<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
79 Käyttäjää paikalla!
0.0084080696105957
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939 1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1939_IV_V | ASK_1939_I_III | HAK_1939 | Liite_1939_I_XII | PTK_1939 |
1: •• ••
2: VALTIOPAIVAT
3: 1939
4:
5:
6:
7: LIITTEET
8: I-XIII
9:
10:
11:
12:
13: HELSINKI 1939
14: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
15: SISÄLLYSLUETTELO.
16:
17: 1. Perustuslakivaliokunta.
18: Valtiopäiväjärjestyksen, vaalilain Siv.
19: ja sotatilalain muuttamista, Hel- antalet av partiernas riksdagsman-
20: singin yliopistoa sekä armeijan dat skulle motsvara partiernas
21: oikeusasiamiehen toimen perusta- röststyrka i hela landet . . . . . . . . . . 18
22: mista koskevia laki- ja toivomus- 5. Furuhjelm y.m., toiv.al. N:o 2:
23: aloitteita. Esityksen antamisesta vaalilain
24: Siv. muuttamiseksi niin, että puoluei-
25: 1. Toivonen y. m., lak. al. N :o 1: Eh- den edustajamäärä vastaisi niiden
26: dotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen koko maassa saamaa äänimäärää . . 20
27: 6 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 5 6. Törngren m. fl., hemst. mot. N:o 3:
28: 2. Kukkonen y. m., lak. al. N :o 2: Eh- Angående avlåtande av proposition
29: dotus laiksi sotatilalain muuttami- om sådan lagän.dring, att utom-
30: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 lands vi·stande medborgare skulle
31: 3. Furuhjelm m. fl., lagmot. N :o 3: vara i tillfälle att deltaga i riks-
32: · Förslag till lag om ändring av dagsmannavalen . . . . . . . . . . . . . . . . 22
33: lagen om grunderna för Helsing- 6. Törn,gren y. m., toiv. al. N :o 3:
34: fors universitets organisation . . . . 9 Esityksen antamisesta lain:tnuutok-
35: 3. Furuhjelm y. m., lak. al. N:o 3: sesta, joka tekisi ulkomailla oles-
36: Ehdotus laiksi Helsiugin yliopis- keleville kansalaisille mahdolliseksi
37: ton järjestysmuodon perusteista osallistumisen edustajanvaaleihin 24
38: annetun lain muuttamisesta . . . . . . 13 7. Sundström y. m., toiv. al. N:o 4:
39: 4. Kivimäki y.m., toiv.al. N:o 1: Esityksen antamisesta lainmuutok-
40: Esityksen antamisesta sellaisten . seksi, joka tekisi Suomen kauppa-
41: muutosten tekemisestä vaalilakiin, laivastossa palveleville, ulkomailla
42: että saman vaalipiirin vaaliliitot oleskeleville merimiehille mahdol-
43: voisivat yhtyä ylemmän asteen liseksi osallistumisen edustajanvaa-
44: vaaliliitoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 leihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
45: 5. Furuhjelm m. fl., hemst. mot. N :o 2: 8. Sundström y. m., toiv. al. N:o 5:
46: Angående avlåtande av proposition Armeijan oikeusasiamiehen toimen
47: om sådan ändring av vallagen att perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
48:
49:
50:
51: II. Lakivaliokunta.
52: Ristimänimiä ja vapaamuurareja 2. Susi taival, toiv. al. N :o 6: Toimen-
53: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. piteistä vapaamuurariuden kieltä-
54: miseiDsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
55: 1. K,·t"to,a :1t m, lak al. N:o 11: Eh-
56: dotus ristimänimilaiksi . . . . . . . . . . 33
57: IV Sisällysluettelo 1939.
58:
59: IV. Valtiovarainvaliokunta.
60: A. Verotusta, virkamiesten palk- SiT.
61: kausta, lahjoitusmaita y. m. koske- saaren pitäjänmiesten ja Pietarsaa-
62: via laki- ja· toivomusaloitteita. ren kaupungin asukkaiden yhteis-
63: Siv. metsä 1850-luvulla siirtyi kruu-
64: 1. Pennanen y.m., lak.al. N:o 4: Eh- nulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
65: dotus laiksi tulitikkuverosta . . . . 39
66: 2. Pilppula y. m., lak. al. N :o 5: Eh- B. Rahaasia-aloitteita, jotka kos-
67: dotus laiksi tulitikkuverosta . . . . . . 42 kevat määrärahojen osoittamista
68: 3. Kalliokoski y. m., lak. al. N:o 6: · kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon
69: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuus- sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin,
70: verosta annetun lain 6 § :n muut- sosialisiin, puolustus- y. m. tarkoi-
71: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . 43 tuksiin.
72: 4. Niskanen, lak. al. N :o 7: Ehdotus, 13. Niskanen, rah. al. N:o 1: Määrä-
73: laiksi vuodelta 1939 maksuunpanta- rahan osoittamisesta vähävaraisten
74: van tulo- ja omaisuusveron korot- kuntain veroäyrin hinnan tasoitta-
75: tamisesta ................·. . . . . . . 44 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 79
76: 5. Kivimäki y. m., lak. al. N :o 8: Eh- 14. Räisänen y. m., rah. al. N:o 2: Mää-
77: dotus perintö- ja lahjaverolaiksi . . 45 rärahan osoittamisesta eräiden pos-
78: 6. Niskanen y. m., lak. al. N:o 9: Eh- tiautonkuljettajain tointen vaki-
79: dotus laiksi valtion viroista ja toi- naistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
80: mista suoritettavan palkkauksen 15. Annala y. m., rah. al. N:o 3: Mää-
81: perusteista annetun lain muutta- rärahan osoittamisesta neljän hä-
82: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 vittäjän rakentamista varten . . . . 78
83: 7. Luukka y. m., lak. al. N:o 10: Eh- 16. Kullberg, fin. mot. N :o 4: An-
84: dotus laiksi eräiden lahjoitusmaa- gående anvi,sande av anslag för
85: kruununpuistoje~ luovuttamisesta 61 uppförande av skyddsrum för civil-
86: 8. Oksala y. m., toiv. al. N:o 7: Esi- befolkningens behov i städer och
87: tyksen antamisesta osuustoimin- större bosättningscentra . . . . . . . • 79
88: nallisten teollisuus- ja kauppa- 16. Kullberg, rah. al. N :o 4: Määrä-
89: liikkeiden verotuksesta samojen pe- rahan osoittamisesta suojakammioi-
90: rusteiden mukaan kuin vastaavat den rakentamiseksi siviiliväestöä
91: yksityiset liikkeet . . . . . . . . . . . . . . 63 varten kaupunkeihin ja suurem-
92: 9. Huittinen y.m., toiv.al. N:o 8: piin asutuskeskuksiin . . . . . . . . . . . 80
93: Tutkimuksen toimittamisesta osuus- 17. Johansson, fin. mot. N:o 5: An-
94: kuntien ja yksityisluontoisten liik- gående anvisande av anslag för
95: keiden verotussuhteista . . . . . . . . . . 65 uppförande av vaktmästarbostad
96: 10. Kemppi y. m., toiv. al. N:o 9: Esi- och uthusbyggnad å Mariehamns
97: tyksen antamisesta sotavahinkolai- flygfält . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
98: noja saaneiden vapauttamisesta 17. Johansson, rah. al. N:o 5: Määrä-
99: jälellä olevan lainan takaisin mak- rahan osoittamisesta vahtimestarin-
100: samisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 asunnon ja ulkorakennuksen raken-
101: 11. Luoma-aho y. m., toiv. al. N:o 10: tamiseksi Maarianhaminan lento-
102: Toimenpiteistä n. s. vaivaisprosent- kentälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 82
103: tia koskevien säännösten ja· mää- 18. Tukia y. m., rah. al. N :o 6: Koro-
104: räysten kumoamiseksi . . . . . . . . . . . . 68 tetun määrärahan osoittamisesta
105: 12. Wickman m. fl., hemst. mot. N :o avustukseksi Suomen ilmapuolus-
106: 11: Angående undersökning rö- tusliitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
107: rande de förhållanden, under vilka 19. H orelli y. m., rah. al. N :o 7: Ko-
108: Pedersöre socknemäns och Jakob- rotetun määrärahan osoittamisesta
109: stads stadsboars s. k. fyllnadsskog ylimääräisiksi eläkkeiksi työkyvyt-
110: på 1850-talet övergått till kronan 69 tömille ja varattomille vapausso-
111: 12. Wiclcman· y. m., toiv. al. N:o 11: dan. rintamamiehille . . . . . . . . . . . . 85
112: Tutkimuksen toimittamisesta olo- 20. Annala y. m., rah. al. N:o 8: Ko-
113: suhteista, joiden vallites,sa Pietar- rotetun määrärahan osoittamisesta
114: Sisällysluettelo 1939. V
115:
116:
117: Siv. Siv.
118: ylimääräisiksi eläkkeiksi työkyvyt- viran perustamiseksi Oulujärven
119: tömille ja varattomille vapausso- länsipuolelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
120: dan rintamamiehille . . . . . . . . . . . . 86 32. Salo y. m., rah. al. N :o 20: Määrä-
121: 21. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o 9: rahan osoittamisesta aluelääkärin
122: Määrärahan osoittamisesta halpa- palkkaamiseksi Paltamon kuntaan 105
123: korkoisiksi !ainoiksi suojeluskunta- 33. A. Halonen y. m., rah. al. N :o 21:
124: piireille ja suojeluskunnille lyhyt- Määrärahan osoittamisesta keski-
125: aikaisten korkeakorkoisten lainain koulutalon rakentamiseksi Kivinie-
126: maksamista varten . . . . . . . . . . . . . . 87 meen .......................... 106
127: 22. A. Halonen y. m., rah. al. N:ö 10: 34. Oksala y. m., rah. al. N :o 22: Mää-
128: Määrärahan osoittamisesta erinäis- rärahan osoittamisesta avustukseksi
129: ten maailmansodan aikana Suomen Suojärven yhteiskoulun kannatus-
130: kansalaisille koi tunei den vahinko- yhdistykselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
131: jen korvaamista varten . . . . . . . . . . 89 35. Osterholm m. fl., fin. mot. N :o 23:
132: 23. Salo y. m., rah. al. N :o 11: Määrä- Angående anvisande av anslag åt
133: rahan osoittamisesta Pyhäkosken den svenskspråkiga avdelningen vid
134: voimalaitoksen rakentamista var- Helsingfors blindskola för upp-
135: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 hyrande av egen lokal och för
136: 24. Luukka, rah. al. N :o 12: Määrä- anskaffande av inventarier ...... 110
137: rahan osoittamisesta Kivennavan 35. Osterholm y. m., rah. al. N :o 23:
138: Hartoisten kylässä vuonna 1919 Määrärahan osoittamisesta Helsin-
139: sattuneen rajakahakan vahinkojen gin sokeainkoulun ruotsinkieliselle
140: korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 osastolle oman huon..,iston vuokraa-
141: 25. Pohjala y. m., rah. al. N :o 13: Mää- miseksi ja kaluston hankkimiseksi 113
142: rärahan osoittamisesta Porin ylei- 36. Leppälä y. m., rah. al. N :o 24: Mää-
143: sen sairaalan laajentamiseksi ja rärahan osoittamisesta keskusläm-
144: muuttamiseksi keskussairaalaksi . . 92 mityksen ja sähkövalon hankkimi-
145: 26. Haga m. fl., fin. mot. N:o 14: An- seksi J amilahden kansanopistolle . . 115
146: gående anvisande av anslag för 37. Lehtokoski y. m., rah. al. N :o 25:
147: grundläggande av ett centralsjuk- Määrärahan osoittamisesta raken-
148: hus i V asa stad . . . . . . . . . . . . . . . . 96 nusavustukseksi Kultatähkä r. y:lle 117
149: 26. Haga y. m., rah. al. N:o 14: Mää- 38. Löthman-K oponen y. m., rah. al.
150: rärahan osoittamisesta keskussai- N :o 26: Määrärahan osoittamisesta
151: raalan perustamista varten Vaasan opintokerhojen opinto-ohjaajain
152: kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 palkkioita varten .............. 119
153: 27. Luostarinen y. m., rah. al. N :o 15: 39. Lumme y. m., rah . al. N :o 27: Ko-
154: Korotetun määrärahan osoittami- rotetun määrärahan osoittamisesta
155: sesta Savonlinnan yleisen sairaalan opintokerhotoiminnan avustamiseksi 121
156: laajennustöitä varten ............ 100 40. Lumme y. m., rah. al. N :o 28: Mää-
157: 28. Kokko y. m., rah. al. N:o 16: Mää- rärahan osoittamisesta Suomen
158: rärahan osoittamisesta lainan myön- opintoretkeilykerhojen liiton toi-
159: tämistä varten Oulun diakonissa- minnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . 124
160: lai tokselle oppilaskodin ja talous- 41. Bonsdorff m. fl., fin. mot. N:o 29:
161: osaston rakentamiseksi .......... 101 Angående anvisande av anslag för
162: 29. K ulavaara y. m., rah. al. N :o 17: utgivande av Iän åt Föreningen
163: Määrärahan osoittamisesta asunto- för upprätthållande av en hem-
164: jen rakentamiseksi Turun keskus- systerskola på Hindhår gård . . . . 126
165: sairaalan palveluskunnalle 102 41. Bonsdorff y. m., rah. al. N:o 29:
166: 30. Soininen y.m., rah. al. N:o 18: nfäärärahan osoittamisesta lainan
167: Määrärahan osoittamisesta avustuk- antamista varten kotisisarkoulun
168: seksi synnytyslaitoksen rakenta- ylläpitämiseksi Hinthaaran karta-
169: mista varten Kaavin kunnan sai- nossa .......................... 127
170: raalan yhteyteen ................ 103 42. Wickman m. fl., fin. mot. N:o 30:
171: 31. Salo y. m., rah. al. N :o 19: Määrä- Angående anvisande av anslag till
172: rahan osoittamisesta aluelääkärin- understöd åt ungdomsförbundet
173: VI Sisällysluettelo 1939.
174:
175: Siv. SiT.
176: Kyrkans U ngdom för det sedligt- kioiden maksamiseksi sokerijuurik-
177: religiösa arbetet i de svenska kust- kaan viljelijöille ................ 147
178: och skärgårdstrakterna . . . . . . . . . . 128 53. Tolppanen y. m., rah. al. N:o 41:
179: 42. Wickman y. m., rah. al. N:o 30: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
180: Määrärahan osoittamisesta avus- seksi viljatullista aiheutuvan rasi-
181: tukseksi Kyrkans Ungdom-nimi- tuksen lieventämiseksi Itä-Suomen
182: selle nuorisoliitolle si veellis-uskon- rajaseutukunnissa ............... 148
183: nolliseen työhön ruotsinkielisillä 54. Lampinen y. m., rah. al. N:o 42:
184: rannikko- ja saaristoseuduilla . . . . 130 Määrärahan osoittamisesta avus-
185: 43. Saarinen y. m., rah. al. N :o 31: Ko- tuksiksi ja lainoiksi salaojituksen
186: rotetun määrärahan osoittamisesta edistämistä varten . . . . . . . . . . . . . . 150
187: uusien ma.anviljelysirusinöörin- ja 55. Pilppula y. m., rah. al. N :o 43:
188: rakennusmestarinvirkojen perusta- Määrärahan osoittamisesta avustus-
189: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 lainaksi Villakeskus Oy:lle ...... 152
190: 44. Luoma-aho y. m., rah. al. N :o 32: 56. Leppälä y. m., rah. al. N:o 44: Mää-
191: Korotetun määrärahan osoi ttami- rärahan osoittamisesta laatupalk-
192: sesta maanparannustöiden kustan- kioiksi villantuottajille . . . . . . . . . . 154
193: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 57. Teittinen y.m., rah.al. N:o 45:
194: 45. Helenelund m. fl., fin. mot. N :o 33: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
195: Angående anvisande av anslag för siksi pienviljelijöille maatalousko-
196: uppförande av en lärarbostadsbygg- neiden hankkimista varten . . . . . . 156
197: nad vid Korsholms lantmannaskola 136 58. Teittinen y. m., rah. al. N:o 46:
198: 4·5. Helenelund y. m., rah. al. N:o 33: Määrärahan osoittamisesta pienvil-
199: Määrärahan osoittamisesta opetta- jelijäin konekursseja varten ...... 157
200: jain asuntorakennuksen rakentami- 59. Linna y, m., rah. al. N:o 47: Mää-
201: seksi Korsholman maamieskouluun 137 rärahan osoittamisesta Suomen
202: 46. Kivisalo y. m., rah. al. N :o 34: puutarhaviljelijäin liitolle käytet-
203: Määrärahan osoittamisesta karjan- täväksi vanhojen omenapuiden
204: hoitokoulutalon rakentamiseksi Le- uudestaan varttamista varten . . . . 158
205: paan tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 60. Pohjannoro y. m., -rah. al. N :o 48: .
206: 47. Kleemola y.m., rah.al. N:o 35: Korotetun määrärahan osoittami-
207: Määrärahan osoittamisesta tuotan- sesta koti teollisuuden edistämiseksi 160
208: topalkkion maksamiseksi Pohjois- 61. Pohjannoro y. m., rah. al. N :o 49:
209: Suomessa meiJerien jalostamasta Määrärahan osoittamisesta naisko-
210: maidosta ja syrjäseuduilta kaup- ti teollisuuskoulun perustamiseksi
211: paan tulleesta maa tiaisvoista . . . . 139 Mikkeliin . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . 161
212: 48. Moilanen y. m., rah. al. N:o 36: 62. Lampinen y. m., rah. al. N :o 50:
213: Määrärahan osoittamisesta Suomen Määrärahan osoittamisesta Laidun-
214: sahateollisuuskoulutalon laajenta- yhdistykselle konsulentin palkkaa-
215: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 miseksi Lapin lääniä varten . . . . . . 162
216: 49. Kallio y. m., rah. al. N:o 37: ~Iää 63. Vilhula y. m., rah. al. N :o 51: Mää-
217: rärahan osoittamisesta kiertävän rärahan osoittamisesta palsta- ja
218: koti talouskoulun perustamiseksi lapsiavustusviljelmätoiminnan tu-
219: Suomenlahden ulkosaaristokuntia kemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
220: varten ......................... 142 64. Kaijalain.en y. m., rah. al. N:o 52:
221: 50. Linkomies y. m., rah. al. N :o 38: Korotetun määrärahan osoittami-
222: Määrärahan osoittamisesta avustuk- sesta maataloudellista rajaseututoi-
223: seksi Hämeen-Uudenmaan ja Sa- mintaa varten neuvontatyön tehos-
224: takunnan raakasokeritehtaille .... 144 tamiseksi Pohjois-Suomen rajaseu-
225: 51. Murtomaa y.m., rah.al. N:o 39: tualueena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
226: Määrärahan osoittamisesta avustuk- 65. Pilppula y. m., rah. al. N :o 53:
227: seksi Satakunnan raalmsokeriteh- Määrärahan osoittamisesta uusien
228: taalle ...................•...... 146 kalastajaliittojen ja Suomen kalas-
229: 52. Huittinen y. m., rah. al. N:o 40: tusyhdistyksen toiminnan tukemi-
230: Määrärahan osoittamisesta palk- seksi ........................... 169
231: Sisällysluettelo 1939. vu
232: Siv. Siv.
233: 66. Lampinen y. m., rah. al. N:o 54: land för utgivande av bidrag till
234: Määrärahan osoittamisesta Seiska- bostadsförbättringar ............ 186
235: rilla, Lavansaarella, Paninsaarella 79. Bonsdorff y. m., rah. al. N :o 67:
236: ja .Tytä11saarella olevien suoja-aluei- Määrärahan osoittamisesta Bostads-
237: den omistajille metsänkäytön ra- föreningen Sve:p.ska Finland nimi-
238: joituksista aiheutuvan vahingon selle yhdistykselle avustusten myön-
239: korvaamista varten . . . . . . . . . . . . . 170 tämisek~i asuntojen korjauksiin .. 187
240: 67. Mikkola y. m., rah. al. N :o 55: 80. 0. Peltonen y. m., rah. al. N :o 68:
241: Määrärahan osoittamisesta V ana- Määrärahan osoittamisesta valtion
242: javesistön perkansta varten . . . . . . 171 ruutitehtaan työväenasuntojen ra-
243: 68. Kemppi y. m., rah. al. N:o 56: kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 188
244: Määrärahan osoittamisesta Rokka- 81. Tukia y. m., rah. al. N:o 69: Mää-
245: Janjoen perkaustyötä varten ..... 172 rärahan osoittamisesta Lappeenr.an-
246: 69. Luukka, rah. al. N:o 57: Määrära- nan-Luumäen rautatien rakenta-
247: han osoittamisesta Muolaanjärven mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
248: laskutyö-n suorittamiseen . . . . . . . . 173 82. J. Raatikainen y. m., rah. al. N :o
249: 70. Luoma-aho y. m., råh. al. N:o 58: 70: Määrärahan osoittamisesta Sor-
250: Määrärahan osoittamisesta Kätkän- tavalan-Läskelän oikoradan raken-
251: joen perkaustyötä varten . . . . . . . . 174 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
252: 71. Soininen y. m., rah. al. N :o 59: 83. Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 71:
253: Määrärahan osoittamisesta Koita- Määrärahan osoittamisesta Rova-
254: joen perkaustöitä varten ........ 175 niemen-Petsamon rautatien raken-
255: 7•J Nurmesniemi y. m., rah. al. N:o 60: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192
256: Määrärahan osoittamisesta Kalajan 84. Lahtela y. m., rah. al. N :o 72: Mää-
257: järvikuivion kuivattami•seen ..... 177 rärahan osoittamisesta Kemijärven
258: 73. Määttä y. m., rah. al. N :o 61: Ko- -Petsamon rautatien rakentami-
259: rotetun määrärahan osoittamisesta seksi .......................... 194
260: Pohjois-Pohjanmaan viemäriverkos- 85. Junes y. m., rah. al. N:o 73: Mää-
261: ton suunnitelman tekoa ja töitten rärahan osoittamisesta rautatien
262: alkuunpanoa varten . . . . . . . . . . . . . 179 rakentamiseksi Kaulirannasta Ko-
263: 74. Wirranniemi y. m., rah. al. N:o 62: larin kautta Petsamoon ......... 196
264: Määrärahan osoittamisesta Kitka- 86. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 74:
265: joen Käylän-Juuman välisen osan Määrärahan osoittamisesta Turun
266: perkaustyötä varten . . . . . . . . . . . . . 180 -Ahvenanmaan saaristotien jatka-
267: 75. Rytinki y. m., rah. al. N:o 63: Mää- miseksi Paraisten-Nauvon-Korp-
268: rärahan osoittamisesta Iijoen per- poon-Houtskarin tiesuunnalla .. 199
269: kaustöitä varten ................ 181 87. Törngren m. fl., fin. mot. N:o 75:
270: 76. Rytinki y. m., rah . .al. N :o 64: Mää- Angående anvisande av anslag för
271: rärahan osoittami·sesta Vuorma- ja Iniö kommuns förbindande med
272: Hetejärvien kuivattamistöitä var- rikstelefonnätet över Houtskär och
273: ten ............................ 182 Korpo ......................... 201
274: 77. Annala y. m., rah. al. N:o 65: 87. Törngren y. m., rah. al. N:o 75:
275: Korotettujen määrärahain osoi tta- Määrärahan osoittamisesta Iniön
276: misesta kaupunkien, kauppalain kunnan liittämiseksi valtakunnan
277: ja muiden taajaväkisten yhdyskun- puhelinverkostoon Houtskarin ja
278: tain vähävaraisten, monilapsisten Korppoon · kautta ............... 202
279: perheiden asunto-olojen parantami- 88. Jokinen y. m., rah. al. N :o 76: Mää-
280: seen ........................... 183 rärahan osoittamisesta Perniön-
281: 78. Rantala y. m., rah. al. N:o 66: Mää- - Taalintehtaan maantien paran-
282: rärahan osoittamisesta maaseudun nustöitä varten ................. 203
283: varattomien, monilapsisten perhei- 89. Kuusisto, rah. al. · N:o 77: Määrä-
284: den asunto-olojen parantamiseksi 184 rahan osoittamisesta Järvenpään-
285: 79. Bonsdorff m. fl., fin. mot. N :o 67: Nummisten kyläteiden rakentamista
286: Angående anvisande av anslag åt ja valtion hoitoon ottamista varten 204
287: Bostadsföreningen Svenska Fin- 90. Heikkilä y. m., rah. al. N :o 78:
288: VIII Sisällysluettelo 1939.
289:
290: Siv. Siv.
291: Määrärahan osoittamisesta Tykö- tien rakentamiseksi Enonkosken
292: län-Harhalan maantien ja ,sillan Hanhivirrasta Ihamaniemen-Pyy-
293: rakentamiseen .................. 205 linsaaren-Vaaluvirran kautta Hei-
294: 91. Aarniokoski y. m., rah. al. N :o 79: näveden asemalle .............•.. 220
295: Määrärahan osoittamisesta maan- 102. K emppi y. m., rah. al. N :o 90:
296: tien rakentamiseksi Kankaanpään Määrärahan osoittamisesta maan-
297: -Jämijärven maantieltä Hongon- tien rakentamiseksi Ala.s·ommeen
298: joen-Karvian maantielle . . . . . . . . 206 rauta tiepysäkiltä Porlammin-Ylä-
299: 92. Salmenoja y. m., rah. al. N :o 80: sommeen-Aution kylien kautta
300: Määrärahan osoittamisesta Mylly- Terijoen maantielle ............. 221
301: kosken-Inkeroisten maantien ra- 103. Pohjannoro y. m., rah. al. N :o 91:
302: kentamista varten .............. 207 Määrärahan osoittamisesta maan-
303: 93. Teittinen y. m., rah. al. N :o 81: tien rakentamiseksi Mikkelin-
304: Määrärahan osoittamisesta Savon Anttolan maantieltä Parkkilan
305: valtatien oikaisemiseen ja paranta- tienristeyksen seudulta Väänälän
306: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 y. m. kylien kautta Koikkalan kun-
307: 94. Schildt y. m., rah. al. N :o 82: Mää- nantielle ....................... 2'>9
308: , rärahan osoittamisesta tiesuunnan 104. Pohjannoro y. m., rah. al. N :o 92:
309: tutkimiseksi Kalkkisten lauttapai- Korotetun määrärahan osoi ttami-
310: kalta Heinolan kirkonkylään .... 210 sesta Puhoksen- Seikanlammen
311: 95. J ern m. fl., fin. mot. N :o 83: An- maantien oikaisemiseen ......... 223
312: gående anvisande av anslag för 105. A. Halonen y. m., rah. al. N:o 93:
313: vägbyggnadsarbeten å landsvägen Määrärahan osoittamisesta Lahden-
314: Vasa-Kvevlax-Maxmo ......... 211 pohjan-Sortavalan maantien pa-
315: 9:1. Jern y. m., rah. al. N:o 83: Määrä- rantamiseksi ................... 224
316: rahan osoittamisesta V aa•san-Koi- 106. Tervo y, m., rah. al. N:o 94: Mää-
317: vulahden-Maksamaan maantien rärahan osoittamisesta maan tien
318: rakennustöitä varten ............ 212 rakentamiseksi Hattuvaaran maan-
319: 96. 0. Peltonen y. m., rah. al. N:o 84: tieltä N uorajärven itäpuoli tse Möh-
320: Määrärahan osoittamisesta maan- kön kylään Ilomantsin kunnassa .. 226
321: tien rakentamiseksi Laukaan-Koi- 107. Tervo y. m., rah. al. N:o 95: Mää-
322: viston-Honkalan maantieltä Suo- rärahan osoittamisesta maantien
323: lahden kauppalaan . . . . . . . . . . . . . . 213 rakentamiseksi Ilom;:.tntsin pitäjän
324: 97. Luukka, rah. al. N :o 85: Määrära- Möhkön kylästä Ontronvaaran
325: han osoittamisesta Koiralan-Pun- kautta Lokanlahteen ............ 228
326: nuksen maantien rakennustöitä var- 108. Soininen y. m., rah. al. N :o 96:
327: ten Muolaan kunnas·sa . . . . . . . . . . 215 Määrärahan osoittamisesta Kaavin
328: 98. Hämäläinen y. m., rah. al. N:o 86: -Kortteisen-Sivakkavaaran tien
329: Määrärahan osoittamisesta Kangas- kuntoon saattamiseksi .......... 230
330: niemen-Pieksämän maantien Sii- 109. Soininen y, m., rah. al. N:o 97:
331: linmyllyn-Haarajoen tieosan kun- Määrärahan osoittamisesta Kaavin
332: nostamiseen .................... 216 kunnan Ukonvaaran ja Polvijärven
333: t)9. Luostarinen y. m., rah. al. N :o 87: kunnan Hukkalan välisen tien
334: Määrärahan osoittamisesta maan- kuntoonpanemista ja valtion hoi-
335: tiesuunnan tutkimiseksi Enonkos- toon ottamista varten .......... 231
336: ken-Heinäveden tieltä Savonran- 110. Tolppanen y. m., rah. al. N :o 98:
337: nan kirkolle .................... 217 Määrärahan osoittamisesta · Ilo-
338: 100. Miikki y. m., rah. al. N:o 88: Mää- mantsin kunnassa Hattuvaaran
339: rärahan osoittamisesta maan tien tieltä Koivuvaaran kylästä alkavan
340: rakentamiseksi Ruokolahden Im- ja Lutikkavaaran kylän kohdalla
341: molanjärven kylästä Säämingin Liusvaaran tiehen yhtyvän yhdys-
342: Särkilahden kylään ............. 218 tien rakentamista varten ........ 232
343: 101. Tolonen y. m., rah. al. N :o 89: 111. Tolppanen y. m., rah. al. N :o 99:
344: Määrärahan osoittamisesta maan- Määrärahan osoittamisesta Poro-
345: Sisällysluettelo 1939. IX
346:
347: Siv. Siv.
348: kylästä Ylikylän ja Saramon ky- maantien rakentamiseksi Kuhmon
349: lien kal.ltta Nurmeksen-Kuhmon -Suomussalmen maantieltä Seilo-
350: tiehen yhtyvän tien rakentamiseksi 234 sen •salmen kautta J uostanan kan-
351: 112. Rytinki y. m., rah. al. N :o 100: sakoululle Kuhmon kunnassa .... 248
352: Määrärahan osoittamisesta E·sko- 124. Wirranniemi y. m., rah. al. N :o
353: . lan-Korentokankaan kunnantien 112: Määrärahan osoittamisesta
354: maantieksi kunnostamista varten .. 236 maantien rakentamiseksi Mäkelän
355: 113. Salo y. m., rah. al. N :o 101: Mää- -Heikkilän-Pukarin tieltä Niva-
356: rärahan osoittamisesta Kiehimän lan talon kohdalta Eksymän talon
357: -Puolangan maantien korjaamista kautta Enojärvelle Kuusamossa .. 249
358: varten ......................... 237 125. Wirranniemi y. m., rah. al. N:o
359: :114. Salo y. m., rah. al. N:o 102: Mää- 113: Määrärahan osoittamisesta
360: rärahan osoittamisesta maantien maantien rakentamiseksi Kuusa-
361: rakentamiseksi Leinolankosken ase- mon-Tuutijärven tieltä Paanajär-
362: malta Puokiovaaran .seudulle .... 238 ven luoteiskulmasta Ruskeakalliolie 250
363: 115. Lohi y. m., rah. al. N :o 103: Mää-
364: 126. Lindqvist, rah. al. N :o 114: Määrä-
365: rärahan osoittamisesta maantien
366: rahan osoittamisesta Oulun-Ke-
367: . rakentamista varten Rannan-Pu-
368: mm maantien uusimistäitä varten 251
369: dasjärven maantieltä Simojärven
370: pohjoispäähän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239 127. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 115:
371: 116. Lohi y. m., rah. al. N :o 104: Mää- Määrärahan osoittamisesta maan-
372: rärahan osoittamisesta Rannan- tien rakentamiseksi Sierilän los-
373: Posion maantien rakentamiseksi .. 240 silta Oikaraisen ja Saaren kylien
374: 117. Lohi y. m., rah. al. N:o 105: Mää- kautta Suutarinkorvan rautatiesil-
375: rärahan osoittamisesta Rannan- lalle ........................... 252
376: Taivalkosken maantien rakentami- 128. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 116:
377: seksi ........................... 241 Määrärahan osoittamisesta maan-
378: 118. Rytinki y. m., rah ..al. N :o 106: tien rakentamiseksi Muurolan ase-
379: Määrärahan osoittamisesta maan- malta Ylitornion- Raanujärveii
380: tien rakentamiseksi Pudasjärven maantiehen .................... 253
381: kunnan Puhoksen J\fyllykankaalta 129. Koivuranta y.m., rah. al. N:o 117:
382: Puolangan- Taivalkosken maan- Määrär.ahan osoittamisesta maan-
383: tielle .......................... 242 tien rakentamiseksi Sierilän los-
384: 119. Karjalainen y. m., rah. al. N:o 107: silta Pekkalan lossille Kemijoen
385: Määrärahan osoittamisesta maan- eteläpuolta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
386: tien rakentamiseksi Hyrynsalmen 130. Lahtela y. m., rah. al. N :o 118:
387: ~Moisionvaaran maantieltä Suo- :Määrärahan osoittamisesta Kaira-
388: mussalmen J umaliskylään 244 lan-Luiron maantien rakentami-
389: 120. Karjalainen y. m., rah. al. N :o 108: seksi ....... 0 •••••••••••••••••• 0 :25i)
390: Määrärahan osoittamisesta Paakin- 131. Lahtela y. m., rah. al. N :o 119:
391: mäen-Kontiomäen kylätien kun- Määrärahan osoittamisesta Sallan-
392: toonsaattamiseksi ............... 245 Lampelan- Vuosnajärven-Tuuti-
393: 121. J anhonen, rah. al. N :o 109: Määrä- järven maantien rakentamiseksi .. 256
394: rahan osoittamisesta maantien ra- 132. Lahtela y. m., raho al. N :o 120:
395: kentamiseksi Hyrynsalmen- Moi- Määrärahan osoittamisesta Sallan
396: sianvaaran tieltä Tuomaankosken kunnassa olevan Kuolajärven-
397: kautta Hakokylään .............. 246 Vuorijärven tien kuntoonsaattami-
398: 1220 J anhonen, rah. al. N :o 110: Määrä- seksi ........................... 2;'\8
399: rahan osoittamisesta maantien ra- 133. Lahtela y. m., rah. al. N :o 121:
400: kentamiseksi Härmäkylän tiestä Määrärahan osoittamisesta Kemi-
401: Livantiiran järven länsipuolitse Ti- järven--Sallan maantiestä Soppe-
402: moniemen tiehen Kuhmon kunnassa 247 lan kautta Räisälään ja tältä tieltä
403: 123. .A.rhama y. m., rah. al. N :o 111: Lehtolan kautta Posion Ristilään
404: Määrärahan osoittamisesta erä- johtavan maantien rakentamiseksi 259
405:
406: 2
407: X Sisällysluettlillo 1939.
408:
409: Siv. Siv.
410: 134. Lahtela y. m., rah. al. N :o 122: 148. Wirranniemi y. m., rah. al. N :o
411: Korotetun määrärahan osoittami- 136: :Määrärahan osoi ttall\isesta sil-
412: sesta Kemijärven kirkonkylän- lan rakentamista varten Romppasen
413: Luusuan maantien rakentamiseen 261 ,s,almen lassipaikalle Taivalkoskella 280
414: 185. Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 123: 149. J ern m. fl., fin. mot. N :o 137: An-
415: :Määrärahan osoittamisesta Satta- gående anvisande av anslag för
416: sesta Sodankylän R.ajalankylään upprätthållande av båtlinjerna
417: johtavan tien rakentamiseksi .... 263 Vasa-Björköby, Vasa-Södra Vall-
418: 1:16. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 124: grund och Vasa-Replot . . . . . . . . 281
419: :Määrärahan osoittamisesta Sodan- 149. J ern y. m., rah. al. N :o 137: Mää-
420: kylän Kelujärveltä Savukosken rärahan osoittamisesta laivalinjojen
421: Tanhuankylään johtavan maantien Vaasa-Björköby, Vaasa-Södra
422: rakentamiseksi .................. 264 Vallgrund ja Vaasa-Raippaluoto
423: 137. Junes y. m., rah. al. N:o 125: Mää- ylläpitämiseksi .................. 283
424: rärahan osoittamisesta Kolarin- 150. Lepistö y. m., rah. al. N :o 138:
425: Kurtakan maantien rakentamiseksi 265 :Määrärahan osoi ttarriisesta Pietar-
426: la8. Lahtela y. m., rah. al. N :o 126: saaren satamaan johtavan laivaväy-
427: Korotetun määrärahan osoittami- län syventämiseen ............... 285
428: sesta kunnan- ja kyläteiden avus- 151. Määttä y. m., rah. al. N :o 139:
429: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 Määrärahan osoittamisesta Oulun
430: 1:19. Rytinki y. m., rah. al. N :o 127: syväsataman rakentamiseksi ...... 286
431: Korotetun määrärahan osoittami- 152. Kalliokoski y. m., rah. al. N :o 140:
432: sesta kunnan- ja kyläteiden avus- :Määrärahan osoittamisesta tullivar-
433: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 tioinnin järjestämiseksi Himangan
434: 140. Joukanen y. m., rah. al. N:o 128: satamaan ....................... 287
435: Määrärahan osoittamisesta sillan ja 153. Salmenoja y. m., rah. al. N :o 141:
436: sen yhdysteiden rakentamiseksi Määrärahan osoittamisesta Itä-Suo-
437: Kokemäenjoen yli Kiikan pitäjässä 269 men satamien jäänsärkijäaluksen
438: 141. Kuittinen y.m., rah.al. N:o 129: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . 289
439: :Määrärahan osoittamisesta Vuoksen 154. Tukia y. m., rah. al. N :o 142: Mää-
440: yli rakennettavan sillan perustöitä rärahan osoittamisesta Saimaan-
441: varten ......................... 272 Kuolimojärven kanavan rakentami-
442: 142. Leppälä y. m., rah. al. N:o 130: ·S·een ..... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291
443: :Määrärahan osoittamisesta sillan 155. II eljas y. m., rah. al. N :o 143: Mää-
444: rakentamiseksi Vorssunsalmeen Sor- rärahan osoittamisesta Iisveden-
445: tavalan maalaiskunnassa ........ 274 Haukiveden kanavan rakentami-
446: 14:1. Pohjannoro y. m., rah. al. N :o 131: seen ........................... 292
447: Määrärahan osoittamisesta Ukon- 156. A. Halonen y. m., rah. al. N :o 144:
448: salmen sillan rakentamiseen .... 275 Määrärahan osoittamisesta kalas-
449: 144. Räisänen y. m., rah. al. N :o 132: tussataman rakentamiseksi Laato-
450: Määrärahan osoittamisesta Peltosal- kan Rasisaareen ................ 296
451: men sillan rakentamiseksi ........ 276 157. Salo y. m., rah. al. N :o 145: Määrä-
452: 145. N1trmesniemi y. m., rah. al. N:o rahan osoi ttami·sesta puhelinjohdon
453: 133: Määrärahan osoittamisesta rakentamista varten Puolangan kir-
454: Tikkalansalmen sillan rakentamista kolta Pudasjärvelle ja Suomussal-
455: varten ......................... 277 men Yli-Näljängälle ............ 298
456: 146. Salo y. m., rah. al. N :o 134: Määrä- 158. Salo y. m., rah. al. N :o 146: Määrä-
457: rahan osoittamisesta sillan ja pen- rahan osoittamisesta Kajaanin kih-
458: kereen rakentamiseksi Otermajär- lakunnan puhelinverkoston tihen-
459: ven salmeen Vaalan-Puolangan tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299
460: maantiellä ...................... 278 159. Lahtela y. m., rah. al. N :o 147:
461: 14.7. Salo y. m., rah. al. N:o 135: :Määrä- Määrärahan osoittamisesta raja-ai-
462: rahan osoittamisesta sillan rakenta- dan rakentamiseksi valtakunnan
463: mista varten Oulujoen yli Utajär- rajalle Sallan ja Savukosken kun-
464: ven lassipaikalle ................ 279 tien kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300
465: Sisällysluettelo 1939. XI
466:
467: VI. Talousvaliokunta.
468: Sa:iraaloita koskevia toivomus- Siv.
469: aloitteita. 2. Paksujalka y. m., toiv. al. N :o 13:
470: Määrärahasta kuntien mielisairas-
471: Siv. osastoille avustuksiksi hoitokustan-
472: l. Wirranniemi y. m., toiv. al. N:o 12: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306
473: Toimenpiteistä keuhkotautiparan- 3. Simonen y. m.~ toiv. aL N :o 14:
474: tolan rakentamiseksi Koillis-Poh- Toimenpiteistä aluesairaalan ai-
475: janmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 kaansaamiseksi Ylivieskaan ...... 307
476:
477:
478:
479:
480: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
481: Kunnallislakeja, köyhäinhoitoa, lai- serna i lagen om inkomst- och för-
482: najyvästöjä, merilakia, tielainsää- mögenhetsskatt ................. 318
483: däntöä, moottoriajoneuvoja, kir- 4. Ostenson · y. m., toiv. al. N :o 15:
484: konkirjoja, y. m. koskevia laki- ja Kunnallislakien muuttamisesta si-
485: toivomusaloitteita. ten, että kuolleen henkilön tuloa
486: verotettaisiin samojen perusteiden
487: 1. Jokinen y. m., lak. al. N:o 12: Eh- mukaan kuin tulo- ja omaisuusve-
488: dotus laiksi merilain muuttamisesta 313 rolaissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
489: 2. K ivioia y. m._, lak. al. N :o 13: Eh- 5. Vesterinen y. m., toiv. al. N :o 16:
490: dotus laiksi erinäisten kuolleista Esityksen antamisesta tielainsää-
491: annettavien luetteloiden lakkautta- dännön uudistamisesta . . . . . . . . . . 322
492: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315 6. Pohjala y. m., toiv. al. N:o 17: Toi-
493: 3. Janhonen y.m., lak.al. N:o 14: menpiteistä moottoriajoneuvojen ja
494: Ehdotus laiksi niistä perusteista, käyttömoottorien melun ehkäise-
495: joiden mukaan valtionavustusta miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 324
496: kunnan- ja kyläteiden kunnossapi- 7. Schildt y.m., toiv.al. N:o 18: Esi-
497: toa varten on annettava (Laus. tyksen antamisesta lainajyvästöistä
498: Vv:lta) ........................ 316 ja siemenrahastoista annetun lain
499: 4. Ostenson m. fl., hemst. mot. N :o 15: muuttamisesta .................. 325
500: Angående sådan ändring av kom- 8. Rydberg y. m., toiv. al. N :o 19:
501: munallagarna att skatten för av- ·Esityksen antamisesta eräiden köy-
502: liden persons inkomst måtte stå i häinhoi toa saaneiden henkilöiden
503: överenstämmelse med bestämmel- ja heidän omaistensa vapauttami-
504: sesta korvausvelvollisuudesta 327
505:
506:
507:
508:
509: VIII. Sivistysvaliokunta.
510: Oppi- ja kansakouluja koskevia aikaansaamiseksi Uudenkaupungin
511: toivon~usaloitteita. yhteislyseolle ................... 334
512: 3. Tuurna y. m., toiv. al. N:o 22: Tek-
513: 1. Honka, toiv. al. N :o 20: Toimen- nillisen opiston perustamisesta Vii-
514: piteistä uuden koulu talon aikaan- puriin ................ • . . . . . . . . 336
515: saamiseksi Uudenkaupungin yhteis- 4. Pohjala y. m., toiv. al. N :o 23:
516: lyseolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333 Huonokuuloisten kouluiässä olevien
517: 2. Lehtokoski y. m., toiv. al. N:o 21: la:sten kansakouluopetuksen järjes-
518: Toimenpiteistä uuden koulutalon tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338
519: XII Sisällysluettelo 1939.
520:
521: Siv. Siv.
522: 5. Lehtokoski y. m., toiv. al. N :o 24: 6. Pohjannoro y. m., toiv. al. N:o 25:
523: Toimenpiteistä riittävän ja tarkoi- Toimenpiteistä kotiapulaisen huo-
524: tuksenmukaisen kouluravinnon ai- neen sisällyttämiseksi maalaiskan-
525: kaansaamiseksi kaikille kansakou- sakoulunopettajain luontoisetuihin 341
526: lulapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
527:
528:
529:
530: IX. Maatalousvaliokunta.
531: Maa- ja metsätaloutta, asutustoi- 13. Annala y. m., toiv. al. N :o 37: Ko-
532: mintaa, maatalous- y. m. kouluja, rottomien asutuslainojen myöntä-
533: kotiteollisuutta, kotitaloutta y. m. misestä maanviljelysammatin har-
534: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. joittamiseen edellytyksiä omaaville
535: tilattomille ja varattomille vapaus-
536: l. Eskola y. m., lak. al. N :o 15: Ehdo- sodan rintamamiehille .......... 368
537: tus laiksi asutuslain muuttami- 14. Soininen y. m., toiv. al. N :o 38:
538: sesta .......................... 347 Toimenpiteistä Ilomantsin kunnan
539: 2. M. Hannula y. m., toiv. al. N:o 26: asutuskysymykEen nopeaksi ratkai-
540: Helsingin kasvatusopillisen talous- semiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369
541: koulun ottamisesta valtion haltuun 351 15. Wirranniemi y. m., toiv. al. N:o
542: 3. M. Hannula y.m., toiv.al. N:o 27: 39: Toimenpiteistä Kuusamon ja
543: Esityksen antamisesta Helsingin Posion kunnissa vuoden 1927 jäl-
544: käsi työopiston ottamisesta vai tion keen perustettujen mäkitupa-aluei-
545: haltuun ........................ 354 den i tsenäistyttämiseksi . . . . . . . . . . 370
546: 4. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 28: 16. Määttä y. m., toiv. al. N:o 40: Val-
547: Maatalouskoeaseman perustamisesta tion osanottoa maanparannustöiden
548: Keski-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . 355 kustannuksiin koskevien määräys-
549: 5. K. Kämäräinen y. m., toiv. al. N:o ten muuttamisesta .............. 372
550: 29: Suunnitelman laatimisesta 17. Niskanen y. m., toiv. al. N :o 41:
551: uusien kiertävien maatalouskoulu- Esityksen antamisesta maatalouden
552: jen perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 356 perusluoton jakelun järjestämisestä 375
553: 6. Luostarinen y. m., toiv. al. N :o 30: 18. Schildt y. m., toiv. al. N :o 42: Esi-
554: Metsäkoulun perustamisesta Kar- tyksen antamisesta uudisviljelys-
555: vion valtionmaille Heinäveden pi- palkkioista annetun lain muutta-
556: täjässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377
557: 7. Luostarinen y.m., toiv.al. N:o 31: 19. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o
558: Kiinteän mieskoti teollisuuskoulun 43: Angående ändring av förord-
559: perustamisesta Mikkelin lääniin . . 360 ningen om premiering av småbru-
560: 8. Määttä y.m., toiv. al. N:o 32: Esi- kare för ny- och betesodlingar . . . . 379
561: tyksen antamisesta pienviljelijä- 19. Wicl;man y. m., toiv. al. N:o 43:
562: koulun perustamisesta Pudasjärven Uudis- ja laidunviljelyksistä pien-
563: pitäjään ........................ 361 viljelijöille annettavista palkkioista
564: 9. Arhama y. m., toiv. al. N:o 33: Toi- annetun asetuksen muuttamisesta 381
565: menpiteistä emäntäkoulun aikaan- 20. Teitlinen y. m., toiv. al. N :o 44:
566: saamiseksi Sotkamoon . . . . . . . . . . 362 Esityksen antamisesta pienviljeli-
567: 10. Miklcola y. m., toiv. al. N :o 34: Toi- jäin konehankintojen edistämiseksi 383
568: menpiteistä valtion virkatalojen 21. Musta~:;ilta y. m., toiv. al. N :o 45:
569: käyttöä koskevan lainsäädännön Toimenpiteistä kääpiöviljelmien ja
570: muuttamiseksi .................. 363 vuokra-alueiden haltijain laidunky-
571: 11. Lohi y. m., toiv. al. N :o 35: Valtion symy ksen selvittämiseksi . . . . . . . . 386
572: maiden asutuksen jouduttamisesta 365 22. Lepist& y. m., toiv. al. N :o 46: Toi-
573: 12. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 36: menpiteistä runkoviemäriverkosto-
574: Toimenpiteistä asutustoiminnan suunnitelman laatimiseksi Keski-
575: jouduttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 366 Pohjanmaalle ................... 388
576: Sisällysluettelo 1939. XIII
577:
578: Siv. Siv.
579: 23. Määttä y. m., toiv. al. N:o 47: Po- 24. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 48: Toi-
580: ronhoitoalueen rajain tarkistami- menpiteistä raja-aidan rakentami-
581: sesta ........................... 390 seksi valtakunnan rajalle Salmin ja
582: Suojärven kunnissa . . . . . . . . . . . . . 392
583:
584:
585:
586:
587: Xo Työväenasiainvaliokunta o
588: Työväen vakuutusta, eläkkeitä, uloimman rantaseudun väestön toi-
589: vuosilomia, asunto-oloja, palk- meentulon turvaamiseksi ......... 425
590: kausta, työaikaa, metsätyöläisiä, 12. Perho y. m., toiv. al. N:o 55: Esi-
591: merimiehiä, työsopimusta, Ieipo- tyksen antamisesta laiksi maata-
592: moita, liikeapulaisia y. m. koskevia louspalkkatyöväen alimmista pal-
593: laki- ja toivomusaloitteita. koista ......................•... 426
594: 13. Niskanen y. m., toiv. al. N:o 56:
595: 1. l(ivisalo y. m., lak. al. N:o 17: Eh- Esityksen antamisesta ruumiilli-
596: dotus laiksi työntekijäin vuosilo- sen työn taloudellisen arvon korot-
597: malain 8 ja 18 § :n muuttamisesta 397 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . • • . . . . 428
598: 2. Er·ich y. m., lak. al. N :o 18: Ehdo- 14. M. Hannula y. m., toiv. al. N:o 57:
599: tus laiksi työsopimuslain muutta- Toimistohenkilöiden ja liikeapu-
600: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400 laisten neuvotteluoikeudesta työn-
601: 3. Aattela y. m., lak. al. N :o 19: Eh- autajainsa kanssa palkkaus- ja työ-
602: dotus laiksi merimieslain muutta- oloista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 430
603: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403 15. Frietsch, hemst. mot. N :o 58: An-
604: 4. Lepistö y. m., lak. al. N :o 20: Eh- gående införande av särskilda be-
605: dotus laiksi metsäpalkkatarkkai- stämmelser om uppsägningstideu
606: lusta ja puutavaran työmittauk- för de privatauställda .......... 432
607: sesta .......................... 405 15. Frietsch, toiv. al. N:o 58: Yksityis-
608: 5. Räisänen y. m., lak. al. N :o 21: Eh- ten palveluksessa olevien irtisano-
609: dotus leimopotyölaiksi .......... 414 misaikaa koskevien säännösten an-
610: 6. Wiik y. m., toiv. al. N:o 49: Esi- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434
611: tyksen antamisesta pakollisen työt- 16. Tolo;,en y. m., toiv. al. N :o 59:
612: tömyysvakuutuksen toteuttamiseksi 418 Kiertävien kotiapulaisten koulu-
613: 7. Erich y. m., toiv. al. N:o 50: Esi- tuksen järjestämisestä ......•... 436
614: tyksen antamisesta uudeksi työnte- 17. Ostenson m. fl., hemst. mot. N:o 60:
615: kijäin tapaturmavakuutuslaiksi .. 420 Angående utredning av möjlighe-
616: 8. Pitkänen, toiv. al. N :o 51: Työnan- terna för en effektiv upplysnings-
617: tajan vapauttamisesta kansaneläke- verksamhet beträffande ungdomens
618: lain mukaisesta maksu- ja tilinpi- yrkesvägledning ................ 438
619: tovelvollisuudesta ............... 422 17. Ostenson y. m., toi v. al. N :o 60:
620: 9. Toivonen y. m., toiv. al. N :o 52: Nuorison ammatinvalintaa koske-
621: Esityksen antamisesta l~iksi työ- van valistustoiminnan tehostami-
622: ajasta maataloudessa ............ 423 sesta ........................... 439
623: 10. Annala y.m., toiv.al. N:o 53: 18. Annala y. m., toiv. al. N :o 61: Toi-
624: Avustuksien ja lainojen myöntämi- menpiteistä suurperheisten tukemi-
625: sestä maaseudun asunto-olojen pa- seksi .......................•.. 440
626: rantamiseen vahvistettujen jakope- 19. Niskanen y. m., toiv. al. N:o 62:
627: rusteiden muuttamisesta ........ 424 Esityksen antamisesta lastenkasva-
628: 11. Ketonen y. m., toiv. al. N:o 54: tusavustusten yleistämiseksi ...... 442
629: Toimenpiteistä meren saariston ja
630: XIV Sisällysluettelo 1939.
631:
632: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
633: Laivastoa, asevelvollisia ja suoje- Siv.
634: luskuntajärjestöä koskevia laki- ja 2. Kokko y. m., toiv. al. N:o 6S: Esi-
635: toivomusaloitteita. tyksen antamisesta laivasto-ohjel-
636: Siv. maksi .......................... 451
637: 1. Suurkonka y. m., lak. al. N :o 16: 3. H orelli y. m., toiv. al. N :o 64: Ase-
638: Ehdotus laiksi suojeluskuntajärjes- velvollisten palvelusajan pidentä-
639: töstä annetun lain muuttamisesta 449 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452
640:
641:
642:
643:
644: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
645: Rautateitä, maanteitä, siltoja, ka- 11. Pohjannoro y. m., toiv. al. N:o 75:
646: navia, puhelinverkostoa y. m. kos- Toimenpiteistä rauta tiey Ii käytävillä
647: kevia toivomusaloitteita. sattuvien onnettomuuksien ehkäise-
648: miseksi ........................ 476
649: 1. Honka y. m., toiv. al. N :o 65: Rau- 12. Horelli, toiv. al. N:o 76: Pitkäai-
650: tatien ra-kentamisesta Riihimäeltä kaisen ulkomaisen lainan ottami-
651: Turkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457 sesta valtatieverkoston pääteiden
652: 2. Ikola y. m., toiv. al. N :o 66: Tut- rakentamista ja kestopäällystämistä
653: kimuksen toimi ttami'Besta Vaasan- varten ......................... 477
654: Härmän rautatien rakentamiseksi 459 13. Lampinen, toiv. al. N :o 77: Tutki-
655: 3. ~Kalliokoski y. m .., toiv: al. N:o 67: muksen toimittamisesta maantien
656: Rautatien rakentamisesta Kokko- rakentamiseksi Turun-Helsingin
657: lasta Saarijärvelle . . . . . . . . . . . . . . 461 väliseltä valtatieltä Keski-Uuden-
658: 4. Nurmesniemi y. m., toiv. ,al. N:o 68: maan pitäjien halki Lapinjärven
659: Rautatien rakentamisesta Haapa- pitäjään ....................... 480
660: järveltä Vaalaan ................ 463 14. Pohjala y. m., toiv. al. N:o 78: Po-
661: 5. Leppälä y.m., toiv.al. N:o 69: rin-Lauttakylän välisen valtatien
662: · Rautatien jatkamisesta Uuksulta kuntoonsaattamisesta ............ 481
663: Tulemalle ........ -. . . . . . . . . . . . . . 464 15. Rantamaa y. m., toiv. al. N :o 79:
664: 6. Hiltunen y. m., toi v. al. N :o 70: Maantien rakentamisesta Varkau-
665: Tutkimuksen toimittamisesta rau- den-Joroisten maantiestä Teemas-
666: tatien rakentamise~si Siilinjärven saaren, Sianleuan, Voinsalmen ja
667: -Sysmäjärven radalta Nilsiän ja Torasalon kylien kautta Rantasal-
668: Rautavaaran pitäjien kautta Nur- men kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
669: mekseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 16. Luoma-aho y. m., toiv. al. N:o 80:
670: 7. K. Kämäräinen y. m., toiv. al. N:o Toimenpiteistä Kuortaneen-Ala-
671: 71: Tutkimuksen toimittamisesta vuden maantieltä Rasinperän talo-
672: rautatien rakentamiseksi Pohjan- jen kohdalta alkavan, Lehtimäen
673: maan radalta Siilinjärvelle ...... 468 -Töysän maantiehen päättyvän
674: 8. Wirranniemi y. m., toiv. al. N:o 72: n. s. Tohnin maantien ottamiseksi
675: Esityksen antamisesta Taivalkos- valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 486
676: ken-Paanajärven rautatien raken- 17. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 81:
677: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471 Maantien rakentamisesta Petäjäve-
678: 9. Junes y. m., toiv. al. N :o 73: Tor- den pitäjässä olevan Kummunmyl-
679: nionjokilaakson rautatien jatkami- lyn seudulta Kalliokosken myllylle
680: sesta johonkin Norjan satamaan .. 474 Multian pitäjässä .............. 487
681: 10. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 74: Esi- 18. U. Raatikainen y. m., toiv. al. N :o
682: tyksen antamisesta Kemijärven- 82: Maantien rakentamisesta Viita-
683: Pelkosenniemen-Sodanky Iän rau- saaren Kärnänkoskelta saman pitä-
684: tatien rakentamisesta ............ 475 jän Löytänän kylään ............ 488
685: Sisällysluettelö 1939. XV
686:
687: Siv. Siv.
688: 19. Luoma-aho y. m., toiv . .al. N:o 83: 31. Salo y. m., toiv . .al. N:o 95: Hete-
689: Vitnpelin kirkolta Hoiskon talojen kylän maantien jatkamisesta Oiva-
690: kautta Alajärven itäpuolitse Levi- sen kylätiehen ................•. 506
691: joen taloihin johtavan ja siinä Ala- 32. Salo y. m., toiv. al. N:o 96: Risti-
692: järven-Soiuin maantiehen yhty- järven kirkolta lähtevän Kiehitnän
693: vän maantien valtion hoitoon otta- -Puolangan maantielle johtavan
694: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490 n. s. Uvan-Kotilankylän paikallis-
695: 20. Möttönen y. m., toiv. al. N :o 84: tien ottamisesta valtion hoitoon .. 507
696: Maantien rakentamisesta Karstu- 33. Salo y. m., toiv. al. N:o 97: Maan-
697: lan Pääjärven kylässä olevasta Ant- teiden rakentamisesta Puolangan
698: tilan tienristeyksestä Soiuin pitä- kunnan Lylykylästä ja J oukuky-
699: jän Kolun kylään . . . . . . . . . . . . . . 492 lästä jollekin lähimmälle asemalle
700: 21. Schildt y. m., toiv. al. N:o 85: Tut- tai pysäkille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508
701: kimuksen toimittamisesta maantien 34. Lohi y. m., toiv. al. N:o 98: Tutki-
702: rakentamiseksi Korpilahden Ruta- muksen toimittamise·sta maantien
703: lahden kylästä Oittilan kylään .. 494 rakentamiseksi Kuivaniemen Oijär-
704: 22. Hämäläinen y. m., toiv. al. N:o 86: veltä Rannalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
705: Tutkimuksen toimittamisesta maan- 35. Lohi y. m., toiv. al. N :o 99: Tie-
706: tien rakentamiseksi Savonrannan suunnan tutkimisesta Kiimingistä
707: Lapinlahdesta Rönkä- ja Tetrivaa- Yli-Iihin haarateineen Haukipu-
708: ran kautta Heinäveden Vihtarin taan Onkamon kylään .......... 510
709: rautatiepysäkille ................ 496 36. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 100:
710: 23. Asikainen y.m., toiv.al. N:o 87: Tutkimuksen toimittamisesta maan-
711: Juvan-Mikkelin maantiestä eroa- tien rakentamiseksi Pudasjärven
712: van Nääringin-Hyötyyn-Kalvit- Kurenalta Iijoen pohjoispuolitae
713: san kylätien ottamisesta valtion Parkkilan lossiin Hirvaskosken-
714: hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 497 Siirankankaan maantiellä . . . . . . . . 511
715: 24. ·Tolonen y. m., toiv. al. N :o 88: 37. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 101:
716: Tutkimuksen toimittamisesta Piek- Tutkimuksen toimittamisesta maan-
717: sämäen pitäjän Vanajan kylästä tien rakentamiseksi Oulun-Puo-
718: Rautalammin-Hankasalmen tielle langan maantieltä lähtevän Oiva-
719: johtavalla tiesuunnalla . . . . . . . . . . 498 sen kylätien päästä J uurikan-
720: 25. Tolonen y. m., toiv. al. N :o 89: Jaurakkajärven kautta Taipaleen-
721: Tutkimuksen toimittamisesta maan- harjun seudulle Oulun-Kuusamon
722: tien rakentamiseksi Silvolan rau- maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 513
723: tatiepysäkiltä Savonlinnan-Moin- 38. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 102:
724: salmen tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499 Tutkimuksen toimittamisesta maan-
725: 26. T. Halonen y. m., toiv. al. N:o 90: tien rakentamiseksi Kuivaniemen
726: Tutkimuksen toimittamisesta maan- Oijärveltä Kivijoen seutua Rannan
727: tien rakentamiseksi Savonlinnasta kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514
728: Putikon-Särkilahden maantielle .. 500 39. Janhonen, toiv. al. N:o 103: Tutki-
729: 27. Paasonen y. m., toiv. al. N:o 91: muksen toimittamisesta maantien
730: Maantien rakentamisesta Muuruve- rakentamiseksi Hyrynsalmen-Suo-
731: deltä Akonpohjaan .............. 502 mussalmen maantieltä Alanteen ta-
732: 28. K. Kämäräinen y. m., toiv. al. N:o lon kautta Jumaliskylään ........ 515
733: 92: Matalalahden kunnantien otta- 40. Arhama y. m., toiv. al. N :o 104:
734: misesta valtion hoitoon .......... 503 Tutkimuksen toimittamisesta yh-
735: 29. K. Kämäräinen y.m., toiv.al. N:o dystien rakentamiseksi Sotkamosta
736: 93: Onkiveden länsirannan kylätien Rasin talon kautta Valtimon kun-
737: ottamisesta valtion hoitoon ...... 504 nan Sivakkavaaran tiehen ...... 516
738: 30. K. Kämäräinen y. m., toiv. al. N:o 41. Kekäläinen y. m., toiv. al. N :o 105:
739: 94: Luupujoen-Konolanmäen tien Maantien rakentamisesta Kemistä
740: ottamisesta valtion hoitoon ...... 505 Rovaniemen-Rannan maantielle .. 517
741: XVI Sisällysluettelo 1939.
742:
743: Siv. Siv.
744: 42. Junes y. m., toiv. al. N:o 106: 47. Huittinen y. m., toiv. al. N:o 111:
745: Maantien rakentamisesta Alator- Tutkimuksen toimittamisesta Laa-
746: nion Arpelan kylästä Ylitornion tokan ja Saimaan vesistöjen kana-
747: Mellakoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 518 valla yhdistämisestä . . . . . . . . . . . . 525
748: 43. Kokko y. m., toiv. al. N:o 107: 48. Paasonen y. m., toiv. al. N :o 112:
749: Maantiesuunnan tutkimi,sesta Enon- Tutkimuksen toimittamisesta V år-
750: tekiön Peltovuomasta Inarin kir- kauden-Kuopion laivaväylän sy-
751: kolle .......................... 519 ventämiskustannuksista .......... 527
752: 44. Kaijalainen y. m., toiv. al. N:o 108: 49. Törngren m. fl., hemst. mot. N :o
753: Toimenpiteistä maantien rakenta- 113: Angående upprättande av te-
754: miseksi Inarin Kaamasesta Utsjoen lefonförbindelse mellan Korpo och
755: Outakoskelle . . . . . . . . . . . . . . . 520 öarna i Korpo och N agu yttre
756: 45. Kalliokoski y. m., toiv. al. N:o 109: skärgård ....................... 528
757: Toimenpiteistä erinäisten kunnan- 49. Törngren y.m., toiv.al. N:o 113:
758: ja kyläteiden ottamiseksi valtion Puhelinyhteyden järjestämisestä
759: hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522 Korppoon sekä Korppoon ja Nau-
760: 46. Paasonen y.m., toiv.al. N:o 110: von ulkosaariston välille . . . . . . . . 529
761: Sillan rakentami,sesta Peltosalmen
762: yli ............................ 524
763:
764:
765:
766: XIII. Aloiteajan jälkeen valtiovarainvaliokuntaan lähetetty
767: uudisviljelyspalkkioita koskeva lakialoite
768: 160. Schildt y. m., lak. al. N:o 22: Eh- viljelijöille jaettavia palkkioita var-
769: dotus laiksi varojen varaamisesta ten annetun 1ain muuttamisesta •• 533
770: uudis- j.a laidunviljelyksistä pien-
771: •• ••
772:
773: VALTIOPAIVAT
774: 1939
775:
776:
777: LIITTEET
778: 1
779: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
780: TOIVOMUSALOITTEET
781:
782:
783:
784:
785: HELSINKI 1939
786: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
787: 1
788: 1
789: 1
790: 1
791: 1
792: 1
793: 1
794: 1
795: 1
796: 1
797: 1
798: 1
799: 1
800: 1
801: 1
802: 1
803: 1
804: 1
805: 1
806: 1
807: Valtiopäiväjärjestyksen, vaalilain ja sotatilalain muuttamista, Hel-
808: singin yliopiston sekä armeijan oikeusasiamiehen toimen perus-
809: ·tamista koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
810: 5
811:
812: !,1. - Lak. al. N: o 1.
813:
814:
815:
816:
817: Toivonen y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6
818: § :n muuttamisesta.
819:
820:
821: E d u s kun n a ll e.
822:
823: Nykyisessä valtiopäiväjärjestyksessä oleva Miten suurista joukoista tässä on kysy-
824: äänioikeusikäraja 24 vuotta on liian kor- mys, huomaa kun tarkastaa äänioikeusti-
825: kea. Jo se komitea, joka aikoinaan laati lastoja. Esim. 1930 kunnallisvaaleissa ää-
826: v. 1906 hyväksytyn ja voimaan tulleen nioikeutettuja oli 1,875,602, mutta valtiolli-
827: valtiopäiväjärjestyksen, ehdotti äänioikeus- sesti äänioikeutettuja samana vuonna oli
828: ikärajan 21 vuodeksi, kuten se oli aikai- 1,727,588 henkeä, valtiollisesti äänioikeu-
829: semmassakin valtiopäiväjärjestyksessä ta- tettuja siis 153,014 henkeä vähemmän. V.
830: lonpoikais- ja porvarissäätyjen valitsija- 1933 oli kunnallisesti äänioikeutettuja
831: miesvaaleissa. 1,905,380 henkeä ja valtiollisesti äänioi-
832: Äänioikeusikärajan alentaminen 21 vuo- keutettuja 1,789,331 henkeä, siis valtiolli-
833: teen on erittäin tärkeä nuorison kas- sesti äänioikeutettuja 116,049 henkeä vä-
834: vattamiseksi parlamentaariseen toimintaan hemmän. V. 1936 oli kunnallisesti äänioi-
835: mahdollisimman varhain, mutta myöskin keutettuja 1,985,902 henkeä ja valtiollisesti
836: sentähden, että kansalaiset saavuttavat äänioikeutettuja 1,872,908 henkeä, siis val-
837: täysi-ikäisyyden jo siinä iässä omaisuutensa tiollisesti äänioikeutettuja 112,894 henkeä
838: hallinnassa, kuin myöskin rikosoikeudelli- _vähemmän. Vaikkapa osa näistä äänioi-
839: sesti j. n. e. ja ovat oikeutettuja valtion, keudettomista olisi äänioikeutta vailla jois-
840: sekä kunnan virkoihin. Heillä on, jos muut takin muista syistä, niin varmana voi pi-
841: edellytykset ovat, kunnallinen äänioikeus tää, että noin 100,000 ihmistä oli valtiol-
842: 21 vuotiaana, niinkuin tuleekin olla. Sa- lista äänioikeutta vailla, sen vuoksi, että
843: moin pitäisi valtiollinen äänioikeuskin äänioikeusikäraja valtiollisissa vaaleissa on
844: saada täytettyään tuon iän. 24 vuotta. Kun kansalaisen on täytettävä
845: Kansalaiset joutuvat, ennenkuin he täyt- velvollisuutensa yhteiskuntaa ja valtiota
846: tävät 24 vuotta, suorittamaan monia hy- kohtaan, niin hänellä pitäisi olla myöskin
847: vin tärkeitä yhteiskunnallisia ja valtiolli- yhteiskunnallisista oikeuksista oleellisin,
848: sia velvollisuuksia, kuten elatus-, vero-, ase- juuri se, joka meidät tekee valtiollisesti tasa-
849: sekä huolenpitovelvollisuus niistä omaisista, arvoisiksi. Sen ajan· kuluessa, jonka ääni-
850: joista köyhäinhoitolain mukaan on huolta oikeusikäraja on ·ollut korotettuna 24 ikä-
851: pidettävä. On yhteiskunnallisesti väärin, vuoteen, eli 33 vuotta, on tilanne maail-
852: että kansalaisten on täytettävä velvolli- massa muuttunut siinä määrin, ja nuoriso
853: suutensa yhteiskuntaa ja valtiota kohtaan, on tullut yhä enemmän siihen yhteiskun-
854: mutta heillä ei ole kansalaisille niin tär- nalliseen asemaan, että sillä pitäisi olla
855: keätä ja oleellista oikeutta kuin valtiollinen oikeus vaikuttaa lainsäädäntöön. Sitä
856: äänioikeus on. paitsi äänioikeus nuorisoita riistettiin 33
857: 6 I,1. - Valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n muuttaminen.
858:
859: vuotta sitten pelkän luokkaitsekkyyden sa- olisi jo vihdoinkin korjattava. Edellä esi-
860: neleman politiikan tähden, kuten monet tetyn perusteella ehdotamme,
861: silloisilla valtiopäivillä olleista edustajista että Eduskunta hyväksyisi seuma-
862: valittaen totesivat. Tämä virhe ja vääryys van lakiehdotuksen:
863:
864:
865: Laki
866: valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n muuttamisesta.
867:
868: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
869: määrätyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjär-
870: jestyksen 6 § näin kuuluvaksi:
871:
872: 6 ·§. yleiseen työhön aina kolmannen vuoden
873: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kan- loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta
874: salainen, sekä mies että nainen, joka ennen pääsi;
875: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta 6) se, joka on tuomittu menettämään
876: vuotta. vaalioikeutensa tai olemaan kansalaisluot-
877: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: tamusta vailla taikka julistettu kelvotto-
878: 1) se, joka on vakinaisessa sotapalveluk- maksi maan pelvelukseen tahi toisen asiaa
879: sessa; ajamaan olkoonpa tuomio lopullinen tai ei ;
880: 2) se, joka on holhouksen alaisena; sekä
881: 3) se, joka kolmena viime kuluneena 7) se, joka on todistettu syypääksi sii-
882: vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille hen, että hän edustajavaaleissa on ostanut
883: pantuna; tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi
884: 4) se, joka kunnalliskodissa, muussa kun- äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
885: nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuo- kassa taikka väkivallalla tai uhkauksilla
886: sihoidokkina on täyden köyhäinhoidon va- häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen
887: rassa; kalenterivuoden loppuun siitä lukien kuin
888: 5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu lopullinen tuomio asiasta annettiin.
889:
890:
891: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1939.
892:
893: Otto Toivonen. Albin Koponen. Alpo Lumme.
894: Eino Raunio. Hugo Aattela. Väinö Kivisalo.
895: Väinö Sinisalo. J. E. Malmivuori. Heikki Simonen.
896: Viljo Rantala. Martti Peltonen. Juho Pyy.
897: Kaisa .Hiilelä. Jere Juutilainen. Yrjö Welling.
898: Juho Kuittinen. Uuno Raatikainen. Matti Lepistö.
899: Aino Lehtokoski. Edv. Kujala. Anselm Pitkäsilta.
900: Kustaa Perho. K. Hakala. J. F. Tolonen.
901: Jussi Raatikainen. Kauko Andersson. G. Lindström.
902: Kalle Jokinen. Anni Huotari. Jussi Lonkainen.
903: Ville Kupari. Aino Malkamäki. Toivo Nokelainen.
904: Armas Paasonen. Onni Hiltunen. Aleksi Lehtonen.
905: Samuli Tervo. Jalmari Linna. Valfrid Eskola.
906: 7
907:
908: !,2. - Lak. al. N:o 2.
909:
910:
911:
912:
913: Kukkonen y. m. : Ehdotus laiksi sotaUlalain muuttamisesta.
914:
915:
916: E d u s k u n n a 11 e.
917:
918: Voimassaoleva sotatilalaki ei anna val- Niinikään ei sotatilalaki näytä antavan
919: tuuksia toimittaa kotietsintöjä niiden polt- tuomioistuimille mahdollisuutta julistaa
920: toaine-, elintarvike- y. m. varastojen sel- menetetyksi sellaista omaisuutta, josta
921: ville saamiseksi, jotka mahdollisiin sään- omistaja ei tee asianmukaista ilmoitusta
922: nöstelytoimenpiteisiin ryhdyttäessä ehkä viranomaisille silloin, kun se mahdollisten
923: tullaan julistamaan takavarikoiduiksi. Niin- säännöstelymääräysten nojalla on julistettu
924: ikään se ei anna valtuuksia kotietsintöjen takavarikoiduksi. Kun tällainen menete-
925: toimittamiseen silloin, kun on !kysymys tyksi julistaminen ainakin törkeissä salaa-
926: säännöstelytoimenpiteistä pelkästään tar- mistapauksissa saattaa olla asianmukaista,
927: koituksenmukaisen jakelun aikaansaami- olisi se tehtävä mahdolliseksi lisäämällä sitä
928: seksi. Kun ehkä välttämättömäksi käyvän tarkoittava säännös sotatilalain 47 §: ään.
929: säännöstelyn noudattamisen tehokas valvo- Edellä olevan perusteella ehdotamme
930: minen 'saattaa edellyttää tällaisiinkin toi- kunnioittavasti,
931: menpiteisiin ryhtymistä, olisi sotatilalain
932: 5 §:n 2 momenttia muuttamalla sanottu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
933: jen valtuuksien antaminen viranomaisille van lakiehdotuksen:
934: tehtävä mahdolliseksi.
935:
936:
937: Laki
938: sotatilalain muuttamisesta.
939:
940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä syyskuuta 1930 annetun
941: sotatilalain 5 ja 47 § näin kuuluviksi:
942:
943: 5 §. gaista vasta yrityksestä tai valmistelusta
944: Se, jota sota-aikana syystä epäillään sel- tahi osallisuudesta siihen, voidaan vangita
945: laisesta rikoksesta, joka on sotatuomioistui- silloinkin, kun vangitseminen muuten ei
946: men käsiteltävä ja josta voidaan tuomita olisi lain mukaan sallittu. Sellaisessa ta-
947: kuritushuoneeseen kuudeksi vuodeksi tai pauksessa voidaan myöskin toimittaa koti-
948: ankarampaan rangaistukseen taikka sala- ja muu etsintä.
949: kapinaan tai kapinaan viettelemisestä, Antaessaan tämän lain 29 § : n 1 momen-
950: taikka aseiden tahi ampuma- tai muiden tin 1, 2, 3 ja 4 kohdan nojalla määräyksiä
951: sotatarvilk:keiden ryöstämisestä tai varasta- eräiden tavarain viennistä ja tuonnista
952: misesta tahi muusta rikollisesta saannista sekä kuljetuksesta ja varastossapidosta tai
953: taikka jonkin edellämainitun rikoksen ran- kohtuuttomien hintojen elJ!käisemisestä tai
954: 8 1,2. - Sotatilalain muuttaminen.
955:
956: tarkoituksenmukaisen jakelun aikaansaa- tai hyväksi hän on toiminut, oikeuden
957: mista tarkoittavia määräyksiä, voi valtio- vapaan harkinnan mukaan on rikoksesta
958: neuvosto myöskin laajentaa laissa säädet- ollut tai ollut odotettavana.
959: tyä oikeutta toimittaa vangitsemisia sekä Ne rahat, arvopaperit tai muu omaisuus,
960: koti- ja muita etsintöjä. jonka joku on koettanut luvattomasti viedä
961: maasta tai tuoda maahan tai on luvatonta
962: 47 §. \'lentiä varten koonnut, voidaan takavari-
963: Joka ei asianmukaisesti noudata mää- koida ja ne tai niiden arvo julistaa mene-
964: räystä, mikä annetaan tämän lain nojalla, tetyksi. Niinikään voidaan 29 § : n 1 mo-
965: taikka yrittää sellaista määräystä rikkoa, mentin 2 kohdan nojalla ta:kavarikoiduksi
966: rangaistakoon sakolla tai vankeudella enin- julistettu omaisuus, jota ei ole määräysten
967: tään kuudeksi kuukaudeksi ja velvoitetta- mukaisesti ilmoitettu viranomaisille taikka
968: koon samalla suorittamaan valtiolle raha- luovutettu kulutuksen yleistä säännöstelyä
969: määrä, joka vastaa sitä :taloudellista hyö- varten, taikka sellaisen omaisuuden arvo
970: tyä, mikä hänellä tai sillä, jonka puolesta julistaa menetety;ksi.
971:
972:
973: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1939.
974:
975: Antti Kukkonen. Kusti Arhama.
976: Lauri Kaijalainen. U. A. Wirranniemi.
977: Onni Hiltunen.
978: 9
979:
980: 1,3. - La.gmot. N:o 3.
981:
982:
983:
984:
985: Furuhjelm m. fl.: F1örslag till lag om ändring av lagen om
986: grunderna föt· Helsingfors universitets m·ganisation.
987:
988:
989: T i ll R i k s d a g e n.
990:
991: När den nu gällande universitetslagstift- i den av riksdagsmännen Söderhjelm och
992: ningen i april 1937 antogs av riksdagen, Österholm till 1936 års riksdag inlämnade
993: uttalades på svenska riksdagsgruppens väg- ·lagmotionen och ansluta sig nära till rege-
994: nar bl. a. följande: ,Våra invändningar ringens proposition vid urtima riksdagen
995: mot lagförslaget äro så allvarliga, att vi år 1935. På grund härav är en närmare
996: icke kunna bidraga tiU dess antagande. motivering av de enskilda paragraferna
997: Det skall aldrig kunna sägas om oss, att icke nödvändig. Vi önska endast fram-
998: denna lösning av en fråga, som på det hålla, att lagförslagens innehåll enligt vår
999: aUra djupaste berör den svenska folkstam- mening representerar de rimliga och rätt-
1000: mens kulturella livsbehov, ägt rum med mätiga anspråk, som under alla omstän-
1001: vårt goda minne." Sedan dessa ord yttra- digheter kunna ställas i fråga om den
1002: des, har svenska riksdagsgruppens upp- svenskspråkiga universitetsundervisningen.
1003: fattning om ifrågavarande lagstiftning icke Vi hålla före, att vår motion så mycket
1004: förändrats. Vi anse den fortfarande ur mera bör av riksdagen kunna godtagas,
1005: den svenska befolkningens synpunkt otill- som grundlagsutskottet år 1935 förordat
1006: fredsställande och orättmätig; den är ej förslag, som icke mycket avvika från dc
1007: heller överensstämmande med grundlagens av oss nu framlagda.
1008: stadganden. Vi måste yrka på dess revi- På grund av vad ovan anförts, få v1
1009: sion. I sådant syfte framläggas för riks- föreslå,
1010: dagen följande lagförslag. De samman- att Riksdagen måtte antaga föl-
1011: falla i huvudsak med de förslag, som ingå jande lagförslag:
1012:
1013:
1014:
1015: Lag
1016: om ändring av lagen om grunderna för Helsingfors universitets organisation.
1017:
1018: I enlighet med Riksdagens beslut ändras 21 och 23 §§ i lagen den 14 juli 1923,
1019: angående grunderna för Helsingfors universitets organisation, sådana de lyda i lagen
1020: den 18 juli 1937, angående ändring av sagda lag, samt 25 a § i lagen den 18 juli
1021: 1937 på följande sätt:
1022:
1023: 21 §. På finska språket meddelas undervisning
1024: Undervisningsspråk vid universitetet äro alla examensämnen.
1025: finska och svenska. För de studerande, vilkas modersmål är
1026:
1027: 2
1028: 10 1,3. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
1029:
1030: svenska, anordnas undervisning på svenska 23 §.
1031: språket, på sätt därom särskilt stadgas. Bland den studerande ungdomen verkar
1032: Svenska språket kan även användas såsom en eller flere till självstyrelse berättigade
1033: undervisningsspråk, då undervisningsämnet studentkårer ävensom nationer, vilka äga
1034: utgöres av finlandssvenska eller av de rätt till självstyrelse samt disciplinär myn-
1035: skandinaviska ländernas språk, deras litte- dighet över sina medlemmar såsom sär-
1036: ratur eller till dem hörande etnografi och skilt är stadgat.
1037: arkeologi eller Sverige-Finlands rättshi- 25 a §.
1038: storia. Såsom ämbetsspråk vid universitetet an-
1039: Vid personlig undervisning, förhör och vändes finska samt därjämte svenska i
1040: examina skall användas elevens språk, för nedannämnda fall.
1041: såvitt icke ämnets beskaffenhet annat på- Sakägare vare berättigad att använda
1042: kallar. sitt eget språk, finska eller svenska, och
1043: Främmande språk må såsom undervis-· på detsamma erhålla sina expeditioner.
1044: ningsspråk användas vid framställning rö- Samma rätt äge för svenskspråkig under-
1045: rande utländskt språk eller utlandets lit- visning tillsatt lärare samt svenskspråkig
1046: teratur eller andra förhållanden, så ock, nation.
1047: på grund av dispens, då undervisning med- 'rillkännagivanden rörande undervisnin-
1048: delas av utländsk lärare, som förordnats att gen skola utfärdas på det språk, på vilket
1049: antingen temporärt eller enligt 84 § i re- undervisningen sker. Övriga för såväl
1050: geringsformen såsom ordinarie vara lärare finsk- som svenskspråkiga studerande av-
1051: vid universitetet. sedda meddelanden och anslag skola av-
1052: fattas på båda språken.
1053:
1054:
1055:
1056:
1057: Lag
1058: om verkställighet av lagen angående grunderna för Helsingfors universitets
1059: organisation.
1060:
1061: I enlighet med Riksdagens beslut varder härmed stadgat:
1062:
1063: 1 §. 3 mom. av lagen angående grunderna för
1064: De fasta och föränderliga ordinarie pro- universitetets organisation. För dessa pro-
1065: fessurer, som för närvarande finnas vid fessurer bestämmes följande läroområden:
1066: Helsingfors universitet, omorganiseras i civilrätt, straff- och processrätt, offentlig
1067: mån av behov såsom fasta och föränder- rätt, fysiologi, medicinsk kemi, inre medi-
1068: liga. cin, kirurgi, patologisk anatomi, historia,
1069: 2 §. filosofi, pedagogik och didaktik, estetik och
1070: Vid omorganisationen av professur i en- nyare litteratur, modern filologi, nordisk
1071: lighet med 1 § skall iakttagas, att inne- filologi, klassiska språk, nationalekonomi
1072: havarna av tjugufem fasta ordinarie pro- och statistik, matematik, fysik, kemi, zoo-
1073: fessurer skola draga försorg om medde- logi, botanik, geografi och geologi, jord-
1074: lande av den svenskspråkiga undervisning brukslära och lantbruksekonomi samt skogs-
1075: vid universitetet varom stadgas i 21 § skötsel. Dessutom skall inom teologiska
1076: 1,3. - Furuhjelm y. m. 11
1077:
1078: fakulteten finnas en till sitt undervisnings- sagda 1 a § annars å konsistorium eller
1079: ämne föränderlig professur. Inom grän- fakultet ankommande ärenden:
1080: serna· för statsförslaget kunna även andra 1) upprätta tjänsteförslag till besättande
1081: professurer inrättas för här avsedd under- av i 2 § 1 mom. omförmälda professurer;
1082: visning. 2) göra förslag om utnämning av perso-
1083: De svcnskspråkiga extraordinarie perso- neli extraordinarie professor för svensk-
1084: nelia professorerna, docenterna och övriga språkig undervisning;
1085: lärare äro jämväl skyldiga att draga för- 3) göra förslag om utnämning av docent
1086: sorg om meddelande av den i 1 mom. för svenskspråkig undervisning, så ock upp-
1087: nämnda undervisningen. rätta tjänsteförslag tili besättande av lärar-
1088: I grundläggande och förberedande läro- tjänst, vars innehavare utnämnes av kans-
1089: kurser bör svenskspråkig undervisning stå ler, såframt tjänstens ändamål är att med-
1090: till buds. För såvitt den undervisnings- dela svenskspråkig undervisning;
1091: verksamhet, som åligger de i mom. 1 och 4) utnämna de för svenskspråkig under-
1092: 2 nämnda lärarna, ej därtill förslår, skall visning erforderliga lärare, vilkas utnäm-
1093: studerandena beredas extra undervisning, nande eljest skulle ankomma å mindre
1094: som av universitetslärare eller till även- konsistorium, ävensom tillsätta lärare, som
1095: tyrs utom universitetet stående annan kom- erfordras för den i 2 § 3 och 4 mom. om-
1096: petent person mot särskild ersättning med- förmälda extra svenskspråkiga undervis-
1097: delas på svenska språket. För ändamålet ningen;
1098: skall i statsförslaget upptagas nödigt an- 5) avgiva utlåtande i anledning av be-
1099: slag. svär över tjänsteförslag tili besättande av
1100: Vad ovan i 3 momentet är stadgat skall sådan tjänst, vars ändamål är att med-
1101: äga motsvarande tillämpning vid avseende dela svenskspråkig undervisning;
1102: å den personliga undervisningen för de 6) övervaka den svenskspråkiga under-
1103: svenskspråkiga studerandena samt deras visningen samt avgiva utlåtanden eller av
1104: examina och förhör i de examensämnen, i eget initiativ genom kansler ingå till rege-
1105: vilka svenskspråkig undervisning ej med- ringen med förslag, som avse ordnande av
1106: delas och vederbörande lärare icke förmår den svenskspråkiga undervisningen eller
1107: meddela sådan undervisning på svenska. utbildning av lärare tili tjänst, vars inne-
1108: havare är skyldig att undervisa på svewska
1109: språket; samt
1110: 3 §. 7) besluta om utgivande av de stipendier
1111: De ordinarie och extraordinarie profes- och andra understöd, vilka uttryckligen äro
1112: sorer, å vilka ankommer att meddela i 2 § förbehållna svenskspråkiga elever eller be-
1113: 1 mom. omförmäld svenskspråkig under- träffande vilka avgörandet enligt förord-
1114: visning, sammankomma tili gemensamma ning, reglemente, instruktion eller beslut
1115: konferenser, vid vilka förhandlingarna le- ankommer å lwnferensen.
1116: das av en därtill bland dem för tre år i Angående handläggningen av ärenden
1117: sänder utsedd professor eller vid förfall vid den i 1 mom. nämnda konferensen, så
1118: för denne, av en för lika lång tid utsedd ock rörande sökande av ändring i konfe-
1119: ersättare. rensens beslut lände i tillämpliga delar tili
1120: Sådan konferens äger att, med avvikelse efterrättelse, vad om konsistorium och fa-
1121: från vad i 9, 10, 14, 16 och 25 §§ av lagen kultet är stadgat. Beträffande konferen-
1122: Gro grunderna för Helsingfors universitet sen bör tillämpas, vad i 13 och 14 §§ av
1123: är stadgat, handlägga följande jämlikt språklagen är stadgat.
1124: 12 I,3. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon pernsteitten muuttaminen.
1125:
1126: I första mom. av denna paragraf omför- universitetet än lärare bör äga, sta.dgas
1127: mälda professorer taga inom konsistorium genom :förordning.
1128: eller fakultet icke del i handläggningen av I denna paragraf föreskriven språkkun-
1129: sådana i punkterna 1-7 av 2 mom. om- skap fordras iclm av lektor i utländskt
1130: nämnda ärenden, vilka angå den finsk- språk.
1131: språkiga undervisningen eller för den-
1132: samma inrättade tjänster eller finsktalande 6 §.
1133: elever. Denna lag verkar ej ändring i avseende
1134: 4 §. å härförinnan utnämnd personeli extra-
1135: Härovan i 3 § nämnd ordförande och ordinarie professors rätt att själv bestämma
1136: hams ersättare äro medlemmar av det i sitt undervisningsspråk.
1137: 8 § i lagen om universitetets organisation
1138: omförmälda mindre konsistoriU:m, likväl
1139: 7 §.
1140: med beaktande aN vad i sista momentet av
1141: V ad i denna lag är stadgat om fakultet
1142: föregående paragraf stadgas.
1143: gäller även sektion.
1144: 5 §.
1145: För erhållande av universitetslärartjänst 8 §.
1146: eller -befattning fordras, att sökanden till Härigenom upphäves lagen den 18 juni
1147: tjänsten eller befattningen fuHständigt be- 1937 om verkställighet av lagen angående
1148: härskar finska eller svenska språket i en- grunderna för Helsingfors universitets or-
1149: lighet därmed, på vilket språk han äger ganisation.
1150: meddela undervisning.
1151: Den språikkunskap, som bör fordras av 9 §.
1152: utan ansökan utnämnd eller personeli ordi- Närmare bestämmelser om verkställighet
1153: narie professor, bestämmes i samband med av lagen av denna dag, om ändring av
1154: dennes utnämning. lagen angående grunderna för universite-
1155: Angående den språkkunskap annan in- tets organisation, så ock av denna lag ut-
1156: nehavare av tjänst eller befattning vid :färdas genom förordning.
1157:
1158:
1159: Helsingfors den 15 september 1939.
1160:
1161: Ragnar Furuhjelm. Ernst Estlander.
1162: John Österholm. Ebba östenson.
1163: Ralf Törngren. Elsa Bonsdorff.
1164: Einar Holmberg. C. 0. Frietsch.
1165: Ernst von Born. Hugo Johansson.
1166: J. E. Hästbacka. Edvard Haga.
1167: Uno Hilden. J. Mangs.
1168: Edv. Helenelund. Levi Jern.
1169: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
1170: 13
1171:
1172: !,3. - Lak. al. N:o 3. Suomennos.
1173:
1174:
1175:
1176:
1177: Furuhjelm y. m.: Ehdotus laiksi Helsingin yliopiston
1178: järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta.
1179:
1180:
1181: E d u s k u n n a ll e.
1182:
1183: Kun eduskunta hyväksyi huhtikuussa kuin kansanedustajain Söderhjelmin ja
1184: 1937 nykyisin voimassaolevan yliopisto- Österholmin vuoden 1936 valtiopäiville
1185: lainsäädännön, lausuttiin ruotsalaisen edus- jättämä lakialoite ja liittyvät läheisesti
1186: kuntaryhmän puolesta m. m. seuraavaa: hallituksen vuoden 1935 ylimääräisille
1187: ,Meidän vastaväitteemme lain suhteen valtiopäiville jättämään esitykseen. Tämän
1188: ovat siksi vakavat, ettemme voi ottaa osaa vuoksi ei ole välttämätöntä tarkemmin pe-
1189: sen hyväksymiseen. Meistä ei saa koskaan rustella yksityisiä pykäliä. Haluamme vain
1190: voida sanoa, että tämän ruotsalaisen kan- tähdentää, että meidän mielestämme laki-
1191: sanheimon sivistyksellisiä elämäntarpeita ehdotusten sisältö edustaa niitä kohtuulli-
1192: mitä syvimmin koskevan kysymyksen rat- sia ja oikeudenmukaisia vaatimuksia, joita
1193: kaisu on tapahtunut meidän suostumuk- kaikissa olosuhteissa voidaan asettaa ruot-
1194: sellamme." Sen jälkeen kun nämä sanat lau- sinkieliseile yliopisto-opetukselle. Huomau-
1195: suttiin ei ruotsalaisen eduskuntaryhmän tamme että ,eduskunnan pitäisi sitä suu-
1196: käsitys puheenaolevasta lainsäädännöstä remmalla syyllä voida hyväksyä aloittoom-
1197: ole muuttunut. Me pidämme sitä edelleen- me, koska perustuslakivaliokunta v. 1935
1198: kin ruotsalaisen väestön kannalta katsoen puolsi ehdotuksia, jotka eivät suurestikaan
1199: epätyydyttävänä ja epäoikeudenmukaisena; eroa meidän nyt esittämistämme.
1200: se ei myöskää!n ole sopusoinnussa perustus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1201: lain säännösten kanssa. Meidän täytyy
1202: vaatia sen tarkistamista. Tässä tarkoituk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1203: sessa esitetään eduskunnalle seuraavat laki- vat lakiehdotukset:
1204: ehdotukset. Pääasiassa ne sisältävät samaa
1205:
1206:
1207: Laki
1208: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta.
1209:
1210: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Helsingin yliopiston järjestysmuodon
1211: perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 21 ja 23 §§, sellaisina kuin
1212: ne ovat heinäkuun 18 päivänä 1937 mainitun lain muuttamisesta annetussa laissa,
1213: sekä 18 p: nä heinäkuuta 1937 annetun lain 25 a § seuraavasti:
1214:
1215: 21 §. Suomen kielellä annetaan opetusta kai-
1216: Opetuskielenä yliopistossa on suomi ja kissa tutkintoaineissa.
1217: ruotsi. Niitä ylioppilaita varten, joiden äidin-
1218: 14 1,3. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
1219:
1220: kielenä on ruotsi, järjestetään opetusta 23 §.
1221: ruotsin kielellä, niinkuin siitä erikseen sää- Opiskelevan nuorison keskuudessa toimii
1222: detään. Ruotsin kieltä voidaan myös käyt- yksi tai useampia itsehallintoon oikeutet-
1223: tää opetuskielenä, milloin opetusaineena on tuja ylioppilaskuntia samoin kuin osakun-
1224: Suomen ruotsi tai Skandinavian maiden tia, joilla on oikeus itsehallintoon ja jäsen-
1225: kielet, näiden kirjallisuus tai niihin liittyvä tensä kurinpitovaltaan kuten erikseen on
1226: kansa- ja muinaistiede taikka Ruotsi-Suo- säädetty.
1227: men oikeushistoria. 25 a §.
1228: Henkilökohtaisessa opetuksessa, kuuluste- Virkakielenä yliopistossa käytetään suo-
1229: luissa ja tutkinnoissa on käytettävä oppi- mea sekä sen ohessa ruotsia allamainituissa
1230: laan kieltä, ellei aineen laatu toisin vaadi. tapauksissa.
1231: Vierasta kieltä saatakoon opetuskielenä Asiallisella olkoon oikeus käyttää omaa
1232: käyttää ulkomaankieltä tai kirjallisuutta tai kieltään, suomea tai ruotsia, sekä sillä saada
1233: muita ulkomaan oloja esitettäessä, niin toimituskirjansa. Sama oikeus olkoon ruot-
1234: myös, erivapautuksen nojalla, milloin ope- sinkielistä opetusta varten asetetuilla opet-
1235: tusta antaa ulkomaalainen opettaja, joka tajilla sekä ruotsinkielisillä osakunnilla.
1236: on määrätty, joko tilapäisesti tai hallitus- Tiedonannot opetuksesta on tehtävä sillä
1237: muodon 84 § : n mukaan vakinaisesti, ole- kielellä, jolla opetus annetaan. Muut sekä
1238: maan opettajana yliopistossa. suomen- että ruotsinkielisiä opiskelijoita
1239: varten tarkoitetut ilmoitukset ja julkipanot
1240: on annettava molemmilla kielillä.
1241:
1242:
1243:
1244:
1245: Laki
1246: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain
1247: täytäntöönpanosta.
1248:
1249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1250:
1251: 1 §. rien opetusalaksi määrätään seuraavat ai-
1252: Helsingin yliopistossa nykyään olemassa- neet: siviilioikeus, rikos- ja prosessioikeus,
1253: olevat kiinteät ja vaihtuvat varsinaiset pro- julkinen oikeus, fysiologia, lääketieteelli-
1254: fessorinvirat järjestetään uudelleen tarpeen nen kemia, sisätaudit, kirurgia, patologi-
1255: mukaan kiinteiksi ja vaihtuviksi. nen anatomia, historia, filosofia, kasvatus-
1256: oppi ja opetusoppi, estetiikka ja uudempi
1257: 2 §. kirjallisuus, nykyaikainen filologia, poh-
1258: Siinä järjestelyssä, joka mainitaan joismaiden filologia, klassilliset kielet, kan-
1259: 1 §: ssä, on huomattava, että 25 varsinai- santalous ja tilastotiede, ,matematiikka,
1260: sen, kiinteän professorinviran haltijan on eläinoppi, kasvioppi, maantiede ja geologia,
1261: huolehdittava yliopiston järjestysmuodon maanviljelysoppi ja maanviljelystalous sekä
1262: perusteita koskevan lain 21 § :n 3 momen- metsänhoito. Sen lisäksi tulee jumaluus-
1263: tissa säädetyn ruotsinkielisen opetuksen opillisessa tiedekunnassa olla yksi opetus-
1264: antamisesta yliopistossa. Näiden professo- alaltaan vaihtuva professorinvirka. -Tulo-
1265: I,s. - Furuhjelm y. m. 15
1266:
1267: .ja menoarvion raJOissa voidaan perustaa 1) tehdä virkaehdotukset 2 § :n 1 mo-
1268: myöskin muita professorinvirkoja tässä tar- mentissa mainittujen professorinvirkojen
1269: koitettua opetusta varten. täyttämiseksi;
1270: Ruotsinkieliset ylimääräiset henkilökoh- 2) tehdä ehdotus henkilökohtaisen yli-
1271: taiset professorit, dosentit ja muut opetta- määräisen professorin nimittämisestä ruot-
1272: jat ovat myöskin velvolliset huolehtimaan sinkielistä opetusta varten;
1273: 1 momentissa mainitun opetuksen antami- 3) tehdä ehdotus dosentin nimittämisestä
1274: sesta. ruotsinkielistä opetusta varten, niin myös
1275: Pohjakursseilla ja valmistavilla kursseilla tehdä virkaehdotus opettajanvirkaan, johon
1276: tulee ruotsinkielistä opetusta olla saata- kansleri nimittää, jos viran tarkoituksena
1277: vissa. Mikäli opetustyö, joka kuuluu 1 ja on ruotsinkielisen opetuksen antaminen;
1278: 2 momentissa mainituille opettajille, ei tä- 4) nimittää ne ruotsinkielistä opetusta
1279: hän riitä, on opiskelijoille hankittava yli- varten tarvittavat opettajat, joiden nimit-
1280: määräistä opetusta, jota yliopiston opetta- täminen muuten kuuluisi pienelle konsis-
1281: jat tai muu yliopiston ulkopuolelta ehkä torille, st>kä määrätä 2 §: n 3 ja 4 momen-
1282: saatava pätevä henkilö erityisestä korvauk- tissa mainittua ylimääräistä ruotsinkielistä
1283: sesta antaa ruotsinkielellä. Tätä varten opetusta varten tarvittavat opettajat;
1284: on valtion tulo- ja menoarvioon otettava 5) antaa lausuntonsa virkaehdotuksesta
1285: tarpeellinen määräraha. tehdystä valituksesta, joka koskee sellaisen
1286: Mitä edellä 3 momentissa on säädetty, viran täyttämistä, minkä tarkoituksena on
1287: noudatettakoon vastaavasti ruotsinkielisten ruotsinkielisen opetuksen antaminen;
1288: ylioppilaiden henkilökohtaisessa opetuksessa 6) valvoa ruotsinkielistä opetusta sekä
1289: sekä heidän tutkinnoissaan ja kuuluste- antaa lausuntoja tai omasta aloitteestaan
1290: luissaan niissä tutkintoaineissa, joissa ei kanslerin kautta hallitukselle tehdä ehdo-
1291: anneta ruotsinkielistä opetusta ja joissa tuksia, jotka tarkoittavat ruotsinkielisen
1292: asianomainen opettaja ei voi antaa tällaista opetuksen järjestelyä tai opettajain valmis-
1293: opetusta ruotsiksi. tusta sellaiseen virkaan, jonka haltijan
1294: tulee antaa opetusta ruotsinkielellä; sekä
1295: 7) päättää sellaisten stipendien ja mui-
1296: 3 §. den apurahojen antamisesta, jotka ovat
1297: Ne varsinaiset ja ylimääräiset professo- tarkoitetut nimenomaan ruotsinkielisiä op-
1298: rit, joiden tehtävänä on 2 §: n 1 momen- pilaita varten, tai joista päättäminen ase-
1299: tissa mainitun ruotsinkielisen opetuksen tusten, ohje- tai johtosääntöjen taikka pää-
1300: antaminen, kokoontuvat yhteisiin kokouk- tösten mukaan säädetään kokouksen tehtä-
1301: siin, joissa puhetta johtaa heidän keskuu- väksi.
1302: destaan tähän toimeen kolmeksi vuodeksi Asiain käsittelystä 1 momentissa maini-
1303: valitsemansa professori tahi, hänen es- tussa kokouksessa sekä muutoksen hausta
1304: tyessään, yhtä pitkäksi ajaksi valittu vara- kokouksen päätöksiin on soveltuvin kohdin
1305: mies. voimassa, mitä konsistorista ja tiedekun-
1306: Tämän kokouksen tehtävänä on, poiketen nista on säädetty. Kokouksen suhteen on
1307: siitä, mitä Helsingin yliopiston järjestys- sovellutettava kielilain 13 ja 14 § :n sään-
1308: muodon perusteista annetun lain 9, 10, 14, nöksiä.
1309: 16 ja 25 § :ssä on säädetty, käsitellä seu- Tämän pykälän 1 momentissa mainitut
1310: raavat mainitun lain mukaan konsistorin professorit eivät konsistorissa tai tiedekun-
1311: tai tiedekunnan tehtäviin muuten kuuluvat nissa ota osaa 2 mornentin 1-7 kohdassa
1312: asiat: mainittua laatua olevien suomenkielistä ope-
1313: 16 I,.'l. - Helsingiu yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
1314:
1315: tusta taikka sitä varten olevia virkoja tahi Tässä pykälässä säädf)ttyä kielitaitoa ei
1316: suomenkielisiä oppilaita koskevien asioiden vaadita vieraiden kielten lehtoreilta.
1317: käsittelyyn.
1318: 4 §.
1319: 6 §.
1320: Edellä 3 § : ssä mainittu puheenjohtaja
1321: Tämä laki ei muuta tätä ennen nimi-
1322: ja hänen varamiehensä ovat yliopiston jär-
1323: tettyjen henkilökohtaisten ylimääräisten
1324: jestysmuodosta annetun lain 8 §: ssä mai-
1325: professorien oikeutta itse määrätä opetus-
1326: nitun pienen konsistorin jäseniä, kuitenkin
1327: kielensä.
1328: huomioonottaen mitä edellisen pykälän vii-
1329: meisessä momentissa on säädetty. 7 §.
1330: :Mitä tässä laissa on säädetty tiedekun-
1331: 5 §. nasta, on voimassa myös osastosta.
1332: Pääsemistä varten yliopistonopettajanvir-
1333: kaan tai -toimeen vaaditaan, että virkaan
1334: 8 §.
1335: tai toimeen pyrkivä täydellisesti hallitsee
1336: Täten kumotaan Helsingin yliopiston jär-
1337: suomen- tai ruotsinkieltä riippuen siitä,
1338: jestysmuodon perusteita koskevan lain voi-
1339: kummalla kielellä hänen on annettava ope-
1340: maanpanosta 18 päivänä kesäkuuta 1937
1341: tusta.
1342: annettu la:ki.
1343: Ilman hakemusta nimitetylle tai henkilö-
1344: kohtaiselle varsinaiselle professorille asetet- 9 §.
1345: tavat kielitaitovaatimukset ratkaistaan yh- Tarkemmat määräykset yliopiston järjes-
1346: teydessä hänen nimittämisensä kanssa. tysmuodon perusteita koskevan lain muut-
1347: Yliopiston muiden viran- tai toimenhal- tamisesta tänä päivänä annetun lain sekä
1348: tijain kuin opettajain kielitaidosta sääde- tämän lain täytäntöönpanosta annetaan
1349: tään asetuksella. asetuksella.
1350:
1351:
1352: HeLsingissä syyskuun 15 päivänä· 1939. -
1353:
1354: Ragnar Furuhjelm. Ernst Estlander.
1355: John Österholm. Ebba östenson.
1356: Ralf Törngren. Elsa Bonsdorff.
1357: Einar Holmberg. C. 0. Frietsch.
1358: Ernst von Born. Hugo Johansson.
1359: J. E. Hästbacka. Edvard Haga.
1360: Uno Hilden. J. Mangs.
1361: Edv. Helenelund. Levi Jern.
1362: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
1363: 17
1364:
1365: 1,4. - Toiv. al. N:o 1.
1366:
1367:
1368: Kivimäki y. m.: Esityksen antamisesta sellaisten muutosten
1369: tekemisestä vaalilakiin, että saman vaalipiirin vaaliliitot
1370: voisivat yhtyä ylemmän asteen vaaliliitoksi.
1371:
1372: E d u s k u n n a ll e.
1373:
1374: Vuoden 1933 valtiopäiville annetussa duille. Vaalipiirin edustajapaikkojen luku-
1375: hallituksen esityksessä uudeksi vaalilaiksi määrä ositetaan ensin kaikkien vaaliren-
1376: ehdotettiin m. m. sellaista muutosta vaali- kaitten ja erillisinä pysyneitten ääniryh-
1377: lakiin, että vaaliliitot saisivat edustajan- mien kesken näiden saamien äänimäärien
1378: vaaleissa liittyä ylemmän asteen vaalilii- perusteella. Kunkin vaalirenkaan täten
1379: toiksi eli n. s. vaa:lirenkai:ksi. Ehdotusta pe- saama edustajapaikkojen lukumäärä osite-
1380: rusteltiin seuraavasti: ,Kokemus on osoit- taan sitten renkaaseen liittyneiden vaali-
1381: tanut vaikeaksi saada syntymään verrat- liittojen ja vaaliliitosta erillisinä pysyneit-
1382: tain lähellä toisiaan olevienkaan puo- ten valitsijayhdistysten kesken kunkin erik-
1383: lueiden välisiä vaaliliittoja. Tämä johtuu seen saaman ääniryhmän mukaan. Mille
1384: siitä, että on ollut melkein mahdotonta ehdokkaalle kunkin edelläsanotun ääniryh-
1385: etukäteen tehdä arviolaskelmia siitä, mille män saarnat edustajapaikat joutuvat, olisi
1386: äänestäjäryhmälle yhteenliittyminen tuot- määrättävä vaaliliiton tai erillisenä pysy-
1387: taisi etua, koska edustajapaikkojen jako neen valitsijayhdistyksen sisäpuolella sa-
1388: vaaliliittoon yhtyneiden äänestäjäryhmien malla tavalla kuin voimassaoleva laki sää-
1389: kesken ei riipu yksinomaan kunkin äänes- tää."
1390: täjäryhmän saamasta äänimäärästä, vaan Mainittu hallituksen esitys ei johtanut
1391: myöskin huomattavassa määrässä ehdokas- lainsäädäntötulokseen. Esityksen hylkäämi-
1392: listojen laatimisessa noudatetusta menette- nen ei kuitenkaan johtunut vaalirenkaiden
1393: lystä. muodostamista tarkoittavista säännöksistä.
1394: On senvuoksi ehdotettu, että vaaliliitot Ne perustelut, jotka sanotussa esityk-
1395: voisivat samassa vaalipiirissä, häiritsevästi sessä mainittiin, pitävät edelleen paikkansa.
1396: vaikuttamatta toistensa toimintaan ja tu- Niihin viitaten ja, kun ei näytä olevan toi-
1397: loksiin, keskenään liittyä ylemmän asteen veita sellaisen oikeutetuimman muutoksen
1398: vaaliliittoon eli, kuten sitä lakiehdotuksessa aikaansaamisesta vaalilakiin, että koko maa
1399: sanotaan: muodostaa vaalirenkaan. Kilpai- luettaisiin yhdeksi ainoaksi vaalipiiriksi,
1400: lussa muiden vaalirenkaiden ja erillisiksi ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
1401: jääneiden vaaliliittojen ja valitsijayhdis- vomuksen,
1402: tysten kanssa, tulisi renkaan esiintyä yh-
1403: tenä ääniryhmänä. Tämä tulos on ehdo- että hallitus antaisi Eduskunnalle
1404: tettu saavutettavaksi seuraavalla tavalla. esityksen sellaisten muutosten teke-
1405: Kunkin vaalipiirin ehdokkaiden lukumäärä misesta vaalilctkiin, että saman vaali-
1406: pysyy muuttumattomana, joten muutos ei, piirin vaaliliitot voisivat yhtyä ylem-
1407: kuten monista muutosehdotuksista on pe- män asteen vaaliliitoksi eli vaaliren-
1408: lätty, tuota etua tiheämmin asutuille seu- kaaksi.
1409: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1939.
1410: T. M. Kivimäki. Sulo J. Teittinen.
1411: Arvo Ketonen. Mandi Hannula.
1412: Sulo Heiniö.
1413: 3
1414: 18
1415:
1416: 1,5.- Hemst. mot. N:o 2.
1417:
1418:
1419:
1420:
1421: Furuhjelm m. fl.: Angående avlåtande av proposition om
1422: sådan ändring av vallagen att antalet av partiernas
1423: riksdagsmandat sk1tlle matsvara partiernas röststyrka
1424: i hela landet.
1425:
1426:
1427: T i ll R i k s d a g e n.
1428:
1429: Vid 1938 års riksdag inlämnade svenska uppkomsten av små partier, vilket inte
1430: rigsdagsgruppen en hemställningsmotion vore till fördel för det parlamentariska li-
1431: angående ändring av vallagen. Såsom däri vet, samt vidare, att glest befolkade val-
1432: framhölls, är det ett sedan länge erkänt kretsar komme i ett oförmånligare läge än
1433: sakförhållande, att det nu gällande syste- tätt befolkade.
1434: met för valen till riksdagen långt ifrån I en annan proposition, överlämnad till
1435: fullständigt förverkligar proportionalitets- 1925 års riksdag, modifierade regeringen i
1436: principen. De olika partierna erhålla inte någon mån det tidigare föreslagna syste-
1437: det antal mandat, som motsvarar deras met. Enligt denna nya proposition skulle
1438: röstsummor i hela landet; det antal röster, samtliga riksdagsmandat såsom förut för-
1439: som erfordras för valet av en kandidat, delas mellan valkretsarna efter antalet
1440: är för en del partier betydligt större än mantalsskrivna invånare. Vid fastställan-
1441: för andra. Särskilt bliva de små partierna det av valresultatet skulle förfaras på föl-
1442: lidande av det nuvarande systemet. Men jande sätt. Först skulle uträknas, huru
1443: även de större kunna under vissa förhål- många mandat varje parti finge besätta
1444: landen bliva förfördelade. inom varje valkrets. Därefter skulle åter
1445: Initiativ till avhjälpande av systemets uträknas, huru många mandat varje parti
1446: brister hava ingalunda saknats. Så har borde erhålla enligt den sammanlagda
1447: ärendet varit föremål för flere regerings- röstsumman i hela landet. Detta antal
1448: propositioner, och även ett stort antal mo- mandat skulle sedan jämföras med det an-
1449: tioner hava inlämnats till riksdagen i tal varje parti sammanlagt erhållit enligt
1450: samma syfte. I en till 1921 års riksdag elen första uträkningen. Visaele elet sig nu,
1451: överlämnad proposition föreslogs, att 180 att för något parti resultaten av de båda
1452: riksdagsmandat skulle fördelas mellan uträkningarna överensstämde, vore antalet
1453: valkretsarna på samma sätt som förut, me- av dess rikselagsmän slutligen fastställt.
1454: dan de återstående 20 mandaten skulle för- Därest åter avvikelse kunele konstateras mel-
1455: delas mellan de olika partierna sålunda, lan ele båela resultaten, skulle en justering
1456: att varje parti, så vitt möjligt, komme att äga rum sålunda, att ele partier, som en-
1457: erhålla så många riksdagsmän, som mot- ligt den första uträkningen erhållit för
1458: svarade partiets sammanlagda röstsumma i många representanter, finge avstå överskot-
1459: hela landet. Propositioncn blev inte av riks- tct till ele partier, som erhållit för få. -
1460: dagen godkänd. Mot det föreslagna nya sys- Emot elenna proposition, som ävenledes
1461: temet anmärktes, att detsamma gynnade blev av rikselagen avböjel, anföreles, för-
1462: 1,5. - Furuhjelm y. m. 19
1463:
1464: utom vad som tidigare sagts om systemets kretsarna. De återstående 20 mandaten
1465: gynnande av små partier, att de i glest be- skulle åter fördelas så, att varje parti,
1466: folkade trakter understödda partierna såvitt möjligt, komme att erhålla det an-
1467: komme att bliva förfördelade i jämförelse tal mandat, som motsvarade partiets sam-
1468: med de i tätt befolkade trakter under- manlagda röstsumma i hela landet. V arje
1469: stödda. partis representation bleve därför, åt-
1470: Intill senaste tid har frågan om en re- minstone i det närmaste, fullt rättvis. Un-
1471: form av valsystemet i här berörd riktning dantag utgjorde blott de allra svagaste par-
1472: så gott som oavbrutet stått på dagordnin- tierna, för vilka vissa inskränkande be-
1473: gen. I augusti 1936 tillsatte regeringen en stämmelser skulle stadgas. Vid fördelnin-
1474: kommitte med uppdrag att pröva, på vil- gen av de 20 tilläggsmandaten skulle beak-
1475: ket sätt gällande vallag kunde förändras tas, att varje valkrets finge det på för-
1476: sålunda, att proportionaliteten bättre än hand bestämda antalet mandat av total-
1477: hittills kunde bliva förverkligad. Denna summa 200. Tätt befolkade valkretsar
1478: kommiWi slutförde sitt uppdrag i februari komme härigenom icke att gynnas på be-
1479: 1937 och inlämnade dä till statsrådet ett kostnad av de glesare befolkade.
1480: detaljerat förslag angående ändringar i I det nämnda kommitteförslaget synes
1481: 'fallagen. Vid utarbetandet av detta för- föreligga en tillräcklig grund för en rege-
1482: slag, som innebar en kombination av de ringsproposition, avsedd att avlägsna de nu
1483: valsystem, vilka ingingo i de ovannämnda rådande bristerna i vårt valsystem.
1484: två regeringspropositionerna, hade kommit- Då de senast försiggångna riksdagsva-
1485: ten tagit hänsyn till alla de mot de tidi- lens resultat ytterligare bekräftat riktighe-
1486: gare förslagen riktade anmärkningar, som ten av de mot de-t nuvarande valsystemet
1487: synts förtjäna beaktande, samt sökt av- framställda anmärkningarna, finnes så
1488: lägsna grunderna till desamma. Bl. a hade mycket större skäl att nu upprepa motio-
1489: kommitten i sitt förslag intagit stadgan- nen från 1938.
1490: den, avsedda att motverka uppkomsten av Vi få därför föreslå, det riksdagen ville
1491: alltför små partier. Enligt kommitteförsla- besluta hemställa,
1492: get skulle sariltliga 200 mandat fördelas
1493: mellan valkretsarna enligt den mantals- att regeringen måtte med det
1494: skrivna befolkningen. Samtidigt skulle snaraste till Riksdagen överlämna en
1495: emellertid även en fördelning av 180 man- proposition om sådana ändringar av
1496: dat verkställas mellan valkretsarna enligt vallagen, att varje parti komme att
1497: samma grunder. Ifrågavarande 180 riks- erhålla det antal riksdagsmandat,
1498: dagsmän skulle, på samma sätt som enligt som motsvarar partiets röststyrka i
1499: gällande vallag, väljas inom de olika val- hela landet.
1500: Helsingfors den 15 september 1939.
1501:
1502: Ragnar Furuhjelm. Ernst Estlander.
1503: John Österholm. Ebba östenson.
1504: Ralf Törngren. Elsa Bonsdorff.
1505: Einar Holmberg. C. 0. Frietsch.
1506: Ernst von Born. Hugo Johansson.
1507: J. E. Hästbacka. Edvard Haga.
1508: Uno A. Hilden. J. Mangs.
1509: Edv. Helenelund. Levi Jern.
1510: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
1511: 20
1512:
1513: 1,5. - Toiv. al. N:o 2. Suomennos.
1514:
1515:
1516:
1517:
1518: Furuhjelm y m.: Esityksen antamisesta vaalilain muutta-
1519: miseksi niin, että puolueiden edustajamäärä vastaisi
1520: niiden koko maassct saamaa äänimäärää.
1521:
1522:
1523: E d u s k u n n a 11 e.
1524:
1525: Vuoden 1938 valtiopäivillä jätti ruotsa- puolueiden syntymistä, mikä ei olisi eduksi
1526: lainen eduskuntaryhmä toivomusaloitteen parlamentaariselle elä:mälle, sekä vielä, että
1527: vaalilain muuttamisesta. Kuten siinä huo- harvaanasutut vaalipiirit tulisivat epäedul-
1528: mautettiin on jd kauan tunnustettu tosi- lisempaan asemaan kuin tiheään asutut.
1529: asia, ettei eduskuntavaaleissa nykyisin nou- Toisessa hallituksen esityksessä<, joka jä-
1530: datettu järjestelmä läheskään tä~Jdellisesti tettiin vuoden 1925 valtiopäiville, hallitus
1531: toteuta suhteellisuusperiaatetta. Eri puo- jossain määrin supisteli aikaisemmin ehdo-
1532: lueet eivät saa sitä määrää edustajapaik- tettua järjestelmää. Tämän uuden esityk-
1533: koja, mikä vastaa niiden koko maassa saa- sen mukaan kaikki edustajapaikat jaettai-
1534: maa yhteistä äänimäärää; se määrä ääniä, siin vaalipiirien kesken 'kuten ennenkin hen-
1535: joka vaaditaan yhden ehdokkaan valitse- kikirjoitetun vä:estön lukumääträn mukaan.
1536: miseksi, on toisilla puolueilla huomatta- Vaalin tulosta vahvistettaessa oli menetel-
1537: vasti suurempi kuin toisilla. Erikoisesti tävä seuraavalla tavalla: Ensin oli lasket-
1538: pienet puolueet kärsivät vahinkoa nykyi- tava, miten monta edustajapaikkaa mikin
1539: sestä järjestelmästä. Mutta myöskin suu- puolue saisi kusswkin vaalipiirissä. Tä:män
1540: remmat puolueet voivat eräissä olosuhteissa jälkeen olisi vielä laskettava, miten monta
1541: kärsiä vääryyttä•. edustajaa kunkin puolueen tulisi saada koko
1542: Ei suinkaan ole ollut puutetta aloitteista maassa saavuttamansa yhteisen äänimäärän
1543: järjestelmän vajavaisuuksien korjaamiseksi. perusteella. Tätä määrää olisi sitten ver-
1544: Niinpä asiasta on annettu useita halli- tailtava siihen määrään, minkä jokainen
1545: tuksen esityksiä ja samassa tarkoituk- puolue yhteensä oli saanut ensimmäisen
1546: sessa on eduskunnalle jätetty suuri määrä laskutoimituksen mukaan. Jos tällöin osoit-
1547: toivomusaloitteita. Eräässä vuoden 1921 tautui, että jonkin puolueen suhteen las-
1548: valtiopäiville jätetyssä hallituksen esityk- kelmat olivat yhtäpitävät, oiisi sen edus-
1549: sessä ehdotettiin, että 180 edustajapaikkaa tajain lukumäärrä lopullisesti määrätty. Jos
1550: jaettaisiin vaalipiirien kes~en samoin kuin taas kummankin iaskutoimituksen välillä
1551: ennenkin, kun taas 20 jälellä olevaa edus- oli eroavaisuutta, oli toimitettava tarkistus
1552: tajapaikkaa jaettaisiin eri puolueiden kes- siten, että niiden puolueiden, jotka olivat
1553: ken siten, että! jokainen puolue, mikäli saaneet liikaa edustajia, oli luovutettava
1554: mahdollista, saisi niin monta kansanedus- liikamäärä niille puolueille, jotka olivat
1555: tajaa, kuin sen yhteinen äänimäärä koko saaneet liian vähän. - Tätä esitystä vas-
1556: maassa edellyttäisi. Eduskunta ei hyväksy- taan, jonka eduskunta myös hylkäsi, huo-
1557: nyt esitystä. Ehdotettua uutta järjestelmää mautettiin, paitsi mitä edellä on sanottu jär-
1558: Yastaan muistutettiin, että se suosi pienten jestelmän p~eniä puolueita suosivasta luon-
1559: l,u. - Furuhjelm y. m. 21
1560:
1561: teesta, että; harvaan asutuissa seuduissa tajapaikkaa taas jaettaisiin siten, että jo-
1562: kannatetut puolueet kärsisivät vääryyttä kainen puolue, mikäli mahdollista saisi sen
1563: tiheään asutuissa seuduissa kannatusta saa- määrän edustajapaikkoja, joka vastaisi puo-
1564: neisiin verrattuina. lueen yhteistä1 äänimäärää koko maassa.
1565: Aina viime aikoihin saakka on vaalijär- Jokaisen puolueen edustus tulisi senvuoksi,
1566: jestelmän uudistaminen tässä kosketeltuun ainakin likipitäen, täysin oikeudenmukai-
1567: suuntaan ollut miltei lakkaamatta päivä- seksi. Poikkeuksena olisivat vain kaikkein
1568: järjestyksessä. Elokuussa 1936 asetti hal- heikoimmat puolueet, joitten varalta säädet-
1569: litus komitean harkitsemaan, millä tavoin täisiin eräitä rajoittavia säännöksiä. :Mainit-
1570: voimassaolevaa vaalilakia voitaisiin muut- tuja 20 lisäedustajapaikkaa jaettaessa otet-
1571: taa siten, että suhteellisuus tulisi nykyistä taisiin huomioon, että jokainen vaalipiiri
1572: paremmin toteutetuksi. Tämä komitea sai saisi ennakolta määrätyn osansa edustaja-
1573: tehtävänsä suoritetuksi helmikuussa 1937 paikkoja 200: n yhteismäärästä. Tiheään
1574: ja jätti silloin va•ltioneuvostolle yksityis- asuttuja vaalipiirejäJ ei täten suosittaisi
1575: kohtaisen ehdotuksen vaalilain muutoksiksi. harvemmin asuttujen kustannuksella.
1576: Laatiessaan tämän ehdotuksen, joka oli :Mainitussa komitean ehdotuksessa näyt-
1577: edellämainittuihin kahteen hallituksen esi- tää olevan riittävästi pohjaa nykyisen vaali-
1578: tykseen sisältyväin vaa'lijärjestelmäin yh- järjestelmämme puutteellisuuksien poista-
1579: distelmä, oli komitea ottanut varteen kaikki mista tarkoittavalle hallituksen esitykse'lle.
1580: ne aikaisemmin ehdotettuja järjestelmiä Kun viimeksi tapahtuneiden eduskunta-
1581: vastaan esitetyt muistutukset, jotka näytti- vaalien tulokset vielä ovat todistaneet oi-
1582: vät ansaitsevan huomiota, sekä pyrkinyt keiksi nykyistä vaalijärjestelmää vastaan
1583: poistamaan niiden aiheet. :M:. m. oli komi- •tehdyt muistutukset niin on sitä suurempi
1584: tea ehdotukseensa ottanut säännöksiä, joi- syy nyt uudelleen esittää vuoden 1938 toi-
1585: den tarkoituksena oli liian pienten puoluei- vomusaloite.
1586: den syntymisen ehkäiseminen. Komitean Senvuoksi ehdotamme eduskunnan päätet-
1587: ehdotuksen mukaan oli kaikki 200 edus- täväksi toivomuksen,
1588: tajapaikkaa jaettava vaa:lipiirien kesken
1589: henkikirjoitetun väestön perusteella. Sa- että hallitus mahdollisimman pian
1590: maan aikaan oli kuitenkin vaalipiirien kes- antaisi Eduskunnalle esityksen sellai-
1591: ken jaettava 180 edustajapaikkaa samojen sista vaalilakiin tehtävistä muutok-
1592: perusteiden mukaan. Puheenaolevat 180 sista, että jokainen puolue tulisi saa-
1593: edustajaa valittaisiin, samalla tavoin kuin maan sen edustajamäärän, joka vas-
1594: nY'kyisin voimassaolevan vaalilain mukaan, taa puolueen koko maassa saamaa
1595: eri vaalipiireissä. ,Tä·lelläolevat 20 edus- äänimäärää.
1596:
1597: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
1598:
1599: Ragnar Furuhjelm. Ernst Estlander.
1600: John Österholm. Ebba östenson.
1601: Ralf Törngren. Elsa Bonsdorff.
1602: Einar Holmberg. C. 0. Frietsch.
1603: Ernst von Born. Hugo Johansson.
1604: J. E. Hästbacka. Edvard Haga.
1605: Uno A. Hilden. J. Mangs.
1606: Edv. Helenelund. Levi Jern.
1607: Albin Wickman. Henrik Kullberg.
1608: 22
1609:
1610: 1,6. - Hemst. mot. N:o 3.
1611:
1612:
1613:
1614:
1615: Törngren m. fl.: 1-ln.gående avlåtande av p1·opositicm ont
1616: sådan lagändring, att ntomlands vistande medborgare
1617: skttlle vara i tillfälle att deltaga i riksdagsmannavalet.
1618:
1619:
1620: T i ll R i k s d a g e n.
1621:
1622: Enligt 2 § av Finlands regeringsform dagsmannavalet, synes dä'rför vara av för-
1623: tillkommer statsmakten i Finland folket, hållandena påkaHad.
1624: som företrädes av dess till riksdag försam- I flera Iänder - bl. a. alla de skandina-
1625: lade representation. I konformitet härmed viska- har utvecklingen av ifrågavarande
1626: stadgas i riksdagsordningens 6 §, att ·envar lagstiftning gått i den av oss åstundade
1627: finsk medborgare, såväl man som kvinna, riktningen. I Danmark äga visserligen än
1628: som före valåret fyllt tjugufyra år, är val- så länge - enligt lagen om val till riksda-
1629: berättigad. Från detta stadgande göres i gen av den 11 april 1920 - blott sjömän
1630: samma paragraf några undantag, vilka ha rösträtt vid vistelse på utrikes ort, men
1631: samband med militärtjänstgöring, förmyn- både i Sverige och Norge är denna rätt
1632: derskap, förlust av medborgerligt för- tillerkänd varje valberättigad medborgare,
1633: troende o. s. v., undantag, som dock icke som vid valtillfället vistas utom landets
1634: rubba den i regeringsformen och riksdagS'- gränser, i Sverige enligt lagen om val till
1635: ordningen uttalade principen om allmän riksdagen av den 26 november 1920, sådan
1636: och lika rösträtt. Enligt vår nuvarande denna Jag lyder enligt lagen av den 12
1637: lagstiftning kan dock valberättigad person, februari 1937, och i Norge enligt lagen om
1638: som vid valtillfället icke befinner sig inom stortingsval av den 17 december 1920, sådan
1639: landets gränser, ej utöva sin rösträtt. Detta denna lag lyder enligt lagen av den 21
1640: innebär, att flera tusental oförvitliga, röst- mars 1930.
1641: berättigade medborgare i praktiken berö- Utan att gå in på de i de olika skandi-
1642: vats sin grundlagsenliga rätt att deltaga i naviska länderna tillämpade systemens
1643: riksdagsmannavalet. Genom sjöfartsnärin- pra;ktiska detaljer må nämnas, att i Sverige
1644: gens snaJbba utveckling under de senaste i ovannämnda lag stadgas, att röstberätti-
1645: åren och genom den utländska resandetrafi- gad, som ,med skäl kan antagas vistas
1646: kens starka ökning - en följd av de kom- utom riket och icke kan komma tillstädes
1647: mersiella förbindelsernas intensifiering och vid valförrättningen i något valdistrikt",
1648: semesterlagens ikraftträdande- ha allt vi- före valdagen får avlämna sin valsedel.
1649: dare befolkningslager fått känning av Röstning sker då - enligt 71 § 2 mom.
1650: detta missförhållande. En lagändring i av nämnda lag - inför röstmottagare, som
1651: sådan riktning, att även de medborgare, magistraten förordnar, samt utom riket hos
1652: som genom sina tjänsteåligganden eller svensk beskickning i Europa och, i den mån
1653: andra orsaker vid valtillfället vistas utri- konungen så förordnar, hos annan svensk
1654: kes, skulle ha möjlighet att deltaga i riks- beskickning och å svenskt konsulat, där-
1655: 1,6. - Törngren y. m. 23
1656:
1657: vid beskickningens eller konsulatets chef På grund av vad ovan framhållits före-
1658: eller den han i sitt ställe sätter är röst- slå undertecknade vördsamt, att riksdagen
1659: mottagare. Röstningen sker genom s. k. ville hemställa,
1660: valkuvert, som sändas till överståthållare-
1661: ämbetet i Stockholm i så god tid, att de att regeringen måtte låta utar-
1662: kunna beräknas vara detta ämbete till- beta och Ull Riksdagen avlåta propo-
1663: handa senast dagen efter valdagen. sition om sådan lagändring, som för
1664: Ehuru vårt valsystem avviker från de i valberättigade medborgare, vilka vid
1665: de skandinaviska länderna tillämpade sys- valtillfället vistas utomlands, skulle
1666: temen, skola de praktiska svårigheterna för möjliggöm ett deltagande i riksdags-
1667: ett utvecklande av vår valrätt i liknande mannavalet.
1668: riktning säkerligen även här kunna över·
1669: vinnas.
1670:
1671: Helsingfors den 14 september 1939.
1672:
1673: Ralf Törngren. 0. 0. Frietsch.
1674: Einar Holmberg. Edv. Helenelund.
1675: Albin Wickman. John Österholm.
1676: Elsa Bonsdorff. Hugo Johansson.
1677: Ebba östenson.
1678: 24
1679:
1680: 1,6. - Toiv. al. N: o 3. Suomennos.
1681:
1682:
1683:
1684:
1685: Törngren y. m.: Esityksen antamisesta lainmuutoksesta,
1686: joka tekisi ulkomailla oleskeleville kansalaisille mahdol-
1687: liseksi osallistumisen edustajanvaaleihin.
1688:
1689:
1690: E d u s k u n n a ll e.
1691:
1692: Suomen hallitusmuodon 2 §: n mukaan saisivat kansalaiset, jotka virkatoimiensa
1693: kuuluu valtiovalta Suomessa kansalle, jota vuoksi tai muista syistä oleskelevat ulko-
1694: edustaa sen valtiopäiville kokoontunut edus- mailla vaalitilaisuuden aikana.
1695: kunta. Yhdenmukaisesti tämän kanssa sää- J\ionissa maissa - 111. m. kaikissa Skan-
1696: detään valtiopäiväjärjestyksessä, että jokai- dinavian maissa - on puheenaolevan lain-
1697: nen Suomen kansalainen, sekä mies että säädännön kehitys vienyt meidän toivo-
1698: nainen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt maamme suuntaan. Tanskassa tosin tois-
1699: kaksikymmentäneljä vuotta, on vaalioikeu- taiseksi - huhtikuun 11 päivänä 1920 val-
1700: tettu. Tästä säännöksestä tehdään samassa tiopäivävaaleista annetun lain mukaan -
1701: pykälässä muutamia poikkeuksia, jotka ovat vain merimiehillä on äänioikeus oleskelles-
1702: yhteydessä sotapalveluksen, holhouksen- saan ulkomailla, mutta sekä Ruotsissa että
1703: alaisuuden, kansalaisluottamuksen menettä- Norjassa tämä oikeus on myönnetty jokai-
1704: misen j. n. e. kanssa, poikkeuksia, jotka selle vaalioikeutetulle kansalaiselle, joka
1705: eivät kuitenkaan muuta hallitusmuodossa ja vaalitilaisuuden aikana oleskelee maan ra-
1706: valtiopäiväjärrjestyksessä ilmilausuttua ylei- jojen u}kopuolella, Ruotsissa valtiopäivä-
1707: sen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatetta. vaaleista marraskuun 26 päivänä 1920 an-
1708: :Meidän nykyisen 'lainsäädäntömme mukaan netuHa lailla, sellaisena kuin tämä laki
1709: ei kuitenkaan vaalioikeutettu henkilö, joka on helmikuun 12 päivänä! 1937 annetussa
1710: vaalitilaisuuden aikana ei oleskele maan ra- laissa, ja Norjassa suurkäräjäin vaalei<sta
1711: jojen sisäpuolella, voi käyttää äänioikeut- joulukuun 17 päivänä 1920 annetulla lailla,
1712: taan. Tämä tietää sitä, että useat tuhannet sellaisena kuin tämä laki on maaliskuun
1713: Imhteettomat äänioikeutetut kansalaiset 21 päivänä 1930 annetussa laissa.
1714: ovat käytännössä menettäneet perustuslain Tarkemmin puuttumatta Skandinavian
1715: mukaisen oikeutensa ottaa osaa edustajan- eri maissa sovellettujen järjestelmäin yksi-
1716: vaaliin. Merenkulkuelinkeinon nopean ke- tyiskohtiin mainittakoon, että Ruotsissa
1717: hityksen johdosta viime vuosina ja ulko- yllämainitussa laissa säädetään, että ääni-
1718: maille matkustavien lukumäärän suuresti oikeutettu, jonka ,hyvällä syyllä voidaan
1719: lisäydyttyä - mikä on seurauksena lkau- otaksua oleskelevan valtakunnan ulkopuo-
1720: pailisten yhteyksien tehostumisesta ja vuosi- lella eikä voivan saapua vaalitoimitukseen
1721: lomalain voimantulosta - ovat yhä laa- missään vaalipiirissä", ennen vaalipäivää saa
1722: jemmat väestökerrokset joutuneet tämän jättää äänestys,lippunsa. Xänestys tapahtuu
1723: epäkohdan huomaamaan. Näyttää senvuoksi tällöin - mainitun lain 71 § : n 2 momentin
1724: olevan olosuhteiden vaatimaa, että mah- mukaan - äänten vastaanottajan luona,
1725: dollisuud<en ottaa osaa edustajanvaaleihin jonka maistraatti mää:rää sekä valtakunnan
1726: 1,6. - Törngren y. m. 25
1727:
1728: ulkopuolella Ruotsin lähetystössä Euroo- masti voittaa meidätn vaalioikeutemme ke-
1729: passa, ja, mikäli kuningas niin mää'- hittämistä samaan suuntaan haittaavat käy-
1730: rää, Ruotsin lähetystössä ja konsulinviras- tännölliset vaikeudet.
1731: tossa, jolloin lähetystön tai konsulinviras- EdeHäesitetyn perusteella ehdottavat alle-
1732: ton päällikkö, tai kenet tämä sijaisekseen kirjoittaneet kunnioittaen eduskunnan pää-
1733: asettaa, on äänten vastaanottaja. Äänestys tettävaksi toivomuksen,
1734: tapahtuu n. s. vaalikuorien avulla, jotka
1735: lähetetäiän Tukholmaan ylikäskynhaltijan- että hallitus laadituttaisi ja Edus-
1736: virastoon niin hyvissä ajoin, että voidaan ktmnalle ,jättäisi esityksen sellaisestct
1737: laskea niiden täHe virastolle saapuvan vii- lainmuutoksesta, joka tekisi vaali-
1738: meistään vaalipäivän jälkeisenä päivänä. tilaisuuden aikana ulkomailla oleske-
1739: Vaikka meidän vaalijärjestelmämme poik- leville vaalioikeutetuille kansalaisille
1740: keaa Skandinavian maissa sovelletuista jär- mahdolliseksi osallistumisen ed?ts-
1741: jestelmistä, niin täälläkin voitaneen var- ta.janvaaleihin.
1742:
1743: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
1744:
1745: Ralf. Törngren. 0. 0. Frietsch.
1746: Einar Holmberg. Edv. Helenelund.
1747: Albin Wickman. John Österholm.
1748: Elsa Bonsdorff. Hugo Johansson.
1749: Ebba östenson.
1750:
1751:
1752:
1753:
1754: 4
1755: 26
1756:
1757: 1,7. - Toiv. al. N:o 4.
1758:
1759:
1760:
1761:
1762: Sundström y. m.: Esityksen antamisesta lainmuutokseksi,
1763: joka tekisi Suomen kauppalaivastossa palveleville, ulko-
1764: mailla oleskeleville merimieMlle mahdolliseksi osallistu-
1765: misen ed1tstajanvaaleihin.
1766:
1767:
1768: E d u s k u n n a ll e.
1769:
1770: Suomen kansalaiset ovat yleensä tasa- Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa saa-
1771: arvoiset lain edessä. Tämä koskee myös vat merimiehet ollessaan laivansa kanssa
1772: äänioikeutta niin valtiollisissa kuin kun- ulkomailla äänestää maidensa lähetystöissä
1773: nallisissakin vaaleissa. Vain tarkoin mää- tai konsulaateissa määräajan kuluessa jo
1774: rätyissä tapauksissa voi kansalainen menet- ennen varsinaista vaalipäivää. Kun täl-
1775: tää äänioikeutensa. On kuitenkin eräs kan- lainen järjestely on ollut mahdollista
1776: salaisryhmä, jolta käytännössä äänioikeus muualla, täytyy sen olla mahdollista myös
1777: usein on riistetty. Suomen merimiehet Suomessa. Suomen lainsäädäntöelimien ja
1778: koko ammattikuntana ovat sellaisessa poik- hallituksen velvollisuutena merimiehiä koh-
1779: keusasemassa, että he vain harvoin saavat taan on epäilemättä ryhtyä sellaisiin toi-
1780: nauttia äänioikeudesta kunnallisissa ja val- menpiteisiin, että merimiehetkin voivat
1781: tiollisissa vaaleissa. Usein ovat merimiehet käyttää äänioikeuttaan muuallakin kuin
1782: laivoineen ulkopuolella Suomen varsinaisen kotipaikkakunnillaan.
1783: alueen eivätkä tämän vuoksi voi käyttää Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
1784: äänioikeuttaan. Mutta kuluvan vuoden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1785: edustajanvaalien ai'kana saatettiin to-
1786: deta esim. Helsingin kaupungissa, että että hallitus ensi tilassa valmis-
1787: vaikka merimies oli vaalipäivänä kotipaik- taisi Eduskunnalle esityksen vaali-
1788: kakunnallaan ja aikoi äänestää asianomai- lain muuttamisesta niin, että Suo-
1789: sessa vaalipaikassa, estettiin se häneltä men kauppalaivastossa palvelevat
1790: sillä perusteella, että nimi oli poistettu merimiehet saisivat määräajan ku-
1791: vaaliluettelosta, koska merimies oli vuoden luessa ennen varsinaista vaalipäivää
1792: alkaessa ollut merillä. Merimies ei merellä äänestää kotipaikkakuntansa · ulko ·
1793: ollessaan voi valvoa etujaan samalla ta- puolella määrätyn viranomaisen vit·-
1794: valla kuin muut kansalaiset ja kun hän kahuoneessa Suomessa tai ulkomatlla
1795: kuitenkin suorittaa kaikki kansalaisvelvolli- Suomen lähetystössä tai konsulinvi-
1796: suutensa, on merimiehelle varattava mah- rastossa.
1797: dollisuus myös nauttia kansalaisoikeuk-
1798: siaan.
1799:
1800: Helsingissä syyskuun 15 päivänär 1939.
1801: 1
1802:
1803:
1804:
1805:
1806: Cay Sundström. H. Aattela.
1807: K. H. Wiik. Kauko Andersson.
1808: 27
1809:
1810: I,s. - Toiv. al. N:o 5.
1811:
1812:
1813:
1814:
1815: Sundström y. m.: A1·mei,jan oikeusasiamiehen toimen pe-
1816: rustamisesta.
1817:
1818:
1819: E d u s k u n n a ll e.
1820:
1821: Armeijassa palvelevien turvallisuuden miehen valitsee eduskunta yhdeksi vuo-
1822: takaaminen mahdollista vääryyttä ja mieli- deksi, ja että hänen toimintansa joutuu
1823: valtaa vastaan on tärkeä puolustustahdon ensiSIJassa ensimmäisen lakivaliokunnan
1824: ja kansanvaltaisen hengen kehittämisessä. tarkastettavaksi. Täten Ruotsin eduskunta
1825: Tämä voi vain tapahtua siten, että on ole- voi siis harjoittaa luottamusmieheensä ja
1826: massa elin, jonka puoleen vääryyttä kär- hänen toimintaansa nähden tarpeellista
1827: sineet voivat kääntyä, ja jolla on edelly- kontrollia. Koska lainsäädännön tuntemus
1828: tyksiä suhtautua objektiivisesti riitakysy- on tarpeellista, on eduskunta valinnut toi-
1829: mykseen. meen lakimiehen.
1830: Se seikka, että nuori mies joutuu ase- Ruotsissa on voitu todeta, että armeijan
1831: velvollisuuttaan suorittamaan, ei saa mer- oikeusasiamiehen toiminta on ollut hyö-
1832: kitä sitä, että hän siirtyy järjestöön, jossa dyllinen ja tarpeellinen, ja että tällaisen
1833: vallitsee kansanvallalle vieraita periaat- viranomaisen pelkällä olemassaolollakin on
1834: teita. Kansanvaltaisen maan armeijassa olhn merkityksensä. Vuosien kuluessa on
1835: täytyy vallita samat periaatteet kuin yh- hän voinut paljastaa useita väärinkäytök-
1836: teiskunnassa. Näiden periaatteiden perus- siä, vääriä ja mielivaltaisia rangaistuksia,
1837: tana on yksilön suojeleminen mielivaltaa virheitä ruokajärjestyksessä, poliittista vai-
1838: vastaan. noa y. m. rikkomuksia.
1839: Tätä silmälläpitäen teki jo v. 1901 Ruot- On kuitenkin välttämätöntä, että valituk-
1840: sin eduskunnan toisessa kamarissa profes- sen esittäjän ei tarvitse noudattaa niitä
1841: sori Karl Staaf aloitteen, joka tarkoitti muodollisuuksia, joita virastot usein vaa-
1842: kontrollielimen perustamista armeiJaan. tivat. Ruotsissa voi tällainen valitus olla
1843: Tämä kontrollielin olisi armeijan oikeus- aivan yksinkertainen, eikä sen tarvitse
1844: asiamies, ja hänen tehtävänään olisi huo- edes olla kirjallinen. Tämä viimemainittu
1845: lehtia siitä, etteivät ne yksilön vapauteen seikka on hyvin oleellinen, koska muodolli-
1846: kohdistuvat rajoitukset, jotka katsottiin suudet saattavat estää monen valituksen
1847: tarpeelliseksi yleisen asevelvollisuuden tul- tekemisen, ja koska valituksen tekemisen
1848: tua otetuksi käytäntoön, muodostuisi liian tarkoituksena juuri on helpottaa yhteyttä
1849: painaviksi, ja ettei mielivalta pääsisi vai- armeijan oikeusasiamiehen ja yksityisen
1850: kuttamaan. Muuten olisi nimittäin pelät- kansalaisen välillä. On syytä mainita, että
1851: tävissä, että miehistön ja päällystön vä- oikeusasiamiehen toiminta ja olemassaolo
1852: lillä syntyisi ristiriitoja, jotka haittaisi- on usein Ruotsin eduskunnassa saanut an-
1853: vat puolustuslaitosta ja puolustustyötä. saittua tunnustusta osakseen.
1854: Ruotsin eduskunnan hyväksyttyä aloit- Ei vain läheinen yhteistoiminta Ruotsin
1855: teen säädettiin, että armeijan oikeusasia- ja Suomen välillä, vaan myös kansanval-
1856: 28 I,s. - A1·meijan oikeusasiamiehen toimen perustaminen.
1857:
1858: taisten periaatteiden soveltaminen armei- tamaan, sen enempää kuin hänen omais-
1859: jassamme puhuvat vastaavan toimen perus- tensakaan tarvitsisi pelätä asevelvollisen
1860: tamisen puolesta Suomen armeijaan. Oi- ;joutuvan mielivallan kohteeksi.
1861: keusasiamiehen toimi olisi varmasti omiaan 1:l1äolevan perusteella ehdotamme edus-
1862: synnyttämään suurempaa luottamusta ar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1863: meijaamme kohtaan ja luottamuksellista
1864: suhdetta päällystön ja miehistön välillä. että hallitus kiireellisesti antaisi
1865: Usein esitetyt valittelut mielivallasta ja Eduskunnalle esityksen edellä selos-
1866: muistakin epäkohdista armeijassamme voi- tetun kaltaisilla perusteilla toimivan
1867: taisiin täten parhaiten poistaa eikä kansa- oikeusasia,miehen asettamisesta Suo-
1868: laisen, joka astuu asevelvollisuuttaan suorit- men armeijaan.
1869:
1870: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
1871:
1872: Cay Sundström. K. H. Wiik.
1873: Kalle Jokinen. Kaisu-Mirjami Rydberg.
1874: Kauko Andersson.
1875: •• ••
1876:
1877: VALTIOPAIVAT
1878: 1939
1879:
1880: LIITTEET
1881: II
1882:
1883: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1884: TOIVOMUSALOITTEET
1885:
1886:
1887:
1888: IX1
1889:
1890:
1891:
1892:
1893: HELSINKI 1939
1894: VAL'l.'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
1895: 1
1896:
1897:
1898:
1899:
1900: 1
1901: 1
1902: 1
1903: 1
1904: 1
1905: 1
1906:
1907:
1908:
1909:
1910: 1
1911: 1
1912: 1
1913: 1
1914: 1
1915: 1
1916:
1917:
1918:
1919:
1920: 1
1921: 1
1922: 1
1923: Ristimänimiä ja vapaamuurareja koskevia laki-
1924: ja toivorausaloitteita.
1925: 33
1926:
1927: II,1. - Lak. al. N:o 11.
1928:
1929:
1930:
1931: Kivioja Y~. m.: Ehdottts ristimänimilaiksi.
1932:
1933:
1934: E d u s k u n n a ll e.
1935:
1936: Vanhoilta ajoilta viime aikoihin asti on toja. Oikea rekisterinpitojärjestelmä vaa-
1937: kastetilaisuuksissa käytetty ja kirkonkir- tisi, ettei nimiä edes oikeinkirjoituksensa
1938: jaan merkitty epäsuomalaisia ristimänimen puolesta muuteta. Kun kuitenkin vanhalla
1939: muotoja. Viimeisten vuosikymmenien ku- polvella ilman omaa syytään on kirkonkir-
1940: luessa ovat monet kirkkoherrat - eivät joissa sellaisia ristimänimen muotoja, joita
1941: kuitenkaan kaikki - kirkonkirjoja uusies- asianomainen itse ei halua käyttää, tarvit-
1942: saan vaihtaneet ne joko omasta aloittees- taisiin joku mahdollisuus asian IJmrjaami-
1943: taan tai asianomaisen toivomuksesta suo- seen. Kun kirkonkirjat kohdakkoin taas
1944: malaiseen muotoon, niin että ·esim. Johan uusitaan seuraavaa 10-vuotiskautta varten,
1945: Henrik Mattsson X. on uuden vuosikym- olisi mielestämme sopiva tilaisuus asian
1946: menen kirkonkirjaan kirjoitettu asuun: korjaamiseen tarjottava kiireellisesti.
1947: ,Juho Heikki Matinp. X. - Vieläkin tapaa Ehdotamme,
1948: sitä luuloa, ettei kasteessa voi kä(Yttää muita että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1949: kuin noita ,juhlallisia" vieraskielisiä muo- van lakiehdotuksen:
1950:
1951: Ristimänimilaki.
1952: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1953:
1954: 1 §. ristimänimestään. Jos haluttu uusi muoto
1955: Lasta kirkonkirjaan ilmoitettaessa, jos poikkeaa niin paljon nimen entisestä asusta,
1956: ristimänimen muoto lapsen äidinkielen kan- että kirkkoherra ei katso voivansa pyyntöön
1957: nalta on vieraskielinen tai muutoin omi- suostua, jätettäköön nimi ennalleen. Jos
1958: tuinen, tiedustelkoon pappi, onko todella haluttu nimenasu ilmeisesti on muunnos
1959: tarkoitus sellainen nimen muoto kirkonkir- entisestä, on pyyntöön suostuttava. Viittä-
1960: jaan merkitä. toista vuotta nuoremman henkilön puolesta
1961: 2 §. saakoon laillinen edusmies tehdä edellämai-
1962: Kirkonkirjaan merkittyä ristimänimeä nitun ilmoituksen.
1963: älköön muutettwko. Kirkkoherran päätökseen ei voi muutosta
1964: Kuitenkin saakoon ennen vuoden 1940 hakea.
1965: loppua asianomainen itse kirkkoherranvi- 3 §.
1966: rastossa henkilökohtaisesti ilmoittaa, ha- :&1itä edellä on säädetty kirkkoherroista
1967: luaako hän kirkonkirjaan merkittäväksi ja papeista, on vastaavasti. sovellettava
1968: mmm kuin siinä ennestään olevan muodon muihinkin rekisteriviranomaisiin.
1969:
1970:
1971: Helsing'issä syyskuun 2 päivänä 1939.
1972:
1973: Vilho H. Kivioja. Heikki Niskanen.
1974: D
1975: 34
1976:
1977: ll,2. - Toiv. al. N: o 6.
1978:
1979:
1980:
1981:
1982: Susitaival: Toimenpiteistä vapaamuurm·iuden kieltämi-
1983: seksi.
1984:
1985:
1986: E d u s k u n n a ll e.
1987:
1988: Suomessa vuonna 1935 julkaistussa lain- Useassa maassa, jossa vapaamuurariuden
1989: opillisessa väitöskirjassa (Lakiti·eteen toh- toiminta on viime aikoina joutunut viran-
1990: tori V. Merikoski: Hallinto-oikeudellinen omaisten seikkaperäisemmän tutkimuksen
1991: tutkimus yhdistymisvapaudesta, Kustan- kohteeksi, kuten Unkarissa, Italiassa, Sak-
1992: nusosakeyhtiö Otava, Helsinki, Suomalais- sassa, entisessä Itävallassa, entisessä
1993: ten Lakimiesten Yhdistyks€ll julkaisuja Tschekkiassa, Slovakiassa, Turkissa, Puo-
1994: N :o 4) on toteennäytetty, että vapaamuu- lassa ja Espanjassa, ovat näiden tu1!kimuk-
1995: rariuden toiminta Suomessa on voimassa- sien tuloks•et poikkeuksetta johtaneet
1996: olevan yhdistyslain. vastainen. vapaamuurariuden toiminnan kieltämiseen
1997: Maassamme toimii kuitenkin vap·ll!a- itsekussakin kyseessäolevassa maassa, val-
1998: muurarijärjestöjä, jotka osittain ovat tiolle vahingollisena ja vaarallisena
1999: myöntäneet tai ainakin vastaansanomatta ilmiönä, ja tutkimuksi·en tuloksia on saa-
2000: sallineet julkisesti väittää, •että ne ottavat tettu julkisuuteen.
2001: jäseniltään lmolemanuhkmlksia sisältäviä Edelläesitetyn perusteella saan kun-
2002: valoja taikka salassapito- ja kuuliaisuus- nioittaen esittää eduskunnan päätettä-
2003: lupauksia, ja tällaiset kuuliaisuusvalat saat- väksi toivomuksen,
2004: tavat asettaa asianomaiset sellaiseen riippu-
2005: vaisuussuhteeseen jopa ulkomaalaisiin että hallitus kiireellisesti toi1nit-
2006: johtoelimiin tai johtohenkilöihin, jota peri- taisi tyhjentävän julkisen tutkimuk-
2007: aatteellisesti ei ole sallitt.ava niitten vel- sen vapaamu'llrariudesta Suomessa
2008: vollisuuksien rinnalla tai yläpuolella, joita sekä valmistaisi voimassaolevaan yh-
2009: itsekullakin Suomen kansalais·ella on omaa distyslakiin sellaisen selvennyksen,
2010: maataan kohtaan, minkä lisäksi vielä pyri- että vapaamuurariuden toiminta
2011: tään pitämään salassa ketkä Suomen kan- Suomessa nimenomaan kielletään ja
2012: salaisista ovat sellaisia valoja vannoneet. tehdään käytännössä mahdottomaksi.
2013:
2014: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1939.
2015: Paavo Susitaival.
2016: •• ••
2017:
2018: VALTIOPAIVAT
2019: 1939
2020:
2021: LIITTEET
2022: IV
2023: VAL TIOVARAINVALIOKUNTAAN l.ÄHETETYT LAKI-,
2024: RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
2025:
2026:
2027:
2028: IXJ
2029:
2030:
2031:
2032:
2033: HELSINKI 1939
2034: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2035: A.
2036: Verotusta, virkamiesten palkkausta, lahjoitusmaita y. m. koskevia
2037: laki- ja toivomusaloitteita.
2038: 39
2039:
2040: IV,L - Lak. al. N:o 4.
2041:
2042:
2043:
2044:
2045: Pennanen y. m.: Ehdotus laiksi tulitikkuverosta.
2046:
2047:
2048: E d u s k u n n a ll e.
2049:
2050: Yallitsevan poikkeuksellisen tilanteen Tämä vero olisi nyt kuitenkin jälleen käy-
2051: vuoksi on valtion tuloja pyrittävä kaikin täntöön otettava, minkä vuoksi ehdotamme,
2052: tavoin lisäämään, jotta tuntuvasti suuren-
2053: tuvat menot saadaan peitetyiksi. Sitä ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2054: roa, jota tulitikuista aikaisemmin on kan- van lakiehdotuksen:
2055: nettu, ei ole kannettu kuluvana vuonna.
2056:
2057:
2058: Laki
2059: tulitikkuverosta.
2060:
2061: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2062:
2063: 1 §. toisen kappaleen asianmukaisesti kuitattuna
2064: Suomessa valmistetut sekä ulkomailta sille, joka veron on maksanut.
2065: Suomeen tuodut tulitikut ovat, alempana Ulkomailta tuoduista tulitikuista on maa-
2066: mainituin poikkeuksin, tässä laissa sääde- hantuojan maksettava vero tullikamarille
2067: tyn veron alaiset. tullimaksujen yhteydessä, ennenkuin tavara
2068: annetaan tullisäilöstä.
2069: 2 §.
2070: V ero on 3 penniä pakkauksen jokaiselta 5 §.
2071: aikavalta kymmenluvulta tulitikkuja. Tulitikut, jotka asianomaisen viranomai-
2072: sen silmälläpidon alaisina viedään maasta,
2073: 3 §. ovat verosta vapaat.
2074: Veron maksaa maassa valmistetuista tuli- Jos maasta viedään tulitikkuja, joista
2075: tikuista valmistaja ja maahan tuoduista tässä laissa säädetty vero jo on suoritettu,
2076: tulitikuista maahantuoja. on lähettäjä oikeutettu saamaan takaisin
2077: suoritetun veron.
2078: 4 §. 6 §.
2079: V ero kotimaisista tulitikuista on valmis- Tulitikkutehtailija on velvollinen pitä-
2080: tajan suoritettava kuukausittain, kunkin mään liikkeestään kirjoja, joista käy sel-
2081: kuukauden aikana tehtaalta viedyistä val- ville tehtaan valmistus ja myynti sekä tu-
2082: misteista viimeistään seuraavan kuukauden litikuista suoritettava vero.
2083: 15 päivänä, ja toimitettava kaksin kappalein
2084: kirjoitetun reversaalin ohella asianomaiseen 7 §.
2085: lääninrahastoon, joka palauttaa reversaalin Valmistaja ja henkilöt sekä yritykset,
2086: 40 IV,t. - Tulitikkuvero.
2087:
2088: jotka pitävät kaupan tulitikkuja, ovat vel- 4 § : n 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa
2089: volliset asianomaiselle viranomaiselle tar- tahi pitämättä 6 § :ssä määrättyjä kirjoja
2090: kastusta varten vaadittaessa näyttämään taikka tekemättä 8 § :ssä mainitun ilmoi-
2091: kaikki hallussaan olevat tulitikkuvarastot, tuksen, on tullihallitus oikeutettu kieltä-
2092: esittämään liikekirjat, kirjeenvaihdon ja mään tehtaan varastossa olevien tulitikku-
2093: faktuurat sekä antamaan muut tarpeelliset jen kuljettamisen sieltä, kunnes laimin-
2094: tiedot. lyödyt velvollisuudet ovat täytetyt.
2095: 8 §.
2096: Joka aikoo, sen jälkeen kuin tämä laki 10 §.
2097: on tullut voimaan, ryhtyä valmistamaan Tämän lain noudattamisen valvominen on
2098: tulitikkuja, antakoon siitä viimeistään vii- tulli- ja poliisiviranomaisten sekä erityisesti
2099: sitoista päivää ennen valmistuksen alka- sitä varten ehkä asetettavien virkamiesten
2100: mista tullihallitukselle kirjallisesti 'tiedon asiana.
2101: ilmoittamalla samalla, mitä huoneistoja ja 11 §.
2102: varastohuoneita tarkoitukseen käytetään. Tämän lain noudattamista valvova vi-
2103: Jos tulitikkutehdas lakkauttaa toimin- ranomainen älköön ilmaisko liikesalaisuuk-
2104: tansa, on ilmoitus siitä viipymättä tehtävä sia, jotka hän ehkä saa tietoonsa valvoes-
2105: tullihallitukselle. saan tämän lain noudattamista.
2106: 9 §. Tämän määräyksen rikkominen rangais-
2107: .Toka pidättää tai yrittää pidättää tämän taan enintään 'kolmellakymmenellä päivä-
2108: lain mukaan valtiolle tulevaa veroa taikka sakolla tahi korkeintaan kolmen kuukauden
2109: muuten rikkoo tämän lain säännöksiä tai vankeudella, ja pidetään sitä virkavirheenä.
2110: sen soveltamisesta annettuja määräyksiä,
2111: rangaistakoon, ellei rikoslaissa ole sellai- 12 §.
2112: sesta teosta ankarampaa rangaistusta sää- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
2113: detty, enintään kolmellasadalla päiväsa- täntöönpanosta ja sen noudattamisen val-
2114: kolla taikka korkeintaan yhden vuoden van- vomisesta antaa valtioneuvosto.
2115: keudella; ja olkoon veronalaiset valmisteet
2116: päällyksineen tai niiden arvo menetetyt. 13 §.
2117: Jos tulitikkutehtailija jättää suoritta- Tämä laki on voimassa vuoden 1940.
2118: matta veron tehtaasta viedyistä tulitikuista
2119:
2120:
2121: Helsingissä 8yyskuun 15 p :nä 1939.
2122:
2123: Pekka Pennanen. Oskari Lehtonen.
2124: Kalle Soini. Edvin Linkomies.
2125: Arvi Oksala. Matti Heikkilä.
2126: Toivo Horelli. Aarne Honka.
2127: 41
2128:
2129: IV,2.- Lak. al. N:o 5.
2130:
2131:
2132: Piippula y. m.: Ehdotus laiksi tulitikkuve1·osta.
2133:
2134:
2135: E d u s k u n n a ll e.
2136:
2137: Nykyisenä aikana on valtion talous ja Tulitikkuvero, jota meillä kannettiin v.
2138: sen rahallinen asema joutumassa suuriin 1922 lähtien, poistettiin v. 1938 alusta.
2139: vaikeuksiin. Alkanut sota sekä yleismaail- Veron tuotto oli v. 1937, jolloin sitä vii-
2140: mallinen epävakainen tilanne tulee monella meksi kannettiin, yli 16 milj. markkaa.
2141: tavalla vaikuttamaan valtion menojen li- Nykyisissä oloissa tulitikkuveron uudelleen
2142: sääntymiseen. Sen sijaan ulkomaisen kaup- käytäntöön ottaminen, vaikkapa vaan enti-
2143: pamme vaikeutuessa jäävät valtion tulot sen suuruisena, on valtiotaloudellisen raha-
2144: huomattavasti laskettua pienemmiksi, sa- talouden kannalta katsottuna välttämätön,
2145: moin kuin muissakin valtiolle tulevissa joten ehdotamme kunnioittaen,
2146: suuremmissa tuloryhmissä tulee tapahtu-
2147: maan suurta laskua, joten uusien tuloläh- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
2148: teiden tarve on kieltämätön tosiasia. van lakiehdotuksen:
2149:
2150:
2151: Laki
2152: tulitikku verosta.
2153:
2154: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2155:
2156: 1 §. seuraavan kuukauden 15 päivänä. Maksa-
2157: Suomessa valmistetut sekä ulkomailta jan vastuulla voidaan vero myös postitse
2158: Suomeen tuodut tulitikut ovat, alempana lähettää.
2159: mainituin poikkeuksin, tässä laissa sääde- IDkomailta tuoduista tulitikuista on vero
2160: tyn veron alaiset. suoritettava asianomaiselle tullihmarille
2161: tullimaksujen yhteydessä, ennenkuin tavara
2162: 2 §. lasketaan vapaaseen liikkeeseen.
2163: V ero on 11/2 penma pakkauksen jokai-
2164: 5 §.
2165: selta aikavalta kymmenluvulta tulitikkuja.
2166: Tulitikut, jotka asianomaisen viranomai-
2167: sen silmälläpidon alaisina viedään maasta,
2168: 3 §.
2169: ovat verosta vapaat.
2170: V eron on velvollinen suorittamaan Suo-
2171: Jos maasta viedään tulitikkuja, joista
2172: messa valmistetuista tulitikuista valmistaja
2173: tässä laissa säädetty vero jo on suoritettu,
2174: ja ulkomailta tuoduista tulitikuista maa-
2175: on viejä oikeutettu saamaan takaisin suori-
2176: hantuoja.
2177: tetun veron. Takaisinmaksua on haettava
2178: 4 §.
2179: leima- ja valmisteverokonttorilta.
2180: Vero kotimaassa valmistetuista tuliti-
2181: kuista, jotka valmistuspaikasta on kalen- 6 §.
2182: terikuukauden aikana viety, on maksettava Valmistajan on pidettävä liikkeestään
2183: asianomaiseen lääninrahastoon viimeistään kirjoja, joista käy selville tehtaassa valmis-
2184: 6
2185: 42 IV,::. - Tnlitikkuvero.
2186:
2187: tettujen ja sieltä vietyjen tulitikkujen mää- set valmisteet päällyksineen tai niiden arvo
2188: rät sekä niistä suoritettava vero. valtiolle menetetyksi.
2189: Jos valmistaja jättää suorittamatta ve-
2190: 7 §.
2191: ron tehtaasta viedyistä tulitikuista 4 §: n
2192: Valmistaja sekä henkilöt ja yritykset,
2193: 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa tahi
2194: jotka pitävät kaupan tulitikkuja, ovat vel-
2195: pitämättä 6 § :ssä määrättyjä kirjoja taikka
2196: volliset asianomaisille viranomaisille tarkas-
2197: tekemättä 8 §: ssä mainitun ilmoituksen, on
2198: tusta varten vaadittaessa näyttämään hal-
2199: leima- ja valmisteverokonttori oikeutettu
2200: lussaan olevat tulitikkuvarastot, esittämään
2201: kieltämään tehtaan varastossa olevien tuli-
2202: liikekirjat, kirjeenvaihdon ja laskut sekä
2203: tikkujen kuljettamisen sieltä, kunnes lai-
2204: antamaan muut tarpeelliset tiedot.
2205: minlyödyt velvollisuudet ovat täytetyt ja
2206: 8 §. on valmistaja velvollinen korvaamaan val-
2207: Valmistajan on leima- ja valmistevero- tiolle vartioimisesta aiheutuvat kustannuk-
2208: konttorille toimitettava liikkeestään kirjalli- set.
2209: nen ilmoitus, jossa mainitaan liikkeen laatu 10 §.
2210: ja paikka, omistajan nimi ja osoite sekä Tämän lain noudattamisen valvonta on
2211: valmisteiden laatu ja annetaan selvitys kai- leima- ja valmisteverokonttorin sekä tulli-
2212: kista liikkeen valmistus-, myynti-, varasto- ja poliisiviranomaisten ynnä erityisesti sitä
2213: y. m. huoneistoista. Ilmoitus on annettava varten ehkä asetettavien virkamiesten
2214: viimeistään viisitoista päivää ennen valmis- asiana, ja on sanotuilla viranomaisilla tässä
2215: tuksen alkamista. Liikkeestä, joka jo tämän toimessaan samat oikeudet kuin tullivirka-
2216: lain voimaantulleessa toimii, on ilmoitus miehillä ja tullipalvelijoilla tullilainsää-
2217: annettava viidentoista päivän kuluessa tä- dönnön mukaan on luvattomaan tavaran-
2218: män lain voimaantulemisesta. kuljetukseen nähden.
2219: Jos jossakin olosuhteessa, joka ilmoituk-
2220: 11 §.
2221: sessa mainitaan, myöhemmin tapahtuu
2222: muutos tai jos liike lakkaa, on siitä viipy- Tämän lain noudattamista valvova vi-
2223: ;mättä ilmoitettava leima- ja valmistevero- ranomainen älköön ilmaisko liikesalaisuuk-
2224: konttorille. Samoin on ilmoitettava liikkeen sia, jotka hän ehkä saa tietoonsa valvoes-
2225: toiminnan keskeytyksestä, jos se kestää saan tämän lain noudattamista.
2226: kuukautta kauemmin, sekä toiminnan jäl- Tämän määräyksen rikkominen rangais-
2227: leen alkamisesta. taan enintään kolmellakymmenellä päivä-
2228: 9 §. sakolla tahi enintään kolmen kuukauden
2229: Joka pidättää tai yrittää pidättää tämän vankeudella ja pidetään sitä virkavirheenä.
2230: lain mukaan valtiolle tulevaa veroa taikka 12 §.
2231: muuten rikkoo tämän lain säännöksiä tai Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
2232: sen sovelluttamisesta annettuja määräyksiä, täntöönpanosta ja sen noudattamisen val-
2233: rangaistakoon, ellei rikoslaissa ole sellai- vonnasta antaa valtioneuvosto.
2234: sesta teosta ankarampaa rangaistusta sää-
2235: detty, sakolla taikka enintään yhden vuo- 13 §.
2236: den vankeudella; ja tuomittakoot veronalai- Tämä laki on voimassa vuoden 1940.
2237:
2238: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
2239:
2240: J. Eri. Pilppula. E. M. Tarkkanen. Matti Luoma-aho.
2241: Kaapro Huittinen. T. N. Vilhula. Kalle Joukanen.
2242: Kalle Kirra. Matti Miikki. Kauno Kleemola.
2243: Eero Nurmesniemi. Antti Kemppi. K. Määttä.
2244: 43
2245:
2246: IV,3. - La.k. al. N:o 6.
2247:
2248:
2249: Kalliokoski y. m. : Ehdotus laiksi tulo- .ia omaisuusvet·osta
2250: annetun lain 6 § :n muuttamisesta.
2251:
2252: E d u s k u n n a ll e.
2253: Helmikuun 20 päivänä kuluvana vuonna rintö- ja lahjaverosta annetun lain kanssa,
2254: annettiin eduskunnalle hallituksen esitys varsinkaan sen jälkeen kun hallitus on il-
2255: (N: o 101 1938 vp.) laiksi tulo- ja omai- moittanut luopuvansa perintö- ja lahja--
2256: suusverosta annetun lain 6 § :n muuttami- verolain uudistamissuunnitelmasta.
2257: sesta. Tämä hallituksen esitys kuitenkin Jättäessään eduskunnalle puheenaole-
2258: peruutettiin samassa yhteydessä eduskun- van esityksen tulo- ja omaisuusverolain
2259: nalle jätetyn perintö- ja lahjaverolakiesi- 6 § : n muuttamisesta, esitti hallitus ne syyt,
2260: tyksen kanssa. Peruutus johtui siitä, että jotka vaativat sanotun pykälän muutta-
2261: eduskuntakäsittelyssä oli mainitun tulo- ja mista. Kun nämä perustelut edelleen joka
2262: omaisuusverolain 6 § : ään tehty sellaisia suhteessa pitävät paikkansa, voimme tässä
2263: muutoksia, että ne näyttivät tekevän sen yhteydessä luopua laajemmista peruste-
2264: riippuvaksi peruutettavaksi päätetystä pe- luista ja viitata hallituksen esityksen perus-
2265: rintö- ja lahjaverolakiesityksestä. ,Jos tulo- teluihin.
2266: ja omaisuusverosta annetun lain 6 § kui- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
2267: tenkin hyväksytään siinä muodossa, joka nioittaen,
2268: sillä on alussa mainitussa hallituksen esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2269: tyksessä, ei sillä ole mitään yhteyttä pe- van lakiehdotuksen:
2270:
2271:
2272: Laki
2273: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain 6 §: n ·muuttamisesta.
2274:
2275: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverosta 5 päivänä
2276: joulukuuta 1924 annetun lain 6 § näin kuuluvaksi:
2277:
2278: 6 §. laitokset, joiden osinko saa niiden yhtiö-
2279: V erosta ovat vapaat, paitsi valtio ja sen järjestyksen mukaan olla enintään viisi
2280: laitokset, kunnat ja seurakunnat, yksityi- prosenttia, sekä hypoteekkiyhdistykset ja
2281: set rautatiet, armeliaisuus- ja opetuslaitok- asuntohypoteekkiyhdistykset, ovat vapaat
2282: set sekä kansanvalistuksen, tieteen tai tai- omaisuusverosta. Niinikään ovat teollisuu-
2283: teen edistämistä varten perustetut ynnä den harjoittamista varten perustetut koti-
2284: muut sellaiset yhteisöt, laitokset ja säätiöt, maiset osakeyhtiöt vapaat omaisuusverosta
2285: joiden varat käytetään yksinomaan yleis- kolmelta ensimmäiseltä verovuodelta niiden
2286: hyödylliseen tarkoitukseen. perustamisesta lukien.
2287: Sellaiset kuoletuslainoja jakavat luotto-
2288:
2289: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
2290:
2291: Viljami Kalliokoski. Antti Kukkonen.
2292: Juhani Leppälä. E. M. Tarkkanen.
2293: 44
2294:
2295: IV,4. - Lak. al. N:o 7.
2296:
2297:
2298: Niskanen: Ehdotus laiksi vuodelta 1939 maksuunpantavan
2299: tulo- ja omaisuusveron korottamisesta.
2300:
2301:
2302: E d u s kun n a ll e.
2303:
2304: Hallituksen esityksestä valtion tulo- ja tettavissa, vaan päinvastoin on ajateltava
2305: menoarvioksi vuodelle 1940 käy selville, tuloveron korottamista mikäli uusia tuloja
2306: ettei tulo- ja menoarviota ole saatu tasa- talousarvion tasapainoon saattamiseksi tar-
2307: painoon säännöllisillä tuloilla, vaan on vitaan.
2308: täytynyt keräillä uusia tuloja sieltä täältä Onhan vallan luonnollista, että tulot ne
2309: menojen peittämiseksi. Niinpä on hallitus ovat, joiden turvin niin yksityiset kansalai-
2310: turvautunut m. m. omaisuusveron korotta- set kuin valtakuntakin voi hyvin ja vau-
2311: miseen aina 50%. Tällä toimenpitellä to- rastuu, jota vastoin omaisuuksia löytyy,
2312: sin saataisiin veroja noin 120 milj. mark- joiden arvo sinänsä on hyvin vähäinen, jos
2313: kaa huomioon ottamalla puolustuslaitoksen ensinkään hyötyä ja tuloa tuottava.
2314: perushankintojen rahoittamiseksi säädetty Tuloverotusta korottamalla 50 % saadaan
2315: lisävero. samalla niin paljon suurempi tulojen lisä
2316: Vaikka verolisäys ei sinänsä ole erittäin talousarvion tulopuolelle, että voidaan luo-
2317: suuri, niin sittenkin se ei kohtaa veron- pua tulliveron korotuksistakin.
2318: alaista kansaa tasaisesti, sillä ulkopuolelle Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
2319: tämän veronkorotuksen jää suuri joukko ehdotan,
2320: veronmaksukykyisiä kansalaisia, sillä omai-
2321: suusvero ei koske tulojen saajia, vaan ai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2322: noastaan omaisuuden omistajia. Näin ol- van lakiehdotuksen:
2323: len siis ei tämä veron korotus ole puolus-
2324:
2325:
2326: Laki
2327: vuodelta 1939 maksuunpantavan tulo- ja omaisuusveron korottamisesta.
2328:
2329: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2330:
2331: Tulo- ja omaisuusverosta 5 päivänä jou- vasta lisäverosta annetun lain 2 § : ssä sää-
2332: lukuuta 1924 annetun lain ja siihen myö- detyt lisäverot ja veronkoroitukset määrä-
2333: hemmin tehtyjen muutoksien perusteella tään, korotettava viidelläkymmenellä sa-
2334: tulosta vuodelta 1939 maksuunpantava dalta säädetyistä määristä.
2335: vero on, ennen kuin sanotun lain 23 a ja Valtioneuvostolla on oikeus antaa tar-
2336: 43 §: ssä sekä 20 päivänä toukokuuta 1938 kemmat määräykset tämän lain täytän-
2337: varojen osoittamisesta puolustuslaitoksen töönpanosta ja soveltamisesta.
2338: perushankintoihin ja sitä varten kannetta-
2339:
2340: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
2341:
2342: Heikki Niskanen.
2343: 45
2344:
2345: IV,n. - Lak. al. N: o 8.
2346:
2347:
2348:
2349:
2350: Kivimäki y. m.: Ehdotus perintö- ja lahjaverolaiksi.
2351:
2352:
2353: B d u s kunnalle.
2354:
2355: Viime keväänä eduskunnalle annetut hal- Mutta erau;sa toisissalkin suhteissa on
2356: lituksen esitykset uudeksi perintö- ja 'lahja- syytä asettua toise'lle lkannarle kuin edus-
2357: verolaiiksi selkä eräi!ksi muutolksiksi tulo- ja kunta puheena.ole,via esityksiä käsitelles-
2358: omaisuusve['o1akiin jäivät tunnetuista syistä sänsä viime keväänä asettui ja ottaa laki-
2359: johrtrumatta lainsäädärntötuloksiin eikä uusia, elhdotUJkseen m. m. säännös, ettei valtion tai
2360: vastaavia esityksiä ole ainaJkaan tähän men- muun julikisen yhdyskunnan antrumaa tai
2361: nessä edusilrunnalle annettu. Perintö- ja siveelliseen velvoitulkseen perustuvaa avus-
2362: lahjaverolaki ilmipaa kuitenkin !kipeästi tusta o:le verotettava, mistä kysJllliilyksestä
2363: uudistrumista. Myöskin on tarpeellista, niin- myöskin on ilmaantunut eri mieliä. Työ-
2364: kuin lha!llitus o:li ehdottarnut, että erinäiset kyvyttömyys-, sairaus-, eläke- ja ihautaus-
2365: kuoletuslainoja jakavat luottolaitokset, joi- apuikassoillle j. m. s. tapa;htuu samoin ikoh-
2366: den osiniiDo on rajoitettu 5 prosenttiin s~kä tuuttomuutta, jos niitä saamistansa yksityi-
2367: hypoteelkJkiylhdistykset ja asurutohypoteeiklki- sistä tai jul&isista avustuksista verotetaan
2368: J"hdisty'kset va:p:autet'aan omaisuusverosta. perintö- ja lahjaverdlain nojalla. Voimassa-
2369: Niinikään on eritoten nykyoloissa paikal- o'leva perintö- ja la:hjaverola!ki on yleensä-
2370: lansa, että kotimaisen tuotantotoiminnan kin, mutta erityisesti, mitä pieniin perin-
2371: edellytyksiä vahvistetaan vapauttamalla, töihin tulee, sangen ankara ja yhteislkunta-
2372: kuten hallitus niinilkään oli esittänyt, teol- raJkennetta !heikentävä. Perheen pään kaa-
2373: lisuudell1 haJI'joittrumista varten perustetut tuessa on työväestön, pielliViljelijöiden ja
2374: kotimaiset osakeyhtiöt omaisuusverosta kol- keskiluo'ikan perheitten asema tavallisesti
2375: melta ensiill1llläiseltä verovuodelta niiden muutenkin sang,en tukala ja perintövero
2376: perustamisesta lukien. pakOittaa eloonjään.eet luopumaan esineistä
2377: B·dellämainitut hallituksen esitykset pe- ja tavaroista, jotka heidän toimeentulonsa
2378: ruutettiin sen johdosta, että perintö~ ja kannalta ovat väilttämäittömiä, jotapaitsi
2379: laihjaveTo'lain talkautuvaa vaikutusta kos- verotus saattaa kohdata omaisuuksia, joiden
2380: keva säännös, m. m. milkä:li se !koski toimin- hanikikimisessa varrsinlkin maatalousväestöön
2381: nasta lalmnneiden aatteel1isten yhdistysten kuuluvat perlheen jäsenet itse ovat olleet
2382: omaisuuden vapautusta perrintö- ja lahj'a- osallisia. Siitä s:y--ystä on asianmuikaista,
2383: verosta, 'kun omaisuus yhdistJ"ksen sään- että verotusta näiltä ikohdilta vuoden 1936
2384: töjen mukaan oli lanikea:va toiselle, oli edus- va:ltiopäiviltä lepäämässä o.leVian perintö- ja
2385: kuntakäsittelyssä saanut muodon, joka ei laihjaveron muuttamisesta lmskevan laki-
2386: tyydyttänyt !hallitusta. Kun on kiistan- ehdotuksen mukaisesti jo muutenkin keven·
2387: alaista, voidaanko mainituissa tapauksissa netään.
2388: edes katsoa olevan lk:ysJllliilylksessä lahjan, ei Näillä perusteilla ehdotamme,
2389: ole aihetta ulottaa perillltö- ja lahjaveron että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2390: vaikutusta niihin. vat lakiehdotukset:
2391: 46 IV,5. - Perintö- ja lahjaverolaki.
2392:
2393:
2394:
2395: Perintö- ja lahjaverolaki.
2396: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2397:
2398: 1 [uilm. suorittaa veroa sellaisesta irtaimesta omai-
2399: suudesta, jonika ulikomaalainen 11mollessaan
2400: Yleiset säännökset.
2401: on jättänyt jälkeensä tai1kik:a jonlka ulko-
2402: 1 §. maalainen on lahjana saanut.
2403: Joika perintönä, testam®til'la tai lahjana
2404: saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan
2405: siitä valtiolle veroa sen mu!kaan, kuin tässä 2 luku.
2406: laissa säädetään.
2407: Perintöveron suorittamisvelvollisuus ja
2408: 2 §.
2409: määrä.
2410: 'rässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta
2411: kruunun1perinnöstä eikä se'llaisesta omai- 4 §.
2412: suudesta, joika yhdisltyiksen sääntöjen mu- Perintöveroa suOII'itetaan, ikun omaisuus
2413: kaan Se!l1 toiminnan 1wkattua on siirtynyt perintönä tai testamentilla siirtyy toiselle:
2414: toiselle taikka joka testamentilla tai lahjana 1) Suomessa olevasta kiinteästä ja irtai-
2415: on annettu valtiolle tai sen laitokselle, mesta omaisuudesta; sekä
2416: maailmnnalle, kunnalle,. ikuntayhtymälle, 2) muualla olevasta irtaimesta omaisuu-
2417: seurakunnalle tai muulle uskonnolliselle desta, joka kuulluu SUtOmessa asuneen hen-
2418: yhdysikunnalle sakä armeliaisuus- ltai ope- kilön jäämistöön.
2419: tuslaitoikselle. Sama ollilroon voimassa myös- Perintövero, joika 1 momentin 2 !kohdassa
2420: kin omaisuudeJSta, jo!ka on annettu yhtei- mainitusta omaisuudesta on muussa maassa
2421: sölle, laitoikseille tai säätiölle, jolla on tieteel- maJksettu, saadaan vähentää täällä samasta
2422: linen, !taiteellinen, ikansanvalistusta, maan- omaisuudesta suoritettavasta perintöverosta.
2423: puolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää Henikilön katsotaan asuvan Suomessa,
2424: edistävä tahi muu yleishyödyliinen tarkoi- jos hänellä tai hänen perheellään on täällä
2425: tus, tai jonka yksinomaisena tarkoituksena varsinainen asuntonsa taiikka jos hän jatku-
2426: on suorittaa eläkettä taikka työkyvyttö- vasti täällä oleskelee yli ikuuden !kuukauden
2427: myys-, sairaus- ltai hautruusavustusta tahi ajan, jolloin . tilapäinen poissaolo ei estä
2428: muuta näihin verrattavaa avustusta. pitämästä oleslkellua jatkuvana.
2429: Perintö- tai lahjaveroa ei suoriteta myös-
2430: kään testacr:nentilla tai lahjana saadusta 5 §.
2431: elinJkautisesta nautim.tao~keudesta, elä!kkeestä Velvollisuus suorittaa peri'tlltöveroa alkaa,
2432: tarkika muusta e(l.inik:audeiksi tai määrävuo- 7 § :ssä mainituin poikkeuksin, sekä periUi-
2433: siksi jollekin testamentilla tai lahjana anne- sen että testamentinsaajan osalta perinnön-
2434: tusta etuudesta eikä valtion tai muun jul- jäittäjän kuolemasta.
2435: kisen yhdyskunnan :antamasta tai siveelli-
2436: seen velvoitukseen perustuvasta avustuk- 6 §.
2437: sesta. Perintöveroa määrättäessä on vero pan-
2438: 3 §. tava perillisten suoritettavaiksi siitä omai-
2439: Ha:l'litu:ksella on oiikeus myöntää vasta- suudesta, josta ei sitä ennen ole esitetty
2440: vuoroisuuden perusteella poikkeuksia siitä, kirjallista testamenttia tai todistusta siitä,
2441: mitä tässä laissa säädetään velvollisuudesta että omaisuudesta tehty suullinen testa-
2442: IV,o. - Kivimäki y. m. 47
2443:
2444: mentti on vaLvottu tai ilmoitettu valvotta- distuvat juJJkiseJt verot ja maksut. Älköön
2445: vaJksi tai•kika että perii!liset ovat sellaisen kuitenikaan väili.ennettälkö vellkaa, josta
2446: testamentin hyväksyneet. Siitä omaisuu- muussa maassa oleva !kiinteistö on kiinni-
2447: desta, josta sellainen ~testamentti tai todis- tetty, eikä myösikään perintöveroa.
2448: tus on esitetty, pannaan vero testamentin- Verovelvolliselle tulevan omaisuuden ar-
2449: saajan mruksettavruksi. vosta saadaan niinikään vähentää sellaisten
2450: velvoitusten arvo, joiden oojalla verovel-
2451: 7 §. vollisen tulee kerta kaikkiaan ~tahi aika-
2452: Sellaisesta omaisuudesta, joka omistus- ajoin toimittaa toiselle rahanarvoinen suori-
2453: tai muunJlaisella oi.lkeudella tulee perilliselle tus taikka antaa toisen jollakin tavoin käyt-
2454: tai testamentinsaajalle määriLttyjen ehtojen tää hyväkseen verovelvollisen omaisuuttta,
2455: täyttyessä tathi muuten myöhemmin kuin miikäli tämä ei siitä saa vastilketta.
2456: perinnönjättäjän kuolllessa, on perintövero Sellaisen verotettavan omaisuuden ar-
2457: suoritettava vasta sitten, kuin omaisuus on vosta, joka !kuuluu muussa maassa asuneen
2458: saatu. Omaisuudesta, joka purkavin eh- ·heniki:lön jäämistöön, vähennettäiköön ai-
2459: doin saadaan, on vero kohta suoritettava. noastaan ne velat ja velvoitukset, jotika
2460: Milloin perilliselle tai test:amentinsaaja'lle kohdistuvat mainittuun omaisuuteen.
2461: tulevaa pesänosuwtta rasittaa sellainen toi-
2462: se!lle kuuluva orkeus, jolka !kokonaan estää 10 §.
2463: perillistä tai testamentinsaajaa !käyttämästä Omaisuus arvioidaan niiden ·perusteiden
2464: hyvälkseen osuuttansa, olkoon tämä, jollei mukaan, jotika ovat voimassa omaisuuden
2465: hänelle siitä tule vastiketta, velvollinen suo- arvioimisesta tulo- ja omaisuusverotuksessa.
2466: rittamaan osuudestaan veroa vasta sellaisen Sellaisen velvoituksen arvo, joka 9 § :n
2467: rasitrulksen laikattua. 3 momentin mukaan saadaan vähentää vero-
2468: velvolliselle tulevan omaisuuden arvosta,
2469: 8 §. määrätään vastaavan oikeuden arvioimis-
2470: Jos aviopuolisot ovat tehneet keskinäisen perusteen mulkaan.
2471: testamentin sellaisin ehdoin, että jälkeen
2472: jääneen puolison ei voida katsoa saaneen 11 §.
2473: omistusoikeutta toisen puolison yksityiseen KuoliUipesästä tulevien osuuksien saajat
2474: omaisuuteen ta!hi pesänosuuteen, äliköön jäl- luetaan sukulaisuusasteen perusteella seu-
2475: keen jäänyt olko velvollinen maiksamaan raaviin viiteen veroluokkaan:
2476: veroa testamentilla saamastaan etuude:sta. I perinnönjättäjän 1apsi;
2477: II perinnönjättäjän aviopuoliso, otto-
2478: 9 §. lapsi, lapsen tai ottolapsen rintaperillinen,
2479: Perintöveron perusteeiksi pannaan se vallihemmat ja ottovanhemmat;
2480: arvo, m~kä verotettava:lla omaisuudella oli III perinrnönjättäjän veli, sisar ja veli-
2481: verovei vollisuuden alkaessa. tai sisarpuoli selkä heruki!lö, joka vähintään
2482: Kuolinpesän omaisuuden arvosta saadaan viimeiset kymmenen vootta perinnönjättä-
2483: vähentää vainajan hautaamisesta sekä pe- jän kuolinhetikeen asti on ollut hänen pal-
2484: runkirjoituksesta, pesänjaosta ja hautaikiven veluksessaan ja häntä hoitanut;
2485: ha;nlltkimisesta ja pystyttämisestä aiheutu- IV perirnnönjättäjän isän ja äidin Vlfl.n-
2486: vat kohtuulliset kustannukset, niin myös hemmat seikä veljen, sisaren ja veli- tai
2487: velat, joihin luetaan myöskin ikuolinpesästä sisarpuolen jälkeläinen; seikä
2488: menevät, perinnönjättäjän eHnaikaan ~oh- V muut surkulaiset ja vieraat.
2489: 48 IV,5. - Perintö. ja lahjaverolaki.
2490:
2491: Ottolapsella tarkoitetaan myöskin sel- 1
2492: Vero% Vero% 1
2493: laista kasvattJilastJa, joka ennen ottolapsista 1 Verotettava osuuden osuuden 1 Veron alarajan
2494: , arvo alarajan vakioerä yli mene· 1
2495: markkaa markkaa
2496: annetun lain voimaanltU!lemista ja ennen- i kohdalla Västä OIIIIStal
2497: 1
2498: kuin on täyttänyt \kolme vuotta, on joutu-
2499: 1
2500: nut tkasvatti,vall'hempiensa hoitoon ja sen 20,000- 40,000 1.5 300 1 2.5
2501: 40,000- 80,000 2 800 4
2502: jällkeen näiltä saanut Saiillan :hoi1don !kuin 80,000- 160.000 3 2.400 1
2503: 1 5
2504: oma lapsi. 1 160,000- 320,000 4 ' 6,400 7
2505: i 320,000- 640,000 5.5 1 17,600 1 8.5
2506: 640,000-1,280,000 1 7 44,800 1 10
2507: '1
2508:
2509:
2510: 12 §. 1
2511: 1,280,000-2,240,000 8.5 108,800 12
2512: 12,240,000- vero 10 markkaa täydeltä sadalta. mar-
2513: Jos perintö !käsittää perinn.önjättäjän ko- ' kalta; !
2514: tiin kuulunerilta huone- ja talouskaluja, vaat-
2515: teita selkä muuta asuntoirtaimistoa, on pe- II veroluokassa asteikon mukainen vero;
2516: rintö, kun perinnönsaajana on perinnönjät- III veroluokassa asteikon mukainen vero
2517: täjän lawsi tai ottolapsi taikka aviopuoliso, kaksinkertaisona ;
2518: vielä lisäiksi tällaisen 001aisuuden \kohdalta IV veroluokassa asteikon mukainen vero
2519: ve:vovapaa 50,000 markan määrään asti kolminkertaisena ; sekä
2520: osuutta !kohti. V veroluokassa asteikon mukainen vero
2521: Kun osuuden arvo ei ole smurempi kuin viisinkertaisena.
2522: 100,000 markkaa, saa siitä ennen veron
2523: määräämistä vähentää: 15 §.
2524: 1. lapsi tai ottolapsi, jo~a verovelvoilli- Jos omaisuus testamentilla tulee yhtei-
2525: suuden allkaessa ei ole täyttänyt kuutta- sesti kahdelle tai useammalle henkilölle,
2526: toista vuotta tai joka henkisen tai ruumiil- jotka ovat ~rilaisessa sukulaisuussuhteessa
2527: lisen vian tähden on ansiotyöhön kykene- testamentintekijään, määrätään vero sen
2528: mätön, 60,000 markkaa; henkilön sukulaisuuden mukaan, joka on
2529: 2. lapsi ,t,ai ottolapsi, joka verovelvolli-
2530: kaukaisinta sukua. Aviopuolisoille tulleesta
2531: suuden allkaessa on täyttänyt kuusito~ista, omaisuudesta lasketaan vero läheisempää
2532: vaan ei !k:ahtalkymmenltäyhtä vnotta, ja avio-
2533: sukua olevan henkilön mukaan.
2534: puoliso 40,000 ma.rlkkaa; sekä Milloin omaisuus on tuleva kahdelle tai
2535: 3. v&hintääm viimeiset !kymmenen vuotta useammalle henkilölle siten, että se, sitten
2536: perinnönjättäjän lkuolinhetkeen asti hänen kuin toisen oikeus on lakannut, siirtyy toi-
2537: palvel111ksessaan otlut ja hänitä hoitanut selle, määrätään myöhemmän omaisuuden-
2538: hen\kilö 20,000 ma;r\kkaa. saajan suoritettava vero hänen ja perin-
2539: nönjättäjän välisen sukulaisuussuhteen mu-
2540: kaan.
2541: 13 §.. 16 ~-
2542: Kun perintöosuus tai 12 §: n mukaan las- Perintöveroa määrättäessä on otettava
2543: kettu jäännös ei nouse 20,000 markkaan, on lukuu myöskin sellainen lahja, jonka pe-
2544: se verosta vapaa. rinnönjättäjä on antanut perilliselle tai tes-
2545: tamentinsaajalle ehdolla, että lahjansaaja
2546: . saa lahjan haltuunsa vasta antajan kuol-
2547: 14 §. lessa.
2548: Perintöveroa maksetaan: Sama olkoon lakina myötäjäisistä ja sel-
2549: I veroluokassa puolet seuraavan asteikon laisesta, pesästä annetusta omaisuudesta,
2550: mukaisesta verosta: joka lain mukaan on perinnönjaossa
2551: IV,5. - Kivimäki y. m. 49
2552:
2553: otettava lukuun, niin myös muusta lah- 19 §.
2554: jasta, jonka perillinen tai testamentin- Lahjaveroa ei suoriteta:
2555: saaja on saanut perinnönjättäjältä kah- 1) sellaisesta lahjasta, josta 16 §:n 1 mo-
2556: den viimeisen vuoden kuluessa ennen hä- mentin mukaan on suoritettava perintö-
2557: nen kuolemaansa ja joka ei 19 §: n 2 tai veroa, eikä myötäjäisistä ja avioehdolla an-
2558: 3 kohdan mukaan ole lahjaverosta vapaa. netusta omaisuudesta;
2559: Perintöverosta vähennettäköön kuitenkin 2) huone- ja talouskaluista, vaatteista
2560: sen lahjaveron määrä, mikä omaisuudesta sekä muusta asuntoirtaimistosta, joka on
2561: on suoritettu. tarkoitettu lahjansaajan tai hänen per-
2562: heensä henkilökohtaisesti käytettäväksi, kun
2563: 17 §. lahjan arvo ei ole viittäkymmentätuhatta
2564: Milloin samasta omaisuudesta olisi kah- markkaa suurempi;
2565: den tai useamman, kahden vuoden kuluessa 3) siitä, mitä joku on saanut kasvatusta
2566: sattuneen kuolemantapauksen johdosta suo- tai koulutusta varten tahi elatusavuksi;
2567: ritettava perintöveroa, on siitä maksettava eikä
2568: veroa vain kerran, sen sukulaisuussuhteen 4) muusta lahjasta, jonka arvo on kahta-
2569: mukaan, mikä näissä tapauksissa on kau- kymmentätuhatta markkaa pienempi, kui-
2570: kaisin. tenkin niin, että jos lahjansaaja kahden
2571: vuoden kuluessa saa samalta antajalta
2572: useita sellaisia lahjoja, niistä on suoritet-
2573: 3 luku. tava veroa, kun niiden yhteinen arvo nou-
2574: Lahjaveron suorittamisvelvollisuus ja see vähintään mainittuun määrään.
2575: määrä.
2576: 18 §. 20 §.
2577: Lahjaveroa suoritetaan, kun omaisuus Velvollisuus suorittaa lahjaveroa alkaa,
2578: lahjana siirtyy toiselle: kun lahjansaaja on saanut lahjan hal-
2579: 1) Suomessa olevasta kiinteästä ja irtai- tuunsa. Milloin alaikäinen on vanhemmil-
2580: mesta omaisuudesta; sekä taan saanut veronalaisen lahjan, katsotaan
2581: 2) muualla olevasta irtaimesta omaisuu- verovelvollisuuden alkavan silloin kuin lah-
2582: desta, jonka Suomessa asuva henkilö tahi joitus on tehty.
2583: kotimainen yhtymä, laitos tai säätiö on Jos lahjansaaja on kahden vuoden ku-
2584: saanut. luessa ennen verovelvollisuuden alkamista
2585: Lahjavero, minkä muualla kuin Suomessa saanut samalta antajalta yhden tai useam-
2586: asuva henkilö on täällä olevasta irtaimesta pia verotettavia lahjoja, on nekin veroa
2587: omaisuudesta suorittanut siellä, missä hän määrättäessä otettava lukuun. Verosta on
2588: asuu, taikka joka 1 momentin 2 kohdassa kuitenkin vähennettävä se lahjavero, mikä
2589: mainitusta omaisuudesta on muualla kuin aikaisemmista lahjoista jo on suoritettu.
2590: Suomessa maksettu, saadaan vähentää siitä Eri antajilta saadut lahjat on erikseen
2591: lahjaverosta, mikä täällä on samasta omai- verotettava.
2592: suudesta suoritettava.
2593: Lahjaksi katsotaan myöskin kauppa- ja 21 §.
2594: vaihtosopimus, kun molemminpuolisten eh- Mitä edellä 7 §: n 2 momentissa, 9, 10,
2595: tojen väliseen epäsuhteeseen katsoen on il- 11, 14 ja 15 §: ssä on säädetty perinnöstä
2596: meistä, että sopimus pääasiallisesti on lah- ja testamentista, on soveltuvilta kohdin
2597: jan luontoinen. vastaavasti voimassa lahjasta.
2598:
2599: 7
2600: 50 IV,5. - Perintö- ja lahjaverolaki.
2601:
2602: 4 luku. 26 §.
2603: Jos perinnönjättäjä kuollessaan ei asunut
2604: V eron määr·ääminen ja suorittaminen.
2605: Suomessa, taikka jos velvollisuus suorittaa
2606: 22 §. perintöveroa alkaa myöhemmin, kuin
2607: Vero määrätään perintönä tai testamen- 5 §: ssä on säädetty, eikä veron määrää-
2608: tilla saadusta omaisuudesta siinä kunnassa, mistä ole toimitettava sen mukaan, kuin
2609: missä perinnönjättäjä kuollessaan vakinai- 25 §: n 2 momentissa on säädetty, on vero-
2610: sesti asui. velvollisen tahi, kun hän ei ole Suomessa,
2611: Milloin omaisuus on tuleva kahdelle tai sen, jolla on kuolinpesä hallussaan, annet-
2612: useammalle henkilölle siten, että se, sitten tava veron määräämisen ohjeeksi vero-
2613: kuin toisen oikeus on lakannut, siirtyy toi- ilmoitus.
2614: selle, on kuitenkin myöhemmän haltijan 27 §.
2615: suoritettava vero määrättävä siellä, missä Lahjavero määrätään verovelvollisen an-
2616: edellinen haltija asuu tai kuollessaan asui. nettavan veroilmoituksen perusteella.
2617: Jos kuolinpesästä saadusta perintöosuu-
2618: desta on 7 §:n 2 momentin mukaan suori-
2619: tettava veroa vasta osuutta rasittavan oi- 28 §.
2620: keuden lakattua, määrättäköön osuudesta Perukirjaan on merkittävä, miSsa perin-
2621: maksettava vero, milloin oikeus on elin- nönjättäjä kuollessaan vakinaisesti asui, ja
2622: aikainen, siinä kunnassa, missä mainitun sen oheen on liitettävä sellainen ote kirkon-
2623: oikeuden haltija kuollessaan asui. kirjasta tai siviilirekisteristä, joka osoittaa
2624: vainajan oikeudenomistajat. Perukirjassa
2625: 23 §. on myös mainittava sen nimi, toimi, koti-
2626: Lahjasta määrätään vero siinä kunnassa, paikka ja asunto-osoite, joka pesästä saa
2627: missä lahjansaaja asui verovelvollisuuden omaisuutta, sekä niinikään mainittava kuka
2628: alkaessa. pesänhoitajana ottaa vastaan perintövero-
2629: 24 §. asiaa koskevia ilmoituksia.
2630: Milloin 22 tai 23 § : n säännöksiä ei käy
2631: soveltaminen, on vero määrättävä siinä 29 §.
2632: kunnassa, missä verotettava omaisuus vero- Kaikki sellaiset kirjoitukset ja asiakirjat,
2633: velvollisuuden alkaessa :suurimmalta osal- mitkä ovat tarpeelliset pesän tilan selville
2634: taan oli, taikka, jollei se ollut tässä maassa, saamiseksi, on perukirjaan otettava tai sii-
2635: missä verovelvollinen veroa määrättäessä hen jäljennöksinä liitettävä.
2636: asuu. Pesän omaisuudesta tehdyn luettelon jäl-
2637: 25 §. keen, jossa omaisuus on säädettyjen perus-
2638: Perintöveron maaraaminen toimitetaan teiden mukaan arvioitu, mainittakoon peru-
2639: perinnönjättäjän jäämistöstä laaditun peru- kirjassa, onko perilliselle tai testamentin-
2640: kirjan johdolla. saajalle annettu sellaista omaisuutta, joka
2641: Niissä tapauksissa, jotka mainitaan 16 §:n mukaan on otettava lukuun perintö-
2642: 22 §:n 2 ja 3 momentissa, on veroa maa- veroa määrättäessä, niin myös sen omai-
2643: rättäessä otettava huomioon myöskin edel- suuden laatu ja arvo.
2644: lisen haltijan tai osuutta rasittavan oikeu- Milloin omaisuudesta suoritettava perintö-
2645: den haltijan jäämistöstä laadittu perukirja. vero on määrättävä muun henkilön kuin
2646: Milloin lainmukainen perinnönjako jo on perinnönjättäjän jäämistöstä laaditun peru-
2647: toimitettu, olkoon jakokirja perukirjan kirjan nojalla, on tähän perukirjaan erik-
2648: ohella ohjeena veroa määrättäessä. seen merkittävä myöskin sanottu omaisuus
2649: IV,5. - Kivimäki y. m. 51
2650:
2651: ja sen arvo, niin myös kenen siitä on pe- mista verotuslautakunnan jäsenistä tai va-
2652: rintöveroa suoritettava. ramiehistä, jonka lääninhallitus on määrän-
2653: nyt hänen varamiehekseen.
2654: 30 §. Jos verotuslautakunnassa, paitsi puheen-
2655: Jos vainaja on muussa Suomen kunnassa, johtajaa, on ainoastaan kaksi jäsentä, toi-
2656: kuin missä hän kuollessaan asui, jättänyt mii se myöskin perintöverolautakuntana.
2657: jälkeensä omaisuutta, josta toimitetaan eri Lääninhallituksen verotuslautakuntaan
2658: perunkirjoitus, on siitä tehtävä merkintä asettama jäsen tai varamies älköön kiel-
2659: asuinpaikassa laadittavaan perukirjaan. täytykö perintöverolautakunnan jäsenyy-
2660: destä tai varajäsenyydestä.
2661: 31 §.
2662: Veroilmoituksessa on mainittava verovel- 33 §.
2663: vollisen nimi, toimi, kotipaikka ja asunto- Perukirja on kuukauden kuluessa perun-
2664: osoite sekä sen nimi ja kotipaikka, jolta kirjoituksesta kaksin kappalein annettava
2665: omaisuus on saatu, heidän välisensä suku- asianomaisen perintöverolautakunnan pu-
2666: laisuussuhde sekä omaisuuden laatu ja sää- heenjohtajalle. Jos vainaja on muualla jät-
2667: dettyjen perusteiden mukaan laskettu arvo, tänyt jälkeensä omaisuutta, josta on toimi-
2668: niin myös sellainen omaisuus, joka 16 § : n tettu eri perunkirjoitus, annettakoon siinä
2669: ja 20 §: n 2 momentin mukaan on veroa laadittu perukirja samassa ajassa tästä pe-
2670: määrättäessä otettava lukuun. runkirjoituksesta lukien sen lautakunnan
2671: Ilmoituksen oheen on liitettävä alkupe- puheenjohtajalle, jonka tulee määrätä vero.
2672: räisinä tai oikeiksi todistettuina jäljennök- Milloin perinnönjako jo on toimitettu, lii-
2673: sinä ne asiakirjat, joista verovelvollisuuden tettäköön jakokirja perukirjan oheen.
2674: perusteena olevat seikat selviävät, sekä Perintöverolautakunnan puheenjohtajan
2675: jos määrättävästä verosta on vähennettävä tulee viipymättä ilmoittaa asianomaiselle
2676: jo suoritettu vero, selvitys tästä verosta. raastuvanoikeudelle tai kihlakunnantuoma-
2677: rille päivä, jona perintöveroasia on rat-
2678: 32 §. kaistu, taikka että perukirjan antaminen
2679: Veron määräämisen toimittavat, perintö- puheenjohtajalle on laiminlyöty.
2680: verolautakuntana, tulo- ja omaisuusvero-
2681: tusta varten asetetun verotuslautakunnan 34 §.
2682: puheenjohtaja ja lääninhallituksen asiamie- Veroilmoitus on kaksin kappalein annet-
2683: heksi määrätty jäsen sekä se verotuslauta- tava asianomaisen perintöverolautakunnan
2684: kunnan muista lääninhallituksen asettamista puheenjohtajalle kolmen kuukauden ku-
2685: jäsenistä, jonka lääninhallitus, vuodeksi ker- luessa verovelvollisuuden alkamisesta.
2686: rallaan, siihen toimeen määrää. Puheenjoh-
2687: tajana perintöverolautakunnassa on vero- 35 §.
2688: tuslautakunnan puheenjohtaja. _ Perintöverolautakunnan puheenjohtajan
2689: Milloin verotuslautakunnan puheenjoh- tulee, saatuaan perukirjan tai veroilmoituk-
2690: taja tai lääninhallituksen asiamies on esty- sen, valmistavasti tarkastaa tahi muulla
2691: nyt ottamasta osaa perintöveroasiain käsit- lautakunnan jäsenellä tarkastuttaa, onko
2692: telyyn, astuu hänen tilalleen hänen vara- verotettava omaisuus siihen täydellisesti
2693: miehensä verotuslautakunnassa. Esteen sat- merkitty ja oikein arvioitu sekä ovatko
2694: tuessa lääninhallituksen määräämälle perin- muut siinä olevat tiedot oikeat ja täydelli-
2695: töverolautakunnan jäsenelle kutsuttakoon set. Jos lisäselvitystä tarvitaan, on tarkas-
2696: hänen tilalleen se lääninhallituksen asetta- tuksen toimittajan se hankittava.
2697: 52 IV,5. -- Perintö- ja lahjaverolaki.
2698:
2699: Muussa kunnassa olevasta omaisuudesta kertaa ja maalla kahdesti vuodessa sinä
2700: annetut tiedot lähettäköön perintövero- aikana ja siinä paikassa, minkä puheenjoh-
2701: lautakunnan puheenjohtaja, milloin tar- taja määrää. lVIilloin olojen katsotaan vaa-
2702: peelliseksi katsoo, sen kunnan perintövero- tivan, että lautakunta jollakin paikkakun-
2703: lautakunnalle tarkastettavaksi. nalla kokoontuu useammin tai harvemmin
2704: kuin edellä on sanottu, olkoon lääninhalli-
2705: 36 §. tuksella valta· antaa siitä määräys.
2706: Joka toimittaa 35 §: n 1 momentissa sää-
2707: detyn valmistavan tarkastuksen, laatikoon 39 §.
2708: myös ehdotuksen sen veron määrästä, mikä Perintöverolautakunnan tulee hankkia
2709: verovelvollisten on suoritettava. Kun teh- tarpeelliseksi katsomansa lisäselvitys ja
2710: dään ehdotus siitä verosta, joka on mak- määrätä vero tunnollisesti harkittuaan, mitä
2711: settava kuolinpesästä tulevasta osuudesta, verotettavasta omaisuudesta sekä muista
2712: noudatettakoon, mitä laissa ja veroa mää- asiaan kuuluvista seikoista on selville käy-
2713: rättäessä huomioon otettavassa testamen- nyt tai tiedetään. Erimielisyyden sattuessa
2714: tissa on pesän jakamisesta määrätty. Jos tulee päätökseksi se mielipide, jota kaksi
2715: perinnönjako jo on säädetyssä järjestyk- jäsentä kannattaa.
2716: sessä toimitettu, pidettäköön tätä perus-
2717: teena, mikäli siinä eloon jääneelle aviopuoli-
2718: solle ei ole avio-oikeuden nojalla tahi 40 §.
2719: naima- tai etuosana annettu enempää, kuin Perintöverolautakunnan kokouksissa on
2720: hänelle laillisesti on tuleva. puheenjohtajan pidettävä pöytäkirjaa, johon
2721: merkitään kunkin verovelvollisen suoritetta-
2722: 37 §. vaksi määrätty vero, lautakunnassa toimi-
2723: Ne, jotka kuolinpesästä saavat omai- tetut äänestykset sekä, milloin veroa mää-
2724: suutta, tai heidän lailliset edustajansa sekä rättäessä on poikettu verotusta varten an-
2725: perunkirjoituksen toimittajat ja se, joka netuista tiedoista, syyt siihen, niin myös
2726: on pesän ilmoittanut tai sitä hoitaa, niin mitä muuten katsotaan tarpeelliseksi. Pöy-
2727: myös lahjansaaja ovat velvolliset, perintö- täkirja on viipymättä lautakunnan tai kah-
2728: verolautakunnan tai sen jäsenen kehoituk- den sen jäsenen tarkistettava.
2729: sesta, antamaan kaikki pesää tai lahjaa
2730: koskevat tiedot ja selvitykset. 41 §.
2731: Asianomaisen papiston sekä muiden vi- Kun vero on määrätty, tulee perintövero-
2732: ranomaisten tulee niinikään pyydettäessä lautakunnan puheenjohtajan kirjoittaa pe-
2733: antaa tarvittavat tiedot. rukirjan tai veroilmoituksen kumpaankin
2734: Perintöverolautakunnan puheenjohtaja kappaleeseen laskelma, joka osoittaa kun-
2735: on, jos perintöverolautakunta niin päättää, kin verovelvollisen suoritettavaksi määrä-
2736: oikeutettu vaatimaan pesän ilmoittajan va- tyn veron ja verojen yhteenlasketun mää-
2737: lallansa vahvistamaan perukirjassa ilmoit- rän sekä päivän, jona asia on lautakunnassa
2738: tamansa tiedot oikeiksi, kuten siitä perintö- ratkaistu. Jos kuolinpesästä ei ole veroa
2739: kaaren 9 luvun 1 §: ssä on säädetty. suoritettava, tehtäköön siitäkin merkintä
2740: perukirjaan tai veroilmoitukseen.
2741: 38 §.
2742: Perintöverolautakunta kokoontuu puheen- 42 §.
2743: johtajan kutsusta, lääninhallituksen maa- Asioista, jotka koskevat perintö- tai lah-
2744: rättävinä kuukausina, kaupungissa neljä javeron määräämistä, on perintöverolauta-
2745: IV,5. - Kivimäki y. m. 53
2746:
2747: kunnassa laadittava perintö- ja lahjavero- 45 §.
2748: luettelo, jossa mainitaan: Veroluettelosta tulee pedntöverolauta-
2749: 1) vainajan tai lahjanantajan nimi; kunnan llmhden kuukauden kuluessa vcero-
2750: 2) verotettavan omaisuuden kokonais- tu!ksen päättymisestä lääninkonttoril'le lä-
2751: arvo, hyväksyttyjen vähennysten yhteen- hettää, sen välityksellä asianomaiselle veron-
2752: laskettu määrä sekä omaisuuden verotetta- kantoviranomaisel'le toimitettavaksi, vero-
2753: vaksi jäävä määrä; luettelon ote, josta nälkyvä>t 42 §: n 1 mo-
2754: 3) ne verovelvolliset, joiden maksetta- mentin 3 ja 4 kohdassa mainitut tiedot.
2755: vaksi on määrätty perintö- tai lahjaveroa,
2756: ynnä heidän toimensa ja asuntonsa ; sekä 46 §.
2757: 4) kullekin verovelvolliselle tulevan omai- Joka on tyytymätön perintöverolautakun-
2758: suuden verotettava määrä, hänen suoritet- nan häntä !koskevaan päättö!kseen, saa siitä
2759: tavakseen määrätty vero, perintö- ja lahja- valittaa perintövemtarkastuslautaJkunnalle
2760: vero erikseen mainittuina, sekä, jollei veroa ikolmenlk:YiJillllenen päivän !kuluessa 44 § :n
2761: määrätä suoritettavaksi, merkintä siitä. 1 momentissa säädetyn ajan järkeen. Lää-
2762: Tilastollisia ynnä muita tarkoituksia var- ninhal'lituiksen asiamiehellä on oikeus ha-
2763: ten on veroluetteloon otettava tarvittavat kea muutosta perintöverolautakunnan pää-
2764: lisätiedot, sen mukaan kuin siitä valtioneu- töikseen kuudenkymmenen päivän kuluessa
2765: voston päätöksellä määrätään. sen päivän jäl:keen, jolloin lautakunnan
2766: päätös tehtiin.
2767: Valituskirja annettakoon 1 momentissa
2768: 43 §.
2769: mainitussa ajassa perintöverolautakunnan
2770: Perintöverolautakunnan puheenjohtajan
2771: puheenjohtajalle tahi muulle valituksia vas-
2772: tulee veroluettelon mukaisesti kirjoituttaa
2773: taanottamaaJn määrätylle henkilölle. Puheen-
2774: kullekin, jonka suoritettavaksi on määrätty
2775: johtajan tulee valituskirjaan merkitä, mil-
2776: perintö- tai lahjaveroa, verolippu, johon on
2777: loJin se on annettu, selkä, suotuaan, asian-
2778: merkittävä:
2779: haarain muikaan, lääninhallituksen asiamie-
2780: 1) verovelvollisen nimi, toimi ja asunto;
2781: helle ttai verovelvolliselle tilaisuuden seli-
2782: 2) keneltä saadusta perinnöstä tai lah-
2783: tyksen antwmiseen lyhyen määräajan 'lm-
2784: jasta verovelvollista on verotettu;
2785: luessa, viipymättä lähettää valituskirja sii-
2786: 3) perintÖ- tai lahjaveron määrr'ä; sekä
2787: hen liitettyine asiaJkirjoineen ynnä selityk-
2788: 4) missä ja milloin vero on mwksettava.
2789: sineen perintöver<Ytarkastuslau taJkunnalle.
2790: Asiakirjoihin on puheenjohtajan pantava
2791: 44 §. valitusta ikoskevcalta kohdalta ote perintö-
2792: Perukirjan molemmat kappaleet ja vero- vcerolarutailmtman pöytäkirjasta ja veroluet-
2793: ilmoitu!ksen toinen kappale selkä veroliput telosta, jollei niitä ole valitukseen liitetty,
2794: on perintöverolautakunnan puheenjohtajan sekä selitys 44 §: n 1 momentissa sääde-
2795: toima<~ta neljäntoista päivän ailkana pidet- tystä määräajasta ynnä lautakunnan lau-
2796: tävä asianomaisen pesänhoitajan tahi vero- sunto asiaJsta.
2797: iLmoituksen antajwn saatavina. Tästä on 47 §.
2798: ilmoitettava niin, kuin julkisista kuulutuk- Perintöverotarrlkastuslautaikuntana toimi-
2799: sista on säädetty. vat tulo- ja omaisuusverotusta varten ase-
2800: Puheenjohtajan tulee myös verovelvolli- tetun tarlkasttusiautaikunnan puheenjohtaja,
2801: sen pyynnöstä antaa hänen ilrohdaltaan ote valtiovarailllll1inisteriön määräämä lauta-
2802: lautakunnan pöytälkirjasta ja veroluette- kunnan jäsen selkä se lautakunnan muista
2803: losta. jäsenistä, jonka lään~nhallitus, vuodeiksi
2804: 54 IV,5. - Perintö- ja labjaverolaki.
2805:
2806: kerrallaan, siihen toimeen määrää. Puheen- asiassa, josta on valitettu perinttöverotar-
2807: jo,htajana on tarkastuslautakunnan puheen- kastuslautaJkuntaan, asia joltakin osaltaan
2808: johtaj.a.. Esteen sattuessa astuvat puheen- on jäänyt tutkimatta tai verotuksessa on
2809: johtajan ja vailtiovarainministeriön tarkas- sovellettu vääriä veroperusteita taikka ve-
2810: tuslautakuntaan määräämän jäsenen tilalle rotus muuten on oteellisesti väärin toimi-
2811: heidän varamiehensä tarkastuslautakun- tettu, voidaan 1asia palauttaa perintövero-
2812: nassa selkä perintöverotarkastuslarutakunnan lautakunnalle uuden verotuksen toimitta-
2813: kolmannen jäsenen tilal'le lääninhallituksen mista varten.
2814: tälle tarkastuslautakunnan jäsenistä määc 50 §.
2815: räämä varamies. Se, jonka maksettavalksi on laittomasti
2816: Perintöverotarikastuslautakunta kokoon- määrätty perintö- ta·i la!hj~U~veroa, saakoon,
2817: tuu puheenjohtajan kutsusta kahdesti vuo- jollei samaa asiaa jo ole ratkaistu perintö-
2818: dessa, lääni.nihallituksen määrättävinä kuu- ve·rotarka!Situs~autakunnan tai korkeiiiThlllan
2819: kausina, sinä aikana ja siinä paikassa, hallinto-oi!keuden päätöksellä, valittaa sen
2820: minkä puheenjohtaja määrää. Lautakunnan läänin läänin!hallitu!ksel'le, missä veron malk-
2821: pääJtöksestä on valittajalle annettava tieto suunpano on toimitettu.
2822: puheenjohtajan allekirjoirttamalla ilmoituk-
2823: sella. 51 §.
2824: Muuten on perintöverotarkastuslautakun- Perukirja on, olipa perintöve.roa suori-
2825: taan vastaavasti sovellettava, mitä edellä tettava tai ei, kaksin kappalein annettava
2826: on perintöverolautrukunnasta säädetty. o:i:keuteen kaupungissa kaillden kuukauden
2827: kuluessa siitä, !kun perintöve:roasia on pe-
2828: 48 §. rintöverolan:trukunnassa ratkai!Stu, ja maalla
2829: P erintöverotarkastuslautrukunnan pää tö'k- siinä y[eisessä istunnossa, joka kahden kuu-
2830: sestä on sillä, jota päätös !koskee, sekä val- kauden kuluttua sen jälkeen ensiksi pide-
2831: tiovarainministe.riön määräämällä lautailmn- tään.
2832: nan jäsenellä oikeus valittaa korkeimpaan
2833: hallinto-oikeuteen. Va'liltus:kirja ynnä selvi- 5 luiku.
2834: tys siitä, :minä päivänä vaHtitajalle on an-
2835: V eronkanto.
2836: nettu päätölksesltä tieto, on !kuudenkymme-
2837: nen päivän kuluessa mainitun päivän jäl- 52 §.
2838: keen annettava perintöverota;rkastuslauta- Veronkantoviranomaisena on maalaiskun-
2839: kunnan puheenjohtajaHe, jonka tulee vali- nassa ja kauppalaissa !kruununvouti sekä
2840: tuskirjaan merkitä sen antopäivä sekä lä- kaupungissa mwistrnatti.
2841: hettää valituskirja asiakirjoineen ynnä Valtioneuvoston päätöJksellä voidaan !kui-
2842: asiaa !käsiteltäessä kertyneet asiakirjat ilmr- tenkin :määräJtä, että veronikanto on posti-
2843: keimpaan hallinto-oikeuteen. Samalla toi- ja 'lennä:tinlairtoik!Sen ~toimitettava, ja valtio-
2844: mitetta;koon mainittuun oikeuteen valitta- varainrm.iniste·riö saa uslk.oa veronkannon
2845: jan kohda'lta ote perintöverotaDkastuslauta- myöskin panlkkien: j1a säästöpankkien toimi-
2846: kunnan pöytäkirjasta, jollei sitä ole pantu te:ttavaJkså..
2847: valituksen oheen, selkä, milloin 1autrukunnan 53 §.
2848: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi, h&nen Perintö- ja 'la'hjave:ro on suoritettava
2849: lautakunnan puolesta valituksesta anta- kuuden kuukauden aikana veron määrää-
2850: mansa selitys. misestä 'lu!kien ja sen mukaan kuin valtio-
2851: 49 §. neuvosto siitä tarkemmin päättää, mikäli
2852: Jos perintö- tai lahjave.rotusta koskevassa 62 § :n mukaan ei ole myönnetty malksu-
2853: IV,5. - Kivimäki y. m. 55
2854:
2855: ajan vidennysrtä taikka 63 § : n nojalla syystä, saa se, jonka Qikeutta asia !koskee,
2856: veroa ole vähennetty. kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen
2857: V ero on :malksettava, vaikka verotus ei .hatkea perintöverolauta;kunnalta veronjär-
2858: oilis~kaan saanut lainvoimaa. jestelyä. Sama olkoon laJkina, kun perun-
2859: kirjoituksen toimittamisen tai vero:hlmoi-
2860: 54 §. tuiksen antamisen jä1keen on ilmaantunut
2861: Taillk:empia määräyksiä perintö- ja lahja- uutta velkaa, taikka kun pesänosakas on
2862: veron suorittarrnistaVIasta annetaan valtio- saanut tiedon siitä, että sellainen hookilö,
2863: neuvoston päätöksellä. jolle on pantu veroa, on kuollut ennen
2864: Veronlisäyksestä, joka on suoritettava ve- perinnönjä;ttäjää, tai että pesänosakas, jota
2865: roa kantoajan jälkeen maksettaessa, sääde- ei o[e otettu lukuurn veroa määrättäessä,
2866: tään erikseen. edelleen on elossa.
2867: 55 §.
2868: Joo vero on rperintöverotarkastus'lauta- 57 §.
2869: kunrnan tJathi 1mr'keimman ha:llinto-oikeuden Mitä 56 § :ssä on säädetty, sovellettakoon
2870: lainvoimaisella päätöksel'lä poistettu tai vastaavasti, jos lahja taikka 18 § : n 3 mo-
2871: alennettu, ja jos vm·o,ve[voHinen on suorit- mentissa twrlkoitettu kauppa- tai vaihtosopi-
2872: tanut enemmän, kuin hänen olisi oUut mak- mus on käynyt osa!ksi tai kokonaan :mität-
2873: settava, on lääninrahaston asianomaisen ha- tömäiksi.
2874: ke:muJksesta suoritettava taikaisin liiaksi kan- 58 §.
2875: nettu määrä ynnä sille korkoa kantopäi- Jos ik:uolinpesän osuuksista 56 § :ssä mai-
2876: västä rta:kaisinmaJk:supäivään Suomen Pan- n~tusta syystä olisi yhteensä suoritettava
2877: iikin viimeksi :mainittuna päivänä voimassa enemmän veroa, kuin on määrätty, olkoon
2878: olevan aliillllllan dis'konttdkoroo muikaan. se pesänosa'kas, jonlka osalle OlD. määrältty
2879: Mi'lloin veroa on koroi:tettu tai uusi vero pienempi ve1ro, 'kuin hänelle oilisi tuleva,
2880: on :määrätty, sove1letta:koon puuttuvan velvollinen kuuden kuukauden kuluessa
2881: maaran kantamiseen vastaavasti, mitä sanotusta syystä tiedon saatuansa tekemään
2882: 59 § : n 2 momentissa säädetään. asiasta perirntöverolautakunnail.le ilmoituk-
2883: sen, jollei joku :muu osakas jo ole sellaista
2884: ilmoitusta tahi 56 § :ssä mainittua haike-
2885: 6 luku. musta lautaJmnnwlle antanut.
2886: V eronjä1·jestely, maksuajan pitentäminen
2887: 59 §.
2888: ja veronhelpotus.
2889: Veronjärjestelystä tehdyn hakemuksen
2890: 56 §. johdosta taikka miHoin perintöverolauta-
2891: Jos testamentti, joka perintöveroa maa- kunta tehdystä ilmoitwksesta verotwksessa
2892: rättäessä on otertJtu huomioon, sittemmin havaitun virheellisyyden takia tai muutoin
2893: käy kolkonaan tai osaksi mitättömäksi, taikka on saanut tiedon veronjärjestelyn aiheesta
2894: jos veroa määrättäessä huomioon ottamatta ja katsoo vaLtion edun järjestelyä vaati-
2895: jätetty testamen:tti saa sellaisenaan tai jol- van, on pesänosuuksista suoritettava vero
2896: tatkin osailta lainvoiman, taikka jos perintö- saadun seilvityksen ja aikaisemman verolas-
2897: veron määräämisen perusteet muuttuvat kelman perusteena uude1leen määrättåvä
2898: tuomioistuimen muuta ikuin testamenttia 4 luvussa säädetyssä järjestyiksessä.
2899: 'koskevan [ainvoima~sen ratkaisun, lainmu- Se, joka on maksanut suuremman veron,
2900: kaåsen perinnönjaon tai perinnön tasoit- kui'tlJ hänen osalleen veironjärjestelyn mu-
2901: tamisen johdosta tahi muusta sellaisesta kaan on tuleva, osoitettakoon verolipul[a
2902: 56 IV,5. - Perintö- ja lahjaverolaki.
