<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
156 Käyttäjää paikalla! 0.0071392059326172
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
1:                         ••     ••
2: VALTIOPAIVAT
3:           1940
4:      LIITTEET
5:            I-X
6: 
7: 
8: 
9: 
10:         HELSINKI 1940
11:   VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12:  A. Kevätistuntokaudella jätetyt laki- ja toivomusaloitteet
13: 
14:                           SISÄLLYSLUE TT ELO.
15: 
16:                             1. Perustuslakivaliokunta.
17:                           Valtiopäiväjärjestystä koskeva                   laki-
18:                                           aloite.
19:                                                                                  Siv.
20:                        1. Wiik      y. m., lak. al. N:o 1: Ehdotus
21:                           laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 § :n
22:                           muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    7
23: 
24: 
25:                             IV. Valtiovarainvaliokunta.
26:                            Tulo-    ja omaisuusverolain muutta-
27:                                     mista koskeva lakialoite.
28: 
29:                        1. Moilanen y. m., lak. al. N:o 2: Ehdo-
30:                            tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
31:                            muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
32: 
33: 
34:                          VII. Laki- ja talousvaliokunta.
35:                                          Siv.                                                                     Siv
36:    Kunnallislakeja ja panttilainauslii-                    kaupunkien kunnallislain muuttami-
37:    kettä koskeva laki- ja toivomusaloite.                  sesta .............................. 23
38:                                                         2. Räisänen, toiv. al. N:o 1: Pantti-
39: 1. Räisänen,   lak. al. N :o 3: Ehdotus                    lainausliikettä koskev;an lainsäädännön
40:    laiksi maalaiskuntain kunnallislain ja                  muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
41: 
42: 
43:                           X. Työväenasiainvaliokunta.
44:    ÄitiysaTustusta, työsopimusta ja kan-                   tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
45:    saneläkelaitosta koskevia laki- ja toi-              2. Sillanpää y. m., lak. al. N :o 5: Ehdo-
46:                vomusaloitteita.                            tus laiksi työsopimuslain 27 § :n muut-
47:                                                            tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
48: 1. Pohjala y. m., lak. al. N:o 4: Ehdotus               3. Ikola, toiv. al. N:o 2: Toimenpiteistä
49:    laiksi äitiysavustuslain 2 §:n muut-                    kansaneläkelaitoksen toiminnan kes-
50:                                                            keyttämiseksi toistai,seksi . . . . . . . . . . 35
51: IV                                  Sisällysluettelo 1940.
52: 
53:  IV. Aloiteajan jälkeen valtiovarainkuntaan lähetetyt lakialoitteet.
54:                                          Siv.                                            Sivo
55: 20 Niukkanen y. m., lak. al. N :o 6: Ehdo-      3. J. Raatikainen y. mo, lako al. N :o 7:
56:    tus laiksi sodan johdosta menetetyn             Ehdotus laiksi sodan johdosta vahin-
57:    omaisuuden korvaamisesta oo ooo o o 40
58:                                0     0   0         koa !kärsineiden velkojen maksami-
59:                                                    sesta o ooooooo o. oooo o .'o
60:                                                                          0   0   0   0   0 490   0   0   0   0   0   0
61:    B. Syysistuntokaudella jätetyt laki- ja rahaasia-aloitteet
62: 
63:                                                                  SISÄLLYSLUETTELO.
64: 
65:                                                          IV. ValtiovarainvaHokunta.
66: 
67:       Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat                                                                                                                            Siv.
68:       määrärahojen osoittamista knlku-                                                               11. Linna y. m., rah. al. N :o 8: Määrä-
69:       laitoksiin sekä taloudellisiin, sivis-                                                              "rahan osoittamisesta väestönsuojelu-
70:       tyksellisiin, sosialisiin y. m. tar-                                                                 keskuskoulua varten .. 0.......... 66
71:                     koituksiin.                                                                      12. Kallio y. m., rah. al. N:o 9: Määrä-
72:                                                                                                            r8ihan osoittamisesta teollisu uskou-
73:                                                                Siv.                                        lun perus,tamiseksi Lappeenrantaan 67
74:  4. .A. Halonen y. m., rah. al. N:o 1:                                                               13. Paasonen y. m., l"ah. al. N:o 10:
75:     Määrärahan osoittamisesta erinäisten                                                                   Määrärahan osoittamisesta Kuopion
76:     maailmansodan aikana Suomen kan-                                                                       teollisuuskoulun kolmannen kerrok-
77:     s,al,aisille koituneiden vahinkojen                                                                    sen kuntoonpanoa ja si,sustamista
78:     korvaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . 59                                                    varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
79:  5. Luukka y. m., rah. al. N:o 2: Mää-                                                               14. Eskola y. m., rah. al. N:o 11: Mää-
80:     rärahan. osoittami,sesta Neuvostolii-                                                                  rärahan osoittamisesta avlllstukseksi
81:     tolle luovutetun alueen kuntien vas-                                                                   Jämsän kansanopistolle uuden opi,s-
82:     tattavina olleiden n. s. kapinavahin-                                                                  totalon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 71
83:     kolainojen suorittamiseksi . . . . . . . . 60                                                    15. Wiik, rah. al. N:o 12: Korotetun
84:  60 Kaijalainen y. m., rah. al. N:o S:                                                                     määrärahan osoittami,sesta raittius-
85:     Määrärahan osoittamisesta avUJstuk-                                                                    työtä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
86:     siksio Pohjois-Suomen väestölle vil-                                                              L6. Eskola y. m., rah. al. N:o 13: Koro-
87:     jatulHsta aiheutuVJan- rasituksen lie-                                                                 tetun määräl"ahan                 osoittamisesta
88:     ventämi,seksi ....           0   •   •   •   •   •   •   •  61
89:                                                                  •   •   •   •   •   •   •   •   •         aikaisemman wsutuslain mukaan suo-
90:  70 Wirranniemi y. m., rah. al. N:o 4:                                                                     ritettavia maanlunastushintoja var-
91:     Määrärahan osoittamisesta rahti-                                                                      ten .... 0........................ 73
92:     avustukseksi eräi,ssä Pohjois-Suomen                                                             17. Linna y. m., rah. al. N :o 14: Määrä-
93:     kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62                                            rahan osoi ttami,sesta hedelmänvilje-
94:  8. Malmivuori y. m., rah. al. N:o ö:                                                                     lyskonsulentin viran perustami,seksi
95:     Määrärahan osoittamisesta maalais-                                                                    maataloushallitukseen ....                 0   ••••••    0  75
96:     kirjeenkantajain palkkion korotta-                                                               18. Luoma-aho 11· m., rah. al. N:o 15:
97:     miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63                                          Korotetun määrärahan osoittami-
98:  9. Lahtela y. m., rah. al. N:o 6: Mää-                                                                    sesta. valtion avustuksiksi mwanpa-
99:     rärahan osoittamisesta raja-aidan ra-                                                                 rannUJstöiden kustantamiaaksi ...                    0   0  77
100:     kentami,seksi uudelle valtakunnan                                                                19. Luoma-aho, rah. al. N:o 16: Korote-
101:     rajalle Kuus,amon ja Sallan kuntien                                                                   tun määrärahan osoittamisesta val-
102:     kohdalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64                                           tion avustuksiksi sal,a,ojituksiin . . . . 80
103: 100 Linna 11· m., rah. al. N :o 'i: Määrä-                                                           20° Linna y. m., rah. al. N :o 1'i: Määrä-
104:     rahan osoittamisesta väestönsuojelu-                                                                  rahan osoittamisesta Suomen Puu-
105:     lain kunnille ja ylmityisille aiheut-                                                                 tarhanviljelijäin Liitolle hedelmä-
106:     tamien kustannusten korvaamista                                                                       puunhoitajien koulutuskurssien toi-
107:     voartep . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65                                        meenpanemista val"ten . . . . . . . . . . . . 81
108: VI                                                    Sisällysluettelo 1940.
109: 
110:                                                                  Siv.                                                 Siv.
111: 21. Lohi y. m., rah. al. N :o 18: Määrä-                                30. Rytinlci, rah. al. N :o 27: Korotetun
112:      rahan osoittamisesta Pohjois~Suo                                      määrärahan osoittamisesta kunnan-
113:      mes'sa tuotettujen sipulien ja •sikuri-                                ja kyläteiden avustamiseen . . . . . . . . 96
114:      juurien viljelyspalkkioiksi . . . . . . . . 83                     31. Kulovaara y. m., l"ah. al. N:o 28:
115: 22. J-unes y. m., rah. al. N :o 19: Määrä-                                  Määräuhan osoittamiiSeSta Tunm-
116:      rahojen osoittamisesta Kurkijoen                                       Ahvenanmaan swa.ristotien jatkami-
117:      maamiesopiston siirtämiseksi Tor-                                      seksi Paraisten- N-auv·on- Korp-
118:      nionjokilaaboon . . . . . . . . . . . . . . . . . 84                   poon-Houtskarin tiesuunnalla . . . . 97
119: 23. Kirra, rah. al. N:o 20: Määrliraho-                                 32. Schildt, rah. al. N :o 29: Määrärahan
120:      jen osoittamisesta Uudenkirkon maa-                                    osoittami1sesta Pulkkilanharjun tien
121:      mieskoulun siirtämiseksi Satakun-                                      saattamiseksi liikennöitävään kun-
122:                                                                              teo:a . • . . • • . . . . . . • . . . . . . • • • . . • . . .   98
123:      taan ............................ 86
124:                                                                         33. Lindqvist, rah. al. N :o 30: Määrära-
125: 24. Junes y. m., rah. al. N:o 21: Määrä-                                    han osoittamisesta Oulun-Kemin
126:      rahojen osoittamisesta Itä-Karjalan                                    Jlllll.a,Jltien uuaimistöitä varten . . . . . . 99
127:      tietopuolisen karj•anhoitokoulun siir-                             34. Lahtela y. m., rah. al. N ;o 31: Koro-
128:      tämiseksi Perä-Pohjolan maanvilje-                                     tetun määrärahan             osoittamisesta
129:      ly.sseuran alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . 88                 Kemijärven kirkonkylän-Luusuan
130: 25. Kallio y. m., rah. al. N:o 22: Mää-                                     maantien rakentami!seen . . . . . . . . . . 100
131:      rärahan osoi ttami•sesta tutkimuksen                               35. Pyörälä y. m., rah.•a.I. N :o 32: Mää-
132:      toimittamiseksi            vesiliikenneväylän                          rärahan osoittamisesta sillan raken-
133:      avaamisesta S•aimaasta Telataipaleen                                   tami•seksi Mällisen lossin p·aikalle
134:       kautta Kivijärveen ja tähän liiken-                                   Paavolan kunnassa ............... 102
135:       neväylään liittyvän satamaradan ra-                               36. Nurmesniemi y. m., rah. al. N :o 33:
136:       kentamisesta pääradalta Kivijärven                                    Määrii.rahllloD. osoittami-sesta sillan ra-
137:      11antaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89          kentamista varten Tikkalanill&lmeen
138: 26. Luoma-aho y. m., rah. al. N:o 23:                                       Pyhäjärven pitäjässä Oulun läänissä 103
139:       Määrärahan osoittamisesta Lehti-                                  37. Rytinki, rah. a1. N:e 34: Määrära-
140:       mäen kunnassa olevan Kätkänjoen                                       han osoittamiJSesta eräiden PudlliS-
141:       perkaustyön aloittamisebi . . . . . . . . 90                           järven-Sal\ajärven maantien ·silto-
142:  27. Pyörälä 'II· m., rah. al. N:o 2.4: Kää-                                 jen rakentamista varten .......... 104
143:       riirahan osoittamisesta Vihanuin-
144:       joen perkaustyötä varten . . . . . . . . . . 91
145:  28. Lahtela y. m., rah. al. N :~ 25: :Mää-                                  Pila-asutuslain mukaan aD.Jlettavia
146:       rärahan osoittamisesta Kemijärven                                      valtion  velkasitoumuksia koskeva
147:       Luusuanniskan perkaamiseen. . . . . . . 92                                         lakialoite.
148:  29. Nurmesniemi y. m., rah. al. N:~ 28:                                38. Lsmpin.en y. m. Lak. al. N :o 9: Ehdo-
149:       Korotetun määräl"a.han osoittami-                                     tus laiksi ,siirtoväen pika-asutuslain
150:       sesta lmnnan- ja kyläteiden avusta-                                   mu~n annettavi1s.ta valtion velka-
151:       rohreen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95        sitoumuksi,sta .................... 111
152: 
153: 
154: 
155:                                              IX. MaataleusvaliokuDta.
156:         .Siirtoväen yhteismetsilL ja yhteislai-                                                                        Siv .
157:                tumia ll:oskeva lakialoite.                                    nojalla perustettavista yhteismet-si,stä
158:                                                                               ja -laitumista ................... 109
159:      1. Vilhula y. m., lak. al. N:o 8: Ehdo-
160:         tus laiksi siirtoväen pika-~sntuslain
161:                                   ••     ••
162:     VALTIOPAIVAT
163:                      1940
164: 
165: 
166: 
167:                LIITTEET
168: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
169: 
170: 
171: 
172: 
173:                   HELSINKI 1940
174:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
175:                                    ••     ••
176:      VALTIOPAIVAT
177: 
178: 
179:                 LIITTEET
180:                          1.
181: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY LAKIALOITE
182: 
183: 
184: 
185: 
186:                    HELSINKI 1940
187:              VALTIONEUVOSTON KIBJAPAINO
188:                                              •
189: 
190: Valtiopäiväjärjestystä koskeva lakialoite.
191: •
192:                                                                                                 7
193: 
194: I,t. -   Lak. al. N :o 1.
195: 
196: 
197: 
198: 
199:                                  Wiik y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7
200:                                    § :n muuttamisesta.
201: 
202: 
203:                                        E d u s k u n n a 11 e.
204: 
205:     Kun vuonna 1906 toimeenpantiin maas-            miseksi, mutta porvarilliset edustajat eivät ·
206: samme eduskuntauudistus, jonka tuloksena            yleensä ole tahtoneet siihen suostua. Vaikka
207: oli uusiaikainen parlamentti ja yleinen             nuoret kansalaiset kuten vanhemmatkin ja-
208: äänioikeus, toivottiin kansamme keskuu-             kaantuvat eri puoJueisiin luokka-asemansa
209: dessa miltei· yksimielisesti, että äänioikeus       ja siitä johtuvan katsantokantansa mukai-
210: todella tehtäisiin mahdollisimman yleiseksi.        sesti, tuntuu siitä, kuin olisi porvarillisella
211: Siihen olisi kuulunut, että ylipäänsä kaikki        tahoUa pelätty ehdotetun äänioikeuden laa-
212: täysi-ikäiset kansalaiset - harvoja, tarkoin        jennuksen uhkaavan omistavan luokan
213: määrättyjä poikkeuksia lukuunottamatta -            etuja ja sentähden asetuttu siihen tähtääviä
214: olisivat saaneet oikeuden ottaa osaa edus-          ehdotuksia vastustamaan.
215: kuntavaaleihin. Nämä toiveet eivät silloin             Pyrkimyksistä nuorten kansalaisten ääni-
216: täysin toteutuneet, ja on silloin päätetty-         oikeuden toteuttamiseksi ei ole kuitenkaan
217: jen äänioikeusolojen suurimpana puutteena           luovuttava, ennenkuin tulos on saavutettu.
218: pidettävä sitä, että vaalioikeusikäraja mää-        Niinpä ehdotamme valtiopäiväjärjestyksen
219: rättiin niin korkeaksi kuin neljäksikolmatta        6 §: ään sellaista muutosta, että vaalioikeu-
220: vuodeksi. Jo silloin huomautettiin, että            tettu olisi jokainen Suomen kansalainen,
221: Suomen kansalainen jo muutamia vuosia               joka ennen vaalivuotta on täyttänyt yksi-
222: ennen sanotun iän saavuttamista on muissa           kolmatta vuotta.
223: suhteissa täysi-ikäinen, että hänellä on vel-          Vaikka valtiopäiväjärjestyksen vaalioi-
224:  vollisuuksia valtiota ja yhteiskuntaa koh-         keuspykälä saattaa eräissä muissakin suh-
225: taan, että yleinen äänioikeus yleensäkin            teissa kaivata korjauksia, emme halua niitä
226:  vaikuttaa kasvattavasti ja että erikoisesti        tarkoittavilla muutosehdotuksilla tässä mut-
227:  nuorilta kansalaisilta ei ole riistettävä sitä     kistuttaa edellämainittua tärkeää asiaa.
228:  vastuuta maap kohtaloista, joka seuraa                Asiaa aikaisemmin eduskunnassa käsitel-
229:  osanotosta yleisiin vaaleihin.       Silloisilla   täessä monet edustajat ovat lausuneet, että
230: säätyvaltiopäivillä    yleensä    myönnettiin       he tosin voisivat suostua vaalioikeusikärajan
231:  nämä huomautukset oikeiksi, mutta koska            alentamiseen, mutta että heidän täytyy sitä
232:  valtiopäivät eivät voineet. yksin määrätä          vastustaa sentähden, että liian nuori henkilö
233:  ratkaisusta, ne eivät halunneet vaarantaa          muuten saattaisi tulla edustajaksi valituksi,
234:  koko eduskuntauudistusta muuttamalla hal-          koska valtiopäiväjärjestyksen 7 §: n mu-
235:  lituksen esitystä kyseessä olevassa suh-           kaan on vaalikelpoinen jokainen, joka on
236:  teessa.                                            vaalioikeutettu. Meidän mielestämme olisi
237:     Yksikamarisen eduskunnan työläisedusta-         kyllä jätettävä valitsijoille mahdollisimman
238:  jain puolelta on senjälkeen monta kertaa           rajaton oikeus päättää, ketkä he haluavat
239:  tehty yrityksiä sanotun epä,kohdan korjaa-         edustajiksensa valita; jos tällöin jossakin
240: 8                I,1. -   Valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 § :n muuttaminen.
241: 
242: tapauksessa hyvinkin nuori henkilö tulisi       eräänlaisista poliittisluontoisista rikoksista,
243: kansanedustajaksi valituksi, voitaneen otak-    on vailla vaalikelpoisuutta edustajaksi aina
244: sua hänen nauttimansa suosion osoittavan,       kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä,
245: että hänellä todella on edellytyksiä edusta-    kuin hän on kärsinyt rangaistuksensa seu-
246: jan toimeen. Kokemus on kuitenkin osoit-        raamuksineen, samoin sekin, joka vasta on
247: tanut, että edustajiksi valitut kansalaiset     syytteessä    mainitunlaisesta      rikoksesta.
248: miltei aina ovat huomattavasti nytkin sää-      'rämä säännös, joka varsinkin poliittisesti
249: detyn vaalikelpoisuusikärajan yläpuolella.      epävarmoina aikoina voi antaa aihetta vää-
250: Koska sanotulla ikärajalla siis on sangen       rinkäytöksiin, on jäännös siitä, länsimai-
251: vähäinen merkitys, ja antaaksemme tilai-        sesta oikeuskäsityksestä poikkeavasta lain-
252: suuden alentaa vaalioikeusikärajaa ilman,       säädännöstä, johon fascistisluontoisen n. s.
253: että kukaan voisi väittää siitä seuraavan       lapuanliikkeen vaikutuksesta ja vaatimuk-
254: liian nuorten edustajain valituiksi tulemi-     sesta ryhdyttiin. Silloin kylvetystä lain-
255: nen, ehdotamme valtiopäiväjärjestyksen          säädännöllisestä rikkaruohosta on sittemmin
256: 7 §: ään sellaista muutosta, että vaalikel-     jo osa saatu kitketyksi pois, ja olisi nytkin
257: poisuusikäraja pysyisi samana kuin ny-          käytettävä tilaisuutta valtiopäiväjärjestyk-
258:  kyään.                                         sen siivoamiseksi mainitussa suhteessa. Eh-
259:    Valtiopäiväjärjestyksen 7 §, sellaisena      dotamme siis, että 7 §: n 2 mmn. poistettai-
260: kuin se kuuluu 25 päivänä toukokuuta 1934       snn.
261: annetussa laissa, sisältää erään toisen ja         Kaiken edeHä sanotun nojalla ehdotamme,
262: arveluttavan rajoituksen kansalaisten oi-
263: keuteen vapaasti määrätä, ketkä he edusta-               että Eduskunta hyväksyisi näin
264: jikseen valitsevat. Sanottu pykälä säätää              kuuluvan lakiehdotuksen:
265: 2 momentissaan, että se, joka on tuomittu
266: 
267: 
268:                                           Laki
269:                     valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 §: n muuttamisesta.
270: 
271:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
272:     määrätyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 § näin kuuluviksi:
273: 
274:                      6 §.                       hoidokkina on täyden köyhäinhoidon va-
275:   Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kan-       rassa;
276: salainen, sekä mies että nainen, joka ennen       5) se, joka irtolaisuudesro on tuomittu
277: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta           yleiseen työhön, aina kolmannen vuoden
278: vuotta.                                         loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta
279:   Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:            pää.'3i;
280:   1) se, joka on vakinaisessa sotapalveluk-        6) se, joka on tuomittu menettämään
281: sessa;                                          vaalioikeutensa tai olemaan kansalaisluotta-
282:   2) se, joka on holhouk'len alaisena;          musta vailla taikka julistettu kelvottomaksi
283:    3) se, joka kolmena viime kuluneena          maan palvelukseen tahi toisen asiaa aja-
284: vuonna ei o1e ollut tässä maassa hengiUe        maan, olkoonpa tuomio lopullinen tai ei;
285: pantuna;                                        sekä
286:    4) se, joka kunnallisl,mdissa, muussa kun-      7) se, joka on todistettu syypää;ksi sii-
287: nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi-   hen, että hän edustajanvaalissa on ostanut
288:                                   I,1. -   Wiik y. m.                                    9
289: 
290: tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi                         7 §.
291: äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-        V aalikelpoinen edustajaksi on, asuinpaik-
292: kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella    kaan katsomatta, jokainen, joka on vaali-
293: häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen      oikeutettu ja joka ennen vaalivuotta on
294: kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin   täyttänyt neljäkolmatta vuotta.
295: lopullinen tuomio asiasta annettiin.
296: 
297: 
298:     Kauhajoella 2 päivänä helmikuuta 1940.
299: 
300:              K. H. Wiik.                                Cay Sundström.
301:              Kaisu-Mirjami Rydberg.                     M. Ampuja.
302:                                        Yrjö Räisänen.
303: 
304: 
305: 
306: 
307:                                                                                      2
308:                                 ••        ••
309:     VALTIOPAIVAT
310:                      1940
311: 
312:                LIITTEET
313:                         IV
314: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY LAKIALOITE
315: 
316: 
317: 
318: 
319:                    HEI1SINKI 1940
320:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
321:                      j
322:                     j
323:                    j
324:                   j
325:                  j
326:                 j
327:                j
328:               j
329:              j
330:             j
331:            j
332:           j
333:          j
334:         j
335:        j
336:       j
337:      j
338:     j
339:    j
340:   j
341:  j
342: j
343: Tulo- ja omaisuusveron muuttamista koskeva lakialoite •
344: 
345: 
346: 
347: 
348:                                            •
349: •
350:                                                                                             15
351: 
352: IV,t. -   La.k. al. N :o 2.
353: 
354: 
355: 
356:                                Moilanen y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
357:                                   muuttamisesta.
358: 
359: 
360:                                     E d u s k u n n a ll e.
361: 
362:    Sotatilan aiheuttamissa poikkeuksellisissa   ronalaiset tulot tosin liene viime vuonna
363: oloissa, jolloin useista maan itärajan kun-     olleet paljoakaan pienemmät kuin aikaisem-
364: nista väestö on osaksi vapaaehtoisesti siir-    pina vuosina, mutta kun he ovat, heistä
365: tynyt, osaksi pakkoevakuoinnin johdosta         riippumattomista syistä, joutuneet kärsi-
366: siirretty turvallisemmiksi katsottuihin län-    mään raskaita menetyksiä, tulisi voimassa-
367: nempänä sijaitseviin kuntiin, kohtaa tulo-      olevan tulo- ja omaisuusverolain sellaise-
368: ja omaisuusveron säännönmukainen mak-           naan soveltaminen heihin ankarasti lisää-
369: suunpano huomattavia vaikeuksia. Kun            mään heidän muutenkin raskasta asemaansa
370: varsin monen perheen päämies on rinta-          ja mahdollisesti aiheuttamaan katkeruutta.
371: malla tai maanpuolustusta tarkoittavissa           Huomattava on, että sellaisen henkilön,
372: tehtävissä ja postinkulku on tavattoman hi-     joka on menettänyt kiinteistönsä tuoton tai
373: dasta tuottaa jo yksistään veroilmoitusten      joutunut työttömäksi juuri siksi ajaksi, jol-
374: laatiminen ja asianomaiselle verotusviran-      loin olisi ansaittava verojen maksuun tar-
375: omaiselle toimittaminen siirtoväestölle mo-     vittavia varoja, ja jonka talous on koko-
376: nenlaista huolta. Pakkoevakuoinnin alaisten     naan joutunut pois tasapainostaan, maksu-
377: kuntain väestön veronmaksukyky on siirron       kyvyttömyys tulee jatkumaan vielä kauan
378: johdosta useimmissa tapauksissa olennaisesti    normaaliolojen palattuakin. Suuri osa siir-
379: vähentynyt. Niinpä on maanviljelijä, joka       toväestä elää nykyisin valtion avustuksella
380: on joutunut jättämään kiinteistönsä ja kar-     ja myöhemminkin täytyy valtion avustaa
381: jansa, miltei kokonaan menettänyt maata-        heitä jälleenrakennustyössä. Jos puheena-
382: loustulonsa. Hänen jälelle jäänyt viljansa      olevia verovelvollisia nyt verotetaan enti-
383: ja rehunsa on valtion toimesta kerätty ja       sellä tapaa, jää suurin osa veroista var-
384: otettu valtion käyttöön, ja suoritetaan siitä   masti suorittamatta, ja myöhemmin tileistä
385: korvaus vasta myöhemmin. Ruumiillisen           poistettaviksi. Myöntämällä sopivia vero-
386: työn tekijät ovat monissa tapauksissa me-       helpotuksia säästytään turhista veron mak-
387: nettäneet työpaikkansa ja mahdollisuuden        suunpano- ja kantokustannuksista ja sa-
388: säännölliseen työhön.     Elinkeinonharjoit-    malla vältetään nykyoloissa kohtuuttoman
389: tajain on täytynyt lopettaa liiketoimintansa    ja osaksi tarkoituksettomankin verotuksen
390: ja siirtää varastonsa, mikäli se ei ole tu-     aiheuttama mielipaha. Helposti ymmärret-
391: houtunut, muualle. Lukuisilta siirtoväkeen      tävistä syistä tuottaa väestösiirto perheelli-
392: kuuluvilta on lisäksi koti täydelleen tuhou-    selle ja erittäinkin lapsirikkaille perheille
393: tunut, sen jouduttua sotatoimien piiriin tai    tuntuvasti enemmän kustannuksia ja vai-
394: ovat vihollisen harhaarilentäjät sen tuhon-     keuksia kuin perheettömille.
395: neet.                                            · Ehkä enemmänkin kuin väestösiirron
396:    Sotatapahtumien alettua vasta viime vuo-     alaiseksi joutuneita silmälläpitäen olisi tulo-
397: den lopulla eivät näiden verovelvollisten ve-   ja omaisuusverolakia muutettava lukuisten
398: 16                 IV,1. -   Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
399: 
400: sotapalvelukseen kutsuttujen isänmaataan        tamaan hänelle määrättävää veroa. Sanottu
401: sankarillisesti puolustavien verovelvollisten   laki ei myöskään tee mahdolliseksi kyllin
402: kohdalta. Suurin osa heistä on ansiotyönsä      joustavasti jättää perimättä maanpuolus-
403: varassa eläneitä ja vain harvat heistä saa-     tustehtävissä kaatuneen verovelvollisen mak-
404: vat edelleen palkkaa työnantajaltaan. Lu-       settavaksi jo asetettua veroa, milloin hä-
405: kuisten sotapalveluksessa olevien perheet       neltä on jäänyt leski, lapsia tai muita pe-
406: ovat joutuneet turvautumaan valtion ja va-      rillisiä, joiden elatus on ollut hänen an-
407: paaehtoisen huollon apuun, ja ilman muuta       sionsa varassa.
408: on selvää, etteivät monet sotapalveluksessa        Edelläsanotun perusteella ja jotta osaksi
409: nyt olevat henkilöt kykene maksamaan vuo-       säästyttäisiin turhista veron maksuunpano-
410: den 1939 tuloistaan veroa tämän vuoden          kustannuksista ja jotta näissä vaikeissa
411: kuluessa, varsinkin kun useilla on vielä räs-   oloissa erittäinkin osoitettaisiin ymmärtä-
412: tinä vuoden 1938 tuloista maksuunpannut         mystä ja myötätuntoa kaikkia isänmaatam-
413: verot.                                          me ase kädessä puolustavia ja sodassa kaa-
414:    Voimassaoleva tulo- ja omaisuusverolaki      tuneitten omaisia kohtaan, kunnioittaen esi-
415: ei tarjoa verotuslautakunnille kyllin riittä-   tämme,
416: viä mahdollisuuksia puheenaolevista syistä                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
417: vapauttaa verovelvollinen verosta tai alen-              van lakiehdotuksen:
418: 
419:                                          Laki
420:                   tulo- ja omaisuusverosta annetun lain muuttamisesta.
421: 
422:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverosta 5 päivänä
423:  joulukuuta 1924 annetun lain 20, 23 ja 74 §, 20 ja 23 § sellaisina kuin ne ovat
424:  14 päivänä joulukuuta 1935 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
425: 
426:                     20 §.                       vähennystä tai vapautusta verosta vielä
427:    Tulosta, joka on alle kymmenentuhannen       seuraavien perusteiden mukaan:
428: markan, ei mene veroa, ei myöskään omai-           1) V erovelvollisen tulosta on vähennet-
429: suudesta, joka on alle sadantuhannen mar-       tävä kaksituhattaviisisataa markkaa jokai-
430: kan.                                            selta lapselta, jota hän elatusvelvollisuu-
431:   1. Sotatilan johdosta väestönsiirron alai-    tensa nojalla on elättänyt ja joka ennen
432: seksi määrätyistä kunnista oleva tai sota-      verovuotta ei ole täyttänyt kuuttatoista
433: palvelukseen kutsuttu verovelvollinen, jonka    vuotta. Lapsen osalta, jolla itsellään on
434: veronalainen tulo on alle kahdenkymme-          tuloa, saadaan vähennystä tehdä ainoas-
435: nentuhannen markan, on verosta vapaa.           taan sikäli, kuin lapsen tulo on kahta-
436:    2. Milloin aviopuolisoiden yhteenlaskettu    tuhattaviittäsataa markkaa pienempi.
437: tulo, lukuunottamatta, mitä vaimo on ansio-       2) Milloin verovelvollisen veronmaksu-
438: työllään hankkinut kodin ulkopuolelta, on       kyky muiden kuin edellisessä kohdassa mai-
439: vähintään kymmenentuhatta tai heidän yh-        nittujen läheisten elättämisen taikka oman
440: teenlaskettu omaisuutensa vähintään sata-       tai läheisen henkilön sairauden tai tapa-
441: tuhatta markkaa, ovat he verovelvollisia.       turman tähden, viran tai työpaikan menet-
442:                   23 §.                         tämisen takia taikka muusta sellaisesta
443:   Suomen kansalaiselle, jolla täällä on py-     syystä on ollut olennaisesti vähentynyt, voi-
444: syväinen asuntonsa, myönnettäköön veron         daan tuloa, jos se ei ole kolmeakymmentä-
445:                                 IV,1. -   Moilanen ja Hurtta.                             17
446: 
447: tuhatta markkaa suurempi, vähentää enin-           Kotimaisen osakeyhtiön tulosta on vä-
448: tään kolmanneksella.                             hennettävä puolet, ei kuitenkaan enempää
449:    3) Sotatilan johdosta väestönsiirron alai-    kuin neljä prosenttia yhtiön omaisuudesta,
450: seksi määrätystä kunnasta olevan tai sota-       ja vero lasketaan vähennetystä tulosta sää-
451: palvelukseen kutsutun verovelvollisen tu-        detyn verokannan mukaan. Milloin vähen-
452: losta on, ellei se ole kolmeakymmentätu-         tämätön tulo on enemmän kuin kaksitoista
453: hatta markkaa suurempi ja ellei verovel-         prosenttia omaisuudesta, on vero koroitet-
454: vollisen omaisuus nouse verotettavaan mää-       tava yhtä monella täydellä prosentilla, kuin
455: rään, vähennettävä kymmenentuhatta mark-         tulo nousee yli kahdentoista prosentin omai-
456: kaa. ,Jos mainitunlaisen verovelvollisen         suudesta, kuitenkin korkeintaan sadalla
457: tulo on yli kolmenkymmenentuhannen mar-          prosentilla.
458: kan, mutta alle neljänkymmenentuhannen             Vero on 1 momentin 1, 2, 3 ja 4 koh-
459: markan, ja hän on verovuoden kuluessa            dassa mainituissa tapauksissa, milloin vä-
460: elättänyt vähintään kahta lasta, jotka eivät     hennyksestä ei johdu verovapaus, määrät-
461: ()nnen verovuoden päättymistä ole täyttä-        tävä vähennystä tulosta säädetyn verokan-
462: neet kuuttatoista vuotta, ja joilla itsellään    nan mukaan.
463: ei ole verotettavaa tuloa, vähennettäköön
464:  hänen tulostaan tämän §: n 1 kohdassa mai-                            74 §.
465: nitun vähennyksen lisäksi kymmenentu-               ,Jos verovelvollinen on kuollut sen jäl-
466:  hatta markkaa.                                  keen kuin verotus on toimitettu, voi val-
467:    4) Sellaisilla paikkakunnilla, joilla elan-   tiovarainministeriö, milloin vainajalta on
468:  tokustannukset ovat tuntuvasti korkeammat       jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita
469:  kuin yleensä maassa, vähennettäköön vero-       perillisiä, joiden elatus on ollut hänen an-
470:  velvollisen tuloa, jos se ei ole neljääkym-     sionsa varasSa, ja olosuhteet ovat erittäin
471:  mentätuhatta markkaa suurempi, enintään         säälittävät, hakemuksesta harkinnan mu-
472:  viidellätuhannella markalla, milloin ;ja sen    kaan myöntää osittaisen tai täydellisen va-
473:  mukaan kuin valtiovarainministeriö siitii       pautuksen veron maksamisesta.
474:  enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan              Milloin maanpuolustustehtävissä kaatu-
475:  määrää.                                         neelta on jäänyt leski, lapsia tai muita pe-
476:     5) Kuolleen henkilön tulosta ja omais1m-     rillisiä, joiden elatus on ollut hänen an-
477:  desta suoritettavaa veroa voidaan harkin-       sionsa varassa, älköön jo maksettavaksi pan-
478:  nan mukaan vähentää tai kuulinpesä koko-        tua tulo- ja omaisuusveroa hänen jäämis-
479:  naan vapauttaa verosta, jos vainajalta on       töstään perittäkö.
480:  jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita         Sille, joka on suorittanut leimaverolain
481:  perimsiä, joiden elatus on ollut hänen an-      8 § : ssä, sellaisena kuin se on muutettu 21
482:  sionsa varassa.                                 päivänä joulukuuta 1923 annetulla lailla,
483:     Milloin aviopuolisoita on erikseen vero-     säädettyä leimaveroa, voi valtiovarainminis-
484:  tettava, saadaan edellä 1, 2, 3 ja 4 koh-       teriö hakemuksesta määrätä maksettavaksi
485:  dassa mainitut vähennykset tehdä vain sen       takaisin leimaveroa vastaavan osan tulosta
486:  aviopuolison tulosta, joka vastaa suurem-       tai omaisuudesta suoritettua veroa.
487:  man tulon verosta.
488: 
489: 
490:      Kauhajoella helmikuun 9 päivänä 1940.
491: 
492:               Kaapro Moilanen.                              Mikko Hurtta.
493: 
494:                                                                                           3
495:                               ••        ••
496: VALTIOPAIVAT
497:                   1940
498: 
499: 
500:             LIITTEET
501:                      VII
502: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
503:          LAKI- JA TOIVOMUSALOITE
504: 
505: 
506: 
507: 
508:                HELSINKI 1940
509:          VAL'l'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
510: 1
511: 
512: 
513: 1
514: 
515: 1
516: 
517:     1
518: 
519: 
520:     1
521: 
522: 
523:     1
524: 
525: 
526:         1
527: 
528:         1
529: 
530:         1
531: 
532: 
533:             1
534: 
535: 
536:             1
537: 
538: 
539:             1
540: 
541:                 1
542: 
543:                 1
544: Kunnallislakeja ja panttilainausliikettä koskeva
545:             laki- ja toivomusaloite.
546:                                                                                         23
547: 
548: VII,1. -   Lak. al. N:o 3.
549: 
550:                               Räisänen: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnallislain
551:                                   ja kaupunkien kunnallislain muuttamisesta.
552: 
553:                                    E d u s k u n n a ll e.
554:     Kun kunnallisla:kien vaalioikeutta koske- on aivan mahdottoman allhainen eikä voida
555:  via säännöksiä v. 1919 muutettiin, jäi näi- edes ajatella, että kukaan voisi elää 1,500-
556:  hin säännöksiin määräys, jonka mukaan 4,000 markan vuosituloilla. Johtuukin yk-
557: vaalioikeutta vailla on m. m. se, joka muun sinomaan meidän erikoisista oloistamme,
558: syyn kuin kunnallishallituksen todistuksena että lainsäädäntö on voinut säilyä tällaisena
559:  näytetyn varattomuuden tähden on kahden jo lähes 20 vuotta. Lainvalmistelukunnassa
560:  lähinnä edellisen vuoden aikana jättänyt on parhaillaan va1lmisteltavana lakiesitys,
561: .suorittamatta hänen maksettavakseen pan- jonka mukaan verovapaa määrä tulisi ik:o~
562:  nut ilmnnalliset maksut. Niinkuin lain sa- hoamaan moninkertaiseksi nykyisestään. Ei
563: namuodostakin ilmenee, edellytetään, että ole kuitenkaan mitään tietoa siitä, milloin
564:  kunnanishallitus antaisi todistuksia siitä, tämä lakiesitys joutuu eduskuntaan, vielä
565:  kuka on jättänyt veronsa suorittamatta va- vähemmän siitä, milloin se ehkä tulee voi-
566:  rattomuuden tähden ja kuka muusta syystä. maan.
