Mainitun tien parantamista pidetään tie- parantamistöiden alkamiseksi.
29374:
29375: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
29376:
29377: Emil Jutila. Matti Tolppanen.
29378: Albin Asikainen. J. F. Tolonen.
29379: Antti Kemppi. A. Halonen.
29380: Heikki Soininen. T. N. Vilhula.
29381: Aino Luostarinen. August Syrjänen.
29382: A. Pohjannoro. Helena Syrjälä.
29383: Alex Hämäläinen.
29384: 742
29385:
29386: IV,1 10. - Rah. al. N: o 138.
29387:
29388:
29389:
29390:
29391: Pohjannoro y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien oi-
29392: kaisemiseksi Seikanlammin-Puhoksen tieosalla.
29393:
29394:
29395: E d u s k u n n a ll e.
29396:
29397: Erittäin vilkas liikenne vallitsee maan- sen kiireellinen ja koska m. m. valtion puo-
29398: tiellä Savonlinna-Sortavala ja Savonlinna lesta juuri Raikuun y. m. kylien kohdalla
29399: -Puhos-Joensuu. Liikennettä kuitenkin olevan vaikean maaston takia ei talviau-
29400: häiritsee suuret mäet ja pitkä kierros tie- rausta Savonlinnasta Sortavalaan voida
29401: osalla Seikanlampi-Puhos (A-'k:antatie) koko matkaa pitää auki, olisi tämä määrä-
29402: Raikuun y. m. kylien kohdalla. Senpä- raha otettava valtion vakinaisiin menoihin.
29403: vuoksi onkin tie- ja vesirakennushallituksen Tämän vuoksi pyydämme kunnioittavim-
29404: toimesta laadittu suunnitelma ja kustannus- min ehdottaa,
29405: arvio tien oikaisemiseksi Raikuun y. m. ky-
29406: lien kohdalla kulkemaan Pihlajaniemen että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
29407: kylän kautta. Ensi vuoden tulo- ja meno- den 1939 talousarvioon 800,000 mar-
29408: arvioon on hallitus ottanut työttömyysmää- kan määrärahan maantien oikaisemi-
29409: rärahojen kohdalla tarkoitukseen 800,000 seksi tieosalla Seikanlampi-Puhos
29410: mk, mutta koska tienoikaisu olisi erinomai- Raikuun y. m. kylien kohdalla.
29411:
29412: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
29413:
29414: A. Pohjannoro. J. F. Tolonen. Edv. Pesonen.
29415: 743
29416: IV,171. - Rah. al. N:o 139.
29417:
29418:
29419:
29420:
29421: Takala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sarkamäen-
29422: Rauhamäen maantien ottamiseksi valtion hoitoon.
29423:
29424:
29425: E d u s k u n n a 11 e.
29426:
29427: Viitaten syysistuntokaudella v. 1936 että Eduskunta ottaisi vuoden
29428: eduskunnalle jättämäämme rah. al. n: o 195 1939 tulo- ja menoarvioon 200,000
29429: (Liitteet siv. 591) ehdotamme kunnioittaen, markan määrärahan Sarkamäen-
29430: Rauhamäen maantien kunnostamista
29431: ja valtion hoitoon ottamista varten.
29432:
29433: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
29434:
29435: J. Takala. Aino Luostarinen. Tilda Löthman-Koponen.
29436:
29437:
29438:
29439:
29440: 94
29441: 744
29442:
29443: IV,172. - Rah. al. N:o 140.
29444:
29445:
29446:
29447:
29448: Miikki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Immolanjärven-
29449: Savonlinnan maantiesuunnan tutkimista varten.
29450:
29451:
29452: E d u s k u n n a 11 e.
29453:
29454: Viitaten vuoden 1938 valtiopäivien toi- että Eduskunta päättäisi ottaa
29455: vomusaloitteen N :o 140 perusteluihin ehdo- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
29456: tamme kunnioittaen, 70,000 markan suuruisen määrära-
29457: han 1mmolanjärven-Savonlinnan
29458: maantiesuunnan tutkimista varten,
29459:
29460: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
29461:
29462: Matti Miikki. Heikki Vehkaoja.
29463: Antti Kemppi. Alex Hämäläinen.
29464: 745
29465:
29466: :IV,Ha. - Rah. al. N::o 141.
29467:
29468:
29469:
29470:
29471: Luostarinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
29472: Punkaharjun maantien kunnostamista varten.
29473:
29474:
29475: E d u s k u n n a ll e.
29476:
29477: Punkaharjun harjumaantien jatkuvaan Tuunaansalmen länsiranta-
29478: kunnostamiseen hallitus ehdottaa ensi vuo- Tuunaansaarella suunniteltu
29479: den talousarvioesityksessä 1 milj. mk: n tienparannus 3.1 km 1,300,000 ~ ---
29480: määrärahan, joka summa tälle paljon käy- Tieliikenteen siirto rautatie-
29481: tetylle tärkeälle turistitielle ja sen välttä- silloille Punka- Ja Tuu-
29482: mättömän tarpeen vaatimalle nopealle kun- naansalmessa 690,000: ---
29483: nostamiselle on kerrassaan riittämätön. Viimeistelytyöt 110,000:-
29484: Mainitun tien kunnostamiseen on myön-
29485: netty vuoden 1937 talousarviossa 500,000 Koska näin paljon on vielä hyväksyttyä
29486: mk ja sama summa kuluvan vuoden meno- suunnitelmaa toteuttamatta, niin esityksen
29487: arviossa minkä lisäksi ministeriön käyttö- puitteissa työ valmistuisi, ollen välillä aina
29488: varoista on annettu 200,000 mk. Näin rahan puutteessa kes'keytettynä, aikaisin-
29489: pienin erin rahaa myönnettäessä ei sanot- taan vuonna 1943. Mutta nyt on meidän
29490: tua tietyötä ole voitu keskeyttämättä jat- muistettava, että kyseessä oleva tie on
29491: kaa, joten se tulee huomattavasti kalliim- maamme vanhimpia ja huomatuimpia tu-
29492: maksi kuin jos työn saisi yhteen menoon ristiteitä, sillä tuskinpa jätämme näyttä-
29493: tehdä päätökseen. Tällä .annetulla määrä- mättä maassamme kulkeville ulkomaalaisille
29494: rahalla on suurin piirtein valmistunut tie- huvimatkailijoille Punkaharjun harvinaista
29495: osa Pöllönlampi-Nervanderinkumpu, 3.4 luontoa. Lisäksi on siellä maamme suurin
29496: km pitkälti kaunista harjumaantietä, mikä metsätieteellinen koelaitos, joka myös vetää
29497: ei ainakaan säre Punkaharjun luonnonkau- paljon retkeilijäitä sinne. Maamme mat-
29498: neutta, pikemminkin sitä tehostaa. Samalla kailuliikenne on joka vuosi kasvanut ja
29499: kävijä nyt selvästi huomaa kuinka vanhalla varsinkin nyt, kun olemme saaneet lupauk-
29500: tiellä turvallisuuskysymys on kokonaan sen, että seuraavat Olympialaiskisat pi-
29501: järjestämättä. detään maassamme, niin varmasti saamme
29502: Savon tiepiirin piiri-insinöörin ilmoituk- koko tunnetun maailman urheiluväen vie-
29503: sen mukaan suorittamatta ovat vielä seu- raaksemme. Siksipä olisikin kerrassaan
29504: raavat työjaksot: kohtalokasta jättää Punkahar.jun harju-
29505: maantie niin suuresti keskeneräiseksi vuo-
29506: Pöllönlammilta-Punkasalmelle den 1940 kesäksi, kuin se hallituksen esi-
29507: 2.4 km . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600,000: - tyksen mukaan varmasti jäisi.
29508: Nervanderinkummulta-Tuu- Savon tiepiiri on anonut tälle tietyölle
29509: naansalmen länsirantaan ensi vuodeksi 2 milj. mk:n määrärwhan ja
29510: 1.9 km .................. 1,000,000:- lupaa, jos tämä myönnettäisiin, joten työ
29511: Tältä osalta valtion hotelliin saisi syksyllä keskeytymättä jatkua., että
29512: johtava tie 0.3 km . . . . . . 125,000: - harjumaantie salmien välillä olisi jo talvi-
29513: 746 IV,l73. - Punkaharjun maantie.
29514:
29515: kautena 1939-1940 siinä kunnossa ettei lii- ylimenovilkkaus niin suuri, että tuskinpa
29516: kenteen, mikä tätä ennen on ollut talvisin nämäkään paria vuotta kauemmin kykene-
29517: noin puoli vuotta seisauksissa, tarvitsisi vät tyydyttämään liikennettä, minkä vuoksi
29518: täällä enää keskeytyä. olisi myös kiire'hdittävä tämän tien vie-
29519: Paitsi kaukolinjaliikennettä Viipurin- mistä rautatiesilloille.
29520: Savonlinnan linjalla on Punkaharjulla Kaiken edellämainitsemamme perusteella
29521: jokapäiväinen säännöllinen linja-autolii- kunnioittavimmin ehdotamme,
29522: kenne ympäristökunnista Savonlinnaan.
29523: Näille tämä talvinen keskeytys, minkä tuo että Eduskunta korottaisi ensi
29524: kapea kivimuurien reunustama harju- vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä
29525: maantie on aiheuttanut, on ollut suureksi Punkaharjun maantien kunnostami-
29526: haitakai. seen varattua määrärahaa 1 milj.
29527: Punka- ja Tuunaansalmen losseissa on markalla.
29528: nyt jo kesäisin läpi vuorokauden kestävä
29529:
29530: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
29531:
29532: Aino Luostarinen. Juhani Leppälä.
29533: Emil Jutila. J. Takala.
29534: A. Pohjan:noro. Albin Asikainen.
29535: J. F. Tolonen. . Pekka Pennanen.
29536: Mandi Hannula. Jalmari Pilkama.
29537: Helena Syrjälä. Kalle Kämäräinen.
29538: Tilda Löthman-Koponen. Hilja Riipinen.
29539: 747
29540:
29541: IV,174. - Rah. al. N:o 142.
29542:
29543:
29544:
29545:
29546: A. Halonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lahdenpoh-
29547: jan--Sortavalan välisen maantien korjaamiseksi.
29548:
29549:
29550: E d u s k u n n a ll e.
29551:
29552: Sen johdosta ettei Lahdenpohjan-Sorta- ole katsonut tarpeelliseksi ottaa minkään-
29553: valan välinen maantie ole viimeisen 10 vuo- laista määrärahaa ensi vuoden talousarvioon
29554: den aikana ollut sen liikennettä vastaa- sanotun tien kuntoon saattamiseksi siitä
29555: vassa kunnossa, ovat Jaakkiman kunta, Lah- huolimatta, että tarpeelliset tutkimukset on
29556: denpohjan kauppala, Sortavalan kaupunki suoritettu loppuun jo v. 1936. Lieneekö
29557: ja maalaiskunna;t sekä Laatokan Karjalan sitten tähän vitkasteluun syynä se, että
29558: maakuntaliitto jo aikaisempina vuosina edellämainittu maantie jakaantuu kahteen
29559: kääntynyt valtioneuvoston puoleen ano- tiepiiriin, Sortavalan puoleinen tieosa kuu-
29560: muksella, että sanottu maantie saatettai- luu Karjalan piiriin ja Lahdenpohjan puo-
29561: siin ensi tilassa sellaiseen kuntoon kuin leinen noin 21 kilometriä Viipurin piiriin.
29562: nykyinen liikenne edellyttää. Karjalan tiepiirin osalla on tosin yritetty
29563: Tässä hyvässä toivossa ovat edellämaini- edellisenä vuonna jonkinverran oikaisu-
29564: tut kunnat ja järjestöt odottaneet valtio- töitä tehdäkin, mutta sen sijaan Viipurin
29565: vallan toimenpidettä. Mutta nyt on käy- piirin puolella ei juuri mitään lukuunotta-
29566: nytkin niin ettei hallituksen esityksessä matta kahta siltaa, jotka kumpikin valmis-
29567: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1939 ole tuvat tämän vuoden kuluessa. Tällainen
29568: osoitettu minkäänlaista määrärahaa Lah- liika vitkastelu täi~keillä tieosilla saattaa
29569: denpohjan-Sortavalan välisen maantien koitua kohtalokkaaksi liikenteen harjoitta-
29570: uusimista varten. Tällaisen menettelyn jille ja paikkakuntien asukkaille. Sillä työn
29571: johdosta on palautettava mieleen että edus- allakin ollessa parhaimmassakin tapauk-
29572: kunta on hallituksen esityksen joh- sessa viipyy vuosia ennen kuin tie olisi
29573: dosta jo v. 1924 valtiopäivillä rajaseutu- täysin valmis. Sanotun tieosan kustan-
29574: jen sivistyksellisten ja taloudellisten olo- nusarvio on 6 metriä leveänä Viipurin
29575: jen kohottamista tarkoittavain toimenpi- piirin puolella 6.5 miljoonaa ja Karjalan
29576: teitten järjestämisestä annetun esityksen piirin osalla noin 2.4 miljoonaa, eli yh-
29577: johdosta lausunut toivomuksen, että tie- teensä 8,900,000 markkaa. Liikenne sen
29578: olot rajaseudulla mahdollisimman pian saa- jälkeen kuin sanottu kustannusarvio on
29579: taisiin kuntoon. Lahdenpohjan-Sortava- tehty, on niin suuressa määrin kasvanut,
29580: lan välinen maantie on Laatakon pohjois- että on todennäköistä että tämä maantie
29581: rannikon ainoa valtatie Viipurista Poh- on pakko rakentaa 7 metriä leveäksi ja sil-
29582: jois-Karjalaan ja rajaseudulle päin. Tä- loin kustannusarvion koko summa on lä-
29583: män 14 vuoden kuluessa siitä, jolloin edus- hes 10 miljoonaa mai~kkaa, tästä sum-
29584: kunta on tämän toivomuksen lausunut ja masta luonnollisesti vähennettynä se osa,
29585: jolla välin liikenneolot ovat tavattomalla joka siltojen kohdalta on jo valmistunut.
29586: nopeudella kasvaneet, ei hallitus vieläkään Lahdenpohjan-Sortavalan välisen maan-
29587: 748 IV ,1 7 4. - Lahdenpohjan-Sortavalan maantie.
29588:
29589: tien pikaisesti liikennekuntoon saattamisen muuden vuoksi pääsevät oikeuksiinsa, sillä
29590: puolesta puhuvat vielä seuraavat näkö- silloin niin sanotuissa kuolemankäänteissä
29591: kohdat: Kun Suomen Matkailijayhdistyk- ja kallion raoissa, joita tällä tiellä on, auto-
29592: sen paikallisosaston toimesta toimeenpan- jen ja hevosmiesten sivuuttaminen tuottaa
29593: tiin Lahdenpohjassa viime kesäkuun puoli- suuria vaikeuksia ja aiheuttaa edelleenkin
29594: välissä tarkkailu muun muassa Lahden- lukuisia tapaturmia. Myöskin puolustus-
29595: pohjan-Sortavalan maantiellä klo 7 :stä laitoksen taholta pidetään tien kuntoon
29596: aamulla kello 22: teen illalla välisenä saattamista kiireellisenä, sillä suurten jouk-
29597: aikana, kävi selville, että sanotulla maan- ko-osastojen kannalta samoin kuin koko
29598: tiellä tällä välin kulki 364 autoa, 286 maan puolustusnäkökohtia silmällä pitäen
29599: hevosta, 944 pyöräilijää ja tonnistoluku ei kyseessä olevan maantien kuntoonsaatta-
29600: Jähentelee 1,000 vuorokaudessa. Kun vielä misessa olisi viivyttelemiseen varaa.
29601: ,Jttaa huomioon että kesän valoisimpana ai- Edellä esittämiimme näkökohtiin viitaten
29602: kana autot ajavat läpi vuorokauden nou- kunnioittaen ehdotamme,
29603: see sanotulla linjalla liikennöivien autojen
29604: luku ainakin 500:aan. Paitsi kesän aikana että Eduskunta ottaisi vuoden 193.9
29605: tapahtuvaa liikennettä, johon viime maini- tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mal'-
29606: tussa tilastossa on viitattu, talviliikenne, kan määrärahan Lahdenpohjan--
29607: jos tie tulee aurattaavksi ensi talvena val- Sortavalan välisen maantien paran~
29608: tion varoilla, on vielä hankalampaa ja sil- tamiseksi.
29609: loin vasta liikennevaikeudet tien kelvotto-
29610:
29611: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
29612:
29613: A. Halonen. Emil Jutila.
29614: Kaapro Huittinen. Juhani Leppälä.
29615: Jussi Raatikainen.
29616: 749
29617:
29618: IV,175. - Rah. al. N:o 143.
29619:
29620:
29621:
29622:
29623: Kivioja: .~läärärahan osoittamisesta Kauvasten-Siermalan
29624: kylätien rakentamista varten.
29625:
29626:
29627: E d u s k u n n a ll e.
29628:
29629: Kauvasten--'Siermalan kylätien osakkaat viljelykseen ottamista varten, sillä kuivaus-
29630: Kalajoen ja Himangan kunnissa päättivät alue nykyisellään on verrattavissa valmii-
29631: v. 1935 äänestyksen jälkeen, ettei sanotun seen junaan ilman veturia, jollainen mai-
29632: 15.8 km pituisen tien tekemiseen silloin nittu tie olisi. Kul'kulaitosten ja yleisten
29633: myönnettyä valtionapua 350,000 mk oteta töiden ministeriön kirjelmästä 21/1 1935
29634: vastaan. Tiealue on jo eroitettu ja kar- N :o 8426, jossa mainittu valtionapu tarjot-
29635: toitettu tientekoaineen ottopaikkoineen ja tiin, ilmenee, että tien kustannusarvio on
29636: oli se määrätty Oulun maaherran päätök- 730,000 mk.
29637: sellä 23/12 1932 N :o 20459 valmiiksi teh- Tien tarpeellisuuteen ja lähestyvään
29638: täväksi viimeistään v. 1936. Suunnitellusta työttömyyteen sekä k<Yhonneihin palkkoihin
29639: tiestä syrjemmäksi jäävien osrukkaiden vas- viitaten saan ehdottaa,
29640: tustuksen vuoksi ei ehkä uudelleen saa-
29641: tavaa valtionapua vieläkään otettaisi vas- että Eduskunta ottaisi vuoden
29642: taan eikä niin ollen tietä tule. Se tulisi 1939 tulo- ja menoarvioon 830,000
29643: kulkemaan vv. 1923-1924 Keihäsojan kai- markan määrärahan Kauvasten-
29644: vamisella kuivatun Kauvasen luonnonniityn Siermalan kylätien teettämiseksi
29645: kautta ja olisi välttämätön sanotun kuiva- valtion varoilla.
29646: tun, noin 800 ha suuruisen viljelysmaan
29647:
29648: Helsingissä syyskuun 1 päivänä 1938.
29649:
29650: Vilho H. Kivioja.
29651: 750
29652:
29653: IV,176, - Rah. al. N:o 144.
29654:
29655:
29656:
29657:
29658: Paasonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kallan maan-
29659: tien Kuopion kaupungin rajan ja Puijonsarven välisen
29660: osan varustamiseksi kestopäällysteellä.
29661:
29662:
29663: E d u s k u n n a ll e.
29664:
29665: Moottoriajoneuvoliikenne maanteillämme Hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
29666: on viime vuosien aikana niin suuressa sessä on kyllä ehdotettu määrära:hoja, että
29667: määrässä kehittynyt, että monetkaan maan- voitaisiin jonkin verran enemmän kuin tä-
29668: tiemme eivät enää ole liikenteen vaati- hän saakka raskaasti liikennöityjä maan-
29669: muksia vastaavassa kunnossa. Varsinkin teitä varustaa kestopäällysteellä, jolloin
29670: suurempien kulutuskeskuksien läheisyydessä näiden teiden kalliit kunnossapitokustan-
29671: olevat vilkasliikenteiset sorapäällyksiset nukset säästyisivät ja niiden hoito tulisi
29672: maantiet eivät, siitä huolimatta, että ne taloudellisesti edullisemmaksi. Sellaisia
29673: ovat jatkuvasti kalliita kustannuksia vaa- sorapäällyksisiä maanteitä, joiden liikenne
29674: tivan korjauksen alaisina, jaksa kestää ras- on niin suuri, että ne olisi mahdollisimman
29675: kaan ja vilkkaan liikenteen aiheuttamaa pian varustettava kestopäällysteellä, on kum-
29676: rasitusta, vaan pysyvät ikuoppaisina, aiheut- minkin niin paljon, että hallituksen ehdot-
29677: taen puolestaan teillä liikennöiville moot- tamilla määrärahoilla niistä vain pieni osa
29678: toriajoneuvoille liiik:arasitusta, siitä joh- voitaisiin varustaa kestopäällysteellä.
29679: tuvia ylimääräisiä korjauskustannuksia ja Vaikka siis hallituksen esitykseen sisäl-
29680: ly'hempää ikää. tyy määräraha kestopäällyksisten maantei-
29681: Kun moottoriajoneuvot tuottavat val- den rakentamiseen eri lääneissä, tie- ja
29682: tiolle automobiilialusta, -rengas ja bensiini- vesirakennushallituksesta saadun tiedon
29683: tulleina ja suoranaisena verona tuloja mukaan tästä määrärahasta ei riittäisi
29684: enemmänkin kuin mitä vuosittain käyte- yhtään varoja Kuopion läänin osalle. Kuo-
29685: tään maanteiden ja siltojen rakentamiseen pion läänissä on kumminkin ainakin yksi
29686: ja kunnossapitoon, olisi asianmukaista, maantie, jossa liikenne on kasvanut niin
29687: että huomattavasti enemmän kuin tähän suureksi, että sitä on jatkuvasti kalliilla
29688: saakka ruvettaisiin varustamaan vilkasliiken- kustannuksilla korjattava, joten olisi talou-
29689: teisiä teitämme kestopäällyksellä, kuten on dellisempaa varustaa sanottu maantie kesto-
29690: tehty muissakin maissa, joissa kuten esim. päällyksellä. Kyseessä oleva maantie on
29691: Ruotsissa on tähän tarkoitukseen vuosittain Kuopiosta pohjoiseen johtava n. s. Kailan
29692: uhrattu suuria summia. Tä;hän sawkka on maantie, joka kulkee Kallaveden yli. Viime
29693: meidän maassamme tässä suhteessa tehty vuoden elokuussa oli Kailan maantien lii-
29694: kovin vähän, joten meillä on vielä paljon kenne laskettu 855 tonniksi vuorokaudessa,
29695: vilkasliikenteisiä raskaasti kuormitet- mutta on moottoriajoneuvoliikenne sano-
29696: tuja maanteitä varustettuna sorapäällyk- tulla maantiellä tämän vuoden aikana li-
29697: sellä, vaikka ne olisi pitänyt jo aikoja sit- sääntynyt noin 30 % :lla, joten liikenne
29698: ten varustaa kestopäällyksellä, jos niitä nykyisin on jo yli 1,000 tonnia vuorokau-
29699: taloudellisesti halutaan hoitaa. dessa. Sorapeite ei suorastaan enää kestä
29700: IV,I76. - Paasonen y. m. 751
29701:
29702: tiellä, jatkuvasta korjauksesta huolimatta, dessa osassa siten, että ensi vuoden tulo- ja
29703: joten maantien kunnossapito edelleenkin menoarvioon otettaisiin määräraha kaupun-
29704: sorapäällyksisenä on hyvin epätaloudel- kin rajan ja Puijonsarven välisen 4.3 km
29705: lista. Tämä maantie olisi siis varustettava pitkän tieosan päällystämiseen ja vuoden
29706: kestopäällyksellä Kuopion kaupungin ra- 1940 tulo- ja menoarvioon määräraha Pui-
29707: • jasta Toivalaan n. s. Jännevirran tiehaa- jonsarven ja Toivalan välisen 7. 7 km pit-
29708: raan saakka. Tie on alunperin rakennettu kän tieosan päällystämiseen.
29709: niin, että sen varustaminen kestopäällyk- Edelläolevan perusteella kunnioittaen
29710: sellä ei aiheuta perustuksen parantamista. ehdotamme,
29711: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
29712: mukaan tulisi maantien varustaminen että Eduskunta ottaisi vuoden
29713: kestopäällyksellä maksamaan 400,000 mark- 1939 tulo- ja rnenoarvioon 1,720,000
29714: kaa kilometriltä. Siinä tapauksessa, että rnarkan suuruisen rnäärärahan Kal-
29715: koko sanotun tien päällystäminen Y'hdeUä lan rnaantien Kuopion kaupungin ra-
29716: kertaa rahallisista syistä ei olisi mahdol- jan ja Puijonsarven välisen tieosan
29717: lista voitaisiin päällystäminen suorittaa kah- varustarniseen kestopäällysteellä.
29718:
29719: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
29720:
29721: Armas Paasonen. Tilda Löthman-Koponen.
29722: Yrjö Räisänen. Onni Mäkeläinen.
29723: Onni Hiltunen. Heikki Kääriäinen.
29724: Kalle Kämäräinen.
29725:
29726:
29727:
29728:
29729: 95
29730: 752
29731:
29732: IV,177. - Rah. al. N:o 145.
29733:
29734:
29735:
29736:
29737: Paasonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
29738: •
29739: kentamiseksi Muuruvedeltä Akonpohjaan.
29740:
29741:
29742: Eduskunnalle.
29743:
29744: Viime kahden vuosikymmenen aikana tyksi rakentamalla maantie Akanpohjasta
29745: on maanteittemme rakentamiseen ja Muuruvedelle, jonka matkan pituus on vain
29746: kunnostamiseen käytetty entistä enemmän 10 kilometriä.
29747: määrärahoja. Jossakin määrin on tällöin Silmäys seudun karttaan osoittaa Muuru-
29748: tullut huomioon otetuksi myöskin syrjäseu- veden-Akonpohjan välisen maantien ylei-
29749: dulla asuvien oikeutetut tarpeet heidän kul- semmänkin merkityksen. Kaikki jotka mat-
29750: kumahdollisuuksiensa parantamiseen. Tästä kustavat Kaavin kirkolta ja edempääkin
29751: huolimatta maassamme on vielä paljon sel- Muuruvedelle ja Siilinjärven asemalle tu-
29752: laisia seutuja, joissa on oikeutettua tyyty- lisivat käyttämään Muuruveden-Akonpoh-
29753: mättömyyttä puutteellisiin tieoloihin. M. m. jan välistä maantietä, sillä se lyhentäisi
29754: Pohjois-Savossa on vielä sellaisia seutuja, matkaa rautatielle yli 10 kilometriä.
29755: joissa asukkaiden ainoina kulkuvälineinä on Tie- ja vesirakennushallituksesta saadun
29756: karjapolut. Tällaisissa olosuhteissa eletään tiedon mukaan tulisi tämä 10 kilometrin
29757: vielä niinkin asutussa savolaisessa pitäjässä pituinen maantie maksamaan 1.s miljoonaa
29758: kuin Muuruvedellä. Muuruveden ja Akan- markkaa. Ottaen huomioon tämän maan-
29759: pohjan välillä on huomattavan suuri alue, tien suuren merkityksen kysymy<ksessä ole-
29760: jossa on hyvin runsaasti asutusta, mutta valla tiettömällä alueella ja myöskin läpi-
29761: ei minkäänlaista tietä, jota voisi nykyaikai- kulkutienä 'kunnioittaen ehdotamme,
29762: sessa merkityksessä maantieksi sanoa. Asuk-
29763: kaiden täytyy kulkea kilometrittäin pääs- että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
29764: täkseen maantielle ja esimerkiksi Muuru- tulo- ja menoarvioon 1,800,000 mar-
29765: veden kirkolle asioille mennessä kiertää pit- kan suuruisen määrärahan maantien
29766: kälti yli 20 kilometriä, vaikka maantien rakentamiseksi Muuruvedeltä Akan-
29767: tarve tässä kohdin tulisi hyvin tyydyte- pohjaan.
29768:
29769: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
29770:
29771: Armas Paasonen. Tilda Löthman-Koponen.
29772: Yrjö Räisänen. Onni Mäkeläinen.
29773: Onni Hiltunen. Heikki Kääriäinen.
29774: Kalle Kämäräinen.
29775: 753
29776:
29777: IV,1 1 s. - Rah. al. N: o 146.
29778:
29779:
29780:
29781:
29782: L. 0. Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tervon
29783: kunnassa olevan Rautalammille johtavan tien kuntoon-
29784: panemiseen.
29785:
29786:
29787: E d u s k u n n a ll e.
29788:
29789: Viitaten vuoden 1938 valtiopäivillä teke- rakennushallitus on vuodelle 1939 laatimas-
29790: mrumme toivomusaloitteen N: o 144 peruste- saan menoarviossa ~hdottanut tälle tielle
29791: luihin pyydämme saada todeta että yhä otettavaksi 500,000 markan suuruisen avus-
29792: Yieläkin odottaa läntisen Savon kansa ja tusmäärärahan, mikä määräraha meille
29793: ennen kaikkea Tervon kuntalaiset valtion tuntemattomista syistä on kuitenkin jäänyt
29794: apua sen tien kuntoonpanemiseen, mikä on pois hallituksen menoarvioesityksestä, niin
29795: Rautallvmmilta tulevan valtion hallussa ole- rohkenemme ehdottaa,
29796: van maantien jatkoa Tervon pitäjän ra-
29797: jalta Tervon kirkolle. Kun tietääksemme että Eduskunta päättäisi vuoden
29798: tämä huonossa kunnossa oleva noin 16 km 1939 tulo- ja menoarvioon ottaa
29799: pitkä tie, johon pakostwkin suuntautuu yhä 500,000 markan suuruisen määrä-
29800: suureneva kauttakulkuliikenrne, on jo saa- t•ahan Tervon kunnassa olevan Rau-
29801: nut osakseen valtion taholta niin paljon talammille johtavan tien kuntoon-
29802: hyv~n ansaittua huomiota, että tie- ja vesi- panemiseen.
29803:
29804: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1938.
29805:
29806: L. 0. Hirvensalo. Elias Simojoki.
29807: J. Takala. Kalle Kämäräinen.
29808: Heikki Kääriäinen. Yrjö Räisänen.
29809: Eino Rytinki. Onni Hiltunen.
29810: Tilda Löthman-Koponen .
29811:
29812:
29813:
29814:
29815: •
29816: 754
29817:
29818: IV,179. - Rah. al. N:o 147.
29819:
29820:
29821:
29822:
29823: Kämäräinen: Määrärahan osoittamisesta tienpenkereen ko-
29824: rottamiseksi Kiuruveden-Pyhännän välisellä maantiellä
29825: V alkeispuron tulva-alueen kohdalla.
29826:
29827:
29828: E d u s kun n a ll e.
29829:
29830: Jo useamm81n vuosikymmenen ajan on määrä nousee satoihin ja tavaramäärä kym-
29831: huomattava osa Pyhännän kunnan liiken- meniin kuormiin, niin on helposti ymmär-
29832: teestä suuntautunut Kiuruvedelle ja Iisal- rettävissä miten tavattoman vaikeaksi lii-
29833: meTir-Ylivieskan radan valmistuttua sekä kennöiminen aina keväisin muodostuu.
29834: autojen käytön yleistymisen jälkeen tuo Tämän epäkohdan korjaamiseksi toimi-
29835: liikenne on viime vuosina vielä entisestään tettiin muutamia vuosia sitten yleisillä va·-
29836: suuresti vilkastunut. roilla tulva-alueen kohdalla tiepenkereen
29837: Tätä kuntien välistä ja myöskin Kiuru- korotus. Mutta tien alla olevien pehmeiden
29838: vedeTir-Pyhännän tietä käyttävien Kiuru- maakerrosten vuoksi tie painui pian enti-
29839: veden kunnan pohjoisissa osissa olevien selle tasolle, joten silloin tehty työ ei edel-
29840: useiden väkirikkaiden kyläkuntien liiiken- lämainittua liikennettä haittaavaa epäkoh-
29841: nettä IJrnitenkin suuresti haittaavat kevät- t31a parantanut.
29842: tulvat, jotka V alkeispuron seudulla noin Kun nykyisin tapahtuva metsätöiden vä-
29843: 13-14 km Kiuruveden kirkonkylästä poh- hentyminen saattaa tulevana talvena ai-
29844: joiseen satojen metrien pituudelta aina heuttaa tällä seutukunnalla työttömyyttä,
29845: peittävät tien. Tämä tulvaveden korkeus niin tämänluontoinen välttämättömän tar-
29846: tien päällä nousee use81na keväänä 1-1.5 peen vaatima . tietyö olisi mielestäni so-
29847: metriin. Ja tämä tulvatilanne on viimeis- piva työmaa tulevan talven aikana suori-
29848: ten vuosien aikana tapahtuneiden tulvapai- tettavaksi.
29849: kan, yläjuoiksun puolella olevien suurien Kaiken edellä sanotun perusteella pyy-
29850: soiden kuivattamisen vuoksi käynyt yhä dän kunnioittaen ehdottaa,
29851: pahemmwksi. Kun tulvavesi nousee näin
29852: korkealle, niin estää se jokaisena keväänä että Eduskunta päättäisi vuoden
29853: kaiken autoilla, hevosilla ja jalkaisin ta- 1939 tulo- ja menoarvioon ottaa
29854: pahtuvan liikenteen usean viikon ajaksi, jo- 300,000 markan suuruisen määrära-
29855: ten tulva-alueen yli kulkeminen voi tapah- han tiepenkereen korottamista var-
29856: tua vain venheillä. Kun liikenne tällä ten Kiuruveden-Pyhännän välisellä
29857: kohdalla tietä on niin vilkas, että ylikulje- maantiellä olevan V alkeispuron tul-
29858: tettavien henkilöiden päivittäinen luku- va-alueen kohdalla.
29859:
29860: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
29861:
29862: Kalle Kämäräinen.
29863:
29864: •
29865: 755
29866:
29867: IV,tso. - Rah. al. N:o 148.
29868:
29869:
29870:
29871:
29872: Kosonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rääkkylän kir-
29873: kolta Oravisalon kautta Liperin kirkolle johtavan maan-
29874: tien rakentamisen aloittamista varten.
29875:
29876:
29877: E d u s kun n a ll e.
29878:
29879: Sekä paikallisen että yleisen tarpeen kan- Puheena olevan tien vaikutuspiiri on pää-
29880: nalta olisi eräitä Karjalan tiepiiriin kuu- asiassa maanviljelysaluetta, hyvin viljeltyä
29881: luvia maantiesuunnitelmia saatava toteu- ja tiheään asuttua. Viljeltyä maata on
29882: tetuiksi. Sellaisen kiistämättömän tarpeen vaikutuspiirissä 3,745 ha, luonnonniittyä
29883: tyydyttäminen on tien rakentaminen Rääk- 712 ha, metsämaata 17,282 ha, nautayksi-
29884: kylän kirkolta Oravisalon kautta Liperin köitä 4,457, asukkaita 3,406. Tiesuunnan
29885: kirkolle edellä sanotussa tiepiirissä. Tä- yhteydessä olevat Rääkkylän pitäjään kuu-
29886: män n. 36.9 km pituisen tien vaikutuspii- luvat Oravisalon ja Varpasalon suuret saa-
29887: rin asujamisto, Rääkkylän, Liperin ja Ki- rikylät, jotka asukkaineen muodostavat n.
29888: teen kunnat, Kuopion läänin maaherra, neljännen osan Rääkkylän pitäjän koko vä-
29889: Karjalan tiepiirin tieviranomaiset, Pohjois- kiluvusta, ovat suurien vesistöjen ympäröi-
29890: Karjalan Maakuntaliitto sekä vihdoin koko miä ja tiettömiä. Saarelaisten yhteys man-
29891: asianomainen maakunta vaativat tämän tien tereeseen ja etenkin pitäjän keskukseen on
29892: pikaista aikaansaamista. Tämän seikan sen vuoksi suunnattoman vaikeata. Yleisen
29893: käytettävissä olevat lukuisat asiakirjat elinkeinoelämän kehityksen, sairashoidon,
29894: osoittavat. postin ja puhelimen suhteen ilmenevät hai.
29895: Tässä yhteydessä tulkoon viitatuksi ai- tat ja puutteet ovat sen tähden huutavat.
29896: noastaan Kuopion läänin maaherran asiasta Kauttakulkutienä lyhentäisi usein mai-
29897: helmikuun 5 p:nä 1937 antamaan lausun- nittu tie aikaansaatuna Kuopion ja Sorta-
29898: toon. Maaherra siinä lausuu m. m.: ,Mie- valan välistä matkaa n. 50 kilometrillä. Li-
29899: lestäni käy yhä selvemmäksi, että tämä tie säksi tie tulisi olemaan suora ja tasainen.
29900: ei ainoastaan ole todellisen ja kipeän tar- Suunnan varrella olevat maastot ja vesistöt
29901: peen vaatima - lieneekö koko maassa toista tekevät tiestä varmaankin myös houkutte-
29902: yhtä vanhaa tiealoitetta - vaan myöskin, levan turistitien. Sanalla sanoen tulee tie,
29903: että se täysin täyttää tielain yleisen. maan- kuten viranomaistenkin lausunnoista käy
29904: tien rakentamiseksi vaatimat edellytykset.'' selville, suuren paikallisen tarpeen tyydyt-
29905: Lausunnossaan maaherralle helmik. 4 p: Itä tämisen ohella palvelemaan samalla yleistä
29906: 1937 ilmoittaa Karjalan tiepiirin piiri-insi- tarvetta.
29907: noori käsityksenään, ,että kysymyksessä Viimeksi tarkistetut kustannukset laske-
29908: oleva Rääkkylän kirkolta Oravisalon kautta taan 4,090,000 markaksi. Kustannusarvion
29909: Liperin kirkolle johtava tie on tärkein Kar- ohella ovat myös muut valmistelut suori-
29910: jalan piirissä viime aikoina suunnitelluista tetut. Asianomaiset kunnat ovat myös an-
29911: teistä, että sen paikallinen merkitys ja mer- taneet sitoumuksensa tientekoaineiden otto-
29912: kitys läpikulkutienä on erittäin suuri -". paikkojen luovutuksesta. Ei siis ole ole-
29913: 756 IV,1so. - Rääkkylän-Liperin maantie.
29914:
29915: massa muodollisiakaan esteitä ratkaista vii- enempää kuin muitakaan sanottavampia
29916: vytyksettä tämä jo n. 200 vuotta vireillä töitä ei jo mainituissa pitäjissä liioin
29917: pidetty ja yhä enentynyttä merkitystä ilmene.
29918: saavuttanut tiehanke. Tarpeellinen määrä- Edellä sanottuun nojaten ja käytettä-
29919: raha tietöiden alkamista varten olisi osoitet- väksi saatavien asiakirjojen sisältämiin laa-
29920: tava jo v. 1939 valtion tulo- ja menoar- jempiin selvityksiin kuin myös aiemmin
29921: viossa. asiasta tehtyihin aloitteisiin viitaten kun-
29922: Kun suuri määrä Pohjois-Karjalan maa- nioittaen ehdotamme,
29923: seudun väestöä elää metsätöiden varassa,
29924: jotka työt ilmeisesti saattanevat jo ensi hak- että Eduskunta päättäisi ottaa
29925: kuukautena supistua arveluttavan vähiin, vuoden 1939 valtion tulo- ja meno-
29926: tulee työtilaisuuksienkin varaamisen kan- arvioon 1,000,000 markan määrära-
29927: nalta edellä puhutulla tietyöllä olemaan han Rääkkylän kirkolta Oravisalon
29928: sen kiireellisyyden suhteen suuri merkitys. kautta Liperin kirkolle johtavan
29929: Lisäksi metsätyöt normaalisina aikoina ovat maantien rakentamisen aloittamista
29930: etsittävät kaukaa rajaseudulta, sillä näitä varten.
29931:
29932: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
29933:
29934: A. J. Kosonen. J. Väisänen.
29935: Matti Tolppanen. Albin Koponen.
29936: Heikki Soininen. Pekka Pennanen.
29937: Akseli Brander.
29938: 757
29939:
29940: IV,1s1. - Rah. al. N:o 149.
29941:
29942:
29943:
29944:
29945: Kosonen: Määrärahan osoittamisesta Joensuun-Nurmek-
29946: sen maantiellä olevan Ristisaaren tieosan oikaisemista
29947: varten.
29948:
29949:
29950: E d u s k u n n a ll e.
29951:
29952: Joensuusta Nurmekseen johtavan maan- saisi mitenkään enää viivytellä, on asian-
29953: tien Ristisaaren tieosan, Joensuun kaupun- omaisille tiepiirin tie- y. m. viranomaisille
29954: gin läheisyydessä, oikaisemisesta on Kar- kyllin selvä. Sanottua tieosaa sillä jatku-
29955: jalan tiepiiri laatinut suunnitelman ja neesti sattuneiden lukuisten liikenneonnet-
29956: kustannusarvion. Tämä tiety;ö on myös tomuuksien vuoksi voidaan syyllä kutsua
29957: mainittu siinä luettelossa, joka liittyy tulo- kuolemantieksi. Kaupungin puoleisella n. s.
29958: ja menoarvioon erikoisista työttömyysajan Siihtalan ylikäytävällä ja hieman edem-
29959: töistä. pana olevassa Kurapuron mutkassa ·on
29960: Sanotun tietyön suorittaminen ensi vuo- sattunut tuontuostakin niin vakavia onnet-
29961: den ajalla jää näin ollen epävarmaksi, tomuuksia, että olisi suorastaan edesvas-
29962: koska se voisi tulla kysymykseen ainoas- tuutonta jättää yhä epävarmuuden varaan
29963: taan siinä tapauksessa että paikkakunnalla tieosan korjaaminen. Koko laskettu määrä,
29964: ilmenisi huomattavampaa työttömyyttä ja 1,395,000 markkaa, olisi siis otettava iheti
29965: lopuksi riippuisi hallituksen harkinnasta, ensi vuoden tulo- ja menoarvioon.
29966: nim. katsottaisiinko juuri puheena oleva Edellä sanotun nojalla ja asiasta v. 1936
29967: tietyö sittenkään sopivaksi, vaan ehkä jokin tehtyyn rahaasia-aloitteeseen N: o 203 vii-
29968: toinen. Tämän tietyön suorittamista ei taten kunnioittaen ehdotan,
29969: pitäisi kuitenkaan kytkeä yhteen työttö-
29970: myystilanteen kanssa, vaan olisi se ilman että Eduskunta päättäisi ottaa
29971: muuta viipymättä toimeen pantava tulo- valtion vuoden 1939 tulo- ja meno-
29972: ja menoarvion varsinaisten, teiden rakenta- arvioon 1,395,000 markan määrära-
29973: mista varten varattavan menoerän sisältä- han Ristisaaren tieosan oikaisemista
29974: millä varoilla. varten Joensuun-Nurmeksen maan-
29975: Ettei Ristisaaren tieosan oikaisemista tiellä.
29976:
29977: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
29978:
29979: A. J. Kosonen.
29980: 758
29981:
29982: IV,1s2. - Rah. al. N:o 150.
29983:
29984:
29985:
29986:
29987: Kosonen: Määrärahan osoittamisesta Kompakan--Tikka-
29988: lan-Huhtilammen maantien rakentamista varten.
29989:
29990:
29991: E d u s k u n n a ll e.
29992:
29993: Viitaten rahaasia-aloitteen N :o 135 pe- että Eduskunta päättäisi ottaa
29994: rusteluihin (Liitteet v. 1935 valtiopäivien vuoden 1939 valtion tulo- ja meno-
29995: syysistuntokaudelta, siv. 660) sekä raha- arvioon 300,000 markan määrärahan
29996: asia-aloitteeseen N :o 202 v. 1936 valtio- töiden aloittamista varten maantie-
29997: päiviltä (Liitteet I-XII, siv. 598), ehdo- suunnalla Kompakka-Tikkala-
29998: tan kunnioittaen, Huhtilampi Rääkkylän, Tohmajär-
29999: ven ja Kiihtelysvaaran pitäjissä.
30000:
30001: • Helsingissä' 5 päivänä syyskuuta 1938.
30002:
30003: A. J. Kosonen.
30004: 759
30005:
30006: IV,1s3, - Rah. al. N:o 151.
30007:
30008:
30009:
30010:
30011: Kosonen: Määrärahan osoittamisesta Puukarin laiturivaih-
30012: teelta Valtimon Koppelojärven kylään johtavan maan-
30013: tien kuntoonpanoa varten.
30014:
30015:
30016: E d u s k u n n a ll e.
30017:
30018: Viitaten rahaasia-aloitteeseen N :o 204 vuoden 1939 valtion tulo- ja meno-
30019: v. 1936 valtiopäivillä (Liitteet I-XII, arvioon 100,000 markan määrärahan
30020: siv. 601) sekä asiasta jo v. 1933 valtiopäi- Valtimon pitäjässä sijaitsevan Tor-
30021: villä tehtyyn, laajemmin perusteltuun aloit- nionsuon asutusalueen halki, Puuka-
30022: teeseen N: o 95, kunnioittaen ehdotan, rin laiturivaihteelta Koppelojärven
30023: kylään johtavan maantien lopullista
30024: että Eduskunta päättäisi ottaa kuntoonpanoa varten.
30025:
30026: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1938.
30027:
30028: A. J. Kosonen.
30029:
30030:
30031:
30032:
30033: 96
30034: 760
30035:
30036: IV,ls4. - Rah. al. N:o 152.
30037:
30038:
30039:
30040:
30041: Soininen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Raholan-Iivon-
30042: kosken ja Lipasvaaran-Otravaaran tiesuuntien tutki-
30043: miseksi.
30044:
30045:
30046: E d u s k u n n a ll e.
30047:
30048: Viitaten vuoden 1936 valtiopäivillä jät- määrärahan J uuan pitäjässä sijait-
30049: tämämme toivomusaloitteen N: o 115 (Liit- sevan Raholan-Iivonkosken tiesuun-
30050: teet XII,21) perusteluihin pyydämme kun- nan sekä Juuan ja Polvijärven pitä-
30051: nioittaen ehdottaa, jien rajalla olevan Lipasvaaran-
30052: Otravaaran tiesuunnan tutkimiseen.
30053: että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
30054: tulo- ja menoarvioon 15,000 markan
30055:
30056: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1938.
30057:
30058: Heikki Soininen. Antti Kukkonen.
30059: Matti Tolppanen. Akseli Brander.
30060: 761
30061:
30062: IV,1s5. - Rah. al. N:o 153.
30063:
30064:
30065:
30066:
30067: Tolppanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien ra-
30068: kentamiseksi Ilomantsin kunnan Koivuvaaran kylästä
30069: saman kunnan Lutikkavaaran kylään.
30070:
30071:
30072: E d u s kun n alle.
30073:
30074: Niiden monien vaikeuksien sarjassa, joita dun asukkaat voineet omin voimin tehdä
30075: Pohjois-Karjalan rajaseutukunnilla on ole- Koivuvaaran puolelta heikkoa tietä 4 km.
30076: massa, ovat m. m. sangen heikot ja epämu- Kymmenen kilometriä on sellaista polkua,
30077: kavat tieolot. On paljon kyliä Ilomantsin, jolla, pääsevät vain jalankulkijat, sillä osa
30078: Pielisjärven, Nurmeksen ynnä muissa kun- matkasta on suota, jossa on siltana pitkus-
30079: nissa, joissa elintarpeiden kuljetus varsin- puut (ei kapulasilta), joita myöten kulje-
30080: kin kesäisin on tehtävä ihmisvoimin pit- taan. Nekin ovat keväisin ja sadeaikana
30081: kiäkin matkoja sangen alkeellisia polkuja veden peitossa.
30082: ja soiden yli kapula- ja pitkussiltapuita Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin toi-
30083: myöten. Samoin on alueita, kuten Ilomant- mesta v. 1932 on tehty Koivuvaarasta Lu-
30084: sissa, joissa tiet lähtevät kirkolta säteettäin tikkavaaraan tarkka tiesuunnitelma ja kus-
30085: rajoja kohden, mutta puuttuvat yhdistä- tannusarvio. Kun tie on aiottu erämaan-
30086: vät poikkitiet. Tämänlainen tieverkosto ei tieksi, niin kustannusarvio on vaan 500,000
30087: tuota kuin osittaisen hyödyn tieoloihin markkaa. Saman tiesuunnan ja kustannus-
30088: näillä kurjilla rajaseuduil,la. arvion on kulkulaitosministeriö v. 1935 vah-
30089: Muun muassa yksi sellainen epäkohta on vistanut.
30090: Ilomantsin Hattuvaaran ja Ilomantsin Liu- Kun tarkastelee tieverkostokarttaa Suo-
30091: vusvaaran teiden väli. Molemmat tiet kul- menlahden itäosasta alkaen aina Sortava-
30092: kevat noin 85 km: n pituisina rajaa koh- laan ja Salmiin asti, niin ihmetellä täy-
30093: den alkaen kirkolta. Mutta näiden teiden tyy, mitkä armoitetut edut ovat sen maa-
30094: välillä ei ole yhtään yhdistävää tietä. On- kunnan puolesta niin paljon puhuneet ja
30095: han luonnollista, mitkä vaikeudet on teiden edelleen puhuvat, että siitä on tullut tie-
30096: varsikylien asukkaiden ja koko liikenne- kulttuurin mallikeskus. ja kumminkin raja-
30097: kulttuurin silloin kärsittävä. Jos esim. seudut Pohjois-Karjalassa maanpuolustuk-
30098: Hattuvaaran tien varresta alkavasta Koi- senkin kannalta ovat niin tärkeät, että nii-
30099: vuvaaran kylästä pitää tehdä matka Liu- den alueiden tieverkostoa on kehitettävä
30100: vusvaaran tien varrella olevaan Lutikka- maanpuolustus ja taloudelliset edut huo-
30101: vaaran kylään, niin on kuljettava ensin mioituina. Parannukset tieoloihin Pohjois-
30102: Ilomantsin kirkolle noin 40 km ja kirkolta Karjalan rajaseuduilla olisi heti aloitettava,
30103: Liuvusvaaran tietä 40 km eli yhteensä 80 jotta raivattaisiin pois ne esteet myöskin
30104: km ennenkuin on saavuttu Lutikkavaaran siltä taloudelliselta kehitykseltä, . minkä
30105: kylälle. Kumminkin tämä matka Koivu- vahvistettu rajaseutuohjelma sisältää. Ra-
30106: vaarasta Lutikkavaaraan on suoraan vain jan rahvaasta on tehtävä luotettava, elävä
30107: 14 km. Tästä ovat nuo köyhät rajaseu- linnoitus isänmaata puolustamaan kohotta-
30108: 762 IV,185. - Ilomantsin Koivnvaaran-Lntikkavaaran maantie.
30109:
30110: maila elämisen mahdollisuudet muun Suo- ruisen määrärahan Ilomantsin kun-
30111: men tasalle. nassa Hattuvaaran tieltä Koivuvaa-
30112: Niinpä ehdotamme edellä esittämäämme ran kylästä alkavan ja Lutikkavaa-
30113: viitaten, ran kylän kohdalla Liuvusvaaran
30114: että Eduskunta ottaisi vuoden 1939 tiehen yhtyvän yhdystien rakenta-
30115: talousm·vioon 500,000 markan suu- mista varten.
30116:
30117: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
30118:
30119: Matti Tolppanen. Heikki Soininen.
30120: Antti Kukkonen. Akseli Brander.
30121: 763
30122:
30123: IV,ls6. - Rah. al. N:o 154.
30124:
30125:
30126:
30127:
30128: Tolppanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
30129: kentamiseksi Nurmeksen Porokylästä Ylikylän ja Sara-
30130: mon kylien kautta Nurmeksen-Kuhmon tiehen.
30131:
30132:
30133: E d u s k u n n a ll e.
30134:
30135: Nuoren tasavaltamme moniin uudistus- varaa, kuten halkoja, paperipuita ja kai-
30136: suunnitelmiin kuuluu kiinteästi rajaseutu- vospölkkyjä, ei saada liikekeskuksiin kule-
30137: olojen kohottaminen niin taloudellisesti tetuksi ollenkaan suurelta osalta aluetta.
30138: kuin hen:kisestikin. Kiinteästi tähän raja- Välttämättömimmät elintarpeetkin isolle
30139: seutuohjelmaan on yhdistetty myöskin tie- osalle aluetta on ihmisten kantamalla kul-
30140: olojen pararutaminen sekä uusien teiden ra- jetettava. Ja sellaisen ra:htausta.van pirtäisi
30141: kentaminen valtion kustannuksella. Raja- kuulua jo kauas menneisyyteen siirrettynä
30142: seudut Pohjois-Karjalan osalla ovat teiden aikamme kehittyneestä elämästä. Mutta
30143: puolesta lapsiasteella, monet suuretkin yh- näillä ikurjilla rajaseuduilla pitää ihmisten
30144: dyskunnat saavat olla ilman kunnollista sitä tehdä elääkseen edelleen iköyhyydessä
30145: tietä eristettyinä liikekeskuksista, siten ja kurjuudessa, vaikka kuuluvat erottamat-
30146: jääden taloudellisesti taJkapajulle. tomana osana ja raj·amuurina muuhun
30147: ..
30148: Sellainen asuttu alue on muodostunut
30149: Nurmeksen Porokylästä Ylikylän ja Sara-
30150: Suomeen.
30151: Edellä mainitusta tiesuunnasta on Kar-
30152: mon kautta Kuhmonniemeen suunnitellulle jalan tiepiirin toimesta laadittu jo tie-
30153: maantiealueelle. Tien vaikutuspiiriin kuu- suunnitelma kustannusarvioineen. Tie on
30154: luu noin sataviisikymmentä itsenäistä vil- · noin 36 kilometriä pitkä, kulkien tiheästi
30155: jelmää. Mahdollisuus on viljelmien li- asuttujen alueiden kautta. Maasto on ta-
30156: säämiseen heti kun tieolot on saatu tyy- saista, joten tientekokustannukset tulevat
30157: dyttävälle ikaunalle, sillä edellytykset vil- halvoiksi. Tämä tie suuresti helpottaa
30158: jelystilojen lisäämiseen uuden asutuksen kauttakulkuliikennettä Kuhmoniemi-Nur-
30159: muodossa ovat hyvät niin maansaanuin mes sekä puutavarain kuljetusta rautatien
30160: kuin maanlaatunsakin puolesta valtion ja yhteyteen. Samoin sillä on maanpuolus-
30161: yksityiiSten maista, joissa useita tuhansia tuksen kannalta elliSiluokkainen merkitys ei
30162: hehtaareja viljelyskelpoista maata odottaa ainoastaan maastonsa puolesta vaan siksi-
30163: sopivien olosuhteiden kehittymistä asutuk- kin kun tälilä tiellä ei tule olemaan suu-
30164: sen uudistumiselle. Tienpuutteen tähden rempia _siltoja, kuten on Nurmeksesta Lau-
30165: kesän a~kana tällä suurella alueella on tiaisjärven toistapuolta kulkevalla Kuh-
30166: mahdoton kuljettaa karjanrtuotteita Nur- monniemen tiellä oleva suuri Mikonsalmen
30167: meksessa olevaan osuusmeijeriin, joten kar- silta, joka on helposti räjäytettävissä. Sa-
30168: jatalous ei myöskään pääse kohoamaan. malla se tie kulkee ikorkeiden vaarojen
30169: Samasta syystä pysyy muukin maatalous kautta, tuottaen kaikille kulkuneuvoille
30170: alhaisella tasolla. Samoin metsäntuotteet suuren vetovastustuksen ja on raskaaseen
30171: menevät polikuhintaan. VaTsinkin pinota- rahtaukseen mahdoton käyttää. Samalla
30172: 764 IV,186. - Nurmeksen Porokyläu-Kuhmon maantie.