2903:
2904: sruamaan 'l.ääninrahastosta lii.Jkamalksu takai- setaan vuosierin enintäärn. ka;hden tai!klka,
2905: sin. Sille, jonka tulee suorittaa lisää veroa kiinteistön tahi asunnon hallintaan oiikeurt-
2906: tai joka ei ennen ole perintöveroa maksa- tava~n osakkeiden tai osuuksien osalta, nel-
2907: nut, tulee perintöverolautakunnan puheen- jän vuoden kuluessa, jos veron suorittrumi-
2908: johtajan kirjoituttaa verolippu hänen suo- sesta asetetaan hyväksyttävä vakuus.
2909: ritettavakseen tulevasta verosta, ja vero on Maksuajan pitennystä on haettava lää-
2910: asianomaisen veronkantoviranomaisen toi- ninhallitukseJta hyvissä ajoin ennen veron
2911: mesta häneltä kannettava. Valitusaika on kanto päivää.
2912: näissä tapauksissa luettava pesänoswkkarulle Jos maksuajan p1telllllystä myönnetään,
2913: siitä, kun verolippu orn. häneUe anrn,ettu, ja on lääninhallituksen päätös esitettävä ve-
2914: lääninhallituksen asiamiehelle perintövero- ronkannossa, ja vero on mamsettava määrä-
2915: lautakunnan päätöksen antamispäivästä. tyin erin läänirn.rahastoon. Maksa;ma1Jta ole-
2916: valle ver01määrälle suoritettrukoon valtio-
2917: 60 §. varainministeriön määrättävä ikorJro, luet-
2918: Jos omaisuus, joilika joku on saanut pur- tuna siitä päivästä, jona vero 53 §:n mu-
2919: kavin ehdoin, tämän ehdon täyttyessä jou- kaan olisi ollut maksettava.
2920: tuu häneltä pois viiden vuoden kuluessa
2921: siitä, kuin hän omaisuuden sai, ol!koon oi- 63 §.
2922: keutettu 56 § :ssä ja 59 § :n 2 momentissa Jos pesänosuudern. tahi lahjan arvo on
2923: säädetyssä järjestylksessä saamaan suoritta- verovelvollisuuden allkamisen jälikeen mel-
2924: mansa veron takaisin. koisesti vähentynyt, saa valtiovarainminis-
2925: teriö, milloin on erinomaista syytä, hwke-
2926: 61 §. muiksesta määrätä, että ma:ksetusta verosta
2927: Jos sen jälkeen, kuin perintövero on kohtuu1liseksi katsottu osa on suoritettava
2928: määrätty, uusia varoja i:J.maantuu ikuolin- lääninrahastosta verovelvolliselle takaisin,
2929: pesään, on perukirja niistä toimitetusta taikka vastoovasti vähentää malksrumatta
2930: perunikirjoituksesta kuukauden kuluessa olevaa veromäärää.
2931: tämän jälkeen annettava perintöverolauta-
2932: kunnahle. Pesänosuuksista su01ritettava vero
2933: on sanotun perukirjan ja aiikaisemman ve-
2934: rolaskelrrnan johdolla uudestaan määrruttävä 7 luiku.
2935: säädetyssä järj estyiksessä.
2936: Erinäisiä säännöksiä.
2937: Kun perintövero on määrätty veroilmoi-
2938: tuksen nojalila, on uusista varoista kolmen 64 §.
2939: kuulkauden kuluessa· sen jälkeen, kuin niitä PerintöverolautaJkunnalle annettavat il-
2940: on pesään ilmaantunut, tehtävä perirn,tö- moitukset ja asiaikirjat vastaanottaa lauta-
2941: verolautakunnalle veroilmoitus. kunnan puheern.johtaja tahi muu lauta.lkun- ·
2942: Lisävero on sitten määrättävä sillä ta- nan siih€U määräämä henkRö.
2943: voin, kuin perintöveron määräämisestä ja
2944: S'Uor:iJttamisesta alkuperäisen veroilmoituk- 65 §.
2945: sen perusteeiHa on säädetty. Perintö- ja la,hjaveroa Umslkevista pöytä-
2946: kirjanotteista, verolipuista ja muista toimi-
2947: 62 §. tuskirjoista, niin myös merkinnö1stä, jotka
2948: Milloin veron suorittamin® määräajassa perintöverolautakunnan puheenjohtajan on
2949: käy verove1vollisel:le vai.Jkeaiksi, voi läänin- tehtävä peruikirjoihin ja V'eroilmoituksiin,
2950: haUitus hakemu:ksesta sallia, että vero maik- äliköön otettaiko lunastusta e~kä leimaveroa.
2951: IV,5. - Kivimäki y. m. 57
2952:
2953: 66 §. ren 9 luvun 5 ja 7 §:ssä. :Muusta perintö-
2954: Asianomaisen pap:iston ja muiden relkis- vero- tai lahjaveroasiassa antamastaan vää-
2955: teriviranomaistelfJJ tulee kunikin vuoden rästä tai harhauttavasta ilmoituksesta ran-
2956: tammi- ja hein~illmun !kuluessa lähettää gaistakoon syyllinen, niinkuin rikoslain 38
2957: perintöverolautakunnalle 'luettelo edellisen luvun 11 §: ssä säädetään.
2958: vuosipuol,iskon ai!kanlli sattuneista kuole- Joka laiminlyö perukirjan, tässä laissa
2959: mantapau'k:sista. säädetyn veroilmoituksen tahi 58 § : ssä mää-
2960: rätyn ilmoituksen säädetyssä ajassa perin-
2961: 67 §. töverolautakunnalle antamisen, taikka jät-
2962: PerunJkirjoitu:ksen toimittamista varten tää antamatta häneltä 37 §: n 1 momentin
2963: on asianomaisille pyynnöstä annettava ote nojalla vaadittuja tietoja, rangaistakoon
2964: veroilmoituiksesta, joka on tulo- ja omai- enintään sadalla päiväsakolla, ja oikeus
2965: suusverotusta varten vainajan omaisuu- velvoittakoon laiminlyöjän sakon uhalla
2966: desta annettu, sekä hänen kohdaltaan otteet määräajassa täyttämään velvollisuutensa.
2967: verotusviranomaisten pöytäkirjoista. Tässä pykälässä mainituissa tapauksissa
2968: Tämän lain mukaan suoritettavaa veroa vastatkoon syyllinen, vaikkei hän olisikaan
2969: määrättäessä saakoot verotusviranomaiset verovelvollinen, siitä verosta, jota rikoksen
2970: käyttää verotuslautakunnan arkistoon kuu- tähden ei saada verovelvolliselta perityksi.
2971: luvia asiakirjoja.
2972: 71 §.
2973: 68 §.
2974: Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
2975: Perintöverolautakunnan asiakirjat on säi- on perintö- ja lahjaverotuksessa soveltuvin
2976: lytettävä asianomaisen tulo- ja omaisuusve- kohdin noudatettava, mitä tulo- ja omai-
2977: rotusta varten asetetun verotuslautakunnan suusveroon nähden on määrätty.
2978: arkistossa, jonne myöskin perintöverotar-
2979: kastuslautakunnan asiakirjat on perintö-
2980: verolautakunnan osalta toimitettava. 72 §.
2981: Ne tarkemmat määräykset, mitkä tämän
2982: 69 §. lain soveltamista varten ovat tarpeen, an-
2983: Perintöverolautakuntain puheenjohtajain taa valtioneuvosto.
2984: ja muiden jäsenten palkkioista, niin myös
2985: määrärahoista, jotka ovat tarpeen kanslia- 73 §.
2986: avun palkkaamiseen ja lautakuntain mui- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
2987: den menojen suorittamiseen, määrää val- kuuta 19 , ja sillä kumotaan
2988: tiovarainministeriö. 30 päivänä joulukuuta 1921 annettu pe-
2989: rintö- ja lahjaverolaki.
2990: 70 §. Tätä lakia sovelletaan niihinkin tapauk-
2991: Siitä, että joku laiminlyö perunkirjoituk- siin, joissa verovelvollisuus on alkanut en-
2992: sen toimituttamisen taikka perukirjan toi- nen tämän lain voimaantuloa mutta joita
2993: mittamisen oikeuteen säädetyn ajan ku- ei vielä ole lopullisesti ratkaistu; kuitenkin
2994: luessa, niin myös omaisuuden salaamisesta niin, että veron määrä on laskettava niiden
2995: tai vilpillisesta ilmoittamisesta perunkirjoi- säännösten mukaan, jotka olivat voimassa
2996: tuksessa, säädetään rangaistus perintökaa- verovei vollisuuden alkaessa.
2997:
2998:
2999:
3000:
3001: 8
3002: 58 IV,5. - Perintö- ja lahjaverolaki.
3003:
3004:
3005: Laki
3006: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain 6 ja 11 §: n muuttamisesta.
3007:
3008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverosta 5 päivänä
3009: joulukuuta 1924 annetun lain 6 ja 11 §, viimeksimainittu pykälä sellaisena kuin se
3010: on 30 päivänä joulukuuta 1938 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
3011:
3012: 6 §. 2) mitä on saatu osinkona avoimista,
3013: Verosta vapaat ovat, paitsi valtio ja sen kommandiitti- ja laivanisännistöyhtiöistä;
3014: laitokset, kunnat ja seurakunnat, yksityiset 3) vahingonkorvausta, siihen luettuna,
3015: rautatiet, armeliaisuus- ja opetuslaitokset mitä on saatu sairaus- tai tapaturmava-
3016: ja aatteelliset yhdistykset sekä muut yh- kuutuksen nojalla;
3017: teisöt, laitokset tai säätiöt, joilla on tie- 4) henki- ja pääomavakuutuksen nojalla
3018: teellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, saatua pääomaa;
3019: maanpuolustusta tai kotimaista elinkeino- 5) tasavallan presidentin palkkausta;
3020: elämää edistävä tahi muu yleishyödyllinen eikä
3021: tarkoitus. 6) stipendiä tai matka-apurahaa, joka
3022: Sellaiset kuoletuslainoja jakavat luotto- on annettu tieteellisiä tai taiteellisia opin-
3023: laitokset, joiden osinko saa niiden yhtiö- toja tai tieteellisiä tutkimuksia varten, ei
3024: järjestyksen mukaan olla enintään viisi myöskään kansanedustajan palkkiota, kor-
3025: prosenttia, sekä hypoteekkiyhdistykset ja vausta valtion komitean jäsenyydestä tai
3026: asuntohypoteekkiyhdistykset ovat vapaat sitä, mitä valtio tai muu julkinen yhdys-
3027: omaisuusverosta. Niinikään ovat teollisuu- kunta on myöntänyt tilapäisestä tehtä-
3028: den harjoittamista varten perustetut koti- västä johtuvien erityisten kustannusten
3029: maiset osakeyhtiöt vapaat omaisuusverosta peittämiseksi, ulkomaisessa edustuksessa
3030: kolmelta ensimäiseltä verovuodelta niiden palvelevien virantoimituspalkkiota ja pai-
3031: perustamisesta lukien. kalliskorotusta sekä kurssi- ja hintavaihte-
3032: lukorvausta, eikä myöskään raha-arpojen
3033: 11 §. tai palkinto-obligatioiden arvonnassa saatua
3034: Tuloksi ei katsota: viidentuhannen markan suuruista tai sitä
3035: 1) mitä on saatu naimaosana, huomenlah- suurempaa voittoa.
3036: jana tai etuosana jakamattomasta pesästä, Tätä lakia sovelletaan ensi kerran siinä
3037: myötäjäisinä tai perintönä tai testamentin verotuksessa, joka· toimitetaan verovelvollis-
3038: nojalla taikka lahjana; kuitenkin luetaan ten vuonna 19. . saaman tulon perusteella,
3039: tuloksi sellainen rahana tai tavarana saatu kuitenkin niin, että niihin tapauksiin,
3040: avustus, joka vapaaehtoisen sitoumuksen joissa testamentilla tai lahjana saadusta
3041: tai muun velvoituksen nojalla määräajoin elinkautisesta nautintaoikeudesta, eläkkeestä
3042: suoritetaan, sekä testamentilla tai lahjana tai muusta elinkautisesta tai määrävuosiksi
3043: saadun elinkautisen nautintaoikeuden, eläk- jollekin tulevasta etuudesta perintö- ja
3044: keen ja muun elinkautisen tai maaravuo- lahjavero jo on lainvoiman saaneelia pää-
3045: siksi jollekin tulevan etuuden vuotuinen töksellä määrätty maksettavakc;;i, tätä lakia
3046: tuotto; ei sovelleta.
3047:
3048:
3049: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
3050:
3051: T. M. Kivimäki. Sulo J. Teittinen.
3052: Arvo Ketonen. Sulo Heiniö.
3053: 59
3054:
3055: IV,~. - Lak. al. N:o 9.
3056:
3057:
3058:
3059:
3060: Niskanen y. m.: Ehdotus laiksi valtion viroista ja toimista
3061: suoritettavan palkkauksen perusteista annetun lain
3062: muuttamisesta.
3063:
3064:
3065: E d u s k u n n a ll e.
3066:
3067: Vaikkakin taloudellinen nousukausi on pyritty parantamaan ensi vuoden talous-
3068: tuonut vilkastumista maamme talouselä- arvioehdotuksessa.
3069: mään ja samalla parantanut mahdollisuuk- Näin ollen ei siis ole minkäänlaista asial-
3070: sia valtion talousarvion turvin kohentaa lista syytä pyrkiä korottamaan valtion vi-
3071: entistä suuremmilla avustuksilla eri elä- ran- ja toimenhal<tijain palkkoja, varsin-
3072: mänaloja maassamme, niin ei voida hy- kaan kun ei voida pätevästi osoittaa, että
3073: välksyä sitä, että hallitus on vuoden 1940 virkamiehistömme olisi alipalkattua, jota-
3074: talousarvioehdotuksessaan ehdottanut koro- vastoin raskaan työn tekijäin työn palk-
3075: tettavaksi valtion viran- ja toimenhaltijain kaus on meillä häpeällisen alhainen.
3076: palkkoja. Täytyy kuitenkin myöntää, että alimpiin
3077: On huomattava, että hallitus ei ole kyen- palkkaluokkiin kuuluvien viran- ja toimen-
3078: nyt saamaan talousarvioesitystään tasapai- haltijain palkkoja olisi syytä korottaa.
3079: noon ilman huomattavia veronkorotuksia ja Näinollen olisi kohtuullista, että viran- ja
3080: uusia lainoja. Kaikkien niiden virkamies- toimenhaltijain palkkoja palkkausluokissa
3081: ten palkankorotusten lisäksi, joita tämä 1-11 alennetaan 20-3 %, jolloin suu-
3082: hallitus on toimiaikanaan aikaan saanut, remmat alennusprosentit tulevat kysy-
3083: ja ottamalla huomioon tämän ajankohdan mykseen korkeammissa palkkausluokissa.
3084: vakavuus, jota nyt elämme, on yhdellä Palkkausluokkien 12-24 pysytetään en-
3085: kerralla tapahtunut 150 milj. markan suu- nallaan ja palkkausluokissa 25-30 korote-
3086: ruinen vi11kamiesten palkkojen korotus kat- taan 5-20 %, jolloin alemmat palkkaus-
3087: sottava kohtuuttomaksi. luokat saavllit suuremman korotuksen pro-
3088: Nykyään käynnissä oleva puolustuslai- senteissa.
3089: toksen kuntoon saattaminen nielee satu- Näin menetellen valtion viran- ja toi-
3090: maisia summia; kauppa ulkomaiden kanssa menhaltijain palkkain korottamiseen ehdo-
3091: vaikeutuu, lisäksi on pelättävissä huono tettu 150 milj. markam määräraha saadaan
3092: vuodentulo ensi satokautena, jollei saada talousarvioesityksestä poistaa, mikä mer-
3093: riittävästi' väkilannotteita. Maan tuotan- kitsee huomattavaa säästöä.
3094: non kohottaminen va31tii valtion taholta Tämä vakava aika antaa kansalle, sa-
3095: entistä tehokkaampaa huolehtimista ja tu- moinkuin virkamiehillekin aiheen vakavaan
3096: kea, jotta vaikeuksitta voitaisiin läpäistä harkintaan ja itsehillintään, sekä aiheen
3097: uhkaava sota-aika. kunkin osaltaan myötävaikuttamaan siihen
3098: Metsä- ja uittotyöläisten palkkanormit suuntaan, ettei valtiolle aiheuteta asiatto-
3099: on hallitus määrännyt entiselleen; maata- rnia menoja.
3100: louden kannattavaisuutta ei ole ensinkään Ei ole järkevää taloudenhoitoa se, että
3101: 60 IV,a. - Virkamiesten palkkaus.
3102:
3103: lainataan varoja virkamiesten palkkojen kannettavaksi, jotta virkamiesten palkkoja
3104: korotuksiin, ja asetetaan nämä velat tule- voitaisiin jatkuvasti korottaa.
3105: vien sukupolvien maksettaviksi, sillä emme Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
3106: voi tietää minkälaiset vaikeudet heillä on nioittaen,
3107: voitetta vanaan.
3108: Eikä myöskään ole kansan mielen mu- että Eduskunta hyväksyisi seu-
3109: kaista, että yhä uusia veroja asetetaan sen raavan lakiehdotuksen:
3110:
3111:
3112:
3113: Laki
3114: valtion viroista ja toimista suoritettavan palkkauksen perusteista annetun lain
3115: muuttamisesta.
3116:
3117: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viroista ja toimista suoritet-
3118: tavan palkkauksen perusteista annetun lain 3 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä jou-
3119: lU!kuuta 1923 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
3120:
3121: 3 §. 16:ssa • •• 0 ••• 0 •••• 27,000 markkaa
3122: Peruspalkka, johon yleensä luetaan myös 17 :ssä 25,500
3123: "
3124: 0 •• 0 •••••• 0.
3125:
3126:
3127:
3128:
3129: luontoisetujen raha-arvo, on, viran tai toi- 18:ssa 24,000
3130: "
3131: •• 0 0. 0 0. 0 •• 0
3132:
3133:
3134:
3135:
3136: men vastuullisuuden ja työmäärän sekä 19:ssä 22,500
3137: "
3138: 0 ••••••••• 0.
3139:
3140:
3141:
3142:
3143: siihen vaadittavan taidon ja kyvyn mu- 20:ssä •• 0 ••• 0 0. 0 •• 21,000
3144: kaan, eri palkkausluokissa vuodelta: 21:ssä 19,500 "
3145: "
3146: •• 0 ••• 0 0 0 •••
3147:
3148:
3149:
3150:
3151: 22:ssa 18,000
3152: "
3153: ••• 0 ••• 0 ••••
3154:
3155:
3156:
3157:
3158: 1:ssä •• 0 •••••• 0 •• 80,000 markkaa 23:ssa 16,800
3159: "
3160: ••• 0 ••••••••
3161:
3162:
3163:
3164:
3165: 2:ssa 75,000 24:ssä 15,600
3166: "
3167: 0 ••••• 0 •••••
3168:
3169:
3170:
3171: "
3172: • •••••• 0 ••••
3173:
3174:
3175:
3176:
3177: 3:ssa 70,000 25:ssä 15,100
3178: "
3179: •• 0 •• 0 •••• 0 0
3180:
3181:
3182:
3183: "
3184: • 0 •• 0. 0 0 0 •••
3185:
3186:
3187:
3188:
3189: 4:ssä 65,000 26:ssa 14,400
3190: "
3191: 0 •••••••••• 0 •••••• 0 •• 0 ••
3192:
3193:
3194:
3195:
3196: 5:ssä 60,000 27 :ssä 13,700 "
3197: "
3198: • 0 •• 0. 0 0 0 0 ••
3199:
3200:
3201: "
3202: • 0 •••• 0. 0 •••
3203:
3204:
3205:
3206:
3207: 6:ssa ••••• 0 •••••• 55,000 28:ssa 13,000
3208: "
3209: •••••• 0 •••••
3210:
3211:
3212:
3213:
3214: 7 :ssä 50,000 29:ssä . ........... 12,500 "
3215: "
3216: • 0 •••••• 0 •••
3217:
3218:
3219: "
3220: 8:ssa 45,500 30:ssä ............ 12;000
3221: "
3222: ••• 0 ••• 0. 0 0 0
3223:
3224:
3225:
3226:
3227: 9:ssä 0 ••••• 0. 0. 0. 42,000 "
3228: 10:ssä ••• 0 •••••• 0. 39,500 "
3229: ll:ssä 37,830 " Asetuksella määrätään tulo- ja menoar-
3230: "
3231: 0. 0 ••••••• 0.
3232:
3233:
3234:
3235:
3236: 12:ssa 36,000 vion rajoissa mihin pal~kausluokkaan mi-
3237: "
3238: 0 •• 0 0 ••• 0 •••
3239:
3240:
3241:
3242:
3243: 13 :ssa 33,000 kin virka ja toimi on luettava.
3244: "
3245: •••••• 0 •• 0 0.
3246:
3247:
3248:
3249:
3250: 14:ssä 30,000 Tämä laki tulee voimaan . . päivänä
3251: "
3252: ••••• 0 ••• 0 ••
3253:
3254:
3255:
3256:
3257: 15:ssä •••••• 0 •• 0 •• 28,500 ........ kuuta 1940.
3258: "
3259:
3260: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
3261:
3262: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
3263: 61
3264:
3265: IV,1. - Lak. al. N:o 10.
3266:
3267:
3268:
3269:
3270: Luukka y. m.: Ehdotus laiksi eräiden lahjoitusmaakruu-
3271: mtnpuistojen luovuttamisesta.
3272:
3273:
3274: E d u s k u n n a 11 e.
3275:
3276: Karjalan kannaksen lahjoitusmaakruu- se oli <'nnen tuota oikeudenkäyntiä. Ne
3277: nunpuistoja koskeva asia odottaa yhä vielä- säännökset, jotka vuoden 1885 valtiopäi-
3278: kin ratkaisua. Sen jälkeen kuin senaatti villä tehtiin säätypäätöksen nojalla ja sen
3279: vuonna 1909 luovutti Vuosalmen ja vuonna velvoittamina annettiin kysymyksessä ole-
3280: 1913 Lumivaaran kruununpuistot asian- vien kruununpuistojen luovuttamista asian-
3281: omaisten jakokuntien tiloihin kuuluviksi omaisten jakokuntien tiloihin kuuluvi,ksi
3282: yhteismetsiksi, on jälellä olevien kruunun- yhteismetsiksi ja jotka säännökset julkais-
3283: puistojen luovuttaminen ollut keskeyty- tiin asetuskokoelmassa 6 päivänä touko-
3284: neenä. Vuonna 1921 antoi valtioneuvosto kuuta 1887, ovat edelleenkin voimassa ja
3285: tosin määräyksen Valkjärven kunnassa ole- niiden toteuttaminen siis edelleenkin valtio-
3286: van Nurmijärven kruununpuiston luovut- vallan s. o. eduskunnan ja hallituksen vel-
3287: tamisesta, mutta tämän määräyksen täytän- vollisuutena. Onhan sitäpaitsi niiden ja-
3288: töönpanoa ei ole toteutettu sen johdosta, kokuntien osakkaille, joista kruununpuistot
3289: että eduskunta samoihin aikoihin esitti hal- toistaiseksi erotettiin, isonjaon toimituk-
3290: litukselle toivomuksen luovutusten keskeyt- sissa nimenomaan toistettu sama vakuutus
3291: tämisestä, ilmeisesti siinä mielessä, että tilallisten lunastusoikeudesta, ja vain tällä
3292: luovutusta koskevia säännöksiä vielä tar- pohjalla isojaot ovat saaneet lainvoiman.
3293: kistettaisiin. Kun valtiovallan puolelta Kun näiden samojen perusteiden nojalla
3294: sen jälkeen ei ole tehty mitään valmista valtiovalta jo on, kuten edellä mainittiin,
3295: asiassa, yr·ittivät, niinkuin tunnettua, Nur- luovuttanut kaksi kruununpuistoa asian-
3296: mijärven entisen lahjoitusmaan tilalliset omaisten jakokuntien tiloihin kuuluviksi
3297: yleistä oikeudenkäyntitietä saada valtion yhteismetsiksi, ja muiden Kannaksella ole-
3298: velvoitetuksi luovuttamaan mainitun puis- vien enti&ten lahjoitusmaatilallisten oikeus
3299: ton heidän tiloihinsa kuuluvaksi yhteis- kruununpuistoihinsa on samanlainen, niin
3300: metsäksi. Tämä oikeudenkäynti päättyi mielestämme oikeus ja kohtuus oikeusval-
3301: viime vuonna, ja tuomioistuimista kihla- tiossa vaativat, että niiden muidenkin lah-
3302: kunnanoikeus yksimielisesti velvoittikin joitusmaiden tilallisille, joiden kruunun-
3303: valtion luovuttamaan puiston, mutta ylem- puistot ovat 6 päivänä toukokuuta 1887
3304: mät oikeusasteet, joissa niissäkin oli jäse- annettujen säännösten alaiset ja joiden
3305: niä, jotka yhtyivät kihlakunnanoikeuden luovuttamisesta asianomaiset tilalliset ovat
3306: päätökseen, katsoivat kuitenkin, että tuo- aikanaan tehneet vaatimuksen, luovutetaan
3307: mioistuimen päätöksellä ei voitu velvoittaa säädetyssä järjestyksessä ja säädettyä lu-
3308: valtiota puiston luovuttamiseen. Näinol- nastusta vastaan heille yhteismetsiksi.
3309: len tämä Kannaksen kruununpuistoja kos- Tämän aloitteen puitteissa ei ole mah-
3310: keva asia on siinä entisessä vaiheessa, jossa dollista valaista asian historiallista puolta
3311: 62 IV,7. - Lahjoitusmaakruununpuistot.
3312:
3313: ja niitä oikeudellisia näkökohtia, jotka ky- Tähän nähden ja viitaten sen esityksen
3314: symykseen liittyvät. Tässä täytyy tyytyä perusteluihin, jonka hallitus antoi vuoden
3315: vain lyhyesti toteamaan, että paljon muun 1928 valtiopäiville kysymyksessä olevien
3316: ohella asiassa on kysymys painavista lahjoitusmaakruununpuistojen luovuttami-
3317: oikeusarvoista, eikä valtiovalta, jonka en- sesta, ehdotamme kunnioittaen,
3318: simmäisiä velvollisuuksia on oikeusjärjes-
3319: tyksen ja sen perusteena olevien oikeus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3320: arvojen ylläpitäminen, voine enää pysyä van lakiehdotuksen:
3321: tämän asian selvittämiseen nähden toimet-
3322: tomana.
3323:
3324:
3325: Laki
3326: eräiden lahjoitusmaakruununpuistojen luovuttamisesta.
3327:
3328: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3329:
3330: 1 §. ottamalla, että valtio tulee osakkaaksi näin
3331: V aitioneuvosto oikeutetaan 6 päivänä muodostettaviin yhteismetsiin siltä osalta,
3332: toukokuuta 1887 annetun, yhteismetsien jolta lunastukseen oikeutetut lahjoitusmaa-
3333: aikaansaamista Viipurin läänin lahjoitus- tilalliset eivät syystä tai toisesta osallistu
3334: mailla koskevan senaatin päätöksen mukai- yhteismetsähankkeeseen.
3335: sesti luovuttamaan luovutuslupauksen alai-
3336: set kruununpuistot yhteismetsiksi niillä 2 §.
3337: ehdoilla, jotka mainitussa päätöksessä ovat Tämän lain täytäntöönpanosta antaa tar-
3338: lähemmin määrätyt, kuitenkin huomioon- kemmat määräykset valtioneuvosto.
3339:
3340:
3341: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1939.
3342:
3343: Eemil Luukka. Tauno Saukkonen. Lauri Kaijalainen.
3344: Kaapro Huittinen. Eino Möttönen. T. A. Jauhonen.
3345: Aapo Inkinen. Matti Miikki. Viljami Kalliokoski.
3346: U. A. Virranniemi Elias Tukia. Antti Halonen.
3347: M. 0. Lahtela. Antti Kemppi. Kalle Joukanen.
3348: Juho Paksujalka. Heikki Soininen. J. Erl. Pilppula.
3349: Kusti Arhama. Matti Tolppanen. Erkki Paavolainen.
3350: Albin Asikainen. Matti Luoma-aho. Yrjö Schildt.
3351: T. N. Vilhula. Kaarlo Mikkola. K. Määttä.
3352: Antti J. Rantamaa. E. M. Tarkkanen. Anton Suurkonka.
3353: Antti Junes. K. Kleemola. S. Salo.
3354: Eero Nurmesniemi. Kalle Kirra. Juhani Leppälä.
3355: Matti Pitkänen. Tilda Löthman-Koponen. J. Emil Lampinen.
3356: Aino Luostarinen. Einari Karvetti. Janne Koivuranta.
3357: Kalle Kämäräinen. Vihtori Vesterinen. Arno Tuurna.
3358: Matti Pärssinen. L. Heljas.
3359: 63
3360:
3361: IV,s. - Toiv. al. N:o 7.
3362:
3363:
3364:
3365:
3366: Oksala y. m.: Esityksen anlamisesta osuustoiminnallisten
3367: teollisuus- ja kauppaliikkeiden verotuksesta samojen
3368: perusteiden mukaan kuin vastaavat yksityiset liikkeet.
3369:
3370:
3371: E d u s k u n n a II e.
3372:
3373: Eduskunnalle jättämässään esityksessä nalle jälleen uusi aloite asiasta, mutta tuli
3374: vuoden 1940 talousarvioksi ehdottaa halli- tämäkin aloite hyljätyksi. Sen jälkeen ei
3375: tus eräitä tulleja korotettavaksi ja myös- kysymys ole edistynyt laisinkaan ja tämä
3376: kin omaisuusveroa nostettavaksi 50 %: lla. laajoja kansalaispiirejä koskeva ja erimie-
3377: Kun on ilmeistä, että valtio tulevana lisyyttä synnyttävä asia on edelleen rat-
3378: vuonna tulee tarvitsemaan huomattavan kaisematta. Jotta kysymys osuustoiminal-
3379: paljon varoja ja on siis keksittävä ja löy- listen teollisuus- ja liikelaitosten verohel-
3380: dettävä uusia tulolähteitä valtiolle, pi- potuksen poistamisesta vihdoinkin saatai.
3381: dämme oikeana ja tarkoituksenmukaisena, siin pois päiväjärjestyksestä, ja jotta valtio
3382: että valtio muuttaa nykyään voimassaole- saisi lisääntyneitä tuloja, joita se varsinkin
3383: via verolakeja siten, että valtion tulot li- nykyaikana kipeästi tarvitsee, olisi nyt
3384: sääntyvät ja että samalla oikeudenmukai- muutettava sekä kunnallisverolakeja että
3385: suus verotuksessa saadaan aikaan. Tässä tulo- ja omaisuusverolakia.
3386: mielessä ehdotamme, että ne verohelpotuk- Kysymys osuustoiminnallisten kauppa- ja
3387: set, jotka nykyinen laki osuustoiminnalli- liikelaitosten verohelpotuksesta on viime
3388: sille teollisuus- ja kauppaliikkeille myön- vuosina herättänyt suurta huomiota. On
3389: tää, olisi poistettava. katsottu, että osuustoiminnalliset liikkeet
3390: Tämä kysymys on ollut eduskunnan käsi- sekä kunnallis- että valtionverotuksessa
3391: teltävänä jo useammankin kerran, mutta ovat etuoikeutetussa asemassa, mikä ei ole
3392: muutosta nykyiseen lainsäädäntöön ei ole oikeudenmukaista. Valtiovallan pitäisi
3393: saatu aikaan. Verohelpotukset osuustoi- suhtautua täysin tasapuolisesti kaikkiin
3394: minnallisille liikkeille säädettiin jo vuonna yrittäjämuotoihin, eikä antaa tukeansa
3395: 1922 ja nykyisessä muodossaan ne ovat millekään yrittäjämuodolle, yhtä vähän
3396: vuodelta 1927, jolloin ne tammikuun 21 kuin vaikeuttaa minkään yrittäjämuodon
3397: päivänä otettiin sekä kunnallisverolakeihin toimintaa. Jos valtio näin tasapuolisesti ja
3398: että valtion tulo- ja omaisuusverolakiin. oikeudenmukaisesti menettelee, niin Jaa
3399: Vuonna 1931 tehtiin osuustoiminnallisten kunkin yrittäjämuodon menestys riippuvai-
3400: liikkeiden verohelpotuksen poistamista tar- seksi sen suorittamasta työstä ja sen tuot-
3401: koittava eduskunta-aloite, mutta eduskunta tamasta hyödystä yhteiskunnalle. Mutta
3402: hylkäsi sen, koska, kuten päätöksessä sa- niin kauan kuin joku yrittäjämuoto asete-
3403: nottiin, pian oli odotettavissa verotuslain- taan etuoikeutettuun asemaan, voivat toiset
3404: säädännön uudistaminen kokonaisuudes- yrittäjämuodot aina väittää valtiovallan
3405: saan. Kun asia ei kuitenkaan vuoteen 1937 olevan puolueellisen. Käsityksemme mu-
3406: mennessä ollut kehittynyt, tehtiin eduskun- kaan valtiovallan olemukseen kuuluu ennen
3407: 64 lV,s. - Osuustoiminnallisten liikkeiden vorotus.
3408:
3409: kaikkea tasapuolisuuden ja oikeudenmukai- nalliset liikkeet ja eri luokkaan yksityis-
3410: suuden toteuttaminen kaikkiin yrittäjä- yrittäjät veroja määrättäessä. Kun verola-
3411: muotoihin nähden, joten valtiovalta ei saa kejamme on useaan otteeseen muutettu ja
3412: - varsinkin kun etuoikeutettuun asemaan taas tullaan muuttamaan, ei ole mitään
3413: asetettu osuustoiminnallinen yrittäjämuoto riittävää syytä jäädä odottamaan suurta
3414: on taloudellisesti maamme vahvimpia - verouudistusta, vaan poistaa, osuustoimin-
3415: asettua tukemaan sitä erikoisin verohelpo- nallisten teollisuus- ja kauppaliikkeiden
3416: tuksin. Tällä asialla on myöskin huomat- veroetuisuudet ja saada tällöin verotuk-
3417: tava rahallinenkin merkityksensä, kuten sessa aikaan oikeudenmukaisuutta ja sa-
3418: valtiovarainvaliokunta vuoden 1931 valtio- malla hankkia valtiolle lisätuloja.
3419: päivillä myöskin tunnusti. Tarkoituksenamme ei ole ehkäistä taikka
3420: Erikoisesti mainittakoon vielä, että osuus- vaikeuttaa puhtaiden maataloudellisten tai
3421: kaupat nauttivat verohelpotusta lain mu- muiden keskinäiseen yhteistoimintaan pe-
3422: kaan niistä tuloista, jotka ne saavat ravin- rustuvien osuuskuntien, kuten puimaosuus-
3423: toloissaan tapahtuvasta väkijuomien myyn- kuntien, sonniosuuskuntien j. m. s. toimin-
3424: nistä. Alkoholiliike on suosinut osuuskau- taa. Tarkoituksenamme on saattaa sellaiset
3425: pallisia ravintoloita anniskeluoikeuksia ja- osuustoiminnalliset teollisuus- ja liikeyri-
3426: kaessaan, joten tämäkin seikka merkitsee tykset, joita hoidetaan tavallisten liikkei--
3427: rahassa paljon. Tässä mainittu verohel- den tapaan ja jotka toiminnallaan kerää-
3428: potus lienee myöskin alkoholilainsäädännön vät pääomia, veroja määrättäessä yhden-
3429: hengen vastainen, sillä ei kai liene tarkoi- arvoisiksi yksityisten liikkeiden kanssa.
3430: tettu myydä väkijuomia verohelpotuksia Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
3431: myöntäen. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3432: Osuustoiminnalliselta taholta on ehdo-
3433: tettu, että toimitettaisiin tutkimus verohel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
3434: potusta koskevassa kysymyksessä. Huo- toimenpiteisiin kunnallisten verola-
3435: mattava kuitenkin on, että tutkimus on kien ja valtion tulo- ja omaisuusve-
3436: tahdottu kohdistaa veronmaksuun myyntiin rolain muuttamiseksi siten, että
3437: verrattuna, mikä kuitenkaan ei ole vero- osuustoiminnalliset teollisuus- ja
3438: lakimme määräyksiin perustuva, vaan lain- kauppaliikkeet tulisivat verotetuiksi
3439: säädäntömme perustuu tulopohjalle. Tosi- samojen perusteiden mukaan kuin
3440: asia on se, että voimassaoleva laki asettaa vastaavat yksityisetkin liikkeet.
3441: joka tapauksessa eri luokkaan osuustoimin-
3442:
3443: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
3444:
3445: Arvi Oksala. Väinö Kokko. Sulo Heiniö.
3446: Wäinö Havas. Aarne Honka. Paavo Virkkunen.
3447: Mikko Hurtta. Arno Tuurna. Sulo J. Teittinen.
3448: A. Hackzell. Jalmari Pilkama. T. M. Kivimäki.
3449: J. 0. Ikola. K. Kylänpää. K. R. Kares.
3450: Edwin Linkomies. Kaapro Moilanen. J. E. Hästbacka.
3451: K. Kallio. Erkki Paavolainen. Toivo Horelli.
3452: Oskari Lehtonen.
3453: 65
3454:
3455: IV,9. - Toiv. al. N:o 8.
3456:
3457:
3458:
3459:
3460: Huittinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta osuuskuntien
3461: ja yksityisluontoisten liikkeiden verotussuhteista.
3462:
3463:
3464: E d u s k u n n a ll e.
3465:
3466: Pitkien aikojen kuluessa on yksityisen helpompi kuin vastaavissa oloissa toimivien
3467: liikemaailman taholta, taisteltaessa osuustoi- samansuuruisten osuustoiminnallisten liik-
3468: mintaliikettä vastaan, aina uudestaan ja keiden verotus.
3469: uudestaan esitetty räikeässäkin muodossa Kun mielipiteet tästä asiasta ovat nam
3470: väitteitä, että valtio suosii osuustoimintaa erilaiset ja kun toisaalta osuustoiminnalli-
3471: yleensäkin, mutta erityisesti osuuskauppa- nen ja yksityinen liikemuoto edustavat hy-
3472: liikettä, myöntämällä osuuskunnille m. m. vin huomattavaa verotusesinettä, olisi mie-
3473: veroetuoikeuksia. Yksityisyrittäjäin väittei- lestämme välttämätöntä suorittaa pätevä
3474: den mukaan heikennetään tällä tavalla yk- puolueeton tutkimus, valitsemalla esim. riit-
3475: sityisten liikeyritysten kilpailukykyä osuus- tävä määrä kuntia tutkimuksen kohteeksi
3476: kuntiin nähden, samalla kuin toiset veron- ja näin saada selvyys siitä missä määrin
3477: maksajat pakotetaan maksamaan se vero- kumpikin liikemuoto henkilökuntineen suh-
3478: määrä, mistä osuuskunnat lain avulla on teessa liikevaihtoonsa y. m. s. suorittaa ve-
3479: vapautettu. Ei ole syytä tässä yhteydessä roja valtiolle ja kunnille.
3480: ryhtyä selvittelemään voimassa olevaa ve- Osuuskuntien verotus on samanlainen
3481: rotusjärjestelmäämme, toteamme vain että olipa kysymyksessä mikä osuuskunta ta-
3482: osuuskuntien taholta ei suinkaan ole py- hansa, eikä niitä tulevaisuudessakaan voi-
3483: ritty, eikä vastaisuuteenkaan nähden mil- tane eri tavalla verottaa. Mutta kun väit-
3484: lään tavoin pyritä aiheettomien verohelpo- teet osuustoiminnan veroetuoikeuksista on
3485: tusten saamiseen, vaan sellaiseen verotus- erityisesti kohdistettu osuuskauppoihin, luu-
3486: järjestelmään, joka ottaen huomioon osuus- lisimme saatavan asiaan riittävän selvityk-
3487: kuntien erikoisrakenteen ja niiden yhteis- sen vaikka tutkimus osuuskuntien kohdalta
3488: hyvää palvelevat tarkoitusperät, määritte- rajoitettaisiin vain osuuskauppoja käsittä-
3489: lisi mahdollisimman oikeudenmukaisella ta- viksi. Yksityisen liikemaailman kohdalta
3490: valla näiden yhteiskunnalliset velvollisuu- täytyisi sen käsittää sekä yksityiset että
3491: det. Ei ole myöskään mitenkään pätevästi osakeyhtiömuotoiset liikkeet.
3492: ja puolueettomasti todistettu, että nykyi- Jotta tällainen tutkimus joka siis selvit-
3493: sin voimassa olevat verotuslakimme käytän- täisi, kummastako liikemuodosta osuuskau-
3494: nössä vaikuttaisivat osuuskunnille sillä ta- poista tai yksityisluotoisista liikeyrityksistä
3495: voin helpottavasti kuin yksityisen liike- valtio ja kunnat, nykyisten verolakien pe-
3496: maailman taholta väitetään. Päinvastoin rusteella saavat suhteellisesti enemmän ve-
3497: voidaan esittää hyvinkin perusteltuja todis- roja ja että se antaisi ohjeen miten verola-
3498: teita siitä, että useissa tapauksissa osake- keja vastaisuuteen nähden olisi muutettava,
3499: yhtiöiden ja yksityisten liikkeiden verotus, että kumpikin liikemuoto joutuisi tasapuo-
3500: kaikki seikat huomioiden, on huomattavasti liseen asemaan yhteiskunnallisiin velvolli-
3501:
3502: 9
3503: 66 IV,9. - Osuus- ja yksityisliikkeiden vm·otussuhteet.
3504:
3505: suuksiinsa nähden, ja että tämä selvitys kiireellinen tehtävä, jotta sen tulokset voi-
3506: saisi virallisen luotettavaisuuden ja todis- taisiin joko tätä uudistusta toteutettaessa
3507: tusarvon, olisi välttämätöntä, että se tai ehkä jo ennemminkin ottaa huomioon
3508: toimitettaisiin hallituksen toimenpiteestä. ja saattaa kummankin liikemuodon vero-
3509: Mutta kun tutkimus tulisi kohdis- perusteet sellaisiksi, että ne yhteiskunnan
3510: tumaan verraten vaikeasti selviteltävään kokonaisuuden kannalta katsoen vastaisisi-
3511: erikoiskysymykseen, olisi asialle suureksi vat kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden
3512: eduksi, jos hallitus tutkimusta suunnitel- vaatimuksia. Edellä esittämiimme perus-
3513: lessaan ja toimeenpannessaan ei tyytyisi teluihin viitaten ehdotamme kunnioittavim-
3514: ainoastaan virastoselvittelyyn, vaan sopi- mm eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
3515: vaksi katsomaliaan tavalla käyttäisi apu- sen,
3516: naan tämän kysymyksen erikoistuntijoita,
3517: sekä osuus- että yksityiskauppaliikkeen pii- että hallitus toimituttaisi tutki-
3518: ristä. muksen osuuskuntien ja yksityis-
3519: Tällainen tutkimus, jota m. m. osuustoi- luontoisten liikkeiden välisistä vero-
3520: minnallisten järjestöjen taholta on useaan tussuhteista valtion ja kunnan vero-
3521: kertaan pyydetty, olisi varsinkin nykyhet- tuksessa ja, mikäli tutkimuksen tulos
3522: kellä, jolloin koko verotuslainsäädäntömme siihen antaa aihetta, antaisi aika-
3523: uudistaminen on harkittavana, tärkeä ja naan asiasta Eduskunnalle esityksen.
3524:
3525: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1939.
3526:
3527:
3528: Kaapro Huittinen Juhani Leppälä.
3529: Eemil Luukka. Antti Halonen.
3530: Heikki Soininen. Tauno Saukkonen.
3531: E. M. Tarkkanen. Matti Miikki.
3532: 67
3533:
3534: IV,1o. - Toiv. al. N:o 9.
3535:
3536:
3537:
3538: Kemppi y. m.: Esityksen antamiseS!ta sotavahinkolainoja
3539: saaneiden vapauttamisesta jälellä olevan lainan takaisin
3540: maksamisesta.
3541:
3542: E d u s k u n n a ll e.
3543:
3544: Vuoden 1918 sotavahinkojen laina-asia Vuoden 1927 valtiopäivillä määrättiin
3545: on vielä järjestämättä. Vuoden 1934 val- suoritettavaksi maanomistajille korvaus n. s.
3546: tiopäivillä hyväiksytyn lain nojalla on patterivahingoista. Nämä vahingot olivat
3547: eräille ~ainaa saaneille myönnetty helpo- vieraiden kansalaisten aiheuttamat. Sota-
3548: tus saamiensa lainojen takaisinmaksusta, vahingot sen sijaan ovat etupäässä omien
3549: kaikkiaan yli 4,000,000 markkaa. Tämä kansalaistemme aiheuttamat. Kaikki koh-
3550: helpotus koski kuitenkin vain muutamia, tuussyyt ja oikeudenmukaisuus vaatisivat
3551: suuren joukon jäädessä aivan osattomaksi näiden täydellistä korvaamista.
3552: siitä. Ja tämänkin eduskunnan myöntä- Kun lainojen saajat ovat viime vuosina
3553: män summan jakaminen ei tapahttmut jo suorittaneet huomattavan osan saamis-
3554: oikeudenmukaisesti. Siitä pääsivät osalli- taan lainoistc't korkoineen valtiolle takaisin,
3555: siksi vain muutamat varakkaat. Ei ole mie- niin olisi mielestämme hyvin kohtuullista,
3556: lestämme oikein, että muutamille rikkaim- että heidät vapautettaisiin nyt vielä mak-
3557: mille annetaan helpotusta ja vapautetaan samatta olevan lainasumman tc'l!kaisin
3558: lainojensa takaisin maksusta, mutta köy- maksusta.
3559: hinunät ihmiset ja pienien lainojen saajat Sodassa tuli tuhotuksi myöskin kirkkoja,
3560: jätetään osattomiksi. pappiloita, kansakouluja ja muita yleisiä
3561: Sotavahingot arvioitiin silloin aikanaan rakennuksia. Kun seurakunnilla ja kun-
3562: varovaisesti. Laina myöskin annettiin nilla on myöskin tätä kyseeilistä lainaa,
3563: obligatioissa, joita puutteeseen joutuneet olisi nämäkin mielestämme vapautettava
3564: ihmiset olivat pakoitetut vaihtamaan ra- sen loppusumman takaisin maksusta.
3565: haksi noin 60-70% :n määrään niiden ni- Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
3566: mellisarvosta. Myöskin silloinen mhan- päätettäväksi toivomuksen,
3567: arvon äkillinen aleneminen aiheutti sen, •
3568: ettei näin saatl). laina riittänyt kuin osaksi että hallitus kiireellisesti valmis-
3569: poltettujen rakennusten ja tuhotun omai- taisi ja jättäisi Eduskunnalle esityk-
3570: suuden uusimiseen. sen vapaussodassa vahinkoa kärsinei-
3571: Ei ole myöskään mielestämme oikein, että den yksityisten, seurakuntien ja kun-
3572: sodan aiheuttamat vahingot jätetään muu- tien, joille on annettu sotavahinko-
3573: tamien paikkakuntien ja niillä asuvien lainaa, vapauttamisesta vielä mak-
3574: ihmisten kannettavaksi sen tuottaman hyö- samatta olevan lainapääoman takai-
3575: dyn tullessa koko kansan hyväksi. sin maksamisesta.
3576: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1939.
3577:
3578: Antti Kemppi. Juho Paksujalka. Aapo Inkinen.
3579: Matti Miikki. Eemil Luukka. Albin Asikainen.
3580: Matti Heikkilä. A. Halonen. Matti Pitkänen.
3581: 68
3582:
3583: IV,11. - Toiv. al. N:o 10.
3584:
3585:
3586:
3587:
3588: Luoma-aho y. m.: Toimenpiteistä n. s. vaivaisprosenttia
3589: ko<Skevien <Säännö<Sten ja määräysten kumoamiseksi.
3590:
3591:
3592: E d u s k u n n a ll e.
3593:
3594: Viittaamalla edustaja Asikaisen y. m. jätetä sellaisia pesäkirjoja, joista vaivaisten
3595: v. 1938 valtiopäiville jättämään toivomus- prosenttia ei ole maksettu. Kun näistä
3596: aloitteeseen n:o 9, jossa anotaan niin sa- maiksuista ei ole vastaavaa taloudellista hyö-
3597: nottua vaivaisten prosenttia koskevien tyä eikä niiden kantaminen enää ole oikeu-
3598: säännösten kumoamista, ja yhtyen snna denmukaistakaan, rohkenemme uudelleen
3599: esitettyihin perusteluihin pyydämme kun- ehdottaa eduskunnan päätettävä!ksi toivo-
3600: nioittaen lisäksi vielä huomauttaa, että muksen,
3601: tämän luontoisten maksujen kantamisesta
3602: on käytännöllisessä kansalaiselämässä pal- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3603: jon tarpeetonta lisätyötä kuolinpesien sel- siin niin sanottua vaivaisprosenttia
3604: vittäjille, huoltolautakuntien puheenjohta- koskevien säännöksien ja määräysten
3605: jille ja vieläpä oikeuden puheenjohtajille- kumoamiseksi sekä antaisi siitä aika-
3606: kin, joiden tulee valvoa, ettei oikeuteen naan Eduskunnalle esityksen.
3607:
3608: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1939.
3609:
3610: Matti Luoma-aho. Lauri Kaijalainen.
3611: Eino Möttönen. Kaapro Huittinen.
3612: Matti Tolppanen. Antti Junes.
3613: Vilho H. Kivioja. T. N. Vilhula.
3614: A. Suurkonka. Albin Asikainen.
3615: Kaarlo Mikkola. Matti Miikki.
3616: A. Halonen. • Aino Luostarinen.
3617: Matti Heikkilä. S. Salo.
3618: Janne Koivuranta. Kusti Arhama.
3619: Kauno Kleemola. Lauri Murtomaa.
3620: Eero Nurmesniemi.
3621: 69
3622:
3623: IV,12. - Hemst. mot. N:o 11.
3624:
3625:
3626:
3627:
3628: Wickman m. fl.: Angående undersökning rörande de för-
3629: hållanden, under vilka Pedersöre socknemäns och Jakob-
3630: stads stadsboars s. k. fyllnadsskog på 1850-talet övergått
3631: till kronan.
3632:
3633:
3634: T i ll R i k s d a g e n.
3635:
3636: Tili 1936 års riksdag inlämnades en hem- rättningar i denna avlägsna ödemark, och
3637: ställningsmotion avseende en undersökning att det även var lantmätaren som ensam
3638: av de förhållanden, under vilka Pedersöre drev igenom saken hos myndigheterna. Det
3639: socknemäns och J akobstads stadsboars s. k. säges i betänkandet att skogsägarna böra
3640: fyllnadsskog på 1850-talet övergick tili anses hava godkänt överlåtelsevillkoren.
3641: kronan. Denna motion behandlades av Härtill kan dock anmärkas att de villkor,
3642: statsutskottet, som i sitt betänkande av som på lantmäterimötena uppställdes, icke
3643: den 9 maj 1939 föreslog dess förkastande. godkänts, utan alldeles andra och för jord-
3644: En granskning av utskottets motivering ägarena mycket mindre förmånliga villkor
3645: vidhandengiver emellertid att utskottet, av senaten fastställts. Transaktionen bestod
3646: sannolikt av brist på tid, icke varit i till- sålunda helt enkelt i ett ensidigt tagande
3647: fälle att fördjupa sig i ärendet. Sålunda utan jordägarenas lov. Att dessa då icke
3648: säges i betänkandet t. ex. att överlåtelsen tillräckligt kraftigt reagerade berodde, som
3649: skedde med skogsägarnas frivilliga be- vi tidigare nämnt, på att de svåra nödåren
3650: givande, medan i verkligheten ett stort avklippte intresset för frågor av detta
3651: antal skogsägare, ja hela byalag, alls ej slag.
3652: tillfrågades. Vid denna tid gällde, liksom Det synes oss obilligt, att riksdagen icke
3653: nu, 1734 års lags bestämmelse att ägande- skulle förorda ens en undersökning rörande
3654: riitt tili jord kan överlåtas endast genom en rättsikränkning, låt vara i tiden av-
3655: skriftlig förklaring, 'bestyrkt av tvenne Jägsen, som drabbat ett tusental självstän-
3656: vittnen. Som grund för äganderätten tili diga småbrukare. När vi dessutom före-
3657: Pedersöre-skogen kan statsverket framlägga slagit, att denna rättskränkning skulle gott-
3658: endast beslut av ett för ett helt annat göras på ett så i alla avseenden ideellt
3659: ändamål sammankallat lantmäterimöte, vid sätt som genom inrättande av en kultur-
3660: vilket dessutom ett stort antal jordägare fond för de förorättade trakternas befo1k-
3661: icke varit närvarande eller representerade. ning, samt gottgörelsen skulle kosta stats-
3662: Att jorden icke nu kan återfordras av de verket endast en obetydlighet, våga vi vid
3663: forna ägarnas rättsinnehavare beror endast denna riksdag upprepa förberörda hem-
3664: på att preskription mellankommit. I ut- ställningsmotion från 1936 i hopp att den
3665: skottsbetänkandet åberopas även jordäga- nu skall röna ett bättre öde.
3666: renas anhållan, men nämnes ej att initiati- På dessa grunder och hänvisande tili
3667: vet helt var lantmätarens, som sannolikt var hemställningsmotionen N: o 42 vid 1936 års
3668: ohägad att giva sig in på vidlyftiga för- riksdag få vi vördsamt hemställa,
3669: 70 IV,12. - Pietarsaaren yhteismetsä.
3670:
3671: att regeringen rnåtte låta under- orättvis fördel på jm·däga·renas be-
3672: söka de förhållanden under vilka kostnad, till Riksdagen överlärnna
3673: dåvarande Pedersöre socknernäns och proposition angående användande av
3674: J akobstads stadsboars s. k. fyllnads- inkornster från dessa skogar under
3675: skog i dåvarande Lappajärvi socken ett visst antal år till skapande av
3676: på 1850-talet övergått till kronan, en fond för Pedersörebygdens kul-
3677: och därest det därvid befinnes att turella och ekonmniska för·kovran.
3678: staten kornrnit i åtnjutande av en
3679:
3680: Helsingfors den 9 september 1939.
3681:
3682:
3683: Albin Wickman. Edvard Haga.
3684: Levi Jern. J. Mangs.
3685: C. 0. Frietsch.
3686: 71
3687:
3688: IV,12. - Toiv. al. N:o 11. Suomennos.
3689:
3690:
3691:
3692:
3693: Wickman y. m.: 1'utkimuksen toimittamisesta olosuhteista,
3694: Joiden vallitessa Pietarsaaren pitäjänmiesten ja Pietar-
3695: saaren kaupungin asukkaiden yhteismetsä 1850-luvulla
3696: siirtyi kruunulle.
3697:
3698:
3699: E d u s k u n n a II e.
3700:
3701: Vuoden 1936 valtiopäiviHe jätettiin toi- anomus, vaan ei mainita, että aloite siihen
3702: vomusaloite, joka tarkoitti niiden olosuhtei- oli kokonaan maanmittarin, joka todennä-
3703: den tutkimista, joiden vallitessa Pietarsaa- köisesti oli haluton ryhtymään laajoihin
3704: ren pitäjänmiesten ja Pietarsaaren kau- maanmittaustoimituksiin tuossa etäisessä
3705: pungin asukkaiden n. s. lisämetsä 1850- korvessa, ja että maanmittari myöskin yk-
3706: luvulla joutui kruunulle. Tätä toivomus- sin ajoi asian viranomaisten päätökseen.
3707: aloitetta käsitteli valtiovarainvaliokunta, Mietinnössä lausutaan, että täytyy katsoa
3708: joka toukokuun 9 päivänä 1939 antamas- metsänomistajain hyväksyneen luovutuksen.
3709: saan mietinnössä ehdotti sen hylättävwksi. Täihän voidaan kuitenkin huomauttaa, ettei
3710: Valiokunnan perusteluita tarkastaessa kui- maanmittauskokouksessa asetettuja ehtoja
3711: tenkin huomaa, että va1iokunta, todennäköi- hyväksytty, vaan senaatti vahvisti vallan
3712: sesti ajan puutteessa, ei ole saanut tilai- toiset ja maanomistaji'lle paljon epäedulli-
3713: suutta syventyä asiaan. Niinpä mietinnössä semmat ehdot. Asian järjestäminen oli siis
3714: lausutaan m. m., että luovutus tapahtui met- aivan yksinkertaisesti vain yksipuolista ot-
3715: sänomistajain vapaaehtoisella suostumuk- tamista maanomistajain luvatta. Se ettei-
3716: seHa, 'kun todellisuudessa ei ensinkään ky- vät nämä silloin ryhtyneet kyllin tehoaviin
3717: sytty lukuisain metsänomistajain, eipä •edes vastatoimiin johtui siitä, kuten aikaisem-
3718: kokonaisten kyläkuntienkaan mieltä. Tuo- min olemme maininneet, että pahat nälkä-
3719: hon aikaan oli kuten nykyäänkin voimassa vuodet lamauttivat harrastuksen tämänlaa-
3720: vuoden 1734 lain säännös siitä, että maan tuisiin kysymyksiin.
3721: omistusoikeus voidaan siirtää vain kahden Meistä näyttäisi kohtuuttomalta, ellei
3722: todistajan vahvistamalla kirjalEselia seli- eduskunta määräisi tutkittavaksi oikeuden-
3723: tyksellä. Pietarsaaren metsän omistusoi- loukkausta, joka vaikkakin etäisenä aikana
3724: keuden perustaksi valtio voi esittää vain on kohdannut tuhatkuntaa itsenäistä pien-
3725: erään vallan toista tarkoitusta varten kooHe- viljelijää. Kun me tämän lisäksi olemme
3726: kutsutun maanmittauskokouksen päätöksen, ehdottaneet, että tämä oikeudell'loukkaus
3727: jossa kokouksessa sitäpaitsi suuri joukko hyvitettäisiin sellaiseUa joka suhteessa ihan-
3728: maanomistajia ei ollut läsnä eikä edustet- teellisella tavalla kuin on sivistysrahaston
3729: tuna. Vain siitä, että asian vanhentuminen perustaminen vääryyttä kärsineitten seutu-
3730: on tullut väliin, johtuu etteivät entisten jen asujamistolle, sekä kun hyvitys maksaisi
3731: omistajain oikeudenomistajat enää voi vaa- valtiolle vain mitättömän rahamäärän, roh-
3732: tia maata takaisin. Valiokunnan mietin- kenemme näillä valtiopäivillä uudistaa
3733: nössä mainitaan myöskin maanomistajain edeHämainitun vuoden 1936 toivomusaloit-
3734: 72 IV,12. - Pietarsaaren yhteismetsä.
3735:
3736: teen, toivoen sen nyt saavan osakseen suo- ven pitäjässä 1850-luvulla siirtyi
3737: tuisaruman kohtalon. kruunulle ja jos tällöin havaitaan,
3738: Näillä perusteilla ja viitaten vuoden että valtio on saanttt nauttia oikeu-
3739: 1936 valtiopäivillä tehtyyn toivomusaloit- detonta etua maanomistajien kustan-
3740: teeseen n:o 42 kunnioittaen ehdotamme nuksella, antaisi esityksen Eduskun-
3741: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, nalle Pietarsaaren seudun sivistyk-
3742: selliseksi ja taloudelliseksi edistämi-
3743: .että hallitus tutkituttaisi ne olo- seksi tarkoitetun rahaston muodosta-
3744: suhteet joiden vallitessa silloinen Pie- misesta, Johon rahastoon määrävuo-
3745: tarsaaren pitäjän pitäjänmiesten ja sina siirrettäisiin näistä metsistä saa-
3746: Pietarsaaren kaupungin asukkaiden tavat tulot.
3747: n. k. lisämetsä silloisessa Lappajär-
3748:
3749: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1939.
3750:
3751: Albin Wickman. Edvard Haga.
3752: Levi Jern. J. Mangs.
3753: C. 0. Frietsch.
3754: B.
3755: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista kulku-
3756: laitoksiin, terveydenhoitoon sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin,
3757: sosialisiin, puolustus- y. m. tarkoituksiin.
3758:
3759:
3760:
3761:
3762: 10
3763: j
3764: j
3765: j
3766: j
3767: j
3768: j
3769: j
3770: j
3771: j
3772: j
3773: j
3774: j
3775: j
3776: j
3777: j
3778: j
3779: j
3780: j
3781: 75
3782:
3783: IV,1a. - Rah. al. N:o 1.
3784:
3785:
3786:
3787:
3788: Niskanen: Määrämhan osoittamisesta vähävaraisten kun-
3789: tain ve1·oäyrin hinnan tasoittamiseksi.
3790:
3791:
3792: E d u s kun n a ll e.
3793:
3794: Kunnallisverotus on maassamme eri kun- Niissä kunnissa, joiden verotettava tulo
3795: nissa muodostunut hyvin erilaiseksi. Toi- saadaan pääasiassa maataloudesta, onkin
3796: sissa kunnissa voi veroäyrin hintaa pitää melkein poikkeuksetta veroäyrin hinta kor-
3797: kohtuullisena, jopa halpanakin, jotavas- kea, varsinkin Pohjois-Suomessa. Vähä-
3798: toin toisissa kunnissa on veroäyrin hinta varaiset maksajat ovat nääntyä raskaan
3799: suorastaan mahdottoman korkea. verokuorman alle. Kun vielä ottaa huo-
3800: Tahdotaan väittää, että niissä kunnissa, mioon, että näillä maksajilla saattaa usein
3801: joissa veroäyrin hinta on korkea, on kun- olla kannettavanaan myöskin kuoletuslai-
3802: nan asioita (kunnallistaloutta) hoidettu nan (kiinnelainan) korko- ja lyhennysmak-
3803: huolimattomasti ja siten on kunnan talous sut, mistä he eivät saa tehdä verotuksessa
3804: mennyt rappiolle ja veroäyrin hinta kor- tulovähennystä kuin ainoastaan pieneltä
3805: kealle. Näin kuitenkaan ei monessakaan osalta, niin hyvin ymmärtää, miten välttä-
3806: tapauksessa ole asianlaita. mätöntä on, että valtio tukee avustuksel-
3807: V eroäyrin hinta johtuu useimmiten ko- laan näitä korkeaveroisia kuntia.
3808: konaan toisista tekijöistä. Toisten kuntain Edellä sanomaani viitaten kunnioittaen
3809: alueella on tehtaita, koululaitoksia y. m. ehdotan,
3810: yleisiä laitoksia, joihin tulot kerääntyvät
3811: useinkin suuressa määrässä ulkopuolelta että Eduskunta ottaisi vuoden
3812: sen kunnan, missä tuo laitos sijaitsee ja 1940 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
3813: on verovelvollinen. Sitävastoin toisissa kun- markan suuruisen määrärahan vähä-
3814: nissa vero kannetaan pääasiassa maatalou- varaisten kuntien veroäyrin hinnan
3815: den varassa hankitusta tulosta, mikä on tasoittamiseksi.
3816: varsinkin viime vuosina ollut sangen
3817: heikko.
3818:
3819: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
3820:
3821:
3822: Heikki Niskanen.
3823: 76
3824:
3825: IV,11. - Rah. al. N:o 2.
3826:
3827:
3828:
3829:
3830: Räisänen y. m.: Määrärahan osoittamisesta e1·äiden posti-
3831: autonkuljettajain tointen vakinaistamiseksi.
3832:
3833:
3834: E d u s kun n a ll e.
3835:
3836: Vuonna 1912 alkoi postilaitos harjoittaa Postiautoliikenteen alkuaikoina olivat
3837: autoliikennettä, ollen liikenne tällöin yksin- postiauton kuljettajat vakinaisia ja yli-
3838: omaan paikallista postinkuljetusta. Mutta määräisiä postiljooneja, mutta vuonna 1929
3839: jo vuonna 1920 alettiin pienemmässä mää- muutettiin postiautonkuljettajat työkirjalle,
3840: rin kuljettaa postia ja matkustajia sään- jolla palkkausperusteella he ovat vielä ny-
3841: nöllisin vuoroin maaseudulla. Vuosien ku- kyäänkin. Kun postinkuljettajalla on posti-
3842: luessa on tästä vähäisesta linja-autoliiken- ja matkustajaliikenteen säännöllisessä hoi-
3843: teestä kehittynyt tärkeä kuljetusmuoto dossa niin vastuunalainen toimi, olisi
3844: maaseudun postin ja matkustajain kulje- välttämätöntä, että postiautonkuljettajain
3845: tuksessa. Viimeisen posti- ja lennätinlai- toimetkin vakinaistutettaisiin antamalla
3846: toksen kertomuksen mukaan, jonka tiedot heille toimikirjat, jolloin heidät rinnastet-
3847: ovat vuodelta 1937, oli postiautolinjojen taisiin samanarvoisiksi toisten valtion vi-
3848: kokonaispituus 9,531 kilometriä ja niillä ran- ja toimenhaltijain kanssa. Tämä sitä-
3849: kuljettu matka yhteensä yli 6.5 miljoonaa kin suuremmalla syyllä, kun posti- ja len-
3850: kilometriä. Tällä hetkellä on linjojen pi- nätinlaitos on jo 27 vuotta harjoittanut
3851: tuus noin J.O,OOO km ja niillä kuljettu autoliikennettä ja 19 vuotta linja-autolii-
3852: matka noin 7-8 miljoonaa km. Edellä kennettä, joten tämä postilaitoksen toimi-
3853: olevista numeroista jo ilmenee, mikä tärkeä ala voidaan täydellä syyllä pitää käytän-
3854: merkitys on postilaitoksen autoliikenteellä nössä vakiintuneena.
3855: maaseudulla postin ja matkustajain kulje- Posti- ja lennätinhallitus onkin ensim-
3856: tuksessa. Vaikka postiautoliikenne jo ny- mäisen kerran jo vuonna 1933 esittänyt
3857: kyäänkin on näin suuri, esitetään jatku- osan postiautonkuljettajain toimia vakinais-
3858: vasti posti- ja lennätinhallitukselle toi- tutettavaksi, mutta asia ei ole vieläkään
3859: vomuksia uusien linjojen avaamiseksi maa- saanut ratkaisua myönteiseen suuntaan.
3860: seudun posti- ja matkustajain kuljetusolo- Postiautonkuljettajia on tällä hetkellä
3861: jen parantamiseksi, joten postiautoliiken- koko maassa noin 180. Tästä määrästä eh-
3862: teellä on vielä sangen laajat kehittymisen dotamme 75 autonkuljettajan tointa muu-
3863: mahdollisuudet. tettavaksi vakinaisiksi siten että:
3864:
3865: 50. I. palkkausluokkaan peruspalkka 27,000:- 1,350,000: -
3866: 25. II. 25,500:- 637,500:-
3867: " "
3868: Yhteensä mk 1,987,500:-
3869:
3870: joka olisi merkittävä lisäyksenä vakinaiselle määrärahasta voidaan vähentää edellämai-
3871: palkkausmomentille. Kun postinkuljetus- nittujen toimien vakinaistamisen johdosta
3872: IV,14. - Räisänen y. m. 77
3873:
3874: palkkausmenoja 1,740,000 markalla, ovat että Eduskunta ottaisi vuoden
3875: vakinaistamisesta aiheutuvat menot vain 1940 tulo- ja menoarvioon 1,987,500
3876: 247,500 markkaa. markan suuruisen määrärahan 75
3877: postiautonkuljettajan toimen vaki-
3878: Edellä olevan perusteella ehdotamme, naistamiseksi.
3879:
3880: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
3881:
3882:
3883: Yrjö Räisänen. K. Hakala.
3884: Eino Raunio. Urho Kulovaara.
3885: J. E. Malmivuori. Ville A. Komu.
3886: Matti Lepistö. Hj. Lindqvist.
3887: Eetu Karjalainen. Samuli Tervo .
3888:
3889:
3890:
3891:
3892: ..
3893:
3894:
3895:
3896:
3897: •
3898: 78
3899:
3900: IV,15, - Rah. al. N:o 3.
3901:
3902:
3903:
3904:
3905: Annala y. m.: Määrärahan osoittamisesta nelJän hävittä-
3906: dän mkentamista varten.
3907:
3908:
3909: E d u s k u n n a ll e.
3910:
3911: Puolustusministeri lausui eduskunnalle todistuksena voida tukkia. Se voidaan tuk-
3912: marraskuun 10 p. 1925 seuraavaa: ,Voi- kia ainoastaan tarpeeksi voimakkaalla ja
3913: daksemme menestyksellä puolustaa maamme hyvin varustetulla laivastolla."
3914: itsenäisyyttä ja alueellista koskematto- Edellä oleva lausunto pitää tälläkin het-
3915: muutta tarvitsemme me laivastoa. Tämä kellä muuttamattomana paikkansa.
3916: vakaumus on nykyään jo yleisesti vallalla Laivastomme rungon muodostaa kaksi
3917: niissä piireissä, joissa puolustusvalmiut- rannikkopanssarilaivaa, mutta niidenkin
3918: tamme harrastetaan. Tosin kuulee eräiltä merisotastrateeginen käyttö on melkoisessa
3919: tahoilta poikkeavia mielipiteitä vieläkin esi- määrin rajoitettu, sillä tarpeellisten suoja-
3920: tettävän. Niinpä väittävät jotkut, että me alusten puuttuessa ovat ne, avomerelle us-
3921: muka voisimme tulla toimeen joko koko- kaltautuessaan, täysin turvattomia viholli-
3922: naan ilman laivastoa tai ainakin hyvin ra- sen sukellusveneitä vastaan. Suoja-aluksina
3923: joitetulla, pienistä moottoriveneistä kokoon- voivat menestyksellä toimia ainoastaan kun-
3924: pannulla laivastolla, jonka pääasiallisena nolliset ja riittävän voimakkaat hävittäjät.
3925: tehtävänä olisi vartiopalveluksen suoritta- Vasta sen jälkeen, kun laivastomme on saa-
3926: minen. Toiset taas suosittavat laivastoa nut hävittäjiä, voimme odottaa panssarilai-
3927: korvattavaksi lentokoneilla toivoen tätä vojemme toiminnan muodostuvan täysin
3928: tietä löytävänsä paremman tai ainakin hal- tarkoitustaan vastaavaksi. Kun hävittäjät
3929: vemman ratkaisun rannikkojemme turval- samalla voivat toimia kauppalaivojemme
3930: lisuuskysymykselle. Nämä väitteet ja toi- saattoaluksina, on niiden rakentamista pi-
3931: veet ovat itsensä pettämistä. Ne perustu- dettävä tällä hetkellä laivastomme tärkeim-
3932: vat siihen, että poliittisista tai säästäväi- pänä täydennyksenä.
3933: syyssyistä ei tahdota katsoa totuutta kyl- Edellä olevaan viitaten pyydämme eh-
3934: mästi silmiin. Tämä totuus on, että lai- dottaa,
3935: vasto on ~eille välttämätön. Niin kauan että Eduskunta ottaisi vuoden
3936: kuin meiltä puuttuu laivasto, on puolustus- 1940 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
3937: rintamassamme ammottava aukko, josta vi- 1 lukuun uudelle momentille 450
3938: hollinen voi helposti tunkea sisälle. Tätä milj. markkaa neljän hävittäjän ra-
3939: aukkoa ei millään väitteellä eikä millään kentamista varten.
3940:
3941: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
3942:
3943:
3944: Vilho Annala. K. R. Kares.
3945: Paavo Susitaival. Iisakki Nikkola.
3946: R. G. Kallia. Yrjö R. Saarinen.
3947: Bruno A. Salmiala. J. V. Wainio.
3948: 79
3949:
3950: IV,16. - Fin. mot. N:o 4.
3951:
3952:
3953:
3954:
3955: Kullberg: Angående anvisande av anslag för uppförande
3956: av skyddsrum för civilbefolkningens behov i städer och
3957: större bosättningscentra.
3958:
3959:
3960: T i ll R i k s d a g e n.
3961:
3962: I värt land har befo1kningsskyddet i arbetslöshet, vore det säkert bästa lösnin-
3963: mycket hög grad försummats. Andra Iän- gen att använda åtminstone en del av de
3964: der ha i det avseendet hunnit långt före arbetslösa för att uppföra skyddsrum åt
3965: oss. Mitt under brinnande krig bli vi nu befolkningen. I huvudstaden finnas också
3966: tvungna att ägna den frågan uppmärksam- lämpliga platser härför. Härigenom sluppe
3967: het för att om möjligt försöka få de värsta man även från de svårigheter, som härleda
3968: bristerna i det avseendet avlägsnade. sig av att få transporten och inkvarterin-
3969: Något som vi i den vägen så gott som gen av arbetslösa ordnade, då fråga är om
3970: fullständigt sakna är skyddsrum :för den arbetsplatser för ett större antal arbets-
3971: civila befolkningen för den händelse vårt lösa personer.
3972: land mot vår egen önskan skulle bli in- Skyddsrummen för civilbefolkningen
3973: draget i krigshändelserna och göras till borde dock icke enbart inredas med tanke
3974: krigsskädeplats. Så förödande som luft- på krig. De borde samtidigt kunna be-
3975: bombardemangen i det nu pågående kriget tjäna även fredliga ändamål. I dem kunde
3976: visat sig vara, utsättes civilbefolkningen i viktiga förrådsupplag förläggas, bilga-
3977: städer och större befolkningscentra för rage inredas o. s. v. SklJille man så förfara
3978: faror, vars följder knappast kunna över- finge skyddsrummen en möjligast mång-
3979: skattas. sidig användning.
3980: Att bygga skyddsrum för civilbefolknin- Då ingen kan göra gä:llande att skyddsrum-
3981: gen är visserligen ett arbete som kräver men skulle sakna betydelse för civilbefolk-
3982: stora uppoffringar i såväl kapital som ningen om krig skulle utbryta, vågar un-
3983: arbete. Men dessa uppoffringar få likväl dertecknad med hänvisning till det ovan-
3984: icke avskräcka oss. Då vi för den när- stående vördsamt föreslä,
3985: maste framtiden ha att räkna med en ökad
3986: arbetslöshet, kunde arbetslöshetsmedel an- att Riksdagen måtte i statsförsla-
3987: vändas för detta ändamäl. get för å1· 1940 under 20 Ht. 4 kap.
3988: Särskilt :för huvudstadens vidkommande 1 mom. upptaga 5 milj. mark för
3989: borde skyddsrum utan dröjsmål uppföras uppförande av skyddsrum för civil-
3990: för civilbefolkningens behov. Om huvud- befolkningens behov i städer och
3991: stadens befolkning drabbas av en större större bosättningscentra.
3992:
3993: Helsingfors den 16 september 1939.
3994: Henrik Kullberg.
3995: 80
3996:
3997: IV,16. - Rah. al. N:o 4. Suomennos.
3998:
3999:
4000:
4001:
4002: Kullberg: Määrärahan osoittamisesta suojakammioiden ra-
4003: kentamiseksi siviiliväestöä varten kaupunkeihin ja suu-
4004: rempiin asutuskeskuksiin.
4005:
4006:
4007: E d u s k u n n a ll e.
4008:
4009: Meidän maassamme on väestönsuojelu hy- taa suurempi työttömyys, olisi varmaankin
4010: vin suuressa määrin lyöty laimin. Muut paras ratkaisu käyttää ainakin osaa työttö-
4011: maat ovat tässäl suhteessa ennättäneet pit- mistä rakentamaan suojakammioita väes-
4012: källe meidän edeHemme. Kesken riehuvaa tölle. Pääkaupungissa on myöskin tähäln
4013: sotaa on meidän nyt pakko omistaa huo- soveltuvia paikkoja. Täten Hsäksi päästäi-
4014: miotamme tälle kysymykselle voidaksemme siin vaikeuksista siirtää ja majoittaa työt-
4015: mikäli mahdollista saada tämän alan pa- tömiä, kun on kysymys suurilukuisten työt-
4016: himmat puutteellisuudet korjatuiksi. tömäin henkilöiden työmaista.
4017: Meiltä puuttuvat miltei kokonaan suoja- Siviiliväestön suoja;kammioita ei kuiten-
4018: kammiot siviliväestöä varten siltä varalta, kaan olisi sisustettava vain sotaa silmällä-
4019: että meidän maamme vastoin meidän omaa pitäen. Niiden pitäisi samalla voida pal-
4020: tahtoamme 'kiedottaisiin sotatapahtumiin ja vella myöskin rauhanomaisia tarkoituksia.
4021: tulisi sotanäyttämöksi. Nykyisessä sodassa Niihin voitaisiin sijoittaa tärkeitä varas-
4022: ovat ilmapommitukset osoittautuneet niin toja, sisustaa autotalleja j. n. e. Kun näin
4023: hävittäviksi, että kaupunkien ja suurem- meneteltä~siin, niin suojakammiot tulisivat
4024: pien asutuskeskusten siviiliväestö joutuu mahdollisimman monipuoEseen käyttöön.
4025: alttiiksi vaaroille, joiden seuraamuksia tus- Kun kukaan ei voi kiistää sitä, että suo-
4026: kin voidaan yliarvioida. jakammioilla on tärkeä merkitys siviiliväes-
4027: Suojakammioiden rakentaminen siviili- tölle sodan sattuessa, rohkenee allekirjoit-
4028: väestölle on tosin toimintaa, joka vaatii tanut ylläolevaan viitaten kunnioittaen eh-
4029: suuria sekä pääoman että työn uhrauksia. dottaa,
4030: Mutta nämä uhraukset eivät kuitenkaan saa
4031: pelottaa meitä yrittämästä. Kun on otak- että Eduskunta' ottaisi vuoden
4032: suttava meillä lähimmässä tulevaisuudessa 1940 talousarvioon 20 Pl. 4 luvun
4033: syntyvän työttömyyttä voitaisiin työttö- 1 momentille 5 miljoonan markan
4034: myysvaroja käyttää! tähän tarkoitukseen. määrärahan suojakammioiden raken-
4035: Varsinkin pääkaupunkiin olisi suojakam- tamiseksi siviiliväestöä varten kau-
4036: mioita viipymättä rakennettava siviiliväes- punkeihin ja suurempiin asutuskes-
4037: töä varten. Jos pääkaupungin väestöä koh- kuksiin.
4038:
4039: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1939.
4040:
4041: Henrik Kullberg.
4042: 81
4043:
4044: IV,17. - Fin. mot. N:o 5.
4045:
4046:
4047:
4048:
4049: Johansson: Angående anvisande av anslag för uppförande
4050: av vaktmästarbostad och uthusbyggnad å Mariehamns
4051: flygfält.
4052:
4053:
4054: T i ll R i k s d a g e n.
4055:
4056: I samband med fältarbetena å Marie- ännu lagerbyggnad, varför bl. a. en del av
4057: hamns flygfält byggdes av brandfritt ma- de redskap, som äro behövliga för flygfäl-
4058: teria! en mindre byggnad, i viiken ström- tets skötsel, måste uppbevaras ute. ·
4059: fördelningscentral samt tvenne små expe- Då det för användandet och skötseln av
4060: ditionsrum äro inrymda. Emedan bostäder flygfältet och dess skyddsanordningar samt
4061: icke stå att uppbringa på närmare håll än för de dagliga göromålen och avsändandet
4062: i den fyra kilometer från flygfältet be- av väderleksrapporterna är nödvändigt att
4063: lägna staden, har flygfältets vaktman tills vaktmannens bostad finnes i fältets ome-
4064: vidare nödgats bo i de tidigare nämnda delbara närhet föreslår undertecknad,
4065: expeditionsrummen, vilkas golvyta är endast
4066: 25 m2, De kalla och små expeditionsrum- att Riksdagen i statsförslaget för
4067: men äro olämpliga som bostad. Sommar- år 1940 under 20 Ht. II: 42 ville in-
4068: tid, då flygfältet användes, behövas de föra ett anslag om 100,000 mark för
4069: dessutom för expeditionsgöromål och för uppförande av vaktmästarbostad och
4070: skötandet av trafiken, för vilka ändamål de uthusbyggnad å Mariehamns flyg-
4071: även ursprungligen avsetts. Likaså saknas fält.
4072:
4073: Helsingfors den 15 september 1939.
4074: Hugo Johansson.
4075:
4076:
4077:
4078:
4079: 11
4080: 82
4081:
4082: IV,17. - Rah. al. N:o 5. Suomennos.
4083:
4084:
4085:
4086:
4087: Johansson: JYlääräraham, osoittamisesta vahtimestarin asun-
4088: non ja ulkorakennuksen rakentamiseksi .Maarianhami-
4089: nan lentokentälle.
4090:
4091:
4092: E d u s k u n n a 1~1 e.
4093:
4094: Maarianhaminan lentokentän kenttätöi- puuttuu varastorakennus, minkä vuoksi
4095: den yhteydessä rakennettiin tulenkestävistä m. m. osaa ~lentokentän hoitoon tarvitta-
4096: aineksista pienehkö rakennus, jonne on si- vista työvälineistä on säilytettävä ulkosalla.
4097: joitettu virranjakelukeskus ja ka:ksi pientä Kun lentokentän ja sen suojeluslaittei-
4098: toimistohuonetta. Kun asuntoja ei ole saa- den käyttämiselle ja hoidolle sekä päivit-
4099: tavissa lähempää kuin neljän kilometrin täisten tehtärvien ja säätiedonautojen lähet-
4100: päässä lentokentästä olevasta kaupungista, tämiselle on vä;lttämätöntä, että vartiomie-
4101: on lentokentän vartiomiehen toistaiseksi hen asunto on kentän välittömässä lähei-
4102: ollut pakko asua edellä mainituissa toimis- syydessä, ehdottaa allekirjoittanut,
4103: tohuoneissa, joitten lattiapinta-ala on
4104: ainoastaan 25 m2. Nuo kylmät ja pienet että Eduskunta ottaisi vuoden
4105: toimistohuoneet ovat asunnoksi sopimatto- 1940 talousm·vioon 20 Pl. II: 42 mom.
4106: mat. Lentokenttää kesäaikana käytettäessä1 kohdalle 100,000 markan määrära-
4107: niitä sitäpaitsi tarvitaan toimistotehtäviin han vahtimestarin asunnon ja ulko-
4108: ja lentoliikenteen hoitoon, mihin tarkoituk- rakennuksen rakentamiseksi Maarian-
4109: seen ne alkuaan on suunniteltukin. Samoin haminan lentokentälle.
4110:
4111: Helsingissä syyskuun 15 päivänä! 1939.
4112:
4113: Hugo Johansson.
4114: S3
4115:
4116: IV,1s. - Rab. al. N:o 6.
4117:
4118:
4119:
4120:
4121: Tu.kia y. m.: Kor·otetun määrämhan osoittamisesta avus-
4122: tuhseksi Suomen ilmapuolustusliitolle.
4123:
4124:
4125: E d u s k u n n a 1 1 e.
4126:
4127: Se vapaaehtoinen ilmailu- ja ilmapuolus- kuluvana vuonna uhrannut huomattavia
4128: tustyö, jota Suomen ilmapuolustusliiton summia maanpuolustuksemme hyväksi jär-
4129: johdon ja valvonnan alaisena maassamme jestämällä Joroisissa yhteisymmärryksessä
4130: on harjoitettu lähes 15 vuoden ajan, on puolustuslaitoksemme kanssa lentokoneen-
4131: varsinkin viime vuosina saavuttanut kan- ohjaajakursseja, joilla koulutusta on viime
4132: samme eri piireissä huomattavan kannatuk- kesänä annettu 90 oppilaalle. Näistä on
4133: sen ja myötätunnon. Myöskin valtiovalta osa sellaisia alkeiskurssilaisia, jotka ovat
4134: on antanut tunnustuksensa tämän työn sitoutuneet suorittamaan asevelvollisuutensa
4135: tärkeydelle myöntämällä vuosittain avus- ilmavoimissa sekä osa ilmavoimien reser-
4136: tusta Suomen ilmapuolustusliitolle sen toi- vissä olevaa henkilökuntaa.
4137: minnan tukemiseksi. Lisäksi on Suomen ilmapuolustusliitto
4138: Suomen ilmapuolustusliitto on saanut rakennuttanut puolustuslaitoksen omista-
4139: varsinaista toimintaansa varten vuosittain malle lentokentälle Joroisiin asunto- ja
4140: valtionapua 500,000 markkaa sekä sen li- ruokailumkennuksia, hankkinut lentokonei-
4141: säksi uusien lentokoneiden hankintojen den säilytystä varten telttoja sekä muu-
4142: avustamiseen 400,000 markkaa, joka avus- tenkin kunnostanut kenttäaluetta koulu-
4143: tus on käytetty siten, että siitä on suori- tusta silmälläpitäen. Näihin rakennuksiin
4144: tettu kaksikolmasosaa lentokoneen hinnasta, ja töihin on Suomen ilmapuolustus'liitto
4145: jolloin järjestö itse on suorittanut yhden uhrannut yli 400,000 markkaa. Puolustus-
4146: kolmasosan lentokoneen hinnasta. Ensi vuo- ministeriö on antanut luvan rakennus-
4147: den valtion tulo- ja menoarviossa hallitus ten y. m. s. teettämiseen nimenomaan sillä
4148: niinikään ehdottaa, että uusien lentokonei- ehdolla, että kaikki sinne näin aikaansaatu
4149: den hankinnan avustamiseen olisi myönnet- on puolustuslaitoksen omaisuutta ja sen
4150: tävä 400,000 markkaa valtionapua sekä hallintaan kuuluvaa.
4151: Suomen ilmapuolustusliiton muuta toi- Joroisten moottorilennon keskuskoulun
4152: mintaa varten 500,000 markkaa. lisäksi Suomen Hmapuolustusliitto on jär-
4153: On kuitenkin otettava huomioon, että jo jestänyt lukuisia harjoituskursseja ilma-
4154: tähän mennessä hankittujen sekä muuten voimien reservissä olevalle henkilökunnalle
4155: saatujen lentokoneiden käyttö-, hoito- ja eri puolilla maata. Vielä t11lkoon maini-
4156: muut ylläpitokustannukset kysyvät huomat- tuksi, että opetus näillä kursseilla samoin
4157: tavasti varoja ja tulevat edelleenkin kysy- kuin Joroisten moottorilennon keslmskou-
4158: mään, sillä lentokoneiden hankintaa on lussakin on asianomaisille maksuton.
4159: edelleen jatkettava ja koulutusta sen mu- Jämijärven purjelentokoulu, joka on jo
4160: kaan kehitettävä. kansainvälisestikin tunnettu ja ainutlaatui-
4161: Suomen ilmapuolustusliitto on varsinkin nen koko pohjoismaissa, on myöskin laa-
4162: 84 IV,1s. - Suomen ilmapuolustusliiton avustaminen.
4163:
4164: jentunut siinä määrin, että sen toiminta Kun Suomen ilmapuolustusliiton toi-
4165: vaatii entistä enemmän varoja. Niinpä yk- minta maamme vapaaehtoisen ilmailu- ja
4166: sistään Jämijärven purjelentokoulun ra- ilmapuolustustyön hyväksi on näin suu-
4167: kennus- ja kenttätöihin sekä koulutukseen ressa mittakaavassa laajentunut ja sen toi-
4168: on tähän mennessä uhrattu varoja pari minnan merkitys tullut yhä enemmän kai-
4169: miljoonaa markkaa ottamatta ollenkaan kissa kansalaispiireissä tunnetuksi, olisi
4170: huomioon purjelentokoneiden rakentamisia. paikallaan, että sille valtionapu nousisi
4171: Jämijärven lentokenttä sekä siellä olevat vuosittain samassa määrässä. Sen vuoksi
4172: rakennukset ovat luonnollisesti puolustus- pidämme välttämättömänä, että Suomen
4173: laitoksen käytettävissä tarpeen vaatiessa. i'lmapuolustusliiton vatlionapua korotettai-
4174: Yhteiskunnalliselta ja nuorison kasva- siin ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
4175: tuksen kannalta katsoen ei liioin ole unoh- 500,000 markalla.
4176: dettava sen työn merkitystä, jota Suomen Edelläolevan perusteella saamme kun-
4177: ilmapuolustusliitto suorittaa lennokkitoi- nioittaen ehdottaa,
4178: minnan alalla maassamme. Maanpuolus-
4179: tuksellistakin hyötyä tästä toiminnasta on että Eduskunta päättäisi ottaa
4180: erityisesti sen johdosta, että niitä nuoru- · v. 1940 tulo- ja menoarvioon 12 Pl.
4181: kaisia, jotka ovat lennokkirakentajia, voi- XI luvun 3 mom. kohdalle 500,000
4182: daan käyttää konetyyppituntemisen takia markan lisäyksen avustukseksi Suo-
4183: erilaisissa valvontatehtävissä. men ilmapuolustusliitolle.
4184:
4185: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
4186:
4187: Elias Tukia. Aarne Honka.
4188: Kaapro Huittinen. E. A. Turja.
4189: Eemil Luukka. Sulo Heiniö.
4190: Kaapro Moilanen. Toivo Horelli.
4191: Erkki Paavolainen. Kaarlo Mikkola.
4192: A. Korvenoja. Antti Kukkonen.
4193: Heikki Soininen. Anton Suurkonka.
4194: J. Eri. Pilppula. T. N. Vilhula.
4195: Vihtori Vesterinen. K. Kallio.
4196: K. A. Lohi. Jalmari Pilkama.
4197: E. M. Tarkkanen. Arno Tuurna.
4198: Lennart Heljas.
4199: 85
4200:
4201: IV,19. - Rah. al. N:o 7.
4202:
4203:
4204:
4205: Horelli y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yli-
4206: määräisiksi eläkkeiksi työkyvyttömille ja varattomille
4207: vapaussodan rintamamiehille.
4208:
4209: Eduskunnalle.
4210:
4211: Eduskunta on tähän mennessä myöntä-- summalla ei voida alaikäiselle lapselle
4212: nyt työkyvyttömien ja puutteenalaisten hankkia läheskään riittävästi enempää vaa-
4213: rintamamiesten eläkkeiksi 7 1/2 miljoonaa tetusta ikuin elintarpeitakaan. Vielä on
4214: markkaa, minkä lisäksi hallitus nyt on ensi huomattava, että kun eläkettä nauttiva per-
4215: vuoden talousarvioon samaa tarkoitusta heen päämies kuolee, niin eläke nykyisten
4216: varten ehdottanut lisäksi 3 miljoonaa säädösten mukaan ilman muuta heti lop-·
4217: markkaa, joten 10 1/2 miljoonaa markkaa puu, on perheen asema taloudellisesti
4218: ensi vuonna voidaan tarkoitukseen käyttää. kuinka huono tahansa. Nämä epä:kohdat
4219: Sanottu summa ei kuitenkaan vielä riitä. olisi kiireellisesti poistettava ja etenkin
4220: Puutteenalaisia ja työkyvyttömiä rintama- lapsille tuleva vuotuisavustus saatava koro-
4221: miehiä on enemmän kuin on luultukaan j3 tetuksi kohtuulliseen määrään samoin
4222: heidän hakemuksiaan tulee jatkuvasti mi- kuin eläkkeen antaminen saatava jatku-
4223: nisteriöön käsiteltäviksi. Kun otetaan huo- maan senikin jälkeen kuin perheen elättäjä,
4224: mioon, että heidän joukkoonsa kuuluu ei rintamamies, on kuollut. Ensi vuoden ta-
4225: ainoastaan oman vapaussotamme osan- lousarviossa huomioiduilla varoilla ei näitä
4226: ottajia valkoisella rintamalla, vaan ·myös- menoja voida suorittaa.
4227: kin valkoisten puolella heimosodissa olleita Viitaten edellä olevaan ja myös siihen
4228: sotureita, joista suurin osa oli ruumiillista selvitykseen, mikä valtion viranomaisten
4229: työtä tekeviä, vähävaraisia miehiä, niin on taholta jo aikaisemmin on toimitettu puu-
4230: ilman muuta selvää, että puutteenalaisten tetta kärsivien rintamamiesten perhesuh-
4231: lukumäärä heidän joukossaan nyt lähes 20 teista ja taloudellisesta asemasta, saamme
4232: vuoden kuluessa sotien päättymisestä on kunnioittaen ehdottaa,
4233: melko huomattava. Lisäksi on todettava,
4234: että se 100 markan suuruinen vuotuisapu, että Eduskunta korottaisi vuoden
4235: mikä kutakin lasta kohden eläkkeen lisäksi 1940 tulo- ja menoarvioesitykseen 16
4236: annetaan, on niin mitättömän pieni, ettei Pl. II: 4 momentille työkyvyttömille
4237: siitä nykyisissä oloissa ole lapsirikkaissa ja vm·attomille 1·intmnamiehille otet-
4238: perheissä juuri mitään hyötyä, sillä tällä t1w määrärahaa 5,000,000 markalla.
4239:
4240: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
4241:
4242: Toivo Horelli. K. Kylänpää. Väinö Kokko.
4243: K. Kallio. E. A. Turja. Kalle Soini.
4244: Wäinö Havas. Albert Eerola. Oskari Lehtonen.
4245: Arvi Oksala. Arno Tuurna. Matti Heikkilä.
4246: Edwin Linkomies.
4247: 86
4248:
4249: IV,2o. - Rah. al. N:o 8.
4250:
4251:
4252:
4253:
4254: Annala y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yli-
4255: määräisiksi eläkkeiksi työkyvyttömille ja Varattomille
4256: vapaussodan rintamamiehille.
4257:
4258:
4259: E d u s k u n n a ll e.
4260:
4261: Hallituksen ja eduskunnan puolelta on vin voida kysymyksessäolevaa asiaa rat-
4262: kiinnitetty huomiota varattomien ja työ- kaista valtakunnan arvoa vastaavalla ta-
4263: kyvyttömien rintamamiesten aseman hel- valla. On todettu, että varattornia ja työ-
4264: pottamiseen ylimääräisillä eläkkeillä. Kun kyvyttömiä vapaussodan rintamamiehiä on
4265: tilanne on tunnettu ja tunnustettu erittäin vielä elossa ainakin 5,500 miestä. Kun vielä
4266: kiireelliseksi ja huolestuttavaksi, on edus- otetaan huomioon, että heidän lukunsa to-
4267: kunta myöntänyt tähän mennessä 7.5 milj. dennäköisesti lähivuosina tästäkin suurenee,
4268: markan määrärahan kysymyksessäolevaan pidämme välttämättömänä, että tätä tar-
4269: tarkoitukseen. koitusta varten nyt vihdoinkin myönnetään
4270: Asian ollessa eduskunnassa esillä on päte- riittävä määräraha. Edelläolevan perus-
4271: villä tilastoilla osoitettu tämä määräraha teella ehdotamme,
4272: riittämättömäksi. Niinpä on tästä määrä-
4273: rahasta voitu jakaa pieniä eläkkeitä ainoas- että Eduskunta päättäisi vuoden
4274: taan noin puolelle varattomista ja työky- 1940 tulo- ja menoarvioon 16 Pl:n
4275: vyttömistä rintamamiehistä toisen puolen II luvun 4 momentille ottaa lisäystä
4276: jäädessä ilman. i.s miljoonaa markkaa työkyvyttö-
4277: Ensi vuoden talousarvioesitykseen on hal- mille ja vamttomille vapaussodan
4278: litus esittänyt otettavaksi 3 milj. markan rintamamiehille ylimääräisiksi eläk-
4279: lisämäärärahan. Tunnetut tilastot osoitta- keiksi.
4280: vat, ettei vielä tämänkään määrärahan tur-
4281:
4282: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1939.
4283:
4284:
4285: Vilho Annala. K. R. Kares.
4286: R. G. Kallia. Iisakki Nikkola.
4287: Yrjö R. Saarinen. Bruno A. Salmiala.
4288: Paavo Susitaival. J. V. Wainio.
4289: 87
4290:
4291: IV,21. - Rah. al. N:o 9.
4292:
4293:
4294:
4295:
4296: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta halpakor-
4297: koisiksi lainoiksi suojeluskuntapiireille ja suojeluskun-
4298: nille lyhytaikaisten korkeakorkoisten lainain maksamista
4299: varten.
4300:
4301:
4302: E d u s k u n n a ll e.
4303:
4304: Viime huhtikuun 25 p: nä jättivät alle- tävien avustusten ja suojeluskuntapiireille
4305: kirjoittaneet Eero Nurmesniemi ja Väinö ja suojeluskunnille annettavien halpakor-
4306: Kokko valtioneuvostolle kirjelmän, jossa koisten lainojen muodossa.
4307: selostettiin niitä vaikeuksia, joihin useat Samoin kuin seura- ja yhdistystoiminta,
4308: suojeluskunnat ovat joutuneet sentähden, tarvitsee suojeluskuntatoimintakin toimisto-
4309: että ne toimitalojensa rakennuskustannus- ja kokoushuoneita, mutta ennen kaikkea
4310: ten peittämiseksi ovat joutuneet käyttä- toimintansa tukemista varten saatavien va-
4311: mään yksityisistä rahalaitoksista hankit- rojen hankkimista varten omat talot. Suo-
4312: tuja lyhytaikaisia ja korkeakorkoisia lai- jeluskuntien lyhyestä toimiajasta huoii-
4313: noja ja jossa esitetään toivomus, että hal- matta on maassa jo olemassa suuri määrä
4314: litus ottaisi ensi vuoden tulo- ja menoarvio- suojeluskuntataloja ja uusia taloja eri suo-
4315: esitykseen 10 milj. mk määrärahan, joka jeluskuntapiireissä on rakenteilla kymme-
4316: jaettaisiin suojeluskuntapiireille ja suoje- niä, joka siis on omiaan osoittamaan, että
4317: luskunnille pitkäaikaisina hal pakorkoisina innoitus suojeluskunta-asiaan ja maan puo-
4318: lainoina suojeluskuntatalojen rakentamista lustusvoimien tukemiseen on ilmeinen. Suo-
4319: varten. Kirjelmässä lausuttiin m. m. seu- jeluskunnilta kuitenkin puuttuu omia va-
4320: raavaa: roja rakentamiskustannusten peittämiseen,
4321: ,Suojeluskuntajärjestön toiminta maan joten talot on poikkeuksetta rakennettava
4322: puolustuksen ja itsenäisyyden turvaamisen lainavaroilla. Jos kalliita taloja rakenne-
4323: kannalta on jo nykyään niin yleisesti tun- taan korkeakorkoisilla lainavaroilla, ja jos
4324: nettu ja tunnustettu, että sen merkityk- nuo lainat, kuten useassa tapauksessa on
4325: sen laajempi ja perusteellisempi selostami- asianlaita, ovat niin lyhytaikaisia, että
4326: nen tässä yhteydessä lienee aiheetonta. On niistä heti ensi vuodesta lähtien on mak-
4327: syytä kuitenkin huomauttaa, että se voi- settava huomattava lyhennys, käy suojelus-
4328: man ja taidon lisä, jonka suojeluskunta- kuntien toiminta hyvin vaikeaksi ja eräissä
4329: laitos koulutettuna maan puolustuslaitok- tapauksissa talojen rakentaminen miltei
4330: sen vapaaehtoisena reservinä tarjoaa, tulee mahdottomaksikin. Näin ollen olisi valtion
4331: valtiolle suhteellisen halvaksi varsinaisiin tulo- ja menoarvioon otettava vuosittain
4332: puolustuslaitoksen kustannuksiin verråt- määräraha, aluksi esim. 10 milj. mk, josta
4333: tuna. Valtiovallan velvollisuus on siis kai- myönnettäisiin halpakorkoisia lainoja suo-
4334: kin tavoin tukea suojeluskuntajärjestön jeluskuntapiireille ja suojeluskunnille toi-
4335: toimintaa tulo- ja menoarvioon kulloinkin misto-, kokous- y. m. tarvetta varten tarvit-
4336: otettujen määrärahojen puitteissa myönnet- tavien talojen rakentamiseen."
4337: 88 IV,21. - Suojeluskuntain lainat.
4338:
4339: Kun hallitus kuitenkaan ei ole ensi vuo- vaksi suojeluskuntapiireille ja suo-
4340: den talousarvioesitykseen kirjelmässä mai- jeluskunnille pitkäaikaisina halpa-
4341: nittua määrärahaa ottanut ja kun mieles- korkoisina lainoina suojeluskuntata-
4342: tämme suojeluskuntalaitoksen toiminnan lojen rakentamiskustannuksista ai-
4343: tukeminen tällä tavalla koituisi maan puo- heutuneiden lyhytaikaisten korkea-
4344: lustuslaitoksellekin mahdollisimman tulok- korkoisten lainojen maksamista var-
4345: selliseksi, rohkenemme kunnioittaen ehdot- ten; sekä että lainan takaisinmaksu-
4346: taa, aika määrättäisiin vähintään 20
4347: että Eduskunta päättäisi ottaa vuodeksi ja vuotuinen korko lwr-
4348: 1940 vuoden tulo- ja menoarvioon keintaan 3 %: ksi.
4349: 10 milj. markan määrärahan jaetta-
4350:
4351: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
4352:
4353: Eero Nurmesniemi. Väinö Kokko.
4354: M. 0. Lahtela. Albin Asikainen.
4355: K. Määttä. Elias Tukia.
4356: Kaarlo Mikkola. Aapo Inkinen.
4357: J. Emil Lampinen. U. A. Wirranniemi.
4358: Antti J unes. Antti Halonen.
4359: Kusti Arhama. Kalle Joukanen.
4360: Tilda Löthman-Koponen. Toivo Horelli.
4361: Viljami Kalliokoski. Matti Heikkilä.
4362: Antti Kukkonen. J. V. Wainio.
4363: S. Salo. Lauri Kaijalainen.
4364: E. M. Tarkkanen. Matti Luoma-aho.
4365: Antti J. Rantamaa. Antti Kemppi.
4366: Kauno Kleemola. Matti Tolppanen.
4367: Kalle Kirra. Tauno Saukkonen.
4368: Einari Karvetti. Eino Möttönen.
4369: Aino Luostarinen. Kalle Kämäräinen.
4370: Vihtori Vesterinen. K. Kallio.
4371: L. Heljas. Albert Eerola.
4372: Anton Suurkonka. Arvi Oksala.
4373: Eemil Luukka. Jalmari Pilkama.
4374: Heikki Soininen. Wäinö Havas.
4375: 89
4376:
4377: IV,22. - Rah. al. N:o 10.
4378:
4379:
4380:
4381:
4382: A. Halonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta erinäisten
4383: maailmansodan aikana Suomen kansalaisille koituneiden
4384: vahinkojen korvaamista varten.
4385:
4386:
4387: E d u s ik u n n a ll e.
4388:
4389: Vuoden 1935 valtiopäivillä tehdyn toi- vänä 1938 eduskunnalle rah. al. n: o 13,
4390: vomusaloitteen johdosta edUS!kunta lausui jossa ehdotettiin 500,000 ma11kan määrä-
4391: toivommsen, että hallitus ham~kisi selvi- rahaa edellä mainittuun tarkoitukseen.
4392: tytksen niistä vahingoista, joita Suomen Tu·lo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä
4393: kansalaisille on koitunut maailmansodan sitten edUS!kunta ihyvä;ksyikin 200,000 mar-
4394: aiikana sen vuoiksi, e·Mä he vi:ranomaisten kan määrärahan moiotteessa mainittujen va-
4395: a;ntamien paJklkomääräysten mukaisesti ran- hinkojen korvaamista varten. Kun nyt
4396: gaistuksen tai paili'kOI!llyynnin uhalla joutui- kumminkaan ei ole edus!kunnan päätöstä
4397: vat [uovuttamaan Suomessa olevaa :kiin- tässä suhteessa .toteutettu, ehdotaa:nme kun-
4398: teätä omaisuuttallJSa polkuhintaan, sekä ryh- nioi:ttaen,
4399: tyisi tämän sellvityksen johdosta ehkä tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
4400: peelliseksi ikwtsottaviiu toimerupiteisiin va- valtion tulo- ja menoarvioon 500,000
4401: hinkojen ikorvaamis<:Jksi. Vaikka täl'laiset markan määrärahan hallituksen käy-
4402: selvityikset oliva;t hallitu!ksen toimesta han- tettäväksi niiden vahinkojen korvaa-
4403: kitut jo vuoden 1938 valtion talousarvion miseksi, joita Suomen kansalaisille
4404: valmistelun ai!kruna, ei mainittuun talous- on koitunut maailmansodan aikana
4405: arvioon kuitenkaan otettu sanottua määrä- sen vuoksi, että he viranomaisten an-
4406: ra!haa edmfu:unnan toi:v;omu!ksessa _mainittu- tamien pakkomääräysten mukaisesti
4407: jen vahinkojen korvaamiseksi. Tämän joh- joutuivat luovuttamaan Suomessa
4408: dosta jätettiin sitten syyskuun 7 päi- olevaa kiinteätä omaisuuttaan.
4409:
4410: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
4411:
4412:
4413: Antti Halonen. Ernst von Born.
4414: Antti Kemppi. Kaapro Moilanen.
4415: Matti Pärssinen. Juho Paksujalka.
4416: Matti Miikki. Toivo Horelli.
4417:
4418:
4419:
4420:
4421: 12
4422: 90
4423:
4424: IV,23. - Rah. al. N:o 11.
4425:
4426:
4427:
4428:
4429: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäkosken voima-
4430: laitoksen rakentamista varten.
4431:
4432:
4433: E d u s k u n n .a ll e.
4434:
4435: Oulujoen Pyhäkoskeen suunnitellun voi- työttömyyskysymyksemme hoitaminen yksin
4436: ma-aseman esivalmistelutyöt lienevät jö nyt kunnille niin ylivoimainen tehtävä, että
4437: siksi valmiita, että töiden aloittamiseen voi- valtiovallan on pakko niitä tukea ja jär-
4438: taisiin ryhtyä. Esteenä lienee enää vain jestää maan eri osiin sellaisia töitä, että
4439: se, että krhlakunnanoikeuden määräämästä paikkakunnan väestö niistä saisi edes
4440: korvaussummasta vesioikeuden käyttämi- välttämättömän toimeentulon. Pääasiassa
4441: sestä valittivat eräät yksityiset vesivoima- metsätyöansioista jatkuvasti riippuvina ol-
4442: oikeuden osakkaat ja jotka valitukset lie- len Pohjois-Suomen väestö tulee jo ensi
4443: nevät vielä tätä kirjoitettaessa asianomai- talvena kokemaan ankaraa hätää, ellei sen
4444: sissa oikeusasteissa ratkaisematta. Kun siis varalta jo ajoissa saada järjestetyksi sel-
4445: pääasiasta, valtiolle rakennusluvan myön- laista työtä, että se sitä kykenee tekemään.
4446: tämisestä, ei ole riitaa, on mielestämme kor- Työkykyisen ja hänen perheensä kotiin
4447: vaussummien nouseminen tai sellaisinaan avustaminen työn puutteessa, on luonnolli-
4448: pitäminen niin pienestä merkityksestä, ettei sesti kaikkein huonointa työttömyyspoli-
4449: sen vuoksi olisi enää lykättävä voimalai- tiikan hoitoa. Kun tällaisen voimalaitoksen
4450: toksen rakennustöiden aloittamista. Nykyi- pato-, kanava-, y. m. työssä on suuri osa
4451: nen ja kukaties kuinka kauan kestävä: kaup- sellaista, että siihen kykenee myöskin en-
4452: papoliittinen tilanne osoittaa, ettei meillä nen metsätöissä ollut, olisi mielestämme
4453: ole varaa laskea voima- ja valotarpeittemme Pyhäkosken rakentamiseen jo nyt kiireelli-
4454: tyydyttämistä ulkoisten polttoaineiden va- sesti ryhdyttävä, huomioon ottaen samalla
4455: raan, vaan päinvastoin, niin pian kuin se muut voimalaitoksen kiireellistä rakenta-
4456: suinkin on mahdollista, koettaa saada mah- mista koskevat näkökohdat.
4457: dollisimman suuri osa maatamme niiden Jotta työn alkuun saaminen kävisi mah-
4458: tuonnista riippumattomaksi. Kun vien- dolliseksi, pyydämme kunnioittaen ehdot-
4459: timme uhkaa pahoin häiriintyä, olisi myös- taa,
4460: kin tuontiamme koetettava kaikin keinoin että Eduskunta ottaisi v. 1940
4461: saada korvatuksi sellaisin toimenpitein, talousarvioon 10 miljoonan markan
4462: mitkä meille suinkin ovat mahdollisia. siirtomäärärahan Oulujoen Pyhäkos-
4463: T.oiselta puolen, jos vientimme pahasti keen suunnitellun voimalaitoksen ra-
4464: vähenee tai ehkä kokonaankin loppuisi, on kentamista varten.
4465:
4466: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1939.
4467:
4468: S. Salo. Eero Nurmesniemi.
4469: M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
4470: Albin Asikainen.
4471: 91
4472:
4473: IV,21. -- Rah. al. N:o 12.
4474:
4475:
4476:
4477:
4478: Luukka: JJ!fää1·ärahan osoittamisesta Kivennavan Hartois-
4479: ten kylässä vuonna 1919 sattuneen rajakahakan vahin-
4480: kojen korvaamiseksi.
4481:
4482:
4483: E d u s k u n n a ll e.
4484:
4485: Karjalan kannaksella Kivennavan kun- Tapaus säälittäväisyydessään on herättä-
4486: nan Hartoisten kylässä sattui vuonna 1919 nyt huomiota rajaseutuväestön keskuudessa,
4487: joulukuun 4 päivän vastaisena yönä raja- jossa elämä muutenkin on turvattomampaa,
4488: kahakka, jossa pientilallisten Pietari ja ja jossa aina on luotettu valtiovallan tur-
4489: Juho Nikkasen irtain omaisuus tuli koko- vaan ja tukeen myöskin tällaisten tapaus-
4490: naan tuhotuksi ja heidän talonsa poltetuksi. ten varalta, joten valtiovallan olisi mitä
4491: Anoessaan avustusta ja korvausta heille pikimmin hoidettava tämän yksinäisen ra-
4492: näin ilman omaa syytään tapahtuneesta jakahakan vahingoitten korvaaminen, eikä
4493: ja koko taloudellisen toimeentulon murs- jätettävä sitä vähävaraisten ja köyhissä
4494: kanneesta vahingosta, saivat Nikkaset vain oloissa elävien rajaseutueläjien yksin kan-
4495: pienen avustuksen ja lopusta vahingosta nettavaksi. Tähän nojaten rohkenen kun-
4496: n. s. kapinavahinkolainaa, josta suurin osa nioittaen ehdottaa,
4497: obligatioita, mitkä täytyi myydä suurella
4498: alennuksella, kun tarvittiin selvää rahaa että Edttsknnta ottaisi vuoden
4499: talojen uudelleen rakentamiseen. Kun tä- 1940 tulo- ja menoarvioon 60,000
4500: män lainan maksu tuli köyhtyneille pien- markan määrärahan käytettäväksi
4501: tilallisille ylivoimaiseksi, anoivat he hl- Kivennavan Hartoisten kylässä v.
4502: tiolta vapautusta lainan maksamisesta 1919 sattuneen rajakahakan vahin-
4503: mutta tuli anomus hyljätyksi. kojen korvaamiseen asianomctisille.
4504:
4505: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
4506:
4507:
4508: Eemil Luukka.
4509: 92
4510:
4511: IV,25. - Rah. al. N:o 13.
4512:
4513:
4514:
4515:
4516: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porin yleisen
4517: sairaalan laajentamiseksi ja muuttamiseksi keskussai-
4518: malaksi.
4519:
4520:
4521: E d u s k u n n a ll e.
4522:
4523: Kun Porin uusi sairaala 2 vuotta sitten nyttävällä vaimolla pitää olla mahdollisuus
4524: aloitti toimintansa, oletettiin, että tilaa olisi· päästä synnytyslaitokselle, jos hän sitä ha-
4525: riittävästi ja että sen toiminta sujuisi odo- luaa. Tämä ei nykyään kumminkaan ole
4526: tusten mukaan hyvin, etenkin kun sairaala mahdollista, sillä Porin kaupunginsairaalan
4527: oli hyvillä ja ajanmukaisilla tutkimus- ja ja yleisen sairaalan synnytysosastolla ei
4528: hoitovälineillä varustettu. Pian kummin- yhteensä ole riittävää paikkamäärää, ei
4529: kin havaittiin, että sairaalassa oli sangen vielä senkään jälkeen kun Porin kaupun-
4530: suuri tilanahtaus ja että sairaalaa suunni- ginsairaalaa on jossakin määrässä laajen-
4531: teltaessa oli nähtävästi tehty virheellisyyk- nettu. Yleisen sairaalan synnytysosastolla
4532: siä - tosin säästäväisyyssyistä - mitkä on nykyään 12 paikkaa, mutta pitäisi olla
4533: virheellisyydet ovat vaikeuttaneet sairaalan noin 30, vähintään 24. Jos nykyinen syn-
4534: toimintaa. nytys- ja naistantien osasto voitaisiin yh-
4535: Mitä tilanahtauteen tulee, niin havaittiin distää toimimaan yksinomaan synnytysosas-
4536: jo sairaalan ensimmäisinä toimintakuukau- tona, voitaisiin siten laajennetulle synny-
4537: sina, että tilaa ei ollut kaikille sairaalaan tysosastolle saada tilaa ainakin 24: lle syn-
4538: pyrkiville. Tilanahtaus on jatkuvasti käy- nyttäjälle.
4539: nyt yhä kireämmäksi, niin että viime ai- ~sken jo mainittiin, että myös naistau-
4540: koina on useasti ollut vaikeata saada sai- tien osasto, jossa nyt on 15 sairassijaa, on
4541: raalaan kiireellisenkään avun tarpeessa ole- liian pieni. Tilanahtauden takia ei voida
4542: VIa. Tilanahtautta on ollut kaikilla osas- tälle osastolle ottaa hoitoon pitempiaikai-
4543: toilla, mutta eniten synnytys- ja naistau- sen hoidon tarpeessa olevia, mitkä potilaat
4544: tien osastoilla sekä kirurgisilla osastoilla, siten joutuvat vuosia kärsimään hivutta-
4545: joilla kaikilla täytyisi aina olla tilaa kii- vaa tautiaan, ja vähitellen jo ennen aiko-
4546: reellisen avun tarpeessa oleville potilaille. jaan menettävät terveytensä ja työkykynsä.
4547: - Erikoisesti on mainittava synnytysosas- Naistentautien osasto tarvitsisi laajentaa
4548: tolla vallitseva tilanahtaus. Lääkärien kes- n. 30 sairassijaa käsittäväksi, mikä laajen-
4549: ken on jo vuosikausia vallinnut se käsitys, nus kävisi parhaiten päinsä siten, että sen-
4550: että synnytysten pitäisi sekä s~Timyttävän jälkeen kun sisätautien osastot siirrettäi-
4551: että vastasyntyneen terveydentilaa silmäl- siin uuteen, suunniteltavaan siipirakennuk-
4552: läpitäen aina tapahtua synnytyslaitoksella. seen, nykyinen miesten sisätautiosasto muu-
4553: Mainittu ja oikeaksi todistettu käsityskanta tettaisiin naistentautien osastoksi, jossa olisi
4554: on saavuttanut yhä suurempaa kannatusta 31 sairassijaa, niistä 29 yleisen osaston ja
4555: yleisönkin keskuudessa. Sentähden pyri- 2 yksityispotilaita varten.
4556: täänkin nykyään siihen, että jokaisella syn- Kun uutta sairaalaa suunniteltiin, oli
4557: IV,2,5. - Pohjala y. m. 93
4558:
4559: tarkoitus saada siihen kaikkia lääketieteen tojen sijoitus pohjakerrokseen, osittain
4560: erikoisaloja edustavat osastot. Säästäväi- maan pinnan alapuolelle. Näille osastoille
4561: syyssyistä jäivät kumminkin 2 tärkeätä varatun pinta-alan pitäisi olla vähintäin
4562: osastoa pois, nim. osasto korva-, kurkku- 40 % nykyistä suurempi. Nämä osastot ei-
4563: ja nenätautipotilaita varten sekä silmätau- vät saisi olla pohjakerroksessa, niissä pi-
4564: tien osasto. Jos sisätautiosastot voitaisiin täisi olla enemmän valoa ja parempi tuu-
4565: siirtää uuteen siipirakennukseen, voitaisiin letus kuin nyt. Ja ennen kaikkea ne
4566: täten vapautunut naisten sisätautiosasto eivät sa1s1 olla kosteita kuten nyt.
4567: käyttää edellä mainittuun tarkoitukseen si- Nykyään nämä osastot ovat terveydel-
4568: ten, että silmätautipotilaita varten olisi lisesti vaarallisia siellä toimivalle hen-
4569: käytettävänä 7 sairassijaa, joista 2 kolmen kilökunnalle, mikä seikka jo on voitu
4570: hengen huonetta yleisen osaston potilaita todeta. Sitä paitsi tilanahtauden takia on
4571: varten ja 1 yhden hengen huone yksityis- hankalaa käsitellä ja käyttää kaikkia niitä
4572: potilaille; sekä korva-, kurkku- ja nenätau- tutkimus- ja hoitovälineitä, joita maini-
4573: tipotilaita varten yhteensä 23 sairasslJaa, tuilla osastoilla on. Tilanahtauden takia
4574: joista 21 yleisen osaston ja 2 yksityispo- ei näillä osastoilla ole riittävästi apuhuo-
4575: tilaita varten. neita eikä varastosuojia. Kosteuden hai-
4576: Sairaalan varjopuolista mainittakoon tallisesta vaikutuksesta mainittakoon, että
4577: edelleen, että eristysosasto on kerrassaan röntgen-osastolla on kosteus vioittanut kor-
4578: liian pieni. Siinä on nyt tilaa 13 poti- keajännitysjohtoja ja niitten yhteydessä
4579: laalle. Jos tämän osaston välittömänä jat- toimivia röntgenkoneita. Hiljattain esim.
4580: kona olevaa miesten veneeristä osastoa var- kosteuden vioittama korkeajännitysjohto
4581: ten saataisiin uusi rakennus, johon myös vioittui niin, että koneen käyttäminen oli
4582: naisten veneerinen osasto siirrettäisiin, joksikin aikaa keskeytettävä ja johto uu-
4583: niin nykyinen miesten veneerinen osasto sittava, mikä uusi, irrallinen, n. 2.5 met-
4584: voitaisiin liittää eristysosastoon, jossa sen rin pituinen johto maksoi 8,900 mk. Rönt-
4585: jälkeen olisi tilaa 21 potilaalle. genlaitoksista annettu asetus kieltää rönt-
4586: Veneeriset osastot, miesten 12 sairassijaa genosaston sijoittamisen sellaiseen pohja-
4587: ja naisten 18 sairassijaa käsittävä, sijaitse- kerrokseen, jonka lattia on maanpinnan ala-
4588: vat niin lähellä sairaalan muita osastoja, puolella. Röntgen- ja laboratorio-osastot
4589: että veneerisiltä osastoilta kuuluva melu- olisivat edelläesitetyn perusteella muutet-
4590: ja sopimattomat puheet häiritsevät sairaa- tava laajennettuina edullisempaan paik-
4591: lan sekä potilaita että henkilökuntaa. Sen- kaan. Silloin voitaisiin suurin osa labora-
4592: tähden olisi välttämätöntä, että sairaalan toriohuoneista käyttää vieressä olevan hoi-
4593: alueelle rakennettaisiin erillinen rakennus tajattarien ruokasalin laajentamiseen ja
4594: veneeristen osastoja varten, johon nämä osa käyttää taloudenhoitajan varastoksi,
4595: osastot sijoitettaisiin yhtä suurina kuin ny- joita varastoja hänellä ei ole riittävästi.
4596: kyisetkin osastot ovat, siis 30: lle potilaalle. Nykyinen röntgenosasto käytettäisiin po-
4597: - Äsken jo mainittiin, että vapautunut tilaitten vaatteitten säilytyspaikaksi ja osit-
4598: veneeristen miesosasto liitettäisiin eristys- tain varastoh uoneiksi.
4599: osastoon. Veneeristen naisosasto käytettäi- Hoitajattarien asunnoista on nyt jo pu-
4600: siin palveluskunnan asunnoiksi, joista jo laa ja sairaalan laajentamisen jälkeen tar-
4601: nyt on ankara puute, ja sairaalan laajenta- -vitaan asuntoja lisää uusille hoitajattårille.
4602: misen jälkeen lisääntyisi asuntopula yhä. Jos sairaalaa laajennettaessa yksityisosasto
4603: Aivan erikoista haittaa sairaalan toimin- siirrettäisiin laajennettuna uuteen siipira-
4604: nalle tuottaa röntgen- ja laboratorio~osas- kennukSeen, niin voitaisiin nykyinen yksi-
4605: 94 IV,25. - Porin yleinen sairaala.
4606:
4607: tyisosasto käyttää hoitajatarasunnoiksi, ten olisi sairassijoja varsinaisella yksityis-
4608: joita saataisiin lisää 12: lle hoitajattarelle. osastolla 18 ja yleisen osaston yksityishuo-
4609: Alkuperäisessä rakennussuunnitelmassa neissa yhteensä 6 eli kaikkiaan 24 yksi-
4610: oli nykyinen taloudenhoitajan asunto tyispaikkaa.
4611: aijottu lääkärinasunnoksi, jolloin vaki- Edellä on jo huomautettu, että sairaalaa
4612: naisia lääkäreitä olisi asunut sairaa- olisi laajennettava, mikä laajennus kävisi
4613: lassa 5, mutta säästäväisyyssyistä muu- parhaiten päinsä siten, että nykyiseen var-
4614: tettiin yksi lääkärin asunto supistet- sinaiseen potilasrakennukseen ( A -osasto)
4615: tuna taloudenhoitajan asunnoksi ja va- yhdistettäisiin 39 metrin pituinen neli-
4616: rattiin samalla siitä tilaa 2: lle ylimääräi- kerroksinen siipirakennus, joka olisi suo-
4617: selle lääkärille. Nykyään on taloudenhoi- mnaisena jatkona A-rakennuksesta itään
4618: tajan asunto epämukava, jota lisäksi häi- päin ja jonka korkeus olisi sama kuin ny-
4619: ritsee sen vieressä olevat ylimääräisten lää- kyisen B-rakennuksen korkeus. - Uuden
4620: kärien asunnot. Nykyinen taloudenhoitajan siipirakennuksen, jota merkitään As-raken-
4621: asunto ja sen yhteydessä olevat ylimääräis- nukseksi, pohjarakennukseen etelään päin
4622: ten lääkärien huoneet olisi senvuoksi muu- tulisi viiden ylimääräisen lääkärin, siis
4623: tettava lääkärin asunnoksi, johon tulisi 5 yhden hengen huonetta ja yhteinen WC
4624: asumaan joko korva-, kurkku- ja nenätau- ja 2: n apulaislääkärin asunto, kummalle-
4625: tien lääkäri tai sisätautiosaston lääkäri. kin 2 huonetta, keittiökomero, kylpyhuone
4626: Edellisen asuminen sairaalan alueella olisi ja WC. Pohjakerroksen pohjoisosaan tu-
4627: päivystykseen osallistumisen vuoksi tar- lisi hoitovälineiden, sidetarpeiden y. m. va-
4628: peellista ja jälkimmäisen asuminen olisi rastoja sekä filmien säilytyshuone. Siipi-
4629: sairaalan suurien sisätautiosastojen silmäl- rakennuksen (siis As I) ensimmäiseen ker-
4630: läpidon takia suotava. Ainakin toiselle rokseen etelän puolelle tulisi röntgenosasto
4631: mainituista lääkäreistä olisi asunto varat- entistä laajempana ja tarpeellisine apu-
4632: tava sairaalassa. Tällöin voitaisiin talou- huoneineen, sekä ylihoitajattaren asunto.
4633: denhoitajalle rakentaa läääkärien asunnon Saman kerroksen (As I) pohjoisosaan tulisi
4634: ~änsipäähän asunto tai voitaisiin palvelus- laboratorio-osasto apuhuoneineen sekä, jos
4635: kunnan rakennusta pidentää itään päin tilaa on, 1 tai 2 yhden hengen huonetta
4636: niin paljon, että pidennettyyn osaan saa- ylimääräisille päivystäjille. - Siipiraken-
4637: taisiin myös taloudenhoitajan asunto, mikä nuksen toiseen (As II) ja kolmanteen (As
4638: viimeksimainittu ehdotus olisi ehkä onnis- III) kerrokseen tulisi sisätautien mies- ja
4639: tuneempi. naisosastot, kumpaankin 31 sairassijaa. Ra-
4640: Nykyinen yksityisosasto on liian pieni ja kennuksen neljänteen (As IV) tulisi har-
4641: rauhattomassa paikassa, se sijaitsee nim. kinnan mukaan joko yksityisosasto tai syn-
4642: leikkausosaston alla. r_,eikkausosastolla ta- nytysosasto.
4643: pahtuva toiminta ja pienemmätkin kolinat Ennen jo on ehdotettu, että sairaalan
4644: ja kävely kuuluvat alla olevalle yksityis- alueelle rakennettaisiin veneeristen osasto
4645: osastolle. Etenkin öisin tapahtuvat leik- sekä mies- että naispotilaita varten, edel-
4646: kaukset häiritsevät aina yksityisosaston po- liseen 12 sairassijaa, jälkimmäiseen 18 sai-
4647: tilaita. Yksityisosasto olisi senvuoksi laa- :rassijaa.
4648: jennettava ja siirrettävä rauhallisempaan On mainittu myös, että taloudenhoitajaa
4649: paikkaan kuten muutkin osastot ovat, joko varten on rakennettava huoneisto joko pal-
4650: uuden siipirakennuksen yläkertaan tai var- veluskunnan rakennuksen jatkona itään-
4651: sinaisen sairaalarakennuksen (A-osaston) päin tai nyikyisen lääkärien rakenn~ksen
4652: ylimpään kerrokseen. Yksityispotilaita var- lännenpuoleiseen päähän.
4653: IV,z,5. - Pohjala y. m. 95
4654:
4655: Sairaalan laajentaminen aiheuttaisi luon- dotetun sairaanhoitajatarkoulun toiminta
4656: nollisesti myöskin henkilökunnan lisäänty- saada täysin ajanmukaiseksi.
4657: mistä. Sairaalan laajennustyön kustannukset tu-
4658: ~fos ehdotetut muutos- ja laajennussuun- levat olemaan noin 5 milj. markkaa.
4659: nittelut toteutetaan, poistuisivat kaikki edel- Edellä esitetyistä perusteluista havaitaan,
4660: läesitetyt, sairaalan toimintaa häiritsevät että Porin yleisen sairaalan laajentamis-
4661: epäkohdat ja lasarettipaikkojen luku li- kysymys on niin tärkeä ja ajankohtainen,
4662: sääntyisi 73: lla tai 75: llä. Laajennuksen että laajentamistoimenpiteisiin olisi heti
4663: jälkeen olisi sairaala täydellinen keskus- ryhdyttävä. Senvuoksi ehdotamme,
4664: sairaala, josta puuttuisi ainoastaan hermo-
4665: ja mielisairasosastot ja keuhkosairauksien että Eduskunta ottaisi vuoden
4666: osasto, mutta näitä tauteja sairastavia var- 1940 tulo- ja menoarvioon 5 rnilj.
4667: ten on naapuripitäjässä Harjavallassa suu- markan siirtomäärärahan Porin ylei-
4668: ret erikoissairaalat. Ehdotetun laajennuk- sen sairaalan laajentamiseksi ja
4669: sen jälkeen voitaisiin myöskin Porin ylei- 1nuuttamiseksi keskttssairaalaksi.
4670: sen sairaalan yhteyteen perustettavaksi eh-
4671:
4672: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
4673:
4674: Kyllikki Pohjala. K. Kylänpää.
4675: Kalle Joukanen. Lauri Murtomaa.
4676: Paavo Aarniokoski Kalle Kirra.
4677: Miina Sillanpää. Ville A. Komu.
4678: 96
4679:
4680: IV,26.- Fin. mot. N:o 14.
4681:
4682:
4683:
4684:
4685: Haga m. fl.: Angående anvisande av anslag för grunilläg-
4686: gande av ett centralsjukhus i V asa stad.
4687:
4688:
4689: T i ll R i k s d a g e n.
4690:
4691: Sjukhusförhållandena i Vasa:bygden hava sjukhuset b<:iliörvecr sålunda nödvändigt av-
4692: under årtionden varit synnerligen otill- lastas.
4693: fredsstä'liande. N ågon gång i rtiden niir För befolkningen i Svensika Österbotten
4694: länssjukhusert i G3JID'la Vasa var :nytrt mot- ä['{) dessa olidliga sjuikhusförhållanden sär-
4695: svarade det måhända tidens ikrav. Men skilt beikymmersamma. Vägavståndet tHl
4696: länssjukhuset blev föråldrat oeh trångt och länssjukhuset är lå~mt och kommuni:katio-
4697: redan vid sekelskifte't motsvarade det i]map- nerna oviga, särslkilt med ihänsyn till ikust-
4698: past sitt ändamål. Befolkningen i V asa- traMernas och skärgårdskOiilliDunernas läge.
4699: bygden hade dock etrt sjuikhus att ty sig De språkliga förhållandena inverka även
4700: till, om det oekså var bristfälligt. synnerligen menligt för de enspråkigt
4701: Efter länssjukhusets flyttning till Seinä- svenska patienterna, vi1ka hava svårt att
4702: joki år 1931 har den lrundsbygd som ligger komma tillrätta och trivas uti den finslka
4703: omkring Vasa iclke haft något ege't sjuk- ·mi'ljö, som är rådande å länssjuikhuset och
4704: hus att trygga sig til1 då det gä:nt hastiga dess omgivning. En vistelse åter å Vasa
4705: aJlmta sjulkdomsfall vilka bävt omedelbar kommunala sjukhus blir för utsockne, i
4706: hjälp. den mån utcrymme för dessa finnes, så
4707: Om i~ke Vas·a stad öppnat sitt sjuk!hus kostsam och ekonomiskt betungande, rutt
4708: för utsodkne patie:nter hade situationen denna utväg kan koonma ifråga ·endast för
4709: va.r1t fuHkoonligt ohållbar. Länssjuikhuset de bättre lottade.
4710: ligger alltför långt borta för hastiga sjuk- För att råda bot på dessa olidliga för-
4711: doonsfall, ty även med nutida ikommunika- hållanden på sjukvårdens område hava
4712: tioner måste man anse, att ett sjukhus be- kommunerna i V asabygden jämte V asa stad
4713: läget på 10-12 mHs avstånd är för av- beslutit, att V asa stads kommunala sjuk-
4714: läg6et, då det gäller svåra aJmta, opera- hus skall utbyggas till ett centralsjU'khus
4715: tiva sjukdomsfall. Även för mindre bråds- med cirka 300 platser samt att kommu-
4716: kande fall har intagningen på länssjuk- nerna ansvara för hälften av fastte~knade
4717: huset i Seinäjoiki bere,tt svårigheter på p1atsandelar i sjuikhusets grundläggning
4718: grund av, att i detta sjulkhus redan i åra- och underhåll, under fömtsättning, att
4719: tal rått en bertyda:nde platshrist. Tyvärr staten ansvarar för resten av ikostnaderna.
4720: föreligger ingen statistiik över patienter Ett centralsjuikhus för SvellS'ka österbotten
4721: som avvisats från sjulkhuset på grund av är absalut nödvändigt och då rättvisa och
4722: denna platsbrist, men att ·detta ofta in- billighet kräva, att sjukhuset förverkligas
4723: träffa:r, är ett allmänt ikänt faiktum. Läns- snarast möjligt, är det nödvändigt, att
4724: IV,26. - Haga y. m. 97
4725:
4726: frågan skyndsaant utredes. För denna ut- flyttning till Seinäjolki gav 'löfte om ett
4727: redning saant för anskaffande av ritningar, sjukhus för V asabygden.
4728: kostJnadsförslag m. m. €rfordra:s emellertid Hänvisande tili ovanstående få vi här-
4729: nödiga medel, vilka berälknas uppgå till med vördsamt föreslå,
4730: cirka 200,000 mark.
4731: Då. regeringen i ibudgeten fö:r nästa ä:r att Riksdagen måtte i statsför-
4732: uppfö:rt anslag för e:nahanda utredningar slaget för år 1940 under 20 Ht.
4733: beträffande planera.de sjukhus i Kuopio II: 14 upptaga ett anslag om 200,000
4734: och Nyslott, emotse vi, att riksdagen också mark för nödiga utredningar, rit-
4735: för ovannämnda ändamål inför nödiga an- ningar m. m. för grundläggandet av
4736: slag. Detta så mycket he1lre, som man på ett centralsjukhus i V asa stad.
4737: vederbörligt harl redan vid länssjukhusets
4738:
4739: Helsingfors den 13 september 1939.
4740:
4741: Edvard Haga. Edv. Helenelund.
4742: Josef Mangs. Albin Wickman.
4743: Levi Jern. Ernst Estlander.
4744: J. 0. Ikola.
4745:
4746:
4747:
4748:
4749: 13
4750: 98
4751:
4752: IV,26. - Rab. al. N:o 14. Suomennos.
4753:
4754:
4755:
4756:
4757: Haga y. m.: Määrärahan osoittamisesta keskussairrrolan pe-
4758: 7·ustmnista varten Vaasan kauptmkiin.
4759:
4760:
4761: E d u s kun n a B e.
4762:
4763: Vaasan seudun sairaalaolot ovat vuosi- sesti tunnettu tosiasia on, että tällaista
4764: kymmeniä olleet erittäin epätyydyttävät. usein tapahtuu. Lääninsairaalan :kuormi-
4765: Kun Vanhan Vaasan 'lääninsairaala joskus tusta on senvuoksi väJ.ttämättömästi vähen-
4766: aikoinaan oli uusi, vastasi se ehkä ajan nettävä.
4767: vaatimuksia. Mutta lääninsairaala kävi Ruotsalaisen Pohjanmaan väestölle nämä
4768: vanhentuneeksi ja ahtaaksi ja jo vuosisadan sietämättömät sairaalaolot ovat erittäin huo-
4769: vaihteessa se tuskin vastasi tarkoitustaan. lestuttavat. Matkat lääninsairaalaan ovat
4770: Vaasan seudun väestöllä oli kuitenkin sai- pitkät ja liikenneyhteydet epämukavat, var-
4771: raala, mihin turvautua, vaikkakin se oli sinkin rannikkoseuduilta ja saaristopitä-
4772: puutteellinen. jistä. Kielelliset olosuhteet vaikuttavat
4773: Lääninsairaalan muutettua Seinäjoelle myöskin erittäin haitallisesti yksikielisesti
4774: vuonna 1931 ei Vaasan ympäristönä ole- ruotsalaisiin potilaisiin, joiden on vaikeata
4775: valla maaseuduHa ole ollut mitäiän omaa tulla toimeen ja viihtyä lääninsairaalan ja
4776: sairaalaa, mihin turvautua, kun on kysy- sen lähitienoolla vallitsevassa suomenkieli-
4777: mys äkillisistä akuuttisista sairaustapauk- sessä ympän:-istössä. Vaasan kunnallisessa
4778: sista, jotka ovat vaatineet viipymätöntä sairaalassa tulee oleskelu ulkokuntalaisille,
4779: apua. mikäli heille siellä tilaa on, niin kalliiksi ja
4780: Ellei Vaasan kaupunki olisi avannut sai- taloudellisesti rasittavaksi, että siihen voi-
4781: raalaansa ulkopitäjäläisillekin potilaille vat vain parempiosaiset turvautua.
4782: olisi tilanne ollut vallan kestämätön. Lää- Näitten sairashoidossa vallitsevien sietä-
4783: ninsairaala sijaitsee aivan liian etäällä äkil- mättömien olojen korjaamiseksi ovat Vaa-
4784: listen sairaustapausten sattuessa, sillä ny- san seudun kunnat sekä Vaasan kaupunki
4785: kyaikaisetkin liikenneyhteydet huomioon- päättäneet, että Vaasan kaupungin kunnal-
4786: ottaen täytyy pitää 10-12 peninkulman linen sairaala on laajennettava noin 300
4787: päässä1 sijaitsevaa sairaala liian etäisenä, potilassijan keskussairaalaksi, sekä että kun-
4788: kun on kysymys vaikeista, äkillisistä, leik- nat vastaavat kiinteästi merkittyjen sija-
4789: kausta vaativista sairaustapau:ksista. Myös- osuuksien puolta määrää vastaavasta osasta
4790: kin vähemmän kiireellisten tapausten sat- sairaalan perustamis- ja ylläpitokustannuk-
4791: tuessa on potilaiden Seinäjoen lääninsai- sia, edellyttäen ettäl valtio vastaa muusta
4792: raalaan ottaminen tuottanut vaikeuksia sen osasta kustannuksia. Keskussairaala ruot-
4793: johdosta, että tässä sairaalassa jo vuosikau- salaista Pohjanmaata varten on ehdotto-
4794: sia on vallinnut huomattava potilassijain masti välttämätön ja kun oikeus ja koh-
4795: puute. Valitettavasti ei ole mitään tilastoa tuus vaativat, että sairaalahanke toteute-
4796: niistä potilaista, joita ei sairaalaan tämän taan mahdollisimman pian, on välttämä-
4797: tilanpuutteen vuoksi ole otettu, mutta ylei- töntä, että kysymys kiireellisesti selvite-
4798: IV,26.- Haga y. m. 99
4799:
4800: tään. Tämän selvityksen suorittamiseen sairaalaa Seinäjoelle muutettaessa annet-
4801: sekä piirustusten, kustannusarvioiden y. m. tiin asianomaiselta taholta lupaus sairaa:Ian
4802: hankkimiseksi tarvitaan kuitenkin varoja, saamisesta Vaasan seutua varten.
4803: joiden lasketaan nousevan noin 200,000 Edellä olevaan viitaten täten kunnioit-
4804: markkaan. taen ehdotamme,
4805: Kun hallitus ensi vuoden talousarvioon
4806: on ottanut määrärahat Kuopioon ja Sa- että Edttskunta ottaisi vttaden 1940
4807: vonlinnaan perustettaviksi suunniteltuja talousarvioon 20 Pl. II: 14 mom. koh-
4808: sairaaloita koskevia samanlaisia selvityksiii dalle 200,000 markan määrärahan
4809: varten, odotamme, että eduskunta myöskin tarpeellisten selvitysten, piirustusten
4810: yllämainittuun tarkoitukseen talousarviossa y. m. hankkimiseksi keskussairaalan
4811: osoittaa tarpeellisen määrärahan. Tämän perustamista varten Vaasan kaupun-
4812: sitäkin suuremmalla syyllä koska jo läänin- kiin.
4813:
4814: Helsingissä syyskuun 13 pnä 1939.
4815:
4816: Edvard Haga. Edv. Helenelund.
4817: Josef Mangs. Albin Wickman.
4818: Levi Jern. Ernst Estlander.
4819: J. 0. Ikola.
4820: 100
4821:
4822: IV,21. - Rah. al. N:o 15.
4823:
4824:
4825:
4826: Luostarinen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
4827: Savonlinnan yleisen sairaalan laajennustöitä varten.
4828:
4829: E d u s k u n n a ll e.
4830: Savonlinnan yleinen sairaala ei palvele taan vuonna 1941 ja vuodella rakentami-
4831: ainoastaan yleisöä lasarettipotilaiden hoi- sen lykkäystä ei tämän sairaalan sietämä-
4832: dossa vaan on ainoa kirurginen sairaala tön pienuus suinkaan salli.
4833: tässä laajassa ja tiheästi asutussa seutu- Ensinnäkin on yleiseksi käynyt selviö,
4834: kunnassa. Täällä tosin voidaan ottaa poti- ettei vanhan ja paikatun entisen sairaala-
4835: laita sikäli vastaan, mikäli saadaan heille rakennuksen laajentaminen voi tyydyttä-
4836: tiloja sairaalassa järjestymään. Kauan on västi tätä kysymystä ratkaista, vaan on
4837: ollut jo yleisesti tunnettua Savonlinnan tänne rakennettava uusi, riittävän tilava
4838: yleisen sairaalan vallan mahdoton ahtaus, ja ajanmukainen sairaalarakennus, jonka
4839: mutta viime aikoina se on käynyt melkein alkamiseen kiireellisen tarpeen vuoksi olisi
4840: sietämättömäksi. Ne 38 sairassijaa, mitä mahdollisimman pian ryhdyttävä. Toiseksi
4841: täällä on käytettävissä, eivät tyydytä kol- tämä vakava aika, mahdollisesti teollisten
4842: mannestakaan näin suuren maakunnan sai- työmarkkinain vähentyessä, voi aiheuttaa
4843: raiden ihmisten oikeutetuista toivomulksista. Savonlinnan seudulla tuota ikäväksi tun-
4844: Enempi kuvaaminen tämän sairaalan nettua työttömyyttä, jota parempinakin
4845: ahtaudesta on tarpeeton, sillä monelle edus- aikoina on täällä ollut.
4846: tajalle on omin silmin nähtynä tämä tun- Tämän paikkakunnan hyvän ja yleisen
4847: nettu totuus, mutta välttämättömän laajen- edun kannalta olisi sangen suotavaa, että
4848: tamisen kiireellisyys olisi nyt huomioitava näihin molempiin kysymyksiin jo ajoissa
4849: asia. Eduskunta jo viime vuoden kevät- valtiovallan taholta kiinnitettäisiin vaka-
4850: istuntokaudella, lausui toivomuksen halli- vaa huomiota ja varattaisin hallitukselle
4851: tukselle, että tämä varaisi 100,000 markan rahallinen mahdollisuus asian aikanaan hoi-
4852: suuruisen määrärahan Savonlinnan yleisen tamiseen.
4853: sairaalan laajentamissuunnitelmien tekoa Kaikkeen edellä sanottuun ja yleisesti
4854: varten, joka tämän vuoden talousarviosta tunnettuun viitaten kunnioittavimmin eh-
4855: jäi kumminkin pois. Nyt hallitus tosin dotamme,
4856: seuraavan vuoden talousarvioon ehdottaa että Eduskunta ottaisi vuoden
4857: samaa summaa mainittuun tarkoitukseen, 1940 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
4858: joka on sinänsä asia kohdallaan. Mutta II l. 14 momentille lisäystä 1,000,000
4859: normaalisestikin näin asian eteenpäin ke- markkaa Savonlinnan yleisen sairaa-
4860: hittyessä~ Savonlinnan yleisen sairaalan laa- lan laajennustöiden alkamista var-
4861: jennustyöt pääsisivät alkamaan aikaisin- ten.
4862:
4863: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1939.
4864:
4865: Aino Luostarinen. Albin Asikainen.
4866: A. Pohjannoro. Matti Miikki.
4867: Antti J'. Rantamaa. Einari Karvetti.
4868: Lennart Heljas. Tilda Löthman-Koponen.
4869: 101
4870:
4871: IV,zs. - Rah. al. N:o 16.
4872:
4873:
4874:
4875:
4876: Kokko y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainan myöntä-
4877: mistä varten Oulun diakonissalaitokselle oppilaskodin ja
4878: talousosaston rakentamiseksi.
4879:
4880:
4881: E d u s k u n n a ll e.
4882:
4883: Oulun diakonissakoti on 1896 alkaneen että diakonissakasvatuksen saaneet sairaan-
4884: toimintansa keskittänyt Pohjois-Suomen hoitajattaret menestyvät puutteellisissa
4885: vaikeahoitoisten seutujen sairaiden ja mui- oloissa hyvin. Tämän vuoksi diakonissa-
4886: denkin kärsivien hyväksi. Se on kasvatta- koti vetoaa eduskuntaan ja toivoo, että
4887: nut lähes 400 sairashoitoon antautunutta eduskunta ryhtyisi korottomalla lainalla
4888: sisarta ja kehittänyt mainittua kasvatusta tukemaan sen pyrkimystä tässä rakennus-
4889: niin, että laitoksen sairaanhoitajatarkoulu asiassa. Talous- ja sisarosasto, jota varten
4890: toimii valtion hyväksymänä. Huomattava on piirustukset valmiina, tulisi käsittämään
4891: on että vuodesta 1933 on laitoksella ollut n. 16,000 ms ja maksaisi siis 6 a 7 milj.
4892: viiden eri alan erikoislääkäreitä. markkaa. Laitos tarvitsisi valtiolainaa 5
4893: Diakonissakodin sairaanhoitajatarkoulu, milj. markkaa. lVIutta siitä huolimatta se
4894: jossa on n. 60 oppilasta, on vailla huoneis- olisi valtiolle erittäin edullista: toimisivat-
4895: toa ja oppilaskotia. Oppilaat asuvat eri han sairaanhoitajatarkoulu ja monipuoli-
4896: puolilla kaupunkia vuokrahuoneissa. Koko nen sairaala valtiolle suhteellisesti vaati-
4897: laitoksen talousosasto on laitoksen 300 hen- mattomiksi koituvin kustannuksin.
4898: kilöä - potilaat, oppilaat ja palveluskunta · Edellä olevaa perusteella kunnioittaen
4899: siihen otettuna - silmällä pitäen täysin ehdotamme,
4900: riittämätön, se kun on ajalta, jolloin hen-
4901: kilöluku oli 113 nykyisestä. Sairaalan laa- että Eduskunta vuoden 1940 tulo-
4902: jentaminen lääkintöhallituksen suunnitel- ja menoarvioon ottaisi 5,000,000
4903: man mukaan kirurgistuberkuloottisten osas- markan määrärahan korottoman lai-
4904: tolla on aivan mahdotonta, ellei talous- nan myöntämistä varten 10 vuoden
4905: osastoa ja sisarkotia saada sitä ennen tai ajaksi Oulun diakonissalaitokselle op-
4906: yhtäaikaisesti. pilaskodin ja sairaalan talousosaston
4907: Jokainen Pohjois-Suomea tunteva tietää, rakentamista varten.
4908:
4909: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
4910:
4911: Väinö Kokko. Wäinö Havas. T. A. Jauhonen.
4912: 102
4913:
4914: IV,29, - Rah. al. N:o 17.
4915:
4916:
4917:
4918: Kulovaara y. m.: lliäärärahan osoittamisesta asuntojen ra-
4919: kentamiseksi Turun keskussairaalan palveluskunnalle.
4920:
4921:
4922: E d u s k u n n a ll e.
4923:
4924: Eduskunnan käsite'ltäväksi jätettiin v. not. Laadittujen luonnospiirustusten mu-
4925: 1938 valtiopäivien alussa toivomusaloite kaan tulisi rakennuksen sisältö olemaan
4926: n: o 33 asuntojen rakentamiseksi Turun 5,700 ms, ja laskettuna 350 markan mu-
4927: keskussairaalan palveluskunnalle. Aloite kaan m 3 : ltä, se tulisi valmiina maksamaan
4928: tulikin yksimielisesti hyväksytyksi ja lau- 2,000,000 mk. Tämän suuruisen siirtomää-
4929: suu talousvaliokunta asiasta seuraavaa: rärahan lääkintöhallitus ehdottikin otetta-
4930: ,Osalla Turun keskussairaalan palvelus- vaksi jo v:n 1938 tulo- ja menoarvioon,
4931: kuntaa, nimittäin 75 hengellä, ei ole asun- mutta ei sitä tulo- ja menoarvioon kui-
4932: toa sairaalassa tai sen yhteydessä, vaan on tenkaan otettu.
4933: heidän pakko asua muualla. On selvää, V aliakunta pitää tarpeellisena ja valtion
4934: että sairaalan toiminnalle, joka jatkuu läpi edun mukaisena, että aloitteessa tarkoitettu
4935: vuorokauden, on tuntuvaa haittaa siitä, lääkintöhallituksessa valmisteltavasti suun-
4936: että suuri osa sen palveluskuntaa ei asu niteltu palveluskunnan asuintalo rakenne-
4937: sairaalassa. Myös palveluskunna1le, joka taan; sen valmistuttua ei enää tarvitse sai-
4938: kyllä saa sairaalasta ruoan, mutta ei asun- raalan menosääntöön ottaa 160,000 markan
4939: toa, on tällainen olotila tyytymättömyyden määrärahaa palveluskunnan asunnonvuok-
4940: aiheena, varsinkin kun Turussa - valio- rarahoiksi, kuten nyt on asianlaita."
4941: kunnan saaman tiedon mukaan -- vallitsee Hallitus ei ole kuitenkaan ottanut mää-
4942: suuri puute pienasunnoista ja yksityisistä rärahaa vuoden 1939 eikä ensi vuoden
4943: huoneista, jollaisia palveluskuntaan kuulu- menoarvioesitykseensä. Mielestämme edellä
4944: vat henkilöt juuri tarvitsevat ja he tämän esitetyt perusteet sekä rakennustyöläisten
4945: vuoksi joutuvat asumaan ehkä hyvinkin sodan aiheuttaman työttömyyden poistami-
4946: kaukana sairaalasta. Niinpä onkin osoit- nen ovat kaikesta huolimatta siksi veivoit-
4947: tautunut vaikeaksi saada palveluskuntaa tavia syitä, että uskallamme kunnioittaen
4948: pysymään nykyisin palkkauksin sairaalan ehdottaa,
4949: palveluksessa.
4950: Olotilan korjaamiseksi on lääkintöhalli- että Ed·uskunta ottaisi vuoden
4951: tuksessa suunniteltu rakennettavaksi sai- 1940 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
4952: raalan alueelle erillinen kolmikerroksinen, markan siirtomäärärahan asuntojen
4953: 44 huonetta käsittävä rakennus, johon mai- rakentamiseksi Turun keskussairaa-
4954: nituille 75 henkilö1le järjestettäisiin asun- lan palveluskttnnalle.
4955:
4956: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
4957:
4958: Urho Kulovaara. Einari Karvetti.
4959: Aino Lehtokoski. Kalle Jokinen.
4960: Kustaa Perho. Alpo Lumme.
4961: 103
4962:
4963: IV,ao. - Rah. al. N:o 18.
4964:
4965:
4966:
4967:
4968: Soininen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
4969: synnytyslaitoksen rakentamista varten Kaavin kunnan
4970: sairaalan yhteyteen.
4971:
4972:
4973: E d u s k u n n a ll e.
4974:
4975: Sairaalaolojen kehittyessä ovat monet syr- eivät voi osallistua kuntien yhteisten syn-
4976: jäseutujenkin kunnat saaneet omat sairaa- nytyslaitosten hankkeeseen.
4977: lansa. Näin on myöskin Kaavin kunnassa Kunnan sairaalan yhteyteen on mahdol-
4978: sairashoito järjestynyt tyydyttävälle kan- lisuus Kaavilla saada riittävän hyvä syn-
4979: nalle kunnan saadessa sairaalan. nytyslaitos rakennetuksi ja huomioonottaen
4980: On oikein, että valtio on tarmolla paran- matkan pituuden lähimpään synnytyslai-
4981: tanut sairaalaoloja, mutta ikävällä on to- tokseen Kuopioon, jonne kunnan peru-
4982: dettava, että maaseudulla ei riittävässä koilta on matkaa noin 100 kilometriä, olisi
4983: määrin ole järjestetty laitoksia, joissa syn- mitä suotavinta, että köyhälle syrjäseu-
4984: nyttäjät, lahjoittaessaan uutta sukupolvea dulle valtion avun turvin saataisiin raken-
4985: maailmaan, saisivat lääkärien avun turvin netuksi synnytyslaitos.
4986: asianmukaista hoitoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme
4987: Kun tilaston mukaan maaseudun synnyt- kunnioittaen,
4988: täjien keskuudessa on lasten kuolleisuus 4
4989: kertaa suurempi kuin kaupungeissa, olisi että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
4990: pyrittävä poistamaan epäkohtia tässä suh- tulo- ja menoarvioon 300,000 mar-
4991: teessa ja parhaita keinoja on, että raken- kan määrärahan avustukseksi syn-
4992: nettaisiin pieniä synnytyslaitoksia sellai- nytyslaitoksen rakentamiseksi Kaa-
4993: sille paikkakunnille, jotka matkojen vuoksi vin kunnan sairaalan yhteyteen.
4994:
4995: Helsingissä syyskuun 4 p :nä 1939.
4996:
4997:
4998: Heikki Soininen. Lennart Heljas.
4999: Kalle Kämäräinen. Matti Tolppanen.
5000: Antti Kukkonen. Akseli Brander.
5001: 104
5002:
5003: IV,31. - Rah. al. N:o 19.
5004:
5005:
5006:
5007:
5008: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta aluelääkärinviran
5009: perustamiseksi Oulujärven länsipuolelle.
5010:
5011:
5012: E d u s k u n n a ll e.
5013:
5014: Viittaamalla v. 1937 valtiopäiville teh- 1940 tulo- ja menoarvioon 100,000
5015: tyyn rahaasia-aloitteeseen N :o 33 (L. IV. markan määrärahan alueliiäkärin-
5016: 54. sivu 393) sekä v. 1938 valtiopäiville viran perustamista varten Oulujär-
5017: jätettyyn toivomusaloitteeseen N :o 45 (L. ven länsipuolelle, lääkintöhallituksen
5018: VI. 20. sivu 175) pyydämme kunnioittaen harkinnan mukaan joko Sä'fäisnie-
5019: ehdottaa, men tai Kestilän kirkonkylä aluelää-
5020: että Eduskunta ottaisi vuoden kärin asuntopaikkana.
5021:
5022: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
5023:
5024: S. Salo. K. Määttä.
5025: Kusti Arhama. M. 0. Lahtela.
5026: 105
5027:
5028: IV,32. - Rah. al. N:o 20.
5029:
5030:
5031:
5032:
5033: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta aluelääkät·in palk-
5034: kaamiseksi Paltamon kuntaan.
5035:
5036:
5037: E d u s k u n n a 11 e.
5038:
5039: Kainuun väestön sairashoito-oloissa on hengen säilyttämiseksi on välttämätön. Apu
5040: viime vuosikymmenien aikana saatu aikaan ei monastikaan tule, pitkistä matkoista
5041: huomattava parannus neljän aluelääkäri- johtuen, liian aikaisin, kun potilas ensin
5042: piirin perustamisen kautta Kajaanin kihla- on kuljetettava työmaalta, joskus jopa kan-
5043: kuntaan. Vaikka näiden mukana otetaan taen:kin kilometrimääriä hevos- tai autotien
5044: huomioon Kaja,anin kaupunki lääkäreineen, varteen, josta vasta sitten alka:a monenkin
5045: on kihlakunnan suuresta laajuudesta (21,458 penikulman matka lääkäriin.
5046: neliökilom.) johtuen vielä sen eri osista Kun edellä mainitun 4 aluelääkärin
5047: pitkät matkat, monella asukkaalla jopa yli lisäksi ainoastaan yhdellä kunnalla on kun-
5048: 50 km lähimpään lääkäriin. N. s. ei-akuut- nanlääkäri, jää puolet, eli 5, Kajaanin kih-
5049: rtisissa sairaustapauksissa on potilaalla mah- lakunnan 10 kunnasta ilman kunnassa asu-
5050: dollisuus varsinkin kesän aikana autokulun vaa lääkäriä. Kansakoulujen yhä lisään-
5051: avulla päästä aikanaan saamaan hoitoa, tyessä, lisääntyvät koululääkärin tehtävät,
5052: mutta erittäin vaikea on tällaisten pitkäin uusi laki rokotuksesta aiheuttaa lisätyötä
5053: matkain takaa ja kun harvoja maanteitä: on ja matkoja liian vähille lääkäreille. Heik-
5054: vielä talvisin aurattu, saada äkillisissä tau- kovaraiset kunnat eivät, veroäyrin hinnan
5055: titapauksissa tai loukkaantumisen sattuessa ollessa jo ennestäänkin liian korkean, jaksa
5056: ajoissa lääkärin tutkimista ja hoitoa. Kai- hankkia itselleen kunnanlääkäriä asuntoi-
5057: nuun laajoissa, valtion, yhtiöiden ja yksi- neen ja muine menoineen.
5058: tyisten omistamissa metsissä suoritetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme
5059: läpi vuosien suuria metsä:hakkauksia ajoi- kunnioittaen,
5060: neen ja uittoineen. Näissä töissä, joissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
5061: monasti on samanaikaisesti monia tuhansia · tulo- ja menoarvioon 100,000 mar-
5062: työläisiä, eivät loukkaantumiset ole suinkaan kan määrärahan aluelääkärin palk-
5063: harvinaisia ja silloin pikainen apu potilaan kaamista varten Paltamon kuntaan.
5064:
5065: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
5066:
5067: S. Salo. M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
5068:
5069:
5070:
5071:
5072: 14
5073: 106
5074:
5075: IV,33. - Rah. al. N:o 21. •
5076:
5077:
5078: A. Halonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta keskikoulu-
5079: talon rakentamiseksi Kiviniemeen.
5080:
5081: E d u s k u n n a 11 e.
5082:
5083: Sakkolan pitäjään kuuluva Kiv.iniemen v.ellä ja toinen Kiviniemessä, J01SSa yh-
5084: kylä on itäisen Karjalan kannaksen tär- teensä palvelee upseereina ja aliupseereina
5085: kein solmukohta. Se on tiheästi asuttua, sekä muissa virkatehtävissä satoihin nou-
5086: kaikkiin suuntiin menevien teiden sekä seva joukko. Näiden lapset näiden olosuh-
5087: Vuoksen ja Suvannon risteyspaikka ja on teiden vallitessa jäävät oppikoulun vaiku-
5088: myöskin välittömässä; yhteydessä Hiitolan- tusta vaille. Tämän lisäksi on rajavar-
5089: Raudun rautatien kanssa. Hallinnollisessa- tiosto sekä rannikkovartiosto, joiden koh-
5090: kin suhteessa alue tulee ensi vuoden alusta dalta on tämä kysymys yhtä tärkeä ja
5091: muodostamaan oman tuomiokunnan, jonka ajankohtainen kun mitä edelLä on sanottu.
5092: nimeksi tulee Suvannon tuomiokunta ja Nykyisistä koulunkäyntivaikeuksista mai-
5093: jonka keskus tulee o~ema:an Kiviniemi. nittakoon, että oppilaat saavat nykyisten
5094: Siitä huolimatta, että tämä seutu on taval- olosuhteiden val·litessa istua jtma&~a. edes-
5095: laan taajaväkinen yhdyskunta, on näiden takaisella koulumatkallaan noin 4 tuntia
5096: asukkaiden asiat eräässä suhteessa eri-ttäin päivässä. Tämä ei voi suinkaan olla vai-
5097: pal1asti muusta valtakunnasta jälellä, sillä kuttamatta epäedullisesti oppilaiden edis-
5098: Kiviniemessä ei ole ollenkaan oppikoulua. .tymiseen koulussa, jopa voi johtaa siihen-
5099: Nyt kumminkin, kipeimmin kuin milloin- kin, että heikoimmat oppilaista voivat
5100: kaan aikaisemmin, on astunut esiin keski- jäädä tämän johdosta vielä luokallekin.
5101: koulukysymys tässä itäisen Kannaksen kes- Kiviniemen keskikoulun kiireellistä ra-
5102: kustassa. Kuuluuhan tähän koulupiiriin kentmnista puoltaa vielä sekin, että Käki-
5103: noin 30,000 'asukasta ja keskikoulun ensi- salmen yhteiskoulun alaluokat alkavat
5104: mäiselle luokalle tulisi vähintään 95 ja toi- käydä nyt jo liian ahta~ksi ja oltaisiin näin
5105: selle luokalle 45 oppilasta. Käkisalmessa ollen ensi tilassa pakoitetut tätä koulua
5106: käy nykyisin vastaavilla luokilla 60___;70 laajentamaan. Tämän vuoksi varmaankin
5107: oppilasta. Sen vuoksi tätä hanketta läm- olisi asiallisempaa rakentaa uusi keskikoulu
5108: pimästi puoltavat Saikkolan, Metsäpirtin, Kiviniemeen, joka silloin tyydyttäisi koko
5109: Raudun ja Vuokselan kunnat sekä ne osat itäisen Karjalan kannaksen koulutarpeen
5110: Valkjärven ja Pyhäjärven kunnista, jotka sekä vapauttaisi silloin laajentamasta Kä-
5111: kuuluva.t tähän koulupiiriin. Sakkolan kisalmen yhteiskoulua.
5112: kunta on puolestaan valmis antamaan il- Edellä esittämiimme näkökohtiin viitaten
5113: maiseksi maa-alueen sanottua koulua var- ehdotamme kunnioittaen,
5114: ten. Koulun tarpeellisuutta ja kiireelli-
5115: syyttä puolustaa sekin, että paitsi paikal- että Eduskunta ottaisi vuoden
5116: lista vakinaista väestöä on tämän suunni- 1940 tulo- ja menoarvioon 500,000
5117: tellun koulualueen välittömässä keskuudessa markan määrärahan keskikoulun ra-
5118: kaksi jääkäripataljoonaa, toinen Valkjär- kentamiseksi Kiviniemeen.
5119: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
5120: Antti Halonen. Erkki Paavolainen. Aapo Inkinen.
5121: Matti Pärssinen. Eemil Luukka. Antti Kemppi.
5122: 107
5123:
5124: IV,s4. - Rah. al. N:o 22.
5125:
5126:
5127:
5128:
5129: Oksala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustttkseksi Suo-
5130: järven yhteiskoulun kannatusyhdistykselle.
5131:
5132:
5133: E d u s k u n n a ll e.
5134:
5135: Suojärven yhteiskoulu sijaitsee maan Yhteiskoulu tulee varmaankin ulkopuo-
5136: itäisimmässä pitäjässä ja laajan oppikou- lella varsinaisen koulutyön vaikuttamaan
5137: luttoman alueen sisällä. Lähimmät oppi- monella tavoin paikkakunnan sivistyspyr-
5138: koulut ovat: Sortava•lassa 145 km:n rauta- kimyksiin, mikä tehtävä näin tehdasseu-
5139: tiematkan päässä, Pitkärannassa 142 km:n; dulla ja maamme itärajalla on erittäin tar-
5140: Värtsilässä 133 km: n ja Salmissa 178 peellista. Osana tuosta ulkopuolisesta työstä
5141: km:n rautatie- ja maantiematkan päässä. tulkoon mainituksi, että yhteiskoulun kaikki
5142: Suojärven pitäjä on Suomen väkirik- kolme maisteria ja yksi tuntiopettaja ovat
5143: kaimpia. Pitäjän asukasmäärä on n. 15,000, mukana paikallisen settlementin ylläpitä-
5144: josta enemmän kuin kolmannes, nim. lähes män työväenopiston toiminnassa. Maini-
5145: 6,000, on sijoittunut Suvilahden, Kaipaan tulle työväenopistolle on ollut myöskin
5146: ja Lietteen toisiaan lähekkäin oleviin asu- tärkeää, että se on saanut vuokrata ajan-
5147: tuskeskuksiin. Yhteiskoulu sijaitsee Suvi- mukaisen ja siistin huoneiston juhlasalei-
5148: lahdessa, siis näiden asutusalueiden kes- neen yhteiskoulun uudisrakennuksesta.
5149: kellä. Seudun oppikoulutarvetta kauniilla ta-
5150: Kansakouluikäisten lasten luku on Suo- valla todistaa myös ympäristön myötämie-
5151: järvellä hyvin suuri. Viime lukuvuotena lisyys, mikä selvimmin ehkä voidaan nähdä
5152: kansakoululasten lukumäärä oli 2,800, josta niistä avustuksista, joita Suojärven kunta,
5153: Suvilahden koulupiirissä oli 800. Tästä paikalliset yhtiöt ja yksityiset henkilöt
5154: johtuukin, että viime syksynä paikkakun- ovat tehneet. Jopa pienipaikkaiset virka-
5155: nalla toimintansa alkaneeseen oppikouluun miehet ja työmiehetkin ovat tahtoneet an-
5156: pyrki suhteellisen runsaasti oppilaita; kaik- taa omista vähäisistä varoistaan yhteiseen
5157: kiaan pyrki 96, joista I: lle hyväsyttiin 45 yritykseen. Huolimatta siitä, että Suojär-
5158: ja II: lle 36 eli siis yhteensä 81. Ennen 1m- ven pitäjä on köyhää rajaseutua, on kui-
5159: luvaa lukuvuotta pyrki oppilaita kaikkiaan tenkin saatu kokoon huomattavan suuri
5160: 78, joista hyväksyttiin 63, I :lle 58 ja summa. Omat varat ovat näet tällä het-
5161: III:lle 5. Oppilasmäärä syyskuun 1 päi- kellä 417,042: 35.
5162: vänä oli seuraava: Paikkakunnalla on oppikoulun tarpeelli-
5163: suus tuntunut pitkät ajat. Jo vuonna 1925
5164: IA luokalla ............ 29 oppilasta oli Suojärvellä pidetty kokous, missä oli
5165: IB •••• 0 ••••••• 29 päätetty perustaa keskikoulu ja valittu
5166: II " 36 "
5167: "
5168: ••• 0 ••••••••
5169:
5170:
5171:
5172: " väliaikainen johtokunta. Tähän tarkoituk-
5173: III ............ 36 seen saatiin kerätyksi varojakin 22,015 mk.
5174: " "
5175: Yhteensä 130 oppilasta Oppikouluhanke ei kuitenkaan päässyt toi-
5176: 108 IV;34, - Suojärven yhteiskoulu.
5177:
5178: votuun päämäärään, vasta vuonna 1937 erittäin innokkaasti ja onnistuttiinkin tässä
5179: perustettu uusi, nykyään toimiva kannatus- olosuhteisiin nähden erinomaisen hyvin.
5180: yhdistys onnistui tässä yrityksessä. Ope- Mutta kun vanhuus- ja työkyvyttömyys-
5181: tusministeriö on sitten elokuun 4 p: nä eläkekassa, josta yksityisille oppikouluille
5182: 1938 antamaHaan päätöksellä oikeuttanut on tähän saakka lainoja myönnetty, on
5183: Suojärven yhteiskoulun kannatusyhdistys nyt tämän vuoden alusta saakka ollut yh-
5184: r. y:n perustamaan Suojärven yhteiskoulu- distettynä kansaneläkelaitokseen, menetti
5185: nimisen, 5-luokkaisen, suomenkielisen keski- Suojärven yhteiskoulu lainansaantimahdol-
5186: koulun poikia ja tyttöjä varten sekä vah- lisuudet mainitulta kassalta. Koulun joh-
5187: vistanut mainitulle oppilaitokselle laaditun tokunta ei varmaankaan olisi uskaltanut
5188: työohjelman, jonka mukaan koulussa tulee ryhtyä hankkimaan koululle omaa taloa il-
5189: suoritettavaksi samat oppimäärät kuin vas- man valtiovarainministeriöstä saatua lu-
5190: tavanlaisissa valtion oppikouluissa. Koulu- pausta. Suojärven yhteiskoulun toiminta
5191: hallitus on vahvistanut lukusuunnitelman kaiken todennäköisyyden mukaan olisi ol-
5192: syyskuun 19 p: nä 1938 sekä koulun ohje- lut lopetettava, koska kerran paikkakun-
5193: säännön lokakuun 17 p : nä 1938. Näin Suo- nalla ei ole koulutaloksi sopivaa yksityistä
5194: järven yhteiskoulu a1oitti sitten varsinai- rakennusta.
5195: sen toimintansa syyskuun 1 p : nä 1938. Siis edellämainittuun lupaukseen luot-
5196: Koulu toimi ensimmäisen lukuvuoden ai- taen koulun johtokunta kannwtusyhdistyk-
5197: kana vuokrahuoneistossa, mikä sijaitsi n. sen valtuuttamana ryhtyi rakennuspuuhiin
5198: 2 km: n päässä Suvilahdesta n. k. Lietteen oman talon hankkimiseksi Suojärven yh-
5199: Välikylässä. Mainitussa rakennuksessa oli teiskoululle. Koska rakennusta tultaisiin
5200: käytettävänä vain kaksi luokkahuonetta, ja käyttämään myös paikallisen työväenopis-
5201: nekin olivat tukehduttavan ahtaat suurelle ton toimipaikkana, niin oli välttämätöntä,
5202: oppilasmäärälle. Voimistelusalia ei koulu- että rakennus saatiin tarpeeksi tilavaksi ja
5203: talossa ollut ensinkään ja sentakia voimis- käytännölliseksi. Tässä mielessä käännyt-
5204: telutunnit oli pidettävä etupäässä ulko- tiin koulutalojen asiantuntijan, arkkitehti
5205: salla, sillä vain yhden kerran viikossa sekä Toivo Salervon puoleen, jotta hän sunnit-
5206: tytöt että pojat saivat käydä voimistele- telisi paikallisia oloja ja taloudellisisa mah-
5207: massa noin kilometrin päässä olevassa kan- dollisuuksia silmälläpitäen koulurakennuk-
5208: sakoulussa. Nopeasti kasvaneella tehdas- sen Suojärven yhteiskoululle.
5209: seudulla ei ollut tarjona tilavampaa huo- Kouun rakentaminen uskottiin rakennus-
5210: neistoa. Oman koulutalon hankkiminen mestari Väinö Kaskelalle yhdenmiljoonan-
5211: tuli näinollen yhteiskoulun ja samalla myös- sadankolmenkymmenentuhannen (1,130,000)
5212: kin työväenopiston jatkuvalle toiminnalle mal'kan suuruisesta urakkasummasta, johon
5213: välttämättömäksi. Nyt valmistuvan koulu- kuitenkin tuli vielä lisää tehtäviä kah-
5214: talon rakennuspuuhan aloittamiseen oli denkymmenentuhannen (20,000) markan
5215: myös ratkaisevasti vaikuttamassa lupaus, edestä, joten lopullinen rakennusurakka
5216: minkä: johtokunta sai viime syksynä val- nousi yhteenmiljoonaansataanviiteenkym-
5217: tiovarainministeriössä käydessään. Täällä meneentuhanteen (1,150,000) markkaan.
5218: näet esittelijä lupasi johtokunnan jäsenille, Koulussa valmistui kuluvan lukuvuoden
5219: että Suojärven yhteiskoulu tulee valtiolta alkuun tarvittavat neljä luokkahuonetta,
5220: saamaan lainaksi 5-5 1/2 % :n korkoa vas- ja lopullisesti on rakennuksen oltava val-
5221: taan saman määrän, minkä yhteiskoulu ky- miina viimeistään ensi marraskuun 1· päi-
5222: kenee saamaan varoja kokoon. Tähän luot- vaan mennessä. Seinien rakennusaineena
5223: taen alettiin paikkakunnalta kerätä varoja on käytetty sementtitiiltä, ulommaisena
5224: IV,34. - Oksala y. m. 109
5225:
5226: kerroksena on punainen tiili. Pohjapiirros virkamiehiä, niin tuskin lukukausimaksua
5227: on suorakulmp,n muotoinen. Siipirakennus voidaan korottaa.
5228: on 9 X 26 m, itse päärakennus 21 X 19 m. Kun vähävarainen rajaseutu ei voi omin
5229: Rakennus on kaksikerroksinen, kolmantena voiminsa suorittaa Suojärven yhteiskoulun
5230: kerroksena on kellarikerros, johon ovat si- rakennuksesta aiheutuvia menoja, on tar-
5231: joitetut käymälät, keskuslämmityslaitteet, peellista, että valtio avustaa sanotun kou-
5232: oppilaiden ruokailuhuone sekä taloussuojat. lun kannatysyhdistystä 60 %: lla rakennus-
5233: Rakennuksessa on viisi luokkahuonetta, kustannuksista, jotka tekevät 1,150,000 mk.
5234: luonnontieteellinen sali, kokoelmahuone, Avustussumman suuruus on siis 690,000
5235: kirjasto, voimistelusali, mikä toimii myös mk.
5236: juhlasalina, opettajien suoja sekä vahti- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
5237: mestarin asunto. Koulussa on keskusläm- nioittavimmin,
5238: mitys sekä vesijohto. Koululla on oma 0.6
5239: ha suuruinen tonttimaa, minkä se on lah- että Eduskunta päättäisi vuoden
5240: jana saanut Enso Gutzeit OY: ltä. Koulu 1940 tulo- ja menoarvioon ottaa
5241: on keskellä Suojärven kylää, mutta kuiten- 690,000 markan suuruisen määrä-
5242: kin tarpeeksi kaukana vilkasliikkeiseltä rahan avustukseksi Suojärven yh-
5243: maantieltä. teiskoulun kannatusyhdistykselle
5244: Koulun lukukausimaksu on 500 markkaa, Suojärven yhteiskoulun koulutalon
5245: mikä olosuhteisiin nähden on verrattain rakennuskustannusten suorittami-
5246: korkea. Koska oppilaiden vanhemmista seksi.
5247: suuri osa on työmiehiä ja pienipaikkaisia
5248:
5249: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1939.
5250:
5251:
5252: Arvi Oksala. Juhani Leppälä. Jussi Lonkainen.
5253: 110
5254:
5255: IV,35. - Fin. mot. N:o 23.
5256:
5257:
5258:
5259:
5260: Österholm m. fl. : Angående anvisande av anslag åt den
5261: svenskspråkiga avdelningen vid Helsingfors blindskola
5262: jö1· upphyrande av egen lokal och för anskaffande av
5263: inventarier.
5264:
5265:
5266: 'l' i ll R i k s d a g e n.
5267:
5268: Under en följd av år ha förhållandena ännu starkare förnimma sin trista och be-
5269: vid Helsingfors blindskola varit synnerli- klagansvärda belägenhet. Av allt detta
5270: gen otillfredsställande med hänsyn till de framgår att skolans internat icke förmår
5271: svenskspråkiga elevernas möjligheter att fylla sin uppgift att vara ett hem för de
5272: erhålla undervisning, vård och uppfostran svenska barn, som bo där under sin upp-
5273: på sitt modersmål. Visserligen har läro- växttid. Icke heller alla lärare kunna1 så-
5274: anstalten en svenskspråkig avdelning, men som redan nämndes, meddela sig med sina
5275: likväl behärskar personalen vid internatet svenskspråkiga elever på dessas språk; un-
5276: och vissa lärare icke svenska språket så dervisningen har därför länge försiggått
5277: att de kunde meddela sig med eleverna på i flere ämnen på finska och först på se-
5278: dessas språk. Då de blinda barnen vid naste tid ha i denna del vissa förbättrin-
5279: 7 års ålder komma till skolan för att gar genomförts.
5280: stanna där under 10 år, bli de omhänder- Utom att förhållandena vid Helsingfors
5281: tagna av den finskspråkiga personalen vid blindskola äro i hög grad otillfredsstäl-
5282: internatet. Det är lätt att förstå, vilka lande till följd av vårdpersonalens och
5283: svårigheter som därvid uppkomma. Den vissa lärares bristande kunskaper i svenska
5284: enda möjligheten att komma till rätta är språket, förekommer inom läroanstalten
5285: att barnens äldre kamrater, som under ett starkt nationalistiskt tryck på de
5286: tidigare år i skolan lärt sig finska, tjänst- svenska eleverna och de få svenskspråkiga
5287: göra som tolkar. Barnens brevväxling lärarna. Som exempel på andan inom
5288: med föräldrar och målsmän, som enligt skolan kan nämnas att det gjorts svåråg-
5289: gällande bestämmelser bör handhavas av heter för de svenskspråkiga klasserna att
5290: internatets föreståndarinna, blir till följd utföra psalmsång på sitt eget språk vid
5291: härav helt försummad. På grund av de morgonbönen under motiveringen att den
5292: språkliga förhållandena vid internatet svenska psalmsången stört de finska ele-
5293: måste de svenska barnen undvara många verna. Denna konflikt föranledde slutli-
5294: förmåner, som utan vidare tillkomma de- gen ett inskridande av vederbörande in-
5295: ras finska kamrater, t. ex. högläsning un- spektör vid skolstyrelsen. Ä ven har det
5296: der fritider, hjälp vid läxläsning, som i ställts hinder i vägen för anordnande av
5297: synnerhet under det första skolåret är av en svenskspråkig söndagsskola inom läro-
5298: stor betydelse, gemensam aftonbön o. s. v. - anstalten. Till följd av dessa och många
5299: för rutt icke tala om att de, till följd av att andra liknande misshälligheter och konflik-
5300: vårdpersonalen icke kan samtala med dem, ter råder inom skolan en stark spänning
5301: IV,35. - Österholm y. m. 111
5302:
5303: och de svenskspråkiga lärarna finna sm 20,825 mark för anställande av en svensk-
5304: ställning outhärdlig. De ha därför hos talande lärarinna i handarbete och huslig
5305: undervisningsministeriet anhållit om att ekonomi. Då vi icke kunna finna oss i
5306: den svenskspråkiga avdelningen måtte er- att de ovan påtalade förhållandena tillåtas
5307: hål1a egen lokal, i viiken den kunde arbeta fortbestå inom en av statens läroanstalter
5308: ostört. i landets huvudstad och vilkas följder
5309: Ovanstående sldldring av förhållandena drabba ett antal även annars beklagans-
5310: vid Helsingfors blindskola överensstämmer värda barn, ha vi ansett oss böra länka
5311: på avgörande punkter med det som fram- riksdagens uppmärksamhet på denna sak.
5312: gått vid skolstyrelsens behandling av ären- Av den utredning, som skolstyrelsen före-
5313: det vid flere tillfällen. Särskilt hänv]sas bragt i saken, framgår at.t det är oup.d-
5314: till det som säges i motiveringen till skol- gängligen nödvändigt att den svensksprå-
5315: styrelsens förslag till utgiftsstat för Hel- kiga avdelningen vid Helsingfors blind-
5316: singfors blindskola under år 1939. Skol- skola får egen lokal. Det har också ut-
5317: styrelsen, som enhälligt anser att förhål- retts att en lämplig ldkal kan upphyras
5318: landena vid skolan kunna ställas till r~tta för en moderat hyra i närheten av det
5319: endast genom att den svenskspråkiga av- nuvarande skolhuset. Om man utgår från
5320: delningen får egen lokal, anför därvid föl- att den svenskspråkiga avdelningen fort-
5321: jande: ,Kouluhallitus on viime marras- farande skulle ha samma ledning som läro-
5322: kuun 5 pa1vana opetusministeriölle lä- anstalten i övrigt, skulle kostnaderna en-
5323: hettänyt Helsingin sokeainkoulun ruotsalai- ligt skolstyrelsens förslag bliva följande:
5324: sen osaston eristämistä koskevan lausun-
5325: non. Mainitussa lausunnossa kouluhallitus Löner.
5326: esitti ruotsinkielisen opetuksen lisäämistä mk
5327: sanotulla osåstolla. Mutta kuitenkin Lärarinna i handarbete och huslig
5328: on havaittu, ettei siitäkään ole toivottua ekonomi ..................... . 20,825
5329: tulosta, sillä sokeainkoulun johtaja ja opet- Husmor-köksa .................. . 12,000
5330: tajat eivät hallitse ruotsinkieltä niinkuin Städerska ...................... . 4,320
5331: sitä pitäisi, eivätkä siis halua käyttää sitä
5332: ruotsinkielisten oppilaiden kanssa, jotka Omkostnader.
5333: mk
5334: taas eivät osaa suomea, vaan tahtovat käyt- Hym ........................... 45,000
5335: tää äidinkieltään. Tästä on ollut suurta Värme och belysning ............ 10,000
5336: haittaa koulun työlle, jonka vuoksi johtaja Tillägg till anslaget för kosthållning 4,000
5337: ja opettajakunta ovat toivoneet, että ruot-
5338: sinkieliset oppilaat saisivat oman koulu- ja 96,145
5339: asuntolarakennuksensa ... "
5340: Trots allt som bragts till undervisnings- För anskaffning av en del inventarier
5341: ministeriets kännedom angående de otill- erfordms dessutom ett engångsanslag på
5342: börliga och i flere avseenden upprörande 13,000 mark.
5343: förhållandena vid Helsingfors blindskola, Med stöd av vad ovan framhållits före-
5344: har regeringen icke funnit skäl beakta slå vi vördsamt,
5345: framställningarna om att den svensksprå-
5346: kiga avdelningen skulle överflyttas till en att Riksdagen måtte för upphy-
5347: för densamma förhyrd lokal. Det enda re- rande av egen lokal åt den svensk-
5348: geringen ansett sig kunna göra är att i språkiga avdelningen vid H elsing-
5349: budgeten för nästa år föreslå ett anslag på fors blindskola i stats[ö1·slaget [ö1·
5350: 112 IV,3·5. - Helsingin sokeainkoulu.
5351:
5352: år 1940 anvisa ett anslag på 96,145 ventarier ett engångsanslag på 13,000
5353: mark samt fö1· anskaffande av in- mark.
5354:
5355: Helsingfors den 14 september 1939.
5356:
5357: John Österholm. Ragnar Furuhjelm.
5358: C. 0. Frietsch. Ebba östenson.
5359: Edv. Helenelund. Ralf Törngren.
5360: Hugo Johansson. Einar Holmberg.
5361: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
5362: Albin Wickman. Levi Jern.
5363: J. Mangs. Ernst Estlander.
5364: Ernst von Born. Uno A. Hilden.
5365: Elsa Bonsdorff. J. E. Hästbacka.
5366: 113
5367:
5368: IV,3u. - Rah. al. N:o 23. Suomennos.
5369:
5370:
5371: Österholm y.m. : Määrärahan osoittamisesta Helsingin so-
5372: keainkoulun ruotsinkieliselle osastolle oman huoneiston
5373: vuokraamiseksi ja kaluston hankkimiseksi.
5374:
5375: E d u s kun n alle.
5376:
5377: Useat vuodet ovat olot Helsingin sokeain- sinaan. Kuten jo mainittiin eivät kaikki
5378: ikoulussa olleet erittäin epätyydyttävät mitä opettajatkaan kykene keskustelemaan ruot-
5379: tulee ruotsinkielisten oppilaiden mahdolli- sinkielisten oppilaidensa kanssa näiden kie-
5380: suuksiin saada opetusta, hoitoa ja kasva- lenä ; useiden aineiden opetus on senvuoksi
5381: tusta omalla äidinkielelläätn. Tosin oppi- jo kauan tapahtunut suomen kielellä ja
5382: 'laitoksessa on ruotsinkielinen osasto, mutta vasta viime aikoina on tässä suhteessa toi-
5383: kuitenkaan ei asuntolan henkilökunta meenpantu eräitä parannuksia.
5384: eivätkä eräät opettajat hallitse ruotsin Paitsi sitä että olot Helsingin sokeain-
5385: kieltä siinä määrin, että he voisivat kes- koulussa ovat suuressa määrin epätyydyt-
5386: kustella oppilaiden kanssa näiden kielellä. tävät hoitohenkilökunnan ja eräitten opet-
5387: Kun sokeat lapset tulevat kouluun 7-vuo- tajain puutteellisen ruotsinkielen taidon
5388: tiaina jäädä'kseen sinne 10 vuodeksi, ottaa vuoksi, tapahtuu oppilaitoksessa ruotsinkie-
5389: heidät hoitoonsa asuntolan suomenkielinen listen oppilaiden ja harvojen ruotsinkielisten
5390: henkilökunta. On helposti oival'lettavissa opettajain voimakasta kansalliskiihkoista
5391: mitä vaikeuksia tällöin syntyy. Ainoa mah- painostusta. Esimerkkinä koulun hengestä
5392: dollisuus tulla toimeen on se, että lasten v,oidaan mainita, että ruotsinkielisten 'luok-
5393: vanhemmat toverit, jotka aikaisempina kien omakielistä virrenveisuuta aamuru-
5394: kouluvuosinaan ovat oppineet suomea, toi- kouksissa on vaikeutettu sillä syyllä, että
5395: mivat tulkkeina. Lasten kirjeenvaihto van- ruotsinkielinen virrenlaulu häiritsee suoma-
5396: hempainsa ja holhoojainsa kanssa, jota voi- laisia oppilaita. Tämä ristiriita sai vih-
5397: massaolevain määräysten mukaan asunto- doin kouluhallituksen asianomaisen tarkas-
5398: lan johtajattaren tulisi hoitaa, tulee tämän tajan puuttumaan asiaan. Myöskin on es-
5399: johdosta kokonaan laiminlyödyksi. Asun- telty ruotsinkielisen pyhäkoulun järjestä-
5400: tolassa vallitsevien kieliolojen johdosta mistä tähän oppilaitokseen. Näitten ja mo-
5401: täytyy ruotsinkielisten lasten jäädä vaille nien muiden samantapaisten riitaisuU:ksien
5402: monia sellaisia etuuksia, joita heidän suo- ja ristiriitojen vuoksi vallitsee koulussa voi-
5403: menkielisillä tovereillaan ilman muuta on, makas jättmitys ja ruotsinkieliset opettajat
5404: kuten ääneenlukua vapaahetkinä, avustusta pitävät asemaansa sietämättömänä. He ovat
5405: läksynluvussa, millä varsinkin ensimmäi- senvuoksi opetusministeriöltä anoneet, että
5406: senä kouluvuotena on suuri merkitys, yh- ruotsinkielinen osasto saisi -oman huo-
5407: teistä iltarukousta j. n. e. - puhumatta- neistonsa, missä se saisi häiriöittä työs-
5408: kaan siitä, ,että he, kun hoitohenkilökunta kennellä.
5409: ei osaa keskustella heidän kanssaan, vielä Ylläoleva selostus Helsingin s<Ykeainkou-
5410: voimakkaammin tuntevat ilottoman ja sur- lun oloista on olennaisilta kohdiltaan yhtä-
5411: kuteltavan tilansa. Kaikesta tästä ilmenee, pitävä sen kanssa, mitä on ilmennyt koulu-
5412: ettei koulun asuntola kykene täyttämään hal'lituksen asiaa useaan kertaa käsitellessä.
5413: tehtäväänsä olla niitten ruotsinkielisten las- Erikoisesti viittaamme siihen, mitä sano-
5414: ten kotina, jotka siellä asuvat kasvuvuo- taan kouluhallituksen perusteluissa sen eh-
5415: 15
5416: 114 IV,35. - Helsingin sokeainkoulu.
5417:
5418: dotuksessa Helsingin sokeainkoulun meno- tuvat muutenkin surkuteltaviin lapsiin, on
5419: arvioksi vuodelle 1939. Kouluhallitus, joka meidän mielestämme oHut kiinnitettävä
5420: yksimielisesti katsoo, että koulun olot voi- eduskunnan huomio tähän asiaan.
5421: daan saattaa jä:rjestykseen vain siten, että Kouluhallituksen esittämästä asian selvi-
5422: sen ruotsinkielinen osasto saa oman huo- tyksestä ilmenee olevan väistämättömän
5423: neiston, esittää siinä seuraavaa: välttämä1töntä, että Helsingin sokeainkou-
5424: ,Kouluhallitus on viime marraskuun lun ruotsinkielinen osasto saa oman huo-
5425: 5 pmvana opetusministeriölle !lähettänyt neiston. On myöskin selvitetty, että koh-
5426: Helsingin sokeainkoulun ruotsalaisen osas- tuullisella vuokralla on sopiva huoneisto
5427: ton eristämistä koskevan lausunnon. Mai- vuokrattavissa nykyisen koulutalon lähei-
5428: nitussa lausunnossa kouluhallitus esitti syydestä. Jos lähdetään siitä, että ruotsin-
5429: ruotsinkielisen opetuksen lisäämistä sano- kielisellä osastolla tulee edelleenkin olla
5430: tulla osastolla. Mutta kuitenkin on sama johto kuin muullakin opetuslaitok-
5431: havaittu, ettei siitäkään ole toivottua tu- sella, niin kouluhallituksen ehdotuksen mu-
5432: losta, sillä sokeainkoulun johtaja ja opet- kaan kustannukset olisivat seuraavat:
5433: tajat eivät ha-llitse ruotsinkieltä niinkuin
5434: sitä pitäisi, eivätkä siis halua käyttää sitä Palkkoja. mk
5435: ruotsinkielisten oppilaiden kanssa, jotka Käsitöiden ja kotitalouden opet-
5436: taas eivät osaa suomea, vaan tahtovat käyt- tajatar .................. . 20,825:-
5437: tää äidinkieltään. Tästä on ollut suurta Emäntä-keittäjätär ......... . 12,000:-
5438: haittaa koulun työlle, jonka vuoksi johtaja Siivoojatar ................ . 4,320:-
5439: ja opettajakunta ovat toivoneet, että ruot- Kustannuksia. mk
5440: sinkieliset oppilaat saisivat oman koulu- ja Vuokra 45,000:-
5441: asuntolarakennuksen ... " Lämpö ja valaistus ......... . 10,000:-
5442: Huolimatta kaikesta siitä, mitä on saa- Lisäys ruoanpitomääräl'ahaan .. 4,000:-
5443: tettu opetusministeriön tietoon Rei-
5444: singin sokeainkoulussa vallitsevista sopi- 96,145:-
5445: mattomista ja monessa suhteessa kuohut- Eräiden kalustoesineiden hankkimiseen
5446: tavista oloista, ei hallitus ole havainnut tarvittaisiin tämän lisäksi 13,000 markan
5447: olevan syytä ottaa huomioon esityksiä siitä, kertamääräraha.
5448: että ruotsinkielinen osasto muutettaisiin Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
5449: sitä varten vuakrattuun huoneistoon. Hal- kunniDittaen,
5450: litus ei ole katsonut voivansa tehdä muuta
5451: kuin ottaa ensi vuoden talousarvioon 20,825 että Eduskttnta oman httoneiston
5452: markan mää1rärahan käsitöiden ja kotitalou- vnokraamiseksi Helsingin sokeain-
5453: den ruotsinkielisen opettajattaren palkkaa- kottlttn rttotsinkieliselle osastolle
5454: miseksi. Kun me emme voi suostua siihen, vttoden 1940 talottsarvioon ottaisi
5455: että kosketeltujen epäkohtien sallitaan jat- 96,145 markan määrärahan sekä ka-
5456: kua valtion opetuslaitoksessa maan pääkau- lnston hankkimiseksi 13,000 markan
5457: pungissa, ja kun niiden seuraukset kohdis- määrärahan.
5458: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
5459: John Österholm. Ragnar Furuhjelm.
5460: C. 0. Frietsch. Ebba östenson.
5461: Edv. Helenelund. Ralf Törngren.
5462: Hugo Johansson. Einar Holmberg.
5463: Henrik Kullberg. Edvard Haga.
5464: Albin Wickman. Levi Jern.
5465: J. :rvlangs. Ernst Estlander.
5466: Ernst von Born. Uno A. Hilden.
5467: Elsa Bonsdorff. J. E. Hästbacka.
5468: 115
5469:
5470: IV,3o. - Rah. al. N:o 24.
5471:
5472:
5473:
5474: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta keskuslämmityk-
5475: sen ja sähkövalon hankkimiseksi J amilahden kansan-
5476: opistolle.
5477:
5478:
5479: E d u s k u n n a ll e.
5480:
5481: Jamilahden kansanopisto Sortavalan maa- Säll'kövailaistu'ksen saanti J amilahteen on
5482: laiskunnassa toimii nyt 19 lukuvuot- tähän asti oHut mahdoton, kun läheisyy-
5483: tamsa oHen se maassalll[lle ainoa, johon ote- dessä ei ole !kulkenut sählkölinjoja. Noin
5484: taan ainoastaan naisoppilaita. Se on tode'l- vuosi sitten vedetti1n Hämekosken tehtaalta
5485: linen rajaseutuopisto, ylen tarpeellinen Sortavalan kaupunkiin sähkölinja, jolka on
5486: Karjalan nuorille naisille, joita melkein vain noin 3 km:n päässä opisto·sta. Tätä
5487: poikkeuksetta on ollut oppilaina niin pal- ensimmäistä tilaisuutta sähkövalon saantiin
5488: jon kuin on voitu vastaanottaa. on opisto nyt•temmin käyttänyt hyväk-
5489: Koko toiminta-arikansa on opisto ollut seen ja lainavaroilla hantk:kinut opistolle
5490: lämpö- sekä varsinkin va:laistuslaitteisiin 54,000 mk maksavan sähkövalon.
5491: nähden sangen tukaEssa olosuhteissa. Alin- Jamilahden päära:lmnnuh:sessa, jossa on
5492: omaa on myös koettu kunnollisen vesijoh- 18 a:suinhuonetta, keittiö, 'leipomot y. m. on
5493: don puutteen aiheuttamia hankaluuksia. v:sta 1919 ollut ,ihanneuunit", joiden ikä
5494: Eri1koisoo suuri on ennenkaiiklkea ollut se yleensä lasketaan 10 :ksi vuodeksi. Nyt 19
5495: haitta, minkä öljylarrnppujen heikko valo vuoden alituisen käytön jälkeoo ne ovat jo
5496: on tuottanut oppilaiden työlle. Puhumatta- niin huonot, etteivät enää jaiksa lämmittää
5497: kaan siitä, että lukutunteja on täytynyt huoneita, joihin ikuuluva;t. Sitä paitsi niitä
5498: järjestää sopimattomaan ai!kaan, jotta käsi- lämmitettäessä on alituinen pelko, että ne,
5499: työhön olisi mahdollisuus ikäyttää päivän vail>Jkakin huolellisesti tar'kastettuina, jos-
5500: valoa, on oppi'laiden niin hyvin tunti- kuin kus voisivat pettää ja sytyttää talon pala-
5501: kotitehtävätyötä huomattavasti vaikeutta- maan. Uunien uusiminen on sentähden
5502: nut vaJlaistuksen he~kkous. vain ajan kysymys. Lähitulevaisuudessa se
5503: on välttämättä toimeenpanta.va. Eräisiin
5504: Opetuksessa voitaisiin käyttää paljon te- huoneisiin on jo pitänyt järjestää tilapäi-
5505: hoklkarumpia välineitä jos oEsi saatavissa siä !lisäuuneja. Nämä eivät [mitenkaan ky-
5506: sähkövoimaa. lVLonet luennoitsijat esim. oli- kene muuta kuin väHaikaisesti ja välttä-
5507: sivat halukkaita näyttämään globosko.oppi- mäWianyyden pakosta toimimaan ja lisää-
5508: kuvia esi:tystemsä tehostamiseksi, nmtta se vli!t omasta puolestaan myös tulenvaaraa,
5509: ei käy päinsä ilman sähköä. kun niitä täytyy erikseen lämmittää.
5510: Tulipalon• vaara öljylamppuja käytet- Lämmityshuolet suuresti vähenisivät, jos
5511: täessä on luonnollisesti hyvin suuri. Selkä saataisiin järjestetyksi opicston rakennuik-
5512: terveydellisessä suhteessa että vaa;timansa siin !kesikuslämmitys. Keskuslämmityksen
5513: suuren työn ja tarkan huolenpidon vuoksi avulla vähenisi hahlmjen kulutus tuntu-
5514: on öljylamppujen !käyttö opiston toimin- vasti, ja erikoisesti säästyisi sen !kautta
5515: nassa sopimaton. työtä.
5516: 116 IV,36. - Jamilahden kansanopisto.
5517:
5518: Keskuslämmityslaitteiden asettamisesta Säännöllisesti vähintään 3/4 opiston oppi-
5519: on tehnyt tarjouksen Oy Radiator Ab laista on ollut rajaseutujen vähävaraisia
5520: Viipurissa, ja päättyy sen kustannusarvio, tyttäriä, joille on vuosittain myönnetty
5521: joka sisältää myös välttämättömän vesiren- maksualennuksiakin yhteensä !keskimäärin
5522: gaspumpun swhkömoottoreineen ja purmppu- ~noin 30,000 mk. Opistolle ei, kuten monille
5523: huoneineen, keittiöön järjestettävän läm- muHle kansanopistoille, ole annettu sen ta-
5524: mmvesivaraajan tarpeineen y. m. 120,000 loudellisia vaiiketrksia helpoitta:vaa halpa-
5525: mal'ikikaan. ikorl.mista .valtion lainaa.
5526: Kun keskus1ämmityslaitteisiin ehdotto- Edellä sam.otulla perusteel:la rolrkene:mme
5527: masti lk.uuiuu veden katkeamaton saanti, on ehdottaa,
5528: luOIIlllollista, että Laatokasta, jonika ran-
5529: nalla opisto sijaitsee, säll'köpumpun avulla että Eduskunta päättäisi ottaa
5530: järjestetään veden nosto. Laske1lma~t tästä v. 1940 valtion tulo- ja menoarvioon
5531: kohoavat 80,000 markkaan. Koko tarvit- 250,000 markkaa keskuslämmityksen
5532: tava avustussumma nousee siten 254,000 ja ·sähkövalon hankkimiseksi J ami-
5533: mal1k!kaan. lahden kansanopistolle.
5534:
5535: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
5536:
5537: Juhani Leppälä. Jussi Lonkainen.
5538: Tilda Löthman-Koponen. Arvi Oksala.
5539: 117
5540:
5541: IV,37. - Rah. al. N:o 25.
5542:
5543:
5544:
5545:
5546: Lehtokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta mkennus-
5547: avustukseksi K ultatähkä r. y: lle.
5548:
5549:
5550: E d u s k u n n a ll e.
5551:
5552: Kultatähkä r. y:n saatua vastaanottaa suhteessa on olemassa. Samalla, kun nämä
5553: toukokuulla 1939 lahjoituksena Janakka- suunnitelmat saadaan toteutetuiksi, vapau-
5554: lassa Kiipulan mallitilan kodittomien keuh- tuu paikkoja niitä tarvitseville paranto-
5555: kotaudista toipuvien huoltotyökodin perus- loissa, jotka aina ovat täynnä.
5556: tamista varten vastaanotti Kultatähkä r. y. Nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen
5557: mainitun lahjoituksen lujasti luottaen sii- johdosta on Kultatähkäkodin pystyttämi-
5558: hen, että kansan vapaaehtoisina lahjoina sessä otettava huomioon, että paitsi viljelys-
5559: kertyneiden varojen lisäksi valtiovalta an- maata ja omavaraistalouteen riittävää met-
5560: taisi tuntuvan avun yhdistyksen toiminnan sää on tilalla tuottava karja (50 päätä)
5561: edellyttämän laitoksen rakennuskustannuk- ja kunnossa olevat pellot, joita hoitaa tilan
5562: siin, jotka suunnitelmien ja laskelmien mu- monivuotinen palveluskunta. Koko tämä
5563: kaan nousevat mk 13,585,000: -. omaisuus ei pääse hyödyttämään sitä yh-
5564: Tällaisen toipilaskodin aikaansaaminen teiskuntamme laiminlyötyä osaa, joka sitä
5565: varattomille potilaille on mitä tärkein. kipeästi kaipaa ja jolle se on luvattu, ellei
5566: Meillä on niin paljon nuoria keuhkotauti- laitosta saada käyntiin ja vieläpä siinä
5567: toipilaita, joilla ei ole omaisia, ei varaa eikä muodossa, että sen vastainenkin toiminta
5568: muutakaan mahdollisuutta voidakseen hoi- on turvattu. Valtion tuki juuri tällä het-
5569: taa parantolassa aikaansaatua tervehty- kellä on mitä kantavin, sillä Kultatähkän
5570: mistä. Monien heistä on mentävä heti pa- perusajatuksia on, että laitos toimisi mah-
5571: rantolasta päästyään työhön huomioonotta- dollisimman omavaraisesti, joten ne suun-
5572: matta sitä, onko työ liian raskasta tai muu- nitelmat, jotka tähtäävät itsekannattavai-
5573: ten sopimatonta. Sopivan turva- ja toipu- suuteen, on otettava huomioon jo perusta-
5574: mispaikan puutteessa on niin monen uudes- misvaiheissa ja niille varattava aineellinen
5575: taan saatu terveys menetetty ja jonkun kannatus ja kehittämismahdollisuus. Vasta
5576: ajan kuluttua saa parantola entisen poti-, näin toimien voi Kultatähkä antaa todelli-
5577: laansa takaisin - jos siihenkään enää on sen avun toipiiaiHe ja välillisesti - sääs-
5578: mahdollisuutta. Heidänkin elämänsä tal- tönä uusiutuvista sairaskustannuksista yksi-
5579: teenottaminen ja sen suojaaminen niin, että tyisille, kunnille ja valtiolle - koko kansa-
5580: hekin, vaikkakin heikoin voimin, voisivat kunnallemme, eikä vähiten suinkaan silloin,
5581: suorittaa jotain työtä ja siten ansaita oman kun vaikeat ajat uhkaavat. Sairauden,
5582: toimeentulonsa, auttaisi ja rohkaisisi ennen työttömyyden ja elintarvepulan aikana on
5583: kaikkea nuoria to.ipilaita elämään - ja Kiipulan pystyttävä osaltaan suojaamaan
5584: heistähän ensi kädessä on kysymys. Toipi- kansamme heikoimpaa ja ensimmaisenä
5585: laskoti olisikin saatava aikaan kiireellisesti uhatuimpaan asemaan joutuvaa väestöä.
5586: poistamaan sitä suurta puutetta, joka tässä Apurahan kieltäminen Kultatähkältä
5587: 118 IV,37. - Rakennusavustus Kultatähkä r. y:lle.
5588:
5589: tällä kertaa merkitsisi sen monenkertaista huolletaan keuhkotautitoipilaita, edellyttää
5590: ja ehkä toistuvaa menetystä ei vain toipi- tarpeellisia rakennuksia: vastaanottokotia,
5591: laille, vaan valtiollekin, joka lopultakin työnvälitystoimistoa, ammattikoulua, työ-
5592: joutuu vastaamaan sairaista ja työttömistä laitosta ja toipilaiden asuntoja, niin olisi
5593: vaikeinakin aikoina. ryhdyttävä kiireellisesti tilalle rakentamaan
5594: Kultatähkän monivuotisen väsymättömän tätä tarkoitusta varten tarpeelliset raken-
5595: uurastuksen vieminen päätökseen juuri nukset.
5596: nyt, kun keräys on vaikeutunut ja arpa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5597: jaislupia ei voida myöntää, on kaikista kunnioittaen,
5598: uhkaavista pilvistä huolimatta ja juuri että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
5599: niiden vuoksi ajankohtainen, koska talou- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
5600: dellisesti ja muuten vaikeina aikoina juuri kan määrärahan rakennusavnstuk-
5601: heikoimmat ja sairaalloiset kansakunnan sena annettavaksi Il.ultatähkä r. y:lle
5602: jäsenet eniten ovat yhteiskunnan avun ja toipilaskotia varten tarvittavien
5603: huollon tarpeessa. nnsien rakenn-usten aikaansaamiseksi
5604: Kun Kiipulan tila nykyisessä kunnossaan Janakkalan pitäjän Leppäkosken ky-
5605: vain on maanviljelys- ja metsätila, mutta lässä sijaitsevalle Kultatähkä r. y:n
5606: kun tilan järjestäminen laitokseksi, jossa omistamalle K iiptllan tilalle.
5607:
5608: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
5609:
5610: Aino Lehtokoski. Tilda Löthman-Koponen.
5611: Aino Malkamäki. Mandi Hannula.
5612: Miina Sillanpää. Väinö Sinisalo.
5613: Mikko W. Erich. Otto Toivonen.
5614: Anni Huotari. Elsa Metsäranta.
5615: Antti Kukkonen. Väinö Kivisalo.
5616: Kyllikki Pohjala. Kaisu-Mirjami Rydberg.
5617: Alpo Lumme. Elsa Bonsdorff.
5618: 119
5619:
5620: IV,3s. - Rah. al. N:o 26.
5621:
5622:
5623: Löthman-Koponen y. m.: Määrärahan osoittamisesta
5624: opintokerhojen opinto-ohjaajain palkkioita varten.
5625:
5626: E d u s k u n n a ll e.
5627:
5628: Lähes kaksikymmenvuotisen olemassa- koetetaan helpottaa opinto-ohjaajien työtä
5629: olonsa aikana opintokerholiike on jo suu- toimittamalla opintokerhoille kurssikirjoja,
5630: ressa määrin ehtinyt toteuttaa siihen kiin- opintosuunnitelmia, järjestämällä opinto-
5631: nitettyjä toiveita, kehittyen maamme laa- ohjaajakursseja ja lähettämällä kiertäviä
5632: jimmaksi ja tehokkaimmaksi, koulujen neuV'ojia, on kuitenkin opintokerhotyön me-
5633: ulkopuolella tapahtuvaksi opiskelutoimin- nestyminen ensi kädessä opintokerhonjohta-
5634: naksi. Kuitenkin tämä työmuoto on itse jien kyvyn ja harrastuksen varassa. Tämä
5635: asiassa vasta ensimmäisessä kehitysvaihees- seikka kävi ilmi miltei heti, kun opinto-
5636: saan. Niitä valtavia mahdollisuuksia, mitä kerholiike vuosina 1921-26 alkoi muo-
5637: sillä on kansan laajojen kerrosten ja ni- vautua nykyisiin muotoihinsa. Jo silloin
5638: menomaan maaseudun sivistyskysymyksen havaittiin, että opintokerholiikkeen tulevai-
5639: ratkaisussa, ei vielä ole läheskään riittä- suuden turvaamiseksi ja työn saattamiseksi
5640: vässä määrin käytetty hyväksi. Joskin vakituis,elle, tarpeeksi korkeita vaatimuksia
5641: opintokerholiike on syntynyt osittain ulko- vastaavalle kannalle opintokerhonjohtajien
5642: maisia esikuvia !J-Oudattaen, on sillä mei- olisi saatava työstään korvaus, joka suun-
5643: dän harvaan asutussa maassamme merkitys, nilleen vastaisi muusta samantapaisesta
5644: jonka laatuista sillä tuskin on missään työstä maksettavia palkldoita. Prof; Zach.
5645: muussa maassa. Castr€min v. 1929 valtioneuvoston toimeksi-
5646: Määrätietoisesti johdettuna opintokerho- annosta julkaisema mietintö ,Valtio ja
5647: liikkeemme on kehittynyt asteelle, jolloin vapaa kansansivistystyö" sisälsi tärkeim-
5648: sen työskentelyä täysin voidaan verrata pänä uudistusehdotuksenaan nimenomaan
5649: opistarnaisten kansansivistyslaitosten työs- tätä asiaa koskevan ehdotuksen. Pyydet-
5650: kentelyyn. Opintoherholiikkeen muodosta- tyään kouluhallitukselta asiasta lausunnon
5651: man valtavan ,opiston" tahi pikemminkin valtioneuvosto käsitteli asiaa v. 1932 ja
5652: opistojen erikoisuus on siinä, että sen luo- hyväksyi sen periaatteessa toteutettavaksi
5653: kat eli työryhmät - opintokerhot- toimi- ,niin pian kuin maan taloudellinen tila sen
5654: vat erillisinä, hajallaan ympäri maatamme, sallii", kuten lausutaan eduskunnalle jäte-
5655: syrjäisimpiäkin kyliä myöten. Tämä opin- tyssä kertomuksessa hallituksen toimen-
5656: tokerhotyön erikoispiirre, sen kyky mu- piteistä mainittuna vuonna. Silloin vallin-
5657: kautua mitä erilaisimpiin olosuhteisiin ja neiden pulavuosien johdosta asia jäi lepää-
5658: ulottaa vaikutuksensa sinnekin, missä mi- mään, kunnes se otettiin uudelleen esille
5659: tään muuta sivistystoimintaa ei voida har- v. 1937. Tällöin valistusjärjestöjen opinto-
5660: joittaa, onkin sen suurin etu muihin opis- toimikunnan sihteeri maisteri Helli Suomi-
5661: kelumuotoihin verrattuna. Mutta toisaalta nen teki opintomatkan Skandinaviaan
5662: juuri tämä seikka asettaa opintokerhojen tutkiakseen asian järjestelyä siellä sekä
5663: johtajille eli opinto-ohjaajille erityisen julkaisi asiaa koskevan 11. 50-sivuisen mie-
5664: suuret vaatimukset. Joskin opintokerho- tinnön ,Täyskasvuisten vapaaehtoinen opis-
5665: työtä ohjaavien keskusjärjestöjen taholta kelutoiminta maaseudulla ja sen edistämi-
5666: 120 IV,3s. - Opintokerhojen avnstaminen.
5667:
5668: nen". Tämän mietinnön pohjalla asia käsi- kustannuksin. Suunniteltu palkkio on 30
5669: teltiin valistusjärjestöjen opintotoimikun- mk opintokokoukselta (kaksoistunnilta).
5670: nassa, työväen sivistysliitossa ja Ruotsa- Palkkion saamiseen oikeutetut kerhot tuli-
5671: laisen luentotoimiston johtokunnassa, sekä sivat pitämään vuodessa vähintään 12 ja
5672: mainittujen kolmen opintokerhokeskuksen enintään 25, keskimäärin 17 opinto-
5673: yhteisessä edustajistossa, valtion luento- kokousta, joten palkkio kerhoa kohden
5674: lautakunnassa. Valtion luentolautakunta olisi pyörein luvuin keskimäärin 500 mk
5675: jätti keväällä 1938 asiaa koskevan ehdo- vuodessa. Kun vain osa valtion kirja-avus-
5676: tuksen kouluhallitukselle, joka yhtyi sitä tusta saavista kerhoista täyttää ne anka-
5677: kannattamaan, esittäen valtioneuv·l'lstolle, rammat ehdot, mitä opinto-ohjaajapalkkion
5678: että vuoden 1938 talousarvioon otettaisiin saaminen edellyttää, olisi ennakkolaskel-
5679: tarkoitusta varten tarvittava määräraha. mien mukaan n. 750-800 opintokerhoa
5680: Taloudellisista syistä hallitus ei sisällyttä- vuosittain oikeutettu valtion opinto-ohjaaja-
5681: nyt määrärahaa talousarvioehdotukseensa, palkkioon, joten tarkoitusta varten tarvit-
5682: joten asia lykkäytyi. Kuluvana vuonna taisiin 400,000 mk.
5683: lwuluhallitus uudisti ehdotuksensa, mutta Kuten yllä on osoitettu, asia ei suin-
5684: valitettavasti hallitus ei nytkään katsonut kaan ole kypsymätön, vaan sitä on jo kauan
5685: voivansa ottaa tarvittavaa määrärahaa, valmisteltu. Sen takana ovat kaikki opinto-
5686: 400,000 mk, vuoden 1940 talousarvioon. kerhopiirit, ja kansansivistystyömme johta-
5687: Koko opintokerhoväki toivoo hartaasti, että valta viralliselta taholta on jo kahdesti
5688: asia nopeasti saataisiin suotuisaan päätök- ehdotettu tarpeellisen määrärahan otta-
5689: seen. 'l'ätä tulkitsee m. m. XVI yleisillä mista valtion talousarvioon. Kuten edellä-
5690: opintokerhopäivillä Vaasassa vuonna 1938 olevasta katsauksesta selviää, on asian to-
5691: hyväksytty julkilausuma: ,Kokoontuneena teuttaminen siirtynyt jo toistakymmentä
5692: Vaasaan XVI yleisten opintokerhopäivien vuotta odotettaessa aikojen paranemista:
5693: kuusisatainen osanottajajoukko, joka edus- Aikojen epävarmuudesta huolimatta ei siksi
5694: taa Suomen monikymmentuhantista opinto- enää olisi syytä lykkäämiseen. Päinvastoin
5695: kerhoväkeä, pyytää lausua seuraavaa: pitäisi juuri nyt vahvistaa kaikkia niitä
5696: Opintokerhotyö on yleisesti todettu ensi- voimia, jotka tekevät kansamme keskuu-
5697: arvoiseksi tekijäksi maaseudun täyskasvuis- dessa rakentavaa, eheyttävää, harkinta-
5698: ten sivistystyössä. Jotta tämän työn asema kykyistä ja maltillista kansalaismieltä kas-
5699: saataisiin vakiintumaan ja sen taso jatku- vattavaa työtä. Tällaisen työn arvo säilyy
5700: vasti kohoamaan ajan vaatimuksia vastaa- aina kansojen kohtaloiden vaihdellessakin,
5701: vaksi, pidämme tärkeänä, että määrätyt ja kovien aikojen tullen sen aikaansaannok-
5702: pätevyysvaatimukset täyttävien opintoker- set ovat kansallisuutemme lujimpana tur-
5703: hojen opinto-ohjaajat pääsevät nauttimaan vana.
5704: valtion määrärahasta maksettavaa kor- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
5705: vausta, joka suunnilleen vastaisi muusta
5706: samanlaatuisesta työstä maksettavia palk- että Eduskunta vuoden 1940 tulo-
5707: kioita." ja menoarvion 10 Pl. X: 7 kohdalle
5708: Asian ratkaiseminen olisi sitäkin suota- ottaisi 400,000 markan määrärahan
5709: vampaa, kun se voidaan toteuttaa asian opintokerhojen opinto-ohjaajapalk-
5710: kantavuuteen nähden perin vaatimattomin kioita varten.
5711: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
5712: Tilda Löthman-Koponen. Erkki Paavolainen.
5713: Viljami Kalliokoski. Aino Luostarinen.
5714: Alpo Lumme. J. Emil Lampinen.
5715: 121
5716:
5717: IV,a9. - Rah. al. N:o 27.
5718:
5719:
5720:
5721:
5722: Lumme y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
5723: kerhotoiminnan avustamiseksi.
5724:
5725:
5726:
5727: E d u s k u n n a ll e.
5728:
5729: Jo itsenäisyysaikamme alussa, vuoden osoittaen, että asiaan oli harrastusta, muti;a
5730: 1920 valtiopäivillä eräät kaukonä:köisrt siltä puuttui määrätietoista johtoa. Edu'l
5731: kansanedustajat oivalsivat, mikä suuri kunnan myöntämä määräraha ja ne suun-
5732: merkitys opintokerhotyöllä olisi nuoren vr.l- taviivat, jotka opintokerholiikkeelle viitci-
5733: takuntamme kansansivistyksen lujittami- tettiin mainitussa aloitteessa sekä varsink'n
5734: sessa. Lähinnä Ruotsin mahtavaan opin- sivistysvaliokunnan siitä antamassa lausun-
5735: tokerholiikkeeseen ja sen saavuttamiin tu- nossa, antoivat ryhtiä ja yhtenäisyyttä al-
5736: loksiin vedoten he esittivät eduskunnallfl kavalle työlle ja loivat siten pohjan nykyi-
5737: jätetyssä anomusehdotuksessa, että opinto- selle, jo tärkeäksi sivistystekijäksi muodJ~
5738: kerhotoiminnan tukemiseksi myönnettäisii11 tuneelle opintokerholiikkeellemme. Osoituk-
5739: määräraha, joka aluksi olisi 100,000 mar- sena kehityksen kulusta mainitkaamme
5740: kan suuruinen. Sivistysvaliokunnan anh- vain, että kun vielä v. 1923 valtionapua
5741: man puoltavan lausunnon mukaisesti ma:- nauttivia opintokerhoja maassamme oli
5742: nittu määräraha myönnettiinkin. Maamme kaikkiaan 230, on niitä tänä vuonna, kuten
5743: opintokerholiike oli silloin vasta alussaan. oheisesta taulukosta selviää, noin 2,090 eli
5744: Hajanaisia yrityksiä esiintyi siellä täällä, lähes kymmenkertainen määrä.
5745:
5746: Siitä käytetty
5747: Opintokerho- neuvontatyöhön Kiria-avustuk- Valtionapua Valtionapua
5748: Vuosi määräraha ja ohjaajien siin opinto- nauttivia kerhoa kohti
5749: koulutukseen kerhoille opintokerhoja
5750: 1936 550,000:- 277,590: 45 268,409: 55 1,561 171: 91:
5751: 1937 650,000:- 330,252: 40 315,747: 60 1,661 190: 09
5752: 1938 750,000:- 395,021: 95 354,978: 05 1,889 187: 9~
5753: 1939 800,000:- n. 414,350:- n. 386,650:- n. 2,090 n. 185:--
5754:
5755:
5756: Viimeisen täydellisen työvuoden, 1938 tiin ja levitettiin suuri määrä kirjal:i-
5757: neuvontatyöstä mainittakoon, että opint"~ suutta, opintosuunnitelmia y. m. painettuja
5758: kerhovaroin pidettiin kaikkiaan 28 pitem- ohjeita ja että opintokerhotyön palveluk-
5759: mät tahi lyhemmät opinto-ohjaajakurssit, sessa oli yhteensä viisi täysin palkattu::t
5760: että opintokerhojen neuvontaan ja tark'l-;- työntekijää.
5761: tukseen käytettiin kaikkiaan 486 matkapäi- Vielä huomattavampi nousu on ollL:t
5762: vää, että opintokerhojen tarpeeksi toimitc':- työmuotojen kehittymisen, monipuolisturni-
5763:
5764: 16
5765: 122 IV,39. - Opintokerhotoiminnan avustaminen.
5766:
5767: sen ja vakiintumisen suhteen. Opintoker- tämään omia varojaan opiskelukirjoihinsa
5768: holiike on muodostunut järjestyneek~;, huomattavasti enemmän kuin mitä kerhot
5769: opistarnaiseksi täyskasvuisten sivistystoi · saavat valtionavustuksena.
5770: minnaksi, joka merkitsee laajinta koulujen Opintokerhotyötä ohjaavien kolmen kes-
5771: ulkopuolella tapahtuvaa opiskelutyötä, ja kustoimiston ylläpitoon, painatuskustannuk-
5772: jonka muovaHemia ja käytännössä kokeil- siin, opintokerhojen tarkastus- ja neuvonta-
5773: tuja työtapoja on käytetty hyväksi m. m. matkoihin, opintokerhonjohtajakurssien jär-
5774: kansakoululaitoksen jatko-opetusta kehitet- jestämiseen y. m. ohjaavaan ja järjestävään
5775: täessä. työhön tarvitaan vähintään yhtä paljon va-
5776: Opintokerhomääräraha ei aina ole kyen- roja kuin opintokerhoille jaettaviin kirja-
5777: nyt seuraamaan opintokerholiikkeen ripeätä avustuksiin. Jotta opintokerhotoiminta voisi
5778: kasvua. Varsinkin pulavuodet 1931-1934, säilyttää nykyiset työmahdollisuutensa, olisi
5779: jolloin määräraha ei päässyt nousemaan, opintokerhomääräraha v. 1940 korotettava
5780: vaan päinvastoin välillä laskikin, jarrutti- siis ainakin 920,000 markaksi. Jos otamme
5781: vat opintokerhotyön kehitystä. Sen jäl- huomioon kirjojen hintojen, painatuskus-
5782: keen opintokerhomääräraha on vähitellen tannusten y. m. oletettavan nousun, olisi
5783: kohonnut, joskaan ei riittävässä määrässä. suurempikin korotus tarpeen. Huomatta-
5784: Opiskelutoiminnan laajuuteen ja muiden koon, että ylläoleva korotus ei merkitse
5785: vastaavien työmuotojen saamiin avustuk- uusien työmuotojen käytäntöönottamista
5786: siin verrattuna opintokerhomäärärahan eikä varojen entistä väljempää käyttöä,
5787: olisi pitänyt kohota jo hyvän matkaa toi- vaan ainoastaan opintokerholiikkeen jatku-
5788: selle miljoonalle. van kasvun välttämättömäksi tekemää li-
5789: Kuten oheisesta taulukosta ilmenee, on säystä. Mikäli opintokerhotyön saama
5790: valtionapua anovien ja siihen orkeutettujen avustus, kuten eräät muut vastaavat avus-
5791: kerhojen lukumäärä säännöllisesti kasva- tukset, olisi lailla turvattu, tapahtuisi mai-
5792: nut vuodesta toiseen 100-200 opintoker- nittu korotus lain pohjalla lisätoimenpi-
5793: holla. Nousu tulee kaiken todennäköisyy- teitä vaatimatta.
5794: den mukaan jatkumaan entisessä mitas-
5795: Harvaan asutussa, maaseutuvaltaisessa
5796: saan, joten v. 1940 todennäköisesti ainakin
5797: maassamme opintokerhotyö on osoittautu-
5798: 2,300 opintokerhoa tulee anomaan valtion-
5799: nut onnistuneimmaksi ja tehokkaimmaksi
5800: avustusta. Maamme opintokerhojen koko
5801: täyskasvuisten opiskelumuodoksi. Se on
5802: lukumäärä on jo nyt noin 3,000 kerhoa.
5803: saanut kasvatuksellisesti arvokkaan työs-
5804: (Mainittakoon, että Ruotsissa on opintoker-
5805: kentelyn ja tietojen kartuttamisen piiriin
5806: hoja yli 10,000). Jotta näille kerhoille voi-
5807: suuret joukot nuorta ja vanhempaa väestöä
5808: taisiin taata se keskimääräinen 200 markan
5809: kaikista kansalaispiireistä ja molemmista
5810: avustus kerhoa kohden, mitä jo vuosikau-
5811: kieliryhmistä. Sen merkitys kansamme
5812: sia on ridetty kohtuullisena, tarvittaisiin
5813: eheyttäjänä ja kehittyneen kansalaismielen
5814: tähän tarkoitukseen siis 460,000 mk. Kun
5815: kasvattajana on arvioitava erittäin kor-
5816: kirjojen hinta tätä nykyä on noin 30-40
5817: kealle. Pitäisimme eduskunnan velvolli-
5818: mk- merkitsee mainittu avustus vain noin
5819: 5~6 kirjaa kerhoa kohden. Kun kerhojen suutena turvata tämän työn jatkuvaisuus,
5820: työn, joka eduskunnan toimesta alullepan-
5821: keskimääräinen jäsenluku on noin 16 hen-
5822: tuna on ehtinyt tuottaa jo niin kauniita
5823: kilöä, ja kerho tarvitsee peruskirjojen
5824: tuloksia.
5825: ohella myös n. s. täydennyskirjallisuutta,
5826: onkin selvää, että kerholaiset joutuvat käyt- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
5827: IV,39. - Lumme y. m. 123
5828:
5829: että Eduskunta korottaisi vuoden avustamiseksi hallituksen esitykseen
5830: 1940 tulo- ja menoarviossa 10 Pl. otetun määrärahan 920,000 markaksi.
5831: X: 7 kohdalle opintokerhotoiminnan
5832:
5833: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
5834:
5835:
5836: Alpo Lumme. Mikko W. Erich.
5837: Viljami Kalliokoski. Aleksi Lehtonen.
5838: Olavi Kajala. Matti Luoma-aho.
5839: Martta Salmela-Järvinen. T. N. Vilhula.
5840: Urho Kulovaara. Kaisa Hiilelä.
5841: 124
5842:
5843: IV,4o. - Rah. al. N:o 28.
5844:
5845:
5846:
5847:
5848: Lumme y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen opinto-
5849: retkeilykerhoden liiton toiminnan tukemiseksi.
5850:
5851:
5852: E d u s k u n n a ll e.
5853:
5854: Suomen opintoretkeilykerhojen liittoon simman monien harrastus, samalla pyrkien
5855: (SOL) r. y., joka vuodesta 1933 on toimi- luomaan ja kehittämään tinkimätöntä ret-
5856: nut retkeilykerhojen keskusjärjestönä, kuu- keilykuria, joka muodostaa kestävän pohjan
5857: luu nykyisin 112 er.ilaisten oppilaitosten, yleisen retkeilytoiminnan -laajenemiselle ja
5858: seurojen ja jä3::jestöjen yhteydessä samoin- kehittymiselle.