567: ~Jo lakia säädettäessä huomattiin, että täl-      Kun tällainen nurinkurinen verotuslain-
568:  laisten todistusten antaminen o~isi käytän- säädäntö pääsee vaikuttamaan niin tär-
569:  nössä järjestettävä, koska niitä ei siihen keään kansalaisoi!keuteen kuin kunnalliseen
570: saakka ollut kaivattu eikä annettu. Todis- vaalioikeuteen, niin olisi mitä suurin syy
571:  tusten antaminen on kuitenkin laiminlyöty muuttaa kunnallista vaalioikeutta koskevia
572:  ja yleisten varattomuustodistusten antami- lainsäännöksiä siten, että verotuksen nurin-
573:  nen on myöhemmin lainsäädännöllisen ja kurisuus ei pääsisi vaikuttamaan vaal.ioikeu-
574: käytännöllisen kehityksen tähden siirretty teen. Tällainen muutos oHsi sitäpaitsi joh-
575:  huoltolautakunnalle. Vaikka siis muuten donmukainen, koska valtiolliseen äänioikeu-
576:  vaalioikeutettu olisikin varattomuuden täh- teen ei vaikuta veronmaksun lainminlyönti,
577: den jättänyt suorittamatta veronsa, niin vaikka valtion verotus on tässä !kohdin,
578:  hänen olisi käytännössä vaikea näyttää tätä niinkuin edellä on mainittu, vähävaraisille
579: seikkaa ja vaatia itselleen vaalioikeutta. huomattavasti edullisempi kuin kunnallis-
580:  Lain sanamuoto ei siis tässä kohdin vastaa verotus.
581:  käytännöllisiä oloja.            .               Viime aikoina on yleensä pyritty val-
582:     Tällaisen säännöksen asialliseen sisältöön tiollisten ja kunnallisten kansalaisoikeuk-
583:  nähden on vielä huomautettava, että kun- sien yhdenmukaistamiseen. Tässä kohdin
584:  nallisverotuksessa kaikkein vähävaraisem- on kuitenkin kunnallinen vaalioikeus jää-
585:  matkin joutuvat verotuksen alaiseksi sen nyt erikoisesti vähäväkisiin nähden sup-
586: tähden, että n. s. verovapaat vähennykset peammaksi.
587:  ovat jääneet aivan mitättömiksi. Tulo- ja        Erikoisesti tällä hetkellä näyttää siltä,
588:  omaisuusverotuksessa säädettiin verovapaan että poikkeuksellisissa oloissa lukuisa
589:  tulon määrä äskettäin 10,000 markaksi, määrä kunnan verovelvollisia, jotka ha-
590:  mutta kunnallisverotuksessa se on edelleen- luaisivat maksaa veronsa, olosuhteiden pa-
591:  kin 1,500-4,000 markkaa. Jokaisen on kosta eivät sitä voi tehdä. Näin ollen lukui-
592:  myönnettävä, että tämä verovapauden raja sia kuntalaisia, elleivät pysty kunnallishal-
593: 24                        VII,l. -- Kunnallislakien muuttaminen.
594: 
595: lituksen todistuksena näyttämään varatto-         Kaikkiin edellä esiintuotuihin syihin viita-
596: muuttaan, lähitulevaisuudessa voi ilman         ten ehdotan,
597: omaa syytään uhata vaalioikeuden menet-                 että Eduskunta hyväksyisi SMWO,(t-
598: täminen.                                              vat lakiehdotukset:
599: 
600:                                          Laki
601:                       maalaiskuntain kunnallislain muuttamisesta.
602:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallislain 9 §,
603:  sellaisena kuin se on laissa 21 päivältä helmikuuta 1925, näin kuuluvaksi:
604:                     9 §.                           3) se, joka oikeuden lainvoimaisen paa-
605:   Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella     töksen nojalla on kansalaisluottamusta
606: maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että     vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen
607: naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus       tai toisen asiaa ajamaan; sekä
608: ja joka ennen vaalivuoden alkua on täyttä-         4) se, joka on todistettu syypääksi sii-
609: nyt kaksikymmentäyksi vuotta ja joka vii-       hen, että hän kunnallisissa vaaleissa on os-
610: meksi toimitetussa henkikirjoituksessa on       tanut tai myynyt ääniä tai äänestänyt
611: kunnassa hengillekirjoitettu.                   useammassa kuin yhdessä vaalipaikassa
612:   Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:            taikka väkivallalla tai uhkauksella häirin-
613:   1) se, joka on holhouksen alaisena;           nyt vaalivapautta tai sitä yrittänyt, aina
614:   2) se, joka kunnalliskodissa, muussa kun-     kolmannen kalenterivuoden loppuun, siitä
615: nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi-   lukien kuin päätös on saanut lainvoiman.
616: hoidokkina on täyden köyhäinhoidon va-
617: rassa;
618: 
619:                                          Laki-
620:                         kaupunkien kunnallislain muuttamisesta.
621:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kaupunkien kunnallislain 10 §, sel-
622:  laisena kuin se on laissa 21 päivältä helmikuuta 1925, näin kuuluvaksi:
623:                      10 §.                         3) se, joka oikeuden lainvoimaisen paa-
624:   Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella     töksen nojalla on kansalaisluottamusta
625: kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä         vailla taikka on kelvoton maan palveluk-
626: että naisella, jolla on Suomen kansalaisoi-     seen tai toisen asiaa ajamaan; sekä
627: keus ja joka ennen vaalivuoden alkua on            4) se, joka on todistettu syypääksi sii-
628: täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta ja           hen, että hän kunnallisissa vaaleissa on os-
629: joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituk-      tanut tai myynyt ääniä tahi äänestänyt
630: sessa on kaupungissa hengillekirjoitettu.       useammassa kuin yhdessä vaalipaikassa
631:   Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:            taikka väkivallalla tai uhkauksella häirin-
632:   1) se, joka on holhouksen alaisena;           nyt vaalivapautta tai sitä yrittänyt, aina
633:   2) se, joka kunnalliskodissa, muussa kun-     kolmannen kalenterivuoden loppuun, siitä
634: nallisessa käyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi-   lukien kuin päätös on saanut lainvoiman.
635: hoidokkina on täyden köyhäinhoidon va-
636: rassa;
637: 
638:      Kauhajoella helmikuun 12 päivänä 1940.
639:                                                                  Yrjö Räisänen.
640:                                                                                           25
641: VII,2.- Toiv. al. N:o 1.
642: 
643: 
644: 
645: 
646:                                Räisänen: Panttilainausliikettä     koskevan   lainsäädiinnön
647:                                   muuttamisesta.
648: 
649: 
650:                                     E d u s k u n n a ll e.
651: 
652:    Ammattimaisen paattilainausliikkeen har-     omaansa, jaettiin silloin huomattava määrä
653: joittamisoikeudesta 19 päivänä huhtikuuta       vapaaosakkeita, joista osakkaat siten eivät
654: 1898 annetun asetuksen mukaan voidaan           ole suorittaneet mitään vastiketta yhtiöille,
655: panttilainausliikettä ammattina harjoittaa      vaan on vasti:ke otettu yhtiöiden omista va-
656: ainoastaan kaupungissa ja ,hyvää tekevää"       roista. Asetuksen määräämä korkein 6 % :n
657: tarkoitusta varten eikä sitä saa harjoittaa     osinko on kuitenkin suoritettu koko täten
658: muu kuin kaupunkikunta tai tarkoitusta          korotetulle osakepääomalle. V altiovarain-
659: varten perustettu osakeyhtiö. Asetuksessa       ministeriön käsityksen mukafVn menettely ei
660: on myös erinäisiä rajoituksia liikkeen voi-     ole ollut lainmukainen, vaan sen kautta on
661: ton käyttämiseen nähden. Asetuksen 8 § :n       kierretty asetuksen määräystä korkeimman
662: mukaan se voitto, mikä panttilainausliik-       osingon ma:ksamisesta siten, että osinkoa on
663: keestä lähtee, on käytettävä lainauskoron       maksettu sellaiselle pääomalle, jota osak-
664: alentamiseen tai muuhun lainaehtojen huo-       keenomistajat eivät ole liikkeeseen panneet.
665: jentamiseen, jolloin kuiterrkin vuosivoitosta   'l'ämän johdosta valtioneuvosto jätti aika-
666: saadaan vähentää enintään 6 %: n korko          naan valtiovarainministeriön tehtäväksi eh-
667: ,liikkeeseen pUJnnusta pääomas"k'1" ynnä tar-   dotuksen. tekemisen Helsingin kaupungille
668: peelliset käyttökulut ja vararahastoon me-      ammattimaisen panttilainausliikkeen ikU!n-
669: nevät määrät. ~Jos panttilainauslaitos lo-      nallistuttamisesta Helsingissä siten, että
670: pettaa toimintansa, joutuu, sittenkun kunta     Helsingin kaupunki hmMtaisi kaupungissa
671: tai, jos liikettä on harjoittanut osakeyhtiö,   punttilainausliikettä harjoittavien yhtiöi-
672: sen osakkaat ovat saaneet takaisin, mitä        den, Helsingfors Pant-Aktiebolagin ja Osa-
673: ,liikkeeseen ovat panneet", laitoksen koko      keyhtiön Helsingin Panttila.inakonttorin,
674: muu omaisuus kunnalle käytettäväksi sa-         osrulcl;;:eet kunnalle.
675: manlaisen laitoksen hyväksi tai muuhun sa-          Kun valtiovarainministeriö, helpottaak-
676: manlaiseen tarkoitukseen.                       seen kaupungille ehdottamansa suunnitel-
677:    Vuonna 1935 kiinnitti valtiovarainminis-     man toteuttamista, ilmoitti myöntävänsä
678: teriö huomiota siihen, että molemmat Hel-       tähän tarkoitukseen tarpeellisen lainan val-
679: singissä toimivat panttilainauslii:kkeet ovat   tion vanhuus- ja työkyvyttömyysmhastosta,
680: useampia kertoja korottaneet osakepää-          teki Helsingin kaupunginhallitus kaupun-
681: omansa ilman että osakepääoman korotusta        ginvaltuustolle ehdotuksen, että kaupunki
682: olisi kokonaisuudessaan yhtiölle maksettu.      ostaisi mainittujen yhtiöiden osakkeet kau-
683: Yhtiöiden jakamatta jääneestä voitosta ja       punginhallituksen ehdottamalla tavalla.
684: yhtiöiden kiinteimistöjen arvon nostami-           Helsingin        kaupunginvaltuustossa  ei
685: sesta oli yhtiöille muodostunut vararahas-      asialle saatu kuitenkaan lain edellyttämää
686: toja ja kun yhtiöt korottivat osakepää-         1nääräenemmistöä ;ja niin hylkäsi kaupun-
687: 26                              VII,2. -   Panttilainausliike.
688: 
689: ginvaltuusto 18 pamma syyskuuta 1935             syntyä, ovat järjestettävät erityisellä lain-
690: kaupunginhallituksen esityksen.                  säädännöllä ehkäisevää laatua."
691:    Panttilainausliikkeen harjoittaminen meil-      Kokemus on osoittanut, että lainsäädäntö,
692: lä perustuu 19 päivänä huhtikuuta 1898           jolla panttilainausliike meillä on järjes-
693: annettuun asetukseen ammattimaisen pant-         tetty, ei ole ollut riittävän tehokas estä-
694: tilainausliikkeen harjoittamisoikeudesta. Jo     mään väärinkäytöksiä. Tähän nähden ja
695: siinä komiteassa, jonka työhön mainittu          kun epäkohtiin on vaikeata saada muutosta
696: asetus perustuu, oli vakavia epäilyksiä siitä,   ilman lainsäädännön apua, ehdotan edus-
697: voiko tällaisen liikkeen harjoittamista antaa    kunnan hyväksyttäväJksi toivomuksen,
698: muille ikuin kunnille. ,Komitean mielestä
699: on ilmiselvää", lausuttiin panttilainauslii-              että hallitus kiireellisesti antaisi
700: kekomitean mietinnössä 28 päivältä kesä-                Eduskunnalle esityksen panttilai-
701: kuuta 1894, ,että panttilainausliike on luet-           nausliikettä koskevan lainsäädännön
702: tava sellaisiin elinkeinoihin, jotka niihin             muuttamisesta niin, että panttilai-
703: vaarallisiin väärinkäytöksiin nähden, mitä              nausliikettä voisivat harjoittaa vain
704: niiden vapaasta harjoittamisesta saattaa                kunnat.
705: 
706:      Kauhajoella helmikuun 12 p: nä 1940.
707: 
708:                                                                  Yrjö Räisänen.
709:                            ••        ••
710: 
711: VALTIOPAIVAT
712:                 1940
713: 
714: 
715:           LIITTEET
716:                    X
717: 
718: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
719:      LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
720: 
721: 
722: 
723: 
724:               HELSINKI 1940
725:         VALT:WNEUVOSTON KIRJAPAINO
726: Äitiysavustusta, työsopimusta ja kansaneläkelaitosta koskevia
727:                   laki- ja toivomusaloitteita.
728:                                                                                            31
729: 
730: X,1.- Lak. al. N:o 4.
731: 
732: 
733: 
734: 
735:                                Pohjala y. m.: Ehdotus laiksi äitiysavustuslain 2 § :n muut-
736:                                    tamisesta.
737: 
738: 
739:                                     Ed u s kunnalle.
740: 
741:    Nykyisten poikkeuksellisten olosuhteiden      tamastaan elinkeinosta tahi työpaikasta vie-
742: vallitessa olisi varsin suotavaa, että 24 päi-   raalle paikkakunnalle, kodin ja työpaikan
743: vänä syyskuuta 1937 annetun äitiysavustus-       tuhoutuminen, nämä kaikki ovat sellaisia
744: lain 2 § : ään saataisiin muutos, joka vas-      asianomaisesta itsestään riippumattomia ta-
745: taisi nykytilannetta.                            pahtumia, jotka voivat saattaa vielä äsket-
746:    Mainitussa laissa säädettyyn äitiysavus-      täin hyvinkin toimeentulevan naisen vähä-
747: tukseen on yleensä oikeutettu Suomessa           varaiseksi ja äitiysavustukseen oikeutetuksi.
748: asuva vähävarainen nainen, joka on Suo-          Näissä poikkeusoloissa ei viimeksi sitä en-
749: men kansalainen (1 §). Naista on pidet-          nen toimitettu kunnallistaksoitus voi olla
750: tävä vähävaraisena, kun hänellä tai, jos hä-     riittävän todistusvoimainen mitä naisen toi-
751: nellä ja hänen aviopuolisonaan oli yhteinen      meentulotasoon tulee, vaan tämä on usein-
752: talous, heille yhteensä oli ennen avustuksen     kin tuoreimpien tapahtumain valossa ar-
753: myöntämistä viimeksi toimitetussa kunnal-        vioitava, jos äitiysavustusten jaossa on to-
754: listaksoituksessa pantu veroa enintään           teutettava avuntarpeen ja kohtuuden vaati-
755: laissa määrätystä tai, eräissä poikkeusta-       mukset. Tähän tarvittavaa vapaata harkin-
756: pauksissa, valtioneuvoston vahvistamasta         taa ei kuitenkaan voida lakia sovellettaessa
757: tulomäärästä (8,000-10,000 mk 2 §).              käyttää, jollei siitä oteta lakiin nimen-
758:    Nykyisissä poikkeuksellisissa oloissa ta-     omaista uutta säännöstä. Asianmukaisim-
759: pahtuu yksityisille henkilöille niin äkillisiä   min sellainen olisi sovitettava lain 2 § : n
760: ja ylivoimaisia toimeentulomahdollisuuksien      2 momentiksi. Samalla korjattanee eräät
761: muutoksia, ettei viimeksi, ehkä lähes vuosi      saman pykälän 1 momentin tyylilliset heik-
762: sitten toimitettu kunnallista:ksoitus anna       koudet.
763: luotettavaa pohjaa synnytystä odottavan ja          Ehdotetun lainmuutoksen aiheuttamista
764: äitiysavustusta hakevan naisen varallisuus-      lisäkustannuksista ei niihin poikkeukselli-
765: tason eli vähävaraisuuden arvioimiseksi.         siin oloihin nähden, mistä tässä on ollut
766: Aviomiehen kutsuminen asepalvelukseen,           puhetta, voida esittää luotettavaa tai edes
767: haavoittuminen ja invaliidiksi jääminen tai      todennäköistä arviolaskelmaa.
768:  kaatuminen sotatoimissa tai rintaman talmi-        Edellä esitetyillä perusteilla ehdotetaan,
769: sissa pommituksissa, avustuksen hakijan ja
770:  hänen perheensä viranomaisten käskystä tai              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
771:  ylivoimaisen pakon alla tapahtunut siirty-            van lakiehdotuksen:
772:  minen kotipaikkakunnasta ja siinä harjot-
773: 32                        X,1. -- j\itiysavustuslain muuttaminen.
774: 
775: 
776:                                          Laki
777:                           äitiysavustuslain 2 § :n muuttamisesta.
778: 
779:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä syyskuuta 1937 annetun
780:  äitiysavustuslain 2 § näin kuuluvaksi:
781: 
782:                      2 §.                        harkinnan mukaan pitää vähävaraisena, jos
783:    Naista on pidettävä vähävaraisena, jos        hänen ja hänen aviopuolisonsa puheenaole-
784: hänelle yksin tai, jos aviopuolisoilla oli yh-   vat tulot 1 momentissa mainitun kunnallis-
785: teinen talous, heill(l yhteensä ennen avus-      taksoitttksen jälkeen ovat sodan tai sodan-
786: tuksen myöntämistä viimeksi toimitetussa         vaaran taikka sodasta johtuneiden poik-
787: kunnallistaksoituksessa on pantu maksetta-       keuksellisten olojen tai tapcthtnmien takia
788: vaksi veroa enintään kahdeksantuhannen           niin vähentyneet, etteivät ne enää ilmeisesti
789: markan tuloista tai, milloin nainen vaki-        ylitä edelläsanottna tttlomääräii.
790: tuisesti asuu kunnassa, jossa elinkustannuk-        Jos naisen tai aviopuolisoiden verotetta-
791: set ovat huomattavasti kalliimmat kuin           vaksi tuloksi on luettu sen työn arvo, jonka
792: maassa yleensä, enintään valtioneuvoston         kotona olevat lapset tai muut perheen jäse-
793: vahvistamasta kor·keimmasta tulomäiirästä,       net ovat tehneet yhteisen talouden hyväksi,
794: .foka ei knitenkaan sact ylittää kymmentä-       ei tällaista tuloa oteta huomioon 1 momen-
795: tnhatta markkaa.                                 tissa mainittuna tulona.
796:    K nitenkin voidaan, 1 momentissn sääde-
797: tystä enimmäistnlosta r·iippumcdta, rwista
798: 
799: 
800:      Kauhajoella helmikuun 2 päivänä 1940.
801: 
802:               Kyllikki Pohjala.                             Elsa Bonsdorff.
803:               Aino Luostarinen.                             Anni Huotari.
804:                                                                                                33
805: 
806: X,2.- Lak. al. N:o 5.
807: 
808: 
809: 
810: 
811:                                  Sillanpää y. m.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 27 § :n
812:                                      muuttamisesta.
813: 
814: 
815:                                        E d u s kun n alle.
816: 
817:    'l'yösopimuslain 27 pykälässä käsitellään        misaika on kuukausi. Jos apulainen läh-
818: työsopimuksen lakkaamista ja irtisanomis-           tee aikaisemmin, ei hän saa palkkaansa eikä
819: ajan pituutta. Pykälän toinen momentti              todistusta. 'l'ämä on antanut aiheen mo-
820: edellyttää useammanlaatuisia irtisanomis-           neen rettelöön ja oikeudenkäyntiin. Eivätkä
821: aikoja. Siinä työsopimus voi päättyä il-            sitä yleensä käytä hyväkseen muut kuin
822: man irtisanomista, se voi olla 14 päivää,           sellaiset perheet, joissa joko syystä tai toi-
823: mutta. se voi myöskin olla kuukausi. Toi-           sesta apulaiset harvoin viihtyvät kuukautta
824: sessa momentissa sanotaan: ,Jos erikoisesta         kauempaa. Eihän voida odottaa, että lakia
825: i1·tisanomisajctsta ei ole sovittu, on sellctise-   tuntemattomat kotiapulaiset, jotka ovat
826: na pidettävä palkanmaksujen välinen aika,           saaneet sen yleisen käsityksen, että irti-
827: mutta jos palkanmakstt ei tapahdu sään-             sanomisaika on 14 päivää, ymmärtäisivät
828: nöllisin väliajoin, on irtisanominen 14 päi-        siitä työsuhteen alka:essa sopia. Jos silloin
829: vää". Tämä määritelmä palkanmaksujen                isäntäväki, jolla on vaikea saada apulaisia,
830:  välisestä ajasta tuottaa hyvin paljon seka-        käyttää tätä lainkohtaa hyväkseen, herät-
831: vuutta ja ikävyyksiä varsinkin kotiapulais-         tää se kotiapulaispiireissä tarpeetonta kat-
832: ten suhteen, joille yleensä palkka makse-           keruutta, jotka yleensä käsittävät, että lain-
833: taan kuukausittain. Tällä määritelmällä on          säädännössäkin heidät asetetaan huonom-
834: kotiapulaisiin nähden tahdottu säilyttää pi-        paan asemaan kuin ammattityöläiset. .Asial-
835: tempi irtisanomisaika kuin ammattityöläi-           lista merkitystä sanotulla lainkohdalla ei
836: sillä, joilla se on 14 päivää.                      nykyoloissa enää ole, sillä käytäntö vakiin-
837:    Yleinen käsitys ja käytäntö myöskin koti-        tuu yhä enemmän 14 päivän irtisanomi-
838:  apulaisiin nähden sekä emäntien että koti-         seen, jopa kaupungeissa ollaan siirtymässä
839:  apulaisten keskuudessa on, että irtisanomis-       puolen Imukauden palkanmaksuun myöskin
840:  aika on 14 päivää ja sen mukaan he toimi-          kotiapulaisille.
841:  vat. Mutta on tapauksia, että apulainen               Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
842:  sanontuu irti paikastaan ja sopii uudesta
843:  paikasta jonne aikoo muuttaa kun irtisano-                  että Edusknnta hyväksyisi seuraa-
844:  misaika 14 päivää on kulunut, mutta sil-                  van lakiehdotnksen:
845:  loin isäntäväki ilmoittaakin että irtisano-
846: 
847: 
848: 
849: 
850:                                                                                                5
851: 34                         X,2. -   Työsopimuslain muuttaminen.
852: 
853: 
854:                                          Laki
855:                          työsopimuslain 27 § :n muuttamisesta.
856: 
857:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun
858:  työsopimuslain 27 § :n näin kuuluvaksi:
859: 
860:                     27 §.                       sopineet, että työsuhde saa päättyä irti-
861:   Työsopimus lakkaa, kun sovittu työkausi       sanomisaikaa noudattamatta, älköön työ
862: on päättynyt, kun irtisanomisaika irtisano-     kuitenkaan la:katko ennenkuin työpäivän
863: misen tapahduttua on loppuun kulunut,           tai työvuoron päättyessä.
864: tahi kun määrätty ;työ on tehty.                   Tilapäisessä työssä voi ilmoitus työsopi-
865:   Kun työsopimus on toistaiseksi voimassa,      muksen päättymisestä seuraavaksi päiväksi
866: lakkaa se irtisanomisen tapahduttua, ellei      tai työvuoroksi tapahtua viimeistään työ-
867: toisin ole sovittu. Jos erityisestä irtisano-   pmvan tai •työvuoron päättyessä, ellei toi-
868: misajasta ei ole sovittu, on irtisanomisaika    sin ole sovittu.
869: neljätoista päivää. Jos asianosaiset ovat
870: 
871: 
872:      Kauhajoella helmikuun 7 päivänä 1940.
873: 
874:               Miina Sillanpää.                             Tilda Löthman-Koponen.
875:               Aino Lehtokoski.                             Mandi Hannula.
876:               Hilma Koivulahti-Lehto.                      Anni Huotari.
877:               Kaisa Hiilelä.                               Elsa Metsäranta.
878:               Sylvi-Kyllikki Kilpi.                        Elsa Bonsdorff.
879:               Ebba östenson.                               Aino Malkamäki.
880:                                                                                              35
881: 
882: X,a. -   Toiv. al. N :o 2.
883: 
884: 
885: 
886: 
887:                                 Ikola: 'L'oimenpiteistä kansaneläkelaitoksen toirninnan kes-
888:                                    keyttärniseksi toistaiseksi.
889: 
890: 
891:                                      E d u s k u n n a ll e.
892: 
893:    X s. kansaneläkelaitos aloitti toiminta-nsa    jolla kansaneläkelaitosta meillä on ryh-
894: v: n 1939 alusta. Tästä suuresta ja ras-          dytty nyt toteuttamaan, on aivan liian mo-
895: kaasta vir81Stosta ja sen organisatiosta, joka    nimutkainen, hankala, epäkä,ytännöllinen ja
896: on muodostettu tämän suurisuuntaisen yri-         hoitokustannuksiltaan ylettömän kallis.
897: tyksen toteuttamiseksi, on kansallamme nyt        Kansaneläkelaitoksen ensimmäisen vuoden
898: vasta tosin yhden vuoden kokemukset, mutta        kokeilut jo riittävästi osoittavat, että kan-
899: nekin kokemukset nykyisestä järjestelmästä,       saneläkelakimme ja systeemimme kaipaa
900: ainakin va:kuutettujen ja tilivelvollisten        jo normaaliolojakin varten perinpohjaisia
901: kohdalta ovat riittävästi osoittautuneet epä-     muutoksia ja korjauksia. Mutta maamme
902: onnistuneiksi, epäkäytännöllisiksi, jopa suu-     jouduttua nyt sodan pyörteisiin on kan-
903: relta osalta suorastaan mahdottomaksi             saneläkelain voimassapito ja toimeenpano
904: noudatt<aa. - Oltakoon kansalaisten van-          käynyt suorastaan mahdottomaksi ei V'ain
905: huuden eläkevakuutuksesta sinään mitä             teknillisistä vaan myös käytännöllisistä
906: mieltä tahansa, mutta meillä säädetyn             syistä. Tämän tosiasian on kansaneläke-
907: kansaneläkelain tarkoituksenmukaisuudesta,        laitoksen hallinto itsekin joutunut totea-
908: siitä nimittäin, että tällä lailla ja järjes-     maan anoessaan hallituksen kautta edus-
909: telmällä ei voida vakuutetulle, joka lähes        kunnalta erinäisten kansaneläkelaissa sää-
910: 50 vuotta on tällä jokapäiväisellä lappu-         dettyjen määräysten toimeenpanojen siirtä-
911: systeemillä todella huolta nähnyt ja van-         mistä, minkä lainmuutoksen eduskunta
912: huuden elä;'lmttä itselleen kerännyt - tur-       onkin puolestaan jo hyväksynyt sekä sa-
913: vata edes sellaista eläkettä, että hän sen        malla antanut hallitukselle v;altuuden toi-
914: varassa voisi toimeen tulla, on tosiasia,         meenpanna muitakin poikkeuksia kansan-
915: josta oltiin selvillä jo lakia. säädettäessä.     eläkelain määräyksistä.
916: Sitä osoittaa m. m. sos.dem. ryhmän vasta-           Mikäli tietoon on tullut, onkin hallitus
917: lause, jossa sanotaan, että lain mukaisen         asetuksella, lähinnä sodan takia tapahtu-
918: eläkkeen varaan joutunut eläkkeennauttija         neitten suurten väestösiirtojen johdosta va-
919: ei voi sillä vaatimattomastikaan eläen tulla      kinaisilta asuinpaikoiltaan vapauttanut n. s.
920:  toimeen, vaan on pakotet,tu turvautumaan         ,luontaismaksut" toistaiseksi vakuutusmak-
921: kunnan köyhäinhoitoon. Tämä käsitys, ni-          sueriä laskettaess'a. Koska kuitenkin täl-
922:  mittäin, että se ei vastaa tarkoitustaan, on     laiset pienet ja osittaiset poikkeamiset kan-
923: kansan laajoissa kerroksissa aivan yleinen        saneläkelain toimeenpanosta jo s1naan,
924: ;ja epäilemättä myös oikea. Samoin ollaan         mutta varsinkin nykyisissä poikkeukselli-
925: niin vakuutettujen kuin tilivelvollisten          sissa oloissa, eivät ole riittäviä, vaan päin-
926: kesken kauttaaltaan jo saaduista kokemuk-         vastoin saavat aikaan vain entistä enem-
927: sista yhtä m.ieltä siitä, että se ;järjestelmä,   män sekaannusta, laiminlyöntejä ;ja väiirin-
928: 36               X,3. -   Kansaneläkelaitoksen toiminnan keskeyttäminen.
929: 
930: käsityksiä, käy kansaneläkelaitoksen toi-        varmaan vaatimaan meiltä suuria uhrauk-
931: minta nykyoloissa suorastaan mahdotto-           sia ja ponnistuksia rasittavien verojen muo-
932: maksi, ja myös suuria toimintakustannuk-         dossa, mutta sodan uhrien huolto on kansa-
933: sia vastaamattomaksi. Mutta kansaneläke-         kunnan kunnia-asia ja ehdoton velvollisuus.
934: laitoksen toiminnan toistaiseksi keskeyttä-         Sodan rasitukset ja raskaat verot lähi-
935: minen sodan aj,aksi, vieläpä lähivuosiksi        vuosina sodan jälkeen silmiemme edessä
936: sodan jälkeenkin, käy pakottavaksi varsin-       pakottavat ja oikeuttavat mielestämme kes-
937: kin vakuutettujen ja tilivelvollisten itsensä    keyttämään ja siirtämään ne kansaneläke-
938: suuresti kasvavien verorasitusten kannalta.      lain huomattavan suuret vuotuiset vakuu-
939:    Sodan seurauksena tiedämme valtion            tusmaksut, jotka kaD.saneläkelaitos yleisten
940: raha-aseman ja yksityisten veronmaksajain        verojen lisäksi kansalaisille maksuun panee
941: kyvyn, siis koko kansantaloutemme, jou-          - toistaiseksi vuosia tuonnemmaksi, että
942: tuvan äärimmilleen raskaasti rasitettavaksi      voisimme kunnialla selviytyä tärkeämmästä
943: erilaisilla veroilla vuosikausiksi vielä sodan   ja lähemmästä koko kansakunnan huoltovel-
944: jälkeenkin. Kaikki verot tulevat suuresti nou-   vollisuudesta, nim. sodan uhrien ja inva-
945: semaan, mutta kaikista raskaista jälleenra-      liidien toimeentulon järjestämisestä.
946: kentamis- ja sotakustannuksista, jotka kan-         Edellä sanotun perusteella ehdotan edus ..
947: samme kannettaviksi sodan seurauksina            kunnan päätettäväksi toivomuksen,
948: laukeavat, on ensimmäinen huoltovelvolli-
949: suutemme turvata sodassa kaatuneitten                     että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
950: perheenhuo1tajien leskille ja lapsille riit-            toimenpiteisiin n. s. kansaneläkelai-
951: tävät eläkkeet ja sotainvaliideille tarpeel-            toksen toiminnan keskeyttämis,eksi
952: liset avustukset. Tämä kansamme ensim-                  toistaiseksi.
953: mäinen ja tinkimätön velvollisuus tulee
954: 
955:      Kauhajoella 9 p: nä helmikuuta 1940.
956: 
957:                                                                    J. 0. Ikola.
958:                                ••         ••
959: 
960:    VALTIOPAIVAT
961:                     1940
962: 
963: 
964:                LIITTEET
965:                         IV.
966: ALOITEAJAN JÄLKEEN VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
967:           LÄHETETYT LAKIALOITTEET
968: 
969: 
970: 
971: 
972:                   HELSINKI 1940
973:             V ALTTONEUVOSTON KIRJAPAINO
974: 
975: 
976:                                                fi
977: Sodan johdosta menetetyn omaisuuden korvaamista ja vahin-
978: koa kärsineiden velkojen maksamista koskevia lakialoitteita.
979:                                                                                            41
980: 
981: IV,2. -   Lak. al. N:o 6.
982: 
983: 
984: 
985: 
986:                               Niukkanen y. m.: Ehdotus laiksi sodan johdo8ta menetetyn
987:                                  omaisuuden korvaamisesta.
988: 
989: 
990:                                    E d u s k u n n a ll e.
991: 
992:    Hallituksen esitys n: o 63 laiksi sodan         Tärkeää on määrätä, että kertakaikki-
993: johdosta menetetyn omaisuuden korvaami-         sella omaisuudenluovutusverolla saatavat
994: sesta rakentuu periaatteille, mitkä käytän-     varat käytetään yksistään tässä laissa mää-
995: töön sovellettuina johtaisivat siirtoväkeen     rättyjen korvausten suorittamiseen, koska
996: kuuluvat Suomen kansalaiset taloudelliseen      niillä muussa tapauksessa voitaisiin rahoit-
997: perikatoon ja koko maan taloudellisen elä-      taa valtion kulutusmenoja, mikä johtaisi
998: män sekasortoon. Oikeudenmukaisuus enem-        inflatioon.
999: pää kuin käytännöllisen elämän vaatimuk-           Valtion reaaliomaisuuden, etupäässä met-
1000: setkaan eivät voi sitä sallia.                  sämaiden, käytöstä sotavahinkojen korvaa-
1001:    Korvauskysymyksen ratkaisussa olisi kä-      miseen olisi säädettävä erikseen.
1002: sittääksemme sen vuoksi noudatettava pää-          V altakunnan nykyisen rajan sisällä ta-
1003: piirteittäin niitä periaatteita, mitkä pan-     pahtuneet sotavahingot olisi korvattava
1004: kinjohtaja Reinikan puheenjohdolla toimi-       siitä voimassa olevien lakien mukaisesti.
1005: nut komitea on esittänyt mietinnössään.
1006:                                                    Koska tämän lakialoitteen vaatimat muu-
1007: Korvausten kokonaissumman pienentämi-
1008:                                                 tokset hallituksen antamaan omaisuuden-
1009: seksi voidaan mielestämme kuitenkin mennä
1010:                                                 luovutusverolakiesitykseen voidaan tehdä
1011: siihen, että korvaus suoritetaan täysimää-
1012:                                                 valiokuntakäsittelyssä, emme tee siitä aloi-
1013: raisenä fyysilliselle henkilölle korvatta-
1014:                                                 tetta.
1015: van netto-omaisuuden ollessa korkeintaan
1016: 500,000 markkaa, sen yli menevältä osalta          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
1017: 25 %, mutta korvauksen yliraja olisi 2 milj.    järjestyksen 32 § : n suomaa oikeutta käyt-
1018: mk, ja että muille korvaukseen oikeutetuille    täen ehdotamme,
1019: annettaisiin täysi korvaus 3 milj. markan
1020: netto-omaisuudesta sekä 50% sen yli me-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1021: nevästä osasta, korkeintaan kuitenkin 10               van lakiehdotuksen:
1022: milj. markkaa.
1023: 42            IV,1. -   Sodan johdosta menetetyn omaisuuden korvaaminen.
1024: 
1025: 
1026:                                            Laki
1027:                   sodan johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta.
1028: 
1029:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
1030: määrätyllä tavalla, säädetään:
1031: 
1032:                    1 luku.                           3) kultaa, hopeaa tai muita jalometal
1033:              Yleisiä säännöksiä.                  leja, jalokiviä, helmiä tai niistä valmistet-
1034:                                                   tuja taikka muita koruesineitä, jollei omis-
1035:                      1 §.                         taja harjoita niillä kauppaa tai muuten
1036:    Sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,        ammattinaan hanki niistä itselleen tuloa;
1037: suoritetaan asianomaisen hakemuksesta val-           4) taideteoksia ja muita niihin verratta-
1038: tion varoista korvausta kunnille, kunta-          via kokoelmia, huone- ja talouskaluja sekä
1039: yhtymille sekä seurakunnille ja muille us-        asuntoirtaimistoa, joka on tarkoitettu kor-
1040: konnollisille yhdyskunnille, suomalaisille        vaukseen oikeutetun ja hänen perheensä
1041: yhtiöille, osuuskunnille, yhdistyksille, lai-     tai perheväkensä henkilökohtaisesti käytet-
1042: toksille, säätiöille ja muille yhteisöille sekä   täväksi siltä osalta, kun sanotun omaisuu-
1043: Suomen kansalaisille siitä omaisuudesta,          den yhteisarvo nousee yli 50,000 markan;
1044: joka näiltä on jäänyt 12 päivänä maalis-          sekä
1045: kuuta 1940 tapahtuneessa rauhanteossa So-            5) vaatteita ja muuta henkilökohtaista
1046: sialististen Neuvostotasavaltain Liitolle luo-    irtaimistoa siltä osalta, kun niiden yhteinen
1047: vutetulle tai vuokratulle alueelle tahi joka      arvo on yli 3,000 markan 31 päivänä joulu-
1048: sodan johdosta on joko sanotulla alueella         kuuta 1939 16 vuotta täyttänyttä henkilöä
1049: tai sieltä poissiirrettäessä tuhoutunut, va-      ja 1,500 markkaa sellaista henkilöä kohti,
1050: hingoittunut taikka hävinnyt ennen touko-         joka silloin ei ollut täyttänyt 16 vuotta.
1051: kuun 1 päivää 1940.                                  Korvausta ei myöskään suoriteta edellä
1052:    Korvausta ei kuitenkaan ole oikeutettu         1 § :n 1 momentissa mainituille korvauk-
1053: saamaan henkilö, joka joulukuun 31 päi-           seen oikeutetuille siltä osalta, jolta kor-
1054: vän 1939 jälkeen on saavuttanut Suomen            vaus tulisi vieraan valtion, ulkomaan kan-
1055: kansalaisoikeuden, ei myöskään Suomen             salaisen taikka ulkomaisen yhteisön, laitok-
1056: Pankki eikä sellainen suomalainen yhtiö,          sen tai säätiön hyväksi. Määräävänä täl-
1057: jossa valtio joko välittömästi tai välillisesti   löin on se oikeussuhde, joka 31 päivänä
1058: omistaa osake-enemmistön.                         joulukuuta 1939 oli korvaukseen oikeutetun
1059:    Korvaukseen oikeutetulla tarkoitetaan           ja viimeksimainittujen välillä.
1060: tässä laissa sitä, joka 12 päivänä maalis-
1061: kuuta 1940 omisti 1 momentissa mainitun                                3 §.
1062: omaisuuden.                                         Kunnille, kuntayhtymille, seurakunnille
1063:                        2 §.                       ja muille uskonnollisille yhdyskunnille sekä
1064:    Korvauksen alaiseksi omaisuudeksi ei           luostareille, joiden alue kokonaisuudessaan
1065: katsota:                                          on luovutetulla tai vuokratulla alueella,
1066:    1) omaisuutta siltä osalta, josta vakuu-       suoritetaan korvausta ainoastaan sikäli,
1067: tuksen nojalla tahi muuten on saatu tai on        kuin sen omaisuus ei riitä velkojen maksa-
1068: oikeus saada korvaus;                             miseen. V eloiksi ei tällöin lueta omia ra-
1069:    2) rahaa, saamistodisteita, osakkeita, obli-   hastoja eikä valtion saamisia.
1070:  gatioita tai muita arvopapereita ;                 Muille kutl 1 momeatissa mainituille
1071:                                  IV,2. -   Niukkanen y. m.                                43
1072: 
1073: kunnille, kuntayhtymille sekä seurakun-                           3 luku.
1074: nille ja muille uskonnollisille yhdyskun-
1075: nille ynnä luostareille voi valtioneuvosto,
1076:                                                         Korvauksen määrääminen.
1077: milloin katsoo sen tarpeelliseksi, harkin-
1078:                                                                     6 §.
1079: tansa mukaan myöntää korvausta enintään
1080:                                                   Korvauksen suuruuden määräämistä var-
1081: 50 sadalta menetetyn omaisuuden arvosta.