30173:
30174: tämä tie kulkee hyvin harvaan asuttujen Niinpä edellä oleviin lyhyisiin peruste-
30175: alueiden kautta. Kun vanhaa Nurmeksen- luihin viitaten ehdotamme,
30176: Kuhmoniemen tietä on uudistettava oiko-
30177: malla suuria mutkia ja leikkaamaHa kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
30178: keita mäkiä noin 20 km:n matkalla, josta talousarvioon 1,000,000 markan suu-
30179: kustannukset nousevat liki uuden tien hin- ruisen määrärahan Nurmeksen kun-
30180: nan, niin silloin on jo parempi ja kansan- nassa Porokylästä Ylikylän ja Sara-
30181: taloudelle edullisempi käyttää nämä kor- mon kylien kautta suunnitellun Löy-
30182: jausmäärärahat uuden tien tekoon nyt ole- tölehdon kohdalla vanhaan N urmek-
30183: van ja tulevaisuudessa kehittyvien asutus- sen-Kuhmon tiehen yhtyvän uuden
30184: keskuksien kautta, johon vain tarvitaan sil- tien rakentamistöiden alkamista va1'-
30185: loin vähäinen Esämääräraha uuden tien pi- ten.
30186: tuuden tähden.
30187:
30188: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1938.
30189:
30190: Matti Tolppanen. Heikki Soininen.
30191: Antti Kukkonen. Akseli Brander.
30192:
30193:
30194:
30195:
30196: •
30197: 765
30198:
30199: IV,1s1. - Rah. al. N:o 155.
30200:
30201:
30202:
30203:
30204: Brander y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
30205: tamiseksi Pälksaaren pysäkiltä Tohmajärven pitäjän
30206: kautta Kiteen Ristitielle.
30207:
30208:
30209: E d u s k u n n a ll e.
30210:
30211: Värtsilän länsipuolella kulkevat Pälkjär- Kunonniemen ja Haarajärven-Päätyeen
30212: ven, Tohmajärven ja Kiteen pitäjien pai- kylien pai'kallistiet. Kun kylätiet ovat vielä
30213: kallistiet rautatien kanssa yihdensuuntai- vanhan tavan mukaan rakennetut yli kor-
30214: sesti kuten Tohmajokikin. Tämän joen yli keitten vaarojen ja uusi maantie taas tulisi
30215: ei Matkaselän ja Tohmajärven välillä ole kulkemaan aivan tasaisia maita, on luon-
30216: siltoja ja tämä pitkä alava erottaa rauta- nollista, että ka:i'kki raskaampi liikenne, ku-
30217: tieltä pois suuren osan liikennettä. Pi:bkin · ten varsinkin runsas puutavaraliikenne,
30218: Tohmajoen alavaa on suuret metsäalueet pääsisi mukavasti rautatielle ja vilkastuttaisi
30219: ja näitten takana seudun väkirikkaimmat osaltaan rautatieliikennettä. Myöskin niin
30220: kylät, joitten liikenne pyrkisi välttämättä suuri laitos kuin Itä- ja Pohjois-Karjalan
30221: läheisen rautatien vaikutuspiiriin. kuntien perustama Päl'ksaaren piirimieli-
30222: Pälkjärven, Tohmajärven ja Kiteen sairaala on vielä ilman kunnollista maan-
30223: pitäjien puolesta on tie- ja vesirakennus- tieyhteyttä erään paikallistien pohjukassa.
30224: insinööri E. W. Silvenius tutkinut tämän Kyseessä oleva maantie saattaisi tämän
30225: tiesuunnan ja tullut siihen tulokseen, että suuren laitoksen maantien yhteyteen.
30226: maantie olisi tehtävä Pälksaaren pysäkiltä On luonnollista että näitten seutujen
30227: Pälksaaren, Vepsän, Järventau'ksen, Toh- tieoloissa nurinkuriseen asemaan jääneet
30228: majärven Kantosyrjän, Kiteen Kantosyr- monituhatlukuiset asukkaat toivovat pian
30229: jän, Potoskavaaran, Kunonniemen, Ruppo- saavansa runsaan liikenteensä johdetuksi
30230: vaaran ja Päätyeen kylien kautta niin sa- lähellä olevalle rautatielle omaksi ja val-
30231: notulle Kiteen maanteitten , Ristitielle' '. tion hyödyksi.
30232: Tämän 26.s km pitkän maantien kus- Ehdotamme edellä mainitun perusteella,
30233: tannusarvio tieluokassa ja tyypissä II c on
30234: vuosina 1936 ja 1937 tehtyjen tutkimusten että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
30235: mukaan 3,865,000 mk. Tie tulisi tehtäväksi den tulo- ja menoarvioon 500,000
30236: tietysti useamman vuoden kuluessa. markan määrärahan maantien raken-
30237: Tie vetäisi liikenteen monelta parkallis- tamistöitten alkamiseksi Pälksaaren
30238: tieltä sillä se leikkaisi poikittain Petravaa- pysäkiltä Tohmajärven pitäjän os~en
30239: ran-Vepsän, Järventauksen-Kantosyrjän, kautta Kiteen Ristitielle.
30240: Riikolan-Potaskavaaran, Ruppovaaran-
30241:
30242: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
30243:
30244: Akseli Brander. J. Väisänen.
30245: Matti Tolppanen. Arvi Oksala.
30246: Heikki Soininen. Albin Koponen.
30247: A. J. Kosonen. Juhani Leppälä.
30248: 766
30249:
30250: IV,1ss. - Rah. al. N:o 156.
30251:
30252:
30253:
30254:
30255: Lindqvist y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun-Kemin
30256: maantien uusimistäitä varten.
30257:
30258:
30259: E d u s k u n n a ll e.
30260:
30261: Oulun-Kemin maantie on tavattoman koko suunnitelman toteuttamisen jälkeen
30262: mutkikas ja lisäksi kovin kapea. Tämä lyhenisi Oulun-Kemin maantie 146 kilomet-
30263: nykyisin 146 km pituinen tie on vilkas- ristä 106 kilometriin eli noin 40 kilomet-
30264: liikenteinen ja lisäksi Lappiin johtava rillä. Kun liikenne on vilkkain Oulun-
30265: turistiliikennetie. Ei ole maallemme edul- Haukiputaan välillä, pitäisi uusimistyöt
30266: lista, että tämmöinen valtaväylä pidetään mielestämme aloittaa Oulun puoleisesta
30267: kovin alkeellisessa kunnossa. Maantien . päästä, jotta kipeimmät liikennettä hait-
30268: saattamisesta nykyiseen kuntoon on tie- ja taavat epäkohdat ensinnä tulisivat korja-
30269: vesirakennushallituksella olemassa valmiit tuksi.
30270: suunnitelmat. Valitettavasti tie- ja vesi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30271: rakennushallituksen ehdottama määräraha nioittaen,
30272: maantien uusimistöiden aloittamista varten
30273: on v. 1939 tulo- ja menoarviosta pyyhitty että Eduskunta ottaisi vuoden
30274: pois. Kun tällä maantiellä on liikenne 1939 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
30275: vuosi vuodelta huomattavasti vilkastunut ei markan määrärahan Oulun-Kemin
30276: uudistustöiden toteuttaminen sietäisi enää maantien uusimistöiden alkuunpanoa
30277: viivytystä. Huomautamme edelleen, että varten.
30278:
30279: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
30280:
30281: Hjalmar Lindqvist. Eetu Karjalainen.
30282: Eino Rytinki. K. A. Lohi.
30283: Antti Meriläinen.
30284: 767
30285:
30286: IV,ls9. - Rah. al. N:o 157.
30287:
30288:
30289:
30290:
30291: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
30292: tamista varten Pudasjärven kunnan Puhoksen Mylly-
30293: kankaalta Puolangan--Taivalkosken maantielle.
30294:
30295:
30296: Ed u s kunnalle.
30297:
30298: On kulunut aikaa yhdeksän vuotta siitä todellisen arvostelun kestäviä, päinvastoin
30299: kun Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie- ne ovat oJJleet heikkoja.
30300: komitea ehdotti toisessa kiireellisyysluokassa Nyt kun tilanm näyttää muodostuvan
30301: rrukennettavaksi maantien Pudasjärven kun- puutavarama1'1kkinoilla hiljaiseksi eikä töitä
30302: nan Myllykankaalta Puolainga:lli---'Taivrulkos- siltä taholta tulle riittävästi tarjolle, niin
30303: ken väliselle maanti,elle. Vuonna 1935 laa- olisi näille seuduille, joissa metsätyöt ovat
30304: dittiin kustannusarvio ja tehtiin suunni- suurimpia työnantajia, järjestettävä valtion
30305: telma mainitun maantien rakentamista var- toimesta väestölle työnsaantimahdollisuuk-
30306: ten. sia. Ottamwlla huomioon edellä mainitse-
30307: Se väestö, joka asuu täällä tiettömässä mamme seikan sekä sen, että tämän seutu-
30308: erämaassa, on saanut odottaa jo yhdeksän kunnan väestö on saanut jo usea;mman
30309: vuotta siitäkin, jolloin ensimmäisen kerran miespolven ajan kuljettaa fuesän aikana
30310: väiläytettiin julkisuuteen, että heidätkin kantamalla kaiken tavaran liikekeskuksista,
30311: yhdistetään maantiellä yleiseen tieverkos- olisi ensi vuodelle osoitettava määräraha
30312: toon ja tällä tavoin kevennetään heidän mainitun maantien rakennustöiden aloitta-
30313: raskasta kuormaansa. Mutta kun sen jäl- miseksi.
30314: keen tien rakentamiseen tarvittavia määrä- Edellä esitetyn perusteella ja viittaa-
30315: rahoja on pyydetty, niin silloin on aina ol- malla ed. Rytingin vuoden 1935 valtiopäi-
30316: lut jokin este että määrärahoja ei ole val- villä tekemän rahaasia-aloitteen n: o 158 ja
30317: tiovallan puolesta myönnetty, vaikka tien vuoden 1936 rahaasia-aloitteen n: o 133 pe-
30318: tarpeellisuus o:rukin myönnetty. Alkuai- rusteluihin saamme kunnioittaen ehdottaa,
30319: koina puuttui kustannusarvio ja suunni-
30320: telmat, mutta kun ne saatiin, on täytynyt että Eduskunta ottaisi vuoden
30321: löytää muita esteitä. Milloin valtion heikko 1939 tulo- ja menoarvioon 500,000
30322: rahataloudellinen asema on ollut esteenä, markan määrärahan maantien ra-
30323: milloin se, että koska yfusityiset työnanta- kennustöiden aloittamiseksi Pudas-
30324: jat tarjoav&t työtä niin v;altion silloin ei Jarven kunnan Puhoksen Mylly-
30325: ole järjestettävä töitä. Nämä kaikki täl- kankaalta Puolangan-Taivalkosken
30326: laiset esteet eivät ole mielestämme olleet maantiehen.
30327:
30328: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1938.
30329:
30330: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
30331:
30332:
30333: 97
30334: '768
30335:
30336: IV,19o, - Rah. al. N:o 158.
30337:
30338:
30339:
30340:
30341: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
30342: tamiseksi Muhoksen-Ylikiimingin maantieltä Oulujoen
30343: pohjoispuolitse Utajärven-Puolangan maantielle.
30344:
30345:
30346: E d u s k u n n a ll e.
30347:
30348: Viitaten ed. Rytingin y. m. rahaasia- 1939 tulo- ja menoarvioon 500,000
30349: aloitteen n: o 217 vuoden 1936 valtiopäi- markan määrärahan maantien raken-
30350: viltä, toivomusaloitteen n: o 99 ja raha- nustöiden aloittamiseksi Muhoksen
30351: asia-aloitteen n:o 134 vuoden 1937 valtio- pitäjän ja Ylikiimingin väliseltä
30352: päiviltä perusteluihin saamme kunnioittaen maantieltä Utajärven ja Puolangan
30353: ehdottaa, väliselle maantielle Oulujoen poh-
30354: joispuolella.
30355: että Eduskunta ottaisi vuoden
30356:
30357: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1938.
30358:
30359: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
30360: 769
30361:
30362: IV,l91. - Rah. al. N:o 159.
30363:
30364:
30365:
30366:
30367: Lohi: Määrärahan osoittamisesta Ranuan-Posion välisen
30368: maantien rakennustöiden alkamiseksi.
30369:
30370:
30371: E d u s kun n a 11 e.
30372:
30373: Viitaten toivomusaloitteen n: o 104 (1934 ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
30374: valtiopäivillä) perusteluihin ehdotan kun- 300,000 markan määrärahan Ra-
30375: nioittaen, nuan-Posion välisen maantien ra-
30376: että Eduskunta päättäisi ottaa kennustöiden alkamiseksi.
30377:
30378: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1938.
30379:
30380: K. A. Lohi.
30381: 770
30382:
30383: IV,192. - Rah. al. N :o 160.
30384:
30385:
30386:
30387:
30388: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantiesuun-
30389: nan tutkimista varten Pudasjärven Ruottisenharjulta
30390: Puolangan Luppojärven lähellä olevaan Ahon taloon.
30391:
30392:
30393: E d u s k u n n a ll e.
30394:
30395: Viitaten v. 1937 tekemämme toivomus- kan suuruisen määrärahan maantie-
30396: aloitteen N: o 100 perusteluihin saamme suunnan tutkimista varten Pudas-
30397: kunnioittaen ehdottaa, järven Ruottisenharjulta Puolangan
30398: Luppojärven lähellä olevaan Ahon
30399: että Eduskunta vuoden 1939 tulo- taloon.
30400: ja menoarvioon ottaisi 40,000 mar-'
30401:
30402: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938
30403:
30404: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
30405: 771
30406:
30407: IV,193. - Rah. al. N:o 161.
30408:
30409:
30410:
30411:
30412: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
30413: kentamiseksi Kuusamon Tuutijärven tiestä Ruskeakal-
30414: liolle.
30415:
30416:
30417: E d u s k u n n a 11 e.
30418:
30419: Paanajärven pohjoisrannan tiesuunta, Mäntykönkäällä, jotka nähtävyydet ovat
30420: joka johtaa Kuusamon-Tuutijärven tiestä kyseessä olevalla tiesuunnalla. Kun mat..
30421: Ruskeakalliolle, on eduskunnan toivomus- kailuolojen järjestäminen Kuusamossa on
30422: ponnen johdosta v. 1935 tutkittu ja kus- nyt siirtynyt rajaseutuyhdistykseltä mat-
30423: tannusarvio laadittu. Tietä varten on myös kailijayhdistykselle, ryhdyttäneen aivan lä-
30424: isojaossa erotettu tarpeellinen maa-ala. hitulevaisuudessa näiden seutujen mainos-
30425: Edellämainittu tie tulisi rakennettavaksi tamiseen ja senkin tähden pitäisi teiden tär-
30426: koko matkan tiili.eään asutun seudun läpi. keimmillä matkailulinjoilla olla kunnossa.
30427: Sen merkitys ei kuitenkaan rajoitu paikal- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavim-
30428: lisen liikenteen välitykseen, vaan se on min ehdotamme,
30429: matkailuliikenteen kannalta erinomaisen
30430: tärkeä. Vuosi vuodelta on Paanajärvellä että Eduskunta vuoden 1939 tulo-
30431: käyvien matkailijain luku nopeasti kasva- ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
30432: nut, jopa siihen määrin, että erityisen kan .määrärahan maantien rakentami-
30433: matkailijahotellin rakentaminen sinne on seksi K uusamon-Tuutijärven tiestä
30434: tullut kyseeseen, ja kaikki matkailijat ha- Paanajärven luotetiskulrnasta Ruskea-
30435: luavat käydä ainakin Ruskeakalliolla ja kalliolle.
30436:
30437: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
30438:
30439: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
30440: 772
30441:
30442: IV,194. - Rah. al. N :o 162.
30443:
30444:
30445:
30446:
30447: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tut-
30448: kimista varten Kiimingistä Yli-Iihin.
30449:
30450:
30451: E d u s k u n n a ll e.
30452:
30453: Viitaten vuonna 1937 tekemänmne toivo- ja menoarvioon ottaisi 50,000 mar-
30454: musaloitteen N: o 102 perusteluihin (Liit- kan suuruisen määrärahan tiesuun-
30455: teet XII,27) kunnioittaen ehdotamme, nan tutkimiseksi Kiimingistä Yli-
30456: että Eduskunta vuoden 1939 tulo- Iihin.
30457:
30458: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
30459:
30460: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
30461: 773
30462:
30463: IV,t95. - Rah. al. N:o 163.
30464:
30465:
30466:
30467:
30468: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
30469: kentamista varten Mäkelä'flr-Pukarin tiestä Enojärvelle.
30470:
30471:
30472: E d u s k u n n a 11 e.
30473:
30474: Viitaten v. 1937 teikemämme toivomus- tärkeä puutavaran kuljetustie, kunnioit-
30475: aloitteen N: o 104 perusteluihin (Liitteet taen ehdotamme,
30476: XII,29) ja siihen, että eduskunta mai- että Eduskunta vuoden 1939 tulo-
30477: nitun aloitteen johdosta kehoitti halli- ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
30478: tusta varaamaan määrärahan allamainitun kan suuruisen määrärahan maantien
30479: tien rakentamista varten jo vuoden 1938 rakentamista varten N ivan talon koh-
30480: menoarviossa, ja huomauttaen lisäksi, että dalta Mäkelän-Pukarin tiestä Kuu-
30481: kyseessä olevasta tiestä tulee erinomaisen samon Enojärvelle.
30482:
30483: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
30484:
30485: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
30486: 774
30487:
30488: IV,196. - Rah. al. N :o 164.
30489:
30490:
30491:
30492:
30493: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven
30494: Kongasojan--Ruottisen tien päästä Paukkerinharjun
30495: kautta Ryhmeeseen johtavan maantiesuunnan tutkimista
30496: varten.
30497:
30498:
30499: E d u s k u n n a ll e.
30500:
30501: Viitaten v. 1937 tekemämme toivomus- kan m.äärärahan maantiesuunnan
30502: aloitteen N: o 101 (Liitteet XII,26) perus- tutkimiseksi Pudasjärven Kongas-
30503: teluihin saamme kunnioittaen ehdottaa, ojan---Ruottisen tien päästä Pauk-
30504: kerinharjun kautta Ryhmeeseen Säk-
30505: että Eduskunta vuoden 1939 tulo- kisen-N eulikon tiehen.
30506: ja menoarvioon ottaisi 50,000 mar-
30507:
30508: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
30509:
30510: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
30511: 775
30512:
30513: IV,197. - Rah. al. N:o 165.
30514:
30515:
30516:
30517:
30518: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
30519: kentamiseksi Rovaniemen-Sodankylän maantieltä Kor-
30520: valan luota Niesin kylään.
30521:
30522:
30523: E d u s k u n n a 11 e.
30524:
30525: Viittaamalla v. 1934 valtiopäiville jäte- 1939 tulo- ja menoarvioon 750,000
30526: tyn rahaasia-aloitteen perusteluihin (Liit- markan määrärahan maantien raken-
30527: teet I-XIII s. 114) ehdotamme kunnioit- tamiseksi Rovaniemen-Sodankylän
30528: taen, maantieltä Korvalan luota Niesin
30529: että Eduskunta ottaisi vuoden kylään Rovaniemen kunnassa.
30530:
30531: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
30532:
30533: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
30534: lVI. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
30535:
30536:
30537:
30538:
30539: 98
30540: 776
30541:
30542: IV,19s. - Rah. al. N:o 166.
30543:
30544:
30545:
30546:
30547: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
30548: rakentamiseksi Siedlän lossilta Pekkalan lossille Kemi-
30549: joen eteläpuolella.
30550:
30551:
30552: E d u s k u n n a 11 e.
30553:
30554: Viittaamalla v. 1930 toisille valtiopäi- 1939 tulo- ja menoarvioon ottaa 1
30555: ville jätetyn rahaasia-aloitteen n:o 35 pe- milj. markan suuruisen määrärahan
30556: rusteluihin (Liitteet 1-XII s. 121) ehdo- maantien rakentamiseksi Rovanie-
30557: tamme kunnioittaen, mellä olevalta Sierilän lossilta ylem-
30558: pänä olevalle Pekkalan lossille Ke-
30559: että Eduskunta päättäisi vuoden mijoen eteläpuolella.
30560:
30561: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
30562:
30563: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
30564: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
30565: 777
30566:
30567: IV,199. - Rah. al. N:o 167.
30568:
30569:
30570:
30571:
30572: Koivuranta y. m. : Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
30573: kentamista varten Muurolan asemalta Louejärven ja
30574: Lohijärven kylien kautta Ylitornion-Raanujärven
30575: maantiehen.
30576:
30577:
30578: E d u s k u n n a ll e.
30579:
30580: Viittaamalla v. 1935 valtiopäivillä jäte- 1939 tulo- ja menoarvioon 500,000
30581: tun rahaasia-aloitteen N: o 21 perusteluihin markan määrärahan maantien raken-
30582: (Liitteet I-XII s. 195) ehdotamme kun- tamista varten Muurolan asemalta
30583: nioittaen, Louejärven ja Lohijärven kylien
30584: kautta Ylitornion - Raanujärven
30585: että Eduskunta ottaisi vuoden maan tiehen.
30586:
30587: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
30588:
30589: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
30590: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
30591: 778
30592:
30593: IV,2oo. - Rah. al. N :o 168.
30594:
30595:
30596:
30597:
30598: Nurmesniemi y. m.:Määrärahan osoittamisesta Akan-
30599: mäen-Sydänmaankylän-Aittakosken maantien raken-
30600: tamista varten.
30601:
30602:
30603: E d u s k u n n a ll e.
30604:
30605: Kun silmäilee yleiskarttaa Oulun läänin henkilöliikenteelle tärkeää poikkitiekysy-
30606: eteläosasta ja Kuopion läänin pohjoisosasta, mystä, puhuvat sen puolesta myöskin muut
30607: huomaa heti, että maantieverkosto on kehi- vaitionkin kannalta katsoen tärkeät seikat.
30608: tetty siten, että yleiset tiet johtavat eri pi- Tämän alueen keskustassa sijaitsevat val-
30609: täjien keskusten kautta suunnassa pohjoi- tion laajat metsämaat kaipaavat ennen
30610: sesta etelään. Niinpä kulkee valtatie esim. kaikkea tätä poikkitietä. Onhan tämän
30611: Piippolasta (it. reitti) Pyhännän kautta alueen keskustassa useita kymmeniä tuhan-
30612: Kiuruvedelle ja samoin Piippolasta (länt. sia hehtaareja valtion metsämaita, joista
30613: reitti) Kärsämäen ja Pyhäjärven kautta pitkien ajomatkojen ja huonojen uittoväy-
30614: Kiuruvedelle. Koko tällä alueella, joka lien takia ei ole voitu vielä suuremmassa
30615: itäisen ja läntisen reitin väliin jää, ei ole määrässä puutavaraa kuljettaa maailman
30616: ainoatakaan poikkikulkevaa valtion tietä, markkinoille ja mitä sieltä on myyty, on
30617: eipä edes läpikulkevaa kylätietäkään, lu- se jo edellämainituista syistä täytynyt luo-
30618: kuunottamatta Lamun kylästä Piippolan vuttaa polkuhintaan. - Jos jo mainittu
30619: pitäjästä Pyhännälle johtavaa verraten Akanmäen-Sydänmaankylän-Aittokosken
30620: huonossa kunnossa olevaa tietä. Tästä on maantie rakennettaisiin, muuttaisi se tä-
30621: tavattoman suurta hankaluutta tämän män tien piiriin kuuluvien valtion mailla
30622: alueen asukkaille ja varsinkin niille, jotka olevien metsien hinnat niin paljon korkeam-
30623: asuvat sen keskustassa, kuten esim. Kärsä- miksi, että muutamassa vuodessa tämä ero
30624: mäen pitäjän Sydänmaan kyläläisille ja korvaisi koko tienrakennuskustannukset.
30625: Pyhännän pitäjän Akanmäen kyläläisille. Tämän käsittäen onkin metsähallitus yh-
30626: Niinpä täytyy nyt, jos Sydänmaan kylästä dessä paikkakuntalaisten kanssa ryhtynyt
30627: lähdetään lähimmälle rautatieasemalle, Py- toimenpiteisiin mainitun tien aikaansaami-
30628: häsalmelle, joka on kohti etelää, kulkea en- seksi. Asia onkin jo verrattain pitkälle ke-
30629: sin 10 km. aivan päinvastaiseen suuntaan hitetty. Tutkimus on toimitettu ja kustan-
30630: Saviselinkylään johtavaa kylätietä ja sieltä nusarvio ja rakennussuunnitelma laadittu,
30631: Kärsämäen kirkonkylän kautta johtavaa sekä hankittu lausunnot Pyhäjärven, Kär-
30632: valtatietä Pyhäsalmelle. Matkan pituus tu- samaen ja Pyhännän kunnilta, joiden
30633: lee näin kulkien 72 km. jota vastoin, jos tie alueelle tie tulisi rakennettavaksi. Nyt tar-
30634: rakennettaisiin Akanmäen ja Sydänmaan vittaisiin vain rahaa, millä tie rakennet-
30635: kylän kautta Jokikylään Pyhäjärven pitä- taisiin.
30636: jässä, olisi sydänmaankyläläisillä matkaa Tutkimuksen mukaan tien pituus olisi
30637: Pyhäsalmen asemalle ainoastaan 30 km. 32 km. ja nousisivat sen rakentamiskustan-
30638: Mutta paitsi tätä, tämän alueen asukkaiden nukset 2,153,000 markkaan.
30639: IV,200. - Nurmesniemi y. m. 779
30640:
30641: Ylläolevaan viitaten, sekä huomauttaen, että Eduskunta päättäisi ottaa
30642: että tällä tiellä tulisi olemaan tärkeä mer- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
30643: kitys Pyhäjärven, Pyhännän, Piippolan ja 500,000 markan suuruisen määrä-
30644: Kärsämäen pitäjäin välisen kulkuyhteyden rahan Akanmäen-Sydänmaankylän
30645: parantajana, ehdotamme kunnioittaen, -Aittokosken maantietöiden aloitta-
30646: mista varten.
30647:
30648: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
30649:
30650: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela.
30651: 780
30652:
30653: IV,2o1. - Rah. al. N :o 169.
30654:
30655:
30656:
30657: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta J[arungin-Palo-
30658: vaaran-Nahkiaisojan-Martimon-Kantomaanpään tien
30659: ottamiseksi valtion hoitoon.
30660:
30661: E d u s k u n n a ll e.
30662:
30663: Karungin asemalta Torniojoen varrelta nemättömiä omin avuin pitämään tietä
30664: lähtee noin 50 km:n pituinen tie itään ja kunnossa, ovat he vedonneet Karungin
30665: kulkee Palovaaran-N ahkiaisoj an-Marti- kuntaan ja vaatineet sen toimenpiteitä
30666: mon-Törmäsjärven kylien kautta Kanto- asiassa. Kunta onkin laadituttanut selityk-
30667: maanpäähän Ylitornion-Rovaniemen väli- sen tien nykyisestä kunnosta ja kustannus-
30668: sellä maantiellä. Tämä tie, josta osa on arvion sen kuntoonpanokustannuksista ja
30669: rakennettu kylätienä ja osa kuntien toi- nousevat ne Karungin asemalta Ylitornion
30670: mesta valtion avustuksella, kulkee siis kaut- pitäjän rajalle noin yhteen miljoonaan
30671: takulkutien luontoisena Karungista Ylitor- markkaan. Kun tien rakentaminen maan-
30672: niolie ja olisi, jos se olisi paremmassa kun- tieksi Ylitornion kunnan puolella vaatii
30673: nossa, erittäin käytetty tie Torniosta Ou- myöskin jonkun verran varoja, lähentelevät
30674: nasjoen varteen ja päinvastoin matkusta- koko tien rakennus- ja kuntoonpanokus-
30675: ville. Nyt se on muodostunut erittäin suu- tannukset noin puoltatoista miljoonaa
30676: reksi puutavarain kuljetustieksi ja on siten markkaa. Tällaista summaa ei paikka-
30677: keveän paikallistien luontoiseksi rakennet- kunnalta voida saada kokoon, ei vaikkapa
30678: tuna tullut niin rasitetuksi, etteivät sitä siihen osallistuisi useampiakin kuntia. Tä-
30679: paikalliset, tien varrella olevat asukkaat, män vuoksi ja jotta ei tärkeän rajaseudun
30680: ei edes Karungin kunta, jonka alueella tien järvikyliä ja eri pitäjiä yhdistävä kautta-
30681: alkupää ja pahimmin rasitettu osa kulkee, kulkutie pääsisi rappeutumaan, vaan saa-
30682: voi sitä pitää kuljettavassa kunnossa. taisiin tarkoitustaan vastaamaan ja huojen-
30683: Sen vuoksi ja kun valtion varoja on tie- tamaan ei ainoastaan paikallisten asukasten
30684: hen käytetty huomattavat määrät, kun se vaan koko seudun ja yleensä kaikkien kaut-
30685: kulkee kauttakulkutienä useamman kunnan takulkumatkustajain kulkuyhteyksiä, olisi
30686: alueella ja kun sen hoito yleisenä, hyvässä tie otettava valtion haltuun ja pantava se
30687: kunnossa pidettävänä tienä kuuluisi valtion asianmukaiseen kuntoon.
30688: velvollisuuksiin ei ainoastaan nykyisten tie- Edellä olevan nojalla rohkenemme kun-
30689: lakien hengen vaan valtion oman tarpeen- nioittaen ehdottaa,
30690: kin ja yleisen turvallisuuden kannalta kat-
30691: soen yhtenä Tornion- ja Kemijokien var·sia että Eduskunta ottaisi vuoden
30692: yhdistävänä ja sisämaata kulkevana apu- 1939 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
30693: tienä, olisi valtion otettava tämä tie omiin markan suuruisen määrärahan Ka-
30694: nimiinsä ja kunnostettava se yleisiä tar- rungin- Palovaaran- N ahkiaisojan
30695: peita vastaavaksi maantieksi. -Martimon-Kantornaanpään tien
30696: Katsoen siihen, että tien varrella olevat kuntoonpanentiseksi ja valtion hal-
30697: asukkaat ovat kovin vähävaraisia ja kyke- tuun ottamiseksi.
30698:
30699: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
30700:
30701: Antti Junes. Lauri Kaijalainen.
30702: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
30703: 781
30704:
30705: IV,2o2. - Rah. al. N:o 170.
30706:
30707:
30708:
30709:
30710: Lahtela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pel-
30711: kosenniemen-Kairalan-Sodankylän maantien rakenta-
30712: miseen.
30713:
30714:
30715: E d u s k u n n a II e.
30716:
30717: Hallituksen esityksessä vuoden 1939 tulo- kin voisi käyttää hyväkseen lähintä rauta-
30718: ja menoarvioksi on otettu Pelkosenniemen- tieasemaansa siksi kunnes rata jatketaan
30719: Kairalan-Sodankylän maantien rakenta- pohjoisemmaksi. Rakenteilla oleva Pelko-
30720: miseen ainoastaan 400,000 markkaa. Kun senniemen-Kairalan-Sodankylän maantie
30721: mainittu maantie on yksi tärkeimmistä Ke- on se lukko, joka estää liikenteen suuntau-
30722: mijärven rautatieasemalle johtavista tulo- tumisen lähimmälle rautatieasemalle ja pa-
30723: teistä, joka olisi pitänyt rakentaa valmiiksi kottaa sen olemaan jatkuvasti sille kuulu-
30724: jo ennen sanotun rautatien valmistumista, mattomassa kauempana olevassa paikassa.
30725: että Lapin liikenne olisi voinut suuntautua Valtio on uhrannut yli 100 milj. markkaa
30726: lähimmälle rautatieasemalle, niin on ensi sanotun rautatien rakentamiseen ja siirtänyt
30727: vuodelle esitetty määräraha aivan riittä- siten rataverkostonsa pohjoisimman pään lä-
30728: mätön. Puheena oleva maantie tulee ole- hes 40 km lähemmäs Petsamoakin, mutta ra-
30729: maan 55.2 km. Tien rakentaminen on dan pääteasemalle johtava maantieverkosto
30730: alettu v. 1935 ja pitäisi sen suunnitelman on jätetty täydentämättä, josta seuraa, että
30731: mukaan valmistua v. 1943. Rakentaminen kalliin kustannuksin rakennettu rata ei voi
30732: tulee maksamaan 7,400,000 mk ja on siitä palvella sen luonnollista vaikutusaluetta
30733: tähän asti myönnetty 1,610,000 mk. Myön- eikä saada niitä liikennetuloja, jotka sille
30734: tämättä on siis 5,790,000 mk. Kun suun- kuuluisivat. Kun näin on, tulisi jouduttaa
30735: nitelman mukaista rakennusaikaa on jälellä puheena olevan maantien rakentamista
30736: 5 vuotta, tulisi tien rakentamiseen käyttää asettamalla siihen suurempi määräraha,
30737: jälellä olevana rakennusaikana vuosittain jotta mainittu epäkohta tulisi poistetuksi
30738: noin 1.16 milj. markkaa, että tie tulisi val- mahdollisimman pian.
30739: miiksi edes suunnitelman mukaisessa ajassa, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
30740: joka on tälle tielle kohtuuttoman pitkä. kunnioittaen,
30741: Kartta osoittaa, että Kemijärven rautatie-
30742: asema on maamme rataverkoston pohjoisin että Eduskunta ottaisi vuoden
30743: päätepiste ja että se on lähes 40 km lähem- 1939 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
30744: pänä Petsamoakin kuin Rovaniemen asema. kohdalla Pelkosenniemen-Kairalan
30745: Rovaniemeltä Petsamoon johtava maantie -Sodankylän maantien rakentami-
30746: olisi siis kiireellisesti yhdistettävä Kemijär- seen hallituksen esittämän 400,000
30747: ven rauatatieasemalle johtavaan maantie- markan lisäksi 600,000 markkaa eli
30748: hen, että Keski- ja Itä-Lappi sekä Petsamo- siis 1 milj. markkaa.
30749:
30750: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
30751:
30752: M. 0. Lahtela. Eero Nurmesniemi.
30753: Heikki Soininen. Janne Koivuranta.
30754: 782
30755:
30756: IV,2o3.- Rah. al. N:o 171.
30757:
30758:
30759:
30760:
30761: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sallan-Lampe-
30762: lan-Vuosnajärven-Tuutijärven maantien rakentamista
30763: varten.
30764:
30765:
30766: E d u s k u n n a ll e.
30767:
30768: Sallan kuntaan kuuluviin Sovajärven ja aikaa sitten, niiden asukkaiden tientarpeen-
30769: Tuutijärven kyliin on aikanaan rakennettu kin tyydyttämisen vuoksi, jotka asuvat
30770: maantie Kuusamosta Paanajärven kylään mainituissa kylissä. Tämän tien rakenta-
30771: rakennetun maantien jatkona. Kysymys minen olisi valtion metsätalouden kannalta
30772: sanotun tien edelleen jatkamisesta Vuosna- myöskin erikoisen tarpeellinen. Tulisiihan
30773: järven ja Lampelan kylän kautta Sallan tie kulkemaan sellaisen valtion metsämaan
30774: kirkolle on ollut vuosikymmenen vireillä, läpi, josta laskevat vedet Venäjälle ja josta
30775: mutta ei tien rakentamiseen ole vielä rYh- puita ei ole milloinkaan hakattu eikä voi-
30776: dytty, vaikka tämän n. 50 km. pitkän y!h- dakaan 1ha:kata, koska niiden hevosilla kul-
30777: dystien rakentaminen on tarpeellinen. Tä- jettaminen on kannattamatonta. Tien tul-
30778: män yhdystien puutteen takia täytyy Tuu- tua rakennetuksi voitaisiin valtion metsistä
30779: tijärven ja Sovajärven asukkaiden matkus- sekä Tuutijärven ja Sovajärven tilallisten
30780: taa Sovajärvestä Kuusamon Kylänkoskelie mailta kuljettaa puut autoilla Kemijokeen
30781: ja sieltä Kuusamon-Hautajärven-Märkä- laskevaan Sallajokeen, joka on hyvä uitto-
30782: järven tietä Kemijärven-Sallan maantielle väylä, ja siten huomattavasti kohottaa nyt
30783: ja vasta tätä tietä Sallan kirkolle. Tämän miltei arvottomina olevien puitten hintoja.
30784: kiertomatkan pituus on tuutijärveläisille Yksinomaan puutavaran kuljetuksenkin
30785: n. 150 ja sovajärveläisille 130 km. Tuuti- ta:kia olisi tämä tie ra:kennettava. Ne met-
30786: järveläiset saavat siis 50 km: n asemasta säpalot, jotka tiettömillä erämailla tuhoa-
30787: matkustaa kolme kertaa pitemmän matkan vat vuosittain kansallisomaisuuttamme,
30788: pää:stakseen oman kuntansa kirkonkylään. metsää, puhuvat vakavaa kieltä metsäseutu-
30789: Sallan kirkonkylän ja Tuutijärven välillä jen tieverkoston pikaisen kehittämisen vält-
30790: olevien Vuosnajärven ja Lampelan kylien tämättömyydestä. Ilman tarpeellisia kulku-
30791: asukkailla ei ole minkäänlaista maantietä. teitä on mahdoton saada riittävän nopeasti
30792: He asuvat siis aivan tiettömien matkojen sammutusväkeä ja tu:ho saapi viikkomääriä
30793: takana. Ei voi olla kdhtuullista, että raja- jatkua siksi kunnes vesisateet tekevät lopun
30794: seutuasukkaiden tulee elää tiettömien mat- siitä. Tästä ovat parhaana esimerkkinä
30795: kojen takana ja tehdä mahdottomia kierto- tiettöminä alueilla sattuneet metsäpalot.
30796: matkoja vielä silloinkin kun muualla maassa Matkailuliikenne, joka on vuosi vuodelta
30797: on päästy niin pitkälle, että entisiä teitä lisääntynyt, kaipaa myöskin puheena ole-
30798: rakennetaan uudelleen ja oijotaan pienet- van maantien rakentamista. Avautuisiharr
30799: kin tienmutkat. siitä suora kulkureitti Kuusamosta kuului-
30800: Sallan-Tuutijärven maantien ra:kenta- san Paanajärven kautta Sallaan, jossa on
30801: minen olisi pitänyt toteuttaa jo kauan kaikille tunnettu matkailijain ihailema
30802: IV,2o.s. - Lahtela y. m. 783
30803:
30804: Sallatunturi, jonka vieritse tie tulisi kulke- Kyseessäolevan tien rakentaminen elvyt-
30805: maan Sallan kirkonkylän ja Lampelan ky- täisi tien vaikutuspiirissä olevan väestön
30806: län välisellä alueella. talouselämää ja antaisi näiden seutujen
30807: Mainittakoon vielä, että Kainuun ja Perä- asukkaille sen tuen, jota ne kipeästi kai-
30808: Pohjolan talouskomitea on äsken antamas- paavat.
30809: saan mietinnössä asettunut sille kannalle, Kun tämän tien rakentaminen on tar-
30810: että tämän maantien rakentaminen on tar- peellinen ja kun ei koko laajan Sallan
30811: peellinen ja ehdottaa sen rakentamista. kunnan alueella ole yhtään maantieraken-
30812: Edellä esitetyn lisälksi pyydämme kiin- nusta olemassa, ehdotamme kunnioittaen,
30813: nittää erikoista huomiota myöskin siihen,
30814: että nyt puutavaran menekin supistuttua että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
30815: ja metsätöiden vähennyttyä tulee olemaan tulo- ja menoarvioon 500,000 mar-
30816: työttömyyttä sellaisilla seuduilla, JOissa kan määrärahan Sallan-Lampelan
30817: väestö saapi pääasiallisen tulonsa metsä- ja -Vuosnajärven-Tuutijärven maan-
30818: uittotöistä, jollainen on Sallan kunta ja tien rakentamiseksi.
30819: erikoisestikin sen itäinen alue, johon pu-
30820: heena oleva tie tulisi rakennettavaksi.
30821:
30822: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
30823:
30824: M. 0. Lahtela. Eero Nurmesniemi.
30825: Heikki Soininen. Janne Koivuranta.
30826:
30827:
30828:
30829:
30830: 99
30831: 784
30832:
30833: IV,2o4. - Rah. al. N:o 172.
30834:
30835:
30836:
30837:
30838: Lahtela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kemi-
30839: järven kirkonkylän--Luusuan kylän maantien raken-
30840: tamiseen.
30841:
30842:
30843: E d u s ik u n n a ll e.
30844:
30845: Vuon~na 1936 alettiin valtion toimesta järven rautatieasemalta, 'tulee kulkea 80-
30846: rwkentaa maantietä Kemijärven ikirlkonky- 125 km etäisyydellä olevalle Rovaniemen
30847: län ja Luusuan kylän välille, alkamalla asemalle. Näiden kylien asukasten matkus-
30848: rakennustyöt Luusuan :kylästä kirkonkylää taessaan oman kuntansa kirkonkylään, tu-
30849: kohti. Tämä tie, jonka pituus on vain noin lee kiertää Rovaniemen kautta yli 200 ikm
30850: 32 km, valmistuu suunnåtelman mukaan pitkää kiertotietä myöten. On kohtuutonta,
30851: v. 1945 eli siis vasta. 7 vuoden kuluttua, että sellainen väestömäärä, joka tämän tien
30852: mikä on kohtuuttoman pitkä aika niin tär- vaikutuspiirissä asuu, ei pääse lähimmälle
30853: keän ja tarpeeHisen tien rakentamiselle rautatieasemalle, vaan on pakoitettu kulke-
30854: kuin kyseessä oleva maantie on. maan monta kertaa pitemmän matkan.
30855: Hallituksen esityksessä vuoden 1939 tulo- Kohtuutonta on myöskin se, että heidän
30856: ja menoarvioksi on mainitun tien rakenta- matkustaessaan oman kuntansa kirkonky-
30857: miseen esitetty ainoa'Staan 400,000 mark- lään, täytyy kiertää toisten kuntain kes-
30858: kaa. Tämä rahamäärä, ottaen huomioon kusten kautta ja matkustaa 25 km asemesta
30859: vaikeasti rakennettavan maaston ja tien yli 200 km.
30860: tarpeellisuuden, on kuitenkin liian pieni Sanotun tien tarve ei rajoitu yksinomaan
30861: ja olisi se lisättävä miljoonaksi markaksi, tien vaikutuspiirissä asuvan väestön tar-
30862: että tämä Kemijärven rautatieasemalle ete- peen tyydyttä:mis·een. Sitä kaipaa myöskin
30863: läistä johtava ,tärkeä tulotie saataisiin mah- se kauttaikulkuliikenne, joka saootulle tielle
30864: dollisimman pian valmiiksi. Tiekartta osoit- suuntautuu niin pi8in kuin se va}mistuu,
30865: taa, ettei Kemijärven rautll!tieasemalle, joka koska mitään muuta Kemijärven kirkon-
30866: on mawmme rataverkoston pohjoisin asema, kylästä ja Kemijärven rautatieasemalta ete-
30867: ole etelästä minkäänlaista maantietä ole- lään johtavaa tietä ei ole.
30868: massa, vaikka mainitun rakenteHla olevan Puheenaolevaa maantietä olisi alettava
30869: maantien välittömässä vaikutuspiirissä asuu rakentaa myöskin Kemijärven kirkon-
30870: y:li 2,000 Kemijärven llmntalaistakin. Tä- ky.län puolei,sesta päästä Luusuaa kohti.
30871: män tien puutteen takia täytyy Kemijär- Näin pitäisi tehdä ei aiooastaan tien jou-
30872: ven Alakylän asukagten, jotka asuvat noin tuisamman valmistumisen vuoksi, vaan en-
30873: 15 km matkaJlla Kemijärven rautatiease- nen kaikkea seru vuoksi, että tien rakenta-
30874: malta, kulkea jalkaisin rautatielle ja oman minen tulisi siten halvemmaJksi ja se osa
30875: kuntansa kiDkonikylään, ja Luusuan kylän kirkollikylän puoleista tien päätä, joka siitä
30876: asukasten, jotka asuvat 25-35 km etäisyy- valmistuisi, voisi palvella tielle tulevaa lii-
30877: deUä sekä Juujärven kylän asuikasten, kennettä. Tämän tieosan liikennettä tulee
30878: jotka asuvat 35-45 km etäisyydellä Kemi- lisäämään huomattavassa määrin parhail-
30879: IV,204. - Lahtela y. m. 785
30880:
30881: laan rakennettavana oleva yli 10 km pitkä erkanee mainittu kylätie. Tämän tieosan
30882: kylätie, joka erkanee rakenteilla olevasta rakentaminen on sitäkin kiireellisempi ja
30883: Kemijärven kirkonikyläTh-J..1uusuan: maan- tarpeellisempi kun sillä matkalla on niin
30884: tiesuunnwsta noin 1 km päässä Kemijärven matala maasto ja järven salmi, että siihen
30885: kirkonJkylästä Luusuaan päin ja jatkuu tulee tehtäväksi noin 3 m korkea tiepenger.
30886: Halosenrannan kyläryhmiin !kautta Kello- Edellä esitettyyn viitatellJ ehdotamme
30887: niemen kylä,ryhmään. Tämä kylätie, josta kunnioittaen,
30888: 113 on jo rwkennettu, vr•lmistuu suunnitel-
30889: man mUJkaan syksyillä 1939. tSiitä tulee että Eduskunta ottaisi vuoden
30890: myöskin erikoisen täi.'keä ku~kuväylä sille 1939 tulo- ja menoarvion 20 Pl:n
30891: väestölle, joka asuu mainitun kylätien vai- kohdalle Kemijärven kirkonkylästä
30892: kutuspiirissä. Kun näin on, olisi tärkeää, Luusuaan rakennettavan maantien
30893: et,tä maill!itusta maantiestä rakennettaisiin rakentamiseen hallituksen esittämän
30894: ensi vuonna ainalk:in se noin 1 km pituinen 400,000 markan lisäksi 600,000 mark-
30895: osa kiriikonikylän puoleisesta päästä, josta kaa eli siis 1 miljoona markkaa.
30896:
30897: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
30898:
30899: lVI. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
30900: Lauri Kaijalainen. Eero Nurmesniemi.
30901: 786
30902:
30903: IV,2o5, - Rah. al. N:o 173.
30904:
30905:
30906:
30907:
30908: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentami-
30909: seksi Sallan kunnan Kursun kylästä Ahvenselkään.
30910:
30911:
30912: E d u s k u n n a ll e.
30913:
30914: Maantien rakentamista Kemijärven- lätienä sikäläiselle vähävaraiselle suurelta
30915: Sallan maantiestä Sallan kuntaan kuulu- osalta ansiotöistä elävälle väestölle on yli-
30916: van Kursun kylän kohdalta pohjoiseen Ah- voimainen tehtävä. Siitä tilanteesta, missä
30917: venseljän taloon asti on pidetty pitkät tämän tien rakennuskysymys nyt on, pääs-
30918: ajat tarpeellisena sanotulla tiesuunnalla tään yksirrkertaisemmin ja asiallisemmin
30919: olevain asukkaiden ja valtion metsätalou- sillä toimenpiteellä, että tie rakennetaan
30920: den sekä asutuksen levenemisen takia. Kun valtion toimesta ja maksetaan tiekunnalle
30921: maantietä ei ra;kennettu valtion toimesta, suoritetusta tierakenimstyöstä kohtuullinen
30922: perustivat tien vaikutuspiirissä olevat asuk- korvaus, että tiekunta voipi maksaa tien
30923: kaat kylätiekunnan, jonka avulla· uskoivat rakentamiseen ottamansa lainan takaisin.
30924: saavansa rakennetuksi kyseessä olevan noin Ottaen huomioon sen, että tie on erit-
30925: 28 km pitkän tien. Tiekunnalle myönnet- täin tarpeellinen valtion metsätaloudelle ja
30926: tiin sitten valtionavustus mainitun tien ra- sille asutustoiminnalle, jota järjestetään
30927: kentamiseen ja tiekunta alkoi tietä ra- tämän tien varteen, olisi valtion ilman
30928: kentaa v. 1934 pankista lainatuilla va- muuta rakennettava sanottu tie.
30929: roilla. Ennenkuin päästiin tien pohjaus- Kun nyt puutavaran menekin supistut-
30930: töissä edes puoliväliin osottautui, ettei tietä tua ja metsätöiden vähennyttyä tulee esiin-
30931: voitu rakentaa myönnetyn valtionavun tur- tymään työttömyyttä sellaisissa seuduissa,
30932: vin. Tien rakennustyö keskeytyi ja pan- joissa väestö saapi suuren osan toimeen-
30933: kilta otettu laina jäi maksamatta. Keskey- tulostaan metsä- ja uittotöistä, jollainen
30934: tyksen lienee pääasiassa aiheuttanut työ- Sallan kunta ja erikoisesti se seutu on,
30935: palkkojen nousu ja siitä johtuva valtion- johon tämä tie tulee rakennettavaksi, olisi
30936: avustuksen riittämättömyys. Tietyö seisoo täysi syy jatkaa sanottua tien rakennus-
30937: vieläkin, eikä ole selvyyttä siihen, millä työtä valtion tietyönä. Tien rakennustyön
30938: tavoin rakennustyötä jatketaan. Tähän se- jatkamiseksi ja tien rakentamisesta tiekun-
30939: kavuuteen lienee asian johtanut osaltaan nalle aiheutuneen velan maksamiseksi olisi
30940: sekin, että sen jälkeen kun tiekunta perus- otettava ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
30941: tettiin, on tiesuunnan varrelle perustettu määräraha.
30942: suuri asutusalue, johon tulee huomattava Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
30943: määrä uusia asutustiloja. Näiden tilojen kunnioittaen,
30944: puolesta ei ole kukaan yhtynyt tiekuntaan, että Eduskunta ottaisi vuoden
30945: vai~ka muualla asutusalueilla rakennetaan 1939 tulo- ja menoarvioon 300,000
30946: valtion toimesta maantiet. markan määrärahan tien rakentami-
30947: Jo se seikka, että tiestä tulee noin 28 km seksi Fallan kunnan Kursun kylästä
30948: pitkä, osoittaa, että sen rakentaminen ky- Ahvenselkään.
30949:
30950: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1938.
30951:
30952: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
30953: 787
30954:
30955: IV,2o6. - Rah. al. N:o 174.
30956:
30957:
30958:
30959:
30960: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kelujär-
30961: ven-Tanhuan maantien rakentamista varten.
30962:
30963:
30964: E d u s k u n n a 11 e.
30965:
30966: Viitaten v. 1937 valtiopäivillä eduskun- 1939 tulo- ja menoarvwon 300,000
30967: nalle jättämäämme rah. al. n:o 144 markan määrärahan Kelujärven--
30968: (Liitt. B., siv. 578) ehdotamme, Tanhuan maantien rakennustöiden
30969: että Eduskunta ottaisi vuoden aloittamiseksi.
30970:
30971: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
30972:
30973: Lauri Kaijalainen. J. Takala.
30974: Emil Jutila. M. 0. Lahtela.
30975: 788
30976:
30977: IV,2o1. - Rah. al. N:o 175.
30978:
30979:
30980:
30981:
30982: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-
30983: Enontekiön maantien rakentamista varten.
30984:
30985:
30986: E d u s k u n n a ll e.
30987:
30988: Kysymys maantien rakentamisesta Kitti- taamme tässä kohdin m. m. kuluvan vuoden
30989: Iästä Enontekiölle on ollut jo kauan vi- valtiopäivillä eduskunnalle jättämäämme
30990: reillä. Pohjois-Suomen ja Karjalan maan- toiv. al. n:o 175 (Liitt. I-XII, siv. 485),
30991: tiekomitea teki aikanaan ehdotuksen sen jota viime kevätistuntokaudella ei ~hditty
30992: rakentamisesta. Myöhemmin on kaksi muuta käsitellä. Sen perusteluissa on lähemmin
30993: valtion komiteaa, matkailukomitea ja La- tuotu esille ne näkökohdat, joiden vuoksi
30994: pin komitea, käsitellyt mainittua kysy- Kittilän-Enontekiön maantien rakentami-
30995: mystä. Myöskin nämä komiteat ovat olleet nen on sekä tarpeellinen että kiireellinen.
30996: yksimielisiä siitä, että puheena oleva tie Edellä lausutun nojalla kunnioittaen eh-
30997: on ei vain paikallisen vaan samalla myös- dotamme,
30998: kin kauttakulkuliikenteen takia välttämä-
30999: tön. Niinikään on Kittilän kunta tehnyt että Eduskunta ottaisi vuoden
31000: useita anomuksia sanotun maantien raken- 1939 tulo- ja menoarvioon 500,000
31001: tamiseksi. Eduskunnassa on sen johdosta markan määrärahan Kittilän--Enon-
31002: tehty aloitteita monilla valtiopäivillä. Viit- tekiön maantien rakennustöiden
31003: aloittamiseksi.
31004: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
31005:
31006: Lauri Kaijalainen. J. Takala.
31007: Emil Jutila. lVI. 0. Lahtela.
31008: 789
31009:
31010: IV,zos. - Rah. al. N:o 176.
31011:
31012:
31013:
31014:
31015: Lohi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantei-
31016: den aukipitämiseksi moottoriajoneuvoliikenteelle talven
31017: aikana.
31018:
31019:
31020: E d u s k u n n a 11 e.
31021:
31022: Viime vuosikymmenen aikana on moot- nilleen puoli vuotta vain kyetään autoilla
31023: toriajoneuvoilla liikenne ripeästi edistynyt liibnnöimään lumen takia.
31024: vuosi vuodelta, myöskin talven aikana, kun Monin paikoin ovat asukkaat koettaneet
31025: valtion toimesta on ryhdytty teitä lumen itse pitää teitä auki, mutta usein se on
31026: aikana auraamalla auki pitämään yhä suu- käynyt ylivoimaiseksi. Näin ollen ovat he
31027: remmassa maarassa. Tämä onkin erittäin tehneet anomuksia, että valtio ryhtyisi
31028: suuresta merkityksestä, varsinkin Pohjois- auraamaan. On luonnollista, että valtio ei
31029: Suomessa, jossa on vielä vähän rautateitä voi aurata sellaisia teitä, joissa autoliikenne
31030: ja pitkä talvi. Rahtikustannukset tavaran- kilpailee. rautatien kanssa. Mutta teitä,
31031: kuljetuksesta supistuvat noin kymmenen- jotka johtavat rautateiltä sisämaahan, pi-
31032: teen osaan siitä, mitä kuljetus hevosella täisi vielä enemmän aurata. Tällaisista
31033: tulee maksamaan. teistä voipi mainita esimerkkejä m. m.