5859: kuin itsenäisinäkin toimivaa retkeilykerhoa Suuria vaikeuksia on kuitenkin liiton
5860: 44 eri paikkakunnalla. Järjestön tarkoi- jatkuvasti kasvavalle ja monipuolistuvalle
5861: tuksena on edistää ja syventää maamme toiminnalle tuottanut varojen puute, joka
5862: retkeilytoimintaa ja retkeilykulttuuria ret- on pakoittanut siirtämään monien varsin
5863: keilyn ja siihen sopivasti liittyvien mui- laajojen retkeilytoiminnan kehittämiseen
5864: den toimintamuotojen avulla sekä avartaa tähtäävien suunnitelmien toteuttamisen tois-
5865: retkeilijöiden näköpiiriä herättämällä sekä taiseksi. Retkeilykerhojen jäsenten ollessa
5866: kehittämällä harrastusta maamme luontoon, enimmäkseen nuoria ja useimpien vähä-
5867: kansaamme ja sen elämään. Tarkoituspe- varaisia on liiton perimät jäsenmaksut sa-
5868: riensä saavuttamiseksi liitto panee vuosit- moinkuin retkeilyjen osanotto- y. m. s. suo-
5869: tain toimen yleiset retkeilypäivät; järjes- ritukset pidetty mahdollisimman alhaisina.
5870: tää ,retkeilyn päivän" vieton; järjestää Kuluvaksi vuodeksi on opetusministeriö
5871: koti- ja ulkomaisia opintoretkeilyjä, retkei- momentin 10 Pl. X: 6 ,Avustukset erinäi-
5872: lyjuhlia, retkeilykysymyksiä käsitteleviä sille valistusjärjestöille" kohdalla käytettä-
5873: esitelmiä, luento- ja neuvontatilaisuuksia väkseen varatusta määräTahasta myöntänyt
5874: sekä kursseja; harjoittaa retkeilytoimintaa liitolle 10,000 markan avustuksen, joka imi-
5875: käsittelevä!ä julkaisutoimintaa; ohjaa ret- tenkin tuskin riittää muuhun kuin välttä-
5876: keilykerhojen perustamisessa ja niiden toi- mättömiin toimistomenoihin. Ne kuiten-
5877: minnan järjestämisessä sekä järjestää ret- kin ovat vähäiset niiden määrien rinnalla,
5878: keilykerhojen samoinkuin niiden jäsenten jotka välttämättä tarvittaisiin etenkin var-
5879: välisiä retkeily- y. m. s. kilpailuja ynnä sinaiseen valistus- ja julkaisutoimintaan.
5880: jakaa suoritusten perusteella liiton jäse- Monipuolisen toimintaohjelmiston toteutta-
5881: nille samoinkuin liittoon kuulumattomille- misen nykyisessäkin laajuudessa on tehnyt
5882: kin retkeilijöille erilaatuisia ja eriasteisia mahdolliseksi varsin laajoissa mitoissa suo-
5883: retkeilymerkkejä sekä huolehtii liiton jäsen- ritettu vapaaehtoinen, korvaukseton työ
5884: ten matka-alennuksista, majoitusten, muoni- retkeilytoiminnan hyväksi.
5885: tusten ja opastusten järjestämisestä ja Edelläolevaan viitaten ja huomioonottaen
5886: uusien retkeilyvarusteiden kehittämisestä~ maassamme vallitsevan yleisen retkeilyhar-
5887: ja kokeilemisesta. Näin toimien on liiton rastuksen jatkuvan ohjaamisen ja kehittä:-
5888: päämääränä kehittää retkeilystä mahdolli- misen tarpeellisuus koko maata käsittävän
5889: IV,4o. - Lumme y. m. 125
5890:
5891: kaikkiin 'k:ansalaispiireihin ulottuvan ret- 1940 tulo- ja menoarvioon 30,000
5892: keilyjärjestön toimesta ehdottavat allekir- markan määrärahan Suomen opinto-
5893: joittaneet kunnioittaen, retkeilykerhojen liiton toiminnan
5894: tukemiseksi.
5895: että Eduskunta ottaisi vuoden
5896:
5897: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
5898:
5899: Alpo Lumme. Aino Malkamäki.
5900: Väinö Kivisalo. K. Hakala.
5901: Samuli Tervo. Martta Salmela-Järvinen.
5902: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Elsa Metsäranta.
5903: Mikko W. Erich. Urho Kulovaara.
5904: Kustaa Perho. Kaisu-Mirjami Rydberg.
5905: Jussi Lonkainen. Väinö Sinisalo.
5906: Hugo Aattela. Aino Luostarinen.
5907: Tilda Löthman-Koponen.
5908: 126
5909:
5910: IV,41. - Fin. mot. N:o 29.
5911:
5912:
5913:
5914:
5915: Bonsdorff m. fl.: Angående anvisande av anslag för utgi-
5916: vande av lån åt Föreningen för upprätthållande av en
5917: hemsysterskola på Hindhår gård.
5918:
5919:
5920: T i 11 R i k s d a g e n.
5921:
5922: Detta år har Föreningen för upprätt- I samband med hemsysterskolan å Hindhår
5923: hållande av en hemsysterskola på Hindhår gård har även upprättats ett vilo- och se-
5924: gård blivit bildad. Av svenska lantbruks- mesterhem för husmödrar vilket redan
5925: sällskapens i Finland förbund har före- denna sommar kunnat taga emot pensionä-
5926: ningen inköpt Hindhår gård. Här vid- rer och då det från denna höst står fär-
5927: tager 20 septem'ber detta år en kurs för ut- digt rbör kunna emottaga cirka 20 pensio-
5928: bildande av hemsystrar. Utbildningstiden närer.
5929: blir 14 månader. Efter en grundläggande Då föreningen för upprätthållande av
5930: kurs i huslig ekonomi få eleverna praktisera en hemsysterskola har sig en stor, allmän-
5931: å småbruk i skolans närhet där de få del- nyttig uppgift förelagd borde på förenin-
5932: taga i alla de arbeten en husmor har att gen transporteras det statslån, som är in-
5933: utföra i hem och ladugård. Vidare om- tecknat i Hindhår gård och ursprungligen
5934: fattar utbildningen lj2 års praktik å kom- givits svenska lantbrukssällskapens i Fin-
5935: munalhem med sjukavdelning samt å kom- land förbund, då denna tidigare här upp-
5936: munalt barnhem. Undervisningen kommer rätthållit en kreatursskötareskola. - Stats-
5937: även att upptaga vårdlagarna samt i all- lånet utgjorde ursprungligen 300,000 mk,
5938: mänhet sociala frågor. men återstår nu 248,000 mk.
5939: Hemsystrarna torde genom sin utbild- Med hänvisning till ovanstående få vi
5940: ning vara ägnade att anställas av kommu- vördsamt föreslå,
5941: nerna som liembesökare eller biträden för
5942: vårdnämnderna. Deras huvuduppgift bör att Riksdagen måtte i statsförsla-
5943: dock anses vara att ersätta husmödrar vid get för år 1940 upptaga ett anslag
5944: fall av sjukdom eller överansträngning vid stort 248,000 mark för utgivande
5945: sådana tillfällen där dessa inte ha möjlig- av lån åt Föreningen för upprätt-
5946: heter att erhålla annan tillförlitlig hjälp. hållande av en hemsysterskola på
5947: - I Sverige har hemsysterorganisationen Hindhår gård för återbetalande av
5948: och utbildningen redan tagit mycket fasta återstoden av det för svenska lant-
5949: former. Trots att numera tre utbildnings- brukssällskapens i Finland förbund
5950: anstalter äro verksamma vänta ännu flera beviljade i sagda gård intecknade
5951: kommuner på att få anställa hemsystrar. statslånet.
5952:
5953: ~ Helsingfms den 15 september 1939.
5954:
5955:
5956: Elsa Bonsdorff. Ebba östenson. Ernst von Born.
5957: 127
5958:
5959: IV,41. -- Rah. al. N:o 29. Suomennos.
5960:
5961:
5962:
5963:
5964: Bonsdorff y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainan anta-
5965: mista varten kotisisarkoulun. ylläpitämiseksi Hinthaaran
5966: kartanossa.
5967:
5968:
5969: E d u s k u n n a ll e.
5970:
5971: Tänä vuonna on perustettu yhdistys koti- palvelukseensa kotisisaria. Hinthaaran kar-
5972: sisarkoulun ylläpitämiseksi Hinthaaran kar- tanoon on kotisisarkoulun yhteyteen perus-
5973: tanossa. Suomen ruotsalaisten maanvilje- tettu myöskin perheenäitien lepo- ja loma-
5974: lysseurain liitolta on yhdistys ostanut Hint- koti, joka jo tänä kesänä on voinut ottaa
5975: haaran kartanon. Siellä alkaa syyskuun vastaan asukkaita ja kun se tänä syksynä
5976: 20 päivänä kurssi kotisisarten va·lmista:mi- on täysin valmistunut, voinee se ottaa vas-
5977: seksi. Valmistusaika tulee 14-kuukautinen. taan 20 asukasta.
5978: Kotitalouden perustavan kurssin jälkeen Kun yhdistyksellä kotisisarkoulun yllä-
5979: oppilaat saavat käytännöllisesti harjoitella pitämiseksi on suoritettavanaan suuri, yleis-
5980: koulun läheisyydessä olevilla pienviljelijä- hyödyllinen· tehtävä, olisi yhdistykselle siir-
5981: tiloilla, missä he saavat ottaa osaa kaikkiin rettävä valtionlaina, joka on kiinnitetty
5982: töihin, joita emännän on suoritettava ko- Hinthaaran kartanoon ja alkuaan on an-
5983: dissaan ja navetassa. Vielä kuuluu valmis- nettu Suomen ruotsalaisten maanviljelys-
5984: ·tukseen puolen vuoden harjoittelu sellai- seurain liitolle, silloin kun liitto siellä aikai-
5985: sessa kunnalliskodissa, jossa on sairasosasto, semmin ylläpiti karjakkokoulua. - Val-
5986: sekä kunnallisessa lastenkodissa. Opetus- tionlaina oli alkuaan 300,000 mk, mutta
5987: alaan kuuluvat vielä huoltolait sekä yleiset on sitä nyt jälellä 248,000 mk.
5988: yhteiskunnalliset kysymykset. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
5989: Valmistuksensa perusteelia kotisisaret so- ehdotamme,
5990: veltunevat kuntain palvelukseen kodissa-
5991: 'kävijöinä tai huoltolautakuntain apulaisina. että Eduskunta vuoden 1940 ta-
5992: Heidän päätehtävänään lienee kuitenkin lousarvioon ottaisi 248,000 markan
5993: pidettävä oloa perheenäitien sijaisina sai- määrärahan lainan antamiseksi koti-
5994: raustapauksien ja liikarasituksen sattuessa, sisarkoulun ylläpitämiseksi Hinthaa-
5995: milloin näillä ei ole mahdollisuutta saada ran kartanossa, Stwmen ruotsalaisten
5996: muuta luotettavaa apua. - Ruotsissa ovat maanviljelysseurain liiton såaman ja
5997: kotisisarten käyttäminen ja valmistus jo sanottuun kartanoon kiinnitetyn val-
5998: saaneet varsin kiinteitä muotoja. Vaikka- tionlainan jäännöserän sum·ittami-
5999: kin jo nyt kolme valmistuslaitosta on toi- seksi.
6000: minnassa odottavat vielä monet kunnat
6001:
6002: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
6003:
6004: Elsa Bonsdorff. Ebba östenson. Ernst von Born.
6005: 128
6006:
6007: IV,42. - Fin. mot. N:o 30.
6008:
6009:
6010:
6011:
6012: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
6013: stöd åt ungdomsförbundet J{yrkans Ungdom för det sed-
6014: ligt-religiösa arbetet i de svenska kttst- och skärgårds-
6015: trakterna.
6016:
6017:
6018: T i ll R i k s d a g e n.
6019:
6020: I en tid som denna synes det vara av dana utsatta för vissa moraliska påfrest-
6021: synnerligen stor vikt att statsmakten på ningar av speciell natur, och i ekonomiskt
6022: a1lt sätt stöder och uppmuntrar de krafter avseende för svaga att själva draga för-
6023: och organisationer som arbeta för vårt sorg om ett livskraftigt andligt-sedligt upp-
6024: folks höjande i andligt och moraliskt hän- lysningsarbete.
6025: seende. I detta nu bedrives i de svenska kust-
6026: En blick i statsförslaget för 194:0 visar, trakterna ett religiöst-sedligt arbete av
6027: att regeringen även denna gång i någon synnerligen stor betydelse. Ett sådant
6028: mån beaktat de organisationers behov som arbete bedrives under ledning av Borgå
6029: verka i syfte att stärka vårt folks andliga stifts !biskop genom en organisation be-
6030: och moraliska liv. Så hava bland annat de nämnd ,Borgå stifts ungdomsförbund;
6031: 'kulturella och nykterhetsbefrämjande or- Kyrkans Ungdom".
6032: ganisationerna tilldelats nog så välbehöv- Under ett tjugotal år har nämnda orga-
6033: liga statsunderstöd. Likaså ha en del re- nisation utfört ett arbete som i mycket
6034: ligiösa organisationer erhållit smärre un- ringa grad fått åtnjuta statsunderstöd. Då
6035: derstöd av olika slag för sin verksamhet. detta arbete sker under synnerligen svåra
6036: Vid en granskning av huru de anslag förhållanden har det synts undertecknade
6037: fördelats som finnas under 10 Ht. II kap. vara skäl att erinra statsmakten om att
6038: 13 mom. lägger man märke till att det det arbete som nämnda organisation utför
6039: andliga och sedliga upplysningsarbetet i i våra svenskspråkiga gränstrakter är värt
6040: vissa gränstrakter åtnjuter en synnerligen ett välbehövligt ekonomiskt understöd.
6041: stor, och säkerligen även välförtjänt, upp- Det kan vara på sin plats att i detta
6042: skattning. Därom är intet ont att säga sammanhang omnämna vilka finsksprå-
6043: utan tvärtom är det enbart glädjande att kiga organisationer erhållit statsanslag av
6044: se, att · arbetet å dessa utmarker vunnit de medel som anslagits för det religiöst-
6045: statsmaktens förståelse och stöd. Det är sedliga upplysningsarbetet i gränstrak-
6046: blott en sak som synes tarva en rättelse i terna: Upplysningsarbetet i Perä-Pohjola
6047: fråga om understödandet av det religiöst 171,000 mk; Koillisten rajaseutujen valis-
6048: betonade arbetet som bedrives i våra gräns- tustyö 13,300 mk; arbetscentralen i Suo-
6049: trakter, nämligen den, att detta understöd järvi 50,000 mk och Suomen Nuorten Kris-
6050: bör även komma det arbete till del som tillinen liitto 24,700 mk, summa 258,000
6051: bedrives i våra svenskspråkiga kusttrakter, mk. Även andra organisationer hava er-
6052: som jämviil äro gränstrakter och som så- hållit större eller mindre summor ur det
6053: IV,42. - Wickman y. m. 129
6054:
6055: anslag, som ibeviljats under 10 Ht II kap. tion här är fråga om anskaffat en extra
6056: 13 mom., men då dessa ej äro jämförbara ,kyi'kbåt" enligt rikssvenskt föredöme, för
6057: med i denna motion nämnda organisation att kunna betjäna de yttersta och mest iso-
6058: och verksamhet hava de ej tagits med i Ierare skären. Vidare föranstaltas årligen
6059: denna jämförelse. en massa ledarkurser av olika slag samt
6060: Av den ovan gjorda jämförelsen fram- bedrives ett målmedvetet ungdoms- och
6061: går med all tydlighet, att det vore rätt- nykterhetsarbete i religiös anda för vilket
6062: vist att det religiöst-sedliga upplysnings- arbete förbundet har att ikläda sig känn-
6063: arbetet i de svenska kusttrakterna även bara ekonomiska uppoffringar.
6064: slmlle erhålla ett skäligt understöd från På ovannämnda grunder få underteck-
6065: statens sida. nade vördsamt anhålla,
6066: Att understödet är behövligt förstår en-
6067: var som något känner till skärgårdens att Riksdagen måtte under- 10 Ht.
6068: kommunikationsföhållanden och de olika II kap. 13 rnom. anslå ett belopp,
6069: samhällenas isolerade ställning och svaga stort 25,000 mk, för det sedligt-re-
6070: ekonomi. En organisation som bedriver ligiösa arbetet i de svenska kust-
6071: upplysningsarbete i kust- och skärgårds- och skärgårdstrakterna, som bedrives
6072: trakterna får vara beredd på stora svårig- av Borgå stifts ungdomsförbund,
6073: heter. Så har bland annat den organisa- Kyrkans Ungdom.
6074:
6075: Helsingfors den 15 september 1939.
6076:
6077:
6078: Albin Wickman. Levi Jern.
6079:
6080:
6081:
6082:
6083: 17
6084: 130
6085:
6086: IV,42. - Rah. al. N:o 30. Suomennos.
6087:
6088:
6089:
6090:
6091: Wickman y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
6092: Kyrkans Ungdom-nimiselle nuorisoliitolle siveellis-uskon-
6093: nolliseen työhön ruotsinkielisillä rannikko- ja saaristo-
6094: seuduilla.
6095:
6096:
6097: E d u s k u n n a ll e.
6098:
6099: Tällaisena aikana näyttää olevan erittäin dettävä rajaseutuina ja jotka sellaisina ovat
6100: suurmerkityksellistä, että valtrovalta kaikin alttiita eräille erikoislaatuisille siveellisille
6101: tavoin tukee ja rohkaisee niitä voimia ja viettelyksille, ja taloudellisesti liian heik-
6102: järjestöjä, jotka työskentelevät kansamme koja voidakseen itse huolehtia elinvoimai-
6103: hengelliseksi ja siveelliseksi kohottamiseksi. sesta hengellis-si veellisestä valistustyöstä.
6104: Katsaus vuoden 1940 talousarvioon osoit- Nykyisin suoritetaan ruotsalaisilla ran-
6105: taa, että hallitus tälläkin kertaa on jossakin nikkoseuduilla erittäin suurmerkityksellistä
6106: määrin ottanut huomioon niiden järjestö- uskonnollis-siv,eellistä työtä. Sellaista työtä
6107: jen tarpeet, jotka työskentelevät kansamme suorittaa Porvoon hiippakunnan piispan
6108: hengellisen ja siveellisen elämän voimistut- johdolla ,Borgå stifts ungdomsförbund,
6109: tamiseksi. Niinpä on m. m. sivistyksellisille Kyrkans Ungdom" niminen järjestö.
6110: ja raittiutta edistäville järj.estöille annettu Parinkymmenen vuoden aikana on mai-
6111: hyvinkin tarpeellisia valtionavustuksia. Sa- ni:ttu järjestö suorittanut työtä, joka hyvin
6112: moin eräät uskonnolliset järjestöt ovat sa•a- vähässä määrin on saanut osakseen valtion
6113: neet toimintaansa varten pienehköjä, eri- avustusta. Kun tämä työ tapahtuu erittäin
6114: laatuisia avustuksia. 'vaikeissa olosuhteissa on allekirjoittaneiden
6115: Tarkasteltaessa miten jakautuvat 10 Pl. mielestä ollut syytä muistuttaa valtiovaltaa
6116: II luvun 13 mom. mainitut määrärahat siitä, että työ, jota mainittu järj,estö suo-
6117: panee merkille, että eräitten rajaseutujen rittaa ruotsinkielisillä raj•aseuduillamme on
6118: heng1ellinen ja sivistyksellinem. valistustyö arvollinen saamaan hyvin tarpeellista talou-
6119: nauttii suurtta ja varmaan hyvinansaittua- dellista avustusta.
6120: kin arvonantoa. Siitä ei ole mitään pahaa Lienee paikallaan tässä yhteydessä mai-
6121: sanottavissa, vaan päinvastoin on yksin- nita, mitkä suomenkieliset järjestöt OV'at
6122: omaan ilahduttavaa nähdä, että työ näillä saaneet valtionavustusta niistä varoista,
6123: syrjäseuduilla on saavuttanut valtiovallan jotka on osoitettu uskonnollis-siveellistä
6124: ymmärtämyksen ja tuen. On vain yksi työtä varten rajaseuduilla: Perä-Pohjolan
6125: sei!lrka, joka näyttää kaipaavan korjausta, valistustyö 171,000 mk, koillisten rajaseu-
6126: kun on kysymys rajaseuduillamme suori- tujen valistustyö 13,300 mk, Suojärven
6127: tettavan uskonnollishem.kisen työn avusta- työkeskus 50,000 mk ja Suomen Nuorten
6128: misesta, nimittäin se, .että tätä avustusta Kristillinen liitto 24,700 mk, yhteensä
6129: tulisi saada myöskin sen työn, jota suo- 285,000 mk. Myöskin muut järjestöt ovat
6130: ritetaan meidän ruotsinkielisillä rannik- saaneet suurempia tai pienempiä rahamää-
6131: koseuduillamme, joita niitäkin on pi- riä siitä määrärahasta, joka on myönnetty
6132: IV,42. - Wickman y. m. 131
6133:
6134: 10 Pl. II luvun 13 mom. kohdalla, mutta noudattaen, voidakseen palvella etäisimpiä
6135: kun ne eivät ole verrattavissa tässä aloit- ja eristetyimpiä ulkosaaria. Vielä järjeste-
6136: teessa mainittuun järjestöön, ei niitä ole tään vuosittain joukko erilaatuisia johtaja-
6137: otettu mukaan tähän vertailuun. kurssej'a sekä harjoitetaan määrätietoista
6138: Edelläesitetystä V"ertailusta ilmenee mah- nuoriso- ja raittiustyötä uskonnollisessa
6139: dollisimman selvästi, että olisi oikeuden- hengessä, mitä työtä varten liiton on sitou-
6140: mukaista, jos myöskin ruotsalaisilla ran- duttava tuntuviin taloudellisiin uhrauksiin.
6141: nikkoseuduilla suoritettava uskonnollis- Yllämainituin perustein allekirjoittaneet
6142: siveellinen valistustyö saisi valtiolta koh- kunnioittaen ehdottavat,
6143: tuullista tukea.
6144: Avustuksen tarpeellisuuden ymmärtää että Eduskunta ottaisi valtion ensi
6145: jokainen, ken vähänkin tuntee saariston vuoden talousarvioon 10 Pl. II l.
6146: liikenneoloja ja eri yhdyskuntien eristetyn 13 mom. kohdalle 25,000 markan
6147: aseman ja heikon talouden. Rannikko- ja suuruisen määrärahan sitä uskon-
6148: saaristoseuduilla valistustyötä harjoittavan nollis-siveellistä työtä varten ruotsin-
6149: järjestön täytyy olla valmistautunut kestä- kielisillä rannikko- ja saaristoseu-
6150: mään suuria vaikeuksia. Ni·inpä on tässä duilla, jota harjoittaa ,Borgå stifts
6151: puheenaoleva järjestö hankkinut erikoisen ungdomsförbund, Kyrkans Ungdom"
6152: kirkkoveneen, ruotsinmaalaista esimerkkiä niminen järjestö.
6153:
6154: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
6155:
6156: Albin Wickman. Levi Jern.
6157: 132
6158:
6159: IV,43. - Rah. al. N:o 31.
6160:
6161:
6162:
6163:
6164: Saarinen y. m.: J(orotetun määt·ärahan osoittamisesta
6165: uusien maanviljelysinsinöörin- ja rakennusmestarinvir-
6166: kojen perustarnista varten.
6167:
6168:
6169: Ed uskunnaBe.
6170:
6171: Hallituksen Bsi,tylk:sessä valtion tulo- ja alalla on siinä maarm ~isääntynyt Bttä sa-
6172: menoarviO'ksi vuodel'le 1938 lausutaooll Pl. moo ajan !kuluessa on maataloushallituksen
6173: X: 1 !kohdalla m.m. seuraavaa: ,Nyikyään palveluJkseen otettu 14 ylimääräistä insi-
6174: on peruspalikalla 8 maanviljelysinsinööriä nööriä ja 22 ylimääräistä ra!kennusmestaria.
6175: sekä 5 ylellllmän ja 5 alemman palikikaus- Ylimääräisten insmoorwn kokonaislu!lm-
6176: luokwn apulaismaanviljelysinsinööriä. Tä- määrä tällä hetkellä on 44 ja ylimääräisten
6177: män lisäksi on vuosi vuodelta täytynyt rakennusmestarien 102. Näiden paLkkauk-
6178: lisätä insinöörityövoillllaa niin huomatta- seen tarvittavat varat otetaan edelleenkin
6179: vasti, että piireissä v. 1937 työskentelee yli varsinaisista työmäärärahoista, jotka vara-
6180: 30 ylimääräistä maanviljelysinsinööriä. Yli- taan momentilta 11 Pl. X: 5. Epäkohta on
6181: määräisten insinöörien palkkaukseen on tällä hetkellä vielä räilkeämpi !kuin mitä
6182: täytynyt v. 1937 ikäy,ttää 1,430,000 ma~kaa hallitus esittää perustellessaan virkojen
6183: momen:tilta 11 Pl. IX: 5 1937 vuoden meno- lisäämisen t&rpeellisuutta vuoden 1938 ,tulo-
6184: arviossa valtion avustU'kset maanparannus- ja mermarviossa. Tästä ihuolillllatta esittää
6185: tö~den kustantamisetksi, mikä huomattavasti hallitus perustettavaiksi ainoasta&n 6 uutta
6186: supistaa viimemainitun määrärahan käyt- insinöörinvirkaa, mutta ei yhtään rakennus-
6187: töä töiden avustamisetksi. ~-\sianmu'kaista mestarinvirkaa. Tilanne maankuivatusalalla
6188: senvuoiksi olisi, Bttä vakinaisia maanviljelys- tulee yhä vailkeutumaan. Paitsi sitä, että
6189: insinöörivir!k:oja vähitellen lisätään. - - - muutenkin niukkoja maanparannusmäärä-
6190: Rakennusmestareita on peruspa;lka:lla 13 rahoja joudutaan käyttämään yli 4 milj.
6191: voohellllpaa ja 15 nuorellllpaa rakennusmes- mar!klkaa ylimääräisen henkilöikunnan palk-
6192: taria. Tä,män lisäksi toimii piireissä 80 yli- kaukseen on vakinaisten virkojen vähäinen
6193: määräistä rakennusmestaria, joiden palk- lukumäärä omiaoo est&mään opiskelijain
6194: kaukseen on arvioitu kuluvan v. 1937 antautumista maatalouden vesirakennuksen
6195: 2,100,000 marikkaa 11 Pl:n IX luvun 5 mo- palvelukseen. Tästä taas on seurauksena
6196: mentilta. Tarpee'llista olisi, että vakinaisia peTäti tärkeiden maawkuivatustöiden viiväs-
6197: rakennusmestarinvirkoja lisättäisiin." tyminen.
6198: Tähän mennessä on tilanne edellisestä Kun meidän, varsinkin vaikeina aikoina
6199: vielä !huonontunut. Tosin on perustettu ja työttömyyden uhatessa, on pyrittävä
6200: 5 uutta insinöörinvirkaa ja 10 rakennus- maank.livatus,toimintaa tehostamaan ja lkun
6201: mestarinvirkaa, mutta työmäärä sanotulla virkojen vaikinaistamisesta ei aiheudu val-
6202: IV,43. - Saarinen y. m. 133
6203:
6204: tiolle lisämenoja vaan ainoastaan siirtoja arvioesityksessä 11 Pl. X: 1 momen-
6205: momentilta toiselle, niin on virkojen lisää- tin kohdalla ehdotettuun määrära-
6206: minen kaikin puolin tarlkoitulksemnukaista. haan 774,000 markkaa 4 uuden apu-
6207: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- laismaanviljelysinsinööriviran, joista
6208: nioittaen, 2 ylemmän ja 2 alemman palkkaus-
6209: luokan sekä 20 uuden rakennusmes-
6210: että Eduskunta päättäisi ottaa tarinviran, joista 10 vanhemman ja
6211: lisäyksenä vuoden 1940 tulo- ja meno- 10 nuoremman, perustamista varten.
6212:
6213: Helsingissä syys:kuun 12 päivänä 1939.
6214:
6215:
6216: Yrjö R. Saarinen. Iisakki Nikkola.
6217: 134
6218:
6219: IV,44. - Rah. al. N:o 32.
6220:
6221:
6222:
6223:
6224: Luoma-aho y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
6225: maanparannustöiden kustannuksiin.
6226:
6227:
6228: E d u s k u n n a ll e.
6229:
6230: Valtio on viimeisten vuosien aikana vittämiseksi pyydämme viitata alempana
6231: monella tavalla tukenut maataloudellisia olevaan selostukseen, josta käy ilmi, että
6232: perusparannushankkeita, nimittäin jokien, vv. 1937, 1938 ja 1939 on eri maanviljelys-
6233: purojen ja laskuojien perkaamista, joista insinööripiireissä jäänyt pyydettyjä avus-
6234: on ollut suurta hyötyä koko valtakunnalle. tuksia vaille: v. 1937 yhteensä 39,453,748
6235: Tällä alalla on kuitenkin paljon vielä teke- mk, v. 1938 yhteensä 44,784,632 mk ja
6236: mätöntä työtä ja toteuttamattomia suunni- v. 1939 yhteensä 45,089,250 mk. Syyskuun
6237: telmia kautta maan. Ne varat, mitä edus- 1 päivänä 1939 oli anomusten luku 239
6238: kunta on vuosittain tähän tarkoitukseen kpl. ja pyydettyjen avustusten määrä,
6239: myöntänyt, eivät ole läheskään riittäneet, joita ei oltu voitu tyydyttää, yhteensä
6240: vaan on ruuhka vuodesta toiseen yhä suu- 50,846,250 mk. Tähän ei sisälly ne avus-
6241: rentunut ja monet erittäin tärkeät ja vuosi- tusanomukset, jotka mahdollisesti on jä-
6242: kausia vireillä olleet perkaushankkeet siir- tetty syyskuun 1 päivän jälkeen.
6243: tyneet toistaiseksi. Tämän asiantilan sel-
6244:
6245: SELOSTUS
6246: maanparannushankkeiden valtionapuanomuksista vv. 1937-39.
6247: Vuosien 1937,-38 ja ·39 myönnytysten jälkeen jäi anomuksia, Syyskuun 1 p:nä 1939
6248: joihin ei voitu myöntää oli anomuksien
6249: Maanviljelysinsinööripiiri
6250: v. 1937 V. 1938 V. 1939 lukumäärä kustannusarvio
6251: kpJ mk
6252: Uudenmaan ja
6253: Hämeen ... 3,579,940: - 4,519,000: - 3,580,200: - 35 5,066,200:-
6254: Turun • 12,360,132: -
6255: 0 •• 0 16,334,150:- 19,938,700:-
6256: 0. 38 20,118,700: --
6257: Viipurin ..... 8,281,175: - 9,491,133: - 6,595,400: - 72 7,798,900:-
6258: Karjalan 324,252:- 383,200:- 6 434,200:-
6259: Savon ....... 982,273:- 711,065:- 1,964,000: - 17 1,964,000: -
6260: Vaasan 10,414,897: -
6261: ••• 0 11,287,073:- 6,156,700:-
6262: •• 36 7,171,700:-
6263: Kokkolan 0 ••• 4,350,350: - 18 6,115,350: -
6264: Oulun • 3,137,911:- 1,789,601: -
6265: 0 ••••• 703,400:- 13 759,900:-
6266: Lapin • 0 373,168:-
6267: •• 0 •• 652,610:- 1,417,300:- 4 1,417,300: -
6268: Yhteensä 39,453,748:- 44,784,632:- 45,089,250:- 239 50,846,250:-
6269:
6270: Kun hallituksen eduskunnalle jättämässä ehdotettu myönnettäväksi 22,000,000 mark-
6271: tulo- ja menoarviossa v. 1940 on tälle mo- kaa, jäisi ruuhkaksi, jos tämä hyväksy-
6272: mentille, eli 11 Pl. X luvun 5 momentille, tään, edelleen 28,846,250 mk, eli suurempi
6273: IV,44. - Maanparannustöiden avustaminen. 135
6274:
6275: määrä kuin ens1 vuodelle ehdotettu koko viljelysinsinöörin ja hänen apumiestensä
6276: maanparannusmääräraha. Tämä ruuhka.u- palkat ja lunastaa asiakirjat, jotka menot
6277: tuma olisi saatava poistetuksi. voivat nousta 5,000-10,000 markkaan han-
6278: Kun tässä on kysymyksessä suuret työ- ketta kohti ja joiden varojen kokoonsaanti
6279: määrät ja myöskin rahamäärät, niin lienee ja korkojen maksu tuottaa jatkuvaa hait-
6280: kohtuullista, että ruuhkautunut työmäärä taa, kun itse avustuksen myöntäminen vii-
6281: jaettaisiin kolmelle vuodelle, ettei sen to- pyy vuosikausia.
6282: teuttamiseksi tarvitsisi palkata ylimääräisiä Vielä on myöskin huomautettava, että
6283: työnjohtajia. Samoin olisi näihin tarvit- tällaiset säännölliset maanparannustyöt
6284: tava lisämääräraha otettava kolmena vuo- poistavat suuressa määrässä työttymyyttä
6285: tena menoarvioon siten, että vuoden 1940 -- ainakin niissä kunnissa, missä tällaisia
6286: menoarvioon otettaisiin 10,000,009 mk, perkaushankkeita toteutetaan - ja helpoit-
6287: v. 1941 menoarvioon 9,500,000 mk ja tavat ne usein vähävaraisten kuntien ja
6288: v. 1942 menoarvioon 9,346,250 mk, eli vaitionkin osuutta työttömien avustami-
6289: yhteensä 28,846,250 mk; toisin sanoen se sessa muussa muodossa. Näiden maatalou-
6290: rahamäärä, mikä jää jälelle kun hallituksen dellisten perusparannustöiden avustami-
6291: ehdottama 22,000,000 markan määräraha sesta tuotanto välittömämmin ja joutuisam-
6292: v:lle 1940 on ensin myönnetty. Tämän min kohoaa kuin monien muiden niihin
6293: lisämäärärahan voisi jakaa, jos sellainen verrattavien yleisten töiden, ja näihin uh-
6294: myönnetään, kaikkien maanviljelysinsinöö- rattu pääoma antaa joutuisammin koron
6295: npnrien kesken suhteellisesti, niinkuin takaisin, joten edellä kosketeltu epäkohta.
6296: ruuhkaakin on jäänyt. olisi ensimmäiseksi poistettava ja riittävät
6297: Valtion avustuksista tässä muodossa määrärahat tarkoitukseen vuosittain myön-
6298: pääsee osalliseksi suuri määrä maanviljeli- nettävä.
6299: jöitä, niiden joukossa myös hyvin suuri Edellä olevan perusteella saamme kun-
6300: prosentti pienviljelijöitä, joiden toimeen- nioittaen ehdottaa,
6301: tuloon tällaisten perkaushankkeiden siirty-
6302: minen vuodesta toiseen vaikuttaa haitalli- että Eduskunta korottaisi vuoden
6303: sesti ja heidän mielialaansa lamauttavasti. 1940 talousarvioesityksessä 11 Pl.
6304: On myöskin huomautettava siitäkin hai- X l. 5 momentin kohdalla olevaa
6305: tasta, mikä hankkeen osakkaille koituu kun määrärahaa valtion avustuksiksi
6306: he ovat saaneet lunastaa kuivauskartan, maanparannustöiden kustantamiseksi
6307: -suorittaa punnitustyötä johtavan maan- 10,000,000 markalla.
6308:
6309: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1939.
6310:
6311: Matti Luoma-aho. T. N. Vilhula.
6312: M. 0. Lahtela. Kalle Kirra.
6313: S. Salo. Matti Pitkänen.
6314: U. A. Wirranniemi. Antti Kemppi.
6315: Janne Koivuranta. Matti Tolppanen.
6316: K. A. Lohi. Albin Asikainen.
6317: Eino Möttönen. Kusti Arhama.
6318: Kauno Kleemola. Juho Paksujalka.
6319: Heikki Soininen. Kalle Joukanen.
6320: Viljami Kalliokoski. Eemil Luukka.
6321: Matti Miikki. Juhani Leppälä.
6322: Yrjö Schildt. Matti Pärssinen.
6323: 136
6324:
6325: IV,45. - Fin. mot. N:o 33.
6326:
6327:
6328:
6329:
6330: Helenelund m. fl.: .A.ngående anvisande av anslag för upp-
6331: förande av en lärarbostadsbyggnad vid Korsholms lant-
6332: mannaskola.
6333:
6334:
6335: T i ll R i k s d a g e n.
6336:
6337: Flera av åbyggnaderna å Korsholms Härom är man även på för skolans led-
6338: skollägenhet äro mycket ga;mla. Sålunda ning och utveckling ansvarigt håll nogsamt
6339: torde den 'byggnad, som nu bebos av lägen- medveten. Vederbörande ämbetsverk har
6340: het·ens förvaltare och den ena av lantman- gått i författning om uppförande av en
6341: naskolans lärare vara uppförd redan år ny byggnad vid Korsholms lantmannaskola,
6342: 1740 och är sålunda i detta nu 200 år inrymmande tidsenliga bostäder för lärar-
6343: gammal. Från en mycket avlägsen tid för- personalen jämte andra för skolan erfor-
6344: skriver sig likaså ·en annan, numera till derliga utrymmen. I sådant syfte har
6345: bad- och tvättstuga m. m. inredd byggnad. lantbrukssrtyrelsen låtit utarbeta prelimi-
6346: Att ifrågavar.ande, för sekler sedan upp- näxa ritningar och kostnadskalkyler samt
6347: förda träbyggnader icke mera matsvara för ändamålet förordat upptagande av ett
6348: sitt ä:ndamål, är uppenbart. belopp om 1,250,000 mk i nästa års stats-
6349: Den till lbostäder använda byggnaden förslag. Något anslag för ifrågavarande
6350: saknar i nutida mening delvis sockel och är ändamål finnes dock icke upptaget i stats-
6351: så genomrutten att den icke mera kan förslaget för år 1940.
6352: repareras. Rum:men äro till ob0boelighet Då emellertid förberörda missförhållan--
6353: dragiga och kalla och lokalerna sakna varje den äro av sådan art, att deras avhjälpande
6354: sådan tillstymmelse till komfort som garde- kräver det snarast·e ingripande, få vi, hän-
6355: rdher, skafferier och hushållskällare. Kö- visande till vad ovan anförts, vördsamt
6356: ket i den av lantmannaskolans lärare dispo- föreslå,
6357: nerade lokalen t. ex. har cementgolv. Bad- att Riksdagen måtte i statsförsla-
6358: och tvättstugubyggnaden, viiken ingalunda get för år 1940 upptaga ett anslag
6359: heller undgått tidens tand, utgör dessutom stort 1,250,000 mark för uppförande
6360: genom sitt läge en ständigt hotande brand- av ett nytt hus, inrymmande lärar-
6361: fara. bostads- m. fl. lokaler vid Korsholms
6362: Sådana förhållanden äro ovärdiga •en sta- lantmannaskola.
6363: tens egen inrättning och böra med det sna-
6364: raste rättas.
6365:
6366: Helsingfors den 15 september 1939.
6367:
6368: Edv. Helenelund. Edvard Haga.
6369: Levi Jern. Ralf Törngren.
6370: J. Mangs. Albin Wickman.
6371: 137
6372:
6373: IV,45. - Rah. al. N:o 33. Suomennos.
6374:
6375:
6376:
6377: Helenelund y. m.: Määrärahan osoittamisesta opettajain
6378: asuntorakennuksen rakentamiseksi Korsholman maamies-
6379: kouluun.
6380:
6381:
6382: E d u s k u n n a ll e.
6383:
6384: Korsholman koulutilan rakennuksista omistaman laitoksen arvon mukaisia ja on
6385: useat ovat hyvin vanhoja. Niinpä 'lienee se ne ensi tilassa korjattava.
6386: rakennus, jossa nyt af!Uvat tilan isännöit- Koulun johdosta ja kehityksestä vastuun-
6387: sijä ja toinen maamieskoulun opettajista, alaisella taholla ollaankin tästä tarkoin sel-
6388: rakennettu jo vuonna 1740 ja on siis ny- villä. Asianomainen virasto on ryhtynyt
6389: kyisin 200 vuotta vanha. Sangen kaukai- toimiin, jotta Korsholman maamieskoululle
6390: silta ajoilta on myöskin peräisin toinen, rakennettaisiin uusi rakennus, johon tulisi
6391: nyttemmin saunaksi ja pesutuva:ksi y. m. ajanmukaiset asunnot opettajakunnalle sekä
6392: sisustettu rakennus. On ilmeistä, etteivät muita koululle tarpeellisia tiloja. Tässä
6393: puheenaolevat, jo vuosisatoja sitten ra:ken- tarkoituksessa maataloushallitus on teetät-
6394: netut puurakennukset enää vastaa tarkoi- tänyt alustavat piirustukset ja kustannus-
6395: tustaan. laskelmat sekä puoltanut tarkoitukseen otet-
6396: Asunnoiksi käytetystä rakennuksesta tavaksi 1,250,000 markan määrärahan val-
6397: puuttuu osaksi kivijalka nykyai1kaisessa tion ensi vuoden talousarvioon. Vuoden
6398: mielessä ja on se niin läpeensä :mädänty- 1940 talousarvioesityksessä ei kuitenkaan
6399: nyt, ettei sitä enää voida korjata. Huo- ole mitään määrärahaa tätä tarkoitusta
6400: neet ovat niin vetoisia ja kylmiä, että niissä varten.
6401: on miltei mahdoton asua ja huoneistot Kun kuitenkin edeHä kosketellut epäkoh-
6402: ovat vailla kaikkia sellaisia alkeellisiakin dat ovat sen laatuiset, että niiden korjaa-
6403: mukavuuksia kuin vaate- ja ruokakomerot minen vaatii mitä nopeinta toimintaa, niin
6404: ja talouskellarit. Maamieskoulun opetta- me, viitaten edellä esitettyyn, kunnioittaen
6405: jan asumassa huoneistossa esim. on keit- ehdotamme,
6406: tiössä sementtilattia. Sauna- ja pesutupa- että Eduskunta ottaisi vuoden
6407: rakennusta, jota ei sitäkään ajan hammas i940 talmtsarvioon 1,250,000 markan
6408: ole ollut purematta, on sitäpaitsi sijain- suuruisen määrärahan opettajain
6409: tinsa vuoksi alituisesti uhkawmassa tulipa- asunto- y. m. huoneistoja sisältävän
6410: <lon vaara. uuden rakennuksen rakentamiseksi
6411: Tällaiset olosuhteet eivät ole valtion Korsholnwn mctamieskouluun.
6412:
6413: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
6414:
6415: Edv. Helenelund. Edvard Haga.
6416: Levi Jern. Ralf Törngren.
6417: J. Mangs. Albin Wickman.
6418:
6419:
6420: 18
6421: 138
6422:
6423: IV,46. - Rah. al. N:o 34.
6424:
6425:
6426: Kivisalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta karjanhoitokou-
6427: lutalon rakentamiseksi Lepaan tilalle.
6428:
6429: E d u s k u n n a ll e.
6430:
6431: Kuluvan vuoden talousarviota käsitelles- olosuhteet, JO!ssa koulu toimii, sopimatta-
6432: sään eduskunta hyväksyi ponnen, jossa ke- miksi, sekä todennut samalla että Lepaan
6433: hoitetaan hallitusta ryhtymään toimenpi- tilalla ovat olosuhteet tällaisen koulun toi-
6434: teisiin tietopuolisen karjanhoitokoulun pe- minnalle erittäin suotuisat.
6435: rustamiseksi Tyrvännön kunnassa sijaitse- Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, on
6436: valle Lepaan tilalle. Tämän koulun perus- tullut uusi syy, joka kehoittaa ryhtymään
6437: tamista pidetään tarpeellisena ja kiireel- tämän koulun rakentamiseen jo ensi vuonna.
6438: lisenä senvuoksi että koko laajassa, väki- Sodan vaikutuksesta on jo nyt ilmestynyt
6439: rikkaassa ja vahvasti maanviljelysvoittoi- työttömyyttä ja yhä suurempaa työttö-
6440: sessa Etelä-Hämeessä ei ole kunnollista kar- myyttä on sen jatkuessa odotettavissa. Kun
6441: janhoitokoulua. Sellaisena ei voida pitää valtiovallan velvollisuus on tehdä kaikki
6442: Hämeen läänin maanviljelysseuran omista- voitavansa työttömyyden torjumiseksi ja
6443: maa Toijalan karjanhoitokoulua, joka toi- kun sen joka tapauksessa täytyy koettaa
6444: mii ahtaissa ja kaikin puolin muutenkin järjestää työttömille työtilaisuuksia, niin
6445: puutteellisissa vuokrahuoneissa ja joka tu- on mielestämme sopivaa, hyödyllistä ja
6446: leekin lakkautettavaksi niin pian kuin tarpeenvaatimaa, että tätä karjanhoitokou-
6447: Etelä-Hämeeseen saadaan tarkoitustaan lua jo ensi vuonna ryhdytään rakentamaan,
6448: vastaava karjanhoitokoulu. vaikka se muista syistä ehkä voisikin siir-
6449: Edellämainitun ponnen huomioiden Häc tyä seuraavaan vuoteen, kuten saamamme
6450: meen läänin maanviljelysseura teki maa- tiedon mukaan on aiottu.
6451: taloushallitukselle viime helmikuussa ano- Odotettavissa olevan suuren työttömyy-
6452: muksen, jossa pyydettiin sitä tekemään hal- den vuoksi pidämme tarpeellisena, että ensi
6453: litukselle ehdotuksen Lepaalle perustetta- vuoden talousarvioon otetaan koko se raha-
6454: van karjanhoitokoulun rakennustöiden määrä, minkä tämän karjanhoitokoulun ra-
6455: aloittamiseksi jo ensi vuoden aikana sekä kentamisen on arvioitu tulevan maksa-
6456: ehdottamaan, että tätä varten ot.ettaisiin maan eli 2,500,000 markkaa.
6457: ensi vuoden talousarvioon 500,000 markan Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
6458: määräraha. Maataloushallitus myöntyi ano- kunnioittaen,
6459: mukseen, jonka jälkeen mainitun koulun
6460: rakentamisen tarpeellisuus ja kiireellisyys että Eduskunta ottaisi vuoden
6461: on mainitun maanviljelysseuran toimesta 1940 tttlo- ja menoa1·vioon 2,500,000
6462: saatettu asianomaisen hallituksen jäsenen- markan suuruisen määrärahan tieto-
6463: kin tietoon. Herra maatalousministeri on puolisen karjanhoitokoulun rakenta-
6464: sittemmin käynyt tutustumiskäynnillä Toi- miseksi Tyrvännön kttnnassa sijait-
6465: jalan karjanhoitokoululla ja todennut ne sevalle Lepaan tilalle.
6466: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
6467: Väinö Kivisalo. Aino Malkamäki.
6468: Otto Toivonen. Eino Raunio.
6469: Kaarlo Mikkola. Väinö Sinisalo.
6470: Albert Eerola.
6471: 139
6472:
6473: IV,47. - Rah. al. N:o 35.
6474:
6475:
6476:
6477:
6478: Kleemola y. m.: llfäät·ärahan osoittamisesta tuotantopalk-
6479: kion maksamiseksi Pohjois-Suomessa meijerien jalosta-
6480: rnasta maidosta ja syrjäseuduilta kauppaan tulleesta
6481: rnaatiaisvoista.
6482:
6483:
6484: E d u s k u n n a 11 e.
6485:
6486: Maatalouden kannattavaisuusedellytykset den alue on laaja ja tämän alueen maa-
6487: ovat maamme pohjoisosissa ja Itä-Suomen talousväestön taloudellinen asema on heikko,
6488: syrjäseuduilla huonommat kuin nnssa on valtiovallan syytä kiinnittää huomiota
6489: osissa, missä viljelys- ja liikennesuhteet näiden heikoimpien seutujen maatalouden
6490: ovat paremmat ja m1ssa maatalouden erikoistukemiseen.
6491: myyntituotanto on monipuolisempaa. Seu- Heikoimmin kannattavilla seuduilla
6492: raavat maatalouskirjanpitotilojen puhdas- ovat maitotaloustuotteet olosuhteiden pa-
6493: tuottoluvut kahdelta viime tilivuodelta, kosta ainoat maatalouden myyntituotteet,
6494: joilta tulokset ovat saatavissa, osoittavat tä- niin että on paljon talouksia, joista ei var-
6495: män selvästi : sinaisen maatalouden tuotteista muita
6496: Puhdas tuotto myydä kuin maidon rasva. Siksi on pyrki-
6497: Alue vv. vv. mykset tämän alueen maatalouden kannat-
6498: 1936-37 1937-38
6499: tavaisuuden parantamiseksi erikoisesti lmh-
6500: Lounais-Suomi 843 1,072
6501: distettava maidon hinnan kohottamiseen.
6502: Kaakkois-Suomi 710 760
6503: Tämän tuotteen hinnan nousulla on ratkai-
6504: Sisä-Suomi ........... . 503 545
6505: sevin vaikutus sen luontoisen maatalouden
6506: Etelä-Pohjanmaa ..... . 778 897
6507: kannattavaisuuden paranemiseen, mitä
6508: Pohjois-Pohjanmaa 441 439
6509: näillä alueilla harjoitetaan. Maidon hin-
6510: Koillis-Suomi ......... . 425 387
6511: nan tukeminen puheenaolevan a;lueen niillä
6512: seuduilla, mistä maito viedään meijerei-
6513: Tämän mukaan sai pohjoissuomalainen hin, on järjestettävissä helposti maksa-
6514: maanviljelijä maataloudestaan lähes 3 ker- malla meijereiden jalostukseen käyttämästä
6515: taa huonoruman taloudellisen tuloksen kuin maidosta tuotantopalkkiota. Kulutusmai-
6516: lounaissuomalainen. Ero on siis varsin dolle ei sensijaan tarvitse palkkiota mak-
6517: suuri. Tämä e:m on vielä suurenemassa, saa, koska tästä saadaan muutenkin koh-
6518: kun nykyisissä oloissa viljan hinnat muo- tuullinen hinta. Lisäksi on niillä paikka-
6519: dostunevat korkeammibi kuin esitettyinä kunnilla, missä meijeritoiminnalla ei vielä
6520: tilivuosina eikä näistä nousseista viljanhin- ole edellytyksiä, maksettava kauppaan tule-
6521: noista enempää kuin sellaisten kauppakas- valle maatiaisvoille tuotantopalkkiota huo-
6522: vien kuin mallasohran, polttimoperunan ja mioonottaen kuitenkin se, ettei meijerien
6523: sokerijuurikkaan myynnistä kysymyksessä- toiminta tästä joudu kärsimään. Sen, mi-
6524: olevien alueiden maatalous pääse osalli- ten tämä maatiaisvoin tuotantDpalkkion
6525: seksi. Kun heikosti kannattavan maatalon- maksu järjestetään, saa hallitus ratkaista.
6526: 140 IV,47. - Maidon ja voin tuotantopalkkio Pohjois-Suomea varten.
6527:
6528: Viitaamme vain siihen, että mahdollisesti siinä määrin, että Pohjois-Ruotsin maidon-
6529: palkkion maksu on järjestettävissä samoin tuottajat saavat maidosta 70 penniä litralta
6530: kuin sipulinviljelyspalkkioiden maksu. korkeamman hinnan kuin Etelä-Ruotsin.
6531: Oulun läänin meijerit käyttivät voin ja Kauppaan tuleva maatiaisvoimäärä 'lienee
6532: juuston valmistukseen maitoa vuonna 1938 alueella noin 1,000,000 kiloa. Jos pallc-
6533: 34.6 milj. kiloa. Jos palkkiota maksetaan kiota maksetaan pohjoisilla alueilla 3 mark-
6534: tälle määrälle 20 penniä kilolta, kuten kaa kilolta ja muilla 2 markkaa kilolta,
6535: ehdotamme, tarvitaan tähän varoja tarvitaan tähän maatiaisvoin hintojen tuke-
6536: 6,920,000 markkaa. Kun on välttämätöntä, miseen varoja noin 2,500,000 markkaa.
6537: että palkkion maksu ulotetaan vielä käsit- Edellä oleviin perusteluihin viitaten
6538: tämään ainakin koko Keski-Pohjanmaan ehdotamme,
6539: meijeriliiton alue ja osia myös Keski-
6540: Suomen, Pohjois-Savon ja Savo-Karjalan että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
6541: meijeriliittojen alueista, vaikka täällä den tulo- ja menoarvion 11 Pl.
6542: puolta pienempinä, tulee palkkion alaista XV l. 23 momentille (Karjatalous-
6543: maitoa lisää vielä noin 30 milj. kiloa. Tä- tuotteiden hintojen tukeminen)
6544: hän tarvittava palkkiomäärä on 3,000,000 12,420,000 markan lisäyksen tuo-
6545: markkaa. tantopalkkion maksamiseksi Pohjois-
6546: Mainitta:koon, että Ruotsin maitotalous- Suomessa meijerien jalostarnalle mai-
6547: tuotteiden hintojen tukemistoimenpiteissä dolle ja syrjäseuduilta kauppaan
6548: on jo ehdottamamme periaate toteutettu tulleelle maatiaisvoille.
6549:
6550: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
6551:
6552: Kauno Kleemola. K. Määttä.
6553: Einari Karvetti. Lauri Kaijalainen.
6554: Kalle Kämäräinen. S. Salo.
6555: Janne Koivuranta. Kusti Arhama.
6556: T. A. Janhonen. Albin Asikainen.
6557: Heikki Soininen. M. 0. Lahtela.
6558: Eino Möttönen. U. A. Wirranniemi.
6559: Viljami Kalliokoski. Matti Luoma-aho.
6560: Eero Nurmesniemi. Antti J unes.
6561: T. N. Vilhula. Matti Tolppanen.
6562: Matti Miikki. Kaarlo Mikkola.
6563: 141
6564:
6565: IV,4s. - Rah. al. N:o 36.
6566:
6567:
6568: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen saha-
6569: teollisuuskoulutalon laajentamista varten.
6570:
6571: E d u s k u n n a ll e.
6572:
6573: Suomen sahateollisuuskoulu Viipurissa tuksen parantamiseen ryhdyttävä. Vaneri-
6574: on vuoteen 1938 ollut yksivuotinen oppilai- teollisuus on suhtautunut erittäin myötä-
6575: tos, kummankin lukukauden käsittäessä 16 mielisesti tätä alaa koskevan opetuksen te-
6576: viikkoa, minkä lisäksi tulee lukukansien hostamiseen ja luvannut myöskin rahal-
6577: välillä tapahtuva käytännöllinen harjoit- lista avustusta opetuksen ylläpitämiseen.
6578: telu. Oppilaita on vuosina 1921-1937 ol- Vaikka sahateollisuuskoululle hankittu
6579: lut keskimäärin noin 50 vuotta kohti, rakennus onkin ollut käytännössä: vasta
6580: vuonna 1937 niitä oli 78. Vuonna 1938 muutamia vuosia, ovat sen tarjoamat tilat
6581: lisättiin koulun opetusohjelmaan yksi luku- oppilaitoksen laajentumisen ja varsinkin
6582: kausi entisten kahden lukukauden lisäksi. uusien osastojen perustamisen vuoksi käy-
6583: Tämä aiheutui siitä, että kouluun perustet- neet liian ahtaiksi. Kauppa- ja teollisuus-
6584: tiin kaksi uutta teknikko-osastoa entisten ministeriön koulun toimintaa koskevasta
6585: osastojen lisäksi, nim. teknikkokurssit saha- tarkastuskertomuksesta lokak. 18 p: ltä 1938
6586: ja metsätyönjohtajaosastoilla. Koulussa oli käy ilmi, että koulun nykyiset suojat vaa-
6587: v. 1938 124 oppilasta, jakautuen siten, että tivat lisäystä. Mainitussa kertomuksessa
6588: teknikko-osastoilla oli 30 ja työnjohtaja- huomautetaan, että ,olisi kohtuullista, että
6589: osastoilla 94. Kuluvana vuonna on koulussa valtio omistamassaan talossa suorittaisi kou-
6590: ollut l"evätlukukaudella yhteensä 128 oppi- lun toiminnalle välttämättömät laajennus-
6591: lasta, joista teknikko-osastoilla 40 ja työn- työt ja ottaisi ensi tilassa menoarvioansa
6592: johtajaosastoilla 88. Koulussa toimii siis riittävän määrärahan tätä: tarkoitusta var-
6593: nykyään sahatyönjohtajaosasto, sahatek- ten." Tarpeellista lisätilaa saataisiin kou-
6594: nikko-osasto, metsätyönjohtajaosasto ja sen lulle siten, että nykyistä koulurakennusta
6595: jatkona metsäteknikko-osasto ja vanerityön- korotettaisiin yhdellä ikerroksella, jonka ra-
6596: johtajaosasto. kennuskustannukset hisseineen y. m. menoi-
6597: Saha- ja metsäpuolen opetus on teknikko- neen nousevat 1,200,000 markkaan. Metsä-
6598: osastojen tultua perustetuksi sillä tasolla, taloustuotteiden vienti on tosin tällä ker-
6599: että se vastaa niitä vaatimuksia, joita täl- taa epävarmaa ja valtion talondellakin on
6600: laiselle opetukseUe nykyoloissa voidaan vaikeuksia, mutta vaikeinakin aikoina on
6601: asettaa. Metsäteknikko-osaston kurssi vas- tuotantoa koskevan koulutuksen kehittämi-
6602: taa valtion metsä1koulujen kurssia ja sen sestä pidettävä huolta.
6603: suorittaneiden pätevyys on sama kuin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6604: metsäkoulun käyneiden. Vanerityönjoh-
6605: taja-osaston opetusohjelma sellaisena kuin että Edttskunta ottaisi ensi vuo-
6606: se nykyään esiintyy koulussa, ei vielä täysin den tulo- ja menoarvioon 1,200,000
6607: vastaa niitä vaatimuksia, joita nopeasti ke- markan määrärahan Suomen saha-
6608: hittynyt vaneriteollisuus työnjohtajakuu- teollisuuskoulun talon laajentamista
6609: naltaan vaatii. Sen vuoksi on tämän ope- varten.
6610: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
6611: Kaapro Moilanen. Arno Tuurna.
6612: Erkki Paavolainen. Arvi Oksala.
6613: A. Hackzell.
6614: 142
6615:
6616: IV,49. - Rah. al. N:o 37.
6617:
6618:
6619:
6620:
6621: Kallio y. m.: Määrärahan osoittamisesta kiertävän kotita-
6622: louskoulun perustamiseksi Suomenlahden ulkosaaristo-
6623: kuntia varten.
6624:
6625:
6626: E d u s k u n n a 11 e.
6627:
6628: Suomenlahden ulkosaarten asukkaitten telmanmukaisesti vuoronperaan ja mahdol-
6629: elinehdot ovat raskaat ja heidän toimeentulo- lisuuJksia myöten kaikilla näillä ulkosaarilla.
6630: mahdollisuutensa sangen rajoitetut. Usein Jotta tämä:n koulun toiminta voisi oUa
6631: joutuvat nämä 'lapsipuolen asemassa, yksi- hedelmällinen ja oloihin kaikin puolin so-
6632: näisillä saariHaan elävät kansalaisemme ko- veltuva, pitäisi siinä olla sekä talous- että
6633: kemaan suoranaista puutetta. puutarhaopettaja, jotka, mikäli heillä päte-
6634: Saarelaisten elinehdot paranisivat kuiten- vyyttä on, voisivat osittain antaa opastus~ta
6635: kin mitä oleellisinrn1in, jos saarilla alettai- myös soveltuvilla naisten kotiteollisuustyön
6636: siin enemmän kiinnittää huomiota puutar- aloil'la.
6637: han ja kasvitarhan hoitoon, mrhin saarten Kustannukset tällaisesta kiertävästä koti-
6638: eteläinen asema ja edullinen ilmasto tar- talouskoulusta olisivat vuosittain seuraa-
6639: joavat mahdollisuuden, ja joo kotitalous vat:
6640: yleensä saataisiin kehittymään, jotta niu'k- Talousopettaja ............. . 24,000:-
6641: kojrukin taloud~llisia mahdollisuuksia voitai- Puutarhaopettaja ........... . 24,000:-
6642: siin mahdonisimrrnan edullisesti käyttää Johtajan parkikio ........... . 2,000:-
6643: hyväksi. Tältä pohjalta voitaisiin sitten Ylläpitomenot (vuokra, valo,
6644: paremmin keh~ttää saarelaisille maili.dollisia lämpö, siivous, opetusväli-
6645: kotiteollisuuden'kin a:loja. Kotitalouden se[~ä i!Leet y. m.) . . . . . . . . . . . . . . . 20,500: -
6646: puu- ja kasvita>rharuhoidon elpyessä ja ke- Vähävaraisten oppila~den avus-
6647: hittyessä voisivat saarelaiset nykyistään pa- tus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,000: -
6648: remmin kehittää näillä luonnonihanilla ja
6649: eri'lmisilla saariHa nykyisin yhä enemmän Yhteensä 85,500: -
6650: elpynyttä kesävierastoimintaa, jonka tuot- Lisäksi tulisi perustamiskustannUiksia, ka-
6651: tama taloudellinen hyöty on todettu saare- luston y m. hankkimiseen 25,000: -.
6652: laisille erittäin huomattavaJksi. Kotitalousoppilaitoksista 18 päivänä tou-
6653: Ed~lläviitattu kotitalouden sekä puu- ja
6654: kok. 1929 annetun lain 2 ja 3 § : n perus-
6655: kasvita11hanhoidon edistäminen kaipaa kui- teella ja viitaten kaikkeen edellälausuttuun,
6656: tenkin valtiovallan tukea; köyhät saarelai- ehdotamme kunnioittaen,
6657: set eivät siihen omin avuin ky'kene. Paras
6658: keino tätä varten oiJ.isi perustaa valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
6659: kiertävä kotitalouskoulu Suomenlahden tulo- ja menoarvioon 110,500 markan
6660: ulkosaaria varten työskentelemään suunni- määrärahan Suomenlahden nlkosaari-
6661: IV,49. - Kallio y. m. 143
6662:
6663: kuntia varten perustettavaa valtion kaa kertakaikkisia perustamiskustan-
6664: kiertävää kotitalouskoulua varten, nuksia ja 85,500 markkaa vuosi-
6665: josta määrärahasta olisi 25,000 mark- menoja.
6666:
6667: Helsingissä syysikuu:n 13 päivänä 1939.
6668:
6669:
6670: K. Kallio. Ville Kupari.
6671: Erkki Paavolainen. Arno Tuurna.
6672: Tilda Löthman-Koponen. Einar Holmberg.
6673: Elias Tukia. Vilho Annala.
6674: Mandi Hannula. Kyllikki Pohjala.
6675: A. Pohjannoro. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
6676: Elsa Metsäranta. Elsa Bonsdorff.
6677: 144
6678:
6679: IV,5o. -- Rah. al. N:o 38.
6680:
6681:
6682:
6683:
6684: Linkomies y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
6685: Hämeen-Uudenmaan ja Satakunnan raakasokeriteh-
6686: taille.
6687:
6688:
6689: E d u s k u n n a 11 e.
6690:
6691: Euroopassa alkanut sota ja siitä aiheu- Valtiovallan taholta olisi siis kiireimmi-
6692: tunut maamme kauppayhteyksien vaikeu- ten tehtävä mahdolliseksi uusien raakaso-
6693: tuminen ovat tuoneet päiväjärjestykseen keritehtaiden perustaminen maahamme. Nii-
6694: kysymyksen, miten voisimme tärkeimpiin den perustamista puoltaa nykyoloissa myös
6695: tarveaineihin nähden saavuttaa mahdolli- se, että kun viennin vaikeutumisen takia
6696: simman suuren omavaraisuuden. Tällöin on odotettavissa työttömyyttä, tehtaiden ja
6697: kiintyy huomio ennen kaikkea siihen, että niiden koneiston rakentaminen on omansa
6698: kotimaisen raakasokerin tuotantoa, joka osaltaan helpottamaan työttömyystilannetta.
6699: valtiovallan tukemistoimenpitein jo on Niinikään on otettava huomioon, että maa-
6700: saatu hyvään alkuun, olisi lisättävä. Tämä taloudella on sangen rajoitetut mahdolli-
6701: taas ei ole mahdollista muulla tavoin kuin suudet uusien tuotannonhaarojen kehittä-
6702: huolehtimalla siitä, että maahan voidaan miseen. Tätä silmällä pidettäessä on hyvin
6703: perustaa uusia raakasokeritehtaita. Tosin tärkeällä sijalla sokerijuurikasviljelys, joka
6704: ei ole varmaa, että lähitulevaisuudessakaan tarjoaa maataloudelle tilaisuutta sen me-
6705: perustettavat uudet tehtaat voisivat helpot- nestymiselle erittäin tarpeelliseen moni-
6706: taa tilannetta nyt alkaneen sodan arkana, puolistumiseen. Varsinkin pienviljelijäin
6707: mutta näyttää ilmeiseltä, että poliittinen toimeentulon paranemiseen sokerijuurikas-
6708: jännitys Euroopassa tulee tämän sodan viljelykseillä kokemuksen mukaan on mer-
6709: päätyttyäkin olemaan epänormaalinen. kittävä vaikutus. Edelleen on torjuttava
6710: Senvuoksi on maamme joka tapauksessa se väite, että raakasokeriteollisuus normaa-
6711: syytä ajoissa varustautua pitemmänkin tu- lioloissa kilpailisi muun teollisuuden kanssa
6712: levaisuuden varalle kuin paraikaa käydyn työvoimasta ja täten muka haittaisi kan-
6713: sodan ajaksi. Tosin voidaan samaan tulok- santaloudellisesti kannattavammaksi katso-
6714: seen päästä varastoimaHa sokeria riittä- tun teollisuuden kehitystä. Näin ei ole
6715: vässä määrässä. Mutta kokemus osoittaa, asianlaita, sillä kysymyksessä on sesonki-
6716: ettei varastoimista tule aikanaan suorite- työ, joka päinvastoin vaikuttaa tasoitta-
6717: tuksi. Kotimainen raakasokerituotanto on vasti työmarkkinoihin. Tulevaisuudessa ei
6718: joka tapauksessa varmempi keino yllätys- myöskään valtion tukea sokerijuurikkaan
6719: ten välttämiseksi. Sen rinnalla on tietysti viljelyksessä tarvita samassa määrässä kuin
6720: myös pidettävä huolta varastoimisesta, vielä nykyisin. Viljelystekniikan kehit-
6721: koska kahdenkin uuden raakasokeritehtaan tyessä ja viljelyksen voimaperäistyessä tu-
6722: perustamisen jälkeen kotimainen tuotanto lokset näet paranevat. Sokerijuurikkaan
6723: voi tyydyttää vain n. 30 % normaalisesta viljelys ei myöskään haittaa pyrkimystä
6724: kulutuksesta. rehuomavaraisuuteen, vaan päinvastoin on
6725: IV,5o. - Linkomies y. m. 145
6726:
6727: omiaan sitä edistämään. Juurikkaan naa- reille pannut hankkeet saataisiin nopeasti
6728: tit vastaavat keskinkertaista apilasatoa sa- toteuttamisasteelle, olisi jo nyt merkittävä
6729: mansuuruiselta viljelysalalta, ja lisäksi tu- valtion talousarvioon se avustus, jota näi-
6730: levat rehuna arvokkaat juurikasjätteet ja den tehtaiden perustamiseksi tarvitaan ja
6731: melassi. jota asianomaisten yhtiöiden taholta niiden
6732: Kaikkeen tähän katsoen on raakasokeri- aloitettua toimintansa tullaan valtiolta ano-
6733: tuotantoa maassamme käytävä kiireellisesti maan. Å vustus olisi sopivimmin määrät-
6734: lisäämään. Hämeessä ja Uudellamaalla on tävä samansuuruiseksi, kuin Itä-Suomen
6735: käynnissä osakemerkintä uuden raakasoke- raakasokeritehtaalle myönnettiin, eli kum-
6736: ritehtaan perustamiseksi yhteisesti näihin paakin tehdasta varten 10 miljoonaksi mar-
6737: maakuntiin. Osakepääoma 20 milj. mk on kaksi.
6738: melkein kokonaan sitovasti merkitty. Sa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6739: manlainen merkintä tapahtuu paraikaa Sa-
6740: takunnassa sinne perustettavaa raakasoke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
6741: ritehdasta varten. Sen osakepääomasta on tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
6742: lähes puolet jo merkitty, ja merkintä tu- markan suuruisen määrärahan avus-
6743: lee varmaan nopeasti loppuunsuoritetuksi, tukseksi perustettavia Hämeen--
6744: jos ilmaantuu mahdollisuuksia tehtaan vä- Uudenmaan ja Satakunnan raaka-
6745: littömään perustamiseen. Jotta näin v1- sokeritehtaita varten.
6746:
6747: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
6748:
6749: Edwin Linkomies. Kalle Soini.
6750: A. Korvenoja. Matti Heikkilä.
6751: Jalmari Pilkama. K. Kylänpää.
6752: Toivo Horelli. Albert Eerola.
6753: E. A. Turja. Oskari Lehtonen.
6754: Wäinö Havas. Arvi Oksala.
6755: Väinö Kokko. Aarne Honka.
6756: K. Kallio. Paavo Virkkunen.
6757: Kaapro Moilanen. J. 0. Ikola.
6758: Arno Tuurna. A. Hackzell.
6759: Henrik Kullberg. J. Emil Lampinen.
6760: Kaarlo Mikkola. Kyllikki Pohjala.
6761: Erkki Paavolainen. Sulo Heiniö.
6762: Einari Karvetti. Mandi Hannula.
6763:
6764:
6765:
6766:
6767: 19
6768: 146
6769:
6770: IV,51. - Rah. al. N:o 39.
6771:
6772:
6773:
6774: Murtomaa y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta avustukseksi
6775: Satakunnan raakasokeritehtaalle.
6776:
6777: E d u s k u n n a ll e.
6778:
6779: Elintarveomavaraisuus on se päämäärä, jestänyt viimeksi kuluneen kesän aikana
6780: johon jokainen valtio tällaisena epävakai- useita satoja sokerijuurikkaan viljelysko-
6781: sena ajankohtana pyrkii. Maassamme on keita maakunnan eri puolille. Siitä huoli-
6782: kahden viimekSikuluneen kymmenvuotis- matta, että osakepääomaa on merkittynä
6783: kauden aikana maatalouttamme pyritty voi- noin kymmenen miljoonaa markkaa, näyt-
6784: makkaasti kehittämään ja tämän kehityk- tää tehtaan perustaminen, ilman valtion
6785: sen tuloksena me voimme nyt, sodan puh- tukea, käyvän ylivoimaiseksi, varsinkin
6786: jettua, erikoisella mielihyvällä todeta, ettei kun työpaikoissa ja koneitten hinnoissa on
6787: meillä, ulkomaankauppamme keskeydyttyä- sodan vaikutuksesta viime aikoina tapah-
6788: kään tule, jos normaalisia satovuosia jat- tunut huomattavaa nousua. Mutta jos sa-
6789: kuu, sanottavampaa puutetta sellaisista malla otetaan huomioon se, että lähivuo-
6790: välttämättömimmistä elintarpeista kuin on sina näyttää tuotannollinen toiminta, puh-
6791: leipävilja ja karjataloustuotteet, voi, juusto, jenneen sodan vuoksi, tyrehtyvän, jonka
6792: liha, maito ja kananmunat. Sokeriin näh- johdosta maassamme ennen pitkää tulee
6793: den sensijaan on tilanne huonompi. Maas- esiintymään työttömyyttä, olisi raakasokeri-
6794: samme sijaitsevien kahden raakasokeriteh- tehtaan rakentaminen ja sellaisen paljon
6795: taan tuotanto tyydyttää nykyisin vain työtä kysyvän viljelyskasvin kuin sokeri-
6796: noin 15-20 prosenttia normaalisesta soke- juurikkaan viljeleminen, osaltaan vaikutta-
6797: rinkulutuksestamme, jotavastoin noin 80- massa työttömyyttä lieventävästi, samalla
6798: 85 prosenttia tarvitsemastamme sokerimää- kun sen viljelysalueilla muidenkin vilje-
6799: rästä on tuotava ulkomailta. Asiain näin lyskasvien hehtaarisadat nousevat, ja siten
6800: ollen, olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimen- vaikuttaisi sokerijuurikkaan viljelys koko
6801: piteisiin kotimaisen sokerintuotantomme li- maakunnan maatalouteen voimaperäistyt-
6802: säämiseksi, perustamalla maahamme uusia tävästi.
6803: raakasokeritehtaita. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
6804: Asian tärkeyden tuntien on Satakunnan kunnioittaen,
6805: maataviljelevä väestö ryhtynyt viime ke-
6806: väänä toimenpiteisiin raakasokeritehtaan ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
6807: kaansaamiseksi Satakuntaan, asettamalla tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
6808: erikoisen raakasokeritehdastoimikunnan kan määrärahan Sataknnnan raaka-
6809: asiaa ajamaan. Tämä toimikunta onkin sokeritehtaan pernstamista varten,
6810: laatinut perustettavalle yhtiölle yhtiöjär- mistä määrärahasta 10,000,000 ma1·k-
6811: jestyksen ja toimeenpannut osakemerkin- kaa olisi avnstnsta ja 20,000,000
6812: nän, joka vielä paraillaan jatkuu, sekä jär- markkaa halpak01·koista lainaa.
6813: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
6814:
6815: Lauri Murtomaa. Kalle Joukanen.
6816: K. R. Kares. Antti J. Rantamaa.
6817: Kalle Kirra. Eino Möttönen.
6818: Elias Tukia. Kaapro Huittinen.
6819: Juho Paksujalka. Eemil Luukka.
6820: J. Emil Lampinen.
6821: 147
6822:
6823: IV,52. - Rah. al. N:o 40.
6824:
6825:
6826:
6827: Huittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta palkkioiden
6828: maksamiseksi sokerijuurikkaan viTJelijöille.
6829:
6830: Ed u s kunnalle.
6831:
6832: Viime vuosina on sokerin hinta ulkomai- se aiheuttaa pahimmassa tapauksessa sen,
6833: den dumpingmyynnin johdosta pysytellyt että koko kotimainen sokerintuotanto jou-
6834: verrattain alhaisena. Tästä syystä ja teh- tuu vaaranalaiseksi, sillä sokerijuurikkaan
6835: däkseen kotimaisen sokerituotannon jatku- viljeleminen on niin kallista viljelyä, että jos
6836: misen mahdolliseksi on meilläkin tuonti- siinä ei voida etukäteen taata viljelijöille
6837: tullin antaman suojan lisäksi maksettu val- vähintään sellaista hintaa juurikkaista, joka
6838: tion varoista palkkioita sokerijuurikkaan pystyy peittämään edes suoranaiset viljelys-
6839: viljelijöille, t·ehden palkkioiden määrä v. kustannukset, niin varsinkin vähävaraisem-
6840: 1938 4,669,000 markkaa. Ensi vuoden ta- pien viljelijäin on silloin pal~ko luopua sitä
6841: lousarvioehdotuksesta on hallitus poistanut viljelemästä. Näinä epävakaisina ja levot-
6842: tämän määrärahan, perustellen toimenpi- tomina aikoina ei mielestämme ole varaa
6843: dettään sillä, että koska sokerin hinnat ovat jättää kotimaista sokerintuotantoa miten-
6844: kohonneet, ei ole tarpeellista suorittaa enää kään tällaisille yllätyksille alttiiksi. Siksi
6845: viljelyspalkkioita sokerijuurikkaan viljeli- olisikin eduskunnan varattava edelleen hal-
6846: jöille. lituksen käytettäväksi varoja palkkioiden
6847: Hallituksen toteamus sokerinhintain ko- maksamiseen sokerijuurikkaan viljelijöille
6848: hoamisesta perustuu siihen, että hallitus siinä tapauksessa, että viljelyksen kannatta-
6849: ehdottaa sokeritullia korotettavaksi jos vaksi saanti sitä välttämättä vaatii. Tällöin
6850: eduskunta hyvä:ksyy hallituksen ehdotuksen olisi myös edelleen palkkioiden maksami-
6851: ja jos sokerinhinnat muutenkin pysyvät sessa noudatettava samoja perusteita kuin
6852: korkeammalla tasolla kuin mitä ne ovat tähänkin asti, että Itä-Suomen sokerijuu-
6853: viime vuosina olleet, voi hyvinkin muodos- rikkaan viljelijöille maksettaisiin korkeampi
6854: tua tilanne sellaiseksi, että raakasokeriteh- palkkio kuin Länsi-Suomessa, jossa viljelys
6855: taat voivat maksaa sokerijuurikkaan vilje- on jo vanhempaa ja kaikinpuolin vakiin-
6856: lijöille, ilman palkkiotakin, tyydyttävän tunutta.
6857: hinnan juurikkaista. Edelläolevan perusteella ehdotammekin
6858: Mutta yllätyksiä voi myös sattua, jos kunnioittavimmin,
6859: eduskunta syystä tai toisesta ei hyväksy että Eduskunta ottaisi mwden
6860: sokeritullin korotusta, tai tapahtuu kaupal- 1940 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
6861: lisella alalla joitakin sellaisia arvaamat- XV luvun kohdalle uutena moment-
6862: tomia mullistuksia, jotka painavat sakerin- tina 4,500,000 markan määrärahan
6863: hinnan takaisin entiselle tasolle, niin ellei hallituksen käytettäväksi palkkioiden
6864: tällöin hallituksella ole varoja käytettä- 1naksamiseksi sokerijuurikkaan vilje-
6865: vänä viljelyspalkkioiden maksamiseen, voi lijöille.
6866:
6867: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
6868:
6869: Kaapro Huittinen. J. Emil Lampinen. Juhani Leppälä.
6870: 148
6871:
6872: IV,53. - Rah. al. N:o 41.
6873:
6874:
6875:
6876:
6877: Tolppanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
6878: viljatullista aiheutuvan rasituksen lieventämiseksi Itä-
6879: Suomen rajaseutukunnissa.
6880:
6881:
6882: E d u s kun n a ll e.
6883:
6884: Se maantieteellinen asema, joka on Poh- esteet tekevät kannattavan maanviljelyk-
6885: jois-Karjalalla, eroaa suuressa maarassa sen mahdottomaksi, jota vielä täydentää
6886: muusta Suomesta. Karu sangen kivikkoi- nurjat maanomistusolot, kun suuret puu-
6887: nen maaperä, vaaroja, rotkoja ja suuria tavaraliikkeet ovat hankkineet parhaat
6888: ikuisen hallan pitäviä korpia kuten Vie- metsä~ ja viljelysmaat itse~leen, talonpoikien
6889: ki.ssä Egyptin korpi, tuottamattornia suu- jäädessä torppareina elämään. Tosin torpat
6890: ria alueita rahkasoina luovat omalaatuisen ovat itsenäistyneet, mutta ovat liian pieniä
6891: kuvan muuhun Suomeen verraten. Samoin ja kurjia viljeltäviksi. Siksi savotan työ
6892: ilmastollisessa suhteessa rajaseudut suuresti onkin muodostunut pääelinkeinoksi ja
6893: poikkeavat muusta osasta Karjalaa, onpa maanviljelys sivuelinkeinoksi ja kortteeri-
6894: verrattavissa täydellisesti Kainuun osaan paikaksi. Rahvaan elintaso on alhainen.
6895: Pohjois-Suomea. Niinpä aikainen syksyn- Lääkärien lausunnon mukaan on lasten ali-
6896: tulo, paksuluminen talvi ja myöhäinen ke- ravitseminen yleinen, joka esiintyy riisi-
6897: vät sekä usein toistuvat keväthallat aina tautina ja siitä johtuu lasten suuri kuole-
6898: juhannukseen saakka, usein elokuun alussa vaisuus. Huoltomenot ovat kunnissa suu-
6899: ilmenevät ankarat syyshallat ovat tunnus- ret, jota todistaa korkea veroäyrin hinta
6900: omaiset Pohjois-Karjalalle. Siksi taloudel- kaikissa kunnissa. Puutteellisia oloja pa-
6901: linen hyvinvointi on paljon riippuvainen koon siirtyy varttuneempi nuoriso laumoit-
6902: muusta kuin maanviljelyksestä, koska noin tain muuanne Suomeen, etsien parempia
6903: 50% talonpojista täytyy viljellä maata, elämisen mahdollisuuksia. Siksi rajaseutu-
6904: joissa viljeltävä maa on niin kivikkoista, jen pikku talonpoikain emännät nääntyvät
6905: ettei koneita voida riittävän hyvin käyttää liikarasitukseen suuren lapsilauman kes-
6906: hyväksi ja ainakin 25 % viljelee sellaista kellä, koska ei ole varaa apulaista pitää
6907: maastoa, jossa ei voida muokkauksessa ja lapsetkin nuorena joutuvat liiallisen
6908: käyttää kuin sahraa ja risukarhia. Niinpä työn rasittamiksi, joka yhdessä aliravitse-
6909: viljelysalan laajenemiselle ovat luontaiset misen kanssa estää normaalisen kehityksen.
6910: rajoitukset olemassa, kun puU!ttuu viljelys- Kun viljelty ala Pohjois-Karjalan raja-
6911: kelpoisia soita suurimmalta osalta maakun- seutukunnissa on noin 0.4 ha ja Rauta-
6912: taa, koska rahkasoita ei voida viljellä ja vaarana 0.3 ha henkeä kohden, niin vil-
6913: vaarojen välissä olevat notkot ovat kivipe- janosto on kolmeneljäsosaa vuodessa ylei-
6914: räli'set, veden poistaminen niistä vaikeaa, ja nen maatalouttakin harjoittavien keskuu-
6915: lisäksi niin happamia, ettei niissä viljeltä- dessa, ansiotyötä tekevillä suurilla lau-
6916: vät kasvit menesty. moilla läpi vuoden, joilla on vielä lapsi-
6917: Edellä esitetyt suuren luonnon asettamat rikkaat perheet. Rahat on hankittava savo-
6918: IV,53. - Tolppanen y. m. 149
6919:
6920: tan töistä ja osittain nykyisin maantie- vallan käytävä heitä auttamaan antamalla
6921: töistä. tullipalautushyvitystä ostettavalle leipävil-
6922: Leipäviljalle asetettu tullisuoja muiden jalle ja ryyneille. On myöskin otettava
6923: korkeiden verojen lisäksi rasittaa pakosta huomioon, että rahtikustannukset kohotta-
6924: rajaseuturahvasta liian raskaana, pitäen vat jo viljan hintaa rajaseuduilla noin
6925: jatkuvasti elintasoa alhaalla siten kasvat- 40 penniä kilolta ja ylikin, josta valtion
6926: taen nurjaa mieltä yhteiskuntaa kohtaan, rautatiet saavat myöskin tuloja.
6927: sillä tosiasia on, että kaupunkien ja onnel- Niinpä edellä esittämiimme lyhyihin pe-
6928: listen maaseutujen huoltoa nauttivilla on rusteluihin viitaten ehdotamme,
6929: paremmat olot kuin rajaseudun talonpo-
6930: jalla ja työmiehellä on. että Eduskunta ottaisi vuoden
6931: Jotta edellä esitetyistä epäkohdista, joi- 1940 talousarvioon 1,000,000 markan
6932: hin ei Pohjois-Karjalan rahvas ole tehnyt suuruisen määrärahan avustuksina
6933: itseään syypääksi tahallaan taikka lais- jaettavaksi viljatullista aiheutuvan
6934: kuudesta, vaan muut tekijät estävät sitä rasituksen lieventämiseksi Itä-Suo-
6935: omavaraistalouteen pääsemästä, saataisiin men rajaseutukttnnissa.
6936: oikeudenmukainen hyvitys, niin on valtio-
6937:
6938: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
6939:
6940: Matti Tolppanen. Samuli Tervo.
6941: Antti Kukkonen. Albin Koponen.
6942: Heikki Soininen. Eemil Luukka.
6943: Kaapro Huittinen. Varma K. Turunen.
6944: Lauri Kaijalainen. Jalmari Väisänen.
6945: Pekka Kettunen.
6946: 150
6947:
6948: IV,54. - Rah. al. N:o 42.
6949:
6950:
6951:
6952:
6953: Lampinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
6954: ja lainoiksi salaojituksen edistämistä varten.
6955:
6956:
6957: E d u s k u n n a 11 e.
6958:
6959: Nykyinen sotatila saattaa aiheuttaa naiset työkustannukset keskimäärin n. 65 %
6960: maallemme huomattavia tuonti- ja vienti- ja tarveainekustannukset 35 %. Tarveai-
6961: vaikeuksia, joista voi olla seurauksena yhä neista muodostavat tiiliputket pääasialli-
6962: laajentuva työttömyys. Valtioneuvosto on- simman menon. Kun on odotettavissa ro-
6963: kin tulo- ja menoarviossa vuodelle 1940 kennustoiminnassa huomattavaa vähen-
6964: esittänyt varatt·aV'aksi työttömyyden torju- nystä, on siitä seurauksena rakennustiili-
6965: miseen huomattavat määrärahat, mutta valmistuksen supistuminen. Tämän vuoksi
6966: kun momenttien perusteluissa ei nimen- olisi tiilitehtailla mahdollisuus lisätä huo-
6967: omaan mainita salaojitusta työttömyys- mattavasti salaojaputkituotantoansa, joten
6968: työnä, pidämme tarpeelHsena kiinnittää ne välttyvät työvoimansa suuremmasta su-
6969: eduskunnan huomiota asiaan. pistamisesta. Kun useissa tehtaissa sitä-
6970: Salaojitus on osoittautunut oikein suori- paitsi valmistus on mahdollista läpi talven,
6971: tettuna Suomessakin erinomaiseksi pelto- on salaojaputkimenekin lisääntymisenä tär-
6972: maiden kuivatuksessa. Paitsi, että se ai- keä merkitys työttömyyden torjumisessa
6973: heuttaa huomattavan suuren sadonlisäyk- myös talvisin.
6974: sen, jonka lmnsantaloudellinenkin edulli- Varsinaisia salaojitustöitä voidaan maas-
6975: suus on varsin merkitsevä, tekee se mah- samme tehdä yleensä vain toukokuun
6976: dolliseksi maanviljelyksen koneistamisen. alust~a marraskuun puoliväliin. Tämän
6977: Silmällä pidettäessä rauhan aikaisia olo- vuoksi ja kun monilla maalajeilla salaoji-
6978: suhteita ja niiden kehitystä maalta muut- tustöiden suoritus onnistuu parhaiten kes-
6979: toineen ja yhä vaikeutuvine työvoimakysy- kikesällä, ei työttömyysvarojen myöntämi-
6980: myksineen, tällä mahdollisuudella on huo- sessä salaojitukseen olisi tehtävä aikarajoi-
6981: mattava yhteiskunnallinen merkitys. tuksia.
6982: Salaojitus onkin saavuttanut maanvilje- Salaojitusyhdistyksen laatimia valmiita
6983: lijäin keskuudessa yleisen kannatuksen. suunnitelmia on toteuttamatta yli 60,000
6984: Merkkinä siitä on m. m. salaojituksen voi- ha, mikä vastaa n. 180 milj. mik kustan-
6985: makas lisääntyminen vuosi vuodelta, niin nuksia. Lisäksi Salaojitusyhdistys suun-
6986: että se viiden viime vuoden aikana on nittelee nykyään vuosittain 14,000-20,000
6987: kohonnut lähes 2 1/2 kertaiseksi ollen tänä ha, vastruten 50-60 milj. mk kustannuksia.
6988: vuonna nyt jo lähes 6,000 ha. Jos avus- Tämänkin puolesta on mahdollista heti si-
6989: tuksia työttömyyden torjumiseksi myönnet- joit1Jaa hyvin huomattavia määriä työttö-
6990: täisiin salaojitukseenkin, olisi ilmeisesti miä näihin töihin.
6991: odotettavissa vielä huomattavampi nousu Kun salaojitustöitä suoritetaan melkein
6992: salaojitusten suorituksessa. kaikkialla Suomessa, on monilla kunnilla
6993: Salaojituskustannuksista tekevät mrsi- mahdollisuus sijoittaa työttömiänsä useissa
6994: IV,54. - Lampinen y. m. 151
6995:
6996: tapauksissa viipymättä oman kuntansa toja, kuin viime työttömyyskautena vv.
6997: alueella oleville salaojitustyömaille. Kun 1932-1934.
6998: salaojitusten yhteydessä suoritetaan huo- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
6999: mattavia niskaojien ja viemäreiden kaivuu- kunnioittaen,
7000: töitä, joita voidaan tehdä myöhään syk-
7001: syllä tai talviaikanakin, lisää sekin työtilai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
7002: suuksia. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. V luvun
7003: Kysymyksessäolevat työt voidaan suorit- kohdalle 2 milj. markan ja 20 Pl.
7004: taa työttömyyden lieventämiseksi osoitetta- IV luvun kohdalle samoin 2 milj.
7005: villa varoilla. markan määrärahan avustuksiksi ja
7006: Avustusten myöntämisessä pidämme tar- lainoiksi salaojituksen edistämistä
7007: koituksenmukaisena noudattaa samoja eh- varten.
7008:
7009: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
7010:
7011: J. Emil Lampinen. Kalle Kämäräinen.
7012: Kauno Kleemola. Kalle Joukanen.
7013: T. N. Vilhula. Akseli Brander.
7014: Eero Nurmesniemi. Juho Paksujalka.
7015: Heikki Soininen. Tauno Saukkonen.
7016: Anton Suurkonka. Aapo Inkinen.
7017: Viljami Kalliokoski. M. 0. Lahtela.
7018: K. Määttä. Vilho H. Kivioja.
7019: Kaarlo Mikkola. Antti Kemppi.
7020: Yrjö Schildt. A. Halonen.
7021: Antti J. Rantamaa. Lauri Murtomaa.
7022: Kaapro Huittinen. Albin Asikainen.
7023: S. Salo. Eino Möttönen.
7024: L. Heljas. Lauri Kaijalainen.
7025: Tilda Löthman-Koponen. Matti Pärssinen.
7026: Aino Luostarinen. U. A. Wirranniemi.
7027: Einari Karvetti. Juhani Leppälä.
7028: 152
7029:
7030: IV,55. - Rah. al. N:o 43.
7031:
7032:
7033:
7034: Piippula y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi
7035: Villakeskus Oy: lle.
7036:
7037: Eduskunnalle.
7038: Villalkaupan järjestämättömyys on huo- ma;rkkaa. Osaikkaina ovat perustajien ohella
7039: mattavasti !heikentänyt maa:lP'IIle lammas- maanvilj,elysseurat, eräät osuustoiminnalli-
7040: talouden kannattavaisuutta. Villatehtaat set ikeSkuslii!klkeet, osa yksi'tyisiä maanvilje-
7041: ovat yleensä hankkineet villan välittäjien, lijöitä setkä vil'latehtaita. Yhtiön tarkoi-
7042: agenttien avulla. Villa on joutrmut tällöin tuksena on pyrlkiä siihen, että lammas-
7043: kulkemaan tavallisesti useiden voittoa ta- talous kehittyisi ja että villantuottajat sai-
7044: voitteLevien välikäsien kautta. Laatumaksu- sivat vi!llasta kohtuullisen ja oikeudenmu-
7045: t~JJpaa ei !kaupassa myöskään ole noudatettu. kaisen, tavaran laatua vastaavan hinnan.
7046: LllJllpaanomistajien villasta saama hinta On siis huomattava, että Vill~eskus Oy:n
7047: onkin muodostunut kohtuuttoman alhai- toiminta tulee täJhtäämään samalla koti-
7048: seksi, saattaen olla 10-15 marikkaa'kin ki- maisen villan laadun parantamiseen. Yhtiön
7049: lolta. Hyvi.Jn yleistä o:n myöskin villan taholta tullaan, olemalla m. m. läheisessä
7050: vai.htolkauppa, jossa ei myöskään käytetä yhteistyössä maataloudellisten neuvontajär-
7051: laatumaksutapaa. Tässäkin !kaupassa on jestöjen ikanssa, antamaan ohjausta ja neu-
7052: villan hinta ollut flrohtuuttoman alhainen. vontaa l~JJmpaanomistajiUe villan tuottami-
7053: Villakauppa nykyisellään ei myösikään ole sessa, ikuten lampaiden hoidossa, villan kä-
7054: voinut vaikuttaa ~otimaisen kauppa>villan sittelyssä ja kauppakuntoon saattamisessa.
7055: laatuun parantavasti. Villalkeskus Oy:n toimipai!kika on Tam-
7056: Kuten tun:nettua, on maassamme nyttem- pere, jossa on vuokra;ttuna konttori ja va-
7057: min ryhdytty järjestämään villakauppaa ja rastosuoja. Villaikeskukse:n henikilökunnan
7058: siten poistamaan erästä larnmasta'loutemme muodostavat johtaja, varastopäällysinies,
7059: kehitystä haittavaa tekijää. Maatalousseu- yiksi konttoristi, p~aja ja tarpee'llinen
7060: rojen Keskusliitossa v. 1938 pidetyssä vil- määrä lajittelijoita.
7061: lantuotannon edistämistä käsittelevässä neu- Yhtiö ostaa villaa maan eri osista jolko
7062: vottelukokouksessa asetettiin villa.n kauppaa väHkäsien kautta tai suoraan vil~antuotta
7063: järjestämään erityinen villakauppatoimi- jilta. Villakeskuksessa villa lajiteliaan ja
7064: kunta. Tämä toimiikunta päätti sittemmin myydään tehtaille. VillantuottajiHe makse-
7065: perustaa Villakeskus Oy. nimisen osake- taan tavarasta hinta laadun mukaan (ensin
7066: yhtiön harjoittamaan kotimaisen villan käteisellä perushinta ja sitten ku:n villa on
7067: kauppaa. Yhtiön yhtiöjärjestys vahvistet- Villakeskus Oy:ssä lajiteltu, lisähinta).
7068: tiin v:n 1939 alussa ja on yhtiö nyttem- Villan ikerääjiiksi maaseudulla on ajateltu
7069: min aloittanut käytännölliset järjestelytyöt saatavaksi ikauppa:liikikeitä. MallJlliesseurat
7070: toimintaansa varten. Yhtiön perustajina y. m. paikalliset maataloudelliset yhdistyk-
7071: ovat Maatalousseurojen Keskusliitto, Maa- set tulevat opastamaan vrllantuottajia ja
7072: taloustuottajain Keslkusliitto, Lampaan- ja avustailllaan osaltaan, paikalliset olosuhteet
7073: vuohenhoitoyhdistys, Pienviljelijäin Kes- tuntien, villan keruun järjestelyä. Villan
7074: kusliitto ja Hämeen-Satakunnan maanvil- osto on tarkoitus saattaa alkuun jo kulu-
7075: jelysseura. Yhtiön osakepääoma on 500,000 vana vuo:nna, mikäli vi'llatehtaat auttavat
7076: IV,55. - Piippula y. m. 153
7077:
7078: asian järjestelyä myöntämällä ostoa varten · samme ruinikäänlaista tuotantosuojaa, !kuten
7079: etumaksua. on asianlaita eräiden muiden maatalouden
7080: Villan osto .tu[ee tapaihtumaan etupäässä alojen suhteen. Tähänkin nähden olisi val-
7081: keväällä ja syiksyllä, jolloin Villwkeskus tiovallan taholta syytä edullisen lainan
7082: Oy:n vwrastossa ,tulee olemaan varastoituna muodossa tukea puheena olevaa yritystä,
7083: villaa pysyväisesti sekä keväällä että syk- jonka toiminta tähtää elllll.en muuta vähä-
7084: syllä, !kumpanakin vuodenaikana arviolta varaisten maataloudenharjoittajain aseman
7085: noin 150,000 kiloa. (Toisinaan o:n. varasto parantamiseen. Se seikka, että Villakeskus
7086: tietenlkin huomattwvasti'kin suurempi.) Osto- Oy: n toiminta edistää myös omavaraisuus-
7087: kausina tullisi siis olemaan pääomwa sidot- pyrikimyiksiämme ja tulee siten puolustus-
7088: tuna pysyväisesti !kyseessä olevaan raaka- valmiutenrmekin hyväksi, on erittäin tärkeä
7089: aineeseen (laslkien pesemättömän villan hin- varsinkin nylkyään, jolloin kansainväliset
7090: naksi 30 mk kilolta) noin 4.5 milj. mark- suhteet ovat vakavasti häiriintyneet ja jol-
7091: kaa. Mainitunsuuruinen liikepääoma tulisi loin ulkomaisen raaka-aineen saanti saattaa
7092: siis yhtiöllä o'lla, jotta villan jatkuva osto ennenpitkää muodostua peräti vailkeaJksi,
7093: voisi olla mwhdollista. Tätä varten olisi kenties tulla m8!hdottomaksikin. Meidänkin
7094: Villakeskus Oy: n saatwva edullista lainaa. maassamme on siis kaikin tavoin pyrittävä
7095: Villat~htaiden taholta on ilmoitettu, että kehittämään !kotimaista rawka-ainetuotantoa.
7096: tehtaat voivat villan ostossa myöntää etu- Edelläolevan perusteella ja ottaen huo-
7097: maksua, mutta eiwät kuitenlroan mitelllkään mioon, että Villakeskus Oy: n · liiketoiminta
7098: niin paljoa, että mainitusta liikepääoman tulee tarkoittamaan villan hinnan ja koti-
7099: tarpeesta voitaisiin kokonaan vä:lttyä. Tä- maisen kauppavillan laadun pwrantwmista
7100: män etumaksun huomioonottaen on arvioitu, eiikä yhtiö tule tavoittelemaan itselleen var-
7101: että lainaksi !kyseessä olevaa liikepääomaa sinaista taloudellista etua, ··tulisi kyseessä
7102: varten riittäisi 2,000,000 markkaa. Ottaen olevan lainan olla korottoman tai mahdolli-
7103: huomioon, että Villakeskus Oy:n toiminta simman huoikealkorkoisen. Kun kuitenkin
7104: tarikoittaa erään maataloutemme tärkeän on ilmeistä, että yihtiöllä tuLee olemaan
7105: elinkei:n.ohaaran, jbta harjoittavat lähinnä monia vaikeuksia voitettavamvan, on kat-
7106: pienviljelijät, tukemista ja silläkin tavoin sottava, että myönnettävä laina vastaa tar-
7107: yleisen edun edi,stämistä samalla kuin yh- koitustaan oikeastaan vain sillä edellytyk-
7108: tiön toiminta tulee myös maamme oma- sellä, että se myönnetään ikorottomana.
7109: varaisuuspyrkimysten ja puolustusvalmiu- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
7110: den hyvälksi, on perusteltu syy siihen, erttä
7111: kyseessä oleva 'laina myönnettäisiin valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
7112: v3iroista. Tämä laina tulisi siis olemaan tulo- ja menoarvioon 2 milj. markan
7113: samantapaista luottoa kuin eräille maa- suuruisen määrärahan avustuslai-
7114: taloudellisille tuotantolaitoksille on aikai- nan myöntämistä varten Villakeskus
7115: semmin myönnetty. Vielä on otettwva huo- Oy:lle.
7116: mioon, että lwmmastalous ei nauti maas-
7117:
7118: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
7119:
7120: J. Eri. Pilppula. Matti Luoma-aho. Matti Miikki.
7121: Eero Nurmesniemi. Kauno Kleemola. Antti Kemppi.
7122: E. M. Tarkkanen. Kalle Kirra. Eemil Luukka.
7123: T. N. Vilhula. Kaapro Huittinen. K. Määttä.
7124:
7125: 20
7126: 154
7127:
7128: IV,56, - Rah. al. N:o 44.
7129:
7130:
7131:
7132:
7133: Leppälä y. m.: Määriirahan osoittamisesta laatupalkkioiksi
7134: villantuottajille.
7135:
7136:
7137: E d u s k u n n a ll e.
7138:
7139: Maamme maatalouden kehittämisen pyr- villantuotantoamme lähemmäksi omavarai-
7140: kimyksenä viime vuosina on ollut omava- suutta.
7141: raistuminen mahdollisimman suuressa mää- Maamme lammaskannan lasketaan tällä
7142: rin, mikä onkin onnistunut sikäli, että usei- hetkellä olevan hieman toista miljoonaa
7143: siin maataloustuotteisiin, kuten leipävil- päätä, mikä vastaa noin 2.5 milj. kg villa-
7144: jaan, karjataloustuotteisiin, sianlihaan sekä tuotantoa. Yksistään tehdasteollisuus on
7145: kananmuniin nähden ollaan miltei omava- käyttänyt raaka-aineena villaa viime vuonna
7146: ralSla. ViHaan nähden, jonka kulutus noin 3.8 milj. kg, mikä vastannee yleensä-
7147: meillä maamme pohjoisen aseman ja siis kin tehdasteollisuuden villankäyttöä viime
7148: suhteellisen kylmän ilmaston vuoksi on vuosina. Tämän lisäksi on kotitalous y. m.
7149: suuri, olemme kuitenkin kaukana omava- tarvinnut noin 2 milj. kg. Suorastaan vil-
7150: raisuudesta. Tämä seikka saattaa muo- lana on siis käytetty vuosittain noin 5.s
7151: dostua maallemme kohtalokkaaksi jo yksis- milj.' kg. Tämän lisäksi on vielä otettava
7152: tään puolustusvalmiutta silmälläpitäen huomioon se villamäärä, joka on tuotettu
7153: kauppateiden sulkeutuessa ulkomaailmaan. ulkoa langoissa ja kankaissa. Tämä vas-
7154: Vaikka maassamme on luontaiset edelly- tannee noin 2.5 milj. kg, joten koko villa-
7155: tykset lammastaloudelle, ei se ole saanut tarpeemme on noin 8.3 milj. kg vuodessa.
7156: tarpeeksi laajaa kannatusta maanviljelijöi- Kun oman maan tuotanto on noin 2.5 milj.
7157: den keskuudessa, syystä että ulkolaisen vil- kg, on omavaraisuus viHaan nähden ainoas-
7158: lan myynti alhaiseen hintaan on painanut taan noin 30.1 %. Villateollisuuden raaka-
7159: kotimaisenkin villan hinnan alle tuotanto- aineena on omavaraisuus alle 10 %.
7160: kustannusten. Villatuotteiden ja muiden lammastuottei-
7161: Maamme villateollisuus perustuu suurim- den tuonti on viime vuonna ollut noin 400
7162: maksi osaksi ulkomailta tuotettuun viHaan. milj. mk. Toisina vuosina on tuotettujen
7163: Ottaen huomioon sen valtavan rahamäärän, villatuotteiden raha-arvo ollut edellämai-
7164: mikä näi:r:ollen vuosittain menee pois maas- nittua pienempi, mutta eräinä vuosina taas
7165: tamme, on tilanne nurinkurinen sekä en- suurempi.
7166: nenkaikkea epäkansantaloudellinen, koska Puolustusvalmiuttakin silmälläpitäen on
7167: meillä itsellämme on mahdollisuus tuottaa maamme lammaskannan pikainen lisäämi-
7168: villaa. r.aadultaan kelpaa kotimainen villa nen nyky hetken tärkeimpiä toimenpiteitä.
7169: tehdasteollisuutemme oikealla tavalla kaup- Alhaisten villan hintojen vuoksi eivät
7170: pakuntoon saatettuna vaativimpiinkin kau- maanviljelijämme kuitenkaan ryhdy tähän.
7171: kaisiin useiden asiantuntijalausuntojen mu- Kun lammaskannan lisääminen tapahtuu
7172: kaan. Näinollen saattavat erinäiset tehos- suhteellisen nopeasti, olisi jokaisesta teol-
7173: tustoimenpiteet valtiovallan taholta edistää lisuustarkoitukseen tuotetusta, määrätyt
7174: IV,56. - Leppälä y. m. 155
7175:
7176: vaatimukset täyttävästä villakilosta valtion nee nopeammin. Laadun mukaan maksettu
7177: varoista maksettava laatupalkkio nykyisenä palkkio on myös omiaan kiihoittamaan lam-
7178: aikana kyllin tehokas toimenpide villan- paanomistajia kehittämään lammanskantaa,
7179: tuotantomme lisäämiseksi. Toimenpiteestä mikä vähitellen johtaa siihen, että maamme
7180: koituisi nähdäksemme seuraavat edut. voi tuottaa kaikkein parhaimpiakin mah-
7181: Lampaiden lukumäärä nousisi ja samassa dollisia villalaatuja. Erikoisesti puolustus-
7182: suhteessa villantuotantomme omavaraisuus. valmiuttamme silmälläpitäen on myös tär-
7183: Ulkolaisen oston kautta muihin maihin keätä kehittää suomalaisen lampaan villa
7184: menneet miljoonat säästyisivät kotimaahan puolustuslaitoksen tarpeita tyydyttäväksi.
7185: edistäen kansamme hyvinvointia ja veron- Kuinka suurena kyseeilinen laatupalkkio
7186: maksukykyä. Lampaanomistajat ovat suu- mahdollisesti olisi maksettava ja millä ta-
7187: relta osalta vähäväkisiä pieneläjiä, joiden valla järjestettävä, sen voisi parhaiten
7188: maatalousharrastusten tukeminen ja heikon hallitus selvityttää. On tosin eräillä ta-
7189: aseman parantaminen on yhteiskunnan tär- hoilla suunniteltu jaettavaksi tuotettu villa
7190: keimpiä kysymyksiä. Valtiovallan anta- kolmeen luokkaan tärkeimpien ominaisuuk-
7191: masta tuesta karjataloudenemme sekä vil- sien mukaan, jolloin parhaimmalle voitai-
7192: jantuotantoon tulevat osallisiksi pääasiassa siin maksaa laatupalkkiota mk 10: - ki-
7193: viljavimpien seutujemme maanviljelijät. lolta, sekä seuraavalle mk 5: - kilolta kol-
7194: Sensijaan lammastalouden keskittyessä ka- mannen eli huonoimman luokan jäädessä
7195: ruimmille seuduille sekä maan pohjois- ja ilman laatupalkkiota. Tähän tarkoitukseen
7196: itäosiin, näiden seutujen viljelijät jäävät on laskettu tarvittavan noin 2 miljoonaa
7197: kokonaan osattomiksi maatalouden tukemis- markkaa.
7198: toiminnasta. Tasapuolisuuden vuoksi on Edelläolevan perusteella ehdota;mme kun-
7199: oikein ulottaa tämä toiminta myös näille nioittaen,
7200: heikoimmille viljelysalueille ja niiden asuk- että Eduskunta ottaisi valtion
7201: kaille, ahtaissa oloissa oleville pieneläjille vuoden 1940 tulo- ja menoarvioon
7202: ja pienviljelijöille. Sitä mukaa kuin lam- 2 milj. markan määrärahan jaetta-
7203: mastaloutemme heikko asema parantuu vaksi laatupalkkioiksi villantuotta-
7204: muodostuen kannattavammaksi, elpyy har- jille hallituksen lähemmin määrää-
7205: rastus jalostukseen ja lammaskanta para- mällä tavalla.
7206:
7207: Helsingissä syyskuun 13 p:nä 1939.
7208:
7209: Juhani Leppälä. T. A. J anhonen.
7210: J. Eri. Pilppula. Tauno Saukkonen.
7211: Antti Kemppi. Eino Möttönen.
7212: Juho Paksujalka. U. A. Wirranniemi.
7213: Kalle Kirra. Antti Kukkonen.
7214: Matti Luoma-aho. Kauno Kleemola.
7215: Heikki Soininen. T. N. Vilhula.
7216: Matti Miikki. S. Salo.
7217: Matti Tolppanen. Tilda Löthman-Koponen.
7218: Albin Asikainen. Kalle Kämäräinen.
7219: Kalle Joukanen. Kaapro Huittinen.
7220: Antti Halonen. Antti Junes.
7221: Vihtori Vesterinen.
7222: 156
7223:
7224: IV,57. - Rah. al. N:o 45.
7225:
7226:
7227:
7228:
7229: Teittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
7230: pienviljelijöille maatalouskoneiden hankkimista varten.
7231:
7232:
7233: E d u s k u n n a ll e.
7234:
7235: Olemme tänään tehneet toivomusaloit- nähden onkin niin ollen otettava harkitta-
7236: teen, joka koskee maataloustuotannon edis- vaksi, eikö määrätyn ajan kuluessa hankit-
7237: täruisrahastosta elokuun 11 päivänä 1938 tujen koneiden hinnasta olisi myönnettävä
7238: annetun lain muuttamista siten, että pien- osa, esim. 30 %, suoranaisena valtionavus-
7239: v.iljelijäin konehankintoja voitaisiin ny- tuiksena ja menoarvioon tarkoitusta varten
7240: kyistä: paremmin edistää ja että rahastosta otettava tarpeellinen mää1räraha, esim. 7
7241: voitaisiin pienviljelijöille ja heidän kone- milj. mk.
7242: yhtymilleen myöntää korottornia lainoja Edellisen perusteella esitämme kunniDit-
7243: maatalousmoottorien poltto- ja voiteluainei- tavasti,
7244: den perusvarastojen hankkimiseksi.
7245: Yksinomaan lainoja myöntämällä ei pien- että Eduskunta ottaisi vuoden
7246: viljelijäin konekysymystä kuitenkaan saada 1940 tulo- ja menoarvioon 7 m~1j.
7247: olosuhteiden vaatimaan riittävän nopeaan markan suuruisen siirtomäärärahan
7248: ratkaisuun. Tarvittavan oman pääoman avustusten myöntämiseksi pienvilje-
7249: hankinta kohtaa useissa tapauksissa voitta- lijöille ja heidän koneyhtymilleen
7250: mattomia esteitä. V aikeutuneeseen yleis- maatalouskoneiden hankkimiseksi.
7251: poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen
7252:
7253: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
7254:
7255: Sulo J. Teittinen. T. M. Kivimäki.
7256: Arvo Ketonen. Mandi Hannula.
7257: Sulo Heiniö.
7258: 157
7259:
7260: IV,5s. - Rah. al. N:o 46.
7261:
7262:
7263:
7264:
7265: Teittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin
7266: konekursseja varten.
7267:
7268:
7269: E d u s k u n n a ll e.
7270:
7271: Olemme tänään tehneet toivomusaloit- silloin erikoisesti 16-19-vuotiaisiin ma.a-
7272: teen, joka koskee maataloustuotannon edis- talouskerholaisiin. Sopivia koulutuskes-
7273: tämisrahastosta elokuun 11 päivänä 1938 kuksia ovat maatalouskoulut, joita on eri
7274: annetun lain muuttamista siten, että pien- puolilla maata. Ne olisi vain varustettava
7275: viljelijäin konehankintoja voitaisiin ny- opetust~ varten tarpeellisilla koneilla ja
7276: kyistä paremmin edistää ja että rahastosta hankittava teknillisesti päteviä lisäopettajia
7277: voitaisiin pienviljelijöille ja heidän 'kone- sekä varattava apurahoja kursseille saapu-
7278: yhtymilleen myöntää korottornia lainoja ville henkilöille.
7279: maatalousmoottorien poltto- ja voiteluainei- Edellisen perusteella esitämme kunnioit-
7280: den perusvarastojen hanJrudmiseksi, sekä tavasti,
7281: rahaasia-aloitteen 7 milj. markan suuruisen
7282: siirtomäärärahan vara.amisesta vuoden 1940 että Eduskunta päättäisi vuoden
7283: tulo- ja menoarvioon avustusten myöntä- 1940 tulo- ja menoarvioon ottcta
7284: miseksi pienviljelijöille ja heidän koneyhty- 500,000 markan määrärahan pien-
7285: milleen maatalouskoneiden hankkimiseksi. viljelijäin konekursseja varten, josta
7286: Koneiden hankinnan ohella on huoleh- 300,000 markkaa käytettäisiin tar-
7287: dittava myös niiden käytön ja hoidon ope- peellisten opetuskoneiden hankkimi-
7288: tuksesta. Tällöin on huomattava, että ko- seksi maatalouskouluille, 150,000
7289: neiden vakinaiset 'käyttäjät poikkeukselli- markkaa lisäopettajien palkkaami-
7290: sissa olosuhteissa ensimmäisinä joutuvat seksi ja kurssien polttoaine- y. m.
7291: jättämään rauhanaikaiset tehtävänsä, joten menoihin sekä 50,000 markkaa apu-
7292: on ajoissa huolehdittava myös varatyövoi- rahoiksi varattomille konekurssien
7293: man kouluttamisesta. Puolustustehtäviin osanottajille.
7294: yli-ikäisten miesten ohella kiintyy huomio
7295:
7296: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
7297:
7298:
7299: Sulo J. Teittinen. T. M. Kivimäki.
7300: Arvo Ketonen. Mandi Hannula.
7301: Sulo Heiniö.
7302: 158
7303:
7304: IV,59. - Rah. al. N:o 47.
7305:
7306:
7307:
7308:
7309: Linna y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen puutarha-
7310: viljelijäin liiton käytettäväksi vanhojen omenapuiden
7311: uudestaan varttamista varten.
7312:
7313:
7314: E d u s k u n n a 11 e.
7315:
7316: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä väHä kannalla. Tänäkin syksynä pilaantuu
7317: vuodeksi 1940 ei esiinny mitään lisäyksiä tuhansia kiloja kauppakelpoista tavaraa
7318: puutarhaviljelyksen edistämistyön hyväksi. puhumatta:kaan teollisuustarkoituksiin so-
7319: Tämän johdosta allekirjoittaneet esittävät veltuvista omenaista, joita nyt mätänee hy-
7320: kunnioittaen eduskunnalle seuraavaa. vin huomattavia määriä.
7321: Useitten vuosien aikana ovat eräät kan- Vakava käsityksemme on, että katsoen
7322: sanedustajat tehneet eduskunnalle esityksiä hedelmäviljelyksen asemaan pienmaatalou-
7323: ja rahaasia-aloitteita, joiden tarkoituksena dessa ja sen merkitykseen kansantalou-
7324: on ollut kohottaa kotimaista puutarhatuo- dessa, tulisi tämän alan neuvonta keskittää,
7325: tantoa. Tietämämme mukaan myös maa- jotta kaikki taito ja kokemus, sekä ulko-
7326: taloushallitus on ensi vuodeksi tehnyt useita maisen ja kotimaisen tämän erikoisalan tut-
7327: varsin tärkeitä ja tärllä hetkellä ajankohtai- kimustyön tulokset voitaisiin mahdollisim-
7328: sia puutarhatuotannon kohottamista ja suo- man edullisesti käyttää hedelmäviljelylk-
7329: jaamista tarkoittavia esitylksiä, joita kui- semme kehittämisen hyväksi. Keskittämi-
7330: tenkaan ei ensi vuoden tulo- ja menoarviossa sellä voidaan saada järjestelmällisyyttä tä-
7331: ole otettu huomioon. män alan neuvontaan ja suunnitelmalli-
7332: Katsoen nykyiseen tilanteeseen, jolloin suutta itse tuotantoon.
7333: kaikki mahdolliset tuotantoalat on huomioi- Vuosien kuluessa on edellämainittu kes-
7334: tava kansan ravitsemisessa kotimaisilla tuot- kittämistarve kasvanut ja tähän asti jat-
7335: teilla, rohkenemme, puutarhatuotannon kan- kunut tilanne osoittautunut kestämättö-
7336: santaloudelliseen merkitykseen ja mahdolli- mäksi. Emme voi odottaa parannusta he-
7337: suuksiin viitaten, kiinnittää eduskunnan delmäkaupan alalla, ellei ensiksi saada itse
7338: huomiota erääseen tällä hetkellä mieles- tavaraa sellaiseksi, että sitä voidaan mark-
7339: tämme tärkeään kysymykseen: puutarha- kinoille viedä. Senvuoksi olisi neuvonta-
7340: tuotteiden kaupan organisoimiseen. työtä edelleen kehitettävä ja keskitettävä
7341: Kun näiden tuotteiden kauppa on ny- se asianomaisen alan ammattiliiton käsiin.
7342: kyään täysin järjestämättä, aiheuttaa se Tehtävä, joka tällöin ensiksi tulee esille,
7343: suurta vahinkoa tuottajille ja saattaa ku- on kauppakelvottomien vanhojen omenapui-
7344: luttajien keskuudessa epävarmutta niiden den uudestaan varttaminen kauppakelpoi-
7345: hankintaan nähden. Selvimpänä tämä huo- silla laaduilla. Tätä työtä on jossakin mää-
7346: mataan osuuskaupoissa, joissa sittenkin on llin jo suoritettukin, mutta sitä olisi huo-
7347: yritetty jotakin tehdä, ja joissa onkin tällä mattavasti tehostettava. Jotta tätä työtä!
7348: alalla päästy lyhyt askel eteenpäin. Ei voitaisiin vapaasti ja tehokkaasti suorittaa,
7349: kuitenkaan voida sanoa, että esim. omenien tulisi sen tukemiseksi saada valtion avus-
7350: kauppa vieläkään olisi mitenkään tyydyttä- tusta.
7351: IV,59. - Linna y. m. 159
7352:
7353: Edelläolevaan viitaten, saamme kunnioit- tarhaviljelijäin liiton käytettäväksi
7354: taen esittää, vanhojen omenapuiden uudestaan
7355: varttamista varten sekä 80,000 mar-
7356: että Eduskunta ottaisi vuoden kan määrärahan hedelmäviljelyskon-
7357: 1940 tulo- ja menoarvioon 100,000 sulentin palkkausta ja matkakuluja
7358: ma.rkan määrärahan Suomen puu- varten.
7359:
7360: Helsingissä: 15 päivänä syyskuuta 1939.
7361:
7362: Jalmari Linna. Matti Lepistö.
7363: Valfrid Eskola. Frans Mustasilta.
7364: 160
7365:
7366: IV,Go. - Rah. al. N: o 48.
7367:
7368:
7369:
7370:
7371: Pohjannoro y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
7372: kotiteollisuuden edistämiseksi.
7373:
7374:
7375: E d u s k u n n a ll e.
7376:
7377: Viitaten vuoden 1938 valtiopäiville jäte- avulla on voitu myöskin edullisesti yleistä
7378: tyn toivomusaloitteen N: o 81 perusteluihin pulatilannetta lievittää, saamme kunnioit-
7379: (Liitteet IX, 6), joka koski kotiteollisuu- taen ehdottaa,
7380: den edistämistä maassamme eritoten neu-
7381: vontatyötä tehostamalla ja huomauttaen että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
7382: erikoisesti tämän nevontatyön suuresta valtion tulo- ja menoarvioon kotiteol-
7383: merkityksestä nykyisenä ajankO'htana, jol- lisuuden edistämiseen hallituksen
7384: loin työttömyystilanne jälleen näyttää uh- esittämän 650,000 markan määrära-
7385: kaavalta vähävaraisen maaseutuväestönkin han lisäksi 600,000 markkaa eli kaik-
7386: keskuudessa, ja ikun aina aikaisemmin täl- kiaan 1,250,000 markan määrärahan.
7387: laisissa pulatilanteissa kotiteolLisuustyön
7388:
7389: Helsing,issä syY'skuun 11 päivänä 1939.
7390:
7391: A. Pohjannoro. Albin Asikainen.
7392: Kyllikki Pohjala. Aino Luostarinen.
7393: Matti Tolppanen. Mandi Hannula.
7394: Tilda Löthman-Koponen.
7395: 161
7396: IV,61. - Rah. al. N:o 49.
7397:
7398:
7399:
7400:
7401: Pohjannoro y. m.: i~fäärärahan osoittamisesta naislwti-
7402: teollisttuskoulun perustamiseksi 1Jfikkeliin.
7403:
7404:
7405: E d u s k u n n a ll e.
7406:
7407: Jo useitten vuosien aikana on Mikkelin varten vapaan tontin edulliselta paikalta
7408: läänissä ollut tuntuva puute naiskotiteolli- sekä myöntämään aluksi viiden vuoden ai-
7409: suuskouluista. Niinpä vuosina 1935-36 kana koulua varten 10,000 markan suurui-
7410: miltei kaikki Mikkelin läänin kotiteolli- sen vuosittaisen avustuksen. Mikkelin lää-
7411: suusyhdistyksen alueella olevat kunnat nin kotiteollisuusyhdistys on jo kahtena
7412: asettuivat puoltamaan sanotun yhdistyksen vuotena tehnyt esityksen puheenaolevan
7413: anomusta uuden kiertävän naiskotiteolli- koulun perustamisesta. Kun tällaisen val-
7414: suuskoulun perustamisesta lääniin. Kun tion kiinteän naiskotiteollisuuskoulun pe-
7415: tämä koulun perustaruisanomus kuiteJ:l/kin rustaminen juuri nykyisenä ajankohtana
7416: tuli hylätyksi, on yhdistyksen taholla asiaa olisi laajan pienviljelijäväestönkin etujen
7417: edelleen harkittaessa tultu siihen tulokseen, mukaista, kunnioittaen ehdotamme,
7418: että läänin kotiteollisuusopetuksen kan-
7419: nalta olisikin kiinteä naiskotiteollisuus- että Edttsktmta ottaisi vuoden
7420: koulu tulEVaisuuteen nähden paljon edul- 1940 valtion talousarvioon 1,500,000
7421: lisempi. Tästä johtuen on edellämainitun rnarkan rnäärärahan valtion kiin-
7422: yhdistyksen anomuksesta Mikkelin kaupun- teän naiskotiteollisuuskoulun perus-
7423: ginvaltuusto suostunut luovuttamaan siinä tamista, oman koulutalon rakenta-
7424: tapauksessa, että Mikkelin kaupunkiin pe- mista ja jatkuvaa ylläpitoa varten
7425: rustettaisiin valtion toimesta kiinteä kaksi- 1~fikkelin kattpungissa.
7426: osastoinen naiskotiteollisuuskoulu, koulua
7427:
7428: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1939.
7429:
7430: A. Pohjannoro. Aino Luostarinen.
7431: J. F. Tolonen. Alex Hämäläinen.
7432: Matti Tolppanen. Tilda Löthman-Koponen.
7433: Albin Asikainen. Antti J. Rantamaa.
7434:
7435:
7436:
7437:
7438: 21
7439: 162
7440:
7441: IV,62. -Rah. al. N:o 50.
7442:
7443:
7444:
7445:
7446: Lampinen y. m.: Määrärahan osoittantisesta Laidunyhdis-
7447: tykselle konsulentin palkkaamiseksi Lapin lääniä varten.
7448:
7449:
7450: E d u s kun n a ll e.
7451:
7452: Lapin läänissä on nurmiviljelykseen pe- mi:en satoa voida edullisesti käyttää val-
7453: rustuva ikotieläintailous tärkein rahatulojen kuaisrikkaan tuorerehun valmistamiseen.
7454: antaja maataloudessa. Esimertldksi tili- Rehuomavaraisuuspyrkimytksissä onkin La-
7455: vuonna 1936-37 saatiin Perä-Pohjolan pin läänissä toimenpiteet ensitkädessä koh-
7456: maanviljelysseuran kirjanpitotiloilla koti- disiettava laiduntalouden kehittämiseen
7457: eläinten välityksellä 70 % maatalouden ko- selkä heinän määrän lisäämiseen ja sen laa-
7458: konaistuotosta ja lähes 80% maatalouden dun parantamiseen. Koska laidunviljelyik-
7459: rahatuloista. Kotieläintalouden järjestely sellä on täällä mahdollista saada eduillisim-
7460: vaikutt.aa niin ollen hyvin ratkaisevasti min valtkuaisrikasta ja väkevää rehua, olisi
7461: maatalouden kokonaistulokseen. ruokintaomavaraisuuden lisäämiseksi sekä
7462: Karjan tuotantotaso on Lapin läänin tuotantotason parantamiseksi tuotettava en-
7463: alueella nykyisin alhainen (n. 1,300-1,500 tistä suurempi osa vuosituotannosta laidun-
7464: kg maitoa), mistä johtuen karjatalouden kautena. Tästä tarjoaa karjantarkastus-
7465: kannattavaisuus ei voi muodostua hyväksi. tilasto Lapin läänin alueeltaikin esimerk-
7466: Alhainen tuotanto johtuu lähinnä rehun kejä. Niillä tiloilla, joissa öljyväkirehun
7467: puutteesta ja sen heikosta laadusta. Tämä ja väkirehun mruärä y(leensälkin on pieni,
7468: koskee varsinkin kesäkautta, sillä heikoilta mutta karjan tuotanto olosuhteisiin nähden
7469: metsä- ja suolaitUIIllilta saa karja varsin kuiJtentki:n hyvä, on laidunruokinta poik-
7470: niukasti ·r~hua. Maidontuotanto onkin lai- keuksetta huomattruvasti keskimääräistä pa-
7471: duntamisaiikana yleisesti lie'hmää ja päivää rempi. Tätä tietä on ruokinnan omavarai-
7472: kohti alhaisempi ku1n sisäruokinta-aikana, suutta voitu siis lisätä tuotannon siitä
7473: ja lisä!ksi lehmien kuntokin kesäaikana kärsimättä.
7474: heikkenee. Edellä esitetyistä syistä on nii- Kun luonnon suomat mruhdollisuudet La-
7475: den toimenpiteiden merkitys, jotka !kohdis- pin läänin alueella ovalt sopivimmat juuri
7476: tetaan nurmi- ja laidunviljely<ksen !kehittä- heinä!kasvien menestymiselle, ovat mruhdolli-
7477: miseen ja niiden tarjoamien mahdollisuuk- suudet satoisaan laidunviljely!k:seen myös-
7478: sien entistä parempaan hyväksikäyttöön, kin hyvät. Tätä osoittavat laiduntarkkailu-
7479: Lapin läänin maatalouden edistämistyössä tulO'kset. Esim. Alatorniossa Perä-Pohjolan
7480: erilkoisen suuri. kansanopiston peltolaitumen sato oli v. 1938
7481: Tyydyttävän tuotantotason saavuttami- keskimäärin 2866 ry, 350-375 kg sv ja
7482: nen kotoisilla rehuilla sisäruokintakautena 3648 kg maitoa :ha kohti. Ry: n tuotanto-
7483: tuottaa Lrupi:n läänin alueella huomattavasti kustannus nousi 32 penniin.
7484: suurempia vaiikeuksia kuin muualla maassa. Asutusailueiden laidurrkysymys Lapin lää-
7485: Tämä johtuu lähinnä api.'lan huonosta viih- nin alueella on toistaiseksi myöSkin täydel-
7486: tyväisyydestä. Apilan puutteessa ei nur- lisesti selvittämä,ttä. Jotta tästä ei ajan-
7487: IV,62. - Lampinen y. m. 163
7488:
7489: pitikään muodostuisi eSitettä asutustilojen ja valliitsevien poi'klkeuksehlisten olosuhtei-
7490: taloud~lliselle kehitykselle, ollisi siihenkin den sekä suuresti lisääntyneen työmäärän
7491: ajoissa kohdistettava riittävästi huomiota ja vuoiksi olisikin tär1keätä saada yhdistykselle
7492: hanik1ttruva käytännössä selvitystä. konsulentti Lrupin lääniä varten.
7493: Pyrittäessä !kehittämään kotoista Tehun- Asian tärkeyteen on myöskin Lapin !ko-
7494: viljelystä ja sitä tietä parantamaan karjan mitea kiinnittänyt huomiota. Komitean
7495: tuotantoa ja karjatalouden kannattavai- mietinnössä (s. 68) lausutaan m. m: , Vaikka
7496: suutta Lavin läänin alueella, on laidunky- karjalla sisäruokintalkaudeksi o[isilkin. jon-
7497: symyiksen järjestely mielestämme tärikein kinlaista rehua, kärsii se ilmeistä rehun-
7498: toimenpide. Kun täällä laidunikysymyikseen puutetta kesällä, siis aikana, joNoin rehun
7499: on kohdistunut viljelijäin taholta yhä li- saannin pitäisi oUa helpoimmin ja ikannat-
7500: sääntyvä mielenkiinto, voitaisiin epäiJle- tavimmin järjestettävissä. Laiduntalouden
7501: mättä sen ratkaisua helpottaa ja jouduttaa kehittäminen on senV'Uoksi maidontuotan-
7502: mahdollisimman rteholk<kaalla neuvonta- ja non !kohottamisen ensimmäisiä edellytyk-
7503: opastusltyöllä. Samalla vo1taisiin hankkia siä Lrupissa". LaiduiJJtalouden alalla suori-
7504: tähänastista tarkempaa selvitystä tutki- tettavan työn tehostamiseksi ehdottaakin
7505: mus- ja kokeiLutoiminnaLla niihin eriikois- komitea myönnettäväJksi Laidunyhdisty'k-
7506: kysymyksiin, jotka täällä tulevat esille lai- selle 60,000 markan vuosittaisen lisäapura-
7507: dun- ja nurmivi[jelyksessä. Laidunyhdis- han konsulentin palkkaamiseksi Perä-Poh-
7508: tyksellä, jolk:a maassamme huolehtii lai- jolaa ja Lruppia varten.
7509: duntaloudellisesta neuvon.trutyOOtä yhteis- Edehlä esitetyn perusteella saamme kun-
7510: toiminnassa yleisneuVJon.tajärjestöjen kanssa, nioittaen esittää,
7511: on mahdollisuus n1kyisen määri:ilrahan puit-
7512: teissa pitää !koko Pohjois-Suomea varten että Eduskunta ottaisi vuoden
7513: vain yksi konsulentti. Tästä syystä se ei 1940 tulo- ja menoarvioon 60,000
7514: wi !kiinnittää työn ohjaukseen. huomiota markan suuruisen määrärahan Lai-
7515: siinä määrin !kuin nykyinen taxve Lapin dunyhdistykselle konsulentin palk-
7516: läänin alueella vaaJtisi. ALueen laajuuden kaamiseksi Lapin lääniä varten.
7517:
7518: HeLsingissä syyskurun 13 päivänä 1939.
7519:
7520: J. Emil Lampinen. Eemil Luukka.
7521: M. 0. Lahtela. T. A. Janhonen.
7522: Lauri Kaijalainen.
7523: 164
7524:
7525: IV,63- Rah. al. N:o 51.
7526:
7527:
7528:
7529:
7530: Vilhula y. m.: Määrärahan osoittamisesta palsta- ja lapsi-
7531: avustusviljelmätoiminnan tukemiseksi.
7532:
7533:
7534: E d u s k u n n a ll e.
7535:
7536: V aitiovallan toimesta on maassamme vuo- noin 13.6 milj. markkaa. Kun toiminnan
7537: desta 1933 alkaen tuettu 2,000,000 markan kaikki rahalliset kustannukset olivat kun-
7538: vuotuisella määrärahalla pääasiallisesti maa- tien menot huomioon ottaen 3.1 milj. mark-
7539: seudulla n. s. palstaviljelystoimintaa varat- kaa, on täten toiminnan kautta voitu var-
7540: tomien, kunnan avustusta nauttivien tahi sin pienillä kustannuksilla tuottaa huomat-
7541: muuten heikossa taloudellisessa asemassa tavan paljon tärkeitä elintarvikkeita. Mai-
7542: olevien perheiden hyväksi. Valtion varoja nittakoon myöskin, että maa- ja kotitalous-
7543: on vuosina 1937-39 tähän työhön käy- neuvonta on toiminnan ohessa kohottanut
7544: tetty kahta eri linjaa nimittäin kuntien erittäin suuresti sekä perheen elättäjien
7545: huoltolautakuntien kautta niiden harkin- että muiden jäsenten ammattitaitoa ja an-
7546: tansa mukaan järjestämän palstaviljelystoi- tanut heille uskoa maahan ja luottamusta
7547: minnan sekä lapsiavustusviljelmätoiminnan omiin vmmnn. Toiminnan merkitys tältä-
7548: avustamiseen. Lisäksi on valtio kokonaan kin kannalta katsottuna on arvosteltava
7549: kustantanut viljelys- ja kotitalousohjauksen varsin suureksi.
7550: avustusta saaneille perheille. Lapsiviljel- Lapsiavustusviljelmien tuloksista mainit-
7551: mäavustuksista ovat päässeet' osallisiksi takoon erikseen, että vuodesta 1936 vuoteen
7552: vain sellaiset vähävaraiset perheet, joina 1938, siis kahden vuoden aikana, on näiden
7553: on ollut vähintään 6 ailaikäistä lasta. viljelmien satomäärät nousseet huomatta-
7554: Kun käsityksemme mukaan juuri nykyi- vasti. Niinpä perunasato nousi 1.5 kertai-
7555: sin vallitsevissa oloissa on tähän työhön seksi, vihannes- ja juurikasvisato 2.5 br-
7556: kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, taiseksi, herne-, sipuli- ja kurkkusato nelin-
7557: esitämme joitakin tietoja työn tähänasti- kertaiseksi, ohrasato 2-kertaiseksi, kevät-
7558: sista tuloksista. vehnäsato yli 9-kertaiseksi ja ruissato 2.5
7559: V. 1938 oli koko maassa n. s. vakioviljel- kertaiseksi, vain eräitä esimerkkejä maini-
7560: miä yhteensä 5,531, joista maaseudulla taksemme.
7561: 4,388 ja kaupungeissa 1,143. Puoliravinto- Erilaajuisten viljelmien sadoista v. 1938
7562: viljelmiä oli 708, kokoravintoviljelmiä 53 mainittakoon, että perhettä kohden saatiin
7563: ja lapsiavustusviljelmiä 926. Yhteinen sa- keskimäärin vakioviljelmillä perunaa 1,510
7564: tomäärä kaikilta viljelmiltä oli tällöin pe- kg maaseudulla, puoliravintoviljelmillä
7565: runaa 12 milj. kiloa, vihannesta ja juuri- 2,278 kg, kokoravintoviljelmillä 4,343 kg ja
7566: kasveja 2.2 milj. kiloa, hernettä, sipulia ja lapsiavustusviljelmillä 2,966 kg. Syömä-
7567: kurkkua 0.2 milj. kiloa ja syömäviljaa 1.4 viljaa saatiin kokoravintoviljelmillä per-
7568: milj. kiloa. Käypien hintojen mukaan las- hettä kohden keskimäärin 1,804 kg ja
7569: kettuna on palstaviljelystoiminnan kautta lapsiavustusviljelmillä 893 kg, vain eräitä
7570: täten saatujen elintarpeiden yhteinen arvo esimerkkejä mainitaksemme. Rahallinen
7571: IV,63. - Vilhula y. m. 165
7572:
7573: avustus kokonaisuudessaan vakioviljelmillä seessäolevaa työmuotoa tarkoitukseen onnis-
7574: oli keskimäärin 158 markkaa, josta valtion tuneena ja kustannuksiltaan hyvin hal-
7575: osuus 72 markkaa, puoliravintoviljelmillä pana.
7576: 685 markkaa, josta valtion osuus 329 mark- Vertauksen vuoksi mainittakoon, että
7577: kaa, kokoravintoviljelmillä 1,415 markkaa, lapsiavustusviljelmien viljelysavustus on
7578: josta valtion osuutta 893 markkaa ja lapsi- näinä vuosina ollut siis varsin pieni keski-
7579: avustusviljelmillä kokonaisavustus, joka määrin alle 1,000 markkaa koko perhettä
7580: suoritettiin kokonaan valtion varoista, 837 kohti, ollen se kuluvana vuonna viljelmien
7581: markkaa perhettä kohti. Täten on siis var- lisääntymisen vuoksi ainoastaan 650 mark-
7582: sin pienillä avustuksilla voitu kohottaa näi- kaa. Mutta esim. valtion virkamiehet ja
7583: den köyhien perhffiden pääasiallisesti siis toimenhaltijat saavat kuluvana vuonna
7584: oman työn kautta saamaa välttämätöntä lapsiavustusta toisesta lapsesta alkaen 2,100
7585: elintarvikesatoa erittäin huomattavasti. Li- markkaa yhtä lasta kohti.
7586: säksi mainittakoon, että lapsiavustusviljel- Nykyisessä väestöpoliittisessa tilanteessa
7587: millä kasvatettiin teuraspainoltaan noin 80 on ilman muuta pidettävä selviönä, että
7588: kilon painoinen sika. valtion on ryhdyttävä entistä voimakkaam-
7589: On selvää, että näiden perheiden toi- min tukemaan suuria vähävaraisia perheitä.
7590: meentulo on täten erittäin tärkeältä osal- Kasvaahan niiden piirissä huomattava osa
7591: taan tullut entistä turvatummaksi. Kulu- valtakunnan työvoimaakin. Tämä tukemi-
7592: neiden vuosien aikana onkin eri kunnissa nen tuskin voi oloissamme tapahtua riittä-
7593: jo varsin moni palstaviljelijäperhe vapau- vän tehokkaasti suoranaisia avustuksia an-
7594: tunut kokonaan kuntien huoltoavustuksen tamalla, sillä siihen eivät yhteiskuntamme
7595: nauttimisesta, joten siis palstaviljelystoi- varat varmaankaan riittäisi. Sensijaan me-
7596: minnan kautta voidaan mitä halvimmilla netelmä, jossa vedotaan voimakkaasti avus-
7597: valtion ja kuntien uhrauksilla vähentää tettavien oman avun tunteeseen ja jolloin
7598: huomattavassa määrässä kuntien huoltome- oma työ muodostaa tuloksesta vähintään
7599: noja. toisen puolen, on yhteiskunnan sekä avus-
7600: Nykyisenä aikana joutuu tällainen mah- tettavien kannalta suositeltavaa. Näissä
7601: dollisimman suuressa määrässä asianomais- suhteissa ovat käytännössä saadun koke-
7602: ten perheiden omatoimisuutta edistävä työ- muksen perusteella palsta- ja lapsiavustus-
7603: muoto entistä tärkeämmäksi m. m. sen tån- viljelmät täyttäneet suuretkin toiveet.
7604: den, että metsätaloustuotteittemme menekki Edellä mainitut näkökohdat huomioon-
7605: voi estyä pitkäksi aikaa aiheuttaen se ku- ottaen pitäisi mielestämme juuri nyt vallit-
7606: ten muutkin työtilaisuuksien vähenemiset sevassa raskaassa ja uhkaavassa tilanteessa
7607: työttöm:y-yttä ja hätää, erittäinkin juuri lisätä tulevalle vuodelle valtion tulo- ja
7608: vähävaraisen väestön keskuudessa. Mutta menoarviossa ehdotettua 2,000,000 mar-
7609: muutenkin on välttämätöntä myöskin kan- kan palstaviljelysmäärärahaa huomatta-
7610: san terveyden kannalta tukea näitä per- vasti. Varsinaista palstaviljelystoimintaa
7611: heitä, sillä m. m. kansanravitsemuskomitean varten pitäisi tulo- ja menoarviossa olla
7612: tutkimuksesta julkisuuteen annettujen tie- 2,000,000 markkaa, entisten lapsiavustusvil-
7613: tojen mukaan meillä normaalisinakin työ- jelmien jatkamiseen 1,000,000 markkaa ja
7614: aikoina juuri lapsirikkaat perheet ovat uusien lapsiavustusviljelmien ottamiseen,
7615: olleet heikosti ravittuja. Myös väestöpoliit- joista ei suinkaan maaseudulla ole puu-
7616: tinen komitea on kiinnittänyt huomiota tetta, 2,000,000 markkaa. Täten tulisi ta-
7617: lapsirikkaiden maaseutuperheiden aseman lousarvion kyseeiliselle momentille lisäystä
7618: kohottamiseen ja pitänyt tällöin nyt ky- yhteensä 3,000,000 markkaa. A vustettavien
7619: 166 IV,63. - Palsta- ja lapsiavustusviljelmät.
7620:
7621: perheiden lapsiluvun voisi myös alentaa 1940 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
7622: kuudesta ainakin viiteen. XV luvun 26 momentille lisäystä
7623: Esitetyn perusteella ehdotamme kunnioit- 3,000,000 markkaa palsta- ja lapsi-
7624: taen, avustusviljelmätoiminnan tukemi-
7625: että Eduskunta ottaisi vuoden seksi.
7626:
7627: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1939.
7628:
7629: T. N. Vilhula. Antti J. Rantamaa.
7630: Matti Tolppanen. ·Aino Luostarinen.
7631: Heikki Soininen. Tilda Löthman-Koponen.
7632: Kaarlo Mikkola. Eemil Luukka.
7633: Antti Kemppi. Vihtori Vesterinen.
7634: Viljami Kalliokoski. L. Heljas.
7635: Juho Paksujalka. Lauri Kaijalainen.
7636: Antti Halonen. Einari Karvetti.
7637: Kusti Arhama. U. A. Wirranniemi.
7638: Antti Junes. Eino Möttönen.
7639: Eero Nurmesniemi. Matti Pärssinen.
7640: Kalle Kämäräinen. M. 0. Lahtela.
7641: T. A. Jauhonen. Matti Miikki.
7642: Aapo Inkinen. Kalle Joukanen.
7643: Matti Luoma-aho. K. Määttä.
7644: Kalle Kirra. Yrjö Schildt.
7645: Kauno Kleemola. Mandi Hannula.
7646: Antti Kukkonen.
7647: 167
7648:
7649: IV,e4. - Rah. al. N:o 52.
7650:
7651:
7652:
7653:
7654: Kaijalainen y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
7655: maataloudellista rajaseututoimintaa varten neuvontatyön
7656: tehostamiseksi Pohjois-Suomen rajaseutualueella.
7657:
7658:
7659: E d u s k u n n a ll e.
7660:
7661: :Maassamme on harjoitettu valtiovallan seututoimintaa harjoittaa. Erikoisesti nam
7662: toimesta määrätietoista ja suunnitelmallista on laita Lapin ja Oulun läänin rajaseutu-
7663: maataloudellista rajaseututoimintaa vuo- osalla. Elintarviketuotanto on täällä edel-
7664: desta 1922 lähtien. Tal'koituksena on ollut leen heikko, noin 60-70% tarvittavasta
7665: nostaa rajaseutujen heikkoa taloudellista leipäviljasta on tuotav,a muualta, samoin
7666: tilaa, saattaa nämä jälelle jääneet seudut on esim. karjatalouden ja sikatalouden
7667: tasavertaiseen asemaan muun valtakunnan tuotto riittämätön. Heikosta maataloudel-
7668: kanssa ja siten osaltaan vahvistaa maan lisesta omavaraisuudesta johtuu, että väes-
7669: puolustuskuntoisuutta. Rajaseutukysymys tön toimeentulo on suuressa määrin riip-
7670: on myös ollut eduskunnan käsiteltävänä puvainen ansiotöistä. Kun ansiotyöt ja
7671: ja vuoden 1925 valtiopäivillä on edus- niistä saatavat palkat ovat riippuvaisia ta-
7672: kunta hyväksynyt laajan ohjelman raja- louselämän suhdannevaihteluista, muodos-
7673: seutujen kaikenpuoliseksi kohottamiseksi tuu niiden varassa elävän väestön talou-
7674: sekä kehoittanut hallitusta kunakin vuonna dellinen asema epävakaiseksi ja alueen olot
7675: menoarvioesityksessään vamamaan riittä- yhteiskunnallisesti epäterveiksi. Valtiovalta
7676: vän· määrärahan rajaseututoimintaa varten. ja kunnat joutuvat vuosittain uhraamaan
7677: Maataloudellisen rajaseututoiminnan mää- myös suuria summia työttömyystöiden jär-
7678: räraha on vaihdellut 1.s miljoonasta mar- jestämiseksi. Heikosta elintarviketuotan-
7679: kasta 3 miljoonaan markkaan vuosittain. nosta johtuu myös, että kuntien huolto-
7680: Kuluvana vuonna on määräraha 3 miljoo- menot kasvavat ja veroäyri on korkea.
7681: naa markkaa ja vuodeksi 1940 on hallitus Näiden epäkohtien poistamiseksi ja väes-
7682: menoarvioesityksessään ehdottanut saman tön toimeentulon turvaamiseksi olisi maa-
7683: summan. Kuten maataloudellisen rajaseu- talous-, karjatalous- ja kotitalousneuvontaa
7684: tutoiminnan toimintakertomuksista käy sel- Pohjois-Suomessa tehostettava. Kokemus
7685: ville, on vuosittain myönnetty rahamäärä kaikkialta rajaseuduilta on näyttänyt, että
7686: tehokkaasti käytetty rajaseutujen maata- riittävä ja tehokas neuvonta yhdessä valtio-
7687: louden edistämiseksi. vallan muiden toimenpiteiden kanssa on
7688: Mutta ottaen huomioon rajaseutualueen ollut vaikuttavin keino maataloustuoton
7689: tavattoman laajuuden, olojen takaperoisuu- lisäämiseksi.
7690: den ja taloudellisen heikkouden sekä vaka- Kuten Lapin sekä Perä-Pohjolan ja Kai-
7691: van poliittisen tilanteen, jossa nyt elämme, nuun talouskomiteat mietinnöissään totea-
7692: on ehdotettua rahamäärää pidettävä riittä- vat, ei nykyinen neuvojamaara näillä
7693: mättömänä. Kysymyksessä olevalla sum- alueilla ole riittävä eikä väestö saa näin
7694: ma.lla ei ole voitu riittävän tehokasta raja- ollen riittävää ammatillista ohjausta. Esi-
7695: 168 IV,r.4. - MaataloudeHinen rajaseututoiminta.
7696:
7697: merkkeinä voidaan mainita, että esim. Ko- viime vuosina on syntynyt lukuisa joukko
7698: larin, Enontekiön, Utsjoen ja Savukosken uusia asutustilallisia, jotka jos kukaan, oli-
7699: kunnissa ei ole omaa maatalousneuvojaa, sivat ohjauksen ja neuvonnan tarpeessa.
7700: vaan hoitavat toisten kuntien neuvojat teh- Nykyisin ei tämä ohjaus ole riittävää. Kun
7701: täv,iä .täällä. On selvää, että neuvontapii- nykyisin vallitsevan työttömyyden takia on
7702: rien oll~ laajoja, ei väestö voi saada todennäköistä, että uusien peltojen palkkio-
7703: kyllin tehokasta ja yksityiskohtaista oh- raivaustoiminta lisääntyy, varsinkin, jos
7704: jausta. Peltoala ei laajene riittävän no- niihin ryhdytään käyttämään lisäksi myös
7705: peasti eikä myöskään entisen pellon kasvu- työttömyysvaroja, tarvitaan entistä suu-
7706: kunto nouse. r.. apissa, joka pinta-alaltaan rempi määrä maatalousneuvojia, että suun-
7707: on yli 69,000 km2 ja käsittää lähes 2,500 nitelmien teko ja tarkastu..'> voitaisiin kun-
7708: viljelmää, on vain 1 karjatalousneuvoja. nolla hoitaa. Monet muut valtiovallan ta-
7709: Yhden neuvojan vaikutus näin laajrulla holta tulleet tehtävät, kuten palstaviljelys-
7710: alueella jää kovin vähäiseksi, lisävoimaa toiminta, paikallinen koetoiminta sekä eri-
7711: välttämättä kaivattaisiin. Edelleen Uts- laisten suunnitelmien teko vaativat lisä-
7712: joella ei ole myöskään kotitalousneuvojaa. työvoiman paikkaamista.
7713: Ottaen huomioon, että Norja rajan takana Katsoen siihen, että maataloudellisen ra-
7714: harjoittaa voimakasta rajaseutupolitiikkaa jaseututyön kautta vahvistetaan valtakun-
7715: ja pitää huolta ammattitaidon kehittämi- twmme heikoimman osan, vähäväkisten
7716: sestä, olisi Utsjoelle sekä maatalous- että pienviljelijäin ja asutustilallisten taloudel-
7717: kotitalousneuvontaa kiireellisesti järjestet- lista asemaa tärkeällä rajaseutuvYöhyk-
7718: tävä. Neuvojien ohjauksesta ja valvon- keellä ja silten lujitetaan tänä vakavana
7719: nasta sekä rajaseututyön edelleen kehittä- ajankohtana valtakunnan puolustuskuntoi-
7720: misestä ja tehostamisesta kullakin seudulla suutta, olisi maataloudellisen rajaseututoi-
7721: huolehtii nykyisin 3 konsulenttia. Kuiten- minnan määrärahaa lisättävä, niin että
7722: kin Kainuu ja Koillis-Pohjamnaa ovat va- tämä valtakunnalle tärkeä työ pääsisi täy-
7723: rojen puutteen takia ilman tällaista kon- dellä tehollaan vaikuttamaan.
7724: sulenttia. Alue, joka käsittää 6 laajaa kun- Edellä olevaan nojaten ehdotamme 'kun-
7725: taa, yhteensä 23,773 km2, 46,552 asukasta nioittaen,
7726: ja 5,424 viljelmää, vaatisi välttämättä kor-
7727: keamman ammattisivityksen saaneen henki- että Eduskunta ottaisi v. 1940
7728: lön ohjaamaan ja johtamaan työtä. Suo- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV l1t-
7729: mussalmelle tarvittaisiin myös kolmas koti- vun 19 momentille 250,000 markkan
7730: talousneuvoja. Kahden neuvojan työ niin lisäyksenä maataloudelliselle rajn-
7731: laajassa kunnassa kuin Suomussalmi, seututoiminnalle neuvontatyön tehos-
7732: 5,342 km2 ja 1,171 viljelmää, ei ole riittävä. tamiseen Pohjois-Suomen mjaseutu-
7733: Neuvojavoiman lisäämiseen Pohjois-Suo- aZueella.
7734: messa kehoittaa myöskin se, että täällä
7735:
7736: Helsingissä syyskuun 15 p:nä; 1939.
7737:
7738:
7739: Lauri Kaijalainen. Matti Luoma-aho.
7740: M. 0. Lahtela. Anton Suurkonka.
7741: Albin Asikainen.
7742: 169
7743:
7744: IV,s5. - Rah. al. N:o 53.
7745:
7746:
7747: Piippula y. m.: 111äärärahan osoittamisesta uusien kalas-
7748: tajaliittojen ja Suornen kalastusyhdistyksen toiminnan
7749: tukemiseksi.
7750:
7751: l<J d u s k u n n a ll e.
7752:
7753: Kalastuselinkeinon merkitys talouselä- minta ensi vuoden alusta, ja kuluvan vuo-
7754: mässämme on enemmän kotitarvekulutuk- den aikana perustettu ja toimintaansa var-
7755: seen ja kotimaan markkinoilla tuotetussa ten järjestäytynyt Lounaisrannikon kalas-
7756: ravintomäärässä ja maan väestön suurim- tajaliitto r. y. ei vielä ole voinut saada
7757: man osan käyttämän yksipuolisen ravin- ensinkään apurahaa. Kun Suomen kalas-
7758: non saattamisessa vaihtelevammaksi ja ter- tusyhdistyksen n. s. pulavuosina alennettu
7759: veellisemmäksi kuin ulkomaan markkinoille apuraha on edelleenkin 30,000 markkaa
7760: kalan ja kalavalmisteiden hankkimisessa, pienempi kuin v. 1931, vaikka v: n 1935
7761: joskin tällä jälkimmäiselläkin puolella on menoarvion käsittelyn yhteydessä korotet-
7762: huomioonotettava arvonsa. Kalastuselin- tiin kalatalousneuvontaa suorittaville järjes-
7763: keinon tuottoa lisäävänä toimintana on pi- töille jaettavaa määrärahaa siinä mielessä,
7764: dettävä kalavesien hoitoon ja käyttöön, että apurahat tulisivat olemaan samansuu-
7765: pyyntitehon parantamiseen ja saaliin käsit- ruiset kuin ennen tapahtunutta alenta-
7766: telyyn kohdistuvaa neuvontaa. Tällaista mista, niin olisi tässä palattava nyt v. 1931
7767: neuvontaa suorittavat kalastajaliitot ja määriin. Näin ollen Lounaisrannikon ka-
7768: maanviljelysseurat sekä näiden kalatalous- lastajaliitto r. y., toimialueena Varsinais-
7769: neuvonnan keskuselimenä toimiva Suomen Suomen suomenkielinen rannikko ja saa-
7770: kalastusyhdistys. Näiden järjestöjen suo- risto, sekä edellä mainittu toinen kalastaja-
7771: rittamaa kalatalousneuvontaa kysytään ja liitto uusina merikalastajain järjestöinä
7772: tarvitaan lähiaikana todennäköisesti entis- tarvitsisivat ensi vuonna apurahaa kalata-
7773: täkin enemmän kalastuksemme tuoton li- Jousneuvojan palkkaukseen ja muihin toi-
7774: säämiseksi. mintansa menoihin samoinkuin Suomen
7775: Hallituksen ehdotuksessa ensi vuoden kalastusyhdisty,s toimistoapulaisen palk-
7776: menoarvioksi ei kuitenkaan ole 11 Pl. kaamiseksi ja julkaisutoimintansa tehosta-
7777: XIII: 3 momentin kohdalla merkitty mi- miseksi 30,000 markkaa lisää yhdistykselle
7778: tään lisäystä kalatalousneuvontaa suoritta- kuluvana vuonna myönnettyyn apurahaan.
7779: ville järjestöille niiden yleisen toiminnan Kun näiden apurahojen myöntämiseen on
7780: tukemiseksi. Vaikka voitaisiin esittää, että katsottava olevan perusteltua syytä, niin
7781: nämä järjestöt nykyisissä oloissa saisivat kunnioittaen ehdotamme,
7782: suoriutua toiminnassaan ensi vuonna~in
7783: saman suuruisilla apurahoilla kuin kulu- että Edttskunta ottaisi vuoden
7784: vana vuonna, niin on kuitenkin otettava 1940 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
7785: huomioon, että Turun seudun merikalasta- XIII: 3 nwmentin kohdalle uusien
7786: jat ovat, mikäli sanomalehdistä on näkynyt, kalastajaliittojen ja Suomen kalas-
7787: pitäneet kokouksia oman kalastajaliiton pe- tusyhdistyksen toiminnan tukemiseen
7788: rustamiseksi, tarkoituksella aloittaa toi- lisäyksenä 80,000 ma1·kkaa.
7789: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
7790: J. Eri. Pilppula. Arvo Ketonen.
7791: Antti Junes. Aarne Honka.
7792: Antti Halonen. A. Korvenoja.
7793: John Österholm.
7794: 22
7795: 170
7796:
7797: IV,ee. - Rah. al. N:o 54.
7798:
7799:
7800: Lampinen y. m.: llfäärärahan osoittamisesta Seiskarilla,
7801: Lavansaarella, Peninsaarella ja Tytärsaarella olevien
7802: suoja-alueiden omistajille metsänkäytön rajoituksista ai-
7803: heutuvan vahingon korvaamista varten.
7804:
7805: E d u s !k u n n a ll e.
7806: Suojametsistä elo!kuun 11 päivänä 1922 kaTIBsa ja lainsäätäjä on ilmeisesti pitänyt
7807: annetun lain 5 § : n mukaisesti on valtio- ne oitkeudellisellta laadultaan saman luon-
7808: neuvosto pääJtö'ksellään 28 päivältä loka- toisina. Jos siis yksityismetsälain säätämiä
7809: kuuta 1937 julistanut Suomenlahdelila si- rajoitu'ksia .tiukennetaan entisestään, ei
7810: jaitsevat Seiskarin, Lavansaaren, Penin- siitä alllneta metsämaan omistajalle mitään
7811: saa;ren ja Tytä.rsaaren suoja-alueiksi, joi- korvausta. Koska suoja-aluetta ikOSikevat
7812: den metsåt ovat erinäisten haikkuurajoituik:- metsänkäybtörajoitukset voivat, !kuten yllä-
7813: sien alaisia. Mainituilla saariilla, joissa esitetystä huomataan, tuottaa metsämaan
7814: metsät ocvat myrskyvaarojen ja lentohieti- omistaja:Ue suurta vahinkoa ja se, kuten
7815: koilksi muodostumisen uh'kan alaisia, on mainitussa tapauksessa:, kohtaa köyhää ran-
7816: hakikuuta täytynyt rajoittaa niin paljon, nikko- ja saaristoasujamistoa, ei voimassa-
7817: · että suuri osa saaren tilallisia joutuu olevaa eroa suojametsän ja suoja-alueen vä-
7818: polttopuun puutteeseen, mistä taas on seu- lillä ole katsoittacva koihtuulliseik:si ja kai-
7819: rauksena luvattomat hakikm1t, sitä seuraa- paisi laJki siis tämän epäsuhteen poista-
7820: vat rangaistukset ja valitukset. Metsän- mista.
7821: hoitolautaJkunnat eivät kumminkaan ole Kun nyJkyisin voimassa olevaa suoja-
7822: voineet ottaa vaJ.ituiksia huomioon, koska metsälaJkia ei voida kohta muuttaa ilman
7823: voimassa olevat lait eiväit anna siihen tilai- perusteellista tutlkimista, pidämme täM:eämä,
7824: suutta. Lalki suojametsistä asettaa nim. ku- että mainituHla Suomenlaihdella olevillia
7825: ten sen 1, 2, 3, 4 ja 5 § osoittavat suojamet- saaiT'illa asuville maanomistajille, jotka kär-
7826: sät toiseen asemaan Qmin 5 § :ssä mainitut sivät suoja-aluemääräyksistä suurta vahin-
7827: suoja-alueet. Jos metsä:nlkäyvtöä edellisissä koa, myönnettäisiin kohtuullinen vahingon·
7828: rajoitetaan niin, että tilan omasta metsästä korvaus. Ehdotamme kunnioittaen.
7829: ei saada kotitarpeeksi vältJtämätöntä puuta,
7830: on valtio erinäisin ehdoin velvollinen !kor- että Eduskunta vuoden 1940 tulo-
7831: vaamaan vahingon joko iluovuttamalla val- ja menoarvioon ottaisi 100,000 ma:l'-
7832: tion metsästä vastaavasti puuta ilmaiseksi kan suuruisen -määrärahan hallitttk-
7833: tai suorittamalla vuotuista raha!korvausta, sen käytettäväksi Seiskarilla, Lavan-
7834: tai, jos OIIIlistaja siltä vaatii, Innastamailla saarella, Peninsaarellct ja Tytärsaa-
7835: tilan koikonaan tai osaJksi. Lain 5 § suoja- rella olevien suoja-alueiden omista-
7836: alueiksi julistamisesta taas asettaa suoja- jille metsänkäytön rajoituksista ai-
7837: alueen käytön rajoitukset samaan asemaan herutuvan haitan ja vahingon kor-
7838: yksityismeltsälain säätämien Tajoituksien vaamistct varten.
7839: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1939.
7840: J. Emil Lampinen. Anton Suurkonka.
7841: Antti J. Rantamaa. Eemil Luukka.
7842: Kaarlo Mikkola. Kaapro Huittinen.
7843: 171
7844:
7845: IV,67.- Rah. al. N:o 55.
7846:
7847:
7848:
7849:
7850: Mikkola y. m.: 1l'läi:iräraJuun osoittamisesta Vanajavesistön
7851: perkausta va1·ten.
7852:
7853:
7854: E d u s k u n n a 11 e.
7855:
7856: Hämeen varuhimman virljelysalueen halki kein ensimmäisinä töinä voitaisiin suorittaa
7857: kulkevan Vanajavesistön rrantamaat ovat perkaukset Kemaalan jiirvestä Vanajan. se-
7858: suurelta osaltaan villjellysmaita. Ne ovat läUe selkä Kortesselän rruoppaus. Nämä
7859: matalia ja siis tulviUe alttiita. Näille vil- työt on laSkettava V'ain vesiväylien hyödyl-
7860: jelmille tuotitavatkin tulvat suuria vahin- liseksi perkau!k:selksi myös vesiliikennettä si[-
7861: koja. mäl[ä u;>itäen, eikä siis töiden suoritukseen
7862: Vuoden 1899 sumrien tulvien jälkeen tarvita eri !lupaa. Näiden töiden suorituk-
7863: kiinnitti maan hallitus asiaan huomiota sen on laskettu tulevan maksamaan
7864: määräten laadittavalksi suunnitelman Va- 3,500,000 markkaa. Töiden heti suoritta-
7865: najaveden ja Kokemäenjoen vesien korkeuk- mista tukee sekin seikka, että nykyisen ti-
7866: sien järjestämiseksi. Suunnitelma valmis- l>anteen vallitessa voi tulla vaikeutumista
7867: tui vuonna 1905. Tämän suunnitelman to- työtilanteessa. Kysymyksessä olevien töi-
7868: teuttamiseen ei kuitenlkaan ryhdytty ja den ikaur!Jta voidaan hankkia työtilaisuutta
7869: niin jatkuivat tulvien tuottamat vahingot. hyödyllisen työn muodossa.
7870: Ajankohtaiseksi kävi asia taas vuoden Ko!k:emäenjoen per!k:aus suoritetaan koko-
7871: 1924 tulvien jälkeen, jolloin vesistön ran- maan valtion varoilla. Ainoastaan siitä va-
7872: tamaiden vi'ljelijät tekivät tästä anomuk- hingosta, minkä !k:aivuumaa tuottaa ran-
7873: sen. noi!lle, vastaavat kunnat. Mielestämme olisi
7874: Hanlketta vaikeutti se, että Vanajavesis- Vanaj·aNesistön perkau!ksessa käytettävä sa-
7875: tön ja Pyhäjärven laskeminen olisi aiheut- manlaista menettelytapaa.
7876: tanut tulvia Kokemäenjoen jdkilaaksoissa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7877: Tämä este on kuitenkin ny.t pois, sillä Ko- kunnioittaen,
7878: kemäenjoki on matalimmilta kohdilta jo
7879: perattu. Perik:aus on nim. a[ettu meren että Eduskunta ottaisi vuoden
7880: rannasta ja on se nyt menossa Kokemäen 1940 tulo- ja menoarvioon 3,500,000
7881: kunnan alueellla. markan määrärahan V anajavesis-
7882: Kun Vanajavesistön uusi perkaussuunni- tön (Kernaala-Vanajaselkä, Kortes-
7883: te1lma on nyt täysin valmis, olisi työn suo- selkä) perkattstöiden suorittamistct
7884: . rit.tamiseen kiireellisesti ryihdyttävä. Kaik- varten.
7885:
7886: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1939.
7887:
7888: Kaarlo Mikkola. Otto Toivonen.
7889: Matti Heikkilä. Albert Eerola.
7890: Sulo J. Teittinen. Väinö Kivisalo.
7891: 172
7892:
7893: IV,Gs. - Rah. al. N:o 56.
7894:
7895:
7896:
7897:
7898: Kemppi y. m.: Määrämhan osoittamisesta Rokkalanjoen
7899: perkaustyötä varten.
7900:
7901:
7902: E d u s ik u n n a ll e.
7903:
7904: Viipurin läänissä Karjalan ikanll'aikseUa jelrty ~pirrta-a!la on 3-10 hehtaaria. Ainoas-
7905: sijaitseva Rokkalanjoki laskee mereen Jo- taan muut8iffiilla taloilla on yli 20 hehtaa-
7906: hannelksen rpitäjän ikirr'ikonkyJlässä. Se on ria vilj~ltyä maata. Asutuslaikiikaan ei tuo
7907: Koiviston, Kuolemajärven ja Uudenkirkon lisämaansaantiin :nähden apua k&nnaksella
7908: pitäjissä laajan järviryhmän [askujoiki. kun mawta ei ole sen kautta saatavissa. Pa-
7909: Näiden jäirvien rantamma ja jokivarsilla ras ikeino edistää paljon :kokeneen ja pal-
7910: on laajat alat peltoja, niittyjä ja soita, jon kärsineen Karjalan kannaksen vähäva-
7911: jotka ovat pohjaveden ja hyvin usein tul- raisen kansan taloudelllista vaurastumista
7912: vaveden vaivaamia. Tä-män tähden on jo olisi tämänkin kuivatushankkeen pikainen
7913: kauan ollut kyseessä ROiklkal&njoen perikaus. toteuttaminen. On oi'kein, että kannasta
7914: Vuosina 1927-1929 on tehty !tutkimuk- sotilaallisesti varustetaan ja linnoitetaan,
7915: sia ja laslkelm~t perkaussuunnitelmaa var- mut,ta ei ole myöskää:n. väärin se, että
7916: ten. Tutkimus käsitti joen merestä alikaen täällä tärkeäNä ja vaaraJllisella paikalla elä-
7917: sekä molemmat lähdejoet Kuoilemajärven vme ihmisille iluodaan elämisen ja toimeen-
7918: haaran ja Summajoen. Myös <m tutJkittu tulon ma1hdollisuuksia.
7919: Hatjalahdenjärvi, KuollemajäJrvi, Närjän- Valtioneuvoston 10 päivänä toukokuuta
7920: järvi, Kauk:jwrvi, Halilanjärvi, Kirikkojärvi, 1928 asettama joenperikauskomissioni eh-
7921: Kuujärvi, Halolanjärvi ja Rieiksjärvi. Huo- doltti mietinnössään, että perkausharuke suo-
7922: matt&vimmat sivujoet ovwt Ylä-Kirjolan- ritettaisiin vuosina 1935-1938. Olisi sen-
7923: joki ja Mustajoki. tiilhden mitä suoltavinta, että työt saataisiin
7924: Hanik:tkeen merkitys on suuri vähäväkisen alulle jo ensi vuonna.
7925: rajaseudun ja Karjalan kannaiksen maan- Edellä olevan nojaJlla ikunnioitta€Il eh-
7926: viljelysoloja ajatellen, sil'lä hyötyalue tulisi dotamme,
7927: olemaan noin 3,000 hehtalliria. että Eduskunta ottaisi vuoden
7928: Kuivatettavat maat ovat paikikaikunnan 1940 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
7929: parihaita ja olisivat ne mitä terveltul!leim- markan suuruisen määrärahan Rok-
7930: pana lisänä seudulla, missä väestö on to- kalanjoen perkaustöiden alkamista
7931: delllista pieruviljelijäväestöä. Tilojen vil- varten.
7932:
7933: He~singissä 11 päivänä syyskuuta 1939.
7934:
7935:
7936: Antti Kemppi. Albin Asikainen.
7937: Matti Miikki. Juho Paksujalka.
7938: A. Halonen. Aapo Inkinen.
7939: 173
7940:
7941: IV,69. - Rah. al. N:o 57.
7942:
7943:
7944:
7945:
7946: Luukka: 11läärärahfPn osoittamisesta Muolaanjärven lasku-
7947: työn suorittamiseen.
7948:
7949:
7950: B d u s kunnalle.
7951:
7952: Vuonna 1938 antamallaan päätöksellä on säksi on näillä seuduilla samanaikaisesti
7953: vesistötoimikunta antanut luvan Muolaan suunnitteilla erinäisiä töitä maanpuolustuk-
7954: kunnassa sijaitsevan Muolaanjärven veden- sen tehostamiseksi ja nämä työt samanaikai-
7955: pinnan alentamiseen sekä tähän järveen sesti tehtyinä tulisivat tarkoituksenmukai-
7956: laskevain Kuolleen-, Pahansillan- ja Lavo- sesti suoritetuiksi ja huomattavasti halvem-
7957: lan jdkien perkaamiseen laaditun suunnitel- miksi kun jos ne eri aikoina teetetään. On
7958: man mukaisesti. Hankkeen kustannusarvio sen vuoksi erittätin tärkeätä että tämä vuosi-
7959: on 500,000 markkaa ja hyötyalue lähes kausia vireillä ollut ja kustannuksiltaan
7960: 400 ha., tutkimuksessa suurimmaksi osaksi vähäinen, mutta paikkakunnan oloihin ja
7961: aivan ensiluokkaisiksi todettuja viljelyskel- maanpuolustukseen nähden suur,iarvoineli
7962: poisia suomaita. Laskuhankkeen osakkaina hanke toteutetaan viipymättä. Tähän no-
7963: on yli 150 pienviljelijää, joiden viljelmäin jaten rohkenen kunnioittaen ehdottaa,
7964: peltopinta-ala on keskimäärin alle 5 ha.,
7965: Parkkilan kylässä enimmä:kseen alle 2 ha. että Eduskunta vuoden 1940 tulo-
7966: Hankkeen toteuttaminen huoonattavasti pa- ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
7967: rantaisi näiden pieneiläjien tilojen vilje- kan suuruisen määrärahan JJf.uolaan
7968: lemismahdollisuuksia ja auttaisi heitä saa- kunnassa sijaitsevan Muolaanjärven
7969: maan tiloiltaan toimentulonsa. Tämän li- laskutyön suorittamiseen.
7970:
7971: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
7972:
7973: Eemil Luukka.
7974: 174
7975:
7976: IV,7o. - Rah. al. N:o 58.
7977:
7978:
7979:
7980:
7981: Luoma-aho y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kätkänjoen
7982: perkaustyötä varten.
7983:
7984:
7985: E d u s k u n n a ll e.
7986:
7987: Viittaamalla edustaja A. Leinosen y. m. että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
7988: tekemään rahaasia-aloitteeseen n:o 85 v. tulo- ja menoarvioon 300,000 markan
7989: 1938 valtiopäivillä ja siinä esitettyihin pe- määrärahan Lehtimäen pitäjässä ole-
7990: rusteluihin, kuin myöskin valtiovarainvalio- van Kätkänjoen perkaustyön aloit-
7991: kunnan mietinnössä n:o 39 samoilta valtio- tamiseksi.
7992: päiviltä tästä aloitteesta annettuun lausun-
7993: toon, saamme kunnioittaen ehdottaa,
7994:
7995: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1939.
7996:
7997: Matti Luoma-aho. U. A. Wirranniemi.
7998: Lauri Kaijalainen. A. Halonen.
7999: 175
8000:
8001: IV,71.- Rah. al. N:o 59.
8002:
8003:
8004:
8005:
8006: Soininen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Koitajoen per-
8007: kaustöitä varten.
8008:
8009:
8010: E d u s k u n n a ll e.
8011:
8012: Itäistä rajaa lähellä sijaitsevassa Ilomant- Perkauksen johdosta ci vesi suoritettujen
8013: sin pitäjässä on viljelyskelpoisen maan tutkimusten mukaan laske niin paljoa, että
8014: puute ilmeinen, vaik'ka pit'äjä pinta-alal- se olisi joessa harjoitettavalle uittotoimin-
8015: taan on suuri. nalle haitallista.
8016: Maataviljelevälle väestölle on maanvilje- Koitajoen perkaamista varten valmistui
8017: lys tämän vuoksi jäänyt suurelta osalta suunnitelma jo v. 1929. Suunnitelman tar-
8018: sivuelinkeinoksi, asukkaiden saadessa pää- koitus on perkaamalla saada kevättulvat
8019: asiallisen toimeentulonsa metsä:- ja uitto- alenemaan 53 senttimetriä. Suunnitelman
8020: töistä. on laatinut Karjalan maanviljelysinsinööri-
8021: Milloin tämän laatuisia töitä on ollut piirin piiri-insinööri J. Mikkeli.
8022: riittävästi ja kohtuullisin paikoin saata- Sen jälkeen otti vesistötoimikunta hank-
8023: vissa, ovat elämisen edellytykset olleet sie- keen käsiteltäväkseen kiireellisenä. Maata-
8024: dettävät. Mutta kun aina ei ole luotta- loushallitus määräsi maanviljelysinsinööri
8025: mista satunnaisiin työansioihin ja varsinkin Mikkelin sekä tie- ja vesirakennushallitus
8026: edessä oleva talvi saattaa muodostua Eu- määräsi avustajaksi insinööri Y. Laitisen
8027: ropan sodan häiriöiden vuoksi vaikeaksi toimittamaan asiassa katselmuksen.
8028: vapaiden töiden saantiin nähden, olisi jo Tässä yhteydessä laaditun suunnitelman
8029: nyt hyvissä ajoin varattava rajan asukkaille mukaan tulisi hankkeen toteuttaminen ot-
8030: mahdollisuus työn saantiin. tamalla huomioon uiton mahdollisesti kärsi-
8031: Karuperäisessä Ilomantsin pitäjässä on mien haittojen poistamiseksi suoritettavat
8032: viljelty pinta-ala ainoastaan vähän yli 3,200 uittoväylien ruoppaukset järvialueilla ja
8033: ha, vaikka koko pinta-ala onkin valtakun- matalissa salmissa, maksamaan 3,461,300
8034: tamme suurimpia, ollen se 4,135.8 km2. markkaa.
8035: Näin ollen on selvä1ä, että olisi etsittävä Rajaseudun kansalle olisi mitä tärkeintä
8036: keinoja saada lisää viljelys- ja heinämaita. saada mahdollisuuksia olojensa taloudelli-
8037: Koitajoessa olevia Koverokoskea, Saivar- seen nousuun. Ilomantsin kuntalaiset ;toi-
8038: virtaa ja Lylykoskea perkaamalla alenisivat vovat, että Koitajoen perkaushanke, jota
8039: kevättulvat Koitajoen varsilla Lylykosken ovat sen kaikissa vaiheissa puoltaneet maa-
8040: yläpuolella Ilomantsin järven, Nuorajärven, taloushallitus ja Kuopion läänin maaherra,
8041: Viiksinselän y. m. järvien rantamailla aina vihdoinkin tulisi ratkaistuksi myönteisesti.
8042: Tolvajoen suuhun saakka Korpiselän puo- Asutuksen laajentamiselle on paremmat
8043: lella niin paljon, että vesistöjen varsilla mwhdollisuudet kun viljelyskelpoisia maita
8044: vapautuisi tulvista kärsiviä rantamaita Y'h- vapautetaan kevättulvista, ja yleinen va-
8045: teensä 7,476 ha, josta 3,773 ha luonnon- rallisuus nousee itäisen rajan lähellä ole-
8046: niittyä. vassa pitäjässä samalla kun kysymys puo-
8047: 176 IV, 71. - Koitajoen perkaus.
8048:
8049: lustusvalmiudenkin kannalta on ensiluok- että Eduskunta ottaisi vuoden
8050: kaisen tärkeä. 1940 tulo- ja menom·vioon 2,000,000
8051: Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- markan määrärahan Ilomantsin pi-
8052: nioittaen, täjässä olevan Koitajoen perkaus-
8053: töiden aloittamista varten.
8054:
8055: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1939.
8056:
8057: Heikki Soininen. Matti Tolppanen.
8058: Kalle Kämäräinen. Samuli Tervo.
8059: Antti Kukkonen. J. Emil Lampinen.
8060: Lennart Heljas. Akseli Brander.
8061: T. A. Jauhonen.
8062: 177
8063:
8064: IV,12. - Rah. al. N:o 60.
8065:
8066:
8067:
8068:
8069: Nurmesniemi y. m.: fifäärärahan osoittamisesta Kalajan
8070: järvikuivion kuivattamiseen.
8071:
8072:
8073: E d u s k u n n a ll e.
8074:
8075: V~ljelyskelpoisista maista on maassamme mutta on nykyisin liian mär!kä niity'ksikin
8076: monin paikoin :puUJtetta, jQpa siinä määrin, e~kä sen viljeleminen ilman kuivattamista
8077: että ollaan oltu paik:oiteiltuja perustamaan voi tulla kysymylk:seenikään. Kalajan järvi-
8078: uudistiloja hyvinkin ik:amille maille, joHai- kuivion osakkaina on huomattava osa Reis-
8079: silla tiloilla kannattavaa ma.rutaJloutta tus- järven kunnan maanomistajista. Osakkait-
8080: kin koskaan voidaan harjoittaa. Myöskin ten toimesta on järvialue kuivattamista var-
8081: vanhoilla tiloiHa on puutetta ihyvin kuiva- ten tutkittu selkä lall!dittu kustannusarvio
8082: tuista ja laadultaan ensiluokkaisista vi:lje- ja työsuun:nitelma. Kuivatustyö on V(lll'rat-
8083: lysmaista. Viljelysik:elpoisten maiden laa- tain suuri ja tulisi se maanviljeil.ysinsinööri
8084: duJ!la ja laajuudeLla on kuitenkin ratkai- Pauili V artia.n laaltiman kustannusarvion
8085: seva me11kitys paikkakunnan maatalous- mukaan maik:samaan noin 16 miljoonaa
8086: oloissa, joten sen :merkitystä tusik:in voidaan markkaa. Alueen hyötyarvio olisi 3.13 mil-
8087: kylli'ksi korostaa. · joonaa markkaa, josta summasta osakkaat
8088: Reisjärven pitäjä, Ou}un läänin eteläi- ovat sitoutuneet maksamaan 20 % eJi siis
8089: simmässä kulmassa, on yksi sellainen seutu, 626,000 markkaa.
8090: jossa myöskin on ollut ja on edelleen puu- Hanlkkeen toteuttaminen kysyy kuitenkin
8091: tetta hyvistä viljelysmaista. A1avat suomaat niin pwljon varoja, että se voi toteutua vain
8092: ovat yleensä pohjaveden vaivaamia eivätih:ii jos valtio rtuon työn suOTittaa. Tählaisen
8093: ne, pieniä poiklmu:ksia lukuunottamatta, työn suoritus sopisi erinomaisesti työttö-
8094: laadulleenkaan ole eri!koisia, joten maanvil- myy;den vallitessa, koska työttömyysvarat
8095: jellys on !täällä huomattavasti jälellä toisiin tulisi siinä käytetyksi hyödylliseen, tuotta-
8096: Kalajolkilaakson rpitäjiin verrattuna. Hal- vaan tarlmitukseen. Hanke olisi niin suuri
8097: lan varura on täällä myöskin ihyvin suuri. että siihen voisi sijoittaa suuren määrän
8098: Tämän vuoksi on Reisjärveil.lä herännyt työttömiä myöskin sellaisilta paikkakunnilta,
8099: kysymys Kalajanikylässä sijaitsevan Kalajan missä esiintyy !työttömyyttä, mutta jossa
8100: järvikuivion kuivattamisesta viljelysmaa!ksi, ei ole olemassa sopivia, hyödyllisiä työ-
8101: joka, jos se toteutuisi, lisäisi huomatta- maita.
8102: vasti villjelysmahdollisuuksia ja vähentäisi Edellä esitettyyn viitaten sekä huomaut-
8103: suuresti hallavaaraa. - KaJlajan järv]kui- taen, ·että jos tämä hanke ReisjärVJelllä to-
8104: vio on pinta-alaltaan 2,489.02 ha ja koko- teutetaan, vaikuttaa se sekä kuntalaisten
8105: naan hyvää viljelyskelpoista maata. Noin että kunnan taloudelliseen asemaan siin~i
8106: 70 vuotta sitten on se kuivattu niityksi, määrin, että kunta voidaam vapauttaa val-
8107:
8108: 23
8109: 178 IV, 7 2. - Kalajan järvikuivio.
8110:
8111: tion lisätystä valvonnasta, kunnioittaen Reis,järven pitäjässä olevan Kalajan
8112: ehdotamme, järvikuivion vt7jelyskelpoiseksi kui-
8113: vattamista varten 1,000,000 rnarkan
8114: että Eduskunta ottaisi vuoden suuruisen rnää1·ämhan.
8115: 1940 valtion- tulo ja menoarvioon
8116:
8117: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
8118:
8119:
8120: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
8121: M. 0. :t;.ahtela.
8122: 179
8123:
8124: IV,73.- Rah. al. N:o 61.
8125:
8126:
8127:
8128: Määttä y. m.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta Poh-
8129: Jois-Pohjanmaan viemäriverkoston suunnitelman tekoa
8130: ja töitten alk1tunpanoa varten.
8131:
8132: E d u s k u n n a ll e.
8133:
8134: Maaliskuun 10 p :nä 1938 asetti valtio- ten olosuhteitten vallitessa esim. puutavara-
8135: neuvosto toimikunnan, jonka tehtäväksi an- teollisuuden tarjoamat työtilaisuudet Poh-
8136: nettiin valmistaa ehdotus Oulun ja Lapin jois-Pohjanmaalla huomattavasti supistu-
8137: läänien jokialueitten viemäriverkoston laa- vat, on odotettavissa, että tällä alueella,
8138: timista ja sen toteuttamiseksi tarpeellisia jolla väestön toimeentulo on paljossa puu-
8139: perkaustöitä varten, huomioonottaen, että tavarateollisuuden tarjoamista metsätöistä
8140: työt voitaisiin suorittaa valtion toimesta riippuvainen, ilmaantuu runsaasti työttö-
8141: työttömyyden torjumista silmälläpitäen. myyttä. Työttömyyden torjumiseksi on
8142: Tämä toimikunta on lokakuun 1 p: nä 1938 viemäriverkoston toteuttaminen erikoisen
8143: jättänyt valtioneuvostolle ehdotuksensa, sopiva tehrtärvä. Kun se lisäksi on näit-
8144: jonka mukaisesti hallitus on v :n 1940 ten alueitten tuotantoelämää vastaisuudessa
8145: tulo- ja menoarvioon sen 20 Pl. I luvun ratkaisevalla tavalla edistävä toimenpide,
8146: 23 momentin kohdalle ottanut 3,450,000 olisi mielestämme kiireellisesti ryhdyttävä
8147: markan suuruisen määrärahan eräitten vie- valmistamaan suunnitelmaa tämän työn to-
8148: märiverkoston suunnitelmatöissä tarvitta- teuttamiseksi, sekä varattava lisää maara-
8149: vien laitteiden hankkimista varten. rahaa tätä varten samoin kuin töitten
8150: Alue, jota ehdotus viemäriverkoston laa- alkuunpanemiseksikin.
8151: timiseksi tarkoittaa, käsittää maata kaik- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
8152: kiaan n. 2.5 milj. ha, josta n. 1.5 milj. ha nioittaen,
8153: on vedenvaivaamaa. Tästä alueesta on että Eduskunta ottaisi vuoden
8154: suurin osa metsä- ja viljelystalouden käyt- 1940 tulo- ja menoarvioon kuivatus-
8155: töön hyvin sopivaa maata. Näitten laajo- su.unnitelman tekoa varten tarpeellis-
8156: jen vesiperäisten maitten hyväksikäyttö on ten laitteiden hankkimiseksi esitetyn
8157: mahdollista vasta sitten, kun ne on perus- 3,450,000 markan suuruisen määrä-
8158: kuivatettu. Alueen vähävaraiselle väestölle rahan lisäksi 5,000,000 markan mää-
8159: se on kuitenkin omin voimin suorastaan rärahan Pohjois-Pohjanm.aan viemä-
8160: ylivoimainen tehtävä. riverkoston suunnitelman tekoa .ia
8161: Kun näyttää mahdolliselta, että nykyis- töitten alkuunprtnemista varten.
8162:
8163: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1939.
8164:
8165: K. Määttä. Lauri Murtomaa. K. A. Lohi.
8166: Matti Lepistö. T. A. Janhonen. Väinö Kokko.
8167: U. A. Wirranniemi. S. Salo. Kauno Kleemola.
8168: Eero Nurmesniemi. Kusti Arhama. Janne Koivuranta.
8169: Eino Möttönen. Viljami Kalliokoski. Vilho H. Kivioja.
8170: A. Turkka. Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
8171: 180
8172:
8173: IV,74.- Rah. al. N:o 62.
8174:
8175:
8176:
8177:
8178: Wirranniemi y. m.: llfäärämhan osoittamisesta Kitkajoen
8179: Käylän-Juuman välisen osan perkaustyötä va;rten.
8180:
8181:
8182: E d u s k u n n a ll e.
8183:
8184: Kesällä 1936 hallituksen tarkoitukseen loppuunsaattaminen olisi sekä paikkakun-
8185: myöntämillä työttömyysvaroilla toimitettiin nan väestön että myöskin matkailuliiken-
8186: koskien siivoamistöitä Kuusamossa Kitka- teen kannalta välttämätön ehdotamme ilrnn-
8187: joen Käylän-Juuman välisellä osalla. Per- nioittaen,
8188: kaustyön tarkoituksena oli saada Kitkajoen
8189: Käylän-Juuman välinen osa liikennekel- että Eduskuntct otta.isi vuoden
8190: poiseksi. Tarkoitus jäi kuitenkin saavutta- 1940 tulo- ja menoarvioon 50,000
8191: matta kun myönnetty määräraha loppui markan suuruisen määrärahan Kit-
8192: kesken. kajoen Käylän-Juuman välisen osan
8193: Kun kysymyksessä olevan perkaustyön pe1·kaustyön loppuun saattamiseksi.
8194:
8195: Helsingissä '7 päivänä syyskuuta 1939.
8196:
8197: U. A. Wirranniemi. K. Määttä.
8198: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
8199: 181
8200:
8201: IV,75. - Rah. al. N:o 63.
8202:
8203:
8204:
8205:
8206: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen perkaus-
8207: töitä va1·ten.
8208:
8209:
8210: E d u s k u n n a ll e.
8211:
8212: Viittaamalla ed. Rytingin y. m. raha- että
8213: Eduskunta ottaisi vuoden
8214: asia-aloitteen n: o 81 vuoden 1933 valtiopäi- 1940 tulo- ja menoarvioon 500,000
8215: viltä, toivomusaloitteen n: o 80 vuoden 1934, markan määrärahan Iijoen pcrka1ts-
8216: toivomusaloitteen n: o 92 vuoden 1935 ja töidcn aloittamiseksi.
8217: toivomusaloitteen n:o 99 vuoden 1938 val-
8218: tiopäiviltä perusteluihin saamme kunnioit-
8219: taen ehdottaa,
8220:
8221: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1939.
8222:
8223: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
8224: 182
8225:
8226: IV,16. - Rah. al. N:o 64.
8227:
8228:
8229:
8230:
8231: Rytinki y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Vuonna- ja He-
8232: tejärvien Jcuivattamristöitä varten.
8233:
8234:
8235: J<j d u s k u n n a 11 e.
8236:
8237: Pudasjärven kunnan alueella sijaitsevien sellaisia tärkeitä töitä, joista on suunni-
8238: Vuorma- ja Hetejärvien kuivattamistyöt telmat ja kustannusarviot olemassa.
8239: aloitettiin kuluvan vuoden aikana käyttä- V uorma- ja Hetejärvien kuivattamistöi-
8240: mällä tarkoitukseen työttömyysmäärära- den loppuun saattaminen nopeasti on tär-
8241: hoja. Kun hallituksen esityksessä valtion keä ei yksistään paikallisille asukkaille,
8242: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1940 ei ole mutta koko maakunnalle.
8243: erityistä luetteloa niistä töistä, mihin työt- Edellä esitetyn perusteella ja viittaa-
8244: tömyysmäärärahoja tullaan käyttämään, malla ed. Rytingin y. m. vuoden 1937 valtio-
8245: niin jääpi kokonaan hallituksen harkitta- päiväin syysistuntokaudella tekemän raha-
8246: vaksi, mihin töihin ja mille paikkakun- asia-aloitteen n: o 182, vuoden 1938 ke-
8247: nille tullaan työttömyysvaroilla töitä jär- vätistuntokaudella tehdyn toivomusaloit-
8248: jestämään. teen n: o 100 ja syysistuntokaudella tehdyn
8249: Kun todennäköistä on, että ensi vuoden rahaasia-aloitteen n: o 94 perusteluihin
8250: aikana eivät tulo- ja menoarviossa olevat saamme kunnioittaen ehdottaa,
8251: työttömyysmäärärahat tule riittämään, että Ed1tslcunta ottaisi vuoden 1940
8252: vaan tullaan niitä tarvitsemaan huomatta- tulo- ja menoctrvioon 800,000 nwr-
8253: vasti enemmän, niin olisi käsityksemme lcctn määrärahan Pudctsjärven kun-
8254: mukaan eduskunnan lisättävä vakinaisia nassct olevien Yuorma- ja H ete,iä1·-
8255: työmäärärahoja, aloittamalla tai jatkamalla vien Jcuivctttamistöitä varten.
8256:
8257: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1939.
8258:
8259:
8260: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
8261: 183
8262:
8263: IV,77. -- Rah. al. N:o 65.
8264:
8265:
8266:
8267:
8268: Annala y. m.: Kat·otettujen miiärärahain osoittamisesta
8269: kaupunkien, kauppalain ja muiden taajaväkisten yhdys-
8270: kuntain vähävaraisten, monilapsisten perheiden asunto-
8271: olojen parantamiseen.
8272:
8273:
8274: E d u s k u n n a 11 e.
8275:
8276: Varsinkin kaupungeissa, kauppalaissa ja käli todella aiotaan tuloksiin päästä, ovat
8277: taajaväkisissä yhdyskunnissa on suurper- aivan riittämättömiä. Yksistään Helsingin
8278: heisten asunnonsaanti viime aikoina tavat- kaupungin tarve, jos todella tehokkaisiin
8279: tomasti vaikeutunut, jopa käynyt jokseen- toimenpiteisiin ryhdytään, ylittää jo ensi
8280: kin mahdottomaksikin, ellei asianomainen vuonna nyt ehdotetut, edellämainitut mää-
8281: suostu maksamaan kohtuutonta, korotet- rärahat. Tämän vuoksi on niitä huomatta-
8282: tua vuokraa. Tilanne vaatii ripeitä toi- vasti korotettava.
8283: menpiteitä vaitionkin taholta, koska nyky- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8284: tilanne merkitsee suurperheisten rankaise- kunnioittaen,
8285: mista ja vaikuttaa väestöpoliittisesti aivan
8286: väärään suuntaan. että Eduskuntct korottaisi vuoden
8287: Vuoden 1940 tulo- ja menoarvioesityk- 1940 tulo- ja menoarvioesityksessä
8288: sessä onkin esitetty 0.5 milj. markan suu- kaupunkien, kauppalain ja muiden
8289: ruisen siirtomäärärahan myöntämistä asian taajaväkisten yhdyskuntain vähäva-
8290: aiheuttamiin palkkauskustannuksiin (14 Pl. raisten, monilapsisten perheiden
8291: XIX luku) sekä 9.5 milj. markkaa raken- as1mto-olojen parantamiseen 14 Pl.
8292: nuslainojen myöntämiseen sm!rperheisille XIX: .1 momentin kohdalla ehdote-
8293: tarkoitettujen, halvempivuokraisten asun- tun määrärahan 500,000 markalla ja
8294: totalojen rakentamisen avustamiseen (19 Pl. sammn 19 Pl. II: 13 momentin
8295: II luku). Esityksiä on ilolla tervehdittävä, kohdalla ehdotetun määrärahan
8296: mutta samalla on todettava, että ne, mi- 10,500,000 markalla.
8297:
8298: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
8299:
8300: Vilho Annala. R. G. Kallia.
8301: K. R. Kares. Iisakki Nikkola.
8302: Yrjö R. Saarinen. Bruno A. Salmiala.
8303: Paavo Susitaival. J. V. Wainio.
8304: 184
8305:
8306: IV,78. - Rah. al. N:o 66.
8307:
8308:
8309:
8310: Rantala y. m.: Määrärahan osoittamisesta maasettdun va-
8311: rattomien, mon~"lapsisten perheiden asunto-olojen pa-
8312: rantamiseksi.
8313:
8314: E d u s k u n n a ll e.
8315:
8316: :Maaseudun vähä.varaisen väestön asunto- osa asunnonhaitijoista on niin vähävaraisia,
8317: olot ovat suuressa määrin puutteelliset ja etteivät he ilman valtion tukemistoimenpi-
8318: kaipaavat näinollen korjausta. Viime ai- teitä voi saada asuntoaan korjatuksi tai
8319: koina on näihin asunto-oloissa vallitseviin uusituksi. Se tuli myöskin jo mainitussa
8320: epäkohtiin myöskin valtiovallan taholta mietinnössään siihen tulokseen, että siinä;
8321: kiinnitetty huomiota hankkimalla selvityk- muodossa avustustoimintaa toteutettaessa,
8322: siä epäkohtien laajuudesta sekä valtion jossa sitä nyt on aloitettu, avustustoimin-
8323: tulo- ja menoarvioissa osoitettu varoja maa- nan ulkopuolelle jäisivät ne, jotka eivät
8324: seudun asunto-olojen parantamiseen. Niinpä ensinkään tai aivan vähäisessä määrässä
8325: vuosien 1938 ja 1939 menoarviossa on tä- pystyvät osallistumaan asuntojensa korjaa-
8326: hän tarkoitukseen myönnetty iJ.mmpaisena- misesta aiheutuviin kustannuksiin. Tämän
8327: kin vuonna 15 miljoonaa markkaa, osaksi vuoksi komitea onkin myöhemmin ehdotta-
8328: lainoina, osaksi avustuksina annettavaksi nut, että näiden välhävaraisempien, moni-
8329: vähävaraisille, monilapsisille perheille ja lapsisten perheiden, jotka eivät nykyisestä
8330: yhtä suuri määräraha tähän tarkoitukseen asuntojen parannustoiminnasta, siitä voi-
8331: sisältyy hallituksen esitykseen ensi vuoden massa olevien määräysten vuoksi, voi päästä
8332: tulo- ja menoarvioksi 11 pääluokan XVI osalliseksi, asunto-olojen korjaamiseen erik-
8333: luvun ja 19 pääluokan II luvun kohdilla. seen osoitettaisiin vuosittain 10 miljoonaa
8334: Täten on se suurisuuntainen uudistustyö, markkaa joka olisi jätettävä sosiaaliminis-
8335: jota vähävaraisten asunto-olojen uudistami- teriön jaettavaksi yhteistoiminnassa kuntien
8336: nen merkitsee, valtion truholta pantu alulle. kanssa.
8337: Jotta avustustoimenpiteillä ensikädessä Komitea on myöskin valmistanut ehdo-
8338: voitaisiin parantaa niitä monia epäkohtia, tuksen valtioneuvoston päätökseksi näiden
8339: joita huonot asunto-olot mukanaan tuovat avustusten antamisesta. Sen mukaan avus-
8340: vaikuttaen ennenkaikkea tuhoisasti näissä tukset muodollisesti olisivat avustuslainoja,
8341: oloissa elävien lapsien terveyteen ja hyvin- joista kuitenkaan ei kannettaisi korkoa erkä
8342: vointiin, on asuntojen parannustoiminta niitä tarvitsisi maksaa takaisin, jos ne ehdot
8343: tähän saakka kohdistettu vain niiden per- täytetään, jotka niitä varten on edellytetty
8344: heiden keskuuteen, joiden lapsiluku on asetettavaksi. Valtion avustuslainan suu-
8345: suuri. - Näitä oloja selvittämäälll asetettu ruus olisi eri kuntaluokissa seuraava: raja-
8346: maaseudun asuntokomitea on mietinnössään seutukunnissa ja asuntojen paranta:m.istar-
8347: n: o 1, hankkimiensa ·selvitysten perusteella peeseen nähden rajaseutukuntiin verratta-
8348: osoittanut, ·että maaseudun asunto-oloissa vissa kunnissa 80% ja korkeintaan 8,000
8349: on sangen paljon korjaamisen tarvetta ja markkaa asuntoa kohden, sekä työttömyys-
8350: että tämä ennenkaikkea pitää paikkansa luokituksessa I ja II luokkaan asetetuissa
8351: suuriperheisiin nähden. Komitea on aivan kunnissa vastaavasti 70 % ja korkeintaan
8352: oikein myöskin huomauttanut, että suuri 7,000 markkaa, UI luokkaan kuuluvissa
8353: IV,7s. - Rantala y. m. 185
8354:
8355: kunnissa 60 % ja korkeintaan 6,000 mark- roja asun.totoimintaan. Nämä työthän tuli-
8356: kaa ja muissa kunnissa 50 % ja korkein- sivat jakautumaan eri puolille maata maa-
8357: taan 5,000 markkaa parannettavaa asuntoa seudulle, jossa metsätöiden todennäköinen
8358: kohden. Lainat myönnettäisiin kunnille supistuminen tulee aiheuttamaan työttö-
8359: näiden välitettäväksi ja vastuulla. myyttä ja jossa useinkin on vaikeata löytää
8360: Itse varojen käyttö tulisi tapahtumaan sopivia työttömyystöitä suoritettavaksi. Täl-
8361: huoltolautakunnan aloitteesta ja sen asiana laiset, useimmiten vanhojen asuntojen kor-
8362: myöskin olisi huolehtia korjaustöiden suo- jaustyöt eivält myöskään sanottavasti vaadi
8363: rittamisesta. sellaisia ra:kennustarvikk:eita, joiden saanti
8364: Olisi tärkeätä, että yhteiskunnan avustus- nykyoloissa voi vaikeutua. Tästäkin syystä
8365: toimenpiteet etukädessä kohdistettaisiin nii- asuntojen parantamistoiminta sopisi työttö-
8366: hin, jotka kipeimmin ovat niiden tarpeessa. myyskautena erittäin hyvin suoritettavaksi.
8367: Kun on aivan selvää, että asunto-olojen Emme tällä kerralla halua puuttua siihen
8368: kehnous ja siitä aiheutuvat epäkohdat ovat asuntojen parantamistoiminnassa esiinty-
8369: kaikkein suurimmat juuri varattomissa, mo- neeseen hitauteen ja vaillinaisuuteen
8370: nilapsisissa perheissä, jotka eivät nykyisten yleensä, josta näitä asioita käytännössä
8371: mätäräysten mukaan voi valtion avustuksia sovelluttamaan joutuneet henkilöt varsin
8372: eikä lainoja ollenkaan hyväkseen käyttää, yleisesti ovat maininneet. Toivottavasti, jos
8373: koska he eivät itse varattomuutensa vuoksi eduskunta aioitteemme mukaisesti asunto-
8374: voi osallistua asuntojensa korjauksesta ja olojen parantamiseen myöntää lisävaroja,
8375: uusimisesta johtuviin kustannuksiin, olisi näiden käyttö saadaan nopeasti ja jousta-
8376: tämän väestönosan asunto-olojen paranta- vasti järjestetyksi.
8377: miseen erikseen myönnettävä määräraha. Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
8378: Tämä mää['äraha olisi nähdäksemme käytet- dotamme,
8379: tävä pääasiallisesti niiden suunnitelmien
8380: mukaisesti, joita maaseudun asuntokomitea että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
8381: viime keväänä sosiaaliministeriölle jättä- tulo- ja menoarvioon 14 pääluokan
8382: mässään kirjelmässä on esittäny.t. XIX luvun kohdalla uudelle mmnen-
8383: Kun nykyisten poikkeuksellistffil olojen tille 10,000,000 markan siirtomäärä-
8384: vuoksi lähiaikoina on pelättätVissä laajan rahan maaseudun vamttomien, moni-
8385: työttömyyden ilmenemistä, olisi tätäkin ti- lapsisten perheiden asunto-olojen pa-
8386: lannetta silmälläpitäen osoitettava lisää va- 1•antmniseen.
8387:
8388: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
8389:
8390: Viljo Rantala. Kaisu-Mirjami Rydberg. Kustaa Perho.
8391: Hugo Aattela. Toivo Nokelainen. J. E. Malmivuori.
8392: Otto Toivonen. Albin Koponen. Onni Mäkeläinen.
8393: Samuli Tervo. Väinö Kivisalo. Heikki Kääriäinen.
8394: Anselm Pitkäsilta. Eetu Karjalainen. Hj. Lindqvist.
8395: Frans Mustasilta. J. F. Tolonen. Matti Lepistö.
8396: Valfrid Eskola. Toivo Halonen. Yrjö Welling.
8397: Edv. Kujala. Anni Huotari. Mikko W. Erich.
8398: Aino Malkamäki. Aino Lehtokoski. Ville A. Komu.
8399: Tuomas Bryggari. Väinö Sinisalo. Onni Hiltunen.
8400: Jalmari Våisänen. Alex Hämäläinen. Jalmari Linna.
8401: Juho Kuittinen. Eino Raunio.
8402: 24
8403: 186
8404:
8405: IV,79.- Fin. mot. N:o 67.
8406:
8407:
8408:
8409:
8410: Bonsdorff m. fl.: Angående (tnvisande av anslag åt Bo-
8411: stadsföreningen Svenska Finland för utgivande av bi-
8412: drag Mll bostadsförbättringar.
8413:
8414:
8415: T i ll R i k s d a g e n.
8416:
8417: Bostadsföreningen Svenska Finland r. f. material såsom faner, insulit, Enso-kartong
8418: har anhållit om ett anslag, stort 50,000 och -tapet m. m. till byggnadsutvidgningar
8419: mark, för att i enlighet med förenin- och -förbättringar.
8420: gens syftemål verka för förbättrade bo- I enlighet med regeringens tidi.gare upp-
8421: stadsförhållanden och utövande av rådgiv- gjorda program för eventuell arbetslöshct
8422: ningsverksamhet i byggnadsfrågor. I bud- skulle statens hjälp för förbättrandet av
8423: getförslaget har upptagits ett anslag om landsbygdens bostäder ökas under en ar-
8424: 25,000 mk, men då förhållandena nu avsc- betslöshetsperiod.
8425: värt förändrats och partiell arbetslöshet re- Med stöd av vad här ovan anförts få vi
8426: dan uppstått, speciellt inom städernas vördsamt föreslå,
8427: byg~:,>nadsverksamhet på grund av transport-
8428: svårigheter och omöjligheten att erhålla de att Riksdagen rnåtte i statsförsla-
8429: material som betongkonstruktionerna fordra, get för år 1940 upptaga ett anslag
8430: så vore ett ökat anslag behövligt för att orn 50,000 rnk åt Bostadsföreningen
8431: kunna sätta i gång med det rådgivnings- S'lfenska Finland för bidrag till bo-
8432: arbete som avsetts. På landsbygden utföres stadsförbättringar och arbetslöshe-
8433: det mesta av trävirke samt annat inhemskt tens lindrande.
8434:
8435: Helsingfors den 14 september 1939.
8436:
8437: Elsa Bonsdorff. Uno A. Hilden. Ebba östenson.
8438: 187
8439:
8440: IV,79. - Rah. al. N:o 67. Suomennos.
8441:
8442:
8443:
8444:
8445: Bonsdorff y. m.: i1läärämhan osoittamisesta Bostadsförenin-
8446: gen Svenska Finland nimiselle yhdistykselle avustusten
8447: myöntämiseksi asuntojen korjauksiin.
8448:
8449:
8450: E d u s kunnalle.
8451:
8452: Yhdisty·s Bostadsföreningen Svenska kuten vaneeria, insuliittia, Enson karton-
8453: Finland r. f. on anonut 50,000 markan kia ja tapettia y. m. rakennusten laajen
8454: s.uuruista apurahaa toimiakseen yhdistyk- tamiseen ja parantamiseen.
8455: sen pyrintöjen mukaisesti asunto-olojen pa- Hallituksen aikaisemmin mahdollisen
8456: rantamisen hyväksi ja harjoittaakseen ra- työttömyyden torjumiseksi laatiman ohjel-
8457: kennusasioitten neuvontaa. Talousarvioesi- man mukaan lisäytyisi työttömyyskautena
8458: tykseen on otettu 25,000 mk, mutta kun valtionavustus maaseudun asuntojen paran-
8459: olosuhteet nyt ovat huomattavasti muuttu- tamista varten.
8460: neet ja osittaista työttömyyttä jo on syn- Tämän perusteella me kunnioittaen ehdo-
8461: tynyt, eritoten kaupunkien rakennustoimin- tamme,
8462: nan alalla liikennevaikeuksien vuoksi, ja että Eduskunta mwden 1940 ta-
8463: kun on käynyt mahdottomaksi saada beton- lousarvioon ottaisi 5opoo ·markan
8464: kirwkennelmain vaatimia aineksia, niin mää1·ärahan Bostadsföreningen Sven-
8465: lisätty määräraha olisi tarpeen suunnitel- ska Finland nimiselle yhdistykselle
8466: lun neuvontatyön alullepanemiseksi. lVIaa avustusten myöntämiseksi asuntojen
8467: seudulla rakennetaan enimmäkseen puusta korjauksiin ja työttömyyden lieven-
8468: ja käytetään muita kotimaisia raaka-aineita, tämiseksi.
8469:
8470: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
8471:
8472: Elsa Bonsdorff. Uno A. Hilden. Ebba östenson.
8473: 188
8474:
8475: IV,so. - Rah. al. N:o 68.
8476:
8477:
8478:
8479:
8480: 0. Peltonen y. m.: Määrämhan osoittamisesta valtion ntu-
8481: titehtaan työväenasuntojen 1·akentamista varten.
8482:
8483:
8484: E d u s k u n n a ll e.
8485:
8486: Valtion ruutitehtaan tuotannon kas- väestö. Jonkin verran vuosittain onkin
8487: vaessa vuosi vuodelta, on henkilökuntaa asuntoja rakennettu, mutta ei riittävästi.
8488: tarvinnut myöskin lisätä. Nykyisin on Tulevaa vuotta varten ei ole tulo- ja meno-
8489: siellä vakinaisessa toimessa olevia 337 ja arviossa esitetty mainittuun tarkoitukseen
8490: näiden lisäksi tilapäistöissä 200 henkilöä. määrärahoja laisinkaan, vaikka tehtaan joh-
8491: Kun tänä vuonna tulee käyntiin vielä kaksi tokunta aivan yksimielisesti on ehdottanut
8492: uutta osastoa, sitovat nämä lisäksi tehtaan varattavaksi 2.5 milj. markkaa. Tällä sum-
8493: palvelukseen noin 50 uutta työntekijää, malla voitaisiin rakentaa hirsistä asunnot
8494: joten tehtaan työväestön lukumäärä tämän ja tarpeelliset ulkohuonerakennukset 24
8495: jälkeen tulee olemaan 587 henkilöä. perheelliselle j.a 24 perheettömälle henki-
8496: Suurena haittana jo nykyisin tehtaan lölle. Tuntuu aivan käsittämättömältä,
8497: menestykselliselle toiminnalle on ollut työ- minkä vuoksi mainittua määrärahaa ei ole
8498: väestön asuntojen puute, mikä käy edelleen tulo- ja menoarvioon otettu, sillä jo teh-
8499: vaikeammaksi tehtaan toiminnan laajetessa. taan nykyisessäkin laajuudessa käynnissä
8500: Tehtaalla on asuntoja 102, joihin on sijoi- pitämiseksi se on välttämätöntä, puhumat-
8501: tettu asumaan 118 työntekijää perheineen. takaan siitä, jos vielä aiotaan tehdasta laa~
8502: Va:kinaisesta työväestöstä siis ainoastaan jentaa perushankintakomitean suunnitel-
8503: 35 % ja koko nykyisestä työntekijäin mää- mien mukaisesti.
8504: rästä vain 22 % asuu tehtaan asunnoissa. Kun valtion ruutitehtaan menestykselli-
8505: Omissa rakennuksissaan tehtaan ympäris- nen toiminta ehdottomasti vaatii, että va-
8506: tössä asuu 60 vakinaista työntekijää, joten kinaiselle työväelle on saatava kunnolliset
8507: toisten asukkeina, jopa kahdenkymmenen- asunnot tehtaan puolesta, koska niitä ei
8508: kin kilometrin etäisyydellä tehtaalta, asuu ole muuten saatavissa, niin pyydämme kun-
8509: 159 vakinaista työläistä perheineen, eli nioittaen ehdottaa,
8510: 47 %, ja näiden lisäksi kaikki 200 tilapäis-
8511: töissä työskentelevää työläistä. että Eduskunta ottaisi vuoden
8512: Tehtaan johtokunta on jatkuvasti tehnyt 1940 tulo- ja menoa1·vioon 2,500,000
8513: esityksiä asuntopulan poistamiseksi, että tnm·kan suuruisen määrärahan ·val-
8514: saataisiin tehtaan palveluksessa pysymään tion ruutitehtaan työviienasu.ntojen
8515: mahdollisimman kunnollinen kantatyö- mJwntamista varten.
8516:
8517: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
8518:
8519:
8520: Onni Peltonen. Vihtori Vesterinen.
8521: 189
8522:
8523: IV,&l. - Rah. al. N:o 69.
8524:
8525:
8526:
8527:
8528: Tukia y. m.: Jlfäärärahan osoittamisesta Lappeenrannan-
8529: Luumäen rautatien rakentamista varten.
8530:
8531:
8532: E d u s k u n n a 11 e.
8533:
8534: Kun rautllltie Elisenvaarasta Lappeen- hetetään tosin pienempi maara tavaraa
8535: rantaan varlmistui pidettiin luonnollisena ja itäänpäin, :mutta suunnilleen sama :määrä
8536: välttämättömänä, että se yhdisteitäisiin saapuu Itä-Karjalasta Larppeemannan
8537: päärataan raikentamalla yhdysrata Lap- kautta ede]Jleen länteen lähetettäväksi. Vii-
8538: peenrannasta Luumäelle. Kuhlmlaitos- purin sataman jäädyttyä rlähetetään koko
8539: komitea mietinnössään n: o 3 v: lta 1936 tämä suunnaton tavaramäärä Lappeenran-
8540: esittiJkin rradan Lappenrannasta Luumwelle nasta tai sen kautta yiksino:maan länteen,
8541: rakennettavaksi ensimmäisenä uusista ra- ja riätä varten on käytettävissä ainoastaan
8542: doista. Samalla kannalla oli myös rauta- Lappeenrannan-Simolan rautatie, jonka
8543: tiehallitus. Vuoksenlaakson ja Lappeenran- liikenne suuntautuu Viipuriin päin ja joka
8544: nan seudun suuri ja yhä laajeneva teoltli- päättyy Simolan ase:man pieneen ratlllpi-
8545: suus, josta suuri osa on vientiteollisuutta, hana. Se on kuin ahdas neulansilmä, jossa
8546: tarvitsee tuOitteilleen mahdollisimman suo- liilkenne pienimmänkin häiriön sattuessa
8547: mn ja joutuisan ikulkuyhteyden länteen. pahasti ruuhkautuu.
8548: Tätä tarvetta todistavat seuraavat tilasto- V aikika tämä tavaramäärä jaJkautuisikin
8549: tiedot m. m. Lappeenmnnan aseman liiken- vuoden kaikirl1e päiville tasan, mikä luon-
8550: teestä. nollisesti ei läheskään aina voi tapahtua,
8551: Lappeenrannan aseman vuotuinen lähte- tarvitaan tämän tavall"amäärän lähettämi-
8552: vän tavaran määrä on tätä nyikyä n. 500 seen Simolan kautta 12 tavarajunaa päi-
8553: m~ljoonaa kg. Kun nyt Lappeenrannassa vittäin kumpaankin suuntaan, siis 24, Näi-
8554: rakenteilila oleva uusi sementtitehdas alulla den lisäksi on II'ataosalla Lappeemanta-
8555: vuotta 1940 valmistuu, lisääntyy lähetettä- Si:mdla nykyrisin 16 matikustajajunaa, siis
8556: vän 'ta;vwran määrä vielä 150 milj. kilolla, yhteensä 40. Tämän junamäärän lähettä-
8557: tehden siis 650 milj. ikg. Tähän tulevat li- minen Lal!)peen:rannan-Simola.n välillä
8558: säksi Kankaan tehtaitten lähetykset n. 80 tuottaa mitä suurimpia vaikeuksia siinäkin
8559: milj. /kg., eli siis yhteensä yli 700 :milj. lkg. tapauksessa, että junat voisivilli suoraan si-
8560: Suuri on myös tulevan tavaran liikenne. vuuttaa Simolan ilänrteenpäin. Lappeenran-
8561: Yiksistään Paraisten Kalkkivuori 0 /Y tar- nan~Simolan rataosalla voivat meidän
8562: vitsee vuosittain 80 miJlj. ikg kivirhiiltä. vahvimmat vetudmme !kuljettaa 40 vaunua,
8563: Vuoksen jokiJlaalkson tehtaitten vuotuinen kun sensijaan suunnitellulla Lappeenran-
8564: tavaramäärä nousee samaan määrään 700 nan-Luumäen radalla 60 vaunua. Sama
8565: -800 milj. kg., yhteensä siis 1,500 mi~j. veturimärurä 'kuljettaisi siis viimemainitulla
8566: kg., tehden tämä noin 500 normaalivaunua rada!lla vuosittain Illoin 50,000 vaunua
8567: päivässä, jos se tasaisesti vuoden kaiiåina enemmäm. tava;rajunien luvun ollessa 24
8568: päivinä lähetettäisiin. Laprpeen~rannasta lä- vuorolkaudessa.
8569: 190 IV,tn. - Lappeenrannan-Luumäen rautatie.
8570:
8571: Yhä vilikastunut !liikenne tulee lähim- Rautatieha!Htuiksen toimittaman tutki-
8572: mässä rtulevaisuudessa vaa;ti:maan rataosan muksen mulkaan on radan pituus 27.57 ikm
8573: Simola-Taavetti ll'akennettavaksi kaksois- ja sen rakennuskustannukset 28.5 milj.
8574: raiteiseksi, mutta j.os L8lppeenrannan-Luu- markkaa, milhim. summaan sisältyy vielä 4.2
8575: mäen rata raJkennettaisiin, ei rataosaa Si- milj. ~illar!IDkaa Luumäen ja Lappeenrannan
8576: mola-LuU!Illälki tarvitsisi raJkentaa ika:ksois- asemien jålrjestelyistä johtuvia !kustannuk-
8577: raiteiseksi. Ja kun otetaan huomioon sia varten. Rat•a 1lyhentäisi 1rautatiematkaa
8578: maastosuhteet rrutaosalla Simola-Luumäki, Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä 14.G
8579: on selvää, että :rataosa Lappeenranta-Luu- km:Hä.
8580: mäki on tasaisen, vesistöistä vapaan maas- Edellä es~tetystä käy ri1ttävästi s·elville.
8581: tonsa taikia huomattavasti edullisempi. että Lappeenrannan-Luumäen oikorata
8582: Kuten edellä jo on osoitettu, tulisi lii- jo nykyisenlkin liikenteen vallitessa on to-
8583: kennöiminen rataosalla Lappeenranta- della kipeän tarpeen vaatima. Jos esitetty
8584: Luumäki huomattavasti halvemmaJksi, kosika rata pian saadaan rakenteelle, voidaan tä-
8585: Lappeenrannan-Luumäen rataosalla tar- ten varata suurta taloudellista hyötyä mer-
8586: vittaisiin 16 junaa kulj1ettamaan samaa ta- kitsevää työtä mahdoHisen työttömyystilan-
8587: varamäärää, johon Lappeenrannan-Simo- teenkin varalle.
8588: lan rataosalla tarvitaan 24. Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8589: Liikel!lJteen kasvaminen vaatii aivan lä- nioittaen,
8590: himmässä tulevaisuudessa Lappeenrannan
8591: ratapihrun laajennu:ksen. Mutta jos La;p- että Eduskunta vuoden 1940 tuw-
8592: peenrannan-Luumäen raita rakennetaan, ia menoarvioon ottaisi 5,000,000 mar-
8593: supistuvat Lapp.eenrannan aseman ratapi- kan suuruisen määrärahan Lappeen-
8594: han erilliset ~aajennustyötikin verraten vä- rannan-Luumäen radan rakenta-
8595: häpätöiseksi. mista varten.
8596:
8597: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
8598:
8599:
8600: Elias Tukia. Jalmari Pilkama.
8601: K. Kallio. J. Kuittinen.
8602: Jere J uutilainen. Matti Pitkänen.
8603: Antti Kemppi. Anton Suurkonka.
8604: Kaapro Huittinen. Ville Kupari.
8605: Elsa Metsäranta. A. Hackzell.
8606: Matti Miikki. Antti Halonen.
8607: Toivo Nokelainen. P. Salmenoja.
8608: 191
8609:
8610: IV,s2. - Rah. al. N:o 70.
8611:
8612:
8613:
8614:
8615: J. Raatikainen y. m.: 111.äärärahan osoittamisesta So1·ta-
8616: valan-Läskelän oikoradan rakentamista varten.
8617:
8618:
8619: E d u s k u n n a ll e.
8620:
8621: Vuoden 1938 valtiopäivillä tehdyn raha- tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
8622: asia-aloitteen N: o 108 perusteluihin viita- kan määrärahan Sortavalan-Läske-
8623: ten saamme kunnioittaen ehdottaa, län oikoradan rakennustöiden aloit-
8624: tamista varten.
8625: että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
8626:
8627: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
8628:
8629:
8630: Jussi Raatikainen. Antti Halonen.
8631: Juho Kuittinen. Juhani Leppälä.
8632: 192
8633:
8634: IV,,q, - Rah. al. N:o 71.
8635:
8636:
8637:
8638:
8639: Kaijalainen y. m.: 1liäärärahan osoittamisesta Rovaniemen
8640: -Petsamon rauta·tien mkentamista varten.
8641:
8642:
8643: E d u s k u n n a ll e.
8644:
8645: Kysymys rautatien rakentamisesta Rova- Rovaniemi-lVIeltaus-Sodankylä ja tältä
8646: niemeltä Petsamoon on ollut vireillä koko erkanevalla ratasuunnalla Porkosen-Pah-
8647: itsenäisyytemme ajan. Jo vuoden 1919 tavaaran rautamalmialueelle. Tämä rata-
8648: valtiopäivillä tehtiin aloite tämän radan jakso, jonka rakentamista myöskin La-
8649: rakentamiseksi. Valtioneuvostolle v. 1920 pin komitea mietinnössään ehdottaa, muo-
8650: jättämässään mietinnössä lausuu kulkulai- dostaa ensimmamen vaiheen suunnitel-
8651: toskomitea, että Rovaniemen-Petsamon lusta Rovaniemen-Petsamon rautatiestä.
8652: radan rakentamiseen olisi ryhdyttävä ,niin Kun sen rakentamisella saataisiin samalla
8653: pian se taloudellisesti ja teknillisesti käy yhteys mainitulle malmialueelle, jossa rau-
8654: mahdolliseksi". Tähän perustuen tehtiin tamalmia lasketaan olevan noin 100 miljoo-
8655: Petsamon radan rakentamiseksi aloite myös naa tonnia, olisi radan rakentamiseen täs-
8656: v. 1929 valtiopäivillä, mutta asian toteut- täkin syystä viipymättä ryhdyttävä.
8657: tamiselle ei vielä silloin katsottu olevan Tutkimuksen tällä ratasuunnalla toi-
8658: edellytyksiä. mitti v. 1938 rautatiehallituksen rakennus-
8659: Sitä mukaa kuin olot jäämerialueellanune osaston silloinen apulaisjohtaja, insinööri
8660: ovat kehittyneet, on tämän radan tarve L. Suhonen. Tutkimuksen mukaan on ra-
8661: ja merkitys tullut yhä selvemmin esille. taosa Rovaniemi-Meltaus-Sodankylä hel-
8662: Ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi on Petsa- posti rakennettavissa. Sama koskee myös
8663: mon rautatiekysymys muodostunut nyt, Porkosen-Pahtavaaran alueelle tarkoitet-
8664: kun tunnetuista syistä vientimme ja tuon- tua haararataa. Merkitystä vailla ei liene
8665: timme on entisillä kauppareiteillä häiriin- myöskään se seikka, että tätä suuntaa ra-
8666: tynyt. Liinahamarin satamasta on tästä kentaen saadaan Pohjanlahden ja Jääme-
8667: syystä nopeasti muodostunut ulkomaankau- ren välille suorin rautatieyhteys. Liina-
8668: panemme ensiarvoisen tärkeä tekijä, joka hamarin ohella tulisi radan toiseksi tär-
8669: avaa pääsyn valtamerille suoraan omalta keäksi päätepistee~i Kemin satama, jonne
8670: alueeltamme. Ainoa valtamerisatamamme myöskin Porkosen-Pahtavaaran rautamal-
8671: ei kuitenkaan voi täyttää riittävän tehok- mialueelta on tätä suuntaa lyhin matka,
8672: kaasti tehtäväänsä, ellei sitä saateta niin kuten edellä mainittu tutkimus osoittaa.
8673: pian kuin mahdollista rautatieyhteyteen. Rataosa Rovaniemi-Meltaus-Sodankylä
8674: Hyväksyessään lain rautatierakennuksista tulisi tutkimuksen mukaan maksamaan 183
8675: vuosina 1939-46 päätti eduskunta sa- milj. markkaa. Tähän eivät sisälly Porko-
8676: malla lausua hallitukselle toivomuksen tut- sen-Pahtavaaran alueelle suunnitellun
8677: kimuksen toimittamisesta ratasuunnalla haararadan kustannukset.
8678: IV,s.s. - Kaijalainen y. m. 193
8679:
8680: Jo ensi vaiheeliaan tulisi Rovaniemen- velle ja sieltä Norjan kanssa mahdollisesti
8681: Petsamon rata suuresti helpottamaan ta- aikaansaatavaan sopimukseen perustuen jo-
8682: varankuljetusta. Rovaniemen-Sodankylän honkin norjalaiseen satamaan. Mielestämme
8683: maantietä ei tarvitsisi siinä määrin vahvis- tehtäisiin kohtalokas virhe, jos oma jää-
8684: taa kuin muuten olisi tarpeellista, vaan merialueemme Petsamossa syrjäytettäisiin,
8685: sillä välin kun rataosaa Rovaniemi-Mel- alue, jonka rautatieyhteyteen saattaminen
8686: taus-Sodankylä rakennetaan, voitaisiin vahvistaisi maamme asemaa Jäämerellä ja
8687: Petsamon maantien vahvistamista koskevat avaisi siellä aivan uusia mahdollisuuksia.
8688: toimenpiteet keskittää pääasiassa maantie- Ottaen huomioon sen, että nykyinen ti-
8689: osalle Sodankylä-Ivalo-Liinahamari. Toi- lanne tekee Rovaniemen-Petsamon radan
8690: nenkin tärkeä etu saavutettaisiin. Lähiai- rakentamisen erittäin kiireelliseksi, ehd(l-
8691: koina valmistuu maantieyhteys Sodankylän tamme edellä lausutun nojalla kunnioittaen.
8692: ja Kittilän välille, jolloin tässä kosketei-
8693: luita radalta voitaisiin maanteitse liiken- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
8694: nöidä myöskin Kilpisjärvelle ja edelleen den tulo- ja menoarvioon 183 mil-
8695: Norjan puolelle. joonaa markkaa Rovaniemen-Pet-
8696: Jäämeren rataa koskevan kysymyksen yh- samon radan mkennustöiden aloitta-
8697: teydessä on julkisuudessa esitetty myöskin miseksi rataosalla Rovaniemi-Mel-
8698: sellainen ajatus, että tämä rata olisi raken- taus-S odankylä.
8699: nettava Tornionlaakson kautta Kilpisjär-
8700:
8701: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1939.
8702:
8703: Lauri Kaijalainen. J. Emil Lampinen.
8704:
8705:
8706:
8707:
8708: 25
8709: 194
8710:
8711: IV,s4. - Rah. al. N:o 72.
8712:
8713:
8714:
8715: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijä,-ven-
8716: Petsamon rautatien rakentamiseksi.
8717:
8718:
8719: E d u s k u n n a 11 e.
8720:
8721: Kysymys rautatien rakentamisesta Pet- siitä jatketaan rata aina Petsamoon asti.
8722: samoon on ollut keskustelun ja kirjoittelun Suunnitellun Petsamon radan ensimäinen
8723: aiheena siitä lähtien kun Petsamo liitettiin 85 kilometrin pituinen rataosa, nim. rauta-
8724: Suomeen. Valtiovallan taholtakin on kiin- tie Rovaniemi-Kemijärvi on siis lähtö-
8725: nitetty asiaan niin paljon huomiota, että asemineen valmis ja odottaa radan jatka-
8726: ratasuuntia on silmämääräisesti tutkittu mista Petsamoon asti.
8727: ja tehty kannattavaisuuslaskelmiakin. Senjälkeen kuin mainittu Petsamon ra-
8728: Niinpä rautatiehallituksen pääjohtaja dan kannattavaisuuslaskelma on suoritettu,
8729: Castren valtioneuvoston 17 p:nä helmi- ovat olot suunnitellun radan vaikutus-
8730: kuuta 1921 antaman päätöksen perusteella alueella kaikinpuolin kehittyneet, erikoi-
8731: jo v. 1923 eli ennen Rovaniemen-Kemi- sestikin Petsamon alueella, mikä seikka on
8732: järven radan rakentamista, silloin kun oli ni1n tunnettu asia, ettei sen yksityiskoh-
8733: rautatien pohjoisin pää Rovaniemellä, suo- tainen selitteleminen tässä yhteydessä ole
8734: ritti tutkimuksia siitä, voitiinko ja mistä tarpeellinen eikä välttämätön. Mainitta-
8735: edullisimmin ja tarkoituksenmukaisimmin koon vain, että olojen kehitys on ollut niin
8736: rakentaa rautatie Petsamoon. Silloin tut- valtava, että se jo normaalisten olojen val-
8737: kittiin monia eri suuntia m. m. Rovanie- litessakin kehoittaa vakavasti harkitsemaan
8738: men pohjoispuolella ja näiden tutkimusten rautatien jatkamista 1aina Jäämeren ran-
8739: perusteella tuli pääjohtaja Castren sellai- taan asti Petsamossa. Näin voidaan asiaa
8740: seen tulokseen, että Petsamon rata oli ra- ajatella normaalisten olojenkin vallitessa.