1082:                                                 ten asettaa valtiovarainministeriö kutakin
1083:                                                 menetetyn alueen kuntaa varten yhden tai
1084:                                                 useampia arvioimislautakuntia. Valtiova-
1085:                   2 luku.                       rainministeriöllä on kuitenkin oikeus aset-
1086:                                                 taa useampia kuntia varten yhteinen ar-
1087:             Korvauksen määrä.                   vioimislautakunta.
1088: 
1089:                      4 §.                                            7 §.
1090:    Korvaus lasketaan menetetyn omaisuuden          Arvioimislautakunnassa on puheenjoh-
1091: täyden arvon mukaan, kuitenkin niillä ra-       taja ja kaksi muuta jäsentä. Valtiovarain-
1092: joituksilla, jotka tässä laissa säädetään.      ministeriö voi kuitenkin, milloin katsoo sen
1093:                                                 tarpeelliseksi, määrätä arvioimislautakun-
1094:                                                 nan jäsenluvun suuremmaksikin.
1095:                     5 §.
1096:                                                    Arvioimislautakunnan puheenjohtajan ja
1097:    Korvattava omaisuus arvioidaan sen käy-
1098:                                                 muut jäsenet, joista yksi määrätään toimi-
1099: vän hinnan mukaan, mikä sillä oli tai on
1100:                                                 maan valtion asiamiehenä, sekä varamiehet
1101: katsottava olleen 1 päivänä syyskuuta 1939.
1102:                                                 näille asettaa valtiovarainministeriö läänin-
1103:    Jäljempänä mainitun omaisuuden arvo
1104:                                                 hallitusta kuultuaan. Yhden jäsenistä tu-
1105: määrätään siten, että
1106:                                                 lee kuulua asianomaisen kunnan verotus-
1107:    1) maatalouskiinteistö arvioidaan sen        tai taksoituslautakuntaan, kun taas puheen-
1108: käyvän hinnan mukaan, mikä sillä tarkoi-        johtajan ja yhden jäsenistä tulee olla hen-
1109: tukseensa käytettynä katsotaan keskimäärin      kilöitä, jotka itse eivät ole oikeutettuja
1110: olleen vuosina 1934-1938;                       saamaan korvausta tämän lain mukaan.
1111:    2) asunto-, liike- ja tehdas- tai muu           Arvioimislautakunnan puheenjohtaja ja
1112: kuin 1 kohdassa mainittu kiinteistö, teh-       jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Hei-
1113: daslaitos sekä vuokramaalla taikka -ton-        dän esteellisyydestään on voimassa, mitä
1114: tilla oleva rakennus arvioidaan sen käyvän      tuomarin esteellisyydestä on säädetty.
1115: hinnan mukaan, mikä sillä tarkoitukseensa
1116: käytettynä katsotaan keskimäärin olleen
1117:                                                                     8 §.
1118: vuosina 1934-1938;
1119:                                                    Päätösvaltainen on arvioimislautakunta,
1120:    3) maatalousirtaimisto, lukuunottamatta      kun puheenjohtaja, valtion asiamies ja yksi
1121: varastoja, koneita ja kotieläimiä, arvioidaan   tai, milloin lautakunnan jäsenluku on kol-
1122: korkeintaan 4,000 markaksi viljelystilaa        mea suurempi, vähintään puolet muista jä-
1123: kohti, jonka viljelty ala on enintään viisi     senistä on saapuvilla.
1124: hehtaaria, sekä sen lisäksi korkeintaan 600        Erimielisyyden ilmaantuessa tulee lauta-
1125: markaksi jokaista sanotun viljellyn alan        kunnan päätökseksi se mielipide, jota useim-
1126: ylimenevää peltohehtaaria kohti.                mat kannattavat, taikka, jos äänet menevät
1127:    Edellä 2 momentin 3 kohdassa maini-          tasan, se, johon puheenjohtaja on yhtynyt.
1128: tuista perusteista voidaan poiketa, jos sii-       Arivioimislautakunnan kokouksessa on
1129: hen erikoista syytä ilmenee.                    pidettävä pöytäkirjaa.
1130: 44            IV,1. -   Soda.n johdosta menetetyn omaisuuden korvaaminen.
1131: 
1132:   Arvioimislautakunta on oikeutettu käyt-       vastuulla voidaan valituskirja lähettää pu-
1133: tämään asiantutijoita sekä harkintansa mu-      heenjohtajalle myöskin maksetussa kir-
1134: kaan hankkimaan muutakin selvitystä.            jeessä postitse. Puheenjohtajan tulee va-
1135:                                                 lituskirjaan merkitä, milloin se on hänelle
1136:                                                 annettu tai saapunut, sekä annettuaan,
1137:                     9 §.                        milloin valtion puolesta on valitettu, kor-
1138:   Arvioimislautakunnan tulee 5 § : ssä mai-     vauksen hakijalle tilaisuuden selityksen an-
1139: nittujen perusteiden mukaan arvioida me-        tamiseen, viipymättä arvioimistarkastuslau-
1140: netetyn omaisuuden arvo ja vahvistaa se         takunnalle lähettää valituskirja lausuntoi-
1141: korvauksen määrä, mikä kullekin hakijalle       neen ja korvauksen perusteena olleet asia-
1142: on suoritettava.                                kirjat ynnä asianomaisen kohdalta otteet
1143:                                                 arvioimislautakunnan pöytäkirjasta ja kor-
1144:                     10 §.                       vausluettelosta, ellei niitä ole valitukseen
1145:   Korvauksen hakijoista on arvioruislauta-      liitetty.
1146: kunnassa laadittava korvausluettelo, jonka
1147: lyhennysote on, sen jälkeen kuin lautakun-                          12 §.
1148: nan työ on joko koko kunnan tai sen mää-           Edellä 11 § : ssä mainitun arvioimistar-
1149: rätyltä osalta päättynyt, pantava korvausta     kastuslautakunnan asettaa valtioneuvosto.
1150: hakeneiden nähtäväksi neljäntoista päivän       Lautakunnassa on puheenjohtaja ja vähin-
1151: ajaksi soveliaaseen paikkaan sen kunnan         tään kuusi ja enintään kymmenen jäsentä,
1152: alueella, jossa asianomaisen luovutetun         joista vähintään yksi määrätään toimimaan
1153: kunnan hoitokunta tai, milloin sellaista ei     valtion asiamiehenä, sekä tarpeellinen
1154: ole asetettu, kunnallislautakunta on, ja on     määrä varamiehiä. Puheenjohtajalla ja ai-
1155: luettelon nähtäville panosta julkaistava        nakin kahdella jäsenellä tulee olla koke-
1156: kuulutus sopivassa paikassa ja ainakin yh-      musta tuomarin tehtävissä.
1157: dessä pääkaupungin päivälehdessä.                  Arvioimistarkastuslautakunta voi jakaau-
1158:    Edellä 1 momentissa mainitun korvaus-        tua jaostoihin.
1159: luettelon lyhennysotteen tulee sisältää ar-        Jaosto, jonka puheenjohtajalla tulee olla
1160: vioimista varten tarpeelliset tiedot kor-       kokemusta tuomarin tehtävissä, on päätös-
1161: vauksen hakijoista, heidän menettämänsä         valtainen, jos vähintään kolme siihen kuu-
1162: omaisuuden arvosta ja kullekin vahviste-        luvaa jäsentä on saapuvilla ja päätöksestä
1163: tusta korvausmäärästä.                          yksimieliset. Jos erimielisyyttä ilmaantuu,
1164:                                                 siirretään asia koko lautakunnan päätettä-
1165:                                                 väksi.
1166:                    11 §.                           Arvioimistarkastuslautakuntaan on muu-
1167:   Jos korvauksen hakija tai valtion asia-       ten vastaavasti sovellettava, mitä edellä
1168: mies ei tyydy arvioimislautakunnan paa-         7 § : n 3 momentissa ja 8 § : ssä arvioimis-
1169: tökseen, voi hän siitä valittaa arvioimistar-   lautakunnasta ja sen jäsenistä on säädetty.
1170: kastuslautakuntaan.
1171:   Valituskirja on kolmenkymmenen päivän
1172: kuluessa siitä päivästä lukien, jona arvioi-                      13 §.
1173: misluettelon lyhennysote on pantu nähtä-          Arvioimis- ja arvioimistarkastuslauta-
1174: väksi, sitä päivää kuitenkaan lukuunotta-       kunnat ovat oikeutetut, milloin ne katsovat
1175: matta, annettava asianomaisen arvioimis-        olevan siihen ilmeistä syytä, vaatimaan
1176: lautakunnan puheenjohtajalle.        Hakijan    korvauksen hakijan asianomaisessa alioikeu-
1177:                                   IV,2. -   Niukkanen y. m.                                    45
1178: 
1179: dessa valallansa vahvistamaan, että hänen        tää korvausluettelon lyhennysote, johon on
1180: ilmoittamansa tiedot ovat oikeat.                tehty merkintä valituksista, valtiokontto-
1181:                                                  rille.
1182:                                                     Milloin korvausasiasta on valitettu kor-
1183:                      14 §.                       keimpaan hallinto-oikeuteen, tulee sen lä-
1184:    Arvioimistarkastuslautakunnan päätök-         hettää jäljennös päätöksestään, paitsi ar-
1185: sestä voidaan, mikäli se ei ole yksimielinen,    vioimistarkastuslautakunnalle, myöskin val-
1186: valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen          tiokonttorille.
1187: kolmenkymmenen päivän kuluessa, asian-
1188: omainen siitä päivästä lukien, jona päätös
1189: on annettu tiedoksi, sitä päivää kuitenkaan                        4 luku.
1190: lukuunottamatta, valtion asiamies valtion
1191: puolesta valittaessaan siitä päivästä lukien,            Korvauksen suorittaminen.
1192: jona päätös on tehty.
1193:                                                                        16 §.
1194:    Valituskirja sekä valituksenalainen pää-
1195:                                                     Lopullisesti vahvistettu korvausmäärä
1196: tös ynnä, kun valittajana ei ole valtion
1197:                                                  suoritetaan korvaukseen oikeutetulle yh-
1198: asiamies, selvitys siitä, milloin valittaja on
1199:                                                  dellä kertaa sen mukaan kuin 17 § : ssä sää-
1200: saanut päätöksen tiedoksi, on mainitussa
1201:                                                  detään rahassa, jos korvaus ei nouse yli
1202: ajassa annettava tai hakijan vastuulla mak-
1203:                                                  5,000 markan, mutta muussa takauksessa
1204: setussa kirjeessä postitse lähetettävä arvioi-
1205:                                                  vähintään 5,000 markkaa rahassa ja loput
1206: mistarkastuslautakunnan puheenjohtajalle.
1207:                                                  Suomen valtion nimetylle henkilölle asete-
1208: Puheenjohtajan tulee valituskirjaan mer-
1209:                                                  tuilla obligatioilla, joiden vuotuinen korko
1210: kitä sen anto- tai saapumispäivä, hankkia
1211:                                                  on 5 prosenttia ja jotka erääntyvät puoli-
1212: valtion puolesta tehdystä valituksesta kor-
1213:                                                  vuosittain viiden vuoden aikana niiden an-
1214: vauksen hakijalta selitys sekä lähettää kor-
1215:                                                  topäivästä lukien, sen mukaan kuin valtio-
1216: keimpaan hallinto-oikeuteen valitus lausun-
1217:                                                  varainministeriö tarkemmin määrää.
1218: toineen ja asian käsittelyssä kertyneet kir-
1219:                                                     Jos arvioimislautakunnan tai arvioimis-
1220: jat ynnä otteet arvioimistarkastuslautakun-
1221:                                                  tarkastuslautakunnan päätöksestä on valit-
1222: nan pöytäkirjasta ja lautakunnan korvaus-
1223:                                                  tanut ainoastaan valtion asiamies, voidaan
1224: luettelosta, ellei niitä ole valitukseen lii-
1225:                                                  korvaukseen oikeutetulle siitä huolimatta
1226: tetty.
1227:                                                  suorittaa korvaus, jos hän panee hyväksyt-
1228:                                                  tävän vakuuden suoritettavasta määrästä.
1229:                     15 §.
1230:                                                     Sen mukaan kuin siitä erikseen sääde-
1231:    Sitten kuin aika valituksen tekemiseen
1232:                                                  tään, voidaan sellaiselle korvaukseen oikeu-
1233: arvioimislautakunnan päätöksestä on päät-
1234:                                                  tetulle, jolle on korvattava hänen menettä-
1235: tynyt, toimittaa lautakunta niille korvauk-
1236:                                                  mänsä metsämaa, 1 momentissa mainittujen
1237: sen hakijoille, joiden osalta lautakunnan
1238:                                                  obligatioiden sijasta suorittaa korvaus siltä
1239: päätös on saanut lainvoiman, päätökset.
1240:                                                  osalta, jonka hän 17 §:n mukaan olisi oi-
1241: Niille korvauksen hakijoille, jotka ovat
1242:                                                  keutettu itse nostamaan, valtion metsistä
1243: valittaneet arvioimistarkastuslautakuntaan,
1244:                                                  muodostettaviin yhteismetsäyhtymiin oi-
1245: toimittaa arvioimistarkastuslautakunta pää-
1246:                                                  keuttavilla osuuksilla.
1247: tökset niin pian kuin valitus on ratkaistu.
1248:    Edellä 1 momentissa mainitut päätökset
1249: on viivytyksettä toimitettava asianomaisille.                       17 §.
1250: Niinikään tulee arvioimis- ja arvioimistar-        Korvausta suoritettaessa korvausmäärästä
1251: kastuslautakunnan puheenjohtajien lähet-         pidätetään ilmoitetut riidattomat, kotimai-
1252: 
1253:                                                                                            7
1254: 46             IV ,1. -   Sodan johdosta menetetyn omaisuuden korvaaminen.
1255: 
1256: set velat sekä sanotuille veloille ennen 12        selvittelyn hoitaa valtiokonttori, jonka käy-
1257: päivää maaliskuuta 1940 kasvaneet korot.           tettäväksi kertakaikkisella omaisuusverotuk-
1258: Huomioonottaen 2 § :n 2 momentin sään-             sella kertyvät varat siirretään.
1259: nöksen maksetaan jäljellejäänyt osa, josta
1260: vielä on vähennettävä se määrä, mikä asian-                           19 §.
1261: omaisen olisi samansuuruisesta omaisuu-              Valtiokonttori on velvollinen lunasta-
1262: desta suoritettava kertakaikkisena omaisuu-        maan omaisuudenluovutusverolla saaduilla
1263: denluovutusverona, korvaukseen oikeute-            varoilla 16 § :ssä mainittuja obligatioita
1264: tulle, kuitenkin huomioonottaen, että täten        niiden nimellisarvosta.
1265: saadusta netto-omaisuudesta suoritetaan
1266: :fyysillisille henkilöille täysi korvaus ainoas-                        20 §.
1267: taan 500,000 markan määrään saakka, sen               Korvaukseen oikeutetun velkoja, jonka
1268: yli menevältä osalta vain 25 sadalta, kui-         saaminen on syntynyt ennen 12 päivää
1269: tenkin siten, että samalle henkilölle tuleva       maaliskuuta 1940, niin myös se, joka kor-
1270: korvaus on korkeintaan 2,000,000 markkaa,          vaukseen oikeutetulle pakkolunastusteitse
1271: muille korvaukseen oikeutetuille suoritetaan       on luovuttanut maata, on velvollinen otta-
1272: netto-omaisuudesta täysi korvaus korkein-          maan saamisensa ja kiinteistön kauppahin-
1273: taan 3,000,000 markan määrään saakka ja            nan suorituksena 16 § : ssä mainittuja obli-
1274: sen yli menevältä osalta 50 sadalta, kuiten-       gatioita niiden nimellisarvosta. Sanottuja
1275: kin samalle korvaukseen oikeutetulle enin-         obligatioita voidaan myös käyttää pika-
1276: tään 10,000,000 markkaa.                           asutuslain mukaan pakkolunastettujen ra-
1277:    Edellä 1 momentissa mainittu, ilmoitet-         kennusten ja rakennuspuiden sekä pakko-
1278: tuja velkoja vastaava pidätys toimitetaan          tilauksella ostettujen tavarain ja tarvikkei-
1279: siinäkin tapauksessa, etteivät velat olisi         den maksamiseen. Maan luovuttaja on oi-
1280: maksettaviksi erääntyneet.                         keutettu käyttämään obligatioita kiinnitet-
1281:    Rahana 16 §: n mukaan suoritettava kor-         tyjen velkojensa maksamiseen. Niinikään
1282: vaus on ensi sijassa maksettava korvauk-           on jokaisella oikeus käyttää obligatioita
1283: seen oikeutetulle.                                 omaisuudenluovutusveron suorittamiseen.
1284:    Jos korvaukseen oikeutettu on kuollut,
1285: on ainoastaan hänen leskellään, rintaperilli-                          21 §.
1286: sellään ja ottolapsenaan sekä vanhemmil-              Edellä 16 § : ssä mainittuja obligatioita
1287: laan ja sisaruksillaan oikeus laissa sääde-        voidaan siirtää ainoastaan nimetylle henki-
1288: tyssä järjestyksessä saada hänelle 1 momen-        lölle, ja on siirtoon, jotta se olisi pätevä,
1289: tin mukaan maksettava korvaus.                     saatava valtiokonttorin hyväksyminen, paitsi
1290:    Milloin korvaukseen oikeutettuja on             milloin obligatioita käytetään omaisuuden-
1291: useampia, suoritetaan korvaus heille vasta         luovutusveron tai pakkolunastusteitse han-
1292: sen jälkeen, kun he ovat keskenään sopi-           kitun kiinteistön kauppahinnan suorittami-
1293: neet maksettavan korvauksen jaosta.                seen. Sanotun kauppahinnan saajan tulee
1294:                                                    kuitenkin viipymättä ilmoittaa obligatioi-
1295:                                                    den vastaanottamisesta valtiokonttorille.
1296:                     5 luku.
1297:                                                                        22 §.
1298:             Erinäisiä säännöksiä.
1299:                                                      Korvaukseen oikeutetun on, sen mukaan
1300:                  18 §.                             kuin siitä erikseen määrätään, kolmen kuu-
1301:  Tässä laissa tarkoitettujen korvausten            kauden kuluessa tämän lain voimaan tu-
1302: maksamisen sekä korvausmaksuasiain muun            losta haettava korvausta valtiovarainminis-
1303:                                   IV,2. -   Niukkanen y. m.                                 47
1304: 
1305: teriöltä. Saman ajan kuluessa ön myöskin           Valtion asiamiehen tulee myöskin pyyn-
1306: korvaukseen oikeutetun velkojan, mikäli          nöstään saada ote arvioimis- ja arvioimis-
1307: hän haluaa saamisensa suoritettavaksi tä-        tarkastuslautakunnan pöytäkirjasta, kor-
1308: män lain mukaan maksettavasta korvaus-           vausluettelosta ja muista asiakirjoista.
1309: määrästä, tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus        Otteista, toimituskirjoista ja muista asia-
1310: valtiovarainministeriölle.                       kirjoista, joita tämän lain nojalla anne-
1311:                                                  taan, älköön otettako lunastusta eikä leima-
1312:                                                  veroa.
1313:                    23 §.
1314:   Jos korvattava omaisuus on kiinnitetty                            26 §.
1315: tai muutoin saamisen panttina, olkoon kiin-        Arvioimis- ja arvioimistarkastuslautakun-
1316: nityksen- tai pantinhaltijalla korvaukseen,      nan puheenjohtajien sekä muiden jäsenten
1317: mikäli se koskee maksamatta olevaa pää-          ja 8 §: ssä mainittujen asiantuntijain palk-
1318: omaa ja sille ennen 12 päivää maaliskuuta        kioista samoin kuin lautakunnan tarvitse-
1319: 1940 kasvanutta korkoa, sama oikeus, kuin        mista määrärahoista päättää valtiovarain-
1320: hänellä muuten olisi panttina olevaan            ministeriö.
1321: omaisuuteen. Sama olkoon lakina jokai-
1322: sesta, jolla on oikeus pidättää omaisuus
1323: saamisen vakuutena.                                                 27 §.
1324:                                                    Jos korvauksenalaisen omaisuuden arvo
1325:                                                  tai tämän lain mukaan määrätty korvaus
1326:                     24 §.
1327:                                                  nousee yli täysien satain markkain, korote-
1328:    Milloin korvaukseen oikeutettu sen joh-
1329:                                                  taan ylimenevä osa seuraavaan lähimpään
1330: dosta, että hän on ollut sotapalveluksessa
1331:                                                  satalukuun.
1332: taikka määrättynä maanpuolustusta tar-
1333: koittaviin tehtäviin tai työvelvollisuuslain
1334: nojalla työhön, on todistettavasti ollut esty-
1335:                                                                      28 §.
1336: nyt säädetyssä järjestyksessä valittamasta
1337:                                                     Niihin vahinkoihin ja menetyksiin näh-
1338: arvioimis- tai arvioimistarkastuslautakun-
1339:                                                  den, jotka ovat aiheutuneet Suomen Tasa-
1340: nan häntä koskevasta päätöksestä, on ar-
1341:                                                  vallan ja Neuvostotasavaltain Liiton välillä
1342: vioimistarkastuslautakunnalla tai, milloin
1343:                                                  30 päivän marraskuuta 1939 ja 12 päivän
1344: valitus koskee sen antamaa päätöstä, kor-
1345:                                                  maaliskuuta 1940 välisenä aikana vallin-
1346: keimmalla hallinto-oikeudella oikeus päät-
1347:                                                  neesta sodasta, Neuvostotasavaltain Liitolle
1348: tää, että asia kuitenkin otetaan käsiteltä-
1349:                                                  luovutetulla tai vuokratulla alueella ei ole
1350: väksi. Sama oikeus on myöskin arvioimis-
1351:                                                  sovellettava 14 päivänä joulukuuta 1939
1352: lautakunnalla, jos korvaukseen oikeutettu
1353:                                                  annettua sotavahinkolakia, 12 päivänä maa-
1354: mainitusta syystä todistettavasti on ollut
1355:                                                  liskuuta 1940 annettua irtaimiston sota-
1356: estynyt määräajassa hakemasta korvausta
1357:                                                  vahinkolakia, 26 päivänä syyskuuta 1930
1358: vaitiokonttorilta.
1359:                                                  sotatilasta annetun lain 23 §n 1 ja 2 mo-
1360:                                                  menttia sekä 24 § : ää ja 27 § : n 1 moment-
1361:                     25 §.                        tia, sellaisena kuin mainittu 23 § on muu-
1362:   Korvauksen hakijalla on oikeus saada ote       tettuna 29 päivänä syyskuuta 1939 anne-
1363: arvioimis- ja arvioimistarkastuslautakunnan      tussa laissa, eikä 26 päivänä syyskuuta
1364: pöytäkirjasta sekä korvausluettelosta, mi-       1930 annettua lakia sen korvauksen perus-
1365: käli ne koskevat hänen omaa hakemustaan.         teista, mikä sotatilasta 26 päivänä syys-
1366: 48            IV,1. -   Sodan johdosta menetetyn omaisuuden korvaaminen.
1367: 
1368: kuuta 1930 annetun lain mukaan on eräissä                         29 §.
1369: tapauksissa valtion varoista suoritettava, ei     Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
1370: myöskään muita tämän lain kanssa ristirii-      täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
1371: dassa olevia säännöksiä.                        asetuksella.
1372: 
1373: 
1374:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1940.
1375: 
1376:               Juho Niukkanen.                             Juhani Leppälä.
1377:               Kaapro Huittinen.                           Jalmari Väisänen.
1378:               Eemil Luukka.                               Matti Pärssinen.
1379:               Arno Tuurna.                                Matti Pitkänen.
1380:               Tilda Löthman-Koponen.                      Juho Paksujalka.
1381:               Jussi Raatikainen.                          Aapo Inkinen.
1382:               A. Halonen.                                 Lauri Kaijalainen.
1383:               Heikki Soininen.                            M. 0. Lahtela.
1384:               J. Pyörälä.                                 Matti Luoma-aho.
1385:               T. N. Vilhula.                              Uuno Hannula.
1386:               J'anne Koivuranta.                          Urho Kekkonen.
1387:               Viljami Kalliokoski.                        Tauno Saukkonen.
1388:               E. M. Tarkkanen.                            Eino Möttönen.
1389:               Aino Luostarinen.                           J. Eri. Pilppula.
1390:               Kalle Kämäräinen.                           Matti Tolppanen.
1391:               Elias Tukia.                                Antti Kemppi.
1392:               J. Kuittinen.                               Juho Pyy.
1393:                                    Erkki Paavolainen.
1394:                                                                                                49
1395: 
1396: IV,3. -   Lak. al. N :o 7.
1397: 
1398: 
1399: 
1400: 
1401:                                   J. Raatikainen y. m.: Ehdotus laiksi sodan johdosta va-
1402:                                      hinkoa kärsineiden velkojen maksamisesta.
1403: 
1404: 
1405:                                        E d u s k u n n a ll e.
1406: 
1407:     Sodan johdosta menetetyn omaisuuden               jen, niin nämä saisivat tältä osalta kor-
1408: korvaamislain sekä omaisuudenluovutusve-             vausvelvollisuutensa täytetyksi ilman, että
1409: rolain lähetekeskustelussa hallituksenkin ta-        siinä tarvitaan käteistä rahaa tai obliga-
1410: holla myönnetään, että olisi hyvä, jos kar-          tioneja. He alkaisivat vain maksaa määrä-
1411: jalaisten vahingot voitaisiin korvata täy-.          tyn suuruista korko- ja kuoletuserää siihen
1412: teen määräänsä, mutta koska se katsotaan             asti, kun heidän osalleen tullut erä yhtei-
1413: meidän oloissamme taloudellisesti· mahdotto-         sestä velasta on täysin suoritettu. Tästä ei
1414: maksi toteuttaa, on hallitus lähtenyt esi-           varmastikaan aiheudu mitään inflatoorisia
1415: tyksessään sosiaaliselle eli avustuslinjalle.        seurauksia eikä tämä lisävelka käy yli ke-
1416: Vaikeutena on hallituksen mielestä, ei se            nenkään maksukyvyn eikä vaikeuta raha-
1417: seikka, etteikö maassa olisi omaisuutta,             markkinoita. Karjalaisten kaupunkikiin-
1418: millä vahingot voitaisiin tosiaankin tasata,         teimistöjen osalta varsinainen korvausvel-
1419: vaan se, ettei ole mahdollisuuksia sellaiseen        vollisuus supistuu näin ollen noin kolman-
1420: tasaamiseen niin, ettei siitä aiheudu muita          teen osaan kokonaismäärästä.
1421: sellaisia seurauksia, joiden varomisen takia             Jos niiden maamme kaupunkien kiintei-
1422: vahinkojen täyteen tasaamiseen tarkoitta-            mistönomistajien joukossa on vielä sellaisia
1423: vasta pyrkimyksestä pitää luopua. Tällai-            kiinteimistönomistajia, jotka vahinkojen ta-
1424: nen järjestely ei kuitenkaan ole mikään yli-         saamismielessä olisivat velvolliset siihen
1425: voimainen tehtävä.                                   osallistumaan suuremmassa määrässä kuin
1426:    Viipurissa, Käkisalmessa, Sortavalassa ja         ottamalla äsken sanotulla tavalla osan vel-
1427: Hangossa olleiden kaupunkikiinteimistöjen            kaa maksaakseen, niin voisi se tapahtua
1428: palovakuutusarvo oli 1,400 milj. mk. Tämä            siten, että kiinteimistön vuokratulojen puh-
1429: arvo vastaa melko läheltä sanottujen kiin-           taasta tuotosta, s. o. sittenkun vuokratu-
1430: teimistöjen todellista arvoa tontteineen, ja         loista on maksettu korot, verot, kunnossa-
1431: olisi se korvauksen bruttomäärä Näitä                pitokulut y. m. menot, esimerkiksi kymme-
1432: kiinteimistöjä vastaan on kiinteimistöluotto-        nesosa maksetaan järjestelypankkiin karja-
1433: [aitok.osistla, vakU!utusyhtiöiiltä, sOO.Stöpa:n:-   laisten kaupunkikiinteimistön omistajien ti-
1434: keilta y. m. rahalaitoksilta velkaa yhteensä         lille. Näin kertyneet vuokratulot jaettai-
1435: lähes 1,000,000,000 mk. Jos näiden velka             siin esim. neljä kertaa vuodessa korvauk-
1436: siirrettäisiin hallituksen ehdottamaan jär-          seen oikeutettujen karjalaisten kiinteimis-
1437: jestelypankkiin ja sieltä jaettaisiin omai-          tönomistajien kesken siinä suhteessa kuin
1438: suudenluovutusvelvollisille kaupunkikiintei-         heillä on vielä korvauksenalaista saatavaa.
1439: mistöjen omistajille siinä suhteessa kuin            Tätä jatkuisi puolin ja toisin niin kauan
1440: heidän h~[~ussa.an o}evien kiint.eimistöjen          kuin korvaussumma kaupunkilaiskiinteimis-
1441: arvosta kullakin on omaisuutta yli velko-            töjen osalta on loppuun maksettu. Tämä-
1442: 50                         IV,3. -   Sotavahinkoja kärsineiden ''elat.
1443: 
1444: kään järjestely ei vaikuta inflatoorisesti laitosten uusista osakeannoista tähän tar-
1445: eikä sillä voi olla muita haitallisia vaiku- koitukseen käytettäviä osakemääriä. Nämä
1446: tuksia kuin että karjalaiset kiinteimistön- osakkeet voisivat olla joko karjalaisten teol-
1447: omistajat eivät saa huomattavia pääomia lisuudenharjoittajain jälleenrakennuksessa
1448: käteensä korvaussuorituksena. Tämä on tarvittavien pääomien vakuutena rahalai-
1449: kuitenkin paljon pienempi vahinko siihen t,oksissa rtai crahatilanteen olJessa keveän
1450: verraten, että heille korvattaisiin toista olisivat ne muutettavissa pörssissä rahaksi.
1451: tietä vain murto-osa heidän omaisuudes- Pääasiallinen voitto, mikä tässä saavutet-
1452: taan. Sitä paitsi tällaiset tarkoin määri- taisiin, olisi se, että karjalaiset saisivat niin
1453: tellyt vakinaiset tulot, joiden suuruus jon- suuren korvauksen, että heille avautuu
1454: kun verran nousee tai laskee riippuen olo- mahdollisuuksia uudelleen yrittää kullekin
1455: suhteista maassa ja niiden vaikutuksesta tutulla taloudellisella alalla ja näissä yri-
1456: vuokratasoon ja talojen kunnossapitokului- tyksissään voisivat tarjota työtä entisille
1457: hin, ovat ilmeisesti myöskin samalla tavalla työmiehilleen.
1458: muutettavissa rahaksi kuin osakehuoneistot      Pankit ja muut rahalaitokset ja saama-
1459: tai kaupunkikiinteimistöt. Silloinhan ostaja miehet saisivat saatavansa tällaisen menet-
1460: tietää kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja •telyn avulla 100 prosenttisesti samoin myös
1461: rahamarkkinain tilasta sekä korkokannasta tallettajat. Toimenpiteiden edullinen vai-
1462: riippuu osuuden hinta. Tämän vuokraoSIIlru- kutus koko talouselämään on selvästi ha-
1463: den maksamisvelvollisuus määräajaksi voi- vaittava ja ilmeinen, sitäkin enemmän,
1464: taisiin kiinnittää kaupunkikiinteistöön sa- koska luovutetuilla alueilla oli pankkien,
1465: malla tavalla kuin eläke kiinnitetään maa- vakuutuslaitosten y. m. sijoituksia yhteensä
1466: tilaan.                                       n. 2,300 miljoonaa markkaa.
1467:    Tämän tapaista vahinkojen korvaamis-         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
1468: tapaa voitaisiin soveliain muunnoksin ilmei- järjestyksen 32 § : n suomaa oikeutta käyt-
1469: sesti sovelluttaa myöskin teollisuuslaitosten täen ehdotamme,
1470: vahinkojen korvaamiseen. Tällöin voitai-
1471: siin maksuvälineenä käyttää myöskin halli-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1472: tuksen esityksessä edellytettyjä teollisuus-         van lakiehdotuksen:
1473: 
1474: 
1475:                                            Laki
1476:             sodan johdosta vahinkoa kärsineiden velkojen maksamisesta.
1477: 
1478:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
1479: määrätyllä tavalla, säädetään:
1480: 
1481:                     1 §.                         tuneessa rauhanteossa Neuvostoliitolle luo-
1482:    Niille kuntayhtymien, seurakuntien ja         vutetulle tai vuokratulle alueelle, suorite-
1483: muiden uskonnollisten yhdyskuntien, suo-         taan heidän saatavansa tässä laissa säädet-
1484: malaisten yhtiöiden, osuuskuntien, yhdis-        tyjen perusteiden mukaan.
1485: tysten, laitosten, säätiöiden ja muiden yh-
1486: teisöjen sekä niiden Suomen kansalaisten                                 2 §.
1487: velkojille, jotka ovat menettäneet omaisuu-        Edellä 1 § : ssä tarkoitetun velkojan on
1488: tensa 12 päivänä maaliskuuta 1940 tapah-         kahden kuukauden kuluessa tämän lain
1489:                                 IV,3. -   .J. Raatikaine:q. y. m.                         51
1490: voimaantulosta ilmoitettava saatavansa ja                             4 §.
1491: esitettävä sen riidaton peruste Suomen val-         Tässä tarkoitettujen velkojen maksuta-
1492: tiokonttorille.                                  vasta, ajasta, korosta ja muista toimeenpa-
1493:                      3 §.                        nossa esiintyvistä kysymyksistä annetaan
1494:    Valtiokonttori selvittää riidattomat saata-   lähemmät määräykset asetuksella.
1495: vat ja jakaa niiden yhteismäärän omaisuu-
1496: den luovutusverosta annetussa laissa tarkoi-                        5 §.
1497: tettujen verovelvollisten kesken heidän ve-        Vahinkoa kärsineiden omaisuuden kor-
1498: rovelvollisuuttaan vastaavassa suhteessa.        vauksesta säädetään erikseen.
1499: 
1500: 
1501:      Helsingissä kesäkuun 7 päivänä 1940.
1502: 
1503: 
1504: 
1505:               Jussi Raatikainen.                              Juho Kuittinen.
1506:                                     ••       ••
1507: 
1508:       VALTIOPAIVAT
1509:                         1940
1510: 
1511: 
1512:                  LIITTEET
1513: B.   SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
1514: 
1515: 
1516: 
1517: 
1518:                     HELSINKI 1940
1519:              V ALTIONEUVQS~TON KIR.TAPAINO
1520: 
1521: 
1522:                                                   8
1523:                                ••         ••
1524: 
1525:     VALTIOPAIVAT
1526:                      1940
1527: 
1528: 
1529:                  LIITTEET
1530:                          IV
1531: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
1532:          LÄHETETYT RAHAASIA-ALOITTEET
1533: 
1534: 
1535: 
1536: 
1537:                    HELSINKI 1940
1538:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1539: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
1540:      kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin,
1541:                  sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
1542:                                                                                                    59
1543: 
1544: IV.4.- Rah. al. N:o 1.
1545: 
1546: 
1547: 
1548: 
1549:                                A.   ~QUJP;.      y. ~:   M~f!/kan            osoittamisesta erinäisten
1550:                                     fAfJII,ilma~ ~ Suomen kansalaisille                    koituneiden
1551:                                     va/li.w.koj,-. ~trv.Q4,lmista. varten.
1552: 
1553: 
1554:                                      E d u lil kun n a 11 e.
1555: 
1556:     Vuoden 1935 valtiopäivilllä tehdyn toi-        arvion käsittelyu yhteydessä sitten edus-
1557: wrnusaloitteen johdosta eduSkunta laU8ui           kunta hyväksyikin 200,000 markan määrä-
1558: ·toivomllik:sen, että hallitus hankkisi selvi-     rahan aloitteessa mainittujen vahinkojen
1559: tiksen niistä vahingoista, joita Suomen            korvaamista varten. Mainittu SUII11ll6 oli
1560: kansalaisille on koitunut maailmansodan            luonnollisesti aivan kohtuuttoman pieni,
1561: a.ikiana sen vuoksi, että he viranomaisten         mutta eduskunnan päätös kumminkin
1562: pakkomääräysten mukaisesti rangaistuksen           todistaa tämän asian oikeutetun puolen ja
1563: tai pakkomyynnin uhalla joutuivat luovut-          tärkeyden riittävän hyvin. Kun nyt kum-
1564: tamaan Suomessa olevaa kiinteätä omai-             minkaan ei tätäkään eduskunnan päätöstä
1565: su:uttansa kohtuuttoman suureen polkuhin-          ole tässä suhteessa toteutettu, ehdotamme
1566:  ~. sekä ryhtyisi tämän selvityksen joh-           kunnioittaen,
1567: desta 'ehkä tarpeelliseksi kat.sotta.viin toi-
1568:  menpiteisiin vahinkojen korvaamiseksi.                        että   Edu.skunta      ottaisi   vuoden
1569:     Vaikka tällaiset selvitykset olivatkin                 1941 valtion tulo- ja menoarvioon
1570:  hallituksen toimesta hankitut jo vuoden                   500,000 markan määrärahan hallituk-
1571:  1938 valtion talousarvion valmistelun                     sen käytettäväksi niiden vahinkojen
1572:  aikana, ei mainittuun talousarvioon kum-                  korva,amiseksi, joita Suomen kansa-
1573:  minkaan otettu sanottUJa määrärahaa edus-                 laisille on koitunut maailmansodan
1574: kunnan toivomubeasa mainittujen vahin-                     aikana sen vu.oksi, että he vira._
1575: kojeJL korvaamiseksi Tämän johdosta jä-                    omaisten antamien pakkomääräysten
1576: tettiin sitten syyskuun: 7 päivänä 1938                    mukaisesti joutuivat luovuttamaan
1577: edu&kliDilialle rah. al. N:o 13, j~ ehdotet-               Suomessa olevaa kiinteätä omaisui~.+t
1578:  tiin 500,000 markan määräraha. edellämai-                 taan.
1579:  nittuun tarkoitukseen. Tulo- ja meno-
1580: 
1581:      Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1940.
1582: 
1583:               A. Halonen.                                        Toivo Horelli.
1584:               Levi Jern.                                         Eero Nurmesniemi.
1585:               Juho Takala.                                       Anton Suurkonka.
1586:               Lauri Kaijalainen.                                 Edv. Helenelund.
1587:               Juho Paksujalka.                                   Edvard Haga.
1588:               Antti Kemppi.                                      E. Tukia.
1589:               Matti Luoma-aho.                                   Heikki Soininen.
1590: 60
1591: 
1592: IV,5. -    Ra.h. al. N :o 2.
1593: 
1594: 
1595: 
1596: 
1597:                                Luukka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Neuvostoliitolle
1598:                                  luovutetun alueen kuntien vastattavina olleiden n. s.
1599:                                  kapinavahinkolainojen suorittamiseksi.
1600: 
1601: 
1602:                                    Eduskunnalle.
