<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

159 Käyttäjää paikalla! 0.0074009895324707

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1942_III | ASK_1942_IV_V | ASK_1942_I_II | HAK_1942 | Liite_1942 | PTK_1942_I | PTK_1942_II | 
1:                       ••        ••
2: 
3: VALTIOPAIVAT
4:            1942
5: 
6: 
7: 
8:       LIITTEET
9:            I-XII
10: 
11: 
12: 
13: 
14:          HELSINKI 1942
15:    VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16:                A. Kevätistuntokaudella jätetyt aloitteet.
17: 
18:                                     SISÄLLYSLUETTELO.
19: 
20:                                   I. Perustuslakivaliokunta.
21: 
22:    Valtiopäiväjärjestystä, ministeriöi-                                                                              Siv.
23:    den ja keskusvirastojen y. m. suh-                         riöiden sekä keskus- ja muiden vi-
24:    teita sekä puolustusasiainvaliokuntaa                      mstojen keskinäisistä ,suhteista sa-
25:    koskevia laki- ja toivomusaloitteita.                      moin kuin ministeriöiden toiminnan
26:                                                     Siv.      kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    10
27: 1. Nilmla y. m., lak. al. N:o 1: Ehdotus                   3. Heiniö y. rn., toiv. al. N:o 2: Esi-
28:    laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 ja                        tyksen antamisesta puolustus'aiSiain-
29:    7 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . .       7       valiokunnan muuttamisesta lakimää-
30: 2. Cajander y. rn., toiv. al. N :o 1: Tut-                    räiseksi valiokunnaksi ja sen teh-
31:    kimuksen toimittamisesta ministe-                          tävien määrittelemisestä . . . . . . . . . .            14
32: 
33: 
34: 
35:                                        U:. Lakivaliokunta.
36:    Palautettua aluetta, avioliittolakia                    2. Pohjanno1·o y. rn., lak. al. N :o 3:
37:    ja lapseksiottoa vieraassa maassa                          Ehdotus laiksi avioliittolain 17 § :n
38:    koskevia laki- ja toivomusaloitteita.                      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     21
39:                                                            3. Salmiala y. rn., toiv. al. N :o 3: Esi-
40: 1. Tuurna y. m., lak. al. N :o 2: Ehdo-
41:                                                               tyksen antamisesta lainsäädännön
42:    tus laiksi eräiden valtakunnan yh-                         muuttamiseksi siten, että Suomen
43:    teyteen pal'alutetuUa alueella olevaa                      kansalaista ei vieralltssa maa.s•sa voida
44:    omaisuutta     koskevien    oikeuksien                     lapseksiottaa ilman Suomen oikeus-
45:    ennalleen palauttamisesta annetun                          ministerin lupaa . . . . . . . . . . . . . . . .        2<3
46:    lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .    19
47: 
48: 
49: 
50:                                 IV. Valtiovarainvaliokunta.
51:    Verotusta, palautettua aluetta, vir-                    2. Paavolainen y.rn., lak.al. N:o 5:
52:    kamiehiä, lahjoitusmaakruununpuis-                         Ehdotus laiksi takaisin vailoi tetun
53:    toja y. m. koskevia laki- ja toivo-                        alueen valtakunnan yhteyteen pa-
54:               musaloitteita.                                  lauttamisen aiheuttami•sta poikkeus-
55:                                                               säännöksistä tulo- ja omaisuusve-
56: 1. H u1·tta y. rn., lak. .al. N :o 4: Ehdo-                   rosta 'Sekä .suhdannever·osta annet-
57:    tus laiksi tulo- ja omai•suusverosta                       tuihin lakeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . .     31
58:    annetun lain muuttau:niiSesta . . . . . .         29    3. Wickman rn. fl., lagmot. N :o 6: För-
59: IV                                                       Sisällysluettelo 1942.
60: 
61:                                                                     Siv.                                                                   SiT.
62:        slag till lfrg om ändring av lagen                                     'Sen antamisesta tulo- ja omaisuus-
63:        angående omsättningsskatt ....... .                           ""
64:                                                                      UD       veroa sekä kunnallisveroa koskev:an
65:  3.    Wickman y. m., lak. al. N :o 5: Ehdo-                                  lainsäädännön muut:tamiseksi siten,
66:        tus laiksi liikevaihtoverolain muut-                                   että morrilapsisille perheenhuoltajille
67:        tami,sesta ....................... .                          35       myönnettäisiin suurempia verohelpo-
68:                                                                               tuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    ~4
69:  4.    Luukka y. m., iak. al. N :o 7: Ehdo-
70:        tus laiksi ennaklmkorvausten suori t-                               8. Aattela y. m., toiv. al. N:o 5: Virka-
71:        tamisesta ....................... .                           37       loman tai vrustaavan korvauksen jär-
72:                                                                               jestämisestä niille valti,on viran- ja
73:  iJ.   Pärssinen y. m._. l'ak. al. N :o 8: Ehdo-                              toimenhaltijoille, j,otka vuoden 1941
74:        tus laik!si eräiden lahjoitusmaakruu-
75:                                                                                aikana eivät ole saaneet säädettyä
76:        nunpuistojen luovuttamisesta ..... .                          40       virkalomaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        45
77:  6.    Syrjänen y. m., lak. al. N :o 9: Ehdo-                              9. Pyy y. m., toiv. al. N :o 6: Esityksen
78:        tus laiksi maalaiskansakoulunopetta-                                    antamisesta luovutetulta, alueelta
79:        jille suoritettavista kalliinpaikan                                    siirtyneen väestön vuokraoikeuden
80:        palkanlisistä (Laus. Siv :lta) ..... .                        42       nojalla hallitseman maa- ja vesi-
81:  7.    Kallia y. m., toiv. al. N:o 4: Esityk-                                  alueen menetyksen korvaamisesta . .                          !7
82: 
83: 
84: 
85:                                         VII. Laki- ja talousvaliokunta.
86:     Verotusta, vuokramiesten asumis-                                       3. L-indman y. m., toiv. al. N :o 8: T:t~­
87:     oikeutta, tonttimaita y. m. koskevia                                      kaisin vallattujen alueiden kaupunki-
88:         laki- ja toivomusaloitteita.                                          ja taajaväkisten yhdyskuntien oi-
89:  1. K. Andersson y. m., lak. al. N :o 10:                                     keuttamisesta etuosto-oikeudella os-
90:     Ehdotus laiksi lmiraveron suoritta-                                       tamaan sodan takia 'autioiksi ·tai ra-
91:     misesta annetun asetuksen 1 § :n                                          kentamattomiksi jääneet, niille tar-
92:     muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              53       peelliset tonttimaat . . . . . . . . . . . . . .              56
93:  2. Kivisalo y.m., toiv.al. N:o 7: Ti-                                     4. Kivioja y. m., toiv. al. N :o 9: Toi-
94:     heissä asumusryhmi•ssä olevien vuok-                                      menpiteistä kanttori-nimityksen käy-
95:     ramiesten asumisoikeuden turvaamic                                        täntöön ottamiseksi viralHsissa asia-
96:     sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    54       kirjoi.ssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    51
97: 
98: 
99: 
100:                                               IX. Maatalousvaliokunta.
101:        Siirtoväkeä, vuokra-alueita, koti-                                     torppien ja kylien jakamattomilla
102:        teollisuus- ja maatalouskouluja, maa-                                  yhteismailla olevien vuokratilojen
103:        taloustuotteiden hintoja, perunan-                                     itsenäisty-ttämi,sestä . . . . . . . . . . . . . .            68
104:        y. m. viljelystä, villaomavaraisuutta                               4. Pyy y. m., toiv. al. N :o 11: Esityk-
105:        y. m. koskevia laki- ja toivomus-                                      sen antamisesta laiksi viljelyspalsto-
106:                       aloitteita.                                             jen ,sekä }alitumien luovuttami:sesta
107:  1. Kivioja y.rn., hk.al. N:o 11: Ehdo-                                       ensi kasvukaudeksi nykyi,sille oles-
108:     ,tus laiksi valtion rahoittamien siirto-                                  kelupaikoilleen jäävän siirtoväen vil-
109:     väen ·ostamien tilojen kauppojen pur-                                     jeltäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    69
110:     kamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        63    5. Lampinen y.m., ctoiv.,al. N:o 12:
111:  2. Heiniö y. m., lak. al. N:o 12: Ehdo-                                      Määrärah!l!sta halp'aikorkoiseksi lai-
112:     tus laiksi villaomavaraisuuden lisää-                                     naksi raakasokeritehtaan rakenta-
113:     misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      64       mista varten Turengin aseman lähei-
114:  3. Turkka y. m., toiv. ,at N:o 10: Esi-                                      syyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     70
115:     tyksen antamisesta laiksi kruunun-                                     6. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 13: Kas-
116:                                                      Sisällysluettelo 1942.                                                       V
117: 
118:                                                                Siv.                                                             Siv.
119:     vinviljelysmoeaseman ja pienviljelijä-                                menpiteistä emäntäkoulun perus-ta-
120:     koulun perustamisesta Pudrusjärvelle                        71        miseksi Kemijärvelle . . . . . . . . . . . .           73
121:                                                                        9. Pyörälä y. m., toiv. al. N:o 16: Toi-
122: 7. Lampinen y.m., toiv.al. N:o 14:                                        menpiteistä teollisuus- j1a maatalous-
123:    Määrärahasta mieskoti teollisu usopet-                                 tuotteiden hintojen järjestämiseksi                    75
124:    tajaopiston perustamiseksi Lahden                                  10. Lehtokoski y. m., toiv. al. N :o 17:
125:    kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       72        Toimenpiteistä peruna-, juurikasvi-
126: 8. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 15: Toi-                                  ja vihannesviljelyksen lisäämiseksi                    77
127: 
128: 
129: 
130:                                       X.        Työväenasiainvaliokunta.
131:     Kansaneläkelakia, valtion, kunnan ja                               4. Teittinen y.m., toiv.al. N:o 19:
132:     liikealan virkailijain y. m. neuvotte-                                Neuvotteluoikeuden myöntämisestä
133:     luoikeutta, avioliittolainoja, asunto-                                kunnallisille viranhaitijoille heidän
134:     avustusta, sekä sankarivainajain van-                                 virkasuhdettaan koskevissa a·sioiss·a
135:     hempia koskevia laki- ja toivomus-                                    (Lausunto Ltv :lta) . . . . . . . . . . . . . .        94
136:                   aloitteita.
137:                                                                        5. Kallia y. m.~ toiv.al. N:o 20: Esi-
138: 1. Tuominen y. m., lak. al. N:o 13: Eh-                                   tyksen antamisesta ·avioliittolainojen
139:    dotus laiksi kansaneläkelain muut-                                     myöntämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    95
140:    tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    83
141:                                                                        6. Nurminen y.m., toiv.al. N:o 21:
142: 2. M. Hannula y. m., lak. al. N:o 14:                                     Toimenpiteistä vähäv-araisten, moni-
143:    Ehdotus laiksi neuvotteluoikeudesta                                    lapsisten perheiden asuntoavustuk-
144:    liiketyöalalla ja eräillä muilla aloilla                     86        sen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . .        96
145: 3. Syrjälä y. m.:1 toiv. al. N:o 18: Esi-
146:    tyksen antamisesta laiksi valtion vi-                               7. Wainio y. m., toiv. al. N :o 22: Toi-
147:    ran- ja toimenhaltijain neuvottelu-                                    menpiteistä sankariV!atinajain puut-
148:    oikeudest'a virkasuhdettaan koske-                                     tees·sa olevien vanhempien taloudel-
149:    vissa asioissa (Lausunto Prv :Ha) . .                        92        lisen a·seman parantamiseksi . . . . . .               98
150: 
151: 
152: 
153:                                     XI.        Puolustusasiainvaliokunta.
154:      Sotilasmajoitusta ja monilapsisia                                    vien säännösten muuttamiseksi ja
155:      asevelvollisia koskevia toivomus-                                    selventämiseksi .................. 103
156:                    aloitteita.                                         2. Heiniö y. m., toiv. aL N:o 24: Esi-
157:                                                                           tyksen antamisesta monilapsi,sten
158: 1. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 23: Toi-                                  asevelvollisten vapauttamiseksi rin-
159:      menpiteistä ·sotilasmajoitusta koske-                                tamapalveluksesta ................ 105
160: 
161: 
162: 
163:                                         XII.        Kulkulaitosvaliokunta.
164:      Laatokan-Suomenlahden kanavaa,                                    2. K uittinen y. m., toiv. al. N :o 26:
165:      maanteitä ja !auttaa koskevia toi-                                   Toimenpiteistä lautan hankkimiseksi
166:               vomusaloitteita.                                            väliaikaisen kulkuyhteyden järjestä-
167:                                                                           mistä varten Vuoksen yli J"ääsken
168: 1. Tuurna y.m., toiv.al. N:o 25: Esi-                                     kirkonkylän kohdalla ............ 113
169:    tyksen antamisesta La,atokan-Suo-                                   3. Heikkilä y. m., toiv. al. N :o 27:
170:    menlahden kanavan rakentamisesta. 111                                  Maanteiden rakentamisesta Tyköiän
171: VI                                    Sisällysluettelo 1942.
172: 
173:                                           Siv.                                                   Siv.
174:     tilan kohdalta Tyrvännön pitäjästä                5. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 29: Maan-
175:     Tampereen- Hämeenlinnan maan-                        tien rakentamisesta Pelkosenniemen
176:     tielle Pälkäneen pitäjä:ssä ........ 114             kunnan Kairalan kylästä Savukos-
177:  4. Lahtela y. m., toiv. a~. N :o 28: Ke-                ken kunnan Tanhuan kylään ...... 117
178:     mijärven-Luusuan maantien raken-                  6. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 30: Maan-
179:     nustöiden loppuun suorittamisesta .. 115             tien rakentamisesta Sallan kunnan
180:                                                          Kursun kylästä Ahvenselkään .... 118
181: 
182: 
183: 
184: IV. Kevätistuntokaudella aloiteajan jälkeen valtiovarainvaliokuntaan
185:              lähetetty korvauslakia koskeva lakialoite.
186:                                                                           SiY.
187:                         10. Paamolainen y. m., 'Lak. al. N :o 15:
188:                             Ehdotus korvaml,laiksi . . . . . . . . . . . . 121
189:                     B. Syysistuntokaudella jätetyt aloitteet.
190: 
191:                                           SISÄLLYSLUETTELO.
192: 
193:                                        I. Perustuslakivaliokunta.
194:      'L'asavallan p1·esidentin vaalia kos-                                                                         Siv.
195:                kevia lakialoitteita.                         5. Reinikainen y. m., lak. al. N:o 17:
196:                                                                 Ehdotus laiksi tasavallan presiden-
197:                                                     Siv.        tin vaalin siirtämisestä . . . . . . . . . . . 135
198:  4. U. II anm~la y. rn., lak. al. N :o 16:                   6. Oksala y. rn., lak. al. N :o 18: Ehdo-
199:     Ehdotus laiksi tasavallan presiden-                         tus laiksi tasavaUan presidentin vaa-
200:     tin Vfllalin sirirtämisestä . . . . . . . . . . 133         lis,ta vuonna 1943 . . . . . . . . . . . . . . . . 137
201: 
202: 
203: 
204:                                       IV. Valtiovarainvaliokunta.
205:      A. Valtion eläkettä nauttivien eläke-                  13. Lindman, rah. al. N :o 2: Määrära-
206:          etuja koskeva lakialoite.                               han osoi ttamirsesta ennakkokorv,auk-
207:                                                                 ~seksi Viipurin kaupungille ........ 157
208: 11. Furuhjelm rn. fl., lag. mot. N :o 19:                   14. Pitkänen y. m., rah. al. N :o 3: Mää-
209:     Förslag tili lag angående särskilda,                         rärahan osoittamisesta erinäisten
210:     pension ur statsmedel åtnjutande                            edellisen maailmansodan aikana Suo-
211:     personers pensionsförmåner            143                   men kansalaisille koituneiden va-
212: 11. F~uruhjelm y. m., lak. al. N :o 19:                         hinkojen korvaami~sta varten . . . . . . 159
213:     Ehdotus laiksi eräiden valtionva-                       15. Honka y. rn., rah. al. N :o 4: Määrä-
214:     roi,sta eläkettä nauttivien henkilöi-                       rahan osoittamisesta Turun linnan
215:     den eHike-eduista ............... . 146                     välttämättömiä korjauksia v,arten . . 160
216:                                                             16. Simonen y. m., rah. al. N :o 5: Ko-
217:                                                                 rotetun määrärahan osoittamisesta
218:      B. Rahaasia-aloitteita, jotka kos-                         avustuksiksi vähävaraisille karjan-
219:      kevat määrärahojen osoittamista                            hoito- ja meijeritalousoppilaitosten
220:      kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin,                       oppilaille ........................ 162
221:      sivistyksellisiin, sosialisiin y. m. tar-              17. Pilppula y. rn., rah. al. N:o 6: Mää-
222:                     koituksiin.                                 rärahan osoittamisest,a Piikkiön koe-
223:                                                                 a·seman assisten ttien asun tor.aken-
224: 12. Frietsch, fin mot. N :o 1: Angående                         nuksen rakentamista varten ...... 163
225:     anvisande av anslag tili temporära                      18. Schildt, rah. al. N :o 7: Määrärahan
226:     dyrtidstillägg och förhöjda familje-                        osoittamisesta     mll!ataloustuotannon
227:     tillägg åt statens tjänstemän och                           kiihdyttämiseksi tuotrantopalkkioiden
228:     befattningshavare . . . . . . . . . . . . . . . . 151       avulla ........................... 165
229: 12. Frietsch, rah. al. N :o 1: Määrärahan                   19. Lepistö y. rn., rah. al. N:o 8: Määrä-
230:     osoittamisesta väliaikaisen kalliin-                        rahan osoittami~sesta lainoihin ja
231:     ajanlisän ja korotetun perhelisän                           avustuksiin siemen- ja syömäviljan
232:     suorittamiseksi valtion viran ja toi-                       hankkimiseksi Keski- ja Pohjois-
233:     men haitijoille .................. 154                      Pohjanmaalla kadon johdosta vai-
234: VIII                                                Sisällysluettelo 1942.
235: 
236: 
237:                                                          Siv.                                                                    Siv.
238:        keuksiin joutuneelle vähävaraiselle                          25. Tuominen y. m., rah. al. N :o 14:
239:        maatalousväelle .................. 166                           Määrärahan osoi ttami.sesta Suomen
240: 20.    Schildt, r.ah..al. N :o 9: Määrärahan                            Aseveljien Liiton huoltotyötä var-
241:        osoittamisesta korvaukseksi •siemen-                             ten ............................. 174
242:        viljaa syy.skylvöjä varten syksyllä                          26. Mustasilta y. m., rah. al. N:o 15:
243:        1942 luovuttaneille viljelijöille . . . . 167                    Korote1tun määrärahan osoi ttami-
244: 21.    Määttä y. m., rah. ,al. N :o 10: :11:ää-                         sesta r:aaj arikko~·sten henkilökoh-
245:        rärahan osoittamisesta rahtiavustuk-                             taista •avustamista varten ........ 175
246:        .siksi karjanrehun hankkimiseen vä-                          27. Hästbacka m. fl., fin. mot. N:o 16:
247:        hävaraisille karjanomistajille Oulun                             Angående anvisande av anslag för
248:        läänissä ja Vaasan läänin pohjois-                               fördjupning av farleden till J.akob-
249:        ·OS·an katoseuduilla ............... 169                         stads hamn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177
250: 22.    Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 11:                         27. Hästbacka y. m., rah. al. N:o 16:
251:        Määräl'ahan osoittami·sesta rahti-                               Määrärahan osoittamisesta Pietar-
252:         avustuksiksi heinien hankintaa var-                             saaren satamaväylän 1syventämiseksi 179
253:        ten Pohjois-Suomen katoalueille . . 170                      28. Pyörälä y. m., rah. al. N:o 17: Ko-
254: 23.    Pärssinen y. m., rah. al. N :o 12:                               rotetun määrärahan O'Soi ttami:sesta
255:        Määrär.ahan osoittamisesta punatau-                              keskeneräisten joenperkausten jat-
256:        dist•a v,altakunnan yhteyteen palau-                             kamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
257:         tetulla alueella aiheutuneiden vahin-                       29. Wirranniemi y. m., rah. al. N:o 18:
258:        kojen korvaamiseksi .............. 171                           Määrärahan osoittamisesta maantien
259: 24.    Östenson m. fl., fin. mot. N :o 13:                              rakentamiseksi Nivan talon kohdalta
260:        Angående anvisande av anslag för                                 Mäkelän-Heikkilän-Pukarin tieltä
261:         Svenska hefolknin:gsförbundet i Fin-                            Eksymän kautta Kuusamon Enojär-
262:        land ............................ 172                            velle ............................ 182
263: 24.     Östenson y. m., rah. al. N :o 13: 1[ää-                     30. Lahtela, rah. al. N :o 19: Määrärahan
264:         rärahan osoittamisesta Suomen ruot-                             osoittamisesta Kemijärven-Luusuan
265:        salaiselle väestöliitolle . . . . . . . . . . . . 173            maantien rakentamiseksi .......... 183
266: 
267: 
268: IV. Valtiovarainvaliokuntaan syysistuntokaudella aloiteajan jälkeen
269:             lähetetty korvauslakia koskeva lakialoite.
270:                                                                                               Siv.
271:                                  31. Niukkanen y. m., la:k. .al. N:o 21:
272:                                      EhdO'tus lail{)si korvawslain muutta-
273:                                      mi•sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187
274: 
275: 
276: 
277:       VII. Laki- ja talousvaliokuntaan syysistuntokaudella aloiteajan
278:            jälkeen lähetetty kunnalle suoritettavaa verontasausta
279:                              koskeva lakialoite.
280:                                                                                               Siv.
281:                                   5. Salo y. m., lak. al. N:o 20: Ehdotus
282:                                      laiksi kunnalle ISUoritettav,a,s·ta ve-
283:                                      ronta•sauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
284:                                   ••     ••
285:     VALTIOPAIVAT
286:                      1942
287: 
288: 
289:                LIITTEET
290:                      I-XII
291: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
292: 
293: 
294: 
295: 
296:                   HELSINKI 1942
297:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
298:                                  ••        ••
299:    VALTIOPAIVAT
300:                      1942
301:                 LIITTEET
302:                          1
303: 
304: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
305:              TOIVOMUSALOITTEET.
306: 
307: 
308: 
309: 
310:                   HELSINKI 1942
311:             VAL'l'IONEUVOSTON KIHJAPAINO
312: Valtiopäiväjärjestystä, ministeriöiden ja keskusvirastojen suhteita
313: sekä puolustusasiainvaliokuntaa koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
314: l,t. -   Lal. al. N :o 1.
315: 
316: 
317: 
318: 
319:                                 Nikula y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjät·jestyksen 6 ja
320:                                    7 § :n muuttamisesta.
321: 
322: 
323:                                       Ed usk.u n nalle.
324: 
325:    Kun voimassaoleva valtiopäiväjärjes-            vain valtiopäiväjärjestytksen ne kohdat, joi-
326: tys kansanedustUSilaitoksen uudistuksen yh-        den uusiminen oli muuttuneitten olosuh-
327: teydessä laadittiin, saivat sen mukaan sekä        teitten vuoksi välttämätön, ja muut muu-
328: ääni- että vaalikelpoisuusoilkeud!en erinäisin     tokset jätettiin eri a:loirtteitten varaan.
329: poikkeuksin kaildri 24 vuotta täyttäneet              Vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäivinä
330: maan kansalaiset. Näin korkean ikärajan            oJi esillä iwkia:Loite äänioikeus- ja vaaliikel-
331: hyväksyminen lienee johtunut varovaisuus-          poisuusikärajan a:lentamiseksi. Perustus-
332: syistä. Kun maamme siirtyi nelikamarijär-          lakivaliokunta mainitsi a;loitteen hyväksy-
333: jestelmästä suoraan ytksilkamarij ärjestel-        mistä puoltavassa lausunnossaan m. m., että
334: mään, ja nykyaikaisessa kansanvaltaisessa          meillä jo on 21 vuotta täyttäneillä kun-
335: valtiojärjestelmässä tavallinen n. s. ylä-         nallinen vaalioikeus, samoin myös Ahvenan-
336: huone tai ensimmäinen !kamari jätettiin            maan maaknntapäivävaaleissa, joten kysy-
337: pois, tahdottiin nähtävästi tällä tavoin tur-      myksessä oleva alempi ikäraja ei ale mi-
338: vata parlamenttipäätösten ikypsyneempi             kään uutuus meidän julkisessa oikeudes-
339: harkinta.                                          samme, minkä lisäksi valiokunta totesi, että
340:     Äänioikeusikärajasta oltiin siHoin jo kui-     miltei !kaikissa muissa Euroopan valtioissa
341: tenkin varsin ilaajoissa piireissä eri mieltä.     on a!Ihaisempi ikäraja kuin meiHä, usein
342: Valtiollisen äänioik-euden myöntäminen 21          21 tai 20 vuotta. Eduskuntakin asettui kan-
343: vuOftta: t.äyJttäneiHe oli ennen kaikkea syvien    nattamaan niin ääni- kuin vaa:lHrelpoisuus-
344: kansankerrosten vaatimus.                          ikärajankin alentamista 21 vuoteen. Edus-
345:     MeiUähän oli ollut jo vuoden 1869 val-         kunnan kokoonnuttua uusien vaalien jäl-
346: tiopäiväjärjestyksen mukaan 21 vuotta              keen syksyllä 1929 ei lakiehdotus !kuiten-
347:  täyttäneillä erinäisin rajoituksin äänioilkeus    kaan saanut 2/3 : n enemmistöä annetuista
348:  talonpo:ikais- ja porvarissäädyn edustaja-        äänistä ja raukesi.
349:  vaaleissa. Periaate siis ei ollut uusi. Myös-        Viimeksi jätettiin edus:kunnt11lile v. 1938
350:  kin se :komitea, joka valmisteli esityksen        lakialoite äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikä.-
351:  vuoden 1906 valtiopäiväjärjes,ty:kseksi, oli      rajan alentamiseksi 21: een vuoteeiL Pe-
352:  yksimielinen siitä, että ää:nioikeus oli annet-   rustuslakivaHokunta        ehdotti     kuitenkin
353:  tava 21 vuotta täyttäneille tkansa:laisilJe.      v. 1939 aloitteen hylättäväksi sanoen m. m.,
354:  Komitean ehdotus ei saavuttanut kuiten-           ,etteivät ehdotetun alentamisen puolesta
355:  kaan säätyjen yksimielistä kannatusta.             esitetyt syyt ole vakuuttavia". Mainittuaan
356:     Kun maan tultua itsenäiseksi va:ltiopäivä-     sitten erinäisistä käytännöllisistä iharika-
357:  järj:estys sitten t~ammikuun 13, päivänä          luuksista, mitkä johtuvat asevelvoHisuusijän
358:  vuonna 1928 uusätiin, asettui eduskunnan          samanaiikaisuudesta, valioilrnnta jatkaa:
359:  enemmistö sille kannaUe, että oli uusittava        ,Vielä on huomattava, että jos vaalioiikeus-
360: -8               I, 1. -   Valtio}läiväjärjestyksen 6 ja 7 § :n muuttaminen.
361: 
362: ikäraja alennetaan, alenee valtiopäiväjärjes-        Kansalaisen täyttäessä 21 vuotta alkaa.
363: tyksen 7 § :n mukaan itsestään myös vaa:li-       hänen yhteiskunnallinen täysi-i!ikäisyytensä.
364: kelpoisuusikäraja, koska vaalikelpoinen           Hän saa halilita itse omaisuuttaan. Hän
365: edustajaksi on jokainen, joka on vaa1io~keu­      on täysin vastuullinen rikosoikeudellisesti.
366: tettu. Mitä mieltä oltaneenkin vaalioikeus-       Hän on oikeutettu valtion ja kunnan vir-
367: ikärajan alentamisesta, vaalikelpoisuusikä-       ]mihin. Hän joutuu suorittamaan monia
368: rajan alentamista nyikyisestä 24 vuodesta         tärkeitä yhteiskunnallisia ja valtiollisia vel-
369: ei ainakaan voida pitää suotavana. Vasta          vollisuuksia, kuten esim. elatus- ja huolen-
370: varttuneemmalla ij ällä saattaa kansa~ais:il ta   pitovelvollisuutta niistä omaisista, joista
371: yleensä odottaa sellaista kypsyyttä ja koke-      lain mukaan on huoilta pidettävä. Tässä
372: musperäistä! va:kaumusta, m~kä takaa val-         ijässä alkaa myös verovelvollisuus niin kun-
373: tiollisissa asioissa tarpeellisen vakiintuneen    nalle kuin valtiollekin. Asev·elvollisuus-
374: harkinnan ja luo edeillytykset omakohtaisen       ikäraja oli myös tämä sama, kunnes. edus-
375: kannan määräämiseen". Eduskunta hy}käsi           kunta sen joulukuun 20 päivänä vuonna
376: tällä kerralla laikialoitteen.                    1940 vi:eläkin alensi, joten siitä! lähtien
377:    Asian jälleen esill.e ottaminen on ajan-       astuvat vakinaiseen palvelukseen rauhankin
378: kohtainen siksi, että se ikookee lä-hinnä sitä    aikana kaikki ne asevelvdl1iset, jotka sinä
379: kantajoukkoa, joka on taistellut ja paraikaa      vuonna .täy:ttävä1t 20 vuotta.
380: taistelee maan valtiollisen vapauden ja              Velvollisuuksia tulee seurata myöskin
381: kansakunnan olemassa:olon puolesta. Sitä-         oikeuJksia. Yhtenä tällaisena oikeutena, ja
382: paitsi, kuten asian aikaisemmista vaiheista       varsin tärkeänä, on pidettävä valtiollista
383: selviää, on kaiken todennäköisyyden mu-           äänioikeutta.
384: kaan kansan enemmistö koiko nyikyisen val-           Nykyisessä vai tiopäiväjärjestyksessämme
385: tiopäiväjärjestyksen olemassaolon ajan toi-       ovat äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajat
386: vonut tätä muutosta.                              toisiinsa ky,tJ{<Ctyt. Ja tämän yhteenkuulu-
387:    Periaatehan ja sen käytännöllinen sovel-       vaisuuden kats011:aan. oleellisesti kuuluvan
388: taminen meillä on jo paljon vanhempi              kansanvallan olemukseen. Mut;ta elidotoo se
389: kuin nykyinen eduskuntaiaitos. Säätyvaltio..      ei missään tapauksessa ole. Ottaen huo-
390: päivien aikana ei siitä huomattu olevan           mioon sen vastustuksen, jonka vaalikelpoi-
391: mitään vaaraa valtiollisen elämän tasapai-        suusikärajan alentaminen on saanut osak-
392: nolle. Siitä on osaLtaan todistuksena sekin,      seen, viimeksi perustuslakivaliokunnassa v.
393: että. säätyvaltiopäivien luovuttaessa val-        1939, lienee syytä jättää vaalikelpoisuus-
394: tansa yksikamariselle edustuslaitokselle ta-      ikäraja entiselleen ja alentaa ainoastaan
395: lonpoikaissääty, joka suinkaan ei ollut           äänioikeusikäraja.      Kysymyksenä tuskin
396: liiallisen radikaalisuuden e<1ustaja, yiks:i-     lienee sanottavaa käytännöllistä merki-
397: mielisesti hyväksyi 21 vuoden äänioikeus-         tystä.
398: ikärajan. Ei liioin ikunnalliselämämme,              Valtiollisen äänioikeusikärajan alentami-
399: jossa 21 vuotta täyttäneillä kansalaisilla on     sen kautta annetaan maan nuorisolle mah-
400: sekä äänioikeus että vaalikelpoisuus, ·ole        dollisuus tuoda valtiolliseen elämäämme
401: miillään tavoin kärsinyt tästä ikärajasta,        nuorta työintoa ja voimaa, jota me kai--
402: päinvastoin se on ollut omiaan herättämään        paamme ankarassa olemassaolon taistelus-
403: nuoren polven harrastusta kunnaUiselä-            sannne.
404: mään. Ei liioin ole ikullitu ahvenanmaa-             Niin itsenäisyystaistelussamme v. 1918
405: laisten valittavan, että heidän maaikunta-        kuin myöhemminkin, ensin Wvisodassa
406: päivävaaleissaan äänioilreusikäraja, joka on      1939-40 ja nyt parhaillaan käytävässä
407: 21 vuotta, olisi liian alhainen.                  puolustustaistelussannne, on juuri se ikä-
408:                                     1, 1. -    Nikula y. m.                                 9
409: 
410: luokka, josta tässä on kysymys, antanut           teoillaan ja veriuhreillaan ovat osoittaneet
411: parhaan panoksen valtakunnan vapauden ja          täysin ansainneensa.
412: itsenäisyyden varjelemiseksi. Kun kansa-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
413: kunta hädän hetkellä heiltä saa parhaim-
414: man apunsa, m]ksi ei heill.e voisi myös                    että Edusktmta hyväksyisi seuraa-
415: antaa sitä luottamusta, jonka he san:kari-               van lakiehdotuksen:
416: 
417: 
418: 
419:                                               Laki
420:                     valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 § :n muuttamisesta.
421: 
422:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
423:  määrätyllä tavalla, muutetaan valtiopähäjärjestyksen 6 ja 7 § näin kuuluviksi:
424: 
425:                       6 §.                           6) se, joka on tuomittu menettämään
426:   Äänioikeutettu on jokainen Suomen kan-          äänioikeutensa tai olemaan kansalaisluotta-
427: salainen, seik:ä mies että nainen, joka ennen     musta vailla taikka julistettu kelvottomaksi
428: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta             maan palvelukseen tahi toisen asiaa aja-
429: vuotta.                                           maan, olkoonpa tuomio ilopullinen tai e1;
430:   Äänioikeutta vailla on kuitenkin:               sekä
431:   1) se, joka on vakinaisessa sotapalveluk-          7) se, joka on todistettu syypäälksi sii-
432: sessa;                                            hen, että hän edustajanvaalissa on ostanut.
433:   2) se, joka on holhouksen alaisena;             tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi
434:   3) se, joka kolmena viime kuluneena             äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
435: vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille         kalSSa taikka väkivallalla rtm uhkam.ksella
436: pantuna;                                          häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen
437:   4) se, joka kunnalliskodissa, muussa kun-       kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin
438: naHisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi-      lopu1linen tuomio asiasta annettiin.
439: hoidokJkina on täyden köyhäinhoidon va-
440: rassa;                                                                7 §.
441:   5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu           Vaalikelpoinen edustajaksi on, asuin-
442: yleiseen työhön, aina kolmannen vuoden            paikkaan katsomatta, jokainen neljäkol-
443: loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta            matta vuotta täyttänyt äänioikeutettu Suo-
444: pääsi;                                            men kansalainen.
445: 
446: 
447:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1942.
448: 
449:               Akseli Nikula.                                  Arvo Ketonen.
450:               Helena. Syrjälä.                                Sulo J. Teittinen.
451:               Mandi Hannula.                                  Sulo Heiniö.
452:                                       A. K. Cajander.
453: 
454: 
455: 
456: 
457:                                                                                              2
458: 10
459: 
460: l.2.- Toiv. al. N:o 1.
461: 
462: 
463: 
464: 
465:                                Cajander y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta ministeriöi-
466:                                   den sekä keskus- ja rnuiden virastojen keskinäisistä suh-
467:                                   teista samoin kuin ministeriöiden toiminnan kehittämi-
468:                                   sestä.
469: 
470: 
471:                                     E d u s k u n n a ll e.
472: 
473:    Suomen ja Ruotsin valtionhaHinnon jär-        mistä. Komitea asetettiin 10 päivänä maa-
474: jestysmuoto eroaa useimmissa muissa maissa       iliskuuta 1920 ja uusittiin kokoonpanoltaan
475: valilitsevasta siinä suhteessa, että eri hal-    28 päivänä toukokuuta. Sillä välin oli
476: linnon aloja varten on olemassa eril.1iset       eduskunta H päivänä maa1iskuuta 1920
477: ministeriöiden ailaiset keskusvirastot, jota     vastauksessaan hallituksen esitykseen tuilo-
478: vastoin vastaavat tehtävät muissa maissa         ja menoarviost<a seuraavalle vuodelle lausu-
479: yleensä ovat yhdistetyt ministeriöihin. Var-     nut .toivovansa, että hallitus ryhtyisi yksin-
480: sinkin venäläisvallan loppuaikoina, siJJ.oi-     kertaistamaan virkakoneistoa yhdistämällä
481: siin olosuhteisiin katsoen, pidettiin lisä!ksi   ylihaillituksia ministeriöihin, poistamailla
482: tärkeänä, että keskusvirastot olivat kol-        tarpoottomat virkamiehet sekä lisäämälllä
483: leegisia.                                        virkamiesten työaikaa ja työtehoa. Ensin-
484:    Maamme saavutettua itsenäisyytensä tämä       mainittu tehtävä, keskusvirastojen (ylihaJ-
485: järjestys jatkui, joskaan ei poikkeuksetta.      l:itusten) ministeriöihin yhdistämisen ja
486: Niinpä ulkoasiainhruhlinto aJ.usta alkaen on     yleensäkin virastojen toisiinsa sulauttami-
487: kokonaisuudessaan ollut keskitettynä ulko-       sen suunnitteleminen, tuli asetetun n. s.
488: asiainministeriöön. Mutta esim. sosiaalihal-     virastokomitean päätehtäväksi.
489: lintoa varten perustettiin sosiaaliministe-          Keskus- y. m. virastojen yhdistämistä
490: riön alaiseksi sosiaaHhallitus ja, vähää en-     minislteriöihin virastokomitea käsitteli jo
491: nen itsenäisyysjulistusta, maatalousministe-     periaatemietinnössään 15 päivältä syys-
492: riön ·aJ.aiseksi asutushallitus.                 kuuta 1921. Osaltaan nojautuen Ruotsin
493:    Koska maamme itsenäinen asema oili             n. s. departementaalikomitean v. 1912 jul-
494: omansa suuressa määrässä [isäämääp_ hal-         kaisemaan mietintöön virastokomitea esitti
495: lintokustannuksia, heräsi luonnohlisena aja-     mielipiteenään, että suuria, varsinkaan lii-
496: tus koettaa virastotoimintaa ylrninkertais-      ketoimintaa harjoittavia tai ainakin tuiloa
497: tamalla vähentää ha:llintomenoja. TäLlai-         tuottavia keskusvirastoja ei oNut syytä yh-
498: sena yksinkertaist:amistoimenpiteenä esitet-      distää ministeriöihin, ei liioin myöskä!än
499: tiin ajatus yhdistää erillisiä keskusviras-      erikoistehtäviä varten perustettuja V31l'Sin-
500: toja ministeriöihin. V aiLtioneuvosto oli jo     kaan tieteehlisiä laitoksia ja virastoja, mutta
501: 30 päivänä joulukuuta 1919 päättänyt aset-       sen sijaan kyllä sellaisia keskusvirastoja,
502: taa komitean suunnittelemaan tarpeellisia         ,joiden toiminta on puhtaasti ha1linnollista
503: muutoksia virastojen järjestelyyn ja niiden       ja jollaisia useimmat keskusvirastot ovat.".
504: toimintatapaan pitäen sHmällä virastojen          Yhdistämisestä katsottiin m. m. sikäli ole-
505: työn yksinkerta:imamista ja työtehon lisää-       van etua, että välttyy keskusviraston ja
506:                                     1,2. -   Cajander y. m.                                   11
507: 
508: ministeriön välinen kirjeenvaihto, mikä           osastolle, suuri osa valtionmaiden asutta-
509: säästää aikaa, paperia ja puhtaaksikirjoit-       mista koskevia asioita kuitenkin metsähalli-
510: tajien työtä. Yhdistämisen kautta yhdis-          tukselle. V. 1941 perustettiin patentti- ja
511: tyisi keskusvirastojen monipuolinen am-           rekisterihaJlitus, valtion hankintakeskus ja
512: mattitaito ja ministeriöiden lakimiesesitte-      liikevaihtoverokonttori itsenäisiksi viras-
513: lijäin virastokielen mukainen muoto.              toiksi. V. 1942 koskevassa tulo- ja meno.-
514:     Seuraavina vuosina, osittain virastoko-       arvioesitJ~ksessä hallitus esitti veroasiain
515: mitean suunnitelmien mukaan, osittain             hoitoa varten perustettavaksi erillisen val-
516: muualta tulleesta aloitteesta useita keskus-      tiovarainministeriön aJaise.n verohail:lituksen
517: tai muita virastoja yhdistettiin ministeriöi-     mutta aikaisemmin suunnitellun itsenäisen
518: hin sekä virastoja toisiinsa. Mainittakoon        talousneuvoston korvikkeeksi valtiovarain-
519: vain, että sosiaalihallitus yhdistettiin 8'0-     ministeriöön kansantalousosaston. Myöskin
520: siaaliministeriöön, kauppa- ja teollisuushal-     eduskunnassa on ilmemlYt mielipiteiden eri-
521: litus kauppa- ja teoHisuusministeriöön, van-      laisuutta asiassa.
522: keinhoitohallitus ja lainvalmistelukunta oi-         Edelilä jo viitattiin siihen, että ministe-
523: keusministeriöön, kalastushal:Iitus maata-        riöihin yhdistämisen etuja oJ!i liioiteltu.
524: loushallitukseen, j. n. e.     Samaan aikaan      Yhdistämisellä ei virkamiesten lukua suu-
525: useat keskusvirastot, kuten metsähallitus,        restiik:aan voitu saada supistumaan, ja, mi-
526:  rautatiehallitus, tie- ja vesirakennushail[i-    käli siinä onnistuttiin, sekin etu oli sikäli
527: tus, merenkulkuhamtus, kouluhallitus y. m.        usein näennäinen, että muutaman vuoden
528: organisoitiin uudelleen. Pysyvänä ja kiis-        kuluttua jälleen oli virkamiehiä lisättävä.
529:  tattomana hyötynä näistä uudistuspyrl.ri-        Mikäli ,taas joku vahtimestarin tai puh-
530:  myksistä olikin, että virastoja koskevat         taaksikirjoittajan palkka, yhdistämällä vi-
531:  vanhentuneet a.<>etukset hallitmsmuodon poh-     rasto ministeriöön, saadaan säästetyksi, ei
532:  jalla tulivat uusituiksi ja yhtenäistetyiksi•.   se valtion budjetissa sanottaviakaam. paina.
533:      Sen sijaan pyrkimys virastoj·en ministe-     Kirjeenvaihdon supistuminen oli hyvin vä-
534:  riöihin yhdistämisestä seuraavina aikoina        häistä, koska virastojen kirjeenvaihdosta
535:  suureksi osaksi pysähtyi. Osittain tämä          vain pieni osa on sen ja ministeriön vä-
536:  johtui siitä, että ne virastot, joiden yhdis-    listä, vaJtavin pääosa kiil'jeenvaihdosta koh-
537:  täminen oli luonThOllisinta, olivat tulleet      distuu keskusviraston maaseudulla :toimi-
538:  yhdistetyiksi, osittain siitä, että saavutetut   viin paikallis~limiin, muihin valtion ja kun-
539:  kokemukset eivät olleet yksinomaan myön-         nallisiin elimiin ja yksityisiin. - Virasto-
540:  teisiä. Viime aikoina on menettely ollut         jen ministeriöihin yhdistämistä vastaan on
541:  häilyvä. Kuvaavana esimerkkinä mainitta-         esitetty, että ministeriöissä sellaisetkin
542:  koon, että v. 1938 yleisesikunta, joka tosin     asiat, joilla ei pitäisi oleman mitään teke-
543:  ei ole täysin virastoihin verrattavissa, mel-    mistä politiikan kanssa, voivat joutua päi-
544:  kein kolmnaisuudessaan yhdistettiin puo-         vän politiikasta riippuviksi.
545:  lustusministeriöön ja tarkoituksena oli             Virastojen ministeriöihim yhdistämistä
546:  myöheill.Jirin siihen yhdistää yleisesikunnan    vastaan puhuu myöskin se, että sellainen
547:   rippootkin, mutta v. 1940 päinvastoin yleis-    on omansa hajo1ttamaan valtioneuvoston
548:  esikunta pääesikunnan nimisenä suurennet-        ministeriöiden tähänastista kes;kitystä, mi-
549:  tiin vallan huomattavasti sii1täik:in, mitä se   hin seikkaan virastokomitea - ainoa, joka
550:  oli ennen v. 1938, yhdistämäBä siihen mi-        näitä asioita meillä on laajemma.Ita näkö-
551:  nisteriön osia. V. 1936 asutushallitus lak-      ku·lmaJta selvitellyt - ei tullut kiinn1ttä-
552:   kautettiin ja sen tehtävät siirrettiin perus-   neeik:si huomiota. Senaatin toiminnahle oli
553:   tetu:He maatalousministeriön asutusasiain-      ollut erinomaisen suuri etu siitä, että sen
554: 12                 1,2. -   Ministeriöiden ja keskusvirastojen y. m. suhteet.
555: 
556: eri toimituskunnat (ministeriöt) kaikki            useimmiten uskotaan tärkeimpien asioiden
557: saattoivat työskennellä samassa rakennuk-          esittely, mutta varsinaisena kansliapäällik-
558: sessa, jollaista etua ei suinkaan kaikissa         könä hänelle muuten kuuluu suureksi osaksi
559: maissa ole. Puheenaoleva Jreskitys jatlmi          verrattain toisarvoisia asioita; hän. hoitaa
560: vielä Suomen itsenäis,eks~kin tultua. Puo-         mini.Siteriön kanslia-asioita. Esittelijät esit~
561: lustusministeriötä ei kuitenkaan saatu mah-        televät asiansa valtioneuvostolle ja ministe-
562: tumaan valtioneuvoston linnaan. Keskitystä         riLle kansliapäällliköstä riippumatta ja
563: voitiin muissa suhteissa edelleen ylläpitää        useimmiten hänen tietämättäänkin. Milloin
564: sen kautta, että korkein oikeus y. m. sikret-      esittelijäille on tasavallan presidentin pää-
565: tiin val1tioneuvoston linnasta pois. Vuonna        töksellä myön.netty oikeus omalla VIJJStuul-
566: 1939 perustettua kansanhuoltoministeriötä          laan ratkaista määrättyyn ryhmään kuulu-
567: ei kuitenkaan enää saatu sopimaan valtio-          via asioita, suorittaa hän nuokin ratkai-
568: neuvoston linnaan, ja erinäisiä muidenkin          sunsa yleensä riippumatta kansiliapäälli-
569: ministeriöiden osia on täytynyt siirtää            köstä. Asia muuttuu luonnollisesti hieman
570: muuanne. Kun valtioneuvoston kirjapai-             toiseksi, milloin kansliapäiiillikkö henkilö-
571: nolle valmistuu uusi rakennus, voidaan sen         kohtaise]Ja arvovanallaan on saavuttanut
572: paikalle ehkä rakennettavaan uuteen val-           eräänlaisen johtoaseman ministeriössä. Mil-
573: tioneuvoston linnan sisäiseen siipirakennuk-       loin ministeriö on laajentunut joko keskus-
574: seen sijoittaa ministeriöitä, mutta selvää         y. m. virastojen siihen yhdistämi.Sien vuoksi
575: on, että, mitä enemmän keskus- ja muita            tai muusta syystä, on oHut pakko jakaa
576: virastoja yhdistetäiän ministeriöihin ja val-      ministeriö osastoihin, vieläpä suuremmat
577: tioneuvosto sen johdosta s~kä luonnoJ1isen         osastot toimistoihin taikka jaostoihin, joilla
578: kehityksen kautta muutenkin paisuu, sitä           jokaisella on oma päällikkönsä. Samalla
579: enemmän on vaara olemassa, että valtio-            kuin nämät osastot ja toimistot ovat tul-
580: neuvoston !linnaan ei saada kaikkia mahtu-         leet enemmäu virastomaisesti järjestetyiksi,
581: maan, vaan osa ministeriöitä täytyy sijoit-        on kansliapäälliköllekin toisissa tapauksissa
582: taa muualle, mistä valtioneuvoston toiminta        tullut johtavampi asema, mutta tuskinpa
583: kärsii, tai täytyy muualle siirtää saman           missään ministeriössä läheskään vi.rasto-
584: ministeriön eri osastoja, mikä tuottaa hait-       päällikön ~JJSemaan ~errattava.         Toiselta
585: taa ministeriön toiminnan yhtenäisyydelle.          puolelta ei myöskään ministeri, ellei hän
586:     Myöskään siihen seikkaan virastokomitea        ole erityisen tarmokas ja alansa erikoistun-
587:  ei ollut tullut kiinnittäneeksti riittävää huo-   tija, voi, valtiollisen toimintansa lisäksi,
588:  miota, että virastojen huomattavassa mää-          ennättää hallita koko suuren ministeriönsä
589:  rässä yhdistäminen ministeriöihin voi pa-          toimintaa. Seurauksena on, että ministe-
590:  kottaa muutoksiin valtioneuvoston järjes-          riön työ helposti jää hajanaiseksi, vaille
591: tysmuotoon. Vaitioneuvoston järjestysmuoto          kiinteätä johtoa.
592:  edelJyttää oikeastaan suhteellisesti pieniä           On itsestään sel~ää, että ministerin tulee
593:  ministeriöitä. Jokaisen ministeriön pääl-          olla ministeriönsä päällikkö. Mutta tuntuu
594:  likkönä on ministeri. Hänen alaisinaan             olevan syytä ottaa vakavasti harkittavaksi,
595: ovat esittelijät, nim. esittelijäneuvokset sekä     eikö jokaiseen varsinkin suurempaan minis-
596:  vanhemmat ja nuoremmll!t hallitussihteerit,        teriöön olisi asetettava erityinen riittävästi
597:  lisäksi kirjaajat ja ylimääräiset notaarit.        kva;lifisoitu ja riittävästi palkattu va:ltio-
598:  Joku esittelijöistä, tavallisesti joku vanhem-     sihteeri taikka alivaltiosihteeri, milksi 1iäntä
599: mista esittelijäneuvoksista, määrätään rosin        nimitettäneekin, joka, ministerin ohjeiden
600:  kansliapäälliköksi, mutta häneLlä ei ole vi-       mukaan ja hänestä riippuvana, suunnilleen
601:  rastopäällikön valtuuksia. Hänelle kyllä           virastopäällikön valtuuksin, johtaisi mini'>-
602:                                      1,2. -   Cajander y. m.                                          13
603: 
604: teriön hallintoa ja vastaisi siitä. Samaten        ratkaisuja, nä;y:ttliisi vaativatr1 tlilla.is:ta. jär-
605: osastopäälliköt ja toimistopäälliköt todelli-      jestelmää.
606: sina päällikköinä, valtiosihteerin, ja toimis-        EdelQä esitetyn johdosta kunnioittaen
607: topäälliköt osastopäällikön, alaisina, johtai-     ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
608: sivat osastonsa tai toimistonsa työtä ja vas-      toivomuksen,
609: taisivat siitä. Tällaisen kiinteästi päällik-
610: kövaLtaisen järjestelmän ei tarvitsisi sulkea                 että hallitus tutkituttaisi, onko ja
611: pois kolleegisuurtta määrätyissä; rajoissa,                millaisissa tapauksissa perustettava
612: esim. osastopäälliköiden kolloogiota, jossa                ministeriöistä erillään olevia viras-
613: ministeri rtai valtiosihteeri ,toimii puh~en­              toja ja onko sekä millä edellytyksin
614: johtajana. Miltä suuremmiksi ministeriöt                   jatkettava 1920-luvulla alulle pantua
615: <kasvavrut, ,taJpahtuipa; se virastojen ministe-           virastojen ministeriöihin yhdistä-
616: riöihi!DJ yhdistämisen takia :tai vähif:ltäisen            mistä, sekä eikö, huomioonottaen mi-
617: kehityksen tietä, sitä väll.ttämälttömämpi                 nisteriöiden jatkuva laajentuminen,
618: tuntuisi tällainen järjestelmä olevan. Eri-                ministeriöiden toiminnalle olisi saa-
619: tyisesti sota-aåka, joka edell.ylttäii nopeita             tava kiinteämpi keskitetty johto.
620: 
621:      Helsingissä 3 päiv~änä helmikuuta 1942.
622: 
623:                   A. K. Cajander.                               Arvo Ketonen.
624:                   Mandi Hannula.                                Akseli Nikula.
625:                   Sulo J. Teittinen.                            Helena Syrjälä.
626:                                          Sulo Heiniö.
627: 14
628: 
629: I,a. -   Toiv. al. N:o 2.
630: 
631: 
632: 
633: 
634:                                 Heiniö y. m. ~  Esityksen fl,ntamisesta puolustusasiainvalio-
635:                                     kunnan muuttamisesta lakim.iiiiräiseksi valiokunnaksi ja
636:                                     sen tehtävien miiärittelemisestä.
637: 
638: 
639:                                      Eduskunnalle.
640: 
641:    Valtiopäiväjärjestyksen 40 § luettelee n-e     pauksessa vaEokunJta, joka lainsäädännölli-
642: vali<>kulill:alt, jotka eduskunnan on asetet-     sen työn ohelLa seuraa puolustuslaitoksen
643: tava määräajan kuluessa valtiopäivien avaa-       ;työtä ja kehitysitä ja on jo ainakin osittain
644: misesta. Saman pykäJlän 2 momentissa lau-         perehtynyt niihin kysymyksiån, joita halli-
645: sutaan, että ·eduskunta voi tarvittaess~a aset-   :tus 1tulee esityksissään eduskunnaHe anta-
646: ,taa lakimääräristen valiokuntain Wisäksi         maan. Valiokunnan jäsenten perehtynei-
647: myöskin ylimääräisiä valioknntia, joista          syys ja tunJtemus puolustuslaitokseen on
648: työjärjestyksen 10 §: n mukaan puhem-'ie-         myöskin omiaan luomaan syvempää yhteis-
649: hiSitö tekee ehdotuksen.                          ymmärrystä ja yhteistyötä ja sam31lla ta-
650:    Tällaisia ylimääräisiä valiokuntia ed~ls­      kaamaan esilletulevien kysymysten nopeam-
651: kuruta on 'aJSettanut kaikilla valtiopäivillä     man käsittelyn.
652: useitakin m. m. puolustusasiainvaliokunnan.          Lakimääräisisitä valiokunnista mainittaessa
653: Kun eduskuntalaitosta v. 1906 suunnitel-          valtiopäiväjärjestyksessä 'lueit·ellaan teMä-
654: tiin, ei meiollä ollut oma~a kansallista puo-     vät, joiden lähinnä katsotaan kuuluvan
655: lustuslaitosta, joten hyvin voi ymmärtää,         ru:oianomaiselle valiokunnalle. Näin ,tulisi
656: että puo-lustusasiainvaliokunnasta ~lakimää­      tehdä myöskin puolustusasiainvlliliokunnan
657: räisenä valiokuntana ei silloin mainittu          suhteen. Silloin olisi mielestämme yhtenä
658: uudistuskomitean ehdotuksessa. Vasta itse-        tärkeänä tehtävänä mainittava, että valio-
659: näisyytemme ruikana se tuli ,tärkeäksi ja         kunnan olisi perehdyttävä puolustuslaitok-
660: joutui näin ol,len asetettavaksi valtiopäivä-     seen, sen työskentelyyn ja tarpeisiin ,ta:vkas-
661: järjestyksen muka;an tarvittaessa. Koska          tuskäynneillä, sotaharjoituksissa y. m. ta-
662: puolustuslaitoksemme on enJtistä enemmän          valla. Tätmä valiokunnan tehtävä ei olisi
663: saanut sille kuuluvan arvoaseman j·a mer-         suinkarun mitään rtarkastavaill ja arvostek
664: kityksen kansamme keskuudessa, on mieles-         van elimen luollltoista toimintaa vaan kan-
665: tämme sekä asiallista että eduskunnan sille       S31llisen puolustuslaitoksen vahvistamista ja
666: antaman arvon mukaista, että vaLtiopäivä-         kehittämistä tarkoittavaa, nykyistä lähei-
667: järjestyksessä n:imettäisiin lakimääräisten       semmän suhteen luomisHksi kansan edustuk-
668: valiokuntien joukossa myöskin puolustus-          sen ja kansan .armeijan väliille.
669: asiainvaliokunta. Puolustusasiainvaliokun-           EdeHäsanottuun       viitaten    ehdotamme
670: nalle tulee kuulumaan epäilemättä suuri           eduskunnan päätettäväksi toivomu'ksen,
671: jou'kko tärke1tä asioita, joita sotakokemus-
672: ten mukruisesti armeijamme järjestely edel-                että hallitus antaisi Eduskunnalle
673: lyttää. Senvuoksi on asianmukaista, että                 esityksen sellaisten muutosten teke-
674: eduskunnalla on vakinainen elin, tässä ta-               miseksi vaUiopäväjärjestykseen, että
675:                                  1,3. -   Heiniö y. m.                                 15
676:  lakimiiiiräisenä valiokuntana miiiirät-            ja että sille samalla lähemmin mää-
677:  täisiin varsinaisilla valtiopäivillä ase-          riteltäisiin valtiopäiväjärjestyksessä
678:  tettavaksi puolustusasiainvaliokunta               sen tehtävät.
679: 
680: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1942.
681: 
682: 
683:            Sulo Heiniö.                                  Mandi Hannula..
684:            Arvo Ketonen.                                 A. K. Cajander.
685:            Helena Syrjälä.                               Akseli Nikula.
686:                                 Sulo J. Teittinen.
687:                                ••         ••
688: 
689:     VALTIOPAIVAT
690:                       1942
691: 
692: 
693:                 LIITTEET
694:                          II
695: 
696: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA TOIVOMUS-
697:                  ALOITTEET
698: 
699: 
700: 
701: 
702:                    HELSINKI 1942
703:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
704: 
705: 
706:                                                 3
707:                                                                                             19
708: 
709: Il,1. -   Lak. al. N :o 2.
710: 
711: 
712: 
713: 
714:                                 Tuurna y. m.:    Ehdotus laiksi eräiden valtakunnan yhtey-
715:                                     teen pak1utetulla alueella olevaa omaisuutta koskevien
716:                                     oikeuksien ennalleen palauttamisestn annetun lain muut-
717:                                     tamisesta.
718: 
719: 
720:                                      E d u s k u n n a ll e.
721: 
722:   Eräiden valtakunnan yhteyteen palaute-            Rakennusolot ja rakennusmahdollisuudet
723: tUllia alueella olevaa omaisuutta koskevien       luovutetuilla alueilla ovat myös varsin vai-
724: oikeuksien ennalleen palauttamisesta joulu-       keat. Rakennustarpeita on yleensä myön-
725: kuun 6 päivältä 1941 annetun lain 3 § :n          netty ainoastaan sellaisten rakennusten kor-
726: mukaan vuokra- tai muun nautin:taoikeuden         jaamiseen, jotka ovat vain osittain vaurioi-
727: tahi niihin verrattavan oikeuden haltijan         tuneet, mutta uusia rakennuksia ei tässä
728: on, mikäli hän haluaa edelleen käyttää hy-        vaiheessa saa lainkaan rakentaa eikä vielä
729: väkseen sanottua oikeutta, tehtävä kiinteis-      voida tietää, miHoin talonomistajat pääse-
730: tön omistajalle :tahi kiinteistön sijaitsemis-    vät vapaasti rakentamaan.         Esimerkin
731: paikan tuomioistuimelle ilmoitus oikeudes-        vuoksi mainittakoon, että yksin Viipurin
732: taan viimeistään ennen maaliiskuun loppua         kaupungissa on täysin tuhoutununeita ta-
733: 1942. Käytännössä on kuitenkin sanottu            loja jo 3,800. Lisäksi on vielä huomattava,
734: määräaika osoittautunut aivan liian ·ly-          että aikaisempi korvauslaki on kumottu ja
735: hyeksi, joten olisi syytä sitä pitentää.          uut:ta korvauslakia ei ole vielä annettu,
736:    Ensinnäkin matkustus- ja oleskelulupia         minkä vuoksi useimmille talonomistajille
737: luovutetuille alueille erittäin vaikeiden kul-    uusien luottojen hankkiminen tässä vai-
738: jetusolojen vuoksi on toistaiseksi myönnetty      heessa on melko mahdotonta. YHä maini-
739: varsin rajoite:tussa määrässä ja pääasiassa       tun määräajan kuluessa useimmat tontin
740: sellais~He talonomistajille, joiden :talot ovat   vuokraajat eivät vielä kykene ratkaisemaan,.
741: säilyneet verrattain ·ehjinä. Lisäksi on huo-     olisiko heidän pysyttävä aikaisemmassa
742: mattava, että varsin suuri osa edellämainit-      vuakrasopimuksessaan :taikka se purettava.
743: tuja oikeudenhaltijoita on parhaillaan ase-          Kaikkeen ylläolevaan viitaten ehdotamme,
744: palveluksessa eiväitkä he yleensä ole saaneet
745: lomia päästäkseen lähemmin tarkastamaan                     että Eduskunta hyväksyisi seura-a-
746: luovutetuiNa alueilla olevia tonttejaan ja                van lakiehdotuksen:
747: talojaan.
748: 20                 II,1. -   Palautetun alueen omaisuutta koskevat oikeudet.
749: 
750: 
751:                                             Laki
752:  eräiden valtakunnan yhteyteen palautetulla alueella olevaa omaisuutta koskevien
753:          oikeuksien ennalleen palauttamisesta annetun lain muuttamisesta.
754: 
755:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti m,uu tetaan joulukuun 6 päivänä 1941 eräiden
756:  valta:kunnan yhteyteen palautetulla alueelia olevaa omaisuutta koskevien oikeuksien en-
757:  na!lleen pa:lanttamisesta annetun lain 3 § näin kuuluvaksi:
758: 
759:                       3 §.                         pua, paitsi milloin on kysymys metsänhak-
760:    Vuokra- tai muuta nautintaoikeutta tahi         kuuoikeudesta, jolloin ilmoitus on tehtävä
761: niihin verrattavaa oi'keutta kiinteistöön,         ennen maaliskuun loppua 1942.
762: jota 1 § :ssä tarkoitetaan, tai sellaiseen kiin-     Mitä vuokraoikeuden voimassa pysyttä-
763: teistöön kohdistuvaa metsänhakkuuoikeutta          misestä 1 momentissa on säädetty, olkoon
764: saakoon oikeudenhaltija, mikäli oi:keuden          voimassa myös huoneenvuokrasta, jos vuok-
765: voimassaoloaikaa on jäljellä ja tämä aika,         ralainen siinä säädetyssä ajassa tekee ilmoi-
766: kysymyksen ollessa vuokra- tai muusta              tuksen oikeudestaan vuokrana:ntajaile tai
767: nautintaoikeudesta, jatkuu vielä vuoden            huoneiston sijaitsemispaikan tuomioistui-
768: 1942 jälkeen, edelleen käyttää hyväkseen,          melle tai maalla myös :tuomarille.
769: jos hän tekee kiint.eistönomi<;rtajalle tahi         Tämän pykälän nojalla tehty ilmoitus on
770: kiinteistön sijaitsemispaikan tuomioistui-         merkittävä erityiseen luetteloon, jota oikeu-
771: melle tahi maalla myös tuomariHe ilmoituk-         den tai tuomarin on sitä varten pidettävä.
772: sen oikendestaan enmm vuoden 1942 lop-
773: 
774: 
775:      Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1942.
776: 
777: 
778:                Arno Tuurna.                                   Kaapro Huittinen.
779:                Jussi Lonkainen.                               Elias Tukia.
780:                Juho Pyy.                                      A. Halonen.
781:                                           J. Kuittinen.
782:                                                                                               21
783: 
784: n,2. - Lak. a1. N :o a.
785: 
786: 
787: 
788:                                  Pohjannoro y. m.:       Ehdotus laiksi avioliittolain 17 § :n
789:                                     muuttamisesta.
790: 
791: 
792:                                       E d u s k u n ri a H e.
793: 
794:     Kesäkuun 13 päivänä 1929 annetun avio-         mia. Seurakunnat saattavat sijaita kaukana
795: liiltioLain 17 § :ssä säädetään avioliittoon       toisistaan, ehkäpä eri puolilla valtakuntaa;
796: 'kuuluttamisen tahi julkipanon tavasta. Ai-        kuulutuskirjan ajoissa lähettämisessä voi
797: kaisemmin voimassa olleita säädöksiä kirkol-       tapahtua laiminlyöntiä, postin kulussa saat-
798: :lisesta kuuluttamisesta avio:liittoon on sikäli   taa olla häiriötä j. n. e. Kaikki tämä pitkit-
799: muutettu, että kuuluttaminen on !tapahtuva         tää asianomaisten vihkimistä, saattaapa se
800: myöskin siinä seurakunnassa, missä mies on         siirtyä suunnitellusta hääpäivästä muuta-
801: kirjoissa.                                         malla viikollakin.
802:     IDkomaisten lakien määräykset siitä, mi-          Voi myös panna kyseen alaiseksi, onko
803: ten kuuluttaminen on toimitettava, ovat            esim. kirkollinen kuuluttaminen tarpeelli-
804: hyvin erilaiset, missään ei kuitenkaan sel-        nen toimittaa kolme (kuusi) kertaa. Saat-
805: laiset ja, eräissä tapauksissa niin suurta hi-     taahan poikkeustapauksissa kuuluttaminen
806: tautta ja hankaluutta tuottavat, kuin meillä.      tapahtua vain ainoan kerran ja siviiliavio-
807: Noudattaen voimassa olleen siviiliavioliitto-      liittoon vihkiminen käydä päins·ä ilmankin
808: asetuksen 5 §: n menettelytapaa, säädettiin,       kuuluttamista.
809:  että siinä tapauksessa, että mies on kir-            Lisäksi vaaditaan avioliittoon pääsemistä
810:  joissa toisella paikkakunnalla kuin missä         varten nykyisin liiankin paljon t(i)distuksia
811: kuulutus annetaan, on kuuluttaminen ta-            ja kaikenlaisia kaavakkeita. Yksi sellainen,
812: pahtuva myös sillä paikkakunnalla, missä           joka aivan hyvin voisi jäädä pois, on mor-
813: mies on kirjoissa. Koslm kirkkolain mukai-         siamen suostumus avioliittotodistuksen saan-
814: sesti kirkollinen kuuluttaminen tapahtuu           tia varten (Aviol. as. 1 § 3 mom.). Mahdol-
815: kolmena peräkkäisenä sunnuntaina ja avio-          lisesti voitaisiin muittenkin kaavakkeiden
816: liittolain 17 § lisäksi säätää, että kuulutta-     mää:rää supistaa. Tähän nähden tulisi hal-
817: minen edellämainitussa tapauksessa on ta-          lituksen ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
818: pahtuva kahdessa seurakunnassa ja siviili-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
819: avioliittoon julkipano vastaavasti kahden
820: kunnan ilmoitustaululla neljäntoista päivän                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
821:  aikana, johtuu tällaisesta monimutkaisesta               van lakiehdotuksen:
822: menettelytavasta suurta hankaluutta ja har-
823: 22                    II;2. -   Å violiittolain 1"1 § :n mnnttaminen.
824: 
825: 
826: 
827: 
828:                                         Laki
829:                          avioliittolain 17 § :n muuttamisesta.
830: 
831:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun
832:  a"\ioliittolain 17 § näin kuuluvaksi:
833: 
834:                    17 §.                          Kuulutus siviiliavioliittoon on julkipan-
835:   Kun kuulutus annetaan kirkollisella vih-     tava neljäntoista päivän ajaksi, julkipano-
836: kimisellä päätettävään avioliittoon, on se     päivää niihin lukematta, sen kunnan lmn-
837: kuulutusviranomaisen toimesta kolmena sun-     millisia ilmoituksia varten varatulle tau-
838: nuntaina peräkkäin luettava julki siinä        lulle, missä morsian on kirkonkirjoihin tai
839: seurakunnassa, johon morsian kuuluu.           vastaavaan rekisteriin merkitty.
840: 
841: 
842:      Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1942.
843: 
844:                A. Pohjannoro.                                K. Kallio.
845:                Lennart Heljas.                               K. Kylänpää.
846:                Jalmari Pilka.ma.                             J. 0. Ikola.
847:                E. A. Turja.                                  Mikko Hurtta.
848:                                       Matti Heikkilä.
849:                                                                                               23
850: 
851: 11,3. -   Toiv. al. N :o 3.
852: 
853: 
854: 
855: 
856:                                Salmiala y. m.: Esityksen antamisesta lainsii.iidännön muut-
857:                                   tamiseksi siten, että S1wmen kansalaista ei vieraassa
858:                                   maassa voida lapseksiottaa t1man Suomen oikeusmmis-
859:                                   terin lupaa.
860: 
861: 
862:                                     E d u s k u n n a ll e.
863: 
864:    .JokaiseUe kansalle on sen jokainen lapsi    lapsi aiotaan lapseksi ottaa. Näin eivät siis
865: kal:lis. Sen vuoksi ei mikään kansa näe         Suomen viranomaiset voi estää suomalais-
866: mielellään, että vieraiden vaUioiden kansa-     ten lasten lapseksiottamista sopimusmaissa,
867: laiset lapseksi ottavat sen lapsia. Tällainen   kuten esim. Ruotsissa.
868: lapseksiottaminen onkin y,leensä tehty riip-       Tämä kysymys on tullut päivän polttil-
869: puvaiseksi lapsen kotivwltion viranomaisten     vaksi sen vuoksi, että maastamme on Ruot-
870: erityisestä luvasta. Tällä kanna:Ua on peri-    siin siirretty tuhansia lapsia. Lukuisia
871: aatteellisesti Suomenkin oikeus.         Laki   siellä olleita lapsia on jo adoptoitu ja mo-
872: eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeu-    niin nähden on 1apseksiottaminen suunnit-
873: d.ellisista suhteista 5 p: nä joulukuuta 1929   teiHa. Varsinkaan nyt ei kansaUamme ole
874: säätää 24 §:n 1 mom:ssa, että, jos Suo-         varaa luovuttaa lapsiaan vieraalle kansalle.