8741: kennettava itäistä suuntaa eli Rovaniemi- Monet talouselämän tuntijat ovat jo kauan
8742: Kemijärvi - Pelkosenniemi - Sodankylä- sitten olleet sitä mieltä, että rautatien jat-
8743: Ivalo-Petsamo ja ettei rautatietä silloisten kaminen Kemijärveltä Petsamoon on elin-
8744: taloudellisten olojen vallitessa kannattanut ehto maallemme sellaisen maailman tilan-
8745: yhtämittaisena työnä raJkentaa Rovanie- teen aikana, joka nyt on Euroopassa syn-
8746: meltä Petsamoon asti, vaan oli rakentami- tynyt ja että tämä rautatie pitäisi saada
8747: nen toteutettava jaksottain, aluksi Rova- tästä syystä mahdollisimman pian val-
8748: niemi-Kemijärvi ja senjälkeen Kemijärvi mi:i!ksi. Vaikka maamme onkin päättänyt
8749: -Sodankylä sekä myöhemmin Sodanky- säilyttää puolueettomuutensa ja puolueet-
8750: lästä jatkettava pohjoista kohti sitä mukaa toman maan pitäisi saada ulkomailta tuo-
8751: kun olosuhteet edellyttävät. Tämän tutki- tavat tarvikkeensa kuljettaa rauhassa ke-
8752: muksen tuloksen perusteella rakennettiin nenkään häiritsemättä tai vaarantamatta
8753: sittemmin Petsamon radasta ensimäinen ja myöskin viedä tuotteita niihin maihin,
8754: 85 kilometrin pituinen jakso Rovaniemeltä jotka ovat puolueettomina, niin saattaa ti-
8755: Kemijärvelle ja käännettiin ratakiskojen lanne muodostua sellaiseksi, etteivät tar-
8756: päät pohjoista kohti sekä rakennettiin Ke- vikkeemme ja tuotteemme pääse kulkemaan
8757: mijärven asema sitä silmällä pitäen, että Suomenlahden ja Itämeren kautta. Kun
8758: IV,s4. - Lahtela y. m. 195
8759:
8760: tällainen mahdollisuus on aina olemassa, kentamisesta, ovat puheena olevan rata-
8761: on maamme talouden ja erikoisestikin suunnan vaikutuspiirissä ja sen itäpuolella
8762: maamme puolustusvalmiuden kannalta tär- Venäjälle laskevine vesistöalueineen.
8763: keää, että rautatie rakennetaan mahdolli- 4) Tunnetut malmikentät, paitsi Porko-
8764: simman pian Petsamoon. nen, ovat myöskin edellä esitetyn ratasuun-
8765: Radan rakentaminen on sikäli kiireelli- nan itäpuolella ja Porkoseenkin voidaan
8766: nen asia, ettei rakennustöiden alkuunpanoa kyseeilistä suuntaa rakennetulta radalta
8767: saisi enää lykätä tulevaisuuteen, vaan rakentaa pistorata samalla tavoin ja sa-
8768: olisi ne pantava pian käyntiin aJkamalla moilJa rakennuskustannuksilla kuin muilta-
8769: rakennustyöt Kemijärveltä, Sodankylästä, kin esitetyille suunnille rakennetuilta ra-
8770: Ivalosta ja Petsamosta, jotta rata saatai- doilta, jos Porkonen sellaisen joskus tar-
8771: siin pian valmiiksi ja se liikenne, joka ei vitsee, vieläpä siitä kautta ra:kentaa yhdys-
8772: pääse kulkemaan Itämeren ja Suomenlah- ratakin Torniojokilaaksoa ylös rakennetta-
8773: den kautta voitaisiin suorittaa Jäämeren vaan rataan.
8774: kautta. 5) Rakentamalla rautatie Kontiomäeltä
8775: Mitä erikoisesti Petsamon ratasuuntaan Taivalkoskelle, Taivalkosk:elta Kemijärvelle
8776: tulee puhuvat monet ensiluokkaisen tär- ja Kemijärveltä Petsamoon saadaan Savon,
8777: keät seikat sen puolesta, että sinne on Karjalan ja Keski-Suomen valtaisat teolli-
8778: rakennettava rautatie Kemijärven rauta- suusalueet lyhintä tietä Jäämeren sataman
8779: tien jatkona. yhteyteen. Vieläpä matka Helsingistäkin
8780: Näistä mainittakoon tässä yhteydessä: on tätä tietä lyhin Jäämerelle.
8781: 1) Radan rakennusmatka Kemijärven 6) Kun nyt ra:kennetaan rautatietä n. s.
8782: rautatieasemalta Petsamoon on noin 55- Savon radan ~atkona Kontiomäeltä Taival-
8783: 60 km lyhempi kuin esimerkiksi Rova- kaskelle ja ratasuunta Taivalkoskelta Kemi-
8784: niemeltä Meltauksen ja Sodankylän järvi- järvelle on koneellisesti tutkittu ja edus-
8785: kylien sekä Sodankylän kautta rakennet- kunta on pitänyt radan rakentamisen Tai-
8786: tava rata ja että asiantuntijain arvion valkoskelta Kemijärven radalle, tarpeelli-
8787: mukaan maksaisi Rovaniemen-Sodankylän sine sivuratoineen itään päin, niin tarpeel-
8788: välisen radan rakentaminen matkan pituu- lisena ja kiireellisesti toteutettavana, että
8789: den ja maa.'ltovaikeuksien vuoksi noin 80 on kehoittanut hallitusta laatimaan eri-
8790: -90 milj. mk enemmän kuin Kemijärven koisen rahoitussuunnitelman ulkopuolella la-
8791: -Sodankylän välisen radan rakentaminen. kiin perustuvien rautatierakennusten ja kun
8792: 2) Kartta osoittaa, että rataverkoston tätä suuntaa saadaan suorin ja lyhin rau-
8793: kehittämisen kannaltakin on tarkoituksen- tatie Suomenlahdesta Jäämereen, niin Pet-
8794: mukaisinta, että nyt rakenteilla oleva Kon- samon radan asiallisin ratkaisu on, että se
8795: tiomäen-Taivalkosken rata jatketaan Ke- rakennetaan Kemijärven radan jatkona.
8796: mijärvelle ja että Kemijärven radan jat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8797: kona rakennetaan rautatie Petsamoon ja kunnioittaen,
8798: siten toteutetaan Suomenlahden ja Jääme- että Eduskunta ottaisi vuoden
8799: ren välille halki Suomen kulkevan runko- 1940 tulo- ja menoarvioon 100 mil-
8800: radan saaminen. joonan markan suuruisen määrära-
8801: 3) Ne valtavat metsäalueet, joiden vuoksi han Kemijärven--Petsamon radan
8802: on jo kauan aikaa puhuttu rautatien ra- rakentamiseksi.
8803: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1939.
8804:
8805: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen.
8806: S. Salo. Heikki Soininen.
8807: Matti Tolppanen.
8808: 196
8809:
8810: IV,85.- Rah al. N:o 73.
8811:
8812:
8813:
8814:
8815: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta rautatien mken-
8816: kentatmiseksi Kaulirannasta Kolarin kwutta Petsamoon.
8817:
8818:
8819: E d u s k u n n a ll e.
8820:
8821: Senjälkeen kun eräiden suurvaltojen lista harkita, miten asiassa päästäisiin, ai-
8822: kesken Euroopassa on puhjennut aseelli- nakin nyt aluksi, kohtuullisilla määrära-
8823: nen selkkaus ja maamme on joutunut eris- hoilla, mahdollisimman parhaisiin tulok-
8824: tetyksi vapaan meriliikenteen harjoittami- siin. Ja vaikka tulevaisuus ilmeisesti on
8825: sesta Itämeren kautta valtamerille on mie- kaikille hämärän peitossa niin tuntuu siltä,
8826: lenkiinto Pohjois-Suomeen ja liikenneyh- että suunniteltaessa valtameren äärelle ra-
8827: teyksien saaminen sitä tietä ulkomaille tul- kennettavaa rautatietä, se olisi ohjattava
8828: lut entistä ajankohtaisemmaksi. Tässä suh- kulkemaan seutuja, jotka rautatielle jo
8829: teessa ovat katseet ensi sijassa kohdistuneet omalta alueeltaan voivat taata mahdolli-
8830: Petsamoon, ainoaan omaan valtamerisata- simman suuren liikenteen, joka parhaiten
8831: maamme ja senvuoksi on ryhdytty harkitse- hyödyttäisi laajan Lapin alueita ja joka
8832: maan mahdollisuuksia rautatien pikaisesta sellaisenaan olisi kaikissa oloissa turvatuin
8833: rakentamisesta sinne. Kun radan lähtö- ja parhaiten suojattu. Kun tällöin tulee
8834: kohtia, nykyisten rautateiden pääpisteistä, varmaan kysymykseen useampia vaihto-
8835: on useampiakin olemassa, niin on luonnol- ehtoja niin tahtoisimme kiinnittää edus-
8836: lista, että näitä esitetään nyt harkittavaksi kunnan huomiota ratasuuntaan, joka läh-
8837: ja siten koetetaan osoittaa radan rakenta- tisi Kaulirannan asemalta ja kulkisi ensin
8838: miseen vaikuttavien eri asiain kantavuutta Tornionjokilaaksoa Kolarin Juvakaisen
8839: ja suuntien vaihtoehtoja, jotta niillä, jotka maan rautamalmialueille, jonka malmi-
8840: asiasta joutuvat lopullisesti päättämään, määrä on arvioitu 100 metrin syvyyteen
8841: olisi riittävästi aineksia oikean ja parhaan olevan noin 3 miljoonaa tonnia ja sisältä-
8842: mahdollisen ratkaisun tekemiseen. vän rautaa 50-60 %, sekä sitten myöhem-
8843: Että rautateiden jatkamista näille poh- min, mikäli mahdollisuuksia ilmenee, joko
8844: joisille alueille ei ainoastaan maakunnan itäänpäin Kittilän pitäjän läpi Porkosen
8845: vaan myöskin koko maan kannalta on pi- malmikentille ja niin eteenpäin aina Petsa-
8846: dettävä erittäin tärkeänä ja nyttemmin jo moon asti tai jos sinne asti rakennetta-
8847: ajankohtaisenakin, siitä tuskin ollaan eri valle rautatielle strategisista y. m. sotilaal-
8848: mieltä. Mutta siihen katsoen, että valta- lisista syistä ei näytä olevan edellytyksiä
8849: meren rannalle vietävän rautatien rakenta- olemassa niin Koiarista Muonion ja Enon-
8850: misessa tulee kysymykseen, kulkekoonpa se tekiön kautta johonkin Norjan satamaan
8851: mitä suuntaa tahansa, niin pitkät matkat valtameren rannalla.
8852: ja niin suurien rahamäärien käyttäminen, Erinomaisen suurena etuna, moniin mui-
8853: että ne ovat omiaan synnyttämään epäi- hin suuntiin nähden, olisi varmaan Petsa-
8854: lyjä koko ohjelman pikaisen toteuttamisen mon radan suuntaamiselle ja sen jatku-
8855: ma:hdollisuutksista, niin senvuoksi on tarpeel- valle kannattavaisuudelle, jos rata raken-
8856: IV,s.5. ---,- J"unes y. m. 197
8857:
8858: nettaisiin Kolarin kautta, se, että siten, malle, tulisi tavaraliikenne rautatielle var-
8859: verrattain pienillä lisäkustannuksilla, saa- maan melkoisen suureksi. Niinikään li-
8860: taisiin runkoradan yhteyteen suuri Kitti- säytyisi suuressa määrin se matkailulii-
8861: län pitäjä ja ne valtavat Juvakaisen, Por- kenne, joka suuntautuu Länsi-Lapin tuntu-
8862: kosen, Pahtavaaran y. m. maiden malmi- reille ja erittäinkin tässä suhteessa niin
8863: alueet Etelä-Lapissa, jotka ilmeisesti kulke- valtavaksi muodostuneesta Pallastunturin
8864: vat lounaasta koilliseen ja josta saatavan talviurheilutoiminnasta. Jos rautatie saa-
8865: malmin kuljetus Perämeren satamiin ta- taisiin vaikka vain aluksi nyt Kolariin niin
8866: kaisi jo osaltaan radan kannattavaisuuden. siellä olevilta kalkki- ja rautamalmialueilta
8867: Mikäli tätä suuntaa Koiarista Petsamoon varmaan pantaisiin heti louhinta käyntiin
8868: ei katsottaisi voitavan, edellämainituista tai ja siten kuljetettaessa niitä Perämeren sa-
8869: ~muista syistä, loppuun asti toteuttaa, niin tamiin ja niin edelleen, taattaisiin rauta-
8870: silloin voitaisiin, jos siihen näyttäisi ole- tien kannattavaisuus. Ja mikäli maantie-
8871: van edellytyksiä, ajatella radan jatkamista yhteys Norjan kanssa saadaan järjesty-
8872: Koiarista johonkin Norjan satamaan. Kun mään, lisäisi se kenties hyvinkin suuressa
8873: tällaisen pitkän radan rakentaminen, kul- maarm tavarain kuljetusta kyseellisellä
8874: kekoonpa se mitä suuntaa tahansa, viepi rautatiellä.
8875: kuitenkin useita vuosia niin olisi kai tar- Kun hallitus ja eduskunta ovat jo ai-
8876: koituksenmukaisinta, että radan rakenta- kaisemmin eli päätettäessä rautatien raken-
8877: mista suoritettaisiin aluksi vain sen alku- tamisesta Kaulirannalle, määränneet sen
8878: osassa ja lähtöpaikka määrättäisiin alka- olemaan vain ,toistaiseksi" Tornion. joki-
8879: vaksi sellaisesta kohdasta, joka on jo pit- varren rautatien päätepisteenä, niin olisi
8880: kän aikaa ollut kyseen alaisena, jonka ra- tämä toistaisuus nyt lopetettava ja ryh-
8881: kentamisen eräältä osalta ovat sekä halli- dyttävä siirtämään päätepistettä pohjoi-
8882: tus että eduskunta aikaisemmin jo peri- semmaksi, koska radan rakentamisen jou-
8883: aatteessa hyväksyneet, joka tekee mahdolli- duttamiseksi on ilmestynyt niin painavia
8884: seksi jatkaa rataa parhaaksi huomattuun lisäperusteita.
8885: suuntaan ja joka jo heti aluksi takaa sen Mitä kyseellisen rataosan pituuteen ja
8886: omastakin vaikutuspiiristä rautatielle niin rakennuskustannuksiin tulee niin on huo-
8887: suuren liikenteen, että sen kannattavaisuus mattava, että se kauttaaltaan tulisi kulke-
8888: tulisi suhteellisen taatuksi. maan verrattain tasaista ja helposti ra-
8889: Tällainen rautatie on mielestämme Kau- kennettavaa maastoa eikä aiheuttaisi ensin-
8890: lirannan-Kolarin Juvakaisenmaan välinen kään huomattavampia siltarakennuksia. Li-
8891: rautatie. säksi kulkisi se alueita, joita voitaisiin hel-
8892: Minkälaiseksi tämän rataosan liikenne posti käyttää suuriksi asutusaineiksi ja si-
8893: muodostuisi, on tietysti vaikea sanoa, kun ten osaltaan helpottaa väestön sijoittumista
8894: ei ole tehty tarkempia laskelmia. Mutta omien viljelmien hoitajiksi. Kun tämän
8895: siitä päättäen, että Juvakaisen maasta on rataosan pituus on noin 100 km ja raken-
8896: kuluneen kesän aikana suunniteltu 1,000 nuskustannukset tehnevät korkeintaan noin
8897: tonnin päivittäistä malminkuljetusta jär- miljoonan markkaa kilometriltä tulisivat
8898: jestää autoilla Kaulirannalle, josta teiden koko radan rakennuskustannukset nouse~
8899: huonouden vuoksi lienee toistaiseksi luo- maan noin 100 miljoonaan markkaan. Tämä
8900: vuttu, ja että rautatien piiriin tulisivat jaettuna kahdelle vuodelle ja huomioon ot-
8901: verrattain suuret metsäalueet, joilta nyt- taen rakentamisen kiireellisyys tulisi ensi
8902: temmin on huomattavia määriä puutava- vuodeksi tarvittava määrä olemaan noin
8903: roita kuljetettu autoilla Kaulirannan ase- 70 miljoonaa markkaa.
8904: 198 IV,s5. - Rautatie Kaulirannasta Petsamoon.
8905:
8906: Kaiken edellä olevan nojalla ja viitaten 1940 tulo- ja menoarvioon 70,000,000
8907: v. 1939 valtiopäiville jätettyyn toivomus- markan määrärahan Kaulirannalta
8908: aloitteeseen n: o 101 sekä v. 1922 valtio- Kolarin kautta Petsamoon tai johon-
8909: päiville jätettyyn hallituksen esitykseen, kin muuhun sopivaksi katsottavaan
8910: joka koski rautatien rakentamista vastai- paikkaan valtameren rannalla rakm~
8911: sina vuosina, rohkenemme kunnioittaen eh- nettavan rautatien rakennustöiden
8912: dottaa, aloittamiseksi rataosalla Kauliranta
8913: että Edtuskunta ottaisi vuoden -Kolari.
8914:
8915: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
8916:
8917:
8918: Antti Junes. K. Määttä.
8919: Väinö Kokko. K. Kallio.
8920: Wäinö Havas. Matti Heikkilä.
8921: Tauno Saukkonen. Eino Möttönen.
8922: Antti Halonen. J. V. Wainio.
8923: K. R. Kares. Matti Luoma-aho.
8924: 199
8925: IV,s6. - Rah. al. N:o 74.
8926:
8927:
8928:
8929:
8930: Kulovaara y.m.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Ahve-
8931: nanmaan saaristotien jatkamiseksi Paraisten-Nauvon----
8932: Korppoon-H mäskarin tiesuunnalla.
8933:
8934:
8935: E d u s k u n n a ll e.
8936:
8937: 'l'urun ja Ahvenanmaan saariston liittä- saal'istossa vakuuttavasti perustelevat sitä,
8938: minen sopivilla maantieyhteyksillä mante- että maantieyhteys kyseessäolevaan saaris-
8939: reeseen on erittäin tärkeä ja ajankohtai- toon on ajankohtainen kysymys, jonka pi-
8940: nen tiekysymys, joka olisi aivan lähiaikoina kaiseen ratkaisuun on kiinnitettävä vaka-
8941: saatava toteutetuksi. Viimeksi kuluneiden vaa huomiota.
8942: vuosien aikana on asiaa vilkkaasti pohdittu Kuten tunnettua on eduskunta jo vuonna
8943: eri tahoilla sekä maakunnallis~na että koko 1935 erään aloitteen johdosta käsitellyt Tu-
8944: maan etua koskevana kysymyksenä. run saariston tiekysymystä ja silloin esit-
8945: Asia koskee laajan saariston eriste- tänyt tutkittavaksi tiesuunnan Paraisten
8946: tyissä ja vaikeissa olosuhteissa elävää Malmilta Nauvon pitäjän kautta Korppoo-
8947: yleensä sangen vähävaraista väestöä, joka seen ja on sen johdosta tie- ja vesiraken-
8948: mantereella tapahtuneen liikennekehityksen nushallituksen toimesta pari vuotta sitten
8949: eduista jälelle jääneenä on joutunut talou- toimitettu tutkimus maantiesuunnasta Pa-
8950: dellisesti entistä vaikeampaan asemaan. raisilta Nauvon kirkolle, jonka tiesuunnan
8951: :B.:rittäinkin pitkinä kelirikon aikoina, jol- pituus on 34.5 km ja rakennuskustannuk-
8952: loin juuri kipeästi tarvittaisiin nopeita lii- set siltoineen ja losseineen 5 metrin levyi-
8953: kenneyhteyksiä talvikalastuksen vuoksi voi senä tienä nousevat noin 9 miljoonaan
8954: tilanne olla erikoisen tukala. markkaan.
8955: Kysymys koskee saaristoa, joka on aivan Lisäksi on tie- ja vesirakennushallituksen
8956: erikoista rajaseutua, asemansa puolesta hy- toimesta tänä vuonna suoritettu tutkimuk-
8957: vin merkityksellistä aluetta, joka maan etu- sia Nauvon-Korppoon-Houtskarin tie-
8958: jen kannalta olisi liikenneyhteyksien paran- suunnalla ja sitä paitsi tutkittu lauttayh-
8959: tamisella välttämättömästi kiinteämmin lii- teyksiä Houtskarista Kumlingeen ja Vårdö-
8960: tettävä muuhun osaan Suomea. Tie on hön Ahvenanmaalla sekä toimitettu vastaa-
8961: myöskin maanpuolustuksen kannalta varsin vanlaisia tutkimuksia Kustavin-Brändön
8962: tärkeä, kuten asiantuntevilta tahoilta viime -Kumlingen Vårdön suunnalla.
8963: aikoina on esitelty, ja olisi sen kiireellinen Kun tiesuunta Parainen-Nauvo-Korp-
8964: rakentaminen tämänkin takia välttämätön. poo-Houtskari edullisesti liittää Turun ja
8965: Vielä lisäksi on huomattava, että vuosi vuo- Ahvenanmaan saariston mannermaahan ja
8966: delta vilkastuneen ulkomailta maahamme kun kyseessäoleva saaristotie täysin kestä-
8967: suuntautuneen ja kotimaisenkin matkailun villä perusteilla on välttämätön ja kiireel-
8968: kannalta arvokkaat luonnonnähtävyydet linen, olisi sen rakentaminen aloitettava jo
8969: 200 IV,s6. - Turun-Ahvenanmaan saaristotie.
8970:
8971: ensi vuonna ja olisi eduskunnan tarkoitusta että Eduskunta ottaisi vuoden
8972: varten myönnettävä 2,000,000 markan siir- 1940 tulo- ja menoa1·vioon 2,000,000
8973: tomääräraha. markan siirtomäärärahan Turun,--
8974: Ahvenanmaan saaristotien jatkami-
8975: Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen seksi Paraisten-N auvon--I{orppoon
8976: ehdotamme, -Houtskarin tiesuunnalla.
8977:
8978: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1939.
8979:
8980:
8981: Urho Kulovaara. Kustaa Perho.
8982: G. Lindström. Kalle Jokinen.
8983: Einar Holmberg. Aino Lehtokoski.
8984: Arvo Ketonen. Ralf Törngren.
8985: 201
8986:
8987: IV,s7.- Fin. mot. N:o 75.
8988:
8989:
8990:
8991:
8992: Törngren m. fl.: A.ngående anvisande av anslag för Iniö
8993: kommuns förbindande med t·ikstelefonnätet över H out-
8994: skär och /(orpo.
8995:
8996:
8997: 'l' i ll R i k s d a g e n.
8998:
8999: I april 1938 beslöt riksdagen på grund heller torde det vara ägnat att förvåna,
9000: av en i saken inlämnad motion att upp- att modlöshet och misströstan, ja, t. o. m.
9001: mana regeringen att vidtaga åtgärder för bitterhet gripit stora delar av denna be-
9002: anslutning av Iniö kommun och öarna i folkning då man sett huru miljoner och
9003: norra Houtskär till landets telefonnät. I åter miljoner nedlagts på kommunikatio-
9004: sitt förslag till utgiftsstat för innevarande nernas förbättrande på fastlandet samti-
9005: år hade även post- och telegrafstyrelsen digt som denna del av Åbolands skärgård
9006: för ändamålet upptagit ett anslag om blivit fullständigt bortglömd.
9007: 300,000 mark, men har regeringen i sitt Byggandet av denna telefonförbindelse
9008: budgetförslag strukit denna summa. Då har av post- och telegrafstyrelsen förordats
9009: emellertid Iniö kommun numera torde vara även därför, att genom den med ringa
9010: den enda kOinmun i landet, som är helt tilläggskostnader en ny förbindelse kunde
9011: utan förbindelse med landets telefonnät, åstadkommas med Åland, vilket ur allmän
9012: förefaller det vara en skälig begäran att synpunkt förklarats vara av behovet icke
9013: riksdagen i budgeten skulle införa detta minst med tanke på det nuvarande
9014: anslag. Speciellt under menföres- och vin- oroväckande politiska läget.
9015: tertid är befolkningen i denna del av Åbo- På grund av vad ovan framhållits an-
9016: Jands skärgård fullständigt isolerad. Vad hålla undertecknade vördsamt,
9017: detta redan ur hälsovårdssynpunkt, för
9018: att icke tala om ekonomiska och kulturella att Riksdagen i stats[ö1·slaget för
9019: omständigheter, betyder för befolkningen år 1940 ville upptaga ett anslag om
9020: därute borde utan längre utläggningar 300,000 mark för Iniö kommuns för-
9021: vara klart för envar och har f. ö. upp- bindande med rikstelefonnätet över
9022: repade gånger belysts i riksdagen. Ej Houtskär och Ko1·po.
9023:
9024: Helsingfors den 15 september 1939.
9025:
9026: Ralf Törngren. Einar Holmberg.
9027: Albin Wickman. G. Lindström.
9028:
9029:
9030:
9031:
9032: 26
9033: 202
9034:
9035: IV,s7,- Rah. al. N:o 75. Suomennos.
9036:
9037:
9038:
9039:
9040: Törngren y. m.: Määrärahan osoittarnisestct Iniön kunnan
9041: liittämiseksi valtakttnnan puhelinverkostoon H outskarin
9042: ja Korppoon kautta.
9043:
9044:
9045: E d u s kunnalle.
9046:
9047: Huhtikuussa 1938 eduskunta päätti kunnassa. Ei pitäisi myöskää:a herättää
9048: asiasta tehdyn toivomusaloitteen perus- ihmetystä, jos alakuloisuus ja toivottomuus,
9049: teella kehoittaa hallitusta ryhtymään toi- jopa katkeruuskin on vallannut suru·en
9050: menpiteisiin Iniön kunnan ja pohjoisen osan tätä väestöä, kun on nähty miten mil-
9051: Houtskarin saarien liittämiseksi maan pu- joonia toistensa jälkeen on sijoitettu man-
9052: helinverkostoon. Ehdotukseensa kuluvan tereen :liikenneyhteyksien parantamiseen sa-
9053: vuoden menosä..'innöksi olikin posti- ja len- maan aikaan kuin tämä osa Turunmaan
9054: nätinhallitus ottanut 300,000 markan mää- saarist.oa on kokonaan unohdettu.
9055: rärahan tähän tarkoitukseen, mutta on Posti- ja lennätinhallitus on puoltanut
9056: hallitus talousarvioehdotuksestaan poista- tämän puhelinyhteyden rakentamista siitä-
9057: nut tämän rahamäärän. Kun kuitenkin kin. syystä, että sen avulla saataisiin vähin
9058: Iniön kunta nyttemmin lienee maan ainoa lisäkustannuksin uusi puhelinyhteys Ahve-
9059: sellainen kunta, jolla ei ole mitään yhteyttä nanmaalle, mikä on selitetty yleiseltä kan-
9060: maan puhelinverkostoon, tuntuu kohtuulli- nalta tarpeen vaatimaksi eikä vähimmin
9061: selta että eduskunta ottaisi tämän määrä- juuri nykyistä levottomuutta herättävää
9062: rahan talousarvioon. Varsinkin kelirikon poliittista asemaa ajatellen.
9063: ja talven. aikana on Turunmaan saariston Ylläesitetyn perusteella allekirjoittaneet
9064: tämän osan väestö täydellisesti eristetty. kunnioittaen ehdottavat,
9065: Mitä tämä jo terveydenhoidon kannalta,
9066: puhumattakaan taloudellisista ja sivistyk- että Eduskunta vuoden 1940 ta-
9067: sellisistä olosuhteista, merkitsee siellä etäällä lousarvioon ottaisi 300,000 markan
9068: asuvalle väestölle, sen pitäisi pitemmättä määrärahan I niön kunnan liittämi-
9069: selvittelyttä olla jokaiselle selvää ja on seksi valtion puhelinverkostoon
9070: asiaa sitäpaitsi monet kerrat valaistu edus- H outskarin ja Korppoon katdta.
9071:
9072: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
9073:
9074: Ralf Törngren. Einar Holmberg.
9075: Albin Wickman. G. Lindström.
9076: 203
9077:
9078: IV,ss. - Rah. al. N:o 76.
9079:
9080:
9081:
9082:
9083: Jokinen y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta Perniön-Taa-
9084: lintehtaan rnaantien parannustöitä varten.
9085:
9086:
9087: E d u s k u n n a ll e.
9088:
9089: Viimeksi kuluneina vuosina, jolloirn lii- tämän parannussuunnitelman. Edelleen on
9090: kenne. Perniön-Kemiön__:Taalintehtaan tieosa GenbOle--Strö:mm.an kanava tutkittu,
9091: maantiellä Perniön, Kemiön ja Drags- mutta suunnitelma ei ole vielä va1mistunut.
9092: fjärdin pitäjissä on jatkuvasti kasvanut ja Kun tie 8trömman kanavan ja Perniön vä-
9093: jolloin samamaikaisesti on ruvettu käyttä- lillä on myöskin :monin paikoin hyvin mut-
9094: mään yhä ra:skaampia kullkuneuvoja, on kaista ja tierurunko heikkoa sekä osa pieniä
9095: maantie suuntaukseensa ja kantavuuteensa siltoja ffi'ittäin ka.peita, olisi tutkimus tällä-
9096: nähden tullut se'illaiseen kuntoon, ettei se kin osalla toimitettava.
9097: enää !kykene tyydyWi:mään sillä tapahtuvaa Pwrannustyö voidaan myöskin järjestää
9098: liikennettä. Tiessä on lukemattomia hen- varatyöksi, koska työttömyyden esiintyessä,
9099: genvaarallisia :mutkia ja kuLkee se Drags- töitä on sitä varten suunniteLtava.
9100: fjiilrdin kunnan alueella osittain vaikeasS'a Edellä esitetyn perustee~la ehdotamme,
9101: kallioisessa maa..'ltossa, jossa sitä on mahdo-
9102: ton levittää ja oikaista. Tieolojen p.aranta- että Eduskunta ottaisi vuoden
9103: miseksi antoi TMlinteh.das Osakeyhtiö jo 1940 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
9104: vuonna 1936 laatia suunnitelman tien markan suuntisen määrärahan Per-
9105: uudestaan rrukentamiseksi GenMlen kylän niön-Taalintehtaan maantien pa-
9106: ja Taalintehtaan välisellä 8 . 5 km pituisella rannustöitä varten Taalintehtaan-
9107: osalla. Tutkimustulokset on aikanaan lä- Genbölen välisellä osalla ja tutki-
9108: hetetty tie- ja v:esirakennlishwllitu!kselle ja muksen toimittamista varten saman
9109: on kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- tien Strömman-Perniön välisellä
9110: teriö ihuhtikuun 12 p:nä 1939 vahvistanut osalla.
9111:
9112: Helsingissä syyskuun 8 päilvänä 1939.
9113:
9114:
9115: Kalle Jokinen. J. V. Wainio.
9116: Aino Lehtokoski. G. Lindström.
9117: Mikko W. Erich. Urho Kulovaara.
9118: Kustaa Perho. Aino Malkamäki.
9119: Arvo Ketonen. Hj. Lindqvist.
9120: Einar Holmberg. Karl J. Wenman.
9121: Eino Raunio. Ralf Törngren.
9122: Aarne Honka. A. Korvenoja.
9123: Aug. Syrjänen. Juho Pyy.
9124: 204
9125:
9126: IV,s9.- Rah. al. N:o 77.
9127:
9128:
9129:
9130:
9131: Kuusisto: MääräraJtan osoittamisesta Järvenpään--Nttm-
9132: misten kyläteiden rakentamista da valtion hoitoon otta-
9133: mista va1·ten.
9134:
9135:
9136: E d u s ik u n n a 11 e.
9137:
9138: Järvenpään aseman lälheltä johtaa ikaksi Lisäik:si on mainituwa, että :työtilanne
9139: kylätietä :M:äntsäläm. ja Pmnaisten pitäjien maassa on nopeasti huo;nontunut ja ensi
9140: rajamaille, missä ne yhtyvät Pornaisten- vuonoo varmaankin tulee olemaan suurilu-
9141: :M:äntsälän maantiehen. Teiden pituus on kuinen työttömien armeija valtion ja kun-
9142: 12 km. ja tientekovelvollisten luku 130, tien huollettavana. Allekirjoittanut tutus-
9143: miltei poikkeuksetta välhävaraisia tieosalk- tuttuaan n. s. valtion suureen työttömyys-
9144: kaita. Tiellä iliikennöi linja-autoja ja myös olhjelmaan on tehnyt sen ihavainruon, ettei
9145: ta.varaliilkenne on huomattavarn suuri. Pu- siinä esitetä tehtäväksi mitäåln valtion töitä
9146: heenaoleva tie on kuitenik:in kapea ja mut- koko näillä <alueilla. ~untien mahdollisuu-
9147: kainen, ·eivätJkä sen vähävaraiset osakkaat det taasen hyödyllisten töiden teettämiselle
9148: pyslty sitä parantamaan, eikä se sitäpaitsi ovat vähäiset. Aioitteella siis pyritään va-
9149: heilie ikuuluikaan, koska tietä käyttävät raamaan hyödyllinen työmaa näiden seu-
9150: muut!kin kuin ne, jotka sen !kunnossapitoon tujen työttömille, iknn se samalla täyttäisi
9151: nykyään osallistuvat. huOIIllattavan aukon siikäläisessä tieverkos-
9152: Parannettuna tämä tie tuottaisi suurta tossa.
9153: hyötyä näiden seutujen asukkaiNe, ik:oska EdellärrnainituiUa perusteilla. ehdotan
9154: se yhdistää kaksi maantietä toisiinsa. Li- kunnioittaen,
9155: sälksi tie tuottaisi liiik:ennettä Järvenpään
9156: aseman kautta valtion rautateille. Myö- että Eduskunta ottaisi vuoden
9157: hemmin voitaisiin •tietä jatkaa Mäntsälän 1940 tulo- ja menoarvioon 500,000
9158: pitäjän Sääksjärven kylän kautta Puk:ki- markan määrärahan Järvenpäärt-
9159: lan kirkolle, missä se yhtyisi PorVIOon-Ori- Nummisten kyläteiden rakentamista
9160: matthlan maantielhen. ja valtion hoitoon ottamista varten.
9161:
9162: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
9163:
9164:
9165: Aug. Kuusisto.
9166: 205
9167:
9168: IV,9o.- Rah. al. N:o 78.
9169:
9170:
9171:
9172:
9173: Heikkilä y. m.: JVI äärärahan osoittamisesta Ty kölän-Har-
9174: halan maantien ja sillan rakentamiseen.
9175:
9176:
9177: E d u s k u n n a ll e.
9178:
9179: Joitakin vuosia sitten tehtiin valtion toi- kennettä Luopioisista ja sen takana olevista
9180: mesta pääasiassa varatöinä maantie Valkea- pitäjistä aina Päijänne-vesistölle saakka
9181: kosken kauppalasta pitkin Mallasveden sekä saattaisi tieyhteyteen Äimälän Taka-
9182: etelärantaa noin 10 km pituudelta päättyen maan kylän huomattavan asutusalueen,
9183: Tyköiän tilan kohdalle Tyrvännön pitä- jonne ei nykyään ole minkäänlaista tietä.
9184: jässä, josta johtaa kylätie Sääksmä:en-Hä- Nyt kun laivaliikenne on paikkakunnalta
9185: meenlinnan väliselle maantielle, yhtyen sii- kokonaan loppunut, niin elää ko'lw tämä
9186: hen Haukilan kartanon kohdalla Tyrvän- suuri kyläkunta varsin vaikeissa oloissa
9187: nön pitäjässä. tässä suhteessa.
9188: Mainitun Vaikeakosken-Tyköiän maan- Kyseessä olevan tien rakentaminen olisi
9189: tien alkuperäinen suunnitelma päättyi Har- kiireellinen vielä siitäkin syystä, että mai-
9190: halan-Äimälän kylätiehen, jatkuen siitä nitulla Harhalan-Äimälän kylätiellä on
9191: edelleen Tampereen-Hämeenlinnan väli- Harhalan salmen ylitse johtava silta, joka
9192: seen maantiehen Pälkäneen pitäjässä, mutta tällä kertaa on varsin heikossa kunnossa ja
9193: jäi tämä suunnitelma ajan muuttuessa lop- sen uudelleen rakentaminen tuottaisi suuria
9194: puun saakka toteuttamatta. vaikeuksia mainitun kylätiekunnan asuk-
9195: Tämä tie, josta rakentamaton osuus kaille, jotka ovat suurimmalta osalta pien-
9196: on ainoastaan noin 5 km ja koko matka viljelijöitä.
9197: Tyköiän tilalta maantielinjan mukaan va- Edellä esitetyyn viitaten kunnioittaen eh-
9198: jaa 10 km Tampereen-Hämeenlinnan väli- dotamme,
9199: selle maantielle, olisi nykyään koko paikka- että Eduskunta ottaisi vuoden
9200: kunnalle suuresta merkityksestä, kun Val- 1940 tulo- ja menoarvioon 400,000
9201: keakoskelle on valmistunut rautatie, joka markan määrärahan Tykölän-H ar-
9202: lyhentäisi rautatien yhteyteen huomatta- halan välisen maantien ja sillä vä-
9203: vasti matkaa ei yksin Pälkäneen pitäjästä, lillä olevan n. k. H a1·halan sillan
9204: vaan tulisi se palvelemaan kautta:kulkulii- rakentamiseksi.
9205:
9206: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1939.
9207:
9208: Matti Heikkilä. Kaarlo Mikkola.
9209: Toivo Horelli. Sulo Heiniö.
9210: Mikko Hurtta. Valfrid Eskola.
9211: Albert Eerola. Alpo Lumme.
9212: 206
9213:
9214: IV,91. - Rab. al. N:o 79.
9215:
9216:
9217:
9218:
9219: Aarniokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
9220: rakentamiseksi Kankaanpään-Jämijärven maantieltä
9221: H ongonjoen-Karvian maantielle.
9222:
9223:
9224: E d u s k u n n a ll e.
9225:
9226: Viitaten v. 1938 valtiopäivien syysistun- tien rakentamiseksi toimitetun tutki-
9227: tokaudella jätetyn rahaasia-aloitteen N: o muksen jälkeen Kankaanpään pitä-
9228: 124 (Liitteet s. 723) perusteluihin pyy- jässä Kankaanpään-Jämijärven vä-
9229: dämme kunnioittaen ehdottaa, liseltä maantieltä Niinisalon pysäkin
9230: seudulta H ongonjoen-Karvian väli-
9231: että
9232: Eduskunta ottaisi vuoden selle maantielle Karvian pitäjän
9233: 1940 talousarvioon 500,000 mar- Kantin kylään.
9234: kan suuruisen määrärahan 1naan-
9235:
9236: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1939.
9237:
9238: Paavo Aarniokoski. Kalle Joukanen.
9239: J. E. Malmivuori. Lauri Murtomaa.
9240: Frans Mustasilta. Ville A. Komu.
9241: Kyllikki Pohjala. Kalle Kirra.
9242: 207
9243:
9244: IV,92. - Rah. al. N:o 80.
9245:
9246:
9247:
9248:
9249: Salmenoja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Myllykosken-
9250: lnkeroisten maantien rakentamista varten.
9251:
9252:
9253: E d n s k u n n a ll e.
9254:
9255: Vuoden 1938 valtiopäiville jättivät eräät mietinnön kohdan eduskunta hyväksyi.
9256: edustajat rahaasia-aloitteen (n:o 118, Liit- Kun edellytykset työttömyysmäärärahain
9257: teet IV, 150) määrärahan osoittamisesta käyttämiseen tähän tarkoitukseen lienevät
9258: Myllykosken-Inkeroisten maantien raken- puuttuneet, on puheenaolevan tärkeän yh-
9259: tamista varten. Käsitellessään vuoden 1939 dystien rakennustyö edelleenkin aloitta-
9260: tulo- ja menoarviota valtiovarainvaliokunta matta. Sen vuoksi ja viittaamalla alussa
9261: lausui mietinnössään 20 Pl: n III: 3 mom. mainitun aloitteen perusteluihin, ehdo-
9262: kohdalla, että mikäli työttömyyttä asian- tamme kunnioittaen,
9263: omaisilla paikkakunnilla esiintyy, voitaisiin
9264: työttömyyden lieventämiseen osoitettuja että Eduskunta ottaisi vuoden
9265: määrärahoja hallituksen harkinnan mu- 1940 tulo- ja menoarvioon 600,000
9266: kaan käyttää m. m. edellämainitussa aloit- markan määrärahan jJ;Jyllykosken-
9267: teessa tarkoitetun tien rakentamiseen. Val- Inkeroisten maantien rakennustyötä
9268: tiovarainvaliokunnan kysymyksessäolevan varten.
9269:
9270: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
9271:
9272: P. Salmenoja. Jere Juutilainen.
9273: Kauko Andersson. Elsa Metsäranta.
9274: 208
9275:
9276: IV,93. - Rah. al. N:o 81.
9277:
9278:
9279:
9280:
9281: Teittinen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Savon valtatien
9282: oikaisemiseen ja parantamiseen.
9283:
9284:
9285: E d u s k u n n a ll e .
9286:
9287: .Niinkuin tiedämme jaetaan maantiet kol- Hollolan pitäjän Okeroisten kylän kautta
9288: meen pääryhmään, nim. valtateihin, kanta- suoraan Lahden kaupunkiin, sekä että sa-
9289: teihin ja kunnanteihin. Tarkoitus tieten- nottu tiesuunta mahdollisimman pian tut-
9290: kin on, että valtatiet, jotka on tarkoitettu kittaisiin. Monien vaiheiden jälkeen onkin
9291: suurelta osaltaan palvelemaan kaukoliiken- tutkimus nyttemmin saatu toimitetuksi ja
9292: nettä, olisivat mahdollisimman suoria ja on tutkimuksen suorittanut insinööri Eino
9293: muutenkin paraslaatuisia teitä. Kehitys on Suvanto antanut siitä joulukuun 22 päi-
9294: monin paikoin vienyt kuitenkin melkeinpä välle 1938 päivätyn lausunnon.
9295: päinvastaiseen. Niinpä useat syrjäseutujen Lausunnosta ilmenee m. m., että tutkittu
9296: vähän liikennöidyt maantiet, jotka ovat IJahden kaupungin ehdottama uusi suunta
9297: tulleet oikaistuiksi ja rakennetuiksi viime- on n. 17 km. lyhempi kuin entinen tie
9298: aikaisten määräysten mukaisesti, ovat kai- Kaukolammilta Mallusjoen ja Orimattilan
9299: kissa suhteissa parempia kuin monet valta- kautta Lahteen. Edelleen käy vertailevasta
9300: tiet. Tämä pitää erikoisesti paikkansa myös- kustannusarviosta selville, että uuden suo-
9301: kin Savon valtatiehen eli valtatiehen n: o 5 ran tien rakentaminen tulisi maksamaan
9302: nähden, joka eräiltä osiltaan on aivan 15,500,000 mk, kun sen sijaan entisen tien
9303: maan kehnoimpia ja mutkaisimpia teitä. oikominen ja korjaaminen maksaisi
9304: Niinpä se esimerkiksi jo Helsingistä Lah- 24,800,000 mk, joten uusi suunta paitsi
9305: teen päin mentäessä "Mäntsälän ja Lahden että se olisi lähes kolmasosa lyhempi, kuin
9306: välisellä osallaan mutkittelee ja kiertää vanha tie nikaisem~sen jälkeen, olisi myös
9307: niin paljon, että se viimeisellä 53 km. vä- 9,300,000 iJ:nk halvempi kuin entisen tien
9308: lillä on n. kolmasosa pitempi kuin mitä oikaiseminen.
9309: sen tarvitsisi todellisuudessa olla. Kun Uuden tiesuunnan rakentamisen halpuus
9310: tiellä olevat mutkat ovat aivan hengenvaa- johtuu suureksi osaksi siitä, että tie tulisi
9311: rallisen jyrkkiä ja kun tämä tieosa lisäksi kulkemaan erittäin edullisessa maastossa ja
9312: on yksi maan eniten liikennöityjä teitä, että tientekoaineen saanti on sen varrella
9313: ymmärtää helposti, kuinka suuri liiken- melkein kauttaaltaan helppoa. Tutkimuk-
9314: teellinen epäkohta tässä on olemassa. Tä- sen suorittaja onkin laajojen perustelujen
9315: män vuoksi päätti Lahden kaupunginval- jälkeen hartaasti puoltanut tien rakenta-
9316: tuusto kokouksessaan 1 p: nä joulukuuta mista uutta aikaistua suuntaa ja ottaen huo-
9317: 1933 valtioneuvostolta anoa, että kysymyk- mioon, että tämän tärkeän liikenneväylän
9318: sessä olevan valtamaantien osa Mäntsälän lyheneminen 17 km:llä tietää suurta kan-
9319: pitäjän Kaukolammin kylästä oikaistaisiin santaloudellista säästöä ja koska nykyinen
9320: kulkemaan sanotun pitäjän Levannon ky- tie on sangen huono ja vaikeasti liiken-
9321: län, Orimattilan pitäjän Luhtikylän ja nöitävä, ehdottanut, että tie rakennettaisiin
9322: IV,9.3. - Teittinen y. m. 209
9323:
9324: mahdollisimman pian. Toimitusinsinöö- Kun äskettäin puhjennut suurvaltain •
9325: rin lausuntoon on yhtynyt myöskin Uuden- sota tuottaa vaikeuksia ulkomaiselle, vien-
9326: maan piirin piiri-insinööri. nillemme ja sen kautta myös koko vienti-
9327: Aikaisemmin ovat tätä tiesuuntaa yhty- teollisuudellemme, aiheutuu siitä epal-
9328: neet kannattamaan Helsingin, Heinolan ja lemättä ennen pitkää huomattavaa työttö-
9329: Mikkelin kaupungit sekä yleensä kaikki myyttä. Näin vapautuva työvoima olisi
9330: Lahdesta pohjoiseen olevat läheiset maa- tällöin ehdottomasti suunnattava muuhun
9331: laiskunnat. Viimeksi ovat myöskin Mänt- hyödylliseen työhön, m. m. liikenneolojen
9332: sälän ja Hollolan kunnat, joiden alueella parantamiseen ja erikoisesti juuri päälii-
9333: tie tulisi kulkemaan, ryhtyneet puoltamaan kenneväyliim saattamiseen edes kohtuulli~
9334: sen rakentamista. sia vaatimuksia vastaavaan kuntoon. Kysy-
9335: Vielä voimme mainita, että Lahden lmu- myksessä oleva Savon valtatien osan ra-
9336: punki on sitoutunut rakentamaan sen kentaminen ja parantaminen olisikin erit-
9337: alueelle sattuvan osan tiestä sekä ottamaan täin sopiva työmaa Lahdessa ja Helsin-
9338: osaa puolella Porvoonjoen yli johtavan sil- gissä vapautuvalle työvoimalle, koska se on
9339: lan rakentamiskustannuksiin. Myöskin ne sopivan matkan paassa kumpaisestakin
9340: maanomistajat, joiden maiden kautta tie näistä Jiikekeskuksista.
9341: tulisi kulkemaan, ovat sopeutuneet suotui- Kaiken edelläolevan perusteella rohke-
9342: sasti asiaan, osa jo myöntämällä tiehen nemme ehdottaa,
9343: tarvittavia alueita aivan ilmaiseksi, ·jos tie
9344: tulee rakennetuksi ennen v. 1945. että Eduskunta ottaisi vuoden
9345: Kunnollisen maantieyhteyden aikaan saa- 1940 tulo- ja menoarvioon 15,500,000
9346: minen nopeasti kehittyvän Lahden ja maan mk suuruisen määrärahan Savon
9347: pääkaupungin välille olisi jo sinänsä vält- valtatien oikaisemiseen ja paranta-
9348: tämättömyys. Mutta nyt ei ole kysymys miseen Mäntsälän pitäjän Kauko-
9349: yksinomaan vain tästä, vaan koko Lahden lammin kylästä saman pitäjän Le-
9350: pohjoispuolella olevasta maanosasta ja koko vannon, Orimattilan pitäjän Luhti-
9351: Savon valtatiestä, joka johtaa Heinolan, kylän, Hollolan pitäjän Okeroisten
9352: Mikkelin, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin y. m. kylien kautta Lahden kaupun-
9353: kaupunkien kautta aina Suomussalmelle ja kiin, insinööri Suvannon ehdottamact
9354: Kuusamoon saakka. suuntaa noudattaen.
9355:
9356: Helsingissä 14 p: nä syyskuuta 1939.
9357:
9358: Sulo J. Teittinen. Oskari Lehtonen.
9359: Anselm Pitkäsilta. Yrjö Schildt.
9360: T. A. Janhonen. Albin Asikainen.
9361: Kaarlo Mikkola. Anton Suurkonka.
9362: Mikko W. Erich. Toivo Horelli.
9363:
9364:
9365:
9366:
9367: 27
9368: 210
9369:
9370: IV,94.- Rah. al. N:o 82.
9371:
9372:
9373:
9374:
9375: Schildt y. m.: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tutki-
9376: miseksi Kalkkisten lauttapaikalta II einolan kirkon-
9377: kylään.
9378:
9379:
9380: E d u s k u n n a ll e.
9381:
9382: Päätöksellään 3 päivänä helmikuuta 1939 ovat suhteellisen halpoja ja jos pelättyä
9383: hyväksyi eduskunta kulkulaitosvaliokunnan työttömyyttä tulee esiintymään niin on
9384: mietinnön n: o 10. Tässä mietinnössä sa- hyvä, että on olemassa perusteellisesti val-
9385: nottu valiokunta puoltaa edustaja Syrjäiän mistettuja suunnitelmia, joiden pohjalla
9386: toivomusaloitetta n:o 138 vuodelta 1938 hyödyllisiä työtilaisuuksia voidaan järjes-
9387: toteutettavaksi. Kyseellinen aloite sisältää tää.
9388: sen, että hallitus toimituttaisi tutkimuksen Edellä sanottuun viitaten rohkenemme
9389: maantien rakentamiseksi Kalkkisten laut- kunnioittaen ehdottaa,
9390: tapaikalta Heinolan kirkonkylään sekä
9391: ryhtyisi asian vaatimiin toimenpiteisiin tä- että Eduskunta ottaisi vuoden
9392: män maantien aikaansaamiseksi. 1940 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
9393: Joskin nyt on olemassa poikkeuksellinen III l. 3 monwntin kohdalle 39,000
9394: aika, niin ei kuitenkaan liene syytä luopua markan suuruisen määrärahan tie-
9395: sellaisista suunnitelmista, joiden on kat- suunnan tutkimiseksi Kalkkisten
9396: sottu olevan edullisia jonkin seutukunnan lauttapaikalta II einolan kirkonky-
9397: normaalille kehitykselle. Tietutkimukset lään.
9398:
9399: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
9400:
9401: Yrjö Schildt. T. N. Vilhula.
9402: 211
9403:
9404: IV,9o.- Fin. mot. N:o 83.
9405:
9406:
9407:
9408:
9409: Jern m. fl.: Angående anvisande av anslag för vägbygg-
9410: n<tdsarbeten å landsvägen Vasa--Kvevlax-Maxmo.
9411:
9412:
9413: T i U R i k s d 'a g e n.
9414:
9415: Hänvisande till motiveringen i finans- kap. 3 mom. upptaga ett anslag av
9416: motionen ill:o 109 vid 1937 års riksdag få 300,000 mark för påbörjande av väg-
9417: vi vördsamt föreslå, byggnadsarbeten å riksvägen V asa--
9418: Gamlakarleby på sträckan V asa-
9419: att Riksdagen måtte i statsför- K vevlax-Maxmo.
9420: slaget för år 1940 under 20 Ht. III
9421:
9422: Helsingfors den 14 september 1939.
9423:
9424:
9425: Levi Jern. Albin Wickman.
9426: J. Mangs. Edvard Haga.
9427: 212
9428:
9429: IV,!l5. - Rah. al. N:o ~3. Suomennos.
9430:
9431:
9432:
9433:
9434: Jern y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-Koivulah-
9435: den-Maksamaan maantien rakenm~stöitä varten.
9436:
9437:
9438: E d u s k u n n a ll e.
9439:
9440: Viitaten vuoden 1937 valtiopäiville jäte- lousarvion 20 Pl. 111 l. 3 morn.
9441: tyn rahaasia-aloitteen n: o 109 perusteluihin kohdalle ottaisi 300,000 nw1·kan mää-
9442: kunnioittaen ehdotamme, rärahan V aasan-Koivulahden-Mak-
9443: samaan maantien rakennustöiden
9444: että Eduskunta vuoden 1940 ta- alullepanemiseksi.
9445:
9446: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
9447:
9448: Levi Jern. Albin Wickman.
9449: J. Mangs. Edvard Haga.
9450: 213
9451:
9452: IV,96.- Rah. al. N:o 84.
9453:
9454:
9455:
9456:
9457: 0. Pelto~en y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
9458: kentamiseksi Laukaan-Koiviston-Honkolan maantieltä
9459: Suolahden kauppalaan.
9460:
9461:
9462: E d u s ik: u n n a 11 e.
9463:
9464: Vaik!ka maanteittemme rakentamiseen ja man kautta noin 40 kilometil'iä ja Äänekos-
9465: kunnostamiseen onkin viime vuosilkymme- ken kauppalan kautta noin 35 !kilometdä.
9466: nien ailkana kiinnitetty enttistääm suurem- Tämä asiantil'a voitaisiin korjata siNä,
9467: paa huomiota, eivät tieolomme !kuitenkaan että il'akennettaisiin noin 5 kilometdn
9468: vastaa lisääntyneen liikenteen sururesti kas- p1tuinen maantie ja pail'i pienempää siltaa
9469: vaneita vaatimuksia. Näin on asia Keski- rnainitulle välille. Maantie alkaisi Lau-
9470: SuO!illessaikin. Paitsi sitä, että vanhoja kaan-Koiviston----,Hon'kolan maantiestä ja
9471: maanteitä ei ole kunnostettu !kasvaneen lii- yhtyisi vähän mrutik:aa ennen Suolahden
9472: kenteoo mu:kaiselksi, puuttuu myöSkin vält- kauppa!laa Kuusaan-Suolaihden maantie-
9473: tämättömiä yhdysteitä tuottajapiirien ja hen. Täten [yhenisi mainittujen ikylärkun-
9474: lm1utuSkesikuiksien väliltä. tien asukasten martlka mainittuun tärikeään
9475: Huomattavan suuri sellainen paikka- ja suureen liikekeskukseen 3-10 kilo-
9476: kunta, joka ikärsii suoran yhdysrtien puut- metil'iin millä luonnollisesti olisi erit-
9477: teesta Suolahden kauppalaan, suureen ku- täin suuri meirkitys. Mutta mainitusta
9478: lutuskeskuikseen ja il'autatien päätelkohtaan, tiestä tulisivat hyötymään myöskin laa-
9479: ja joka on edel!leoo vauil'astumassa, on jemmat piiil'it. Rautatie tulisi saamaan
9480: i~änekosken, Laukaan ja Jyväskylän pitä- paitsi matkustajira kuljetettB!vakseen myös-
9481: jien yihtymäJkohdassa ollevat Koiviston, Hir- kin pienempää ,puuta, hallkoja ja propsia
9482: vas.- ja Kangashäkin kylät, sekä osa Petil'u- Jyväskylään ja sen lähistöllä oleviin puun-
9483: man ja V alkolan kylää. Näiden kylien jalostusteihtaisiin. Nyt niitä ei sieltä o'le
9484: asukkaat ovat sumrimmaksi osaksi pienvil- kannattanut suurremmasti kahliiden kulje-
9485: jelijäväestöä ja on heitä mainitulla paikka- tuskustannusten takia iku1jettaa, vai!kka
9486: kunnalla yli kwksituhatta rhe!lllk:eä. Kun niitä onkin tien vaikutusalueella il'unsaasti
9487: heihlä ei ole suoil'aa kullkuyhteyttä läillinnä olemassa. Myöskin tulisi kysymyksessä oleva
9488: ollevaan liilkelkeskulkseen Suo'lahden ikauppa- ma·antie palvelemaan yhdysliikennettä maan
9489: laan ja vielä on lisähaittana välillä oleva poikkisuunta:an, m1kä lisääntyy huomatta-
9490: Lou:keen viil'ta, joka t~alvellaikin pysyy su- vasti ~sen jällkeen, dmn Sumiaisten~Suo
9491: lana, joutuvat nämä nykyisin kulkemaan J.ahden välinen maantie valmistuu Iiiiken-
9492: yli kaiks~kymmentä ikilormetriä viedessään nöitäJvään !kuntoon.
9493: maatalous- ja karjantuotteita Äänekosken Mainittu maan:tiehanJke onJkin ollut paik-
9494: kauppalaan myytäviksi ja tehdessää.n tar- kakuntalaisten ja jo mainittujen kuntien
9495: peellisia ostolksiaan. Mutta !kun heillä on va:ltuustojen aloitteesta virre~llä pitemmän
9496: asioimista Suo/lahden kauppa:lassa, niin aikaa. Kunnat ovat anoneet, että tie raken-
9497: maanteitse sinne on matlk·aa Laulkaan ase- nettra.isiin kokonaan vailtion toimesta ja va-
9498: 214 IV,9G. - Laukaan-Suolahden maantie.
9499:
9500: roilla, sillä tien vailkutusalueella olevat rakennettavat kaksi si'lt-aa Loulkeen virran
9501: pieneläjiiJt eivät kykene sitä omin avuin ylitse, Ison Pörrin ja Pienen Pörrin sillat,
9502: rakentamaan. Nämä toimenpiteet eivät lmi- tuota suurempia kustannuks~a, sillä niide!Il
9503: tenkaan dle vielä johtaneet suotuisaan tu- rakentruminen on virran mataluuden ja
9504: lokseen, vailklk:a maaiherrwkin on hanketta kovan lk:aiLliJOpohjan takia erittäin hyvä suo-
9505: puoltanut. Tien sU!hteen on j!o vuonna 1931 rittaa.
9506: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiiri- KoSka mainitun maantien m:kennustöide!Il
9507: konttorin toimesta suoritettu 'kartoitus ja aloittamiseen ei ole varattu vuoden 1940
9508: laadittu tie- j·a siltapiirustukset sekä yksi- tulo- ja menoarviossa varoja, niin edellä
9509: tyiskohtaiset, täydelliset kustannusarviot esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdotamme,
9510: 5.5 metrin iJ.evyisen ma,antien ja !ka:hden
9511: sillan ralkewtamisesta, joka kustannusarvio että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
9512: päättyy yhteensä 1,140,000 markkaa!Il. tulo- ja menoarvioon 300,000 markan
9513: M~~Jantiehen tarvittavan maa-a!lueen olivat määrärahan töiden aloittamista var-
9514: maooomistajat sitoutuneet luovuttamaan ten maantien rakentamiseksi Lau-
9515: ilmaiseksi. Maanttien halpuuteen vaikuttaa kaan-Koiviston-H onkolan maan-
9516: edullisesti maasto, jo!ka on yleensä tasaista tiestä Ko·iviston kylästä Suolahden
9517: ja hyväp10hjaista. MyöSkään eivät välille kauppalactn.
9518:
9519: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
9520:
9521:
9522: Onni Peltonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
9523: Mauno Pekkala. Uuno Raatikainen.
9524: T. Bryggari.
9525: 215
9526:
9527: IV,97.- Rah. al. N:o 85.
9528:
9529:
9530:
9531:
9532: Luukka: Määrärahan osoittamisesta K oiralan-Punnuksen
9533: maantien rakennustöitä varten lJ{uolaan kunnassa.
9534:
9535:
9536: E d u s k u n n a ll e.
9537:
9538: Viitaten vuoden 1938 valtiopäiville jäte- ettei Eduskunta valtion vuoden
9539: tyn toivomusaloitteen n:o 151 perustelui- 1940 tulo- ja menoarvioon ottaisi
9540: hin Muolaan kuntaan rakennettavaksi suun- 500,000 markan suuruisen määrä-
9541: nitellun Koiralan-Punnuksen maantien rahan lYitwlaan pitäjään rakennetta-
9542: rakentamisesta ja huomauttaen että tämä vaksi suunnitellun Koiralan-Pttn-
9543: suunniteltu pieni tienosa liittyy maanpuo- nuksen maantien rakennttstöiden
9544: lustuksellisesti tärkeään Kannaksen poikit- aloittamiseen.
9545: taistiesuunnitelmaan, rohkenen kunnioitta-
9546: vimmin ehdottaa,
9547:
9548: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
9549:
9550: Eemil Luukka.
9551: 216
9552:
9553: IV,9s. - Rah. al. N:o 86.
9554:
9555:
9556:
9557:
9558: Hämäläinen y. m.: Miiärärahan osoittarnisesta Kangasnie-
9559: men-Pieksämän maantien Siilinmyllyn-Haarajoen
9560: tieosan kunnostamiseen.
9561:
9562:
9563: l<j d u s k u n n a ll e.
9564:
9565: Kangasnien.1en ja Pieksämän välinen ten, saamme edelläesitettyyn viitaten kun-
9566: maantie on Haarajoen ja Siilinmyllyn vä- nioittaen ehdottaa,
9567: liseltä osalta nykyisten liikenneolojen vaa-
9568: timusten edellyttämään kuntoon saatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
9569: matta, ollen tte suurena läpikulku- ja rah- tulo- ja menoarvioon 700,000 mat·-
9570: titienä, mutkaisuutensa ja mäkisyytensä kan määrärahan Kangasniemen-
9571: vuoksi kiusallisen hankala nykyisten ajo- Pieksämän välisen Siilinmyllyn--
9572: neuvojen liikennöitäväksi. JI aamjoen tieosan maantietyön aloit-
9573: Kun ei vuoden 1940 talousarvioon ole tamiseksi.
9574: varattu määrärahaa mainittua tietyötä var-
9575:
9576: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
9577:
9578: Alex Hämäläinen. J. F. Tolonen.
9579: Albin Asikainen . K. Hakala.
9580: .A,. Pohjannoro. Toivo Halonen.
9581: 217
9582:
9583: IV,99. - Rah. al. N:o 87.
9584:
9585:
9586:
9587: Lu,ostarinen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta maantiesuun-
9588: nan tutkimiseksi Enonkosken-H einäveden tieltä Savon-
9589: rannan kirkolle.
9590:
9591:
9592: J<J d u s kun n a ll e.
9593:
9594:
9595: Maaseudun puutteelliset tieolot vaativat minkäänlaista tieyhteyttä muuhun maail-
9596: valtiovallan taholta aina jatkuvia toimenpi- maan. Siis ei ole ollenkaan ihme, jos ihmi-
9597: teitä uusien maanteiden lisäämiseksi. Kun set täältä, kellä suinkin on tilaisuutta, rien-
9598: liikenneolot ,Savon-Lapissa", niinkuin tävät paremmille liikepaikoille, joka yh-
9599: täällä, eräiltä osiltaan Enonkoskea, Heinä- teiskunnan kannalta ei ole ollenkaan ter-
9600: veden ja Savonrannan kuntain yhteisen veellinen ja suotava ilmiö. Valtiolle var-
9601: tiettömän alueen asukkaat seutukuntaansa maan ajanmittaan käy helpommaksi raken-
9602: nimittävät, olivat melkein olemattomat, taa muutamia kilometrejä korpikansoille,
9603: niin on vallan luonnollista, ettei tämä yksi asutus- ja viljelysseuduille teitä, kuin joh-
9604: rakennettavaksi hyväksytty ja jo aloitettu- dattaa ihmiset tuottavasta hyödyllisestä
9605: kin kauttakulkutie Enonkoskelta Heinäve- maatyöstä liiaksi kansoitetuille seuduille
9606: delle, voi tyydyttää näin laajoja asuma- työn ja leivän hakuun.
9607: alueita. Nyt kun täällä tätä edellämainittua run-
9608: Siksipä olisi nyt, kun runkotietä raken- kotietä tehdään ja tietysti paikoilla tarvi-
9609: netaan, syytä kiinnittää vakava huomio taan ammatillisesti pätevää väkeä, niin var-
9610: tien välttämättömiin sivuhaaroihin. Paitsi maan tuon pienen mutta tärkeän yhdistäjä-
9611: Vaalunvirran kautta Heinäveden kirkolle tien tutkiminen mainitulta tieltä Savon-
9612: ohjattavaa tietä, tarvitaan tältä runkotieltä rannan kirkolle tapahtuisi sopivimpana ai-
9613: myös yhdistävä tie Savonrannan kirkolle. kana, joten tutkimus tulisi taloudellisim-
9614: Kaikki paikkakunnan oloja tuntevat tietä- min suoritetuksi. Siksi edellä sanottuun
9615: vät kuinka tärkeää olisi Enonkosken ja Sa- viitaten rohkenemme kunnioittavimmin eh-
9616: vonrannan kuntain liikenneolojen nopeam- dottaa,
9617: pi yhteys. Esimerkkinä tulkoon mainituksi, että Edu.~kunta ottaisi vuoden
9618: että nämät kunnat kuuluvat hallinnollisesti 1940 tulo- ja menoa1·vioon 20,000
9619: samaan nimismiespiiriinkin. Jo tiekarttaa markan suurnisen määrärahan maan-
9620: silmäillessä huomaa kuinka Savonrannan tiesunnnan tntkimiseksi Enonkosken
9621: kunnan tieolot ovat vähäiset, sillä on suu- -Heinäveclen tieltä Savonrannan
9622: ria kyliä ja laajoja asuntoalueita ilman kirkolle.
9623:
9624: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1939.
9625:
9626: Aino Luostarinen. Lennart Heljas.
9627: Tilda Löthman-Koponen. Albin Asikainen.
9628: Antti J. Rantamaa. Matti Miikki.
9629: Einari Karvetti.
9630:
9631: 28
9632: 218
9633:
9634: IV,too.- Rah. al. N:o 88.
9635:
9636:
9637:
9638:
9639: Miikki y. m.: ]}läärämhan osoittmnisesta maantien rakenta-
9640: miseksi Ruokolahden Immolanjä1·ven kylästä Säämingin
9641: Särkilahden kylään.
9642:
9643:
9644: E d u s k u n n a ll e.
9645:
9646: V. 1938 valtiopäivillä hyväksyi edus- -Savonlinna, saadaan myös liikennöitii-
9647: kunta toivomuksen maantiesuunnan tutki- vään kuntoon, lyhenee matka yli 40 km.
9648: misesta Ruokolahden pitäjän Immolanjär- Tutkimuksen alainen tie kulkee Ruoko-
9649: ven kylästä Säämingin pitäjän Särkilahden lahden kunnan alueella noin 40 km matkan.
9650: kylään. Mainitun päätöksen perusteella Tämän kunnan alueella sijaitsevat Tainion-
9651: onkin tämän tiesuunnan tutkiminen par- kosken, Kaukopään ja Vuoksenniskan suu-
9652: haillaan käynnissä ja tulee tutkimus suori- ret puuhiomot, selluloosatehtaat y. m. teol-
9653: tetuksi tämän syksyn aikana. Kun työvQi- lisuuslaitokset, jotka nykyisten vientivai-
9654: man puutteen vuoksi tutkiminen jäi näin keuksien vuoksi epäilemättä tulevat ensi
9655: myöhäksi ei hallitus ensi vuoden talous- vuoden aikana pakoitetuiksi supistamaan
9656: arvioon voinut ottaa määrärahaa tietöiden tuotantoaan ja vapauttamaan suuren mää-
9657: alkamista varten, vaikka mainittujen paik- rän työläisiään. Näille sekä muillekin työt-
9658: kakuntien välillä oleva kylätie ei vastaa tömille työläisille työtilaisuuksien järjestä-
9659: nykyisen liikenteen alkeellisempiakaan vaa- minen tulee sanotulle kunnalle ylivoimai-
9660: timuksia ja toinen, tässä tapauksessa useita seksi ellei työnsaantimahdollisuuksia jo etu-
9661: kymmeniä kilometrejä lyhempi tieyhteys käteen varata.
9662: Ylä-Vuoksen ja Savonlinnan seudun välillä Tässä yhteydessä mainittakoon, että esim.
9663: vain tätä tietä on saavutettavissa. Tämän viime vuotena, jolloin työolot olivat parem-
9664: seikan on eduskunta ennen tekemällään mat, oli Ruokolahden kunnan työttömyys-
9665: päätöksellä täysin todennut ja senkin kortistossa helmikuulla 367 työntekijää ja
9666: vuoksi olisi tärkeätä, että tietyö saataisiin kunta käytti varatöihin 320,000 markkaa.
9667: jo ensi talven aikana käyntiin. Siitä huolimatta voitiin työtä antaa vain
9668: Paitsi edellä mainittua on eräitä muita- l j 3 työttömistä.
9669: kin syitä, jotka puhuvat sen puolesta, että Tutkimuksenalaisen tien rakentaminen
9670: työt olisi saatava käyntiin ensi tilassa. sopisi erittäin hyvin myöskin varatyöksi,
9671: Maanpuolustuksen kannalta on uusien tie- sillä tämä tie tulee varsinkin sen etelä-
9672: yhteyksien avaaminen uhanalaiselle Ylä- osalla kulkemaan vaikeassa maastossa, jossa
9673: Vuoksen teollisuusseudulle nähdäksemme tapahtuvaa maan siirtoa, mäkien tasotusta
9674: ensiarvoinen kysymys. Tutkimuksen alainen ja kallionlouhintaa voidaan tehdä myöskin
9675: tie tulisi lyhentämään matkaa Ylä-Vuoksen talvisaikana.
9676: Särkilahden välillä noin 25 a 30 km ja kun Edellämainittu Ruokolahden kunta tulee
9677: tämän tien luonnollinen jatko, Utrasniemi epäilemättä varaamaan ensi vuoden talous-
9678: IV,1oo. - ~Iiikki y. m. 219
9679:
9680: arviossaan määrärahan työttömyyden torju- että Ed,uskunta ottaisi vtwden
9681: mista varten. Jos kumminkin, niinkuin on 1940 tulo- ja menoarvioon 500,000
9682: odotettavissa, työttömäin maara nousee markan suuntisen määrärahan maan-
9683: suureksi on näiden työhön sijoittaminen tien rakentamiseksi Ruokolahden pi-
9684: kunnalle ylivoimainen tehtävä. Senvuoksi täjän Immolanjärven kylästä Sää-
9685: olisi valtiovallan tultava apuun varaamaHa mingin pitäjän Särkilahden kylään.
9686: työtilaisuuksia mainitulla seudulla. Kun
9687: käsittääksemme edellämainittu tietyö olisi
9688: yksi tällainen, ehdotamme kunnioittaen,
9689:
9690: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
9691:
9692:
9693: Matti Miikki. Eemil Luukka.
9694: Antti Kemppi. Aino Luostarinen.
9695: Juho Paksujalka. Toivo Halonen.
9696: Antti Halonen. J. F. Tolonen.
9697: Tauno Saukkonen. A. Pohjannoro.
9698: Alex Hämäläinen.
9699: 220
9700:
9701: IV,1o1. __:_ Rah al. N:o 89.
9702:
9703:
9704:
9705: Tolonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
9706: tamiseksi Enonkosken H anhivirrasta Ihamaniemett-
9707: Pyylinsaaren-Vaaluvin·an kautta Heinäveden asemaUe.
9708:
9709:
9710: E d u s k u n n a ll e.
9711:
9712: Useat eduskunnan jäsenet ovat viime ai- tään esteitä tien rakentamiselle ei voi olla.
9713: koina paikan päällä tutustuneet niihin Tässä ei ole kysymys kylätiestä, vaan jok-
9714: puutteellisiin tieoloihin, jotka Enonkosken seenkin suorasta kauttakulkutiestä, jonka
9715: pitäjän Hanhivirran ja Heinäveden ase- tarve nähtävästi yleisemmin tunnustetaan
9716: man välimailla vallitsevat. Ainoakaan heistä vasta sitten kun valtiomahti on ensin kyl-
9717: ei voine olla eri mieltä siitä, etteikö tämä lästynyt niiden hätähuutoon, jotka asian
9718: tienhanke ole tärkein valtakunnassamme. puolesta ovat vuosittain uupumatta tais-
9719: Paikkakuntalaiset, joiden luku nousee noin telleet. Tämä olisi jatkoa sille tielle, joka
9720: kahteentuhanteen henkeen, voivat sairaan- nyt jo Hanhivirran ja Enonkosken kirkon-
9721: hoito- ja ruumiiden hautausvaikeuksista kylän välisellä alueella on työn alla.
9722: kelirikon ajoilta kertoa hyvin pöyristyttä- Edellä olevan perusteella sekä lisäksi vii-
9723: viä juttuja. Eivätkä muutkaan ajat kint- taten v. 1936 valtiopäivillä tekemämme toi-
9724: tupolkuja käyttäen ole paljon suotuisam- vomusaloitteen n: o 114 perusteluihin
9725: mat. Kulutustarpeiden saanti - erittäin- (Liitteet siv. 841-842), ehdotamme kun-
9726: kin niille vähävaraisille, joiden on mahdo- nioittaen,
9727: tonta pitää suurempia varastoja - tuottaa
9728: sietämättömiä vaikeuksia. Neljä kansakou- että Eduskunta ottaisi vuoden
9729: lua sanotulla alueella on, mutta lasten kou- 1940 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
9730: lussakäynti pitkien matkojen takaa on hy- markan määrärahan Enonkosken
9731: vin vaivaloista. H anhivirrasta Ihamaniemen-.Pyy-
9732: Äskettäin on suoritettu puolikoneellinen linsaarcn-V aaluvirran kautta Hei-
9733: tutkimus silmämääräisen tutkimuksen li- näveden rautatieasemalle johtavan
9734: säksi, jonka tuloksia emme vielä tunne. maantien rakentamisen aloittamista
9735: Olemme kuitenkin tietoiset siitä, että mi- vm·ten.
9736:
9737: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1939.
9738:
9739: J. F. Tolonen. Antti J. Rantamaa.
9740: Otto Toivonen. Yrjö Schildt.
9741: Hilma Koivulahti-Lehto. Aino Luostarinen.
9742: Eetu Karjalainen. Toivo Halonen.
9743: Onni M'åkeläinen. K. Hakala.
9744: V. H. Kämäräinen. Reinh. Svento.
9745: Uuno Raatikainen. Pekka Kettunen.
9746: A. Pohjannoro. Albin Asikainen.
9747: Alex Hämäläinen.
9748: 221
9749:
9750: IV,1o2.- Rah. al. N:o 90.
9751:
9752:
9753:
9754:
9755: Kemppi y. m.: Jrläärärahan osoittamisesta maantien raken-
9756: tamiseksi Alasommeen rautatiepysäkiltä Porlammin-
9757: Yläsommeen-Aution kylien kautta Terijoen maantielle.
9758:
9759:
9760: E d u s k u n n a ll e.
9761:
9762: Viime vuosina on Viipurin maalaiskun- vemmäksi kauttakulku- ja yhdystienä, olisi
9763: nassa Viipurin-Koiviston,• Viipurin-Teri- se rakennettava kokonaan valtion varoilla.
9764: joen maantietä yhdistävä kylätie saanut Puolustuslaitoksen taholla pidetään iky-
9765: yhä suuremman merkityksen ei ainoastaan seellisen tien rakentamista myöskin erittäin
9766: paikallisena liikenne-, vaan myöskin kautta- tärkeänä.
9767: kulkutienä yhdistäen nämä mainitut suur- Kun Viipurin ympäristössä nykyoloissa
9768: liikenteiset runkotiet toisiinsa. ensi talven aikana tulee todennäköisesti
9769: Kyseessä olevan, raikennettavaksi suun- esiintymään entistä suurempaa työttö-
9770: nitellun tien pituus on 9,607 m ja tulisi myyttä, olisi mielestämme tämän, niin
9771: se kulkemaan Koiviston maantiestä Ala- yleistä kuin väkirikkaiden kyläkuntien
9772: sommeen pysäkiltä Porlammin-Yläsom- paikallista liikennettä sekä puolustuslai-
9773: meen ja Aution kylien kautta Terijoen tosta palvelevan tien rakentaminen saatava
9774: maantielle. Tie- ja vesirakennushallituksen alulle. Edellä olevaan nojaten kunnioit-
9775: puolesta laaditun suunnitelman mukaan taen ehdotamme,
9776: tulisivat rakennuskustannukset nousemaan
9777: 1,447,000 markkaan. Viipurin tie- ja vesi- että Eduskunta ottaisi vuoden
9778: rakennuspiirin puolesta on suunnitelma 1940 tulo- ja menoarvioon 800,000
9779: tarkistettu ja tämän viimeisen suunnitel- markan määrärahan tien rakenta-
9780: man mukaan tulisi tie rakennettavaksi miseksi Viipurin-Koiviston maan-
9781: III A luokan tieksi päättyen rakennuskus- tieltä Alasammeen rautatiepysäkiltä
9782: tannusarvio 1,596,000 markkaan. Kun tä- Porlammin- Yläsommeen-Aution
9783: män tien tarpeellisuus on tullut yhä se1- kylien kautta Terijoen 1naantielle.
9784:
9785: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1939.
9786:
9787: Antti Kemppi. A. Halonen.
9788: Matti Miikki. Aapo Inkinen.
9789: Juho Paksujalka.
9790: 222
9791:
9792: IV,1os.- Rah. al. N:o 91.
9793:
9794:
9795:
9796:
9797: Pohjannoro y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantie"' ra-
9798: kentamiseksi Mikkelin-Anttolan maantieltä Parkkilan
9799: tienristeyksen seudulta Väänälän y. m. kylien kautta
9800: Koikkalan kunnantielle.
9801:
9802:
9803: E d u s k u n n a ll e.
9804:
9805: .Jo vuosikymmeniä on Mikkelin läänissä eräissä kartoissa on merkitty läpikulke-
9806: valitettu sitä epäkohtaa, ettei Anttolan ja vaksi, kulkisi siis Ristiinasta Parkkilan
9807: Juvan kuntien välille ole saatu suoraa kylään ja sieltä• Kokkosenlahteen, Pulkki-
9808: .maantieyhteyttä, vaikka kysymyksessä on laan, Ylivedelle sekä yhtyisi heti Antto-
9809: vain kolmen kilometrin pituisen tien aukai- lan ja Juvan kuntien rajalla Juvan Vuori-
9810: seminen. Anttolasta kulkee nim. Juvalie lahdessa valmiiseen tiehen. Edellä olevaan
9811: päin kylätie Kokkosenlahteen ja Pulkkilan nähden kunnioittavimmin ehdotamme,
9812: kylään, jonne se päättyy. Tältä tieltä olisi
9813: Mikkelin-Juvan valtatielle ainoastaan että Eduskunta ottaisi valtion
9814: kolmen kilometrin pituinen matka, joka vuoden 1940 talousarvioon 100,000
9815: jostakin käsittämättömästä syystä on ailm- markan määrärahan maantien raken-
9816: naan jäänyt rakentamatta. Jos tämä lyhyt tamiseksi Mikkelin-i!nttolan maan-
9817: tieosa rakennettaisiin, ilyhenisi matka Lap- tieltä Parkkilan tienristeyksen lä-
9818: peenrannasta Ristiinan ja Anttolan kautta heltä V äänälän, Pulkkilan, Yli veden,
9819: Juvalie useita kymmeniä kilometrejä. Vuorilahden ja Teivaan kylien kaut-
9820: Tämä kauttak:ulkutie, joka valitettavasti ta Koikka.lan kunnantielle.
9821:
9822: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1939.
9823:
9824:
9825: A. Pohjannoro. Aino Luostarinen.
9826: Albin Asikainen. Antti J. Rantamaa.
9827: J. F. Tolonen.
9828:
9829:
9830:
9831:
9832: •
9833: 223
9834:
9835: IV,Io4.- Råh. al. N:o 92.
9836:
9837:
9838:
9839:
9840: Pohjannoro y. m.: Korotetun määrät·ahan osoittamisesta
9841: Puhoksen-Seikanlammen maantien oikaisemiseen.
9842:
9843:
9844: E d u s k u n n a 11 e.
9845:
9846: Viime kevätta-lvella pantiin työttömyyttä talviauraukseUe maantiellä, joka kuitenkin
9847: varten varatuilla määrärahoilla alkuun yhdistää Savonlinnan Joensuuhun ja Sor-
9848: maantien oikaisu Seiikanlammen-Puhoksen tavalaan, olisi, nykyisetkin vaikeat ilrnn-
9849: maantieosalla Raikuun y. m. muiden kylien sainväliset suhteet huomioonottaen, tämän
9850: kohdalla Savonlinna-Joensuu ja Savon- tien oikaiseminen mitä kiireellisin asia.
9851: linna-Sortavala A-kantatiellä. Tarkoituk- Edellä olevaan viitaten kunnioittavimmin
9852: seen käytettiin n. 300,000 markkaa. Ensi ehdotamme,
9853: vuoden talousarvioon on tarkoitusta var-
9854: ten varattu kiinteästi 300,000 markkaa ja että Eduskunta k01·ottaisi Puhok-
9855: on oikaisun laskettu valmistuvan vasta sen--Beikanlammen maantien oikai-
9856: vuonna 1944. semiseen Raikuun y. m. kylien koh-
9857: Koska kuitenkin tämä tie on tärkeä dalla vuoden 1940 tulo- ja meno-
9858: kauttakulkutie idästä Savonlinnaan ja arvioesityksessä 20 Pl. II: 3 momen-
9859: koska mainittujen Raikuun y. m. kylien tilla ehdotetun 300,000 mat·kan mää-
9860: kohdalla oleva huono silta ja suuret mäet rärahan 800,000 markkaan.
9861: se'kä monet mutlmt ovat esteenä m. m.
9862:
9863: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
9864:
9865:
9866: A. Pohjannoro. Aino Luostarinen.
9867: Albin Asikainen. Antti J. Rantamaa,
9868: J. F. Tolonen.
9869: 224
9870:
9871: IV,1ou.- Rah. al. N:o 93.
9872:
9873:
9874:
9875:
9876: A. Halonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lahdenpoh-
9877: jan-Sm·tavalan maantien pa1·antamiseksi.
9878:
9879:
9880: E d u s k u n n a ll e.
9881:
9882: Sen johdosta ettei Lahdenpohjan-Sorta- ja vaikka liikenneolot ovat tavattomalla
9883: valan maantie ole viime 11 vuoden aikana nopeudella tällä väliajalla kasvaneet, hal-
9884: ollut sen liikennettä vastaavassa kunnossa, litus vieläkään ole katsonut tarpeelliseksi
9885: ovat Jaakkiman kunta, Lahdenpohjan ottaa minkäänlaista määrärahaa ensi vuo-
9886: kauppala, Sortavalan kaupunki ja maalais- den talousarvioon sanotun tien alkeelli-
9887: kunta sekä Laatokan-Karjalan maakunta- sempaankaan kuntoon saattamiseksi sii-
9888: liitto jo aikaisempina vuosina kääntyneet täkään huolimatta, että tarpeelliset
9889: valtioneuvoston puoleen anomuksella, että tutkimukset on suoritettu loppuun jo
9890: sanottu maantie saatettaisiin ensi tilassa v. 1936. Sortavalan puoleisella tieosalla,
9891: sellaiseen kuntoon kuin nykyinen vilkas lii- joka kuuluu Karjalan tiepiiriin, on tosin
9892: kenne edellyttää. pieniä oikaisuja tehty, mutta sensijaan
9893: Tästä syystä edellä mainitut kunnat ja Jaakkiman puoleisella osalla, joka kuuluu
9894: järjestöt odottivat valtiovallan toimenpi- Viipurin piirin puolelle, ei juuri mitään,
9895: dettä tässä asiassa. Nyt on kumminkin lukuunottamatta kahta siltaa, jotka kum-
9896: käynyt niin, ettei hallituksen esityksessä pikin ovat valmistuneet jo viime vuoden
9897: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1940 ole kuluessa. Tällainen liika vitkastelu näin
9898: osoitettu minkäänlaista määrärahaa Lah- tärkeillä valtateillä saattaa koitua kohtalok-
9899: denpohjan-Sortavalan maantien uusimista kaaksi liikenteen harjoittajille ja paikka-
9900: varten. Tällaisen menettelyn johdosta on kuntien asukkaille. Lahdenpohjan-Sorta-
9901: palautettava mieleen, että eduskunta on valan maantien pikaisesti liikennekun-
9902: hallituksen esityksen johdosta jo v. 1924 toon saattamisen puolesta puhuvat vielä
9903: valtiopäivillä rajaseutujen sivistyksellisten seuraavat näkökohdat.
9904: ja taloudellisten olojen kohottamista tar- Kun Suomen Matkailijayhdistyksen pai-
9905: koittavain toimenpiteitten järjestämisestä kallisosaston toimesta toimeenpantiin Lah-
9906: annetun esityksen johdosta lausunut toivo- denpohjassa tarkkailu kesäkuussa 1937
9907: muksen, ·että: tieolot rajaseudulla mahdolli- I1ahdenpohjan-Sortavalan maantiellä klo
9908: simman pian saataisiin kuntoon. Tämä 7: stä aamulla klo 22: een illalla välisenä
9909: eduskunnan toivomus on vieläkin tältä aikana, kävi siitä selville, että sanotulla
9910: kohdalta toteuttamatta. maantiellä tällä välin kulki 364 autoa, 286
9911: Vaikka Lahdenpohjan-Sortavalan maan- hevosta, 944 pyöräilijää, ollen tonnistoluku
9912: tie on valtakuntamme valtatie Laatokan noin 1,000 vuorokaudessa. Sen jälkeen
9913: pohjoisrannikkoa pitkin Viipurista Pohjois- kuin viimemainittu tilasto on otettu, on
9914: Karjalaan ja rajaseudulle päin, niin siitä liikenne lisääntynyt sanotulla linjalla lähes
9915: huolimatta ei 15 vuoden kuluessa siitä, kun puolella. Paitsi kesän aikana yhä lisään-
9916: eduskunta on tämän toivomuksen lausunut tyvää paikallis- ja turistiliikennettä, johon
9917: IV,l05. - A. Halonen y. m. 225
9918:
9919: viimemainitussa tilastossa on viitattu, on sillä suurten joukko-osastojen kannalta, sa-
9920: talviliikenne, kun tie on aurattuna, vielä- moin kuin koko maan puolustusnäkökohtia
9921: kin hankalampaa ja silloin vasta liikenne- silmälläpitäen ei kyseessä olevan maantien
9922: vaikeudet tien kelvottomuuden tähden pää- kuntoonsaattamisessa olisi viivyttelemisen
9923: sevät oikeuksiinsa, sillä silloin niin sano- varaa, vaan olisi edes pahimmat paikat
9924: tut kuolemankäänteet niissä kallion solissa, tällä tieosalla mahdollisimman pian kor-
9925: joita tällä tiellä niin runsaasti on, muo- jattava.
9926: dostavat suoranaisen uhkan ja vaaran koko Edellä esittämiimme näkökohtiin viitaten
9927: liikenteelle ja aiheuttavat yhä lukuisampia kunnioittaen ehdotamme,
9928: tapaturmia. Tähän puoleen asiasta on jo
9929: tie- ja vesirakennushallituksenkin taholta että Eduskunta ottaisi vuoden
9930: kiinnitetty vakavaa huomiota ja pidetään 1940 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
9931: näitä korjaustöitä ensiluokkaisen tärkeinä. markan määrärahan Lahdenpohjan
9932: Myöskin puolustuslaitoksen taholta pide- -Sm·tavala,n maantien parantami-
9933: tään tien kuntoonsaattamista kiireellisenä, seksi.
9934:
9935: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
9936:
9937: A. Halonen. Matti Pitkänen.
9938: Kaapro Huittinen. Jussi Raatikainen.
9939: Juhani Leppälä. Tauno Saukkonen.
9940: Antti Kemppi. Paavo SusitaivaL
9941:
9942:
9943:
9944:
9945: 29
9946: 226
9947:
9948: IV,1o6. - Rah. al. N:o 94.
9949:
9950:
9951:
9952:
9953: Tervo y. m.: lf1äärärahan osoittarnisesta maantien mkenta-
9954: miseksi Hattuvaaran maantieltä N uomjä1·ven itäpuolitse
9955: lf1öhkön kylään Ilornantsin kunnassa.
9956:
9957:
9958: E d u s k u n n a 11 e.
9959:
9960: Rajaseudun liikenneoloissa on aina ol- ja kelirikon aikoina - tuottaa suuria vai-
9961: lut ja on edelleenkin paljon asujamistoa keuksia ja lisäkustannuksia. Lääkärin, kä-
9962: sangen raskaasti rasittavia epäkohtia. Tämä tilön y. m. heihin verrattavien avusta tär-
9963: pitää paikkansa erikoisesti Ilomantsin kun- keimmissäkään tapauksissa noissa monien
9964: nassa. Mainittu kunta on pinta-alaltaan kymmenien kilometrien takana, kaikista
9965: 4,184.5 lrm2. Vuonna 1938 toimitetun hen- teistä erillään olevissa kylissä ei voida pu-
9966: kikirjoituksen mukaan oli kunnan asukas- huakaan. Mutta kuolemantapauksissa vai-
9967: luku yli 12,000 henkeä. Samana vuotena najan saattaminen hautauspaikoille, eten-
9968: loppuun saatetun pinta-alamittauksen ja kin kelirikon aikoina ja kesällä, on san-
9969: luokituksen mukaan oli kunnassa viljeltyä gen vaivaloista kymmenien kilometrien ta-
9970: maata 5,188.58 ha, luonnonniittyä 7,267.8o kaa läpi tiettömien salojen. Rintamaiden
9971: ha, metsämaata 330,879.24 ha ja loput asukkaista kuitenkin vain harvemmat tu-
9972: 75,000 ha joutomaata. 1evat ajatelleeksi IInitä nämä syrjäisen raja-
9973: Maasta omistaa Suomen valtio 143,865.98 seudun vähäväkiset eläjät tarvitsisivat.
9974: ha, Enso-Gutzeit 0/Y 114,405.91 ha sekä Eduskunnan rakennettavaksi päättämän
9975: muut erinäiset yhtiöt 36,488.13 ha. Kunta Joensuun-Ilomantsin rautatien päätepis-
9976: itse omistaa maata 2,313.18 ha ja yksityi- teestä tulee matkaa linnuntietäkin lä-
9977: set kuntalaiset 121,467.71 ha. Tästä havai- hinnä valtakunnan rajaa oleviin kyliin
9978: taan tämän laajan kunnan erittäin poik- noin 50-80 km. Kunnan itäisenä rajana
9979: keukselliset maanomistusolot. Se aiheuttaa- - noin 100 km - on valtakunnan raja.
9980: kin suurelta osalta sen, ettei voida edes Ilomantsin kirkolta suuntautuu tuota ra-
9981: puhua kunnan omavaraistaloudesta. Kun- jaa kohti 3 maantietä, jotka jokainen päät-
9982: nan asujamiston suurin osa onkin täysin tyvät noin 10-15 km etäisyydelle rajasta.
9983: riippuvainen metsätöistä ja joutuu hank- Yksi, noin 70-80 km pituinen, tie päättyy
9984: kimaan elintarpeensa kotikylänsä ulkopuo- Liusvaaran kylään, toinen noin 40 km pi-
9985: lelta. Tämän harvinaisen laajan ja metsä- tuisen tien suunta menee koillista kohti ja
9986: rikkaan kunnan, jonka metsissä työskente- päättyy tie sangen huomattavaan metsä-
9987: lee miltei kautta vuoden metsä- ja uitto- työkeskukseen, Hattuvaara-nimiseen ky-
9988: töissä keskimäärin 3,000-4,000 miestä ja lään, kolmas noin 50 km pituinen tie suun-
9989: noin 800-1,000 hevosta, alueella ei kui- tautuu jotensakin pohjoista kohti ja päät-
9990: tenkaan ole mitään mainittavaa maantie- tyy sekin erikoisen suuren metsätyökeskuk-
9991: verkostoa. On selvää, että noille joukoille seen, Naarvanvaaran kylään. Mutta nämä
9992: samoinkuin paikallisille asukkaillekin elin- 3 tietä tapaavat toisensa ainoastaan lähtö-
9993: tarpeiden kuljettaminen - etenkin kesän kohdissaan, Ilomantsin kirkonkylässä. Mi-
9994: IV,106. - Tervo y. m. 227
9995:
9996: tään yhdistävää, minkäänlaatuisin ajoneu- että tien varsille alkaisi kohta muodostua
9997: voin kuljettavaa tietä ei näiden 3 lähes asutusta, joka olisi rajaseudun oloja ko-
9998: samansuuntaisen tien välillä ole. On vielä hottavaa. Maasto, johon esitetty tie tulisi
9999: mainittava, että Koitajoki, joka noin 300 tehtäväksi, on tien rakentamiselle hyvin
10000: km pituudelta luikertelee kunnan alueella, sopivaa, joten rakennuskustannukset eivät
10001: talvella jäätyy useimmiten vain sen ver- kohoaisi keskitasoa korkeammaksi.
10002: ran, ettei jää kestä muuta kuin paikotellen Kun nyt merkit viittaavat siihen, että
10003: ajaa hevosillaka[m, puhumattakaan auto- maamme rajojen ulkopuolelta tulevat sei-
10004: liikenteestä. 1\futta tuo jäätyminen lmiten- kat, joita emme pysty hallitsemaan, tulevat
10005: kin lopettaa tyystin Hattuvaaran tiellä ole- mahdollisesti aiheuttamaan - ehkäpä jo
10006: van Kallioniemen ja Naarvan tiellä olevan lähiaikoina - kenties suurtakin työttö-
10007: Lylykosken lossauspaikkojen toiminnan. myyttä maassamme, etenkin metsätöiden
10008: Niinpä onkin Naarvan ja Hattuvaaran alalla, olisi mielestämme sopiva aika ·tässä
10009: asutusrikkaiden ja suuria metsätyömaita esitetyn maantien rakentamiseen. Tämän
10010: käsittävien seutujen talvisin ja kelirikon tien rakentamiseen on jo kerran myönnetty
10011: aikoina kovin vaikea, toisinaan mahdoton- valtionavustuskin, mutta sen saantiehtojen
10012: kin päästä kosketuksiin edes oman kun- vaikeuden takia ei sitä katsottu voitavan
10013: tansa kirkonkylän kanssa minkään laatui- käyttää, kun tierasitukset sellaisista teistä,
10014: silla ajoneuvoilla. Käsittää helposti miten joita he itse eivät voineet juuri nimeksi-
10015: suurta haittaa tuollaiset liikennevaikeudet kään käyttää, olivat heillekin sietämättö-
10016: tuottavat vähäväkiselle rajaseudun asuja- män raskaat.
10017: mistolle . Ottaen huomioon seutukunnan harvan
10018: .Asia, nyt Oinassalmen sillan valmistut- asutuksen sekä alhaisen taloudellisen ta-
10019: tua, tulisi huomattavasti autetuksi sillä, son, olisi rakennettavaksi esitetty tie val-
10020: että rakennettaisiin Hattuvaaran ja Lius- tion varoilla rakennettava ja kunnossa pi-
10021: vaaran tiet yhdistävä maantie Nuorajärven dettävä.
10022: itäpuolitse. :Maantien lähtökohdaksi, seutu- Näin ollen rohkenemme kunnioittaen eh-
10023: kuntalaisten toivomuksia noudattaen, sen dottaa,
10024: pohjoisessa päässä sopisi J-'ehtovaaran kylä, että Eduskunta ottaisi vuoden
10025: Leppärinteen seutuvilla. Tie tulisi yhty- 1940 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
10026: mään Liusvaaran tiehen jossakin sopivaksi markan määrärahan maantien raken-
10027: havaittavassa kohdassa Möhkön kylän lä- tamista vart-en Ilomantsin kunnassa
10028: hettyvill~. Tämä tie tulisi noin 20 km Nuorajärven itäpuolitse hallituksen
10029: pitkä ja kulkisi se pääasiallisesti valtion ja tarkemmin määräämälle linjalle H at-
10030: Enso-Gutzeitin omistamien, suurelta osal- tuvaaran maantieltä Jlllöhkön kylän
10031: taan hyvälaatuisten viljelyskelpoisten mait- seudulle, jossa se yhtyisi Littsvaaran
10032: ten halki. Näin ollen voi olla vakuutettu, maan tiehen.
10033:
10034: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1939.
10035:
10036:
10037: Samuli Tervo. Varma K. Turunen.
10038: Albin Koponen. Heikki Soininen.
10039: Pekka Kettunen. Matti Tolppanen.
10040: Jalmari Väisänen. Antti Kukkonen.
10041: Jussi Raatikainen. Akseli Brander.
10042: 228
10043:
10044: IV,1o1.- Rah. al. N:o 95.
10045:
10046:
10047:
10048:
10049: Tervo y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
10050: miseksi Ilomantsin pitäjän Möhkön kylästä Ontronvaa-
10051: ran kautta Lokanlahteen.
10052:
10053:
10054: E d u s k u n n a ll e.
10055:
10056: Maamme liikenneoloja parannettaessa val- kylissä 300 henkeä (50-60 perhettä). Näi-
10057: tion kustannuksella ovat asutuskeskuksista den kyläläisten lähin liikennöimispaikka on
10058: kaukana, itäisen rajan lähettyvillä olevat tuo entinen tehdaskylä Möhkö. Sinne tu-
10059: kunnat saaneet kautta aikojen jäädä lap- lee matkaa Ontronvaarasta noin 7-8 km
10060: sipuolen asemaan. Tämä pitää paikkansa ja Lokanlahdesta 13-14 km. Kesällä on
10061: olipa kysymys rautateiden, maanteiden tai ainoana kulkutienä näiden kylien ja Möh-
10062: maantiesiltojen rakentamisesta taikka kul- kön välillä - Möhköltä lähtien - Koita-
10063: kureiteiksi sopivien jokien y. m. vesistöjen joki, sen sivuhaara Viesjoki ja Viesjärvi.
10064: kulkukelpoisuudesta huolehtimisesta. Uo- Heti jäiden lähdettyä aletaan näissä ve-
10065: mantsi, tuo yli 4,000 neliökilometrin laa- sissä noin 2-3 kuukautta kestävä eri yh-
10066: juinen kunta, ei tässä suhteessa tee poik- tiöiden puutavarain uitto, jolloin mainitut
10067: keusta ainakaan parempaan päin. Vaikka joet täytetään puilla niin, että veneillä
10068: kunnan alueella on noin 144,000 ha valtion kulkeminen puiden seassa käy kovin vai-
10069: arvokkaita metsämaita ja Enso-Gutzeit keaksi, usein mahdottomaksikin monienkin
10070: 0/Y:n maita noin 114,400 ha, puuttuu vuorokansien aikana perättäin. Tällöin
10071: tämän yli 12,000 asukasta käsittävän kun- ovat tässä mainitut kylät täysin eristet-
10072: nan alueeltta maantieverkosto miltei koko- tyinä muusta maailmasta, sillä kevättulvien
10073: naan. ja uittoyhtiöiden toimittaman patoamisen
10074: Ilomantsin piirin nimismiehen viime elo- vaikutuksesta kohoaa vesi Koita- ja Vies-
10075: kuun 10 p: nä antaman tiedon mukaan ,on joessa noin 1-2 m normaalia korkeam-
10076: Ilomantsissa nyk;yisin maantietä 306 km, malle, peittäen silloin kokonaan notkelmien
10077: josta 27 km on tiepiirin välittömässä hoi- ja soiden kohdilla polkutiet kapulasiltoi-
10078: dossa ja loput 279 km nimismiehen hoi- neen. Tilannetta pahentaa vielä sekin,
10079: dossa. Kunnanteitä on 14 km, kylä- ja että uittoyhtiöt - paikkakuntalaisten yh-
10080: erämaanteitä yhteensä n. 250 km". Näin teisen selityksen mukaan - eivät lähes-
10081: ilmoitti piirin nimismies sanottuna päi- kään aina noudata niitä säännöksiä, joita
10082: vana. Ilomantsissa on olemassa laajoja, on annettu patoamisesta ja puiden uitta-
10083: monia kyläkuntia käsittäviä alueita, joita misesta sellaisissa vesissä, joita on pidet-
10084: ei yhdistä muuhun maailmaan edes erä- tävä tärkeinä yleisön liikennöimisväylinä,
10085: maantiet. jollaisia nämäkin joet ovat.
10086: Sellaisia erakkokyliä ovat Möhkön kylän Tuollaisten liikennevaikeuksien takana
10087: eteläpuolella olevat Ontronvaaran, Lokan- oleviin kyliin ei ole kukaan voinut perustaa
10088: lahden ja Majaniemen kylät. Piirin nimis- minkäänlaista kauppaliikettä, josta asuja-
10089: miehen. ilmoituksen mukaan asuu noissa misto saisi ostaa tarvikkeensa. Rekikelien
10090: IV,107. - Tervo y. m. 229
10091:
10092: aikanahan niitä saa vähin vaivoin Möh- tarpeiden saantimahdollisuudet kohtuulli-
10093: költä, mutta vähäväkinen asujamisto ei silla hinnoilla parantuisivat varsin tuntu-
10094: pysty ostamaan talvella tarvikkeitaan va- vasti. Lääkärin ja kätilön apu noiden
10095: rastoon monia kuukausia kestävän liiken- vuosittain uusiutuvien liikennekatkeamien
10096: nekatkeaman varalle. Joudutaankin usein kestäessä ei voi tulla kysymykseen tär-
10097: kärsimään suurta puutetta, jos ei uskal- keimmissäkään tapauksissa tällä seudulla.
10098: tauduta noille hengenvaarallisille elintarve- Huomioiden puheena olevan seudun har-
10099: ostomatkoille kelirikon ja uittojen aikoina. van asutuksen ja heikon taloudellisen ta-
10100: Tämän seutukunnan väestö pelastuisi son olisi mielestämme tässä esitetty maantie
10101: tuosta liikennekurjuudesta, jos rakennettai- valtion rakennettava ja kunnossa pidettävä.
10102: siin maantie, joka lähtisi Liusvaaran maan- Edellä esitetyn perusteella esitämme
10103: tiestä Möhkön itäpuolelta ja jatkuisi Ont- kunnioittaen,
10104: ronvaaran kautta Lokanlahteen. Puheena
10105: olevan 13-14 km pitkän maantien vaiku- että Eduskunta ottaisi vuoden
10106: tuspiiriin tulisivat paitsi sanottuja Ont- 1940 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
10107: ronvaaran, Lokanlahden ja Majaniemen markan määrärahan maantien raken-
10108: kyliä niiden takalistoilla olevat metsätyö- tamista varten Ilomantsin Möhkön
10109: alueet, joissa vuosittain työskentelee mo- kylästä Ontronvaaran kautta Lokan-
10110: niin satoihin nousevat määrät miehiä ja lahteen hallituksen tarkemmin mää-
10111: hevosia. Niidenkin tarvitsemain kulutus- räämää linjaa pitkin.
10112:
10113: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1939.
10114:
10115: Samuli Tervo. Heikki Soininen.
10116: Pekka Kettunen. Matti Tolppanen.
10117: Albin Koponen. Antti Kukkonen.
10118: Jalmari Väisänen. Jussi Raatikainen.
10119: Varma K. Turunen. Akseli Brander.
10120: 230
10121:
10122: IV,1os.- Rah. al. N:o 96.
10123:
10124:
10125:
10126:
10127: Soininen y. m.: Määrä1·ahan osoittamisesta Kaavin-Kort-
10128: teisen-Sivakkavaarcm tien kuntoon saattamiseksi.
10129:
10130:
10131: E d u s k u n n a ll e.
10132:
10133: Lisääntyneen moottoriajoneuvoliikenteen Wlratöitä. Pidämme senvuoksi tarpeellisena
10134: takia on kuntien hoidossa olevien maantei- että eduskunta ottaa ensi vuoden tulo- ja
10135: den kunnossapito tullut köyhillä seuduilla menoarvioon määrärahan työttömyyden
10136: kunnille liian raskaaksi. Senvuoksi olisi poistamiseksi Kaavin kunnassa, jolloin ky-
10137: suotavaa, että valtion taholta ryhdyttäi- symyksessä olevan tien kuntoon laittami-
10138: siin, varsinkin sellaisilla seuduilla, joissa nen olisi ensimmäisellä sijalla.
10139: kunnat eivät omin neuvoin siihen pysty, Poi'k:keuksellisenakin ajankohtana, joka
10140: kunnostamaan sellaisia teitä, joilla on suuri meillä nyt on, emme voi jättää huomioon-
10141: liikenne sekä ottamaan ne valtion hoitoon. ottamatta työttömyyden poistamista ja sil-
10142: Kaavin kirkolta Kortteisen kautta Sivak- loin on tärkeätä etukäteen olla selvillä
10143: kavaaraan kulkeva, kunnan hoidossa oleva siitä, mitkä työt eri paikkakunnilla olisi
10144: tie, jonka pituus on 23.7 km, on kautta- ensikädessä suoritettava.
10145: kulkutie, jossa on säännölliset linja-auto- Näin oJien tuntuu aj,ankohtaiselta, että
10146: kulkuvuorot ja muutenkin sangen vilkas valtio ottaa huolehtiakseen kysymyksessä
10147: liikenne, on tuottanut taloudellisesti heikko- olevan tien saattamisesta läpikulkuliiken-
10148: varaiselle kunnalle ylivoimaisia rasituksia, nettä vastaavaan kuntoon.
10149: jonka vuoksi olisi kohtuullista, että valtio
10150: Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
10151: ottaisi mainitun tien välittömään hoi-
10152: ehdotamme,
10153: toonsa. Koska nylkyinen Euroopan tilanne
10154: johtaa meidänkin taloudelliset olomme
10155: ahdinkoon, josta on seurauksena työttömyys että Eduskunta ottaisi vuoden
10156: ja kun Kaavin kunnan asukkaista suuri osa 1940 tulo- ja menoarvioon 500,000
10157: saa toimeentulonsa tukki- ja uittotöistä, markan määrärahan Kaavin-Kort-
10158: jotka lähiaikoina näyttävät täydellisesti teisen-Sivakkavaaran tien kuntoon
10159: tyrehtyvän, näyttää todennäköiseltä, että laittamista ja valtion hoitoon otta-
10160: tällekin paikkakunnalle on järjestettävä mista varten.
10161:
10162: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
10163:
10164:
10165: Heikki Soininen. Akseli Brander.
10166: Matti Tolppanen. Kalle Kämäräinen.
10167: L. Heljas. Antti Kukkonen.
10168: 231
10169:
10170: IV,1o9. - Rah. al. N:o 97.
10171:
10172:
10173:
10174:
10175: Soininen y. m.: llfäärärahan osoittamisesta Kaavin kunnan
10176: Ukonvaaran ja Polvijärven kunnan Hukkalan välisen
10177: tien kuntoonpanemista ja valtion hoitoon ottamista
10178: varten.
10179:
10180:
10181: E d u s k u n n a ll e.
10182:
10183: Maanteiden kunnostaminen on kaikkialla Mainittu tie on kauttakulkutie, jossa on
10184: maassamme nykyoloissa pakoittava velvolli- myös säännöllinen linja-autoliikenne; tien
10185: suus. Viime vuosina lisääntynyt autolii- vaikutuspiirissä on kolme suurta kylää,
10186: kenne vaatisi myöskin yleisille liikepaikoille joten näiden asukkaille olisi tien kunnosta-
10187: kunnollisia maanteitä. Maanteiden kuntoon- minen erikoisen tarpeellinen.
10188: laittaminen ja siitä johtuvat rasitukset käy- Kun on todennäköistä, että näille seu-
10189: vät kuitenkin sellaisilla seuduilla, joissa duille on järjestettävä lähiaikoina ja var-
10190: kunnat ovat raskailla veroilla rasitettuja sinkin ensi talvena yleisillä varoilla töitä,
10191: sekä muutenkin taloudellisesti vaikeassa olisi suotavaa, että nyt jo tasaisesti järjes-
10192: asemassa, ylivoimaiseksi, jonka vuoksi val- tetään eri puolille maata sellaisia töitä,
10193: tion olisi entistä suuremmassa määrin otet- jotka täysin ovat tarkoitustaan vastaavia.
10194: tava hoitoonsa kuntien hoidossa olevia Tällöin vältymme työttömyysmäärärahojen
10195: maanteitä ja laitettava ne tarkoitustaan käytöstä satunnaisiin, vähemmän tärkeisiin
10196: vastaavaan kuntoon. töihin.
10197: Kaavin kunnan Ukonvaaran ja Polvijär- Edellä mainituin perusteluin rohkenemme
10198: ven kunnan Hukkalan välinen tie, josta kunnioittaen ehdottaa,
10199: Polvijärven kunnan hoidossa on noin 12.4
10200: km, Juuan kunnan hoidossa noin 2 km ja että Eduskunta ottaisi vuoden
10201: Kaavin kunnan hoidossa 6.2 km, on aivan 1940 tulo- ja menoarvioon 600,000
10202: liian kapea moottoriliikenteelle ja tieluis- markan määrärahan Kaavin kunnan
10203: kan reunoissa heti ajoraiteen vieressä olevat Ukonvaaran ja Polvijärven kunnan
10204: maantiekivet estävät liikennöimistä, sillä H ukkalan välisen tien kuntoonpane-
10205: sivuuttaminen on hankalaa, jopa hengen- mista ja valtion hoitoon ottamista
10206: vaarallistakin, minkä vuoksi tien kunnosta- varten.
10207: minen ensi tilassa olisi välttämätön toimen-
10208: pide.
10209:
10210: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
10211:
10212: Heikki Soininen. Akseli Brander.
10213: Matti Tolppanen. Kalle Kämäräinen.
10214: L. Heljas. Antti Kukkonen.
10215: 232
10216:
10217: IV,uo.- Rah. al. N:o 98.
10218:
10219:
10220:
10221:
10222: Tolppanen y. m.: ]}Jäärärahan osoittamisestct Ilomantsin
10223: kunnassa Hattuvaaran tieltä Koivuvaaran kylästä alka-
10224: van ja Lutikkavaaran kylän kohdalla Li1tsvaaran tiehen
10225: yhtyvän yhdystien rakentamista vm·ten.
10226:
10227:
10228: E d u s kun n a ll c.
10229:
10230: Niiden monien vaikeuksien sarjassa, joita 14 km. Tästä ovat nuo köyhät rajaseudun
10231: Pohjois-Karjalan rajaseutukunnilla on ole- asukkaat voineet omin voimin tehdä Koi-
10232: massa, on m. m. sangen heikot ja epämuka- vuvaaran puolella heikkoa tietä 4 km, kym-
10233: vat tieolot. On paljon kyliä Ilomantsin, menen kilometriä on sellaista porkua, joHa
10234: Pielisjärven, Nurmeksen ynnä muissa kun- pääsevät vain jalankulikijat, sillä osa mat-
10235: nissa, joissa elintarpeidenkin kuljetus var- kasta on suota, jossa on siltana pitkospuut
10236: sinkin kesäisin on tehtävä ihmisvoimin pit- (ei kapulasilta), joita myöten kuljetaan,
10237: kiä:kin matkoja sangen wlkeellisia polkuja nekin keväisin ja sadeaikana veden pei-
10238: ja soiden yli kapula- ja pitkossiltapuita tossa.
10239: myöten. Samoin on alueita, kuten Ilo- Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin toi-
10240: mantsissa, joissa tiet lähtevät kirkolta sä- mesta v. 1932 on tehty Koivuvaarasta Iju-
10241: teettäin rajoja kohden, mutta puuttuvat tikkavaaraan tarkka tiesuunnitelma Ja
10242: yhdistävät poikkitiet. Tämänlainen tiever- kustannusarvio. Kun tie on aiottu erä-
10243: kosto ei tuota kuin osittaisen hyödyn tie- maantieksi, niin kustannusarvio on vaan
10244: oloihin näillä kurjilla rajaseuduilla. 500,000 markkaa. Saman tiesuunnan ja
10245: Muun muassa yksi sellainen epäkohta on kustannusarvion on kulkulaitosministeriö
10246: Ilomantsin Hattuvaaran ja Ilomantsin v. 1935 vahvistanut.
10247: Liusvaaran teiden väli. Molemmat tiet Kun tarkastelee tieverkostokarttaa Suo-
10248: kulkevat noin 85 km: n pituisina rajaa menlahden itäosasta alkaen aina Sortava-
10249: kohden alkaen kirkolta. Mutta näiden tei- laan ja Salmiin asti, niin ihmetellä täytyy,
10250: den välillä ei ole yhtään yhdistävää tietä. mitkä armoitetut edut ovat sen maakun-
10251: Onhan luonnollista, mitkä vaikeudet on nan puolesta niin paljon puhuneet ja edel-
10252: teiden varsikylien asukkaiden ja koko lii- leen puhuvat, että siitä on tullut tiekult-
10253: kennekulttuurin silloin kärsittävä. Jos esim. tuurin mallikeskus ja kumminkin rajaseu-
10254: Hattuvaaran tien varresta alkavasta Koivu- dut Pohjois-Karjalassa maanpuolustuksen-
10255: vaaran kylästä pitää tehdä matka Liusvaa- kin kannalta ovat niin tärkeät, että niiden
10256: ran tien varrella olevaan Ijutikkavaaran alueiden tieverkostoa on kehitettävä maan-
10257: kylään, niin on kuljetettava ensin Ilomant- puolustus- ja taloudelliset edut huomioi-
10258: sin kirkolle noin 40 km ja kirkolta Lius- tuina. Parannukset tieoloihin Pohjois-
10259: vaaran tietä 40 km eli yhteensä 80 km Karjalan rajaseuduilla olisi heti aloitet-
10260: ennenkuin on saavuttu Lutikkavaaran ky- tava, jotta raivattaisiin pois ne esteet myös-
10261: lälle. Kummirrkin tämä matka Koivuvaa- kin siltä taloudelliselta kehitykseltä, minkä
10262: rasta Lutikkavaaraan on suoraan vain vahvistettu rajaseutuohjelma sisältää. Ra-
10263: IV,11o. - Tolppanen y. m. 233
10264:
10265: jan railivaasta on tehtävä luotettava, elävä 1940 talousarvioon 500,000 markan
10266: linnoitus isänmaata puolustamaan kohotta- suuruisen· määrärahan Ilomantsin
10267: malla elämisen mahdollisuudet muun Suo- kunnassa Hattuvaaran tieltä Koivu-
10268: men tasalle. vaaran kylästä alkavan ja Lutikka-
10269: Niinpä ehdotamme edellä esittämäämme vaaran kylän kohdallct Liusvaaran
10270: viitaten, tiehen yhtyvän yhdystien rakenta-
10271: että Eduskunta ottaisi vuoden mista varten.
10272:
10273: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1939.
10274:
10275: Matti Tolppanen. Eemil Luukka.
10276: Heikki Soininen. Varma K. Turunen.
10277: Antti Kukkonen. Jalmari Väisänen.
10278: Samuli Tervo. Pekka Kettunen.
10279: Albin Koponen. Akseli Brander.
10280:
10281:
10282:
10283:
10284: 30
10285: 234
10286:
10287: IV,111.- Rah. al. N:o 99.
10288:
10289:
10290:
10291:
10292: Tolppanen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Po1·okylästä
10293: Ylikylän ja Saramon kylien kautta Nurmeksen-Kuh-
10294: nwn tiehen yhtyvän tien rakentamiseksi.
10295:
10296:
10297: E d u s ik u n n a ll e.
10298:
10299: Nuoren tasavaltamme moniin uudistus- raa, kuten hal~Noja, paper1puita ja kaivos-
10300: suunnite'lmiin 'kuuluu kiinteästi rajaseutu- pöliklkyjä ei saada liikekeslk:ulksiin ikulete-
10301: olojen kohottruminen niin taloudellisesti tuiksi ollenkaan suurelta osalta aluetta.
10302: kuin henlkisestiikin. Kiinteästi täMn raja- Välttäimättömimmät elintar.peetkin isolle
10303: seutuohjelrrnwan on yhdistetty myöskin tie- osalle aluetta on ihmisten ikanta;malla kulje-
10304: olojen parantruminen selkä uusien teiden tettava, ja sellaisen rahtaustavan pitäisi
10305: rakentaminen valtion kustannuksel!la. Raja- olla jo kauas menneisyyteen siirrettynä
10306: seudut Pohjois-Karjaloo osalla ovat teiden aikamme kehittyneestä elämästä. Mutta
10307: puolesta lapsipuolen asemassa, monet suu- näillä kurjilla rajaseuduilla pitää ihmisten
10308: retkin yhdyskunnat saavat olla i'lman kun- sitä tehdä elääikseen edelleen :köyhyydessä
10309: nollista tietä eristettyinä liiike!keslk:u:ksista, ja kurjuudessa, v.a~kka kuuluvat erotta-
10310: siten jääden taJloudcllisesti ,taikapajulle. matitomana osana ja rajamuurina muuhun
10311: Sel!lainen asuttu alue on muodostunut Suomeen.
10312: Nurmelksen Porokylän-Ylikylän ja Sara- Edellä mainitusta tiesuuru1asta on Ka:r·-
10313: mon Kuhmonniemen suunnitellulle maan- jalan tiepiirin toimesta laadittu jo tie-
10314: tiea:lueelle. Tämän tien, vaikutuspiiriin suunnitelma ik:ustannusarvioineen. Tiesuunta
10315: kuu·luu noin satll!viisiikymmentä itsenäistä on selvä Sara;mojokeen asti, !kulkien tiheästi
10316: viljelmää sekä <m maihdollisuus viljelmien asuttujen alueiden kautta. Maasto on ta-
10317: lisäämiseen !heti kun tieolot on saatu tyy- saista, j·oten tientekokustannukset tulevat
10318: dyittäväHe kannalle, sillä edellytykset vil- halvoiksi. Tämä; tie suuresti helpottaa
10319: jelystilojen Qisäärniseen uuden asutuksen kauttakulkuliikennettä Kuhmoniemi-Nur-
10320: muodossa ovat hyvät niin maansaanuin mes sekä puutavaa:'ain kuljetusta rautatien
10321: kuin maanlaatunsaikin puoilesta valtion ja yhteyteen. Sarrnoin sil[ä on maanpuolus-
10322: yksityisten maista, joissa useita tuhansia tuksen kannalta ensiluokikainen merkitys ei
10323: hehtaareja viljelyskelpoista maata odottaa ainoastaan maastonsa puolesta, vaan siksi-
10324: sopivien olosuhteiden kehittymistä asutuk- kin, kun tällä tiellä ei tule o'lemaan suu-
10325: sen uudistumiselile. Tienpuutteen tä:hden rempia siltoja, kuten on Nurmeksesta Lau-
10326: kesän aiikana tällä suurella alueella on mah- tiaisjärven toistapuolta kulkevalla, Kuhmo-
10327: doton kuljettaa karjantuotteita Nurmek- niemen tiellä oleva suuri Mikonsalmen silta,
10328: sessa olevaan osuusmeijeriin, joten karja- jolla on heikkoutensa sodan sattuessa.
10329: talous ei myöskään pääse iko'hoamaan. Sa- Tämä tie kulkee korkeiden vaarojen
10330: masta syystä pysyy muukin maatalous kautta, tuottaen kaiikiHe kulkuneuvoille
10331: alhaiseLla tasolla. Samoin metsäntuotteet suuren vetovastustuksen ja on raskaaseen
10332: menevät polkuhintaan. Varsinkin pinotava- rahtaulkseen maihdoton käyttää. Samalla
10333: IV,111.- Tolppanen y.m. 235
10334:
10335: tämä tie kuLkee hyvin harvaan asuttujen kunta, johon osallistuivat m. m. kulkulai-
10336: alueiden kautta. Kun vanhaa Nurmeksen tosten ja yleisten töiden ministeri ja kulku-
10337: Kuhmoniemen tietä on uudistettava oiko- laitosvaliokunnan puheenjohtaja y. m. val-
10338: mallla suuria illlutikia. ja leik!kaarrnalla kor- tiovaltaa edustavat herrat.
10339: keita vaaroja noin 20 irm:n matlkalta, josta Niinpä edellä oleviin ilyhyisiin peruste-
10340: kustannukset nousevat lähes uuden tien hin- luihin viitaten ehdot-amme.,
10341: taan, niin sil'loin on jo parempi ja kansan-
10342: taloudelle edullisempi käyttää nämä kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
10343: jausmäärärahat uuden tien teikoon nyt ole- talousarvioon 1,000,000 markan suu-
10344: van ja tulevaisuudessa ike!hittyvien asutus- ruisen määrärahan Nurmeksen kun-
10345: keskuksien kautta, jothon vaiu tarvitaan nan Porokylästä Ylikylän ja Sara-
10346: silloin vä,häinen lisämäärräraha uuden tien mon kylien kautta Nurmeksen-Kuh-
10347: pituuden tähden. Tien tärkeyden on to- mon tiehen johtavan uuden tien m-
10348: dennut myöskin elokuussa 1939 tieretki- kentamistöiden alkamista varten.
10349:
10350: Heilsingissä 11 päivänä syyskuuta 1939.
10351:
10352:
10353: Matti Tolppanen. Varma K. Turunen.
10354: Antti Kukkonen. Lauri Kaijalainen.
10355: Heikki Soininen. Jalmari Väisänen.
10356: Samuli Tervo. Pekka Kettunen.
10357: Albin Koponen. L. Heljas.
10358: Eemil Luukka. Akseli Brander.
10359: 236
10360:
10361: IV,112. - Rah. al. N:o 100.
10362:
10363:
10364:
10365:
10366: Rytinki y. m.: lliäärärahan osoittamisesta Eskolan-Ko-
10367: rentokankaan kunnantien maantieksi kunnostamista
10368: varten.
10369:
10370:
10371: E d u s k u n n a 11 e.
10372:
10373: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja Eskolan-Korentokankaan :maantien !kun-
10374: menoarvioksi vuodelle 1939, iluettelossa lisä- nostamiseen tarvittavaa määrärahaa ei tar-
10375: töistä työttömyyden torjumiselk:si, sanotaan vitsisi uudestaan lisämenona ottaa, silllä
10376: m. m.: ,Eskolan-Korentokankaan kun- tä,lle vuodelle myönnetty 800,000 markan
10377: nantien !kunnostaminen maantieksi. Puo- määräil'aha, jota ei o:le vielä käytetty, on
10378: langan-Neuli.kon tien vaJlmistuttua on jäänyt säästöön suhdannerahastoon. Nyt
10379: Eskolan-Korentokanlkaan väli ainoa kun- kun työn tarrve tulee näillä seuduilla enti-
10380: llVStamaton osa Puolangan kirkonkylästä sestään suureillilllaJksi metsätöiden melkein
10381: Oulun-Kuusamon valtatieNe johtavalla kokonaan loputtua, olisi mainittu 800,000
10382: tiellä, joten sen !kunnostaminen on tärkeä. markan määräraha otettarva vall.tion tulo-
10383: Työtä varten myönnettänee nyt 800,000 ja menoarviossa vakinaisten työmääräraho-
10384: mar!k1kaa. " jen kohdalle, jotta nelk:in pienviljelijät,
10385: Mainittu määrära:ha on tartkoitettu käy- jotka tarvitsevat ansiotöitä itsensä ja per-
10386: tettäväksi ainoastaan, jos kunnan aluee~la heensä toimeentulon turvaamiseksi, pääsisi-
10387: i1maantuu työttömyyttä. V a:ikka Pudas- vät töihin. Nämähän eivät pääse työttömyys-
10388: järven kunnan alueel1la on ollutkin todet- kortistoon, sillä työttömyyslwrtistoon pääse-
10389: tavissa melikoisesti työn tarvetta, niin siitä minen on va]keaa sellaisilile pienviljelijöille,
10390: huolimatta ei ole mainittua työtä aloitettu. joilla sattuu olemaan muutama lehmä nave-
10391: Työttömät on määrätty toisille paikkakun- tassa ja oma tupa asuttavana.
10392: ni'lle järjestettyihin töihin m. m. Kontio- Ede'llä .esitetyn perusteella ehdotamme
10393: mäen-Taivalkosken rautatien työmaalle. kunnioittaen,
10394: Kun töiden haku toisilta p.aikkaJkunniita
10395: tuottaa vaiikeuksia ja rahallisia menoja ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
10396: yksistään työntelk:ijöille, mutta vieläpä kun- tulo- ja menoarvioon 800,000 mar-
10397: niillekin, niin olisi työtä järjestettävä jokai- kan määrärahan Eskolan-Korento-
10398: sen kunnan alueelle mikäli mahdollista kankaan kunnantien kunnostamista
10399: niin 'Paljon että työväestön ei tarvitsisi varten maantieksi Pudasjärven kun-
10400: turhaan mat:kusteHa pailk:kalk:unnalta toi- nassa.
10401: sel'le.
10402:
10403: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1939.
10404:
10405:
10406: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
10407: 237
10408:
10409: IV,113. - Rah. al. 101.
10410:
10411:
10412:
10413:
10414: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kiehimän-Puolan-
10415: gan maantien korjaamista varten.
10416:
10417:
10418: E d u s kun n a ll e.
10419:
10420: Oulun tie- ja vesirakennuspiirin toi- kailla koneilla päästään tiBtenkin mäet
10421: mesta tehtiin jo useita vuosia sitten kus- nousemaan mutta tien kaitaisuudesta joh-
10422: tannusarvio Kiehimän asemalta Puolangalle tuen on varsinkin posti-, linja- ja kuorma-
10423: johtavan maantien perusteellista korjausta autojen sivuuttaminen perin vaikeaa. Kun
10424: varten, mutta tähän asti ei töihin ryhty- liikenne tiellä jatkuvasti kasvaa, olisi tien
10425: mistä varten ole saatu varoja. Tämä tie, levitykseen ja mäkien tasoitukseen nyt jo
10426: jota myöten suurin liikenne Puolangalle ryhdyttävä. Työ olisi sopivaa varatyötä,
10427: kulkee, on vain 5 m. levyinen, tavattoman kun pelättävissä on ankarn työttömyys
10428: mäkinen ja mutkikas ja kun tämän 65 km. metsätöiden tyrehtyessä paikkakunnalla.
10429: pituisen tien rakentamiseen n. 40 vuotta Tässä mielessä ehdotamme kunnioittaen,
10430: takaperin käytettiin vain 60,000 mk, on
10431: selvää, ettei sen pohjaus voinut tulla erit- että Eduskunta ottaisi vuoden
10432: täin kestävä, mäkien välillä kun luon- 1940 tulo- ja menoarvioon 500,000
10433: nollisesti on soita ja muita pehmeämpiä markan määrärahan K iehimän-Puo-
10434: paikkoja. Nykyaikaisten autojen voimak- langan maantien korjaamista varten.
10435:
10436: HB~singissä 9 päivänä syyskuuta 1939.
10437:
10438:
10439: S. Salo. M. 0. Lahtela.
10440: 238
10441:
10442: IV,114,- Rah. al. N:o 102.
10443:
10444:
10445:
10446:
10447: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
10448: miseksi Leinolankosken asemalta Puokiovaaran seudulle.
10449:
10450:
10451: E d u s k u n n a ll e.
10452:
10453: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiever- minkäänlaista kulkutietä, olisi maantien
10454: koston kehittämistä suunnittelemaan ase- kiireellisesti aikaansaaminen perin toivot-
10455: tettu komitea ehdotti mietinnössään maan- tavaa. Uhkaavan työttömyyden vuoksi
10456: tien rakentamista Leinolankosken asemalta olisi sen alkuunsaaminen myöskin työn-
10457: Oulun-Nurmeksen radalta Pukiovaaraan saannin kannalta tärkeä.
10458: Puolangan kunnassa, joka tie Pukiovaarassa Jotta tämä kävisi mahdolliseksi ehdo-
10459: yhtyisi Vaalan-Puolangan maantiehen. tamme kunnioittaen,
10460: Sanottu uusi tie lyhentäisi matkaa Puolan-
10461: gan kirkolta lähimmälle rautatieasemalle että
10462: Eduskunta ottaisi vuoden
10463: n. 20 km. siitä mitä matka nyt on Kiehi- 1940 talousarvioon 300,000 mar-
10464: män ja Vaalan asemille ja kulkisi tie help- kan määrät·ahan maantien rakenta-
10465: porakenteisia, tasaisia maastoja Yli-Oster- miseksi Leinolankosken asemalta V aa-
10466: man kylän kautta asutukselle ja maanvil- lan-Puolangan maantielle Ptwkio-
10467: jelykselle erittäin sopivia seutuja. Kun vaaran seud1tlle.
10468: maantien vaikutusalueella ei nykyisin ole
10469:
10470: Helsingissä 11 p. syyskuuta 1939.
10471:
10472: S. Salo. Kusti Arhama.
10473: Eero Nurmesniemi. Albin Asikainen.
10474: 239
10475:
10476: IV,n5. - Rah. al. N:o 103.
10477:
10478:
10479:
10480:
10481: Lohi y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
10482: mista varten Ranuan-Pudasjärven maantieltä Simo-
10483: jä1·ven pohjoispäähän.
10484:
10485:
10486: E d u s k u n n a ll e.
10487:
10488: Viitaten toivomusaloitteen n:o 162 vuo- naan jäänyt pois menoarvioehdotuksesta,
10489: den 1938 valtiopäivillä perusteluihin sekä niin ehdotamme kunnioittaen,
10490: lisäksi huomauttaen, että kuluvan vuoden että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
10491: tulo- ja menoarvioon on 1 miljoona mark- den talousarvioon 500,000 markan
10492: kaa merkitty Ranuan kunnassa Kuhan suuruisen määrärahan maantien ra-
10493: talosta Simojärven pohjoispäähän johtaYan kentamista varten Ranuan-Pudas-
10494: maantien rakentamista varten työttömyys- .Jarven maantieltä J{uhan talojen
10495: varoilla ja kun nyt tämä asia on koko- kohdalta Simojärven pohjoispäähän.
10496:
10497: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
10498:
10499: K. A. Lohi. U. A. Wirranniemi.
10500: 240
10501:
10502: IV,ll6.- Rah. al. N:o 104.
10503:
10504:
10505:
10506:
10507: Lohi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ranuan-Posion
10508: maantien rakentamiseksi.
10509:
10510:
10511: E d u s k u n n a 11 e.
10512:
10513: Viitaten toivomusaloitteen n: o 104 (1934 1940 tulo- ja menoarv2oon 300,000
10514: valtiopäivillä) perusteluihin ehdotamme markan suuruisen määrärahan Ra-
10515: kunnioittaen, nuan-Posion maantien rakennustöi-
10516: että Eduskunta ottaisi vuoden den alkamiseksi.
10517:
10518: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
10519:
10520: K. A. Lohi. U. A. Wirranniemi.
10521: 241
10522:
10523: IV,117.- Rah. al. N:o 105.
10524:
10525:
10526:
10527:
10528: Lohi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ranuan-1'a·ivalkos-
10529: ken maantien rakentamiseksi.
10530:
10531:
10532: E d u s k u n n a ll e.
10533:
10534: Kahtena viime vuotena on valtion talous- kin joudutettava ja töitä jatkettava Rytin-
10535: arviossa ollut määräraha maantien raken- gistä eteenpäin Taivalkoskea kohden, josta
10536: tamista varten Ranualta Taivalkoskelle. tiesuunnitelma ja kustannusarvio koko
10537: Tien piti tänä vuonna valmistua kokonaan matkaa varten on valmiina. Ehdotamme
10538: Kelahaaran ja Rytingin välillä. Kustan- siis,
10539: nusarvio ei kuitenkaan täysin riittänyt, että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
10540: joten viimeistelytyöt jäivät seuraavaan den tulo- ja menoarvioon 500,000
10541: vuoteen, jota varten onkin määräraha ensi markan määrärahan Ranuan-1'ai-
10542: vuoden menoarvioehdotuksessa. Tämän valkosken maantien rakennustöiden
10543: kauttakulkutien rakentamista olisi kummin- jatkamista varten.
10544:
10545: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1939.
10546:
10547: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
10548:
10549:
10550:
10551:
10552: 31
10553: 242
10554:
10555: IV,ns. - Rah. al. N:o 106.
10556:
10557:
10558:
10559:
10560: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
10561: tamiseksi Pudasjärven kunnan Puhoksen Myllykankaalta
10562: Puolangan-Taivalkosken maantielle.
10563:
10564:
10565:
10566: E d u s k u n n a ll e.
10567:
10568: Meillä ovat useat eri komiteat tutkineet hoksen Myllykankaalta Puolangan-Taival-
10569: maaseudun talouselämää ja antaneet maa- kosken maantiehen. Tie- ja vesirakennus-
10570: seudun talouselämän kehittämismahdolli- hallituksen toimesta laadittiin suunnitelma
10571: suuksista mietintöjä. Kun tarkastelee ja kustannusarvio v. 1935. Tiesuunnan
10572: näitä mietintöjä, niin kaikista saapi huo- varrella on noin 70 taloa, joiden asukkaat
10573: mata, että vasta silloin kuin maaseudun ovat saaneet odottaa tietä 11 vuotta vielä
10574: etäisempikin asutus paasee maanteiden senkin jälkeen kuin heille ensi kerran vä-
10575: välityksellä yhteyteen asutuskeskuksien ja läytettiin näkyviin maantien haamu. Kun
10576: teollisuusseutujen kanssa, tavaranvaihto tie tulisi kulkemaan ensiluokkaisia viljelys-
10577: ja hyvinvointi pääsee kehittymään tarjolla kelpoisia maita, niin avautuisi tämän tien
10578: olevien mahdollisuuksien mukaisesti. varrelle mahdollisuus uusien asutusaluei-
10579: On myöskin ollut komiteoita, jotka ovat den muodostamiselle. Niinikään tietä myö-
10580: laatineet yhtenäisiä ohjelmia maanteiden ten tulisi suora yhteys Pudasjärveltä nyt
10581: rakentamisesta niille osille maatamme, jossa rakenteella olevalle ja pian valmistuvalle
10582: maantieverkosto on vielä puutteellinen, Kontiomäen-Taivalkosken rautatielle, joten
10583: jossa asukkaat asuvat pitkien tiettömien olisi mainitun tien rakentamiseen korkea
10584: matkojen päässä ja saavat kuljettaa niin aika ryhtyä jo edellä mainitsemiemme pe-
10585: tuotavan kuin vietävänkin tavaran kesän rusteiden vuoksi. Samalla se helpottaisi
10586: aikana kantamalla, koska tällaisilla tiettö- kulmakunnan ensi vuonna uhkaavaa työttö-
10587: millä seuduilla ovat asukkaat niin vähä- myyttä, joka näillä seuduilla tulee olemaan
10588: varaisia, etteivät he kykene hankkimaan suuri sen vuoksi, että väestön toimeentulo
10589: talven aikana kesän kulutusta varten tava- ja työnsaantimahdollisuus on riippuva ko-
10590: roita varastoonsa. konaan metsätöistä, mitkä työt ovat tällä
10591: Pohjois-Suomea ja Karjal1aa varten, kertaa kokonaan seisahduksissa ja tulevat
10592: jossa maantieverkosto on harva ja puut- todennäköisesti niin olemaan siksi kunnes
10593: teellinen, asetettiin komitea laatimaan Euroopan sotatilanne rauhoittuu ja vienti
10594: yhtenäistä rakennusohjelmaa. Komitean saadaan normaaliseksi.
10595: mietintö valmistui vuonna 1928, siis 11 Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
10596: vuotta sitten. Komitea ehdotti silloin toi- ailmisempien ed. Rytingin y. m. aloitteiden
10597: sessa kiireellisyyslnokassa rakennettavaksi perusteluihin saamme kunnioittaen eh-
10598: maantien m. m. Pudasjärven kunnan Pu- dottaa,
10599: IV,us. - Rytinki y. m. 243
10600:
10601: että Eduskunta ottaisi vuoden kunnan Puhoksen Jllyllykankaalta
10602: 1940 tulo- ja menoarvioon 500,000 Puolangan-Taivalkosken maantie-
10603: markan määrärahan maantien raken- ken.
10604: nustöiden aloittamiseksi Pudasjärven
10605:
10606: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1939.
10607:
10608:
10609: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
10610: 244
10611:
10612: 1V,119, _:_ ·Rah. al. N:o 107.
10613:
10614:
10615:
10616:
10617: Karjalainen y. m.: J.1läärärahan osoittamisesta maantien ra-
10618: kentamiseksi H yrynsalmen-M oisionvaamn maantieltä
10619: Suomussalmen J umaliskylään.
10620:
10621:
10622: E d u s k u n n a ll e.
10623:
10624: Hyrynsalmen kunnan itäpuolella on poikkeuksetta ansiotöistä riippuvaista, eikä
10625: Hakokylä ja edelleen samaan suuntaan heillä senvuoksi ole mahdollisuutta, kun
10626: Suomussalmen kunnan puolella J umalis- kyseessä on näin pitkä matka, esim. kylä-
10627: kylä, joihin ei ole vielä minkäänlaista tie- tien rakentamiseen.
10628: yhteyttä. Kummassakin kylässä on useita Monella tavalla on valtiovalta viime
10629: kymmeniä asumuksia. Väestö näissä on vuosikymmenien aikana ojentanut auttavan
10630: paaasiassa aivan köyhää ja nekin jotka kätensä näiden laajoissa Kainuun ja Poh-
10631: jotakin omistavat ovat vähävaraisia. Vain jois-Suomen erämaissa asuvien toimeentulo-
10632: jollakin harvalla talollisella on mahdolli- mahdollisuuksien parantamiseksi. Maantien
10633: suus talvella rekikelin aikana kuljettaa ras- rakentaminen, jota on anottu jo useita ker-
10634: kasta tavaraa kuten suolaa ja jauhoja ke- toja, saattaa vasta nämäkin kylät välttä-
10635: sän ajaksi. Suurimman osan väestöstä on mättömään yhteyteen valtatiehen ja tuo
10636: nämäkin raskaat kulutustavarat kuljetet- siten tuntuvan helpoituksen niiden väestön
10637: tava kesän aikana kantamalla. Kun mat- tukalaan asemaan. Valtiovallan velvollisuus
10638: kaa Hyrynsalmen kirkolta, joka on lähin olisi kiireimmiten ryhtyä toimenpiteisiin tä-
10639: kauppapaikka, on Hakokylään n. 2 penin- män vuosikymmeniä odotetun tieasian jär-
10640: kulmaa ja Jumaliskylään lähes 4 peninkul- jestämiseksi.
10641: maa, eikä vesistöistäkään tällä taipaleella Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietin-
10642: ole mitään apua, niin käsittää helposti mikä töön n:o 9 (1935 vp.) sekä eduskunnan
10643: rasitus näille erämaan asukkaille muodos- 7 päivänä marraskuuta 1935 lausumaan
10644: tuu jo välttämättömien kulutustavaroiden toivomukseen ehdotamme kunnioittaen,
10645: kuljettamisesta. Vakavampi sairastuminen
10646: johtaa useimmiten kuolemaan. Hyrynsalmen että Eduskunta ottaisi vuoden
10647: kirkolla on tosin aluesairaala, mutta ennen- 1940 tulo- ja menoarvioon 700,000
10648: kuin sairas on saatu- tavallisesti paareilla markan siirtomäärärahan maantien
10649: kantamalla - 2-4 peninkulman päästä rakentamiseksi Hyrynsalmen-Moi-
10650: lääkärien luokse, on se useimmiten liian sianvaaran maantieltä Hakokylän
10651: myöhäistä. Näiden kyläkuntien väestö on kautta Suomussalmen Jumaliskylään.
10652:
10653: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
10654:
10655: Eetu Karjalainen. Martti Peltonen.
10656: Uuno Raatikainen. Hj. Lindqvist.
10657: Yrjö Räisänen.
10658: 245
10659:
10660: IV,12o. - Rah. al. N:o 108.
10661:
10662:
10663:
10664:
10665: Karjalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Paakinmäen
10666: -Kontiomäen kylätien kuntoonsaattamiseksi.
10667:
10668:
10669: E d u s k u n n a ll e.
10670:
10671: Viittaamme toiv. al. n:o 120 (1936 vp.), Kyseessä olevan tien kuntoonsaattaminen
10672: kulkulaitosvaliokunnan mietintöön n: o 9 ja ottaminen valtion hoitoon olisi tärkeä ja
10673: (1936 vp.) sekä eduskunnan päätökseen kiireellisesti toteutettava toiv. al. n: o 120
10674: helmikuun 5 p. 1937: ,että hallitus ryh- (1936 vp.) mainituista syistä sekä uhkaa-
10675: tyisi toimenpiteisiin Sotkamon-Kajaanin vaa työttömyyttä silmällä pitäen.
10676: maantieltä erkanevan Paakinmäen-Kontio- Ehdotamme sentähden kunnioittaen,
10677: mäen kylätien kuntoonsaattamiseksi valtion
10678: toimesta ja tien ottamiseksi valtion hoi- että Eduskunta ottaisi vuoden
10679: toon". .1940 tulo- ja menoarvioon 200,000
10680: Hallituksen esityksessä vuoden 1940 ta- markan määrärahan Paakinmäen-
10681: lousarvioksi ei vieläkään ole esitetty määrä- Kontiomäen kylätien kuntoonsaatta-
10682: rahaa sanottuun tarkoitukseen. miseksi ja tien ottamiseksi valtion
10683: hoitoon.
10684:
10685: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1939.
10686:
10687: Eetu Karjalainen. Hj. Lindqvist.
10688: Onni Mäkeläinen. V. H. Kämäräinen.
10689: J. F. Tolonen.
10690: 246
10691:
10692: IV,121.- Rah. al. N:o 109.
10693:
10694:
10695:
10696:
10697: Janhonen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
10698: seksi Hyrynsalmen-Moisionvaaran tieltä Tuomaankos-
10699: ken kautta Hakokylään.
10700:
10701: E d u s k u n n a ll e.
10702:
10703: Elämme kohtalokkaita aikoja. Tosin metsätöistä elävälle väestölle. Vaikka hal-
10704: vielä valtakuntamme on saanut pysyä litus onkin ryhtynyt maassamme laajoihin
10705: erossa sodan melskeestä, mutta toisaalta toimenpiteisiin mahdollisen hädän torjumi-
10706: saamme olla varmoja, että maan talous- seksi, mikä on ilolla todettava, niin sitten-
10707: elämä saa kokea suuria vaikeuksia, vaikka kin on välttämätöntä antaa hallitukselle
10708: rauha maassa säilyy. Ulkomaankauppamme lisää mahdollisuuksia hyödyllisten ja väes-
10709: on jo vaikeutunut ja tietenkin vaikeutuu tölle välttämättömien teitten rakentami-
10710: entistä enemmän ellei suureksi osaksi py- seen tiettömillä vähävaraisilla seuduilla.
10711: sähdy. Tämä tietää työttömyyden lisään- Tällainen välttämätön tie sikäläiselle
10712: tymistä ja erittäinkin vähäväkisten elin- väestölle on Hyrynsalmella oleva Hakoky-
10713: ehtojen vaikeutumista. Sentähden on tär- lälle suunniteltu tie. Allekirjoittanut on
10714: keätä, että ajoissa ryhdytään suunnittele- tehnyt vuoden 1935 valtiopäivillä toivo-
10715: maan mahdollisen hädän torjumista. So- 1musalaitteen n: o 122. Siitä kulkulaitosva-
10716: pivien työmaitten järjestäminen on siis liokunta aikanaan on tehnyt myönteisen
10717: välttämätöntä. Töitten tulisi olla sellaisia, päätöksen, jonka eduskunta sittemmin on
10718: että ne suoritettuina antaisivat mahdolli- hyväksynyt. Mainitussa aloitteessa oli lai-
10719: simman suuren pysyväisen hyödyn. Tällai- nattu ote kyläkuntalaisten kirjelmästä,
10720: sia varmasti olisivat tierakennustyöt tiet- jossa väkevästi ja sydäntäsärkevästi puhu-
10721: tömillä seuduilla. taan tien tarpeesta. Kun tätä tietä ei ole
10722: Kainuun laaja maakunta on suurelta vielä saatu rakenteelle, niin edellä esittä-
10723: osalta valtavaa metsäaluetta, joten sen mäni perusteella ehdotan,
10724: väestö huolimatta maatalouden ripeästä
10725: noususta on suuresti riippuvainen metsä- että Eduskunta ottaisi vuoden
10726: ansiotöistä. Kun vientiteollisuutemme on 1940 tulo- ja menoarvioon 300,000
10727: joutumassa erinomaisiin vaikeuksiin myyn- markan suuruisen määrärahan maan-
10728: timahdollisuuksien pienentyessä, tietää se tien rakentamiseksi Hyrynsalmen
10729: metsänhakkuiden ja -ajojen loppumista Moisianvaaraan johtavalta tieltä Tuo-
10730: Kainuussa. Tämä vuorostaan tuo hätää maankosken ka,ntta H akokylälle.
10731:
10732: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
10733:
10734: T. A. Janhonen.
10735: 247
10736:
10737: IV,12!!.- Rah. al. N:o 110.
10738:
10739:
10740:
10741:
10742: Janhonen: Määt·ärahan osoittamisesta maantien rakenta-
10743: miseksi Härmäkylän tiestä Iivantiiran järven länsipuo-
10744: litse Timoniemen tiehen Kuhmon kunnassa.
10745:
10746:
10747: E d u s k u n n a ll e.
10748:
10749: Elämme kohtalokkaita aikoja. Tosin vielä Kainuussa. Tämä vuorostaan tuo hätää
10750: valtakuntamme on saanut pysyä erossa so- metsätöistä elävälle väestölle. Vaikka hal-
10751: dan melskeestä, mutta toisaalta saamme olla litus onkin ryhtynyt maassamme laajoihin
10752: varmoja, että maan talouselämä saa kokea toimenpiteisiin mahdollisen hädän torjumi-
10753: suuria vaikeuksia, vaikka rauha maassa seksi, mikä on ilolla todettava, niin sitten-
10754: säilyy. Ulkomaankauppamme on jo vaikeu- kin on välttämätöntä antaa hallitukselle
10755: tunut ja tietenkin vaikeutuu entistä enem- lisää mahdollisuuksia hyödyllisten ja väes-
10756: män ellei suureksi osaksi pysähdy. Tämä tölle välttämättömien teitten rakentamiseen
10757: tietää työttömyyden lisääntymistä ja erit- tiettömillä vähävaraisilla seuduilla.
10758: täinkin vähäväkisten elinehtojen vaikeutu- Tällainen välttämätön tie sikäläiselle
10759: mista. Sentähden on tärkeätä, että ajoissa väestölle on Kuhmon kunnassa Iivantiiran
10760: ryhdytään suunnittelemaan mahdollisen hä- kylään johtava maantie. Allekirjoittanut
10761: dän torjumista. Sopivien työmaitten jär- on tehnyt vuoden 1935 valtiopäivillä toi-
10762: jestäminen on siis välttämätöntä. Töitten vomusaloitteen n: o 123, josta kulkulaitos-
10763: tulisi olla sellaisia, että ne suoritettuina an- valiokunta ja eduskunta on aikanaan teh-
10764: taisivat mahdollisimman suuren pysyväisen nyt päätöksensä. Aloitteen perusteluihin
10765: hyödyn. Tällaisia varmasti olisivat tiera- viitaten ehdotan kunnioittaen,
10766: kennustyöt tiettömillä seuduilla.
10767: Kainuun laaja maakunta on suurelta että Eduskunta ottaisi vuoden
10768: osalta valtavaa metsäaluetta, joten sen 1940 tulo- ja menoarvioon 500,000
10769: väestö huolimatta maatalouden ripeästä markan suuruisen määrä1·ahan maan-
10770: noususta on suuresti riippuvainen metsä- tien rakentamiseksi Kuhmon kun-
10771: ansiotöistä. Kun vientiteollisuutemme on nassa lähtien Härmäkylän tiestä
10772: joutumassa erinomaisiin vaikeuksiin myyn- Iivantiiran Malilaan sekä sieltä
10773: timahdollisuuksien pienentyessä, tietää se Iivantiiran järven länsipuolitse yh-
10774: metsänhakkuiden ja -ajojen loppumista tyen Timoniemen tiehen.
10775:
10776: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
10777:
10778:
10779: T. A. Jauhonen.
10780: 248
10781:
10782: IV,123, - Rah. al. N:o 111.
10783:
10784:
10785:
10786:
10787: Arhama y. m.: ll!äärärahan osoittamisesta erämaantien ra-
10788: kentamiseksi K uhmon-Suomussalrnen rnaantieltä Seilo-
10789: sen salmen kautta J uostanan kansakoululle K uhman
10790: kunnassa.
10791:
10792:
10793: E d u s kun n a 11 e.
10794:
10795: Kuhmon suuressa rajapitäjässä on vielä Kun erämaassa rajaseudun asukkaat ovat
10796: laajoja tiettömiä alueita, jossa suuret jou- perin vähävaraisia ei maantien rakentami-
10797: kot ihmisiä elää kaukana teistä. Niinpä nen kyläntienä ole mahdollinen. Sen vuoksi
10798: €sim. Lentiirankylän Juortanan kansakou- olisi puheena oleva tie valtion toimesta ra-
10799: lupiiriin ei ole minkäänlaista kulkutietä, kennettava.
10800: vaikka siellä on esim. rajavartioston asema-
10801: paikka ja kansakoulu. Sekä näiden että Edellä olevan perusteella saamme kun-
10802: asulkkaiden kannalta olisi tien saanti kylään nioittaen ehdottaa,
10803: ensi tilassa aivan välttämätön, kun lähim-
10804: rnäitä Kuhmon-Suomussalmen maantieltä että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
10805: on matkaa noin 15 km ja taival on erittäin den tulo- ja menoarvioon 400,000
10806: vaikea sen vuoksi, ettei esim. kesäaikana markan mää1·ärahan erämaantien ra-
10807: voi sinne kuljettaa mitään muuten kuin kentamiseksi Kuhmon-Suomussal-
10808: kantamalla. Olisi sen tähden suotavaa, että men maantieltä Aholan talon seutu-
10809: näitä suurissa vaikeuksissa eläviä ja rajalla vilta Seilosen salmen kautta Juorta-
10810: asuvia ihmisiä autettaisiin pääsemään Hi- nan kansakoululle Kuhmon kunnassa.
10811: kenneyhteyteen muun maailman kanssa.
10812:
10813: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1939.
10814:
10815:
10816: Kusti Arhama. S. Salo.
10817: 249
10818:
10819: IV,124. - Rah. al. N:o 112.
10820:
10821:
10822:
10823:
10824: Wirranniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
10825: rakentamiseksi Mäkelän-H eikkilän--Pukarin tieltä N i-
10826: valan talon kohdalta Eksymän talon kautta Enojärvelle
10827: Kuusamossa.
10828:
10829:
10830: E d u s k u n n a ll e.
10831:
10832: Viitaten edustaja Hännisen y. m. vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden
10833: 1937 valtiopäiville jättänän toivomusaloit- 1940 tulo- ja menoat·vioon 300,000
10834: teen n:o 104 perusteluihin (Liitteet I - markan suuruisen määrärahan maan-
10835: XII, siv. 285) sekä lisäämällä, että kysy- tien rakentamista varten Nivalan ta-
10836: myksessä olevan tien tarve on asutuksen lon kohdalta (Mäkelän-Heikkilän-
10837: yhä lisääntyessä entisestään suurentunut, Pukarin tieltä) Eksymän talon
10838: ehdotamme kunnioittaen, kautta Enojärvelle Kuusamossa.
10839:
10840: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1939.
10841:
10842:
10843: U. A. Wirranniemi. K. Määttä.
10844: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
10845:
10846:
10847:
10848:
10849: 32
10850: 250
10851:
10852: IV,125. - Rah. al. N:o 113.
10853:
10854:
10855:
10856:
10857: Wirranniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
10858: mkentamiseksi Kuusamon-Tuutijärven tieltä Paanajär-
10859: ven luoteiskulmasta Ruskeakalliolle.
10860:
10861:
10862: E d u s kunnalle.
10863:
10864: Viitaten edustaja Hännisen y. m. vuoden 1940 tnlo- ja rnenoarvwon 400,000
10865: 1936 valtiopäiville jättämän rahaasia-aloit- markan suttrnisen määrärahan maan-
10866: teen n:o 223 perusteluihin (Liitteet I - tien rakenta:rnista varten Kuusamon
10867: XII, siv. 622) kunnioittaen ehdota1mme, -Tuutijärven tiestä Paanajärven
10868: luoteiskulmasta Ruskeakalliolle.
10869: että Eduskunta ottaisi vuoden
10870:
10871: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1939.
10872:
10873: U. A. Wirranniemi. K. Määttä.
10874: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
10875: 251
10876:
10877: IV,126.- Rah. al. N:o 114.
10878:
10879:
10880:
10881:
10882: Lindqvist: 1fiäärärahan osoittamisesta Oulun-Kemin maan-
10883: tien uusimistäitä varten.
10884:
10885:
10886: E d u s k u n n a ll e.
10887:
10888: Oulun-Kemin maantie on tavattoman man Oulun-Iin välillä, pitäisi maantien
10889: mutkikas ja lisäksi kovin kapea. Tämä 146· uusimistyöt aloittaa Oulun puoleisestakin
10890: km pituinen tie on hyvin vilkasliikenteinen päästä, jotta kipeimmät epäkohdat tuli-
10891: ja lisäksi Etelä-Suomesta Lappiin johtava sivat ajoissa korjatuiksi.
10892: turistiliikennetie. Ei ole maallemme edul- Huomautan edelleen, että mainitun maan-
10893: lista, että tämmöinen valtaväylä pidetään tien varrella esim. Haukiputaan kunnassa
10894: kovin huonossa kunnossa. Tien saattami- on suuria teollisuuslaitoksia, jotka työs-
10895: sesta nykyaikaiseen kuntoon on tie- ja vesi- kentelevät ulosvientiä varten. Näitten meri-
10896: rakennushallituksella olemassa valmiit ja rantalastauksista vapautuu aina syksyi-
10897: suunnitelmat. Niiden toteutumisen jälkeen sin huomattavan suuri määrä työläisiä, ja
10898: lyhenisi Oulun-Kemin maantie noin 40 kun ulosvienti on nyt tunnetuista syistä
10899: kilometrillä. Suunnitelman mukaan pitäisi pysähtynyt, niin uhkaa näitä seutuja ta-
10900: parannus- ja uusiruistyöt saada loppuun vallista suurempi työttömyys, jonka joh-
10901: suoritetuksi v. 1950 mennessä. Kustannus- dosta valtion velvollisuus olisi järjestää
10902: arvio päättyy 29,871,000 markkaan. Työ- edellämainituilla paikkakunnilla työttö-
10903: hön on jo käytetty varoja 2,780,000 mark- myystöitä.
10904: kaa. Edellä olevaan viitaten ehdotan kun-
10905: Vuoden 1940 tulo- ja menoarvioon on nioittaen,
10906: otettu tarkoitusta varten 1,000,000 mark-
10907: kaa. Kun maantiellä on liikenne vuosi että Eduskunta ottaisi vuoden
10908: vuodelta huomattavasti vilkastunut, ei uu- 1940 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
10909: distamistöiden toteuttaminen sietäisi enää markan määrärahan Oulttn-K emin
10910: viivytystä. Liikenteen ollessa vilkkaim- maantien uusimistäitä varten.
10911:
10912: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
10913:
10914: Hjalmar Lindqvist.
10915: 252
10916:
10917: IV,127.- Rah. al. N:o 115.
10918:
10919:
10920:
10921:
10922: Koivuranta y. m. Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
10923: kentamiseksi Sierilän lossilta Oikaraisen ja Sam·en kylien
10924: kautta Suutarinkorvan mutatiesillalle.
10925:
10926:
10927: E d u s k u n n a ll e.
10928:
10929: Viittaamalla v. 1938 valtiopäivillä jäte- suuruisen määrärahan maantien ra-
10930: tyn toivomusaloitteen n:o 167 perustelui- kentamiseksi Sierilän lossilta Oika-
10931: hin (Liitteet I-XII, s. 477) ehdotamme raisen ja Saaren kylien kautta Suu-
10932: kunnioittaen, tarinkarvan rautatiesillalle Kemi-
10933: että Eduskunta ottaisi vuoden joen pohjoispuolella.
10934: 1940 talousarvioon 500,000 markan
10935:
10936: Hel.singissä syyskuun 15 päivänä 1939.
10937:
10938: Janne Koivuranta. Eemil Luukka.
10939: S. Salo. K. A. Lohi.
10940: 253
10941:
10942: IV,t2s.- Rah. al. N:o 116.
10943:
10944:
10945:
10946:
10947: Koivuranta y. m.: Määrär·ahan osoittamisesta maantien ra-
10948: kentamiseksi Jlluurolan asemalta Ylitornion-Raanujär-
10949: ven maantiehen.
10950:
10951:
10952: Ed u s kunnalle.
10953:
10954: Viittaamalla v. 1935 valtiopäivillä jäte- talousarvioon 500,000 markan määrä-
10955: tyn rahaasia-aloitteen n:o 21 perusteluihin rahan maantien mkentamista varten
10956: (Liitteet I-XII, s. 195) ehdotamme kun- lJfuurolan asemalta Louejärven ja
10957: nioittaen, Lohijärven kylien kautta Ylitornion
10958: että Edttskunta ottaisi vuoden 1940 -Raanujär·ven maantiehen.
10959:
10960: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
10961:
10962: Janne Koivuranta. Eemil Luukka.
10963: S. Salo. K. A. Lohi.
10964: 254
10965:
10966: IV,129, - Rah. al. N:o 117.
10967:
10968:
10969:
10970:
10971: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
10972: kentamiseksi Sierilän lossilta Pekkalan lossille Kemijoen
10973: eteläpuolta.
10974:
10975:
10976: E d u s k u n n a ll e.
10977:
10978: Viittaamalla v. 1930 toisille valtiopäiville 1940 talousa1·vioon 1,000,000 mar-
10979: jätetyn rahaasia-aloitteen n:o 35 peruste- kan suuruisen määrärahan maantien
10980: luihin (Liitteet siv. 121) ehdotamme kun- rakentamiseksi Rovaniemellä olevalta
10981: nioittaen, Sierilän lossilta Pekkalan lossille Ke-
10982: että Eduskunta ottaisi vuoden mijoen eteläpuolta.
10983:
10984: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
10985:
10986: Janne Koivuranta. Eemil Luukka.
10987: S. Salo. K. A. Lohi.
10988: 255
10989:
10990: IV,130. - Rah. al. N:o 118.
10991:
10992:
10993:
10994:
10995: Lahtela y. m.: JJ1 äiirämhan osoittmnisesta Kairalan-Luiron
10996: maantien rakentctmiseksi.
10997:
10998:
10999: E d u s k u n n a ll e.
11000:
11001: Luironjokilaa:kso Pelkosenniemen, Savu- koillispuolella vaikeasti ylikuljettavan suo-
11002: kosken ja Sodankylän kunnassa on ilman alueen takana Luirojokivarressa oleva Lui-
11003: maantietä. Maantien rakentaminen pitkin ronkylä pääsisivät liikennöimään länsipuo-
11004: tätä jokilaaksoa, joka asiantuntijain käsi- litse Kitisenjoen :r;akennettua Pelkosennie-
11005: tyksen mukaan on Itä-Lapin parhaita vil- men-Kairalan-Sodankylän maantietä,
11006: jelyskelpoisia alueita, on ei vain siellä jo joka on valmis Pelkosenniemestä pohjois-
11007: olevan asutuksen, mutta myöskin asutuksen puolelle Kairalan kylän. Kun rakennettai-
11008: levenemisen vuoksi ensiluokkaisen tärkeä siin tuo n. 5 km pituinen tieosa Luiron:ky-
11009: asia, eikä sen rakentamista saisi lykätä lään asti, ei Luironkylän asukkaiden ja
11010: tuonnemmaksi, vaan olisi se toteutettava muiden kulkijain tarvitsisi enää sen jälkeen
11011: mahdollisimman pian, että se tien tarve, käyttää kulkutienään erikoisen vaikeasti
11012: joka siellä on, tulisi tyydytetyksi. Tie olisi kuljettavaa koskista ja kulkureittinä vaaral-
11013: rakennettava Pelkosenniemen-Kairalan- lista Luirojokea, jossa puiden uitto uitto-
11014: Sodankylän maantiestä Kairalan kylästä aikana suuresti vaikeuttaa jopa kokonaankin
11015: Luiron kylän ja 'ranhuan kylän kautta estääJ veneliikenteen. Puheenaolevan tieosan
11016: Lokkaan, johon on rakennettu maantie So- rakentamisesta tulisi olemaan suuri hyöty
11017: dankylän-Ivalon maantiestä Vuotson myöskin valtion metsätaloudelle monessa
11018: luota. Tämän tien rakentamista pitää tar- eri muodossa välittömästi ja välillisesti,
11019: peellisena myöskin valtion asettama Lapin koska se tulisi suuressa määrässä helpoitta-
11020: talouskomitea, kuten komitean mietinnöstä maan valtion metsäalueillekin nykyisin ole-
11021: n:o 8 v. 1938 näkyy. vaa vaikeaa kulkemista ja siis kohottamaan
11022: Tien rakentaminen olisi alettava Pelko- metsien arvoa. Se mitä valtio uhraa tämän
11023: senniemen-Kairalan-Sodankylän maan- tieosan rakentamiseen, tulee puiden hinto-
11024: tiestä Kairalan kylästä ja jatkettava ylös jen nousun muodossa pian takaisin, met-
11025: J..1uironjokilaaksoa. Rakennustyö voitaisiin säpalojen ehkä sattuessa, muutamissa tun-
11026: suorittaa jaksottain siten, että ensimmäi- neissa.
11027: seen jaksoon kuuluisi tieosa Kairala-Lui- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11028: ronkylä 5 km, toiseen Luironkylä-Tanhua kunnioittaen,
11029: 50 km ja kolmanteen jaksoon Tanhua- että Eduskttnta ottaisi vuoden
11030: Lokka 38 km. Tieosa: Kairala-Luiron- 1940 tulo- ja menoarvioon 300,000
11031: kylä olisi saatava rakennetuksi kesällä markan suuruisen määrärahan Kai-
11032: 1940, että se osa Kairalan kylää, joka on 1·alan-Lniron maantien 1·akentami-
11033: itäpuolella Kitisenjoen ja myöskin sen seksi.
11034: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
11035: M. 0. Lahtela. Eero Nurmesniemi. U. A. Wirranniemi.
11036: 256
11037:
11038: IV,l31.- Rah. al. N:o 119.
11039:
11040:
11041:
11042:
11043: Lahtela y.m.: Määrärahan osoittamisesta Sallan-Lampe-
11044: lan-Vuosnajärven-Tuutijärven maantien rakentami-
11045: seksi.
11046:
11047:
11048: E d u s k u n n a 11 e.
11049:
11050: Sallan kuntaan kuuluviin Sovajärven ja aikaa sitten, niiden asukkaiden tientarpeen-
11051: Tuntijärven kyliin on aikanaan rakennettu kin tyydyttämisen vuoksi, jotka asuvat
11052: maantie Kuusamosta Paanajärven kylään mainituissa kylissä. Tämän tien rakenta-
11053: rakennetun maantien jatkona. Kysymys sa- minen olisi valtion metsätalouden kannalta
11054: notun tien edelleen jatkamisesta Vuosna- myöskin erikoisen tarpeellinen. Tulisillan
11055: järven ja Lampelan kylän kautta Sallan tie kulkemaan sellaisen valtion metsämaan
11056: kirkolle on ollut toistakymmentä vuotta läpi, josta vedet laskevat Venäjälle ja josta
11057: vireillä, mutta ei tien rakentamiseen ole puita ei ole milloinkaan hakattu eikä voi-
11058: vielä ryhdytty, vaikka tämän n. 50 km pit- dakaan hakata, koska niiden hevosilla kul-
11059: kän yhdystien rakentaminen on tarpeelli- jettaminen on kannattamatonta. Tien tul-
11060: nen. Tämän yhdystien puutteen takia täy- tua rakennetuksi voitaisiin valtion metsistä
11061: tyy Tuntijärven ja Sovajärven asukkaiden sekä Tuntijärven ja Sovajärven tilallisten
11062: matkustaa Sovajärveltä Kuusamon Käyiän- mailta kuljettaa puut autoilla Kemijokeen
11063: kaskelle ja sieltä Kuusaman-Hautajärven laskevaan Sallajokeen, joka on hyvä uitto-
11064: -Märkäjärven tietä Kemijärven-Sallan väylä ja siten huomattavasti kohottaa nyt
11065: maantielle ja vasta tätä tietä Sallan kir- miltei arvottomina olevien puitten hintoja.
11066: kolle. Tämän kiertomatkan pituus on tuu- Yksinomaan puutavaran kuljetuksenkin ta-
11067: tijärveläisille n. 150 ja sovajärveläisille kia olisi tämä tie rakennettava. Ne metsä-
11068: 130 km. Tuutijärveläiset saavat siis 50 palot, jotka tiettömillä erämailla tuhoavat
11069: km: n asemasta matkustaa kolme kertaa vuosittain kansallisomaisuuttamme, metsää,
11070: pitemmän matkan päästäkseen oman kun- puhuvat vakavaa kieltä metsäseutujen tie-
11071: tansa kirkonkylään. Sallan kirkonkylän ja verkoston pikaisen kehittämisen välttämät-
11072: Tuntijärven välillä olevien Vuosnajärven tömyydestä. Ilman tarpeellisia kulkuteitä
11073: ja Lampelan kylien asukkailla ei ole min- on mahdoton saada riittävän nopeasti sam-
11074: käänlaista maantietä. He asuvat siis aivan mutusväkeä ja tuho saapi viikkomääriä jat-
11075: tiettömien matkojen takana. Ei voi olla kua siksi kunnes vesisateet tekevät lopun
11076: kohtuullista, että rajaseutuasukkaiden tulee siitä. Tästä ovat parhaana esimerkkinä
11077: elää tiettömien matkojen takana ja tehdä Lapin suuret metsäpalot. Matkailuliikenne,
11078: mahdottomia kiertomatkoja vielä silloinkin joka on vuosi vuodelta lisääntynyt, kaipaa
11079: kun muualla maassa on päästy niin pit- myöskin puheena olevan maantien rakenta-
11080: källe, että entisiä teitä rakennetaan uudel- mista. A vautuisihan siitä suora kulkureitti
11081: leen ja oijotaan pienetkin tienmutkat. Kuusamosta kuuluisan Paanajärven kautta
11082: SaHan-Tuntijärven maantien rakenta- Sailaan, jossa on kaikille tunnettu matkaili-
11083: minen olisi pitänyt toteuttaa jo kauan jain ihailema Sallatunturi, jonka vieritse
11084: IV,l31. - Lahtela y. m. 257
11085:
11086: tie tulisi kulkemaan Sallan kirkonkylän ja Kysymyksessä olevan tien rakentaminen
11087: J"ampelan kylän välisellä alueella. kuuluu kiistämättömästi tiettömien seutu-
11088: Kyseessäolevan tien rakentaminen jatku- jen teihin ja olisi siihen sovellettava mai-
11089: vasti elvyttäisi tien vaikutuspiirissä olevan nittua eduskunnan yksimielistä päätöstä.
11090: rajaseutuväestön talouselämää ja antaisi Tämän tien rakentamisen on pitänyt tär-
11091: näiden seutujen asukkaille sen tuen, jota keänä ja tarpeellisena myöskin Kainuun ja
11092: ne kipeästi kaipaavat. Perä-Pohjolan taloudellisia oloja tutkimaan
11093: Nyt kun sota on alkanut ja puutavarain asetettu komitea ja ehdottaa sen valtion
11094: menekissä tapahtuu vähentyminen seuraa toimesta rakennettavaksi.
11095: siitä, ett.ä niillä seuduin, joissa väestö saapi Kun tämän tien rakentaminen on tar-
11096: joko kokonaan tai osaksi toimeentulonsa peellinen ja sitä varten on isojaon yhtey-
11097: puiden hakkuusta, ajosta ja uitosta, tulee dessä pyykitetty tarvittava tiealue Sallan
11098: olemaan työttömyyttä. Tämän tien raken- kirkolta Lampelan kylään ja kun ei koko
11099: tamisella voidaan tarjota työtilaisuuksia laajan Sallan kunnan alueella ole maantie-
11100: tien vaikutuspiirissä metsätöistä elävälle rakennusta olemassa, ehdotamme kunnioit-
11101: rajaseutuväestölle, jos tie saatetaan raken- taen,
11102: teille. Mainittakoon vielä, että eduskunta
11103: kuluvan vuoden toukokuun 15 päivänä hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
11104: väksyi yksimielisesti m. m. seuraavan toivo- tulo- ja menoarvioon 500,000 mar-
11105: musponnen: että hallitus pyrkisi järjestä- kan määrärahan Sallan-Lampelan
11106: mään tierakennustyöt siten, että uusia teitä - Vuosnajärven-Tuutijärven maan-
11107: rakennettavaksi suunniteltaessa erikoisesti tien rakentamiseksi.
11108: tiettömien seutujen tarpeet tyydytettäisiin.
11109:
11110: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
11111:
11112: M. 0. Lahtela. Heikki Soininen.
11113: S. Salo. Kalle Kämäräinen.
11114: Eero Nurmesniemi. U. A. Wirranniemi.
11115:
11116:
11117:
11118:
11119: 33
11120: 258
11121:
11122: IV,1a2.- Rah. al. N:o 120.
11123:
11124:
11125:
11126:
11127: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sallan kunnassct.
11128: olevan K uolajä1·ven-Vuorijärven tien kuntoonsaat tct-
11129: miseksi.
11130:
11131:
11132: E d u s kun n a ll e.
11133:
11134: Sallan kunnan Kuolajärven kylästä on tarpeellista, että tämä tie saatettaisiin mah-
11135: aikoinaan rakennettu sanotun kunnan Vuo- dollisimman pian nykyaikaisen liikenteen
11136: I'IJarven kylään jonkinlainen tie, jonka vaatimuksia vastaavaan kuntoon.
11137: pituus on n. 34 km. Tie on rakennettu Tien liikennöitävään kuntoon saattami-
11138: n. s. erämaantien muotoisena tienä1, jossa on nen on valtion metsätalouden kannaltakin
11139: kovilla mailla ainoastaan toisella puolella erikoisen tärkeä. Sitä myöten voitaisiin
11140: kelvoton sivuoja. Tien keskustaa on si- Venäjälle laskevien vesistöjen alueilta kul-
11141: käli raivattu ja tasoitettu, että sitä voi- jettaa puutavaraa Kuolajärveen, josta on
11142: daan kantojen ja kivien välitse hyvän ke- hyvä uittoväylä Kemijokeen ja siitä Poh-
11143: lin vallitessa pienillä autoillakin jollakin janlahteen.
11144: tavoin liikennöidä. Tien vieret tien puo- Tie on tarpeellinen myö&kin Kutsan
11145: lella sivuojia ja ojien välissäkin ovat luon- luonnonsuojelualueen takia, koska se kul-
11146: nontilassa, kivien ja kantojen vallassa ja kee pitkän matkaa sanottua aluetta. Kun
11147: sillat kaikkea muuta kuin liikennöitäviä Vuorijärven kylän ja Kuolajärven kylän
11148: maantiesiltoja. Tietä tehtäessä on jätetty asukkaat tarvitsevat töitä toimeen tullak-
11149: ikaikki pienet mäennyppylätkin tasoitta- seen nyt kun tukkityöt tulevat sodan
11150: matta. Kun maasto toisin paikoin on erikoi- vuoksi supistumaan, olisi tämän tien kun-
11151: sen epätasaista, pienten kuoppien ja mäkien toon saattamisessa sopivaa työtä heille saa-
11152: muodostamaa mäyleikköä, on tiellä kulkemi- tavissa ja samalla tulisi tie saatetuksi tar-
11153: nen yhtämittaista ylös alas hyppimistä. peelliseen liikennöimiskuntoon.
11154: Tien kunto on paikoin pitkiä matkoja sel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11155: lainen, että kesällä kuormaa kuljettavien he- kunnioittaen,
11156: vosten ja pienten autojerrkin vasta:~kain tul- että Eduskunta ottaisi vuoden
11157: lessa on vaikea löytää sellaista paikkaa, 1940 tulo- ja menoarvioon Sallan
11158: missä voisi toisensa sivuuttaa. Kun tien kunnassa olevan K uolajärven--V uo-
11159: päässä on suuri Vuorijärven kylä ja siellä rijärven tien kuntoonsaattami.seksi
11160: on myöskin rajavartiosto, olisi erikoisen 300,000 markan määrärahmt.
11161:
11162: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1939.
11163:
11164: M. 0. Lahtela. Heikki Soininen.
11165: Eero Nurmesniemi. Kalle Kämäräinen.
11166: S. Salo. U. A. Wirrarrniemi.
11167: 259
11168:
11169: IV;1a:3,- Rah. al. N:o 121.
11170:
11171:
11172:
11173:
11174: Lahtela y. m.: jJ!Jäärärahan osoittamisesta Kemijärven-
11175: Sallan maantiestä Soppelan kautta Räisälään ja tältä
11176: tieltä Lehtolan kautta Posion Ristilään johtavan tnctan-
11177: tien rakentamiseksi.
11178:
11179:
11180: E d u s k u n n a ll e.
11181:
11182: :Maantie on aikoinaan rakennettu Sallan kunnan Ristilän tienoille, jossa se yhtyisi
11183: -Kuusamon maantiestä Sallan kuntaan Lehtiniemen-Isojärven maantiehen, noin
11184: kuuluvasta Hautajärven kylästä Oulanka- 25 km. lVIainittakoon, että Kemijärven-
11185: jokilaaksoa ylös ja edelleen Niskalankautta Sallan maantiestä alkaen on pitkin Iso-
11186: Kemijärven kunnan Räisälän kylään ja kylää puheenaolevaa tiesuuntaa rakennettu
11187: tähän maantiehen on yhdistetty myöskin kylätienä noin 5 km pitkä vähintään 5 m
11188: se maantie, joka lähtee ensiksi mainitusta leveä III b luokan tie, joka vähentää ra-
11189: maantiestä ja kulkee Kuusamon kunnan kennettavan tien pituutta ja rakennuskus-
11190: Kilkilösalmen ja Posion kunnan Maaninka- tannuksia.
11191: vaaran kautta Sallan kunnan Niskalaan, Kun maantie Kemijärven-Sallan maan-
11192: sekä vielä Rovaniemen-Posion maantiestä tiestä pitkin Isokylää Soppelan kautta Riii-
11193: Posion kunnan Lehtiniemen ja Sallan kun- sälän kylään ja tältä tieltä erkaneva Leh-
11194: nan Isojärven kautta kulkeva yhdystie. tolaan rakennettava tie sekä Lehtolasta Po-
11195: Kysymys maantien rakentamisesta Kemi- sion kunnan Ristilään rakennettava tie ovat
11196: järven-Sallan maantiestä, pitkin Isokylää tarpeellisia ja välttämättömiä ei vain sielHi
11197: Soppelan kautta edellä mainittuun Räisä- asuvain paikallisten asukkaiden tientar-
11198: län kylään johtavaan maantiehen ja tältä peen tyydyttämisen vuoksi, vaan myöskin
11199: tieltä erkaneva tie Salmelan ja Rytilahden Kemijärven asemalle johtavina kauttakul-
11200: kautta Lehtolaan ja edelleen Lehtolasta kuteinäkin, niin olisi näiden teiden raken-
11201: Posion kunnan keskukseen, on ollut pitkän taminen viivytyksittä toteutettava, että
11202: aikaa vireillä ja valmistavia töitä näiden tietä tarvitseva väestö voisi käyttää niitä
11203: teiden rakenteille panemiseksi on suoritettu kulkuteinään kaikkina vuoden aikoina ja
11204: siinä määrin, että tiealueita ja tienteko- pääsisi Kemijärven kirkonkylään, jossa on
11205: aineiden ottopaikkoja varten tarvittavat rautatieasema, lääkäri, apteekki, sairaala,
11206: maa-alueet on yksityisten maista erilleen kätilöt, sairaanhoitajat, koulut ja monet
11207: pyykitetty ja Räisälän kylään johtavaa muut toimeentuloon ja elämiseen ratkaise-
11208: tietä varten jo kustannusarviokin toista- vasti vaikuttavat laitokset. Monia kuole-
11209: k;ymmentä vuotta sitten laadittu. Tien pi- maan päättyneitä sairaus- y. m. tapauksia,
11210: tuus Kemijärven-Sallan maantiestä Räi- joissa kätilön, sairaanhoitajan, lääkkeiden,
11211: sälän kylään tulisi olemaan noin 22 km ja lääkärin ja sairaalan antama apu olisi voi-
11212: tältä tieltä erkaneva Salmelan ja Rytilah- nut pelastaa ihmishenkiä, voitaisiin, mai-
11213: den kautta Lehtolaan rakennettavan tien nita, mutta kun jokainen voi kuvitella,
11214: pituus noin 10 km, sekä I.~ehtolasta Posion miten tiettömien matkojen takana elävä
11215: 260 IV,133. --Kemijärven-Posion maantie.
11216:
11217: väestö saapi avun puutteessa kärsiä ja töistä elatuksensa. Kun senkin seudun
11218: nääntyä, niin katsomme sen riittävän. väestö, johon puheenaolevat tiet tulevat
11219: Talouselämän kaikinpuolisen kehityksen rakennettaviksi, kuuiuu ansiotöistä eläviin,
11220: ja vaurastumisen kannaltakin ovat maan- olisi tietyöt pantava tästäkin syystä pian
11221: tiet niin tarpeellisia, että niiden rakentami- alkuun.
11222: nen pitäisi siellä, missä teitä ei ole, toteut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11223: taa mahdollisimman pian. Tähän seikkaan kunnioittaen,
11224: eduskuntakin viime toukokuun 15 päivänä
11225: tekemällään päätöksellä kehoitti hallitusta että Eduskunta ottaisi vuoden
11226: kiinnittämään entistä suurempaa huomiota. 1940 tulo- ja menoarvioon Kemi-
11227: Kun nyt maailman selkkauksen alettua järven-Sallan maantiestä Soppelan
11228: puutavarain menekki supistuu ja siihen kautta Räisälään ja tältä tieltä Leh-
11229: liittyvät työt vähenevät, tulee olemaan tolan kautta Posion Ristilään johta-
11230: työttömyyttä niillä seuduin, joissa väestö van maantien rakentamiseksi 400,000
11231: on saanut osaksi tai kokonaan sen alan markan määrärahan.
11232:
11233: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1939.
11234:
11235: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen.
11236: S. Salo. U. A. Wirranniemi.
11237: 261
11238:
11239: IV,I34.- Rah. al. N:o 122.
11240:
11241:
11242:
11243:
11244: Lahtela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kemi-
11245: järven kirkonkylän-Luusuan maantien raken.tamiseen.
11246:
11247:
11248: E d u s k u n n a ll e.
11249:
11250: Vuonna 1936 alettiin valtion toimesta ra- kirkonkylästä, tulee matkustaessaan oman
11251: kentaa maantietä Kemijärven kirkonkylän kuntansa kirkonkylään kiertää Rovaniemen
11252: ja Luusuan kylän välille, aikamaila raken- kautta yli 200 km pitkää kiertotietä myö-
11253: nustyöt Luusuan kylästä kirkonkylää kohti. ten. On kohtuutonta, että sellainen väestö-
11254: Tämä tie, jonka pituus on vain noin 32 määrä, joka tämän tien vaikutuspiirissä
11255: km, valmistuu suunnitelman mukaan v. asuu, ei pääse suoraan lähimmälle rauta-
11256: 1945 eli siis vasta 6 vuoden kuluttua, mikä tieasemalle ja oman kuntansa kirkonky-
11257: on kohtuuttoman pitkä aika niin tärkeän lään, vaan täytyy kiertää toisten kuntain
11258: ja tarpeellisen tien rakentamiselle kuin keskusten kautta ja matkustaa 25-45 km
11259: kyseessä oleva maantie on. Tämä on sitä- asemasta yli 200 km.
11260: kin kohtuuttomampaa kun tien pohjaustyöt Sanotun tien tarve ei rajoitu yksinomaan
11261: ovat niin sujuneet, että pohjaamatta on vain tien vaikutuspiirissä asuvan väestön tar-
11262: noin 14 km kirkonkylän puoleisesta päästä. peen tyydyttämiseen. Sitä kaipaa myös-
11263: Hallituksen esityksessä vuoden 1940 tulo- kin se kauttakulkuliikenne, joka sanotulle
11264: ja menoarvioksi on mainitun tien rakenta- tielle suuntautuu niin pian kuin se valmis-
11265: miseen esitetty ainoastaan 500,000 mark- tuu, koska mitään muuta Kemijärven kir-
11266: kaa. Tämä rahamäärä, ottaen huomioon konkylästä ja Kemijärven rautatieasemalta
11267: vaikeasti rakennettavan maaston ja tien etelään johtavaa tietä ei ole.
11268: tarpeellisuuden, on kuitenkin liian pieni ja Puheenaolevaa maanti~tä olisi alettava
11269: olisi se lisättävä miljoonaksi markaksi, että rakentaa myöskin Kemijärven kirkonkylän
11270: tämä Kemijärven rautatieasemalle etelästä puoleisesta päästä Luusuaa kohti. Näin pi-
11271: johtava tävkeä tulotie saataisiin mahdolli- täisi tehdä ei ainoastaan tien joutuisam-
11272: simman pian valmiiksi. Tiekartta osoittaa, man valmistumisen vuoksi, vaan ennen
11273: ettei Kemijärven rautatieasemaHe, joka on kaikkea sen vuoksi, että tien rakentaminen
11274: maamme rataverkoston pohjoisin asema, tulisi siten halvemmaksi ja se osa kirkon-
11275: ole etelästä minkäänlaista maantietä ole- kylän puoleista tien päätä, joka siitä val-
11276: massa, vaikka mainitun rakenteilla olevan mistuisi, voisi palvella tielle tulevaa liiken-
11277: maantien välittömässä vaikutuspiirissä asuu nettä. Tämän tieosan liikennettä tulee li-
11278: yli 2,000 Kemijärven kuntalaistakin. Tä- säämään huomattavassa määrin parhail-
11279: män tien puutteen takia täytyy Kemijär- laan rakennettavana oleva yli 10 km pitkä
11280: ven Alakylän asukasten, jotka asuvat noin kylätie, joka erkanee rakenteilla olevasta
11281: 15 km matkalla ja Luusuan kylän asukas- Kemijärven kirkonkylän-Luusuan maan-
11282: ten, jotka asuvat 25-35 km etäisyydellä tiesuunnasta noin 1 km päässä Kemijärven
11283: sekä Juujärven kylän asukasten, jotka asu- kirkonkylästä Luusuaan päin ja jatkuu
11284: vat 35-45 km etäisyydellä Kemijärven Halosenrannan kyläryhmän kautta Kello-
11285: 262 IV,134. - Kemijärven-Luusuan maantie.
11286:
11287: niemen kyläryhmään. Tämä kylätie, josta uittotöistä. On siis tältäkin kannalta eri-
11288: 2 h on jo valmiiksi rakennettu, valmistuu koisen tärkeää, että tämän tien rakentami-
11289: suunnitelman mukaan tämän vuoden ai- seen lisätään rahoja ja siten varataan an-
11290: kana. Siitä tulee myöskin erikoisen tärkeä siotöistä eläville toimeentulomahdollisuudet.
11291: kulkuväylä sille väestölle, joka asuu mai- Mainittakoon vielä, että eduskunta ku-
11292: nitun kylätien vaikutuspiirissä. Kun näin luvan vuoden toukokuun 15 päivänä yksi-
11293: on, olisi tärkeää, että mainitusta maantiestä mielisesti hyväksyi seuraaavn ponnen: että
11294: rakennettaisiin heti noin 1 km pituinen hallitus pyrkisi järjestämän tiera:kennustyöt
11295: osa kirkonkylän puoleisesta päästä, josta siten, että uusia teitä rakennettavaksi suun-
11296: erkanee mainittu kylätie. Tämän tieosan niteltaessa erikoisesti tiettömien seutujen
11297: rakentaminen on sitäkin kiireellisempi ja tarpeet tyydytettädsiin; ja että valta- ja
11298: tarpeellisempi kun sillä matkalla on niin kuntatieverkoston kunnostamista ja raken-
11299: matala maasto ja järven salmi, että siihen tamista samanaikaisesti mikäli mahdollista
11300: tulee tehtäväksi korkea tiepenger. entistru suuremmin määrärahoin kehitettäi-
11301: Ellei tätä tieosaa rakenneta heti jääpi siin j. n. e.
11302: sanotun kylätien kirkonkylän puoleinen pää Kyseessäoleva tie on kantamaantie ja sa-
11303: noin 1 km päähän kirkonkylästä irralli- malla tiettömien alueiden tie ja kuuluu
11304: seksi tieksi, jonka kumpikaan pää ei liity siis niihin teihin, joiden rakentamista olisi
11305: maantiehen. eduskunnan mainitun päätöksen mukaan
11306: Tunnettua on myöskin, että Kemijärven joudutettava.
11307: kunnassa on työttömyys esiintynyt hyvin Edellä esitettyyn viitaten, ehdotamme
11308: raskaana kaikkina niinä aikoina, jolloin kunnioittaen,
11309: siellä ovat metsätyöt vähentyneet. Nyt kun
11310: sota on alkanut, on luonnollista, että puu- että Eduskunta korottaisi vuoden
11311: tavaran menekki supistuu ja metsä- ja 1940 tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n
11312: uittotyöt vähenevät huomattavasti. Tästä III luvun 1 momentin kohdalle Ke-
11313: seuraa, että myöskin työttömyyttä tulee mijä1·ven kirkonkylästä Luusuaan
11314: olemaan suuressa määrin, koska väestöstä rakennettavan maantien rakentami-
11315: on suuri osa sellaisia, jotka saavat toimeen- seen otettua määrämhaa 500,000
11316: tulonsa joko kokonaan tai osaksi metsä- ja 'YI1Ct1·kalla.
11317:
11318: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1939.
11319:
11320: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen.
11321: S. S9Jo. U. A. Wirranniemi.
11322: Eero Nurmesniemi.
11323: 263
11324:
11325: IVt13:5.- Rah. al. N:o 123.
11326:
11327:
11328:
11329:
11330: Kaijalainen y. m.: JJfäärärahan osoittamisesta Sattasesta
11331: Sodankylän Rajalankylään johtavan tien rakentami-
11332: seksi.
11333:
11334:
11335: E d u s k u n n a ll e.
11336:
11337: Metsähallituksen toimesta on v. 1933 misen jälkeen muuttuneissa olosuhteissa
11338: tutkittu maantiesuunta Sodankylän Satta- näyttää antavan mahdollisuuksia Satta-
11339: sesta Rajalankylään. Tielinja tällä välillä sen-Rajalan tietä koskevan suunnitelman
11340: on myös avattu. Valtion metsätalouden toteuttamiseen, voitaneen näin oll·en osa
11341: kannalta olisi sanottu tie tärkeä, sillä se niistä varoista, jotka valtionmaiden kulku-
11342: helpottaisi kulotorjuntaa ja metsien hoitoa. ja kuljetussuhteiden parantamiseksi sisäl-
11343: Samalla tie yhdistäisi vaikeakulkuisen tai- tyvät hallituksen esitykseen, käyttää edellä
11344: paleen takana olevan Rajalankylän Sodan- mainitun tien rakennustöiden aloittamiseen.
11345: kylän-Petsamon maantiehen. Tien raken- Tien pituus tulisi olemaan noin 27 km.
11346: tamista on myös Lapin komitea ehdottanut. Edellä lausut,tuun viitaten kunnioittaen
11347: V. 1940 tulo- ja menoarvioesityksen pe- ehdotamme,
11348: rusteluissa kiinnittää hallitus huomiota että Eduskunta ottaisi vuoden
11349: metsähalJinnon toimesta valtion maille ra- 1940 tulo- ja menoarvioon 300,000
11350: kennetun tieverkon puutteellisuuksiin. Kun markan määrärahan Sattasesta Raja-
11351: epäkohdan poistamiseksi ehdotettu määrä- lankylään Sodankylän pitäjässä joh-
11352: raha ja sen käyttöä koskeva suunnitelma tavan tien rakennustöiden aloittami-
11353: varsinkin tulo- ja menoarvioesityksen anta- seksi.
11354:
11355: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
11356:
11357:
11358: Lauri Kaijalainen. J. Emil Lampinen.
11359: Matti Tolppanen. M. 0. Lahtela.
11360: Matti Luoma-aho.
11361: 264
11362:
11363: IV,136.- Rah. al. N:o 124.
11364:
11365:
11366:
11367:
11368: Kaijalainen y. m.: Määränihan osoittamisesta Sodankylän
11369: Kelujärveltä Savukosken Tanhuankylään johtavan maan-
11370: tien rakentamiseksi.
11371:
11372:
11373: E d u s k u n n a ll e.
11374:
11375: Maantien rakentamista Sodankylän Kelu- Kun sodan vuoksi ei Lappiin näytä met-
11376: järveltä Savukosken Tanhuan kylään kos- sätöitä ensi talvena tulevan ja kun ne työt,
11377: keva kysymys on ollut vireillä jo neljättä- joita työttömyyden torjumiseksi maan poh-
11378: kymmentä vuotta. Kelujärven-Tanhuan joisosiin on sen johdosta suunniteltu, ovat
11379: maantien rakentamista ehdotti v. 1908 n. s. etäällä siitä asutuksesta, jonka tien tarvetta
11380: neuvottelukomitea, joka asetettiin antamaan edellä on kosketeltu, voitaisiin Kelujärven
11381: lausuntoa v. 1905 työnsä päättäneen Lapin -Tanhuan maantien rakentamiseen käyt-
11382: komitean ehdotuksista. Niinikään on kolme tää työttömyyden lieventämiseksi v. 1940
11383: vuosikymmentä myöhemmin Lapin talou- tulo- ja menoarvioon otettavia varoja.
11384: dellisia oloja tutkimaan asetettu komitea, Tämän perusteella kunnioittaen ehdo-
11385: jonka mietintö ilmestyi v. 1938, ehdottanut tamme,
11386: mainitun tien rakentamista.
11387: Kelujärven-Tanhuan maantie yhdistäisi että Ed·uskunta ottaisi vuoden
11388: kaukana liikekeskuksista olevan Tanhuan 1940 tulo- ja menoarvioon 400,000
11389: kylän Kelujärveltä Sodankylän kirkonky- ma1·kan määrärahan Sodankylän Ke-
11390: lään johtavaan maantiehen. Samalla se lujärveltä Savukosken Tanhuan ky-
11391: muodostaisi osan Sodankylän ja Savukos- lään johtavan maantien rakennustöi-
11392: ken tulevasta yhdystiestä. Tien suunta on den aloittamiseksi.
11393: tutkittu ja tulisi sen pituus olemaan
11394: 23.2 km.
11395:
11396: Helsingissä syyskuun 15 p: nä 1939.
11397:
11398: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela. Matti Luoma-aho.
11399: 265
11400:
11401: IV,u17.- Rah. al. N:o 125.
11402:
11403:
11404:
11405:
11406: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kolarin-Kurtakon
11407: maantien rakentamiseksi.
11408:
11409:
11410: E d u s k u n n a ll e.
11411:
11412: Kolarirn pitrujässä olevan Kolarin-Kur- kuin mahdollista. Mielestämme olisi tällai-
11413: takon välisen maantien rakentamisesta on seen välttämätöntä ryhtyä nyt senik:in
11414: vrultiovallalle selkä !kunnan että Yksityisten vuoik:si, että siellä useita vuosia ik:estänyt
11415: taJholta jätetty useita anomuksia. Eduskun- n. s. väy'länvanen tietyömaa päättyy aivan
11416: nassa on asia erinäisten aloitteiden perus- pian ja siinä ollut koneisto ja henikilökunta
11417: teella oJilut myöSkin monta !kertaa esillä. voitaisiin siten sop±vasti siirtää tälle työ-
11418: Ja viime vuonna, k:uluvalle vuodelle anne- maalle.
11419: tussa tulo- ja menoarvioesity<l;;:sessä hallitus Edellä sanotun nojalla ja viitaten v. 1936
11420: niinikään ilmoittaa sanotun tien rakenta- valtiopäiville jätettyyn rah. al. n:o 227,
11421: mista varten olevan 'kaiJkki valmistelutyöt samoinkuin viime vuoden valtiopäiville jä-
11422: valmiina ja sen !kuuluvan niiden töiden tettyyn tämäm. vuoden tulo- ja menoarvio-
11423: joukkoon, joita voidaan suorittaa työttö- esitylkseen, siv. 475 ja 481, ehdotamme
11424: myysvaroilla mikä!li siihen vain aihetta kunnioittaen,
11425: ilmaantuu.
11426: Kun puheenaolevan tien rakenteille pane- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
11427: misesta ei ole mitään kuulunut ja kun den tulo- ja menoarvioon Kolarin
11428: Kolarin !kuntaan vrurmaan täytyy jatku- pitäjässä olevan Kolarin-Kurtakon
11429: vasti järjestää yleisiä töitä, olisi sanotun maantien rakentamiseen 1,000,000
11430: tien ;raikentamiseen ryhdyttäJVä niin pian markan määrärahan.
11431:
11432: Helsingissä syysikuun 6 päivänä 1939.
11433:
11434: Antti Junes. U. A. Wirranniemi.
11435: K. A. Lohi. 0. H. Keltäläinen.
11436:
11437:
11438:
11439:
11440: 3-i
11441: 266
11442:
11443: IV,13s. - Rah. al. N:o 126.
11444:
11445:
11446:
11447:
11448: Lahtela y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lc·un-
11449: nan- ja kyläteiden avustamiseen.
11450:
11451:
11452: E d u s ik u n n a ll e.
11453:
11454: Eduskunnalle jätetyssä hallituksen esi- trurvetta ja 'rakentll!mista niiden asukasten
11455: tyksessä vuoden 1940 tulo- ja menoarvioksi keskuudessa, joille ei :raJkenneta valtion
11456: on meJ.'ikitrty 12 Pl. V luVUlll 6 momentille maanteitä ja joiden on siis pruklko päästäk-
11457: kunnan- ja kyläteiden avustamiseen 30 mil- seen valtion teille turvautua kunnan-
11458: joonaa maclikaa eli sama määrä, mikä sii- ja kyläteiden rakentamisella tyydyttämään
11459: hen tarkoitukseen on o'llut vuosien 1938 ja tien tal'peensa. Kun kunnan- ja kyläteiden
11460: 1939 tulo- ja menowrviossa. Tämä raha- rakentaminen niiden seutujen asukasten
11461: määrä on lkuitenkin ollut sanottuun tarkoi- kannalta, jotka eivät ole y,altion teiden
11462: tukseen aivan riittämätön ja olisi se nyt rakentamisella päässeet tieyhteyteen, on
11463: korotettava ainakin 20 miljoonalla mar- erilkoisen tärlkeää, olisi kunnan- ja kylä-
11464: kalla, että !kunnan- ja lkyläteiden raiken- teiden raikennuskustannusavustuksilksi va-
11465: tamisavustuikset voitaisiin myöntää kohtuul- rattava lkunikin vuoden tulo- ja menoarvioon
11466: lisen suurina ja sitä mukaa kun anomuksia niin ·paljon varoja kuin näiden teiden ra-
11467: kertyy, eikä niiden ratkaisua tarvitsisi va- kentajia on, ettei avustusten myöntämistä
11468: rojern puutteen vudksi lyfkätä seuraaviin tarvitse vuodesta toiseen lykätä. Vuodesta
11469: vuosiin, :kuten on täytynyt tehdä. Kulu- toiseen [yfkikäämisestä aiheutuu kunnille ja
11470: valle vuodelle tulo- ja menoarvioon otetut tiekunnille monenlaisia va~keuk'sia ja lisä-
11471: rakennusavustusv:aratlkilll! ovat rtu~leet jae- kustannuksia. Työpalkkojen nousun tai
11472: tuiksi jo vuoden alussa ja suuri osa avus- laSkun ja tarveainehintojen vaihtelun vuoksi
11473: tusanomuiksia on täytynyt jättää odotta- täytyy tehdä rwkennuskustannusarviot uu-
11474: maan vuoroaan seuraawin vuosiin. Rahojen destaan ja haikea ajanjatkoa tien rakenta-
11475: puutteessa vuOToaan odottavia ra:kennus- miseen, koSka tiepäätöksessä asetettu raken-
11476: avustusanomuksia saamiemme tietojen mu- nusmääträaika :loppuu Vlaltionavustuiksen
11477: kaan on asianomaisessa ministeriössä yli sata myöntämistä odottaessa. Kuuman- ja kylä-
11478: ja lisäksi sellaisia anomuksia, jotka ovat eri teiden raJkentamis- ja kunnossapitoavustus-
11479: !käsittelyvaiheissa, on siellä myöskin lähes määrärahan lko.rottaminen niin suureksi,
11480: sata !kappaLetta. Ra!kennusavustusanomus- että se riittää, on tällä kertaa erikoisen
11481: ten määrä jatkuvasti kasvaa sitä mukaa tarpeellinern myöskin siitä syystä, että nyt
11482: kuin valtion tieverkostoa laajennetaan ja sodan alettua puutavaran vienti suuressa
11483: jääpi !kyliä ja kyläryhmiä V!a:ltion maan- määrässä tyrehtyy ja puutavarain haikkuu,
11484: teiden tyydytysalueen ulkopuolelle. Lisään- a;jo, uitto jra muut siihen liittyvät työt
11485: tyvä väestö ja laajentuva asutus sekä ylei- supistuvat vähäis~ksi, josta seuraa, että
11486: nen talouselämärn ja liikenteen vaatimuksia väestö, joka. näissä töissä on saanut toimeen-
11487: vastaava tien tarve ovat myöskin omiaan tulonsa joko !kokonaan tai osaiksi, joutuu
11488: lisäämään uusien !kunnan- ja kyläteiden nyt kärrsimään työn :puutetta. Lisäämällä
11489: IV,l38. - Lahtela y. m. 267
11490:
11491: puheena o1evia määrärahoja, voidaan en- Edellä ·esitettyyn viitaten ehdotamme
11492: tistä enernmälll :ralk:enteille panna uusia kunnioittaen,
11493: kunnan- ja kyläteitäkin ja niissä tarjota
11494: työtä n:iille, jotka sitä .toimeentullakseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
11495: tarvitsevat. Kunnan- ja ikyläteiden raken- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V :n lu-
11496: taminen eri ·puolille ikuntia on myöskin vun 6 momentille kunnan- ja kylä-
11497: sopivaa työtä silihenik:in nähden, että sitä teiden avustamiseen hallituksen esit-
11498: voidaan suorittaa suuressa määrin ikodin tämän 30 miljoonan markan lisäksi
11499: lähistöllä tarvitsematta etsiä töitä ikauikaa 20 miljoonaa markkaa, eli siis 50 mil-
11500: ja siirtyä toisilla paitklkakunnilla oleviille joonaa markkaa.
11501: työmaille, josta aina ai'heutuu lhuomattmni.a
11502: lisäkustannuiksia.
11503:
11504: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1939.
11505:
11506: M. 0. Lahtela. T. N. Vilhula.
11507: J. Emil Lampinen. Kaarlo Mikkola.
11508: Heikki Soininen. Kalle Joukanen.
11509: Kalle Kämäräinen. Juho Paksujalka.
11510: Lennart Heljas. Matti Luoma-aho.
11511: Aino Luostarinen. Albin Asikainen.
11512: A. Halonen. Aapo Inkinen.
11513: Eemil Luukka. Tilda Löthman-Koponen.
11514: Matti Pärssinen. Eero Nurmesniemi.
11515: Heikki Soininen.
11516: 268
11517:
11518: IV,l39. - Rah. al. N:o 127.
11519:
11520:
11521:
11522: Rytinki y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
11523: nan- ja kyläteiden avustamiseksi.
11524:
11525:
11526: E d u s k u nn a ll e.
11527:
11528: Voimassa olevan tielain mukaan saavat kykene tietä rakentamaan. Jotta syrjäseu-
11529: avustusta valtion varoista kunnat ja sel- tujenkin liikenneolot saataisiin normaali-
11530: laiset kyläkunnat, joiden asukkaat perus- tahdissa korjatuksi ja asukkaat, jotka ovat
11531: tavat kylätiekunnan sellaisillekin syrjäisille odottaneet miespolvesta miespolveen tieyh-
11532: seuduille, jonne ei tielain mukaan raken- teyttä yleiseen tieverkostoon, olisi kunnan-
11533: neta tietä yleisillä valtion varoilla. ja kyläteiden avustamismäärärahaa lisät-
11534: Vaikka tällainen järjestelmä tietää syr- tävä, että mainittu epäkohta saataisiin
11535: jäisten seutujen asukkaille huomattavan edes tyydyttävästi korjatuksi.
11536: suuria ylimääräisiä kustannuksia ja rasi- Mielestämme tällä kertaa, jolloin yleinen
11537: tuksia liikenne- ja tieolojensa korjaami- työtilanne tulee vaikeaksi maaseudullakin,
11538: sessa verrattuna niihin kansalaisiimme, missä metsätyöt, jotka ovat maaseudun ja
11539: jotka ovat päässeet asumaan sellaisille seu- varsinkin syrjäisempien seutujen pääasial-
11540: duille, joihin valtion yleisillä varoilla ra- lisia töitä, supistuvat yleisen epäselvän
11541: kennetaan tiet ja vieläpä pidetään kunnos- kansainvälisen tilanteen vuoksi melkein ole-
11542: sakin, niin siitä huolimatta näiden syrjäis- mattomiksi, olisi kylä- ja kunnanteiden ra-
11543: ten seutujen asukkaat eivät ole voineet kennustyöt suuresti helpottamassa maaseu-
11544: vetäytyä syrjään heille tielain asettamien dun työtilannetta ja samalla varat tulisivat
11545: kustannusten suorittamisesta, koska tien hyödylliseen tarkoitukseen käytetyiksi. Ne-
11546: aikaansaaminen on heille tärkeää. kin kansalaisemme, jotka ovat kauan odot-
11547: Mutta nämä kunnan- ja kyläteiden ra- taneet tietä, pääsisivät yleisen tieverkoston
11548: kentamis- ja kunnossapitoavustusmäärära- kanssa yhteyteen. Avustusprosenttia olisi
11549: hat ovat olleet tähän saakka riittämättömät. niinikään korotettava nykyisestään.
11550: On täytynyt siirtää vuosi vuodelta eteen- Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
11551: päin avustusanomuksien ratkaisuja, sellai- nioittaen ehdottaa,
11552: siakin, jotka anomukset ovat olleet kaikin-
11553: puolin tielain mukaisessa kunnossa. Näin että Eduskunta korottaisi vuoden
11554: ollen joutuvat vuosia, ehkä vuosikymmeniä 1940 tulo- ja menoarvioesityksessä
11555: odottamaan syrjäisten seutujen asukkaat 12 Pl. V luvun 6 momentille kunnan-
11556: tietä, koska eivät saa edes lain edellyttä- ja kyläteiden avustamiseen otettua
11557: mää valtion avustusta ja ilman sitä eivät määrärahaa 10 mt'ljoonalla markalla.
11558:
11559: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1939.
11560:
11561:
11562: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
11563: 269
11564:
11565: IV,Ho.- Rah. al. N:o 128.
11566:
11567:
11568:
11569:
11570: Joukanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan ja sen
11571: yhdysteiden rakentamiseksi Kokemäenjoen yli Kiikan
11572: pitäjässä.
11573:
11574:
11575:
11576:
11577: Jo vuonna 1924 toimitettiin tutkimus so- Viaikkapa sen kulkusuhteita on pyritty pa-
11578: pivan siltapaikan löytämiseksi ja sillan ra- mutamaankin m. m. tänä vuonna varusta-
11579: kentamiseksi Kokemäenjoen yli Kiikan pi- malla entinen käsin vedettävä lossi moot-
11580: täjän kohdalla. Varsin sopivwksi siltapai- torilla, ei enää voi tyydyttää liikennettä.
11581: lmksi todettiin tällöin Mielaanniemen koski, Lassiliikennettä yleensäkin haittaavien
11582: joka sijaitsee vajaan 0.5 km silloisesta ja ilmasto- ja jääesteiden lisäksi, jotka kai-
11583: nykyisestä Hoipolan lassipaikasta länteen kille ovat tunnettuja, tuottaa Kokemäen-
11584: eli jokseenkin Kiikan kirkonkylän keskus- joessa irrallaan toimitettava suuri tukin-
11585: tan kohdalla. Mainitun tutkimuksen yhtey- uitto parhainakin vuodenaikoina tavatonta
11586: dessä tieviranomaiset Vialmistivat sillan ra- haittaa ja viivytystä lossiliikenteelle.
11587: kentamista varten suunnitelman ja kustan- Liikenne kyseessä olevalla paikalla on
11588: nusarvion, mutta jäi rakennushanke, ikävä käynyt vuosi vuodelta entistä vilkkaam-
11589: kyllä, vielä silloin kuitenkin toteuttamatta. maksi. Eri aikoina toimitetuissa virallisissa
11590: Liikenneolot kyseessä olevalla, Satakun- liikennelaskennoissa on tästä kehityksestä
11591: mm viljelyskeskuksiin kuuluvalla paikalla todettu seuraavaa.
11592: vaativat kuitenkin nykyisin jo ehdottomasti Ensimmäistä siltatutkimusta vuonna 1924
11593: tämän kauan hankitun siltasuunnitelman toimitettaessa todettiin liikenne lassipai-
11594: pikaista toteuttamista. Paikalla toimiva kalla lokakuun 6-10 päivinä 1924 seuraa-
11595: Hoipolan lossi, lossiväliltään 185 metriä, vaksi:
11596: p ä j V ä
11597: 6 7 8 9 10
11598: Jalankulkijoita .................. . 69 kpl. 10 kpl. 42 kpl. 38 kpl. 37 kpl.
11599: Polkupyöriä ..................... . 47 " 4 " 11 " 23 " 9 "
11600: Hevosajoneuvoja ................. . 27 20 22 30 " 25
11601: " " " "
11602: Autoja ........................... . 4 " " " " "
11603: Vuoden 1937 heinä- ja 'elokuun keskimääräinen liikenne päivää kohden oH seuraava:
11604: Ajoneuvoja: Polkupyöriä: Jalankulkijoita:
11605: heinäkuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210.1 tonnia 126 kpl. 85 kpL
11606: elokuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193.o 112 " 60 "
11607: "
11608: 270 IV,140. - Kokemäenjoen silta.
11609:
11610: Sellaisenakin kuukautena kuin marras- maantielinjaa Kiikoisista, Pohjois-Satakun-
11611: kuussa 1937 tehtiin lossilla matkoja keski- nasta ja Etelä-Pohjanmaalta Punkalaitu-
11612: määrin 96 kertaa vuorokaudessa. melle ja Helsinkiä kohden suuntautuvalle,
11613: Kuluvan vuoden elokuun 25 päivänä klo etupäässä elintarpeiden kuljetusta sanot-
11614: 6--22 välisenä aikana toimitetussa liikenne- tuun kaupunkiin käsittävälle ililkenteelle,
11615: laskennassa todettiin kyseessä olevalla lossi.- jolla maantielinjalla siltapaikka sijaitsee ja
11616: paikalla seuraava Hrkennemäärä: jonka silta tulisi kiinteästi yhdistämään.
11617: Viimemainittu maantiesuunta on muun
11618: hevosajoneuvoja ............. . 24 kpl. muassa lyhin maantie etelästä käsin Kan-
11619: henkilö- j,a pakettiautoja ..... . 23 kaanpään kertausharjoituskeskukseen ja on
11620: "
11621: kuorma-autoja ............... . 15 sen kulkukelpoisuus siis tärkeä myös puo-
11622: moottoripyöriä .............. . 1 "
11623: " lustuslaitoksen kannalta. - Myöskin Kii-
11624: polkupyöriä ................. . 205 kan rautatieaseman liikenteeseen olisi sil-
11625: jalankulkijoita ............... . 228 "
11626: " lan mkentamisella merkitystä m. m. sen-
11627: johdosta, että joen etelärannalla sijaitseva
11628: Kokemäenjoki jakaa Kiikan pitäjän sahalaitos voisi nykyistä säännöllisemmin
11629: kahtia siten, että sen noin 4,000 asuk- kuljettaa tuotteensa vastakkaisella rannalla
11630: kaasta vajoo kaksi kolmasosaa asuu joen sijaitsevalle rautatieasemalle.
11631: pohjoispuolella, jossa kulkee Tampereen- Kuluneena kesänä on tieviranomaisten
11632: Porin rautatie ja jossa myös sijaitsevat toimesta uudestaan toimitettu tutkimuksia
11633: Kiikan rautatieasema, postitoimisto, matto- aikaisemman siltasuunnitelman ja kustan-
11634: kutomo ja rukkitehdas sekä kirkonkylä nusarvion tarkistamiseksi. Saamiemme tie-
11635: kunnallisine virastoineen, suurimpine tojen mukaan on ennen tutkittu siltapaikka
11636: kauppaliikkeineen, mmJereineen, paloase- Mielaanniemen koskessa edelleen todettu
11637: mineen ja muine laitoksineen, sekä runsas varsin edulliseksi. Kosken kalliopohja ;ja
11638: yksi kolmasosa joen etelärannalla, jossa korkeat kalliorannat ovat siinä erittäin
11639: taasen kulkee Tampereen-Turun suurlii- sopivat sillan rakentamiselle ja on joki
11640: kenteinen valtatie. Kun koko Kiikan pitä- puheena olevalla kohdalla vain 130 metrin
11641: jän alueella Kokemäenjoen yli ei johda levyinen. Rakennuskiviä ja betoni- y. m.
11642: yhtään siltaa, käsittää helposti, miten mer- soraa saadaan sopivasti, paitsi itse paikalla
11643: kityksellinen silta tulisi olemaan Kiikan ja olevasta kalliosta, vajaan 2 km päästä silta-
11644: osittain myös sen naapuripitäjäin talou- paikalta. - Ajoradaltaan 5.5 m leveä silta
11645: delliselle elämälle sekä erittäinkin niille, tullee tarkistetun kustannusarvion mukaan
11646: jotka joen eteläpuolella asuen päivittäin nykyisin maksamaan noin 2.s milj. mark-
11647: käyvät työssä mainituissa tehtaissa. kaa, minkä lisäksi yhteensä noin 550 met-
11648: Sillan merkitys ei kuitenkaan läheskään rin pituisten yhdysteiden rakentamisen on
11649: rajoitu tähän, sillä se tulee olemaan tärkeä arvioitu maksavan 200,000 markkaa.
11650: myös kaukoliikenteelle. Ensiksikin Tyrvään Kiikan kunta on kunnanvrultuuston mar-
11651: aseman seudulta ja yleensä Kokemäenjoen raskuun 14 päivänä 1938 pitämässä kokouk-
11652: pohjoispuolelta idästäpäin aina Tampe- sessa yksimielisesti sitoutunut 400,000 mar-
11653: reelta asti tuleva, Lauttakylää ja Turkua kalla, johon sisältyvät kunnalle tarkoitusta
11654: kohti suuntautuva liikenne tulisi matkan varten annetut lahjoitussitoumukset, osal-
11655: tuntuvan lyhenemisen kautta vastaavaan listumaan sillan rakentamiseen, mikäli ra-
11656: joen eteläpuoliseen maantiehen verrattuna kennustöihin ryhdytään ennen vuoden 1943
11657: sillasta hyötymään. Edelleen ja ennen loppua. Siltapaikkaa ja sen yhdysteitä
11658: kaikkea tulisi sama hyöty koitumaan sitä varten tarvittavien maa-alueiden lunastus,
11659: IV,140. - .Joukanen y. m. 271
11660:
11661: josta kunta vastaa, ei paikkkuntalaisten tulevat luonnollisesti itse lossin ja sen lai-
11662: auliuden vuoksi tuottane mitään vaikeuksia. tureiden yllä- ja kunnossapidosta sekä los-
11663: - Lisäksi on otettava huomioon, että los- sinkuljettajan asunnon ylläpidosta johtu-
11664: sin ylläpito- ja kuljetuskustannusten, joi- vat kustannukset.
11665: den vuosi vuodelta on todettu tuntuvasti
11666: kasvavan, kapitalisoitu arvo ei enää ole Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
11667: mitenkään suhteellinen siihen pääomaan, kunnioittaen ehdotamme,
11668: mikä rakennettavaan siltaan olisi kiinni-
11669: tettävä. M. m. tulevat yksistään lossin- että Eduskunta vuoden 1940 tulo-
11670: kuljettajan palkkauksesta ja moottorin ja menoarvioon ottaisi 2,600,000
11671: poHtoaineista aiheutuvat kustannukset msi markan määrärahan sillan ja sen
11672: vuoden aikana asianomaisen nimismiehen ja yhdysteiden rakentamiseksi Koke-
11673: tiemestarin laatiman kustannusarvion mu- mäenjoen yli Kiikan pitäjän lwh-
11674: kaan olemaan 85,000 markkaa, minkä lisäksi dalle.
11675:
11676: Helsingissä syyskuun 13 pä~vänä 1939.
11677:
11678:
11679: Kalle Joukanen. Lauri Murtomaa.
11680: K. Kylänpää. Paavo Aarniokoski.
11681: Kyllikki Pohjala. A. Korvenoja.
11682: Kalle Kirra. Kalle Soini.
11683: K. R. Kares. Eemil Luukka.
11684: Eino Möttönen. Kalle Kämäräinen.
11685: 272
11686:
11687: IV,141.- Rah. al. N:o 129.
11688:
11689:
11690:
11691:
11692: Kuittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen yli
11693: rakennettavan sillan perustöitä varten.
11694:
11695:
11696: E d u s k u n n a ll e.
11697:
11698: Sen jälkeen kun suuret teollisuuslaitok- neuvotteluja Enso-yhtiön kanssa ylimeno-
11699: set on perustettu Ensoon ja sen ympäris- sillan järjestämiseksi ajosiltana. Mutta
11700: töön on Imatran ja Jääsken asemien välille koska tehdasalueen läpikulku tuottaisi hait-
11701: kokoontunut suuret työväenjoukot asu- taa itse tehdaslaitokselle ei yhtiön johto
11702: maan Vuoksen itä- sekä länsipuolelle. Sa- ole voinut siihen suostua.
11703: moin on sinne rakennettu monta sataa työ- Jääsken kunta viime vuonna pitämässään
11704: väenasuntoa. Länsipuolella asuvien on kokouksessa päätti kääntyä tie- ja vesira-
11705: säännöllisesti kuljettava yli Vuoksen koska kennushallituksen puoleen saadakseen tut-
11706: tehtaat ja työpaikat ovat kaikki itäpuo- kimuksen toimeen Enson kosken alapuo-
11707: lella. lelta. Tie- ja vesirakennushallituksen suos-
11708: Ylimeno työpaikkoihin on tähän saakka tumuksella on insinööri Toivanen toimit-
11709: varsinaisesti ollut Enson tehtaan padon tanut punnituksen, josta työstä hän lau-
11710: sillasta. Mutta on tämän ylimenolle viime suu seuraavaa:
11711: aikoina pitänyt hankkia järjestyskonttorista ,Silta tulee rakennettavaksi Rientolan
11712: lupa, joka on tuottanut suurta hankaluutta kylän kohdalle, ibetonipilareille 6 metrin ajo-
11713: paikkakunnan ja muillekin yli pyrkiville radalla, 1.25 metrin jalkakäytävällä ja kah-
11714: kansalaisille. Hevosten kanssa kulkeminen della 70 metrin jänneaukolla, jonka sillan
11715: on ollut vieläkin rajoitetumpi ja toisin kustannusarvio on 4,390,000 mk, mistä pe-
11716: ajoin aivan mahdotonta. rustustöihin menee 1,109,000 ja päällystyk-
11717: Suurimman haitan ovat saaneet kärsiä seen 3,281,000 mk. ·Pohjana tässä on kova
11718: Räikkölän, Hanskin, Kiurulan, Rouhialan, karikko pilarien sekä maatukien alla, mikä
11719: Kuurmanpohjan, Penttilän, Kempiläjärven, antaa varman tuen myös raskaan kuormi-
11720: Näträmälän, Hämälälän ja Ranssilan kylän tuksen siirrolle jos maan puolustusvoima
11721: maanviljelijät kun heidän Enson torille sitä tarvitsee".
11722: tulonsa kaksi kertaa viikossa on pitänyt Kun hallituksen talousarvion valmistuessa
11723: tehdä joko Imatran tai Jääsken sillan kautta, ei tämä tutkimus vielä ollut loppuunsuori-
11724: joihin Ensosta on matkaa 10 kilometria tettu hallitus näin ollen ei ole voinut ottaa
11725: molempiin. määrärahaa talousarvioon, vaikka tämän
11726: Enson padon yli ovat kyllä Enson omat sillan tarpeellisuus olisi tunnustettu.
11727: työläiset saaneet kulkea, mutta viime vuo- Tämän sillan tarpeellisuudesta ja edusta
11728: sina on sinne rakennettu kuitu-, rauta- ja tällä kohdalla on muitakin huomioon otetta-
11729: kuparitehdas ja näitten tehtaitten työvä- via tekijöitä. Imatran-Viipurin väliseltä
11730: keä asuu myös Vuoksen länsipuolella. maantieltä Kuurmanpohjan kylän läpi kul-
11731: Ensossa parhaillaan rakennetaan suurta kee suora tie tämän sillan kohdalle. Sa-
11732: patolaitosta ja on Jääsken kunta käynyt moin idän puolella on tie valmis aivan lä-
11733: IV,l41. - Kuittinen y. m. 273
11734:
11735: helle rantaa. Ensoon parhaillaan raken- vaikea löytää sopivia työmaita, niin tässä
11736: nuksen alaisena oleva uusi kirkko ja kou- olisi yksi sellainen, joka samalla kun se pal-
11737: lut ovat tämän tien välittömässä yhtey- velisi kansalaisten etua, olisi omansa lie-
11738: dessä, joten kaikki asialliset seikat huo- ventämään hätää ja puutetta, jos paikka-
11739: mioonottaen ei voi tulla muuhun tulokseen, kunnalla sellaista ilmenee.
11740: kuin että tämän sillan rakentaminen on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11741: tarpeellinen.
11742: Tämän asian yhteydessä on myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden
11743: huomioitava nykyinen vakava tilanne, mikä 1940 talousarvioon Vuoksen yli ra-
11744: Euroopassa vallitsee. Se saattaa Hsätä pal- kennettavan sillan perustöiden teet-
11745: jon työttömiä juuri täällä teollisuusseu- tämistä varten 1,109,000 markan
11746: duilla ja kun talvityöttömyyden varalta on määrärahan.
11747:
11748: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1939.
11749:
11750:
11751: Juho Kuittinen. Jussi Raatikainen.
11752: Toivo Nokelainen. Yrjö Welling.
11753:
11754:
11755:
11756:
11757: 35
11758: 274
11759:
11760: IV,14z.- Ra,h. a.l. N:o 130.
11761:
11762:
11763:
11764:
11765: Leppälä y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta sillan råkenta-
11766: miseksi V orssunsalmeen Sortavalan maalaiskunnassa.
11767:
11768:
11769: E d u s k u n n a ll e.
11770:
11771: Sortavalan edustalla Laatokalla sijaitse- van sillan molempiin päihin yhteensä n.
11772: vat huomattavan suuret Riekkalan ja Tulo- 130 m ja uhrannut siihen varoja n. 400,000
11773: lan saaret. Niiden 21 kylässä on asukkaita mk. Sitäpaitsi on lossin hoidosta koitunut
11774: lähes 7,000. Riekkalan saaren erottaa man- menoja vuosittain 25,000 mk. Kuntaa ei
11775: tereesta virtainen Vorssunsalmi. Liiken- voi velvoittaa enempään jo senkään vuoksi,
11776: nettä näiden välillä hoidetaan lossilla. Lii- että se on saarelaisten avustamana raken-
11777: kenne sillä on vilkasta. Autoja on laskettu tanut saarelle 25 km pitkän maantien.
11778: päivässä sillä kulkeneen 30-40, hevosia Näin ollen olisi silta rakennettava valtion
11779: 60-70, polkupyöräilijöitä ja jalankulki- varoilla. Rakennusinsinööri Esko Setälä
11780: joita 500-1,000. Syksyisin ja keväisin on on laatinut siltaa varten piirustukset ja
11781: lossin käyttö jääesteiden vuoksi miltei mah- kustannusarvion. Kustannusarvio päättyy
11782: doton. Onkin aikoja, jolloin kulku saarelta n. 2,000,000 markkaan.
11783: mantereelle on osittain pysähdyksissä. Työ- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11784: läisille, maanviljelijöille ja koululaisille se
11785: tuottaa suurta hankaluutta. Nyttem- että Eduskunta ottaisi vuoden
11786: min on saarelle lähelle Vorssunsalmea pää- 1940 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
11787: tetty perustaa emäntäkoulu ja maanpuo- markan määrärahan sillan rakenta-
11788: lustuksenkin kannalta näyttäisi jo olevan miseksi Vorssunsalmeen Sortavalan
11789: aika rakentaa silta lossin sijalle. Sortava- nwalaiskunnassa, ,ja että tämä työ
11790: lan kunta on rakennuttanut pengertä sa- otettaisiin huomioon työttömyyttä,
11791: notun salmen molemmille rannoille tule- torjuttaessa.
11792:
11793: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1939.
11794:
11795:
11796: Juhani Leppälä. Arvi Oksala.
11797: Yrjö Welling. Matti Pitkänen.
11798: A. Halonen. Kaapro Huittinen.
11799: Jussi Lonkainen.
11800: 275
11801:
11802: IV,l43.- Rah. al. N:o 131.
11803:
11804:
11805:
11806:
11807: Pohjannoro y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ukonsalmen
11808: sillan rakentamiseen.
11809:
11810:
11811: E d u s k u n n a 11 e.
11812:
11813: Mikkelistä johtaa nykyään verrattain hy- Koska liikenteen kannalta on erittäin
11814: vässä kunnossa oleva kylätie Mirokelin pitä- suotavaa, että ensi tilassa saadaan kiinteä
11815: jän Korpikosken ja Vanhamäen kylien silta Ukonsalmeen, saaJIUme kunnioittaen
11816: kautta Puulaveden Ukonsalmelle. Kun taas ehdottaa,
11817: Kangasniemeltä tulee hyvä ja leveä kylä-
11818: tie samalle Ukonswlmelle, olisi välttämättä että Eduskunta ottaisi vuoden
11819: rakennettava silta Ukonsalmen yli, koska 1940 talousarvioon 500,000 markan
11820: silloin suuret kyläkunnat pääsisivät yhä määrärahan sillan rakentamista var-
11821: parempaan liikenneyhteyteen lääninsä pää- ten Ukonsalmeen Mikkelin Vanha-
11822: kaupunkiin, sillä osalta kangasniemeläisiä mäen- Kangasniemen Ukonsalmen
11823: lyhenisi tie sillan ra1kentamisen jälkeen kyläteillä.