1603: 
1604:    Vuoden 1918 vapaussodan jälkiselvitte-      Muolaa ................... .       109,885: 85
1605: lyissä myönnettiin niiden paikkakuntien,       Rautu .................... .       491,586: 10
1606: missä vahingot sodan johdosta olivat suu-      Valkjärvi ................. .      575,613: 15
1607: rimmat, vahinkoa kärsineille avustuk-          Viipurin mlk. . ............ .     850,987: 25
1608: sia ja lainoja. Osa lainoista annettiin
1609: rahassa ja suurin osa obligatioissa kun-          Kun kaikki edellä mainitut kunnat si-
1610: tien välityksellä ja vastuulla jaetta-         jaitsevat rauhanteossa Neuvostoliitolle luo-
1611: vaksi. Kun näillä lainoilla on ollut korkea    vutetulla n. s. sotatoimialueella, niin on mie-
1612: korko, 5 %, ovat ne, jotka suinkin ovat        lestämme kohtuutonta, että näiden kuntien
1613: sen voineet tehdä, maksaneet velkansa pois,    asukkailta nyt, heidän saadessaan kor-
1614: mutta heikommassa taloudellisessa asemassa     vausta korvauslain mukaan, pidätettäisiin
1615: olevilla oli velan suoritus vielä kesken kun   osa korvauksesta edellisessä sodassa tuhou-
1616: viime talvena täytyi jättää koti joko pala-    tuneen omaisuuden jälleenrakentamiseksi
1617: maan tai luovuttaa se pois rajan siirtyessä    otetusta lainasta tai tällaisen lainan ta-
1618: rauhanteon johdosta. Rauhanteon aikana         kauksesta.
1619: oli Neuvostoliitolle luovutetun alueen kun-       Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
1620: tien vastattavina näitä lainoja erääntyneine   nioittaen,
1621: korkoineen kaikkiaan mk 2,581,201: 75, ja-               että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1622: kautuen eri kuntien kesken seuraavasti:               den 1941 talousarvioon 2,581,201: 75
1623:                                                       markan suuruisen määrärahan N eu-
1624: Antrea ................... .    383,939: 35           vostoliitolle luovutetun alueen kuw-
1625: Heinjoki ................. .     70,272:-             tien vastattavina olleiden n. s. kapi-
1626: Kivennapa ................ .     98,920: 05           navahinkolainojen suorittamiseksi.
1627: 
1628:      Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1940.
1629: 
1630:           Eem.il Luukka.           Erkki Paavolainen.           Urho Kekkonen.
1631:                                                                                               61
1632: 
1633: IV,6. -   Rah. al. N :o 3.
1634: 
1635: 
1636: 
1637: 
1638:                                 Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1639:                                    Pohjois-Suomen väestölle viljatullista aiheutuvan rasi-
1640:                                    tuksen lieventämiseksi.
1641: 
1642: 
1643:                                      E d u s kun n a 11 e.
1644: 
1645:    Vuodesta 1938 alkaen on va:ltion talolL'l-    Pohjois-Suomen väestöä entistäkin mskaam-
1646: arvioon ot·ettu määräraha avustuksiksi vil-      pana. Kun hallitus tulo- ja menoarvioesi-
1647: jatullista syntyvän msituksen l~ev@tämi         tyksensä yhteydessä it~ekin toteaa tilanteen
1648: seksi Pohjois-Suomen väestölle. Tällä toi-       tässä os·assa maat·a sellaiseksi, että ,ylei-
1649: menpiteellä on valtiovalta tunnustanut sen       nen köyhtyminen ja yhteiskunnallisen huol-
1650: kohtuuttomuuden, mikä aikaisemmin vai-           lon tarve on kasvanUJt", jonka vuoksi siellä
1651: litsi, kun puheena oleVialla alueena, joka       tarvitaan myöskin ,suoranaista ~avustusta
1652: varsinaisesti ei o1e viljantuotantoaluetta,      valtion varoista", ei kysymylffiessä olevan
1653: väestön oli suoritettava viljatullia ja täHä     määrärahan poistamista nimenomaan täl-
1654: tavoin tuettava. viljantuotantoa sellaisiss.•t   laisena ajankohtana mielestämme voida
1655: osissa maata, missä sillä on paremmat edel-      pitää perusteltuna.
1656: lytykset kuin maamme pohjoisosissa.. Nyt            Ehdotamme näin oHen kunnioittaen,
1657: ehdott,wa hallitus v. 1941 tulo- ja meno-
1658: arvioesityksessään tämän määrärahan pois-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1941
1659: tettamksi. Valtion menojen supistaminen                tulo- ja menoarvioon 6,000,000 mar-
1660: tällä kohdalla ·ei mielestämme ole tarkoi-             kan määrärahan avustuksiksi viljatul-
1661: tuksenmukaista, sillä juuri nykyisissä                 lista syntyvän rasituksen lieventämi-
1662: oloissa viljatullista aiheutuva rasitus kohtaa         seksi Pohjois-Suomen väestölle.
1663: 
1664:      Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1940.
1665: 
1666:               Lauri Kaijalainen.                             M. 0. Lahtela.
1667:               Eero Nurmesniemi.                              S. Salo.
1668:               K. A. Lohi.                                    Kusti Arhama.
1669:               Janne Koivuranta.                              U. A. Wirranniemi.
1670:               Antti Junes.                                   Uuno Hannula.
1671:                                      Matti Luoma-aho.
1672: 
1673: 
1674: 
1675: 
1676:                                                                                           9
1677:                                      •
1678: 
1679: IV,1. -   Rah. al. N:o 4.
1680: 
1681: 
1682: 
1683: 
1684:                               Wirranniemi y. m. :     Määrärahan osoittamisesta rahtiavus-
1685:                                    tuksiksi eriMssä Pohjois-Suomen kunnissa.
1686: 
1687: 
1688:                                     ]J d u s k u n n a ll e.
1689: 
1690: 
1691:    Vuoden 1931 valtion tulo- ja meno-            sookJm j1a monet sadat kodit ovat kokonaan
1692: arviossa varattiin ·ensimmäisen kerran           raunioiksi tuhotut. Kevätkylvöt joudut-
1693: määräraha (3.4 milj.) ruisjauhon, keitto-        tiin suorittanwan paljon myöhemmin kuin
1694: suolan j·a väkilannoitt·eiden rahtiavustuk-      tavallista, josta johtuu, että sadat jäävät
1695: seksi ·ermssa Pohjois-Suomen kunnissa.           pieniksi ja leipäviljaa joudutaan ostamaan
1696: Senjälkeen on määräraha tähän tarkoituk-         runsaasti. Leipäviljan samoin kuin mui-
1697: seen pysynyt valtion tulo- ja menoarviossa       denkin elintarpeiden hinnat ovat suunnat-
1698: viime syksyyn asti, jo1loin se sotaa varten      tomasti kohonneet. Niinpä ruisjauhokilo,
1699: laaditusta uudesta tulo- ja menoarviosta         joka esim. viime kesänä Kuusamossa
1700: oli jätetty pois.                                maksoi 2: 50; maksaa nyt 4: 50. Tässä
1701:    Kun rahtiavustuksen tarkoituksena on          hinnan nousussa näyttelevät huomat-
1702: ollut tasoitJtoo eräiden tärkeimp~en elin-       tav:aa osaa rahtikustannukset. Olisi koh-
1703: tarvikkeiden hintaa maan eri osien välillä,      tuutonta, jos nuo sodan johdosta eniten
1704: toisin sanoen: tehdä oikeutta. niHle, jotka      kärsineet ja pohjiaan myöten köyhtyneet
1705: asuvat kaukana rautateistä ja liilookeskuk-      seudut saisivat yksin kantaa sen rasituk-
1706: sista, olimme odottaneet, että hallitus olisi    sen, joka aiheutuu näistä korkeista rahti-
1707: vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon palautta-       kustannuksista. Edellä esitettyyn v:iitaten
1708: nut tarkoitukseen tarvittavan määrärahan.        ehdotamme kunnioittaen,
1709: Näin ei kuitenlman ole tapahtunut.
1710:    Se kaukainen rajaseudun väestö, jonka                   että Eduskunta päättäisi ottaa
1711: leipävartaasta tässä on kysymys, oli                     vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon
1712: sodan ajran ja kauan sen jälkeenkin eva-                 4 milj. markan määrärahan rahti-
1713: kuoituna muilla paikkakunnilla. Kodit oli-               avustukseksi eräissä Pohjois-Suomen
1714: vat autioina viime syksystä kevääseen                    kunnissa.
1715: 
1716:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1940.
1717: 
1718:               U. A. Wirranniemi.                               K. Määttä.
1719:               Eino Ryti.nki.                                   K. A. Lohi.
1720:               J. Pyörälä.                                      M. 0. Lahtela.
1721:               Lauri Kaijalainen.                               S. Salo.
1722:               Kusti Arhama.                                    Eero Nurmesniemi.
1723:               Antti Junes.                                     Matti Luoma-aho.
1724:                                                                                             63
1725: 
1726: IV,s. -   Rah. al. N :o 5.
1727: 
1728: 
1729: 
1730: 
1731:                                Malmivuori y. m. : M'iiiir:iirtihan osoittamisesta maalaiskir-
1732:                                   jeen.ko;n.tajain paJkkion korottamiseksi.
1733: 
1734: 
1735:                                     E d u s k u ill n a ll e.
1736: 
1737:    Maa1aiskirjoonk~mtrajain palkkauksen jär-      jättävänsä toimen ellei palkkoja nosteta.
1738: jestäminen työtuntitm ja kuljettavien kilo-         K1m tämän valtion työntekijäin ryhmän
1739: metrien perusteella, kuten eduskunnan             pailkkojen korotus 20 prosentilla, mikä olisi
1740: rasiaa kosloova päätös edellyttäisi, on vielä     varsin vaatimaton korotus palkkojen alhai-
1741: toteuttamatta. Tämä VJaltion työntekijäin         suulleen nähden, vaatisi vain 3 milj. mk,
1742: ryhmä on suhteehlisesti huonoimmin pal-           niin ehdotamme,
1743: kattu valtion muihin työntekijöihin verrat-
1744: tuna. Hintatason noustua nykyiselleen                       että Eduskunta päättäisi ottaa
1745: ovat maalaiskirjeenkantajat, joille hoita-                valtion vuoden 1941 tulo- ja meno-
1746: mansa valtion toimi muodostaa pääasialli-                 arvioon maalaiskirjeenkantajain palk-
1747: sen toimeentulon 'edtellytyksen, joutuneet                kion korottamista varten 3,000,000
1748: perin vaikeaan as·emaan. Uuseat maa,lais-                 markan määrärahan.
1749: kirjeenkantajat oVJatkin jo ilmoitta.neet
1750: 
1751:      Hels:ilngissä 8 päivänä lokakuuta 1940.
1752: 
1753:               J. E. Malmivuori.                                 Armas Paasonen.
1754:               Urho Kulovaara.                                   Valfrid Eskola.
1755:               Ville A. Komu.                                    Samuli Tervo.
1756:               Kauko Andersson.                                  Eino Raunio.
1757:                                        Onni Hiltunen.
1758: 64
1759: 
1760: IV,9. -   Rah. al. N :o 6.
1761: 
1762: 
1763: 
1764: 
1765:                                Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta raja-aid111n ra-
1766:                                  kentamiseksi uudelle valtakunnan rajalle Kuusamon ja
1767:                                  Sallan kuntien kohdalle.
1768: 
1769: 
1770:                                     E d u s kun nalle.
1771: 
1772:    Kuusamon ja Sallan kuntain alueesta          maan jäävät puut hyödyksi ja saada niistä
1773: luovutettiin huomattavan suuri osa Neu-         kunnollisesti rakennettuna monia vuosi-
1774: vosto-Venäjälle ja errtinen raja-aita menetti   kymmeniä kestävä 1aita. Näiden rajalta
1775: sillä osalla merkityksensä. Näiden kuntain      kaadettujoo puiden hyväksi käyttäminen
1776: kohdalla uudelle valtakunnan rajalle olisi      edellyttää kuitenkin, että ne mahdollisim-
1777: saatava aita estämään kotieläinten ja poro-     man pian viimeistäänkin ensi lmsän aikana
1778: jen kulkua yli valtakunnan rajan. Kun           kuoritaan ,ja halotaan kuivumaan. Jos se
1779: kotieläimet ja porot ovat tottuneet olemaan     jää seuraavaan vuoteen pilaantuvat puut
1780: sillä alueella, joka on jääny1t uuden rajan     kelpaamattomiksi ja on aidan rakentami-
1781: taakse ja eläimet pyrkivät entisille laitu-     seen käytettävä pystyssä olevia puita.
1782: milleen, on ainoa ja tehokkain keino estää      Aidan pano voidaan toteuttaa rajalta. kaa-
1783: niiden meno :rajan ta.akse rakentamalla aita    detuista puista vain sillä edellytyksellä,
1784: rajalle. Raja-aita, jos sen valmistavat työt    että ensi vuoden tulo- ja menoarvioon ote-
1785: esimerkiksi puiden kuoriminen j1a halkomi-      taan sitä taiJkoitusta varten määräraha.
1786: nen suoritettaisiin ensi kesänä, voitaisiin       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
1787: rakentaa niistä puista, jotka on uutta          kunnioittaen,
1788: valtakunnan rajaa avattaessa kaadettu ja
1789: jäävät sinne 1ahoomaan kannattamattomina                että Eduskunta ottaisi vuoden
1790: koota ja poiskuljettaa muihin tarkoituksiin.          1941 tulo- ja menoarvioon raja-aidan
1791:    Rajalta kaadetut suurimmatkin puut                 rakentamiseksi uudelle valtakunnan
1792: voitaisiin aidan rakentamiseen käyttää                rajalle Kuusamon ja Sallan kunnan
1793: halkomalla ne esim. kuljetettavalla sirk-             kohdalle 500,000 markan määrä-
1794: kelisahalla. Näin voitaisiin käyttää lahoa-           rahan.
1795: 
1796:      Helsingissä 8 päivänä !lokakuuta 1940.
1797: 
1798:               M. 0. Lahtela.                              Matti Luoma-aho.
1799:               Lauri Kaijalainen.                          S. Salo.
1800:               Eero Nurmesniemi.                           Eemil Luukka.
1801:               J. Pyörälä.                                 Kalle Kämäräinen.
1802:               Juho Takala.                                Heikki Soininen.
1803:                                                                                            65
1804: 
1805: IV,1o. -   Rah. al. N:o 7.
1806: 
1807: 
1808: 
1809: 
1810:                               Linna y. m.:   Mäiirärahan osoittamisesta väestönsuojelulain
1811:                                   kunnille ja yksityisille aiheuttamien kustannusten kor-
1812:                                   vaamista varten.
1813: 
1814: 
1815:                                    E d u s k u n n a 11 e.
1816: 
1817:    Lokakuun 30 päivänä 1939 annetun väes-       syyskuun 5 päivänä 1940 valtioneuvoston
1818: tösuojelulain 14 ja samana päivänä yksi-        vahvistaman väestönsuojelun yleissuunnitel-
1819: tyisten suoritettavista väestönsuojelutoi-      man 49 §: n mukaisesti yleissuunnitelmassa
1820: menpiteistä ja niiden kustannuksista anne-      tarkoitettujen Iaajakantoisten väestönsuoje-
1821: tun lain 4 pykälissä on säädetty, että mai-     lutoimenpiteiden tulee olla toteutetut ennen
1822: nittujen lakien kunnille ja yksityisille ai-    vuoden 1945 päättymistä, olisi tulo- ja
1823: heuttamat väestönsuojelumenot, milloin ne       menoarvioon tätä varten varattava erityi-
1824: tulevat huomattavan rasittaviksi tai kus-       nen määräraha, joka on lähinnä verratta-
1825: tannuksia aiheuttavista toimenpiteistä on       vissa puolustusluon toisiin perushankin toi-
1826: erikoista etua maanpuolustukselle, on osaksi    hin tarvittavaan määrärahaan.
1827: tai kokonaan korvattava valtion varoista.          Kun saadun tiedon mukaan, jos valtio
1828:    Lain määräyksillä tässä suhteessa ei kui-    osallistuisi 25 prosentilla puheena olevien
1829: tenkaan ole katsottava olevan käytännöl-        kustannusten korvauksiin, tarvittaisiin vuo-
1830: listä merkitystä niin kauan kun valtion         sittain 15,000,000 markkaa, kunnioittaen
1831: tulo- ja menoarviossa ei tähän tarkoituk-       ehdotamme,
1832: seen ole varoja osoitettu. Niinpä sen mu-
1833: kaan, mitä tietoomme on tullut, kulumassa                että Eduskunta päiittäisi ottaa
1834: olevan vuoden aikana, vaikka valtion kor-              vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon
1835: vausvelvollisuus olisikin voitu sitovasti              15,000,000 markan määrärahan väes-
1836: osoittaa, korvausanomukset eivät ole voineet           tönsuojelulain kunnille ja yksityisille
1837: johtaa tulokseen varojen puuttuessa.                   aiheuttamien kustannusten korvaa-
1838:    Tähän nähden ja kun ottaa huomioon,                 mista varten.
1839: että väestönsuojelulain 10 §: n edellyttämän
1840: 
1841:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1940.
1842: 
1843:              Jalmari Linna.                                  Yrjö Schildt.
1844:              Lauri Kaijalainen.                              Toivo Horelli.
1845:              Eemil Luukka.                                   S. Salo.
1846:              Elias Tukia.                                    M. 0. Lahtela.
1847:              Levi Jern.                                      Arno Tuuma.
1848:                                       Edvard Haga.
1849: 66
1850: 
1851: IV,u. -   Ra.h. al. N:o 8.
1852: 
1853: 
1854: 
1855: 
1856:                               Linna y. m.:  Mäiirärahotn osoittamisesta väestönsuojelukes-
1857:                                   kwskoulua varte"".
1858: 
1859: 
1860:                                    Eduskunnalle.
1861: 
1862:    Eduskunnan vuosi sitten hyväksymä           raha puuttuu. Koulun vakinaisten viran-
1863: väestönsuojelulaki ja valtioneuvoston 5        ja toimenhaltijain peruspalkat, sekä ikä- ja
1864: päivänä syyskuuta 1940 sen perusteella         perhelisät tosin on huomattu 7 Pl. XXIII 1.
1865: vahvistama väestönsuojelun yleissuunni-        1 mom. kohdalla, jotavastoin koulun muut
1866: telma edellyttävät ryhdyttäväksi moninai-      menot, huoneiston vuokra siihen luettuna,
1867: siin ja erittäin laajalle ulottuviin toimen-   ovat jääneet hallituksen esityksestä pois.
1868: piteisiin väestön ja omaisuuden pelastami-     Hallituksen esityksen hyväksyminen tie-
1869: seksi ja suojelemiseksi sodan tuhoilta.        täisi sitä, että väestönsuojelukeskuskoulu
1870:    Viime talven sota osoitti, että väestön     lakkaisi toimimasta, mikä käytännössä mer-
1871: suojelun onnistumisen ehdottomana edelly-      kitsisi sitä, että väestönsuojelupäällystön
1872: tyksenä on voimaperäisen väestönsuojelu-       nyt aloitettu koulutus kävisi mahdotto-
1873: koulutuksen suorittaminen koko maassa.         maksi suorittaa.
1874: Kaikkein huutavin oli puute koulutetusta          Kun kuitenkaan ei tunnu mahdolliselta
1875: väestönsuojelupäällystöstä, joka koulutus      ajatella, että väestönsuojelukeskuskoulu,
1876: tosin jo oli pantu alulle, mutta jossa ei      jonka perustamiseen eduskunta vasta vajaa
1877: vielä pitkälle oltu ehditty.                   puoli vuotta sitten on myötävaikuttanut,
1878:   Koulutusta väestönsuojelupäällystöön mää-    jo näin pian lakkautettaisiin ja että koke-
1879: rättäville annetaan lain edellyttämänä         muksen perusteella välttämättömäksi ha-
1880: sisäasiainministeriön väestönsuojeluasiain-    vaittu päällystön ajankohtaisesti tärkeä ja
1881: osaston yhteyteen perustetussa väestönsuo-     jo hyvään alkuun päässyt pätevä koulutus
1882: jelukeskuskoulussa. Lisäyksiä ja muutok-       siten keskeytettäisiin, olisi eduskunnan
1883: sia vuoden 1940 tulo- ja menoarvioon           huolehdittava siitä, että koulun toiminta
1884: hyväksyessään eduskunta päätti 7 Pl.           voisi edelleen jatkua. Kun saadun tiedon
1885: XXIV l. 7 mom. myöntää 250,000 markkaa         mukaan tähän tarvitaan lisää rahaa 258,500
1886: väestönsuojelukeskuskoulua varten. Täten       markkaa, ehdotamme,
1887: eduskunta antoi siunauksensa koulun pe-                  että Eduskunta päättäisi ottaa
1888: rustamiselle.    Hallituksen    eduskunnalle           vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon
1889: antamasta esityksestä valtion tulo- ja me-             258,500 markan määrärahan väestön-
1890: noarvioksi vuodelle 1941 vastaava määrä-               suojelukeskuskoulua varten.
1891: 
1892:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1940.
1893: 
1894:              Jalmari Linna.                              Yrjö Schildt.
1895:              Lauri Kaijalainen.                          Toivo Horelli.
1896:              Eemil Luukka.                               S. Salo.
1897:              Elias Tukia.                                Arno Tuuma.
1898:                                       Levi Jern.
1899:                                                                                                  67
1900: 
1901: IV,12. -   Rah. al. N:o 9.
1902: 
1903: 
1904: 
1905: 
1906:                                  Krulio y. m.: Määrärahan osoitt'omisesta       t~ollisuuskoulllt:Jt
1907:                                     perustamiseksi Lappeenrantaan.
1908: 
1909: 
1910:                                       E d u s k u n n a ll e.
1911: 
1912:      Maassamme on eri ;aloilla ilmennyt puu-       olisi koetettava löytää ja ~ehittää tätä
1913:   tetta teknillisen koulutuksen saaneista          suunnitelmaa viaikkapa asteettainkin.
1914:   henkilöistä. Teollisuuden piirissä se on to-        Koko Itä-Suomessa ei nykyään oil.e ainoa-
1915:   dettu jo rauhanaikaisissa oloissa ja. käydyn     takaan teollisuuskoulua. Pidämme sen-
1916:   sodan aikailla se ilmeni eri yhteyksissä         rtalria välttämättömänä, että ryhdytään pi-
1917:   maanpuol ustusteh tävissä.     Tähänastisetkin   kaisiin toimenpiteisiin sellaisen aikaansaa-
1918:   olosuhteet huomioonottaen on maassamme           miseksi tällä kertaa ensimmäiseksi Itä-
1919:   ruvettava kasv;attamaan enemmän teknilli-        Suomeen.
1920:   sen ammattipätevyyden omaavia henkilöitä.           Kun Eteiä-&imaa:n ja. Ylä-Vuoksen seu-
1921:      Mutta niissä uusissa oloissa, jotka, ovat     dut ovat yksi maamme suurimmista, voi-
1922: · muodostuneet sodan jälkeen ja joita sil-         makkaimmista j·a monipuolisimmista rteolli-
1923:   mälläpitäen sekä yksityisten että valtion        suusalueista, jolla sijaitsee sekä suur- että
1924:   talouselämää ja teollista tuotantoa on kehi-     pienteollisuutta, vienti- ja kotimarkkina-
1925:   tettävä, on suorastaan välttämätöntä mah-        teollisuutta, olisi uusi teollisuuskoulu sijoi-
1926:   dollisimman pikaisesti tehostaa ja laaj·entaa    tettava lähinnä tämän teollisuumluoon pii-
1927:   teknillistä ammattikoulutusta. Jotta mah-        riin ja täällä nimenomaan Lappeenrannan
1928:   dollisimman nopeasti ja tehokkaasti pystyt-      kaupunkiin; joka yhdessä Lauritsalan
1929:   täisiin käymään tuottavaan ja tarkoituksen-      kauppalan kanssa on uuden teollisuuskou-
1930:   mukaisesti johdettuun teolliseen toimintaan,     lun paikaksi mitä sopivin. Sijaitsevathan
1931:   on valtiovallan valmistettava riittäviä mah-     täällä Pa:roisten Kalkkivuori Osakeyhtiön
1932:   dollisuuksia tekniikkojen kouluttamiseen.        suuret teollisuuslaitokset, Ihalaisten kalkki-
1933:      Maassamme nykyisin toimivat teollisuus-       kivilouhos, kalkki- ja hienokalkkitehdas
1934:   koulut eivät riitä täyttämään ·edes ny;ky-       sekä sementtitehdas, Kankaan tehtaitten
1935:    hetken saatikka sitten lähimmän tulevai-        osakeyhtiön selluloosatehdas, rullatehdas,
1936:   suuden tarvetta tällä alalla. Valtion on         faneeritehdas ja keinosilkkitehdas, jotka
1937:    sentähden otettaVTa lähiajan suunnitel-         muodostavat suuren tehdasyhteiskunnan,
1938:    miinsa riittävän monen teknillisen oppilai-     edelleen v'altion rikkihappo- ja suolahappo-
1939:    toksen perustaminen. Vaikkakin valtion          tehdas, Chymoksen monipuolinen hedel-
1940:    :rohataloudellinen tila vielä pitkänkin aikaa   mäin ja marjain jalostustehdas, makeisval-
1941:    pakoittaa mitä ankarimpaan säästäväisyy-        miste- ja suklaatehdas, edelleen useita
1942:    teen ja asettaa ·esteitä uusien yritysten al-   suuria ja pienempiä sahoja ja puunjalos-
1943:    kamiselle, on nyt kosketeltu asia tulevai-      tustehtaita, konepajoja, oluttehdas, lastu-
1944:    suuteen nähden taloudellisesti kuitenkin        villatehdas, kotelotehdas, huopa- ja kenkä-
1945:    siksi kantava ja tärkeä, että varoja tähän      t,ehdas y. m. Lähellä ovat PuJpin ja Hon-
1946: 68                      IV,12. -   'feollisuuskoulu Lappeenrantaan.
1947: 
1948: ka1ahden tehta:at ja samaan teollisuus-         ehdoton koko tämän suuoon teollisuusseu-
1949: aluees(len ·liittyvät Ylä-Vuoksen suuret ja     dun teollisuuslaitosten johtavissa piireissä
1950: mahtavat tehtaat Ima.tmllil, Tainionkos-        ja on tämä mahdollisimman arvovaltainen
1951: lrella, Vuoksennisllmlla ja Kaukopäässä.        ja pätevä mielipide, samoinkuin siihen
1952: Tällainen suuri teollisuusseutu tarjoaa         liittyvä seutukunnan monituhatl.ukuisen
1953: ymmärrettävästi oleellisia luontaisia. edel-    teollisuustyöväestönkin toivomus, yhtenä
1954: lytyksiä teknillisen oppilaitoksen sijoitta-    vakuuttavimmista perusteista, jotka ~tuke
1955: miselle. -      Huomioonottaen kouluraken-      vat tätä ·esitystä.
1956: nusten sijoituksen, asunto- ja liikennenäkö-       Kaikkeen edelläesitettyyn viitaten ja
1957: kohdat y. m. asiaan oleellisesti vaikuttavat    valmiina eduskunta- ja valiokuntakäsitte-
1958: tekijät, on koulun sijoituspaikkana tällä       lyssä tuomaan esiin lisäksi erinäisiä, asia..an
1959: suurella teollisuusseudulla oleva Lappeen-      mielestämme oLeellisesti vaikuttavia yksi-
1960: ranta. Erinäisiä uhrauksia koulun. hyväksi      tyiskohtia, ehdotamme kunnioittaen,
1961: ja mahdollista apua alkujärjestelyjen hel-
1962: poittamiseksi on LapP'eenmnnan kaupun-                    että Eduskunta, ottaen huomioon
1963: kikin puolestaan varmaan valmis kootta-                maassamme jo nykyisin vallitsevan
1964: maan 1tarjota, vaikka lmiupungin taloudelli-           puutteen tekm1lisen ammattipäte-
1965: set mahdollisuudet ovatkin varsin rajoi-               vyyden omaavista henkilöistä ja lä-
1966: tetut.                                                 himmän ajan lisääntyvät tarpeet
1967:    Mitkä linjat ja kurssit tähän :teollisuus-          teollisuuden ja jälleenrakennustyö·n
1968: kouluun olisi lähinnä sijoitettava, se voi-            eri aloilla, päättäisi perustettavaksi
1969: tanee jättää ·asianomaisten viranomaisten              teollisuuskoulun Itä-Suomeen sijoi-
1970: määrättäväksi sitä tässä etukäteen määrit-             tuspaikkana Lappeenranta ja ottaisi
1971: telemättä tai rajoittamatta.                           mainitun koulun perustamisesta
1972:    Toivomus teollisuuskoulun saamises1Ja               m1wutuvia alustavia menoja varten
1973: Itä-Suomeen ja. sen sijoittamises1Ja Lap-              ensi vuoden talousarvioon 500,000
1974: peenrannan kaupunkiin on yksimielinen ja               markan määrärahan.
1975: 
1976:      Helsingissä lokakuun 8 päivänä. 1940.
1977: 
1978:              K. Kallio.                                    Matti Miikki.
1979:              Elias Tukia.                                  Toivo Nokelainen.
1980:                                    Jere Juutllainen.
1981:                                                                                            69
1982: 
1983: J:V,1a. -   Rah. al. N:o 10.
1984: 
1985: 
1986: 
1987: 
1988:                                Paasonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion teol-
1989:                                   lisuuskoulun kolmannen kerroksen kuntoonprtnoa ja si-
1990:                                   sustamista varten.
1991: 
1992: 
1993:                                     B d usk u nn alle.
1994: 
1995:     Jo ennen sotaa oli Kuopiossa havaitta-       rättiin ev~kuoitavaksi Sortavalan kaupun-
1996: -vissa huomattavaa huonepulaa. Tämän sei-        gin .asukkaat. Vaikka Kuopio 'asumistihey-
1997: kan on todennut v. 1937 valtion asettama         teen nähden jo aikaisemmin oli toiseksi
1998: kaupunkien asuntokomitea, jonka julkaise-        huonoimmalla sijalla, siitä huolimatta Kuo-
1999: masta mietinnöstä N: o 1 ,Asunto-olojen          pio lienee ainoa maamme kaupunki- Jy-
2000: parantaminen" m. m. ilmenee, että suurin         väskylä ehkä toinen - johon siirtoväen
2001: asumistiheys oli Kemissä ja senjälkeen Kuo-      pakkosijoitusta on valtion puolelta sovel-
2002:  piossa. Kuopion kaupunki oli siis kaikista      lettu. Sortavalan kaupungin asukkaiden
2003: maamme kaupungeista ja asutuskeskuksista         lisäksi on Kuopioon siirtynyt asukkaita
2004: toiseksi huonoimmalla sijalla. Ahtaasti          Sortavalan maalaiskunnasta, Impilahdelta,
2005: .asuttuja pienasuntoja prosenteissa lasket-      Harlusta, Suojärveltä, Viipurin kaupun-
2006: tuna oli Kuopiossa 26.2, Helsingissä 23.7,       gista ja Viipurin maalaiskunnasta sekä mo-
2007:  Lahdessa 17.6 ja Tampereella 11.7. Nämä         nista muista Karjalan kunnista. Kaikille
2008:  tarkkojen tutkimusten perusteella tehdyt        näille asukkaille on ollut aivan mahdotonta
2009:  laskelmat siis jo osoittavat, että Kuopion      saada asuntoja hankituksi. Monen monien
2010:  kaupunkiin olisi jo ennen sotaa ollut välttä-   perheitten on täytynyt sijoittua ullakko-
2011:  mätöntä saada tuntuvasti lisää asuinhuo-        komeroihin ja ulkorakennuksiin, kuten lii-
2012:  neistoja, lähinnä yhden, kahden ja kolmen       tereihin ja navettoihinkin, joissa ei ole läm-
2013:  huoneen huoneistoja.                            mitystä ja ruuanlaittoa varten edes alkeel-
2014:     Edellä mainitut suhdeluvut ovat sodan        lisimpia:kaan laitteita. Terveydellisessä suh-
2015:  jälkeen käyneet Kuopion kohdalta vieläkin       teessa tällaiset asunnot eivät vastaa pienim-
2016:  huonommiksi. Sota joko hävitti tahi pa-         piäkään vaatimuksia. Syyssateitten al-
2017:  hasti vioitti kaupungissa n. 200 taloa.         kaessa ja ilmojen kylmetessä ne muodostu-
2018:  Kun rakennustarpeista on ollut suuri            vat asukkailleen, varsinkin lapsille, tuhoi-
2019:  puute, on hävitettyjä ja vaurioitunei,ta ta-    siksi.
2020:  loja päästy vain osittain uudelleen raken-         Mutta vaikka jo onkin otettu käytäntöön
2021:  tamaan ja korjaamaan. Monet kaupungin           melkein minkälaiset hökkelit tahansa, sit-
2022:   asukkaat ovat siten joutuneet asuntoonsa       tenkään ei kaikkea siirtoväkeä ole saatu si-
2023:   nähden entistäkin vaikeampaan asemaan, ja       joitetuksi, vaan sitä on edelleen joukkoma-
2024:   asumistiheys on edelleen suuresti kasvanut.     joituksissa m. m. uudella seurakuntatalolla,
2025:      Siitä huolimatta, että asunto-olot Kuo-      joka on tähän tarkoitukseen ollut käytet-
2026:   piossa olivat näin huonot, alkoi heti sodan     tynä vuoden 1939 lokakuun puolivälistä
2027:   jälkeen sinne virrata siirtoväkeä. Valtio-      alkaen. Lisäksi on kaupungissa viranomais~
2028:   vallan toimesta Kuopion kaupunkiin mää-         ten päätöksellä sovellettu pakkomajoitusta.
2029: 
2030:                                                                                             10
2031: 70                          IV,13. -     Kuopion teollisuuskouln.
2032: 
2033: Näennäisesti on ermssa tapauksissa kesän         teollisuuspiirin esikunta tilapäisesti Savon
2034: aikana saattanut esiintyä asumisväljyyttä,       maanviljelyspiirin ja rakennushallinnon
2035: kun osa perheistä, esim. lapset, ovat olleet     Kuopion piirikon:ttoreihin, joiden toiminta
2036: maalla.                                          näiden sijoituksien kautta on tullut tavat-
2037:    Kuopio on vanhastaan maamme tunne-            toman hankalaksi.
2038: tuimpia koulukeskuksia, jonne on virrannut         Kuopion pommituksessa pahoin vaurioi-
2039: oppilaita varsin laajoilta alueilta. Entis-      tuneen ja osittain palaneen teollisuuskou-
2040: ten ammatti- ja oppikoulujen lisäksi on          lun jälleenrakentamista varten myönsi edus-
2041: Kuopion kaupunkiin määrätty sijoitetta-          kunta tämän vuoden lisämenoarviossa mää-
2042: vaksi vielä Viipurin klassillinen lyseo, tosin   rärahan. Korjauksen yhteydessä on raken-
2043: aluksi vain 3-luokkaisena. Tilanne on syk-       nusta vähän korottamalla talon vinttikerrok-
2044: syn !J;ullen ja ilmojen kylmetessä muodos-       sesta muodostettu koulutaloon uusi kolmas
2045: tunut viikko viikolta yhä vaikeammaksi.          kerros, jonka tilan koulu ajan oloon myöskin
2046:    Siirtoväen lisäksi, jota on kaupungissa       tulee tarvitsemaan. Määräraha ei kuiten-
2047: ilmoituksen mukaan yli 5,000 henkeä, on          kaan riittänyt mainitun kolmannen kerrok-
2048: sinne sijoitettu tavallista suuremmassa          sen sisustamiseen. Siitä puuttuu laipiot,
2049: määrässä puolustuslaitoksen henkilökuntaa.       lattiat, väliseinät ja lämpöpatterit; johdot
2050: Niinpä on m. m. kaupungin suurin kansa-          sekä maalaustyöt ja sisäikkunat on jo
2051: koulu, Valkeisen koulu, jossa viime luku-        tehty. Tämän ylimmän kerroksen kun-
2052: vuoden 'alussa toimi 24 opettajaa ja 611         toon laittamiseen tarvittaisiin ilmoituk-
2053: oppilasta, ollut edelleenkin sotilasmajoituk-    sen mukaan 600,000 markkaa, jolloin saa-
2054: sessa, eikä ole tietoakaan koska koulu voi-      taisiin noin 680 m2 huonetilaa, mikä olisi
2055: taisiin vapauttaa tästä majoituksesta. Nämä      aivan välttämättömän tarpeen vaatima usei-
2056: oppilaat ja lisäksi noin 400 siirtoväen lasta    takin valtion tarkoituksia varten.
2057: eli yhteensä yli 1,100 oppilasta on ollut           Valtion edun ja hyvän taloudenhoidon
2058: järjestettävä muiden koulujen luokkiin,          periaatteiden mukaista on, että mainitun
2059: jotka eivät tarkoitukseen riitä, vaikka nii-     koulun kolmas kerros mahdollisimman pian
2060: hin onkin järjestetty kaksi vuoroa. Huone-       valmistetaan käyttökuntoon.
2061: pulan takia on kaupunki tässäkin suhteessa          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2062: suurissa vaikeuksissa.
2063:    Sotilasmajoituksessa on kaupungissa Val-                että Eduskunta päättäisi ottaa
2064: keisen koulun lisäksi raittiusseuran ja                 vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon
2065: N. N. K:n yhdistyksien talot. Autovarikko               600,000 markan määrärahan Kuo-
2066: 4:n konttori ja osa varastoa on sijoitettu              pion teollisuuskoulun kolmannen ker-
2067: palokunnan talolle, esikunta pelastusarmei-             roksen kuntoon saattamiseen ja
2068:  jan upseerien kokoushuoneeseen ja Kuopion              sisustamiseen.
2069: 
2070:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1940.
2071: 
2072:         Armas Paasonen.                Lennart Heljas.              A. Turkka.
2073:         Tilda Löthman-Koponen.         Ville Kupari.                Jussi Raatikainen.
2074:         L. 0. Hirvensalo.              Onni Hiltunen.               Hj. Lindqvist.
2075:         Onni Mäkeläinen.               Mikko Hurtta.                Heikki Simonen.
2076:         Heikki Kääriäinen.             Kalle Kämäräinen.            Juho Kuittinen.
2077:         Pekka Kettunen.                V. H. Kämäräinen.            Juho Takala.
2078:                                                                                            71
2079: 
2080: IV,14. -   Rah. al. N :o 11.
2081: 
2082: 
2083: 
2084: 
2085:                                 Eskola y. m.: Määrärahan osoitta.misesta avustukseksi Järn-
2086:                                    sän kansanopistolle uuden opistotalon 1·akentamiseen.
2087: 
2088: 
2089:                                     B d u s k u n n a II e.
2090: 
2091:   Vuoden 1940 valtion tulo- ja menoarvion        matta valmis ja koko seutukunnalle eri t-
2092: 10 Pl. X luvun 1 momentille on Jämsän            täin tarpeellinen. Jämsän kansanopiston
2093: kansanopistolle rakennusavustuksena mer-         velat olivat kirjanpidon mukaan 31/12 1939
2094: kitty 350,000 markan kertameno.                  yhteensä 1,759,214:90 markkaa.
2095:   Hallituksen esityksestä vai tion tulo- ja         Olemme sitä mieltä, että kyseessä oleva
2096: menoarvioksi vuodelle 1941 kuitenkin nä-         350,000 markan kertameno olisi ehdottoman
2097: kyy, ettei avustusta ole maksettu eikä myös-     välttämättömästi otettava valtion tulo- ja
2098: kään otettu ensi vuoden tulo- ja menoar-         menoarvioon v. 1941.