875: men kansalainen aiotaan ottaa ottolapseksi      Ainoastakaan. emme saa luopua. Mutta ny-
876: vieraassa valtiossa, niin on siihen hankit-     kyinen lainsäädäntö ei anna valtiovallaHe
877: tava Suomen oikeusministerin lupa. Tähän        riittävän te,hokkaita keinoja ulkomailla
878: terveeseen periaatteeseen on kuitenikin tehty   olevien suomalaisten lasten lapseksiotta-
879: va!litettava aukko 18 p: nä jou[ukuuta 1931     misen estämiseksi. Sitä varten olisi Skan-
880: annetuUa lailla Suomen, Islannin, Norjan,       dinavian maita koskeva erikoislainsä.ä-
881: Ruotsin ja Tans~an kesken Tukholmassa           däntö muutettava niin., ertJtäi suomalaisen
882: 6 p: nä helmikuuta 1931 tehdyn, avioliittoa,    Japsen aa:pseksiottamisoon tarvitaam. kailkissa
883: lapseksiottamista ja holhousta koskevia         olQSlllhteissa Suome;n oikeru.sminis~terin lupa.
884: kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyk-        Edelläoleviin perusteluihin viitaten alle-
885: siä sisältävän sopimuksen hyväksymisestä        kirjoitaneet ehdottavat eduskunnan hyväk-
886: sekä sanotun sopimuksen täytäntöönpa-           syttävälk:si toivomuksen,
887: nosta. Tämän lain 12 artiiklan mukaan ei
888: Suomen kansalaisen lapseksiottamisen edel-                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
889: lytyksenä ole Suomen oikeusministerin lupa,             toimenpiteisiin lainsäädännön muut-
890: vaan riittää, että Suomen lastenhuoltoviran-            tamiseksi siten, että Suomen ka:nsa-
891: omaiselle on varattu tilaisuus antaa asiasta            laista ei missään vieraassa maassa
892: lausuntonsa ennen asian lopullista ratkai-              voitaisi lapseksiottaa ilman Suomen
893: semista siinä maassa, jossa suomalainen                 oikeusministe1·in lupaa.
894: 
895:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1942.
896: 
897:                  Bruno A. Salmiala.                           K. R. Kares.
898:                  Yrjö R. Saarinen.                            J. V. Wainio.
899:                               ••         ••
900: 
901:    VALTIOPAIVAT
902:                     1942
903: 
904:                 LIITTEET
905:                        IV
906: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
907:             TOIVOMUSALOITTEET.
908: 
909: 
910: 
911: 
912:                   HELSINKI 1942
913:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
914: 
915:                                               4
916: Verotusta, palaotettua aluetta, virkamiehiä, lahjoitusmaakruunun-
917:         puistoja y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
918:                                                                                                  29
919: 
920: IV,t. -   Lak. al. N:o 4.
921: 
922: 
923: 
924: 
925:                                 Hurtta y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverosta an-
926:                                   netun lain mu'll!ttamisesta.
927: 
928: 
929:                                       Ed u sk u n nalle.
930: 
931:     Yhdeksi kotirintaman kestävyyttä hor-          valta tarmoklmrusti ja määrätietoisesti toi-
932: juttavaksi tekijäksi voi muodostua sodan           mii infrultiota vaataan, inflatio voidaan es-
933: suunnattomien kustannusten johdoSita uh-           tää. Tästä on vakuu,t.tava:na €Simerlcldnä
934: kaava jarokuva inflrutio eli rahan ootovoi-        suumN1ttomien sotamenojen rasi1ttama Sak-
935: mam aleneminen. Inflatio .täysin epäoikeu-         san vwltakunnan <talous. Saksassa on yh-
936: denmukaisesti riistää osan säästäjien omai-        tenä keinona inflation ehkäisemiseksi otettu
937: suudesta samanaikaisesti kuin eräät toiset         käytän.töön n. k. ra:utainen säästötili, jol-
938: väestönryhmät, realiomaisuuden omistajat,          laiselle tilille suoritetut säästöt ova~t vapaart
939: aivan yhtä oikeude:tJtomaSJti hyötyvät in-         kaikista V'a:ltion veroista. Näille säästöille
940: fl'3.Jtion 'aiheuttamrusta omaisuuks1en uudel-     vuosittain ker.tyvä korko on myös vapaa
941: leen jakaantumisesta.. Rahanarvon al-ene-          valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Täl-
942: misen salliminen on näin ollen mitä, suu-          laista verovapaurota ei kuitenkaan ole voitu
943: rin vääryys yhteiskuntamme hyödY'l'lisintä         myöntää rajoi1ltJamBJttomassa määrin eikä
944: ja parhainta ain€S1ta säästäjiä kohtwan. In-       kaikille kansalaisille, vaan vain työpallron
945: flwtion kalllbta ovat sadattuhannet piensääs-      sa.ajille ja palkannauttijoille ja heillekin
946: täjät meillä jo tähän menessä menettäneet          vain mjo~tetussa määrin. Rautaisen sääs-
947: suurimman osan säästöva,rojensa arvosta.           .tötilim omistruja ei ni~n kauan. kuin sotaa
948:  Oikeutetulla katkeruudella ovat lukuisat          kestää saa sääsrtöänsä eikä sen korkoa käy-
949:  palkannauttijat, virkamiehet, liike- ja kont-     tettäväkseen, mUitta heti soda:n pääityttyä
950:  toriapulaiset, käsityöläiset, pienviljelijät ja   voi hän sanoa irti säästönsä maksettavaksi
951:  monet muut vähävaraiset, joiden pienistä          yhden vuoden kuluttua.
952:  säästöistä raha}aiJtostemme ,tall€ftusvarat          Toisin kuin S3!ksassa on meillru säästä-
953:  ovat pääasirullisesti kertyneet, saaneet rto-     jien luottamus valtiovallan tahtoon huoleh-
954:  deta, .että nuo heidän pienet säästönsä,          tia säästäjien oikeUitetuista eduista pruhasti
955:  joJtka he ovrut a:hkeralla työllään ans,aitse-    järkyttynyt, minkä vuoksi valtiovallan on
956:  mistaan pienisiä tuloistaan vuosien ku-           kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin tä-
957:  luessa vähäisissä erin panneet talteen jul-       män rluottamuksen palauttamiseksi ja sääs-
958:  kisen valvonnan a1aisiin pankkeihin ja kas-       .iäväisyysh.arras,tuksen elvyttämiseksi. Val-
959:  soihin oman ja perheensä toimeentulon             tiovallan tinkimättömänä velvollisuutena on
960:  varmistamiseksi ja turvaamiseksi sairauden,       myös meillä tehdä kaikkensa turvatakseen
961:  vanhuuden, työttömyyden ja muiden sel-            kansamme parhaimmiston siltä onnettomuu-
962:  laisten tapaUSiten varalta, nY't ilman heidän      delta ja sekasorrolta, minkä pitemmälle
963:  omaa syytään meillä menettävät arvonsa.            jatkuva inflatio varmasti tuo tullessaan.
964:      Tämän maailmansodan aikana olemme                Rahalai1tosten välittämän säästötoimin-
965:  kuitenkin voineet havaita, että missä valtio-      nan avulla ei ainoastaan kerätä säästöpää-
966:  30                    IV,1. -   Tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
967: 
968:  omaa pienissä .erissä kokoon e-linkeinoelä-      ka:an vieläkään ole kiinnittänyt huomiota
969:  män tarpeita vaDten ja näin edistetä. maan       kiinteistöstä suoritettavan eläkkeen tuloista
970:  taloudellista elpymistä ja uusien ansiomah-      vähe-ntämisen saillimisen epäoikeudenmukai-
971:  dollisuuksien luomista, vaan säästötoimin-       suuteen. Koska kiinteiSitöstä suoritettava
972:  nan kautta kerätään myös liika OSitovoima        eläke itse asiassa on kiinteistön kauppa-
973:  pois. Kun pienille säästöille kertyvien kor-     hinnan vähittäismaksua, ei Olle olemassa
974: kotulojen verottaminen on vain säästäjiin         hyväksyttävää perustoota, minkä nojalla
975: kohdistuvaa jatkuvaa oma.isuudenluovu-            tuollainen suoritus edelleenkin saadaan tu-
976: .tusta, koskei säästöpääomallle ka.wanut          loista vähentää. On selvää, €lttä mitä suu-
977: korko lähestulkoonkaan korvaa rahanarvon          rempi eläke kiinteistöä rasittaa tai kiin-
978: alenemisesta johtuvaa säästöpääoman edus-         teistön kaupassa sitoudutaan suorittamaan,
979: taman ostoarvon alenemista, olisi kohtuui-        sitä pi~nemmäksi tulee rahassa suoriwttar
980: Hsta jo tästäkin syystä, että pienten rt:al-      van vastikkeen määrä ·olemaan ja sitä suu-
981: letusrt:.en ja valtion vuotrt;a pitemmälle mak-   rempi osa kauppahinnasta tulee näin vuo-
982: suajalle ottamien obligatiolainojen korko-        sittain suoritetuksi eläkkeen muodossa ja
983: tulot aina 2,000 markan määrään asti vuo-         vähentämään valtion verotuloja. Tällainen
984: dessa vapautettaisiin vaJtioUe suoriteltta-       vähennysoikeus on poistffi1tava.
985: vasta tuloverosta.                                   Edellä esittämämme perusteeHa kunnioit-
986:    Näille valtiopäiville antamassaan esityk-      taen ehdotamme,
987: sellä laiksi >tulo- ja omaisuusverosta anne-
988: tun laån muuttamisesta on halHtus esittä-                   että Eduskunta hyväksyisi settma-
989: nyt lakiin useita huomattavia verorasitusta              va,n lakiehdotnksen:
990: tasoirt:tavia muutoksia. Hallitus ei kuiten-
991: 
992: 
993:                                           Laki
994:                   tulo- ja omaisuusverosta annetun lain muuttamisesta.
995: 
996:    Eduskunnan pää,töksen mukaisesti muu tetaan tulo- ja omaisuusverosta annetun
997:  lain 13 § näin kuuluvaksi:
998: 
999:                    13 §.                             5) sen rahamää.rän, jonka verovelvolli-
1000:   V erovelvollinen on oikeut.et<tu tuloistaan     nen on verovuonna. luovut•tanut valtiolle
1001: vähentämään:                                      valtiovarainministeriön hyväksymään tar-
1002:   1) velkain korot:                               koitukseen käj'itelttäväksi; sekä
1003:   2) 11 §: n 1 kohdassa mainitun avus-               6) julkiseen rahalaitokseen säästötilille
1004: tuksen;                                           tehdystä tallertuksesta tai valtion vuotta pi-
1005:   3) verovelvollisen elinkeinotoiminnassa         temmällä maksuajalla ottamasrt;a obligaltio-
1006: syntyneen tappion, jota ei ole katsottava         lainasta suoritetun koron enirutään kuiten-
1007: pääoman vähennykseksi;                            kin kahdentuhannen markan määrään asti.
1008:   4) puolet verovuonna maiksetusta tulo- ja.        i(2-4 mom. kuten hallituksen esityk-
1009: omaisuusverosta ;                                 sessä).
1010: 
1011: 
1012:       Hels·ingissä helmikuun 6 p: nä 1942.
1013: 
1014:               Mikko Hurtta.                                  Väinö Kokko.
1015:               J. 0. Ikola.                                   Mikko W. Erich.
1016:                                                                                              31
1017: 
1018: IV,2. -   Lak al. N :o 5.
1019: 
1020: 
1021: 
1022:                                 Paavolainen y. m.: Ehdotus laiksi takaisin valloitetun
1023:                                    alueen va!ltakunnan yhteyteen palauttamisen aiheutta-
1024:                                    mista poikkeussäännöksistä tulo- ja omaisuusverosta sekä
1025:                                    suhdanneverosta annett1tihin · lakeihin.
1026: 
1027: 
1028:                                      B d u s k u n n a ll e.
1029: 
1030:    Valtakunnan yhteyteen palautetun alueen        vähimmäksi välttämättömäksi. V a;ltakun-
1031: jälleenrakennustyö ja sen tuotannollisen          nan yhteyteen palautettujen alueiden kun-
1032: elämän elvyttäminen vaativat poikkeuk-            nostaminen antaa tuloksia vasta vuosien
1033: sellisia toimenpiteitä sekä yksityisten että      kuiluttua, ja se lisä, joka tätä tietä voidaan
1034: valtiovallan taholta. Koko tämä suUTia            aikaansaada koko valtakunnan yhteisen
1035: pääomia ja sitkeää y.ritteliäisyyttä kysyvä       tuotantoelämän hyväksi, tulee näkyviin
1036: jättiläistyö vaatii lisäJksi pitkän ajan,         vasta vähiteHen. Mitä .teho}{kaammin sen-
1037: ennen kui,n jihlleenrakennukseen kiinniltetyt     sijaan valtiovallan puolelta kysymyksessä
1038: varBJt ja tuotannollisen .elämän käyntiinsaalt-   olevaa väestöä tuetaan sen kohottamiseksi,
1039: tamiseksi uhrattu työ antavat tekijälleen         sen nopeammin voidaan myöskin odottaa
1040: edes kohtuullisen tuloksen. Senvuoksi on jo       tuloksia.
1041: nyt,     jälleenrakennustyön alkuvaiheessa,          Tähän asti on verohuojennuksia annettu
1042: syytä suunnitella valtiovallan puolelta sel-      siirtoväen v.erovapa.udesta 17 päivänä tam-
1043: laisia toimenpiteitä, jotika uiottavat vai-       mikuuta 1941 annetulla ilailla, ja näyttää
1044: kutuksensa pitemmälle ajaHe. Yhtenä sel-          ilmeiseltä, että eduskunta lähiaikoina hy-
1045: laisena keinona on mwhdollisimman laaja           väksyy hallituksen viime vuoden joulukuun
1046: verohuojennus, joka kaikkialla, missä so-         19 .päivänä eduskunnalle jättämän esityk-
1047: dan vaurioita on pyritty korjaamaan, on           sen la~ksi takaisin vaUoitetun alueen valta-
1048: hyvä:ksytty toimenpide ja jollainen on            kunnan yhteyteen palauttamisen aiheutta-
1049: oman maamme historiassa eri aikoina suu-          mista poikkeussäännöksistä tuJo- ja omai-
1050: rien sotien jälkeen ja erämaiden asuttamis-       suusverosta sekä suhdanneverosta annettui-
1051: politiikan yhteydessä toteutettu avustus-         hin ilakeihin. Mutta viimeksimainittu esi-
1052: muoto. Yleisen verohuojennuksen toteutta-         tys koskee va:in takaisin palanneiden osit-
1053: minen on sekä tarkoituksenmukaisuus-              taista verohuoj,ennusta kuluvana vuonna
1054: syistä että suorituksensa teknillisen help-       toimitettavassa valtion verotuksessa. Kun
1055: pouden kannaJta suositeltavimpia toimen-          kuitenkin jo nyt voidaan nähdä, että väes-
1056: piteitä senlaatuisissa tapauksissa kuin so-       tön paluu takaisin valloitetulle alueeHe
1057:  dan johdosta hävitettyjen seutujen jälleen-      tulee tapahtumaan hitaasti ja kestämään
1058:  rwkentaminen. Se kansamme osa, joka on           useampia vuosia, on syytä ulottaa verohuo-
1059: sotien johdosta ~miten kärsinyt ja joka oma-      jennus koskemaan useampia voosia eteen-
1060:  kohtaisesti lisäksi joutuu kokemaan kai'kki      päin, eikä viiden vuoden v•erovapautta,
1061:  jälleenrakennustyön vaikeudet, ei lähivuo-       ottaen huomioon hävityksen laajuus ja jäl-
1062:  sina voi ajatella muuta kuin niin ni·ul{kaa      leenrakennustyötä kohta:avat vaikeudet, ole
1063:  toimeentuloa, että se useBJSSa tapauksessa on    pidettävä liian suurena.
1064:  alapuolella sen elintason, joka on katsottava       HalEtuksen edellä mainitussa esit.yksessbi
1065: 32                           IV,2. -   Palautetun alueen verotus.
1066: 
1067: kohdistuu verohuojennus ainoastaan siihen         he voisivat entisten vähennyksien lisäksi
1068: väestöön, j()lka on palannut valtrukuntaan        vähentää tuloistaan kolmeikymmentätuhatta
1069: paJ.autetuille alueelle ja j~ttää siitä osatto-   markkaa. Tämän kautta saisivat siirto-
1070: miksi ne, jotlka ovat palroitetut vielä tois-     v~keen kuuluvat veronmaksajat jo täällä
1071: taiseksi jäämään tänne. Kun takaisinpaluu         ollessaan osittaista verohuojennusta, mutta
1072: ei kuitenkaan ole riippuvainen väestön va-        takaisin vaUoitetulle alueelle palattuaan he
1073: paasta tahdosta, vaan sitä estävät valtio-        valtion verotuksessa pääsisivät osallisiksi
1074: vallan toimenpiteet ja takaisin valloitetulla     täydestä verovapaudesta, joka on jälleen-
1075: alueella vallitsevat, heistä riipplilllattomat    rakennustyön ja uuden elämisen kannalta
1076: olosuhteet, on kohtuuden mukaista, että           välttämätöntä.
1077: osittainen verohuojennus kohdistuu myös-             Edellä esitetyn johdosta sekä viitaten
1078: kin Moskovan crauhanteon rajan tälle puo-         valtiopäiväjärjestyksen meille suomaan OI-
1079: lelle jäävään väestöön. Niille, jotka vuo-        keuteen, kunnioittaen ehdotamme,
1080: sien 1941-1944 aikana ovat olleet estetyt
1081: palaamasta kotiseudulleen, olisi tuloverotuk-             että Eduskunta hyväksyisi SMtraa-
1082: sessa annettava sellainen huojennus, että               vnn lakiehdotuksen:
1083: 
1084: 
1085:                                            Laki
1086:  takaisin valloitetun alueen valtakunnan yhteyteen palauttamisen aiheuttamista
1087:  poikkeussäännöksistä tulo- ja omaisuusverosta sekä suhdanneverosta annettuihin
1088:                                      lakeihin.
1089: 
1090:      11.iduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1091: 
1092:                      1 §.                         taikka palautetulla alueelila vallit':!Cvieu
1093:   Verovelvollinen, joka siirtoväen vero-          olosuhteiden vuoksi vastoin omaa tahtoaan
1094: vapaudesta 17 piiivänä tammikuuta 1941            on ollut estettynä palaamasta mainitulle
1095: annetun lain mukaan on olilut vapautettu          alueelle vuosien 1941-1944 aikana, olkoon
1096: suorittamasta tulo- ja omaisuusveroa sekä         oikeutettu, sen lisäksi, mitä tulo- ja omai-
1097: suhdanneveroa vuosilta 1939 ja 1940 ja            suusverosta 5 päivänä joulukuuta 1924 an-
1098: joka vuosien 1941-1944 aikana on palan-           netun lain 23 § : ssä on säädetty, saamaan
1099: nut 6 päivänä joulukuuta 1941 annetulla           veron vähennystä vielä siten, että hänen
1100: julistuksella valtakunnan yhteyteen palau-        tu~oistaan   vähennetään kolmekymmentä-
1101: tetulle alueelle, vapautetaan, siitä vuodesta     tuhatta markkaa.
1102: lähtien, johloin hän on palannut sanotulle
1103: alueelle, viiden vuoden aikana suorittamasta                         2 §.
1104: edellä mainittuja veroja.                            Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
1105:    Edellisessä momentissa mainittu verovel-       täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa val-
1106: vollinen, joka valtiovallan toimenpiteiden        tioneuvosto.
1107: 
1108:        Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1942.
1109: 
1110:                Erkki Paavolainen.                            Jussi Raatikainen.
1111:                Eemil Luukka.                                 Matti Pärssinen.
1112:                Aapo Inkinen.                                 Kaapro Huittinen.
1113:                Arno Tuurna.                                  A. Halonen.
1114:                                                                                                 33
1115: 
1116: IV,a. -   Lagmot. N:o 6.
1117: 
1118: 
1119: 
1120: 
1121:                                  Wickman m. fl.: Förslag ~till lag om ändring oo lagen
1122:                                    angående ornsättningsskatt.
1123: 
1124: 
1125:                                       'l' i 11 R i k s d a g e n.
1126: 
1127:    Pinlands folk firar i år ett märkligt ju-         säger: ,Den heliga skrift har utjont en
1128: bileum, nämligen 300-årsminnet av Bibelns            tröst för vårt folk i dess svåra prövningar,
1129: utkommande i tryck på finska språket.                bidragit till dess sammanhållning och visat
1130: Föregående år kunde den svensktalande                dct vägen till frälsning även under de
1131: de'len av vårt folk fira 400-årsminnet av            svåraste strider i kampen för tillvaron.
1132: Bibelns utkommande på svenska språket.               Vårt folks religiösa liv har fått sin näring
1133:    Det är omöjligt att värdesätta den stora          ur BibeJln. Men den heliga skrift har även
1134: betydelsen av Bibelns utgivande i tryck på           lag:t grunden tiH vårt skriftspråk och vår
1135: medborgarnas eget språk. För Finlands                nationallitteratur. Den har på ett avgö-
1136: vidkommande betydde denna tilldragelse               rande sätt främjat den andliga odlingen i
1137: bl. a., att det finska folket i och genom            allmänhet.
1138: Bibeln fick ett eget skriftspråk. Bibelns               Må därför Bi:beln, grundbrevet för den
1139: n1kommande i tryck på finska utjorde så-             kristna tron och medborgardygderna, nötas
1140: lunda, iclre blott elll stor religiös och kyrklig    i alla händer. "
1141: tiildrag·else, utan även en stor ku1lturell             Denna uppmaning är värd att taga vara
1142: sådan.                                               på. Men för a:tt Bibeln skall kunna ,nötas
1143:    Bibelns betydelse och värde för vårt folk         i alla händer" fordras, :att den skwl'l både
1144: kan icke uppskalttas tillräckligt högt. Vårt         tryc]s:as och spridas. I dessa tider hava
1145: folk har ur del!1 Heliga; Skrift hämtat ljus         tryclmingskostnaderna stigit oerhört, där-
1146: och tröst, kraft och glädje i tider av krig          med fördyrande även Bibeln. De olika
1147: och fred, med- och motgång, liv och död.             föreningar, sä1lskap och förs:amlingar, som
1148: Denna bok har ofta tillhört medborgarens             tagit till uppgift bl. a. spridandet av Bi-
1149: utrustning för värv i hemmets e1ller foster-         beln, hava nu fått sin verksamhet försvå-
1150: landets t.jänst. I många fall har Bibeln             rad. Om man beakiar, att till de av tids-
1151: varit våra fäders enda och käraste 1äro-             förhållandena föranledda ökade kostnaderna
1152: och läsebok.                                         för Bibelns tryckning och spridning dess-
1153:     Bibeln är ännu i dag som är en kär bok           utom kommer en eTIIligt vår mening otiil-
1154: för en stor del av F'inlands folk. I otaliga         börlig omsättningsskatt på Bibeln, är det
1155: hcm intar ,böckernas bok" hedersplatsen.             lä:tt a:tt förstå, att bibelspridningen blivit
1156: Under våra senaste krig har Bibeln fått              avsevärt svårare än förut.
1157: bland våra tappra soldater ännu flere vän-              Nu om någonsin borde Bibeln få bliva
1158: ner, ty den har blivit deras andliga vapen           folkboken framom andra böcker. Den He-
1159: och vägkost.                                         liga Skrift borde i större utsträckning än
1160:    Vår regering har visat sin uppskattning           tidigare kunna utdela.s åt vår ungdom samt
1161: av Bibeln, då den i årets böndagsplakat              till alla de nya hem, som grunda.s i vårt
1162:                          IV,3. -   Liikevaihtoverolain muuttaminen.
1163: 
1164: land. Ä ven soldaterna borde beredas i           gåerrde omsä1ttningsskatt bör ändras så,
1165: många frull möjlighet att erhåHa Bibeln          a1lt Bibeln ooh delar av Bibeln skuJ1e be-
1166: gratis. Dessutom har vårt folk fått ett          frias från den i lagen föreskrivna omsätt-
1167: utomordentligt tillfäHe, som borde utnytt-       ningsska tten.
1168: jas till att sprida Bibeln i gränstrakter tiU       Hänvisanele till ovanståendc få vi viird-
1169: vårt land, i vilka man i långa tider bann-       samt föreslå,
1170: lyst Bibeln.
1171:   För att underlätta spridningen av Bi-                   att Riksdagen ville antaga föl-
1172: beln anse undertecknade, att lagen an-                  jande lagfö·rslag:
1173: 
1174: 
1175: 
1176:                                            Lag
1177:                     om ändring av lagen angående omsättningsskatt.
1178: 
1179:    I enlighet med Riksdagens beslut skall 5 § i :lagen den 30 december 1941 ,an-
1180:  gående omsäktningsskatt erhålla fÖ'ljande ändrade lydelse:
1181: 
1182:                      5 §.                           6) försäljning av bröd, med undantag av
1183:    Fria från omsättningsskatt äro:               ba:kelser, kex, kakor och med dem jämför-
1184:    1) försäljning av tobakstillverkningar        liga bageriprodukter ävensom brödsäd, po-
1185: och alkoholdrycker;                              tatis, saltad strömming och saltad mujka,
1186:    2) försäljning av vat:ten, lysgas och elek-   mjölk, grädde, smör, margarin, ost, sur-
1187: tricitet;                                        mjölk, svagdricka, oförädlat kött, färsk fisk
1188:    3) försäljning av brännved och -torv, kol,    och hönsägg, såvida den ej äger rum i
1189: koks, lantbrukskalk och konstgödning;            restaurang-, matserverings- eller kaferii-
1190:    4) försäljning av tidningar och tidskrif-     relse; samt
1191: ter samt vetenskapliga pubilikationsserier          7) försäljning av förmalningsavfall, strå-
1192: och i dessa ingående publiikationer, så ock      foder, foderhavre, fodercellulosa, fodermi-
1193: biblar och delar av bibeln;              '       neralämnen, ikraftfoder, vid utfodring av
1194:    5) försäljning av farkoster av minst tio      husdjur använda avfallsämnen från in-
1195: wns nettodräktighet;                             dustrin och AIV-foderblandning.
1196: 
1197: 
1198:      Helsingfors den 12 februari 1942.
1199: 
1200: 
1201:               Albin Wickman.                                Lennart Heljas.
1202:               Levi Jern.                                    Edvard Haga.
1203:               Henrik Kullberg.                              Ralf Törngren.
1204:               K. R. Kares.                                  Alpo Lumme.
1205:               Edv. Helenelund.                              L. 0. Hirvensalo.
1206:               A. Halonen.                                   Lauri Kaijalainen.
1207:                                                                                         35
1208: 
1209: IV,a. -   Lak. al. N :o 6.                                                     Suomennos.
1210: 
1211: 
1212: 
1213: 
1214:                              Wickman y. m: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muut-
1215:                                 tamisesta.
1216: 
1217: 
1218:                                   E d u s k u n n a ll e.
1219: 
1220:    Suomen kansa viettää tänä vuonna huo-         Maan hallitus on osoittanut ymmärtä-
1221: mattavaa juhlaa, nimittäin suomenkielisen     vänsä raamatun arvon lausuessaan kuluvan
1222: raamatun painosta ilmestymisen 300-vuotis-    vuoden rukouspäiväjulistuksessa:
1223: juhlaa. Edellisenä vuonna saattoi maamme         ,Pyhä kirja on lohduttanut kansaamme
1224: ruotsinkielinen väestö viettää ruotsalaisen   sen kovissa koettelemuksissa, pitänyt sitä
1225: raamatun 400-vuotisjuhlaa.                    koossa ja näyttänyt sille pelastuksen tien
1226:    On mahdoton arvioida, miten suuri mer-     olemassaolon ankarimmissakin taisteluissa.
1227: kitys raamatun ilmestymiseHä kansan           Kansamme uskonnollinen elämä on saanut
1228: omalla kielellä on. Suomen kohdalta mer-      ravintonsa raamatusta. Mutta pyhä kirja
1229: kitsi tämä m. m. sitä, että Suomen kansa      on laskenut perustan myös kirjakielellemme
1230: sai raamatun kautta oman kirjakielen.         ja kansalliselle kirjallisuudellemme. Se on
1231: Raamatun ilmestyminen suomeksi ei täten       ratkaisevalla tavalla edistänyt henkistä vil-
1232: merkinnyt vain suurta uskonnollista ja        jelyä yleensä.
1233: kirkollista, vaan myöskin sivistyksellistä       Kulukoon sen vuoksi raamattu, kristilli-
1234: tapahtumaa.                                   sen uskon ja kansalaishyveiden peruskirja,
1235:    Raamatun merkitystä ja arvoa meidän        kaikkien meidän käsissämme."
1236: kansallemme ei voida arvioida kyllin suu-        Tätä kehoitusta on syytä noudattaa..
1237: reksi. Kansamme on pyhästä sanasta saa-       l\iutta jotta raamattu voisi ,kulua kaikkien
1238: nut valoa ja lohdutusta, voimaa ja iloa       käsissä" on sitä painatettava ja levitettävä.
1239: sodan ja rauhan aikana, myötä- ja vas-        Näinä aikoina ovat painatuskustannukset
1240: toinkäymisissä, elämässä ja kuolemassa.       suunnattomasti nousseet täten korottaen
1241: Tämä kirja on usein kuulunut kansalais-       raamatunkin hintaa. Niiden eri yhdistys-
1242: ten varusteisiin työssä kodin ja isänmaan     ten, seurojen jru seuraikuntien, jotka ovat
1243: puolesta. Useissa tapauksissa on raamattu     ottaneet tehtäväkseen m. m. raamatun le-
1244: ollut isiemme ainoa ja rakkain oppi- ja       vittämisen, toiminta on nyt vaikeutunut.
1245: lukukirja.                                    ,Jos ottaa huomioon, että nY'kyisten olosuh-
1246:   Raamattu on tänä päivänäkin rakas kirja     teitten aiheuttaman raamatun painatus- ja
1247: suurelle osalle SuOilllen kansaa. Lukemat-    lev1tyskustannusten kohoamisen lisäksi tu-
1248: tomissa kodeissa on ,kirjojen kirjalla"       lee aiheeton raamatun liikevaihtovero, on
1249: kunniasija. Viime sotiemme aikana on raa-     helppo ymmärtää, että raamatun levittä-
1250: mattu saanut urhollisten sotilaittemme pa-    minen on entisestään huomattavasti vai-
1251: rista yhä useampia ystäviä, sillä siitä on    keutunut.
1252: tullut heidän henkinen aseensa ja ravin-         Nyt jos koskaan olisi raamatusta muiden
1253: tonsa.                                        edellä tehtävä kansan kirja. Pyhää sanaa
1254: 36                      IV,s. -    Liikevaihtoverolain muuttaminen.
1255: 
1256: tulisi laajemmassa mitassa kuin ehnen              Raamatun levittämisen helpottamiseksi
1257: voida jakaa nuorisonemme ja kaikkiin nii-        ovat allekirjoittaneet sitä mieltä, että lii-ke-
1258: hin uusiin koteihin, joita meidän maas-          vaihtoverolakia olisi muutettava niin, että
1259: samme perustetaan. Myöskin sotilaillemme         raamattu ja raamatunosat vapautettaisiin
1260: olisi monissa tapauksissa voitava antaa          lain säätämästä liikevaihtoverosta.
1261: raamattu iLmaiseksi. Sitä paitsi on meidän         Edellä esitettyyn viitaten kunlllioittaen
1262: kansallemme annettu tilaisuus levittää raa-      esitämme,
1263: maJttua maamme rajaseuduille, missä se                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1264: pitkät ajat on ollut pannaan julistettuna.              van lakiehdotuksen:
1265: 
1266:                                           Laki
1267:                              liikevaihtoverolain muuttamisesta.
1268: 
1269:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 30 päivänä 1941 annetun
1270:  liikevaihtoverolain 5 § seuraavaksi:
1271: 
1272:                      5 §.                           6) leivän, lukuun ottamatta leivoksia, kek-
1273:   Liikevaihtoverosta on vapaa:                   sejä, kaakkuja ja niihin verrattavia leipomo-
1274:    1) tupakkavalmisteiden ja väkijuomien         tuotteita, sekä leipäviljan, perunan, suola-
1275: myynti;                                          tun silakan ja suolatun muikun, maidon,
1276:   2) veden, valokaa.-;un ja sähkön myynti;       kerman, voin, margariinin, juuston, pii-
1277:   3) polttopuiden ja -turpeiden, hiilien,        män, t:alouskaljan, jalostamattoman lihan,
1278: koksien, maanviljelyskalkin ja väkilannoit-      tuoreen kalan ja kananmunain myynti, mi-
1279: teiden myynti;                                   käli se ei tapahdu ravintola-, ruokala- tai
1280:   4) sanoma- ja aikakauslehtien sekä tie-        kahvilaliikkeessä; sekä
1281: teellisten julkaisusarjojen ja niihin sisälty-     7) jauhatusjä;tteiden, korsirehun, rehn-
1282: vien juHmisujen, niin myös ra:ama:ttujen ja      kauran, rehuselluloosan, rehukivennäisainei-
1283: rMmaitunosien myynti;                            den, väkirehujen, kotieläinten ruokinnassa
1284:    5) nettovetomäärältään vähintään kym-         käytettyjen teollisuuden jäteaineiden ja
1285: menen rekisteritonnin suuruisten alusten         AIV-rehuliuoksen myynti.
1286: myynti;
1287: 
1288:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1942.
1289: 
1290:                  Albin Wickman.                             Lennart Heljas.
1291:                  Levi Jern.                                 Edvard Haga.
1292:                  Henrik Kullberg.                           Ralf Törngren.
1293:                  K. R. Kares.                               Alpo Lumme.
1294:                  Edv. Helenelund.                           L. 0. Hirvensalo.
1295:                  A. Halonen.                                Lauri Kaijalainen.
1296:                                                                                             37
1297: 
1298: IV,4. ,- Lak. al. N :o 7.
1299: 
1300: 
1301: 
1302: 
1303:                                 Luukka y. m. : Ehdotus laiksi ennakkokorvausten suoritta-
1304:                                     misesta.
1305: 
1306: 
1307:                                      E d u s k u n n a ll e.
1308: 
1309:    Alueluovutuksen johdosta menetetyn omai-       varsinainen korvauksien suorittaminen suu-
1310: suuden korvaamisesta annetun lain edel-           relta osalta siirtynee vuoteen 1943, on il-
1311: lyttämä korvausmenettely keskeytettiin            meistä, etteivät säädettävän korvauslain
1312: muuttuneiden olosuhteiden takia käytännöl-        mukaan suoritettavat lopulliset korvaukset
1313: lisesti katsoen jo viime kesäkuussa ja lopul-     voi olla käytettävissä, kun ensi keväänä ta-
1314: lisesti syyskuun 26 päivänä 1941 korvaus-         kaisinvallattujen ja hävitettyjen alueiden
1315: lain mukaan suoritettavien toimenpiteiden         jälleenrakennustyötä ja tuotannollista elä-
1316: keskeyttämisestä annetulla lailla. Hallituk-      mää saatetaan käyntiin.
1317: sen esitystä uudeksi korvauslaiksi ei ole tä-        Edellä mainitulla korvauslain mukaan
1318: hän mennessä annettu. Jo ensi keväänä             suoritettavien toimenpiteiden keskeyttämi-
1319: olisi takaisinvallattujen ja hävitettyjen         sestä annetulla lailla keskeytettiin myös en-
1320: alueiden jälleenrakennustyö, tuotannollinen       nakkokorvauksien suorittaminen, joitten
1321: elämä ja varsinkin elintarviketuotanto saa-       myöntäminen jo aikaisemminkin oli pidetty
1322: tava mahdollisimman ripeään käyntiin. Tätä        tarpeellisena ja joitten edistämiseksi edus-
1323: vaatii koko maan etu. Ei liene myöskään           kunta huhtikuun 25 päivänä 1941 lisäsi voi-
1324: eri mieltä siitä että entisille asuinsijoilleen   massa olevaan korvauslakiin uuden 20 a § : n.
1325: palaavalla väestöllä on suurta pääoman ja         Nykyisin voimassa olevien säännöksien mu-
1326: käteisvarojen puutetta. Ilman varoja ei           kaan voidaan ennakkokorvausta suorittaa
1327: jälleenrakennustyötä ja tuotannollista elä-       vain enintään 10,000 markkaa korvaukseen
1328: mää kuitenkaan saada käyntiin. Edelleen           oikeutettua henkilöä kohden. Nämä ennak-
1329: on huomattava, että vaikka hallituksen esi-       kokorvaukset ovat useimmissa tapauksissa
1330: tys uudeksi korvauslaiksi annettaisiin edus-      sosiaalista avustusta eivätkä tue takaisin-
1331: kunnalle aivan lähiaikoina ja sanottu laki-       vallattujen alueiden jälleerrrakennustyötä
1332: esitys saataisiin kohtuullisessa ajassa käsi-     ja tuotannollista elämää. Sanotuista syistä
1333: tellyksi, voidaan korvattavien vahinkojen         on entisille asuinsijoilleen palaavalle väes-
1334: lopullinen arvioiminen aloittaa vasta ensi        tölle kiireelliessti suoritettava huomatta-
1335: keväänä, kun lumi ja jää on sulanut. Tämä         vasti suurempia ennakkokorvauksia, minkä
1336: pitää asianomaisten kuntien esikuntien lau-       vuoksi on välttämätöntä lailla säännöstellä
1337: suntojen mukaan paikkansa niin maalais-           ennakkokorvausten suorittaminen.
1338: kuntiin kuin kaupunkikuntiinkin nähden.              Edellä mainituista syistä olemme me alle-
1339: Kun sanottuun vielä lisätään, että vahinko-       kirjoittaneet katsoneet välttämättömäksi
1340: jen arviointi tulee kesäHäkin viemään oman        tehdä asiassa lakialoitteen. Käsityksemme
1341: aikansa, niin että kaiken todennäköisyyden        mukaan ennakkokorvausta olisi annettava
1342: mukaan ensimmäiset lopulliset korvaukset          ennenkaikkea takaisinvallattujen alueiden
1343: voidaan suorittaa vasta syyspuolella ja että      jälleenrakennustyön ja tuotannollisen elä-
1344: 38                       IV,4. -    Ennakkokorvauksen suorittaminen.
1345: 
1346: män alkuunpanemista varten. Sen ohessa             sotilashallintopiirien esikuntien toiminnasta
1347: olisi ennakkokorvausta suoritettava yleensä        supistettuja ennakkokorvauksia suoritet-
1348: ainoastaan sellaisille korvaukseen oikeute-        taessa on saatu varsin myönteisiä kokemuk-
1349: tuille fyysillisille henkilöille, jotka ovat pa-   sia ja ennakkokorvauksien suorittamisella
1350: lanneet tai ovat palaamassa entiseen koti-         ensi keväänä on kiire, on katsottu asialli-
1351: kuntaansa jäädäkseen sinne pysyväisosti            seksi ehdottaa, että ennakkokorvauksen
1352: asumaan ja hallitsemaan kiinteistöä tai            myöntää hakemuksesta, arvioimis- tai sel-'
1353: siellä ryhtyäkseen harjoittamaan ammattia          vittelylautakunnan lausunnon saatuaan,
1354: tahi hoitamaan tointa taikka tekemään              asianomainen kunnan tai sotilashallintopii-
1355: työtä. Rajoitetussa laajuudessa voitaisiin         rin esikunta tai, missä esikuntaa ei ole,
1356: ennakkokorvausta suorittaa myös juriidisille       kunnan hoitokunta tai kunnallislautakunta,
1357: henkilöille, jotka ryhtyvät luovutetulla           kaupungin taikka kauppalan hallitus. Muut
1358: alueella jatkamaan siellä aikaisemmin har-         lakialoitteen yksityiskohdat selvinnevät la-
1359: joittamaansa elinkeinoa. Ennakkokorvausta          kitekstistä.
1360: olisi myös suoritettava juuri mainitussa ilaa-       Ka:iken edellä larusutun nojalla sekä! vii-
1361: juudessa korvaukseen oikeutetuille, joista         taten valtiopäiväjärjestyksen meille suo-
1362: säädetään eräiden väestön ja omaisuuden            maan oikeuteen kunnioit,taen ehdotamme,
1363: siirroista sekä sodasta aiheutuneiden vahin-
1364: kojen korvaamisesta elokuun 1 päivänä                       että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1365: 1941 annetussa laissa. Siihen nähden, että                van lakiehdotnksen:
1366: 
1367: 
1368: 
1369:                                             Laki
1370:                              ennakkokorvausten suorittamisesta.
1371: 
1372:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1373: 
1374:                      1 §.                          kuntaansa ja jonka tarkoituksena on pysy-
1375:    Sellaisille Suomen kansalaisille, yhtiöille     väisosti jäädä asumaan siellä hallitsemal-
1376: ja osuuskunnille, jotka ovat korvaukseen           leen ldinteistölle tai ryhtyä siellä harjoit-
1377: oikeutettuja a;lueluovutuksen johdosta mene-       tamaan ammattia tai hoitamaan tointa tahi
1378: tetyn omaisuuden korvaamisesta 9 päivänä           tekemään työtä.
1379: elokuuta 1940 tahi eräiden väestön ja omai-           Ennakkokorvausta voidaan myöntää sel-
1380: suuden siirroista sekä sodasta aiheutunei-         laiselle korvaukseen oikeutetulle yhtiölle tai
1381: den vahinkojen korvaamisesta 1 päivänä             osuuskunnalle, joka ryhtyy luovutettuna tai
1382: elokuuta 1941 annetun lain nojalla, myön-          tyhjennettynä olleella alueella jatkamaan
1383: netään sen mukaan, kuin tässä laissa sää-          siellä aikaisemmin harjoittamaansa elinkei-
1384: detään, ennakkokorvausta jo ennen kuin             noa.
1385: heille tuleva korvaus on lopullisesti vahvis-                           3 §.
1386: tettu tai voidaan kokonaisuudessaan suo-              Ennakkokorvausta myönnetään rakennus-
1387: rittaa.                                            ten korjamnis,ta ja rakentamista, työväli-
1388:                      2 §.                          neiden, maatalousirtaimiston, rehujen, sie-
1389:    Ennakkokorvausta myönnetään sellaiselle         menten ja väkilannotteiden sekä muun tar-
1390: korvaukseen oikeutetulle henkilölle, joka on       peellisen irtaimen omaisuuden hankkimista
1391: palannut tai on palaamassa entiseen koti-          varten.
1392:                                     IV,4. -   Luukka y. m.                                 39
1393: 
1394:                      4 §.                                            6 §.
1395:    Ennakkokorvauksen myöntää asianomai-             Suoritettu ennakkokorvaus otetaan huo-
1396: nen kunnan tai sotilashallintopiirin esikunta     mioon osasuorituksena hakijalle tai, jos
1397: tai, missä esikuntaa ei ole, kunnan hoito-        omistajia on useampia, heille korvauslain
1398: kunta tahi kunnallislautakunta, kaupungin         mukaista lopuHista korvausta maksettaessa.
1399: taikka kauppalan hallitus hakemuksesta,
1400:                                                                       7 §.
1401: hankittuaan siitä asianomaisen arvioimis-
1402:                                                     Mikäli myönnetty ennakkokorvaus ylittää
1403: tai selvittelylautakunnan lausunnon ja har-
1404:                                                   sen korvausmäärän, joka hakijalle makse-
1405: kittuaan sen ennakon suuruuden, joka
1406:                                                   taan lopullisena korvauksena, on asianomai-
1407: edellä 3 §: ssä mainittuihin tarkoituksiin
1408:                                                   nen korvauksen saaja velvollinen suoritta-
1409: on tarpeen kullekin ennakkokorvaukseen oi-
1410:                                                   maan valtiolle takaisin ylimenevän osan.
1411: keutetulle.
1412:    Ennakkokorvausta myönnetään korkein-                                8 §.
1413: taan puolet siitä korvauk."!esta, joka a:rvioi-      Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
1414: mis- tai selvittelylautakunnan lausunnon          täntöönpanosta antaa valtiovarainministe-
1415: mukaan on hakijalle vähintään tuleva, kui-        riö.
1416: tenkin enintään 200,000 markkaa. Milloin                               9 §.
1417: hakijalle tuleva korvaus edellä mainitun             Tällä lailla kumotaan alueluovutuksen
1418: lausunnon mukaan ei ylitä 25,000 markkaa,         johdosta menetetyn omaisuuden korvaami-
1419: voidaan hänelle myöntää enintään sanottua         sesta 9 päivänä elokuuta 1940 annettuun
1420: korvausta vastaava määrä.                         lakiin 25 päivänä huhtikuuta 1941 lisätty
1421:                                                   20 a § ja eräiden väestön ja omaisuuden
1422:                      5 §.                         siirroista sekä sodasta aiheutuneiden vahin-
1423:    Jos menetetty omaisuus kuuluu useam-           kojen korvaamisesta 1 päivänä elokuuta
1424: malle, lukuun ottamatta aviopuolisoa, suo-        1941 annetun lain 18 § sekä korvauslain
1425: ritetaan hakijalle ilman muiden osakkaiden        mukaan suoritettavien toimenpiteiden kes-
1426: suostumusta osansa siitä ennakkokorvauk-          keyttämisestä 26 päivänä syyskuuta 1941
1427: sesta, mikä heille yhteensä voitaisiin suo-       annetun lain ennakkokorvauksen myöntä-
1428: rittaa.                                           mistä koskeva säännös.
1429: 
1430: 
1431:      Helsi,ngissä helmikuun 10 pruivänru 1942.
1432: 
1433: 
1434:               Eemil Luukka.                                  Erkki Paavolainen.
1435:               Jussi Raatikainen.                             Juhani Leppälä.
1436:               Matti Pitkänen.                                Matti Pärssinen.
1437:               Juho Paksujalka.                               Matti Tolppanen.
1438:               A. Halonen.                                    Kaapro Huittinen.
1439:               Aapo Inkinen.                                  Jalmari Väisänen.
1440:               Heikki Soininen.                               0. H. Kekäläinen.
1441:               Juho Niukkanen.                                Lauri Kaijalainen.
1442:               M. 0. Lahtela.                                 Akseli Brander.
1443:               U. A. Wirranniemi.                             Arno Tuurna.
1444: IV,5. -   Lak. al. N :o 8.
1445: 
1446: 
1447: 
1448: 
1449:                                  Pärssinen y. m. : Ehdotus laiksi eräiden lahjoitusnwakruu-
1450:                                     nunpuistojen luovuttarnisesta.
1451: 
1452: 
1453:                                       E d u s k u n n a ll e.
1454: 
1455:     Karjalan talonpojm1J pitkässä oikeustais-      taan. Sen jälkeen on kysymys vuosikym-
1456: telujen sarjassa muodostaa oman Jukunsa            menien kuluessa kulkenut monenlaisten ja
1457: S€.11 vuosikymmenien kuluessa tapahtunut           mutkallisten vaiheiden läpi tuloks,eJ.la, että
1458: vapautuminen lahjoitusmaa-aikojen orjuu-           asia suuremmalta osalrtaan edeUeenkin on
1459: desta ja siirtyminen orjan asemasta itse-          avcoin ja paljon kovaa kokeneille talonpo-
1460: näisen talonpojan elämään. Tämä vapau-             jille lm'Thtut metsät valtaosaltaan V3:ltion
1461: tuminen on tapahtunut val1tiovallan v811-          hallinnassa. Näin on siitä huolimatta, että
1462: vonnan alaisena, eikä yhtäkkiä, vaan usei-         tämän a1kuperäisen luovutuslupauksen li-
1463: den vuosikymmenien kuluessa. Vaikka lo-            säksi vuoden 1885 valtiopäivät ovat teh-
1464: pullinen vapautuminen oli suunniteltu ta-          neet nimenomaisen päätöks>en kysymyksessä
1465: pahtuvaksi jo vuosikymmeniä sitten se              oievien kruununpuistojen luovuttamisesta
1466: erää;ltä osalt:aan on vieläkin keskeneräisenä.     asianomaisten jakokuntien tiloihin kuulu-
1467: Lahjoitusmaatalonpoikien kruununpuistojen          viksi yhteismetsiksi. T,ästä vaJtiopäivien
1468: lu<>vuttamisasia on yhä edelleenkin ~opulli­       päätöksestä on lähemmät määräykset jul-
1469: liilesti ratkaisematta. Koko tämä pitkiilaikai-    kaistu asetuskokoelmassa 6 päivänä touko-
1470: nen ja Kannaksen. taLonpojille perin kiu-          kuuta 1887 ja ovat ne edelleen voimassa
1471: sallinen lahjoitusmaakruununpuisto81Sia sai        sekä niiden ~toteuttaminen valtiovallan s. o.
1472: alkunsa lyhyesti sanottuna siten, että valtio      edUISkunnan ja hanituksen velvollisuus.
1473: oston kautta vapauttaJessaan Karjalan iah-         Näiden edellämainittujen perusteiden no-
1474: joitusmaataJonpoikien maat venä:läisten lah-       jalla onkin valtiovalta jo tal,onpojiUe luo-
1475: joitusmaaisäntien hallinnasta., ei voinutkaan.     vuttanut kaksi kyseelliseen alueeseen kuu-
1476: näitä maita kokonaisuudessaan antaa niille         luvaa kruununpuistoa v. 1909 Vuosalmen
1477: kuuluvien talonpoikien omistukseen syystä,         ja v. 1913 Lumivaaran kruununpuistot
1478: että talonpojat olivat venäläisten lahjoitus-      sekä vuonna 1921 antanut määräyksen
1479: maajärjestelmän alaisuudessa ol'lessaan ja         V alkjärven kunnassa olevan N urmijärve:n
1480: vielä pitkän aikaa vapautumisensa jälkeen-         kruununpuiston Juovuttamisesta. Kun .tois-
1481: kin niin köyhiä, etteivät olisi voineet kai-       tenkin Kannaksen entisten lahjoitusmaa-
1482: kista maistaan pieniä lyhennysmaksujamaan          tilallisten oikeus kruununpuistoihin on sa-
1483: suorittaa. Tästä syystä valtio jätti osan          manlainen ja kun hwllituskin vuonna 1928
1484: thl<>ille tarkoitettuja, niiHe kuuluvia mert:sä-   silloisissa oroissa antaessaan esityksen mai-
1485: maita toistaiseksi valtion haHintaan lu-           nitusta asiasta sanoo, että on niin yhteis-
1486: pauksella, että kun talonpojat v:aurastuvat        kunnan kuin varsinkin Kaakkois-Karjalrul
1487: ja myöhemmin haluavat näin jätetyt met-            olojen kannalta katsottuna tärkeätä, että
1488: sämaatkin ottaa omaan hoitoonsa ne siUoin          valtiovalta täyttää sen lupauksen, joka cn-
1489: heidän omistukseensa lopu:llisesti luovute-        tisine lampuodeille on aikoinaan annettu.
1490:                                  IV,5. -   Pärssinen y. m.                                       41
1491: 
1492: niin ei näidenkään osalta pitäisi olla mi-      taas kerran ryhtyy tyhjästä rakentamaan
1493: tään asiallista estettä luovutuslupauksen       uutta kotia enti-sen hävit.etyn thlalle, on
1494: täytäntöönpanoon. Erikoisesti nykyisessä        hänellä monin verroin suurempi oikeus
1495: ti-lanteessa pitäisi tämä toteuttaa ~arja!lan   odottaa, että va:ltiovalta, jolle kuuluviSita
1496: kannaksella, jonka pahimmin kärsineissä         velvollisuuksista Kannaksen talonpoika ei
1497: osissa lahjoitusmaakruununpuistot sijait-•      ole rahtuakaan tinkinyt, nyt viimeinkin
1498: sevat, koska se on saanut kestää kah-           vastaavasti täyttää sille aikaisemmin mo-
1499: den ankaran sodan hävityksen. En-               nesti antamansa lupaukset kyseeilisten
1500: tisten lahjoi tusmallltilaliisten rakennukset   kruununpuistojen luovutukseen nähden.
1501: ovat poltetut, heidän metsänsä suurelta            Kaikkeen edellä olevaan vedoten ja vii-
1502: osaltaan taistelujen temmellyksessä tuhou-      t.aten haJ1ituksen vuoden 1928 valtiopäi-
1503: tuneet tai hakattu yht€ioon isänmaan etu-       viHe asiasta antaman esityksen perustelui-
1504: jen vuoksi maahan ja käytetty puolustus-        hin ehdotamme kunnioittaen,
1505: kuntoiosuuden kohot,tamiseen. Kun aikojen
1506: kuluessa~ paljon kärsinyt ja kiusattu lah-               että Ed1tskunta hyväksyisi seuraa-
1507: joitusmaapienviljelijä on nyt saanut antaa             van lakiehdotuksen:
1508: uuden epäitsekkään uhrin isänmaalle ja
1509: 
1510: 
1511:                                            Laki
1512:                  eräiden lahjoitusmaal~ruununpuistojen luovuttamisesta.
1513:   Eduskunnan päätöksen mukaise>rti säädetään:
1514:                     1 §.                        ottamalla, että valtio tulee osakkaaksi näin
1515:   V altir,meuvosto o1keutetaan 6 päiv~inä       muodostettaviin yhteismetsiin siltä osalta,
1516: toukokuuta 1887 annetun yhteismetsicn           jolta lunastukscen oikeutetut lahjoitusmaa-
1517: aikaansaamista Viipurin läänin lahjoitu.<:-     tila;l'liset eivät syystä tai toisesta osallistu
1518: maiUe koskevan senaatin päätöksen mukai-        yhteismetsähankkeeseen.
1519: sesti luovuttamaan luov'Utuslupauksen ala1.
1520: set kruununpuistot yhtcismetsiksi niillä eh-                      2 §.
1521: doiUa, jotka mainitussa päätöksessä ovat          Tämän lain täytäntöönpanosta antaa tnr-
1522: lähemmin määrätyt kuitenkin huomioon-           kemmat määräykset valtioneuvosto.
1523: 
1524:      Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1942.
1525: 
1526:      Matti Pärssinen.           Matti Luoma-aho.              Tilda Löthman-Koponen.
1527:      Eemil Luukka.              J. Pyörälä.                   Eero Nurmesniemi.
1528:      Juho Paksujalka.           J. Eri. Pilppula.             K. A. Lohi.
1529:      Aapo Inkinen.              Vilho H. Kivioja.             Akseli Brander.
1530:      Antti J. Rantamaa.         Antti Junes.                  Lauri Murtomaa.
1531:      U. A. Wirranniemi.         M. 0. Lahtela.                Juho Niukkanen.
1532:      Eino Möttönen.             Lauri Kaijalainen.            Aino Luostarinen.
1533:      .A.. Halonen.              Lennart Heljas.               Kusti Arhama.
1534:      Matti Pitkänen.            Elias Tukia.                  S. Salo.
1535:      Juhani Leppälä.            T. N. Vilhula.                Erkki Paavolainen.
1536:      Eino Rytinki.              E. M. Tarkkanen.              Matti Miikki.
1537:      Heikki Niskanen.           Kaapro Huittinen.             Vihtori Vesterinen.
1538:      Tauno Saukkonen.           Kalle Kämäräinen.             Juho Takala.
1539:      Kauno Kleemola.            Anton Suurkonka.              Matti Tolppanen.
1540:      Heikki Soininen.           Albin Asikainen.
1541:                                                                                             li
1542: 42
1543: 
1544: IV,6. -   Lak. al. N:o 9.
1545: 
1546: 
1547: 
1548: 
1549:                                Syrjänen y. m. :. Ehdotus laiksi maalaiskansakoulunopetta-
1550:                                   jille suoritettavista kalliinpaikan palkanlisistä.
1551: 
1552: 
1553:                                     :E d u s k u n n a ll e.
1554: 
1555:    Eduskunta on hyväksynyt kuluvan vuo-          Pirkkalan, Uukuniemen ja Värtshlän maa-
1556: den talousarvion yhteydessä halli:tuksen         laiskunnissa asuville valtion viran- ja toi-
1557: ehdotuksen n. s. kalliinpaikan palkanlisän       menhaltijoille. Ja a~komus on suorittaa sitä
1558: suorittamisesta valtion viran- ja toimen-        kaikiHe niiJle, joiden olinpaikka kaJleus-
1559: ha:ltijoille. Nämä palkanilisät suoritetaan      luokittelunsa puolesta vastaa mainittuja
1560: sellaisillekin, joiden paUdman sisältyy luon-    kuntia. Tämän kalliinpaikan palkanlisän
1561: taisetuja.                                       suorittaminen ei olisi valtion rahatalouden-
1562:    Bduskunta on kuitenkin, samoin kuin           kaan kamna1ta. kovin suuria merkinnyt.
1563: halli<tuskin, jättänyt tästä kalliinpalikan      Sillä tällaiseen palkanlisään oikeutettuja
1564: pa1kanlisästä osattomaksi maalaiskansa:kou-      kansakoulunopettajia on mainituissa kun-
1565: lunopettajat, joiden rahapalkan vaUio suo-       nissa noin 790 joten tarkoitukseen olisi tar-
1566: rittaa ja joille eduskunta. on myöntänY't        vittu ainoastaan noin 525,000 markkllia.
1567: kaHiinajanlisää samoin perustein kuin val-          Eduskunta, joka on osoittanut kiitettävää
1568: tion viran- ja toimenhaHijoiUekin. Oikeu-        huomaavaisuutta myöskin maalaisikansakou-
1569: denmukaisuus olisi vaatinut, että myöskin        lunopettajain toimeentulon helpottamispyr-
1570: kalliinpaikan palkanlisää olisi suoritettu       kimyksiä kohtaan, ei asettane näitä tässä-
1571: kansalkoulunopettaljillekin.  Sillä ovatham      kään suhteessa toisenlaiseen asemaan kuin
1572: saman paikkakunnan kalleudesta johtuvat          valtion viran- ja toimenhaltijoita, vaan
1573: toimeentulon vaikeudet samanlaiset niin-         tahtonee myöntää näillekin kalliinpaikan
1574: hyvin kansakoulunopettajille kuin muillekin      pa·lkanlisää samoin perustein ik:uin valtion
1575: saman paikkakunnan toimihenkilöille.             viran- ja toimenhaltijoille. Kun kansakou-
1576:    Tä1tä eduskunnan myöntämää kalliinpai-        lunopettajain kalliinajanlisä on määrätty
1577: kan palkanlisää on jo suoritettukin kulu-        lailla, olisi myöskin tämä! kalliinpruikam pal-
1578: van vuoden alus1ta m. m. Haagan, Karja,an,       kanEsäm. suorittaminen. järjeslte!ttärvä laina.
1579: Kauniaisten, Keravan, Kouvolan, I.aurit-         Siksi rohk®emmekin, sen nojalla, mitä
1580: salan, Lieksan, Lohjan, Loimaan, Nurmek-         edellä olCilllme esittäneet, kU'nnioittavim-
1581: sen, Pieksämän, Riihimäen, Rovaniemen,           min ehdO!ttaa,
1582: Saion, Seinäjoen, Valkeakosik:en ja Val'lk:au-
1583: den kauppalakunnissa sekä Espoon, Huopa-                   että Eduskunta hyväksyisi sewroo-
1584: lahden, Jääsken, Kuusjärven, Kymin, Maa-                 van lakiehdotuksen:
1585: rian, Messukylän, Nuijamaan, Oulunkylän,
1586:                                   IV,n. -   Syrjänen y. m.                               43
1587: 
1588: 
1589:                                             Laki
1590:        maalaiskansakoul unopettajille suoritettavista kalliinpaikan palkanlisistä.
1591: 
1592:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1593: 
1594:                      1 §.                       IV ryhmässä 900 martk:kaa ja III ryhmässä
1595:    Maa,laiskans&koulunopettajille suoritetaan   600 markkaa vuDdessa.
1596: vuoden 1942 aikana kaUiinpaikan palkan-
1597: lisää sosiaaliministeriön 31 päivänä joulu-                         2 §.
1598: kuuta 1941 antamaan päätökseen liittyvän,          Opettajille tämi:in lain mukaan maksetta-
1599: kuntien ik:a:lleusryhmiä osoittavan iuettelon   vat kalliinpaikan palkanlisät sumittaa val-
1600: mulman VI ja V ryhmässä 1,200 markik:aa,        tio kunnille.
1601: 
1602: 
1603:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1942.
1604: 
1605:                 Aug. Syrjänen.                               Alpo Lumme.
1606:                 Urho Kulovaara.                              Mandi Hannula.
1607:                 Anni Huotari.                                Helena Syrjälä.
1608:                 J. E. Malmivuori.                            Aino Malkamäki.
1609:                 K. Andersson.                                Laura. Härmä.
1610:                 Jussi. Lonkainen.                            Hj. Lindqvist.
1611:                                 Toivo Nokelainen.
1612: 44
1613: 
1614: IV,7. -   Toiv. al. N:o 4.
1615: 
1616: 
1617: 
1618: 
1619:                                Kallia y. m.: Esityksen antamisesta tulo- ja omaisuusveroa
1620:                                   sekä kunnaUisveroa koskevan lainsäädännön muuttami-
1621:                                   seksi siten, että monilapsisille perheenhuoltajille myön-
1622:                                   nettäisiin suurem,pia verohelpotuksia.
1623: 
1624: 
1625:                                     Ed u s kunnalle.
1626: 
1627:    Verohelpotukset suurten perheitten huol-      6 1apsen huoltajaUe 20 % ja jokaisesta Lap-
1628: ta.jilla vaikuttavat luonnollisesti perheitten   sesta sen yli samoin 20 % alennus. V ero-
1629: lapsirikkauteen. :Mutta, jotta voitaisiin        lakien n. s. lapsivähennystä olisi muutenkin
1630: odottaa todella tuntuvia väestöpoliittisia       korotettava.
1631: tuloksia, täytyy helpotusten olla huomatta-         Edellisen nojalla ja vii•taten ·ed. Kallian
1632: vasti suurempia kuin nyt voimassaolevat          y. m. toiv. al. n: o 20 pyydämme kunnioit-
1633: tai ehdotetut ovat, ja niiden tulee olJa kun-    taoo •ehdot!taa eduskunnan hyväksy:ttäväksi
1634: nallistaksoituksessa, joka on varattoman         toivomuksen,
1635: väestön tuntuvin vero, ainakin yhtä suuret                että hallitus kiireellisesti antaisi
1636: kuin tulo- ja omaisuuverotuksessa. Voisi               Eduskunnalle esityksen tulo- ja omai-
1637: esim. ajatella, että varattomat perheenhuol-           suusveroa sekä kunnallisveroa koske-
1638: tajat, joilla on vähintään kymmenen lasta              van lainsäädännön muuttamiseksi
1639: tai jotka ovat huoltaneet vähintäin kym-               siten, että niille varattmnille perheen-
1640: mentä lasta, saisivat niin kunnaUisma..k-              huoltajille, jotka elät'tävät useampict
1641: suista kuin tuloverostakin täydellisen vero-           lapsia, myönnettäisiin nykyistä htw-
1642: vapauden ja eWi 6-9 lapsen huoltajille                 mattavasti suurempia verohelpotuk-
1643: annettaisiin tuntuva veronhelpotus, esim.              sia.
1644: 
1645:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1942.
1646: 
1647: 
1648:               R. G. Kallia.                                 Bruno A. Salmiala.
1649:               K. R. Kares.                                  J. V. Wainio.
1650:                                      Yrjö R. Saarinen.
1651:                                                                                             45
1652: 
1653: IV,s. -   Toiv. al. N :o 5.
1654: 
1655: 
1656: 
1657:                                Aattela y. m. : Virkaloman tai vastaavan korvauksen jär-
1658:                                   jestämisestä niille valtion viran- ja toimenhaltijoille,
1659:                                   jotka vuoden 1941 aikana eivät ole saaneet säädettyä
1660:                                   virkalomaa.
1661: 
1662: 
1663:                                     Eduskunnalle.
1664: 
1665:    VaJ.rtion viTan- ja toimenhaLtijat ovat       varsin poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi
1666: joulukuun 29 p :nä 1922 anootun virastojen       on suuri määrä valtion viran- ja toimen-
1667: työaikaa koskevan asetuksen 6 § : n mukaan       hw1tijain vil'kalomia jäänyt saamatta, kun
1668: saanee.t vuoden aikana virkalomaa yhdessä        taas eräät heistä ova,t saaneet lomansa ko-
1669: tai useammassa jaksossa yhden kuukauden,         konaanllcin. Saadun tiedon mukaan jäi
1670: jos he ovat olleet valtion virassa tai toi-      vuonna 1941 valtionrautateillä palvelevain
1671: messa vähintään vuoden ajan, sekä kuusi          viran- ja toimenhaltijain kohdalta pitä-
1672: viikkoa, jos he ovat olleet valtion palve-       mättä kaikkilaan noin 168,000 ~omapäivää,
1673: luksessa vähintään viisi,to:ista vuotta. Vir-    sekä postilaitoksessa palvelevien viran- ja
1674: kwloman, joka on rinnastettavissa työnteki-      toimenhaltijain kohdalta noin 81,700 loma-
1675: jään vuosi:lomwlaissa edellyterttyyn vuosilo-    päivää. Myöskin vuosina Hl39 ja 1940 jäi
1676: maan, saamista on pidettävä asianomaiselle       varsin lmoma.tltav,a määrä vil'kalomia pitä-
1677: kuuluvana oikeutena, samalla ilrnn se muo-       mättä. Kun näYJttää si!ltä, että nykyisin
1678: dostaa osan hänelle tulevasta palkkaedusfta.     voimassaolevien säännösten sekä valtioneu-
1679: JI!Iutrta loman saaminen ei ole :tärkeätä vain   voston antamien päätösten mukaan asi,an-
1680: sen saajalle, vaan si,llä on merkitystä myös-    omaiset viran- ja toimenhaltijat eivät saisi
1681: kin työnantajalle, koska 'lomalla oleminen       myöhemminkään piirtämätitä jääneitä virka-
1682: virkistää asianomaista, sekä vahviSitaa hä-      lomiaan, eikä heille myöskään tulitaisi myön-
1683: nen fyysillistä ja henkåstä kuntoaan ja siten    tämään, puolustuslaitoksessa pwlvelevia vi-
1684: lomasta koiJtuu hyötyä myöskin työnanta-         ran ja toimenhalltijoita lukuunottamtta,
1685: jalle. Siitä kuinka lainsää,täjäkin on piirtä-   minkäänlais;ta korvausta pirtämätrl:ä jää-
1686: nyt tärkeänä sitä että 'työntekijä todella pi-   neistä lomista, niin olisi eduskunnan tässä
1687: täisi hänelle tuleV'an vuosiloman, on sel-       asiassa ilmaistava tahtonsa lausumalla
1688: vänä osoituksena vuosilomalain 11 §, jossa       hallitukselle toivomus, että se ryhtyisi
1689: eräin poikkeuksin säädetään, että ,Työn-         asianmukaisiin toimenpiteisiin asian järjes-
1690: antaja älköön pLtäkö työ111tekijää. työssä hä-   tämiseksi joko niin, että pitämäJttä jääneet
1691: nelle kuuluvan vuosiloman arkana"' sekä          virkaloma;t vo1taisiin piJtää myöhemmin, tai,
1692: saman ,lain 16 §, jossa määrätään sellai-        ellei se kävisi päinsä, niin että pitämättä
1693: nen työnantaja, joka ei anna !työntekijälle      jääneistä Jomapäirvistä maksettaisiin rahal-
1694: sanotussa laiJssa säädettyä vuosilomaa, ran-     linen korvaus.
1695: gaistavaksi.                                        Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruot-
1696:     Säännöllisissä oloissa elettäessä valtion    si~a pidetään virkaloman saantia asim-
1697: viran- ja toimenhalt~jat ov&t saaneet pitää      omaiselle kuuluvana oi'keUJtena ja ,tästä joh-
1698: säädetyt virkalomansa. Mutta nykyisten           tuen on, e1lei lomaa ole jonrukin kalenteri-
1699: 46                              IV,s. -- Virkamiesten lomat.
1700: 
1701: vuotena voitu asianomaiselle myöntää, loma        valtionrautateitllä palvelevien työtuntimää-
1702: hänelle järjestettävä seuraavan kalenteri-        rien tavattoman suureen lisäänJtymiseen
1703: vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.           esim. vuoden 1941 aikana. Mainittava
1704: Mainittakoon myös, että m. m. Sveitsissä          myös on, että valtiovalta on pitänyt huolen
1705: on asia järjestetty samaan tapaan, si<llä         siitä, että yksityisten työnantajain palveluk-
1706: siellä on säädetJty, että jos jostakin syystä     sessa olevat ttyöläiset saavatt korvauksen
1707: ei kaik'kea lomaa voida kalenterivuotena          tänä poikkeuksellisena aikana menrettämis-
1708: anta,a, niin on jälkiloma annettava seuraa-       rtään lomapäivistä. Mielestämme valtiovalta
1709: vana kalenterivuotena. TäLlainen menet-           työnantajana ei saa vapa111ttaa ittseään sel-
1710: telytapa ei ole tuntematon meidänkään             Laisista velvotllisuuksista, joiia se on sääitä-
1711: maassamme, vaan on si1tä jo eräissä tapauk-       nyt yksiJtyisten työnantajain vastattavi~ksi.
1712: sissa noudatettu, m. m. eräät kunna.t ovat        Myönnettävä onkin, e'tltä eräille valtion pal-
1713: niin menete1~eet. Niinpä eräissä maamme           veluksessa olev,]lle on kahtena viimeksi ku-
1714: suurimmissa kaupungeissa on asia järjes-          luneena vuotena myönnetty korvausta mene-
1715: tetty siten, 'että pitämäJttru jääneet lomalt     tetystä kesälomasta. Tämä koskee puolus-
1716: voidaan järjestää myöhemmin pidet.täviksi         tuslaitoksen palveluksessa olevia viran- ja
1717: ja ellei niitä syystä tai' to1isesta voida vuo-   toimenhaltijoita, joHle vuosien 1941 ja 1942
1718: den 1942 aikana järjestää, niin lomaetu           valtion talousarvioissa on myönnetty 25
1719: siHoin korvrutaan rahalla.                        miljoonaa markkaa vuodessa n. s. kolman-
1720:    Mielestämme olisi oikein jo kohtuullista,      nentoista kuukauden palkan maksamista
1721: että myöskin valtio menettelisi siten kuin        varten, ja on :tämän määrärahan myöntä-
1722: eräissä 'lrnnnissa ,tehdään ja antaisi pitä-      mistä perusteltu m. m. srllä, että näiltä vi-
1723: mättä jääneen virkaloman myöhemmin, tai           ran- ja toimenhaltijoi1ta ova:t virkalomat
1724: e~lei se olisi mahdollista, maksaisi kohtuul-     jääneet pittämättä.