11824: :Mikilmliin noin 10 kilometrillä.
11825:
11826: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
11827:
11828:
11829: A. Pohjannoro. Aino Luostarinen.
11830: Albin Asikainen. Antti J. Rantamaa.
11831: J. F. Tolonen.
11832: 276
11833:
11834: IV,144. - Rah. al. N:o 132.
11835:
11836:
11837:
11838:
11839: Räisänen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Peltosalmen s~1-
11840: lan mkentamiseksi.
11841:
11842:
11843: E d u s k u n n a 11 e.
11844:
11845: Iisalmen pitäjässä olevan Peltosalmen käyttämällä ei ole enää pitkiin aikoihin
11846: ylimenopaikall~ o:t;t liikenne viime vuosina voitu läheskään tyydyttävästi palvella,
11847: huomattavasti lisääntynyt ja tulee lisään- myös se, että tämä hyödyllinen ja väilttä-
11848: tymään niin henkilö- kuin tavaraliiken- mätön työ antaisi työtilaisuuksia Savon
11849: nekin. Puutavarain uittoaikoina on lii- maakunnan pohjoisimman osan ja Iisalmen
11850: kenne niin vilkasta, että se on haitannut kaupungin työläisille aikana, jolloin, niin-
11851: uittoa aiheuttaen huomattavia lisäkustan- kuin nyt varmalta näyttää, on odotetta-
11852: nuksia. Tie- ja vesirakennushallituksessa vissa Pohjois-Savossa työttömyyden li-
11853: aikoinaan tehtyjen laskelmien mukaan tu- sääntymistä siinä määrin, että maakunnan
11854: lisi silta maksamaan noin 5,000,000 mark- heikkovaraiset kunnat eivät voi sitä omin
11855: kaa. Vuosien kuluessa on eduskunnassa voimin torjua.
11856: tehty aloitteita sillan ra:kentamiseksi tälle Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11857: vilkasliikenteiselle ylimenopaikalle, mutta
11858: eivät nämä aloitteet ole tähän mennessä että Eduskunta ottaisi vuoden
11859: johtaneet asian myönteiseen ratkaisuun. 1940 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
11860: Sillan rakentamisen kiireellisyyden puo- markan määrärahan Peltosalme1t sil-
11861: lesta puhuu tällä hetkellä, paitsi edellä- lan rakennustöiden aloittamiseksi.
11862: mainittu liikenteen kasvaminen, jota lossia
11863:
11864: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
11865:
11866:
11867: Yrjö Räisänen. Heikki Kääriäinen.
11868: Onni Mäkeläinen. Pekka Kettunen.
11869: 0. H. Kekäläinen. Jalmari Väisänen.
11870: Uuno Raatikainen. Jussi Raatikainen.
11871: Tilda Löthman-Koponen. V. H. Kämäräinen.
11872: Kalle Kämäräinen. Onni Hiltunen.
11873: Eetu Karjalainen. Samuli Tervo.
11874: 277
11875:
11876: IV,145. - Rah. al. N:o 133.
11877:
11878:
11879:
11880:
11881: Nurmesniemi y. m.: 11'Iäärärahan osoittamisestct Tikkalan-
11882: salmen sillan rakentamista varten.
11883:
11884:
11885: E d u s k u n n a ll e.
11886:
11887: Tikkalansalmi Pyhäjärven pitäjässä, Ou- nee virinnyt liian myöhään, jonka vuoksi
11888: lun läänissä, on kaikkein vaikeimpia yli- se silloin myös raukesi.
11889: kulkupaikkoja pitkät ajat syksyisin ja ke- Nyt on toimitettu paikalla tutkimus, sekä
11890: väisin, sillä noin parinsadan metrin pitui- laadittu rakennussuunnitelma ja kustan-
11891: nen salmi, joka syksyllä hyvin hitaasti saa nusarvio, jonka mukaan silta tulisi maksa-
11892: jääpeitteen, on hyvin vaikeasti liikennöi- maan 1,300,000 markkaa.
11893: tävä. Kun jää salmessa on niin heikkoa, Tikkalansalmessa on nykyisin niin suuri
11894: ettei sitä voi kulkea yli hevosella parem- liikenne, että siinä joutuvat matkustajat
11895: min kuin autollakaan ja kun syysmyrsky- usein odottamaan vuoroaan yli päästäk-
11896: jen johdosta kuitenkin usein lauttaväylä seen useita tuntejakin. Kuluneen kesän ai-
11897: tukkeutuu vuorokausiksi, on liikenne ras- kana lienee päivittäin kuljetettu yli salmen
11898: kaammilla kulkuneuvoilla miltei joka syksy noin 80-100 autoa, jotapaitsi he~osella
11899: ja kevät useiden vuorokausien aikana ko- kulkijoiden ja muiden matkustajien luku
11900: konaan keskeytynyt. Tämä on kuitenkin on hyvin suuri.
11901: niin vilkasliikenteinen paikka, että useiksi Ottamalla huomioon tällä paikalla kasva-
11902: vuorokausiksi keskeytynyt liikenne voi ai- neen liikenteen ei sitä voi enää; tyydyttää
11903: heuttaa arvaamattomia häiriöitä. Onhan vanhanaikainen puulautta, joten sillan ra-
11904: sattunut, että esim. ruumissaattueen on kentaminen Tikkalansalmeen on erittäin
11905: täytynyt keskeyttää matka, samoin kuin tärkeä ja kiireellinen asia.
11906: lääkärin ja papin sairasmatkatkin ovat Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
11907: usein keskeytyneet, jotka kuitenkin useissa nioittaen,
11908: tapauksissa ovat erittäin vakavaa laatua.
11909: Sillan rakentamisesta Tikkalansalmeen että Eduskunta ottaisi vuoden
11910: on ollut kysymys jo pitemmän aikaa, mutta 1940 talousarvioon 1,300,000 markan
11911: se on aina siirtynyt tuonnemmaksi. Jo sil- määrärahan sillan rakentamista va1·-
11912: loin kun rautatiesiltaa Tikkalansalmeen ra- ten Tikkalansalmeen Pyhäjärven pi-
11913: kennettiin, oli kysymys samassa yhteydessä täjässä, Oulun läänissä.
11914: tiesillan rakentamisesta, mutta kysymys lie-
11915:
11916: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1939.
11917:
11918:
11919: Eero Nurmesniemi. Kalle Kämäräinen.
11920: Kusti Arhama. S. Salo.
11921: K. A. Lohi.
11922: 278
11923:
11924: IV,146.- Rah. al. N:o 134.
11925:
11926:
11927:
11928:
11929: Salo y. m.: JJ!läärärahan osoittctmisesta sillan ja penkereen
11930: rakentamiseksi Otermajärven salmeen Vaalan-Puolan-
11931: gan maantiellä.
11932:
11933:
11934: E d u s k u n n a ll e.
11935:
11936: Puolangan-Vaalan maantiellä kulkee että siitä kulkeva vesi hyvin mahtuisi kul-
11937: liikenne Otermajärven n. 400 metrin levyi- kemaan n. 10-15 metrisen vesiaukon
11938: son salmen yli lossilla. Lossin kulku on kautta. Tällaisen penkereen teko olisi erit-
11939: kuitenkin erittäin hankalaa sen vuoksi, että täin sopiva nyt panna toimeen, kun metsä-
11940: salmi on niin matala että siinä eräinä ke- töiden puutteessa paikkakunnan niin hevos-
11941: sinä on vettä vain n. 20-30 senttilmetriä. kuin jalkamiehetkin joutuvat kärsimään
11942: M. m. allekirjoittanut Salo on tällöin ajanut ankarasta työttömyydestä. Jotta työ voitai-
11943: autolla salmen poikki pohjaa myöten. On siin sitä silmällä pitäen panna alkuun
11944: selvää, ettäl lossin kulku on kuivina kesinä ehdotamme kunnioittaen,
11945: joksikin mahdotonta ja pohjaa myöten ajo
11946: ei taas hiekan pehmeyden takia käy päinsä että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
11947: varsinkaan linja- ja kuorma-autoilla. Sal- tulo- ja menoarvioon 500,000 markan
11948: men mataluudesta johtuen olisi sillan teko määrärahan sillan ja penkereen ra-
11949: lossipaikalle erittäin helppo penkereen kentamiseksi Otermajärven salnteen
11950: avulla, salmessa kun virtaa on niin vähän, Vaalan-Puolangan maantiellä.
11951:
11952: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1939.
11953:
11954: S. Salo. M. 0. Lahtela.
11955: 279
11956:
11957: IV,H7.- Rah. al. N:o 135.
11958:
11959:
11960:
11961:
11962: Salo y. m.: "111ää·rärahan osoittamisesta sillan rakentamista
11963: varten Oulujoen yli Tftajärven lossipaikalle.
11964:
11965:
11966: E d u s k u n n a ll e.
11967:
11968: Kuluneina vuosina on totuttu ja tyydyt- tääksemme on valmiina runsaasti tällaisten
11969: tykin siihen selitykseen, että Pohjois-Suo- töiden suunnitelmia, olisi näitä töitä nyt
11970: menkin monet tärkeät sillat eivät tule ra- nopeasti pantava toimeen.
11971: kenteille senvuoksi, että maanteillämme Tällainen siltatyö, joka m. m. on odot-
11972: olevat sadat puusillat lahoavat ja niitä on tanut jo kauan vuoroaan, on Utajärven
11973: pakiko tehdä uudelleen kestävämmästä ai- sillan rakentaminen, josta eduskunta-aloit-
11974: neesta ja että toisten rakentamisia lykä- teita on tehty useampia. Aloitteiden pe-
11975: tään niin kauan kuin mahdollista siitä rusteluja emme tässä ryhdy toistamaan,
11976: syystä, että varataan työmahdollisuuksia sil:lä sillan t'arpeellisuus on tunnettu ei
11977: siksi ajaksi, kun metsätöiden vähentyminen y;ksin sen puutteesta hankaluutta kärsiville,
11978: pakottaa työttömyystöiden järjestämiseen. vaan myöskin tie- ja vesirakennusviran-
11979: Tämä aikaisemmilta vuosilta hyvin mieleen omaisille, joiden toimesta asia on tutkittu
11980: jäänyt ikävä aika näyttää nyt nopeasti ja rakennussuunnitelmat kustannuslaskel-
11981: tulevan kestettäväksemme jälleen. Kymme- mineen rtehty. Kun hallituksen rtulo- ja
11982: nettuhannet metsätöissäi ansionsa saaneet menoarvioesityksessä ensi vuodelle ei kui-
11983: joutuvat nyt työttömiksi ja kuntien huol- tenkaan ole varattu määrärahaa siltatyön
11984: lon varaan, joilla niilläkään ei ole suuria aloittamiseen saamme kunnioittaen ehdot-
11985: mahdollisuuksia töiden järjestämiseen eikä taa,
11986: suuriperheisten työttömien elättämiseen. että Ed·uskunta ottaisi vuoden
11987: Valtiovallan täytyy näin ollen tulla kun- 1940 talousarvioon 1,000,000 markan
11988: tien avuksi työmahdollisuuksien järjestä- suuruisen määrärahan sillan raken-
11989: miseen. Kun maantie- ja siltatyöt hyvin tamista varten Oulujoen yli Uta-
11990: sopivat tähän ta11koitukseen ja kun tie- järven lossipaikalle.
11991:
11992: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
11993:
11994:
11995: S. Salo. Kusti Arhama.
11996: Eero Nurmesniemi. Albin Asikainen.
11997: 280
11998:
11999: IV,14s. - Rah. al. N:o 136.
12000:
12001:
12002:
12003:
12004: Wirranniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan ra-
12005: kentamista varten Romppasen salmen lassipaikalle Tai-
12006: valkoskella.
12007:
12008:
12009: E d u s k u n n a ll e.
12010:
12011: Viitaten ed. Hännisen y. m. vuoden 1936 tulo- da menoarvioon 500,000 markan
12012: valtiopäiville jättämän rahaasia-aloitteen suuruisen määrärahan sillan rakenta-
12013: n:o 251 perusteluihin (Liitteet I-XII, siv. mista varten Iijoen vesireitin poikki
12014: 65,6) ehdotamme kunnioittaen, Taivalkosken Jokijärven Romppasen
12015: salmen lossin tilalle.
12016: että Edttskunta ottaisi vuoden 1940
12017:
12018: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1939.
12019:
12020: U. A. Wirranniemi. K. Määttä.
12021: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
12022: 281
12023:
12024: IV,149. - Fin. mot. N:o 137.
12025:
12026:
12027:
12028:
12029: Jern m. fl.: Angående anvisande av anslag för upprätt-
12030: hållande av båtlinderna Vasa-Björköby, Vasa-Södra
12031: Vallgnmd och V asa-Replot.
12032:
12033:
12034: T i ll R i k s d a g e n.
12035:
12036: Vår skärgårdsbefolkning har i många av- vare sig från staten eller från något annat
12037: seenden ogynnsammare levnadsförhållanden håll.
12038: än ,rikets övriga inbyggare. Förvärvsmöj- Då staten numera i så utomordentligt
12039: ligheterna äro synnerligen kringskurna. stor utsträckning svarar för upprätthål-
12040: Fisket, som är den förnämsta inkomstkäl- lande av landsvägsnätet och då t. o. m. täm-
12041: lan, är både oberäkneligt, mödosamt och ligen obetydliga byvägar få statsunderstöd,
12042: föga givande. Härtill komma en mängd kan staten knappast undgå att i någon
12043: svårigheter, om vilka befollmingen på fast- mån underlätta skärgårdsbefolkningens tra-
12044: landet knappast har någon aning. Bland fikbehov.
12045: dessa äro kommunikationsförhållandena de I början av detta år inlämnades till
12046: mest framträdande. Under det fastlands- statsrådet från företag i Bergö, Replot och
12047: befolkningen på av staten underhållna vä- Björköby kommuner en ansökan om årligt
12048: gar och med välorganiserade busslinjer har understöd för upprätthållande av trafik-
12049: möjlighet att bekvämt och billigt förflytta förbindelser mellan respektive orter och
12050: sig från ort till annan, är skärgårdsbefolk- Vasa stad. Sammanlagt begärdes den yt-
12051: ningen hänvisad tili de ytterst osäkra och terst blygsamma summan av 70,000 mark.
12052: mödosamma färdevägarna ute på haven, Statsrådet har dock icke ansett sig kunna
12053: där storm och mörker ofta göra färderna bifalla till mer än en av de gjorda ansök-
12054: tunga och riskfyllda. De förbindelser skär- ningarna. I statsförslaget för kommande
12055: gårdsbefolkningen nödgas upprätthålla med år finnes därom på sidan 305 antecknat
12056: andra orter bli även ytterst betungande i följande: ,lVIed anledning av en tili stats-
12057: ,ekonomiskt avseende. rådet inlämnad anhållan föreslås, att för
12058: I Vasa skärgård är trafikbehovet under upprätthållande av sjötrafiken mellan Vasa
12059: sommarmånaderna tillgodosett sålunda, att stad och Bergö skärgårdskommun, vilken
12060: i de olika kommunerna organi<Jerats företag förbindelse är för skärgårdsbefolkningens
12061: - andelslag eller bolag - vilka anskaffat näringsfång samt av andra orsaker nödvän-
12062: större motorbåtar, med vars hjälp någor- dig, måtte beviljas ett understöd på 10,000
12063: lunda regelbunden persontrafik och varu- mk." De övriga företagens ansökningar
12064: transport mellan Vasa och respektive kom- ha förkastats under motivering, att före-
12065: mun kunnat upprätthållas. Detta har doclr tagen borde sammanslås tili ett, emedan
12066: blivit synnerligen betungande för den fat- ett sådant arrangemang enligt statsrådets
12067: tiga befolkningen, som uteslutande varit åsikt borde bära sig och i varje fall om-
12068: hänvisad till självhjälp utan något stöd kostnaderna borde bli lägre.
12069:
12070: 36
12071: 282 IV,I49. - Vaasan laivalinjat.
12072:
12073: Emellertid stöter det på nästan oöver- varande tre linjerna till Replot och Björkö-
12074: komliga svårigheter att ordna trafiken så by kommuner skulle förorsaka sådana kost-
12075: som statsrådet tänkt sig. För de tre lbyar nader, att skärgårdshefolkningen icke kan
12076: saken berör, nämligen Södra V allgrund, bära dem. :M:an måste räkna med att en sam-
12077: Replot kyrkoby och Björkö, är t·rafikbe- manslagning av de tre linjerna skulle för-
12078: hovet olika. Replot kyrkoby är i behov av orsaka en årlig förlust på 200,000-250,000
12079: fyra veckoturer under det att Södra V all- mark. Däri inberäknas då icke utgifter
12080: grund och Björkö reda sig med endast för administrationen, utgifter som nu icke
12081: två veckoturer. Redan detta gör en sam- förekomma, men som efter en sammanslag-
12082: manslutning oekoll!omisk. Härtill kommer ning bleve nödvändiga.
12083: att en sammanslagning skulle nödvändig- Från vilken sida man än skärskådar denna
12084: göra anskaffandet av en ny större båt med fråga, torde resultatet bli, att det bästa
12085: plats för omkring 300 passagerare. Detta och effektivaste sättet att ordna trafiken
12086: betyder höga anskaffningskostnader, var- för skärgårdsbefolkningen i Vasatrnkten
12087: jämte de årliga omkostnaderna skulle ökas är att de nuvarande båtlinjerna upprätt-
12088: i mycket hög grad, 'emedan för en sådan hållas, men med stöd från statens sida.
12089: båt erfordras utbildat befäl och maskinister Med hänvisning till det ovan anfönh
12090: med helårslöner samt därtill relativt stor få vi vördsamt anhålla,
12091: besättning.
12092: En båt av den kapacitet, som här nämnts, att Riksdagen måtte i statsförsla-
12093: blir dessutom så djupgående, att den ej get för 1940 under 12 Ht. XI kap.
12094: skulle kunna tmfikera de ifrågavarande 2 mom. upptaga ett anslag av 60,000
12095: farlederna. Vid Björkö kan t. ex. en båt mark såsom understöd för upprätt-
12096: av större djupgående än fyra fot icke hållande av båtlinjerna V asa--
12097: landa. Björköby, Vasa-Södra Vallgrund,
12098: Kort sagt: en sammanslagning av de nu- Vasc~r--Replot.
12099:
12100:
12101: Helsingfors den 13 september 1939.
12102:
12103: Levi Jern. Edvard Baga.
12104: Albin Wickman. Edv. Helenelund.
12105: J. Mangs. Ernst Estlander.
12106: 283
12107:
12108: IV,149.- Rah. al. N:o 137. Suomennos.
12109:
12110:
12111:
12112:
12113: Jern y. m. : J.lläärärahan osoittamisesta laivalinjojen Vaasa
12114: -Björköby, Vaasar---Södm Vallgrund ja Vaasar---Raip-
12115: paluoto ylläpitämiseksi.
12116:
12117:
12118: E d u s kun n a ll e.
12119:
12120: Saaristolaisväestöllämme on monessa suh- Kun valtio nyttemmin niin ,erittäin suu-
12121: teessa epäedullisemmat elämänolot kuin ressa määrin vastaa maantieverkoston yllä-
12122: valtakunnan muilla asukkailla. Ansaitse- pitämisestä ja kun jopa mitättömät kylä-
12123: mismahdollisuudet ovat erittäin rajoitetut. tietkin saavat valtionavustusta, silloin val-
12124: Kalastus, joka on tärkein tulolähde, on tio tuskin voi välttyä jossain määrin hel-
12125: sekä laskematonta että vaivalloista ja vä- pottamasta saaristolaisväestönkin liikenne-
12126: hän tuottavaa. Tämän lisäksi tulee joukko tarpeiden tyydyttämistä.
12127: vaikeuksia, joista mantereen asukkailla tus- Tämän vuoden alussa jättivät eräät
12128: kin on mitään aavistusta. Näistä ovat lii- Bergön, Raippaluodon ja Björköbyn kun-
12129: kenneolot silmäänpistävimmät. Mantereen nissa toimivat yhtymät valtioneuvostolle
12130: väestön päästessä valtion ylläpitämillä teillä anomuksen saada vuotuista avustusta lii-
12131: ja hyvin järjestetyillä autobussilinjoilla kenteen ylläpitämiseksi mainittujen paikka-
12132: mukavasti ja halvalla paikkakunnalta toi- kuntain ja Vaasan välillä. Yhteensä anot-
12133: selle, on saaristolaisväestön pakko käyttää tiin 70,000 markan erittäin vaatimatonta
12134: aar1mma1sen epävarmoja ja vaivalloisia määrää. Valtioneuvosto ei kuitenkaan ole
12135: kulkuteitä ulkona merellä, missä myrsky ja katsonut voivansa myöntyä muuta kuin
12136: pimeys usein saattavat matkat raskaiksi ja yhteen tehdyistä anomuksista. Tulevan
12137: vaarantäytteisiksi. Ne kulkuyhteydet, joita vuoden talousarvioehdotuksessa on siitä
12138: saaristolaisväestön on pakko ylläpitää mui- sivulle 303 merkitty seuraavaa: ,Valtio-
12139: den paikka'kuntain kanssa, käyvätkin talou- neuvostolle tehdyn anomuksen johdosta eh-
12140: dellisesti erittäin rasittaviksi. dotetaan, että laivaliikenteen ylläpitämistä
12141: Vaasan saaristossa on liikennetarve kesä- varten Vaasan kaupungin ja Bergön saa-
12142: kuukausina tyydytetty sillä tavoin, että ristokunnan välillä, mikä yhteys on saa-
12143: eri kunnissa on järjestetty yhtymiä - ristolaisväestön elinkeinon harjoittamiselle
12144: osuuskuntia tai osakeyhtiöitä - jotka ovat ja muistakin syistä välttämätön, myönnet-
12145: hankkineet suurehkoja moottoriveneitä, joi- täisiin avustusta 10,000 mk". Muitten yh-
12146: den avulla jotakuinkin säännöllistä henkilö- tymäin anomukset on hyljät,ty sillä perus-
12147: liikennettä ja tavaran kuljetusta Vaasan teella, ettäJ yritykset olisi yhdistettävä yh-
12148: ja näiden kuntien välillä on voitu yllä- deksi, koska sellainen järjestely valtioneu-
12149: pitää. Tämä on kuitenkin käynyt erittäin voston mielestä tulisi kannattavaksi ja aina-
12150: rasittavaksi köyhälle väestölle, jonka on kin kustannukset tulisivat pienemmiksi.
12151: ollut turvauduttava yksinomaan omaan Liikenteen järjeste:leminen valtioneuvos-
12152: apuun saamatta mitään tukea valtiolta tahi ton ajattelemalla tavalla kohtaa kuitenkin
12153: muulta taholta. miltei voittamattomia vaikeuksia. Liikenne-
12154: 284 IV,149. - Vaasan laivalinjat.
12155:
12156: tarve on erilainen niillä kolmella kylällä, joittavain kolmen linjan yhdistäminen
12157: joita asia koskee, nimittäin Södra Vall- aiheuttaisi niin suuria kustannuksia, ettei
12158: grundin, Raippaluodon kirkonkylän ja saaristolaisväestö voi niitä kantaa. On las-
12159: Björkön kylillä. Raippaluodon kirkonkylä kettava, että noiden kolmen linjan yhdis-
12160: tarvitsee neljä viikkovuoroa, kun taas täminen aiheuttaisi 200,000-250,000 mar-
12161: Södra Vallgrund ja Björkö tulevat toimeen kan vuotuisen tappion. Tähän ei ole
12162: vain kahdella vuorolla. Jo tämä saattaa laskettu hallintokustannuksia, joita nykyi-
12163: yhtymisen epätaloudelliseksi. Tämän lisäksi sin ei ole, mutta jotka yhtymisen tapah-
12164: tulee että yhtyminen tekisi välttämättö- duttua tulisivat välttämättömiksi.
12165: mäksi hankkia uusi, isompi laiva, jossa Miltä puolelta tätä kysymystä tarkastel-
12166: olisi tilaa noin 300 matkustajalle. Tämä taneenkin, niin tuloksena lienee, että par-
12167: tietää korkeita hankintakustannuksia, minkä hain ja tehokkain keino Vaasan seudun
12168: lisäksi vuotuiset kustannukset lisääntyisivät saaristolaisväestön liikenteen järjestämiseksi
12169: erittäin suuressa määrin, koska sellaiseen on se, että nykyiset laivalinjat ylläpide-
12170: alukseen vaaditaan koulittua päällystöä ja tään, mutta valtion avustuksella.
12171: koneenkäyttäjiä vuosipalkkoineen sekä sen Ylläesitetyn perusteella kunnioittaen eh-
12172: lisäksi verrattain suuri miehistö. dotamme,
12173: Tässä mainitun tekoinen alus tulisi sitä- että Eduskunta vuoden 1940 ta-
12174: paitsi siksi syvälläkäyvä, ettei se voisi lii- lousarvioon 12 Pl. XII l. 2 mom.
12175: kennöidä puheenaolevilla kulkuväylillä. kohdalle ottaisi 60,000 ·markan mää-
12176: Esim. Björkössä ei neljää jalkaa syvem- 1'ärahan Vaasan-Björköbyn, Vaasan
12177: mällä käyvä alus voi laskea laituriin. -Södra V allgrundin ja Vaasan-
12178: Lyhyesti sanoen: nykyisten Raippaluo- Raippaluodon laivalinjain ylläpitä-
12179: don ja Björköbyn kuntiin liikennettä har- miseksi.
12180:
12181: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
12182:
12183: Levi Jern. Edvard Haga.
12184: Albin Wickman. Edv. Helenelund.
12185: J. Mangs. Ernst Estlander.
12186: 285
12187:
12188: IV,150, - Rah. al. N:o 138.
12189:
12190:
12191:
12192:
12193: Lepistö y. m.; Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren sa-
12194: tamaan johtavan laivaväylän syventämiseen.
12195:
12196:
12197: E d u s k u n n a 11 e.
12198:
12199: Eduskunta on hallituksen tekemästä esi- tionavustus oli kustannusten maaraa1n ver-
12200: tyksestä kuluvan vuoden tulo- ja meno- raten varsin vaatimaton, ryhtynyt työn
12201: arviossa myöntänyt 500,000 markan suurui- suorittamiseen.
12202: sen avustuksen Pietarsaaren satamaan joh- Työn loppuun saattaminen myönnetyn
12203: tavan laivaväylän syventämistä varten. valtionavustuksen turvin näyttää kuitenkin
12204: Esityksessä tulo- ja menoarvioksi kuluvalle muodostuvan vaikeaksi kaupungille. Koska
12205: vuodelle mainittiin, että laivaväylän syven- kysymyksessä ei ole vain paikallisen laiva-
12206: tämiskustannusten oli arvioitu nousevan liikenteen ylläpitäminen, vaan väylän per-
12207: 887,224 markkaan, josta määrästä Pietar- kaamisella on, merenkulkuhallituksenkin
12208: saaren kaupungille ehdotettiin myönnettW- asiassa antaman lausunnon mukaisesti, laa-
12209: väksi avustuksena 60% eli alussa mainittu jemmallekin alueelle ulottuva merkitys, on
12210: määrä. Tämä onkin sittemmin suoritettu kohtuullista, että työtä varten myönnetyn
12211: sanotulle kaupungille. valtionavustuksen määrää korotetaan ja
12212: Myöhemmin laaditun, tarkistetun kustan- että avustus lasketaan aikaisemmin hyväk-
12213: nusarvion mukaan nousevat kustannukset sytyn prosenttimäärä111 mukaan kokonais-
12214: puheena olevan työn suorittamisesta huo- kustannuksista. Kun nämä nousevat, kuten
12215: mattavasti korkeammiksi, kuin aikaisemmin ooellä mainittiin, 2,320,000 markkaan, olisi
12216: oli laskettu. Jo tarjouksia työn suoritta- 60% tästä mä1ärästä 1,392,000 markkaa ja
12217: misesta hankittaessa osoittautui, että alin kun tästä vähennetään jo myönnetty avus-
12218: urakkatarjous oli 1,720,000 markkaa. Sitä tus 500,000 markkaa, tarvittaisiin vielä
12219: paitsi on erikseen suoritettava niiden kivien 892,000 markkaa.
12220: poistamisesta väylältä, joita ei voida nostaa Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
12221: ruoppauskoneella, 600,000 markkaa, joten nioittaen,
12222: kustannukset nousevat kaikkiaan 2,320,000
12223: markkaan. Kun väylän perkaaminen on että Eduskanta ottaisi vuoden 1940
12224: välttämätön jo kaupungin teollisuuslaitos- valtion tulo- ja menoarvioon Pietar-
12225: ten ja läheisen maakunnan tarpeeksi yllä- saaren satamaan johtavan laivaväy-
12226: pidetyn laivaliikenteen turvaamiseksi, on län syventämiseen 892,000 markan
12227: kaupunki, vaikkakin sille myönnetty val- suuruisen määrärahan.
12228:
12229: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1939.
12230:
12231: Matti Lepistö. Matti Luoma-aho.
12232: Gunnar Andersson. E. A. Turja.
12233: Edvard Haga. Atos Wirtanen.
12234: Albin Wickman. G. Lindström.
12235: 286
12236:
12237: IV,löt.- Rah. al. N:o 139.
12238:
12239:
12240:
12241:
12242: Määttä y. m.: Miiärämhan osoittamisesta Oulun syväsata-
12243: man raken,tamiseksi.
12244:
12245:
12246: E d u s k u n n a ll e.
12247:
12248: Vitaten niihin perusteluihin, jotka on ajatellen Oulussa ja sen ympäristössä, eh-
12249: esitetty v. 1938 valtiopäiville jätetyssä toi- dotamme kunnioittaen,
12250: vomusaloitteessa N :o 194 (Liitteet I-XII,
12251: sivu 516) ja huomauttamalla lisäksi, että että Eduskunta ottaisi vuoden
12252: aloitteessa esitetty Oulun syväsataman ra- 1940 tulo- ja menoarvioon 8 milj.
12253: kentaminen on erikoisen sopiva varaustoi- markan suuruisen siirtomäärärahan
12254: menpide vaikeampaakin työttömyyskautta Oulun syväsataman rakentamiseksi.
12255:
12256: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
12257:
12258: K. Määttä. S. Salo.
12259: Kusti Arhama. K. A. Lohi.
12260: U. A. Wirranniemi. Eero Nurmesniemi.
12261: 287
12262:
12263: IV,152. - Rah. al. N:o 140.
12264:
12265:
12266:
12267:
12268: Kalliokoski y. m.: 11fäärärahan osoittamisesta tullivm·tioin-
12269: nin jä1'jestämiseksi Himangan satamaan.
12270:
12271:
12272: E d u s k u n n a ll e.
12273:
12274: Kolmen viime vuoden kuluessa on Hi- Himangan sataman liikenteellä on viime
12275: mangan satamaan ollurt järjestettynä tulli- vuosina ollut melkoinen merkitys varsin-
12276: vartiointi niiden kesäkuukausien ajaksi, kin pyöreän puutavaran viennissä. Osoi-
12277: joina laivaliikennettä satamassa on harjoi- tukseksi tästä mainittakoon, että vuonna
12278: tettu. Tämä tullivartiointi on kuitenkin 1937 kävi satamassa laivoja 78 kpl., joiden
12279: tapahtunut sataman omalla kustannuk- yhteinen kantavuus oli 50,243 rek. tonnia.
12280: sella ja on siitä aiheutunut menoja 24,000 Sanottuna vuonna lähetettiin satamasta
12281: markkaa vuodessa. ulkomaille pyöreää puutavaraa yli 150,000
12282: 'rullivartioinnin järjestäminen satamassa m3 ja lisäksi vietiin toisiin kotimaan sata-
12283: on luonnollisesti ollut sataman liikenteelle miin huomattavat määrät erilaista puuta-
12284: suureksi eduksi ja liikennöitsijät ovat ol- varaa. On siis selvä;ä, että laivaajain ja
12285: leet suoritettuun järjestelyyn erittäin tyy- liikenteen etu vaatii tullivartioinnin jatku-
12286: tyväisiä. Katsoen siihen, että liikenne sa- van ylläpitämisen Himangan satamassa ja
12287: tamassa on viime vuosinakin ollut huomat- liikenteen suuruus myöskin edellyttää, että
12288: tavan suuri, ei voida ajatellakaan tullivar- se tapahtuu valtion kustannuksella.
12289: tioinnin lopettamista mainitussa satamassa. Haluamme tässä yhteydessä mainita,
12290: Tuntuisi kuitenkin kohtuulliselta, että val- että Vaasan piirin merenkuluntarkastaja,
12291: tio ottaisi kustantaakseen mainitun tulli- joka on antanut lausuntonsa Himangan sa-
12292: vartioinnin, koska sen kustantaminen tuot- taman tullivartioinnin järjestämistä koske-
12293: taa satamalle huomattavia rasituksia. Esi- vassa asiassa, on pitänyt itsestään selvänä,
12294: merkiksi ensi vuonna on sataman menoihin että tullivartiointi järjestetään ja että se
12295: käytettävä melkoinen osa satamakassan vä- suoritetaan valtion kustannuksella niinkuin
12296: häisistä säästöistä, kun satamassa, jotta yleensä kaikissa vientisatamissamme on
12297: siellä liikennettä voitaisiin menestyksellä asianlaita.
12298: harjoittaa, on välttämättä suoritettava eri- Kun ei ole kohtuullista, että sataman
12299: näisiä korjaustöitä. Tuntuisi sekä oikeu- kunnostamiseksi käytettäisiin muita varoja
12300: den- että kohtuudenmukaiselta mainitun kuin sataman omia tuloja ja koska ne nyky-
12301: tullivartioinnin järjestäminen valtion kus- oloissa, kun tullivartiointi on järjestetty
12302: tannuksella tapahtuvaksi, koska satamassa sataman varoilla tapahtuvaksi, eivät anna
12303: tarvittavien korjaustöiden suorittaminen si- riittäviä mahdollisuuksia tarpeellisten uudis-
12304: ten kävisi paremmin mahdolliseksi ja koska tus- ja korjaustöiden suorittamiseksi sata-
12305: niiden suorittaminen sataman vastaisen massa, niin pidämme välttämättömänä, että
12306: liikenteen kannalta on välttämätön. ensi vuodesta alkaen tullivartiointi Himan-
12307: 288 IV,152. - Himangan satama.
12308:
12309: gan satamassa järjestetään valtion varoilla että Eduskunta vuoden 1940 t,ulo-
12310: tapahtuvaksi ja että sitä varten tulo- ja ja menoarvioon ottaisi 24,000 mar-
12311: menoarviossa osoitetaan tarpeellinen mää- kan suuruisen määrärahan tullivar-
12312: räraha. tioinnin järjestämiseksi Himangan
12313: Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo- satamaan.
12314: tamme kunnioittaen,
12315:
12316: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1939.
12317:
12318:
12319: Viljami Kalliokoski. Matti Lepistö.
12320: Kauno Kleemola.
12321: 289
12322:
12323: IV,153.- Rah. al. N:o 141.
12324:
12325:
12326:
12327:
12328: Salmenoja y. m.: JJ:fäärärahan osoittamisesta Itä-Suomen
12329: satamien jäänsärkijäaluksen rakentamista varten.
12330:
12331:
12332: E d u s k u n n a 11 e.
12333:
12334: Kysymys jäänsärkijän rakentamisesta kaansaa sitä helpotusta, jota nimenomaan
12335: Itä-Suomen satamia varten on jo kauan talviliikenteemme kaipaa. Sen vuoksi ai-
12336: aikaa ollut vireillä. Puuttumatta asian kaisemmin mainittu suunnitelma toisenkin
12337: varhaisempiin vaiheisiin mainitsemme, että jäänsärkijän rakentamisesta olisi saatava
12338: vuonna 1936 silloinen hallitus antaessaan toteutetuksi.
12339: eduskunnalle esityksen määrärahan myön- Teollisuuden ja kaupan piireissä onkin
12340: tämisestä uuden jäänsärkijän hankkimiseksi tähän asiaan usein kiinnitetty huomiota.
12341: m. m. huomautti jäänsärkijäkysymystä har- Eduskuntakin on viime vuoden aikana kä-
12342: kitun kahdessa komiteassa ja oli niissä sitellyt asiaa ed. Venhon aloitteen pohjalla
12343: tultu siihen käsitykseen, että olisi hankit- (vuoden 1938 valtiopäivät, toivomusaloite
12344: tava kaksi uutta jäänsärkijää, toinen pie- 197). Aloitteessa korostetaan Itä-Suomen
12345: nempi, Turun saaristoväylien sekä Pohjan- satamien: Viipurin, Kotkan ja Haminan
12346: lahden satamien aukipitämistä varten, ja tärkeyttä vientisatamina sekä sitä, että
12347: toinen suurempi, jonka tarkoituksena etu- Itä-Suomen vientiteollisuuslaitosten tuo-
12348: päässä olisi metsätaloustuotteiden viennin tanto (paperi-, selluloosa-, puumassa- ja
12349: turvaaminen Suomenlahden (siis Itä-Suo- faneeritehtaat) käsittää noin 70% koko
12350: men) satamista. Kysymyksessäolevassa esi- maan tuotannosta. Ei ole siis ihme, sano-
12351: tyksessä oli myös selostettu molempien taan aloitteessa, että näiden vientituottei-
12352: jäänsä!'kijäin rakennetta ja niiden hintaa. den talviaikaisten kuljetuskustannusten
12353: Ja 'vaikka esityksen ponnessa ehdotettiin- alentaminen kiinnostaa näillä seuduilla laa-
12354: kin vain pienemmän jäänsärkijän raken- jojen kansalaispiirien mieltä. Itäisen Suo-
12355: tamista, voinee 1katsoa esityksen perustelu- menlahden satamat olisikin pidettävä auki
12356: jen kuitenkin sisältäneen periaatteellisen nykyistä suuremman osan vuotta eikä siir-
12357: kannanoton toisenkin jäänsärkijän tarpeel- rettävä jäänsärkijöitä maamme läntisiin
12358: lisuudesta. Esityksen eduskunta hyväksyi satamiin ennenkuin niiden työskentely
12359: ja kysymyksessä ollut jäänsärkijä (,Sisu") idässä tulisi kohtuuttoman vaikeaksi. Li-
12360: on äskettäin valmistunut. säksi huomautettiin aloitteessa, että vien-
12361: Uuden jäänsärkijän valmistumista on timme valtavaan nousuun katsoen jään-
12362: tervehdittävä suurella tyydytyksellä. Sel- särkijöitä on rakennettu riittämättömässä
12363: vä.ä kuitenkin lienee, ettei tällä vielä ole tahdissa. Aloitteessa ehdotettiin hallituk-
12364: ratkaistu kysymystä jäänsärkijälaivas- selle lausuttavaksi toivomus, että toimitet-
12365: tomille tyydyttävään kuntoon saattamisesta. taisiin tutkimus siitä, miten säännöllinen
12366: Kun ottaa huomioon aikaisempien jään- meriliikenne ja rahtaus Itä-Suomen sata-
12367: särkijöittemme vanhuuden, niin on oletet- missa saataisiin aikaan, ja jos maamme ny-
12368: tavissa·, ettei ,Sisun" valmistuminen ai- kyinen jäänsärkijälaivasto osoittautuu riit-
12369:
12370: 37
12371: 290 IV,153. - Jäänsärkijäalus Itä-Suomeen. /
12372:
12373:
12374:
12375: tämättömäksi, ryhdyttäisiin toimenpiteisiin jän rakentamiseksi Itä-Suomen satamia
12376: jäänsärkijän rakentamiseksi Itä-Suomen varten.
12377: satamia varten. Aloi;tteen johdosta anta- Edelläsanotusta käynee selville, mikä
12378: massaan mietinnössä kulkulaitosvaliokunta merkitys Itä-Suomen satamien talviajan
12379: ehdotti, että hallitus ryhtyisi toimenpitei- Hikenteen - ellei sitä vielä saadakaan ym-
12380: siin uuden jäänsärkijäaluksen hankkimi- pärivuotiseksi - pidentämisellä on ja mitä
12381: seksi ja ottaisi harkittavakseen, millä ta- tämän liikenteen parantamiseksi olisi teh-
12382: voin Itä-Suomen talviliikenteen säännölli- tävä. Asian monesti esitettyyn suuntaan-
12383: syys voitaisiin parhaiten turvata. Valio- siis laivaväylien talvikuukausina mahdolli-
12384: kunnan mietinnön eduskunta hyväksyi is- simman kauan aukipitämiseen - kehitty-
12385: tunnossaan maaliskuun 7 päivänä vuonna minen ei tietäisi vain teollisuuden kulje-
12386: 1938. tuskustannusten alenemista ja talvikauden
12387: Viitaten juuri mainittuun eduskunnan rautatieliikenteen helpottu,mista, vaan tuot-
12388: päätökseen sekä aikaisempiin kirjelmiin taisi helpotusta myöskin kolmen satama-
12389: valtioneuvostolle, ovat myöskin Kotkan, kaupungin: Viipurin, Kotkan ja Haminan
12390: Kuopion ja Viipurin kauppakamarit jäl- tal vikuuka usien työmarkkina tilanteeseen,
12391: leen kiinnittäneet asiaan huomiota uudessa joka juuri tänä vuoden aikana on monesti
12392: kirjelmässä, jotka ne ovat lähettäneet val- varsin vaikea ja johtuu tärkeältä osalta
12393: tioneuvostolle 5 päivänä toukokuuta kulu- _mainittujen satamien pitkäaikaisesta sul-
12394: vana vuonna. Kirjelmässä mainitaan, että kemisesta. Mielestämme tämäkin seikka on
12395: Itä-Suomen talviliikennekysymys on viime varteenotettava Itä-Suomen talviliikenteen
12396: vuosina muodostunut hyvin tärkeäksi ja helpottamista pohdittaessa. Tämä pohdinta
12397: olisi sen ratkaisemiseksi lähivuosina ryh- taas tuskin voi päätyä muuhun kuin sii-
12398: dyttävä toimenpiteisiin, vaikka se tietäisi- hen, että Suomenlahden itäiset satamat lo-
12399: kin valtiolle rahallisia uhrauksia. Vertai- pultakin saavat jäänsäl'kijän, jota ne jo
12400: levilla laskelmilla on osoitettu ne haitat, kauan ovat kaivanneet. Sen vuoksi olisi
12401: jotka teollisuudelle koituu viennin ja tuon- ollut toivottavaa, että tarkoitusta varten
12402: nin talviaikaan siirtämisestä useiden kuu- olisi otettu määräraha ensi vuoden tulo- ja
12403: kausien ajaiksi sen luonnollisilta urilta menoarvioon. Kun ei näin kuitenkaan ole
12404: poikkeuksellisille liikenneraiteille. Kysy- tapahtunut ja kun uuden jäänsärkijän ra-
12405: myksenalaista on niinikään - sanotaan kentamistyö olisi saatava alulle jo ensi
12406: kirjelmässä - saavatko valtionrautatiet- vuoden aikana, ehdotamme kunnioittaen,
12407: kään puhdasta tuloa talviliikenteestä, ,jossa
12408: massatavaroiden kuljetusta harjoitetaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
12409: ankaran paineen vallitessa pitkillä mat- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
12410: koilla ja suuren tyhjänäkulun uhalla". kan määrärahan Itä-Suomen sata-
12411: Puheenaolevassa kirjelmässä esitettiin lo- mien Jäänsärkijäaluksen rakenteille
12412: puksi, että valtioneuvosto ottaisi ensi vuo- saamista varten.
12413: den talousarvioon määrärahan jäänsärki-
12414:
12415: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1939.
12416:
12417: P. Salmenoja. Juho Pyy. Jere Juutilainen.
12418: T. A. J anhonen. Juho Kuittinen. Elias Tukia.
12419: Kaapro Moilanen. Elsa riietsäranta. Kaapro Huittinen.
12420: Arno Tuurna. K. Andersson. Armas Paasonen.
12421: Onni Hiltunen. Ville Kupari.
12422: 291
12423:
12424: IV,154,- Rah. al. N:o 142.
12425:
12426:
12427:
12428:
12429: Tukia y. m.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan-Kuoli-
12430: mojärven kanavan rakentamiseen.
12431:
12432:
12433: E d u s k u n n a ll e.
12434:
12435: Useille valtiopäiville on jätetty toivomus- huomattavia summia valtion varoja. Tämä
12436: aloitteita Saimaan ja Kuo:limojärven väli- uusiminen lähenee loppuvaihettaan ja sen
12437: sen kanavan rakentamisesta. V. 1930 toi- jälkeen on kanavan kuljetuskyky monta
12438: mitti Viipurin piirin insinööri tutkimuk- kertaa suurempi. Olisi täåeätä, että Sai-
12439: sen ja teki kustannusarvion vaihtoehtoi- maan ja Kuolimon välinen kapea kannas.
12440: sesti pienempää ja suurempaa kanavaa var- avattaisiin ja siten saataisiin huomattava
12441: ten. Sen jälkeen ei ole ryhdytty asiassa imusuoni Saimaan kanavaliikenteen vilkas-
12442: mihinkään toimenpiteisiin. Mainitun ka- tuttamiseksi.
12443: navan pituus olisi ainoastaan 360 metriä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12444: joten sen rakentamiseen tarvittaisiin verra-
12445: ten vähän varoja. Se avaisi kuitenkin suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
12446: ret mahdollisuudet laajan Kuolimojärven tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
12447: ympäristön puutavarankuljetukselle Sai- kan määräraha11r Saimaan ja Kuoli-
12448: maalle ja edelleen teollisuusalueille. Sai- mojärven välisdn kanavan rakenta-
12449: maan kanavan uusimiseen on jo käytetty mista varten.
12450:
12451: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1939.
12452:
12453: Elias Tukia. Antti Kemppi.
12454: Anton Suurkonka. Jere Juutilainen.
12455: K. Kallio.
12456: 292
12457:
12458: IV,155.- Rah. al. N:o 143.
12459:
12460:
12461:
12462:
12463: Heljas y. m.: Määrärahan osoittamisesta I isveden-Hauki-
12464: veden kanavan rakentamiseen.
12465:
12466:
12467: E d u s k u n n a 11 e.
12468:
12469: Iisveden-Haukiveden kanavahanke juon- hyödyttämään täydellä tehollaan maanvil-
12470: taa alkunsa jo edellisen vuosisadan aJ<lm- jelystä, kauppaa, teollisuutta y. m. elinkei-
12471: puoliskolta. Kun ryhdyttiin valmisteleviin noja.
12472: toimenpiteisiin Saimaan yhdistämiseksi lm- Senaatin määräyksestä Iisveden-Hauki-
12473: navalla mereen, niin silloin syntyneistä veden kanavareitti teknillisesti ja taloudel-
12474: laajoista asiakirjoista käy ilmi, että tut- lisesti tutkittiin. Nämä tutkimustyöt tie-
12475: kittaessa uuden vesitien laajenemismahdolli- ja vesirakennushallitus sai valmiiksi v. 1919
12476: suuksia otettiin m. m. huomioon nyt kysy- ja samassa jätti hallitukselle ehdotuksensa
12477: myksessä oleva Päijänteen vesistöön suun- kanavan rakentamisesta. Ehdotuksen mu-
12478: tautuva haara. Asiasta tällöin lausutut kaan olisi kanava tullut maksamaan 160
12479: ajatukset vaativat vielä aikaa viime vuosi- milj. markkaa. Mutta kun huomattiin, että
12480: sadan loppupuoliskolle, ennenkuin niitä eräitä1 järviä laskemalla tulisi kanava pal-
12481: ryhdyttiin toteuttamaan. Silloin näet ra- jon halvemmaksi, toimitti mainittu hallitus
12482: kennettiin mainitulla Päijänteen vesistöön sen mukaisen uuden tutkimuksen puheena
12483: suuntautuvalla haaralla Säviän ja Kutta- olevalla kanavareitillä, jonka mukaan ka-
12484: kosken kanavat ja tämän vuosisadan en- navan kustannusarvio on 128 milj. ma11kkaa.
12485: simäisellä neljänneksellä Kolun, Keiteleen- Kun järvien laskusta valtiolle saavutettava
12486: Konneveden-Iisveden kanavat. etu oli nä1inkin huomattavan suuri sekä li-
12487: Puheenaolevasta haarasta on vielä toteut- säksi antaisi se järvien rantamaiden omis-
12488: tamatta reitin tärkein Iisveden-Haukive- tajille' suuret alat lisämaata, joka nyt on
12489: den kanava, jonka toteuttamista kiirehti- arvioitu 1,620 ha, ja siitä lisämaasta aiheu-
12490: mään on nyt ryhtynyt Suonenjoella viime tunut etu maataloudelle 5 milj. markaksi,
12491: marraskuun 25 päivänä pidetty kuntain niin ryhtyi tie- ja vesirakennushallitus ano-
12492: edustajakokous ja kuntiin sittemmin yhty- maan lupaa saada laskea Kimpanlammin,
12493: tynyt teollisuus: Iisveden Metsä 0/Y, Suonteenselän, Puruved:en, Paasveden, Ku-
12494: Hackman & Co, A. Ahlström 0 /Y, Enso- vanssin ja Sorsaveden pinnat Iisveden ta-
12495: Gutzeit 0 /Y ja A. B. Kaukaan Tehtaat salle Iisveden-Haukiveden kanavaraken-
12496: 0/Y nimiset teollisuusyhtymät, sekä maa- nusten yhteydessä. Lupaa ei kuitenkaan
12497: kunnalliset järjestöt: Pohjois-Savon Maa- katsottu voitavan valtiolle myöntää. Asian
12498: kuntaliitto r. y., Pohjois-Savon Maatalous- edelleen hoitamiseksi perustivat järvien
12499: tuottajain liitto r. y., Keski-Suomen Maa- ,omistajat nyt järvenlaskuyhtiön luvan
12500: kuntaliitto r. y., ja Etelä-Savon Maatalous- hankkimiseksi valtiolle mainittujen järvien
12501: tuottajain liitto r. y. Tämä yhtymä katsoo, laskemiseksi. Laskuluvan hakemisen on val-
12502: että nyt on vihdoinkin tullut aika saattaa tioneuvosto sittemmin julistanut kiireelli-
12503: loppuun tämän vesireitin kanavoiminen, seksi ja siirtänyt sen vesistötoimikunnan
12504: IV,155. - Heljas y. m. 293
12505:
12506: käsiteltäväksi. Mainittakoon, että järvien nön sivulla 7 sanotaan m. m. seuraavaa:
12507: laskuluvan saaminen on ollut yksi kaikkein ,Iisveden, Sorsaveden-Saimaan kanava,
12508: pahimpia haittoja ja siirtänyt kanavahank- rakennettuna Sorsakosken tehtaan sivuitse
12509: keen toteuttamista. Tämä haitta on nyt Varkauden seutuville, tulee epäilemättä jo
12510: poistumassa, vesistötoimikunnalta saatavalla sinänsä olemaan suurimerkityksellinen ja
12511: myönteisellä päätöksellä. saamaan huomattavan liikenteen välittääk-
12512: Myöskin Suomen senaatti asetti kesäkuun seen. Sen päämerkitys tulee kuitenkin ole-
12513: 13 päivänä 1916 toimikunnan, jolle oli maan siinä, että se liittyy jatkona raken-
12514: annettu tehtäväksi tutkia maan kanavaver- teilla olevaan Keiteleen, Konneveden-Iis-
12515: lmn laajenemisen taloudellisia puolia. Tämä veden kanavaan. Viimemainittu kanava,
12516: toimikunta antoi m. m. Iisveden-Hauki- joka tulee yhdistämään' laajat vesialueet
12517: veden kanavahankkeesta lausunnot v. 1919 mukavilla väylillä toisiinsa, näyttää: täy-
12518: ja 1920 (siis sen ensimmäisen 160 milj. dennyksekseen vaativan, että Iisvesi yhdis-
12519: markkaa maksavan suunnitelman aikana) tetään kanavalla Suonteenselän ja Sorsa-
12520: ja on niissä Iisveden-Haukiveden reitin veden kautta Saimaaseen. Vasta silloin
12521: kanavakysymyksestä erittäin seikkaperä:iset pääsevät Keiteleen, Konneveden, Pielaveden
12522: ja tarkat tiedot, joissa puolletaan sen ra- ja Rautalammin laajat vesistöt meren yh-
12523: kentamista sitä suuremmalla syyllä, kun sil- teyteen."
12524: loin jo oli ryhdytty Keiteleen-Konneveden Tie- ja vesirakennushallitus taas puoles-
12525: -Iisveden kanavain rakentamiseen. Maini- taan eräässä lausunnossaan kulkulaitosten
12526: tun toimikunnan jäsenten mielestä näytti ja yleisten töiden ministeriölle 1929 kos-
12527: tämän rakennusyrityksen toteuttaminen kettelee Iisveden-Haukiveden kanavakysy-
12528: vaativan, että Iisvesi yhdistettäisiin kana- mystä, yhtyen siinä edellämainitsemaamme
12529: valla Suonteenselän kautta Saimaaseen. toimikunnan ja kulkulaitoskomitean kan-
12530: Vasta silloin pääsisivät Keiteleen, Konne- taan Iausuen lopuksi m. m. seuraavaa: , Tie-
12531: veden, Pielaveden ja Rautalammin laajat ja vesirakennushallitus saa kaikin puolin
12532: vesistöt meren yhteyteen ja jo suoritettu kannattaa tämän kanavan rakentamista
12533: työ saavuttaisi täyden merkityksensä. Toi- niin selvänä• asiana, ettei sille uutta käsit-
12534: mikunnan jäsenet eivät epäile väåttää, että telyä tarvita". Samalla tie- ja vesirakennus-
12535: se kanava, joka rakennetaan Iisvedeltä Suon- hallitus asettaa tä.män kanavan rakentami-
12536: teenselän kautta Sorsakosken tehtaan si- sen ensi tilalle rakennettavien kanavien jou-
12537: vutse Varkauden seutuville jo sinänsä tulee kossa. Edelleen sama virasto lausunnossaan
12538: olemaan taloudellisesti suurimerkitykselli- 1930 kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
12539: nen, mutta varmaan tulee sen päämerkitys nisteriölle varatyökysymyksen yhteydessä
12540: kuitenkin olemaan siinä, että se yhdistää puolustaa voimakkaasti rakennustöiden
12541: mainitut suuret sisävedet mereen, saattaa aloittamista ehdottaen vielä 2 miljoonan
12542: ne mahdollisuudet, joita vesistöjen ran- markan määrärahaakin tarkoitukseen.
12543: noilla ja läheisyydessä olevilla alueilla on, Iisveden-Haukiveden kanavan vaikutus-
12544: täysiin oikeuksiinsa ja voi saada ne hyödyt- piiri tulisi olemaan laaja ja kuuluisivat
12545: tämään koko maan kansantaloutta sekä siihen 25/11 1938 Suonenjoella pidetyn
12546: edistämään sen hyvinvointia. kuntain edustajakokouksen päätöksen mu-
12547: Samoin valtioneuvoston asettaman kulku- kan Jäppilä, Karttula, Kannonkoski, Kei~
12548: laitoskomitean vuonna 1923 valmistuneessa tele, Konnevesi, Konginkangas, Pielavesi,
12549: mietinnössä N: o 10 asetetaan kysymyksessä Pihtipudas, Rauta:lampi, Leppävirta, Suo-
12550: oleva kanava aivan ensi tilalle rakennetta- nenjoki, Sumiainen, Tervo, Vesanto, Viita-
12551: vien kanavien joukossa. Mainitun mietin- saari ja Äänekosken maalaiskunnat sekä
12552: 294 IV,15 5. - Iisveden-Haukiveden kanava.
12553:
12554: Suolahden, Varkauden ja Äänekosken kaup- joiden raami-, särmäys- y. m. koneiden luku
12555: palat. Näiden 19 kunnan yhteinen pinta- nousee satoihin, 2 puuhiomoa, 2 paperi-
12556: ala Suomenmaa nimisen teoksen mukaan tehdasta, selluloosatehdas, 19 sähkölaitosta,
12557: on ilman vesiäJ 903,040 ha, siitä peltoa 2 voima-asemaa, 2 faneeritehdasta, 5 puu-
12558: 50,540 ha, hakamaita 34,872 ha, luonnon- seppätehdasta, 4 tervatehdasta, tärpättiteh-
12559: niittyjä 21,437 ha ja varsinaisia metsämaita das, 9 tiilitehdasta, 5 konepajaa, 2 valimoa,
12560: 796,076 ha. Prof. Yrjö Ilvessalon tutki- laivaveistämö, hienotaetehdas, 650 jauho-
12561: musten mukaan on metsän vuotuinen lisä- myllyä, 26 osuusmeijeriä. Kuten ylläole-
12562: kasvu näillä seuduin keskimäärin 4.52 m3 vasta katsauksesta voi päättää on puheena-
12563: hehtaaria kohden. Tämän mukaan laskien oleva teollisuus maamme oloihin katsoen ke-
12564: tekee koko n1:etsä-alueen vuotuinen tuotto hittynyt suuremmoiseksi. Osoittaaksemme
12565: 3,616,000 m3. Kanavarakennussuunnitelma sen merkitystä Suomen talouselämälle mai-
12566: toteutettuna kohottaisi koko kanavan vaiku- nittakoon, että sen vuotuinen tuotanto voi
12567: tuspiirissä puutavaran hintoja kuljetuskus- kohota 50,000 standerttiin sahattua puu-
12568: tannuksien alenemisella. Sillä verrattuna tavaraa, 30 miljoonaan kiloon selluloosaa,
12569: rautatie- ja maantieli~kenteeseen on vesitie- 46,5 miljoonaan kiloon paperia, edustaen
12570: liikenteellä se etu, et,tä se vaatii pienemmän sanomalehtipaperissa 24% koko maan vien-
12571: kuljetusvoiman ja että puutavaraa voidaan nistä, 18,600 m3 faneeria, 3.5 miljoonaa
12572: siinä kuljettaa myöskin uittamalla. Näistä kpl. tiiliä, ja 1.5 milj. grossia rihmarullia
12573: syistä onkin vesiliikenteen kuljetuskustan- j. n. e. Puheena olevan teollisuuden vuotui-
12574: nus alempi kuten asiantuntija nimimerkki sen tuotannon arvo kohoaa jo satoihin mil-
12575: M. M. tietosanakirjan 4 osan sivulla 193 jooniin markkoihin. Näin suurelle ja moni-
12576: kirjoittaa: , Kanavaliikenteen rahtimaksut puoliselle teolisuustoiminnalle olisi kanavan
12577: ovat aina 70-75 % alhaisemmat kuin rau- huokeammista kuljetuskustannuksista koi-
12578: tateiden". Tämän edun y. m. edun olemme tuva etu suuri ja arvioitava ainakin 10 mil-
12579: arvioineet 18 markaksi puukuutiometriä joonaksi markaksi vuosittain.
12580: kohden. Tällä kerrottuna edellämainitse- Puheenaolevan kanavan rakentaminen te-
12581: mamme vuotuinen lisäkasvun mää.rä saa- kisi vielä vientiteollisuudellemme mahdolli-
12582: daan 65,088,000 markkaa, mikä olisi kat- seksi myydä tuottamansa tavara vapaana
12583: sottava vuosittain puutavaran hintojen nou- maailman markkinoille vievien alusten vie-
12584: susta kanavan tuottamaksi hyödyksi. ressä ja kun syväsatama saadaan lähivuo-
12585: Myöskin on muistettava, että puutavaran sina Varkauteen, juuri kysymyksessä olevan
12586: lisääntyvä menekki ja kohoavat hinnat te- vesitien alapäähän, olisi sitten tavara va-
12587: kevät parannetun metsänhoidon kannatta- paana Varkaudessa merialuksen vieressä.
12588: vaksi ja lisäävät sitä tietä tämän alueen Tämäkin etu olisi suureromoinen kun jäisi
12589: puuvarastoja. Metsien puuvarastojen li- pois tavaran monikertainen käsittely, rauta-
12590: säämiseen onkin puheenaolevalla alueella tierahti merisatamaan, joka täältä esim.
12591: vielä paljon mahdollisuuksia, sillä on las- Kotkaan lähentelee 200 markkaa stander-
12592: kettu, että kun Iisveden-Haukiveden ka- tille ja merisataman varastoalueesta, varas-
12593: navan vaikutusalueen metsä<t tulevat järki- toimisesta y. m. aiheutuvat menot.
12594: peräisesti hoidetuiksi kohottaa se metsien Vaikka Iisveden-Haukiveden kanavara-
12595: lisäkasvua n. 25 %:lla eli 914,000 m3:lla kennukset, kuten olemme jo maininneet,
12596: vuotta kohden. tulisivat maksamaan 128 miljoonaa mark-
12597: Puheenaolevalle alueelle on syntynyt huo- kaa, on se sittenkin kannattava yritys lm-
12598: mattavan suuri teollisuus. Suomenmaa ni- ten taloudellinen tutkimus on sen todennut.
12599: misen teoksen mukaan on alueella 48 sahaa, Tähän kannattavaisuuteen on tie- ja vesira-
12600: IV,l55. - Heljas y. m. 295
12601:
12602: kenuusihallitus nojautunut pyrkiessään to- syistä huomattavasti lisäisi, sillä me sai-
12603: t·euttamaan kanavasuunnite'lmaansa. - Ka- simme tuontitavaramme halvemmalla ja
12604: navahanke toteutettuna tulisi valtiotakin vientitavaroistamme paremmat hinnat.
12605: hyödyttämään monella tavalla. M. m. met- Kun luo silmäyksen karttaan niin huo-
12606: sien hintojen noususta pääsisi valtio osal- maa, että Iisveden-Haukiveden rakennet-
12607: liseksi. Kanavan vaikutuspiirissä on nimit- tavaksi anottu kanava tulisi olemaan arvo-
12608: täin kruununmetsiä Suomenmaa-nimisen kas lisä maamme vesiliikenteelle. Se yh-
12609: teoksen mukaan 49,955 ha 20 a ja kruunun distäisi Keski-Suomen Savoon, Karjalaan
12610: virkataloja 10. Viimeksi mainittujen yh- ja Saimaan kanavan kautta avomereen ja
12611: teinen pinta-ala on 5,141 ha 26 a. Laskien päinvastoin. Tätmä uusi vesitiehanke tietää
12612: kruunun omistamien metsien vuotuisen li- noin 150,000 ha laajan, kymmenien suu-
12613: säJkasvun ja kanavan vaikutuksesta aiheu- rien järvien, joiden rantaviiva on kolmatta-
12614: tuvan metsien hintojen nousun edellä mai- tuhatta km., tarjoaman kulkuyhteysmahdol-
12615: nittujen perusteiden mukaan tulisi valtio lisuuden hyvä:ksikäyttämistä. Sen liiken-
12616: siitä hyötymään 4.5 miljoonaa markkaa vuo- teellinen ja taloudellinen merkitys tulisi
12617: dessa. olemaan varmasti suuri, kehittyvän liike-
12618: Tämän lisäksi puheena oleva uusi vesi- elämämme palvelu'ks·essa.
12619: tie hyödyttäisi valtiota siten, että se toisi Kanavahankkeen pikainen toteuttaminen
12620: parempia mahdollisuuksia asutustoiminnan on nyt tullut erittäin ajankohtaiseksi juuri
12621: onnistumiselle valtion mailla. Näistä' asu- alkaneen sodan johdosta. Sota on jo aiheut-
12622: tustoimintaa edistiivistä seikoista olisivat tanut erittäin vakavaa työttömyyttä lähinnä'
12623: tärkeimmät ne uudet liikenne-edut, jotka Varkauden kauppalassa ja Suonenjoella.
12624: rakennettava kanava saisi aikaan. Kun Muissakin tämän alueen kunnissa osoittaa
12625: ajattelee, että valtion tuhansien hehtaarien työttömyys suurta nousua. Koska on to-
12626: suuruisten viljelyskelpoisten maiden asutus dennäköistä, ettei kyseessä oleva työttömyys
12627: tulisi kanavan vaikutuksesta helpommaksi, ole vain tilapäistä luonteeltaan, vaan tulee
12628: huomaa pian, että kanavan rakentaminen jatkumaan koko sodan ajan, olisi tärkeätä
12629: Dlisi osaltaan edistämässä väestölisäyksemme saada tälle alueelle sellainen työmaa, johon
12630: ja irtolaisväestömme sijoitusta. voitaisiin sijoittaa jatkuvasti säännölliseen
12631: Myöskin lisäverotuloja aiheuttaisi raken- työhön runsaasti työvoimaa.
12632: nettava 'kanava valtiolle elintason nousemi- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
12633: sen ja veronmaksukyvyn kohoamisen joh- nioittaen,
12634: dosta. Jo nykyisin saa valtio tällä alueella
12635: kymmeniä miljoonia markkoja välillisten jo että Eduskunta vuoden 1940 tulo-
12636: suoranaisten verojen muodossa. Esim. tulo- ja menoarvioon ottaisi 5,000,000 mar-
12637: ja omaisuusvero on pyörein luvuin 15 mil- kan määrärahan I isveden-Haukive-
12638: joonaa markkaa vuodessa, joita veroja den kanavatöiden aloittamista varten.
12639: kanavahanke toteutettuna edellämainituista
12640:
12641: Helsingissä syyskuun 6 p: nä 1939.
12642:
12643: Lennart Heljas. V. H. Kämäräinen.
12644: Heikki Soininen. Onni Mäkeläinen.
12645: Kalle Kämäräinen. T. N. Vilhula.
12646: Mikko Hurtta. Tilda Löthman-Koponen.
12647: Onni Hiltunen. Antti J. Rantamaa.
12648: Aino Luostarinen.
12649: 296
12650:
12651: IV,156.- Rah. al. N:o 144.
12652:
12653:
12654:
12655: A. Halonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalastussata-
12656: man rakentamiseksi Laatokan Rasisaareen.
12657:
12658:
12659: E d u s k u n n a 11 e.
12660:
12661: Rasisaari eli Vossinoi on Laatokan Tilaston mukaan oli silloin kalanpyydyk-
12662: kalastuksen tukikohtana tärkein kaikkiin siin kiinnitetyn pääoman arvo 3,030,000
12663: muihin ulkosaariin verrattuna ensiksi sen- markkaa. ECatsoen siihen, että kotona kulu-
12664: vuoksi, että se on kaikista kauimpana man- tetut kalamäärät ovat jääneet kokonaan
12665: nermaista ja toiseksi sen vuoksi, että se on edellä esitettyjen tilastonumeroiden ulko-
12666: lähinnä niin sanottuja ulapan matalikon puolelle ja kirjanpidollisten tietojen puut-
12667: rinteitä eli n. s. ,rivejä" ja siellä on ole- teellisuudenkin takia täysin tarkan tilas-
12668: massa sellaisia pyyntivesiä, joissa monen- ton kokoaminen on ollut ylivoimainen teh-
12669: laatuista pyyntiä parhaiten voidaan tästä tävä, on edellä mainitun tilaston antamien
12670: saaresta käsin harjoittaa, kuten lohen ja numeroiden katsottava vastaavan tuskin
12671: nieriän verkkokalastusta sekä kierren iso- puoltakaan Laatokan kalastuksen todelli-
12672: rysäpyyntiä, kuhanpyyntiä, muikunpyyn- sesta tuotosta. Tämä on käynyt selville val-
12673: tiä ja siianpyyntiä, siis kaikkien niiden tion varoilla aloitetun tilaston keräyksen
12674: kalalajien, jotka muodostavat valtaosan johdosta, jonka mukaan kertomusvuoden
12675: Laatokan vuosittaisessa kalatuotannossa ar- kuuden ,ensimmäisen kuukauden saalistilasto
12676: voonsa nähden. Voidaksemme saada edes nousee jo edellä mainittua summaa kor-
12677: jonkunlaisen käsityksen Laatokan kalastuk- keammaksi. Mitä edelämainittuihin Laato-
12678: sen tuotosta ja pyynnin laajuudesta, pyy- kan kalansaalistilastonumeroihin tulee, voi-
12679: dämme kiinnittää huomiota Laatokan kaias- daan jokseenkin varmasti sanoa, että toinen
12680: tajain liiton kalastajaseurojen välityksellä puoli kaikista arvokaloista saadaan ulko-
12681: koottuun tilastoon v. 1933. Mainittu ti- saariston läheisyydestä. Siksi alkaakin jo
12682: lasto on ensimmäinen yhteinen koko Poh- heinäkuun lopusta alkaen saapua Rasisaa-
12683: jois-Laatokkaa valaiseva kalastustilasto. reenkin kaksi- tai kolmimiehisiä venekun-
12684: Liiton sanotun vuoden alussa 19 kalastaja- tia kaikista rannikkopitäjistä. Voidaankin
12685: seuran antamien tietojen mukaan jakaan- laskea, että varsinainen kalastuskausi sano-
12686: tuu kalastuksen tuotto eri kalastustavoissa tulla saarella kestää elokuun alusta helmi-
12687: rahassa laskettuna seuraavasti: kuuhun saakka, jonka välisenä aikana saa-
12688: rella majailee useampia satoja kalastajia.
12689: EColUkklUkalastuksen tuotto 518,850:- Valamon luostari, jolle sanotun saaren
12690: Lohen verkkopyynnin , 1,587,000: - omistus kuuluu, vuokraa 7-8 kalastajain
12691: Muikun verkkopyynnin , 304,000:- tupaa, jotka ovat silloin tupaten täynnä,
12692: Nieriän kalastuksen 182,390:- aina 30-40 miestä kussakin huoneessa.
12693: "
12694: Nuottakalastuksen 1,744,100:- Vaikka kalastajilla täällä asuessaan onkin
12695: Siian verkkopyynnin "
12696: , 603,100:- monta epäkohtaa olemassa, ovat he siitä
12697: Hauen-, mateen- y. m. ka- huolimatta melkein pakoitetut pitämään
12698: last. tuotto . . . . . . . . . . . . 310,460: - tätä saarta tukikohtanaan, lähinnä sen
12699: -----------------
12700: Yht. 5,249,900: - vuoksi, että edullisimmat pyyntipaikat
12701: IV,l56. - Å. Halonen y. m. 297
12702:
12703: ovat sanotun saaren läheisyydessä, ja toi- Tällä rannikolla on viimeistenkin vuo-
12704: seksi pitkän välimatkan kulku manner- sien kuluessa tapahtunut useita haaksirik-
12705: maalle olisi suuri ajanhukka ja polttoaine- koja, joissa noin 10 moottorivenettäikin on
12706: kustannuksetkin tulisivat kalastajille liian tuhoutunut käyttökelvottomaksi. Suurem-
12707: kalliiksi. Ja kaikkein suurin syy saaren pien myrskyjen äkkiä yllättäessä on kalas-
12708: läheisyydessä pysymiselle varsinkin myö- tajain ollut usein pakko jäädä Laatokan
12709: hemmin syksyllä on se, että myrskyt Laa- aavalle ajelehtimaan koko yöksi, sillä sekin
12710: tokalla suolattoman veden vuoksi saattavat on parempi kuin tulla tähän satamaan,
12711: niin nopeasti nousta, että mikäli mahdol- jossa heitä kohtaisi varma tuho. Uhkaroh-
12712: lista on lähimpiin satamapaikkoihin no- keasti ja sankarillisella tavalla ovatkin ka-
12713: peasti pyrittävä, jos mieli pelastua myrs- lastajat tällä saaren rannikolla taistelleet
12714: kyn kourista. usein toisten kalastajatovereittensa hengen
12715: Viittaamme siihen tilastoon, joka edellä pelastamiseksi auttaakseen satamassa mai-
12716: on esitetty Laatokan kalastuksen merki- hin. Nyt kumminkin, niinkuin edellä on
12717: tyksestä, ja huomautamme vielä siitä, mainittu, alhainen veden korkeus uhkaa
12718: että noin 3,000 perhekuntaa Laatokan ran- tehdä tämän kalastajille niin tärkeän tuki-
12719: nikkoasukkaista joko kokonaan tai osittain kohdan aivan kokonaan mahdottomaksi
12720: elää kalastuksen turvin. Edelleen on eri- käyttää, ja aiheuttaisi näin ollen valta-
12721: koisemmin alleviivattava Rasisaaren suurta osalle Laatokan kalastajista arvaamattoman
12722: merkitystä kalastuksen harjoittajille. Tä- vahingon heidän välttämättömän elinkei-
12723: hän viimemainittuun kalastajain tärkeim- nonsa harjoittamisessa. Senvuoksi olisi kii-
12724: pään tukikohtaan sisältyy kumminkin suu- reellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin kalas-
12725: rin epäkohta kalastuksen harjoittajille, tussataman aikaansaamiseksi Laatokalla si-
12726: sillä Rasisaaren ympäristö on kauas ma- jaitsevaan Rasisaareen, joka hanke on jo
12727: talikkoa ja siinä ei ole minkäänlaista ollutkin pitemmän aikaa vireillä ja josta
12728: n. s. luonnon satamaa. Siitä syystä on piirustukset ja kustannusarviokin on ollut
12729: tälle saarelle saapuminen aina, mutta var- sikäli kun olemme saaneet kuulla tie- ja ve-
12730: sinkin syyspimeinä iltoina myrskyn yllät- sirakennushal:lituksessa valmiina jo useam-
12731: täessä ollut näiden monien satojen ka- pia vuosia, joten työn käyntiinpanossa ei
12732: lastajain kauhu. Se on aina ollut pahin alkuvalmistuksiin nähden olisi enää min-
12733: ja epäedullisin ulkosaarten satama. Mutta käänlaisia esteiltä olemassa.
12734: nyt kun Laatokan vedenkorkeus on niin Edellä esittämiimme näkökohtiin viitaten
12735: alhainen, ettei ajan historia sitä tunne, on kunnioittaen ehdotamme,
12736: Rasisaaren rannikko käynyt vielä entises- että Eduskunta ottaisi vuoden
12737: täänkin kelvottomammaksi satamapaikaksi, 1940 tulo- ja menoarvioon 500,000
12738: kun ei pääse aallokossa rantaan edes soutu- markan määrärahan kalastussataman
12739: veneilläkään, puhumattakaan moottorive- rakentamista varten Laatokalla s~
12740: neistä. jaitsevaan Rasisaareen.
12741:
12742: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1939.
12743:
12744: A. Halonen. Matti Pärssinen.
12745: Kaapro Huittinen. Jussi Raatikainen.
12746: Juhani Leppälä. Tauno Saukkonen.
12747: Elias Tukia. Paavo Susitaival.
12748: Antti Kemppi. Matti Pitkänen.
12749: Aapo Inkinen.
12750: 38
12751: 298
12752:
12753: IV,157.- Rah. al. N:o 145.
12754:
12755:
12756:
12757:
12758: Salo y. m.: Määt·ärahan osoittamisesta puhelinjohdon ra-
12759: kentamista varten Puolangan kirkolta Pudasjärvelle ja
12760: Suomussalmen Yli-Näljängälle.
12761:
12762:
12763: E d u s kun n a H e.
12764:
12765: ValtiJOn toimesta on Polhjois-Suomen pu- Taivail:koskelle ole yhteyttä, ~Vaan on pu-
12766: h!elinverlkostoa itsenäisyytemme a.ikana jo helun sinne kulj,ettava Kajaanin, Ristijär-
12767: huomatta~vasti !kehitetty ja t~hennetty. ven, Hyry!lJSalmern ja Suomussalmen
12768: Määrärahojen vuoksi ei tåJssä ,työssä kui- kautta. Jotta nämä puhelinyhteydet jo ensi
12769: tenkaan o1e vielä päästy riittruviin tulok- kesän ai!kana voitaisiin ra.ikentaa ehdotamme
12770: siin, onpa vielä seutuja, joissa rajakkain kunnioittaen,
12771: olevien kuntienkaan välillä ei ole puhelin-
12772: yhteyttä. Tällainen tilanne on vielä llll. m. että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
12773: Puolangan ja Pudasjärven kuntien vä;lillä. talousarvioon 150,000 markan määrä-
12774: Sensijaan <että näiden llmrntien kirkkojen rahan valtion puhelinjohdon raken-
12775: väliä on suoraan vain n. 80 km, on pu- tamista varten Puolangan kirkolta
12776: helujen näiden kesken kierrettåJvä Kajaa- Pudasjärvelle ja Suomussalmen Yli-
12777: nin j!a Oulun kautta n. 330 lka:n. matka. Sa- N äljängälle.
12778: moin ei Puolangasta sen naapuripitäjään
12779:
12780: Helsingissä 8 'Päivänä syyslkuuta 1939.
12781:
12782:
12783: S. Salo. M. 0. Lahtela.
12784: 299
12785:
12786: IV,u;s.- Rah. al. N:o 146.
12787:
12788:
12789:
12790:
12791: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin kihlakun-
12792: nan puhelinverkoston tihentämiseksi.
12793:
12794:
12795: E d u s k u n n a 11 e.
12796:
12797: Raikentrumalla eräitä linjoja itse ja osta- kilometrien pituiset johdot taloista ky-
12798: ma:lla paikaUisen puhelinyhtymän linjat, lien keskuksiin. Puhelin äkillisissä sai-
12799: on valtiolla nykyisin hallussaam Kainuun raustapauksissa, synnytyiksissä ja monissa
12800: harvan puhelinverikoston omistus. Tämän muissa kiireellisissä asioissa on niin välttäl-
12801: verkoston t~hentämiseen ei vielä ole riittä- mätön, ettei siitä suinkaan kukaaJn vo~ne
12802: västi päästy syystä, että ostettujen yks~n olla eri mieltä. Kun va'ltio myöslkin monissa
12803: kertaisten Jinjain ikorjaruminen ja ikaiksois- kunnissa omistaa jopa yli puolet niiden
12804: johtoisiksi muuttaminen on vaatinut aikaa pinta-alasta, olisi valtion omienlkin etujen
12805: ja sarrnall!a varoja. Verkoston harvuudesta vuoksi näiden ,seutujen puhelinyhteyksien
12806: johtuu, että puhelinyhteys kihlakunnan eri parantaJminen tuiki tärlkeätä.
12807: kuntienikirn ikesken on vielä perin vaillinai- Edellä olevan perusteella saamme kun-
12808: nen, rpuhumattrukaan siitä, että !laajojen n:1oittaen ehdottaa,
12809: kuntiern rmonet kymmenet suuret !k:yläit ovat
12810: vielä kokonaan ilman puhelinyhteyttä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1940
12811: vaiikik:a!k:in ilrnnnan !k:eskuiksiin, kirlkonkyliin, talousarvioon 500,000 markan määrä-
12812: tuleekin valtion puhelinjohto. Ilman val- rahan Kajaanin kihlakunnan puhe-
12813: tion tukea eivät !kaukana kirkonikylistä orle- linverkoston tihentämiseksi siten, että
12814: vat kylät ik:yilmrne hanikikimaan puhelinyh- valtion puhelinkeskuksista rakennet-
12815: teyttä itselleen, lk:yläSitä kirkolle kun eräissä taisiin johdot ainakin suurimpiin ky-
12816: tapauksissa saattaa karttua jopa 50 kilo- liin eri kunnissa.
12817: metriä, kun siihen lisäksi tulee monien
12818:
12819: Helsing~ssä 7 1päivänä syysikuuta 1939.
12820:
12821: S. Salo. Kusti Arhama. M. 0. Lahtela.
12822: 300
12823:
12824: IV,Hi9.- Rah. al. N:o 147.
12825:
12826:
12827:
12828:
12829: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta raja-aidan ra-
12830: kentamiseksi valtakunnan rajalle Sallan da Savukosken
12831: kuntien kohdalla.
12832:
12833:
12834: E d u s k u n n a 11 e.
12835:
12836: Suomen ja Venäjän rajana, Sallan: ja voimainen tehtävä ja tulisi se rakentaa
12837: Sruvukoskeru ikuntain ikoil1dalla oleva raja- valtion tomesta. Valtio onlkin Neuvosto-
12838: aita, jonlka poropaliSkunnat ovat aikoinaan Venäjän !kanssa oiliut monia vuosia neuvot-
12839: ralkentaJnee.t ja jatkuvasti kunnossa pitäneet, teluissa raja-aidan ralkentamisesta, mutta
12840: tuottaa por01pa;liskunnine nykyään kohtuut- ei ole saatu aiikaan sellaista sopimusta,
12841: tomia rasituksia. Aidan kunnossapitolkus- jonika mulkaan. molemmat valtalkurnnat ra-
12842: tann'lllksia [isää huomattavan suuressa mää- kentaisivat raja-aidan yht·eisesti vaan on
12843: rässä se, että 'hirvet ja ikaT'hut !kulkiessaan Neuvosto-Venä,jä rakentanut raja-aidan
12844: aidrun y1i ja il:äpi telkevät siihen vuosittain niiUe osi11e rajaa, joista sille its·elleen on
12845: noin 200--400 reiikää, joista sitten porot etua j'a jättänyt mainitut alueetik:in ai!taa:-
12846: mene,vät yli rajan Venäjälle. Aidan jat- matta. Kun asia ei siedä viivytystä pitäisi
12847: kuva tarlkastaminen ja huoLehtiminen siitä, Suomen valtion aidata tämä osa, etteivät
12848: etteivät porot pääsisi 'k:al'lhujen ja hirvien suomalaisten. porot ja muut eläimet pääse
12849: rik.lkomasta a~dasta Ve.näjälQe, tuottaa aidan yli rajan Venäjälle.
12850: korjauskustannusten ohella jatikuv~ lisä- Kun nyt tulee olemaan työt,tömyyttä ra-
12851: menoja. Kun hirvet vuosi vuodelta lisään- jaseudulla ja tämän aidan rakentaminen
12852: tyvät rajaseudulla ja 'kun niillä on sellai- on erikoisen tarpeellinen olisi aitaa alettava
12853: nen tapa, .että ne sylksy;llä menevät Venä- Tlaikentaa.
12854: jän puolelle ja 'keväällä tulevat sieltä ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
12855: kaisin Suomeen, niin lisääntyvät samalla kunnioittaen,
12856: paliskuntien edellä mainitut kustannukset
12857: jatkuvasti. Kun aita, joik:a on: vrunhentunut, että Eduskunta ottaisi vuoden
12858: helposti riJk'koutuu hirvi·en ja lka,:rthujen sen 1940 tulo- ja menoarvioon 500,000
12859: yli ja läpi kulkiessa, oHsi se pitänyt jo markan suuruisen määrärahan raja-
12860: useita vuosia sitten ralrentaa uudestaan. aidan rakentamiseksi valtakunnan
12861: Aidan rakentaminen on lkuitenikin poro- rajalle Sallan ja Savukosken kuntien
12862: paliskunnille ja siis poronomistajille yli- kohdalla.
12863:
12864: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
12865:
12866:
12867: M. 0. Lahtela. Matti Luoma-aho.
12868: Kalle Kämäräinen. Kusti Arhama.
12869: Antti Halonen. Antti Junes.
12870: •• ••
12871:
12872: VALTIOPAIVAT
12873: 1939
12874:
12875:
12876: LIITTEET
12877: VI
12878: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUSALOITTEET
12879:
12880:
12881:
12882: IX1
12883:
12884:
12885:
12886:
12887: HELSINKI 1939
12888: V A:L'TIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12889: Sairaaloita koskevia toivomusaloitteita.
12890: 305
12891:
12892: VI,1. - Toiv. al. N:o 12.
12893:
12894:
12895:
12896:
12897: Virranniemi y. m.: Toimenpiteistä keuhkotautiparantolan
12898: rakentamiseksi Koillis-Pohjanmaalle.
12899:
12900:
12901: E d u s k u n n a ll e.
12902:
12903: lVIonien muiden maakunnallisten kysy- Kuusamo, Posio, Taivalkoski, Pudasjärvi,
12904: mysten ohella on Koillis-Pohjanmaalla as- Sallan itäosat sekä myöskin Suomussalmi.
12905: tunut esille vakavana kysymys keuhko- Koska tässä mainitut kunnat ovat yleensä
12906: taudin ja yleensä tuberkuloosin vastusta- heikossa taloudellisessa asemassa, tulisi pa-
12907: misesta. Keuhkotauti, joka vielä pari rantolahankkeen toteuttaminen kunnille
12908: kolme vuosikymmentä jälkeenpäin oli ylivoimaiseksi. Kun näin on asianlaita,
12909: Koillis-Pohjanmaalla verrattain vähäistä, olisi valtiovallan ryhdyttävä asiaa toteut-
12910: on viime aikoina saanut jo aivan pelotta- tamaan.
12911: van suuren jalansijan. Kun lisäksi ei koko Parantolan kiireellistä rakentamista vaa-
12912: tuolla laajalla alueella ole yhtään paranto- tisi ei ainoastaan keuhkotaudin levenemi-
12913: laa, on potilaiden hoito useimmissa sai- sen estäminen, mutta myöskin se seikka,
12914: raustapauksissa jäänyt kodeissa tapahtu- että parantolan rakennustyöt tulisivat osal-
12915: vaksi. Ja kun yleensäkään ei tätä tautia taan helpottamaan sitä vakavaa työttö-
12916: väestön keskuudessa pidetä tarttuvana ja myyttä, joka jo ensi talvikautena tulee ra-
12917: vaarallisena, käy taudin tuhot tästäkin sittamaan koko Koillis-Pohjanmaata, met-
12918: syystä vuosi vuodelta yhä suuremmiksi. sätöiden loppuessa.
12919: Kun lähimmät keuhkotautiparantolat, Päi- Edellä esittämäämme viitaten kunnioit-
12920: värinteen parantola Muhoksella ja Muuro- taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
12921: lan parantola Rovaniemellä, ovat kaukana väksi toivomuksen,
12922: ja niissäkin on tarpeisiin nähden hyvinkin
12923: rajoitetut sairassijat, katsomme olevan ai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12924: noan tarkoituksenmukaisen ratkaisun keuh- toimenpiteisiin keuhkotautiparanto-
12925: kotautiparantolan perustamisen Koillis- lan rakentamiseksi Koillis-Pohjan-
12926: Pohjanmaalle. Varsinaisena alueena paran- maalle.
12927: tolaa varten olisi tällöin otettava huomioon
12928:
12929: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1939.
12930:
12931: U. A. Wirranniemi. K. Määttä.
12932: M. 0. Lahtela. Antti Junes.
12933: Eino Rytinki. K. A. Lohi.
12934:
12935:
12936:
12937:
12938: 39
12939: 306
12940:
12941: VI,2. - Toiv. al. N:o 13.
12942:
12943:
12944:
12945:
12946: Paksujalka y. m.: Määrärahasta kuntien mielisairasosas-
12947: toille avus.tuksiksi hoitokustannuksiin.
12948:
12949:
12950: E d u s k u n n a ll e.
12951:
12952: Kuten tunnettua, saavat maalaiskunnat teen vuoksi rakentamaan kuntiin omiakin
12953: raskaasti tuntea yhä uusiintuvan lainsää- mielisairasosastoja. Näistä onkin johtu-
12954: dännön ja nopeasti !kehittyvän käytännölli- nut, että kuntien yleiset huoltomenot ovat
12955: sen elämän velvoitukset, joissa suurim- viime vuosikymmenien aikana huomatta-
12956: pana osana tulee esiintymään yleinen vasti lisääntyneet. Kun mielisairaiden hoito
12957: kuntien osalle lankeava huolto. Kun kun- pitäisi tunnustaa koko kansan yhteiseksi
12958: tien on muutenkin jo pakko !kantaa vero- asiaksi, niin olisi mielestämme oikeudenmu-
12959: tuksella kunnan jäseniltä huomattavia kaista, että valtio osallistuisi kuntien mieli-
12960: summia yleisen kunnallishallinnon ja kou- sairasosastoilla hoidettavien hoitokustan-
12961: lujen aiheuttamiin menoihin, niin on niit- nuksiin. Sen vuoksi rohkenemmekin esittää
12962: ten rinna11a yleinen huolto pakottanut eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12963: rakentamaan kunna:lliskodit, lastenkodit,
12964: kulkutautisairaalat ja vielä osallistumaan että hallitus varaisi sopivaksi kat-
12965: sen lisäksi piirimielisai:r~aaloiden ja keuhko- somansa määrärahan kuntien mieli-
12966: tautiparantolain rakentamiseen ja hoitoon sairasosastoille avustuksiksi hoito-
12967: sekä piirimielisairaaloiden paikkojen puut- kustannuksiin.
12968:
12969: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
12970:
12971: Juho Paksujalka. Antti Halonen.
12972: Matti Miikki. Tauno Saukkonen.
12973: .A.apo Inkinen. Matti Pärssinen.
12974: 307
12975:
12976: VI,s. -- Toiv. al. N: o 14.
12977:
12978:
12979:
12980:
12981: Simonen y. m.: Toimenpiteistä aluesairaalan aikaansaami-
12982: seksi Ylivieskaan.
12983:
12984:
12985: E d u s k u n n a ll e.
12986:
12987: Sairashoidolliset oLosuhteet Kalajokilaak- teitu sanomalehdissä ja onpa asia ollut
12988: sossa ja yleensä Keski-Pohjanmaalla ovat esillä myöskin kuntien virallisissa elimissä.
12989: siksi puutteelliset, että pikaisiin toimen- Niinpä esim. Yliviesk•an kunnanvaltuustossa
12990: piteisiin niiden korjaamiseksi olisi ryhdyt- on asiasta neuvoteltu, mutta kun alueen
12991: tävä. Niinpä on alueella olemassa useita kunnat ovat siksi heikkovaraisia ja niiden
12992: sellaisia kuntia, joissa ei ole saatavissa taloudet monilla muilla tehtävillä niin
12993: minkäänlaista pätevää sairashoitoa, vaan on kuormitettuja, ·että asian ratkaiseminen
12994: sitä saadakseen matkustettava useiden kym- esim. lmntain yhtymän muodossa, jota
12995: menien jopa yli sadankin kilometrin mat- muotoa on lähinnä ajateltu, ei voine tulla
12996: kat. Kun laajemmat valtion sairaalat kysymykseen, ovat valtion toimenpiteet laa-
12997: sijaitsevat Oulussa ja Seinäjoella, joihin jemman aluesairaalan perustamiseksi
12998: paikkoil1in on tavattoman pitkät ja usein alueelle välttämättömät. Jos valtion toi-
12999: varsin vaikeatkin matka,t ja kun niihin mesta saataisii..11 sairaala esim. Ylivieskaan,
13000: muutamiin kunnallisiin sairaaloihin, joita jota paikkaa rautateitten yhtymäkohtana ja
13001: alueella on, on usein tilanahtauden takia muutoinkin keskeisimpänä paikkana alueella
13002: mellmin mahdoton sairaita sijoittaa ja kun pitäisimme tarkoitukseen soveliaimpana,
13003: niissä ei lisäksi ole saatavissa laajempiin ratkaistaisiin sillä sairaalakysymys ·ei vain
13004: sairaaloihin rinnastettavaa pätevää sai- Kalajokilll!akson kohdalta, vaan voitaisiin
13005: raalahoitoa jo yksin teknillisten y. m. hoito- silloin sen vaikutusalueeksi laskea myöskin
13006: ja tutkimusvälineitten puutteenkin takia, Pyhäjokilaakson ja Lestijokilaakson kun-
13007: muodostuu pätevän sairashoidon hankkimi- nat. Vieläpä niinkin •etäältä sisämaasta
13008: nen siksi kalliiksi, että laajojen vähempi- kuin Pihtiputaalta, Haapajärven-Suolah-
13009: ja vähävaraisten piirien on siitä kokonaan den rataa käyttäen, muodostuisi kaikkein
13010: luovuttava.. Vakavammissa ja ennenkaikkea lyhin sairaankuljetusmatka juuri Ylivies-
13011: pikaista hoitoa vaativissa tapauksissa käy- kaan. Tällä alueella sijaitsee 21 kuntaa,
13012: kin usein niin, että kun tuota hoitoa mo- joiden yhteinen asukasJuku on noin 114,000,
13013: nien edellämainituistakin syistä johtuvien joten kysymyksessä on varsin laaja ja väki-
13014: vaikeuksien jälkeen vihdoin saadaan on se rikas alue. Ne kunnalliset sairaalat, joita
13015: jo liian myöhäistä. Tämä epäkohta tunne- alueella on, voisivat tämänkin jälkeen
13016: taan myöskin alueella olevien kuntien sai- toimia, kuten asiallisesti tähänkin asti, s·ai-
13017: rashuollossa varsin kipeästi. raiden vastaanotto-, synnytys- ja lievimmin
13018: EdeUämainitun puutteen poistamisesta sairastuneitten hoitolaitoiksina.
13019: on alueella paljon keskusteltu, siitä kirjoi- Edelläolevaan viitaten rohkenemme kun-
13020: 308 Vl,3. - Aluesairaala Ylivieskaan.
13021:
13022: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- toimenpiteisiin laajemman aluesai-
13023: väksi toivomuksen, raalan aikaansaamiseksi Ylivies-
13024: kaan.
13025: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13026:
13027: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
13028:
13029: Heikki Simonen. V. H. Kämäräinen.
13030: A. Turkka. Uuno Raatikainen.
13031: Hjalmar Lindqvist. Matti Lepistö.
13032: Eetu Karjalainen.
13033: •• ••
13034:
13035: VALTIOPAIVAT
13036: 1939
13037:
13038:
13039: LIITTEET
13040: VII
13041: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
13042: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
13043:
13044:
13045:
13046:
13047: HELSINKI 1939
13048: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13049: Kunnallislakeja, köyhäinhoitoa, lainajyvästöjä, merilakia, tielainsää-
13050: däntöä, moottoriajoneuvoja, kirkonkirjoja y. m. koskevia
13051: laki- ja toivomusaloitteita.
13052: 313
13053:
13054: VII,1. - Lak. al. N:o 12.
13055:
13056:
13057:
13058:
13059: Jokinen y. m.: Ehdotus laiksi merilain muuttamisesta.
13060:
13061:
13062: E d u s k u n n a 11 e.
13063:
13064: Kun vuoden 1938 valtiopäivillä hyväk- mer1m1essopimus. On voitu todeta, että
13065: syttiin uusi merilaki, joka astuu voimaan ulkoasiainministeriöitä on jo, vielä nykyi-
13066: tammikuun 1 päivänä 1940, niin on sii- sen merimieslain voimassaollessa, koetettu
13067: hen tullut määräyksiä, jotka epäsuorasti saada romutetun laivan kotiuttamiskulut ja
13068: huonontavat merimiehen tähänastista miehiltä riistää korvaukset työsopimuksen
13069: asemaa. Niinpä esim. lain 7 §, jonka en- yksipuolisesta purkamisesta. Kun nykyinen
13070: simmäisen momentin mukaan ,vahingoit- merilaki kuitenkaan ei tee mahdolliseksi
13071: tunut alus julistettakoon katsastuksessa täHaista keinottelua, on yritys rauennut.
13072: kuntoonpanokelvottomaksi - - myös mil- Mutta jos uusi merilaki olisi ollut voi-
13073: loin alusta ei kannata panna kuntoon", massa, olisi valtio saanut suorittaa yhdessä
13074: huonontaa merimiehen oikeutta ja aiheut- ainoassa tapauksessa kymmeniätuhansia
13075: taa valtiolle kohtuutonta vahinkoa. Meri- markkoja ja merimiehet menettäneet noin
13076: mieslain 41 § :ssä nimittäin säädetään, ·että 50,000 markkaa. Ettei uudella merilailla
13077: ,jos alus meriturman johdosta julistetaan tehtäisi suoranaista keinottelua mahdolli-
13078: kuntoonpanokelvottomaksi, lakkaa meri- seksi, olisi sen 7 § vastaavasti muutettava.
13079: miessopimus olemasta voimassa" ja että jos Suorastaan kohtalokkaaksi merimiehelle
13080: Suomen merimiehen toimi täten lakkaa saattaa muodostua lain 253 § :n määräys,
13081: ulkomaanpaikassa, kotiutetaan hänet Suo- jonka ,riitajutussa suorittaa kantaja (asian-
13082: men valtion kustannuksella. Kun uuden tuntija-) palkkion etukäteen". Lain mu-
13083: merilain mukaan alus voidaan tai on julis- lman on näet merimiesl·ain, merimiehen työ-
13084: tettava kuntoonpanokelvottomaksi, milloin ajasta annetun lain ja merimiesten vuosi-
13085: sitä ei kannata panna kuntoon, niin voi lomalain mukaan käsiteltävissä riitajutuissa
13086: siis merilain nojalla merimiessopimus yksi- noudatettava, mitä merilaissa sanotaan
13087: puolisesti raueta, kunhan vain jonkun huo- laillisesta tuomioistuimesta ja oikeuden-
13088: noon kuntoon ajetun laivan omistaja aja- käynnistä merilakiasioissa. Tämä merkitsee
13089: tuttaa laivansa hiekkamatalikolle, juliste- sitä, että kun sellaiset jutut on käsitel-
13090: taan se lmntoonpanokelvottomaksi, koska tävä raastuvanoikeudessa, joss·a tulee olla
13091: vanhaa laivaa ei kannata panna kuntoon. kaksi meriasiaintuntijaa, on tuomioistui-
13092: Näin tulee tapahtumaan varsinkin silloin, men määräämän asianosaisen suoritettava
13093: kun romuraudan hinta nousee korkeaksi ja asiantuntijain palkkiot. Uudessa meri-
13094: vanhan laivan :vomutus kannattavaksi. laissa, toisin kuin vanhassa, säädetään, e,ttä
13095: Varsinkin sota-aikoina on houkutus tällai- ,riitajutussa suorittaa kantaja palkkion
13096: seen suuri. Ja kun juuri ulkomailla ostel- etukäteen". Kun köyhällä merimiehellä ei
13097: Iaan vanhoja ~aivoja romutettavaksi, voi- ole sellaisia varoja, että voisi etukäteen
13098: daan siis valtiolla kustannuttaa miehistön suorittaa asiantuntijapalkkiot, seuraa
13099: kotiutukset ja ilman korvauksia purkaa uudesta merilaista, että moni merimies
13100:
13101: 40
13102: 314 VII,1. - Merilain muuttaminen.
13103:
13104: saisi tyytyä vääryyteenkin. Tietoisuus täl- tuja merimiehen vastapuoleen. Kun meillä
13105: laisesta asiantilasta suorastaan houkuttelisi vielä ei ole päästy työtuomioistuinten pe-
13106: laivanvarustajia ja laivojen päälliköitä rustamiseen, jossa meriasioita käsiteltäessä
13107: mielivaltaisuuksiin, koska monessa tapauk- merimiehilläkin olisi mahdollisuus saada
13108: sessa ei tarvitsisi pelätä merimiehen vetoa- edustajansa asiantuntijaksi, niin vapautet-
13109: van oikeuteen, joka ei ole merimiehen ta- takoon merimies siitä .erikoisrasituksesta,
13110: loudellisten mahdollisuuksien ulottuvilla. joka hänellä uuden merilain mukaan on,
13111: Mikään muu työntekijäryhmä ei joudu jos tuomioistuimessa hakee itselleen
13112: suorittamaan sellaisia ylimääräisiä kuluja oikeutta. Tämä on sitäkin oikeutetumpi
13113: hakiessaan oikeutta työoloista johtuvissa vaatimus, kun kerran muista jutuista -
13114: riitajutuissa. Oikeuden mukaan olisikin siis laivanvarustajain keskisistä - palkkio
13115: merimies vapautettava kaikissa tapauksissa määrätään yleisistä varoista suoritettavaksi.
13116: asiantuntijapalkkiosta, kun kerran hän Edelläolevan perusteella esitämme,
13117: itse ei kutsu juttuun ketään virallisia
13118: asiantuntijoita, jotka us.ein saattavat olla että Eduskunta hyväksyisi näin
13119: vielä laivanvarustajia ja eduiltaan sidot- kuuluvan lakiehdotuksen:
13120:
13121:
13122:
13123: Laki
13124: merilain muuttamisesta.
13125:
13126: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 9 päivänä 1939 annetun
13127: merilain 7 ja 253 § näin kuuluviksi:
13128:
13129: 7 §. 253 §.
13130: Vahingoittunut alus julistettakoon kat- Ennen kuin asiantuntija ryhtyy toi-
13131: sastuksessa kuntoonpanokelvottomaksi, mil- meensa, on hänen tehtävä sopiva virkavala.
13132: Loin sen kuntoonpano on mahdoton tai, jos Asiantuntija saakoon jokaisesta jutusta
13133: kuntoonpanon täytyisi tapahtua toisella palkkion yleisistä varoista, kuten asetuk-
13134: paikkakunnalla, alusta ei voida sinne kul- sella säädetään.
13135: jettaa.
13136:
13137:
13138:
13139:
13140: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
13141:
13142: Kalle Jokinen. Urho Kulovaara.
13143: Hj. Lindqvist. Ville Kupari.
13144: Kustaa Perho. Alex Hämäläinen.
13145: 315
13146:
13147: VII,2. - Lak. al. N:o 13.
13148:
13149:
13150:
13151:
13152: Kivioja y. m.: Ehdotus laiksi erinäisten kuolleista annetta-
13153: vien luetteloiden lakkauttamisesta.
13154:
13155:
13156: E d u s k u n n a 11 e.
13157:
13158: Nykyään joutuu papisto antamaan luet- nykyään antavat, toiset laiminlyövät ja
13159: telot kuolleista paitsi tilastolliseen päätoi- vain ani harvat tuomarit sitä enää taliet-
13160: mistoon myös tulo- ja omaisuusvero- ja pe- tavat pöytäkirjoihin ja kun sen tarkoitus
13161: rintöverolautakunnille sekä huoltolautakun- jo on saavutettu nykyaikaisten lakien sää-
13162: nalle. Kunink. asetuksella 31/5 1793 ja tämillä luetteloilla, voidaan yhtenäisen käy-
13163: Kunink. kirjeellä 11/7 1806 määrättiin kuol- tännön aikaansaamiseksi tarpeettomina ku-
13164: leiden luettelot annettaviksi tuomarille pe- mota mainittu Kunink. asetus ja Kunink.
13165: runkirjoituksen ja valtiolle menevän veron kirje.
13166: valvomista varten. Kun ei enää kaikissa Tähän nähden ehdotamme,
13167: tuomiokapitulien toimittamissa ohjekir-
13168: JOissa papistolle edes mainita tuoma- että Eduskunta hyväksyisi näin
13169: rille annettavaa luetteloa, toiset papit sen kuuluvan lakiehdotuksen:
13170:
13171:
13172:
13173: Laki-
13174: erinäisten kuolleista annettavien luetteloiden lakkauttamisesta.
13175:
13176: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13177:
13178: 1 §. heinäkuun 11 p: nä 1806 annettu Kunin-
13179: Tällä lailla kumotaan toukokuun 31 p: nä kaallinen kirje kuolleiden ilmoittamisesta
13180: 1793 annettu Kuninkaallinen asetus ja tuomarille.
13181:
13182:
13183: Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1939.
13184:
13185: Vilho H. Kivioja. Kusti Arhama.
13186: Albin Asikainen. S. Salo.
13187: Wäinö Havas. Matti Luoma-aho.
13188: Eero Nurmesniemi. Heikki Soininen.
13189: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
13190: E. M. Tarkkanen. T. A. Jauhonen.
13191: Heikki Niskanen.
13192: 316
13193:
13194: VII,3. - Lak. al. N:o 14.
13195:
13196:
13197:
13198: Janhonen y. m.: Ehdotus laiksi niistä perusteista, joiden
13199: mukaan valtionavustusta kunnan- ja kyläteiden kun-
13200: nossapitoa varten on annettava.
13201:
13202:
13203: E d u s k u n n a ll e.
13204:
13205: Kylä- ja kunnanteitten rakentamisen ja kyläteiden pituus on yli 200 km, jopa lähes
13206: kunnossapidon aiheuttama erikoisrasitus 300 km. Toisissa kunnissa siis valtio pää-
13207: tieosakkaille on kautta maan herättänyt asiassa rakentaa ja pitää tieverkostoa yllä,
13208: yleistä tyytymättömyyttä jo pitemmän toisissa kunnissa taas ovat tieosakkaat itse
13209: aikaa. Tosin vuoden 1937 laki koskeva val- vähäisen valtionavun turvin rakentaneet ja
13210: tionavun perusteita kunnan- ja kyläteiden pitäneet niitä kunnossa. Näin ollen on mie-
13211: kunnossapitoa varten toi vähän lievitystä lestämme oikeuden ja kohtuuden mukaista,
13212: mainittuun rasitukseen, mutta huomioon että valtiovalta koettaa ensi tilassa korjata
13213: ottaen moottoriajoneuvoliikenteen suuren tämän epäkohdan, korottamalla vuotuisen
13214: kasvun kunnan- ja kyläteillä ei mainitun valtionavun kaikkien kunnan- ja kyläteitten
13215: lain puitteissa annettavana avustuksella ole kunnossapitämiseksi. Kun liikenne kunnan-
13216: voitu epäkohtaa korjata. Maassamme on ja kyläteillä vuosi vuodelta on suuresti vil-
13217: tielakikomitean hankkiman tilaston mukaan kastunut ja teitten kunnossapitorasitukset
13218: vuodelta 1936 yli 9,000 km yleistä kulku- tieosakkaille sitä mukaa lisääntyneet, on
13219: yhteyttä välittäviä kunnan- ja kyläteitä ja välttämätöntä, että mainittujen teitten kun-
13220: on näillä teillä linja-autoliikennettä yli nossapitolmstannukset arvioidaan todellisia
13221: 5,000 km:llä. Puutavaran kuljetusta oli kustannuksia vastaaviksi, jotta tieosakkaat
13222: myös yli 15,000 km:llä ja liikenne on tie- saisivat sen avun, mitä lain avulla tahdo-
13223: tysti siitä lähtien talouselämän suuresti ke- taan niille antaa.
13224: hittyessä vielä huomattavasti kasvanut. Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
13225: Huomioon on otettava myös, että kylätei- nioittaen,
13226: den pituus, joka eri kunnissa vaihtelee, on
13227: toisissa alle toisissa yli 50 km ja että että Edtlskunta hyväksyisi seuraa-
13228: maassa on 82 kuntaa, joissa kyläteitä on van lakiehdotuksen:
13229: 100 km sekä suuri joukko kuntia, joissa
13230:
13231:
13232: Laki
13233: niistä perusteista, joiden mukaan valtion avustusta kunnan- ja kyläteiden kunnossa-
13234: pitoa varten on annettava.
13235:
13236: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13237:
13238: 1 §. osoitettujen määrärahojen puitteissa sillä
13239: Kunnan- ja kyläteiden kunnossapitoon tavalla kuin jälempänä säädetään.
13240: myönnetään valtionavustusta sitä varten
13241: VII,3. - Jauhonen y. m. 317
13242:
13243: 2 §. takulkuliikenne on erikoisen suuri sekä
13244: Valtionavustuksen suuruus määrätään kyläteille, joiden osakasten lukumäärä tien
13245: kunnan- ja kyläteiden kunnossapidosta pituuteen verraten on vähäinen, niin myös
13246: aiheutuvien todellisten kustannusten perus- sellaisille kyläteille, joiden osakasten enem-
13247: teella. mistö on vähävaraista, kullekin edellämai-
13248: 3 §. nituilla perusteilla enintään 5 %: lla 2 §: ssä
13249: Perusavustuksena kunnan- ja kyläteille mainituista kustannuksista.
13250: annetaan muualla Suomessa 75% sekä
13251: Pohjois-Suomessa ja Karjalan rajaseudulla 4 §.
13252: 85 % 2 § : ssä mainituista kustannuksista. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
13253: Avustuksen määrää voidaan kuitenkin tamisesta antaa valtioneuvosto.
13254: korottaa kunnan- ja kyläteille, joilla kaut-
13255:
13256:
13257: Helsingissä syyskuun 14 p:nä 1939.
13258:
13259: T. A. Janhonen. Antti Junes.
13260: Viljami Kalliokoski. Anton Suurkonka.
13261: Vihtori Vesterinen. S. Salo.
13262: Antti Kukkonen. L. Heljas.
13263: K. Määttä. Einari Karvetti.
13264: Kalle Kämäräinen. Tilda Löthman-Koponen.
13265: Janne Koivuranta. J. Emil Lampinen.
13266: Eero Nurmesniemi. Kaarlo Mikkola.
13267: E. M. Tarkkanen. Kauno Kleemola.
13268: Antti J. Rantamaa. Heikki Soininen.
13269: Kalle Kirra. Matti Luoma-aho.
13270: Antti Kemppi. Matti Tolppanen.
13271: Kusti Arhama. Juho Paksujalka.
13272: T. N. Vilhula. Matti Pärssinen.
13273: Kaapro Huittinen.
13274: 318
13275:
13276: VII,4. - Hemst. mot. N: o 15.
13277:
13278:
13279:
13280:
13281: östenson m. fl.: Angående sådan ändring av kommunal-
13282: lagarna att skatten för avliden persons inkomst måtte
13283: stå i överenstämmelse med bestämmelserna i lagen om
13284: inkomst- och förmögenhetsskatt.
13285:
13286:
13287: T i ll R i k s d a g e n.
13288:
13289: Enligt 23 § p. 4 i lagen om inkomst- värd lättnad i många fall framstå såsom
13290: och förmögenhetsskatt kan skatt för av- illusoriska. Befrielse från de före döds-
13291: liden . persons inkomst och förmögenhet fallet uppdebiterade kommunala utskyl-
13292: enligt prövning nedsättas eller dödsbo från derna kan i besvärsväg på en del orter
13293: skatt helt och hållet befrias, därest den vinnas men beror i varje fall av de kom-
13294: avlidne efterlämnat änka, oförsörjda barn munala myndigheternas förgottfinnande.
13295: eller andra arvingar, vilka för sin för- Försörjarens död är dock alltid en olycka,
13296: sörjning varit beroende av hans förvärv. som drabbar familjen. Upphörandet av
13297: Därjämte kan finansministeriet enligt 74 §, familjefaderns förvärvsinkomst och de med
13298: om skattskyldig avlidit efter det beskatt- dödsfallet förbundna utgifterna rubba de
13299: ningen verkställts, under enahanda förhål- efterlevandes ekonomiska ställning. Bar-
13300: landen medgiva delvis eller fullständigt nens uppfostringsmöjligheter försvåras,
13301: befrielse från skattens erläggande. Beträf- varjämte trygghetskänslan försvinner, syn-
13302: fande kommunalbeskattningen är däre~ot nerligast så som änkas pensionsmöjlighe-
13303: taxeringsnämnds möjlighet att medgiva ter hos oss äro inskränkta. Av såväl hu-
13304: 1lättnad i dödsboets beskattning enligt 82 § manitära som familjepolitiska skäl vore
13305: 10 p. av förordningen angående kommunal- det därför av synnerlig vikt, att då behov
13306: förvaltning på landet och 55 § 4 p. av för- därtill föreligger, medgiva den efterläm-
13307: ordningen angående kommunalförvaltning nade familjen eller andra arvingar, som
13308: i stad såsom dessa lagrum lyda enligt la- för sin försörjning varit beroende av av-
13309: gen av 21 december 1923, inskränkt till liden persons förvärv, största möjligheter
13310: beviljandet av avdrag på högst trettiotu- till befrielse av skatt för den avlidnes in-
13311: sen mark, om behållningen i boet icke över- komst före dödsfallet. Att så bör ske också
13312: stiger sagda belopp. Något stadgande om vidkommande kommunalbeskattningen har
13313: möjlighet för dödsboet att ernå befrielse även beaktats i regeringens proposition
13314: från de före dödsfallet debiterade kom- N: o 26 till 1938 års ri'ksdag och av stats-
13315: munala utskylderna finnes icke. utskottet vid behandlingen av sagda pro-
13316: De för kommunalbeskattningen gällande position, som emellertid icke kom att slut-
13317: inskränkningarna äro beklagliga, synnerli- behandlas av riksdagen, ävensom av lag-
13318: gast som de faststäUda beloppen med hän- beredningen uti dess förslag av 1934 till
13319: syn tagen till huru förhållandena för- nya skattelagar. Då det emellertid synes
13320: ändrats sedan år 1923 måste anses vara ovisst, när den planerade allmänna skatte-
13321: så låga, att möjligheterna att ernå önsk- reformen kommer att beslutas, vore det
13322: VII,4. - Östenson y. m. 319
13323:
13324: skäl att oberoende därav göra kommunal- gen överlämna proposition om så-
13325: beskattningen i ovan antytt syfte överens- dan ändring av förordningarna av
13326: stämmande med vad som gäller beträf- den 15 juni 1898 angående kommu-
13327: fande inkomst- och förmögenhetsbeskatt- nalförvaltning på landet och den 8
13328: ningen. december 1873 angående kommunal-
13329: På grund av det ovan anförda få vi förvaltning i stad, att de beträf-
13330: vörsamt anhålla, att riksdagen ville besluta fande skatt för avliden persons in-
13331: hemställa, komst måtte stå i överensstämmelse
13332: med bestämmelserna i lagen om tn-
13333: att regeringen måtte till Riksda- komst- och förmögenhetsskatt.
13334:
13335: Helsingfors den 13 september 1939.
13336:
13337: Ebba östenson. Elsa Bonsdorff.
13338: 320
13339:
13340: VII,4. - Toiv. al. N:o 15. Suomennos.
13341:
13342:
13343:
13344:
13345: östenson y. m.: !{unnallislakien muuttamisesta siten, että
13346: kuolleen henkilön tuloa verotettaisiin samojen pM·ustei-
13347: den mukaan kuin tulo- ja omaisuusverolaissa.
13348:
13349:
13350: E d u s k u n n a ll e.
13351:
13352: Tulo- ja omaisuusverolain 23 §: n 4 koh- hamääriä täytyy pitää niin alhaisina, että
13353: dan mukaan voidaan kuolleen henkilön mahdollisuuksia saada helpotusta täytyy
13354: tulon ja omaisuuden veroa harkinnan mu- useissa tapauksissa pitää näennmsma.
13355: kaan alentaa tai kuolinpesä kokonaan va- Valitustietä voidaan ·eräillä paikkakunnilla
13356: pauttaa verosta, jos vainaja on jättänyt saada vapautus ennen kuolemantapausta
13357: jälkeensä lesken, turvattomia lapsia tahi määrätyistä kunnallisveroista, mutta se
13358: muita perillisiä, jotka toimeentullakseen riippuu joka tapauksessa kunnallisvi-
13359: ovat olleet riippuvaisia hänen tulostaan. ranomaisten hyvästä tahdosta. Huoltajan
13360: Sen lisäksi voi valtiovarainministeriö 74 § : n kuolema on kuitenkin aina perhettä koh-
13361: mukaan, jos verovelvollinen on kuollut taava onnettomuus. Perheenisän ansiotu-
13362: verolleparran toimittamisen jälkeen, saman- lon lakkaaminen ja kuolemantapaukseen
13363: laisten olosuhteiden vallitessa myöntää liittyvät menot järkyttävät jälkeenjäänei-
13364: osittaisen tai täydellisen vapautuksen veron den taloudellista asema!a. Lasten kasvatus-
13365: suorittamisesta. Mutta mitä sitävastoin mahdollisuudet vaikeutuvat, minkä ohessa
13366: kunnallisveroitukseen tulee on taksoituslau- turvallisuudentunne katoaa, varsinkin kun
13367: takunnan mahdollisuus myöntää kuolin- lesken eläkemahdollisuudet ovat niin rajoi-
13368: pesän verotuksen lieventämistä, maalais- tetut kuin ne meillä ovat. Sekä inhimilli-
13369: kuntain kunnallishallinnosta annetun ase- sistä että perhepoliittisista syistä olisi sen
13370: tuksen 82 §: n 10 kohdan mukaan ja kau- vuoksi erittäin tärkeätä, että tarpeen niin
13371: punkien kunnallishallinnosta annetun ase- vaatiessa myönnettäisiin jälkeenjääneelle
13372: tuksen 55 § :n 4 kohdan mukaan sellaisina perheelle tai muille perillisille, jotka toi-
13373: kuin nämä lainkohdat kuuluvat joulukuun meentullakseen ovat olleet riippuvaisia
13374: 21 päivänä 1923 annetuissa laeissa, supis- kuolleen henkilön tulosta, suurimmat mah-
13375: tettu korkeintaan kolmenkymmenentuhan- dollisuudet vapautua vainajan ennen
13376: nen markan vähennyksen myöntämiseen, kuolemantapausta saaman tulon verosta.
13377: ellei pesän säästö nouse mainittua määrää Hallituksen esityksessä n: o 26 vuoden 1928
13378: suuremmaksi. Mitään säännöstä ei ole kuo- valtiopäiville onkin huomattu, että näin
13379: linpesän mahdollisuudesta saada vapau- tulee tapahtua myöskin kunnallisverotuk-
13380: tusta ennen kuolemantapausta määrätyistä sessa ja valtiovarainvaliokunta oli samaa
13381: kunnallisveroista. mieltä käsitellessään tätä esitystä, jota ei
13382: Kunnallisverotuksen suhteen voimassaole- kuitenkaan ennätetty käsitellä loppuun sa-
13383: vat rajoitukset ovat valitettavia, varsinkin notuilla valtiopäivillä. Samaa mieltä oli
13384: kun, ottaen huomioon miten olot ovat muut- myöskin lainV!almistelukunta vuoden 1934
13385: tuneet vuoden 1923 jälkeen, säädettyjä ra- ehdotuksessaan uusiksi verolaeiksi. Kun
13386: VII,4. - Östenson y. m. 321
13387:
13388: kuitenkin näyttää epävarmalta, milloin esityksen sellaisesta muutoksesta
13389: suunniteltu yleinen verouudistus pääte- maalaiskuntain kunnallishallinnosta
13390: tään, olisi syytä siitä riippumatta saattaa kesäkuun 15 päivänä 1898 annet-
13391: kunnallisverotus ylläviitatussa tarkoituk- tuun asetukseen ja kaupunkien kun-
13392: sessa yhdenmukaiseksi tulo- ja omaisuus- nallishallinnosta joulukuun 8 päi-
13393: verotuksen kanssa. vana 1873 annettuun asetukseen,
13394: Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen että ne kuolleen henkilön tulon vero-
13395: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi- tukseen nähden olisivat yhdenmukai-
13396: vomuksen, set tulo- ja omaisuusverolain sään-
13397: että hallitus antaisi Eduskunnalle nösten kanssa.
13398:
13399: Helsinkissä syyskuun 13 päivänä 1939.
13400:
13401: Ebba östenson. Elsa Bonsdorff.
13402:
13403:
13404:
13405:
13406: 41
13407: 322
13408:
13409: VII,5. - Toiv. al. N:o 16.
13410:
13411:
13412:
13413:
13414: Vesterinen y. m.: Esityksen antamisesta tielainsäädännön
13415: uudistamisesta.
13416:
13417:
13418:
13419:
13420: E d u s k u n n a ll e.
13421:
13422: Kokemus on osoittanut, että voimassa- tönsä valmiiksi ja jättänyt valtioneuvos-
13423: olevassa tielaissa on runsaasti puutteita tolle laatimansa lainmuutosehdotukset, jotka
13424: ja että sen mukainen käytäntö useissa ta- myös on saatettu julkisuuteen.
13425: pauksissa muodostuu kohtuuttomaksi. To- Vaikka kaikki komitean ehdotukset eivät
13426: distuksena tästä on sekin, että eduskun- sellaisenaan olisikaan hyväksyttäviä, on
13427: nassa viime vuosina on tehty runsaasti kuitenkin todettava, että monet niistä ovat
13428: aloitteita tielain eri pykälien muuttami- käyttökelpoisia. Niinpä on komitea edellä
13429: seksi. Näiden aloitteiden käsittelyn yhtey- mainitun tiealueen lunastamista koskevan
13430: dessä on eduskunnassa hyväksytty useita lainkohdan ehdottanut muutettavaksi edus-
13431: toivomuksia muutosten tekemisestä voi- kunnan omaksuman periaatteellisen kannan
13432: massaolevaan tielakiin. mukaisesti. Samoin on komitea tehnyt eh-
13433: Niinpä eduskunta viime vuoden valtio- dotuksen vanhan tien omistusoikeuden
13434: päivillä, käsitellessään lakialoitetta n: o 23 määrittelemisestä sellaisessa tapauksessa,
13435: hyväksyi toivomuksen tielain 93 §:n sel- jolloin tie on siirretty toiseen paikkaan,
13436: laiseksi muuttamiseksi, että maanteiden ra- . mikä tähän asti on ollut lainsäädännölli-
13437: kentamista, levittämistä tai siirtämistä var- sesti järjestämättä. Monet muutkin tielain-
13438: ten tarpeellinen maa-alue olisi lunastettava säädäntömme puutteet tulisivat komitean
13439: valtion, eikä kunnan kustannuksella, ku- ehdotusten toteuttamisen kautta korjatuiksi,
13440: ten nykyisin on asianlaita. Täten edus- tietenkin tekemällä ehdotusten yksityiskoh-
13441: kunta totesi nyt puheenaolevassa suhteessa tiin tarvittavat parannukset.
13442: vallitsevan kohtuuttomuuden ja teki peri- Kun tieolojemme kehittäminen ja tielain-
13443: aatteellisen päätöksen lain muuttamisesta säädäntömme sisältämien kohtuuttomuuk-
13444: oikeudenmukaisuuden vaatimusta vastaa- sien oikaiseminen on eräs lainsäädäntömme
13445: vaksi. tärkeimpiä tehtäviä, olisi eduskunnalle kii-
13446: V aitioneuvosto onkin aikanaan asettanut reellisesti annettava esitys tielainsäädän-
13447: komitean valmistamaan ehdotuksia voi- nön sellaisesta uudistamisesta, että nykyi-
13448: massa olevan tielainsäädännön muuttami- sen lainsäädännön sisältämät kohtuutto-
13449: seksi. Tämä komitea on jo saanut mietin- muudet tulisivat oikaistuiksi.
13450: VII,5. - Vesterinen y. m. 323
13451:
13452: Edellä sanotun perusteella kunnioittaen että hallitus kiireellisesti jättäisi
13453: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi Eduskunnalle esityksen tielainsää-
13454: toivomuksen, däntömme uudistamisesta.
13455:
13456: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
13457:
13458:
13459: Vihtori Vesterinen. T. N. Vilhula.
13460: Viljami Kalliokoski. Antti Junes.
13461: T. A. Janhonen. S. Salo.
13462: Antti Kukkonen. K. Määttä.
13463: Kaapro Huittinen. L. Heljas.
13464: Anton Suurkonka. Kalle Kämäräinen.
13465: Janne Koivuranta. Einari Karvetti.
13466: Tilda Löthman-Koponen. Kauno Kleemola.
13467: Eero Nurmesniemi. Kalle Kirra.
13468: J. Emil Lampinen. Antti Kemppi.
13469: Kaarlo Mikkola. Heikki Soininen.
13470: Antti J. Rantamaa. Matti Tolppanen.
13471: Matti Luoma-aho. Kusti Arhama.
13472: Juho Paksujalka. Matti Pärssinen.
13473: 324
13474:
13475: Vll,G. - Toiv. al. N:o 17.
13476:
13477:
13478: Pohjala y. m.: Toimenpiteistä moottoriajonetwojen ja käyt-
13479: tömoottorin melun ehkäisemiseksi.
13480:
13481: E d u s k u n n a 11 e.
13482:
13483: Moottoreilla varustettujen kulkuneuvojen Kalliota ja tunnelia porattaessa voidaan
13484: aikaansaama melu on jo useana vuonna, moottori sitäpaitsi sulkea ääntäpidättävään
13485: mutta varsinkin viime kesänä aiheuttanut kojuun.
13486: yleisön keskuudessa suurta tyytymättö- Kysymys on vain siitä, että valtiovallan
13487: myyttä. Varsinkin moottoriveneet ja olisi vihdoinkin lujin käsin tartuttava tä-
13488: moottoripyörät ovat olleet valitusten koh- hän jo liian kauan ihmisten terveyttä kal-
13489: teena. Suurta haittaa ja kärsimystä tuot- vanneeseen epäkohtaan ja saatava vrulta:kun-
13490: tavat erinäisillä työmailla urakoitsijain häi- nan alue vapautetuksi moottoriterrorista.
13491: käilemättömästi ja ilman minkäänlaista Sitäpaitsi on tästä koitunut kalastukseen
13492: vaimennusta tai ääntäestäviä laitteita käyt- nähden vahinkoja.
13493: tämät työkoneet. Lähitalojen, jopa lähi- Nykyisissä olosuhteissa polttoaineen
13494: seudunkin asukkaat pakotetaan tarpeetto- saanti jo panee sulkuja tällaiselle moottori-
13495: masti viikko- jopa kuukausimääriä unetto- terrorille, mutta sen vuoksi ei asiaa ole jä-
13496: muuteen, josta saattaa olla hyvinkin kohta- tettävä, vaan järjestettävä se normaalioloja
13497: lokkaat seuraukset asianomaisen moottori- silmälläpitäen.
13498: terrorin uhriksi joutuneen henkilön ter- Ennenkaikkea olisi valtion heti ryhdyt-
13499: veydelle. tävä toimiin, että sen omilla työmailla toi-
13500: Ainoastaan harvoilla paikkakunnilla on mivien uTakoitsijoiden moottorit varuste-
13501: poliisiviranomaisten avustuksella saatu edes taan äänenvaimentajalla ja kyllin tehok-
13502: jotakin helpoitusta asiaan siten, että häi- kaina suojakojuilla niin että ne käyvät
13503: ritsevä moottori on varustettu äänenvai- vaarattamiksi ympäristön asukkaiden ter-
13504: mentajalla tai rakennustyömailla on ura- veydelle.
13505: koitsija pakoitettu rakentamaan ääntä eris- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
13506: tävän kopin moottorin ympärille. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13507: Epäkohta on siksi yleinen, ettei sitä ole
13508: jätettävä pääkaupungin tai jonkun muun että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13509: yksityisen paikkakunnan järjestysmielisen toimenpiteisiin, jotta moottorien
13510: hallinnon ja poliisiviranomaisten varaan, käyttäjät velvoitettaisiin kulkuneu-
13511: vaan olisi asia järjestettävä valtakunnan voissa ja rakennus- ynnä muilla työ-
13512: koko aluetta silmälläpitäen. mailla käytettävien moottorien ai-
13513: Teknillisiä vaikeuksia ei järjestelyn es- heuttaman melun estämiseksi käyt-
13514: teenä ole, sillä onhan jokin aika sitten kek- tämään äänenvaimennus- tai muita
13515: sitty moottorien äänenvaimentaja, joka tehokkaita ääntä eristäviä tai vai-
13516: vielä lisäksi säästää tuntuvasti poltto- mentavia laitteita.
13517: ainettakin.
13518: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
13519:
13520: Kyllikki Pohjala. Väinö Kokko. Jalmari Pilkama.
13521: Aino Malkamäki. Tilda Löthman-Koponen. Elsa Bonsdorff.
13522: Kaisu-Mirjami Rydberg.
13523: 325
13524:
13525: VII,7. - Toiv. al. N: o 18.
13526:
13527:
13528:
13529:
13530: Schildt y. m.: Esityksen antamisesta lainajyväs,töistä ja
13531: siemenrakastoista annetun lain muuttamisesta.
13532:
13533:
13534: E d u s k u n n a ll e.
13535:
13536: Kun hallitus aikanaan antoi esityksen että jyvästön syömäviljavarastosta lainat-
13537: laiksi lainajyvästöistä ja siemenrahastoista, tua viljaa ei saa käyttää siemenviljaksi.
13538: niin oli esityksen tekstissä määräys, että Kyseellisellä asetuksella siis ensiksi koven-
13539: lainajyvästöjen tulee olla samanlaisen val- nettiin lakia, mitä ei voida pitää oikeana
13540: vonnan alaisena kuin sellaiset liikkeet, ja toiseksi annettiin lainajyvästön hoito-
13541: jotka tuovat maahan siemenviljaa ja sitä Ikunnille tehtäviä, joita niid1en on mahdo-
13542: kauppaavat. Käsitellessään asiaa piti edus- ton täyttää. Näin annetun lain ja ase-
13543: kunta kuitenkin lakia liian ankarana ja tuksen noudattaminen vie siihen, että lai-
13544: lainajyvästöjen toimintaa vaikeuttavana ja najyvästöjen toiminta tulee lakkaamaan,
13545: muutti määräyksiä sikäli, että lakitekstin määräysten perusteella kun on mahdotonta
13546: 5 §: ään tuli säädös, joka vain sisälsi sen toimia ilman selvää tappiota. Onhan ym-
13547: , .... että lainajyvästöstä annettava vilja märrettävää, että se vilja, jolla eri lainaa-
13548: on kuivaa, puhdasta ja hyvin itävää ... ". jat velkansa maksavat, on mitä vaihtele-
13549: Tällä ja eräillä muilla pienemmillä muu- vimmanlaatuista. Velan maksuna kertynyt
13550: toksilla varustettuna laki hyväksyttiin vilja ei siis koskaan ole laatupuhdasta kun
13551: eduskunnassa ja vahvistettiin sittemmin vilja lisäksi sekoittuu hinkaloissa. Näin ol-
13552: 14 päivänä huhtikuuta 1934. len ei velan maksuna kertynyt vilja kos-
13553: Kun sitten kesäkuun 29 päivänä 1934 kaan läpäise valtion tarkastuksessa laatu-
13554: säädettiin asetus lainajyvästöistä ja siemen- puhtauden vuoksi oli se sitten mitenkä hy-
13555: rahastoista annetun lain toimeenpanosta, vin itävää ja kuivattua tai rikkaruohon
13556: niin määrättiin asetuksen 4 § :ssä, että sie- siemenistä puhdasta. Tämä vilja on siis
13557: menviljavarastojen tulee olla niiden mää- aina myytävä ja saadaan siitä korkeintaan
13558: räysten alaisia, jotka koskevat siemenviljaa syöttö- tai syömäviljan hinta. Saaduilla
13559: maahan tuovia ja sitä kaupan pitäviä liik- rahoilla ei enää voida ostaa samaa mää-
13560: keitä, toisin sanoen, lainajyvästöt alistet- rää uutta siemenviljaa, sillä tämä on luon-
13561: tiin joulukuun 30 päivänä 1919 annetun nollisesti kalliimpaa hinnaltaan. Näin jat-
13562: asetuksen alaisiksi vastoin eduskunnan tar- kuu kehitys - lainattavan erän aina pie-
13563: koitusta. Kyseeilisessä asetuksessa annetut nentyessä - kunnes käytännöllinen toi-
13564: säädökset ovat ymmärrettävistä syistä hyvin minta itsestään loppuu. Jos siirrytään yk-
13565: ankarat sisältäen m. m. sen, että vilja tulee sinomaan rahamääräisiin velkakirjoihin,
13566: tarkastuttaa valtion tutkimuslaitoksissa ja niin siitä on haittaa juuri niille, joille lai-
13567: jokainen erä tulee varustaa todistuksena, najyvästöstä pitäisi olla tukea, nimittäin
13568: josta ilmenee tutkimuksen tulos. Samoin köyhemmille maanviljelijöille. Viljan lai-
13569: velvoitettiin lainajyvästön hoitokunta ase- nauksen jatkuvasti entisen suuruisena pitä-
13570: tuksen 5 §: n 2 mom. perusteella valvomaan, minen, mahdollisten korkovarojen turvin,
13571: 326 VII,7. - Lainajyvästöt ja siemenrahastot.
13572:
13573: vie tappioihin ja rahojen menetykseen tai kailusta. Lisäksi olisi asetuksesta poistet-
13574: siihen, että jyvästö ei täytä sitä tehtävää, tava 3 §:n 2 kohta, 4 § ja 5 §:n 2 mom.
13575: joka sillä lain 1 § : n mukaan on, siinä Vaikkakin lainajyvästöjärjestelmä on
13576: kun säädetään, että toiminnan tulee tapah- vanhanaikainen, niin ei ole mitään syytä
13577: tua siten, että lainajyvästön oikeudenomis- tehdä sen toimintaa lailla mahdottomaksi.
13578: taja ei saa yrityksestään voittoa. Samoin Makasiineilla on vielä merkitystä useilla
13579: saattaa käydä jos sopimusviljelyksiä käy- syrjäisillä seuduilla ja rintamaillakin niitä
13580: tetään siemenviljan saamiseksi. vielä käytetään. Erikoisesti nyt olisi syytä
13581: Kyseelliseen lakiin tulisi siis saada kor- pitää lainajyvästöjärjestelmää toiminnassa.
13582: jaus ja asetuksen sisältö olisi muutettava sille Edelläolevan nojalla ehdotamme kun-
13583: kannalle, jolla eduskunta lakia säädettäessä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13584: oli. Näin ollen olisi lain 5 §: n 3 momenttiin vomuksen,
13585: saatava sellainen selvennys, että hoitokunta että hallitus valmistaisi ja antaisi
13586: on oikeutettu päättämään, milloin varas- Eduskunnalle esityksen sellaisten
13587: tossa oleva vilja on, huomioonottaen pai- muutosten tekemisestä lakiin laina-
13588: kalliset olot ja vuodentulon, riittävän kui- jyvästöistä ja siemenrakastoista ja
13589: vaa, puhdasta ja hyvin itävää siemenvil- samalla muuttaisi lain täytäntöön-
13590: jaksi lainattavaksi, ja että jyvästöstä lai- panoasetusta niin, että lain ja ase-
13591: n~ttu vilja ei olisi niiden määräysten alai- tuksen käytännössä soveltaminen ei
13592: nen, joita asetuksella annetaan siemenvil- tuottaisi lainajyvästö~7le ja siemen-
13593: jan liikemäisestä kaupasta ja varastotark- rahastoille ylivoimaisia vaikeuksia.
13594:
13595: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
13596:
13597: Yrjö Schildt. Eemil Luukka.
13598: Eero Nurmesniemi. Kalle Kämäräinen.
13599: Kusti Arhama. Aino Luostarinen.
13600: M. 0. Lahtela. Kaapro Huittinen.
13601: U. A. Virranniemi. Heikki Soininen.
13602: Janne Koivuranta. Antti Kukkonen .
13603: • Antti J. Rantamaa. Kalle Kirra.
13604: Viljami Kalliokoski. Kaarlo Mikkola.
13605: E. M. Tarkkanen.
13606: 327
13607:
13608: VII,s. - Toiv. al. N:o 19.
13609:
13610:
13611:
13612:
13613: Rydberg y. m.: Esityksen antamisesta eräiden köyhäin-
13614: hoitoa saaneiden henkilöiden ja heidäm omaistensa va-
13615: pauttamisesta korvausvelvallisuudesta.
13616:
13617:
13618: E d u s k u n n a ll e.
13619:
13620: Keväällä 1934 ja syksyllä 1936 tekivät lastatietojen puuttuessa ei tosin voida esit-
13621: sosialidemokraattiset edustajat aloitteen tää, moneltako henkilöltä tällä hetkellä pe-
13622: sellaisen muutoksen aikaansaamiseksi köy- ritään kuntien kyseessäolevia saatavia ja
13623: häinhoitolakiin, että vähävaraiset, jotka paljonko niitä edelleen on perimättä, mutta
13624: työttömyyden ja riittämättömien palkkojen joka tapauksessa vaikeassa taloudellisessa
13625: vuoksi olivat joutuneet turvautumaan kun- asemassa olevia korvausvelvollisia edelleen
13626: tien avustukseen, vapautettaisiin näin syn- on kylillmeniätuhansia. Huolimatta n. s.
13627: tyneiden velkojen korvausvelvollisuudesta. paremman ajan lisääntyneistä työnsaanti-
13628: Ensinmainittu toivomusaloite jäi lwki- ja ta- mahdollisuuksista useimmat perheet ja yk-
13629: 'lousvaliokuntaan. Syysistuntokaudella 1936 sinäisetkin henkilöt, jotka pulavuosina jou-
13630: tehtyä lakialoitetta valiokunta sitävastoin, tuivat turvautumaan köyhäinhoitoon, eivät
13631: kuultuaan asiantuntijoina toimitusjohtaja vieläkään joitakin poikkeustapauksia lu-
13632: Bruno Sarlinia ja köyhäinhoidon ylitar- kuunottamatta ole saaneet toimeentuloaan
13633: kastaja tri Viljo Hytöstä, asettui puolta- turvatuksi siinä määrin, että köyhäinhoito-
13634: maan, täydentäen aloitteessa esitettyä köy- velan takaisinmaksaminen voisi tapahtua
13635: häinhoitolain 51 § muutosehdotusta siten, aiheuttamatta supistuksia kaikkein välttä-
13636: että myöskin sairaus otettaisiin huomioon mättämissäkin talousmenoissa. Varsin
13637: korvausvelvollisuutta poistavana tekijänä. useista kansalaisista on ollut vastenmie-
13638: Suuri valiokunta ehdotti lakialoitteen kui- listä ja vaikeaa turvautua kunnan avus-
13639: tenkin hylättäväksi, ja eduskunta hyväk- tukseen ennenkuin kaikki yksityiset velan-
13640: syi valiokunnan ehdotuksen lakiehdotuksen saantimahdollisuudet on käytetty ja muu-
13641: hylkäämisestä, lausuen ainoastaan toivo- tettu rahaksi tai pantattu viimeisetkin
13642: muksen, että hallitus kiireellisesti valmis- myytäväksi kelpaavat esineet. Pulakauden
13643: taisi eduskunnalle esityksen sellaisista näin tyhjentämissä kodeissa, joissa useat
13644: muutoksista köyhäinhoitolakiin, että työt- täysikasvuiset perheenjäsenet viimein jou-
13645: tömyyden, alipalkkauksen, sairauden tai tuivat kunnan apua pyytämään, tuntuu
13646: muun niihin verrattavan syyn vuoksi köy- avustuksen takaisinmaksu pienissäkin
13647: häinhoitoon turvautunut avunsaaja vapau- erissä kohtuuttomalta ja pitää toimeentu-
13648: tetaan korvausvei vollisuudesta. lon jatkuvasti niin heikkona, että asian-
13649: Korvausvelvollisuus, jonka poistamiseksi omaiset työmarkkinoiden uudelleen vaikeu-
13650: köyhäinhoitolakia on pyritty muuttamaan tuessa ensimmäisinä joutuvat yhteiskunnan
13651: edellä esitetyllä tavalla, on jatkuvasti ras- huollettavaksi. Samalla tavoin kärsivät
13652: kaana t8!akkana monille vähävaraisille korvausvelvollisuudesta lukuisat perheet,
13653: kansalaisille. Koko maata käsittävien ti- jotka on perustettu pulavuosien jälkeen, ja
13654: 328 VH,s.- Köyhäinhoidon korvausvelvollisuus.
13655:
13656: JOISsa pienten lasten ravintomenojakin voi kunnilla hyvinkin erilaisin arvostelupe-
13657: olla pakko supistaa vain siitä syystä, että rustein soveltavat köyhäinhoitolain 52 §
13658: jommallakummalla tai molemmilla vanhem- säädöksiä tapauksista, joissa korvausvel-
13659: mista on köyhäinhoitovelka lyhennettävänä vollinen vapautetaan korvauksen takaisin-
13660: samanaikaisesti kodin perustamisesta ai- maksamisesta, ja kun uuden maailmanso-
13661: heutuneitten velkojen kanssa. Samoin ra- dan meidänkin maassamme aikaansaarnat
13662: sittaa korvausvelvollisuus alhaista palkkaa taloudelliset järkytykset jo nyt tuottavat
13663: jatkuvasti nauttivia yksinäisiä henkilöitä, suuria vaikeuksia juuri sille kädestä suu-
13664: palkannauttijoihin verrattavia maaseudun hun elävälle vähävaraisten ryhmälle, jonka
13665: vähävaraisia pieneläjiä, vanhuuden vuoksi keskuudessa korvausvelvollisuus on yleisin,
13666: työhön kykenemättömiä sekä sairauden ehdotamme edellä esitetyn perusteella
13667: jälkeen heikkoon taloudelliseen asemaan eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13668: jääneitä kansalaisia. Tällaisissa korvaus-
13669: velvollisissa työttömyyden, alipalkkauksen että hallitus kiireellisesti valmis-
13670: tai sairauden vuoksi syntyneen velan ta- taisi Eduskunnalle esityksen sellai-
13671: kaisin maksaminen synnyttää lisäksi ras- sista muutoksista köyhäinhoitolakiin
13672: kasta ja monissa tapauksissa suorastaan ja huoltolakeihin, että työttömyyden,
13673: kohtalokasta alemmuuden, nöyryytyksen ja alipalkkauksen, sairauden, vanhuu-
13674: katkeruuden tunnetta, kun heidän jatku- den tai muun niihin verrattavan
13675: vasti on kannettava seuraukset olosuhteista, syyn vuoksi köyhäinhoitoon turvau-
13676: joihin joutuivat pakosta ja ilman omaa tunut avunsaaja ja hänen vähävarai-
13677: syytään. set elatusvelvolliset omaisensa vapau-
13678: Kun kuntien viranomaiset eri paikka- tetaan kMvausvelvollisuudesta.
13679:
13680: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1939.
13681:
13682: Kaisu-Mirjami Rydberg. Kauko Andersson.
13683: Eetu Karjalainen. Hugo Aattela.
13684: 0. H. Kekäläinen. J. F. Tolonen.
13685: Alpo Lumme. Aino Malkamäki.
13686: Kaisa Hiilelä. Yrjö Räisänen.
13687: Väinö Sinisalo. Hj. Lindqvist.
13688: Juho Pyy. Toivo Nokelainen.
13689: Kustaa Perho. Jere Juutilainen.
13690: Hilma Koivulahti-Lehto. Ville Kupari.
13691: Martti Peltonen. Yrjö Welling.
13692: Jussi Raatikainen. Jalmari Linna.
13693: Uuno Raatikainen. Cay Sundström.
13694: Armas Paasonen. K. H. Wiik.
13695: Anni Huotari. Aino Lehtokoski
13696: Martta Salmela-Järvinen. Olavi Kajala.
13697: Elsa Metsäranta. Väinö Kivisalo.
13698: ••
13699:
13700: VALTIOPAIVAT
13701: 1939
13702:
13703:
13704: LIITTEET
13705: VIII
13706: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
13707: ALOITTEET
13708:
13709:
13710:
13711:
13712: HELSINKI 1939
13713: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13714:
13715:
13716: 42
13717: Oppi- ja kansakouluja koskevia toivomusaloitteita.
13718: 1
13719: 1
13720: 1
13721: 1
13722: 1
13723: 1
13724: 1
13725: 1
13726: 1
13727: 1
13728: 1
13729: 1
13730: 1
13731: 1
13732: 1
13733: 1
13734: 1
13735: 1
13736: 1
13737: 333
13738:
13739: VIII,1. -- Toiv. al. N: o 20.
13740:
13741:
13742:
13743:
13744: Honka: Toimenpiteistä uuden koulutalon aikaansaamiseksi
13745: Uudenkaupungin yhteislyseolle.
13746:
13747:
13748: E d u s k u n n a ll e.
13749:
13750: Eräs monien oppikoulujemme toimintaa liian pieniä, joten ilma niissä nopeasti pi-
13751: suuresti haittaava epäkohta on se, että nii- laantuu ja oppilaiden sijoittaminenkin nii-
13752: den käytettävissä olevat huoneistot ovat hin tuottaa vaikeuksia. Erikoisluokkaa fy-
13753: vanhentuneita, ahtaita ja muutenkin puut- siikan ja piirustuksen opetusta varten ei ole
13754: teellisia. Useasti joutuvat koulut toimi- eikä liioin tilaa rinnakkaisluokille, jotenka
13755: maan vuosikausia rakennuksissa, jotka ovat kaikkia hyväksyttyjäkään pyrkijöitä ei ole
13756: rakennetut aivan toisia tarkoituksia varten voitu kouluun ottaa. Kokoelmahuone puut-
13757: ja jotka, vaikka koulun toiminnan alku- tuu myöskin, jonka tähden luonnontieteel-
13758: aikoina ovat olleet jotenkin tyydyttäviä, liset y. m. opetusvälinekokoelmat on säily-
13759: oppilasmäärän lisääntyessä ja opetusmene- tettävä kaapeissa eri luokkahuoneissa. Ei
13760: telmien ja terveydellisten vaatimusten ke- ole myöskään kirjastohuonetta eikä varsi-
13761: hittyessä ovat kaukana ajanmukaisuudesta. naista rehtorinkansliaa. Käymälärakennus
13762: Kun huolehtiminen siitä, että nousevan on huonossa kunnossa ja sijaitsee keskellä
13763: nuorison opettamista ja kasvattamista ei koulupihaa. Kun koulu on elinvoimainen
13764: jouduta suorittamaan tarkoitukseen sopi- ja palvelee paitsi Uudenkaupungin myös-
13765: mattomissa huoneistoissa on epäilemättä kin laajan maaseutualueen oppikoulutar-
13766: eräs valtiovallan tärkeitä velvollisuuksia, vetta, olisi mitä tähdellisintä, että se saisi
13767: haluaa allekirjoittanut kiinnittää huomiota uuden ajanmukaisen huoneiston.
13768: erääseen tapaukseen, joka kaipaa korjausta. Ylläesitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
13769: Uudenkaupungin yhteislyseo, joka jo nan päätettäväksi toivomuksen,
13770: useita vuosia on ollut valtion hallussa, toi-
13771: mii edelleen rakennuksessa, joka ei vastaa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13772: nykyhetken vaatimuksia. Oppilaita on kou- snn uuden koulurakennuksen ai-
13773: lussa ollut säännöllisesti kolmattasataa, kaansaamiseksi Uudenkaupungin yh-
13774: jolle oppilasmäärälle koulun huoneisto on teislyseolle.
13775: liian ahdas. Useat luokkahuoneista ovat
13776:
13777: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1939.
13778: Aarne Honka.
13779: 334
13780:
13781: VIII,z. - Toiv. al. N:o 21.
13782:
13783:
13784:
13785:
13786: Lehtokoski y. m.: Toimenpiteistä uuden koulutalon aikaan-
13787: saamiseksi Uudenkaupungin yhteisl;yseolle.
13788:
13789:
13790: E d u s k u n n a 11 e.
13791:
13792: Uudenkaupungin yhteislyseo on ainoa Ainoa mahdollisuus, jota voisi ajatella
13793: korkeampiin oppilaitoksiin johtava oppi- toisen linjan opiskelun järjestämiseksi, olisi
13794: koulu Vakka-Suomessa. Koulu on toiminut sen sijoittaminen juhlasaliin. Mutta tä-
13795: vuodesta 1842, aluksi kaksiluokkaisena al- mäkään ei ole mahdollista senvuoksi, että
13796: keiskouluna. juhlasalissa pidetään ensiksikin aamuhar-
13797: Vuonna 1895 otti kaupunki tämän val- tausti]aisuudet. Toiseksi on juhlasali yh-
13798: tion ylläpitämän alkeiskoulun. Koulun toi- teinen voimistelusali sekä tytöille että po-
13799: mintaa laajennettiin neliluokkaiseksi. Seu- Jille. On selvää, että opetus näin ahtaissa
13800: raavana vuonna oli luokkia viisi. oloissa ei voi siten onnistua kuin tila-
13801: Kun koulu 1900 laajenee kahdeksanluok- vammissa ja uusaikaisemmissa kouluta-
13802: kaiseksi niin ryhdytään suunnittelemaan loissa.
13803: tarpeellisten laajennusten ja korjausten ai- Edellisen lisäksi puuttuu koulusta pii-
13804: kaansaamista. Vuonna 1902 saadaan laa- rustuksen oppisali. Samoin laulusali tai
13805: jennustyöt suoritetuksi ja saa koulu sil- -huone. Ja kun ei ole mitään kokoelma-
13806: loin sen lajuuden, mikä sillä vielä nytkin huonettakaan, niin joutuvat ne olemaan ha-
13807: on. jallaan pitkin kouluhuoneistoa, sen eri
13808: Edelläolevasta havaitaan, että sekä koulu luokkahuoneissa.
13809: että sen rakennukset ovat peräti vanhat Luonnonopin oppilastöihin on alettu
13810: ja siitä johtuen hyvin puutteelliset. Kun kiinnittää oppikouluissamme jatkuvaa ja
13811: varsinainen koulurakennus on rakennettu lisääntyvää huomiota. Uudenkaupungin
13812: kolmessa eri jaksossa niin lisää se vielä yhteislyseossa ei tähänkään ole tilaisuutta
13813: koulun epäkäytännöllisyyttä. Nämä puut- tilanahtauden vuoksi. Kun vielä puuttuu
13814: teellisuudet ovat mitä haitallisimmin vai- kirjastohuonekin, niin seuraa tästä, että
13815: kuttamassa tehokkaan opetuksen järjestä- ei ole mitään paikkaa kirjakaapeille. Ne
13816: misessä ja oppilaiden terveystasossa. on säilytettävä opettajain huoneessa tai
13817: Näistä epäkohdista mainittakoon ensik- sen eteisessä tai sitten luokkahuoneissa, li-
13818: sikin, että luokka- ja opettajain huoneet säämässä niiden ennestään suurta ahtautta.
13819: ovat aivan riittämättömät. Linjajako Huomattavaa nim. on, että koulussa on
13820: esim. edellyttää ja vaatii omaa luokkahuo- vain yksi ainoa opettajain huone, ja ettei
13821: netta, jossa voitaisiin pitää kielitunteja koululla ole minkäänlaista pienempääkään
13822: samaan aikaan kuin toisessa luokkahuo- tehtorin huonetta.
13823: neessa opetetaan matematiikkaa. Tähän Mitä sitten tulee juhla-, aamuhartaus-- ja
13824: ei kuitenkaan ole mahdollisuutta luokka- voimistelusaliin, niin on se peräti vanhan-
13825: huoneiden vähälukuisuuden sekä muiden aikainen ja kaikkia mukavuuksia vailla.
13826: puutteellisuuksien vuoksi. Voimistelusalin yhteyteen tavallisesti kuu-
13827: VIII,2. - Lehtokoski y. m. 335
13828:
13829: luu kylpyhuone. 8ellaista ei Uudenkau- Suomea käsittävä, lähes sata vuotta toimi-
13830: pungin yhteislyseossa ole. Eikä sitä ny- nut oppikoulu saisi uuden tarkoituksen-
13831: kyiseen koulutaloon voida sijoittaa. Paitsi mukaisen koulutalon. Kun se olisi valtion
13832: voimistelutuntien jälkeen tarvitsevat oppi- ainoa oppikoulu tällä alueella ja kun
13833: laat joskus muulloinkin pestä kunnolli- Vakka-Suomi viimeksi kuluneiden vuosi-
13834: sesti, ellei muuta, niin ainakin kätensä. kymmenien aikana ei ole yleensä päässyt
13835: Mitään sopivia pesualtaitakaan ei koulussa osalliseksi valtion tuesta ja avusta, niin
13836: nykyään ole. Valtion omistamalle oppikou- olisi tämäkin puoli huomioon otettava.
13837: lulle ei tämänlainen asiaintila voi olla hy- Edellä olevan perusteella pyydämme
13838: väksi. kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
13839: Yksikerroksinen pitkä koulurakennus vie täväksi toivomuksen,
13840: koulun tontista varsin suuren osan. Kun
13841: tontilla on lisäksi sekä puuvaja että käy- että hallitu,s ryhtyisi toimenpitei-
13842: mälärakennus ja kun koulurakennus jo siin ajanmukaisen, uttde11r koulutalon
13843: ulospäinkin on huonossa kunnossa ja ku- aikaansaamiseksi Uudenkaupungin
13844: ten sanottu peräti vanhanaikainen, olisi yhteislyseolle.
13845: pliästävä siihen, että tämä koko Vakka-
13846:
13847: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
13848:
13849:
13850: Aino Lehtokoski. Mikko W. Erich.
13851: Kustaa Perho. Yrjö R. Saarinen.
13852: Kalle Jokinen. J. Eri. Pilppula.
13853: Urho Kulovaara. Einari Karvetti.
13854: G. Lindström. Ralf Törngren.
13855: Arvo Ketonen.
13856: 336
13857:
13858: VIII,3. - Toiv. al. N:o 22.
13859:
13860:
13861:
13862:
13863: Tuurna y. m: Teknillisen opiston perustamisesta Viipuriin.
13864:
13865:
13866: E d u s k u n n a 11 e.
13867:
13868: I tsellläisyyt.emme aikana on paikallisten lähinnä suurin oppilasmäärä on opistossa
13869: oppikoulujemme lisäämiseen ja laajentami- ollut Viipurin läänistä.
13870: seen uhrattu suhteellisen paljon yleisiä va- Teknillisen opiston perustaruistarkoituk-
13871: roja, samalla kiinnittämättä riittävää huo sessa Itä-Suomeen on Viipurin Teknillinen
13872: miota nuorison ohjaamiseen ja kasvattami- Klubi jo kolme vuotta sitten kääntynyt
13873: seen niille käytännöllisille aloi\lle, joilla kui-- kauppa- ja teollisuusministeriön puoleen
13874: tenkin suurimman osan kansastamme on seikkaperäisin esityksin, johon Viipurin
13875: pakko hakea toimeentulonsa. Harkittaessa kaupunki ja ~eräät huomattavat Itä-Suo-
13876: keinoja ylioppilastulvan vastustamiseksi, men teollisuuslaitokset ovat yhtyneet, mutta
13877: on tehokkaimpina pidetty esityksiä ja toi- tähän mennessä ei esitys ole johtanut tu-
13878: menpiteitä ammattiopetuksen kehittämi- loksiin. Samaa ta,rkoittaVlan esityksen on
13879: seksi j'a tehostamiseksi, pienteollisuuden tu- Viipurin kaupunginhallitus uudistanut
13880: kemiseksi ja edistämiseksi sekä teknillisten, viime keväänä, mutta tämäikään e8itys ei
13881: kaupallisten ja maataloudellisten koulujen ole antanut tulosta. Tämän vuoksi ja kun
13882: laajentamiseksi ja uudeUeenjärjestelyksi. saa;dun tiedon mUJlman Tampe.J:~een teknil-
13883: Itä-suomalainen kansanluonne ja luon- listä opistoa on suunniteltu laajennetta-
13884: tainen taipumus puhuvat nuorison ohjaa- vaksi siinä määrin, ~että sanottu laajennm
13885: misen ja kasvattamisen puolesta juuri käy- pitkiksi ajoiksi lyklkäisi uusien teknillisten
13886: tännöllisiin tehtäviin. Sen puolesta puhuu opistojen perustamisen muille paikkakun-
13887: myöskin Itä-Suomen teollinen toiminta, nille maassa, olisi tämän esityksemme mu-
13888: joka ensi sijassa ka,rjalaiselle avaa uusia kaisesti harkittava, mitä mahdollisuuksia
13889: tehtäviä ja mahdollisuuksia tiedon ja tai- olisi jakaa osa teknillisen opiston opetus-
13890: don kehittämiseen, mutta sen puolesta suunnista eri paikkwkunnille ja nykyistä
13891: puhuu ennen kaikkea Itä-Suomessa kaiken tarvetta silmälläpitäen osa myöskin Itä-
13892: sellaisen opiskelun mahdollisuuksien puute, Suomeen.
13893: joka suuntaisi oppikoululaisten kasvun tek- Itä-Suomen teollisuuden voimakas nousu
13894: nillisille aloille. puhuu eittämättömästi sen puol,esta, että
13895: Tämän puutteen poistaisi suomenkielisen, uusi opisto olisi sijoitettava Viipuriin, Itä-
13896: keskikouluun pohjautuvan tekniUisen opis- Suomen sivistyksellisen ja taloudellisen elä-
13897: ton perustaminen Itä-Suomeen. män keskukseen. Sen puolesta puhuvat en-
13898: Suomessa on teknillisiä opistoja kaksi, nen kaikkea seuraavat näkökohdat:
13899: suomenkielinen TampereeUa ja ruotsinkie- 1) Viipurissa ja sen lähiympäristössä on
13900: linen Helsingissä. Tilaston mukaan tarjoaa paljon sellaisia nuorukaisia, jotka voisivat
13901: T,ampereen opisto parhaat opiskelumahdolli- ryhtyä opiskelemaan teknillisessä opistossa,
13902: suudet Hämeen läänin asukkaille, mutta jos se oHsi Viipurissa, jolloin heidän opis-
13903: VIII,3. - Tuurna y. m. 337
13904:
13905: kelukustannuksensa nykyisestään huomat- kaikkia osastoja Viipuriin sijoitettavaan
13906: tavasti alenisivat; m. m. on Viipuri maan teknilliseen opistoon olisi sisällytettävä, ei
13907: suurin sotilasvaruskunta- ja rautatieläis- tässä vaiheessa voitane lopullisesti määri-
13908: kaupunki. Jos Viipurissa olisi teknilli- tellä. Kuitenkin on syytä mainita, että
13909: nen opisto, saisi se oppilaistaan suuren asiantuntevissa piireissä pidetään tarpeel-
13910: osan juuri näistä yhteiskuntapi1reistä. lisena seuraavia osastoja : 1) koneosastoa,
13911: K~rjalan pienviljelystilat eivät voi tarjota joka jakautuisi yleiseen koneosastoon,
13912: työmahdollisuuksia kaikille, voon siirtyy autoteknilliseen ja aseteknilliseen osastoon,
13913: väestö kaupunkeihin, eritoten Viipuriin, 2) sähköosastoa ja 3) kemia1lista osastoa,
13914: jossa kykeneville olisi varattava tilaisuus joka jakautuisi paperiosastoon, mikä luon-
13915: ammattiopintoihin ammatti- ja teollisuus- nollisesti sisältäisi paperin puolivalmisteet,
13916: kouluissa sekä teknillisessä opistossa. sekä metallurgiseen osastoon.
13917: 2) Itä-Suomen suuri ja kehittyvä teolli- Helpoittaak!seen teknillisen opiston pe-
13918: suus tulee jatkuvasti tarvitsemaan tällaisen rustamismahdollisuuk!sia Viipurissa on Vii-
13919: Dpiston käyneitä palveluksessaan ja kun purin kaupunki varannut alueen opistoa
13920: opisto Dlisi Viipurissa, olisi vuol'ovaikutus varten. Teknillisen opiston huoneistokysy-
13921: teollisuuden ja opiston välillä kiinteämpi ja mys olisi ehkä nimittäin edullisimmin rat-
13922: lähempi ennenkaikk!ea harjoittelumahdolli- kaistavissa nykyistä teollisuus- ja saha
13923: suuksia silmälläpitä·en. teollisuuskoulukokonaisuutta laajentamalla.
13924: 3) OpettajavDimien saanti olisi Viipurin Siltä varalta, että nämä toistensa kanssa
13925: kaltaisessa koulukaupungeissa ja sen lä- yhteydessä toimivat koulut, joihin teknilli-
13926: heisessä ympäristössä sijaitseviita teolli- sen opiston jokin osasto ainakin aluksi voi-
13927: suusalueilta myös helpompaa kuin monissa taisiin sijoittaa, laajentuessaan tarvitsisivat
13928: muissa maaseutukaupungeissa. lisämaata uusia rakennuksia varten, on Vii-
13929: 4) Teknillis·en opetuk!sen järjestelyssä purin kaupunki sitoutunut siihen, ettei
13930: asiantuntijat professorit Brax, Heikin- määrätyltä alueelta luovuteta tontteja mui-
13931: heimo ja Pero ovat lausuneet sellaisen viit- hin tarkoituksiin, ennenkuin teknillisen
13932: tauksen, että olisi harkittava kysymystä tek- oppilaitoksen tonttitarve on tyydytetty.
13933: nillisen opiston sijoittamiseksi Viipuriin, Tämä kaupungin sitoumus on voimassa
13934: ainakin tämän opetuksen sellaisten osasto- kolme vuotta 1/6 1939 lukien.
13935: jen osalta, joita teollisuus Itä-Suomessa tar- Kaiken ylläolevan nojalla ehdotamme
13936: vitsee. Tämä kävisi nyt sitäkin tarkoituk- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13937: senmukaisemmin päinsä, kun Viipurin
13938: teollisuuskoululla nykyään on laborato- että hallitus harkitsisi teknillisen
13939: rioita, joita teknillinen opistokin voisi käyt- opiston perustamista Viipuriin .fa
13940: tää ja siten säästyttäisiin osalta laboratorio- antaisi asiasta esityksen Eduskun-
13941: kustannuksista. nalle.
13942: Varsin kiinteätä mielipidettä siitä, mitä
13943:
13944: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
13945:
13946: Arno Tuuma. Elias Tukia.
13947: K. Kallio. Aapo Inkinen.
13948: Osk. Reinikainen. Eemil Luukka.
13949: J. Kuittinen. Antti Halonen.
13950: Kaapro Moilanen.
13951:
13952: 43
13953: 338
13954:
13955: VIII,4. - Toiv. al. N: o 23.
13956:
13957:
13958:
13959:
13960: Pohjala y. m.: Huonokuuloisten kouluiässä olevien lasten
13961: kansakouluopetuksen järjestämisestä.
13962:
13963:
13964: Eduskunnalle.
13965:
13966: Oppivelvollisuuslain mukaan on jokainen samalla paikkakunnalla on suhteellisesti
13967: kouluiässä (7-14 v.) oleva lapsi oikeutettu liian vähän paikallisen erikoiskoulun yllä-
13968: saamaan alkeisopetuksen, joka pystyy tur- pitoa varten, ei yksityisiä kuntia voida vel-
13969: vaamaan hänelle täysipainoista käytännöl- voittaa perustamaan ja ylläpitämään ky-
13970: listä kansalaiselämää varten välttämättö- . seessäolevia erikoiskouluja, vaan tulisi val-
13971: män henkisen kehityksen. Lain mukaan tion ottaa ne huollettavikseen ja perustaa
13972: huolehtii tästä opetuksesta yhteiskunta, s. o. niitä sopiviin keskuksiin.
13973: kunta ja valtio yhteisesti kansakoulujen Työn alkuunsaamiseksi olisi sopivinta as-
13974: kautta. teettain kehittää koulukysymystä ·yhden
13975: Suomen huonokuuloisten huoltoliiton koulun ensimäisestä luokasta alkaen vuosi
13976: aloitteesta kouluhallituksen avustuksella vuodelta täydelliseksi suunnitelman mukai-
13977: koottu laaja ja tieteellisen tarkasti tutkittu . seksi seitsenluokkaiseksi kouluksi ja tämän
13978: sekä erikoistutkimuksin täydennetty tilasto ajan kuluessa laajentaa opetustoimintaa
13979: on tuonut esiin, että maamme kansakou- kokemuksien perusteella tarpeenmukaisesti.
13980: luissa on ainakin 1,700 lasta, ,jotka eivät Mutta juuri senvuoksi olisikin erittäin tär-
13981: huonon kuulonsa vuoksi voi riittävässä keää, että ensimäinen huonokuuloisten
13982: määrin käyttää hyväkseen heille annettua koulu aivan ensi tilassa saataisiin alkuun,
13983: opetusta." jotta sen aikaa kysyvässä kehitystyössä
13984: Tämän johdosta on Suomen huonokuu- päästäisiin nopeammin eteenpäin, sillä ky-
13985: loisten huoltoliitto kouluhallitukselta ano- symyshän koskee huomattavaa lapsimäärää,
13986: nut että kouluhallitus ryhtyisi käytännölli- jonka kehitys tehokkaan alkeisopetuksen
13987: siin toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi. puutteessa hidastuu heille kohtalokkaalla
13988: Kouluhallitus onkin anomuksen johdosta tavalla.
13989: tutkinut kysymystä koko laajuudessaan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme
13990: havainnut, että, kun yllämainitut 1,700 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13991: huonokuuloista kansakouluoppilasta, jotka
13992: eivät huonokuuloisuutensa vuoksi kykene että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
13993: hyväkseen käyttämään heille oppivelvolli- toimenpiteisiin huonokuuloisten kou ·
13994: suuslain takaamaa alkeisopetusta, asuvat luiässä olevien lasten kansakouluope·
13995: hajallaan maamme eri kunnissa, joten heitä tuksen järjestämiseksi.
13996:
13997: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
13998:
13999: Kyllikki Pohjala. Elsa Bonsdorff. Anni Huotari.
14000: Tilda Löthman-Koponen. Mandi Hannula. Aino Malkamäki.
14001: Alpo Lumme.
14002: 339
14003:
14004: VIII,u. - Toiv. al. N:o 24.
14005:
14006:
14007:
14008:
14009: Lehtokoski y. m.: Toimenpiteistä riittävän ja tarkoi!tuksen-
14010: mukaisen kouluravinnon aikaansammiseksi kaikille kansa-
14011: koululapsille.
14012:
14013:
14014: E d u s k u n n a 11 e.
14015:
14016: Kansakoululasten ravitsemus- ja huolto- on ollut runsaammin kalorioita, mutta joka
14017: olojen parantamiseksi on sos. dem. edus- siitä huolimatta on ollut verrattain yksi-
14018: kuntaryhmä koettanut alottein, anomuksin puolinen ja samanmukainen. Kolmannesta
14019: ja monin muin toimenpitein saada paran- ruokatyypistä alkaen paranee tilanne, ollen
14020: nuksia aikaan. Koululasten huolto onkin se viimeisissä jo hyvä.
14021: viime aikoina edistynyt, mutta valitettavan Tämän tiedustelun ja osittaisen tutki-
14022: hitaasti. muksen m~kaan kuului niukempiin ruoka-
14023: Kun näin on ja kun on kysymyksessä tyyppeihin 34.3 % tutkituista. III ruoka-
14024: suurin osa kansamme lapsista, niin ei ole valion ruokatyyppejä oli 49.4 %. Kun tä-
14025: yhdentekevää heille eikä koko kansalie- hänkään ruokatyyppiin kuuluvat lapset ei-
14026: kaan se, minkälaiset heidän ravitsemus- ja vät vielä saaneet läheskään joka suhteessa
14027: muut huolto-olonsa ovat. riittäyää ja tarkoituksenmukaista ravintoa,
14028: Että yhteiskunnalla on lasten kouluolo- niin olisi ravitsemustilan parantamista eri-
14029: jen ja huollon parantamisessa paljon teh- koisesti kiirehdittävä.
14030: tävää ja kiireellistä, sen osoittavat jo en- Samassa tutkimuksessa on otettu selvää
14031: nemmin aloitteissamme esitetyt koululää- myöskin siitä minkälainen on lasten van-
14032: kä.rien tutkimusten tulolk:sista ~ainatut tie- hempien varallisuustaso. Sen mukaan on
14033: dot. Mainittakoon vain, että niiden tietojen oppilaiden vanhemmista kuulunut aivan va-
14034: mukaan on meillä heikkoja ja aliravittuja rattomiin 16.5 %, vähävaraisiin 36.2% ja
14035: koululapsia luvattoman paljon. keskivarakkaisiin 37.2 % ja varakkaisiin
14036: Että näin on edelleenkin, käy selville 11%.
14037: kansanravitsemuskomitean toimittamista tie- Tutkimus osoittaa edelleen, että 52.4 %
14038: dusteluista ja tutkimuksista v. 1937-38. kuului työläisperheiden lapsiin ja että heitä
14039: Tiedustelut eivät tosin koske kovin suurta on kuulunut I ruokatyyppiin, siis kaikkein
14040: määrää kansa!koululapsia, mutta ovat ne huonoimpaan, 72.2 %. Ravitsemus on ollut;
14041: sentään n. s. pistokokeita suorittamalla mer- kin työläisperheiden lapsilla heikoin, paran-
14042: kityksellisiä ja toimitettu 153 K:unnan 2,807 tuen maanviljelijä-, liike- ja virkamiesper-
14043: kansakoul ulaisesta. heisiin siirryttäessä. Kun vielä otetaan huo-
14044: Tärkeimpänä tiedustelu- ja tutkimuspe- mioon, että lasten ravitsemus oli heikoim-
14045: rusteena on edellämainittu komitea käyttä- paa maan itä- ja pohjoisosissa, siis juuri
14046: nyt n. s. ruokatyyppimääritelmää. Ruoka- niillä alueilla, joissa lapsirikkaus on suurin,
14047: tyypit on jaettu kuuteen eri tyyppiin, onkin ymmärrettävää, että tämänlainen
14048: joista I on ollut niukka, II ruokatyyppi asiain tila tuottaa mitä suurimpia tervey-
14049: niukanlainen ja yksipuolinen ja III, jossa dellisiä vaaroja. Niinpä osoittaa tiedustelu,
14050: 340 VIII,5. - Kansakoululasten kouluravinto.
14051:
14052: että niukoissa ruokatyypeissä on tuberku- mää ja kun vähävaraisesta kansasta suurin
14053: loosia jossakin muodossa 28.4 %, kohtuul- osa joutuu enemmän kuin muut ryhmät
14054: lisissa 23.7 %, keskimääräisprosentin ollessa sen seurauksista kärsimään ellei valtio ja
14055: 11.2 %. kunnat kaikissa eri suhteissa huolehdi
14056: Ne tiedot, mihin edelläolevassa on vii- myöskin pienimmistään, olisi hallituksen
14057: tattu, osoittavat, että koululasten huollossa kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin
14058: on edelleen huomattavia puutteellisuuksia. kansakoululasten kaikinpuolisen huollon
14059: Kun koti ei voi tarjota läheskään kaikissa edistämiseksi, pitäen ensi asteen tärkeim-
14060: tapauksissa kunnollista ravintoa ja kun ei pänä ja kiireellisimpänä tehtävänä kunnol-
14061: koulustakaan saa minkäänlaista ravintoa, lisen ja tarkoituksenmukaisen ravinnon ai-
14062: on monen koululaisen lapsuutensa parhaana kaansaamisen kaikille kansakoululapsille.
14063: kasvu- ja kehityskautena oltava vailla tar- Edellä olevan perusteella ja ottaen huo-
14064: peellista ja riittävää ravintoa. mioon eduskunnan ennen tekemät päätök-
14065: Kouluhallituksessa on valmistettu laajoi- set asiasta, ehdotamme kunnioittaen edus-
14066: hin perusteluihin ja laskelmiin perustuva kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14067: esitys kouluravinnon yleistämiseksi kaikkia
14068: oppilaita koskevaksi. Samoin on kansan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14069: ravitsemuskomitea valmistanut niinikään toimenpiteisiin riittävän ja tarkoi-
14070: tarkasti perustellun ehdotuksen asiaintilan tuksenm·ukaisen kouluravinnon ai-
14071: korjaamiseksi. kaansaamiseksi maan kaikille kansa-
14072: Nyt kun vaikeat ajat näyttävät taaskin koululapst?le.
14073: uhkaavan maamme kauppa- ja talouselä-
14074:
14075: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1939.
14076:
14077: Aino Lehtokoski. Urho Kulovaara.
14078: K. Hakala. Väinö Sinisalo.
14079: Kaisa Hiilelä. Otto Toivonen.
14080: Väinö Kivisalo. Kaisu-Mirjami Rydberg.
14081: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Jussi Lonkainen.
14082: Samuli Tervo. Albin Koponen.
14083: Isak Penttala. Pekka Kettunen.
14084: .Jussi Raatikainen. Varma K. Turunen.
14085: Valfrid Eskola. Kustaa Perho.
14086: Viljo Rantala. Hjalmar Lindqvist.
14087: Ville A. Komu. Osk. Reinikainen.
14088: Ville Kupari. Edv. Kujala.
14089: M. Ampuja. Olavi Kajala.
14090: Hugo Aattela. Yrjö Welling.
14091: Matti Turkia. P. Salmenoja.
14092: Eino Raunio. Matti Lepistö.
14093: 0. H. Kekäläinen. Martti Peltonen.
14094: G. Lindström. Mikko W. Erich.
14095: Aino Malkamäki. Miina Sillanpää.
14096: Martta Salmela-.Tärvinen. Anni Huotari.
14097: Alpo Lumme. Elsa Metsäranta.
14098: 341
14099:
14100: VIII,6. - Toiv. al. N:o 25.
14101:
14102:
14103:
14104:
14105: Pohjannoro y. m.: Toimenpiteistä kotiapulaisen huoneen
14106: sisällyttämiseksi maalaiskansakoulunopettajain luontois-
14107: etuihin.
14108:
14109:
14110: E d u s k u n n a ll e.
14111:
14112: Maalaiskansakouluja rakennettaessa jäte- pientäkään huonetta. Syynä ei suinkaan
14113: tään varsin yleisesti kotiapulaisen huone ole kunnanviranomaisten välinpitämättö-
14114: pois. Kuitenkin on varsin monella opetta- myys, vaan pääasiassa se, että tällaista
14115: jalla kotiapulainen. Jos tällaiselle kotiapu- huonetta varten ei saada valtion avustusta
14116: laiselle voidaan järjestää vielä koulun puo- eikä lainaa.
14117: lellakin jotakin siivous- ja lämmitystehtä- Edelläolevaan viitaten kunnioittavimmin
14118: vää, ehken useampi opettaja kuin nykyi- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
14119: sin on tilaisuudessa kotiapulaisen otta- vomuksen,
14120: maan. Onpa monella pienemmällä koululla että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14121: keskuslämmitys johdettu opettajan keittiön siin kansakouluja koskevan lainsää-
14122: liesihellasta. Mikä olisi silloin luonnolli- dännön muuttamiseksi siten, että
14123: sempaa kuin että opettajan kotiapulainen kansakouluihin olisi, kuntain päätök-
14124: hoitaisi koko koulun lämmityksen. Tällai- sestä riippuen, rakennettava myös
14125: sista tehtävistä saisi kotiapulainen luonnol- kotiapulaiselle huone sekä että sen
14126: lisestikin palkanlisää. Mutta suurena puut- rakennuskustannuksiin myönnettäi-
14127: teena on se, että kotiapulaiselle ei ole edes siin valtionapua ja -lainaa.
14128:
14129: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1939.
14130:
14131: A. Pohjannoro. Mandi Hannula.
14132: Aino Luostarinen. Matti Heikkilä.
14133: Kyllikki Pohjala. Matti Tolppanen.
14134: Tilda Löthman-Koponen.
14135: •• ••
14136:
14137: VALTIOPAIVAT
14138: 1939
14139:
14140:
14141: LIITTEET
14142: IX
14143: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
14144: TOIVOMUSALOITTEET
14145:
14146:
14147: IXJ
14148:
14149:
14150:
14151:
14152: HELSINKI 1939
14153: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14154: Maa- ja metsätaloutta, asutustoimintaa, maatalous- y. m. kouluja,
14155: kotiteollisuutta, kotitaloutta y. m. koskevia laki- ja
14156: toivomusaloitteita.
14157: 347
14158:
14159: IX,1. - Lak. al. N:o 15.
14160:
14161:
14162:
14163:
14164: Eskola y. m.: Ehdotus laiksi asutuslain muuttamisesta.
14165:
14166:
14167: E d u s k u n n a 11 e.
14168:
14169: Voimassa ·Oleva 6 paivana marraskuuta lukuunottamatta. N. s. sekamuotoistenkaan
14170: 1936 annettu asutuslaki on monessa suh- tilojen muodostamiseen ei lain sanamuoto
14171: teessa puutteeUinen ja muutoksen tarpeessa. tosin ole esteenä, mutta yllämainitun asu-
14172: Niinpä ei lain mukaan voida maata pakko- tusviranomaisten tulkinnan mukaan se ei
14173: lunastaa yksityiskiinteistöstä uusien pien- nykyisin ole käytännössä mahdollista. Olo-
14174: tilojen perustamista varten, vaikka yksityi- suhteet maan eri seuduilla jopa usein sa-
14175: sen henkilön omistama maakiinteistö olisi malla paikkakunnallakin ovat kuitenkin
14176: kuinka suuri tahansa ja vaikka se olisi rap- niin erilaiset, ettei tuollaisia kiinteästi mää-
14177: piollakin. Tällainen mahdollisuus maan rättyjä pinta-alamääritelmiä asutustoimin-
14178: pakkolunastukseen kuitenkin pitäisi olla. nassa olisi noudatettava, vaan muodostet-
14179: Ovathan parhaimmat viljelyskelpoiset alueet tava sellaisia viljelystiloja, jotka kussakin
14180: Etelä-Suomessa ja kuuluvat pääasiassa yk- tapauksessa osoittautuvat tarkoituksenmu-
14181: sityisten henkilöiden omistamiin tiloihin. kaisiksi ja joita voidaan saada aikaan.
14182: Valtiovallan olisi siis varattava mahdolli- Näyttäisikin olevan suorastaan välttämä-
14183: suus asutustoiminnan harjoittamiseen täl- töntä, että asutustoiminnan avulla muodos-
14184: laisilla yksityismailla. Sen vuoksi olisi asu- tettaisiin myös pienempia viljelystiloja
14185: tuslakia muutettava niin, että uusien vil- kuin mihin siinä nykyisin pyritää;n. Näin
14186: jelys- ja asuntotilojen muodostamista var- ollen olisi asutuslain säännöksiä näissä koh-
14187: ten voitaisiin maata pakkolunastaa· myös din muutettava.
14188: yksitJ"iskiinteistöistål. Asutuslain 21 §: n ja lain toimeenpano-
14189: Asutuslain 6 ja 7 § :n säännökset ovat asetuksen 3 §: n mukaan myönnetään va-
14190: myös liian ylimalkaiset, antaen liia:ksi tul- paaehtoisella kaupalla ostetun maan ja
14191: kinnalle sijaa. Niinpä on maatalousminis- lisämaan hinnan maksamiseen valtion va-
14192: teriön asutusasiainosasto asettunut näiden roista lainaa enintään 75 % siitä hin-
14193: säännösten suhteen sille kannalle, että sel- nasta, minkä järkevä ostaja maasta mak-
14194: laiseen viljelystilaan, jonka muodostumista saisi, jotta sitä voitaisiin kannattavasti
14195: avustetaan valtion varoilla, tulee kuulua käyttää siihen tarkoitukseen johon se tulee
14196: viljelyskelpoista pelloksi kannattavasti rai- käytettä!Väksi. Säännös on sekä epämääräi-
14197: vattavaa maata ainakin 7-10 ha, mutta nen että haitallinen. Niissä tapauksissa,
14198: mieluummin 10-15 ha, ja että lisämaata joissa myyjä ja ostaja sopivat keskenään
14199: aikaisemmin muodostettuun viljelystilaan vapaaehtoisesta kaupasta, määrätään maan
14200: hankitaan vain siinä tapauksessa, että tilasta hinnaksi useimmiten paikkakunnalla käypä
14201: yhdessä lisämaan kanssa muodostuu edel- hinta. AsetU'ksen mukaan ei maan ostaja
14202: lämainitun suuruinen viljelystila. Asunto- kuitenkaan saa luottoa sen mukaisesti
14203: tila ei asutuslain 7 § :n mukaan saa olla kuinka paljon hän on maasta maksanut,
14204: 2 ha suurempi, eräitä poikkeustapauksia vaan kokonaan toista tietä määrättävän
14205: 348 IX,1. - Asutuslain muuttaminen.
14206:
14207: arvion perusteella, josta ostaja ei ole hin- Asutuslain 51 § :n mukaan on pakkolu-
14208: nasta sopiessaan tietoinen. Tämä' tuottaa nastamatta jätettävä ainakin niin paljon
14209: maan ostajille vaikeuksia. Laki olisi tässä maatalous- ja maatalouskelpoista maata,
14210: kohden muutettava niin, että valtion va- että se, tarkoituksenmukaisimmiksi maa-
14211: roista myönnettäisiin lainana maan ostoon talousmaan käyttölajeiksi saatettuna, vas-
14212: käypää hintaa vastaava määrä kokonaisuu- taa viittäkymmentä muunnettua peltoheh-
14213: dessaan, kuitenkin enintään 50,000 mark- taaria. Tämw säännös merkitsee käytän-
14214: kaa. nossa sitä, ettei yksityiskiinteistöistä,
14215: Asutuslain 38 §: n mukaan luovutetaan Etelä-Suomen kartanoseutuja lukuunotta-
14216: valtion maasta ja 53 § :n mukaan pakko- matta, voida maata pakkolunastaa kuin ani
14217: lunastetaan yksityismaasta metsämaata lisä- harvoissa tapauksissa. Kun lain tarkoitus
14218: maaksi viljelystilaan, mikäli se polttopuun kuitenkin on, että Eian pieniin tiloihin
14219: ja, valtion maasta puheenollen, kotitarve- hankitaan etupäässä juuri viljelys- tai vil-
14220: puun saantia varten on välttämätöntä. jelyskelpDista maata lisämaaksi, niin olisi
14221: Muita tarkoituksia varten ei metsämaata laissa sana viisikymmentä muutettava sa-
14222: lisämaa;ksi hankita. Kun kuitenkin laidun- naksi kaksikymmentäviisi. Vihdoin olisi lain
14223: maan saaminen on monelle pienviljelijälle 59 § :ssä olevat sanat käypä hinta muutet-
14224: suorastaan elinkysymys ja monessa tapauk- tava yhdenmukaiseksi lain 49 §: n 1 mom: n
14225: sessa voitaisiin metsämaata raivata laitu- kanssa eli siis näin kuuluvaksi: ,siitä 'mitä
14226: meksi, olisi laki muutettava niin, että met- tämän lain mukaan pakkolunastetaan mak-
14227: sämaata voitaisiin antaa valtion maasta ja setaan se· hinta, minkä1 järkevä ostaja
14228: pakkolunastaa yksityismaasta myös laidun- maasta maksaisi jotta sitä voitaisiin kan-
14229: maaksi liian pieniin viljelystiloihin. nattavasti käyttää siihen tarkoitukseen, mi-
14230: Asuntotilan laajentaminen tai muodosta- hin se luovutetaan käytettäväksi", koska
14231: minen viljelystilaksi olisi monessa tapauk- se olisi oikeudenmukainen ja omiaan edis-
14232: sessa erittäin tarpeellista ja tarkoituksen- tämään vapaaehtoisia kauppoja.
14233: mukaista. Asutuslain 49 § :n 2 momentin Voimassa olevassa asutuslaissa on muita-
14234: mukaan ei asuntDtilaan kuitenkaan voida kin J?Uutteellisuuksia, mutta tyydymme
14235: hankkia lisämaata pakkolunastusteitse yksi- tällä kerralla esittämään korjauksia vain
14236: tyiskiinteistöstä. Sen vuoksi olisi laki täs- kaikkein suurimpiin epäkohtiin.
14237: säkin kohden muutettava siten, että lisä- Edellä esitetyillä perusteilla kunnioit-
14238: maan pakkolunastaminen yksityiskiinteis- taen ehdotamme,
14239: töstä myös asuntotilaan kävisi mahdolli- ·että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14240: seksi. van lakiehdotuksen:
14241:
14242:
14243: Laki
14244: asutuslain muuttamisesta.
14245:
14246: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928
14247: annetun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään, että 6 päi-
14248: vänä marraskuuta 1936 annetun asutuslain 2, 6, 7, 21, 38, 49, 51, 53 ja 59 § muute-
14249: taan näin kuuluviksi:
14250:
14251: 2 §. paaehtoisella kaupalla yksityismaasta ja
14252: Maata luovutetaan 1 §: ssä1 mainittuun pakkolunastetaan evankelisluterilaisten ja
14253: tarkDitukseen valtionmaasta, hankitaan va- kreikkalaiskatolisten seurakuntain papiston
14254: IX,1. - Eskola y. m. 349
14255:
14256: ja lukkariurkurien virkataloista sekä mai- ei kuitenkaan yhteensä enempää kuin 3
14257: nituilla seurakunnilla olevista maista, sa- hehtaaria ellei tilusten sijoitus tai muut
14258: moinkuin maalais- ja kauppalakuntien syyt vaadi suurempaa tilusalaa siihen han-
14259: maista sekä kaupunkien lahjoitus- ja muista kittavaksi.
14260: maista ynnä sellaisten yhtiöiden, osuuskun- 21 §.
14261: tien, yhdistysten ja säätiöiden maista, joi- Maasta, jonka hankkimista vapaaehtoi-
14262: den yksinomaisena tarkoituksena ei ole sella kaupalla valtio avustaa tässä luvussa
14263: maatalouden harjoittaminen tai yleishyö- mainituin tavoin, älköön maksettako yli
14264: dyllinen asutustoiminta. paikkakunnalla käyvän hinnan. Valtion-
14265: Ellei maata asutustarkoituksiin saada varoista annettu tai välitetty luotto ei saa
14266: riittävästi edellisessä momentissa maini- nousta yli tämän hinnan. Maata hinnoi-
14267: tuista maista, voidaan maata pakkolunastaa tettaessa otettakoon huomioon myöskin sillä
14268: myöskin yksityisen henkilön taikka muun kasvava, arvopuita pienempi metsä1.
14269: kuin edellisessä momentissa mainitun yh- Mitä 1 momentissa on säädetty maasta,
14270: tiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön olkoon noudatettavana myöskin tilalle vält-
14271: omistamasta kiin teistöstä. tämättämistä rakennuksista, rakennuspuiksi
14272: tarpeellisista samoinkuin muista sellaisista
14273: 6 §. arvopuista, joiden hakkaaminen on ristirii-
14274: Viljelystilaan erotetaan niin paljon maa- dassa yKsityismetsän käytöstä voimassaole-
14275: talous- tai maatalouskelpoista maata, että vien säännösten kanssa, sekä muista kiin-
14276: keskikokoinen perhe voi, paikallisten lii- teistöön kuuluvista, tilalle tarpeellisista
14277: kenne- ja maatalousolojen tarjoamien edel- etuuksista, jotka maan ohella on ostettu
14278: lytysten mukaan tilaansa viljellen, saada tai lunastettu.
14279: siitä ainakin pääasiallisen toimeentulonsa,
14280: ei kuitenkaan enempää kuin että maa, tar- 38 §.
14281: koituksenmukaisimmiksi maatalousmaan Metsämaata annettakoon lisämaaksi ai-
14282: käyttölajeiksi saatettuna, vastaa viittä;toista noastaan tilaan välittömästi rajoittuvasta
14283: muunnettua peltohehtaaria, elleivät erin- tai sen läheisyydesä olevasta valtionmaasta
14284: omaiset syyt vaadi jonkin verran suurem- ja sikäli, kuin se kotitarvepuun ja 1aidun-
14285: paa tilusalaa annettavaksi. Lisäksi voidaan maan saantia varten on välttällllätöntä.
14286: viljelystilaan hankkia välttämätön kotitar-
14287: vepuun saantia varten tarpeellinen metsä- 49 §.
14288: maa, ei kuitenkaan epäedullisimmissakaan Ellei tarpeellista lisämaata V"Oida tarkoi-
14289: olosuhteissa enempää, kuin että se säännöl- tukserrmukaisesti saada valtionmaasta tai
14290: lisessä kasvukunnossa vuosittain tuottaa 2 § :n 1 momentin mukaan pakkolunasta-
14291: puuta seitsemänkymmentäviisi kiintokuu- malla, hankittakoon se pakkolunastamalla
14292: tiometriä. 2 §: n 2 momentin mukaan siitä yksityis-
14293: Ellei maatalous- tai maatalouskelpoista kiinteistöstä, josta maa tarkoituksenmukai-
14294: maata ole riittävästi saatavissa on sallit- simmin voidaan luovuttaa ja lisä·niaaksi
14295: tava edellisessä momentissa mainittua suu- käyttää, sekä yhtäläisten edel:lytysten val-
14296: ruutta pienemmänkin viljelystilan erotta- litessa siitä yksityiskiinteistöstä josta aikai-
14297: minen. semmin on suhteellisesti vähemmän maata
14298: 7 §. vuokra-alueina tai muuten asutustarkoituk-
14299: Asuntotilaan voidaan hankkia niin pal- siin luovutettu.
14300: jon maata, että sillä asuntotontin ohella 51 §.
14301: on tarpeellinen puu-, kasvitarha- ja peru- Yksityiskiinteistöstä älköön 2 §: n 2 mo-
14302: namaa sekä enintään kahden lehmän laidun mentin mukaan myöskään pakkolunastet-
14303: 350 IX,1. - Asutuslain muuttaminen.
14304:
14305: tako tiluksia, jotka tilusjärjestelymahdolli- kuin 6 §: ssä säädetty viljelystilan korkein
14306: suuksien, asemansa ja laatunsa sekä kanta- pinta-ala.
14307: ja ulkotilan tarkoituksenmukaisen käytön 53 §.
14308: ja ra-kennusten kestävyyden ja koon kan- Metsämaata voidaan pakkolunastaa lisä-
14309: nalta on edullisinta säilyttää kanta- ja maaksi viljelystilaan mikäli se kotitarve-
14310: ulkotilan yhteydessä. puun saamiseksi ja laidunmaaksi katsotaan
14311: Pakkolunastamatta jätettäköön tällöin tarpeelliseksi ja se voidaan erottaa viljelys-
14312: myöskin ainakin niin paljon maatalous- ja tilaan tai siihen maatalous- tai maatalous-
14313: maatalouskelpoista maata, että se, tarkoi- kelpoisena maana annettavaan lisämaahan
14314: tuksenmukaisimmilksi maatalousmaan käyt- välittömästi rajoittuvasta tai sen läheisyy-
14315: tölajeiksi saatettuna, vastaa kahtaJkymmen- dessä olevasta metsämaasta.
14316: täviittä muunnettua peltohehtaaria. Tämä
14317: ei kuitenkaan koske kiinteistöä, joka vii- 59 §.
14318: Ineisten viiden vuoden ajan on ollut rap- Siitä mitä tämän lain mukaan pakiko-
14319: piolla ja joHa omistaja ei asu. lunastetaan maksetaan se hinta, minkä jär-
14320: Älköön myöskään pakkolunastettako kevä ostaja maasta maksaisi, jotta sitä voi-
14321: alueita yksityiskiinteistöstä, joista omista- taisiin kannattavasti käyttää siihen tarkoi-
14322: jan lapsille tai jakamattoman pesän osak- tukseen mihin se luovutetaan käytettäväksi.
14323: kaille jaettuna ei riitä kulleJkin enempää
14324:
14325:
14326: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
14327:
14328: Valfrid Eskola. Edv. Kujala.
14329: Matti Lepistö. V. H. Kämäräinen.
14330: Paavo Aarniokoski. Juho Pyy.
14331: Hilma Koivulahti-Lehto. Onni Hiltunen.
14332: Kustaa Perho. Heikki Simonen.
14333: Urho Kulovaara. Frans Mustasilta.
14334: Eetu Karjalainen. Kauko Andersson.
14335: J. F. Tolonen. Onni Mäkeläinen.
14336: Onni Peltonen. Heikki Kääriäinen.
14337: Kaisa Hiilelä. Toivo Halonen.
14338: Armas Paasonen. Alpo Lumme.
14339: Yrjö Welling. Jalmari Väisänen.
14340: Aug. Kuusisto. Jere Juutilainen.
14341: Hugo Aattela. Pekka Kettunen.
14342: Alex Hämäläinen. Ville Kupari.
14343: Hjalmar Lilidqvist. G. Lindström.
14344: Anselm Pitkäsilta. Albin Koponen.
14345: Mauno Pekkala. Jalmari Linna.
14346: Yrjö Räisänen. Otto Toivonen.
14347: J. E. Malmivuori. Atos Virtanen.
14348: Uuno Raatikainen. Viljo Rantala.
14349: Väinö Sinisalo.
14350: 351
14351:
14352: IX,2. - Toiv. al. N:o 26.
14353:
14354:
14355:
14356:
14357: M. Hannula y. m. : Helsingin kasvatusopillisen talouskou-
14358: lun ottamisesta valtion haltuun.
14359:
14360:
14361: E d u s k u n n a II e.
14362:
14363: Maamme opetustoiminnan uudelleenjär-· näköisenä, että näiden lakien perusteella
14364: jestely on viime vuosikymmenen aikana tulee lähivuosina käytännön aloilla valmis-
14365: ollut laajan ja perusteellisen selvittelyn tava opetustoiminta ripeästi edistymään ja
14366: alaisena. Asiaa pohtineet monet komiteat laajenemaan.
14367: ovat yksimielisesti todenneet, että opetus- lVIitä erityisesti tulee naispuoliseh nuo-
14368: toimintamme on päässyt kehittymään liian rison opiskelujen suuntautumiseen käytän-
14369: yksipuoliseksi. Ammattikasvatusta palve- nöllisille aloille on luonnollista, että jo van-
14370: leva opetus on jäänyt syrjäiseen asemaan, hastaan naisten erikoisaloiksi katsotut työ.
14371: mutta sen sijaan tietopuolinen opetustoi- alat, kotitalous ja käsityö, tulevat olemaan
14372: minta on paisunut suhteettoman laajaksi, naisten kä.ytännöllisten opintojen päälinjat.
14373: mistä on ollut seurauksena työvoimien yli- Uusia näiden alojen oppilaitoksia tullaan
14374: tuotanto henkisillä työaloilla samaan ai- perustamaan ja vanhoja laajentamaan sekä
14375: kaan kun käytännöllisillä aloilla on yhä li- lisäämään kotitalouden ja käsityön ope-
14376: sääntyvässä määrässä esiintynyt koulutet- tusta monissa muissa kouluissa.
14377: tujen työvoimien puutetta. Mutta samalla kun nämä opetusalat laa-
14378: Jotta opiskelijain virta voisi suuntautua jenevat, samalla tulee keskeiseksi kysymyk-
14379: eri opiskelualoille sellaisessa suhteessa, mikä seksi pätevien opettajavoimien saanti. On
14380: vastaa väestömme ammatillista jakautu- ennen muuta pidettävä huoli siitä, että
14381: mista sekä taloudellisia ja sivistyksellisiä opettajavalmistus on niin järjestetty, että
14382: tarpeitamme, olisi käytännön aloille val- se turvaa pätevien opettajavoimien riittä-
14383: mistavaa opetustoimintaa nyt käytävä voi- vyyden kotitalouden ja käsityön opetuksen
14384: makkaasti laajentamaan ja tehostamaan. laajalla rintamalla.
14385: Eduskunta onkin jo ottanut ensi aske- Tähän asti on meillä kotitalouden ja kä-
14386: leen tähä11 suuntaan, se on lisännyt niitä sityön opettajain valmistus ollut jotenkin
14387: edellytyksiä, joita käytännön aloille val- yksinomaan yksityisten kansalaisten harras-
14388: mistavan opetustoiminnan kehittämiseksi tuksen varassa. Yksityisten yliläpitämä
14389: tarvitaan. Sellaiseksi toimenpiteeksi on Helsingin kasvatusopillinen talouskoulu,
14390: ennen muuta katsottava viime keväänä joka perustettiin 1891, on valmistanut ko-
14391: säädetyt ja nyt jo voimassa olevat uudet titalousopettajia ja samoin yksityisluontoi-
14392: lait teknillisistä, kaupallisista ja ammatti· nen Helsingin käsityöopisto, perustettu
14393: oppilaitoksista. Nämä lait turvaavat näille 1881, on valmistanut käsityönopettajia.
14394: oppilaitoksille valtiovallan taloudellisen Tosin vuonna 1928 valtion toimesta perus-
14395: tuen ja muun huolenpidon aivan yhtä tettiin Järvenpään kotitalousopettajaopisto,
14396: auliina ja runsaana kuin muullekin ope- mutta se valmistaa kotitalousopettajia vain
14397: tustoiminnalle. V oitaneenkin pitää toden- maataloudellisia kotitalousoppilaitoksia var-
14398: 352 IX,2. - Helsingin kasvatusopillinen talouskoulu.
14399:
14400: ten, kaikkien muiden kotitalousopettajien, asettamaan näiden opettajien opettajapä-
14401: siis valta osan heistä edelleenkin valmis- tevyydelle suurempia vaatimuksia kuin tä-
14402: tuessa Helsingin kasvatusopillisessa talous- hän saakka, on pelättävissä, että tästä joh-
14403: koulussa. tuvien vaatimusten täyttäminen tulee tuot-
14404: Onko tarkoituksenmukaista ja valtiolle tamaan oppilaitosten ylläpitämiselle yksi-
14405: edullista jättää näin suurten alojen opetta- tyisinä laitoksina yhä suurempia vaikeuk·
14406: javalmistus yksityisten harrastusten va- sia. - Jos oppilaitokset jatkavat toimin-
14407: raan on kysymys, joka on noussut päivä- taansa yksityisten omistuksessa, esiintyy
14408: järjestykseen ja vaatii ratkaisuaan. Tästä niille ensimmäisenä suurena vaikeutena
14409: on ollut valtiovaltakin tietoinen päättäen varojen hankkiminen oppilaitosten tarpeita
14410: siitä, että hallitus 15 päivänä toukokuuta tyydyttäviä rakennuksia varten. Molem-
14411: 1934 asetti viisihenkisen komitean harkitse- mat kysymyksessä olevat oppilaitokset toi-
14412: maan kotitalousopettajain ja käsityönopet- mivat nimittäin nykyään tarkoitukseen so-
14413: tajain valmistamista ja erikoisesti Helsin- pimattomissa vuokrahuoneistoissa, joten
14414: gin kasvatusopillisen talouskoulun ja Hel- koulujen toimintaa ei enää voida niissä
14415: singin käsityöopiston vastaisen toiminnan jatkaa, jota paitsi niiden hallintaoikeus
14416: järjestämistä. Tämä komitea antoi mietin- huoneistoihin on kovin epävarma. - Toi-
14417: tönsä 25 päivänä helmikuuta 1938. nen huomattava epäkohta opistojen nykyi-
14418: Komitea antaa täyden tunnustuksen sessä toiminnassa on opettajien vakiinnut-
14419: niille asiaa harrastaville kaukokatseisille tamaton asema. Kun oppilaitosten talous
14420: naisille, jotka perustamalla ja ylläpitämällä on riippuvainen monista epävarmoista ta-
14421: Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun ja loudellisista tekijöistä, varsinkin kulloin-
14422: Helsingin käsityöopiston, tekivät mahdolli- kin myönnetyn valtionavustuksen suuruu-
14423: seksi opettajain valmistamisen niihin val- desta, ei opettajien palkkaustakaan voidct
14424: tion, kuntien ja yksityisten omistamiin op- pitää kiinteänä, vaan on sitä ollut pakko
14425: pilaitoksiin, joissa annetaan kotitalous- ja järjesteilä sen mukaan, kuin oppilaitosten
14426: käsityöopetusta. Komitea katsoo, että sil- talous on kulloinkin vaatinut. Palkkaus-
14427: loin, kun tällaiset oppilaitokset vielä olivat taso on verrattuna vastaavanlaisissa muiss":\
14428: pieniä ja niiden opetusohjelmat olivat va- opettajavalmistuslaitoksissa maksettuihin
14429: kiintumattomat, oli eduksikin, että opetta- palkkoihin alhainen, jota paitsi eläke-etujen
14430: javalmistus oli yksityisten hallussa, sillä puuttuminen on huomattava epäkohta opet-
14431: näin voitiin joustavammin mukaautua ole- tajien asemassa. Kun lisäksi tulee se, että
14432: vien olojen vaatimuksiin. Mutta komitea yksityisissä oppilaitoksissa opetusoloja ei
14433: jatkaa: yleensäkään voida järjestää yhtä hyvin
14434: ,Nykyään näiden oppilaitosten toiminta- kuin valtion ja kuntien oppilaitoksissa, on
14435: muodot ovat jo vakiintuneet ja samalla ke- kaikesta tästä ollut seurauksena, että kyke-
14436: hittyneet sangen monipuolisiksi. Kumpikin nevien opettajavoimien pysyvä kiinnittämi-
14437: opisto on samalla kasvanut niin suureksi nen opistoihin on tuottanut vaikeuksia. Kun
14438: oppilaitokseksi, että niiden ylläpitäminen kysymyksessä olevat opistot ovat opettaja-
14439: yksityisten kansalaisten harrastuksen va· valmistuslaitoksia ja niiden samalla siis
14440: rassa valtionavustuksen turvissakin käy yhä pitäisi olla alallaan johtavassa asemassa,
14441: ylivoimaisemmaksi tehtäväksi. Kun vielä olisi suotavaa, että opettajain asema voitai-
14442: otetaan huomioon, että nykyään suunni- siin järjestää niin vakavaksi ja heidän
14443: tellaan opetuslaitoksen alalla monia sellai- palkkaetunsa sellaisiksi, että nämä opistot
14444: sia uudistuksia, jotka tulevat lisäämään voisivat niin kilpailla muiden samalla alalla
14445: kotitalous- ja käsityönopettajien tarvetta ja työskentelevien oppilaitosten kanssa, että ne
14446: IX,2. - M. Hannula y. m. 353
14447:
14448: voisivat saada palvelukseensa parhaita tar- Näiden oppilaitosten toiminnasta on jo
14449: jolla olevia opettajavoimia." saatu niin paljon kokemusta ja niiden toi-
14450: Komitea [isäksi arvelee, että opistojen mintamuodot ovat siinä määrin kehitetyt
14451: toiminnassa esiintyneet puutteellisuudet ja vakiintuneet, että on olemassa tarpeelli-
14452: vastaisuudessa tulevat olemaan sen laatui- nen pohja valtion omistuksessa toimivien
14453: sia, ettei niitä voida täysin poistaa, jos oppilaitosten toimintaohjelmain suunnitte-·
14454: opistot edelleen tulisivat toimimaan yksi- lulle.
14455: tyisinä oppilaitoksina. Vuotuista valtion- Edellyttäen, että opistot tulevat otetta-
14456: avustusta voitaisiin ehkä lisätä, mutta kun viksi valtion haltuun on komitea valmista-
14457: näiden avustusten määrä on riippuvainen nut yksityiskohtaiset suunnitelmat ja las-
14458: eduskunnan vuosittain tekemistä päätök- kelmat kummankin opiston huoneistotar-
14459: sistä, jäisi opistojen taloudellinen tila sit- peista ja niiden kustannuksista, samoin on
14460: tenkin aina epävarmaksi. Uusien huoneis- opetussuunnitelmat täysin haahmoiteltu ja
14461: tojen hankinta näille opistoille täytyisi tarvittavat opettajavirat esitetty. Kumpaa-
14462: joka tapauksessa tapahtua melkein koko- kin oppilaitosta varten on myös laadittu
14463: naan valtionavustuksen varassa. Täten tarpeelliset asetus- ja ohjesääntöehdotukset.
14464: tulisi valtion osuus näiden oppilaitosten Asia on täten saanut komiteassa mieles-
14465: tukemiseksi nousemaan niin suureksi, ettei tämme kaikin puolin perusteellisen selvit-
14466: säästäväisyyssyistäkään kannattaisi niitä telyn ja olisi niin ollen valmis lopullisesti
14467: jättää yksityisten omistukseen, vaan edulli ratkaistavaksi.
14468: sempaa olisi, että valtio ottaisi ne koko- Nyt on jo kuitenkin kulunut lähes puo-
14469: naan haltuunsa ja saisi siten myös täyden litoista vuotta komitean mietinnön valmis-
14470: määräysvallan niiden suhteen. tumisesta eikä asia ole päässyt edistymään.
14471: Edelleen komitea huomauttaa, että sel· Sentähden olisi mielestämme eduskunnan
14472: lainen opettajavalmistus, joka on näiden puututtava asiaan ja joudutettava sen
14473: opistojen päätarkoituksena, kuuluu jo sen· myönteistä ratkaisua, koska viivyttely muu-
14474: kin takia valtion tehtäviin, kun nämä opis- ten voi viedä opettajavalmistuksen umpi-
14475: tot valmistavat opettajia myös valtion op- kujaan näillä tärkeillä käytännöllisen ope-
14476: pilaitoksia varten. Valtion oppilaitosten tustoimen aloilla.
14477: edun kannalta pitäisi opistojen olla täysin
14478: Kaikkeen siihen viitaten, mitä edellä on
14479: valtion määräysvallan ja tarkastuksen alai-
14480: esitetty ja yhtyen asianomaisen komitean
14481: sina. Tällä edellytyksellä saavutettaisiin
14482: käsityksiin ehdotamme kunnioittaen edus-
14483: täysi varmuus siitä, että opettajavalmistus
14484: kunnan päätettäväksi toivomuksen,
14485: on kysymykseen tulevien opetusalojen tar-
14486: peitten mukainen.
14487: Kaikinpuolisesti asiaa tutkittuaan on ko- että hallitus kiireimmiten antaisi
14488: mitea tullut yksimielisesti vakuuttuneeksi Eduskunnalle esityksen Helsingi1?·
14489: siitä että molemmat kysymyksessä olevat kasvatusopillisen talouskoulun otta-
14490: '
14491: oppilaitokset olisi otettava valtion haltuun. misesta valtion haltuun.
14492: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1939.
14493: Mandi Hannula. Sulo Heiniö.
14494: Arvo Ketonen. T. M. Kivimäki.
14495: Sulo J. Teittinen. Tilda Löthman-Koponen.
14496: Kyllikki Pohjala. Anni Huotari.
14497: Aino Malkamäki. Aino Lehtokoski.
14498: Miina Sillanpää.
14499: 354
14500:
14501: IX,3. - Toiv. al. N:o 27.
14502:
14503:
14504:
14505:
14506: M. Hannula y. m.: Esityksen antamisesta Helsingin käsi-
14507: työopiston ottamisesta valtion haltuun.
14508:
14509:
14510: E d u s kun n a ll e.
14511:
14512: Toivomusaloitteessamme N: o 26 olemme olisi otettava valtion haltuun, niinkuin
14513: esittäneet, että eduskunta kehoittaisi hal- asiaa käsitellyt valtion komiteakin on eh-
14514: litusta kiireimmiten antamaan esityksen dottanut.
14515: Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun ot- Edellämainitun aloitteen perusteluihin
14516: tamisesta valtion haltuun. Mainitun aloit- viitaten ehdotammekin kunnioittaen edus-
14517: teen perusteluissa esitetyt näkökohdat kos- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
14518: kevat myös käsityönopettajia valmistavaa
14519: Helsingin käsityöopistoa, joka samanaikai- että hallitus kiireimmiten antaisi
14520: sesti kuin kotitalousopettajia valmistava esityksen Helsingin käsityopiston ot-
14521: Helsingin kasvatusopillinen talouskoulu tamisesta valtion haltuun.
14522:
14523: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1939.
14524:
14525: Mandi Hannula. T. M. Kivimäki.
14526: Sulo Heiniö. Tilda Löthman-Koponen.
14527: Arvo Ketonen. Anni Huotari.
14528: Sulo J. Teittinen. , Aino Malkamäki.
14529: Kyllikki Pohjala. Aino Lehtokoski.
14530: Miina Sillanpää.
14531: 355
14532:
14533: IX,4. - Toiv. al. N:o 28.
14534:
14535:
14536:
14537:
14538: Vilhula y. m.: Maatalouskoeaseman perustamisesta Keski-
14539: Suomeen.
14540:
14541:
14542: E d u s k u n n a ll e.
14543:
14544: Maataloudellisen koetoiminnan merkitys erittäin suuri, jää siis Keski-Suomi muun
14545: maatalouden kohottamityössä on maas- ohessa koeasemille mahdollisten opinto-
14546: samme käytännössä saavutetun kokemuk- matkojen suhteen varsin suuresti lapsipuo-
14547: sen perusteella todettu varsin suureksi. len asemaan puhumattakaan tämän seudun
14548: Tätä toimintaa meillä ohjaavat ja valvovat syrjään jäämisestä koeaseman läheisyyden
14549: sekä käytännössä toteuttavat pääasiassa muuten maatalouteen kohottavasta vaiku-
14550: maatalouden koetoiminnan keskusvalio- tuksesta. Tämä on sitäkin valitettavampaa
14551: kunta, maatalouskoelaitos ja paikalliset koe- kun väestö Keski-Suomessa on pääasialli-
14552: asemat. Viimemainittuja on eri puolille sesti vähävaraista pienviljelijäväestöä, jolle
14553: maata perustettu useampia seuduille, jotka pitempien opintomatkojen teko on taloudel-
14554: ilmaston, maanlaadun, maan korkeussuh- lisesti mahdotonta.
14555: teitten y. m. seikkojen perusteella eroavat Keski-Suomeen olisi mielestämme sns
14556: ympäröivistä alueista ja joilla on siis kas- saatava paikallinen maatalouskoeasema.
14557: vullisuuden kehittymiselle ympäristöalueista Muualla maassamme nykyisin toimivat koe-
14558: eroavat edellytykset. asemat ovat yleensä perustetut valtion va-
14559: Suurin alue eteläisessä osassa maatamme, roilla valtiovallan toimesta. Sopivan pai-
14560: joka näiden tekijöiden suhteen eroaa ym- kan löytäminen koetiloille on sille asetetta-
14561: päröivistä seuduista ja jossa ei kuitenkaan via vaatimuksia vähemmän tuntevalle kui-
14562: vielä ole paikallista maatalouskoeasemaa, tenkin suoranainen mahdottomuus. Par-
14563: on Keski-Suomi. haiten tämä kävisi päinsä valtiovallan toi-
14564: Keski-Suomea lähinnä olevat paikalliset mesta maan koetoiminnan johtoa hyväksi
14565: koeasemat sijaitsevat Pälkäneellä, Mikke- käyttäen.
14566: lissä, Maaningalla, Ruukissa ja Ylistarossa. Edellä esitetyn perusteella ja kun pai-
14567: Lähimmälle koeasemalle on täten esim. kallisen maatalouskoeaseman tarpeellisuutta
14568: Keski-Suomen keskuksesta Jyväskylästä Keski-Suomeen ei voida kieltää, ehdotamme
14569: matkaa lähes 200 km. Kun paikallisten kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
14570: koeasemien merkitys paitsi eri kasvuolosuh- vomuksen,
14571: teisiin soveltuvien kasvilaatujen valinnassa, että hallitus hankkisi selvityksen
14572: lannoituksessa y. m. seikkojen selvity:ksen maatalouskoeaseman perustamismah-
14573: ohessa on myöskin m. m. retkeilypaikkoina dollisuuksista Keski-Suomeen.
14574:
14575: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
14576:
14577: T. N. Vilhula. Onni Peltonen.
14578: Eino Möttönen. Vihtori Vesterinen.
14579: Toivo Horelli.
14580: 356
14581:
14582: IX,5.- Toiv. al. N:o 29.
14583:
14584:
14585:
14586:
14587: K. Kämäräinen y. m.: Suunnitelman laatimisesta uusien
14588: kiertävien maatalouskoulujen perustamisesta.
14589:
14590:
14591: E d u s kun n a ll e.
14592:
14593: Useiden vuosikymmenien aikana on tämistä, joka voi tapahtua vain maatalou-
14594: maassamme annettu maataloudellista am- denharjoittajain ammattitaidon kohottami-
14595: mattiopetusta monenlaisissa ammattikou- sen kautta, niin maataloutemme ja kansan-
14596: luissa. Suuri joukko maaseutunuorisoa on taloudenkin kannalta on pidettävä erittäin
14597: naiSsa oppilaitoksissa saanut valmistua tärkeänä tehtävänä ryhtyä kaikkiin sellai-
14598: tehtäväänsä maataloudessa. Tämän ammat- siin toimenpiteisiin, jotka avaavat vähä-
14599: tiopetuksen ja maataloudellisten yhdistys- varaisellekin maaseutunuorisolle mahdolli-
14600: ten ansioksi onkin suurimmaksi osaksi luet- suuden päästä osalliseksi nykyaikaisesta
14601: tava se valtaisa kehitys, mikä maatalou- maataloudellisesta ammattiopetuksesta. Tä-
14602: dessamme on viime vuosien ja vuosikym- hän päästään mielestämme siten, että kiin-
14603: menien aikana tapahtunut. teissä maamies- ja karjanhoitokouluissa
14604: Suurimmalla osalla maaseutunuorisoa ei huomattavasti korotetaan vähävaraisten op-
14605: kuitenkaan ole ollut eikä ole vielä ny- pilaiden apurahoja ja sille nuorisolle, joka
14606: kyisinkään mahdollisuutta päästä osalli- ei voi kotoaan vapautua kiinteän maa-
14607: seksi siitä ammattiopetuksesta, jota m. m. mies- tai karjanhoitokoulun kurssia suo-
14608: kiinteät maamies- ja karjanhoitokoulut an- rittamaan, tehdään mahdolliseksi saada lä-
14609: tavat. Tähän on syynä se, että useimmilla heisellä kotiseudullaan käydä lyhempiaikai-
14610: pien- ja keskikokoisviljelijöillämme on va- nen, ehkä 2-3 kuukautta kestävä, maa-
14611: rallisuus niin heikko, että he eivät voi va- mies- tai karjanhoitokoulukurssi. Tähän
14612: pauttaa taloudestaan nuorisoaan kokonai- olisi erittäin sopiva kiertävä maamies- ja
14613: seksi vuodeksi sellaisiin ammattikouluihin, karjanhoitokoulu, jollaisia kouluja on ny-
14614: kuin mitä kiinteät maamies- ja karjanhoito- kyään olemassa eräissä osissa maata. Kun
14615: koulut ovat ja tuon vuoden kestävän maa- tällainen kiertävä koulu voi järjestää
14616: mies- ja karjanhoitokoulukurssin rahalli- kurssinsa toiminta-alueensa jokaiseen kun-
14617: setkin kustannukset nousevat nykyään taan, jolloin kursseilla käynti voi useassa
14618: useampiin tuhansiin markkoihin. Näin suu- tapauksessa tapahtua kotoa käsin ja kun
14619: riin summiin nouseviin koulumenoihin ei näiden kiertävien koulujen kurssiaika on
14620: kuitenkaan edellämainituilla viljelijöillä lyhempi kuin kiinteän maamies- ja karjan-
14621: riitä varoja. Kun tällaiset vähävaraiset hoitokoulun, niin niissä opiskeleminen tu-
14622: viljelijät muodostavat maamme maanvilje- lee maksamaan vain pienen osan siitä, mitä
14623: lijäväestön enemmistön ja kun se kehitys kiinteässä maamies- ja karjanhoitokoulussa
14624: ja kilpailu, mikä maataloustuotannon alalla opiskeleminen maksaa. Ja vaikka onkin
14625: eri maissa on viime aikoina tapahtunut, niin, että tällaisella lyhyempiaikaisella
14626: vaatii myöskin meidän maataloudessamme kurssilla ei voikaan saada opetusta siinä
14627: entistä määrätietoisempaa tuotannon kehit- määrin kuin mitä kiinteässä maamies- ja
14628: IX,5. - K. Kämäräinen y. m. 357
14629:
14630: karjanhoitokoulussa on mahdollisuus saada, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo~
14631: niin kyllä kuitenkin lyhempänäkin aikana muksen,
14632: voinee saada käytännöllistä elämää varten että hallitus valmistaisi pienvilje-
14633: arvokkaita pohjatietoja, joita voi lisätä lijäväestön ammatillisen opetuksen
14634: ammattikirjallisuuden ja maatalousseuro- tehostamista varten suunnitelman
14635: jen neuvontatoiminnan kautta. Näistä uusien kiertävien maatalouskoulujen
14636: syistä pitäisi kiertävä maamies- ja karjan- perustamisesta ja antaisi Eduskun-
14637: hoitokoulumuoto tehdä nykyistä yleisem- nalle esityksen tarpeellisen määrä-
14638: mäksi. rahan varaamisesta tähän tarkoituk-
14639: Edelläsanotun nojalla ehdotamme kun- seen.
14640:
14641: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
14642:
14643: Kalle Kämäräinen. Eero Nurmesniemi.
14644: Antti Halonen. Matti Luoma-aho.
14645: K. Määttä. S. Salo.
14646: Antti Kukkonen. U. A. Wirranniemi.
14647: M. 0. Lahtela. T. A. Janhonen.
14648: K. A. Lohi.
14649: 358
14650:
14651: IX,G. - Toiv. al. N:o 30.
14652:
14653:
14654:
14655:
14656: Luostarinen y. m.: llf.etsäkoulun pe'rustamisesta Karvion
14657: valtionmaille Heinäveden pitä.fässä.
14658:
14659:
14660: Ed u s kunnalle.
14661:
14662: Ammattitaitoisesta metsätyövoimasta oli parempia, puolukkatyypin kankaita on ai-
14663: tullut maassamme huutava puute, joten noastaan 17.9 %. Puulajisuhteet ovat ver-
14664: eduskunta syksyllä vuonna 1936 hyväksyi rattain tasaiset, nimittäin mäntyvaltaisia
14665: ponnen, ,että hallitus ryhtyisi kiireellisiin metsiä on 51.5 %, kuusivaltaisia 23.9 % ja
14666: toimenpiteisiin uusien metsäkoulujen perus- lehtipuuvaltaisia 22.6 % sekä aukeana ai-
14667: tamiseksi" ja perusteluissa erikoisesti huo- noastaan 2.o% pinta-alasta. Maat muis-
14668: mautettiin siitä, että koulut rakennettaisiin tuttavat täällä yksityismetsiä, jollaisia ne
14669: sellaisille paikoille, m1ssa monipuolisilla ovat aikaisemmin olleetkin, siis tyypikkäitä
14670: harjoitusalueilla voidaan opetuksessa yksi- savolaisen järvialueen metsämaita ja erit-
14671: tyismetsien hoitotavat huomioida. täin soveliaita metsäkoulun harjoitus-
14672: Hallitus ryhtyi tarmolla ponsissa maa- alueeksi. Kun tähän vielä lisätään, että
14673: rättyihin toimiin antaen Kurun metsäkou- oppi:lailla on hyvät retkeilymahdollisuudet,
14674: lusta vuonna 1937 eri esityksen ja Ijoimo- paitsi yksityisten metsiin, myös hyvät
14675: lan kouluesitys oli vuoden 1939 talousar- kulkuyhteydet Varkauden ja Joensuun
14676: vion yhteydessä. Molemmat ovat saaneet uudenaikaisille puunjalostuslaitoksille, hy-
14677: eduskunnassa hyväksymisensä hallituksen vät uittoreitit ja erittäin sopiva luonnon-
14678: esittämässä muodossa, vaikka pienellä ään- ihana koulupaikka laivareitin Savonlinna-
14679: ten enemmistöllä. Paikkakysymys herätti Kuopio varrella, niin käsitämme tämän
14680: ansaittua huomiota kumpaakin metsäkoulua sopivaisuuden uuden metsäkoulun paikaksi.
14681: perustettaessa. Varsinkin Itä-Suomen met- Mutta itäinen raja ja laaja Karjala, ollen
14682: säkoulun paikkaa harkittiin perusteellisesti, ilman ainoatakaan metsäkoulua, sai jo tällä
14683: sillä asettihan hallitus metsänopetuskomi- perusteella hallituksen myötätunnon puo-
14684: tean, joka paikan päällä käyden, useilla lelleen toista uutta metsäkoulua perustet-
14685: Itä-Suomessa olevilla valtionmaiden hoito- taessa, vaikkakin se harjoitusalueihin näh-
14686: alueina, tutustui metsäalueittemme erilai- den joutui heikommalle paikalle.
14687: suuteen koulupaikka:kysymyksessä. Uskottavasti tarvitsemme vielä yhden
14688: Niinkuin hallituksen esityksen peruste- uuden metsäkoulun, erikoisesti aina vaan
14689: luista ja muutenkin käy selville, piti komi- lisääntyvien metsänhoitoyhdistysten ammat-
14690: tea Savonlinnan hoitoalueeseen kuuluvia titaitoisen työvoiman tarvetta silmällä pi-
14691: Karvion valtionmaita (Kermajärven hoito- täen, toisin sanoen opetusta yksityismetsä-
14692: lohkoa) erittäin hyvin uuden metsäkoulun talouden edistämiseksi. Meidän pienvilje-
14693: paikaksi sopivana. Näiden valtionmaiden lysvaltaiset maa- niinkuin metsätaloutemme
14694: pinta-ala on 9,453 ha, mistä kasvullista met- yksityismetsätalouksissa ovat verrattain
14695: sämaata 80.4 % ja kasvullisesta metsä- nuoria, perustana ahkerain esivanhem-
14696: maasta 64.2 % mustikkatyyppiä ja sitä paimme kaskialueet, missä ei huoju sata-
14697: JX,6. - Luostarinen y. m. 359
14698:
14699: vuotiset ja vanhemmat havupuumetsiköt, maamme yksityismetsätalouden edistämisen
14700: vaan ovat pääasiassa seka- ja lehtipuumet- vuoksi välttämättömänä, että läänimme en-
14701: sikköjen peittämät. tinen metsäkoulu Nikkarilasta siirrettäisiin
14702: Lisäksi viitaten siihen yleiseen mielipi- Karvioon, ajanmukaisesti sopiviromille har-
14703: teeseen, mikä ilmenee Pohjois- ja Suur- joitusalueille.
14704: Savon Maakuntaliittojen puolesta jätetyssä Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
14705: lausunnossa edustajille, uskoisimme että tä- ehdotamme edugkunnan päätettärväksi toi-
14706: män uuden perustettavan metsäkoulun vomuksen,
14707: paikka ilman enempiä arveluja on Karvio.
14708: Mutta jos taas tilanne on sellainen, että että hallitus harkitsisi metsäkoul1tn
14709: maamme metsäkoulujen tarve täHä haavaa perustamista Karvion valtionmaille
14710: on saatu tyydytetyksi näillä kahdella Heinäveden pitäjässä ja antaisi siitä
14711: uudella metsäkoululla, mm pitäisimme Eduskunnalle esityksen.
14712:
14713: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
14714:
14715: Aino Luostarinen. Albin Asikainen.
14716: Tilda Löthman-Koponen. Kalle Kämäräinen.
14717: Antti J. Rantamaa. Einari Karvetti.
14718: 360
14719:
14720: IX,7. - Toiv. al. N: o 31.
14721:
14722:
14723: Luostarinen y. m.: Kiinteän mieskotiteollisuuskoulun pet·us-
14724: tamisesta Mikkelin lääniin.
14725:
14726: E d u s k u n n a 11 e.
14727: Ammattikasvatuksen sovittaminen ajan- Kotiteollisuuskouluista yleensäkin, mutta
14728: kohtaisten tarpeiden mukaiseksi ja sen te- varsinkin mieskotiteollisuuskouluista meillä
14729: hokas järjestely on sekä työntekijäin että on suuri puute. Sitä todistaa sekin, että
14730: koko yhteiskunnan edun mukaista ja suo- esim. koko Mikkelin läänissä ei ole ainoa-
14731: siteltavaa. Takaahan järjestely tällä alalla takaan kiinteää mieskotiteollisuuskoulua.
14732: parempaa tasapainoa työmarkkinoilla ja Vaitiovallan taholta olisi tämä puute tältä
14733: niin oHen on myös sopiva keino työttö- osaltaan riennettävä korjaamaan. Vaikka
14734: myyttä vastaan. Kun kansanopetuskomitea vakava aika ja sodanuhkan pelko lepää
14735: tutkii meillä pakollisen oppiajan sovelta- yllämme, niin on tämä kysymys siinäkin
14736: mista parhaiten oppilaiden hyväksi, heidän mielessä aina enemmän ajankohtainen.
14737: parhaaksi kehittämisekseen elämää varten, Mikkelin läänin kiinteän mieskotiteolli-
14738: niin varmaan he päätyvät siihen laajalti suuskoulun perustamista ajatellessa on
14739: toivottuun tulokseen, että jatko-opetusta Pieksämäkeä paikan suhteen pidetty en-
14740: käytettäisiin entistä suuremman ammatti- simmäisellä sijalla. Tämä rautateiden vil-
14741: tuntemuksen ja ammatillisen perehdyttä- kasliikkeinen solmukohta takaa hyvien lii-
14742: misen hyväksi. Siis ammattiopetuksen tär- kenneolojen vuoksi varmaan suuremmaHe-
14743: keys on monipuolisesti tunnettua ja tun- kin oppilaitokselle ainaisen oppilastulvan.