31034: Kumminkin on vielä paljon sellaisia Iin asemalta Ii- ja Siuruajokivartta Pu-
31035: vilkasliikenteisiäkin teitä, joilla aurausta ei dasjärven-Ranuan tiehen,
31036: ole toimitettu, vaikka määrärahoja on tätä Simon asemalta pitkin Simojokivartta
31037: tarkoitusta varten vuosi vuodelta lisätty. Ranualle ja
31038: Nyt kumminkin uhkaa tässä kehityksessä Pudasjärveltä Livojokivartta Sarajär-
31039: tulla pysähdys. Hallituksen eduskunnalle velle. Monta muutakin tietä pitäisi saada
31040: antamassa tulo- ja menoarvioesityksessä auratuksi.
31041: ensi vuodeksi ei tähän tarkoitukseen ole Ylläolevaan viitaten ehdotamme,
31042: määrärahaa ollenkaan lisätty, vaikka muu-
31043: toin teiden parantamiseen on huomattavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
31044: lisäykset. Mielestämme tässä suhteessa juuri tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
31045: pitäisi päästä edelleen eteenpäin, sillä on 3 momentille 1 miljoonan markan
31046: vielä kovin paljon teitä, joilla on verrat- lisäyksen.
31047: tain suuri autoliikenne, mutta joita suun-
31048:
31049: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1938.
31050:
31051: K. A. Lohi. Eero Nurmesniemi.
31052: 790
31053:
31054: IV,2o9. - Rah. al. N:o 177.
31055:
31056:
31057:
31058:
31059: Miikki y. m.: Määrärahan osoittamisesta linja-autoaseman
31060: rakentamiseksi Imatralle.
31061:
31062:
31063: E d u s k u n n a ll e.
31064:
31065: Viitaten vuoden 1938 valtiopäivien toivo- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
31066: musaloitteen n:o 176 perusteluihin ehdo- 1,000,000 markan suuruisen määrä-
31067: tamme kunnioittaen, rahan linja-a;utoaseman rakentami-
31068: että Eduskunta päättäisi ottaa seksi Imatralle.
31069:
31070: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
31071:
31072: Matti Miikki. Antti Kemppi.
31073: 791
31074:
31075: IV,210. - Rah. al. N:o 178.
31076:
31077:
31078:
31079:
31080: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun kau-
31081: pungin ja Hirvensalon saaren välisen sillan rakentamista
31082: varten.
31083:
31084:
31085: Ed u s kunnalle.
31086:
31087: Turun kaupungista Hirvensalon ja Sata- lossi 1enimmin liikennöity lossipaiJkka maas-
31088: van saarien kautta Kakskertaan johtavalla samme. Tällainen suuri liikenne saa myös-
31089: tiellä, joka kuluvan vuoden alusta on kin aikaan sen, että heikkokuntoinen lossi
31090: otettu valtion mantieksi ja jolla sijaitse- ja sen koneisto nopeasti kuluvat ja usein
31091: viina Hirvensalon ja Satavan losseilla lassi- tapahtuvat korjaukset aikaansaavat nekin
31092: maksut on samalla poistettu, on liikenne keskeytystä liikenteessä.
31093: sen jä1keen varsin huomattavassa määrässä Kun nykyään on py11kimyksenä saada
31094: kasvanut. Mainitut lossit ovat 6-8 tonnia Eikenneolojen parantamiseksi tärkeimmät
31095: kantavia vanhanaikaisia ja epäkäytännölli- ja liikenteelle hankalimmat lossit vaihde-
31096: siä sekä verrattain heikossa kunnossa ole- tuiksi siltoihin, ei voida tätäkään liikenne-
31097: via moottorilossej a. Varsinkin Hirvensalon kysymystä ratkaista muuten, kuin että sal-
31098: lossilla, joka sijaitsee Turun kaupunkiasu- men poikki rakennetaan ensi tilassa silta,
31099: tuksen laidassa ja joka ei lyhyestä lassi- joka muuttaa ylirlmlun nykyisiä liikenne-
31100: välistä huolimatta aikaisemminilman ole kai- vaatimuksia vastaavaksi.
31101: kin ajoin kyennyt li~kennettä tyydyttävästi Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
31102: palvelemaan, on liikenteen ruuhkautumista on jo siltaparkalla suoritettu tarpeelliset
31103: ollut suuressa määrin todettavissa erityi- tutkimukset, joten suunnitelmat voidaan
31104: sinä vuorokauden aiJkoina, kun liikenne ei lähiaikoina saada va;lmiiksi ja kustannukset
31105: jaikaudu tasaisesti koko vuorokauden osalle lasketuilksi. Tällainen työ, jonka kustan-
31106: ja liikennöitsijät saattavat joutua siten nukset nousevat useaan miljoonaan mark-
31107: odottamaan jopa kaksikin tuntia. kaan, tulee vaatimaan jorukun vuoden ajan,
31108: Kesäkuukausina on liikenne luonnonkau- jonka vuoksi työt olisi pantava käyntiin jo
31109: niille saaristoseudulle muodostuneen suu- ensi vuonna ja sitä varten myönnettävä
31110: ren huvila-asutuksen ja matkailuliikenteen aluksi 1,000,000 mankafr määräraha.
31111: vuoksi ollut odottamattoman suuri ja tulee On kyllä totta, että on olemassa valmiita
31112: edelleenkin vielä kasvamaan, mutta talvi- s~ltasuunnitelmia odottamassa vuoroaan,
31113: aiJkanakin on lassipaikalla päivittäin yli- mutta se ei saisi hidastuttaa tämän sillan
31114: kulkumatkojen lukumäarä huomattavan rakentamista. Sillä, kun ottaa huomioon
31115: suuri voiden nousta 300-400 yksinkertai- suuren liikekeskuksen läheisyyden ja siitä
31116: seen matkaan salmen poikiki, mikä vastaa johtuvan liikennevilkkauden, niin täytyy
31117: noin 15-20 tunnin yhtämittaista työsken- ihmetellä, että tällainen lossipaikka on
31118: telyaikaa. Näin suurta [iikennettä ei voi vielä Suomessa olemassa. Eikä sitä enää
31119: esiintyä muualla kuin suurehkojen asutus- olisikaan, ellei tämän tien valtion haltuun
31120: keskusten lähistöllä, ja onkin Hirvensalon ottamisella olisi omalaatuista historiaansa,
31121:
31122: 100
31123: 792 IV,210. - Turun-Hirvensalon silta.
31124:
31125: joka on sillan rakentamista viivyttänyt. - että Eduskunta ottaisi vuoden
31126: Lisäiksi on huomattava, että Turun laisessa 1939 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
31127: asutuskeskuksessa ja sen ympäristössä esiin- markan määrärahan sillan rakentami-
31128: tyy säännöllisesti syys- ja talvityöttö- sen aloittamiseksi Turun kaupungin
31129: myyttä, joilika poistamiseen sillan rakenta- ja Hirvensalon saaren välille.
31130: minen erinomaisesti sopii.
31131: Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
31132: ehdotamme,
31133:
31134: Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1938.
31135:
31136: Urho Kulovaara. T. A. Janhonen.
31137: Aarne Honka. Einari Karvetti.
31138: J. V. Wainio. Ralf Törngren.
31139: Kalle Jokinen. K. F. Lauren.
31140: G. Lindström. Yrjö Helenius.
31141: Atos Wirtanen. Emil Jokinen.
31142: Aino Malkamäki. J. E. Pilppula.
31143: Aino Lehtokoski.
31144: 793
31145:
31146: IV,211. - Rah. al. N:o 179.
31147:
31148:
31149:
31150:
31151: Ikonen: Määrärahan osoittamisesta . rautatie-maantiesillan
31152: rakentamiseksi Vuoksen yli Antrean aseman läheisyy-
31153: dessä.
31154:
31155:
31156: Ed u s kunnalle.
31157:
31158: Vuoksen yli johtava rautatiesilta Ant- taan halpojen jäteaineiden leikkeen ja jäte-
31159: rean aseman läheisyydessä tulee piakkoin kalkin kuljetus takaisin juuri lähiympäris-
31160: uusittava:ksi. Varsin vähäisin lisäkustan- töön, mikä näille tuotteille tietysti olisi
31161: nuksin voitaisiin sillasta tällöin rakentaa luonnollisin ja kannattavin käyttöalue.
31162: yhdistetty rautatie- ja maantiesilta. Rau- Antrean kunnanvaltuusto on kiinnittänyt
31163: tatieaseman vastakkaisella puolella olevat tähän asiaan huomiota ja pitänyt maan-
31164: lukuisat kylät eivät nykyisin voi käyttää tiesillan aikaansaamista välttämättömänä
31165: Antrean asemaa tavaraliikenteessä, vaan ja kiireellisenä. Koska hallituksen esityk-
31166: on niiden liikennöitävä Kuurekosken py- sessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
31167: säkillä, joka tietenkin on hankalaa ja pa- delle 1939 ei ole edellä mainittuun tar-
31168: koittaa käyttämään muutoin näille kylille koitukseen .määrärahaa, ehdotan kunnioit-
31169: epäedullista maantieliikennettä. Kun ase- taen,
31170: man puoleisella Vuoksen rannalla oleva että Eduskunta päättäisi ottaa
31171: raakasokeritehdas saa tänä syksynä lähi- vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon 1
31172: ympäristöstäänkin ensimmäiset raaka-ai- milj. markan määrärahan Antrean
31173: neensa !käy maantiesillan tarve nykyistä aseman luona Vuoksen yli johtavan
31174: yhä tuntuvammaksi. Ilman maantiesiltaa rautatie-maantiesillan rakennustöi-
31175: käy kokonaan mahdottomaksi samoin teh- den alkamista varten .
31176: •
31177: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
31178:
31179: Toivo Ikonen.
31180: '794
31181:
31182: IV,z12. - Rah. al. N:o 180.
31183:
31184:
31185:
31186:
31187: Hiltunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Leppävirran-
31188: H einäveden maantiellä olevan Turpeensalmen sillan ra-
31189: kentamista varten.
31190:
31191:
31192: Eduskunnalle.
31193:
31194: Leppävirran-Heinäveden maantie kul- noin 800,000 markkaa. Huomioonottaen
31195: kee 27 km päässä Leppävirran kirkolta lossin vuotuiset kunnossapitokustannukset
31196: Turpeensalmen yli. Tässä kapeassa vain pitäisi olla valtion edun mukaista raken-
31197: 60 metriä leveässä salmessa on ylikulkua taa silta mahdollisimman pian.
31198: välittämässä huonokuntoinen lossi. Edellä- Haluamme lisäksi huomauttaa, ettei siinä
31199: mainitulla maantiellä on jo nykyisin ver- 100 milj. markan varatyöohjelmassa, joka
31200: rattain vilkas liikenne, joka vielä tulee liittyy vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon,
31201: huomattavasti vilkastumaan uuden Jäppi- ole osoitettu yhtään työmaata Kuopion ja
31202: län-Sorsakosken-Leppävirran maantien Varkauden ympäristöön. Nämä molemmat
31203: valmistuttua koska kauttakulkuliikenne paikkakunnat ovat pahimpia työttömyys-
31204: Pieksämäeltä itään päin suuntautuu kul- keskuksia koko maassa, joten sopivien työ-
31205: kemaan tämän salmen kautta. Vilkas linja- maiden tarvetta lähiympäristössä tulee
31206: ja henkilöautoliiikenne sekä kaikenlaisten työttömyyden kohdatessa varmasti esiinty-
31207: tarvikkeiden kuljetus tekevät jo nyt ky- maan. Edellämainittu sillanrakennustyö
31208: seellisen salmen yli pääsyn lossin välityk- olisi hyvin sopiva talvityömaa työttömille.
31209: sellä hankalaksi, jopa suorastaan kiusalli- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31210: seksi varsinkin kelirikon aikana syksyisin nioittaen,
31211: ja keväisin.
31212: Sillan rakentaminen ei ole ra\allisesti- että Eduskunta ottaisi vuoden
31213: kaan ylivoimainen tehtävä koska salmen 1939 tulo- ja menoarvioon 800,000
31214: kapeus ja sillan perustuksille edulliset ran- markan suuruisen määrärahan sillan
31215: nat antavat sen edun, että sillan kustan- rakentamista varten Leppävirran-
31216: nukset tulevat tie- ja vesirakennushalli- H einäveden maantiellä olevaan Tur-
31217: tuksen laskelmien mukaan maksamaan vain peensalmeen.
31218:
31219: Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1938.
31220:
31221: Onni Hiltunen. Tilda Löthman-Koponen.
31222: Onni Mäkeläinen. Armas Paasonen.
31223: Heikki Kääriäinen. Kalle Kämäräinen.
31224: Toivo Halonen. J. Takala.
31225: Yrjö Räisänen. Yrjö Hirvensalo.
31226: 795
31227:
31228: IV,213. - Rah. al. N:o 181.
31229:
31230:
31231:
31232:
31233: Paasonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Peltosalmen
31234: sillan rakennustöiden alkuunpanemiseksi.
31235:
31236:
31237: E d u s ik u n n a B e.
31238:
31239: Useilla valtiopäivillä on tehty aloitteita nettä. · Puutavarain uittoaikoina on liikenne
31240: sillan rrukentamiseksi Iisalmen :pitäjässä si- niin vilikasta, että se on haitannut uittoa
31241: jaitsevalle vilkasliiikenteiselle Peltosalmen aiheuttaen huomattavia lisäkustannuksia.
31242: ylimenopaikalle ja on niissä monilta eri Tie- ja vesirakennushallituksessa tehtyjen
31243: puoli'lta perusteltu tämän sillan rakenta- laskelmien mukaan tulisi silta maksa-
31244: misen tarpeellisuutta. Liiikenne onkin ky- maan noin 5 miljoonaa markkaa. Edellä-
31245: seessä olevalla paikalla edelleenkin huomat- olevan perusteella ehdotamme,
31246: tavasti lisääntynyt. Tämän vuoden aikana
31247: on sen kautta ruvennut liikennöimään että Eduskunta ottaisi vuoden
31248: uusi autolinja. Sen Esäik:si on entistä enem- 1939 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
31249: män ruvettu sanotun ylimenopaikan kautta markan määrärahan Peltosalmen sil-
31250: kUljettamaan pienempää puutavaraa au- lan rakennustöiden alkuunpanemi-
31251: toilla, joika on entisestään lisännyt liiken- seksi.
31252:
31253: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
31254:
31255: Armas Paasonen. Heikki Kääriäinen.
31256: Onni Mäkeläinen. Kalle Kämäräinen.
31257: Yrjö Räisänen. Onni Hiltunen.
31258: Tilda Löthman-Koponen.
31259: 796
31260:
31261: IV,214. - Rah. al. N :o 182.
31262:
31263:
31264:
31265:
31266: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan ra-
31267: kentamista varten ·Tikkalansalmeen.
31268:
31269:
31270: E d u s k n n n a 11 e.
31271:
31272: T~~kalansalmi Pyhäjärven pitäjässä, Ou- se on aina siirtynyt tuonnemmaksi. Jo sil-
31273: lun läänissä, on ikatkkein vaikeimpia yli- loin kun rantatiesiltaa Tikkalansalmeen ra-
31274: kulkupa:i!~koja pitkät ajat syksyisin ja ke- kennettiin oli kysymys samassa yhteydessä
31275: väisin, sillä noin parinsadan metrin pi- tiesillan rakentamisesta, mutta kysymys lie-
31276: tuinen salmi, joka sy1ksyllä hyvin hitaasti nee virinnyt liian myöhään, jonka vuoksi
31277: saa jääpeitteen, on hyvin vaikeasti liiken- se silloin myös rauikesi.
31278: nöitävä. Kun jää salmessa on niin heikkoa, Nyt on toimitettu paikalla tutkimus, sekä
31279: ettei siitä voi kulkea yli hevosella parem- laadittu rakennussuunnitelma ja kustan-
31280: min kuin autollakaan ja kun syysmyrsky- nusarvio, jonka muJkaan silta tulisi maksa-
31281: jen johdosta kuitenkin usein lauttaväylä maan 1,300,000 markkaa.
31282: tukkeutuu vuorokausiksi, on liikenne ras- Ottamalla huomioon tällä pa~kll!lla kas-
31283: kaammilla kulkuneuvoilla miltei joka syksy vaneen liikenteen ei sitä voi enää tyydyt-
31284: ja kevät useiden vuorokansien aikana koko- tää vanhanaikainen puulautta, joten sillan
31285: naan keskeytynyt. Tämä on kuitenkin niin rakentaminen Tikkalansalmeen on erittäin
31286: vilkasliikenteinen paiikka, että useiksi vuo- tärkeä ja kiireellinen asia.
31287: rokausiksi keskeytynyt liikenne voi aiheut- Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
31288: taa arvaamll!ttomia häiriöitä. Onhan sattu- nioittaen,
31289: nut, että esim. rnumissaattueen on täyty-
31290: nyt keskeyttää matka, samoin kuin lääkä- että Eduskunta päättäisi ottaa
31291: rin ja papin sairasmatkatkin ovat usein vuoden 1939 tt~lo- ja menoarvioorn
31292: keskeytyneet, jotka kuitenkin useissa ta- 1,300,000 markan määrärahan sillan
31293: pauksissa ovat erittäin vakavaa laatua. rakentamista varten Tikkalansalmeen
31294: Sillan rakentamisesta Tikkalansalmeen Pyhäjärven pitäjässä, Oultm lää-
31295: on ollut kysymys jo pitemmän aikaa, mutta nissä.
31296:
31297: Helsingisssä syyskuun 5 päivänä 1938.
31298:
31299: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela. K. A. Lohi.
31300: 797
31301:
31302: lV,215. - Rah. al. N:o 183.
31303:
31304:
31305:
31306:
31307: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan ra-
31308: kentamiseksi Siikajoen yli llfällisen lossipaikalle.
31309:
31310: E d u s k u n n a ll e.
31311:
31312: Mällisen lossi Paavolan pitäjässä, joka asiailisesti paikallista väestöä, joskin osa
31313: välittää liikennettä Siikajoen yli, on syk- polkpyörillä matkustavia on pitkänmatkai-
31314: syisin ja keväisin sattuvan kelirikon aikana siakin, jotavastoin moottoriajoneuvoilla kul-
31315: hyvin vaikeasti kuljettava ylikulkupaikka. kijat ovat miltei yksinomaan pitkänmat-
31316: On tapahtunut, että liikenne on tässä keli- kaisia ,läpikulkijoita", joten elokuulla
31317: rikon aikana joskus useiksi päiviksi koko- 1937 ylikulkeneista on paikallista väestöä
31318: naan keskeytynyt. On itsestään selvää, jos noin 9,000 matkustajaa ja pitkänmatkan
31319: liikenne keskeytyy useiksi vuorokausiksi matkailijoita 6,164.
31320: tiellä, joka välittää pitkän matkan liiken- Paikalliselle liikenteelle olisi silta välttä-
31321: nettä siinä määrin kuin tämä Kukkolan- mättömän tarpeellinen, sillä Siikajoen poh-
31322: Ylivieskan- Oulaisten- Paavolan-Oulun "joispuolella asuu Paavolan kunnan jäseniä
31323: tie, että se tuottaa liikenteelle suurta häi- noin 1,000 henkilöä ja kun kunnan kaikki
31324: riötä, sillä kiertäminen joko Rantsilan tai keskustoimipaikat ovat joen eteläpuolella,
31325: Siikajoen siltain kautta lisää matkaa useita aiheuttaa tämä suurta kulkuhankaluutta ja
31326: kymmeniä kilometriä. kuluja.
31327: Osoitukseksi siitä, kuinka suuri liikenne Kun Oulu on Paavolan seudun kauppa-
31328: Mällisen lossissa on, esitettäköön tässä kun- kaupunki, johon on myöskin säännöllinen
31329: nan toimesta eri vuosina parilta kuukau- linja-autoliikenne, tuottaa tällekin liiken-
31330: delta hankittu totuuden mukainen ja nor- teelle Mällisen lautta usein hankaluutta.
31331: maalioloja vastaava seuraava tilasto: Sillan rakentamisesta Mällisen lossiin tai
31332: johonkin sopivaan paikkaan kirkonkylän
31333: Vuonna 1935 kesäkuulla oli ylikulkijoita: kohdalla, on tie- ja vesirakennushallituksen
31334: Moottoriajoneuvoilla ............ . 596 puolesta laadittu rakennussuunnitelma ja
31335: Hevosella ...................... . 696 kustannusarvio, jonka mukaan silta tulisi
31336: Polkupyörällä .................. . 2,613 maksamaan 2,600,000 markkaa.
31337: Jalankulkijoita ................. . 1,955 Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme
31338: kunnioittaen ehdottaa,
31339: Vuonna 1937 elokuulla oli ylikulkijoita:
31340: Moottoriajoneuvoilla ............ . 1,603 että Eduskunta päättäisi ottaa
31341: Hevosella ...................... . 856 vtwden 1939 tulo- ja menoarvioon
31342: Polkupyörällä .................. . 5,851 1 miljoonan markan määrärahan sil-
31343: Jalankulkijoita ................. . 2,328 lan rakentarnistöiden aloittamista
31344: varten Siikajoen yli Mällisen lossiin
31345: Näistä ylikulkijoista ovat hevosella tai tai johonkin sopivaan paikkaan Paa-
31346: polkupyörällä ajajat ja jalankulkijat pää- volan kirkonkylässä.
31347:
31348: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
31349:
31350: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela. Emil Jutila.
31351: 798
31352:
31353: IV,216. - Rah. al. N :o 184.
31354:
31355:
31356:
31357: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta siUan rakennus-
31358: töiden aloittamiseksi Siikajoen Ruukin koskeen.
31359:
31360: Ed uskunn a 11 e.
31361:
31362: Paavolan ja Revonlahden kuntien halki kennutettava mainittu silta, sillä vaitiolla-
31363: virtaavan Siikajoen molemmille puolille on han on joen pohjoispuolella kasvinviljelys-
31364: muodostunut melko taaja asutus, mutta koeasema sekä maamieskoulu, jota parhail-
31365: väestön 'kulku joen yli on melko vaikeaa laan laajennetaan. Sieltä käy hikki lii-
31366: puuttuvien kunnollisten siltojen ja lossien kenne joen eteläpuolella olevalle Ruukin
31367: vuoksi. Edellämainitussa Paavolan pitä- asemalle ja liikekeskukseen. Niinikään on
31368: jässä olevan Ruukin seudulla, joka on muo- otettava huomioon se, että kun tällä ker-
31369: dostunut seutukunnan keskukseksi, ei ole taa tuntuu todennäköiseltä, että puu-
31370: kunnollista maantiesiltaa olemassa eikä los- tavaran hakkuu ja jalostustyöt supistuvat
31371: sia. Lähin silta on Siikajoen pitäjän keski- huomattavasti nykyisestään, antaisi tämä
31372: kylässä Siikajoen suupuolessa, noin 27 km sillan rakennustyö paikkakunnan työväes-
31373: Ruukista ja joen yläjuoksulla on toinen tölle työtä. Tämähän on paikkakunta,
31374: silta Rantsilan kirkonkylässä, noin 35 km jossa viime pula-aikana, jolloin puutavaran
31375: Ruukista. Tällä välillä on kyllä joitakin hakkuut olivat vähäiset ja sahat joutuivat
31376: yksityisten talojen n. s. renkkusiltoja, jotka sen johdosta seisomaan, työttömyys oli
31377: otetaan talven ajaksi pois, ja kesällä vä- suuri ja sen hoitaminen vaikeaa. Niinpä
31378: hän veden aikana asetetaan kevyttä kesälii- edellä mainitut kunnat joutuivat tämän
31379: kennettä palvelemaan, mutta pahimman johdosta perikadon partaalle ja työläiset
31380: kelirikon aikana keväisin ja syksyisin on saivat nähdä suoranaista kurjuutta. Nyt
31381: joen ylikulku melkeinpä pääsemätön. Paa- olisi valtiovallan huolehdittava, ettei tällai-
31382: volan ja Revonlahden kunnat ovat tämän nen tilanne pääsisi uusiutumaan. Koska
31383: epäkohdan korjaamiseksi ryhtyneet toimen- paikkakuntalaisille ja myöskin yleiselle
31384: piteisiin sillan aikaansaamiseksi Paavolan liikenteelle tärkeäksi tutkittu Ruukin kos-
31385: pitäjässä olevaan Ruukin koskeen. Tietääk- ken maantiesillan rakennustyöt olisivat
31386: semme 1on rautatiehallituksella ollut suun- osaltaan helpottamassa paikkakunnan uh-
31387: nitelma uuden rautatiesillan rakentamisesta kaavaa työttömyystilannetta, niin olisi kä-
31388: vuonna 1940 Siikajokeen Ruukin koskeen sittääksemme valtiovallan jo ryhdyttävä
31389: ja kunnat ovat neuvotelleet mainitun van- mainitun sillan rakennustöiden aloittami-
31390: han sillan ostamisesta ja ra:kentamisesta seen.
31391: maantiesillaksi, sekä laadituttaneet kustan- Edellä olevan perusteella saamme kun-
31392: nusarvion maantiesillan rakentamiseksi Sii- nioittaen ehdottaa,
31393: kajoen poikki mainittuun Ruukin koskeen.
31394: Laadittu kustannusarvio saamamme tiedon että Eduskunta ottaisi vuoden
31395: mukaan on noin 1,200,000 markkaa. V aik- 1939 tulo- ja menoarvioon 500,000
31396: kapa tämä silta tulisikin yhdistämään pai- markan määrärahan sillan rakennus-
31397: kalliset kunnan tiet, niin käsittääksemme töiden aloittamiseksi Siikajoessa
31398: valtion olisi suoritettava kokonaan sillan Paavolan pitäjässä olevaan Ruukin
31399: rakennuksesta johtuvat kustannukset ja ra- koskeen.
31400:
31401: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
31402:
31403: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
31404: 799
31405:
31406: IV,211. - Rah. al. N:o 185.
31407:
31408:
31409:
31410:
31411: Hänninen y. m. : Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
31412: tamista varten Romppasen salmeen.
31413:
31414:
31415: E d u s kun n a ll e.
31416:
31417: Viitaten vuoden 1936 valtiopäivillä teh- ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
31418: dyn rahaasia-aloitteen N: o 251 perustelui- kan suuruisen määrärahan sillan ra-
31419: hin (Liitteet I-XII s. 656) ehdotamme, kentamista varten Iijoen vesireitin
31420: poikki Taivalkosken Jokijärven
31421: että Eduskunta vuoden 1939 tulo- Romppasen salmen lossin tilalle.
31422:
31423: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1938.
31424:
31425: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
31426:
31427:
31428:
31429:
31430: 101
31431: 800
31432:
31433: IV,21s. - Rah. al. N:o 186.
31434:
31435:
31436:
31437:
31438: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
31439: seksi Liakanjoen yli Alavojakkalan-Paakkolan maan-
31440: tiellä.
31441:
31442:
31443: E d u s k u n n a ll e.
31444:
31445: Viitaten vuoden 1936 valtiopäivillä jäte- tulo- ja menoarvioon 600,000 mar-
31446: tyn toivomusaloitteen N :o 145 perustelui- kan suuruisen määrärahan sillan ra-
31447: hin (Liitteet I-XIII) rohkenemme kun- kentamiseksi Liakanjoen yli Alavo-
31448: nioittaen ehdottaa, jakkalan-Paakkolan välisellä maan-
31449: että Eduskunta ottaisi vuoden 1939 tiellä Alatornion pitäjässä.
31450:
31451: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1938.
31452:
31453: Antti Junes. Lauri Kaijalainen.
31454: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
31455: 801
31456:
31457: IV,219. - Rah. al. N:o 187.
31458:
31459:
31460:
31461: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan
31462: ja sen aiheuttamien tieoikaisujen rakentamiseksi Suvan-
31463: non lassipaikan läheisyyteen Ounasjoen yli.
31464:
31465: Ed u s kunnalle.
31466:
31467: Liikenne Rovaniemeltä Kittilään y. m. siltojen rakentamisesta lassipaikoille kun
31468: johtavalla maantiellä on vuosi vuodelta niin muulla tavalla ei liikennehäiriöitä voida
31469: nopeasti lisääntynyt, että voidaan sanoa tä- poistaa..
31470: män tien ainakin Rovaniemen puoleiselta Kittilän maantie kulkee Ounasjokilaak-
31471: osaltaan olevan Pohjois-Suomen vilkaslii- soa myöten ylittäen Ounasjoen Rovaniemen
31472: kenteisimpiä teitä. Kyseellisen tien Rova- Kittiläll' välillä kahdessa kohdassa. Mutta
31473: niemen puoleisella osalla on nykyisin sään- tästä tiestä Meltauksen yläpuolella erka-
31474: nöllisesti liikennöimässä ainakin 20 linja- neva Vaalajärveen ja Sodankylään johtava
31475: ja seka-autoa sekä huomattava maara tie ylittää Ounasjoen Suvannon lossissa,
31476: kuorma-autoja ja tilapäislmlkijoita. Tähän Kittilään menevä tie Korintteen ja. Kauko-
31477: liikenteen nopeaan lisääntymiseen on osal- sen lossipaikoissa. Suvannon ja Korintteen
31478: taan vai1ruttanut se, että puheenaolevalta lassipaikat ovat ainoastaan 6 ikm:n etäi-
31479: valtatieltä erkanee useita sivu:kyliin ja eri syydellä toisistaan. Viranomaisten harkit-
31480: kuntiin johtavia maanteitä. Niinpä haa- tavana on tietäälksemme ollut jo pitemmän
31481: raantuu sanotusta tiestä maantie Ylitor- aikaa kysymys sillan rakentamisesta Su-
31482: niolie ja Pelloon sekä Meltauiksen paik- vannon lossiin Ounasjoen yli sekä maan-
31483: keilta Unariin ja Elodankylään sekä myös- tien ra!kentaminen Ounasjoen itäpuolta Ko-
31484: kin Turt·olaan Tornionjokivarressa. Lohi- rintteen lossiin joten myöskin Kittilän
31485: nivassa eroavat Kittilän maantiestä Kinis- maantien liikenne voitaisiin ohjata kulke-
31486: järven sekä Taapajärven ja Kolarin tiet maan samaa siltaa Ounasjoen yli. Näin ol-
31487: mainitsematta muita. Rovaniemen tultua len ainakin kaksi lassipaikkaa kävisi tar-
31488: Lapin läänin keskuspaikaksi on luonnol- peettomiksi ja liikenne niiden osalta pääsisi
31489: lista, että se ·on antanut tuntuvan sysäyk- häiriintymättä jatkumaan.
31490: sen liikenteen vilkastumiseen keskuspaik- Tämän suunnitelman toteuttamiseen olisi
31491: kaan johtavilla maanteillä. Myöskin kas- mielestämme viipymättä ryhdyttävä.
31492: vava matkailuliikenne on siihen tuntuvasti Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
31493: myötävaikuttanut. Rovaniemen-Kittilän kunnioittaen,
31494: maantiellä tuottavat liikenteelle suurta häi-
31495: riötä siellä olevat lossit. Keväisin ja syk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
31496: syisin kelirikon aikoina on liikenne lossien tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
31497: takia pitkiä aikoja erikoisen vaikeata. Au- kan määrärahan maantiesillan ja sen
31498: toliikenne losseissa on sananmukaisesti aiheuttamien tieoikaisujen rakenta-
31499: poikki jopa viikkokausia. Senvuoksi on pi- miseksi Suvannon lassipaikan lähei-
31500: temmän aikaa ollut harkittavana kysymys syyteen Ounasjoen yli.
31501:
31502: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
31503:
31504: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
31505: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
31506: 802
31507:
31508: IV,zzo. - Fin. mot. N :o 188.
31509:
31510:
31511:
31512:
31513: Lindström m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
31514: rätthållande av färjförbindelsen Eknäs-Strömsböle.
31515:
31516:
31517: T i 11 R i k s d a g e n.
31518:
31519: Nordvästra delen av Kimito landet som gående år. Som synes fyller färjan för
31520: ligger långt på sidan om den stora genom- denna del av Kimito ö ett viktigt behov,
31521: fartsvägen på Kimito ön, har för att för- varför det är onaturligt att färjan i läng-
31522: korta vägen eller :Eörbättra förbindelsen den skall underhållas endast av enskilda
31523: med närmaste stad Åbo varit tvungen att personer. Färjan borde därför i den när-
31524: på privat initiativ ordna färjförbindelse maste framtiden övertagas av statsverket,
31525: med fasta landet. För ändamålet ihar a v så att färjavgifterna i likhet med vad
31526: ortsborna bildats ett andelslag, benämnt fallet är vicd statens färjor, kunde indragas.
31527: Kimito-:-Karuna färjandelslag u. t. som Tills så sker och för att färjavgifterna
31528: mot avgift handhar färjförbindelsen över icke onödigtvis skall betunga ortsbefolk-
31529: sundet mellan Eknäs by på Kimito landet ningen hör statsmakten träda hjälpande
31530: och Strömsböle by i Karuna på fasta lan- emellan och tilldela Kimito-Karuna färj-
31531: det, varifrån landsvägen fortsätter till kbo. andelslag ett anslag stort 30,000 mark på
31532: Kimito-Karuna färjandelslag ihar under villkor att andelslaget avgiftsfritt ombe-
31533: 1937 haft i inkomster 23,000 mark, varav sörjer färjförbindelsen Eknäs-Strömsböle.
31534: i färjavgifter 21,009 marlc Utgifterna 1\ll:ed hänvisning till ovanstående få vi
31535: stego till 23,812 mark 35 penni. Under vördsamt föreslå,
31536: 1937 har färjan gjort 2,786 resor över sun-
31537: det Eknäs-Strömsböle och därvid frambe- att Riksdagen ville besluta att i
31538: fordrat 1,136 linjebilar, 868 personbilar, 1939 års budget upptaga ett anslag
31539: 592 lastbilar och 99 hästar samt gjort 87 stort 30,000 mark åt Kimito-Ka-
31540: resor med enskilda personer. Med bilarna runa färjandelslag u. t. för upprätt-
31541: har under nämnda år framförts förutom hållande av färjförbindelsen Eknäs
31542: föraren 5,548 personer. Tilläggas kan, att -Strömsböle på av kommunikations-
31543: trafiken närapå fördubblats mot före- ministeriet fastställda villkor.
31544:
31545: Helsingfors den 5 septem'ber 1938.
31546:
31547: Gottfrid Lindström. Emil Jokinen.
31548: Urho Kulovaara. Kalle Jokinen.
31549: Karl J. Wenman. G. Andersson.
31550: Atos Wirtanen. Aino Lehtokoski.
31551: Yrjö Helenius. Kustaa Perho.
31552: Ralf Törngren. K. F. Lauren.
31553: 803
31554:
31555: IV,22o. - Rah. al. N :o 188. Suomennos.
31556:
31557:
31558:
31559:
31560: Lindström y. m.: Määrärahan osoittamisesta lauttaliiken-
31561: teen ylläpitämiseksi Eknäsin-Strömsbölen välillä.
31562:
31563:
31564: E d u s k u n n a ll e.
31565:
31566: Kemiön saaren luoteisosa, joka on kau- liikenne melkein kaksinkertaistui edelliseen
31567: kana Kemiön saaren suuresta läpikulku- vuoteen verrattuna. Niinkuin näkyy, lautta
31568: tiestä, on ollut pakotettu, tien lynentämi- täyttää Kemiön saaren tällä osalla tärkeän
31569: seksi tai yhteyden parantamiseksi lähinnä tarpeen, minkä vuoksi on luonnotonta, että
31570: olevaan Turun kaupunkiin, yksityisestä ajan pitkään ainoastaan yksityiset henkilöt
31571: aloitteesta järjestämä:än lauttayhteyden ylläpitävät lauttaa. Lautta olisi senvuoksi
31572: mannermaahan. Paikkakuntalaiset ovat lähimmässä tulevaisuudessa otettava valtion
31573: muodostaneet tarkoitusta varten osuuskun- haltuun, niin että lauttamaksut voitaisiin
31574: nan, nimeltä Kemiön-Karunan lautta- poistaa, niinkuin on laita valtion lautoilla.
31575: osuuskunta i. t, joka maksusta hoitaa laut- Kunnes niin tapa:htuu ja etteivät lauttamak-
31576: taliikennettä yli salmen Kemiön saarella sut tarpeettomasti rasittaisi paikkakunta-
31577: olevan Eknäsin kylän ja mannermaalla ole- laisia, pitää valtion tulla auttamaan ja an-
31578: van Karunan pitäjän Strömsbölen kylän taa Kemiön-Kariman lauttaosuuskunnalle
31579: välillä, josta maantie kulkee Turkuun. 30,000 markan suuruinen määräraha eh-
31580: Kemiön-Karunan lauttaosuuskunnalla dolla, että osuuskunta maksuttomasti huo-
31581: oli vuonna 1937 tuloja 23,000 markkaa, lehtii Eknäsin-Strömsbölen lauttayhtey-
31582: josta lauttamaksuja 21,009 markkaa. Me- destä.
31583: not nousivat 23,812 markkaan 35 penniin. Ylläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31584: Lautta on vuonna 1937 tehnyt 2,786 mat- tavasti,
31585: kaa yli Eknäsin-Strömsbölen salmen ja että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
31586: täDöin kuljettanut 1,136 linja-autoa, 868 den 1939 talousarvioon 30,000 mar-
31587: henkilöautoa, 592 kuorma-autoa ja 99 he- kan suuruisen määrärahan Kemiön-
31588: vosta sekä tehnyt 87 'matkaa kuljettaen Karunan lauttaosuuskunnalle i. l.
31589: yksistään henkilöitä. Autojen mukana on lauttaliikenteen ylläpitämiseksi Ek-
31590: mainittuna vuonna viety kuljettajien li- näsin-Strömsbölen välillä kulkulai-
31591: säksi 5,548 henkilöä. Voidaan lisätä, että tosministeriön määrättävillä ehdoilla.
31592:
31593: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
31594:
31595: Gottfrid Lindström. Emil Jokinen.
31596: Urho Kulovaara. Kalle Jokinen.
31597: Karl J. Wenman. G. Andersson.
31598: Atos Wirtanen. Aino Lehtokoski.
31599: Yrjö Helenius. Kustaa Perho.
31600: Ralf Törngren. K. F. Lauren.
31601: 804
31602:
31603: IV,221. - Rah. al. N:o 189.
31604:
31605:
31606:
31607:
31608: Pohjannoro y. m.: Määrärahan osoittamisesta moottorilos-
31609: sin hankkimiseksi Tappuvirran salmeen Savonlinnan-
31610: Heinäveden maantieosalla.
31611:
31612:
31613: E d u s k u n n a ll e.
31614:
31615: Nykyisen vilkkaan ja täsmällisyyttä vaa- märtää, minkälainen haitta tästä koituu
31616: tivan maantieliikenteen aikana on valtio- varsinkin linja-autoliikenteelle, jolla on
31617: vallan syytä muistaa kaikkia osia maatam- tarkka aikataulunsa ja joka, ruuhkan sat-
31618: me ja pyrkiä, mahdollisuuksien mukaan, tuessa, voi joutua liiallisiin vaikeuksiin,
31619: poistamaan niitä haittoja, jotka vaikeutta- m. m. Kuopion, Savonlinnan ja Varkauden
31620: vat liikennettä. Niinpä vilkkaasti liiken- juna-yhteyksienkin vuoksi. Ei olisi näin
31621: nöidyllä Savonlinnan-Heinäveden-K uo- ollen paljon vaadittu, jos, vaikkakaan emme
31622: pion ja Savonlinnan-Kangaslammin-Var- siltaa vielä uskalla odottaa saatavan aikaan,
31623: kauden maantiellä on Tappuvirran kapula- saataisiin edes moottorilossi liikennettä pal-
31624: lossi, joka, toisinaan suorastaan kiusalli- velemaan.
31625: sessa määrässä, hidastuttaa liikennettä. Edelläolevaan viitaten pyydämme kun-
31626: Salmen leveys lossin ·kohdalla on 418 nioittaen ehdottaa,
31627: metriä. Tavallisissa oloissa kuluu aikaa
31628: ylimenoon 15 minuuttia, mutta lossin ol- että Eduskunta päättäisi ottaa
31629: lessa toisella puolen salmea, 30 minuuttia. vuoden 1939 talousarvioon 350,000
31630: Jos tuuli on voimakas, saattaa aikaa mennä markan määrärahan moottorilossin
31631: 20-40 minuuttia, jopa 25-50 minuuttia. saamiseksi Tappuvirran salmeen Sa-
31632: Jos sattuu tukkilautta, joita muuten kulkee vonlinnan-Heinäveden maantie-
31633: alati virtaa pitkin, lossin kohdalle, voi odo- osalla.
31634: tusaika ·ylittää tunninkin. Helposti ym-
31635:
31636: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
31637:
31638: A. Pohjannoro. Tilda Löthman-Koponen.
31639: Albin Asikainen. Aino Luostarinen.
31640: J. Takala. Emil Jutila.
31641: J. F. Tolonen.
31642: 805
31643:
31644: IV,2.22. - Rah. al. N:o 190.
31645:
31646:
31647:
31648:
31649: Kokko: Määrärahan osoittamisesta loistolaiva Kemin ko-
31650: neellisella käyttövoimalla varustamista varten.
31651:
31652:
31653: E d u s k u n n a II e.
31654:
31655: Viitaten toivomusaioitteeseeni n: o 133 että Eduskunta päättäisi vuoden
31656: v. 1937 ja kulkulaitosvaliokunnan sen joh- 1939 tulo- ja menoarvioon ottaa
31657: dosta antamaan mietintöön n: o 4 sekä 850,000 markan suuruisen määrära-
31658: eduskunnan asiasta tekemään myönteiseen han loistolaiva Kemin koneellisella
31659: päätökseen, pyydän kunnioittaen ehdottaa, käyttövoimalla varustamiseksi.
31660:
31661: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
31662:
31663: Väinö Kokko.
31664: 806
31665:
31666: IV,223, - Rah. al. N :o 191.
31667:
31668:
31669:
31670:
31671: Malmivuori y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kylmäpihla-
31672: jan luotsisataman rakentamista varten.
31673:
31674:
31675: E d u s k u n n a ll e.
31676:
31677: Varsinkin merenkulkijoille on tunnettua, tua yksityisen yhtiön toimesta ja kustan-
31678: että Pohjanlahti Rauman edustalla sinä ai- nuksella sensijaan, että sen kaikkialla
31679: kana, jolloin valaistusta kipeimmin kaivat- muualla hoitaa ja kustantaa valtio.
31680: taisiin, on pimeänä, mikä merenkulun tur- Viime aikoina on kuitenkin merenkulun
31681: vallisuudelle on erittäin haitallista. Kun turvallisuuden tehostamiseen Raumankin
31682: loistolaiva ,Rauma'' talven alkaessa pois- edustalla alettu kiinnittää huomiota.
31683: tetaan sijoituspaikaltaan ja vasta myöhään Merenkulkuhallituksen toimesta on val-
31684: keväällä uudelleen palautetaan asemapaik- mistettu Raumalle johtavaksi, entistä Val-
31685: kaansa, niin on Rauman edusta talviliiken- keakarin väylää syvempi uusi sisääntulo-
31686: teen aikana 16 meripenikulman pituudelta väylä, joka on ollut käytännössä vuoden
31687: pimeänä useita kuukausia. 1937 keväästä alkaen, 7.9 metrin syvyisenä
31688: Raumaa lähinnä olevat meriloistot ovat merikorttiin merkittynä sekä linjamerkeillä
31689: Isokari, josta on 27 meripenikulmaa Rau- ja viitoilla varustettuna. Edelleen on me-
31690: man syvimmän, Kylmäpihlajan väylän renkulkuhallitus ottanut 5-vuotisohjelmaan-
31691: suuhun sekä Säppi, josta vastaava matka sa luotsisataman ja -aseman rakentamisen
31692: tekee 20 meripenikulmaa. Väylän suusta väylän suussa olevan Kylmäpihlajan saa-
31693: taasen Isokarin meriloiston näköpiiriin on relle sekä väylän valaisemisen ja varusta-
31694: 9 meripenikulmaa ja Säpin 7 meripeni- misen samalle saarelle rakennetuin meri- ja
31695: kulmaa päinvastaiseen suuntaan, eli edellä- radioloistoin, joka viimemainittu on jo
31696: mainittua valaisematonta aluetta yhteensä sisällytetty radioloistoja koskevaan kansain-
31697: 16 meripenikulmaa. väliseen suunnitelmaan ja Suomen osalta
31698: Loistolaiva ,Rauman" ollessa talvehti- tehtyyn sopimukseenkin, koska sen suuren
31699: massa on luotsien kuljetus satamaan pyr- ulottuvaisuuden on katsottu olevan turvana
31700: kiville laivoille samoinkuin heidän takaisin merenkululle varsin laajalla alueella Poh-
31701: noutamisensa lähtevistä laivoista erikoisen janlahtea Raumasta etelään ja pohjoiseen.
31702: pulmallista. Silloinkun valtion jäänsärkijä Rakennussunnitelman toteuttamiskustan-
31703: on Raumalla, täytyy sen myös toimia luot- nusten on laskettu tekevän 5,890,030 mwk-
31704: sien kuljettajana, mikä ymmärrettävästi kaa.
31705: on varsin epätaloudellista, kun jäänmur- Silloinkuin edellämainittu rakennussuun-
31706: tajan käyttökustannukset luonnollisesti ovat nitelma saadaan toteutetuksi, voidaan lois-
31707: suuret. Silloin taasen kun valtion jäänsär- tolaiva ,Rauma" poistaa sijoituspaikaltaan
31708: kijää ei ole käytettävissä, mutta meri ei ja käyttää muualla. Huomioonottaen, että
31709: ole jäistä vapaa, eivätkä luotsit siis voi loistolaiva ,Rauman'' vuotuiset käyttökus-
31710: selvitä matkasta omalla kutterillaan, täytyy tannukset ylittävät 300,000 markkaa ja että
31711: luotsien kuljetuksen laivoille ja pois tapah- käyttökustannukset suunnitelman toteutta-
31712: IV,223. - Malmivuori y. m. 807
31713:
31714: misen jälkeen merenkulkuhallituksen las- kaan hankkeen toteuttaminen vaatii useam-
31715: kelmien mukaan vähenevät noin kolman- pia vuosia, jonka vuoksi ensi vuoden ta-
31716: teen osaan, on ilmeistä, että toimenpidettä lousarvioon nähdäksemme jo olisikin otet-
31717: voidaan pitää varsin edullisena taloudelli- tava merenkulkuhallituksen siihen ehdot-
31718: seltakin kannalta katsoen. tama 1,675,000 markkaa Kylmäpihlajan
31719: Kun uusi jo merkitty ja viitoilla varus- luotsisataman rakentamiseksi.
31720: tettu väylä on Pohjanlahden syvin ja tun- Edellämainitun perusteella kunnioittaen
31721: netusti Rauman edustan väyliin verrattuna ehdotamme,
31722: helpoimmin talvella liikennöitävissä sekä
31723: kun sen varustaminen edellämainituin lait- että Eduskunta päättäisi ottaa
31724: tein varsin laajaltikin turvaisi Pohjanlah- valtion vuoden 1939 tulo- ja meno-
31725: den merenkulkua, olisi sen lopulliseen kun- arvioon 1,675,000 markan määrära-
31726: toon saattaminen mitä pikimmin saatava han Kylmäpihlajan luotsisataman
31727: alkuun, sitäkin suuremmalla syyllä, kun rakentamista varten.
31728: merenkulkuhallituksen suunnitelmien mu-
31729:
31730: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1938.
31731:
31732: J. E. Malmivuori. E. Kilpeläinen.
31733: Kalle Kirra. A. Turkka.
31734: A. A. Lastu. Ansh. Alestalo.
31735: Paavo Aarniokoski. Alpo Lumme.
31736: G. Lindström. Väinö Kokko.
31737: Aug. Syrjänen. Hj. Lindqvist.
31738: Aarne Honka. Yrjö Helenius.
31739: Toivo Horelli. Ville A. Komu.
31740: Edv. Kujala. Frans Mustasilta.
31741: Karl J. Wenman. Urho Kulovaara.
31742: Kyllikki Pohjala. Kalle Joukanen.
31743: T. E. Nordström.
31744:
31745:
31746:
31747:
31748: 102
31749: 808
31750:
31751: IV,224. - Rah. al. N:o 192.
31752:
31753:
31754:
31755:
31756: Oksala: Määrärahan osoittamisesta Laatokan-Stwmenlah-
31757: den kanavan rakennustyötä varten.
31758:
31759:
31760: E d u s k u n n a 11 e.
31761:
31762: Jo yli puolen vuosisadan ajan on Laa- loudellisesta merkityksestä ja sen kannat-
31763: tokan-Suomenlahden kanavahanke ollut tavaisuudesta. Komitea sai mietintönsä val-
31764: vireillä. Vuosien 1884-85 valtiopäivillä miiksi ja jätti sen valtioneuvostolle heinä-
31765: tehtiin anomusehdotus tutkimuksen toimit- kuun 16 p: nä 1933 ja loppulausunnossaan
31766: tamiseksi Laatokan-Suomenlahden kana- esitti: ,Kaikkeen edellä esittämäänsä no-
31767: van suunnasta ja hyödystä sekä esityk- jautuen kanavakomitea täten kunnioitta-
31768: sestä kanavan· rakentamiseksi. Valtiopäi- vimmin ehdottaa kulkulaitosten ja yleisten
31769: vät anoivatkin tutkimuksien suorittamista töiden ministeriölle, että ministeriö ryhtyisi
31770: ja suoritettiin sellaiset tutkimukset jo kiireellisesti k•aikkiin tarpeellisiin toimen-
31771: v. 1886. Tutkimus ei aiheuttanut hallituk- piteisiin Laatokan-Suomenla:hden kanavan
31772: sen tahoLta toimenpiteitä. Asia oli sitten rakennustyön toteuttamiseksi.'' Komitean
31773: usein esillä valtiopäivillä, komiteoissa ja esitys ei ole kuitenkaan vielä toistaiseksi
31774: hallituksessa. Tutkimuksia suoritettiin, las- johtanut mihinkään tulokseen. Kanava-
31775: kelmia ja suunnitelmia tehtiin ja kustan- rakennusta ei ole otettu edes niiden töiden
31776: nusarvioitakin laadittiin. Mutta kanava- luetteloon, joita on ajateltu suoritettavaksi
31777: asia ei vaan päässyt sen pitemmälle. Vii- mahdollisen työttömyyskauden tullessa
31778: meinen suunnitelma laadittiin v. 1919, jonka maa:han.
31779: mukaan kanavassa olisi voinut kulkea 1,350 J..Jaatokan-Suomenlahden kanavan mer-
31780: tonnin alukset joiden suurin pituus on kitys ja tarpeellisuus on vuosi vuodelta
31781: 72.o m, suurin leveys 10.5 m ja syvältä- tullut yhä selvemmäksi. Tarton rauhan-
31782: vyys 4.o m. Ennen sotaa vallinneiden hin- sopimuksessa tosin on sovittu, että suoma-
31783: tojen mukaan arvioitiin tällaisen kanavan laiset laivat saavat kulkea Nevan kautta
31784: rakennuskustannukset silloin 75.68 milj. Suomenlahdelta Laatokalle ja päinvastoin
31785: markaksi, josta kanav·an molemmissa päissä samoilla ehdoilla ja samat maksut suorit-
31786: olevien satamien rakennuskustannusten ar- taen kuin venäläisetkin laivat. Tästä huoli-
31787: vioitiin tekevän 7.9 milj. mk. matta on suomalaisten laivojen liikenne
31788: Tämän jälkeen Laatokan-Suomenlahden Nevalla vuosi vuodelta vaikeutunut. Syistä,
31789: kanavakysymys tuntui jääneen un<Yhduk- joita en voi arvioida, ovat venäläiset viran-
31790: siin. Mutta Laatokan rannalla olevat kau- omaiset antaneet yhä uusia vä;hän väliin
31791: pungit, kunnat ja teollisuuslaitokset sekä muuttuvia ja liikennettä vaikeuttavia mää-
31792: Viipurin kaupunki tarttuiv·at asiaan uudel- räyksiä kauttakulkuliikenteestä Nevalla.
31793: leen v. 1928. Asetettiin Laatokan-Suo- Liikennemaksut ovat myöskin vuosi vuo-
31794: menlahden kanavakomitea, joka mainittu- delta kohonneet. Näistä määräyksistä on
31795: jen kuntien ja teollisuuslaitosten kustan- j<Yhtunut, että kauttakulkuliikenne on käy-
31796: nuksella toimitti tutkimuksen kanavan ta- tännöllisesti katsoen kuluvan vuoden ai-
31797: IV,224. - Oksala. 809
31798:
31799: kana Nevalla lakannut. Suomalaiset laivat dut saatetaan parempaan, ja ennenkaikkea
31800: eivät voi päästä Suomenlahdelta Laatokalle varmaan liikenneyhteyteen Suomenlahden
31801: eikä sieltä takaisin. Laatokan rantamilla ja sen rannoilla olevien satamien kanssa.
31802: olevat tuotantolaitokset ja siellä asuvat I .. aatokan-Suomenlahden kanava tekisi yhä
31803: kansalaisemme ovat täten joutuneet kärsi- laajenevan ja monipuolistuvan tuotannolli-
31804: mään suuria taloudellisia vaikeuksia. Kun sen toiminnan mahdolliseksi, maamme
31805: on täysin epätietoista milloin tulee ja tu- kaakkoisosissa.
31806: leeko milloinkaan korjausta nykyiseen Itä-Suomi ja nimenomaan Laatokan-Kar-
31807: asiaintilaan olisi ehdottoman välttämätöntä jala on sellainen osa maatamme, jossa
31808: ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin Laato- työn saanti ja toimeentulomahdollisuudet
31809: kan-Suomenlahden kanavan rakentami- ratkaisevasti riippuvat metsätöistä. Kun
31810: seksi j a tämän jo yli puoli vuosisataa
31811: 1 metsätöitä on paljon, niin maakunnan
31812: päiväjärjestyksessä olleen kysymyksen lo- asukkailla on työtä, ellei metsätöitä ole
31813: pulliseksi toteuttamiseksi. huomattavammin, niin työttömyyttä il-
31814: Myöskin on otettava huomioon, että maantuu heti. Nykyään ovat metsäkaupat
31815: vaik~apa kauttakulkuliikenne Nevan kautta aivan lamassa eikä metsätöitäkään tule
31816: olisi esteetöntä ja kustannuksiltaan ny- lähiaikoina olemaan läheskään entisessä
31817: kyistä halvempaakin, niin tämä ei missään määrässä. Näissä oloissa tulee todennäköi-
31818: tapauksessa voi vastata nykyisiä ja yhä sesti esiintymään työttömyyttä. Itä-Suo-
31819: kasvavia liikenteen vaatimuksia. Nevaharr men raakasokeritehdas valmistuu. Samoin
31820: virtaa suuren miljoonakaupungin läpi, valmistuvat suuret teollisuuslaitokset ja
31821: jonka kohdalla Nevan yli kulkee monta voima-asemat Vuoksen laa:~soss•a. Työtilai-
31822: siltaa, mitkä liikennettä varten NevaUa suudet vähenevät näinollen suuresti. Nyt
31823: void:van avata ainoastaan muutamaksi har- olisi tärkeätä järjestää Kaakkois-Suomeen
31824: vaksi tunniksi vuorokaudessa ja silloinkin suurempi työmaa, josta voitaisiin antaa
31825: yöllä. Neva on lisäksi melkoisen matala, työtä tuon maakunnan asukkaiile mahdolli-
31826: voiden siellä kulkea ainoastaan laivat, joi- sen tyttömyyden esiintyessä. Sellaisena
31827: den syväys on korkeintaan 2.s m. Kun työmaana olisi Laatokan-Suomenlahden
31828: näiden seikkojen lisäksi otetaan vielä huo- kanavarakennus ·erittäin sopiva. Kanavan
31829: mioon ne vaikeudet, joita virtaava vesi kaivaustyöt tarjoavat työmahdollisuuksia
31830: laivaliikenteelle aina aiheuttaa ja ne hanka- sekatyöläisille ja kanavan sulut laitteineen
31831: luudet, mitkä johtuvat siitä että liikennettä ammattityöliäisille. Sopivampaa varatyö-
31832: on harjoitettava vieraan valtion alueella, maata on vaikeata ajatella.