1725: lisen korvauksen pitämättä jääneistä !o-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
1726: mista. Asian näin järjestäminen olisi val-        eduskunnan hyväksyrttäväksi toivomuksen,
1727: tion omankin edun lmnnwlta tärkeältä, koska
1728: lomien menettäminen on herruttäny.t valtion                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
1729: viran- ja toimenha1tijain keskuudessa varsin             toimenpiteisiin, että niille valtion vi-
1730: voimakasta tyyrtymäJttömyyrttä ja mielrten               ran- ja toimenhaltijoille, jotka eivät
1731: kaitkeruutta, seikka, joka, jos se valtioval-            ole vuoden 1941 aikana saaneet sää-
1732: lan tahoLta jää huomioonortJtamatta, on                  dettyä virkalomaa, myönnettäisiin
1733: omiaan pitkäksi aikaa eteenpäin vähentä-                 saarnatta jäänyt loma vuoden 1942
1734: mään asianomaisten työniloa ja -halua.                   aikana, tai, ellei se kä!Visi päinsä,
1735: Huomattava myös on, että viran- ja rtoimen-              heille annettaisiin kohtuullisen suur,i
1736: ha1tijain työtaakka on näinä poikkeukseHi-               rahallinen korvaus menetetystä vir-
1737: sina aikoina yleensä ollult paljon ras-                  kalomasta.
1738: kaampi kuin aikaisemmin. Viittaamme vain
1739: 
1740:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1942.
1741: 
1742:      Hugo Aattela.        Urho Kulovaara.         0. H. Kekäläinen.       Armas Paasonen.
1743:      Onni Peltonen.       J. E. Malmivuori        A. Valta.               Uuno Raatikainen.
1744:      Alpo Lumme.          Alex Hämäläinen.        P. Salmenoja.           Otto Toivonen.
1745:      Samuli Tervo.        Toivo Nokelainen.       Albin Koponen.          Ville A. Komu.
1746:      Mikko W. Erich.      Ville Kupari.           Hj. Lindqvist.          A. Pitkäsilta.
1747:      M. H. Peltonen.      Juho Pyy.               Aug. Kuusisto.          J. F. Tolonen.
1748:      c. 0. Frietsch.      Olavi Kajala.           A. Turkka.              D. Lindman.
1749:      K. Andersson.        Pekka Kettunen.         Edv. Kujala.            Jussi Lonkainen.
1750:      Väinö Kivisalo.      Eino Raunio.            Onni Mäkeläinen.
1751:      Aug. Syrjänen.       J. Kuittinen.           Laura Härmä.
1752:                                                                                               47
1753: 
1754: IV,9. -   Toiv. al. N :o 6.
1755: 
1756: 
1757: 
1758: 
1759:                               Pyy y. m.: Esityksen antamisesta luovutetulta alueelta
1760:                                 siirtyneen väestön vuokr<Wikeuden nojalla hallitseman
1761:                                 nuw..- ja vesialueen menetyksen korvaamisesta.
1762: 
1763: 
1764:                                     E d u s k u n n ·a ll •e.
1765: 
1766:    Alueluovutuksen      johdosta  menetetyn       nessa tapauksessa epäilemättä tulee mene-
1767: omaisuuden korvaamisesta 9 päivänä eLo-           maan puoli vuosikymmentä ennenkuin
1768: kuuta 1940 annettu laki ei koskenut vuokra-       vuokra-alue tuottaa ·entisen satonsa. Tästä
1769: oi:keuden haltijoita. Hmeistä on kuitenkin,       huolimatta vuokraajan on vuokrasopimuk-
1770: että vuokraoikeuden menetys Moskovan rau-         sen mukaan maksettava entinen vuokransa,
1771: hanteossa useassa tapauksessa oli yhtä kipeä      mill!kä ilisäJksi vuokraaja on menettänyt ja
1772: ja tuhoisa kuin omistusoikeuden menetys-          menettää vuokra-alueesta saatavan hyödyn
1773: kin. Sitäpaitsi oli viljelijä voinut kiinnit-     kul uneelta ja kunnostamisaj•alta. On myös
1774: tää vuokraamaansa alueeseen pa[jon sel-           mahdoUista, että vuokra-aikaa on enää niin
1775: laista työtä, josta juuri mainitun lain no-       vähän jäljellä, ettei vuokramiehen kannata
1776: jalila hänellä ei myöskään ollut mahdolli-        uhrata vuokra-alueeseen työtä ja varoja,
1777: suutta saada korvausta. Joskin nyttemmin          koskei hän ehdi nauttia työnsä hedelmiä.
1778: eräiden valtakunnan yhteyteen palautetUlla          Edellä mainituista syistä ehdotamme
1779: alueella olevaa omaisuutta koskevien o~keuk­      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1780: sien ennaH.een palauttamisesta 6 päivänä
1781: joulukuuta 1941 annetun lain nojalla                         e'ttä hallitus ottaisi huomioon 12
1782: vuokraoikeuden haltijalla on mahdollisuus                 päivänä maaliskuuta 1940 solmitnssa
1783: sruada eräin edellytyksin takaisin entinen                rauhansopimuksessa        luovutetuilta
1784: vuokraoikeutensa, on ilmeistä, että sano-                 alueilta siirtyneen väestön vnokra-
1785: tui:lle henkil.öille kaikesta huolimatta on               oikeuden nojalla hallitseman maa- ja
1786: aiheutunut Moskovan rauhanteosta varsin                   vesialueen menetykset ja antaisi nii-
1787: suurta vahinkoa. Paitsi vuokramiehen                      den korvaamisesta säädettävän kor-
1788: omaisuuden tuhoutumisesta aiheutunutta                    vauslain yhteydessä esityksen ed·us-
1789: vahinkoa, on vuokra-alue voinut joutua                    kunnalle.
1790: rappiolle siitä puhumattakaan, että mo-
1791: 
1792:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1942.
1793: 
1794: 
1795:               Juho Pyy.                                         V. Kupari.
1796:               Matti Pärssinen.                                  Aapo Inkinen.
1797:               Juho Kuittinen.                                   Jussi Lonkainen.
1798:               Matti Miikki.                                     K. Andersson.
1799:               J. Väisänen.                                      Albin Koponen.
1800:                                         Arno Tuurna.
1801:                                ..         ..
1802:     VALTIOPAIVAT
1803:                      194 2
1804: 
1805:                 LIITTEET
1806:                         VII
1807: 
1808: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1809:                TOIVOMUSALOITTEET
1810: 
1811: 
1812: 
1813: 
1814:                    HELSINKI 1942
1815:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1816: 
1817: 
1818:                                                  '1
1819: Verotusta, vuokramiesten asumisoikeutta, tonttimaita y. m. koskevia
1820:                    laki- ja toivomusaloitteita.
1821:                                                                                                53
1822: 
1823: VII,t. -   Lak. al. N:o 10.
1824: 
1825: 
1826: 
1827:                                 K. Andersson y. m.: . Ehdotus laiksi koiraveron suorittami-
1828:                                    sesta annetun asetuksen 1 § :n muuttamisesta.
1829: 
1830: 
1831:                                      E d u s k u n n a ll e.
1832: 
1833:    V erojen koroitukset ovat nykyisistä poik-     kaupungissa vähintään viideksikymmeneksi
1834: keuksellisisrta oloista johtuen käyneet vält-     ja enintään kahdeksirodaksi markaksi. Kun
1835: tämättömiksi. Niinpä valtion on yhä lisään-       tärtä veroa nykyisin on pidettävä liioo alhai-
1836: ttyneiden menojensa peittämiseksi täy.tynyt       sena, on s1tä syytä .koooittaa jo Y1ksin rahan
1837: useita eri kertoja koroittaa veroja ja etsiä      arvon alenemisen.kin vuoksi. Kun koiria,
1838: uusia verotuskohteirta. Valtionverotuksessa       varsinkin kaupungeissa, on pidettävä tar-
1839: toimeenpannut koroituksert ovat kohdis,tu-        peettomin'a ja kun ne osallistuvat supistu-
1840: neet sekä verovelvollisen omaisuUJteen ja         neiden elill'tarvikkeiden kulutukseen, on si-
1841: säännölliseen tuloon että ylellisyyteen.          täkin suurempi syy niistä suorirtettavaa
1842:    Myöskin kunnallinen tulovero on yl,eensä       veroa koro:Ltltaa eri,toten, koska .koirainomis-
1843: noussut. Sen sijaan koiravero, jota on pi-        tajat ovat yleenswkin sellaisessa taloudelli-
1844:  dettävä ylellisyyteen kohdistuvana verona,       sessa asemassa olevia, ettei veron koroitus
1845: on vuodesta 1921 pysynY1t muuttumatto-            vaaranna heidän toimoontuloaan.
1846:  mana. Silloin tapahtuneen rahan arvon               Edellä olevaan viitaten kunnio1ttaen eh-
1847: aJentumis·en vuoksi koroitettiin se nykyi-        dotamme,
1848: seen määräänsä: maalla vähintään kym-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1849:  meneksi ja enin,tään sadaiksi markaksi ja                van lakiehdotuksen:
1850: 
1851: 
1852:                                            Laki
1853:            koiraveron suorittamisesta annetun asetuksen 1 § :n muuttamisesta.
1854: 
1855:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 14 päivänä 1894 koiraveron
1856:  suorittamisesta annetun asetuksen 1 §, sellaisena kuin se on joulukuun 30 päivänä
1857:  1921 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
1858: 
1859:                     1 §.                          kuntien asiana vastamaini!Utujen rajojen
1860:   Koirasita pitää omistajan vuotuisesrti: maJk-   sisällä määrätä veron suuruus.
1861: saa kunnalle veroa, maailla vähintään viisi-         Porolappalaiset sekä muut porokarjan
1862: kymmentä ja enintään viisisataa mal1kkaa          omistajat vapautetaan kuitenkin puheen-
1863: sekä kaupungissa tai kauppalassa vähintään        alaista veroa paåmenkoiras·taan maksamasta.
1864: kaksisataa ja enintään tuhat markkaa., ollen
1865: 
1866: 
1867:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1942.
1868: 
1869:               K. Andersson.                                    A. Turkka.
1870:               Jussi Lonkainen.                                 Albin Koponen.
1871:               Samuli Tervo.                                    Otto Toivonen.
1872:                                          A. Pitkäsilta.
1873: Vll,2. -   Toiv. al. N :o 7.
1874: 
1875: 
1876: 
1877: 
1878:                                 Kivisalo y. m.: Tiheissä asur»JUSryhmissä olevien vuokra-
1879:                                    miesten asumisoikeuden turvaamisesta.
1880: 
1881: 
1882:                                      E d u s k u n n a ll e.
1883: 
1884:    Kun vuonna 1935 S'äädettiin laki tiheissä
1885:                                  1
1886:                                                   rt;ensaka:an dle vuokra-ajan päätyttyä mil-
1887: asumusryhmissä olevien vuokra-alueiden            ~ään tavoin turvattu.
1888: lunastamis€Sta, jäivät lailll suomaa lunas-           Kun nykyään kuiitenkin jo pelkkien asun-
1889: tusoikeu>tta vaill€ kaikki ne näissä asumus-      tojenkin vuokraajat ovart; häädöi1tä turva-
1890: ryhmissä olevat vuokramiehet, joiden vuok-        tut, niin on suuresti ristirii1aista, että tont-
1891: rasuhteet ovat sy:n,tyneet jälkeen 12 päivän      tien vu:okraajain, joilla omistamissaan ra-
1892: maaliskuuta 1921. Kun näitä lunastus-             kennuksissa on huomruttavasti , suuremma1:
1893: oikeUtbta vaille jääneitä vuokra-alueita on       arvot kysymyksessä, asumisoiilmus ei ole
1894: verrattain paljon, laskelmien mukaian lähes       millään tavoin turvattu. Monen heistä
1895: 13,000, joiSita monen vuokra-aika oli sihloin     vuokra-aika on joko päättynyt •tai pääktyy
1896: lähialikana päättyvä, lausuttiin asiaa koske-     lähiaikana. Lisäksi usoort; ovat kutsutut ase-
1897: vassa laki- ja ,talousvaliokunnan mietin-         palvelukseen, joSita käsin eivät ole tilaisuu-
1898: nössä ja s]ttemmin myös samaa asiaa kos-          dessa muutenkaan valvomwan oikeuksiaan.
1899: kevassa eduskunnan vastauksessa 20 päi-           Asumisoikeus on kuitenkin niin luonnolli-
1900: vältä joulukuuta 1935, ~toivomus että halli-      nen oikeus, ettei sen pitäisi ainoassa:kaan
1901: tus kiireesti antaisi eduskunoolle e.sirt;yksen   tapauksessa saada jäädä riippuv;aiksi maan-
1902: maanvuokrausta ja -lunastust11 koskevan           omistajan mielivaliLaSita. Maan !terveen ja
1903: lainsäädännön edeHeen kehittämisestä, huo-        el:i!nvoimaisen talous,elämänkin kannalta on
1904: mioonottaten vuokramiehen oikeudellisen           mitä tärkeintä, että j olkaisella, joka on
1905: aseman turvaamisen ja vuokr&~alueiden             osoittanut sellaistw taTmoa ja yritteliäi-
1906: luottokelpoisuuden paNlJlltamisen.                syyttä, mitä oman asunnon hankkiminen
1907:    Hallitus antoikin silttemmin v. 1938 esi-      vähävaraiselta vaatii, on mahdollisuus saada
1908: tyksen 1tontinvuokralaiksi, perustelUen esi-      asuntotollitti:nsa omakseen ,ta[        ainakin
1909: tystä edellämainitulla toivomuksella. Mutta       vuokraoikeutensa siihen pysyvästi turva-
1910:  vastoin perusteluja, ei tontinvuokralakiesi-      tuksi. S,e on omwnsa yHäpitämään ja edis-
1911: tys, joka tuli sil}lloin myös eduskunnassa        tämään hyödyllistä yrit1teliäisyyrt;tä ja tä-
1912:  hyväksytyksi, koskenut ainoatakaan !l:unas-       ten kohottamaan kans1aku:nnan 1taloutta,
1913: tusoikeutta vaille jäänylttä V'Uokramiestä,        mikä nyt, maamme sodan vuoksi suuresti
1914: vaan ainoastaan niitä vuokrasuhtei>ta, mitkä      köyhdyttyä, on entistäik:iln tärkeämpää.
1915: syntyvät mainitun lain voimaantulon jäl-              Puheenaolevien vuokrami,e.srten asumis-
1916: koon. Täten nämä vuokramiehet jäivät               oikeuden !turvaamiseksi olisi jo vihdoinkin
1917:  vaille sitäkin turvaa, minkä tontinvuokra-        ryhdyttävä riittäv,iin toimenpiteisiin. Tässä
1918:  laki takaa. He ovat edelleenkin lunastus-         kohden on mielestämme tarpeen: ensinnä-
1919:  oikeutta vailla, eikä heidän vuokraoikeu-         kin että heidän vuokra--aikaansa pidenne-
1920:                                    VI1,2. -   Kivisalo y. m.                                 55
1921: 
1922: tään niin pitkäksi ajaksi, että sen kuluess-a    kunnioittaen eduskunnan hyväksy.ttäväksi
1923: ehditään rukaansaada laki, joka ,turvaa hei-     toivomuksen,
1924: dän asumisoikeUJtensa pysyvästi. Toiseksi
1925: olisi ryhdy[,tävä valmistelemaJaill täitä asu-             että hallitus kiireesti antaisi Edus-
1926: misoikeut1Ja turvaavaa laik:ia. Turvataanko             kunnalle esityksen tiheissä asumus-
1927: näiden V'UOkramiesten asumisoikeus lunas-               ryhmissä olevien, lunastusoikeutta
1928: tusoilreudella vaiko perinnöllisellä vuokra-            vaille jääneiden vuokra-alueiden
1929: oikeudella, siin,ä olisi pidettävä ratkaise-            vuokra-ajan pidentämisestä niin pit-
1930: vana sitä, kumpi järjestelmä on paremmin                käksi ajaksi, että sen kuluessa ehdi-
1931: omansa edisttämään vähävaraisten omien                  tään vuokramiehen asumisoikeus py-
1932: asunrtojen rakentamista sekä sama1Ha estä-              syvästi turvata, ja että hallitus tä-
1933: mään ,tonttikeimotteiua. Tärkeintä on, että             män toteuttamiseksi samalla valmis-
1934: jokaiselle yritteliäälle kansailaiseUe turva-           taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
1935: taJan oikeus työnsä :tuloksiin sekä täysi oi-           sen joko lunastusoikeuden tai perin-
1936: keus rakennuksiin kiinnittämiinsä säästöi-              nöllisen vuokraoikeuden myöntämi-
1937: hin.                                                    sestä tässä tarkoitetuille vuokramie-
1938:    Edelläes.irtetyn perusteella ehdotamme               kille.
1939: 
1940:      Helsingissä 10 päivänä helmi!kuuta 1942.
1941: 
1942:               Väinö Kivisalo.                                  Armas Paasonen.
1943:               Anselm Pitkäsilta.                               Jalmari Väisänen.
1944:               Hugo Aattela.                                    Valfrid Eskola.
1945:               Aino Malkamäki.                                  D. Lindman.
1946:               Hj. :Lindqvist.                                  V. Kupari.
1947:               Väinö Sinisalo.                                  Jalmari Linna.
1948:               Alpo Lumme.                                      Albin Koponen.
1949:               Otto Toivonen.                                   K. Andersson.,
1950:               Onni Peltonen.                                   Samuli Tervo.
1951:               Uuno Raatikainen.                                Aug. Syrjänen.
1952:               Alex Hämäläinen.                                 Eino Raunio.
1953:               Juho Kuittinen.                                  Varma K. Tumnen.
1954:               A. Valta.                                        Pekka Kettunen.
1955:               T. Bryggari.                                     Jussi Raatikainen.
1956:               Laura Härmä.                                     Toivo Nokelainen.
1957:               Elli Nurminen.                                   Viljo Rantala.
1958:               Aug. Kuusisto.                                   Onni Hiltunen.
1959:               Atos Virtanen.                                   Edv. Kujala.
1960:               V. H. Kämäräinen.                                Kustaa Perho.
1961:               G. Lindström.                                    Eetu Karjalainen.
1962:               J. E. Malmivuori.                                Frans Mustasilta.
1963:                                      Jussi Lonkainen.
1964: 56
1965: 
1966: Vll,3. -   Toiv. a.l. N :o 8.
1967: 
1968: 
1969: 
1970: 
1971:                                 Lindman y. m.: Takaisin val"lattujen alueiden kaupunki- ja
1972:                                    toojaväkisten yhdyskuntien oikeuttamisesta etuosto-oikeu-
1973:                                    della ostamaan sodan takia autioiksi tai rakentamatta-
1974:                                    miksi jääneet, niille tarpeeUiset tonttimaat.
1975: 
1976: 
1977:                                      E d u s kun n a ll e.
1978: 
1979:    Takaisin vallattujen alueiden kaupunkei-      syyttään. Sitä ennen olisi kuitenkin kau-
1980: hin, kuten Viipuriin, Sortavalaan, Käki-         pungin saatava omistusoikeus tällaiseen
1981: salmeen sekä muihinkin taajaväkisiin yh-         tonttimaahan. Mutta se ei ole mahdollista
1982: dyskuntiin jää huomattava osa tontteja,          ilman sellaista lakia, jolla kaupunki- ja
1983: joilla olleet rakennukset joko ovat palaneet     muillekin kunnille varataan etuosto-oikeus
1984: tai muuten tuohoutuneet ja joita ei niiden       lunastaa tarpeellisena pitämänsä tontit.
1985: entinen omistaja tule uudelleen rakenta-         Toivomuksemme tarkoitus on pyytää haJ.Ili-
1986: maan. Osa tällaisista tonteista sijaitsee        tusta antamaan eduskunna1le sellainen laki-
1987: keskikaupungilla ja ovat ne kaupunkien           esitys. Toimenpiteellä ehkäistään myöskin
1988: vastaiselle järjestelyUe välttämättömiä. Nii-    takaisin vallatuilla a1ueil'1a vastaisuudessa
1989: den aseman puolesta olisi tarpeellista saada     varmaan i'lmenevää tonttikeinottelua. YHä-
1990: ne kaupunkien tai yhdyskuntien omistuk-          olevan perusteeHa pyydämme saada ehdot-
1991: seen. Lähinnä Viipurin kaupunkia ajatel-         taa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1992: len ovat jo asemakaavallisetkin seikat vai-      muksen,
1993: kuttamassa, että osa tällaisista tonteista on            että hallitus antaisi Eduskunnalle
1994: pakko lunastaa. Myös voivat tulla kysy-                esityksen laiksi, jolla oikeutetaan ta-
1995: mykseen eräät tontit, joista on joko pala-             kaisin vallattujen altteiden kaupunki-
1996: nut tai muuten osittain tai kokonaan tuhou-            ja taajaväkiset yhdyskunnat osta-
1997: tunut historiallisesti merkityksellinen raken-         maan etuosto-oikeudella sodan takia
1998: nus, jota sen entinen omistaja ei enää                 autioiksi tai rakentamattamiksi jää-
1999: halua rakennuttaa entisenlais~ksi. Varsin-             neet tai jäävät tonttimaat, joita ne
2000: kin kaupunkikunta saattaa kuitenkin pitää              vastaisuudessa tulevat pitämään joko
2001: tarpeellisena sellaisen rakennuksen raken-             asemakaavallisista, historiallisista tai
2002: tamisen vaaliessaan historiallista mennei-             muista syistä itselleen tarpeellisina.
2003: 
2004:      Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1942.
2005: 
2006:                  D. B. Lindman.                              Yrjö Welling.
2007:                  Osk. Reinikainen.                           K. Andersson.
2008:                  Juho Kuittinen.                             Ville Kupari.
2009:                  Juho Pyy.                                   Toivo Nokelainen.
2010:                                      Otto Toivonen.
2011:                                                                                           57
2012: 
2013: VII,4. -   Toiv. al. N :o 9.
2014: 
2015: 
2016: 
2017: 
2018:                                 Kivioja y. m.: Toimenpiteistä k!tnttori-nimityksen käytän-
2019:                                    töön ottamiseksi virallisissa asiakirjoissa.
2020: 
2021: 
2022:                                      Ed u s kunnalle.
2023: 
2024:    Kun kalllttorikuntamme :Utse halusi ja sai     ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
2025: kirkolliskokouksen ja €duskunnan joitakin         vomuksen,
2026: vuosia sitten muuttamaan kirkkolaissa ni-
2027: men lukkari nimeksi ,kantttori", mutta kun                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2028: siitä huolimatta tuo hyljätty nimi säilyy              siin lukkarin virkatalojen merkitse-
2029: esim. valtion rtu'lo- j'a menoarviossa (10 Pil.        miseksi maarekisteriin kanttoriurku-
2030: II: 10) ja maare'kisterissä, olisi vastaava            rin virkataloina; samoin pika-asutus-
2031: muutos kaikkia~Ha toteutettava. Sentähden              asiakirjoissa y. m.           '
2032: 
2033:      Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1942.
2034: 
2035: 
2036:               Vilho H. Kivioja.                            Matti Luoma-aho.
2037: 
2038: 
2039: 
2040: 
2041:                                                                                           8
2042:                             ••         ••
2043: 
2044:   VALTIOPAIVAT
2045:                   19 4 2
2046: 
2047: 
2048:              LIITTEET
2049:                       IX
2050: 
2051: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
2052:           TOIVOMUSALOITTEET
2053: 
2054: 
2055: 
2056: 
2057:                 HELSINKI 1942
2058:           VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2059: Siirtoväkeä, vuokra-alueita, kotiteollisuus- ja maatalouskouluja,
2060: maataloustuotteiden hintoja, perunan- y. m. viljelystä, villa-
2061:    omavaraisuutta y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2062:                                                                                               63
2063: 
2064: IX,1. -     Lak. al. N:o 11.
2065: 
2066: 
2067: 
2068:                                 Kivioja y. m.: Ehdotus laiksi valtion rahoittamien siirto-
2069:                                    väen ostamien tilojen kauppojen purkamisesta.
2070: 
2071: 
2072:                                      E d u s kun n a ll e.
2073: 
2074:    Kun pika-asutuslain 23 § : n mukaan siir-      vuokrakorvaukset puolin ja toisin, ellei
2075: toväen vapaassa kaupassa ostamat valtion          niistä muutoin sovittaisi, annettaisiin maan-
2076: rahoittamat tilat ovat rinnastettavissa pika-     viljelyss:eurojen a.rvioitaviksi. Siinä tapauk-
2077: asutustiloihin ja kun esim. eräät seurakun-       sessa, että heidät velvoitettaisiin luovutta-
2078: nat myivät vapaassa kaupassa suoraan siir-        maan tilansa valtiolle, olisi asia paremmalla
2079: toväelle, omaa etuaan etsimättä, hyvin koh-       tolalla, kun hyöty hinnan noususta ei tulisi
2080: tuullisella hinnalla kirkonkylässä olevia         yksityiselle, vaan valtiolle, joka sellaisetkin
2081: maitaan, mutta siirtoväki nyt lähtiessään ei      tulot kipeästi tarvitsisi.
2082: pura kauppoja, vaan on ruvennut tuollai-             Kun näitä kauppoja on jo tehty ja kun
2083: sia maita - joihin rahoitukseksi myönnetyt        pika-asutuslaissa on säädös kiertämistarkoi-
2084: obligatiot eivät ole saapuneet - kaupitte-        tuksessa tehtyjen kauppojen mitättömyy-
2085: lemaan jopa enemmän kuin 100 %:n voi-             destä, on kohtuus, että vastaava säännös
2086: tolla tilattomaan väestöön kuulumattomille,       ennen tämän lain voimaantuloa tehdyistä
2087: ja kun myyjien tarkoit1l§l ei ole ollut edis-     keinottelukaupoista tähänkin lakiin otetaan.
2088: tää tuollaista keinottelua, olisi kohtuus, että      Tähän nähden ehdotamme,
2089: sellaiset kaupat, luovutetun alueen palattua
2090: entisten asukkaittensa käytettäväksi, puret-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2091: taisiin ja rakennus-, perusparannus- ja                  van lakiehdotuksen:
2092: 
2093: 
2094:                                            Laki
2095:           valtion rahoittamien siirtoväen ostamien tilojen kauppojen purkamisesta.
2096: 
2097:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjä:rjestyksen 67 § :ssä
2098:   määrätyllä tavalla, säädetään:
2099: 
2100:                       1 §.                        neet. Ellei entinen omistaja näillä ehdoilla
2101:    Sellainen tila, johon on myönnetty val-        haluw purkaa kauppaa, lanikeaa tiLa siirto-
2102: tion välityksellä rahoitus siirtoväen pika-       väen siitä luopuessa valtiolle.
2103: asutuslain 23 § :n mukaan, on, mikäli enti-
2104: nen omistaja niin haluaa, hänen saatava os-                           2 §.
2105: taa takaisin entisellä' hinnalla siten muut-        Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös
2106: tuneena, kuin tilan vuokra ja siirtoväen te-      ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin
2107: kemät rakennukset ja perusparannukset             kauppoihin, joissa muut ehdot ovat mitättö-
2108: aiheuttavat maanviljelysseuran arvion mu-         mät.
2109: kaan, elleivät asianosaiset ole toisin sopi-
2110: 
2111: 
2112:      Helsingissä helmikuun 10 p :nä 1942.
2113: 
2114:                 Vilho H. Kivioja.                            Matti Luoma-aho.
2115: 64
2116: 
2117: IX,2. -   Lak. al. N :o 12.
2118: 
2119: 
2120: 
2121: 
2122:                                 Heiniö y. m.: Ehdotus laiksi villaomavaraisuuden lisäämi-
2123:                                     sestä.
2124: 
2125: 
2126:                                       E d u s k u n n a 11 e.
2127: 
2128:    Vi:llaomavaraisuutemme kehittäminen on          sissa ja Islannissa lrumpaa,t ovat joko kar-
2129: asia, jonka merkitys varsinkin täHä ajan-          keata tai keskihienoa villaa tuottavia. Ruot-
2130: kohd31lla on ilmeinen. Sen jatJkum k-ehittä-       sin ,lruJ.tras"-lammas, joka vastaa meikä-
2131: minen vaatii monipuolista harkintaa ja ole-        läistä, tuottaa pääasiallisesti alempiasteista
2132: vien olojen tarkkaa huomioonottamista.             v~llaa. Siltäpaitsi tässä viHassa niinkuin
2133: J01tta villaomav-araisuuttamme kuitenkin           suomalaisessakin karkeat ja hienommat
2134: voi,taJisiin parantaa, on meidän löydettävä        kuidUJt ov31t niin sekaisin, että tarkka ~lajit­
2135: keino, jonka avulla villatuotanto Sia31taisiin     telu tasaisiin laatuihin on käytännössä vai-
2136: kannatJtavakm vaarantamatta maamme ylei-           keata. Kun näin on 'asian laita, niin se vie
2137: siä etuja.                                         kokonaan pohjarn pois suunnitellul~ta hieno-
2138:    Ennenkuin uusia ehdotuksia asian rat-           lajitltelulta ja nim.enomaan siihen perustu-
2139: kaisemiseks'i esiintuodaa,n, on kui!tenkin         valta laa1tumaksutavalta.
2140: syytä eräissä kohdin selvitellä kotimaisen            Suomalaista lammasta on ennen lmikkea
2141: villatuotantomme        kehitysmahd()lllisuuksia   kehitettävä en e mm ä n villaa tuottavaksi
2142: asiru1tuntijoiden lausuntojen pohjalla. Hal-       ja siis seura,ttava samaa linjaa, jota Eng-
2143: lituksen esiltys laiksi villan hinnan vakaam-      lannissa ja Skotlannissa on kwljettu. Näissä
2144: uuttamiseksi lähtee kokonaan siitä edelly-         maissa on nimittäin kehitetty suhteellisen
2145: tyksestä, että m.eidän ilmanaJassamme voi-         karkeavillaisia, mutta meikäläiseen lampaa-
2146: taisiin kasvattaa lamparuta, jotka tuottaisi-      soon verraten noin kaksi kertaa enemmän
2147: vllit hienoa villaa. Näin ei ole kuitenkaan        villaa tuottavia lammasrotuja.
2148: asianlaita, koska meidän maa;tamme v'astaa-           Ettei suomaJruis'ta lammasta pidä! kehirt-
2149: villa leveysasteilla ei ole onnistuttu !tähän      rtää erikoisesti hienoa villaa tuottavaksi tu-
2150: asti tuottamaan varsinaisia hienoja-viLloja        kee myös saksalaisen villanituntijam tohtori
2151: siinä määrin, että sillä olisi teollisuudelle      Hentschel 'in lausunto. Hänen mielipiteensä
2152: merkitystä. Käytännössä tämän seikam to-           mukaan on nimilttäin suomalainen villa har-
2153: distavalt m. m. kofueilut Ruotsissa. Siellä on     vinaisen ki~1tävää ja erikoisen sopivaa koti-
2154: kQhtalaisella menestybellä pidetty Shrop-          käy,ttöön ja käsitöihin sekä samanluontois-
2155: srire-down- ja sitä jonkin verran karkeampi-       ten tweedkankaiden 1mtomiseen, kuin mi-
2156: villiista cheviot-lammasta maan et~läosissa,       hin englantilaista ja skotlantilaista villaa
2157: mutta ne eivät ole Jevinneet Tukholman ja          pääasiallisesti käytetään: Tällöin ei 'tarvita
2158: Upsalan seutuja pohjoisemmaksi. Meidän             miltään hienolajittelua, vaan riittää hyvin
2159: leveysasteellamille sijaitsevissa maissa, ku-      tyyppi-lajittelu ja siihen perustuva käytän-
2160: ten Skotlannissa, Norjassa, Pohjois-Ruot-          nössä heiposti toteutettav,a laatumaksumpa.
2161:                                      IX,2.- Heiniö y. m.                                      65
2162: 
2163: Sen perusteella villan tuottaja saa maksun ton asiaa varten asettama asiantuntijal,auta-
2164: villan laadun mukaan ja !tehtaat saavaJt vil- kunta;
2165: lan siinä muodossa, jossa se soveltuu käy-           että kotimaisel1la villalla olisri taattu me-
2166: täntöön ja niin suuressa mä,ärässä, että joi- nekki, olisi yleisillä varoilla tapahtuvat
2167: denkin kangaslaratujen v~almistaminen jat- hankinrutt, k111ten sotilas-, suojeluskunta-,
2168: kuvasti on mahdollista. Näin ollen on villa- poliisi-, vankila-, luotsilaitos-, tulli-, rauta-
2169: omavaraisuutemme suunniJte1tava sille poh- tie-, saiJraala-, v~altion !tehtaiden vartijamie-
2170: jalle, että suurin osa karkearmmista ,Jmrsta- histö- y. m. pu'ku- tai päällystakkikankaat,
2171: viHoista tuotetaan omassa maassamme.               pei'ttoot, langat sekä muUJt vil1atuotteet val-
2172:     Suunniteltaessa villaomMnaraisuUJtemme mistettava 100% :sesti suomalaisesta vil-
2173: kohottamista o.n löydettävä keinoja, joiila lasta, mikäli si1tä on s~aataviss·a.
2174: saadaan lampaanhoi1to paremmin kann3Jtlta"           Valtion ja etenkin puolustusvoima:iln tar-
2175: vaksi. Hintojen vwkaannuttamista tari kei- peita varten varastoisi vallitio vu<>sitrtain
2176: notekoista korottamista pidettäessä keinona 200,000 kg kotimaista villaa pestyn painon
2177: ·asian ratkaisemiseen, olisri kuitenkin ensi mukaan laskettuna, kunnes varasrto nousee
2178: sijassru kiinnitettävä huomiota lampaan. li- ffl·im. 2,000,000 kg.
2179: han ja nahan hinnan parantamiseen, koska             Tämän lisä-ksi käy,tettäisi!in viHa- ja huo-
2180:  nämä ~tuot'teet muodostavat n. 80 % lam- pateollisuudessa siviilikulutusta wtrten ko-
2181:  paanhoidon kokonaistuotosta. Silloin pääs- timaista vi:llaa yhtä suuret määrät kuin itä-
2182:  täisiin siihen,, etrtei, villalle, joklll on vain hänkin asti ja mikäQi menekkisuhteet sen
2183:  20% lampaan tuotosta, tarvitsisi suunnitella sallivat, enemmänkin;
2184:  aivan tavatonta ylihintaa.                           että suomalaisen villan ja ulkolaisen vil-
2185:     Jotta suomalais~en villan kysyntä tulisi lan hinnaneron suorittaisi va!ltio. Tämä k<>r-
2186:  suuremmaksi j~a sen menekki turvartuksi, vaaminen voisi tapahtua valtion velkakir-
2187:  ovat erikoiset toimenpiteet välttämättömiä. joilla, j<>]ta kukin tehdas olisi velvollinen
2188:     Eräänä keinona voidaan ,esi1ttää, e1ttä val- vasrtaanottamaa.n sen määrän, mitä se edel-
2189:  tio ottaa kantaakseen lampaanhoidon ko- lisenä vuonna on maksanUit valtion veroja,
2190:  hottamisesta aiheutuvat lisäkustannukset, joita tehdas saisi käyttää vaJltion verojensa
2191:  niinkuin valtio on aikaisemminkin menes- maksamiseen, loput voitaisiin maksaa vuo-
2192:  tyksellisesti tehny1t sokerijuurikkaiden ja sittain lunasrtettav~lla valtion obligartioilla.
2193:  muiden maartaloustuot,teiden hintoja taates-         Kuinka suurta suomalaisen villan ,tuotan-
2194:  saan. Käytännössä 'tämä voidaan sovellut- <toa edellä olevru suunnitelma edellyttäisi on
2195:  ·taa siten,                                       va.ikeata tarkkamn arvioida. Lasketaan, että
2196:     ~Sttä kotimaisen villan hinta v1akautetaan     yleisillä varoilla tapahtuviin hankintoihin
2197:   toistaiseksi nY:kyiseen kansanhuol tominis'- tarvittlllisiin noin 1,200,000 kg ja valtion
2198:  rteriön hintaan. Vastaavan ulkolaisen pese- varastoimiseen noin 300,000 kg pesemwtöntä
2199:   mättömän viHan hinnan alentuessa säily- villaa. Kotikäyttöön, käs:Utyö- sekä koti- ja
2200:   tetään kotitmaisen villan hinta muuttumart- 1taideteollisuustarkoituksiin sama määrä
2201:   tomana niin kauvan, että se on 50% kor- kuin ennenkin eli noin 1,200,000 kg.
2202:   keampi kuin ulkolaisen viHan hinta va-              VillateollisuUJS on ennen käyttänyt noin
2203:   paas,ti Suomen satamassa; tärtä suuremman 450,000 kg ja huopateollisuus noin 250,000
2204:   ulkolaisen villan hinnan laskun tapah- kg villaa ja tulev,at ne käyttämään nämä
2205:   tuessa määrätään kotimaisen villan hinta maara1t tulevaisuudessakin, mahdollisesti
2206:   50 % ulkolaisen villan hintaa korkeam- enemmänkin. Näin päästään siis 3,400,000
2207:   maksi. Tämän hintaeron ja hinnassa tapah- kg: aan, joka edellyttää noin 1, 700,000 lam-
2208:   tuvat muutokset vahvistaisi valtioneuvos" ma!Sita. Tähän 1tulee vielä lisäksi se villa-
2209: 
2210:                                                                                                9
2211: 66                        IX,2. -   Villaomavaraisuuden lisääminen.
2212: 
2213: maarä, joka tarvitaan, jos ruvetaan käyttä-       <tule ikysymyks·een. Huorpa- ja villH~teollisuu­
2214: mään kotimaista villaa :tohtori Hentschel 'in     oolle menevät korvaukset alkruvat vasta sil-
2215: ehdottamailla tavalla.                            'loin, kun villatuotanrtomme on kohonnut
2216:    Tämän suurempaan omavaraisuuteen ei            niin suureksi, että kotimaista villaa ei ko-
2217: liene syytä pyrkiä, sillä sodan !tai muun         konaisuudessaan kuluteta kotikäyttöön Ja
2218: vaikean ajan sruttuessa voidaan yleisi1lä va-      yleisiin tarkoiltuiksiin.
2219: roilla rta})ahtuviin hankintoihin käyttäiä            Tällä suunnitelmaHa on se etu, ettei se
2220: 100 % sijasta noin 25 % villaa ja. siten          edell)'ltä tullien korotuksia, joka seilkka on
2221: vapaUJtuv.an villan ·avulla voidaan valmis-        erikoisen tärkeä, kun ottaa huomioon
2222: :taa suuria määriä sillan ja lumpun sekaisia      maamme vaikean kauppapoli:iJttisen aseman.
2223: kankaita siviili- y. m. tarkoituksii·n. Kuinka     Se ei rasirta kuluttajia kohtuuttomasrti, e:iJkä
2224: suuriksi val:tion menot rtämän suunnitelman        edellytä villakaupan suistamista vanhoilta
2225: mukaan nousisivat, on hyvin vaikeata ar-           rruitei1taan, eikä S'e edellytä vil:La:kaupa&>a
2226: vioida. Niin kauan kuin vilLan hinta on ny-        monopooiia.
2227: kyisellään, tämä suunnitelma ei aiheuta val-          Edellä esitetyn perusteella kunnio:iltrtaen
2228: tiolle mitäiän menoja. Jos villan hinta las-       ehdDtamme,
2229: kee, niin yleisillä vruroiHa rtehdyrt; hankin-
2230: nat tulisivat kalliimmiksi. Kotikäyrt;töön                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2231: kuluvien villojen oswlta ei mikään korvaus               van lakiehdotuksen:
2232: 
2233: 
2234: 
2235:                                            Laki
2236:                              villaomavaraisuuden lisäämisestä.
2237: 
2238:      Eduskunnan päätöksen mulmise!'lti säädetään:
2239: 
2240:                      1 §.                         kotimaJisen villan hiruta 50 prosenttia ulko-
2241:    Maan villaomavaraisuuden lisäämiseksi          maisen villan hinJtaa: korkeammaJksi. Tämän
2242: vahvistetaan kehruuta,rkoituksiin kelpaa-         hintaeron ja hinnassa tapahtuvat muutok-
2243: vasta kotimais:esta villasta ttuotJtajillB mak-   set vahvistaa valtioneuvooton asiaa varten
2244: settavat hinnat toistruiseksi niin, että nor-     asettama asiantuntijalautrukunta.
2245: maalipuhtamn pesemättömän villan hiTIJta
2246: alimmassa hyväksytyssä larutuluokassa on                                 2 §.
2247: 50 markkaa ja yllimmässä 75 markba ki-               KDtimaisen villrun menekin turvaarrniseksi
2248: loLta, sekä muissa laatuluokissa sen mukaan       on yleisillä varoilla, kuten; valtion, ikunrtien
2249: kuin valtioneuvos:to määrää. Vastaruvrun          ja pääasi:allisesti niiden omistamien yhty-
2250: ulkomaisen normaalipuhtaan pesemättömäm           m~en j'a yhti:öiden, hanki!ttavat vi~latuot­
2251: villan hinnan alentuessa pysytetään >koti-        teet valmistettava yksinomaan kotimaisesta
2252: maisen viHan hinta, muuttumattomruna niin         villasta~, mikäli sittä on tarpeeksi sootavissa.
2253: kauan, että se, siihen lisäJttynä kohtuulli-         Villaomavaraisuuden lisääntyessä varas-
2254: set hankinta- ja lajittelukustannukset, on        toida:an valtion tarpeita varten vH~ltioneu­
2255: 50 prosenttia korkeampi kuin ulkomaisen           voslton vuosittain vahvis1te1ttava määrä koti-
2256: villan hinta laskettuna vavaasti Suomen           maista villaa.
2257: sartamassa; täJtä suuremman ulkomaisen vi[-          Valtioneuvosto voi pääiltää, että ulko-
2258: lan him1an 1askun tapahrtuessa määrä,tään         mais,ta villaa, villalankoja, villakanlkaita ja
2259:                                    IX,2. -    Heiniö y. m.                               67
2260: 
2261: muita villlavaJmisteita saadaan tuodru maa"     suoritttaa val,tio kotimaisen ja ulJwmaisen
2262: hain vain valtioneuvoston määräåmän viran-      viJla:n hinnan eron.
2263: omaisen antaman tuonttihwan perustteella.                           4 §.
2264:                                                     Tarkemma!t määräyksen tämän lain so-
2265:                                                  v,eltamisesta a·rutaa: valtioneuvosto.
2266:                     3 §.
2267:   Sii·tä määrästä kortimaista villaa,. joka                        5 §.
2268: teollisuudessa käytetään muihin !kuin 2 §: n       Tämä l·aki tulee voimatln       päivänä
2269: 1 ja 2 mom: ssa mainittuihin ta<rkoi,tuksiin,             kuuta 19
2270: 
2271: 
2272:      Helsingissä 12 päivänä helmi!kuuta 1942.
2273: 
2274: 
2275:               Sulo Heiniö.                                   Pekka Kettunen.
2276:               Hugo Aattela.                                  Uuno Raatikainen.
2277:               Alpo Lumme.                                    Otto Toivonen.
2278:               Samuli Tervo.                                  Eino Raunio.
2279:               Väinö Kivisalo.                                J. Kuittinen.
2280:               Aug. Syrjänen.                                 Ville A. Komu.
2281:               Urho Kulovaara.                                0. H. Kekäläinen.
2282:               J. E. Malmivuori.                              .A. Pitkäsilta.
2283:               K. Andersson.                                  J. F. Tolonen.
2284:               Edv. Kujala.                                   Albin Koponen.
2285:               Onni lVfåkeläinen.                             D. Lindman.
2286:               Olavi Kajala.                                  Hj. Lindqvist.
2287: 68
2288: 
2289: IX,a. -   Toiv. al. N :o 10.
2290: 
2291: 
2292: 
2293: 
2294:                                 Turkka. y. m.: Esityksen antamisesta laiksi kruununtorp-
2295:                                    pien ja kylien jaka'ffULttomilla yhteismailla olevien vuok-
2296:                                    ratilojen itsenäistyttämisestä.
2297: 
2298: 
2299:                                       Ed u s kunnalle.
2300: 
2301: 
2302:    Voimassa olevien asutus- ja V'Udkra-a1uei-      näidenkin asema vakiinnurottava säätämällä
2303: den lunastamista koskevien lainsäännösten          laki luastamisoikeuden myöntämiseksi edellä
2304: nojalla ei seHaista kruununtorppaa, jota           mainituille kruunun- (sotilas-) torppareille
2305: 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun me~tsä­           ja kylien yhteisillä jwlmmattomHla mailla
2306: lain 2 § : ssä rtarkoitetaan, voida lunasta:a      oleville maanvuokraajiHe, tarpeellisessa laa-
2307: itsenäiseksi tilaksi. Paitsi näitä on v,arsin-     juudessa.
2308: kin Pohjois-Suomessa joukko näihin vermt-             Koslka kuitenkin lainsäädäntö tulee kos-
2309: :tavå·a vuokra-alueita, jotka sijaitsevat sel-     kemaan varsin vaikeasti ra.tkaistavia jako-
2310: laisiHa mailla, joita ei toistaiseksi kukaan       kysymyksiä ja sen yhteydessä olevia seik-
2311: virallisesti omista eivätkä näiden asuj·at         koja, olisi asia hallituksen va'lmisteltava.
2312: näinollen ole voineet tehdä ajoissa vaati-            Edellä olevan perusteella ehdotammekin
2313: musta vuokra-wlueel11Sa :Utsenäistytrtämiseksi     eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
2314: syystä, ettei ole ollut tietoa kenelle Hmoi-
2315: tus olisi ollut jätettävä. Samassa asemassa                  että hallitus kiireellisesti antaisi
2316: ovat myös kylien jakamattom:iHa yhteis-                   Eduskunnalle esityksen laiksi kruu-
2317: mailla olevat vuokratiilalliset.                          nuntorppien ja kylien jakamatto-
2318:     Kun nä:in ;luna.stusoikeu:tta vailla olevien          milla yhteismailla olevien vuokra-
2319: lukumäärä lienee huomat1tavan suuri, olisi                tilojen itsenäistyttämisestä.
2320: 
2321:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1942.
2322: 
2323:                A. Turkka.                                     Alex Hämäläinen.
2324:                Jalmari Linna.                                 Pekka Kettunen.
2325:                M. H. Peltonen.                                G. Lindström.
2326:                J. V. Wainio.                                  Juho Pyy.
2327:                Juho Kuittinen.                                Ville Kupari.
2328:                Hugo Aattela.                                  Onni Hiltunen.
2329:                Edv. Kujala.                                   Aapo Inkinen.
2330:                Albin Koponen.                                 Jussi Lonkainen.
2331:                K. Andersson.                                  Samuli Tervo.
2332:                                                                                              69
2333: 
2334: IX,4. -   Toiv. al. N:o 11.
2335: 
2336: 
2337: 
2338: 
2339:                                Pyy y. m.: Esityksen antamisesta laiksi viljelyspalstojen
2340:                                  sekä laitumien luovuttamisesta ensi kasvukaudeksi ny-
2341:                                  kyisille oleskelupaikm"lleen jäävän siirtoväen viljeltä-
2342:                                    väksi.
2343: 
2344: 
2345:                                     E duskunna:lle.
2346: 
2347:    Hw1liituksen annettua esityksen laiksi vil-   •lyspalstojen ja laitumien 1uovuttamisesta
2348: jelyspalstojen s~kä laitumien luovuntami-        siill'toväen käytettäväksi 3 päivänä touko-
2349: oosta siirtoväen viljeltävätksi kasvukau-        kuuta 1941 annettu laki muutJtuneiden olo-
2350: deksi 1941, hyväksyi eduskunta. sanotun          suMeiden mukaisesti muutetrtuna, ja täy-
2351: esiltyksen .eräin pienehköin muut10ksin. Lain    dennettynä edelleen tarpeellinen.         TäJtä
2352: pyrkimyksenä oli saada maatalouss.]irtoväki      puoltaa sekin seikika, että siir•toväen pika-
2353: ainakin jossain määrin harrjoirttamaan en-       asutuslain toimeenpano ymmärrettävist:ä
2354: tistä elinkeinoaan, vaikka siir,toväen pika-     syis!tä keskeytyi parhai~laan käytävän so-
2355: asutuslaim. toimeenpanon yhteydessä s•anot-      dan syttyessä ja mone:t siirtoväkoo:n. knulu-
2356: tuja henkilöitä ei vielä ehdirtJtykään sano-     valt henk~löt jäivä•t edelleen ilma:n maata
2357: tuksi kasvukaudeksi kiinnittää ·ellltiseen am~   siitä puhumat:takaan, että siirtov11en p:ikar
2358: mattiinsa. Näin voitiim. osaHaan edistää         asutuslaik:i ei koskenut vuokraviljelijöitä.
2359: mootaloustuotaJJ.toa sekä käyttää hyv11ksi          Edellä mainiltuista syis.tä ehdotamme
2360: siirtoväen ,työvoimaa ja työvälimeiltä minkä     eduskunnan hyväks;y1ttävä:ksi toivomuksen,
2361: lisäksi suurissa vaikeuksissa ollutta muuta-               että hallitus kiireellisesti antaisi
2362: kin siir;toväkeä voitiin edes jossain määrin            Eduskunnalle esityksen laiksi vilje-
2363: taloudellisesti tukea.                                  lyspalstojen sekä laitumien luovutta-c
2364:    Tmeva:ksi kasvukaudeksi paasee vain                  misesta ensi kasvukaudeksi nykyisi"Ue
2365: murto-osa siirtoväkeä, palaamaan entisille              oleskelupaikoilleen jäävän siirtov•äen
2366: asuins~jorlloon. Sanotusta syysrtä on vilj~             viljeltäväksi.
2367: 
2368:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1942.
2369: 
2370:                  Juho Pyy.                                     V. Kupari.
2371:                  Jussi Raatikainen.                            Aapo Inkinen.
2372:                  Yrjö Welling.                                 J. Väisänen.
2373:                  Juho Kuittinen.                               Jussi Lonkainen.
2374:                  Matti Pärssinen.                              Edv. Kujala.
2375:                  Jalmari Linna.                                K. Andersson.
2376:                  Matti Miikki.                                  Arno Tuurna.
2377: IX,5. -   Toiv. al. N :o 12.
2378: 
2379: 
2380: 
2381: 
2382:                                Lampinen y. m.: Määrärahasta halpakorkoiseksi lainaksi
2383:                                  raakasokeritehtaan rakentamista varten Turengin ase-
2384:                                  man läheisyyteen.
2385: 
2386: 
2387:                                     E d u s k u n n a ll e.
2388: 
2389:    Viittaamalla rah. al. N:o 38 syyskuun 14      johdosta ovat suuresti kohonneet, jonka
2390: päivältä 1939 ja samoin rah. al. N: o 2 hel-     vuoksi hankkeen toteuttamiseksi on saatava
2391: mikuun 6 päivältä 1941 esitettyihin perus-       lisävaroja. Sokerituotannon kehittäminen
2392: teluihin pyydämme uudistaa ehdotuksemme          omassa maassamme on mielestämme tällä
2393: määrärahan       myöntämisestä     Hämeen-       hetkellä katsottava niin tärkeäksi toimenpi-
2394: Uudenmaan raakasokeritehtaan rakenta-            teeksi, että. uusia sokerinjalostuslaitoksia
2395: mista varten ja saamme esitetyn lisäksi lau-     olisi kiireisesti saatava maahamme peruste-
2396: sua seuraavaa.                                   tuksi.
2397:   Uudenmaan-Hämeen            Raakasokeriteh-       Esittämillämme perusteilla saammekin
2398: taalla Turengissa on rakennustyöt käyn-          ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
2399: nissä, tehtaalle on tilattu tarvittava ko-       muksen,
2400: neisto ulkomaalaiselta toiminimeltä, joka
2401: hankintasopimuksessa on sitoutunut siihen,                 että hallitus ottaisi vuoden 1943
2402: että toiminimi hankkii maastamme kaikki                 tulo- ja menoarvioesitykseensä 15 mil-
2403: sellaiset koneistot, jotka voidaan täällä val-          joonan markan suuruisen määrära-
2404: mistaa. Tehdasta rakentavalla yhtymällä                 han annettavaksi halpakorkoisena
2405: on 20 miljoonan markan suuruinen mak-                   lainana Turengin aseman luokse ra-
2406: settu osakepääoma. Tämä summa ei kui-                   kenteilla olevan raakasokeritehtaan
2407: ten'kaan riitä peittämään tehtaan mken-                 rakennushankkeen toteuttamista var-
2408: nuskustannuksia, jotka nykyisen tilanteen               ten.
2409: 
2410:      Helsingissä. 13 päivänä. helmikuuta 1942.
2411: 
2412: 
2413:               J. E. Lampinen.                                 J. Pyörälä.
2414:               Kaapro Huittinen.                               A. Halonen.
2415:               Juho Paksujalka.                                T. N. Vilhula.
2416:               Elias Tukia.                                    Kalle Joukanen.
2417:               Lauri Kaijalainen.                              Kalle Kirra.
2418:               J. V. Wainio.                                   Kauno Kleemola.
2419:               Eero Nurmesniemi.                               L. 0. Hirvensalo.
2420:               Matti Tolppanen.                                Eino Rytinki.
2421:               Anton Suurkonka.                                Albin Asikainen.
2422:                                                                                           71
2423: 
2424: IX,6. -   Toiv. al. N :o 13.
2425: 
2426: 
2427: 
2428: 
2429:                                Rytinki y. m.: Kasvinviljelyslweaseman ja pienviljelijäkou-
2430:                                   lun perustamisesta Pudasjärvelle.
2431: 
2432: 
2433:                                      E d u s k u n n a 11 e.
2434: 
2435:    Viitaten vuoden 1937 valtiopäivillä teh-              Eduskunnalle esityksen kasvinvilje-
2436: dyn toivomusaloitteen N :o 59 perustelui-                lyskoeaseman ja pienviljelijäkoulun
2437: hin (Liitteet I-XII sivu 200) ehdotamme                  perustamisesta Pudasjärven pitäjään
2438: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi                  Koillis-Pohjanmaan uudis- ja asutus-
2439: toivomuksen,                                             tilallisten ammattitaidon kehittämi-
2440:           että hallitus valmistaisi ja antaisi           seksi.
2441: 
2442:      Helsingissä helmikuun 13 päivänä 1942.
2443: 
2444:                  Eino Rytinki.                                    K. A. Lohi.
2445: 72
2446: 
2447: IX,7. -   Toiv. al. N:o 14.
2448: 
2449: 
2450: 
2451: 
2452:                                Lampinen y. m.: MäiiräraJw,sta mieskotiteollisuusopettaja-
2453:                                  opiston perustamiseksi Lahden kaup1tnkiin.
2454: 
2455: 
2456:                                     E d u s k u n n a ll e.
2457: 
2458:    Viittaamalla toiv. al. N: o 63 helmiikuun     Tämän lisäksi on tällä alalla ammattiopetuk-
2459: 11 päiväitä 1941 esittämiimme pernstelui-        sen tarve tullut yhä tärkeämmäksi. Nykyi-
2460: hin, saamme uudistaa tekemämme toivo-            sissä o~oissa olisi erityisesti pyrittävä el-
2461: muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-      vyttämääin kotiteollisuutta omassa maas-
2462: siin mieskotiteollisuusop~ttajaopiston perus-    samme ja varsinkin tulisi ottaa huomioon,
2463: tamiseksi Lahden kaupunkiin ja esitämme          että lukuisille sotainvaliideillemme voitai-
2464: lisäksi seu~aavaa:                               siin antaa ammattiopetust·a, johon kotilteol-
2465:    Mieskotiteonisuusopettajaopiston perusta-     ilisuus tarjoaa tässä suhteessa suuria mah-
2466: minen on nykyisissä oloissa käynyt entistä       donisuuksia.
2467: ajankohtaisemmaksi. Maataloushallituksen             Esittämiillämme pe.rusteilla saammekin
2468: kotiteollisuusosasto on ilmoittanut, ert;tä      kunnioittaen ehdo<btaa eduskunnan päätettä-
2469: vuoden 19G9-40 sodassa kaatui useita mies-       väksi toivomuksen,
2470: kotiteollisuusopettajia j:a nyt käytävässä so-
2471: dassa on ilmoitettu ainakin !kolmen kaatu-                 että hallitus ottaisi vuoden 1943
2472: misesta, minkä lisäksi useita opettajia on              tulo- ja menoarvioesitykseensä määrä-
2473: :kumpaisesakin sodassa jäänyt työkyvyttö-               rahan rnieskotiteollisuusopettajaopis-
2474: miksi. TäUä tavoin on opettajien puute koti-            ton perustamiseksi Lahden kaupun-
2475: teollisuusalalla käynyt entistä kipeämmäksi.            kiin.
2476: 
2477:      Helsingissä 13 päivänä: helmikuuta 1942.
2478: 
2479: 
2480:               J. E. Lampinen.                                 J. Pyörälä.
2481:               Kaapro Huittinen.                               A. Halonen.
2482:               Juho Paksujalka.                                Kalle Joukanen.
2483:               Lauri Kaijalainen.                              Kauno Kleemola.
2484:               J. V. Wainio.                                   Kalle Kirra.
2485:               Kusti Arhama.                                   L. 0. Hirvensalo.
2486:               Elias Tukia.                                    Eino Rytinki.
2487:               Eero Nurmesniemi.                               Albin Asikainen.
2488:               Matti Tolppanen.                                Kalle Kämäräinen.
2489:               Anton Suurkonka.                                Akseli Brander.
2490:                                                                                           73
2491: 
2492: IX,s. -   Toiv. al. N :o 15.
2493: 
2494: 
2495: 
2496: 
2497:                                Lahtela y. m.: Toimenpiteistä emäntäkoulun perustamiseksi
2498:                                   Kemijärvelle.
2499: 
2500: 
2501:                                     E d u s k u n n a ll e.
2502: 
2503:    Ammattikouluja maassamme on liian vä-        tarviketuotanto     nopeasti    lisääntymään.
2504: hän. Niiden lisäämiseen olisi kiinnitettävä     Maatalousnaisten ammattikouluista, joita
2505: entistä enemmän huomiota, koska siitä, mi-      yleensäkin on maassamme liian vähän, on
2506: ten ammattitaitoista sekä tehtäviinsä innos-    kuitenkin suurin puute maamme pohjois-
2507: tunutta ja kykenevää väestö on, riippuu         osassa. Pohjois-Suomi tässäkin suhteessa
2508: suuressa määrässä vastainen toimeentulom-       on jäänyt lapsipuolen asemaan niinkuin se
2509: me. Suurin puute on kuitenkin maaseutu-         on jäänyt monessa muussakin suhteessa.
2510: naisten ammattikouluista, erikoisesti juuri     M. m. maamme pohjoisimmat emäntäkoulut
2511: emäntäkouluista ja näiden ammattikou-           ovat Haapavedellä ja Limingassa. Näiden
2512: lujen lisääminen olisi heti toteutettava,       pohjoispuolella ei ole yhtään ainoaa emän-
2513: että maamme pääelinkeinon harjoittamiseen       täkoulua, vaikka siellä on enemmän kuin
2514: saataisiin mahdollisimman pian riittävillä      puolet maamme pituudesta ja vaikka siellä
2515: ammattitiedoilla varustettu ja monipuolisia     on noin 500,000 asukasta.
2516: tietoja ja taito·ja omaava henkilökunta, joka      Emäntäkoulun saaminen Pohjois-Suo-
2517: kykenee parhaalla mahdollisella tavalla         meen on ollut vireillä toistakymmentä
2518: tuottamaan entistä suurempia tuloksia kai-      vuotta ja kaikki, jotka tuntevat tämän
2519: killa maatalouden tuotantoaloilla. Tuotan-      puutteellisuuden, ovat sitä mieltä, että
2520: tomme lisääminen onkin maamme väestön           emäntäkoulun perustaminen Pohjois-Suo-
2521: elinehto niin hyvin nyt kuin vastaisinakin      meen olisi aivan välttämätön niin pian kuin
2522: aikoina ja tuotannon lisäämiseksi tulisi        se on mahdollista, että Pohjois-Suomen nai-
2523: tehdä kaikki se, mitä voidaan. Tehokkaim-       set saisivat ammattiopetuksen omassa maa-
2524: pia keinoja siinä on se, että tuotannon har-    kunnassa ja omia erikoislaatuisia aloja sil-
2525: joittajiksi' saadaan lisää ammaWtaitoist·a      mäHä pitäen järjestetyssä koulussa tarvitse-
2526: henkilökuntaa niin paljon kuin se on mah-       matta mennä niihin kouluihin, jotka on pe-
2527: dollista. Ammattitaitoisen henkilökunnan        rustettu eteläosaan maata niiden seutujen
2528: nopea lisääminen on kuitenkin mahdotto-         erikoislaatuisia oloja ja tarpeita vastaavine
2529: muus ilman ammattikouluutusta. Kun ky-          opetussuunnitelmineen, ja joissa koulun
2530: symys on sen ammattialan väestön kouluut-       käynti kaukana olevina tulee myöskin pal-
2531: tamisesta, jonka tehtävänä on ja tulee edel-    jon kalliimmaksi kuin mitä se tulisi mak-
2532: leenkin olemaan elintarvikkeiden tuottami-      samaan omassa maakunnassa toimivassa
2533: nen maamme väestölle, olisi valtion toi-        koulussa. Kalliit koulukustannukset ai-
2534: mesta perustettava niin monta maata~ous­        heuttavat vielä senkin epäoikeudenmukai-
2535: alan ammattikoulua, että maat,a:lousväestön     sen tuloksen, etteivät vähävaraisimmat kan-
2536: ammattitaito• saataisiin mahdollisimman pian    salaiset pääse varojen puutteessa kouluun
2537: nousemaan kaikkialla maassamme ja elin-         ollenkaan, vaikka heillä on oikeus saada am-
2538: 
2539:                                                                                          10
2540: 74                           IX,s. -   Kemijärven emäntäkoulu.
2541: 
2542: mattiopetus samoin kuin varakkaammalla          massa, vaikka sillä alueella asuu suuri väes-
2543: väestölläkin.                                   tömäärä ja väestön pääelinkeino on maata-
2544:   Kysymyksessä oleva emäntäkoulu voidaan        lous.
2545: perustaa Kemijärven kunnan alueelle. Siitä         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
2546: on jo viimeisen vuosikymmenen aikana            kunnioittaen edusknmnan päätettäväksi toi-
2547: tehty monta anomusta ja aloitetta eikä sen      vomuksen,
2548: perustamista pitäisi enään lykätä tuonnem-
2549: maksi, koskei Kemijärven kunnan aJlueella                   etW hallitus ryhtyisi kiireellisiin
2550: eikä sen etelä-, itä- ja pohjoispuolella ole-            toimenpiteisiin entäntåkoulun perus-
2551: vien naapurikuntain alueellakaan ole min-                tamiseksi Kemijärvelle.
2552: käänlaista maa- ja kotitalouskoulua ole-
2553: 
2554:      Helsingissä helmikluun 12 päivänä 1942.
2555: 
2556: 
2557:              M. 0. Lahtela.                                  Kalle Joukanen.
2558:              Kauno Kleemola.                                 S. Salo.
2559:              Antti Junes.                                    A. Brander.
2560:                                        Lennart Heljas.
2561:                                                                                                75
2562: IX,9. -   Toiv. al. N :o 16.
2563: 
2564: 
2565: 
2566: 
2567:                                Pyörälä y. m.: Toimenpiteistä teollisuus- Ja· maataloustuot-
2568:                                  teiden hintojen järjest,ämiseksi.
2569: 
2570: 
2571:                                     Ed usk unn alle.
2572: 
2573:    Jo sii:tä asti, kuru sodan johdosta valtio-   keaa tilannetta olisi käsittyksemme muikaan
2574: valta ryhtyi, :tärkeimpien kulutustavarain       suuDesti voitu helpottaa, jos hintasää.nnös-
2575: hintojen säännöstelyyn on tavamin hin-            telyä olisi hoiderttu oikeudenmukaisemmin
2576: noissa: ilmennyt huomat:tavia epä:tasaisuuk-     kuin mitä on tapahtunut.
2577: sia, joista on aiheutunut tyy,ty:mättömyyttä        Nykyään voimassaolevat vHjartuotteiden
2578: eri kansalaispiireissä. TedHisuustavarain         hinnat, joilla; tuottaja:t ovat velvolliset lta-
2579: hintojen jatkuva nousu aina 300-400 % : iin      varoitansa luovuttamaan, eivät ole paljon
2580: ja jota ei ol<e estetty, on katkeroittanut       kohonneet ennen sotaa voimassa. olleista
2581: maatalousväen samoinkuin muittenkin niitä        hinnois:1Ja. Ruis maksaa nyt 3: 40 mk kilo,
2582: kulluttavien mieliä. Kun sodasta johtuvis:ta     voi 42-44 mk; heinät vaLtion paikko-otoissa
2583: syistä palkikat:aso on yleensä kohonnut, ja      1: 50 mk krlo. Räikein epäkohta on ollut raa-
2584: se on myöskin maatalouden alalla kohonnut        'kavuotien ja nahkatavarain hinnoissa. Kun
2585: 100: sta 150: een % :;iin sekä maatalouden       vuodan ki:lohinta on oHut 8-12 mk ja ensi-
2586: tarvitsemat teollisuustuotteet ja muut           luo~kaisen vasika.nnahan hi,nta siinä 55 mk
2587: maatalouden tuotantokustannukset vielä           kpl., mikä on m~ltei sama kuin m:Utä nah-
2588: enemmän, on maatalous, tuotteiden hin-           ka19ta maksettiin ennen• sotaa:, maksa;a
2589: nan nousun pysyessä paljon alempana,             nahka valmiina kuitenkin noin 100 mk kilo
2590: jo nyt joutunut vaikeuksiin. Onkin sel-          ja tavalliset työkintaat lähes 100 mk pari.
2591: vää, että ellei korjausta pikaisesti näissä      Näisltä teollisuudelle edullisista hintasuh-
2592: hinltasuhiteitssa saada, ni'in hintatason seu-   teista on nahka:teollisuus hyötynyt kohtuut-
2593: raukset tulevat vaikuttamaan tuhoisasti          tomasti.
2594: nykytärkeän elint.a:rviketuotantomme tuloik-        Mutta hintojen epäsuhde ei rajoitu vielä
2595: selliseen kehitykseen. Kun kaiken lisäksi        tähän. Kun peruna on sellainen viljelys-
2596: karja:kanta:mme on suuresti swpistunUJt ja se    kasvi, joka pinta-ailayksiköltä rtuot:taa ehkä
2597: heikosti ruokittunru :tuott~:a vähän, niim se    suurempia suoraan ihmisille lmlpaavia
2598: on yhä omiaan lisäämään huo~esrtumista           ravintoainemääriä kuin mikään muu kauitta
2599: vastuunalaisissa piireissä sii:tä, millä kam-    maa:mme menestyvä viljelyskasvi, olisi koh-
2600: sa:mme raväaan. Näin eri:koisesti vielä siksi,   ~tuullisrta, että sen hinta:a nykyisestä keski-
2601: kun ulkomailta ,fJlintarpeiden :tuonti tuot-     määräisestä 1: 40 mk: n kilohinnasta, 90
2602: taa valuutan pu:u:trteen ja kuljetusolojen       pennin syyskauden kilohinnasta puhumat-
2603: twkia vaikeuksia ja ulkomailta .tuotujen         takaan, kohotetta~siin ja lisä:ttäisiin siten
2604: elintarvikkeiden hinnat ov.rut vielä lisäksi     tehokkaasti rtäillä suurisarboisella kasvi:lla
2605: paljon korkeammat kuin kotimaassa tuort.et-      kansamme ravintoruineomava,raisuutta.
2606: tujen ma:atalous:tuotteitten hinnat. Tätä vai-      Niin alhaiset sianlihanhinna,t kuin eri
2607: 76             IX,9. -   Teollisuus- ja maataloustuotteiden hintojen järjestely.
2608: 
2609: laaJtuluokista      riippuen      19: 50-26: 50    lisuuden valmistamien väiJ.ineiden hankinta
2610: kilolta eivät myöskään ole omiruan vai-            maataloudelle.
2611: keissa oloissa kiihoittamaall! tuotaintoa mah-        Hintojen epäsuhteesta puhuvaa lUJetteloa
2612: dollisimman suureksi eivätikä nämä hinnat          voisi vielä jatikaa, mut1ta edellä olevasta
2613: ole ensinkään oikeassa suhteessa tämän lihan       selvinnee jo et1tä epäkohtia tässä asiassa on
2614: arvoon ruokataloudessa. Samaa on myös sa-          ja että niiden poisrtaiiiliseen olisi pikaisesti
2615: nottava muista, lihan hinnoista. Lihan hin-        ryhdyttävä.