2099: vioon.                                             Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
2100:   Jämsän kansanopiston kannalta olisi var-       dotamme,
2101: sin kohtalokasta, ellei edellä mainittua lu-               että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2102: vassa olevaa ja valtion tulo- ja menoar-                den 1941 tulo- ja menoarvion 10 Pl.
2103: vioon jo kerran otettua avustusta myöhem-               X l. 1 momentille lisäystä 350,000
2104: minkään annettaisi.                                     markkaa avustuksena Jämsän kansan-
2105:   Mainittu opistorakennus on nykyisin                   opistolle uuden opistotalon rakenta-
2106: eräitä vähäisiä viimeistelytöitä lukuunotta-            miseen.
2107: 
2108:      Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1940.
2109: 
2110:               Valfrid Eskola.                                 Toivo Horelli.
2111: 72
2112: 
2113: IV,u;. -   Rah. al. N:o 12.
2114: 
2115: 
2116: 
2117: 
2118:                                Wiik: Komtetun mää1·ärc~han osoittamisesta raittiustyötä
2119:                                   varten.
2120: 
2121: 
2122:                                     E d u s k u n n a ll e.
2123: 
2124:    Talousarvion 14 Pääluokan XVI luvun           voimia, joita tarvittaisiin jälleenrakennus-
2125: 1 momentin kohdalla hallitus ehdottaa            työssä.
2126: myönnettäväksi raittiusopetus-, valistus- ja        Valtio, joka alkoholijuomia tuottamalla
2127: tutkimustyön avustamiseen 2 miljoonaa            ja myymällä aiheuttaa kansalaisilleen niin
2128: markkaa. Tämä määräraha on viime ai-             suuria terveydellisiä ja siveellisiä vaaroja,
2129: koina vuosi vuodelta vähentynyt ja tällä         samana kun valtio tällä toiminnallaan an-
2130: kertaa vähennys tekisi kokonaista 1 miljoo-      saitsee erittäin suuria ja yhä suurenevia
2131: nan eli kolmannelu;en vuoden 1940 meno-          summia, olisi velvollinen mahdollisimman
2132: arvioon otetusta määrärahasta. Tämä vä-          tehokkaasti suojelemaan kansalaisia näiltä
2133: hennys merkitsisi laajoille sivistystyömme       vaaroilta muun muassa kannattamalla va-
2134: aloille suoranaista hallaa. Kuitenkin tässä      paaehtoista raittiustyötä. Sille annettavaa
2135: on kysymys sellaisesta sivistystyöstä, joka      avustusta olisi pikemmin lisättävä kuin vä-
2136: on erittäin lähellä kansamme sydäntä.            hennettävä.
2137:    Mainittu sivistystyö olisi juuri näinä ai-       Se muukin valistustyö, jota yllämainittu
2138: koina erikoisen tärkeää. Maailmassa riehuva      menoarvion kohta tarkoittaa, on niinikään
2139: suursota vaikuttaa raaistuttavasti ihmisiin,     tärkeä tekijä työssä kansamme kaikinpuo-
2140: sellaisiinkin, jotka eivät välittömästi siihen   liseksi nostamiseksi varsinkin nykyisenä ai-
2141: osallistu. Suomessa äsken käyty sota on,         kana, jolloin hävittävien voimien vaiku-
2142: samoinkuin yhä jatkuva ja kärjistyvä elin-       tukset muuten pyrkivät olemaan etualalla
2143: tarvepula, vaikuttanut kansaamme ruumiil-        ihmisten tietoisuudessa.
2144: lisesti heikontavasti, saattaen erik9isesti         Ehdotan tämän vuoksi,
2145: hermot kovalle koetukselle.        Sellaisissa
2146: oloissa alkoholijuomain käyttö vaikuttaa                      että Eduskunta korottaisi vuoden
2147: tavallista turmiollisemmin. Sitä valitetta-             1941 valtion t·ulo- ja menoarvioesi-
2148: vampaa on, että sanottujen juomain käyttö               tyksen 14 Pääluokan XVI luvun 1
2149: on sodan jälkeen voimakkaasti kasvanut,                 momentin kohdalle otettua määrä-
2150: niellen suunnattomasti kansamme varoja                  rahaa 1 miljoonalla markalla.
2151: samoin kuin sen ruumiillisia ja henkisiä
2152: 
2153:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1940.
2154: 
2155:                                                                              K. B. Wiik.
2156:                                                                                          73
2157: 
2158: IV,t6. -   Rah. a.l. N:o 13.
2159: 
2160: 
2161: 
2162: 
2163:                                Eskola y. m.: Korotetun määrära.han osoittamisesta aikai-
2164:                                   semman asutuslain mukaan stwritettavia maa.nlunastus-
2165:                                   hintoja varten.
2166: 
2167: 
2168:                                    E d u s kun n a ll e.
2169: 
2170:    Hallitus on valtion tulo- ja menoarvio-         Edelleen on maassamme lukuisasti vi-
2171: esitykseensä vuodelle 1941 ottanut maan-        reillä sellaisia pakkolunastustoimituksia,
2172: lunastuksiin varsinaista, asutustoimintaa       joilta ei, maatalousvaliokunnan siirtoväen
2173: varten ainoastaan 2 miljoonan markan            pika-asutuslaista 24/5 1940 antaman mie-
2174: suuruisen arviomäärärahan, mikä kuiten-         tinnön mukaan, minkä eduskunta tältä
2175: kin näyttää riittämättömältä tähän tarkoi-      osaltaan on sellaisenaan hyväksynyt, ole
2176: tukseen, koska olosuhteet edellisiin vuosiin   kutakin yksityistapausta erikseen harkitse-
2177: verraten ovat suuresti muuttuneet.             matta peruutettava. Näidenkin toimitusten
2178:                                                 loppuunsaattaminen vaatii huomattavasti li-
2179:    Vaikka onkin myönnettävä, että siirto-
2180:                                                sää varoja.
2181: väen asuttaminen on erittäin kiireellinen
2182:                                                    Pika-asutuslain toimeenpanosta saatu,
2183: tehtävä ja pika-asutuslain toimeenpanoon
2184:                                                tosin vasta lyhytaikainen kokemus näyttää
2185: on varattava varoja poikkeuksellisen run-
2186:                                                myös ·viittaavan siihen, että varsinaista
2187: saasti, on myös varsinaista asutustoimintaa
2188:                                                 asutustoimintaa voitaisiin useissa tapauk-
2189: sen ohella jatkuvasti harjoitettava. Siirto-
2190:                                                sissa varsin tarkoituksenmukaisesti har-
2191: väen pika-asutuslain toimeenpanon yhtey-
2192:                                                joittaa rinnan pika-·asutustoiminnan kanssa.
2193: dessä joutuvat työpaikkansa menettämään
2194:                                                Uusien tilojen ja varsinkin pientiloille an-
2195: lukuisat sellaisetkin maataloustyöllä toi-
2196:                                                nettavien lisämaiden sijoitus ja niiden
2197: meentulonsa saaneet perheelliset henkilöt,
2198:                                                pinta-alat voitaisiin samassa yhteydessä
2199: joille pika-.asutuslain mukaan ei hankita
2200:                                                tarkoituksenmukaisimmin järjestää. Näin
2201: tai varata maata. Näille, samoin kuin ti-
2202:                                                menetellen voisivat myös ne maanomistajat,
2203: lattomille yleensäkin, on järjestettävä mah-
2204:                                                jotka vielä myöhemmin joutuisivat luovut-
2205: dollisuus maan saantiin voimassa olevan
2206:                                                tamaan maata asutustarkoituksiin voimassa
2207: asutuslain nojalla.
2208:                                                olevan asutuslain mukaan, vapautua enem-
2209:    Saamiemme tietojen mukaan on myös           mästä luovutusvelvollisuudesta.
2210: siirtoväen joukossa paljon sellaisia maata        Paitsi maan hankkimista on myös asu-
2211: omistamattomia, joilla olisi harras pyrki-     tuslain edellyttämää rakennustoimintaa ja
2212: mys saada maata asutuslain mukaisessa          sen rahoittamista edelleen välttämättä jat-
2213: järjestyksessä ja joiden voidaan edellyttää    kettava. Ottaen vielä huomioon sen, että
2214: asutustilan omistajana tulevan toimeen.        siirtoväellä on oikeus ja etuoikeus asutus-
2215: Näillekin olisi ensi tilassa maata hankit-     lainojen saantiin myös asutuslain mukaan,
2216: tava, vaikka he eivät olekaan oikeutettuja     on sitäkin suuremmalla syyllä varattava
2217: maan saantiin siirtoväen pika~asutuslain       riittävästi varoja esittämää.mme tarkoituk-
2218: nojalla.                                       seen.
2219: 74                           IV,1u. -   ~{aanlunastushinnat.
2220: 
2221: 
2222:    Kaiken lisäksi näyttävät työnsaantimah-      Edelläsanottuun viitaten siis kunnioit-
2223: dollisuudetkin maassamme vaikeutuvan, jo-     taen ehdotamme,
2224: ten toimenpiteitä tilattoman väestön maa-
2225: han kiinnittämiseksi olisi senkin vuoksi               että Eduskunta ottaisi valtion
2226: entisestään tehostettava. Tuottamattomana           vuoden 1941 tulo- ja menoarvion
2227: olevat ja vähätuottoiset maat on saatava            11 Pl. XVI l. 11 momentin kohdalle
2228: nopeasti tuottavaan kuntoon. Köyhällä ti-           lisäystä 18,000,000 markkaa aikai-
2229: lattomalla väestöllä ei kuitenkaan ole mah-         semman asutuslain mukaan suoritet-
2230: dollisuutta oman maan saantiin ilman val-           tavia maanlunastushintoja varten.
2231: tiovallan myötävaikutusta.
2232: 
2233:      Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1940.
2234: 
2235:              Valfrid Eskola.                            Samuli Tervo.
2236:              Onni Mäkeläinen.                           Heikki Kääriäinen.
2237:              Paavo Aarniokoski.                         Jalmari Väisänen.
2238:              J. E. Malmivuori                           Jalmari Linna.
2239:              Albin Koponen.                             Matti Lepistö.
2240:              Uuno Raatikainen.                          Hilma Koivulahti-Lehto.
2241:              Heikki Simonen.                            Urho Kulovaara.
2242:              P. Salmenoja.                              Ville A. Komu.
2243:              M. H. Peltonen.                            Kauko Andersson.
2244:              Jussi Raatikainen.                         Eino Raunio.
2245:                                    Eetu Karjalainen.
2246:                                                                                          75
2247: 
2248: IV,11.- Rah. al. N:o 14.
2249: 
2250: 
2251: 
2252: 
2253:                               Linna y. m.:  Määrärahan osoittamisesta hedelmänviljelys-
2254:                                  konsulentin viran perustamiseksi maataloushallitukseen.
2255: 
2256: 
2257:                                    Ed u s kunnalle.
2258: 
2259:    Hedelmänviljelys on viime aikoina ollut     kunnalle esitetyssä vuoden 1941 tulo- ja
2260: kaikista maataloutemme haaroista ripeim-       menoarviossa taa8kaan ole hedeJmänvilje-
2261: min edistyvä, ja se on myös kansantalou-       lyksen ·edistämiseksi varattu penniäkään,
2262: dellisesti ikäynyt yhä tärkeämmäksi m. m.      kun maataloutemme muitten haarojen hy-
2263: sen vuoksi, että hedelmien kulutus :rruaas-    väksi sentään liikutellaan kymmeniä mil-
2264: samme on erittäin nopeasti lisääntynyt.        joonia siitä huolimatta, että ne jo ovat
2265: Siitä huolimatta, että kotimainen tuotanto     organisa.toorisesti ja tuotteitten markkinoi-
2266: on parissa vuosikymmrenessä moninkertais-      semisen suhteen vakavalla pohjalla.
2267: tunut, on tuonti ulkomailta kuitenkin vuosi       Tietäen, että nyikyoloissa on äärimmäinen
2268: vuodelta kasvanut lähenneHen arvoltaan jo      säästäväisyys tarpeen, tahdomme edellämai-
2269: normaalivuosina sitä summaa, minkä koko        nittujen komiteain esityksistä ottaa esille
2270: voinvientimme on tuottanut. Eikä tämä          vain yhden, nimittäin valtion hedelmänvil-
2271: tuonti ole leimattavissa pelkäksi ylellisyy-   jelyskonsulentin viran perustamisen maa-
2272: deksi, sillä eHei hedelmiä tuoda, tarvitaan    taloushaHitukseen. Sitä on esittänyt jo
2273: ruoaksi vastaava kilomäärä muita puutar-       valtion puutarhakomitea v. 1906 ja toinen
2274: hantuotteita rtai muita elintarvikkeita.       komitea v. 1935, ja tämän vuoden toukok.
2275:    Mutta tämän nuoren ja nopeasti nouse-       31 p:nä on valtion hedelmäkomitea rtehnyt
2276: van elinkeinon ohjaamiseen ja tukemiseen ei    asiasta kiireellisen esityksen maatalousmi-
2277: ma8&Samme ole kiinnitetty tarvittavaa huo-     nisteriöön, katsoen, että tänä ajankohtana,
2278: miota. Samoon aikaan kun hallituksen ja        jolloin puutarhoja on kohdannut hirvittävä
2279: eduslmnnan huomio on pääasiassa kiinty-        pakkastuho ja jolloin elintarvikeomavarai-
2280: nyt esim. karjantuotteiden markkinaimisen      suutemme ja. maamme ja koko Euroopan
2281: järjestämiseen ja. hintojren tukemiseen        muuttunut ·truoudellinen asema edellyttä-
2282: kymmenien, jopa satojen miljoonien mark-       vät hedelmätuotannon mahdollisimman in-
2283: kojen summilla, on hedelmänviljelys vuo-       tensiivistä lisäämistä, on kipeästi tarpeen
2284: desta toiseen swanut olla ilman v~ltioval     saada maahan viranomainen, joka ryhtyy
2285: W.n tukea ja johtoa. Tämä on kyllä tie-        hedelmätarhojenune       jälleenrakennustyötä
2286: detty ja valtiovaUa on sen myöntäen             johtamaan. Koska hallituksen tulo- ja
2287:  useampaan otteeseen asettanut komiteoita-      menoarvioehdotuksessa ei kuitenkaan täl-
2288:  kin (m. m. puutarhakomit€a v. 1906 ja         laista esitystä ole, katsomme monistakin
2289:  vv. 1932-35, tuoremehukomitea 1937-38,         syistä ol.evamme velvol.liset tekemään siitä
2290:  valtion hedelmäkomitea 1939-40) ,teike-        aloitteen. Ensinnäkin on mielestämme vält-
2291:  mään suunnitelmia ja €Sityksiä, mutta          tämätöntä, että nyt vihdoinkin ja aivan
2292:  joita ei kuitenkaan ole otettu varteen eikä    ensi tilassa selvitetään, mitä hedelmälaa-
2293:  toteutettu. Niinpä ei tänä syksynä edus-       tuja Suomessa milläkin alueella voi suosit-
2294: 76                        JV,11. -     Hedelmänviljelyskonsulentin virka.
2295: 
2296: twa viljeH·äviksi, jotta nyt hedelmäuvilje-            4) antaa suuntaa määrääviä ohjeita
2297: lyksemme ikäänkuin aJka.essa alusta voitai-         neuvontajärj•estöiHe tällä alal1a;
2298: siin väJttää ne virheet, joita viime vuosi-            5) pitää vuosittain hedelmänviljelyskurs-
2299: kymmeninä tehtiin. Toiseksi on hedelmä-             sej,a järjestöjen neuvojiUe ja hedelmäpuun-
2300: puun t.aimim1 tuotanto ja kauppa nyt saa-           hoitajiksi ryhtyville;
2301: tettava järjestykseen ja valvonnan alai-               6) antaa säännöHisesti ajankohtaisia hc-
2302: seksi, ottaen huomioon, •et,tä lähivuosikym-        delmätarhojen hoitoa koskevia ohjeit'l
2303: menien tuotto riippuu siitä, mitä nyt istu-         aikaJkaus1ehdissä, sanomalehdissä ja ra-
2304: tetaan ja jalostetl[l:an. On nurinkurista,          diossa;
2305: että yksivuotisten vilj<elyskasvien pienet-            7) toimia hedelmäkaupan järjestämiseksi
2306: kin siernenerä.t ,talm:.astetaan ja varustetaan     j.a kehittämiseksi maassamme ; sekä
2307: todistuksiLla, mutta ilmllisarvoisia t11imia,          8) valvoa ja edistää hedelmänjalostus-
2308: pistoklmita y. m. saa myydä jopa kulku-             teoHisuutta, ja se,]_vittä.ä sanotun teollisuu-
2309: kaupassa ilman mink!äänlaista valvontaa.            den kul1oisetkin tarpeet ja mahdollisuu-
2310: Valtion hedelmäkomitea ,J.,ootiikin yhdessä         det, niin ·että hedelmänviljelyksemme tuo-
2311: Suomen puutarhaviljelijäin liiton taimisto-         tantosuuntaa määrättäessä voitaisiin ne
2312: jaoston kanssa ehdotusta taimistotuottei-           ottaa huomioon vi:ljelyn kannattavaisuuden
2313: den ·k!auppaa koskevaksi laiksi. Mutta              tärkeinä edellytyksinä.
2314: lakia ei voida säätää ennenkuin on sen                 Virka kuuluisi VIII palkkausluokkaan
2315: v.alvojat j.a toimeenpanij,at. Koska sopivaa        52,500 matikan peruspalkalla.
2316: valtion virkamiestä ei ole olemassa, olisi             Koska nyt on otollisin hetki ryhtyä jär-
2317: jo tästä syystä valtion pomoloogin eli he-          kiperäistämään hedelmäuviljelyst·ämme, ja
2318: delmänviljelyskonsulentin virka 'kiireimmi-         koska tilanne välttämättä va.atii sanotun
2319: ten perustettava.                                   elinkeinon keskitettyä johtoa ja valvontaa
2320:   Luettelemme seumavas@ osan niistä                 jo yksistään mon·en1aisten suurten vahinko-
2321: tehtävistä, joita hedelmäkomitea on tälle           jen välttämiseksi tulevaisuudessa, ehdo-
2322: virkamiehelle ehdottalllut ja joista hyvin          tamme kunnioittaen,
2323: ilmenee tåmänl·aatuisen virkamiehen tal'-
2324: peellisuus:                                                   että Eduskunta päättäisi ott(t(t
2325:                                                            vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon
2326:      1) pitää tilastoa taimistoista;                       72,500 markan määrärahan valtion
2327:   2) pitää kirjaa emäpuista, joista tailnis·               hedelmänviljelyskonsulentin eli po-
2328: tojen tarpeiksi otetaan ja,J.ostusoksia;                   rnoloogin viran perustamiseksi maa-
2329:   3) antaa tairoistoille hedelmäpuitten kas-               taloushallitukseen ja tämän virka-
2330: vatusmenetelmiä 'koskevia ohjeita ;                        miehen matkakustannuksia va1·ten.
2331: 
2332:        Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1940.
2333: 
2334:                 Jalmari Linna.                                 Valfrid Eskola.
2335:                 Jalmari Väisänen.                              Hilma Koivulahti-Lehto.
2336:                 Onni M'åkeläinen.                              Uuno Raatikainen.
2337:                                                                                                                                 77
2338: 
2339: IV,ts. -        Rah. al. N:o 15.
2340: 
2341: 
2342: 
2343: 
2344:                                              Luoma-aho y. m.: Korotetnn määrä.rahan osoittamisesta
2345:                                                 valtion avnstuksiksi maanparanwu.stöiden knstantami-
2346:                                                 seksi.
2347: 
2348:                                                    E d u s k u n n a ll e.
2349: 
2350:   Viittaamalla allekirjoittaneen Matti Luo-                        teuttamisvuoroansa vuosikausia. Niitä on
2351: ma-ahon y. m. tekemään rahaasia-aloittee-                          ympäri maan eri insinööripiireissä, mutta
2352: seen N: o 32 v. 1939 valtiopäivillä ja sen                         eniten kumminkin tällä kertaa Lapin, Vaa-
2353: yhteydessä esitettyihin perusteluihin, kos-                        san, Uudenmaan ja Hämeen sekä Turun
2354: kien se korotetun määrärahan osoittamista                          piireissä. Tämänaikaisen asiantilan selvit-
2355: maanparannustöiden kustannuksiin, uudis-                           tämiseksi pyydämme viitata alempana ole-
2356: tamme anomuksen ja pyydämme lisäksi                                vaan selostukseen, josta käy selville, että
2357: kiinnittää huomiota seuraaviin näkökohtiin.                        vv. 1938, 1939 ja 1940 on eri maanviljelys-
2358:   Kun äsken käydyn sodan johdosta on                               insinööripiireissä jäänyt pyydettyjä avus-
2359: erittäin ajankohtaista käydä lisäämään                             tuksia ja lainoja vaille: v. 1938 44,784,632
2360: maataloustuotantoa viljelysmaata lisää-                            mk, v. 1939 45,089,250 mk ja v. 1940
2361: mällä, uudisviljelysmahdollisuuksia ja pika-                       41,536,970 mk. Syyskuun 1 p:nä tänä
2362: asutusmahdollisuuksia     parantamalla eri                         vuonna oli anomusten lukumäärä 247 kpl.
2363: puolilla maata, niin mikä on sen luonnolli-                        ja pyydettyjen avustusten ja lainojen ano-
2364: sempaa, kuin käydä toteuttamaan niitä val-                         musten lukumäärä, joita ei voitu tyydyttää,
2365: miita perkaussuunnitelmia, joita maamme                            yhteensä 47,594,990 mk. Tähän ei sisälly
2366: maanviljelysinsinöörit ovat viime vuosina                          ne anomukset, jotka on tehty syyskuun
2367: suorittaneet ja jotka ovat odottaneet to-                          1 päivän jälkeen tänä vuonna.
2368: 
2369:              Selostus maanparannushankkeiden valtioapuanomuksista vv. 1938-1940.
2370:                                       1,   Anomuksien k"UStannusarviot, joihin varojen puutteessa
2371:                                                                              Syyskuun 1 päivänä
2372:                                                        ei ole voitu myöntää varoja
2373:                                                                              1940 oli anomuksien
2374:        Maanviljelysinsinööripiiri
2375:                                       i----------,1------~,------ll-lu-kumää·[ kustannusarvio
2376:                                       1
2377: 
2378: 
2379: 
2380: 
2381:                                       1   V. 1938 i  V. 1939    V. 1940   rä kpJ         mk
2382: 
2383: 
2384: 
2385:     ~:nnm~~~. ~~ .~~~~~~: ::::: 1~ ~~: ~~~~ = 1~ ~~g ~~~~ = ~~~ ~~~~ = ~i
2386:                                                  II                     1
2387:   Viipurin .................... 1 9 491133:- 1 6 595 400:- 1) 4 646 800:-
2388:                                                                                             1Ö            1
2389:                                                                                                                19
2390:                                                                                                                      ~~~ ~~~~ =
2391:                                                                                                                      1i
2392:                                                                                                                       4 737 800: ---
2393:   Karjalan ................. ·1                            1       .· _       383 200:- 2) 1 251800:-          11     1251800:-
2394:   Savon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        711 065          l 1 964 000: -       1 249 000:-       17     1571 700: ---
2395:   Vaasan .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..              11287 073:-             6 156 700:-     13 612 700:-       43    13 612 700:-
2396: 1 Kokkolan ..................          1
2397:                                                                         1   4 350 350. - , 4 581 850. -        26     8 349 550.- f
2398:   Oulun ......................         1             1 789 601:- [            703 400:-        686 320:-       11     1108 320: -~·
2399:   Lapin ............. _. ....;··..;..·_.._._..-i-1_ _  65_2_6_10..;.:-+1 _1_4_1_7_3o_o_:-:---')_7_63_3_o_o:_+-_4_8-i__
2400:                                                                                              3
2401:                                                                                                                       1_09_3_4_2_o:_
2402: 1                               Yhteensä 1 44 784 632:- 1 45 089 250:- 1 41536 970:- 1 247                           47 594 990:-
2403:         1)   Luovutetulle alueelle jääneiden anomusten kustannusarviot yht. 4 713 800:-
2404:         2)        ))          ))       »         »             l)       »     221 500: -
2405:         ~                                                                               1W~-
2406:                                                                                        6219800:-
2407: 
2408:                                                                                                                                 11
2409: '78                           IV,1s. -    Maanparannustyöt.
2410: 
2411:    Kun hallituksen eduskunnalle nyt jättä-      kansallemme elinkysymys. Vielä on myös-
2412: mässä tulo- ja menoarvioesityksessä v. 1941     kin huomautettava siitä, että näiden per-
2413: on tälle 11 Pl. X luvun 5 momentille ehdo-      kaustöiden käyntiinpanon kautta avautuu
2414: tettu myönnettäväksi vain 14,000,000 mk,        sen paikkakunnan ja lähiympäristön, missä
2415: mikä on 6,000,000 mk pienempi kuin halli-       töitä suoritetaan, työväestölle ja pienelä-
2416: tuksen toisessa tulo- ja menoarvioesityksessä   jille ansiomahdollisuuksia, jotka useissa ta-
2417: tälle vuodelle, niin varojen tarpeeseen näh-    pauksissa ovat erittäin tarpeellisia. Sa-
2418: den jää aukkoa 33,594,990 mk. Tätä va-          massa yhteydessä on vielä huomautettava
2419: jausta olisi nyt täydennettävä, kun itse asia   siitäkin, etteivät tällaisten töiden toteuttami-
2420: ja tarkoitus on erittäin ajankohtainen.         sen kautta vähenny työmahdollisuudet seu-
2421:    Tässä yhteydessä tahdommekin vielä kiin-     raavina vuosina, vaan päinvastoin ne li-
2422: nittää huomiota siihen, että tässä on kysy-     sääntyvät; avautuu yhä uusia mahdolli-
2423: myksessä valmiiden suunnitelmien toteutta-      suuksia uudisraivausten ja entisten Vilje-
2424: minen, joihin on uhrattu paljon työtä ja        lysten voimaperäisempään kuntoon saatta-
2425: vaivaa, paljon myöskin valtion ja yksityis-     misen muodossa. Näiden suunnitelmien to-
2426: ten varoja, mutta nämä uhraukset eivät          teuttaminen ja varojen kiinnittäminen nii-
2427: tuota hyötyä ellei niitä toteuteta.             hin on todella hyödyllistä työtä.
2428:    Kun näihin perkaussuunnitelmiin aina            Hallituksen esityksessä tulo- ja menoar-
2429: sisältyy lukuisia sellaisia, jotka on al-       vioksi ensi vuodelle on 11 Pl. X luxun 6
2430: kuunpantu tulvavesien poistamiseksi, niin on    momentille, valtion avustukset salaojituk-
2431: tällöin aina lähtökohtana entinen viljelys-     siin,    ehdotettu      myönnettäväksi      vain
2432: maa ja sen vapauttaminen haittaa tuotta-        1,000,000 mk, mikä on puolta pienempi
2433:  vasta tulvavedestä. Kun näitä suunnitelmia     kuin hallituksen toisessa ehdotuksessa tälle
2434: toteutetaan saadaan niistä kaikkein joutui-     vuodelle samalle momentille. Kun salaoji-
2435:  sammin uutta viljeltyä maata, kun ennen        tuksen kautta lisääntyy myöskin välittö-
2436: viljelykselle raivattu maa vapautuu hai-        mästi viljellyn maan ala ja salaojitusta
2437:  tasta ja sitä voidaan ryhtyä heti viljele-     suoritettaessa menee runsaasti toinen puoli
2438: mään. Nykyaikana ei ole varaa lykätä täl-       työpaikkoihin, niin ei voi olla epätarkoi-
2439: laisia taloudellisia hankkeita vuodesta toi-    tuksen mukaista näissäkin oloissa lisätä
2440: seen, vaan niitä on ryhdyttävä joustavam-       tälle momentille määrärahaa ja siten myö-
2441: min toteuttamaan, jos kerran todella tar-       tävaikuttaa siihen, että hyödyllinen sala-
2442: koitetaan maataloustuotantoa saada nouse-       ojitustyö maassamme voisi yhä 'lisääntyä.
2443:  maan. Varojen myöntäminen valtion puo-            Kun lisämenojen esittäminen ensi vuo-
2444: lelta naihin tarkoituksiin ei ole avustusta     delle voi eduskunnassa kohdata vaikeuksia
2445: vaan pikemmin lainaa, sillä niin pian kuin      ja vastenmielisyyttä heti alkuasteilla, niin
2446: tällainen perkaushanke on toteutettu pää-       katsomme asiallisesti oikeudenmukaiseksi,
2447: see sen hyödystä osalliseksi ensin kunta ja     että varat tässä esitettyihin tarkoituksiin
2448: sitten myöskin valtio verotuksen muodossa,      otetaan ensi vuoden talousarvion 20 Pl.
2449:  veronmaksukyky kasvaa ja varat tulevat         IV luvun kohdalta, jossa hallitus ehdottaa
2450: takaisin yhteiskunnalle.                        40,000,000 markan lisäystä työttömyysmää-
2451:    Perkaussuunnitelmiin sisältyy myöskin        rärahoiksi, koska tässä esittämämme toimen-
2452: :aina enemmän taikka vähemmän uudisvilje-       piteet tarkoittavat myöskin työttömyyden
2453: lysmahdollisuuksia jopa suunnitelmiakin,        poistamista.
2454: .sekä pika-asutusmahdollisuuksia, jotka nekin      Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
2455:  ovat nyt erikoisen ajankohtaisia. Mahdolli-    nioittaen ehdottaa,
2456: suuksien lisääminen tässä suhteessa on koko
2457:                         IV,1s. -   Luoma-aho y. m.                            79
2458: 
2459:    että Eduskunta päättäisi vuoden           18,500,000 mm·kkaa valtion avustuk-
2460:  1941 tulo- ja menoarvioon .11 Pl:n          siksi maanparannustöiden kustanta-
2461:  X luvun 5 momentille ottaa lisäystä         miseksi.
2462: 
2463: Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1940.
2464: 
2465:        Matti Luoma-aho.                          J. Pyörälä.
2466:        Elias Tukia.                              M. 0. Lahtela.
2467:        A. Halonen.                               Lauri Kaijalainen.
2468:        Heikki Soininen.                          Juho Takala.
2469: 
2470:                                                       •
2471: 80
2472: 
2473: IV,1 !), -    Rah. al. N :o 16.
2474: 
2475: 
2476: 
2477: 
2478:                                   Luoma-aho: Korotetun miiärärahan osoittamisesta valtion
2479:                                      avustuksiksi salao.iituksiin.
2480: 
2481: 
2482:                                       E d u s k u n n a ll e.
2483: 
2484:   Viitaten rahaasia-aloitteeseemme n: o 15                1941 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
2485: saamme sen lisäksi kunnioittaen ehdottaa,                 X luvun 6 momentille ottaa lisäystä
2486:                                                           1,500,000 'markkaa valtion avustuk-
2487:              että Eduskunta päättäisi vuoden              siksi salao.iituksiin.
2488: 
2489:       Helsingissä lokakuun 8 päiv&nä 1940.
2490: 
2491:                  Matti Luoma-aho.                               J. Pyörälä.
2492:                  Elias Tukia.                                   M. 0. Lahtela.
2493:                  A. Halonen.                                    Lauri Kaijalainen.
2494:                  Heikki Soininen.                               Juho Takala.
2495:                                                                                             81
2496: 
2497: lV,2o. -   Rah. al. N :o 17.
2498: 
2499: 
2500: 
2501: 
2502:                                 Linna. y. m.: Määrärah01n osoittamisesta Suomen Puutar-
2503:                                    hanviljelijäin Liitolle hedelmäpwunhoitajien koulu,tus-
2504:                                    kurssien toimeenpanemista varten.
2505: 
2506: 
2507:                                      Ed usk un nalle.
2508: 
2509:    Kuten tunnettua tuhosi pakkanen viime          saisemmaksi ja lajittelu, varastointi ja
2510: talvena noin 80 % maamme hedelmäpuu-              kauppa järjestetyksi siitä kaaostilasta,
2511: kannasta aiheuttaen noin 2 miljaardin mar-        missä se vielä toistaiseksi on.
2512: kan vahingot viljelijöille, joitten monenkin         Asia ei siedä lykkäämistä, vaan toimen-
2513: pienviljelijän pääasiallisena tulolähteenä he-    piteet on aloitettava vielä tänä syksynä, ja
2514: delmätarha oli ollut. Koska valtio suoras~        ensi kesänä olisi sadoilla tuhansilla viljel-
2515: taan korvaa paljon vähäisempiäkirr viljelyk-      millä saatava hedelmätarhat kuntoon, jota
2516: sille sattuneita vaurioita, kuten rakeitten,      varten on suoritettava istutus-, leikkaus- ja
2517: niittymadon tai hirven yksivuotisille vilje-      jalostustyötä suuressa mittakaavassa. Yk-
2518: lyskasveille aiheuttamia, on puutarhaviljeli-     sistään normaalin ulkomaisen omenantuon-
2519: jöillä, ainakin vähäväkisillä, ollut kohtuulli-   timäärän korvaamiseksi tarvitaan noin 4
2520: nen oikeus odottaa valtiovallan toimenpi-         miljoonaa ensiluokkaista omenapuuta, joit-
2521: teitä tuhon johdosta. N. s. valtion hedel-        ten hankkiminen ja hoito merkitsee sijoi-
2522: mäkomitea onkin 16/7 1940 esittänyt maa-          tusta vuosikymmeniksi ja vaatii sen vuoksi
2523: talousministeriölle eräänlaista pakkasvahin-      suunnittelua ja ohjausta. Kun ei hallituk-
2524: kojen korvaamista siten, että valtio avus-        sen taholta ole aiottu ryhtyä asiassa min-
2525: taisi pikkuviljelmien omistajia uusien puit-      käänlaisiin toimenpiteisiin eikä 'asianomai-
2526: ten hankinnassa. Ehdotetut korvaussum-            sen komitean ehdotuksia ole otettu huo-
2527: mat olisivat suurimmillaan vastanneet noin        mioon, on mielestämme välttämätöntä aina-
2528: 4% menetettyjen puitten arvosta, ja avus-         kin koettaa hankkia viljelijöitten käytettä-
2529: tusjärjestelmällä oli tarkoitus tehokkaasti       väksi ammattitaitoista apua. Neuvotel-
2530: jouduttaa hedelmätarhojen jälleenrakennus-        tuanrme Suomen Puutarhaviljelijäin I1iiton
2531: työtä ja päästä ohjaamaan sitä niin että          ja valtion hedelmäkomitean kanssa olemme
2532: hedelmänviljelys tämän jälkeen saataisiin         tulleet siihen tulokseen, että useimmissa si-
2533: järkiperäiselle pohjalle.                         vistysmaissa käytännössäoleva hedelmä-
2534:    Sanotun esityksen on maatalousministeriö       puunhoitajajärjestelmä olisi nyt saatettava
2535: hylännyt. Kuitenkin velvoittavat monet            alkuun Suomessakin, toisin sanoen koulu-
2536: syyt juuri tällä hetkellä toisaalta saatta-       tettava lyhyillä kursseilla kullekin paikka-
2537: maan hedelmätarhat mahdollisimman pian            kunnalle sellainen henkilö, joka maksua
2538: tuottaviksi, vieläpä entistä enemmän tuot-        vastaan kävisi viljelijöille suorittamassa
2539: taviksi pyrkiäksemme omavaraisuuteen he-          sellaiset vaikeammat työt kuin istutukset,
2540:  delmissäkin, ja toisaalta ohjaamaan ja jär-      leikkaukset, latvusvarrttaukset y. m. jalos-
2541:  jestämään hedelmänviljelystä järkiperäi-         tustoimenpiteet, ruiskutukset y. m. Hänen
2542:  semmäksi, jotta sen tuotanto saataisiin ta-      tärkeänä tehtävänään olisi edelleen ohjata
2543: 82                   IV,2o. -   Hedelmäpuunhoitajien koulutuskurssit.
2544: 
2545: viljelijöitä oikeitten laatujen valinnassa        Hedelmätarhojamme kohdanneen kadon
2546: koetoiminnan tulosten perusteella, jossa sa-    korjaamiseksi ja hedelmäviljelyksemme te-
2547: moinkuin muissakin suhteissa alan keskus-       hostamiseksi ja järkiperäistämiseksi ehdo-
2548: järjestö voisi häntä pitää tilanteen tasalla.   tamme siis,
2549: Sitäpaitsi tämä henkilö voisi meillä saada
2550: erittäin tärkeitä kaupallisia tehtäviäkin                että Eduskunta päättäisi ottaa
2551: sekä saJto- ja markkinatiedoituksen yhdys-            vuoden 1941 tulo- ja menoarvioon
2552: miehenä että hedelmien lajittelun, pakkauk-           120,000 markan rnäärärahan Suomen
2553: sen ja myynnin opastajana, hedelmien ja               Puutarhanviljelijäin Liitolle kurs-
2554: marjojen kaupan välittäjänä j. n. e. Onhan            sien toimeenpanerniseksi hedelmä-
2555: puutarhatuotteitten järkiperäisen markki-             puunhoitajien koulutusta varten sekä
2556: noimisen ensimmäinen edellytys se, että vil-          heidän toimintansa organisoimiseksi
2557: jelijät vapautetaan itse kaupittelemasta.             ja tukemiseksi, käytettäväksi maata-
2558: tuotteitaan toreilla ja kulutuskeskuksissa ja         loushallituksen vahvistettavan suun-
2559: vakautetaan markkinat ja hinnat.                      nitelman mukaisesti.
2560: 
2561:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1940.
2562: 
2563:               Jalmari Linna.                              Hilma Koivulahti-Lehto.
2564:               Valfrid Eskola.                             Uuno Raatikainen.
2565:               Jalmari Väisänen.                           Onni Mäkeläinen.
2566:                                                                                           83
2567: 
2568: IV,21. -   Rah. al. N:o 18.
2569: 
2570: 
2571: 
2572: 
2573:                               Lohi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomessa
2574:                                  tuotettujen sipulien ja sikurijuurien viljelyspalkkioiksi.
2575: 
2576: 
2577:                                    Eduskunnalle.
2578: 
2579:    Vuodesta 1937 alkaen on valtion talous-      tymisen mahdollisuutta, kuten on laita ete-
2580: arviossa ollut määräraha Pohjois-Suomessa       lämpänä asuvilla.