14744: nustettu. Nuoriso kaupungeissa, missä am- Tämän yhteydessä viittaamme aloitteeseen
14745: mattikouluja on enemmän olemassa, rien- metsäkoulun perustamisesta Karvioon, jos
14746: tää niihin saaden elämäntyölleen jo var- se on antanut aihetta toimenpiteihin, niin
14747: haisessa nuoruudessa ammattipätevyyttä, paikkakysymys sen toisessa vaiheessa rat-
14748: mutta maaseudulla on koulujen vähyyden kaisisi vallan helposti. Hallitus, jolle täl-
14749: vuoksi harvoilla tilaisuus sellaiseen päästä. laisten kysymysten selvittely parhaiten so-
14750: Monet nuorukaisistamme lapsuusvuosina ja pii tulee tässä tekemään parhaansa. Siis
14751: kansakouluasteella osoittavat vahvaa taipu- edelläsanottuun viitaten kunnioittaen eh-
14752: musta kotiteollisuustöissä, mikä varsinkin dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
14753: maatalousammattia harjoittavalle miehelle muksen,
14754: olisi sangen välttämätön avu. Varmaan
14755: monessa kouluiän pieni askartelu jat- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14756: kuvan opetuksen turvin kehittyisi hyvin- toimenpiteihin kiinteän mieskotiteol-
14757: kin hyödylliseksi ammattitaidoksi, mikä lisuuskoulun perustamiseksi Mikke-
14758: varsinkin omaa kotia perustettaessa tuot- lin lääniin.
14759: taisi yhteistä: iloa.
14760: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
14761: Aino Luostarinen. Antti J. Rantamaa.
14762: Lauri Kaijalainen. Albin Asikainen.
14763: Anton Suurkonka. Einari Karvetti.
14764: Tilda Löthman-Koponen. Vihtori Vesterinen.
14765: 361
14766:
14767: IX,s. - Toiv. al. N: o 32.
14768:
14769:
14770: Måättä y. m.: Esityksen antamisesta pienviljelijäkoulun
14771: perustamisesta Pudasjärven pitäjään.
14772:
14773: E d u s k u n n a 11 e.
14774:
14775: Pohjois- ja Koillis-Pohjanmaan maatalou- nen on helpommin kaikkien saatavissa ja
14776: den kehittyminen, joka, niinkuin tunnetaan, kohdistuu laajempaan väestönosaan. Mo-
14777: on viime aikoina ollut suurta ja ilahdut- lempia näitä pitäisi täällä voida lisätä.
14778: tavaa, on välttämätöntä näitten seutujen Opetuksen saamista ammattikouluissa
14779: väestön toimeentulolle erikoisesti taloudel- vaikeuttaa näillä alueilla se, että jokapäi-
14780: lisesti ahtaina ja epänormaalisina aikoina, väisen toimeentulon hankkimiselta ei ole
14781: jolloin. sivuansiotyöt eivät voi tarjota asuk- varaa pitemmäksi ajaksi jättäytyä pois an-
14782: kaille mainittavampia ansiotuloja. Sen sio- tai kotitöistä. Myöskin se, että koulut
14783: vuoksi on yleisen edun kannalta jatkuvasti ovat etäällä näiltä alueilta, vaikeuttaa am-
14784: toimittava näitten seutujen maatalouden mattikoulutuksen saamista. Tämän vuoksi
14785: kehittämiseksi. on tarpeellista, että tänne saadaan sellai- •
14786: Laajasta asutustoiminnasta, jota näillä nen maanviljelijäin ammattikoulu, jossa
14787: alueilla harjoitetaan ja joka on välttämä- väestö mahdollisimman pienin kustannuksin
14788: töntä, johtuu, että merkittävä osa viljeli- voi saada sekä tietopuolista että käytännöl-
14789: jöistä on tälläkin hetkellä aivan talouttaan listä opetusta ammatissaan. Tällainen kou-
14790: aloittelevan uudisraivaajan asemassa, jol- 'lutmuoto on nähdäksemme n. s. pienviljelijä-
14791: loin tila ei vielä tuota perheen elatusta, koulu, jossa oppilaat voivat koulukustan-
14792: mutta kaipaisi kuitenkin kaikki sen voimat nuksensa tai huomattavan osan niistä kor-
14793: viljelysten laajentamiseksi ja talouden kai- vata käytännöllisenä työskentelyllä koulun
14794: kinpuoliseksi voimistamiseksi. On ilman maataloudessa. Sopivana koulupaikkana
14795: muuta selvää, mikä merkitys tällaiselle pidämme Pudasjärven pitäjää, johon oppi-
14796: yrittäjälle on ammattitiedoista, joitten laita voi saapua ympäristön uudisviljelys-
14797: avulla hän kykenisi harkitsemaan taloudel- valtaisista pitäjistä Yli-Iistä, Kiimingistä,
14798: lisimmat ja parhaimmat menetelmät viljel- Ylikiimingistä, Utajärveltä, Puolangalta,
14799: mänsä kehittämiseksi. Uudisviljelijän ja Suomussalmelta, Taivalkoskelta ja Kuusa-
14800: -raivaajan asemassa on täällä lisäksi huo- mosta.
14801: mattava osa vanhemmistakin viljelmistä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme
14802: Yhtenä tärkeimmistä keinoista maatalouden eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14803: jatkuvaksi kehittämiseksi Pohjois- ja Koil- että hallitus valmistaisi ja antaisi
14804: lis-Pohjanmaalla onkin pidettävä ammatti- Eduskunnalle esityksen pienviljelijä-
14805: opetuksen ja -opastuksen antamista väes- koulun perustamisesta Pudasjärven
14806: tölle. Se voi tapahtua maamies-, pienvil- pitäjään erikoisesti Pohjois- ja Koil-
14807: jelijä-, emäntä- ja karjanhoitokouluissa sekä lis-Pohjanmaan uudis- ja asutusti-
14808: maatalousneuvonnassa. Perusteellisemman lallisten ammattitaidon kehittämi-
14809: opetuksen voivat antaa edelliset, jälkimmäi- seksi.
14810:
14811: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
14812:
14813: K. Määttä. K. A. Lohi.
14814: Antti Junes. U. A. Wirranniemi.
14815: Eero Nurmesniemi. Kauno Kleemola.
14816: 46
14817: 362
14818:
14819: IX,9. - Toiv. al. N:o 33.
14820:
14821:
14822:
14823:
14824: Arhama y. m.: Toimenpiteistä emäntäkoulun aikaansaami-
14825: seksi Sotkamoon.
14826:
14827:
14828: E d u s k u n n a 11 e.
14829:
14830: Kainuun maakunta, joka taloudellisesti naan tehty anomus valtioneuvostolle, että
14831: on maamme heikointa aluetta, tarvitsisi ki- uusi emäntäkoulu suunniteltaisiin Kainuu-
14832: peästi ammattikoulua. Tässä vaiheessa olisi seen ja että se sijoitettaisiin Sotkamoon.
14833: epäilemättä emäntäkoulun aikaansaaminen Siellä olisi saatavissa tarkoitukseen sopivia
14834: Kainuuseen päivänpolttava, koska kotien tiloja, ja Sotkamo talouselämänsä kehityk-
14835: talous on suuresti riippuvainen perheen- sen ja asukaslukunsa puolesta on muuten-
14836: emäntien taitavasta taloudenpidosta. Onhan kin huomattavasti suurempi kihlakunnan
14837: • Kajaanin kihlakunta kaksi kertaa Uuden- muita kuntia, onhan asukkaita siellä
14838: maan läänin suuruinen ja lähin emäntä- 13,500. Hyvä liikenneyhteys eri suunnilta
14839: koulu on kaukana meren rannallla Limin- rautateitse ja maanteitse puhuu myös Sot-
14840: gassa. kamon puolesta.
14841: Maatalous on nopeassa nousussa Kai. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
14842: nuussa, mutta talouden ja kotien hoito tar- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
14843: vitsisi entistä enemmän valveutuneita ja toivomuksen,
14844: taitavia kotien huoltajia. Tässä mielessä
14845: olisi oman emäntäkoulun aikaansaaminen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14846: Kainuuseen erinomaisen tärkeä. siin emäntäk01tlun aikaansaamiseksi
14847: Sotkamon kunnan puolesta onkin aika .. Sotkamoon.
14848:
14849: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
14850:
14851: Kusti Arhama. T. A. Jauhonen.
14852: 363
14853:
14854: IX,to.- Toiv. al. N:o 34.
14855:
14856:
14857:
14858:
14859: Mikkola y. m.: Toimenpiteistä valtion virkatalojen käyttöä
14860: koskevan lainsäädiinnön muuttamiseksi.
14861:
14862:
14863: E d u s k u n n a II e.
14864:
14865: Yleinen sääntö on, et.tä milloin toinen ja muu uudistustoimenpide on pantu käyn-
14866: luovuttaa toiselle jotain oikeuksia tai omai- tiin, on melkein jokaiselle virkatalolle
14867: suuttaan, korvaa niitten saaja luovuttajalle ilma'antunut joko kunta tai joku yleishyö-
14868: niiden arvon eUei luovutus ole lahja. Tämä dyllinen yritys halukkaa'ksi vuokraajaksi,
14869: sääntö pitää paikkansa olkoonpa asianosai- jos ei ole lmksitty mitään valtion tarvetta.
14870: sina yksityinen, yhtymä tai yhteiskunta. Usein on näin saatu valtion virkatalo to-
14871: Tätä sääntöä noudattaa m. m. valtio sel- dettu myöhemmin näihin tarpeisiin sopi-
14872: laisessa tapauksessa, että sen toimessa oleva mattomaksi, mutta se on otettu siUentkin.
14873: henkilö joutuu antamaan paikkansa joko Onpa sellaisiakin tapauksia, että näin saatu
14874: toimen lopettamisen tai muun sellaisen vuokraoikeus on jonikun vuoden jälkeen
14875: syyn takia. myyty jälleen yksityiselle, kun kunta jäies-
14876: Samaa peri>aatetta on lainsäätäjä seuran- täpäin huomasi, ettei sen vuokraama tila
14877: nut säätäessään lait torppi·en itsenäistyttä- sovikaan kunnalliskodiksi, johon tarkoituk-
14878: misestä sekä niiden ja lampuotitilojen lu- seen se virkatalon oli saanut.
14879: nastamisesta. Lainsäätäjä on ollut aivan Hyvin kummeksuUavaa on myös se, ett3
14880: oikea·ssa käsittäessään, että jos nama asutusviranomaiset, joiden tehtävänä pitäisi
14881: vuakra-ajan päätyttyä joutuisivat pois ti.· olla asutustoiminnan edistäminen, usein
14882: Ioiltaan, ei heillä olisi samanlaisia toimeen- ilman syytä yrittävät ·estää virkatalojen
14883: tulomahdollisuuksia. Lain mukaan näiden vuokmajien itsenäistymisailmet. Onpa vuo-
14884: lunastusoitkeus on ehdoton. Mutta jos den 1926 virlmtalolakia tulkittu niinkin,
14885: maanomistaja välttämättömästi tarvitsee ettei 8en mukaisilla vuokraoikeuksilla oleilu-
14886: juuri nuo torpan tilukset, on niiden saan- nastusoikeutta. T'ehtyjä käyttösuunnitelma-
14887: tiin mahdollisuus vain tilusten vaihdolla anomuksia vastustavat asutust,arkastajat
14888: tai täyden korvauksen suorittamisella. miltei säännöllisesti. Tämä ei nähtävästi-
14889: l\Iaamme valtion vil1katalojen vuokraa- kään ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.
14890: jien asema nykyisin, jolloin heillä ei ole Ruotsissa, jossa valtion virkatalojen
14891: o~keutta metsätuloihin, on täysin rinnastet- synty ja !kehitys on pääasiassa samanlainen
14892: tavissa suurempien torppien aseman kanssa. kuin meilläkin, on ne niinikään annettu
14893: Mutta heidän asemans•a virkatalon vuok- vuokralle. Kuitenkin virkatalonvuokl'aaja
14894: raajina on epävarmempi. Kun vuok:r~a-aika Ruotsissa on eräissä suhteissa edullisem-
14895: loppuu, on tilalta lähdettävä ilman muut,a mass·a asemoosa kuin meillä.
14896: jos tila katsotaan tarvittavan valtion, kun- Vaikka laki virkatalojen käyttämisestä,
14897: nan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. joka tarkoittaa virkatalojen omHrsi lunas-
14898: Varsinkin nykyisin, kun virkatalojen luku tamista, on ollut voimassa jo 17 vuotta, ei
14899: on vähentynyt ja monenlainen sosiaalinen lain vaikutus ole ollut seUainen, kuin olisi
14900: 364 IX,1o. - Valtion virkatalot.
14901:
14902: ollut toivottavaa. Kun ainoastaan noin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14903: % vir'k:ata1oista on vasta tullut myydyi:ksi, kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
14904: todistaa se sitä, ettei se ole kyllin teholkas toivomuksen,
14905: ja ·on siinä siis korjaamisen syytä. Virka-
14906: talojen käyttöä koskevat lait kaipaavat sel- että hallitus kiireellisesti ottaisi
14907: vennystä ja ehdollisuuksien poistamista. harkittavakseen, minkälaisiin toi-
14908: Valtion velvollisuus on turvata vuokra- menpiteisiin olisi ryhdyttävä valtion
14909: miestensä asema yhtä hyvin kuin muiden- virkatalojen käyttöä koskevan lain-
14910: kin vuokramiesten asema on turvattu. säädännön muuttamiseksi ja selven-
14911: Lisäksi on virlmtalojen käyttöä koskevia tämiseksi niin, että vuokraajien
14912: vielä voimassaolevia säännöksiä huomattava asema tulisi turvatuksi.
14913: määrä voimassa, joten niiden !kokoaminen
14914: yhteen olisi välttämätöntä.
14915:
14916: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
14917:
14918: Kaarlo Mikkola. Antti J. Rantamaa.
14919: S. Salo. Eino Möttönen.
14920: V. Kivisalo. Eero Nurmesniemi.
14921: E. M. Tarkkanen. Eemil Luukka.
14922: Albin Asikainen. Kauno Kleemola.
14923: Kusti Arhama. K. lVIäättä.
14924: Kalle Kirra. J. Emil Lampinen.
14925: lVIatti Luoma-aho.
14926: 365
14927:
14928: IX,u. - Toiv. al. N:o 35.
14929:
14930:
14931:
14932:
14933: Lohi y. m. : Valtion maiden asutuksen jouduttamisesta.
14934:
14935:
14936: E d u s k u n n a ll e.
14937:
14938: Asutustoiminta on maamme sosiaalisista On tapauksia, että tilaton teki hakemuk-
14939: kysymyksistä miltei kaikkein tärkein. Val- sen jo toistakymmentä vuotta sitten ja rat-
14940: tiovallan taholta tämä onkin suuressa mää- kaisua ei ole vieläkään tullut. Tällä vä-
14941: rin tunnustettu. Sitä todistavat ne suuret lin on perhe kasvanut jo suureksi. Vuok-
14942: uhraukset sekä lainsäädäntö, jolla tätä ky- ra-asuntoa on usein hyvin vaikea saada.
14943: symystä on pyritty edesauttamaan. Valtion Ei ole ihme, jos katkera, yhteiskuntavas-
14944: maiden asuttamisessa ei kuitenkaan ole tainen mieliala pyrkii kasvamaan.
14945: päästy siihen nopeuteen mihin ehdottomasti Onko syy laissa, että se tekee asutus-
14946: olisi päästävä. Valtion omistuksessa on erit- tilan saannin näin hitaaksi ja monimut-
14947: täin suuret alat viljelyskelpoisia maita. kaiseksi, vai onko asutusviranomaisten työ-
14948: Nämä sijaitsevat suurimmalta osalta Poh- voiman vähyys siihen syynä, emme lähde
14949: jois-Suomessa. Tilaston mukaan on väes- päättelemään. Kaikissa tapauksissa nykyi-
14950: tön lisäys myöskin suurin Pohjois-Suo- nen tilanne on mahdoton. Hallituksen olisi
14951: messa. Näin ollen olisi luonnollista, että tähän asiaan kiireellisesti kiinnitettävä mitä
14952: valtion maiden asutukseen kiinnitetään vakavin huomio. Ehdotamme siis eduskun-
14953: huomio ensi sijassa. Asutustilan ja lisä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14954: maan saanti valtion maalle on kumminkin
14955: aina ollut monin paikoin verrattain hidasta. että hallitus kaikin käytettävissä
14956: Uusien asutuslakien voimaan tultua näyt- olevin keinoin jouduttaisi valtion
14957: tää se monin paikoin pysähtyneen koko- maiden asutusta sekä jos huomataan
14958: naan. Löytyy kuntia Pohjois-Suomessa, lainsäädännössä olevan puutteita, an-
14959: joissa ei yhtään asutustilan hakemusta ole taisi Eduskunnalle tarpeelliset esi-
14960: tänä aikana saatu päätökseen, vaikka ha- tykset.
14961: kemuksia on asutuslautakunnalle jätetty
14962: satamäärin.
14963:
14964: Helsingissä 6 päivänä, syyskuuta 1939.
14965:
14966: K. A. Lohi. Kaarlo Mikkola.
14967: Kusti Arhama. S. Salo.
14968: U. A. Wirranniemi. M. 0. Lahtela.
14969: Lauri Kaijalainen. Eero Nurmesniemi.
14970: Janne Koivuranta. Viljami Kalliokoski.
14971: Antti Kukkonen. Vihtori Vesterinen.
14972: Juhani Leppälä. Vilho H. Kivioja.
14973: Yrjö Schildt. Lennart Heljas.
14974: K. Määttä.
14975: 366
14976:
14977: IX,12.- Toiv. al. N:o 36.
14978:
14979:
14980:
14981:
14982: Rytinki y. m.: Toimenpiteistä asutustoiminnan joudutta-
14983: miseksi.
14984:
14985:
14986: E d u s kun n a ll e.
14987:
14988: Asutuslain ensnnmsessä pykälässä sano- eikä saa hyväksyttäviä takuita tai yksi-
14989: taan m. m.: ,Itsenäisen pienviljelijäväes- tyistä luottoa vakuudeksi .lainojen ta:kaisin
14990: tön lisäämiseksi ja tukemiseksi sekä maa- suorittamista sekä tarvittavan maatalous-
14991: seudun asunto-olojen parantamiseksi har- irtaimiston hankkimista varten, ole mah-
14992: joittaa valtio asutustoimintaa niiden Suo- dollisuuksia päästä itsenäiseksi yrittäjäksi
14993: men kansalaisten hyväksi, jotka elättävät pienviljelystilalle. Mutta vaikkapa osa ha-
14994: itsensä kokonaan tai pääasiallisest,i ruumiil- kijoista takuu- y. m. maansaantivaatimuk-
14995: lisella työllä tahi ovat taloudellisesti sa- set vanhempiensa turvin täyttäisi, niin ne
14996: manvertaisia ja jotka tahtovat saada toi- rasitukset, mitä asutuslain mukaan asuk-
14997: meentulonsa tai asunnon ohella osan toi- kaille asetetaan, ovat sellaiset, että niiden
14998: meentuloansa maasta." alle sortuu suuri osa asutustilallisia. Näin
14999: Tämän pykälän mukaan olisi asutustoi- on tilanne ainakin valtion maasta muodos-
15000: minnan kautta lisättävä itsenäistä pien- tettaviin a:sutustilaHisiin nähden.
15001: viljelijäväestöä, pääasiassa sellaisesta ruu- Uuden asutuslain tarkoituksenahan oli
15002: miillista työtä tekevästä väestöryhmästä, ensinnäkin saada maansaanti nopeammaksi,
15003: joitten toimeentulo on riippuvainen suu- mutta käytännössähän on toteutunut, että
15004: rimmalta osalta satunnaisista ansiotöistä. asutustoiminta on monin paikoin kokonaan
15005: Tämän väestöryhmänhän muodostavat pää- pysähtynyt, johtuen tämä valtionmaan
15006: asiassa maaseutuväestö, niiden pienviljeli- asuttamisessa ehkä siitä, että valtionmaan
15007: jöiden lapset, joiden tilat ovat niin pieniä, asuttaminen tulee kysymykseen n. s. ryhmä-
15008: etteivät he voi lapsilleen antaa omaa maa- asutuksen muodossa. Melkein poikkeukset-
15009: kappaletta, eikä rakentaa rakennuksia eikä tahan hylätään karkki yksinäistä tilaa kos-
15010: myöskään ole varoja kouluttaa lapsia kevat hakemukset siitä huolimatta, vaikka
15011: muilta eri elämän aloilta hankkimaan toi- kysymyksessä olisi hyvä viljelystilan
15012: meentulonsa. paikka. Kun ryhmäasutuksessa on otettu
15013: Meillä nyt voimassa oleva asutuslaki on käytäntöön, että valtion toimesta rakenne-
15014: ollut käytännössä toteutettavana vasta ly- taan ensin talot ja sen jälkeen vasta luo-
15015: hyen aikaa, mutta on jo selvästi osoittanut, vutetaan asukkaille asuttavaksi, mikä si-
15016: että nykyisenkään asutuslain mukaan ei nänsä on oikein, mutta niin kauan kun tä-
15017: voida tyydyttää vähävaraisen maaseutu- hän tarkoitukseen käytettävät varat ovat
15018: väestön maan tarvetta, eikä perustaa itse- niin pienet, ettei niillä voida saada niin
15019: näisiä pienviljelmiä, sillä vaatimukset maan paljon valmiita asutustiloja, että se tyydyt-
15020: (tilan) sekä rakennus- y. m. lainojen saan- tää tarpeen, olisi käsityksemme mukaan
15021: tiin ovat sellaiset, ettei sellaisella köyhällä varsinkin valtion mailla mutta myöskin
15022: pienviljelijän pojalla, jolla ei ole varoja yleensä myönnettävä nykyisestään parem-
15023: IX,12. - Rytinki y. m. 367
15024:
15025: min lupia yksinäisten tilojen perustami- kyisen hinnoittelun perusteella käypi. Koe-
15026: seen ja nopeammassa tahdissa kuin mitä aikana asetetut vuotuiset tehtävät ovat niin
15027: on tehty. ikään kohtuuttoman suuret, joten niitä
15028: Mutta yksistään se muutos lakiin, että olisi lievennettävä huomattavasti. Laino-
15029: tilojen perustaminen ja luovuttaminen jen korkoa olisi alennettava ja maksuehtoi-
15030: asukkaille saataisiin nopeammaksi, ei asu- hin saatava huojennuksia. Yleensä olisi kä-
15031: tustoimintaa paranna. Lakiin olisi saatava sityksemme mukaan asutustoiminta saatava
15032: muutoksia muihinkin kohtiin. nykyiseltä liikeperiaatepohjalta enemmän
15033: Tilan tai luoton saamisessa olisi varalli- sosiaa:liselle pohjalle, silloin vasta asutustoi-
15034: suusvaatimuksesta ja takuujärjestelmästä minnalla voitaisiin aikaansaada sitä, mitä
15035: luovuttava, että terveille ja työkykyisille lain ensimmäisellä pykälällä on tarkoitus
15036: ruumiillista työtä tekeville vähävaraisille aikaansaada.
15037: kansalaisille avautuisi mahdollisuus päästä Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
15038: yrittämään hankkia toimeentulo itsenäi- nioittaen esittää eduskunnan hyväksyttä-
15039: senä pienviljelijänä. Maan ja metsän lu- väksi toivomuksen,
15040: nastushintaa määrättäessä olisi otettava
15041: nykyisestään paremmin huomioon tilallisen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15042: maksumahdollisuudet, että hän kykenisi toimenpiteisiin asutustoiminnan jou-
15043: maksamaan tilan tai lisämaan, ettei se jäisi duttamiseksi ja antaisi laissa ilmen-
15044: tilalliselle kestämättömäksi rasitukseksi ja neiden puutteiden korjaamiseksi
15045: valtiolle epävarmaksi saatavaksi, kuten ny- asiast1t esityksen Edusktmnalle.
15046:
15047: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
15048:
15049: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
15050: 368
15051:
15052: IX,13, - Toiv. al. N:o 37.
15053:
15054:
15055:
15056:
15057: Annala y. m.: Kor();ttomien asutuslainojen myöntämisestä
15058: maanv~'ljelysammatin harjoittamiseen edellytyksiä omaa-
15059: ville tilattom~1le ja varattomille vapaussodan rintama-
15060: miehille.
15061:
15062:
15063: E d u s k u n n a 11 e.
15064:
15065: Varattomien rintamamiesten tukeminen Edelläoleva tilasto osoittaa, että rinta-
15066: suoranaisin raha-avustuksin on monissa ta .. mamiehillä on edellytyksiä maatalousam-
15067: pauksissa välttämätön. Mutta jos avustus matin harjoittamiseen.
15068: voidaan järjestää siten, että maataloustyö- Mielestämme asutustilojen luovutus val-
15069: hön pystyvät rintamamiehet saavat asu- tion maista erikoishelpoituksin varatto-
15070: tustiloja erikoisen helpoin ehdoin, on se mille rintamamiehille olisi erittäin tärkeä
15071: saajalleen mieluisin ja myös valtiolle edul- muoto jatkuvassa huoltotoiminnassa. Asu-
15072: lisin avustuksen muoto. tustilojen luovutuksessa olisi otettava huo-
15073: Oman kodin hankkiminen varattomille mioon:
15074: rintamamiehille on monesti ylivoimainen. 1. että tila on riittävän suuri yhden per-
15075: Sentähden olisikin valtion tultava apuun, heen elättämiseksi,
15076: antamalla asutustilojen luovutuksessa rin- 2. että tilalla on riittävä kotitarvemetsä,
15077: tamamiehille erikoisoikeuksia. 3. että näille tiloille annetut asutuslai-
15078: Vapaussodan valkoinen armmJa oli nat peritään takaisin asutuslain säätämässä
15079: koottu pääasiassa talonpojista ja maata- järjestyksessä, mutta ilman korkoa.
15080: loustyöväestöstä, jotka taistelujen loputtua Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
15081: palasivat takaisin entisiin rauhanajan teh- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
15082: täviinsä.
15083: Rintamamiesten ammattia ja yhteiskunta- että hallitus ottaisi vuoden 1941
15084: asemaa kuvaa 20 Etelä-Pohjanmaan suoma- tulo- ja menoarvioon riittävän maa-
15085: laisesta pitäjästä hankittu tilasto, jonka rärahan korottomien asutuslainojen
15086: mukaan oman tilan omistajia ja heidän poi- hankkimiseksi ni~1le vapaussodan ti-
15087: kiansa oli 59%, torppareita 8 %, työmie- lattomille ja varattomille rintama-
15088: hiä 21 %, renkej.ä. 6 %, virkamiehiä ja miehille, joilla on edellytyksiä maata-
15089: koululaisia y. 1m. 6 %. lousammatin harjoittamiseen.
15090:
15091: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1939.
15092:
15093: Vilho Annala. Iisakki Nikkola.
15094: K. R. Kares. Paavo Susitaival.
15095: R. G. Kallia. Bruno A. Salmiala.
15096: Yrjö R. Saarinen. J. V. Wainio.
15097: 369
15098:
15099: IX,H. - Toiv. al. N:o 38.
15100:
15101:
15102: Soininen y. m.: Toimenpiteistä Ilomantsin kunnan asutus-
15103: kysymyksen nopeaksi ratkaisemiseksi.
15104:
15105: E d u s k u n n a ll e.
15106:
15107: Vaikka eduskunnan ja valtiovallan ta- Kun toimenpiteet, joita asutuksen lisää-
15108: holta on itsenäisyytemme aikana pyritty miseksi on itsenäisyytemme aikana tehty,
15109: suunnitelman mukaisesti asutustoimintaa ovat tuottaneet parhaan tuldksen mitä kan-
15110: järjestämään, on se vielä monilla seuduilla sa;kunnan väestön hyväksi voidaan tehdä,
15111: varsin puutteellinen. olisi syytä edelleen jatkaa tätä yhteiskun-
15112: Asutustoimenpiteet, jotka voimassa ole- nallista uudistustyötä.
15113: vien asutuslakien nojalla on suoritettu, Mainituissa rajaseudun kunnissa on pää-
15114: ovat yleensä tapahtuneet hyvin erilaisten asiallisena toimeentulona tukki- ja uitto-
15115: taloudellisten olojen vallitessa. työt, mutta niiden epävakaisuudesta, var-
15116: Uudisasukkaaksi pyrkivän tarkoituksena sinkin usein toistuvista Europan sodista
15117: on saada sellainen asema, jossa hän voisi johtuu, että kansalaiset joutuvat näillä
15118: itselleen ja perheelleen hankkia välttämät- paikkakunnilla ilman omaa syytään kärsi-
15119: tömän toimeentulon oman työnsä ja per- mään puutetta. Ne kauniit unelmat omasta
15120: heen jäsenten työvoiman avulla. kodista, niityistä ja pelloista, joita he ovat
15121: Asutuksen lisääntyminen on meidän maas- uneksineet, ovat muodostuneet saduksi ke-
15122: samme ollut tosin suuri parin viime vuosi- sästä, joka ei koskaan tullut.
15123: kymmenen aikana. Valtio on tukenut asu- Työttömyydestä johtuvat kokemukset
15124: tustoimintaa ja uudisasukkaat ovat ihme- kannustavat valtiovaltaa varustautumaan
15125: teitäväliä voimalla ja sitkeydellä yrittäneet paremmin kuin aikaisemmin on tapahtunut.
15126: viljelyksiänsä laajentaa. He tyytyvät vä- Kun mahdollisuuksia näissäkin kunnissa
15127: hään, aliravittuina raatavat korvessa ja on asutukselle, on työttömyyden poistami-
15128: suorittavat voimakasta isänmaallista työtä. senkin kannalta syytä käydä luomaan mah-
15129: Maantieteellisen asemarrnme erikoisuudesta dollisuuksia asutuksen laajentamiseen.
15130: ja omistusolojen ·erilaatuisuudesta johtuen Kun mainittujen kuntien asutusoloihin,
15131: on jäänyt kuitenkin rajaseuduille paikka- lisämaan hankintaan sekä uusien asutus-
15132: kuntia, joilla väestö vielä ei ole saanut tilojen jakamiseen olisi kiir·eenisesti ryh-
15133: oikeutta siinä määrin, että sillä olisi mah- dyttävä, olisi eduskunnan kiinnitettävä
15134: dollisuus päästä oman kodin kautta lei- asiaan vakavaa huomiota.
15135: pään käsiksi. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
15136: Itäisellä rajaseudulla laajoissa Ilomant- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
15137: sin ja Rautavaaran pitäjissä on suuria toivomuksen,
15138: puutteita asutukseen nähden olemassa vil-
15139: jelystilojen pienuuden ja myöskin siihen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15140: nähden, että valtion metsähallituksen ja toimenpiteisiin asutuskysymysten no-
15141: puutavarayhtiöiden hallussa on suurin osa peaksi ratkaisemiseksi Ilomantsin
15142: maista, ollen näistä huomattava osa vilje- kunnassa.
15143: lyskel poisia.
15144: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
15145: Heikki Soininen. Akseli Brander.
15146: Matti Tolppanen. Juhani Leppälä.
15147: Antti Kukkonen.
15148: 47
15149: 370
15150:
15151: IX,l5. - Toiv. al. N:o 39.
15152:
15153:
15154:
15155:
15156: Wirranniemi y. m.: Toimenpiteistä Kuusamon ja Posion
15157: kunnissa vuoden 1927 jälkeen perustebtujen mäkitupa-
15158: alueiden itsenäistyttämiseksi.
15159:
15160:
15161: E d u s k u n n a ll e.
15162:
15163: Eduskunta- ja hallituspiireissä on jo ollut, että v. 1928 on näilläkin pitänyt olla
15164: aikaisemmilta ajoilta tunnettua, että maan- välttämättömät rakennukset ja irtaimistoa.
15165: omistusolot Kuusamossa ja siitä myöhem- Nyt on kulunut runsaasti 10 vuotta siitä,
15166: min eronneessa Posion kunnassa ovat vielä kun Kuusamon ja Posion kuntain maakysy-
15167: väliaikaisella kannalla ja lopullisesti järjes- mystä on viimeksi lainsäädännöllä järjes-
15168: tämättä. Isojako, jota monien vuosikym- tetty. Tänä aikana on taas elämä vaikeista-
15169: menien aikana on koetettu toteuttaa, on kin olosuhteista. huolimatta mennyt eteen-
15170: vielä kesken ja tämän pitkäj.äykkäiseiki3i päin. Uusia asumuksia on syntynyt väli-
15171: muodostuneen jakotoimituksen päättymi- aikaisten lohkojen maille niin, ·että viime
15172: sestä ei ole vieläikään tietoa. syksynä tehtyjen laslmlmien mukaan oli.
15173: Jaon pitkittyminen. on monessa suh- taas tällaisia tilattornia asukkaita maini-
15174: teessa vaikuttanut haitallisesti näiden kun- tuissa kunnissa yli 200.
15175: tien kehitykseen yleensäkin ja erilwisesti Kun isojaon keskeneräisyyden vuoksi ei
15176: se on hidastuttanut maatalouden kehitystä yleistä asutuslakiakaan voida näissä kun-
15177: ja uuden asutuksen luonnollista lev,ene- nissa sov,eltaa ja kun näiden pieneläjien
15178: mistä. Isojakotoimituksen kestäessä on maansaanti käsityksemme mukaan olisi hel-
15179: ollut pakko erikoisilla lainsäädäntötoimen- poimmin järjestettävä isojaon yhteydessä,
15180: piteillä järj<estellä mainituiden kuntien olisi näiden maansaanti järjestettävä sa-
15181: tilattoman väestön maansaantimahdolli- moin perustein kuin v. 1931 pientila-
15182: suuksia. Niinpä eduskunnan vuoden 1931 laissa oli säädetty. Lisämaan antami-
15183: valtionpäivillä säätämällä n. s. Kuusamon sesta Kuusamon kunnassa oleville pienille
15184: ja Posion kuntien pientilalailla muodostet- tiloille toukokuun 22 päivältä 1931 anne-
15185: tiin 609 entistä torppa- ja mäkitupa- tun lain 1 § :ssä on tuotu esille se periaate,
15186: aluetta itsenäiseksi tilaksi. Samassa laissa että tapahtuvassa isojaossa ei olisi 120 ha
15187: on myöskin varattu lisäma:ata niille pie- pienempää tilaa muodostettava. Ja ottaen
15188: nille, vanhoille tiloille, jotka verollepanossa huomioon olosuhteet, lyhyen kesän, hitaan
15189: ovat jääneet alle 120 ha, lisämaata sikäli, metsänkasvun, karun ma:aperän ja ilmas-
15190: että näistä tulisi vähintäin 120 ha suu- tolliset seikat, on tätä määrää pidettävä
15191: ruisia tiloja. Lakiin on sisällytetty sään- vähimpänä mahdollisena, jolla voidaan
15192: nös, että päästäkseen osalliseksi lisämaasta, niissä olosuhteissa kannattavaa maataloutta
15193: on asuklkaalla pitänyt olla v. 1928 erillisenä harjoittaa. Nyt on kuitenkin vuodesta
15194: hallittu ja tarpeellisella maatalousirtaimis- 1928 jakaantunut suuri joukko näitä jo
15195: tolla varustettu talous. Samoin on myös- ennestään pieniä tiloj·a, jotka nyt, ilman
15196: kin itsenäisen viljelystilan saannin ehtona uutta lisämaalakia, jäävät suorastaan ikää-
15197: IX,15. - Wirranniemi y. m. 371
15198:
15199: piötiloiksi. Kun. Kuusamossa ja Posiolla suus näidenkin pientilain lisämaan tarve
15200: isojakoa toimittaneen toimitusinsinööri tyydyttää. Tämä lisätmaan tarve näillä.kin
15201: Väinö Karpin laskelman mukaan näissä pientiloilla on tullut välttämättömäksi sen-
15202: kunnissa tilallisille tuleva tilusmäärä on kin vuoksi, että monet näistäkin pien-
15203: 267,679 ha ja talonumeroita on 1,248, tulee tiloista on jo jaettu veljesten kesken.
15204: tilan yksityiskäyttöön tiluksia keskimäärin Kun näiden pientilain lisäma3ikysymystä
15205: n. 128 ha. Kun näistä tiloista on jo suuri on enää vaikea järjestää sillä tavoin, eWi
15206: joukko jaettu, monissa tapauksissa 2-4 liitetään annettava lisämaa entisiin tiluk-
15207: v;eljeksen kesken, on selvää, että lisämaan siin, olisi lisämaa annettava näille yhteis-
15208: tarve tulee olemaan suuri. metsinä sijoittamalla ne sopiviin pail&oi-
15209: Vuoden 1931 lisämaalaissa on, kuten hin. Näin menetellen luotaisiin näille
15210: sanottu, hyväksytty se periaate, että ve- uusille, itsenäisille Wallisille mahdollisim-
15211: rollista maata täytyy olla ainakin 120 ha man luja taloudellinen pohja, jolta he pää-
15212: tilaa kohden voidakseen asukas tilalla sisivät elämäänsä itsenäisinä tilallisina alka-
15213: elää ja kannattavaa maataloutta ha.rjoittaa. maan.
15214: Tätä periaatetta ei ole noudatettu Kuu- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
15215: samon ja Posion pientiloja erotettaessa, sillä ehdotamme kunnioittav~mmin eduskunnan
15216: näille annettiin maata vain keskimäärin n. päätettäväksi toivomuksen,
15217: 70 ha tilaa kohti. Näin pieni tilusmäärä on
15218: kuitenkin niissä olosuhteissa riittämätön. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
15219: On huomattav;a, että kun maatalous muual- siin Kttusamon ja Posion kunnissa
15220: lakin maassa tarvitsee metsätalouden tukea vuoden 1927 jälkeen perustettujen
15221: ja vielä monia muita avustustoimenpiteitä, asum1tsten (mäkitupien) itsenäistyt-
15222: niin enemmän tällaista tu:kea tarvitaan tämiseksi sekä lisämaan antamiseksi
15223: Koillis-Pohjanmaalla, jossa olosuhteet niin vuoden 1927 jälkeen jaetuille van-
15224: maa- kuin metsätaloudellakin ovat epäedul- hoille tiloille kuin myöskin vuoden
15225: lisemmat kuin maamme eteläisemmissä 1931 pientilalailla itsenäistytettyjen
15226: osissa. Kun mainituissa kunnissa jää iso tilain yhteismetsäin muodostamiseksi
15227: jaon päätyttyä noin 600,000 ha valtiolle ja antaisi asiasta esityksen Edusknn-
15228: maata liikamaina, olisi valtiolla mahdolli- nalle.
15229:
15230: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1939.
15231:
15232: U. A. Wirranniemi. M. 0. Lahtela.
15233: K. Määttä. K. A. Lohi.
15234: Antti Junes.
15235: 372
15236:
15237: IX,16. - Toiv. al. N:o 40.
15238:
15239:
15240:
15241:
15242: Määttä y. m. : Valtion osanottoa maanparannustöiden kus-
15243: tannuksiin koskevien määräysten muuttamisesta.
15244:
15245:
15246:
15247:
15248: E d u s k u n n a ll e.
15249:
15250:
15251: Vuosittain suunnitellaan ja toteutetaan voin kuljettava tie on välttämätön kannat-
15252: maa.ssamme huomattavan paljon v;esiperäis- tavan ja kehittyneerrnmän viljelyksen har-
15253: ten viljeil.ys- ja viljelySikelpoisten maitten joittamiselle. Huono tai kolkonaan puut-
15254: kuivatushamJllikeita, joita varten on myön- tuva tie ·estää viljeltäville alueille ilmljet-
15255: netty valtionavustusta ja -lainaa. Kymmen- tamasta aikaa ja työvoimaa säästäviä maan-
15256: vuotiskautena 1928-1937 oli tällaisia to- muoklkaus-, sa;donikorjuu- y. m. s. koneita,
15257: teutettuja hankkeita !kaikkiaan 2,197. Nämä josta johtuu, että nämä a~ueet vain hitaasti
15258: hankkeet ovat !käsittäneet maata yht. n. otetaan viljelyikselle ja että viljelys :niillä
15259: 292,500 ha, josta viljelyikS'essä o'Levaa ja sii- on pa.kllio pitää vähän työtä vaativana.
15260: hen kelpaavaa maata n. 66 % eli n. 194,000 Tällöin se myös useimmiten on vähän satoa
15261: ha. Tämän Laajan kuiva-tustyömäärän to- antava. Ti,ettömyys tai huono tie aiheuttaa
15262: teuttamiseen on myönnetty ·valtionavus- 1isäiksi tuntuvaa ajanhullikaa. Siitä, mikä
15263: tusta ja lainaa yht. n. 235 milj. markkaa. mer!kitys työkoneen ja ajoneuvoin kulku-
15264: Kun vesiperäisten viljelys- ja viljelys- kelpoisilla teillä ja toisaalta teiden puuttu-
15265: kelpoisten maitten kuivattamiseen on kiin- misella on kuivattujoo alueitt•en viljelyik-
15266: nitetty ja edellleen vuosittain kiinnitetään selle ottoon, on maata1oushallitUJksen vilje-
15267: huomattavasti yleisiä varoja, on tärkeätä, lyst·ekni:llisellä osastolla toimitettu eräitä
15268: että nämä varat tuottava-t sen hyödyn, tutikimulksia. Näissä tutlkimuksissa on to-
15269: mikä niitten avuil1a on tarkoitettu saata- dettu, että alueet, jotka sijaitsevat kunnol-
15270: vaksi. KaJJ.Santaloudenisesti on suurimerki- llisten teiden varsilla, otetaan viljelykselle
15271: ty!kseUistä, 1että nämä alueet saadaan no- useasti jo ensimmäisinä vuosina kuivatus-
15272: peasti tuottamaan kullalkin paikalla val!lit- työn toteuttamisen jälke,en. Vilje1yspakik:o-
15273: sevi:ssa o1oissa mahdollisimman arvokkaita velvollisuuden, joka on kaikilla avustusta
15274: tuotteita. Kunnollisten villjelysteitten puute ja lainaa saanei1la !kuivatusalueilla, laimin-
15275: en,tisistä teistä ulompana Ollevilla kuivatus- lyönnit esiintyvätkin yleensä !kauempana
15276: alueilla kuit·e·nkin sekä hidastuttaa maan teistä oQevilLa rulue:iJla. Niinpä esim. Rant-
15277: viljeJlykselle ottoa että ehkäisee jo viljelyik:- silan !pitäjässä olevalla Ri.tonevan ja Ison-
15278: sessä olevien alueitten voimaikkaampaa vil- niity'n ikuivatusalueella, joka maanlaadul-
15279: jelemistä. MaanviljeJlysikonein ja ajoneu- taan on kauttaaltaan vi:ljelyskclpoista ja
15280: IX,16. - Määttä y. m. 373
15281:
15282: jon.lka alueen länsipään lei!kkaa ka:ksi maan- asianymmärtävän johdon alaisena, ja t3JI'-
15283: tietä, kun sensijaan itäpäässä ei olle mitään koituksenmuikaisin työvälinein. Kokonai-
15284: tietä, esiintyi jo 8 vuotta lk:uivatushanik- suutta silmälläpitäen suunniteltu tiev,er-
15285: . koon toteuttaanisen jä;lJmen n. 500 m etäi- kosto on lisäksi lkustannuksia säästävä ja
15286: syydellä maantiestä selvä raja viljelys- muutoinkin edullisempi kuin usein :Nman
15287: pakon alaisten maitten vilj.elysvelvollisuu- asiarutuntemusta, erillisesti yksityisten viilje-
15288: den täyttämisessä: maanteiden lähellä oli lijäin ralkentwmat viljelystiet. Tämän vuoksi
15289: viljelykseen otettu 44.5 % ja alueen itä- ja ·edehlä esitetyis,tä syistä tulisi siellä,
15290: päässä vain 6.1 % viljely.spakon rulaisista missä kui:vatettaville alueiille ei johda !kun-
15291: maista. ViljelY~St€iknillisen osaston vv. 1935 nollisia teitä, kuivatusyritY~Stä suunnitel-
15292: -36 suorittamien tarkastusten yhteydessä taessa suunnitelmiin sisäHyttää ainakin
15293: koottu tilasto osoittaa, että teiden varsilla vält.tämättöanimpien viljelysteitt~n raJkenta-
15294: viljelyikseenotto .tapa;htuu yl,eensäJkin mel- minen sekä myöntää tälllaisten tei.tten ra-
15295: koista nopeammin kuin n. 500 m päässä kentamiseen valtion Vlaroista avustusta ja
15296: tiestä olevilJa alueilla. Selvää on, että pi- lainaa samojen perusteiden mukaan kuin
15297: tempien tiettömien taivaJlten taJkana olle- varsinaiselJle kui:vatustyöUe!lön. Myöskin
15298: villa alueilla tämä vilj,elyk.selle ottaaninen oilisi avustusta ja lainaa samoin perustein
15299: twpalhtuu monin kerroin hitaammin. Ly- myönnettävä viljelysteiden raJkentamiseen,
15300: hempiikin tietön mrutlka vaikuttaa monin jo ennen kuivatetuille ja viljellylk:selle ote-
15301: verroin enemmän viljeltemättä jättämiseen tuiUekin alueillle, mililoin tiestä ~etäällä ale-
15302: kuin useammankin kilometrin pituinen viita tai laajahkoi'lta viljelysalueiLta niitä
15303: maantiema,tka. Kunnollisen tilen vaikutus puuttuu. Tämä on erityisen täl\keätä väJhä-
15304: on näin ollen suoraan verrann011linen kui- varaisiilla seuduilla, missä asutus on m~lkoi
15305: vatetun a:lueen vi,ljeilyksteUe oton nopeuteen selta osaltaan 1lisäiksi uudisviljelysluDn-
15306: ja siten myös suoraan verrannollinen kui- toista.
15307: vatushanlrkeen tuoMamaan hyötyyn. Kun
15308: valtion lkuivatushaniketta varten myöntä- Edellä esitettyyn viitaten <ehdotarmme
15309: män lainan takaisinmaksu !kohdistuu koko kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
15310: hyötyalueeseen e~kä ylksin viljelylkselle otet- toivomuksen,
15311: tuun alueeseen, on täM:eätä, että riittävän
15312: suuri osa hyötyalueesta saadaan viljelyk-
15313: seen jo sinä ailkana, jona kuivatuskustan- että hallitus muuttaisi valtion
15314: nuksia ei peritä. Sen vuoksi on tarpeel- osanotosta maanparannustöiden kus-
15315: lista, että kuivatetuille alueil]le saadaan tannuksiin annettuja määräyksiä si-
15316: kulkulkelpoiset viljelystiet. ten, että valtion lainoilla ja avus-
15317: Viljelysbeitten tekeminen on kuivatus- tUksella suoritettavien kuivatusyri-
15318: yritysten osakkaille heidän omHla varoil- tysten suunnitelmiin sisällytettäisiin
15319: Iaan kuitenkin useimmissa tapaulksissa yli- myös suunnitelmat ainakin välttä-
15320: voimainen tehtävä eilkä tiestä, jos osakkaat mättömimpien viljelysteitten raken-
15321: sen tekemiseen ryhtyvätkin, tarpeelJlisten tamiseksi kuivatustöitten yhteydessä
15322: varojen puutteessa tule kunnollista. Kolko- ja että tällaisten teitten rakenta-
15323: naan toinen on asianlaita, jos tiet voidaan mista var·ten myönnettäisiin avus-
15324: tehdä varsinaisen kuivatustyön yhteydessä. tusta ja lainaa samojen perusteiden
15325: Ne voidaan si]loin sijoittaa sopivimmille mukaan kuin itse kuivatusyritystä-
15326: paikoil'le ja Imiko tietyö voidaan suorittaa kin varten sekä että avustusta ja
15327: 374 IX,1 u. - Maan parannustyöt.
15328:
15329: lainaa myönnettäisiin samoin perus- viljellyille laajahkoille alue~"lle vilje-
15330: tein myös jo ennen kuivatetuille tai lysteiden rakentamiseen.
15331:
15332: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
15333:
15334:
15335: K. Määttä. Antti Junes.
15336: Katuno l{leemola. Einari Karvetti.
15337: Kalle Kämäräinen. S. Salo.
15338: Kusti Arhama. Albin Asikainen.
15339: Matti Tolppanen. U. A. Wirranniemi.
15340: Heikki Soininen. Antti Kemppi.
15341: A. Halonen. Juho Paksujalka.
15342: Eino Möttönen. Tauno Saukkonen.
15343: Aapo Inkinen. Matti Pärssinen.
15344: lVI. 0. Lahtela. Tilda Löthman-Koponen.
15345: Viljami Kalliokoski. Aino Luostarinen.
15346: Vihtori Vesterinen. Kalle Kirra.
15347: Eero NurmesnieD1i. Kaarlo Mikkola.
15348: Antti J. Rantamaa. Elias Tukia.
15349: Matti Luoma-aho. lVIatti Miikki.
15350: Anton Suurkonka. Kalle Joukanen.
15351: J. Erl. Pilppula. L. Heljas.
15352: 375
15353:
15354: IX,11.- Toiv. al. N:o 41.
15355:
15356:
15357:
15358:
15359: Niskanen y. m.: Esityksen antamisesta maatalouden pm·us-
15360: luoton jakelun järjestämisestä.
15361:
15362:
15363: E d u s k u n n a ll e.
15364:
15365: Nousukaudesta huolimatta etenkin syr- Vaikka maatalous onkin saanut käytet-
15366: jäseuduilla on maatalous maassamme huo- täväkseen jopa 3% :kin maatalous- ja asu-
15367: nosti kannattava taloudellinen toiminta- tuslainoja, niin on maatalouden lainois-
15368: muoto. Tämä koskee velatontakin maata- taan maksama korko sentään keskimäärin
15369: loutta. Sitä huonompi on kannattavaisuus 5.3 %, mitä on pidettävä aivan kohtuutto-
15370: silloin kun maataloutta rasittaa korkeakor- man korkeana kun huomioon ottaa sen,
15371: koinen velkataakka. Velkapääomien varassa että lainoja on lyhennettävä ja että maa-
15372: toimivien maanviljelijäin tilanne on vali- talous antaa perin alhaisen puhtaan tulon,
15373: tettavin juuri sen vuoksi, ettei maatalou- mikä tulo niinkin hyvinä satovuosina kuin
15374: den perusluottoja ole maassamme saatu 1937-1938 laskettiin Pohjois-Suomessa
15375: vieläkään va:kautetuiksi korko- ja lyhen- 439 markaksi ja Koillis-Pohjanmaalla ai-
15376: nysmaksuiltaan samanlaisiksi. Viime pula- noastaan 387 markaksi viljeltyä peltoheh-
15377: kautena oli suurin osa, noin 80 % maata- taaria kohti. Tämän lisäksi on huomautet-
15378: louden veloista vielä korkeakorkoisia, ly- tava, että velattornia viljelmiä on maas-
15379: hytaikaisia, irtisanottavia lainoja, joiden samme ainoastaan 29.4% viljelmien koko-
15380: vakuuden muodostavat pääasiassa henkilö- naislukumäärästä sekä että kaikkien viljel-
15381: takaukset. :;vraatalouden käyttämä pitkäai- mien keskivelkamäärä on noin 3,264 mk
15382: kaisen irtisanomattoman luoton määrä on peltohehtaaria kohden.
15383: nykyisin lisääntynyt ja voidaankin se tällä Edellä sanotusta selviää, että maatalous
15384: hetkellä arvioida noin 35 % maatalouden toimii maassamme hyvin suurelta osalta vel-
15385: velkojen kokonaismäärästä. Tällä osalla ai- kapääomien ja vielä suhteellisesti korkea-
15386: noastaan on pääasiassa kiinnitysvakuus. korkoisten lainojen varassa, mikä seikka on
15387: Kun ottaa huomioon sen, että v. 1938 omiaan ei ainoastaan vaikeuttamaan maa-
15388: oli maatalouden velkojen kokonaismäärä talouden asemaa, vaan myöskin saattamaan
15389: 4,829 milj. markkaa, niin on täysi syy maatalouden harjoittamisen kannattamatto-
15390: huolestumiseen, huomioonottamalla yksis- maksi. Siksi onkin täysi syy perustaa maa-
15391: tään henkilötakauksien varassa olevien vel- hamme luottolaitos, joka voi kohtuullisella
15392: kojen suuruus. Jos maatamme sattuu koh- korolla rahoittaa n. s. maatalouden perus-
15393: taamaan ahdas taloudellinen aika, niin sil- luoton.
15394: loin takuusitoumusten varassa olevat ly- Maassamme on useampia maataloudelle
15395: hytaikaiset korkeakorkoiset lainat ovat niin luottoa antavia rahalaitoksia, joille valtio
15396: vaikeasti hoidettavia, että ne saattavat ai- on joko osittain taikka kokonaan antanut
15397: heuttaa maataloudessa samanlaisen pulan sen pääoman, jolla ne maataloutta rahoit-
15398: ja palffidhuutokauppavyöryn, kuin äskettäin tavat. Näitä rahalaitoksia olisi sopivalla ta-
15399: ohimennyt oli. valla yhdistettävä taikka sitten perustet-
15400: 376 IX, 17. - Maatalouden perusluotto.
15401:
15402: tava kokonaan uusi rahalaitos, jolla val- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
15403: tio luovuttaisi tarvittavan luottopääoman. vomuksen,
15404: Täten voitaisiin aikaansaada yhdenmukai- että hallitus 1.!almistaisi ja antaisi
15405: suutta maatalouden perusluoton jakelussa kiireellisesti .Eduskunnalle esityksen
15406: ja turvata maataloudelle mahdollisuus maatalouden perusluoton jakelun
15407: saada perusluottonsa sellaisilla ehdoilla järjestämiseksi sarnoja periaatteita
15408: sekä korolla, jotka vastaavat maatalou- ja luottoehtoja noudattaen, jotka ny-
15409: temme kannattavaisuusolosuhteita. kyään ovat käytännössä n. s. asutus-
15410: Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen lainoja annettaessa.
15411:
15412: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
15413:
15414: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
15415: 377
15416:
15417: IX,1s. - Toiv. al. N:o 42.
15418:
15419:
15420:
15421:
15422: Schildt y. m.: Esityksen antamisesta uudisviljelyspalk-
15423: kioista annetun lain muuttamisesta.
15424:
15425:
15426: E d u s k u n n a ll e.
15427:
15428: Sodan sytyttyä Keski-Euroopassa on ky- asettaa rajoituksia viljan viljelemisen laa-
15429: symys maamme omavaraisuudesta saanut jentamiselle niin ei ole muuta keinoa oma-
15430: mitä tärkeimmän merkityksen. Maailman- varaisuudessa pysymiseksi leipäviljan suh-
15431: sodan kokemukset ovat vielä tuoreessa muis- teen kuin se, että viljellyn maan, siis pel-
15432: tissa, ja erikoisesti on muistissa se syömä· lon, pinta-alaa lisätään. Eräs keino tähän
15433: viljan puute, missä maamme silloin oli. on salaojitus, mutta se on suhteellisen kal-
15434: Nythän on tilanne tässä suhteessa osittai1• lis toimenpide ja vain Etelä-Suomessa tar-
15435: toinen silLä asutustoiminnan ja uudisra:i- koituksenmukainen tapa. Kun meillä kui-
15436: vauspalkkioiden kautta on maamme viljelty tenkin maassamme on paljon viljelyskel-
15437: pinta-ala noussut niin, että olemme likipi- poista maata, jota ei ole voitu ottaa vilje-
15438: täen 01mavaraisia [eipäviljan suhteen. Tä- lykseen normaalissa olosuhteissa kannatta-
15439: hän tilanteeseen pääsemisellä on myöskin vaisuussyistä, niin olisi nyt syytä laajentaa
15440: oma osansa voimaperäistyneellä maanvilje- uudisraivauspalkkiojä,rjestelmä kaikkia ti-
15441: tyksellä, joka on saavutettu keinolannoit- loja koskeva:ksi. Tähänastinen lainsäädäntö
15442: teiden avulla. Viimeksimainitussa suh- on kohdistunut vain pienimpiin tiloihin
15443: teessa tapahtuu nyt ilmeisesti muutos si- tarkoituksella nostaa ne omavaraisuuteen.
15444: käli, että voimaperäisyysaste tulee laske- Nyt olisi aika valta:kunnan omavaraisuu-
15445: maan. Tämä on odotettavissa siksi, että den turvaamiseksi lisätä yli omavaraisten
15446: ulkomaankauppamme tulee kärsimään ja tilojen viljelyspinta-alaa. Erittäin arvoval-
15447: näin ollen keinolannoitteidenkin saanti taisilta tahoilta on annettu julkisuuteen tie-
15448: vaikeutumaan. Kun niiden hinnannousu- toja, että alkaneesta suurvaltojen sodasta
15449: kin on ilmeinen niin seuraa tästä, että maa- tulee pitkäaikainen, puhutaan kolmesta vuo-
15450: taloutemme voimaperäisyysaste tulee laske· desta, jopa pitemmästäkin ajasta. Näissä
15451: maan ja maamme joutuu loittonemaan vil- olosuhteissa on meidän toimittava pitkällä
15452: jan omavaraisuudesta. Voidaan luonnolli- tähtäimellä sillä sota-ajan viimeiset vuodet,
15453: sesti lisätä viljanviljelystä, mutta tälle kun varastot alkavat täysin ehtyä, ovat vai-
15454: asettaa karjatalous rajansa sillä rehun tuo- keimmat. Meidän ulkomaankauppatilan-
15455: tantoa ei voida laskea ilman, että karjata- teemme saattaa myöskin tyrehtyä ja sa
15456: loustuotanto siitä kärsii. Maitotaloustuo- puolestaan aiheuttaa sen, että olemme pa-
15457: tannossamme tapahtuu lisäksi ilmeisesti koitettuja lisäämään erinäisten teollisuus·
15458: laskua muutenkin valkuaisrikkaitten väki- kasvien kuten sokerijuurikkaan, pellavan
15459: rehujen tuonnin vaikeutumisen ja niiden ja niin edespäin, viljelemistä. Tämä ta-
15460: hinnan kohoamisen vuoksi. Kun siis maan- pahtuu luonnollisesti, jos viljellyn maan
15461: viljelyksen voimaperäisyysaste ilmeisesti tu- pinta-ala ei uudisraivaustoiminnan kautta
15462: lee laskemaan ja karjataloustuotantomme kasva, leipävilja- ja rehntuotannon kustan-
15463:
15464: 48
15465: 378 IX, 1 s. - U udisviljelyspalkkiot.
15466:
15467: nuksella. Kun kukaan ei tiedä, millaiseksi. Kyseellinen toiminta on tarpeellinen
15468: rahatilanne maassamme kehittyy, niin ei luonnollisesti ainoastaan sma aikana, kuin
15469: voi myöskään sanoa, millaisia mahdolli- nykyinen poikkeuksellinen tilanne kestää
15470: suuksia yksityisillä viljelijöillä on rahoit- ja on tässä esitetyt toimenpiteet ajateiltu
15471: taa uudisviljelystoimintansa. Varmin tapa tarkoittavaksi vaan kyseellistä epänormaa-
15472: päästä tuloksiin uudisraivau'ksen käyntiin- lia aikaa. Edelläesitetty toiminta vaatii
15473: panemiseksi ja rahoittamiseksi on valtion luonnollisesti suuria summia ja ei määrä-
15474: uudisraivauspalkkioiden jakaminen karkille rahan arviointi tarkoitukseen ole ilman pe-
15475: viljelijöille. Viljan ylituotantovaaraa ei rusteellista tiedustelua mahdollinen. Mitä
15476: varmastikaan synny nykyisissä poikkeuksel- itse rahoitukseen tulee niin on silläkin omat
15477: lisissa oloissa ja jos viljan runsautta ilme- suuret vaikeutensa, mutta huomioon on
15478: nisi, niin olisi siitä hyötyä kuluttajaväes- otettava, että työttömyys on vakava vaara.
15479: tölle, joka saisi halvempaa viljaa. On ole- Koska tuntuu ilmeiseltä, että valtio ei voi
15480: massa vielä eräs suurimerkityksellinen kaikkia rahoittaa niin olisi ajateltavissa,
15481: seikka, joka puhuu ylläesitetyn asian puo- että lmnnatkin eräällä tavalla osallistuisi-
15482: lesta ja se on se, että ulkomaankauppamme vat toimintaan. Kunnille olisi ehkä mah-
15483: vaikeutuessa ja nimenomaan puutavaran dollista järjestää oma n. s. hätäaputyönsä
15484: ja siitä saatujen jalosteiden kaupan e's- tälle pohjalle. Silloin työttömät tulisivat si-
15485: tyessä maassa tulee syntymään työttö- joitetuiksi tuoNavaan työhön. Kunnille sa-
15486: myyttä. Lukuisat maanviljelijätkin saavat moin kuin valtiolle on edullista, että viljelty
15487: huomattavia tuloja siitä työstä, jonka he pinta-ala kasvaa sillä kasvaahan samalla
15488: normaalina aikoina hankkivat puutavaran maan antama verotettava tulo. Näin ollen
15489: kaadossa ja ajossa, puhumattakaan sellai- olisi ehkä mahdollisuutta harkita, eikö kun-
15490: sista kansalaisista, joiden toimeentulo ko- nille voitaisi tähän tarkoitukseen järjestää
15491: konaan perustuu tällaisiin kausitöihin. lainoja esim. niistä varoista, joita nyt ker-
15492: Työttömyyttä voidaan luonnollisesti vastus- tyy kansaneläkelaitokselle. Näin osa näis-
15493: taa järjestämällä suuria yleisiä töitä, mutta täkin varoista voitaisiin kiinnittää maaseu-
15494: kaikki työttömät eivät ole tilaisuudessa siir- dulle tuottaviin tarkoituksiin.
15495: tymään sellaisille paikkakunnille, m1ss:t Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
15496: noita töitä järjestetään, heitä kun pidät- nioittaen esittää eduskunnan päätettäväksi
15497: tää perheen huolto kotipaikkakunnalla. Pa- toivomuksen,
15498: ras tapa näissä olosuhteissa työttömyyden
15499: vastustamiseksi olisi siis uudisraivauspark- että hallitus ensi t~1assa antaisi
15500: kiojärjestelmän entistä laajemmassa mi- Eduskunnalle esityksen 1tudisraivaus-
15501: tassa käytä~töönottaminen. Pienemmät vil- palkkioista annetun lain muuttami-
15502: jelijät saisivat täten ansiotyötä kotonaan sesta niin, että kaikki maanviljelijät
15503: ja paikkakunnan maataloustyöväki saisi olisivat oikeutetut niitä saamaan ja,
15504: syksyisin töitä isommilla tiloilla ja voisivat että pienemmille viljelijöille kyseelli~
15505: näin varautua mahdollisesti työtöntä talvea siä palkkioita korotettaisiin suurem-
15506: vastaan. maksi kuin ne nyt ovat.
15507: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
15508: Yrjö Schildt. Lennart Heljas. Kaapro Huittinen.
15509: Eero Nurmesniemi. Vihtori Vesterinen. Eemil Luukka. ·
15510: Aino Luostarinen. Kusti Arhama. Antti Kukkonen.
15511: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela. Viljami Kalliokoski
15512: Heikki Soininen. U. A. Wirranniemi. Kalle Kämäräinen.
15513: S. Salo.
15514: 379
15515:
15516: IX,t9. - Hemst. mot. N:o 43.
15517:
15518:
15519:
15520:
15521: Wickman m. fl.: A.ngående ändring av förordningen mn
15522: prerniering av småbrukare för ny- och betesodlingar.
15523:
15524:
15525: T i ll R i k s d a g e n.
15526:
15527: Vårt land har nu i det närmaste nått bestämmes att ,sådan egentlig småbrukare,
15528: självförsörjningsstadiet ifråga om spann- som själv bebor och äger eUer hesitter
15529: målsbehovets tillgodoseende med i landet odling, vars åkerareal jämte nyröjning ut-
15530: produeerad säd. I dessa bistra tider är till- gör högst 10 hektar, må, såframt han med
15531: gången till egen spannmål en oskattbar hänsyn tili sin ekonomiska ställning anses
15532: förmån som på wllt sätt bör tryggas. Säker- vara i behov därav och samtliga hans tidi-
15533: ligen hava de för en lönande spannmålsod- gare odlingar befinna sig i ett efter orts-
15534: ling under senaste tid gällande spannmåls- förhållandena tillfredsställande skick, på
15535: tullarna spelat en stor roll i utvecklingen ansökan kunna tilldelas premie för åker-
15536: mot självförsörjningen ifråga om brödsäd, och betesröjning - - -". Enligt vår
15537: men även andra statliga åtgärder hava i mening borde denna bestämmelse ändras
15538: icke ringa mån bidragit till denna lyck- så, att barnrika odlare som äger mer än
15539: liga utveckling. Här avses då främst pre- 10 hektar åker även kunde tilldelas premier
15540: mieringen av småbrukare för ny- och be- för utförda nyodlingar. Det är självklart
15541: tesodlingar. Helt säkert hava dessa pre- att en odlare med liten familj har lättare
15542: mieringar bidragit till att tusentals hektar att livnära sin familj även om hans odlade
15543: mark blivit förvandlad till odlingar som areal är något under 10 hektar än en
15544: med sina skördar förhjälpt vårt land mot odlare med många barn och något över
15545: självförsörjning i fråga om spannmål. den i förordningen bestämda maximiarea-
15546: Det är därför naturligt att statffillakten len. Lägger man därtill, att den barnrika
15547: fortfarande genom premieringen av ny- lägenheten med all sannolikhet kommer
15548: och betesodlingar stöder småbrukarna i att delas mellan de å densamma upp-
15549: deras kamp för förseende av vårt folk med växande barnen, borde det vara en sam-
15550: bröd från våra egna åkrar. Glädjande nog hällsviktig angelägenhet att förhjälpa dessa
15551: har regeringen även i statsförslaget för år barnrika odlare tili så stora odlingsarealer
15552: 1940 beaktat detta behov med ett anslag som möjligt. En livskraftig småbrukarstam
15553: stort 10 milj. mk. Man .kan diskutera huru- är en god tillgång i socialt och befolk-
15554: vida denna summa är tillräcklig eller ej, ningspolitiskt hänseende.
15555: sannollkt är den rätt liten. En sa:k bör Helt säkert skulle en ändring av sättet
15556: dock påpekas, nämligen villkoren och sättet för tilldelande av premier för ny- och be-
15557: för den premiering som hittills skett en- tesodlingar i ovanantydd riktning kraftigt
15558: ligt förordningar, nu senast enligt för- öka den odlade arealen i vårt land. En
15559: ordningen N: o 114 av den 21 april 1939 sådan ökning av den odlade arealen kan
15560: angående premiering av småbrukare för vara nog så nödvändig av flere orsaker.
15561: ny- och betesodlingar. I denna förordning Det torde vara av nöden att öka socker-
15562: 380 IX,19. - Uudisviljelyspalkkiot.
15563:
15564: hetsodlingen i landet. Denna odling före- att få sina odlingsarealer utvidgade. På
15565: kommer främst i landets södra delar. En ovannämnda grunder få vi vördsamt an-
15566: ökning av sockerbetsodlingen sker helt hålla att ri'ksdagen vi!lle hemställa,
15567: naturligt på brödsädesodlingens bekostnad.
15568: Likaså blir det nödvändigt att utvidga att regeringen måtte vidtaga
15569: spannmålsodlingen för ikreatursutfodrin- sådan ändring av förordningen an-
15570: gen. En import av kraftfoder torde i detta gående premiering nv småbrukare
15571: nu vara ganska svår och ekonomiskt ogynn- för ny- och betesodlingar, att barn-
15572: sam. 1·ika odlare kunde bliva delaktiga av
15573: Av det ovan framförda framgår, att en ny- och betesodlingspremierna, även
15574: ökning av den odlade arealen i vårt land om deras åker- och nyröjningsareal
15575: är av behovet påkallad samt att särskilt de överstiger 10 hektar.
15576: barnrika småbrukarna böra förhjälpas till
15577:
15578: Helsingfors den 14 september 1939.
15579:
15580:
15581: Albin Wickman. Edvard Haga.
15582: Edv. Helenelund. Levi Jern.
15583: J. Mangs. C. 0. Frietsch.
15584: 381
15585:
15586: IX,ts. - Toiv. al. N:o 43. Suomennos.
15587:
15588:
15589:
15590:
15591: Wickman y. m.: Uudis- ja laidunviljelyksistä pienviljeli-
15592: jöille annettavista palkkioista annetun asetuksen muut-
15593: tamisesta.
15594:
15595:
15596: E d u s k u n n a ll e.
15597:
15598: Maamme on saavuttanut likipitäen oma- asetuksessa määrätään, että ,varsinaiselle
15599: varaisuuden mitä tulee viljantarpeen tyy- pienviljelijälle, joka itse paikalla asuen
15600: dyttämiseen omassa maassa tuotetulla vil- omistaa tai hallitsee sellaista viljelmää,
15601: jalla. Näinä ankaroina aikoina on oman jonka peltoala uudisraivauksen kanssa on
15602: viljan saanti arvaamaton etu, jota kaikin enintään 10 hehtaaria, voidaan asianomai-
15603: tavoin olisi turvattava. Kehityksessä leipä- sen maanviljelys- tai talousseuran taikka
15604: viljan omavaraisuuteen ovat viime aikoina näihin verrattavan maatalouden edistämis-
15605: voimassaolleet viljatullit varmaankin olleet toimintaa harjoittavan keskusjärjestön toi-
15606: suuri tekijä, mutta myöskin valtion muut mesta laaditun, hyväksyttävän suunnitel-
15607: toimenpiteet ovat myötävaikuttaneet tähän man mukaisesti viljelyskuntoon saatetuista
15608: onnelliseen kehitykseen. Tässä tarkoitamme pellon ja laitumen raivauksista myöntää
15609: ensijaisesti pienviljelijäin palkitsemista hakemuksesta palkkiota, jos hänen katso-
15610: uudis- ja laidunviljelyksistä. Nämä palk- taan, hänen taloudellisen asemansa huo-
15611: kiot ovat myötävaikuttaneet siihen, että tu- mioon ottaen, olevan sellaisen pa~kkion
15612: hansia hehtaareja maata on muutettu vil- tarpeessa ja jos hänen kaikki entiset vilje-
15613: jelyksiksi, jotka sadoillaan ovat auttaneet lyksensä ovat paikkakunnan oloihin näh-
15614: maatamme viljan omavaraisuuteen. den tyydyttävässä viljelyskunnossa". Mei-
15615: On senvuoksi luonnollista, että valtio- dän mielestämme olisi tätä säännöstä muu-
15616: valta edelleenkin uudis- ja laidunviljelyk- tettava siten, että myös lapsirikkaalle vil-
15617: siä palkitsemalla tukee pienviljelijöitä hei- jelijälle, joka omistaa enemmän kuin 10
15618: dän kamppailussaan kansamme varustami- hehtaaria pe[toa, voitaisiin antaa palk-
15619: seksi leivällä omista pelloistamme. Ilah- kiota suoritetuista uudisviljelyksistä. On
15620: duttavaa kyllä onkin hallitus ottanut tä- itsestään selvää, että pienperheisen vilje-
15621: män huomioon osoittamalla tarkoitukseen lijän on helpompaa hankkia elatus perhel-
15622: vuod~ksi 1940 10 mi:lj. markan määrärahan. leen vaikkakin hänellä olisi peltoa hieman
15623: Voidaan keskustella siitä, onko tämä raha- alle 10 hehtaaria kuin viljelijän, jolla on
15624: määrä riittävä vai eikö, todennäköisesti se useita lapsia ja peltoa hieman yli asetuk-
15625: on liian pieni. Erääseen seikkaan on kui- sessa määrätyn enimmäispinta-alan. Kun
15626: tenkin kiinnitettävä huomiota, nimittäin lisäksi ottaa huomioon, että lapsirikas tila
15627: tähänastiseen palkitsemistapaan ja ehtoihin todennäköisesti jaetaan sillä kasvavien las-
15628: asetuksen mukaan, nyt viimeksi huhtikuun ten kesken, niin tulisi olla yhteiskunnalle
15629: 21 päivänä 1939 annetun asetuksen N: o 114 tärkeä asia auttaa näitä lapsirikkaita vil-
15630: mukaan, koskeva pienviljelijäin palkitse- jelijöitä saamaan mahdollisimman suuret
15631: mista uudis- ja laidunviljelyksistä. Tässä viljelysalat Elinvoimainen pienviljelijä-
15632: 382 IX,19. - Uudisviljelyspalkkiot.
15633:
15634: luokka on hyvä olemassa sekä yhteiskun- Edelläesitetystä käy selville, että maamme
15635: nallisessa että väestöpoliittisessa suhteessa. viljelysalan lisääminen on tarpeen vaatima
15636: Uudis- ja laidunviljelysten palkitsemis- ja että etenkin lapsirikkaita pienviljeli-
15637: tavan muuttaminen edelläviitattuun suun- jöitä on autettava laajentamaan viljelys-
15638: taan varmastikin voimakkaasti lisäisi alojaan. Ylläesitetyillä perusteilla kun-
15639: maamme viljeltyä alaa. Viljellyn alan nioittaen ehdotamme eduskunnan päätet-
15640: tuollainen lisääminen saattaa monesta syystä täväksi toivomuksen,
15641: olla hyvinkin tarpeellinen. Lienee välttä-
15642: mätöntä! lisätä maan sokerijuurikasviljelyk- että hallitus 1·yhtyisi toimettpitei-
15643: sm. Tätä viljelystä on etupäässä maan siin sella1:sen muutoksen aikaansaa-
15644: eteläosissa. Sokerijuurikasviljelyksen lisää- miseksi pienviljelijäin uudis- ja lai-
15645: minen tapahtuu aivan luonnollisesti leipä- dunviljelysten palkitsemisesta annet-
15646: viljaviljelyksen kustannuksella. Samoin tu1tn asetukseen, että lapsirikkaat
15647: käy tarpeelliseksi lisätä viljanviljelystä viljelijät pääsisivät uudis- ja laidun-
15648: karjan ruokkimiseksi. Väkirehujen maa- viljelyspalkkioista osallisiksi, vaikka-
15649: hantuonti lienee nykyisin varsin vaikeata kin heidän pelto- ja uudisraivaus-
15650: ja taloudellisesti epäedullista. alansa on 10 hehtaaria suurempi.
15651:
15652: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
15653:
15654: Albin Wickman. Edvard Haga.
15655: Edv. Helenelund. Levi Jern.
15656: J. lVIangs. C. 0. Frietsch.
15657: 383
15658:
15659: IX,2o. -- Toiv. al. N:o 44.
15660:
15661:
15662:
15663:
15664: Teittinen y. m.: Esityksen antamisesta pienviljelijäin kone-
15665: hankintojen edistämiseksi.
15666:
15667:
15668: E d u s k u n n a ll e.
15669:
15670: Itsenäisyytemme ja puolueettomuutemme sernpikin työvoima hädän tullen pystyisi
15671: turvaamiseksi on erittäin tärkeätä, että ainakin auttavasti suoriutumaan välttä-
15672: ulkomaisten yhteyksien katkettuakin pys- mättömistä töistä, etenkin jos sitä siihen
15673: tymme tuottamaan riittävästi elintarvik- etukäteen valrnennetaan, olisi tilanne koko-
15674: keita ja että tuotantoa voidaan jatkuvasti naan toinen. Siten on pienvijelyksen ko-
15675: ylläpitää silloinkin, kun on pakko kutsua neistaminen ensiarvoisen tärkeä kysymys,
15676: miespuolisen väestön työkykyisin osa sekä ja sillä on huomattava merkitys myös nor-
15677: huomattava osa hevosista maan koskematto- maaleissa olosuhteissa maaltapakoon ehkäi-
15678: muutta suojaamaan. Poikkeuksellisissa olo- sevästi vaikuttavana tekijänä. Runsaampi
15679: suhteissa nykyisin jo saavutettu verraten koneiden käyttö tekee maataloustyöt sekä
15680: edullinen tilanne kuitenkin pahasti järk- ruumiillisesti vähemmän rasittaviksi että
15681: kyy. Maataloustuotantomme perustuu yli- mukavaromiksi ja nuorisoakin kiinnostavim-
15682: voimaisesti pienviljelykseen. Viljelmis- miksi, mikä ei voi olla vaikuttamatta työ-
15683: tämme on noin 76% sellaisia, joilla on pel- voiman säilymiseen maatalouden palveluk-
15684: toa alle 10 ha, noin 18 % 10-25 peltoha: n sessa. Vaikka pientilat eivät kykenekään
15685: ja vain noin 6 % oli 25 peltoha: n tiloja. hankkimaan suurempia koneita, vaativat
15686: Pienille tiloille ei voida hankkia eikä niilLä, kuitenkin jo jokaisessa maataloudessa vält-
15687: voida kannattavasti käyttää nykyaikaisia tämättömät muokkausvälineet vähintään 2
15688: työtä säästäviä ja jouduttavia koneita. Tuo- hevosen voiman. Sen takia ja suurimman
15689: tanto näillä tiloilla perustuu etupäässä run- tarpeen sattuessa samanaikaisesti kaikilla
15690: saaseen ihmistyövoiman käyttöön. Alle 10 tiloilla joudutaan pienillä tiloilla pitämään
15691: peltoha:n kirjanpitotiloilla käytetään ih- suhteettoman runsaasti hevosia. Alle 10
15692: mistyötä peltoha kohti yli 2 kertaa niin ha: n kirjanpitotiloilla pidetään hevosia 100
15693: paljon kuin yli 100 peltoha: n tiloilla. ha kohti lähes 2 kertaa niin paljon kuin
15694: Maaltapaon yhä lisääntyessä onkin jo jou- yli 100 ha: n tiloilla ja kutakin hevosta
15695: duttu siihen, että pientiloilla:kin kiireim- kohti tulee noin 20% vähemmän työpäi-
15696: pinä aikoina, kuten keväällä muokkaus- ja viä. Jo normaalioloissakin on tämä huo-
15697: syksyllä elonkorjuuaikoina, on havaitta- mattava taloudellinen rasitus, mikä nou-
15698: vissa usein huomattavaakin työvoiman puu- see noin 4,000 mk: aan vuodessa jokaista
15699: tetta. Jos vielä olosuhteiden pakosta jou- liikahevosta kohti. Jo väkirehnkustannus
15700: dutaan vetämään maataloudesta pois sen nousee lähes 1,000 mk:aan vuodessa. Jos
15701: paras ja työkuntoisin työväki, on välttä- hevosten kuluttamasta väkirehnmäärästä
15702: mättömänä seurauksena elintarviketuotan- voitaisiin osa käyttää muun karjan rehuksi,
15703: non lamautuminen. Jos käytettävissä olisi olisi mahdollista vastaavasti vähentää ulko-
15704: riittävästi koneita, joiden avulla toisarvoi- laisten väkirehujen ostoa. Poikkeukselli-
15705: 384 IX,2o. - Pienviljelijäin konebankinnat.
15706:
15707: sissa olosuhteissa voi vetovoiman puute viljelijäin yhtymät, olisi samojen viljeli-
15708: maataloudessa muodostua kohtalokkaaksi. jöiden, voidakseen hankkia riittävästi ko-
15709: Sen takia on siihenkin ajoissa kiinnitettävä neita, perustettava useampia yhtymiä,
15710: riittävää huomiota. vaikka käytännöllisempää olisi, että sama
15711: Sellaisista koneista, joiden hankkiminen yhtymä voisi hankkia esim. traktorin ja
15712: pientiloille kohtaa vaikeuksia, on ensi si- sille sopivat muokkaus-, elonkorjuu- ja
15713: jassa mainittava traktorit muokkaus- y. m. puintikoneet. Edelleen laki edellyttää, että
15714: koneineen, suuremmat sadonkorjuu-, puinti-, yksityisten viljelijäin ohella vain osuus-
15715: lajittelu- ja puhdistuskoneet sekä maa- kunta voi saada lainan. Kokemus on kui-
15716: talousmoottorit seuduilla, missä sähkövoi- tenkin osoittanut, että koneosuuskuntia ei
15717: maa ei ole käytettävissä. Vaikka näiden ole toiveiden mukaisesti syntynyt. Sen-
15718: välineiden hankinta ja käyttö yhdelle ti- sijaan näyttää n. s. vapailla koneyhtymillä
15719: lalle ei ole toteutettavissa, olisi koneiden ja olevan paremmat menestymisen mahdolli-
15720: koneistojen hankintaa yhteiskäyttöön useam- suudet. Lakia olisi muutettava siten, että
15721: mille tiloille mitä voimakkaimmin edistet- lainoja voisivat saada myös määrätyt ehdot
15722: tävä. täyttävät koneyhtymät. Vielä olisi harkit-
15723: Maatalousministeriön käytettävissä ja tava, eikö konelainojen kuoletusaikaa voi-
15724: valvonnassa on n. s. maataloustuotannon taisi pidentää esim. 10 vuodeksi.
15725: edistämisrahasto, jonka varat nousevat vä- Kun koneistamiskysymyksen ratkaisu,
15726: hän yli 150 milj. mk:n. Niistä on Osuus- etenkin epätavallisia olosuhteita silmällä-
15727: kassojen Keskuslainarahaston ja osuuskas- pitäen, on suureksi osaksi kysymys koneel-
15728: sojen välityksellä lainattu n. 74 milj. ja lisen veto- ja käyttövoiman turvaamisesta,
15729: kuntien välityksellä n. 6 milj. mk, joten ei moottorien polttoainekysymystä voida
15730: käytettävissä on tällä kertaan. 70 milj. mk. jättää huomioimatta. Ellei poltto- ja voi-
15731: Rahastosta elokuun 11 p: nä 1938 annetun teluaineita tarvittaessa ole saatavissa, ei
15732: lain ja asetuksen mukaan voidaan rahas- koneillakaan voida mitään tehdä. On il-
15733: tosta antaa korkeintaan 4% :n lainoja m. m. meistä, että voimassa olevan lain mukaiset
15734: maatalouskoneiden ostoon joko alle 15 pel- liikkeiden pakolliset polttoainevarastot ei-
15735: toha:n suuruisten viljelmien omistajille tai vät riitä. Varmaa sitäpaitsi on, että ne
15736: haitijoille tai heidän muodostamilleen kone- tarvitaan muihin tarkoituksiin. Maatalou-
15737: osuuskunnille, korkeintaan kuitenkin 60 % den tarpeita varten on muodostettava omat
15738: hyväksytystä kustannusarviosta ja enin- varastonsa ja saatava varmuus siitä, että
15739: tään 30,000 mk. Konelainojen kuoletus- ne tarpeen vaatiessa myös ovat sen käytet-
15740: aika on 5 vuotta. Käytettävissä ei ole tie- tävissä. Kun erikoisten keskusvarastojen
15741: toja siitä, missä määrin näitä varoja on rakentaminen ja sijoittaminen pitkin maa-
15742: käytetty yhteisten koneiden hankintaan. seutua meikäläisissä oloissa on vaikeasti
15743: Ilmeistä kuitenkin on, että pienviljelyk- toteutettavissa, lienee asia ratkaistava si-
15744: semme koneistuminen vielä on aivan alku- ten, että jokainen maatalousmoottorin omis-
15745: asteellaan. Yleinen huomio pienviljelijäin taja astioissa varastoi määrätyn määrän
15746: keskuudessa olisi saatava voimakkaasti koh- sekä polttoainetta että voiteluöljyä. Kun
15747: distumaan tähän kysymykseen. Voimassa varastoimisen rahoittaminen käy pienvilje-
15748: olevat määräykset ovat kuitenkin liian ah- lijöille rasittavaksi, olisi asia järjestettävä
15749: taat ja ehkäisevät nykyisten olosuhteiden siten, että maataloustuotannon edistämis-
15750: vaatimaa kehitystä. Lainojen yläraja, rahastosta heille myönnettäisiin koroton
15751: 30,000 mk, on liian alhainen. Kun kysy- laina määrätyn suuruisen varaston ja tar-
15752: mykseen voivat tulla etupäässä vain pien- vittavien säilytysastioiden hankkimiseen ku-
15753: IX,2o. - Teittinen y. m. 385
15754:
15755: takin maatalousmoottoria kohti. Täten ra- 1938 annetun lain muuttamisesta si-
15756: hasto toimisi samalla maataloustuotannon ten, että pienviljelijäin konehankin-
15757: turvaamisrahastona. toja voitaisiin nykyistä paremmin
15758: Edellisen perusteella esitämme kunnioit- edistää ja että rahastosta voitaisiin
15759: tavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- pienviljelijöille ja heidän koneyhty-
15760: muksen, milleen myöntää korottomia lainoja
15761: että hallitus antaisi Eduskunnalle maatalousmoottorien poltto- ja voi-
15762: esityksen maataloustuotannon edistä- teluaineiden per1tsvarastojen hank-
15763: misrahastosta elokuun 11 päivänä kimiseksi.
15764:
15765: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
15766:
15767: Sulo J. Teittinen. T. M. Kivimäki.
15768: Arvo Ketonen. Sulo Heiniö.
15769: Mandi Hannula.
15770:
15771:
15772:
15773:
15774: 49
15775: 386
15776:
15777: IX,21. - Toiv. al. N:o 45.
15778:
15779:
15780:
15781:
15782: Mustasilta y. m.: Toimenpiteistä kääpiöviljelmien Ja vuokra-
15783: alueiden haltijain laidunkysymyksen selvittämiseksi.
15784:
15785:
15786: E d u s k u n n ·a 11 e.
15787:
15788: Vuosina 1929-1930 toimitetun maa- tapauksissa laidunta varten tarvittavan
15789: taloustiedustelun mukaan oli maassamme lisämaan saantiin. Tätä lakia on kuitenkin
15790: sellaisia viljelmiä, joilla oli viljeltyä maata sovellettu niin, että tilaan, jonka pinta-ala
15791: 0.25-2 ha, pyörein luvuin 78,000. Näiden on 7 ha tai sitä pienempi, ei lisämaata an-
15792: n. s. kääpiötilojen lisäksi on tämän jälkeen neta. Laki sisältää monia muitakin rajoi-
15793: vielä syntynyt joku määrä vuokrasuhteen tuksia lisämaan saannista sellaisiinkin pien-
15794: varassa olevia mäkitupa-alueita joiden tiloihin, joiden pinta-ala on yli 7 ha, niin
15795: vuokrasopimuksiin useassa tapauksessa ei että vain hyvin harvoissa tapauksissa lisä-
15796: kuulu laiduntamisoikeutta. Samoin on maan saanti voi tulla lain mukaan maata
15797: muodostunut lisää asuntotiloja, joilla ei ole pakkolunastettaessa kysymykseen.
15798: laiduntamismahdollisuuksia. Edellä mainit- Viime aikainen kehitys kysymyksessä ole-
15799: tujen kääpiötilallisten ja heihin verratta- vassa asiassa on nopeasti kulkenut siihen
15800: vien maanvuokraajien pahimpana vaikeu- suuntaan, että monen edellä selostetussa
15801: tena on laitumen tai oikeammin laidun- asemassa olevan perheen on ollut pakko
15802: maan puute joka tekee karjanhoidon pie- luopua ainoostakin lehmästään ja suuren-
15803: nessäkin määrässä mahdottomaksi. Näiden kin lapsijoukon on ollut tyydyttävä entistä
15804: lisäksi on huomattava määrä itsenäisty- yksipuolisempaan ja heikompaan ravintoon,
15805: neistä pientiloista sellaisia, joilla laitumen Mitä tällainen asiantila tulee vaikuttamaan
15806: pienuuden takia ei voida pitää karjaå siinä maaseudun iköyhissä ja lapsirikkaissa per-
15807: määrin kuin tilalla asuvan perheen ravin- heissä kasvavan nuorison terveyteen, lienee
15808: non tarve vaatisi. jokaiselle ajattelevalle kansalaiselle selviö.
15809: Kun näillä, tiloilla asuvat perheet useim- Jos tämä asiantila saa edelleenkin jatkua,
15810: miten ovat lapsirikkaita, olisi heille lehmän tulee se entistä enemmän vaikeuttamaan
15811: pitämisen mahdollisuus suuren tarpeen vaa- maaseudun vähävaraisen väestön muutoin-
15812: tima. Tämä olisi vieläkin tärkeämpää lähi- kin puutteellista toimeentuloa. Kaikissa
15813: tulevaisuudessa siitäkin syystä, että ansio- piireissä oltanee yksimielisiä siitä, että val-
15814: työt näyttävät nykyisin käyvän entistään tiovallan velvollisuus on pitää huolta kaik-
15815: huonommiksi, mutta sitävastoin ikaikkien kien kansalaisten tyydyttävistä elämise:.'l
15816: elin- ja kulutustarpeiden hinnat alkavat mahdollisuuksista ja jos jonkun väestöpii-
15817: huomattavasti kohota. On hyvin luultavaa, rin toimeentulo näyttää muodostuvan tuka-
15818: \}ttä vähävaraiset, lapsirikkaat perheet jou- laksi, on valtion toimenpiteillä pyrittävä
15819: tuvat näistä syistä entistä huonompaan ase- saamaan siihen helpoituksia.
15820: maan. Kun edellä kosketteleroamme asian epä-
15821: Viime vuoden alussa voimaan tullut asu- edullinen kehitys on eri puolilla maata asu-
15822: tuslaki antaa tosin mahdollisuuden eräissä vien kääpiötHallisten keskuudessa varsin
15823: lX,21. - Mustasilta y. m. 387
15824:
15825: yleisesti havaittavissa oleva ilmiö, on val- t1tttaisi selvityksen n. s. kääpiötilal-
15826: tiovallan velvollisuus ryhtyä tätä epäkohtaa listen ja vuokra-alueilla olevien oman
15827: poistamaan. kodin omistajien keskuudessa vallit-
15828: Edellä sanotun perusteella ehdotamme sevasta laitumen puutteesta ja sen
15829: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi tapahduttua ryhtyisi niihin toimen-
15830: toivomuksen, piteisiin, joihin sctatu selvitys antaa
15831: että hallitus kiireellisesti toimi- aihetta.
15832:
15833: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
15834:
15835: Frans Mustasilta. Toivo Halonen.
15836: Viljo Rantala. Edv. Kujala.
15837: Valfrid Eskola. Heikki Simonen.
15838: J. F. Tolonen. Hjalmar Lindqvist.
15839: Otto Toivonen. V. H. Kämäräinen.
15840: 0. H. Kekäläinen. Aug. Kuusisto.
15841: Uuno Raatikainen. Eetu Karjalainen.
15842: Jussi Raatikainen. Jalmari Väisänen.
15843: Hugo Aattela. Albin Koponen.
15844: Eino Raunio. Martti Peltonen.
15845: K. Hakala. Matti Turkia.
15846: Matti Lepistö. Väinö Sinisalo.
15847: Onni Peltonen. J. E. Malmivuori.
15848: Varma K. Turunen. Onni Mäkeläinen.
15849: Heikki Kääriäinen. Aleksi Lehtonen.
15850: Toivo Nokelainen. Pekka Kettunen.
15851: 388
15852:
15853: IX,22. - Toiv. al. N:o 46.
15854:
15855:
15856:
15857:
15858: L.epistö y. m.: Toimenpiteistä runkoviemäriverkostosuunni-
15859: telman laatimiseksi Keski-Pohjanmaalle.
15860:
15861:
15862: E d u s k u n n a ll e.
15863:
15864: MaaJlistkuun 10 päivänä 1938 asetti val- soistuminen on huomattava. Metsäojitulk-
15865: tiorumvosto toimi!kunnan, jonka t,ehtäväiksi sella kuitenkin voitaisiin huomattavasti pa-
15866: annettiin laatia suunniteJ.ma tarpeeHisine rantaa metsien tuottoa jos metsämaista vesi-
15867: laslk<elmineen ja kustannusarvioineen Poh- peräiset huonOO:asvu!iEet aJluee.t kuivattai-
15868: jois-Puhjanmaan runkoviemärive:r'looston to- siin. Myöskin metsäojituskelpoisia soita on
15869: teuttamiselksi, huomioon ottaen, että työt runsaasti. Eriko~sesti on huomattava, että
15870: voitaisiin suorittaa työttömyyden torju- jokivarsimaat ovat suurin piirtein viljel-
15871: mista silmällä pitäen. Toimiikunta jätti tyjä. Suuriakin uudisviljelysmahdollisuuk-
15872: valtioneuvostrolile lokakuun 1 päivänä 1938 sia taasen olisi jokien välimaiUa, mutta
15873: mietintönsä, jossa se oli laatinut yksityis- koska siellä ei ole tarpee!llisia laskuojia
15874: ko'htaisen ehdotuksen :kysymyksessä o!levan ja niitten kaivattaminen y'ksityisille on yli-
15875: viemärivel'lkoston suunnittelua ja toteutta- voimaista aja tellalkaan, niin näistä syistä
15876: mista varten seikä laskelman sen toteutta- ovat uudisvi:ljelysmahdollisuudet Keski-
15877: miseksi tarvitJtavista varoista. Edelleen toi- Pohjanmaalla v·errarttain rajoitetut. Kas-
15878: mikunta lähemmin selvirttää mietinnössään vuHisuudessa ja ilmastosuhteissa ei ole sa-
15879: viemäff'iverkoston yleistä tarpeellisuutta ja nottavaa eroa tällä alueella. Mainittakoon,
15880: sen soveltuvaisuutta työttömyystöiksi mai- että maataJloudellisen muokkauskauden ja
15881: nitulle alueelle. esim. ohran elokauden ero E. Cajanderin
15882: Mainittu toimiikunta on rajoittanut ilmasto ja maatalous-teoksen mukaan on
15883: työnsä alueen eteläisessä osassa suunnilleen seuraava: Liminka 80 ja Kälviä 82 päi-
15884: Oulun ja Vaasan läänin rajaan, jota rajaa vää. Sama suhde on suunruitUeen kauran ja
15885: ei voida pitää onnistuneena ·eikä oiikea.na. perunan erokauden erossa. Myöskään :ta-
15886: Kyseessä oleva raja ei merlkiltse minlkään- loudelllisissa oloissa ei ole sanottavaa eroa
15887: laista muutosta maanpintamuodostuksessa, Oulun !läänin e.telä- j.a Va:asan läänin poh-
15888: lmivatussuhteissa, ikas~llisuudessa eikä j:o:isosien välillä. Väesltön varaililisuus, tilo-
15889: i!Jrrnastosuhte.ilssa. Keski-Pohjanmaan ra.n- jen suuruus, ansiotyön tal've ovat suunnil-
15890: nik!lroseutu Vaasan läänin osal[a jatkuu leen samoolaiset kuanmalilaikin puolella lää-
15891: suunnilleen samanlaisena kuin Oulun läänin nien rajaa. Eriikoisesti on huomautettava,
15892: puoleil1alk.in aina Pietarsaaren seuduillle asti että jos metsätyöt sU!pistuv31t on työttö-
15893: ja joki·en latvaseudut taasen ovat vastaa- myystöiden tarve Keski-PohjanmaaUla
15894: va,sti samanlaisia Lappajärven vesistö- yleensä erittäin suuri ja valmiiksi suunni-
15895: alueeseen aslti. Kuivatussuhteet ja kuiva- t~ltuja yleisiä töitä on verrattain rajoite-
15896: tukse:n tarve on läänin rajan lkummallalkin tusti, supistuen ne vain muutamiin maan-
15897: puolella samanlainen. Suoalueet Keski- tien korjaussuunnitelmiin ja ermsnn pie-
15898: Pohjanmaalla ovat erittäin laajat, metsien nempiin maanparannustöihin. Työttömyys-
15899: IX,22. -Lepistö y. m. 389
15900:
15901: kauden sattuessa tuotltaa vrultioil.le ja kun- PohjanmaaJHe. TiiJ'Ikeää näinollen on, että
15902: niiJle sanotulla alueella erittäin suuria vai- mainittu suunnitelma laajennetaan koko
15903: keuksia döy.tää sopivia työttömyystöitä. Jos Keslki-Pohjanmaan aluetta käsittäväksi.
15904: runkoviemäriverlkost:osuunni:telmaa olisi jat- Kaiken edellä esitetyn perusteella kun-
15905: kettu myöskin V aa.san läänin puoleiseille nioittaen ehdotrumme eduskunnan päätettä-
15906: Keski-Pohjanmaalle oilisi silloin tuoMa väksi •toivomuksen,
15907: alueella riittävästi suunniteltuja töitä työt-
15908: tömyyden varalta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15909: Edel~ä dlevassa olemme osoittaneet, että toimenpiteisiin runkoviemäriver-
15910: kaikki ne perustelut, jotka n. s. Pehkosen kostosuunnitelman laatimiseksi koko
15911: komitea esittää P01hjois-Suome.n runkovie~ Keski-Pohjanmaalle huomioon ot-
15912: märiverlkoston r.aJlmntamisen puoLesta, ovat taen, että työt voitaisiin suorittaa
15913: myöskin olemassa suunnitelman laajenta- valtion toimesta työttömyyden tor-
15914: miseksi Vaasan rläänin puoleiselle Keski- Jumista silmällä pitäen.
15915:
15916: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
15917:
15918: Matti Lepistö. Heikki Niskanen.
15919: Viljami Kalliokoski. Vilho H. Kivioja.
15920: Kauno Kleemola. Uuno Raatikainen.
15921: Heikki Simonen. Eino Möttönen.
15922: J. E. Hästbacka. K. Määttä.
15923: Albin Wickman. Eero Nurmesniemi.
15924: A. Turkka. Isak Penttala.
15925: 390
15926:
15927: IX,23. - Toiv. al. N:o 47.
15928:
15929:
15930:
15931:
15932: Määttä y. m.: Poronhoitoalueen rajain tarkistamisesta.
15933:
15934:
15935: E d u s k u n n a ll e.
15936:
15937: Maanviljelys on viimeksi kuluneen vuosi- vuoksi tyrehtyy. Poronhoitolain mukaan on
15938: kymmenen aikana monipuolistunut ja suu- vahinkoa kärsimään joutuneella mahdolli-
15939: resti ~aajentunut monissa Pohjois-Suomen suus korvauksen saamiseen porojen hänelle
15940: kunnissa ja saanut entistä paljon hallitse- tuottamasta vahingosta, mutta käytännössä
15941: vamman aseman asukkaiden toimeentulon on kuitenkin useimmiten niin, että varsin-
15942: muodostumisessa. Näin on erikoisesti myös kin syrjemmällä asuvain viljelijäin on pit-
15943: niissä kunnissa, jotka sijaitsevat elokuun kien matkojen ja näistä aiheutuvan työ-
15944: 19 p: nä 1932 annetun poronhoitolain ajan menetyksen vuoksi vaikea saada ilmoi-
15945: määräämän po;ronhoi toalueen eteläraj oilla. tusta vahingosta sen arvioimista varten
15946: Niinpä on m. m. peltopinta-ala vv. 1928- määrätyille arviomiehille. Jos hän sitten
15947: 38 eräissä näistä kunnista kasvanut valtion ilmoituksen saakin tehdyksi ja arvio tulee
15948: palkitseman uudisraivaustoiminnan avulla toimitetuksi, mutta se ei tyydytä hänen
15949: seuraavasti: oikeata vahingonkorvausvaatimustaan, ei
15950: % hän varattomana ja oikeudenkäyntiin tot-
15951: ha peliosta v. 1928 tumattomana uskalla ryhtyä vaatimustaan
15952: Hyrynsalmi .... 176.39 26.25 oikeustietä ajamaan, vaan on pakoitettu
15953: Suomussalmi ... 542.83 33.22 kärsimään porojen tuottamaa vahinkoa,
15954: Puolanka .... 0. 531.30 41.31 joka on omiaan lannistamaan hänen yrit-
15955: Utajärvi • • 1,070.29
15956: • 0 •• 0 59.56 teliäisyyttään taloutensa kehittämiseksi .
15957: Ylikiiminki .... 746.27 61.67 Useissa poronhoitoalueen eteläisimmissä
15958: Yli-Ii .......... 265.16 25.87 kunnissa poronomistajien lukumäärä on
15959: Kuivaniemi 432.85
15960: • 0. 0 39.78 vain mitätön osa näitten kuntien asukkait-
15961: Pudasjärvi ..... 1,066.34 51.07 ten luvusta ja heidän omistamiensa poro-
15962: jen lukumäärä aivan pieni, minkä vuoksi
15963: Ma.anviljelyksen laajentumisesta johtuu, poronhoito elinkeinona ei voine näissä kun-
15964: että erilaiset paikalliset ristiriidat sen ja nissa merkitä suuria.
15965: poronhoidon välillä ovat käyneet entistä Poronhoitoalueeseen kuuluvina näitten
15966: lukuisammiksi ja suuremmiksikin. Kun kuntien alueilla kulkee laitumilla tietysti
15967: porot syömällä ja sorkillaan hakaten tur- myöskin pohjoisemmissa kunnissa olevien
15968: melevat uusien viljelysten laihoja, tuotta- omistajien poroja, josta johtuen niitten
15969: vat ne vähävaraisille viljelijöille ja uudis- aiheuttamat vahingot muodostuvat suurem-
15970: raivaajille arvaamatonta vahinkoa, ei yksin miksi kuin omasta kunnasta kotoisin ole-
15971: aineellisen menetyksen muodossa, vaan vien porojen tuottamat vahingot olisivat.
15972: myöskin siten, että viljelijäin harrastus Viljelijäin turvaamiseksi näiltä vahingoilta
15973: viljelystensä laajentamiseen ja voimistami- olisi ensitilassa poronhoito toistaiseksi kiel-
15974: seen näitten uusiutuvien vastoinkäymisten lettävä poronhoitoalueen eteläosan niissä
15975: IX,2s. - Määttä y. m. 391
15976:
15977: kunnissa, JOissa manttaalinomistajat sen jossa poronhoidon luontaiset edellytykset
15978: katsovat tarpeelliseksi. Tarkan käsityksen sen hyvin sallivat.
15979: saamiseksi kokonaisuudessaan maanviljelyk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15980: sen ja poronhoidon välisistä suhteista tässä kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15981: mainitussa osassa poronhoitoaluetta sekä vomuksen,
15982: niissä ehkä olevien epäkohtien korjaami-
15983: seksi olisi toimitettava selvitys. Tämän pe- että hallitus toimituttaisi selvityk-
15984: rusteella voidaan ottaa harkittavaksi ja sen maanviljelyksen ja poronhoidon
15985: päätettäväksi, missä poronhoitoalueen etelä- välisistä suhteista elokuun 19 p:nä
15986: osien kunnissa poronhoito kokonaisuudes- 1932 annetussa poronhoitolaissa mää-
15987: saan on kiellettävä ja kunnat erotettava rätyn poronhoitoalueen eteläosissa
15988: poronhoitoalueesta. Poronhoitoelinkeinon sekä antaisi, jos selvityksessä aihetta
15989: harjoittamiselle kokonaisuudessaan ei tällä ilmaantuu, Eduskunnalle esityksen
15990: rajoituksella tulisi olemaan haitallista vai- poronhoitoalueen raJOJen . muutta-
15991: kutusta, sillä poronhoitoa voidaan ilmei- mista tarkoittavan muutoksen teke-
15992: sesti lisätä pohjoisemmissa osissa maata, misestä poronhoitolakiin.
15993:
15994: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1939.
15995:
15996: K. Määttä. S. Salo.
15997: U. A. Wirranniemi. K. A. Lohi.
15998: Antti Junes. Eero Nurmesniemi.
15999: 392
16000:
16001: IX,24. - Toiv. al. N:o 48.
16002:
16003:
16004:
16005: Leppälä y. m.: Toimenpiteistä mja-aidan rakentamiseksi
16006: valtakunnan rajalle Salmin ja Suojärven kunnissa.
16007:
16008: E d u s k u n n a ll e.
16009:
16010: Syksylilä 1934 jätti allekirjoittanut edus- Rajavartioviranomaiset, joilta on saata-
16011: kunnalle aloitteen, jossa anottiin 200,000 vissa runsaasti asiaa koskevaa ·aineistoa
16012: markan määrärahaa aidan :rakentamisBksi tästä vakavaa huolestumista aiheuttavasta
16013: valtakunnan rajalle Salmin ja Suojärven asiaintilasta, ovat sitä mieltä, ettei mikäär.
16014: kunnissa. estäisi Suomea yksin ryhtymästä raja-aidan
16015: Valiokunta lausui aloitteen johdosta seu · tekoon.
16016: raavaa: Samalla on huomautettu, että karjaa pi-
16017: Raja-aidan rakentamista tarkoitetulle val- dättävä aita ei myöskään tule niin kal-
16018: takunnan osalle on valiokunnan mielestä liiksi, että säästäväisyyssyyt kBhoittaisivat
16019: pidettävä tärkeänä - - - ylläpitämään valtakuntien välistä alituista
16020: Näin ollen valiokunta odottaa, että hal- riidanaihetta. On huomautettu siitä, että
16021: litus ryhtyy sille kuuluviin tehtäviin. valtiolla sanotuilla seuduilla on runsaasti
16022: Toistaiseksi on kyseeilinen raja-aita ra- aitaan tarvittavaa pylväspuuta, jota jo
16023: kentamatta. kasvatushakkuun vuoksi voidaan tähän tar-
16024: Eläinten karkaamiset Suomen puolelta koitukseen sopivasti hakata. V altakunnan
16025: Venäjän puolelle ja päinvastoin on saanut rajamailla Salmin ja Suojärven kunnissa
16026: jatkua ja on tuottanut ja tuottaa alituisia on ollut ja tulee varmasti metsätöiden vä-
16027: rettelöitä ja ikävyyksiä rajaviranomaisille. hennyttyä entistä enemmän olemaan työt-
16028: Ne korvausvaatimukset, jotka puolin ja toi- tömyyttä. Kun kysymykseen tulisi vain
16029: sin esitetään ja joihin vaaditaan suoritusta aitalangan hankkiminen varsinaisena raha-
16030: ennenkuin karanneet eläimet luovutetaan menona, olisi raja-aidan rakentaminen
16031: omistajilleen, aiheuttavat lisäksi tarpee- eräille asutuimmille rajaseuduille, joissa
16032: tonta välien kiristymistä. karjan vuoksi aitaa kaivataan, pantava
16033: Korvausmäärät voivat myöskin toisinaan alulle.
16034: nousta summiin, joiden suorittamiseen pai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
16035: kalliset asukkaat eivät pysty. On tapah- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16036: tunut, että tällaisien korvausrahojen vuoksi
16037: asianomaiset eläimen omistajat ovat menet- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
16038: täneet huomattavan määrän omaisuuttaan, siin raja-aidan rakentamiseksi työt-
16039: jopa kontunsakin. Tällainen ikävä tilanne tömyysvaroilla valtakunnan rajalle
16040: olisi korjattava. Salmin ja Suojärven kunnissa.
16041:
16042: Helsingissä syyskuun 8 p:nä 1939.
16043:
16044: Juhani Leppälä. Arvi Oksala.
16045: Kaapro Huittinen. Jussi Raatikainen.
16046: Jussi Lonkainen.
16047: •• ••
16048:
16049: VALTIOPAIVAT
16050: 1939
16051:
16052:
16053: LIITTEET
16054: X
16055:
16056: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
16057: TOIVOMUSALOITTEET.
16058:
16059:
16060:
16061: 00
16062:
16063:
16064:
16065:
16066: HELSINKI 1939
16067: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16068:
16069:
16070: 50
16071: j
16072: j
16073: j
16074: j
16075: j
16076: j
16077: j
16078: j
16079: j
16080: j
16081: j
16082: j
16083: j
16084: j
16085: j
16086: j
16087: j
16088: j
16089: Työ väen vakuutusta, eläkkeitä, vuosllomia, asunto-oloja, palk-
16090: kausta, työaikaa, metsätyöläisiä, merimiehiä, työsopimusta, lei-
16091: pomoita, liikeapulaisia y. m. koskevia lald- ja toivomusaloitteita.
16092: 397
16093:
16094: X,1. - Lak. al. N:o 17.
16095:
16096:
16097:
16098:
16099: Kivisalo y. m. : Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain
16100: 8 ja 18 § :n muuttamisesta.
16101:
16102:
16103: E d u s k u n n a ll e.
16104:
16105: Kun eduskunta hyväksyi työntekijään Näin ovat nämä työntekijät jääneet lain
16106: vuosilomalain, oli sen tarkoitus että maini- heille tarkoittamaa lomakorvausta vaille.
16107: tun lain kautta saataisiin työntekijäin oloi- Jos tällainen laintulkinta hyväksytään ja
16108: hin tässä kohden jotakin korjausta. Tar- se tulee yleiseksi, niin tämä säännös jää
16109: koitus oli m. m. että kausiluotoisessa työssä, kaikille lain tarkoittamille työntekijöille
16110: jossa työsuhde ei jatku kuutta kuukautta täysin merkityksettömäksi, sillä tuskin löy-
16111: kerrallaan, on työnantajan, jos työsuhde tyy mitään työalaa, jolla ei jonkinverran
16112: työntekijän syyttä päättyy, suoritettava työskenneltäisi kaikkina vuodenaikoina. On
16113: hänelle täyttä palkkaa vastaava lomakor- senvuoksi välttämätöntä, että lakia tässä
16114: vaus, jos työsuhde on jatkunut kolme kuu- kohden täydennetään niin että sen kiertä-
16115: kautta, kahdelta työpä,ivältä, ja jos se on minen käy mahdottomaksi.
16116: jatkunut neljä kuukautta, kolmelta työ- Mainittua säännöstä voidaan täydentää,
16117: päivältä. joko niin että työntekijäin vuosilomalain
16118: Tätä säännöstä, joka <On lain 8 §: ssä, 8 §: ssä luetellaan työt, jotka ovat katsot-
16119: perusteltiin asianomaisessa hallituksen esi- tavat kausi•luontoisiksi, tai niin että tässä
16120: tyksessä (sivu 4) sillä, että kausiluontoi- pykälässä sana ,ik:ausiluontoisessa" muute-
16121: sissa töissä olevat työntekijät eivät muuten taan sanaksi ,sellaisessa". Ensiksimainitun
16122: saa mitään lomaa, koska heidän työsuh- menettelyn haittana on, että lienee vaikeata
16123: teensa samaan työnantajaan ei yleensä laatia täsmällistä ja riitoja aiheuttama-
16124: jatku kuutta kuukautta. Hallituksen esi- tonta luetteloa kausiluontoisista töistä. Vii-
16125: tyksen mukaan tällaisia töitä voivat olla meksimainittu menettely on parempi aina-
16126: esim. rakennustyöt ja metsätyöt. kin sikäli, että, tällöin erimielisyys siitä,
16127: Huolimatta mainitusta säännöksestä ja mikä on katsottava kausiJuontoiseksi työksi,
16128: edelläsanotusta hallituksen esityksen perus- loppuu. Sitä, että tämä muutos laajen-
16129: teluissa olevasta viittauksesta, johon edus- taisi jonkinverran lain alaa, voi pitää hy-
16130: kunta yhtyi, ovat useat rakennustyönanta- vin oikeutettuna, sillä onhan työläinen,
16131: jat ja metsätyönantajat kieltäytyneet mak- joka on ollut työssä vain kolme kuukautta,
16132: samasta kolme kuukautta työssäolleille, epäedullisemmassa asemassa kuin se, j<ika
16133: mutta sen jälkeen erottamilleen työnteki- on saanut olla työssä kuusi kuukautta tai
16134: jöille lomakorvausta. He ovat perus- enemmän.
16135: telleet tätä menettelyään sillä väitteellä, Puheenaolevan pykälän mukaan voi työ-
16136: ettei heidän teettämänsä työ ole kausiluon- läinen saada lomakorvauksen vain siinä ta-
16137: toista, koska sitä tehdään kaikkina vuoden- pauksessa että työnantaja irtisanoo hänet,
16138: aikoina, joskin toisina vuodenaikoina vä- jotavastoin hän jää korvausta vaille, jos
16139: hemmässä määrässä kuin toisina. irtisanominen tapahtuu työntekijän puo-
16140: 398 X,1. - Työntekijäin vuosiloma.
16141:
16142: lelta. Tällainen menettely on yksipuolista, työntekijä, jonka useassa tapaukse..'llla täy·
16143: jonka vuoksi laki tässäkin kohden olisi tyy muuttaa toiselle paikkakunnalle työtä
16144: muutettava. saadakseen, ei ole tilaisuudessa eikä hänen
16145: Edelleen mainitussa laissa on se puut- kannatakaan nostaa kannetta ja ajaa oi-
16146: teellisuus, ettei se velvoita virallista syyt- keusjuttua, josta voi koitua hänelle kuluja
16147: täjää panemaan syytteeseen sellaista työn- enemmän kuin on hänen saatavansa. Kun
16148: antajaa, joka kieltäytyy maksamasta työn- tämäkin laki on säädetty tarkoituksella että
16149: tekijälle tulevaa lomakorvausta. Lain sitä myös noudatetaan, niin on välttämä-
16150: 18 § : n mukaan virallisen syyttäjän on töntä että sitä tässäkin kohden täydenne-
16151: pantava syytteeseen vain vuosilomalaissa tään niin, että virallisen syyttäjän on pan-
16152: mainitut rikokset. Kun lomakorvauksen tava syytteeseen sellaiset työnantajat jotka
16153: maksamatta jättämistä ei katsota rikokseksi, kieltäytyvät maksamasta lomakorvausta.
16154: vaan laiminlyödyksi maksusuhteeksi, jonka Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
16155: korjaamiseksi työntekijäin on itse nostet- kunnioittaen,
16156: tava kanne ja ajettava sitä oikeudessa
16157: omalla kustannuksellaan, ja kun tässä ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16158: pauksessa on kysymys vain kahden tai kol- 'Van lakiehdotuksen:
16159: men päiväpalikan saatavasta, niin varaton
16160:
16161:
16162:
16163:
16164: Laki
16165: työntekijäin vuosilomalain 8 ja 18 §: n muuttamisesta.
16166:
16167: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 21 päivänä huhtikuuta 1939 annetun
16168: työntekijäin vuosilomalain 8 ja 18 § näin kuuluviksi:
16169:
16170: 8 §. 2) työntekijälle, jonka työsuhde on kes-
16171: Jos työsuhde ennenkuin työntekijä sen keytymättä jatkunut vähintään yhden vuo-
16172: perusteella on saanut vuosilomaa, päättyy den ja päättyy toukokuun 1 päivän jäl-
16173: siitä syystä että työnantaja tai työntekijä keen, siltä loma-ajalta, johon työntekijä
16174: irtisanoo työsopimuksen, taikka sen joh- sinä kalenterivuonna olisi ollut oikeutettu,
16175: dosta, että sopimus puretaan työsopimus- sekä puolella tästä loma-ajasta, kuitenkin
16176: lain 30 § :ssä mainitusta syystä tai saman vähintään viideltä työpäivältä, jos työ-
16177: lain 20 § :n 2 momentissa tarkoitetun sai- suhde päättyy saman kalenterivuoden ku-
16178: rauden tai tapaturman vuoksi, on työn- luessa ennen toukokuun 1 päivää.
16179: antajan suoritettava täyttä palkkaa vas- Sellaisessa työssä, jossa työsuhde ei jatku
16180: taava korvaus seuraavasti: kuutta kuukautta kerrallaan, on työnanta-
16181: 1) työntekijälle, jonka työsuhde on kes- jan työsuhteen 1 momentissa mainitulla ta-
16182: keytymättä jatkunut vähintään kuusi kuu- valla päättyessä suoritettava työntekijälle
16183: kautta, mutta ei yhtä vuotta, viideltä työ- täyttä palkkaa vastaava korvaus, jos työ-
16184: päivältä sekä mainitun edellytyksin 3 § : ssä: suhde on keskeytymättä jatkunut kolme
16185: tarkoitetulle työntekijälle kuudelta työ- kuukautta, kahdelta työpäivältä, ja jos se
16186: päivältä ja 4 §: ssä tarkoitetulle työnteki- on jatkunut neljä kuukautta, kolmelta työ-
16187: jälle yhdeltä viikolta; sekä päivältä.
16188: X,1. - Kivisalo y. m. 399
16189:
16190: Korvauksen laskemiseen nähden noudate- 18 §.
16191: taan muuten mitä 7 § : ssä on sanottu, paitsi Virallisen syyttäjän on pantava syyttee-
16192: että siinä mainittu kolmen kuukauden aika seen tässä laissa mainitut rikokset ja loma-
16193: lasketaan työsuhteen päättymisestä. korvausten laiminl~önnit.
16194:
16195:
16196: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1939.
16197:
16198: Väinö Kivisalo. Otto Toivonen.
16199: Anselm Pitkäsilta. Toivo Nokelainen.
16200: Aino Malkamäki. Hugo Aattela.
16201: Alpo Lumme. Matti Turkia.
16202: Aino Lehtokoski. Ville A. Komu.
16203: Eino Raunio. Väinö Sinisalo.
16204: Yrjö Räisänen. Kustaa Perho.
16205: Jussi Lonkainen.
16206: 400
16207:
16208: X,2. - Lak. al. N:o 18.
16209:
16210:
16211:
16212:
16213: Erich y. m.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
16214:
16215:
16216: E d u s k u n n a ll e.
16217:
16218: Kesäkuun 1 päivänä 1922 säädetty työ- vailla, olisi tarkoittama;mme kohta laista
16219: sopimuslaki on suurin piirtein osoittautu- poistettava.
16220: nut tarkoitustaan vastaavaksi ja molempia Edelleen on työsopimuslain 25 § :n mu-
16221: sopimuskumppaneita tyydyttäväksi, minkä- kaan työnantaja jokaisessa tilissä oikeu-
16222: vuoksi siihen myöhemmin - viimeksi lailla tettu työntekijälle tulevasta rahapalkasta
16223: huhtikuun 21 päivältä 1939, jolloin n. s. vähentämään yhteenlaskettuna korkeintaan
16224: juomarahatyö tuli luvalliseksi ja nyttem- kuudennen osan työsuhteesta johtuneitten
16225: min on katsottava kuuluvaksi työsopimus- saataviensa suorittamiseksi, ,jos työnte-
16226: lain alaisiin töihin - tehdyt muutokset kijä ne myöntää oikeiksi tai ne muuten
16227: ovat verratrtain vähäisiä. Eräät lainmuu- on pidettävä selvinä". Määritel~än jälkim-
16228: tokset ovat mielestämme kuitenkin osittain mäinen osa ,tai ne muuten on pidettävä
16229: periaatteellisesti, osittain käytännöllisistä selvinä", voi johtaa ilmeiseen mielivaltaan
16230: syistä suotavia. ja on ristiriidassa yleistenkin oikeusperi-
16231: Työsopimuslain 20 §: n 3 momentin mu- aatteiden kanssa. Työnantajaharr joutuu,
16232: kaan on työnantaja, paitsi muuta, josta ellei työntekijä myönnä saatavaa oikeaksi,
16233: ei nyt ole kysymys, työntekijälle edellisen olemaan saatavan ,selvyyden'' määrääjänä
16234: momentin nojalla sairaustapauksissa suo- ja siis sekä tuomarina että ulosottomie-
16235: ritettavasta työpalkasta oikeutettu vähentä- henä omassa asiassaan. Tällainen mahdo-
16236: mään sen, mitä ,työntekijä vastaavana ton säännös on poistettava laista.
16237: aikana muulla <työllään on ansainnut tai Oikea ja tosiasioita tarkoin vastaava työ-
16238: tahallansa jättänyt ansaitsematta". Kun todistus on ~työntekijälle tavattoman tär-
16239: ei ole kohtuullista, että työntekijän sairau- keä, kogka hänen myöhemmät ansiomah-
16240: den kestäessä pitäisi - usein erikoisia pon- dollisuutensa ovat siitä riippuvaisia. Tä-
16241: nistuksia vaativilla ja parantumista hidas- män vuoksi on työsopimuslain 26 § : llä
16242: tuttavilla keinoilla - etsiä sellaisia yli- pyritty siihen, että työtodistus, milloin
16243: määräisiä ansaitsemismahdollisuuksia, jotka työntekijä sellaista vaatii, sisältää totuu-
16244: eiv&t kuulu hänen tavalliseen työhönsä, den juuri niistä työhön liittyvistä seikoista,
16245: eikä vastaavan palkan vähentämisperi- jotka ovat työntekijälle tärkeitä uuden
16246: aatetta tietääksemme ole sovellettu sellaiseen työpaikan saantia varten. Nimenomaan on
16247: työhön, joka ei ole työsopimuslain alainen kielletty panemasta työtodistuksiin n. s. sa-
16248: sekä koska vakuuttavien näytösten esittä- laisia merkintöjä tai antamasta sitä sellai-
16249: minen tuomioistuimessa siitä, mitä työnte- sessa muodossa, että muoto ilmaisee muuta
16250: kijä ,on ansainnut tai tahallansa on jättä- kuin kirjoitetut sanat (§ 26, mom. 3).
16251: nyt ansai tsematta ", tuskin on käytännössä Että tällainen omituiselta näyttävä kielto
16252: edes mahdollistalkaan, joten lain säännös aikanaan on harkittu tarpeelliseksi ottaa
16253: on kaikkea tosiasiallista;kin merkitystä lakiin, on voimakas todistus siitä, että vää-
16254: X,2. - Erich y. m. 401
16255:
16256: rinkäytölksiä jo 1920 luvun alkupuolella työntekijälle paljoa kohtalokkaammat kuin
16257: oli esiintynyt. Myöhemmin ja varsinkin edellisessä, 36 §: ssä, tarkoitetun rikoksen,
16258: 1930 luvun ensimmäisinä vuosina kävivät josta erittäin raskauttavien asianhaarojen
16259: tällaiset väärinkäytökset paljoa yleisem- vallitessa voi seurata vankeusrangaistus.
16260: miksi ja vielä nytkin niitä tuon tuostakin Työntekijän turvaamiseksi vääriä, koh-
16261: esiintyy. Tämän lisäksi ei ole laisinkaan tuuttomia ja n. s. muunnettua totuutta si-
16262: harvinaista, että työtodistuksessa annetaan sältäviä työtodistuksia vastaan on välttä-
16263: työntekijän työtaidosta, ahkeruudesta, työ- mätöntä, että rangaistusuhkaa tuntuvasti
16264: suhteen päättymisen syystä ja muista tär- kovennetaan. Raskauttavissa tapauksissa,
16265: keistä seikoista työntekijälle kohtuuttoman erityisesti jos työnantaja ei työntekijän
16266: epäedullisia tietoja, varsinkin jos hän jos- vaatimuksesta huolimatta oikaise työtodis-
16267: takin kokonaan työsuhteen ulkopuolella ole- tusta totuutta vastaavaksi tai jos hän panee
16268: vasta syystä on joutunut työnantajan epä- siihen merkkejä tai antaa sen muodossa,
16269: suosioon. On tapauksia, joissa työntekijän joka ei ole sopusoinnussa sisällyksen kanssa
16270: on täytynyt turvautua pitkäaikaiseen ja ja siten estää työntekijän työnsaantia, on
16271: kalliiseen oi:keudenkäyntiin, ennenkuin tuntuva vapausrangaistus, rikoksessa ilme:
16272: väärä merkintä on saatu oikaistuksi. Onpa nevän tahallisen vahingoittamistarkoituksen
16273: sattunut niinkin, että työnantaja on koko- vuoksi, täysin paikallaan. Kansalaisten työ-
16274: naan kieltäytynyt työtodistusta antamasta, voima ei nauti hallitusmuodossa mainittua
16275: ennenkuin hänet on siihen tuomioistuimen suojaa lainsäätäjän puolelta, jos sen tar-
16276: lainvoimaisella päätöksellä velvoitettu. koituksenmukainen käyttäminen saattaa
16277: Tosin työnantajaa tällaisissa tapauksissa olla työnantajan oikuista riippuvainen ja
16278: rangaistaan työsopimuslain 37 § :n no- tässä viitattuihin rikoksiin ei käydä kiinni
16279: jalla. Mutta siinä säädetty swkkorangais- nykyistä ankarammalla kädellä.
16280: tus on raskasluontoisissa tapauksissa aivan Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
16281: liian lievä eikä anna riittävää tukea 26 §: n
16282: hyvää tarkoittavien määräysten kirjaimel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16283: liselle noudattamiselle. Kuitenkin ovat van lakiehdotuksen:
16284: 37 § :ssä mainitun rikoksen vaikutukset
16285:
16286:
16287: Laki
16288: työsopimuslain muuttamisesta.
16289:
16290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäikuuta 1922 annetun
16291: työsopimuslain 20, 25 ja 37 § näin kuU'lu viksi:
16292:
16293: 20 §. sen työssä häntä kohdanneen ruumiinvam-
16294: (Mom. 1 kuten nykyisessä laissa). man johdosta tai työntekijän sairausta-
16295: (Mom. 2 kuten nykyisessä laissa). pauksessa saaman avustuksen sellaiselta
16296: Työnantaja on kuitehkin oikeutettu 2 apukassalta tai vakuutuslaitokselta, johon
16297: momentissa mainituissa tapauksissa pal- työnantaja on työntekijän puolesta suorit-
16298: kasta vähentämään sen, mitä työnteki- tanut osakas- tai vakuutusmaksuja.
16299: jälle hänen poissaolonsa vuoksi työstä (Mom. 4 kuten nykyisessä laissa).
16300: on säästynyt, kuin myös työntekijälle sa- (Mom. 5 kuten nykyisessä laissa).
16301: malta ajalta tulevan lainmukaisen korvauk-
16302: 402 X,2. - Työsopimuslain muuttaminen.
16303:
16304: 25 §. tusta, tai luovuttamasta takaisin haltuunsa
16305: Työsuhteesta johtuneiden saataviensa saamiaan työntekijän työtodistuksia, tahi
16306: suorittamiseksi, jos työntekijä ne myöntää vasten mainitun pykälän kieHoa on todis-
16307: oikeiksi, kuin myös 23 § : ssä Banottuun tar- tukseen pannut salaisia merkkejä tai anta-
16308: koitukseen saa työnantaja jokaisessa tilissä nut sen siinä kielletyssä muodossa, rangais-
16309: vähentää työntekijälle tulevasta rahapal- takoon sakolla, taikka raskauttavien asian-
16310: kasta yhteenlaskettuna korkeintaan kuu- haarojen vallitessa, vankeudella enintäälll
16311: dennen osan. yhdeksi vuodeksi.
16312: (Mom. 2 kuten nykyisessä laissa).
16313:
16314: 37 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
16315: Jos työnantaja ilman laillista syytä kiel- kuuta 19
16316: täytyy antamasta 26 §: ssä mainittua todis-
16317:
16318:
16319: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
16320:
16321: Mikko W. Erich. Kalle Jokinen.
16322: Aino Lehtokoski. Otto Toivonen.
16323: G. Lindström. Eino Raunio.
16324: Miina Sillanpää. Elsa Metsäranta.
16325: Aino Malkamäki. K. Hakala.
16326: 0. H. Kekäläinen. Jussi Lonkainen.
16327: Martta Salmela-Järvinen. Matti Turkia.
16328: Urho Kulovaara. Yrjö Welling.
16329: Kustaa Perho. Alpo Lumme.
16330: 403
16331:
16332: X,3. - Lak. al. N:o 19.
16333:
16334:
16335:
16336: Aattela y. m.: Ehdotus laiksi nw1·imieslain muuttamisesta.
16337:
16338:
16339: E d u s k u n n a ll e.
16340:
16341: Maaliskuun 8 päivänä 1924 annetussa on viime aikoina usBin menetelty siten, että
16342: merimieslaissa on useita säädöksiä, joiden merimiehelle ei ole maksettu mitään kor-
16343: tarkoituksena on turvata merimiestä mieli- vausta palkkaan kuuluvasta vapaasta
16344: vailaita ja vääryydeltä. Lain 34 § :ssä ruoasta ja asunnosta, vaikka hänet on ero-
16345: säädetään niistä korvauksista, jotka laivan- tettu toimestaan sairauden tai rikkomuksen
16346: isännän on suoritettava merimiehelle, jos sitä aiheuttamatta. Huomattava myös on,
16347: merimies erotetaan, sairauden tai rikko- että ainakin yhdessä tuomioistuimessa on
16348: muksen sitä aiheuttamatta, toimestaan tänä syksynä annettu .sellainen päätös, ettei
16349: ennen sopimusajan päättymistä. Tässä lain- laivanomistajan tarvitse korvata merimie-
16350: kohdassa säädetyt 'lrorvaukset on yleensä helle palkkaan kuuluvaa vapaata ruokaa ja
16351: suoritettu ja milloin niin ei ole tapahtunut, asuntoa. Tällainen tuomio on ilmeisesti ollut
16352: on mer1m1,es tuomioistuimen päätöksellä mahdollinen vain sen vuoksi, että merimies-
16353: saanut kyseellisen korvauksen. Tällaista lain 34 § :ssä ei nimenomaan määrätä, että
16354: korvausta on maksettava miehistöön kuu- 1nyös vapaa ruoka ja asunto on korvattava
16355: luvalle palkka yhdeltä kuukaudelta ja pääl- palkkaan kuuluvana. Kun näyttää siltä,
16356: lystöön kuuluvalle kahdelta kuukaudelta. että yhä suu~emmassa määrä.ssä pyritään
16357: Kun merimieslain 18 § :n mukaan laiva- kiertämään lain selvänä pidettävää tarkoi-
16358: väelle on annettava palkan ohella myös tusta ja kun tuomioi.stuimissakin näytään
16359: ravinto, ellei toisin ole sovittu, ja asunto kallistuvan tälle uudelle ja merimiehien
16360: niinikään varataan 'laivassa, kuuluu siis aikaisempia etuuksia supistavalle kannalle,
16361: merimiehen palkkaetuihin vapaa ruoka ja on mielestämme välttämätöntä, että lakiin
16362: asunto laivasta, ellei toisenlaista sopimusta tehdään tarpeellinen selvennys.
16363: ole tehty. Sääntönä, ainakin ulkomaanlii- EdeUäesitetyn perusteella ehdotamme,
16364: kennettä harjoittavissa laivoissa on, että
16365: merimiehelle annetaan palkkaan kuuluvina että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16366: Juontoisetnina ruoka ja asunto laivasta. van lakiehdotuksen:
16367: Huolimatta siitä, että näin on asianlaita,
16368:
16369:
16370: Laki
16371: merimieslain muuttamisesta.
16372:
16373: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten maaliskuun 8 päivänä 1924
16374: annetun merimieslain 34 § näin kuuluvaksi:
16375:
16376: 34 §. hän oikeutettu saamaan palkkansa sekä
16377: Jos merimies erotetaan, 32 tai 33 § : ssä korvauksen siihen kuuluvista luontois-
16378: mainittujen syiden sitä aiheuttamatta, on eduista vähintään kahdelta kuukaudelta,
16379: 404 X,3. - Merimieslain muuttaminen.
16380:
16381: JOS hän kuuluu päällystöön, ja vähintään taikka milloin 13 § :n määräys sopimuksen
16382: yhdeltä kuukaudelta, jos hän kuuluu mie- lakkaamisesta Suomessa olevassa satamassa
16383: 'histöön, niin myös maksuttoman matkan on sovellettavissa ja hänet erotetaan ulko-
16384: siihen paikkaan, missä hänen sopimuksen maanpaikassa, lähimpään Suomessa ole-
16385: mukaan olisi ollut toimesta luovuttava, vaan satamaan.
16386:
16387:
16388: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
16389:
16390: Hugo Aattela. Aino Lehtokoski.
16391: Yrjö Räisänen. Anni Huotari.
16392: Jussi Raatikainen. Eino Raunio.
16393: Frans Mustasilta. Martti Peltonen.
16394: Cay Sundström. Hj. Lindqvist.
16395: Väinö Sinisalo. Alex Hämäläinen.
16396: Aino Malkamäki. Uuno Raatikainen.
16397: Elsa Metsäranta. Albin Koponen.
16398: Otto Toivonen. Onni Mäkeläinen.
16399: Matti Turkia. Toivo Nokelainen.
16400: Urho Kulovaara. Aleksi Lehtonen.
16401: Kalle Jokinen. Alpo Lumme.
16402: G. Lindström. Olavi Kajala.
16403: J. E. Malmivuori. Onni Peltonen.
16404: Kaisu-Mirjami Rydberg. J. Kuittinen.
16405: K. H. Wiik. J. F. Tolonen.
16406: Mikko W. Erich. Jere Juutilainen.
16407: 405
16408:
16409: X,4. - Lak. al. N:o 20.
16410:
16411:
16412:
16413:
16414: Lepistö y. m.: Ehdotus laiksi metsäpalkkatarkkailusta ja
16415: puutavaran työmittauksesta.
16416:
16417:
16418: E d u s k u n n a ll e.
16419:
16420: Metsätyöntekijäin työpalkkojen pysyttä- Perä-Pohjolan alueessa 47: - ; Iijoen
16421: minen kohtuullisina on eduskunnassa anta- alueessa 44: - ; Kainuun alueessa 42: - ;
16422: nut viimeisten vuosien aikana paljon Keski-Pohjanmaan alueessa 39: - ; Etelä-
16423: pohdinnan aihetta. Laskihan mainittujen Pohjanmaan alueessa 37: - ; Lounais-
16424: työntekijäin palkat pulavuosina alle toi- Suomen alueessa 37: - ; Päijänteen
16425: meentulominimin. Lukuisissa tapauksissa alueessa 37: - ; Kallaveden alueessa
16426: joutuivat kunnat avustamaan työntekijöitä 37: - ; Pielisjärven alueessa 40: - ; Suur-
16427: ja heidän perheitään. Valtiovallan on. mo- Saimaan alueessa 37: - ; Suojärven
16428: nellakin tavalla ollut pakko toimia palkka- alueessa 40: - ; Kaakkois-Suomen alueessa
16429: tason kohottamiseksi. Huomattavin toimen- 37: - ja Eteläisessä rannikkoaineessa
16430: pide, johon jo v. 1935 ryhdyttiin, on n. s. 37:-.
16431: palkkatarkkailun järjestäminen. Että tämä Ajomiehen paiVaansionormina on käy-
16432: toiminta on vieläkin tarpeellista, siihen tetty Lapin alueessa 2. 7 5 ja muissa alueissa
16433: antaa tukea palkkatarkkailusta saadut tu- 2. 5 kertaa hakkuumiehen normia.
16434: lokset. Ryhtymättä selostamaan aikaisem- Siitä, minkälaisiksi keskipäiväansiot hak-
16435: pien vuosien kokemuksia mainitsemme vain, kuukaudella ovat muodostuneet niillä met-
16436: että viime huhtikuussa selosti sanoma- sätyömailla, joita palkkatarkkailijat joko
16437: lehdistössä metsänhoitaja Esko Heilen säännöllisillä matkoillaan tai työmailta tul-
16438: viimetalvisen hakkuu- ja ajokauden aikana leiden valitusten johdosta ovat tarkasta-
16439: vallinnutta palkkatasoa työpalkkatarkkai- neet, saadaan palkkatarkkailun tilastosta
16440: lun tuloksiin perustuen, mainiten, että seuraavia tietoja:
16441: ,kuluneena hakkuukautena on noudatettu Keskipäiväansiot eri kuukausina verrat-
16442: samoja päiväansionormeja kuin edellisenä.- tuina päiväansionormiin ovat koko maassa
16443: kin talvena, eli Lapin alueessa 52: - ; olleet:
16444:
16445: hakkuumiesten ajomiesten
16446: lokakuulla 1938 ..... . 5.3 % yli normin
16447: marraskuulla 1938 ... . 4.5% alle ,
16448: joulukuulla 1938 .... . 0.9 % yli "
16449: tammikuulla 1939 ... . 1.2% 8.7 % yli normin
16450: helmikuulla 1939 .... . 2.9% " "
16451: 13.7% " "
16452: " "
16453: Palkkojen aleneminen alkoi varsinaisesti puolivälin vaiheilla, jolloin metsänajotyöt
16454: lokakuulla ja jatkui sitten marraskuulla. varsinaisesti alkoivat, palkkataso osoitti
16455: Joulukuulla lasku pysähtyi ja tammikuun nousua, joka jatkui vielä helmikuullakin.
16456: 406 X,4. - ~ietsäpalkkatarkkailu.
16457:
16458:
16459: Tämä nousu oli kuitenkin pääasiassa metsä- osoittavat metsätyömailla olevan alipalk-
16460: töille erittäin suotuisan talven ansiota, sillä kausta edelleenkin niin suuressa määrässä,
16461: yksikköpalkat eivät sanottavasti nousseet. että valtiovallan on siihen kiinnitettävä
16462: Edellä olevat luvut osoittavat koko maata vakavaa huomiota siirtämällä tämä hallin-
16463: varten laskettua keskipäiväansiota kaikkien nollisella linjalla hoidettu kysymys lain-
16464: tarkastettujen työmaiden keskinkertaisten säädännön piiriin, jolloin voidaan saada
16465: miesten päiväansioista. Luonnollisesti on tarpeelliset voimaJkeinot niskoittelevia työn-
16466: tarkastettujen työmaiden joukossa ollut antajia vastaan.
16467: heikkojakin työmaita, joihin nähden palk- Näin ollen on harkittava, millä tavoin
16468: katarkkailun on täytynyt ryhtyä toimen- valtio voi tarkoituksenmu:kaisimmin vai-
16469: piteisiin saadakseen työnantajat nostamaan kuttaa metsä- ja uittotyöläisten palkkata-
16470: palkkoja kohtuulliseksi katsottavalle tasolle. soon. Julkisuudessa on keskuteltu varsi-
16471: Tällaisia toimenpiteitä aiheuttaneita työ- naisen minimipalkkalain säätämisestä metsä-
16472: maita prosentteina kaikista tarkastetuista ja uittotöitä varten, mutta ottaen huomioon
16473: työmaista oli: lokakuulla 1938 ll.s%; näiden työalojen erikoisluonteen on sel-
16474: marraskuulla 1938 21.3 % ; joulukuulla laisen lainsäädännön aikaansaaminen ja sen
16475: 1938 27.6 %; tammikuulla 1939 29.1 % ja noudattamisen valvominen varsin vaikeaa.
16476: helmikuulla 1939 32.7 %. Suoritetaanharr metsätyöt mitä erilaisim-
16477: Heikosti palkatut työmaat, joiden luku- missa olosuliteissa ja työn laadulle asete-
16478: määrä on siis jatkuvasti noussut, ovat etu- taan hyvinkin erilaisia vaatimuksia, jotka
16479: päässä olleet järjestymättömien työnanta- kaikki asettavat vaikeuksia yleisen minimi-
16480: jien, mutta on joukossa ollut myös työnan- palkan määräämiselle. Mutta suurimpana
16481: tajaliiton jäsenyhtymienkin työmaita." vaikeutena on metsätöihin osall-istuvain
16482: Kuten selostuksesta havaitaan on viime työntekijäin erilainen kuntoisuus. Osallis-
16483: tammi- ja helmikuussa kaikista tarkaste- tuuhan metsätöihin suuri määrä heikompia
16484: tuista työmaista noin kolmasosa antanut työntekijöitä, vanhoja tai nuoria j. n. e.
16485: aihetta toimenpiteisiin. Järjestyneiden työnantajien pinotavaran-
16486: Kun v. 1938 tehtiin kaikkiaan 169 vali- hakkuissa olleista tekomiehistä kesällä ja
16487: tusta, mutta tämän vuoden kahtena en- syksyllä 1935 oli ylitarkastaja Eljas Kah-
16488: simmäisenä kuukautena tehtiin yksistään ran toimittaman selvityksen mukaan hyviä
16489: jo 178 valitusta osoittaa se, että suuri 33 %, keskinkertaisia 47% ja heikkoja
16490: joukko työnantajia on koettanut entistä 20 %, vastaten viimemainittu määrä noin
16491: suuremmassa määrässä käyttää ilmennyttä 35,000-40,000 työntekijää töiden suurim-
16492: työttömyyttä hyväkseen painamalla palk- millaan ollessa. Kun minimipalkka aina
16493: koja. Työpalkkatarkkailun avulla ei voitu määrätään aikapalkkana, huomauttaa yli-
16494: tätä kehitystä estää, johon ratkaisevasti on tarkastaja Kahra edelleen, täytyisi päivä-
16495: vaikuttanut, ettei palkkatarkkailijoilla ole palkkanormit määrätä tämän heikoimman
16496: mitään valtuuksia niskoittelevia työnanta- työntekijäryhmän keskitason mukaan, koska
16497: jia vastaan. Alipalkkausta on havaittavissa se muuten joutuisi työttömäksi. Kun ny-
16498: pääasiassa järjestymättömien työnantajien kyisessä palkkatarkkailussa päiväpalkka-
16499: töissä, joiden työntekijät ovat n. 20% koko normit on vahvistettu silmällä pitäen kes-
16500: metsätyöläismäärästä käsittäen noin 35,000 kinkertaisen työntekijäin työnsaavutusta,
16501: --40,000 työntekijää ajo- ja hakkuukau- merkitsisi minimipalkan käytäntöönottami-
16502: dessa. Myöskin alipalkkausta on ollut ha- nen siis sitä, että palkkanormit tulisivat
16503: vaittavissa työnantajaliittoon kuuluvien jä- huomattavasti alemmiksi kuin palkkatark-
16504: senyhtymien työmailla. Nämä numerot kailujärjestelmän vallitessa. Kun taas toi-
16505: X,4. - Lepistö y. m. 407
16506:
16507: selta puolen tiedämme, että käypä palkka kittävämpää hyötyä. Siellä, m1ssa tämä
16508: yieensä pyrkii määräytymään minimipal- myötämielisyys ja sosialinen vastuuntunto
16509: kan mukaan varsinkin sellaisilla aloilla, puuttuu, on palkkatarkkailu nykyään jok-
16510: joilla työvoiman tarjonta on ilmeisesti epä- seenkin voimaton, varsinkin kun työnanta-
16511: suhteessa sen kysyntään, merkitsisi minimi- jilla on lukuisia keinoja pukea vastustuk-
16512: palkkasäännöstelyn käytäntöön ottaminen sensa palkkatarkkailua kohtaan sellaisiin
16513: metsä- ja uittotyöntekijöiden palkausolojen muotoihin, et~ei sitä voida leimata suora-
16514: huonontumista nykyisestään sensijaan, että naiseksi niskoitteluksi.
16515: niitä olisi pyrittävä parantamaan. Tähän On näin ollen tultu ajankohtaan, jolloin
16516: voitaneen huomauttaa, että ulkomaiden mi- lakiin perustuvien valtuuksien antaminen
16517: nimipalkkajärjestelmissä on varattu mah- palkkatarkkailulle vastahakoisten työnanta-
16518: dollisuus antaa erikoislupia heikoimmille jien taivuttamiseksi on välttämätön. Tätä
16519: työntekijöille alemmalla palkalla työsken- on koetettu välttää siinä mielessä, että ah-
16520: telyyn. Kun ottaa huomioon meikäläiset keraan käytyjen neuvottelujen avulla olisi
16521: olot ja, kyseessä olevan heikoimman työn- voitu saada vastahakoiset työnantajat ym-
16522: tekijäryhmän edellämainitun suuren mies- märtämään palkkatarkkailun merkitys. Kun
16523: määrän, ei voitane ajatella käytännössä tässä on epäonnistuttu, täytyy yhteiskun-
16524: mahdolliseksi tällaisten erikoislupien anta- nan puuttua asiaan voimakeinoin. Sitä
16525: mista varsinkin, kun joka tapaus täytyisi vaatii sekä työntekijäin että kunnollisten
16526: yksityiskohtaisesti tutkia. Edellä oleva te- työnantajien etu, koska edelliset joutuvat
16527: kee mahdottomaksi varsinaisen minimi- työskentelemään metsä- ja uittotöissä kor-
16528: palkkajärjestelmän käytäntöön ottamisen vausta vastaan, joka nykyisissä suhdanteissa
16529: metsä- ja uittotöissä. Huomautettakoon ei vastaa heidän työnsä arvoa eikä takaa
16530: edelleen, että minimipalkkajärjestelmän mahdollisuutta kohtuullisen elintason yllä-
16531: valvominen, jolloin on pidettävä silmällä, pitämiseen, ja koska taas kunnolliset työn-
16532: että yksikään työntekijä .ei joudu työsken- antajat joutuvat kärsimään edesvastuutto-
16533: telemään vahvistettua minimipalkkaa alem- mien työnantajien epälojaalin menettelyn
16534: malla palkalla, vaatisi vielä paljoa suurem- takia. Tämä johtuu osittain siitä, että
16535: man valvontakoneiston kuin palkkatark- kunnollista työpalkkatasoa ylläpitävät työn-
16536: kailujärjestelmä, jossa pidetään silmällä antajat ovat metsien ostoissa heikommalla
16537: keskinkertaisen työntekijän keskimääräistä puolella alipalkkauksia maksavien työnan-
16538: päiväansiota. tajien rinnalla, koska tässä loppujen lo-
16539: Kun siis nykyinen metsäpalkkatarkkailu puksi on kysymys raaka-aineen hinnan ja-
16540: voidaan järjestää joustavammaksi kuin mi- kautumisesta kantohinnan ja työpalkkojen
16541: nimipalkkasäännöstely, ei liene mitään osalle, ja työnantaja, joka maksaa töissään
16542: syytä luopua tästä meidän oloihimme ja kunnollisia palkkoja, ei pysty maksamaan
16543: erikoisesti metsä- ja uittotöihin soveltu- yhtä suurta kantohintaa kuin sellainen
16544: vasta järjestelmästä. työnantaja, joka alipalkkaa työläisensä.
16545: Tämän todettuaan ylitarkastaja Kahra Eduskunnan eri yhteyksissä lausumien
16546: on kuitenkin sitä mieltä, että palkkatark- toivomuksien mukaisesti on kulkulaitosten
16547: kailu ilmeisesti on tehostamisen tarpeessa. ja yleisten töiden ministeriössäkin pohdittu
16548: Nykyäänhän se käytännössä perustuu jok- kysymystä palkkatarkkailulain aikaansaa-
16549: seenkin kokonaan siihen myötämielisyyteen, miseksi. Työttömyysneuvoston sihteeri, yli-
16550: jota työnantajat sitä kohtaan ovat osoitta- tarkastaja Eljas Kahra, ministeriön toimek-
16551: neet, sillä palkkatarkkailun käytettäväksi siannosta on tutkinut kysymystä m. m.
16552: asetetuista voimakeinoista ei ole ollut mer- ulkomaille tekemillään opintomatkoilla ja
16553: 408 X,4. - Metsäpalkkatarkkailu.
16554:
16555: erikoiskirjallisuuden avulla. Tutkielmas- kuin kohtuullisiksi katsottavia tasausvaroja
16556: saan ,Valtio ja Työpalkat" on hän laati- ja mittatarkkuutta, soveltuvat ne sellaisi-
16557: nut ehdotuksen perusteluineen laiksi metsä- naan käytettäviksi myös työmittauksissa.
16558: työpalkkatarkkailusta, johon aioitteerome- Mitä työmittauksiin tulee, ei sitä voida
16559: kin pääasiassa perustuu. Mitä lakiehdo- ajatella järjestettäväksi siten, että erimie-
16560: tuksen yksityiskohtaisiin perusteluihin tu- lisyyksien ratkaisijoina olisivat viralliset
16561: lee niin viittaamme siinä yllämainittuun mittaajat ja mittauslautakunnat ja että lain
16562: mietintöön. noudattamista valvoisivat metsänhoitolauta-
16563: Tämän lisäksi on osoittautunut tarpeel- kunnat kuten puutavaran mittauslaki edel-
16564: liseksi saada korjaus aikaan myöskin puu- lyttää, vaan mittauksen suorittaisivat palk-
16565: tavaran työmittauksissa, niin että puuta- katarkkailijat ja mittauslautakunnan tehtä-
16566: varan mittauslakia ja mittaussääntöä so- vät metsäpalkkauslautakunta tai sen työ-
16567: vellutettaisiin myöskin työmittauksiin. valiokunta. Rikkomuksista rangaistaisiin
16568: Joulukuun 16 päivänä 1938 annettu ase- sakolla ja työpalkka maksettaisiin toimite-
16569: tus ja siihe~ sisältyvä puutavaran mittaus- tun työmittauksen tai ellei sellaista voida
16570: sääntö sisältävät kaiken sen, mitä työmit- tehdä, arvion perusteella.
16571: tauksissa saattaa esiintyä. Kun nämä mää- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
16572: räykset samalla kieltävät varsinaisen yli- ehdotamme,
16573: mitan käytön pinotavaranmittauksissa,
16574: eivätkä pinomitan, kiinteän kuutiomitan tai että Eduskunta hyväksyisi se,uraa-
16575: juoksumitan mittaamisessa salli muita van lal~iehdotuksen:
16576:
16577:
16578: Laki
16579: metsäpalkkatarkkailusta ja puutavaran työmittauksesta.
16580:
16581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16582:
16583: 1 §. kokemus tuomarin virassa. Neljän jäsenen
16584: Metsä- ja uittotöiden palkkatarkkailu tulee edustaa metsä- ja uittotyöalalla toi-
16585: sekä puutavaran työmittaus ovat kulku- mivia työnantajia, jolloin on otettava huo-
16586: laitosten ja yleisten töiden ministeriön mioon, että järjestyneiden työnantajien
16587: alaisen metsäpalkkaviraston asiana. Metsä- ohella myös järjestymättömät työnantajat
16588: palkkaviraston toimintaa johtaa metsäpalk- tulevat lautakunnassa edustetuiksi. Neljän
16589: kalautakunta ja ylijohtaja. jäsenen tulee edustaa työntekijöitä, jolloin
16590: on otettava huomioon, että lautakunnassa
16591: 2 §. tulevat edustetuiksi järjestyneet ja järjes-
16592: Metsäpalkkalautakunnassa on puheenjoh- tymättömät työntekijät, niin myös hakkuu~
16593: taja, varapuheenjohtaja ja yhdeksän jä- ja uitto- sekä ajomiehet. Metsäpalkka-
16594: sentä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohta- lautakunnan työjaostoon kuuluu puheen-
16595: jan tulee olla metsä- ja uittotöiden palkka- johtaja, varapuheenjohtaja ja lainoppinut
16596: kysymyksiin käytännöllisesti ja tietopuoli- jäsen sekä kaksi työnantajien ja kaksi työn-
16597: sesti perehtyneitä henkilöitä, joiden harki- tekijäin edustajaa, jolloin on otettava huo-
16598: taan pystyvän tasapuolisesti suhtautumaan mioon, että työjaostossa tulevat edustetuiksi
16599: sekä työnantajien että työntekijöiden etui- sekä järjestyneet että järjestymättömät
16600: hin. Lautakunnan yhden jäsenen tulee olla työnantajat ja työntekijät.
16601: puolueeton henkilö, jolla on huomattava Metsäpalkkalautakunnan puheenjohtajan,
16602: X,4. - Lepistö y. m. 409
16603:
16604: varapuheenjohtajan ja jäsenet sekä työ- seuraavanlaatuisia peruspalkkaisia viran-
16605: jaoston työnantaja- ja työntekijäjäsenet ja toimenhaltijoita, nimittäin:
16606: määrää valtioneuvosto määräajaksi, enin- ylijohtaja, ylitarkastaja, metsäpalkka-
16607: tään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Työ- tarkkailija, sihteeri, asiamies, kanslisti, toi-
16608: jaoston puheenjohtajan, varapuheenjohta- mistoapulainen ja vahtimestari. Mainittuja
16609: jan ja jäsenten tulee, mikäli eivät ole sitä virkoja voi tarpeen mukaan olla eri luok-
16610: aikaisemmin tehneet, vannoa tuomarinvala. kaisia.
16611: Metsäpalkkalautakunnan puheenjohtajan, Paitsi peruspalkkaisia voi metsäpalkka-
16612: varapuheenjohtajan tai jäsenen määräys virastossa olla palkkiovirkoja ja -toimia.
16613: voidaan peruuttaa ennen toimikauden lop- Ylijohtaja, ylitarkastaja tai metsäpalkka-
16614: pua, jos hän huomattavasti laiminlyö osal- tarkkailija on oikeutettu ikälisään ja eläk-
16615: listumisen lautakunnan työhön tai ei enää keeseen nähden lukemaan hyväkseen yli-
16616: täytä niitä edellytyksiä, joilla hänet on määräisenä virkamiehenä valtion palveluk-
16617: lautakuntaan määrätty. sessa palvelemansa ajan. Siitä, missä mää-
16618: rin yksityisestä toimesta edellämainittuihin
16619: 3 §. virkoihin siirtynyt henkilö on oikeutettu
16620: Metsäpalkkalautakunnan yleisistuntoon palvelusajaksi ikälisän ja eläkkeen saamista
16621: ottavat osaa puheenjohtaja, varapuheenjoh- varten lukemaan hyväkseen sellaisen toimi-
16622: taja ja, mikäli mahdollista kaikki jäsenet. ajan, määrää valtioneuvosto.
16623: Metsäpalkkalautakunta on päätösvaltainen
16624: yleisistunnossa, kun puheenjohtaja tai va- 5 §.
16625: rapuheenjohtaja ja vähintään viisi jäsentä Metsäpalkkalautakunnan tulee,
16626: on läsnä. Työjaosto on päätösvaltainen, 1) vahvistaa työnantajien noudatetta-
16627: kun läsnä on puheenjohtaja tai varapu- vaksi metsä- ja uittotöissä ne palkkanormit, ·
16628: heenjohtaja, lainoppinut jäsen ja kaksi jotka määrittelevät, mitä on pidettävä työ-
16629: muuta jäsentä. Milloin toisen asiapuolen kykyisen, ahkeran ja kysymyksessä oleviin
16630: edustajia on niin lukuisasti poissa, että töihin tottuneen työntekijän kohtuullisena
16631: asioiden tasapuolinen ratkaisu on kyseen- keskimääräisenä päivä- tai tuntiansiona eri
16632: alainen, voi puheenjohtaja harkintansa osissa maata keskimääräisenä tehokkaana
16633: mukaan siirtää asian toiseen istuntoon. työpäivänä suoritetusta työstä;
16634: Ylijohtajalla on lautakunnan ja sen työ- 2) tarkistaa palkkatarkkailun antamat
16635: jaoston istunnoissa puhevalta. Käsiteltäessä tulokset ja kaikin tavoin edistää palkkaus-
16636: niitä asioita, joista mainitaan 5 § : n 1 mo- olojen järjestymistä näiden normien mukai-
16637: mentin 3 kohdassa, on hänellä myöskin siksi;
16638: äänivalta. 3) käsitellä ne metsäpalkkaviraston hal-
16639: Yleis- ja jaostoistunnoissa ratkaistaan lintoa koskevat asiat, jotka sille asetuksella
16640: asiat sen mielipiteen mukaisesti, jota enem- annetaan; sekä
16641: mistö on kannattanut. Jos äänet menevät 4) ratkaista ne riidat, jotka syntyvät
16642: tasan, voittaa mielipide, jota puheenjohtaja puutavaran työmittauksissa.
16643: kannattaa. Metsäpalkkalautakunnan työjaosto käsit-
16644: Äänestysjärjestyksessä on noudatettava, telee ja päättää lopullisesti niistä toimen-
16645: mitä kollegisesti järjestetyistä tuomioistui- piteistä, joihin tämän lain mukaan on ryh-
16646: mista on säädetty. dyttävä työnantajaa vastaan.
16647: Metsäpalkkalautakunnan ja sen työjaos-
16648: ton kokoontumisajan ja -paikan määrää 6 §.
16649: puheenjohtaja. Metsäpalkkalautakunnan 5 §: n nojalla
16650: 4 §. vahvistamat palkkanormit on ajoissa jul-
16651: Metsäpalkkavirastoon voidaan asettaa kaistava Virallisessa lehdessä ilmoittamalla
16652: 52
16653: 410 X,4. - 1Uetsäpalkkatarkkailu.
16654:
16655: päivämäärä, jona ne tulevat työnantajien töissä tai vahvistetun tuntipalkan maksa-
16656: noudatettaviksi. miseen uittotöissä, ja sen ohella antaa U:ra-
16657: Työnantajan tulee panna alueelle vahvis- koitsijalle kohtuullisen palkkion.
16658: tettu palkkanormi ja työmaan yksikköpalk-
16659: kataksat työntekijäin nähtäviksi työmaalle. 9 §.
16660: Jos metsäpalkkatarkkailija tarkastuksessa
16661: 7 §. toteaa, että metsä- tai uittotyömaalla taikka
16662: Työnantajan tulee viimeistään viikkoa sen osalla maksetaan alempia työpalkkoja
16663: ennen metsä- tai uittotyömaan alkamista kuin 5 § :n nojalla vahvistetut palkkanor-
16664: metsäpalkkalauta:kunnan toimesta painatet- mit edellyttävät, tulee hänen viipymättä
16665: tavilla lomakkeilla ilmoittaa asianomaiselle esittää asianomaiselle työnantajalle vaati-
16666: metsäpalkkatarkkailijalle työmaan mm1, mus palkkojen korottamisesta tarpeellisiin
16667: sijaitsemispaikka, työn aloittamispäivä, työ- maarnn. Palkkanormien alittamiseksi on
16668: hön otettavien hakkuu- ja ajomiesten liki- katsottava nekin tapaukset, jonka aiheutu-
16669: määräinen luku, hakattavan metsän ja vat 8 § : n säännöksien rikkomisesta. Saa-
16670: hakkauksen laatu, mitä puutavaralaatuja vutetun keskipäiväansion arvioimisen pe-
16671: työmaalla tehdään, teon ja ajon yksikkö- rusteena hakkuussa, ajossa ja kuorimis-
16672: palkat y. m. palkkatason arvostelemiseen töissä ovat työmaalla sovelletut yksikkö-
16673: vaikuttavat seikat, sekä missä työnantajan palkkataksat. Uittotöiden tuntiansioiden
16674: ja työmaan vastuunalaisen työnjohtajan laskemisperusteena ovat maksetut tunti-
16675: konttorit ovat. Jos työmaan alkamisaika palkat.
16676: on muutettu, on siitä tavkkailijalle kirjal- Jos työnantaja suostuu palkkatarkkailijan
16677: lisesti ilmoitettava. tai ylijohtajan vaatimiin korotuksiin ja
16678: Niinikään on työnantaja velvollinen pi- sitoutuu niille työntekijöille, jotka tark-
16679: tämään työmaalla palkkakirjaa, johon on kailuaikana ovat työssä kyseessä olevalla
16680: huolellisesti merkittävä jokaisen työnteki- työmaalla, takautuvasti maksamaan yksik-
16681: jän nimi hänen työmaalle saapuessaan, köpalkkojen tai tuntipalkan korotuksesta
16682: työn laatu, työmaalle tulo- ja lähtöpäivät aiheutuvan lisäpalkan, älköön työmaa tark-
16683: ja uittostöissä työtunnit, sekä ansiot. Palk- kailuraportin lähettämisen li'läksi aiheut-
16684: kakirja on aina säilytettävä työmaan kont- tako muita toimenpiteitä työnantajaa vas-
16685: torissa ja palkkatarkkailijalle vaadittaessa taan paitsi 11 §: ssä mainituissa tapauk-
16686: näytettävä. sissa. Milloin työnantaja, joka on rikko-
16687: 8 §. nut 8 §: n 2 momentin säännöksiä, palkka-
16688: Milloin työnantaja antaa työntekijöille tarkkailijan tai ylijohtajan vaatimuksesta
16689: urakoita, jotka käsittävät eri työlajeja, korottaa urakkasumman mainitun lainkoh-
16690: tulee hänen pitää huolta siitä, että urak- dan edellyttämällä tavalla, kohdistettakoon
16691: kasumma jakaantuu eri työlajien suoritta- palkankorotusvaatimukset aliurakoitsijaan.
16692: jien kesken vahvistettujen palkkanormien Edellisessä momentissa mainittu lisä-
16693: edellyttämässä suhteessa. palkka vastaa työmaa ta koskevan palkka-
16694: Jos työnantaja antaa puutavaran hak- normin ja metsäpalkkatarkkailijan arvion
16695: kuun, ajon, kuorimisen tai uiton joko ko- mukaan työmaalla saavutetun keskiansion
16696: konaan tai osaksi aliurakoitsijan toimesta välistä eroa. Se lasketaan niin monelta
16697: suoritettava:ksi, on sopimusta tehtäessä arkipäivältä tai, uittotöissä, tunnilta kuin
16698: urakkasumma vahvistettava sellaiseksi, että työntekijä 7 § :ssä mainitun palkkakirjan
16699: se ilmeisesti hyvin riittää vahvistettujen mukaan on työmaalla ollut.
16700: palkkanormien saavuttamiseksi tarpeellis- Jos työnantaja 1 momentissa mainituissa
16701: ten yksikköpalkkojen suorittamiseen metsä- tapauksissa ei suostu vaadi.ttni.hin korotuk-
16702: · X,4.- Lepistö y. m. 411
16703:
16704: siin tai maksamaan 2 ja 3 momentissa mai- tettu, sekä ettei työnantaja ole suostunut
16705: nittua lisäpalkkaa taikka jos ei palkkatark- tarpeellisiin !korotuksiin tai takau:tuvasti
16706: kailija eikä palkkatarkkailun ylijohtaja maiksamaan työntekijöiiJ'le ilmrotu!ksesta ai-
16707: tavoita työnantajaa tai hänen ilmoitta- heutuvaa lisäparl!kkaa, ve}voitettak:oon työn-
16708: maansa edustajaa henkilökohtaisesti tai pu- antaja korottamaan ,palkat tai'Ipeehlisiin
16709: helimitse, toimitett-akoon työmaalla uusinta- mää,riin ja malkswmaan työn.tekijöiUe kor-
16710: tarkastus. Sen toimittaa asianomainen vausta menetetystä työpalkasta 9 § :lll 3 mo-
16711: palkkatarkkailija yhdessä ylijohtajan mää- mentissa mainituilla perusteilla siihen päi-
16712: raaman toisen palkkatarkkailijan kanssa vään asti, joHoin työjaosto antaa wsiassa
16713: aikana, josta kirjatussa kirjeessä on työn- päätOksen tai, jos työ on loppunut, loppu-
16714: antajalle ilmoitettava. Tavanmukaisen tark- mispäivään, sekä suorittamaan valtiol'le
16715: kailuraportin lisäksi laadittakoon toimituk- metsäpailikk:ata,rkkarlusta ja as1an muusta
16716: sesta pöytäkirja, johon merkitään työmaalla käsittelystä aiheUJtuvien kulujen ikorvawk:-
16717: työskentelevien työntekijäin nimet ja työ- sena työjaoston haTik:inrnan mutkaan enin-
16718: maalle saapumispäivät, päivien tai tuntien tään kymmenentuhatta markkaa. Kaikki
16719: luku, joilta lisäpalkkaa olisi kullekin mak- ede:llämainitut korvauikset suorittaikoon työn-
16720: settava, saapuvilla olevien työntekijäin ja antaja kahden viikon kuluessa päätöksen
16721: työnjohtajan lausunnot sekä muut asian autopäivästä metsäpaillkJlmvirastolle, jonka
16722: arvostelemiseen vaikuttavat seikat. Jos asiana on malksaa työntekijöille kullekin
16723: työmaa sillä välin on lopetettu tai keskey- tuomittu Esäpalikka ja toimittaa valtiolle
16724: tetty, on uusintatarkastus rajoitetava alku- tuomittu korvaus pöytäkirjan lyhennys-
16725: peräisen tarkastuksen tuloksien oikeellisuu- otteen kera v:altiokonttoriin.
16726: den tarkistamiseen. Edellisessä momentissa mainittujen kor-
16727: R&portti ja pöytäldrja laaditaan kahtena vausten vakuudeksi on metsäpalkkalauta-
16728: kappaleena, joista toimen lähetetään metsä- kunnan työjaosto oikeutettu panemaan ta-
16729: pal:kikalautakunnwlle ja toinen lkirjatussa kavarikkoon työmaalla hakatun tai uitetun
16730: lcirjeessä asianomaisel~e työnantajaHe. Vii- puutavaran, ja, ellei työnantaja edellisessä
16731: memainittuun on merlkittävä a~ka, jolloin momentissa mainitun määräajan kuluessa
16732: 31Sia tulee metsäJpallk:kalautakunnan työ- ole tuomittuja korvauksia metsäpalkkavi-
16733: jaoston käsiteltäväksi, ja kehoitus saapua rastolle maksanut, myyttämään julkisella
16734: työjaoston istuntoon, jos työnantaja tahtoo huutokaupalla niin paljon takavarikoitua
16735: etuaan valvoa. Asiaa työjaostossa käsitel- tavaraa, että tuomitut korvaukset niin myös
16736: täessä on työnantajaa tai hänen valtuutta- takavarikko- ja huutokauppakulut saadaan
16737: maansa edustajaa kuultava, jos hän on myydystä täysin suoritetuiksi. Huutokau-
16738: istUThtoon saapunut. pan toimittamisesta olkoon soveltuvin koh-
16739: din voimassa, mitä ulosottolain 5 :luvussa
16740: 10 §. on säädetty ulosmitatun omaisuuden ra-
16741: MiHoin on kysymys 9 § : n 4 ja 5 mom€n- haksi muuttamisesta.
16742: tissa mainitusta alipallkkaustapauiksesta, Takavarikko suoritetaan leimaamaHa ta-
16743: ratlk:wisee asian 'lopullisesti metsäpa:llk:ka- kavarikoidut puut. Kun takavarikko pe-
16744: lautakunnan työjaosto. ruutuu joko asianmukaisen maksun tai
16745: Jos asian käsittelyssä esitetystä selvityk- edellisessä momentissa mainitun huutokau-
16746: S€stä käy ilmi, että työmaa'lla tai sen osalla pan kautta, merkittäköön puut vapautta-
16747: käytännössä olleilla yksilk:lk:öpwlkoiilla ei ole misleimalla.
16748: voitu päästä sitä aluetta varten vahvistet- 11 §.
16749: tuun päiväansionormrin, tai että uittotöitä Jos kalenterivuoden kuluessa tai sitä ly-
16750: varten vahvistettuja tuntipwlkkoja on ali- hempänä ajanjaksona on tapauksia, jolloin
16751: 412 X,4. - Metsäpalkkatarkkailu.
16752:
16753: vahvistettuja palkkanormeja ilmeisesti on mainitun hakkuuilmoituksen tai muutosil-
16754: alitettu, jonkun työnantajan kohdalla esiin- moituksen teon tai palkkapäiväkirjan pidon
16755: tynyt siiLä määrin, että on katsottava työn- tahi pitänyt sitä ilmeisen huolimattomasti
16756: antajan tavanomaisesti maksaneen työmail- taikka metsäpalkkatarkkailijan pyynnöstä
16757: laan alempia palkkoja kuin vahvistetut nor- huolimatta kieltäytyy antamasta palkkakir-
16758: mit edellyttävät, lähettäköön työjaosto asia- jaa tarkkailijan tarkastettavaksi tai jos se
16759: kirjat ai'ianomaiselle yleiselle syyttäjälle on viety pois työmaal ta, rangaistakoon
16760: syytteen nostamista varten. Mitä tässä on enintään sadalla päiväsakolla.
16761: säädetty, olkoon voimassa siinäkin tapauk- Siitä miten sitä rangaistaan, joka antaa
16762: sessa, että työnantaja aikoinaan on esitet- vääriä tietoja hakkuuilmoituksissa tai tekee
16763: tyihin palkankorotuksiin suostunut. vääriä merkintöjä palkkakirjaan, säädetään
16764: Jos työnantaja, joka on suostunut esitet- rikoslaissa.
16765: tyihin palkankorotuksiin tai jonka metsä- 13 §.
16766: palkkalautakunnan työjaosto on velvoitta- Kun on tehty työsopimus, joka koskee
16767: nut korottamaan työpaikkoja, tästä huoli- muun kuin teollisuudessa jalostetun puuta-
16768: matta edelleen maksaa kyseessä olevalla varan valmistusta, kuljetusta tai muuta
16769: metsä- tai uittotyömaalla alempia työpalk- käsittelyä, on työpalkan määräämistä var-
16770: koja kuin oli tarkoitettu, ilmoitettakoon ten toimitettavassa mittauksessa noudatet-
16771: asia niin ikään yleiselle syyttäjälle syyt- tava soveltuvissa kohdin mitä marraskuun
16772: teen nostamista varten. 4 päivänä 1938 puutavaran mittauksesta
16773: annetun lain 32 § : n nojalla annetussa tai
16774: 12 §. vastedes annettavassa asetuksessa, joka si-
16775: Joka tavanomaisesti on maksanut metsä- sältää puutavaran mittaussäännön, on sää-
16776: tai uittotyömaillaan alempia palkkoja kuin detty.
16777: vahvistetut normit edellyttävät, rangaista- Virallista mittaajaa ja ylimittaajaa puu-
16778: koon sakolla tai vankeudella, vaikka hän tavaran mittauslaissa vastaa tässä laissa
16779: olisikin korottanut palkat esitettyihin mää- metsäpalkkatarkkailija.
16780: riin ja maksanut takautuvasti työntekijöille Puutavaran mittaussääntöä työmittauk-
16781: siitä aiheutuvan lisäpaikan. Samalla evät- sissa käytettäessä vastaa ostaja työnanta-
16782: täköön häneltä oikeus metsänhakkuiden toi- jaa, myyjää työntekijää ja hinta työpaik-
16783: mittamiseen määräajaksi, vähintään yhdeksi kaa.
16784: vuodeksi. Oikeus ilmoittakoon päätökses- Puutavaran työmittauksessa ei sopimus-
16785: tään metsäpalkkavirastolle, jonka asiana ehtojen mukaisesta puutavarasta saa mitta-
16786: on, sittenkuin päätös on saavuttanut lain- vähennyksenä eikä ylimittana tehdä muita
16787: voiman, valvoa, että kieltoa noudatetaan. kuin 1 momentissa mainitussa mittaussään-
16788: Jos metsää hakataan vastoin edellisessä nössä sallittuja vähennyksiä.
16789: momentissa mainittua kieltoa, olkoon siten Sellainen työsopimuksen ehto, joka on
16790: luvattumasti hakatut puut tahi niiden arvo vastoin tämän lain säännöksiä, on mitätön.
16791: menetetty valtiolle.
16792: Työnantajaa, joka alittaa palkkanormeja 14 §.
16793: 11 § : n 2 momentissa mainitulla tavalla, Työpalkka maksettakoon tämän lain mu-
16794: rangaistakoon sakolla tai vankeudella. kaan toimitetun työmittauksen tai ellei sel-
16795: Joka kieltää tai muulla tavoin estää tai laista voida tehdä, arvion perusteella.
16796: vaikeuttaa metsäpalkkatarkkailijan tarkas- Tämän lain 13 § :n rikkominen rangais-
16797: tustoimitusta työmaalla, rangaistakoon niin- taan sakolla.
16798: ikään sakolla tai vankeudella. 15 §.
16799: ,Jos ty0nantaja on laiminlyönyt 7 §: ssä I . aillinen tuomioistuin 12 §: ssä ml'l.ini-
16800: X,4. - Lepistö y. m. 413
16801:
16802: tuissa asioissa on sen kaupungin raastuvan- 19 §.
16803: oikeus, missä vastaaja asuu, tai jos hän Syytettä virkavirheestä on ajettava met-
16804: asuu maalla, lähimmän kaupungin raastu- säpalkkalautakunnan puheenjohtajaa ja jä-
16805: vanoikeus. seniä sekä ylijohtajaa ja ylitarkastajaa vas-
16806: 16 §. taan Turun hovioikeudessa sekä metsä-
16807: Tämän lain alaisista rikoksista, älköön palkkatarkkailijoita ja muita toimihenki-
16808: virallinen syyttäjä nostako syytettä, ellei löitä vastaan Helsingin raastuvanoikeu-
16809: metsäpalkkalautakunnan työjaosto ole il- dessa.
16810: moittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. 20 §.
16811: .Asian käsittelyssä olkoon metsäpalkka- Tämä laki ei koske metsä- ja uittotöitä,
16812: lautakunnan työjaosto oikeutettu käyttä- joita tekevät yksinomaan työnantajan· per-
16813: mään puhevaltaa. heenjäsenet.
16814: Työnantajan ja työntekijän välinen sopi-
16815: 17 §. mus, jossa palkkaehdot ovat alemmat kuin
16816: Metsäpalkkatarkkailun ylijohtajana, yli- tämän lain nojalla määrätyt normit edel-
16817: tarkastajana ja palkkatarkkailijoilla on lyttävät, on mitätön, sikäli kuin se koskee
16818: virkatehtäviään täyttäessä samat oikeudet palkkamääriä.
16819: kuin poliisimiehillä. 21 §.
16820: Metsäpalkkavirasto luetaan sen toimitus-
16821: 18 §. kirjoista suoritettavaan leimaveroon näh-
16822: Kunta, jonka alueella metsätöitä tavalli- den leimaverolain 4 § : n 3 ryhmään.
16823: sesti suoritetaan, on velvollinen valitsemaan
16824: 22 §.
16825: enintään kolme paikallista valvojaa, joiden
16826: Tarkemmat määräykset tämän lain so-
16827: tehtävänä on ottaa vastaan metsä- ja uitto-
16828: veltamisesta annetaan asetuksella.
16829: työpalkkoja koskevia valituksia ja olla kun-
16830: nan edustajana läsnä metsäpalkkatarkkaili- 23 §.
16831: jan kunnan alueella toimittamissa tarkas- Tämä laki tulee voimaan päivänä
16832: tuksissa. Paikallisen valvojan yhdessä met- ............ kuuta 19. . Kuitenkin voi-
16833: säpalkkatarkkailijan kanssa tekemät tar- daan virkojen ja toimien täyttämiseen ryh-
16834: kastusmatkat työmaille ja takaisin valvojan tyä heti ja normit vahvistaa niin hyvissä
16835: kotiin kustannetaan valtion varoista. Muut ajoin, että ne voidaan saattaa noudatetta-
16836: kulut suorittaa asianomainen kunta. viksi lain voimaantulopäivänä.
16837:
16838: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
16839: Matti Lepistö. Onni Hiltunen. Toivo Halonen.
16840: Jussi Raatikainen. Aino Malkamäki. Jalmari Väisänen.
16841: Alex Hämäläinen. P. Salmenoja. Samuli Tervo.
16842: Tuomas Bryggari. Kaisu-Mirjami Rydberg. Otto Toivonen.
16843: Isak Penttala. Albin Koponen. J. F. Tolonen.
16844: Paavo Aarniokoski. Elsa Metsäranta. Juho Kuittinen.
16845: J. E. Malmivuori. K. Hakala. Ville Kupari.
16846: Viljo Rantala. Mikko .W. Erich. .Urho Kulovaara.
16847: Yrjö Räisänen. Ville A. Komu. Armas Paasonen.
16848: Valfrid Eskola. Anni Huotari. Juho Pyy.
16849: Hj. Lindqvist. Aino Lehtokoski. Kustaa Perho.
16850: Jalmari Linna. Väinö Kivisalo. Yrjö Welling.
16851: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aleksi Lehtonen. Varma K. Turunen.
16852: Cay Sundström. Eetu Karjalainen. Onni M"åkeläinen.
16853: G. Lindström. Miina Sillanpää.
16854: 414
16855:
16856: X,5. -- Lak. al. N:o 21.
16857:
16858:
16859:
16860:
16861: Räisänen y. m.: Ehdotus leipomotyölaiksi.
16862:
16863:
16864: E d u s k u n n a 11 e.
16865:
16866: Viime vuosisadan loppupuolella ja ku- vaan erityisesti myös senvuoksi, että työn-
16867: luvan vuosisadan alussa havaittiin maamme tekijät saivat heidän työaikansa säännös-
16868: leipomoissa huomattavia epäkohtia, joiden telyn vuoksi ja erityisesti yötyön poista-
16869: korjaaminen lainsäädäntötoimenpitein osoit- misen takia tilaisuuden osallistua ammatti-
16870: tautui välttämättömäksi. Mikäli maas- taitonsa kehittämistä koskeviin ja muihin-
16871: samme silloin valmistettiin leipää te.hdas- kin sivistyksellisiin pyrkimyksiin. Edel-
16872: maisesti kuluttajille myytäväksi tapahtui leen antoi leipomotyöolojen lainsäädännölli-
16873: tuollainen valmistus etupää._c;;sä käsileipo- nen järjestely sysäyksen leivänvalmistuk-
16874: moissa ja useinkin sang<en epähygienisissä sen keskittämiseen tehdasmaisesti hoide-
16875: olosuhteissa. Erityisesti aiheuttivat tällai- tuille suurleipomoille ja leipätuotteiden
16876: sissa leipomoissa vallitsevat työsuhteet työ- suurtuotannolle, mikä seikka antoi myös
16877: väestössä suurta tyytymättömyyttä, koska leivänkuluttajille takeita siitä, että leipomo-
16878: leipomotyöntekijäin työaikaa ei oltu mil- tuotteet valmistettiin hygienisemmissä olo-
16879: lään tavalla rajoitettu ja kun leipomotyön- suhteissa, joiden laatua myös voitiin pa-
16880: t~kijät joutuivat tekemään työtään epäter- remmin yhteiskunnan puolelta valvoa ja
16881: veellisissä oloissa ja työhuoneissa sekä arki- että myyntimarkkinoille laskettavat leipä-
16882: että pyhäpäivinä ja myöskin yöllä. Näi- tuotteet olivat tarkoituksenmukaisilllll!in
16883: den työsuhteiden säännöstelemiseksi ja eri- valmistettuja ja laadultaan puhtaita.
16884: koisesti työntekijöille epäterveellisen yötyön Leipomotyöntekijäin kannalta asiaa ar-
16885: poistamiseksi hyväksyi ,eduskunta lain vosteltaessa oli v. 1909 käytäntöön otetun
16886: työstä leipomoissa, joka tuli voimaan heinä- leipomotyöolojen uudelleen järjestelyn hu<>-
16887: kuun 1 päivänä 1909. Tämä laki salli lei- mattavimpana ja tärkeimpänä saavutuk-
16888: pomoissa työskenneltävän arkipäivinä sena yötyön poistaminen leipomotyössä.
16889: ainoastaan klo 6--21 välisenä aikana sekä Tämä työolojen säännöstely oli sekä leipää
16890: sunnuntain ja pyhäpäivien edellisinä päi- kuluttavan yleisön että asianomaisten
16891: vinä klo 6-18 välisenä aikana. Lainsää- työntekijäin suureksi tyydytykseksi toimi-
16892: täjän edellämainittu toimenpide, jonka nut jo puolitoista vuosikymmentä, kun
16893: sisältämään työolojen säännöstelyyn tämän leivänvalmistuksessa nyt voimakkaaseen
16894: alan yrittäjät alistuivat ilman, että lain taloudelliseen pohjaan nojautuva uusi te-
16895: toteuttamisessa olisi voitu havaita siltä ta- kijä, leivänvalmistuksen suurtuotanto eli
16896: holta huomionarvoista vastustelua, osoit- suurleipomot, alkoi vaatia v. 1909 poiste-
16897: tautui silloisissa sosiaalisissa oloissamme tun yötyön uudelleen käytäntöön ottamista
16898: suureksi edistysaskeleeksi. Leipomotyön- leipomoissa, nyt vuorotyön muodossa.
16899: tekijäin terveydelliset olot paranivat ei Nämä suurliikkeiden vaatimukset johtivat-
16900: ainoastaan niihin olosuhteisiin nähden, kin osittaiseen tulokseen sikäli, että edus-
16901: joissa leipomotyötä jouduttiin tekemään, kunta hyväksyi erinäisiä maaliskuun 1 päi-
16902: X,5. ~ Räisänen y. m. 415
16903:
16904: vänä 1928 voimaantulleita muutoksia erikoislupaa sosiaaliministeriöitä hankki-
16905: leipomotyölakiin, joiden mukaan vuodesta matta, jollaista vallattomuutta lain sään-
16906: 1909 käytäntöön sovellettua yötyökieltoa nöksien noudattamista tarkkailemaan ase-
16907: kavennettiin sikäli, että leipomoissa saa- tettujen ammattientarkastajain osoittautui
16908: daan näiden nykyisin voimassaolevien lain- miltei mahdottomaksi estää, koska lain-
16909: säädösten mukaan tehdä työtä klo 5-22 valvonta yön aikana jo asian luonnosta
16910: välisenä aikana ja tehtaissa, joissa valmis- johtuen on vaikea tehtävä ja tällaistakin
16911: tetaan yksinomaan keksejä, klo 5-23 väli- tarfukailua vielä suuresti vaikeuttivat erit-
16912: senä aikana. Edelleen on lain 3 §: ään täin lukuisille leipomoliikkeiden harjoitta-
16913: sisällytetty säännös, jonka mukaan sosiaa- jille myönnetyt erioikeudet. V. 1928
16914: liministeriö on oikeutettu osaksi yllämai- leipomotyölakiin hyväksytyt yötyökiellon
16915: nittuna yöaikanakin, jolloin yötyö leipo- kavennukset ja valmistelutöitä koskevat eri-
16916: mossa muuten on kielletty, n. s. valmis- oikeudet johtivat lopulta sellaiseen seka-
16917: tus- eli esitöiden suorittamiseksi ennen ja vuustilaan, että yötyökieltoa koskevien
16918: jälkeen varsinaisen työajan myöntämään säännösten valvonta tuli käytännössä vai-
16919: poikkeuksia. keaksi, voidaanpa sanoa, ammattientarkas-
16920: Leipomolakiin v. 1928 tehdyt muutokset tajain vähälukuisuus huomioonottaen, miltei
16921: eivät kuitenkaan näytä olleen leipätuotan- mahdottomaksi. Tästä olotilasta ovat luon-
16922: non taloudellisen kehityksen tai muun nollisesti joutuneet kärsimään ei ainoas-
16923: välttämättömän tarpeen vaatimia siitä pää- taan leipomotyöntekijät, joita koskeva
16924: tellen, että silloin lakiin sisällytettyjä yötyökielto on käytännössä tehty milteipä
16925: yötyön laajennuksia ryhdyttiin käytäntöön tehottomaksi, vaan myös sellaiset leipomo-
16926: leipomoissa sov;elluttamaan vasta vuodesta liikkeenharjoittajat, jotka halusivat leipo-
16927: 1931 alkaen, jolloinka leipomoissa yleisesti motyöntekijöilleen järjestää lain edellyttä-
16928: siirryttiin leipomotöiden alkamiseen klo 5 mät säännölliset työolot, mutta joiden ta-
16929: oomulla. Tämä tapahtui taloudellisena loudellista toimintaa epälojaalisesti ja lain-
16930: pula-aikana, jolloinka leipomoilla yleensä vastaisesti menettelevien kilpailevien yri-
16931: oli vähemmän työtä ja jolloinka leipomo- tysten toiminta huomattavasti vaikeutti ja
16932: työntekijäin keskuudessa oli havaittavissa häiritsi. Tilanne on tosin nyttemmin jon-
16933: suurta työttömyyttä. Osa leipomoliikkeen kinverran parantunut senjohdosta, että
16934: harjoittajista turvautui tällöin myös v. sosiaaliministeriö ei ole enää v. 1938 alusta
16935: 1928 hyväksytyn lain 3 §: n säännöksiin lukien ollenkaan myöntänyt leipomoille
16936: anoen sosiaaliministeriöitä erioikeuksia lain 3 § : n edellyttämiä erikoisoikeuksia.
16937: valmistelutöiden aloittamiseen aikaisin Vaikka siis jo parin vuoden aikana yhdel-
16938: aamuyöstä, jopa kello 2-3 aikaan eli siis läkään leipomoliikkeellä ei ole ollut oikeutta
16939: kahta tai kolmea tuntia ennen lain nor- aloittaa edes n. s. valmistelutöitä leipo-
16940: maalitapauksia varten säätämän yötyökiel- mossa ennen klo 5 aamulla, on nykyisen
16941: lon määräajan päättymistä aamulla klo 5. 'rationalisoidun tuotannon aikana osoittau-
16942: Tällaisia erioikeuksia onkin sosiaaliminis- tunut mahdolliseksi saada tuore leipä lei-
16943: teriö vuosien 1931-1937 välisenä aikana pomoista kuluttajille riittävän aikaisin
16944: myöntänyt tavattoman runsaasti. Käyttäen aamulla, joten nykyiseen leipomotyölakiin
16945: hyväkseen näitten erioikeuksien myöntä- sisältyvä 3 § ja sen perusteella myönne-
16946: misestä syntynyttä sekavaa tilannetta aloit- tyt erioikeudet valmistelutöiden aikaisem-
16947: tivat monet leipomoliikkeen harjoittajat paan alottamise,en ovat osoittautuneet tar-
16948: työt leipoinoissaan aikaisin aamuyöstä peettomiksi, leipomotyöoloja häiritseviksi
16949: myös omavaltaisesti ja lain edellyttämää ja lain valvontaa vaikeuttaviksi. Leipomo-
16950: 416 X,r;. - Leipomotyölaki.
16951:
16952: työlain 3 §: ään sisältyvät säännökset voi- muksen mukaan joutuu suoritettavaksi
16953: daan näin ollen laista haitatta poistaa. Leipomotyöläisten klo 22-5 välisenä aikana
16954: Leipomotyölain 5 §: n mukaan on asian- säädetyn yölepoajan kuluessa, on erityisen
16955: omaisella ammattientarkastajana valta ha- kohtuullisena pidettävä, että työnantajan
16956: kcmuksesta sallia leipomotyötä tilapäisesti on tällaisesta tilapäistyöstä suoritettava
16957: tehtävän enintään 10 määrättynä arkipäi- työntekijöilleen erityinen yötyökorvaus,
16958: vän edellisenä yönä vuodessa. Tällaista jonka lailla vakiinnuttamisen leipomotyö-
16959: työtä esiintyy leipomoalalla etupäässä en- alalla aikaisemmin vallinnut käytäntäkin
16960: nen joulua ja pääsiäistä .eli useiden toi- osoittaa mahdolliseksi ja tarpeenvaati-
16961: siaan perättäin seuraavien juhlapäivien maksi. Sekavien tulkintojen ja erimieli-
16962: edellisenä aikana, jolloinka se olosuhteiden syyksien välttämiseksi työnantajien ja
16963: pakosta on osoittautunut välttämättömäksi. työntekijäin välillä olisi tämän yötyön
16964: Yötyö on kuitenkin jo sellaisenaan rasit- korvaamisesta lakiin otettava erityinen
16965: tavampaa kuin päivätyö ja erityisesti täl- säännös.
16966: laisina aikoina tehty yötyö on muuttunut Leipomotyölain 9 §: ään sisältyvä ran-
16967: yhä enemmän urakkatyön luontoiseksi. gaistusseuraamus työaikaa koskevien sään-
16968: Ennen vuotta 1931 olikin leipomotyöalalla nösten rikkomisesta on lakiin sisältyvän
16969: vakiintunut aivan yleiseksi tavaksi, että taloudellisen tarkoituksen toteuttamisen
16970: leipomotyöntekijöille kyseessäolevasta yö- kannalta ·katsoen osoittautunut siinä mää-
16971: työstä suoritettiin 100% :lla koroitettu rin lieväksi, että monet leipomoliikkeen-
16972: palkka. Tätä tavallista rasittavammasta harjoittajat ovat katsoneet heilLe tuomitun
16973: yötyöstä johtunutta luonnollista palkan- työaikasäännöksen rikkomisesta johtuneen
16974: lisäystä ovat useimmat leipomoliikkeen har- vähäisen sakkorangaistuksen niin vähäi-
16975: joittajat viime vuosina kieltäytyneet seksi menoeräksi näiden säännösten rikko-
16976: työntekijöilleen suorittamasta vedoten misesta heille koituvaan hyötyyn verrat-
16977: 8-tunnin työaikalain mukaan suoritettavaan tuna, että monet ovat pitäneet ,edullisem-
16978: yEtyökorvaukseen, joka tulee kysymykseen pana jatkaa rikk:omuksiaan kuin ottaa
16979: vain siinä tapauksessa, että työntekijä ojentuakseen vähäis•estä sakosta. Alin sak-
16980: joutuu saman vuorokauden kuluessa, olipa korangaistus olisi näin ollen korotettava 20
16981: kysymys yö- tai päiväajasta tekemään päiväsakkoon.
16982: työtä yli 8 tuntia. Kun tällainen yötyö Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan,
16983: on kuitenkin epäsäännöllistä sekä lisäksi
16984: työtä, joka leipomotyölain ja Suomen vai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16985: tionkin hyväksymän kansainvälisen sopi- van lakiehdotuksen:
16986:
16987:
16988: Leipomotyölaki.
16989: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16990:
16991: 1 §. matkustajakodeissa, ravintoloissa ja kondi-
16992: Tämän lain alaista on työ leipomoissa, torioissa.
16993: joissa tavaraa tuotetaan myytäväksi, ja 2 §.
16994: leipää, keksejä sekä niihin v·errattavia tuot- Tämän lain alaista työtä saa, jäljempänä
16995: teita valmistavissa tehtaissa kuin myös 3 ja 4 § : ssä mainituin poikkeuksin, tehdä
16996: leipomotuotteiden valmistus hotelleissa, ainoastaan kello viiden aamulla ja kello
16997: X,5. - Räisänen y. m. 417
16998:
16999: kymmenen illalla välisenä aikana arkipäi- kuin sata tuntia vuodessa eikä kymmentä
17000: vinä, sunnuntai- ja pyhäpäivän edellisenä tuntia enempää viikossa.
17001: pa1vana ei kuitenkaan myöhäisempään
17002: kuin kello kuuteen iltapäivällä. 6 §.
17003: Jokaisee:a tämän lain alaiseen työhuonee-
17004: 3 §. seen on työnantajan toimesta sopivaan
17005: Tehtaassa, jossa valmistetaan yksinomaan paikkaan julkipantava tämä laki sekä
17006: keksejä, saadaan tehdä työtä kello viiden asianomaisen viranomaisen päätös siitä
17007: aamulla ja kello yhdentoista illalla välisenä ,ehkä myönnetystä poikkeuksesta.
17008: aikana.
17009: 4 §. 7 §.
17010: Kun erityiset asianhaarat tekevät sen Tämän lain noudattamista valvovat
17011: tarpeelliseksi, on asianomaisella ammat- ammattientarkastusviranomaiset.
17012: tientarkastajana valta hak:emuksesta sallia
17013: tämän lain alaista työtä tilapäisesti tehtä- 8 §.
17014: vän enintään kymmenenä määrättynä arki- Työnantaja tai hänen SIJaisensa, joka
17015: päivän edellisenä yönä vuodessa. ,rikkoo tämän lain työaikaa koskevia sään-
17016: Tällaisesta yötyöstä on työntekijälle mak- nöksiä, rangaistakoon vähintään kahdella-
17017: settava vähintään 100% :lla korotettu kymmenellä päiväsakolla. Jos rikkomus
17018: palkka tunnilta. koslme suurta työntekijämäärää tai jos se
17019: 5 §. on jatkunut pitkän. ajan tai tapahtunut
17020: Sen lisäksi, mitä tässä laissa on sää- ammattientarkastusviranomaisen kiellosta
17021: detty, noudatettakoon kaikissa tämän lain huolimatta, pidettäköön näitä seikkoja ras-
17022: alaisissa liikkeissä ja yrityksissä soveltuvin kauttavina asianhaaroina.
17023: kohdin, mitä muuten on säädetty työsopi- Joka rikkoo tämän lain muita säännöksiä,
17024: muksesta ja työsuht<eesta sekä työstä teolli- rangaistak:oon enintään kahdellakymmenellä
17025: suudessa, työajasta ja ammattivaaralta päivä.sakolla.
17026: suojelemisesta. 9 §.
17027: Laissa sallitun pisimmän säännöllisen Tämä laki, jolla kumotaan tammikuun 20
17028: työajan lisäksi älköön leipomotyöntekijää päivänä 1928 annettu leipomotyölaki, tulee
17029: kuitenkaan pidettäkö ylityössä enempää voimaan kuun 1 päivänä 19
17030:
17031:
17032: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
17033:
17034: Yrjö Räisänen. M. Ampuja.
17035: Kaisu-Mirjami Rydberg. Jussi Lonkainen.
17036: Eino Raunio. Elsa Metsäranta.
17037: Mikko W. Erich. Kustaa Perho.
17038: 0. H. Kekäläinen. Hj. Lindqvist.
17039: Aino Malkamäki. Ville A. Komu.
17040: Onni Hiltunen. Jalmari Linna.
17041: Eetu Karjalainen. Samuli Tervo.
17042:
17043:
17044:
17045:
17046: 53
17047: 418
17048:
17049: X,6. Toiv. al. N:o 49.
17050:
17051:
17052:
17053:
17054: Wiik y. m.: Esityksen antamisesta pakollisen työttömyys-
17055: vakuutuksen totettttamiseksi.
17056:
17057:
17058: E d u s k u n n a 'll e.
17059:
17060: Yhä uudistuvat ja laadultaan yhä tur- tautuneista työttömistä. Olennainen osa
17061: miollisean.mat talouspulat synnyttävät aika työttömistä, jotka pahimpana aiikana nou-
17062: ajoittain joulkikotyötrtömyyden, minkä ohella siva;t noin 100,000 he:rffi!een, jäi näin ollen
17063: työprosessin koneellistumine.n ja mtionaiJ.i- riippuva!ksi pääasiassa !kuntien annettavasta
17064: sointi on omia~ synnyttämään pysyväi- köyhänavusta, ja monen kunnan rah~asiat
17065: sen!km työttömyyden. Työväki, jolka on joutuivat epäkuntoon siinä määrin, että
17066: syytön tähän. kapitalistisen tuotantotavan niitä uhkasi vararikko.
17067: aiheuttamaa,n km·juuteen, on !keskinäisen Nämä tunnetut ,tosiasiwt. ovat selvää sel-
17068: solidarisuutensa antamia keinoja !käyttäen v~min. osoit·taneet, että tä;hänastiset !kei-
17069: koettanut lieventää työttömyyden seurauk- not työttömyyden Heventäliniseksi tai sen
17070: sia vapaa,ehtoisoo vakuutulksoo. avuil.la, jota seurausten torjumiseksi eivält riitä. Sen-
17071: yhteiskunta on:kin avustanut. Mutta tämä, tähden reduSkunnan työläis•edustajat ovat-
17072: järjestelmä edeillyttää voimakkaan ammatil- kin useamman !kecran pyåineet se~laisen
17073: lisen järjootäytymisen työväen !keslkuudessa pakdllisen työttömyysvakuutulksen aikaan-
17074: eikä se näin ollen voi meidän maassamme, saamiseen, j()iffimoinen jo us·eissa maissa on
17075: missä työväen järjestäytyminen vielä on toteutettu, osaksi s·ellaisissakin, joiden ta-
17076: verrattain heikkoa, johtaa täysin tyydyttä- loudeLlinen ikanto!ky'ky ei ole suurempi kuin
17077: viin tuloksiin. Kapitalistiluokkaa taas ei Suomen. Mutta viime pulan aikana edus-
17078: ole paJkotetrtu m~dän maassamme sanotta- kunnan enemmistö suhtautui tähän rpyrki-
17079: vasti huolehtimaan ikannattamansa talous- myJkseen ikielteisesti juuri pu'lan takia, ja
17080: järjestelmän varjopuolien lieventämisestä. pulan jä~keen on taas oltu haluttomia har-
17081: Kun kymmenen vuotta sitten alkoi maas- kitsemaan työttömyysvakuutuksen toteutta-
17082: samme talouspuil.a, tuotti se näin oHen koko mista sentähden, että vanhuus- ja työkyvyt-
17083: työtätekevälle kansalle, sekä palklkatyOläi- tömyysvakuutus on ollut päiväjärjestyk-
17084: sil!le että pienti'lallisille ynnä muiHe, sano- sessä. Eduskunta on kuitenkin - vuonna
17085: mattomasti 'kärsimy!ksiä, joita vieläkin lisä- 1926 - yhtynyt siihen käsitykseen, ,että
17086: sivät ikapitalistilluoikan toimeen~panemat hir- sivistysvaltiossa olisi päästävä siihen, että
17087: ' •,
17088: vittävät palikanalennukset ja sen harjoilr ilman omaa syytään työttömäksi joutunut
17089: tama työmaaterrori. VaJltiovalta sekä kun- saa yhteiskunnalta avustusta tavalla, joka
17090: nat koettivat 1H~ventää kurjuutta toimeen- ei ole nöyryyttävä", ja arveltiin, että sen-
17091: panemalla varwtöitä, mutta, paitsi että täl- jälkeen kun vanhuus- ja työkyvyttömyys-
17092: löin tehtiin vakavia virheitä varsin!kin vakuutus olisi toteutettu, voitaisiin ottoo
17093: padHiikapolitii[d{aan nähden, ei näihin töihin harkittavaksi, mitä muita vakuutusmuotoja
17094: voitu ottaa kuin alussa kolmannes, myö- meillä on lähinnä mahdollista ja tarkoituk-
17095: hempinä ·vuosina hiukan yli pudlet i1lmoit- senmukaista toteuttaa.
17096: X,6. - Wiik y. m. 419
17097:
17098: Senjälkeen on ikulunut useita vuosia ja mat saautavart n~yoloissa osoittautua riit-
17099: vaLtion ir8Jha-asiat ovat ollleet ilahduttavan tämättömiksi. Tämän vuoksi olisi työttö-
17100: kukoismvassa lkunoossa. Mut,ta sosiaalinen myyden seurausten vastustamistoimenpiteit-
17101: uudistustyö ei ()}e vastaavasti kehittynyt; ten välttämätön täydennys sellainen palkol-
17102: sen sijaan on varoja yhä suuremmassa mää- linen rtyöttömyysvakuutus, joka, perustuen
17103: rin osoitettu sot.ilaa~lisiin tarikoitulksiin, niin va!kuurtettujen, työnantajiston ja yhteis-
17104: että vastainerukin uudistustyö yhä vaikeu- kunnan yhdessä ik:antamiin uhrauksiin, an-
17105: tuu. taisi nii11e työttömille, joiUe työtä ei voida
17106: N)11kyään vallitseva maailmanpoliittinen hanikkia, mahdollisuudoo hllmisarvoa vas-
17107: tiilanne saattaa myös taloudelllis81lla alalla taavaan elämään selkä työkyvyn ja osto-
17108: ailheuttaa maalUemme arveluttavia seurauk- kyvyn säilymiseen. Ehdotamme eduskun-
17109: sia. Se tyottömyys, joka jo viime talv.ena nan rpääJteutäväksi toivomuksen,
17110: uudeilileen peloittavasti alikoi kasvaa, saat-
17111: taa maailmansodan vaikutuksesta laajentua että hallitus kiireellisesti antaisi
17112: monin verroin siitä huolimatta, että nykyi- Eduskunnalle esityksen pakollisen
17113: sessä hallituksessa on avokatseise~i suunni- työttömyysvakuutuksen toteutta.mi-
17114: teiltu sen vastustamista. Kaiikki suunnite,l- seksi.
17115:
17116: Helsingissä syyskmm 14 päivänä 1939.
17117:
17118: K. H. Wiik. Kaisu-Mirjami Rydberg.
17119: 420
17120:
17121: X,7. - Toiv. al. N:o 50.
17122:
17123:
17124:
17125:
17126: Erich y. m.: Esityksen antamisesta uudeksi työntekijäin
17127: tapaturmavakuutuslaiksi.
17128:
17129:
17130: E d u s k u n n a ll e.
17131:
17132: Työväen tapaturmavakuutusta koskevaa Edellämainituista syistä olisi tärkeätä
17133: lainsäädäntöä on meillä useampaan kertaan saattaa työväen tapaturmavakuutusta kos-
17134: muutettu. Viimeinen muutos tehtiin huhti- keva lainsäädäntö useammassakin kohdass::1
17135: kuun 2 päivänä 1935, jolloin nykyinen laki perinpohjaisen tarkistuksen ja muutoksen
17136: tuli voimaan.- Se sisältää eräissä kohdin alaiseksi. Mainitsemme vain muutamia koh-
17137: työntekijänkin kannalta katsoen pienempiä tia, joissa lain selventäminen tai muutta-
17138: parannuksia, mutta on toisin paikoin pidet- minen on välttämätöntä:
17139: tävä pikemminkin edeltäjänsä huononnuk- 1) Tapaturmakorvauksen suuruuden jrt
17140: sena. työkyvyttömyysasteen määrääminen riip··
17141: Kosketeltu lainsäädännön ala on erityi- puu nykyään melkein kokonaan vakuutus-
17142: sen arkaluontoinen ja tärkeä sekä työväen laitoksen palveluksessa olevan tai sen mää-
17143: että koko yhteiskunnankin menestymiselle. räämän (vert. lain 43 § :n 5 momentti)
17144: Kun ruumiillisen työn tekijöillä - heitä- lääkärin lausunnosta. Jos tapaturman uh.
17145: hän nykyinen laki yksinomaan koskee - riksi joutunut työntekijä tai hänen omai-
17146: ei harvoja poikkeustapauksia lukuunotta- sensa toisella lääkärinlausunnolla koettavat
17147: matta, ole muuta pääomaa kuin elävä työ- esittää asiantuntemukseen perustuvaa, pä-
17148: voimansa, on sen täydellinen tai osittainen- tevää vastanäytöstä, kiinnitetään siihen
17149: kin menettäminen tapaturman kautta työn- aniharvoin huomiota. Vakuutusyhtiö ja ta-
17150: tekijälle ja hänen lain 3 § :ssä määrätyille paturmasta kärsinyt työntekijä ja hänen
17151: omaisilleen sekä, jos tapaturman seurauk- omaisensa on viitatussa suhteessa saatet-
17152: sena on työntekijän kuolema, viimemaini- tava täysin samanarvoisiksi ja samoihin
17153: tuille, tavattoman raskas isku. Jos käsitettä oikeuksiin.
17154: ,työssä sattunut tapaturma" tulkitaan liian 2) Vakuutusneuvoston päätöksiin ei lain
17155: ahtaasti, kuten verrattain useasti on tehty, 53 §: n mukaan saa hakea muutosta kor-
17156: ja jos suoritetut korvaukset ovat liian keimmalta oikeudelta paitsi jos vakuutus-
17157: niukkoja, joutuvat tapaturmasta kärsineet laitos ei laisinkaan ole katsonut itseään
17158: henkilöt ja heidän omaisensa helposti köy- velvolliseksi suorittamaan korvausta tapa-
17159: häinhoidon varaan. Tämä on kuitenkin turman johdosta. On kuitenkin useita ta-
17160: asianomaisille kunnille vakava rasitus, pauksia, joissa vakuutusneuvosto tosin on
17161: minkä lisäksi on epäoikeudenmukaista, ja katsonut, että korvausta on suoritettava,
17162: loukkaavaa niille, jotka ilman omaa tuotta- mutta työkyvyttömyysprosentti on arvioitl!
17163: mustaan ovat menettäneet mahdollisuutensa ilmeisiin tosiasioihin nähden niin alhaiseksi
17164: työllä ansaita oman ja perheensä elatuksen, ja vastaavassa määrässä korvaus niin pie-
17165: joutua riippuvaiseksi yhteiskunnan huol- neksi, että viimemainittu tuntuu pikem.
17166: losta. minkin armopalalta kuin todelliselta ja hy-
17167: X,7. -Erich y. m. 421
17168:
17169: vin ansaitulta avulta. Senvuoksi olisi tapa- 4) Olisi harkittava, eikö tapaturmavakuu-
17170: turmasta kärsineelle työntekijälle ja hänen tuksen tulisi käsittää kaikkia työsopimus-
17171: om.aiselleen, samoin kuin luonnollisesti va-· lain alaisia työntekijöitä.
17172: kuutuslaitokselle niissä harvoissa tapauk- 5) Eikö olisi syytä ottaa työväentapa-
17173: sissa, joissa siihen saattaa aihetta olla, turmavakuutuksen huolto kokonaan valtion
17174: myönnettävä oikeus hakea muutosta vakuu- käsiin?
17175: tusneuvoston päätökseen ainakin tärkeim- Edellä olevan perusteella pyydämme eh-
17176: missä s. o. elinkorkoa ja huoltoeläkettä kos- dottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17177: kevissa asioissa. muksen,
17178: 3) Lain 29 § :n säännökset ovat, varsin-
17179: kin sikäli kuin ne koskevat korvauksen pe- että hallitus antaisi Eduskunnalle
17180: rusteena olevan n. s. vähennetyn vuosityö- esityksen uudeksi työntekijäin tapa-
17181: ansion määräämistä, työntekijälle niin epä- turmavakuutuslaiksi, jossa edellä
17182: edullisia, että korvaus parhaimmassakin esittämämme näkökohdat otetaan
17183: tapauksessa tuskin vastaa kuin murto-osaa huomioon.
17184: menetetyistä ansiomahdollisuuksista.
17185:
17186: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1939.
17187:
17188: Mikko W. Erich. Urho Kulovaara.
17189: Aino Lehtokoski. Matti Turkia.
17190: G. Lindström. Kustaa Perho.
17191: Miina Sillanpää. Eino Raunio.
17192: Aino Malkamäki. Otto Toivonen.
17193: 0. H. Kekäläinen. Martta Salmela-Järvinen.
17194: Kalle Jokinen. K. Hakala.
17195: Elsa Metsäranta. Jussi Lonkainen.
17196: Yrjö Welling.
17197: 422
17198:
17199: X,s. - Toiv. al. N:o 51.
17200:
17201:
17202:
17203:
17204: Pitkänen: Työnantajan vapanvtmnisesta kansaneläkelain
17205: mukaisesta maksu- ja tilinpitovelvollisuudesta.
17206:
17207:
17208: Ed u s kun n a U e.
17209:
17210: Kall$Jlel~kelwki, jdka on annettu v. 1937 Nykyinen järjeste'hnä voi viedä sellaisiin-
17211: ja tuli voimaan 1939, oo tänä lyhyenä vai- kin ma:hdottomuuksiin, että köyihä kansa-
17212: kutusaikanaan saanUlt osakseen anJkaraa ar- lainen joutuu maksamaan ja huolta,maan
17213: vostelua maksamaan joutuneiden kansa- itseään monin v,enoin rikkaamrrnan ja ta-
17214: laisten taholta ja lain toimeenpanoa suu- loudellisesti voimakkaamman kansalaisen
17215: resti haittaa 'kansalaisten katkeroituminen vakuutusta.
17216: lakia kohtaan. Saattaahan työnantajana olla köyhä ve.l-
17217: Ede<1läsanottu lruki, joka säädettiin ulko- kainen yrittäjä, jonika omaisuus tuskin on
17218: maalaisten ma1Jlien mukaan, vaatii jo hal- mitään ja tulonsa:kirr ai'Van mitättömät,
17219: lintomeno:iJhin liian suuria summia. Kansa- mutta tarvitsee työhönsä a:mmattilaisen,
17220: laiset, jotka joUituvaJt maJksamaan 18 vuo- jolla saattaa olla omaisuutta mooin ver-
17221: tiaasta 64 vuoden ikään saakka vakuutus- roin enemmän kuin työnantajalla ja hän
17222: maksuaan, eivät pidä luvattua eläkettä mak- tilittää päiväpa;l~aa 100-300 mk. päi-
17223: samaansa summaan nähden muuna, kuin välltä. Ja kaikesta huolimatta jää 1köyhäHe
17224: mielen hyvitteilynä. Kansalla on tiedossa, palkanmaksajrulle v·elvoJJlisuus suorittaa osa
17225: että suuri osa kootuista rahoista illlenee hal- hänen vakuutusmwksustaan ja hoitaa tili-
17226: lilllto- ja virastomenoihin sekä rahastoihin, tys. Ei tarvittane moniakaan esimerklkejä,
17227: joita käy,ttää kansaneläk.elait01ksen hallinto jotta haNiltuksen pitäisi oHa valmis anta-
17228: useinkin vakuutusmaksujen maksajien maan sanotnn lain 'korjau:sesittys.
17229: enemmistön mielipiteen vastaisesti. Edellä sanottuun vielä viitaiten ehdotan
17230: Suurinta vaikeutta ja vastenmie<lisyyttä eduskunnan päätettäv&ksi toivomuksen,
17231: lain t.oimeenpanossa tuOibtaa se periaatteel-
17232: linen virhe laissa, että yksityiset kansa:lai- että · hallitus antaisi esityksen
17233: set ovat Qain mukaan V'elvolliset huolta- kansaneläkelain korjaamiseksi siten,
17234: maan ja maJksamaan toisten kansalaisten että työnantaja vapautettaisiin
17235: vakuutusasioita ja -ma,ksuja. Tätllainen maksu- ja Ulinpitovelvollisuudesta
17236: sosiaalinen huolto vie kaiken pohjan oi- sekä että kustannukset lain toimeen-
17237: keassa mielessä tapahtuvalta huollo~ta. panossa alenisivat.
17238:
17239: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
17240:
17241: Matti Pitkänen.
17242: 423
17243:
17244: X,9. - Toiv. al. N:o 52.
17245:
17246:
17247:
17248:
17249: i'oivonen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi työajasta maa-
17250: taloudessa.
17251:
17252:
17253: E d u s k u n n a ll e.
17254:
17255: Viitaten vuoden 1936 valtiopäivillä jäte- että hallitus kiireellisesti valmis-
17256: tyn toivomusaloitteen n:o 83, esityksen an- tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi esi-
17257: tamisesta laiksi työajasta maataloudessa tyksen laiksi työajasta maatalou-
17258: (Liitteet 1-13, sivu 780), perusteluihin, dessa.
17259: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
17260: tettäväksi toivomuksen,
17261:
17262: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1939.
17263:
17264: Otto Toivonen. Matti Lepistö.
17265: Eino Raunio. Samuli Tervo.
17266: Väinö Sinisalo. Albin Koponen.
17267: Viljo Rantala. Hugo Aattela.
17268: Kaisa Hiilelä. Eetu Karjalainen.
17269: Jalmari Linna. Martti Peltonen.
17270: Urho Kulovaara. Jere Juutilainen.
17271: Väinö Kivisalo. Hj. Lindqvist.
17272: Edv. Kujala. Aleksi Lehton~.
17273: Kauko Andersson. Aug. Kuusisto.
17274: J. Kuittinen. Paavo Aarniokoski
17275: Anni Huotari. Juho Pyy.
17276: Aino Malkamäki. Armas Paasonen.
17277: Onni Hiltunen. Yrjö Welling.
17278: Aino Lehtokoski. Anselmi Pitkäsilta.
17279: Alpo Lumme. J. F. Tolonen.
17280: Kustaa Perho. J. E. Malmivuori.
17281: Heikki Simonen. G. Lindström.
17282: Valfrid Eskola. Jussi Lonkainen.
17283: Jussi Raatikainen. Toivo Nokelainen.
17284: Ville Kupari. Uuno Raatikainen.
17285: Kalle Jokinen. Pekka Kettunen.
17286: K. Hakala.
17287: 424
17288:
17289: X,to. - Toiv. al. N:o 53.
17290:
17291:
17292:
17293:
17294: Annala y. m.: Avustuksien ja lainojen myöntämisestä maa-
17295: seudun asunto-oloJen parantamiseen vahvistet,tujen jako.
17296: perusteiden muuttamisesta.
17297:
17298:
17299: E d u s k u n n a 11 e.
17300:
17301: Valtioneuvoston päätöksellä avustuksen muuttamiseksi siten, että heikossa taloudelli-
17302: ja lainojen myöntämisestä maaseudun sessa asemassa olevalle rakentajaHe voidaan
17303: asunto-olojen parantamiseen, 17 p:ltä maa- asianomaisen asutuslautakunnan toimesta
17304: liskuuta 1938, on määritelty ne perusteet, myöntää tämä avustus heti rakennustöihin
17305: joilla maataloustyöväestö tai niihin verrat- ryhdyttä€ssä siten, että asianomainen lau
17306: tavat voivat saada avustuksia ja rakennus· takunta tai sen valtuuttama luottamusmies
17307: luottoa valtiolta. Kokemus on kuitenkin voi maksaa jo suoritetusta rakennustyöstä
17308: osoittanut, että on sattunut tapauksia, jol- tai ostetuista tarveaineista suoraan työn
17309: loin rakentaja ei ole voinut töiden alka- suorittajalle tai tarveaineiden myyjälle
17310: miseksi saada tilapäisluottoa ja tilapäisluo- päiväpalkan tai laskun, joten siis ra-
17311: ton takaajia, rakentaakseen asuntonsa sii- kennusavun saanti alkaa jo ensimäisestä
17312: hen rakennusvaiheeseen, josta alkaen tätä rakennusvaiheesta ja tilapäisluoton ja sen
17313: avustusta tai lainaa vasta voidaan annet- takaajien hftnkkiminen käy tarpeettomaksi.
17314: tujen määräysten mukaan antaa. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme
17315: asiaintila on tyrehdyttänyt avustusten eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
17316: saannin juuri niiltä, jotka sitä kipeimmin
17317: tarvitsevat. että hallitus ryhtyisi toimenpite~
17318: Koska ei myöskään näytä tarkoituksen- siin avustuksien ja lainojen myöntä-
17319: mukaiselta, että heikossa taloudellisessa mi.~estä maaseudun asunto-olojen pa-
17320: asemassa olevaa rakentajaa avustetaan en- rantamiseen 17 päivänä maaliskuuta
17321: nakoilla, joiden tarkoituksenmukaisesta käy- 1938 annetussa valtioneuvoston pää-
17322: töstä ei ole täyttä vakuutta, esitämme, että töksessä määrättyjen jakoperustei-
17323: haHitus ryhtyisi toimenpiteisiin puheena den muuttamiseksi siten, että avus-
17324: olevan rakennusluotan jakoperusteiden tusten ja lainojen jako voi alkaa jo
17325: (mainitun valtioneuvoston päätöksen 12 §) rakep,nustyön ensi va{heessa.
17326:
17327: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
17328:
17329: Vilho Annala. R. G. Kallia.
17330: Iisakki Nikkola. K. R. Kares.
17331: Paavo Susitaival. Bruno A. Salmiala.
17332: Yrjö R. Saarinen. J. V. Wainio.
17333: 425
17334:
17335: X,n. - Toiv. al. N:o 54.
17336:
17337:
17338:
17339:
17340: Ketonen y. m.: Toimenpiteistä meren saariston ja uloim-
17341: man rantaseudun väestön toimeentulon turvaamiseksi.
17342:
17343:
17344: E d u s !k u n n a ll e.
17345:
17346: y,li puolentoista vuosikymmentä harjoi- edulHsempia toimintamahdollisuuksia. Paik-
17347: tettu rajaseututoiminta on jo kantanut kakunnalle on jäänyt sU!hteettomasti paljon
17348: kauniita hede!lrmiä niin pitkän irtärajarmne vanhuksia ja Lrupsia, joiden varassa ei eri-
17349: äärillä kuin !koko Perä-Pohjolassakin. Sen koisemmin voida eteenpäin päästä.
17350: vaikutusten ulkopuolelle oo kuitenkin jää- Kun näiden rajaseutujoo voimistuminen
17351: nyt kokonaan se rajaseutuväestö, joka asuu ja puolustuskuntoisiksi sawttaminen varsin-
17352: meren saarilla ja uloimmiNa rantaseuduitlla. kin nykyoloissa tuntuu ainakin yhtä tär-
17353: Että tämä väestö on sekin tärkeä tekijä keältä kuin itäiseillä ja läntisellä maarajalla
17354: maamme rajojen ltur.vaajana, siitä on vasta olevien seutujen, olisi v.altiovalla:n löydet-
17355: viime aitlmina saatu selvä käsitys. Puolus- tävä keinoja, joiden avulla niiden asuk-
17356: tustoimintaa nykyisinä uhanalaisina aikoina kaille voitaisiin valmistaa mahdollisuus
17357: järjestettäessä oo jouduttu tähän väestöön tulla omana ikotiseudulllaan kunnoillisesti
17358: niin .Aihv·enanrmaalla kuin muuw~lakin kiin- toimeen ja siellä täyrt;tää ne vaativat tehtä-
17359: nittämäffin huomiota. SiJ1oin on havaittu, vät, jotka uhanalaisen rajaseudun väestön
17360: että s·en suhteen on laiminlyöntiä tapahtu- osa1le aina 1ankeavat. Ennen kaikkea olisi
17361: nut. koetettava edistää tämän väestön luonnollis-
17362: Meren saariston ja uloimman rantaseu- ten elinJk!einojen, kalastuksen ja merenku-
17363: dun väestö on etupäässä ikalastajaväestöä, lun, ik:ehiltystä. Sama1la o[isi kuitenkin sen
17364: joka elå!ttää itsensä ik:alastuksella ja merem.- muustaJkin edistymisestä pidettävä huo'l.ta.
17365: kululla. Olosuhteeft ()!Vat !kuitenkin koko Edelläolevaan viitaten !kunnioittaen eh-
17366: maailmansodan jälkeisen ajan ol'leet sellai- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
17367: set, ettei kumpikaan näistä elinkeinoista muksen,
17368: ole tuottanut sellaisia tuloksia kuin aikai- että hallitus tutkituttaisi, mitä
17369: semmin. Siksipä onkin kysymyksessä oleva voitaisiin tehdä meren saariston ja
17370: väestö ikäyhtynyt ja joutunut kaikin puolin uloimman rantaseudun väestön aut-
17371: vaikeisiin oilosuhteisiin aikana, joUoin maan tamiseksi pääsemään siitä vaikeasta
17372: muissa osissa varallisuus on kohonnut ja tilanteesta, johon se on elinkeino-
17373: hyvinvointi !kasvanut. Tästä on ollut seu- jensa harjoittamisessa joutunut, ja
17374: rauiksena, että nuori polvi merkittävän ryhyisi niihin toimenpiteisiin, jotka
17375: suuressa määrffissä on jättänyt lkotis,eutunsa mainittu tutkimus osoittaa tarpeelli-
17376: ja siirtynyt mwntereelle ha:kea:kseen sieltä siksi.
17377:
17378: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
17379:
17380: Arvo Ketonen. Sulo Heiniö.
17381: T. 1\1. Kivimäki. Mandi Hannula.
17382: Sulo J. Teittinen.
17383: 54
17384: 426
17385:
17386: X,12. - Toiv. al. N:o 55.
17387:
17388:
17389:
17390:
17391: Perho y. m. : Esityksen antamisesta laiksi maatalouspalkka-
17392: työväen alimmista palkoista.
17393:
17394:
17395: E d u s kun n a U e.
17396:
17397: Viime vuosien kuluessa on jatkuvasti va- tarpeita tyydyttämättömät todistavat myös-
17398: lirtettu sitä, että maataloudesta siir;tyy palk- kin puolustusministeriön sotatalousosaston
17399: kattyö:välkeä :kaupunki- ja <teollisuusseuduille villkalllliehen Arlturi Lehtis!en tutkimukset,
17400: enemrrnän ikuin mitä nämä seudut voivat jotka ovat julkaistut v. 1938 .Sosiaalisessa
17401: twrjo.ta työma;hdollisuu!ksia. Täten OIIl muo- aikakauskirjassa. Näissä tutkimuksissa hän
17402: dostunut työttömyys talvisaikana varsinkin m. m. toteaa, että 534,526 maatalouden paJ.-
17403: eräissä esilkaupunki- ja lteollisuuspaikoissa velUiksessa työs!kent:elevästä muonamies- ja
17404: jatkuvaksi i1lrmiöiksi, joka on aiheuttanut päiväipalikkatyölläisestä on 150,000 niin hei-
17405: asianorrnaisille ikunnil'le kohtuuttomia rasi- kosti pa.l!kattua, että he~dän täytyy suora-
17406: tuksia puhumattakaan työttömien itsensä naisesti kärsiä nä1kää.
17407: kärsimästä !kurjuudesta. Mutta samaan ai- Vaikka teollisuustyöväenikään palkat eivät
17408: kaan ikuin lkaupuniki- ja teollisuusseuduilla oLe suinkaan hyvät, niin ovat ne kuitenkin
17409: OIIl .työvoimaa yli tarpeen saattaa eräillä paremmat ikuin useilla seuduiJ.la maatalous-
17410: maaseutupaikkakunnilla olla, varsinkin !kii- töissä, mikä j(jhtuu sii!tä, •etltä palk&t ovat
17411: reiden kesätöiden aikana, osi.tttaista työvoi- useilla teollisuuden ailotlla säännöstellyt
17412: man puutetta. työehtosopimuksilla, kun taas maaseudun
17413: Syy maatalouspalkkatyövoiman siirtymi- paJ.ikkatyöväiki ei voi vaiikuttaa järje,gtötoi-
17414: seen teollisuuskeskuJksiin on aivan luonnol- mintansa IIkautta työ- ja palik!kasuhteirttensa
17415: linen. Kun maataloudessa työvoiman ky- järjestelyyn yhtä tehokkaasti kuin teolli-
17416: syntä on vi1.11Maimmillaa;n vain ke:;:ii.-, heinä- suustyöväiki. Harva asutus riistää mahdol-
17417: ja eloikuun ailkana, mutta ikun tämä seson!ki- lisuudet tehoikkM~ta järjestötoiminna1ta.
17418: aika on mennyt ohi, eivät maanviljelijät Tämän vuoksi olisikin yhteisikunnan jo kor-
17419: enää tarvitse kuin vähäisen määrän työ- kea aika rientää maatalouspa1kikatyöväen
17420: voimaa. Syksy ja talvi tulee työläisiHe avuiksi. Val\illaa 10n, että niin ikauan kuin
17421: työttömäksi. Lienee kohtuutonta vaatia, maataloustyöväen palktka- ja työsuhteet
17422: et,tä maatyöläisten pitäisi tuon. kolmen !kuu- ovrut aivan säännösteilemättä maam.omista-
17423: kauden sesonkiajan ta!kia värjOtellä pää- jain rajattoman mielivallan alaisena ei
17424: asialUisesti maanviljelijäin reser;vijoukkona pallkikaJtyöväestön siirtymistä teollisuusseu-
17425: yhdeksän Imu!kautta työttömänä tai tehdä duille voida ellkäistä. Vaiklka siis maan-
17426: puoli-i'lmaiselksi maanvilje1ijöi1le 'työtä. omistusoikteuden yhä jatkuva ja iJmten toi-
17427: Juuri tämä pitJkä työttömyysaika ja perin vrottavaa olisi entistä t·ehoikkaampi kehitys
17428: heilkosti palikatut tyäit, ovat omiaan ·edistä- kulkisi siten, ·että yhä useammat palkka-
17429: mään maalta teolilisuuskeslkuksiin siirty- työläiset saisivat maata, josta he voisivat
17430: mistä. E:!Jtä maataloudessa työskentelevien saada toimeentulonsa, niin ei sitäikään vielä
17431: työläisten palkat ovat alhaiset ja elämä,n voida pitää riittäväm.ä ebJkäisemää,n väestön
17432: X,12. - Perho y. m. 427
17433:
17434: siirtymistä teoll:isuuskeskuksiin. Yhteislmn- on tukenut maataloustuotteiden hintojen
17435: nan on nyt jo vrhdoinlkin :ryhdylttävä mui- nousua ja va~keutttanut maataloustyöväes-
17436: hinkin toimenpiteisiin maatahmspal~atyö tön tafl.oudelilista toimeentuloa, säätäisi
17437: väen aseman turvaamiseksi. Yhtenä sellai- myöskin lailn maatrulouspal!kkatyöväen aEm-
17438: sena ja vamnaa.n :teholkkaimpa.na kei:nona miSlta työpallkoilsta.