2616: noistru puhuttaessa on eriikoisesti huomau-           Edellä olevan: perusteella ehdotaliilme
2617: tett.ava siitä, että 1lihan ja;kelukustannukset    kunnioittaen eduskunnan: päätettäväksi toi-
2618: ovat suhteettoman korlooaJt ja näin muodos-        vomuksen,
2619: ,tuu tuottajan sa,ruman ja kuluttajan mak-
2620: saman hinnam ero liian suureksi.                             että hallitus tutkisi kiireellisesti
2621:     Suurta: ,t,eoHisuS'tava<rain hintojen koroi-          hintatasossa nykyisin vallitsevat
2622: tm;ta vastaan puhuu vielä se, että teolli-                epäkohdat sekä ryhtyisi sellaisiin
2623: suustuottteitten valmistukseen ainakin s-o-               toimenpiteisiin, että liian korkeita
2624: dam. alussa käytetty raaka-aine oli nor-                  teollisuustuotteiden hintoja alenta-
2625: maalioloissru hankittua. Siksi ei olisi ollut             malla ja maataloustuotteiden välitys-
2626: syytä maataloudelle tä,rkeitten kone~den ja               palkkioita laskemalla sekä alhaisia
2627: muiden teollisuustuotteiden hintoja heti so-              maataloustuotteiden hintoja korotta-
2628: dan alussa niin korkeatlle nostaa kuin mitä               malla nykyisiä tuotantokustannuksia
2629: Olll tapahtunut.     Näin on käyny,t mahdot-              vastaaviksi saataisiin tärkeä elintar-
2630: tomaksi monien tärkeiden koneiden ja teol-                viketuotantomme kehitys turvatuksi.
2631: 
2632:      Helsingissä helmikuun 12 p: nä 1942.
2633: 
2634:         J. Pyörälä.                   Tilda Löthman-Koponen.        Matti Pärssinen.
2635:         Juho Takala.                  U. A. Wirranniemi.            Matti Pitkänen.
2636:         A. Halonen.                   Juho Paksujalka.              Eino Rytinki.
2637:         Albin Asikainen.              Lennart Heljas.               Matti Miikki.
2638:         Kusti Arhama.                 Kauno Kleemola.               Aino Luostarinen.
2639:         S. Salo.                      J. Erl. Pilppula.             Janne Koivuranta.
2640:         J. V. Wainio.                 Kalle Kämäräinen.             K. R. Kares.
2641:         Matti Heikkilä.               Lauri Kaijalainen.            Eino Möttönen.
2642:         Eero Nurmesniemi.             Kalle Joukanen.               Kaapro Huittinen.
2643:         Matti Luoma-aho.              Heikki Niskanen.              Anton Suurkonka.
2644:         Aapo Inkinen.                 Vihtori Vesterinen.           J. E. Lampinen.
2645:         Akseli Brander.               Heikki Soininen.              Elias Tukia.
2646:                                       Matti Tolppanen.
2647:                                                                                                  77
2648: 
2649: IX,1o. -   Toiv. al. N:o 17.
2650: 
2651: 
2652: 
2653:                                  Lehtokoski y. m.: Toimenpiteistä peru1Wr-, juurikasvi- ja
2654:                                     vihannesviljelyksen lisäämiseksi.
2655: 
2656: 
2657:                                       E d u s k u n n a ll e.
2658: 
2659:    Kaupungeissa ja muissa asutuskeskuk-            taminen niin, että se vastaisi jatkuvasti
2660: sissa asuvat pienituloiset ja ennenkaikkea         nousseita kulutustarvikkeiden hintoja. Ja
2661: monilapsiset perheet ovat tavaHisenakin ai-        toiseksi olisi ajoissa ryhdyttävä kaikkiin
2662: kana oHeet pakoite1Jtuja tyytymään peräti          sellaisiin toimenpiteisiin, jotka lisäävät etlin-
2663: heikkoon ja yksipuoliseen ravintoon. Sa-           tarvikkeiden 'tuotantoa. Palsta- ja siirtola-
2664: moin on ravi.tsemustila ollut puutteellinen        puutarhatyön edistämiseen ol.isi kiinnitet-
2665: niiHä maa- ja metsätyöläisperheillä, joilla        tävä aivan erikoista huomiota ja a:utettava
2666: ei ole ollut käyrtettävänään omatuO!l!toisia       vähävaraisia omatoimiseen perunan, juuri-
2667: perunoita, kasviksi.a y. m. tarvikkeita. Kan-      kasvien, marjojen y. m. 'tarvikk•eiden kas-
2668: sanravitsemiskomitean suorittamat tutki-           v&ttamiseen niin, että ensi !talveksi jokai-
2669: mukset osoittavat, että huomattava11a osalla       nen perhe ja myöskin perheettömätkin vil-
2670: tutkituista perhei:stä oli sekä energia- että      jelisivät omakohtaisesti koko vuodeksi tai
2671: vi.Jtamiinitila huono.                             aina;kin osaksi vuotta riittävän määrän pe-
2672:    Kun siis ravitsemustila normaalisenakin         runaa, juur.ikasveja ja vihanneksia.
2673: aikana on ollut epäityydyttävä ennenkaikkea           Tämän, ;tulevan taJlven elinltarvikekysy-
2674: vähävaraisilla työläisperheillä ja myöskin         myksen hyvin järjestämi:seksi olisi mahdol-
2675: nuoremmHla huonosti palkatuma työnteki-            lisimman aikaisin varattava viljelysmaart;a
2676: jöillä, niin on ymmärre•ttävää että nykyi-         kaikiHe sitä ha1uavi:lle. Tähän as!ti ovat
2677: senä elintarvikeniukkuuden aikana, jolloin         monet asutuskeskukset suorittaneet varsin
2678: hinnrut vielä jatkuvasti nousevat, on ravit-       kiitet1tävää työtä sekä palstojen hankin-
2679: semustilanne entistä huonompi. Varsinkin           nassa että niiden hoidon neuvonnassa ja
2680: kun tähänastiset palkankorotukset eivät            täten ·auttaneet kuntansa jäseniä monien
2681: anna mahdollisuutta kansan suurelle enem-          niin tärkeiden ravintotarpeiden hankin-
2682: mistölle hankkia ni:itä kuhvtustarvikkeita,        nassa. NykytHanteessa on maakysymyksen
2683: jotka ovat säännöstelyn ulkopuole:lla. Onpa        järjestäminen kui•tenkin niin suuri kysy-
2684: valirt;ettavasti sellaisiakin tapauksia, jolloin   mys, että siinä tarvitaan myöskin vaLtion
2685: ei edes kaikkia korttiannoksia voida lunas-        tukea ja apua samoin kuin sitä anneta;an
2686: taa. Mitä 'tämä kaikki merk~tsee tervey-           palstavi,ljelijöillekin.
2687: teen, työkykyyn, mielenlaa!tuun y. m. sen             Siementen hankkimiseen samoin kuin
2688: pitäisi jokaiselle olla selvää.                    maan kunnostami:seen olisi myöskin ajoissa
2689:    Ravi.Jtsemustilan o1lessa näin vaikean ja       ryhdy;ttävä. Kun perunoista tuli edellisenä
2690: sen ehkä vielä vaikeutuessaikin, on tehtävä        kesänä huono sato ja kun perunain kulutus
2691: kaikki mikä mahdollista on sen parantami-          muiden ravintotarpeiden niukkuudesta joh-
2692: seksi niin, että vähävaraisimmankin kaHein         rtuen on paljon suurempi entisestään, niin
2693: pääoma, terveys, säilyy ja sen seurauksena         on pahoin pelättävissä, ·että yksin siemen-
2694: työkyky ja elämänmahdo1lisuus. Ensim-              perunastakin voi olla puutetta. Sen vuoksi
2695: mäinen toimenpide olisi palkkatason kohot-         olisi ajoissa hankittava siemeneksi sopivaa
2696: 78                             IX,1o. -   Pe1·unan- y. m. viljelys.
2697: 
2698: perunaa ja siltä jaettava ennen muita vä-          tyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka
2699: hempivaraisille perheille. lVIitä muihin sie-      autrt;aisivat omwtoimisen työn ka:utta tuntu-
2700: meniin tulee, niin on nekin tasapuolisesti         vasti lisäämään peruna~, juurikasvi- ja vi-
2701: jaettava tarvitsijain kesken niin, että tässär     hannesviljelystä niin, että kansamme ra-
2702: kin suhteessa ne, jotka kipeimmin ;apua tar-       vitsemust:Ulaa tämänkin työn kautta voitai-
2703: vitoovat, tulevat ensi: tilassa huomioonote-       siin parantaa.
2704: tuilk.si.                                             Edellisen 1isä:ksr olisi myöskin suunnitel-
2705:    Pals1ta- ja siirtolapuutarhavil'jelijäin suu-   :tava niitä toimenpi1teitä, joidenka avulla
2706: resti lisääntyessä on monien varmaankin            n. s. keskuslämmitystaloissa .tai sitten ita-
2707: vaikea selviytyä tarpeellisten :työaseiden         loissa, joissa ei ole minkäänlaisia säHytys-
2708: hankinnasta. V arat eiväit kaikiUa niihin          suoj·ia, voitaisiin niiden asukkaiden ravinto-
2709: riitä. Ja ;toiset., jotka varojensa puolesta       tarvi'kkeet estää pilaantumasta. Kun ky-
2710: voisivat ne itse hankkia, eivät tänä tava-         symyksessä on sekä terveydellisesti: että .ta-
2711: raniukkuuden aikana nii,tä mistään saa.            loudelHses:ti suuri asia, olisi harkilttava mah-
2712: Yhteisostojen kautta, jota ensi kädessä val-       dollisuutta yhteis,ten säilytyssuojien ai<lman-
2713: tio ja kunnat suorittaisivat, voi,taisiin asia     saamiseksi ensi kulutruska;udeksi. Voitaisiin
2714: tältäkin kohdalta tyydyttävästi hoitaa. S.a-       myöskin ajatella myöhemmin sellaista toi-
2715: moin se, e!ttä missä maan muo~kaU'kseen ja         menpidettä, että kuhunkin taloon laitettai-
2716: kunnostamiseen voitaisiin :traktoria käyt-         siin perunain j.a kasvrksien, samoin marjo-
2717: tää, se yhteisvoimin voitaisiin tarpeeksi           jen säilytystä varten varma ja kunn01llinen
2718: ajoissa hankkia. Talkoo:toimintaa vanhojen         säilytyspaikka. Uusia taloja rakennet1taessa
2719: ja sairaiden avustamiseksi olisi myöskin            ja vanhoja kunnosteittaessa olisi ravint~
2720: mahdollisimman runsaas;ti käytettävä.              tarvikkeiden       säilyttämismahdollisuuteen
2721:    Kun uusissa. viljelijäissä voi oHa run-         kiinnitettävä nykyistä parempaa huomioita.
2722: saastikin niiltä, joilta puuttuu tait,oa ja ko-       Edellä olevan perusteella ja ottaen huo-
2723: kemusta työn tulokselliseen suorittamiseen,        mioon, ~ttä meidän ainakin nykyoloissa olisi
2724: niin olisi neuvojain ja ohjaajain toimia jär-       elintarvikeomavaraisuutta ·lisättävä, ehdo-
2725: jestettävä niin, ,että kaikki työt aikanaan ja     tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
2726: oikeaUa 1tava!lla tulisi suor]t~tuksi. Maas-       väksi toivomuksen,
2727: samme toimii useilta sellaisia järjestöjä,
2728: joilla on runsa;astikin tämän alan työnteki-                että hallitus ryhtyisi sellaisiin kii-
2729: jöitä. On lisäJksi ammattihenkilöitä ulko-                reellisiin   toimenpiteisiin,    joiden
2730: puolella eri neuvontajä:rjestöjen, jotka var-             avulla voitaisiin tuntuvasti lisätä
2731: ma~rti ovat valmiit parhaansa antamaan                    maamme peruna-, juurikasvi- ja vi-
2732: kansamme elintarvikekamppailun onnistu-                   hannesviljelystä niin, että ensi tal-
2733: miseksi. Tarvitrt;aisiin vain sellaista valtion           ven kulutuksen tarpeet voitaisiin
2734: toimenpidettä, jonka avulla voitaisiin ryh-               kunnollisesti tyydyttää.
2735: 
2736:      Helsingissä he'lmikuun 10 päivänä 1942.
2737: 
2738:               Aino Lehtokoski.                                Osk. Reinikainen.
2739:               Hugo Aattela.                                   Sylvi-Kyllikki Kilpi.
2740:               Jussi Raatikainen.                              Laura Härmä.
2741:               Aino Malkamäki.                                 Hilma Koivulahti-Lehto.
2742:               Onni Peltonen.                                  Anni Huotari.
2743:               Jussi Lonkainen.                                Kaisa Hiilelä.
2744:               Eino Raunio.                                    Elli Nurminen.
2745:               Martta Salmela-Järvinen.                        Miina Sillanpää.
2746:                                      Alpo Lumme.
2747:                               ••         ••
2748: 
2749:     VALTIOPAIVAT
2750:                     19 4 2
2751: 
2752: 
2753:                LIITTEET
2754:                         X
2755: 
2756: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
2757:              TOIVOMUSALOITTEET
2758: 
2759: 
2760: 
2761: 
2762:                   HELSINKI 1942
2763:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2764: Kansaneläkelakia, valtion, kunnan ja liikealan virkailijain y .m.
2765: neuvotteluoikeutta, avioliittolainoja, asuntoavustusta sekä san-
2766: karivainajain vanhempia koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2767: 
2768: 
2769: 
2770: 
2771:                                                                     11
2772:                                                                                              83
2773: 
2774: X,1. -   Lak. a.l. N :o 13.
2775: 
2776: 
2777: 
2778: 
2779:                                Tuominen y. m.: Ehdotus laiksi kan.~aneläkelain muuttami-
2780:                                    sesta.
2781: 
2782: 
2783:                                     ~J d u s k u n n a ll e.
2784: 
2785: 
2786:    Kansaneläkelain sisäHystä Ja sen 'toi-        ryhmän välille on käytännössä vaikeaa.
2787: meenpanoa vastaan on esitetty lukuisia           Aikaisempi käsite julkisoikeudelrrisesta pal-
2788: muistutuksia. Eräs aiheeilinen ja painava        velussuhteesta on käynyt yhä epäselvem-
2789: huomautus koskee lain 8 §: ää, jossa sääde--     mäksi. Tämä johtuu mm. kuntien tehtävien
2790: tään pa1kanpidätyksestä ja työnantajain          kasvamisesta ja uusien työntekijäryhmien
2791: va:kuutusmaiksuosuudesta.                        tulosta muodoHisesti virka- tai pa'lvelus~mh­
2792:    Kansaneläkelain 8 § :n mukaan on työn-        teeseen työnantajaansa nähden. Niinpä esi-
2793: antaja velvollin® vaiki.mtusmalksuna. pidät-     merkiksi lämmittäjä, siivooja ja teurastaja
2794: tämääJI1 puol~ sarrnan lain 3 § : n 1 momen-     saattavat olla julkisoikeudellisessa palvelus-
2795: tissa säädetystä, vakuutusmaksuna suoritet-      suhteessa kuntaan, kun taas erikoisammatti-
2796: tavasta sadannesmäärastäl sellaisen vakuute-     miehet ja muut työntekijät ovat melkein
2797: tun palkasta, joka korvausta vastaan on          säännöllisesti vain yksityisoikeudenisessa
2798: sitoutunut hänelle työtä tekemään ja jota        työsuhteessa. Edelliseen ryhmään kuulu-
2799: siinä suhteessa on pidettävä itsenäisenä         vien palkkatulot voivat oHa huomattavasti-
2800: yrittäjänä. Puolet sanotusta p·alli1kaan koh-    kin jä!lkimmäisten tuloja pienemmät, mutta
2801: distuvasta vakuutusmaksusta on työnantaja        silti he joutuvat maksamaan itse kokonaan
2802: itse velvollinen suorittamaan. Puheena ole-      valkuutusmaksunsa, koska he ovat ,virka-
2803: van lainkohdan saamaa muotoa on tulkittu         miehiä".
2804: käytännössä niin, että työnantajan pBJlkan-         Selvittely siitä, keitä on pidettävä julkis-
2805: pidätysvelvollisuus ja vakuutusmaksuosuus        oikeudellisessa pa~velussuhteessa ja keitä
2806: kohdistuu kaikkiin sellaisiin työntekijöihin,    yksityisoikeudel~isessa työsuhteessa olevina,
2807:  joiden suhde työnantajaan perustuu työn-        on tuottanut kansaneläkelain täytänt,öön-
2808:  antajan ja työnt~kijän väliseen yksityis-       pamoss'a paljon lisätyötä niin sosiaalimi-
2809: oikeudelliseen työsuhteeseen, vain julkis-       nisteriölle kuin kansaneläkelaitokseHe, eikä
2810:  oikeudellisessa palvelussuhteessa olevat va-    ehdot1toma:n va~.maan tulkintaan tässä suh-
2811:  kuutetut jäävät palkanpidätyksestä ja työn-     teessa ole päästy, mistä on ollut seurauk-
2812:  antajan vakuutusmaksuosuudesta osatto-          sena suurta sekavuutta kuntien, eri laitos-
2813:  miksi. He joutuvat siis suorittamaan itse       ten ja vwltion virastoissa. Tällainen asian-
2814:  vakuutusmaksun kokonaisuudessaan. Julkis-       tila on osalltaan lisännyt tyytymättömyyttä
2815:  oikeudellinen palvelussuhde on valtion, kun-    kansaneläkelain toimeenpanoa vastaan.
2816:  tain tai muun julkisen yhteisön tai laitok-        Edellä kosketeltu Jainkohta sisältää ilmei-
2817:  sen palveluksessa olevilla henkilöillä. Osa     sen epäoikeudenmukaisuuden. Sillä sään-
2818:  näistä henkilöistä on kuitenkin yksityis-       nöksellä, että työnantajat palkanpidätyksen
2819:  oikeudellisessa työsuhteessa olevia työnteki-   yhteydessä osallistuvat meillä, kuten yleensä
2820:  jöitä. Rajan vetäminen näiden kahden eri        toisissakin maissa, myös vakuutusmaksun
2821:                            X,1. -   Kansaneläkelain muuttaminen.
2822: 
2823: suorittamiseen työntekijäin puolesta, on          asemassa, mutta työmäärärahoista palkattu
2824: pyritty he~pottamaan pientuloisten vaikuu-        rakennusmestari, jonka palkka voi olla
2825: tettujen mahdollisuutta vakuutusma:ksujen         monta kertaa suurempi, on yksityisoikeu-
2826: suorittamiseen. Nyt kuitenkin ovat lukui-         dellisessa työsuhteessa tuohon kuntaan, jol-
2827: sat suurituiloisetkin henkilöt päässeet osalli-   ~oin kunnan on suoritettava puO'let hänen
2828: siksi tästä helpotuks·esta. Kansane~äkelaitos,    työpalkkaan kohdistuvasta vaikuutusmaksus-
2829: tehdessään toukokuussa 1939 sosiaa~liminis­       taan. Tällaiset tapaukset loukkaavat epäile-
2830: teriölle esityksen kosketelluu kansaneläke-       mättä yleistä oikeudentuntoa. Samantapai-
2831: lain kohda111 muuttamiseksi, maini:tsi kirjel-    sia~ es•imerkkejä: voisi luetella useilta.
2832: mässään eräitä kuvaavia esimerkkejä siitä,           Kansaneläkelaki asettaa siis kansalaisille
2833: millaisiin epäoikeudenmukaisuuksiin on jou-       palkanpidätyksen toimittamisessa velvolli-
2834: duttu puheena olevan lakiin sisältyvän            suuksia, joiden täyttäminen on vaikeata,
2835: dstiriidan takia. Kirjelmässä esitettiin          knn pailkanpidätystä koskevat säännökset
2836: mm. seuraavaa:                                    ovat tukinnan alaisia. Lakia voitaisiin tässä
2837:     ,Toiselta puolen ei voida iliioin välttää     suhteessa huomattavasti selventää, jos pal-
2838: sitä, että vähävaraiset itsenäiset yrittäjät      kanpidätystä koskevat sääm1ökset ulotettai-
2839: joutuvat maksamaan koko vakuutusmak-              siin myöskin julkisoikeudellisessa palvelus-
2840: sunsa itse, vailclm suurten liik!keitten kor-     suhteessa oleviin viran- ja toimenha:ltijoihin.
2841: keapaikkaiset johtohenkilöt joutuvat työn-         Tämä merkitsi mainitunlaisten viran- ja
2842: antajansa avustettaviksi palkanpidätystoi-        toimenhaltijain palkkaetujen korottamista
2843: mituksen kautta. Huomattavimmilta tuntu-           ensiksi noin l j 2 %: Ua ja my·Öhemmin, vuo-
2844:  vat kuitenkin epäoikeudenmukaisuudet sel-         desta 1943 alkaen, noin 1% :lla. Kun val-
2845:  laisissa tapauksissa, jolloin saman työnan-       tion viran- ja toimenhailtijain paHdlwjen
2846:  tajan palveiuksessa olleista suuripaikkainen      uudestaan järjestely on juuri vireillä, so-
2847:  työnt•ekijä saa nauttia hyväkseen palkan-         pisi sen kysym)'lksen yhteydessä ottaa myös
2848:  pidätyksen kautta saavutettavia etuja,            huomioon ne mainituille viran- ja toimen-
2849:  mutta pienipaikkaiselle ei tätä suoda.            haitijoille tulevwt palkkaetujen korotukset,
2850:  Useissa tapauksissa vie kuitenkin ero yksi-       jo1Jka seuraisivat palkanpidätystä ja työn-
2851:  tyis- ja ju~kisoikeudeUisen työsuhteen vä-        antajain vakuutusmaksuosuutta koskevien
2852:  lillä juuri tähän. Niinpä on sosiaaliminis-       säännösten ulottamisesta myös julkisoikeu-
2853:  teriön mainittujen ohjeitten mukaan tultu         de1lisessa palvelussuhteessa oleviin viran-
2854:  esimerkiksi siihen tu~okseen, että valtion-       ja toimenhaltijoihin."
2855:  rautateiden palveluksessa oleva ylimääräi-           Kansaneläkelaitoksen tekemä esitys ei
2856:  nen vaununrasvaaja on julkisoikeudellisessa       kuitenkaa[l]! johtamut valtioneuvoston ta-
2857:  asemassa, mutta valtion omistaman jonkun          holta toimenpiteisiin, vaan epäkohta on jat-
2858:  liikelaitoksen johtaja, mikäli hän ei samalla     kuvasti sisältynyt lakiin. Sen poistaminen
2859:  kuUJlu tuon liikelaitoksen johtokuntaan, on       on kuitenrkin tarpeen vaatima selvyyden ja
2860:  yksityisoikeudellisessa työsukteessa valtioon     oikeudenmukaisuuden saamiseksi kansan-
2861:   ja siis palkanpidätyksen alainen. Toisena        eläkelakiin.
2862:   esimerkkinä voidaan mainita, että valtuus-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2863:   ton päätöksellä perustetun, kunnan menoar-       kunnioittaen,
2864:  vioon otetun siivoojantoimen hwltijan, jonka
2865:   palkka on jopa alle 1,000 marikkaa kuukau-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2866:   dessa, katsotaan olevan julkisoikeudellisessa          van lakiehdotuksen:
2867:                                   X,1. -   Tuominen y. m.                                85
2868: 
2869:                                            Laki
2870:                              kansaneläkelain muuttamisesta.
2871: 
2872:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkelain 8 §, sellaisena kuin se
2873:  on 23 päivänä joulukuuta 1940 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
2874: 
2875:                      8 §.                       nähden on vastaavasti voimassa, mitä tässä
2876:    'l'yönantaja olkoon velvollinen vakuutus-    laissa säädetään palkasta pidätetystä tai
2877: maksuna pidättämään puolet 3 § : n 1 mo-        pidätettävästä määrästä. Mitä 1 momen-
2878: mentissa säädetystä, vakuutusmaksuna sno-       tissa on säädetty, ei kuitenkaan koske va-
2879: ritettavasta sadannesmäärästä sellaisen va-     kuutettua työntekijää
2880: kuutetun palkasta, joka korvausta vastaan          1) joka elää vakinaisesti työnantajan ta-
2881: on sitoutunut tekemään hänelle työtä ja         loudessa ja on hänen tai hänen aviopuoli-
2882: jota siinä ei ole pidettävä itsenäisenä yrit-   sonsa lapsi taikka viimeksi mainitun puo-
2883: täjänä tai joka on julkisoikeudellisessa pal-   liso; tai
2884: velussuhteessa valtioon, kuntaan taikka            2) joka on ollut yhtäjaksoisesti enintään
2885: muuhun julkiseen yhteisöön tai laitokseen.      kuusi työpäivää saman työnantajan työssä
2886: Puolet sanotusta palkkaan kohdistuvasta         ja saanut tältä ajalta palkkaa kahtasataa
2887: vakuutusmaksusta on työnantaja itse vel-        markkaa pienemmän määrän.
2888: vollinen suorittamaan.                             Työnä, jota 1 momentissa tarkoitetaan,
2889:     Jos työnantaja itse suorittaa myös 1 mo-    on pidettävä myös yleisillä varoilla kustan-
2890: mentissa pidätetyksi säädetyn maaran, ei        nettua tai avustettua, työttömyyden torju-
2891: palkanpidätystä toimiteta. Työnantajan tä-      miseksi järjestettyä työtä.
2892: ten vapaaehtoisesti suoritettavaan määrään
2893: 
2894: 
2895:      Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1942.
2896: 
2897:               Jorma Tuominen.                               Edv. Kujala.
2898:               Hugo Aattela.                                 Armas Paasonen.
2899:               Onni Peltonen.                                Olavi Kajala.
2900:               Alpo Lumme.                                   Pekka Kettunen.
2901:               Väinö Kivisalo.                               Otto Toivonen.
2902:               K. Andersson.                                 Eino Raunio.
2903:               Urho Kulovaara.                               Ville A. Komu.
2904:               J. E. Malmivuori.                             0. H. Kekäläinen.
2905:               J. Kuittinen.                                 A. Pitkäsilta.
2906:               A. Valta.                                     P. Salmenoja.
2907:               J. F. Tolonen.                                Albin Koponen.
2908: '86
2909: 
2910:  X,2. -   Lak. al. N :o 14.
2911: 
2912: 
2913: 
2914: 
2915:                                  M. Hannula y. m. : Ehdotus laiksi nmwottel~wikeudesta lii-
2916:                                     ketyöalalla .ia e1·äiUii muilla aloilla.
2917: 
2918: 
2919:                                        E d u s k u n n a ll e.
2920: 
2921:     Keskiluokkaan kuuluvien liikealan pal-          hin nähden vastaavat numerot Helsingissä
2922:  kannauttijain eli n. s. yksityisvirkailijain       olivat 968 ja 1,327. Viimeksi eletyn vuosi-
2923:  ryhmä on viime vuosikymmeninä nopeasti             kymmenen aikana numerot tietysti taas
2924:  kasvanut. Teollisuustoiminta, tavarain vä-         ovat suuresti kohonneet.
2925:  litys ja palvelusten suoritus ovat kiteyty-          Saadakseen tietoja liikealan yksityisvir-
2926:  neet muotoihin, jotka tekevät välttämättö-         kailijoiden asemasta ja oloista keskiluokka-
2927:  mäksi runsaan henkilökunnan. Yritysten             komitea on koonnut näistä tilastoa tulo- ja
2928:  laajentuminen suuryrityksiksi ja näiden            omaisuusverotusta varten vuoden 1937 tulo-
2929:  hankkimien ja jakamien tarvikkeiden run-           Jen perusteella tehdyistä ilmoituksista.
2930:  saus sekä palvelusten monipuolisuus edel-          Tämä edustava tutkimus kohdistui yli
2931:  lyttävät liikkeissä, konttoreissa ja toimis-       11,000 henkilöön ja käsitti konttorit, toi-
2932:  toissa työnjakoa siten, että joukko eriastei-      mistot ja myymälät kuudessa kaupungissa
2933:  sia virkailijoita suorittaa kukin erikoisteh-      - niiden joukossa pääkaupunki - ja yh-
2934:  täväänsä.                                          dessä kauppalassa.
2935:     Tällainen on kehityksen suunta ollut
2936:  kaikkialla. Pohjoismaatkaan eivät tee tässä           Kerärtty tilasto osoit1taa, mitä. varsinaisen
2937:  kohden poikkeusta. Ruotsissa kaikkien yk-          konttorihenkilökunnan - päälliköt poisjä-
2938:  sityisvirkailijoiden lukumäärä 1920-30             tettyinä - palkkoihin tulee, että miehillä
2939:  nousi 184,000:sta 240,000:een di ,lähes kol-       oli pankki- ja vakuutusalalla Helsingissä
2940:  mannelmella. Nopein oli nousu kauppa-apu-          keskimäärin vuosipalkkaa 32,200 mk ja
2941:  laisten kohdalla1, si.Uä heidän jouk<konsa ikas-   muilla konttorialoilla 27,500 mk, Viipurissa
2942:  "Voi tänä aikana 46,000 :Stta lähes 74,000: een    olivat vastaavat luvut 24,100 mk ja 22,700
2943:  eli 60 %.                                          mk ja pienemmillä tutkituilla paikkakun-
2944:      Suomessa ei ole yksityisvirkalijoista ti-      nilla 25,700 mk ja 26,300 mk. Naisilla taas
2945:  lastoa olemassa. Muutamista ryhmistä on            oli keskimääräinen vuosipalkka Helsingissä
2946:  kuitenkin eräitä numeroita saatavissa.             pankki- ja vakuutusalalla 22,500 mk ja
2947:  Niinpä tiedetään, että kauppaliikkeiden            muulla konttorialalla 17,200 mk, Viipurissa
2948:  palveluskunta - nimitys t-arkoittaa miltei         18,700 mk ja 13,500 mk ja muualla 18,800
2949:  samaa kuin kauppa-apulaiskun'ta- vuosina           mk ja 13,900 mk.
2950:   1910-30 kasvoi siten, että kun se 1910 oli           Kauppa-apulaisista oli miehillä keskimää-
2951:   13,000, niin se 1920 oli 22,000 ja 1930 jo        rin vuodessa Helsingissä 19,200 mk, Viipu-
2952:  36,000. Helsingissä kauppa-apulaisia 1920          rissa 13,500 mk ja muualla 14,700 mk sekä
2953:   oli 3,524, mutta 1930 lähimain kaksinker-         naisilla Helsingissä 11,700 mk, Viipurissa
2954:  tainen määrä eli 6,272. Pankkivirkailijoi-         8,400 mk ja muualla 9,500 mk.
2955:                                    X,2. -   M. Hannula y. m.                                87
2956: 
2957:    Näin saatuja numeroita on keskiluokka-         kein puolet oli lapsettornia ja kolmas osa
2958: komitealla ollut tilaisuus taTkistaa tietojen     yksilapsisia. Naispuolisista naimisissa ole-
2959:  perusteella, joita se on saanut eräiltä liike-    vista vain vajaalla 30 % :lla oli lapsia ja
2960: alan yksityisvirkailijain yhdistyksiltä ja        näistäkin useimmilla ainoastaan yksi.
2961: erinäisiltä suurliikkeiltä, ja on tarkistus          Jos keskiluokkaan kuuluvan liikehenkilö-
2962: johtanut tulokseen, että numerot ilmeisesti       kunnan palkkoja verrataan samassa liik-
2963: antavat tilanteesta todellista olotilaa melko     keessä toimivan työväestön palkkoihin,
2964:  hyvästi vastaavan kuvan.                         muodostuu vertailu monesti edelliselle epä-
2965:    Keskipalkkaa alempia palkkoja makse-           edulliseksi. Järjestäytymällä ja etujaan
2966: taan kuitenkin hyvin yleisesti, jopa palk-        valvomalla työväestö on saanut palkkata-
2967: koja, jotka on katsottava kohtuuttoman            sonsa tyydyttävämmäksi kuin konttori- ja
2968: alhaisiksi. Jos miespuolisten konttorivirkai-     myymälähenkilökunta, joka ei yleensä ole
2969: lijain tarvitseman vähimmän palkan alara-         tahtonut esittää vaatimuksia eikä käyttää
2970: jaksi otetaan 24,000 mk Helsingissä ja            joukkovoimaa asemansa parantamiseksi,
2971: 18,000 mk muualla, jää tämän rajan ala-           eipä edes pitää itsestään juuri mitään
2972: puolelle pankki- ja vakuutusalalla 30 %           ääntä.
2973: Helsingissä, 29.1 % Viipurissa ja 31.7 %             Kun näin on asianlaita, tuntuu oikealta,
2974: muualla maassa sekä muulla konttorialalla         että valtiovalta ojentaa heille auttavan kä-
2975: Helsingissä 44.2 %, Viipurissa 39.3 % ja          tensä, jotta ainakin pahimmat epäkohdat
2976: muualla maassa 24.s %. Jos naispuolisten          saataisiin korjatuiksi. Tämä voi sopivasti
2977: konttorivirkailijain tarvitseman vähimmän         tapahtua antamalla liiketyöalalla ynnä
2978: palkan     alarajaksi otetaan Helsingissä         eräillä muilla aloilla toimiville sellainen
2979: 15,000 mk ja muualla 12,000 mk, jää rajan         neuvotteluoikeus, jonkalainen näille on
2980: alapuolelle pankki- ja vakuutusalalla Hel-        Skandinaviassa myönnetty ja jonkalaisesta
2981: singissä 10.3 %, Viipurissa 20.6 % ja             siellä on saatu hyviä kokemuksia. Rauhal-
2982: muualla maassa 13.4 % sekä muulla kont-           lista, säännösteltyä tietä asioista neuvotte-
2983: torialalla Helsingissä 46 %, Viipurissa           lemalla ja antamalla asiapuolten vapaasti
2984: 46.1 % ja muualla 40.9 %. Jos miespuo-            esittää näkökantansa on saavutettu tuloksia,
2985: listen kauppa-apulaisten palkan alarajana         jotka ovat estäneet epäkohtien ja ristiriito-
2986: pidetään 9,600 mk Helsingissä ja 7,200 mk         jen kärjistymistä yhteiskuntarauhaa häirit-
2987: muualla, jää sen alapuolelle 10.3 % Helsin-       seviksi. Ruotsissa kysymyksessä olevassa
2988: gissä, 14.9 % Viipurissa ja 12.5 % muualla.       tarkoituksessa syyskuun 11 päivänä 1936
2989: Ja vaikka naispuolisten kauppa-apulaisten         annettu laki viittaa sattuvasti tien, jota
2990: palkan alaraja otettaisiin niin alhaiseksi        meilläkin voidaan kulkea ottamalla tietysti
2991: kuin 7,200 mk Helsingissä ja 6,000 mk             huomioon erikoiset olosuhteemme.
2992: muualla, jäisi sen alapuolelle Helsingissä           Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
2993: 9.2 %, Viipurissa 22.7 % ja muualla               ehdotamme,
2994: 12.1 %.
2995:    Heikko palkkataso kuvastuu selvästi per-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2996: heoloista. Miespuolisten avioliitoista mel-             van lakiehdotuksen:
2997: 88                           X,2. -   Neuvotteluoikeus liiketyöalalla.
2998: 
2999: 
3000:                                             Laki.
3001:              neuvotteluoikeudesta liiketyöalalla ynnä eräillä muilla aloilla.
3002: 
3003:      Eduskunnan päätöksen mukruisesti säädetään:
3004: 
3005:                    I luku.                         muita työnantajien ja työntekijäin välisiä
3006:                                                    työsuhteita koskevista kysymyksistä, on toi-
3007:                      1 §.                          sella puolella työnantajana tai sillä työn-
3008:    Tämän lain alaisia ovat työsuhteet:             antajain yhdistyksellä, jossa hän on jäse-
3009:    1) kauppaliikkeissä ja toimistoissa ynnä        nenä, sekä toisella puolella sillä työnteki-
3010: niihin verrattavissa yrityksissä,                  jäin yhdistyksellä, jossa se työntekijä tai ne
3011:    2) parturin- ja kähertäjänliikkeissä,           työntekijät, joista neuvotteluvaatimuksessa
3012:    3) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä,           on kysymys, ovat jäseninä, niin myös mai-
3013:    4) muissakin liikkeissä ja yrityksissä, si-     nittujen yhdistysten pääjärjestöillä.
3014: käli kuin on kysymys sellaisten työnjohta-           Asiapuolella oleva neuvotteluoikeus vel-
3015: jain ja teknillisellä alalla työskentelevien       voittaa toisen asiapuolen, vaadittaessa,
3016: stlhteista työnantajiinsa, joiden pääasiahli-        ryhtymään edellisen kanssa neuvotteluun,
3017: nen ,tehtävä ei ole ruumii!llinen työ.               itse tai asianmukaisesti edustettuna tule-
3018:    Tämä laki ei koske työsuhteita, joiden          maan neuvottelukokoukseen, ja
3019: perustana on julkinen virka tai toimi eikä           esittämään perustellun ehdotuksen sen
3020: yrityksiä, joissa työntekijöinä käytetään          kysymyksen ratkaisemiseksi, josta neuvotte-
3021: vain työnantajan perheenjäseniä.                   lua on vaadittu.
3022: 
3023:                      2 §.                                               4 §.
3024:    Työntekijäin yhllio:tyksellä tarkoitetaan          Asiarpuoli, joka tahtoo saada aikaan
3025: tässä laissa rekisteröityä yhdistystä, jonka       3 § : ssä tarkoitetun neuvottelun, tehköön
3026: jäseninä on 1 § :ssä määritellyillä aloilla        siitä esityksen kirjallisesti toiselle asiapuo-
3027: toisen palveluksessa työskenteleviä henki-         lelle ja mainitkoon siinä kysymykset, joista
3028: löitä, sekä jonka tarkoituksena on valvoa          neuvottelua tahdotaan. Neuvottelukokouk-
3029: näiden etuja heidän suhteissaan työnanta-          sen ajasta ja paikasta on viivytyksettä
3030: jiin.                                              sovittava ja kokous pidettävä ainakin kuu-
3031:    Työnantajain yhdistyksellä tarkoitetaan         kauden kuluessa esityksen jättämisestä.
3032: rekisteröityä yhdistystä, jonka jäseninä on           Neuvottelusta on, asianomaisen sitä pyy-
3033: työnantajia ja jonka tarkoitus on vastaa-          täessä, laadittava pöytäkirja, jonka asia-
3034: vasti valvoa näiden etuja.                         puolet tarkistavat.
3035:    Tämän lain säännökset koskevat myös
3036: edellämainittujen yhdistysten muodostamia                             5 §.
3037: rekisteröityjä pääyhdistyksiä eli liittoja,           Tämän luvun säännöksiä älköön sovellet-
3038: joita jälempänä sanotaan pääjärjestöiksi.          tako, sikäli kuin voimassaoleva työehtoso-
3039:                                                    pimus muuta edellyttää.
3040: 
3041:                   II luku.                                           III luku.
3042:                    3 §.                                                6 §.
3043:   Neuvotteluoikeus, jolla tarkoitetaan oi-            Työntekijäin pääjä:rjestöllä on oikeus so-
3044: keutta vaatia neuvottelua palvelusehtoja ja        siaaliministeriölle tehtävällä kirjallisella
3045:                                    X,2. -   M. Hannula y. m.                                 89
3046: 
3047: ilmoituksella vaatia tämän luvun säännös-          työnantajan pyynnöstä, joka ei kuulu työn-
3048: ten soveltamista. Ilmoituksen tekee järjes-        antajain yhdistykseen, puolueettoman pu-
3049: tön hallitus ja tulee sen sisältää selitys, että   heenjohtajan johtamaan neuvottelua.
3050: järjestö alistuu 11 § :ssä säädettyyn rau-            Ministeriö hylätköön kuitenkin tällaisen
3051: hanvelvoitukseen, ja tulee siitä myös käydä        pyynnön:
3052: ilmi hallituksen jäsenten sekä niiden mui-           1) ellei hakija ole täyttänyt velvollisuut-
3053: den henkilöiden nimet ja osoitteet, jotka          taan kysymyksen ratkaisemiseksi siinä jär-
3054: muutoin ehkä ovat oikeutettuja yhdistystä          jestyksessä kuin 2 luvussa säädetään;
3055: edustamaan.                                           2) ellei, jos hakijana on työntekijäin yh-
3056:    Ilmoitukseen on myös liitettävä oikeaksi        distys, tähän yhdistykseen tai sen jäsenyh-
3057: todistettu jäljennös järjestön säännöistä,         distyksiin kuulu vähintään puolet niistä
3058: järjestöä koskeva ote yhdistysrekisteristä ja      työntekijöistä, joita neuvottelun alaiseksi
3059: selvitys yhdistyksen jäsenmäärästä.                saatettu kysymys jossakin liikkeessä tai yri-
3060:    Jos järjestön säännöissä tai hallitusta tai     tyksessä koskee;
3061: yhdistyksen edustusta koskevissa ilmoite-             3) jos hakijana on työntekijäin yhdistys,
3062: tuissa seikoissa tapahtuu muutos, on jär-          jonka jäseneksi pääsy ei ole samalla tavalla
3063: jestö velvollinen tästä heti sosiaaliministe-      vapaa kaikille niihin työntekijäpiireihin
3064: riölle ilmoittamaan.                               kuuluville, joiden etujen valvominen on yh-
3065:                                                    distyksen tarkoituksena; sekä
3066:                      7 §.                             4) jos hakijana on työntekijäin yhdistys,
3067:    Pääjärjestö, joka on tehnyt 6 § :n mu-          johon tai jonka jäsenyhdistyksiin kuulu-
3068: kaisen ilmoituksen, on jäsenyhdistyksineen         vien työntekijäin lukumäärä ei nouse sa-
3069: tämän luvun määräysten alainen ilmoituk-           taanviiteenkymmeneen.
3070: sen tekemistä seuraavan neljännen kalente-            Sosiaaliministeriön päätökse~>tä tässä py-
3071: rikuukauden alusta siihen asti, kunnes vuosi       kälässä mainitussa asiassa ei saa valittaa.
3072: on kulunut siitä, kun pääjärjestön hallitus
3073: sosiaaliministeriölle on kirjallisesti peruut-                         9 §.
3074: tanut mainitun ilmoituksen. Peruuttaruis-             Puolueettoman puheenjohtajan kutsusta
3075: ilmoitus voi tapahtua kuitenkin aikaisin-          ovat asiapuolet velvolliset saapuroaan neu-
3076: taan vuoden kuluttua siitä, kun 6 § : n 1          vottelukokoukseen ja hänen kehoituksestaan
3077: momentissa mainittu ilmoitus tehtiin.              antamaan perustellut ehdotuksensa neuvot-
3078:    Työnantaja ja asianomainen työnanta-            telukysymyksen ratkaisemiseksi. Asiapuoli
3079: jain yhdistys sekä sen pääjärjestö ovat            älköön kuitenkaan olko velvollinen otta-
3080: asianomaisiin työntekijäin järjestöihin ja         maan osaa neuvotteluun, jos hän esittää sel-
3081: näiden jäseniin nähden vastaavasti tämän           vityksen siitä, että hän on saattanut kysy-
3082: luvun säännösten alaisia siitä alkaen, kun         myksen tuomioistuimen ratkaistavaksi.
3083: työnantaja on saanut tietää, että yhdistys,           Asiapuolet ovat myös velvolliset, jotta
3084: johon hänen työntekijöitänsä kuuluu, on            puheenjohtaja voisi saada luotettavan poh-
3085: tämän luvun määräysten alainen.                    jan neuvottelukysymyksen arvostelemiselle,
3086:                                                    antamaan hänelle tilaisuuden tutustua hei-
3087:                      8 §.                          dän hallussaan oleviin tarpeellisiin tileihin
3088:    Ellei jossakin asiassa 2 luvussa säädet-        ja muihin asiakirjoihin, antamaan hänelle
3089: tyä neuvotteluoikeutta käyttäen ole päästy         hallussaan olevat tilastolliset ynnä muut
3090: yksimielisyyteen, niin määrätköön sosiaali-        tiedot sekä päästämään hänet asianomaisille
3091: ministeriö 7 § :ssä tarkoitetun pääjärjestön       työpaikoille, milloin hän sitä pyytää. Pu-
3092: tai yhdistyksen pyynnöstä tai sellaisen            heenjohtajan on kuitenkin oltava, siinä laa-
3093: 
3094:                                                                                               12
3095: 90                         X,2. -   Neuvotteluoikeus liiketyöalalla.
3096: 
3097: juudessa kuin asiapuoli vaatii, ilmaisematta     tuksen tulee sisältää selostus toimenpiteen
3098: mitä hän täten saa tietoonsa.                    syystä.
3099:   Muuten toimikoon puheenjohtaja neuvot-                            12 §.
3100: telua johtaessaan välitysmiehen tavoin             Puolueettoman puheenjohtajan palkkiosta
3101: koettamalla sovittaa asiapuolia.                 päättää sosiaaliministeriö valtioneuvoston
3102:    Neuvottelusta on laadittava pöytäkirja,       määräämillä perusteilla.
3103: joka on asiapuolten tarkistettava.
3104:                                                                       13 §.
3105:                     10 §.                           Sosiaaliministeriössä on pidettävä luette-
3106:   Puolueettoman puheenjohtajan on lähe-          loa 6, 7 ja 11 §§ :ssä mainituista ilmoituk-
3107: tettävä sosiaaliministeriölle toiminnastaan      sista ja niiden sisältämistä tiedoista. Luet-
3108: kertomus kuukauden kuluessa siitä kun            teloon on myöskin merkittävä ministeriön
3109: neuvottelu hänen johdollansa päättyi. Mi-        päätökset ja määräykset tässä luvussa mai-
3110: nisteriö voi julkaista tällaisen kertomuksen.    nituissa asioissa.
3111: 
3112:                     11 §.                                          IV luku.
3113:    Sinä aikana ja niiden edellytysten valli-
3114: tessa, jotka mainitaan 7 § : ssä, älkööt siinä                         14 §.
3115: mainitut yhdistykset ja työnantajat toi-            Yhdistys ja työnantaja, joka ei noudata
3116: siansa vastaan ryhtykö työtaistelutoimenpi-      11 §: n 1 momentissa säädettyä rauhanvel-
3117: teisiin, ja ovat yhdistykset tällöin velvolli-   voitusta tai laiminlyö muun siinä mainitun
3118: set huolehtimaan siitäkin, että myös niiden      velvollisuutensa, suorittakoon vastapuolelle
3119: jäsenet noudattavat tämän rauhanvelvoi-          hyvityssakon.
3120: tuksen mukaista menettelyä.          Yhdistys,      Jos yhdistyksen hallitus tai muu asian-
3121: jonka jäsen syyllistyy rauhanvelvoituksen        omainen toimielin tai toimihenkilö, joka on
3122: vastaiseen menettelyyn, olkoon velvollinen,      laillisesti oikeutettu edustamaan yhdistystä,
3123: mikäli mahdollista, estämään jäsenen jatka-      tehtäväinsä rajoissa ryhtyy sellaiseen toi-
3124: masta tuota menettelyä sekä ehkäisemään          menpiteeseen tai tekee päätöksen sellaiseen
3125: siitä aiheutuvan vahingon syntymistä, niin       toimenpiteeseen ryhtymisestä, joka sisältää
3126: myös eroittamaan rikkojan jäsenyydestään         11 §: ssä säädetyn rauhanvelvoituksen rik-
3127: joko kokonaan tai määräajaksi, vaikka yh-        komisen tai laiminlyö yhdistyksen puolesta
3128: distyksen säännöissä ei tästä olisi määräys-     ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen kuin sa-
3129: täkään.                                          notussa pykälässä mainitaan, maksakoon
3130:    Edellä tässä pykälässä säädetty rauhan-       yhdistys hyvityssakon.
3131: velvoitus lakkaa olemasta voimassa sellai-          Hyvityssakko älköön missään tapauksessa
3132: seen neuvottelukysymykseen nähden, josta         olko 100,000 markkaa suurempi.
3133: puolueettoman puheenjohtajan johdolla               Hyvityssakkoon tuomittaessa otettakoon
3134: käyty neuvottelu on lopullisesti päättynyt       huomioon kaikki esiintulleet asianhaarat,
3135: johtamatta sovintoon, jos jompikumpi asia-       varsinkin vahingon suuruus ja syyllisyyden
3136: puoli kuukauden kuluessa neuvottelun päät-       maara. Tuomittu hyvityssakko menee va-
3137: tymisestä on sekä vastapuolelle että sosiaali-   hinkoa kärsineelle, milloin omaisuusvahin-
3138: ministeriölle ilmoittanut rauhanvelvoituk-       koa on syntynyt, mutta muuten sille asian-
3139: sen kohdaltansa päättyneeksi.                    omaiselle, jonka vaatimuksesta tuomio on
3140:    Työtaistelutoimenpiteeseen 'ryhtymisestä      annettu. Jos hyvitysmäärään oikeutettuja
3141: on, vähintään 7 päivää ennen, ilmoitettava       asianomaisia on useampia, määrättäköön
3142: vastapuolelle ja sosiaaliministeriölle. Ilmoi-   tuomiossa,     huomioon ottamalla kunkin
3143:                                 X,:!. -   M. Hannula y. m.                               91
3144: 
3145: niistä tai niiden jäsenten ja edustettavien    sakin kohdin jättää täyttämättä 9 § : n 2
3146: kärsimän vahingon suuruus, miten tuomittu      momentin mukaisen velvollisuutensa, ilmoit-
3147: määrä on mainittujen asianomaisten kesken      takoon puolueeton puheenjohtaja, jos toi-
3148: jaettava.                                      nen asiapuoli sitä pyytää tai vaatii, laimin-
3149:                     15 §.                      lyönnin lääninhallitukselle, joka määrät-
3150:    Joka tämän lain mukaan tahtoo vaatia        köön niskoittelevan sopivan sakon uhalla
3151: vastapuolen veivoittamista 14 § :ssä tarkoi-   täyttämään velvollisuutensa, sekä tuomit-
3152: tetun sakon maksamiseen, nostakoon ylei-       koon, jos määräystä ei nouda;tet,a, puheen-
3153: sessä tuomioistuimessa kanteen vuoden ku-      johtajan ilmoituksesta sakon maksettavaksi.
3154: luessa sen toimenpiteen päättymisestä,         Uhkasakon määräämistä ja siihen tuomitse-
3155: jonka johdosta hyvityssakkoa vaaditaan.        mista voidaan toistaa, kunnes se mitä uhka-
3156: Joka tämän laiminlyö, menettäköön puhe-        sakkopäätöksessä on määrätty, on tullut
3157: valtansa.                                      täytetyksi.
3158:                     16 §.                                          17 §.
3159:    Jos asiapuoli ei noudata 9 § :n 1 momen-       Joka rikkoo 11 §: n 3 momentin määräyk-
3160: tin mukaista kutsua tai kehoitusta tai jos-    siä, rangaistakoon sakolla.
3161: 
3162: 
3163:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1942.
3164: 
3165:               Mandi Hannula.                                 Akseli Nikula.
3166:               A. K. Cajander.                                Helena Syrjälä.
3167: 92
3168: 
3169: X,3. -   Toiv. al. N :o 18.
3170: 
3171: 
3172: 
3173: 
3174:                                Syrjälä y. m.: Esityksen antatnisesta laiksi valtion viran- ja
3175:                                   toimenhaltijain neuvotteluoikeu,desta virka-suhdettaan
3176:                                   koskevissa asioissa.
3177: 
3178: 
3179:                                     E d u s kun n a B e.
3180: 
3181:   Kysymys neuvotteluoikeuden myöntämi-           mukaisesti siitä, että haillitus jo oli ryhty-
3182: sestä eräille henkilöryhmille on ollut jul-      nyt asiassa toimenpiteisiin.
3183: kisuudessa esillä viime aikoina ja eduskun-         Valtioneuvosto olikin syyskuun 1 päi-
3184: nassaikin hal'lkittavana kahden toivomus-        vänä 1938 asettanut komitean selvittämään
3185: aloitteen yhteydessä.                            kysymystä valtion virkamiehille my;önnet-
3186:    EduskunnaJile jätettiin kevätistuntokau-      tävästä neuvot1teluoikeudesta ja tekemään
3187: della vuonna 1938 kansanedustaja Onni            siitä ehdotuksia. Tämä komitea antoi sitten
3188: Peltosen ym. allekirjoittama toivomus8!loite,    marraskuun 9 päivänä 1940 päivätyn mie-
3189: jossa aloitteentekijät, selostaen virkamies-     tintönsä valtioneuvostolle. Mietintöön si-
3190: ten neuvotteluoikeudesta Tanskassa, N or-        sältyy ehdotus laiksi valtion viran- ja toi.-
3191: jassa ja Ruotsissa voimassa olevia sään-         menhaltijain neuvotteluoikeudesta. Halli-
3192: nöksiä ja perustellen neuvotteluoikeuden         tuksen esitystä ei asiasta ole eduskunnalle
3193: voimaansaattamisen suotavuutta meillä eh-        annettu. Nä.in ollen kauan vireillä oHut.
3194: dottivat eduskunnan päätettäväksi toivo-         kysymys kaipaa toimenpiteitä edistyäkseen
3195: muksen, että hallitus ottaisi kiireeHisesti      myönteiseen suuntaan.
3196: ha-vkittavak:s,een, olisiko valti on viran- ja
3197:                                1                    Kysymys valtion virkamiesten neuvottelu-
3198: toimenhaitijoille sekä työläisille myönnet-      oikeudesta on meilJä ollut päiväjärjestyk-
3199: tävä lakiin perustuva neuvotteluoikeus hei--     sessä pääasiassa Suomen Virkamiesyhdistys-
3200: dän palkkaus-, palvelus- ja muita työsuh-        ten Keskusliitossa ja sen herättämänä
3201: teitaan koskevissa asioissa, ja olisiko edus-    asiana jo noin pari vuosikymmentä.
3202: kunnalle annettava esitys tällaisesta neu-          Neuvotteluoikeuskysymyksessä ei ole Jaa-:-
3203: vottel uoikeudesta.                              tävä arvelemaan, vaan sen myönteistä rat-
3204:    Työväenassiainvaliokunnan annettua ky-        kaisua ol1'ai päinvastoin kiirehdittävä, sillä
3205: symyksessä olevasta toivomusaloitteesta mie-     siten edistett~än hyvien työSJuhteiden säily-
3206: tintönsä 7 päivänä maaliskuuta 1939 ja           mistä ja kehittämistä, mikä yhteiskunnan
3207: asetuttua siinä hy]kääväHe kannalle edus-        kokonaisedun kannalta on erittäin toivot-
3208: kunta käsitteli aloitetta saman kuun 14 päi-     tavaa. Nykyinen poikkeukseninen aika on
3209: vänä päättäen hyväksyä työväenasiainvalio-       työsuhteissakin aiheuttanut suuria vaikeuk-
3210: kunnan ehdotuksen toivomusaloitteen hyl-         sia. Niiden seivittämistä ja tyydyttävää
3211: käämisestä. Eduskunnassa käytetyt puheen--       ratkaisua voitaisiin va.rmaan monasti hel-
3212: vuorot osoittivat kuitenkin, ettei eduskunta     pottaa ja edistää sellaisilla neuvotteluilla
3213: pitänyt neuvotteluoikeuden myöntämistä           asianomaisten kesken, joita edellä esite-
3214: tarpeettomana, vaan että kielteinen päätös       tyssä tarkoitetaan.      Molemminpuoliseen
3215: johtui työväenasiainvaliokunnan mietinnön        luottamukseen perustuvalla asioista neuvot-
3216:                                     X,3. -   Syrjälä y. m.                               93
3217: 
3218: telemisella voidaan työsuhteet rakent.aa        näkökohtia ehdotamme edellä esitetyn pe-
3219: kestäväHe pohja;lle.                            rustee11a kunnioittaen edusf!runnan pääJtet-
3220:    Tosiasia on, että olipa taisena oropuolena   tävä;ksi toivomuksen,
3221: joko valtio, kunta tai yksityinen työnan-
3222: taja, on kysymys ainoastaan neuvottelemi-                 että hallitus antaisi viipymättä
3223: sesta. Työnantajalle jää edelleen päätös-              Eduskunnalle esityksen laiksi, jolla
3224: valta kaikkiin niihinkin asioihin nähden,              valtion viran- ja toimenh'altijoille
3225: joista neuvotteluja käydään.                           annettaisiin oikeus neuvotella asian-
3226:    Ryhtymättä pitemmältä selvittämään                  omaisen valtion viranomaisen kanssn
3227: neuvotteluoikeuden myöntämistä tukevia                 virkasuhdetta koskevista asioista.
3228: 
3229:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1942.
3230: 
3231: 
3232:               Helena Syrjälä.                                A. K. Cajander.
3233:               Akseli Nikula.                                 Sulo Heiniö.
3234:               Sulo J. Teittinen.                             Mandi Hannula.
3235: 94
3236: 
3237: X,4. -   Toiv. al. N :o 19.
3238: 
3239: 
3240: 
3241: 
3242:                                Teittinen y. m.: Neuvotteluoikeuden myöntämisestä k-un-
3243:                                   nallisille viranhaltijoif;le heidiin virkasuhdetrtaan koske-
3244:                                   vissa asioissa.
3245: 
3246: 
3247:                                       E d u s k u n n a ll e.
3248: 
3249:    Suomen Kunnallisvirkamiesyhdistysten            toteutettava, on teknillinen sivukysymys.
3250: Keskusliiton hallitus on maaliskuun 26 päi-        Toivottavaa vain on, että kysymys neuvot-
3251: vänä 1941 päivätyssä kirje11mässä va1tioneu-       teluoikeuden myöntämisestä kunnallisille
3252: vosto1ta anonut, että valtioneuvosto ryhtyisi      viranhaltijoiHe otetaan harkittavaksi aivan
3253: toimenpiteisiin, jotta neuvotteluoikeus tu-        lähiaikoina.
3254: lisi lailla turvatuksi kunnallisille viranhal-        Väitteelle, että neuvotteluoikeuden omak-
3255: tijoi'lle, ja että tämä tapahtuisi mikäli mah-     suminen olisi omansa toimintaa hidastutta-
3256: dollista siten, että kunnal~isten viranhalti-      maan, ei tarvitse antaa arvoa. On luonnol-
3257: jain neuvotteluoikeudesta voitaisiin säätää        lista, että lakiin perustuvaa neuvottelu-
3258: jo yhdessä valtion virkamiehille ehkä myön-        oikeutta tultaisiin käyttämään vain suurim-
3259: nettävän neuvotteluoikeuden yhteydessä.            missa ja vaikeimmin ratkaistavissa kysy-
3260:    Kysymyksen hoitamisessa on tarjolla             myksissä. Niiden selvittäminen neuvotte-
3261:                                                                           1
3262: 
3263: 
3264: 
3265: kaksi mahdollisuutta, joko säätää kunnal-          luilla saattaisi päinvastoin tasoittaa tietä
3266: listen viranhaltijain neuvotteluoikeudesta         toisarvoisten asioiden ratkaisemiseen pie-
3267: eri lakina, jollainen Ruotsissa on annettu         nessä piirissä kummankin asiapuolen tyydy-
3268: 17 päivänä toukokuuta 1940, tahi yhdistää          tykseksi lain säätämiin neuvottelumuotoihin
3269: julkisten yhdyskuntien, valtion ja kuntain,        turvautumatta.
3270: viranhaltijain n.euvott.eiuoikeutta koskevat          Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
3271: säännökset samaan lakiin. Tässä asiassa ei         kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3272: hallitu!ksen taholta 'liene ryhdytty vielä
3273: toimenpiteisiin, mutta toimenpiteiden suo-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3274: tavuus on epäämätön. Ei ole kohtuuLlista                  siin sen selvittämiseksi, millä edelly-
3275: jättää kunnan viranhaltijoita neuvottelu-                 tyksillä kunnallisille viranhaltijoille
3276: oikeudesta osattomiksi, jos toisen julkisen               voidaan myöntää neuvotteluoikeus
3277: yhdyskunnan; valtion vira~ ja toimenhalti-                kunnan viranomaisen kanssa virka-
3278: joille taataan tämä oikeus. Millä tavoin,                 suhdetta koskevista asioista, jotta
3279: eri lakien vaiko yhden yhteisen lain muo-                 esitys laiksi tämän oikeuden takaa-
3280: dossa neuvotteluoikeuden myöntäminen jul-                 misesta voitaisiin antaa E duskun-
3281: kisten yhdyskuntain toimihenkilöille olisi                nalle.
3282: 
3283:      Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1942.
3284: 
3285:                  Sulo J. Teittinen.                             Sulo Heiniö.
3286:                  Mandi Hannula.                                 Akseli Nikula.
3287:                  Helena Syrjälä.                                A. K. Cajander.
3288:                                                                                            95
3289: 
3290: X,5. -   Toiv. al. N:o 20.
3291: 
3292: 
3293: 
3294: 
3295:                               Kallia y. m.: Esityksen antamisesta avioliittolainojen myön-
3296:                                  tämisestä.
3297: 
3298: 
3299:                                    E d u s k u n n a ll e.
3300: 
3301:    Viime aikoina on maassamme oivallettu        masti ryhdyttävä todella tuntuviin, syvälle-
3302: väestöpoliittisten kysymysten suuri merki-      käyviinkin toimenpiteisiin, jotka suoranai-
3303: tys ja ryhdytty sen johdosta varsin huo-        sesti vaikuttavat syntyväisyyttä lisäävästi.
3304: mattavaan propagandatoimintaan. Myöskin            Niinpä on mielestämme nyt tullut aika
3305: käytännöllisistä toimenpiteistä on tässä        ryhtyä muualla maailmassa jo hyviin tulok-
3306: suhteessa näkynyt erinäisiä, osaksi varsin      siin johtaneeseen lainanantoon nuorille avio-
3307: huomiona:rvoisiakin merkkejä, kuten esimer-     liittoon meneville. Tällä toimenpiteellä saa-
3308: kiksi hallituksen esityksessä tulo- ja omai-    daan ennen kaikkea aikaan avioliiton sol-
3309: suusverolain muuttamiseksi.                     mijoiden keski-iän aleneminen, ja se jos mi-
3310:    Mutta epäilemätöntä on silti, että tähän-    kään olisi omiaan lisäämään lapsilukua,
3311: astiset toimenpiteet ovat riittämättömiä.       mitä samaa välittömästikin tulee lisäämään
3312: Nyt käynnissä olevan sotamme aikana on          lainanantomenetelmällä aikaansaatava ko-
3313: tullut yhä ilmeisemmäksi, että kansamme         din perustamisen helpottuminen.
3314: on nopeasti lisäännyttävä, jos haluamme            Edetllä esitetyn perusteeNa ehdotamme
3315: kyetä hoitamaan isänmaamme asioita kan-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3316: samme maineen mukaisesti. Tätä eivät
3317: vaadi yksinomaan ne suoneniskut, joita                    että hallitus kiireellisesti antaisi
3318: kaksi sotaa välttämättömyyden pakosta kan-             EduskunnaUe es~tyksen avioliittolai-
3319: sallemme ovat merkinneet ja jatkuvastikin              nojen myöntämisestä sellaisille avio-
3320: merkitsevät, vaan myöskin laajeneva isän-              liittoon meneville, joilla ei itsellään
3321: maamme vaatii kansamme lukumääräistä-                  ole varallisuutta.
3322: kin ripeätä kasvua. On ennakkoluulotto-
3323: 
3324:      Helsingissä 12 p: nä helmikuuta 1942.
3325: 
3326:              R. G. Kallia.                                   Bruno A. Salmiala.
3327:              K. R. Kares.                                    Yrjö R. Saarinen.
3328: 96
3329: 
3330: X,6. -   Toiv. al. N:o 21.
3331: 
3332: 
3333: 
3334: 
3335:                                Nurminen y. m.: Toimenpiteistä vähävaraisten, monilapsis-
3336:                                  ten perheiden asuntoavustuksen toteuttamiseksi.
3337: 
3338: 
3339:                                     E d u s k u n n a ll e.
3340: 
3341:    Nykyisen poikkeuksellisen ajan moninai-        asuntolainan tai -takuun turvin tai yksi-
3342: set vaikeudet ovat raskaimpina kohdanneet        tyisen rakentamassa, johon ei ole käytetty
3343: vähävaraisia, monilapsisia perheitä. Nyky-       valtion lainaa tai takuuta ja joka on val-
3344: aikainen sosiaalinen ajattelutapa edellyttää,    mistunut jälkeen lain voimaan tulon, on
3345: että yhteiskunnan on riennettävä antamaan        erinomaisen hyvä ja kauaskantoiseksi tar-
3346: tukensa ja apunsa niille, jotka omin voimin      koitettu laki jäänyt käytännöllisesti kat-
3347: eivät selviydy vaikeuksistaan. Vähäva:raiset,    soen vain paperille.
3348: lapsirikkaat perheet ovat jo ennestäänkin           Monilapsisten, vähävaraisten perheiden
3349: heikon taloudellisen asemansa vuoksi olleet      asunto-olot kaipaavat kuitenkin kiireellisiä
3350: erittäin vaikeassa tilanteessa, jolloin uuden    parannustoimenpiteitä. V. 1938 toimitetun
3351: sukupolvenkin elämä on joutunut uhan-            tutkimuksen mukaan oli kaupungeissa,
3352: alaiseksi. Sodan tuottamat elämän supis-         kauppaloissa ja taajaväkisissä yhdyskun-
3353: tukset ovat nyttemmin lisänneet näitä vai-       nissa noin 9,500 perhettä, joilla oli vähin-
3354: keuksia ja alentaneet tämän väestöryhmän         tään kolme lasta perhet'tä kohden. Vähäva-
3355: elintasoa, jotenka kiireelliset toimenpiteet     raisiksi katsottiin näistä 7,000 perhettä, jotka
3356: ovat välttämättömät sen aseman helpoitta-        ilman yhteiskunnan apua eivät voi asua
3357: miseksi.                                         perheensä lukumäärää vastaavalla tavalla.
3358:    Myöskin väestöpoliittisesta näkökulmasta      Vuokran muodostaessa meidän oloissamme
3359: katsoen on edellämainitun väestöryhmän           suhteettoman suuren osan elinkustannuk-
3360: asema joutunut ensisijaisen mielenkiinnon        sista eivät puheenaolevat perheet pysty
3361: kohteeksi. Onhan luonnollista, että väestö-      vuokraamaan itselleen tarkoituksenmukaista
3362: kysymyksen kannalta on tärkeintä pyrkiä          asuntoa, kun niiden tulot muutenkin ovat
3363: säilyttämään jo elossaolevien lasten elämä       epäsuhteessa jokapäiväisen elämän menoi-
3364: terveenä tulevaisuudelle samalla kuin val-       hin.
3365: mistetaan tilaa uusille perheille ja lapsille.      Huomiota ansaitsevat myöskin ne per-
3366:   V. 1940, joulukuun 19 p :nä vahvistettiin      heet, jotka ovat saaneet luovuttaa huolta-
3367: lait ja annettiin niitä koskevat asetukset       jansa, perheenisän, uhrina maan vapauden
3368: suuriperheisten asuntotuotannon edistämi-        ja itsenäisyyden puolesta tai ovat saaneet
3369: seksi sekä asuntoavustusjärjestelmän toteut-     hänet invaliidina takaisin rintamalta. Ei
3370: tamiseksi. Kun asuntotuotanto sodan joh-         ole oikeudenmukaista, että näitä perheitä,
3371: dosta sittemmin melkein kokonaan pysäh-          jotka jo täten ovat paljon menettäneet, ran-
3372: tyi ja kun perheasuntoavustuslaki edellyt-       gaistaan vielä siten, että heidän, perheen
3373: tää vuokra~avustusta varattomaUe, lapsirik-      tulojen huomattavasti supistuessa, on sul-
3374: kaalle perheelle vain siinä tapauksessa, että    louduttava myöskin entistä ahtaampaan
3375: se asuu talossa, joka on rakennettu perhe-       asuntoon.
3376:                                     X,u. -   Nurminen y. m.                                  97
3377: 
3378:   rrerveydellisistä     ja   kasvatuksellisista      Asuntoavustuksesta voisivat päästä osalc
3379: syistä, samaten kuin perheenäidin työnhel-        lisiksi:
3380: poituksen ja -säästön kannalta katsoen olisi         1) Vuokrahuoneistoissa asuvat vähava:rai-
3381: turvattava näille lapsirikkaille perheille        set perheet, joilla on vähintäin kolme alle
3382: mahdollisuus vuokrata asuntonsa uudenai-          16 vuotiasta lasta.
3383: kaisemmista ja tarkoituksemnukaisemmista             2) Sodan johdosta huoltajansa menettä-
3384: ~untotaloista kuin mihin heillä nyt on ti-        neet sekä invaliidiperheet, joilla on vähin-
3385: laisuutta kaupunkien laitaosien kortteleissa      täin kaksi alle 16 vuotiasta lasta.
3386: ja maaseudun heikoimmin varustetnissa                3) Omissa pienasuntotaloissaan asuvat
3387: vuokra-asunnoissa.                                vähävaraiset perheet, joilla on vähintäin
3388:   Asuntoahtaudesta kootut tilastot osoitta-       kolme alle 16 vuotiasta lasta ja joita per-
3389: vat eri puolilla maata, että mitä suurempi        heitä rasittaa huomattava rakennusvelka.
3390: asuntoahtaus pienasunnoissa vallitsee, sitä          Vuokra-avustukset olisi maksettava suo-
3391: suurempi osa niiden asukkaista on lapsia.         raan vuokran antajalle tai oman asunnon
3392:    Paitsi vuokralla-asujiin, on kiinni,tettävä    haltijan kohdalla vastaavasti lainan anta-
3393: huomiota myöskin niihin vähävaraisiin per-        jalle korkoina tai lyhennyksinä, jotta avus-
3394: heisiin, jotka lapsiparvensa kanssa kamp-         tus tulisi ennenkaikkea lapsia hyödyttäväksi.
3395: pailevat ylivoimaisen velkataakan alla omis-         Varattomuus voitaneen määritellä par-
3396: tamissaan pienasuntotaloissa sekä kaupun-         haiten äitiysavustuslain määräämin perus-
3397: kien liepeillä että varsinaisella maaseu-         tein kunkin avustuksen saajan kohdalla.
3398: dulla.                                               Edellä esitetyn nojalla ehdotamme lnm-
3399:    Koska edellämainittua lakia ei nykyisenä       noittavasti eduskunnan päätettäväksi toi-
3400: poikkeuksellisena aikana voida tarkoituksen-      vomuksen,
3401: mukaisesti käytännössä toteuttaa, olisi ryh-
3402: dyttävä kiireellisesti n. s. poikkeusajan                  että hallitus ryhtyisi kii1·eellisiin
3403: asun toavustusj ärj estelmän    suuuni ttelemi-         toimenpiteisiin vähävaraisten, moni-
3404: seen ja toteuttamiseen siitä huolimatta, että           lapsisten perheiden asuntoavust1tksen
3405: valtion rahatalous tänä erittäin vaikeana               toteuttamiseksi ja antaisi Ed1tsk1tn-
3406: ajankohtana onkin suuresti kuormitettu.                 nalle sitä tarkoitt-avan e.~ityksen.
3407: 
3408:      Helsingissä helmikuun 11 p: nä 1942.
3409: 
3410:         Elli Nurminen.             Mikko W. Erich.           Pekka Kettunen.
3411:         Onni Hiltunen.             K. Andersson.             J. Kuittinen.
3412:         Laura Härmä.               Väinö Kivisalo.           Albin Koponen.
3413:         Anni Huotari.              D. Lindman.               Isak Penttala.
3414:         Ville Kupari.              Onni Peltonen.            Alex Hämäläinen. ·
3415:         Alpo Lumme.                Hugo Aattela.             Armas Paasonen.
3416:         Otto Toivonen.             Aug. Kuusisto.            Uuno Raatikainen.
3417:         Toivo Nokelainen.          Urho Kulovaara.           Otto Toivonen.
3418:         Miina Sillanpää.           Eino Raunio.              Ville A. Komu.
3419:         Martta Salmela-Järvinen. J. E. Malmivuori            0. H. Kekäläinen.
3420:         T. Bryggari.               Olavi Kajala.             A. Valta.
3421:                       J. F. Tolonen.               Jussi Lonkainen.
3422: 
3423: 
3424: 
3425:                                                                                              13
3426: 98
3427: 
3428: X,7. -   Toiv. a.l. N:o 22.
3429: 
3430: 
3431: 
3432: 
3433:                               Wa.inio y. m.: Toime11,piteistä sankarivainajain puutteessa
3434:                                 olevien vanhempien taJoudeUisen aseman pamntamicrek.,-i.
3435: 
3436: 
3437:                                    E d u s k u n n a ll €.
3438: 
3439:    Viimeiset sotaiinm-e ovat aiheuttane-et     nen äiti koulutti poikansa lääketieteenkan-
3440: yhteiskunnaHe erittäin laajan huoltotoimin-    didaatiksi asti, ja sai tämä sodMS& sa-
3441: nan niin kaatuneiden kuin vaikeasti haa-       man kohtailon kuin edellinenkin. Mutta
3442: voittuneiden omaisiin nähden. Sotatapa-        kun vihneillainittu ei ollut lain kirjaimen
3443: turmalaki tammikuun 10 päiväiltä 1940          mukaan ryhtymässä ihuolehUmaan äidis-
3444: määrittelee 3 § :ssään, mitä omaisma tar-      tään, on hänen avustusanomuksensa hy-
3445: koitetaan, ja on annettava tunnustus siitä     >lätty. On olemassa lukuisia sankarivaina-
3446: tavasta, millä mainittu pykälä on laadittu.    jien äitejä ja isiä, jotka poikansa mene-
3447: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että hy-     tettyään ilmeisesti joutuvat kunnan huol-
3448: vinkin monet sankarivainajien vanhemmat        toon, ellei valtiovalta ooitä auta. Kun
3449: ovat jääneet ulkopuolelle sen elämisen tur-    samanaikaisesti nuoret, terveet ja lapset-
3450: van, jonka vapaa maa on heille ehdotto-        tomat lesket saavat valtiolta elälkettä --
3451: masti velkaa.                                  asia, jon!ka oikeutusta emme tahdo kiel-
3452:    Yllämainitun lain 3 §, määriteHessään       tää - niin ainakin yhtä suureHa syyllä
3453: käsitettä omainen ja siis henkilöä, joka me-   olisi autettava vanhempia, jotka useassa
3454: netettyään sodan johdosta taloudellisen tu-    tapauksessa jo iikävuosiensakin tähden ovat
3455: kensa, on oikeutettu avustukseen yhteiskun-    kykenemättömiä itseään elättämään. Ly-
3456: nan puolelta, mainitsee erilkseen vanhem-      hyesti: vaHiovaUan olisi ehdottomasti pääs-
3457: mat, joista vahingoittunut tai sairas (kaa-    tävä siihen, ettei Suomessa olisi ainoata-
3458: tunut) tai usea heistä yhteensä on huomat-     kaan puutteenalaista sa.nkarivainajan äitiii
3459: tavassa määrässä huolehtinut tai ollut ryh-    tai isää.
3460: tymässä huolehtimaan.                             Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
3461:   Kahden viimeisen sanan tulkinta on           nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3462: aiheuttanut kaatuneiden vanhemmille, erit-     vomuksen,
3463: täin leskiäideille, vääryyttä. Asian valai-
3464: semiseksi saanemme mainita esimerkin.                     että hallitus kiireellisesti -ryhtyisi
3465: Kahdesta leskiäidistä toinen jätti koulutta-           toimenpiteisiin vielä puutteessa ole-
3466: matta poikansa ja pani hänet tehtaaseen                vien sankarivainajain vanhempien
3467: työhön saaden pojaltaan avustusta. Kun                 taloudellisen aseman parantamiseksi
3468: nuorukainen talvisodassa kaatui, sai äiti              ja antaisi aikanaan asiasta esityksen
3469: pienen eläkkeen, kuten oikein olikin. Toi-             Eduskunnalle.
3470: 
3471:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1942.
3472: 
3473:                  J. V. Wainio.                               Yrjö R. Saarinen.
3474:                  Bruno A. Salmiala.                          Tilda Löthman-Koponen.
3475:                  K. R. Kares.                                Aino Luostarinen.
3476:                                  ••          ••
3477: VALTIOPAIVAT
3478:                     1942
3479:              LIITTEET
3480:                        XI
3481: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
3482:           TOIVOMUSALOITTEET.
3483: 
3484: 
3485: 
3486: 
3487:                 HELSINKI 1942
3488:          VAL'l'IONJ<JUVOSTON KIR.L-'.PAINO
3489: ,i
3490: Sotilasmajoitusta ja tnonilapsisia asevelvollisia koskevia
3491:                    toivomusaloitteita.
3492: ·'.
3493:                                                                                                103
3494: 
3495: XI,1. -   Toiv. al. N:o 23.
3496: 
3497: 
3498: 
3499: 
3500:                                  Lahtela. y. m.: Toimenpiteistä sotila.smajoitusta koskevien
3501:                                     säännösten mttuttamiseksi ja selventämiseh:si.
3502: 
3503: 
3504:                                        E d u s k u n n a ll 'C.
3505: 
3506:    Sotilasmajoitusta koskevat säännökset             kiinni monia kuukausia ennen kuin ne saa-
3507: ovat vanhentuneet, puutteelliset, epäoikeu-          daan takaisin ja kunta saa itse ikärsiä siitä
3508: denmukaiset ja aiheuttavat käyt.äntOOn SQ-           aiheutuvan ko11kotappion ja lisäksi näiden
3509: velrta.jille monenlaisia vaikeuksia sekä t.oi-       asiain hoitajain pa-lkkamenot. Kun sodan-
3510: meenpanon erilaisuutta. Mainitut säännök-            aikainen maanpuolustusjoukkojen majoitta-
3511: set. olisikin kiireellisesti uusittava ja jär-       minen on suuri kysymys ja se ikohdistuu
3512: j~tävä sellaisiksi, että niiden mukaan               vain osaan maamme kuntia etupäässä vielä
3513: saataisiin toimenpiteet yhdenmukaisiksi,             niihin osiin maata, jotka ovat vähävaraisia
3514: eivätkä tuottaisi kohtuuttomia rasituksia. ja        ja saavat monessa muussaklin muodossa
3515: .taloudehlisia tappioita nii1le kunniltle, joissa    kantaa maanpuolustuksesta johtuvia rasi-
3516: majoituksia on suuremmassa määrässä jär·-            tuksia eniten ja kun majo.itusma!ksutkin
3517: jestettävä.                                          on katSQttava samanlaisiksi menoiksi kuin
3518:                                                      muutkin maa.npuolustusmenot, Qllisi majoi-
3519:    Sodanai'lminen maanpuoLustusjoukkojen
3520:                                                      tuksista kunnilie johtuvien menojen kor-
3521: majoi:ttaminen tapahtuu pää:asirullisesti raja-
3522:                                                      vaus niin järjestettävä, ettei siitä koituisi
3523: seutuallueen kunnissa tai niissä kunnissa,
3524:                                                      niiille kunnille, joissa majoitukset tullevat
3525: joihin joukkoja keskitetään, taiJkka minkä
3526:                                                      järjestettä'Viksr, kohtuu<ttomia rasituksia.
3527: ka'Uitta niitä kuljetetaan, suurimman osan
3528:                                                     ·Kaikista majoi,tusmenoista. ,tulisi valtion
3529: maamme kuntia ollessa ilman majoitusta
3530:                                                      vastata. Siten saisivat osansa rasituksista
3531: tai hyvin vähällä majoituksella.
3532:                                                      niidenkin ikuntain veronmaksajat, joissa
3533:   Nykyisten säännösten mukaan ovat kun-              näitä rasituksia on vähemmän tai ei oLlen-
3534: nat velvolliset kustantamaan majoituslauta-          kaan.
3535: kuntien menot saamatta niihin mitään kor-               Majoitusta koskevat säännökset olisi
3536: vansta. ja maksamaan majoituksesta johtu-            myöskin saatava sellaisiksi, että kaikkiaHa
3537: vat kustannukset niil.le, joiden huoneita on         maassa vastaavanlaisissa tapauksissa ja
3538: majoituk"'een käytetty saamatta tähän enna-          oloissa voitaisiin majoitusmaiksut suorittaa
3539: k~lta valtion varoja. Kunnat voivat mak-             samoja perusteita n(}udattaen. Majoituskus-
3540: samiensa     majoituslaskujen       perusteella      tannusten maksut voitaisiin järjestää joko
3541: vasta jäiestäpäin ve?lkoa lääninhaUit.uikselta       niin, että !kunnille annettaisiin valtion va-
3542: ~ maksut, jotka saattavat nousta                     roista tilitystä vastaan ennalkkoa tai niin,
3543: useampiin S3!toih.ilnrtuhansiin mar'kkoihin en.      että ne maksettaisiin kuu!k:ausitta.in suoraan
3544: nen kuin laskut on tarkastettu, hyväksytty           valtion varoista ilman kuntien välitystä.
3545: ja kunnalle :m.aksettu. Näån joutuvat kun-              Edellä esitl(lttyyn viitaten ehdotamme
3546: nan varat, olivatpa ne sitten veroina koot-          kunnioittaen eduslrunnan päätettäväksi toi-
3547: tuja tai l~inaksi ha.nJkittuja, olemaan              vomuksen,
3548: 104                               XI,L -    Sotilasmajoitus.
3549: 
3550:          että hallitus ryhtyisi kiireellisesti         miseksi niin, ettei,vi.it ne aiheuta ku1~
3551:        toimenpiteisiin vanhentuneiden ja               nille msituk.sia ja että maksuperu..<~­
3552:        epäoikeudenmukaisten sotila.smajoi-             teet tulevat selviks-i, yhdenmukai-
3553:        tusta koskevien säiinnösten muutta-             siks-i ja oloja va-staaviksi.
3554: 
3555:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1942.
3556: 
3557:                  M. 0. Lahtela.                          Lauri Kaijala.inen.
3558:                                                                                              105
3559: 
3560: XI,:z. -   Toiv. al. N :o 24.
3561: 
3562: 
3563: 
3564: 
3565:                                 Heiniö y. m. : Esityksen antamisesta numilapsisten a.seve1-
3566:                                    1!ollisten vapauttamiseksi 1·intarna.palveluksesta.
3567: 
3568: 
3569:                                     J<j d u s k u n n a ll e.
3570: 
3571:    L&kiemme mukooa.1 on sotapalvelukseen          hyvi:n suoriitt~ ne tehtä!vät, jotka maa on
3572: kelpaava kansalainen v.elvollin~n armeijan        oikeutettu heille osoittamaan.
3573: liikekannallepanon sat:tuessa astumaan ar-           Jos tämä periarute hyväks)'ltään, tulee
3574: meijam. riveihin, ellei hän ole täyttänyt 45      kysymykseen, kuinka suuri olisi se huo1let-
3575: ikävuottaan, upseeri. 60 ikävuottaJan. Laki       tarvien lasten luku, joka oikeuttaisi ,täJlai-
3576: ei •tunne tässä suhteessa mitään rajoituksia      sen poikkeusaseman antamiseen. Käytettä-
3577: tlai poikkeuksia. SOitamme on kui,tenkilli eh-    vissämme ei ole 1tilastollisia numeroita pwl-
3578: tin~'lt jo ,antaa eräitä kokemuksia, joi-         velusvelvollisten perhesuMeiSita, mUitta esi-
3579: den perusteella olisi syytä laikia tärkistaa      merkkinä voitanee esi,ttää, että mies, jolla
3580: ja ellei osottaudu orevan erikoista vai-          on vähintään 5 lasta huollettavanaan, olisi
3581: keutta ,tai haittaa siitä, muuttaa lakia jos-     asetettava po:ikikeusasemaa.n. Ei ole luul-
3582: sain määrin.                                      ta;vaa, että 'tällaiseen poikkeusasemaalll jou-
3583:     Tällainen muutos olisi suotarva, jos se       tuvien lukumääirä sanottavasti vai,keuttaisi
3584: vain kart:sotaan mahdolliseksi ja tehtävä la-     rurmeijamme järjestelyä, koska poikkeus·as€-
3585: kiin sellaisia tapauksia vrurten poikkeussää-     maan joutuvien 'luku ei liene haJ:iJtallisen
3586: d&; kun asepalvelukseen kutsutulla on             suuri. täHaista. järjes'te1yä puoltavat huolto-
3587: suuri perhe turvwtJtavanaan>. On jo vali-         näkökohtien lisäksi myöskin monet muut
3588: tettav81Sti sa:ttunut tapauksia, että suuren      tärke~t asianhaaraJt, joihin ei kuitenkaam
3589: perheen isä on kaa1tunut, jättäen perheensä       ole tarvis tässä yhteydessä lähemmin
3590: tu1·vwtt:omaan asemaan. Vrultio tosin myön-       puuttua.
3591: tää tällaisessa tapauksessa perheelle huolto-        Edellä esitettyyn viitaJten ehdotamme
3592: a-vustuksen, mutta ymmärrettävistä syistä         eduskunnan päätettävibksi toivomuiksoo,
3593: se ei voi< korvata si1tä menetystä, minkä                   ett'ä hallitus antaisi EduskunnalJe
3594: perheen huoLtajan poiSituminen aiheut.taa.                esityksen asevelvollisuuslain muutta-
3595: Senvuoksi olisi säädettävä poikkeusasema                  miseksi siten, että suurperheinen ase-
3596: suuriperheisille sotilaille myöntämällä heille            velvollinen vapautettaisiin rintamar-
3597: vapaUJtus rintama.pa.lveluksesta siirtämällä              pal"veluksesta ja määrättäisiin rinta-
3598: heidibt rintamantakaiseen palveluun tali ko-              mantakaisiin tehtäviin armeijan lii-
3599: tirintamaHe, missä he varmastikin voirva.t                kekmmallepanon sattuessa.
3600: 
3601:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta. 1942.
3602: 
3603:                  Sulo Heiniö.                                   Arvo Ketonen.
3604: 
3605: 
3606: 
3607:                                                                                               14
3608:                                     ••             ••
3609: 
3610:    VALTIOPAIVAT
3611:                         1942
3612:                 LIITTEET
3613:                             XII
3614: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
3615:                  ALOITTEET.
3616: 
3617: 
3618: 
3619: 
3620:                     HELSINKI 1942
3621:             VAJ/I'JONJ<JUVOS't'ON KIR;J AP .UN!)
3622: Laatokan-Suomenlahden kanavaa, maanteitä ja lauttaa koskevia
3623:                     toivomusaloitteita.
3624:                                                                                               111
3625: 
3626: Xll,1. -   Toiv. aJ. N:o 25.
3627: 
3628: 
3629: 
3630: 
3631:                                Tuuma. y. m.: Esityksen antamisesta Laatokan-Suomtm-
3632:                                   lahden karuJJVan rakentamisesta.
3633: 
3634: 
3635:                                      E d u s k u n n a ll e.
3636: 
3637:    Kysymys Lawwkan-Suomenlahden 'ka-              sään maaliskuun 19 päirv&ltä 1923 samoin-
3638: navan rakentamisesta on ollut harkinnan           kuin myöskin valtion satamakomitea vuo-
3639: wlaisena muodossa t,aj toisessa jo yli puolen     delta 1925 ovat korostaneet kanavan mer-
3640: vuosisadan. Se tosiasia, että kysymys on          kitystä Pohjois- ja Raja-Karjalan suurten
3641: yhä uudelleen suke1tautunut esme, !todis-         metsävarojen ja Laatokan rannikolle syn-
3642: taa sen tärkeydestä ja merkiJtyksestä             tyneen teolilisuuden 1tuotteiden :toimittami-
3643: maamme liikenneolojen kehittämiselle.             seksi< Laatokalta mereHe. Edellämain:ittun
3644:    Vuonna 1871 tie- ja vesirakennusten yli-       kulkulaitoskomitean lausunnon sekä suun-
3645: haHitus tutk~tutti Vuoksen Jääsken kirkolta       nitellun kanavan vaikutuspiirissä ole-
3646: Taipaleelle j:a lawti parikin vruhtoehtoista      vien kuntien anomuksesta toimitettiin ka-
3647: kanavoimisehdotusta. Kysymys oli sitten           navan teknillinen tutkimus vuonna 1919.
3648: käsiteltävänä 1884-1885 valtiopäivillä, jol-      Kanavan ja sulkujen mitat suunn:itteltiin
3649: loin ;tehtiin anomusehdot'us ,tutkimuksen toi-    tällöin 1,350 tonnia karutavien aJlusten mu-
3650: mittamisesta edullisimman suunnan mää:-           kaan, joiden suurin pituus on 72.o m,
3651: räämise'ksi kanavalle. ValtiopäiväJn ano-         leveys 10.o m ja syvältävyys 4.o m. Kana-
3652: muksen johdosta hal<litus !tutkitUJttikin Vuok-   van kokonaiskustannukset arvioitiin noin
3653: sen IJ.ranavoimismahdollisuudet vuonna 1886.      75 milj. markaksi.
3654:  Talonpoikaissäädyssä vuonna 1897 tehdyn              Kun kanavan rakentamiskysymys ei edel-
3655:  anomusehdotuksen        johdosta    eduSkunta    läsanotuista toimenpiteistä ja lausunnoista
3656:  päätti esittää, että taloudellinen ja tarpeen    huolimatta edistynyt asettivat erä&t kana-
3657:  vaatiessa rtarkempi teknillinen tutkimus         van vaikutusalueen 'IDaupungit, maalaiskun-
3658:  Vuoksen alemman juoksun kanavoimisesta            nat, teoLlisuuslaitokset ja taloudelliseHa
3659:  toimitettaisiin sekä karravoiminen aikanaan      alalla ;toimivat yhdistykset vuonna 1928
3660:  pantaisiin ;toimeen. Täm&n jäNreen senaa-        Laatokan-Suomenlahden kanavakomirtean,
3661:  tin asettama komitea mietinnössään huhti-         jonka mietintö valmistui heinä:kuussa 1933.
3662:  kuun 4 päivä;ltä 1899 puolsi kanavoimisen         Komitea, joka arvioi kanavan rakennuskus-
3663:  pikaista toimittamista. Teknillinen tutkimus      tannukset noin 600 mi1j. markaksi ja osoitti
3664:  kanavasuunnasta ja kustannmmrvio suori-           mietinnössään, että kanava voi muodostua
3665:  tettiin komitean ehdotusten johdosta vuo-         itsensä:kannatta.vaksi, anoi', että kulkulaitos-
3666:  sina 1901-1902.                                   ten ja yleisten ,töiden mirnsteriö ryhtyisi
3667:     Suomen pä&styä itsenäiseksi heräsi en-         kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin kana-
3668:  tistä vilkkaampi sekä yleinen ettru paikal<li-    van ra:kennustyön toteuttamiseksi.
3669:   nen harrastus kanavakysymykseen. Niinpä             Kun aikaisemmat teknHliset tutkimukset
3670:   valtion kulkulaitoskomitea lausunnossaan         olivat vanhentuneet eivätkä vastanneet
3671:   toukokuun 30 päivänä 1918 sekä mie!tinnös-       muuttuneita oloja, jätettiin vuoden 1934
3672: 112                      XI1,1. -   Laatokan-Suomenlahden kanava.
3673: 
3674: valtiopäivil:J.e toivomusaloite Laatokan-        olisi erikoisen tärkeätä, etrtä Laa,tokan ·ja
3675: Suomenlahden kanavasu:unn.iterman uudel-         Suomenl:ahden yhteys saataisiin entistä pa-
3676: leen twtkimisesta. Eduskunta kuitenkin           remmaksi. Kanavarakennus tulisi lisäksi
3677: kulkulaitosvaliokunnan mietinnön mukai-          ~tarjoamaan erittäån sopivan työmaan vanki-
3678: sesti hylkäsi alo~tteen.                         työvoiman tehokasta käyttöä val'lten, joten
3679:    Se ·hyöty, joka koituisi maan talouselä-      tältäkin kannalta ·katsoen tämän :työn vi-
3680: mä~le yleensäkin, mutta varsinkin Laato-         reille paneminen näyttää asianmukaiselta.
3681: kan-Karjalan teollisuuden ja tuotannollisen      Työllä olisi myöskin puolustusnäkökohtia
3682: toiminnall! elvyttämiselle, jos Lawtokk.a yh-    silmä1läpi<täen merkityksensä.
3683: dis:tettäisiin kanavalla Suomen<lahteen, on         Edellä esi1tetyn perusteella ehdotamme
3684: suoritetuissa tutkimuksissa ja selvityksissä     eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3685: monilla tavoin osoitettu. Ny:t kun Laa.-
3686: tokka 'tulee saamaan ent.istä s'n:nremman                että hallitus tutkituttaisi Laatokan
3687: merkityksen sekä sen koillis- ja itäpuo1lella          -Suomenlahden         knnavastt~tnnitel-
3688: olevrut metsävara:t ja ,Juonnonrikka:ndet voi-         man ja antaisi asiasta esityksen
3689: va:t ,tulla entistä <tehokkaammin käytetyiksi,         Eduskttnnalle.
3690: 
3691:       Helsingissä h~hnikuun 6 päivänä 1942.
3692: 
3693:               Arno Tuuma.                                   Jussi Raatikainen.
3694:               Kaapro Moilanen.                              Erkki Paavolain-en.
3695:                                      Eemil Luukka.
3696:                                                                                              113
3697: 
3698: XII,2. -   Toiv. al. N:o 26.
3699: 
3700: 
3701: 
3702: 
3703:                                 Kuittinen y. m. : ·Toimenpiteistä lautan hankkimiseksi väli-
3704:                                    aikaisen kulkuyhteyden järjestämistä varten Vuoksen
3705:                                    yli JäiiSiken kirkdnkylän kohdalla.
3706: 
3707: 
3708:                                      Eduskunnalle.
3709: 
3710:     Viime vuonna käydyn sodan jälkeen luo-        kin tuhottu olisi hyviill tärkeältä, että iämä
3711: vutetulla alueella teki vihollinen hävitys-       k111lkuyhteys kiireelliseslti ja aivan ensi ti-
3712: työtä minkä ennätti, tuhoten ihmisasunnot,        lassa saa.taisiin seUaiseen kuntoon, että
3713: teollisuuslaitokset ja ka:iJkki liikenneyh-       VUO!ksen ylitys. tällä kohdrulla oHsi mahdol-
3714: teyttä palvelevat sill:art. Tämän hävityksen      linen. Jos normaalieJlämä tällä alueella
3715: kohteeksi joutuivat hiikki Vuokse'Il yli joh-     lähiaikoina pa}autuu, niin ltulee näillä
3716: ta<vat rauta,tie- ja maantiesillatkin. Tällä      seuduilla: ja juuri tämän tien karu<tlta mat-
3717: toimenpiteellä luuli vihomnen estävänsä           kailuliikenne heti kevään tu1tua olemaan
3718: Kail'jalan vapauttamisen. Karja:la. on kui-       hu{)IIIlattavan sumi, sillä ihmisten uteliai-
3719: tenkin, kUJten tiedämme, nyt vwpaa, mutta         suus nähdä ne jäljet, mitä vihollinen on
3720: liikenneyhteydet ovat mainitun hävitystyön        jättänyt, kehoittaa, heittä matkUJStamaan.
3721: jälkeen vielä vaillinaiset.                       Kun hyvin tiedämme, että uuden ruj.osillan
3722:     Koska tässä hävitystyössä tuhottiin m. m.     rakentaminen vie pa!ljon aikaa ja va-roja
3723: Jääsken kirkon kohdailla Vuoksen yli joh-         jru välttämätön tarve kuitenkiru vwatill pi-
3724: tava silta, jonka kautta: pi,täjän asukkaat       kaista parannusia, niin olisi ryhdyttävä
3725: kulkivat pitäjän eteläisero1 osaam, johon on      toimenp1teisiin vaikkapa vain väliaikaisen
3726: mart:kan yli 20 km, täytyy heidän nyt tänoo       kulkuyhteyden järjestämiseksi.
3727: päästäkseen kulkea Imatran kaJUJtta, mikä            Kaiken edellämatinitun nojalla; rohke-
3728: kierros 'tekee yhteensä n. 50 ikrrn. Siirto-      nemme kunnio1ttaen ehdottaa eduskunnan
3729: väen palaU!tuskin on täytynyt ttoimittaa          päätettävälksi toivomuksen,
3730: tätä pitkää kiertotietä käyttäen, mitkä luon-
3731: nollisesti on tuottanut paljon hamJmluutta.                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
3732:  ja tarpeetontta polttoainteen kulultusta.               toimenpiteisiin lautan rakentamiseksi
3733:     Paitsi yllämalinittua on Jääskem. sillan             ennen kesän tuloa hevosten ja moot-
3734: liikenteeseen saattamiseksi kuitenkin paljon             toriajoneuvojen kuljettamiseksi Vuok-
3735:  täil'looämpiä tekijöitä. Tämän. sillan kruutta          sen yli Jääskessä; sekä
3736:  kulkee Viipuristta valtatie Kirvuun, RaU!t-                tutkisi samalla tätä liikennettä var-
3737:  järv~lle, Pa:riiklk:alaan ja aina Sortavalaan           ten tarpeellisen Antrean rautatie- .ia
3738:  asti sekä sieltä edelleen La:rutokan Karja-             Jääsken maantiesillan rakentamis-
3739:  laan. Kun Antrean routatiesilta on myös-                mahdollisuudet.
3740: 
3741:      Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1942.
3742: 
3743:                 Juho Kuittinen.                                Jussi Lonkainen.
3744:                 Jussi Raatikainen.                             Yrjö Welling.
3745:                                                                                                16
3746: 114
3747: XU,3. -   Toiv. al. N :o 27.
3748: 
3749: 
3750: 
3751: 
3752:                                Heikkilä y. m.: Maantien rakentamisesta Ty!Wliin tilan lwk-
3753:                                    dal.ta Tyroonnön pitäjästä Tampereen--Hämeenlinnan
3754:                                    maantielle Pälkö,~ pitäjässä.
3755: 
3756: 
3757:                                     E d u s k u n n a ll e.
3758: 
3759:    Joitakin vuosia sitten tehtiin valtion toi-   län takamaan :kylän huomattavan asutus-
3760: mesta pääasiassa varatöillä maantie Valikea-     alueen, jonne ei nykyään ole minikään-
3761: kosken kauppala-sta p.itkin Mallasveden          laista tietä. Samoin olisi tämä kysymyksen
3762: rantaa noin 10 ikm pituudelta päättyen Ty-       alainen tie merkitykselEnen Valkeakosken
3763: kölän tilan ko:hdaHa Tyrvännön pitäjässä,        nopeasti kasvavalle kauppalaHe, sillä tie
3764: josta johtaa kylätie Sääksmäen-Hämeen-           yhdistäisi suoranaisesti runsaasti elintar-
3765: linnan väliselle maantielle, yhtyen siihen       pei•ta tuottavan maakunnan ja kauppalan
3766: Hauki!lan kartanon kohdalla Tyrvännön            kulutuskeskuksen.
3767: pitäjässä.                                          Kyseessä olevan tien rakentaminen olisi
3768:    Mainittu Va:lkeakosken-Tykölän maantie        kiireel~inen vtielä siitäkin syystä, että mai-
3769: alkuperäisen suunnitelman mukaa:n päättyi        nitulla Harhalan-Äimälän kylätiellä on
3770: Harhalan-Äimälän kylätiehen jatkuen              HrarhaJlan salmen ylits·e johtava silta, joka
3771: siitä edelleen Tampereen-Hämeenlinnan            tällä kertaa on varsin heikossa kunnossa ja
3772: väliseen maantiehen Pälkäneen pitäjässä,         sen uudelleen rakentaminen jatkuvasti
3773: mutta jäi tämä suunnitelma täiltä osalta         1murenevan liikenteen vaatimuksia vastaa-
3774: ajan muuttuessa toteuttamatta.                   vaan kuntoon tuottaisi suuria vaikeuksia
3775:    Tämä tie, josta rakentamaton osuus            mainitun kyläkunnan asmmaille, jotka
3776: Tyköiästä Harhalan-ÄimäJlän kylätiehen            suurimmalta osalta ovat pienviljelijöitä.
3777: on ainoastaan 5 ikm ja koko matka Tykö-              Edellä sanotun perusteella saamme kun-
3778: Iän tiilalta maantielinjan mukaan vajaa           niootJtaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
3779: 10 km. Tampereen-Hämeenlinnan väliselle           väJksi toivomuksen,
3780: maantielle, 61isi nykyään koko paikikakun-
3781:  na:lie suuresta merkityksestä, kun Val:kea-                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3782: koskel[e on valmistunut rautatie. Tämä                   siin maantien rakentamiseksi Tykö-
3783: kyseeilinen rtie Jyhentäisi rautatien yhtey-             län tilan kohdalta Tyrvännön pitä-
3784: teen matkaa ei ainoastaan Pälkäneen pi-                  jästä H arhalan-Äimälän kylätien
3785:  täjästä vaan tu[iså. se palvelemaan kautta-             suunnassa Tampereen--Hämeenlin-
3786: kulkuliilikennettä Luopioisista ja sen takana            nan väliselle maantielle Pälkäneen
3787: olevista pitäjistä aina PäijännevesistöUe                pitäjässä.
3788:  saakka. Se saattaisi tieyhteyteen Äimä-
3789: 
3790:       Helsingissä 11 pä·ivänä helmikuuta 1942.
3791: 
3792:                  Matti Heikkilä.                                Alpo Lumme.
3793:                                                                                              115
3794: 
3795: XII,4, -   Toiv. al. N :o 28.
3796: 
3797: 
3798: 
3799: 
3800:                                 Lahtela y, m.: Kemijärven-Luusuan maantien rakennus-
3801:                                   töiden loppuun suorittamisesta.
3802: 
3803: 
3804:                                     E d u s k u n n a 1ll e.
3805: 
3806:    Vuonna 1936 alettiin rakentaa 32 km:n         den .tyydyttämiseen. Sitä kaipaa myöskin
3807: pituista Kemijärven k~rkonkylän-Luusuan          se kauttaku~kumkenne, joka sanotuHe tielle
3808: maantietä alkamalla rakennustyöt Luusuan         suuntautuu niin pian kuin se valmistuu,
3809: puoleisesta päästä kil'konkylää kohti. Tien      koSka mitään muuta Kemijärven kirkon-
3810: rakentamiseen on hallituksen esittämän           kylästä ja Kemijärven rauta:tieasemalrta ete-
3811: vuoden 1941 tulo- ja menoarvioesityksen          lään joh>tavaa tietä ei ole. Sanottua ,tietä
3812: perustelujen mukaan siiJhen mennessä käy-        olisi tarvirfltu erikoisen kipeästi tänä sota-
3813: tetty 4,280,000 mar~kaa ja rakennustyöt          aikanakin maanpuolustustehtävien vuoksi.
3814: olivat siinä vaiheessa, että ·tiestä oli val-        Tien ra:kentamista olisi joudute;btava niin,
3815: mista 7 km ja kesken raikenlbamisen 16 km,       että se saataisiin kuljettavaan kuntoon ra-
3816: joten siis rakentamaton osa on ainoastaan        kennetuksi kuluvan vuoden ailmna.
3817: noin 9 km. Vuoden 1940 ja 1941 tulo- ja              Puheena olevaa maanti~tä o1lisi alettava
3818: menoarvioon on ·otettu sanatun :tien raken-      rakentaa myöskin Kemijärven kirkon-
3819: 'tamiseen yhteensä 1,000,000 markkaa, mutta      kylän puoleisesta päästä Luusuan kylää
3820: ei rakennustöirtä ole vuoden 1939 jälkeen        kohti. Näin pitäisi tehdä ei ·ainoastaan itien
3821: suoritettu ol1lenkaan. Kun rakentamaton          joutuisamman valmistumisen vuoksi, vaan
3822:  osa on kirkonkylän puoleisessa päässä, täy-     ennen kaikkea sen vuoksi!, että :tien raken-
3823: tyy Kemijärven A1a:kylän asukasten, jotka        taminen tulisi siten halvemmaksi ja se osa
3824:  asuvatt noin 15 km: n matkal-la, ·Olla ilman    kirkonkylän puoleista >tien pää,tä, joka val-
3825: tietä sekä Luusuan kylän asukasten, jotka        mistuisi, voisi p.alve>lla tiel·le tulevaa li~en­
3826:  asuvat 25-35 km :n etäisyydellä ja Juu-         nettä. Tämän tieosan Hikennettä !tulee li-
3827:  järven kylän ·asukasten, jotka asuvat 35-       säämään huomattavassa määrin yli 10 km
3828:  45 km:n etäisyydellä Kemijärven kirkon-         pitkä kylä1tie, joka erkanee raJkenteilla ole-
3829:  kylästä, matkustaessaan oman 'kuntansa kir-     vasta Kemijärven ldrkonkylän-Luusuan
3830:  konkylään ja >lähimmälle rautatieasemalle,      maantiesuunnasta n. 1 km:n päässä Kemi-
3831:  kiertää Rovaniemen kautta yli: 200 km: n        järven kirkonkylästä Luusuaan päin ja jat-
3832:  pituista kiertotietä myöt•en. On kohtuutonta,   kuu Halosenrannan kautta Kelloniemeen.
3833:  että niin suuren väestömäärän, joka tämän       Tämä kylätie, josta 2/3 on jo vaJmiiksi ra-
3834:  tien vaikutuspiirissä asuu, täy;tyy lähim-      kennettu, valmistuu suunn:iitelman mukaan
3835:  mälle rautatieasemaLle ja oman 'kuntansa        tämän vuoden aikana. Siitä tulee myöskin
3836:  kirkonkyilään päästäkseen kiertää toisten       eriko:iJsen tärkeä kulkuväylä sillle väestölle,
3837:  kuntien keskusten kautta ja matkustaa 25-       joka asuu mainitun kylätien vaikutuspii-
3838:  45 km:n asemesta yli 200 km.                     rissä. Kun näin on, olisi tärkeää, että mai-
3839:     Sanotun tien tarve ei rajoitu yksinomaan     nitusta maanltiestä rakennettaisiin heitil n.
3840:  tien vaikutuspiirissä asuvan väestön 1tarpei-   1 km:n pirt;uin€ll osa kirkonkylän puolei-
3841: 116                        XII,±. -   Kemijärven-Luusuan maantie.
3842: 
3843: sesta päästä eli se osa, josta maini.tttu kyl'ä-   kii!li mahdollista enti~tä suuremmin määrä-
3844: ,tre 1etkanee. Tämän tioosankin rakentami-         rahoin kehitettäisiin j. n. e.
3845: nen pantiin alkuun jo vuonna 1939, mutta              Kysymyksessä oLeva maantie on sekä kan-
3846: jäi sclrin seLlaiseen kuntoon, ettei siltä voi     :W.tilen ~tä ltiettömien alueiden ti>e ja kuuluu
3847: kulkea millään ajoneuvolla. Ellei tätä tie-        siis nilihin teihin, joiden raikentamista olisi
3848: osaa rakenneta heti, jää sanottun kyilrutien       mainitun eduskunnan päätöksen mukaan
3849: kirkonkylänpuoleinen pää n. 1 km: n pää-           joudutettav:a.
3850: hän kirkonkylästä! irralliSeksi trieksi, jonka        Edellä es[tettyyn viitaten ~ehdotamme
3851: kumpikaan pää ei liity maantiehen.                 kunnioittaen eduSkunnan päätettäväksi toi-
3852:     Mainittakoon vielä, että eduSkunta ltouko-     vomuklren,
3853: kumr 15 päivänä 1939 y'kshnilel[sesti hyväk-
3854: sy] ponnen, että hahlitus pJI'kisi järjestä-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3855:  mään tierakennustyöt siten, että amsra teitä             siin keskeneräisenä olevan Kemijär-
3856: rakennettavaksi suunniteltaessa erikoisesti               ven-Luusuan maantien jäleTJii ole-
3857:  tiettömien seutujen tarpeet ,tyydytettäisiin             vien rakennustöiden loppuun suorit-
3858:  ja että val1ta- ja kantatieverkoston kunnos-             tamiseksi.
3859:  tamista ja rakentamista samanaikaisesti, mi-
3860: 
3861:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1942.
3862: 
3863:                   M. 0. Lahtela.                               Lauri Kaija.la.inen.
3864:                                                                                             117
3865: 
3866: XII,5. -   Toiv. al. N:o 29.
3867: 
3868: 
3869: 
3870: 
3871:                                 Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta P.el/wsenniemen
3872:                                   kunnan Kairalam kylMtä Savulwsken- kunnwn Tanhuan
3873:                                   kyZöiin.
3874: 
3875: 
3876:                                      E d u s k u n n a ll e.
3877: 
3878:    Pelkosenniemen, Savukosken ja Sodan-           kun sen rakentamista pitää tarpeellisena
3879: kylän kunnassa oleva Luirojokilaakso, jossa       myöskin valtion asettama komitea, olisi val-
3880: on useita kyliä ja jossa aSiantuntijain kä-       mistaviin töihin tien rakentamiseksi ryhdyt-
3881: sityksen mukaan ovat parhaat ja laajat            tävä mahdollisimman pian, ettei sen raken-
3882: maatalousmaat, on ilman maantietä. Kysy-          taminen enään lykkääntyisi monia vuosia
3883: mys maantien rakentamisesta pitkin Luiro-         eteenpäin. Jokainen käsittänee, miten vai-
3884: jokilaaksoa Pelkosenniemen kunnan Kaira-          keaa on toimeentulo asukkailla, jotka ovat
3885: lan kylästä Luiron kylän, Hietasuvannon           vuosikymmeniä ja vuosisatoja saaneet elää
3886: ja Tanhuankylän kautta Sodankylän kun-            ja olla tiettömien matkojen takana ja myös-
3887: taan kuuluvaan Lokan kylään on ollut              kin sen miten hartaasti he toivovat ja odot-
3888: kauan aikaa vireillä ja pidetään tämän            tavat pääsevänsä samaan asemaan kuin mil-
3889: tien rakentamista ei vain tietä tarvitsevain      tei kaikki muut maamme asukkaat ovat
3890: asukkaiden keskuudessa vaan myöskin pal-          päässeet jo vuosikymmeniä ja vuosisatoja
3891: jon laajemmalla alueella todellisen tarpeen       sitten. Tie voitaisiin rakentaa jaksottain,
3892: vaaJtimana. Tärrnän maantien rakentamista         vaikkapa vain kylän väli vuodessa, aika-
3893: koskevaa asiaa on käsi,telly't myöskin valtion    maila rakentaminen Pelkosenniemen Kaira-
3894: asettama Lapin taloudellisia oloja tunte-         lan kylästä, johon on maantie.
3895: vista miehistä kokoon pantu komitea ja               Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3896: huhtikuun 8 päivänä 1938 antamassaan mie-         nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
3897: tinnössä (komiteanmietintö n:o 8 1938) eh-        muksen,
3898: dottaa tien rakentamista. Tämä tie samoin
3899: kuin muutkin mainitun komitean mietin-                       että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3900: töön sisältyvät tiet ehdottaa komitea raken-              siin maantien rakentamiseksi Pelko-
3901: nettavaksi 10 vuodessa.                                   senniemen kunnan Kairalan kylästä
3902:    Kun tie tälle tiettömälle alueelle olisi pi-           Savukosken kunnan Tanhuan kylään.
3903: tänyt rakentaa jo vuosikymmeniä sitten ja
3904: 
3905:      Helsingissä helmikuun 13 p: nä 1942.
3906: 
3907:                  M. 0. Lahtela.                            Lauri Kaijala.inen.
3908: 118
3909: 
3910: Xll,G. -   Toiv. al. N :o 30.
3911: 
3912: 
3913: 
3914: 
3915:                                 Lahtela y. m.: Maantien rakentamisesta SaUan kunnan
3916:                                   K ursun kylästä Ahvenselkiiiin.
3917: 
3918: 
3919:                                     E d u s k u n n a 11 €.
3920: 
3921:     Maantien rakentamista Kemijärven-Sal-       asutu8tiloja, joiden puo[esta ei kukaan
3922: lan maantiestä Sal[an kuntaan iJ.mruuvan        yhtynyt tiekuntaan. Näin jäi tierakennus-
3923: Kursun ikylän kohdalta pohjoiseen Ahven-        työ silloin kesken ja on edel1een kesken.
3924: selän rtaloon asti on pidetty pitkät aja;t         Jo se seikka, ,että tiestä tulee noin 28 km
3925: tarpeellisena sanotulla tiesuunnalla olevien    pitkä, osoittaa, että sen rakentaminen kylä-
3926: asukkaiden ja va:ltion metsäta[ouden sekä       tienä sikäläiselle vähävaraiselle suurelta
3927: asutuksen levenemisen takia. Kun maan-          osalta ansiotöistä elävälle väestölle on yli-
3928: tietä ei rBJkennettu val.tion toimesta, pe-     voimainen tehtävä. Siitä t:iilanteesta, missä
3929: rustivat tien vaikutuspiirissä olevat asuk-     tämän tien rakennuskysymys nyt on, pääs-
3930: laul;t ikylätiekunnan, jonka avulla uskoivat    •tään yksinkertaisimmin ja asiaNisiromin
3931: saavansa rakennetuksi ;tämän noin 28 km: n      shllä toimenpiteellä, että tie rakennetaan
3932: pituisen rtien. T•iekunna'He myönnettiin sit-   valition toimesta. Kun rtämä .tie on erittäin
3933: temmin valtionavustus mainitun tien ra-         tarpeellinen valtion metsätaloudeUe ja siHe
3934: kentamiseen ja tiekunta alkoi tietä raken-      asutustoiminnaHe, jota on järjestetty tämän
3935: taa vuonna 1934. Ennenkuin päästiin tien        tien varteen ja tullaan vastaisuudessakin
3936: pohjaustyössä edies puoliväliin osoittautui,    järjestämään, koska siellä on hyvät asutus-
3937: ettei tietä voitu rakentaa myönnetyn val-       mahdollisuudet, olisi vwltion mkennettava
3938:  tionavun turvin ja tien rakennustyö kes-       mahdollisimman pian sanottu ,tie valmiiksi.
3939: keytyi. Keskeytyksen aiheutti pääasiassa           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
3940:  huomattavan suuri. työpalkkojen nousu ja       kunnioittaen eduskunnan pääJtettäväksi toi-
3941: siitä johtuva valtioavustuksen riittämättö-     vomuksen,
3942:  myys ja osaltaan myöskin se, että sen jäl-
3943:  keen kun tiekunta perustettiin, on tie-                   e.ttä hallitus rakennuttaisi maan-
3944:  suunnan varrelle perustettu suuri asutus-              tien Sallan kunnan K ursun kylästä
3945:  alue, johon tulee huomattava määrä uusia               Ahvenselkään.
3946: 
3947:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1942.
3948: 
3949:                M. 0. Lahtela.                             Lauri Kaijalainen.
3950:                                 ••         ••
3951: 
3952:      VALTIOPAIVAT
3953:                       19 4 2
3954: 
3955:                  LIITTEET
3956:                          IV.
3957: 
3958: KEVÄTISTUNTOKAUDELLA ALOITEAJAN JÄLKEEN VALTIO-
3959:   VARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY KORVAUSLAKIA
3960:               KOSKEVA LAKIALOITE
3961: 
3962: 
3963: 
3964: 
3965:                     HELSINKI 1942
3966:               VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3967: 1
3968: 
3969: 1
3970: 
3971: 1
3972: 
3973:     1
3974: 
3975:     1
3976: 
3977:     1
3978: 
3979:         1
3980: 
3981:         1
3982: 
3983:         1
3984: 
3985:             1
3986: 
3987:             1
3988: 
3989:             1
3990: 
3991:                 1
3992: 
3993:                 1
3994: 
3995:                 1
3996:                                                                                               121
3997: 
3998: IV,1o.- Lak. al. N:o 15.
3999: 
4000: 
4001: 
4002: 
4003:                                      Paavolainen y. m.: Ehdotus: korvctuslaiksi.
4004: 
4005: 
4006:                                       E d u s k u n n a ll e.
4007: 
4008:      Sen jälkeen kuin Moskovan rauhanteossa         tukseensa käytettynä olleen 31 päivänä jou-
4009:  luovut.etu,t ja vuokratut alueet on liitetty       lukuuta 1939. Vi,ittaus tulo- ja omaisuus-
4010:  takaisin valt:aikurnnan yhooyteen ja ·yks,ityi-    verolain säännöksiin ll!iheutt&a käytännössä
4011:  sille on pa;lautettu o.nhlstusoitkeus, on mtme-    suuria vaikeu!ksi<a ja ristiriitoja, koska ve-
4012:  tetyn omaisuooen korvauskysymyksen jär-            rotusta koskev;at täytäntöönpanosäännökset
4013:  jestelyssä otettava ensi sijassa huomioon,         eivät aiookaan m:aatalouskiinteistöihin näh-
4014:  että maksettavan korvauksen avulla kye-            den perustu käypään arvoon. Vielä haital-
4015:  tään mwhdo1lisimman suuressa mää,rin ra-           Lisempi on määrätä omaisuuden arvioimi-
4016: kenrtoouvan uude11een hävitetyt alueet. Tä-         sen perusteeksi se hinta, mikä sillä on kat-
4017: män tehtävän onnistum~nen riippuu lä-               sottava olleen joulukuun 31 päivänä 1939.
4018: hinnä rka;hdesta tekijästä, minä aj'amkohtana       Ottae,n huomioon yleisessä hintatasossa ta-
4019:  vallitsevan hintatason mukaan toooutunoot          pahtuneet muutokset sekä sen, että jäl-
4020: omaisuudet arvioidaan ja mikä on oleva kor-        leenrakennuik:.<Jen suorittamisessa on esityk-
4021: vauksena suoritettavien obligatioiden lainoi-       sen mukaan turv;auduttav:a lainoitusarvol-
4022: tusarvo. Päähuomio uutta korV'auslakia sää-         taan verraten heikkoihin ohLigatioihin, on
4023: dettäessä on senvuoksi kiinnitettävä näihin        selvää, etteå. kukaan korvauksen saaja voi
4024: näkökohtiin, samalla kun on pidettävä               nämä edellytyksillä saada sellaista kor-
4025: kiinni sii,tä yl,eisesti tunnetusta ja moneen      v;ruusta, etltä hän sen avulla kykenisi hank-
4026: kertaan juhlallisesti a,nnetusta lupauksesta,      kimaan ta~aisin menettämänsä joko kiin~
4027: että sodan vauriot on ja-ettava tasa;is~esti       teän taikka irtaimen omaisuutensa. Kun
4028: koko kiansan kannettavaiksi.                       lisäksi on tiedoosa, että menetettyä omai-
4029:     Kun ha,Hituksen eduskunnaHe jättämässä         suutta arvioitaessa valtiovarainministeriön
4030: esityksessä korvauslaiksi ei ole riittävässä       ant~Umien ohjeiden mukaan on käytettävä
4031: määrässä otettu huomioon mainittuja näkö-          mahdollisimman alhaisia arvioimisperus-
4032: kohtia, olemme katsoneet tarpeelliseksi esit-      t,eita, että siitä on suorit1ettava omaisuu-
4033: tää ~eduskunnan hyväksyttäväksi hallituksen        denluovutusveroa sekä että uusia tarvik-
4034: esitY'ksestä poikkeavan laJkiehdotuksen ja         keita hankittaessa joudutaan maksamaan ko-
4035: sen perusteluina esiintuoda seuraavaa.             roitettu l1iikevaihtovero, havaitaan, kuinka,
4036:     HaLlituksen esitylksen mukaan olisi vahin-     epäeduHiseen asemaan joikainen omaisuu-
4037: gon suuruu,trta arvioirtaoo~ määrättävä omai-      tensa menettänyt joutuu aloittaessaan
4038: suuden arvo ~tulo- j:a omaisuusve,rosta an-        uutta elämää hävitetyillä alueilla. Suo-
4039: netun lain säännösten mukaan, kuitenkin            men Pankin suhdanneosaston to~mittamien
4040: ll'iin, että omaisuuden käypänä hintana pi-        tutikimusten mukaisesti rakennuskustannus-
4041: detä<än hin:ta~a, j6k:a siHä kartsotaan tarkoi-    ten kokonaisindeksi, joka vuod-en 1939 IV
4042: 122                                  IV,lo. ·- Korvauslald.
4043: 
4044: neljänne!ks·en lopussa me11k1itt.iin 115 pis-      saanut omaisuutensa taka.risi.n. Pahimmin
4045: 1teellä, ol<i jo vuoden 1941 III neljänneksen      hävite'ttyjä seutuja ovat Vuoksen ,etelä- ja
4046: lopussa kohonnut 160 pisteeseen, joten             ·länsipuolel~a olevat alueet, varsin:ki.n Kar-
4047: nousu jo silloin oli n. 40-45 prosenttia.          jalan kannas, jonka kovaksi kohtaloksi ase-
4048: Jo tä;Uöin olivat koti-irtaimistoon käytettä-      tettaisiin muita suu11emmassa maarassa
4049: vien tavaroiden hinnat kohonneet n. 70             kamtaa sodan rasitukset, jos ei myöskin tä-
4050: prosentil:la. Kun rakennusaineiden hinnat          män seudun asill!kkwita .saateta samaan ase-
4051: ovat tämän jälkeen V'ieläkin kohonneet,            maan toisten palautetun ailrueen ja koko
4052: jopa siinä määrin, että useat välttämättö-         maan kansalaisten kanssa.
4053: mät ralkennusta.rpeet ovat nyt keskimä:ärin           Myöskin on jän.leenmkennuksen kannalro
4054: n. 60, eräissä tapauksissa yli 100 prosent-        vä1ttämät,öntä, että korvauks,ina . saa.tavå.a
4055: tia kol'keammat kuin vuoden 1939 lopussa.,         obligatioita voidaan lainoittaa täydestä ar-
4056: voida,an todeta, että jos korvattava omai-         vosta. Näin ei kui1lenilman ole asianlaita,
4057: sUJus a;rvioidaan 1939 hintatason mukaan,          si>llä eri mha.laitosten taholta on ihnoitet,tu,
4058: saatava korvaus ei ole puoltakaan nykyi-           e.ttä neljän prosentin obhg,atio,1den ilainoi-
4059: sistä jälleenmkentamiskustannuksis ta. Täl-
4060:                                       1
4061:                                                    tusarvo on korlmintaan 90 prosenttia nii-
4062: lainen osalmrvaus estää kaiken tehokkaan           den n~mellisarvosta. Kun niiden tarjonta.
4063:                                                                                          1
4064: 
4065: 
4066: jäUeenrakennustyön lähiaikoina selkä vas-          tul·ee olemaan varsin runsas, ei ole varmaa,
4067: taisuudessa arvaama ttom~ksi vahingoksi            pysyykö niiden arvo edes 90 prosentissa.
4068: lwko valtrukunnalle.                               Jotta obligatioiden lainoitusarvo voitai.siin
4069:    Jäl1l. eenrwkennuksen kanna1l ta tehokkain      säilyttää mahdo:llisimman lähel'lä niiden
4070: ja lisä:ksi oikeudenmukaisin ratkaisu ·on,         nimellisarvoa, oEsi ne saatava. vahvem-
4071: etltä korvaukset suori'tetaan sen hintatason       miksi komittamaUa niistä 111Blksettava korko.
4072: n1iuikaa,n, milkä vallitsee korvauksen suori-      ~un jälleenrakennuksen edel'lytyikset huo-
4073: tuspäivänä. Tämä on vä!lttämätöntä myös-           mattavasti muuttuJis,iva.t, jos obligatioiden
4074: kin sen vuoksi, että sotavahinilmja korvat-        lml1ko nostettaisiin, on tätä toimenpidettä
4075: taessa ei jouduta siihen kiusaHista huo-           kats,ottava yhtä tärkeäksi kuin arvioimis-
4076: miota herättävään tilanteeseen, että paJ:au-       ajan muuttamista. KohtuuUiseksi on kat-
4077: te.ttujen a.lueiden .asuk:k.aat as•et.etaan huo-   sottava, että korvausobliga.tioiHe maksetaan
4078: nompaan asema.run ku:in V'a.ltwkunnan muut         sama kol'ko, kuin nyky.i,sin vapa31ehtoisesti
4079: :asukkaat, joiden :kärsimät sotavahingot on        otet:tavista valtion lainoista, nimittäin 5
4080: korvattu täyteen määrään. NoudaJttamaHa            prosenttia. Ei ole .tasa:ista oikeudenja,koa,
4081: vuoden 1939 hintatasoa joudutaan li>säksi          että pa1aute.tun aiJ.ueen a&ukkailta vasten
4082: ja;kamaan oikeutta epätasaisesti myöskin           omaa tahtoa o.tetJtava:sta lainasta mruksetarun
4083: palautetun alueen väestön omassa keskuu-           pienempi korko kuin paremmassa asemassa
4084: dessa.. Suurin osa näi,stä on saanut omai-         olevilta vapaaehtoisesti otettavist,a lainoista.
4085: suutensa takaisin joko kokonaan tai osaksi.           Hal!lituksen -esityksen perusteluissa huo-
4086: Ne, jotlka VO'ivat päästä jatkamaan elämää         maut,e.tJaan, että suoritettava korvaus ra-
4087: turvautumaHa a.itka.i,semmin omistamaansa          joittuu nyt,, kun m:awpohja on saatu ta-
4088: realiomaisuut~een, ovat monin verroin edul-        kaisin, ,ir.ta:imistomenetysten ohella sotien
4089: lisemmassa asemassa kiuin ne, jotka ovat           rakennUJksille, metsine ja vi·ljelyksille ai-
4090: menettäneet kaiken. On :lmhtuuton:ta, että         heuttamiin vaurioihin j.a että korvauskysy-
4091: henkilö, j.onka omaisuus on tuhoutunut,            myksen ratkaisu muodostuu tältä kannalta
4092: joutuu v~elä jä!lleenmkennuksessakin mo-           helpomma.ikisi kuin mitä asia oli voimassa
4093: nin v;erroin huonompaan asemaan kuin .hä-          olevaa korvauslakia säädettä,essä. Hallituk-
4094: nen naapurinsa, joka sattuman oi·kusta on          sen rsityksen perust,eluihin ei kuitenkaan
4095:                                   IV,to. -   Paavolai1wn y. m.                                123
4096: 
4097: sisälly laskeLmia ::;iitä, mitä määriä lmrvauk-    tensa sijoittaneet ova,t pääasiallisesti pal-
4098: sien suoritus nyt tulisi vaatimaan. Vaikka         kanml:uttijoita, joihin yhä kohoava hinta-
4099: alueen takaisinvalloituksen ja korvauslaki-        t,a;so va:iikuttaa kaikkein tuhoisimmin. ,Jos
4100: esityks'en ant13,misen välillä on ollut pitkä      asuntoirtaimiston korvaus ma:kset:aan rajoi-
4101: aika, ei sitä ole käytetty tarkkojen laskel-       tettuna, joudutl(l:an monessa ~tapauksessa sii-
4102: mien tekemiseen, jotta melkoisella varmuu-         hen, että korv:au.s ei tule edes niin suureksi
4103: della voitaisiin tietää, minkälaisista sum-        kuin asuntoirtai!miston pa:lova;kuutus on
4104: mista tällä ke11ta!a on kysymys. Niitä nu-         ollut. Lisäksi on otettava huomioon, että
4105: merotietoja, joita tähän mennessä on han-          juuri koti~irtaimistoon ja va;a;tetukseen tar-
4106: kittu, voidwan 1mitenkin käyttää pohjana           vittavien tavaroiden indel.,sit ovat nousseet
4107: summi,ttaisten arviolaskelmien tekemiseen.         kork,earnuniksi kuin millään muulla a1a1ll(l.
4108:     Siinä yhteenv,edossa, joka on suoritettu       Kun ei o1e syytä tehdä tässä suhteessa
4109: alkuperäisten korvausv~arutimusrten perus-         poikkeusta yleisesti 1ai:ssa määrättyihin kor-
4110: t,eeHa, edusta:a maapohja, joka nyt on ko-         vausprosent:teihin, olisi myöskin henkilökoh-
4111: konaisuudessaan saatu takaisin, noin 11 5          tainen asunw- ja muu irtaimis.to korvattava
4112: koko arvioidusta menety"lksestä. Kasvava           täyteen määrään.
4113: metsä on tämän laskelman mukaan n. 11 6                HaU,:Ltus on esi:tykseensä ot,tanut säädök-
4114: koko arvioidusta menetyksestä. Sotilashal-         sen, jonka m1~aan ei korvattaisi kiinteistön
4115: linnon toimes~ta suoritettujen laskelmien          vuosien 1940 ja 1941 sadon tai muun tuo-
4116: muka;an on lmko alueen metsien häviöpro-           t,on menetystä ei'kä myöskään vahinkoa,
4117: sentiksi lruskettu 5. Tämän mukaan tulisi-         joka mainituina wluema on aiheutunut vil-
4118: vat korvauks,et hävitetyistä metsistäkin suh-       jelyksil1e ja metsille sen vuoksi, että ne
4119: tied1isen vähäisiksi. Pääasi,allisin korvaus       J:ail1iBen ha1tijansa hallinnosta erotettuina
4120:                                                                1
4121: 
4122: 
4123: jää si:ten suoritetmvwksi tuhoutuneis,ta ra-       ovat jääneet tarpeeH:ista hoitoa vaiHe. Jos
4124: kennuksista ja irt,aimis:tosta. On näinollen       tämä :pykä~lä hyväksytään, joutuvat kor-
4125: pidettävä todennäköisenä, että haHihtksen          vauiksen sa!ajat ~toisiinsa nähden erilaiseen
4126: esityksen 2 § :ssä mainituin edetlytyksin          asemaan. Toisille on ehdotettu ·nmkset.ta-
4127: tarkoitukseen tarvi1Jtavat varat riittävät         vaksi määrätty koDk:o kysymyksessä olevalta
4128: täysimäärruisten korvaust,en suorittamiseen.       ajaHa, mutta toiset eivät tämän ehdotuk-
4129:     Kun on kohtuuden mukaista, ett:ä kor-          sen mukaan saisi vastaavaa korvausta. Näin
4130: vaukset suoritetaan täysimääräi8inä kai!kille,      joutuvat Imnswlaiset lain edessä eril!aiseen
4131: ei täs'tä ole syytä ~tehdä poikkeusta niihin-      asemaan. Tämän pykäläm hyväksyminen
4132: ikään nähden, joilla ei ole o1lut kiinteätä        'lmhdistuu erittäin ankamna niihin, jotka
4133: omaisuu~tta, vaan joiden omaisuus on ollut         :roJkennUJksensa menettäneinä saavat vilje-
4134: y:ksi nomaan koti-irt:aimistoiJia. Ha1li tuksen    lyJr-sensä suuresti rappeutuneina takaisin.
4135:  e,gityksen mukaan tulisi asuntoirtaimisto         Koska tulee kulumaan useita vuosia en-
4136: korvattavaksi :korkeintaan 50,000 ma1~kkaan        nen kuin tällaiset omistajat saavat viljelyk-
4137:  ja va:wtteet ja muu henkilökohtainen irtai-       sensä tuottava~an kuntoon, tulisivat sodan
4138: misto korkeintaan 5,000 ma.rkkaan vähin-           tuobtamat V'auriot tuntu!llla:an Irohtuutto-
4139:  tään 16 vuoden ikäistä ja korkeintaan 2,000       man raslmina kauan senkin jälkeen kun
4140: mal"kkai<Ln 16 vuotta nuorempaa henkilöä           korvwukset on 8Uoritettu. Yhtäläisen oi-
4141: kohti. M1:1initun mieliv:a1taisesti ot:etun yli-   keudenjaon lmnna1rta on välttämwtöntä, että
4142:  mjan ase:ttaminen on epäoikeudenmukainen
4143:        1                                           sadon tai muun ~tuoton Tilen,etyk,gestä ;;uori-
4144:  ja kohtuuton sitä suhteellises~ti pi•entä y;h-    tetaan kiinteistöjen omistajille korvaus.
4145:  teisik:unrtaluoik:Jcaa kohtaan, jota se tulisi         Voimassa olevan korvaus1ruin mukaJRn on
4146:  kohtarammcn. Asuntoirtaimis1:'oon omaisuu-         yhteisöiHe maksettava korv,aus jätetty riip-
4147: 124                                    IV,1o. -    Korvauslaki.
4148: 
4149: pumaan valrtioneuvooton harkinnasta. Tä.tä Yoisi ylittää korvauslaissa määrättyjä ylei-
4150: menettelyä voitiin lakia säädettäessä perus- siä korvam:sperusteita.. Suuret omaisuudet,
4151: tella sillä, että suurin osa yhteisöistä oli joiden korvaukSJia hallituksen effittämässä
4152: lopettatnut toimintansa ja ettei niiden jat- asteilkossa ehdotetaan vålhennettävilksi, ovat
4153: kamista edellytetty tarvittavan siinä laa- harvoja poikkeuksia lukuunottamatta yh-
4154: juudessa kuin a~kaisemmin. Kun nyt ti- teisöjen, kut:en kuntien, seurakuntien, asun-
4155: lanteen mmututtua yhteisöjen toiminta pa- toyhtiöiden sekä pienistä pääomista koot-
4156: hliute:tuHa alueella on suorastaan välttämä- tujen, pääasiallisesti yl€ishyödyllisten lai-
4157: tön, ei ole sitä perustet<ta kuin aikaisem- 'tosten ja järjestöjen omistamia. Kun yh-
4158: min asettaa Ylhteisöt korvauksen staanrtiin teisöistiikin toiset saavat omaisuutensa .ta-
4159: nähden poikkeusasemaan. Ottaen huomioon kaisin, toiset ovat sen suure;l,ta osa.Lta me-
4160: yhteisöjen merkityksen nykyaikaisessa ta- nettänret, ei tJUsapuo1isuutta silmälläp~täen
4161: lous. ja yhteiskuntaelämässä, olisi niiHe ole 1perus;teltavissa, että toiset yhteisöt jou-
4162: korvattava menetetty omaisuus samojen p€- tuvat huonompaan asemaan kuin toiset.
4163: rusteiden mukaan kuin muillekin, ja tämä Kun alenevaa asteikkoa ei myöskään yksi-
4164: olisi, 1aiss:a turva1ttava. Ellei kuntia ja tyisiin korvauksens:aajiin sovel1et,tuna voida
4165:          1
4166: 
4167: 
4168: 
4169: seurakuntia swada korvaus1win turvissa toi- peruSitella, olemme sitä miel,tä, että asteiJkko·
4170: mintaan, joutuu valitiovailta joka tapauk- olisi poistettava ja korvaukset suoritettava
4171: sessa niitä muuHa tavraUa tukemaan. Tä- täysimäåräisrinä kaikissa omaiSIUusluokissa.
4172: män vuoksi pidämme väLWi;mättömänä, että             Lisäksi ehdotamme lakiin erä.itä muilta-
4173: kaikki yhteisöt joutuvat korvauksen saan- kin muutoksia, joiden perusrt:.elut selviävät
4174: tiin nähden yleisen korvauslain alaisiksi.         lakitekståin sisältyvistä pykäliSitä.
4175:      Se aleneva a~steikiko, jota hallituksen eSJi-    Edellä esitetyn perusteella ja nojautuen
4176:  tyksessä ehdotet'aan sovelle,ttavaksi korvauk- valtiopäiväjärjestyksen 32         §: ään, ehdo-
4177:  sria suoritettaessa, kohdistuu erittäin anka- tamme lmnnioirttaen,
4178:  rana yhteisöihin, koska on edeHytettävä,
4179:  et,tä valtiommvoston harkinnan mukaan                       että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4180:  suoritettaviksi tulevat korvaukset eivät                 vcm lakiehdotuksen:
4181: 
4182: 
4183:                                           Korvauslaki.
4184:     Eduskunna,n päätöksen mukaisesti, joka on teMy valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
4185: määrätyllä tavaHa, säädetään:
4186: 
4187:                       1-3 §.                          perintönä tai testamentin nojaHa ta:hi
4188:       (Kuten haHi,tUJk:sen es,ityksessä n:o 24.)      seuraJallltonsa puol€8/ta niihin verm,ttava:lia
4189:                                                       saannolla.
4190:                        4 §.                                                 5 §.
4191:   Korvaukseen oikcutetul1a tarkoitetaan                  Korvauksen;alaiseksi omaisuudeksi ei kat-
4192: tässä laissa sit.ä, joi1a vahingon tapa:htuessa       sota:
4193: on oUut omistusoikeus i!rorvauiksen alaiseen             1) oma;isuutta siltä osaMa, josta vakuu-
4194: omaisuuteen tai erottwmisoikeus maara-                tuksen nojalla tahi muuten on saatu .tai on
4195: alaan, minkä vahingoirt.tumisesta korvauSita          oikeus saada korvaus,
4196: suoriJtetoon, taihi vu:okrao:ilkeus, teikka joHe         2) raha:a, sa:amistDdisteita, osakk.eita, ob-
4197: hän:en oikeutensa sittemmin on siirtynyt              iigatåoita tni mu~ta arvopapereita, eikä
4198:                                  IV,1o. -   Paavolainen y. m.                             125
4199:    3) kultaa, hopeaa tai muita jalometal-        käli on kysymys palovakuutetusta omaisuu-
4200: leja, jalokiviä, helmiä tai niistä valmistet-    desta, enintään palovakuutusmäärään, han-
4201: tuja taikka muita koruesineitä, ellei omis-      kittuaan sen vakuutuslaitoksen lausunnon,
4202: taja ole harjoittanut niiden kauppaa tai         jossa omaisuus on ollut vakuutettunn, sekä,
4203: muutoin ammattinaan hankkinut niistä tu-         mikäli koskee vakuuttamatonta omaisuutta,
4204: loa.                                             harkintansa mukaan sen selvityksen perus-
4205:                       6 §.                       teella, jonka korvauksen hakija on vahingon
4206:    Tämän lain mukaan korvataan myös              määrästä esittänyt ja valtiovarainministe-
4207: 1 § : n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla     riö tarvittaessa sen lisäksi hankkinut.
4208: alueilla olevan kiinteistön vuosien 1940 ja         Asetuksella voidaan siirtää 2 momentissa
4209: 1941 sadon tai muun tuoton menetys sa-           tarkoitetuista vahingoista suoritettavien
4210: moinkuin vahinko, joka mainituilla alueilla      korvausten myöntäminen valtiokonttorin
4211: on aiheutunut viljelyksille sen vuoksi, että     tehtäväksi.
4212: ne laillisen haltijansa hallinnasta erotet-
4213:                                                                       9 §.
4214: tuina ovat jääneet tarpeellista hoitoa vaille.
4215:                                                    Vahingon suuruutta arvioitaessa pide-
4216:    Metsätuotteiden, jotka 1 momentissa mai-
4217:                                                  tään omaisuuden käypänä hintana hintaa,
4218: nituilla alueilla on hakattu 12 päivän maa-
4219:                                                  joka omaisuudella on katsottava tarkoituk-
4220: liskuuta 1940 jälkeen, mutta ennen 6 päi-
4221:                                                  seensa käytettynä olleen tämän lain voi-
4222: vää joulukuuta 1941 ja jotka on käytetty
4223:                                                  maantulopäivänä.
4224: sotilaallisiin laitteisiin tai rakennelmiin
4225:                                                     Jos hintataso on tämän lain voimaantulo-
4226: taikka muutoin otettu puolustusvoimain
4227:                                                  päivän ja sen päivän välisenä aikana, jol-
4228: haltuun, on- katsottava tu-lleen valtion omai-
4229:                                                  loin korvausmäärä on lopullisesti vahvis-
4230: suudeksi, joka korvausta määrättäessä ote-
4231:                                                  tettu, muuttunut vähintään kaksikymmentä
4232: taan huomioon korvaukseen oikeutetun me-
4233:                                                  sadalta, otetaan korvausta suaritettaessa
4234: nettämänä omaisuutena. Sama olkoon la-
4235:                                                  huomioon yleisindeksin nousua tai laskua
4236: kina muuhunkin omaisuuteen nähden, mi-
4237:                                                  vastaava eroitus.
4238: käli sitä sanottuna aikana on käytetty edellä
4239: mainittuun taorkoitukseen.                                           10 §.
4240:                                                    Niille korvaukseen oikeutetuille, jotka
4241:                      7 §.                        alueluovutuksen johdosta menetetyn omai-
4242:   Korvaus tässä laissa tarkoitetusta vahin-      suuden korvaamisesta 9 päivänä elokuuta
4243: gosta suoritetaan, mikäli 8 § : ssä ei toisin    1940 annetun lain tai sotavahingon korvaa-
4244: säädetä, täysimääräisenä jäljempänä sääde-       misesta eräissä tapauksissa 15 päivänä mar-
4245: tyin tavoin toimitetun arvioimisen perus-        raskuuta 1940 annetun lain nojalla ovat
4246: teella.                                          hakeneet korvausta tahi eräiden väestön ja
4247:                      8 §.                        omaisuuden siirrosta sekä sodasta aiheutu-
4248:    Edellä 3 § : n 3 mometissa tarkoitetuille     neiden vahinkojen korvaamisesta 1 päivänä
4249: henkilöille suoritettavan korvauksen suu-        elokuuta 1941 annetussa laissa säädetyin
4250: ruuden määrää valtioneuvosto harkintansa         tavoin tehneet vahinko- ja karvausilmoituk-
4251: mukaan hankittuaan vahingon määrästä             sen, määrätään korvaukset sanottujen la-
4252: asianomaisen arvioimislautakunnan lausun-        kien mukaan tehtyjen hakemusten tai il-
4253: non.                                             moitusten perusteella, ellei korvauksen saaja
4254:    Valtiovarainministeriön asiana on päät-       ilmoita luopuvansa hakemuksestaan taikka
4255: tää, onko korvausta suoritettava 1 §: n 1        kahden kuukauden kuluessa tämän lain
4256: momentin 3 kohdassa tarkoitetusta vahin-         voimaantulosta täydennä sitä tai tee uutta
4257: gosta, ja mää:rätä korvauksen suuruus, mi-       hakemusta.
4258: 126                                IV,1o. -      Konauslaki.
4259: 
4260:   Jiuiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen           Arvioimislau takunnan puheenjohtajaksi
4261: korvaukseen oikeutettujen tulee, korvauk-          tai jäseneksi määrätty älköön kieltäytykö
4262: sensaantioikeuden menettämisen uhalla, ha-         toimeen ryhtymästä, ellei hän kieltäytymi-
4263: kea korvausta valtiovarainministeriöltä kah-       sensä perusteeksi voi esittää syytä, jonka
4264: den kuukauden kuluessa tämän lain voi-             valtiovarainministeriö hyväksyy.
4265: maantulosta tai, milloin vahinko on tapah-
4266: tunut sen jälkeen, saman ajan kuluessa sel-
4267: laisen vahingon tapahtumisesta.                                    14--21 §.
4268:    Korvaukseen oikeutettu, jonka omai-               (Kuten hallituksen esityksessä n: o 24.)
4269: suutta on tuhoutunut, vahingoittunut tai
4270: kadonnut useamman kunnan alueella, teh-
4271: köön jokaisen kunnan osalta er.i hakemuk-                               22 §.
4272: sen, kuitenkin niin, että korvausta 1 §: n 1          Kun korvausmäärä on lopullisesti vahvis-
4273: momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulta            tettu, suorittaa valtiokonttori korvauksen
4274: alueelta siirrettyä omaisuutta kohdanneesta        siihen oikeutetulle 20,000 markan määrään
4275: vahingosta ei tarvitse hakea erikseen kun-         asti rahana sekä muulta osalta haltijalle
4276: kin kunnan osalta, vaikka vahinkoa siirre-         asetetuilla 5 sadalta korkoa kasvavilla, jäl-
4277: tylle omaisuudelle olisi tapahtunut useam-         jempänä 2 momentissa säädetyin tavoin
4278: massa kunnassa.                                    osaksi 8 osaksi enintään 25 vuoden kuluessa
4279:                                                    autopäivästä luuastettavilla valtion obliga-
4280:                 11 ja 12 §.                        tioilla, lyhempiaikaisilla rahana maksetta-
4281:   (Kuten hallituksen esityksessä n: o 24.)         van määrän ylittävältä osalta enintään
4282:                                                    500,000 markkaan asti ja pitempiaikaisilla
4283:                     13 §.                          yli 500,000 markan määrään nousevalta
4284:    Arvioimislautakunnassa on puheenjoh-            osalta, kuitenkin niin, että mikäli maksetta-
4285: taja ja kaksi muuta jäsentä. Valtiovarain-         vaa määrää ei voida tasan suorittaa obli-
4286: ministeriö voi kuitenkin, milloin katsoo sen       gatioilla, ylimenevä määrä maksetaan ra-
4287: tarpeelliseksi, määrätä arvioimislautakun-         hana. Obligatioille, joiden autopäivänä on
4288: nan jäsenluvun suuremmaksikin.                     pidettävä 12 päivää maaliskuuta 1940, mak-
4289:    Arvioimislautakunnan puheenjohtajan ja          setaan korkoa sanotusta päivästä, paitsi
4290: muut jäsenet, joista yksi määrätään toimi-         milloin niillä suoritetaan korvausta vuonna
4291: maan valtion asiamiehenä, sekä varamiehet          1941 alkaneen sodan johdosta aiheutuneesta,
4292: näille asettaa valtiovarainministeriö.             1 §: n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoi-
4293:    Arvioimislautakunnan puheenjohtaja ja           tetusta vahingosta, joissa tapauksissa kor-
4294: jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Heidän        koa maksetaan vasta 12 päivästä maalis-
4295: esteellisyydestään on voimassa, mitä tuoma-        kuuta 1942.
4296: rin esteellisyydestä on säädetty. Älköön              Valtio lunastaa lyhempiaikaiset obligatiot
4297: sitä, paitsi asianomaisten omassa asiassa, pi-     siten, että niistä erääntyy 12 päivänä maa-
4298: dettäkö esteellisyytenä, että he tämän lain        liskuuta vuosina 1943, 1944, 1945, 1946 ku-
4299: mukaan voivat tulla oikeutetuiksi saamaan          nakin vuonna 15 sadalta sekä samana päi-
4300: korvausta.                                         vänä vuosina 1947 ja 1948 kummallakin
4301:    Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty aT-          kerralla 20 sa~alta. Pitempiaikaisten ob-
4302: vioimislautakunnan puheenjohtajasta ja jä-         ligatioiden lunastusaika on enintään 25
4303: senistä, noudatettakoon myös, milloin ar-          vuotta niiden antopäivästä, ja vahvistetaan
4304: vioimislautakuntana toimii tulo- ja omai-          niiden kuoletus vasta sen jälkeen, kuin ly-
4305: suwsverolautakunta.                                hempiaikaiset obligatiot on lunastettu.
4306:                                  IV,1o. -   Paavolainen y. m.                              127
4307: 
4308:   A viopuolisoita on korvauksen suorituk-        gatioilla, hän ei ole velvollinen maksamaan
4309: sessa pidettävä yhtenä korvaukseen oikeu-        12 päivästä maaliskuuta 1940 korkeampaa
4310: tettuna.                                         korkoa kuin 5 sadalta.
4311:    Milloin arvioimis- tai arvioimista:rkastus-      Korvaukseen oikeutettu voi käyttää ob-
4312: lautakunnan päätöksestä on valittanut ai-        ligatioita nimellisarvosta pika-asutuslain
4313: noastaan valtion asiamies, voidaan korvauk-      mukaan pakkolunastettujen rakennusten ja
4314: seen oikeutetulle siitä huolimatta suorittaa     rakennuspuiden sekä pakkotilauksessa ostet-
4315: korvausta, jos hän panee hyväksyttävän va-       tujen tavarain ja tarvikkeiden maksamiseen
4316: kuuden riidanalaisesta määrästä.                 ynnä valtiolle menevien verojen suorittami-
4317:                                                  seen jo erääntyneiden veroerien osalta, kui-
4318:                    23 §.                         tenkin niin, että korvaukseen oikeutettu
4319:   Sen estämättä, mitä 22 §: ssä on säädetty,     saa mainittuihin tarkoituksiin käyttää obli-
4320: myönnetään korvaukseen oikeutetulle en-          gatioita yhteensä enintään sen määrän,
4321: nakkokorvausta jo ennen kuin hänelle tu-         jonka hän niitä on korvauksena saanut.
4322: leva "korvaus on lopullisesti vahvistettu sen       Se seikka, että valtiokonttorista korvauk-
4323: mukaan kuin siitä erikseen säädetään.            seen oikeutetulle annettavia obligatioita ei
4324:                                                  olisi hänen saatavissaan ennen veronmaksu-
4325:                 24 ja 25 §.                      aikaa, ei vapauta veroerien maksamisesta
4326:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 24.)        määräaikana, mutta on sillä, joka maini-
4327:                                                  tusta syystä on estynyt käyttämästä obli-
4328:                     26 §.                        gatioita veron suorittamiseen ja sen vuoksi
4329:   Se, jolla on korvaukseen oikeutetulta saa-     joutunut sitä rahana maksamaan, oikeus
4330: mista, on velvollinen ottamaan saamisensa        saada valtiokonttorista hänelle tulevia obli-
4331: suoritukseksi, riippumatta siitä, onko saa-      gatioita annettaessa obligatioiden sijasta ra-
4332: minen erääntynyt, velallisen korvaukseen         hana se määrä, minkä hän maksamastaan
4333: oikeutettuna saamia obligatioita niiden ni-      verosta olisi voinut obligatioilla suorittaa.
4334: mellisarvosta, jos saaminen on syntynyt en-
4335: nen 1 päivää tammikuuta 1942 ja velalli-                         27-35 §.
4336: nen on viimeistään kolmen kuukauden ku-            (Kuten hallituksen esityksessä n: o 24.)
4337: luessa obligatioiden saamisesta velkojalle
4338: ilmoittanut haluavansa käyttää niitä vel-                      36-38 §.
4339: kansa maksamiseen. Sille osalle velastaan,         (Kuten 37-39 § hallituksen esityksessä
4340: jonka korvaukseen oikeutettu suorittaa obli-     n:o 24.)
4341: 
4342: 
4343:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1942.
4344: 
4345:          Erkki Paavolainen.          Jussi Raatikainen.           Matti Pärssinen.
4346:          Kaapro Huittinen.           Yrjö Welling.                Eemil Luukka.
4347:          Juho Paksujalka.            Juho Niukkanen.              J. Kuittinen.
4348:          A. Halonen.                 Juhani Leppälä.              Urho Kekkonen.
4349:          Tauno Saukkonen.            Juho Pyy.                    Aapo Inldnen.
4350:          Arno Tuurna.                Matti Miikld.
4351:                                 ••        ••
4352: 
4353:    VALTIOPAIVAT
4354:                      1942
4355: 
4356: 
4357:                LIITTEET
4358:                      I-XII
4359: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
4360: 
4361: 
4362:                         ITIJ
4363: 
4364: 
4365: 
4366: 
4367:                   HEIJSINKI 1942
4368:             V ALTIONEUVQBTON KIRJAPAINO
4369: 
4370: 
4371:                                                17
4372:                                   ••         ••
4373:     VALTIOPAIVAT
4374:                      194 2
4375: 
4376: 
4377:                  LIITTEET
4378: 
4379: SYYSISTUNTOKAUDELLA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN
4380:    LÄHETETYT TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALIA
4381:            KOSKEVAT LAKIALOITTEET
4382: 
4383: 
4384: 
4385: 
4386:                    HELSINKI 1942
4387:              VAL'L'IONEUVOSTON KIR,JAPAINO
4388:                                                                                                 133
4389: 
4390: 1,4. -   Lak. al. N :o 16.
4391: 
4392: 
4393: 
4394: 
4395:                                   U. Hannula y. m.: Ehdotus laiksi tasavallan presidentin
4396:                                      vaalin siirtämisestä.
4397: 
4398: 
4399:                                         E d u s k u n n a :ll e.
4400: 
4401:    Hallitus on eduskunnalle jättänyt esityk-         lisuus hallitusmuodon oikeuttam!lllla tavaHa
4402: sen }aiksi rtasavwHan presidentin vaalista           V'a:ilkwttaa vain ensimmäiseen vaaliin. Jotta
4403: vuonna 1943. Tämän esityksen mukaan                  kansallemme perustuslaissa säädetyn oikeu-
4404: vaali :tapahituisi 15 päivänä helmikuuta             den kavent·aminen muodostuisi mahdollisim-
4405: 1943 ja sen suorittaisivat ne vaHtsijamiehet,        man :lieväksi O'lisi nykyisen 1tasavallan pre-
4406: jotka 15 ja 16 päivänä tammikuuta 1937               sidl:mtin toimikautta jatkettava määrä-
4407: on valittu 'toimittamwan presidentin vaa·li.          aj!a.l1a.
4408:    Hallitusmuodon muik:ll!an ,1Jasawtllan presi-         Syyskuun 26 p:nä 1941 hallitus antoi
4409: dentin valitsee Suomen kansa. Vaalin toi-            eduskunnalle esityksen, jonka mukaan
4410: milttavilit sitä va,rten valitut valitsij,amiehet,    edustajanvaalit, jotka lain mukaan olisi
4411: joiden tehtävä tasavalitan presidentin vaa-          oHut toim:iltelttava 1942, toimitettaisiin sää-
4412: lisrta 22 p: nä he'lmilruuta 1924. annetun •lain     detyssä järjestyksessä 1944. Tämä esitys
4413: 12 § : ssä on säädetty päättyväksi niin pian,        on hyväksytty ja eduskunn:an valtuuksia
4414: kuin val:ilttu presidentti on astunut toi-           näin ollen on jatkettu kahdella vuodeHa.
4415: meensa. Viimeksimainitust1a säännöksestä             Eduslrnnta ja hatllitus ovart tälrä lainsää-
4416: tehtiin kuitenkin olosuhteitten pakosta poik-        däntö:toimenpitoollä tahtoneet varata kan-
4417: keus 3 p: nä joulukuuta 1940 säädetyllä              salle oikeuden ilmaista tahtonsa uusien vaa-
4418: lailla 'tasavallan uuden presidentin vaalista.       'lien avuHa niin pian, kuin norma~&1listen olo-
4419: Tämän 1ain mukaan oikeutettiin vuonna                jen edellytetään pa1autuneen eli viimeis-
4420: 1937 V'alitUJt vali:tsijamiehet valitsemaan          tään kahden vuoden kuluttua. Samaa pe-
4421: uud~m tasavalilan presidentin siUoisen tasa-         riaatetta ofisi sovellettava myös ltasavwllan
4422: vaUan p11esidentin jälellä olevaksi toimi-           presidenrtin vaalissa. Tästä syystä olisi
4423: kaudeksi eli vuonna 1943 päättyvän kuusi-            näissä poikkeuksellisissa oloissa vä1ltettävä
4424: vuotiskauden loppuun.          Alussa mainittu       menemästä uusiin presidentin vaaleihin ja
4425: hallituksen esityksen hyviiksyminen merki,t-         sensijaan j.a;tkettava nykyisen presidentin
4426: sisi uutta ja entistä huoma•trtaV'ampaa poik-        toimiaikaa lmhdeHa vuodella.
4427: keamista hallitusmuodossa säädetystä tasa-               Sen mukaisesti, mitä edellä on esi-
4428: vallan presidentin valitsemisjärjestyksestä.         tetty ja nojautumaHa valltiopäiväjärjestyk-
4429: Joutuisivatharr samat va'li,tsij•amiehet toim:Ut-    sen 32 §: ään, ehdotamme,
4430: tamaan lroilme eri kertaa: tasavallan presi-
4431: dentin vaa.lin yhteensä 12 vuoden ajaksi,                      että Eduskunta hyväksyisi seu1'aa-
4432: jona aikana Suomen kansalla olisi mahdol-                    van lakiehdotuksen:
4433: 134                        1,4. -   'l'asa.vallan presidentin vaali.
4434: 
4435: 
4436:                                           Laki
4437:                       tasavallan presidentin vaalin siirtämisestä.
4438: 
4439:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
4440: määrätyllä tavalla, säädetään:
4441: 
4442:                      1 §.                                              2 §.
4443:    Tasav.aJHan presidentin vaali, joka hal-        Vuonna 1940 valitun ,tJasavaHan presi-
4444: ditusmuodon 23 § : n mukaan olisi toimitet-      dentin toimikausi jattkuu maaliskuun 1 päi-
4445: tava vuonna 1943, toimitettakoon sääde-          vään 1945.
4446: t.yssä järjestyksessä vuonna 1945.                                    3 §.
4447:                                                    Tarkemmat määrä.yk-set tämi:n l'llin sovel-
4448:                                                  tamisesta antaoa valti6neuvosto.
4449: 
4450: 
4451:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1942.
4452: 
4453:                 Uuno Hannula.                                 Eero Nurmesniemi.
4454:                 K. Määttä.                                    Eem.il Luukka.
4455:                 Juho Paksuja.lka.                             Matti Miikki.
4456:                 Kusti Arhama..                                Albin Asikainen.
4457:                 Aapo lnldnen.                                 Matti Luoma-aho.
4458:                                      Antti J. Rantama.a.
4459:                                                                                                   135
4460: 
4461: 1,5. -   La.k. a.l. N:o 17.
4462: 
4463: 
4464: 
4465: 
4466:                                  Reinikainen y. m.:      Ehdotu.~   laiksi tasavallan presidentin
4467:                                      vaalin siirtämisestä.
4468: 
4469: 
4470:                                        E d u s kunnai l e.
4471: 
4472:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityk-         kaisesti käyttää vaikutusvaltaansa. Halli-
4473: sen laiksi tasavallan presidentin vaalista          tusmuodon mukaan on kansalle varattava
4474: vuonna 1943. Esityksen mukaan tasaval-              tilaisuus valitsijamiesten vaalin kautta vai-
4475: lan presidentin vaali seuraavaksi kuusi-            kuttaa ltasavaUan presidentin valitsemiseen.
4476: vuotiskaudeksi tapahttuisi ensi helmikuun           .Jos hallituksen esitys hyväksyttäisiin j,a sen
4477: 15 päivänä vuotena 1937 valittujen valit-           mukaisesti 1tasavrullan presidentin va:a1li suo-
4478: sijtamiesten toimesta.                              ritettaisiin vuonna 1937 valittujen valit-
4479:    HaHituksen esityksen perusteluissa mai-          sijamiesten 'toimesta, estettäisiin kansalta
4480: nitut syyt, joihin nojautuen tasavatllan pre-       mahdollisuus ja hallitusmuodossa taattu oi-
4481: sidentin varuli ehdotetaan <toimitettavaksi         keus vaikuttaa taSJavallan presidenrt;in vaa-
4482: ilman, .että Suomen kansalle va~at1taisiin          liin. Myös on huomitoon otettava, että useat
4483: tilaisuutta suorittaa hallitusmuodon edel-          valitsijamiehet ovat joko kuolleet tai muu-
4484: lyttämä valitsijamiesten vaali, ova<t nykyi-        toin menettäneet valitsijamiesoikeutensa
4485: sissä olosuhteissa täysin rtunnustettavat.          eikä usei'lla heistä 01le ed:es varamiestä, jonka
4486: Tämmöinen hallitusmuodon määräyksistä               vuoksi vaHtsijamiehistö ei vastaisi sitä ko-
4487: poikkeaminen :tehtiin olosuhteiden pakot-           koonpanoa, jota yleiset vaalit vuonna 1937
4488: tamana jo vuonna 1941, j.olloin eduskun-            edellybtävärt. Näiden seikkojen vuoksi, ot-
4489: nan joulukuun 3 päivänä 1940 hyvä:ksymän            taen huomioon ne syyt, joilla hallitus perus-
4490: lain mukaisesti vuonna 1937 valitut valit-          telee esitystään rtasavallan presidentin va,a-
4491: sijamiehet suorittivat uuden tasavallan             lista vuonna 1943, olisi täillä kertaa tyyd:Y~t­
4492: presidentin vaalin silloisen t'asavallan presi-     tävä sitä varrten säädet>tävä!llä lailla jatka-
4493: dentin jä.ljellä olevruksi ·toimiatjaksi, joka      maan taSJav'allan presidentin toimikaiUtta so-
4494: päättyy vuonna 1943. Tämä silloisissa olo-          piva:ksi katsortulla mä.äräajaHa, niin että
4495: suhteissa suoriteHu hallitusmuodosta poik-          hallitusmuodon edeltlytttämä tasavallan pre-
4496: keaminen, kun kysymykses'sä oli vain se             sidentin vaali voiltJa.isiin ltoimitt>aa niin pian
4497: aika, j~ka hallitusmuodon mukaan valitun            kuin olot ova1t palautuneet sel'laisiksi, että
4498: tasavallan presidentin toimikaudesta oli jäl-       valitsijamiesten vaali voidwan suorittaa.
4499: jellä, voitiin ymmärtää. Niin ei kuitenk,aan        Tässä voitaisiin menetellä samalla. tavalla
4500: ole asianlaita, jos sääde,ttävälllä •laiHa. hal-    kuin syyskuun 26 päivänä 1941 eduskun-
4501: litusmuodon edellytysten vastaisesti tasa-          nwlle annetuna ja sittemmin edusikunnan
4502: vallan presidell!tin vatali päätettäisiin suorit-   hyväksymäHä lailla. menetel>tiin ja.tkamalla
4503: taa vuonna 1937 valittujen valitsijamies-           eduskunnan 1toimikarutta kahdeUa vuodella
4504: ten toimesta kokonaiseksi kuusivuotiskau-           sen vuoksi ettei vallitsevissa o~osuhteissa
4505: dl{lksi ilman, että kansalle varattaisiin mah-      katso:ttu voitavan uusia vwaleja suorittaa.
4506: dol<lisuutta haltlitusmuodon edellytysten mu-       Jos tasaVJalllan presidentin toimikantta jalt-
4507: 136                          1,5. -   Tasa,,allan presidentin vaali.
4508: 
4509: kettaisiin kahdella vuodella, kuten eduskun-      ollen presidentin toimikautta jatkettava kol-
4510: nan toimikautta jatkettiin, seuraisi siitä,       mena vuode<Ua. Tälten vältyttäisiin poitk-
4511: erttä olojen mahdO'llisesti siihen mennessä       keamasta hallitusmuodon määräyksiSitä pi-
4512: palautuessa normaalisiksi joudutJ1Jaisiin sa-     temmälle kuin se olosuhtteiden pa:kOSita on
4513: manru vuotena suorittamaan kolmet vaalit,         tarpee1lista ja :taatt:aisiin lmnsalile tilrusum;
4514: nimittäin vrulitsema11a lmns~a,nedustajat, ta-    niin pian kuin siihen on mahdollisuutta sa-
4515: savallan presidentin va1litsijamiehet ja kun-     noa sanansa tasavall~a,n presiden'tin V'allitse-
4516: tien valtuurtetuJt, koska viimeksi mainittujen    misessa.
4517: vaali on myös säädetyllä laiUa olosuhteiden          Edellä olevaan viitaten ehdO'tamme,
4518: pakot:tamana lykätty ja entisten va~tuutet­
4519: tujen toimiaikoo j~atkettu. Tämän vuoksi                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4520: olisi ,tasav8Jllan pr€Sidentin valitsijamiesten          van lakiehdot'Uksen:
4521: varuli siirrettävä vuodeksi eteenpäin ja näin
4522: 
4523: 
4524: 
4525:                                             Laki
4526:                         tasavallan presidentin vaalin siirtämisestä.
4527: 
4528:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ~sä
4529: määrätyllä tavalla, säädetään:
4530: 
4531:                      1 §.                                               2 §.
4532:    TasavaiJari presidentin vaali, joka ha.'lli-      Vuonna 1940 valitun tasavaUan presiden-
4533: tusmuodon 23 § : n mukaan O'lisi toimitet-        tin toimikausi jatkuu siihen saakka kun
4534: tava vuonna 1943, 1toimitettakoon, siinä jär-     uusi VIaali on suorit~tu eli maaliskuun 1
4535: jestyksessä kuin siitä on säädetty, vuonna        päivään 1946.
4536: 1946.                                                                3 §.
4537:                                                      Tarkemmat määräykset tämän lain sove:l-
4538:                                                   tamisesta antaa va~tioneuvosto.
4539: 
4540: 
4541:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1942.
4542: 
4543:                  Osk. Reinikainen.                            Jussi Lonkainen.
4544:                  Urho Kulovaara.                              Pekka Kettunen.
4545:                  Jalmari Linna.                               Uuno Raatikainen.
4546:                  Ville Kupari.                                J. Fr. Tolonen.
4547:                  J. Kuittinen.                                Valfrid Eskola.
4548:                                                                                              137
4549: 
4550: 1,6. -   Lak. al. N:o 1'8.
4551: 
4552: 
4553: 
4554: 
4555:                                   Oksala y. m.:  Ehdotus laiksi tasavallan presidentin vaa-
4556:                                      lista vuonna 1943.
4557: 
4558: 
4559:                                        E d u s k u n n a 11 e.
4560: 
4561:    Porkkeuksellisissaikin oloissa olisi tasava•l-   suus osallistua vruHi10n päämiehen vaaliin
4562: lan presidentträ valittaessa pyri•ttävä säilyt-     niin pian, kuin se käytännössä on mahdol-
4563: tämään mahdollisimman koskema4Jtomina ne            lista. EduskunJta on hyväksynyt 1lain, jonka
4564: muodot ja periaatteet, jotka halJi,tusmuo-          mukatan eduskuntavaalit. toimiretruan vuonna
4565: tomme sisältää. Presidentin vaali olisi siis        1944. Kun eduskuntavaalit ovat 1944, niin
4566: jätettävä vaJitsijamiesten •tehtävaksi. Koska       valitsijamiesten vaalit voidaan toimittaa
4567: nykyisissä oloissa vwli:tsijamiesten vaalia ei      lain edellyttämänä aikana vuonna 1945.
4568: voida toimittaa, olisi presidentin valitsemi-          Edellä olevan perusteena ja nojwutuen
4569: nen jrutettävä v. 1937 valittujen valitsija-        valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdo-
4570: miesten suoritettavaksi, kuten hallituskin          tamme,
4571: esityksessään ehdottaa. Kuitenkin on tär-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4572: keätä, että kanswlaisille valmistetaan tilai-               van lakiehdotuksen:
4573: 
4574: 
4575: 
4576:                                              Laki
4577:                         tasavallan presidentin vaalista vuonna 1943.
4578: 
4579:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, j•aka on tehty V'altiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
4580: määrätyllä tavwlla, säädetään:
4581: 
4582:                     1 §.                            jotka 15 ja 16 päivänä tammikuuta 1937
4583:   T•asavallan presidentin vaalin toimikau-          on vwlittu toimittamaan presidentin va>ali.
4584: deksi 1 päiV'ästä maaEskuuta 1943 1 päi-
4585: vaan maaliskuuta 1945 toimittava•t 15 päi-                           2-4 §.
4586: vänä helmikuuta 1943 ne valitsij•a.miehet,            (Kuten hallituksen esityksessä n: o 96.)
4587: 
4588: 
4589:      Helsingissä. 24 päivänä syyskuuta 1942.
4590: 
4591:                   Arvi Oksala.                                   J. Eri. Pilppula.
4592:                   Kaapro Moilanen.                               E. M. Tarkkanen.
4593: 
4594: 
4595: 
4596: 
4597:                                                                                                  18
4598:                                   ••          ••
4599: 
4600:     VALTIOPAIVAT
4601:                       19 4 2
4602: 
4603: 
4604:                 LIITTEET
4605:                           IV
4606: 
4607: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
4608:      LÄHETETYT LAKI- JA RAHAASIA-ALOITTEET
4609: 
4610: 
4611: 
4612: 
4613:                     HELSINKI 1942
4614:              V ALTIONEUVOS'l'ON KIR.JAPAINO
4615:                                 j
4616:                                 j
4617:                             j
4618:                             j
4619:                         j
4620:                         j
4621:                     j
4622:                     j
4623:                 j
4624:                 j
4625:             j
4626:             j
4627:         j
4628:         j
4629:     j
4630:     j
4631: j
4632: j
4633: A. Valtion eläkettä nauttivien eläke-etuja koskeva lakialoite.
4634:                                                                                            143
4635: 
4636: IV,11. -   Lagmot. lf:o 19.
4637: 
4638: 
4639: 
4640: 
4641:                                Furuhjelm m. fl.: Förslag till lag angiiende särskilda, pen-
4642:                                    sion ur statsmedel åtnjutande pet·soners pensionsförrnå-
4643:                                    ner.
4644: 
4645: 
4646:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
4647: 
4648:    Reg.eringen har tiH riksdagen överläm-        positionen. De dyrtidstillägg, som regerin-
4649: nat sin proposition N: o 88 med förslag till     gen föreslår i sammanhang med statsför-
4650: lag om ändring av lagen angående inne-           slaget, bringa emellertid icke alla de gamla
4651: havares av statstjänst eller -'hefattning rätt   pensionerna till samma be1opp, som de nya
4652: till pension. I motiveringen till denna          komme att stiga till enligt regeringens för-
4653: proposition säges, att om ritksdagen god-        slag. I många fall bleve de förra pensio-
4654: känner den föres1agna nya avlöningslagen,        nerna avsevärt mindre än de senare. Här-
4655: ,är det tillbörligt, att stadgandena i gä1-      utinnan borde enligt undertecknades me-
4656: lande pensionslag angående pensionernas          ning en rättelse ovillkorligen ske. Dess-
4657: belopp anpassas även efter de nya grund-         utom anse vi det icke tillbörligt, att för-
4658: lönerna. Detta förfarande, som förutsätter       höjningarna av de tidigare beviljade pen-
4659: vissa formella ändringar i pensions1agen,        sionerna finge formen av dyrtidstillägg,
4660: ilmebär, att pensionerna förhöjas i allmän-      varigenom de varje år bleve föremål för
4661: het i samma förhållande som grundlönerna.        ritksdagens pröv.ning. Rä:ttvisa och billig-
4662: :Motsvarande förhöjning borde naturligtvis       het synes oss kräva, att även de gam1a
4663: vidtagas även i fråga om redan bevi1jade         pensionstagarna finge alla sina pensionsför-
4664: pensioner. Av praktiska skäl är det likväl       måner i lag tillförsäkrade. På grund av
4665: ändamålsenligt att verkställa denna för-         det sagda föres1å vi, att redan beviljade
4666: höjning i form av dyrtidstillägg, såsom i        pensioner genom lag slmlle jämställas. med
4667: Regeringens proposition angående statsför-       dem, som efter den 1 januari 1943 komma
4668: slaget för år 1943 föreslås".                    att bevi1jas. Denna regel borde gälla icke
4669:    U:ppenbart obilligt vore, om de personer,     blott för tidigare ordinarie innehavare av
4670: som redan tilldelats pension, icke bleve del-    statstjänst eller -befattning, utan även :för
4671: aktiga av samma förmåner som de, vilka           extraordinarie befattningshavare, statens
4672: framdeles pensioneras. De förra äga samma        arbetare och på indragningss.tat uppförda
4673: rätt som de senare att på sin å1derdom           tjäns.temän. Liknande stadganden borde
4674: få sin utkomst tryggad, de drabbas på ena-       1ikaså utfärdas. för folkskollärarnas. pensio-
4675: handa sätt av dyrtidens verkningar, och          ner. Då bestämmelserna angående dessa
4676: de hava dessutom redan en tid fått vid-          ingå i lagen angående kostnaderna för fo1k-
4677: kännas de olägenheter, som härröra av pen-       skoleväsendet, vars ändring regeringen nu
4678: sionsbeloppens otillräcklighet. Regeringen       föreslår i en särskild proposition, ernås det
4679: erkänner ju även i princip, att de borde         av oss avsedda syftemå1et icke lämpligen
4680: erhå1la pensionsförhöjningar, motsvarande        genom tillägg till regeringens proposition
4681: dem, som föreslås i den nu fram1agda pro-        om ändring av statstjänstemännens pensio-
4682: 144                      IV,11. -   Valtion eläkettä nauttivien eläke-edut.
4683: 
4684: ner, utan borde en särskild lag stiftas om      Till stöd för våit förslag kunna vi allt:Så
4685: särskilda, pension ur statsmedel åtnjutande     åberopa en redan tidigare av riksdagen
4686: personers pensionsförmåner. Ena:handa för-      omfattad grundsats.
4687: farande iakttogs även år 1924, då de hit-         Med hänvisning till vad ovan anförts få
4688: tills gällande lagbestämmelserna om pen-        vi vördsamt föreslå,
4689: sioner tillkommo. Då utgick lagstiftaren
4690: också från att de gamla pensionstagarna                  att Riksdagen måtte antaga föl-
4691: borde erhålla samma förmåner som de nya.               jande lagförslag:
4692: 
4693: 
4694: 
4695:                                           Lag
4696:  angående särskilda, pension ur statsmedel åtnjutande personers pensionsförmåner.
4697: 
4698:    I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
4699: 
4700:                     1 §.                                           3 §.
4701:    De personers pensioner, vilka beviljats         Innehavare av extraordinarie statsbefatt-
4702: ordinarie pension på grund av statstjänst,      ning och vid staten tillhörig industriell in-
4703: innan lagen den ................ 194. om        rättning eller i annat statens arbete an-
4704: ändring av lagen angående innehavares av        ställd arbetare beviljad p~msion förhöjes
4705: statstjänst eller -befattning rätt till pen-    med il1ikttagande i tillämpliga delar av
4706: sion trätt i kraft, skola ordnas på sätt        stadgandena i den i 1 § nämnda lagen.
4707: nedan stadgas.                                     I 1 mom. nämnd befattningshavare och
4708:                                                 arbetare, som avgått ur statens tjänst utan
4709:                       2 §.                      att erhålla pension, beviljas på ansökan
4710:    V ederbörande i pensionsbrev tillförsäkrad   pension enligt i 1 mom. sagda grunder.
4711: ordinarie pension, vilken i denna lag be-
4712: nämnes äldre grundpension, förhöjes så-                              4 §.
4713: lunda, att                                         Till folkskollärare, vilka kommit i åt-
4714:    1) full pension utgår med samma belopp       njutande av pension för~ ikraftträdandet
4715: som full pension enligt den i 1 § nämnda        av lagen den ............ 194. om änd-
4716: lagen för den tjänst eller befattning, på       ring av lagen angående kostnaderna för
4717: grund av vilken äldre grundpension be-          folkskoleväsendet, erlägges pension enligt
4718: viljats;                                        samma grunder, som i förstnämnda lag
4719:    2) delpension utgår med samma del av         stadgas.
4720: den ifrågavarande tjänst eller befattning
4721: enligt den 1 § nämnda lagen åtföljande                               5 §.
4722: fulla pensionen, som äldre grundpensionen          Den, som jämte i 1 § nämnd pension
4723: utgjorde av motsvarande fulla pension;          eller understöd tillförsäkrats extraordinarie
4724:   3) där äldre grundpension beviljats för       pension ur statsmedel, må fortfarande upp-
4725: tjänst eller befattning, som icke längre fin-   bära denna. Statsrådet kan likväl för-
4726: nes, ny grundpension utgår i enlighet med       ordna, att från det tillägg, som åt veder-
4727: annan i motsvarande eller närmast mot-          börande jämlikt 2 § utbetalas, skall avdra-.
4728: svarande läge befintlig tjänst eller befatt-    gas ett belopp, motsvarande hela den extra-
4729: ning.                                           ordinarie pensionen eller del därav.
4730:                                IV,11. -   Furuhjelm y. m.                            145
4731: 
4732:   Vad i 1 mom. är stadgat, gälle i till-      är angående ny grundpension stadgat. Lag
4733: lämpliga delar jämväl med avseende å i 3      samma vare beträffande de personer, vilka
4734: och 4 §§ nämnda pensionstagare.               före ikraftträdandet av den i 1 § nämnda
4735:                                               lagen undfått avsked och vilka enligt då
4736:                      6 §.                     gällande bestämmelser voro berättigade till
4737:    Därest officiella index ådagalägger, att   ordinarie pension, men vilkas pensions-
4738: levnadskostnaderna, i jämförelse med vid      fråga icke blivit avgjord före sagda lags
4739: denna lags ikraftträdande rådande pris-       ikraftträdande.
4740: nivå, anmärkningsvärt stigit, kan å pension                      8 §.
4741: inom ramen för statsförslaget erläggas dyr-     För verkstä1ligheten och tillämpningen
4742: tidstillägg.                                  av denna lag erforderliga föreskrifter ut-
4743:                      7 §.                     färdas genom förordning.
4744:    Å indragningsstat vid ikraftträdandet av
4745: den i 1 § nämnda lagen uppförda tjänste-                        9 §.
4746: män äro vid pensionering berättigade att        Denna lag träder i kraft den 1 januari
4747: erhålla pension till det belopp, som i 2 §    1943.
4748: 
4749: 
4750:      Helsingfors den 28 september 1942.
4751: 
4752:              Ragnar Furuhjelm.       John Österholm.          C. 0. Frietsch.
4753: 
4754: 
4755: 
4756: 
4757:                                                                                        19
4758: 146
4759: 
4760: IV,n. -    Lak. al. N:o 19.                                                       Suomennos.
4761: 
4762: 
4763: 
4764: 
4765:                                Furuhjelm y. m.: Ehdotus laiksi eräiden valtionvaroista.
4766:                                   eläkettä nauttivien henkilöiden eläke-eduista.
4767: 
4768: 
4769:                                     E d u s k u n n a ll e.
4770: 
4771:   Hallitus on antanut eduskunnalle esityk-       ehdotettuja. Talousarviossa ehdot€tut kal-
4772: sensä n: o 88, joka sisältää ehdotuksen laiksi   liinajanlisäykset eivät kuitenkaan saata
4773: valtion viran tai toimen haltijain oikeu-        kaikkia vanhoja eläkkeitä samoihin mää-
4774: desta eläkkeeseen annetun lain muuttami-         riin, mihin uudet nousisivat hallituksen
4775: sesta. Tämän esityksen perusteluissa sano-       esityksen mukaan. Monissa tapauksissa jäi-
4776: taan, että jos eduskunta hyväksyy ehdote-        sivät ensinmainitut eläkkeet huomattavasti
4777: tun uuden pwrkkauslain, ,on asianmukaista,       pienemmiksi kuin jälkimmäiset. Tässä koh-
4778: että voimassa olevan eläkelain säännöksiä        din olisi allekirjoittan€iden mielestä välttä-
4779: eläkkeen määrästä sovelletaan uusiinkin pe-      mättä saatava aikaan oikaisu. Sitä paitsi
4780: ruspalkkoihin. Tämä menettely, joka edel-        ei mielestämme ole asianmukaista, että aikai-
4781: lyttää eräitä muodollisia muutoksia eläke-       semmin myönnettyjen eläkkeiden korotuk-
4782: lakiin, merkitsee eläkkeiden korottamista        set saisivat kalliinajanlisän muodon, jol-
4783: yleensä samwssa suhteessa kuin peruspalk-        loin ne joka vuosi joutuisivat eduskunnan
4784: koja korotetaan. Vastaava korotus olisi          harkittaviksi. Oikeus ja kohtuus mieles-
4785: luonnollisesti tehtävä myöskin jo myönnet-       tämme vaatii, että myöskin vanhojen eläk-
4786: tyjen eläkkeiden kohdalla. Käytännöllisistä      keennauttijain kaikki eläke-edut turvataan
4787: syistä on kuitenkin tarkoituksenmukaisinta       lailla. Sanotun perusteella ehdotamme, että
4788: toimittaa tämä korotus kalliinajaniisien         jo myönnetyt eläkkeet lailla saatetaan sa-
4789: muodossa, kuten Hallituksen esityksessä          maan asemaan kuin ne, jotka myönnetään
4790: vuoden 1943 tulo- ja menoarvioksi ehdote-        tammikuun 1 päivän 1943 jälkeen. Tämän
4791: taan."                                           ei tulisi koskea vain entisiä viran tai toi-
4792:    Ilmeisen kohtuutonta orisi, jos ne henki-     men vakinaisia haltijoita, vaan myöskin
4793: löt, jotka jo ovat saaneet eläkkeen, eivät       ylimääräisiä toimen haltijoita, valtion työn-
4794: pääsisi osallisiksi samoista eduista kuin ne,    tekijöitä ja lakkautuspalkalla olevia virka-
4795: jotka vastaisuudessa joutuvat eläkkeelle.        miehiä. Samanlaiset säännökset olisi myös-
4796: Ensinmainituilla on samanlainen oikeus           kin annettava kansakoulunopettaja,in eläk-
4797: kuin jäilkimmäisillä:kin saada vanhuuden         keistä. Kun näitä koskevat määräyks€t si-
4798: päivinä toimeentulonsa turvatuksi, kalliin       sältyvät lakiin kansakoululaitoksen kustan-
4799: ajan vaikutukset kohdistuvat heihin samalla      nuksista, jonka muuttamista hallitus ehd0t-
4800: tavoin, ja he ovat sitä paitsi jo saaneet jon-   taa eri esityksessä, ei tarkoittamaamme pää-
4801: kin aikaa kokea niitä haittoja, jotka eläke-     määrään sopivasti päästä lisäyksellä halli-
4802: määrien riittämättömyys aiheuttaa. Halli-        tuk!sen esitykseen: virkamiesten eläkkeiden
4803: tushan myöskin tunnustaa periaatteessa,          muuttamis€sta, vaan olisi säädettävä erik-
4804: että heidän olisi saatava eläkekorotukset,       seen laki eräiden valtionvaroista eläkettä
4805: jotka vastaavat nyt jätetyssä esityksessä        nauttivien henkilöiden eläke-eduista. Sa-
4806:                                  IV,ll. -   Furuhjelm y. m.                              147
4807: 
4808: maJla tavaJla meneteltiin myöskin vuonna         tueksi voimme siis vedota eduskunnan jo
4809: 1924, jolloin tähän asti voimassa olleet eläk-   aikaisemmin omaksumaan periaatteeseen.
4810: keitä koskevat lain säännökset syntyivät.          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
4811: Silloinkin lainsäätäjä oli sitä mieltä, että     ehdotamme,
4812: vanhojen eläkkeennauttijain tulisi saada                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4813: samat edut kuin uusien. Ehdotuksemme                   van lakiehdotuksen:
4814: 
4815: 
4816:                                             Laki
4817:           eräiden valtionvaroista eläkettä nauttivien henkilöiden eläke-eduista.
4818: 
4819:      Eduskunnan pää;töksen mukaisesti säädetään:
4820: 
4821:                     1 §.                         jälie myönnettyä eläkettä korotetaan nou-
4822:    Niiden henkilöiden eläkkeet, joille valtion   dattamalla soveltuvin kohdin 1 § :ssä mai-
4823: viran perusteella on myönnetty vakinainen        nitun lain säännöksiä.
4824: eläke ennen kuin valtion viran tai toimen          1 momentissa mainitulle toimenhaltijalle
4825: haltijain oikeudesta eläkkeeseen annetun         ja työntekijälle, joka on eronnut valtion
4826: lain muuttamisesta . . päivänä ...... kuuta      palveluksesta saamatta eläkettä,. myönne-
4827: 194. annettu laki on tullut voimaan, järjes-     tään hakemuksesta eläke 1 momentissa sano-
4828: tetään jäljempänä määrätyllä tavalla.            tuin perustein.
4829:                                                                      4 §.
4830:                       2 §.                         Kansakoulunopettajil'le, jotka ovat joutu-
4831:   Asianomaiselle eläkekirjalla taattua vaki-     neet eläkkeelle ennen kuin kansakoululai-
4832: naista eläkettä, jota tässä laissa sanotaan      toksen kustannuksista annetun lain muutta-
4833: vanhaksi peruseläkkeeksi, korotetaan niin,       misesta .. päivänä ...... kuuta: 194. an-
4834: että                                             nettu laki on tullut voimaan, maksetaan
4835:   1) täysi eläke on samansuuruinen kuin          eläkettä samojen perusteiden mukaan, kuin
4836: täysi eläke 1 §: ssä mainitun lain mukaan        ensinmainitussa laissa säädetään.
4837: virasta: tai toimesta, jonka perusteella vanha
4838: peruseläke on myönnetty;                                               5 §.
4839:    2) osaeläke on yhtä suuri osa kysymyk-           Se, jolle 1 §: ssä mainitun eläkkeen tai
4840: sessä olevan viran tai toimen 1 §: ssä mai-      avustuksen ohella on taattu valtionvaroista
4841: nitun lain mukaisesta täydestä eläkkeestä,       ylimääräinen eläke, nostakoon sitä edelleen-
4842: kuin vanha peruseläke on vastaavasta täy-        kin. Valtioneuvosto voi kuitenkin määrätä,
4843: destä eläkkeestä;                                että siitä lisäyksestä, jota asianomaiselle
4844:    3) milloin vanha peruseläke on myön-          2 § : n mukaan maksetaan, vähennetään
4845: netty virasta tai toimesta, jota ei enää ole,    määrä, joka vastaa koko ylimääräistä elä-
4846: lasketaan uusi peruseläke vastaavan tai lä-      kettä tai osaa siitä.
4847: hinnä vastaavan viran tai toimen mukai-            Mitä 1 momentissa on sanottu, noudatet-
4848: sesti.                                           takoon soveltuvin kohdin myöskin 3 ja
4849:                                                  4 § : ssä mainittuihin eJäkkeensaajiin.
4850:                    3 §.
4851:   Valtion ylimääräisen toimen haltijalle ja                          6 §.
4852: valtion omistamassa teollisuuslaitoksessa tai      Milloin virallinen indeksi osoittaa elin-
4853: muussa valtion työssä palvelleelle työnteki-     kustannusten, tämän lain voimaantullessa
4854: 148                   IV,11. -   Valtion eläkettä nauttivien eläke-edut.
4855: 
4856: vallinneeseen hirutatasoon verrattuna, kohon-   ovat saaneet eron ja jotka siH.oin voimassa
4857: neen huomattavasti, voidaan eläkkeeseen         oll-eiden määräysten mukaan olivat oikeu-
4858: suorittaa ,tulo- ja menoarvion rajoissa kal-    tetut vakinaiseen eläkkeeseen, mutta joiden
4859: liinaja;nlisää.                                 eläkeasiaa ei o1tu ratkaistu ennen sanotun
4860:                                                 lain voimaantuloa.
4861:                     7 §.
4862:    Lakkautuspalkalle 1 §: ssä mainitun lain                        8 §.
4863: voimaantul~essa siirretyt virkamiehet ovat        Tämän lain toimeenpanoa ja soveltamista
4864: eläkkeelle joutuessaan oikeutetut sa:amaan      varten tarpeelliset määräykset annetaan
4865: eläkettä siihen määrään, kuin 2 § :ssä on       asetuksella.
4866: uudesta peruselä;kkeestä säJädetty. Sama ol-                       9 §.
4867: koon lakina niihin henkilöihin nähden, jotka      Tämä laki tulee voimaan tammikuun
4868: ennen 1 § :ssä mainitun lain voimaantuloa       1 päivänä 1943.
4869: 
4870: 
4871:       Helsingissä syyskuun 28 päivänä 1942.
4872: 
4873:               Ragnar Furuhjelm.         John Österholm.         C. 0. Frietsch.
4874: B. Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
4875:   kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin, sosialisiin
4876:                         y. m. tarkoituksiin.
4877:                                                                                          151
4878: 
4879: IV,12. -   Fin. mot. N:o 1.
4880: 
4881: 
4882: 
4883: 
4884:                                Frietsch: Angående anvisande av anslag tiU temporära d;yr-
4885:                                   tidstillägg och förhöjda familjetiU,ägg åt statens tjänste-
4886:                                   män och befattningshooare.
4887: 
4888: 
4889:                                     Till Riksdagen.
4890: 
4891:    I statsförslaget för år 1943 föreslår rege-   år 1923. Det är nämligen nogsamt att
4892: ringen en nyreglering av statens tjänste-        märka, att den genomsnittliga förhöjning
4893: mäns och befattningshavares löneförhållan-       om 42 % det här är fråga om är rent no-
4894: den. I statscförslagets motivering uppges,       minell. Ifrågavarande nomineUa procent-
4895: a tt denna reformering - som tillskyndar         sats 1bör, för att de föreslagna förhöjnin-
4896: staten en årlig merutgift om inalles c. 410      garna skola erhålla sin rätta valör, bringas
4897: miljoner mark - innebär en genomsnittlig         i relation till den faktiska prisförhöjnin-
4898: förhöjning av ungefär 42 % av de föcre           gen. Huru stor denna är, kan vara svårt
4899: kriget gällande grundlönerna. Tas de av          att med ex&kthet angiva, enär publicerade
4900: regeringen desslikes föreslagna, enligt ny       officiella index icke skärrker någon klar
4901: klassificering beräknade dyrortstilläggen        föreställning om prisnivåns utveckling utan
4902: jämväl i betraktande, så torde ifrågava-         endast anger prisrörelsernas allmänna ten-
4903: rande procentsiffra y:ttermera i nägon mån       dens. Dock må här nämnas, att enligt av
4904: ökas. Det kunde sålunda förefalla som om         byrån för social forskning senast publice-
4905: regerillgen, därest riksdagen bifaller för-      rade uppgifter totalindex stigit med 77 %
4906: slaget, skulle kunna realisera sin avsikt att    sedan senaste fredsår (augusti 1938-juli
4907: avlägsna de missförhållanden, ojämnheter         1939). Huru en nominell förhöjning om
4908: och bristfälligheter i tjänstemännens avlö-      c. 42 % på 1923 års löner, jämförd med en
4909: nings,förhållanden, vilka regeringen säger       officidl indexstegring om 77 % under de
4910: sig ha konstaterat och vilka ,under de till      tre sistförflutna åren allena, skall kunna
4911: följd av kriget förändrade förhålla.ndena        åvägabringa den lösning av löneproblem:et,
4912: blivit allt kännbarare".                         om vilken det är tal i statsförslaget, synes
4913:    Vid närmare granskning av det material,       obegripligt. Om man icke ens bibehåller
4914: som innehålles i statsförslaget för år 1943      den i lönelagen av år 1923 fastsla:gna fak-
4915: ävensom den riksdagen samtidigt före-            tiska ,lönesättningen - om vilken regerin-
4916: lagda propositionen N: o 87 med förslag          gen själv säger, att den på grund av sin
4917: till lag om avlöning av sta,tens tjänster och    otillräcklighet frammanat betydande miss-
4918: befattningar, finner man emellertid, att         förhållanden, väckt missnöje oc'h genom sin
4919: regeringens förslag frånsett vissa undan-        ringa konkurrenskraft försvårat statens
4920: tag alls icke kan betraktas som en ,genom-       möjlighet att erhålla kompetenrt och duglig
4921: gripande reformering" i den mening, att          arbetskraft - huru skall man då, låt så
4922: tjänstemännens löner faktiskt komme att          vara att regeringens nya förslag även upp-
4923: lyftas upp från den låga nivå, där de            visar positiva drag, kunna föreställa sig,
4924: tvingats stanna tili följd av lönelagen av       att den väg regeringen anvisar bleve en
4925: 152                 IV,12. -   Virkamiesten kalliinajan- ja perhelisät.
4926: 
4927: verklig utväg ur de svårigheter regeringen     ningen varit vida större. Denna försäm-
4928: med bekymmer understryker?                     ring, viiken står i häpnadsväckande kon-
4929:    Statens tjänstemän och befattningshavare    trast till det av regeringen angivna må-
4930: ha sedan decennier t~llbaka hoppats på en      let - en reell förhättring av statstjänste-
4931: tillfredsställande n~reglering av deras av-    männens löner - skulle tiH en del kunna
4932: löningsförhållandem Kritiken av statens        undvikas, därest, i motsats till vad rege-
4933: lönepolitjk har främst riktats mot det fak-    ringen nu föreslagit, de nuvarande dyrtids-
4934: tum, att lönerna trots det starka framåt-      tilläggen icke skulle hortlämnas. Dessutom
4935: skridande Finland upplevat sedan landet        borde i detta sammanhang övervägas, huru-
4936: vunnit sin självständighet, fortfarande le-    vida det under nuvarande förhåUanden är
4937: gat betydligt under genomsnittet för år        skäl att !bifalla regeringens förslag om att
4938: 1914. Efter utbrottet av nu pågående krig      sta.dgandena angående naturaförmåner och
4939: har kritiken i stort sett förstummats åt-      deras vederlag revideras på sådan bas, att
4940: minstone på denna punkt. Tjäns.temännen        vederlagen fastställas enligt en ny, av
4941: ha icke vågat - knappast ens velat -           starka förhöjningar kännetecknad skala.
4942: nära längre drivna förhoppningar om att        Revision lmnde lämpligen uppskjutas, syn-
4943: en grundlig revision av lönesättningen vore    nerligast som den icke komme att tillföra
4944: möjlig så länge landets försvarskamp mot       statskassan större belopp.
4945: fienden i öster utsätter statens betalnings-      I temporärt såkallat fami'ljetillägg har
4946: förmåga för starka påfrestningar. Tjänste-     staten under de senaste åren erlagt ett
4947: männen ha i0ke nu gemenligen väntat sig        visst helopp för varje tjänstemans eller be-
4948: faktiska förbättringar, än mindre krävt dy-    fattningshavares eget eller mwkes barn eller
4949: lika. Deras i.llltentioner ha under nuva-       adoptivbarn, vars försörjning åligger ho-
4950: rande undantagsförhål'landen, då levnads-       nom. Jämlikt statsförslaget för år 1942
4951: kostnadernas och skatternas oavbrutna           höjdes familj.etillägget från 175 till 200
4952:  branta stegring gjort deras belägenhet från    mark under hänvisning tiU att ,den starka
4953:  månad till månad allt mera brydsam - så        stegringen av prisen på födo- och hekläd-
4954:  att man för mångens vidkommande utan           nadsämnen" gör barnens försörjning dy-
4955:  överdrift kan orda om en nära förestående      rare än förut. I motiveringen till regerin-
4956:  katastrof- begränsats till önskemål om en      gens proposition N: o 87 med förslag till ny
4957:  kompensation, som håller någorlunda jämna      lönelag, till viiken motivering hänvisas i
4958:  steg med prisutvecklingen. Hittills ha de-     statsförslaget för år 1943, heter det, att
4959:  ras hlygsamma förhoppningar icke infriats.     nödvändigheten av en utjämning fram-
4960:  En deta1jgranskning av regeringens nu          kallat kravet på ett lagstadgat familjetill-
4961:  framlagda förslag ådagalägger, att många       lägg. Regeringen framhäver, att ,även be-
4962:  tjänstemän och bef.attningshavare från in-     folkningspolitiska hänsyn kräva att familje-
4963:  gången av år 1943 komme att erhålla en         försörjares ställning i högre grad än förut
4964:  rent formell löneökning; den för januari       underlättas och säkerställas ". I betrak-
4965:  1943 beräknade totaila lönen komme att,        tande härav är det förvånande, att rege-
4966:  därest regeringens förslag bifalles, stiga     ringen icke funnit anledning föreslå någon
4967:  med ett fåtal procent (i månget fall endast    som helst förhöjning av familjetilläggets
4968:  med c. 5-6 %) räknat på totallönen för         belopp, ehuru detta med beaktande av de
4969:  januari 1942, medan officiella index under     prisförhållanden, som voro rådande vid in-
4970:  tiden januari-augusti 1942 stigit med 23       gången av år 1942, redan då måste beteck-
4971:  poäng ( 154-177) och den faktiska prisök-      nas såsom så utomordentligt biygsamt, att
4972:                                     IV,12. -   Frietsch.                                 153
4973: 
4974: det icke motsvarat sitt betydelsefulla och               att Riksdagen ville i statsförslaget
4975: behjärtansvärda ändamål. Under inneva-                för år 1943 under 15 Ht. II kap.
4976: rande år har prisstegringen ohämmat fort-             upptaga ett anslag om 270,000,000
4977: skridit, så ll!tt 200 mark per månad och              mark för utbetalande av temporära
4978: barn på intet sätt förslå ens till täckande           dyrtidstillägg till statens tjänstemän
4979: av de mest elementära försörjningskostna-             och befattningshavare i enlighet med
4980: der. En förhöjning av familjetillägget sy-            under år 1942 tillämpade grundsat-
4981: nes sålunda a:bsolut nödvändig, och den               ser; samt
4982: minsta ökning av praktisk betydelse är                   att Riksdagen ville öka det i pro-
4983: 50 mark.                                              positionen till statsförslaget för år
4984:    Med hänvisning till ovanstående ävensom            1943 under 15 Ht. II kap. 13 mom.
4985: tili den motivering, som innehålles i under-          upptagna anslaget med 23,000,000
4986: tecknads finansmotion N: o 13 av den 3 ok-            mark för höjande av de av regerin-
4987: tober 1941, får undertecknad härmed vörd-             gen föreslagna familjetilläggen till
4988: samt föreslå,                                         250 mark per barn och månad.
4989: 
4990:      He1singfors den 27 september 1942.
4991: 
4992:                                                                0. 0. Frietsch.
4993: 
4994: 
4995: 
4996: 
4997:                                                                                           20
4998: 154
4999: 
5000: IV,12. -   Rah. al. N:o 1.
5001:                                                                                 Suomennos.
5002: 
5003: 
5004: 
5005: 
5006:                                Frietsch: Määrärahan osoittamisesta väliaikaisen kaUiin-
5007:                                   ajanlisän ja korotetun perhelisän suorittamiseksi valtion
5008:                                   viran ja toimen haltijoille.
5009: 
5010: 
5011:                                     E d u s k u n n a ll e.
5012: 
5013:    Vuoden 1943 tulo- ja menoarvioesityk-        on ollut pakko olla vuoden 1923 palkka-
5014: sessä ehdottaa hallitus valtion viran ja toi-   lain perusteella. On nimittäin tarkoin huo-
5015: men haltijain palkkausolojen uudelleen jär-     mattava, että tässä puheena ol'eva keski-
5016: jestämistä. Tulo- ja menoarvion peruste-        määräinen 42 %: n korotus on pelkästään
5017: luissa ilmoitetaan, että tämä uudistus, joka    nimellinen. Kysymyksessä oleva nimelli-
5018: aiheuttaa valtiolle yhteensä noin 410 mil-      nen korotus on, jotta ehdotetut korotukset
5019: joonan markan vuotuisen lisämenon, mer-         saisivat oikean arvonsa, sa8!tettava oikeaan
5020: kitsee ennen sotaa vallinneiden peruspalk-      suhteeseen hintojen todellisen kohoamisen
5021: kojen keskimääräistä korotusta noin 42          kanssa. Saattaa olla vaikea varmasti sa-
5022: % :lla. Jos otetaan lisäksi huomioon halli-     noa, miten suuri tämä on, sillä julkaistu
5023: tuksen samoin ehdottamat uuden luokitte-        virallinen indeksi ei anna selvää kuvaa
5024: lun mukaan lasketut kalliinajanlisät, ko-       hintatason kehityksestä vaan osoittaa vain
5025: honnee edellämainittu prosenttiluku vielä       hinnanvaihtelujen yleisen suunnan. Mai-
5026: hiukan. Näin ollen voisi näyttää siltä, että    nittakoon tässä kuitenkin, että sosia:alisen
5027: hallituksen, mikäli eduskunta hyväksyy eh-      tutkimustoimiston viimeksi julkaisemien
5028: dotuksen, onnistuisi saavuttaa tarkoituk-       tietojen mukaan kokonaisindeksi on kohon-
5029: sensa, niiden virkamiesten palkkausoloissa      nut 77 % viimeisestä rauhanvuodesta (elo-
5030: vallitsevien epäkohtien, epätasaisuuksien ja    kuu 1938-heinäkuu 1939). Näyttää käsit-
5031: puutteellisuuksien poistamisen, joiden ole-     tämättömältä, miten noin 42 %: n nimelli-
5032: massaolon hallitus sanoo todenneensa ja         nen korotus vuoden 1923 palkkoihin verrat-
5033: jotka ,sodan johdosta muuttuneissa oloissa      tuna 77 % :n viralliseen indeksin nousuun,
5034: ovat käyneet yhä tuntuvammiksi".                voi tuoda sen ratkaisun palkkakysymykseen,
5035:    Kun lähemmin tarkastaa vuoden 1943           josta talousarviossa on puhe. Ellei edes
5036: ~ulo- ja menoarvioesitykseen sisältyvää ai-     säilytetä vuoden 1923 palkkalaissa vahvis-
5037: neistoa samoin kuin eduskunnalle samanai-       tettua palkkausta - josta hallitus itse sa- ·
5038: kaisesti j-ätettyä esitystä n:o 87 ehdotuhi.-   noo, että se riittämättömyytensä johdosta
5039: neen laiksi valtion viran tai toimen halti-     on aiheuttanut huomattavia epäkohtia, he-
5040: jain palkkauksesta, huomaa kuitenkin, että      rättänyt tyytymättömyyttä ja vähäisen kil-
5041: hallituksen esitystä eräitä poikkeuksia lu-     pailukykynsä vuoksi vaikeuttanut valtion
5042: kuunottamatta ei lainkaan voi pitää ,pe-        mahdollisuuksia saada pätevää ja kunnollista
5043: rusteellisella uudistuksena" siinä mielessä,    työvoimaa - miten voidaan silloin, vaikka
5044: että virkamiesten palkat todella korotettai-    hallituksen uudessa ehdotuksessa on myön-
5045: siin siltä alhaiselta tasolta, missä niiden     teisiäkin piirteitä, kuitella, että hallituk-
5046:                                      IV,12. -    Frietsch.                                  155
5047: 
5048: sen osoittama tie johtaisi selviytymiseen         linen hintojen kohoaminen on ollut paljoa
5049: niistä vaikeuksista, joista hallitus huolestu-    suurempi. Tämä huononnus, joka on häm-
5050: neena mainitsee?                                  mästyttävässä ristiriidassa hallituksen Jl-
5051:    Valtion viran ja toimen haltijat ovat jo       moittaman päämäärän- virkamiesten palk-
5052: vuosikymmeniä toivoneet palkkausolojensa          kojen todellisen korotuksen - kanssa, voi-
5053: tyydyttävää uudelleenjärjestelyä. Valtion         taisiin osaksi välttää, jos, vastoin hallituk-
5054: palkkauspoHtiikan arvostelu on lähinnä            sen nyt tekemää ehdotusta, nykyisiä kal-
5055: kohdistunut siihen tosiasiaan, että palkat       liinajankorotuksia ei poistettaisi.        Sitä
5056: Suomessa itsenäisyyden saavuttamisen jäl-         paitsi olisi tässä yhteydessä harkittava,
5057: keisestä edistymisestä huolimatta edelleen-      onko nykyoloissa syytä hyväksyä hallituk-
5058: kin ovat huomattavasti alle vuoden 1914          sen ehdotusta, että säännöksiä luontois-
5059: keskitason. Nyt käynnissä olevan sodan            eduis'ta ja nilden vastikkeista t•al'kistetaan
5060: puhjettua on arvostelu suurin piirtein tu-       sillä pohjalla, että vastikkeet vahvistetaan
5061: kahdutettu ainakin tässä kohdin. Virka-          uuden asteikon mukaan, jolle suuret koro-
5062: miehet eivät ole uskaltaneet - tuskin edes       tukset ovat ominaisia. Tarkis:tuksen toimit-
5063:  hrulunnee1Jkaan - ylläpi1tää toiveita siitä,    taminen voitaisiin sopivasti siirtää, varsin-
5064: että palkkauksen perusteellinen uudistus          kaan kun se ei tuottaisi valtion kassaan
5065: olisi mahdollinen niin kauan kuin maan            suuria mää:rrä.
5066: puolustustaistelu i'täistä vihollista vastaan       Väliaikaisena niin sanottuna perhelisänä
5067: panee valtion maksukyvyn kovalle koetuk-         on valtio viime vuosina suorittanut määrij,-
5068: selle. Virkamiehet eivät nyt yleensä ole         tyn summan jokaisen viran tai toimen hal-
5069: odottaneet itselleen todellisia parannuksia,     tijan omasta tai hänen aviopuolisonsa lap-
5070: vielä vähemmän vaatineet niitä. Heidän           sesta tai ottolapsesta, joka on ollut hänen
5071: toiveensa ovat nykyisissä poikkeuksellisissa     huollettavanaan. Vuoden 1942 talousar-
5072: oloissa, jolloin elinkustannusten ja verojen     viossa korotettiin perhelisä 17 5 markasta
5073: keskeytymätön jyrkkä nousu on tehnyt hei-        200 markkaan huomauttamalla, että ,elin- ja
5074: dän tilansa kuukaudesta kuukauteen yhä           vaatetustarvikkeiden       hintojen     jyrkkä
5075: arveluttavammaksi -       niin että· monien      nousu" tekee lasten huollon entistä kalliim-
5076: kohdalta liioittelemittta voidaan puhua lä-      maksi. Uutta palkkauslakia koskevan halli-
5077: hellä olevasta perikadosta - rajoittuneet        tuksen esityksen n: o 87 perusteluissa, joi-
5078: sellaisen täydennyksen saamiseen, joka jo-       hin viitataan vuoden 1943 tulo- ja meno-
5079: tenkin noudattaa hintojen kehitystä. Tähän       arvioesityksessä, sanotaan, että tasoituksen
5080: mennessä ei heidän vaatimattomia toivei-         välttämättömyys vaa·tii perhelisän sisällyt-
5081: taan ole ·toteutettu. Hallituksen nyt teke-      tämistä palkkauslakiin. Hallitus huomaut-
5082: män esityksen yksityiskohtaisessa tarkaste-      taa, että ,myöskin väestöpoliittiset syyt
5083: lussa selviää, että monet viran ja toimen        vaativ3!t entistä enemmän helpottamaan ja
5084: haltijat vuoden 1943 alusta lukien tulisivat     varmentamaan perheen huoltajan asemaa".
5085: saamaan aivan muodollisen palkankorotuk-         Tähän nähden on hämmästyttävää, ettei
5086: sen; tammikuusta 1943 laskettu kokonais-         hallitus ole katsonut syytä olevan ehdot-
5087: palkka tulisi, jos hallituksen esitys hyväk-     taa minkäänlaista korotusta perhelisän mää-
5088: sytään, nousemaan muutamilla harvoilla           rään, vaikka •tätä, huomioon ottaen vuoden
5089: prosenteilla (monissa tapauksissa vain noin      1942 alussa vallinneet hintasuhteet, jo sil-
5090: 5-6% :lla) verrattuna vuoden 1942 tam-           loin oli pidettävä niin erinomaisen vaati-
5091: mikuun kokonaispalkkaan, kun taas viral-         mattomana, ettei se vastannut tärkeää ja
5092: linen indeksi tammi-eloku"Q.n aikana 1942        varteenotettavaa tarkoitustaan.      Kuluvan
5093: on noussut 23 pistettä (154-177) ja todel-       vuoden aikana on hintojen nousu edelleen
5094: 156                  IV,12. -   Virkamiesten kalliinajan- ja perhelisät.
5095: 
5096: jatkunut, niin että 200 markkaa lasta koh-            1943 tulo- ja menoa1·vioon 15 Pl. LI
5097: den kuukaudessa ei mitenkään riitä edes al-           luvun kohdalle 270,000,000 markan
5098: keellisimpienkaan huoltokustannusten peit-            määrärahan väliaikaisten kalliinajan-
5099: tämiseen. Perheiisien korotus näyttää sen             korotusten maksamiseen valtion viran
5100: vuoksi ehdottoman välttämättömältä, ja                tai toimen haltijoille vuonna 1942
5101: vähin lisäys, jolla olisi jotakin käytännöl-          noudatettujen perusteiden mukaan;
5102: listä merkitystä, olisi 50 markkaa.                   sekä
5103:    Edellä esitettyyn sekä niihin perustelui-             että Eduskunta korottaisi vuoden
5104: hin viitaten, jotka sisältyvät allekirjoitta-         1943 t1tlo- ja menoarvioesitykseen
5105: neen rahaasia-aloitteeseen n: o 13 lokakuun           15 Pl. II l. 13 momentille otettua
5106: 3 päivältä 1941, ehdottaa allekirjoittanut            määrärahaa 23,000,000 markalla hal-
5107: kunnioittavasti,                                      lituksen ehdottamain perhelisien ko-
5108:                                                       rottamiseksi 250 markkaan kuukau-
5109:          että   Eduskunta    ottaisi   vuoden         dessa lasta kohden.
5110: 
5111:       Helsingissä syyskuun 27 päivänä 1942.
5112:                                                           0. 0. Frietsch.
5113:                                                                                                            157
5114: 
5115: IV,13. -     Rah. al. N:o 2.
5116: 
5117: 
5118: 
5119: 
5120:                                     Lindman: Määrärahan osoittarnisesta ennakkokorva1tkseksi
5121:                                        Viipurin kaupungille.
5122: 
5123: 
5124: 
5125: 
5126:     ViipU!rin ka.upm:cld on joutunut kärsi-            markkaa. On tarpeetonta lähteä pit~m­
5127: mään maatamme kohdanneista sodista ehkä                mältä luettelemaan kaupungin kä.rsimiiä
5128: enemmän kuin mikään muu paikkakunta.                   vahinkoa, kun näistäkin numeroista käy
5129: Esime~kiksi kra.uptmgim_ om:i:srtlam:ista r~en­        tarpeeksi selville, miten suurta vahinkoa
5130: nuksista on, tehdyn arvion mukaan, tuho·l-             kaupunki on joutunut kärsimään.