2581: tuotettujen sipulien ja sikurijuurien vil-         Vaikkakin ensi vuoden talousarvio tulee
2582: jelyspaJkkioiksi. Tämä määräraha onkin jo       olemaan kovin rasitettu, katsomme, että
2583: tähän asti vaikuttanut sen että sipulin vil-    tätä avustusta ei voida lopettaa, tuotm-
2584: jelys Pohjois-Suomen kaukaisilla syrjäseu-      matta kovin suuria "\Caikeuksia Pohjois-Suo-
2585: duilla on huomattavasti vuosi vuodelta          men pienviljeJijävä.estölle. Ehdotamme siis
2586: edistynyt. Tämän avulla on suuri joukko,        kllJllnioi ttaen,
2587: pääasiassa pienviljelijöitä, saanut huomat-
2588: t!B.van tulolähteen. Kun viljan viljelys on             että Eduskunta päättäisi ottaa
2589: pientä ja epävarmaa, ovat nämä pienviljeli-           ensi vuoden valtion tulo- ja meno-
2590: jä,t täten saaneet varoja leipäviljan ostoon.         arvioon 11 Pl V lukuun uutena mo-
2591:    Toiselta puolen kokemus on osoittanut,             menttina 1 miljoonan markan mää-
2592: että sipulin viljelys menestyy hyvin Poh-             rärahan Pohjois-Suomessa tuotettu-
2593:  jois-Suomessa, jossa viljan vilj,elys on hy-         jen sipulien ja sikurijuurien viljelys-
2594: vin epävarmaa, puhumattakaan hedelmä-                 palkkioita varten.
2595:  viljelyksestä, jolla ei ole ollenkaan menes-
2596: 
2597:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1940.
2598: 
2599:               K. A. Lohi.                                  Eino Rytinki.
2600:               M. 0. Lahtela.                               U. A. Wirranniemi.
2601:               Antti Junes.                                 S. Salo.
2602:               Janne Koivuranta.                            Kusti Arhama.
2603:                                     Lauri Kaijalainen.
2604: 84
2605: 
2606: lV,22. -   Rah. al. N:o 19.
2607: 
2608: 
2609: 
2610: 
2611:                                  Junes y. m..: Määrärahojen osoitta,rnisesta Kurkijoen maa-
2612:                                     miesopiston siirtämiseksi Tornionjokilaaksoon.
2613: 
2614: 
2615:                                       E d u s kun n a ll c.
2616: 
2617:     Maatalouden kohoamiseen siitä takapa-          tymisen vuoksi ja muut seikat huomioon
2618: juisesta ja polkeenalaisesta asemasta, jossa       ottaen, katsotaan olevan edellytyksiä työs-
2619: .se vielä joitakin vuosikymmeniä sitten jou-       kentelyyn.
2620: tui työskentelemään, on varmaan suurelta              Jos tältä kannalta tarkastellaan olevia
2621:  osalta vaikuttanut eri puolille maata sijoi-      oloja ja asemaa maan eri puolilla niin hel-
2622:  tetut maataloudelliset koulut ja oppilai-         posti huomataan, että Pohjois-Suomi on
2623:  tokset. Niinikään voitanee niiden ansioksi        maataloudellisiin, niinkuin muihinkin am-
2624:  melkoisessa määrin lukea myöskin maata-           matillisiin oppilaitoksiin nähden vielä ko-
2625:  louden tuoton kohoaminen sellaiseksi, että        vin lapsipuolen asemassa.        Onhan sen
2626: .se monilla aloilla on lähennellyt omavarai-       alueelle, joka käsittää noin kolmanneksen
2627: suutta, onpa eräillä aloilla sen ylittänyt-        koko maan pinta-alasta ja väestöä useita
2628:  kin. Näinollen ja vaikka käymässä oleva           satoja tuhansia, saatu vasta ensimmäinen
2629: .suurvaltain sota sekä viime aikoina koke-         maamieskoulu Rovaniemelle. Ja kun ottaa
2630:  mamme monenlaiset vaikeudet ovatkin tätä          huomioon, että sie1tä TornionjokHaaksoon,
2631:  tilannetta pahentaneet, tuntuu asianmukai-        joka käsittää 7 pitäjää ja yhden kaupun-
2632:  selta, että me, niin paljon kuin mahdol-          gin, on linnuntietäkin enimmäkseen sadan,
2633:  lista, tehostamme niitä välineitä ja niitä        jopa kahdenkin sadan kilometrin matka,
2634:  toimenpiteitä, jotka auttavat meitä ei ai-        niin huomaa kuinka etäällä sanottu koulu
2635:  noastaan kestämään eteen tulevat vaikeu-          tulee työskentelemään Tornionjokivarren
2636:  det vaan myöskin lisäämään ja kohotta-            verrattain tiheästä ja voimakkaasta asutuk-
2637:  maan maatalouden tuottoa ja kantokykyä            sesta. Senvuoksi olisi tähän jokilaaksoon
2638:  kaikkien yhteiseksi parhaaksi. Senvuoksi          saatava siirretyksi ainakin yksi niistä maa-
2639:  on tärkeää, että maatalouden alalla työs-         talouskouluista, joita hallitus aluemenetyk-
2640:  kenteleville nuorille ihmisille varataan tilai-   sen vuoksi esittää lakkautettavaksi ja nii-
2641:  suuksia herätteiden saamiseen ja tulevan          den käytettävänä olleet määrärahat nyt
2642:  ammatin kaikinpuoliseen tuntemiseen ja            menoarviosta poistettaviksi.
2643:  käytäntöön soveltamiseen. Tämän vuoksi               Harkittaessa sitten kysymystä minkälaisen
2644:  olisi maatalouskouluja ja -opistoja mieles-       koulun siirtäminen voisi tulla kysymyk-
2645:  tämme entisestään lisättävä tai ainakin           seen ja mistä olisi ei ainoastaan puheena
2646:  tällä haavaa pyrittävä siihen, että nekin         olevalle seudulle vaan myöskin koko maalle
2647:  luovutetulla alueella olleet koulut, jotka        ja erittäinkin Pohjois-Suomelle enin hyö-
2648:  entisillä paikoillaan eivät enää voi toimia,      tyä niin, ja ottaen huomioon sen valtavan
2649:  siirrettäisiin Nyky-Suomen alueelle sellai-       kehityksen, joka maakunnassa on viime ai-
2650: siin paikkoihin, joissa kouluista on puute         koina tapahtunut monilla aloilla ja ne mit-
2651: ja joissa niiden toiminnalle, väestön lisäy-       taamattomat mahdollisuudet, joita siellä
2652:                                    IV,22. -      Jnnes y. m.                                  85
2653: 
2654: 'On olemassa maatalouden kohottamiseksi,          vuokrahuoneisto. Jotta opisto niin pian
2655:  olemme päätyneet siihen, että sinne olisi        kuin mahdollista pääsisi kuitenkin toimi-
2656: siirrettävä nyt Kurkijoella toiminut maa-         maan omalla tilalla ja omissa rakennuk-
2657:  miesopisto, koska samansuuntaisista oppi-        sissa olisi tilan ostoa ja rakennustöiden
2658:  laitoksista pienviljelysneuvojaopisto sijait-    alulle panoa varten otettava tarpeellinen
2659:  see ennestään maan eteläosassa ja toinen,        määräraha jo ensi vuoden talousarvioon.
2660:  Mustialan maamiesopisto, keskempänä Ilä-            Kaiken. edellä olevan nojalla rohkenemme
2661:  meessä. Kun ottaa huomioon, että liikenne-       kunnioittaen ehdottaa,
2662:  yhteydet Tornionjoenlaaksoon ovat muusta
2663:  Suomesta ja päinvastoin verrattain hyvät                  että Eduskunta päättäis~ tulevan
2664:  ja että seutu opiston paikaksi olisi muuten-            vuoden talousarvioon ottaa Kurki-
2665:  kin sopiva, olisi mainittu opisto nyt sinne             joen maamiesopiston siirtämiseksi
2666:  sijoitettava. Tätä puoltaa sekin, että mai-             Tornionjokilaaksoon ja sen toimin-
2667:  nittuun jokilaaksoon ja lähistölle, muualle             nan aloittamiseksi siellä:
2668:  Pohjois-Suomeen, näyttää sijoittautuvan
2669:  huomattavat määrät myöskin Karjalan siir-          11 Pl. VII luvun
2670:  toväkeä.                                         1 momentille.                   313,400 rnk
2671:      Kun maakunnassa on olemassa nyt voi-         3                                24,000 "
2672:  makas pyrkimys opiston saamiseksi paikka-               "
2673:                                                   5                                68,000 ,,
2674:  kunnalle ja kun tässä mielessä on ryhdytty              "
2675:                                                                   (uusi) mwkrat .. 36,000 "
2676:   jo toimenpiteisiinkin sopivan tilan saami-
2677:  seksi sen tarpeisiin, niin olisi toivottavaa,    sekä
2678:  -että eduskunta tukisi myöskin sanottua                   1;9   Pl. ensimmäiseen lukuun
2679:  yritystä ja myöntäisi siihen tarvittavat va-            uudelle momentille: ,Tilan ostoon
2680:   rat. Siksi kunnes opistolle saataisiin oma             ja rakennustöiden aloittamiseen Tor-
2681:   tila ja siihen tarkoituksenmukaiset raken-             nionjokilaaksoon maamiesopistoa 'I.HJ,r-
2682:  nukset voitaisiin sille hankkia kyllä sopiva            ten 1,000,000 markkaa.".
2683: 
2684:      Ilelsingissä lokakuun 7 päivänä 1940.
2685: 
2686:               Antti Junes.                                     Laqri KaJjala.inen.
2687: 
2688: 
2689: 
2690: 
2691:                                                                                                12
2692: 86
2693: 
2694: IV,2s. -   Ra.b.. al. N :o 20.
2695: 
2696: 
2697: 
2698: 
2699:                                  Kirra:  Määrärahojen osoittamisesta Uudenkirkon ?naamies-
2700:                                     koulun siirtämiseksi Satakuntaan.
2701: 
2702: 
2703:                                      E d u s k u n n a ll e.
2704: 
2705:    Moskovan rauhassa luovutetulla alueella        mattiopetukseen nähden ovat olleet ja ovat
2706: sijaitsi myös useita maataloudellisia oppi-       vieläkin varsin heikossa asemassa.
2707: Jaitoksia, jotka alueensa ja omaisuutensa            Eräs tällainen seutu on Satakunta. Tämii
2708: menettäneinä tulevat lakkauttamaan toi-           maakunta, vaikka se kuuluu maamme huo-
2709: mintansa ellei niille järjestetä mahdolli-        mattavimpien maatalousseutujen joukkoon,
2710: suutta jatkaa toimintaansa muualla maas-          on maataloudellisten ammattikoulujen suh-
2711: samme. Niinpä on hallitus esityksessään           teen maamme muihin seutuihin verraten
2712: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1941       kuitenkin vielä ihmeteltävästi takapajulla.
2713: jättänyt pois Uudenkirkon maamieskou-             Tässä laajassa maakunnassa, jossa ennes-
2714: lulle edellisessä talousarviossa 11 pääluo-       tään on vain kaksi maamieskou:lua, nimit-
2715: kan VII luvun 1-5 momenttien kohdalla             täin Kokemäen ja Osaran koulut, oli tilas-
2716: olleet määrärahat, joten koulu siinä ta-          ton mukaan jo vuonna 1930 yli 2 ha: n
2717: pauksessa, että esitys hyväksytään, tulee         suuruisia maatalouksia: Kokemäen koulun
2718: lopettamaan toimintansa.                          alueella 8,782 ja Osaran koulun alueella
2719:    Maataloudellisten oppilaitosten toimin-        7,515 eli yhteensä siis 16,297 sellaista maa-
2720: nan lopettaminen siinä laajuudessa kuin           taloutta, joiden peltoala oli 2 ha suurempi.
2721: hallitus esittää muodostuu maan pääelin-          Tämän jälkeen on tilojen lukumäärä vielä
2722: keino'lle, maataloudelle, varmaan liian suu-      huomattavasti lisääntynyt. Vertailun vuoksi
2723: ressa määrin vahingolliseksi jo yksistään         mainittakoon, että esim. Varsinais-Suo-
2724: siitäkin syystä, että luovutetun alueen maa-      messa, jossa vastaavanlaisia oppilaitoksia
2725: talousväestö toisille paikkakunnille siirty-      on kolme, oli saman tilaston mukaan yli
2726: misensä jälkeenkin tulee tarvitsemaan maa-        2 ha:n suuruisia maatalouksia kaikkiaan
2727: taloudellista opetusta. Mutta on olemassa         13,570 ja Uudellamaalla kouluja 2, vastaa-
2728: muitakin syitä, jotka puhuvat sen puo-            vanlaisia maatalouksia yhteensä vain 5,222,
2729: lesta, että edellä mainitun kouhm määrä-          tehden keskimäärin koulua kohti Varsinais-
2730: rahat olisi talousarviossa säilytettävä siksi     Suomessa 4,523 ja Uudellamaalla 2,611
2731: että koululle ehditään varata uusi pai~a          maataloutta. Satakunnassa tulisi vielä sen
2732: Ja muut mahdollisuudet toimintansa jatka-         jälkeenkin, vaikka sinne kolmas koulu saa-
2733: miseen. On näet huomattava, että maas-            taisiin, olemaan keskimäärin 5,432 maata-
2734: samme entisestään ilman siirtoväen pika-          loutta koulua kohti eli siis huomattavasti
2735: asutuksen kautta syntyvää uutta tilannet-         enemmän kuin monessa muussa osassa maa-
2736: 1akin, joka lisää maatilojen lukua maamme         tamme.
2737: muissa osissa tuntuvasti, on olemassa sel-           Mitä sitten tulee lähemmin paikkaan,
2738: laisia seutuja, jotka maataloudelliseen am-       jonne koulu· Satakunnassa olisi sijoitettava,
2739:                                   IV,2:::. -   Kirra y. m.                                87
2740: 
2741: niin tuntuu siltä, että se pitäisi sijoittaa    ja anottu. 8ieliä löytyy myös tarkoituk-
2742: maakunnan pohjoisimpaan osaan, tarkem-          seen sopivia tilavia huoneistoja, JOISsa
2743: min sanottuna Parkanon pitäjään. Laaja          koulu voisi toimintansa väliaikaisesti aloit-
2744: Pohjois-Satakunta on aikaisemmin taloudel-      taa siksi kunnes oma koulutila on ehditty
2745: lisessa suhteessa ollut maamme toisiin seu-     hankkia. Koulun paikkaa ei eduskunnan
2746: 1uihin verraten huomattavasti jäljessä.         kuitenkaan tarvitse Jopullisesti päättää,
2747: Huonot liikennesuhteet olivat aikaisem-         vaan se voidaan jättää hallituksen myöhem-
2748: min seutukunnan taloudellisen nousun ja         min määrättäväksi. Päiiasia on, että edus-
2749: edistyksen pahimpana esteenä. Tilanne on        kunta palauttaa talousarvioon hallituksen
2750: kuitenkin muuttunut sen jälkeen kun Po-         siitä vähentämät Uudenkirkon maamieskou-
2751: rin-Haapamäen rautatie valmistui. Par-          lun määrärahat: palkkauksiin 103,000
2752: kano, joka on Pohjois-Satakunnan suurim-        markkaa, lämmitys ja valaistus 28,000
2753: pia liikekeskuksia, on myös tämän radan         markkaa, koulurakennuksista johtuvia ku-
2754: liikenteelle avanduttua suuresti kehittynyt.    luja varten 24,000 markkaa ja muita seka-
2755: Pohjois-Satakunnan keskeisimpänä pitä-          laisia menoja varten 15,000 markkaa sekä
2756: jänä suurien valtamaanteiden risteyksessä       vähävaraisten    oppilaiden    avustamiseen
2757: Parkano, josta on matkaa Poriin ja Tam-         20,000 markkaa vuodessa.
2758: pereelle noin 100 km ja Vaasaan noin               Edellä esittämilläni perusteilla ehdotan
2759: 150 km, tulee lähitulevaisuudessa vielä         kunnioittaen,
2760: edelleen nopeasti kehittymään monella ta-
2761: valla, koska sillä Seinäjoen-Parkanon-                    että Eduskunta U1tdenkirkon maa-
2762: Tampereen rautatien valmistuttua tulee tär-            mieskoulun siirtämiseksi Parkanon
2763:  keän rautatien solmukohtana olemaan                   pitäjäiin tai johonkin muMhun myö-
2764: muista Pohjois-Satakunnan pitäjistä suu-               hemmin määrättävä.än paikkaan Sa-
2765:  rimmat kehitysmahdollisuudet. Paikkakun-              takunnassa ottm:si vuoden 194.1 tulo-
2766:  nan maataloudellinen merkitys on myös                 ja menoarvioon 1.1 pääluoketn Vll
2767:  voimakkaan asutustoiminnan johdosta viime             luvun 1 momentille 103,000 mark-
2768:  aikoina suuresti lisääntynyt ja on yhä li-            kaa, 3 momentille 28,000 markkaa,
2769:  sääntymässä.                                          4 momentille 24,000 markkaa ja
2770:    Edellä kerrotusta selviää, että Parkanoa            5 momentille 35,000 markkaa eli
2771:  voidaan pitää sopivimpana koulun paik-                k(Likkiaftn siis 190,000 markan s1w-
2772:  kana Pohjois-Satakunnassa, jonne tämän-               ruisen mäiiriimhan.
2773:  tapaista koulua on jo pitkät ajat toivottu
2774: 
2775:      Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1940.
2776: 
2777:                                                                         KaHe Kirra.
2778: IV,M. -    R.a.h. al. N :o 21.
2779: 
2780: 
2781: 
2782: 
2783:                                  Junes y. m.: Mää1·ärahojen osoittmnisesta Itä-Karjalan tie-
2784:                                     top1wlisen ko,rjanhoitokoulun siirtämiseksi Perä-Pokjo-
2785:                                     lan maanviljelysseuran al1teelle.
2786: 
2787: 
2788:                                      E d u s tk: u n n a ll e.
2789: 
2790:    Viitaten edusk\lJU!llalle v. 1938 valtiopäi-            tämiseksi Pe·rä-Pohjolan maanvilje-
2791: villä jätettyyn rah. al. N: o 76, Liitteet I -             lysseuran alueelle ja sen toiminnan
2792: XIII, sivu 652, sekä näi1le valtiopäiviUe                  aloittamiseksi siellä:
2793: jät.etyn rah. aloitteen perusteiuihin, joka
2794: koskee Kurkijoen maamiesopiston siirtä-                    11 Pl. VII luvun
2795: mistä Tornionjokilaaksoon, ehdotamme kun-                        1 mo'i1t:lle ••••••   0 103,000 mk
2796:                                                                                            •••
2797: 
2798: 
2799: 
2800: 
2801: nioittaen,                                                       3            .......... .'J3,000
2802:            että Eduskunta päättäisi e.nsi vuo-                   ,5
2803:                                                                        "      .......... 32,000 "
2804:         den talousarvioon ottaa Itä-Karjalan                     7
2805:                                                                       "      (·uusi) vuok-                 "
2806:         tietopuolisen karjanhoitokoulun siir-                         "      mt                  .24,000
2807:                                                                                                            "
2808:      Hclsingissä lokakuun 7 päivänä 1940.
2809: 
2810:           Antti June$..               Juho Ta.kal;lo.                     Lauri KaijaJainen.
2811:                                                                                            8H
2812: 
2813: IV,:!:;, -   Rab. al. N:o 22.
2814: 
2815: 
2816: 
2817: 
2818:                                 Kallio y. m.: i'lfäärärahnn osoittamisesta tvBcimuksen toi-
2819:                                    mitt(Jfrniseksi vesiliikenneväylän avaamisestct Saimaasta
2820:                                    Telata~"paleen kGitttta Kivijärvel31~ ja tähän liikenneväy-
2821:                                    lään liittyvän satama;radan rakentamisesta pääradalta
2822:                                    Kivijärven rantaan.
2823: 
2824: 
2825:                                      Ed u s kun 11 alle.
2826: 
2827:    Kun Itä-Suomen liikenneolot, etenkin            Tätä kuljetusreittiä myöten on kuljetettu
2828: mitä tulee puutavanan kuljetukseen Sai-         vuosittain jopa 2 mi:ljoonaakin tuJrkia.
2829: maan vesistöjen piiristä kulutuskeskuksiin         Joo vesi!liikenneväylä voidaan tätä tietä
2830: ja vientisatamiin, vaativat aivan uusia         avata ja s'atamarata, jonka pituus tulisi
2831: suunnitelmia ja toin1enpiteitä vm~i:nkin        olemaan alun toista kilo~metriä ja jonka
2832: vesiliikennemahdollisuuksia silmällläpitäen,    smm:tHtsta ja mkentamismahdollisuuksista
2833: on herännyt kysymys m. m. Sainman vesis-        jo oo suoritettu tutkimuk~ia, vnidaan vetää
2834: tön yhdistämisestä Kivijärveen. Tämä kä-        Kivijärven rantaan, on ilmeistä, että tällä
2835: visi mahdolliseksi av,aamaHa vesi~iikenteelle   y,esiliikenneväyJällä ja siitä pääradalle vie-
2836: väylä Saimw<l!lta Meren- ja Jok~lahtea myö-     vällä satamaradarrla tulisi olemaan erin-
2837: ten Rutolaan ja puhkaisemalla kanavalla         omaisen suuri Inerkitys.
2838: Telataipaleen kannas, jossa Enoo-Gutzeit-          Kun koko kysymys. 'kuitenkin lmipa:a pe-
2839: yhtiöllä nykyisin on tukkiensii~tolaitteet      rusteellista tutkimusta, ehdotamme kun-
2840: sekä pe~kaamalla Kivijärveen Jraskeva ,Jän-     nioittaen,
2841: gynjoki 1iikeJ1nelmlpoiseksi. Kivijärven ete-
2842: lärantaan olisi sitten rakennettava satama-               että Eduskunta kehoittaisi halli-
2843: laitteet sill:e kohdalle, johon Luumäen ase-           tusta toimittätanwan tutkimuksen
2844: man tienoilta pääradalta oilisi sopivin vetää          vesiliikenneväylän avamnisesta sar;-
2845: satamarata. Näin saataisiin vesiliikenne-              mu.,asta Kivijärveen Telataipaleen
2846: väylä Saima~m vesialueen piiristä mahdol-              kautta ja tähän vesiliikenneväylään
2847: lisimman kauas etelää ja länttä kohden.                liittyvän satamaradan vetäntisestii
2848:    Kannas, joka olisi kanaval>la puhkaistava           päämdalta Kivijärven rantaan ja
2849: on 1eveydeltään noin 800 metriä. Veden                 osoittaisi tämän tutkirnuksen toimit-
2850: korkeus Saimaassa ja Kivijärv.essä kannak-             tamistct vm·ten ensi 'Vuoden talous-
2851: sen kummallakin puolena on merenpin-                   arviossa 500,000 markan määrärahan.
2852: nasta laskien sama.
2853: 
2854:       Helsingissä lokakuun 8 päivfinä 1940.
2855: 
2856:                 K. Kallio.                                  Elias Tukia.
2857: 90
2858: 
2859: IV,zG. -   Rah. al. N :o 23.
2860: 
2861: 
2862: 
2863: 
2864:                                  Luoma-aho y. m.:    lVläärärahmt osoittamisesta. Lehtimäen
2865:                                      kunnassa olevan Kätkänjoen pe1·ka1Mtyön aloittamiseksi.
2866: 
2867: 
2868:                                        E d u s k u n n a ll e.
2869: 
2870:   Viittaamalla edustaja A. Leinosen y. m.           uudisraivausten toteuttamiselle ja kun sen
2871: tekemään rahaasia-aloitteeseen n. 85 v. 1938        varrella on paikkakunnan parhaat suovilje-
2872: valtiopäivillä ja siinä esitettyihin peruste-       lykset ja niistälkin on jo suuri osa jäänyt
2873: luihin ja valltiovarainvalidkunnan mietin-          tulvavesien ja huonojen viemärien vuoksi
2874: nössä n:o 39, samoilta valtiopäiviltä tästä         kokonaan pois viljelyksestä, niin senvuoksi
2875: aloitteesta antamaan lausuntoon, koskien            olisi erittäin tärkeää, että tämä joki perat-
2876: anomus Lehtimäen pitäjässä olevan Kätkän-           taisiin ensi tilassa ja siten lisättäisiin tämän
2877: joen perkansta valtion varoilla, sekä alle-         sivuseudun väestön elintilaa sekä autettai-
2878: kirjoittaneen :M:. Luoma-ahon y. m. tekemään        siin sen maatalouden kohoamista. Tämän
2879: rahaasia-aloitteeseen n:o 58 v. 1939 valtio-        hankkeen toteuttamisen kautta avautuisi
2880: päivillä tästä samasta asiasta, uudistamme          paikkakunnan ja sen lähiympäristön työ-
2881: anomuksen ja samalla pyydämme vielä kiin-           väelle ja pieneläjille ansiomahdollisuuksia,
2882: nittää huomiota seuraaviin näkökohtiin.             joka sekin on erittäin tarpeen näin a:htaana
2883:    Äsken käydyn sodan johdosta menetetyt            ailkana, joten sekin puoli asiassa tulisi aute-
2884: viljelysalueet olisi nopea.<;ti saatava lisäänty-   tuksi samalla kertaa ja johon ehkä joudu-
2885: mään kautta maan. ;routuisammin tämä voi-           taan puuttumaan toisissa yhteyksissä, vaik-
2886: daan toteuttaa siten, että rylhdytään jous-         kei kansantaloudellisesti yhtä edullisesti
2887: tavarumin kuin tähän saakka perkaamaan              kuin tässä tapauksessa.
2888: niitä jokia ja puroja, jotka aikaansaavat              Edellä esitettyyn ja aikaisemmin tästä
2889: tulvavesien nousun jo ennen raivatuille vil-        asiasta esitettyihin perusteluihin viitaten
2890: jelyksille. Tällaisista perkaushankkeista on        uudistamme kunnioittaen ehdotuksen siitä,
2891: jo olemassa valmiita suunnitelmia runsaasti
2892: yli 200 eri puolilla maata, ja tämä Kätkän-                   että Ed1tskuntc~ päättäisi ottaa vuo-
2893: joen per'kaussuunnitelma Lehtimäen pitä-                    den 1941 ittlo- ja menom·vioon 325,000
2894: jässä on yksi niistii. Kun tässä on kysymys                 markan sutwuisen määrärahan Lehti-
2895: sellaisen joen perkaamisesta, jonka varrella                mäen kunnassa olevan Kätkän.foen
2896: ja yhteydessä on ainoa yhtenäinen alue                      pet·kanstyön aloittamiseksi.
2897: 
2898:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1940.
2899: 
2900:                Matti Luoma-aho.                                  Eero Nurmesniemi.
2901:                U. A. Wirranniemi.                                S. Salo.
2902:                M. 0. Lahtela.                                    Kusti Arhama.
2903:                J. Pyörälä.                                       Uuno Raatikainen.
2904:                                                                                          91
2905: 
2906: IV,21. -    Rah. al. .N:o 24.
2907: 
2908: 
2909: 
2910: 
2911:                                 Pyörälä y. m.: 1~äärärahctn osoittcumisesta Yihmtninjoen
2912:                                    perkctustyötä varten.
2913: 
2914: 
2915:                                     E d u s kun n a ll e.
2916: 
2917:    Vihanuinjoen perkaustyö, jonka kustan-       joka määrä aina syksyisin on näissä kun-
2918: nusarvio on 6,600,000 markkaa, pantiin          nissa työttömänä. Vihanuinjoen kuivatus-
2919: alulle vuonna 1937. Työtä varten hallitus       alueen hyötyalue Oulaisten ja Vihanuin
2920: tällöin myönsi 700,000 markkaa työttömyys-      kunnissa on yli 2,000 ha. Tämä nykyään
2921: varoista. Sittemmin on eduskunta valtion        veden vaivaamaalue on suurimmalta osalta
2922: tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen vuosit-     savipohjaista ja ensiluokkaista viljelys-
2923: tain myöntänyt määrärahan, joka kuluvana        maata, joka kuivattuna tulee ratkaisevasti
2924: vuonna on ollut 400,000 mar1kkaa. Tähän         vaikuttamaan seutukunnan maatalouden· ke-
2925: mennessä työhön on käytetty kaikkiaan           hitykseen.
2926: 2,700,000 mal'kkaa.                                Alueen kuivattaminen tarjoaa suuret mah-
2927:    Vuoden 1941 valtion tulo- ja menoarvioon     dollisuudet ajankohtaisten uusien asutus-
2928: hallitus ei ole esittänyt varoja Vihanuin-      tilojen muodostamiselle. Myöskin liikenne-
2929: joen perkausiyöhön käytettäväksi. Kun kui-      suhteitten puolesta alue on asutustoimintaan
2930: tenkin kyseellisen työn jatkuva suoritta-       sopiva sen vuoksi, että rautatie ja kaksi
2931: minen on ensiarvoisen tärkeä, niin on käsi-     asemaa kuuluvat kuivatusalueen välittömään
2932: tyksemme mukaan tarkoitukseen varattava         piiriin.
2933: määrä.raha, jotta töitä voidaan keskeyty-          Mainittakoon vielä, että Vihanuinjoen
2934: mättä jatkaa. Sen vuoksi, että työt ovat        kuivatushanke on noin 70 vuotta vanha,
2935: nytkin parhaillaan käynnissä, tietäisi töiden   joten on korkea aika saada työ loppuun
2936: keskeyttäminen, jos tarkoitukseen ei myön-      suoritetuksi.
2937: nettäisi varoja, patolaitteiden hävittämisen       Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
2938: ja koneiden poissiirtämisen kautta valtiolle    nioittaen,
2939: huomattavasti tarpeettomia menoja. Tämän
2940: lisäksi töitten keskeyttäminen ratkaisevalla              että Eduskunta ottaisi vuoden 1941
2941: tavalla vaikenttaisi Vihanuin ja sen ympä-             valtion tulo- ja menoarvioon 700,000
2942: ristökuntien työttömyyskysymyksen hoita-               markan suuruisen määrärahan Vi-
2943: mista. Perkaustyöhön sen nylkyisessä laa-              hanninjoen perkaustöiden jatkamista
2944: juudessa voidaan sijoittaa 150-200 miestä,             ·varten.
2945: 
2946:      Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1940.
2947: 
2948:            J. Pyörälä.               S. Salo.                   Kauno Kleemola.
2949:            Eero Nurmesniemi.         Heikki Niskanen.           Juho Paksujalka.
2950:            Lauri Kaijalainen.        U. A. Wirranniemi.         K. Määttä.
2951:            Kalle Kämäräinen.         M. 0. Lahtela.             Eino Möttönen.
2952:            Eino Rytinki.             Heikki Simonen.            Matti Luoma-aho.
2953:            K. A. Lohi.               Kusti Arhama.              A. Turkka.
2954:                                      J. V. Wainio.
2955: 92
2956: 
2957: IV,2s. -   Ra.h. al. N:o 25.
2958: 
2959: 
2960: 
2961: 
2962:                                Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ke-mijäl'VMt Luu-
2963:                                   s·uanniskan perkaamiseen.
2964: 
2965: 
2966:                                    E d u s k u n n a ll e.
2967: 
2968:    Hallituksen esityksessä vuoden 1941 tulo-    märrettävä. :Mutta kun Kemijärveen las-
2969: ja menoarvioksi on merkitty 20 Pl: n III        kevien jokien perkaus on suoritettu tutki-
2970: luvun 4 momentille jokien perkaamista           matta ja varteen ottamatta niitä seurauk-
2971: varten ainoastaan 2 milj. markkaa. Tämä         sia, joita se aiheuttaa maataloudelle sellai-
2972: määrä asian tärkeyteen nähden on niin           silla alavilla viljelysalueilla, kuin Kemijär-
2973: vähäinen ettei sillä saada aikaan paljon        ven seutu on, ovat Kemijärven kesä- ja
2974: mitään. Kun maassamme on paljon jokia,          syystulvat sitä mukaa kuin yläjuoksun per-
2975: jotka olisi mahdollisimman pian perat.t.ava,    kauksia on suoritettu, käyneet vuosi vuo-
2976: olisi perkaukseen käytettävä määräraha ko-      delta tuhoisammiksi. Jo kesällä 1928 nousi
2977: roitettava ainakin kymmenkertaiseksi, jotta     tulva Kemijärvessä niin korkealle, että se
2978: tulvien aiheuttama vahinko saataisiin vä-       peitti suuren osan jokivarsi-, saaristo- ja
2979: henemään ja jokilaaksojen viljavat maat         järvenrantaniityistä, kastellen ja vieden
2980: tuottamaan rehua ja viljaa, joita maas-         mukanaan koottuja heiniä suoritetun ar-
2981: samme kipeästi tarvitaan ja tullaan vastai-     vioinnin mukaan yli 1 milj. kiloa. Heinä-
2982: suudessakin tarvitsemaan. Esitetystä mää-       kuussa 1931 nousi kesätulva Kemijärvessä
2983: rärahasta ei ole ehdotettu käytettäväksi        noin 2 m yli normaalin vesirajan keskeyt-
2984: Lapin läänissä olevien jokien perkaukseen       täen heinänkorjuun kokonaan, pilaten hei-
2985: mitään, vaikka siellä ovat maamme pahim-        niä huomattavasti enemmän kuin kesällä
2986: min tulvivat joet. M. m. Kemijoen keski-        1928. Kesällä 1931 noussut kesätulva ei
2987: osan kevät-, kesä- ja syystulvien aiheutta-     laskenut talveen mennessä, ja alavat vilje-
2988: mat jatkuvat vahingot ovat niin suuret ja       lykset ja niityt jäivät talveksi jään alle.
2989: yleisesti tunnetut, että niiden rajoittami-     Keväällä 1932 noussut tulva ei laskenut
2990: seksi olisi heti aloitettava Kemijärvestä       edes niin paljon, että alavimmat niityt oli-
2991: laskevan Kemijoen niskan perkaaminen.           sivat päässeet veden alta vapaiksi. Ja hei-
2992: Tätä työtä varten olisi otettava ensi vuo-      näkuussa, parhaana heinänkor;iuuaikana,
2993: den tulo- ja menoarvioon määräraha. Näin        alkoi tulva jälleen nousta Kemijärvessä ja
2994: olisi tehtävä sitäkin suuremmalla syyllä        nousi syksyyn mennessä noin 2. 2 metriä
2995: kun metsähallitus valtion edustajana sekä       normaalirajan yli. Niityillä oli vettä noin
2996: tukkiyhtiöt ovat vuosikymmenien kuluessa        1.5 metriä paksulta, aiheuttaen suoritetun
2997: peranneet kaikki Kemijärveen laskevat joet      arvion mukaan yli 2 milj. kilon heinäva-
2998: puutavaran uiton helpoittamiseksi. Per-         hingon. Näiden kahden peräkkäisen vuo-
2999: kauksen suorittaminen, asiaa valtion metsä-     den tulviminen mä.dännytti niityt niin,
3000: talouden kannalta arvioiden, on hyvin ym-       etteivät alavimmat niityt kasvaneet vielä
3001:                                   IV,zs. -Lahtela y. m.                                    93
3002: 
3003: kesällä 1933 mitään ja tuli jälleen lähes       suorittaa. Niinpä jo vuosina 1900-1902
3004: 2 milj. kilon heinävahinko, jota jat,kui vuo-   suoritettiin valtion toimesta tutkimuk<>ia
3005: desta toiseen.                                  insinööri K. V. ,Järvisen johdolla ja laa-
3006:    Viime kesänäkin on Kemijärvi tulvinut        dittiin suunnitelma ja kustannusarvio per-
3007: niin, että alavimmilla mailla on vieläkin       kaustyötä varten. Insinööri Järvisen laa-
3008: toista metriä paksulta tulvavettä eikä se       timan suunnitelman mukaan putoaisi ma-
3009: ehdi ennen talven tuloa laskeutua pois.         talavesipinta Kemijärvessä noin 0.55 m ja
3010: Suuri osa heiniä jäi korjaamatta ja ne,         olisi suunniteltu perkaustyö tarpeeksi estä-
3011: jotka ehdittiin korjata, jäivät tulvan val-     mään kesätulvavahinkoja. Hänen suunni-
3012: taan. ~Iaataloudenharjoittajille tuli jälleen   telmansa mukainen perlmustyö, jota varten
3013: yli 2 milj. kilon heinävahinko. Ja tulvan       ovat olemassa myös tarpeelliset piirustuk-
3014: alle talveksi jääneet maat mädäntyvät niin      set, tulisi maksamaan 37 4,500 markkaa.
3015: pahoin, etteivät ne seuraavinakaan vuosina         Muuttamalla kustannusarvio tapahtu-
3016: kasva mitään. Heinäkato on siis tiedossa        nutta rahanarvon laskua vastaavaksi nou-
3017: seuraaviksikin vuosiksi, vaikka sattuisi ole-   see perkaustyö noin 3 milj. markkaan,
3018: maan niin suotuisia kesiä, ettei pahempaa       mikä verrattuna siihen heinävahinkomää-
3019: tulvimista ole.                                 rään, joka vuosittain jatkuvasti tulee puhu-
3020:    Kun miltei kaikki Kemijärven talot           mattakaan tulvien aiheuttamasta muusta
3021: sijaitsevat Kemijärven ja Kemijoen ran-         vahingosta, osoittaa, että perkaustyön suo-
3022: noilla ja suuri osa taloista saapi kaiken re-   ritus on välttämätön.
3023: hun sellaisilta alueilta, jotka menevät tul-        Tutkimuksia on sen jälkeen vielä moneen
3024: van alle ja että parhaat viljelyskelpoiset       otteeseen jatkettu, mutta perkaustyön alka-
3025: alueet alinomaisen tulvimisen takia täytyy      minen on siirtynyt vuodesta vuoteen. Sen
3026: jättää viljelemättä, on tulvien aiheuttama      pahimpana keskeyttäjänä lienee ollut vuonna
3027: vahinko kohtalokas isku maataloudenhar-         1914 alkanut maailmansota ja sen jälkeiset
3028:  joittajille. Vahinko muodostuu sitäkin suu-     murrosajat. V a:ltion asettama jokien per-
3029: remmaksi kun väestöllä ei ole varoja vuo-        kauskommissioni on v. 1930 käsitellyt myös-
3030: desta toiseen uusiiutuvaan karjanrehun os-       kin Kemijoen perkanakysymystä ja esittää
3031:  toon, vaan on pakoitettu vähentämään osan       perkaustyön suoritettavaksi korkeiden ke-
3032: muutoinkin liian pienestä karjamäärästä.         vät-, kesä- ja syystulvien rajoittamiseksi.
3033: Karjan hävittäminen Perä-Pohjolassa mer-            Aikaisemmin suor1tettu tutkiminen ja
3034: kitsee maatalouden tuhoa, koska sen har-         kustannuslaskelman sekä perkaussuunnitel-
3035:  joittaminen perustuu pääasiassa karjata-        man teko on katsottu vanhentuneeksi ja
3036:  Jouteen.                                        uutta tutkimusta, suunnitelman ja kustan-
3037:     Tulviminen tuottaa myöskin metsänkas-        nuslaskelman tekoa on jälleen suoritettu jo
3038:  vulle huomattavaa haittaa tuhansien heh-        useiden vuosien aikana valtion toimesta.
3039:  taarien laajuisena alueella.                       Kun kuitenkin kevättulvien .poistaminen
3040:     Edellä oleva riittänee osoittamaan tul-      ja niiden huomattava rajoittaminen vaatii
3041:  vien maataloudelle tuhoisan vaikutuksen         laajoja, monipuolisia ja perinpohjaisia tut-
3042:  seudulla, missä siihen ei olisi vähintäkään     kimuksia, ja niin ollen pRkostakin tulee
3043:  varaa.                                          aikaa vieväksi toimenpiteeksi ja kun kesä-
3044:     Kemijärven kesä- ja syystulvien ehkäise-     ja syystulvien ehkäisemistä koskeva per-
3045:  mistä perkaamalla ja leventämällä Kemi-         kaustyö on kiireellisesti suoritettava ja se
3046:  järvestä lähtevän Kemijoen niskaa, on käsi-     voidaan jo toimitettujen tutkimusten perus-
3047:  telty jatkuvasti siitä lähtien kun Kemijär-     teella suorittaa, ei sitä ole jätettävä riip-
3048:  veen laskevien jokien perkansta on alettu       puvakai siitä, milloin tutkiminen tulee ke-
3049: 94                  lV,2s. -   Kemijärven Luusuanniskau perkaaminen.