17439: on i:hmiseläJmälLe ja vielä survunja:tkaanisel;le Edel.lä sanotun perusteena ehdotrumme
17440: välttämättömän työpallkan suorittaminen, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17441: myöskin maataloustöissä. Mutta kun maan-
17442: omistajat .eivät katso muuta ikuin miten että hallitus kiireellisesti valmis-
17443: saisivat vain ma:hdollisimman hallvalita pal- taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
17444: kalla työväikeä, niin olisi kyLlin korkea sen laiksi maatalouspalkkatyöväen
17445: aillm, että eduskunta, joka niin tehokkaalla alimmista palkoista.
17446: taval·la tullien ja vientipalkkioiden avulla
17447:
17448: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
17449:
17450: Kustaa Perho. V. Kivisalo.
17451: Kalle Jokinen. Väinö Sinisalo.
17452: Hj. Lindqvist. Alex Hämäläinen.
17453: Otto Toivonen. Frans Mustasilta.
17454: Hilma Koivulahti-Lehto. Valfrid Eskola.
17455: Urho Kulovaara. Aino Lehtokosld.
17456: Aino Malkamäki. Viljo Rantala.
17457: 428
17458:
17459: X,13. - Toiv. al. N:o 56.
17460:
17461:
17462:
17463:
17464: Niskanen y. m.: Esityksen antamisesta rutoniillisen työn
17465: taloudellisen a1·von korottamiseksi.
17466:
17467:
17468: E d u s k u n n a ll e.
17469:
17470: RuumiHlisen työn arvo on nykyään Tämän lisäksi rasittaa maataloutta huo-
17471: maassamme erittäin alhainen verrattuna mattavassa määrässä työvoiman puute.
17472: siihen arvoon, mikä pannaan henkisell<\ Maatalouden huonon kannattavaisuuden ta-
17473: työl>le. Tästä johtuu, että henkisen työn kia ei maatalouden harjoittaja voi maksaa
17474: alalle on aivan liian paljon pyrkijöitä. työväestölleen sellaisia palkkoja kuin pa-
17475: Vuosi vuodelta on henkisen työn tekijäin remmin kannattava tehdasteollisuus mak·
17476: työn arvot kohonneet. Valtio on siinä ollut saa. Tästä yksinkertaisesta syystä maata-
17477: hyvänä suunnan antajana, yksityisten kii- loud(m välttämättä tarvitsema työvoima pa-
17478: ruhtaessa perässä. Mutta sen ohella ruu- kenee sen käytettävistä.
17479: miillisen työn arvot ovat pysyneet suunnil- Tämä on niin huolestuttava ilmiö, että
17480: leen sillä alhaisella tasolla, mille ne pula· siihen on kiinnitettävä huomiota, jos halu-
17481: ajan päätyttyä kohosivat, ovatpa ne aika- taan tässä maassa pitää maan pääelinkei-
17482: ajoin siitä alentuneetkin silloin kun ruu- noa maataloutta siinä kunnossa, että se voi
17483: miillista työtä on ollut vähemmän tarjolla. taata kansalle välttämättömät elintarpeet
17484: Maatalouden kohoaminen viime kuluneina vaikeimpinakin aikoina.
17485: vuosina ei ole niinkään paljon johtunut Siihen on mahdollisuus vain korottamalla
17486: maataloustuotteiden hintojen noususta kuin maataloustuotteiden hintatasoa, jotta maa-
17487: hyvistä satovuosista. Epäedullisten sato- talous tulisi työn palkkauksessa kilpailu-
17488: vuosien sattuessa ja maataloustuotteiden kykyiseksi maamme muun tuotantoelämän
17489: nykyisten hintojen vallitessa olisi maatalou- kanssa.
17490: den nousukausi, mikäli sellaisesta voidaan Maatalouden hintojen tukemistoimenpi-
17491: puhuakaan, muuttunut laskukaudeksi. teissä olisi meneteltävä siten, ettei toisen
17492: Maatalouden huonoa kannattavaisuutta kansanosan toimeentuloa kohottamalla ra-
17493: on omiaan osoittamaan sekin, että niin hy- siteta toista kansanosaa. On siis siirryttävä
17494: vänä satokautena kuin vv. 1937-38 Poh- vientipalkkio- ja tullijärjestelmästä tuo-
17495: jois-Suomessa oli maatalouden antama puh- tantopalkkiojärjestelmään.
17496: das tuotto 587 mk viljeltyä hehtaaria kohti Niin välttämätöntä kuin maatalouden
17497: ja koko maan huomioon ottaen se oli kannattavampaan tukemiseen pääseminen
17498: 874 mk ha. onkin, on aivan yhtä välttämätöntä että
17499: Sanomattakin on selvää, että noin alhai- ruumiillisen työn arvoa käydään korotta-
17500: nen puhdas tuotto on omiaan vaikuttamaan maan koko laajuudessaan. Häpeällisen al-
17501: sen, etteivät maatalouden harjoittajat voi hainen ruumiillisen työn palkkataso on saa-
17502: saada tilojensa tuotantoa kohoamaan sel- tava kohoamaan. Tähän on päästävä sen-
17503: laiseksi kuin meidänkin maassamme olisi kin vuoksi, että saataisiin tuotannonemme
17504: mahdollista. enemmän kotimarkkinakulutusta.
17505: X,13. - Niskanen y. m. 429
17506:
17507: EnsiarYoisen välttämätöntä on ottaa sel- miillisenkin työn ja käsikädessä niille mää-
17508: vitettäväksi työn arvo koko laajuudessaan räämään arvoaan vastaavat palkkiot.
17509: ja määrätä kiinteät palkkanormit nouda- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
17510: tettaviksi niin henkisen kuin ruumiillisen- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
17511: kin työn palkkauksessa. Äskettäin on juuri toivomuksen,
17512: muuan komitea päättänyt työnsä, minkä että hallitus valmistaisi ja jättäisi
17513: tuloksena hallitus ehdottaa 150 milj. mk Eduskunnalle esityksen, jonka avulla
17514: palkan korotuksina valtion viran ja toimen saataisiin elinkeinoelämässä välttä-
17515: haltijoille. mättä tarvittavan ruumiillisen työn
17516: Nyt tulisi hallituksen asettaa komitea taloudellinen arvo korotetuksi tämän
17517: tutkimaan ruumiillisen työn arvon korotta- työn todellista arvoa vastaavalle ta-
17518: mismahdollisuuksia ja tässä yhteydessä ot- solle.
17519: tamaan huomioon niin henkisen kuin ruu-
17520:
17521: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1939.
17522:
17523: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
17524: 430
17525:
17526: X,14. - Toiv. al. N:o 57.
17527:
17528:
17529:
17530:
17531: M. Hannula y. m.: Toimistohenkilöiden ja liikeapulaisten
17532: neuvotteluoikeudesta työnantajainsa kanssa palkkaus- ja
17533: työoloista.
17534:
17535:
17536: E d u s k u n n a ll e.
17537:
17538: Yhteisöjen ja yksityisten palveluksessa on lailla taattu ja joka antaa niille oikeu-
17539: olevien toimistohenkilöiden ja liikeapulais- den ja oikeutta seuraavan velvollisuuden
17540: ten sekä niihin verrattavien eri yrityksissä järjestöjensä välityksellä neuvotella palk-
17541: palvelevien lukumäärä on viime vuosikym- kaus- ja työ-oloista sen liikkeen johdon
17542: meninä nopeasti kasvanut. Niin on käynyt kanssa, jonka palveluksessa ovat. Kysymys
17543: muualla ja niin meilläkin. Taloudellinen on yksinomaan neuvotteluista, joiden tar-
17544: toiminta on pukeutunut muotoihin, joissa koituksena on johtaa yhteisymmärrykseen
17545: tällaista väkeä on entiseen verraten run- ja kumpaakin asiapuolta mahdollisimman
17546: saasti tarvittu. Mutta jos työvoiman ky- suuressa määrässä tyydyttävään ratkaisuun.
17547: syntä tällä alalla on ollut vilkasta, on tar- Tällaisen lain vaikutuksista on varsinkin
17548: jontaakin ollut paljon. Tästä johtuu, ettei Ruotsista edullisia kokemuksia olemassa.
17549: työolojen kunnollisuuteen ole tarpeeksi Myös valtion viran- ja toimenhaitijoille
17550: kiinnitetty huomiota. Palkat ovat yleensä on Skandinavian maissa annettu tällainen
17551: pysyneet alhaisina ja suhdannevaihtelut neuvotteluoikeus. Sen vaikutukset katsotaan
17552: ovat niihin kovin herkästi vaikuttaneet eri- siellä myönteisiksi. Tähän vedoten Suomen
17553: koisesti silloin, kun on ollut mahdollista Virkamiesyhdistysten Keskusliitto r. y. on
17554: alentaa palkkoja. Niinpä äsken elettynä valtioneuvostolta anonut, että selvitettäi-
17555: pula-aikana huomattava osa tämän alan siin, onko ja missä määrin Suomenkin vir-
17556: työvoimasta oli pakotettu tyytymään palk- kamiehille taattava lailla säädetty neuvot-
17557: kaan, joka teki toimeentulon perin vai- teluoikeus valtiovallan elinten kanssa vir-
17558: lwaksi. Vasta vähitellen on pula-ajan olo- kasuhdetta ja palkkausta koskevissa kysy-
17559: suhteisiin tullut parannusta. Mutta vielä- myksissä. Asiaa onkin selvitetty erikoisessa
17560: kin tilanne usein on säälittävän vaikea. valtion komiteassa ja toimenpiteitä neuvot-
17561: Kysymyksessä ovat kuitenkin piirit, jotka teluoikeuden myöntämiseksi valtion viran-
17562: eivät mielellään ryhdy työtaisteluihin. ja toimenhaitijoille lienee odotettavissa.
17563: Niissä poikkeuksellisissa oloissa, joihin Mutta vielä kipeämmin kaipaavat täl-
17564: sodan johdosta on johduttu, joutunevat laista oikeutta yhteissöjen ja yksityisten
17565: kysymyksessä olevat piirit taas helposti sa- palveluksessa olevat viran- ja toimenhalti-
17566: maan asemaan kuin pulavuosina. Jotakin jat sekä heihin verrattavat, koska näiden
17567: olisi sentähden viipymättä tehtävä heidän asema on paljon epävarmempi kuin valtion
17568: turvaamisekseen. Merkitystä saattaisi tässä palveluksessa olevien. Neuvotteluoikeusky-
17569: kohden olla sellaisella neuvotteluoikeudella, symystä on tiettävästi näidenkin kohdalta
17570: joka näille piireille Skandinavian maissa meillä jo jonkin verran valmisteltu. Kun
17571: X,t4. - 1\'I. Hannula y. m. 431
17572:
17573: asia kuitenkin nykyoloissa käy varsin ajan- mistohenkilöille ja liikeapulaisille
17574: kohtaiseksi, rohkenemme kunnioittaen edus- sekä niihin verrattaville eri yrityk-
17575: kunnan päätettäväksi esittää toivomuksen, sissä palveleville annetaan oikeus
17576: sen liikkeen johdon kanssa, jonka
17577: että hallitus antaisi Eduskunnalle palvel1lksessa ovat, neuvotella palk-
17578: esityksen laiksi, jolla yhteisöjen ja kaus- ja työoloja koskevista asioista.
17579: yksityisten palveluksessa oleville toi-
17580:
17581: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
17582:
17583: Mandi Hannula. T. M. Kivimäki.
17584: Sulo J. Teittinen. Tilda Löthman-Koponen.
17585: 432
17586:
17587: X,15. - Hemst. mot. N:o 58.
17588:
17589:
17590:
17591:
17592: Frietsch: Angående in.förande av särskilda bestämmelsM·
17593: om uppsägningstiden för de privatanstiillda.
17594:
17595:
17596: 'f i ll R i k s d a g e n.
17597:
17598: Redan länge ha de stadgrunden i lagtm längd städse bör vara ö m se s i d i g, det
17599: om arbetsavtal den 1 juni 1922, vilka nor- vill säga Eka för arbetsgivare och arbets-
17600: mera föru,tsättningarna för uppsägning av tagare, gör a:tt den anstälilda under nuva-
17601: anstätlnim.gsförhållanden, såsom otidsenliga rande förhållanden icke har någorn nytta
17602: vållat särskilt de privatanstä]lda i vårt av en längre uppsägningsrt;id, ity att han
17603: land a1lvarliga bekymmer. De gäUrunde be- själv är bunden av densa:mma.
17604: stämmelserna :kunna i(jke anses tillfreds- Då i regel avtal rörande uppsägnings-
17605: ställande med hänsyn .tili anstä11ningstrygg- tiden ieke iräffats, ultgör den för över-
17606: heten, i det att den uppsägnim.gstid aDbets- vägande antalet privatanstäUda två veckor
17607: tagaren åitnjUJter i öv,ervägande · runtalet fa:ll eJller hög,st; en månad. .Att amstäl'lningsför-
17608: måste anses för knapprt til1mätt. Krav på hållandet kan bringas att upphöra efter
17609: förbättringar i detta ihänseende göra sig så !kort varsel, lkan - särslkilt då fråga är
17610: särSki1t gäJlande under den tililtagande om intellekrtuellt eller tteJkniSkt ikvalificemd
17611: osäkerhet, soon kännetecknar det nuvarande arbetskraft - !knappast gagna någons
17612: tidsJ.äget. intresse. Däremot skulle en ordning, där den
17613: Enligt ovwnnänmda lag om arbetsavtal nuvarande ömsesidighetsprincipen utbytts
17614: stär det arbetsgivaren och den anställda mot en 8midigare no:rm - i enlighet med
17615: fritt att överensikoonma om uppsägnings- vHken den U!ppsägningstid den anställda
17616: tidens längd, doclk iclke utöver sex månader. åtnjuter lkunde vara 1 ä n g r e än den som
17617: För den händelse att uppsägningstiden icke binde:r honom vid arbetsgiva:ren - tillfreds-
17618: är avtalad - vi]ket i vårt land >ti!Js vidare ställa :rimliga ocfu ;tidsenliga !k:rav. Att
17619: torde vara regel - bör såsom uppsägnings- märka ä:r att 'ru:rbetsgivaren under no:rmala
17620: tid anses intervaUen mellan tvenne löne- förhållanden vanligen - och a:lldeles sä:r-
17621: betalningar. Äga regelbundna lönebetalnin- skiilt unde:r k:risperioder - ha:r vida stö:r:re
17622: gar icke rThiil, föreskriver förberörda lag en möjlighet att finna en ny tjänsteman än
17623: uppsäguingstid om fjorton dagar. denne att erhålla en ny syssla.
17624: Såsom redan nämnt förekomma emelier- Avsiikten med en reform a:v här antydd
17625: tid avtal rörande uppsägningstiden ytterst art skulle doc!k i0ke vara att arbetsgivaren
17626: sällan; och även där de föreikomma har unde[' ~alla omsrtändigheter orförbeihållsamt
17627: den anstärllda såsom den svagare parten i skulle bindas vid sina runställda genom en
17628: anställningsförhållandet i allmänhet ringa lång uppsägningstid. Denna ikunde lämpli-
17629: chanser att på e.tt thllfredsställande sätt gen göras be:roende av anstäUningsförhål-
17630: hävda sina anspråk på en betryggande upp- landelts längd, såsom bland annat är fallet
17631: sägningstid. En annan olägenhet i lagen, i den nya semesterlagen. L:i:kaså synes det
17632: nämligen den att uppsägnim.gSitiden till sin :rimligt att arbetsgiva:ren beredes ti1l:fälle
17633: X,H. - Frietsch. 433
17634:
17635: att, utan att vara bnnden av en lång obli- i.rngånget avtal ilmn doc<k träffas överens-
17636: ga:toriSk. uppsägningstid, friltt bedöma en kommelse om att uppsägningstiden är
17637: nyanstrulld tjänstemans kvalifikationer och längre än vad i lag föresikrivits, dock högst
17638: dugligheJt. En längre uppsägningstid skulle sex månader. Uppsägningstiden frårn den
17639: tillämpas först sedan arbetsförhållandet anställdas sida är en månad, dock att vid
17640: varat en viss tid, exempelvis ett år. skrif:tligt avtal överenskoonmelse ikan träffas
17641: I anseende tilll vad ovan i korthet sagts om 1ängre uppsägningstid under förutsätt-
17642: oeh med beruktande av att i ett av Nordens ning att uppsägningstiden från arbetsgiva-
17643: länder, Danma:r'k, uppsägningsviUiko:ren för rens sida icke understiger den sålunda av-
17644: privatanställda nyligen på ett fö:rebildligt talade. Med privatanstäl!ld Skulle här för~
17645: sätt regle:rats i en särsldld lag, torde det stås person, som faUer nnder 4 § i lagen
17646: vara skäl att ihos oss överväga vikten och om arbetstagares semester.
17647: möjligheten av en reform. av den lagstad- Med ihänvisning tili vad ovan i ikorthet
17648: gade uppsägningstiden för de privatan- anförts få:r undertecknad vördsa:mt föreslå
17649: ställda. Härvid rtorde följande riktlinjer att riksdagen måt.te hemställa,
17650: läimpligen beaktas:
17651: Arbetsavtail meUan arbetsgivaren oe\h den att regeringen skyndsamt måtte
17652: anställda kan brirngas till upphörande en- låta undersöka nödvändigheten av
17653: dast efter uppsägning. Från arbetsgivarerns införande' av särskilda bestämmelser
17654: sida är uppsägrni.ngstiden ·en månad om ar- angående uppsägningstiden för de
17655: betsförhållandet varat kortare tid än ett privatanställda samt utarbeta och till
17656: år samt tre månader orm arbetsförhållarn- Riksdagen överlämna proposition an-
17657: det varat längre än ett år. Vid skrif:tligt gående lag härom.
17658:
17659: HeLsingfors den 16 september 1939.
17660:
17661: C. 0. Frietsch.
17662:
17663:
17664:
17665:
17666: 55
17667: 434
17668:
17669: X,H>. -- Toiv. al. N: o 58. Suomennos.
17670:
17671:
17672:
17673:
17674: Frietsch: Yksityisten palveluksessa olevien irtisanomisaikaa
17675: koskevien säännösten antamisesta.
17676:
17677:
17678: ]<} d u s k u n n a ll e.
17679:
17680:
17681: Jo kauan ovat kesäkuun 1 päivänä 1922 olla molemminpuolisen, s. o. samanlaisen
17682: työsopimuksista annetun lain ne sään- sekä työnantajalle että työntekijälle, aiheut-
17683: nökset, jotka säännöstelevät työsuhteen taa sen, ettei palveluksessa olevalla nyky-
17684: irtisanomisen edellytykset, tuottaneet epä- oloissa ole mitään hyötyä pitemmästä irti-
17685: ajanmukaisina varsinkin yksityisten palve- sanomisajasta, se kun sitoo häntä itseään-
17686: luksessa maassamme oleville vakavia huo- kin.
17687: lia. Voimassaolevia säännöksiä ei voida pi- Kun tavallisesti ei mitään sopimusta ole
17688: tää tyydyttävinä mitä tulee palvelussuh- tehty irtisanomisajasta, on se useimmilla
17689: teen turvallisuuteen, koska useimmissa ta- yksityisten palveluksessa olevilla kaksi viik-
17690: pauksissa on pidettävä työusaajan nautti- koa tahi korkeintaan kuukausi. Ei voine
17691: maa irtisanomisaikaa liian niukkana. Pa- olla kenellekään hyödyksi, että palvelus-
17692: rannusvaatimukset tässä suhteessa saavat suhde voidaan saada päättymään näin ly-
17693: lisää pontta siitä lisäytyvästä epävarmuu- hyen ennakkoajan jälkeen, varsinkin kun
17694: desta, joka on tunnusmerkillistä nykyiselle on kysymys älyllisesti tai teknillisesti
17695: ajankohdalle. erikoispätevästä työvoimasta. Sitävastoin
17696: Mainitun työsopimuksista annetun lain voisi tyydyttää kohtuullisia ja ajanmukai-
17697: mukaan on työnantajan ja palveluksessa sia vaatimuksia sellainen järjestely, jossa
17698: olevan vapaassa vallassa sopia irtisanomis- nykyinen keskinäisyysperiaate olisi vaih-
17699: ajan pituudesta, ei kuitenkaan enemmästä dettu joustavampaan yleissääntöön, nimit-
17700: kuin kuudesta kuukaudesta. Siinä tapauk- täin siihen, että palveluksessa olevan naut-
17701: sessa, ettei irtisanomisajasta ole sovittu - tima irtisanomisaika olisi pitempi kuin se,
17702: mikä meidän maassamme toistaiseksi lienee mikä sitoo hänet työnantajaan. On huomat-
17703: yleisintä - on irtisanomisaikana pidettävä tava, että työnantajana on normaalisissa
17704: ·kahden palkanmaksun välistä aikaa. Ellei oloissa tavallisesti - ja aivan erityisesti
17705: säännöllisiä palkanmaksuja tapahdu, saa- pula-aikoina - paljon suurempi mahdol-
17706: tää mainittu laki neljäntoista päivän irti- lisuus saada uusi virkailija kuin tällä on
17707: sanomisajan. saada uusi toimi.
17708: Kuten jo mainitsin on irtisanomisajasta Tässä kosketelluu uudistuksen tarkoituk-
17709: hyvin harvoin sovittu; ja silloinkin kun sena ei kuitenkaan olisi, että työnantaja
17710: sopimus on tehty, on palveluksessa olevalla kaikissa olosuhteissa poikkeuksettomasti
17711: työsuhteen heikompana osapuolena yleensä olisi sidottu palveluksessaan oleviin pitkällä
17712: pieniä mahdollisuuksia tyydyttävällä ta- irtisanomisajalla. Tämä voitaisiin sopivasti
17713: valla valvoa vaatimuksiaan taattuun irti- ehkä saattaa riippuvaiseksi palvelussuhteen
17714: sanomisaikaan. Lain toinen epäkohta, ni- pituudesta, kuten on laita m. m. uudessa
17715: mittäin se, että irtisanomisajan aina tulee vuosilomalaissa. Samoin näyttää kohtuul-
17716: X,Hi. - Frietsch.
17717:
17718: liselta, että työnantajalle suodaan tilaisuus, min kuin vuoden. Kirjallisesti tehdyssä
17719: hänen olematta sidottu pitkään, ehdotto- välipuheessa voidaan kuitenkin sopia sii-
17720: man pakolliseen irtisanomisaikaan, vapaasti täkin, että irtisanomisaika on pitempi kuin
17721: arvioida äsken palvelukseen otetun virkai- laissa säädetään, kuitenkin korkeintaan
17722: lijan sopivaisuutta ja pätevyyttä. Pitem- kuusi kuukautta. Palveluksessa olevan puo-
17723: pää irtisanomisaikaa olisi sovellettava vasta lelta irtisanomisaika on yksi kuukausi, kui-
17724: sitten kun työsuhdetta on jatkunut jon- tenkin siten että kirjallisessa välipuheessa
17725: kin aikaa, esim. vuoden. irtisanomisaika voidaan sopia pitemmäksi-
17726: Sen perusteella mitä edellä on lyhyesti kin, kuitenkin sillä edellytyksellä, ettei irti-
17727: sanottu ja ottaen huomioon että eräässä sanomisaika työnantajan puolelta ole näin
17728: pohjoismaassa, 'l'anskassa, on yksityisten sovittua lyhyempi. Yksityisen palveluksella
17729: palveluksessa olevain irtisanomisehdot äs- olevalla tarkoitettaisiin tässä henkilöä, joka
17730: kettäin esikuvallisella tavalla järjestetty on vuosilomalain 4 § : n alainen.
17731: erityisellä lailla, lienee meilläkin syytä har- Viitaten siihen mitä edellä on lyhyesti
17732: kita yksityisten palveluksessa olevain laki- esitetty, ehdotan eduskunnan päätettäväksi
17733: sääteisen irtisanomisajan uudistuksen mer- toivomuksen,
17734: kitystä ja mahdollisuutta. Tällöin lienee
17735: syytä noudattaa seuraavia suuntaviivoja. että hallitus kiireellisesti toimitut-
17736: Työnantajan ja palveluksessaolevan työ- taisi tutkimuksen siitä, onko tar-
17737: sopimus voidaan vain irtisanomisella pur- peellista säätää erityisiä määräyksiä
17738: kaa. Työnantajan puolelta on irtisanomis- yksityisten palveluksessa olevain ir-
17739: aika yksi kuukausi, jos työsuhde on kestä- tisanomisajasta, sekä Eduskunnalle
17740: nyt vähemmän kuin vuoden, sekä kolme antamaan tästä esityksen.
17741: kuukautta, jos työsuhde on kestänyt kauem-
17742:
17743: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1939.
17744:
17745: C. 0. Frietsch.
17746: 436
17747:
17748: X,1s. - Toiv. al. N:o 59.
17749:
17750:
17751:
17752:
17753: Tolonen y. m.: Kiertävien kotiapulaisten koulutuksen jär-
17754: jestämisestä.
17755:
17756:
17757: E d u s k u n n a ll e.
17758:
17759: Vaikka Suomen nainen on asetettu ja Yhteiskunnan apu on enimmän välttämä-
17760: tunnustettu tasa-arvoiseksi miehen kanssa, töntä suurten perheiden emännille, joita
17761: puuttuu häneltä kuitenkin useassa tapauk- löytyy etupäässä sieltä, missä puutteelli-
17762: sessa oikeuksia liian suurten velvollisuuk- suus suurimmin rehoittaa. Ennemmin on
17763: siensa vuoksi yhteiskunnassa. Lähinnä huo- jo huomiota kiinnitetty lepokotien ja vir-
17764: miomme kiintyy vähävaraisten perheiden kistyspaikkojen perustamiseen rasittuneita
17765: emäntiin, joiden elämän kuorma pitkine emäntiä varten, jota ajatusta on kannatet-
17766: työpäivineen ja muine vaikeuksineen on tava sekä toimeksipanoa jatkettava. Mutta
17767: tunnetusti raskain. eiväthän hyvätkään lepopaikat täytä tar-
17768: Kun ottaa huomioon maaseututyöläisten koitustaan, elleivät enimmin apua tarvitse-
17769: heikon palkkatason, asuntovaikeudet ja vat sinne kotitöiltään jouda. Valmiiseen
17770: puutteelliset olosuhteet yleensä, niin arvaa, lepokotiin kuin myös kesällä vapaasti luon-
17771: kuinka suurten työläisperheiden emäntien nonhelmaan pääsee ihminen vasta sitten
17772: mielet pysyvät aina masentuneina, eikä kun hän on arkisista askareistaan vapautu-
17773: näissä oloissa lasten kasvatukseen voida nut. - Siis liiaksi rasittuneiden emäntien
17774: kiinnittää likikään tarpeellista huomiota.- vapautuminen on mahdollista ainoastaan si-
17775: Pienviljelijäin emäntien asema on edellisiin ten, että kotona on, tahi sinne tulee, luo-
17776: rinnastettavissa. Taloudellinen tuki tosin tettava kotiapulainen määräajaksi. Koska
17777: näyttää vahvemmalta, mutta sen säilyttä- tällaiset apulaiset eivät aina kehity itses-
17778: minen vaatii raskasta työtaakkaa ja yritte- tään, olisi valtiovallan osallistuttava niiden
17779: liäisyyttä. Ei ole sillä hyvä, että he per- kasvattamiseen.
17780: heen ruoasta, vaatetuksesta ja puhtaudesta Maassamme on jo useita kotitalous- ja
17781: koettavat huolta pitää, vaan siihen liittyy emäntäkouluja, joiden ohjelmistoa ehkä voi-
17782: karjanhoito ja useasti koko taloudesta :O.uo- taisiin lisätä niin, että pientalouksien hoi-
17783: lehtiminen. don neuvonta kokonaisuudessaan tulisi
17784: Useat - myös johtavissa asemissa olevat mahdolliseksi. Taikka ellei tämä näytä sopi-
17785: kansalaiset - lienevät miettineet keinöja valta, niin uusien oppilaitosten perustami-
17786: sanotun epäkohdan poistamiseksi, mutta nen tarkoitusta varten on kyllä mahdol-
17787: tuloksiin pääseminen on vaivaloista. Hyvin . lista. Tässä ei riitä jonkin alan erikois-
17788: ymmärtää, että jos vähäväkisen väestön ta- tuntemus, vaan oppilaan täytyisi valtion
17789: loudellinen asema kaikkialla maassamme varojen turvin paneutua kaiken sen elä-
17790: huomattavasti entisestään paranee, niin män sisälle, mitä erilaiset köyhät mökit voi-
17791: apulaisten pito pikkutalouksien emännille- vat kaikessa viheliäisyydessään hoitajalleen
17792: kin tulee mahdolliseksi, mutta siihen kuluu tarjota ja mitä kohentamisen varaa siellä
17793: aikaa. saattaisi olla. Alkutoimenpiteet tuottavat
17794: X,1a. -Tolonen y. m. 437
17795:
17796: luonnollisesti vaikeuksia, mutta kun otamme neuvo näyttäisi tarpeelliselta-, terveyden-
17797: huomioon yleisen hyödyn tulevaisuudessa, hoitoon ohjaaminen sekä muu silmään pis-
17798: niin valtion varoja katsomme voitavan tävän epäkohdan poistaminen, mihin kaik-
17799: käyttää sekä kotiapulaisten kouluttamiseen, keen ei edes terveyssisartenkaan työvoimat
17800: että sittemmin niiden palkkaamiseen. ulotu.
17801: Kun tarkoitukseen sopivia- siis kiertäviä Edellä esitettyyn suuntaan johtavia al-
17802: kotiapulaisia- on jokin määrä valmistu- kutoimenpiteitä kuitenkin on kotiapulais-
17803: nut, voidaan heille kullekin järjestää omat ten erikoiskoulutus. Eikä mielestämme suu-
17804: piirinsä, joissa he voivat etupäässä suuri- rempia esteitä ole ainakaan silloin, jos val-
17805: perheisten ja rasittuneimpien äitien töis- tion omistamiin y. m. jo oleviin kouluihin
17806: tään viikoksi tahi pariksi vapauttamisella voidaan järjestää sellaista opetusta, joka
17807: työnsä aloittaa. Tällainen kesäloman 'pi- kiertävien kotiapulaisten opettamiseksi on
17808: tuus saanee riippua siitä, kuinka suuriksi välttämätöntä.
17809: toimipiirit muodostuvat ja kuinka paljon Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
17810: tähän toimintaan voidaan valtion varoja tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
17811: käyttää. Sen seikan ,tutkimisen, kuinka pal- muksen,
17812: jon tällaisen avustuksen tarpeessa olevia että hallitus harkitsisi, olisiko
17813: emäntiä olisi, voinee hallitus suorittaa il- uusia kouluja perustettava tahi
17814: man kehoitustakin. mitkä entiset koulut voitaisiin sopi-
17815: Kuten huomataan, ei kotiapulaisen työ vimrttin järjestää kiertävien koti-
17816: tarvitse rajoittua yksinomaan kodinhoitoon apulaisten kouluttarttista varten, sekä
17817: emännän poissaollessa, vaan hänen tehtä- ryhtyisi rttuihin asian vaatimiin toi-
17818: viinsä pitäisi kuulua etenkin talvella siis- rn,enpiteisiin.
17819: teyteen opastaminen - missä sellainen
17820:
17821: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1939.
17822:
17823: J. F. Tolonen. Pekka Kettunen.
17824: Otto Toivonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
17825: Onni Peltonen. Anni Huotari.
17826: Valfrid Eskola. Cay Sundström.
17827: V. H. Kämäräinen. Onni Måkeläinen.
17828: Onni Hiltunen. Heikki Kääriäinen.
17829: Uuno Raatikainen.
17830: 438
17831:
17832: X,11. - Hemst. mot. N:o 60.
17833:
17834:
17835:
17836:
17837: östenson m. fl.: Angående utredning av möjligheterna
17838: för en effektiv upp];ysningsverksamhe~t beträffande ung-
17839: domens yrkesvägledning.
17840:
17841:
17842: T i ll R i k s d a g e n.
17843:
17844: Ungdomens yrkesutbildning och arbets- omnämnas den vägledning i form av ett
17845: möjligheter ha under senare tid tilldragit yrkeskortregister, som förekommer i Dan-
17846: sig berättigad uppmärksamhet och varje mark och som håller på att införas i Norge
17847: initiativ tili sakens fromma från statens samt nyligen, på hemstållan av riksdagen,
17848: eller enskildas sida måste hälsas med till- varit föremål för en utredning av social-
17849: fredsställelse. Utom de ·egentliga utbild- styrelsen i Sverige och av densamma för-
17850: nings- oGh anställningsfrågorna borde en- ordats. Ett dylikt kortregister, vilket redi-
17851: ligt vår uppfattning dock även ungdomens geras av ett i kontakt med arbetsmarkna-
17852: möjligheter att orientera sig beträffande den och utbildningsanstalterna stående
17853: olika yrken och förutsättningarna för de · statligt organ, upptar en förteclming över
17854: samma befordras i högre grad än hittills. olika yrken, deras utbildnings- och arbets-
17855: Arbetslivets mångsidiga utveckling gö-r villkor m. m. och distribueras mot eller
17856: det svårt för de unga att överblicka den utan ersättning till arbetsförmedlingsby-
17857: mångfald av levnadsbanor och utkomstmöj- råer, skolor och bibliotek.
17858: ligheter, som erbjuder sig. Det kan in- Vissa strävanden till fromma för yrkes-
17859: träffa, at.t ett yrkesområde drar till sig rådgivning kunna visserligen antecknas
17860: ett överflöd av arbetskraft, medan andrn även hos oss, men det synes dock som om
17861: yrken med lika goda arbetsvillkor förbigås. man från statens sida borde kunna påräkna
17862: Att särskilt under tider av arbetslöshet en en kraftigare handräckning i denna fråga,
17863: upplysnings- och rådgivningsverksamhet antingen i här nämnda eller andra former.
17864: vore av stor betydelse, kan icke bestridas. Med stöd av vad ovan framhållits an-
17865: Behovet av en organiserad yrkesvägled- hålla vi därför vördsamt, att riksdagen
17866: ning har även beaktats i flera Iänder och ville hemstä:lla,
17867: åtgärder av olika slag ha vidtagits. De att regeringen skyndsamt måtte
17868: närmast till hands liggande formerna ha utreda möjligheterna för en effekti1'
17869: bl. a. varit broschyrer, radioföredrag, yrkes- upplysningsverksamhet till fromma
17870: filmer, men ytterligare må här särskilt för <tngdomens y1·kesvägledning.
17871:
17872: Helsingfors den 15 september 1939.
17873:
17874: Ebba östenson. Elsa Bonsdorff. C. 0. Frietsch.
17875: 439
17876:
17877: X,11. - Toiv. al. N:o 60. Suomennos.
17878:
17879:
17880:
17881:
17882: östenson y. m. : Nuorison ammat-invalintaa koskevan valis-
17883: tustoiminnan tehostamisesta.
17884:
17885:
17886: E d u s k u n n a ll e.
17887:
17888: Nuorison ammatinvalinta ja työmahdol- mät, ammattifilmit, mutta vielä on tässä
17889: lisuudet ovwt viime aikoina herättäneet an- erikoisesti mainittava se opastus, joka kort-
17890: saittua huomiota ja jokaista valtion tai yk- tirekisterin muodossa on käytännössä Tans-
17891: sityisen taholta tulevaa aloitetta asian edis- roassa ja joka aiotaan ottaa käytäntöön
17892: tämiseksi on tervehdittävä tyydytyksellä. Norjassa sekä jota äskettäin on Ruotsissa,
17893: Meidän mielestämme tulisi kuitenkin tä- valtiopäiväin toivomuksesta, sikäläinen so-
17894: hänastista enemmän edistää paitsi varsinai- sialihallitus selvitellyt ja puoltanut. Tuol-
17895: sia opetus- ja paikansaantikysymyksiä laisessa korttirekisterissä, jota hoitaa työ-
17896: myöskin nuorison mahdollisuuksia päästä markkinain ja ammattiopetuslaitosten kans-
17897: selville eri ammateista ja näiden edelly- sa yhteydessä oleva valtion elin, on luet-
17898: tyksistä. telo eri ammateista, niiden valmennus- ja
17899: Työelämän monipuolinen kehitys tekee työoloista y. m. sekä jaellaan sitä mak-
17900: nuorille vaikeaksi yleiskäsityksen saamisen susta tai ilmaiseksi työnvälitystoimistoille,
17901: niistä moninaisista elämänurista ja toimeen- kouluille ja kirjastoille.
17902: tulomahdollisuuksista, joita on tarjolla. Saat- Meilläkin voidaan tosin panna merkille
17903: taa tapahtua, että joku ammattiala vetää eräitä pyrkimyksiä ammatinvalinnan neu-
17904: puoleensa liian runsaasti työvoimaa samalla vonnan edistämiseksi, mutta näyttää kui-
17905: kuin sivuutetaan toisia ammatteja, jotka tenkin siltä, kuin voitaisiin valtiolta odot-
17906: tarjoaisivat yhtä hyviä työoloja. Ei voida taa voimakkaampaa tukea tälle asialle, joko
17907: kiistää sitä, että varsinkin työttömyyden tässä mainituissa tai muissa muodoissa.
17908: aikoina on valistus- ja neuvontatoiminnalla Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
17909: suuri merkitys. ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
17910: Monissa maissa onkin huomattu järjes- vomuksen,
17911: tetyn ammatinvalinnan opastuksen tarve ja että hallitus kiireellisesti tutkitut-
17912: monenlaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty. taisi mahdollisuuksia harjoittaa te-
17913: Lähinnä tarjolla olevat toimintamuodot hokasta valistustoimintaa nuorison
17914: ovat m. m. olleet lentokirjaset, radioesitel- ammatinvalinnan hyväksi.
17915:
17916: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
17917:
17918: Ebba östenson. Elsa Bonsdorff. C. 0. Frietsch.
17919: 440
17920:
17921: X,1s. - Toiv. al. N:o 61.
17922:
17923:
17924:
17925:
17926: Annala y. m.: Toimenpiteistä suurperheisten tukemiseksi.
17927:
17928:
17929: Ed us'kunnallle.
17930:
17931: Suoritetut tilastolliset tutkimU'kset ovat piin väesitöpoliittisiin toimenpiteisiin ryh-
17932: selvästi osoittaneet, että Suomen väkiluvun dyttävä.
17933: kasvu on alenemassa. V aitmkakaan ei voida Niinpä olisi vlli1tioi!l vil'lkamiesten n. s.
17934: antaa läheskään :täyttä arvoa niille laskel- lapsilisät korotettava ainakin neljännestii
17935: miHe, joita on esitetty sen väitteen tueksi, alaikäisestä lapsesta alkaen esimerkiksi vii-
17936: että maamme vä;kiluku jonakin määrättynä sinkertaiseksi n)~yisestä määrästään ja tulo-
17937: vuonna saavuttaisi enimmäismääränsä ja ja omaisuusverolaissa seikä kunnallisia ve-
17938: sen jälkeen alkaisi pienetä, siitä yksinker- 'Iloja koskevissa laeissa säädetyt n. s. lapsi-
17939: taisesta syystä, että asiaan vaikuttavat vas- vähennykset niinikään koroitettava ainakin
17940: taisina ailkoina monet nyt aivan tuntemat- kolminke11taisiiksi, esimerilöksi edellämaini-
17941: tomllit tekijät, kehityksen riippuessa se:kä tU!Sta lapsiluvU!Sta alkaen.
17942: taloudellisista, poliit-tisista että psykoloogi-
17943: sista seilkoista, on kuitenkin yhtä varmaa, Edelleen olisi viran- ja toilmenhaltijain
17944: että maassamme jo nyt kaivataan ripeitä ylennysperusteita siten muutettava, että
17945: väestöpoliittisia toimenpiteitä, jotka täihtää- suuriperheinen viran- ja toimoohaitija on
17946: vät väestönkasvun tyrehtymisen estämiseen. etuoikeutettu ylenny'kseen virassa, ver,rat-
17947: Tämä on luonruollisesti sitäkin tähdelliserm- tuna johonkuhun muuten tasaveroisoon
17948: pää, lkun 'harvaanasuttu maamme aivan kilpahakij aan.
17949: epäilemättä kykenee elättämään nykyistä Samoin oUsi vakwvasti harikittava, eilkö
17950: paljon suuremman väestön ja lkun lisäksi olisi syytä ottaa käytäntöön suoranaiset
17951: liian harva asutus on omiaan ikävällä ta- va1tionavustukset perheiHe, joissa on paljon
17952: va:lla kiinnittämään saaliinhimoisten suur- alaikäisiä lrupsia, esimerkiksi vä-hintään
17953: valtojen huomiota maahamme. seitsemän, ei vain asuntoaVU!Stuiksena
17954: Eräitä tähän suuntaan tähtääviä järjes- väestökesikuksissa, vaan yleisenä ja suora-
17955: telyjä on jo maassamme voimassa, ja niiden naisena raha-avustull.rsena. Kuten tunnettua
17956: lisärksi on tyydytyksellä todettava, että ensi on useissa maissa siirrytty tähän suoranai-
17957: vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen :on seen vaLtion "pa1kinto "-järj este1mään, joka
17958: otettu yhteensä 10 milj. mk:n määräraha on tunnustettava erittäin teh<kkamksi
17959: kaupunkien, kauppalain ja muiden taaja- väestöpoliittiselksi ·toimenpiteeksi.
17960: värkisten yhdyskuntain la;psirikkaiden per- Edelläsanottuun viitaten täten kunnioit-
17961: heiden asunto-olojen parantamiseen. taen esitämme, srumalla kvrostaen sitä, että
17962: On kuitenkin selvää, että nämä toimen-- suurpollii:ttisesti ja taloudellisesti vaiikeina-
17963: piteet ovat riittämättömiä ja että näinä:kin kin aikoina on huolehdittava kauas tulevai-
17964: raskaina aikoina on vielä suurisuuntaisem- suuteen rtähtääivistä kansallisista rtoimen-pi-
17965: X,1s. - Annala y. m. 441
17966:
17967: teistä, eduskunnan päätettäväksi toivomuk- heisten kansalaisten tehokasta tuke-
17968: sen, mista ja antaisi Eduskunnalle esityk-
17969: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi set tarvittaviksi lainmuutoksiksi ja
17970: kaikin puolin tutkimaan suurper- määrärahoiksi.
17971:
17972: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
17973:
17974: Vilho Annala. K. R. Kares.
17975: J. V. Wainio. Iisakki Nikkola.
17976: Yrjö R. Saarinen. Bruno A. Salmiala.
17977: Paavo Susitaival. R. G. Kallia.
17978:
17979:
17980:
17981:
17982: 56
17983: 442
17984:
17985: X,t9.- Toiv. al. N:o 62.
17986:
17987:
17988:
17989:
17990: Niskanen y. m.: Esityksen antamisesta lastenkasvatusctvus-
17991: tusten yleistämisestä.
17992:
17993:
17994: E d u s k u n n a ll e.
17995:
17996: Kansamme tulevaisuus on lapsissa. Mi- tyi maassamme 72,319 lasta, joista ensi-
17997: ten nykyinen polvi kykenee huolehtimaan mäisellä ikävuodenaan kuoli 4,960. Vuonna
17998: lasten niin henkisestä kuin aineellisestakin 1938 syntyi 76,695 lasta, joista ensimäiselEi
17999: kehityksestä, siitä riippuu kansamme vas- ikävuodellaan kuoli 5,203.
18000: tainen k('hitys ja mahdollisuus suoriutua Näinä aikoina puhutaan paljon loista·
18001: olemassaolon taistelussa. vista taloudellisista suhdanteista meidän
18002: Maassamme on tosin viim~ vuosina pal- talouselämässämme. Täytyy ihmetellä ettei
18003: jon puhuttu lasten kasvatuksesta, lasten edes ulkonaisesti suotuisten olosuhteiden ai-
18004: huollon parantamisesta ja syntyväisyyden kana ole kiinnitetty huomiota näin vaka-
18005: lisäämisestä. Näiden ajatusten ohella he- vaan asiaan.
18006: rää kysymys, mitä meillä tosiasiallisesti O!l Missä määrässä ne sadatmiljoonat mar-
18007: tehty sen tärkeän kysymyksen ratkaisemi- kat, jotka esim. vientiteollisuuden avulla
18008: seksi, miten Suomen kaikille lapsille voi- virtaavat maahamme samoinkuin alkoholi-
18009: taisiin taata puutteeton ravinto ja vaa- yhtiön voittoa osoittavat sadatmiljoonat
18010: tetus. markat tu~evat koko kansamme toimeen-
18011: Vastaus on todellakin masentava. Meillä tulon kohottamiseksi ja ennen kaikkea Suo-
18012: pidetään huolta siitä, että lapset oppivat men lasten hyvä:ksi ~ Totuus on, että vain
18013: lukemaan ja kirjoittamaan, että heidät op- äärimmäisen hädän hetkellä annetaan ny-
18014: pivelvollisuuslain nojalla pakotetaan käy- kyisen järjestelyn vallitessa avustusta kun-
18015: mään kansakoulua ja sen kautta hankki- nan kassasta jauhojen muodossa.
18016: maan tarpeelliset pohjatiedot, mikä onkiE Kun näin on, ei sovi ihmetellä, että
18017: hyvä asia. ;n1eillä vielä nykyisenä nousukautenakin ja
18018: Mutta tehtävä, johon edellä viitattiin, edistyksen, kehityksen ja sosiaalisen huol-
18019: että kaikille kansan jäsenille lapsena, jol- lon aikakautena kuolee niin paljon pieniä
18020: loin -perusta tulevalle kehitykselle on las- lapsia. s~ johtuu epäilemättä suurimmalta
18021: kettava ja puutteettoman toimeentulon osalta ravinnon ja hoidon puutteesta. Hen-
18022: kautta tie terveyteen osoitettava, siitä yh- not, aliravitut ihmistaimet ovat alttiit tau
18023: teiskuntamme ei huolehdi juuri ensinkään. deille ja kuolemalle.
18024: Kukin koti puutteistaan huolimatta saa Näin ikäviä tosiasioita harkitessa tulee
18025: kasvattaa ja elättää lapsensa niin kuin ajatelleeksi, eikö ole välttämätöntä säätää
18026: varat sallivat. Vielä tänä aikanakin tuhan- laki, jonka avulla lapsiavustuskysymys
18027: net kodit maassamme saavat elää puut- maassamme saataisiin järjestetyksi aivan
18028: teessa, jopa kurjuudessakin. Onko siis uudella tavalla, laki, joka turvaisi pienim-
18029: ihme, että lasten kuolevaisuus on hämmäs- missäkin kodeissa lapsille puutteettoman
18030: tyttävän suuri. Niinpä vuonna 1937 syn- hoidon ja toimeentulon ja jonka avulla ny-
18031: X,19. - Niskanen y. m. 443
18032:
18033: kyinen lasten kuolevaisuus saataisiin vähe Edellä sanottuun viitaten saamme kun-
18034: nemään. nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
18035: Tämä on mahdollista saavuttaa siten, väksi toivomuksen,
18036: että kaikki maamme perheet tulisivat lapsi-
18037: avustukseen nähden samaan asemaan, sillä että hallitus valmistaisi ja antaisi
18038: ei ole oikeudenmukaista, että vain osa kan- Edusktmnalle esityksen yleisten las-
18039: sastamme pääsee osalliseksi lapsiavustuk- tenkasvatusavustusten maksamiseksi
18040: sista, niinkuin nyt on asianlaita, toisten samanlaista käytäntöä noudattaen
18041: jäädessä kokonaan osattomiksi. Oikeus ,ja kuin voimassa oleva laki virkamies-
18042: yhdenmukaisuus olisi tässäkin asiassa saa- ten lasten kasvatusavustusten mak-
18043: vutettava. samisesta edellyttää.
18044:
18045: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
18046:
18047: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
18048: .. ..
18049: VALTIOPAIVAT
18050: 1939
18051:
18052:
18053: LIITTEET
18054: XI
18055: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
18056: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET.
18057:
18058:
18059: IXJ
18060:
18061:
18062:
18063:
18064: HELSINKI 1939
18065: VALTIONEUVOSTON KIR.TAP AINO
18066: Laivastoa, asevelvollisia ja suojelusku:Rtajärjestöä koskevia
18067: laki- ja toivomusaloitteita.
18068: 449
18069:
18070: XI,1. - Lak. al. N:o 16.
18071:
18072:
18073:
18074:
18075: Suurkonka y. m.: Ehdotus laiksi suojeluskuntajärjestöstä
18076: annetun lain muuttamisesta.
18077:
18078:
18079: E d u s k u n n a ll e.
18080:
18081: Suojeluskuntajärjestön keskuudessa on palkkiotOimi, joten sitä on hoidettu etu-
18082: koko sen olemassaoloajan tehty myöskin päässä vain muun varsinaisen toimen ohella
18083: huomattavaa uskonnollista työtä, jota ovat sivutoimena. Siksi ei toimeen ole voitu
18084: johtaneet järjestöön kuuluneet papit. Tämä myöskään saada vakinaista miestä. Näin
18085: työ on vuosi vuodelta saanut sekä uusia ollen ei työ ole voinut sittenkään johtaa
18086: muotoja että kehittynyt entisestään tarkoi- sellaisiin tuloksiin kuin olisi ollut toivot-
18087: tustaan vastaavammaksi. Uskonnollisen tavaa ja mitä tarve vaatii. Ottaen huo-
18088: työn laajuus ja tapa selviää parhaiten vii- mioon sk-järjestön uskonnollisen työn laa-
18089: meisen vuosikertomuksen tilastosta. Sen juuden ja kenttäpappien suuren luvun
18090: mukaan kuului suojeluskuntiin yhteensä sekä nykyisen kriitillisen ajan, joka aiheut-
18091: 277 kenttäpappia. Heidän suojeluskunta- taa yleensä papistolle, mutta erikoisesti
18092: laisille pitämiensä jumalanpalvelusten ja kenttäpapistolle uusia tärkeitä tehtäviä
18093: hartaushetkien lukumäärä oli mainittuna kansan ja armeijan henkisessä huollossa,
18094: vuotena yhteensä 1527 ja muitten puheit- olisi aivan välttämätöntä, että edellämai-
18095: ten, esiteimien ja oppituntien määrä 1760. nittu sk-kenttäpapin toimi nopeasti vaki-
18096: Kuulijoitten lukumäärä oli yhteensä naistettaisiin. Tämän t~kee entistään vält-
18097: 512,194. tämättömämmäksi vielä se seikka, että sk-
18098: Saadakseen suojeluskuntajärjestön uskon- kenttäpapille on valmistelunalaisessa kan-
18099: nollisen työn mahdollisimman tehokkaaksi, san henkisen huollon järjestämisessä suun-
18100: on järjestön johto vuosien kuluessa jo jär- niteltu erittäin tärkeitä tehtäviä. Toimi
18101: jestänyt kahdeksat kenttäpappikurssit ja olisi siis nopeasti vakinaistettava ja järjes-
18102: kahdet tä.ydennyskurssit, joilla on yhteensä tettävä palkkaukseltaan sellaiseksi, että sii-
18103: käynyt n. 250 pappia. Tällä tavoin on hen voitaisiin kiinnittää vakinaisesti toi-
18104: tahdottu järjstölle kouluttaa tehtävistään meen pystyvä mies. Palkkauksen tulisi
18105: tietoinen kenttäpapisto, jonka merkitys olla verrannollinen sotarovastin palkkauk-
18106: maanpuolustusväen sielunhoito- ja laupeu- sen kanssa.
18107: dentyössä, varsinkin sodan aikana, tulisi Jotta ei syntyisi epäselvyyttä sk-yliesi-
18108: olemaan erikoisen merkittävä. Tämä kou- kunnassa olevan sk-kenttäpapin ja suoje-
18109: luutuspuoli on jäänyt yksinomaan suoje- luskuntapiireissä toimivain kenttäpappien
18110: luskuntajärjestön huoleksi, sillä armeijassa nimissä, ehdotamme, että edellä mainittu
18111: ei siihen ainakaan tähän mennessä ole vielä nimitys muutettaisiin kuulumaan: s. k. esi-
18112: ryhdytty. pappi.
18113: Kaikkea tässä puheenaollutta toimintaa Kaikkeen edelläolevaan viitaten ja ottaen
18114: johtaa sk-yliesikuntaan nimitetty sk-kenttä- huomioon, että suojeluskuntajärjestöstä
18115: pappi. Mutta tämä toimi on ollut vain annetun lain 5 § : ssä, sellaisena kuin se on
18116:
18117: 57
18118: 450 XI,1. - Suojeluskuntajärjestöstä annetun lain muuttaminen.
18119:
18120: laissa 8 p: ltä toukokuuta 1937, ei ole mai- että Eduskunta hyväksyisi settraa-
18121: nittu ed~llä puheena ollutta sk-kenttäpap- van lakiehdotuksen:
18122: pia, saamme kunnioittaen ehdottaa,
18123:
18124:
18125:
18126: Laki
18127: suojeluskuntajärjestöstä annetun lain muuttamisesta.
18128:
18129: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan suojeluskuntajärjestöstä 22 pa1vana
18130: joulukuuta 1927 annetun lain 5 §, sellaisena kuin se on laissa 8 päivältä touko-
18131: kuuta 1937, näin kuuluvaksi:
18132:
18133: 5 §. Nimittämiskirjoina näihin virkoihin ja
18134: Suojeluskuntajärjestön johtoa ja juokse- toimiin annetaan avoin kirje tai toimikirja
18135: vain asiain hoitoa varten voidaan järjestöön ja nimittämisessä noudatetaan samanlaista
18136: perustaa seuraavanlaatuisia valtion virkoja järjestysta kuin armeijan vastaaviin vir-
18137: ja toimia: suojeluskuntain päällikkö, esi- koihin ja toimiin nimitettäessä.
18138: kuntapäällikkö, jaostopäällikkö, osastopääl- Ensimmäisessä momentissa mainittuja
18139: likkö, osastopäällikön apulainen, sotilastar- virkoja ja toimia voi olla eri luokkaisia.
18140: kastaja, asetarkastaja, adjutantti, päällys- Paitsi virkoja ja toimia, joista suorite-
18141: tökoulun johtaja, päällystökoulun opettaja, taan peruspalkka, voidaan suojeluskunta-
18142: piiripäällikkö, sotilasohjaaja, huoltopääl- järjestöön perustaa palkkiovirkoja ja
18143: likkö, s. k. esipappi, valistusohjaaja, lää- -toimia.
18144: kintäohjaaja, asemestari ja aluepäällikkö.
18145:
18146:
18147: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939,,
18148:
18149: Anton Suurkonka. E. M. Tarkkanen.
18150: Elias Tukia. Lauri Kaijalainen.
18151: Toivo Horelli. Antti Halonen.
18152: Sulo Heiniö. J. Emil Lampinen.
18153: Aarne Honka. Yrjö Schildt.
18154: Matti Tolppanen. Antti J. Rantamaa.
18155: 451
18156:
18157: XI,2. - Toiv. al. N:o 63.
18158:
18159:
18160:
18161:
18162: Kokko y. m.: Esityksen antamisesta laivasto-ohjelnwksi.
18163:
18164:
18165: E d u s k u n n a ll e.
18166:
18167: Perushankintakomitean aikoinaan todet- silmälläpitäen eri·ttäin kiireellinen ja koska
18168: tua laivaston ohwan heikkoustilassa ja eh- edellämainittu ohjelma tiettävästi on, sekä
18169: dotettua, että hallitus antaisi laivaston ke- sotilaallisesti että taloudellisesti täysin pä-
18170: hittämiskysymyksen kiireellisesti selvitettä- tevä, esittäen oloissamme ajateltavissa ole-
18171: väksi, merivoimien asiantuntijat ovat puo- van pienimmän laivastokokonaisuuden hank-
18172: 1ustusministerin toimeksiannosta laatineet kimista, esitämme kunnioittaen eduskun-
18173: ja jo viime huhtikuun 18 päivänä puo- nan päätettäväJksi toivomuksen,
18174: lustusministeriölle jättäneet ehdotuksen
18175: uudeksi laivasto-ohjelmwksi. että hallitus ensi tilassa antaisi
18176: Koska laivaston kehittämiskysymys on Eduskunnalle esityksen laivasto-oh-
18177: tätä nykyä varsinkin kauppamerenkul- jelmaksi sekä sen toteuttamiseksi
18178: kuamme ja puolueettomuusvartiointiamme niin pian kuin se on mahdollista.
18179:
18180: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
18181:
18182: Väinö Kokko. Aarne Honka.
18183: Väinö Havas. T. A. Janhonen.
18184: Arvi Oksala. E. M. Tarkkanen.
18185: Kalle Joukanen.
18186: Xl,3. - Toiv. at N:o 64.
18187:
18188:
18189: Horelli y. m.: Asevelvollisten palvelusajan piden.tämisestä.
18190:
18191: E d u s k u n n a ll e.
18192: Voimassaolevan asevelvollisuus,lain mu- vastaav31ksi. Tämän vuoksi ja kun nouda-
18193: kaan on yleinen palvelusaika vakinai$8Sa tettavan koulutusohjelman puitteissa ei
18194: sotaväessä~ 350 päivää; niillä, jotka ikoulu- voida toteuttaa nykyistä laajempaa koulu-
18195: ~taan reserviupseereiksi ja aiiupseereiksi tusta, ei mielestämme, maamme turvalli-
18196: G'll palv-elGSa.ika 440 päivää. suutta ja puolustusvoimiemme mahdolli-
18197: Puutt.wnatta yksityiskohtaisesti niihin suuksia silmälläpitäen, ole tällä hetkellä
18198: syihin, jotka ovat vaikuttaneet sen, että kieltäydyttävä, jos se on tarpeellista, ase-
18199: a.~ev-eivuUisoon palvelusajan pituus on velvollisten palvelusajan pidentämisestä,
18200: m<eiUä. määrätty siksi kuin edellä sanottiin, niin raskaasti kuin tiedämmekin sen koske-
18201: on kokemus asiantuntijain ilmoituks-en mu- van asevelvollisten yksityiseen elämään ja
18202: kaan jo osoittanut, että sanottu palvelus- myös aiheuttavan puolustusmenojen suu-
18203: aika on lii3n lyhyt. Siinä ajassa ei asevel- rentumista. Maan lisääntyvä turvallisuus,
18204: wllinen ~di, koulutuksen monipuolisuu- kun puolustusvoimien taistelukyky saadaan
18205: doo. j& k'()uiutettavien kehitystason er:Hai- suuremmaksi ja joukkojen lukumäärä sa-
18206: suudoo ~i, syventyä etenkin sota-ai:kana manaikaisesti lisätyksi, on kuitenkin, kun
18207: esiintyviin ,tehtäviin riittävästi. Kertaus- myös aktiiviupseerien lukumäärä tämän
18208: harjoitusten avulla ei myöskään voida kou- vuoksi suurenee, siksi suuri etu nykyiseen
18209: lutettaville opettaa sanottavasti mitään verrruten, että muiden näkökohtien on sen
18210: uutta, vaan tarvitaan niiden koko aika jo tieltä väistyttävä. Voidaan myös merkitä,
18211: opitun kertaamiseen. Sitäpaitsi on erikoi- että kun asevelvolliset yleensä ovat perheet-
18212: sesti otettava huomioon että kertausharjoi- tömiä, heidän suhteensa ei ole samaa hait-
18213: tuksiin saapuvat ovat useasti perheellisiä taa perheiden elatukseen nähden olemassa
18214: miehiä, joiden perheet etenkin silloin kun kuin mitä esiintyy pitkäaikaisista kertaus-
18215: kertausaika joudutaan järjestämään pitem- harjoituksista.
18216: mäksi, voivat joutua taloudellisesti tuka- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme
18217: laan asemaan. Nykyaikainen sodankäynti eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
18218: on aivan tuoreeltaankin osoittanut, miten
18219: suuri merkitys on moottorisoiduilla jou- että hallitus viivytyksettä antaisi
18220: koilla; kun sellaisia ei toistaiseksi o:le meillä Eduskunnalle esityksen asevelvolli-
18221: voitu saada riittävästi, niin johtuu tästäkin, suuslain muuttamiseksi siten, että
18222: että ainakin asevelvollisille tuleva koulutus asevelvollisten palvelusaika pidenne-
18223: olisi saataNa mahdollisimman tarkoitustaan tään puoleksitoista vuodeksi.
18224:
18225: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
18226:
18227: Toivo Horelli. Arno Tuuma. Jalmari Pilkama.
18228: Kalle Soini. Paavo Virkkunen. A. Korvenoja.
18229: Erkki Paavolainen. A. Hackzell. Matti Heikkilä.
18230: Arvi Oksala. Edwin Linkomies. Albert Eerola.
18231: K. Kallio. Pekka Pennanen. Väinö Kokko.
18232: K. Kylänpää. Kaapro Moilanen. Wäinö Havas.
18233: Kyllikki Pohjala. Aarne Honka. Oskari Lehtonen.
18234: •
18235:
18236:
18237:
18238:
18239: ..
18240: VALTIOPAIVAT
18241: 1939
18242:
18243:
18244: LIITTEET
18245: XII
18246: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
18247: TOIVOMUSALOITTEET.
18248:
18249:
18250:
18251: !XI
18252:
18253:
18254:
18255:
18256: HELSINKI 1939
18257: VAL'l'IONEUVOSTON KIR.JAPAlNO
18258: •
18259: Rautateitä, maan teitä, siltoja, kanavia, puhelinverkostoa y. m.
18260: koskevia toivomusaloitteita.
18261: 457
18262:
18263: XII,1. - Toiv. al. N:o 65.
18264:
18265:
18266:
18267:
18268: Honka y. m.: Rautatien mkentarnisesta Riihimäeltä Tur-
18269: kuun.
18270:
18271:
18272: Ed u s kun n a l1 e.
18273:
18274: Kuten muistettaneen, sivuutettiin Riihi- elää sodan kes:kellä, ja meidän maamme
18275: mäen-Turun rata jiillleen viime keväänä muiden mukana tilanteessa, j<J!ka saattaa
18276: eduskunnan hyväksyessä rautatie:rwkennus- tuoda mttkanaan mitå odottamattomimpia
18277: ohjelman s~vuotiskaudetksi 1939--46. Ha'llli- yllätyksiä, joiden epämielilyttä;välltä luon-
18278: tus ei ollwt ottanut sitä esitykseensä, ja teelta eivät puolueettominakaan pysyvät
18279: va:iiklka kulkulaitosvaliokunta mietinnössään valtiot ole turrvllittuja, on täysi syy todeta
18280: ehdotti sen ottamista mainittuun rakennus- Riihimäen-Turun radan po:ilkkeuksellinen
18281: ohjeLmaan hyväksyi eduskunta hallituksen kantavuus maamme tärkeimpiin 'luettavana
18282: esityiksen muuttamattomana. Kun kuiten- vielä rakentamatta olevana strategisena
18283: kin suursodan puhkeaminen on luonut rautatienä.
18284: uuden tilanteen, joka mielestämme entistä Turlku on maantieteelliseLtä asemaltaan
18285: selvemmin ,tähdentää mainitun radan ai- maamme pwrhaiten suojattu satamakau-
18286: kawnsarumisen merkitystä, rohkenemme jäl- punki, jonlka kautta iku1kee sekä meren-
18287: leen ottaa ooian esille. kululiliset että sotillaalliset olosooteet ja nä-
18288: Ne syyt, jotika puhuvat mi:tä myöntei- kö'lrohdat huomiloonottaen varmin ja lyhin
18289: sintä 'kieltä Riihimäen-Turun radan ra- - tietyissä poikkeuksellisissa oloissa eräi-
18290: kentamisen •hyödyn ja tarpeellJlisuuden puo- den länsirannikkomme satamien ikanssa ai-
18291: lesta, on lukemattomat kerrat päkevällä ta- noa - tie ulos. Suurtelwkka- ja sotasatama-
18292: valla esitetty. Todettakoon vain lyhyesti, kysymysten yhteydessä sotilasasiantun.ti-
18293: ettei ainoankaan :nyikyisen rakennusohjel- j81mme olivat yleisesti ylksimieliset siitä, ettå
18294: maan sisä1tyvän rautatien paikallinen mer- Turku on vaTIID.in ,tukikoihta, jolka sodan ai-
18295: kitys ole niin suuri kuin Riihimäen-Tu- kana pystyisi ,tulkennaan laivastoamme sen
18296: run radan, ja tä:hän toteamaan saatetaan päätehtävässä: ulkomaisten kauppayhteyk-
18297: yhdistää myöskin täysipi.toisia, sitovia valta- siemme suojaamisessa. Maanpuolustuk-
18298: kunnallisia etu- ja hyötynäkökohtia. Sen semme sekä sotilaallisen: että tall.oudenisen
18299: puolesta rpuhuvat mitä pätevimmin yJeiset valmiuden kannalta on tietenlkin aivan ensi-
18300: syyt, niin teoillisuutta kuin maa- ja metsä- luokkaisen tävkeätä, että kaupalliset y. m.
18301: ta[outta, niin maan meri1iikennettä kuin yhteydet u}komaille säilyvät sodankin ai-
18302: puolustUSikuntoisuutta ja -valmiutta koske- kana mahdollisimman säännöllisinä ja tk:at-
18303: vat perusteet. kearmattomina. Näin ollen joudummekin
18304: Jo viime keväänä saatettiin - ja olisi kysyrrnäl:iJn, onlko Turlku yhdistetty muuhun
18305: se voitu tehdä vieläkin painavammin syin Suomeen sodanajan tarvetta ja tärkeyttä
18306: - Riihimäen-Turun radan ensiarvoista vasta8!Vin liiikenneyhteyksin f Vast8ius tu~ee
18307: tärkeyttä puolustaa myö.sikin sotatilanteen eittärrnättä alemaan !kieJteinen. Lyhyesti
18308: varalta. Tällä hettk:el'lä, ikun maailma jo todeten, TUil'un-Helsingin rannikkoradan
18309:
18310: 58
18311: 458 XI1,1. - Riihimäen-Turun rautatie.
18312:
18313: me:rlkitys on ikyllä tietysti aivan ensiarvoi- näkökohtia koskevat edellytykset tällä1 ra-
18314: nen, mutta sen katkaiseminen on viholli- dalla olemassa, vieläpä tehostettuina!kin.
18315: selle verraten helppo asia. Turun-Toijalan Mitä painavimmat syyt siis puhuvat sen
18316: rata ei yiksin voisi suoriutua sodanaiikaisista puolesta, että Riihimäen-Turun radan ra-
18317: vaatimuiksista, jos ranniiktkoradan liikenne kentaminen on tal'lpeen ottaa vakavasti
18318: syystä tai :toisesta katkeaisi. es:Ulle. Sen toteuttamismruhdollisuuiksia poh-
18319: Oloissa, joissa ,tällä hetkellä elämme, on dittaessa voidaan huomioida yhä lisäänty-
18320: Riihimäen-Turun radan sotilaspQiliittinen vät työttömyysmäärärahatarpeet, sillä enem-
18321: ja sotataloudel!linen merkitys ilmeinen. Mei- män kuin todennäköistä on, että suursodan
18322: dänkin maamme mahdollisesti joutuessa jatkuessa työttömyysprobleem.i kiristymis-
18323: välittömästi sodan piiriin ,tulisi radan mer- tään kiristyy ja vaatii railll:aisua. Mutta se
18324: kitys vamnasti olemaan suurempi kuin mitä olisi toteutettaNa tavalla, jalka maalle sa-
18325: ennakorlisesti ooataan arvioidalkaan. Tällä maHa olisi mahdollisimman edullinen. Ky-
18326: hetkellä on tunnetuista syistä jä;nnitys Itä- seellisten V81l'ojen sijoitusta Riihimäen-
18327: merellä sururesti lauennut, mutta yHätys- Turun rataan voidaa!ll täydellä syyllä pitää
18328: ten vaara on suuri ja sellaiset on aina otet- se'llaisena.
18329: tava huomioon. Sekä tailoudelliset että so- Ylläesitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
18330: tilaaUiset näkökohdat siis rpainolk!kaasti puol- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
18331: tavat Ri:iJhimålen-Turun mdan mlkenta- muksen,
18332: mista. että hallittts ensi tilassa antaisi
18333: Kuten edellä on lyhyesti viitat,tu, ova:t Eduskunnalle esityksen normaalirai-
18334: myÖSkin !kaiikiki puhtaasti siviilitaloudelli- teisen rautatien rakentamiseksi Rii-
18335: set, sekä pailkaUisia että maamme laajojen himäeltä Turkuun tai jollekin sen
18336: osien ja !koko valtalkunnan tarpeita ja etu- lähiasemalle.
18337:
18338: Helsingissä syySkuun 15 päivänä 1939.
18339:
18340: Aarne Honka. Aino Lehtokoski.
18341: Arvo Ketonen. Mikko W. Erich.
18342: Kalle Jokinen. A. Korvenoja.
18343: Einar Holmberg. Ralf Törngren.
18344: Urho Kulovaara. Einari Karvetti.
18345: 459
18346:
18347: XII,2. - Toiv. al. N:o 66.
18348:
18349:
18350:
18351:
18352: Ikola y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Vaasan-Härmän
18353: ratttatien rakentamiseksi.
18354:
18355:
18356: 1<~ d u s k u n n a ll e.
18357:
18358:
18359: Kysymys Pohjanmaan (Vaasan)-Savon punki varmaankin uudistamaan aikaisem-
18360: (Kuopion)-Karjalan (Joensuun) suuresta mat sitoumuksensa rakennuskustannuk-
18361: yhdysradasta on ollut vireillä eduskunnas- sista.
18362: sakin jo vuosia m. m. v. 1929 valtiopäivillä, Vaasan-Härmän yhdysrataosan .rakenta-
18363: ja varmaankin on aikanaan kehityksen ja mista kiireellisenä puolustaa m. m. Pohjois-
18364: liikenteen vaatimana toteutuvakin. Tämä Suomeen syntyneitten monien suurien mas-
18365: suuri suunnitelma voidaan toteuttaa kui- satehtaitten etu rahtikustannuksiin nähden,
18366: tenkin parhaiten jaksottain ja niinpä on- kun ne voisivat laivata tuotteensa keväisin
18367: kin siitä jo Joensuun-Kuopion (Siilinjär- ja syksyisin usean kuukauden ajan, ja
18368: ven) radan itäisin osa pitkällä rakennusvai- jäänmurtajan avuin läpi vuodenkin, lähim-
18369: heessa. Pohjanmaan-Savon poikkiradan mästä käytettävänä olev~sta Vaasan sata-
18370: läntisin osa, Vaasa-Härmä, olisi nyt mo- masta. Vaasan-Hämmän lyhyen yhdysra-
18371: nesta painavasta syystä kiireellisesti koneel- dan rakentaminen lyhentäisi rautatiemat-
18372: lisesti tutkittava ja sodan takia uhkaavan kaa huomattavasti. Samoin tämä rata
18373: pitkällisen työttömyyden tähden järjestet- pohjoiseen suuntaan huojistaisi ja joudut-
18374: tävä valtion varatöinä rakennettavaksi. taisi Vaasan sataman kautta vuosittain
18375: Tämä sitå;kin suuremmalla syyllä, koska Ete- Pohjois-Suomeen tapahtuvaa suurta u:lkolai-
18376: lli-Pohjanmaalla suuren työttömyyden sat- sen tuontitavaran lähetyskustannuksia. -
18377: tuessa valtiolla ei ole muita suurempia ja Mutta mahdollisen sotatilanteen sattuessa,
18378: hyödyllisempiä yleisiä varatöitä, joihin jolloin Vaasa, sotilasasiaintuntijain lausun-
18379: kunnat voisivat ja haluaisivat mielellään non mukaan, tulee muodostumaan Pohjan-
18380: osallistua huomattavalla osalla rakennus- lahden tärkeimmäksi ja varmimmaksi kaut-
18381: kustannuksia. Tarjoutuivathan kunnat ra- takulkupaikaksi länteen, olisi tarpeen Vaa-
18382: tasuunnalla Vaasa-Härmä-Lappajärvi sasta toinenkin ratayhteys ja erittäinkin
18383: sitovilla päätöksillä vuosina vv. 1928-29 juuri pohjoiseen, ohi Seinäjoen tärkeän ra-
18384: 19,450,000 markalla- mikä oli laskettu 30 tasolmun. Kun joitakin vuosia sitten Mu-
18385: %: ksi kaikista rakennuskustannuksista - nakan rautatiesilta Seinäjoen-Vaasan vä-
18386: osallistumaan työkustannuksiin, sekä lisäksi lillä rikkoontui ja joutui käyttökelvotto-
18387: luovuttamaan rataa, sen liikennepaikkoja ja maksi viikon päiviksi saatiin kokea täydel-
18388: laitteita varten tarvittavat maa-alueet lu- linen seisaus liikenteessä ja tavaran kulje-
18389: nastuksetta valtiolle. Jos Pohjanmaan- tuksessa. Koska maasto tällä radalla on
18390: Savon poikkiradasta toimitettaisiin nyt ensi- erittäin tasaista ja rakennushiekan saanti
18391: tilassa koneellinen tutkimus ja järjestettäi- voi tapahtua rautateitten jo radan suun-
18392: siin varatyönä rakennettavaksi, niin saa- nassa rakentamalta, 7 km pituiselta Kaupin
18393: taisiin radanvarsikunnat ja Vaasan kau- hiekkaradalta, alittavat tämän radan ra-
18394: 460 XII,2. - V aftSan-Härmän rantatie.
18395:
18396: kennuskustannukset huomattavasti kaikki pyydämme ehdottaa eduskunnan päätettä-
18397: tähänastiset työkustannukset. väksi toivomuksen,
18398: Koska Pohjanmaan-Savon suuresta
18399: poikkiradasta lyhyt, läntisin osa, Vaasa- että hallitus määräisi kiireellisesti
18400: Härmä, joka samalla yhdistäisi Vaasan sa- toimeenpantavaksi koneellisen tutki-
18401: taman ja liikenteen Oulun rataan, suuresti muksen rataosalla Vaasa--Härmä ja
18402: hyödyttäisi maakuntaa, helpottaisi ja jou- harkitsisi tämän rataosan järjestä-
18403: duttaisi tavarakuljetusta Pohjois-Suomeen mistä rakennettavaksi mahdollisena
18404: sekä olisi strateegisestikin välttämätön, varatyömaana.
18405:
18406: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
18407:
18408: J. 0. Ikola. E. A. Turja. Wäinö Havas.
18409: 461
18410:
18411: XII,3.- Toiv. al. N:o 67.
18412:
18413:
18414:
18415:
18416: Kalliokoski y. m. : Rautatien rakentamisesta Kokkolasta
18417: Saari järvelle.
18418:
18419:
18420: E d u s kun n a ll e.
18421:
18422: Euroopassa puhjennut sotatila on tällä joisia teitä tapahtuvaksi. Sieltä kautta lie.
18423: hetkellä jo ainakin osittain lopettanut nee ajateltu ainakin kahta eri tietä valta-
18424: maamme säännölliset yhteydet ulkomaihin. merelle pääsemiseksi. Nämä vaikeasti ai-
18425: Itämeren liikenne ei ole vapaa ja yhteys kaansaatavat ja puutteelliset yhteydet ei-
18426: Itämereltä Pohjanmerelle sekä edelleen vät kuitenkaan tule lähimainkaan riittä-
18427: maailman valtamerille näyttää uhkaavan mään tarpeittemme tyydyttämiseksi, aina-
18428: kokonaan katketa. Emme tiedä kuinka kaan siinä tapauksessa, että joutuisimm.~
18429: kauan ja missä laajuudessa maamme voi sotaan sekoitetuksi. Sitäpaitsi ovat nämä
18430: käyttää :P.iitä kauppateitä, joita se säännöl- yhteydet sodan aikana vihollisen katkaista-
18431: lisissä oloissa käyttää asioidessaan maan- vissa, ainakin sellainen hyvin suuri vaarn
18432: osamme suurien valtioiden ja ulkoeuroop- on olemassa. Ei voitane hevin ajatella, että
18433: palaisten maiden kanssa. Kun ei ole aavis- esim. armeijamme ja puolustuslaitoksemme
18434: tustakaan siitä, miten pitkäaikaiseksi lii- tehtaitten sodanaikaisen materiaalitarpeen
18435: kenteen häiriötila ItämereHä muodostuu, tyydyttäminen Jaisi riippuvaksi yksin-
18436: olemme pakoitetut kiinnittämään huo- omaan, tai edes pääasiassa nyt puheena-
18437: miomme liikenneyhteyksiemme sellaiseen olevista yhteyksistä. Tämä tarve on saa-
18438: kehittämiseen, että voimme mahdollisim- tava tyydytetyksi toisia teitä.
18439: man hyvin selviytyä siitä huolimatta, että Puolustuslaitoksen sodanaikaisten tarpei-
18440: entiset yhteytemme ehkä pitempäänkin py- den tyydyttäminen voitaneenkin hoitaa
18441: syisivät katkenneina. pääasiassa lähimmästä läntisestä naapuri-
18442: Mitä pitkäaikaisemmaksi sotatila maan- maasta saatavilla tarvikkeiHa. Näiden tar-
18443: osassamme muodostuu, sitä useammat jou- vikkeiden kuljettaminen taas tulisi tapah-
18444: tuvat sekaantumaan sotaan. Kehityksen tumaan vesiteitä yli Pohjanlahden, suun-
18445: tähän suuntaan jatkuessa vähenevät myös tautuen Merenkurkun pohjoispuolella ole-
18446: oman maamme mahdollisuudet pysyä puo- viin satamiin, tai rautateitse Haaparanna!l
18447: lueettomana ja sodan ulkopuolella. Varsin- ja Tornion kautta niinä vuodenaikoina,
18448: kin silloin, jos maamme pakoitettaisiin so · joina meriliikennettä ei voida ylläpitää.
18449: taan, olisivat tarpeen uudet tehokkaat yh- Siinä osassa Pohjanlahtea, johon nyt ky-
18450: teydet niihin maihin, joiden kanssa jrt symyksessä oleva suuri liikenne tulisi suun-
18451: kautta voisimme ylläpitää tavarainvaihtoa. tautumaan, ei o~e monta todella palvelus-
18452: Erikoisesti puolustuslaitoksemme tarpeiden kykyistä satamaa, eipä edes sellaista, joka
18453: tyydyttämiseksi olisivat puheenaolevat yh- kohtuullisilla uhrauksilla olisi sellaiseksi
18454: teydet välttämättömät. saatavissa. Tästä johtuen jouduttaisiin
18455: Tiedossamme on, että yhteyksiemme jär- tämä liikenne !kaikessa pääasiassa keskittä-
18456: jestämistä länteen päin on suunniteltu poh- mään Kokkolan edustalla olevaan Ykspih-
18457: 462 XII,3. -- Kokkolan-Saarijärven rantatie.
18458:
18459: lajan satamaan. Kun näin on, silloin on vissa. Se tulee halvemmaksi - kilometriä
18460: myös selvää, että tämän sataman rautatie- kohti laskien - kuin ainoakaan toinen tut-
18461: yhteydet eri suunnille, ja varsinkin Keski- kittu ratasuunta koko maassa. Siihen ei
18462: Suomeen, jossa puolustuslaitoksen suuret tule huomattavampia siltoja, eikä mitään
18463: tehtaat sijaitsevat, täytyisi olla mahdolli- muitakaan rakennusesteitä ole olemassa. Te-
18464: simman hyvät. hokas valmistautuminen suojaamaan maam-
18465: Senjälkeen kun rakennettavaksi päätetty me sodanaikaiset yhteydet vaatii tämän
18466: Suolahden-Haapajärven rata tulee val- radan rakentamista. Sama:lla rakennetaan
18467: miiksi, paranevat kyllä puheenaolevat yh- taloudellisesti tuottava ja helposti liiken-
18468: teydet. Pitkän ja helposti katkaistavissn nöitävä rautatie, sekä tyydytetään maammt:
18469: olevan eteläisen rautatieyhteyden lisäksi eteläisen puoliskon suurimman rautatiettä-
18470: tulee tällöin toinen yhteys pohjoisempaa män alueen rautatien tarve, luodaan edis-
18471: tietä. Sekin on kuitenkin pitkä ja vaaran- tymisen mahdollisuudet todella edistysha-
18472: alainen. Tälläkin linjalla tulee olemaan luiselle ja edistyskykyiselle maakunnalle.
18473: useampia risteysasemia ja monia suureh- Kaiken edelläsanotun perusteella kun-
18474: koja rautatiesiltoja, jotka kummatkin so- nioittaen ehdotamme eduskunnan päätet-
18475: danaikana ovat vaarassa tulla tuhotuksi. täväksi toivomuksen,
18476: Suorempi ja vaarattomampi yhteys Yks-
18477: pihlajan ja sisämaan vä:lillä olisi ehdotto- että hallitus kiireellisesti valmis-
18478: masti tarpeen. Sellainen saadaan rakenta- taisi ja Edttskunnalle antaisi esityk-
18479: malla rautatie Kokkolasta Saarijärvelle. sen rautatien rakentamisesta Kokko-
18480: Mainittu rata on helposti rakennetta- lasta Saarijärvelle.
18481:
18482: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
18483:
18484: Viljami Kalliokoski. T. N. Vilhula.
18485: Matti Lepistö. J. E. Hästbacka.
18486: Kauno Kleemola. Albin Wickman.
18487: Vihtori Vesterinen. Edvard Haga.
18488: Eino Möttönen. K. Määttä.
18489: Uuno Raatikainen.
18490: 463
18491:
18492: XII,-1. - Toiv. al. N:o 68.
18493:
18494:
18495:
18496:
18497: Nurmesniemi y. m.: Rattiat-ien rakentamisesta H aapajär-
18498: veltä V aalaa11.
18499:
18500:
18501: E d u s kun n a ll e.
18502:
18503: Jo vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäi- joka kuitenkin on todellisuudessa huomat-
18504: villä jättivät allekirjoittaneet y. m. edus- tavasti korkeampi yksityismetsissä, ja kun
18505: kunnalle toivomusaloitteen Haapajärven- puutavaran kuljetuksesta· rautateitse on
18506: Vaalan radan rakentamisesta. Aloite uudis- myöskin otettu liian pieni osuus laskelmiin,
18507: tettiin sitten saman vuoden toisilla valtio- ei tulos vastaa todellisuutta.
18508: päivillä sekä myöskin 1930 vuoden toisilla Kun radan rakentamiskustannukset ovat
18509: valtiopäivillä, joihin aloitteisiin pyydämme poikkeuksellisen alhaiset ja rata tulisi kul-
18510: viitata. kemaan, kuten jo on mainittu, hyvin asut-
18511: Vuonna 1929 toimitettiin ratasuunnalla tujen ja metsärikkaiden seutujen läpi, pi-
18512: valtion toimesta puolikoneellinen ja talou- täisi radan rakentamisen tulla myöskin hy-
18513: dellinen tutlkimus. vin kannattavaksi.
18514: Radan vaikutuspiiriin tulisi 15 kuntaa Kannattavaisuuslaskelmat on sitäpaitsi
18515: seJkä noin 50,000 asukasta. Radan pituus tehty silmälläpitäen yksinomaan Haapajär-
18516: tulisi olemaan 118.48 km ja nousisivat ra- ven-Vaalan rataosan rakentamista erilli-
18517: kennuskustannukset 87,706,000 markkaan senä ratapätkänä, ottamatta huomioon sitä
18518: tehden ratakilometrille 740,259: 96. Näihin minkä vaikutuksen radan kannattavaisuu-
18519: kustannuksiin tulee lisäksi Haapajärven della saisi aikaan Suolahden-Haapajär-
18520: aseman laajentamisesta aiheutuvat menot ven radan rakentaminen. - Nyt kun vii-
18521: Smk 1,800,000: - ja samanlaiset menot meksi mainittu rautatie on jo päätetty ra-
18522: Vaalan aseman laajentamisesta Smk kentaa, on ilmeistä, että Haapajärven-
18523: :2,200,000: -, yhteensä 4,000,000 mk. Vaalan radan kannattavaisuuslaskelmat pa-
18524: Liikennetulojen on laskettu nouse- ranevat huomattavasti.
18525: van Smk: aan 2,904,328: - ja menojen Yllä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
18526: 2,154,854: -,joten ylijäämä on 749,474 mk. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18527: -- Tämän pitäisi kuitenkin huoma;ttavasti
18528: kohota, sillä kulkeehan rata metsärikkaiden että hallitus antaisi Eduskunnalle
18529: seutujen läpi, joissa puutavaraliikenteellä esityksen normaaliraiteisen rautatien
18530: tulee olemaan huomattavan suuri merkitys; rakentamisesta Haapajärveltä Vaa-
18531: mutta kun metsän lisäkasvuprosentti on laan tai johonkin sopivaan paikkaan
18532: koko alueella laskettu alhaisemmaksi kuin Oulun-Vaalan radalla.
18533: mitä se on keskimäärin valtion metsämailla,
18534:
18535: Helsingissä syy&kuun 8 päivänä 1939.
18536:
18537: Eero Nurmesniemi. K. Määttä.
18538: Vilho H. Kivioja. S. Salo.
18539: 464
18540:
18541: XII,5. - Toiv. al. N:o 69.
18542:
18543:
18544:
18545:
18546: Leppä.lä y. m.: Rautatien jatkamisesta Uuksulta Tulemalle.
18547:
18548:
18549: Ed uskunna;Ue.
18550:
18551: Kun rautatie Itä-Karjalassa Läskelästä lansaaJ.iit ja ikalhden huoma:tta;van tiilitcll-
18552: UUJksulle [>aJkennettiin, jäi radan luonnolli- taan DJOin 1 milj. lkap:palleen tuotanto ra-
18553: nen jatlko UU!ksu--'Tulema si'lioin ohjel- dan v81I'Sille.
18554: masta pois. Viimelksilkuluneina vuosina on SaJlmiin
18555: Sen työttömyyden vallitessa, mikä Sal- kuljetettu tuontitavaroita noin 10 milj. ikg
18556: min kunnassa on miltei säännöllinen ja vuosittain. Tämä1 tavaramäärä tulisi var-
18557: m~kä metsätöiden nyt suuresti vähennet- masti siirtymään rautaJtielle ja tarvitsisi
18558: tyä pahenee, lka'tsoisimme .töitten aloittami- päivittäin noin 6 tava['avaunua.
18559: sen kyseelJliseHä ·radalla ensisijaiseksi työt- Sa1min n. 14,000 asulkasta, puutavaratyö-
18560: tömyyden Hev.entämisen keinoksi. Peruste- maat sekä niiden kaUJppavaihto aiheuttaa
18561: luina radan tarpeellisuudesta saJJJoll1IIle seu- kannaJttruvan henkilöliikenteen.
18562: raavl:!-a. Maatalouden ammattitarvikkeiden ja sen
18563: Vientiliilkenteen välitttäjänä on , mainittu tuotteiden kuljettamana vaikuttaisi kyseeili-
18564: rautatie Salmin kunnan alueella oleville nen rautaJtie rllitkaisevasti Sallmin kunnan
18565: monille toollisuuslaitoksillle t81loudellisin kul- talk:apajulle jääneen maatalouden ripeään
18566: jetustie. Vesäie, jota tähän asti on oltu nousuun.
18567: palkotettuja !käyttämään, on laivausajan ly- Maaille niin tärkeän radaseudun sivistyk-
18568: hyyden sekä LaaJtokan lk:evätlkesli!n sumujen sellisten olojen kohottajana, saattamalla si-
18569: ja syyskauden myrslk:yjen vuO'ksi sopima- vistySkeskukset rajaseudun välittömään yh-
18570: ton. Liikenne kärsii tuotteiden epäsäännöl- teyteen sekä 1evi:btämällä herätteitä sivistys-
18571: lisestä peril.le sa;a.pumisesta, liiikalossauk- työn voimistumiseksi ja juurruttamiseksi,
18572: sesta, varastojen hoidosta, laivastoon sijoi- on kyseellisellä rautatiellä ensiluokkainen
18573: tetusta suuresta pääomasta ja sen korosta, merlki.tys.
18574: satlllma;ralkennruikustannu!ksista, haaksiri- Rautatiehallitus hUJOmauttaa <kulik:U'laitos-
18575: koista sekä sii•tä vahingosta, joika aiheutuu ten ja yLeisten :töiden ministeriölle 10 päi-
18576: selkä ajaJDhuikikana että ta!Varain vahingoit- vänä helmilkuuta 1925 teikemässään ehdo-
18577: tumisesta sii:rtokuormauksissa. Liiikennöitsi- tU!kse.ssa, että "maasto Pitkämannan-Sal-
18578: jät <Jvatikin ilmoittaneet, niin pian ikun mai- min välillä on erittäin suotuisa". Samassa
18579: nittu rata saataisiin, ohjaavansa lii!ken- ehdortU!ksessa on tar'k!ko:ihin laske1miiu pe-
18580: teensä sen kautJta. Valtion metsiä ja niiden rustmm saatu Uuksun-Salmin 18 kim pitui-
18581: tuottoa ei myöskään saa Ja:Skuista jättää sen rautatien kustannusarvioksi n. 14 milj.
18582: pois. !markkaa. Kun Salmin kunta lisäksi lainvoi-
18583: Paitsi puuta,varoita .tU!lisi mainitulla rau- man saavuttanee11a päätöksellään luovuttaa
18584: tatiellä vielä kuljetettavaksi Salmin malmia maksutta valtiolle kaiken maan, joka on
18585: teollisuuslaitoksille, 60 klill pituiselta kala- tarpeellinen rautatien rakentamista varten
18586: ri!k<kaa'Lta rannikolta 1,500 iJmlastajan ik:a- kunnan alueelle, ei mainitun radan ra-
18587: XII,5. - Leppälä y. m. 465
18588:
18589: kenta;minen tuota suuria raikennustekniHi- Edellä sanotun pell.'usteeUa rohkenemme
18590: siä vaiikeu!k:sia. Kun uusi tutlkirrnus kulku- ehdottaa eduskunnan päätettäväk,si toivo-
18591: laitosministeriön toimesta Iiooee nyttemmin muksen,
18592: suorHettu ja; puo:J.ustuslaitos !kiirehtii radan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
18593: ralkentamista, olisi aika panna ratatyö toimenpiteisiin rautatien jatkamiseksi
18594: siellä alulle. varatyönä Salmin kunnassa Uuksulta
18595: Tulemalle.
18596:
18597: Heilsingissä syyS/kuun 9 päivänä 1939.
18598:
18599: Juhani Leppälä. Arvi Oksala.
18600: Kaapro Huittinen. Jussi Raatikainen.
18601: Jussi Lonkainen.
18602:
18603:
18604:
18605:
18606: 59
18607: 466
18608:
18609: XII,6. - Toiv. al. N:o 70.
18610:
18611:
18612:
18613:
18614: Hiltunen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta rautatien
18615: rakentamiseksi Siilinjärven-SysmäJ.järven radalta Nil-
18616: siän ja Rautavaaran pitäjien kautta N urmekseen.
18617:
18618:
18619: E d u s k u n n a ll e.
18620:
18621: Vuonna 1937 päätti eduskunta normaali- män radan kautta vedetyiksi Kuopion
18622: raiteisen rautatien rakennettavaksi Siilin- puunjalostuslaitosten käyttöpiiriin.
18623: järven asemalta Savon radalta Sysmäjär- Hallituksen toukokuun 3 päivänä 1932
18624: ven asemalle. Täten on Pohjois-Savon ja asettama kulkulaitoskomitea on mietinnös-
18625: Karjalan yhdysradan tarve osittain tullut sään helmikuun 8 p: ltä 1936 korostanut
18626: tyydytetyksi. Mutta tämäkään rata ei täy- sitä, että uusien ratojen tulisi kulkea
18627: delleen kykene poistamaan yhdysradan tar- vienti- ja tuontiliikenteen suuntaisesti. Tä-
18628: vetta pohjoisimman Karjalan ja Savon vä- mä rata kulkien lounaisesta koilliseen suun-
18629: lillä. Savon maakunnan keskus Kuopio ja taan täyttäisi siinä suhteessa hyvin komi-
18630: sen verrattain voimakas puuteollisuus kai- tean asettamat vaatimukset. Suunniteltu
18631: paavat liikennettä pohjoisimman Karja- rata ei tulisi millään tavoin kilpailemaan
18632: lan suurille metsäalueille. Myöskin laajan Siilinjärven-Sysmäjärven radan kanssa,
18633: maakunnan paikallisliikenne vaatii parem- sillä kummallakin on oma vaikutusalueen-
18634: paa ratkaisua kuin mitä moottoriajoneuvo- sa.
18635: liikenne voi sille tarjota. Suurilla alueilla Maan tulevan rautatiepolitiikan kannalta
18636: ei esim. pienpuutavaran talteenotto kan- on välttämätöntä, että jo ajoissa vedetään
18637: nata koska kalliit rahtauskustannukset te- esille sellaisia uusia ratasuuntia, jotka liit-
18638: kevät sen kuljettamisen jalostuslaitoksille tyvät luontevasti maan valmiiseen rautatie-
18639: ja kulutuskeskuksiin mahdottomaksi. Kuo- verkkoon ja joiden voidaan olettaa tulevan
18640: pion pohjoispuolelta Nurmekseen ajateltu taloudellisesti kannattaviksi. Edellämai-
18641: ratasuunta on maamme liikenteen suuntai- nittu ratasuunta täyttää siinä suhteessa
18642: nen ja taloudellisesti kannattava. Jo raken- korkeat vaatimukset. Tämän radan raken-
18643: nettavaksi päätetyltä Siilinjärven-Sysmä- tamista puoltavina näkökohtina voidaan
18644: järven radalta joltakin sopivaksi katsotulta vielä esittää m.lm.,
18645: liikennepaikalta mahdollisesti Halunalta, että suunniteltu rata edistää sekä valtion
18646: Nilsiän ja Rautavaaran pitäjien kautta että myöskin yksityisten metsätaloutta,
18647: Nurmekseen vedetty ratasuunta on uusi ja edistää pienen puutavaran käyttöä,
18648: tutkimaton, mutta sen taloudellinen kan- että se toimii imuratana vetäen uutta lii-
18649: nattavaisuus tulee olemaan taattu, sillä se kennettä rautateille ja lopuksi vielä,
18650: saattaisi rautatien yhteyteen Nilsiän rik- että se edistää syrjäseutujen asutustoi-
18651: kaat kvartsihiekka-alueet, Syvärin laajan mintaa, maanviljelystä ja karjanhoitoa.
18652: vesistön ja Rautavaaran sydänmaiden laa- Niille vaikutusvaltaisille piireille, jotka
18653: jat .valtion metsät. Samoin pohjoisimman johtavat tämän maan kulkulaitosten kehit-
18654: Karjalan laajat metsäalueet tulisivat tä- tämistä, on välttämätöntä selvittää edellä-
18655: XII,6. - Hiltunen y. m. 467
18656:
18657: selitetyn ratasuunnan merkitys. Sen vuoksi että hallitus toimittaisi tutkimuk-
18658: olisikin välttämätöntä toimittaa Siilinjär- sen Siilinjärven-Sysmäjärven ra-
18659: ven-Sysmäjärven radalta mahdollisesti kennettavaksi päätetyltä radalta H a-
18660: Halunalta, Nilsiän ja Rautavaaran kautta lunalta tai joltakin muulta sopivalta
18661: Nurmekseen suunnitellun radan tutkimus, liikennepaikalta Nilsiän ja Rauta-
18662: jolloin edellämainitut seikat tulisivat selvi- vaaran pitäjien kautta Nurmekseen
18663: tetyiksi. kulkevaksi ajatellulla ratasuunnalla.
18664: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
18665: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
18666: vomuksen,
18667:
18668: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1939.
18669:
18670: Onni Hiltunen. Yrjö Räisänen.
18671: Albin Koponen. Samuli Tervo.
18672: Antti J. Rantamaa. Varma K. Turunen.
18673: V. H. Kämäräinen. Lauri Murtomaa.
18674: Onni Mäkeläinen. Heikki Kääriäinen.
18675: Kalle Kämäräinen. J. F. Tolonen.
18676: Tilda Löthman-Koponen. Lennart Heljas.
18677: Armas Paasonen.
18678: 468
18679:
18680: XII,7.- Toiv. al. N:o 71.
18681:
18682:
18683:
18684:
18685: K. Kämäräinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta rauta-
18686: tien rakentamiseksi Pohjanmaan radalta Siilinjärvelle.
18687:
18688:
18689: E d u s k u n n a ll e.
18690:
18691: Jo usean vuosikymmenen aikana on Poh- taa maataloudelle ja teollisuudelle välttä-
18692: janmaalla, Savossa ja Karjalassa suuuni · mättömiä tarvikkeita.
18693: teltu n. s. Keskimaan poikkirataa, joka yh- Kun Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa
18694: distäisi nämä maakunnat toisiinsa ja saat- ja Keski-Suomessa on laajat alueet hyvä-
18695: taisi Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon j~ kasvuisia metsämaita, niin puutavaroide'l.
18696: Keski-Suomen maakunnat Pohjanmaan ja niistä valmistettujen jalosteiden kulje-
18697: maakunnan ja Pohjanlahden monien meri- tus . tulisi ehdottamallamme radailla muo-
18698: satamien yhteyteen. Myöskin eduskunnassa dostumaan varsin suureksi ja tekisi siten
18699: on viime vuosien aikana tehty useita aloit- radan hyvin kannattavruksi. Metsähallituk-
18700: teita tämän radan rakentamisesta. Näissä sen liikenneosaston päällikkö metsäneuvos
18701: aloitteissa on radan suunnaksi esitetty Sei- Adolf Burgman on ehdottamastamme rata-
18702: näjoki- tai Lapua-Siilinjärvi-Joensuu suunnasta antanut m. m. Keski-Suomen
18703: -Ilomantsi. metsätalouden kannalta seuraavan lausun-
18704: Tulevaan rautatierakennusten 8-vuotis- non:
18705: ohjelmaan eduskunta hyväksyi rakennet- ,Vaikka kysymyksessäolevaa aluetta hal-
18706: tavaksi radat m. m. Siilinjärveltä Sysmä- koo monet puiden uitolle varsin sopivat
18707: järvelle ja Joensuusta Ilomantsiin. Edus- vesiväylät, eivät nämä kuitenkaan vähennä
18708: kunta siis päätti rakennettavaksi Savon- ehdotetun radan metsätaloudellista merki-
18709: Karjalan poikkiradan. Nämä rakennetta- tystä. On nimittäin huomattava, että uitto-
18710: vaksi päätetyt radat ovat ensimmäisiä osh matkat alueen keskusjärvistä mereen ovat
18711: esittämästämme Pohjanmaan-Savon-Kar- varsin pitkät. Niinpä Keiteleen laskukoh-
18712: jalan poikkiradasta. dasta Äänekoskelta Kotkaan on uittoväy-
18713: V aitioneuvoston vuonna 1932 asettamii lää myöten matkaa 361 km, Kivijärveltä
18714: kulkulaitoskomitea on mietinnössään uusien Kotkaan 534 km ja Pielavedeltä Kotkaan
18715: ratojen rakentamisesta korostanut sitä, että kokonaista 561 km. Että näin pitkät kul-
18716: niiden tulisi kulkea vienti- ja tuontiliiken- jetukset ovat omansa suuresti vähentämään
18717: teen suuntaisesti. Edellä mainittu Pohjan· metsien kantohintaa, on itsestään selvää.
18718: maan-Savon-Karjalan yhdysrata mitä Vaikka kohta järeimpiä tukkeja vielä kaH-
18719: parhaiten täyttää tämän uusille radoille ase- nattaa uittaa aina alueen latvavesiltä
18720: tetun vaatimuksen, sillä tätä rataa käyt- saa:~ka Lahden ja Kotkan suursahoille, te-
18721: täisi Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kes- kee uiton hitaus pienen puutavaran kulje-
18722: ki-Suomi puutavaroiden ja maataloustuot- tuksen lauttausväyliä myöten meren ran··
18723: teiden vientiratana. Ja tätä rataa käyttäel' taan saakka täältä kannattamattomaksi, sillä
18724: nämä maa:kunnat voisivat parhaiten tuot- kun puut saapuvat perille vasta syksymyi:i-
18725: XII,7. - K. Kämäräinen y. m. 469
18726: hällä, on pienen puutavaran hukkumis- satoja kilometrejä lisää suuresti maatalon.
18727: prosentti sangen suuri, jotapaitsi on epä- den kustannuksia. Samoin maataloude.r.1
18728: varmaa kerkiävätkö puut aina latvavesiltä myyntituotteiden kuljetus pitkiä matkoj'l
18729: samana kesänä Kotkaan saakka." rautatieasemille tai muihin liikekeskuksiin
18730: Kun tässä lausunnossa mainituista Ke<>- alentaa tuntuvasti maataloustuotteiden hin-
18731: ki-Suomen vesistöistä on Kymijoen var- toja ja vaikeuttaa siten maataloudesta elä
18732: rella ja Suomenlahden rannoilla oleville vän väestön toimeentuloa.
18733: suurille puunjalostuslaitoksille puiden uit- Eduskunnan päättämä rautatie Suolah-
18734: tomatkat näin pitkät ja lähempänä olevat desta Haapajärvelle avaa monien Keski-
18735: puunjalostuslaitokset eivät ehdi riittävässa Suomen kuntien asujamille hyvän lii-
18736: määrin käyttää tämän laajan alueen met- kenneyhteyden muihin osiin maata. Mutta
18737: sien tuottoa, niin johtuu siitä, että puu. siitä huolimatta jäävät rautatietä vaille
18738: tavaroiden kantohinnat ovat Keski-Suo- laajat alueet Pohjanmaalla, Keski-Suo-
18739: messa melkoista halvemmat kuin useissa messa ja Pohjois-Savon läntisessä osassa.
18740: toisissa maakunnissa. Rakennettavaksi päätetyitä Suolahden-
18741: Myöskin metsänhoidon kannalta välttä. HaapajärV.en radalta on matkaa Savon
18742: mättömäksi hakattavan ja polttopuuksi radalle noin 120 km, kun taas Pieksä-
18743: erittäin sopivan pienen puutavaran me- mäen-Haapamäen radalta Hsalmen-Yli-
18744: nekki kuljetusvaikeuksien ·vuoksi on Keski- vieskan radalle on matkaa noin 150 km.
18745: Suomessa laajoilla alueilla aivan olematon. Myöskin Suolahden-Haapajärven ja Poh··
18746: Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on janmaan radan välille jäävä alue on aina-
18747: tämän puutavaran menekki niin vähäistä, kin yhtä laaja, kuin mitä äsken mainitut
18748: että sillä ei ole metsänhoidolle sanottavaa rautatietä vailla olevat maakunnat ovat
18749: merkitystä. Ehdottamamme suora rauta- Ehdottamamme ratasuunta ratkaisee mi-:
18750: tieyhteys väkirikkaalle ja lukuisia teolli- lestämme onnistuneella tavalla rautatie-.
18751: suuslaitoksia omaavalle Etelä-Pohjanmaalle kysymyksen myöskin Pohjanmaan puolei-
18752: lisäisi suuresti pienen puutavaran menek- sen alueen eteläisessä osassa.
18753: kiä edellämainituista metsärikkaista maa- Edellä selostetulla ratasuunnalla on
18754: kunnista. Ja tämä rata avaisi näissä maa- myöskin ensiluokkainen sotilaallinen mer-
18755: kunnissa entistä laajemmat ja edullisem- kitys. Tämä käy selväksi ilman pitempi!i
18756: mat myyntimahdollisuudet myöskin puun- selittelyitä, sillä ehdottamamme radan suun-
18757: jalostuslaitoksiin kelpaaville ja ulosvietä- tahan on lännestä itään, Pohjanlahdesta
18758: ville metsien arvokkaimmille puutavaroille. maamme itäiselle radalle.
18759: Ehdottamamme rata näin lisäisi metsä- Kun ehdottamallamme ratasuunnalla ei
18760: tuloja yksityismetsän omistajille ja sillä ole toimitettu sellaista tutkimusta, joka
18761: olisi myöskin huomattava merkitys tulojen voisi antaa tarpeellisen selvityksen tämän
18762: lisääjänä valtion metsätaloudelle, sillä kai- tärkeän ratasuunnan taloudellisista y. m.
18763: kissa edellämainituissa maakunnissa erit- mahdollisuuksista, niin tällainen tutkimus
18764: täinkin Keski-Suomessa on valtiolla laa- olisi ensi tilassa toimitettava, että hallitus,
18765: joja metsämaita. eduskunta y. m. maamme rautatiepolitii-
18766: Keski-Suomen ja Pohjois-Savon läntisen kasta määräävät piirit voisivat saada oi-
18767: osan maatalous kärsii myöskin pitkistä kean käsityksen ehdottamamme radan ra-
18768: maantiekuljetuksista aiheutuvista korkeista kentamisen välttämättömyydestä.
18769: auto- ja hevosrahdeista. Apulantojen y. m. Edellä sanottuun viitaten ehdotamm0
18770: raskaiden maataloustarvikkeiden ja raken- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
18771: nusaineiden kuljetus monia kymmeniä jopa toivomuksen,
18772: 470 XII,7. - Pohjanmaan-Siilinjärven rautatie.
18773:
18774: että hallitus ensi tilassa toimitut- vasta paikasta Pohjanmaan radalta
18775: taisi tutkimuksen mutatien rakenta- Kannonkosken, Keiteleen ja Piela-
18776: mista varten Seinäjoelta tai La- veden pitäjien kautta Siilinjärvelle.
18777: pualta tahi jostakin 1nuusta sopi-
18778:
18779: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
18780:
18781:
18782: Kalle Kämäräinen. L. Heljas.
18783: Matti Luoma-aho. E. A. Turja.
18784: Heikki Soininen. Juho Paksujalka.
18785: Antti Kukkonen. Aapo Inkinen.
18786: Tilda Löthman-Koponen. Eino Möttönen.
18787: Kalle Joukanen. V. H. Kämäräinen.
18788: Matti Pärssinen. Isak Penttala.
18789: Antti J. Rantamaa. U. A. Wirranniemi.
18790: M. 0. Lahtela. Albin Asikainen.
18791: Onni Hiltunen. S. Salo.
18792: E. M. Tarkkanen. Yrjö Räisänen.
18793: Antti Junes. Heikki Kääriäinen.
18794: 471
18795:
18796: XII,s. - Toiv. al. N:o 72.
18797:
18798:
18799:
18800:
18801: Wirranniemi y. m.: Esityksen antamisesta Taivalkosken-
18802: Paanajärven rautatien rakentamisesta.
18803:
18804:
18805: Ed uskunn alle.
18806:
18807: Lähes neljä1kymmentä vuotta on kulunut johdettuna aina Keski- ja Etelä-Suomen
18808: siitä kun Oulun-Kuusrumon radan raken- teihdasalueilile saa:k:ka, palveiJ.isi!Vrut paremmin
18809: tamisesta on ensi !kerran jätetty aloite edus- kansantaloutta."
18810: kunnalle. Ja vielä 6-7 vuotta sitten pi- Senjälkeen kun kul:kulaitosikomitea on yl-
18811: dettiin sitä (PaanajärveHe jatke.ttuna) lämainitut perustelunsa esittänyt, on Ou-
18812: Koillis-Pohjanmaan parhaimpana ratahank- luun perustettu kak·si suurta massateh-
18813: keena, jonika suunta runsa~den metsävaro- dasta: Toppila 0/Y:n ja Oulu 0/Y:n
18814: jen alueelta suoraan me11en rantaan on oi- tehtaat. Edellisen vuosituotanto on noin
18815: kea, joka halkaisee suuren rautwtiettömän 35,000 tonnia ja jäJIJdmmäisen ruoin 100,000
18816: a~lueen jo~eenkin ik~eskeltä ja jonka ikan- tonnia. Kun tämän 'lisäksi Kemi-yhtiö,
18817: nattavaisuuslaske1lmat olivat yllättävän hy- j·onka selluloosatehtaiden vuosituotanto nou-
18818: vät. Tämä rata ralkennet,tuna olisi ~tehnyt see huomattavaan määrään, samoin kuin
18819: oikeutta noin kaJksi kertaa Uudenmaan lää- VeitsrluJOto 0 /Y :n, esiintyvät jo nyt Kuu-
18820: nin laajuisel1e 3!lueeHe helpottamalla toi- samossa miLtei sumimpina plljperipuiden
18821: meerutulomailidoUisuuksia kaikissa suhteissa, ostajina, on nämäkin Eittettävä Oulun
18822: mutta erittäinkin tämän radan: merkitys -Paanajärv;en radan vaikutuspiiriin. Kun
18823: olisi ollut suuri siinä suhteessa, että se olisi lisäJksi oteta:an huomioon PietaTsaaren teh-
18824: ko!hottanut metsäntuotteet ar,voonsa. das 40,000 vuosituotantoineen, on yhteensä
18825: Kulkulaitoskomitea v. 1933 ehdottaessaan näiden tehtaiden vuosituotanto noin 330,000
18826: uusia rwtoja ralkennuso!hjeimaan ika;tsoi Ou- tonnia. Ilman Oulun-Paanajärven rataa
18827: lun--'Tai,valkosken rataooan sillä kertaa rau- vaikeutuu erittäinkin Oulun suurrten massa-
18828: enneeksi ja .siirsi päätöksen teon, mikäli se ja selluloosatehta~den .toiminta. Lisäksi on
18829: koslkee Taiva1k:os:ken,_Paanajärven rwtaa, todennälköistä, -että uusia sahoja ja mahdol-
18830: toistaiselksi. lisesti myöskirn ma'ssatehtaita syntyy ikul'ku-
18831: Kun vertaa iku1ikulaitosikomitean hylkää- neuvojen parannuttua maakuntaan. Katkki
18832: misperusteita nykyisiin, nopeasti lkehitty- näanä näJkOkohdat huomioon orttaen ja li-
18833: viin oloi·hin, huomaa heti, että ne ovat jo säksi vielä sen että täJilä suoralla radalla
18834: tärkeiltä osilta vanhentuneet. Komitean olisi saatu lyhin rautatieyhteys mereen,
18835: mietinnössä sanotaan, että Ou!lun-Paana- joka dlisi huomattavasti kohottanut metsä-
18836: järven rata puutavararatana edistäisi "pää- varojen arvoa ja hintaa, olisi luullut, että
18837: asiallisesti vain maastavietävän puutavaran tämä suunta olisi otettu etualalle Koillis-
18838: vientiä, kun sensijaan metsärrilkkaan Kuu- Pohjanmaan ra,twkysymystå suunniteltaessa.
18839: s3!illon puuta:varat, varsinkin paperipuu Koko Ko:i'llis-Pohjaill!maalla onkin herättä-
18840: 472 XII,s. - Taivalkosken-Paanajärven rautatie.
18841:
18842: nyt mitä suwrinta hämmä,stystä se ratkaisu, tarpeen tyydyttäisi pa:rrhaimmana tavalla.
18843: jonka eduskunta teiki, päättämällä rakentaa Sen kulkusuuntaa tulisi ~ivuamaan Koston-
18844: Kontiomäen-Ta1valkosken radan. joen vesistöä, koSkettaen Kuusamon kirrlkoHa
18845: Tällä eduskunnan päätökoollä oli tehty laajaa Pistojoen vesireittiä, edeileen Sui-
18846: tyhjäJksi vuosikymmenien työ ja hartaat mingin länsipäässä Kuusiengin jä.rvialuetta,
18847: toiveet Oulun~Kuusamorn:-Paanajärven johoo joet la,skevat aivan itärwjan läheltä
18848: radan rakootamisesta. Onko tuo päätös ol- ja Paanajänven päässä !kerää Kittkajoen,
18849: lut sitten yleisvaltakunnalliseLta !kannalta Oulangan ja Etelä-Sallan puutavarrat. Tä-
18850: katsottuna paras mwhdollinen, sen näyttää män rratasuunuan vaikutuspiiriin tulisi
18851: tulevaisuus, mutta laajan maakunnwn edut kuulumaan ehdottomasti suurin osa Maan-
18852: ja mielipide siinä on jätetty kokonaan huo- selän ta:kai:sista Kuusamoo metsävaroista,
18853: mioonottamatta. kun sitä vastoin ~suoraan lännestä ehdotet-
18854: Kun nyt kuitenJkin Koillitioil1illäen-Tai- tujen ['aJtasuuntien vaikutuspiiriin tulisi
18855: va1kosiken rata on tapahtunut tosiasia, mer- kuulumaan aivan vähäiset alueet, pääasia~
18856: kitsee se sitä, että kysymys Oulun-Taival- lisesti vain Kitlkan vesistöalue. Sekä Kon-
18857: kosken välisen radan rakootamisesta on jä- tiomäen-Taiva'likosken--Paooa.järven että
18858: tettävä toistaise!ksi ja ryhdyttävä toteutta- Oulun-Taivalkosken-Paanajärven ratojen
18859: maan tärrnä:n :ratasuunnan toista jaiksoa, ni- kannattavaisuuslaskelmissa on Kuusamon
18860: mittäin TaivaJlkosken-Paanajärven välisen alue ensi sijalla. Sen valtavan suuri,en puu-
18861: rataosan rwkentamista. määrien kuljetus mutkittelevia ratoja pit-
18862: Kaiuunn ja Perä-Pohjolarn: komitea on kin :tuottaa pai'kkakunna1le suurta talou-
18863: myös !käsitellyt ja teihnyt ehdotuksia Tai- dellista va:hinlkoa ja koko maalle kansanta-
18864: va1kosken-Kontionmäen radan jatkami- loudeUista tappiota. Onhan laSkettu, .että
18865: sesta. Sern: ehdotu!ksen mUikaan olisi rataa valtion omistamien metsien aii.Wonnousu
18866: jatkettava Taivalkoskelta Kemijärvelle ja tällä alueella vastaisi tämän radan raken-
18867: tältä väliltä jostakin kohdasta haararata nuskustannUJksia. IsojaJko Kuusamossa ja
18868: Paanajärvelle. Tämä komitean ehdotus ra- Posiolla pian joutuu sille asteelle, että sekä
18869: dan toisesta päätepisteestä on kovin epä- yksity~set me:tsämomistajat .että vaLtio pää-
18870: määräinern:, sillä se voi heilua useiden kym- sevät myymään osittain aivan koskematonta
18871: menien kilometrien alaHa, vailk!ka;kaan se metsää. Etteivät ne tulisi myydyksi pila-
18872: ei toiselta puolen sulje kokonaan maJhdolli- hin:toihin, olisi Taivalkoslron-Paanajärven
18873: suuden ulkopuolelle kysymy,ksessä olevaa rataa alettava heti rraJkentaa esim. maaleik-
18874: ratasuuntaa. kauksia ja raivauksia tehden, tkunrrl!es rauta-
18875: Tämä epämääräisyys radarn toisesta pää- tien pään tu1tua Taivalkosikelle voidaan
18876: tepisteestä on todennäJköisesti antanut ai- työt täydellä vauhdilla panna käylllJtiin. Tä-
18877: hetta monil~e eri ratasuuntaeihdotulksille, män radan ralk·entamista ei voida enää siir-
18878: joiden ikaiikkien tarlkoituksena näyttää ole- tää tuonnemmaJksi. Koillis-Pohjanmaan
18879: van :pyrkimys päästä Kuusamon Paanajär- väestö, jonka toimeenitulo vielä ·hyvin suu-
18880: veile. Nä:i:11ä eri ehdotulksilla Oilli kuitenkin relta osalta on ansiotöiden varassa, on nyt
18881: se heikkous, että niissä O'llJ tämän laajan joutunut vaJkavam työttömyy.s!kauden eteen.
18882: maakunnan edut ja samalla myöskin val- Suurin osa KoHrlis-P:ohja,nmaan väestöstä on
18883: tion edut jätetty huomioon ottamatta. saanut toimeentulonsa metsätöistä ja ikun
18884: Taiva]kosken-Paanajärven jo· tutklttu nämä :työt ovat nyt nykyisen tilanteen joh-
18885: ratrusuunta on arvost,eltava Oulun-Paana- dosta loppuneet, joutuu koko laajan maa-
18886: Jarven radan osana, joka Pohjois-Taival- kunnan, väestö sellaiseen tilanteeseen, josta
18887: kosken, Kuusamon ja Etelä-Sallan radan se ei voi selviytyä ilman valtiovallan toi-
18888: XII,s. - Wirranniemi y. m. 473
18889:
18890: menpiteitä Kun valtiovallan asiaiksi jää Kaiken edelläesitetyn perusteella \kun-
18891: työtilaisuulksien järjestruminen Koillis-Poh- nioittaen ehdotamme eduskunnan päätettä-
18892: janmaan väestölle, olisi maaleikkauksien ja väksi toivomuksen,
18893: raivaustöiden aloittaminen Taivalkosken- että hallitus ulkopuolella laissa
18894: Paanajärven ratasuunnalla otettava \kiireel- määritellyn rautatierakennussuunni-
18895: lisesti hwrlkittavalksi. Tällaisia .töitä voitai- telman antaisi kiireellisesti Edus-
18896: siin tehdä talv·enkin aiik:ana ja niihin voi- kunnalle esityksen Taivalkosken-
18897: taisiin sijoittaa suurempirukin määriä työt- Paanajärven rautatien rakentami-
18898: tömiä. sesta.
18899:
18900: Helsingissä 14 päivliillä syysikuuta 1939.
18901:
18902: U. A. Wirranniemi. Lauri Kaijalainen.
18903: K. A. Lohi. K. Määttä.
18904: Eero Nurmesniemi.
18905:
18906:
18907:
18908:
18909: 60
18910: 474
18911:
18912: XII,9. - Toiv. al. N:o 73.
18913:
18914:
18915: Junes y. m.: Tornionjokilaakson rautatien jatkamisesta
18916: johonkin Norjan satamaan.
18917:
18918: Ed u s kunnalle.
18919: Vuoden 1936 valtiopäiville on edustaja, sinne rakennetusta rautatiestä sekavissa
18920: nyttemmin ministeri Hannula jättänyt toi- olosuhteissa vastaavaa hyötyä. Jos taasen
18921: vomusaloitteen Tornionjokilaakson rauta- ulkonaiset edellytykset varmistuvat ja sii-
18922: tien jatkamisesta johonkin Norjan sata- hen muuten näyttäisi olevan mahdollisuuk-
18923: maan. Kun ne syyt, joilla hän sanotussa sia, niin voidaan Petsamoon ajatella rauta-
18924: toivomusaloitteessa on mainitun radan ra- tien rakentamista sopivalta paikalta Tor-
18925: kentamista perustellut, ovat niin painavia nionjoelta, jolloin sen piiriin saataisiin
18926: ja määrätyltä osalta, sen jälkeen kun myöskin Kittilän pitäjä ja tämän pitäjän
18927: Keski-Europassa on suurvaltain kesken alueella olevat Porkosen ja Pahtavaaran
18928: puhjennut aseellinen selkkaus ja sään- rautamalmialueet.
18929: nöllinen meriliikenne Itämerellä tullut este- Katsoen siihen, että Ruotsi on voinut
18930: tyksi, nyt niin ilmielävinä ja kouraantun- Norjan kanssa sopivasti järjestää rautatie-
18931: tuvina edessämme, tuntuu siltä että Suo- yhteyden Narvikin satamaan, tuntuisi luon-
18932: men valtiovallan täytyy palwstakin ryhtyä nollis,elta, että sen voisi myöskin Suomi
18933: kiireellisesti järjestämään uusia teitä ja sel- tehdä.
18934: laisia liikenneväyliä, joita myöten tarpeel- Kaiken edellä olevan nojalla ja viitaten
18935: lista yhteyttä ja tavarainkuljetusta voi- v. 1936 valtiopätiville jätettyyn toivomus-
18936: daan keskeytymättä pitää yllä valtameren aloitteeseen n:o 108, rohkenemme kunnioit-
18937: äärellä olevan sulan sataman kanssa. Tässä taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
18938: suhteessahan meillä on käytettävänä kyllä toivomuksen,
18939: oma Jäämeren rannalla oleva Petsamon että hallitus kiireellisesti tutkitut-
18940: satama-alue, jota sellaisenaan näennäisesti taisi, onko. ja minkälaisia mahdolli-
18941: votaisiin ajatella valtamerisatamana, rauta- suuksia olemassa Tornionjokilaakson
18942: tiemme päätepisteenä. Mutta tällöin on rautatien jatkamiseen johonkin val-
18943: muistettava, että Petsamon alue on ·niin tameren satamaan Norjan alueella,
18944: lähellä valtakunnan rajaa, joim panee epäi- ja jos asiassa tullaan myönteiseen
18945: lemään voitaisiinko kyseellistä satamaa pi- tulokseen, antaisi radan rakentami-
18946: tää kaikissa olosuhteissa niin turvattuna, sesta niin pian kuin mahdollista
18947: että sitä voidaan aina käyttää ja olisiko Eduskunnalle esityksen.
18948:
18949: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1939.
18950:
18951: Antti Junes. K. A. Lohi. 0. H. Kekäläinen.
18952: Eero Nurmesniemi. Matti Luoma-aho. Matti Miikki.
18953: Kaapro Huittinen. T. N. Vilhula. J. Emil Lampinen.
18954: Kalle Joukanen. Kusti Arhama. S. Salo.
18955: Antti Kemppi. Elias Tukia. U. A. Wirranniemi.
18956: Antti Kukkonen. K. Määttä. Hj. Lindqvist.
18957: M. 0. Lahtela. Väinö Kokko. Vihtori Vesterinen.
18958: Albin Asikainen.
18959: 475
18960:
18961: XII,to. - Toiv. al. No 74.
18962:
18963:
18964:
18965: Lahtela y. m.: Esityksen antamisesta Kemijärver~r-Pelko
18966: senniemen-Sodankylän rautatien rakentamisesta.
18967:
18968: E d u s k u n n a ll e.
18969:
18970: Hallituksen vuoden 1939 valtiopäiville jenkin mukaan Kemijärveltä Sodankylään
18971: jättämässä esityksessä n: o 20 määrärahan 58 km lyhyempi ja maksaa 71 milj. mk vä-
18972: myöntämisestä Pohjois-Suomen rautatieyh- hemmän kuin Rovaniemeltä rakennettuna,
18973: teyksien kehittämistä varten, ehdotetaan niin jo yksin tämän seikan pitäisi ratkaista
18974: otettavaksi vuoden 1939 tulo- ja menoar- se, mistä nyt kun kiireesti pitäisi saada
18975: vioon 50,000,000 markkaa Rovaniemen- rautatie Sodankylään, se olisi myöskin ra-
18976: Sodankylän rautatien rakentamista varten. kennettava. Rakentamalla rautatie Kemi-
18977: Tästä esityksestä näkyy, että hallitus on järveltä Sodankylään ja käyttämällä mai-
18978: nykyisen tilanteen vallitessa katsonut tar- nittu 71 milj. markkaa Sodankylästä poh-
18979: peelliseksi jatkaa rautatietä Jäämerta kohti joiseen rakennettavan rautatien rakentami-
18980: ja siten lyhentää sitä pitkää maantiemat- seen, saadaan samoina :!:'ahoilla ja samassa
18981: kaa, joka nykyisin on Petsamoon. Olemme ajassa Jäämeren ja rakennettavan radan
18982: samalla kannalla kuin hallituskin siinä, pään välinen maantiematka lyhenemään
18983: että se pitkä maantiematka, joka nykyi- ainakin 50-60 km enemmän kuin hallituk-
18984: sin on, on saatava rautatien rakentami- sen esityksessä mainittua suuntaa rakenne-
18985: sella lyhenemään, mutta sitä ratkaisua, tulla radalla.
18986: mirrkä hallitus on esityksessään radan 1ähtö- Mitä tulee Porkosen malmikenttiin ja
18987: kohda:ksi esittänyt, emme voi pitää onnistu- niiden hyväksikäyttöön, on toistai·seksi
18988: neena eikä, nykyiseen kiireelliseen raken- selvittämätöntä kannattaako se edes lou-
18989: nusaikaan soveltuvana, koska radan raken- hia ja käyttää.
18990: taminen Sodankylään voidaan suorittaa Mitä muuten tulee tähän rata:kysymyk-
18991: Kemijärven radan jatkona paljon pikem- seen viitataan niihin perusteluihin, jotka
18992: min ja vähemmillä rakennuskustannuksilla. näille valtiopäiville jätetyssä rahaasia-aloit-
18993: Hallituksen esityksen perusteluissa maini- teessa n: o 72 esitetään.
18994: taan, että Rovaniemeltä Sodankylään ra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
18995: kennettavan radan pituus tulisi olemaan kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
18996: 143 km ja maksaisi tämä 190 milj. mk. toivomuksen,
18997: Rautatiehallituksen pääjohtajan Castrenin
18998: suorittaman tutkimuksen mukaan olisi ra- että hallitus antaisi ensi tilassa
18999: dan rakennuspituus, jos se suoritetaan Ke- Eduskunnalle esityksen Kemijärven
19000: mijärven radan jatkona, ainoastaan 85 km -Pelkosenniemen-Sodankylän rau-
19001: ja rakennuskustannukset vain 119 milj. mk. tatien pikaisesta rakentamisesta.
19002: Kun rakennusmatka on mainittujen luku-
19003:
19004: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1939.
19005:
19006: M. 0. Lahtela. S. Salo.
19007: 476
19008:
19009: XII,n. - Toiv. al. N:o 75.
19010:
19011:
19012:
19013:
19014: Pohjannoro y. m.: Toimenpiteistä mutatieylikäytävillä sat-
19015: tuvien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
19016:
19017:
19018: E d u s kun n a ll e.
19019:
19020: Varsin tuhoisiksi ovat muodostuneet n. s. maantie ylittää rautatien, rakennettaisiin
19021: ylikäytäväonnettomuudet sellaisilla pai- silta tahi tunneli. Uusilla radoilla tämä
19022: koilla, joilla maantie ylittää rautatien. Ai- varovaisuustoimenpide onkin alettu ottaa
19023: kaisemmin oli usealla ylikäytävällä portti- huomioon. Mutta vanhoilla radoilla kautta
19024: vahti, mutta niiden lukumäärä on vähen- maan ovat epäkohdat edelleenkin liian suu-
19025: netty melkeinpä olemattomiin. Sensijaan ret. Olisi syytä koko maata varten laatia
19026: ovat onnettomuuksien mahdollisuudet moot- yhtenäinen suunnitelma kysymyksessä ole-
19027: toriajoneuvojen tultua yleiseen käyttöön vien siltojen ja tunnelien rakentamiseksi
19028: suuresti lisääntyneet. Syynä onnettomuuk- sekä järjestelmällisesti sitä toteuttaa. Val-
19029: siin, joista useinkin on seurauksena paitsi tion talousarvioon olisi avattava oma mo-
19030: suurta taloudellista tappiota myös elin- menttinsa tarkoitusta varten sekä siihen va-
19031: ikäistä invaliditeettia ja ihmishengen huk- rattava vuosittain riittävän suuri määrä-
19032: kaa, ei läheskään aina ole moottoriajoneu- raha.
19033: von ohjaajan huolimattomuus. Näkyväi- Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh-
19034: syys saattaa olla erinomaisen huono. Yli- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
19035: käytävä voi olla mäentöyryn alla, mutkan muksen,
19036: takana, maanleikkauksen tahi puiden pei-
19037: tossa, jopa puupinojenkin havaitsee näkö- että hall,itus ryhtyisi laadittavan
19038: alaa haittaavan. Minkälaisiksi surmanlou- suunnitelman mukaisesti poistamaan
19039: kuiksi tällaiset paikat tulevat sateen, su- niitä epäkohtia, jotka nykyisin ovat
19040: mun, lumipyryn tahi pakkasen vallitessa, osaltaan syynä lukuisiin onnetto-
19041: ja ehkäpä vielä vilkasliikenteisellä paikalla, muuksiin sellaisilla paikoilla, joilla
19042: ymmärtää jokainen. maantie ylittää rautatien, sekä va-
19043: Onnettomuuksia voitaisiin kuitenkin si- raisi tarkoitukseen vuosittain riittä-
19044: ten välttää, että niihin kohtiin, joissa vän määr·ärahan.
19045:
19046: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1939.
19047:
19048: A. Pohjannoro. K. Kallio.
19049: Aino Luostarinen. Matti Heikkilä.
19050: A. Korvenoja.
19051: 477
19052:
19053: Xll,12.- Toiv. al. N:o 76.
19054:
19055:
19056:
19057:
19058: Horelli: Pitkäaikaisen ulkomaisen lainan ottamisesta vaUa-
19059: tieverkoston pääteiden rakentamista ja kestopäällystä-
19060: mistä varten.
19061:
19062:
19063: E d u s k u n n a 11 e.
19064:
19065: Eduskunnan vuoden 1929 toisilla valtio- maakulkulaitoksen kehittämiseksi erityisesti
19066: päivillä tehdyn toivomusaloitteen pohjalla huomioonottamalla ra:kennettavien rautatei-
19067: eduskunta lausui hallitukselle toivomuksen, den ja autoteiden keskinäisen suhteen.
19068: että hallitus toimituttaisi kaikinpuolisen sel- Vuoden 1932 valtiopäivillä! eduskunta teh-
19069: vityksen valtakunnan maantieverkoston ke- dyn toivomusaloitteen johdosta, joka tar-
19070: hittämisestä: ja sen yhteydessä olevista sei- koitti suunnitelman laatimista uusien maan-
19071: koista sekä sen nojalla rY'htyisi asiassa tar- teiden ja rautateiden rakentamisesta, päätti
19072: peellisiin toimenpiteisiin. Tämän johdosta lausua toivomuksen, että hallitus laaditut-
19073: hallitus sitttemmin asetti yli-insinööri E. J. taisi tärkeimpien maanteiden rakentami-
19074: Lehdon puheenjohdolla komitean, jonka sesta sellaisen yhtenäisen suunnitelman,
19075: tehtäväksi tuli m. m. laatia ehdotus koko jossa olisi valtiotalouden etujen ohella huo-
19076: maata käsittävän maantieverkon raskaslii- mioonotettu sekä rautateiden että maantei-
19077: kenteisempien maanteiden rakentamiseksi ja den liikennetehtävät. Tämän johdosta val-
19078: parantamiseksi moottoriajoneuvoliikenteen tioneuvosto 1932 asetti tasavallan nykyisen
19079: tarpeita vastaavassa määrin, ja selvittää presidentin Kyösti Kallion puheenjohdolla
19080: olis.ilko tarkoituksenmukaista laatia koko toimineen kulkulaitoskomitean, jonka oli
19081: maan, Pohjois-Suomea ja Karjalaa lukuun- laadittava suunnitelma maakulkulaitosten
19082: ottamatta, käsittävä maanteiden rakennus- kehittämisestä päätökseen lähemmin sisälty-
19083: ohjelma täydennyksenä laadittavaan raken- neiden ohjeiden mukaisesti. Tämän komi-
19084: nusohjelmaan. Tämän komitean 1931 anta- tean mietintö valmistui heinäkuun 19 päi-
19085: massaan mietinnössä suunnittelemien viiden vänä 1933.
19086: suuren valtatien, nimittäin Helsingistä Vii- Komitean mietintöön sisältyy yksityis-
19087: puriin, Helsingistä Tampereen kautta Vaa- kohtainen ehdotus valtakunnan valtatiever-
19088: saan, Helsingistä Tm,kuun, Helsingistä Jy- koksi, joka käsittää 29 valtatietä. Valta-
19089: väskylän kautta Ouluun sekä Helsingistä teiden suunnittelussa on koetettu käyttää
19090: Kuopioon, rakennuskustannukset arvioitiin hyväksi jo olemassa olevia teitä, jotka tar-
19091: noin 700 milj. marka:ksi. Kulkulaitosvalio- peen vaatiessa on pantava autoliikenteelle
19092: kunnan ehdotuksesta eduskunta vuoden 1931 kelpoiseen kuntoon ja muutenkin tyydyttä-
19093: valtiopäivillä vuoden 1932 rautateiden ra- vään tilaan. V altatieverkon luomisessa on
19094: kennusohjelmaa koskettelevassa mietinnössä pyrittävä! tyydyttämään pitkämatkaista
19095: kiinnitti jälleen hu~miota maakulkuneuvo- maantieliikennettä ja kokoamaan sitä mää-
19096: jemme kehittämisen tarpeellisuuteen ja hy- rätyille teille. Komitean mielestä ei eri
19097: vä:ksyi samalla toivomusponnen, että halli- valtateitä olisi pyrittävä saamaan heti kaut-
19098: tus viipymättä laadituttaisi suunnitelman taaltaan valmiiksi, vaan olisi teillä tehtävät
19099: 478 XII,12. - Valtatieverkoston rakentaminen.
19100:
19101: parannukset kohdistettava sellaisille pai- rotkin veisivät rahoja maan raJOJen ulko-
19102: koille, joilla liikenne sitä eniten vaatii. puolelle. Kun pää•tiet saadaan ensiluokkai-
19103: Kun aika, jolloin töitä suoritetaan sekä seen kuntoon ja kestopäällyksin peitetyksi,
19104: töiden suorittaminen erilaisissa olosuhteissa merkitsee tämä vaunujen vähemmässä ku-
19105: vaikuttaa varsin suuressa määrin rakennus- lumisessa, kun vaunujen ikä suunnilleen
19106: kustannusten mää!rään, ja kun sen vuoksi tulee kaksinkertaiseksi, nykyiseen verrat-
19107: arviolaskelmien toimittaminen, joista olisi tuna ainakin noin 100 milj. markan kan-
19108: vastaavaa hyötyä, on varsin vaikeata, ei sallissäästöä. Vaunujen hoitokustannukset
19109: komitea ole rJ"htynyt arvioimaan enempää vähenisivät myöskin kokemuksen mukaan
19110: tämän valtatieverkon kuin siihen liittyvän ainakin puolella, jotapaitsi polttoaineiden
19111: kantatieverkonkaan rakennu:skustannuksia. kulutuksessa tulisi huomattava säästö.
19112: Laadittua valtatieohjelmaa on sitten Kaikki nämä seikat puhuvat sen puolesta,
19113: muutaman viime vuoden aikana käytän- että pääteiden nopeasta rakentamisesta ja
19114: nössä vähäisessä määrin toteutettu suo- kestopäällyksin peittämisestä saavutettaisiin
19115: rittamalla töitä osittain varatöinä, osittain huomattavia sekä kansantaloudellisia että
19116: tavallisina töinä samalla kun ehdotettua yksityistaloudellisia etuja.
19117: valtateiden numeroimista on suoritettu. Vielä on huomattava, että laaditun paa-
19118: Eräissä! muissakin kohdin maantieverkos- valtateitä koskevan ohjelman .toteuttami-
19119: toa on parannettu etupäässä pahimpia sen kautta voitaisiin järjestää suuria työ- ·
19120: mutkia oikoen ja mäkiä alentaen. Laaditun mahdollisuuksia, j~mmoisiin varsinkin nyt
19121: valtatieohjelman toteuttaminen vähissä odotettavissa olevien poikkeuksellisten olo-
19122: erin ja ainoastaan vuotuisen talousarvion jen johdosta täytyy varautua. Myöskin
19123: puitteissa vie kuitenkin aivan liian pitkän näiden töiden mkentamisessa tarpeelliset
19124: ajan eikä voi vastata suuresti kehittyneen koneet voidaan nykyisin, muutamaa erikois-
19125: sekä henkilö- että tavara-autoliikenteen tar- konetta ehkä lukuunottamatta, rakentaa ko-
19126: peita, ja varsinkin saattaa ohjelman liian timaisissa konetehtaissa, jotenka myöskin
19127: hitaasta toteuttamisesta sodan tai liikekan- tämätn alan työmahdollisuuksia siten lisät-
19128: nallepanon sattuessa olla arveluttavia seu- täisiin.
19129: rauksia. Pääteiden tultua tarpeellisessa määrin
19130: Laaditun tieohjelman toteuttaminen kyl- oikaistuiksi ja kestopäällystetyiksi nämä
19131: lin nopeasti on mahdollinen ainoastaan riit- tiet pysyisivät myöskin syksyisin, keväisin
19132: tävän suuren ulkomaisen lainan turvin. Jos ja talvisinkin täydessä ajokunnossa, eikä
19133: nykyisten, ilman kestopäällystystä olevien olisi tarpeen, kuten nykyisten teiden aikana
19134: teiden vuotuisesta kunnossapidosta, niiden vielä monissa paikoin usein sattuu, vaikeim-
19135: höyläämisestä, suolaamisesta ja sorittami- pina vuodenaikoina keskeyttää tai rajoittaa
19136: sesta aiheutuvat kustannukset, suolattujen liikennettä. Myöskin talviaurauskustannuk-
19137: teiden aiheuttama autojen metalliosien ruos- set laskisivat melkoisesti. Mitä näiden pää-
19138: tuminen ja tavallista nopeampi kuluminen teiden nopea kuntoonsaattaminen maanpuo-
19139: sekä puuosien mädäntyminen samoin kuin lustuksen kannalta merkitsee, varsinkin, jos
19140: epätasaisten teiden vaunuHle aiheuttamien liikekannallepano sattuu talvella, syksyisten
19141: vaurioiden tuottamat kustannukset otetaan tai keväisten kelirikkojen aikana, on selvää
19142: huomioon, havaitaan, että nämä kaikki vuo- ilman pitempiä perusteluita.
19143: sittain vievät hyvinkin sen määrän raho- Nykyisen sukupolven joutuessa kahden
19144: jamme ulkomaille, mitä valtateiden pää- viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana
19145: osan kertakaikkiseen kunnostamiseen ja suorittamaan kaikki valtakunnan perusta-
19146: kestopäällystämiseen otettavan lainan ko- misesta ja rakentamisesta aiheutuneet kus-
19147: XII,12. - Horelli. 479
19148:
19149: tannukset verovaroin, voidaan hyvin puo- Edelläolevan nojalla ehdotan eduskunnan
19150: lustaa sellaisen suurtyön suorittamista, jota päätettäväksi toivomuksen,
19151: valtakunnan pääteiden rakentaminen mer-
19152: kitsee, lainavaroin, jotta seuraavatkin suku-
19153: polvet, joiden hyväksi tämä työ suureksi että hallitus kiireellisesti valmis-
19154: osaksi tulisi suoritettua, saisivat myöskin tuttaisi ja Eduskunnalle esittäisi
19155: osansa tästä edusta vastuulleen. Riittävän suunnitelman riittävän suuren pitkä-
19156: suuren lainan ottaminen kysymyksessä ole- aikaisen ulkomaisen lainan ottami-
19157: vaan valtatieohjelman tärkeimpien teiden sesta valtakunnan valtatieverkoston
19158: pikaiseen rakentamiseen on mielestäni niin pääteiden rakentamista ja kesto-
19159: ollen hyvin perusteltu. Hallituksen tutkit- peittein päällystämistä varten.
19160: tavaksi ja selvitettäväksi kuuluu tietenkin
19161: tarkoitukseen tarvittavien varojen må'ärä.
19162:
19163: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1939.
19164:
19165:
19166: Toivo Horelli.
19167: 480
19168:
19169: XII,13. - Toiv. al. N:o 77.
19170:
19171:
19172:
19173:
19174: Lampinen: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakemta-
19175: miseksi Turun-Helsingin väliseltä valtatieltä Keski-
19176: Uudenmaan pitäjien halki Lapin-järven pitäjään.
19177:
19178:
19179: E d u s k u n n a ll e.
19180:
19181: Tuotannon suuri lisääntyminen ja talous- raiden kuntien välillä ei ole yhtenäistä tie-
19182: elämän monipuolistuminen sekä kulkuneu- yhteyttä lainkaan, vaan rajoittuvat yhtey-
19183: vojen alalla tapahtunut nopea kehitys on det melkein yksinomaan huonossa kunnossa
19184: aikaansaanut sen, että liikennekysymykset oleviin kyläteihin, joita ei voida liikennöidä
19185: ovat viime vuosina vaatineet osakseen yhä raskailla ajoneuvoilla. Tällä suunnitellulla
19186: suurempaa huomiota. Erityisesti on moot- tiellä olisi myöskin tärkeä strateginen mer-
19187: toriajoneuvojen voimakas lisääntyminen kitys, kun ottaa huomioon, että Viipurin-
19188: vaatinut rakentamaan uusia maanteitä sekä Turun välinen rannikkotie kulkee niin lä-
19189: kunnostamaan entisiä teitä. Liikenteen heltä meren rantoja, että se sotatilan ai-
19190: kasvu on ollut erittäin voimakas Uuden- kana voidaan mereltä käsin kokonaan tu-
19191: maan läänissä, joten uusien teiden raken- hota.
19192: taminen läänin alueella on lisääntyneen lii- Kun nykyisissä olosuhteissa on pelättä-
19193: kenteen vaatima toimenpide. Uudenmaan VIssa työmahdollisuuksien supistumista,
19194: läänin tieviranomaisten taholta on julki- olisi mahdollisen työttömyyden varaltakin
19195: suudessa esitetty mielipide uuden kantatien ajoissa suunniteltava sellaisia yleisiä töitä,
19196: rakentamisesta läänin läntiseltä puolelta joiden suorittaminen on yleiseen tarpee-
19197: itään kulkemaan keskiosassa lääniä olevien seen, joten tätäkin mahdollisuutta silmällä-
19198: pitäjien halki. Uusi tie alkaisi Turun- pitäen olisi tehtävä tarpeellisia suunnitel-
19199: Helsingin väliseltä uudelta tieltä Nummen mia m. m. uusien teiden rakentamisesta.
19200: pitäjässä ja kulkisi tutkimuksissa lähemmin Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
19201: selvitettävää suuntaa läänin keskipitäjien ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
19202: halki Lapinjärvelle ja yhtyisi Anjalan muksen,
19203: kautta Viipuriin johtavalle tielle. Tie tu-
19204: lisi kulkemaan osittain entisiä teitä ja ko- että hallitus kiireellisesti toimitut-
19205: konaan uutta tietä olisi rakennettava n. taisi tutkimuksen maantien rakenta-
19206: 80-90 km. miseksi Turun-Helsingin väliseltä
19207: Kysymyksessä oleva tie tulisi olemaan valtatieltä Keski-Uudenmaan pitä-
19208: tärkeä kauttakulkutie idästä länteen kuljet- jien halki Lapinjärven pitäjään.
19209: taessa. Keski-Uudenmaan suurten ja vau-
19210:
19211: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1939.
19212:
19213:
19214: J. Emil Lampinen.
19215: 481
19216:
19217: Xll,14. - Toiv. al. N:o 78.
19218:
19219:
19220:
19221:
19222: Pohjala y. m.: Porin-Lauttakylän välisen valtatien kun-
19223: toonsaattamiseMa.
19224:
19225:
19226: E d u s k u n n a ll e.
19227:
19228: Viime vuosina on liikenteessä tapahtu- Tältä kannalta katsoen pitäisi valtakun-
19229: nut valtaisa kehitys. Rautatieliikenteen nassa saada ensi tilassa tällainen valtatie
19230: kilpailijaksi on tullut autoliikenne ja se rakennetuksi ja kokeiltavaksi.
19231: asettaa yhä suurempia vaatimuksia myös Tietenkin herää silloin kysymys, minne
19232: maanteille ja niitten kantokyvylle. tämä tie olisi rakennettava.
19233: Ulkomailla onkin maantiekysymyksiin Ensi sijassa tulisi silloin kysymykseen
19234: kiinnitetty erikoista huomiota, ja monet sellaiset seudut, joissa on vireillä useampia
19235: valtiot ovat ryhtyneet rakentamaan valta- ratara:kennussuunnitelmia. Samalla olisi tär-
19236: via kestopää:llysteitä, jotka kykenevät vä- keää, että tien vaikutuspiiriin kuuluvat
19237: littämään myös raskasta tavaran kulje- seudut olisivat taajaan asuttuja ja että
19238: tusta. sieltä tulisi myös raskasta tavaran kulje-
19239: Tämä kysymys on tullut meilläkin jo tusta. Luonnollista olisi myös, että näin
19240: päivän kysymykseksi. Heikosti rakennetut suunniteltu valtatie ei kilpailisi rautatien
19241: soratiet eivät kykene selviytymään yhä pai- kanssa ja että se olisi sopivana yhdystienä
19242: suvasta moottorisoidusta liikenteestä. Sen- suurempien liikekeskuksien kanssa.
19243: tähden onkin hallitus varannut entistä
19244: Yksi tällainen tiesuunta ja jota jo Kal-
19245: suurempia määrärahoja kestopäällysteihin.
19246: lion komitea on ehdottanut rakennettavaksi,
19247: Tämä on mielestämme oikeaan osunut
19248: on Porin-Someron-Lauttakylän-Helsin-
19249: toimenpide. Kuitenkin olisi kysymykseen
19250: gin valtatie.
19251: kiinnitettävä muullakin tavalla huomiota.
19252: Ei riitä se, että eräitä pahimmin rasitet- Tämä tie mielestämme täyttää edellämai-
19253: tuja tieosia eri puolilla maata kestopääl- tut ehdot korkeassa mitassa. Se avaisi
19254: lystetään. Tärkeintä olisi saada selvitys luonnollisen suoran liikenneyhteyden vau-
19255: siitä, missä määrin tällainen kestopäällys- raille rautatiettömille alueille katkaisten
19256: tie kykenee meidän oloissamme vastaamaan sopivalla tavalla 3 eri rataa tuoden niille
19257: raskaan liikenteen vaatimuksia eri vuoden- kaikille liikennettä.
19258: aikoina. Rakentamalla tällöin pitempi val- Tie- ja vesirakennushallituksen surumit-
19259: tatie saataisiin kokemusta siitä, paljonko taisen arvion mukaan tulisi Porin-Helsin-
19260: tien teko käyttämällä teknillisiä apuneu- gin valtatien N: o 2 kestopäällystie maksa-
19261: voja tulisi maksamaan, millaiset olisivat maan:
19262: ylläpitokustannukset j. n. e. Samalla saa-
19263: taisiin todellisuuteen perustuva käsitys I. Valmis päällyste . . . . . . . . . 15.1 km
19264: siitä, missä määrin tällainen valtatie kyke- II. Voidaan päällystää ilman
19265: nisi korvaamaan rautatien. suurempia esitöitä . . . . . . . 47.9 km
19266:
19267: 61
19268: 482 XII,u. Porin-Lauttakylän maantie.
19269:
19270: Kustannukset: 58.o km ja kustannukset 22,000,000 mark-
19271: mk kaa.
19272: Esitöistä . . . . . 5,500,000 Liikenne Parin-Lauttakylän välillä on
19273: Päällysteestä . . 18,500,000 paisunut vuosi vuodelta. Maantietä ei sora-
19274: tienä kyetä pitämään edes välttävässä kun-
19275: 24,000,000
19276: nossa, joten käsityksemme mukaan olisi
19277: Porin-Lauttakylän välinen tieosa heti
19278: III. Tie ensin kunnostettava .. 257.5 km saatava työn alle. Kun toisaalta Helsin-
19279: Kustannukset: gistä Turkuun johtava valtatie N: o 1 ja
19280: mk
19281: Poriin suuntautuva valtatie N: o 2 muodos-
19282: tavat Helsingistä lähtien saman tien 58
19283: Kunnostamisesta 72,000,000
19284: km:n pituudelta, tulee tämä tieosa lähi-
19285: Päällysteestä . . 76,000,000
19286: aikoina toteutetuksi Turun valtatien ra-
19287: 148,000,000 kentamisen yhteydessä.
19288: Näin saataisiin kyseessä olevasta Porin
19289: Koko tieosa 320.5 km
19290: valtatietä jo huomattava osa rakennetuksi.
19291: Koska edellämainitusta Porin-Helsin-
19292: Kustannukset:
19293: gin suunnitellusta valtakunnalle ja varsin-
19294: mk
19295: kin Satakunnalle ensiluokkaisen tärkeästä
19296: Esi- ja kunnos-
19297: valtatiestä, on varsinkin Porin-Lautta-
19298: tustöistä ..... . 77,500,000
19299: kylän välinen tieosa ensi tilassa saatava
19300: Päällysteestä .. 100,000,000
19301: muutenkin tyydyttävään kuntoon ja kun
19302: 177,500,000 mainittua tietä suuren liikenteen vuok.."!i
19303: ei voida soratienä pitää kunnossa, on tämä
19304: Käyttämällä vähäliikenteisimmillä tie- tie rakennettava kestopäällysteiseksi.
19305: osilla puolikestopäällystettä, voidaan kus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
19306: tannuksia supistaa n. 25,000,000 markalla, eduskunnan päätettävä'ksi toivomuksen,
19307: jolloin kustannukset nousisivat yhteensä
19308: noin 152,000,000 markkaan. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19309: Edellämainittuun laskelmaan sisältyy siin Parin-Lauttakylän välisen val-
19310: valtateille N: o 1 ja 2 yhteinen osa Hel- tatien kuntoonsaattamiseksi ja kesto-
19311: sinki-Bemböle-Sitarla, jonka pituus on peitteellä päällystämiseksi.
19312:
19313: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
19314:
19315: Kyllikki Pohjala. ,K. Kylänpää.
19316: Ville A. Komu. Toivo Horelli.
19317: Mandi Hannula. Viljo Rantala.
19318: 483
19319:
19320: XII,u:>. - Toiv. al. N:o 79.
19321:
19322:
19323:
19324:
19325: Rantamaa y. m.: Maantien rakentamisesta Varkauden--
19326: Joroisten maantiestä Teemassaaren, Sianleuan, Voin-
19327: salmen ja Torasalon kylien kautta Rantasalmen kirkolle.
19328:
19329:
19330: E d u s k u n n a ll e.
19331:
19332: Kansanedustaja E. Jutilan toivomus- riinsä Si1:1nleuan merkittävän puutavaran
19333: aloitteen n: o 111 vuodelta 1936 johdosta lastaus- ja niputuspaikan, jossa jo nyt ke-
19334: on Savon tie- ja vesirakennuspiiri kesällä säisin työskentelee hyvän matkaa toisi;a
19335: vuonna 1938 toimittanut tutkimuksen sataa työläistä, mutta joiden asunto- ja
19336: aloitteessa mainituilla maantiesuunnilla: ravinto-olot ovat nykyään senvuoksi sietä-
19337: Kerisalo-Haapaniemi sekä Varkauden- mättömät, että kulkumahdollisuudet ympä-
19338: ,J oroisten maantiestä 'l'eemasaareen ja ristöihin ovat suuresti puutteelliset.
19339: Torasalon kylien kautta Rantasalmen kir- 3) Korvaamaton on tämän tien merkitys
19340: kolle, jossa viimemainitussa maantiesuun- silloin, kun Saimaan kanavan laajennustyöi
19341: nassa on Rantasalmen kunnan kunnanval-. tulevat aikoinaan loppuunsuoritetuiksi, Sai-
19342: tuuston 27/5 1937 tekemän anomuksen maalla alkavan syvävesiliikenteen joh-
19343: johdosta tutkittu myöskin saman tiesuun- dosta. Tämä syvävesiliikenne voisi käyt-
19344: nan toinen vaihtoehto nimittäin tiesuunta tää ensiluokkaisena satama- ja lastauspaik-
19345: Varkauden-Joroisten maantiestä Teemas- kana Sianleuan jo nykyisel1ä.änkin huo-
19346: saaren, Sianleuan, Voinsalmen ja Torasa- mattavaa puutavarakeskusta, joka maan-
19347: lon kylien kautta Rantasalmen kirkolle. tieyhteyden avulla taloudellisesti hyödyt-
19348: Kun viimeksimainittu tiesuunta tyydyt- täisi laajoja, useiden ympäristöpitäjien
19349: tää parhaiten ja tasapuolisemmin laajaa alueita.
19350: seutukunnan paikallista sekä samalla myös 4) Suurimerkityksellinen olisi myöskin
19351: yleistä kauttakulkuliikennettä, on se saa se hyöty, joka tiestä koituisi sen johdosta.
19352: nutkin huomattavan yleisen kannatuksen. että mainittu tiesuunta seuraa melkeinpå
19353: Mainitun tiesuunnan tarpeellisuudesta ja kiinteästi Varkaudesta 0 /Y A. Ahlströmin
19354: sen eduista mainittakoon: voimalaitokselta koko Rantasalmen pitäjän
19355: 1) Kauttakulkutienä se tulisi olemaan alueella ja osan Sääminkiä koskevaa säh-
19356: vilkkaasti liikennöity, kos:k:a se välittömästi köistämistä varten rakennettavaa, nom
19357: yhdistyy Punkaharjun-Savonlinnan-Par- 3 1/2 miljoonaa mk maksavaa korkeajän-
19358: kuinmäen (historiallinen näköalapaikka) - nitelinjaa. Sillä linjassa ja laitteissa mah-
19359: Rantasalmen-Varkauden tiehen, ollen dollisesti ajan oloon sattuvat häiriöt voi-
19360: osaltaan harvinaisen luonnonkaunis sekä taisiin nopeasti poistaa tämän tieyhteyden
19361: lyhentäisi mainittua kauttakulkumatka!l avulla.
19362: entisestään noin 13 kilometriä. 5) Valtion asutustoiminta on myöskin
19363: 2) Tien yleinen merkitys on tärkeä myöa keskittynyt juuri tämän tiesuunnan var-
19364: siinä suhteessa, että se ottaisi vaikutuspii- relle lukuisten vuokra-alueiden itsenäisty-
19365: 484 XII,15. - Varkauden-Rantasalmen maantie.
19366:
19367: misen muodossa. Tälle sekä muunlaiselle asiassa hevosilla. Kun matka on suurim-
19368: asutustoiminnalle olisi hyviä edellytyksiä maksi osaksi jäämatkaa joudutaan se suo-
19369: olemassa liikenneolojen korjauduttua. rittamaan huonoillakin keleillä eläinparan
19370: 6) Valtiolle itselleen huomattavien met- kärsimysten jopa joskus hengenkin menet-
19371: säpinta-alojen omistajana tien vaikutuspii- tämisen uhalla.
19372: rissä sekä Enso-Gutzeit yhtymän osakkaana, 13) Mainittakoon vielä, että osalla tämän
19373: myös metsäalueen sekä jo edellämainitur; tiesuunnan varrella olevista asukkaista on
19374: Sianleuan lastausalueen omistajana sekä käytettävissään mutta myös kunnossapi-
19375: suurimpana työnantajana siellä, koitui-;i dettävänä noin 16 km pitkä kylätie Ran-
19376: tämän tien rakentamisesta voimistuvia ta- tasalmen kirkonkylän suuntaan, mutta se
19377: loudellisia etuja. on vaikeassa maastossa ja onkin tien kun-
19378: 7) Sotilaalliselta kannalta on huomat- nossapitäminen näistä syistä ylivoimainen
19379: tava, että tämän tien suunnalle ei tule kai- tehtävä. Tällä tiellä ei kuitenkaan liiken-
19380: liita siltarakennuksia, mitkä ovat otollisia nöimiselilä ole paljoakaan mruhdollisuuksia
19381: pommituksen kohteita sotatapauksessa. Ai- sen kapeuden ja monimutkaisuuden tähden..
19382: noastaan n. s. Virtasalmen kanavan ylime- Tämän tähden valtion huomattava avustus
19383: nopaikassa tarvitaan pieni kääntösilta. olisikin välttämätön ja ajankohtainen tä-
19384: 8) Paikallisliikenteen kannalta on tällllä män kylätien kuntoonsaattamiseksi, mutta
19385: tiesuunta runkotienä keskeisin toisiin ai- nyt rakennettavaksi ehdotetun tien saami-
19386: kaisemmin ehdotettuihin vaihtoehtoihin sella tämäkin epäkohta korjautuisi.
19387: verraten. M. m. pisto- eli imutiet jakau- 14) Mainittrukoon vielä, että lukuisat ar-
19388: tuisivat täten tasaisemmin joka kyläkun- vovaltaiset asiantuntijat ovat perustelluissa
19389: nan osalle, jolloin:ka esimerkiksi Teemas- lausunnoissaan yksimielisesti liittyneet tu-
19390: saaren eteläinen kylä on helppo saada tä · kemaan kyseessäolevan maantien sekä ra-
19391: män päätien liikenneyhteyteen. kentamisen tarpeellisuutta että myös sen
19392: 9) Lukuisa asutus samoinkuin huomat- kiireellisyyttä. Samoin Savon tie- ja vesi-
19393: tavat viljelys- ja metsäpinta-alat pääsisivät rrukennuspiirin taholta on tutkimuksen tot·
19394: tämän tien kautta hyvään ja säännö1liseen mittamisen yhteydessä, Mikkelin läänin lää-
19395: liikenneyhteyteen Varkauden kauppalan ninhallitus sekä Rantasalmen kunnan kun-
19396: kanssa, joka on näiden seutujen kulutus- nanvaltuusto kukin kohdaltaan lausunnois-
19397: keskus. Suurin osa Rantasalmen pitäjää saan puoltaneet juuri tämän tien suunnan
19398: erikoisesti sen pohjoiset kylät ovat vuosi- seuraamista ja rakentamista kiireellisenä.
19399: kymmenien ajan käyneet maataloustuot- 15)Kun nykyinen ajankohta kaiken li-
19400: teitten kauppaa juuri Varkaudessa. säksi on myöskin siinä suhteessa vakav;l,
19401: 10) Seutukunnan väestö on Varkaudesta että metsätöiden todennäköisen pysähtymi-
19402: saanut huomattavat työansiomahdollisuu- sen johdosta työttömyys uhkaa sekä Ranta-
19403: det. salmea että ympäristössä olevia muita paik-
19404: 11) Tämän johdosta paikallinen lii- kakuntia, ja kun kyseessäolevien kuntien
19405: kenne kohdistuukin noin 90 % Varkauteen veroäyrit ovat entisestäänkin melkDisen
19406: ja vain noin 10 % Rantasalmen kirkolle. korkeat, olisi valtion mukaantulo kuiten-
19407: 12) Tähän saakka tämä liikenne on ta- kin muodossa tai toisessa näin syntyvän
19408: pahtunut kesällä heikkojen ja taloudelli- työttömyystilanteen helpottamiseksi välttä-
19409: sesti kannattamattomien laivayhteyksien mätön. Kiirehtimällä1 tämän tiekysymyk-
19410: avulla sekä moottori- jopa soutuveneillä- sen ratkaisua saataisiin siten lukuisille
19411: kin. Talvella taas liikenne tapahtuu päii- seudun työläisille sopiva toimeentulomah-
19412: XII,15. - Rantamaa y. m. 485
19413:
19414: dollisuus samalla kun siis tärkeä tie- ja lii- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19415: kennekysymys saisi täten onnellisen rat- siin maantien rakentamiseksi Var-
19416: kaisun. kauden--Joroisten maantiestä Tee-
19417: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- massaaren, Sianleuan, Voinsalmen ja
19418: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- Torasalon kylien kautta Rantasal-
19419: vomuksen, men kirkolle.
19420:
19421: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
19422:
19423: Antti J. Rantamaa. J. F. Tolonen.
19424: Jalmari Väisänen. Toivo Halonen.
19425: Yrjö Schildt. Albin Asikainen.
19426: Aino Luostarinen. Tilda Löthman-Koponen.
19427: Alex Hämäläinen. Reinh. Svento.
19428: K. Hakala. Lennart Heljas.
19429: A. Pohjannoro. T. M. Kivimäki.
19430: 486
19431:
19432: XII,16. - Toiv. al. N:o 80.
19433:
19434:
19435:
19436: Luoma-aho y. m.: Toimenpiteistä Knortanee11r-Alavuden
19437: maantieltä Rasinperän talojen kohdalta alkavan, Lehti-
19438: mäe11r-Töysän maantiehen päättyvän n. s. ·Tohnin maan-
19439: tien ottamiseksi valtion hoitoon.
19440:
19441: E d u s k u lrll n a ll e.
19442: Kuortaneen-Alruvuden maantieltä Rasin- kerme oHuit jo vuosi/kausia erittäin viLkas
19443: p.erän talojen kohdalta KuOO'taneella erka- ja yleiseen malllntielhen ve:rrattruva. Kuor-
19444: neva ja Lepp.älän selkä Tohnin 'kylien t3Jlleen ja Töysän kunnanvaltuustojen puo-
19445: kautta Töysiin puo'lelle johtava ja siellä lesta <m tättä tietä anottu valtion ha'ltuun
19446: Lehtimäen-Töysäm. maantieih.en rpäättyvä otettavaksi, mutta on anomus rtuHut hylä-
19447: DJOin 25 !km rpituinern yleinen ky~ätie on tyksi siitä huolimatta, että m. m. tie- ja
19448: viime vuosina /käynyt eritJtäin tärkeälksi vesiralkermushallitus oli sitä puoltanut.
19449: yleise1le lii!kenlteelle. Tästä .tiestä on Tun- Krutsoen si:iili.en, että tässä on kysyanyik-
19450: saasti 14 !km Kuo:rtaneen kuruJ.Ml puolella sessä jo vanlhempi ja vakiirutunut sekä pal-
19451: ja Kuortaneen kunnan toimesta kunnossa- joo käytetty yleinen maantie jolk:a sitäpaitsi
19452: pidetäi1n, ja noin 10 !krrn Töysän kunnan orn aiooa S1101I'a tie ilrahden !kunnan välillä
19453: puolella ja tälttä osalta rpidetääm. se kun- ja lyhentää matkaa n. 15 !km ja siten erit-
19454: nossa yiksityisten /kuntalaisten toinnesta. Tie täin täi1keä ei vaan paikalliselle liikenteelle
19455: on ra!kernnettu jo useita vuosia sitten ja on mutta myöskin läpilkulkutienä, niin sen-
19456: se liikennöitävässä kunnossa. Tiellä on vuoksi ja !kun sern kunnossapito tuottaa
19457: vakituinen linja-autoliikenne ja on sen vai- ytksityisille ikunta;laisille ja kunDialle liian
19458: kutuspiirissä neljä kansakoulua, saha- ja suuria ll'asi tUJksia, :D<Yhkenemme edellä esitet-
19459: mylly:li:iktkeitä, lkauppamk!k:eitä y. m. ja on tyyn viitatern kunnioittaen edUSikunnan pää-
19460: erittäin vilkas ja suuriliikelllteinen yleinen tettäväksi ehdottaa toivomuksen,
19461: maantie. Tämän tien liikenne tulee lähi-
19462: aikoina vielä suuresti lisääntymään sen- että hallitns ryhtyisi toimenpitei-
19463: kautta, että nähtävästi jo ensi ikesänä val- siin K uortaneen--Alavnden maan-
19464: mistuu uusi ja h~i alussa viLkaslii!kentei- tieltä Rasinperän talojen kohdalta
19465: seksi tieksi ajateltu maanrtie Alavuden ase- K nortaneella erkanevan ja Leppälän
19466: ma;lta Rantatöysäm.. kylän ikaurbta Virtalan sekä Tohnin kylien kantta Töysän
19467: talon lkohdaJlla täJhän tiehen päiilttyvä maan- pnolelle johtavan Lehtimäen-Töysän
19468: tie, joka tulee tuntuvasti lisäämään tämän maantiehen päättyvän niin sanotnn
19469: Tohnin rtien mkennettä Virtalan taloista Tohnin maantien valtion hoitoon
19470: niin Kuor<taneelle kuin myösikin Töysään ottamiseksi sekä sitä varten tarvit-
19471: päin. Ilman tätä uutta maantietä ja sen tavan määrärahan ottamiseksi v. 1941
19472: liittämistä tä:hän tiehen, on tämän tien lii- tulo- ja menoarvioesitykseen.
19473:
19474: Helsingissä syysikuun 14 päivänä 1939.
19475:
19476: Matti Luoma-aho. Eino Möttönen. T. N. Vilhula.
19477: 487
19478:
19479: XII,11. - Toiv. al. N:o 81.
19480:
19481:
19482:
19483:
19484: Vilhula y. m.: Maantien rakentamisesta Petäjäveden pitä-
19485: jässä olevan Kummunmyllyn seudulta Kalliokoske-n
19486: myllylle Multian pitäjässä.
19487:
19488:
19489: E d u s k u n n a ll e.
19490:
19491: Maamme maantiepolitiikkaa on pyritty ole tarpeeksi varoja tien teettämiseen. Sen
19492: hoitamaan asian luonnosta johtuen siten, vuoksi olisi maantie tarpeellista rakentaa
19493: että tiet toimisivat mahdollisimman lyhyinä valtion varoilla.
19494: yhdysteinä m. m. maaseudun ja liikepaik- Kun tielakia ennen pitkää saatanee siten
19495: kojen välillä. Teiden rakentamisen kautta muutettua, että kyläteitä voidaan ottaa en-
19496: on myös pyritty yhdistämään mahdollisim- tistä enemmän valtion haltuun, mikä Dn
19497: man suorilla linjoilla eri maakuntia toi- välttämättömyys, tulisivat nyt kysymyk-
19498: siinsa. sessä olevan tien molemmin puolin olevat
19499: Luoteissuunnasta Jyväskylään ovat tieyh- kylätiet, siis JYiultian-Kalliokosken ja
19500: teydet kuitenkin vielä varsin mutkikkaat. Kummunmyllyn-Kintauden tiet tällöin
19501: Tästä johtuu paikalliselle väestölle verrat- valtion haltuun, jolloin tästä linjasta muD-
19502: tain pitkien kuljetusmatkDjen vuoksi huo- dostuisi mahdollisimman suora yhteys Jy-
19503: mattavia kustannuksia. Asiaa voitaisiin väskylän kaupungista luoteiseen suuntaan.
19504: tällä seutukunnalla kuitenkin melkoisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19505: auttaa, jos Multian pitäjässä olevalta Kal- eduskunnan päätettävä:ksi toivomUiksen,
19506: liokosken myllyitä rakennettaisiin maantie
19507: Petäjäveden pitäjässä sijaitsevan Kummun- että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
19508: myllyn seudulle. Tämän lyhyen tien siin maantien rakentamiseksi Petä-
19509: kautta lyhenisi maantieyhteys esim. Mul- jäveden pitäjässä sijaitsevan K um-
19510: tian pitäjän kirkonkylästä Jyväskylään n. munmyllyn seudulta Kalliokosken
19511: 15 km. Tällä tiettömällä seudulla asuu myllylle Multian pitä.fässä.
19512: vähävaraista pienviljelijäväestöä, jolla ei
19513:
19514: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
19515:
19516: T. N. Vilhula. Matti Luoma-aho. Eino Möttönen.
19517: 488
19518:
19519: XII,1s. - Toiv. al. N:o 82.
19520:
19521:
19522:
19523:
19524: U. Raatikainen y. m.: Maantien rakentamisesta V iitasaaren
19525: Kärnänkoskelta saman pitäjän Löytänän ky"lään.
19526:
19527:
19528: E d u s k u n n a ll e.
19529:
19530: Kuten tunnettua ovat Keski-Suomen poh- helposti rautatie sekä mainitun pitäjän
19531: joisosat jääneet yleensä takapajulle valtion asukkaat.
19532: maantie- ja rautatieverkoston kehityksestä Yksi tällainen rakenteilla ol•evalle rauta-
19533: vaikka siellä on erittäin runsaasti hyväkas- tielle johtava tie pitäisi rakentaa Viita-
19534: vuisia valtion, puutavarayhtiöiden ja yksi- saaren Kärnänkoskelta suuren Koliman
19535: tyisten omistamia metsämaita ja lisäksi kylän halki Viitasaaren Löytänän kylään
19536: suuri asukasmäärä. Tämän epäkohdan koska paikalliset asukkaat eivät ole jaksa-
19537: korjaamiseksi on tarpeellista, että valtion neet saada edes kunnollista kylätietäkään
19538: taholta huolehditaan vastaisuudessa pa- käytettäväkseen. Rakennettavaksi suunni-
19539: remmin kuin ennen tämän alueen liikenne- tellun tien avulla autettaisiin kolmatta-
19540: olojen kehityksestä Ja kulkuyhteyksien tuhatta paikallista asukasta pääsemään val-
19541: parantamisesta. tion maantitm käyttäjäksi. Tämän lisäksi
19542: Yksi ka:ikkein pahimpia epäkohtia Keski- joutuisi suuri määrä valtion, puutavara-
19543: Suomen pohjoisosassa mainitussa asiassa yhtiöiden ja yksityisten omistamia hyviä
19544: ilmenee m. m. Viitasaaren pitäjän alueella, metsämaita tien yhteyteen ja 500 hevos-
19545: jossa pitäjässä ovat paikalliset asukkaat voimainen Kärnänkoski, johon ryhdytään
19546: joutuneet jo tähän menneessä rakentamaan tänä kuluvana vuotena rakentamaan sähkö-
19547: 150 km. virallisia ja a;inakin saman määrän voimalaitosta, joutuisi palvelemaan ny-
19548: epävirallisia kyläteitä, joille viimeksimaini- kyistä suurempaa tarv•etta. Kaiken sano-
19549: tuille teille ei ole saatu valtion avustusta. tun lisäksi muodostuisi tie huomattavaksi
19550: Sitäpaitsi jäivät mainittu suuri pitäjä ja läpikulkutieksi Viitasaaren pitäjän idän
19551: siellä asuvat yli kymmenentuhatta henkeä puoleisille asukkaille ja Keiteleen pitäjäst.ä;
19552: melkein kokonaan syrjään Suolahden-Haa- Suolahden-Haapajärven radan ~eitelepoh
19553: pajärven rakenteilla olevasta rautatiestä:kin, jan asemalle ja siitä edelleen länteen johta-
19554: vaikka rautatien oman edunkin vuoksi wtlle liikenteelle sillä välimatka Kärnän-
19555: olisi pitänyt saada mainittu pitäjä suurem- koskelta Löytänän kylään iyhenisi nykyi-
19556: massa määrin kuin mitä on tapahtunut sestään noin 10 km. ja koko suunnitellun
19557: rautatien välittömään yhteyteen. Kun tien pituus tulisi vain noin 15 km. Puu-
19558: kuitenkaan viimeksimainitussa asiassa ei ole tavaran rautatielle kuljetuksen ja kaiken-
19559: mahdollisuus saada parannusta, niin on laisen muun maantieliikenteen vuoksi olisi-
19560: aivan välttämätöntä, että metsä- ja väki- kin suunniteltu tie hyvin tarpeen vaatima
19561: rikas Viitasaaren pitäjä saatetaan valtion ja joutuisi huomattava osa jo yksin Viita-
19562: rakentamien maanteiden avulla rautatien saarw pitäjän asukkaistakin, kuten edellä
19563: kanssa seJtlaiseen yhteyteen, josta hyötyvät on mainittu, uuden rautatien yhteyteen.
19564: XII,1s. - U. Raatikainen y. m. 489
19565:
19566: Edelläesitettyihin perusteluihin viitaten nusMVion maantien rakentamisesta
19567: pyydämme eduskunnan päätettäväksi eh- Viitasaaren Kärnänkoskelta Viita-
19568: dottaa toivomuksen, saaren Löytänän kylään minkä jäl-
19569: keen mahdollisimman pian ryhdyt-
19570: että hallitus ensi tilassa tutkitut- täisiin sanottua tietä rakentamaan.
19571: taisi suunnitelman ja laatisi kustan-
19572:
19573: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
19574:
19575: Uuno Raatikainen. Hilma Koivulahti-Lehto.
19576: Onni Peltonen. T. Bryggari.
19577:
19578:
19579:
19580:
19581: 62
19582: 490
19583:
19584: XII,l9. - Toiv. al. N:o 83.
19585:
19586:
19587:
19588:
19589: Luoma-aho y. m.: V impelin kirkolta H oiskon talojen kautta
19590: Alajärven itäpuolitse Levijoen talo~nin johtavan ja siinä
19591: Alajärven-Soinin maantiehen yhtyvän maantien val-
19592: Uon hoitoon ottamisesta.
19593:
19594:
19595: E d u s k u n n a 11 e.
19596:
19597: Vimpelin kirkolta Alajärven-Kyyjärven herra ja tie- ja vesirakennushallitus ovat
19598: maantiehen Hoiskon talojen kohdalla Ala- sitä puoltaneet.
19599: järvellä yhtyvä 16 km pituinen maantie Pari kolme vuotta takaperin rakennet-
19600: on jo v. 1866 julistettu yleiseksi maantieksi tiin valtion avustuksen turvin edellämaini-
19601: ja seUaisena kunnossa pidetty, kunnes se tusta Hoiskon talosta Alajärven-Kyyjär-
19602: uuden tielain voimaan tultua jäi v·altion ven maantien varrella jatkona Vimpelin-
19603: haltuun ottamatta. Senjälkeen on tämä Hoiskon tielle uusi maantie Alajärven itä-
19604: vanha isännättömäksi jäänyt maantie ollut puolta Levijoen taloihin, jossa se yhtyy
19605: monien vaiheiden alainen, mutta nyt se on Alajärven kirkolta Soinin kirkolle mene-
19606: saatu siihen asemaan, että sen Vimpelin vään maantiehen, ollen tämä uusi osa tiestä
19607: puoleinen osa 7 km on otettu kunnantieksi noin 8 km:n pituinen. Tämän maantien
19608: ja Alajärven puoleinen osa 9 km on kylä- rakentamisessa oli vähävaraisilla osakkailla
19609: tienä. Koko tie Villipelin kirkolta Hois- suuret uhraukset ja ponnistukset: aina
19610: koon Alajärvellä on valtion avustuksen tur- 15,000 markkaan nousevat maksut keskiko-
19611: vin v. 1932-34 kunnostettu ja on nyt koista taloa ·kohti. Tie on nyt kumminkin
19612: liikennöitävässä kunnossa. rakennettu ja sekin on liikennöitävässä
19613: Tämä tie on aina ollut tärkeä läpikulku- kunnossa ja sillekin on jo myönnetty linja-
19614: tie Alajärveltä, Soinista y. m. matkustet- autolil.kennelupa. Tälläkin tiellä on vilkas
19615: taessa Vimpeliin, Lappajärvelle y. m., kuin liilkenne ja on sekin läpikulkutie kuljet-
19616: myöskin Pietarsaaren ja Kokkolan kau- taessa Soinista y. m. Vimpeliin y. m. ja
19617: purrkeihin sekä pitäjästä toiseen kuljet- edelleen. Pietarsaaren ja Kokkolan kau-
19618: taessa. Sillä on säännöllinen linja-auto- punkeihin se lyhentää 6 km matkaa tällä
19619: liikenne Perho-Vimpeli-Hoisko-Ala- suunnalla. Liikennettä lisää m. m. se,
19620: järvi-Lapua-Seinäjoki linjalla ja tietä että tämän uuden tien pohjoispäässä sekä
19621: käytetään kuten ainakin yleistä vanhaa edellämainitun vanhan tien eteläpäässä
19622: maantietä. Tätä tietä on jo kaksi kertaa - tämän tielinjan keskellä - ja Alajär-
19623: Vimpelin ja Alajärven kunnan valtuuston ven-Kyyjärven maantien varrella Hois-
19624: sekä kylätiekunnan toimesta anottu valtion kossa on saha- ja jauhomylly sekä vehnä-
19625: haltuun otettavaksi ja asia on viimeksi mylly, osuusmeiJerl, kaksi osuuskaupan
19626: ollut valtioneuvostossa käsittelyn alaisena myymälää ja yksi yksityiskauppa, postitoi-
19627: kuluvana kesänä, mutta ihme kyllä, sitä ei misto y. m., joten tämäkin tie on erittäin
19628: ole valtion haltuun otettu, vaikka paikalli- tärkeä yleiselle liikenteelle.
19629: ~t viranomaiset sekä piiri-insinööri, maa- Tämä tie on suoranainen jatko edellä-
19630: XII,l9. - Luoma-aho y. m. 491
19631:
19632: mainitulle vanhalle maantielle ja johtaa Katsoen siihen, että tässä on kysymyk-
19633: suoraviivaisena linjana Soinin-Alajärven sessä vanha maantie, joka aina on ollut
19634: maantieltä Levijoen taloista Alajärven itä- yleiselle liikenteelle tärkeä, sekä sen jat-
19635: puolta Hoiskoon, jossa ylittää Alajärven- kona uusi maantie, joka sekin on osoittau-
19636: Kyyjärven maantien, ja jatkuu edelleen tunut tärkeäksi läpikulkutieksi, joiden kun-
19637: Vimpelin kirkolle, ollen koko matka noin nossapitäminen tuottaa yksityisille kansa-
19638: 24 km. laisille ja vähävaraiselle kunnalle liian suu-
19639: Tätä uutta tieosaa anottiin valtion hal- ria rasituksia, rohkenemme edellä esitet-
19640: tuun otettavaksi samaan aikaan kuin edel- tyyn viitaten kunnioittaen eduskunnan pää-
19641: lämainittua vanhaa tietä anottiin toisen tettäväksi ehdottaa toivomuksen,
19642: kerran, mutta sekin hylättiin siitä huoli-
19643: matta, että tätäkin tieosaa puolsi paikalli- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19644: nen viranomainen, piiri-insinööri, maaherra siin Vimpelin kirkolta Hoiskon talo-
19645: ja tie- ja '"esirakennushallitus valtion hal- jen kautta Alajärven itäpuolitse Le-
19646: tuun otettavaksi. Tässä vielä mainittakoon, vijoen taloihin johtavan ja siinä
19647: että koko tie on rakennettu 5-5 1 / 2 m Alajärven-Soinin maantiehen yhty-
19648: leveäksi ja suurin osa rummuista on se- vän maantien valtion hoitoon otta-
19649: menttirenkailla varustettu. Vimpelin- miseksi sekä sitä varten tarvittavan
19650: Hoiskon välillä ei ole yhtään s:hltaa, mutta määrärahan ottamiseksi vuoden 1941
19651: Hoiskon-Levijoen välillä on ikaksi, j·oista tulo- ja menoarvioesitykseen.
19652: toinen puron silta.
19653:
19654: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1939.
19655:
19656: Matti Luoma-aho. Eino Möttönen. T. N. Vilhula.
19657: 492
19658:
19659: XII,zo. - Toiv. al. N:o 84.
19660:
19661:
19662:
19663:
19664: Möttönen y. m.: Maantien rakentamisesta Karstulan Pää-
19665: järven kylässä olevasta Anttilan tienristeyksestä Soinin
19666: pitäjän Kolun kylään.
19667:
19668:
19669: E d u s k u n n a ll e.
19670:
19671: Kunnollisten maanteiden merkitys koko kuntiensa kirkonkyliin huomattavasti.
19672: kansakuntamme elämälle on todettu erit- Mutta erittäin suuri merkitys tällä tiellä
19673: täin suureksi sekä taloudellisessa että kai- olisi puutavaran kuljetukselle kun seutu
19674: kissa muissakin suhteissa. Teiden kautta on hyvin metsärikasta ja nykyisin joudu-
19675: pyritään saattamaan eri paikkakuntia ja taan sieltä uittamaan Vahanganjärven
19676: maamme eri osia läheiseen vuorovaikutuk- kautta, jolloin uitto tulee noin 40-50 ki-
19677: seen keskenään ja siten helpottamaan kan- lometriä pitemmäksi kuin jos puut voitai-
19678: salaisten toimeentuloa. Teiden tarve maas- siin kuljettaa tietä pitkin Koskiin kylän
19679: samme on vielä yleensä suuri, mutta en- seuduille. Uittoväylät ovat sitäpaitsi var-
19680: nenkaikkea niitä pitäisi rakentaa seuduille, sin heikot. Todistuksena tien merkityk-
19681: joissa tieverkosto on heikkoa tarpeeseen näh- sestä puun kuljetukselle voidaan mainita,
19682: den ja joille seuduille teitä tekemällä voi- että nyt jo näillä seuduilla olevat paikka-
19683: taisiin yhdistää entistä sopivrummin laa- kuntalaisten vähäisillä varoillaan tekemät
19684: jempia alueita toisiinsa. Silmäys kartalle yksityisluontoiset tientapaiset joutuvat jat-
19685: on omiaan todistamaan, että Karstulan ja kuvasti erittäin raskaasti puunkuljetuksen
19686: Soinin pitäjien rajamailla Vaasan läänissä ylikuormittamiksi ja särkyvät nopeasti kul-
19687: on vielä varsin huomatta:va alue, jolle itä- kukelvottomiksi.
19688: länsisuunnassa kulkeva yhdystie olisi vält- Tämän tiesuunnan varrella olisi lisäksi
19689: tämättömyys. Tar1mitamme Karstulan pi- kolme erittäin hyvää hiekkapaikkaa, joilta
19690: tälj ässä Karstulan-Pylkönmäen maan- voitaisiin ajaa hiekkaa lähiseudun maan-
19691: tieltä Anttilan tien risteyksestä Kan- tielle, mikä nykyisin on melkein mah-
19692: gasahon ja Aution sekä Soinin pitäjässä dotonta. Mainittava myöskin on, että tä-
19693: olevan Kolun kylän käsittävää aluetta. män maantien varrella olisi kansakoulu,
19694: Näiden kylien kautta kulkeva maantie jolle nyt ei päästä maantietä myöten en-
19695: yhdistäisi Keski-Suomen mahdollisimman sinkään. Tien vaikutuspiiriin tulisi myös-
19696: lyhyellä matkalla Pohjanmaahan, joten kin valtion maata Luoman kruununmaasta.
19697: tiellä siten olisi huomattava yleinen mer- Niin välttämätön kuin tämä tie kyseelli-
19698: kitys. Mutta kyseelliselle paikkakunnalle selle alueelle olisikin, ei tällä suunnalla ole
19699: tämän tien merkitys olisi myös erittäin vielä voitu suorittaa tien suunnan suh-
19700: suuri. Tie yhdistäisi toisiinsa neljä valtion teen yksityiskohtaista tutkimusta, johtuen
19701: hallussa olevaa maantietä ja kulkisi väki- tämä pääasiassa asukkaiden vähävaraisuu-
19702: rikkaiden, mutta vähävaraisen pienviljeli- desta. Mielestämme olisi kuitenkin tien-
19703: jäväestön asuttamien kyläkuntien kautta. suunnan tutkimus kiireellisesti toimeenpan-
19704: Tien kautta lyhenisi asukkaiden yhteys tava.
19705: XII,2o. - Möttönen y. m. 493
19706:
19707: Edellä esitetyn perusteella ja pitäen tar- että hallitus toimituttaisi tutki-
19708: peellisena, että näidenkin seutujen asuk- muksen maantien rakentamista var-
19709: kaat pääsisivät nauttimaan niitä etuja ja ten Ka1·stulan pitäjässä Pääjärven
19710: oikeuksia, joita maantie voi kullekin seu- kylässä olevasta Anttilan tienristeyk-
19711: dulle mukanaan tuoda, ehdotamme kun- sestä Kangasahon ja Aution kylien
19712: nioittaen eduskunnan päätettävä!ksi toivD- kautta Kolun kylään Soinin pitä-
19713: muksen, jässä.
19714:
19715: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
19716:
19717: Eino Möttönen. Vihtori Vesterinen.
19718: T. N. Vilhula. Matti Luoma-aho.
19719: 494
19720:
19721: XII,21.- Toiv. al. N:o 85.
19722:
19723:
19724:
19725:
19726: Schildt y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien raken-
19727: tamiseksi Korpt'lahden Rutalahden kylästä Oittilan
19728: kylään.
19729:
19730:
19731: E d u s k u n n a ll e.
19732:
19733: Jo pitemmän aikaa on ollut vireillä kuntaa, josta oman pitäjän kirkonkylään
19734: hanke maantien rakentamisesta Korpilah- olisi maanteitse näin pitkä matka ja josta
19735: dtm pitäjästä Rutalahden kylästä Pajulah- liikenteen sinne täytyy tapahtua kolmen
19736: den ja Raidanlahden kylien kautta Oitti- eri läänin kautta. Kun lisäksi otetaan huo-
19737: lan kylään. Tämä tie yhdistäisi Jyväsky- mioon m. m. lääkärin luokse pääsemismah-
19738: län-Heinolan ja Korpilahden-Joutsan vä- dollisuudet sairaustapauksissa ja hautaus-
19739: liset maantiet toisiinsa ja koskettaisi myös mahdollisuudet näin pitkien matkojen ta-
19740: jonkin verran Leivonmäen pitäjää. Seutu- kaa ja pitkän lossin yli, käsitetään erittäin
19741: kunnan väestön vähävaraisuuden vuoksi on selvästi, miten vaikeassa asemassa kansalai-
19742: hanke kuitenkin tähän asti aina rauennut. set huonon tieyhteyden vuoksi seutukun-
19743: Silmäys kartrulle osoittaa mitä selvimmin nalla ovat. Talouksia, pääasiassa pienvil-
19744: tämän seudun kautta kulkevan tien välttä- jelijätalouksia, olisi tämän tien vaikutuspii-
19745: mättömyyden. Tiellä ei olisi merkitystä rissä kunnan veroluettelon mukaan koko-
19746: vain paikkakunnan väestölle, vaan olisi naista 184, joissa on asukkaita 856. Peltoa
19747: sillä myöskin huomattava yleinen merkitys. on näillä talouksilla yhteensä 772.s ha,
19748: Huomioon on nim. otettava, että tämä tie joten viljelystä tilaa kohti on keskimäärin
19749: tulisi muodostamaan jatkon Jyväskylään 4.2 ha ja asukasta kohti 0.9 ha. Henkilöitä
19750: Sysmän-Luhangan jo suunnitellulle maan- talouksissa on keskimäärin 4. 6 5.
19751: tielle ja vapauttaisi tämän kuten muunkin Mainittakoon lisäksi erittäin valitettavana
19752: liikenteen käyttämästä Korpilahden-Lu- seikkana, että matkavaikeuksien vuoksi on
19753: hangan maantiellä olevaa noin 2 km:n mit- m. m. kirkossa käynti seudulta käytännöl-
19754: taista Päijänteen yli vievää Kärkisten sal- lisesti katsoen muodostunut erittäin vähäi-
19755: men lossia, minkä ylittäminen etenkin keli- seksi ja kun laivaliikennekin on kirkonky-
19756: rikon aikana on vuosittain pitkät ajat suo- lään yleisesti tunnetuista syistä loppunut,
19757: ranainen mahdottomuus. ovat tämän seudun asukkaat huonon tie-
19758: Paikalliselle väestölle tämä tie olisi vält- yhteyden vuoksi erittäin vaikeassa, mel-
19759: tämättömyys. Nykyisin täytyy tämän seu- keinpä suorastaan huolestuttavassa ase-
19760: dun itäosissa asuvan väestön päästäkseen massa. Huolimatta siitä, että he kuitenkin
19761: oman pitäjänsä kirkonkylään Korpilahdelle täyttävät velvollisuutensa yhteiskuntaa
19762: kiertää joko Joutsan tai Jyväskylän kautta, kohtaan, eivät he siis liikennesuhteittensa
19763: aiheutuen tästä täten matkaa 70-80 km. vuoksi saa nauttia niitä etuja ja oikeuksia,
19764: Kyseellisen tien tekemisen kautta tulisi joita muilla seuduilla tässä suhteessa on ja
19765: matka olemaan vain noin 25 km. Tuskin joidenka kustantamiseen he muille seu-
19766: lienee maassamme montakaan sellaista tie- duille kuitenkin ottavat osaa.
19767: XII,21. Schildt y. m. 495
19768:
19769: Paikkakunnan väestön vähävaraisuuden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19770: vuoksi ei heillä ole mahdollisuuksia saada tä.ten kunnioittaen eduskunnan päätettä-
19771: edes tutkimusta aikaan kyseellisen ja ylei- vä:ksi toivomuksen,
19772: seltäkin kannalta tarpeellisen, noin 20 että hallitus toimituttaisi tutki-
19773: km:n mittaisen, tiesuunnan suhteen. Tä- muksen maantien mkentamista var-
19774: män vuoksi olisi välttämätöntä, että tien- ten Korpilahden pitäjässä sijaitse-
19775: suunnan tutkiminen pantaisiin toimeen vasta Rutalahden kylästä Oittilan
19776: ensi tilassa yleisillä varoilla. kylään.
19777:
19778: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
19779:
19780: Yrjö Schildt. T. N. Vilhula.
19781: 496
19782:
19783: XII,22. - Toiv. al. N:o 86.
19784:
19785:
19786:
19787:
19788: Hämäläinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
19789: rakentamiseksi Savonrannan Lapinlahdesta Rönkä-- ja
19790: Petrivaaran kautta Heinäveden Vihtarin rautatie-
19791: pysäkille.
19792:
19793:
19794: E d u s k u n n a ll e.
19795:
19796: Kun ensi vuonna valmistuu Varkauden- tettu suunta on mäetön ja liittäisi se sa-
19797: ViinijäJrv,en :rata, olisi radan tkamnattavai- maUa melkoisen suuren väestöaluoon tie-
19798: suutta si1mällä pitäen sitä leiik!ka:avat maan- verkoston yhteyteen, joten monet hyödyl-
19799: tiet saatava maJhdollisen thyvääin Eilrennöi- tiset seiikrut puoltaisivat tien rrukentamista
19800: tävään ikuntoon. Yksi tärrnäm.laisista tie- mainituHe suunnalle.
19801: uudistuiksista olisi uuden tien rrukentami- Sen vuoksi edellä olevaan viitaten ehdo-
19802: nen Savoorrunnan pitäjän Lapinlahden ky- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19803: län kohdalta Rönkä- ja Tetrivaaran kautta muksen,
19804: Vihtarin pysäkille.
19805: Tosin nytkin on Savonrannalta Heinä- että hallitus kiireellisesti toimitut-
19806: veden Vilhitarm ikylääin maantie, mutta on taisi tutkimuksen maantiesuunnasta
19807: se Savomaauran pitäjän Lei!Vonrrnäen kylän Savonrannan Lapinlahdesta Rönkä-
19808: kohdalla niin mäkinen, ettei siitä täysin ja Petrivaaran kautta Heinäveden
19809: auto- ja hevoskuormia voi liikennöidä kuin Vihtarin rautatiepysäkille.
19810: aivan parhaimpana vuoden aikana. Ehdo-
19811:
19812: Hels:Ungissä syyskuun 15 päivänä 1939.
19813:
19814: Alex Hämäläinen. J. F. Tolonen.
19815: Pekka Kettunen. K. Hakala.
19816: Toivo Halonen.
19817: 497
19818:
19819: XII,23. - Toiv. al. N:o 87.
19820:
19821:
19822:
19823:
19824: Asikainen y. m.: Juvan--Mikkelin maantiestä eroavan Näii,..
19825: ringin-Hyötyyn-Kalvitsan kylätien ottamisesta val-
19826: tion hoitoon.
19827:
19828:
19829: E d u s k u n n a 11 e.
19830:
19831: Viitaten v. 1938 valtiopäivillä tehdyn että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19832: toivomusaloitteen N :o 140 (Liit. XII,44 siin Mikkelin--Juvan maantiestä
19833: siv. 444) perusteluihin, pyydämme kun- eroavan Nääringin-Hyötyyn--Kal-
19834: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- vitsan kylätien ottamiseksi valtion
19835: väksi toivomuksen, hoitoon.
19836:
19837: Helsingissä syyskuun 15 päivänä~ 1939.
19838:
19839: Albin Asikainen. K. Hakala.
19840: Alex Hämäläinen. Yrjö Schildt.
19841: Toivo Halonen.
19842: 498
19843:
19844: XII,24. - Toiv. al. N:o 88.
19845:
19846:
19847:
19848:
19849: Tolonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Pieksämäen
19850: pitäjän Vanajan kylästä Rautalammin-Hankasalmen
19851: tielle johtavalla tiesuunnalla.
19852:
19853:
19854: E d u s k u n n a 11 e.
19855:
19856: Pielksiim.äen-Hanikasalmen maantieltä tion varoilla. Maasto !lienee suotuisa ko!ko
19857: Paitasen rautatiepysäkin luota erlkanee noin matkan.
19858: 12 kim pituinen kylätie Pieksämäen pitäjän Aluksi olisi kuitenlkin taT'koitukseDJlllukai-
19859: suureen Vanajan kylään, JOika on Rauta- sinta toimittaa ikoneellinen tutkimus ja
19860: lammirn rajalla. Tällälk:in tiellä etupäässä tehdä kustannusarvio.
19861: Piclr.sämästä käsin on jokapäiväinen linja- Edellä sanotun perusteella seikä viitaten
19862: autoliikenne, joilika läntise.:mmälksi pääte- v. 1938 vaLtiopäivillä tehdyn rahaasia-
19863: paikaksi läpikulkutien puuttuessa on jou- aloitteen n: o 132 perusteluihin kunnioit-
19864: tunut sanottu Vanajan kylä. taen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
19865: Koska Hanlkasalmen-Rautalammin tiessä toivo;muksen,
19866: on suuri mutka V anaja11 !kylään päin, niin
19867: tästä johtuu, että tietön taival Vanajan- että hallitus ensi tilassa toimitut-
19868: kylän sekä Rautalammin-Hankasalmen taisi tutkimuksen Pieksämäen pitä-
19869: tien välillä supistuu noin 8-10 kilomet- jän Vanajan kylästä Rautalammin-
19870: riin. Ken ,tieikarta1ta katselee tätä seutua, Hankasalmen tielle johtavalla tie-
19871: tulee vakuutetu!ksi siitä, että tälle lyhyelle suunnalla sekä ryhtyisi tien saami-
19872: taipaleelle on \kauttaJkulkutie tehtävä vai- seksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
19873:
19874: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1939.
19875:
19876:
19877: J. F. Tolonen. A. Pohjannoro.
19878: Otto Toivonen. Antti J. Rantamaa.
19879: Hilma Koivulahti-Lehto. Yrjö Schildt.
19880: Eetu Karjalainen. Aino Luostarinen.
19881: Yrjö Räisänen. Toivo Halonen.
19882: V. H. Kämäräinen. K. Hakala.
19883: Onni Mäkeläinen. Reinh. Svento.
19884: Onni Hiltunen. Pekka Kettunen.
19885: Uuno Raatikainen. Albin Asikainen.
19886: Alex Hämäläinen.
19887: 499
19888:
19889: XU,25. - Toiv. al. N:o 89.
19890:
19891:
19892:
19893: Tolonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra-
19894: kentamiseksi Silvolan rautatiepysäkiltä Savonlinnaflt-
19895: Moinsalmen tielle.
19896:
19897:
19898: E d u s k u n n a 11 e.
19899:
19900: Si>lvolan rautatiepysäJk!ki on sen läheisyy- linen kauttakulkutie Moinsalmen-Sa;von-
19901: dessä olevien suurten kyläryhmien vuoksi linnan tielle.
19902: paljon käytetty. Pysäikiltä johtaa ikuiten- Vailkeina aikoina on tällä seutuikunnalla
19903: kin vain yksi ainoa tie pohjoiseen suun- ollut runsaasti työt~tömyyttä ja juuri par-
19904: taan yhtyen n. 4 km päässä KeTimäen pi- hai'llaankin on sellaiSita odotettavissa. Suuri
19905: täjän Anttolan kylässä Savonlinnan-Pun- osa työläisistä ja pienviljelijöistä on hyvi-
19906: kaharjun-Viipurin maan tiehen. Kilomet- näkin aikoina saanut muualla kauempaa
19907: . rin päässä pysäkiltä tästä tiestä erkanee hakea 'työtä ja elatustaan. Työttömyyden
19908: hoidotta oleva, perin !kehno tie, jatkuen torjumiseksi varattavia varoja tällä seutu-
19909: KerimiMm ja Simpalan kylien haliki etelää kunnalla ei voida mihinkään sen edulli-
19910: kohden n. 9 ikm, jossa se päättyy Pitkäiän semmin käyttää kuin sanotun tien kunnoo-
19911: kylässä Savonlinnan ja Moinsalmeu väli- tamiseen ja oikomiseen.
19912: seen tiehen Säämingin pitäjäm. puolella. KoSka kysymys on osittain uuden :tien
19913: Tämä kehno tie on eteläiseen ilmansuun- tekemisestä selkä entisen oikomisesta ja ikm-
19914: taan katsottuna vajaan kilometrin päässä jaamisesta, niin tal'lkoituksenmukaisinta lie-
19915: Silvolan pysäkiltä, jotenka oikotie sanotun nee, että ensinnä suori~tetaan koneellinen
19916: tien ja pysäkin väJillä olisi erittäin tarpeel- tutlkimus koiko matkalla ja vasta senjälkeen
19917: linen. ryhdytään muihin toimenpiteisiin.
19918: Koko rautatien eteläpuoli Säämingin rra- Edellä sanotun peruSiteella kunnioittaen
19919: jaan saairoka on pienviljelysaluetta eikä asu- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
19920: kasten varallisuus osittainkaan riitä tien vomuksen,
19921: oilkomiseen eikä tämän tarpeellisen läpi- että hallitus toimituttaisi tutki-
19922: kulkutien kuntoon saattamiseen. Jos oiko- muksen Silvolan rautatiepysäkillä
19923: tie sanotulle tielle Silvolan pysäkiltä teh- Savonlinnan--Moinsalmen tielle joh-
19924: dään ja lisäksi noin 7 lkm ma.tka entistä tavalla tiesuunnalla ja ryhtyisi tar-
19925: tietä korjataan, niin syntyy Savonlinnan- peellisiin toimenpiteisiin maantien
19926: Punkaharjun-Viipurin maantieltä tarpeel- rakentamiseksi.
19927:
19928: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1939.
19929:
19930: J. F. Tolonen. Alex Hämäläinen.
19931: A. Pohjannoro. V. H. Kämäräinen.
19932: Toivo Halonen. Onni Mäkeläinen.
19933: Antti J. Rantamaa. Albin Asikainen.
19934: Yrjö Schildt. Eetu Karjalainen.
19935: Valfrid Eskola. J. E. Malmivuori.
19936: 500
19937:
19938: XII,26. - Toiv. al. N:o 90.
19939:
19940:
19941:
19942:
19943: T. Halonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
19944: rakentamiseksi Savonlinnasta Putikon-Särkilahden
19945: maantielle.
19946:
19947:
19948:
19949: E d u s k u n n a 11 e.
19950:
19951: Itäisestä Savosta Karjalaan Ylä-Vuok- kahden tärkeän liikekeskuksen välillä antaa
19952: sen seuduille ei ole riittävästi liikennekel- myös selvyyden siitä kuinka suuri stratee-
19953: poisia maanteitä. Siitä syystä Savonlinnan ginen merkitys tällä maantiellä tulisi ole-
19954: puoleinen osa Miklmlin lääniä, joka on maan.
19955: Itä-Savon parhaiten viljeltyä seutua, ei Eduskunnan hyväksymän toivomuksen
19956: pääse liikeyhteyteen Ylä-Vuoksen laajan mukaisesti suoritetaan parhaillaan tutki-
19957: asutuksen kanssa, vaikka jokapäiväinen musta tieosalla Immolanjärvi-Kaiturin-
19958: liikenneyhteys näiden maakuntien asukkai- pää-Pohjalankila-Särkilahti, mikä työ
19959: den väliHä olisi välttämätön. saatanee päättymään tämän vuoden aikana.
19960: Kun Vuoksenlaakson teollisuuslaitokset Säämingin kunnan a1 ueella oleva noin 34
19961: tulevat edelleenkin laajentumaan ja sitä km pituinen osa tiesuunnasta, nimittäin
19962: mukaa vastaisuudessa lisäämään asutusta Utrasniemi-Moinsalmi-Savonlinna jää
19963: ympäristöönsä, tulisi kysymyksessäolevan kuitenkin vielä tutkimatta. Särkilahden-
19964: maantien pikainen rakentaminen suuresti Utrasniemen tienhaara on valtion hoidossa
19965: helpottamaan Ylä-Vuoksen väestön elintar- olevaa maantietä. Tällä tieosalla on kun-
19966: peiden saantia. nan hoidossa olevaa tietä 26 km. Jä-
19967: Myöskin Savon'linnan ja Viipurin välinen lellä oleva osa, joka on tietön, on edullis-
19968: maantieliikenne tarvitsee suorempaa ja ly- ten maastosuhteiden vuoksi verraten helppo
19969: hyempää kulkutietä kuin mitä nykyisin rakentaa. Suurempia kustannuksia vaativa
19970: kuljettava maantie Punkaharjun ja Parik- kohta kyseellisellä tieosalla on Utrassalmen
19971: kalan kautta on. ylikulkua varten tarvittava lossi ja siihen
19972: Kun aloitteessamme tarkoitettu maantie kuuluvat laitteet.
19973: Ruokolahden- Immolanjärven- Kaiturin- Puheena olevan tieosan valtamaantieksi
19974: pään-Pohjahmkilan, Sääruingin pitäjän rakentaminen vaatii siii!ä määrin varoja,
19975: Särkilahden, Utrasniemen ja Moinsalmen ettei sitä vähävarainen kunta pysty suo-
19976: kylien kautta Savonlinnaan saadaan liiken- rittamaan eikä sitä voitane siihen veivoit-
19977: teelle, lyhenee Viipurin-Savonlinnan väli- taaikaan syystä, että tiestä tulee kahden
19978: nen matka iähes 40 kilometriä. Särkilahden maakunnan välinen valtatie.
19979: Savonlinnan väli lyhenisi noin 23 kilo- Edellä olevan perusteella ehdotamme
19980: metriä. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
19981: Näin huomattava matkan lyheneminen toivomuksen,
19982: XII,26.- T. Halonen y. m. 501
19983:
19984: että hallitus toimituttaisi tutki- men kylien kautta Putikon--Särki-
19985: muksen maantien rakentamiseksi Sa- lahden väliselle maantielle, ja antaisi
19986: vonlinnasta Moinsalmen ja Utrasnie- siitä esityksen Eduskunnalle.
19987:
19988: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1939.
19989:
19990:
19991: Toivo Halonen. Aino Luostarinen.
19992: J. F. Tolonen. Toivo Nokelainen.
19993: Juho Kuittinen. Antti J. Rantamaa.
19994: Reinh. Svento. Matti Miikki.
19995: 502
19996:
19997: Xfi,21. - Toiv. al. N:o 91.
19998:
19999:
20000:
20001:
20002: Paasonen y. m.: Maantien rakentamisesta MuuruvedeZtä
20003: Akonpokjaan.
20004:
20005:
20006: E d u s k u n n a ll e.
20007:
20008: Vuoden 1938 valtiopäiville jätetyssä raha- että hallitus ottaisi vuoden 1941
20009: asia-aloitteessa n:o 45 esitetyillä perusteilla tulo- ja menoarvioesitykseensä mää-
20010: kunnioittaen ehdotamme eduskunnan hy- rärahan maantien rakentamiseksi
20011: väksyttäväksi toivomuksen, Muuruvedeltä Akonpokjaan.
20012:
20013: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1939.
20014:
20015: Armas Paasonen. Juho Pyy.
20016: 503
20017: XU,2 s. - Toiv. al. N: o 92.
20018:
20019:
20020:
20021:
20022: K. Kämäräinen y. m.: Matalalahden kunnantien ottamisesta
20023: valtion hoitoon.
20024:
20025:
20026: E d u s kun n a 11 e.
20027:
20028: Yli kymmenen vuotta sitten rakennettiin on lossi. Lossin kuljetus on kuitenkin erit-
20029: kylä<tie Iisalmen-Varpasten maantiestä täin hankala ja hidas näin vilkasliikentei-
20030: Matalalahden kohdalta Sonkajärven kirkon- selJä tiellä. Tämän vuoksi on Soll'kajärven
20031: kylään. Tämän tien pituus on noin 13 km. kunta suunnitellut sillan rakentamista vir-
20032: Tien kunnossapidosta pitivät aluksi huolen ran yli. Sillan kustannusarvio nousee lrui-
20033: tieosakkaat, mutta kun näin rakennettu tie ten1cin noin 600,000 markkaan, joten se on
20034: lyhensi matkaa Sonkajärven kirkolta Iisal- heikoissa varoissa olevaille pienelle ikunnalle
20035: melle noin 12 ik:m, niin Sonkajärven- aivan ylivoimainen tehtävä. Jos tämä tie
20036: Iisalmen välinen vilkas auto- y. m. liikenne tulisi valtion hoidossa olevaksi maantieksi,
20037: suuntautui pian suurimmaksi osaksi tälle niin sillan rakennus Savonvirran yli olisi
20038: tielle. Näin muodostui tierasitus tieosak- sopiva järjestää tulevana talvena tehtä"
20039: kaille aivan ylivoimaiseksi, minkä vuoksi väk:si, joten se antaisi työtä · monille kym-
20040: Iisalmen ja Sonkajärven kuntien oli pakko menille työttömiksi joutuville Sonkajärven
20041: ottaa kyseeilinen tie kunnantieksi. Kun kuntalaisille.
20042: Iisalmen ja Sonkajärven kunnilla on useita Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
20043: muitakin teitä kunnossapidettävinä ja jou- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
20044: tuvat molemmat kunnat joka vuosi avusta- toivomuks€n,
20045: maan myöskin useiden kyläteiden kunnos- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
20046: sapitoa, niin tierasitus näille kunnille on toimenpiteisiin l isalme'fl;-Varpasten
20047: muodostunut aivan kohtuuttoman raskaaksi. maantieltä Sonkajärven kirkonky-
20048: Sonkajärven kunnan sisällä kulkee tämä lään johtavan Matalalahden kunnan-
20049: ~fatalalahden tie Savonvirran poikki, jossa tien julistamiseksi maantieksi.
20050:
20051: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1939.
20052:
20053: Kalle Kämäräinen. M. 0. Lahtela.
20054: S. Salo. Kusti Arhama.
20055: A. Halonen. Eero Nurmesniemi.
20056: 504
20057: XII,29. - Toiv. al. N:o 93.
20058:
20059:
20060:
20061:
20062: K. Kämäräinen y. m.: Onkiveden länsirannan kylätien
20063: ottamisesta valtion hoitoon.
20064:
20065:
20066: E d u s k u n n a ll e.
20067:
20068: Vuonna 1932 valmistui Iisalmen, Lapin- Kun esittämämme tie on näin muodostu-
20069: lahden ja Maaningan pitäjien alueella si- nut erittäin vilkkaaksi kauttakulkutieksi,
20070: jaitseva Onkiveden länsirannan kylätie. niin on helposti ymmärrettävissä, miten
20071: Tämä tie johtaa Maaningan-Pielaveden raskaaksi tien kunnossapito on muodostu-
20072: maantieltä Pielaveden-Iisalmen maantielle. nut kylätieosakkaille, joista huomattava
20073: Tien pituus on 26 km, josta 2 km: n matka osa on vähävaraista pienviljelijäväestöä.
20074: on Iisalmen kunnan alueella, 22 km La- Mielestämme on aivan kohtuutonta, että
20075: pinlahden !kunnassa ja 2 iklm Maaningan tällaisen kauttakulkutien kunnossapito kuu-
20076: kunnassa. Kun kyseeilinen tie on kylätie, luu yksityisille kylätieosakkaille. Ja kylä-
20077: niin joutuivat tieosakkaat uhraamaan huo- tienä tien kunto ei läheskään vastaa niitä
20078: mattavia summia tien rakentamiseen ja vaatimuksia, joita vilkkaalle kauttakulku-
20079: tieosakkaat yksin ovat huolehtineet myös- tielle on asetettava, joten yleinenkin etu
20080: kin tien kunnossapidosta. vaatii, että valtion pitäisi aivan ensi ti-
20081: Tämän kylätien kautta on Iisalmen-- lassa ottaa tämä tie maantienä kunnossa-
20082: Maaningan välinen maantiematka lähes 15 pidettäväksi.
20083: km lyhempi kuin mitä sen on Maaningan- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
20084: Pielaveden-Iisalmen maantietä. Tämän nioittaen edU:Slkunnan päätettäväksi toivo-
20085: vuoksi on tästä kylätiestä tullut vilkas muksen,
20086: kauttakulkutie Maaningan ja Iisalmen vie-
20087: läpä Kuopion ja Iisalmen välisessäkin lii- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
20088: kenteessä, sillä tämän tien kautta on ole- toimenpiteisiin Maaningan-Pielave-
20089: massa säännöllinen linja-autoliikenne Ii- den maantieltä Pielaveden--Iisalmen
20090: salmen-Kuopion välillä. Ja kun tie suu- maantielle johtavan Onkiveden länsi-
20091: rimmalta osalta kulkee Iisalmen-Kuopion rannan kylätien julistamiseksi maan-
20092: välisen vesistön kauniita rantoja, niin sitä tieksi.
20093: käyttävät myöskin lukuisat turistit ynnä
20094: muut matkailijat.
20095:
20096: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1939.
20097:
20098:
20099: Kalle Kämäräinen. M. o. Lahtela.
20100: S. Salo. Kusti Arhama.
20101: Eero Nurmesniemi.
20102: 505
20103:
20104: XII,3o. - Toiv. al. N:o 94.
20105:
20106:
20107:
20108:
20109: K. Kämäräinen y. m.: Luupujoen-Konolanmäen tien otta-
20110: misesta valtion hoitoon.
20111:
20112:
20113: E d u s k u n n a II e.
20114:
20115: Muutamia vuosia sitten rakennettiin resti rasitetun tien kunnossapito on vähä-
20116: Kiuruveden kunnassa Luupujoen kylätie, varaisille kylätieosakkaille aivan ylivoimai-
20117: joka Vieremän kunnassa yhtyy Konolan- nen tehtävä. Myöskin Vieremän kunnall..:
20118: mäen kunnantiehen. Tien yhteinen pituus aiheuttaa täalaisen suuresti rasitetun tien
20119: on noin 20 km. kunnossapito aivan kohtuuttoman suucia
20120: Tämä tie johtaa Kiuruveden-Vieremän 'kustannuksia.
20121: väliseltä Luupuveden maantieltä Kiuruve- Kun kyseeilinen tie on muodostunu1
20122: den-Iisalmen väliselle maantielle. Tie r.t- yleistä liikennettä välittäväksi tieksi ja kun
20123: kennettiin pienviljelijäseudulle paikallislii- tämän tien kautta on lyhin matka Iisal-
20124: kennettä varten. Mutta kun mainitun tien men kaupungin ja Kiuruveden taajaväkisert
20125: kautta lyheni Kiuruveden-Iisalmen väli- yhdyskunnan välillä, niin mielestämme tä~
20126: nen matka noin 6 km ja maasto tällä tiellä lainen tie olisi julistettava valtion kunnos-
20127: on paljon tasaisempi ja tie suorempi kuin sapidettävä.ksi maantieksi.
20128: mitä Kiuruveden-Iisalmen välinen maan- Edellä sanottuun viitaten ehdotamm~
20129: tie on, niin Kiuruveden-Iisalmen välinen kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
20130: vilkas liikenne suuntautui pian suureksi vomuksen,
20131: osaksi tälle kylätielle. Jo usean vuoden että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
20132: ajan on mainitulla tiellä ollut säännölline!l toimenpiteisiin Kiuruveden-Viere-
20133: ja vilkas linja- ja henkilöautoliikenne. män väliseltä Luupuveden maan-
20134: Myöskin puutavaroita kuljettavat kuorma- tieltä Kiuruveden-Iisalmen maan-
20135: autot ovat useana vuonna kuljettaneet suu- tielle johtavan Luupujoen-Kono.
20136: ria määriä puutavaroita rautatieasemille lanmäen osittain kylä- ja osittain
20137: tämän kylätien kautta. kunnantien julistamiseksi valtio11
20138: On hyvin käsitettävissä, että näin suu- hoidossa olevaksi maantieksi.
20139:
20140: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1939.
20141:
20142: Kalle Kämäräinen. M. 0. Lahtela.
20143: A. Halonen. Kusti Arhama.
20144: S. Salo. Eero Nurmesniemi.
20145:
20146:
20147:
20148:
20149: 64
20150: 506
20151:
20152: Xl1,31. - Toiv. al. N:o 95.
20153:
20154:
20155:
20156:
20157: Salo y. m.: H etekylän maantien jatkamisesta Olvasen kylä-
20158: tiehen.
20159:
20160:
20161: E d u s k u n n a ll e.
20162:
20163: Pohjois-Suomen asutus on aikoinaan le- asuttua, mutta ilman tietä olevaa aluetta.
20164: vinnyt Pohjanlahteen laskevien jokien laak- Rakentamalla mainittu 12 km pituinen
20165: soja myöten sisämaahan. Väestön nopean jatko Hetekylän maantiehen, saataisiin se
20166: lisääntymisen vuoksi on asutus sitten levin- yhtymään Olvasen tiehen ja tämän kautta
20167: nyt jokiiaa:ksoista kauemmaksi, jokien Ii- ja Kiiminkijokien varsien tieverkosto
20168: välisiin sydänmaihin. Jokilaaksojen vah- tulisi yhdistymään.
20169: vemman asutuksen vuoksi ovat näiden tie- Kun tällainen valtion maanteitä yhdis-
20170: yhteydetkin aikaisemmin kehittyneet joh- tävä tie tulee rakennetuksi, suuntautuu sen
20171: taen nyt tiet jokia seuraten rannikolle, kautta kauttakulkuliikennettä ja olisi sen
20172: asemille ja kaupunkeihin. Sen sijaan on vuoksi edellämainitut Hetekylän ja Olvasen
20173: jokien välisten sydänmaiden uudempi asu- tiet otettava valtion haltuun maantienä
20174: tus vielä vailla kunnollista tieyhteyttä. kunnossapidettäviksi.
20175: Jokien välisillä alueilla löytyykin vielä Edelläolevan perusteella saamme kun-
20176: useiden neliöpenikulmien suuruisia asuttuja nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
20177: alueita, joilla ei minkäänlaisia kesä;kulku- väksi toivomuksen,
20178: neuvoilla kulettavia teitä ole. Eräs tällai-
20179: nen alue sijaitsee Ii- ja Kiiminkijokien että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20180: välissä, kuuluen alue Pudasjärven, Puolan- siin Oulun--Kuusamon maantieltä
20181: gan ja Utajärven kuntiin. Alueelle tulee lähtevän H etekylän maantien jatka-
20182: pohjoisesta päin Oulun-Kuusamon maan- miseksi niin, että se yhtyisi Utajärve11
20183: tieltä Pudasjärven kunnan hoidossa oleva -Puolangan maantieltä lähtevää11
20184: lyhyt n. s. Hetekylän tie ja etelästä päin Olvasen kylätiehen ja että tien tul-
20185: Utajärven-Puolangan maantieltä n. s. Ol- tua rakennetuksi se, samoinkui11
20186: vasen kylätie, joka on tieosakasten kun- H etekylän kunnantie ja Olvase11
20187: nossapidettävä. Edellä mainittujen teiden kylätie, otettaisiin valtion tienä kun-
20188: välillä on vielä noin 12 km pituinen matka nossapidettäväksi.
20189:
20190: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1939.
20191:
20192:
20193: S. Salo. Kusti Arhama.
20194: Eero Nurmesniemi. Albin Asikainen.
20195: 507
20196: Xll,32. - Toiv. al. N:o 96.
20197:
20198:
20199:
20200:
20201: Salo y. m.: Ristijärven kirkolta lähtevän Kiehimän-Puo-
20202: langan maantielle johtavan n. s. Uvan-Kotilankylän
20203: paikallistien ottamisesta valtion hoitoon.
20204:
20205:
20206: E d u s k u n n a ll e.
20207:
20208: Tielaissa on yleisenä sääntönä se, että nitut :kunnat tehneet asianomaiseen paik-
20209: kuntain välistä liikennettä välittävät tiet kaan anomuksia, mutta eivät anomukset
20210: pitää valtio kunnossa maanteinä. Eräitä vielä tähän mennessä ole johtaneet toivot-
20211: tällaisia teitä1 on kuitenkin vielä joko kun- tuun tulokseen. Kun tällaiset kuntain tie-
20212: nan- tai kyläteinä. Yksi tällainen tie on verkostoja yhdistävät tiet ennenkaikkea olisi
20213: m. m. Ristijärven kirkolta Puolangalle joh- jo niillä tapahtuvan yleisen liikenteen
20214: tava n. s.Uvan-Kotilankylän tie, joka Puo- vuoksi maan yhteisillä varoilla kunnossa-
20215: langalla yhtyy Kiehimästä tulevaan maan- pidettävä, rohkenemme kunnioittaen ehdot-
20216: tiehen. Sitä ovat tähän asti pitäneet kun- taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
20217: nossa Ristijärven alueella Uvan kyläläiset
20218: ja Puolangan alueella Kotilan kylän asuk- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20219: kaat, kummatkin eri tiekuntana. Puolan- siin Ristijärven kirkolta lähtevän,
20220: gan puol..:-Ha olevan osan tiestä otti pari Kiehimän-Puolangan maantielle joh-
20221: vuotta sitten Puolangan kunta kunnossa- tavan n. s. Uvan-Kotilankylän pai-
20222: pitääksPcn sen kunnan tienä,, kun taas Ris- kallistien ottamiseksi valtion haltuun
20223: tijärven ri:unnan alueella oleva osa tiestä lie- ja sen maantienä kunnossapitämi-
20224: nee edelleen kylätienä. Tien valtion h'll- seksi.
20225: tuun ottamisesta ovat moJemmat edellämai-
20226:
20227: Helsingissä 7 päJivänä syyskuuta 1939.
20228:
20229: S. Salo. M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
20230: 508
20231:
20232: XII,33. - Toiv. al. N:o 97.
20233:
20234:
20235:
20236:
20237: Salo y. m.: Maanteiden rakentamisesta Puolangan kunnan
20238: Lylykylästä ja Joukukylästä jollekin. lähimmälle ase-
20239: malle tai pysäb1le.
20240:
20241:
20242: E d u s k u n n a ll e.
20243:
20244: Kontiorrnäen-Taivalkosken radan tultua 'kennettava maanteiksi, jotka nekään, mat-
20245: . liikennöitäväksi suuntautuu Puolangan itäi- kat kun jääv:ät, kuten edellä mainittiin,
20246: sen osan kylien liikenne tälle radalle. Se suhteehlisen lyhyiksi ja maasto kun on ver-
20247: ei kesäisin voi kuitenkaan tapahtua ennen .raten tasaista, eivät tule varsin kalliiksi,
20248: kuin mainitulle radalle saadaan johtamaan suurempia såltoja;kaan kun nii:lle ei laisin-
20249: maantiet, joita nyt ei vielä ole. Matka kaan tule.
20250: näistä, nimittäin Puolangan Lylykylästä, Kun edellämainittu rata jo tänä syksynä
20251: Joukokylästä ja Suolijärveltä on nykyisiä tulee kiskoitetuksi ainakin Hyrynsalmelle
20252: maan- ja kyläteitä kulkien lähimmälle Kie- asti, ei enää kulu paljon aikaa, ennenkuin
20253: himän asemalle (Oulu-Nurmes-radalle) liikenne mainituista Puolangan kunnan
20254: 93, 95 ja 107 km kun taas uudelle radalle itäisistä kylistä voisi suuntautua uudelle
20255: olisi matka:a näistä kylistä vain 10-20 km. ra.dalle jos samanaikaisesti jo radalle joh-
20256: Kun edellämainitun uuden radan kannatus tavat maantiet saataisiin rakennetuiksi.
20257: on luonnollisesti ainakin ensiaikoina lasket- Tässä mielessä rohkenemme kunnioittaen
20258: tava pääasiassa puutavaran kuljetuksen va- ehdottaa eduskunnan hyväksyttävä:ksi toi-
20259: raan, edellyttää se, että sen eri asemille vomuksen,
20260: ja pysäkeille johtaa radan vaikutuspiiristä
20261: kunnolliset ikulkutiet. Luonnolliset kulku- että hallitus toimituttaisi ensi
20262: väylät, joet, ,virtaavat tältä alueelta päin- tilassa tutkimuksen maanteiden ra-
20263: vastaiseen suuntaan, eli länteen päin (Ii- kentamisesta Puolangan kunnan Ly-
20264: ja Kiiminkijoet). Jos ajateltaisiin näiden lykylästä ja saman· kunnan J ouku-
20265: Hikenneyhtey'ksien aikaansaamista kyläteitä kylästä jollekin lähimmälle, sopi-
20266: ra:kentamalla, eivät ne heiikkora:kenteisina vaksi katsotulle asemalle tai pysä-
20267: 'kestäisi esim. autoilla tapahtuvaa puutava- kille Kontiomäen-Taivalkosken rau-
20268: ran kuljetusta, joten ne alunperin on ra- tatiellä.
20269:
20270: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
20271:
20272: S. Salo. M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
20273: 509
20274:
20275: XU,s4. - Toiv. al. N:o 98.
20276:
20277:
20278:
20279:
20280: Lohi y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien raken-
20281: tamiseksi Kuivaniemen Oijärveltä Ranualle.
20282:
20283:
20284: E d u s k u n n a ll e.
20285:
20286: Viime aikoina on ryhmäasutoksia koe- miselle. Kyseessäolevalla alueella ei ole
20287: tettu saada järjestetyiksi valtionmailla ole- maantietä, ruinoastaan lyhyt kylätie. Oijär-
20288: ville suoalueille. On huomattu, että val- ven-Ranuan välinen maantie tulisi myös
20289: tion hrullinnassa on suuret määrät viljelys- kauttakulkutieksi Rannalta Kuivaniemen
20290: kelpoisia soita. Yksi tällainen suuri suo- asemalle. Ehdotamme siis eduskunnan hy-
20291: alue on Kuivajoen yläjuoksulla Oijärven ja väksyttäväksi toivomUiksen,
20292: Rannan välillä. Tällä alueella on useita
20293: kymmeniä neliökilometrejä soita, joista osa että hallitus tutkituttaisi maantie-
20294: on aivan ensiluokkaista viljelysmaata. suunnan Kuivaniemen Oijärveltä Ra-
20295: Maantien aikaansaanti on kumminkin nualle ja aikanaan ryhtyisi tien ra-
20296: ensimmäinen elinehto asutuksen menesty- kentamiseen.
20297:
20298: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1939.
20299:
20300: K. A. Lohi. U. A. Wirranniemi.
20301: 510
20302:
20303: Xll,s5. - Toiv. al. N:o 99.
20304:
20305:
20306:
20307:
20308: Lohi y. m.: Tiesuunnan tutkimisesta Kiimingistä Yli-lihin
20309: haarateineen H aukiputaan Onkamon kylään.
20310:
20311:
20312: E d u s kun n a 11 e.
20313:
20314: Viitaten vuoden 1937 valtiopäivillä teh- että hallitus tutkituttaisi maantie-
20315: dyn toivomusaloitteen n:o 102 perustelui- suunnan Kiimingistä Yli-lihin ja
20316: hin, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä- siitä haaratien suunnan H aukiputaan
20317: väksi toivomuksen, Onkamon kylään.
20318:
20319: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1939.
20320:
20321: K. A. Lohi. U. A. Virranniemi.
20322: 511
20323:
20324: Xfi,so. - Toiv. al. N:o 100.
20325:
20326:
20327:
20328:
20329: Rytinki y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra-
20330: kentamiseksi Pudasjärven Kurenalta Iijoen pohjoispuo-
20331: litse Parkkilan lossiin Hirvaskosken-Siirankankaan
20332: "»UJ,antiellä.
20333:
20334:
20335: E d u s k u n n a II e.
20336:
20337: Kainuun ja Perä-Pohjolan talouselämän naiset eivätkä lapset paase kulkemaan sen
20338: kohottamiseksi suunnitelmaa tekemään ase- yli yksin vaan on mieshenkilöiden oltava
20339: tettu komitea ja Pudasjärven kunta ovat aina apuna joen yli kulkiessa. Kun tämä
20340: ehdottaneet valtion haltuun otettavaksi Pu- asutusryhmä kuuluu Kurenalan kansakou-
20341: dasjärven-Km·enalustan ja Puhoksen- lupiiriin, niin keväisin ja syksyisin lasten
20342: Myllykankaan välisen kunnantien. Kun koulussa kulkeminen on erikoisen tukalaa,
20343: mainittu tie on kauttakulkuluontoinen ja lillOnta: kertaa mahdotontakin. Nämä kan-
20344: kun Pudasjärven kunnalla on maanteitä salaisemme, jotka saavat asua tällaisella
20345: hallussaan niin paljon ettei yhdelläkään tiettömällä alueella ja saavat maksaa veroa
20346: muulla kunnalla Suomessa ole hallussaan valtion ja kuntien teiden rakentamiseksi
20347: niin paljon maanteitä, olisikin toivottavaa, ja ikunnossapitämis~ksi, huokaavat monta
20348: että valtio aivan ensi tilassa ottaisi mai- kertaa: Emmekö me olekaan tämän maan
20349: nitun maantien valtion haltuun. kansalaisia, eikö ole mahdollisuutta mei-
20350: Samalla kun tulee kysymykseen tämän dän saada tietä? Miksi me saamme olla
20351: tien valtion haltuun ottaminen, tulee myös- ja asua miespolvesta miespolveen ilman
20352: kin harkittavaksi uuden tien rakentaminen tietä? Mutta vähävaraisina eivät kykene
20353: Kurenalta Iijoen pohjoispuolta Iijoessa, sitä itse rakentamaan, vaan siihen tarvi-
20354: Hirvaskosken-Siirankankaan kunnantiellä taan valtion varoja.
20355: olevaa,n Parkkilan lossiin, jossa se menisi Käsityksemme mukaan, jos Pudasjärven
20356: poikki Iijoen ja yhtyisi Jongunjärven kunnan itäperän asukkaiden yleiset tieolot
20357: itäpuolella Kurenalta Iijoen eteläpuolta tahdotaan saada oikeudenmukaiselle poh-
20358: kulkevaan kysymyksessäolevaan Pudasjär- jalle ja suora ja hyvä liikenne Pudasjär-
20359: ven - J ongun- Puhoksen-Myllykankaan veltä rakenteilla olevalle ja pian valmis-
20360: tiehen. tuvahle Kontiomäen-Taivalkosken rauta-
20361: Iijoen pohjoispuolella Kurenalan ja tielle, niin Pudasjärven-Puhoksen-Myl-
20362: Parkkilan lossin välillä, tällä tiettömällä lykankaan välisen kunnantien valtion hal-
20363: alueella, on 34 taloa, joista vanhimmat tuun ottamisen yhteydessä olisi rakennet-
20364: ovat satoja vuosia vanhoja. Kun kylän koh- tava lisäksi uusi tie Kurenalta Iijoen poh-
20365: dalla Iijoessa on useita kilometrejä pitkä joispuolta Parkkilan lossiin. Tämän tien
20366: Kurenlk:oski, niin keväisin ja syksyisin on kautta tulisi melkein yhtä pitkä matka
20367: joen ylikulku eteläpuolella olevalle maan- Kurenalle Jongunjärven itäpuolelta kuin
20368: tielle kokonaan poikki ja kesän aikanakin nykyistäkin tietä. Tällöin liikenne J ongun-
20369: puutavaran uiton sekä kosken vuoksi eivät järven takaa voitaisiin kokonaan ohjata
20370: 512 XII,36. - Kurenan-Parkkilan maantie.
20371:
20372: uutta tietä myöten ja vältyttäisiin koko- lella oleville taloille eikä Iijoen eteläpuo-
20373: naan pitkästä ja vaikeasta Jongunjärven lella olevalle asutukselle, koska siitä kul-
20374: lossista. Uuden tien rakentaminen ei tulisi keva maantie tulisi valtion haltuun.
20375: maksamaan paljoakaan enemmän kuin Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
20376: J ongun lossin ylläpitokustannukset parin- nrroittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt-
20377: kymmenen vuoden aikana ovat ja samalla täväksi toivomuksen,
20378: suuri asutus pääsisi tiestä osalliseksi
20379: J ongunjärvestä Siirarrkankaalla olevaan että hallitus tutkituttaisi ja laa-
20380: tiehen, josta lähtee Par'ffikilan lossiin tie. dituttaisi kustannusarvion maantien
20381: Matkaa ei ole kuin noin puoH kilometriä, rakentamista varten Pudasjärven
20382: joten lossin poistaminen ei tiedä hanka- K urenalta Iijoen pohjoispuolitse
20383: luutta järven ta:kana olevalle Siiran ta- Parkkilan lossiin Hirvaskosken--Sii-
20384: lolle eikä myöskään järven Kurenalan puo- ronkankaan välisellä maantiellä.
20385:
20386: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
20387:
20388: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
20389: 513
20390:
20391: XU,37. - Toiv. al. N:o 101.
20392:
20393:
20394:
20395:
20396: Rytinki y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra-
20397: kentamiseksi Oulun-Puolangan maantieltä liihtevän
20398: Olvasen kylätien päästä Juurikan-Jawrokka.järven
20399: kautta Taipaleenharjun seudulle Oulun-Kuusamon
20400: moontiellä.
20401:
20402:
20403: E d u s rk u n n a 11 e.
20404:
20405: Kainuun ja Perä-Pohjolan talouselämän Kun tie tulisi kulkemaan Jaurakkajär-
20406: -elvyttämiskomitean mietinnössä. huomaute- ven vieritse niin pääsisivät tämän kylä-
20407: taan, että näiden maakuntien talouselä- ryhmän asukkaat suoraan liikennöimääu
20408: män kehittymistä vaikeuttaa suuresti maan- Kurenalle pitäjän keskukseen, jonne matka
20409: teiden puute. Tämän epäkohdan korjaa- lyhenisi nykyisestään noin 20 km. Niin-
20410: miseksi onkin mainittu komitea ehdottanut ikään tien varrella avautuisi suuria mah-
20411: suunnitelman uusien maanteiden rakenta- dollisuuksia uusien viljelystilojen perusta-
20412: miseksi. Näiden rakennettavaksi ehdotettu- miseen, koska tie tulisi kulkemaan s·eutu-
20413: jen maanteiden joukossa on erittäin tär- kunnan ensiluokkaisten viljelyskelpoisten
20414: keitä maanteitä, joista ei ole vielä suunni- maitten halki, joiden viljelykselle ja asu-
20415: telmaa eikä kustannusarviota olemassa. mukselle ottamisen esteenä on yksistään
20416: Eräs sellainen tie on Oulun-Puolangan maantien puute.
20417: maantieltä Oivasen kylätien päästä Juu- Ede:Hä esitetyn perusteella saamme kun-
20418: rikan--Jaurakkajärven kautta Taipaleen- nioittaen esittää eduskunnan hyväksyttä-
20419: harjun seudulle Oulun-Kuusamon maan- väksi toivomuksen,
20420: tielle johtava tie. Tämän tien ikautta tulisi
20421: suora liikenne näiden kahden suuren kun- että hallitus tutkituttaisi ja laa-
20422: nan välille, jonka liikenteen esteenä on dituttaisi kustannusarvion maantien
20423: tällä kertaa ainoastaan tien puute. Sa- rakentamista varten Oulun--Puolan-
20424: malla tien vaikutuspiiriin pääsisi paljon gan maantieltä lähtevän Olvasen
20425: 'Sellaisia taloja, jotka ovat tällä kertaa vielä kylätien päästä Juurikmir---Jaurak-
20426: ilman minkäänlaista tietä ja joiden asuk- kajärven kautta Taipaleenharjun
20427: kaiden on kuljetettava tavarat kantamalla seudulle Oulun-Kuusamon maan-
20428: useita kilometrejä maantien varresta. tiellä.
20429:
20430: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
20431:
20432: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
20433:
20434:
20435:
20436:
20437: 65
20438: 514
20439:
20440: XII,ss. - Toiv. al. N:o 102.
20441:
20442:
20443:
20444:
20445: Rytinki y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra-
20446: kentamiseksi Kuivaniemen Oijärveltä Kivijoen seutua
20447: Ramtan kirkolle.
20448:
20449:
20450: E d u s k. u n n a ll e.
20451:
20452: V ai:kka vw1tiovallan puolesta on viime tuottamaan sekä iffieitsämaat kuiJVruttamisen
20453: vuosina kiinnitetty huomiota melko run- sekä muid-en hoitot<>imen:pilteiden kautta
20454: saasti ma.a.mme maantieverkoston lisääani- palvelemaan ikollw yhteiskuntaa_
20455: seen ja tieolojen parantamiseen, niin sit- Tiestä ~Ci olisi ihyötyä yksistään uudelle
20456: tenkin löytyy eräitä seutuja, jotka ovat asutuJmelle, vaan, samalla pääsisivät ne
20457: jääneet kOkonaan u:nohduiksiin tieverkostoa asUiklkaat, jatlka täJlläkin ker.taa ovat j10 rai-
20458: laaditta.essa. Tällainen alue on Kuivanie- vaamassa maita vi1jel;Ykselle, maantiestä
20459: men-'Oijärven ja Rannan välinen Kivi- osa~lisiksi, milkä olisi omiaan helpoittamaan
20460: joen varsi. heidän taloudelliSita asemaansa. Niinikään
20461: Pohjois-Pohjanmaan runkoviemäriver- täanän tien kautta tulisi suora yhteys Ra-
20462: kostolromitean •mietinnöstä huomataan, että UJUalta Kuivaniemdle ja kaikista lyhin
20463: mainitulla alueella on ensiluokikais~a vilje- matka meren rannasta aina Posiolie sarukka
20464: lysmaita. Vaikka komitean toimialue ei ulotu sen jälkeoo ikuin xa!kennettavalksi hyväk-
20465: kuin Oi:järven · ympäristön hyötyalueeHe, sytty Impiön-Män<tyjärven-PosiQn väli-
20466: niin Kivijoen läili.eisyydessä se esittää kui- nen tie va<lmistuu.
20467: vBJtetta'VaJksi useita satoja 1hehtaareja käsit- Edellä esitetyn <perusteella saallllJID.e kun-
20468: tävän suoalueen. Kun Kivi~oen alueella nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt-
20469: olevat maat aina Rannalle saaJkika ovat -ensi- täiVälksi toivomuiksen,
20470: luokkaisia viljelysmai:ta ja useita tuhansia
20471: hehtaar·eja a;laltaan, niin näiden alueiden että hallitus tutkituttaisi ja laadi-
20472: saattaminen maantien ythteyteen on kansan- tuttaisi suunnitelman ja kustannus-
20473: taloudmllkin kannalta tärkeä. Saataisiinhan arvion maantien rakentamista varten
20474: tällöin nämä alueilla <>levat ensiluolkikaiset Kuivaniemen OijiiJrveltä Kivijoen
20475: viljelySke}Jp<>iset maat vilje~lyikselle ja tuloa- setäua Ranuan kirkolle.
20476:
20477: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1939.
20478:
20479:
20480: Eino Rytinki. Heikki Niskanen.
20481: 515
20482:
20483: Xll,39. - Toiv. al. N:o 103.
20484:
20485:
20486:
20487:
20488: Janhonen: Tutkimuksen· toimittamisesta maantien rakenta-
20489: miseksi Hyrynsalmen-Suomussalmen maantieltä Alan-
20490: teen talon kautta Jumaliskylään.
20491:
20492:
20493: E d u s k u n n a 11 e.
20494:
20495: Elämme kolhtaloldmita aikoja. Tosin vielä metsätöistä elä.väUe väestölle. V a:ilkka il:w.l-
20496: valtakuntamme on saanut ,pysyä erossa litus onkin ryhtynyt maassamme laajoihin
20497: sodan melSkeestä, mutta toisaalta saamme toimetDIPiteisiin mahdollisen hiklän torjumi-
20498: olla va:rnn.oja, että maan talouselämä saa seksi, milkä on ilolla todettava, niin sitten-
20499: kdkea suuria vaikeuksia, vailkka rauha kin on .välttämätöntä antaa hallitukselle
20500: maassa säilyy. Ulik(ll1llaanlkauppamme on jo lisää mahdollisuuksia ;hyödyllisten ja väes-
20501: vaikeutunut ja tietenkin vaiikeutuu entistä tölle vä1l1Jtä,mättömien teitten rakentamiseksi
20502: enemmärn: elil.ei suuTelksi osa1u.i pysähdy. tiettömillä vä!hävtaraisilla seuduilla.
20503: Tämä tietää työttömyyden lisääntymistä ja Tällainen välttämätön tie srkäläiselle
20504: erittä:in!km väJhäivä!kisten elin€!htojen vaikeu- väestölle 'On Suomussalmella Hyrynsalmen
20505: tumista. SentäJhden on täit<keätä, että ajoissa -Suomussailinen maantieltä Alanteen talon
20506: ryhdytään suunnittelemaan malhdollisen kautta suuntau:tuiVa tie Jumal:isikylään.
20507: hädän torjumista. Sopivien työmaitten: jär- Mai!llitulta kylältä on s~käläiselle väestölle
20508: jestämiMn on siis välttämätöntä. Töitten kolmisen peniniku1maa tietöntä taivalta lä-
20509: tulisi olla sellaisia, että ne suoritettuina himmälle tielle. Metsäthamtuskin pitää tietä
20510: an!l;aisiiVat malhdollisimman suuren ,pysyväi- erinoonaiset1 täTikeänä. Kainuun ja Perä-
20511: sen hyödyn. Tä;llaisia vanmasti olisivat tie- PohjO'lan taloru4koonitea on myös tien raJkan-
20512: raJkennustyöt ·tiettömillä seuduilla. tamista •pitänyt välttämättömänä.
20513: Kainuun laaja maakrmta on suurelta Edellä sanotun perusteella ~rmnioi<ttaen
20514: osalta valtavaa metsäaluetta, joten sen ehdotan eduskunnan päätettäväksi toivo-
20515: väestö huolimatta maatalouden :ripeästä muksen,
20516: 110'USUsta on suuresti riilp])uvainen metsä-
20517: ansiotöistä. Kun vientiteollisuutemme on jou- että hallitus toimituttaisi tutki-
20518: tumassa erinomaisiin vailkeuiks~in, myynti- muksen maantien rakentamiseksi
20519: mahdollisuuksien ;pienen!l;yessä, tietää se Suomussalmelle H yrynsalmen--Suo-
20520: metsänlhalkk.uiden ja -ajojen lorp[pumista mussalmen maantieltä Alanteen talon
20521: Kainuussa. Tämä vuorostaan tuo hätää kautta Jumaliskylään.
20522:
20523: Helsingissä syyskuun 15 rpäivänä 1939.
20524:
20525:
20526: T. A. Janhonen.
20527: 516
20528: :XU,4o. - Toiv. al. N: o 104.
20529:
20530:
20531:
20532:
20533: Arha.ma y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta yhdystien ra-
20534: kentamiseksi Sotkamosta Rasin talon kautta VaZtimon
20535: kunnan Sivakkavaaran tiehen.
20536:
20537:
20538: E d u s k u n n a 11 e.
20539:
20540: Tieverkoston kehittäminen on valtakun- !kamon kivkolta Tipasojan Palovaaraan tu-
20541: nalle ensiluokkaisen tärkeä kysymys. Siinä levan tien kanssa yhteyteen. Pituus Sivak-
20542: tarkoituksessa onkin itsenäisyyden aikana ilmvaaran \kautta on noin 12 ikm.
20543: tehty valtaisa työ tieolojen parantamiseksi. Jotta tämä valtakunnallisesti ja paikal-
20544: Tiekomiteakin laati laajan suunnitelman tie- liselle väestölle, joka elää suurissa vaikeuk-
20545: verkoston rakentamiseksi. Tämän ehdotuk- sissa kulkuyhteyksien puutteessa, välttämä-
20546: sen mukaan tulisi m. m. valtatie lälhtemään tön ja :tärkeä tie saataisiin pian toteutu-
20547: Sortavalasta Joensuun, Nurmeksen, Sotka- maan olisi Valtimon-Sotkamon välinen
20548: mon, Kainuun ja Perä-Pohjolan kautta yhdystien suunnitelma tutkittava.
20549: Jäämerelle. Tämä tie on suurin piirtein Edellä sanotun perusteella ehdotamme
20550: erinomaisessa kunnossa lukuunottamatta kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
20551: Sortavalan puolessa tehtäviä korjauksia toivomuksen,
20552: sekä Nurme'ksen-Sotkamwn välillä tehtäviä
20553: perusparannuksia. Näitten parannusten että haUitus tutkituttaisi tiesuun-
20554: kautta saataisiin aikaan suurenmoinen tie- nan ja laatisi kustannusarvion yh-
20555: yhteys Sortavalasta Jäämereen. Jotta tämä dystien rakentamiseksi Sotkamosta
20556: suunnitelma toteutuisi olisi välttämättä Rasin talon kautta V altimon kun-
20557: johtava tie Sotkamon rajalle saatava Sot- nan Sivakkavaaran tiehen.
20558:
20559: Helsingissä syyskuun 15 päivänä! 1939.
20560:
20561:
20562: Kusti Arhama.. T. A. Jauhonen.
20563: 517
20564:
20565: XII,41. - Toiv. al. N:o 105.
20566:
20567:
20568:
20569:
20570: Kekäläinen y. m.: Maantien rakentamisesta Kemistä Rova-
20571: niemen--Ranuan moontielle.
20572:
20573:
20574: E d u s k u n n a ll e.
20575:
20576: Tieolot ovat Lapin läänissä kehittyneet mät apulähteet yhteiskunnalle, sillä tällä
20577: niin, että tiet kulkevat pohjoisesta etelään suunnalla on laajoja valtion metsiä. Tä-
20578: poikkimaisemaan kun sen sijaan lännestä män tien kautta metsien hyväksi käyttö
20579: itään suuntautuvat tiet suureksi osa:ksi paranee huomattavasti. Siellä löytyy myös- ·
20580: puuttuvat. Siitä syystä KemistäJkin pääsee kin viljelyskelpoisia maita, joihin voitaisiin
20581: vain pohjoiseen ja etelään, kun taas perustaa asutustiloja. Tie olisi vedettävä
20582: itään päin ei ole minkäänlaista liikenne- Akkunusjoen laivoille Kemin Kivaloitten
20583: yhteyttä, ja tästä onkin seurauksena, kautta. Siten voitaisiin käyttää hyväksi
20584: että suuret maaseutualueet, kuten Ranua pitkä matka jo ennemmin tehtyä Akkunuk-
20585: ja Posio, ovat kokonaan eristettynä niitten sen tietä. Tällä tavalla tästä tiestä tu1isi
20586: luonnollisesta satamakaupungista. Jos tuon myöskin matkailutie. Jokainen haluaisi sa-
20587: alueen väestö haluaa pyrkiä Kemiin, niin malla nähdä Kemin kuuluisat Kivalot, kun
20588: on sen kuljettava Rovaniemen tai Simon matkakaan Kemistä Rovaniemelle ei tulisi
20589: kautta. Tämä luonnollisesti jatkaa mat- pitemmäksi kuin Kemijoen vartta kulkevaa
20590: kan moninkertaiseksi ja tekee kokonaan tietä.
20591: mahdottomaksi maanviljelys- ja karjantuot- Edellä olevan perusteella pyydämme kun-
20592: teiden kuljetuksen kulutuskeskukseen. nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
20593: Kun nyt Kemiin joka tapauksessa tulee väksi toivomuksen,
20594: ennen pitkää ajanmukainen syväsatama,
20595: niin on luonnollista, että kaikki sen toi- että haUit,ns toimituttaisi tutki-
20596: mintasäteeseen kuuluvat maaseudut yhdis- muksen maantien rakentamiseksi Ke-
20597: tetään liikennelinjoilla satamakaupunkiin. mistä Rovanieme'l'V-Rm~uan maantie-
20598: Täten saadaan Kemin-Rannan tien avaa- hen sekä ryhtyisi asian vaatimiin
20599: mia taloudellisia mahdollisuuksia hyväksi toimenpiteisiin tien rakentmniseksi.
20600: käyttäen kansantaloudellisesti välttämättö-
20601:
20602: Helsingissä syySkuun 12 p:nä 1939.
20603:
20604: 0. H. Kekäläinen. Heikki Simonen.
20605: M:. H. Peltonen. Hj. Lindqvist.
20606: Antti Junes.
20607: 518
20608: XU,42. - Toiv. al. N:o 106.
20609:
20610:
20611:
20612:
20613: Junes y. m.: Maantien rakentmnisesta Alatornion Arpelan
20614: kylästä YlitO'rnion Mellakoskelle.
20615:
20616:
20617: E d u s k: u n n a 11 e.
20618:
20619: Viitaten v. 1936 valtiopäiville jätettyyn täjän Arpelan kylästä Km·ungin pi-
20620: toiv. aloitteeseen N: o 130 (Liitteet I-XIII, täjän Kaisajoen ja Varajärven ky-
20621: s. 859) rohkenemme kunnioittaen ehdottaa lien kautta Ylitornion Mellakoskelle
20622: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, ,ja ottaisi vuoden 1941 tulo- Ja meno-
20623: arvio.esitykseen tarvittavan määrära-
20624: että hallitus kiireellisesti tutkitut- han puheenaolevan tien rakentamista
20625: taisi maantiesuunnan Alatornion pi- varten.
20626:
20627: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1939.
20628:
20629: Antti Junes. U. A. Wirranniemi.
20630: K. A. Lohi. 0. H. Kekäläinen.
20631: 1
20632:
20633: 1
20634:
20635: 1
20636: 519
20637:
20638: Xfi,43.- Toiv. al. N:o 107. 1
20639:
20640: 1
20641:
20642: 1
20643: Kokko y. m.: Maantiesuunnan tutkimisesta Enontekiön
20644: Peltovuomasta Inarin kirkolle.
20645: 1
20646:
20647: E d u s k u n n a ll e. 1
20648:
20649: Lapin liikenneoloihin on viime vuosina Inari-Enontekiö-Tornionlaakso, niistä oa
20650: 1
20651: saatu merkittäviä parannuksia ja paraikaa lisäksi yhteydet Ruotsin tieverikostoon.
20652: on toteutumassa tiesuunnitelmia, jotka ovat Puolustusnä;kökohdat huomioonottaen ei
20653: Dlleet vireillä pitkät ajat. On kuitenkin liene asianmukaista, että yhteys Petsamoo!l 1
20654: flräs tiekysymys, johon yleisemmältä kaP.- ja Jäämerelle on riippuvainen vain yhdestä
20655: nalta katsoen pitäisi saada myönteinen rat- ainoasta tiestä Rovaniemeltä ylöspäin. 1
20656: kaisu lähimmässä tulevaisuudessa. Tarkoi- Enontekiön-Inarin maantie olisi tältäkin
20657: tamme yhdystietä Enontekiön Peltovuo- kannalta katsoen mitä tärkein.
20658: 1
20659: masta Inarin kirkolle. Tämä ei ole enF.i Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
20660: sijassa mikään paikallinen kysymys, ei edes nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
20661: yksin maakunnallinen Lapin kysymys, vaan muksen, 1
20662: se on tärkeä valtakunnallinen asia, joka
20663: Ddottaa pikaista järjestelyä. ,Jos tämä ti~. että hallitus ensi tilassa tutkitut- 1
20664: yhteys saataisiin, avautuisi matkailuliiken- taisi maantiesuunnan Enontekiön
20665: teelle mitä suurimpia laajentumismahdolli- Peltovuomasta Inarin kirkolle 311
20666: suuksia. Tornionlaakson ja Petsamon li.i- esittäisi seuraavassa talousarvivesi
20667: kenne näet yhtyisivät ja muodostuisi val- tyksessä määrärahan tämän tien ra-
20668: tava kiertoreitti Rovaniemi-Petsamo- .kentamistn vm·ten.
20669:
20670: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1939.
20671:
20672: Väinö Kokko. Juhani Leppälä.
20673: K. Kallio. Antti Junes.
20674: Wäinö Havas.
20675: 520
20676:
20677: XII,44. - Toiv. al. N:o 108.
20678:
20679:
20680:
20681:
20682: Kaijalainen y. m.: Toimenpiteistä maantien t·akentamiseksi
20683: Inarin Kaamasesta Utsjoen Outakoskelle.
20684:
20685:
20686: E d u s k u n n a ll e.
20687:
20688: Lapin komitea kiinnittää mietinnössään kunnan asukasmäärästä, joten tämä tie
20689: huomiota niihin suuriin vaikeuksiin, joita saattaisi huomattavan osan Utsjoen väes-
20690: poltto- ja tarvepuun hankinta aiheuttaa töstä tieyhteyteen. Outwkosken kautta vie-
20691: T8lka-Lapin puuttomilla tai pelkästään dään Norjaan, pääasiassa Karasjoelle, huo-
20692: tunturilmivikkoa kasvavilla alueilla asuvalle mattavat määrät Lapin tuotteita, varsinkin
20693: väestölle. Tämä pulmallinen kysymys vai- poronlihaa. Näin ollen tämä tie suuresti
20694: keutuu sitä mukaa kuin asutus siellä helpottaisi ja edistäisi Lapin tuotteiden
20695: kasvaa. Asiaa on myöhemmin tutkinut eri- vientiä. Myöskin se seikka, että paikalli-
20696: tyinen valtioneuvoston asettama toimi- set asukkaat saisivat tällöin tilaisuuden
20697: kunta, joka kysymystä selvitellessään on hanl{jkia osan tarvikkeistaan Suomesta
20698: todennut tilanteen erityisesti Utsjoen pitä- eivätkä olisi tässä suhteessa enää niin riip-
20699: jässä niin vaikooksi, että se vaatii erinäisiä puvaisia Norjan puolen kauppiaista kuin
20700: kiireellisiä toimenpiteitä, joista toimikunta tähän saakka, lisää Kaamasen-Out8lkosken
20701: on äskettäin tehnyt maatalousministeriölle tien kansantaloudellista ja kansallista mer- j
20702: esityksen. kitystä.
20703: Täydellä varmuudella voidaan jo nyt Merkitystä vailla ei liene myöskään se j
20704: sanoa, että asiaa ei voida tyydyttävästi se~kka, että tämän tien avulla voidaan
20705: järjestää, ennenkuin Utsjoki on riittävällä saada yhteys myös kahteen norjalaiseen
20706: tieverkolla sootettu valtakunnan yhteyteen. satamapaikkaan, nimittäin Porsangerin j
20707: Alkutoimenpiteenä tälle on rakenteilla vuonoon ja Hammerfestiin. Hammerfes-
20708: oleva Syysjärven-Mierasjärven maantie, tistä johtaa maantie Porsangerin vuonon j
20709: jota olisi, niin pian kuin se valmistuu, kautta Karasjoen kirkonkylään. Karas-
20710: välittömästi jatkettava Utsjoen kirkon- joelta on Porsangerin vuonon pohjukkaan j
20711: kylään ja sieltä edelleen maamme pohjoi- (Laxelv) 80 km ja siitä Hammer:festiin
20712: simpaan kylään, Nuorgamiin. n. 150 km. Norjan tiesuunnitelmiin kuu-
20713: Huomattava kuitenkin on, että yksistään luu tämän tien jatkaminen Karasjoelta j
20714: tämän tien avulla ei Utsjoen asukkaiden edelleen Suomen rajalle, jota väliä on vain
20715: liikennekysymys eikä myöskään poltto- ja 20 km. Tällä tavalla saataisiin yhteys j
20716: tarvepuun hankinta tule järjestetytksi. Tä- Su\lmen ja N()rjan mam1tiev.erkkojen kes-
20717: män vuoksi olisi välttämätöntä, että Ina- ken Inari- ja Karasjokien yhtämäkohdassa, j
20718: rin Kaamasesta rakennettaisiin Utsjoen josta Tenojoki alkaa.
20719: Outakosken l\:ylään maantie v. 1937 tut- Edellä lausutun nojalla ehdotamme kun-
20720: kittua suuntaa. Outakosken kylän asuk- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- j
20721: kaat muodostavat lähes puolet Utsjoen muksen,
20722: j
20723:
20724: j
20725:
20726: j
20727:
20728: j
20729: XII,44. - Kaijalainen y. m. 521
20730:
20731: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- rin Kaama.sesta Utsjoen Outakos-
20732: siin maantien rakentamiseksi Ina- kelle.
20733:
20734: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
20735:
20736: Lauri Kaijalainen. J. Emil Lampinen.
20737: Matti Tolppanen. Matti Luoma-aho.
20738:
20739:
20740:
20741:
20742: 66
20743: 522
20744:
20745: XII,45. - Toiv. al. N:o 109.
20746:
20747:
20748:
20749:
20750: Kalliokoski y. m.: Toimenpiteistä erinäisten kunnan- ja
20751: kyläteiden ottamiseksi valtion hoitoon.
20752:
20753:
20754: E d u s k u n n a ll e.
20755:
20756: Maamme tieolojen kehittämisessä ei ole On selvää, että tällaisen laajan ohjelman
20757: vielä päästy läheskään siihen, mihin on laatiminen ja toteuttaminen ottaa oman ai-
20758: päästävä. Puhumattakaan siitä, että vielä kansa ja että joihinkin toimenpiteisiin mai-
20759: on paljon seutuja, joiden tieyhteydet ovat nittujen rasitusten vähentämiseksi on ryh-
20760: puutteelliset tai olemattomat, on myös tei- dyttävä jo ennenkuin täydellinen uudistus
20761: den rakentamisesta ja niiden kunnossapi- saadaan aikaan. Kiireellisesti toteutettavia
20762: dosta johtuvan suuren rasituksen jakautu- toimenpiteitä tässä suhteessa ovat m. m.
20763: misessa paljon kohtuuttomuutta. Laajat kunnan- ja kyläteiden kunnossapitoa var-
20764: kansalaispiirit ovat kokonaan vapautuneet ten annettavan valtioavun korottaminen,
20765: tierasituksista saaden kuitenkin nauttia tie- josta on tehty lakialoite näillä valtiopäi-
20766: verkostomme tarjoamia etuja toisten kansa- villä sekä kaikkien sellaisten kunnan- ja
20767: laisten ollessa pakoitettuja kantamaan suu- kyläteiden kiireellinen valtion haltuun otta-
20768: ria rasituksia päästä;kseen yhteyteen yleis- minen, joilla on huomattava yleinen lii-
20769: ten teiden kanssa. kenne.
20770: Tämä kohtuuttomuus ei tule korjatuksi Viimeksimainitunlaisia kunnan- ja kylä-
20771: ennenkuin päästään siihen, että valtio teitä on tielakikomitean hankkiman selvi-
20772: ottaa rakentaakseen ja ylläpitääkseen kaikki tyksen mukaan n. 9,000 km ja olisi ainakin
20773: yleisluontoiset, siis sellaiset tiet, joiden nämä tiet kiireellisesti julistettava valtion
20774: käyttäminen on kaikille kansalaisille luval- teiksi. Lisäksi olisi valtion teiksi asteettain
20775: lista, tai että tällaisten teiden rakentamista viipymättä otettava myös sellaiset kunnan-
20776: ja kunnossapitoa tuetaan siksi suurilla val- ja kylätiet, jotka liikenneoloissa tapahtu-
20777: tion avustuksilla, että teiden osakkaat va- van kehityksen johdosta lähitulevaisuudessa
20778: pautetaan tierasituksista. muodostuvat yleistä liikennettä palveleviksi
20779: Tällaisen täysin oikeudenmukaisen, mutta teiksi, tai joilla muuten on niin huomattava
20780: samalla laajasuuntaisen uudistuksen toi- liikenne, että tien ylläpitäminen tästä joh-
20781: meenpanoa on aihe ryhtyä kiireellisesti tuen tuottaa tien osakkaille suuria rasi-
20782: valmistelemaan. On selvitettävä, mikä mer- tuksia.
20783: kitys kunnan- ja kyläteillä maamme liiken- Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
20784: teen palveluksessa on ja tämän selvityksen dotamme eduskunnan hyvä:ksyttävä!ksi toi-
20785: perusteella sekä huomioon ottamalla liiken- vomuksen,
20786: teen tarpeet, on laadittava ohjelma teiden
20787: rakentamisesta ja ylläpidosta johtuvan että hallitus valmistaisi esityksen
20788: rasituksen siirtämisestä valtiolle. k1tnnan- ja kyläteiden rakentarni-
20789: XII,o. - Kalliokoski y. m. 523
20790:
20791: sesta Ja kunnossapidosta johtuvan 'tyhtyisi toimenpiteisiin kaikkien sel-
20792: rasituksen siirtämiseksi valtion kan- laisten kunnan- ja kyläteiden, ,ioillu
20793: nettavaksi, sekä on huomattava yleinen liikenne, val-
20794: että hallitus jo ennen mainitun tion halt1tttn ottamiseksi.
20795: esityksen valmistumista kiireellisesti
20796:
20797: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1939.
20798:
20799:
20800: Viljami Kalliokoski. Antti Junes.
20801: Vihtori Vesterinen. Kaapro Huittinen.
20802: T. A. Janhonen. Anton Suurkonka.
20803: Antti Kukkonen. S. Salo.
20804: K. Määttä. L. Heljas.
20805: Kalle Kämäräinen. Tilda Löthman-Koponen.
20806: Janne Koivuranta. J. Emil Lampinen.
20807: Eero Nurmesniemi. Kaarlo Mikkola.
20808: Antti J. Rantamaa. E. M. Tarkkanen.
20809: Kalle Kirra. Kauno Kleemola.
20810: Matti Luoma-aho. Antti Kemppi.
20811: Matti Tolppanen. Heikki Soininen.
20812: Juho Paksujalka. Kusti Arhama.
20813: T. N. Vilhula. Matti Pärssinen.
20814: 524
20815:
20816: Xll,46. - Toiv. al. N:o 110.
20817:
20818:
20819:
20820:
20821: Paasonen y. m.: Sillan rakentarnisesta Peltosalmen yli.
20822:
20823:
20824: E d u s k u n n a ll e.
20825:
20826: Useilla aikaisemmilla valtiopäivillä teh- että hallitus ottaisi vuoden 1941
20827: dyissä raha- ja toivomusalotteissa esitetyillä tulo- ja menom·vioesitykseensä mää-
20828: perusteilla kunnioittaen ehdotamme edus- 1·ärahan sillan rakentamiseksi Iisal-
20829: kunnan ·hyväksyttäväksi toivomuksen, men kunnassa olevan Peltosalmen yli.
20830:
20831: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1939.
20832:
20833: Armas Paasonen. Juho Pyy.
20834: 525
20835:
20836: XU147. - Toiv. al. N:o 111.
20837:
20838:
20839:
20840:
20841: Huittinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Laatokan ja
20842: Saimaan vesistöjen kanavalla yhdistämisestä.
20843:
20844:
20845: E d u s k u n n a 11 e.
20846:
20847: Monia vuosikymmeniä! on ollut vireillä kaan tavaran kuljetukseen. Mutta ne ovat
20848: kysymys Laatokan yhdistämisestä kanavalla tärkeitä monessa muussakin suhteessa, ku-
20849: Suomenlahteen ja sitä kautta suoran meri- ten esim. sotilaallisesti ja näistä syistä mo-
20850: tien aikaansaaminen valtakunnan rajojen net suurvallatkin kiinnittävät vesiteihin ja
20851: aisäpuolitse tähän suureen sisämereen, josta niiden järjestelyyn nykyisin aivan erikoista
20852: nyt ei ole muuta ulospääsytietä kuin Ve- huomiota.
20853: näjän valtakunnan alueen kautta kulkeva Asiain näin ollen ja kun ilman pitempiä
20854: Nevajoki. perusteluja on selvää~ että Laatokan ja
20855: Suomen ollessa Venäjän yhteydessä voi maan muiden vesistöjen välisen yhteyden
20856: Laatokan laivaliikenne Nevan kautta ta- aikaansaaminen on välttämättömyys, ei ai-
20857: pahtua jokseenkin esteettömästi. Tarton noastaan Laatokan ympäristön asukkaille
20858: rauhansopimuksen mukaan pitäisi Suomen ja siellä toimiville monille suurille teolli-
20859: saada edelleenkin harjoittaa laivaliiken- suuslaitoksille, vaan koko valtakunnalle,
20860: nettä Nevan kautta, mutta sopimuksen vas- olisi tämä tärkeä ja laajakantoinen asia
20861: taiset mää!räykset, liikennemaksujen tavat- kaikessa laajuudessaan otettava selvitettä-
20862: tomat korotukset y. m. s. esteet tekevät tätä vä:ksi ja tutkittavaksi, imitä kautta valta-
20863: kautta laivaliikenteen harjoittamisen ny- kunnan rajojen sisäpuolitse tämän yhtey-
20864: kyään aivan mahdottomaksi. Ja vaikka lii- den aikaansaaminen sekä taloudellisista, so-
20865: kenne Nevan kautta saataisiinkin uudelleen tilaallisista, että: muista syistä olisi edulli-
20866: järjestetyksi, niin on se aina epävarmaa, sin toteuttaa.
20867: koska se tapaihtuu vieraan valtakunnan Vuosien kuluessa on toimitettu jo mo-
20868: alueiden kautta ja Venäjä voi milloin ta- nenlaisia selvittelyjä Laatokan ja Suomen-
20869: hansa katkaista liikenteen ja varmasti tulee lahden yhdistämisestä vesitiellä, rakenta-
20870: tekemään sen ainakin silloin kun me sitä malla kanava poikki Karjalan kannaksen.
20871: yhteyttä kipeimmin tarvitsisimme. Tästä Tämän yhdysreitin pituus tulisi olemaan
20872: syystä nykyisten yhteyksien varaan jättäy- kaikkiaan n. 170 km ja kustannukset n.
20873: tyminen tekee koko Laatokan ulkopuolelle 600-700 miljoonaa markkaa. Nämäkin
20874: suuntautuvan laivaliikenteen harjoittami- suunnitelmat kaivannevat vielä tarkistusta,
20875: sen niin epä'Varmaksi, että se pakosta lop- ja usealta taholta onkin tehty anomuksia
20876: puu, ellei parempia ja varmempia vesiteitä lopullisen suunnitelman ja laskelmien ai-
20877: Laatokan ja maan muiden vesistöjen vä- kaansaamiseksi tämän kanavan rakentami-
20878: lillä aikaansaada. sesta.
20879: Vesitiet ovat kuitenkin ammoisista ajoista Mutta ainakin yhtäaikaa ja rinnan tä-
20880: asti olleet paljon käytettyjä kulkuteitä ja män tutkimuksen kanssa olisi välttämätöntä
20881: sitä ne ovat vieläkin koska ne rahtien hal- toimittaa tutkimus myös siitä, mitä! mahdol-
20882: puuden vuoksi sopivat erinomaisesti ras- lisuuksia on olemassa ja millaisia kustan-
20883: 526 XII,47. - Laatokan-Saimaan kanava.
20884:
20885: nuksia vaatisi kanavan rakentaminen Laa- nen kanava rakennettuna olisi mahdolli-
20886: tokan ja Saimaan vesistön välille ja tätä suus saada aikaan lyhin yhteys Laatokan
20887: kautta vesitien aikaansaaminen Laatoka1ta ja me11isatamien välille, alkaisi Hiitolan pi-
20888: Saimaalle ja sieltä edelleen Saimaan kana- täjälssä sijaitsevasta Pekonlahdesta, kulkisi
20889: van kautta Suomenlahdelle. siitä edelleen Hiitolan jokea seuraten Sim-
20890: Tämä tutkimus olisi välttämätön suorit- peleen järveen, täältä Parikkalan P.erus-
20891: taa siitä syystä, että käsityksemme mukaan pohjan kautta Loitimojärveen ja siitä edel-
20892: pitäisi tätäi kautta olla mahdollisuus huo- leen Sääruingin pitäjässä Särkilahteen Sai-
20893: mattavasti pienemmillä kustannuksilla saada maassa. Koko kanavan pituus tätä suun-
20894: Laatokka Y"hdistetyksi vesitiellä ei ainoas- taa rakennettuna tulisi olemaan n. 56 km,
20895: taan laajaan Saimaan vesistöön vaan myös josta matkasta olisi kartan mukaan
20896: saattaa se yhteyteen meren kanssa ja saa- Järviä ................. n. 14.2 km.
20897: vuttaa kaikki ne edut, joita Laatokan Suo- Kanavoitavaa jokea .... n. 30.3 ,
20898: menla:hden kanavailakin pyritään saamaan Uutta kanavaa kaivettava n. 11.5 ,
20899: maan talouselämän ja valtakunnan käytet-
20900: täväksi ja lisäksi jos kanava rakennettai- Nämä! molemmat pääsuunnat olisi mieles-
20901: siin Laatdkasta Saimaaseen voitaisiin tämme välttämätöntä tutkia, että voitaisiin
20902: maanpuolustukselliset näkökohdat huo- luotettavasti vertailla, mitä kautta, kaikki
20903: mioida paljon paremmin kuin mitä on seikat huomioiden, vesitien aikaansaamista
20904: mahdollisuus Laatokan Suomenlahden olisi lähdettävä toteuttamaan.
20905: suunnalla. Se eristetty asema, jossa Laatokka ja sen
20906: Lahdenpohjasta Paikjärven kautta Risti- laivakulku on koko itsenäisyytemme ajan
20907: lahteen Uukuniemellä on matkaa n. 21 km, joutunut olemaan, on paitsi taloudellisesti
20908: maasto on suurimmalta osalta tasaista joki- epäedullinen Laatokan ympäristön elinkei-
20909: laaiksoa, suoalueita ja !hiekkakankaita, j·oi- non harjoittajille, myös maanpuolustuksen
20910: den läpi kanavan kaivaminen on verrat- kannalta suorastaan kestämätön. Siksi yh-
20911: tain helppoa. Tämän lisäksi olisi katkais- teyden aikaansaaminen valtakunnan rajo-
20912: tava Kesälahdella n. 3 km leveä kannas, jen sisäpuolitse Laatokan ja maan muiden
20913: että laivat pääsisivä!t Puruvedelle ja sitä vesistöjen välille on tehtävä·, joka ei siedä
20914: kautta Joensuun Savonlinnan laivareitille. enää viivyttelyä, vaan olisi kiireellisesti
20915: Koko kanavoitavan matkan pituus on siis ryhdyttävä harkitsemaan sen toteuttamista.
20916: n. 24 km ja todennäköisesti Laatokan ja Edelläolevan perusteella rohkenemmekin
20917: Saimaan välinen yhteys onkin tätä kautta kunnioittavimmin ehdottaa eduskunnan hy-
20918: kaikkein helpoimmilla kustannuksilla ma;h- väksyttäväksi toivomuksen,
20919: dollisuus saada aikaan ja matkakin Poh-
20920: jois-Laatokalta tulee tätä kautta lyhem- että hallitus toimituttaisi teknilli-
20921: mä:ksi Suomen merisatamiin kuin mitä se sen ja taloudellisen tutkimuksen
20922: on nykyään Nevan kautta kierrettäessä. Laatokan ja Saimaan vesistöjen ka-
20923: Toinen suunta jota kautta todennäköisesti navalla yhdistämisestä sekä tämän
20924: on myös mahdollista kanavan rakentaminen per1tsteella hankkisi selvityksen ka-
20925: ja jota kautta Laatokan ja Saimaan väli- navan rakennuskttstannuksista.
20926:
20927: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1939.
20928:
20929: Kaapro Huittinen. Heikki Soininen. Akseli Brander.
20930: Matti Tolppanen. Eemil Luukka. Juhani Leppälä.
20931: Antti Halonen. Pekka Pennanen. Tauno Saukkonen.
20932: Toivo Halonen.
20933: 1
20934:
20935: 1
20936:
20937: 1
20938:
20939: 1
20940: 527
20941: 1
20942: XII,4s. - Toiv. al. N:o 112.
20943: 1
20944:
20945: 1
20946:
20947: 1
20948: Paasonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Varkauden-
20949: 1
20950: Kuopion laivaväylän syventämiskustannuksista.
20951: 1
20952:
20953: E d u s k u n n a ll e. 1
20954: 1
20955: Vuoden 1936 valtiopäiville jätetyssä toi- rämhan tutki1ttttksen toimittamisestc~
20956: vomusaloitteessa n:o 147 esitetyillä perus- niistä kustannuksista, jotka V arkau- 1
20957: teilla kunnioittaen ehdotamme eduskunnan den--Kuopion laivaväylän syventä- 1
20958: hyväk~yttäväksi toivomuksen, minen Saimaan kanavan 1wsia mit-
20959: tast~hteita vastaavaksi aiheuttaisi. 1
20960: että hallitus ottaisi vuoden 1941
20961: 1
20962: tulo- ja menoarvioesitykseensä mää-
20963: 1
20964: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1939.
20965: 1
20966:
20967: 1
20968: Armas Paasonen. Juho Pyy.
20969: 528
20970:
20971: Xfl,49. - Hemst. mot. N:o 113.
20972:
20973:
20974:
20975:
20976: Törngren m. fl.: Angående upprättande av telefonförbin-
20977: delse mellan Korpo och öarna i Korpo och N agu yttre
20978: skärgård.
20979:
20980:
20981: T i 11 R i k s d a g e n.
20982:
20983: Den svåra ställning, vari befolkningen i yttre skärgården och Åbo ur försvarets
20984: Åbolands yttre skärgård genom otillfreds- synpunkt är en nödvändighet. Utan en
20985: ställande !kommunikationer med fastlandet sådan telefonförbindelse kan ett effe'kti vt
20986: befinner sig, har ofta i riksdagen påtalats. försvar av skärgården och Åbo stad ej
20987: En del smärre reformer ha under årens åstadkommas. Därom synes man vara ense
20988: lopp genomförts, men de viktigaste, bland såväl inom sjöbevakningen, befolknings-
20989: annat anskaffandet av en andra menfö- skyddscentralen och skyddskåren som inom
20990: resångare, ha hittills tyvärr fått anstå, trots flygstridskrafterna. Under dessa förhäl-
20991: riksdagens tili regeringen uttalade önske- landen bör det vara ett allmänt intress~,
20992: mål om missförhållandenas avhjälpande. att telefonförbindelse snabbt iordningstäl-
20993: I en del avseenden kan t. o. m. en direkt les mellan fastlandet och de yttre skär-
20994: tillbakagång konstateras. Så kunde befolk- gårdsöarna sålunda, att ledningar dragas
20995: ningen i .stora delar av Nagu och Korpo dels från Korpo till Nötö och därifråa
20996: yttre skärgård tidigare med tillhjälp av västerut till Björkö och Aspö, söderut tili
20997: av ryssarna utlagda kablar stå i telefonför- Trunsö, Jurmo, Bokulla och Utö samt j
20998: bindelse med fastlandet. Numera äro dessa österut tili Sandholm, Lökholm, Borstö ocil j
20999: kablar obrukbara och befolkningen i denn 'l. Vänö ävensom från Korpo över Brunskär
21000: del av skärgården mer isolerad från ytter- tili Österskär. j
21001: världen än någonsin förr. Att detta fö,. På grund av vad ovan framhållits föreslå
21002: j
21003: befolkningen innebär både materiella föc- undertecknade vördsamt, att riksdagen
21004: luster och lidanden av olika slag säger sig ville hemställa, j
21005: självt. Men även om statsmakten icke
21006: skulle intressera sig för befolkningens i den att regeringen skyndsamt måtte j
21007: yttre skärgården välbefinnande, borde den vidtaga åtgärder för upprättande a·u j
21008: dock, speciellt under nuvarande kritiska telefonförbindelse mellan Korpo och
21009: dagar, tänka på landets väl. Åter och åter öarna i Korpo och Nagu yttre skär· j
21010: ha under senaste tid från militärhåll på- gård.
21011: pekats, att en telefonförbindelse mellan den
21012: j
21013: j
21014: Helsingfors den 15 september 1939.
21015: j
21016: Ralf Törngren. Einar Holmberg. j
21017: Albin Wickma.n. G. Lindström.
21018: Aarne Honka. Einari Karvetti. j
21019: j
21020: j
21021: j
21022: j
21023: j
21024: 1
21025:
21026: 1
21027:
21028: 1
21029: 529
21030: 1
21031: XII,49. - Toiv. al. N:o 113. Suomennos.
21032:
21033: 1
21034:
21035: 1
21036: Törngren y. m.: Puhelinyhteyden järjestämisestä Korp·
21037: poon sekä Korppoon ja Nauvon ulkosaariston välille.
21038: 1
21039:
21040: E d u s k u n n a 11 e. 1
21041:
21042: Eduskunnassa on usein huomautettu mautettu, että ulkosaariston ja Turun väli- 1
21043: siitä vaikeasta asemasta, missä Turunmaan nen puhelinyhteys on puolustuksen kan-
21044: ulkosaariston väestö on tyydyttävien lii- nalta välttämättömyys. Tuollaisen puhelin-
21045: 1
21046: kenneyhteyksien puuttuessa mantereelle. yhteyden puuttuessa ei voida aikaansaada
21047: Muutamia pienehköjä uudistuksia on vuo- saariston ja Turun kaupungin tehokasta
21048: sien varrella suoritettu, mutta tärkeimmät, puolustusta. Tästä asiasta näkyy oltavan 1
21049: niiden joukossa toisen kelirikka-höyrylaivan yksimielisiä sekä merivartiolaitoksessa,
21050: hankkiminen, ovat toistaiseksi saaneet odot- väestösuojelukeskuksessa, suojeluskunnassa 1
21051: taa, huolimatta eduskunnan hallitukselle että lentojoukoissa. Näin ollen vaatii
21052: lausumista toivomuksista epäkohtien kor- yleinen etu, että puhelinyhteys nopeasti
21053: 1
21054: jaamisesta. Eräissä suhteissa voidaan to- järjestetään mantereen ja ulkosaariston vä-
21055: deta jopa suoranaista taantumustakin. lille siten, että johtoja rakennetaan Korp-
21056: Niinpä saattoi väestö suurista osista Nau- poosta Notön saarelle ja sieltä länteen 1
21057: von ja Korppoon ulkosaaristoa aikaisemmin Björkön ja Åspön saarille, etelään Trunsön,
21058: olla venäläisten laskemien kaapelien avulla Jurmon, Bokullan ja Utön saarille sekä
21059: puhelinyhteydessä mantereen kanssa. Nyt- itään Sandholmin, Lökholmin, Borstön ja
21060: temmin nämä kaapelit ovat käyttökelvotto- Vänön saarille sekä vielä Korppoosta
21061: mat ja väestö tässä osassa saaristoa u1ko- Brunskärin kautta Österskäriin.
21062: maailmasta eristetympi kuin milloinkaan Edelläesitetyn perusteella allekirjoitta-
21063: ennen. On itsestään selvää, että tämä tuot- neet kunnioittaen ehdottavat eduskunnan
21064: taa väestölle sekä taloudellisia tappioita päätettäväksi toivomuksen,
21065: että monenlaatuisia kärsimyksiä. Mutta
21066: vaikka valtiovalta ei harrastaisikaan ulko- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21067: saariston väestön hyvinvointia, pitäisi sen toimiin puhelinyhteyden aikaansaa-
21068: kuitenkin, varsinkin nykyisinä kriitillisinä miseksi Korppoon sekä Korppoon ja
21069: aikoina, ajatella maan parasta. Sotilaalli- N auvon ulkosaariston välille.
21070: selta taholta on kerta toisensa jälkeen huo-
21071:
21072: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1939.
21073:
21074: Ralf Törngren. Einar Holmberg.
21075: Albin Wickman. G. Lindström.
21076: Aarne Honka. Einari Karvetti.
21077:
21078:
21079:
21080: 67
21081: j
21082: j
21083: j
21084: j
21085: j
21086: j
21087: j
21088: j
21089: j
21090: j
21091: j
21092: j
21093: j
21094: j
21095: j
21096: j
21097: j
21098: j
21099: j
21100: j
21101: j
21102: j
21103: j
21104: •• ••
21105:
21106: VALTIOPAIVAT
21107: 19 3 9
21108:
21109:
21110: LIITTEET
21111: XIII
21112: ALOITEAJAN JÄLKEEN VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
21113: LÄHETETTY UUDISVILJELYSPALKKIOITA
21114: KOSKEVA LAKIALOITE
21115:
21116:
21117:
21118:
21119: HELSINKI 1939
21120: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
21121: 533
21122:
21123: IV,16o. - Lak. al. N:o 22.
21124:
21125:
21126:
21127: Ed. Schildt y. m.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta
21128: wudis- ja laidunviljelyksistä pienviljelijöille jaettavia
21129: palkkioita varten annetun lain muuttamisesta. ·
21130:
21131: E d u s kun n a 11 e.
21132: Vuoden 1939 valtiopäiville jätetyssä toi- rojen varaamisesta uudis- ja laidunvilje-
21133: vomusaloitteessa n: o 42 on allekirjoittanut lyksistä pienviljelijöille jaettavia palkkioita
21134: eräiden muiden edustajien kanssa esittä- varten helmikuun 26 päivänä 1937 anne-
21135: nyt eduskunnan päätettäväksi toivomuk- tun lain muuttamisesta siten, että uudis-
21136: sen, että hallitus ensi tilassa antaisi edus- ja laidunviljelyspalkkioita voitaisiin poik-
21137: kunnalle esityksen uudisraivauspalkkiosta keuksellisten olojen antaessa siihen aiheen
21138: annetun lain muuttamisesta niin, että jakaa suurempienkin kuin 10 hehtaarin
21139: kaikki maanviljelijät olisivat oikeutetut suuruisten viljelmien omistajille. Kun nyt
21140: niitä saamaan ja, että pienemmille viljeli- hallitus on antanut eduskunnalle esityk-
21141: jöille kyseeliisiä palkkioita korotettaisiin sensä n: o 48, joka koskettelee kyseellisten
21142: suuremmaksi kuin ne nyt ovat. seikkojen uudelleen järjestämistä, niin, vii-
21143: Aloite on käsitelty maatalousvaliokun- taten aloitteeseen n: o 42 esitettyihin perus-
21144: nassa lokakuun 17 päivänä 1939 ja hyväk- teluihin sekä valtiopäiväjärjestyksen 32
21145: sytty siellä yksimielisesti päättyen valio- § : ään, pyydämme ehdottaa kunnioittavasti,
21146: kunnan mietintö ponteen, jossa eduskun-
21147: nan päätettäväksi ehdotetaan toivomus, että että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21148: hallitus antaisi eduskunnalle esityksen va- van lakiehdotuksen:
21149:
21150: Laki
21151: varojen varaamisesta uudis- ja laidunviljelyksistä pienviljelijöille jaettavia palk-
21152: kioita varten annetun lain muuttamisesta.
21153: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan varojen varaamisesta uudis- ja lai-
21154: dunviljelyksistä pienviljelijöille jaettavia palkkioita varten 26 päivänä helmikuuta
21155: 1937 annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
21156:
21157: 1 §. taan, heidän taloudellisen asemansa huo-
21158: Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1940, mioonottaen, olevan tällaisen palkkion tar-
21159: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosit- peessa.
21160: tain tarpeellinen siirtomääräraha, josta jae- Milloin poikkeukselliset olosuhteet anta-
21161: taan uudis- ja laidunviljelyspalkkioita sel- vat aihetta voidaan uudis- ja laidunvilje-
21162: laisille varsinaisille pienviljelijöille, joiden lyspalkkioita jakaa suurempienkin kuin
21163: peltoala uudisraivausten kanssa on enin- kymmenen hehtaarin suuruisten viljelmien
21164: tään kymmenen hehtaaria ja joiden katso- omistajille.
21165:
21166: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1939.
21167: Yrjö Schildt. Eero Nurmesniemi.
21168: L. Heljas. Antti J. Rantamaa.
21169: Viljami Kalliokoski.
21170: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
21171: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
21172: 1
21173:
21174: 1
21175:
21176: 1
21177:
21178: 1
21179:
21180: 1
21181:
21182: 1
21183:
21184: 1
21185:
21186: 1
21187:
21188: 1
21189: LAKI-, RAHAASJA .. JA TOIVOMUSALOITTEET. 1
21190: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
21191: 1
21192:
21193: 1
21194: Lakialoitteet.
21195: 1
21196: - n:o 1, Toivosen y.m.: Ehdotus laiksi - n:o 12, Jokisen y. m.: Ehdotus laiksi
21197: valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n muuttami- merilain muuttamisesta. Liitteet VII,l. 1
21198: sesta. Liitteet I,1. s. 5. - Ks. Valtio- s. 313. - Ks. Merilaki.
21199: päiväjärjestys. - n:o 13, Kiviojan y. m.: Ehdotus laiksi 1
21200: - n:o 2, Kukkosen y. m.: Ehdotus laiksi erinäisten kuolleista annettavien luette-
21201: 1
21202: sotatilalain muuttamisesta. Liitteet !,2. loiden lakkauttamisesta. Liitteet VII,2.
21203: s. 7. - Ks. Sotatila. s. 315. · - Ks. Kirkonkirjat. 1
21204: - n:o 3, Furuhjelmin y.m.: Ehdotus - n:o14, Janhosen y.m.: Ehdotuslaiki>i
21205: laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuo- niistä perusteista, joiden mukaan val- 1
21206: don perusteista annetun lain muuttami- tionavustusta kunnan- ja kyläteiden kun-
21207: sesta. Liitteet I,3. s. 9 ja 13. - Ks. nossapitoa varten on annettava. Liitteet 1
21208: Yliopisto. VII,3. s. 316. - Ks. Maantiet.
21209: - n:o 15, Eskolan y. m.: Ehdotus laiksi 1
21210: - n:o 4, Pennasen y. m.: Ehdotus laiksi asutuslain muuttamisesta. Liitteet IX,1.
21211: tulitikkuverosta. Liitteet IV,1. s. 39. - s. 347. - Ks. Asutustoiminta.
21212: Ks. Tulitikkuvero. - n :o 16, S u u r k on g a n y. m.: Ehdotus
21213: - n:o 5, P i 1 p pulan y. m.: Ehdotus laiksi laiksi suojeluskuntajärjestöstä annetun
21214: tulitikkuverosta. Liitteet IV,2. s. 42. - lain muuttamisesta. Liitteet XI,1. s. 449.
21215: Ks. Tulitikkuvero. - Ks. Suojeluskunnat.
21216: - n:o 6, Kalliokosken y.m.: Ehdotus - n:o 17, Kivisalon y.m.: Ehdotus
21217: laiksi tulo- ja omaisuusverosta annetun laiksi työntekijäin vuosilomalain 8 ja
21218: lain 6 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,s. 18 § :n muuttamisesta. Liitteet X,1.
21219: s. 43. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. s. 397. - Ks. Työntekijäin vuosilomat.
21220: - n:o 7, Niskasen: Ehdotus laiksi vuo- - n:o 18, Erichin y.m.: Ehdotus laiksi
21221: delta 1939 maksuunpantavan tulo- ja työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet
21222: omaisuusveron korottamisesta. Liitteet X,2. s. 400. - Ks. Työsopimus.
21223: IV,4. s. 44. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n:o 19, Aattelan y.m.: Ehdotuslaiksi
21224: - n:o 8, Kivimäen y.m.: Ehdotus pe- merimieslain muuttamisesta. Liitteet
21225: rintö- ja lahjaverolaiksi. Liitteet IV,5. X,s. s. 403. - Ks. Merimiehet.
21226: s. 45. - Ks. Perintö- ja lahjavero. - n:o 20, Lepistön y.m.: Ehdotuslaiksi
21227: - n:o 9, Niskasen y. m.: Ehdotus laiksi metsäpalkkatarkkailusta ja puutavaran
21228: valtion viroista ja toimista suoritettavan työmittauksesta. Liitteet X,4. s. 405. -
21229: palkkauksen perusteista annetun lain Ks. Metsätyöläiset.
21230: muuttamisesta. Liitteet IV,6. s. 59. - - n:o 21, Räisäsen y. m.: Ehdotus lei-
21231: Ks. Virkamiehet. pomotyölaiksi. Liitteet X,5. s. 414. -
21232: - n :o 10, L u u k a n y. m.: Ehdotus laiksi Ks. Leipomot.
21233: eräiden l~hjoitusmaakruununpuistojen - n:o 22, S c h i 1 d t i n y.m.: Ehdotus laiksi
21234: luovuttamisesta. Liitteet IV, 7. s. 61. - varojen varaamisesta uudis- ja laidunvil-
21235: Ks. Lahjoitusmaat. jelyksistä pienviljelijöille jaettavia palk-
21236: - n:o 11, Kiviojan y. m.: Ehdotus ris- kioita varten annetun lain muuttamisesta.
21237: timänimilaiksi. Liitteet II,l. s. 33. - Liitteet IV,160. s. 533. - Ks. Uudis-
21238: Ks. Ristimänimet. viljelys.
21239: Laki-, rahaasia- j,a toivomusaloi,t,toot 1939.
21240:
21241:
21242: Rahaasia-aloitteet.
21243: - n:o 1, Niskasen: Määrärahan osoitta-• - n:o 12, Luukan: Määrärahan osoitta-
21244: misesta vähävaraisten kuntain veroäyrin misesta Kivennavan Hartoisteu kylässä
21245: hinnan tasoittamiseksi. Liitteet IV,13. vuonna 1919 sattuneen rajakahakan va-
21246: s. 75. ~ Ks. KunnaUisverotus. hinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,24.
21247: - n:o 2, Räisäsen y. m.: Määrärahan s. 91. - Rs. Hartoisten rajakahakka.
21248: osoittamisesta eräiden postiautonkuljet- - n:o 13, Pohjalan y. m.: Määrärahan
21249: tajain tointen vakinaistamiseksi. Liitteet osoittamisesta Porin yleisen sairaalan
21250: IV,14. s. 76. - Ks. Postilaitos. laajentamiseksi ja muuttamiseksi keskus-
21251: - n:o 3, Annalan y. m.: Määrärahan sairaalaksi. Liitteet IV,25. s. 92. - Ks.
21252: osoittamisesta neljän hävittäjän rakenta- Sairaalat.
21253: mista varten. Liitteet IV,15. s. 78. - - n:o 14, H a g a n y. m,: :Määrärahan osoit-
21254: Ks. Puolustuslaitos. tamisesta keskussairaalan perustamista
21255: - n:o 4, K u 11 b e r gin: :Määrärahan osoit- varten Vaasan kaupunkiin. Liitteet
21256: .tamisesta suojakammioiden rakentami- IV,26. s. 96 ja 98. - Ks. Sairaalat.
21257: seksi siviiliväestöä varten kaupunkeihin
21258: ja suurempiin asutuskeskuksiin. Liitteet - n:o 15, Luostarisen y.m.: Korote-
21259: IV,16. s. 79 ja 80. - Ks. Väestönsuo- tun määrärahan osoittamisesta Savon-
21260: jelu. linnan yleisen sairaalan laajennustöitä
21261: - n:o 5, Johanssonin: Määrärahan varten. Liitteet IV,27. s. 100. - Ks.
21262: osoittamisesta vahtimestarin asunnon ja Sairaalat.
21263: ulkorakennuksen rakentamiseksi Maa- - n:o 16, Kokon y.m.: Määrärahanosoit-
21264: rianhaminan lentokentälle. Liitteet IV,17. tamisesta lainan myöntämistä varten
21265: s. 81 ja 82. - Ks. Lentoliikenne. Oulun diakonisaalaitokselle oppilaskodin
21266: n:o 6, Tukia n y. m.: Korotetun mää- ja talousosaston rakentamiseksi. Liitteet
21267: rärahan osoittamisesta avustukseksi Suo- IV,2s. s. 101. - Ks. Sairaalat.
21268: men ilmapuolustusliitolle. Liitteet IV,18. - n:o 17, Kulovaaran y.m.: :Määrä-
21269: s. 83. - Ks. Ilmapuolustus. rahan osoittamisesta asuntojen rakenta-
21270: - n:o 7, Horellin y.m.: Korotetunmää- miseksi Turun keskussairaalan palvalus-
21271: rärahan osoittamisesta ylimääräisiksi kunnalle. Liitteet IV,29. s. 102. - Ks
21272: eläkkeiksi työkyvyttömille ja varattomille Sairaalat. j
21273: vapaussodan rintamamiehille. Liitteet - n:o 18, Soinisen y.m.: Määrärahan
21274: IV,19. s. 85. - Ks. Vapaussota. osoittamisesta avustukseksi synnytyslai- j
21275: - n:o 8, Anna 1 a n y. m.: Korotetun mää- toksen rakentamista varten Kaavin kun-
21276: rärahan osoittamisesta ylimääräisiksi nan sairaalan yhteyteen. Liitteet IV,so. j
21277: eläkkeiksi työkyvyttömille ja varatta- s. 103. - Ks. Sairaalat.
21278: mille vapaussodan rintamamiehille. Liit- - n :o 19, S a l on y. m.: 1Iäärärahan osoit-
21279: j
21280: teet IV,20. s. 86.- Ks. Vapaussota. tamisesta aluelääkärinviran perustami-
21281: . - n:o 9, Nurmesniemen y.m.: :Mää- seksi Oulujärven länsipuolelle. Liitteet
21282: j
21283: rärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi IV,31. s. 104. - Ks. Lääkärit.
21284: }ainoiksi suojeluskuntapiireille ja suoje- j
21285: luskunnille lyhytaikaisten korkeakorkois- - n :o 20, S a l o n y. m.: Määrärahan osoit-
21286: ten lainain maksamista varten. Liitteet tamisesta aluelääkärin palkkaamiseksi j
21287: IV,21. s. 87. - Ks. Suojeluskunnat. Paltamon kuntaan. Liitteet IV,32. s. 105.
21288: - n:o 10, A. H a 1 o sen y. m.: Määrärahan - Ks. Lääkärit. j
21289: osoittamisesta erinäisten maailmansodan - n:o 21, A. H a 1 o sen y. m.: Määrärahan
21290: aikana Suomen kansalaisille koituneiden osoittamisesta keskikoulutalon rakenta- j
21291: vahinkojen korvaamista varten. Liitteet miseksi Kiviniemeen. · Liitteet IV,33.
21292: IV,22. s. 89. - Ks. Sotavahingot. s. 106. - Ks. Oppikoulut. j
21293: - :n:o 11, S a 1 on y. m.: :Määrärahan osoit- - n:o 22, 0 k s a 1 a n y. m.: Määrärahan
21294: tamisesta Pyhäkosken voimalaitoksen ra- osoittamisesta avustukseksi Suojärven j
21295: kentamista varten. Liitteet IV,23. s. 90. yhteiskoulun kannatusyhdistykselle. Liit-
21296: - Rs. Pyhäkosken voimalaitos. teet IV,34. s. 107. - Ks. Oppikoulut. j
21297: j
21298: j
21299: j
21300: j
21301: j
21302: 1
21303:
21304:
21305: 1
21306:
21307:
21308: 5 1
21309:
21310:
21311: - n:o 23, Österholmin y.m.: Määrä- - n:& 34, Kivisalon y.m.: Määrärahan 1
21312: rahan osoittamisesta Helsingin sokeain- osoittamisesta karjanhoitokoulutalon ra-
21313: ltoulun :ruotsinkieliselle osastolle eroan kentamiseksi Lepaan tilalle. Liitteet 1
21314: huoneiston vuokraamiseksi ja kaluston IV,46. s. 138. - Ks. Karjanhoitokoulut.
21315: hankkimiseksi. Liitteet IV,35. s. 110 ja - n:o 35, K l e emo l a n y. m.: Määrära~
21316: 113. - Ks. Sokeainkoulut. han osoittamisesta tuotantopalkkioiden 1
21317: - n:o 24, Leppä 1 ä n y. m.: Määrärahan :maksamiseksi Pohjois-Suomessa meiJe-
21318: osoittamisesta keskuslämmityksen ja säh- rien jalostamusta maidosta ja syrjäseu- 1
21319: kövalon hankkimiseksi J amilahden kan- duilta kauppaan tulleesta maatiaisvoista.
21320: sanopistolle. Liitteet IV,36. s. 115: - Liitteet IV,47. s. 139. - Ks. Tuotanto-
21321: Ks. Kansanopistot. palkki·ot. 1
21322: - n:o 25, Lehtokosken y.m.: Määrä- - n:o 36, Moi 1 ase n y. m.: 1Iäärärahan
21323: rahan osoittamisesta rakennusavustuk- osoittamisesta Suomen sahateollisuuskou~ 1
21324: seksi Kultatähkä r. y:lle. Liitteet IV,37. lutalon laajentamista varten. Liitteet
21325: s. 117. - Ks. Kultatähkä. 1V,48. s. 141. - Ks. Sahateollisuuskoulu.
21326: - n.:o 26, L ö t h m a n-K o p o sen y. m.: 1
21327: Määrärahan osoittamisesta opintokerho- - n:o 37, K a 11 i on y. m.: Määrärahan
21328: jen opinto-ohjaajain palkkioita varten. osoittamisesta kiertävän kotitalouskoulun ·
21329: perustamiseksi Suomenlahden ulkosaari- 1
21330: Liitteet IV,as. s. 119. - Ks. Opinto-
21331: kerhot. kuntia varten. Liitteet IV,49. s. 142 .. -
21332: - n:o 27, Lumpeen y.m.: Korotetun Ks. Kotitalous. 1
21333: määrärahan osoittamisesta opintokerho- - n:o 38, Linkomiehen y.m.: Määrä-
21334: toiminnan avustamiseksi. Liitteet IV,39. rahan osoittamisesta avustukseksi Hä-
21335: 1
21336: s. 121. - Ks. Opintokerhot. meen-Uudenmaan ja Satakunnan raa;ka-
21337: - n:o 28, Lumpeen y. m.: Määrärahan sokeritehtaille. Liitteet IV,5o. s. 144. -
21338: osoittamisesta Suomen opintoretkeilyker- Ks. Raakasokeritehdas. 1
21339: hojen liiton toiminnan tukemiseksi. Liit- - n:o 39, M u r t o m a a n y. m.: Määrä-
21340: teet IV,4o. s. 124. - Ks. Opintokerhot. rahan osoittamisesta avustukseksi Sata-
21341: - n:o 29, Bonsdorffin y. m.: Määrä- kunnan raakasokeritehtaalle. Liitteet
21342: rahan osoittamisesta lainan antamista IV,.51. s. 146. - Ks. Raakasokeritehdas.
21343: varten kotisisarkoulun ylläpitämiseksi - n:o 40, Huittisen y.m.: Määrärahan
21344: Hinthaaran kartanossa~ Liitteet IV,41. osoittamisesta palkkioiden maksamiseksi
21345: s. 126 ja 127. - Ks. Hinthaaran koti- sokerijuurikkaan viljelijöille. Liitteet
21346: sisarkoulu. IV,52. s. 147. - Ks. Sokerijuurikkaan
21347: - n:o 30, Wickmanin y.m.: Määrä- virjelys.
21348: rahan osoittamisesta avustukseksr Kyr- - n:o 41, T o 1 p pasen y. m.: Määrärahan
21349: kans Ungdom-nimiselle nuorisoYiitolle osoittamisesta avustuksiksi viljatullista
21350: siveellis-uskonnolliseen työhön ruotsin- ajheutuvan rasituksen lieventämiseksi
21351: kielisillä rannikko- ja saaristoseuduilla. ltä-Suomen rajaseutukunnissa. Liitteet
21352: Liitteet IV,42. s. 128 ja 130. - Ks. Nuo- IV,53. s. 148. - Ks. Tullimaksut.
21353: risoliike. - n:o 42, Lampisen y. m.: Määrärahan
21354: - n:o 31, Saarisen y. m.: Korotetun osoittamisesta avustuksiksi ja lainoiksi
21355: määrärahan osoittamisesta uusien maan- salaojituksen edistämistä varten. Liit-
21356: viljelysinsinöörin- ja rakennusmestarin- teet IV,54. s. 150. - Ks. Salaojitus.
21357: virkojen perustamista varten. Liitteet - n:.o 43, Piippulan y.m.: Määrärahan
21358: IV,43. s. 132. - Ks. Virkamiehet. osoittamisesta avustuslainaksi Villakes-
21359: - n:o 32, Luoma-ahon y. m.: Korotetun kus Oy:lle. Liitteet IV,55. s. 152. - Ks.
21360: määrärahan osoittamisesta maanparan- Villan tuotanto.
21361: nustöiden kustannuksiin. Liitteet IV,44. - n:o 44, Leppä l ä n y. m.: Määrärahan
21362: s. 134. - Ks. Maanparannustyöt. osoittamisesta laatupalkkioiksi villan-
21363: - n:o 33, He 1 en e 1 u n d i n y. m.: Määrä- tm>ttajille. Liitteet IV,56. s. 154. - Ks.
21364: rahan osoittamisesta opettajain asunto- Villan tuotanto.
21365: rakennuksen rakentamiseksi Korsholman - n:o 45, Teit t i sen y. m.: Määrärahan
21366: ma:amicskouluun. Liitteet IV,45. s. 136 osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli-
21367: ja 137. - Ks. }faamieskoulut. jöille maatalouskoneiden hankkimista
21368: 6 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1939.
21369:
21370: varten. Liitteet IV,57. s. 156. - Ks. varten. Liitteet IV,68. s. 172. - Ks.
21371: Pien viljelys. Perkaustyöt.
21372: - n:o 46, Teit t i sen y. m.: Määrärahan - n:o 57, Luukan: Määrärahan osoitta-
21373: osoittamisesta pienviljelijäin konekurs- misesta Muolaanjärven laskutyön suorit-
21374: seja varten. Uitteet IV,58. s. :t57. - tamiseen. Liitteet IV,69. s. 173. - Ks.
21375: Ks. Pienviljelys. Perkaustyöt.
21376: - n:o 47, Linnan y.m.: Määrärahan - n:o 58, Luoma-ahon y.m.: Määrä-
21377: osoittamisesta Suomen puutarhaviljeli- rahan osoittamisesta Kätkänjoen per-
21378: jäin liitolle käytettäväksi· vanhojen ome- kaustyötä varten. Liitteet IV,70. s. 174.
21379: napuiden uudestaan varttumista varten. - Ks. Perkaustyöt.
21380: Liitteet IV,59. s. :t58. - Ks. Hedelmä- - n:o 59, Soinisen y.m.: Määrärahan
21381: viljelys. osoittamisesta Koitajoen perkaustöitä
21382: - n:o 48, Pohjan no r on y. m.: Koro- varten. Liitteet IV.71. s. 175. - Ks.
21383: tetun määrärahan, osoittamisesta koti- Perkaustyöt. .
21384: teollisuuden edistämiseksi. Liitteet IV,6o. - n:o 60, Nurmesniemen y. m.: Mää-
21385: s. 160. - Ks. Kotiteollisuus. rärahan osoittamisesta Kalajan järvikui-
21386: - n:o 49, Pohjannoran y.m.: Määrä- vion kuivattamiseen. Liitteet IV,72.
21387: rahan osoittamisesta naiskoti teollisuus- s. 177. - Ks. Perkaustyöt.
21388: koulun perustamiseksi Mikkeliin. Liit- - n:o 61, Määtän y. m.: Korotetun mää-
21389: teet IV,61. s. :t61. - Ks. Kotiteollisuus. rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan-
21390: - n:o 50, Lampisen y.m.: Määrärahan maan viemäriverkoston suunnitelman te-
21391: osoittamisesta Laidunyhdistykselle kon- koa ja töitten alkuunpanoa varten. Liit-
21392: sulentin palkkaamiseksi Lapin lääniä teet IV,73. s. 179. - Ks. Perkaustyöt.
21393: varten. Liitteet IV,62. s. 162. - Ks. - n:o 62, Wir1·anniemen y.m.: Mää-
21394: Laidunyhdistys. rärahan osoittamisesta Kitkajoen Käy-
21395: - n:o 51, Vilhulan y.m.: Määrärahan län-J uuman välisen osan perkaustyötä
21396: osoittamisesta palsta- ja lapsiavustusvil- varten. Liitteet IV,74. s. 180. - Ks.
21397: jelmätoiminnan tukemiseksi. Liitteet Perkaustyöt.
21398: IV,63. s. 164. - Ks. Lapsiavustusviljel- - n:o 63, Rytingin y.m.: Määrärahan
21399: mät. osoittamisesta Iijoen perkaustöitä var-
21400: - n:o 52, Kaijalaisen y.m.: Korote- ten. Liitteet IV,75. s. 181. - Ks. Per-
21401: tun määrärahan osoittamisesta maata- kaustyöt. j
21402: loudellista njaseututoimintaa varten - n:o 64, Rytingin y. m.: Määrärahan
21403: neuvontatyön tehostamiseksi Pohjois- osoittamisesta Vuorma- ja Helejärvien
21404: Suomen rajaseutualueella. Liitteet IV,64. kuivatturuistöitä varten. Liitteet IV,7G.
21405: j
21406: s. 167. - Ks. Rajaseutu. s. 182. - Ks. Perkaustyöt
21407: - n:o 53, Piippulan y.m.: Määrärahan - n :o 65, Anna 1 a n y. m.: Korotettujen j
21408: osoittamisesta uusien kalastajaliittojen määrärahain osoittamisesta kaupunkien,
21409: ja Suomen kalastusyhdistyksen toimin- kauppalain ja muiden taajaväkisten yh-
21410: nan tukemiseksi. Liitteet IV,65. s. 169. dyskuntain vähävaraisten, monilapsisten j
21411: - Ks. Kalastus. perheiden asunto-olojen parantamiseen.
21412: - n:o 54, Lampisen y. m.: Määrärahan Liitteet IV,77. s. 183. - Ks. Asunto- j
21413: osoittamisesta Seiskarilla, Lavansaarella, olot.
21414: Peninsaarella ja Tytärsaarella olevien - n:o 66, Ranta 1 a n y. m.: Määrärahan
21415: suoja-alueiden omistajille metsänkäytön osoittamisesta maaseudun varattomien, j
21416: :rajoituksista aiheutuvan vahingon kor- monilapsisten perheiden asunto-olojen
21417: vaamista varten. Liitteet IV,6G. s. 170. parantamiseksi. Liitteet IV,78. s. 184.-
21418: - Ks. Saaristo. Ks. Asunto-olot. j
21419: - n:o 55, Mikko 1 a n y. m.: Määrärahan n:o 67, Bonsdorffin y.m.: Määrä-
21420: osoittamisesta Vanajavesistön perkansta rahan osoittamisesta Bostadsföreningen j
21421: varten. Liitteet IV,67. s. 171. - Ks. Svenska Finland nimiselle yhdistykselle
21422: Perkaustyöt. avustusten myöntämiseksi asuntojen kor-
21423: - n:o 56, K empi n y. m.: Määrärahan jauksiin. Liitteet IV, 79. s. 186 ja 187. - j
21424: osoittamisesta Rokkalanjoen perkaustyötä Ks. Asunto-olot.
21425: j
21426:
21427: j
21428:
21429: j
21430:
21431: j
21432: Laki-, rahaasia- j.a <toivomusaloi,tteet 1939. 7
21433:
21434: -'- n:o 68, 0. Peltosen y.m.: Määrä- maantieltä Hongonjoen-Karvian maan-
21435: rahan osoittamisesta valtion ruotitehtaan tielle. Liitteet IV,91. s. 206. - Ks.
21436: työväenasuntojen rakentamista varten. Maantiet.
21437: Liitteet IV,so. s. 188. - Ks. Ruutiteh- - n:o 80, Salmenojan y.m.: Määrä-
21438: das. rahan osoittamisesta Myllykosken-Inke-
21439: ·- n:o 69, Tukia n y. m.: Määrärahan roisten maantien rakentamista varten.
21440: osoittamisesta Lappeenrannan-Luumäen Liitteet IV,92. s. 207. - Ks. Maantiet.
21441: rautatien rakentamista varten. Liitteet - n:o 81, Teit t i sen y. m.: Määrärahan
21442: IV,s1. s. 189. - Ks. Rautatiet. osoittamisesta Savon valtatien oikaisemi-
21443: - n:o 70, J. Raatikaisen y.m.: Mää- seen ja parantamiseen. Liitteet IV,93.
21444: rärahan osoittamisesta Sortavalan-Läs- s. 208. - Ks. Maantiet.
21445: kelän oikoradan rakentamista varten. - n:o 82, Schildtin y.m.: Määrärahan
21446: Liitteet IV,s2. s. 191. - Ks. Rautatiet. osoittamisesta tiesuunnan tutkimiseksi
21447: - n :o 71, K a i j a l a i s e n y. m.: :Määrä- Kalkkisten lauttapaikalta Heinolan kir-
21448: rahan osoittamisesta Rovaniemen-Pet- konkylään. Liitteet IV,94. s. 210. - Ks.
21449: samon rautatien rakentamista varten. Maantiet.
21450: Liitteet IV,s3. s. 192. - Ks. Rautatiet. - n:o 83, J e r n i n y. m.: Määrärahan osoit-
21451: - n:o 72, Lahtelan y.m.: :Määrärahan tamisesta Vaasan-Koivulahden-Maksa-
21452: osoittamisesta Kemijärven-Petsamon maan maantien rakennustöitä varten.
21453: rautatien rakentamiseksi. Liitteet IV,s4. Liitteet IV,95. s. 211 ja 212. - Ks.
21454: s. 194. - Ks. Rautatiet. Maantiet.
21455: - n:o 73, J un e k sen y. m.: Määrärahan - n:o 84, 0. P e 1 t o sen y. m.: Määrära-
21456: osoittamisesta rautatien rakentamiseksi han osoittamisesta maantien rakenta-
21457: Kaulirannasta Kolarin kautta Petsa- miseksi Laukaan-Koiviston-Honkolan
21458: moon. Liitteet IV,85. s. 196. - Ks. maantieltä Suolahden kauppalaan. Liit-
21459: Rautatiet. teet IV,96. s. 213. - Ks. Maantiet.
21460: - n:o 74, Kolovaaran y.m.: :Määrä- - n:o 85, Luukan: Määrärahan osoitta-
21461: rahan osoittamisesta Turun-Ahvenan- misesta Koiralan-Punnuksen maantien
21462: maan saaristotien jatkamiseksi Paraisten rakennustöitä varten Muolaan kunnassa.
21463: -N auvon-Korppoon-Houtskarin tie- Liitteet IV,97. s. 215. - Ks. Maantiet.
21464: suunnalla. Liitteet IV,s6. s. 199. - Ks. - n:o 86, Hämäläisen y.m.: Määrä-
21465: Maantiet. rahan osoittamisesta Kangasniemen-
21466: · - n:o 75, Törngrenin y.m.: Määrä- Pieksämän maantien Siilinmyllyn-Haa-
21467: rahan osoittamisesta Iniön kunnan liit- rajoen .tieosan kunnostamiseen. Liitteet
21468: tämiseksi valtakunnan puhelinverkostoon IV,os. s. 216. - Ks. Maantiet.
21469: Houtskarin ja Korppoon kautta. Liitteet - n:o 87, Luostarisen y. m.: Määrä-
21470: IV,87. s. 201 ja 202. - Ks. Puhelinjoh- rahan osoittamisesta maantiesuunnan
21471: dot. tutkimiseksi Enonkosken-Heinäveden
21472: - n:o 76, Jokisen y. m.: Määrärahan tieltä Savonrannan kirkolle. Liitteet
21473: osoittamisesta Perniön-Taalintehtaan IV,99. s. 217. - Ks. Maantiet.
21474: maantien parannustöitä varten. Liitteet - n:o 88, M i iki n y. m.: Määrärahan
21475: IV,ss. s. 203. - Ks. Maantiet. osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21476: - n:o 77, Kuusiston: Määrärahan osoit- Ruokolahden Immolanjärven kylästä Sää-
21477: tamisesta Järvenpään-Nummisten kylä- ruingin Särkilahden kylään. Liitteet
21478: teiden rakentamista ja valtion hoitoon IV,100. s. 218. - Ks. Maantiet.
21479: ottamista varten. Liitteet IV,s9. s. 204. - n:o 89, Tolosen y.m.: Määrärahan
21480: - Ks. Maantiet. osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21481: · - n:o 78, Heikkilän y. m.: Määrärahan Enonkosken Hanhivirrasta Ihamaniemen
21482: osoittamisesta Tykölän-Harhalan maan- -Pyylinsaaren-V aaluvirran kautta Hei-
21483: tien ja sillan rakentamiseen. Liitteet näveden asemalle. Liitteet IV,101. s. 220.
21484: IV,9o. s. 205. - Ks. Maantiet. - Ks. Maantiet.
21485: ·~ n:o 79, Aarniokosken y.m.: Mää- - n:o 90, Kempin y.m.: Määrärahan
21486: rärahan osoittamisesta maantien ra- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21487: kentamiseksi Kankaanpään-Jämijärven Alasommeen rautatiepysäkiltä Porlam-
21488: 8 La:ki-, rah·aasia- j.a ·toivomusaloi.tteet 1939.
21489:
21490: min-Yläsommeen-Aution kylien kautta - n:o 100, Rytingin "j'. m.: Määrärahan:
21491: Terijoen maantielle. Liitteet IV,102. osoittamisesta Eskolan-Korentokankaan
21492: s. 221. - Ks. Maantiet. kunnantien maantieksi . kunnostamista
21493: - n:o 91, Pohjanuoron y.m: Määrä- varten. Liitteet IV,112. s. 236. - Ks.
21494: rahan osoittamisesta maantien rakenta- Maantiet.
21495: miseksi Mikkelin-Anttolan maantieltä - n :o 101, S a 1 o n y. m.: Määrärahan osoit-
21496: Parkkilan tienristeyksen seudulta Väänä- tamisesta Kiehimän-Puolangan maan-
21497: län y. m. kylien kautta Koikkalan kun- tien korjaamista varten. Liitteet IV,113 ..
21498: nantielle. Liitteet IV,to3. s. 222. - Ks. s. 237. - Ks. Maantiet.
21499: Maantiet. - n:o 102, Salon y. m.: Määrärahan osoit-
21500: - n:o 92, Pohjanuoron y.m.: Koro- tamisesta maantien rakentamiseksi Lei-
21501: tetun määrärahan osoittamisesta Puhok- nolankosken asemalta Puokiovaaran seu-
21502: sen-Seikanlammen maantien oikaisemi- dulle. Liitteet IV,ll4. s. 238. - Ks ..
21503: seen. Liitteet IV,to4. s. 223. - Ks. Maantiet.
21504: Maantiet. - n:o 103, Lohen y. m.: Määrärahan
21505: - n:o 93, A. Halosen y.m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
21506: osoittamisesta Lahdenpohjan-Sortavalan varten Ranuan-Pudasiärven maantieltä
21507: maantien parantamiseksi. Liitteet IV,to5. Simojärven pohjoispäähän. Liitteet
21508: s. 224. - Ks. Maantiet. IV,115. s. 239. - Ks. Maantiet.
21509: - n:o 94, Tervon y.m.: Määrärahan - n :o 104, L o h e n y. m.: Määrärahan
21510: osoittamisesta maantien rakentamiseksi osoittamisesta Rannan-Posion maantien
21511: Hattuvaaran maantieltä Nuorajärven rakentamiseksi. Liitteet IV,116. s. 240•.
21512: itäpuolitse Möhkön kylään Ilomantsin - Ks. Maantiet.
21513: kunnassa. Liitteet IV,to6. s. 226. - Ks. - n :o 105, Lohen y. m.: Määrärahan osoit-
21514: Maantiet. tamisesta Rannan-Taivalkosken maan-
21515: - n:o 95, Tervon y.m.: Määrärahan tien rakentamiseksi. Liitteet IV,117.
21516: osoittamisesta maantien rakentamiseksi s. 241. - Ks. Maantiet.
21517: Ilomantsin pitäjän Möhkön kylästä - n:o 106, Rytingin y.m.: Määrärahan
21518: Ontronvaaran kautta Lokanlahteen. Liit- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21519: teet IV,to7. s. 228.- Ks. Maantiet. Pudasjärven kunnan Puhoksen Myllykan-
21520: - n:o 96, Soinisen y. m.: Määrärahan kaalta Puolangan-Taivalkosken maan-
21521: osoittamisesta Kaavin-Kortteisen-Si- tielle. Liitteet IV,tt8. s. 242. - Ks.
21522: vakkavaaran tien kuntoon saattamiseksi. Maantiet.
21523: Liitteet IV,tos. s. 230. - Ks. Maan-
21524: - n:o 107, Karjalaisen y.m.: Määrä-
21525: tiet.
21526: rahan osoittamisesta maantien raken-
21527: - n:o 97, Soinisen y. m.: Määrärahan
21528: tamiseksi Hyrynsalmen-Moisionvaaran
21529: osoittamisesta Kaavin kunnan Ukonvaa-
21530: maantieltä Suomussalmen J umaliskylään.
21531: ran ja Polvijärven kunnan Hukkalan vä-
21532: Liitteet IV,119. s. 244. - Ks. Maantiet ..
21533: lisen tien kuntoonpanemista ja valtion
21534: hoitoon ottamista varten. Liitteet IV,l09. - n:o 108, Karjalaisen y.m.: Määrä-
21535: s. 231. - Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta Paakinmäen-Kon-
21536: - n;o 98, Tolppasen y. m.: Määrärahan tiomäen kylätien kuntoonsaattamiseksi.
21537: osoittamisesta Ilomantsin kunnassa Hat- Liitteet IV,120. s. 245. - Ks. Maantiet.
21538: tuvaaran tieltä Koivuvaaran kylästä alka- - n :o 109, J a n h o s en: Määrärahan osoit-
21539: van ja Lutikkavaaran kylän kohdalla tamisesta maantien rakentamiseksi Hy-
21540: Liusvaaran tiehen yhtyvän yhdystien ra- rynsalmen-Moisionvaaran tieltä Tuo-
21541: kentamista varten. Liitteet IV,11o. s. maankosken kautta Hakokylään. Liitteet
21542: 232. - Ks. Maantiet. IV,121. s. 246. - Ks. Maantiet.
21543: - n:o 99, T o 1 p pasen, y. m.: Määrärahan - n:o 110, Jan h o sen: Määrärahan osoit-
21544: osoittamisesta Porokylästä Ylikylän ja tamisesta maantien rakentamiseksi Här-
21545: Saramon kylien kautta Nurmeksen- mäkylän tiestä Iivantiiran järven länsi-
21546: Kuhmon tiehen yhtyvän tien rakentami- puolitse Timoniemen tiehen Kuhmon.
21547: seksi. Liitteet IV,111. s. 234. - Ks. kunnassa. I.iitteet IV,122. s. 247. -'- Ks...
21548: Maantiet. Maantiet.
21549: Laki-, rahaasia- j.a toivomusaloi.tteet 19'39.
21550:
21551: n :o 111, A r h a m a n y. m.: :Määrärahan tieltä Lehtolan kautta Posion Ristilään
21552: osoittamisesta erämaantien rakentami- johtavan maantien rakentamiseksi. Liit-
21553: seksi Kuhmon-Suomussalmen maantieltä teet IV,taa. s. 259. - Ks. Maantiet.
21554: Seilosen salmen kautta Juostanan kansa- - n:o 122, La h te 1 a n y. m.: Korotetun
21555: koululle Kuhmon kunnassa. Liitteet määrärahan osoittamisesta Kemijärven
21556: IV,123. s. 248. - Ks. Maantiet. kirkonkylän-Luusuun maantien rakenta-
21557: - n:o 112, Wirranniemen y.m.: Mää- miseen. Liitteet IV,134. s. 261. - Ks.
21558: rärahan osoittamisesta maantien raken- Maantiet.
21559: tamiseksi Mäkelän-Heikkilän-Pukarin -n:o 123, Kaijalaisen y.m.: Määrä-
21560: tieltä Nivalan talon kohdalta Eksymän rahan osoittamisesta Sattasesta Sodanky-
21561: talon kautta Enojärvelle Kuusamossa. län Rajalankylään johtavan tien raken-
21562: Liitteet IV,124. s. 249. - Ks. Maantiet. tamiseksi. Liitteet IV,135. s. 263. - Ks.
21563: - n:o 113, Wirranniemen y.m.: Mää- Maantiet.
21564: rärahan osoittamisesta maantien raken- - n :o 124, K a i j a l a i s en y. m.: Määrä-
21565: tamiseksi Kuusamon-Tuutijärven tieltä rahan osoittamisesta Sodankylän Kelu-
21566: Paanajärven luoteiskulmasta Ruskeakal- järveltä Savukosken Tanhuankylään joh-
21567: liolle. I.-iitteet IV,125. s. 250. - Ks. tavan maantien rakentamiseksi. Liitteet
21568: Maantiet. IV,t36. s. 264. - Ks. Maantiet.
21569: - n :o 114, L i n d q v i s t i n: Määrärahan - n:o 125, Juneksen y.m.: Määrärahan
21570: osoittamisesta Oulun-Kemin maantien osoittamisesta Kolarin-Kurtakon maan-
21571: uusimistöitä varten. Liitteet IV,126. s. tien rakentamiseksi. Liitteet IV,t37. s.
21572: 251. - Ks. Maantiet. . 265. - Ks. Maantiet.
21573: - n:o 115, Koivurannan y.m.: Määrä- - n:o 126, Lahtelan y.m.: Korotetun
21574: rahan osoittamisesta maantien rakenta- määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
21575: miseksi Sierilän lossilta Oikaraisen ja kyläteiden avustamiseen. Liitteet IV,138.
21576: Saaren kylien kautta Suutarinkorvan s. 266. - Ks. Maantiet.
21577: rautatiesillalle. Liitteet IV,12 7. s. 252. - n:o 127, Rytingin y.m.: Korotetun
21578: - Ks. Maantiet. määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
21579: -- n :o 116, K o i v u r a n n a n y. m.: Määrä- kyläteiden avustamiseksi. Liitteet IV,139.
21580: osoittamisesta maantien rakentamiseksi s. 268. - Ks. Maantiet.
21581: Muurolan asemalta Ylitornion-Raanu- n :o 128, Joukasen y. m.: Määrärahan
21582: järven maantiehen. Liitteet IV,128. s. osoittamisesta sillan ja sen yhdysteiden
21583: 253. - Ks. Maantiet. rakentamiseksi Kokemäenjoen yli Kiikan
21584: - n:o 117, Koivurannan y.m.: Määrä- pitäjässä. Liitteet IV,140. s. 269. - Ks.
21585: rahan osoittamisesta maantien rakenta- Sillat.
21586: miseksi Sierilän lossilta Pekkalan lossille - n:o 129, K ui t t i sen y. m.: Määrära-
21587: Kemijoen eteläpuolta. Liitteet IV,129. han osoittamisesta Vuoksen yli rakennet-
21588: s. 254. - Ks. Maantiet. tavan sillan perustöitä varten. Liitteet
21589: - n:o 118, Lahtelan y. m.: Määrärahan IV,t41. s. 272. - Ks. Sillat.
21590: osoittamisesta Kairalan-Luiron maan- - n :o 130, Leppä l ä n y. m.: Määrärahan
21591: tien rakentamiseksi. Liitteet IV,tao. osoittamisesta sillan rakentamiseksi V ors-
21592: s. 255. - Ks. Maantiet. sunsalmeen Sortavalan maalaiskunnassa.
21593: - n :o 119, L a h t e l a n y. m.: Määrärahan Liitteet IV,142. s. 274. - Ks. Sillat.
21594: osoittamisesta Sallan-Lampelan-Vuos- - n:o 131, Pohjanuoron y.m.: Määrä-
21595: najärven-Tuutijärven maantien raken- rahan osoittamisesta Ukonsalmen sillan
21596: tamiseksi. Liitteet IV,t31. s. 256. - Ks. rakentamiseen. Liitteet IV,14.3. s. 275.
21597: Maantiet. - Ks. Sillat.
21598: - n:o 120, Lahtelan y.m.: Määrärahan - n :o 132, R ä i s ä sen y. m.: Määrärahan
21599: osoittamisesta Sallan kunnassa olevan osoittamisesta Peltosalmen sillan raken-
21600: Kuolajärven-Vuorijärven tien kuntoon- tamiseksi. Liitteet IV,144. s. 276. - Ks.
21601: saattamiseksi. I.iitteet IV,t.32. s. 258. - Sillat.
21602: Ks. Maantiet. - n:o 133, Nurmesniemen y.m.: Mää-
21603: n :o 121, L a h te l a n y. m.: Määrärahan rärahan osoittamisesta Tikkalansalmen
21604: osoittamisesta Kemijärven-Sallan maan- sillan rakentamista varten. Liitteet
21605: tiestä Soppelan kautta Räisälään ja tältä IV,145. s. 277. - Ks. Sillat.
21606: 10 Laki-, rahaasia- j.a toivomusaloit-teet 1939.
21607:
21608: · - n :o 134, S a 1 on y. m.: Määrärahan osoit- - n:o 141, Salmenojan y.m.: Määrära-
21609: tamisesta sillan ja penkereen rakentami- han osoittamisesta Itä-Suomen satamien
21610: seksi Otermajärven salmeen Vaalan- jäänsärkijäaluksen rakentamista varten.
21611: Puolangan maantiellä. Liitteet IV,146. Liitteet IV,15.3. s. 289. - Ks. Meren-
21612: s. 278. - Ks. Sillat. kulku.
21613: - n:o 135, Salon y. m.: Määrärahan osoit- - n :o 142, T u k i a n y. m.: Määrärahan
21614: tamisesta sillan rakentamista varten Ou- osoittamisesta Saimaan-Kuolimoj ärven
21615: lujoen yli Utujärven lossipaikalle. Liit- kanavan rakentamiseen. Liitteet IV,l54.
21616: teet IV,147. s. 279. - Ks. Sillat. s. 291. - Ks. Kanavat.
21617: - n:o 136, Wirranniemen y.m.: Mää-
21618: - n:o 143, He 1 jaa n y. m.: Määrärahan
21619: rärahan osoittamisesta sillan rakenta-
21620: osoittamisesta Iisveden-Haukiveden ka-
21621: mista varten Romppasen salmen lossipai-
21622: navan rakentamiseen. Liitteet IV,155.
21623: kalle Taivalkoskella. Liitteet IV,148. s. s. 292. - Ks. Kanavat.
21624: 280. - Ks. Sillat.
21625: · - n:o 137, Jernin y.m.: Määrärahan - n:o 144, A. Halosen y. m.: Määrära-
21626: osoittamisesta laivalinjojen Vaasa- han osoittamisesta kalastussataman ra-
21627: Björköby, Vaasa-Södra V allgrund ja kentamiseksi Laatokan Rasisaareen. Liit-
21628: V aasa-Raippaluoto ylläpitämiseksi. Liit- teet IV,156. s. 296. - Ks. Kalastus.
21629: teet IV,149. s. 281 ja 283. - Ks. Meren- - n :o 145, S a 1 on y. m.: Määrärahan osoit-
21630: kulku. tamisesta puhelinjohdon rakentamista
21631: · - n:o 138, Lepistö n y. m.: Määrärahan varten Puolangan kirkolta Pudasjärvelle
21632: osoittamisesta Pietarsaaren satamaan ja Suomussalmen Yli-Nä.ljängälle. Liit-
21633: johtavan laivaväylän syventämiseen. Liit- teet IV,157. s. 298.- Ks. Puhelinjohdot.
21634: teet IV,150. s. 285. - Ks. Merenkulku. - n :o 146, S a 1 on y. m.: Määrärahan osoit-
21635: - n:o 139, Määtän y. m.: Määrärahan tamisesta Kajaanin kihlakunnan puhelin-
21636: osoittamisesta Oulun syväsataman raken- verkoston tihentämiseksi. Liitteet IV,158.
21637: tamiseksi. Liitteet IV,151. s. 286. - Ks. s. 299. - Ks. Puhelinjohdot.
21638: Merenkulku. - n:o 147, Lahtelan y. m.: Määrärahan
21639: - n:o 140, Kalliokosken y.m.: Mää- osoittamisesta raja-aidan rakentamiseksi
21640: rärahan osoittamisesta tullivartioinnin valtakunnan rajalle Sallan ja Savukos-
21641: järjestämiseksi Himangan satamaan. Liit- ken kuntien kohdalla. Liitteet IV,159.
21642: teet IV,152. s. 287. - Ks. Merenkulku. s. 300. -- Ks. Rajaseutu.
21643:
21644:
21645:
21646:
21647: Toivomusaloitteet.
21648: n:o 1, Kivimäen y. m.: Esityksen an- hin. Liitteet J,G. s. 22 ja 24. - Ks.
21649: tamisesta sellaisten muutosten tekemi- Vaalilaki.
21650: sestä vaalilakiin, että saman vaalipiirin - n:o 4, Sundströmin y.m.: Esityk-
21651: vaaliliitot voisivat yhtyä ylemmän asteen sen antamisesta lainmuutokseksi, joka te-
21652: vaaliliitoksi. Liitteet 1,4. s. 17. - Ks. kisi Suomen kauppalaivastossa palvele-
21653: Vaalilaki. ville, ulkomailla oleskeleville merimie-
21654: hille mahdolliseksi osallistumisen edus-
21655: -- n:o 2, Furuhjelmin y.m.: Esityk- tajanvaaleihin. Liitteet 1,7. s. 26. - Ks.
21656: sen antamisesta vaalilain muuttamiseksi Vaalilaki.
21657: niin, että puolueiden edustajamäärä vas- - n:o 5, Sundströmin y.m.: Armei-
21658: taisi niiden koko maassa saamaa ääni- jan oikeusasiamiehen toimen perustami-
21659: määrää. Liitteet 1,5. s. 1.8 ja 20. - Ks. sesta. Liitteet 1,8. s. 27. - Ks. Armei-
21660: Vaalilaki. jan oikeusasiamies.
21661: n:o 3, Törngrenin y.m.: Esityksen - n:o 6, Susi taipaleen: Toimenpi-
21662: antamisesta lainmuutoksesta, joka tekisi teistä vapaamuurariuden kieltämiseksi.
21663: ulkomailla oleskeleville kansalaisille mah- Liitteet II,2. s. 34. - Ks. V apaamuura-
21664: dolliseksi osallistumisen edustajanvaalei- rius.
21665: Laki-, rahaasia- j.a toivomusaloitteet 1939. 11
21666:
21667: -- n:o 7, 0 k s a 1 a n y. m.: Esityksen anta- - 1.8, S c h i l d t i n y. m.: Esityksen
21668: 11 :o
21669: misesta osuustoiminnallisten teollisuus- antamisesta lainajyvästöistä ja siemen-
21670: ja kauppaliikkeiden verotuksesta samojen rahastoista annetun lain muuttamisesta.
21671: perusteiden mukaan kuin vastaavat yksi- Liitteet VII,7. s. 325. - Ks. Laina-
21672: tyiset liikkeet. Liitteet IV,s. s. 63. - jyvästöt.
21673: Ks. Osuusliikkeet. - n:o 1.9, R y d b e r gin y. m.: Esityksen
21674: n:o 8, Huittisen y. m.: Tutkimuksen antamisesta eräiden köyhäinhoitoa saa-
21675: toimittamisesta osuuskuntien ja yksityis- neiden henkilöiden ja heidän omaistensa
21676: luontoisten liikkeiden verotussuhteista. vapauttamisesta korvausvelvollisuudesta.
21677: Liitteet IV,9. s. 65. - Ks. Osuusliikkeet. Liitteet VII,s. s. 327. - Ks. Köyhäin-
21678: n:o 9, K empi n y. m.: Esityksen anta- hoito.
21679: misesta sotavahinkolainoja saaneiden va- - n :o 20, H on g a n: Toimenpiteistä uuden
21680: pauttamisesta jälellä olevan lainan talrai- koulutalon aikaansaamiseksi Uudenkau-
21681: sin maksamisesta. Liitteet IV,10. s. 67. pungin yhteislyseolle. Liitteet VIII,l.
21682: - Ks. Sotavahingot. s. 333. - Ks. Oppikoulut.
21683: n:o 10, Luoma-ahon y.m.: Toimen- - n:o 21, Lehtokosken y.m.: Toimen-
21684: piteistä n. s. vaivaisprosenttia koskevien piteistä uuden koulutalon aikaansaami-
21685: säännösten ja määräysten kumoamiseksi. seksi Uudenkaupungin yhteislyseolle.
21686: Liitteet IV,11. s. 68. - Ks. Vaivaispro- Liitteet VIII,2. s. 334. - Ks. Oppikou-
21687: sentti. lut.
21688: n:o 11, Wickmanin y.m.: Tutkimuk- - 11 :o 22, T u u r n a n y. m.: Teknillisen
21689: sen toimittamisesta olosuhteista, joiden opiston perustamisesta Viipuriin. Liitteet
21690: vallitessa Pietarsaaren pitäjänmiesten ja VIII,a. s. 336. - Ks. 'l'eknilliset opistot.
21691: Pietarsaaren kaupungin asukkaiden yh- -n:o 23, Pohjalan y.m.: Huonokuu-
21692: teismetsä 1850-luvulla siirtyi kruunulle. loisten kouluiässä olevien lasten kansa-
21693: Liitteet IV,12. s. 69 ja 71. - Ks. Pietar- kouluopetuksen järjestämisestä. Liitteet
21694: saaren yhteismetsä. VIII,4. s. 338. - Ks. Kansakoulut.
21695: n:o 12, vVirranniemen y.m.: Toi- - n:o 24, Lehtokosken y.m.: Toimen-
21696: menpiteistä keuhkotautiparantolan ra- piteistä riittävän ja tarkoituksenmukai-
21697: kentamiseksi Koillis-Pohjanmaalle. Liit- sen kouluravinnon aikaansaamiseksi kai-
21698: teet VI,1. s. 305. - Ks. Sairaalat. kille kansakoululapsille. Liitteet VIII,5.
21699: - n:o 13, Paksuja 1 a n y. m.: Määrära- s. 339. - Ks. Kansakoulut.
21700: hasta kuntien mielisairasosastoille avus- - n:o 25, Pohjanuoron y.m.: Toimen-
21701: tuksiksi hoitokustannuksiin. Liitteet piteistä kotiapulaisen huoneen sisällyt-
21702: VI,2. s. 306. - Ks. Sairaalat. tämiseksi maalaiskansakoulunopettajain
21703: - n:o 14, Simosen y. m.: Toimenpiteistä luontoisetuihin. Liitteet VIII,a. s. 341.
21704: aluesairaalan aikaansaamiseksi Ylivies- - Ks. Kansakoulut.
21705: kaan. Liitteet VI,s. s. 307. - Ks. Sai- - n:o 26, M. Hannulan y.m.: Helsin-
21706: raalat. gin kasvatusopillisen talouskoulun otta-
21707: - n:o 15, Östensonin y.m.: Kunnallis- misesta valtion haltuun. Liitteet IX,2.
21708: lakien muuttamisesta siten, että kuolleen s. 351. - Ks. Talouskoulut.
21709: henkilön tuloa verotettaisiin samojen pe- - n:o 27, M. Hannulan y.m.: Esityk-
21710: rusteiden mukaan kuin tulo- ja omaisuus- sen antamisesta Helsingin käsityöopiston
21711: verolaissa. Liitteet VII,4. s. 31.8 ja 320. ottamisesta valtion haltuun. Liitteet
21712: - Ks. K unnallisverotus. IX,a. s. 354. - Ks. Käsityöopistot.
21713: - n:o 16, V este r i sen y. m.: Esityksen - n:o 28, Vilhulan y.m.: Maatalous-
21714: antamisesta tielainsäädännön uudistami- koeaseman perustamisesta Keski-Suo-
21715: sesta. Liitteet VII,5. s. 322. - Ks. Tie- meen. Liitteet IX,4. s. 355. - Ks. Koe-
21716: laki. toiminta.
21717: - n:o 17, Pohja 1 a 11 y. m.: Toimenpi- - n:o 29, K. Kämäräisen y.m.: Suun-
21718: teistä moottoriajoneuvojen ja käyttömoot- nitelman laatimisesta uusien kiertävien
21719: torien melun ehkäisemiseksi. Liitteet maatalouskoulujen perustamiseksi. Liit-
21720: VII,6. s. 324. - Ks. Mootto:riajoneuvot. teet IX,:;. s. 356. - Ks. Maamieskoulut.
21721: 12 La:ki-, rahaasia- j.a wiv,(}musaloi.ttoot 1939·.
21722:
21723: - n:o 30, Luostarisen y.m.: Metsä- netun lain muuttamisesta. Liitteet IX,ls_
21724: koulun perustamisesta Karvion valtion- s. 377. - Ks. Uudisviljelys.
21725: maille Heinäveden pitäjässä. Liitteet -n:o 43, \Vickmanin y.m.: Uudis- ja
21726: IX,6. s. 358. - Ks. Metsäkoulut. laidunviljelyksistä pienviljelijöille annet-
21727: - n:{) 31, Luostarisen y.m.: Kiinteän tavista palkkioista annetun asetuksen
21728: mieskotiteollisuuskoulun perustamisesta muuttamisesta. Liitteet IX,l9. s. 379 ja
21729: Mikkelin lääniin. Liitteet IX, 7. s. 360. 381. - Ks. Uudisviljelys.
21730: - Ks. Kotiteollisuus. - n:o 44, Teit t i sen y.m.: Esityksen
21731: - n:o 32, Määtän y. m.: Esityksen anta- antamisesta pienviljelijäin konehankinto-
21732: misesta pienviljelijäkoulun perustami- jen edistämiseksi. Liitteet IX,2o. s. 383.
21733: sesta Pudasjärven pitäjään. Liitteet - Ks. Pienviljelys.
21734: IX,s. s. 361. - Ks. Pienviljelys. - n:o 45, Musta s i 11 a n y. m.: Toimen-
21735: - n:o 33, A r h a m a n y. m.: Toimenpi- piteistä kääpiöviljelmien ja vuokra-aluei-
21736: teistä emäntäkoulun aikaansaamiseksi den haltijain laidunkysymyksen selvittä-
21737: Sotkamoon. Liitteet IX,9. s. 362. - Ks. miseksi. Liitteet IX,21. s. 386. - Ks ..
21738: Emäntäkoulut. Pienviljelys.
21739: - n:o 34, Mikkolan y. m.: Toimenpi- - n:o 46, Lepistön y.m.: Toimenpi-
21740: teistä valtion virkatalojen käyttöä kos- teistä l'unkoviemäriverkostosuunnitelman
21741: kevan lainsäädännön muuttamiseksi. Liit- laatimiseksi Keski-Pohjanmaalle. Liitteet.
21742: teet IX,1o. s. 363. - Ks. Virkatalot. IX,22. s. 388. - Ks. Maatalous.
21743: - n:o 35, Lohen y. m.: Valtion maiden - n:o 47, Määtän y. m.: Poronhoito-
21744: asutuksen jouduttamisesta. Liitteet IX,11. alueen rajain tarkistamisesta. Liitteet
21745: s. 365. - Ks. Asutustoiminta. IX,23. s. 390. - Ks. Poronhoito.
21746: - n:o 36, Rytingin y. m.: Toimenpi- - n:o 48, Leppäiän y.m.: Toimenpi-
21747: teistä asutustoiminnan jouduttamiseksi. teistä raja-aidan rakentamiseksi valta-
21748: Liitteet IX,12. s. 366. - Ks. Asutustoi- kunnan rajalle Salmin ja Suojärven kun-
21749: minta. nissa. Liitteet IX,2,1. s. 392. - Ks. Raja-
21750: - n:o 37, Annalan y.m.: Korottomien seutu.
21751: asutuslainojen myöntämisestä maanvilje-
21752: lysammatin harjoittamiseen edellytyksiä - n:o 49, Wiikin y. m.: Esityksen anta-
21753: omaaville tilattomille ja varattomille misesta pakollisen työttömyysvakuutuk-
21754: vapaussodan rintamamiehille. Liitteet sen toteuttamiseksi. Liitteet X,6. s. 418 ..
21755: IX,13. s. 368. - Ks. Vapaussota. - Ks. Työttömyysvakuutus.
21756: n:o 38, Soinisen y.m.: Toimenpi- - n:o 50, Erichin y.m.: Esityksen an-
21757: teistä Ilomantsin kunnan asutuskysymyk- tamisesta uudeksi työntekijäin tapatur-
21758: sen nopeaksi ratkaisemiseksi. Liitteet mavakuutuslaiksi. Liitteet X, 1. s. 420.
21759: IX,l4. s. 369. - Ks. Asutustoiminta. - Ks. Tapaturmavakuutus.
21760: - n:o 39, Wirranniemen y.m.: Toi- - n:o 51, Pitkäsen: Työnantajan va-
21761: menpiteistä Kuusamon ja Posion kun- pauttamisesta kansaneläkelain mukai-
21762: nissa vuoden 1927 jälkeen perustettujen sesta maksu- ja tilinpitovelvollisuudesta_
21763: mäkitupa-alueiden itsenäistyttämiseksi. Liitteet X,s. s. 422. - Ks. Kansaneläke.
21764: Liitteet IX,15. s. 370. - Ks. Asutustoi- - n:o 52, Toivosen y.m.: Esityksen
21765: minta. antamisesta laiksi työajasta maatalou-
21766: - n:o 40, Määtän y.m.: Valtion osan- dessa. Liitteet X,9. s. 423. - Ks. Maa-
21767: ottoa maanparannustöiden kustannuksiin talous.
21768: koskevien määräysten muuttamisesta. -- n:o 53, Annalan y. m.: Avustuksien
21769: Liitteet IX,16. s. 372.- Ks. }\faanparan- ja lainojen myöntämisestä maaseudun
21770: nustyöt. asunto-olojen parantamiseen vahvistettu-
21771: - n :o 41, N i s k a s en y. m.: Esityksen jen jakoperusteiden muuttamisesta. Liit-
21772: antamisesta maatalouden perusluoton ja- teet X,10. s. 424. - Ks. Asunto-olot.
21773: kelun järjestämisestä. Liitteet IX,11. n:o 54, Ketosen y. m.: Toimenpiteistä
21774: s. 375. - Ks. Maatalous. meren saariston ja uloimman rantaseu-
21775: - n:o 42, S c h i 1 d t i n -:,·. m.: Esityksen dun väestön toimeentulon turvaamiseksL
21776: antamisesta uudisviljelyspalkkioista an- Liitteet X,11. s. 425. - Ks. Saaristo.
21777: Laki-, rahaasia- j.a rtoiv(}musaloi.ttoot 1939. 13
21778:
21779: ~ n :o li5, Perhon y. m.: Esityksen anta- - n:o 69, Leppäiän y.m.: Rautatien
21780: misesta laiksi maatalouspalkkatyöväen jatkamisesta Uuksulta Tulemalle. Liit-
21781: alimmiata palkoista. Liitteet X,12. s. teet XII,5. s. 464. - Ks. Rautatiet.
21782: 426.. - Ks. Maatalous. - n:o 70, H i 1 t u sen y. m.: Tutkimuksen
21783: - n:o 56, Niskasen y. m.: Esityksen toimittamisesta rautatien rakentamiseksi
21784: antamisesta ruumiillisen työn taloudelli- Siilinjärven-Sysmäjärven radalta Nil-
21785: sen arvon korottamiseksi. Liitteet X,13. siän ja Rautavaaran pitäjien kautta
21786: s. 428. - Ks. Maatalous. Nurmekseen. Liitteet XII,6. s. 466. -
21787: -- n:o 57, M. Hannu 1 a n y. m.: Toimisto- Ks. Rautatiet.
21788: henkilöiden ja liikeapulaisten neuvottelu- - n:o 71, K. Kämäräisen y.m.: Tut-
21789: oikeudesta työnantajainsa kanssa palk- kimuksen toimittamisesta rautatien ra-
21790: kaus- ja työoloista. Liitteet X,14. s. 430. kentamiseksi Pohjanmaan radalta Siilin-
21791: - Ks. Liikeapulaiset. järvelle. Liitteet XII, 7. s. 468. - Ks.
21792: n:o 58, F r·i et s c h i n: Yksityisten pal- Rautatiet.
21793: veluksess:t olevien irtisanomisaikaa kos- - n:o 72, Wirranniemen y.m.: Esi-
21794: kevien säännösten antamisesta. Liitteet· tyksen antamisesta Taivalkosken-Paana-
21795: X,15. s. 432 ja 434. - Ks. Liikeapulai- järven rautatien rakentamisesta. Liitteet
21796: set. XII,s. s. 471. - Ks. Rautatiet.
21797: - n:o 59, T o 1 o sen y. m.: Kiertävien - n:o 73, J u ne k sen y. m.: Tornionjoki-
21798: kotiapulaisten koulutuksen järjestämi- laakson rautatien jatkamisesta johonkin
21799: sestä. Liitteet X,l6. s. 436. - Ks. Koti- Norjan satamaan. Liitteet XII,9. s. 474.
21800: apulaiset. - Ks. Rautatiet.
21801: - n:o 60, Östensonin y.m.: Nuorison - n:o 74, La h te 1 a n y. m.: Esityksen an-
21802: ammatinvalintaa koskevan valistustoi- tamisesta Kemij ärven-Pelkosenniemen-
21803: minnan tehostamisesta. Liitteet X,17. Sodankylän rautatien rakentamisesta.
21804: s. 438 ja 439. - Ks. Ammattikasvatus. Liitteet XII,10. s. 475. - Ks. Rautatiet.
21805: - n:o 61, Anna 1 a n y. m.: Toimenpiteistä - n :o 75, P o h j a n n o r o n y. m.: Toimen-
21806: suurperheisten tukemiseksi. Liitteet X,1s. piteistä rautatieylikäytävillä sattuvien
21807: s. 440. - Ks. Lapsirikkaat perheet. onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Liit-
21808: - n:o 62, Niskasen y. m.: Esityksen an- teet XII,11. s. 476. - Ks. Rautatiet.
21809: tamisesta lastenkasvatusavustusten yleis- - n :o 76, H o r e 11 i n: Pitkäaikaisen ulko-
21810: tämiseksi. Liitteet X,19. s. 442. - Ks. maisen lainan ottamisesta valtatieverkos-
21811: Lapsirikkaat perheet. ton pääteiden rakentamista ja kestopääl-
21812: - n:o 63, Kokon y. m.: Esityksen anta- Jystämistä varten. Liitteet XII,12. s. 477.
21813: misesta laivasto-ohjelmaksi. Liitteet XI,2. - Ks. Maantiet.
21814: s. 451. - Ks. Puolustuslaitos. - n:o 77, Lampisen: Tutkimuksen toi-
21815: - n :o 64, H o r e II i n y. m.: Asevelvollis- mittamisesta maantien rakentamiseksi
21816: ten palvelusajan pidentämisestä. Liitteet Turun-Helsingin väliseltä valtatieltä
21817: XI,a. s. 452. - Ks. Puolustuslaitos. Keski-Uudenmaan pitäjien halki Lapin-
21818: -- n:o 65, Hongan y.m.: Rautatien ra- järven pitäjään. Liitteet XII,1a. s. 480.
21819: kentamisesta Riihimäeltä Turkuun. Liit- - Ks. Maantiet.
21820: teet XII,1. s. 457. - Ks. Rautatiet. - n:o 78, Pohjalan y.m.: Parin-
21821: - n :o 66, I k o 1 a n y. m.: Tutkimuksen toi- Lauttakylän välisen valtatien kuntoon-
21822: mittamisesta Vaasan-Härmän rautatien saattamisesta. Liitteet XII,14. s. 481. -
21823: rakentamiseksi. I,iitteet XII,2. s. 459. - Ks. Maantiet.
21824: Ks. Rautatiet. - n:o 79, Rantamaan y.m.: Maantien
21825: n:o 67, Kalliokosken y.m.: Rauta- rakentamisesta Varkauden-Joroisten
21826: tien rakentamisesta Kokkolasta Saarijär- maantiestä Teemassaaren, Sianleuan,
21827: velle. Liitteet XII,a. s. 461. - Ks. Rau- Voinsalmen ja Torasalon kylien kautta
21828: tatiet. Rantasalmen kirkolle. Liitteet XII,15.
21829: - n:o 68, Nurmesniemen y.m.: Rau- s. 483. - Ks. Maantiet.
21830: tatien rakentamisesta Haapajärveltä Vaa- - n:o 80, Luoma-ahon y. m.: Toimen-
21831: laan. Liitteet XII,4. s. 463. - Ks. Rau- piteistä Kuortaneen-Alavuden maan-
21832: tatiet. tieltä Rasinperän talojen kohdalta alka-
21833: 14 Laki-, rahaasia- j.a toivomusaloi.tteet 1939·.
21834:
21835: van, Lehtimäen-Töysän maantiehen den maantielle. Liitteet XII,26. s. 500.
21836: päättyvän n. s. Tohnin maantien ottarui- - Ks. :Maantiet.
21837: seksi valtion hoitoon. Liitteet Xll,16. - n:o 91, Paasosen y. m.: :Maantien ra-
21838: s. 486. - Ks. :Maantiet. kentamisesta :Muuruvedeltä Akonpohjaan.
21839: - n:o 81, Vilhulan y.m.: :Maantien. ra- Liitteet Xll,27. s. 502. - Ks. Maantiet.
21840: kentamisesta Petäjäveden pitäjässä ole- - n:o 92, K. Kämäräisen y.m.: Mata-
21841: van Kurumunmyllyn seudulta Kalliokos- lalahden kunnantien ottamisesta valtion
21842: ken myllylle :Multian pitäjässä. Liitteet hoitoon. Liitteet XII,2s. s. 503. - Ks.
21843: Xll,17. s. 487. - Ks. :Maantiet. Maantiet.
21844: - n:o 82, U. Raatikaisen y.m.: Maan- - n:o 93, K. Kämäräisen y.m.: Onki-
21845: tien rakentamisesta Viitasaaren Kärnän- veden länsirannan kylätien ottamisesta
21846: koskelta saman pitäjän Löytänän kylään. valtion hoitoon. Liitteet Xll,29. s. 504.
21847: Liitteet XII,ls. s. 488. - Ks. Maantiet. - Ks. Maantiet.
21848: - n:o 83, Luoma-ahon y. m.: Viropelin - n:o 94, K. K ä mä r ä i sen y. m.: Luu-
21849: kirkolta Hoiskon talojen kautta Alajär- pujoen-Konolanmäen tien ottamisesta
21850: ven i täpuolitse Levijoen taloihin johta- valtion hoitoon. Liitteet XII,ao. s. 505.
21851: van ja siinä Alajärven-Soiuin maan- - Ks. :Maantiet.
21852: tiehen yhtyvän maantien valtion hoitoon - n:o 95, Salon y. m.: Hetekylän maan-
21853: ottamisesta. Liitteet Xll,19. s. 490. - tien jatkamisesta Oivasen kylätiehen.
21854: Ks. :Maantiet. Liitteet XIl,31. s. 506. - Ks. :Maantiet.
21855: - n:o 84, :Möttösen y. m.: Maantien ra- - n:o 96, Salon y.m.: Ristijärven kir-
21856: kentamisesta Karstulan Pääjärven ky- kolta lähtevän Kiehimän-Puolangan
21857: lässä olevasta Anttilan tienristeyksestä maantielle johtavan n. s. Uvan-Kotilan-
21858: Soinin pitäjän Kolun kylään. Liitteet kylän paikallistien ottamisesta valtion
21859: XII,zo. s. 492. - Ks. Maantiet. hoitoon. Liitteet Xll,32. s. 507. - Ks.
21860: - n:o 85, Schildtin y.m.: Tutkimuk- :Maantiet.
21861: sen toimittamisesta maantien rakentami-
21862: seksi Korpilahden Rutalahden kylästä - n:o 97, Salon y. m.: Maanteiden ra-
21863: kentamisesta Puolangan kunnan Lyly-
21864: Oittilan kylään. Liitteet XII,21. s. 494.
21865: - Ks. :Maantiet. kylästä ja J oukukylästä jollekin lähim-
21866: - n:o 86, Hämäläisen y.m.: Tutki- mälle asemalle tai pysäkille. Liitteet
21867: muksen toimittamisesta maantien raken- Xll,33. s. 508. - Ks. Maantiet.
21868: tamiseksi Savonrannan Lapinlahdesta - n:o 98, Lohen y. m.: Tutkimuksen toi-
21869: Rönkä- ja Tetrivaaran kautta Heinäve- mittamisesta maantien rakentamiseksi
21870: den Vihtarin rautatiepysäkille. Liitteet Kuivaniemen Oijärveltä Rannalle. Liit-
21871: XII,22. s. 496. - Ks. Maantiet. teet Xll,34. s. 509. - Ks. Maantiet.
21872: - n:o 87, Asikaisen y.m.: Juvan- - n :o 99, L o h en y. m.: Tiesuunnan tut-
21873: Mikkelin maantiestä eroavan Nääringin kimisesta Kiimingistä Yli-Iihin haara-
21874: -Hyötyyn-Kalvitsan kylätien ottami- teineen Haukiputaan Onkamon kylään.
21875: sesta valtion hoitoon. Liitteet XII,23. Liitteet XII,35. s. 510. - Ks. :Maantiet.
21876: s. 497. - Ks. :Maantiet. - n:o 100, Rytingin y.m.: Tutkimuk-
21877: - n:o 88, Tolosen y. m.: Tutkimuksen sen toimittamisesta maantien rakentami-
21878: toimittamisesta Pieksämäen pitäjän Va- seksi Pudasjärven Kurenalta Iijoen poh-
21879: najan kylästä Rautalammin-Hankasal- joispuolitse Parkkilan lossiin Hirvaskos-
21880: men tielle johtavalla tiesuunnalla. Liit- ken-Siirankankaan maantiellä. Liitteet
21881: teet XII,24. s. 498. - Ks. Maantiet. XII,36. s. 511. - Ks. Maantiet.
21882: - n:o 89, Tolosen y. m.: Tutkimuksen · - n:o 101, Rytingin y. m.: Tutkimuk-
21883: toimittamisesta maantien rakentamiseksi sen toimittamisesta maantien rakentami-
21884: Silvolan rautatiepysäkiltä Savonlinnan- seksi Oulun-Puolangan maantieltä läh-
21885: Moinsalmen tielle. Liitteet Xll,25. s. 499. tevän Oivasen kylätien päästä J uurikan
21886: - Ks. Maantiet. - J aurakkajärven kautta Taipaleenhar-
21887: - n:o 90, T. H a 1 o sen y. m.: Tutkimuk- jun seudulle Oulun-Kuusamon maan-
21888: sen toimittamisesta maantien rakentami- tiellä. Liitteet XII,3 7. s. 513. - Ks.
21889: seksi Savonlinnasta Putikon-Särkilah- Maantiet.
21890: Laki-, rahaasia- j.a 'toivomusaloi.tteet 193!}1. lö
21891:
21892: n:o 102, Rytingin y. m.: Tutkimuk- - n:o 108, Kaijalaisen y.m.: Toimen-
21893: sen toimittamisesta maantien rakentami- piteistä maantien rakentamiseksi Inarin
21894: seksi Kuivaniemen Oijärveltä Kivijoen Kaamasesta Utsjoen Outakoskelle. Liit-
21895: seutua Ranuan kirkolle. Liitteet XII,as. teet XII,44. s. 520. - Ks. Maantiet.
21896: s. 514. - Ks. Maantiet. - n:o 109, K a 11 i o kosken y. m.: Toi-
21897: - n:o 103, J anhosen: Tutkimuksen toi- menpiteistä erinäisten kunnan- ja kylä-
21898: mittamisesta maantien rakentamiseksi teiden ottamiseksi valtion hoitoon. Liit-
21899: Hyrynsalmen-Suomussalmen maantieltä teet XII,45. s. 522. - Ks. Maantiet.
21900: Alanteen talon kautta J umaliskylään. - n:o 110, Paasosen y.m.: Sillan ra-
21901: Liitteet XII,39. s. 515. - Ks. Maantiet. kentamisesta Peltosalmen yli. Liitteet
21902: - n:o 104, A r h a m a n y. m.: Tutkimuksen XII,46. s. 524. - Ks. Sillat.
21903: toimittamisesta yhdystien rakentamiseksi
21904: Sotkamosta Rasin talon kautta Valtimon - n:o 111, Huittisen y. m.: Tutkimuk-
21905: kunnan Sivakkavaaran tiehen. Liitteet sen toimittamisesta Laatokan ja Saimaan
21906: XII,4o. s. 516. - Ks. Maantiet. vesistöjen kanavalla yhdistämisestä. Liit-
21907: - n:o 105, Kekäläisen y.m.: Maantien teet XII,47. s. 525. - Ks. Kanavat.
21908: rakentamisesta Kemistä Rovaniemen- - n:o 112, Paasosen y. m.: Tutkimuk-
21909: Rannan maantielle. Liitteet XII,41. sen toimittamisesta Varkauden-Kuopion
21910: s. 517. - Ks. Maantiet. laivaväylän syventämiskustannuksista.
21911: - n:o 106, J u ne k sen y. m.: Maantien Liitteet XII,48. s. 527. - Ks. Meren-
21912: rakentamisesta Alatornion Arpelan ky- kulku.
21913: lästä Ylitornion Mellakoskelle. Liitteet - n:o 113, Törngrenin y.m.: Puhelin-
21914: XII,42. s. 518. - Ks. Maantiet. yhteyden järjestämisestä Korppoon sekä
21915: - n:o 107, Kokon y. m.: Maantiesuunnan Korppoon ja N auvon ulkosaariston vä-
21916: tutkimisesta Enontekiön Peltovuomasta lille. Liitteet XII,49. s. 528 ja 529. -
21917: Inarin kirkolle. Liitteet XII,43. s. 519 Ks. Puhelinjohdot.
21918: ~ Ks. Maantiet.
21919: 1
21920: 1
21921: 1
21922: 1
21923: 1
21924: 1
21925: 1
21926: 1
21927: 1
21928: 1
21929: 1
21930: 1
21931: 1
21932: 1
21933: 1
21934: 1
21935: 1
21936: 1
21937: ASIALUETTELO.
21938: A s i a 1u e t t e 1o.
21939: A. vi.stettujen jakoperusteiden muutta•mi-
21940: sesta. Liitteet X,10. s. 424. L. Työv:aan
21941: Ahvenanmaa: - Es.. PuheHn.johdot. 135.
21942:
21943: Aita: - Ks. R·a;ja,seutu. Asutustoiminta: Ed. Eskolan y. m. laik. aJ..
21944: n :o 15 laiksi asutuslain muuttami,sesta.
21945: Aluelääkärit: - Ks. Lääkärit. Liitteet IX,l. s. 347. L. Mtv:aan 117.
21946: - Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:·o 3,5 valtion
21947: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. maiden asutuks·en jouduttamisesta. Liit-
21948: teet IX,11. s. 365. L. Mtv:aan 134.
21949: Ammattika,svatus: Ed. Östensonin y. m. toiv. - Ed. Rytingin y. m. toiv. a·l. n :o 36 toi-
21950: al. n :o 6·0 nuorison !l!mmatinva•lintaa kos- menpiteistä asutus.toi.minnan jouduttami-
21951: ikevan valistu,;toiminnan tehostamisesta. se~'si. Liitteet IX,12. s. 3,66. L. Mtv:a.an
21952: Liitteet X,17. s. 4·38 ja 4·39. L. Työv:aan 13·4.
21953: 136. Ed. Soinisen y. m. toiv. al. n:o 3·8 toimen-
21954: pitei,stä Ilo.mant.sin kunnan a.sutuskysy-
21955: Armeijan oikeusasiamies: Ed. Sundströmin myksen nopeaksi ratkai.semiseksi. Liitteert
21956: y. m. toiv. al. n:o 5 armeijan oikeusasia- IX,14. s. 3·6•9. L. Mtv:aan 134.
21957: miehen toimen perustamisesta. Liitteet - Ed. Wirranniemen y. m. toiv. al. n:o 39
21958: I,s. s. 27. L. Prv:aan 128. toimenpiteistä Kuusamon ja Posion kun-
21959: nis,sa vuoden 19•27 jälkeen perustettujen
21960: Asevelv·ollisuus: - Ks. Armeijan oikeus•asia~ mäki tupa-alueiden i tsenäistyttämiserksi.
21961: mies. Puolustuslaitos. Liitteet IX,15. s. '3•7.0.. L. Mtv:aan 134.
21962: - K.s. V apauiS•sota,.
21963: Asunto-olot: Ed. Annalan y. m. rah. al. n:o
21964: 6o5 korotettujen määrärahain osoittami- Autot: - Ks. Moottoriajoneuvot. PostHai-
21965: sesta kaupunkien, :kauppalain ja muiden tos.
21966: taajaoviikisten yhdyskuntain vähävarais-
21967: ten, monilapsisten perheiden ·asunto-olo- E.
21968: jen paran ta.mis·een. Lii tteet IV, 7 7. s. 183.
21969: L. Vv:aan 1212. Edustajanvaalit: - Ks. Vaali·laki.
21970: Ed. Rantalan y. m. rah. al. n:o 616 määrä-
21971: ra,han osoittamisesta maaseudun va<rat·to- Eläke: - Ks. Kansaneläke. V ap.aussota.
21972: mien, monilapsisten perheiden oa'sunto-
21973: olojen ,pa.ra.ntamis•ek.si. Liitteet IV,78. s. Emäntäkoulut: Ed. Arhwman y. m. toiv. al.
21974: 184. L. Vv:aan 122. n :o 33 toimen1piteistä emäntäJkoulun ai-
21975: - Ed. Bonsdorffin y. m. rah. al. n :o 67 ka·ans·aa.miseksi Sotkamoon. Liitteet IX,9.
21976: määrärahan osoittamisesta Bostadsföre- s. 362. L. Mtv :aan 134.
21977: ningen Svenska Finland nimiselle yhdis-
21978: tY!kselle a.vustusten myöntärmisek's•i asun-
21979: tojen korjauksiin. l,iitteet IV,79. s. 18'6 H.
21980: da 1817. L. Vv:a•an 12'2.
21981: - Ed. A:n.nalan y. m. toiv. al. rn:o 53 avus- Hartoisten raja.kahakka: Ed. Luuk.a·n rah. llll.
21982: •tuhien ja lainojen myöntä,misestä maa- n:o 12 .määrärahan os•oittamises,ta Kiven-
21983: seudun asunto-olojen p.arantamiseen vah- navan Hartoi,s.ten kylässä vuonna 19!19
21984: 4 Asialuettelo 1939.
21985:
21986: s•attuneen ra,jakaha•ka.n V•ahinkojen !kor- Ilomantsi: - Ks. As•utustoiminta.
21987: vaamiseksi. Liitteet IV,24. s. 91. L.
21988: Vv:aan 1.19. Irtisanominen: - Ks. Liike.apulaiset.
21989:
21990: Haukivesi: - Ks. Kana.vat. Itä-Suomi: - Ks. Merenkulku. Tullimaksut.
21991:
21992: Hedelmäviljelys: Ed. Linnan y. m. rah. al.
21993: n :o 4·7 määräraha·n osoittamisesta Suo-
21994: men puutarha•viljelijäin liitolle käytet.tä- J.
21995: väksi vanhojen omenapuiden uudestaan
21996: varttamista varten. Liittee,t IV,59. ~>. 1t58. Jamilahti: - Ks. Kansa.nopiatot.
21997: L. V v: aa•ll! 121.
21998: Jokien perkaukset: - Ks. Perkaustyöt.
21999: Helsingin käsityöopisto: - Ks. Käsityö-
22000: Jyvästöt: - Ks. Lainajyvästöt.
22001: opistot.
22002:
22003: Helsingin sokeainkoulu: - Ks. Soke·ain- Järvien laskut: - Ks. Perkaustyöt.
22004: koulut.
22005: Jäänsärkijät: - Ks. Merenkuliku.
22006: Helsingin talouskoulu: - Ks. Talouskoulut.
22007:
22008: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto. K.
22009: Himanka: - Ks,. Merenkulku. Kaavi: - Ks·. Sai:raa,lat.
22010:
22011: Hinthaaran kotisisarkoulu: Ed. Bonsdorffin Kalaja: - Ks. Pe:r·kaus.työt.
22012: y. m. rah. ·al. n:o 29 määräraJ:tan osoitta-
22013: misesta lainan an•tiDmista varten koti- Kalastus: Ed. Pilppul·an y. m. rah. al. n :o ·53
22014: sisarkoulun ylläpitämiseksi Hinthaaran määrärahan osoitta,misesta uusien kalas-
22015: tkartMJ.ossa. Liitteet IV,41. s. :126 ja 1:217. tajaliittojen ja Suomen okal.a.stusyhdis-
22016: L. Vv:aan 12•0. tyksen toiminnan, tukemiseksi. Liitteet
22017: IV,65. s. 169. L. Vv:aan 121.
22018: Huonokuuloiset: - Ks. Kansa,koulut. - Ed. A. Halo~en y. m. rah. al. n:o H4
22019: määrärah-an osoittamisesta kalastussata-
22020: Hypoteekkiyhdistykset: - Ks. Perintö- ~a man :rakentamiseksi Laatokan Rasisaa-
22021: lahjavero. Tulo- ja oma.isuusvero. reen. Liitteet IV,l56. s. 296. L. Vv:a.an
22022: 128.
22023: Häme: - Ks. Ra·aJka·sokeritehdas.
22024: Kanavat: Ed. Tukian y. m. rah. al. n :o 1412
22025: Hävittäjä: - K.s. Puolustus1aito,s. määrärahan osoitt·amis·esta Saimaan-
22026: Kuolimojä:rven •kanavan r.a•kenta•miseen.
22027: Liitteet IV,.154. s. 2·91. L. Vv:aan 127.
22028: - Ed. Helja·an y. m. rah. al n :·o 143 määrä-
22029: 1. rahan osoittamisesta Iisveden~Hauki
22030: veden 'ka.navan :rakentamiseen. Liitteet
22031: Iisvesi: - Ks. Kanavat. IV,155. s. 29·2. L. Vv:a.an 128.
22032: Ed. Huittisen y.m. toiv. al. n:o 111 tut-
22033: Ikära.ja.: - Ks. Valtiopäiväjärj-estys. 'k1muksen t·oimitta.mise.sta Laato.kan j·a
22034: Saimaan vesistöjen k:wav.aJla yhdis-
22035: Ilmapuolustus: Ed. Tukian y. m. rah ..al..n:•o tämisestä. Liitteet XII,.47. s. '5'26.. L.
22036: 6 korotetun määrärahan o~S<oitta,misesta iKulkv:a·an 139.
22037: avustukse.ksi Suomen ilma.puolustuslii-
22038: tolle. Liitteet IV,1s. s. 83. L. Vv:aan Kansakoulut: Ed. Pohjalan y. m. toiv. a>l.
22039: 118. n :o 23 huonokuuloisten kouluiässä ole-
22040: - rKs. Lentoliikenme. vien lasten lmnsakouluo·petuksen järjes-
22041: Asialuettelo 1939. 5
22042: tämisestä. Liitteet VIII,4. s. 3138. L.
22043: Siv:aan 133. RiipuJan tila: - Ks. Kultatähkä.
22044: - Ed. Lehtokosike•n y. m. toiv. al. n:o 24
22045: Kirkonkirjat: Ed. Kiviojan y. m. laik. al. n :o
22046: toimenpiteistä riittävän ja, ta,rkoitu.ksen-
22047: 13 laiksi erinäisten kuolleista annetta-
22048: muk.aisen 'kouluravimwn a1ka:msaami-
22049: vien luetteloiden lak.Imuttamisesta. Liit-
22050: seksi ·kaikille kansako.ululrupsille. Liitteet
22051: VIII,5. ·s. 330. L. Siv:aan 133. teet VII,2. s. ·31.5. L. Ltv:aa.n 117.
22052: - Ed. Pohjannoran y. m. toiv. ~al. n :o ·215
22053: Kitkajoki: - K1s. Perkaus·työt.
22054: toimenpiteistä kotiapulaise·n huoneen si-
22055: sällyttämiseksi maala,iskan~s·akoulunopet
22056: tajain luontois,etuihin. Liitteet VIII,6. Kivennapa: - Ks. Hartoisten r.a,ja1ka<haok'ka.
22057: s. 3411. L. Siv:aan 133.
22058: Kiviniemi: - Ks. Op.pikoulut.
22059: Kansaneläke: Ed. Pitkäsen toiv. al. n :o 51
22060: Koetoiminta: Ed. Vilhul.an y. m. toiv. al.
22061: työnantajan vapauttamisesta kansaneläJke-
22062: n :o 218 maatalouskoeaseman perustami-
22063: lain mukaisesta maksu- ja tilinpitovelvol-
22064: lisuudesta. Liitteet X,s. s. 422. L. Työ- sesta Keski-Suomeen. Liittee.t IX,4. s.
22065: v:aan 1315·. 3515. L. Mtv:aan 134.
22066:
22067: Koitajoki: - Ks. Perkaustyöt.
22068: Kansanopistot: Ed. Lep.pälän y. m. 1·ah. al.
22069: n:o 24 määrärahan osoittamisesta kesrkus- Kokemäenjoki: - Ks. Silla.t.
22070: lämmityksen ja sähkövalon hankkimi-
22071: seksi J amilahden ·kansanopistolle. Liit- Koneet: - Ks. Pienviljelys.
22072: teet IV,36. s. 115. L. ,Vv:RJan 119..
22073: Konttoristit: - Ks. Liikeapulaiset.
22074: Karjanhoitokoulut: Ed. Kivisalon y. m. rah.
22075: al. n :o 34 määrärahan osoittamisesta kar- Korppoo: - K.s. Puhelinjohdot.
22076: ·janhoitokoulutalon rakentamiseksi Le-
22077: .paan tilaHe. Liitteet IV,46. s. 138. L.
22078: Vv:a.a•n 12'0. Korsholma: - Ks. Y.aamies1koulut .
22079: Ks. Maamieskoulut.
22080: Korvausvelvollisuus: - Ks. Köyhäinhoito•.
22081: Karvio: - Ks. Metsäkoulut.
22082: Kotiapulaiset: Ed. Tolosen y. m. toiv. al.
22083: Kasvatusopillinen talouskoulu: - Ks. T·a- n :o 59 kiertävien kotiapulaisten ,koulu-
22084: louSikoulut. tuksen järjestämisestä. Liitteet X,l6. s.
22085: 436. L. Työv:aan 136.
22086: Kauppa: - Ks. Liilkeapulaiset. Osuusliik- - :Ks. Kansakoulut.
22087:
22088: keet. Kotietsinnät: - K,s, Sotatila.
22089: Kauppalat: - Ks. Asunto-olot.
22090: Kotisisarkoulu: - Ks. Hinthaara'n kotisisar-
22091: Kauppaliikkeet: - Ks. Osuusliikkeet. koulu.
22092: Kaupungit: - Ks. Asunto-olot. Kotitalous: Ed. Kallion y. m. rah. al. n :o 37
22093: Kenttäpapit: - Ks. Suojeluskunnat. määrärahan osoittamisesta kiertävän ko-
22094: titalouskoulun perustamiseksi Suomen-
22095: Kerhot: - Ks. Opintokerhot. lahden ulkosaarikuntia varten. Liitteet
22096: IV,49. s. 142. L. Vv:aan 120.
22097: Keskikoulut: - Ks. Oppikoulut.
22098: Kotiteollisuus: Ed. Pohjannoran y. m .. rah.
22099: Keski-Pohjanmaa: - Ks. Maatalous. al. n :o 48 korotetun määrärahan osoitta-
22100: Keski-Suomi: - Ks. Koetoiminta. misesta kotiteollisuuden edistämiseksi.
22101: Liitteet IV,6o. s. 160. L. Vv:aan 121.
22102: Keuhkotauti: - Ks. Kultatähkä. Sairaalat. Ed. Pohjannoran y. m. rah. al. n:o 49
22103: määrärahan osoittamisesta naiskotiteolli-
22104: Asialuettelo 1939.
22105:
22106: suuskoulun perustamiseksi Mikkeliin. al. n:o 27 esityksen antamisesta Helsin-
22107: Liitteet IV,61. s. 161. L. Vv:aan 121. gin käsityöopiston ottamisesta valtion
22108: - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 31 haltuun. Liitteet IX,3. s. 354. L. Mtv:aan
22109: kiinteän mieskotiteollisuuskoulun perus- 134.
22110: tamisesta Mikkelin lääniin. Liitteet IX, 7.
22111: s. 360. L. Mtv:aan 134. Kätkäujoki: - Ks. Perkaustyöt.
22112:
22113: Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Hinthaaran Kääpiöviljelmät: - Ks. Pienviljelys.
22114: kotisisarkoulu. Kansakoulut. Kansanopis-
22115: tot. Karjanhoitokoulut. Kotiapulaiset. Köyhäinhoito: Ed. Rydbergin y. IIi. toiv. al.
22116: Kotitalous. Kotiteollisuus. Käsityöopis- n:o 19 esityksen antamisesta eräiden
22117: tot. Maamieskoulut. Oppikoulut. Pien- köyhäinhoitoa saaneiden henkilöiden ja
22118: viljelys. Sahateollisuuskoulu. Talouskou- heidän omaistensa vapauttamisesta kor-
22119: lut. Teknilliset opistot. vausvelvollisuudesta. Liitteet VII,s. s.
22120: 327. L. Ltv:aan 133.
22121: Kruununpuistot: Ks. Lahjoitusmaat.
22122:
22123: Kuivaustyöt: - Ks. Perkaustyöt. L.
22124: Laatokka: - Ks. Kalastus. Kanavat.
22125: Kultatähkä: Ed. Lehtokosken y. m. rah. al.
22126: n:o 25 määrärahan osoittamisesta raken- Laatupalkkiot: - Ks. Villan tuotanto.
22127: nusavustukseksi Kultatähkä r. y:lle. Liit-
22128: teet IV,37. s. 117. L. Vv:aan 119. Lahjavero: - Ks. Perintö- ja lahjaverö.
22129:
22130: Kunuallisverotus: Ed. Niskasen rah. al. n:o 1 Lahjoitusmaat: Ed. Luukan y. m. lak. al.
22131: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten n :o 10 laiksi eräiden lahjoitusmaaki'uu-
22132: kuntain veroäyrin hinnan tasoittamiseksi. nunpuistojen luovuttamisesta. Liitteet
22133: Liitteet IV,13. s. 75. L. Vv:aan 118. IV,7. s. 61. L. Vv:aan 117.
22134: -- Ed. Östensonin y. m. toiv. al. n:o 15 kun-
22135: nallislakien muuttamisesta siten, että Laidun: - Ks. Pienviljelys. Uudisviljelys.
22136: kuolleen henkilön tuloa verotettaisiin
22137: samojen perusteiden mukaan kuin tulo- Laidunyhdistys: Ed. Lampisen y. m. rah. al.
22138: ja omaisuusverolaissa. Liitteet VII,4. n :o 50 määrärahan osoittamisesta Lai-
22139: s. 318 ja 320. L. Ltv:aan 133. dunyhdistykselle konsulentin palkkaami-
22140: seksi Lapin lääniä varten. Liitteet IV,62.
22141: Kunnantiet: - Ks. Maantiet. Tielaki. s. 162. L. Vv:aan 121.
22142:
22143: Kunnat: - Ks. Sairaalat. Lainajyvästöt: Ed. Schildtin y. m. toiv. al.
22144: n :o 18 esityksen antamisesta lainajyväs-
22145: Kuolimo: - Ks. Kanavat. töistä ja siemenrahastoista annetun lain
22146: muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. B2ö.
22147: Kuollut henkilö: - Ks. Kirkonkirjat. Kun- L. Ltv :aan 133.
22148: nallisverotus.
22149: Laina~: - Ks. Maantiet. Sotavahingot. Suo-
22150: Kuopion-Varkauden laivaväylä:- Ks. Me- jeluskunnat.
22151: renkulku.
22152: Laivaliikenne: - Ks. Merenkulku.
22153: Kuusamo: - Ks. Asutustoiminta. Rautatiet.
22154: Laivasto: - Ks. Puolustuslaitos.
22155: Kylätiet: - Ks. Maantiet. Tielaki.
22156: Lampaanhoito: - Ks. Villan tuotanto.
22157: Kyrkans Ungdom: - Ks. Nuorisoliike.
22158: Lappi: - Ks. Laidunyhdistys. Rajaseutu.
22159: Käsityöopistot: Ed. M. Hannulan y. m. toiv. Rautatiet.
22160: Asialuettelo 1939. 7
22161:
22162:
22163: Lapset: - Ks. Asunto-olot. Lääkärit: Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 19
22164: määrärahan osoittamisesta aluelääkärin-
22165: Låpsiavustusviljelmät: Ed. Vilhulan y. m. viran perustamiseksi Oulujärven länsi-
22166: rah. al. n:o 51 määrärahan osoittamiseE~ta puolelle. Liitteet IV,31. s. 104. L. Vv:aan
22167: palsta- ja lapsiavustusviljelmätoiminnan 119.
22168: tukemiseksi. Liitteet IV,63. s. 164. L. - Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 20 määrä-
22169: Vv:aan 121. rahan osoittamisesta aluelääkärin palk-
22170: kaamiseksi Paltamon kuntaan. Liitteet
22171: Lapsirikkaat perheet: Ed. Annalan y. m. IV,32. s. 105. L. Vv:aan 119.
22172: toiv. al. n :o 61 toimenpiteistä suurper-
22173: heisten tukemiseksi. Liitteet X,1s. s. 440.
22174: L. Työv:aan 136.
22175: - Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 62 esi- M.
22176: tyksen antamisesta lastenkasvatusavus-
22177: tusten yleistämiseksi. Liitteet X,19. s. Maailmansota: - Ks. Sotavahingot.
22178: 442. L. Työv:aan 136.
22179: - Ks. Asunto-olot. Maalaiskunnat: - Ks. Kunnallisverotus.
22180:
22181: Lasten kasvatus: Ks. Lapsirikkaat per- Maamieskoulut: Ed. Helenelundin y. m. rah.
22182: heet. al. n :o 33 määrärahan osoittamisesta
22183: opettajain asuntorakennuksen rakentami-
22184: Lavansaari: - Ks. Saaristo. seksi Korsholman maamieskouluun. Liit-
22185: teet IV,45. s. 136 ja 137. L. Vv:aan 120.
22186: Leipomot: Ed. Räisäsen y. m. lak. al. n:o 21 - Ed. K. Kämäräisen y. m. toiv. al. n :o 29
22187: leipomotyölaiksi. Liitteet X,5. s. 414. J.... suunnitelman laatimisesta uusien kiertä-
22188: Työv:aan 118. vien maatalouskoulujen perustamiseksi.
22189: Liitteet IX,5. s. 356. L. Mtv:aan 134.
22190: Lentoliikenne: Ed. Johanssonin rah. al. n :o 5
22191: ~Iaanparannustyöt: Ed. Luoma-ahon y. m.
22192: määrärahan osoittamisesta vahtimestarin
22193: asunnon ja ulkorakennuksen rakentami- rah. al. n:o 32 korotetun määrärahan
22194: seksi Maarianhaminan lentokentälle. Liit- osoittamisesta maanparannustöiden kus-
22195: teet IV,17. s. 81 ja 82. L. Vv:aan 118. tannuksiin. Liitteet IV,44. s. 134. L.
22196: - Ks. Ilmapuolustus. Vv:aan 120.
22197: - Ed. Määtän y. m. toiv. al. n :o 40 valtion
22198: Lepaa: - Ks. Karjanhoitokoulut. osanottoa maanparannustöiden kustan-
22199: nuksiin koskevien määräysten muuttami-
22200: Liikeapulaiset: Ed. M. Hannulan y. m.: toiv. sesta. Liitteet IX,16. s. 372. L. Mtv:aan
22201: al. n :o 57 toimistohenkilöiden ja liike- 134.
22202: apulaisten neuvotteluoikeudesta työnan-
22203: tajainsa kanssa palkkaus- ja työoloista. Maantiet: Ed. Janhosen y. m. lak. al. n:o 14
22204: Liitteet X,l4. s. 430. L. Työv:aan 135. laiksi niistä perusteista, joiden mukaan.
22205: - Ed. Frietschin toiv. al. n:o 58 yksityis- valtionavustusta kunnan- ja kyläteiden
22206: ten palveluksessa olevien irtisanomisai- kunnossapitoa varten on annettava. Liit-
22207: kaa koskevien säännösten antamisesta. teet VII,3. s. 316. L. Ltv:aan, jonka tu-
22208: Liitteet X,15. s. 432 ja 434. L. Työv:aan lee pyytää Vv:n lausunto 117.
22209: 136. Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o 74
22210: määrärahan osoittamisesta Turun-Ahve-
22211: nanmaan saaristotien jatkamiseksi Pa-
22212: Liiketoiminta: - Ks. Osuusliikkeet.
22213: raisten-N auvon-Korppoon-Houtskarin
22214: tiesuunnalla. Liitteet IV,s6. s. 199. L.
22215: Lomat: - Ks. Työntekijäin vuosilomat. Vv:aan 123.
22216: Ed. Jokisen y. m. rah. al. n:o 76 määrä-
22217: Luonnonsuojelu: - Ks. Saaristo. rahan osoittamisesta Perniön-Taalinteh-
22218: taan maantien parannustöitä varten.
22219: ·Luotto: - Ks. Maatalous. Liitteet IV,ss. s. 203. L. Vv:aan 123.
22220: 8 Asialuettelo 1939.
22221:
22222: - Ed. Kuusiston rah. al. n:o 77 määrära- - Ed. :Miikin y. m. rah. al. n :o 88 maara-
22223: han osoittamisesta Järvenpään-Nummis- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
22224: ten kyläteiden rakentamista ja valtion miseksi Ruokolahden Immolanjärven ky-
22225: hoitoon ottamista varten. Liitteet IV,89. lästä Säämingin Särkilahden kylään.
22226: s. 204. L. Vv:aan 123. Liitteet IV,1oo. s. 218. L. Vv:aan 124.
22227: - Ed. Heikkilän y. m. rah. al. n:o 78 mää- - Ed. Tolosen y. m. rah. al. n:o 89 määrä-
22228: rärahan osoittamisesta Tykölän-Harha- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
22229: lan maantien ja sillan rakentamiseen. miseksi Enonkosken Hanhivirrasta Iha-
22230: Liitteet IV,9o. s. 205. L. Vv:aan 123. maniemen- Pyyiinsaaren- Vaaluvirran
22231: - Ed. Aarniokosken y. m. rah. al. n:o 79 kautta Heinäveden asemalle. Liitteet
22232: määrärahan osoittamisesta maantien ra- IV,101. s. 220. L. Vv:aan 124.
22233: kentamiseksi Kankaanpään-Jämijärven - Ed. Kempin y. m. rah. al. n :o 90 määrä-
22234: maantieltä Hongonjoen-Karvian maan- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
22235: tielle. Liitteet IV,91. s. 206. L. Vv:aan miseksi Alasommeen rautatiepysäkiltä
22236: 123. Porlammin-Yläsommeen-Aution kylien
22237: - Ed. Salmenojan y. m. rah. al. n:o 80 kautta Terijoen maantielle. Liitteet
22238: määrärahan osoittamisesta :Myllykosken- IV,102. s. 221. L. Vv:aan 124.
22239: Inkeroisten maantien rakentamista var- - Ed. Pohjanuoron y. m. rah. al. n:o 91
22240: ten. Liitteet IV,92. s. 207. L. Vv:aan määrärahan osoittamisesta maantien ra-
22241: 123. kentamiseksi Mikkelin-Anttolan maan-
22242: - Ed. Teittisen y. m. rah. al. n:o 81 määrä- tieltä Parkkilan tienristeyksen seudulta
22243: rahan osoittamisesta Savon valtatien oi- Väänälän y. m. kylien kautta Koikkalan
22244: kaisemiseen ja parantamiseen. Liitteet kunnantielle. Liitteet IV,103. s. 222. L.
22245: IV,93. s. 208. L. Vv:aan 123. Vv:aan 124.
22246: - Ed. Schildtin y. m. rah. al. n:o 82 määrä- - Ed. Pohjanuoron y. m. rah. al. n:o 92
22247: . rahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimi- korotetun määrärahan osoittamisesta Pu-
22248: seksi Kalkkisten lauttapaikalta Heinolan hoksen-Seikanlammen maantien oikaise-
22249: kirkonkylään. Liitteet IV,94. s. 210. L. miseen. Liitteet IV,104. s. 223. L. Vv:aan
22250: Vv:aan 123. 124.
22251: Ed. Jernin y. m. rah. al. n:o 83 määrä- - Ed. A. Halosen y. m. rah. al. n:o 93
22252: :r:ahan osoittamisesta V aasan-Koivulah- määrärahan osoittamisesta Lahdenpohjan
22253: den-:Maksamaan maantien rakennustöitä -Sortavalan maantien parantamiseksi.
22254: varten. Liitteet IV,95. s. 211 ja 212. Liitteet IV,105. s. 224. L. Vv:aan 12-l.
22255: L. Vv:aan 123.
22256: - Ed. Tervon y. m. rah. al. n:o 94 määrä-
22257: - Ed. 0. Peltosen y. m. rah. al. n:o 84
22258: rahan osoittamisesta maantien rakenta-
22259: määrärahan osoittamisesta maantien ra-
22260: miseksi Hattuvaaran maantieltä Nuora-
22261: kentamiseksi Laukaan-Koiviston-Hon-
22262: järven itäpuolitse Möhkön kylään Ilo-
22263: kolan maantieltä Suolahden kauppalaan.
22264: mantsin kunnassa. Liitteet IV,l06. s. 226.
22265: Liitteet IV,96. s. 213. L. Vv:aan 124.
22266: L. Vv:aan 124.
22267: - Ed, Luukan rah. al. n:o 85 määräni-
22268: han osoittamisesta Koiralan-Punnuksen - Ed. Tervon y. m. rah. al. n:o 95 määrä-
22269: maantien rakennustöitä varten Muolaan rahan osoittamisesta maantien rakenta-
22270: kunnassa. Liitteet IV,97. s. 215. L. miseksi Ilomantsin pitäjän Möhkön ky-
22271: Vv:aan 124. lästä Ontronvaaran kautta Lokanlahteen.
22272: - Ed. Hämäläisen y. m. rah. al. n:o 86 Liitteet IV,107. s. 228. L. Vv:aan 12~.
22273: määrärahan osoittamisesta Kangasnie- - Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 96 määrä-
22274: men-Pieksämän maantien Siilinmyllyn rahan osoittamisesta Kaavin-Korttei-
22275: -Haarajoen tieosan kunnostamiseen. sen-Sivakkavaaran tien kuntoon saatta-
22276: Liitteet IV,98. s. 216. L. Vv:aan 124. miseksi. Liitteet IV,1os. s. 230. L.
22277: - Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 87 Vv:aan 124.
22278: määrärahan osoittamisesta maantiesuun- - Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 97 määrä-
22279: nan tutkimiseksi Enonkosken-Heinäve- rahan osoittamisesta Kaavin kunnan
22280: den tieltä Savonrannan kirkolle. Liitteet Ukonvaaran ja Polvijärven kunnan Huk-
22281: .IV,99. s. 217. L. Vv:aan 124. kalan välisen tien kuntoonpanemista .ja
22282: Asialuettelo 1939. 9
22283:
22284: valtion hoitoon ottamista varten. Liit- - Ed. Karjalaisen y. m. rah. al. n:o 108
22285: teet IV,109. s. 231. L. Vv:aan 124 määrärahan osoittamisesta Paakinmäen
22286: - Ed. Tolppasen y. m. rah. al. n:o 98 mää- -Kontiomäen kylätien kuntoonsaattami-
22287: rärahan osoittamisesta Ilomantsin kun- seksi. Liitteet IV,120. s. 245. L. Vv:aan
22288: nassa Hattuvaaran tieltä Koivuvaaran 125.
22289: kylästä alkavan ja Lutikkavaaran kylän -- Ed. J anhosen rah. al. n :o 109 määrära-
22290: kohdalla Liusvaaran tiehen yhtyvän yh- han osoittamisesta maantien rakentami-
22291: dystien rakentamista varten.· Liitteet seksi Hyrynsalmen-Moisionvaaran tieltä
22292: IV,uo. s. 232. L. Vv:aan 125. Tuomaankosken kautta Hakokylään. Liit-
22293: - Ed. Tolppasen y. m. rah. al. n:o 99 mää- teet IV,121. s. 246. L. Vv:aan 1.25.
22294: rärahan osoittamisesta Porokylästä Yli- - Ed. J anhosen rah. al. n :o 1.10 määrära-
22295: kylän ja Saramon kylien kautta Nurmek- han osoittamisesta maantien rakentami-
22296: sen-Kuhmon tiehen yhtyvän tien raken- seksi Härmäkylän tiestä Iivantiiran jär-
22297: tamiseksi. Liitteet IV,111. s. 234. L. ven länsipuolitse Timoniemen tiehen
22298: Vv:aan 125. Kuhmon kunnassa. Liitteet IV,122. s. 247.
22299: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 100 mää- L. Vv:aan 1.25.
22300: rärahan osoittamisesta Eskolan-Koren- - Ed. Arhaman y. m. rah. al. n:o 1.11 mää-
22301: tokankaan kunnantien maantieksi kun- rärahan osoittamisesta erämaantien ra-
22302: nost,amista varten. Liitteet IV,112. s. 236. kentamiseksi Kuhmon-Suomussalmen
22303: L. Vv:aan 125. maantieltä Seilosen salmen kautta Juos-
22304: - Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 101 määrä- tanan kansakoululle Kuhmon kunnassa.
22305: rahan osoittamisesta Kiehimän-Puolan- Liitteet IV,123. s. 248. L. Vv:aan 125.
22306: gan maantien korjaamista varten. Liit- - Ed. Wirranniemen y. m. rah. al. 1.12
22307: teet IV,113. s. 237. L. Vv:aan 125. määrärahan osoittamisesta maantien ra-
22308: - Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 102 määrä- kentamiseksi Mäkelän-Heikkilän-Pu-
22309: rahan osoittamisesta maantien rakenta- karin tieltä Nivalan talon kohdalta Ek-
22310: miseksi LeinoJankosken asemalta Puokio- symän talon kautta Enojärvelle Kuusa-
22311: Taaran seudulle. Liitteet IV,114. s. 238. mossa. Liitteet IV,124. s. 249. L. Vv:aan
22312: L. Vv:aan 125. 125.
22313: - Ed. Lohen y. m. rah. al. n:o 103 määrä- - Ed. Wirranniemen y. m. rah. al. n :o 1.13
22314: rahan osoittamisesta maantien rakenta- määrärahan osoittamisesta maantien ra-
22315: mista varten Rannan-Pudasjärven maan- kentamiseksi Kuusamon-Tuutijärven
22316: tieltä Simojärven pohjoispäähän. Liit- tieltä Paanajärven luoteiskulmasta Rus-
22317: teet IV,115. s. 239. L. Vv:aan 1.25 keakalliolle. Liitteet IV,125. s. 250. L.
22318: - Ed. Lohen y. m. rah. al. n:o 1.04 määrä- Vv:aan 126.
22319: rahan osoittamisesta Rannan-Posion - Ed. Lindqvistin rah. al. n:o 1.14 määrä-
22320: maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,116.
22321: rahan osoittamisesta Oulun-Kemin
22322: s. 240. L. Vv:aan 1.25. maantien uusimistäitä varten. Liitteet
22323: - Ed. Lohen y. m. rah. al. n:o 105 määrä-
22324: IV,l26. s. 251. L. Vv:aan 1.26.
22325: rahan osoittamisesta Rannan-Taivalkos-
22326: ken maantien rakentamiseksi. Liitteet Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 115
22327: IV,117. s. 241. L. Vv:aan 1.25. määrärahan osoittamisesta maantien ra-
22328: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 106 mää- kentamiseksi Sierilän lossilta Oikaraisen
22329: rärahan osoittamisesta maantien raken- ja Saaren kylien kautta Suutarinkorvan
22330: tamiseksi Pudasjärven kunnan Puholesen rautatiesillalle. Liitteet IV,127. s. 252.
22331: Myllykankaalta Puolangan-Taivalkosken L. Vv:aan 126.
22332: maantielle. Liitteet IV,11s. s. 242. L. Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 1.16
22333: Vv:aan 1.25. määrärahan osoittamisesta maantien ra-
22334: - Ed. Karjalaisen y. m. rah. al. n:o 107 kentamiseksi Muurolan asemalta Ylitor-
22335: määrärahan osoittamisesta maantien ra- nion-Raanujärven maantiehen. Liitteet
22336: kentamiseksi Hyrynsalmen-Moisionvaa- IV,l28. s. 253. L. Vv:aan 126.
22337: ran maantieltä Suomussalmen J umalis- - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 1.17
22338: kylään. Liitteet IV,l19. s. 244. L. Vv:aan määrärahan osoittamisesta maantien ra-
22339: 125. kentamiseksi Sierilän lossilta Pekkalan
22340:
22341: 2
22342: 10 Asialuettelo 1939.
22343:
22344: lossille Kemijoen eteläpuolta. Liitteet ja kestopäällystämistä varten. Liitteet
22345: IV,129. s. 254. L. Vv:aan 126. XII,12. s. 477. L. Kulkv:aan 137.
22346: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 118 mää- Ed. Lampisen toiv. al. n:o 77 tutkimuk-
22347: rärahan osoittamisesta Kairalan-Luiron sen toimittamisesta maantien rakentami-
22348: maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,130. seksi Turun-Helsingin väliseltä valta-
22349: s. 255. L. Vv:aan 126. tieltä Keski-Uudenmaan pitäjien halki
22350: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 119 mää- Lapinjärven pitäjään. Liitteet XII,13.
22351: rärahan osoittamisesta Sallan-Lampelan s. 480. L. Kulkv:aan 137.
22352: -V uosnaj ärven-Tuutij ärven maan tien - Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n:o 78 Porin
22353: rakentamiseksi. Liitteet IV,131. s. 256. -Lauttakylän välisen valtatien kuntoon-
22354: L. Vv:aan 126. saattamisesta. Liitteet Xll,14. s. 481.
22355: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 120 mää- L. Kulkv:aan 137.
22356: rärahan osoittamisesta Sallan kunnassa - Ed. Rantamaan y. m. toiv. al. n:o 79
22357: olevan Kuolajärven-Vuorijärven tien maantien rakentamisesta Varkauden-
22358: kuntoonsaattamiseksi. Liitteet IV,132. s. Joroisten maantiestä Teemassaaren, Sian-
22359: 258. L. Vv:aan 126. leuan, Voinsalmen ja Torasalon kylien
22360: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 121 mää- kautta Rantasalmen kirkolle. Liitteet
22361: rärahan osoittamisesta Kemijärven-Sal- Xll,15. s. 483. L. Kulkv:aan 137.
22362: lan maantiestä Soppelan kautta Räisä- - Ed. Luoma-ahon y. m. toiv. al. n:o 80
22363: lään ja tältä tieltä Lehtolan kautta toimenpiteistä K uortaneen-Alavuden
22364: Posion Ristilään johtavan maantien ra- maantieltä Rasinperän talojen kohdalta
22365: kentamiseksi. Liitteet IV,133. s. 259. alkavan, Lehtimäen-Töysän maantiehen
22366: L. Vv:aan 126. päättyvän n. s. Tohnin maantien ottami-
22367: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 122 koro- seksi valtion hoitoon. Liitteet Xll,16.
22368: tetun määrärahan osoittamisesta Kemi- s. 486. L. Kulkv:aan 137.
22369: järven kirkonkylän-Luusuan maantien Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 81 maan-
22370: rakentamiseen. Liitteet IV,134. s. 261. tien rakentamisesta Petäjäveden pitä-
22371: L. Vv:aan 126. Jassa olevan Rummunmyllyn seudulta
22372: - Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 123 Kalliokosken myllylle Multian pitäjässä.
22373: määrärahan osoittamisesta Sattasesta So- Liitteet XII,1 7. s. 487. L. Kulkv :aan 137.
22374: dankylän Rajalankylään johtavan tien - Ed. U. Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 82
22375: rakentamiseksi. Liitteet IV,135. s. 263. maantien rakentamisesta Viitasaaren
22376: L. Vv:aan 126. Kärnänkoskelta saman pitäjän Löytänän
22377: kylään. Liitteet XII,1s. s. 488. L.
22378: - Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 124
22379: Kulkv:aan 137.
22380: määrärahan osoittamisesta Sodankylän - Ed. Luoma-ahon y. m. toiv. al. n:o 83
22381: Kelujärveltä Savukosken Tanhuankylään
22382: Viropelin kirkolta Hoiskon talojen kautta
22383: johtavan maantien rakentamiseksi. Liit-
22384: Alajärven itäpuolitse Levijoen taloihin
22385: teet IV,136. s. 264. L. Vv:aan 126.
22386: johtavan ja snna Alajärven-Soiuin
22387: - Ed. Juneben y. m. rah. al. n:o 125 mää- maantiehen yhtyvän maantien valtion
22388: rärahan osoittamisesta Kolarin-Kurta- hoitoon ottamisesta. Liitteet XII,19.
22389: kon maantien rakentamiseksi. Liitteet s. 490. L. Kulkv:aan 137.
22390: IV,137. s. 265. L. Vv:aan 126. - Ed. Möttösen y. m. toiv. al. n:o 84 maan-
22391: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 126 koro- tien rakentamisesta Karstulan Pääjärven
22392: tetun määrärahan osoittamisesta kunnan- kylässä olevasta Anttilan tienristeyksestä
22393: ja kyläteiden avustamiseen. Liitteet Soiuin pitäjän Kolun kylään. Liitteet
22394: IV,138. s. 266. L. Vv:aan 126. XII,2o. s. 492. L. Kulkv:aan 137.
22395: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 127 koro- - Ed. Schildtin y. m. toiv. al. n:o 85 tutki-
22396: tetun määrärahan osoittamisesta kunnan- muksen toimittamisesta maantien raken-
22397: ja kyläteiden avustamiseksi. Liitteet tamiseksi Korpilahden Rutalahden ky-
22398: IV,139. s. 268. L. Vv:aan 127. lästä Oittilan kylään. Liitteet XII,21.
22399: - Ed. Horellin toiv. al. n:o 76 pitkä- s. 494. L. Kulkv:aan 138.
22400: aikaisen ulkomaisen lainan ottamisesta - Ed. Hämäläisen y. m. toiv. al. n:o 86
22401: valtatieverkoston pääteiden rakentamista tutkimuksen toimittamisesta maantien
22402: Asialuettelo 1939. 11
22403:
22404: rakentamiseksi Savonrannan Lapinlah- himmälle asemalle tai pysäkille. Liitteet
22405: desta Rönkä- ja Tetrivaaran kautta Hei- XII,33. s. 508. L. Kulkv:aan 138.
22406: näveden Vihtarin rautatiepysäkille. Liit- - Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 98 tutki-
22407: teet XII,22. s. 496. L. Kulkv:aan 138. muksen toimittamisesta maantien raken-
22408: - Ed. Asikaisen y. m. toiv. al. n :o 87 Juvan tamiseksi Kuivaniemen Oijärveltä Ra-
22409: -Mikkelin maantiestä eroavan Näärin- nualle. Liitteet XII,34. s. 509. L.
22410: gin-Hyötyyn-Kalvitsan kylätien otta- Kulkv:aan 138.
22411: misesta valtion hoitoon. Liitteet XII,23. - Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 99 tiesuun-
22412: s. 497. L. Kulkv:aan 138. nan tutkimisesta Kiimingistä Yli-Iihin
22413: - Ed. Tolosen y. m. toiv. al. n:o 88 tut- haarateineen Haukiputaan Onkamon ky-
22414: khnuksen toimittamisesta Pieksämäen lään. Liitteet XIl,35. s. 510. L. Kulkv:aan
22415: pitäjän Vanajan kylästä Rautalam- 138.
22416: min-Hankasalmen tielle johtavalla tie- - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 100 tut-
22417: suunnalla. Liitteet XII,24. s. 498. L. kimuksen toimittamisesta maantien ra-
22418: Kulkv:aan 138. kentamiseksi Pudasjärven Kurenalta
22419: - Ed. Tolosen y. m. toiv. al. n:o 89 tut- Iijoen pohjoispuolitae Parkkilan lossiin
22420: kimuksen toimittamisesta maantien ra- Hirvaskosken-Siirankankaan maantiellä.
22421: .kentamiseksi Silvolan rautatiepysäkiltä Liitteet XIl,36. s. 511. L. Kulkv:aan 139 .
22422: Savonlinnan-Moinsalmen tielle. Liitteet - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 101 tut-
22423: XII,25. s. 499. L. Kulkv:aan 138. kimuksen toimittamisesta maantien ra-
22424: - Ed. T. Halosen y. m. toiv. al. n :o 90 kentamiseksi Oulun-Puolangan maan-
22425: tutkimuksen toimittamisesta maantien tieltä lähtevän Oivasen kylätien päästä
22426: rakentamiseksi Savonlinnasta Putikon- J uurikan-J aurakkajärven kautta Taipa-
22427: Särkilahden maantielle. Liitteet XII,26. leenharjun seudulle Oulun-Kuusamon
22428: s. 500. L. Kulkv:aan 138. maantiellä. Liitteet XII,37. s. 513. L.
22429: - Ed. Paasosen y. m. toiv. al. n :o 91 maan- Kulkv:aan 139.
22430: tien rakentamisesta Muuruvedeltä Akan- - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 102 tut-
22431: pohjaan. Liitteet XII,27. s. 502. L. kimuksen toimittamisesta maantien ra-
22432: Kulkv:aan 138. kentamiseksi Kuivaniemen Oijärveltä
22433: - Ed. K. Kämäräisen y. m. toiv. al. n:o 92 Kivijoen seutua Ranuan kirkolle. Liit-
22434: Matalalahden kunnantien ottamisesta teet XII,as. s. 514. L. Kulkv:aan 139.
22435: valtion hoitoon. Liitteet XII,2s. s. 503. - Ed. J anhosen toiv. al. n :o 103 tutkimuk-
22436: L. Kulkv:aan 138. sen toimittamisesta maantien rakentami-
22437: - Ed. K. Kämäräisen y. m. toiv. al. n:o 93 seksi Hyrynsalmen-Suomussalmen maan-
22438: Onkiveden länsirannan kylätien ottami- tieltä Alanteen talon kautta J umalisky-
22439: sesta valtion hoitoon. Liitteet XII,29. lään. Liitteet XIl,39. s. 515. L. Kulkv:aan
22440: s. 504. L. Kulkv:aan 138. 139.
22441: - Ed. K. Kämäräisen y. m. toiv. al. n:o 94
22442: - Ed. Arhaman y. m. toiv. al. n:o 104 tut-
22443: Luupujoen-Konolanmäen tien ottami-
22444: kimuksen toimittamisesta yhdystien ra-
22445: sesta valtion hoitoon. Liitteet XII,ao.
22446: kentamiseksi Sotkamosta Rasin talon
22447: 8. 505. L. Kulkv:aan 138.
22448: kautta Valtimon kunnan Sivakkavaaran
22449: - ~d. Salon y. m. toiv. al. n:o 95 Hete-
22450: tiehen. Liitteet XIl,40. s. 516. L.
22451: kylän maantien jatkamisesta Oivasen
22452: .kylätiehen. Liitteet XII,31. s. 506. L. Kulkv:aan 139 .
22453: Kulkv:aan 138. - Ed. Kekäläisen y. m. toiv. al. n:o 105
22454: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 96 Risti- maantien rakentamisesta Kemistä Rova-
22455: Jarven kirkolta lähtevän Kiehimän- niemen-Ranuan maantielle. Liitteet
22456: Puolangan maantielle johtavan n. s. Uvan XII,41. s. 517. L. Kulkv:aan 139.
22457: -Kotilankylän paikallistien ottamisesta - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 106
22458: .,.aHion hoitoon. Liitteet XII,32. s. 507. maantien rakentamisesta Alatornion Ar-
22459: L. Kulkv:aan 138. pelan kylästä Ylitornion Mellakoskelle.
22460: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 97 maan-. Liitteet XII,42. s. 518. L. Kulkv:aan 139.
22461: teiden rakentamisesta Puolangan kunnan - Ed. Kokon y. m. toiv. al. n:o 107 maan-
22462: Lylykylästä ja J oukukylästä jollekin lä- tiesuunnan tutkimisesta Enontekiön Pel-
22463: 12 Asialuettelo 1939.
22464:
22465: tovuomasta Inarin kirkolle. Liitteet Vaasa-Björköby, Vaasa-Södra Vall-
22466: Xli,43. s. 519. L. Kulkv:aan 139. grund ja Vaasa-Raippaluoto ylläpitämi-
22467: - Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 108 seksi. Liitteet IV,l49. s. 281 ja 283, L.
22468: toimenpiteistä maantien rakentamiseksi Vv:aan 127.
22469: Inarin Kaamasesta Utsjoen Outakos- - Ed. Lepistön y. m. rah. al. n:o 138 mää-
22470: kelle. Liitteet Xli,44. s. 520. L. Kulkv:aan rärahan osoittamisesta Pietarsaaren sa-
22471: 139. tamaan johtavan laivaväylän syventämi-
22472: - Ed. Kalliokosken y. m. toiv. al. n:o 109 seen. Liitteet IV,150. s. 285. L. Vv:aan
22473: toimenpiteistä erinäisten kunnan- ja 127.
22474: kyläteiden ottamiseksi valtion hoitoon. - Ed. Määtän y. m. rah. al. n:o 139 määrä-
22475: Liitteet Xli,45. s. 522. L. Kulkv:aan 139. rahan osoittamisesta Oulun syväsataman
22476: - Ks. Sillat. Tielaki. rakentamiseksi. Liitteet IV,l51. s. 286.
22477: L. Vv:aan 127.
22478: Maanviljelysinsinöörit: - Ks. Virkamiehet. - Ed. Kalliokosken y. m. rah. al. n :o 140
22479: määrärahan osoittamisesta tullivartioin-
22480: Maarianhamina: - Ks. Lentoliikenne. nin järjestämiseksi Himangan satamaan.
22481: Liitteet IV,152. s. 287. L. Vv:aan 127.
22482: Maaseutu: - Ks. Asunto-olot. - Ed. Salmenojan y. m. rah. al. n:o 141
22483: määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen
22484: Maatalous: Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 41 satamien jäänsärkijäaluksen rakentamista
22485: esityksen antamisesta maatalouden perus- varten. Liitteet IV,153. s. 289. L. Vv:aan
22486: luoton jakelun järjestämisestä. Liitteet 127.
22487: IX,17. s. 375. L. Mtv:aan 134. - Ed. Paasosen y. m. toiv. al. n:o 112 tut-
22488: - Ed. Lepistön y. m. toiv. al. n:o 46 toi- kimuksen toimittamisesta Varkauden-
22489: menpiteistä runkoviemäriverkostosuunni- Kuopion laivaväylän syventämiskustan-
22490: telman laatimiseksi Keski-Pohjanmaalle. nuksista. Liitteet XII,4s. s. 527. L.
22491: Liitteet IX,22. s. 388. L. Mtv:aan 135. Kulkv :aan 139.
22492: - Ed. Toivosen y. m. toiv. al. n:o 52 esi- - Ks. Kalastus.
22493: tyksen antamisesta laiksi työajasta maa-
22494: taloudessa. Liitteet X,9. s. 423. L. Merilaki: Ed. Jokisen y. m. lak. al. n:o 12
22495: Työv:aan 135. laiksi merilain muuttamisesta. Liitteet
22496: - Ed. Perhon y. m. toiv. al. n:o 55 esityk- VII,1. s. 313. L. Ltv:aan 117.
22497: sen antamisesta laiksi maatalouspalkka-
22498: työväen alimmista palkoista. Liitteet Merimiehet: Ed. Aattelan y. m.lak. al. n:o 19
22499: X,12. s. 426. L. Työv:aan 135. laiksi merimieslain muuttamisesta. Liit-
22500: - Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 56 esi- teet X,3. s. 403. L. Työv:aan 118.
22501: tyksen antamisesta ruumiillisen työn - Ks. Vaalilaki.
22502: taloudellisen arvon korottamiseksi. Liit-
22503: teet X,13. s. 428. L. Työv:aan 135. Metsäkoulut: Ed. Luostarisen y. m. toiv. al.
22504: Ks. Koetoiminta. Maamieskoulut. Maan- n :o 30 metsäkoulun perustamisesta Kar-
22505: parannustyöt. Rajaseutu. U udisviljelys. vion valtionmaille Heinäveden pitäjässä.
22506: Liitteet IX,6. s. 358. L. Mtv:aan 134.
22507: Maatalouskoneet: - Ks. Pienviljelys.
22508: Metsäpalkkatarkkailu: - Ks. Metsätyöläi-
22509: Maatiaisvoi: - Ks. Tuotantopalkkiot. set.
22510:
22511: Maito: - Ks. Tuotantopalkkiot. Metsät: - Ks. Saaristo.
22512:
22513: Meijerit: - Ks. Tuotantopalkkiot. Metsätyöläiset: Ed. Lepistön y. m. lak. al
22514: n :o 20 laiksi metsäpalkkatarkkailusta ja
22515: Melu: - Ks. Moottoriajoneuvot. puutavaran työmittauksesta. Liitteet X,'!.
22516: s. 405. L. Työv:aan 118. ·
22517: Merenkulku: Ed. Jernin y. m. rah. al. n:o 137
22518: määrärahan osoittamisesta laivalinjojen Mielisairaat: - Ks. Sairaalat.
22519: Asialuettelo 1939. 13
22520:
22521: Mieskotiteollisuuskoulut: - Ks. Kotiteolli- - Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 27 koro-
22522: suus. tetun määrärahan osoittamisesta opinto-
22523: kerhotoiminnan avustamiseksi. Liitteet
22524: Mikkeli: - Ks. Kotiteollisuus. IV,39. s. 121. L. Vv:aan 120.
22525: - Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o 28 määrä-
22526: Honilapsiset perheet: - Ks. Asunto-olot. rahan osoittamisesta Suomen opintoret-
22527: Lapsirikkaat perheet. keilykerhojen liiton toiminnan tukemi-
22528: seksi. Liitteet IV,4o. s. 124. L. Vv:aan
22529: :Moottoriajoneuvot: Ed. Pohjalan y. m. toiv. 120.
22530: al. n:o 17 toimenpiteistä moottoriajoneu-
22531: vojen ja käyttömoottorien melun ehkäi- Oppikoulut: Ed. A. Halosen y. m. rah. al.
22532: semiseksi. Liitteet VII,6. s. 324. L. n:o 21 määrärahan osoittamisesta keski-
22533: Ltv:aan 133. koulutalon rakentamiseksi Kiviniemeen.
22534: - Ks. Postilaitos. Rautatiet. Liitteet IV,33. s. 106. L. Vv:aan 119.
22535: - Ed. Oksalan y. m. rah. al. n:o 22 määrä-
22536: Muolaanjärvi: - Ks. Perkaustyöt. rahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
22537: Jarven yhteiskoulun kannatusyhdistyk-
22538: Häkitupa-alueet: - Ks. Asutustoiminta. selle. Liitteet IV,34. s. 107. L. Vv:aan
22539: 119.
22540: - Ed. Hongan toiv. al. n:o 20 toimenpi-
22541: N. teistä uuden koulutalon aikaansaamiseksi
22542: Uudenkaupungin yhteislyseolle. Liitteet
22543: Naiskotiteollisuuskoulu: - Ks. Kotiteolli- VIII,1. s. 333. L. Siv:aan 133.
22544: suus. - Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 21
22545: toimenpiteistä uuden koulutalon aikaan-
22546: Neuvotteluoikeus: - Ks. Liikeapulaiset. saamiseksi Uudenkaupungin yhteisly-
22547: seolle.• Liitteet VIII,2. s. 334. L. Siv:aan
22548: Nimet: - Ks. Ristimänimet. 133.
22549:
22550: Nuoriso: - Ks. Ammattikasvatus. Osakeyhtiöt: - Ks. Perintö- ja lahjavero.
22551: Tulo- ja omaisuusvero.
22552: Nuorisoliike: Ed. Wickmanin y. m. rah. al.
22553: n :o 30 määrärahan osoittamisesta avus- Osuusliikkeet: Ed. Oksalan y. m. toiv. al.
22554: tukseksi Kyrkans Ungdom-nimiselle nuo- n :o 7 esityksen antamisesta osuustoimin-
22555: risoliitolle siveellis-uskonnolliseen työhön nallisten teollisuus- ja kauppaliikkeiden
22556: :ruotsinkielisillä rannikko- ja saaristoseu- verotuksesta samojen perusteiden mu-
22557: duilla. Liitteet IV,42. s. 128 ja 130. L. kaan kuin vastaavat yksityiset liikkeet.
22558: Vv:aan 120. Liitteet IV,s. s. 63. L. Vv:aan 132.
22559: - Ed. Huittisen y. m. toiv. al. n:o 8 tutki-
22560: muksen toimittamisesta osuuskuntien ja
22561: 0. yksityisluontoisten liikkeiden verotussuh-
22562: teista. Liitteet IV,9. s. 65. L. Vv:aan
22563: Oikeusasiamies: - Ks. Armeijan oikeusasia- 132.
22564: mies.
22565: Oulu: - Ks. Merenkulku. Sairaalat.
22566: Omaisuusvero: - Ks. Tulo- ja omaisuus-
22567: vero.
22568:
22569: Omenain viljelys: - Ks. Hedelmäviljelys. P.
22570: Opintokerhot: Ed. Löthman-Koposen y. m. Palkat: - Ks. Maatalous. Virkamiehet.
22571: rah. al. n:o 26 määrärahan osoittamisesta
22572: opintokerhojen opinto-ohjaajain palk- Palkkiot: - Ks. Sokerijuurikkaan viljelys.
22573: kioita varten. Liitteet IV,as. s. 119. Tuotantopalkkiot. Uudisviljelys. Villan
22574: L. Vv:aan 120. tuotanto.
22575: 14 Asialuettelo 1939.
22576:
22577: Palstaviljelmät: - Ks. Lapsiavustusviljel- - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 63 miUi,lt-
22578: mät. rahan osoittamisesta Iijoen perkaus~öitä
22579: varten. Liitteet IV,75. s. 181. L. Vv:aan
22580: Paltamo: - Ks. Lääkärit. 122.
22581: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 64 määrä-
22582: Papit: - Ks. Suojeluskunnat. rahan osoittamisesta Vuorma- ja Hete-
22583: järvien kuivattamistöitä varten. Liitteet
22584: Parantolat: - Ks. Sairaalat. IV,76. s. 182. L. Vv:aan 122.
22585:
22586: Peninsaari: - Ks. Saaristo. Perusluotto: - Ks. :Maatalous.
22587:
22588: Perheet: - Ks. Asunto-olot. Lapsirikkaat Petsamo: - Ks. Rautatiet.
22589: perheet.
22590: Pienviljelys: Ed. Teittisen y. m. rah. al.
22591: Perintö- ja lahjavero: Ed. Kivimäen y. m. n :o 45 määrärahan osoittamisesta avus-
22592: lak. al. n :o 8 perintö- ja lahjaverolaiksi. tuksiksi pienviljelijöille maatalouskoDei-
22593: Liitteet IV,5. s. 45. L. Vv:aan 117. den hankkimista varten. Liitteet IV,57.
22594: s. 156. L. Vv:aan 120.
22595: Perkaustyöt: Ed. :Mikkolan y. m. rah. al. - Ed. Teittisen y. m. rah. al. n:o 46 määrä-
22596: n:o 55 määrärahan osoittamisesta Vana- rahan osoittamisesta pienviljelijäin kone-
22597: javesistön perkausta varten. Liitteet kursseja varten. Liitteet IV,58. s. 157.
22598: IV,67. s. 171. L. Vv:aan 122. L. Vv:aan 121.
22599: - Ed. Kempin y. m. rah. al. n:o 56 määrä- - Ed. :Määtän y. m. toiv. al. n:o 32 esityk-
22600: rahan osoittamisesta RokkaJanjoen per- sen antamisesta pienviljelijäkoulun pe-
22601: kaustyötä varten. Liitteet IV,6s. s. 172. rustamisesta Pudasjärven pitäjään. Liit-
22602: L. Vv:aan 122. teet IX,s. s. 361. L. :Mtv:aan 134.
22603: - Ed. Luukan rah. al. n:o 57 määrärahan - Ed. Teittisen y. m. toiv. al. n:o 44; esi-
22604: osoittamisesta :Muolaanjärven laskutyön tyksen antamisesta pienviljelijäin kone-
22605: suorittamiseen. Liitteet IV,69. s. 173. hankintojen edistämiseksi. Liitteet IX,2o.
22606: L. Vv:aan 122. s. 383. L. :Mtv:aan 135.
22607: - Ed. Luoma-ahon y. m. rah. al. n:o 58 - Ed. Mustasillan y. m. toiv. al. n:o 45
22608: määrärahan osoittamisesta Kätkänjoen toimenpiteistä kääpiöviljelmien ja vuokra-
22609: perkaustyötä varten. Liitteet IV,70. alueiden haltijain laidunkysymyksen sel-
22610: s. 174. L. Vv:aan 122. vittämiseksi. Liitteet IX,21. s. 386. L.
22611: - Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 59 maara- :Mtv:aan 135.
22612: rahan osoittamisesta Koitajoen perkaus- - Ks. U udisviljelys.
22613: töitä varten. Liitteet IV,71. s. 175. L.
22614: Pietarsaaren yhteismetsä: Ed. Wickmanin
22615: Vv:aan 122.
22616: y. m. toiv. al. n:o 11 tutkimuksen toimit-
22617: - Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n:o 60 tamisesta olosuhteista, joiden vallitessa
22618: määrärahan osoittamisesta Kalajan järvi- Pietarsaaren pitäjänmiesten ja Pietar-
22619: kuivion kuivattamiseen. Liitteet IV,72. saaren kaupungin asukkaiden yhteis-
22620: s. 177. L. Vv:aan 122. metsä 1850-luvulla siirtyi kruunulle. Liit-
22621: - Ed. :Määtän y. m. rah. al. n:o 61 koro- teet IV,12. s. 69 ja 71. L. Vv:aan 132.
22622: tetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-
22623: Pohjanmaan viemäriverkoston suunnitel- Pietarsaari: - Ks. :Merenkulku.
22624: man tekoa ja töitten alkuunpanoa var-
22625: ten. Liitteet IV,73. s. 179. L. Vv:aan Pohjois-Suomi: - Ks. Perkaustyöt. Raja-
22626: 122. seutu. Tuotantopalkkiot.
22627: - Ed. Wirraniemen y. m. rah. al. n:o 62
22628: määrärahan osoittamisesta Kitkajoen Pori: - Ks. Sairaalat.
22629: Käylän-J uuman välisen osan perkaus-
22630: työtä varten. Liitteet IV,74. s. 180. L. Poronhoito: Ed. :Määtän y. m. toiv. al.
22631: Vv:aan 122. n:o 47 poronhoitoalueen rajain tarkista-
22632: Asialuettelo 1939.
22633:
22634: misesta. Liitteet IX,23. s. 390. L. Mtv:aan Pyhäkosken voimalaitoksen rakentamista
22635: 135. varten. Liitteet IV,23. s. 90. L. Vv:aan
22636: 119.
22637: Posio: - Ks. Asutustoiminta.
22638:
22639: Postilaitos: Ed. Räisäsen y. m. rah. al. n :o 2
22640: määrärahan osoittamisesta eräiden posti-
22641: R.
22642: autonkuljettajain tointen vakinaistami-
22643: Raakasokeritehdas: Ed. Linkomiehen y. m.
22644: seksi. Liitteet IV,14. s. 76. L. Vv:aan
22645: rah. al. n:o 38 määrärahan osoittami-
22646: 118.
22647: sesta avustukseksi Hämeen-Uudenmaan
22648: ja Satakunnan raakasokeritehtaille. Liit-
22649: Pudasjärvi: - Ks. Pienviljelys.
22650: teet IV,5o. s. 144. L. Vv:aan 120.
22651: Puheliujohdot: Ed. Törngrenin y. m. rah. al. - Ed. Murtomaan y. m. rah. al. n :o 39
22652: n :o 75 määrärahan osoittamisesta Iniön määrärahan osoittamisesta avustukseksi
22653: kunnan liittämiseksi valtakunnan puhe- Satakunnan raakasokeritehtaalle. Liit-
22654: linverkostoon Houtskarin ja Korppoon teet IV,51. s. 146. L. Vv:aan 120.
22655: kautta. Liitteet IV,87. s. 201 ja 202.
22656: L. Vv:aan 123. Rahastot: - Ks. Lainajyvästöt.
22657: - Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 145 määrä-
22658: Rajaseutu: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al.
22659: rahan osoittamisesta puhelinjohdon ra-
22660: n :o 52 korotetun määrärahan osoittami-
22661: kentamista varten Puolangan kirkolta
22662: Pudasjärvelle ja Suomussalmen Yli- sesta maataloudellista rajaseututoimintaa
22663: Näljängälle. Liitteet IV,157. s. 298. L. varten neuvontatyön tehostamiseksi Poh-
22664: jois-Suomen rajaseutualueella. Liitteet
22665: Vv:aan 128.
22666: IV,64. s. 167. L. Vv:aan 121.
22667: - Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 146 määrä-
22668: rahan osoittamisesta Kajaanin kihlakun- - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 147 mää-
22669: nan puhelinverkoston tihentämiseksi. rärahan osoittamisesta raja-aidan raken-
22670: Liitteet IV,l58. s. 299. L. Vv:aan 128. tamiseksi valtakunnan rajalle Sallan ja
22671: - Ed. Törngrenin y. m. toiv. al. n :o 113 Savukosken kuntien kohdalla. Liitteet
22672: puhelinyhteyden järjestämisestä Korp- IV,159. s. 300. L. Vv:aan 128.
22673: poon sekä Korppoon ja Nauvon ulkosaa- - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 48 toi-
22674: riston välille. Liitteet XII,49. s. 528 ja menpiteistä raja-aidan rakentamiseksi
22675: 529. L. Kulkv:aan 139. valtakunnan rajalle Sairuin ja Suojärven
22676: kunnissa. Liitteet IX,24. s. 392. L.
22677: Puolustuslaitos: Ed. Annalan y. m. rah. al. Mtv:aan 135.
22678: n :o 3 määrärahan osoittamisesta neljän Ks. Hartoisten rajakahakka. Tullimak-
22679: hävittäjän rakentamista varten. Liitteet sut.
22680: IV,15. s. 78. L. Vv:aan 118.
22681: - Ed. Kokon y. m. toiv. al. n :o 63 esityksen Rakennusmestarit: - Ks. Virkamiehet.
22682: antamisesta laivasto-ohjelmaksi. Liitteet
22683: XI,2. s. 451. L. Puolv:aan 136. Rautatiet: Ed. Tukian y. m. rah. al. n:o 69
22684: määrärahan osoittamisesta Lappeenran-
22685: - Ed. Horellin y. m. toiv. al. n:o 64 ase-
22686: velvollisten palvelusajan pidentämisestä. nan-Luumäen rautatien rakentamista
22687: Liitteet XI,a. s. 452. L. Puolv:aan 136. varten. Liitteet IV,81. s. 189. L. Vv:aan
22688: - Ks. Armeijan oikeusasiamies. Ilmapuo- 122.
22689: lustus. Ruutitehdas. Väestönsuojelu. - Ed. J. Raatikaisen y. m. rah. al. n:o 70
22690: määrärahan osoittamisesta Sortavalan-
22691: Puutarhanhoito: - Rs. Hedelmäviljelys. Läskelän oikoradan rakentamista varten.
22692: Liitteet IV,s2. s. 191. L. Vv:aan 123.
22693: Puutavara: - Rs. Metsätyöläiset. - Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 71
22694: määrärahan osoittamisesta Rovaniemen-
22695: Pyhäkosken voima-asema: Ed. Salon y. m. Petsamon rautatien rakentamista varten.
22696: rah. al. n:o 11 määrärahan osoittamisesta Liitteet IV,sa. s. 192. L. Vv:aan 123.
22697: 16 Asialuettelo 1939.
22698:
22699: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 72 määrä- tuvien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
22700: rahan osoittamisesta Kemijärven-Petsa- Liitteet XII,11. s. 476. L. Kulkv:aan
22701: mon rautatien rakentamiseksi. Liitteet 137.
22702: IV,84. s. 194. L. Vv:aan 123.
22703: - Ed. Juneksen y. m. rah. al. n:o 73 määrä- Ravinto: - Ks. Kansakoulut.
22704: rahan osoittamisesta rautatien rakenta-
22705: miseksi Kaulirannasta Kolarin kautta Retkeily: - Ks. Opintokerhot.
22706: Petsamoon. Liitteet IV,so. s. 196. L.
22707: Rintamamiehet: - Ks. Vapaussota.
22708: Vv:aan 123.
22709: - Ed. Hongan y. m. toiv. al. n:o 65 Ristimänimet: Ed. Kiviojan y. m. lak. al.
22710: rautatien rakentamisesta Riihimäeltä n :o 11 ristimänimilaiksi. Liitteet II,l.
22711: Turkuun. Liitteet XII,l. s. 457. L. s. 33. L. Lv:aan 117.
22712: Kulkv:aan 136.
22713: - Ed. Ikolan y. m. toiv. al. n:o 66 tutki- Rokkalanjoki: - Ks. Perkaustyöt.
22714: muksen toimittamisesta Vaasan-Här-
22715: män rautatien rakentamiseksi. Liitteet Ruotsalainen väestö: - Ks. Hinthaaran ko-
22716: XII,2. s. 459. L. Kulkv:aan 136. tisisarkoulu. :Maamieskoulut. Nuoriso-
22717: - Ed. Kalliokosken y. m. toiv. al. n:o 67 liike. Puhelinjohdot.
22718: rautatien rakentamisesta Kokkolasta
22719: Saarijärvelle. Liitteet XII,3. s. 461. L. Ruotsin kieli: - Ks. Yliopisto.
22720: Kulkv:aan 136.
22721: - Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 68 Ruumiillinen työ: - Ks. :Maatalous.
22722: rautatien rakentamisesta Haapajärveltä
22723: Vaalaan. Liitteet XII,4. s. 463. L. Ruutitehdas: Ed. 0. Peltosen y. m. rab. al.
22724: Kulkv:aan 136. n:o 68 määrärahan osoittamisesta valtion
22725: - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 69 rauta- ruutitehtaan työväenasuntojen rakenta-
22726: tien jatkamisesta Uuksulta Tulemalle. mista varten. Liitteet IV,so. s. 188. L.
22727: Liitteet XII,o. s. 464. L. Kulkv:aan 136. Vv:aan 122.
22728: - Ed. Hiltusen y. m. toiv. al. n:o 70 tutki-
22729: muksen toimittamisesta rautatien raken-
22730: tamiseksi Siilinjärven-Sysmäjärven ra- s.
22731: dalta Nilsiän ja Rautavaaran pitäjien
22732: kautta Nurmekseen. Liitteet XII,6. s. Saaristo: Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 54
22733: 466. L. Kulkv:aan 136. määrärahan osoittamisesta Seiskarilla,
22734: - Ed. K. Kämäräisen y. m. toiv. al. n:o 71 Lavansaarella, Peninsaarella ja Tytärsaa-
22735: tutkimuksen toimittamisesta rautatien rella olevien suoja-alueiden omistajille
22736: rakentamiseksi Pohjanmaan radalta Sii- metsänkäytön rajoituksista aiheutuvan
22737: linj ärvelle. Liitteet XII, 7. s. 468. L. vahingon korvaamista varten. Liitteet
22738: Kulkv:aan 136. IV,66. s. 170. L. Vv:aan 121.
22739: - Ed. Wirranniemen y. m. toiv. al. n:o 72 Ed. Ketosen y. m. toiv. al. n:o 54 toi-
22740: esityksen antamisesta Taivalkosken- menpiteistä meren saariston ja uloimman
22741: Paanajärven rautatien rakentamisesta. rantaseudun väestön toimeentulon tur-
22742: Liitteet XII,s. s. 471. L. Kulkv:aan 137. vaamiseksi. Liitteet X,ll. s. 425. L.
22743: - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 73 Tor- Työv:aan 135.
22744: nionjokilaakson rautatien jatkamisesta - Ks. Kotitalous. Nuorisoliike. Puhelin-
22745: iohonkin Norjan satamaan. Liitteet johdot.
22746: XII,9. s. 474. L. Kulkv:aan 137.
22747: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 74 esi- Sabateollisuuskoulu: Ed. :Moilasen y. m. rah.
22748: tyksen antamisesta Kemijärven-Pelko- al. n :o 36 määrärahan osoittamisesta
22749: senniemen-Sodankylän rautatien raken- Suomen sahateollisuuskoulutalon laajen-
22750: tamisesta. Liitteet XII,10. s. 475. L. tamista varten. Liitteet IV,48. s. H1.
22751: Kulkv:aan 137. L. Vv:aan 120.
22752: Ed. Pohjanuoron y. m. toiv. al. n:o 75
22753: toimenpiteistä rautatieylikäytävillä sat- Saimaa: - Ks. Kanavat.
22754: Asialuettelo 1939. 17
22755:
22756: Sairaalat: Ed. Pohjalan y. m. rah. al. n:o 13 Satakunta: -- Ks. Raakasokeritehdas.
22757: määrärahan ·osoittamisesta Porin yleisen
22758: sairaalan laajentamiseksi ja muuttami- Satamat: --- Ks. ~(erenkulku.
22759: seksi keskussairaalaksi. Liitteet IV,:!5.
22760: s. 92. L. Vv:aan 119. Savonlinna: - Ks. Sairaalat.
22761: Ed. Hagan y.m. rah. al. n:o 14 määrä-
22762: rahan osoittamisesta keskussairaalan pe- Seiskari: --- Ks. Saaristo.
22763: rustamista varten Vaasan kaupunkiin.
22764: Siemenrahastot: - Ks. Lainaj;yvästöt.
22765: Liitteet IV,26. s. 96 ja 98. L. Vv:aan
22766: 119.
22767: Sillat: Ed. ,Joukasen -~;. m. rah. al. n:o 128
22768: Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n :o 15 ko- määrärahan osoittamisesta sillan ja sen
22769: rotetun määrärahan osoittamisesta Sa- yhdysteiden rakentamiseksi Kokemäen-
22770: vonlinnan yleisen sairaalan laajennus- joen yli Kiikan pitäjässä. Liitteet IV,140.
22771: töitä varten. Liitteet IV,27. s. 100. L. s. 269. L. Vv:aan 127.
22772: Vv:aan 119. Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n :o 129 mää-
22773: Ed. Kokon y. m. rah. al. n:o 16 määrä- rärahan osoittamisesta Vuoksen yli ra-
22774: rahan osoittamisesta lainan myöntämistä kennettavan sillan perustöitä varten.
22775: varten Oulun diakonissalaitokselle oppi- Liitteet IV,141. s. 272. L. Vv :aan 1.27.
22776: laskodin ja talousosaston rakentamiseks;,. Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n: o 130 mää-
22777: l,iitteet IV,2s. s. :1.01. I~. Vv:aan 119. rärahan osoittamisesta sillan rakentami-
22778: Ed. Kuluvaaran y. m. rah. al. n :o 1 '( seksi Vorssunsalmeen Sortavalan mon-
22779: määrärahan osoittamisesta asuntojen ra · laiskunnassa. Liitteet IV,142. s. 274. L.
22780: kentamiseksi Turun keskussairaalan pal- Vv:aan 127.
22781: veluskunnallo. Liitteet IV,29. s. 102. L. Ed. Pohjanuoron y. m. rah. al. n :o 131
22782: Vv:aan 119. määrärahan osoittamisesta Ukonsalmen
22783: Ed. Soinisen y.m. rah. al. n:o 18 määrä- sillan rakentamiseen. Liitteet IV,l4:3.
22784: rahan osoittamisesta avustukseksi synn;y- s. 275. L. Vv:aan 127.
22785: tyslaitoksE'm rakentamista varten Kaavin -- Ed. Räisäsen y. m. rah. al. n :o :1.32 mää-
22786: kunnan sairaalan yhteyteen. Liitteet rärahan osoittamisesta Peltosalmen sillan
22787: IV,3o. s. 103. L. Vv:aan 119. rakentamiseksi. Liitteet IV,l44. s. 276.
22788: Ed. Wirranniemen y. m. toiv. al. n:o :1.2 L. Vv:aan 127.
22789: toimenpiteistä keuhkotautiparantolan ra- Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n :o 133
22790: kentamiseksi Koillis-Pohjanmaalle. Liit- määrärahan osoittamisesta Tikkalansal-
22791: teet VI,l. s. 305. L. Tv:aan 132. men sillan rakentamista varten. Liitteet
22792: Ed. Paksujalan y. m. toiY. al. n :o 13 IV,145. s. 277. L. Vv :aan 127.
22793: määrärahasta kuntien mielisairasosas- Ed. Salon y. m. rah. al. n :o 134 määrii-
22794: toille avustuksiksi hoitokustannuksiin. rahan osoittamisesta sillan· ja penkereen
22795: Liitteet VI,2. s. 306. L. Tv:aan 132. rakentamiseksi Otermajärven salmeen
22796: Ed. Simosen y.m. toiv. al. n:o :1.4 toi- Vaalan-Puolangan maantiellä. I~iitteet
22797: menpiteistä aluesairaalan aikaansaami- IV,146. s. 278. L. Vv:aan 127.
22798: seksi Ylivieskaan. Liitteet Vl,3. s. 307. -- Ed. Salon y. m. rah. al. n:o :1.35 määrii-
22799: I~. Tv:aan 133. rahan osoittamisesta sillan rakentamista
22800: vaTten Oulujoen yli Utujärven lossipai-
22801: Salaaminen: -- Ks. Sotatila. kalle. Liitteet IV;147. s. 279. L. Vv:aan
22802: 127.
22803: Salaojitus: Ed. Lampisen y. m. rah. al. Ed. Wirranniernen y. rn. rah. al. n :o 13G
22804: n :o 42 määrärahan osoittamisesta avus- määrärahan osoittamisesta sillan raken-
22805: tuksiksi ja !ainoiksi salaojituksen edistä- tamista varten Romppasen salmen !ossi-
22806: mistä varten. Liitteet IV,54. s. :1.50. L. paikalle Taivalkoskella. Liitteet IV,l4S.
22807: Vv:aan :1.2l. s. 280. L. VY:aan 127.
22808: Ed. Paasosen y. m. toiv. al. n :o :1.10 sil-
22809: Salaseurat: --- Ks·. Vapaamuurarius. lan rakentamisesta Peltosalmen yli. I~iit
22810: teet XII,<16. s. 524. I~. Kulkv:aan 139.
22811: Salmi: -· K~. Hajaseutu. Hautatiet. Ks. Maantiet. Tielaki.
22812:
22813: 3
22814: 18 Asialuettelo 1939.
22815:
22816: Sokeaiukoulut: Ed. Österholmin y. m. rah. Suomalaiset ristimänimet: - Ks. Ristimii-
22817: al n :o 23 määrärahan osoittamisesta nimet.
22818: Helsingin sokeainkoulun ruotsinkieliselle
22819: osastolle oman huoneiston vuokraami- Suomenlahden saaristo: - Ks. Kotitalous.
22820: seksi ja kaluston hankkimiseksi. Liitteet Saaristo.
22821: IV,35. s. HO ja 113. L. Vv:aan 119.
22822: Suomen sahateollisuuskoulu: - Ks. Sahu-
22823: Sokeri: - Ks. Raakasokeritehdas. Sokeri- teollisuuskoulu.
22824: juurikkaan viljelys.
22825: ~uurperheiset: -- Ks. Lapsirikkaat perheet.
22826: Sokerijuurikkaan viljelys: Ed. Huittisen y. m.
22827: rah. al. n:o 40 määrärahan osoittamisesta Svenska Finland: - Ks. Asunto-olot.
22828: palkkioiden maksamiseksi sokerijuurik-
22829: kaan viljelijöille. Liitteet IV 15 2. s. 147.
22830: L. Vv:aan 121. T.
22831: Sotalaivasto: - Ks. Puolustuslaitos. 'l'aa;javäkiset yhdyskunuat: - Ks. Asunto-
22832: olot.
22833: Sotapalvelus: --- Ks. Armeijan oikeusasia-
22834: mies. Puolustuslaitos. 'l'akavarikot: -- Ks. Sotatila.
22835:
22836: Sotatila: Ed. Kukkosen y. m. lak. al. n:o 2 Talouskoulut: Ed. 'NL Hannulan y. m. toiv.
22837: laiksi sotatilalain muuttamisesta. Liit- al. n :o 26 Helsingin kasvatusopillisen ta-
22838: teet I,2. s. 7. L. Prv:aan 116. louskoulun ottamisesta valtion haltuun.
22839: Liitteet IX,2. s. 351. L. :Mtv:aan 133.
22840: Sotavahingot: Ed. A. Halosen y. m. rah. al. Ks. Emäntäkoulut.
22841: n :o 10 määrärahan osoittamisesta eri-
22842: näisten maailmansodan aikana Suomen 'l'apaturmavakuutus: Ed. Erichin y. m. toi,·.
22843: kansalaisille koituneiden vahinkojen kor- al. n:o 50 esityksen antamisesta uudeksi
22844: vaamista varten. Liitteet IV,22. s. 89. työntekijäin tapaturmavakuutuslaiksi.
22845: L. Vv:aan 119. Liitteet X, 7. s. 420. L. Työv :aan 135.
22846: Ed. Kempin y. m. toiv. al. n:o 9 esityk-
22847: sen antamisesta sotavahinkolainoja saa- 'l'eknilliset opistot: Ed. Tuurnan y. m. toiv.
22848: neiden vapauttamisesta jälellä olevan lai- al. n :o 22 teknillisen opiston perustami-
22849: nan takaisin maksamisesta. T~iitteet sesta Viipuriin. Liitteet VIII,3. s. 336.
22850: IV,1o. s. 67. L. Vv:aan 132. L. Siv:aan. 133.
22851:
22852: Sotkamo: - Ks. Emäntäkoulut. 'reollisuus: - Ks. Perintö- ja lahjavero.
22853: Tulo- ja omaisuusvero.
22854: Suoja-alueet: --- Ks. Saaristo.
22855: 'reollisuusliikkeet: - Ks. Osuusliikkeet.
22856: Suojakammiot: - Ks. Väestönsuojelu.
22857: Tielaki: Ed. Vesterisen y. m. toiv. al. n:o 16
22858: Suojeluskunnat: Ed. Suurkongan y. m. lak. esityksen antamisesta tielainsäädännön
22859: al. n :o 16 laiksi suojelukuntajärjestöstii uudistamisesta. Liitteet VII,5. s. 322. IJ.
22860: annetun lain muuttamisesta. T~iitteet Ltv:aan 133.
22861: XI,1. s. 449. L. Puolv:aan 118. Ks. Maantiet. Sillat.
22862: Ed. Nurmesniemen ~·. m. rah. al. n: o 9 'l'iet: -- Ks. Maantiet. Uautatiet. Sillat.
22863: määrärahan osoittamisesta halpakorkoi-
22864: Tielaki.
22865: siksi lainoiksi suojeluskuntapiireille jn
22866: suojeluskunnille lyhytaikaisten korkea- Toimistohenkilöt: - Ks. Liikeapulaiset.
22867: korkoisten lainain maksamista varten.
22868: Liitteet IV,21. s. 87. L. Vv:aan 118. Tuberkuloosi: -- Ks. Kultatähkä. Sairaalat.
22869:
22870: Suojärvi: - Ks. Oppikoulut. 'l'ukkityöläiset: - Ks. Metsätyöläiset.
22871: Asialuettelo 1939. 19
22872:
22873: 'rulitikkuvero: Ed. Pennasen y. m. lak. al. Työttömyysvaknutus: Ed. Wiikin y. m. toiv.
22874: n :o 4 laiksi tulitikku verosta. Liitteet al. n :o 49 esityksen antamisesta pakolli-
22875: IV,l. s. 39. L. Vv:aan 117. sen työttömyysvakuutuksen to'teuttami-
22876: - Ed. Piippulan y. m. lak. al. n:o 5 laiksi seksi. Liitteet X,6. s. 418. L. Työv:aan
22877: tulitikkuverosta. Liitteet IV,2. s. 42. L. 135.
22878: Vv:aan 1l7.
22879: Työväen asunto-olot: - Ks. Asunto-olot.
22880: 'l'ulli]aitos: - Ks. :Merenkulku. Ruutitehdas.
22881: Tullimaksut: Ed. Tolppasen y. m. rah. al.
22882: n :o 41 määrärahan osoittamisesta avus-
22883: tuksiksi viljatullista aiheutuvan rasituk-
22884: u.
22885: sen lieventämiseksi Itä-Suomen rajaseu- Ulkomailla oleskelevat: - Ks. Vaalilaki.
22886: tukunnissa. I,iitteet IV,53. s. 148. L.
22887: Vv:aan 121. Uudisviljelys: Ed. Schildtin y. m. lak. al.
22888: n:o 22 laiksi varojen v•araamisesta uudis-
22889: 'ruio- ja omaisuus~·ero: Ed. Kalliokosken
22890: ja laidunviljelywsistä pienviljelijöille jaet-
22891: y. m. lak. al. n :o 6 laiksi tulo- ja omai-
22892: tavia palkkioita v.arten annetun lain
22893: suusverosta annetun lain 6 § :n muutta-
22894: muuttamisesta. Liitteet IV,160. s. 533.
22895: misesta. Liitteet IV,a. s. 43. L. Vv:aan
22896: L. Vv:.aan 348.
22897: 1.17.
22898: Ed. Schildtin y.m. toiv. al. n:o 42 esityk-
22899: Ed. Niskasen lak. al. n: o 7 laiksi vuo-
22900: sen antamisesta uudisviljelyspalkkioista
22901: delta 1939 maksuunpantavan tulo- ja
22902: annetun lain muuttamisesta. Liitteet
22903: omaisuu~veron korottamisesta. Liitteet
22904: IX,1s. s. 377. L. Mtv:aan 134.
22905: IV,4. s. 44. L. Vv:aan 117.
22906: -- Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n:o 43
22907: Ks. Kunnallisverotus. Perintö- ja lahja-
22908: uudis- ja laidunviljelyksistä pienviljeli-
22909: vero.
22910: jöille annettavista palkkioista annetm1
22911: Tuotantopalkkiot: Ed. Kleemolan y. m. rah. asetuksen muuttamisesta. Liitteet IX,l!J.
22912: al. n :o 35 määrärahan osoittamisesta tuo- s. 379 ja 381. L. ~[tv:aan 134.
22913: tantopalkkioiden maksamiseksi Pohjois-
22914: Ruomessa meijerien jalostamasta mai- Uusikaupunki: - Ks. Oppikoulut.
22915: dosta ja syrjäseuduilta kauppaan tul-
22916: leesta maatiaisvoista. Liitteet IV,H. s.
22917: 139. L. Vv:aan 120. V.
22918: Ks. Sokerijuurikkaan viljelys. Uudisvil-
22919: jelys. Villantuotanto. Vaalilaki: Ed. Kivimäen y.m. toiv. al. n:o1
22920: esityksen antamisesta sellaisten muutos-
22921: Turku: - Ks. Sairaalat. ten tekemisestä vaalilakiin, että saman
22922: vaalipiirin vaaliliitot voisivat yhtyä
22923: Tytärsaari: - Ks. Saaristo. ylemmän asteen vaaliliitoksi. Liitteet
22924: Työaika: - Ks. Maatalous. I,4. s.. 17. L. Prv:aan 128.
22925: -- Ed. Furuhjelmin y. m. toiv. al. n:o 2 esi-
22926: 'l'yönantajat: - Ks. Kansaneläke. tyksen antamisesta vaalilain muuttami-
22927: 'l'yöntekijäin vuosilomat: Ed. Kivisalon y. rn. seksi niin, että puolueiden edustajamäärä
22928: lak. al. n :o 17 laiksi työntekijäin vuosi- vastaisi niiden koko maassa saamaa
22929: lomalain 8 ja 18 § :n muuttamisesta. IJiit- äiinimäärää. Liitteet I,5. s. 18 ja 20. L.
22930: teet X,1. s. 397. L. Työv:aan 118. Prv:aan 128.
22931: - Ed. Törngrenin y. m. toiv. al. n:o 3 esi-
22932: 'l'yöntekijät: - Ks . .Maatalous. Tapaturma- tyksen antamisesta lainmuutoksesta, joka
22933: vakuutus. Työntekijäin vuosilomat. Työt- tekisi ulkomailla oleskeleville kansalai-
22934: tömyysvakuutus. sille mahdolliseksi osallistumisen edusta-
22935: janvaalei}fin. Liitteet I,6. s. 22 ja 24.
22936: 'l'yösopimus: Ed. Erichin y. m. lak al. n:o 18 L. Prv:aan 128.
22937: laiksi työsopimuslain muuttamisesta. - Ed. Sundströmin ;,-. rn. toi~·. al. n:o 4 esi-
22938: Liitteet X,2. s. 400. L. Työv:aan 1.18. tyksen antamisesta lainmuutokseksi, joka
22939: 20 Asialuettelo 1939.
22940:
22941: tekisi Suomen kauppalaivastossa palvele- sestä maan viljel~rsannna tin harjoi ttami-
22942: ville, ulkomailla oleskeleville merimie- seen edellytyksiä omaaville tilattomil1e
22943: hille mahdolliseksi osallistumisen edusta- ja varattumille vapaussodan rintamamie-
22944: janvaaleihin. Liitteet l,7. s. 26. L. hille. Liitteet IX,l3. s. 368. L. :M:tv:aan
22945: Prv:aan 128. 134.
22946: - Ks. Sotavahingot.
22947: Vaa1ioikeus: -- Ks. Valtiopäiväjärjestys.
22948: Varattomat 11erheet: Ks. Asunto-olot.
22949: Vaasa: - Ks. Merenkulku. Sairaalat. Lapsirikkaat perheet.
22950:
22951: Vaivaisprosentti: Ed. Luoma-ahon y. m. toiv. Varkauuen-Kuopion laivaväylä: -~ Ks. Me-
22952: al. n:o 10 toimenpiteistä n. s. vaivaispro- renkulku.
22953: senttia koskevien säännösten ja määräys-
22954: ten kumoamiseksi. Liitteet IV,11. s. 68. Venäjän raja: - Ks. Hajaseutu.
22955: L. Vv:aan 132.
22956: Verotus:-- Ks. Kunnallisverotus. Osuusliik-
22957: Vakuutus: - Ks. Kansaneläke. Tapaturma- keet. Perintö- ja lahjavero. Tulitikku-
22958: vakuutus. Työttömyysvakuutus. vero. Tullimaksut. Tulo.- ja omaisuus-
22959: Yero. Vaivaisprosentti.
22960: Valtatieverkosto: -- Ks. Maantiet.
22961: Vesistöjen perkaukset: - Ks. Perkaustyöt.
22962: Valtion maat: - Ks. Asutustoiminta.
22963:
22964: Valtion ruutiteh(las: -- Ks. Ruutitehdas. Viemäriverkosto: - Ks. Perkaustyöt.
22965:
22966: Valtion virkamiehet: - Ks. Virkamiehet. Viipuri: - Ks. Teknilliset opistot.
22967:
22968: Valtion virkatalot: - Ks. Virkatalot. Viljatulli: - Ks. Tullimaksut.
22969:
22970: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Toivosen y. m. lak. Villan tuotanto: Ed. Piippulan y, m. rah. al.
22971: al. n :o 1 laiksi valtiopäiväjärjestyksen n :o 43 määrärahan osoittamisesta avus-
22972: ö § :n muuttamisesta. Liitteet I,1. s. 5. tuslainaksi Villakeskus Oy:lle. I~iitteet
22973: L. Prv:aan 116. IV,55. s. 152. L. Vv:aan 120.
22974: .Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 44 määrä-
22975: Vanajavesistö: - Ks. Perkaustyöt. rahan osoittamisesta laatupalkkioiksi vil-
22976: lantuottajille. l.iitteet IV,56. s. 154. J.,.
22977: Vapaamuurarius: Ed. Susitaipaleen toiv. al. Vv:aan 121.
22978: n :o 6 toimenpiteistä vapaamuurariuden
22979: kieltämiseksi. Liitteet II,2. s. 34. L. Virkamiehet: Ed. Niskasen y. m. lak. al.
22980: Lv:aan 128. n :o 9 laiksi valtion viroista ja toimista
22981: suoritettavan palkkauksen perusteista an-
22982: Vapaussota: Ed. Horellin y. m. rah. al. n:o 7 netun lain muuttamisesta. Liitteet IV,u.
22983: korotetun määrärahan osoittamisesta yli- s. 59. L. Vv:aan 117.
22984: määräisiksi eläkkeiksi työkyvyttömille ja Ed. Saarisen y. m. rah. al. n:o 31 koro-
22985: varattomille vapaussodan rintamamie- tetun määrärahan osoittamisesta uusien
22986: hille. Liitteet IV,19. s. 85. L. Vv:aan maanviljelysinsinöörin- ja rakennusmes-
22987: 118. tarinvirkojen perustamista varten. Liit-
22988: Ed. Annalan y. m. rah. al. n:o 8 korote- teet IV,43. s. 132. L. Vv:aan 120.
22989: tun määrärahan osoittamisesta ylimää-
22990: räisiksi eläkkeiksi työkyvyttömille ja va- Virkatalot: Ed. 1Iikkolan y. m. toiv. al.
22991: rattomille vapaussodan rintamamiehille. n:o 34 toimenpiteistä valtion virkatalo-
22992: Liitteet IV,20. s. 86. L. Vv:aan 118. jen käyttöä koskevan lainsäädännön
22993: Ed. Annalan y. m. toiv. al. n:o 37 muuttamiseksi. I.iitteet IX,lo. s. 363. L.
22994: korottomien asutuslainojen myöntämi- ::VItv:aan 134.
22995: Asialuettelo 1939. 21
22996:
22997:
22998: Voi: - Ks. Tuotantopalkkiot. Y.
22999: Vuoha-alneet: -- Ks. Pienviljelys. Yhteiskoulut: Ks. Oppikoulut.
23000:
23001: Vuoksi: - Ks. Sillat. Yhteismetsät: - Ks. :Pietarsaaren yhteiR-
23002: metsä.
23003: Vuorma- ja Hetejäni: - Ks. Perkaustyöt.
23004: Yksityiset liikkeet: - Ks. LiikeapnlaisPt.
23005: Vuosilomat: - Ks. Työntekijäin vuosilomat. Osuusliikkeet.
23006:
23007: Yliopisto: Ed. Furuhjelmin y. m. lak. al.
23008: Väestön lisääminen: - Ks. Lapsirikkaat
23009: n:o 3 laiksi Helsingin yliopiston järje~
23010: pei:heet.
23011: tysmuodon perusteista annetun lain
23012: Väestönsuojelu: Ed. Kullbergin rah. al. n:o -1 muuttamisesta. Liitteet l,3. s. 9 ja 13.
23013: määrärahan osoittamisesta suojakammioi- L. Prv:aan 117.
23014: den rakentamiseksi siviiliväestöä varten Ylivieska: - Ks. Sairaalat.
23015: kaupunkeihin ja suurempiin asutuskes-
23016: kuksiin. Liitteet IV,16. s. 79 ja 80. L.
23017: Vv:aan H8. Ä.
23018: Vähävaraiset kunnat: -- Ks. Kunnallisvero- Åäuioikeus: Ks. V aalilaki. Valtiopäi vä-
23019: tus. järjestys.
23020:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025