5131: tunUJt jokseen!kin ,t1oinoo puoli. Kun kau-                 SuUJrista vaUJrioista huoilimart:lta on kau-
5132: pungin omistamiten D~ennustren arvo oli                 punlri jåUeren voirrnaikik:.ruasti ik~vallllla;SISa. So-
5133: vuoden        1939     tirltinpääWksen      muikaan     dtan v]el'ä rnootäiessäikin on ilro:upunikia jäl-
5134: 344,168,293: 38 markkaa, merkitsee se, että             l·eoorakrennerttu jo rtoistta vuotrta. Kauprnn-
5135: lmupu:nkira lwhda;n:nUJt wthinko on ytksistään          kiilll palailllneidien :asu!kika:Ldren !l:uiku on jo
5136: ra!IDemruU!Sten osalrt1a 172,084,146: 70 mark-          18,574 henikieä. K:aliikeruai!nen sivitiil.ieläimä
5137: kaa. Tuhoutuneista rakennuksista on kou-               kehittyy kehittymistään ja sitä mukaa, kuin
5138: ],uJtaliOja 14, joiden arvo on 18.9 miljoonaa           asruk:as1uku [risääntyy, !täytyy ikarupiUilliginkin
5139: mrurkikaa. TuhoutuneiJden saJiTaJaloiden arvo          ryhtyä saamaan kuntoon kouluja y. m. omia
5140: on noin 27.3 mi,ljoonaa, ikmmma1i1i:slkotien            J.ai1toksiaraJ1 ja rruke:nnUJksiaJa.n. K,aupungilla
5141: 6.4 miljoonaa., kauprungintalon, t,erattt,erin          ei ol·e ~]tenikJaa,n mahdoliliiJsuuiksia omin voi-
5142: y. m. kalUipungi!n hatH~tuksen alaisrteu raken-         m~n ryhtyä ViaurioiJta 1wrjaamaail1. Ka,ik-
5143: nusten arvo noin 15.6 miljoonaa, maatiloilla           kein väUtämät.tömimmält ,mikren.nJuikset on
5144: olevien kartano- ja talousrakennusten arvo             kuitm:clcin saa;tava raJk.enrnre,tuiiksri. SeUaisia
5145: noin 4.5 miljoonaa, satamassa olleidea                 ovat m. m. eräät koulutalot sekä jonkun
5146: rakennusten noin 20 miljoonaa, ves~­                   uudienikin kou~un .ra:@en:tamiil1en. Niinikään
5147: johtolaitokselle ja teurastamolle kuulu-               on saaJt.ava a11nmattiikoul.u korjatuksi senkin
5148: neiden \raJkemlillStien ;noin 5-6 mi,ljoonaa,          v111oksi, •ertt.ä siinä voildaa:n raloit>taa m;viis
5149: alllilruamtikoulu rt.uhowtui noin 6 miljoonan          teknillistä opetusta sekä siihen sijoittaa
5150: ma:rikJan ,arvost,a, [astensruoje~ulraut,alkinnnan     sahia1teollisuuskoU!lu ja ilmuppar ja meren-
5151: alrais,ista m:lmllln:uksista noin 4. 5 miljoonan,      kuUJkuropp:Llrailtokset, siJH·ä ajranmuka.iil1en teol-
5152: ka,upp:ailiaHin noin 5 m:illjoonran, museotalo,        lisuus- ja sahateollisuuskoulutalokin tuhou-
5153: sähkölaitoksen aJ:ai~rt:,en ,ra:k:ennUJSiben ynnä      tui ja karupp.ar ja me,rrenllmlilHl!Oppäil:aitoiffiia
5154: monien muiden rakennusten tuhoutuminen                 vra.rt,ern mk:ennet1tu jra särilynylt ,]>;ou1utral,o on
5155: aiheutti useampien kymmeruien miJljoonien              t.äy;ty1nyt otrt:,ara liiaupui!ligin vilrastot~:uloQ,si.
5156: marlclmjen vahing;on. Näiden Msäksi me-                KiireeHise:srti on myös ralmnnert:,tava iillaupun-
5157: nert:Jti kaupunki k:alrUJSitoaran, r:akennus~ ja       gin omirstamme maartirloiUe vä11ttämä11Jtrömät
5158: poMrtoaineita y. m. var:r~a1stoissra.aitl noirn 35.5   asuin~ y. m. m:kemruukset maart:.iiloj•etn työn-
5159: miljooruaa maa:~kkaa. Ya1tioil1l1e t,erhty kor-        johtajille ja työntekijöille, jotta 700 ha
5160: vausrten .ti1i tekee yhteensä 208,073,063: 66          käsittävärt t>ila,t, saa1tairsiin nopeasti viljerlyk-
5161: 158                     IV,13. -   Ennakkokorvaus Viipurin kaupungille.
5162: 
5163: see:n. Mutta näitä varoja kysyviå r:-a~{le:ll­
5164: nuksia ei voida varojen puutteessa rakentaa,
5165: va.:rsinlkin krm Irorva.ustem. saamiseookin ku-         että, Eduskunta ottaisi vuoden
5166: luu vielä aikaa. Tämän vuoksi on valtion-             1943 talousarvioon 50,000,000 mar-
5167: avun saaminen eTIJruiik!kloilrorvaruikslen muo-       kan määrämhan suoritettavaksi en-
5168: dossa Viipwrin kaupU!ngiUe aivan vw·ttä-              nakkokorvauksena ensi vuoden a~­
5169: mältöntä.                                             kana Viipurin kaupungt7le.
5170: 
5171:       Helsingissä syyskuun 26 päivänä 1942.
5172: 
5173:                                                               D. B. Lindman.
5174:                                                                                             159
5175: 
5176: IV,14. -      B.ah. al. N:o 3.
5177: 
5178: 
5179: 
5180: 
5181:                                     Pitkänen y. m.: Määrärahan osoittamisesta erinäisten edelli-
5182:                                        sen maailmansodan aikana.Suomen kansa1aisiUe koitunei-
5183:                                        den vahinkojen korvaamista varten.
5184: 
5185: 
5186:                                          Eduskunnalle.
5187: 
5188:    Viitaten vuode111 1941 v~:lilltiopäiviililiä teh-        jen korvaamiseksi, joita Suomen
5189: tyyn 'edrust:aja A. Railosen y. m. ll'aOO:asia-             kansalaisille on koitunut maailman-
5190: aloimtleeseen N: o 15 eb:dOitamme ~1IDillioit­              sodan aikana sen vuoksi, että he vi·
5191: taJen,                                                      ranomaisten antamien pakkomää-
5192:                                                             räysten nojalla, aivan aiheetta ja
5193:              että Eduskunta ottaisi vuoden 1943             syyttömästi joutuivat luovuttamaan
5194:           valtion    tulo-  ja     menoarvioon              Suomessa olevaa kiinteätä omaisuut-
5195:           1,500,000 markan määrärahan halli-                taan ja siten ovat menettäneet toi-
5196:           tuksen käytettäväksi niiden vahinko-              meentulonsa.
5197: 
5198:          Hels:ingissä 25 päivänä syyskuUJta 1942.
5199: 
5200:                     Matti Pitkänen.                          Kaapro Moilanen.
5201:                     Albin Asikainen.                         Juho Paksujalka.
5202:                     Antti Kemppi.                            Matti Pärssinen.
5203:                                           Ernst von Born.
5204: 160
5205: 
5206: IV,15. -   Rah. al. N:o 4.
5207: 
5208: 
5209: 
5210: 
5211:                                Honka y. m.: Jtl<äärärahan osoittamisesta Turun linnan vält-
5212:                                  tämättömiä korjauksia varten .
5213: 
5214: 
5215:                                     .B d u s k u n n a 11 e.
5216: 
5217:    Oiva1taen ja tunnustaen sen merkityk-            Jo syksyllä 1940 ka.tettiin tornit ja eräät
5218: sen, mikä eräällä vanhimmista ja arvok-          pienemmät tilat väl:iaiJkaisesti, muuri•en
5219: kairrnmista historiallisista muistomerke:is-     harjat peitettiin ja osa ikkuna-aukoista tut-
5220: tämme, Turun linnalla ja sen säilyttämi-         kittiin. Tämä kiireellinen peil:astus- ja suo-
5221: sellä tuleviin aikoihin on, merkitsi edus-       jelutyö, joka tämänkesäisessä tarkastuk-
5222: kunta vuoden 1939 tulo- ja menoarvioon           sessa on osoittautunut kestäväksi, suoritet-
5223: 500,000 markan määrärahan Turun linnan           tiin osaksi rakennushallituksen myöntämillä
5224: korjaus- ja entisöimistyön edellyttämää          varoilla, osaksi Ruotsista muinaistieteelli-
5225: tutkimista varten.        Maaliskuussa 1939      selle toimikunnalle lähetettyjen lahjavaro-
5226: asetti sitten opetusministeriö valtuuskun-       jen turvin. Väliaikaisten suojakattojen ra-
5227: nan, puheenjohtajana yliarkkitehti M. Väli-      kenttaminen linnan salien ja muitten suur-
5228: kangas, johtamaan ja valvomaan Turun             ten huoneiden päälle olisi ollut ylivoimaista,
5229: linnan korjaustyötä. Tutkimukset, jotka          vaatien sangen huomattavia kustannuksia,
5230: oli suoritettava ensi työnä, koska linnan        ja jätettiin sen vuoksi suorittamatta.
5231: rakennushistorian täydellinen tunteminen            On itsestään selvää, että linnaa ei voida
5232: on ta.rpeen lopullista korjaussuunnitelmaa       pitemmäksi ajaksi jättää nykyiseen asuun.
5233: laadittaessa, suoritti osastonjohtaja I. Kron-   Huolimatta muurien harjojen peitteestä,
5234: qvist kesällä 1939.~                             vesi ja lumi pääsee kaikkiin saleihin vahin-
5235:    Muinaistieteellisen toimikunnan ja Turun      goittamaan muureja ajanpitkään niitten
5236: linnan valtuuskunnan esityksestä merkitsi        kestävyy.ttää uhkaavalita tavalla. Turun
5237: hallitus esitykseensä valtion tulo- ja meno-     linnan valtuuskunta on sen vuoksi tutki-
5238: arvioksi vuodelle 1940 Turun linnan enti-        tuttanut kuinka suuria kustannuksia uuden
5239: söimistyön ensi jaksoa - huoneiden väli-         katon ja sen yhteydessä muureja tukevan
5240: pohjien laittaminen ja holvien uudistami-        ylimmän välipohjan rakentaminen vootii.
5241: nen- varten 1,000,000 markkaa. Muuttu-           Tämän tutkimuksen on suorittanut arkki-
5242: neiden olojen .takia tämä summa kuitenkin        tehti E. Bryggman, joka valtuuskunnan
5243: syksyllä poistettiin menoarviosta. Vuosina       toimeksiantamalla Laatii linnan entisöimis-
5244: 1940-42 ovat sodat estäneet entisöimis-          piirustukset (tämä työ kustanneta,an Ruot-
5245: työn jatkamisen. K·esäkuus•sa 1941 tapah-        sista s.aapuneilla lahjavaroilla). Ar~kitehti
5246: tunut tulipalo, joka tuhosi linnan katot,        Bryggmanin laatima kustanrtl'usarvio on seu-
5247: linnan kirkon ja kaikki linnassa olevat te-      raava:
5248: lineet, tukipyJ.väät y. m., muutti tilanteen        Turun Ennan kattorakenteen ja ylimmän
5249: kokonaan. Entisöimistyö on nyt ensi si-          välipohjan kustannusarvio. R•akenne rauta-
5250: jassa kohdist·ettava uusien vesikattojen ra-     betonista. Arvio on laadittu ins. A. D.
5251: kentamiseen.                                     Fritzen'in lujuuslaskelmain perusteella.
5252:                                  IV,15. -   Honka y. m.                                161
5253: 
5254:       Vesikatto                                 Rakennussiipien yhtenäinen
5255: .J. metriä kohti                                  pituus on 150 m 14,484
5256:     Betonia 2.7 ms a 460/-        1,242:-         X 150 ................ 2,172,600:-
5257:     RautaJa 350 kg a 10/-         3,500:-       Työnjohto ............. .      200,000:-
5258:     Laudoitusta 60 m2 a 50/-      3,000:-       Vakuutukset ........... .       27,400:-
5259:     V esieristystä 17.5 m2 a                                                 2,400,000: -
5260:       70/- ............... .      1,225:-
5261:     Lämpöeristystä 17.2 m2 a                    Kustamuusarvia nousee siis 2,400,000
5262:       100/- .............. .      1,720:-     markkaan, ja olisi tämä summa niin pian
5263:     Välipohja                                 kuin mahdollista asetettava Turun linllil.n
5264:                                               valtuuskunnan käytettäväksi. Linna on
5265: j. metriä kohti
5266:                                               1nyt siinä kunnossa, että työtä ei voi lykätä
5267:    Betonia 2.1 ms a 460/-         966:-       kauaksi. Siinä tapauksessa, että uutta kat"
5268:    Laudoitusta 30 m2 a 50/-      1,500:-      toa ei lähiaikoina r•akenneta, voi tämä lai-
5269:    Rauta:a 70 kg a 10/-           700:-       minlyönti osoittautua Iinnalle monin ver-
5270:      Telineet                                 roin kohtalokkaammruksi kuin itse tulipalo.
5271:                                                 Ylläolevaan viitaten ehdotamme,
5272: j. metriä kohti
5273:    10 m2 a 63.1/- ....... .        631:-              että Eduskunta ottaisi vuoden
5274:    Rakennuksen j. metrin koko-                      1943 tulo- ja menoarvioon 2,400,000
5275:      naishinta 10,687 + 3,166                       markan määrämhan Turun linnan
5276:      + 631 ............... .     14,484:-           välttämättömiä korjauksia varten.
5277: 
5278:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1942.
5279: 
5280:                 Aarne Honka.                          Urho Kulovaara.
5281:                 Ralf Törngren.                        Yrjö R. Sa.a.rinen.
5282:                 Arvo Ketonen.                         Einari Karvetti.
5283: 
5284: 
5285: 
5286: 
5287:                                                                                         21
5288: 162
5289: 
5290: IV,16. -   Rah. aL N:o 5.
5291: 
5292: 
5293: 
5294: 
5295:                               Simonen y. m.: Km·otetun mharnäärän osoittamisesta avus-
5296:                                  tuksiksi vähälvaraisille karjanhoito- ja meijeritalousoppi-
5297:                                  laitosten oppilaille.
5298: 
5299: 
5300:                                      E d u s k u n n a ll e.
5301: 
5302:    Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja        työntekijöitä. Karjanhoito- ja meijerikou-
5303: menoarvioksi vuodelle 1943 on karjanhoito-        luihin tulevat oppilaat ovat lähtöisin
5304: ja meijerikoulujen vähävarais1lle oppilaille      yleensä      vähävaraisista pienviljelijäper-
5305: avustuksilmi merkitty ainoa.st,aan 300,000        heistä, joitten on jo koulunkäytiaikanaan
5306: mk suuruinen määrä:caha.        Ottaen huo-       saatava riittävän suuri avustus välttämät~
5307: mioon, että yleinen elin- ja hintataso on         tömien tarpeittensa tyydyttämiseksi. Olisi
5308: entisestään huomattavasti kohonnut olisi          sen vuoksi v,arsin kohtuullista, että avus-
5309: tätä määrärahaa tuntuvasti korotettava.           tukset voitaisliin koroittaa lähes kaksinker-
5310: Karjataloustuotannon kohottaminen nyky-           taisiksi.
5311: hetkellä on erittäin tärkeä ja kiireellinen          EdelJäolevan perusteella kunnioittaen eh-
5312: tehtävä, joka edellyttää ammatillisesti pä-       dotamme,
5313: tevien hernkilöiden kouluuttamista tätä teh-                 että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
5314: tävää suorittamaan. Työolot ovat kuiten-                  valtion tulo- ja men.oarvioon XI Pl.
5315: kin monilla muiHa elämän aloilla huomat-                  VIII: 6 kohdaUe lisäystä 200,000
5316: tavasti paremmat ja tarjO'avat suurempia                  markkaa jaettavaksi avustuksina vä-
5317: ansiomahdollisuuksia josta johtuu, ettei                  hävamisille karjanhoit.o- ja meijeri-
5318: karjatalousalalle antaudu riittävästi päteviä             talousoppilaitosten oppilaille.
5319: 
5320:       Helsingissä syyskuun 25 päivänä 1942.
5321: 
5322:                  Heikki Simonen.                               Eino Raunio.
5323:                  0. H. Kekäläinen.                             Väinö Kivisalo.
5324:                                         Valfrid Eskola.
5325:                                                                                           163
5326: 
5327: IV,17. -   Rah. al. N:o 6.
5328: 
5329: 
5330: 
5331: 
5332:                               Piippula y. m.: Määrärahan osoittamisesta Piikkiön koease-
5333:                                   man assistenttien asuntorakennuksen rakentamista var-
5334:                                  ten.
5335: 
5336: 
5337:                                     E d u s k u n n a 11 e.
5338: 
5339:    Hallituksen esityksessä vuoden 1940 val-      puutarhuria eikä kenttämestaria asunto-
5340: tion tulo- ja menoarvioksi esitettiin Piik-      pulan takia ja näin on täytynyt toistaiseksi
5341: kiössä olevan valtion puutarhakoeaseman          lopettaa kokonaan maanviljelyskasveilla
5342: ensin1lilläisen ja toisen assistentin asunto-    suoritettu koetoiminta.
5343: rakennuksen rakentamista varten 500,000             Kun assistenttirakennuksen tarve on ol-
5344: markan määräraha ja mainitaan esityksen          lut näin ilmeinen ja sen rakentamiseen ole-
5345: perusteluissa m. m. että ,uuden asuinra-         tettiin saatavan määräraha vuod-en 1942
5346: kennuksen saanti kahdelle perheelle on           menoarviossa, ryhdyttiin sitä varten hank-
5347: siellä käynyt välttämättömäksi". Sodan ai-       kimaan tarvittavia rakennusaineita, hiek-
5348: heutt;aman tilanteen vuoksi •asia kuitenkin      kaa, kattotiiliä ja piiruja sekä lattia- ja
5349: silloin raukesi. Tilanne asuntokysymykseen       kattolautoja y. m. puutavaraa osaston
5350: nähden on puutarhakoeasemalla sen jäl-           omasta metsästä ja suoritettiin ajot jo reki-
5351: keen yhä huonontunut vieläpä tullut vaUan        kelin aikana talvella 1940-41. Huomioon
5352: kestämättömäksi.                                 ot.taen jo suoritetut rakennusaineiden han-
5353:     Ensimmäisen assistentin nykyinen asuin-      kinnat sekä sen, että omasta metsästä saa-
5354: rakennus on hyvin vanha osittain 1audoista       daan vielä puuttuva puuaines, voidaan kat-
5355: ja osittain hirsistä rakennettu, aikoinaan       soa mahdolliseksi rakennuksen rakentami-
5356: vain kesähuvilaksi tarkoitettu rakennus.         nen aikmisemmin esitetyn määrämhan tur-
5357: Sitä on laitoksen toiminnan aikana pariin        vin.
5358: otteeseen koetettu korjata mahdollisimman           Kun näillä edellytyksillä tälle valtion
5359: perusteellisesti, mutta ilman tulosta. Ra-       koetoimintaosastolle voitaisiin saada asuin-
5360: kennus on talvisin niin kylmä, että esim.        rakennus kahta assistenttia varten, voisi
5361:  vi~me talvena ei assistentti voinut perhei-     koetoiminta osastolla vähitellen taas päästä
5362: neen siellä asua, vaan oli hänen pakko           käyntiin ja olisi tätä tä1laisenakin aikana
5363: muuttaa asumaan laboratoriorakennukseen.         pidettävä erittäin täiikeänä, koska raullan-
5364: Että tällaisen tilanteen vallitessa laitDksen    kin tultua on varmaa, että vain suurim-
5365:  toimintamahdollisuudet käyvät miltei ole-       massa määrin voimaperäis,tyttän:nällä kaik-
5366:  mattomiksi on ilmeistä. Muun muassa ei          kea kasvinviljelystä, mutta erikoisesti myös
5367:  laitoksen toisen assistentin paikkaa voida      juuri puutarhaviljelystä on toiveita torjua
5368:  asunnon puuttuessa ollenkaan täyttää.           maastamme nälänhätä ja saavuttaa suurin
5369: Tästä johtuu, ettei koeasemalle voida ottaa      mahdollinen omavaraisuus kaikkiin elin-
5370:  riittävää määrää harjoittelijoita eikä myös-    tarvikkeisiin nähden.
5371:  kään hedeJmätarhaa varten perheeilistä             Vielä on huomautettava, että koetoiminta-
5372: 164                              IV,l7. -   Piikkiön koeasema.
5373: 
5374: osasto voidessaan toimia täydellä teholla,           Edellä esitetyin perustein ehdotamme
5375: saatt·aa tuottaa puutarha- ja maanviljelys-        kunnioittaen,
5376: tuotteita sellaiset määrät, että se muodos-
5377: tuisi valtiolle edulliseksi, täysin itsensä kan-           että Eduskunta ottaisi vuoden 1943
5378: nattavaksi laitokseksi. Sen toiminnan ke-               tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II: 2
5379: hittämiseen ja yHäpitämiseen sijoitettuja               kohdalle Piikkiön koeaseman assis-
5380: rahoja on siis näin suoranaisestiikin, eikä             tentti61'/, asuntorakennuksen rakenta-
5381: vain välillisesti, koko maan hyötyä silmällä            mista varten lisäyksenä 500,000
5382: pitäen pidettävä tuottavina.                            mat·ltkaa.
5383: 
5384:       Helsingi,gsä syyskuun 23 päivänä 1942.
5385: 
5386:                   J. Eri. Pilppula.                       L. 0. Hirvensalo.
5387:                   K. Määttä.                              Heikki Soininen.
5388:                                                                                           165
5389: 
5390: IV,1s. -   Rah. al. N:o 7.
5391: 
5392: 
5393: 
5394: 
5395:                               Schildt: Määrärahan osoittamisesta maataloustuotannon
5396:                                  kiihdyttämiseksi tuotantopalkkioiden avulla.
5397: 
5398: 
5399:                                     E d u s k u n n a 11 e.
5400: 
5401:    Nykyinen aika asettaa paljon vaatimuk-        on saanut v1ssm rajoituksen. Tuotteiden
5402: sia maata viljelevälle väestölle, sillä sehän    myyminen pakkohintoihin ei ale omiaan
5403: yksinään huolehtii maan eilintarviketilan-       edistämään yritteliäisyyttä. Sen vuoksi olisi
5404: teesta. Työvoiman, apulantojen ja veto-          syy:tä tuotantopalkkioiden avulla innostaa
5405: voiman puutteen vuoksi tämän asian me-           maanviljelijöitä heidän pyrkimyksissään.
5406: nestyksellinen hoitaminen kohtaa suuria          Näin oHen ehdotan kunnioittaen,
5407: vaikeuksia. Kaikki tarvikkeet ovat kallis-
5408: tuneet eikä niitä, kuten esimerkiksi uusia                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1943
5409: koneitakaan, ole tarpeeksi saatavissa. Toi-             tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-·
5410: selta puolen on ollut pakko ymmärrettä-                 Jean määrärahan maataloustuotannon
5411: vistä syistä rajoittaa maataloustuotteiden              kiihdyttämiseksi tuotantopalkkioiden
5412: hintoja, joten maatalouden rahallinen tulos             avulla.
5413: 
5414:      Helsingissä syyskuun 28 päivänä 1942.
5415: 
5416:                                                                   Yrjö Schildt.
5417: 166
5418: 
5419: IV,l9. -    Ra.h. al. N :o 8.
5420: 
5421: 
5422: 
5423: 
5424:                                 Lepistö y. m.: Mäii1·ärahan osoittamisesta lainoihin ja ctvtts-
5425:                                    tuksiin siemMt- ja syömiiviljan hankkimisekS'i Keski- ja
5426:                                    Pohjois-Pohjanma.alla kadon johdosta vaikeuksiin joutu-
5427:                                    neelle vähävaraiselle maatalousväelle.
5428: 
5429: 
5430:                                      I~ d u s kunnalle.
5431: 
5432: 
5433:    Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kuluneen       meentuloaan. Ostaen on hankittava suu-
5434: kesän sato on muodostunut odottamattoman         rimmalta osalta kaikki siemenet, perunan
5435: huonoksi. Tämä on aiheutunut maan sy-            siemenestä alkaen, ja lisäksi syömävilja.
5436: välti routautumisesta talvella 1941-42 ja        Lukuisissa tapauksissa tämä tulee tuotta-
5437: kuivasta kev·ätkesästä sekä parhaana viljan      maan viljelijöille voittamattomia taloudelli-
5438: tuleellltumisaikana, heinä-elo-syyskuussa,       sia vaikeuksia. Senvuoksi valtiovallan tu-
5439: sattuneista halloista. Niinpä esim. elokuun      lisi antaa· taloudellista tukea tämän alueen
5440: 5 p: ää vasten Keski-Pohjanmaalla voitiin         vähävaraiselle väestölle. Siementen ja syö-
5441: todeta lämpömittarin laskeneen - 3-5° C          mäviljan ostoa varten olisi varattava laina-
5442: ja Pohjois-Pohjanmaalla aina - 7-9° C.           varoja jaettavaksi joko halpakorkoisina tai
5443: Tämän johdosta viljakasveista, rukiista,         korottomina lainoina, minkä lisäksi var-
5444: ohrasta, sekulista ja kaurasta on tullut         maankin suoranaisten avustusten myöntä-
5445: suurimmalta osalta täysi kato. Samoin on         minen on eräissä tapauksissa tarpeellista,
5446: laita perunan, josta useissa tapauksissa on      kuten esim. silloin kun perheen ansiokykyi-
5447: myöskin tullut täysi kato. Epäedullisten         set jäsenet ovat asepalveluksessa tai asian-
5448: kasvusuhteitten vuoksi on heinäsatokin muo-       omaisen taloudellinen asema on muista
5449: dostunut heikommaksi kuin se miesmuistiin        syistä heikko.
5450: on ollut. Maataloushallituksen suorittamien          Kaiken edellä esitetyn perusteella kun-
5451: alustavien laskelmien mukaan on kuluneen          nioittaen ehdotamme,
5452: kesän sato esim. Oulun läänin osalta jää-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1943
5453: nyt raha-.arvoltaan lähes 200 milj. mk pie-              tulo- ja menoarvioon 40,000,000 mar-
5454: nemmäksi kuin sadot keskimäärin vuosit-                  kan suuruisen määrärahan käytettä-
5455: tain tätä vuotta edeltäneenä kynumenvuotis-              väksi lainoina ja avustuksina ~ie­
5456: kautena.                                                 men- .ia syömäviljan hankkimiseksi
5457:    Kun tämän alueen viljelijät ovat suurelta             Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ka-
5458: osaUa vähävaraisia, tulee huono vuodentulo               don johdosta vaikeuksiin joutuneelle
5459: vaikeuttamaan huomattavasti heidän toi-                  vähävaraiselle maatalousväelle.
5460: 
5461:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1942.
5462: 
5463:            Matti Lepistö.               Eino Rytink.i.            Eero Nurmesniemi.
5464:            K. Määttä.                   Heikki Simonen.           S. Salo.
5465:            U. A. Wirranniemi.           Hj. Lindqvist.            Kusti Arhama.
5466:            Heikki Niskanen.             Kauno Kleemola.           J. Pyörälä.
5467:                                                                                             167
5468: 
5469: IV,2o. -   Rah. a.l. N :o 9.
5470: 
5471: 
5472: 
5473: 
5474:                                Schildt: Mäiirärahan osoittamisesta korVOIUkseksi siemenvil-
5475:                                   jaa syyskylvöjä varten syksyllä 1942 l!uovuttane~1le vil-
5476:                                   jelijöille.
5477: 
5478: 
5479:                                      E d u s k u n n a 11 e.
5480: 
5481:     Kuten yleisesti tunnetaan, niin oltiin       omaiset force majeuren vuoksi joutuneet
5482: viime talvena pakoitettuja pakkoluovutta-        kärsimään tappiota yrittäessään alttiisti
5483: maan maanviljelijöiltä syysviljan siemen         auttaa yhteisessä asiassa. Tällainen vahinko
5484: käytettävä!ksi leipäviljaksi. Tämä aiheutti      olisi syytä heille korvata, sillä onhan sel-
5485: sen, että maassa oli kylvön aikana tänä syk-     vää, että kun tämänvuotisen rukiin itävyys
5486: synä mitä suurin puute siemenrukiista.           on todettu niin alhaiseksi kuin se tosiaan
5487: Vajaus oli luonnollisesti täydellisin jälleen-   on, niin seuraa siitä, että laatuvaatimus-
5488: vaUoitetussa Karjalassa, jossa ruista ei         prosenttia siemenviljalle on tänä vuonna
5489: yleensä ollut kasvamass;akaan. Tilanteen         pakko laskea a.lemmaksi kuin alun perin
5490: korjaamiseksi ryhdy.ttiin asianomaisten vi-      oli suunniteltu. Tällöin ovat ne maanvilje-
5491:  ranomaisten taholta kiireellisiin toimenpi-     lijät, jotka nyt kiitettävästi kiirehtiv·ät yh-
5492:  teisiin ja maanviljelijöitä koetettiin saada    teisessä asiassa, voineet saada sen rukiinsa
5493: luovuttamaan uutisesta saatua siemenviljaa       käymään kaupassa siemenviljasta, jonka he
5494: niin pian kuin suinkin. Tämä kohtasi kui-        nyt joutuivat antamaan syömäviljan hin-
5495:  tenkin paljon vaikeuksia myöhäisen rukiin       nalla vain siksi, että ehkä vain pari pro-
5496: tuleentumisen ja työvoiman puutteen vuoksi.      senttia nykyisen laatuvaatimuksen rajasta
5497: Työ oli saatava loppuun suoritetuksi mitä        Jal uupumaan. MaanViiljelijäin nyt sie-
5498: kiireimmin, jott1a rukiin kylvö ei myöhäs-       menvilj.a;ksi luovuttaman rukiin määrä on
5499:  tyisi. Tekemällä ylityötä ja muiden maa-        4 miljoonaa kiloa, ja hintaero siemen- ja
5500:  taloustöiden viivästymisen uhallakin onnis-     syömäviljan välillä on 65 penniä. Näin
5501: tuivat maanviljelijät toimittamaan siemen-       ollen tarvitaan vain 2,600,000 markkaa,
5502:  viljaa niin, että kylvöt saatiin aikanaan       jotta yhteisessä asiassa kärsineet saisivat
5503: suoritetuiksi.                                   heille tulevan hyvityksen. Onrhan selvää,
5504:     Valtion Siementarkastuslaitoksen tutki-      että ellei heidän auliuttaan olisi ollut, niin
5505:  mukset osoittivat, että tämän vuoden ruis-      olisi 20,000-40,000 hehtaarin kylvö voinut
5506: sadon itävyys on luonnonsuhteiden vuoksi         jäädä suorittamatta ja satotulos noin 40
5507: ollut erittäin huono. Koska maanviljeli-         miljoona.a kiloa ensi vuonna saamatta. Kyl-
5508:  jöille maksetaan siemenviljasta. itäväisyys-    vöviljan ostajat eivät ole kärsineet asian
5509:  prosentin mukaan, niin ei suurin osa sie-       yhteydessä vahinkoa muussa tapauksessa
5510:  menviljaa luovuttaneista saaruutkaan tästä      kuin siinä, että siemenviljaa myyvät liik-
5511: siemenviljan hintaa, vaan ainoastaan syö-        keet mahdolHsesti olisivat heiltä syömävil-
5512:  mäviljan hinnan. Näin ollen ovat asian-         jasta vaatineet siemenviljan hinnan. Mutta
5513: 168             IV,20.- Konaus siemenviljaa luovuttaneille yiljelijöille.
5514: 
5515: tällaiseen kohtuuttomuuteen ei ole uskot-            suuruisen rnäärärahan jaettavaksi
5516: tava kyseeilisten liikkeiden tehneen itseänsä        korvauksena niille viljelijöille, jotka
5517: syypäiksi.                                           syksyllä 1942 luovuttivat siernenvil-
5518:    Kaiken yllä esitetyn perusteena ehdotan           jaa syyskylvöjä varten ja epäsuotui-
5519: kunnioittaen,                                        sain luonnonsuhteiden vuoksi joutui-
5520:                                                      vat laatuvaatirnuksen tähden anta-
5521:          että Eduskunta ottaisi vuoden               maan siernenviljaksi tosias.iallisesti
5522:        1943 tulo- ja rnenoarvioon 11 Pl.             käytetyn viljansa syömäviljan hin-
5523:        XV: 22 kohdalle 2,600,000 rnarkan             nalla.
5524: 
5525:       Helsingissä syyskuun 28 päivänä 1942.
5526: 
5527:                                                                 Yrjö Schildt.
5528:                                                                                         169
5529: 
5530: IV,21. -   Rah. al. N:o 10.
5531: 
5532: 
5533:                                Määttä y. m.: 1l1ää1·ärahan osoittamisesta mhtiavustuksiksi
5534:                                  karjanrehun hankkimiseen vähävaraisille karjanomista-
5535:                                  jille Oulun Ulänissä ja Vaasan läänin pohjoisosan kato-
5536:                                  seuduilla.
5537: 
5538: 
5539:                                     E d u s k u n n a ll e.
5540: 
5541:    Viime talvena ja äsken päättyneenä kas-       taas vuorostaan vaikuttaisi heidän ky-
5542: vukautena Oulun läänissä ja pohjoisosassa        kyynsä suorittaa valtion ja' kunnan heille
5543: Vaasan lääniä vallinneitten viljan ja rehun      asettamia velvollisuuksia. lVIitä tällainen
5544: kasvulle epäedullisten sääsuhteiden vuoksi       karjan hävittäminen tietäisi lisäksi tämän
5545: saatiin näissä osissa maata huono sato.          alueen elintarvetuotannolle kokonaisuudes-
5546: Näin oli laita erittäinkin karjanrehuun näh-     saan, on sanomattakin selvää.
5547: den. Suurimmalla osalla aluetta korjattiin          Kun tilanne on tällainen, on Oulun lää-
5548: heinäsato, joka vaihteli 400-1,200 kg            nissä ryhdytty toimenpiteisiin karjanrehun
5549: ha: lta. Kun viljakasveista saatu olkisato       hankkimiseksi katoalueelle muualta Suo-
5550: myös jäi vähäiseksi, on alueella karjanruo-      mesta. Kuljetusmatkat ostoalueilta tänne
5551: kintaan käytettäväksi kasvanut rehnsato ko-      ja ennen kaikkea maakuljetukset rautatie-
5552: konaisuudessaan jäänyt erittäin pieneksi.        asemilta kulutuspaikkoihin ovat pitkät ja
5553:    Huono rehnvuosi pakoittaa karjanomis-         nykyisissä kuljetusolosuhteissa kustannuk-
5554: tajat yleensä aina harkitsemaan karjan vä-       sia suuresti lisääviä. Kun huomattava osa
5555: hentämistä. Jo edellisen vuoden huonon-          rehuntarvitsijoista on vähävaraisia karjan-
5556: laisen vuodentulon ja kulutukseen tarvitta-      omistajia, joista osan perheenhuoltajat ovat
5557:  van lihan luovutuksen vuoksi on alueen          vielä asepalveluksessa, näyttää kohtuulli-
5558:  karjanomistajain karjamäärä huomattavasti       selta, että osa näistä kustannuksista rahti-
5559:  pienentynyt. Jos heidän nyt olisi käytävä       avustusten muodossa korvattaisiin yleisistä
5560: vähentämään karjaansa, niin paljon, että          varoista.
5561: he voisivat nyt korjattuna           olevalla       Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
5562:  rehnmäärällä viedä sen talven yli, tie-          ehdotamme,
5563: täisi se näiHen alueitten karjojen ja
5564:  karjatalouden suoranaista tuhoamista, joka                 että Eduskunta ottaisi vuoden
5565: olisi entiselleen korjattavissa vain vuo-                1943 tulo- ja menoarvioon 2,500,000
5566: sikymmenen työllä. Kun näitten seu-                      ma1·kan su1t1·uisen määrärahan käy-
5567: tujen maanviljelijät yleensä saavat tu-                  tettäväksi rahtiavustuksina karjan-
5568:  lonsa vain karjataloudesta ja sen tuotteista,           rehun hankkimisessa vähävaraisille
5569:  merkitsisi karjan hävittäminen viljelijäin              kaTjanomistajille Oulun läänissä ja
5570:  tulolähteitten hävittämistä ja heidän toi-              Vaasan läänin pohjoisosan katoseu-
5571:  meentulonsa suurta huonontumista, mikä                  clnilla.
5572: 
5573:      Helsingissä syyskuun 25 päivänä 1942.
5574: 
5575:             K. Määttä.                Heikki Simonen.          Eero Nurmesniemi.
5576:             Kauno Kleemola.           Heikki Niskanen.         Kusti Arhama.
5577:             U. A. Wirranniemi.        Matti Lepistö.           S. Salo.
5578:                                       Matti Luoma-aho.                                     22
5579: 170
5580: 
5581: IV,22. -   Rah. al. N :o 11.
5582: 
5583: 
5584: 
5585: 
5586:                                 Kaijalainen y. m.: Mäii:riilrahan osoittamisesta mhtiavustuk-
5587:                                    siksi heinien hankintaa vwrten Pohjois-Suomen kato-
5588:                                    alueille.
5589: 
5590: 
5591:                                      E d u s k u n n a ll e.
5592: 
5593:    Kuten tunnettua saatiin Pohjois-Suo-           oloissakin olivat pieniä, karjakanta sota-
5594: messa tänä vuonna huono heinäsato. Erit-          vuosina on arveluttavan vähiin huvennut,
5595: täin vaikeaan asemaan on tämän johdosta           olisi yleisen edun kannalta välttämätöntä,
5596: joutunut IJapin lääni, jonka karjatalous ei       että sikäläinen karjatalous saisi sitä tukea,
5597: ole vielä ehtinyt toipua niistä seurauksista,     mitä se nykyoloissa välttämättä tarvitsee.
5598: joita varsinkin edellisen talven ankara re-       Myöntämällä rahtiavustuksia heinien han-
5599: hupula sille aiheutti. Tilanne on kuitenkin       kintaan saadaan ensi talven rehntilanne
5600: tällä hetkellä sikäli parempi, että maan          hoidetuksi ja karjan teurastus supistumaan
5601: flteläosissa saadaan rehua todennäköisesti        mahdollisimman vähiin. Mainittakoon vielä,
5602: niin runsaasti, että sitä voidaan luovuttaa       että useat Lapin läänin kunnat ovat rehn-
5603: myöskin Pohjois-Suomen tarpeiksi.                 pulan vuoksi jo olleet pakotettuja pyytä-
5604:    Heinien kuljetus etenkin Lapin syrjäseu-       mään valtiovallan toimenpiteitä. Viimeksi
5605: duille tulee kalliiksi ja sen vuoksi olisi hei-   on Petsamon kunta anonut, että heinien
5606: nien hankintaa maan pohjoisosiin tuettava         kuljettamista varten kunnan käytettäväksi
5607: myöntämällä rahtiavustuksia. Osoituksena          myönnettäisiin rahtiavustusta.
5608: siitä, kuinka suurista heinämääristä on ky-          Edellä lausutun nojalla kunnioittaen
5609: symys, mainittakoon, että m. m. Inarin kun-       ehdotamme,
5610: nassa arvioidaan heinävajaus 600,000 ki-                    että Eduskunta ottaisi vuoden
5611: loksi. Vaikka rehun kysymyksessä oleville                1.943 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
5612: katoalueille muualta saataisiinkin, on kar-              markan mää1·ärahan rahtiavustuk-
5613: jaa siitä huolimatta vähennettävä. Kun                    siksi heinien hankintaa varten Poh-
5614: varsinkin l~api.'>sa, missä karjat normaali-              jois-Suomen katoal1wille.
5615: 
5616:       Helsingissä syyskuun 25 päivänä 1942.
5617: 
5618:                  Lauri Kaijalainen.                             M. 0. Lahtela.
5619:                                          K. A. Lohi.
5620:                                                                                                171
5621: 
5622: IV,2a. -   Rah. al. N:o 12.
5623: 
5624: 
5625: 
5626: 
5627:                                Pä.rssinen y. m.: ltläärärahan osoittamisesta punataudista
5628:                                   valtaku1~nan yhteyteen palautetuUa alueella aiheutunei-
5629:                                   den vafi,inkojen korvaamiseksi.
5630: 
5631: 
5632:                                     E d u s k u n n a ll e.
5633: 
5634:    Sen johdosta, että valtakunnan yhtey-         korvatakseen nykyhintojen mukaan. Onhan
5635: teen palautetun alueen entiset karjanomis-       nimittäin lehmien ,siirto ja siitä johtunut
5636: tajat saattoivat siirtolaisaikana säilyttää ja   suuri punatautikuolleisuus kokonaan so-
5637: takaisin palatessaan viedä mukanaan vain         dasta johtuva. Tapahtuisi ilmeinen vää-
5638: noin 8 prosenttia Moskovan -rauhanteossa         ryys, jos omistaja, joka sodan johdosta me-
5639: luovutetulla alueella ennen sotia olleesta       nettämästään karjasta saa vain pienen osan
5640: nautakarjamäärästä ja kun tuntematto-            nykyisestä hinnasta ja samalla on joutu-
5641: maksi jäänyttä siirtoväen karjaa vielä käy-      nut ostamaan valtiolta lainaamillaan tai
5642: tettiin muihinkin tarkoituksiin, oli palan-      muuten hankkimillaan varoilla tilalle uusia
5643: neen väestön tarpeeksi hankittava nauta-         lehmiä moninkertaisilla hinnoilla, jätettäi-
5644: karjaa Suomen muista osista. Täten han-          siin kärsimään vielä punataudin aiheutta-
5645: kitusta karjasta on maksettu käypä ajan          mat tappiot. Köyhien perheiden olisi tä-
5646: hinta. Osa karjasta on ostettu suoraan           män jälkeen suorastaan mahdotonta hank-
5647: myyjiltä ja toisen osan maanviljelysseurat       kia enää uusia eläimiä eikä vauraampien-
5648: ovat välittäneet. Ostojen rahoittamiseen on      kaan talous kestäisi tällaisia menoja. Va-
5649: käytetty muun muassa valtion tähän tar-          kuutustoiminnalla ei vallinneissa olosuh-
5650: koitukseen lainaamia varoja.                     teissa voitu poistaa omistajille aiheutuneita
5651:    Karjan vähäisen tarjonnan vuoksi oli          tappioita. Toisaalta oli punatautivaarasta
5652: pakko suorittaa hankintoja sellaisiltakin        huolimatta välttämätöntä elintarvikehuollon
5653:  paikkakunnilta, missä punatautia ei tun-        turvaamiseksi hankkia lehmiä valtakunnan
5654: nettu. Useat näistä eläimistä saivat Karja-      yhteyteen palautetulle alueelle niin paljon
5655: laan jouduttuaan tartunnan. Taudin torju-        kuin vain suinkin voitiin.
5656: mistoimenpiteistä huolimatta valtakunnan            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5657:  yhteyteen palautetulla alueella kuoli kulu-     kunnioittaen,
5658: neena kesänä tietojemme mukaan noin 2,000
5659:  nautaa. Kun näitä eläimiä oli pääasiassa                     että    Eduskunta    ottaisi   vuoden
5660:  hankittu lapsirikkaiden perheiden ravin-               1943 tulo- ja menoarvioon 15,000,000
5661:  nonsaannin turvaamiseksi ja vahingot ovat              markan arviomäärärahan punatau-
5662:  kohdanneet lukuisia köyhiä perheitä, emme              din valtakunnan yhteyteen palaute-
5663:  näe muuta keinoa asiantilan helpottamiseksi            tulla alueella vuosina 1942 ja 1943
5664:  kuin sen, että valtio ottaa nämä vahingot,             aiheuttamien vahinkojen korvaami-
5665:  samoin kuin aikaisemmin miinavahingot,                 seksi.
5666: 
5667:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1942.
5668: 
5669:            Matti Pä.rssinen.          Emil Luukka.                   Jussi Raatikainen.
5670: 172
5671: 
5672: IV,z4. -   Fin. mot. N :o 13.
5673: 
5674: 
5675: 
5676: 
5677:                                 östenson m. fl.: Angående anvisande av anslag för Svenska
5678:                                    befolkningsförbundet i Finland.
5679: 
5680: 
5681:                                    T i ll R i k s d a g e n.
5682: 
5683:   Enär den för vårt folks framtid utom-          dess Eksom för hela rikets framtid och ge-
5684: ordentligt betydelsefulla befolkningspoliti-     nom upplysningsverksamhet främja en po-
5685: ken kräver, att vid sidan av statliga åt-        sitiv befolkningspolitik. Då emellertid för-
5686: gärder även av enskilda organisationer           bundet sakna.r medel för att med framgång
5687: upplysningsverksamhet bedri.ves och nödig-       kunna bedricva sin verksamhet, anhålla vi
5688: befunna initiativ tagas, har såsom en mot-       vördsamt,
5689: svarighet till det finsikspråkiga förbundet
5690: Väestöliit,to bildats Svenska befolkningsför-              att Riksdagen måtte i statsförsla-
5691: bundet i Finland . med uppgift att söka                  get för år 1943 upptaga ett anslag
5692: väcka Finlands svenska folkstam Wl insikt                stm·t 50,000 mark för Svenska be-
5693: om befolkningsfrågans stora betydelse för                folkningsfö1·bundet i Finland.
5694: 
5695:       Helsingforsden 25 september 1942.
5696: 
5697:            Ebba östenson.             Elsa Bonsdorff.             Hugo Johansson.
5698:            Ralf Törngren.             Atos Wirtanen.              Levi Jern.
5699:                                       C. 0. Frietsch.
5700:                                                                                           173
5701: 
5702: IV,24. -     Rah. al. N:o 13.                                                      Suomennos.
5703: 
5704: 
5705: 
5706: 
5707:                                 östenson y. m.: J.'Iäärärahan osoittarnisesta Suomen r-uotsa-
5708:                                    laiselle väestöliitolle.
5709: 
5710: 
5711:                                      E d u s k u n n a ll e.
5712: 
5713:   Kun kansamme tulevaisuuden kannalta             'tulevaisuuden kannalta sekä valistustoimin-
5714: erinomaisen tärkeä väestöpolitiikka vaati-i,      nalla edistää myönteistä väestöpolitiikkaa.
5715: että va1tion toilllenpiteiden ohella myöskin      Kun liitolla ei kuitenkaan ole varoja me-
5716: yksityiset järjestöt harjoittavat valistu.,;-     nestyksellisen toiminnan harjoittamiseen,
5717: toimintaa ja tekevä·t tarpeellisiksi katsot-       ehdotamme kunnioittavasti,
5718: tuja aloitteita, on suomenkielisen Väestölii-
5719: ton vastineeksi muodostettu Suomen ruotsa-                     että
5720:                                                                   Ed-usk-unta ottaisi v-uoden
5721: lainen väestöliitto, jonka •tehtävänä on kiin-            1943 t-ulo- ja menoarvioon 50,000
5722: nittää Suomen ruotsalaisen kansanheimon                   markan su-uruisen määrärahan S-uo-
5723: huomiota väestökysymyksen suureen merki-                  men 1·-uotsalaiselle väestöliitolle.
5724: tykseen sen samoin kuin koko valtakunnan
5725: 
5726:      Helsingissä syyskuun 25 päivänä 1942.
5727: 
5728:            Ebba östenson.            Elsa Bonsdorff.                  Hugo Johansson.
5729:            Ralf Törngren.            Atos Wirtanen.                   Levi Jern.
5730:                                      C. 0. Frietsch.
5731: 174
5732: 
5733: IV,z 5. -   Rah. al. N :o 14.
5734: 
5735: 
5736: 
5737: 
5738:                                 Tuominen y. m.: Määt·ärahan osoittamisesta Suomen A.se-
5739:                                   veljien Liiton huoltotyötä varten.
5740: 
5741: 
5742:                                     E d u s kun n a ll e.
5743: 
5744:    Suomen Aseveljien Liiton r. y. harjoit-     kuisissa tapauksissa ole riittävä eikä tar-
5745: tama laaja ja monipuolinen vapaa huolto-       peellisen nopeasti saatavissa. Sen tähden
5746: työ sotaleskien ja -orpojen sekä taloudeHi-    tarvitaan välttämättä vapaata huoltotyötä,
5747: sissa vaikeuksissa olevien aseveliperheiden    jolla on täydellinen järjestökone.isto käytet-
5748: auttamiseksi ja tukemiseksi on koko liiton     tävänään,. avuntarpeen nopeaa toteaunista ja
5749: toimintakautena sen perustaunisesta 4/8        avustuksen antamista varten. Kun tähän
5750: 1940 alkaen ollut niin yleisesti tunnettua     huoltotyöhön, siten kuin se on Suomen
5751: ja tunnustettua, ettei sitä tarvitse lähteä    Aseveljien Liiton piirissä kehitetty, liittyy
5752: yksityiskohtaisesti selvittämään.     Liiton   talondemsen tuen antaminen puutteenala:i-
5753: monin muodoin tapahtunut varojen keräys        sille perheiHe tuottavaan •toimintaan raken-
5754: huoLtotyönsä hyväksi on myöskin saanut         nuslainojen, viljelysavustusten, talkooapu-
5755: ilahduttavan myönteistä kannatusta eri         jen y. m. s. muodossa, on ymmärrettävää,
5756: kansalaispiirien taholta, niin että esim.      kuinka suuriarvoista työtä uusien elämän-
5757: tänä vuonna on voitu jakaa huoltoavustuk-      edellytysten luomiseksi voidaan vapaan
5758: siin liiton toimesta n. 4 1j2 milj. markkaa,   huoltotyön avulla tehdä sodan vaurioitten
5759: mihin tulee lisäksi paikallisten aseveliyh-    korjaamisessa.
5760: distysten toimittamien keräysten, pää-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5761: asiallisesti n. s. maanantaitalkoitten tuot-   kunnioittaen,
5762: tama tulos, joka nousee lähes 18 miljoonaan               että Eduskunta ottaisi vuoden
5763: markkaan. Suuri osa näistäkin varoista                 1943 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
5764: on jo jaettu. Sodan pitkittyessä ja talou-             markan määrärahan käytettäväksi
5765: dellisten vaikeuksien kasvaessa kaikilla               Suomen Aseveljien Liiton r. y. har-
5766: aloilla ehtyy kuitenkin vapaaseen huolto-              joittamaan huoltotyöhön sotaleskien
5767: työhön kerättävien varojen saanti, vaikka              ja -orpojen sekä muiden taloudelli-
5768: avuntarve toisaalta on tuntuvasti lisäänty-            sissa vaikeuksissa olevien ase·v·eliper-
5769: mässä. Lakisääteinen huoltotoiminta ei lu-             heiden avustamiseksi.
5770: 
5771:       Helsingissä syyskuun 25 päivänä 1942.
5772: 
5773:                     Jorma Tuominen.                         T. N. Vilhula.
5774:                     Onni Hiltunen.                          Jalmari Linna.
5775:                     C. 0. Frietsch.                         Sulo Heiniö.
5776:                                                                                             175
5777: 
5778: IV,26. -   Rah. al. N:o 15.
5779: 
5780: 
5781: 
5782: 
5783:                                 Mustasilta y. m. : Korotetun mäiirämhan osoittamisesta
5784:                                   roojarikkoisten henkilökohtaista avustamista varten.
5785: 
5786: 
5787:                                      Eduskunnalle.
5788: 
5789:    Maamme sosiaalisessa lainsäädännössä ja        ulottuneet maata,louteen eikä sen sivuelin-
5790: yhteislmnnallisessa huoltotoiminnassa ovat        keinojen alalle.
5791: rauhanaikaisissa oloissa inrvaliidit eli raaja-      Tämänlais,et raajansa menettäneet varsin-
5792: rrkkoiset, joita molempia nimityksiä on käy-      kin perheelliset henkilöt ov.a,t perheensä
5793: tetty ruumiillisesti vajaakykyisis:tä puhut-      kanssa perin vaikieassa ta,loudellisessa ase-
5794: taessa, jääneet perin vähäiselle osalle yh-       massa .tällä kulutustar:peiden kalleuden
5795: teiskunnan avusta. Synnynnäiset ja lap-           ajaUa. Näitäikin on kyllä jo valtion toi-
5796: sina vajaakykyisiksi sairauden tähden jää-        mesta avustettu keinotekoisten jäsenten,
5797: neet invaliidit ovat suuressa määrin pääs-        sidetarpeiden y. m. saamisessa, sekä näiden
5798: seet osallisiksi yhteiskunnan taholta jär-        saantia varten tehtävien matkojen korvaa-
5799: jeste.tystä hoidosta ja ammattiopetukstJsta.      misessa, mutta anotusta summasta on v·ar-
5800: Toisin on ollut asia niiden kohdalla, jotka       sinldn viime vuosina jouduttu melkein
5801: varttuneemmassa iässä ovat joutuntJet joko        poikkieuksetta tinkimään jopa anomus ko-
5802: työ- tai liikenneta,paturmien uhreiksi. Nä-       konaan hylkää:määnkin määrärahan pienuu-
5803: mä on yhteiskunnan taholta hyvin su-:I-           den vuoksi. Nä:,in on ollut pakko tehdä jo
5804: ressa määrin unohdettu.                           siitäkin syystä, että keinotekoisten jäsenten
5805:    Voimassa olevat huoltolait kyllä määrää-       hinnatkin ovat noin kaksi kolmatta osa·a
5806:  vät, .että kuntien huoltotoiminnan kautta        nykyisen kalliin ajan takia entisestään ko-
5807: on autettava näitäkin ja tapaukset, jotka         honneet.
5808: ovat sattuneet tapaturma,lain alaisissa              Sosiaaliministeriön köyhäinhoito-osastolta
5809: töissä, turvaava.t majarikkoisille tosin niu·     saamiemme tietoj·en mukaan on v. 1941 ·ai-
5810: kan korvauksen, joka kuitenkin on perin           kana ollut edellämainittuja ta:clmituksia
5811: pieni verrattuna nykyajan elämisen mah-           vart,en rahaa käytettävissä 199,350 mark-
5812: dollisuuteen. Suuri määrä majansa tapa-           kaa. Avustuksia oli kaikkiaan anonut 128
5813:  turman kautta menettäooitä on sellaisia,         eri hakijaa, joista voitiin avustus·ta myön-
5814:  jotka aikoinaan ovat joutuneet tapaturman        tää 86 eri hakijaJle. Hylättyjä oli 12, lisä-
5815:  ulmiksi maanvilj.e.lyksen tai sen sivuelin-      tietoja pyydetty 2: lta ja muut siirretty
5816:  keinojen palveluksessa ja joista huomattava      tämän vuoden ajalla käsiteltäviksi.
5817: osa on sellaisia., jotka eivät saa minkään-          Vertailun vuoksi vielä: mainittakoon, .että
5818:  laista tapaturma- tai muutakaan korvausta,        esimerkiksi tekojalka, joka v. 1939 maksoi
5819:  senvuoksi kun tapaturma on tapahtunut            1,800 markkaa, ma:ksaa nykyään 3,800
5820:  aikana, jolloinka tapaturmalait eivät vielä      mankkaa.
5821: 176                     IV,26. -    Raajarikkoisten avustaminen.
5822: 
5823:   Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-             14 Pl. 17 luvun 4 momentilla olevaa
5824: tamme,                                               mää1·ärahaa 100,000 markalla raaja-
5825:         että Edttsktmta päättäisi korottaa           rikkoisten henkilökohtaista   avustar
5826:       ensi vuoden tulo- ja menoarvion                mista varten.
5827: 
5828:       Helsingissä syyskuun 25 päivänä 1942.
5829: 
5830:                 Frans Mustasilta.                     Vihtori Huhta.
5831:                 Matti Lepistö.                        Valfrid Eskola.
5832:                 Jorma Tuominen.                       Edv. Kujala.
5833:                 Onni Mäkeläinen.                      Uuno Raatikainen.
5834:                 Pekka Kettunen.                       0. H. Kekäläinen.
5835:                                     D. B. Lindman.
5836:                                                                                          177
5837: 
5838: IV,21. -   Fin. mot. N:o 16.
5839: 
5840: 
5841: 
5842: 
5843:                                Hästbacka m. fl.: Angående anvisande av anslag för för-
5844:                                  djupning av farleden till J akobstads hamn.
5845: 
5846: 
5847:                                   T i ll R i k s d a g e n.
5848: 
5849:    Rörande fördjupningen av farleden till       1,000,000 mark, utgör återstoden 547,193
5850: J akobstads hamn säges i statsförslaget för     rnark.
5851: år 1939 bl. a., att tili Jakobstads hamn           Genom utförande av förenämnda arbete
5852: leder från havet en 7.3 m djup farled, som      har staden erhållit en rak farled från
5853: på ett avstånd av ungefär eilJ sjömil från      havet till hamnkajen med ett godkänt djup
5854: hamnen är endast 4.3 m, varför fartygen         aN 8.5 meter, vilket för 26 fot djupgående
5855: måste anlita den svåra och helt obelysta        fartyg gör det möjligt att lägga till vid
5856: farleden norr om det s. k. ,Svartgrundet".      kajen.
5857: Denna farled kan trafikeras av fartyg med          Då, såsom ovan anförts, regeringen vid
5858: ett djupgående av 6.3 m, men är synner-         beviljandet av det första anslaget i moti-
5859: ligen farlig att anlita Uillder den mörka       veringen för anslagets beviljande fram-
5860: tiden av året. Då Jakobstads hamn är till       hållit, att J akobstads hamn är till nytta ej
5861: gagn ej blott för staden, utan även för         blott för staden utan även för vidsträckta
5862: vidsträckta områden med trafik på denna         områden med trafik på denna hamn, synes
5863: hamn, föreslås, att staden Jakobstad måtte      det oss rättvist, att staten erlägger sin
5864: beviljas ett tili 60 % aN kostnaderna upp-      andel med 60 % till staden J a:kobstad.
5865: gående statsunderstöd, varför i utgifts-        Ä ven de senaste årens, och särskilt detta
5866: staten för detta ändamål observeras 500,000     års, trafik på J akobstads hamn ådagalägger
5867: mark.                                           betydelsen av, att en dylik djuphamn fin-
5868:                                                 nes i denna del av landet, ty hade detta
5869:   Enligt peilingskartan, som .låg till grund
5870:                                                 fördjupningsarbete icke blivit utfört, skulle
5871: för kostnadsberäkningen, slutade kostnads-
5872:                                                 hrumnen icke kunnat användas för sitt nu-
5873: förslaget på 887,224 mark, men de faktiska
5874:                                                 varande ändamål. Vi våga därför ytter-
5875: kostnaderna stego emellertid tili 2,578,655
5876:                                                 ligare understryka, att det utförda arbetet
5877: mark. Merkostna:derna: föranleddes därav,
5878:                                                 nyttat staten direkt och indirekt, varför
5879: att stensprängningen blev dyrare än be-
5880:                                                 statsverket äger skyldighet till Jakobstad
5881: räknat, samt att ett grund, som icke fram-
5882:                                                 utbetala det återstående beloppet 547,193
5883: gick av peilingskartan, mäste avlägsnas.
5884:                                                 mk. Det kan även i detta sammanhang
5885:   Utgående från att statsverket med 60%         nämnas, at,t Jakobstad är en av de städer,
5886: deltager i totalkostnaderna för muddringen      som hårdast drabbats av vissa skattelagar,
5887: m. m., som stego till 2,578,655 mark, skulle    bland vilka mä nämnas ändringen rörande
5888: på staten ankomma 1,547,193 mark. Då            tobaksska:tten, som berövade staden en årlig
5889: av riksdagen redan beviljats sammanlagt         inkomst på omkring 500,000 mk.
5890: 
5891: 
5892:                                                                                            23
5893: 178                          IV,27. -   Pietarsaaren satamaväylä.
5894: 
5895:  På anförda grunder föreslå vi förty,                     att anslaget upptages i statsför-
5896:             att Riksdagen rnåtte anvisa 547,193        slaget för år 1943 under 20 IIt.
5897:        rnark fö·r höjande av statens andel             III: 5, Vattenbyggnadsarbeten (föT-
5898:        tt""ll 60% av kostnaderna för för-              slagsanslag).
5899:        djupning av farleden till J akobstads
5900:        hamn/ samt
5901: 
5902:       Helsingfors den 25 september 1942.
5903: 
5904:            J. E. Hästbacka.             Levi Jern.                  Hugo Johansson.
5905:            J. Mangs.                    Edvard Haga.                Matti Lepistö.
5906:                                         Albin Wickman.
5907:                                                                                                    179
5908: 
5909: IV,2T. -     Rah. al. N:o 16.                                                              Suomennos.
5910: 
5911: 
5912: 
5913: 
5914:                                      Hästbacka y. m.: Jläärärahan osoittamisesta Pietarsaaren
5915:                                        satamaväylän syventämiseksi.
5916: 
5917: 
5918:                                            B d u s kun n a ll e.
5919: 
5920:    Pietarsaaren sa,tamaan johtavan väylän                on jo myöniänyt yhteensä 1,000,000 mark-
5921: syventämisestä sanotaan vuoden 1939 ta·                  kaa, on jäännös siis 547,193 markkaa.
5922: loUSial'v:ioe!S'iJtyks!esså m. m., että Pi:e~tamaa,ren     Edellämainittujen töiden tultua tehdyiksi
5923: sa.ta.rnaJaJn johrt.a,a: mereltä 7.:> m syvä V'äylä,     on kaupunki saanut mereltä satamalaituriin
5924: jonka syvyys noin meripeninkulman päässä                 johtavan suoran väylän, jonka hyväksytty
5925: satamasta on vain 4.3 m, minkä vuoksi                    syvyys on 8.5 metriä ja jota käy,ttäen 26
5926: alusten on käytettävä vaikeakulkuis,ta ja                jalkaa syväitävät alukset voivat saapua lai-
5927: kokonaan valaisematonta n. s. Svartgrun·                 turiin.
5928: detin pohjoispuolella olevaa väylää. Tätä                   Kun, kuten edellä on esitetty, hallitus en-
5929: väylää voivat 6.3 metriä syväitävät alukset              simmäisen määrärahan myöntämisen peruo;-
5930: käyttää, mut,ta se on pimeänä vuodenai-                  teeksi esitti, että Pietarsaaren srutama pal-
5931: kana erittäin vaarallinen. Kun Pietarsaa·                velee kaupungin lisäksi laajoja alueita, joi-
5932: ren satama palvelee kaupungin lisäksi laa-               den liikenne suuntautuu tähän satamaan,
5933: joja alueita, joiden liikenne suuntautuu tä-             tuntuu meistä kohtuulliselta, että valtio
5934: hän satamaan, ehdotetaan, että Pietarsaa-                maksaa osuutenaan 60% Pietarsaaren kau-
5935: ren kaupungille myönnettäisiin 60 %: iin                 pungille. Myöskin viime vuosien, ja var-
5936: kustannuksista nouseva avustus, minkä                    sin tämän vuoden, liikenne Pietarsaaren
5937: vuoksi menoarvioon on otettu 500,000 mar-                satamassa osoittaa, mi,ten tärkeä tällaisen
5938: kan määräraha ·tähän tarkoitukseen.                      syväsataman olemassaolo on maan tässä
5939:                                                          osassa, sillä ellei tätä syvennystyötä olisi
5940:    Imotauskartan mukaan, joka oli kustan-
5941:                                                          tehty, ei satamaa olisi voitu käyttää nykyi-
5942: nuslaskelman perusteena, päätyi kustannus-
5943:                                                          seen tarkoitukseensa.       Rohkenemme sen
5944: a:rvio 887,224 ma.r~kkaa:nl, muUta itodeilliset
5945:                                                          vuoksi vieläkin korostaa, että tämä syven-
5946: kustannukset nousivat kuitenkin 2,578,655
5947:                                                          nystyö on hyödyttänyt valtiota suoranai-
5948: markkaan.      Lisäkustannukset       johtuivat
5949:                                                          sesti ~a välillisesti, minkä vuoksi vaLtion
5950: siitä, että louhinta tuli laskettua kalliim-
5951:                                                          velvollisuus on maksaa Pietarsooren kau-
5952: maksi, sekä sii,tä, että muuan kari, jota e1
5953:                                                          pungille jälelläoleva määrä 547,193 mark-
5954: ollut luo,tauskartassa, oli poistettava.
5955:                                                          kaa. Tässä yhteydessä voidaan myöskin
5956:    Lähtien siitä, että valtio osallistuu GO              mainita, että Pietarsaari on niitä kaupun-
5957: %: lla ruoppauksesta y. m. aiheutuneisiin                keja, joihin erää:t verolait ovat ank•arimmin
5958: kokonaiskustannuksiin,     jotka    nousivat             kohdistuneet. Näistä mainittakoon tupak-
5959: 2,578,655 markkaan, •tulisi valtion osuu-                kaverolain muutos, joka riisti kaupungilta
5960: deksi 1,547,193 markkaa. Kun eduskunta                   noin 500,000 markan vuotuisen tulon.
5961: 180                         IV,:n. -    Pietarsaaren satama väylä.
5962: 
5963:   Esitetyin perustein ehdotamme sen                        että määräraha otettaisiin vuoden
5964: vuoksi,                                                 1943 htlo- ja menoarvioon 20 Pl.
5965:           että Eduskunta osoittaisi 547,1.93            III: 5, Vesirakennustyöt ( siirtomää-
5966:         markkaa Pietarsaaren satamaväylän               r·äraha) kohdalle.
5967:         syvennyskustannuksista valtiolle h,~,­
5968:         levan osuuden korottamiseksi 60
5969:         % :iin; sekä
5970: 
5971:       Helsingissä syyskuun 25 päiyänä Hl42.
5972: 
5973:          J. E. Hästbacka.              Levi Jern.                    Hugo Johansson.
5974:          J. Mangs.                     Edvard Haga.                  Matti Lepistö.
5975:                                        Albin Wickman.
5976:                                                                                        181
5977: 
5978: IV,zs. -   Rah. al. N:o 17.
5979: 
5980: 
5981: 
5982: 
5983:                               Pyörälä y. m. : Korotetun miiär<ärahan osoittamisesta kes-
5984:                                  keneräisten joenperkausten jatkamiseen.
5985: 
5986: 
5987:                                   E d u s k u n n a ll e.
5988: 
5989:    Vuoden 1943 va1tion tulo- ja menoar-       koneellinen kaivausmenetelmä, jota ei halut-
5990: vioesityksessä 20 Pl. III luvun kohdalla      tane rahojen puutteessa seisottaa. Samoin
5991: hallitus ehdot•taa keskeneräisten pienem-     monilla työmailla on valmiit patolaitteet
5992: pien jokien perkaustöiden jatkamiseen         purettava, ellei työtä voida jatkuvasti suo-
5993: 1,000,000 mk käytettäväksi maatalous-         rittaa.
5994: ministeriön    harkinnan   mukaan.     Kun       Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5995: nyt tällaisia keskeneräisiä joenperkaus-      nioittaen,
5996: töitä    on   varsinkin   Pohjois-Suomessa
5997: useita Ja töiden loppuun saattaminen                     että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
5998: olisi erittäin kiireellinen, mm ehdo-                 vuoden 1943 tulo- ja menoarvioon
5999: tettu määräraha on aivan riittämätön.                 20 Pl. III luvun 2 momentin
6000: M. m. Vihanninjoen perkaus on siinä vai-              kohdalla 1,500,000 mk käytettäväksi
6001: heessa, että keskeytys tuottaa sellaisenaan           pienempien jokien keskeneräisten töi-
6002: valtiolle ja maanomistajille suurta vahin-            den jatka•rniseen maatalousministe-
6003: koa. Jokeen on tänä kesänä saatu valmiiksi            t·iön harkinnan mukaan.
6004: 
6005:      Helsingissä syyskuun 26 päivänä 1942.
6006: 
6007:                 J. Pyörälä.                             Yrjö Schildt.
6008:                 Antti Kemppi.                           U. A. Wirranniemi
6009: 182
6010: 
6011: IV,29. -   Rah. al. N :o 18.
6012: 
6013: 
6014: 
6015: 
6016:                                Wirranniemi y. m.: M~äärärahan osoittamisesta maantien
6017:                                  nJ.kentamiseksi Nivan talon kohdalta Mäkelän-Heikki-
6018:                                  län-Pukan'n tieltä Eksymän kautta Kuusamon Eno-
6019:                                   jä1·velle.
6020: 
6021: 
6022:                                     E d u s k u n n a ll e.
6023: 
6024:    Valtakunnan itärajan lähelle johtava               3. Tämä tie tulisi rakennettavaksi siihen
6025: Enojärven haaratie, joka on jo aikoinaan           osaan Kuusamoa, joka on omien viran-
6026: valtion puolesta tutkittu ja kustannusarvio-       omaisten toimesta tuhottu raunioiksi. Kun
6027: kin laadittu, eroaa Mä:kelän-Heikkilän-            lähivuosina tämän tiesuunnan vaikutuspii-
6028: Pukarin tiestä Nivan talQn läheltä ja suun-        rissä olevia kyliä koetetaan rakentaa uudel-
6029: tautuu Eksymän talon kautta Enojärven              leen, olisi tien pikainen rakentaminen jo
6030: ryhmäkylään. Tämän noin 15 km pituisen             tämänkin vuoksi aivan välttämätön.
6031: tien rakentamista puoltavat seuraavat ta._'li-        Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
6032: seikat:                                            saamme kunnioittaen ehdottaa,
6033:    1. Tien vaikutuspiiriin tulisi kuulumaan
6034: yli kaksikymmentä jälleenrakennettavaa ta-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1943
6035: loa, jotka tä:hän saakka kesällä ovat pääs-              tulo- ja menoarvioon 500,000 mar-
6036: seet maantielle vain vaikeakulkuisen Kar-                kan suuruisen määrärahan maan-
6037: hujoen vesistön kautta tai jalkapolkuja                  tien rakentamiseksi Nivan talon koh-
6038: pitkin.                                                  dalta Mäkelän-H eikkilän-Pukarin
6039:    2. Asutusmahdollisuudet ovat hyvät, sillä             tieltä Eksymän kautta Kuusamon
6040: suot ovat tämän tiesuunnan varrella laadul-              Eno järvelle.
6041: taan ensiluokkaisia ja oli alettukin ennen
6042: sotaa jo ripeästi raivaamaan viljelykselle.
6043: 
6044:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1942.
6045: 
6046:               U. A. Wirranniemi.                 M. 0. Lahtela.          S. Salo.
6047:                                                                                            183
6048: 
6049: IV,3o. -   Rah. al. N :o 19.
6050: 
6051: 
6052: 
6053: 
6054:                                Lahtela: MääräJrahan osoittamisesta Kemijärven-Lnusuan
6055:                                  maantien rakentamiseksi.
6056: 
6057: 
6058:                                    E d u s k u nn a ll e.
6059: 
6060:   Vuoden 1942 valtiopäiville jätin toivo-          Sanotun tien tarve ei rajoitu yksin-
6061: musaloitteen ( toivomusaloite N: o 28), jonka   omaan tien vaikutuspiirissä asuvan väestön
6062: perustelut olivat seuraavat:                    tarpeiden tyydyttämiseen. Sitä kaipaa
6063:   ,Vuonna 1936 alettiin rakentaa 32 km:n        myöskin se kauttakulkuliikenne, joka sa-
6064: pituista Kemijärven kirkonkylän-Luusuan         notulle tielle suuntautuu niin pian kuin
6065: maantietä aikamaHa rakennustyöt Luusuan         se valmistuu, koska mitään muuta Kemijär-
6066: puO'leisesta .päästä kirkonkylää kohti. Tien    ven kirkonkylästä ja Kemijärven rautatie-
6067: rakentamiseen on hallituksen esittämän vuo-     asemalta etelään johtavaa tietä ei ole. Sa-
6068: den 1941 tulo- ja menoarvioesityksen pe-        nottua tietä olisi tarvittu erikoisen kipeästi
6069: rustelujen mukaan siihen mennessä käy-          tänä sota-aikanakin maanpuolustustehtävien
6070: tetty 4,280,000 markkaa ja rakennustyöt         vuoksi.
6071: olivat siinä vaiheessa, että tiestä oli val-       Tien rakentamista olisi joudutettava niin,
6072: mista 7 km ja kesken rakentamisen 16 km,        että se saataisiin kuljettavaan kuntoon ra-
6073: joten siis rakentamaton osa on ainoastaan       kennetuksi kuluvan vuoden aikana.
6074: noin 9 km. Vuoden 1940 ja 1941 tulo- ja            Puheena olevaa maantietä olisi alettava
6075: menoarvioon on otettu sanotun tien raken-       rakentaa myöskin Kemijärven kirkonkylän
6076: tamiseen yhteensä 1,000,000 markkaa, mutta      puoleisesta päästä Luusuan kylää kohti.
6077: ei rakennustöitä ole vuoden 1939 jälkeen        Näin pitäisi tehdä ei ainoastaan tien jou-
6078: suoritettu ollenkaan. Kun rakentamaton          tuisamman valmistumisen vuoksi, vaan en-
6079: osa on kirkonkylän puoleisessa päässä, täy-     nen kaikkea sen vuoksi, että tien rakenta.
6080: tyy Kemijärven Alakylän asukasten, jotka        minen tulisi siten halvemmaksi ja se osa
6081: asuvat noin 15 km: n matkalla, olla ilman       kirkonkylän puoleista tien päätä, joka val-
6082: tietä sekä Luusuan kylän asukasten, jotka       mistuisi, voisi palvella tielle tulevaa liiken-
6083: asuvat 25-35 km:n etäisyydellä ja Juu-          nettä. Tämän tieosan liikennettä tulee li-
6084: järven kylän asukasten, jotka asuvat 35--       säämään huomattavassa määrin yli 10 km
6085: 45 km: n etäisyydellä Kemijärven kirkon-        pitkä kylätie, joka erkanee rakenteilla ole-
6086: kylästä, matkustaessaan oman kuntansa           vasta Kemijärven kirkonkylän-Luusuan
6087: kirkonkylään ja lähimmälle rautatiease-         maantiesuunnasta n. 1 km: n päässä Kemi-
6088: malle, kiertää Rovaniemen kautta yli 200        järven kirkonkylästä Luusuaan päin ja
6089: km pitkää kiertotietä myöten. On koh·-          jatkuu Halosenrannan kautta Kellonie-
6090: tuutonta, että niin suuren väestömäärän,        meen. Tämä kylätie, josta 2/3 on jo val-
6091: joka tämän tien vaikutuspiirissä asuu, täy-     miiksi rakennettu, valmistuu suunnitelman
6092: tyy lähimmälle rautatieasemalle ja oman         mukaan tämän vuoden aikana. Siitä tu-
6093: kuntansa kirkonkylään päästäkseen kiertää       lee myöskin erikoisen tärkeä kulkuväylä
6094: toisten kuntien keskusten kautta ja mat-        sille väestölle, joka asuu mainitun kylätien
6095: kustaa 25--45 km: n asemesta yli 200 km.        vaikutuspiirissä. Kun näin on, olisi tär-
6096: 184                      IV,3'0. -   Kemijärven-Luusuan maantie.
6097: 
6098: keätä, että mainitusta maantiestä raken-        teisiin rakentamiskeskissä olevan Kemijär-
6099: nettaisiin heti n. 1 km: n pituinen osa kir-    ven-Luusuan maantien jälellä olevien ra-
6100: konkylän puoleisesta päästä eli se osa, josta   kennustöiden loppuun suorittamiseksi."
6101: mainittu kylätie erkanee. Tämän tieosan-           Edellä olevaa aloitetta valmistelevasti kä-
6102: kin rakentaminen pantiin alkuun jo vuonna       sitellyt kulkulaitosvaliokunta huhtikuun 23
6103: 1939, mutta jäi sekin sellaiseen kuntoon,       päivänä 1942 antamassaan mietinnössä N: o
6104: ettei sitä voi kulkea millään ajoneuvoilla.     2 esittämillään perusteilla yksimielisesti eh-
6105: Ellei tätä tieosaa rakenneta heti, jää sano-    dotti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6106: tun kylätien kirkonkylänpuoleinen pää n.        musponnen, että hallitus ryhtyisi toimen-
6107: 1 km:n päähän kirkonkylästä irralliseksi        piteisiin keskeneräisenä olevan Kemijärven
6108: tieksi, jonka kumpikaan pää ei liity maan-      -Luusuan maantien jäljellä olevien raken-
6109: tiehen.                                         nustöiden loppuun suorittamiseksi.
6110:    Mainittakoon vielä, että eduskunta tou-         Valiokunnan ehdottamaa toivomusponnen
6111: kokuun 15 päivänä 1939 yksimielisesti hy-       hyväksyi myöskin €duskunta yksimielisesti
6112: väksyi ponnen, että hallitus pyrkisi järjes-    huhtikuun 27 päivänä 1942.
6113: tämään tierakennustyöt siten, että uusia           Kun maantien jäljelläolevien rakennus-
6114: teitä rakennettavaksi suunniteltaessa erikoi-   töiden loppuunsaattamiseksi ei ole vielä-
6115: sesti tiettömien seutujen tarpeet tyydytet-     kään ryhdytty, eikä hallituksen eduskun-
6116: täisiin ja että valta- ja kantatieverkoston     nalle jättämässä vuoden 1943 tulo- ja meno-
6117: kunnostamista ja rakentamista samanaikai-       arvioesityksessä näy, että sanotun tien ra-
6118: sesti mikäli mahdollista entistä suuremmin      kentamiseen olisi esitetty määrärahaa ja
6119: määrärahoin kehitettäisiin j. n. e.             kun puheenaoleva tie olisi saatava vuoden
6120:    Kysymyksessä oleva maantie on sekä kan-      1943 aikana sellaiseen kuntoon, että sitä
6121: tatie että tiettömien alueiden tie ja kuuluu    voitaisiin liikennöidä, ehdotan kunnioittaen,
6122: siis niihin teihin, joiden rakentamista olisi
6123: mainitun eduskunnan päätöksen mukaan                     että Eduskunta ottaisi vuoden
6124: joudutettava.                                         1943 tulo- ,ja menoarvioon 20 Pl:n
6125:    Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme               III luvun 3 rnomentille lisäyksenä
6126: kunnioittaen eduskunnan pääteWiYäksi toi-             1,000,000  ma1·kkaa Kemi,järven-
6127: vomuksen, että hallitus ryhtyisi toimenpi-            Lutl,suan maantien rakentamiseksi.
6128: 
6129:       Helsingissä syyskuun 28 päivänä 1942.
6130: 
6131:                                                                 M. 0. Lahtela.
6132:                                ••         ••
6133: 
6134:     VALTIOPAIVAT
6135:                     194 2
6136: 
6137: 
6138:                 LIITTEET
6139:                         IV
6140: 
6141: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN SYYSISTUNTOKAUDELLA
6142:   ALOITEAJAN JÄLKEEN LÄHETETTY KORVAUSLAKIA
6143:               KOSKEVA LAKIALOITE
6144: 
6145: 
6146: 
6147: 
6148:                    HELSINKI 1942
6149:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
6150:                  j
6151:                 j
6152:                j
6153:               j
6154:              j
6155:             j
6156:            j
6157:           j
6158:          j
6159:         j
6160:        j
6161:       j
6162:      j
6163:     j
6164:    j
6165:   j
6166:  j
6167: j
6168:                                                                                             187
6169: 
6170: IV,31. -   Lak. al. N:o 21.
6171: 
6172: 
6173: 
6174: 
6175:                               Niukkanen y. m.: Ehdottts laiksi kor·vauslain muuttamisesta.
6176: 
6177: 
6178:                                     E d u s k u n n a ll e.
6179: 
6180:    Esityksessään n: o 150 1larksi korvauslain   siUa ei mistään todellisesta jälleenrakenta-
6181: muuttamisesta ehdottaa hallitus eräiden voi-    misesta voi olla puhettakaan. Elävän irtai-
6182: massa olevaan korvauslakiin ehdotettujen        men nykyinen käypä hinta, verrattuna kor-
6183: selv·ennysten ohella myöskin pari huonon-       vauslain mukaiseen vuoden 1939 hintaan,
6184: nusta sanottuun jo •ennestään epätyydyttä-      on 3-5 kertainen, valmiin puutavaran n.
6185: vään lakiin. Ehdotettu muutos, jonka mu-        2 112 kertainen, maatalous-, ikotitalous- ja
6186: kaan vahingosta, joka on kohdannut avio-        teo1Esuusirtaimiston n. 2-3 kertaillen, ja
6187: puolisoiden omaisuutta, siinäkin tapauk-        samassa suhteessa on noussut myös palkka-
6188: sessa, että puolisoiden välillä ei ole omai-    taso ja kaikki työkustannukset. Mitä eri-
6189: suuden yhteisyyttä,' korvauslain säätämät       tyisesti rakennuskustannuksiin tulee, ovat
6190: vähennykset korvausmäärästä on kuitenkin        ne kaikkialla hävitetyillä alueilla nousseet
6191: tehtävä sanottujen puolisojen omaisuuksien      vuoden 1939 vastaaviin kustannuksiin ver-
6192: yhteenJ.asketusta määrästä eikä kumpaisen-      raten n. 2-3 kertaisiksi. Että tämä pitää
6193: kin osalta erikseen, on tietenkin epäoikeu-     paikkansa, sen on todennut myöskin halli-
6194: denmukainen, mutta koskee kuitenkin vain        tus, koska valtioneuvosto päätöksellään
6195: harvempia yksityistapauksia. Sen sijaan         joulukuun 16 päivältä 1942 on oikeuttanut
6196: lain 8 §: ään ehdotetut muutokset, joiden       kouluhaLlituksen korottamaan kouluraken-
6197: mukaan pykälässä säädettyä ~isäkorvausta        nusten kustannusarvio~ta normaalihinnoista
6198: ei suoritettaisi maapohjalle aiheutuneista      aina 100 %: lla.
6199: vahingoista kuin myöskin, että pykälän mu-         Jotta hävitettyjcn alueiden väestön jäl-
6200: kaan mkennusvahingoista säädetty 6 % : n        leenrakentamismahdollisuuksi'a vaikuttavana
6201: lisäkorvaus olisi las]mttava rakennusvahin-     tavalla helpoitettaisiin, olisi vuoden 1939
6202: gon suhteellisesta, ·eli lain 7 § :n mukaan     hintatason mukaiset korvaukset kiireelli-
6203: vähennetystä määrästä, eikä kolm vaJhin-        sesti korotettava vähintään 50 %: lla kasva-
6204: gosta, ovat kantavuudeltaan yleisluontoisia     vasta metsästä, rehuvarastoista, kauppava-
6205: huononnU:ksia, joita ei voida hyväksyä.         rastoista tai helposti pilaantuvista varas-
6206: Kokemus onkin osoittanut, että puheena          toista määrättävää korvausta lukuunotta-
6207: olevaan 8 § :ään vaaditaan aivan toiseen        matta.
6208: suuntaan meneviä muutoksia kuin mitä esi-          'l'ässä tarkoituksessa sekä V·iitaten valtio-
6209: tyksessä on ehdotettu. Liikevaihtoveron ja      päiväjärjestyksen 32 § :n säännöksiin, kun-
6210: rahanarvon .}askun aiheuttama hinnankoro-       nioittaen ehdotamme
6211: tus on hävitettyjä alueita jälleen rakennet-
6212: taessa osottautunut sellaiseksi, että voimas-            Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
6213: saolevan korvauslain mukaisilla korvauk-                mavan lakiehdotuksen:
6214: 188                         IV,31. -   Korvauslain muuttaminen.
6215: 
6216: 
6217:                                           Laki
6218:                                 korvauslain muuttamisesta.
6219: 
6220:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
6221:  määrätyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain 8 §
6222:  näin kuuluvaksi:
6223: 
6224:                       8 §.                       vahingosta liikevaihtoveron ja rahan arvon
6225:   Lukuunottamatta vahingosta, joka on            muuttumiSen aiheuttaman hinnankorotuk-
6226: kohdannut kasvavaa metsää, rehuvamstoa,          sen hyvityksenä lisäkorvausta viisikym-
6227: kauppavarastoa tai helposti pilaautuvien         mentä sadalta siitä korvausmäärästä, mikä
6228: ravinto- :tai tarveaineiden varastoa, suorite-   7 § : n mukaan Jasketusta korvausmäärästä
6229: taan 7 § :ssä säädetyn ilrorvauksen ~isäksi      tulee lisäkorvaukseen oikeuttavan omaisuu-
6230: korvauksenalaista omaisuutta kohdanneesta        den osalle.
6231: 
6232: 
6233:       Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1942.
6234: 
6235:                  Juho Niukkanen.                           Tauno Saukkonen.
6236:                  Kaapro Huittinen.                         U. A. Wirranniemi.
6237:                  Aapo Inkinen.                             Uuno Hannula.
6238:                  Kaapro Moilanen.                          M. 0. Lahtela.
6239:                                 ••         ••
6240: 
6241:      VALTIOPAIVAT
6242:                      19 4 2
6243: 
6244: 
6245:                  LIITTEET
6246:                          VII
6247: 
6248: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN SYYSISTUNTOKAUDELLA
6249: ALOITEAJAN JÄLKEEN LÄHETETTY KUNNALLE SUORITET-
6250:      TAVAA VERONTASAUSTA KOSKEVA LAKIALOITE
6251: 
6252: 
6253: 
6254: 
6255:                     HELSINKI 1942
6256:               VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
6257:                                                                                           191
6258: 
6259: VII,a. -   Lak. aJ. N:o 20.
6260: 
6261: 
6262: 
6263: 
6264:                                Salo y. m. : Ehdotus laiksi kunnalle suoi·itettavasta veron-
6265:                                   tasauksesta.
6266: 
6267: 
6268:                                     E d u s k u n n a ll e.
6269: 
6270:    Kuluvan joulukuun 11 päivänä annettiin       vähennysten lisääminen aiheuttaa, ei ole
6271: eduskunnalle hallituksen esitys n:o 147, joka   tarkemmin tutkittu, olisi mielestämme vält-
6272: tarkoittaa n. k. perusvähennyksen eli tulojen   tämättömän tarpeellista säätää joitakin ra-
6273: pienuuden perusteella myönnettävän vähen-       joituksia, jotta veronmaksajat samoin kuin
6274: nyksen sekä lapsivähennyksen korottamista       kuntien talouskin voitaisiin turvata pahim-
6275: kunnallisverotuksessa. Mitä näiden vähen-       milta yllätyksiltä niissä osissa maata, joissa
6276: nysten korottaminen tulisi käytännössä          hallituksen esittämien lainmuutosten haital-
6277: merkitsemruän, sitä ei ole paljoa tutkittu.     liset vaikutukset tulisivat olemaan tuntu-
6278: Mutta mikäli tässä su:hteessa maalaiskun-       vimmat.     Tätä silmälläpitäen voitaisiin
6279: nissa on tutkimuksia toimitettu, osoittavat     säätää, että mikäli puheenaolevat vähennyk-
6280: ne, että mainittujen vähennysten korotta-       set sellaisenaan nousisivat yli 2 markan
6281: minen eräissä osissa maata saattaa vaikut-      veroäyriä kohti, saisi kunta vähentää yli-
6282: taa hyvinkin yllättävästi ja aiheuttaa vaka-    menevän osan verotuksella koottavasta sum-
6283: vaa häiriötä ei vain erinäisille veronmak-      masta, ja valtio korvaisi sen kunnalle, mi-
6284: sajaryihmille, vaan myös kuntien taloudelle.    käli mahdollista ennen verovuoden loppua.
6285: Kun kunnallisverorasitus maassamme jakau-       Tässä tarkoituksessa sekä viitaten valtio-
6286: tuu, kuten tunnettua, hyvin epätasaisesti       päiväjärjestyksen 32 §: n säännöksiin, kun-
6287: äyriä kohti, on mainittujen väihennysten ko-    nioittaen ehdotamme
6288: rottaminen omiaan tuota epätasaisuutta yhä
6289: lisä1ämään ja kärjistämään. Näistä syistä,               Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
6290: ja kun niitä seurauksia, joita mainittujen              mavan lakiehdotuks,en:
6291: 192                   VII,·5. -   Kunnalle suoritettava veroutasaus.
6292: 
6293: 
6294: 
6295: 
6296:                                          Laki
6297:                        kunnalle suoritettavasta verontasauksesta.
6298: 
6299:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6300: 
6301:                     1 §.                       ylimenevän määrän verotuksella koottavasta
6302:   :Milloin maalaiskuntien kunnalliS!hallin-    summasta, ja va:ltio suorittaa saman määrän
6303: nosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun        kunnalle.
6304: asetuksen 82 § :n 9 ja 10 kohdassa säädetyt                         2 §.
6305: vähennykset kunnassa nousisivat yli 2 mar-        Tarkemmat säännökset tämän lain täy-
6306: kan veroäyriä kohti, saa kunta vä•bentää       täntöönpanost·a annetaan asetuksella.
6307: 
6308:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1942.
6309: 
6310:          s. Salo.                   E. M. Tarkkanen.            Elias Tukia.
6311:          M. 0. Lahtela.             Lauri Murtomaa.             Juho PaksujaJka.
6312:          Eino Rytinki.              Eero Nurmesniemi.           Eemil Luukka.
6313:          Janne Koivuranta.          Anton Suurkonka.            Antti J. Rantamaa.
6314:          Heikki Soininen.           Antti Junes.                Kalle Kirra.
6315:          Albin Asikainen.           Lauri Kaij.alainen.         Kauno Kleemola.
6316:          Kusti Arhama.              Juho Takala.                Antti Kemppi.
6317:          Matti Miikki.              K. A. Lohi.                 U. A. Wirranniemi.
6318:          Kalle Kämäräinen.          Vihtori Vesterinen.
6319: LAKI,- RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
6320:           NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ..
6321:         LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET.
6322:     (Hrukusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
6323: 
6324:                                     Laldaloitteet.
6325:                              Kevätistuntokaudella jätetyt.
6326: n :o 1, Niku 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi            n:o 8, Pärs·sisen y.m.: Ehdotuslaiksi
6327: valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 7 § :n muut-           eräiden     lahjoitusmaakruununpuistojen
6328: tamisesta. Liitteet I,1. 'S. 7. - Ks. Val-          luovuttamisesta. Liitteet IV,r;. s. 40. -
6329: tiopäi väj ärjestys.                                Ks. Lahjoitusmaat.
6330: n:o 2, T u u r n a n y. m.: Ehdotus laiksi          n :o 9, S y r j ä 'sen y. m.: Ehdotus laiksi
6331: eräiden valtakunnan yhteyteen palaute-              maalaiskansrukoulunopettajille suoritetta-
6332: tulla alueella olevaa omaisuutta koske-             vista kalliinpaikan palkanlisistä. Liitteet
6333: vien oikeuksien ennalleen palauttamisesta           IV,G. s. 42. - Ks. Kansakoulut.
6334: annetun lain muuttamisesta. Liitteet II,1.
6335: s. 19. - Ks. Palautettu alue.                       n :o 10, K. Anderssonin y. m.: Eh-
6336: n :o 3, P o h j a n n o r o n y.m.: Ehdotus         dotus laiksi koiraveron suorittamisesta
6337: laiksi avioliittolain 17 § :n muuttamisesta.        annetun a·setuksen 1 § :n muuttamisesta.
6338: Liitteet II,2. s. 21. - Ks. Avi·oliitto.            Liitteet VII,!. ·s. 53. -- Ks. Koiravero.
6339: n :o 4, Hurt a n ~-. m.: Ehdotus laiksi             n:o 11, Kiviojan y. m.: Ehdotus laiksi
6340: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain               valtion rahoi ttamien siirtoväen ostamien
6341: muuttamisesta. Liitteet IV,!. s. 29. --             tilojen kauppojen purkamisesta. Liitteet
6342: Ks. Tulo- ja omaisuusvero.                          IX,1. s. 63. - Ks. Siirtoväen pika-asutus.
6343: n:·o 5, P a a vola,i sen y. m.: Ehdotus             n :o 12, Heiniö n y. m.: Ehdotus laiksi
6344: laiksi takaisin valloitetun alueen valta-           villaomavaT,aisuuden lisäämisestä. Liitteet
6345: kunnan yhteyteen palauttamisen aiheut-              IX,2. ·s. 64. - Ks. Villa.
6346: tamista poikkeussäännöksistä tulo- ja
6347: omaisuusverosta sekä 'suhd:amneverosta an-          n :•o 13, Tuomisen y. m.: Ehdotus· laiksi
6348: nettuihin lakeihin. Liitteet IV,2. s. 31.           kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet
6349: -~ K·s. Palautettu alue.
6350:                                                     X,1. s. 83. - Ks. Kansaneläkelaitos.
6351: n:o 6, Vviekmanin y.m.: Ehdotus                     n:o 14, M. Hannulan y.m.: Ehdotus
6352: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.           laiksi neuvotteluoikeudesta liiketyöalana
6353: Liitteet IV,3. s. 33 ja 35. - Ks. Liike-            ja eräillä muilla aloilla. Liitteet X,2.
6354: vaihtovero.                                         s. 86. - Ks·. Liiketyöala.
6355: n :o 7, L n n k a n y. m.: Ehdotus laiksi           n:o 15, Paavolaisen y.m.: Ehdotus
6356: ennakkokorvausten suori ttamisest'a·. Lii t-        korvausiaiksi. Liitteet IV,l·O. s. 121. -
6357: teet IV,4. ·s. 37. - Ks. Korvanslaki.               Ks. Korvauslaki.
6358: 
6359:                               Syysistuntokaudella jätetyt.
6360: n:o 16, U. Hannulan y.m.: Ehdotus               -   n:o 19, Furuhjelmin y.m.: Ehdotus
6361: laiksi tasav,allan presidentin vaalin siirtä-       laiksi eräiden valtionvaroista eläkettä
6362: misestä. Liitteet 1,4. s. 133. - Ks. Pre-           nauttivien henkilöiden eläke-eduista. Liit-
6363: sidentin vaali.                                     teet IV,11. s. 143 ja 146. - Ks. Eläke.
6364: n:o 17, Reinikaisen y.m.: Ehdotus
6365: laiksi tasavallan presidentin vaalin sur-           n :o 2.0, S a 1 on y. m.: Ehdotus laiksi
6366: tämisestä. Liitteet 1,5. s. 135. - Ks. Pre-         kunnalle suoritettavas·ta verontasaukse.sta.
6367: sidentin vaali.                                     Liitteet VII,·5. s. 191. - Ks. Kunna1lis-
6368: n:o 18, 0 k salan y. m.: Ehdotus laiksi             verotus.
6369: tasavallan presidentin vaalista vuonna              n:o 21, Niukkanen y.m.: Ehdotus
6370: 1943. Liitteet I,a. s. 137. -- Ks. Presiden-        laiksi korvauslain muuttamisesta. Liit-
6371: tin vaali.                                          teet IV,31. s. 187. -~ Ks. Korvaus.1·aki.
6372:                      Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1942.
6373: 
6374: 
6375: 
6376: 
6377:                                 Rahaasia-aloitteet.
6378:                               Syysistunkokaudella jätetyt.
6379: n:o 1, Frietschin: Määrärahan osoit-                n :o 10, Määtän y. m.:             Määrärahan
6380: tamisesta väli.aikai·sen kalliinajanlisän ja        osoittamisesta rahti•avustuksiksi karjanre-
6381: korotetun perhelisän suorittamiseksi val-           hun hankkimiseen vähävaraisille karjan-
6382: tion viran ja toimen haltijoille. Liitteet          omi•s·tajille Oulun läänissä ja Vaasan lää-
6383: IV,12. s. 151 ja 154. - Ks. Virkamiehet.            nin pohjoi•sosan katoseuduilla. Liitteet
6384: n :o 2, Lindmanin: Määrärahan osoit-                IV,21. .s. 169. - Ks. Karjatalous.
6385: tamisesta ennakkokorvaukseksi Viipurin              n :o 11, K a i j a 1 a i s en y. m.: Määrära-
6386: kaupungille. Liitteet IV,13. s. 157. - Ks.          han osoittamisesta rahtiavustuksiksi hei-
6387: Viipuri.                                            nien hankintaa varten Pohjois-Suomen
6388:                                                     katoalueille. Liitteet IV,22. s. 170.- Ks.
6389: n :o 3, Pitkäsen y. m.: Määrärahan                  Karja talous.
6390: osoittamisesta erinäisten edellisen maail-          n :o 12, P ä r s s i s en y. m.: Määrärahan
6391: mansodan aikana Suomen kansalaisille                osoHtamisesta punataudista valtakunnan
6392: koituneiden vahinkojen korva•amista var-            yhteJllteen palautetulla .alueella aiheutu-
6393: ten. Liitteet IV,14. s. 159. - Ks. Sota-            neiden vahinkojen korvaamiseksi. Lii tteet
6394: vahingot.                                           IV,n. ,s. 171. - Ks. Punatauti.
6395: n :o 4, H o n g a n y. m.: Määrärahan osoi t-   -   n:o 13, Öste n ·S on i n y. m.: Määrära-
6396: tamisesta Turun linnan välttämättömiä               han osoittami·s.esta Suomen ruotsalai•selle
6397: korjauksia varten. Liitteet IV,15. s. 160.          väestölii>tolle. Liitteet IV,24. s. 172 ja 173.
6398: - Ks. Turun linna.                                  - Ks. Ruotsalainen väestöliitto.
6399: n :o 5, S i m o s en y. m.: Korotetun mää-          n:o 14, Tuomisen y.m.: Määrärahan
6400: rärahan osoi tt•amisesta avustuksiksi vähä-         osoittamisesta Suomen Aseveljien Liiton
6401: varaisille karjanhoito- ja meijeritalousop-         huoltotyötä var.ten. Liit•teet IV,25. ·s. 174.
6402: pilaitosten oppilaille. Lii tteet IV,16. s.         - :&s. Aseveljien Liitto.
6403: 162. - Ks. Karjanhoitokoulut.                       n :o 15, Mustasillan y. m.: Korote-
6404:                                                     tun määrärahan osoittamisesta r.a;ajarik-
6405: n:o 6, Piippulan y.m.: Määrärahan
6406:                                                     koisten henkilökohtaista avustamista v.ar-
6407: osoittamisesta Piikkiön koeaseman assis-
6408:                                                     ten. Lii,tteet IV,26. s. 175. - Ks. Raaja-
6409: ten:ttien a·suntorakennuksen rakentamista
6410:                                                     rikot.
6411: varten. Liittee.t IV,17. s. 163. -       Ks.
6412:                                                     n:o 16, Hästbackan y.m.: Määrära-
6413: Piikkiön koeasema.
6414:                                                     han osoittamisesta Pietar.saaren ·Satama-
6415: n :o 7, S c ·h i l d 1 i n: Määrärahan osoit-       väylän syventämiseksi. Liitteet IV,27.
6416: tamisesta maataloustuotannon kiihdyttä-             •s. 177 j·a 179. - Ks. Pietarsaari.
6417: mi•seksi tuotantopalkkioiden avulla. Liit-          n:o 17, Pyöräiän y.m.: Korotetun
6418: teet IV,1s. s. 165. - Ks. Maatalous.                määrärahan osoittamisesta keskeneräisten
6419: n:o 8, Lepistön y.m.: Määrärahan                    joenperkansten        jatkamiseen.     Liitteet
6420: osoittamisesta lainoihin ja avustuksiin             IV,zs .•s. 181. - K·s. Perkaustyöt.
6421: siemen- ja syömäviljan hankkimi•seksi               n:o 18, Wirranniemen y.m.: Määrä-
6422: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kadon joh-           rahan osoittami·sesta maantien rakentami-
6423: dosta v·aikeuk!siin joutuneelle vähävarai-          seksi Nivan talon kohdalta Mäkelän-
6424: selle maat.alousväelle. Liitteet IV,19. s.           Heikkilän-Pukarin tieltä Eksymän kautta
6425: 166. - Ks. Maa•talous.                              Kuusamon Enojärvelle. Liitteet IV,29.
6426: n :o 9, Schildt i n: Määrärahan osoitta-            •s. 182. - Ks. Maantie.t.
6427: misesta korvauksel~si siemenviljaa syys-        -   n :o 19, La h te l.a n: Määrärahan osoit-
6428: kylvöjä varten syksyllä 1942 luovutta-              ·tamisesta Kemijärven--Luusuen maantien
6429: neille viljelijöille. Liitteet IV,2o. s. 167.        rakentami•seksi. Liitteet IV,3·o. s. 183. -
6430: - K·s. Ma•wtalous.                                  Ks. Maantiet.
6431:                        Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1942.                               5
6432: 
6433: 
6434: 
6435: 
6436:                                    Toivomusaloitteet.
6437:                                Kevätistuntokaudella jätetyt.
6438: n :o 1, 0 a j a n d erin y. m.: Tutkimuk-           n :o 9, K i v i o j a n y. m.: Toimenpiteistä
6439: sen toimi ttamiscsta ministeriöiden sekä            kanttori -ni:w.i tyksen käytäntöön ottami-
6440: keskus- ja muiden virastojen keskinäisistä          seksi virallisissa asiakirjoissa.      Liitteet
6441: suhteista samoin kuin ministeriöiden toi-           VII,4. s. 57. - Ks. Kanttorit.
6442: minnan kehittämisestä. Liitteet I,2. s. 10.         n :o 10, T u r k a.n y. m.: Esityksen anta-
6443: - Ks. Ministeriöt.                                  misesta laiksi kruununtorppien j·a. kylien
6444: n:o 2, Heiniön y.m.: Esityksen anta-                jakamattomilla yhteismailla olevien vuok-
6445: misesta puolustusa·siainvaliokunnan muut-           ratilojen i tsenäistyttämisestä.       Liitteet
6446: tamisesta lakimääräiseksi valiokunnaksi             IX,3. s. 68. - Ks. Kruununtorpat.
6447: ja sen tehtävien määrittelemisestä. Liit-           n:o 11, Pyyn y.m.: Esityksen antami-
6448: teet I,3. s. 14. -        Ks. Puolustusasiain-      sesta laiksi vilj elyspalstoj en sekä lai tu-
6449: valiokunta.                                         mien luovuttamisesta ensi kasvukaudeksi
6450: n:o 3, S ·a l m i alan y. m.: Esityksen an-         nykyisille         oleskelupaikoilleen  jäävän
6451: tamisesta lainsäädännön muuttamiseksi               siirtoväen viljeltäväksi. Liitteet IX,4.
6452: siten, että Suomen kansalaista ei vieraassa         s. 69. - Ks. Siirtoväki.
6453: maassa voida lapseksiottaa ilman Suomen             n:o 12, Lampisen y.m.: Määrärahasta
6454: oikeusministerin lupaa. Liitteet II,:::. s.         halpakorkoiseksi lainaksi raakasokeri teh-
6455:  23. - Ks. Lapseksiotto.                            taan rakentamista. varten Turengin ase-
6456: n :o 4, K a II i a n y. m.: Esityksen ant-1-        man läheisyyteen. Liitteet IX,5. s. 70. -
6457:  misesta tulo- ja omaisuusver·oa ·sekä kun-          Ks. Raakasokeritehdas.
6458:  nallisveroa koskevan lainsäädännön muut-           n:o 13, Rytingin y. m.: Kasvinvilje-
6459:  tamiseksi ·Siten, että monilapsisille per-          lyskoeaseman ja pienviljelijäkoulun pe-
6460:  heenhuoHadille myönnettäisiin suurempia             rustamisesta Pudasjärvelle. Liitteet IX,6.
6461:  verohelpotuksia. Lii tteet IV, 7. s. 44.            s. 71. - Ks. Kasvinviljelyskoeasema.
6462:  Ks. 11Lonilapsiset perheet.                         n :·o 14, L 'a, m p i s en y. m.: Määrärahasta
6463:  n:o 5, A a t te l a n y. m.: Virkaloman tai         mieskoti teollisuusopettajll!opiston perusta-
6464:  vastaavan       korvauksen      järjestämisestä     miseksi Lahden kaupunkiin.             Liitteet
6465:  niille valtion viran- ja toimenhaltijoille,         IX,7. s. 72. - Ks. Kotiteollisuus.
6466:  jotka vuoden 1941 1a.ikana eivät ole :saa-          n :o 15, Lahtelan y. m.: Toimenpiteistä
6467:  neet ·säädettyä virkalomaa. Liitteet IV,s.          emäntäkoulun perustamiseksi Kemijär-
6468:  s. 45. - Ks. Virkamiehet.                           velle. Liitteet IX,s. 'S. 73. - Ks. Emäntä-
6469:  n :o 6, Pyy n y. m.: Esityksen antami-              koulut.
6470:  sesta luovutetulta alueelta 'siirtyneen             n :o 16, Pyörä l ä n y. m.: Toimenpi-
6471:  väestön vuokraoikeuden nojalla hallitse-            teistä teollisuus- ja maataloustuotteiden
6472:  man maa- ja vesialueen menetyksen kor-               hintojen järjestämiseksi. Liitteet IX,o.
6473:  vaamisesta. Liitteet IV,o. s. 47. -         Ks.      s. 75. - Ks. Hinnat.
6474:  Korvauslaki.                                         n:o 17, Lehtokosken y.m.: Toimen-
6475:  n :.o 7, K i v i s a 1 on y. m.: Tiheissä asu-       piteistä peruna-, juurikasvi- ja vihannes-
6476:  musryhmissä olevien vuokramiesten asu-               viljelyksen lisäämiseksi. Liitteet IX,1o.
6477:  misoikeuden turvaamisesta. Liitteet VII,2.           s. 77. - Ks. Peruwa,.
6478:   s. 54.- Ks. Vuokramiehet.                           n:o 18, Syrjälä n y. m.: Esityksen an-
6479:   n :o 8, Lindman i n y. m.: Takaisin                 tamisesta laiksi valtion viran- ja toimen-
6480:   vallattujen alueiden kaupunki- ja taaja-            haltijain neuvotteluoikeudesta virka·suh-
6481:   väkisten yhdyskuntien oikeuttamisesta               dettaan koskevissa asioissa. Liitteet X,3.
6482:   etuosto-oikeudella ostamaan ·sodan takia            s. 92. - Ks. Virkamiehet.
6483:   'autioiksi tai rakentamattamiksi jääneet,           n:o 19, Teittisen y.m.: Neuvottelu-
6484:   niille tarpeelliset tonttimaat.        Liitteet     oikeuden myöntämisestä kunnallisille vi-
6485:   VII,3. s. 56. - Ks. Tonttimaat.                     ranh:a;ltijoille heidän virkasuhdettaan kos-
6486:                            Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1942.
6487: 
6488:     kevissa a:swisSJa. Liitteet X,4. s. 94. --        rakentamisesta. Liitteet XII,t. s. 111. --
6489:     Ks. Kunnan virkamiehet.                           Ks. KanaV1at.
6490:     n :o 20, K a ll i a n y. m.: Esityksen anta-      n:o 26, Kuittisen y.m.: Toimen-
6491:     misesta avioliittolainojen myöntämisestä.         piteistä lautan hankkimiseksi väliaikaisen
6492:     Liitteet X,5. s. 95. - Ks. Avioliitto.            kulkuyhteyden        järjestämistä   varten
6493:                                                       Vuoksen yli Jääsken kirkonkylän koh-
6494:     n:o 21, Nurmisen y.m.: Toimen-                    dalla. Liitteet XII,2. s. 113. -        Ks.
6495:     pi tei tstä vähävaraisten, m!lililapsisten per-   Vuoksi.
6496:     heiden asuntoavustuksen -toteuttamiseksi.         n:o 27, Heikkilän y.m.: Maantien
6497:     Liitteet X,6. s. 96. - Ks . .&suntoavustus.       rakentamisesta Tyköiän tilan kohdalta
6498:     n :o 22, W a i n i on y. m.: Toimenpiteistä       Tyrvännön pitäjästä Tampereen- Hä-
6499:     sankarivainajain puutteessa olevien van-          meenlinnan maantielle Pälkäneen piW-
6500:     hempien taloudellisen aseman parantami-           jässä. Liitteet XII,3. s. 114. - Ks. Maan-
6501:     seksi. Liitteet X,7. s. 98. - Ks. Kaatu-          tiet.
6502:     neet.                                             n :o 28, La h te 1 a n y. m.: Kemijärven---
6503:                                                       I,uusuan maantien rakennustöiden lop-
6504: -   n :o 23, Lahtelan y. m.: Toimenpiteistä           puun suorittamisesta. Liitteet XII,4.
6505:     sotilasmajoitusta koskevien säännösten            s. 115. - Ks. Maantiet.
6506:     muuttamiseksi ja selventämiseksi. Liitteet        n:o 29, La h te 1 a n y. m.: Maantien ra-
6507:     XI,1. s. 103. - Ks. Puolustuslaitos.              kentamisesta Pelkosenniemen kunnan Kai-
6508:     n:o 24, Heiniö n y. m.: Esityksen an-             ralan kylästä S1avukosken kunnan Tan-
6509:     tamisesta monilapsisten asevelvollisten           huan kylään. Liitteet XII,5. s. 117.
6510:     vapauttamiseksi        rintamapalveluksesta.      Ks. Maantiet.
6511:     Liitteet XI,2. s. 105. - Ks. Puolustus-           n:·o 30, Lahtelan y. m.: Maantien ra-
6512:     laitos.                                           kentamisesta Sallan kunnan Kursun ky-
6513:     n:o 25, T u u r n a n y. m.: Esityksen anta-      lästä Ahvenselkään. Liitteet XII,6. s. 118.
6514:     misesta Laatokan-Suomenlahden kanavan             ~ Ks. Maantiet.
6515: ASIA LUETTELO.
6516:                                     A s i a 1u e t t e 1o.
6517:                         A.                         Ennakkokorvaukset:               Ks.   Korvauslaki.
6518:                                                      Viipuri .
6519: •-\seveljien Liitto: Ed. Tuomisen y. m. ralJ.
6520:      al. n :o 14 määrärahan osoittamisesta
6521:      Suomen Aseveljien Liiton huoltotyötä                                   H.
6522:      varten. Liitteet IV,25. s. 174. L. Vv:aan
6523:     1076.                                          Hallitus: -     Ks ..Ministeriöt.
6524: 
6525: Asevelvolliset: -     Ks. Puolustuslaitos.         Hanko:- Ks. Korvauslaki. Palautettu alue.
6526:                                                      Siirtoväen pika-asutus. Siirtoväki. Tont-
6527: ~-lsumisoikeus:   -   Ks. Vuokramiehet.              timaat.
6528: 
6529: Asuntoavustus: Ed. Nurmisen y. m. toiv. al.        Heinä: -      Ks. Karjatalous.
6530:    n:o 21 toimenpiteistä vähävaraisten, mo-
6531:   nilapsisten perheiden asuntoavustuksen           Hinnat: Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n:o 16
6532:    toteuttamiseksi. Liitteet X,6. s. 96. I~.          toimenpiteistä teollisuus- ja maatalous-
6533:    Työv:aan 91.                                       tuotteiden hintojen järjestämiseksi. I,iit-
6534:                                                       teet IX,9. s. 75. L. Mtv:aan 89.
6535: Avioliitto: Ed. Pohjanuoron y. m. lak. al.
6536:    n :o 3 laiksi avioliittolain 17 § :n muutta-
6537:   misesta. Eitteet II,2. s. 21. L. Lv:aan 82.                               I.
6538:   Ed. Kallian y. m. toiv. al. n:o 20 esi-
6539:   tyksen      antamisesta     avioliittolainojen   Ikäraja: -      Ks. Valtiopäiväjärjestys.
6540:   myöntämisestä. Liitteet X,5. s. 95. L.
6541:   Työv: aan 91.                                    Inflatio: -     Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
6542: 
6543:                                                    Invaliidit: -     K>s. Aseveljien Liitto. Raaja-
6544:                         E.                            rikot.
6545: 
6546: Eduskunta:- Ks. Puolustusasiain valiokunta.
6547:                                                                            J.
6548: Edustajantoimi: -      Ks. Valtiopäiväjärjestys.
6549:                                                    Jokien perkaukset: -          Ks. Perkaustyöt.
6550: Edustajanvaalit: -- Ks. Valtiopäiväjärjestys.
6551:                                                    Juurikasvit: -- Ks. Peruna.
6552: Eläke: Ed. Furuhjelmin y. m. lak. al. n:o 19
6553:    laksi eräiden valtionvaroista eläkettä
6554:    nauttivien    henkilöiden    eläke-eduista.                             K.
6555:    Liitteet IV,11. s. 143 ja 146. L. Vv:aan
6556:    1075.                                           Kaatuneet: Ed. \Vainion ~'· m. toiv. al.
6557:    Ks. Tulo- ja omaisuusvero.                        n :o 22 toimenpiteistä sankarivainajain
6558:                                                      puutteessa olevien vanhempien taloudelli-
6559: Emäntäkoulut: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al.           sen aseman parantamiseksi. Liitteet X,7.
6560:   n :o 15 toimenpiteistä emäntäkoulun pe-            s. 98. L. Työv:aan 91.
6561:   rustamiseksi Kemijärvelle. Liitteet IX,s.
6562:   s. 73. L. Mtv:aan 89.                            Kalliinajanlisä: -     Ks. Virkamiehet.
6563: 4                                     Asialuettelo 1942.
6564: 
6565: Kanavat: Ed. Tuurnan y. m. toiv. al. n:o 25      Kauppa-apulaiset:            Ks. Liiketyöala.
6566:   esityksen antamisesta Laatokan-Suomen-
6567:   lahden kanavan rakentamisesta. Liitteet        Kaupungit:      -     Ks.    Tonttimaat.   Vuokra-
6568:   XII,l. s. 111. L. Kulkv:aan 92.                  miehet.
6569: 
6570: Kansakoulut: Ed. Syrjäsen y. m. lak. al.         Kemijärvi: -        Ks. Emäntäkoulut.
6571:   n: o 9 laiksi maalaiskansakoulunopetta-
6572:   jille suoritettavista kalliinpaikan palkan-    Keski-Pohjanmaa: -           Ks. Maatalous.
6573:   lisistä. Liitteet IV,6. s. •42. L. Vv:aan,
6574:   jonka tulee pyytää Siv :n lausunto 82.         Keskusvirastot: -       Ks. Ministeriöt.
6575: 
6576: Kansanedustajat: -     Ks. Valtiopäiväjärjes-    Kiinteistö: -       Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
6577:   tys.
6578:                                                  Koeasema: -     Ks. Kasvinviljelyskoeasema.
6579: Kansaneläkelaitos: Ed.   Tuomisen    y. m.         Piilkkiön k·oeasema.
6580:   lak. al. n:o 13 laiksi kansaneläkelain
6581:   muuttamisesta. Liitteet X,l. s. 83. L.         Koiravero: Ed. K. Anderssonin y. m. lak. al.
6582:   Työv:aan 83.                                     n:o 10 laiksi koiraveron suorittamisesta
6583:                                                    annetun asetuksen 1 § :n muuttamisesta.
6584: Kanttorit: Ed. Kiviojan y. m. toiv. al. n:o 9      Liitteet VII,l. s. 53. L. Ltv:aan 82.
6585:   toimenpiteistä kanttori-nimityksen käy-
6586:   täntöön ottamiseksi virallisissa asiakir-      Konttorit: -        Ks. Liiketyöala.
6587:   joissa. Liitteet VII,4. s. 57. L. Ltv :aan
6588:   89.                                            Korvauslaki: Ed. Luukan y. m. lak. al. n:o 7
6589:                                                    laiksi ennakkokorvausten suorittamisesta.
6590: Karjala: -    Ks. Korvauslaki. Palautettu           Liitteet IV,4. s. 37. L. Vv:aan 82.
6591:    alue. Siirtoväen pika-asutus. Siirtoväki.       Ed. Paavolaisen y. m. lak. al. n :o 15 kor-
6592:   Tonttimaat.                                      vauslail\lsi. Liitteet IV,10. s. 121. L.
6593:                                                    Vv:aan 265. 317.
6594: Karjanhoitokoulut: Ed. Simosen y. m. rah.          Ed. Niukkasen y. m. la.k. al. n :o 21 laiksi
6595:    al. n:o 5 korotetun määrärahan osoitta-         Iwrvauslain muuttamise,s,ta. Liitteet IV,31.
6596:    misesta avustuksiksi vähävaraisille kar-        s. 187. L. Vv:aan 1608.
6597:    janhoito- ja meijeritalousoppilaitosten op-      Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 6 esityksen
6598:   pilaille. Liitteet IV,16. s.162. L. Vv:aan        antamisesta luovutetulta alueelta siirty-
6599:   1075.                                            neen väestön vuokraoikeuden nojalla hal-
6600:                                                    litseman maa- ja vesialueen menetyksen
6601: Kitrjatalous: Ed. Määtän y. m. rah. al. n:o
6602:                                                    korvaamisesta. Liitteet IV,9. s. 47. L.
6603:    10 määrärahan osoittamisesta rahtiavus-
6604:                                                    Vv:aan 87.
6605:    tuksiksi karjanrehun hankkimiseen vähä-
6606:                                                    Ks. Maatalous. Palautettu alue. Siirto-
6607:    varaisille karjanomistajille Oulun lää-
6608:                                                    •väen pika-·a,sutus. Siirtoväki. Viipuri.
6609:    nissä ja Vaasan läänin pohjoisosan kato-
6610:    seuduilla. Liitteet IV,21. s. 169. L.
6611:                                                  Kotiteollisuus: Ed. Lampisen y. m. toiv. al.
6612:    Vv:aan 1075.
6613:                                                    n:o 14 määrärahasta mieskotiteollisuus-
6614:    Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 11 mää-
6615:    rärahan osoittamisesta rahtiavustuksiksi        opettajaopiston perustamiseksi Lahden
6616:    heinien hankintaa varten Pohjois-Suo-            kaupunkiin. Liitteet IX, 7. s. 72. L.
6617:    men katoalueille. Liitteet IV,22. s. 170.       Mtv:aan 89.
6618:    L. Vv:aan 1075.
6619:                                                  Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Kansakoulut.
6620: Kasvinviljelyskoeasema: Ed. Rytingin y. m.         Kasvinviljelyskoeasema. Kotiteollisuus.
6621:    toiv. al. n :o 13 kasvinviljelyskoeaseman
6622:    ja pienviljelijäkoulun perustamisesta Pu-     Kruunuupuistot: -           Ks. Lahjoitusmaat.
6623:    dasjärvelle. Liitteet IX,6. s. 71. L.
6624:    Mtv:aan 89.                                   Kruununtorpat: Ed. Turkan y. m. toiv. al.
6625:                                                     n :o 10 esityksen antamisesta laiksi luuu-
6626: Kato: -   Ks. Karjatalous. Maatalous.              nuntorppien ja kylien jakamattomilla yh-
6627:                                        Asialuettelo 1942.                                      5
6628: 
6629: 
6630:    teismailla olevien vuokratilojen itsenäis-     Liikevaihtovero: Ed. Wickmanin y. m. lak.
6631:    tyttämisestä. Liitteet IX,3. s. 68. L.            al. n :o 6 laiksi liikevaihtoverolain muut-
6632:    Mtv:aan 89.                                       tamisesta. Liitteet IV,3. s. 33 ja 35. L.
6633:                                                      Vv:aan 82.
6634: Kunnallisverotus: Ed. Salon y. m. lak. al.
6635:   n :o 20 laiksi kunnalle suoritettavasta ve-     Lomat: -      Ks. Virkamiehet.
6636:   rontasauksesta. Liitteet VII,,5. s. 191. L.
6637:   Ltv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lau-           Lukkarit: -     Ks. Kanttorit.
6638:   sunto 148•4.
6639: - Ks. Monilapsiset perheet.
6640: 
6641: Kunnan virkamiehet: Ed. Teittisen y. m.                                 M.
6642:   toiv. al. n:o 19 neuvotteluoikeuden myön-
6643:   tämisestä kunnallisille viranhaitijoille hei-   Maa-alueet: -     Ks. Korvauslaki.
6644:   dän virkasuhdettaan koskevissa asioissa.
6645:   Liitteet X,4. s. 94. L. Työv:aan, jonka         Maailmansota: -      Ks. Sotavahingot.
6646:   tulee pyytää Ltv:n lausunto 91.
6647:                                                   Maantiet: Ed. Wirranniemen y. m. rah. al.
6648:                                                     n:o 18 määrärahan osoittamisesta maan-
6649:                        L.                           tien rakentamiseksi Nivan talon kohdalta
6650:                                                     Mäkelän-Heikkilän-Pukarin tieltä Ek-
6651: Laatokka: -     Ks. Kanavat.                        symän kautta Kuusamon Enojärvelle.
6652:                                                     Liitteet IV,29. s. 182. L. Vv:'aan 1076.
6653: Lahjoitnsmaat: Ed. Pärssisen y. m. lak. al.         Ed. Lahtelan rah. al. n:o 19 määrära-
6654:    n :o 8 laiksi eräiden lahjoitusmaakrun-          han osoittamisesta Kemijärven-Luusuan
6655:    nunpuistojen luovuttamisesta.   Liitteet         maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,3'0.
6656:    IV,5. s. 40. L. Vv:aan 82.                       s. 183. L. Vv:aan 1076.
6657:                                                     Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 27
6658: Lahti: -    Ks. Kotiteollisuus.                     maantien rakentamisesta Tyköiän tilan
6659:                                                     kohdalta Tyrvännön pitäjästä Tampe-
6660: Laidun: -     Ks. Siirtoväki.                       reen-Hämeenlinnan maantielle Pälkä-
6661:                                                     neen pitäjässä. Liitteet XII,3. s. 114.
6662: Lainat: -    Ks. Avioliitto. Maatalous.             L. Kulkv:aan 92.
6663:                                                     Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 28 Kemi-
6664: Lampaanhoito: -      Ks. Villa.                     järven-Luusuan maantien rakennustöi-
6665:                                                     den loppuun suorittamisesta. Liitteet
6666: Lappi: - Ks. Karjatalous. Maantiet. Maa-            XII,4. s. 115. L. Kulkv:aan 92.
6667:    talous.                                          Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n :o 29 maan-
6668: Lapseksiotto: Ed. Salmialan y. m. toiv. al.         tien rakentamisesta Pelkosenniemen kun-
6669:                                                     nan Kairalan kylästä Savukosken kunnan
6670:    n :o 3 esityksen antamisesta lainsäädän-
6671:    nön muuttamiseksi siten, että Suomen             Tanhuan kylään. Liitteet XII,5. s. 117.
6672:    kansalaista ei vieraassa maassa voida            L. Kulkv:aan 92.
6673:    lapseksiottaa ilman Suomen oikeusminis-          Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n :o 30 maan-
6674:    terin lupaa. Liitteet II,3. s. 23. L.            tien rakentamisesta Sallan kunnan Kur-
6675:    Lv:aan 85.                                       sun kylästä Ahvenselkään. Liitteet XII,6.
6676:                                                     s. 118. L. Kulkv:aan 92.
6677: Lapsirikkaat perheet: - Ks. Asunto-avustus.
6678:    Monilapsiset perheet. Puolustuslaitos.         Maatalous: Ed. Schildtin rah. al. n:o 7 maa-
6679:                                                     rärahan osoittamisesta maataloustuotan-
6680: :Lautat: -- Ks. Vuoksi.                             non kiihdyttämiseksi tuotantopalkkioiden
6681:                                                     avulla. Liitteet IV,1s. s. 165. L. Vv:aan
6682: Liiketyöala: Ed. M. Hannulan y. m. lak. al.         1075.
6683:    n:o 14 laiksi neuvotteluoikeudesta liike-        Ed. Lepistön y. m. rah. al. n:o 8 määrä-
6684:    työalalla ja eräillä muilla aloilla. Liit-       rahan osoittamisesta lainoihin ja avus-
6685:    teet X,2. s. 86. L. Työv:aan 84.                 tuksiin siemen- ja syömäviljan hankkimi-
6686: 6                                        Asialuettelo 1942.
6687: 
6688:     seksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 1m-                                P.
6689:     elon johdosta vaikeuksiin joutuneelle vä-
6690:     hävaraiselle    maatalousväelle.   Liitteet     Palautettu alue: Ed. Tuurnan y. m. lak. al.
6691:     IV,19. s. 166. L. Vv:aan 1075.                     n:o 2 laiksi eräiden valtakunnan yhtey-
6692:     Ed. Schildtin rah. al. n:o 9 määrärahan            teen palautetulla alueella olevaa omai-
6693:     osoittamisesta korvauksiksi siemenviljaa           suutta koskevien oikeuksien ennalleen pa-
6694:     syyskylvöjä varten syksyllä 1942 luovut-           lauttamisesta annetun lain muuttami-
6695:     taneille viljelijöille. Liitteet IV,20. s.         sesta. Liitteet II,1. s. 19. L. Lv:aan 82.
6696:     167. L. Vv:aan 1075.                            -- Ed. Paavolaisen y. m. lak. al. n:o 5 laiksi
6697:     Ks. Hinnat.                                        takaisin valloitetun alueen valtakunnan
6698:                                                        yhteyteen palauttamisen aiheuttamista
6699:                                                        poikkeussäännöksistä tulo- ja omaisuus-
6700: }jlajoitus: -   Ks. Puolustuslaitos.
6701:                                                        verosta sekä suhdanneverosta annettuihin
6702:                                                        lakeihin. Liitteet IV,2. s. 31. L. Vv:aan
6703: l\{eijerikoulut: -    Ks. Karjanhoitokoulut.           82.
6704:                                                        Ks. Korvausiaki. Punatauti. Siirtoväen
6705: 1llerenkulku: -      Ks. Pietarsaari.                  pika-asutus. Siirtovä!k:i. Tonttimaat. Tulo-
6706:                                                        ja omaisuuS'vero. Viipuri.
6707: Th'Iieskotiteollisuuskoulut: -    Ks. Kotiteolli-
6708:     suus.                                           Palkkiot: -- Ks. J'lfaatalous.
6709: 
6710:                                                     Pankkhirkailijat: -       Ks.   I~iiketyöala.
6711: Ministeriöt: Ed. Cajanderin y. m. toiv. al.
6712:   n:o 1 tutkimuksen toimittamisesta minis-
6713:                                                     Parturit: -    Ks. Liiketyöa1a.
6714:   teriöiden sekä keskus- ja muiden virasto-
6715:   jen keskinäisistä suhteista samoin kuin
6716:                                                     Perheet: - Ks. Asunto-avustus. Avioliitto.
6717:   ministeriöiden toiminnan kehittämisestä.
6718:                                                        }1onilapsiset perheet. Puolustuslaitos.
6719:   Liitteet I,2. s. 10. L. Prv:aan 85.
6720:                                                     Perhelisä: -      Ks. Virkamiehet .
6721: .Monilapsiset perheet: Ed. Kallian y. m. toiv.
6722:    al. n :o 4 esityksen antamisesta tulo- ja        Perkaustyöt: Ed. Pyöräiän y. m. rah. al. n:o
6723:    omaisuusveroa sekä kunnallisveroa koske-            17 korotetun määrärahan osoittamisesta
6724:    van lainsäädännön muuttamiseksi siten,              keskeneräisten joenperkansten jatkami-
6725:    että    monilapsisille  perheenhuoltajille          seen. Liitteet IV,2s. s. 181. L. Vv:aan
6726:    myönnettäisiin suurempia verohelpotuk-              1076.
6727:    sia. Liitteet IV,7. s. 44. L. Vv:aan 87.
6728:    Ks. Asunto-avustus. Puolustuslaitos. Tulo-       Peruna: Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al.
6729:    ja omaisuusvero.                                    n :o 17 toimenpiteistä peruna-, juurikasvi-
6730:                                                        ja vihannesviljelyksen lisäämiseksi. Liit-
6731:                                                        teet IX,1o. s. 77. L. Mtv:aan 90.
6732:                          N.                         Pienviljelys: -     Ks. Kasvinviljelyskoeasema.
6733: Neuvotteluoikeus:   Ks. Kunnan virkamie-            Pietarsaari: Ed. Hästbackan y. m. rah. al.
6734:   het. Liiketyöala. Virkamiehet.                       n :o 16 määrärahan osoittamisesta Pie-
6735:                                                        tarsaaren satamaväylän syventämiseksi.
6736:                                                        Liitteet IV,27. s. 177 ja 179. L. Vv:aan
6737:                          o.                            1076.
6738: 
6739: Omaisuusvero:           Ks. Tulo- ja omaiSUUS-      Piikkiön koeasema: Ed. Piippulan y. m. rah.
6740:   vero.                                                al. n :o 6 määrärahan osoittamisesta Piik-
6741:                                                        kiön koeaseman assistettien asuntoraken-
6742:                                                        nuksen rakentamista varten.       Liitteet
6743: Ottolapsi: -    Ks. Lapseksiotto.                      IV,17. s. 163. L. Vv :aan 1075.
6744: 
6745: Oulun lääni: -       Ks. Karjatalous. Maatalous.    Pohjois-Pohjanmaa: -         Ks. Maatalous.
6746:                                         Asialuettelo 1942.                                         7
6747: 
6748: 
6749: Pohjois-Suomi: -      Ks. Karjatalous.     Maa-        varten Turengin aseman läheisyyteen.
6750:    talous.                                             Liitteet 1X,5. s. 70. L. Mtv:aan 89.
6751: 
6752: Presidentin vaali: Ed. U. Hannulan y. m.            Raamattu: -      Ks. Liikevaihtovero.
6753:    lak. al. n :o 16 laiksi tasavallan presiden-
6754:    tin vaalin· siirtämisestä. Liitteet 1,4. s.      Rahtiavustus: -      Ks. Karjatalous.
6755:    133. L. Prv:aan 1071.
6756:    Ed. Reinikaisen y. m. lak. al. n:o 17            Rautatiet: -     Ks. Vuoksi.
6757:    laiksi tasavallan presidentin vaalin siirtä-
6758:    misestä. Liitteet 1,5. s. 135. L. Prv:aan        Ravintolat: -     Ks. Liiketyöala.
6759:    1074.
6760:    Ed. Oksalan y. m. lak. al. n:o 18 laiksi         Riutamapalvelus: -      Ks. Puolustuslaitos.
6761:    tasavallan presidentin vaali,sta vuonna
6762:    1943. Liitteet 1,6. s. 137. L. Prv :aan          Ruotsalainen väestöliitto: Ed. östensonin
6763:    1075.                                              y. m. rah. al. n:o 13 määrärahan osoit-
6764:                                                       tamisesta Suomen ruotsalaiselle väestö-
6765: Pudasjärvi:      Ks. Kasvinviljelyskoeasema.          liitolle. Liitteet 1V,24. s. 172 ja 173.
6766:                                                       L. Vv:aan 1076.
6767: Punatauti: Ed. Pärssisen y. m. rah. al. n:o
6768:   12 määrärah·an osoittamisesta punatau-            Iluotsi: -     Ks. Lapseksiotto.
6769:   dista valtakunnan yhteyteen palautetulla
6770:    alueella aiheutuneiden vahinkojen kor-
6771:    vaamiseksi. Liitteet IV,23. s. 17i. L.                                   s.
6772:    Vv:aan 1075.
6773:                                                     Salla: -     Ks. Palautettu alue.
6774: Puolustusasiainvaliokunta: Ed. Heiniön y. m.
6775:    toiv. al. n:o 2 esityksen antamisesta puo-       Sankarivainajat: -      Ks. Kaatuneet.
6776:    lustusasiainvaliokunnan     muuttamisesta
6777:    lakimääräiseksi valiokunnaksi ja sen teh-        Satamat: -      Ks. Pietarsaari.
6778:    tävien määrittelemisestä. Liitteet 1,3.
6779:    s. 14. L. Prv:aan 85.                            Siemenvilja: -     Ks. Maatalous.
6780: 
6781: Puolustuslaitos: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al.       Siirtovii.en pika-asutus: Ed. Kiviojan y. m.
6782:    n:o 23 toimenpiteistä sotilasmajoitusta              lak. al. n: o 11 laiksi valtion rahoi ttamien
6783:    koskevien säännösten muuttamiseksi ja                siirtoväen ostamien tilojen kauppojen
6784:    selventämiseksi. Liitteet X1,1. s. 103. L.           purkamisesta. Liitteet 1X,L s. 63. L.
6785:    Puolv:aan 91.                                        Mtv:aan 82.
6786: - Ed. Heiniön y. m. toiv. al. n:o 24 esityk-
6787:    sen antamisesta monilapsisten asevelvol-         Siirtoväki: Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 11
6788:    listen vapauttamiseksi rintamapalveluk-              esityksen antamisesta laiksi viljelyspals-
6789:    sesta. Liitteet X1,2. s. 105. L. Puolv:aan           tojen sekä laitumien luovuttamisesta ensi
6790:    91.                                                  kasvukaudeksi nykyisille oleskelupaikoil-
6791:                                                        leen jäävän siirtoväen viljeltäväksi. Liit-
6792:                                                         teet 1X,4. s. 69. L. Mtv:aan 89.
6793:                        R.                               Ks. Korvauslaki. Palautettu alue. Tontti-
6794:                                                         maat.
6795: Raajarikot: Ed . .l\lustasillan y. m. rah. al n:o
6796:   15 korotetun määrärahan osoittamisesta            Skandinavia: -      Ks. Lapseksiotto.
6797:   raajarikkoisten henkilökohtaista avusta-
6798:   mista varten. Liitteet 1V,26. s. 175. L.          Sokeritehdas: -     Ks. Raakasokeri tehdas.
6799:    Vv:aan 1076.
6800:                                                     Sota: - Ks. Avioliitto. Kaatuneet. Korvaus-
6801: Raakasokeritehdas: Ed. Lampisen y. m. toiv.            laki. Lapseksiotto. Palautettu alue. Puo-
6802:    al. n:o 12 määrärahasta halpakorkoiseksi            lustuslaitos. Siirtoväen pika-asutus. Siir-
6803:   lainaksi raakasokeritehtaan rakentamista             toväki. Tonttimaat.
6804: 8                                       Asialuettelo 1942.
6805: 
6806: Sotavahingot: Ed. Pitkäsen y. m. rah. al.             verosta annetun lain muuttamisesta. Liit-
6807:    n :o 3 määrärahan osoittamisesta erinäis-          teet IV,1. s. 29. L. Vv:aan 82.
6808:    ten edellisen maailmansodan aikana Suo-            Ks. Monilapsiset perheet. Palautettu alue.
6809:    men kansalaisille koituneiden vahinkojen
6810:    korvaamista varten. Liitteet IV,14. s.          rruotantopalkkiot: -    Ks. Maatalous.
6811:    159. L. Vv:aan 1075.
6812:                                                    Tureuki: -   Ks. Raakasokeritehdas.
6813: Sotilasmajoitus: -     Ks. Puolustuslaitos.
6814:                                                    Turun linna: Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o 4
6815: Suhdanuevero: -      Ks. Palautettu alue.            määrärahan osoittamisesta Turun linnan
6816:                                                       välttämättömiä korjauksia varten. Liit-
6817: Suomen Aseveljien Liitto: -      Ks. Aseveljien       teet IV,15. s. 160. L. Vv:aan 1075.
6818:    Liitto.
6819: 
6820: Suomenlahti: -      Ks. Kanavat.                                           v.
6821: Suomussalmi: -       Ks. Palautettu alue.          Vaalioikeus: -    Ks. Valtiopäiväjärjestys.
6822: 
6823: Syyskylvöt: -     Ks. Maatalous.                   Vaalit: - Ks. Presidentin vaali. Valtiopäi-
6824:                                                      väjärjestys.
6825: Syömävilja: -     Ks. Maatalous.
6826:                                                    Vaasan lääni: -        Ks. Karjatalous.   Maa-
6827: Säästöt: -     Ks. Tulo- ja omaisuusvero.            talous.
6828: 
6829:                                                    Vakuutusala: -       Ks. Liiketyöala.
6830:                         T.
6831:                                                    V aitioneuvosto: -     Ks. Ministeriöt.
6832: Taajaväkiset yhdyskunnat: -          Ks. Tontti-
6833:    maat. Vuokramiehet.                             Valtion virkamiehet: -       Ks. Eläke. Virka-
6834:                                                       miehet.
6835: Talletukset: -     Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
6836:                                                    Valtiopäiväjärjestys: Ed. Nikulan y. m. lak.
6837: Tasavallan presidentin vaali. -       Ks. Presi-      al. n :o 1 laiksi valtiopäiväjärjestyksen
6838:    dentin vaali.                                      6 ja 7 § :n muuttamisesta. Liitteet I,1.
6839: Teollisuus: -     Ks. Hinnat.                         s. 7. L. Prv:aan 82.
6840:                                                       Ks. Puolustusasiainvaliokunta.
6841: rriet: -     Ks. Maantiet.
6842:                                                    Valtiopäivät: -       Ks. Puolustusasiainvalio-
6843: Tiheät asumusryhmät: -          Ks. Tonttimaat.       kunta.
6844:    V uokramiehet.
6845:                                                    Vanhemmat: -      Ks. Kaatuneet.
6846: Toimenhaltijat: -      Ks. Virkamiehet.
6847:                                                    Verotus: - Ks. Koiravero. Liikevaihtovero.
6848: Tonttimaat: Ed. Lindmanin y. m. toiv. al.            Monilapsiset perheet. Palautettu alue.
6849:   n:o 8 takaisin vallattujen alueiden kau-            Tulo- ja omaisuusvero.
6850:   punki- ja taajaväkisten yhdyskuntien oi-
6851:   keuttamisesta etuosto-oikeudella osta-           Vesialueet: -     Ks. Korvauslaki.
6852:   maan sodan takia autioiksi tai rakenta-
6853:   mattomiksi jääneet, niille tarpeelliset          Vihannekset: -       Ks. Peruna.
6854:   tonttimaat. Liitteet VII,3. s. 56. L.
6855:   Ltv:aan 89.                                      Viipuri: Ed. Lindmanin rah. al. n:o 2 maa-
6856:                                                       rärahan osoittamisesta ennakkokorvauk-
6857: Torpat: -       Ks. Kruununtorpat.                    seksi Viipurin kaupungille.       Liitteet
6858:                                                       IV,l3. s. 1<57. L. Vv:aan 1075.
6859: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Hurtan y. m.               K's. Korvauslaki. Palautettu alue. Siirto-
6860:    lak. al. n:o 4 laiksi tulo- ja omaisuus-           vä1ki. Tonttimaat.
6861:                                        Asialuettelo 1942.                                           9
6862: 
6863: 
6864: Viljelyspalstat: -   Ks. Siirtoväki.              Vuokramiehet: Ed. Kivisalon y. m. toiv. al.
6865:                                                     n:o 7 tiheissä asumusryhmissä olevien
6866: Villa: Ed. Heiniön y. m. lak. al. n:o 12            vuokramiesten asumisoikeuden turvaami-
6867:    laiksi villaomavaraisuuden lisäämisestä.         sesta. Liitteet VII,2. s. 54. L. Ltv:aan
6868:    Liitteet IX,2. s. 64. L. Mtv:aan 82.             87.
6869: 
6870: Vilja: -    Ks. Maatalous.                        Vuokraoikeus: -     Ks. Korvauslaki.
6871: 
6872: Virastot:      Ks. Ministeriöt. Virkamiehet.      Vuokratilat: -    Ks. Kruununtorpat.
6873: 
6874: Virkamiehet: Ed. Frietschin rah. al. n:o 1        Vuoksi: Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 26
6875:    määrärahan osoittamisesta väliaikaisen           toimenpiteistä lautan hankkimiseksi väli-
6876:    kalliinajanlisän ja korotetun perhelisän         aikaisen kulkuyhteyden järjestämistä var-
6877:    suorittamiseksi valtion viran ja toimen          ten Vuoksen yli Jääsken kirkonkylän
6878:    haltijoille. Liitteet IV,12. s. 151 ja 154.      kohdalla. Liitteet XII,2. s. 113. L.
6879:    L. Vv:aan 1075.                                  Kulkv:aan 92.
6880:    Ed. Aattelan y. m. toiv. al. n :o 5 virka-
6881:    loman tai vastaavan korvauksen järjestä-       Väestöliitto: -     Ks. Ruotsalainen väestö-
6882:    mi,sestä niille valtion viran- ja toimen-        liitto.
6883:    haltijoille, jotlka vuoden 1941 aikana ei-
6884:    vät ole saaneet säädettyä virkalomaa.                                   Y.
6885:    Liitteet IV,s. s. 45. L. Vv:aan 87.
6886:    Ed. Syrjäiän y. m. toiv. al. n :o 18 esityk-   Yhteismaat: -     Ks. Kruununtorpat.
6887:    sen antamisesta laiksi valtion viran- ja
6888:    toimenhaltijain neuvotteluoikeudesta vir-      Yksityisvirkailijat: -        Ks. Liiketyö ala.
6889:    kasuhdettaan koskevissa asioissa. Liit-
6890:    teet X,3. s. 92. L. Työv:aan, jonka tulee
6891:    pyytää Prv :n lausunto 91.                                              Ä.
6892:    Ks. Eläke.
6893:                                                   Äänioikeus: -     Ks. Valtiopäiväjärjestys.
6894: 1
6895: 1
6896:  1
6897:   1
6898:   1
6899:    1
6900:     1
6901:     1
6902:      1
6903:       1
6904:       1
6905:        1
6906:         1
6907:         1
6908:          1
6909:           1
6910:           1
6911:            1
6912:             1
6913:             1
6914:              1
6915:               1
6916:               1
6917:                1
6918:                 1
6919:                 1
6920:                  1
6921:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025