3050: 
3051: vättulvien rajoittamista koskevalta osalta        delle aiheuttamasta turmiollisesta seurauk·
3052: suoritetuksi. Kesä- ja syystulvien ehkäise-       sesta olisi edeltäpäin hankittu mitään selvi
3053: mistä koskeva perkaus tulee vähentämään           tystä, on valtiovallan velvollisuus täten
3054: suuressa määrässä tulvia jo sillä, että Kemi-     aiheutunut epäkohta pikaisesti korjata per-
3055: järvestä lähtevän Kemijoen niskassa olevat        kaamalla Kemijärvestä lähtevän Kemijoen
3056: joen poikki ulottuvat karit ja niitä vasten       niskaa, jotta vesi, joka nyt patontuu Kemi-
3057: kertynyt roska uponneine tukkeineen sekä          järveen, pääsee vapaasti juoksemaan.
3058: joitakin ranta!kareja poistetaan. Kun pois-          Kun puheenaolevan perkaustyön tuottama
3059: tettavat paikat ovat talvella, veden ollessa      hyöty ei ole riippuvainen siitä, että per-
3060: vähänä, kuivilla, on niiden poistaminen           kaustyö on kolkonaisuudessaan suoritettava
3061: helposti suoritettavisssa talvityönäkin.          ennenkuin se tulee tuottamaan tuloksia,
3062:   Kemijärven tulvimisen pahimpana aiheut-         vaan perkauksen suorittaminen vähässä
3063: tajana, kuten alussa mainittiin, on se, että      määrässäkin toteutettuna vastaavassa mää-
3064: kaikki Kemijärveen laskevat joet on tukin-        rässä vähentää tulvavahinkoja, voidaan per-
3065: uittojen takia perattu ja Kemijärvestä läh-       kaus suorittaa osittain sitä mukaa kuin
3066: tevän Kemijoen niskaa vuosikymmenien lm-          tilaisuutta on. Perkaustyön suorittaminen,
3067: luessa kuorineen uitetuista tukeista jää-         kuten se edellä esitetystä käy selville, on
3068: neellä parkilla, huklkuneilla tukeilla ja uiton   valtion velvollisuus, e~kä sen alkuun pane-
3069: mukana kulkeutuneella roskalla mataloi-           misen siirtämiseen enää ole varaa.
3070: tettu sekä laitettu siihen tU:kinuiton takia         Bdellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
3071: kaikenlaisia veden vapaata juoksua eh:käise-      ehdotamme,
3072: viä laitteita. Kun metsähallitus valtion
3073: edustajana on joko itse tai tukkiliikkeiden                että Eduskunta ottaisi vuoden 1941
3074: kanssa yhteisesti suorittanut puheenaolevaa              t'ulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
3075: jokien perkansta ja kun samalla puutavaran               4 mmnentille Kemijärven kesä- ja
3076: uitto on mataloittanut sen kohdan, josta                 syystulvien ehkäisemistä tarkoittavan
3077: vesi alka·a juosta jokeen, minkä ohessa vielä            J[emijärven Luusuanniskan perkauk-
3078: veden vapaata juoksua ehkäiseviä. laitteita              sen suorittamista vm·ten 1 milj.
3079: on rakennettu ilman, että niiden maatalon-               markkaa.
3080: 
3081:      Helsingi.'Ssä 8 päivänä lokakuuta 1940.
3082: 
3083:               M. 0. Lahtela.                                 Kalle Kämäräinen.
3084:               S. Salo.                                       Eemil Luukka.
3085:                                       Heikki Soininen.
3086:                                                                                           95
3087: 
3088: IV,29. -   Rah. al. N :o 26.
3089: 
3090: 
3091: 
3092: 
3093:                                Nurmesniemi y. m.: J(m·otetun määräraJwn osoittamisesta
3094:                                  kunnan- ja kyläteiden avustamiseen.
3095: 
3096: 
3097:                                    E d u s k u n n a ll e.
3098: 
3099:   Kunnan- ja kyläteiden kunnossapito on         tamista teiden tarpeen ja maihdollisen työt-
3100: kautta aikojen ollut yksinomaan kuntien         töm.yydenkin kannalta olisi päinvastoin li-
3101: ja kylätieosakkaiden rasituksena, siitä huo-    sättävä. Kunnossapitoavustukset myöskin
3102: limatta, että huomattava osa näistä teistä      pienentyisivät, jolloin rasitukset taas siir-
3103: on luonteeltaan, koska ne ovat kauttakulku-     tyisivät niiden kannettavaksi, jotka jo muu-
3104: ja yhdysteitä, yleisiin teihin verrattavia.     toinkin ovat eniten rasitettuja, nim. syrjä-
3105: Vasta kuluvan iko1mivuotiskauden aikana on      seudun vä:hävaraisten eläjien, joilla ei ole
3106: valtio osallistunut näiden teiden kunnossa-     tilaisuutta käyttää hyväkseen yleisten töiden
3107: pidon avustamiseen. Kunnan- ja kyläteiden       välittömästi tarjoamaa etua.
3108: avustuksiin on kuluvan vuoden tulo- ja             Kun mielestämme tätä määrärahaa olisi
3109: menoarviossa 30 milj. markan määräraha,         päinvastoin lisättävä eikä suinkaan vä-
3110: joka sekin on - kun siihen sisältyy myöskin     hennettävä, saamme kunnioittaen ehdottaa,
3111: määräraha näiden teiden rakenta:misavus-
3112: tukseksi - kovin vaatimaton summa. Jos                    että Edusktmta ottaisi vuoden 1941
3113: määräraha vähennetään 20 miljoonaksi mar-              tulo- .fa menoarvioon 12 Pl:n V lu~
3114: kaksi, kuten hallitus ehdottaa, keskeyttää             vun 6 momentille kunnan- .fa kylä-
3115: se miltei kokonaan kunnan- ja kyläteiden               teiden avustamiseen lisäyksenä 10
3116: rakentamisen aikana, jolloin näiden raken-             1nil,j. markkaa.
3117: 
3118:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1940.
3119: 
3120:               Eero Nurmesniemi.                              J. Pyörälä.
3121:               S. Salo.                                       Juho Takala.
3122:               Lauri Kaijalainen.                             U. A. Wirranniemi
3123:               Matti Luoma-aho.                               Kusti Arhama.
3124:                                    M. 0. Lahtela.
3125: 96
3126: 
3127: IV,so. -   Rah. al. N:o 27.
3128: 
3129: 
3130: 
3131: 
3132:                                Rytinki:    Korotetun rniiärärahan osoittctmisesta kunnctn- ja
3133:                                    kyläteiden avustamiseen.
3134: 
3135: 
3136:                                     E d u s k u n n a ll c.
3137: 
3138:    Kunnan- ja kyläteiden rakentamis- ja          suorittaa suurelta osalta kodin läheisyy-
3139: kunnossapitOkustannusten avustamiseksi on        dessä, mikä tällaisena ruokatavaroiden sään-
3140: viime vuosina kiinnitetty melkoista huo-         nöstelyn aikana on suuresta merkityksestä
3141: miota hallituksen ja eduskunnan taholta.         sellaiselle pienviljelijäväestölle, jolla voipi
3142: Onhan vuosien 1938-1939 tulo- ja meno-           olla kotona 1 tai 3 l~hmää ja perunoita.
3143: arviossa osoitettu mainittuun tarkoitukseen      Tällaisia suurin osa maaseudun kausityö-
3144: 30 miljoonaa markkaa. Kuluvana vuonna on         läisistä on. Näiden määrärahojen supista-
3145: näitäkin tärkeitä määrärahoja oltu pakotet-      mista vastaan myöskin puhuu se, että nii-
3146: tuja supistamaan huomattavasti meitä koh-        den seutujen asukkaat, jotka eivät ole val-
3147: danneen ikävän sodan vuoksi.                     tion teiden rakentamisen kautta päässeet
3148:    Hallitus ensi vuoden tulo- ja menoar-         tieyhteyteen, on tällä tavoin saatettava
3149: viossa ehdottaa mainittuun tarkoitukseen         yleisen tieverkoston yhteyteen. Nämä asuk-
3150: käytettävät määrärahat vähennettäväksi 20        kaat ovat rinta rinnan olleet maata puolus-
3151: miljoonaan markkaan, siis 10 miljoonaa           tamassa niiden kanssa, joilla on ollut onni
3152: markkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna.         päästä yleisen tieverkoston varrelle asu-
3153: Vähennyksen hallitus sanoo tekevänsä ra-         maan. Ne ottavat voimiensa ja varojensa
3154: hallisista syistä.                               mukaan osaa siihen suureen jälleenrakenta-
3155:    Hallituksen perustelut tänä aikana, jol-      mistyöhön, jota parhaillaan .suoritetaan.
3156: loin joudutaan käyttämään huomattavia            Sen vuoksi on myöskin niiden etuja pidet-
3157: summia varoja sellaisiin rakennustöihin,         tävä silmällä.
3158: joita ei normaalisia aikoja elettäessä voitu        Edellä esitetyn perusteella ja viittaamalla
3159: uneksiakaan, on monessa eri kysymyksessä         ed. l{,ytingin y. m. rahaasia-aloitteen N: o
3160: ymmärrettävää, mutta kunnan- ja kylätei-         127 perusteluihin vuoden 1939 valtiopäi-
3161: clen rakentamisavustusmäärärahojen supis-        villä, Liitteet I-XII, saamme kunnioittaen
3162: taminen samanaikaisesti kun ollaan pakoi-        ehdottaa,
3163: tettuja lisäämään summittaisia työttömyys-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1941
3164: määrärahoja, ei ole mielestämme oikeaan                  tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
3165: osunut. Kunnan- ja kyläteiden rakentamis-                6 momentille 10 miljoonan markan
3166: työt sijaitsevat eri puolilla maata, vieläpä             lisämäärärahan kunnan- ja kylätei-
3167: eri puolilla kuntia, joten näitä töitä voidaan           den avustamiseksi.
3168: 
3169:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1940.
3170: 
3171:                                                                           Eino Rytinki.
3172:                                                                                            97
3173: 
3174: IV,at. -    Rah. al. N :o 28.
3175: 
3176: 
3177: 
3178: 
3179:                                   Ku.Iova.ara. y. m.: Määräralu)!n osoittamisesta Turun-Ahve-
3180:                                      1t.an~n sq~ristotien jatkamiseksi Paraisten--Nauvon-
3181:                                      Korppoon- Houtskarin tiesuunnalla.
3182: 
3183: 
3184:                                           Ed uskun nalle.
3185: 
3186:   Viitaten syyskuun 6 p: nä 1939 tehtyyn                   1941 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
3187: rahaasia-aloitteeseen N: o 74 kunnioittaen                 markan siirtomäärärahan Turun-
3188: ehdotamme,                                                 Ahvenanmaan saaristotien jatkami-
3189:                                                            s.eksi Paraisten-Nauvon--Korppoon
3190:            että    Ed1tskunta   ottaisi    vuoden          -Houtskarin tiesuunnalla.
3191: 
3192:      Helsingissä lokakuun 4 päivänä 1940.
3193: 
3194:                   Urho Kulovaara.                             Ralf Törngren.
3195:                   Aino Lehtokoski.                            Einar Holmberg.
3196:                   G. Lindström.                               Einari Karvetti.
3197:                   Atos Wirtanen.                              Mikko V. Erich.
3198:                                           Kalle Jokinen.
3199: 98
3200: 
3201: IV,32. -   Ra.h. al. N :o 29.
3202: 
3203: 
3204: 
3205: 
3206:                                 Schildt: Määrärahan osoittamisesta Pulkkilanharjun tien
3207:                                    saattamiseksi liikennöitävään htntoon.
3208: 
3209: 
3210:                                     Eduskunnalle.
3211: 
3212:    Aikoinaan päätti eduslmnta, että Hä-          markkaa maksanut siil.ta ja koko maantie
3213: meen läänissä sijaitsevalle Pulkkil8!llhal·-     iilman käytäntöä ja siis hyödytön. Koska
3214: ju1le rakennettaisiin tie liikenneyMeyden        kyseeilinen maantie monestakin syystä on
3215: helpott,amiseksi Päijänteen y'li. Ta.I'lmituk-   tä11keä, niin olisi syytä rakentaa työ va~l
3216: se:en myönnettiin myöskin tarpeelliset varat     miiksi työttömyysvaroilla, sillä sitä tulee
3217: ja ovat työt nyt edistyneet niin pitkäB.e,       varmaankin ensi kesänä esiintymä,än paik-
3218: että harjun itäisessä päässä on ,silta vai-      lmkmmalla paljonkin.
3219: miina, joka yhdistää jo vailmistuneen rn:wan-       Kaiken ylläsanotun perusteella ehdotan,
3220: tien mantereeseen. Harjun läntisessä päässä
3221: on noin 800 metriä tietä tekemättä sekä                   että   Ed1tskunta   ottaisi   vuoden
3222: erinäisten lossitöiden sijoittaminen suorit-           1941 tulo- ja menoarvioon 350,000
3223: tamatta. Kun työ on näin vähäinen olisi                mm·kan suuruisen määrärahan Pulk-
3224: se nyt syytä sa:attaa pian il.oppuun, jotta            kilanharjun tien saattarniseksi Ziiken-
3225: tie voitaisiin avata liikenteelle. Töiden              nöitävään kuntoon.
3226: rulessa tässä vaiheessa on pari miljoonaa
3227: 
3228:      Helsingissä lokalt!uun 7 päivänä 1940.
3229: 
3230:                                                                           Yrjö Schildt.
3231:                                                                                               99
3232: 
3233: IV,aa. -   Ra.h. a.l. N :o 30.
3234: 
3235: 
3236: 
3237: 
3238:                                  Lindqvist: Määrärahan osoittamisesta O'ulun-Kemin maan-
3239:                                     tien uusimistöitä varten.
3240: 
3241: 
3242:                                       E d u s kun n a ll e.
3243: 
3244:    Oulun-Kemin maantie on tavattoman               kaimman Oulun-Iin välillä, pitäisi maan-
3245: mutkikas ja lisäksi kovin kapea.. Tämä             tien uusimistyöt aloittaa Oulun puoleisesta-
3246: 146 km pituinen tie on hyvm vilkasliiken-          km päästä, jotta kipeimmät epäkohdat tu-
3247: teinen ja lisäksi Etelä-Suomesta Lappiin           lisivat ajoissa. korjatuiksi.
3248: johtava turistiliikennetie. Ei ole maal-              Huomautan edeHeen, että mainitun
3249: lemme eduJ.Jista, että tämmöinen valtaväylä        n1Jaruttien w1rreHa esim. Haukiputaan kun-
3250: pidetään kovin huonossa kmmossa. Tien              nassa on suuria teollisuuslaitoksia, jotka
3251: sattamisesta nykyaikaiseen kiuntoon on tie-        työskentelevät ulosvientiä varten. Näitten
3252: ja vesirakennushallitukiselJ.a olem~assa val-      meri- ja rantaJl,astauiksista. vapautuu aina
3253: miit suunnitelmat. Niiden toteutumisen             syksyisin huomattavan suuri määrä työ-
3254: jä:Lkieen lyhenisi Oulun-Kemin maantie             läisiä, ja kun ulosvienti on nyt tunnetuista
3255: noin 40 kilometrillä. Suunnitelman mu-             syistä pysähtynyt, niin uhkaa näitä seu-
3256: Jroan pitäisi parannus- ja uusimistyöt saada       tuja tavallista suurempi työttömyys, jonka
3257: loppuun suoritetub'i v. 1950 mennessä.             johdosta valtion velvollisuus olisi järjestää
3258: KustannUSJarvio päättyy 29,871,000 mark-           edellä mainituiHa paikkakunniUa .työttö-
3259: kaan. Työhön on jo kåy"tetty VJaroja noin          myystöitä.
3260: 3,000,000 markkaa.                                    Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
3261:    Kun vuoden 1941 tulo- ja mffiloarvioon          taen,
3262: ei oJe otettu tarkoitusta varten ollenkaan
3263: varoja ja kun Ill.OOntieHä on ·liikenne vuosi                 että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
3264: vuodelta. huomattavasti vilkastmmt, ei                    1941 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
3265: uudista.mistöiden    toteuttaminen     sie.täisi          markan määrärahan Oulun-Kemin
3266: <mää viivyrtystä. Liikenteen ollessa vilk-                maantien tt1ts?:m.istöitä varten.
3267: 
3268:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1940.
3269: 
3270:                                                                         Hjalmar Lindqvist.
3271: 100
3272: 
3273: IV,34. -   Ra.h. al. N :o 31.
3274: 
3275: 
3276: 
3277: 
3278:                                 Lahtela y. m.: Km·otetun rnäärärah(J;n osoittamisesta Kemi-
3279:                                    järven ki1·konkyliin--Lu1t.Mtan ma-antien rakenta.miseen.
3280: 
3281: 
3282:                                     E c1 u s kunnalle.
3283: 
3284:   Vuonna 1936 alettiin rakentaa Kemijär-           Sanotun tien tarye ei rajoitu yksinomaan
3285: ven kirkonkylän-Luusuan maantietä alka-         tien vaikutuspiirissä asuvan väestön tar-
3286: malla rakennustyöt Luusuan puoleisesta          peen tyydyttämiseen. Sitä kaipaa myöskin
3287: päästä kirkonkylää kohti. Tien rakentami-       se kauttakulkuliikenne, joka sanotulle tielle
3288: seksi on tulo- ja menoarviossa vuodelle 1941    suuntautuu niin pian kuin se valmistuu,
3289: esitetty ainoastaan 500,000 markkaa. Tällä      koska mitään muuta Kemijä.rven kirkonky-
3290: rahamäärällä ei saada tietä sellaiseen kun-     lästä ja Kemijärven rautatieasemalta ete-
3291: toon, että sitä voitaisiin käyttää liiken-      lään johtavaa tietä ei ole.
3292: teelle, vaan jää se edelleen aivan hyödyttö-       Tien rakentamiseen olisi otettava ensi
3293: mäksi, vaikka sen rakentamiseen on jo käy-      vuodeksi 1 milj. markkaa, että se saataisiin
3294: tetty tähän mennessä 4,280,000 markkaa.         kuljettavaan kuntoon rakennetuksi.
3295: Tierakennustyöt ovat hallituksen esittämän         Puheenaolevaa maantietä olisi alettava
3296: tulo- ja menoarvion perustelujen mukaan         rakentaa myöskin Kemijärven kirkonkylän
3297: siinä vaiheessa, että tiestä on valmista 7 km   puoleisesta päästä Luusuaa kohti. Näin pi-
3298: ja kesken rakentamisen 16 km, joten siis        täisi tehdä ei ainoastaan tien joutuisamman
3299: rakentamaton osa on noin 9 km. Rakenta-         valmistumisen .-rcoksi, vaan ennen kaikkea
3300: maton osa on kirkonkylän puoleisessa            sen vuoksi, että tien rakentaminen tulisi
3301: päässä. Tämän rakentamattoman tieosan           siten halvemmaksi ja se osa kirkonkylän
3302: vuoksi täytyy Kemijärven Alakylän asu-          puoleista tien päätä, joka siitä valmistuisi.
3303: kasten, jotka asuvat noin 15 km matkalla        voisi palvella tielle tulevaa liikennettä. Tä-
3304: olla ilman tietä, sekä I . uusuan kylän asu-    män tieosan liikennettä tulee lisäämään
3305: kasten, jotka asuvat 25-35 km etäisyydellä      huomattavassa määrin yli 10 km pitkä ky-
3306: ja Juujärven kylän asukasten, jotka asuvat      lätie, joka erkanee rakenteilla olevasta Ke-
3307: 35-45 km etäisyydellä Kemijärven kirkon-        mijärven kirkonkylän-Luusuan maantie-
3308: kylästä matkustaessaan oman kuntansa kir-       suunnasta noin 1 km päässä Kemijärven
3309: konkylään, kiertää Rovaniemen kautta yli        kirkonkylästä I~uusuaan päin ja jatkuu
3310: 200 km pitkää kiertotietä myöten. On koh-       Halosenrannan kautta Kelloniemeen. Tämä
3311: tuutonta, että sellainen väestömäärä, joka      kylätie, josta 2 h on jo valmiiksi raken-
3312: tämän tien vaikutuspiirissä asuu, ei pääse      nettu, valmistuu suunnitelman mukaan tä-
3313: suoraan lähimmälle rautatieasemalle, ja         män vuoden aikana. Siitä tulee myöskin
3314: oman kuntansa kirkonkylään, vaan täytyy         erikoisen tärkeä kulkuviiylä sille väestölle,
3315: senvuoksi, että tiestä on kirkonkylän puolei-    joka asuu mainitun kylätien vaikutuspii-
3316: nen pää rakentamatta, kiertää toisten kun-      rissä. Kun näin on, olisi tärkeää, että mai-
3317: tain keskusten kautta ja matkustaa 25-          nitusta maantiestä rakennettaisiin heti noin
3318: 45 km asemasta yli 200 km.                      1 km pituinen osa kirkonkylän puoleisesta
3319:                                   IV,34. -      Lahtela y. m.                              101
3320: 
3321: päästä, josta erkanee mainittu kylätie. Tä-       mista ja rakentamista samanaikaisesti mi-
3322: män tieosan rakentaminen pantiin tosin            käli mahdollista entistä suuremmin määrä-
3323: alkuun jo vuonna 1939, mutta jäi se kes-          rahoin kehitettäisiin, j. n. e.
3324: ken, sellaiseen kuntoon, ettei sitä voi kul-         Kyseessä oleva tie on kantamaantie ja
3325: kea millään ajoneuvolla.                          samalla tiettömien alueiden tie ja kuuluu
3326:    Ellei tätä tieosaa rakenneta heti, jää sa-     siis niihin teihin, joiden rakentamista olisi
3327: notun kylätien kirkonkylän puoleinen pää          mainitun eduskunnan päätöksen mukaan
3328: noin 1 km päähän kirkonkylästä irralliseksi       joudutettava.
3329: tieksi, jonka kumpikaan pää ei liity maan-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
3330: tiehen.                                           kunnioittaen,
3331:    Mainittakoon vielä, että eduskunta tou-
3332: kokuun 15 päivänä 1939 yksimielisesti hy-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
3333: väksyi seuraavan ponnen:                                 1941 tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n
3334:    että hallitus pyrkisi järjestämään tiera-             Ill luvun 3 momentin kohdalle Ke-
3335: kennustyöt siten, että uusia teitä rakennet-             m~Jarven    kirkonkylästä Luusuaan
3336: tavaksi suunniteltaessa erikoisesti tiettö-              rakennettavan maantien rakentami-
3337: mien seutujen tarpeet tyydytettäisiin; ja                seen lisäyksenä 500,000 markkaa.
3338: että valta- ja kantatieverkoston kunnosta-
3339: 
3340:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1940.
3341: 
3342:               M. 0. Lahtela.                                    Eero Nurmesniemi.
3343:               U. A. Wirranniemi.                                Matti Luoma-aho.
3344:               S. Salo.                                          Kusti Arhama.
3345: 
3346: 
3347: 
3348: 
3349:                                                                                              14
3350: 102
3351: 
3352: IV,a5. -   Ra.h. a.l. N:o 32.
3353: 
3354: 
3355: 
3356: 
3357:                                 Pyörälä. y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
3358:                                    miseksi Mällisen lossin paikalle Paavolan kunnassa.
3359: 
3360: 
3361:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3362: 
3363:    Kokkolasta Ouluun pitikin rautatien           että syksyisin lastissa olev.at kuorma-autot
3364: vartta vievällä valtion hoidossa olevalla        ovat vajonneet jäihin ja sulan veden aikana
3365: maantiellä on Paavolan kunnassa Mällisen         lossin heikkouden takia painuneet pohjaan.
3366: t~alon luona Siikajoen yli johtava lossi. Joen      Kun kysymyksenalainen tie on valtatie
3367: leveys on tällä kohdalla noin 80 m. Kun          noin 50 km rannikosta sisämaahan, niin on
3368: tie noin 10 vuotta sitten tuli valtion hoi-      sillä maanpuolustuksen'kin kannalta katsoen
3369: toon, niin sen jä~keen on siinä matkustaja-      tärkeä strateeginen merkitys, joten liiken-
3370: ja tavaraliikenne muodostunut huomattavan        nettä hidastuttava lossi on hävitettävä ja
3371: suureksi. Siikajoen pohjoispuolella on suuri     silta kiireellisesti rakennettava.
3372: ja voimakas ·asutus, jonka väestö on joka           Edelliseen viitaten saamme kunnioittaen
3373: päivä pa:koitettu lossia käyttämään, kun         ehdottaa,
3374: Paavolan kirkonkylässä joen eteläpuolella
3375: ovat meijeri, myll:vt, kauppaliikkeet y. m.                että Eduskunta ottaisi vuoden 1911
3376: Näinollen ainainen lossin ylikulku edesta-              tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill l.
3377: kaisin tekee väestön elinkeinoelämälle suurta           kohdaUe 1,500,000 markan määrä-
3378: hankaluutta. Yleisen kauttakulkuliikenteen              mhcvn sillan rakentamiseksi Siika-
3379: kannalta on tämä aivan sietämätöntä ja                  joen yli Jl:fälUsen lossin paikalle Pcut-
3380: vaarallistalkin. On sattunut useita tapauksia,          volan kunnassa.
3381: 
3382:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1940.
3383: 
3384:               J. Pyörä.lä.                                    K. Kleemola..
3385:               Eero Nurmesniemi.                               M. 0. Lahtela.
3386:                                      Matti Luoma-aho.
3387:                                                                                            lOB
3388: 
3389: IV,a6. -   Rah. al. N:o 38.
3390: 
3391: 
3392: 
3393: 
3394:                                 Nurmesniemi y. m.: iffäärärahan osoittamisesta sillan ra-
3395:                                   kentamista varten Tikkalansalmeen Pyhäjärven pitäjässä
3396:                                   Oulun läänissä.
3397: 
3398: 
3399:                                      E d u s k u 11 11 a ll e.
3400: 
3401:   Viitaten rah. al. n: o 133 vuoden 1939                   1941 talottsarvioon 1,500,000 markan
3402: valtiopäivillä, Lii17teet IV 145, s. 277, ehdo-            määrärahan sillan rakentamista var-
3403: tamme kunnioittaen,                                        ten Tikkalansalmeen Pyhäjärven pi-
3404:           että Eduskunta ottaisi vuoden                    täjässä Oulun läänissä.
3405: 
3406:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1940.
3407: 
3408:               Eero Nurmesniemi.                                  J. Pyörä.lä..
3409:               U. A. Wirranniemi.                                 M. 0. Lahtela.
3410:                                             S. Salo.
3411: 104
3412: 
3413: IV,37. -   Rah. al. N:o 34.
3414: 
3415: 
3416: 
3417: 
3418:                                Rytinki: Määrä·r<than osoittmnisest(t eräiden Pudasjä1·ven~
3419:                                   Santjiirven maantien siltojen rakentamista varten.
3420: 
3421: 
3422:                                     E d u s k u n n a l l e.
3423: 
3424:    Hallituksen esityksessä 25 p: nä elokuuta     tut sillat liikenteelle ja matkustajille niin
3425: 1939 valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle      vaaralliset, että tapaturma voipi sattua
3426: 1940 on varattu määräraha m. m. Ruoste-          millä hetkellä tahansa, ellei siltoja pikai-
3427: ojan, Pärjänjoen ja Hoikkalansalmen silto-       sesti uusita.
3428: jen rakentamiseksi Pudasjärven-Sarajär-            Käsitykseni mukaan on tällaiset sillat
3429: ven maantiellä.                                  korjattava, sillä ei ole valtion hoi-
3430:    Hallituksen esityksen perusteluissa sano-     dossa olevilla maanteillä olevia siltoja pi-
3431: taan, että Pudasjärven pitäjässä sijaitsevat     dettävä sellaisessa kunnossa, että ihmisten
3432: Ruosteojan, Pärjänjoen ja Hoikkalansal-          matkustaminen käypi vaaralliseksi, kuten
3433: men sillat ovat osaksi puusta, osaksi epä-       edellä mainitulla tiellä on käynyt. Tämän
3434: säännöllisistä kivistä heikosti rakennettuja     vuoksi olisi ensi vuoden menoarvioon sisäl-
3435: siltoja, joita ei jatkuvin korjauksin voida      lytettävä mainittujen siltojen rakentamista
3436: pitää liikennekelpoisessa kunnossa. Siltojen     varten määräraha. Kun tarveaineiden hin-
3437: uusimista varten on menoarvioon merkitty         nat ja työpalkat ovat kohonneet, niin olisi
3438: 655,000 markkaa. Tämä määräraha, vaikka          tälle vuodelle ehdotettua määrää koroitet-
3439: sillat ovat liikenteelle vaarallisia, poistet-   tava.
3440: tiin uudessa tulo- ja menoarvioehdotuksessa         Edellä esitetyn perusteella ehdotan
3441: 21 p: nä lokakuuta 1939 kaikille tunnettu-       kunnioittaen,
3442: jen syiden vuoksi.
3443:    Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa                      että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
3444: vuodelle 1941 ei mainittuun tarkoitukseen                 .1941 tulo- ja menoarvioon 750,000
3445: tarvittavaa määrärahaa ole merkitty.                      markan rnäär·ärahan Pudasjärven
3446:    ~Iainitut sillat, kuten hallituksen aikai-             pitäjässä Pudasjärven-Sarajärven
3447: semmasta esityksestä käy selville, ovat lii-              rnacmtiellä olevien Ruosteojan, Pär·-
3448: kenteelle kelvottomia ja paikallisen piirin               .fänjoen ja H oikkalansalmen siltojen
3449: maanteiden kuntoisuutta valvovalta tiemes-                rakentamista ·varten.
3450: tarilta saamani tiedon mukaan ovat maini-
3451: 
3452:       Helsingissä lokakuun 7 päivänä ] 940.
3453: 
3454:                                                                               Eino Rytinki.
3455:                                  ••        ••
3456:      VALTIOPAIVAT
3457:                      1940
3458: 
3459: 
3460:                  LIITTEET
3461:                       IV ja IX
3462: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAIN- JA MAATALOUS-
3463:      VALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKIALOITTEET.
3464: 
3465: 
3466: 
3467: 
3468:                     HELSINKI 1940
3469:               VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3470: Siirtoväen pika-asutusta koskevia lakialoitteita.
3471:                               ••         ••
3472: 
3473:    VALTIOPAIVAT
3474:                     1940
3475: 
3476: 
3477:                 LIITTEET
3478:                         IX
3479: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY LAKIALOITE
3480: 
3481: 
3482: 
3483: 
3484:                   HELSINKI 1940
3485:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3486: Siirtoväen yhteismetsiä ja yhteislaitumia koskeva lakialoite
3487:                                                                                          109
3488: 
3489: IX,1.- Lak. al. n:o 8.
3490: 
3491: 
3492:                                Vilhula y. m. : Ehdotus laiksi siirtoväen pika-asutuslain no-
3493:                                   jalla perustettavista yhteismetsistä ja -laitumista.
3494: 
3495:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3496: 
3497:    Kuluvan lokakuun 15 pmvana on edus-              Kun mielestämme käytännön tarve vaa-
3498: kunnalle jätetty hallituksen esitys n: o 123     tisi, että samoja säännöksiä sovellettaisiin
3499: laiksi siirtoväen pika-asutuslain nojalla pe-    myöskin muodostettaessa pika-asutuslain
3500: rustettavista yhteismetsistä. Esityksen pää-     18 § :n 2 momentin perusteella yhteislai-
3501: asiallisena tarkoituksena on tehdä mahdol-       dun eroittamalla se tilojen yhteiseksi
3502: liseksi yhteismetsän perustaminen toiseen        alueeksi, ehdotamme nojautuen valtiopäivä-
3503: kylään tai kuntaan kuin mihin muodostet-         järjestyksen 32 §: ään kunnioittaen,
3504: tavat tilat kuuluvat sekä järjestää menet-
3505: tely yhteismetsää muodostettaessa mahdol-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3506: lisimman joustavaksi.                                    van lakiehdotuksen:
3507: 
3508:                                           Laki
3509:     siirtoväen pika-asutuslain nojalla perustettavista yhteismetsistä ja -laitumista.
3510:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
3511:                       1 §.                       yhteismetsästä erotetuksi erillisessä maan-
3512:   Siirtoväen pika-asutuslain mukaan muo-         mittaustoimitu'ksessa.
3513: dostettaville tiloille annettava yhteismetsä
3514: voidaan sijoittaa myös toisen kylän tai toi-                         4 §.
3515: sen kunnan alueelle.                               Tässä laissa tarkoitettuihin yhteismetsiin
3516:                                                  nähden on soveltuvin kohdin noudatettava,
3517:                     2 §.                         mitä asutusyhteismetsistä on säädetty.
3518:    Yhteismetsäksi tarkoitettu alue muodos-                           5 §.
3519: tetaan perustettavien tilojen yhteiseksi            Jos siirtoväen pika-asutuslain 18 § :n 2
3520: alueeksi. Yhteismetsälle ei lasketa talolu-      momentin nojalla erotetaan yhteislaidun
3521: kua eikä manttaalia.                             tilojen yhteiseksi alueeksi, on tätä lakia
3522:                                                  soveltuvin kohdin noudatettava.
3523:                     3 §.
3524:    Jos pakkolunastushanke raukeaa, Jaa                             6 §.
3525: muodostetun tilan yhteismetsäosuus tiluksia        Tarkempia määräyksiä tämän lain toi-
3526: yhteismetsään luovuttaneen maan omista-          meenpanosta antaa tarvittaessa maatalous-
3527: jalle, joka on oikeutettu saamaan osuutensa      ministeriö.
3528: 
3529:      Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1940.
3530: 
3531:         T. N. Vilhula.              Kauno Kleemola.               Frans Mustasilta.
3532:         Matti Lepistö.              Janne Koivuranta.             Matti Tolppanen.
3533:         V. H. Kämäräinen.           Valfrid Eskola.               Kalle Kämäräinen.
3534:         Lauri Murtomaa.             Toivo Halonen.                Matti Heikkilä.
3535:                                     Heikki Simonen.
3536:                                                                                            15
3537:                                                                                             111
3538: 
3539: IV,ss. - Lak. al. N:o 9.
3540: 
3541: 
3542: 
3543: 
3544:                                 Lampinen y. m. : Ehdotus laiksi siirtoväen pika-asutuslai?a
3545:                                    mukaan annettavista valtion velkasitoumuksista.
3546: 
3547: 
3548:                                      E d u s k u n n a lle.
3549: 
3550:    JfesäJlmun 28 päivänä 1940 annetun siir- mattavaa osaa tillojensa. tuottomahdollisuu:k-
3551: toväen piika-aSUJtuslain 21 § : n muikaan on sista, vaan joutuisivat sen [isäiksi maksa-
3552: pika-asutusta varten pakkolunastettujen maan omaisuudenluovutUJSVemnsa rahassa.
3553: alueiden ja etuuJksien selkä rakennuspuiden On ilmeistä, että trulainen ratkaisu vai-
3554: ja mkennuksien hinnan maksamisesta val- ikeuttaisi välillisesti myöskin siirtoväen
3555: tion "WU'oiJ.la säädettävä erikseen. Tässä asuttamista ja heidän myöhempää ase-
3556: tarkoituksessa hallitus onlkin nyt jättänyt maansa.
3557: edruilrnnnaJ.le 'esityksen N :o 126 laiksi           Myöskin sitä, että sellaisen myyntiloolpoi-
3558: siirtoväen pika-asutuslain mukaan annetta- sen tavaran !kuin rakennuspuiden ja ra-
3559: vista valtion v·elkasitoumuiksista.               kennusten pakkolunastuksessa maksu ta-
3560:    Hallituksen esittämä ratkaisu muodostuisi pahtuisi vasta kahdenkymmenenviiden VUJO-
3561: kuitenkin 100an luovuttajille mitä epäoikeu- den kuluessa ·erääntyvillä '\"e1kasitoumuk-
3562: denmukaisimmaksi, minkä lisäksi on todet- silla, on pidettävä kohtuuttomana, varsin-
3563: tava, että se poikikeaisi iJrokonaan niistä peri- kin krm rakennuspuiden hinta määrätään
3564: aatteista, joille siirtoväen korvauskysy- vuosi·en 1934--38 keskimäärien mukaan.
3565: mystä koSkeva },aillJsäädäntö perustuu. Tämä käy ilmi siitäJkin, että muut rakennus-
3566: Maan luovuttajat joutuvat joka .tapauksessa aineet tuUaan maksamaan !käteisellä rahalla
3567: telmmään korvausikysymyk.sen hoitamiseksi tai annetaan lyhytaikaista luottoa vastaan.
3568: suhteellisesti suurempia uhrauksia lkuin Jotta tämä epäoikeudenmukaisuus JaiSI
3569: muut veroiiJl1aksajat, ikoslk:a heiltä pakiko- ainakin ehdotettua pienemmäksi, olisi pakko-
3570: lllOOSitetaan tähän ta.rkoitu!kseen realio'IOOi- lrmastettavi·en rakennuspuiden ja iNliken-
3571: suutta, vieläpä !käypää hintaa huomatta- nusten hinta suoritettava samanlaisilla kym-
3572: vasti halvemmaila. Krm lisäksi maksu luo- menen vuoden ~uluessa e~ääntyvillä ve[lka-
3573: vutettavista alueista, rakennuspuista ja ra- sitoumuksilla lkuin mitä vapaaehtoisissa
3574: kennuksista suoritetaan velkasitolillluksina kaupoissa alueita [rmastettaessa käytetään.
3575: eikä rahana, muodostuu suhde maan ~uo Näitä vclkasitoumuiksia olisi saataVia käyt-
3576: vuttajille sitäkin epäedullisemmaksi.             tää, paitsi omaisuudenluovutusveron, myös-
3577:    Tämän vuoksi vaatii oikeudenmukaisuus, kin muiden valtiolle ·tulevien suoritusten
3578: että näiden velkasitoliDlusten !käyttömahdol- maksamiseen.
3579: lisuuksia ei tarp.eettomasti supisteta. En-          Edellä esitetyn perusteella ja nojautuen
3580: nenlkaikikea on pidettävä lkiinni siitä, että valtiopäiväjärjestyksen 32 § :n 1 moment-
3581: niitä saadaan käyttää omaisuudenluovutus- tiin, ehdotamme,
3582: veron maksamiseen. Muunlainen menettely
3583: vaiikeuttaisi suuresti maan luovuttajien                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3584: asemaa, lkun he eivät menettäisi vain huo-               van lakiehdotuksen:
3585: 112          IV,38. -    Pika-asutuslain mukaan annettavat valtion velkasitoumukset.