31833: niin ön ilmeistä; että suoma1aisten laivojen Edelläesitettyyn viitaten ehdotan,
31834: Iiikennöiminen ja kauttalmlku N evalla aina että Eduskunta ottaisi vuoden 1939
31835: tulee olemaan vaikeata ja kallista. Tämä tulo- ja menoarvioon 300,000 mar-
31836: taas puolestaan ehkäisee laivaliikenteen kan määrärahan Laatokan-Suomen-
31837: kehitystä Laatokalla ja jarruttaa taloudelli- lahden kanavan rakennussuunnitel-
31838: sen toiminnan menestystä ja laajenemista man ja laskelmien laatimista varten
31839: Laatolmn rannikoilla. Kun nämä seudut sekä että sanottu työ sisällytettäisiin
31840: ovoat kaukana Suomenlahden satamista, tu- niiden töiden joukkoon, joita varten
31841: levat rahtikustannukset sinne rautatiekulje- hallituksen esityksessä 20 Pl. IV lu-
31842: tusta '-:i.yttäen kalliiksi. Taloudellisen elä- vun 1 momentilla on ehdotettu va-
31843: män ja yritteliäisyyden kohottamiseksi olisi 1"oja valtioneuvoston käytettäväksi
31844: senvuoksi tärkeätä, että nämä etäiset seu- työttömyyden lieventämistä varten.
31845:
31846: Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1938.
31847:
31848: Arvi Oksala.
31849: 810
31850:
31851: IV,225. - Rah. al. N:o 193.
31852:
31853:
31854:
31855:
31856: Huittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Laatokan-
31857: Saimaan välisen kanavan rakennussuunnitelman laati-
31858: mista varten.
31859:
31860:
31861: E d u s kun n a ll e.
31862:
31863: Monia vuosikymmeniä on ollut jo vi- kaille ja siellä toimiville monille suurille
31864: reillä kysymys Laatokan yhdistämisestä ka- teollisuuslaitoksille, vaan koko valtakun-
31865: navalla Suomenlahteen ja sitä tietä vapaan nalle, olisi tämä tärkeä ja laajakantoinen
31866: meritien aikaansaaminen tämän suuren si- asia otettava kiireellisesti selvitettäväksi ja
31867: sämeren ja maan muiden vesistöjen kesken. tutkittavaksi mitä kautta tämän yhteyden
31868: Aikaisemmin kun Suomi oli Venäjän yh- aikaansaaminen olisi taloudellisista ja
31869: teydessä voi Laatokan laivaliikenne tapah- muista syistä edullisin toteuttaa.
31870: tua Nevan kautta melkoisen esteettömästi Vuosien kuluessa on toimitettu jo monen-
31871: ja vaikka nykyäänkin Tarton rauhansopi- laisia selvittelyjä Laatokan ja Suomenlah-
31872: muksen mukaan meillä pitäisi olla mahdol- den yhdistämisestä vesitiellä, rakentamalla
31873: lisuudet laivaliikenteen harjoittamiseen Ne- kanava poil~ki Karjalan kannaksen. Tä-
31874: van kautta, näyttävät varsinkin viimeaikai- män yhdysreitin pituus tulisi olemaan
31875: set Venäjän vallanpitäjien, kaikkien sopi- kaikkiaan n. 170 km ja kustannukset n.
31876: musten vastaisesti, antamat määräykset, 600-700 miljoonaa markkaa. Nämäikin
31877: liikennemaksujen tavattomat korotukset suunnitelmat kaivannevat vielä tarkistusta,
31878: y. m. s. tekevän laivaliikenteen harjoittami- ja usealta taholta onkin tehty anomuksia
31879: sen sitä kautta suorastaan mahdottomaksi. lopullisen suunnitelman ja laskelmien ai-
31880: Ja vaikka meriyhteys Laatokalta Nevan kaansaamiseksi tämän kanavan rakentami-
31881: kautta vielä saataisiin jotenkuten järjes- sesta.
31882: tetyksi, niin nykyisellään osa tästä matkasta Mutta yhtaikaa ja rinnan tämän tutki-
31883: on aina kuljettava vieraan valtakunnan muksen kanssa olisi välttämätöntä toimit-
31884: alueen kautta joka saattaa tämän yhteyden taa tutkimus myös siitä, mitä mahdollisuuk-
31885: taas milloin tahansa sulkea ja varmasti tu- sia on olemassa ja millaisia kustannuksia
31886: lee tekemään sen ainakin silloin kun me vaatisi kanavan rakentaminen Laatokan ja
31887: sitä kipeimmin tarvitsisimme. Tästä syystä Saimaan vesistön välille ja tätä kautta es-
31888: nykyisten yhteyksien varaan jättäytyminen teettömän vesitien aikaansaaminen Laato-
31889: tekee koko Laatokan ulkopuolelle suuntau- kalta Saimaalle ja sieltä edelleen Saimaan
31890: tuvan laivaliikenteen harjoittamisen niin kanavan kautta Suomenlahdelle.
31891: epävarmaksi, että jo yksistään tästä syystä Tämä tutkimus olisi välttämätön suorit-
31892: se pakosta tyrehtyy. Asiain näin ollen ja taa siitä syystä, että käsityksemme mukaan
31893: kun lienee ilman perusteluja selvää, että on tätä kautta huomattavasti pienemmillä
31894: Ijaatokan ja maan muiden meriteiden yh- kustannuksilla mahdollisuus saada Laa-
31895: teyden säilyttäminen on välttämättömyys, tokka yhdistetyksi vesitiellä ei ainoastaan
31896: ei ainoastaan Laatokan ympäristön asuk- laajaan Saimaan vesistöön vaan myös saat-
31897: IV,225. - Huittinen y. m. 811
31898:
31899: taa se yhteyteen meren kanssa ja saavut- Koko kanavan pituus tätä suuntaa raken-
31900: taa myös kaikki ne edut joita Laatokan nettuna tulisi olemaan n. 56 km, josta mat-
31901: -Suomenlahden kanavailakin pyritään saa- kasta olisi kartan mukaan
31902: maan maan talouselämän ja valtakunnan
31903: käytettäväksi. Järviä .................... . n. 14.2 km
31904: Lahdenpohjasta Paikjärven kautta Risti- Kanavoitavaa jokea ....... . n. 30.3 ,
31905: lahteen Uukuniemellä on matkaa n. 21 km, Uutta kanavaa kaivettava n. 11.5 ,
31906: maasto on suurimmalta osalta tasaista joki-
31907: laaksoa, suoalueita ja hiekkakankaita, joi- Tätä suuntaa kanava rakennettuna saa-
31908: den läpi kanavan kaivaminen on verrattain taisiin Laatokka hyvään yhteyteen ei ai-
31909: helppoa. Tämän lisäksi olisi katkaistava noastaan laajan Saimaan vesistöjen vaan
31910: vielä Kiteellä Puhoksen n. 3 km leveä kan- myös merisatamienkin kanssa, koska Särki-
31911: nas, että laivat pääsisivät Pyhäselälle ja lahdesta lyhyen matkan päässä on Savon-
31912: sitä kautta Joensuun-Savonlinnan laiva- linnan-I,appeenrannan laivareitti ja siis
31913: reitille. Koko kanavoitavan matkan pituus valmiit kulkutiet joko Saimaalle päin tai
31914: on siis n. 24 km ja todennäköisesti Laato- merenrantaa kohden Saimaan kanavalle
31915: kan ja Saimaan välinen yhteys vesiteitse mentäessä.
31916: olisikin tätä kautta kaikkein helpoimmilla Se eristetty asema jossa Laatokka ja sen
31917: kustannuksilla saavutettavissa. Mutta tä- laivakulku on koko itsenäisyytemme ajan
31918: män suunnan heikkona puolena on verrat- joutunut olemaan, on paitsi taloudellisesti
31919: tain pitkä kiertomatka pohjoista kohden, tavattoman epäedullinen Laatokan ympä-
31920: ennenkuin laivat pääsevät kääntymään Sai- ristön elinkeinon harjoittajille, myös maan-
31921: maan kanavaa ja merenrantasatamia koh- puolustuksen kannalta suorastaan kestämä-
31922: den, vaikkakin matka Pohjois-Laatokalta tön. Siksi yhteyden aikaansaaminen Laato-
31923: tätäkään kautta kulkien ei ole pitempi Suo- kan ja maan muiden vesistöjen välille on
31924: men meriswtamiin kuin mitä se m1 ny- tehtävä, joka ei sietäisi enää viivyttelyä,
31925: kyäänkin Nevan kautta kierrettäessä. Toi- vaan olisi kiireellisesti ryhdyttävä harkitse-
31926: nen suunta joka olisi välttämätön tutkia maan sen toteuttamista. Mutta kun halli-
31927: ja joka tuntuu ulkokohtaisesti asiaa harkit- tus talousarvioehdotuksessaan ei ole va-
31928: taessa sellaiselta jota kautta Laatokan ja rannut varoja tähän tarkoitukseen ehdo-
31929: Saimaan välinen kanava rakennettuna on tamme edelläolevan perusteella kunnioitta-
31930: ehkä mahdollisuus saada aikaan paras mah- vimmin,
31931: dollinen yhteys Laatokan ja Saimaan ve-
31932: sistöjen· välille, alkaisi Hiitolan pitäjässä että Eduskunta päättäisi ottaa
31933: sijaitsevasta Pekonlahdesta, kulkisi siitä vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon
31934: edelleen Hiitolan jokea seuraten Simpeleen 150,000 markan määrärahan Laato-
31935: Jarveen, täältä Parikkalan Peruspohjan kan-Saimaan vesistön välisen kana-
31936: kautta Loitimojärveen ja siitä edelleen Sää- van rakennussuunnitelman ja kus-
31937: mingin pitäjässä Särkilahteen Saimaassa. tannusarvion laatimista varten.
31938:
31939: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1938.
31940:
31941: Kaapro Huittinen. Antti Kemppi.
31942: A. Halonen. Akseli Brander.
31943: Juhani Leppälä.
31944: 812
31945:
31946: IV,zz6. - Rah. al. N :o 194.
31947:
31948:
31949:
31950:
31951: Paasonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen
31952: toimittamista varten Varkauden-Kuopion laivaväylän
31953: syventämiskustannuksista.
31954:
31955:
31956: E d u s k u n n a ll e.
31957:
31958: Vuoden 1936 valtiopäiville jätetyssä rnarkan määrärahan tutkimuksen toi-
31959: allekirjoittaneen Paasosen y. m. toivomus- mittamiseksi niistä kustannuksista,
31960: aloitteessa n: o 147 esitetyillä perusteilla jotka Varkauden-Kuopion laivaväy-
31961: kunnioittaen ehdotamme, län syventäminen Saimaan kanavan
31962: että Eduskunta ottaisi vuoden uusia rnittasuhteita vastaavaksi ai-
31963: 1939 tulo- ja rnenoarvioon 400,000 heuttaisi.
31964:
31965: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1938.
31966:
31967: Armas Paasonen. Yrjö Räisänen.
31968: Ville Kupari. Heikki Kääriäinen.
31969: Onni Mäkeläinen. Onni Hiltunen.
31970: Kalle Kämäräinen. Tilda Löthman-Koponen.
31971: •• ••
31972:
31973: VALTIOPAIVAT
31974: 19 3 8
31975:
31976:
31977: LIITTEET
31978: VII
31979:
31980: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
31981: LAKIALOI TE.
31982:
31983:
31984:
31985:
31986: HELSINKI 1938
31987: VALTIONEUVOSTON KIR.JAPAINO
31988: 1
31989:
31990: 1
31991:
31992:
31993:
31994:
31995: 1
31996:
31997: 1
31998: Tontinvuokralakia koskeva lakialoite.
31999:
32000:
32001:
32002:
32003: 10.3
32004: •
32005: 817
32006:
32007: VII,11. - Lak. al. N:o 46.
32008:
32009:
32010:
32011: Kivisalo y. m.: Ehdotus tontinvuokralaiksi.
32012:
32013: E d u s k u n n a ll e.
32014:
32015: Hallituksen esityksessä N: o 57 on jätetty kin turvaa ja oikeutta, minkä edellämai-
32016: siinä ehdotetun tontinvuokralain ulkopuo- nittu tontinvuokralaki tulee vuokramiehille
32017: lelle kaikki ne tiheissä asumusryhmissä ole- antamaan, niin tällainen menettely heitä
32018: vat vuokramiehet, joiden vuokrasuhteet kohtaan ei ole oikeuden ja kohtuuden mu-
32019: ovat syntyneet maaliskuun 12 päivän kaista. Senvuoksi katsomme välttämättö-
32020: 1921 jälkeen. Kun näin on tapahtunut mäksi ehdottaa nyt tekeillä olevaan tontin-
32021: siitä huolimatta, että eduskunta vastauk- vudkralakiin sellaisen täydennyksen, että
32022: sessaan 20 päivänä joulukuuta 1935 lau- puheenaolevat vuokramiehet saisivat, mi-
32023: sumassaan toivomuksessa vuokramiehen oi- käli itse haluavat, uudistetuiksi vuokrasopi-
32024: keudellisen aseman turvaamisesta ja vuokra- muksensa nyt säädettävän tontinvuokralain
32025: alueiden luottokelpoisuuden parantamisesta mukaisiksi, sekä että he pääsisivät osalli-
32026: on tm1koittanut myös ja etupäässä juuri siksi kaikista muistakin mainitun lain
32027: edellämainittuja vuokramiehiä ja kun vuokramiehille turvaamista eduista.
32028: nämä vuokrarrni~het, jotka ovat jääneet ti- Edelläesitetyn perusteella ja nojautuen
32029: heissä asumusryhmissä olevien vuokra- valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään kunnioit-
32030: alueiden lunastusta koskevan lain antamaa taen ,ehdotamme,
32031: lunastusoikeutta vaille, tulisivat hallituk- että Eduskunta hyväksyisi näin
32032: sen esityksen mukaan jäämään vaille sitä- kuuluvan lakiehdotuksen:
32033:
32034:
32035: T on t i n vuokra 1a k i.
32036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
32037: määrätyllä tavalla, säädetään:
32038: 1-18 §. tämän lain vuokramiehelle turvaamista
32039: (Kuten hallituksen esityksessä.) eduista, olkoon hänellä siihen oikeus ja
32040: käsiteltäköön hänen asiansa samassa jär-
32041: 19 §. jestyksessä kuin muidenkin tässä laissa
32042: Jos sellainen vuokramies, jonka vuokra- tarkoitettujen vuokramiesten.
32043: suhde 'On syntynyt ennen tämän lain voi-
32044: maan tuloa, mutta jälkeen maaliskuun 12 20 §.
32045: päivän 1921, haluaa saada vuokrasopimuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
32046: sensa muutetuksi tämän lain mukaiseksi ........ kuuta 193 ...
32047: sekä muissakin suhteissa päästä osalliseksi
32048:
32049:
32050: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1938.
32051:
32052: Väinö Kivisalo. Jalmari Linna.
32053: Hjalmar Lindqvist. Otto Toivonen.
32054: Jalmari Väisänen. Väinö Sinisalo.
32055: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
32056: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
32057: j
32058: j
32059: j
32060: j
32061: j
32062: j
32063: j
32064: j
32065: j
32066: j
32067: j
32068: j
32069: j
32070: j
32071: j
32072: j
32073: j
32074: j
32075: j
32076: j
32077: j
32078: j
32079: j
32080: j
32081: j
32082: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET.
32083: (Ha.kusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
32084:
32085:
32086: Lakialoitteet.
32087: Kevätistuntokaudella jätetyt.
32088: -- n:o 1, Räisäsen y. m.: Ehdotus laiksi - n:o 11, Kiviojan y. m.: Ehdotus laiksi
32089: V·altiopäiväjärjestyksen 6 § :n muuttami· laillistama ttoman y h teisselämän ehkäise-
32090: sesta. Liitteet I,t. s. 7. - ~s. v.alti·o· miseksi ja laiksi mkoslain 20 luvun 8 § :n
32091: päiväjärjestys. muuttamisesta. Liitteet II,7. s. 38. -
32092: - n :o 2, 1S e r g e 1 i u k sen: Ehdotus laiksi Ks. Laillistamaton yhteiselämä.
32093: valtiopäiväjärjestyksen 13 § :n muuttami- n:o 12, von Frenckellin y.m.: Eh-
32094: sesta. Liitteet I,2. s. 9 ja 10. - Ks. dotus laiksi tulo- ja omaisuusverosta an-
32095: Valtiopä•iväjiirjes:j s. netun lain 13 §:n muuttamisesta. Liitteet
32096: - n :o 3, •S u n d 1S t r ö m i n y. m.: Ehdotus IV,t. .s. 53 ja 55. - ~s. Tulo- ja omai-
32097: laikoSå valtiopäiväjärjestyk.sen 37 § :n suusvero.
32098: muuttamisesta. Liitteet I,3. s. 11. - Ks. - n:o 13, F r i et s c h .i n: Ehdotus· laiksi
32099: v.altiopäiväjärjestys.
32100: tulo- ja ·omai•suusverosta -annetun lain
32101: - n:o 4, Furuhjelmin y.m.: Ehdotus muuttamisesta. Liitteet IV,2. 1s. 57 ja 59.
32102: laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuo- - Ejs. Tulo- ja omaisuusvero.
32103: don perusteista annetun lain voimaan-
32104: panosta annetun lain 2 § :n muutta:mi- - n:o 14, Piippulan y.m.: Ehdotus
32105: · laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja
32106: ·sesta. Liitteet I,4. s. 12 ja 14. - Ks.
32107: Yliopisto. sen vuosivoiton käyttämisestä annetun
32108: - n :o 5, S a 1 m i •a ~ a n: ·Ehdotus l.a•iksi syy- lain muuttamisesta. Liitteet IV,3. s. 61.
32109: - Ks. Väkijuomat.
32110: tetyn julkisesta puolustajasta. Liitteet
32111: H,t. s. 25. - Ks. •Syytetyn puolustus. - n :o 15, Rytingin: Ehdotus laiksi v·al-
32112: n:o 6, V. Ann,alan y.m.: Ehdotus tion viran tai ·toimen haltijan ·oikeudesta
32113: laiksi yhdistyksistä annetun lain 4 § :n eläkkeeseen 'annetun l,ain 5 §:n muutta-
32114: muuttamisesta. Liitteet II,2. ,s. 27. - Ks. mi•sesta. Liitteet IV,4. •s. 64. - Ks. Vir-
32115: Yhdistysl,aki. kamiehet.
32116: - n:o 7, K.alliokosken y.m.: Ehdotu> - n:o 16, Ö8terholmin y. m.: Ehdotus
32117: laiksi kultaehdon ja eräiden muiden mää },aiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta
32118: räy.sten vaikutuksesta maksuihin velka- annetun J.a·in muuttamisesta. Liitteet
32119: suhteissa. Liitteet II,3. s.29. - Ks. Kul- IV,5. 8. 66 ja 68. - Ks. Oppikoulut.
32120: taehto. n :o 17, K ;i v i o j a n: Ehdotus laiksi edus-
32121: - n:o 8, Pekka 1 a n ;y. m.: Ehdotus laiksi taji11e vuoden 1938 var.s•inaisilta valtio-
32122: vapausrangaistuks·een tuomittujen henki- päiviltä •suoritettavasta pwlkkiosta. Liit-
32123: löiden armahtamisesta. Liitteet II,4. s. 32. teet IV,6. •S. 70. - Ks. Edustaj,anpalkkio.
32124: - Ks. Armahdus. - n:o 18, •Frietschin: Ehdotus laiksi
32125: - n:o 9, Ampujan y. m.: Ehdotus l·aiksi edustaj,anpalkkiosta .annetun lain muut-
32126: vuoden 1918 kapinaan osallistuneiden Ja tamisesta. Liitteet IV,7. 's. 71 ja 73. -
32127: eräiden muiden henkilöiden armahtami- ffis. Edustajanpalkkio.
32128: sesta. Liitteet II,5. s. 34. - Ks. Armah- - n :o 19, Le p p ä 1 ä n y. m.: Ehdotus
32129: dus. laiksi kunnallisille mielisaimaloille •sekä
32130: - n:o 10, P e 1 t o sen y. m.: Ehdotus laiksi tuberkuloos·ia •s-airasta vien hoi tolai toks.i1le
32131: eräiden vuoden 1918 kapinan johdosta ja tuberkuloosin v.astustamistyön edistä-
32132: tuomittujen armahtamisesta ·annetun lain miseksi annettava·sta valtionavusta •an-
32133: muuttamisesta. Liitteet II,6 . .g. 36. - Ks. netun lain muuttamisesta. Liitteet VI,t.
32134: Armahdus. •S. 141. - ~s. Sairaalat.
32135: 4 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938.
32136:
32137: n:o 20, Törngrenin y. m.: Ehdotus - n :o 32, K •i v i o j a n: Ehdotus laiksi rau-
32138: laiksi kunn•alli·sille mielisa;ir:aaloiHe sekä tatierakennuksista vuosina 1934-1938 an-
32139: tuberkuloosi,a S'airas·tavien ho.itolaitoksilJe netun lain muuttamisesta. Liitteet XII,1.
32140: ja tuberkuloosin vastustam~styön edistä- s. 353. - Ks. R.autatiet.
32141: misek!si ,annettav·rusta valtionavusta anne- - n :o 33, L ·a h d en s u o n y. m.: Ehdotus
32142: tun Iain muutt•amisesta. Liitteet VI,2. laiksi rautatier.akennuk!sista vuosina 1939
32143: s. 143 ja 145. - Ks. 18airrual,at. -1.946. Liitteet XII,2. s. 354. - Ks.
32144: - n :o 21, B ö ö k .i n y. m.: Ehdotus 1a:iksi Rautatiet.
32145: eläinsuojelula;in 6 § :n muuttami,sesta. - n :o 34, K .a lli o k o s ken y. m.: Ehdo-
32146: Liitteet VI,3. 1s. 147. - Ks. Eläinsuojelu. tus laiksi r·autatierakennuk!sista vuo.sina
32147: - n :·o 22, K ,i v i ojan: Ehdotus laiksi kun- 1939-1944. Liitteet XII,3. 1s. 357. - Ks.
32148: nallisen v•rualilain muuttamisesta. Liitteet Rautatiet.
32149: VII,1. s. 183. - Ks·. KunnaUinen vaali- - n :o 35, K i v i o j •a n: Ehdotus laiksi rau-
32150: laki. tatierakennuksista vuosina 1939-j1946.
32151: - n :o 23·, K a ll.i o k o •s k e n y. m.: Ehdo- Liitteet XII,4. ·s. 359. - Ks. Rautatiet.
32152: tus laiksi tielain 93 § :n muuttamisesta. n:o 36, La h te 1 ·a n: Ehdotus J.a:iksi rau-
32153: Liitteet VII,2 ..s. 184. - Ks. T.ielaki. tatierakennuksis·ta vuosina 1939-1946.
32154: Li.itteet XII,5 . .s. 360. - Ks. Rautatiet.
32155: - n :o 24, P e ]{ k a l •a n: Ehdotus laiksi palo- - n:o 37, K·oivurann·an y. m.: Ehdo-
32156: lain muuttamisesta. Liitteet VII,3. s. 186. tu.s .l.aiksi .rautatier.akennuksi.sta vuosina
32157: - Ks. Pal·olaki. 1939-1944. Liitteet XII,6. 1s. 363. - Ks.
32158: ~ n:o 25, N.i1sk•asen: Ehdotus J.aiks.i Rautatiet.
32159: ma1anviljelijän oikeudesta 'saada elatus - n:o 38, Juneksen y. m.: Ehdotus
32160: siltä ·ti1alta, jolta hän pakkohuutokaupan laiksi rautatierakennuksista vuosina 1939
32161: k.autta joutuu poi•s. Liitteet VII,4. :s. 188. -1943. Liitteet XII,7. s. 367. - Ks.
32162: - Ks. Ma>ata1ous. R~autatiet.
32163: - n:o 26, L~ahtel,an y. m.: Ehdotus laiksi n:o 39, KuJov·a·ar.an y. m.: Ehdotus
32164: E~säm!l!an antamisesta Kemijärven ja Sal- lruiksi rautatierakennuksista vuosina 1939
32165: lan kunt•ain liian pienille taloille. Liitteet -1948. Liitteet XII,s. s. 368.- Ks. Rau-
32166: VII,5. s. 190. - Ks. Kemijärven pien- tatiet.
32167: tilat. - n:o 40, Pi:Ik·am.an y. m.: Ehdotus
32168: - n:o 27, T.ak:aJ,an y. m.: E·hdotus laiksi laiksi rautatiera:kennub~sta vuosin'a 1939
32169: oppivelvollisuudesta ,annetun lain 7 § :n -1948. Liitteet XII,9. s. 370. - Ks.
32170: muuttamisesta. Liitteet VIII,1. s. 221. - Rautatiet.
32171: Ks. Oppivelvollisuus. - n:o 41, P,ilppul,an y. m.: Ehdotus
32172: - n:o 28, Riipisen y. m.: Ehdotus laiksi l1a,iksi rautatier,akennuk!sista vuosina 1939
32173: yksityisoppikoulujen valtionavusta anne- -1946. Liitteet XII,to. 1s. 372. - Ks.
32174: tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,s. R·autatiet.
32175: s. 75. - Ks. Oppikoulut. - n:o 42, Jo u k a .sen y. m.: Ehdotus· laiksi
32176: - n:.o 29, 1Sund•strömin y. m.: Ehdotus mutatier.akennuksista vuosina 1939-1946.
32177: 1ruiksi mer.imiesl,ain muuttamisesta. Liit- Liitteet XII,11. s. 373. - Ks. Rautatiet.
32178: teet X,t. ,s. 311. - Ks. Merimiehet. - n:o 43, K empi n y. m.: Ehdotus laiksi
32179: - n:o 30, .J. Ra~at.ikai,sen y. m.: Ehdo- r•autatierakennuksista vuosin1a 1939-1946.
32180: tus laiksi me1Jsä- ja lauttaustyöväen ,a;su- Liitteet XII,12. ·S. 374. - Es. Rautatiet.
32181: muksista annetun l·ain 1 §:n muuttami- - n:o 44, K.a.asal.ai~sen y. m.: Ehdotus
32182: •sesta. Liitteet X,2 . .s·. 314. - Ks. Metsä- 1aik!si r.autatier.akennuk,sis·ta vuosina 1939
32183: työlä~set. -1946. Liitteet XII,13. 1s. 377. - K~s.
32184: - n :o 31, W i r tase n y. m.: Ehdotus laiksi Rautatiet.
32185: gra:afiUisen teollisuuden p.alvelukses,sa ole- - n :o 45, Peltosen y. m.: Ehd·otus 1aiksi
32186: v,ruin lomi•sta. Liitteet X,3. •s. 316 ja 320. rautatierakennuksista vuosi!lJa 1939~1946.
32187: - K•s. Kirjatyöläiset. Liitteet XII,t4. s. 380. - Ks. Rautatiet.
32188:
32189:
32190: Syysistuntokaudella jätetty.
32191: - n:o 46, Kivisalon y.m.: Ehdotus
32192: tontinvuokralaiksi. Liitteet VII,17. s. 817.
32193: - Ks. Tontinvuokr.a.
32194: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloit'teet 1938. 5
32195:
32196:
32197:
32198: Rahaasia-aloitteet.
32199: Kevätistuntokaudella jätetyt.
32200:
32201: - n:o 1, J .a n h o 'sen y. m.: Määrä!'ahan n :o 5, J a n h o s e n: Määrärahan osoi tta-
32202: osoi ttamisest·a :saira,al•an rakentamiseksi misesta ma•an tien ja ~Sillan rakentamiseksi
32203: Sotkamon kuntaan. Liitteet IV,aa. 1S. 127. Tönölänsalmen y1i. Liitteet IV,37. 1s. 131.
32204: - Es . .Sa:ira;a1at. - Ks. Maan tiet.
32205: n:o 2, Perhon y. m.: Määrärahan osoit- n:o 6, Piikaman y.m.: Määrärahan
32206: tami•sesta Laajoen perk·austöiden ~aloit.ta osoittamisesta Etin pitäjiilssä olevan Vir-
32207: mista v•arten. Li·itteet IV,34. s. 128. - rans·almen ·sillan r.akent•amista v•arten.
32208: Ks. Perk·austyöt. Liitteet IV,as. s. 132. - Ks. Sillat.
32209: n:o 3, P.ilkaman y. m.: Määrär·ahan n:o 7, J u t i 1 a n y. m.: Määrärahan
32210: osoittamisesta Heinolan-Hujansa;lon-Ui- osoittami.seS'ta Or,avikivensa1men sillan r.a-
32211: miJ,an-J•aalan maantien rakentamiseksi. kentamista varten. Liitteet IV,39. ,s. 133.
32212: Liitteet IV,35. s. 129. - Ks. Maantiet. - Ks. Sillat.
32213: n:o 4, J .a n h o sen: Määrärahan oso.itta- - n:o 8, Collianderin: Korotetun
32214: mi•sesta erämaantien rakentami~Seksi tSuo- määrärahan osoittamisesta Ångbåtsaktie-
32215: mus•s·almen---..,Kuhmoniemen mSJantiestä bolaget Södra N agu nimiselle osake-
32216: Yli vuokin Vängän talon tienoolta Marj·o- yhtiölle. Li:itteet IV,4o. s. 134 ja 135. -
32217: kylän Karhuv·aaraan. Liitteet IV,36. s. Ks. Merenkulku.
32218: 130. - Ks. Ma.antiet.
32219:
32220:
32221: Syysistuntokaudella jätetyt.
32222:
32223: - n:o 9, V. Anna 1 a n y. m.: Määrärahan leille valtion viran- ja toimenhaitijoille
32224: osoittamisesta valtion viran- ja toimen- vuoden 1918 kapinan tai siihen liittynei-
32225: haltijain perheiisien korottamiseksi. Liit- den tapausten johdosta Venäjällä menet-
32226: teet IV,41. s. 541. - Ks. Virkamiehet. tämästään irtaimesta omaisuudesta. Liit-
32227: n:o 10, P e 1 t o sen y. m.: Määrärahan teet IV,46. s. 550. - Ks. Virkamiehet.
32228: osoittamisesta eräiden konduktöörin ja II n:o 15, V a 11 a k sen y. m.: Määrärahan
32229: luokan veturinkuljettajan virkain muut- osoittamisesta korvauksen suorittamiseksi
32230: tamiseksi vastaavasti ylikonduktöörin ja erään vuonna 1919 sattuneen rajakahakan
32231: I luokan veturinkuljettajan viroiksi. Liit- johdosta Kivennavan pitäjän Hartoisten
32232: teet IV,42. s. 542. - Ks. Virkamiehet. kylän asukkaille aiheutuneesta vahingosta.
32233: n:o 11, 0 k s a 1 a n: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,47. s. 551. - Ks. Rajaseutu.
32234: misesta ruoppaustöiden suorittamiseksi n:o 16, Kalliokosken y.m.: Määrä-
32235: Sortavalaan johtavilla Laatokan laivaväy- rahan osoittamisesta maanparannustöitä
32236: lillä. Liitteet IV,43. s. 544. - Ks. Laa- varten myönnettyjen valtionlainojen alen-
32237: tokan laivaliikenne. tamiseen. Liitteet IV,4s. s. 552. - Ks.
32238: n:o 12, Frietschin y.m.: Määrära- Maatalous.
32239: han osoittamisesta rautatieläisyhdistysten n:o 17, Piippulan y.m.: Määrärahan
32240: toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,44. osoittamisesta eräiden Suomen Hypoteek-
32241: s. 545 ja 547. - Ks. Rautatiet. kiyhdistykseltä saatujen lainojen koron
32242: n:o 13, Ikosen y. m.: Määrärahan osoit- alentamiseksi. Liitteet IV,49. s. 553. -
32243: tamisesta erinäisten maailmansodan ai- Ks. Hypoteekkiyhdistys.
32244: kana Suomen kansalaisille koituneiden n:o 18, Leinosen y. m.: Määrärahan
32245: vahinkojen korvaamista varten. Liitteet osoittamisesta Suomen Ilmapuolustuslii-
32246: IV,45. s. 549. - Ks. Sotavahingot. ton avustamiseksi. Liitteet IV,5o. s. 555.
32247: n:o 14, P e 1 t o sen: Määrärahan osoit- - Ks. Ilmapuolustus.
32248: tamisesta korvauksen suorittamiseksi Suo- n:o 19, Wiikin y. m.: Määrärahan osoit-
32249: men valtion palveluksessa Venäjällä ol- tamisesta Suomeen saapuneiden tai
32250: 6 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938.
32251:
32252: vastedes saapuvien maanpakolaisten avus- n:o 31, Luostarisen y.m.: Korote-
32253: tamiseksi. Liitteet IV,51. s. 557. - Ks. tun määrärahan osoittamisesta 'maa- ja
32254: Maanpakolaiset. kotitalouden sekä kasvitarhanhoidon ope-
32255: n:o 20, Soiuin y.m.: Määrärahanosoit- tuksen edistämiseksi maalaiskansakou-
32256: tamisesta maa talousasiamiestoimen j ärj es- luissa. Liitteet IV,63. s. 576. - Ks. Kan-
32257: tämiseksi ulkomaille. Liitteet IV,52. s. sakoulut.
32258: 558. - Ks. Maatalous. - n:o 32, Kaasalaisen y.m.: Määrä-
32259: n:o 21, Pohjalan y. m.: Määrärahan rahan osoittamisesta paikallismuseoita var-
32260: osoittamisesta Helsingin keskussotilassai- ten tarvittavan amanuenssin viran perus-
32261: raalan uudisrakennustöiden loppuunsaat- tamiseksi muinaistieteelliseen toimikun-
32262: tamista varten. Liitteet IV,53. s. 560. - taan. Liitteet IV,64. s. 578. - Ks. Mu-
32263: Ks. Sairaalat. seot.
32264: n:o 22, Kulovaaran y.m.: Määrära- n:o 33, Hong a n y. m.: Määrärahan
32265: han osoittamisesta asuntojen rakentami- osoittamisesta Turun vanhan historialli-
32266: seksi Turun keskussairaalan palveluskun- sen linnan entistämistyötä varten. Liit-
32267: nalle. Liitteet IV,54. s. 562. - Ks. Sai- teet IV,65. s. 579. - Ks. Turun linna.
32268: raalat. - n:o 34, Moilasen y. m.: Määrärahan
32269: n:o 23, Vesterisen y.m.: Määrära- osoittamisesta Viipurin vanhan tuomio-
32270: han osoittamisesta yleisen keskussairaalan kirkon korjausta varten. Liitteet IV,66.
32271: rakentamiseksi Jyväskylään. Liitteet s. 581. - Ks. Viipurin tuomiokirkko.
32272: IV,55. s. 564. - Ks. Sairaalat. n:o 35, Räisä•sen y.m.: Määrärahan
32273: n:o 24, Kai l i on y. m.: Määrärahan osoittamisesta kahden maakuntakirjaston
32274: osoittamisesta Vaasan läänin lääninsai- aikaansaamiseksi. Liitteet IV,67. s. 582.
32275: raalan lisärakennusten suunnittelua var- - Ks. Kirjastot.
32276: ten. Liitteet IV,56. s. 566. - Ks. Sai- - n:o 36, B ö ö k i n y. m.: Määrärahan
32277: raalat. osoittamisesta uuden toimitalon rakenta-
32278: n:o 25, Paasosen y. m.: Määrärahan miseksi Suomen Merimieslähetysseuralle
32279: osoittamisesta Kuopion lääninsairaalan Lontooseen. Liitteet IV,6s. s. 583. - Ks.
32280: laajentamista varten täydelliseksi keskus- Merimiehet.
32281: sairaalaksi. Liitteet IV,57. s. 567. - Ks. n:o 37, Lahtelan y. m.: Määrärahan
32282: Sairaalat. osoittamisesta pappilan rakentamiseksi
32283: n:o 26, Löthman-Kopo·sen y. m.: Posion seurakuntaan. Liitteet IV,69. s.
32284: Määrärahan osoittamisesta lastensuojelu- 585. - Ks. Posio.
32285: kodin rakentamiseksi Pohjois-Savon tu- n:o 38, Leppä l ä n y. m.: Määrärahan
32286: berkuloottisia lapsia varten. Liitteet IV,5s. osoittamisesta Korpiselän rukoushuoneen
32287: s. 568. - Ks. Lasten suojelu. uudistamis- ja korjaustöitä varten. Liit-
32288: n:o 27, Kaijalaisen y.m.: Määrä- teet IV,7o. s. 586. - Es. Korpiselkä.
32289: rahan osoittamisesta sairasmajan raken- n:o 39, Soinisen y. m.: Määrärahan
32290: tamiseksi Savukoskelle. Liitteet IV,59. osoittamisesta keskustalon hankkimiseksi
32291: s. 570. - Ks. Sairaalat. Rajaseudun Kansankorkeakouluyhdisty k-
32292: n:o 28, Kaijalaisen y.m.: Määrä- selle Joensuuhun. Liitteet IV,n. s. 587.
32293: rahan osoittamisesta lentokoneen hankki- - Ks. Rajaseutu.
32294: miseksi sairaankuljetusta varten Lapin - n:o 40, Kukkosen y. m.: Määrärahan
32295: läänissä. Liitteet IV,6o. s. 571. - Ks. osoittamioSesta Mieskuoro Finlandian kon-
32296: Sairaankuljetus. sertti- ja kulttuuripropagandamatkaa var-
32297: n:o 29, Malkamäen y.m.: Määrära- ten Yhdysvaltoihin. Liitteet IV,72. s. 588.
32298: han osoittamisesta ylimääräiseksi palkan- - Ks. Finlandia.
32299: lisäykseksi maalaiskansakoulunopettajille. n:o 41, Pohjalan y. m.: Määrärahan
32300: Liitteet IV,61. s. 573. - Ks. Kansakou- osoittamisesta avustukseksi Suomen kie-
32301: lut. len, kirjallisuuden ja historian oppituolin
32302: n:o 30, Malkamäen y.m.: Määrära- perustamiseksi Suomi-Opistoon. Liitteet
32303: han osoittamisesta ylimääräiseksi perheel- IV,73. s. 589. - K·s. Suomi-Opisto.
32304: lisyysavustukseksi maalaiskansakoulun- - n:o 42, Pekkalan y. m.: Määrärahan
32305: opettajille. Liitteet IV,62. s. 575. - Ks. osoittamisesta avustuksiksi Amerikan suo-
32306: Kansakoulut. malaissyntyisille nuorille opintomatkoja
32307: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938. 7
32308:
32309: varten Suomeen. Liitteet IV,74. s. 590.- matkojen järjestämistä varten työläis-
32310: Ks. Amerikan suomalaiset. opiskelijoille ja vuosilomiaan viettäville
32311: n:o 43, Stenwallin y. m.: Määrära- työntekijöille. Liitteet IV,s5. s. 613. -
32312: han osoittamisesta Suomen ruotsalaiselle Ks. Opintomatkat.
32313: nuorisoliitolle ruotsinkielisen nuorisoliik- n:o 54, V. Annalan y. m.: Korotetun
32314: keen historiikin julkaisemista varten. Liit- määrärahan osoittamisesta väestösuojelu-
32315: teet IV,75. s. 592 ja 593. - Ks. Ruotsa- toimintaa varten. Liitteet IV,s6. s. 615.
32316: lainen nuorisoliitto. - Ks. Väestösuojelu.
32317: n:o 44, Kullbergin y.m.: Määrära- n:o 55, Riipisen y. m.: Määrärahan
32318: han osoittamisesta rakennusavustuk·seksi osoittamisesta väestösuojeluopetuksen j är-
32319: Porvoon ruotsalaiselle kansanopistolle. jestämiseksi oppikouluissa. Liitteet IV,s7.
32320: Liitteet IV,76. s. 594 ja 595.- Ks. Kan- s. 617. - Ks. Väestösuojelu.
32321: sanopistot. n:o 56, K ui t t i sen y. m.: Määrärahan
32322: n:o 45, M i iki n y. m.: Määrärahan osoit- os·oittamisesta uinnin ja hengenpelastuk-
32323: tamisesta rakennusavustukseksi Imatran sen opetusta varten kansakoulujen yläluo-
32324: yhteiskoululle. Liitteet IV,77. s. 596. - killa. Liitteet IV.ss. s. 618.. - Ks. Uima-
32325: Ks. Oppikoulut. opetus.
32326: n:o 46, Lumpeen y. m.: Määrärahan n:o 57, Moilasen y. m.: Määrärahan
32327: osoittamisesta Tampereen teknillisen op- osoittamisesta uimataidon opettamista
32328: pilaitoksen lisärakennusta varten. Liit- varten. Liitteet IV,s9. s. 620. - Ks.
32329: teet IV,7s. s. 599. - Ks. Tampereen tek- Uimaopetus.
32330: nillinen opisto. n:o 58, Kalliokosken y.m.: Määrä-
32331: n:o 47, Syrjäiän y.m.: Määrärahan rahan osoittamisesta Vaasan maanviljelys-
32332: osoittamisesta Heinolan keskikoulun uuden insinööripiirin jakamista varten. Liitteet
32333: koulutalon rakentamista varten. Liitteet IV,9o. s. 622. - Ks. Maatalous.
32334: IV,79. s. 602. - Ks. Oppikoulut. n:o 59, Kullbergin y.m.: Määrära-
32335: n:o 48, Kaija l a i sen: Määrärahan han osoittamisesta lisäavustukseksi kar-
32336: osoittamisesta Petsamon Töllevin kansa- janhoito- ja meijerikoulujen vähävarai-
32337: koulutalon rakentamiseksi. Liitteet IV,so. sille oppilaille. Liitteet IV,91. s. 623 ja
32338: s. 604. - Ks. Kansakoulut. 624. - Ks. Karjanhoitokoulut.
32339: n:o 49, Österholm i n y. m.: Määrä- n:o 60, Meriläisen y.m.: Korotetun
32340: rahan osoittamisesta apurahoik,si kansa- määrärahan osoittamisesta yksityisluon-
32341: koulunopettajille auskultoimista ja opin- toisten maamieskoulujen vähävaraisten
32342: tomatkoja varten. Liitteet IV,s1. s. 605 oppilaiden avustamiseksi. Liitteet IV,92.
32343: ja 606. - Ks. Kansakoulut. s. 625. - Ks. Maamieskoulut.
32344: n:o 50, Leppä l ä n y. m.: Määrärahan - n:o 61, K arvet i n: Määrärahan osoit-
32345: osoittamisesta rautatie- ja linja-autolippu- tamisesta juuston arvostelun järjestämistä
32346: jen kustantamiseksi maalaiskansakoulujen varten Turkuun. Liitteet IV,9a. s. 626.-
32347: jatkoluokkien oppilaiden opintoretkiä var- Ks. Juuston arvostelu.
32348: ten. Liitteet IV,s2. s. 607. - K·s. Kansa- n:o 62, V. Annalan y. m.: Korotetun
32349: koulut. määrärahan osoittamisesta huokeakor-
32350: n:o 51, Stenwallin y.m.: Määrära- koista kalastaja- ja pienvarustajaluottoa
32351: han osoittamisesta rautatielippumaksujen varten. Liitteet IV,94. s. 628. - Ks.
32352: korvaamiseksi erinäisille yhdistyksille. Kala·stus.
32353: Liitteet IV,sa. s. 609 ja 610. - Ks. Yh- n:o 63, J u ne k sen y. m.: Määrärahan
32354: distykset. osoittamisesta avustukseksi Lapin läänin
32355: n:o 52, Stenwallin y.m.: Korotetun Kalastuskuntain Liitolle. Liitteet IV,95.
32356: määrärahan osoittamisesta rautatielippu- s. 629. - Ks. Kalastus.
32357: maksuihin erinäisille yhdistyksille. Lii t- n:o 64, Meriläisen y.m.: Määrära-
32358: teet IV,s4. s. 611 ja 612. - Ks. Yhdis- han osoittamisesta Kainuun suoviljely·s-
32359: tykset. koeaseman toimintaa varten. Liitteet
32360: n:o 53, Aattelan y.m.: Määrärahan IV,96. s. 631. - Ks. Suoviljelys.
32361: osoittamisesta höyrylaiva Auran kunnos- n:o 65, M a r t t i l a n y.m.: Korote-
32362: tamiseksi ilmaisten opinto- ja virkistys- tun määrärahan osoittamisesta maatalous-
32363: 8 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938.
32364:
32365: kerhotoiminnan tukemiseksi. L,iitteet n:o 77, Kivi s a 1 on y. m.: Määrärahan
32366: IV,97. s. 632. - Ks. Maatalous. ·osoittamisesta tietopuolisen karjanhoito-
32367: n:o 66, Iko,sen y.m.: Korotetun mää- koulun perustamiseksi Lepaan tilalle.
32368: rärahan osoittamisesta kotiteolli'Suuden Liitteet IV,1o9. s. 653. - Ks. Karjan-
32369: edistämiseksi. Liitteet IV,9s. s. 635. - hoitokoulut.
32370: Ks. Kotiteollisuus. n:o 78, Kullbergin y.m.: Määrära-
32371: n:o 67, E. Jokisen y. m.: Määrärahan han osoittamisesta koulutalon rakenta-
32372: osoittamisesta Suomen Puutarhaviljelijäin mista ja sisustamista varten Vallisan ruot-
32373: Liiton valtionavun korottamista varten. salais-elle tietopuoliselle meijerikoululle.
32374: Liitteet IV,99. s. 638. - Ks. Puutarhan- Liitteet IV,no. s. 656 ja 657. - Ks.
32375: hoito. Meijerikoulut.
32376: n:o '68, Tarkkasen y. m.: Määrärahan n:o 79, Kalliokosken y.m.: Määrä-
32377: osoittamisesta Koetoimintayhdistysten lii- rahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
32378: ton valtionavun korottamista varten. Liit- kotitalouskoulun emäntäkouluksi muutta-
32379: teet IV,100. s. 639. - Ks. Koetoiminta. mista varten. Liitteet IV,111. s. 658. -
32380: n:o 69, Koivulahti-Lehdon y.m.: Ks. Emäntäkoulut.
32381: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen n:o 80, Kukkosen y. m.: Määrärahan
32382: kotitalousneuvonnan avustamiseksi. Liit- osoittamisesta valtion emäntäkoulun pe-
32383: teet IV,101. s. 640. - Ks. Kotitalous. rustamiseksi Pohjois-Karjalaan. Liitteet
32384: n:o 70, Hännisen y.m.: Määrärahan IV,112. s. 659. - Ks. Emäntäkoulut.
32385: osoittamisesta sianporsaiden hankinnan n:o 81, Leppä 1 ä n y. m.: Määrärahan
32386: avustamiseksi Oulun ja Lapin läänien har- osoittamisesta lisämaan hankkimiseksi
32387: vaanasutuille seuduille. Liitteet IV,102. Sortavalan Rantueen emäntäkoululle. Liit-
32388: s. 641. - Ks. Sianhoito. teet IV,113. s. 660. - Ks. Emäntäkoulut.
32389: - n:o 71,_ Taka 1 a n y. m.: Korotetun n:o 82, Pitkäsillan y.m.: Määrära-
32390: määrärahan osoittamisesta lapsiavustus- han osoittami•sesta Lahteen perustettavan
32391: viljelmien järjestämiseen. Liitteet IV,103. mieskoti teollisuusopettajaopiston raken-
32392: s. 642. - Ks. Lapsiavustusviljelmät. nustöiden ·aloittamista varten. Lii tteet
32393: n:o 72, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan IV,114. s. 661. - Ks. Kotiteollisuus.
32394: osoittamisesta avustuksen ja lainan anta- n:o 83, J u ne k -sen y. m.: Määrärahan
32395: miseksi Poro ja Riista Osakeyhtiölle jää- osoittamisesta mieskotiteollisuuskoulun pe-
32396: dyttämön, suola,amon y. m. rakennusten rustamista varten Alatornion kuntaan.
32397: rakentamista varten. Liitteet IV,lo4. s. Liitteet IV,115. s. 663. - Ks. Kotiteolli-
32398: 644. - Ks. Poronhoito. suus.
32399: n:o 73, Kämäräisen y.m.: Määrära- n:o 84, Lehtosen y. m.: Määrärahan
32400: han osoittamisesta paperi-, •sulfaatti- ja osoittamisesta sianhoitokoulun rakenta-
32401: sahapuiden sekä niiden jalosteiden hinta- miseksi liujalan koulutilulle. Liitteet
32402: tutkimuksen toimittamista ja julkaise- IV,116. s. 664. - Ks. Sianhoito.
32403: mista varten. Liitteet IV,1o5. H. 646. - n:o 85, Leinosen y.m.: Määrärahan
32404: Ks. Paperipuiden hintatutkimus. osoittamisesta Kätkäjoen perkaushank-
32405: n:o 74, H i 1 d enin y. m.: Määrärahan keen toteuttamista varten. Liitteet IV,117.
32406: osoittamisesta apurahoiksi eläinlääkäreille s. 665. - Ks. Perkaustyöt.
32407: opintojen harjoittamista varten ulko- n:o 86, H a g a n y. m.: Määrärahan osoit-
32408: mailla. Liitteet IV,lo6. s. 648 ja 649. - tamisesta Vöyrinjoen per·kausta varten.
32409: Ks. Eläinlääkärit. Liitteet IV,11s. s. 667 ja 668. - Ks.
32410: n:o 75, Kämäräisen y.m.: Määrära- Perkaustyöt.
32411: han osoittamisesta viiden kiertävän maa- n:o 87, K empi n y. m.: Määrärahan
32412: mies- tai karjanhoitokoulun perustamista osoittamisesta Karjalan kannaksella si-
32413: varten. Liitteet IV,107. s. 650. - Ks. jaitsevan Rokkalanjoen perkaustöitä v·ar-
32414: Maamieskoulu t. ten. Liitteet IV,119. s. 669. - Ks. Per-
32415: n:o 76, J u ne k sen y. m.: Määrärahan kaustyöt.
32416: osoittamisesta käytännöllis-tietopuolisen n:o 88, Rytingin y. m.: Määrärahan
32417: karjanhoitokoulun ylläpitämiseksi Perä- osoittamisesta Iijoen perkaustyötä varten.
32418: Pohjolan maanviljelysseuran alueella. Liitteet IV,120. s. 670.- Ks. Perkaustyöt.
32419: Liitteet IV,1os. s. 652. - Ks. Karjan- n:o 89, Luukan y. m.: Määrärahan
32420: hoitokoulut. osoittamisesta Vuoksen la;skemi·sta varten.
32421: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938. 9
32422:
32423: Liitteet IV,121. s. 671. - Ks. Vuoksen eläkkeiksi työkyvyttömille ja varattomille
32424: laskeminen. vapaussodan rintamamiehille. Liitteet
32425: n:o 90, Luukan: Määrärahan osoitta- IV,133. s. 687. - Ks. Vapaussota.
32426: misesta Muolaanjärven laskemiseen. Liit- n:o 102, H o r e 11 i n y. m.: Korotetun
32427: teet IV,122. s. 672. - Ks. Perkaustyöt. määrärahan osoittamisesta ylimääräi·siksi
32428: n:o 91, Vilhulran y.m.: Korotetun eläkkeiksi työkyvyttömille ja varattomille
32429: määrärahan osoittamisesta tutkimuksen vapaussodan rintamamiehille. Liitteet
32430: suorittamiseksi Päijänteeseen laskevien IV,134. s. 689. - Ks. Vapraussota.
32431: vesistöjen vedenpinnan säännöstelemistä n:o 103, V. Ann ·alan y. m.: Korote-
32432: varten. Liitteet IV,123. s. 673. - Ks. tun määrärahan osoittamisesta ylimääräi-
32433: Perkaustyöt. siksi eläkkeiksi vapaussodan työkyvyttö-
32434: n:o 92, L. 0. Hirvensalon y.m.: mille ja Varattomille rintamamiehille.
32435: Määrärahan osoittamisesta tulvavesien Liitteet IV,135. s. 690. - Ks. Vapaus-
32436: säännöstelytöiden aloittamiseksi Onkive- sota.
32437: den, Nerkoon ja Poroveden vesistöissä. n:o 104, Rytingin y. m.: Määrärahan
32438: Liitteet IV,124. s. 674. - Ks. Perkaus- osoittamisesta eläkkeen maksamiseksi kan-
32439: työt. saneläkelain ulkopuolelle jääneille van-
32440: n:o 93, Lohen: Määrämhan osoittami- hoille ja ·työkyvyttömille vähävaraisille
32441: sesta Vuorma- j<a Hetejärvien kuivatus- henkilöille. Liitteet IV,136. s. 691. - Ks.
32442: töiden aloittamista varten. Liitteet IV,125. Kansaneläke.
32443: s. 676. - Ks. Perkaustyöt. n:o 105, Mustasillan y.m.: Koro-
32444: n:o 94, Rytingin y. m.: Määrärahan tetun määrärahan osoittamisesta raajarik-
32445: osoittamisesta Hete- ja Vuormajärvien koisten henkilökohtaista avustamista var-
32446: kuivatustöitä varten. Liitteet IV,126. s. ten. Liitteet IV,1.3 7. s. 693. - Ks. Raa-
32447: 677. - Ks. Perkaustyöt. jrarikkoiset.
32448: n:o 95, Rytingin y.m.: Määrärahan n:o 106, Sundströmin y.m.: Mää-
32449: osoittamisesta Taivalkosken pitäjässä ole- rärahan osoittamisesta vanhainkodin pe-
32450: vien Virkkusen-, Luokan- ja Kortejärvien rustamiseksi vanhoille ja työkyvyttömille
32451: kuivatustöiden ' aloittamiseksi. Liitteet merimiehille. Liitteet IV,l38. s. 695. -
32452: IV,127. s. 678. - Ks. Perkaustyöt. Ks. Merimiehet.
32453: n:o 96, Rytingin y.m.: Määrärahan - n:o 107, Tervon: Määrärahan osoitta-
32454: osoittamisesta Kuorejärven kuivatustyötä misesta avustuksia varten Ilomantsin vä-
32455: varten. Liitteet IV,12s. s. 679. - Ks. hävaraisille kuntalaisille. Liitteet IV,139.
32456: Perkaustyöt. s. 696. - Ks. Ilomantsi.
32457: n:o 97, T o 1 p pasen y. m.: Korotetun
32458: n:o 108, J. Raatikaisen y. m.: Mää-
32459: määrärrahan osoittamisesta maaseudun
32460: rärahan osoittamisesta Sortavalan-Läs-
32461: asunto-olojen parantamista varten. Liit-
32462: kelän oikoradan rakennustöiden aloitta-
32463: teet IV,129. s. 680. - Ks. Asunto-olot.
32464: mista varten. Liitteet IV,140. s. 698. -
32465: n:o 98, Lehtokosken y.m.: Määrä-
32466: Ks. Rautatiet.
32467: rahan osoittamisesta kaupunkien, kauppa-
32468: lain ja taajavähsten asutuskeskuksien vä- n:o 109, L. 0. Hirven s a 1 on y. m.:
32469: hävraraisten vuokra-avustuksia varten. Määrärahan osoittamisesta Savon radalta
32470: Liitteet IV,130. s. 681. - Ks. Asunto- Iisalmen-Alapitkän tienoolta Sotkamon
32471: olot. kautta Kuhmoniemelle kulkevan radan
32472: n:o 99, Luostarisen y.m.: Korote- tutkimistöitä varten. Liitteet IV,141. s.
32473: tun määrärahan osoittamisesta Suomen 700. - Ks. Rautatiet.
32474: Opettajain Raittiusliiton vuosiavustusta n:o 110, Jan h o sen y. m.: Määrärrahan
32475: varten. Liitteet IV,131. s. 684. - Ks. osoittamisesta y limääräisiksi avustuksiksi
32476: Raittiustyö. kyläteiden rakentamista ja parantamista
32477: n:o 100, Lehtokosken y.m.: Koro- sekä niiden kunnossapitoa varten. Liit-
32478: tetun määrärahan osoittami·sesta raittius- teet IV,142. s. 702. - Ks. Maantiet.
32479: opetus- ja valistustyötä varten. Liitteet n:o 111, Koivurannan y.m.: Mää-
32480: IV,132. s. 685. - Ks. Raittiustyö. rärahan osoittamisesta asutusteiden kun-
32481: n:o 101, Hui t t i rS en y. m.: Korotetun toonpranemist•a varten. Liitteet IV,143.
32482: määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi s. 705. - Ks. Maantiet.
32483:
32484: 2
32485: 10 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938.
32486:
32487: n:o 112, Taka 1 a n y. m.: Määrärahan kai.siin rakennettavaa tietä v.arten. Liit-
32488: osoittamisesta tutkimuksen toimittami- teet IV,155. s. 722. - Ks. Maantiet.
32489: seksi valtion hoitoon otettavien kunnan- n:o 124, Aarniokosken y.m.: Mää-
32490: ja kyläteiden lukumäärästä. Liitteet rärahan osoittamisesta maantien r>akenta-
32491: IV,144. s. 706. - Ks. Maantiet. miseksi Niinisalon pys~kiltä Karvian pi-
32492: n:o 113, Juneksen y.m.: Määrämhan täjän Kantin kylään. Liitteet IV,156. s.
32493: osoittamisesta maantietutkimuksia varten. 723. - Ks. Maantiet.
32494: Liitteet IV,145. s. 707. - Ks. Maantiet. n:o 125, Vesterisen y.m.: Määrära-
32495: n:o 114, Hong a n y. m.: Määrärahan han osoittamisesta Lievestuoreen-Simu-
32496: osoittamisesta Kustavin - Taivassalon nan- Kuparin- Hänniskylän maantien
32497: maantien mkentamista varten. Liitteet rakentamista varten. Liitteet IV,157. s.
32498: IV,146. s. 708. - Ks. Maantiet. 725. - Ks. Maantiet.
32499: - n:o 126, J. Anna 1 a n y. m.: Määrära-
32500: n:o 115, Kulovaaran y.m.: Määrä-
32501: han osoittamisesta J urvan-Laihian Ky-
32502: rahan osoittamisesta maantien rakentami-
32503: län pään välisen ma:antien oikaisua ja
32504: seksi P:aattisista Kärsämäen kautta Tur-
32505: korjaamista varten. Liitteet IV,15s. R.
32506: kuun. Liitteet IV,147. s. 710. - Ks.
32507: 726. - Ks. Maantiet.
32508: Maantiet. n:o 127, J. Anna 1 a n y. m.: Määrära-
32509: n:o 116, H i 1 d enin y. m.: Määrärahan han osoittamisesta tien korjausta ja oi-
32510: osoittamisesta Helsingin-Turun valta- kaisuja varten Äystön j•a Riipin kylissä
32511: tien N ummenky län-Sa ukkolan välisen Teuvan-Kauhajoen maantiellä. Liitteet
32512: osan rakentamiseen. Liitteet IV,14S. s. IV,159. s. 727. - Ks. Maantiet.
32513: 712 j:a 713. - Ks. Ma.antiet.
32514: n:o 128, J e r n i n y. m.: Määrärahan
32515: n:o 117, Kuusiston: JYiäärärahan osoittamisesta Vaasan- Koivulahden-
32516: osoittamisesta Pyhäjärven (U. 1.) ja Pusu- Maksamaan maantien rakennustyötä var-
32517: lan kunnissa olevien Vuotinaisten ja Kär- ten. Liitteet IV,160. s. 728 ja 729. -
32518: kölän teiden parantamista ja valtion hoi- Ks. Maantiet.
32519: toon ottamista varten. Liitteet IV,149. n:o 129, Wickmanin y.m.: Määrä-
32520: s. 714. - Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta Kolpin-Kruunu-
32521: n:o 118, Salmenojan y.m.: Määrä- pyyn valtatien korjaustöitä varten. Lii t-
32522: rahan osoittamisesta Myllykosken-Inke- teet IV,161. s. 730 ja 731. - Ks. Maan-
32523: roisten maantien rakennustyötä varten. tiet.
32524: Liitteet IV,150. s. 715. - Ks. Maantiet. n:o 130, Wickmanin y.m.: Määrä-
32525: n:o 119, K empi n y. m.: Määrär-ahan rahan osoittamisesta Vaasan-Pietarsaa-
32526: osoittamisesta Viipurin-Koiviston maan- ren-Kokkolan maantien korjaustöihin
32527: tieltä Ala-sommeen rautatiepysäkin .sekä Luodon ja Öjan kunnissa. Liitteet IV,l62.
32528: Porlammin, Yläsommeen ja Aution ky- s. 732 ja 733. - Ks. Maantiet.
32529: lien kautta Terijoen maantielle johtavan n:o 131, Helenelundin y.m.: Mää-
32530: maantien r.akentamiseksi. Liitteet IV,151. rärahan osoittamisesta Vaasan-Sulvan
32531: s. 717. - Ks. :Maantiet. maantien oikaisemiseen ja parantamiseen.
32532: n:o 120, Pyy n y. m.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,l63. s. 734 ja 735. - Ks.
32533: tamisesta Viipurin-Koiviston ja Viipu- Maantiet.
32534: rin-Terijoen maanteiden välisen yhdys- n:o 132, S a 1 o vaaran y. m.: Määrä-
32535: tien rakennustyön aloittamista varten. rahan osoittamisesta maantien rakentami-.
32536: Liitteet IV,152. s. 718. - Ks. Maantiet. •seksi Pieksämäen pitäjän Vanajan kylästä
32537: n:o 121, Luukan: Määrärahan osoitta- Rautalammin-Hankasalmen maan tielle.
32538: misesta Koimlan-Punnuksen maantien Liitteet IV,164. s. 736. - Ks. Maantiet.
32539: rakentamiseksi. Liitteet IV,153. s. 719. n:o 133, Juutilai.sen y.m.: Koro-
32540: - Ks. Maantiet. tetun määrärahan osoittamisesta Lappeen-
32541: n:o 122, Pohja 1 a n y. m.: Määrärahan rannan-Taipalsaaren maantietöitä var-
32542: osoittamisesta Porin-Lauttakylän ma.an- ten. Liitteet IV,165. s. 737. - Ks. Ma·an-
32543: tien kunnostamiseksi. Liitteet IV,154. s. tiet.
32544: 720. - Ks. Maantiet. n:o 134, H i 1 t u sen y. m.: Korotetun
32545: n:o 123, J o u kas en y. m.: Määrärahan määrärahan osoittamisesta Leppävirran-
32546: osoittamisesta Honkakosken pysäkiltä Sii- Sorsakosken-Jäppilän maantien rakenta-
32547: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938. 11
32548:
32549:
32550: mista varten. Liitteet IY,l66. s. 738. - Kiuruveden-Pyhännän välisellä maan-
32551: Ks. Maantiet. tiellä Valkeispuron tulva-alueen kohdalla.
32552: n:o 135, Pohjanuoron y.m.: Mää- Liitteet IV,1 79. s. 754. - Ks. Maantiet.
32553: rärahan osoittamisest·a maantien rakenta- n:o 148, Kososen y. m.: Määrärahan
32554: miseksi Kerimäen Raikuun kylästä Sa- osoittamisesta Rääkkylän kirkolta Oravi-
32555: vonrannan Kokkol•ahteen. Liitteet IY,167. salon kautta Liperin kirkolle johtavan
32556: s. 739. - Ks. Maantiet. maantien rakentamisen aloittamista var-
32557: n:o 136, Jutilan y.m.: Määrärahan ten. Liitteet IV,180. s. 755. - Ks. Maan-
32558: osoittamisesta Siilinmyllyn- Haarajoen tiet.
32559: tieosan rakennustyön aloittamista varten. n:o 149, Kososen: Määrärahan osoit-
32560: Liitteet IY,l68. s. 740. - Ks. Maantiet. tamisest'a Joensuun-Nurmeksen maan-
32561: n:o 137, J u t i 1 a n y. m.: Määrärahan tiellä olevan Risti<Saaren tieosan oikaise-
32562: osoittamisesta Mäntyharjun pitäjän Kyt- mista voarten. Liitteet IV,1s1. s. 757. -
32563: tälän-Varpasen maantien korjaamiseen. Ks. Maantiet.
32564: Liitteet IY,l69. s. 741. - Ks. Maantiet. n:o 150, Kososen: Määrärahan osoit-
32565: n:o 138, Pohjanuoron y.m.: Mää- tami•sesta Kompakan-Tikkalan-Huhti-
32566: rärahan osoittamisest·a maantien oikaise- lammen maantien rakentamista varten.
32567: miseksi Seikanlammin-Puhoksen tie- Liitteet IV,1s2. s. 758. - Ks. Maantiet.
32568: osalla. Liitteet IV,170. s. 742. - Ks. n:o 151, Kososen: Määrärahan osoit-
32569: Maantiet. tamisesta Puukarin laiturivaihteelta Val-
32570: n:o 139, Taka 1 a n y. m.: Määrärahan timon Koppelojärven kylään johtavan
32571: osoittamisesta Sarkamäen-Rauhamäen maantien kuntoonpanoa varten. Liitteet
32572: maantien ottamiseksi valtion hoitoon. IV,1s3. s. 759. - Ks. Maantiet.
32573: Liitteet IV,171. s. 743. - Ks. Maantiet. n:o 152, Soinisen y. m.: Määrärahan
32574: n:o 140, M i iki n y. m.: Määrärahan osoittamisesta Raholan-Iivonkosken ja
32575: osoittamisesta Immolanjärven-Savonlin- Lipasvaaran-Otravwaran tiesuuntien tut-
32576: nan maantiesuunnan tutkimista varten. kimiseksi. Liitteet IV,1s4. s. 760. - Ks.
32577: Liitteet IY,112. s. 744. - Ks. Maantiet. Maantiet.
32578: n:o 141, Luostari·sen y.m.: Koro- n:o 153, T o 1 p pasen y. m.: Määrära-
32579: tetun määrärahan osoittamisesta Punka- han osoittamisesta yhdystien rakentami-
32580: harjun maantien kunnostamista varten. seksi Ilomantsin kunnan Koivuvaaran
32581: Liitteet IV,173. s. 745. - Ks. Maantiet. kylästä saman kunnan Lutikkavaaran ky-
32582: n:o 142, A. H •a 1 o sen y. m.: Määrä- lään. Liitteet IV,1s5. s. 761. - Ks.
32583: rahan osoittamisesta Lahdenpohjan-Sor- Maantiet.
32584: taval•an välisen maantien korjaamiseksi. n:o 154, T o 1 p pasen y. m.: Määrära-
32585: Liitteet IY,l74. s. 747. - Ks. Maantiet. han osoittamisesta maantien rakentami-
32586: n:o 143, Kiviojan: Määrärahan osoit- sek•si Nurmeksen Porokylästä Ylikylän ja
32587: tamisesta Kauvasten-Siermalan kylätien Saramon kylien kautta Nurmeksen-Kuh-
32588: rakentamista varten. Liitteet IY,175. s. mon tiehen. Liitteet IV,ls6. s. 763. -
32589: 749. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
32590: n:o 144, Paasosen y. m.: Määrärahan n:o 155, B randerin y. m.: Määrära-
32591: osoittamisesta Kallan maantien Kuopion han osoittamisesta maantien rakentami-
32592: kaupungin raj•an ja Puijonsarven välisen seksi Pälkäsaaren pysäkiltä Tohmajärven
32593: osan varustamiseksi kestopäällysteellä. pitäjän kautta Kiteen Ristitielle. Liitteet
32594: Liitteet IY,l76. •s. 750. - Ks. Maantiet. IV,ls7. s. 765. - Ks. Maantiet.
32595: n:o 145, Paasosen y. m.: Määrärahan n:o 156, Lindqvistin y.m.: Määrä-
32596: osoittamisesta maantien rakentamiseksi rahan osoittamisesta Oulun-Kemin maan-
32597: Muuruvedeltä Akonpohjaan. Liitteet tien uusimistöitä v·arten. Liitteet IV,1ss.
32598: IV,177. s. 752. - Ks. Maantiet. s. 766. - Ks. Maantiet.
32599: n:o 146, L. 0. Hirvens•alon y.m.: n:o 157, Rytingin y.m.: Määrärahan
32600: Määrärahan ·osoittamisesta Tervon kun- osoittamisesta maantien rakentamista var-
32601: nassa olevan Rautalammilie johtavan tien ten Pudasjärven kunnan Puhoksen Mylly-
32602: kuntoonpanemiseen. Liitteet IY,178. s. kankaalta Puolangan-Taivalkosken maan-
32603: 753. - Ks. Mruantiet. tiehen. Liitteet IV,1s9. s. 767. - Ks.
32604: n:o 147, K ä mä r ä i sen: Määrärahan Maantiet.
32605: osoittamisesta tiepenkereen korottamiseksi n:o 158, Rytingin y. m.: Määrärahan
32606: 12 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938.
32607:
32608: osoittamisesta maantien rakentamiseksi n:o 169, J u ne k sen y. m.: Määrärahan
32609: Muhoksen-Ylikiimingin maantieltä Ou- osoittamisesta Karungin-Palovaaran-
32610: lujoen pohjoispuolitse Utajärven-Puo- N ahkiaisojan - Martimon - Kantomaan-
32611: langan maantielle. Liitteet IV,190. s. 768. pääntien ottamiseksi valtion hoitoon.
32612: - Ks. Maantiet. Liitteet IV,2o1. s. 780. - Ks. Maantiet.
32613: n:o 159, Lohen: Määrärahan osoittami- n:o 170, Lahtelan y. m.: Korotetun
32614: sest'!t R~anuan-Posion välisen maantien määrärahan osoittamisesta Pelkosennie-
32615: rakennustöiden alkamiseksi. Liitteet men-Kairalan-Sod·ankylän maantien ra-
32616: IV,191. s. 769. - Ks. Maantiet. kentamiseen. Liitteet IV,2o2. s. 781. -
32617: n:o 160, Hännisen y. m.: Määrära- Ks. Maantiet.
32618: han osoittamisesta maantiesuunnan tutki- n:o 171, Lahtelan y.m.: Määrärahan
32619: mista varten Pudasjärven Ruottisenhar- osoittamisesta Sallan-Lampelan-Vuos-
32620: julta Puolangan Luppojärven lähellä ole- najärven-Tuutijärven maantien rakenta-
32621: vaan Ahon taloon. Liitteet IV,192. s. 770. mista varten. Liitteet IV,203. s. 782. -
32622: - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
32623: n:o 172, Lahtelan y.m.: Korotetun
32624: n:o 161, Hännisen y. m.: Määrärahan
32625: määrärahan osoittamisesta Kemijärven
32626: osoittamisesta ma,antien rakentamiseksi
32627: kirkonkylän-Luusuankylän maantien ra-
32628: Kuusamon Tuntijärven tiestä Ruskeakal-
32629: kentamiseen. Liitteet IV,204. s. 784. -
32630: liolle. Liitteet IV,193. ~s. 771. - Ks.
32631: Ks. Maantiet.
32632: Maantiet. n:o 173, Lahtelan y. m.: Määrärahan
32633: n:o 162, Hänni<Ben y.m.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi Sallan
32634: osoittamisesta tiesuunnan tutkimista var- kunnan Kursun kylästä Ahvenselkään.
32635: ten Kiimingistä Yli-Iihin. Liitteet IV,194. Liitteet IV,2o5. s. 786. - Ks. Maantiet.
32636: s. 772. - K!'1. Maantiet. n:o 174, Kaijalai,sen y.m.: Määrä-
32637: - n:o 163, Hännisen y.m.: Määrärahan rahan O'Soittamisesta Kelujärven-Tan-
32638: osoittamisesta maantien rakentamista var- huan maantien rakentamista varten. Liit-
32639: ten Mäkelän-Pukarin tiestä Enojärve1le. teet IV,206. s. 787. - Ks. Maantiet.
32640: Liitteet IV,195. s. 773. - Ks. Maantiet. n:o 175, Kaijalaisen y.m.: Määrä-
32641: n:o 164, H ä n n i sen y. m.: Määrärahan rahan osoittamisesta Kittilän-Enonte-
32642: osoittamisesta Pudasjärven Kongasojan kiön maantien rakentamista varten. Liit-
32643: -Ruottisen tien päästä Paukkerinharjun teet IV,207. s. 788. - Ks. Maantiet.
32644: kautta Ryhmeeseen johtavan maantie- n:o 176, Lohen y.m.: Korotetun mää-
32645: suunnan tutkimista varten. Liitteet rärahan osoittamisesta maanteiden auki-
32646: IV,l96. s. 774. - Ks. Maantiet. pitämiseksi moottoriajoneuvoliikenteelle
32647: n:o 165, Koivurannan y.m.: Mää- talven aikana. Liitteet IV,2os. s. 789. -
32648: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- Ks. Maantiet.
32649: miseksi Rovaniemen-Sodankylän maan- n:o 177, Miikin y.m.: Määrärahan
32650: tieltä Korvalan luota Niesin kylään. Liit- osoittamisesta linja-autoa:seman rakenta-
32651: teet IV,19 7. s. 775. - Ks. Maantiet. miseksi Imatralle. Liitteet IV,2o9. s. 790.
32652: n:o 166, Koivurannan y.m.: Mää- - Ks. Imatra.
32653: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- n:o 178, Kulovaaran y.m.: Määrä-
32654: miseksi Sierilän lossilta Pekkalan lossille rahan osoittamisesta Turun kaupungin ja
32655: Kemijoen eteläpuolella. Liitteet IV,l98· Hirvensalon saaren välisen sillan raken-
32656: s. 776. - Ks. Maantiet. tamista varten. Liitteet IV,210. 'S. 791.
32657: n:o 167, Koivurannan y.m.: Mää- - Ks. Sillat.
32658: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- n:o 179, Ikosen: Määrärahan osoitta-
32659: mista varten Muurolan asemalta Louejär- misesta rautatiemaantiesillan rakentami-
32660: ven ja Lohijärven kylien kautta Ylitor- seksi Vuoksen yli Antrean aseman lähei-
32661: nion-Raanujärven maantiehen. Liitteet syydessä. Liitteet IV,211. s. 793. - Ks.
32662: IV,199. s. 777. - Ks. Maantiet. Sillat.
32663: n:o 168, Nurmesniemen y.m.: n:o 180, Hiltusen y. m.: Määrärahan
32664: Määrärahan osoittamisesta Akanmäen- osoittamisesta Leppä virran-Heinäveden
32665: Sydänmaankylän-Ai ttokosken maan tien maantiellä olevan Turpeensalmen sillan
32666: rakentamista varten. Liitteet IV,2oo. s. rakentamista varten. Liitteet IV,212. s.
32667: 778. - Ks. Maantiet. 794. - Ks. Sillat.
32668: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938. 13
32669:
32670: n:o 181, Paasosen y. m.: Määrärahan rahan osoittamisesta lauttaliikenteen yllä-
32671: osoittamisesta Peltosalmen sillan raken- pitämiseksi Eknäsin-Strömsbölen välillä.
32672: nustöiden alkuunpanemisek!si. Liitteet Liitteet IV,220. s. 802 ja 803. - Ks.
32673: IV,213. s. 795. - Ks. Sillat. Lautat.
32674: n:o 182, Nurmesniemen y.m.: Mää- n:o 189, Pohjannoran y.m.: Määrä-
32675: rärahan osoittamisesta sillan rakenta- rahan osoittamisesta moottorilossin hank-
32676: mista varten Tikkalansalmeen. Lii tteet kimiseksi Tappuvirran salmeen Savonlin-
32677: IV,214. s. 796. - Ks. Sillat. nan-Heinäveden maantieosalla. Liitteet
32678: n:o 183, Nurmesniemen y.m.: Mää- IV,221. s. 804. - Ks. Lautat.
32679: rärahan osoittamisesta sillan J'lakentami- n:o 190, Kokon: Määrärahan osoittami-
32680: seksi Siikajoen yli Mällisen lossipaikalle. sesta loistolaiva Kemin koneellisella käyt-
32681: Liitteet IV,215. s. 797. - Ks. Sillat. tövoimalla varustamista varten. Liitteet
32682: n:o 184, Rytingin y. m.: Määrärahan IV,222. s. 805. - Ks. Merenkulku.
32683: osoittamisesta sillan rakennustöiden aloit- n:o 191, Malmivuoren y.m.: Mää-
32684: tamiseksi Siikajoen Ruukin koskeen. Liit- rärahan osoittamisesta Kylmäpihlajan
32685: teet IV,216. s. 798. - Ks. SiUat. luotsisataman rakentamista varten. Liit-
32686: n:o 185, Hännisen y. m.: Määrärahan teet IV,223. s. 806. - Ks. Merenkulku.
32687: osoittamisesta sillan rakentamista varten n:o 192, 0 k s a 1 a n: Määrärahan osoit-
32688: Romppasen salmeen. Liitteet IV,217. s. tamisesta Laatokan-Suomenlahden k'ana-
32689: 799. - Ks. Sillat. van rakennustyötä varten. Liitteet IV,224.
32690: n:o 186, J u ne k sen y. m.: Määrärahan s. 808. - Ks. Kanavat.
32691: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Lia- n:o 193, Huittisen y.m.: Määrära-
32692: kanjoen yli Alavojakkalan-Paakkolan han osoittamisesta Laatokan-Saimaan
32693: maantiellä. L·iitteet IV,21s. s. 800. - välisen kanavan rakennussuunnitelman
32694: Ks. Sillat. laatimista varten. Liitteet IV,225. s. 810.
32695: n:o 187, Koivurannan y.m.: Määrä- - Ks. Kanavat.
32696: rahan osoittamisesta maantiesillan ja sen n:o 194, Paasosen y. m.: Määrärahan
32697: aiheuttamien tieoikaisujen rakentamiseksi osoittamisesta tutkimuksen toimittamista
32698: Suvannon lassipaikan läheisyyteen Ounas- varten Varkauden-Kuopion laivaväylän
32699: joen yli. Liitteet IV,219. s. 801. - Ks. syventämiskustannuksista. Liitteet IV,226·
32700: Sillat. s. 812. - Ks. Varkauden-Kuopion laiva-
32701: n:o 188, Lindströmin y.m.: Määrä- väylä.
32702:
32703:
32704:
32705: Toivomusaloitteet.
32706: Kevätistuntokaudella jätetyt.
32707:
32708: n:o 1, •Furuhjelmin y. m.: Edusta- korv•ausperusteiden tarkistamisesta. Liit-
32709: j.anvaalevsta annetun ~·ain muuttamisesta. teet II,10. •S. 47. Ks. Tekijänoikeus-
32710: Liitteet !,5. s. 16 ja 18. - Ks. Vaali}aki. }aki.
32711: n:o 2, Pennasen y. m.: E'sityksen an- n:o 5, H·agan y. m.: Leimaverolain
32712: tamisesta v·altio- ja maanpetok•si•a koske- muuttami•sesta. Liitteet IV,9. s. 78 ja 79.
32713: v•ain rikoslain :säännösten muuttamisesta. - K·s. Leimavero.
32714: Liitteet II,s. s. 44. - K•s. Valtio- ja n:o 6, P i 1 kaman y. m.: M·aatalouden
32715: maanpetosrikok!set. verotusperusteiden määräämistä koskevien
32716: n :o 3, V. Ann •a 1 a n y. m.: Verityyppi- .säännösten muuttamisesta. Liitteet IV,1o.
32717: tutkimuksen saa ttami.sesta todistuskeinona s. 80. - Ks. M.a:ata1ous.
32718: pak!oll.isek!si .isyyttä koskev.issa oikeuden- n:o 7, Huittisen y. m.: Tutkimuk·sen
32719: käynneissä. Liitteet II,9. s. 45. - Ks. toimittamisesta •osuuskuntien j·a yk!sityi.s-
32720: Veri tyyppi tu tk·imus. luontoisten liikk!eiden verotuksesta. Liit-
32721: n:o 4, A a t te 1 a n y. m.: Tekijänoikeus- teet IV,11. •s. 81. - Ks. Osuuskuntien
32722: 1a:in sel ven tämisestä ja siinä s·äädettyjen verotus.
32723: 14 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938.
32724:
32725: - n:o 8, P i J k a m :a n y. m.: Verovelvolli- lapsirikkaille perheille. Liitteet IV,24.
32726: •sen maa talouden hyväksi tekemän työn s. 112. - Ks. Lapsiavustu.s.
32727: arvon verovapaudesta. Liitteet IV,12. s. n:o 21, L ,a h te l a n y. m:: Määrär·ahasta
32728: 83. - K1s, Maatalous.
32729: :n:oottor.iajoneuvois:sa käytettävä~Stä poltto-
32730: - n:o 9, Asik,ai.sen y. m.: Va.ivai.spro- ameesta maksetun tullin peruuttam~seksi
32731: •sentt~a koskevien säännösten kumoami- eräis•sä tapauksi·ss:a. Liitteet IV,25. •S. 114.
32732: ,sesta. Liitteet IV,13. :s. 84. - K•s. V,ai- - Ks. M·oottoriajoneuvot.
32733: vaisprosen tti. n:o 22, V. Annalan y. m.: Toimen-
32734: n:o 10, Linkomiehen y. m.: V:altion piteistä merirajan v·artioinnin tehostami-
32735: viran- j.a toimenhaltijain palklwjen lrorot- seksi ·Suomenl·ahden itä•os:a.s•sa. Liitteet
32736: tamisesta. Liitteet IV,14. •s. 85. - Ks. IV,26. s. 115. - Ks. Rajavarti·o·inti.
32737: Virkamiehet. n:o 23, V. Ann•alan y. m.: Toimenpi-
32738: - n:o 11, Friet:schin y. m.: Esityksen teistä r·aj.av:artiost·ojen toiminnan tehosta-
32739: antami•sesta Iaikså valtion virui·s·ta ja toi- miseksi. Liitteet IV,27. :s. 117. - Ks.
32740: mista suoritettav:an palkkauksen perustei- Raja vartiointi.
32741: den muuttamisesta. Liitteet IV,15. s. 87 n:o 24, V. Ann ·a 1 ·a n y. m.: Rajavar-
32742: ja 90. - Ks. Virkamiehet. tio:stoista V•a:pautuvan alipärully.stön j•a
32743: - n:o 12, Serg,eliuk,sen: Virka:miesten mi•ehistön oikeuttamisesta luna;stama:an it-
32744: palkkauksen parantHmisesta. Liitteet selleen a:stustiloja itäisellä raja;seudulla.
32745: IV,16. 18, 93 j·a 95. - Ks. Virkamiehet. Liitteet IV,2s. ·S. 119. - Ks. Raj.avar-
32746: - n:o 13, Ryting:in y. m.: Virlmmiesten tiointi.
32747: palkk,austen alentamisest:a. LHtteet IV,17. n :o 25, J ·a n h o ·Sen: Omien rakennusten
32748: s. 97. - Ks. V:irkamiehet. j.a viljelysten järjestämisestä perheenisille
32749: n:o 14, Wickman:in y. m.: Toimen- raj aso tilaiUe harva:ana:su tuil:la i täi:sillä ja
32750: piteistä eräiden postinhoitajain j.a maa- pohjoisilla rajaseuduiHa. Liitteet IV,29.
32751: J.,aiskirjeenkantajain taloudellisen ,aseman s. 121. - Ks. R.ajavartiointi.
32752: parantamiseksi. Liitteet IV,ts. :s. 99 ja - n :o 2·6, V ·a II •a k •s en y. m.: Määrärahasta
32753: 101. - Ks. Postilaitos. korv,auksen suorittamiseksi erään vuonna
32754: n :o 15, P ·a a 1S o sen y. m.: Määrär:ahasta 1919 ·s·attuneen raj·akahakan johdosta Ki-
32755: v:irkapukuavustuksen myöntämiseks•i ase- vennavHn pitäjän Hartoisten kylän asuk-
32756: mamiesten es.imiehil1e ja asemamiehille. kaille aiheutuneesta vahingo·sta. LiJitteet
32757: Liitteet IV,19. s. 103. - Ks. Virkamiehet. IV,so. •s. 122. - K:s. Raj:ruseutu.
32758: - n:o 16, Kempin y. m.: Tutkimuksen n:o 27, Tolppasen y. m.: Toimenpi-
32759: toimittami.sesta sotavahinlmlainoj.a s,a,anei- teistä viljan, suolan j.a •apulantain rah-
32760: den kuntien, seurakuntien jH yksityi,sten deista aiheutuvan raSiituksen 1ieventämi-
32761: kärsimistä vahingoista. Liitteet IV,2o. seksi Itä-Suomen rajaseutualueilla. Liit-
32762: s. 104. - K·s. Sotavahingot. teet IV,st. s. 123. - Ks. Rajaseutu.
32763: n:o 17, Ikosen y. m.: Määrärahasta n:o 28, Salon y. m.: Määrärahasta Py-
32764: erinäisten ma;ailmans·odan .aikana Suomen häkosken •sähkövo:ima-·&seman rakentami-
32765: kans·alaisille koi tuneiden v.ahinkojen kor- seksi. Li:itteet IV,s2. :s. 124. - Ks. Py-
32766: va.ami•sta varten. Lii tteet IV,21. s. 107. ·häkosken .sähkövoima-a:sema.
32767: - Ks. Sotavahingot. n:o 29, L. 0. H:irvens:alon y. m.:
32768: n :o 18, Kiviojan y. m.: Määrärahasta Määrärahrusta ma;,ahiskuntien ylläpitämien
32769: eräiden maanparannushankkeiden valtion- kulkutautisa:ira:aloiden avus·tamista v•arten.
32770: lainojen ·alentamiseksi. Li.itteet IV,22. Liitteet VI,4. s. 149. - Ks. S.airaalat.
32771: '8. 108. - Ks. Ma•atalous. - n:o 30, L. 0. Hirvens•alon y. m.:
32772: - n:o 19, Wiikin y. m.: Tutkimuksen toi- Määrär:ahasta maa1aiskun tien kunnal1is-
32773: mittamisesta puutavara- ja pape~iteolli :saimaloiden avustamista varten. Liitteet
32774: suuden ottami•sesta valtion haltuun. Liit- VI,5. :s. 151. - Ks. Sa:ira;,alat.
32775: teet IV,23 . .s. 109. - Ks. Puutav·ara- ja n:o 31, Soinisen y. m.: Reumatismi-
32776: paperiteollisuus. saiNvalan perus·tamisesta. L.iitteet VI,6. s.
32777: - n:o 20, Leppä J ä n y. m.: Tutkimuksen 153. - K•s. S.airaal:at.
32778: toimi ttami.sesta la ps·i·a vustuben myön tä- n:'O 32, Löthman-Koposen y. m.:
32779: misen mahdollisuuksi•sta väl.ävar,aisiUe Määrärahasta suojelukodin rakentamista
32780: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938. 15
32781:
32782: v,arten SiHinjärvelle köyhien tuberkuloot- - n:o 46, Kalliokosken y. m.: Väki-
32783: tisten perheiden lapsille. Liitteet VI,7. juomien myyntipaikkojen ulkopuoleUa ta-
32784: s. 154. - Ks. Sairaaiat. pahtuvan väkijuomien mainonnan kieltä-
32785: n :·o 33, K u l o v a a r a n y. m.: Määrära- misestä. Liitteet VI,21. s. 176. - Ks.
32786: hasta asuntojen rakentami<Beksi Turun kes- Väkijuomat.
32787: kussaimaian p.alveluskunualle. Liitteet - n:o 47, Lehtosen y. m.: Esityksen an-
32788: VI,s. s. 156. - K's. Sad.ra.alat. t·amisesta <Sukutila:insäädännöksi. Liitteet
32789: n:o 34, Ve,steri,sen y. m.: Määrära- VII,e. s. 194. - Ks. Sukutilat.
32790: hasta yleisen keskussairaalan rakentami- n :o 48, V en h on y. m.: Väliaikaisen lii-
32791: ,sek<~>i Jyväskylään. L:iitteet VI,9. s. 158. kennöimiskiellon antamista koskevien tie-
32792: - K~s. Sail'a:alat. Lainsäädäntöön :sisältyvien 'säännösten
32793: n:o 35, Pohjanuoron y. m.: Määrä- muuttamisesta. Liåtteet VII,7. :s. 196. -
32794: rahasta ~Savonlinnan yleisen sairaalan K's. Tielaki.
32795: uusimiseksi ja Jaajent·amiseks,i. Liitteet n:o 49, Horellin y. m.: Katujen kun-
32796: VI,1o. <S. 160. - Ks. Sairaaiat. n,os,sa- ja puhtaanap,itämistä koskevan lain
32797: n :o 36, T. H ,a l o ·sen y. m.: Määrärahasta aikaaus,a;amisesta. Liitteet VII,s. s. 197.
32798: Savonlinnan yleisen s·airaalan laajenta- - Ks. R!aturasitus.
32799: mista ja ko·daamista varten. Liitteet n :o 50, Ö 'S te r h ·o 1m i n: Luonnonsuoje-
32800: VI,11. 1s. 162. - K~s. <S:aimaiat. lulain 13 § :n säännö:sten tarkistamisesta.
32801: n :o 37, P 'a 'a s o sen y. m.: MääräMha<Sta Liittt>et VII,9. s. 199 ja 201. - Ks.
32802: Kuopion lääninsair·aa1an laajen·tamista Luonnonsuojelu.
32803: varten 'täydelliseksi keskus·saiMalaks·i. Liit- - n :o 51, H o r e ll :i n y. m.: Palolai,ssa saa-
32804: teet VI,12. s. 164. - Ks. Sairaalat. detyn palkattoman samm u tusvel vollisu us-
32805: n:o 38, L. 0. Hirvensalon y. m.: ,ajan lyhentämisestä. Liitteet VII,1o. 's.
32806: Iis·almen kunnalHssairawian ottamiiSesta 203. - Ks. P~alolaki.
32807: v'altion haltuun. L~itteet VI,13. iS. 166. - n:o 52, V. Annalan y. m.: Tutkimuk-
32808: Ks. ·Sairaalat. sen toimittamisesta eräiden valtiontulojen
32809: n :o 39, Kokon: Määrär,aha;sta silmä- kunniHe luovuttamisen mahdollisuudesta.
32810: tautiosa:s·ton perustamiseksi Oulun läänin- Liitteet VII,11. ·s. 204. - Ks. Kuntien
32811: sair.aalaan. Liitteet VI,14. s. 168. - Ks. talous.
32812: Sair•aala t. n:o 53, Mustasillan y. m.: Vuokra-
32813: n:o 40, Nurmesniemen y. m.: Mää- alueiden lunastuslainsäädännön laajenta-
32814: rärahasta aluesruira,alan perustamista var- misesta. Liitteet VII,12. s. 205. - Ks.
32815: ten Kestiiän kirkonkylään. Liitteet VI,15. Vuokra-alueet.
32816: s. 169. - K·s. Saira,alat. n:o 54, Kivisalon y. m.: Esityksen
32817: n :o 41, K a 'i j ·a l 'a :i sen: Määrärahasta antamisesta laiksi vuokramaalle toimita-
32818: sairasmajan rakentamiseksi Savukoskelle. lonsa rakentaneiden aatteellisten. yhdis-
32819: Li:itteet VI,16. s. 170. - Ks. Sairaw1a:t. tysten oikeuttamisesta vuokra-alueensa lu-
32820: - n :o 42, Luukan y. m.: Sairasmajan ra- nastamiseen. Liitteet VII,13. s. 207. -
32821: kentamisesta Kivennavan Siiranmäen ky- Ks. Yhdistykset.
32822: lään. Lii·tteet VI,17. 1s. 171. - R!s. ,Sairaa- - n:o 55, H a g a n y. m.: Uusia maantie-
32823: lat. rakennuksia varten tarvittavien maa-
32824: - n :o 43, A r h ,a m a n: Määräraha·sta sai- alueiden lunastuskustannusten suoritta-
32825: rasmajan rakentamis,eksi Kuhmon kunnan misesta valtion varoista. Liitteet VII,14.
32826: Lentiir.an kylään. Låitteet VI,1s. s. 172. s. 208 ja 210. - Ks. Tielaki.
32827: - Ks. Sairaalat. n:o 56, Huittisen y. m.: Työnanta-
32828: n:o 44, Kaij,al·ai,sen y.m.: Lentoko- jan oikeuttamisesta pidättämään työnteki-
32829: neen hankkimi<Besta .s,aira,ankuljetusta var- jänsä verojen suorittamista varten niitä
32830: ·ten Lapissa ja muualla Pohjois-Suomessa. vastaavan osan työntekijän palkasta. Liit-
32831: Liitteet VI,19. s. 173. - K•s. Sairwankul- teet VII,15. s. 212. - Ks. Veronmaksu.
32832: jetus. n:o 57, Hong a n y. m.: Lukkariurku-
32833: n:o 45, S 'a 1 on y. m.: Määräraha,sta alue- rien palkkaetujen parantamisesta. Liitteet
32834: lääkär:invimn perustamisek,si Oulujärven VII,16. s. 213. - Ks. Lukkariurkurit.
32835: länsipuolelle. L·iåtteet Vl,2o. s. 175. - n:o 58, 0 k s ase n y. m.: Määrärahasta
32836: Ks. Lääkärit. oppikoulujen käsityönopettajain ja koti-
32837: lG Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938.
32838:
32839: taloudenopettajain tuntiopettajatointen - n:o 71, Juneksen y.m.: Toimenpi-
32840: vakinaistamiseksi. Liitteet VIII,2. s. 225. teistä Tornionjokilaakson kirkkojen kor-
32841: - Ks. Oppikoulut. jaamista varten. Liitteet VIII,15. s. 248.
32842: n:·o 59, Wainion y. m.: Valtion oppi- - Ks. Kirkot.
32843: koulujen 1ukuka usimaksuj en alen tami- n:o 72, La h te 1 a n y. m.: Määrärahasta
32844: sesta. Liitteet VIII,3. s. 227.- Ks. Oppi- Posion seurakunnallisten olojen kehittä-
32845: koulut. miseksi. Liitteet VIII,16. s. 250. - Ks.
32846: n:o 60, Törngrenin y. m.: Yliopet- Posio.
32847: tajien ja lehtorien opetusvelvollisuuden - n:o 73, Luostarisen y. m.: Määrä-
32848: vähentämisestä. Liitteet VIII,4. s. 228 rahasta vakaumuksellisen raittiustyön tu-
32849: ja 229. - Ks. Oppikoulut. kemiseksi. Liitteet VIII,17. s. 251.- Ks.
32850: n:o 61, Tukia n y. m.: Määrärahasta Raittiustyö.
32851: tyttölyseon perustamiseksi Lappeenran- n:o 74, Niskasen y. m.: Vapaaehtoi-
32852: taan. Liitteet VIII,5. s. 230. - Ks. Oppi- sen raittiustyön tehostamisesta. Liitteet
32853: koulut. VIII,1s. s. 252. - Ks. Raittiustyö.
32854: n:o 62, Las t u n y. m.: Mahdollisuuk- n:o 75, Sten w a 11 i n y. m.: Toimenpi-
32855: sien varaamisesta lahjakkaille varatta- teistä kansainliittoa koskevan valistustoi-
32856: mille oppilaille opintojen harjoittamiseen minnan aikaansaamiseksi. Liitteet VIII,19.
32857: valtion tukemissa oppilaitoksissa ja kor- s. 254 ja 257. - Ks. Kansainliitto.
32858: keakouluissa. Liitteet VIII,6. s. 232. - n:o 76, S a 1 on y. m.: Toimenpiteistä
32859: Ks. Oppikoulut. valtion virkatalojen vuokraajien aseman
32860: n:o 63, V. Anna 1 a n y. m.: Rahaston turvaamiseksi. Liitteet IX,1. s. 263. -
32861: perustamisesta opintolainojen antamista Ks. Virkatalot.
32862: varten vähävaraisilla lahjakkaille opiske- n:o 77, Tarkkasen y. m.: Maatalou-
32863: lijoille maan yliopistoissa ja teknillisessä dellisille tuotantolaitoksille myönnettyjen
32864: korkeakoulussa. Liitteet VIII,7. s. 233.- valtionlainojen koron alentamisesta. Liit-
32865: Ks. Opintolainat. teet IX,2. s. 265. - Ks. Maatalous.
32866: n:o 64, Syrjäsen y. m.: Kansakoulun- n:o 78, K ä mä r ä i sen y. m.: Yksityis-
32867: opettajain palkkojen korottamisesta. Liit- mailla toimitattavia metsänparannustöitä
32868: teet VIII,s. s. 235. - Ks. Kansakoulut. varten myönnettyjen ja vastedes myön-
32869: il:o 65, M. Hannulan y. m.: Määrä- nettävien valtionavustusten ja -lainojen
32870: rahasta koulutalon rakentamiseksi Hel- maksuehtojen muuttamisesta. Liitteet
32871: singin toiselle suomalaiselle lyseolle. Liit- IX,3. s. 267. - Ks. Metsätalous.
32872: teet VIII,9. s. 238. - Ks. Oppikoulut. n:o 79, Soini n y. m.: Määrärahasta
32873: n:o 66, Kuittisen y. m.: Määrära- Satakunnan koeasemalle suoviljelyskoe- ja
32874: hasta Enson koulutalon korjaamiseksi päi- tutkimustoimintaa varten perustettavien
32875: väjatkokouluksi muuttamista varten. Liit- kiinteiden koekenttien hoidosta ja valvon-
32876: teet VIII,1o. s. 240. - Ks. Kansakoulut. nasta aiheutuviin menoihin. Liitteet
32877: n:o 67, H i 1 t u sen y. m.: Määrärahasta IX,4. s. 269. - Ks. Koetoiminta.
32878: työväenopistotalon rakentamista varten n:o 80, Kämäräisen y. m.: Uusien
32879: Varkauteen. Liitteet VIII,11. s. 242. - kiertävien maamieskoulujen perustami-
32880: Ks. Työväenopistot. sesta. Liitteet IX,5. s. 271. - Ks. Maa-
32881: - n:o 68, Soinisen y. m.: Määrärahasta mieskoulut.
32882: keskustalon hankkimiseksi Rajaseudun n:o 81, Pohjanuoron y. m.: Koro-
32883: kansankorkeakoulu-yhdistykselle Joensuu- tetusta määrärahasta kotiteollisuuden edis-
32884: hun. Liitteet VIII,12. s. 244. - Ks. Ra- tämiseksi. Liitteet IX,6. s. 273. - Ks.
32885: jaseutu. Kotiteollisuus.
32886: n:o _69, A 1 a-K u 1 j u n y. m.: Määrära- n: o 82, P o h j a n n o r o n y. m.: Koro-
32887: hasta koulu-urheilukentän rakentamiseksi tetusta määrärahasta koti teollisuuskoulu-
32888: Moirislammen alueelle Jyväskylässä. Liit- jen vähävaraisten oppilaiden avustami-
32889: teet VIII,13 .s. 245. - Ks. Urheilu. seksi. Liitteet IX,7. s. 274. - Ks. Koti-
32890: n:o 70, Hong a n y. m.: Määrärahasta teollisuus.
32891: Naantalin kirkon kunnostamiseksi ja luos- n:o 83, H ä s t b a c k a n: Mieskotiteolli-
32892: tarialueen tutkimiseksi rakennushistorial- suuskoulun perustamisesta Kaarlelaan tai
32893: lisia näkökohtia silmälläpitäen. Liitteet Pietarsaaren seudulle. Liitteet IX,s. s.
32894: VIII,14. s. 246. - Ks. Naantalin kirkko. 275 ja 277. - Ks. Kotiteollisuus.
32895: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938. 17
32896:
32897: n:o 84, J u ne k sen y. m.: Määrära- - n:o 98, Luukan y. m.: Määrärahasta
32898: hasta kiinteän mieskotiteollisuuskoulun Vuoksen laskemista varten. Liitteet
32899: perustamiseksi Alatornion kuntaan. Liit- IX,23. s. 303.- Ks. Vuoksen laskeminen.
32900: teet IX,9. s. 279. - Ks. Kotiteollisuus. n:o 99, Rytingin y. m.: Määrärahasta
32901: n:o 85, Kukkosen y. m.: Valtion Iijoen perkaustöitä varten. Liitteet IX,24.
32902: emäntäkoulun perustamisesta Pohjois-Kar- s. 304. - Ks. Perkaustyöt.
32903: jalaan. Liitteet IX,1o. s. 281. - Ks. n:o 100, Rytingin y. m.: Määrära-
32904: Emäntäkoulu t. hasta Vuorma- ja Hetejärvien kuivaus-
32905: n:o 86, Lahtelan y.m.: Määrärahasta töitä varten. Liitteet IX,25. s. 305. -
32906: emäntäkoulun perustamiseksi Kemijär- Ks. Perkaustyöt.
32907: velle. Liitteet IX,11. s. 283. - Ks. Emän-
32908: n:o 101, Sillanpään y. m.: Toimen-
32909: täkoulut.
32910: n:o 87, V en h on y. m.: Valtionavustuk- piteistä eräiden kansaneläkelain nojalla
32911: sen antamisesta naisten käsitöiden ope- eläkkeettä jäävien vanhuuseläkkeiden jär-
32912: tuksen järjestämistä varten Reitkallin jestämiseksi. Liitteet X,4. s. 324. - Ks.
32913: puutarhakouluun. Liitteet IX,12. s. 284. Vanhuuseläkkeet.
32914: - Ks. Kotiteollisuus. n:o 102, Lumpeen y. m.: Huoltotyön-
32915: - n:o 88, B·onsdorffin y. m.: Määrä- tekijäin koulutuksen järjestämisestä. Liit-
32916: rahasta kahden kotitalouskonsulentin palk- teet X,5. s. 325. - Ks. Huoltotyö.
32917: kaamiseksi ruotsinkielisiä saaristokuntia n:o 103, F r i et s c h i n: Lainsäädännön
32918: varten. Liitteet IX,13. s. 285 ja 286. - aikaansaamisesta yksityisten yritysten ja
32919: Ks. Kotitalous. yhteisöjen palveluksessa olevien eläkkei-
32920: n:o 89, Kullbergin y. m.: Määrära- den turvaamiseksi. Liitteet X,6. s. 327
32921: hasta kalatalouden järjestelmällistä koe- ja 330. - Ks. Eläkkeet.
32922: toimintaa varten. Liitteet IX,14. s. 287 - n:o 104, V. Annalan y. m.: Esityk-
32923: ja 288. - Ks. Kalastus. sen antamisesta laiksi, joka turvaisi työ-
32924: n:o 90, Österholmin y. m.: Toimen- hönsä harjaantuneelle työntekijälle hänen
32925: piteistä kalakaupan edistämiseksi. Liitteet välttämättömään toimeentuloansa tarvit-
32926: IX,15. s. 289 ja 291. - Ks. Kalastus. tavan palkan. Liitteet X,7. s. 333. - Ks.
32927: n:o 91, Pyy n y. m.: Määrärahasta neu- Työpaikat.
32928: vontatyötä varten Viipurin läänin meri- n:o 105, Peltosen y. m.: Toimenpi-
32929: kalastajain liitolle ja kalastajain osuus- teistä valtion viran- ja toimenhaitijoille
32930: kunnalle. Liitteet IX,16. s. 293. - Ks. sekä työläisille myönnettävästä lakiin pe-
32931: Kalastus. rustuvasta neuvotteluoikeudesta heidän
32932: n:o 92, 0 k salan: Toimenpiteistä ka- työsuhteitaan koskevissa asioissa. Liitteet
32933: lastuselinkeinon edistämiseksi Laatokalla. X,s. s. 335. - Ks. Virkamiehet.
32934: Liitteet IX,17. s. 295.- Ks. Kalastus. n:o 106, A a t te l a n y. m.: Toimenpi-
32935: - n:o 93, Tarkkasen y. m.: Määrära- teistä työturvallisuuden lisäämistä tar-
32936: hasta pienviljelijäin kirjanpitopalkkioiksi. koittavien järjestysohjeiden aikaansaami-
32937: Liitteet IX,1s. s. 296. - Ks. Maatalous. seksi laivojen lastaus- ja purkamistöitä
32938: n:o 94, Kokon y. m.: Määrärahasta varten. Liitteet X,9. s. 340. - Ks. Las-
32939: hallavahinkojen tutkimista ja torjumista taustyöt.
32940: varten. Liitteet IX,19. s. 297. - Ks. Hal- n:o 107, Reinikaisen y. m.: Toi-
32941: lavahingot. menpiteistä lastaus- ja purkaustöissä
32942: n:o 95, Branderin y. m.: Määrära- esiintyvien epäkohtien poistamiseksi. Liit-
32943: hasta luomistaudin vastustamiseksi. Liit- teet X,10. s. 342. - Ks. Lastaustyöt.
32944: teet IX,2o. s. 299. - Ks. Luomistauti. n:o 108, Rantalan y. m.: Erinäisillä
32945: n:o 96, Lahtelan y. m.: Määrärahasta yhteisalueilla vallitsevien asunto-olojen
32946: poronlihansa vustamoj en rakentamiseksi korjaamisesta. Liitteet X,11. s. 345. -
32947: poronhoitoalueelle. Liitteet IX,21. s. 301. Ks. Asunto-olot.
32948: - Ks. Poronhoito. n:o 109, Rytingin y. m.: Toimen-
32949: n:o 97, V. Annalan y. m.: Määrära- piteistä alipalkkauksen poistamiseksi met-
32950: hasta asutustilojen hankkimiseksi vapaus- sä-, uitto-, maantie- y. m. kausitöissä.
32951: sodan tilattomille rintamamiehille. Liit- Liitteet X,12. s. 346. - Ks. Metsätyöläi-
32952: teet IX,22. s. 302. - Ks. Vapaussota. set.
32953:
32954: 3
32955: 18 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938.
32956:
32957: n:o 110, Rytingin y. m.: Yhteisten - n:o 123, J ·a n h o sen y. m.: Rautatien
32958: ruokaloiden järjestämisestä työmiehille rakentamisesta ·T·aivalkoskel ta Rov,anie-
32959: metsätyömailla. Liitteet X,13. s. 348. - men-Kemijärven mdalle j,a •siitä edelleen
32960: Ks. Metsätyöläiset. Kuusamon Paanajärvel1e. Li>itteet XII,27.
32961: n:o 111, Malmivuoren y. m.: Rau- s. 404. - Ks. Rautatiet.
32962: tatien rakentamisesta Riihimäen asemalta - n:o 124, Hännisen y. m.: Oulun-Tai-
32963: Loimaan kautta Peipohjaan. Liitteet v•alkosken rautatien raiDentamisesta. Liit-
32964: XII,15. s. 383. - Ks. Rautatiet. t•eet XII,zs. s. 408. - Ks. Rautatiet.
32965: n:o 112, K i r r a n y. m.: Rautatien ra- n:o 125, Hännisen y. m.: T,aivalkosken
32966: kentamisesta Äetsän tai Risteen asemalta -P1a-anajärven rautatien rakentamisesta.
32967: Turun-Toijalan radalle. Liitteet XII,16. Liitteet XII,29. s. 411. - Ks. Rautatiet.
32968: s. 385. - Ks. Rautatiet. - n:o 126, Kaija l a i 1s en: R·autatien ra-
32969: n:o 113, B ö ö k i n y. m.: Tutkimuksen kentamisesta Rovaniemeltä Meltauksen
32970: toimittamisesta Valkeakosken-Jämsän ra- kautta Sodankylään haararatoineen Por-
32971: dan kannattavaisuuden ja tarkoituksen- kosen-P,ahtav.a•ar,an alueeLle.. Liitteet
32972: mukaisuuden selvittämiseksi. Liitteet XII,3o. 8. 414. - Ks. Rautatiet.
32973: XII,1 7. s. 387. - Ks. Rautatiet. n:o 127, Nord 's t r ö m i n: V.iisivuotis-
32974: n:o 114, A 1 e s ta 1 on y. m.: Rautatien suunnitelman l,aa:timisesta maantieverko·s-
32975: rakentamisesta Kauhajoelta Kankaanpään ton rakentami,seksi j.a parantamiseksi.
32976: ja Peipohjan kautta Mynämäelle. Liitteet Liitteet XII,31. s. 417 ja 418. - Ks.
32977: XII,1s. s. 388. - Ks. Rautatiet. M.aantiet.
32978: n:o 115, Syrjäsen y. m.: Esityksen - n :o 128, .Saa cr i •s en y. m.: Hevosilla ta-
32979: antamisesta 10-vuotiskauden rautatiera- pahtuvan pailmllisiiikenteen tekemisestä
32980: kennusohjelmaksi ja Korian-Kouvolan mahdolliseksi talvi<Bin aukip.idettävillä
32981: seuduilta Helsingin seuduille johtavan ra- autoteillä. Liitteet XII,32. s. 419. - Kis.
32982: dan ottamisesta tähän ohjelmaan. Liitteet Maantiet.
32983: XII,19. s. 389. - Ks. Rautatiet. - n:o 129, Törngrenin y. m.: Sillan l'a-
32984: n:o 116, Salmenojan y. m.: Rauta- kentamisesta Kemiön saaresta mantereelle
32985: tien rakentamisesta Luumäeltä Inkeroi- ·sekä tien rakentamisesta Kemiön tiever-
32986: siin ja siitä edelleen Loviisan ja Porvoon kostost•a Riittisten pitäjän Kasnäsin ky-
32987: kautta Helsinkiin. Liitteet XII,zo. s. lään. Li!rtteet XII,33. s. 421 ja 423. -
32988: 391. - Ks. Rautatiet. Ks. Maantiet.
32989: n:o 117, Venhon y.m.: Tutkimuksen n :o 130, La u r e n i n y. m.: Määrärahasta
32990: toimittamisesta Helsingin-Luumäen rau- Par,aisten kirkonkylästä Nauvon kirkon-
32991: tatien rakentamisen edellytyksistä ja tar- kylään johtavan maantien rakennustöiden
32992: peellisuudesta. Liitteet XII,21. s. 394. ,aloittami•sta v1arten. Li>itteet XII,34. s.
32993: - Ks. Rautatiet. 425 ja 427. - Ks. Maantiet.
32994: n:o 118, Branderin y. m.: Matka- n :·o 131, H i 1 d en i n y. m.: Määrär·ahasta
32995: selän-Savonlinnan-Mikkelin-Heinolan Hangon s:isä- j,a ulkos•ataman välisen tien
32996: rautatien rakentamisesta. Liitteet XII,22. rakentami•seksi. Liitteet XII,35. ·s. 429 ja
32997: s. 397. - Ks. Rautatiet. 430. - Ks. M.a·antiet.
32998: - n:o 119, V a 11 a k sen: Tutkimuksen - n :o 132, H i 1 d e n i n: Määrärahasta Jor-
32999: toimittamisesta V alkj ärven-Kiviniemen vaksen- Kiirkkonummen- P>ikka1an- De-
33000: ratasuunnalla. Liitteet XII,23. s. 398.- gerbyn m!llantien uudelleen rakentami-
33001: Ks. Rautatiet. seksi. Liitteet XII,36. 8. 431 ja 432. -
33002: n:o 120, Leppä 1 ä n y. m.: Rautatien Ks. Maantiet.
33003: rakentamisesta Pitkästärannasta Salmiin. n:o 133, Kylänpään y. m.: Määrära-
33004: Liitteet XII,24. s. 400. - Ks. Rautatiet. hasta Rauman-Porin ID!!Jantien par.anta-
33005: n :·o 121, Ra v on y. m.: Rautatien ra- mi•st.a varten. Liitteet XII,37. s. 433. -
33006: kentamisesta ·Suistamon as•emalta Saan- K·s. M!llantiet.
33007: lahden kautta Korpiselkään. Liitteet n :·o 134, He 1 en e 1 u n d i n y. m.: Mää-
33008: XII,25. s. 401. - Es. R.autatiet. rärahasta Vaas·an-Sulvan maant·ien oi-
33009: n:o 122, Leppäiän y. m.: Suistamon k,aisemista ja parantamista varten. Liit-
33010: -Ilomantsin rautatien rakentami·sesta. teet XII,3s. s. 434 j•a 435. - Ks. Maan-
33011: Li·itteet XII,26. •s. 403. - Ks. Rautati•et. ·tiet.
33012: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938. 19
33013:
33014: - n:o 135, Helen eJ u n d i n y. m.: Mää- - n:o 147, Pyy n y. m.: Määrärahasta
33015: rä!1ahasta Grönvikin-R.aippaluodon maan- maantien rakentamiseksi Viipurin-Koi-
33016: ·tien rakentamiseen. Liitteet XII,39. s. viston maantieltä Terijoen maantiehen.
33017: 436 ja 437. - K's. Maantiet. Liitteet XII,51. s. 453. - Ks. Maantiet.
33018: - n:o 136, Wickm:anin y. m.: Määrä- n:o 148, Lu·ostarisen y.m.: Määrä-
33019: rahasta tienp'arannustöitä v:arten Ptietar- rahasta Enonkosken-Hanhivirran-Pöl-
33020: :saal'en-Luodon-Kokkol,an maan tiellä. läkän tien rakentamista varten. Liitteet
33021: Liitteet XII,4o. s. 438 ja 439. - Ks. XII,52. s. 454. - Ks. Maantiet.
33022: Maantiet. n:o 149, M i iki n y. m.: Maantien ra-
33023: n:o 137, U. R:a;atik:ai:sen y. m.: M:aan- kentamisesta Ruokolahden Immolanjär-
33024: tien mkeutamises·ta Kinnuian kirkonky- ven kylästä Kaiturinpään y. m. kylien
33025: lästä Pihtiputaan Alvajärven kylään. Liit- kautta Savonlinnaan. Liitteet XII,53.
33026: teet XII,41. s. 440. - Ks. Maantiet. s. 455. - Ks. Maantiet.
33027: n:o 138, Syrjälä n y. m.: Ma:antien ra-
33028: --'- n:o 150, K ui t t i sen y. m.: Määrära-
33029: kentami,sesta Kalkkisten 1auttauspaikalta
33030: hasta Enson-Jääsken maantien kun-
33031: Heinolan kirkonkylään. Liitteet XII,42.
33032: toonpanoa varten. Liitteet XII,54. s. 456.
33033: s. 442. - Ks. Maantiet.
33034: n :o 139, J u 't i l .a n y. m.: Määrärahasta - Ks. Maantiet.
33035: Heinolan kirkonkylän ja JaaJan-Mänty- n:o 151, Luukan y. m.: Määrärahasta
33036: harjun ma·antien välisen kylätien ottami- Koiralan-Punnuksen maantien rakenta-
33037: ,seksi valt1on hoitoon. Liitteet XII,43. miseksi Muolaan kunnassa. Liitteet
33038: ,s. 443. - Ks. Maantiet. XII,55. s. 457. - Ks. Maantiet.
33039: n :o 140, J u t ;i 1 'a n y. m.: Määrämhasta - n:o 152, Kososen y. m.: Määrära:hasta
33040: Juvan-Mikkelin maantiestä eroavan Nää- maantien rakentamiseksi Rääkkylän kir-
33041: rångin-Hyötyyn-K·alvits·an kylätien ot- kolta Oravisalon kautta Liperiin. Liitteet
33042: tamiseks:i valtion hoito·on. Liitteet XII,44. XII,56. s. 458. - Ks. Maantiet.
33043: :s. 444. - Ks. Maantiet. - n:o 153, T o 1 p pasen y. m.: Määrära-
33044: - n:o 141, Hämäläisen y. m.: Tutki- hasta maantien rakentamista varten Po-
33045: muksen toimittami,sesta ti:esuunnasta Mik- rokylän asemalta Ylikylän ja Saramon
33046: lmlin Visulahti-Vehmaskylä-Remojärvi kautta Kuhmoniemeen. Liitteet XII,57.
33047: -Hyötyy-Ka:ita;inen. Liitteet XII,45. s. 460. - Ks. Maantiet.
33048: :s. 446. - Ks. M,aantiet. - n:o 154, Nurmesniemen y. m.:
33049: n:o 142, Takalan y. m.: Määrämha·sta Määrärahasta yhdystien rakentamiseksi
33050: Karkkolan-Heimo1an-JäppiJän kylätien Nivalan kirkolta Kalajoen eteläpuolella
33051: ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet kulkevalle kylätielle. Liitteet XII,5s.
33052: XII,46. s. 447. - Ks. Maantiet. s. 461. - Ks. Maantiet.
33053: - n:o 143, Taka 1 a n y. m.: Määrärahasta n:o 155, Nurmesniemen y. m.=
33054: Sarkamäen-Rauhamäen tien ottamiseksi Määrärahasta Akanmäen-Sydänmaanky-
33055: valtion hoitoon. Liitteet XII,47. s. 449. län-Aittokosken maantien rakentamista
33056: - Ks. Maantiet. varten. Liitteet XII,59. s. 463. - Ks.
33057: n:o 144, L. 0. Hirvensalon y. m.: Maantiet.
33058: Terv·on kunnassa olevan Iisvedelle johta- n:o 156, N i ·s kas en y. m.: Määrära-
33059: van tien kuntoonpanemisesta ja valtion hasta maantien rakentamiseksi Pyhän-
33060: hoitoon ottamisesta. Liitteet XII,4s. s. nän pitäjän Itämäen kylästä Vuolijoen
33061: 450. - Ks. Maantiet. pitäjän Saarimäen kylään. Liitteet
33062: n:o 145, L. 0. Hirvensalon y. m.: XII,6o. s. 465. - Ks. Maantiet.
33063: Maantien rakentamisesta Suonenjoen pi- - n:o 157, S a 1 on y. m.: Määrärahasta
33064: täjän Halolanmäen kylästä Käpysalon ja Oulusta Utajärven kautta Puolangalle
33065: Pulkkilansaaren kautta Tervon Haapa- johtavan maantien talviliikenteelle avoin-
33066: mäen tielle. Liitteet XII,49. s. 451. - na pitämiseksi. Liitteet XII,61. s. 466.-
33067: Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
33068: n:o 146, K empi n y. m.: Määrärahasta n:o 158, Salon y. m.: Määrärahasta
33069: Vahvialan-Ylämaan maantien rakenta- Oulun-Kuusamon maantieltä lähtevän
33070: miseen. Liitteet XII,5o. s. 452. - Ks. Hetekylän kylätien ja Utajärven-Puo-
33071: Maantiet. langan maantieltä lähtevän Oivasen kylä-
33072: 20 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938.
33073:
33074: tien rakentamiseksi maantieksi. Liitteet ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet
33075: XII,62. s. 467. - Ks. Maantiet. XII,73. s. 479. - Ks. Maantiet.
33076: - n:o 159, Salon y. m.: Määrärahasta n:o 170, Lahtelan y. m.: Määrära-
33077: Kiehimän-Puolangan maantien perus- hasta Sallan-Lampelan-Vuosnajärven-
33078: korjauksia varten. Liitteet XII,63. s. Tuutijärven maantien rakentamiseksi.
33079: 468. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,74. s. 480. - Ks. Maantiet.
33080: n:o 160, Salon y. m.: Määrärahasta n:o 171, Lahtelan y.m.: Määrära-
33081: maantien rakentamiseksi Korvuan pysä- hasta Kemijärven Javarukselta Sodanky-
33082: kiltä Varuhalan y. m. paikkakuntien län Vuojärveen johtavan yhdystien ra-
33083: kautta Korvuaan. Liitteet XII,64. s. 469. kentamiseksi. Liitteet XII,75. s. 481. -
33084: - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
33085: n:o 161, Lohen y. m.: Toimenpiteistä n:o 172, J u ne k sen y. m.: Maantien
33086: Ranuan-Posion maantien rakentami- rakentamisesta Alatornion Arpelan ky-
33087: seksi. Liitteet XII,65· s. 470. - Ks. lästä Ylitornion Lohijärven-Muurolan
33088: Maantiet. tielle. Liitteet XII,76. s. 482. - Ks.
33089: n:o 162, Lohen y. m.: Määrärahasta Maantiet.
33090: Rannan-Pudasjärven maantieltä Simo- n:o 173, J u ne k sen y. m.: Määrära-
33091: järven pohjoispäähän johtavan tien ra- hasta Kolarin-Kurtakon maantien ra-
33092: kentamista varten. Liitteet XII,66. s. kentamista varten. Liitteet XII,77.
33093: 471. - Ks. Maantiet. s. 483. - Ks. Maantiet.
33094: n:o 163, Rytin gin: Tutkimuksen toi- n:o 174, Kaijalaisen y.m.: Mää-
33095: mittamisesta maantien rakentamiseksi rärahasta Kelujärven-Tanhuan maantien
33096: Pudasjärven Ruottisenharjun seudulta rakentamista varten. Liitteet XII,78.
33097: Ryhmeeseen Puolangan-Pudasjärven s. 484. - Ks. Maantiet.
33098: maantiellä. Liitteet XII,67. s. 472.- Ks. n:o 175, Kaijalaisen y.m.: Mää-
33099: Maantiet. rärahasta Kittilän-Enontekiön maantien
33100: n:o 164, Rytingin y. m.: Määrära- rakentamista varten. Liitteet XII,79.
33101: hasta Rytinkisalmen-Lehtovaaran-Iinat- s. 485. - Ks. Maantiet.
33102: tijärven-Poijulan paikallistien kunnos- n:o 176, M i iki n y. m.: Määrärahasta
33103: tamista varten. Liitteet XII,6s. s. 473. linja-autoaseman rakentamiseksi Imat-
33104: - Ks. Maantiet. ralle. Liitteet XII,so. s. 486. - Ks.
33105: - n:o 165, Rytin gin: Maantien raken- Imatra.
33106: tamisesta Pudasjärven kunnassa olevalta n:o 177, Sinisalon y.m.: Määrä-
33107: Iina ttij ärven-N aamangan paikallistieltä rahasta sillan rakentamista varten Riihi-
33108: Isolle-Syötteelle. Liitteet XII,69. s. 474. mäen ratapihan eteläpään yli. Liitteet
33109: - Ks. Maantiet. XII,s1. s. 488. - Ks. Sillat.
33110: n:o 166, Lahtelan y. m.: Toimenpi- n:o 178, Alestalon y.m.: Sillan ra-
33111: teistä Perä-Pohjolan ja Lapin tieverkos- kentamisesta Kokemäenjoen yli Haistilan
33112: ton rakentamiseksi. Liitteet XII,7o. lautan ja Saaren kartanon välisellä joen
33113: s. 475. - Ks. Maantiet. osalla. Liitteet XII,s2. s. 490. - Ks.
33114: n:o 167, Koivurannan y.m.: Mää- Sillat.
33115: rärahasta maantien rakentamiseksi Sieri- n:o 179, Vilhulan y.m.: Sillan ra-
33116: län lossilta Oikaraisen ja Saaren kylien kentamisesta Hännilänsalmen yli Viita-
33117: kautta Suutarinkorvan rautatiesillalle. saaren pitäjässä Helsingin-Jyväskylän
33118: Liitteet XII,71. s. 477. - Ks. Maantiet. -Oulun valtamaantiellä. Liitteet XII,s3.
33119: n:o 168, Koivurannan y.m.: Mää- s. 492. - Ks. Sillat.
33120: rärahasta maantien rakentamiseksi Ro- n:o 180, Kaasalais"en y.m.: Sillan
33121: vaniemen-Rannan maantiestä Paanie- rakentamisesta Vuoksen yli Vuosalmen
33122: men kautta Rautiosaaren kylään Rova- kylän kohdalle. Liitteet XII,s4. s. 493.
33123: niemen kunnassa. Liitteet XII,72. s. 478. - Ks. Sillat.
33124: - Ks. Maantiet. - n:o 181, Ra v on y. m.: Sillan raken-
33125: - n:o 169, Koivurannan y.m.: Mää- tamisesta V orssunsalmeen. Liitteet
33126: rärahasta Ylitornion Raanujärveltä XII,s5. s. 494. - Ks. Sillat.
33127: Lampsijärven y. m. kylien kautta Turto- n:o 182, Kääriäisen y.m.: Määrä-
33128: lan Pelloon johtavan kylä- ja kunnantien rahasta Peltosalmen sillan rakentamista
33129: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1938. 21
33130:
33131: varten. Liitteet XII,s6. s. 496. - Ks. mistä varten. Liitteet XII,97. s. 514. -
33132: Sillat. Ks. Merenkulku.
33133: - n:o 183, L. 0. II i r v en s a 1 on y. m.: n:o 194, S a 1 on y. m.: Määrärahasta
33134: Virran sillan ja Kurenpolven välisen Oulun syväsataman rakentamiseksi. Liit-
33135: maantien ottamisesta valtion hoitoon. teet XII,9s. s. 516. - Ks. Merenkulku.
33136: Liitteet XII,s7. s. 497. - Ks. Sillat. n:o 195, La h te 1 a n: Syväsataman ra-
33137: n:o 184, Kivi o j a n: Määrär111hasta sil- kentamisesta Kemin Ajokseen. Liitteet
33138: lan rakentamisen aloittamiseksi Oulujoen XII,99. s. 518. - Ks. Merenkulku.
33139: yli Utajärven lossipaikalle. Liitteet
33140: XII,ss. s. 498. - Ks. Sillat. n:o 196, Kokon: Määrärahasta Perä-
33141: n:o 185, Nurmesniemen y.m.: Sil- meren väylien merenkulkuturvallisuus-
33142: lan rakentamisesta Haapajärven pitäjässä laitteiden aikaansaamiseksi. Liitteet
33143: olevan Uittosalmen yli. Liitteet XII,s9. XII,1oo. s. 519. - Ks. Merenkulku.
33144: s. 502. - Ks. Sillat. n:o 197, V en h on y. m.: Toimenpi-
33145: n:o 186, Nurmesniemen y.m.: Sil- teistä jäänsärkijän rakentamiseksi Itä-
33146: lan rakentamisesta Tikkalansalmeen. Liit- Suomen satamia varten. Liitteet XII,101.
33147: teet XII,9o. s. 504. - Ks. Sillat. s. 521. - Ks. Merenkulku.
33148: n:o 187, S a 1 on y. m.: Määrärahasta n:o 198, Taka 1 a n y. m.: Määrära-
33149: sillan rakentamiseksi Oulujoen yli Uta- hasta Iisveden-Haukiveden kanavan ra-
33150: Jarven aseman ja kirkonkylän kohdalle. kentamista varten. Liitteet XII,102.
33151: Liitteet XII,91. s. 505. - Ks. Sillat. s. 523. - Ks. Kanavat.
33152: n:o 188, S a 1 on y. m.: Määrärahasta n:o 199, Paasosen y. m.: Tutkimuk-
33153: penkereen ja sillan rakentamiseksi Oter- sen toimittamisesta Varkauden-Kuopion
33154: man lassipaikalle Vaalan-Puolangan laivaväylän syventämiskustannuksista.
33155: maantiellä. Liitteet XII,92. s. 506. - Liitteet XII,103. s. 526. - Ks. Laiva-
33156: Ks. Sillat. liikenne.
33157: n:o 189, J u ne k sen y. m.: Määrära- n:o 200, K i r r a n y. m.: Kokemäenjoen
33158: hasta sillan rakentamiseksi Ylitornion- keskiosan ensimmäisen jakson perkaus-
33159: Rovaniemen maantiellä olevalle Ronkurin työn suorittamisesta kokonaisuudessaan
33160: lossipaikalle. Liitteet XII,93. s. 507. - valtion kustannuksella. Liitteet XII,1 04.
33161: Ks. Sillat. s. 527. - Ks. Perkaustyöt.
33162: n:o 190, Nordströmin y.m.: Mää- - n:o 201, Jan h o sen: Lentoaseman ra-
33163: rärahasta Ahvenanmaan saaristossa ole- kentamisesta Kajaanin lähistölle. Liitteet
33164: van n. s. Arandan väylän valaisemiseksi. XII,1o5. s. 529. - Ks. Lentoliikenne.
33165: Liitteet XII,94. s. 508 ja 509. - Ks. n:o 202, 0 o 11 i a n d erin: Iniön kun-
33166: Merenkulku. nan ja osan Houskarin kuntaa yhdistä-
33167: n:o 191, Törngrenin y.m.: Johto- misestä valtakunnan puhelinverkostoon.
33168: loiston rakentamisesta Kala Y xgrundet Liitteet XII,lo6. s. 530 ja 531. - Ks.
33169: nimiselle luodolle Etelä-Airistossa. Liit- Puhelinlinja t.
33170: teet XII,95. s. 510 ja 511. - Ks. Meren- n:o 203, Rytingin y. m.: Puhelin-
33171: kulku. linjan rakentamisesta Kurenalta Puhok-
33172: n:o 192, Nordströmin y.m.: Mää- sen ja Korpisen kyliin Pudasjärven kun-
33173: rärahasta radioloistojen rakentamista var- nassa. Liitteet XII,107. s. 532. - Ks.
33174: ten Norrskäriin Vaasan edustalle ja Kal- Puhelinlinjat.
33175: loon Porin edustalle. Liitteet XII,96. n:o 204, La h te 1 a n y. m.: Määrära-
33176: s. 512 ja 513. - Ks. Merenkulku. hasta eräiden puhelinlinjain rakentamista
33177: n:o 193, Kokon y. m.: Määrärahasta varten. Liitteet XII,1os. s. 533. - Ks.
33178: Oulun sataman syväsatamaksi kehittä- Puhelinlinjat.
33179: ASIALUETTELO.
33180: j
33181: j
33182: j
33183: j
33184: j
33185: j
33186: j
33187: j
33188: j
33189: j
33190: j
33191: j
33192: j
33193: j
33194: j
33195: j
33196: j
33197: j
33198: j
33199: j
33200: j
33201: j
33202: j
33203: j
33204: j
33205: A s i a 1u e t t e 1o.
33206: A. - Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n:o 98
33207: määrärahan osoittamisesta kaupunkien,
33208: Ahvenanmaa: - •Ks. Merenkulku. kauppalain ja ta·ajavä'kisten asutuskes-
33209: kukaien vähävaraisten vuo•kra-•avustuksia
33210: Alkoholi: - Ks. Vä!kijuomat. varten. Liitteet IV,l30. s. 6<81. L. Vrv:aan
33211: 93,6.
33212: Aluelääkärit: - Ks. Lää'kärit. - Ed. R·a·rutal•an y. m. t.oi,v. ai. n:·o 108 eri-
33213: näisillä yhteis,allueilla vallitsev,i•e'n asunto-
33214: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. ol.o j·en ikm<j·aami,ses.t•a. LiitJteet X, 11. s.
33215: ~3<4.5. L. Työv :•alllll 98.
33216: Amerikan suomalaiset: Ed. Pekkalan y. m. Ks. Metsätyöläiset. Sairaalat.
33217: rah. al. n :o 42 määrärahan osoittami-
33218: sest.a avustuksiksi Amerikan euomalais- Asutustiet: - KIS. Maantiet.
33219: syntyisille nuorille opintomatkoja varten
33220: Suo'meen. Liitteet 1V,74. s. 5'90. L. Asutustoiminta: - Ks. Rajavartiointi. Va-
33221: Vv:aan 93•2. paussota.
33222:
33223: Amerikka: - Ks. Finlandia . .Suomi-Opisto. Aura: - Ks. Opintomatkat.
33224:
33225: Ammattikoulut: - Ks. Kans&kou:lut. Autoliikenne: - Ks. Imatra. Lautat. Maan-
33226: tiet. Moottiori:aj.oneuvot.
33227: Ammattiliitot: - Ks. Yhdi.styslaki.
33228: Avioliitto: - Ks. Laillistamaton yhteis-
33229: Arandan väylä: - Ks. Meren'kulku. elämä.
33230:
33231: Armahdus: Ed. Pekkalan y. m. lak. al. n :o 8
33232: laiksi vapaU<srang·aistukseen tuomittujen B.
33233: ihenkilöiden arma'h:tami.sesta. Liitteet Il,4. Bensiini: - Ks. Moottoriajoneuvot.
33234: s. 32. L. Lv:aan 86.
33235: - Ed. Ampujan y. m. lak. al. n:o 9 laiksi
33236: vuoden 1918 kapinaan osailistuneiden ja E.
33237: •eräiden muiden henkilöiden armahtami-
33238: ·sesta. Liitteet Il,5. s. 34. L. Lv:aan 86. Edustajan loukkaamattomuus: - Ks. Valtio-
33239: - Ed. Peltosen y. m. lak. al. n:o 10 lai.ksi päiväjärjestys.
33240: eräiden vuoden 1918 kapinan johdosta
33241: tuomittujen armahtamisesta annetun [ain Edustajanpalkkio: Ed. Kiviojan lak. al.
33242: muuttamisesta. Liitteet Il,6. s. 30. L. n :o 17 laiksi edustajille vuoden 1'938 var-
33243: Lv:aan 86. sinaisilta valtiopäiviltä suoritettavasta
33244: pa1kkiosta. Liitteet IV,6. .s. 70. L.
33245: Asunto-olot: Ed. Tol1ppasen y. m. rah. wl. Vv:aan 88.
33246: n:o ·97 korotetun määrärahan osoittami- Ed. Frietschin lak. al. n :o 18 laiksi edus-
33247: sesta maaseudun asunto-olojen 'P'aranta- ta'janpalkkiosta annetun lain muuttami-
33248: mist•a varten. Liitteet I'V,129. s. 680. L. sesta. Liitteet IV,7. s. 71 ja 73. L.
33249: Vv:•aan 93·6. Vv:aan 88.
33250: 4 Asialuettelo 193.S.
33251:
33252: Edustajanvaalit: - Krs. :V aalilaki. G.
33253: Eläinlääkärit: Ed. Hildenin y. m. rah. al. Graafillinen teollisuus: Ks. Kirjatyöläi-
33254: n:o 74 määrärahan osoittamisesta apu- set.
33255: rahoik-si eläinlääkäreille opintojen har-
33256: joittamista varten ulkomailla. Liitteet H.
33257: LV,106. s. 648 ja; 649. L. Vv:aan 934.
33258: Hallavahingot: Ed. Kokon y. m. toiv. al.
33259: Eläinsuojelu: Ed. Böi:Ykin y. m. lak. a'l. n:o 21
33260: n:o 94 määrärahasta hallavahinkojen tut-
33261: laiksi eläinsuojelulain 6 § :n muuttami-
33262: kimista ja torjumista varte'n. Lii tteet
33263: sesta. Liitteet Vl,3. s. 147. L. Tv:.aan 88.
33264: IX,19. s. 297. L. Mtv:aan 97.
33265: Eläintaudit: - 'K·s. •Luomistauti.
33266: Hartoisten rajakahakka: - ·K.s. Rajaseutu.
33267: Eläkkeet: rEd. Frietschin toiv. al. n:o 103
33268: :lainsäädännön aikaansaamisesta yiksityis- Heinola: - Ks. Oppikoulut.
33269: ten yritysten ja y;hteisöjen palvelukses•sa
33270: olevien elä:kkeiden turvaamiseksi. Liit- Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto.
33271: teet X,6 . .s. 327 ja 330. L. Työv:aan 98.
33272: - ':K!s. Anmoodus. KansanelliJk1e. Ma.al!alous. Hengenpelastus: - Ks. Uimaopetus.
33273: V·a;;nhu:uselä'k:k.eet. V1apa ussotra. Virkamie-
33274: het. Huoltotyö: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o
33275: 102 huoltotyöntekijäin koulutuksen jär-
33276: Emäntäkoulut: Ed. Ka:lliorkosken y. m. rah. rjestämi.sestä. Liitteet X,5. s. 325. L.
33277: al. n:o 79 määräraihan osoittamisesta rTyöv: aan 98.
33278: Keski-rPohjarrmaan kotitalouskoulun emän- - Ks. Kuntien talous.
33279: tä>koululksi muuttamista varten. Liitteet
33280: IV,111. s. 658. L. Vv:aan .9315. Huvivero: - Ks. Kuntien talous.
33281: - Ed. Kukkosen y. m. rah. al. n:o 80 mää-
33282: rärahan osoittamisesta valtion emäntä- Hypoteekkiyhdistys: Ed. Pilppulan y. m. rah.
33283: koulun perustami-se'ksi Pohjois-Karjalaan. al. n:o 17 määräJ;aib:an o.s'oittamisesta
33284: Liitteet TV,112. s. ·6r5,9. L. Vv:aan 93'5. eräiden Suomen Hyipoteekkiyhdistykseltä
33285: - Ed. Leppälän y. m. raih. al. n:o Sri mää- •saatujen lainojen koron alentamise'ksi.
33286: rärahan osoittamisesta lisämaan hankki- Liittee't J:V,49. s. 553. L. Vv:aan 930.
33287: miseksi Sorta:valan R·antueen emäntäJkou-
33288: lulle. Liitteet IV,113. s. 6160. L. Vv:aan
33289: 9315, I.
33290: - Ed. Kurkkosren y. m. toiv. al. n:o 8:5 v·!!Jl-
33291: tJ.on emäntällmulrun perll!s•tamis·esta Poh- Ikälisät: - Ks. Virkamiehet.
33292: joirs-rKra•rj.a~:a·an. Li.ittee't IX,l'O. s. 281.
33293: L. Mtv:•a•an 97. Ikäraja: - Ks. Valtiopäiväj ärjestys.
33294: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 86 mää-
33295: räraharsta emäntäkoulun perustamiseksi Ilmaliikenne: - 'K·s. Lentoliikenne. Sairaan-
33296: Kemijärvelle. Liitteet IX,11. s. 283. L. ·kuljetus.
33297: Mtv:aan 97.
33298: - tKs. 'Kotitalous. Ilmapuolustus: Ed. Leinosen y. m. rah. al.
33299: n:o 18 määrärahan osoittamise,sta Suo-
33300: Enso: - Ks. Kansakoulut. men Ilmapuolustus,liiton avustamisek.si.
33301: Liitteet IV,50. s..5.5-5. L. Vv:a:an 930.
33302: F. Ilmoitukset: - K•s. Väkijuomat.
33303: Finlandia: Ed. Kukkosen y. m. rah. al. n:o 40
33304: määrärahan o.soittamisesta Mieskuoro Ilomantsi: Ed. Tervon rah. al. n:o 107 mää-
33305: Finlandian lkon·sertti- ja kulttuuripropa- rärahan osoittamisesta avustuksia varten
33306: gandamatkaa varten Yihdysvaitoihin. Liit- Do'man tsin vähävarairsille kuntalaisille.
33307: teet IV,72. s. 588. L. Vv:aan 9'31. Liitteet LV,139. s. 6.9r6. L. Vrv:a•an 9'316.
33308: Asialuettelo 1938. 5
33309:
33310: Imatra: Ed. Miikin y. m. rah. al. n:o 1'77 K.
33311: määrärahan osoittamisesta Enja-·autoase-
33312: man rakentamiseksi Imatralle·. Liitteet Kainuu: - Ks. Suoviljelys.
33313: IV,209. s. 7190. L. Vv:aan 04:2.
33314: - Ed. Miifuin y. m. toiv. '!Vl. n:o 1176 määrä- Kalastus: Ed. V. Annalan y. m. rah. aol.
33315: rail:m\Sta Jinj.a:-lautoa,seman ra~entamiseksi n:o 6!2 korotetun määrärahan osoittami-
33316: Iima·traUe. Liitt.eet XII,so. s. 486. L. sesta huokeakorkoista kalastaja- ja opien-
33317: ,Kullkv:·aan 103. varustajaluottoa varten. Liitteet I!V,94.
33318: - Ks. Oppikoulut. s. 628. L. Vv:aan 93·3.
33319: -Ed. Juneksen y. m. rah. al. n:o 63 määrä-
33320: Internationaali: - Ks. Yhdistyslaki. rahan osoittamisesta avustukseksi Lapin
33321: •läänin Kalastuskuntain Liitolle. Liitteet
33322: Isyyden toteaminen: - Ks. Veri'tyyppitutki- IiV,95. •S. 6'2·9. L. Vv:aan 933.
33323: ·mus. - Ed. iKullhergin y.lm. toiv. .al. n:o 89
33324: määrärahas1la IJ.ml<ata,louden järjestellmä1-
33325: Isännän palkka: - lKs. Maatalous. l·istä ik•o,etoimint'a'a V'arten. Liitteet IX.14.
33326: s. '28'7 ja 2t8•8. L. 1\'[tv:atan '97·.
33327: Itsenäisyyspäivä: - iKs. Kunnallinen vaali- - Ed. Österholmin y. m. toiv. al. n :o 90 toi-
33328: laki. menpiteistä kala:kaupan edistämiseksi.
33329: Liitteet IX,15. ,g, 289 ja 291. L. Mtv:aan
33330: Itsenäisyystaistelu: - :ffis. Armahdus. Sota- 97.
33331: vahingot. Vapaussota. - Ed. Pyyn y. m. toiv. ·al. n:o 91 määrära-
33332: hasta neuvontatyötä varte'n Viipurin lää-
33333: Itä-Suomi: - Ks. M·aantie't. Merenkulku. nin merikalastajain liitolle ja kalastajab
33334: Oppikoulut. 'Rajaseutu. Rajavartiointi. osuuskunnalle. Liitteet IX,16. s. 293. L.
33335: Rautatiet. Sillat. Vuoksen laskeminen. Mtv:aan 97.
33336: - Ed. Oksalan toiv. a:l. n :o 92 toimenpi-
33337: teistä ikalastuselinkeinon edistämiseksi
33338: J. Laatokalla. Liitteet IX,17. s. 295. L.
33339: Mtv:aan 97.
33340: Jatko-opetus: - Ks. Kansakoulut. Kanavat: Ed. Oksal•an rah. al. n:o 1 912 mää-
33341: 1
33342:
33343:
33344: rärahan osoi ttami•se'sta Laa tokan---<Suo-
33345: Joensuu: - Ks. Rajaseutu. menlahden kam:avan ra!kennustyötä varten.
33346: Liitteet IV,224. s. 808. L. Vv:aan 943.
33347: J ohtoloistot: - :Ks. Merenkulku. - Ed. Huittisen y. m. rah ..al. n:o 193 mää-
33348: rärahan osoittami,sesta Laat'O'kan-Sai-
33349: Jokien perkaukset: Ks. Pe'rkaustyöt. ma·an välisen 'kanavan rakennussuunnitel-
33350: Vuoksen las'keminen. man laatimista varten. Liitteet IV,225.
33351: s. S10. L. V'v:,a·an 943.
33352: Julkinen puolustaja: :Ks. Syytetyn puo- - Ed. T.aka.l:an y. m. to~v. al. n :o l98 mää-
33353: lustus. rär•a,ha,s.ta Iisveden--H'all!ki.V'eden tk•anai\l'an
33354: rtalke'nt·rumista varten. Li,iJtteet XII,102.
33355: Juuston arvostelu: Ed. Karvetin rah. al. s•. ·5123. L. Kulkv:'alan 1104.
33356: n:o t61 määrärahan osoittamisesta juus-
33357: ton arvostelun järjestämistä varten Tur- Kansainliitto: Ed. Stenwallin y. m. toiv. al.
33358: 'kuun. Liitteet LV,93. s. 6'26. L. Vv:aan n :o 75 toimenpiteistä kall!Sainliittoa kos-
33359: 9313. ,kevan valiostustoiminnan aikaansaamisek·si.
33360: Liitteet VIII,19. s. 254 ja 257. L.
33361: Juutalaiset: - Ks. Maanpakolaiset. Siv:aan 96.
33362:
33363: Jyväskylän korkeakoulu: - Ks. Urheilu. Kansakoulut: Ed. Malkamäen y. m. rah. al.
33364: n :o 2!9 määrärahan osoittamisesta yli-
33365: Järvien perkaustyöt: - iKs. Pe'rikaustyöt. määräisek.si opalikanlisäytkS'eksi m:aalais-
33366: kansakoulunopettajille'. Liitteet 1V,61. s.
33367: Jäänsärkijä: - Ks. Merenkulku. 157.3. L. V·v:a•an 931.
33368: 6 Asialuettelo 1938.
33369:
33370: - Ed. Malkamäen y. m. rah. al. n:o 30 mää- kansano•pistolle. Liitteet I·V,76. s. 5!94 ja
33371: rärahan osoittamisesta ylimääräiseksi per- ·5195. L. Vv:aan 9312.
33372: heellisyysavustu:kseksi maalaiskansakou-
33373: lunopettajille. Liitteet IV,62. s. 575. L. Kanttorit: - Ks. Lukkariurkurit.
33374: ;yv:aan 931.
33375: - •Ed. Luostarisen y. m. rah. •aol. n:o 31 iko- Kapina: - Ks. A1rmahdws. Sotava1hingot.
33376: rotetun määrärahan osoittamisesta maa- Vlirlkamiehet.
33377: ja koti talouden se!kä kasvi tarhanb:oidon
33378: o1petuksen e'<listämisek•si maalaislkansakou- Karjanhoitokoulut: Ed. Kullbergin y. m. rah.
33379: lui,ssa. Liitteet LV,63. •S. 5716, L. Vv:a•an -al. n:o 59 määrärahan osoittamisesta li8ä-
33380: '93t1. a!Vustukseksli kar:jlanihoito- ja meijeriikou-
33381: - Ed. Kaijalaisen r•ah. ai. n:o 48 määrära- lujen väiliävaraisille oppilaille. Liitteet
33382: han o,soittamisesta Pets·amon Töllevin IV,91. s. 6'23 ja 16124. L. Vv:aan 93·3.
33383: :kansa:koulutalon ralkentamiseksi. Liitteet - Ed. J unek,sen y. m. rah. al. n :o 7•6 mää-
33384: IV,so. s. 604. L. Vv:aan '9312. rärahan osoittami,sesta käytännöHis-tieto-
33385: - Ed. Österholmin y. m. rah. •al. n:o 49 ipuoiisen kal'ljanhoitokoulun ylläpitämi-
33386: määrärahan osoittamisesta .apurahoiksi seksi Perä-Pohjolan ma•anviljelysseuran
33387: :kalliSakoulunopettajille auskultoimista ja alueella. Liitteet :LV,1os. s. 6.5i2. L.
33388: o:pintomatkoja varten. Liitteet liV,sl. s. Vv:aan 934.
33389: 60.5 ja 16106. L. Vv:aan 9312. - Ed. Kivisalon y. m. rah. al. n:o 7·7 mää-
33390: - Ed. Le:ppälän y. m. ralh. a-1. n:-o 5•0 määrä- räraihan osoitta'misesta tietopuolisen !kar-
33391: rahan osoitt•amisesta rautatie- ja linja- janhoitokoulun perustami.seks~ Lepaan ti-
33392: autolippujen kustantamiseksi maalaiskan- lalle. Liitteet IV,109. •S. 1653. L. Vv:a•an
33393: sakoulujen jatlkoluo•kikien OIP'Pilaiden o.pin- 934.
33394: toretkiä varten. Liitteet LV,s2. •8. 60'7. - K.s. :Maamie,skoulut.
33395: L. Vv:•aan 9'3!2.
33396: - Ed. .ISyrjrusen y. m. t·oiv. •al. n:o 64 :Kasvitarhanhoito: - Ks. Kan,sakoulut.
33397: ik•a1nsaJkmlirunopett.aj:alin !pa;}klwden ikor.ott.a-
33398: mis•oot.a. Li'itteet VHI,s. 18. 2315. L. Katurasitus: Ed. Horellin y. m. toiv. al.
33399: :Si•v :•a•an 95. n:o 49 katujen kunnossa- ja puhtaana-
33400: - Ed. 1Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 66 mää- ·pitämistä koskevan ·lain aikaansaamisesta.
33401: rärahasta Enson !koulutalon korjaami- Liitteet VII,s. s. 197. L. Ltv:aan 95.
33402: seksi päiväjatikokouluksi muuttamista var-
33403: Kauppaliikkeet: - iKs. ~läkkeet. Osuuskun-
33404: ten. Liitteet VIH,1o. s. '240. L. Siv:aan
33405: 96. tien verotus.
33406: - K\s. Oppiov•elvollisuus. Uimaopetus. Kaupunkien asunto-olot: - Ks. A·sunto-olot.
33407: Kansalais•luottamus: - Ks. Armahdus. Kausityöt: - Ks. :Metsätyöläiset.
33408: Kansanedustajan loukkaamattomuus: Ks. Kemi: - Ks. ·Merenkul'ku.
33409: Va'ltiopäiväjärjestys.
33410: Kemijärven pientilat: Ed. Lahtelan y. m. la'k.
33411: Kansaneläke: Ed. Rytingin y. m. rah. al.
33412: al. n :o 26 laiksi lisämaan antamisesta
33413: n :o 104 määräraihan osoittamisesta eläk- Kemijärven ja <Sallan kuntain [iian pie-
33414: keen maksamiseksi ikansaneläke'lain ulko- nille taloille. Liitte·et VH,5. s. 190. L.
33415: puolelle jääneille vanhoille ja työikyvyttö- Ltv:aan 89.
33416: miUe väillävaraisille henkilöille. Lii tteet
33417: IV,136. s. 691. L. Vv:aan 913•6. Kerhotoiminta: - Ks. Maatalous.
33418: - K.s. E'läldkeet. VmlhuUJs•elä!klkeet.
33419: Keuhkotauti: - 1Ks. Lasrte'n s•uojelu. Sai-
33420: Kansankorkeakoulu: - Ks. Rajaseutu. r·a:alat.
33421: Kansanopistot: Ed. KuHbergin y. m. rah. al. Kirjaltajat: Ks. Kirjatyöläiset.
33422: n:o 44 määrärahan osoittamisesta r·aken-
33423: nusa vustuk.seksi Porvoon ruotsalaise'lle Kirjanpito: Ks. :Maa talous.
33424: Asialuettelo 1938. 7
33425:
33426:
33427: Kirjansitojat: - Ks. Kirjatyöläiset. Kotiteollisuus: Ed. Ikosen y. m. rah. al.
33428: n:o 616 korotetun määrära'han o·soittami-
33429: Kirjastot: Ed. Räisäsen y. m. raill.. al. n:o 35 sesta kotiteolEsuuden edistämisebi. Liit-
33430: määrär,ahan osoittamisesta ·kahden maa- teet I1V,9s. s. •6'3,5. L. Vtv:aan '93t4.
33431: kuntaki:rtjaston aikaansaamiseksi. Liit.teet - Ed. Pitkäsillan y. m. rah. al. n :o 8·2 mää-
33432: IV,67. s. 582. L. Vv:a·an 931. rärahan osoitt,amisesta Lahteen perus-
33433: tettavan mie,skotiteollisuusopettajaolpiston
33434: Kirjatyöläiset: Ed. Wirtasen y. m. lak. al.
33435: ratkennustöiden aloittamista varten. Lii t-
33436: n :o 31 laiksi graafillisen teollisuuden pa'l-
33437: teet I V,114. s. '6'61. L. Vv:aan 93'5.
33438: 1
33439:
33440:
33441:
33442: veluksessa olevain lomista. Liitteet X,3.
33443: Ed. Juneksen y. m. raih. al. n:o 83 määrä-
33444: s. 316 ja 320. L. Työv:aan 89.
33445: rahan osoi ttami.sesta mieskotiteollisuus-
33446: Kirkot: Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 71 koulun .perustamista varten Alatornion
33447: toimenpiteistä Tornionjokilaakson kirkko- kunta,an. Liitteet IV,115. s. 616'8. L.
33448: jen korjaamista varten. Liitteet VIII,15. Vv:aan 9:35.
33449: s. :248. L. Si'v:aan H6. - Ed. P·o:hijannoron y.l!ll. toiv. ,a.J. n:o 81
33450: - Ks. V1ii,puri:n tuomiokirkko. •korotetusta määrär ahast1a llmtri:teoJil:isuu-
33451: 1
33452:
33453:
33454: den 'edis,tämis1eksi. Liitteet IX,6. s. 2:7,3.
33455: Kivennavan rajakahakka: - 'Ks. Rajaseutu. L Mtv:aan :97.
33456: Ed. Pohjannoran y. m. toiv. al. n:o 82
33457: Kivipainajat: - Ks. Kirjatyöläiset.
33458: korotetusta määrärahasta kotiteollisuus-
33459: Koetoiminta: Ed. 'Tark'kasen y. m. rah. al. koulujen vähävaraisten oppilaiden avusta-
33460: n:o '68 määrärahan osoitta1misesta Koetoi- miseksi." Lii tteet IX, 7. s. 27 4. L.
33461: mintayhdistyst.en liiton valtionavun 1m- Mtv:aan 97.
33462: rottami,sta varten. Liitteet IV,100. s. 639. 1 Ed. Hästbackan toiv. al. n:·o 83 mie·s-
33463: L. Vv:aan 934. kotiteolli,suuskoulun perustamisesta Kaar-
33464: - Ed. S:oinin y.m. toiv. 'aJ. u:o 79 rmäärä- lelaan tai Pietarsaaren ~seudul'le. Liitteet
33465: ll'.iliasta i8ataik:unnan lkoeas,ema>lle suo- IX,s. s. 275 ja 277. L. Mtv:aan 97.
33466: viljelyskoe- ja tutkimustoimintaa varten Ed. J~neksen y. m. toiv. al. n:o 84 mää-
33467: perustettavien kiinteiden koekenttien hoi- rärahasta kiinteän mieskotiteollisuuskou-
33468: dosta ja valvonnasta aiheutuviin menoi- lun perustamise:ksi Alatornion kuntaan.
33469: hrn. Liitteet IX,4. s. 269. L. Mtv:aan 96. Liitteet IX,9. s. 279. L. Mtv:aan 97.
33470: - Ks. Kalastus. Ed. Venhon y. m. toiv. al. n :o 87 val-
33471: tionavustuksen antamisesta naisten käsi-
33472: Konduktöörit: - Ks. Virkamiehet. töiden opetuksen järjestämistä varten
33473: Reitkallin puutarha!kouluun. Liitteet
33474: Korkeakoulut: - K·s. Opintolainat. IOppi- IX,12. s. 284. L. Mtv:aan 97.
33475: ·koulut. Raja,seutu. Urheilu. Yliopisto.
33476:
33477: Korpiselkä: Ed. Leppäiän y. m. rah. al. Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Kansakoulut.
33478: n:o 38 määrärahan osoittami,sesta Ko11pi- Kotiteollisuus. Maamieskoulut. Opintolai-
33479: selän rukoushuoneen uudistami·s- ja kor- nat. Oppikoulut. Rajaseutu. Työväenopis-
33480: jaustöitä varten. Liitteet 1V, 70. s. 586. tot. Urheilu.
33481: L. Vv:aan ,931.
33482: Kuivaustyöt: Ks. Pe'rkaustyöt.
33483: Kotitalous: Ed. Koivulahti-Lehdon y. m. rah.
33484: al. n:o 6:9 määrära:han osoittamisesta Kulkutaudit: - iKs. Luomistauti. Sairaalat.
33485: kunnallisen kotitalousneuvonnan avusta-
33486: miseksi. Liitteet IiV,lOl. s. '640. L. Kultaehto: tEd. Kalliokosken y. m. lak. al.
33487: Vv:aan 93:4. n:o 7 laiksi kultaehdon ja eräiden mui-
33488: - Ed. BtoUJsdorffin y. m. toiv. 1al. .n:o 88 den määräy·sten vaikutuksesta ma.ksuihin
33489: määräriahrust'a ,!Qahden lwtitalouskolll3'11len- velkasuhteissa. Liitteet II,3. s. 2·9. L.
33490: tin (pa,]J"ka;amis·ek:s>i ruot's,in:kieEsriä s:aa- Lv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lau-
33491: :rri~tdkunti'a varten. L~i<itteet IX,13. \S. 2S5 1
33492: sunto 86.
33493: j1a !2·86. L. Mtv:'a,an 97.
33494: Kts1. E:mäntäJlmullut. K1ans,rulwulut. O:PIPi- Kunnallinen kotita:lousneuvonta: - Ks. Ko-
33495: 1koulut. titalous.
33496: 8 Asialuettelo 1938.
33497:
33498: Kunnallinen vaalilaki: Ed. Kiviojan lak. al. Lainat: - 'Ks. Kultaehto. Maatalous. Sota-
33499: n:o 22 laiksi kunna]lisen vaalilain muut- vahingot.
33500: tamisesta. Liitteet VH,1. s. 183. L.
33501: Ltv:aan 88. Laivaliikenne: Ed. Paasosen y. m. toiv. al.
33502: n :o 199 tutkimuksen toimittamisesta Var-
33503: Kunnalliset mielisairaalat: - Ks. 'Sairaalat. kauden--!Kuopion laivaväylän syventä-
33504: miskustannuksista. Liitteet Xli,l03. s.
33505: Kunnallissairaalat: - Ks. Sairaalat. 52'6. L. Kulkv :aan 104.
33506: - Ks. lK1anavat. La.at,olkan }aiv·a:liiikenne'.
33507: Kunnantiet: - Ks. 'Maantiet. 'Tielaki. La,srbaru,s·työt. Merenkul1ku. Vm'lkauden-
33508: lKuop,i•on l1aivaväylä.
33509: Kuntien talous: Ed. V. Annalan y. m. toiv.
33510: al. n:o 52 tutkimuksen toimittamisesta Lappeenranta: - K~s. Oppikoulut.
33511: eräiden valtiontulojen kunnille luovutta-
33512: misen mahdollisuudesta. Liitteet VII,11. Lappi: - Ks. K1ala'S.t:us. M'a:antiet. Poron-
33513: s. 204. L. Ltv :aan 95. ilwi to. ISa·iraanlkul1jetus. Siaooori.to.
33514:
33515: Kuopio: - K~s. Laivaliikenne. Lapsen elatus: - Ks. Verityyppitutkimus.
33516:
33517: Kuopion-Varkauden laivaväylä:- K,s. Var- Lapsiavustus: Ed. Leppälän y. m. toiv. al.
33518: kauden-Kuopion laivaväy1ä. n:o 20 tutkimuksen toimittamisesta lap5i-
33519: avustuksen myöntämi·sen mahdollisuuk-
33520: Kylmäpihlaja: - Ks. Merenkulku. 'sista vähävaraisille lapsirikkaille per-
33521: heille. Liitteet IV,24. s. 112. L. Vv:aan
33522: Kylätiet: - Ks. Maantiet. Tielaki.
33523: 1 92.
33524:
33525: Kysymys: - Ks. Valtiopäiväjärje'stys. Lapsiavustusviljelmät: Ed. Takalan y. m.
33526: rah. al. n:o 7:1 korotetun määrärahan
33527: Käsityöt: - ·Ks. Kotiteollisuus. Oppikoulut. osoittamis-esta lapsiavustusvil1jelmien jär·
33528: jestämiseen. Liitteet IV,103. s. 64'2. L.
33529: Köyhäinhoito: - Ks. Vaivaisprosentti. Vv:aan 934.
33530:
33531: Lastaustyöt: Ed. Aattelan y. m. toiv. al. n:o
33532: 106 toimenpiteistä työturvallisuuden li-
33533: L. ~säämistä tar koi tta vien järjestysohjeiden
33534: aikaansaamiseksi laivojen lastaus- ja pur-
33535: Laatokan laivaliikenne: Ed. OksaJan rah. al. ·kami·stöitä varten. Liitteet X,9. s. 340.
33536: n:o 11 määrärahan osoittamisesta ruop- L. Työv:aan 98.
33537: paustöiden suorittami.seksi Sortavala•an :Ed. Reinikaisen y. m. toiv. al. n :o 107
33538: johtavilla Laatokan laivaväylillä. Liit- toimenpitei,stä lastaus- ja purkaustöissä
33539: teet lV,43. s. 544. L. Vv:aan 9129. esiintyvien epäkohtien poistamiseksi. Liit-
33540: te·et X,10. s. 342. L. Työv :aan 98.
33541: Laatokan-Saimaan kanava: - Ks. Kana-
33542: vat. Lasten suojelu: Ed. Löthman-Koip'osen y. m.
33543: rfl!h. al. n:o 2'6 määrärahan osoittami-
33544: Laatokan-Suomenlahden kanava:- Ks. Ka- sesta lastensuojelukodin rakentamiseksi
33545: na,vat. Pohjois-,Savon tuberkuloottisia lapsi~a var-
33546: ten. Liitteet IV,5s. ,s. 5~6·8. L. Vv:aan
33547: Laatokka: - 1Ks. 'Kalastus. 930.
33548:
33549: Laillistamaton yhteiselämä: Ed. Kiviojan Latojat: - 'Ks. Kirjatyöläiset.
33550: y. m. lak. al. n :o 11 laiksi laillistamatto-
33551: man yhteiselämän ehkäisemiseksi ja laiksi Lautat: Ed. Lindströmin y. m. rah. al.
33552: rikoslain 20 'luvun 8 § :n muuttamisesta. n:o 188 määrärahan osoittamisesta laut-
33553: Liitteet Il,7. s. 38. L. Lv:aan 86. t&liikenteen ylläpitämiseksi Eknäsin-
33554: A,sialuettelo 193<8. 9
33555:
33556: 'Strömsbölen välillä. Liitteet IV,220. s. nösten tarki·stamisesta. Liitteet VTI,9.
33557: 80;2 ja 803. L. Vv:·aan 943. s. 199 ja 201. L. Ltv:aan 95.
33558: - Ed. Pohjanuoron y. m. rah ..ai. n:o 189
33559: määrärahan o>Soi ttamisesta moottorilo·ssin Luotsisatamat: - K.s. Merenkulku.
33560: hanklkimiseksi Ta;ppuvirran salmeen Sa-
33561: 1
33562:
33563:
33564: vonlinnan~Heinäveden maantieosaHa. Lääkärit: Ed. ·Salon y. m. toiv. al. n:o 45
33565: Liitte'et IiV,221. •S. 804. L. Vv:a.an 943. määrärahasta aluelääkärinviran perusta-
33566: - iKs. M•a.auti·et. Si,Uat. misek,si Oulujärven länsipuolelle. Liitteet
33567: v;r,2o. s. 175. L. 'Tv:aan 94.
33568: Lauttaus: - Ks. Metsätyöläiset.
33569:
33570: Lehtorit: - Ks. Oppikoulut. M.
33571:
33572: Leimavero: Ed. Hagan y. m. toiv. a:l. n:o 5 Maailmansota: - Ks. Sotavahingot.
33573: 1
33574:
33575:
33576:
33577:
33578: leimaverolain muuttamisesta. Liitteet
33579: IV,9. s. 78 ja 79. L. Vv:aan 91. Maakuntakirjastot: - Ks. Kirjastot.
33580:
33581: Lentoliikenne: Ed. J anhosen toiv. al. n :o Maalaiskirjeenkantajat: - Ks. •Postilaitos.
33582: 201 lentoaseman rakentamisesta Kajaanin
33583: lähistölle·. Liitteet XII,l05. s. 529. L. Maalaiskunnat: - Ks. Kuntien talous. Sai-
33584: Kulkv:aan 104. raalat.
33585:
33586: Maamieskoulut: Ed. Meriläisen y. m. rah. al.
33587: Lepaa: - 1Ks. Kal'janhoitokoulut. n :o 60 korotetun määrärahan osoittami-
33588: •sesta yksityisluontoi>Sten maamieskou,lu-
33589: Liiketoiminta: Ks. Eläkkeet. Osuuskun- jen vähäval'aisten o•p:pilaiden •avustami-
33590: tien verotus. seksi. Liitteet 1JV,92. s. •f12·5. L. V•v:a.an
33591: 933.
33592: Linja-autoasema: - iKs. Imatra. - ,Ed. Kämäräisen y. m. rah. al. n:o 75
33593: määrärahan o.soi ttamise<Sta viiden kiertä-
33594: Linnat: - ,Ks. 'Turun linna. vän maamies- tai karjanhoitokoulun pe-
33595: rustamista varten. Liitteet IV,101. s.
33596: Loistolaiva Kemi: - K>S. Merelllkulku. 650. L. Vv:aan '934.
33597: - rEd. Kämärä<irsen y. m. t•oiv. 1al. n :o 80
33598: Loistot: - Ks. Merenkulku. uusien kiertävien ma•amå.e:skoulujen [p•erus-
33599: t•amisesta. Liitteet IX,5. s•. 27,1. L.
33600: Lomat: - Ks. IGrjatyöläiset. Virkamiehet.
33601: 1
33602: Mtv::a•an 97.
33603:
33604: Lontoo: - K.s. Merimiehet. Maanpakolaiset: Ed. Wiikin y. m. rah. al.
33605: n :o 119 määrärahan osoittami,sesta Suo-
33606: Lossit: - Ks. Lautat. Maantiet. Sillat. mee'n saapuneiden tai vastedes saapuvien
33607: maanparkalaisten a vustamiseksi. Lii tteet
33608: Lukkariurkurit: ·Ed. Hongan y. m. toiv. al. IV,51. s. ·557. L. Vv:aan 93•0.
33609: n:o 57 lukkariur.kurien palkkaetujen pa-
33610: rantamisesta. Liitteet VII,16. s. 213. L. Maanparannustyöt: - Ks. Maatalous.
33611: Ltv: aan 95.
33612: Maanpetosrikokset: - Ks. Valtio- ja maan-
33613: Lukukausimaksut: - 'Ks. Oppikoulut. petosrikokset.
33614: Luomistauti: Ed. Branderin y. m. toiv. al.
33615: n:o 95 määrärahasta :luomistaudin vastus- Maantiet: Ed. Piikaman y. m. rah. al. n:o 3
33616: tamise'ksi. Liitteet IX,20. s. 299. L. määrärahan osoittamisesta Heinolan-
33617: Mtv:aan 97. Hujansalon-Uimilan-Jaalan maantien
33618: rakentamiseksi. Liitteet IV,35. s. 129. L.
33619: Luonnonsuojelu: Ed. Österholmin toiv. al. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulikv:n lau-
33620: n :o 50 luonnonsuo:jelulain 13 § :n <Sään- sunto 90.
33621:
33622: 2
33623: 10 Asialuettelo 1938.
33624:
33625: Ed. J anhosen rah. al. n :o 4 määrära- ten. Liitte·et IV,150. s. 715. L. Vrv:aan
33626: han osoittamisesta erämaantien rakenta- 9.3'7.
33627: mise~si <Suomussalmen--IK uhmoniemen Ed. Kemlpin y. m. rah. al. n:o \11,9 määrä-
33628: maantiestä Ylivuokin Vängän talon tie- r·a'han osoittamisesta Viipurin-Koiviston
33629: noo'lta Marjokylän Karhuvaaraan. Liit- maantieltä Alasommeen rautatiepysäkin
33630: teet l'V,36. s. 130. L. Vv:aan, jonka tu- sekä Porlammin, Yläsommeen ja Aution
33631: lee pyytää Kulkv :n lausunto 90. kylien kautta Terijoen maantielle johta-
33632: Ed. Jauhosen rah. al. n:o 5 määrärahan van maantien rakentamiseksi. Liitteet
33633: osoittamise1sta maantien ja sillan raken- IV,151. s. 717. L. Vv:aan 937.
33634: tamiseksi Tönölänsalmen yli. Liitteet Ed. ·Pyyn y. m. rah. aL n:o .120 määrä-
33635: IV,37. s. 131. L. Vv:.aan, jonka tulee rahan osoittamisesta Vii•purin--<Koiviston
33636: pyytää Kulkv:n lausunto 90. ja Viipurin-Terijoen maanteiden väli-
33637: Ed. J,anhos·en y. m. rah. aL n:o 110 maa- sen yihdystien rakennustyön ·aloittamista
33638: räraha:n oB,otit't'almises'ta yl!imääräi1si:ksi varten. Liitteet :UV,152. s. 71'8. L. Vv:aan
33639: avustu~si~si kyläteiden rakentamista ja 9317.
33640: parantamista sekä niiden kunnossapito~a - Ed. Luukan ra:h. al. n:o 12<1 määrära-
33641: varten. Liitteet IV,142. s. 702. L. Vv:aan han osoittamisesta !Koiralan-Punnuksen
33642: 93'7. maantien raJkentamiseksi. Liitteet IV,153.
33643: Ed. Koivurannan y. m. rah. ul. n:o ~111 s. 7,1•9. L. Vv:aan 937.
33644: mää,rära:han osoittamisesta asutuBteiden - Ed. Pohjalan y. m. rarh. al. n:o ,11212 mää-
33645: :kuntoonpanemista varten. Liitteet I,V,143. rärahan osoittamisesta Porin-Lauttaky-
33646: s. 70'5. L. Vv::aan 9'3:7. län maantien kunnostamiseksi. Liitteet
33647: Ed. Takalan y. m. rah. al. n:o 1:12 mää- IV,154. B. 7120. L. Vv:aan 93<8.
33648: rärahan osoittamisesta tut<kimu!ksen toi- - 1Ed. Jonikasen y. m. rah. al. n:o .1!23 mää-
33649: mittami,seksi valtion hoitoon otettavien rärahan osoittamisesta Honkakosken py-
33650: kunnan- ja ikyläteiden lukumäärrustä. säkiltä Siikai.siin rakennettavaa tietä
33651: Liitteet IV,144. s. '7.06. L. Vrv:aan 937. varten. Liitteet I:V,l5•5. s. 7122. L.
33652: Ed. Juneksen y. m. rah. al. n:o 1'13 mää- Vv:aan 93:8.
33653: rärahan osoittamisesta maantietutkimuk- Ed. Aarniolkosken y. m. rah. al. n:o 124
33654: sia varten. Liitteet IV,145. B. '707. L. määrärahan o1soittamisesta maantien ra-
33655: Vv:aan 9~7. kentamiseksi Niinisalon pysakiHä Kar-
33656: Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 114 määrä- vian pitiidän Kantin kylään. Liitteet
33657: rahan osoittamisesta K ustavin-Tairvas- IV,156. s. 723. L. Vv:·aan 938.
33658: <s!l!lim maantien rakentamista varten. Ed. Vesterisen y. m. rah. al. n:o 12'5 mää-
33659: Liitteet 1V,146. s. 708. L. Vv:aan 93·7. rärahan o.soittami·sesta Lievestuoreen-
33660: Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o 115 Simunan___:Kuparin--iHäonnisikylän maan-
33661: määrärahan osoittamisesta maantien ra- tien r.akentamista varten. Liitt.eet l:V,157.
33662: kentamiseksi Paattisista Kärsämäen ;;, 7125. L. ~Vv:aan 938.
33663: 'kautta Turkuun. Liitteet I'V,147. "'· 7<10. - Ed. J. Annalan y. m. rah. al. n:o 12<6
33664: L. Vrv:aan 937. määrärahan osoittamisesta J urvanr--Lai-
33665: hian iKylä111pään vä·lisen maantien oi,kai-
33666: Ed. Hildenin y. m. rah. al. n:o <1.:.16 mää- sua ja korjaamista varten. Liitteet
33667: rärahan osoittamisesta Helsingi~Turun IV,158. s1. 72:6. L. V1v:a,an 9,3·9.
33668: valtatien Nummenkylän---.JSaukkolan väli- Ed. J. Annalan y. m. rah. al. n:.o 127 mää-
33669: ,sen osan rakentamiseen. Liitteet JN,148. rärahan osoittamisesta tien korjausta ja
33670: s. 712 ja 713. L. Vv:aan 93'7. oi·kaisuja varten Äystön ja Riipin kylissä
33671: - Ed. Kuusiston r.ah. al. n:o 11 7 maara-1
33672: Teuvan-Kauhajoen maantiellä. Liitteet
33673: rahan osoittamisesta P~hajärven (U.l.) ja IV,1•59. s. 72:7. L. Vv:aan 93i9.
33674: Pusulan ,kunnissa olevien Vuotinaisten - Ed. Jernin y. m. rah. al. n:o 128 määrä-
33675: ja Kär'kölän teiden parantamista ja val· rahan osoittamisesta Vaasan-Koivulah-
33676: tion hoitoon ottamista varten. Liitteet den-:Ma.ksamaan maantien rakennustyötä
33677: IV,149. s. 714. L. Vv:aan :937, varten. Liitteet IV,160. s. 728 ja 729.
33678: Ed. Salmenojan y. m. rah. al. n:o 118 L. Vv:aan 939.
33679: määrärahan osoittamisesta :Myilykosken- Ed. Wickmanin y. m. rah. al. n:o 129 mää-
33680: Inkeroisten maantien ra·kennustyötä var- rärahan osoittamisesta K.olpin-Kruunu-
33681: Asialuettelo 1938. 11
33682:
33683: pyyn valtatien korjaustöitä varten. Liit- - Ed. Miikin y. m. rah. al. n:o 140 maara-
33684: teet IV,161. s. 730 ja 731. L. Vv:aan 939. rahan osoittamisesta Immolanjärven-
33685: Ed. Wickmanin y. m. rah. al. n:o 13,0 mää- Savonlinnan maantiesuunnan tutkimista
33686: rärahan osoittamisesta Vaasan-Pietar- varten. Liitteet IV,l72. s. 744. L. Vv:aan
33687: saaren___,Kokkolan :maan tien :korjaustöihin 940.
33688: Luodon ja Ojan :kunnissa. Liitteet IV,162. Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 141 ko-
33689: s. 732 ja 733. L. Vv:aan 939. rotetun määrärahan osoittamisesta Pun-
33690: kaharjun maantien 'kunnostamista varten.
33691: Ed. Helenelundin y. m. rah. al. n:o 131
33692: Liitteet IV,173. s. 745. L. Vv:aan 940.
33693: määrärahan osoittamisesta V aasan-Sul-
33694: - Ed. A. Halosen y. m. rah. al. n:o 14'2
33695: van maantien oikaisemiseen ja paranta-
33696: määrärahan osoittamisesta Lahdenpohjan
33697: miseen. Liitteet IV,163. s. 734 ja 735. -Sortavalan välisen maantien korjaami-
33698: L. Vv:aan 939. seksi. Liitteet IV,174. s. 747. L. Vv:aan
33699: Ed. Salovaaran y. m. rah. al. n :o 132 mää- 94·0.
33700: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- Ed. Kiviojan r!alh. a'l. n:o :143 määrära-
33701: miseksi Pieksämäen pitäjän Vanajan ky- han osoittamisesta Kauvasten-Siermalan
33702: lästä Rautalammin-Hankasalmen maan- kylätien rakentamista varten. Liitteet
33703: tielle. Liitteet IV,164. s. 736. L. Vv:aan IV,l75. s. 749. L. Vv:aan 940.
33704: H39. Ed. Paasosen y. m. rah. al. n:o 144 mää-
33705: Ed. Juutilaisen y. m. rah. al. n:o 13,3 ko- rärahan osoittamisesta Kallan maantien
33706: rotetun määrärahan osoittamisesta Lap- Kuopion kaupungin rajan ja Puijonsar-
33707: peenrannan-Taipalsaaren maantietöitä ven välisen osan varustamiseksi kesto-
33708: varten. Liitteet IV,165. s. 737. L. Vv:aan päällysteellä. Liitteet IV,17 6. s. 750. L.
33709: 939. Vv:aan 940.
33710: Ed. Hiltusen y. m. rah. al. n:o 134 koro- Ed. Paasosen y. m. rah. al. n :o 145 mää-
33711: tetun määrärahan osoittamisesta Leppä- rärahan osoittamisesta maantien raken-
33712: virran-Sorsakosken-Jäppilän maantien tamis·eksi Muuruvedeltä Akonpohjaan.
33713: rakentamista varten. Liitteet IV,166. s. Liitteet IV,177. s. 752. L. Vv:aan 940.
33714: 738. L. Vv:aan 939. Ed. L. 0. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o
33715: Ed. Pohjanuoron y. m. rah. al. n:o ,135 146 määrärahan osoittamisesta Terv.on
33716: määrärahan osoittamisesta maantien ra- kunnassa olevan Rautalammilie johtavan
33717: kentamiseksi Kerimäen Raikuun :kylästä tien kuntoonpanemiseen. Liitteet IV,178.
33718: Savonrannan Kokkolahteen. Liitteet s. 75:3. L. Vv:aan 940.
33719: IV,167. s. 739. L. Vv:aan 939. Ed. Kämäräisen rah. al. n:o 147 määrä-
33720: Ed. Jutilan y. m. rah. a:l. n:o 13:6 määrä- rahan osoittamisesta tiepenkereen korot-
33721: rahan osoittamisesta Siilinmyllyn-Haa- tamiseksi Kiuruveden-Pyhännän väli-
33722: rajoen tieosan rakennustyön aloittamista sellä maantiellä V alkeispuron tulva-
33723: varten. Liitteet IV,168. s. 740. L. Vv:aan alueen kohdalla. Liitteet IV,l79. s. 7M.
33724: 939. L. Vv:aan 940.
33725: Ed. Kososen y. m. rah. al. n:o 148 määrä-
33726: Ed. Jutilan y. m. rah. al. n:o 137 määrä-
33727: rahan osoittamisesta Rää'kkylän kirkolta
33728: rahan osoittamisesta Mäntyharjun pitä-
33729: Oravisalon kautta Liperin kirkolle joh-
33730: jän Kyttälän-V arpasen maan tien ikor-
33731: tavan maantien rakentamisen aloitta-
33732: j aamiseen. Lii tteet IV, 16 9. s. 7 41. L.
33733: mista varten. Liitteet IV,18•0. s. 755.
33734: Vv:aan 939.
33735: L. Vv:aan 940.
33736: Ed. Pohjanuoron y. m. rah. al. n:o 138 Ed. Kososen raoh. al. n:o 149 määrära-
33737: määrärahan osoittamisesta maantien oi- han osoittamisesta Joensuun-Nurmeksen
33738: kaisemiseksi Seikanlammin-Puhoksen maantiellä olevan Ristisaaren tieosan
33739: tieosalla. Liitteet IV,170. s. 742. L. oikaisemista varten. Liitteet IV,181. s.
33740: Vv:aan 939. 757. L. Vv:aan 940.
33741: Ed. Takalan y. m. rah. al. n:o 139 määrä- Ed. Kososen rah. al. n:o 150 määrärahan
33742: rahan osoittamisesta Sarkamäen-Rauha- osoittamisesta Kompakan-Tikkalan-
33743: mäen maantien ·ottamiseksi valtion hoi- Huhtilammen maantien rakentamista var-
33744: toon. Liitteet IV,l71. s. 743. L. Vv:aan ten. Liitteet IV,1s2. s. 758'. L. Vv:aan
33745: 939. 940.
33746: 12 Asialuettelo 1938.
33747:
33748: Ed. Kososen rah. al. n :o 151 määrärahan tamiseksi Kuusamon Tuntijärven tiestä
33749: osoittamisesta Puukarin laiturivaihteelta Ruskeakalliolle. Liitteet IV,193. s. 771.
33750: Valtimon Koppelojärven kylään johtavan L. Vv:aan 941.
33751: maantien ·kuntoonpanoa varten. Liitteet Ed. Hännisen y. m. rah. al. n :o 162 mää-
33752: IV,183. s. 759. L. Vv:aan 94•0·. rärahan osoittamisesta tiesuunnan tutki-
33753: Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 152 määrä- mista varten Kiimingistä Yli-Iihin. Liit-
33754: rahan osoittamisesta Raholan-Iivonkos- teet IV,194. s. 772. L. Vv:aan 941.
33755: ken ja Lipasvaaran-Otravaaran tiesuun- Ed. Hännisen y. m. rah. al. n :o 163 mää-
33756: nan tut•kimiseks,i. Liitteet IV,l84. s. 760. rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
33757: L. Vv:aan 940. mista varten Mäkelän-Pukarin tiestä
33758: Ed. Tolppasen y. m. rah. al. n :o 153 mää- Enojärvelle. Liitteet IV,l95. s. 773. L.
33759: rärahan osoittamisesta yhdystien ra,kenta- Vv:aan 941.
33760: miseksi Ilomantsin kunnan Koivuvaaran Ed. Hännisen y. m. rah. al. n :o 164 mää-
33761: kylästä saman kunnan Lutikkavaaran ky- rärahan osoittamisesta Pudasjärven Kon-
33762: lään. Liitteet IV,185. s. 761. L. Vv:aan gasojan-Ruottisen tien päästä Paukke-
33763: 940 rinharjun kautta Ryhmeeseen johtavan
33764: Ed. Tolp'Pasen y. m. rah. al. n:o 154 mää- maantiesuunnan tutkimista varten. Liit-
33765: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- teet IV,196. s. 774. L. Vv:aan 941.
33766: miseksi Nurmeksen Porokylästä Ylikylän Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 165
33767: ja Saramon kylien kautta Nurmeksen- määrärahan osoittamisesta maantien ra-
33768: Kuhmon tiehen. Liitteet IV,l86. s. 76.3. ,kentamiseksi Rovaniemen-Sodankylän
33769: L. Vv:aan 941. maantieltä Korvalan luota Niesin kylään.
33770: Ed. Branderin y. m. rah. al. n :o 155 mää- Liitteet IV,197. s. 775. L. Vv:aan 941.
33771: rärahan osoittamisesta maantien raken- Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 166
33772: tamiseksi Pälksaaren pysä:kiltä Tohma- määrärahan osoittamisesta maantien ra-
33773: järven pitäjän kautta Kiteen Ristitielle. kentamiseksi Sierilän lossilta Pekkalan
33774: Liitteet IV,l87. s. 765. L. Vv:aan 941. lossille Kemijoen eteläpuolella. Liitteet
33775: Ed. Lindqvistin y. m. rah. al. n:o 156 IV,l98. s. 776. L. Vv:aan 941.
33776: määrärahan osoittamisesta Oulun-Ke- Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n :o 167
33777: min maantien uusimistäitä varten. Liit- määrärahan osoittamisesta maantien ra-
33778: teet IV,l88. s. 766. L. Vv:aan 941. kentamista varten Muurolan asemalta
33779: Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 157 mää- Louejärven ja Lohijärven kylien kautta
33780: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- Ylitornion-Raanujärven maantiehen.
33781: mista varten Pudasjärven kunnan Puhok- Liitteet IV,199. s. 777. L. Vv:aan 941.
33782: sen Myllykankaalta Puolangan-Taival- - Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n:o 168
33783: kosken maantiehen. Liitteet IV,189. s. määrärahan osoittamisesta Akanmäen-
33784: 767. L. Vv:aan 941. Sydänmaankylän-Aittokosken maantien
33785: Ed. Rytingin y. m. rah. al. n :o 158 mää- rakentamista varten. Liitteet IV,200.
33786: rärahan osoittamisesta maantien raken- s. 778. L. Vv:aan 942.
33787: tamiseksi Muhoksen-Ylikiimingin maan- Ed. J uneksen y. m. rah. al. n :o 169 mää-
33788: tieltä Oulujoen pohjoispuolitse Utajärven rärahan osoittamisesta Karungin-Palo-
33789: -Puolangan maantielle. Liitteet IV,190. vaaran -N ahkiaisojan-Martimon-Kan-
33790: s. 768. L. Vv:aan 941. tomaanpään tien ottamiseksi valtion hoi-
33791: Ed. Lohen rah. al. n:o 159< määrärahan toon. Liitteet IV,20 1. s. 780. L. 'V v :aan
33792: osoittamisesta Ranuan-Posion välisen 942.
33793: maantien rakennustöiden alkamiseksi. Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 170 lk:oro-
33794: Liitteet IV,191. s. 769. L. Vv:aan 941. tetun määräraili.an osoittami•sesta Pelko-
33795: - Ed. Hännisen y. m. rah. al. n :o 160 mää- senniemen-lKairaian-Sodarrkylän maan-
33796: rärahan osoittamisesta maantiesuunnan tien ra•kentamiseen. Liitteet IV,202. s.
33797: tutkimista varten Pudasjärven Ruottisen- •7•811. L. V;v:aan t91412.
33798: harjulta Puolangan Luppojärven lähellä - Ed. Lachtelan y. m. rah. al. n:o .171 mää-
33799: olevaan Ahon taloon. Liitteet IV,192. rärahan osoittamisesta 'Sallan~Lampelan
33800: s. 77·0. L. Vv:aan 941. -<Vuosnadärven---1Tuuti.järven maantien
33801: Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 161 mää- rakentamista varten. Liitteet I:V,203 ..s.
33802: rärahan osoittamisesta maantien raken- '7:812. L. Vv:aan 91412.
33803: Asialuettelo 1'93<8. 13
33804:
33805: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 17;2 koro- tamisek,si. Liitteet XII,3 6. s. 431 ja 432.
33806: tetun määrärahan osoittamisesta Kemi- L Kulkv:aan 100.
33807: järven kirkonkylän-LuUBuarukylän maan- - Ed. Kylänpään y. m. toiv. al. n:o 133
33808: tien rakentamiseen. Liitteet I•V,204. s. määrärahasta Rauman-Porin maantien
33809: 784. L. Vv:aan ,g,4:2. parantamista varten. Liitteet XII,3 7.
33810: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o '173 mää- s. 433. L. Kulkv:aan 100.
33811: rära:han osoittamisesta tien rakentami- - l':d. Helene·lundin y. m. toiv ..al. n:o 134
33812: seksi Sallan kunnan I:Kur.sun 'kylästä määrärahasta Varusan~Sulvan maantien
33813: Ahvensel-kään. Liitteet IV,2o5. s. 786. oikaisemisesta ja parantamista varten.
33814: L. Vv:.aan >9412. Liitteet XII,3s. ,s, 434 ja 435. L.
33815: Kulkv:aan 100.
33816: -Ed. 1:Kaidalaisen y. m. rah. ·al. n:o 174
33817: - Ed. Helenelundin y. m. toiv. al. n:o 135
33818: määrärahan osoittamisesta iKelujärven-
33819: määrärahasta Grönvikin-Raippaluodon
33820: Tan:huan maantien raikenta.mista varten.
33821: maantien rakentamiseen. Liitteet XII,39.
33822: Liitteet IV,206. s. 787. L. V:v:aan ·942.
33823: s. 436 ja 437. L. Kulkv:aan 100.
33824: -'Ed. Raidalaisen y. m. rah. al. n:o 175 - Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n :o 136
33825: määrärahan osoittamisesta Kittilän- määrärahasta tienparannustöitä varten
33826: Enontekiön maantien rakentamista var- Pietarsaaren~Luodon-Kokkolan maan-
33827: ten. Liitteet IV,207. s. 7•88. L. Vv:aan tiellä. Liitteet XII,4o. s. 438 ja 439. L.
33828: 9412. Ku1kv:aan 100.
33829: - Ed. Lohen y. m. rah. al. n:o 17·6 koro- Ed. U. Raatikai,sen y. m. toiv. al. n:o 137
33830: tetun määrärahan os•oittamisesta maan- maantien ra'kentamisesta Kinnulan kir-
33831: teide·n aukipitämisek,si moottoriajoneu- konkylästä Pihtiputaan Alvajärven kylään.
33832: voliikenteelle talven airkana. Liitteet Liitteet XII,41. s. 440. L. :Kulkv:aan 100.
33833: IV,2os. s. 789. L. 'Vv:aan 94<2. Ed. ,Syrjälän y. m. toiv. al. n:o 138 maan-
33834: Ed. Nordströmin toiv. al. n:o 127 viisi- tien rakentamisesta :Kalkki,sten lauttaus-
33835: vuoti,ssuunnitelman laatimisesta maantie- paikalta Heinolan kirkonkylään. Liitteet
33836: verko.ston rakentami,seksi ja parantami- XII,42. s. 442. L. :Kulkv:aan 100.
33837: seksi. Liitteet Xli,31. s. 417 ja 418. L. -Ed. Jutilan y. m. toiv. al. n:o 139 määrä-
33838: :Kul.kv:aan 99. ra:ha,sta Heinolan .kirkonkylän ja Jaalan-
33839: - Ed. Saarisen y. m. toiv. al. n:o 128 hevo- Mäntyharjun maantien välise·n kylätien
33840: silla tapahtuvan paika'llislii•kenteen teke- ottamiseksi valtion hoitoon. Liitteet
33841: misestä mahdolliseksi talvisin aukipidet- XII,43. s. 443. L. Kulkv:aan 100.
33842: tävillä autoteillä. Liitteet XII,32. s. 419. -Ed. Jutilan y. m. toiv. al. n:o 140 määrä-
33843: L. Kulkv:aan 100. rahasta Juvan-Mikkelin maantiestä eroa-
33844: - Ed. Törngrenin y. m. toiv. al. n:o 129 van Nääringin-Hyötyyn---<Kalvitsan rky-
33845: sillan rakentamisesta Kemiön saaresta lätien ottamiseksi valtion hoitoon. Liit-
33846: mantereelle sekä tien ra'kentamisesta Ke- teet XII,44. s. 444. L. Kulkv:aan 100.
33847: mwn tieverkostosta Riittisten pitäjän Ed. Hämäläi·sen y. m. toiv. al. n :o 141
33848: iKasnäsin kylään. Liitteet Xli,33. s. 421 tutkimuk.sen toimittamisesta tiesuun-
33849: ja 423. L. :Kulkv:aan 100. nasta Mikkelin Visulahti-Vehmaskylä-
33850: - ·Ed. Laurenin y. m. toiv. al. mo 130 mää- Remoj ärvi~Hyötyy----<Kai tainen. Lii tteet
33851: räraha<sta Paraisten <kirkonkylästä N au- XII,45. s. 446. L. Kulkv:aan 100.
33852: von kirkonkylään johtavan maantien ra- - Ed. Takalan y. m. toiv. al. n:o 142 mää-
33853: kennustöiden aloittamista varten. Liit- rärahasta Kar.kkolan-Heimolan-Jäppi-
33854: teet XII,34. s. 425 ja 427. L. Kulkv,~tan län kylätien ottamiseksi valtion hoitoon.
33855: 100. Liitteet XII,46. s. 447. L. Ku:lkv:aan 100.
33856: - Ed. Hildenin y. m. toiv. al. n:o 131 mää- - Ed. Takalan y. m. toiv. al. n :o 143 mää-
33857: räraha.sta Hangon sisä- ja ulkosataman rärahasta Sarkamäen-Rauhamäen tien
33858: välisen tien rakentamiseksi. Liitteet ottamiseksi valtion hoitoon. Liitte·et
33859: XII,35. s. 429 ja 430. L. Kulkv:aan 100. XII,47. s. 449. L. Kulkv:aan 100.
33860: - Ed. Hildenin toiv. al. n:o 132 määrära- - Ed. L. 0. Hirvensalon y. m. toiv. al. n:o
33861: hlVsta J orvaksen-Kirkkonummen-Pikka- 144 Tervon kunnassa olevan Iisvedelle
33862: lan-Degerbyn maantien uudelleen raken- johtavan tien tkuntoonpanemi:sesta ja val-
33863: 14 Asialuettelo 1938.
33864:
33865: tion hoitoon ottamisesta. Liitteet XH,4s. - Ed. Niskarsen y. m. toiv. al. n:o 156 maa-
33866: 450. L. Kulkv:aan 101.
33867: 'S. rära'hasta maantien rakentamiseksi Py-
33868: - Ed. L. 0. Hirvensalon y. m. toiv ..al. n:o hännän pitäjän Itämäen kylästä Vuoli-
33869: 145 maantien rakentamisesta Suonenjoen joen pitäjän 1Saarimäen 1kylään. Liitteet
33870: pitäjän Halolanmäen kylästä 1Käpysalon Xll,60. s. 4H5. L. Kulkv:aan 101.
33871: ja Pulkkilansaaren ·kautta 'Tervon Haapa- Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 157 määrä-
33872: mäen tielle. Liitteet Xll,49. s. 451. L. rahasta Oulusta U tajärven kautta Puo-
33873: Kulkv:aan 101. langalle johtavan maantien talviliiken-
33874: - Ed. Kempin y. m. toiv. al. n:o 146 mää- te'elle avoinna .pitämiseksi. Liitteet XII,61.
33875: räraha,sta Vahvialan-Ylämaan maantien s. 466. L. Kulkv:aan 101.
33876: rakentamiseen. Liitteet Xll,50. s. 452. - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 158 määrä-
33877: L. Kulkv:aan 101. rahasta 'Oulun___;Kuusamon maantieltä
33878: - Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n :o 147 määrä- lähtevän Hetekylän kylätien ja Utajärven
33879: rahasta maantien rakentamiseksi 'Viipu- -Puolangan maantieltä lähtevän Oiva-
33880: rin--,Koiviston maantieltä Terijoen maan- sen kylätien ra·kentamiseksi maantieksi.
33881: tiehen. Liitteet Xll,51. s. 453. L. Liitteet Xll,62. s. 4H7. L. Kulkv:aan 102.
33882: IKulkv:aan 101. - Ed. :Salon y. m. toiv. al. n:o 159 määrä-
33883: - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 148 rahasta ·Kiehimän-Puolangan maantien
33884: määrärah>vsta Enonkosken--;Hanhivirran peruskorjauksia varten. Lii tteet XII, 63.
33885: -Pölläkän tien rakentamista varten. s. 468. L. Kulkv:aan 10'2.
33886: Liitteet Xll,52. s. 454. L. Kul·kv:aan 101. - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 160 määrä-
33887: - Ed. Miikin y. m. toiv. al. n:o 149 maan- rahasta maantien rakentamiseksi Kor-
33888: tien rakentamisesta Ruokolahden Immo- vuan py,sakiltä Vanhalan y. m. paikka-
33889: lanjärven 'kylästä Kaiturin:pään y. m. ky- 1kuntien kautta Korvuaan. Liitteet XII,64.
33890: lien kautta Savonlinnaan. Liitteet XII,53. s. 469. L. Kulkv:aan 102.
33891: s. 45'5. L. 1Kulkv:aan 101. - Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 161 toimen-
33892: - Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 150 mää- piteistä Ranuan-Posion maantien raken-
33893: rärahasta Enson'--Jääs'ken maantien kun- tamiseksi. Liitteet XII,65. s. 470. L.
33894: toonpanoa varten. Liitteet XII,54. s. 456. Kulkv:aan 102.
33895: L. Kulkv:aan 101. - Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 16 2 määrä-
33896: 1
33897:
33898:
33899:
33900:
33901: Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o 151 määrä- rahasta Rannan-Pudasjärven maantieltä
33902: rahasta Koiralan-Punnuksen maantien Simojärven pohjoispäähän johtavan tien
33903: rakentamisek·si Muolaan kunnassa. Liit- rakentamista varten. Liitteet XII,66. s.
33904: teet XII,55. s. 457. L. Kulkv:aan 101. 471. L. 'Kulkv:aan 102.
33905: :Ed. Kososen y. m. toiv. al. n:o 152 mää- Ed. Rytingin toiv. al. n:o 163 tutkimuk-
33906: räraha,sta maantien rakentamiseksi Rääk- sen toimittamisesta maantien rakentami-
33907: ·kylän !kirkolta Oravisalon ·kautta Lipe- seksi Pudasjärven Ruottisenharjun seu-
33908: riin. Liitteet Xli,56. s. 458. L. Kulkv:aan dulta Ryhmeeseen Puolangan-Puda,sjär-
33909: 101. ven maantiellä. Liitteet Xll,67 ..s. 472.
33910: - Ed. Tolppasen y. m. toiv. al. n:o 153 L. Kulkv:aan 102.
33911: määrärahasta maantien rakentamista var- - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 164 mää-
33912: ten Porokylän asemalta Yli'kylän ja Sa- rärahasta Rytin!kisalme'n-Lehtovaaran-
33913: ramon kautta 'Kuhmoniemee'n. Liitteet Iinattijärven-Poijulan paikallistien kun-
33914: Xll,57. s. 460. L. Kulkv:aan 101. nostamista varten. Liitteet Xll,6s. s. 473.
33915: - Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 154 L. Kulkv:aan 102.
33916: määrärahasta yhdystien rakentamiseksi - Ed. Rytingin toiv. al. n:o 165 maantien
33917: Nivalan kirkolta Kalajoen eteläpuolella rakentamisesta Pudasjärven kunnassa ole-
33918: ·kulkevalle 'kylätielle. Liitteet XII,58. s. valta Iinattijärven-Naamangan paikal-
33919: 461. L. Ku1kv:aan 101. listieltä Isolle-Syötteelle. Liitteet XII,69.
33920: - Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 155 s. 474. L. Kul'kv:aan 102.
33921: määrärahasta Akanmäen-Sydänmaanky- - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 166 toi-
33922: län-Aittokosken maantien rakentamista menpiteistä Perä-Pohjolan ja Lapin tie-
33923: varten. Liitteet XH,59. s. 463. L. verkoston ra'kentamiseksi. Liitteet XII, 70.
33924: Kulkv:aan 101. s. 475. L. Kulkv:aan 10'2.
33925: Asialuettelo 1938. 15
33926:
33927: - Ed. 1Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 167 - iEd. Klahl,iokoSikeln y. m. raih. •a1. n:o 16
33928: määrärahasta maantien rakentami.seksi määräraih'an osoittan~is•es·ta mla•anrp,aran-
33929: 1Sierilän lossilta Oi•karaisen ja Saaren nustöitä varten myö:nnettyje111 valtiollllai-
33930: ·kylien kautta Suutarinkorvan rauta- no:jen alen1Jami1s,een. Liitteet IV,4s. s.
33931: tiesillalle. Liitteet XII,71. s. 477. L. 55:2. L. Vv:aa.n 9!310.
33932: 'Kulkv:aan 102. Ed. ISoinin y. m. rah. al. n:o 20 määrä-
33933: - Ed. Koivurannan y. m. toiv. aJ. n:o 168 rahan osoittami.sesta maatalousasiamies-
33934: määrärahasta maantien rak~ntamiseksi toimen järijestämiseksi ulkomai.Jle·. Liit-
33935: Rovaniemen----illanuan maantiestä Paa- teet I'V,52. s. o58. L. Vv:.aan 930.
33936: niemen kautta Rautiosaaren kylään Ro- - Ed. :Kallio1kosken y. m. rah. al. n:o 58
33937: vaniemen kunnassa. Liitteet XII, 7 2. s. määrärahan osoittamisesta Vaasan maan-
33938: 478. L. Kulkv:aan 102. viljelysinsinööripiirin .jakamista varten.
33939: Ed. •Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 169 Liitteet I1V,90. s. ·6212. L. ·V·v:aan 933.
33940: määrärahasta Ylitornion Raanujärveltä Ed. Marttilan y. m. r.ah. al. n:o 6'5 koro-
33941: Lamp.sijärven y. m. 'kylien kautta Turto- tetun määrärahan osoittamisesta maa-
33942: lan Pelloon johtavan 1kylä- ja kunnantien talouskerhotoiminnan tulkemiseksi. Liit-
33943: ottamisek.si valtion hoitoon. Liitteet teet ]V,97 .•s. 6312. L. Vv:aan 934.
33944: XIl,73. s. 479. L. 1Rulkv:aan 102. - Ed. Piikaman y. m. toiv. al. n:o 6 maa-
33945: - Ed. Lahtelan y. m. toiv ..al. n:o 170 mää- talouden verotusperuste'iden määräämistä
33946: rärahasta .Sallan-Lampe'lan~Vuosnajär k·oskevien säännösten muuttamisesta. Liit-
33947: ven-;Tuutijärven maantien rakentami- teet IV,10. s. 80. L. Vv:aan 91.
33948: sebi. Liitteet XIT,74. s. 480. L. - ·Ed. Piikaman y. m. toiv. al. n:o 8 vero-
33949: Kulkv:aan 102. velvollisen maatalouden hyvä'ksi teke-
33950: -- Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 171 mää- män työn arvon verovapaudesta. Liitteet
33951: rärahasta Kemijärven J avarukselta So- I1V,12. 1s. 83. L. Vv:aan •91.
33952: dankylän Vuojärveen johtavan yhdystien - Ed. Kiviojan y. m. toiv. al. n:o 18 määrä-
33953: rakentam~seksi. Liitteet XII, 7 5. s. 481. rahasta eräiden maanparannushankkeiden
33954: L. Kulkv:aan 102. valtionlainojen alentami,sek.si. Liitteet
33955: -Ed. Juneksen y.m. toiv. al. n:o 172maan- IV,22. s. 108. L. Vv:aan, jonka tulee
33956: tie'n ra·kentamisesta Alatornion Arpelan pyytää Mtv:n lausunto 91.
33957: kylästä Ylitornion Lohijärven-Muuro- - 1Ed. Tarkka.sen y. m. toiv. al. n :o 77 maa-
33958: lan tielle. Liitteet XH,76. s. 482. L. taloudellisille tuotantolaitoksille myön-
33959: ·Kulkv:aan 102. nettyjen valtionlainojen koron alentami-
33960: - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 173 mää- se'sta. Liitteet IX,2. s. '265. L. Mtv:aan 96.
33961: räraha.sta Kolarin---'Kurtakon maantien - Ed. Tarkka,sen y. m. toiv. al. n :o 93
33962: rakentamista varten. Liitteet XII,77. s. määrärahasta pienviljelijäin ·kirjanpito-
33963: 483. L. Kul•kv:aan 102. .palkkioiksi. Liitteet IX,1s. .s. 296. L.
33964: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 174 mää- Mtv:aan 97.
33965: rärahasta iKelujärven-Tanhuan maan- - IKs. HaHaiVaihing'ot,. ili:lans,alkoulu:t. K'a•rjan-
33966: tien rakentamista varten. Liitteet XII, 7 8. fioito:koulut. M·a·amiesikoulut. M•ei.jer.]ktou-
33967: s. 484. L. 1KuJikv:aan 103. [,ut. Su1kutiht.
33968: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 175 mää-
33969: rärahasta Kittilän-;Enontekiön maan- Mainonta: - Ks. Väkijuomat.
33970: tien rakentamista varten. Liitteet XII,79.
33971: •S. 485. L. Kulkv:aan 103. Majakat: - Ks. Merenkulku.
33972: - iKs.. Imatra. Lautat. Sii],Joat. Tiel•a1ki.
33973: Marttaliitto: - ll{s. Kotitalous.
33974: 1\laanviljelysinsinöörit: - Ks. Maatalous.
33975: Maaseudun asunto-olot: - Ks. Asunto-olot. Meijerikoulut: Ed. Kullbergin y. m. rah. al.
33976: n:o 718 määrär.ahan osoittamisesta koulu-
33977: Maatalous: Ed. Niskasen lak. al. n:o 25 talon ralkentamista ja sisustamista var-
33978: laiksi maanviljelijän oikeudesta •saada ten Vaasan ruotsalaiselle tietopuoliselle
33979: elatus siltä tilalta, jolta hän pakkohuuto- meijerikoululle. Liitteet I•V,11o. 18. '656
33980: lkaupan kautta joutuu poi-s. Liitteet ja '65'7. L. Vv:aan 934.
33981: 'VII,4. s. 188. L. Ltv:aan 89. - Ks. KmjanhoitoJwulut. M·a·atalouB.
33982: 16 Asialuettelo 1938.
33983:
33984: Merenkulku: Ed. Collianderin y. m. rah. al. Ed. Böokin y.1m. rah. rul. n:o 316 maara-
33985: n:o 8 .korotetun määrärahan osoittami- rahan OSioittamises,1Ja uuden toimital'On
33986: sesta Ångbåtsaktiebolaget Södra Nagu raik·enta:misek's'i 1Suome'n Merimi·eSJlähetys-
33987: nimiselle osakeyhtiölle. Liitteet IV,40. 's•eUJl'al1e •Don.toos,een. Liitteet IV,68. s.
33988: s. 134 ja 135. L. Vv:aan, jonka tulee 15:83. L. Vv::a•a1n H311.
33989: pyytää 1Kulkv:n lausunto 90. Ed . .Sund8trömin y. m. ra:h. al. n:o 106
33990: - Ed. Ko1kon rah. al. n:o 1190 määrwahan määrärahan osoittami,sesta vanhainkodin
33991: QIS·Oitt,ami,s•es•ta loi's't•oJ.aiv<a K·emin koneelli- 'Perustamiseksi vanhoille ja työikyvyttö-
33992: s,e.Ha käyt•tövoima111a V•!llrUJstami,sta varten. mille merimiehille. Liitteet IV,l38. s.
33993: Li.itteet JN,222. s. 810'5. L. V·v:a.an 943. 695. L. Vv:aan :93•6.
33994: -Ed. Malmivuoren y. m. rah. al. n:o 191
33995: määrärahan osoittamisesta Kylmli!pihla- 1\feriraja: - Ks. Kalastus. Rajavartiointi.
33996: jan •luotsisataman rakentamista varten.
33997: Liitteet IV,223. e. 806. L. Vv:aan 943. Metsänparannustyöt: - Ks. Metsätalous.
33998: - Ed. Nordströmin y. m. toiv. al. n:o 190
33999: määrärahasta Ahvenanmaan saaristossa Metsäpalot: - Ks. Palolaki.
34000: olevan n. s. Arandan väylän valaisemi-
34001: seksi. Liitteet Xli,94. s. 508 ja 509. L. Metsätalous: Ed. 1Kämäräisen y. m. toiv. al.
34002: Ku1kv:aan 104. n:o 78 yksityismailla toimitettavia met-
34003: - Ed. Törngrenin y. m. toiv. al. n:o 191 sänparannustöitä varten myönnettyjen ja
34004: johtoloiston rakentamisesta Kala Y xgrun- vastedes myönnettävien valtionavustusten
34005: det nimiselle luodolle Etelä-Airistossa. ja -lainojen maksuehtojen muuttamisesta.
34006: Liitteet XII,9 5. s. 510 ja 511. L. Liitteet IX,3. s. 267. L. Mtv:aan 9'6.
34007: 1Kulkv:aan 104.
34008: Ed. Nordströmin y. m. toiv. al. n:o 192 Metsätyöläiset: Ed. J. Raatikaise'n y. m. la'k.
34009: määrärahasta radioloistojen ra!kentamista al. n:o 30 laiksi metsä- ja lauttaustyö-
34010: varten Nouskäriin Vaasan edustalle ja väen asumuksista annetun lain 1 § :n
34011: 1Kalloon Porin edustalle. Liitteet Xli,96. muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 314. L.
34012: s. 512 ja 513. L. Kulkv:aan 104. Työv:aan 89.
34013: Ed. Kokon y. m. toiv. al. n:o 193 määrä- Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n :o 109 toi-
34014: rahasta Oulun sataman syväsatamaksi menpiteistä alipalkkauksen poistamiseksi
34015: kehittämistä varten. Liitteet XII,9 7. s. metsä-, uitto-, maantie- y. m. kausitöissä.
34016: 514. L. Kulkv:aan 104. Liitteet X,12. s. 346. L. Työv:aan 98.
34017: - 'Ed. Salon y. m. toiv. al. n :o 194 määrä- Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 110 yh-
34018: rahasta Oulun .syväsataman ral..:entami- teisten ruokaloiden järjestämi.se·stä työ-
34019: seksi. Liitteet Xll,98. s. 516. L. miehille metsätyömailla. Liitteet X,13.
34020: 1Kulkv:aan 104. s. 348. L. 1Työv:aan 98.
34021: -Ed. Lahtelan toiv. al. n:o 195 syväsata-
34022: man rakentamisesta Kemin Ajokse'en. Mielisairaat: - iKs. •Sairaalat.
34023: Liitteet XH,99. 1s. 518. L. :Kul.kv:aan 104.
34024: Ed. Kokon toiv. al. n:o 196 määrärahasta Mieskotiteollisuuskoulut: - Ks. Kotiteolli-
34025: Perämeren väylien merenkulkuturvalli~ suus.
34026: suuslaitteiden aikaansaamiseksi. Liitteet
34027: XII,100. s. 519. L. Kulkv:aan 104. Mieskuoro Finlandia: - 1Ks. Finlandia.
34028: Ed. Venhon y. m. toiv. al. n:o 197 toi-
34029: menpiteistä jäänsärkijän rakentamise'ksi Moottoriajoneuvot: Ed. Lahtelan y. m. toiv.
34030: Itä-·Suomen satamia varten. Liitteet al. n :o 21 määrärahasta moottoriajonen-
34031: XII,101. s. 521. L. 1Kulkv:aan 104. voissa ·käytettävästä polttoaineesta mak-
34032: K,s, Ka•na:v·a·t. :Uwatolk•an la.iv;a,E:ilkenue'. setun tullin perauttamiseksi eräis,sä ta-
34033: 'L·a~vaEilkenn.e. Last,aus:työt. Var'k'auden- pauksissa. Liitte·et l1V,25. s. 114. L.
34034: '.Kuoip~on l'a<iv•!llväylä. Vv:aan 92.
34035: - ·Ks. Imatra. Laut'at. Ma·antiet.
34036: Merimiehet: E:d. :Sundst·römin y. m. l:ak al.
34037: n:·o 219 ;l.aJ]ks,i m'erimieshin muutt'a<mi,sest'a. Muinaistieteellinen toimikunta: - Ks. Mu-
34038: Liitt.eet X,1. s1. 31111. L. Työv:·wan 8•9. seot.
34039: 17
34040:
34041: Museot: Ed. 1Kaasalai·seu y. m. ra:h. al. n:o 32 Oppikoulut: Ed. Österholmin y. m. lak. al.
34042: määrärahan osoittamisesta paikallismu- n:o 16 laiksi yksityisoppikoulujen valtion-
34043: seoita varten tarvittavan amanuenssin avusta annetun ·lain muuttamisesta. Liit-
34044: viran pe·rustamiseksi muinaistieteelliseen te'et IV,5. s. 66 ja 68. L. •Vv:aan, jonka
34045: toimikunta.an. Liitteet IV,64. s. '578. tulee pyytää Siv:n lausunto 88.
34046: L. Vv:aan 931. Ed. Riipisen y. m. laok. al. n :o 28 laiksi
34047: yJk:si tyisoppikoul uj en valtionavusta anne-
34048: Mäkituvat: - Ks. Vuokra-alueet. tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,s.
34049: s. 75. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
34050: Siv:n lausunto 89.
34051: Ed. :Miiiikin y. m. ra<h. 1al. n:.o 45 maara-
34052: N. rahan os·o•itt•ami,ses:t·ru l'aikennus,a.vUJstwk-
34053: Naantalin kirkko: Ed. Hongan y. m. toiv. al. •s·ekisi Imatran yht·eisikm1lul'le. Li,itteet
34054: IV,77. s. ·5~916. L. V:v:aan 932.
34055: n :o 70 määrärahasta Naantalin kirkon
34056: kunnostamiseksi ja luostarialueen tutki- Ed. 1Syrjälän y. m. rah. al. n:o 47 määrä-
34057: miseksi rakennushistoriallisia näkökohtia rahan osoi ttamisest.a Heinolan 'kesilri•kou-
34058: ·silmälläpitäen. Liitteet VIII,14. s. 246. lun uuden koulutalon rakentamista var-
34059: L. Siv:aan 96. ten. Liitteet IV,79. s. 602. L. Vv:aan
34060: '9312.
34061: N euvotte·luoikeus: - Ks. Vir.kamiehet. Ed. Oksasen y. m. toiv. al. n:o 58 määrä-
34062: rahasta oppikoulujen käsityönopettajain
34063: ja kotitaloudenopettajain tuntiopettaja-
34064: Nuorisoliike: - Ks. Ruotsaiainen nuoriso-
34065: tointen vakinaistamiselrsi. Liitteet VIII,2.
34066: liitto.
34067: s. 22·5. L. Siv:aan 95.
34068: Nuorisoseurat: - Ks. Yhdistykset. Ed. Wainion y. m. toiv. al. n:o 59 valtion
34069: oppikouluje'n luku'kausimaksujen alenta-
34070: misesta. Liitteet VIII,3. s. 227. L.
34071: :Siv:aan 95.
34072: o. - Ed. 'Törngrenin y. m. toiv. al. n:o 60
34073: yliopettajien ja Iehtorien opetusvelvo:lli-
34074: Oikeudenkäyntilaitos: - Ks. Syytetyn puo- suuden vähentämisestä. Liitteet VHI,4.
34075: lustus. V eri tyyppi tutkimus. s. 228 ja 229. L. 1Siv:aan 95.
34076: Ed. 'Tukian y. m. toiv. al. n:o •61 maara-
34077: Omaisuusvero: - ·Ks. Tulo- ja omaisuusvero. rahasta tyttölyseon perustamiseksi Lap-
34078: peenrantaan. Liitteet VIII,5. s. 230. L.
34079: Opintokerhot: - Ks. Rajaseutu. Siv:aan 95.
34080: - !Ed. Lastun y. m. toiv. al. n:o 62 mah-
34081: Opintolainat: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. dollisuuk,sien varaami.sesta lahja·kkaille
34082: n: o 63 rahaston perustamisesta opinto- vara ttomille oppilaille opintojen harjoi t-
34083: lainojen antamista varten vähävaraisiHe
34084: tamiseen valtion tukemissa oppilaito-k-
34085: lahjakkaille opiskelijoille maan yliopis-
34086: sissa ja korkeatlmului,ssa. Liitteet VIII,G.
34087: toissa ja te'knillisessä korkeakoulussa. s. 232. L. 1Siv:aan 95.
34088: Liitteet VIII,7. s. 233. L. Siv:aan 95.
34089: Ks. Oppikoulut. Ed. M. Hannulan y. m. toiv. ai. n:o 65
34090: määrärahasta koulutalon rakentamiseksi
34091: Helsingin toiselle suomalaiselle' lyseolle.
34092: Opintomatkat: Ed. Aattelan y. m. raih. al. Liitteet VIII,9. s. 238. L. Siv:aan 96.
34093: n:o 5.3 määrärahan osoittami•sesta höyry-
34094: laiva Auran kunnostamisek.si ilmaisten - fK,s. Opintolaånat. Op:intomatk·at. Urheillu.
34095: opinto- ja vi:rikistysmatkojen järjestä- Väestösuojelu.
34096: mistä varten työläisopiskelijoille ja vuo-
34097: silomiaan viettäville työntekijöille. Liit- Oppivelvollisuus: Ed. Takalan y. m. lak. al.
34098: teet IV,85. s. 613. L. Vv:aan 9312. n :o 27 !laiksi oppivelvollisuudesta anne-
34099: - !Ks. Amerikan suomalaiset. Eläinlääkärit. tun lain 7 § :n muuttamisesta. Liitteet
34100: Kansakoulut. VIII,l. s. 221. L. Siv:aan 89.
34101:
34102: 3
34103: 18 Asialuettelo 1938.
34104:
34105: Osuuskuntien verotus: Ed. Huittisen y. m. sella sijaitsevan Rokkalanjoen perkaus-
34106: toiv. al. n:o 7 tutkimuksen toimittami- töitä varten. Liitteet ]V,119. s. 616'9.
34107: sesta osuuskuntien ja yksityisluontoisten L. Vv:aan 9,315.
34108: liikkeiden verotuk.sesta. Liitteet IV,11. - Ed. Rytingin y. m. rah. ~al. n:o 818 määrä-
34109: 1S. 81. L. Vv :aan 91. rahan osoittami1sesta Ii.joen perkaustyötä
34110: varten. Liitteet I:V,120. 1s. 67·0. L. Vv:aau
34111: Oulu: - Ks. :Me·rell'kul<ku. Sairaalat. 9315.
34112: - Ed. Luukan rah. a~l. n:o 190 määrärahan
34113: o.soittami8esta :Muolaanjärven laskemi-
34114: P. seen. Liitteet I1V,122. s. 1672. L. Vv:aan
34115: 9315.
34116: PaikaUismuseot: - K1s. :Museot. - Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 9'1 koro-
34117: tetun määrärahan osoittami~Sesta tutki-
34118: Painajat: - Ks. Kirjatyöläiset. muksen suorittamiseksi Päi:jänteeseen las-
34119: kevien vesistöjen vedenpinnan säännöste-
34120: Palkat: - Ks. Lukkariurkurit. :Metsätyö- lemistä varten. Liitteet I•V,123. s. 673.
34121: Iäi·set. Työpa}kat. Veronmaksu. Virka- L. Vv:aan 935.
34122: miehet. - Ed. L. 0. Hirvensalon y. m. rah. al.
34123: n :o 912 määrärwhan osoi ttami8esta tulva-
34124: Palolaki: Ed. ~Pekkalan lak. al. n:o 24 laiksi vesien säännöstelytöiden aloittamiMksi
34125: palolain muuttamisesta. Liitteet :VII,3. Onlkiveden, Nerikoon ja Poro.v~eden vesis-
34126: s. 186. L. Ltv:aan 88. töissä. Liitteet IV,124. s. 674. L. Vv:aan
34127: - Ed. Horellin y. m. toiv. a'l. n:o 51 palo- 93:5.
34128: lai,ssa säädetyn .palkattoman sammutu~ Ed. Lohen rah. al. n:o 93 määrärahan
34129: velvollisuusajan lyhentämisestä. Liitteet osoittamisesta Vuorma- ja Hetejärvieu
34130: VII,1o. s. 1203. L. Ltv:.aan ·95. kuivatustöiden aloittamista varten. Lii t
34131: teet I 1V,125. s. 61716. L. Vv:aan 935.
34132: Paperipuiden hintatutkimus: Ed. Kämäräi- - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 94 määrä·
34133: sen y. m. rah. al. n:o 73 määrärahan rahan osoittami,sesta Hete- ja Vuorma-
34134: osoittamisesta pa·peri -, ·sulfaa tti- ja saha- ·Jarvien kuivatu8töitä varten., Liitteet
34135: .puiden sekä niiden jalo~Steiden hintatut- liV,126. s. :677. L. V:v:aan •93•6.
34136: kimuksen toimittamista ja julkai.semista
34137: varten. Liitteet ]V,105. s. >646. L. Vv:aan - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 95 maara-
34138: 934. rahan osoittamiee~Sta Taivalkosken pitä-
34139: jässä olevien Viikkusen-, Luokan- ja
34140: Paperiteollisuus: - Ks. Puu- ja paperiteolli- Kortejärvien kuivatustöiden aioi ttami-
34141: suus. •Seksi. Liitteet ]V,127. s. 678. L. Vv:aan
34142: 936.
34143: Perhelisät: - Ks. IKansa!koulut. Virkamie- Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 96 määrä-
34144: het. rahan osoittamisesta Kuorejärven kuiva-
34145: tustyötä varten. Liitteet IV,128. s. 67'9.
34146: Perkaustyöt: Ed. Perhon y. m. rah. al. n :o 2 L. Vv:aan •936.
34147: määrärahan osoittamisesta Laajoen per- Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 99 määrä-
34148: ka ustöiden aloittamista varten. Lii tte("t rahasta Iijoen perkaustöitä varten. Liit-
34149: I·V,34. s. 128. L. Vv:aan, jonka tulee
34150: teet IX,24. s. 304. L. Mtv :aan 98.
34151: pyytää :Mtv:n lausunto 90.
34152: - Ed. L·einosen y. m. rah. al. n:o 85 määrä- Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n :o 100 mää-
34153: rah•an osoitrtami.s.elsta Kät1käjo:en perkaus- rärahasta ·Vuorma- ja :Hetejärvien kui-
34154: ha:nkkeen ~toteut~tamis•t•a V'arten. Liitteet vaustöitä varten. Liitteet IX,25. s. 305.
34155: l1V,111. s. 6•615. L. Vv:1aan 19,35. L. 1ftv:aan 98.
34156: - Ed. Hagan y. m. rah. ai. n:o 86 määrä- - Ed. 'Kirran y. m. toiv. al. n:o 200 Koke-
34157: rahan osoittamisesta Vöyrinjoen per- mäenjoen keskiosan ensimmäisen ja•kson
34158: iimuiSta varten. Liitteet liV,us. s. 66'7 ja perkaustyön suorittamisesta kokonaisuu-
34159: 668. L. Vv:aan 935. dessaan valtion kustannuksella. Liitteet
34160: - Ed. Kem:Pin y. m. rah ..al. n:o 87 määrä- Xll,104. s. 527. L. 'Kulkv:aan 104.
34161: rahan osoittamisesta Karjalan kannalk- - Ks. Vuoksen laskeminen.
34162: Asialuettelo 1938. 19
34163:
34164: Perämeri: - Ks. Merenkulku. - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 204 maa-
34165: rärahasta eräiden puhelinlinjain rakenta-
34166: Petsamo: - :K,s. Kansakoulut. mista varten. Liitteet XII,1os. s. 533.
34167: L. Kulkv:aan 104.
34168: Pienvarustusluotto: - Ks. ;Kalastus.
34169: Puolustuslaitos: - Ks. Hma,puolustus. Sai-
34170: Pienviljelys: - Ks. Kemijärven pie'ntilat. raalat.
34171: Maatalous. ~Sukutilat. Vuokra-alueet.
34172: Purkaustyöt: - 'Ks. Lastaustyöt.
34173: Pohjois-Suomi: - 'Ks. 1Sairaankuljetus.
34174: Puutarhakoulut: - Ks. Kotiteollisuus.
34175: Poliittinen toiminta: - 1Ks. Armahdus. Yh-
34176: distyslaki. Puutarhanhoito: Ed. E. Joikisen y. m. rah.
34177: al. n:o 67 määrär.ahan o.soittamisesta
34178: Polttoaineet: - 1Ks. Moottoriajoneuvot. Suomen Puutarhavi~jelijäin Liiton val-
34179: tionavun !korottamista varten. Liitteet
34180: Poronhoito: Ed. Lahtelan y. m. rah. al.
34181: 1
34182: IV,99. s. ·638. L. Vv:aan 9,34.
34183: n:o '7'2 määrärahan osoittamisesta avus-
34184: tuksen ja lainan antamiseksi Poro ja Puutavara- ja paperiteollisuus: Ed. Wiikin
34185: Riist'a OSia:keyihtiöUe jäädyttämön, suol;a,a- y. m. toiv. al. n:o 19 tutkimuksen toi-
34186: mon y. m. rakennusten rrukentamista var- mittamisesta puutavara- ja paperiteolli-
34187: ten. Liitteet IV,104. s. 644. L. Vv:aan
34188: 1
34189: 'suuden ottamisesta valtion haltuun. Liit-
34190: 934. teet IV,23. s. 109. L. Vv:aan 92.
34191: - Ed. Lalhtel,an y. m. toiv. ·aa. n :.o 9,6 määrä-
34192: rahast'a poroiJilihansavust,amo>j en rruken ta- Pyhäkosken sähkövoima-asema: Ed. Salon
34193: rmi,s,eksi poronhoitoa.lueeHe. Liitteet IX,21. y. m. toiv. al. n:o 28 määrärahasta Pyhä-
34194: 1
34195:
34196: s. :3,01. L. Mtv::aan 97. •kosken sähkövoima-aseman rakentami-
34197: seksi. Liitteet IV,32. s. 124. L. Vv:aan 92.
34198: Porvoo: - K's. Ka·nsano·pistot.
34199: Päijänne: - K,s. Perkaustyöt.
34200: Posio: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 37
34201: määrärahan osoittamisesta pap,pilan ra- Päiväjatkokoulu: - Ks. Kansakoulut.
34202: •kentamiseksi Posion seura1kuntaan. Liit-
34203: teet I:V,69. s. ,5815. L. Vv:aan 931.
34204: - Ed. Lah.te·I:an y. m. toiv. ;al. n:o 72 maa- R.
34205: rär·ahasta Posion s<euraikrunnaJlil:isrten •o:lojen
34206: lkeihi·ttä!mi,seJks:i. Liitteet VIII,l6. s. ,2·50. Raajarikkoiset: Ed. Mustasillan y. m. rah.
34207: L. Siv :,a,run H6·. al. n:o 105 liwrotetun määrärahan osoit-
34208: tamisesta raajarikkoisten henkilökoh-
34209: Postilaitos: Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. taista avustamista varten. Liitteet IV,137.
34210: n:o 14 toimenpiteistä eräiden postinhoi- s. 6'93. L. Vv:aan 936.
34211: tajain ja maalaiskirjeenkantajain talou-
34212: dellisen aseman parantamiseksi. Liitteet Radioloistot: - Ks. Merenkulku.
34213: IV,1s. s. 99 ja 101. L. Vv:aan 91.
34214: Rahdit: - Ks. Rajaseutu.
34215: Puhelinlinjat: Ed. Collianderin toiv. al. n:o
34216: 202 Iniön kunnan ja osan Houts·karin Raittiustyö: Ed. Luostarisen y. m. rah. al.
34217: kuntaa yhdistämisestä valtakunnan puhe- n:o 99 korotetun määrärahan osoittami-
34218: linverkostoon. Lii tteet XII,1 o 6. s. ·530 sesta Suomen Opettajain Raittiusliiton
34219: ja 531. L. 1Kulkv:aan 104. vuosiavustusta varten. Lii tteet IV,131.
34220: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 203 puhe- s. ~684. L. Vv:aan 93!6.
34221: Enlinjan rakentamisesta 'Kurenalta Pu- - Ed. Lehtokosken y. m. rah. al. n:o 100
34222: hoksen ja !Korpisen kyliin Pudasjärven k01·otetun määrärahan osoittamisesta rait-
34223: 'kunnassa. Liitteet XH,107. s. 532. L. tiusopetus- ja vali.stustyötä varten. Liit-
34224: Kulkv:aan 104. teet IV,132. s. 6815_ L. Vv:aan 936.
34225: 20 A>lialuettelo 1938.
34226:
34227: - Ed. Luo,st,arisen y. m. ttoiv. ~aL n:o 73 - Ed. Jauhosen toiv. al. n:o 25 omien ra-
34228: määräraiha1sta v,a:J.mumuks,e11ri~en rairttlius~ kennusten ja viljelysten järjestämisestä
34229: työn tuk,emi,s,eJk,si. Liitteet VHI,17. s. 2151. perheelli<sille rajasotilaille harvaanasu-
34230: L. Siv :a;an 9'6. tuilla itäisillä ja pohjoi.silla rajaseuduilla.
34231: Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 74 vapaa- Liitteet IV,29 . .s. 121. L. Vv:aan 92.
34232: ehtoisen raittiustyön tehostamisesta. Liit-
34233: teet VIII,1s. s. 252. L. 1Siv:aan 96. Rangaistus: - Ks. Armahdus.
34234:
34235: Rautatiet: Ed. Kiviojan lak. al. n:o 32
34236: Rajaseutu: Ed. VaHa,k,sen y. m. rah. al. laiksi rautatierakennuksista vuosina 1934
34237: n:o ,115 määrärahan osoittamisesta kor- -1938 annetun lain muuttamisesta. Liit-
34238: vauksen suorittamiseksi eraan vuonna teet XII,1. s. 3'53. L. 'Kulkv:aan 89.
34239: 1919 sattuneen rajakahakan johdosta Ki- - Ed. Lahdensuon y. m. lak. al. n:o 33
34240: vennav-an pitäjän Hartoisten kylän asuk- laiksi rauta tiera'kennuksista vuosina 1939
34241: 1mille aiJheutuneesta vahingosta. Liitteet -1946. Liittee't XII,2. s. 354. L.
34242: IV,47. s. 551. L. Vv:aan 930. Kulkv:aan 89.
34243: Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 39 määrä- - Ed. Kalliokosken y. m. lak. al. n :o 34
34244: rahan osoittamisesta kes'kustalon hanklki- laik,si rautatierakennu1ksista vuosina 1939
34245: miseksi Rajaseudun Kansankorkeakoulu- -1944. Liitteet XII,3. s. 357. L.
34246: yhdistykselle Joensuuhun. Liitteet IV,71. ~Kulkv:aan 89.
34247: s. 58'7. L. Vv:aan 93!1. Ed. Kiviojan lak al. n:o 35 Qaiksi rauta-
34248: - Ed. V~alhtksen y. m. toiv. 'al. n :o '2<6 tierakennuksista vuosina 1939-1946.
34249: määrärahasta korvau~sen suorittamiseksi Liitteet XII,4. s. 359. L. Kulkv:aan 89.
34250: erään vuonna 1919 sattuneen raja·kaha- - 'Ed. Lahtelan lak. al. n :o 36 laiksi rauta-
34251: kan 'johdosta Kivennavan pitäjän Har- tierakennuksista vuosina 1939-1946. Liit-
34252: toisten kylän a,sukkaille aiheutuneesta teet XII,5. s. 360. L. Kulkv:aan 89.
34253: vahingosta. Liitteet IV,3o. s. 122. L. - Ed. Koivurannan y. m. lak. al. n:o 37
34254: Vv:aan 92. laiksi rautatierakennuksista vuosina 1939
34255: - Ed. Tolppa.sen y. m. toiv. al. n:o 27 toi- -19.44. Liitteet XII,6. s. 363. L.
34256: menpiteistä viljan, suolan ja apulantain Kulkv:aan 89.
34257: rahdeista .aiheutuvan rasituksen lieventä- - Ed. Juneksen y. m. lak. al. n:o 38 laihi
34258: miseksi Itä-Suomen rajaseutualueitlla. rautatierakennuksista vuo,sina 1 939----'1943.
34259: 1
34260:
34261:
34262:
34263: Liitte'et l'V,31. ,s. 123. L. Vv:aan '92. Liitteet XII,7. s. 367. L. KuJikv:aan 89.
34264: - Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n :o HS määrä- - Ed. Kulovaaran y. m. lak. al. n:o 39
34265: rahasta kes'kustalon halllkkimiseksi Raja- laiksi rautatiera·kennuksista vuo.sina 1939
34266: -1948. Liitteet XII,s. s. 368. L.
34267: seudun 'kansankorkeakoulu-yhdistykselle
34268: iJiulkv:aan 144.
34269: Joensuuhun. Liitteet VIII,12. s. 244. L.
34270: Siv:aan 96. - Ed. Piikaman y. m. lak. al. n:o 40 laiksi
34271: rautatierakennuksista vuosina 1939-1948.
34272: Liitteet XII,9. s. 370. L. Kulkv:aan 14-1.
34273: Rajavartiointi: Ed. V. Annalan y. m. toiv. - Ed. Piippulan y. m. lak. al. n:o 41 laiksi
34274: al. n :o 22 toimenpiteistä merirajan var- rautatiera'kennuksista vuosina 1939-1946.
34275: tioinnin tehostamiseksi Suomenlahden Liitteet XII,1o. s. 372. L. iKulkv:aan 144.
34276: itäosassa. Liitteet :UV,26. s. 115. L. Ed. Joukasen y. m. lak. al. n :o 42 laiksi
34277: Vv:aan 92. rautatierakennuikiSista vuosina 1939-1946.
34278: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 23 toi- Liitte'et XII,11. s. 373. L. Kulkv:aan 144.
34279: 1
34280:
34281:
34282: menpiteistä rajavartiostojen toiminnan - Ed. iKempin y. m. lak. al. n:o 43 laiksi
34283: tehostamiseksi. Liitteet IV,27. s. 117. L. rautatierakennuksista vuosina 1939-1946.
34284: Vv:aan 92. Liitteet XII,12. s. 374. L. Kulkv:aan 145.
34285: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 24 - Ed. Kaasalaisen y. m. Iak .. al. n :o 44 laiksi
34286: rajavartiostoista vapautuvan alipäällys- rautatierakennuksi·sta vuosina 1939-1,946.
34287: tön 'ja miebstön oikeuttamisesta lumvsta- Liitteet Xli,l3. s. 377. L. Kulkv:aan 146.
34288: maan itselleen asutustiloja itäisellä raja- - Ed. Peltosen y. m. lak. al. n:o 45 laiksi
34289: seudulla. Liitteet IV,2s. s.119. L. Vv:aan, rautatierakennu'ksista vuosina 1939-1946.
34290: jonka tulee pyytää 'Mtv:n lausunto 92. Liitteet XII,14. s. 380. L. Kulkv:aan 146.
34291: Asialuettelo 1938. 21
34292:
34293: Ed. Frietsdllin y. m. r.ah. •al. n :.o 1'2 mää- men ratasuunnalla. Liitteet XII,23. s.
34294: rärahan •O:s-oitt•amils·e'sta rautatieläisyhdis- 398. L. Kulkv:aan 99.
34295: tysten totiminm.an tuk·em1seksi. Liitteet - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 120 rau-
34296: IV,44. s•. 54:5 ja 547. L. V•v:•a:an 9'29. tatien rakentamisesta Pitkästärannasta
34297: Ed. J. Raatikaisen y. m. rah. al. n:o 108 1Salmiin. Liitteet XII,24. s. 400. L.
34298: määrärahan osoittamisesta Sortavalan- •Kulkv:aan ·99.
34299: Läskelän oikoradan r·akennustöiden aloit- - Ed. Ravon y. m. toiv. al. n:-o 121 rauta-
34300: tamista varten. Liitteet IV,140. s. 698. tien ra·kentamisesta ;Suistamon asemalta
34301: L. Vv:aan 937. •Soanlahden ·kautta 1Korpiselkään. Liitteet
34302: Ed. L. 0. Hirvensalon y. m. rah. al. XII,25. s. 401. L. Kulkv:aan •99.
34303: n:o '109 määrärahan osoittamisesta Savon Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 122
34304: radalta Iisalmen-Alapit'kän tienoolta Suistamon-Bomantsin rautatien raken-
34305: Sotikaman lcautta Kuhmoniemelle kul:ke- tamisesta. Liitteet XII,26. s. 403. L.
34306: van radan tut.kimistöitä varten. Liitteet Kulkv:aan 99.
34307: IV,141. s. 700. L. Vv:aan ·937. Ed. J anhosen y. m. toiv. al. n :o '123 rau-
34308: Ed. Malmivuoren y. m. toiv. al. n :o 111 tatien rakentamisesta 'Taivalkoskelta Ro-
34309: rautatien rakentamisesta Riihimäe'n ase- vaniemen--Kemijärven radalle ja siitä
34310: malta Loimaan kautta Peipohjaan. Liit- edelleen Kuusamon ·Paanajärvelle. Liit-
34311: teet XII,15. s. 383. L. iKulkv:aan 98. teet XII,27. s. 404. L. Kulkv:aan 99.
34312: Ed. Kirran y. m. toiv. al. n:o 112 rauta- Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 124
34313: tien rakentamisesta Äetsän tai Risteen Oulun-Taivalkosken rautatien rakenta-
34314: asemalta Turun--'Toijalan radalle. Liit- misesta. Liitteet XII,2s. s. 408. L.
34315: teet XII,16. s. 385. L. Kulkv:aan 99. 'Kulkv:aan 99.
34316: Ed. Böökin y. m. toiv. al. n:o 113 tutki- - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 125 Tai-
34317: muksen toimittamisesta Valkeakosken- val:ko·sken-Paanajärven rautatien raken-
34318: -Jämsän radan kannattavaisuude"n ja tamisesta. Liitte'et XII,29. s. 411. L.
34319: tarkoitu.ksenmukaisuuden selvittämiseksi. Kulkv:aan 99.
34320: Liiteet XII,17. s. 387. L. Kulkv:aan 99. Ed. :Kaijalaisen toiv. al. n :o 126 rauta-
34321: - Ed. Alestalon y. m. toiv. al. n:·o 114 rau- tien rakentamisesta Rovaniemeltä Mel-
34322: tatien ra.kentamisesta Kauhajoelta Kan- tauksen kautta Sodankylään haararatoi-
34323: •kaanpään ja Peipohjan .kautta Mynä- neen Porkosen-Pahtavaaran alueelle.
34324: mäelle. Liitteet XII,1s. s. 388. L. Liitteet XII,3o. s. 414. L. :Kulkv:aan 99.
34325: ·Kul'kv:aan 99. - Ks. Kansakoulut. Maantiet. Virkamie·het.
34326: Ed. •Syrjäsen y. m. toiv. al. n:o 115 esi- Yhdistykset.
34327: tyksen antamisesta 10-vuotiskauden rau-
34328: tatierakennusohjelmaksi ja :Korian-Kou- Reitkalli: - 'Ks. Kotiteollisuus.
34329: volan seuduilta Helsingin •seuduille joh- Reumatismi: - Ks. Sairaalat.
34330: tavan radan ottamisesta tähän ohjelmaan.
34331: Liitteet XIT,19. s. 389. L. :Kulkv:aan 99. Rikoslaki: - Ks. Laillistamaton yhteis-
34332: - Ed. Salmenojan y. m. toiv. al. n:o 116 elämä. Valtio- ja maanpetosrikokset.
34333: rautatien ra·kentamisesta Luumäeltä In-
34334: Rintamamiehet: - K•s. Vapaus-sota.
34335: keroisiin ja siitä ede'lleen Lovii,san ja
34336: Porv·oon •kautta Helsinkiin. Liitteet Ruokalat: - •K,s. Metsätyöläiset.
34337: XII,2o. s. 391. L. 'Kulkv:aan 99.
34338: -Ed. Venhon y. m. toiv. al. n:o 117 tutki- Ruoppaustyöt: - Ks. Laatokan laivalii-
34339: muksen toimittamisesta Helsingin-Luu- kenne.
34340: mäen rautatien rakentamisen edellytyk- Ruotsalainen nuorisoliitto: Ed. Stenwallin
34341: sistä ja tarpeellisuudesta. Liitteet XII,21. y. m. rah. al. n:o 43 määrärahan osoitta-
34342: s. 394. L. Kulkv:aan 99. misesta Suomen ruotsalaiselle nuorisolii-
34343: - Ed. Branderin y. m. toiv. al. n :o 118 Mat- tolle ruotsinkielisen nuorisoliikkeen his-
34344: kaselän--ISavonlinnan-Mikkelin--'Hein'o- toriikin julkaisemi·sta varten. Liitteet
34345: lan rautatien rakentamisesta. Liitteet I.V, 7•5·. s. •5192 j·a 5913. L. Vv :aan •93,2.
34346: XII,22. s. 397. L. Kulkv:aan 99.
34347: - Ed. Vallaksen toiv. al. n:o 119 tutkimuk- Ruotsinkielinen väestö: - Ks. Kotitalous.
34348: sen toimittami.sesta Vallkjärven-:Kivinie- Yliopi·sto.
34349: 22 Asialuettelo 1938.
34350:
34351:
34352: s. kentamiseksi Savukoskelle. Liitteet IV, 59.
34353: s. 570. L. Vv :aan 930.
34354: Saaristo: - 1Ks. Koti ta'lous. Puhelinlinja t. - Ed. L. 0. Hirvensalon y. m. toiv. al.
34355: n :o '29 määrärahasta maalaisikuntien yllä-
34356: Sahapuut: - Ks. Paperipuiden hintatut- pitämien kulkutautisairaaloiden avusta-
34357: t]dmus. mista varten. Liitteet VI,4. •s. 149. L.
34358: Tv:aan 92.
34359: Saimaan-Laatokan kanava:- Ks. Kanavat. Ed. L. 0. Hirvensalon y. m. toiv. al.
34360: n:o 30 määräraha.sta maalaiskuntien tkun-
34361: Sairaalat: Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n:o 19 nallis·sairaaloiden avustamista varten.
34362: laiksi 'kunnallisille mielisairaaloille sekä Liittee't VI,5. s. 151. L. Tv :aan •92.
34363: tuberkuloosia sairastavien hoitolaitok- Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 31 reuma-
34364: •sille ja tuberkuloosin va•stustamistyön tismisairaalan perustamisesta. Liitteet
34365: e'd1stämiseksi annettavasta valtionavusta VI,6. s. 153. L. Tv:aan 92.
34366: annetun lain muuttamisesta. Liitteet Ed. Löthman-Koposen y. m. toiv. al. n:o 32
34367: V·I,l. s. 141. L. Tv:aan 88. määrärahasta suojelukodin rakentamista
34368: - tEd. ·Törngrenin y. m. .Iak. al. n:o 20 varten •Siilinjärvelle ·köyhien tuberkuloot-
34369: laiksi kunnallisille mielisairaaloille sekä tisten perheiden lapsille. Lii tteet VI,7.
34370: tuberkuloosia sairasta vien hoi tolai toksill e s. 154. L. •Tv:aan 93.
34371: ja tuberkuloosin vastustamistyön edistä- Ed. IKulovaaran y. m. toiv. al. n:o 33
34372: mi,seksi annettava•sta valtionavusta anne- määrärahasta asuntojen ra•kentamiseksi
34373: tun lain muuttamisesta. Liitteet VI,2. 'Turun keskussairaalan palveluskunnalle.
34374: s. 143 ja 145. L. Tv:aan 88. Liitteet VI,s. •S. 15'6. L. Tv:aan 93.
34375: Ed. Jauhosen y. m. rah. a1. n:o 1 määrä- Ed. Vesterisen y.m. toiv. al. n:o 34
34376: raihan os·oittami,ses•t·a IStaira'alan rwkentami- määrärahasta yleisen .keskus.sairaalan ra-
34377: •seksi !Sotkamon kuntaan. Liitteet IV,33. kentamiseksi Jyväskylään. Liitteet VI,9.
34378: s. 127. L. Vv:aan, jon1ka tulee pyytäti s. 158. L. Tv:aan 93.
34379: 'Tv:n lausunto ·90. - Ed. tPohjannoron y. m. toiv. al. n:o 35
34380: - Ed. Pohj'alan y. m. rah. ai. n:o 21 määrä- määrärahasta Savonlinnan yleisen sairaa-
34381: raihan •osoi<tt·ami,sest•a He1s.ingin k·eskus- lan uusimiseksi ja laajentamiseksi. Liit-
34382: soti.I-a,ss,aira•alan uudisraikennus•tö:iden loop- teet V•I,10. s. 160. L. Tv:aan 93.
34383: puunstaatt'amit&ta v.a·rten. Liitt-eet IV,•53. Ed. T. Halosen y. m. toiv. al. n:o 36
34384: s. 560. L. Vv:aan 93·0. määräraha·sta Savonlinnan yleisen sai-
34385: raalan laajentamista ja 'korjaamista var-
34386: Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n :o 22 mää- ten. Liitteet VI,11. s. 162. L. Tv:aan 93.
34387: rärahan osoittamisesta asuntojen raken- Ed. Paasosen y. m. toiv. al. n :o 37 määrä-
34388: tamiseksi Turun keskussairaalan palvelus- rahasta :Kuopion lääninsairaalan laajen-
34389: kunnalle. Liitteet IV,54. s. 562. L. tamista varten täydelliseksi ke'~kussairaa
34390: Vv:aan 930. laksi. Liitteet VI,12. s. 164. L. Tv:aan 94.
34391: Ed. Vesterisen y. m. rah. al. n :o 23 mää-
34392: Ed. L. 0. Hirvensalon y. m. toiv. al.
34393: rärahan osoittamisesta yleisen keskussai-
34394: n :o 38 Iisalmen kunnallissairaalan ott<t-
34395: raalan rakentamiseksi Jyväskylään. Liit-
34396: mi•sesta valtion haltuun. Liitteet VI,l3.
34397: teet IV,55. s. 564. L. Vv:aan 930.
34398: s. 166. L. Tv:aan 94.
34399: Ed. Kailion y. m. rah. al. n:o 24 määrä- Ed. Kokon toiv. a'l. n :o 3i9 määrärahasta
34400: rahan osoittamisesta Vaasan läänin lää- silmätautiosaston perustamiseksi Oulun
34401: uinsairaalan lisärakennusten suunnitte- lääninsairaalaan. Liitteet VI,14. s. 168.
34402: lua varten. Liitteet IV,56. s. 566. L. L. 'Tv:aan 94.
34403: Vv:aan 930. Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 40
34404: Ed. Paasosen y. m. rah. al. n:o 25 määrä- määrärahasta aluesairaalan perustamista
34405: rahan osoittamisesta Kuopion lääninsai- varten Kestilän kirkonkylään. Liitteet
34406: 1
34407:
34408:
34409: raalan laajentamista varten täydelliseksi Vl,15. s. 169. L. 'Tv:aan 94.
34410: keskussairaalaksi. Liitteet IV,57, s. 567. Ed. Kaijalaisen toiv. al. n:o 41 määrä-
34411: L. Vv:aan 930. rahasta saira•smajan rakentamiseksi Sa-
34412: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n :o 27 mää- vukoskelle. Liitteet VI,l6. s. 170. L.
34413: rärahan osoittamisesta •sairasmajan ra- Tv:aan 94.
34414: Asialuettelo 1938. 23
34415:
34416: Ed. Luukan y. m. toiv. al. n:o 42 sairas- sillan rakentamista varten. Liitteet IV,39.
34417: majan rakentamisesta Kivennavan Sii- s. 133. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
34418: ranmäen kylään. Liitteet Vl,17. s. 171. Kulkv:n lausunto 90.
34419: L. Tv: aan 94. - Ed. Ku1ova:aralll y. m. rah. 'al. n:o :1:78
34420: - Ed. Arhaman toiv. al. n :o 43 määrä- määrärahan osoittamisesta Turun kau-
34421: rahasta sairasmajan rakentamiseksi !Kuh- pungin ja Hirvensalon .saaren välisen sil-
34422: mon kunnan Lentiiran 'kylään. Liitteet lan rakentamista varten. Liitteet IV,210.
34423: VI,ls. s. 172. L. Tv:aan 94. s. 791. L. Vv:aan 942.
34424: Ks. Lasten suojelu. Ed. Ikosen rah. al. n :o 179 määrärahan
34425: osoittamisesta rautatiemaantiesillan ra-
34426: Sairaankuljetus: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. kentamiseksi Vuoksen yli Antrean ase-
34427: al. n :o 28 määrärahan osoittamisesta len- man läheisyydessä. Liitteet IV,211. s.
34428: tokoneen hankkimiseksi sairaankuljetusta 793. L. Vv:aan 942.
34429: varten Lapin läänissä. Liitteet IV,6o. s. Ed. Hiltusen y. m. rah. al. n :.o 180 mää-
34430: 571. L. Vv:aan 931. rärahan osoittamisesta Leppävirran-
34431: - Ed. (K:ruija}a,1s·en y. m. toiv. 'aJL n :o 44 Heinäveden maantiellä olevan Turpeen-
34432: 1·ent01koneen hanikikimis·es't'a s:airata:nkUJrje- salmen sillan rakentamista varten. Liit-
34433: tu~Sta va11te'n Lruprisrs'a ja muuaHa P.ohjois- teet IV,212. s. 794. L. Vv:aan 942.
34434: S!llomes:sa. Liitteet Vtl,19. s. 173. L. Ed. Paasosen y. m. rah. al. n:o 181 mää-
34435: 'Tv:aan 94. rärahan osoittamisesta Peltosalmen sillan
34436: rakennustöiden alkuunpanemiseksi. Liit-
34437: Sairasmajat: - Ks. :Sairaalat. teet IV,213. •S. 795. L. Vv:aan 942.
34438: Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n:o 182
34439: määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
34440: Sallan pientilat: :Ks. Kemijärven pien-
34441: mista varten Tikkalansalmeen. Liitteet
34442: tilat. IV,214. s. 796. L. Vv:aan 942.
34443: Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n:o 183
34444: Sanomalehdet: - Ks. Väkijuoma t. määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
34445: miseksi Siikajoen yli Mällisen lossipai-
34446: Satakunta: - Ks. 'Koetoiminta. kalle. Liitteet IV,215. s. 797. L. Vv:aan
34447: 943.
34448: Satamat: - ·Ks. Maantiet. Merenkulku. Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 184 mää-
34449: rärahan osoittamisesta sillan rakennus-
34450: Sesonkityöt: - Ks. Metsätyöläiset. töiden aloittamiseksi Siikajoen Rutrkin
34451: koskeen. Liitteet IV,216. s. 798. L.
34452: Vv:aan 943.
34453: Seurat: - Ks. Yhdistykset.
34454: - Ed. Hännisen y. m. rah. al. n :o 185 mää-
34455: rärahan osoittamisesta sillan rakenta-
34456: Sianhoito: Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 70 mista varten Romppasen salmeen. Liit-
34457: määrärahan osoittamisesta .sianporsaiden teet IV,217. s. 799. L. Vv:aan 943.
34458: hankinnan avustamiseksi Oulun ja La- - Ed. Juneksen y. m. rah. al. n:o 186 mää-
34459: pin läänien harvaanasutuille seuduille. rärahan osoittamisesta sillan rakentami-
34460: Liitteet IV,102. s. 641. L. Vv:aan 934. Mksi Liakandoen yli Alavodakkalan-
34461: - Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n :o 84 mää- Patak'koian maantiellä. Liitteet IV,21s.
34462: rärahan osoittamisesta sianhoitokoulun s. SOO. L. Vv:aan 943.
34463: rakentamiseksi Kujalan koulutilalle. Liit- - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 187
34464: teet IV,116. s. 664. L. Vv:aan 935. määrärahan osoittamisesta maantiesillan
34465: ja sen aiheuttamien tieoikaisujen raken-
34466: Sillat: Ed. Piikaman y. m. rah. al. n:o 6 tamiseksi Suvannon lassipaikan läheisyy-
34467: määrärahan osoittamisesta Iitin pitäjä•ssä teen Ounasjoen yli. Liitteet IV,219. s.
34468: olevan Virransalmen sillan rakentamista 801. L. Vv:aan 943.
34469: varten. Liitteet I.V,38. s. 132. L. Vv:aan, Ed. Sin1stal1on y.m. toiv. a:l. n::o 11 77 mää-
34470: 1
34471:
34472:
34473:
34474:
34475: jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 90. rärahasta ·sillan rakentamista varten
34476: - Ed. Jutilan y. m. rah. al. n:o 7 määrä- Riihimäen ratapihan eteläpään yli. Liit-
34477: rahan osoittamisesta Oravikivensalmen teet XII,81. s. 488. L. Kulkv:aan 103.
34478: 24 Asialuettelo 193•8.
34479:
34480: Ed. Alestalon y. m. toiv. al. n:o 178 sillan Silmätaudit: - Ks. ,Sairaalat.
34481: rakentamisesta KO'kemäenjoen yli Haisti-
34482: lan lautan ja Saaren ,kartanon välisellä Sosialistit: - IKs. Yhdistyslaki.
34483: joen osalla. Liitteet XII,s2. s. 490. L.
34484: ,Kulkv:aan 103. Sortavala: - Ks. Laatokan laivaliikenne.
34485: - Ed. Vilhulan y. m. toi v. al. n: o 179 sillan
34486: rakentamisesta Hännilänsalmen yli Viit'l- Sotavahingot: Ed. Ikosen y. m. rah. al. n:o
34487: saaren pitäjässä He'lsingin-Jyväskylän- 13 määrärahan osoittamisesta erinäisten
34488: Oulun valtamaantiellä. Liitteet Xli,83. maailmansodan aikana Suomen kansalai-
34489: s. 492. L. Kulkv:aan 103. sille koituneiden vahinkojen korvaamista
34490: - Ed. Kaasalaisen y. m. toiv. al. n:o 180 varten. Liitteet IV,45. s. 549. L. Vv:aan
34491: sillan rakentamisesta Vuoksen yli Vuo- 929.
34492: salmen .kylän kohdalle. Liitteet XII,84. - Ed. K·empin y. m. toiv. •al. m :·o 1t6 t·utiki-
34493: s. 493. L. Kulkv:aan 103. tmulks.en toi.mit1lamis•est•a sot·a.v:ahin'kol•ai-
34494: Ed. Ravon y. m. toiv. al. n :o 181 sillan noj·a tSiaa.neiden !kuntien, seur·a'kuntien j.a
34495: rakentamisesta V orssunsalmeen. Lii tteet ykistityi•sten kärsilllis·tä vahi!Ilgoista. Liit-
34496: XII,s5. s. 494. L. Kulkv:aan 103. teet IV,2o. s. 104. L. Vv:;a•an 91.
34497: -· Ed. Kääriäisen y. m. toiv. al. n:o 182 Ed. Jikosen y. m. toiv. al. n :o 17 määrä-
34498: määrärahasta Peltosalmen sillan rakentf.l- rahasta erinäisten maailmansodan aikana
34499: mista varten. Liitteet XIl,86. s. 496. L. Suomen 'kansalaisille ·koituneiden vahin-
34500: Kulkv:aan 103. ikojen korvaamista varten. Liitteet IV,21.
34501: - Ed. L. 0. Hirvensalon y. m. toiv. al. s. 107. L. Vv:aan 91.
34502: n:o 183 Virran sillan ja Kurenpolven - Ks. Vtirlkamielhet.
34503: välisen maantien ottamisesta valtion
34504: hoitoon. Liitteet XII,s7. s. 497. L. Sukutilat: Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 47
34505: Kulkv:aan 103. e:sityksen antamise·sta sukutilalainsäädän-
34506: - Ed. !Kiviojan toiv. al. n:o 184 määrä-
34507: nöi"si. Liitteet VII,6. s. 194. L. Ltv :aan
34508: rahwsta sillan ra:kentamisen aloittami- 94.
34509: seksi Oulujoen yli Utujärven lossipai-
34510: 1kalle'. Liitteet XII,ss. s. 498. L.
34511: Kulkv:aan 103. Sulfaattipuut: - Ks. Paperipuiden hinta-
34512: -- Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 185 tutkimus.
34513: ·sillan ra·kentamisesta Haapajärven pitä-
34514: jässä olevan Uittosalmen yli. Liitteet Suojelukoti: - Ks. Sairaalat.
34515: XII,s9. s. 502. L. <Kulkv:aan 103.
34516: - Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 186 Suomenlahden-Laatokan kanava: Ks.
34517: Kanavat.
34518: ·sillan rakentamisesta Tikkalansalmeen.
34519: Liitteet XII,9o. s. 504. L. Kulkv:aan 103.
34520: - ;Ed. 'Salon y. m. toiv. al. n:o 187 määrä- Suomenlahti: - Ks. Rajavartiointi.
34521: ra·hasta sillan rakentamiseksi Oulujoen
34522: yli Utujärven aseman ja kirkonkylän Suomi-Opisto: Ed. Pohjalan y. m. rah. a[. n:o
34523: kohdalle. Liitteet XII,91. s. 505. L. 41 määrärahan osoittamisesta avustuk-
34524: :Kulkv:aan 103. seksi Suomen kielen, kirjallisuuden ja
34525: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 188 määrä- historian oppituolin perustamiseksi Suo-
34526: rahasta pen'kereen ja •sillan rakentami- mi-Opistoon. Liitteet IV, 73. s. 589. L.
34527: se'ksi Oterman lassipaikalle Vaalan- Vv:aan 931.
34528: Puolangan maantiellä. Liitteet XII,92.
34529: s. 506. L. 'Kulkv:aan 103. Suoviljelys: Ed. Meriläisen y. m. rah. al. n:o
34530: Ed. Junelkse'n y. m. toiv. al. n:o 189 mää- 64 määrärahan osoittamisesta Kainuun
34531: rärahasta .sillan rakentamiseksi Ylitor- suoviljelyskoeaseman toimintaa varten.
34532: nion-Rovaniemen maantiellä olevalle Liitteet IV,96. s. 631. L. Vv:aan 934.
34533: Ronkurin lo·ssipaikalle. Liitteet Xli,93.
34534: s. 507. L. KuH::v:aan 103. Supistettu kansakoulu: - Ks. Oppivelvolli--
34535: - Ks. Laut,at. Jll;a·ant.iet. suus.
34536: Asialuettelo 1938. 25
34537:
34538: Syytetyn puolustus: Ed. Salmialan lak. a1. Tukkityöläiset: - Ks. Metsätyöläiset.
34539: n :o 5 laiksi syytetyn julkisesta puolusta-
34540: ja.gta. Liitteet II,l. s. 25. L. Lv:aan 86. Tullimaksut: - Ks. Moottoriajoneuvot. Ra-
34541: 'jaseutu.
34542: Södra N agu Ab.: - Ks. Merenku'lku.
34543: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. von Frenckellin
34544: y. m. lak. al. n :o 12 laiksi tulo- ja omai-
34545: T. suusverosta annetun lain 13 § :n muutta-
34546: misesta. Liitteet IV,1. -s. 53 ja 55. L.
34547: Tampereen teknillinen opisto: Ed. Lumpeen Vv:aan 88.
34548: y. m. rah. al. n :o 46 määrärahan osoitta- Ed. Frietschin lak. al. n: o 13 laiksi tulo-
34549: misesta Tampereen teknillisen oppilaitok- ja omaisuusverosta annetun lain muutta-
34550: sen lisärakennusta varten. Liitteet IV,78. misesta. Liitteet IV,2. s. 57 ja 59. L.
34551: s. 599. L. Vv:aan 932. Vv:aan 88.
34552:
34553: Tekijänoikeuslaki: Ed. Aattelan y. m. toiv. 'l'ulvavahingot: - Ks. Ilomantsi.
34554: al. n :o 4 t~kijänoikeuslain selventämi-
34555: se·stä ja siina säädettyjen korvausperus-
34556: Turku: - Ks. Juuston arvostelu.
34557: teiden tarkistamisesta. Lii tteet II,l o.
34558: ,s. 47. L. Lv:aan 91.
34559: Turun linna: Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o
34560: Teknillinen korkeakoulu: - Ks. Opintolui- 33 määrärahan osoittamisesta Turun van-
34561: nat. Oppikoulut. han historiallisen linnan entistämistyötä
34562: varten. Liitteet IV,65. s. 579. L. Vv:aan
34563: Teknilliset opistot: Ks. Tampereen tek- 931.
34564: nillinen opisto.
34565: 1'yttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
34566: Terveydenhoito: - K,s. Sairaalat.
34567: Työkyvyttömyyseläke: - Ks. Kansaneläke.
34568: Tielaki: Ed. Kalliokosken y. m. lak. al. n:o
34569: 23 laiksi tielain 93 § :n muuttamisesta.
34570: Työläisten opintomatkat: - Ks. Opintomat-
34571: Liitteet VII,2. s. 184. L. Ltv:aan 88.
34572: kat.
34573: - 1Ed. Venhon y. m. toiv. al. n:o 48 väli-
34574: aikai,sen lii'kennöimiskiellon antamista
34575: koslkevien tielainsäädäntöön sisältyvien Työnantajat: - ,Ks. Eläkkeet. V eronmaks u.
34576: säännösten muuttami.gesta. Liitteet :VII,7.
34577: s. 196. L. Ltv:aan 94. Työntekijät: - Ks. V eronmak,su.
34578: Ed. Hagan y. m. toiv. al. n:o 55 uusia
34579: maantierake·nnuksia varten tarvittavien Työpaikat: Ed. V. Annalan y. m. toiv. al.
34580: maa-alueiden lunastuskustannusten suo- n :o 104 esityksen antami,sesta laiksi, joka
34581: rittamisesta valtion varoista. Liitteet turvaisi työhönsä harjaantunee'lle työnte-
34582: VII,14. s. 208 ja 210. L. Ltv:aan 95. kijälle hänen välttämättömään toimeen-
34583: tuloansa tarvittavan palkan. Liitteet
34584: Tiet: - Ks. Lautat. Maantiet. Sillat. X,7. s. 333. L. Työv:aan 98.
34585:
34586: Toimenhaltijat: - :K,s. Armahdus. Virka- Työtaistelut: - Ks. Yhdistyslaki.
34587: miehet.
34588: Työturvallisuus: - Ks. Lasta ustyöt.
34589: Tontinvuokra: Ed. Kivi8a1on y. m. 'lak. al.
34590: n :o 46 tontinvuokralaiksi. Liitteet
34591: VH,17. s. 817. L. Ltv:aan '1<05.0. Työväenopistot: Ed. Hiltusen y. m. toiv. al.
34592: n :o 67 määrärahasta työväenopistotalon
34593: Tornio: - Ks. Kirkot. rakentamista varten Varkauteen. Liitteet
34594: VIII,11. s. 242. L. 'Siv:aan 96.
34595: Tuberkuloosi: - Ks. Lasten ,s,uojelu. Sai-
34596: ,ra,alat. Työväenyhdistykset: - Ks. Yhdistykset.
34597:
34598: 4
34599: 26 Asialuettelo 1938.
34600:
34601: u. Valtion tulot: - Ks. Kuntien talous.
34602:
34603: Uimaopetus: Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n:o Valtion työläiset: - Ks. Virkamiehet.
34604: 1
34605:
34606: 56 määrärahan osoittamisesta uinnin ja
34607: hengenpelastuksen opetusta varten kansa- Valtion virkamiehet: - Ks. Virkamiehet.
34608: koulujen yläluokilla. Liitteet 1V,ss. s.
34609: 618. L. Vv:aan 932. Valtion virkatalot: - Ks. Virkatalot.
34610: - Ed. Moilasen y. m. rah. al. n:o 57 määrä-
34611: rahan osoittamisesta uimataidon opetta- Valtiopäiväjärjestys: Ed. Räisäsen y. m.. lak.
34612: mista varten. Liitteet 1V,89. s. 620. L. al. n:o 1 laiksi valtiopäiväjärjestyksen
34613: Vv:aan 933. 6 § :n muuttamisesta. Liitteet 1,1. s. i.
34614: L. Prv:aan 85.
34615: Uittotyöläiset: - 1
34616: Ks. Metsätyöläiset. Ed. <Sergeliuksen lak. al. n :o 2 laiksi val-
34617: tiopäiväjärjestyksen 13 § :n muuttami-
34618: Urheilu: Ed. Ala-Kuljun y. m. toiv. al. n:o 69 sesta. Liitteet 1,2. s. 9 ja 10. L.
34619: määrärahasta koulu-urheilukentän raken- Prv:aan 85.
34620: tamiseksi ~{oirislammen alueelle J yväsky- Ed. Sundströmin y. m. lak. al. n:o 3 laiksi
34621: lässä. Liitteet V1Il,l3. s. ~245. L. valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n muuttami-
34622: iSiv:aan 96. sesta. Liitteet 1,3. ,s. 11. ·L. Prv:aan 85.
34623:
34624: Urkurit: - Ks. Lukkariurkurit. Vanhainkoti: - Ks. Merimiehet.
34625:
34626: Vanhuuseläkkeet: Ed. Sillanpään y. m. toiv.
34627: v. al. n:o 101 toimenpiteistä eräiden kansan-
34628: Vaalilaki: Ed. Furuhjelmin y. m.. toiv. al. elitkelain nojalla eläkkeettä jäävien van-
34629: n :o 1 edustajanvaaleista annetun lain huuselä'kkeiden j ärj estämi,seksi. Lii tteet
34630: X,4. s. 324. L. Työv:aan 98.
34631: muuttami,sesta. Liitteet 1,5. ·s. 16 ja 18.
34632: - !Rs. Eläiklke'et. K'an!Slaneläike.
34633: L. Prv: aan 90.
34634: Ks. Kunnallinen vaalilaki.
34635: Vapausrangaistus: - Ks. Armahdus.
34636: Vaalioikeus: - R!s. Valtiopäiväjärjestys.
34637: Vapaussota: Ed. Huittisen y. m. rah. al.
34638: Vaasa: - Ks. Maatalous. Meijerikoulut. n:o 101 korotetun määrärahan nsoitta-
34639: misesta ylimääräisiksi eläkkeiksi työlky-
34640: Vaivaisprosentti: Ed. A,si'kaisen y. m. toiv. vyttömi1le ja varattomille v·aipaussodan
34641: al. n:o 9 vaivaisprosenttia 'koskevien rintamam.iehiHe. Liitteet IV,133. s. 687.
34642: säännösten kumoamisesta. Liitteet 1V,13. L. Vv:aan 9316.
34643: s. 84. L. Vv:aan 91. - Ed. Horellin y. m. rah. al. n:o 102 ikoro-
34644: tetun määrärahan osoittamisesta ylimää-
34645: Vakuutusmaksut: - Ks. Tulo- ja omaisuu~ räisiksi elä,kkeiksi työkyvyttömille ja va-
34646: ver·o. rattomille vapaussodan rintamamiehille.
34647: Liittee't IV,134. s. 6·819. L. Vv:aan 93,6.
34648: Valtio- ja maanpetosrikokset: <Ed. Pennasen
34649: - Ed. V. Annalan y. m. rah. al. n:o 103
34650: y. m. toiv. al. n:o 2 esityksen antamisesta ikorotetun määrärahan osoittamisesta yli·
34651: valtio- ja maanpetosrikoksia koskevain määräisi'ksi eläkkeiksi vapaus,sodan työ-
34652: r~koslain säännö.sten muuttamisesta. Liit-
34653: kyvyttömille ja varattomille rintamamie-
34654: teet II,s. s. 44. L. Lv:aan 90. ,hiHe. Liitteet 1,V,l35. s. '619<0. L. Vv:aan
34655: Valtiollinen toiminta: - Ks. Yhdistyslaki. 936.
34656: - Ed. V. Ann~a;l,an y. m. toiv. al. n:o 97
34657: Valtionlainat: - Ks. iKultaehto. Maatalous. määräl"lalha,st·a ;a,sutUJS,tilojen ih!an1kkimiseks·i
34658: Metsätalous. Sotavahingot. V·aipaUJSISOdan iJi}attomilJe rintrumamiehiJ']e,
34659: Li,irtt,eet 1X,22. s. '310:2. L. Mtv::aan 98.
34660: Valtion liiketoiminta: - !Ks. Puu- ja paperi- - 1Ks. Armaihdus. SouaVlahingot. Virkamie-
34661: 1
34662:
34663:
34664: teollisuus. het.
34665: A·si aluettelo 1938. 27
34666:
34667: Varkauden-Kuopion laivaväylä: Ed. Paaso- - Ed. V. Annarl,an y. m. ~ah. al. .n :o 9
34668: sen y. m. ral:>. al. n:o 194 määrärahan 1määrärahan osoit:t.am,is•est•a v.altion vil'lan-
34669: osoittamisesta tutkim111ksen toimittamista j:a toimenhaltijain perheiisien rko-rottami-
34670: varten Varkauden--'Kuopion laivaväy- .sekså. Li·itt.eet I•V,41. s. 54l1. L. Vv:·aan
34671: län syventämiskustannU!ksista. Liitteet 929.
34672: 1
34673:
34674:
34675:
34676: IV,226. s. 8:1,2. L. Vv:aan 943. Ed. Pelto.sen y. m. rah. al. n:o 10 määrä-
34677: rahan osoittamisesta eräiden konduktöö-
34678: Varkaus: - Ks. Laivaliikenne. Työväen- rin ja II luotkan veturinkuljettajan vir-
34679: opistot. kain muuttamiseksi vastaavasti yli•kon-
34680: dwktöörin ja I luorkan veturinkuljettajan
34681: Velka: - Ks. Kultaehto. Maatalous. Sotn- viroi'ksi. Liitteet IV,42. s. 54:2. L. V•v:•aan
34682: vahingot. 9219,
34683: Ed. Peltosen rah. al. n :o 14 määrärahan
34684: Venäjällä palvelleet virkamiehet:- Ks. Vir- osoittamisesta korvauksen suorittamiseksi
34685: kamiehet. Suomen valtion palveluksessa Venäjällä
34686: olleille valtion viran- ja toimenhaitijoille
34687: Venäjän raja: - Ks. Rajavartiointi. vuoden •19118 kapinan tai siihen liittynei-
34688: den ta·pausten johdost·a Venäjällä menet-
34689: Verityyppitutkimus: Ed. V. Annalan y. m. tämästään irtaimesta omaisuudesta. Liit-
34690: toiv. al. n:o 3 verityyppitutkimuksen teet IV,46. s. 5•50. L. Vv:aan 930.
34691: saattamisesta todistuskeinona pakolllseksi Ed. Linkomiehen y. m. toiv. al. n:o 10
34692: isyyttä koskevissa oirkeudenkäynneissä. valtion viran- ja toimenhaltijain palkko-
34693: Liitteet II,9. s. 45. L. Lv:aan 90. jen korottamisesta. Liitteet IV,14. •s. 85.
34694: L. Vv:aan 91.
34695: Veronmaksu: Ed. Huittisen y. m. toiv. al. Ed. Frietschin y. m. toiv. al. n :o 11 esi-
34696: n:o 56 työnantajan oikeuttamisesta pi- tyksen antamisesta laiksi valtion viroista
34697: dättämään työntekijänsä verojen suoritta- ja toimista suoritettavan palkkauksen pe-
34698: rusteiden muuttamisesta. Liitteet IV,15.
34699: mista varten niitä vastaavan osan työn-
34700: tekijän palkasta. Liitteet Vll,15. s. 212. s. 87 ja 90. L. Vv :aan 91.
34701: Ed. Sergeliuksen toiv. al. n:o 12 virka-
34702: L. Ltv:aan 95.
34703: miesten palkkauksen parantamisesta. Liit-
34704: teet IV,l6. s. 93 ja 95. L. Vv:aan 91.
34705: Verotus:- Ks. Leimavero. Maatalous. Osuus- Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n :o 13 virka-
34706: kuntien verotus. Tulo- ja omaisuusvero. miesten pal.kkausten alentamisesta. Lii t-
34707: Vaivaisprose·ntti. Väkijuomat. teet IV,17. s. 97. L. Vv:aan 91.
34708: Ed. Paasosen y. m. toiv. al. n:o 15 maa-
34709: Vesistöjen perkaustyöt: - Ks. Perkaustyöt. rärahasta virkapukuavustuksen myöntä-
34710: Vuoksen laskeminen. miseksi a•semamiesten esimiehille ja ase-
34711: mamiehille. Liitteet IV,19. s. 103. L.
34712: Veturinkuljettajat: - Ks. Virkamiehet. Vv:aan 91.
34713: Ed. Peltosen y. m. toiv. al. n:o 105 toi-
34714: Viipurin tuomiokirkko: Ed. Moilasen y. m. menpiteistä valtion viran- ja toimenhai-
34715: rah. al. n:o 34 määrärahan osoittami- tijoille sekä työläisille· myönnettävästä
34716: sesta Viipurin vanhan tuomiokirkon kor- la•kiin perustuvasta neuvotteluoikeudesta
34717: jausta varten. Liitteet IV,66. s. 5•81. L. heidän työsuhteitaan koskevissa asioissa.
34718: Vv:·aan 9.31. Liitteet X,s. s. 335. L. Työv:aan 98.
34719: - iKs. Armahdus. Elä!kkeet.
34720: Viljelyspalstatoiminta: - Ks. La·psiavustus-
34721: viljelmät.
34722: Virkatalot: Ed . .Salon y. m. toiv. al. n:o 76
34723: Virkamiehet: Ed. Rytingin lak. al. n:o 15 toimenpiteistä valtion virkatalojen vuok-
34724: laiksi valtion viran tai toimen haltijan raajien aseman turvaamiseksi. Liitte'Pt
34725: oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 5 § :n IX,l. s. 263. L. Mtv:aan 96.
34726: muuttamisesta. Liittee't IV,4. •S. 64. L.
34727: Vv:aan 88. Vuokraajat: - Ks. Virkatalot.
34728: 28 A·sialuettelo 1938.
34729:
34730: Vuokra-alueet: Ed. Mustasillan y. m. toiv. al. Ed. StenwaHin y. m. r·ah. al. n:o 5~ ko-
34731: n :o 53 vuokra-alueiden lunastuslainsää- rotetun määrärahan osoittamisesta rauta-
34732: dännön laajentamisesta. Liitteet VII,12. tielip.pumaksuihin erinäisille yhdistyk-
34733: •s. 205. L. Ltv:aan 95. sille. Liitteet IV,s4. s. 611 ja 6;12. L.
34734: - IKs•. Tontinvu01km. Yhdistyks.et. Vv:aan 9312.
34735: - Ed. !Kivis,a.lon y. m. toåv. ·ail. n:o 54 esi-
34736: Vuokra-avustukset: - Ks. Asunto-olot. ttylkis,en :a.n tamisesta laiksi vuoikramaalle
34737: rtoimitalons1a 1"1akentaneiden 'a1atteel,li,s•ten
34738: Vuoksen laskeminen: Ed. Luukan y. m. rah. yhdis•ty·s·ten o~keutt1 ami1Sle811la v;uolkra-
34739: al. n:o 89 määrärahan osoittamisesta la}ueemm lru:lllaS~tamils•een. Liitteet Vll,13.
34740: Vuoksen laskemista v·arten. Liitteet s. 2107. L. Ltv :•aan '95.
34741: IV,121. s. 671. L. Vv:aan 9315. - Ks. Raut·ati·et.
34742: Ed. Luuikan y. 1m. toiv. 'a:l. n:o 98 määrä-
34743: 11aiha1sta V u01ksen }a,sik,etmisrtla vm~ten. Lii t- Yhdistyslaki: Ed. V. Annalan y. m. lak. al.
34744: t•eet IX,23. s ..~03. L. Mtv:1ruan 98. n :o 6 laiksi yhdi.styksistä annetun lain
34745: 4 § :n muuttamisesta. Liitteet II,2. s. 27.
34746: Väestön väheneminen: - Ks. Lapsiavustu~.
34747: L. Lv:aan 8•6.
34748: Väestösuojelu: Ed. V. Annalan y. m. rah. al. Yhdysvallat: - K,s. Amerikan suomalaiset.
34749: n :o ·54 korotetun määrärahan osoittami- Finlandia. Suomi-Opisto.
34750: sesta väestö,suojelutoimintaa varten. Liit-
34751: teet IV,86. s. 615. L. Vv:aan 9312. Yhteisöt: - K.s. Eläkkeet.
34752: Ed. Rii·pisen y. m. rah. al. n:o 55 määrä-
34753: rahan o,soi ttamisesta väestösuojeluopetUik- Yksityisliikkeet: - Ks. Eläkkeet. Osuuskun-
34754: 6en järjestämit;eksi oppikouluissa. Lii t- tien verotus.
34755: teet IV,s7. s. 617. L. Vv:aan 932.
34756: Yksityisoppikoulnt: -- Ks. Oppikoulut.
34757: Väkijuomat: Ed. Piippulan y. m. lak. al.
34758: n:o 14 laiksi väkijuomayhtiön verottami- Yksityisyritykset: - Es. Eläkkeet. Osum-
34759: sesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä kuntien verotus.
34760: annetun lain muuttamisesta. Liitteet
34761: IV,3. s. 61. L. Vv:aan 88. Yliopettajat: - .Ks. Oppikoulut.
34762: Ed. Kalliokos'ken y. m. toiv. al. n:o 46
34763: väkijuomien myyntipaikkojen ulkopuo- Yliopisto: Ed. Furuhjelmin y. m. laik. al.
34764: lella tapahtuvan väkijuomien mainonnan n :o 4 laiksi Helsingin yliopiston järjes-
34765: kieltämisestä. Liitteet Vl,21. s. 176. L. tysmuodon perusteista annetun lain voi-
34766: Tv:aan 94. maanpanosta annetun lain 2 § :n muutta-
34767: misesta. Liitteet 1,4. s. 12 ja 14. L.
34768: Y. Prv:aan 86.
34769: Ks. Opintolainat.
34770: Yhdistykset: Ed. Stenw.aHin y. m. rah. al.
34771: n :o ·511. määrärahan osoittami,se'sta rauta-
34772: tieli,ppumak,sujen ikorvaamiseiksi erma1- Ä.
34773: sille yhdistyksille. Liitteet IV,83. s. 609
34774: V · 610
34775: Ja ' . L . V v:aan 932
34776: 1. Äänioikeus: - Ks. Va:ltiopäiväjärjestys.
34777:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025