3586: 
3587: 
3588:                                               Laki
3589:       siirtoväen pika-asutuslain mukaan annettavista valtion velkasitoumuksista.
3590: 
3591:        Edusiku.nnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty va;ltiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
3592: :m.ä,.ärätyll.ä taVJa1la, säädetään:
3593: 
3594:                      1 §.                             nojalila tahi seura:antonsa puolesta niihin
3595:   Kesäkuun 20 päivänä 1940 aoo.etnn siir-             verrattavalla saannolla, oikeutettu käyttä-
3596: toväen pika-asutuslain mukaan pakkohmas-              mään omaisuudenluovutusveron sekä sitä
3597: tetun alueen ja etuuksien luovutus:binta              kiinteistöä rasittavien kiinnitysvelkojen
3598: suoritetaan illimetylle henkilölle 88etetuilla        maksamiseen, josta alue on luo:v-utettu tai
3599: valtion vclloo.sitoumuksilla, joiil.le sUJOritetaan   pakkolunastettu käytettäväksi siirtoväen
3600: korkoa viisi sadalta vuodessa ja jotka •erään-        pillm...asutustarkoituksiin.
3601: tyvät maksettaviksi !kahdenkymmenenviiden
3602: vuoden !kuluessa niiden asettamispäivästä                                 4 §.
3603: lukien sen mukaan kuin valtiovarainmi-                   Tämän lain 2 § : ssä tarkoitettuja vel~<t
3604: nisteriö tarkemmin määrää.                            siutoumuiksia on niiden saaja tai se, jolle
3605:                                                       saaminen on siirtynyt perintönä tai testa-
3606:                        2 §.                           mentin nojalla tahi seuraautonsa puolesta
3607:    Siirtoväen pi.ka-a&utUSilain mukaan paik.iko-      niihin verrattavalla saannolla, oik!eutettu
3608: lunastettujen ra;kennuspuiden ja rakennuk-            käyttämään ~altio1le tulevien suoritusten
3609: sien luovutushinta, samoin ~uin pika-asu-             ma;ksamiseen.
3610: tustarkoituksiin vapaaehtoisella llmupaUa
3611:                                                                           5 §.
3612: luovutettujen alueiden hinta, suoritetaan
3613:                                                         Tässä laissa tarkoitettuja velkasitou-
3614: nime.tylle henk.il.öl1e asetetuilla valtioo
3615:                                                       muksia v:oidaan siirtää ainoastaan nimetylle
3616: velJmsitoumuksiil.la, joH:le suoritetaan ikorlkoa
3617:                                                       henikilillle, ja on siirtoon, jotta se olisi
3618: kuusi sadalta vuodessa ja jotka ·m>ääntyvät
3619:                                                       pätevä, saatava valtiokonttorin hyväksymi-
3620: m:akaettaviksi kymmenen vuoden kuluessa
3621:                                                       mm, paitsi milloin veil_ikasitoumuiksia käyte-
3622: niiden asettamispäivästä lukien sen mu-
3623:                                                       tään omaisuudenluovutusveron suorittami-
3624: kaan kuin va!ltiovarainministeriö tarkemmin
3625:                                                       seen.
3626: määrää.
3627:                        3 §.                                                  6 §.
3628:    Tässä laissa tarkoitettuja velkasitou-                Tarkemmat määräykset tämän iain täy-
3629: muksia on niiden saaja ja se, jolle saami-            ~töönpanosta        ja soveltamisesta antaa
3630: nen on siirtynyt perintönä tai testamentin            va:l tiovarainministeriö.
3631: 
3632: 
3633:       Helsingissä lokakuun 29 päivänä 1940.
3634: 
3635:          J. Emil Lampinen.               Tilda Löthman-Koponen.        Ja.lnu!.ri Pilkam.a.
3636:          Uno A. Hilden.                  Lauri Kaijalainen.            Matti Miikki.
3637:          Eero Nurmesniemi.               Kalle Kämäräinen.             Levi Jern.
3638:          Lennart Heljas.                 Kusti Arhama.                 Edvard Haga.
3639:          Matti Luoma-aho.                U. A. Wirranniemi.            K. Kylänpää.
3640:          Juho Paksujalka.                Einari Karvetti.              S. Salo.
3641:          Albin Wickman.                  J. Pyörälä.                   K. Määttä.
3642:                                          Matti HelkBilä.
3643: LAKI,· RAHAASIA-JA TOIVOMUSALOiTTEET
3644:          NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
3645:          LAKI-, RAHAASIA-JA TOIVOMUS~ALOITTEET.
3646:           (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
3647: 
3648: 
3649:                                             Laldaloitteet.
3650:                                     Kevätistuntokaudella jätetyt.
3651: -   n:o 1, Wiikin y.m.: Ehdotua 1aibi                       Liitteet X,l. s. Sl. - Ks. Äitiysavus-
3652:     valtiopäi'Vä'järjestyben 6 ja 7 § :n muut-              tus.
3653:     tamisesta. Liitteet 1,1. s. 7. - Ks. ·VaJ.-         -   n:o 6, S i 11 a n:p· ä liin y. m.: EhdotUII
3654:     t.:iopäiväjärjestys.                                    liailksi tyÖS'()pi.muslain 27 § :n muuttami-
3655: -   n:o 2, M Q i l a • en y. m.: EhdQtus la:iksi            sesta. Liitteet X,2. s. SS. - Ks. Työ-
3656:     tulo- ja omaisuusverolain muuttam.i11sesta.             sopimus.
3657:     Liitteet IV,1. a. 115. - /Ks. Tulo- åa              -   n:o 6, Niukkasen y.m.: Ehdotus
3658:     Q!Dl.aiauusvero.                                        laiksi sodan johdosta menetetyn omaisuu-
3659: -   n :o S, R ä i s lL se n: Ehdotus laiksi IDlfll:a-       den korvaamisesta. Liitteet IV,2. s. 40.
3660:     laiskunt.a.in lkunuallislain ja !kaupunkien             - Ks. Korvauslaki.
3661:     lkunn·allislain muuttamisesta.         Liitteet     -   n:o 7, J. Raatikaisen y.m.: Ehdo-
3662:     VII,l. s. '23. - Ks. KUI1I1allislait.                   tus laiksi sodan johdosta vahinkoa kärsi-
3663: -   n :o 4, P 10 h ~ a l •a n y. m.: Ehdotus laibi          neiden velkojen maksamisesta. Liitteet
3664:     äi~Sia•vustu.slain 9 § :n muuttami11116St&.             IV,s. s. 49.- Ks. Korvauslaki.
3665: 
3666: 
3667:                                     Syysistuntokaudella jätetyt.
3668: -   n:o 8, V i l h u 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi        -   n:o 9, Lampisen y.m.: Ehdotus laiksi
3669:     siirtoväen pika-asutuslain nojalla perus-               siirtoväen pika-asutuslain mukaan annet-
3670:     ttettavista yhteismetsistä ja -laitumi•sta.             tavista valtion velkasitoumuksista. Liit-
3671:     Liitteet IX,t. s. 109. - Ks. Siirtoväen                 teet IV,ss. s. 111. - Ks. Siirtoväen pika-
3672:     pika-asutus.                                            asutus.
3673: 
3674: 
3675: 
3676:                                        Rahaasia-aloitteet.
3677:                                      Syysistuntokaudella jätetyt.
3678: 
3679: -   n:o 1, A. Halosen y.m.: Määrärahan                      n. s. kapinavahinkolainojen suorittami-
3680:     osoittamisesta erinäisten maailmansodan                 seksi. Liitteet IV,fi. s. 60. - Ks. Kapina-
3681:     aikana Suomen kansalaisille koituneiden                 vahingot.
3682:     vahinkojen korvaamista V'arten. Liitteet            -   n:o 3, Kaijalaisen y.m.: Määrära-
3683:     IV,4. 18. 59. - K!s. Sotavahingot.                      han osoittamisesta avustuksilmi Pohjois-
3684: -   n :o 2, L u u k a n y. m.: Määrärahan osoit-            Suomen väestölle viljatullista aiheutuvan'
3685:     tami,sesta    Neuvostoliitolle   luovutetun             rasituksen lieventämiseksi. Liitteet IV,6.
3686:     alueen kuntien vastattavina olleiden                    s. 61. - Ks. Vilj.atulli.
3687:                           Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1940.
3688: 
3689: -   n :o 4, W i r r a n n i e m e n y. m. : Määrä-   -   n :o 16, L u o m a-a h o n: Korotetun mää-
3690:     rahan osoittamisesta rahtiavustukise~si              rärahan osoittami,sesta valtion avustuk-
3691:     eräissä Pohjois-Suomen kunni,ssa. Liitteet           siksi salaojituksiin. Liitteet IV,19. s. SO.
3692:     IV,7. s. 62. - Ks. Pohjois-Suomi.                    - Ks. Maatalous.
3693:  - n:o 5, Malmivuoren y.m.: Määrä-                   -   n:o 17, Linnan y. m.: Määräl"ahan
3694:     rahan osoittami,sesta maalai.skirjeenkanta-          osoittami,sesta Suomen Puutarhanviljeli-
3695:     Jain P'alkkion korottamilleksi. Liitteet             jäin Liitolle hedelmäpuunhoitajien kou-
3696:     IV,s. 'S. 63. - Ks. Postilaitos.                     lutuskurssien toimeenpanemista varten.
3697:  - n:o 6, La h~t e l a n y. m.: Määrärahan               Liitteet IV,2'0. s. 81. - Ks. Hedelmävil-
3698:                                                          jely~s.
3699:     osoittamisesta raja-aidan rakentamiseksi
3700:                                                      -    n :o 18, Lohen y. m.: Määrärahan osoit-
3701:     uudelle valtakunnan rajalle Kuusamon ja
3702:                                                           tamisesta Pohjois-Suomessa tuotettujen
3703:     Sallan kuntien kohdalle. Liitteet IV,9.
3704:                                                           sipulien ja sikurijuurien viljelyspalk-
3705:    s. 64. - Ks. Raja-aita.
3706:                                                           kioiksi. Liitteet IV,21. s. 83. - Ks. Si-
3707:  - n:o 7, Linnan y. m.: Määrärahan osoit-                 pulinviljelys.
3708:     tamisesta väestönsuojelulain kunnille ja         -   n:o 19, J u ne ks en y. m.: Määrärahojen
3709:     yksityisille 'aiheuttamien kustannus~ten              osoittamisesta Kurkijoen maamiesopiston
3710:     korvaamista var~ten. Liitteet IV,l'<i. s. 65.        siirtämiseksi Tornionjokilaaksoon. Liit-
3711:    - Ks. Väestönsuojelu.                                  teet IV,22. s. 84. - Es. :M:aatalouskoulut.
3712:  - n:o 8, Linnan y. m.: Määrärahan osoit-            -   n :o 20, K i r r a n: :Määrärahojen osoitta-
3713:     tamisesta väestönsuojelukeskuskoulua var-            mi<Besta Uudenkirkon maamiegkottlun siir-
3714:     ten. Liitteet IV,u. s. 66. - Jts. Väestön-           tämiseksi Satakunta:an. Liitteet IV,23.
3715:    suojelu.                                               s. 86. - Ks. Maatalouskou1ut.
3716: - n:o 9, Kallion y. m.: Määrärahan                   -   n :o 21, J u ne k sen y. tn.: Määrärahojen
3717:     osoittamisesta teollisuuskoulun perusta-              osoittamisesta Itä-Karjalan tietopttoli<Ben
3718:    miseksi Lappeenrantaan. Liitteet IV,12.               karjanhoitokoulun Siirtämiseksi Petä-Poh-
3719:    s. 67. - Ks. Teollisuuskoulut.                        jolan maanviljel;snsseuran alueelle. Liitteet
3720: - n:o 10, Paasosen y.m.: Määrärahan                      IV,24. s. 88. - Ks. Karjanhoitokoulut.
3721:    oSoittamisesta Kuopion teollisuuskoulun           -   n:o 22, K•allion y. tn.: Määrärahan
3722:    kolinaunen kerroksen kuntoonpanoa ja                  osoittamisesta tutkimuksen toimittami-
3723:    sisustamista varten. Liitteet IV,13. ,s. 69.          sek<Bi vesiliikenneväylän availinisesta Sai-
3724:    - Ks. Teomsuuskoulut.                                 maasta Telataipaleen kautta Kivijärveen
3725: - n:o 11, Eskolan y. m.: Määrärahan                      ja tähän liikenneväylään liittyvän sata-
3726:    osoittamisesta avustukseksi Jämsän kan-               maradan rakentamisesta pääradalta Kivi-
3727:    sanopistolle uuden opi,stotalon rakentami-            järven rantaan. Liitteet IV,25. s. 89. -
3728:    seen. Liitteet IV,14. 's. 71. - Ks. Kan-              Ks. Saimaan laiv<aliikenne.
3729:    sanopistot.                                       -   n:o 23, Luoma-ahon y.m.: Määrära-
3730: - n :o 12, Wi i k i n: Korotetun määrärahan              han osoittamisesta Lehtimäen kunnassa
3731:    osoittamisesta raittiustyötä varten. Liit-            olevan Kätkänjoen perkaustyön aioitta-
3732:    teet IV,15. s. 72. - Ks. Raittiustyö.                 mi,seksi. Liitteet IV,26. s. 90. - Ks. Per-
3733: - n:o 13, Eskolan y. m.: Korotetun mää-                  kaustyöt.
3734:    rärahan osoittamisesta aikai~semman asu-          -   n :o 24, P y ö r ä 1 ä n y. m.: Määrärahan
3735:    tuslain mukaan suoritettavia maanlunas-               osoittamisesta Vihanuinjoen perkaustyötä
3736:    tushintoja varten. Liitteet IV,16. s. 7ä.-            varten. Liitteet IV,27. s. 91. - Ks. Per-
3737:    Krs. Maatalous.                                       kaustyöt.
3738: - n:o 14, Linnan y. m.: Määräl"ah4li                 -   n:o 25, Lahtelan y.m.: Määrärahan
3739:    osoittamisesta hedelmänviljelyskonsulentin            osoittamisesta Kemijärven Luusuanniskan
3740:    viran pel'li.stami,sebi maataloushallituk-            perkaamiseen. Liitteet IV,2s. s. 92. -
3741:    seerl. Liitteet IV,17. s. 75. - Kll. Hedel-           K<B. Perkaustyöt.
3742:    mäviljelys.                                       -   n:o 26, Nurme,sniemen y.m.: Ko-
3743: - n :o 15, Luoma-ahon y. tn.: Korotetun                  :rotetun määriir<ahan osoitta:mi,sesta kun-
3744:    rttliäräfaha:n osoittamisesta valtion a.vus-          nan- ja kyläteiden avustamiseen. Liitteet
3745:    tubikSi ritwanpatanmtstöiden kusta:tJ.tami-           IV,29. 'S. 95. - Ks. Maantiet.
3746:    seksi. Liitteet IV,1s. s. 77. - Ks Maata-         -   n:o 27, Rytin gin: ltorotetuh määrä-
3747:    lous.                                                 rahan osoittarhi'Sesta kunnan- ja kyi!tei-
3748:                           Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1940.                                 5
3749: 
3750:     den avwstamiseen. Liitteet IV,ao. s. 96.            kirkonkylän-Luusuan maantien rakenta-
3751:     - Ks. Maantiet.                                     miseen. Liitteet IV,34. s. 100. -        Ks.
3752: -   n:o 28, Kulovaar1a,n y.m.: Määrära-                 Maantiet.
3753:     han osoittamisesta Turun-Ahvenanmaan            -   n:o 32, Pyörälän y.m.: Määrärahan
3754:     •Saaristo tien jatkami.seksi Paraisten-Nau-         os·oittamisesta sillan l'lakentamiseksi Mäl-
3755:     von-Korppoon-Houtskarin tiesuunnalla.               lisen los8in paikalle Paavolan kunnassa.
3756:     Liitteet IV,a1. s. 97. - Ks. Maantiet.              Liitteet IV,a5. s. 102. - Ks. Sillat.
3757: -   n :o 29, S c h i l d t i n: Määrärahan osoit-   -   n:o 33, Nu rme sni e me n y. m.: Mää-
3758:     tamisesta Pulkkilanharjun tien saattami-            rärahan osoittamisesta sillan rakentamista
3759:     seksi liikennöitävään kuntoon. Liitteet             varten Tikkalansalmeen Pyhäjärven pi tä-
3760:     IV,a2. s. 98. - Ks. Maantiet.                       jässä Oulun lääniS8ä. Liitteet IV,a6. s.
3761:     n :o 30, L i n d q v i s t i n: Määrärahan          103. - Ks. Sillat.
3762:     osoittami·sesta Oulun-Kemin maantien                n :o 34, R y t i n g i n: Määrärahan osoi t-
3763:     uusimistöitä varten. Liitteet IV,aa. s. 99.         tamisesta eräiden Pudasjärven-Savajär-
3764:     - Ks. Maantiet.                                     ven maantien siltojen rakentamista var-
3765:     n:o 31, Lahtelan y. m.: Korotetun                   ten. Liitteet IV,37. s. 104. - Ks. Sillat.
3766:     määrärahan osoittamise•sta Kemijärven
3767: 
3768: 
3769:                                      Toivomusaloitteet.
3770:                                  Kevätistuntokaudella jätetyt.
3771: 
3772: -   n :o 1, R ä i s ä s e n: Panrttilainruuslii-    -   n:,o 2, Ilkol a,n: Toimentpitei,stä lkan-
3773:     ikettä koslrevan lainsäädännön muuttamli.-          saneliiJkel:aitolksen toiminnan keskeyttä-
3774:     se6ta. Liitteet VII,2. s. 25. - K8. P•antti-        mi,seks,i toi·staiselk:si. Liitteet X,3. s. 36.
3775:     1ain~Rus.                                           - K·s. K,ansaneläkelaitos.
3776:                             1
3777:                             1
3778: 
3779: 
3780:                         1
3781:                         1
3782:                     1
3783:                     1
3784: 
3785: 
3786:                 1
3787:                 1
3788: 
3789: 
3790:             1
3791:             1
3792: 
3793: 
3794:         1
3795:         1
3796: 
3797: 
3798:     1
3799:     1
3800: 
3801: 
3802: 1
3803: 1
3804: ASIALUETTELO.
3805:                                       A s i a 1u e t t e 1o.
3806:                           A.                                                   K.
3807: .A.sutustoiminta: - Ks. M:aatalous.           Siirto-   Kansaneläkelaitos: Ed. Ikolan toiv. al. n:o 2
3808:     väen pika-asutus.                                     toimenpiteistä kansaneläkelaitoik·sen toi-
3809:                                                           minnan keskeyttämiseksi toistaiseksi. Liit-
3810: .Avustus: -   Ks. Korvauslaki. Äitiysavustus.             teet X,a. s. 35. L. Työv:aan 47.
3811: 
3812:                                                         Kansanopistot: Ed. Eskolan y. m. rah. al.
3813:                           E.                              n :o 11 määrärahan osoitt·amisesta avus-
3814: Ellke: -      1Ke. IKaUJ&anelå!kelaitos.                  tukseksi Jämsän kansanopistolle uuden
3815:                                                           opistotalon rakentamiseen. Liitteet IV,l4.
3816: Evakuointi: - Ks. :Kan.sanelälkelaitoe. Tulo-             s. 71. L. Vv:aan 1168.
3817:   ia omai.suuii'Ver<>. Äitiy.savU&tus.
3818:                                                         Kapinavahingot: Ed. Luukan y. m. rah. al.
3819:                                                           n:o 2 määrärahan osoittamisesta Neu-
3820:                           H.                              vostoliitolle luovutetun alueen kuntien
3821:                                                           vastattavina olleiden n. s. kapinavahinko-
3822: Hedelmäviljelys: Ed. Linnan y. m. rah. al.                lainojen suorittamiseksi. Liitteet IV,II.
3823:    n :o 14 määrärahan osoittamisesta he-                   s. 60. L. Vv:aan 1168.
3824:    delmänviljelyskonsulentin viran perusta-
3825:    miseksi maataloushallitukseen. Liitteet              Karjala: - Ks. Kapinavahingot. Karjan-
3826:    IV,17. s. 75. L. Vv:aan 1169.                          hoitokoulut. Korvaus,Jaki. Maatalouskou-
3827: - Ed. Linnan y. m. rah. al. n:o 17 määrä-                 lut. Siirtoväen pika-a,sutus. SotaVIahingot.
3828:    rahan osoittamisesta Suomen Puutarhan-
3829:    viljelijäin Liitolle hedelmäpuunhoitajien            Karjanhoitokoulut: Ed. Juneksen y. m. rah.
3830:    koulutuskurssien toimeenpanemista var-                  al. n :o 21 määrärahojen osoittamisesta
3831:    ten. Liitteet IV,2o. s. 81. L. Vv:aan                  Itä-Karjalan tietopuolisen karjanhoito-
3832:    1173.                                                   koulun siirtämiseksi Perä-Pohjolan maan-
3833: Huoltotoiminta: -        Ks. Väestönsuojelu.               viljelysseuran alueelle. Liitteet IV,24.
3834:                                                            s. 88. L. Vv:aan 1176.
3835: 
3836:                           1.                            Kaupungit: -       Ks. iKunnallislait.     Pantti-
3837:                                                           1ainaus.
3838: Irtisanominen: -         Ks. Työs,opimus ..
3839:                                                         Kirjeenkantajat: -     Ks. Postilaitos.
3840: Itä-Karjala: -     Ks.    Karjanhoit~oulut.
3841:                                                         Kivijärvi: -     Ks. Saima.an laivaliikenne.
3842: 
3843:                           J.                            Konsulentit: -     Ks. Hedelmäviljelys·.
3844: Jokien perkaukset: -           Ks. Perkaustyöt.
3845:                                                         KorvausJaki: Ed. Niukkasen y. m. lak. al.
3846: Jämsä: -      Ks. Kansanopistot.                          n:o 6 laiksi sodan johdosta menetetyn
3847:                                                            omaisuuden !korvaamisesta. Liitte.et IV,2.
3848: Järvien perkaukset: -          Ks. Perkaustyöt.           s. 40. L. Vv:aan 624.
3849:                                                Asialuettelo 1940.
3850: 
3851: -     Ed. J. Raatikaisen y. m. lak. al. n:o 7            Maalaiskunna.t:      Ks. ,Kunnallisl•ait.
3852:       laiksi sodan johdosta vahinkoa kärsinei-
3853:       den velkojen maksamisesta. Liitteet IV,s.          Maamieskoulut:       K.s. Maatalouskoulut.
3854:       s. 49. L. Vv:aan 624.
3855:                                                          Maamiesopistot: -    Ks. Maatalouskoulut.
3856: Kotiapulaiset: -          iKs. TyöS'O!Pimus.
3857:                                                          Maanlunastus: -     Ks. Maat·a:lous.
3858: Koulut: - Ks. Kansanopistot. K'llrjanhoito-
3859:   koulut. Maatalouskoulut. Teollisuuskou-                Maanparannustyöt: -      Ks. Maatalous.
3860:   lut. Väestönsuojelu.
3861:                                                          Maanpuolustus: -    .Kos. K•ansaneläkelaito11.
3862: Kunnallislait: Ed. Räi'!l,åJsen lalk:. al. n:o 8           Tulo- ja QIDais·uusvero.
3863:   la.ilksi maalaiskuntain lkunnallislain ;a
3864:   lkaupunlkien kunn·aUisJain muuttamisesta.              Maantiet: Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al.
3865:   Liitteet VII,1. s. 23. L. Ltv:aan 47.                     n:o 26 korotetun määrärahan os·oittami-
3866:                                                             sesta, kunnan- ja. kyläteiden avustamiseen.
3867: Kunnallisverotus: -            Ks. Äitiysa·vustus.          Liitteet IV,29. s. 95. L. Vv:aan 1177.
3868: Kunnantiet: -            Ks. Maantiet.                   - Ed. Rytingin rah. al. n :o 27 korotetun
3869:                                                             määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
3870: Knnna.t: - Ks. 1K·unnalHslait. Panttilain,aws.              kyläteiden avustamiseen. Liitteet IV,so.
3871:   Väestönsu'Oije.lu.                                        s. H6. L. Vv:aan 1177.
3872:                                                          - Ed. Kulovaa!'an y. m. rah. al. n:o 28
3873: Kuopio: -        Ks. Teollisuuskoulut.                      määrärahan osoittamisesta Turun-Ahve-
3874:                                                             nanmaan saaristotien jatkamiseksi Pa-
3875: Kurkijoki: -         Ks. Maatalouskoulut.                   raisten-N auvon-Korppoon-Houtskarin
3876:                                                             tiesuunnalla. Liitteet IV,s1. s. 97. L.
3877: Kuusamo: -          Ks. Raja-aita.                          Vv:.aan 1177.
3878: Kylätiet: -         Ks. Maantiet.                        - Ed. Schildtin rah. al. n:o 29· määrärahan
3879:                                                             osoitt·amisesta Pulkkilanharjun tien B•aat-
3880:                                                             tamiseksi liikennöitävään kuntoon. Liit-
3881:                                                             teet IV,s2. s. 98. L. Vv:aan 1177.
3882:                              L.                          - Ed. Lindqvistin rah. al. n :o 30 määrära-
3883: Laidun: -         Ks. Siirtoväen pika-asutus.               han osoittamisesta Oulun-Kemin maan-
3884:                                                              tien uusimistäitä varten. Liitteet IV,ss.
3885:     Lainaus: -      Ks. Panttilainaus.                       s. 99. L. Vv:raan 1177.
3886:                                                           - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 31 koro-
3887:     Laivaliike: -       Ks. Saimaan laivaliikenne.           tetun määrärahan osoittamisesta Kemi-
3888:                                                              järven lkirkonkylän-Luusuan maantien
3889:     Lappeenranta: -        Ks. Teollisuuskoulut.             rakentamiseen. Liitteet IV,34. s. 100. L.
3890:                                                              Vv:aan 1177.
3891:     Lapset: -    K•s. Tulo- ja <>mai.suusvel'o. Äi-
3892:        tiy.sa~us•tus.                                     Maatalous: Ed. Eskol•an y. m. rah. al. n:o 13
3893:                                                             korotetun määrärahan osoittamisesta ai-
3894:     Leimavero: -        K,s, Tulo- ja omaisull81Vero.       kaisemman asutuslain mukaan suoritetta-
3895:                                                             via ma:anlunastushintoja varten. Liittee.t
3896:     Lesket: - •Ks. Kansaneläkelaitos. Tulio- ~·             IV,16. s. 73. L. Vv:aan 1169.
3897:        omaisuusver•o. ÄitiYIS'avustus.                    - Ed. Luoma-ahon y. m. rah. al. n:o 15
3898:     Lossit: -    Ks. Sillat.                                korotetun määrärahan osoittamisesta val-
3899:                                                             tion avus·tuksiksi maanparannustöiden
3900:                                                             kustantamiseksi. Liitteet IV,1s. s. 77. L.
3901:                                                             Vv:aan 1172.
3902:                              M.                             Ed. Luoma-ahon rah. al. n :o 16 korote-
3903:     Maailmansota: -         Ks. Sotavahingot.               tun määrärahan osoittamisesta valtion-
3904:                                                             avustuksiksi s.alaojituksiin. Liitteet IV,19.
3905:     Maalaiskirjeenkantajat: -         Ks. Postilaitos.      s. 80. L. Vv:aan 1172.
3906:                                          Alialuettelo 1940.
3907: 
3908: Haatalouskoulut: Ed. Juneksen y. m. rah. al.        Perä-Pohjola:        Ks. Karjanhoitokoulut.
3909:   n :o 19 määrärahojen osoittamisesta Kur-             Maatalouskoulut. Pohjois-Suomi. Raja-
3910:   kijoen maamiesopiston siirtämiseksi Tor-             aita. Sipulinviljelys. Vilj~Stulli.
3911:   nionjokilaaksoon. Liitteet IV,22. s. 84.
3912:   L. Vv:aan 1175.                                   Pika-asutus: -    Ks. Siirtoväen pika-asutus.
3913: - Ed. Kirran rah. al. n :o 20 määrärahojen
3914:    osoittamisesta U udenJkirkon maamieskou-         Pohjois-Suomi: Ed. Wirranniemen y. m. rah.
3915:    lun siirtämiseksi S.a,takuntaan. Liitteet           al. n:o 4 määrärahan osoittamisesta rahti-
3916:    IV,2s. s. 86. L. Vv:aan 1176.                       avustulkseksi eräissä Pohjois-Suomen kun-
3917:                                                        nissa. Liitteet IV, 7. s. 62. L. Vv:aan
3918: Metsät: -     Ks. Siirtoväen pika-asutus.              1168.
3919:                                                     - Ks. Karj,anhoitokoulut. M.aatalouskoulut.
3920:                                                        Raja-aita. Sipulinviljelys. Viljatulli.
3921:                            N.
3922:                                                     Poliittiset rikokset: -     K.s. Valtiopäivä:jär-
3923: Neuvostoliitto:- Ks. Kapinavahingot. Raja-             jestys.
3924:   aita. Siirtoväen pika-asutus..
3925:                                                     Postilaitos: Ed. Malmivuoren y. m. rah. al.
3926:                                                        n :o 5 määrärahan osoittamisesta maalais-
3927:                            0.                          kirjeenkanta.jain palkkion korottamiseksi.
3928:                                                        Liitteet IV,s. s. 63. L. Vv:,aan 1168.
3929: Omaisuusvero:          Ks. Tulo- ja omaisuus-
3930:   vero.                                             Puutarhanhoito: -     Ks. Hedelmäviljelys.
3931: Osa.keyhtiöt: -    :K,s.   Tulo- ja omaisuusvero.
3932: 
3933:                                                                            R.
3934:                            P.                       Rahtiavustus:       Ks. Pohjois-Suomi. Vilja-
3935: Palkka: -     Ka. Kausaneläkelai•tos. TyösOipi-        tulli.
3936:    mus.
3937:                                                     Raittiustyö: Ed. Wiikin rah. al. n:o 12 ko-
3938: Palvelijat:       Ks. Työso[pilmus.                    rotetun määrärahan osoittamisesta rait-
3939:                                                        tiustyötä varten. Liitteet IV,us. s. 72.
3940: PBinttilainaus: Ed. Räidsen toiv. al. n :o 1           L. Vv:a,an 116·8.
3941:    p'anttilainausJ.iikettä kosllrevan lainsää-
3942:    dän~ön muuttamisesta.       Hitteet VII.2.       Raja-aita: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 6
3943:   s. 25. L. Ltv:aan 47.                                määrärahan osoittamisesta raia-aidan ra-
3944:                                                        kentamiseksi uudelle v,altakunnan rajalle
3945: Parkano:        Ks. M·aatalouskoulut.                  Kuusamon j'a Sallan kuntien kohdalle.
3946:                                                        Liitteet IV,9. s. 64. L. Vv:aan 1168.
3947: Perkaustyöt: Ed. Luoma-ahon y. m. rah. al.
3948:    n :o 23 määrärahan osoittamisesta Lehti-         Rautatiet: -     Ks. Saimaan laivaliikenne.
3949:    mäen kunnassa ole·van Kätkänjoen per-
3950:    kaustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,26.
3951:    s. 90. L. Vv:aan 1176.                                                  s.
3952:    Ed. Pyöräiän y. m. r·ah. al. n:o 24 määrä-
3953:    rahan osoittamisesta Vihanuinjoen per-           Saimaan laivaliikenne: Ed. Kallion y. m.
3954:    kaustyötä varten. Liitteet IV,27. S•. 91.           r.ah. al. n:o 2.2 määrärahan osoittamisesta
3955:    L. Vv:aan 1177.                                     tutkimuksen toimittamiselksi vesiliikenne-
3956: - Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 2·5 määrä-           väylän avaamisesta Saimaasta Telata.ipa-
3957:    rahan osoittamisesta Kemijärven Luu-                leen kautta Kivijärveen ja tähän liiken-
3958:    suanniskan perkaamiseen. Liitteet IV,2s.            neväylään liittyvän satamaradan raken-
3959:    s. H2. L. Vv:aan 1177.                              tamisesta pääDadalta Kivijärven rantaan.
3960:    Ks. Saimaan 1aivaliikenne.                          Liitteet IV,25. s. 89. L. Vv:aan 1176.
3961: 6,                                       Asialuettelo 1940.
3962: 
3963: Salaojitus: -    Ks. Maatalous.                      Suojelu: -     K.s. Väestönsuojelu.
3964: 
3965: Satakunta: -      Ks. Maatalouskoulut.
3966: 
3967: Satamat: -      Es. Saimaan laivaliikenne.
3968:                                                                              T.
3969:                                                      Teollisuuskoulut: Ed. Kallion y. m. rah. al.
3970: Siirto: -     Ks. Kansanelälke1aitos.     Äitiys-       n:o 9 määrärahan osoittamisesta teolli-
3971:     a.vustus.                                           suuskoulun perustamiseksi Lappeenran-
3972:                                                         taan. Liitteet IV,12. s. 67. L. Vv:aan
3973: Siirtoväen pika-asutus: Ed. Vilhulan y. m.              1168.
3974:    lak. al. n:o 8 laiksi siirtoväen pika-asu-        - Ed. Paasosen y. m. rah. al. n:o 10 määrä-
3975:     tuslain nojalla perustettavista yhteismet-          rahan osoittamisesta Kuopion teollisuus-
3976:     sistä ja -laitumista. Liitteet IX,l. s. 109.        koulun kolmannen kerroksen kuntoonpa-
3977:    L. ::Mtv:aan 1202.                                   noa ja sisustamista varten. Liitteet
3978: - Ed. Lampisen y. m. lRJ'k.1al. n:o 9 laiiksi           IV,1s. s. 69. L. Vv:aan 1168.
3979:     ,siirtoväen pika-asutuSilain mulk•aan .annet-
3980:     tavista valtion velkRJSitoUIIDulksista. Lii:t-   Tiet: -     Ks. :Maantiet. Sillat.
3981:     teet IV,ss. s. 111. .L. Vv:aan 121910.
3982:                                                      Tornio: -     Ks. ::Maatalouskoulut.
3983: Siirtoväki: -     Ks. Kapinavahingot.
3984:                                                      Tullimaksut: -      Ks. Pohjois-Suomi.       Vilja-
3985: $ikuri: -    Ks. Sipulinviljelys.                       tulli.
3986: Sillat: Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. n:o 32           Tulo- ja omaisuusvero: Ed. MoilRJsen y.,m.
3987:     määrärahan osoittamisesta sillan raken-             lak. al. n :<o 12 laitksi •tulo- · ja 10maisuus-
3988:    tamiseksi ::Mällisen lossin paikalle Paavo-          vero1ain muuttamisesta. Liittee·t I.V,l.
3989:     lan kunnassa. Liitteet IV,35. s. 102. L.            s. 15. L. Vv:aan 47.
3990:     Vv:aan 1177.
3991: - Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n:o 33             Työsopimus: Ed. Sillanpään y. m. lak. aL
3992:     määrärahan osoitt.amisesta sillan rakenta-          n :o ,5, lailksi työ.sopimuslain :27 § :n muut-
3993:     mista varten Tikkalansalmeen Pyhäjär-               tamisesta.       Liitteet X,2. s. 1818.      L.
3994:     ven pitäjässä Oulun läänissä. Liitteet             Työv:aan 47.
3995:     IV,36. s. 103. L. Vv:aan 1177.
3996: - Ed. Rytingin rah. al. n:o 34 määrärahan
3997:     osoittamisesta eräiden Pudasjärven-Sa-
3998:     rajärven ma.antien siltojen rakentamista
3999:                                                                              u.
4000:     varten. Liitteet IV ,37. s. 104. L. V v :aan     Uusikirkko: -      K·s. ::Maatalouskoulut.
4001:     1177.
4002: 
4003:  Sipulinviljelys: Ed. Lohen y. m. rah. al.
4004:     n :o 18 määrärahan osoittamisesta Poh-                                   V.
4005:     jois-Suomessa tuotettujen sipulien ja si-
4006:     kurijuurien viljelyspalkkioiksi. Liitteet         Vaalioikeus: - 'Ks. Kunnahlislai:t. Valtio-
4007:     IV,21. s. 83. L. Vv:aan 1175.                       'Päi väjärjestys.
4008: 
4009:  Sota: -   Ks. Kansaneläkelaitos. Korvaus-            Vaalit: - K·s. iKunnalli.slait.       Valtiopäivä-
4010:     laki. Tulo- ja omaisuusvero. Äitiysavus-            järjestys.
4011:     tus.
4012:                                                       Valtiolliset rikokset: -       Ks. Valti,opäivä-
4013:  Sotavahingot: Ed. A. Halosen y. m. rah. al.             järjestys.
4014:     n :o 1 :p1äärärahan osoittamisesta erinäis-
4015:     ten maailmansodan aikana Suomen kan-              Valtiopäivijärjestys: Ed. W.iikin y. m. 1ak.
4016:     salaisille koituneiden vahinkojen korvaa-            al. mo 1 lailksi vaJtiopäiväjärjestyfmsen
4017:     mista varten. Liitteet IV,4. s. 59. L.               6 ja· 7 § :n muuttamisesta. Liitteet !,1.
4018:     Vv:aan 1168.                                        s. 7. L. Prv:aan 47.
4019:                                          Asialuettelo 1940.                                       7
4020: 
4021: 
4022: Vapaussota: -     Ks. Kapinavahingot.                 kuskoulua varten. Liitteet IV,u. s. 66.
4023:                                                       L. Vv:aan 1168.
4024: Varattomuus:       Ka. Kansaneläkelaitos.
4025:   Kunnallialait. Äitiysavus•tus.                   Väestönsiirto:     Ks.     K·ansaneläkela i tos.
4026:                                                      Korvauslaki. Tulo-       ja omaisuusvero.
4027: Venäjän raja: -       Ks. Raja~a,ita.                Äi tiysa vustua.
4028: 
4029: Verotus: -  Ks. KunnaUis1ait.           Tu1o- ja
4030:   omaiauusvero.                                                          Y.
4031: Viljelyspalkkiot: -     Ks. Sipulinviljelys.       Yhteislaitumet:      Ks. Siirtoväen pika-asu-
4032:                                                       tus.
4033: Viljatulli: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al.
4034:    n :o 3 määrärahan osoittamisesta avustuk-       Yhteismetsät: -   Ks. Siirtoväen pika-asutus.
4035:    siksi Pohjois-Suomen väestölle viljatul-
4036:    lista aiheutuv.an rasituksen lieventämi-
4037:    seksi. Liitteet IV,a. s. 61. L. Vv:aan
4038:    1168.                                                                 X.
4039: Vie.stönsuojelu: Ed. Linnan y. m. rah. al.          Äitiysavuatua: Ed. PO'hjalan y. m. Jak. al.
4040:    n:o 7 määrärahan osoitta.misesta väestön-           n :() 4 lailksi äitiysavustuslain 2 § :n
4041:    suojelulain kunnille ja yksityisille aiheut-        muuttamisesta·. Liitteet X,1. s. 3~. L.
4042:    tamien kustannusten korvaamista varten.             Työv:aan 47.
4043:    Liitteet IV,1o. s. 65. L. Vv:aan 1168.
4044: - Ed. Linnan y. m. rah. al. n :o 8 määrä-           Ål.nioikeus: - Ks. Kunnalilisla·i.t.   Valtio-
4045:    rahan osoittamisesta väestönsuojelukea-             päiväjärje.tye.
4046: