<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

93 Käyttäjää paikalla! 0.0080211162567139

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1943_III | ASK_1943_IV_V | ASK_1943_I_II | HAK_1943 | Liite_1943_I_XII | PTK_1943_I | PTK_1943_II | PTK_1943_III | 
1:                      ••         ••
2: VALTIOPAIVAT
3:            1943
4: 
5: 
6: 
7: 
8:      LIITTEET
9:            I-XII
10: 
11: 
12: 
13: 
14:          HELSINKI 1943
15:    VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16: 1
17: 1
18:  1
19:  1
20:   1
21:   1
22:    1
23:    1
24:     1
25:     1
26:      1
27:       1
28:       1
29:        1
30:         1
31:         1
32:          1
33:           1
34:           1
35:            1
36:            1
37:             1
38:             1
39:                     A. Kevätistuntokaudella jätetyt aloitteet.
40:                                              SISÄLLYSLUETTELO.
41: 
42:                                                      n. Lakivaliokunta.
43:      A vialiittolakia ja ilmoitusasiain kä-                                                                              Siv.
44:      sittelyä eräissä tuomiokunnissa kos-                                 ws1am poikkeuksellis·esta käsittelystä
45:             kevia toivomusaloitteita.                                     eräissä tuomiokunni·ssa . . . . . . . . . .       7
46:                                                               Siv.     2. Murtomaa y. m., toiv. al. N :o 2:
47: 1. Määttä y. m., toiv. al. N :o 1: Esi-                                   Eräiden avioliittojen laillistamisesta
48:    tymsen antami1s•es·ta laiksi ilmoitus-                                 erivapaustietä (Lausunto Prv :lta)                8
49: 
50: 
51:                                               IV. Valtiovarainvaliokunta.
52: 
53:     A. Verotusta, korvauslakia ja palau-                                    pysyvän vamman saaneiden sotain-
54:     tetun alueen asukkaiden avustamista                                     valiidien vap,auttami,sesta valtion,
55:     koskevia laki- ja toivomu.saloitteita.                                  kunnan ja seurakunnan veroi,sta . . 31
56:                                                                        9.   Moilanen y. m., toiv. al. N:o 8: Ra-
57: 1. Heiniö y. m., lak. al. N :o 1: Ehdo-                                     kennuslainojen myöntämis·estä si·tä
58:    tus laiksi ylimääräisen ·tulovel'on vä-                                  v·arten varatus·ta siirtomäärärahasta
59:    hentämi,sestä verotettaV'wsta tuloB>ta 13                                vail1a1ttujen alueiden väes,tökeskuk-
60: 2. Luukka y. m., [ak. al. N:o 2: Ehdo-                                      sien kiintei·s•töjen omi,stajille vaurioi-
61:    tus 1aiks'i korvauslain muuttami-                                        ·tuneiden mkennusten korjaamista ja
62:    sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15         tuhoutuneiden rakennusten uudes-
63: 3. Heikkilä y. m., lak. ,al. N :o 8: Eh-                                    taan rakentamis·ta var.ten . . . . . . . . 33
64:    dotukset laeiksi maalaiskuntain kun-                               10.   Saukkonen y. m., toiv. ail. N:o 9:
65:    nallishallinnosta annetun asetuksen                                      Moskovan rauhaneopimuklsessa mää-
66:    j1a tulo- ja omaisuusvel"osta anne-                                      rätyn rajan rajakuntien asukkaiden
67:    tun lain muuttamisesta (Lausunto                                         oikeuttami,sesta saamaan sodan joh-
68:    Ltv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23           dosta vuonna 1941 sattuneista v,a,..
69: 4. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 8: Suh-                                    hingoi,sta omai,suuden arvoa va;staa-
70:    danneverolain muuttamises·ta . . . . . . 25                              van morvauksen, vaikka tuhoutunut
71: 5. Pyörälä y. m., toiv. al. N :o 4: Esi-                                    omaisuus on ollut alivakuutettuna
72:    tyksen antamisesta verojen ennakko-                                      p,a,lovahingon varalta . . . . . . . . . . . . 36
73:    Imunosta paikwsroa pidättämi,smene-                                11.   Pitkänen y. m., toiv. al. N :o 10:
74:    telmää käyttäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27                   Myyjän oikeuttami1sesta s,aamaan pa-
75: 6. Kallia y. m., toiv ..al. N:o 5: E'sityk-                                 lautetulla alueella ennen maali,skuun
76:    sen antamises•ta edustaj.anpalkkion                                      13 päivää 1940 tehtyihin metsäkaup-
77:    verottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29                  pasopimuksiin sisältyvi1stä puista
78: 7. Huittinen y.m., toiv.al. N:o 6: Esi-                                     hakkuuaiklana käyvän hinnan . . . . . . 38
79:    tyksen antami,sesta edustaj.anpalk-                                12.   Pyy y. m., toiv. al. N :o 11: Esityk-
80:    kion j1a eräiden muiden verovapai-                                       sen antami•sesta laiks·i siirtoväen te-
81:    den tulojen verottami•sesta . . . . . . . . 30                           kemien hevoskauppojen purkamisesta 40
82: 8. Rantamaa y. m., toiv. al. N:o 7: E'si-                             13.   Wirranniemi y. m., toov. al. N :o 12:
83:    •tyksen antami,sesta vähäv.ar.aåsten,                                    Toimenpiteistä jäHeenrakennukseen
84: IV                                                       Sisä.llysluettelo 1943.
85: 
86:                                                                  Siv.                                                                   Siv.
87:     tarvittavien r·akennuspuiden luovut-                                      neen vahingon korvaami,sekisi (Lau-
88:     tamisesta ilma[,seksi Kuwsamon kun-                                       sunto Siv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      48
89:     nan sodan johdos·ta tuhoutuneen
90:     alueen väestölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
91: 14. Wirranniemi y. m., toiv. ·al. N :o 13:                                   B. Hevosjalostusta, perkaustöitä, sil-
92:     J älleenrakenn ustarvikkei den kulje-                                    toja ja pesuloita koskevia rahaasia-
93:     tuklsesta ·aiheutuvien maarahtien                                                     aloitteita.
94:     maksattami.sesta v1rultion varoista itä-
95:     rajan hävi·tetyllä alueella kaukana                                 18. Tolppanen y. m., rah. al. N :o 1:
96:     rautatiestä a;suvaUe väestöHe . . . . . . 43                            Määrärahan o.soittamisesta }ainoiksi
97: 15. Lonkainen y. m., toiv. al. N :o 14: Pa-                                 ja avustuksiksi hevosj,aJ:ostruslii toille
98:     lautetul1a· alueeUa olevien tonttien                                    orivarsa·la:itumien hankkimista ja
99:     vuokramiesten vapauttami·ses·ta vuok-                                   kuntoonsaattamista varten                       (Lau-
100:     ramaklsun ·suorittamisesta ja heidän                                    sunto Mtv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        53
101:     oikeudestaan korvau~s·een eräi,s•sä ta-                             19. Joukanen y. m., rah. al. N :o 2: Mää-
102:     pau~si,s·s·a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  44        rärahiam. osoi,ttamisesta Karvianjoen
103: 16. J. Raatikainen y. m., toiv. al. N :o 15:                                perklaustöiden        jatkami,sta varten
104:      P·alautetulla alueella olevien velallis-                               (Lausunto :Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . .              54
105:     ten vapauttamisesta vastaamasta Suo-                                20. M. Hannula y. m., rah. al. N:o 3:
106:     men Asuntohypoteekkipanklilta s•aa-                                     Määrär.ahan os.oi ttamisesta Työ·teho-
107:      mi.staan lainoi1sta kultaehdon mukai-                                  seuralle tutkimus- j~a koepesulan
108:     sesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46        perustamista         varten            (Lausunto
109: 17. Syrjälä y. m., toiv. al. N:o 16: Li-                                    Työv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    55
110:      säyklsestä vuoden 1943 tulo- ja me-                                21. Nurmesniemi y.m., rah.al. N:o 4:
111:      noarvioon eräille Sortava1an •Semi-                                    Määrärahan osoittami•sesta Tikkalan-
112:      nllllllrin opettajiUe sodan aikai.sesta                                salmen siUan rakentamista varten
113:      palkkojensa vähenemisestä aiheutu-                                      (Lausunto Kulkv :lta . . . . . . . . . . . . .              58
114: 
115: 
116: 
117:                                                      VI. Talousvaliokunta.
118:      Reumaattisia tauteja ja sairaaloita                                  2. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 18: Mää-
119:          koskevia toivomusaloitteita.                                        rärahws•ta Pudasjärven aluesairaalan
120:   1. Nikula y. m., toiv. al. N:o 17: Toi-                                    sairaalarakennuksen kunnostamiseen                           65
121:      menpiteistä reuma•ruttisten tautien
122:      ehkäiBemi,seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        63
123: 
124: 
125: 
126:                                               VII. La.ki- ja talousvaliokunta.
127:        Maatalouden verotusta, kyläjaoi-                                      maalaiskunnissa annetun a:setuksen
128:        tusta, tilusrauhoitusta ja köyhäin-                                   luonnonniittyjä koskevien määräys-
129:        hoitoa koskevia laki- ja toivomus-                                    ten muuttami>seklsi . . . . . . . . . . . . . . . .          74
130:                      aloitteita.                                          3. Kivioja y. m., toiv. al. N:o 20: Toi-
131:                                                                              menpitei,stä kyläjaoi,tuk!seen tehtä-
132:   1. V ilhula y. m., lak. al. N :o 4: Ehdo-                                  vien muurtos·ten helpottamis•eklsi . . . .                   76
133:      tus 1llliksi maalai·skuntain kunnallis-                              4. Teittinen y.m., toiv.al. N:o 21: Ti-
134:      haUinnos•ta annetun IIISetuk!sen muut-                                  lusrahoituslain muuttami,ses·t'a . . . .                     78
135:      tamisesta (Lausunto Vv :lta) . . . . . .                     71      5. Pyörälä y. m., toiv. al. N :o 22: Esi-
136:   2. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 19: Toi-                                  tyksen antamisesta köyhiiinhoi,tolain
137:      menpi tei·stä    kunnallisv·erotukls<esta                               49 ja 50 § :n selventämi.sestä . . . . . .                   80
138:                                                            Sisällysluettelo 1943.                                                V
139: 
140:                                                      Vm. Sivistysvaliokunta.
141:     Oppivelvolvollisuutta, kansakoululai-                                                                                      Siv.
142:     tosta, sivistys- ja nuorisotyötä, elo-                                       nuorisotyölle tarpeelli,sten toimitalo-
143:     kuvia y. m. koskevia laki- ja toivo-                                         jen aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . 95
144:                  m usaloi ttei ta.                                          6.   Lumme y. m., toiv. al. N :o 25: Toi-
145:                                                                     Siv.         menpiteistä elokuvien valmi,stuksen,
146: 1. 1/coln, lak. al. N :o 5: Ehdotus laiksi                                       maahantuonnin ja es1ttämi,sen taJaHa
147:     kansakoulu toimen                järjestysmuodon                             vanitsevien epäkohtien pois~tamiseksi 97
148:     perusteista annetun l>ain muuttami-                                     7.   Rantala y. m., toiv. al. N:o 26: Toi-
149:     sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    85          menpi<teis~tä   elokuvafilmien vuok-
150: 2. Ikola, lak. al. N :o 6: Ehdotus laiksi                                        raus- ja esittämi,stoiminnassa esiin-
151:     oppivelvollisuuslain muuttamises-ta                              87          tyvien epäkohtien poi,stamiseksi . . 99
152: 3. Toivonen y. m., lak. al. N :o 7: Eh-                                     8.   Kuittinen y. m., toiv. al. N:o 27:
153:     dotus laikisi kansakoululaitolmen kus-                                       Toimenpiteistä Vuoksenlaakison ope-
154:     na.nnuklsi,sta annetun 1ain 20 § :n                                          tusolojen järjestämisekisi . . . . . . . . . . 101
155:     muuttamisesta (Lausunto Vv :lta) . .                             88     9.   Luostarinen y.m., toiv.al. N:o 28:
156: 4. .Holmberg m. fl., hemst. mot. N :o 23:                                        Maalai,skansakoulunopettajain           vel-
157:     Angående tillsii:ttande av en kom-                                           voHtamisesta toimimaan osan kesäs-
158:     mittee för inför,skaffande av utred-                                         tään varhaisnuorison kerhotoimin-
159:     ning om tiil1ståndet bland ungclomen                                         nan johtaj,ina .................... 103
160:     för närvarande . . . . . . . . . . . . . . . . . .               91    10.   Osterholm m. fl., hemst. mot. N:o
161: 4. .Holmberg y. m., toiv. al. N :o 23:                                           29: Angående ~anslag för populär-
162:     Komitean asettamisesta nuorison                                              vetenskii!Jpliga föreläsningar                 105
163:     nykyi,sen tilan ,selvittämiseksi . . . .                         93    10.   Osterholm y. m., toiv. al. N :o 29:
164: i5. Lumme y.m., toiv.,a.J. N:o 24: Toi-                                          Määräraha,sta kansantajuistieteelli-
165:     menpi-tei~st.ä      vapa,alle sivisty~s- ja                                  siä luentoj.a varten .............. 106
166: 
167: 
168:                                                     IX. Maatalousvaliokunta.
169:     Maataloustuotannon      kohottamista,                                      menpiteistä eräiden elintarvikkeiden
170:     maataloustuotteiden hintoja, karjan-,                                      enimmäishintojen korott!lJ!Il.i,semsi . . 122
171:     metsän- ja puutarhanhoitoa, kalas-                                      6. .Hilden, hemst. mot. N:o 35: An-
172:     tusta, kotiteollisuutta, maatalouden                                       gående åtgärder för befrämjande av
173:     työvoimaa, monilapsisten perheiden                                         produktionen av vissa lantbrukspro-
174:     avustamista, kuivaustöitä y. m. kos-                                       dukter .......................... 124
175:           kevia toivomusaloitteita.                                         6. .Hilden, toiv. al. N:o 35: T~oimenpi­
176:                                                                                tei,stä eräiden maataloustuotteiden
177: 1. Teittinen y. m., ~toiv. al. N:o 30: Toi-                                    >tuotannon edi~stämiseksi . . . . . . . . . . 125
178:    menpitei,stä kotimaisen elintarvike-                                     7. Kleemola y. m., toiv. al. N:o 36:
179:    tuotannon lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . 111                          Esityksen antamisesta määrärahasta
180: 2. Pyy y. m., toiv. al. N :o 31: Toimen-                                       tuotantopalkkioiden      m~~;msamiselmi
181:    pitei,stä maataloustuotannon kohot-                                         Pohjois-Suomes,sa kaupp1a1an tuote-
182:    1Jami,seklsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1:14           tuille karjataloustuotteille . . . . . . . . 126
183: 3. K. Kämäräinen y. m., toiv. al. N:o                                       8. Junes y. m., toiv. al. N:o 37: Mää-
184:    32: ToimenpHeistä maataloustuottei-                                         rärahasta tietopuolisen karjanhoito-
185:    den hintojen kmottamiiSeksi ...... 116                                      koulun perustamiseksi Perä-Pohjo-
186: 4. Vilhula y. m., toiv. al. N :o 33: Maa-                                      lan maanviljelys:seuran alueehle . . . . 128
187:    truloustuotteiden hintojen korottami-                                    9. Kaijalainen y.m., toiv.al. N:o 38:
188:    s,esta ............................ 118                                     Toimenpiteistä emäntäkoulun perus-
189: 5. K1tllberg m. fl., hemst. mot. N :o 34:                                      tamiseksi Lapin lääniin . . . . . . . . . . 129
190:    AngåJende åtgärder för höjande av                                       10. Leppälä y. m., toiv. al. N:o 39: Toi-
191:    maximiprisen på vi,ssa livsmedel .. 120                                     menpitei,stä puutarhakoulun perusta-
192: 5. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 84: Toi-                                      miseksi I~tä-Suomeen . . . . . . . . . . . . . 131
193:                                                       Sisällysluettelo 1948.
194: 
195:                                                               Siv.                                                                      Siv.
196: 11. Rytinki, toi v. al. N :o 40: Pienvilje-                                menpitei,stä maaseudun pieneläjien
197:     lijäkoulun ja krusvinviljelyskoease-                                   oikeuttamisemS<i apurehujen keräämi-
198:     man perustamisesta KoiHis-Pohjan-                                      seen valtion ja yksityisten omis,ta-
199:     maalle .......................... 132                                  milta metsämailta ja vesistöjen ran-
200: 12. Luostarinen y. m., toiv. :aJ. N :o 41:                                 tamilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
201:     Esityksen antamisesta metsäkoulun                                23.   Koivuranta y. m., toiv. al. N :o 52:
202:     perustamisesta I tä-Savoon . . . . . . . . 133                         Toimenpiteistä              lapsia vus•tusvilj el-
203: 13. Osterholm m. fl., hemst. mot. N :o 42:                                 mien kehittämiseksi                    maa.seudulla
204:     Angående åtgärder för Ekenäs ·skog,s-                                  y lei1seksi monilapsisten pieneläjäper-
205:     skolas ställande på ordinarie 'Stat .. 134                             heiden tukemismuodoksi . . . . . . . . . . 152
206: 13. Osterholm y. m., toiv. al. N :o 42:                              24.   Mäkeläinen y.m., toiv.al. N:o 53:
207:     Toimenpiteistä Tammisaaren metsä-                                      Vähävaraisten ja monilapsisten per-
208:     koulun vakinai·stami,seksi . . . . . . . . . 135                       heiden laidunkysymyksen järjestä-
209: 14. Osterholm m. fl., hemst. mot. N :o 43:                                 mise.stä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
210:     Angående ans1a,g för fi,skar:skolorna                            25.   Helenelund m. fl., hemst. mot. N :o
211:     i V ederlaks och Pernå . . . . . . . . . . . . 136                     54: Angående avlåtande av propo-
212: 14. Osterholm y. m., toiv. a;l. N :o 43:                                   sition om tjänstemännens vid cen-
213:     Määrärahasta Virolahden ja Perna-                                      tralskogs,sällskapen och ·skogsvårds-
214:     jan kalastajakouluja var•ten ....... 138                               nämndernla· rätt till avlöning och
215: 15. Hirvensalo y.m., toiv.al. N:o 44:                                      pension (Lausunto Vv:lta) ........ 156
216:     Toimenpi tei·stä sal1aoji tuksen edis·tä-                        25.   Helenelund y. m., toiv. al. N :o 54:
217:     miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140          E~sityksen antami·sesta keskusmetsä-
218: 16. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 45:                                      seurojen j,a metsänhoitolautakuntien
219:     Toimenpiteistä kasvit·auti.en ja rikka-                                virkamiesten oikeudesta palkkauk-
220:     ruohojen aiheuttamien tuhojen vä-                                      seen      ja    eläkkeeseen                (Lausunto
221:     hentämilseksi ..................... 142                                Vv :lta) ......................... 157
222: 17. Ketonen y.m., ~toiv.al. N:o 46: Toi-                             26.   Kullberg, hemst. mot. N:o 55: An-
223:     menpitei:stä käsityön ja pienteolli-                                   gående åtgärder för förordnande av
224:     suuden alalla toimivien yrittäjien                                     arbetskraft tiH jordbruket under den
225:     luotansaannin järjestämisek,si ...... 143                              stundande odlingsperrioden . . . . . . . . 158
226: 18. Heiniö y. m., •toiv. al. N:o 47: Toi-                            26.   Kullberg, toiv. al. N :o 55: Toimen-
227:     menpiteistä käytännöllisen ammatti-                                    piteistä työvoiman järjestämiseksi
228:     l~a:sv,a•tuksen tehostamiseksi käsityön                                ma1atalouteen tulevana viljely.skau-
229:     ja pienteoHi:suuden alalla ......... 144                               tena ............................ 160
230: 19. Simonen y. m., toiv. al. N :o 48: Toi-                           27.   Kullberg, hemst. mot. N:o 56: An-
231:     menpiteiiStä       t·apaturmakorvauksen                                gående M.gärder för frigörande av
232:     ulottamiseksi metsä- y. m. ansio-                                      manlig arbetskra:ft :för lantbruket
233:     töissä käy'tettäv<iin hevosiin ....... 146                              (Lausunto Puolv:lta) ............ 162
234: 20. Linna y. m., toiv. a'l. N :o 49: Esi-                            27.   Kullberg, toiv. al. N:o 56: Toimen-
235:     tyksen antamises,ta lisäyksestä vuo-                                   piteistä miestyövoiman vapauttami-
236:     den 1943 tulo- ja menoarvioon tai-                                     seksi maatalouteen (L1a.usunto Puol.-
237:     miostojen ta.rkastajan paikkaamista                                    v:lta) ........................... 163
238:     varten maataloushallitukseen ...... 148                          28.   Lindman y. m., toiv. al. N:o 57: Pa-
239: 21. Linna y. m., toiv. al. N :o 50: Esi-                                   lautetulta a-lueelta plevien, maa,ta-
240:     tyksen antamisesta lisäyksestä vuo-                                    loudes,sa työskenne1leiden henkilöi-
241:     den 1943 tulo- ja menoarvioon mää-                                     den oikeuttami:Se•sta nykyistä lukui-
242:     rärahan osoittami•seksi Suomen puu-                                    sammin palaamaan entisille a·suin-
243:     tarhaviljelijäin liitolle hedelmäpuu-                                  sijoilleen (Lausunto Puolv :lta) ... 164
244:     hoi taj akurs,sien        toimeenpianeroista                     29.   Rytinki y. m., toiv. al. N :o 88: Mää-
245:     varten .......................... 149                                  rärahasta Vuorma- .ia Hete.iärvien
246: 22. Halonen y. m ... toiv. al. N :o 51: Toi-                               kuivattamistöiden jatkamiseksi . . . . 1.65
247:                                                    Sisällysluettelo 1943.                                                      VII
248: 
249:                                           X. Työväenasiainvaliokunta.
250:     Tapaturmalakia, äitiys- ja lapsiavus-                                                                                        Siv.
251:     tusta, kansaneläkelaitosta, musta-                                  menpiteis•tä lrusten ja nuorten vaate-
252:     laisten aseman parantamista y. m.                                   kankaiden kauppaan la,skiemisen li-
253:     koskevia laki- ja toivomusaloitteita.                               säämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
254:                                                           Siv.    10.   Vilhula y. m., toiv. al. N :o 66: Esi-
255: 1. Frietsch m. fl., lagmot. N :o 8: För,slag                            tyksen antamisesta }i,säyksestä vuo-
256:     till lag om ändring av lagen om                                     den 1943 tulo- ja menoarvioon sota-
257:     arbetMes olycksfallsförsäkring . . . . 171                          invaliidien elinkoron korottamiseksi
258: 1. Frietsch y. m., lak. al. N :o 8: Ehdo-                               elinkustannusten nousua vwstaavaksi 185
259:     'tus laiksi työntekijäin tapaturma-                           11.   Ikola, toiv. al. N:o 67: Neuvoa-anta-
260:     vakuutuslain muuttami,sesta ....... 171                             van kansanäänestyksen toimeenpane-
261: 2. Tuominen y. m., toiv. al. N :o 58:                                   misesta ensi eduskuntavaalien yh-
262:     Esityksen antamisesta sotatapatur-                                  teydesraä kansaneläkelaitoksen toi-
263:     maLainsäädännön koonnrusta . . . . . . . 174                        minnan jatkami~sesta .............. 186
264: 3. Raunio y. m., toiv. al. N :o 59: Sota-                         12.   Luoma-aho y. m., toiv. al. N :o 68:
265:     tapaturmalain muuUamisesta . . . . . . 176                          Ersityksen antamisesta kuntien va-
266: 4. Rytinki y.m., toiv.al. N:o 60: Sota-                                 pauttamises•ta suorittamasta kansan-
267:     tapaturmalain muuttamisesta ...... 177                              eläkevakuutusmaksujen maksuunpa-
268: 5. Lehtokoski y. m., toiv. al. N :o 61:                                 noa ja kantoa ~sekä vakuutusmaksu-
269:      Äi tiysruvustuslain muuttami,ses,ta . . 178                        rrustien prakkoperintää . . . . . . . . . . . . 188
270: 6. Salmela-Järvinen y. m., toiv. al. N:o                          13.    W~ickman m. fl., hemst. mot. N :o 69:
271:      62: Esitykisen antamisesta laiksi äi-                              Angående åtgärder för åstadkom-
272:      tien vapauttamisesta täysin palkka-                                mande av en utredning i zigenarfrå-
273:      eduin ansiotyöstä määräajaksi ennen                                gan ............................. 190
274:      ja jälkeen <synnytyksen ........... 179                      13.   Wickman y. m., toiv. al. N:o 69: Toi-
275: 7. Hiilelä y. m., toiv. al. N:o 63: Toi-                                menpiteistä rselvityksen hankkimi-
276:      menpi,teå.,stä huoltorahan rsuorittami-                            ,s,eksri mustalaiskysymykses<tä . . . . . . 192
277:      rseksi äideille, jotka olematta leskiä                       14.   Luoma-aho y. m., toiv. al. N:o 70:
278:      ovat elatukseensa nähden a~sepalve­                                Esityksen antami,sesta mustalaisten
279:      lukses,sa olevan poikansa työansiosta                              yhteiskunruallisen arseman paranta-
280:      riippuvaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181         miseksi ja sivistyksellisen elämän
281: 8. Leppälä y. m., ~toiv. al. N :o 64: Esi-                              kohottami,seksi ................... 194
282:      tykisen antami1sesta ~lapsiavustuksen                        15.   Huotari y. m., toiv. al. N:o 71: Esi-
283:      myöntämisestä monilapsisille per-                                  ~tyks·en antamiserata laiksi maidonkul-
284:      heille ........................... 182                              jetusastiain suurimma,sta sallitusta
285:  9. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 65: Toi-                               vetomäärästä (Lausunto Mtv:lta) .. 197
286: 
287: 
288: 
289:                                          XI. Puolustusasiainvaliokunta.
290: 1. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 72:                            1. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 72: Toi-
291:      Angående åtgärder för uttagning av                               menpiteistä hevorBkauppiaiden hevos-
292:      hästhandlarnws hästar för försvars-                              ten ottamise~sta puolustusvoimain tar-
293:      maktens behov . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201          peisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
294: 
295: 
296:                                             XII. Kulkulaitosvaliokunta..
297:      Rautat~itä,maanteitit, kunnan- ja                                suunnalla Lappeenranta-Luumäki
298:        kyläteitä koskevia toivomus-                                   - T,aavetti-Kotkanranta-Helrsinki 207
299:                  aloitteita.                                       2. Paksujalka y. m., toiv. al. N :o 74:
300:  1. Salmenoja y. m., toiv. al. N :o 73:                               Avustuksen antamirsesta kunnan- j.a
301:     Tutkimuksen toimittamisesta rata-                                 rkyläteiden hoitokustannuksiin ..... 209
302: vm                                                  Sisällysluettelo 1943.
303: 
304:                                                             Siv.                                                               Siv.
305: 3. Rytinlci y. m., toiv. aJ. N :o 75: Toi-                               rärahasua. maantien rakentamiseksi
306:    menpiteistä rautatieliikenteestä kau-                                 Alatornion Arpelan ky lä•stä Yli tor-
307:    kana olevan maaseudun liikenneolo-                                    mon Mellakoskelle . . . . . . . . . . . . . . . 217
308:    jen korjaamiseksi ................ 210                          10.   Lahtela y. rn., toiv. al. N:o 82: Maan-
309: 4. Rytinlci, toiv. al. N :o 76: Määrära-                                 tien rakentamisesta Sallan kunnan
310:    hasta maantien rakentamiseksi Pu-                                     Kursun kylästä Ahvenselkään ..... 218
311:    dasjärven kunnan Puhoksen :Mylly-                               11.   Lahtela y. rn., toiv. al. N:o 83: M!aan-
312:    kankaalta Puolangan-Taivalkosken                                      tien rakentamisesta Pelkosenniemen
313:    maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212          Kairalan kylästä Savukosken Tan-
314: 5. Kaijalainen y. rn., toiv. al. N:o 77:                                 huan kylään ..................... 219
315:    Toimenpiteistä Sodankylän pitäjässä                             12.   Aarniolcoslci y. rn., toiv. al. N :o 84:
316:    olevan Raudanjoen-Seipäjärven ky-                                     Maantrren rakentamisesta Niinis·a.lon
317:    lätien ottamiseksi valtion hoitoon . . 213                            py•säkiltä Karvian pi•täjän Kantin
318: 6. Kaijalainen y. rn., toiv. al. N :o 78:                                kylään .......................... 220
319:    Maantien rakentami·sesta Sodanky-                               13.   Luoma-aho y. rn., toiv. al. N:o 85:
320:    län Kelujärveltä Savukosken Tan-                                      Toimenpiteistä ltä-Ähtärin maan-
321:    huan kylään .................... 214                                  tien ottami,seksi valtion hoitoon . . . 221
322: 7. Kaijalainen y. rn., toiv. al. N:o 79:                           14.   Määttä y. rn., toiv. al. N :o 86: Mää-
323:    Määrärahas1Ja, Kittilän-Nilivaaran                                    rärahasta ma,antien rakentamiseksi
324:    -Kiistalan kylätien ottamiseksi val-                                  Kempeleen kirkol·ta Selkämaan ky-
325:    tion hoitoon ..................... 215                                län kautta Limingan kirkolle . . . . . 222
326: 8. Junes y.m., toiv.al. N:o 80: Toi-                               15.   Luostarinen, toiv. al. N:o 87: Enon-
327:    menpiteistä Karungin-N ahkiaisojan                                    kosken-Hanhivirran--Sapun pysä-
328:    -Kantomaanpään tien ottamiseksi                                       kin välisen maantien rakennustyön
329:    valtion hoitoon ................... 216                               jatkamisesta        sotavankityövoimaa
330: 9. Junes y. rn., toiv. al. N :o 81: Mää-                                 käyttämällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
331: 
332: 
333: 
334:  IV. Valtiovarainvaliokuntaan aloiteajan jälkeen lähetetty verojen ennakkoperintää
335:                                 koskeva lakialoite.
336: 22. Tuurna y. m., lak. al. N :o 10: Eh-                                  kunnallisveron sekä kansaneläkeva-
337:     dotus laiksi tulo- ja omaisuusveron,                                 kuutusmaksun ennakkoperinnästä .. 227
338: 
339: 
340: 
341:  IX. Maatalousvaliokuntaan aloiteajan jälkeen lähetetty Kemijärven y. m. asutus-
342:                             oloja koskeva lakialoite.
343: 30. Lahtela y. m., lak. al. N :o 9: Ehdo-                                Kuusamon ·Liikasen kylässä oleville
344:     tus laiksi lisämaan antamisesta Ke-                                  liian pienille tiloille . . . . . . . . . . . . . 239
345:     mijärven ja S•allan kunnissa sekä
346:                                                  Sisällysluettelo 1943.                                               IX
347: 
348: 
349: 
350: 
351:   B. Syysistuntokaudella jätetyt laki- ja rahaasia-aloitteet.
352:                                          SISÄLLYSLUETTELO.
353:                                           IV. Valtiovarainvaliokunta.
354:                                                        Siv.                                                          Siv.
355:       A. Uusia virkoja ja korvauslakia                               men kansalaisille koituneiden vahin-
356:           koskevia lakialoitteita.                                   kojen korvaamista varten . . . . . . . . . 260
357:                                                                28.   Pilppula y. m., rah. al. N :o 8: Mää-
358: 23. Pekkala, lak. al. N :o 11: Ehdotus                               rärahojen osoittamisesta kunnallis-
359:     laiksi uusien virkojen ja toimien                                ten mielisairaalain sekä tuberkuloo-
360:     perustamisesta eräisiin virastoihin                              sisairaalain ja -parantolain hoito-
361:     ja yleisiin laitoksiin ............. 249                         päiväavustuksen korottamista var-
362: 24. J. Raatikainen y. m., lak. al. N:o 12:                           ten ............................. 261
363:     Ehdotus laiksi korvauksen suoritta-                        29.   Luostarinen y. m., rah. al. N:o 9:
364:     misesta sotatoimista sekä eräistä                                Määrärahan osoittamisesta lastenhoi-
365:     puolustusvoimain toimenpiteistä ai-                              don opetuksen järjestämistä varten
366:     heutuneista vahingoista .......... 250                           kotitalousoppilaitoksissa .......... 263
367:                                                                30.   Lonkainen, rah. al. N :o 10: Määrä-
368:                                                                      rahan osoittamisesta kuuromykkäin
369:                                                                      käsrtyökoulun ylläpitokustannuksia
370:      B. Rahaasia-aloitteita, jotka koske-                            sekä kaluston ja opetusvälineiden
371:      vat määrärahojen osoittamista vi-                               hankkimista varten . . . . . . . . . . . . . . 264
372:      rasto-olojen järjestelyyn, terveyden-                     31.   Salmela-Järvinen y. m., rah. al. N :o
373:      hoitoon, kulkulaitoksiin sekä talou-                            11: Määrärahan osoittamisesta jon-
374:      dellisiin, sivistyksellisiin, sosialisiin                       kin emäntä:koulun yhteyteen sijoitet-
375:                y. m. tarkoituksiin.                                  tavan uuden kotitalousopiston hoito-
376:                                                                      kustannuksiin, opettajain palkkauk-
377: 25. Frietsch, fin. mot. N :o 5: Angående                             seen ja oppilasavustuksiin . . . . . . . . 265
378:     anvisande av förhöjt anslag för                            32.   Osterholm, fin. mot. N:o 12: An-
379:     temporär förhöjning av innehavar-                                gående anvisande av anslag för po-
380:     nas av statstjänster och -befattnin-                             pulärvetenskapliga föreläsningar . . 266
381:     gar avlöning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255   32.   Osterholm, rah. al. N :o 12: Määrä-
382: 25. Frietsch, rah. al. N :o 5: Korotetun                             rahan osoittamisesta kansantajuis-
383:     määrärahan osoittamisesta valtion                                tieteellisiä luentoja varten . . . . . . . . 267
384:     viran ja toimen haltijain palkkaus-                        33.   Suurkonka y. m., rah. al. N:o 13:
385:     ten väliaikaiseen korottamiseen ... 257                          :Määrärahan osoittamisesta Valkealan
386: 26. Pohjala, rah. al. N :o 6: Määrärahan                             Marttayhdistykselle kiertävän nais-
387:     osoittamisesta valtion palveluksessa                             kotiteollisuuskoulun aloittamista var-
388:     olevien sairaanhoitajattarien ja käti-                           ten ............................. 268
389:     löiden eläkkeiden korottamiseksi ai-                       34.   Pekkala, rah. al. N :o 14: Määrära-
390:     kaisemmin voimassa oilei ta perus-                               han osoittamisesta kartografin toi-
391:     teita vastaaviksi ................. 259                          men perustamiseksi metsähallituksen
392: 27. Moilanen y. m., rah. al. N :o 7: Mää-                            arvioimisosastoon . . . . . . . . . . . . . . . . 269
393:     rärahan osoittamisesta erinäisten                          35.   Junes y. m., rah. al. N:o 15: Määrä-
394:     edellisen maailmansodan aikana Suo-                              rahan osoittamisesta maanviljelys-
395: X                                                     Sisällysluettelo 1943.
396: 
397:                                                             Siv.                                                               Siv.
398:        seurajärjestön palveluksessa olevien                               Angående anvisande av anslag för
399:        kotitalouskousulenttien ja -neuvojien                              byggande av en stenkaj i Yxpila
400:        palkkojen tasoittamiseen ja paranta-                               hamn ........................... 279
401:        miseen .......................... 270                        42.   Hiistbacka y. m., rah. al. N:o 22:
402: 36.    Soini y. m., rah. al. N:o 16: Määrä-                               Määrärahan osoittamisesta kivilaitu-
403:        rahan osoittamisesta karjantarkas-                                 rin rakentamista varten Ykspihlajan
404:        tusyhdistysten perus- ja perustamis-                               satamaan ........................ 279
405:        avustuksiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272   43.   Rytinki y. m., rah. al. N :o 23: Ko-
406: 37.    Mustasilta y. m., rah. al. N:o 17:                                 rotetun määrärahan osoittamisesta
407:        Määrärahan osoittamisesta avustuk-                                 linja-autojen hankkimista varten
408:        siksi pienviljelijöille uuden pellon                               postilaitokselle ................... 281
409:        raivaamisessa tarvittavien Pellonrai-                        44.   Salo y. m., rah. al. N :o 24: Määrä-
410:        vaus 0. Y :n raivauskoneiden kulje-                                rahan osoittamisesta Paltamon-Puo-
411:        tuskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 273             langan maantien korjaamista varten 283
412:                                                                     45.   Rytinki, rah. al. N :o 25: Määrära-
413: 38.    Peklcala y. m., rah. al. N :o 18: Mää-                             han osoittamisesta Pudasjärven-
414:        rärahan osoittamisesta lainoiksi ja                                Sarajärven maantiellä olevien Ruo-
415:        avustuksiksi pienviljelijäin maata-                                ojan ja Voilamminojan siltojen ra-
416:        loudellisille järjestöille ja koneyhty-                            kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 285
417:        mille pienviljelijöille soveltuvien                          46.   Kaijalainen, rah. al. N :o 26: Määrä-
418:        maatalouskoneiden hankkimista var-                                 rahan osoittamisesta Kittilän-Nili-
419:        ten ............................. 274
420:                                                                           vaaran-Kiistalan tien ottamiseksi
421: 39.    Tolonen y. m., rah. al. N :o 19: Mää-                              valtion hoitoon .................. 286
422:        rärahan osoittamisesta AIV-rehun                             47.   Kaijalainen, rah. al. N:o 27: Määrä-
423:        valmistuksen lisäämisen edistämi-                                  rahan osoittamisesta töiden jatkami-
424:        seksi pientiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . 276           seksi Kittilän Könkäältä Tepaston
425: 40.    Junes y. m., rah. al. N:o 20: Koro-                                kylään johtavalla maantiellä ...... 287
426:        tetun määrärahan osoittamisesta ka-                          48.   K aijalainen, rah. al. N :o 28: Määrä-
427:        lastuselinkeinon kohottamista var-                                 rahan osoittamisesta Vaalajärven-
428:        ten ............................. 277                              Kittiiän maantien rakennustöiden
429: 41.    W irranniemi y. m., rah. al. N :o 21:                              jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288
430:        Korotetun määrärahan osoi ttami-                             49.   K aijalainen, rah. al. N :o 29: Mää-
431:        sesta rahtiavustuksiksi eräissä Poh-                               rärahan osoittamisesta Pelkosennie-
432:        jois-Suomen kunnissa . . . . . . . . . . . . 278                   men-Sodankylän maantien raken-
433: 42.    H ästbacka m. fl., fin. mot. N :o 22:                              nustöiden jatkamiseksi ............ 289
434: 
435: 
436:       VI. Talousvaliokuntaan lähetetty kwmallisten mielisairaalain y. m. valtionapua
437:                                    koskeva lakialoite.
438:     3. Pilppula y. m., lak. al. N :o 13: Eh-                              nossapito- ja käyttökustannuksiin so-
439:        dotus laiksi kuunailisille mielisai-                               dan aikana annettavasta valtion-
440:        raaloille sekä tuberkulosia sairasta-                              avusta annetun lain soveltamisajan
441:        vien hoitolaitoksille vuotuisiin kun-                              pi ten tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293
442:                                     ••       ••
443: 
444:       VALTIOPAIVAT
445:                         1943
446: 
447: 
448: 
449:                   LIITTEET
450: A.   KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
451: 
452: 
453: 
454: 
455:                     HELSINKI 1943
456:               VALTIONEUVOS'l'ON KIRJAPAINO
457:             1
458:             1
459: 
460: 
461:         1
462:         1
463: 
464: 
465: 
466: 
467:     1
468:     1
469: 
470: 
471: 1
472: 1
473:                                ••         ••
474: 
475:     VALTIOPAIVAT
476:                      1943
477: 
478:                 LIITTEET
479:                          II
480: 
481: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUSALOITTEET
482: 
483: 
484: 
485: 
486:                    HELSINKI 1943
487:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
488: Avioliittolakia ja ilmoitusasiain käsittelyä eräissä tuomiokunnissa
489:                      koskevia toivomusaloitteita.
490:                                                                                                7
491: 
492: II,1. -   Toiv. al. N :o 1.
493: 
494: 
495:                                 Määttä y. m.: Esityksen antamisesta laiksi ilmoitttsasiain
496:                                   poikkeuksellisesta käsittelystä eräissä tuomiokunnissa.
497: 
498:                                      E d u s k u n n a B e.
499:     Oikeudenhoidon järjestämisestä valtalmn-      kuuta 1942 annetussa laissa tarkoitettu
500: nan yhteyteen palautetulla wlueella 30 päi-       lainaustoiminta, jossa siitä annettujen mää-
501: vänä joulukuuta 1941 annetulla lailla on          räysten mukaan on enså.sijaisena vwkuutena
502: jätetty asetuksella määrättävä:ksi, että lain-    käytettävä kiinteimistökiinnitystä, on val-
503: huudatus- ja kiinnitysasiat palautetun            tioneuvoston 10 päivänä syyskuuta ja 15
504: alueen vä:liai'kaisissa tuomiokunnissa voi-       päivänä lokakuuta 1942 annetuilla päätök-
505: daan jättää tuomarin käsiteltäväksi tuomio-       sillä ulotettu myöskin niihin osiin erinä:isiä
506: kunnan arkistossa ilman lautakuntaa. Tam-         kunJtia, jotka 12 päivänä maaliskuuta 1940
507: milmun 16 päivänä 1942 annettiinkin ase-          päivätyn rauhansopimuksen mukaan jäivät
508: tus lainhuudatus- ja kiinnitysasiain käsi,t-      vaJtakunnan yhteyteen, sekä lisäksi Joutse-
509: telystä valtakunnan yhteyteen palautetun          non, Miehikkälän, Savukosken, Pelkosen-
510: alueen väliaikaisissa tuomiokunnissa. Tä-         n~emen, Kemijärven, Kuhmon, Suomussal-
511: män asetuksen mukaan käsittelee tuomari           men ja Pielisjärven kuntiin, olisi edellä-
512:  (tai erityinen sijainen) sinä aikana, jolloin    mainittu järjestely tehtävä mahdolliseksi
513: asianomaiSiessa käräjäkunnassa ei ole oikeu-      myös niissä tmomiokunnissa, joihin mainitut
514: denkäyntipäivää, lamhuudatus- sekä kiin-          kunnat kuuluvat. Tämä olisi tarpeen eri-
515: teistö-, irtaimisto- ja metsä:kiinnitysasioita    tyisesti siitä syystä, että mainittu lainaJUS-
516: tuomiokunnan arkistossa ilman lautakuntaa.        toiminta olisi kiireellisesti saatava käyntiin.
517: KäräjiHä sitävastoin käsitellään tällaisia        Tätä ehkäisee kuitenkin se, että kiinnitys-
518: ilmoitusasioita tavallisessa j,ärjestyksessä.     vakuuksia ei riittävän nopeasti ehditä saada
519: Mutta p<>~keten siitä, mitä muutoin on            kuntoon, kun näiden tuomiokuntien useim-
520:  ilmoitusasiain käsittelystä voimassa, on sää-    missa käräjä:kunnissa on vain 2 istuntoa
521: detty, että välikäräjillä voidaan myös käsi-      vuodessa.
522:  tellä lainhuudatusasioita. 'l'ämä uusi jär-         Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
523:  j,estely on osoittautunut erittäinkin jälleen-   ehdotamme, että eduskunta päättäisi lausua
524:  rakennustyön rahoittamisen kannalta tar-         ,toivomuksen,
525:  peen vaatimaksi ja käytännössä onnistu-
526:  neeksi.                                                    että hallitus kiireellisesti antaisi
527:     Alussa mainitun lain mukaan on edellä-               Eduskunnalle esityksen laiksi, jonka
528:  selostettu järjestely mahdollinen ainoastaan            mukaan ilmoitusasiain käsittely niissä
529:  palautetun alueen väliaikaisissa tuomiokun-             tttomiokunnissa, joiden piiriin valtio-
530:  nissa. Kun osa palautettua aluetta ei                   neuvoston päätöksissä 10 päivältä
531:  kuulu näiden väliaikruist:en tuomiokuntien              syyskuuta ja 15 päivältä lokakuuta
532:  piiriin, ei puheenaoleva järjestely näin-               1942 mainitut kunnat kuuluvat, jär-
533:  ollen koske palautettua wluetta kokonaisuu-             jestettäisiin toistaiseksi ja vähintään
534:  dessaan.                                                kahdeksi vuodeksi samalla tavalla
535:     Sen johdosta, että palautetun alueen                 kuin valtakunnan yhteyteen palaute-
536:  maataloudellisen jälleenrakentamis'työn tu-             ttm altteen väliaikaisissa tuomiokun-
537:  kemisesta valtion varoilla 7 päivänä elo-               nissa.
538:           Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1943.
539: 
540:                      K. Määttä.                      Väinö Kokko.
541:                      Matti Tolppanen.                Eero Nurmesniemi.
542:                      Lauri Kaijalainen.              U. A. Wirranniemi.
543:                      Akseli Brander.                 Juho Takala.
544:                      K. A. Lohi.                     S. Salo.
545:                                           Janne Koivuranta.
546: 8
547: 
548: 11,2. -    Toiv. al. N :o 2.
549: 
550: 
551: 
552: 
553:                                Murtomaa y. m.: Eräiden avioliittojen laillistamisesta eri-
554:                                   vapaustietä.
555: 
556: 
557:                                     E d u s k u n n a ll e.
558: 
559:    Toisinaan ilmaantuu sellaisia tapauksia,      löiden välillä, jotka eivät kuitenkaan ole
560: että kun esim. kaksi leskeä, joilla kummal-      verisukua toisilleen, saataisiin esim. tasa-
561: lakin on aikuisia lapsia, tai mies ja leski-     vallan presidentin erivapauden myöntämis-
562: vaimo, jolla on aikuisia lapsia, solmivat        tietä laillistutetuksi.
563: avioliiton, j;oka myöhemmin kuoleman kautta         Kun nykyisin voimassaolevan lain mu-
564: purkautuu, leskeksi jääneen aviopuolison ja      kaan siihen ei ole mahdollisuutta, olisi sel-
565: hänen lapsipuolensa välille syntyy suhde,        lainen korjaus lakiin saatava.
566: jota ei voida laiHistuttaa.        On esim.        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
567: tiedossa tapauksia, e>ttä äiti, jolla avio-      eduskunnan hyväksy:ttäväksi toivomuksen,
568: liittoon tullessaan oli tyttäriä, kuoli ja
569: hänen leskensä jäi hoit,a:ma·an taloa kuol-                että hallit1ts ryhtyisi toimenpitei-
570: leen vaimonsa tyttären ja samalla oman                  siin sellaisen lainmuutoksen aikaan-
571: tytärpuolensa kallilsa ja heidän välilleen on           saamiseksi, että sellaisten lasten
572: äidin kuoleman jälkeen syntynyt suhde,                  vanhemmille, jotka eivät sukulai-
573: josta on ollut seurauksena lapsen synty-                suussuhteensa vuoksi saa avioliitol-
574: mineru.                                                 leen vahvistusta, mutta jotka eivät
575:    Kun tällaisten laittomien lasten asema yh-           kuitenkaan ole verisukulaisia, voitai-
576: teiskunnassa on huonompi kuin laillisten                siin avioliiton vahvistus myöntää ta-
577: lasten, niin olisi näille lapsille suureksi             savallan presidentille tehtävän m·i-
578: eduksi, jos tällainen luvaton suhde henki-              vapausanomuksen nojalla.
579:           Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1943.
580: 
581:           Lauri Murtomaa.           Kalle Joukanen.               Antti J. Rantamaa.
582:                                  ••        ••
583:      VALTIOPAIVAT
584:                        1943
585: 
586:                   LIITTEET
587:                          IV
588: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-, RAHA-
589:            ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
590: 
591: 
592: 
593: 
594:                     HELSINKI 1943
595:               VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
596: 
597: 
598:                                                   2
599:                               A.
600: Verotusta, korvauslakia ja palautetun alueen asukkaiden avusta-
601:             mista koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
602:                                                                                                 13
603: 
604: IV,t. -   Lak. al. N:o 1.
605: 
606: 
607: 
608: 
609:                                  Heiniö y. m.: Ehdotus laiksi ylimääräisen tuloveron vähen-
610:                                     tämisestä verotettavasta tulosta.
611: 
612: 
613:                                        E d u s k u n n a ll e.
614: 
615:     Tulo- ja omaisuusverolainsäädännössämme            Toiselta puolen laissa ylimääräisestä tu-
616: on oma;ksuttu se menettely, että verotetta-         loverosta, 13 § : ssä, nimenomaan säädetään,
617: vasta tulosta saadaan vähentää puolet vero-         että lain edellyttämään verotukseen, ma;k-
618: vuonrra suoritetusta tulo- ja omaisuusve-           suunpanoon ja kantoon sekä muutoksenha-
619: rosta.                                              kuun, niin myös tulo- ja omaisuusverosta
620:     Periaate, että verotettavasta tulosta saa-      annetun lain 74 § :ssä tarkoitettuun veron-
621: daan vähentää verovuoden tulo- ja omai-             helpotukseen nähden on noudatettava, mi-
622: suusvero, on epäilemättä oikea, sillä muussa        käli laissa ylimääräisestä tuloverosta ei ole
623: tapauksessa jouduttaisiin suorittamaan ve-          toisin säädetty, soveltuvin kohdin tulo- ja
624: roa verosta. Jos tämä periaate tunnuste-            omaisuusverosta annetun lain säännöksiä.
625: taan oikeaksi, vaatisi tosin johdonnmkai-           Puheena olevan tuLkintakysymyksen ratkai-
626: suus, että verotettavasta tulosta saataisiin        see lopullisesti korkein hallinto-oikeus, tie-
627: vähentää verovuonna suoritettu tulo- ja             tenkin vain niissä tapauksissa, jotka valit-
628: omaisuusvero kokonaisuudessaan.           Meillä     tamalla on saatettu sen tutkittaviksi, ja
629: on kuitenikin omaksuttu se menettely, että          näihin rajoittuvin oiikeusvaikutuksin. Kun
630: saadaan vähentää ainoastaan puolet suori-           asia koskee sa;malla tavoin jo,.'i{aista niistä
631: tetusta sanotun veron määrästä, mikä on             lukuisista verovelvollisista, jotka ovat mak-
632: jonkinlainen kompromissi, jonka asianmu-            saneet ylimääräistä tuloveroa, ei kuitenkaan
633: kaisuudesta voidaan olla eri mieltä. Sen            ole asianmukaista, että heidän kaikkien olisi
634: muuttamista ·ei nykyisenä ajankohtana kui-          erikseen valittamalla haettava varmaa sel-
635:  tenkaan ole aihetta ottaa hal'kittavaksi.          vyyttä asemaansa, vaan on lainsäädäntöön
636:     Kysymys oiJmudesta laskea suoritettu            tässä kohden jäänyt aukko muulla tavoin
637: vero verotettavan tulon vähennykseksi tulo-         korjattava.
638:  ja omaisuusverotuksessa on, kuten tunnettu,            Mitä tulee kysymyksen asialliseen puo-
639: tullut päiväjärjestykseen sen vuoksi, että          leen, voidaan tuskin pitää oikeana verovä-
640:  viime vuonna kannettiin ja tänä vuonna              hennykseen katsoen :tehdä erotusta säännöl-
641: tulee kannettava!ksi ylimääräistä tuloveroa,        lisen tuloveron ja ylimääräisen tuloveron
642:  ja ettei ylimääräistä tuloveroa koskevissa         välil.lä. Molemmat ovat kuitenkin periaat-
643:  laeissa ole selvää määräystä siitä, saadaanko       teessa samaa asiaa, tulon verottamista, ol-
644:  myöskin ylimääräinen tulovero vähentää              koonpa että ne määräytyvät hieman eri ta-
645:  verotettavasta tulosta. Selvän säännöksen           voin ja ettei niiden kohdepiiri ole sama.
646:  puuttumista voidaan tosin jo semmoisenaan           Kohtuus- ja johdonmukaisuusyyt •tuntuvat
647:  pitää jonkinlaisena osoituksena siitä, että         puhuvan sen puolesta, ·että myöskin ylimää-
648:  vähennystä ei saisi tehdä. Samaan suun-             räinen tulovero saataisiin ottaa verotetta-
649:  taan viittaa myöskin se tosiasia, että yli-         van tulon vähennyksenä huomioon. Risti-
650:  määräinen tulovero määrätään osittain tois-         riitaisten tulkintojen ja pitkällisten vali-
651:  ten perusteiden mukaan kuin tulovero sään-          tusten välttämiseksi olisi asiasta aikaansaa-
652:  nöllisessä tulo- j·a omaisuusverotuksessa, ja       tava selvä lain säännös.
653:  että ylimääräinen tulovero kohdistuu ai-               Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
654:  noastaan fyysillisiin henkilöihin. V altiova-       ehdotamme,
655:   rainministeriö onkin tulkinnut lain sillä ta-
656:  val·la, ettei ylimääräistä tuloveroa saisi ottaa             että Eduskunta hyväksyisi seuma-
657:   vähennyksenä huomioon.                                    vam lakiehdotuksen:
658: 14                           IV,1. -   Ylimääräinen tulovero.
659: 
660: 
661: 
662: 
663:                                          Laki
664:            ylimääräisen tuloveron vähentämisestä verotettavasta tulosta.
665:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
666: 
667:    Mitä tulo- ja omaisuusverosta 5 päivänä       Ellei verovelvollinen ole va1tion tulo- ja
668: joulukuuta 1924 annetussa laissa on sää-       omaisuusveron määräämistä varten vuodelta
669: detty verovelvollisen oiikeudesta vähentää     1942 antamassaan veroilmoituksessa merkin-
670: tulostaan puolet verovuonna maksetusta         nyt vähennyksenä, jonka hän tahtoo lukea
671: tulo- ja omaisuusverosta, koskee se myös       hyväkseen, puolta verovuonna 1942 makse-
672: sitä ylimääräistä tuloveroa, josta on sää-     tusta ylimääräisestä tuloverosta, on hänellä
673: detty 31 päivänä heinäkuuta 1942 ja 30 päi-    oikeus tehdä vä:hennyksestä täydentävä
674: vänä joulukuuta 1942 annetuissa laeissa.       iLmoitus.  Ilmoituksen tekemisestä antaa
675:                                                vaLtioneuvosto tarkemmat määräykset.
676: 
677:        Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1943.
678: 
679:                    Sulo Heiniö.                     llltseli lfi~la.
680:                    Mandi Hannula.                   Sulo J. Teittinen.
681:                    Helena Syrjälä.                  Kalle Kauppi.
682:                                                                                              15
683: 
684: IV,2. -   Lak. al. N :o 2.
685: 
686: 
687: 
688: 
689:                                Luukka y. m. : Ehdotus laiksi ko1·vauslain muuttamisesta.
690: 
691: 
692:                                     E d u s k u n n a ll e.
693:    El01kuun 13 päivänä 1942 annetun kor-         nut. Myöskään ei ole syytä lykätä korvaU:k:-
694: vauslain säännökset ovat korvauksen saa-         sen suorittamista sen vuoksi, että hakija on
695: jiin nähden useissa kohdin kohtuuttomat.          arvioimislautakunnan päätöksestä valitta-
696: Lisäksi on eräitten säännösten epämääräi-        nut. Päätös ei valituksen johdosta missään
697: nen sanamuoto antanut aihetta erilaisiin         tapauksessa tule valittajaan nähden huo-
698: tulkintoihin. Kun edelleen korvauslaista         nommaksi. Jos sitä vastoin arvioimislauta-
699: puuttuvat tarpeelliset säännökset muuta-         kunnan päätäksestä on valittanut valtion
700: mista varsin tärkeistäkin seikoista, kat-         asiamies, on luonnollista, että korvaukseen
701: somme välttämättömäksi ehdottaa eräitä           oikeutettu voi nostaa korvauksen vain ase-
702: muutoksia, selvennytksiä ja lisäyksiä kor-       tettuaan hyväksyttävän vaikuuden riidan-
703: vauslakiin.                                      alaisesta määrästä.
704:    Korvauslain 10 §: n mukaan on vahingon           Joulukuun 6 päivänä 1941 annetulla
705: suuruutta arvioitaessa omaisuuden arvo           Jailla on palautetulla alueella olevan kiin-
706: määrättävä sen :käyvän hinnan mukaan,            teän ja irtaimen omaisuuden omistusoikeus
707: joka sillä oli katsottava olleen 31 päivänä      palautettu entisille omistajille. Sotatoimien
708: joulukuuta 1939. Korvausten määräämi-            vu01ksi eivät kuitenkaan läheskään kaikki
709: sen ja suorittamisen viivästyminen ja sen        pa,lautetun alueen entiset asukkaat ole voi-
710: aikana sodan johdosta .tapahtunut rahan ar-      neet vielä palata kotiseudulleen. Vain ne,
711: V'On aleneminen ova.t aiheuttaneet sen, että      joitten kotiseutu on jäänyt vähemmän va-
712: näin määrätty korvaus vastaa vain osaa va-       hingoittuneeksi, ovat voineet palata takai-
713: hinkojen todellisesta suuruudesta. Koska         sin ja saada entisen omaisuutensa hal-
714: korvausten suorituksen viipyminen ei ole         tuunsa. He ovat useissa tapauksissa voineet
715: korvaukseen oikeutettujen aiheuttama, pi-        jo vuoden 1942 aikana viljellä tilojaan ja
716: dämme ainoana oikeana periaatteena sitä,         !käyttää omaisuuttaan tuottavasti. Sitä vas-
717: että vahingot arvioida:an korvausta määrät-      toin rajaseutujen, alkosaarten ja hävite-
718: täessä !k:orvawksen suoritusaikana vallinneen    tyimpien alueitten asukkaitten on oltava
719: hintatason perusteella. Tässä yhteydessä          edelleen siirtoväkenä muualla Suomessa voi-
720: emme kuitenkaan katso olevan syytä puut-         matta saada mitään tuloa palautetulla
721: tua uudelleen korvaus~ain hintatasoa koske-      alueella olevasta omaisuudestaan. Korvaus-
722: viin säännöksiin, koska eduskunnan käsitel-      lain mukaan maksetaan tuhoutuneen omai-
723: tävänä on sitä .tarkoittava aloite.              suuden pääoma-arvolle 4 sada1ta korkoa 12
724:    Korvaukseen oikeutetut ovat joutuneet         päivästä maaliskuuta 1940 ~ukien, laina-
725: odottamaan korvauksiaan jo kolme vuotta.         ·pääomalle on maksettava korkoa siltäkin
726: Sen vuoksi on korvausten määrämisessä ja          ajalta, jonka palautettu alue on ollut Neu-
727: suorituksessa nyt jo noudatettava mitä suu-      vostoliittoon yhdistettynä ja sotatilalain
728: rinta :kiireellisyyttä. Korvauslain 23 § : ssä   mukaan maksetaan korvausta puolustusvoi-
729: ei ole säädetty mitään määräaikaa, jonka         mien toimenpiteiden aiheuttamasta omaisuu-
730: kuluessa valtiokonttorin on korvaus siihen       den tuoton menetyksestä niillä seuduilla,
731: oikeutetulle suoritettava. Katsomme, että         joilla sotatilalaki on voimassa. Tällöin on
732: mainittuun lainkohta·an olisi lisättävä mää-     selvää, että samaa periaatetta on noudatet-
733: räys siitä, että korvaukset on valtiokontto-     tava niihin ikorvauikseen oi!k:eutettuihin näh-
734: rista suoritettava viimeistään kolmen kuu-       den, jotka sotatoimien tai viranomaisen
735: kauden kuluessa siitä ~ukien, kun arvioi-        määräyksen johdosta ovat estyneenä palaa-
736: mislautaikunta on korvausmäärän vahvista-        masta kotiseudulleen ja saamasta siellä ole-
737: 16                          IV,2. -   Korvauslain muuttaminen.
738: 
739: vaa omaisuuttaan haltuunsa. Tosin kor-           päivänä elokuuta 1940 alueluovutuiksen joh-
740: vauslain 6 § : n 1 momentin mukaan voidaan       dosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta
741: korvausta suorittaa palautetulla alueella        annetun lain 22 § :ssä ja sitä perusteHiin
742: olevan kiinteistön sadon ja muun tuoton          edellä esitettyyn tapaan sanottua lakia kos-
743: menetyksestä 31 päivänä joulukuuta 1941          kevassa hallituksen esityksessä.         Mitään
744: jälkeiseltä ajalta. Mutta kiinteistöön ver-      syytä •ei ole nytkään !Luopua tästä tavallaan
745: rat.tavana olisi tässä suhteessa pidettävä       itsestään selvästä periaatteesta, minkä
746: myösikin sellaista rakennusta tai laitosta,      vuoksi ehdotamme korvauslain 27 § :ssä pa-
747: joka lain mukaan on irtaimistoa. Sen             lattavaksi tässä kohden entisen korvauslain
748: vuoksi ehdotamme korvauslain 1 § : n 2 mo-       kannaHe.
749: menttiin ja 6 § :n 1 momenttiin tätä tar-           Tulo- ja omaisuusverotuksen toimittami-
750: koittavan lisäyksen.                             sesta palautetulla alueella joulukuun 30 päi-
751:    Korvauslain 6 § : n 2 momentissa sääde-       vänä 1942 annetun lain mukaan siilltovä-
752: tään, että metsäntuotteita ja muuta omai-        keen :kuuluvat verovelvolliset ovat vapaat
753: suutta, joka 12 päivän maaliskuuta 1940 ja       omaisuusverosta palautetulla alueella olevan
754: 6 päivän joulUJkuuta 1941 välisenä aikana        omaisuutensa osalta. Kotiseudulleen palan-
755: on käytetty sotilaallisiin laitteisiin, on pi-   neet verovelvolliset ovat lisäksi tuloistaan
756: dettävä valtion omaisuutena. Tätä sään-          oikeutetut tekemään melkoisia vähennyksiä.
757: nöstä sovellettaessa on eräissä tapauksissa      Näin ollen tulo- ja omaisuusverotuksen
758: ilmennyt epäjohdonmukaista tulkintaa.            tuotto jäänee palautetulla alueella suhteelli-
759: Niinpä toisin paikoin on katsottu sellaisiin     sen vähäiseksi. Valtion !kannalta !katsoen ei
760: sotilaallisiin laitteisiin käytetty omaisuus,    siis liene kovinkaan suuria vaikeuksia myön-
761: jolla ei enää ole sotilaallista merkitystä,      ,tää korvaukseen oikeutetulle o~keutta saada
762: kuuluvaksi omaisuuden ·entiselle omistajalle.    maksaa valtiolle menevät. verot ja maksut
763: Toisin paikoin taas on pidetty valtion omai-     korvausobligatioilla. lforvaukseen oikeute-
764: suutena muun muassa murroksia, joilla ei         tun kannaLta taas tällainen oikeus olisi mitä
765: ole enää mitään sotilaallista merkitystä.        toivottavin. TäHöin olisi hänel·lä tilaisuus
766: Kun murroksissa puut ovat vieläpä ikan-          käyttää verojen maksusta säästyneet varat
767: nossa kiinni, ei voi syntyä minkäänlaista        jälleenraikennustyöhön.      Kun korvausten
768: epäselvyyttä siitä, kenelle puut kuuluvat.       maksaminen obligatioilla on tavallaan val-
769: Sen vuoksi •ehdotamme korvauslain 6 § : n        tion ikorvaukseen oikeutetuilta ottama pak-
770: 2 momentin sanamuotoa tässä suhteessa sel-       [mlaina, on myöskin oikeudenmukaista, että
771: vennettäväksi.                                   valtio ottaa saamistensa suorituksena vas-
772:    Korvausobligatiot ovat haltijalle asetet-     taan omia velkasitoumuksiaan.
773: tuja arvopapereita, joitten siirtoon nähden         Korvaukseen oikeutettujen velkasuhteita
774: ei ole mitään rajoituksia olemassa.· Rahan       koskevat säännökset ovat korvauslaissa
775: arvon alenemisen pelko ja vaikeus saada          puutteel.liset.    lfohtuuttomuutta, epäsel-
776: luottoa korvausobligatioita vastaan, voivat      vyyttä ja ristiriitaisuutta on ilmennyt mo-
777: helposti johtaa siihen, että korvausobliga-      men ikäytännöUisten kysymysten ratkai-
778: tioita ryhdytään myymään huomattavasti-          sussa. Erikoisen kohtuuton on kork:oikysy-
779: kin alle niitten nimellisarvon. Sen vuoksi       myksen järjestely. Korvauikseen oikeutetut
780: on varllittava kaikin tavoin mahdollisuuksia     velalliset olivat entisen korvauslain mukaan
781: käyttää ikorvausobligatioita niiden nimellis-    velvolliset maksamaan ennen 12 päivää maa-
782: arvosta.     Erityisen tarkoituksenmukaista      liskuuta 1940 syntyneitten velkojensa ko-
783: olisi käyttää korvausobligatioita valtionve-     rot vain mainittuun päivään saakka. Sen
784: rojen, varsinkin omaisuudenluovutusveron,        jälkeiseltä ajalta oli tarkoitus mlliksaa velko-
785: maksamiseen. Korvauslain 2 § :n mukaan           jalle valtionvaroista korkoa 4 sadalta obli-
786: korvausten suorittamiseen tarvittavat varat      ga:tiako:ron muodossa. Tällaisilla velallisilla
787: hankitaan omaisuudenluovutusverotuksella.        on siis oUu,t entisen korvauslain mukaan
788: Nämä varat saadaan nopeimmin ja hel-             korkovapaus aina 15 päivään elokuuta 1942,
789: poimmin siten, että jokaiselle, joka on saa-     jolloin mainittu laki kumottiin. Uuden kor-
790: nut ikorvausobligatioita haltuunsa, annetaan     vauslain mUJkaan suurin osa korkorasituk-
791: oikeus käyttää niitä omaisuudenluovutusve-       sesta kuiterukin siirrettiin jälleen velallisten
792: ronsa maksamiseen jo ·erääntyneitten vero-       kannettavaksi, vieläpä siltäkin ajalta, jonka
793: erien osalta. Tämä periaate lausuttiin 9         palautettu alue on ollut lii·tettynä Neuvosto-
794:                                      IV,2. -   Luukka y. m.                                       17
795: 
796: liittoon. Säännös on sitäkin :kohtuutto-           yrittäjille velikansa obligatioilla, pitäisi yrit-
797: mampi kun korvauslain 6 § :n 1 momentin            ,täjälle myöntää oikeus maiksaa näillä vas-
798: mukaan palautetulla alueella olevan :kiin-         taavat omat velkansa. Muuten joutuu yrit-
799: teistön vuosien 1940 ja 1941 sadon ja muun         täjä, jonka kauppavarasto on ollut suhtee·l-
800: tuoton menetystä ei korvata. Reaaliomai-           lisen pieni liikevaihtoon verrattuna, varsin
801: suuden arvonnousu ei ole palautetulla              vaikeaan asemaan.
802: alueella omaisuuden puutteellisten käyttö-            Myöskin velkojien keskinäinen etuoikeus-
803: mahdollisuuksien vuoksi läheskääm niin             järjestys on jäänyt korvauslaissa tarpeel-
804: suuri kuin muualla Suomessa. Kun kor-              lista huomiota vaille. Korvauslain 32 § :n
805: vaukseen oikeutettujen kannettavaksi tulee         mukaan voidaan korvausmäärä ulosmitata
806: jäämään ainakin puolet tuhoutuneen ,omai-          silloin, kun se korvaukseen oikeutetulle suo-
807: suuden jälleenrakennuskustannuksista eli           ritetaan. Velkojat, joiden saamisten maik-
808: vähintään 5-6 miljaardia ma:rlli:kaa, on ai-       samisessa velaLlisella on maksuaj.an lyk-
809: van kohtuutonta lisätä tätä taakkaa vielä          käystä, eivät ole maksulykkäysaikana voi-
810: kahden ja puolen vuoden korkorasituksena           neet hakea saamistaan oikeudessa tai ulos-
811: ajalta, jolloin omaisuudesta ei ole voitu          otonhaltijan luona, minkä vuoksi heillä ei
812: saada minkäänlaista tuottoa. Sen vuoksi            korvausten suorittamishetkellä ole käytettä-
813: ehdotamme, että valtionvaroista suoritettai-       vissään täytäntöönpanokelpoista tuomiota.
814: siin 4 sadaLta korkoa niille veUmjille, jotika     Sitä vastoin voivat velkojat, joitten saami-
815: entisen korvauslain mukaisesti ovat lailli-        set ovat syntyneet 1 päivän tammikuuta
816: sesta saamisestaan tehneet valtiokonttorille       1942 jälikeen, vapaasti haikea ulos velkansa.
817: säädetyn ilmoituksen. V aitiokonttori puo-         Seurauksena on, että ennen ja jälkeen mai-
818: lestaan ,olisi oikeutettu 'pidättämään velalli-    nitun ajankohdan syntyneitten velkojen kes-
819: selle maksettavan korvauksen k@osta sen            kinäinen etuoikeusjärj·estys on korvauslain
820:  määrän, jonka valtio on näin velallisen puo-      mukaan tosiasiallisesti päinvastainen kuin
821:  lesta suorittanut. Ellei korvausmäärälle          sen oikeudenmukaisesti pitäisi oUa. Ehdo-
822:  maksettava korko riittäisi vastaamaan val-        tamme sen tähden lisäJttäväksi 32 §: ään tä-
823:  tion suorittamaa koko määrää, jäisi ylime-        män epäkohdan korjaamista tarkoittavan 2
824:  nevä osa valtion vahingoksi. Tässä tarkoi-        momentin.
825:  tuksessa ehdotamme korvauslwkiin lisättä-            Korvauslain 37 §, jossa säädetään velal-
826: väksi uuden 27 a § :n ja tehtäväksi tarpeel-       lisen oikeudesta saada vevkaansa suht€elli-
827:  liset muutokset 25 ja 27 §: ään.                  sesti vähennetyiksi silloin, !kun korvausta hä-
828:     Korvauslain 27 § :n mukaan on korvauik-        nelle korvauslain mukaan ei suoriteta täysi-
829:  seen oikeutetulla valta maksaa korvausobli-       määräisenä, on sekä tarkoitukseltaan että
830:  gatioilla sellainen velkansa, joka on synty-      sanamuodoltaan niin epämääräinen, että
831:  nyt ennen 1 päivää tammikuuta 1942. Peri-         siUä tuskin on mitään todellista käytännöl-
832:  aatteessa on lähdetty siitä, että velkojan,       Hstä merkitystä. Sen perusteella ei asian-
833:  jonka saaminen on syntynyt ennen vahin-           osaisten keskinäiselle sopimuksellekaan voida
834:  gon sattumista, on aina osallistuttava va-        löytää varmaa pohjaa, kun kumpikaan
835:  hinko®, joka velal·lisel1e aiheutuu sen joh-      asianosaisista ei voi tietää, kuinka suureen
836:  dosta, ettei hän voi saada korvausta rahana.      vähennykseen velallinen lain mukaan on oi-
837:  Kun sotavahinkoja on sattunut vielä maini-        keutettu.    Riitaisessa tapauksessa pitäisi
838:  tun ajankohdan jälkeenkin, olisi myöskin          tuomioistuimen kyetä ratkaisemaan asia,
839:  tällaisia vahinik:oja kärsineiden saatava         mutta ,vakuuden laatu", ,velallisen maksu-
840:  maksaa ennen vahingon sattumista synty-           kyky" ja ,muut asiaan vaikuttavat seik81t"
841:  neet velkansa ikorvausobligatioilla. TäJtä        ovat niin epämääräisiä ohjeita, ettei tuo-
842:  tarkoittaa 27 § : n sanamuotoon ehdotta-          mioistuinkaan niiden perusteena voi löytää
843:  mamme muutos.                                     lainsäätäjän tarkoitusta. Tuomarin pitäisi
844:      Samassa lainkohdassa säädetään edelleen,      näin ollen ryhtyä tehtävään, jonka ratkai-
845:  että korvaukseen oikeutettu saa käyttää vel-      seminen .on ·lainsäätäjän: asia. Ei voida olet-
846:  kojensa maksuun vain niitä obligatioita,          taa, että tuomioistuimet voi:sivat selvitä täl-
847:   jotika hän on korvauksena saanut. Palau-         laisesta tehtävästä siten, että edes minikä,än-
848:   tetulla alueella toimineitten yrittäjäin omai-   laista yhdenmukaista tulkintaa velan vähen-
849:  suudesta on suuri osa saamisina. Kun kor-         nyskysymyksessä voitaisiin odottaa. Lisäksi
850:   vaukseen oikeutetut suorittavat tällaisille      on 37 § :ssä velallisen vahingoksi poiikettu
851: 
852:                                                                                                    3
853: 18                            IV,2. -    Korvauslain muuttaminen.
854: 
855: entisen :IDorvauslain periaatteesta siinä, että     keus takautumiskant·eeseen toisiaan vastaan
856: mikäli korvauslain mukaan jotain omaisuus-          siitä, mitä 1he ovat joutuneet maksamaan
857: ryhmää kohdanneet vahingot jätetä·iiln koko-        yli oman velkaosuutensa, ei korvauslaissa
858: naan korv.aamatta, ei tällainen menetys oi-         ole mitään säännöiksiä. Kun tällaisilla vel-
859: keuta saamaan velanvähennystä. Säännös              kasuhteilla on mitä suurin käytännöllinen
860: on ilmeisen kohtuuton erityisesti vähävarai-        merkitys, ehdotamme lisättäväksi korvaus-
861: sia kohtaan, lmska juuri heidiiln omaisuu-          lain 27 ja 37 §: ään niitä tarkDittavat koh-
862: tensa on ollut vaatteina, henkilökohtaisena-        dat. TäHä pyrimme siihen, ettei yhtä vä-
863: ja asuntoir.taimistona, joiden menetyksestä         hän velkoja kuin kukaan velallisistakaan
864: ikorvausta suoritetaan vain rajoitetussa            pääsisi hyötymään siitä järjestyksestä, missä
865: maarassa. 8en vuoksi ehdotamme palatta-             velka uloshaetaan.
866: vaJksi tässäkin kohden entisen korvauslain             Lisäksi teemme eräitä pieniä muodollisia
867: 29 § :ssä lausuttuun periaatteeseen. Edel-          muutosehdotuksia. Niistä mainittakoon kor-
868: ~een katsomme, ettei ole syy,tä lisätä tar-         vauslain 1 § :n 4 momentin muuttaminen
869: peettomia oikeudenkäyntejä siten, että ve-          vastaamaan <lain 27 ja 37 §§: ien sisältöä.
870: lallinen veivoitetaan .oikeudenmenetyksen           Sanottu ilmhta on nyikyisinikin ristiriidassa
871: uhalla määräajassa nDstamaan velanvähen-            korvauslain 37 § : n säännöksen kanssa. Sa-
872: nyksestä oikeudenkäynti. HiilneUähän on             moin ehd01tamme 27 § :n 3 momentti.in lisät-
873: tilaisuus puuttua .asiaan väittein silloin, kun     täväksi v.elallisen oikeutta maksulykkäyk-
874: velkoja hakee saamistaan häneltä ulos. Kun          seen nimenomaan koskevan nimenoonaisen
875: tuomioitt~m täytäntöönpanoa koskevat ylei-          kohdan, vaikka •lain tarkoitus ilman sitäkin
876: sen lain säännökset jäävät velanvähennys-           on melko selvästi sanottu. Lisäys lienee
877: oiikeudesta huolimatta voimaan, ehdotamm-e          kuitenkin tarpeen, koska marraskuun 6 päi-
878: Hsättävä:ksi 37 § :ään selventävän säännök-         viilnä 1942 maksuajan lykkäyiksestä eräissä
879: sen siitä, miten liikaa maksettu erä on suo-        tapauksissa annetussa asetuksessa on vas-
880: ritettava takaisin, jos vdallinen on joutu-         toin korvauslakia annettu siitä poikkeavia
881: nut maksamaan velan täysimääräisenä en-             säännöksiä maksuajan lykkäyksestä.
882: nenkuin kysymys velanvähennyksestä on                  Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
883: asianmukaisesti ratkaistu.
884:    V elkasuhteista, joissa on yksi tahi useam-               Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
885: pia yhteisvastuullisia v.elallisia, joilla on oi-          raavan lakiehdotuksen:
886: 
887: 
888: 
889:                                               Laki
890:                                   korvauslain muuttamisesta.
891:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
892:  määrätyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä elokuuta 1942 •annetun lk:orvausiain 1, 6, 23,
893:  25, 27, 32, 35 ja 37 § sekä lisätään sanottuun lakiin 27 a § seuraavasti:
894:                        1 §.                            2) jos omaisuus Dn peräisin sellaiselta
895:    Sen mukaan ikuin tässä laissa säädetään,         asetuksella määrättäväitä alueelta, joka ei
896: suoritetaan valtion varoista korvausta va-          ikuulu 1 kohdassa mainittuihin alueisiin,
897: hingosta, jDka 30 päivän syyskuuta 1939             mutta jDlta väestö on viranomaisten mää-
898: jälkeen on sodanvaaran tai sodan johdosta           räyksestä siirretty tai siirtynyt, ja vahinko
899: aiheutunut omaisuuden tuhoutumisesta,               on tapahtunut joko väestön ja Dmaisuuden
900: vahingoittUJillisesta tai katoamisesta,             aJueelta siir.tämisen ,tai sinne palauttamisen
901:    1) jos vahinko on tapahtunut 12 päivänä          takia ,taikka tässä tarikoitetulla alueella
902: maaliskuuta 1940 päivätyllä rauhansopi-             muutoin sellaisissa olosuhteissa, ettei sitä
903: mukseLla luovutetuilla tai vuokratuilla             voida osittainikaan iillorvata sodan tai aseel-
904: alueilla tahi omaisuuden sieltä siirtämisen         lisen selkilmuksen aiheuttaman vahingon
905: :takia, mikäli vah~nkoa ei korvata 30 päi-          varalta vakuutetun ,oonaisuuden korvaami-
906: vänä joulukuuta 1941 annetun sotavahin-             sesta annettujen säännösten mukaan tai,
907: Jmlain mukaan;                                      milloin on kysymys puolustusvoimain suD-
908:                                      IV,2. -   I~uukka   y. m.                                   19
909: 
910: rittamien ;toimenpiteiden aiheuttamasta va-        valtion omaisuudeksi, joika korvauSita maa-
911: h.ing<>sta, sotatilasta annetun Jain nojalla       rättäessä otetaan huomioon ikorvaukseen oi-
912: sen johdosta, 'ettei oJ.e saatavissa riittävää     keutetun menettämänä omaisuutena. Sama
913: selvitystä vahinkoa aiheutta.neista toimenpi-      olkoon lakina muuhunkin omaisuuteen näh-
914: veistä; ja                                         den, mikäli sitä on sanottuna aikana käy-
915:    3) jos vahinko on muutoin kohdannut ra-         tetty edellä mainittuun itarkoitu.ksoon.
916: kennusta, joka on palovakuutettu pienem-              Sen 'estämättä, mitä 2 :momentissa on sää-
917: mästä määrästä kuin vi:idestäikymmenestä-          detty, ikatsotta:koon kuitenkin omaisuus,
918: tuhannesta markasta, tai irtainta omai-            jonka omistussuhteet ovat luotettavasti sel-
919: suutta, jonka palovakuutusmäärä on pie-            vitettävissä, kuuluvaksi entiselle omistajal-
920: nempi kuin kymmenentuhatta markikaa,               leen, ellei sotilaallisella laitteella tai raken-
921: taikka omaisuutta, joka ei ole vakuutettuna        nelmaUa, jdhon 2 momentissa tarkoitettuja
922: palovahingon varalta vakuutetun omaisuu-           metsäntuotteita taikka muuta omaisuutta
923: den korvaamisesta annettujen säännösten            on käytetty, ole katsottava enää olevan soti-
924: mukaan.                                            laallista mer!k:itystä.
925:     Tämän lain mwkaan suoritetaan, jälem-
926: pänä 6 § : n 1 momentissa säädetyin poik-                               23 §.
927: keuksin, korvausta myös kiinteistön, raken-            Riiw:mmatta siitä, onko arvioimislauta-
928: ml<ksen tai laitoksen tuoton menetyksestä          kunnan korvauksen määräämistä koskevasta
929: siltä ajalta, jonka tässä tarkoitettu orrnai-      päätöksestä valitettu, suorittaa valtiokont-
930: suus on sotatoimien vuoiksi tai viranomais-        tori korvauksen siihen oikeutetulle viipy-
931: ten määräyksestä ollut erotettuna laillisen        mättä ja viimeistään kobnen kuukauden ku-
932: haltijansa hallinnasta, sekä vahingosta,           luessa siitä, kun arvioimislauta:kunta on
933:  joka on aiheutunut siitä, että 1 momentin         korvausmäärän vahvistanut. Jos valtion
934:  1 ja 2 kohdassa mainituilta wlueilta olevia        asiamies on valittanut arvioiruislautakun-
935: kotieläimiä on sotatoimien tai väestön ja          nan päätöksestä, suoritettakoon !korvaus sii-
936: omaisuuden siirron vuoksi ollut pakk01teu-          hen oiik:eutetulle [mitenkin vain siinä ta-
937: r3.JStettava eikä eläimistä ole saa,tu niiden       pauksessa, että hän panee hyväksyttävän
938: arvoa vastaavaa korvausta.                          vakuuden riidana:laisesta määrästä.
939:     Valtioneuvoston asiana on olosuhteiden             Korvauksen suori.t,taa valtiokonttori sii-
940: mukaan paikkakunnittain määrätä se ajan-            hen oikeutetulle rahana, jos korvausmäärä
941: kohta, jonka jälkeen sattunut.ta vahinkoa           ei ole 20,000 markkaa suurempi, sekä muille
942: ei korvata tämän lain mukaan.                      korvauikseen o:ikeutetui1le 10,000 markan
943:     Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoite-          määrään asti rahana ja muulta osalta hal-
944:  tun valhingon, jonka sattumisaj'asta ei voida     tijalle asetetuilla 4 sada1ta korkoa kasva-
945:  saada riittävää selvitystä, katsotaan tapah-      villa, jäljempänä 2 momentissa säädetyin
946:  tuneen 12 päivänä maaliskuuta 1940.               tavoin osaksi kahdeksan osaksi enintään
947:                                                    kahdenkymmenenviiden vuoden kuluessa
948:                      6 §.                          autopäivästä lunastet.tavilla valtion obliga-
949:    Tämän [ain mukaan ei korvata 1 §: n 2           ,tioi1la, lyhyempiaikaisilla rahana maksetta-
950: momentissa tarkoitetun kiinteistön, mken-          van määrän ylittävältä osaha enintään
951: nuksen tai bitdksen vuosien 1940 ja 1941           500,000 markkaan asti ja pitempiaikaisilla
952: tuoton menetystä, eiikä myösikään vahinkoa,        yli 500,000 markan määrään nousevalta
953: joka 1 § :n 1 momentin 1 kohdassa maini-           osalta, kuitenkin niin, että mikäli makset-
954: tuilla alueilla on aiheutunut viljelyksille ja     itavaa määrää ei voida tasan suorittaa obli-
955: metsille sen vuoksi, että ne laillisen halti-      gatioilla, ylimenevä määrä maksetaan ra-
956: jansa hallinnasta erotettuina ovat jääneet         hana. Obligatioille, joiden autopäivänä on
957: tarpeellista hoitoa vame.                          pidettävä 12 päivää maaliskuuta 1940, ma1~­
958:    Metsän tuotteiden, jo,tka 1 §: n 1 momen-       setaan kollkoa sanotusta päivästä, paitsi
959: tin 1 kohdassa mainituilla alueilla on ha-         milloin niillä suoritetaan :korvausta vuonna
960: kattu 12 päivän maaliskuuta 1940 jälkeen,          1941 alkaneen sodan johdosta aiheutuneesta,
961: mutta ennen 6 päivää joulukuuta 1941, ja           1 §: n 1 momcntin 2 tai 3 kohdassa tarkoi-
962: jotka on käytetty sotilaallisiin laitteisiin tai   tetusta vahingosta, joissa tapauksissa kor-
963: rakennelmiin taikka muutoin otettu puolus-         koa maksetaan vasta 12 päivästä ma~lis­
964: tusvoimain haltuun, on katsottava tulleen          kuuta 1942.
965: 20                           IV,~.   -   Korvauslain muuttaminen.
966: 
967:    Valtio lunastaa lyhyempiaikaiset obliga-                           27 §.
968: tiot siten, että niistä erääntyy 12 päivänä         &, jolla on korvaukseen oikeutetu1ta saa-
969: maaliskuuta vuosina 1943, 1944, 1945 ja           mista, on velvollinen ottamaan saamisensa
970: 1946 kunakin vuonna 15 sadalta sekä sa-           suoritukseksi, riippumatta siitä, onko saami-
971: mana ·päivänä vuosina 1947 ja 1948 kum-           nen erääntynyt, lmrvaukseen oikeutetun tä-
972: mallakin kerralla 20 sadalta. Pitempiai-          män lain mukaan korvauksena tai saMUisen
973: kaisten obligatioiden lunastusaiika on enin-      suorituksena vastaan ottamia obligatioita
974: tään kaksikymmentäviisi vuotta niiden auto-       niiden nimellisarvosta, jos saaminen on syn-
975: päivästä, ja vahvistetaan niiden kuoletus         tynyt ennen 1 päivää tammrkuuta 1942 tai,
976: vasta sen jälkeen, kuin lyhyempiaikaiset          jos !korvattava vahinlko on sattunut sanotun
977: ohligatiot on lunastettu.                         päivän jälkeen ja saaminen on syntynyt en-
978:    A.viopuolisoita on korvauksen suorituk-        nen vaJhingon sattumista sekä velallinen vii-
979: sessa pidettävä yhtenä korvmlikseen oikeu-        meistään kolmen kuukauden kuluessa obli-
980: tettuna.                                          gatioiden saamisesta suorittaa niillä vel-
981:                                                   kansa. Sille osal,le velastaan, jonka kor-
982:                                                   vaukseen oikeutettu suorittaa obligatioilla,
983:                     25 §.                         hän ei ole velvollinen maksamaan 12 päi-
984:    KorvaUBmäärästä on valtioikonttorissa pi-      västä maaliskuuta 1940 korkeampaa korkoa
985: dätettävä:                                        kuin 4 sadalta, kuitenkin siten, ettei hän
986:    1) korvaukseen oikeutetulle rahana tai         •ole oikeutettu saamaan jo maks·ettua kor-
987: tavarana suoritettu ·ennakkokorvaus;              keampaa korkoa takaisin.
988:    2) mitä korvaukseen oikeutettu on saanut           Jos velkasuhteessa on kaksi tai useampia
989: valtion varoista ·lainana, avustuksena tai        yhteisvastuullisia velallisia, joilla on oikeus
990: muutoin sellaisin välipuhein, että annettu        toisiansa koih:taan takautumiskanteeseen
991: määrä on hä,nelle tulevasta korvauksesta ta-      siitä, mitä ihe joutuvat pää:He oman velka-
992: kaisin maksettava, lukuun ottamatta 16 §: n       osuutensa maksMUruan, älköön kenelläkään
993: 3 momentissa tarkoitettuja tilapäisiä avus-       velallisista olko oikeutta käyttää obligatioita
994: tuksia; ja                                        tällaisen velan maksuun muuta kuin oman
995:    3) määrä, mikä omaisuudenluovutusve-           vel.Jkaosuutensa osalta.
996: rosta 9 päivänä elokuuta 1940 annetun lain            Korvaukseen oikeutettu voi käyttää obli-
997: 8 § :n 1 momentissa olevan asteikon mukaan        gatioita nimellisarvosta pika~asutuslain mu-
998: olisi suoritettava sanottua veroa korvaus-        kaan pakkolunastettujen rakennusten ja ra-
999: määrän suuruisesta omaisuudesta.                  kennuspuiden sekä palcimtilauksella ostet-
1000:    4) :mitä valtio on 27 a § :n nojalla suo-      tujen tavarain ja 1tarvi:kkeiden maksami-
1001: rittanut tai tulee suorittamaan korvaukseen       seen ynnä valtiolle makset1Javien verojen ja
1002: oikeutetun vel'kojille koron maksuna, kui-        maksujen suorittamiseen, obligatioita yh-
1003: tenkin niin, ettei velalliselle suoritettavasta   ,teensä enintään sen määrän, jonka hän on
1004: korvauksesta pidätetä enempää kuin kor-           niitä korvauksena ja saamisen suorituksena
1005: vausobligatioiUe 12 päivän maaliskuuta            saanut. Lisäksi on j.okaisella oikeus käyt-
1006: 1940 ja 6 päivän joulukuuta 1941 väliseltä        tää obligatioita omaisuudenluovu.tUBveron
1007: ajalta maksettava korko.                          suorittamiseen jo erääntyneiden veromää-
1008:    Milloin korvausmääJrästä 1 momentin 1,         rien osalta.
1009: 2 ja 3 kohtien mukaan on pidätettävä obli-           Jollei va.1tiokonttorista korvaukseen oi-
1010: gatioita, suoritetaan siihen oikeutetulle sa-     keutetuUe annettavia obligatioita olisi hänen
1011: nottujen obligatioiden korko 12 päivästä          saatavissaan velan erääntyessä, on hän oi-
1012: maa<liskuuta 1940 12 päivään maaliskuuta          keutettu saamaan lykkäystä velikansa mak-
1013: 1942.                                             sussa siihen saakka, kunnes korvaus on hä-
1014:    Mitä 1 momentin 3 ilmhdan mukaan on            nelle suoritettu. Erääntyneet veroerät on
1015: pidätetty, luettakoon korvaukseen oikeute-        kuitenkin maksettava määräaikana, mutta
1016: tun suoritettavan omaisuudenluovutusveron         on sillä, joka mainitusta syystä on estynyt
1017: lyhennykseksi. Jos korvausmäärästä on pi-         käyttämästä obligatioita veron suorittami-
1018: dätetty enemmän, kuin mitä korvaukseen            seen ja sen vuoksi joutunut sitä rahana
1019: oikeutetun •tulee maksaa omaisuudenluovu-         maksamaan, oikeus saada valtiokonttorista
1020: tusvel\ona, on liikaa pidätetty määrä suori-      hänelle tulevia obligatiorta annettaessa ob-
1021: tettava hänelle takaisin.                         ligatioiden sijasta rahana se määrä, minikä
1022:                                       IV,2. -   Luukka y. m.                                      21
1023: 
1024: hän maksamastaan verosta olisi voinut obli-         mainittuna rakennelmana, on siinä järjes-
1025: gatioilla suorittaa.                                tyksessä, kuin korvauksen määräämisestä
1026:                                                     on säädetty, ratkaistava, onko sellainen rra-
1027:                       27 a §.                       kennus määrättävä kiinteistön omistajan
1028:    Val>tionvaroista suoritte.taan 12 paiVan         tai haltijan lunastettava:ksi hinnasta, joka
1029: maaliSkuuta 1940 ja 6 päivän joulukuuta             sama:lla määrätään, vai onko rakennus jul-
1030: 1941 väliseltä ajalta enintään 4 sadalta kor-       kisella huutokaupalla myytävä tai muulla
1031: koa niille ·laiUisille saamisille, joista velkoja   tavoin käytettävä valtion hyväksi. Jos
1032: 9 päivänä elokuuta 1940 alueluovutuksen             tässä tarkoitettu rakennus on sii•rretty toi~
1033: johdosta menetetyn omaisuuden korvaami-             seJlta ikiinteistöltä, on rakennuksen entisellä
1034: sesta annetun lain mukaan on tehnyt val-            omistajaHa !kuitenkin oikeus siirtää se ta-
1035: tiokanttorille säädetyn ilmoitulksen.               kaisin, mikäli seUaista siirtoa siitä johtu-
1036:    Vdallinen, joka on tämän Jain mukaan             vat ikustannuk!Set ja muut asiaan vaikutta-
1037: korvau:kseen oikeutettu, •ei ole velvollinen,       vat seikat !huomioonottaen voidaan pitää
1038: milkä:li !korvattava vahinko on sattunut en-        tarkoitulksenmukaisena.
1039: nen 12 päivää maaliSkuuta 1940, maksa-                 Kiinteistön omistajan tai haltijan 1 mo-
1040: ma:an ennen sanottua päivää syntyneen vel-          mentin mukaan lunastettava:n rakennuksen
1041: kansa korkoa siltä ajalta, jolta valtio 1 mo-       hinta otettakoon korvausta määrättäessä
1042: mentin mukaan suorittaa koron velkojalle,           huomioon korvausmäärän vähenny,ksenä.
1043: kuitenkin niin, että valtiolla on oikeus pi-        Jos kiinteistön om~staja tai haltija ei ole
1044: dättää velalliselle tulevasta korvauksesta          korvaukseen oikeutettu tai rakennuksen
1045: koron maksun hyvityksenä se määrä !kuin             hinta on ikorvaUJkse.n määrää suurempi, on
1046: 25 §: n 1 momentin 4 kohdassa on säädetty.          hän velvollinen suorittamaan vaLtiolle sa-
1047: Jos korvaus on jo velailliselle suoritettu, on      notun hinnan tai sen korvauksen erotuksen
1048: valtiolkonttorin ryhdyttävä toimenpiteisiin         valtiokontwrin määräämänä aikana.
1049: liikaa maksetun korvaUJSIIlläärän ta:kaisinpe-         Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, olkoon
1050: rimiseksi jos katsoo valtion edun sitä vaa-         vastaavasti noudatet.tava myös koneisiin ja
1051: tivan. Näin syntyneen valtion saamisen              muihin laitteisiin nähden, jotka on sijoi-
1052: pantti- ja etuorkeudesta olkoon voimassa,           tettu 1 momentissa mainituilla alueilJ.a ole-
1053: mitä 34 §: ssä on siinä tal1koitetusta saami-       vaan rakennUJkseen tai muuhun laitokseen
1054: sesta säädetty.                                     sen ollessa omistajan hallinnasta erotettuna.
1055:                        32 §.                           Milloin ,tämän pykälän mukaan lunastet-
1056:    Oikeutta korvaukseen tai myönnettyä              tavaksi joutuva omaisuus on jo aikaisemmin
1057: ennaikkokorvausta tahi vahvistettua kor-            luovutettu kiinteistön tai laitoksen omista-
1058: vausmäärää älköön ulosmitattaka sinä ai-            jan käytettävälksi, voidaan käytöstä johtu-
1059: kana jona korvaus on siihen {)ikeutetulle           nut etu ottaa huom~oon korvausta määrät.-
1060: suorittamat-ta.                                     täessä.
1061:    Korvausmäärän ulosmittauksessa ja kor-              Tämän pykälän 2 tai 3 momentin nojalla
1062: vaukseen oikeutetun velallisen konkurssissa         valtiolle syntyneen saamisen pantti- ja etu-
1063: myönnettäköön saamiselle, jonka maksussa            oikeudesta olkoon voimassa, mitä 34 § : ssä
1064: velallisella 27 §: n 4 momentin mukaan on           on siinä tarkoitetusta saamisesta säädett~-.
1065: lykkäystä, sellainen etuoikeus, joka sille 11
1066: päivänä marraskuuta 1868 velkojain oikeu-                                37 §.
1067: desta ja etuudesta toistensa edellä maksun             Mi!lloin !korvausta 1 § :n 1 ja 2 momen-
1068: saamiseen konkurssiin luovutetusta omai-            teissa mainittua omaisuutta kohdanneesta
1069: suudesta annetun asetuksen mukaan kuu-              vahingosta ei suoriteta siihen oikeutetullc
1070: luisi, jos ulosmittaus saamisen perusteella         täysimääräisenä, on hänellä oikeus saada
1071: olisi sen erääntymispäivänä toimitettu.             velasta, joka hänellä oli vahingon sattuessa,
1072:                                                     vähennetyksi yhtä suuri osa kuin hänen
1073:                      35 §.                          omaisuuttaan kohdanneesta vahingosta kor-
1074:    Milloin 1 §: n 1 momentin 1 kohdassa tar-        vaamatta jäävä määrä on hänellä samana
1075: koitetuilla alueilla olevalle :kiinteistö1le on     ajankohtana 'alleen koko omaisuuden mää-
1076: sen ollessa omistajansa tai haltijansa hal-         rästä.
1077: linnasta erotettuna rakennet,tu rakennus,              Jos velkasuhteessa on kaksi tai useampia
1078: jota ei ole pidettävä 6 § :n 2 momentissa           yMeisvastuullisia velallisia, joil'la on oikeul'l
1079: 22                          IV,2. -   Korvauslain muuttaminen.
1080: 
1081: toisiansa lkohta:an takautumiskanteeseen         tettu suurempaan vähenn;ykseen, saakoon
1082: siitä, mitä he joutuvat päälle oman velka-      sen hyväksensä.
1083: osuutensa maksrumaan ja yksi tai useampi            Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske
1084: heistä on 1 momentin mukaan o~keutettu          Suomessa liikkeeseen 'laskettuun obligatio-
1085: velanvähennykseen, vähennettäköön sarumis-      lainaan perustuvaa sarumista eikä pankki-
1086: määlrää saman verran, kuin se keskimää-         tai muuhun rahalaitokseen tehtyä talletusta
1087: rin on vähenevä ka:lkkien velallisten koh-      taikka sheklkitiliin perustuvaa saamista sel-
1088: dalta erilkseen ~askettuna, yhteisvastuun si-   laiselta rahalaiitoksel.ta eikä myöskään pal-
1089: ten väJhentyneestä saamismäärästä jäädessä      velussuhteeseen perustuvaa eläkesaamista.
1090: kumminkin sikäli rajoitetuksi, ettei kukaan     .T olieivät asianosaiset sovi vähennyksen mää-
1091: vastaa enemmästä, kuin mihin alkuperäinen       rästä, ratkaisee riidan se tuomioistuin, jossa
1092: velkamäärä hänen kahdalta:an erikseen [as-      kannetta velan maksamiseksi on ajettava.
1093: kettuna oli väJhentynyt. Se velanvähennys,          Jos !korvaukseen oikeutettu on joutunut
1094: joka on tuleva vekselin hyväksyjän tai hy-      maksrumaan velan täysimääräisenä, ennen-
1095: väksymättöanän vekselin asettajan ja var-       kuin vähenny<ksen suuruus on vwhvistettu,
1096: mennetun shekin maksavan pankin tai var-        on hänellä oikeus saada velkojalta takaisin
1097: mentamattoman shekin asettajan hyväksi,         liikaa maksamansa määrä sekä sil'le korkoa
1098: on tuleva muidenkin vekseli- ja shekkive-       4 sadalta velan maksamispäivästä ~ukien.
1099: lallisten !hyväksi. Jos joku näistä on oikeu-
1100: 
1101:         Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
1102: 
1103:                 Eemil Luukka.                           Arno Tuurna.
1104:                 Jussi Raatikainen.                      Juhani Leppälä.
1105:                 Juho Niukkanen.                         Matti Miikki.
1106:                 Juho Paksujalka.                        Matti Tolppanen.
1107:                 Erkki Paavolainen.                      Kaapro Huittinen.
1108:                 E. A. Tuomivaara.                       Urho Kekkonen.
1109:                 Jussi Lonkainen.                        Heikki Soininen.
1110:                 K. Kallio.                              Matti Pitkänen.
1111:                 Jalmari Väisänen.                       Juho Pyy.
1112:                 Tauno Saukkonen.                        D. Lindman.
1113:                 U. A. Wirranniemi.                      Y. Schildt.
1114:                 Akseli Brander.                         Aapo Inkinen.
1115:                 S. Salo.                                Lauri Kaijalainen.
1116:                 Yrjö Welling.                           Kaapro Moilanen.
1117:                 Janne Koivuranta.                       K. Määttä.
1118:                 Anton Suurkonka.                        Uuno Hannula.
1119:                 Matti Pärssinen.                        Elias Tukia.
1120:                                    Antti Kemppi.
1121:                                                                                           23
1122: 
1123: IV,3. -    Lak. al. N :o 3.
1124: 
1125: 
1126: 
1127: 
1128:                               Heikkilä y. m. : Ehdotukset laeiksi maalaisktmtain krunnal-
1129:                                  lishallinnosta annetun asetuksen ja tulo- ja mnaisu1ti;-
1130:                                  verosta annetun lain ntttuttamisesta.
1131: 
1132: 
1133:                                    E d u s k u n n a ll c.
1134: 
1135:    Siitä lähtien kun maatalouden verotuk-       päätöksiin aina sisältyvästä epävarmuu-
1136: sessa v. 1922 siirryttiin pinta-alaverotuk-     desta, eikä joudUita turvautumaan ennakko-
1137: seen, on esiintynyt hait,toja ja vailmuksia     tietoihin pienestä osasta kirjanpitotilojen
1138: sen johdosta, et!tä maatalouden kirjanpito-     tilinpäätöksiä verotusvuotta edeltänee1tä ti-
1139: vuotena yleensä ei ol'e kalenterivuosi, vaan    livuodelta enempää kuin on puolustetta-
1140: se alkaa tarkoituksenmukaisuussyistä heinä-     vissa. Vaikka näin on viime vuosina yleensä
1141: kuun alussa ja päättyy kesäkuun lopussa.        meneteltykin, on syytä vahvistaa tämä käy-
1142: Tämä epäkohta käy entistä arv,eluttavam-        täntö lakiin tehtävänä muutoksella. Tämä
1143: maksi, kun verotusta sodan johdosta on ol-      olisi tärkeätä myös maalaiskuntien talou-
1144: lut pakko tehiosta.a ja veroperusteiden mää-    den kannalta, koska jyrkät heilahtelut ve-
1145: räämisestä sattuvat erehdykset tällöin käy-     ron tuo'tossa vuodesta toiseen näin välte-
1146: vät entistä tuntuvammiksi.                      tään.
1147:    Eräänä toimenpiteenä asiantilan korjaa-         Edellä es]te:tyn johdosta ehdotamme kun-
1148: miseksi olisi säädettävä, että veroperustei-    nioittaen,
1149: den määräämisessä on nojauduttava riit-
1150: tävän monen esim. kolmen tilivuoden kir-                 että Eduskunta hyväksyisi seur·aa-
1151: ja:n,pitoon, koska nam saadaan poiste-                 vat lakiehdotukset:
1152: tuksi huomattava osa yhden vuoden tilin-
1153: 
1154: 
1155: 
1156:                                           Laki
1157:           maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
1158: 
1159:    E,duskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishaillinnosta
1160:  15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 1 kohta, sellaisena kuin se on
1161:  20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa näin kuuluvaksi:
1162: 
1163:                     82 §.                       janpitovuoden tuoton perusteella laskettuna
1164:                                                 keskimäärin antaneen, huomioonottaen paik-
1165:   1) Matalouskiinteistöstä saatuna rtulona      kakunnalla tavalliset käyt,tö- ja kunnossa-
1166: on pidettävä s1tä puhdasta tuottoa, jonka       pi<tokustannukset, työpalkat sekä kohtuulli-
1167: samanlaatuisten kiinteistöj,en kunnass,a ar-    set arvonvähennykset.
1168: vioidaan vuosittain, kolmen edellisen kir-
1169: 24                         IV,3. -   Maatalouskiinteistöjen verotus.
1170: 
1171: 
1172: 
1173: 
1174:                                            Laki
1175:                 tulo- ja omaisuusverosta annetun lain muuttamisesta.
1176:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverosta 5 paiVana
1177:  joulukuuta 1924 annetun lain 10 §: n 2 kohta, sellaisena kuin se on 30 päivänä tammi-
1178:  kuuta 1931 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
1179: 
1180:                    10 §.                         janpitovuoden tuoton perusteella laskettuna
1181:                                                  keskimäärin antaneen. Tätä tuottoa arvioi-
1182:   2) Maatalouskiinteistöstä saatuna tulona       taessa nouda;tetaan saman vuoden kunnallis-
1183: on pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka        taksoitusta varten vahvistettuja tuottope-
1184: samanlaa:tuisten kiinteistöjen kunnassa ar-      rusteita.
1185: vioidaan vuosittain, kolmen edellisen kir-
1186: 
1187:        Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
1188: 
1189:         Matti Heikkilä.               Akseli Brander.             Kaapro Huittinen.
1190:         Juho Niukkanen.               Kauno Kleemola.             Tauno Saukkonen.
1191:         T. N. Vilhula.                K. A. Lohi.                 Anton Suurkonka.
1192:         Matti Luoma-aho.              Vihtori Vesterinen.         Lauri Kaijalainen.
1193:         Kusti Arhama.                 Tilda Löthman-Koponen.      K. Määttä.
1194:         Juho Paksujalka.              Einari Karvetti.            Juhani Leppälä.
1195:         Eino Möttönen.                U. A. Wirranniemi.          Aino Luostarinen.
1196:         Elias Tukia.                  Albert Eerola.              Kalle Kämäräinen.
1197:         Matti Tolppanen.              Uno A. Hilden.              Antti J. Rantamaa.
1198:         Heikki Soininen.              Matti Pärssinen.            E. A. Turja.
1199:         Matti Pitkänen.               Edv. Helenelund.            J. E. Hästbacka.
1200:         Matti Miikki.                 Edvard Haga.                Urho Kekkonen.
1201:         Albin Asikainen.              S. Salo.                    Yrjö Schildt.
1202:         E. M. Tarkkanen.              Henrik Kullberg.            Kalle Joukanen.
1203:         J. E. Lampinen.               L. Heljas.                  Janne Koivuranta.
1204:         Antti Junes.                  Aapo Inkinen.
1205: IV,4. -   Toiv. al. N :o 3.
1206: 
1207: 
1208: 
1209: 
1210:                               Lahtela y. m.: Suhdanne·verolain muuttamisesta.
1211: 
1212: 
1213:                                     11; d u s kun n a 1l e.
1214: 
1215:    Nyt voimassa olevaan suhdanneverola- ainoastaan v~ajaa 4 % tuloista ja toisissa
1216: kiin otettiin säännös siitä, ettei verotetta- on maksettava jopa yli 20 %, johtuu tästä,
1217: va1ta oteta veroina kaikkea sitä, minkä hän että ne, jotka maksavat suhdanneveroa ja
1218: saa verotettavaa rtuloa. Siinä säädettiin, valtiolle menevää tuloveroa 70 % ja kunnalle
1219: ettei tulo- ja omaisuusverolain perus:teelJa ja seurakunnalle 4 %, joutuvat maksamaan
1220: asetettu :tulovero ja suhdannevero saa tulo~staan veroina vain 74 % ja ne, jotka
1221: nousta yli 70 %: n verot~ettavan vuositu- maksavat suhdanneveroa ja valtiolle mene-
1222: losta ja mikäli verotuksessa käy niin, että vää tuloveroa 70 % ja kunnalle ja seura-
1223: se menee mainitun rajan yli, on vrerotetulla kunnalle 20 %, joutuv~at maksamaan tu-
1224: oikeus valtiolta saada takaisin yli menevä loistaan veroa 90 %. Edellisille jää tulois-
1225: osa. Tämä verontasoiJtus on tarpeellinen, taan käytettäväksi 26 % ja jälkimmäisille
1226: koska verotetunkin pitää dää jra kyetä mak- vain 10 %. Tätä ei voitane piJtää oikeuden-
1227: samaan myöskin monet muut verot valtiolle eikä kohtuudenmukaisena silloin kun asu-
1228: sekä kunnaHisv,erot ja seurakunnalliset ve- taan ja hoidetaan yhteistä taloutta, Suo-
1229: rot. Mainittu verorasituksen 'tasoitus kos- men tasavaltaa.
1230: kee ainoastaan niitä, jotka joutuvmt suh-        Puheenaoleva epäkohta on niin kohtuu-
1231: danneveroa maksamaan. Kaikki muut ve- ton ja epäoikeudenmukainen, että S<e tulisi
1232: ronmaksajat jäävät verorasituksen tasoi- kiireellisesti korjata ja ulotltaa koskemaan
1233: tuksen ulkopuolelle, vaikka verorasitus pi- sitä suhdanneverotusta, mikä toimeenpan-
1234: täisi tasoittaa kaikkiin veroihin nähden, tiin vuonna 1942, ettei se voisi enää kulu-
1235: kDska verot, olivatpa ne mitä laatua hy- vana eikä seuraavina vuosina jatkua sellai-
1236: vänsä, on luettava yl,eisiksi menoiksi, joihin senaan.
1237: kunnan rajat eivät saisi muodostaa niin          Tähän verojen tasaukseen eli oikeammin
1238:  suur:ta eroavaisuutta .kun miksi se on eri tuloista veroihin luovutettavan ylärajan
1239:  kunnissa muodostunut.        Suhdanneveron määräärniseen j,a kunnallis- ja kirkollisve-
1240:  maksajain verotuskaan ei tee oikeutta eri rojen siinä yhteydessä huomioimiseen on
1241:  kunnissa oleville veronmaksajille kun siinä nyt sitäkin suurempi aihe ja velvol.rlisuus
1242:  ei oteta huomioon kaikkia niitä tuloveroja, kun eduskunnan säädettävänä on laki, jolla
1243:  joita heidän on verotettavien tulojensa pe- tullaan kunnallisverotuksessa myöntämään
1244:  rusteella maksettava valtiolle, ja jätetään entistä suuremmat lapsi- ja perusväh:ennyk-
1245:  kokonaan huomioonottamatta kunnalle ja set, joka tulee lapsirikkaissa kunnissa nos-
1246:  seurakunnalle samojen .tulojen perusteella tamaan veroäyrin hintaa niin paljon, ettei
1247:  maks~ttavat verot, vaikka ne tyhjentävät      niillä jotka lapsirikkaissa kunnissa joutu-
1248:  veronmaksajan kukkaroa samalla rtavoin vat maksamaan suhdanneveroa riitä vuosi-
1249:  kuin tulo- ja omai-suusverolain perusteella tulot verojen maksuun ja suhdannevero
1250:  asetettava tuloverokin ja ovat eri suuruiset muodostuu heille pääomaveroksi, jota sitä
1251:  riippuen yksinomaan siitä, minkä kunnan säädettäessä ei ole edes tarkoitettu.
1252:  alueella veronmaksaja asuu tai nauttii ko-       Edellä ~esitettyyn viitaten ehdotamme
1253:  tipaikkaoikeurtta verovuonna.                 kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
1254:     Kun kunnallisverot ja seurakunnalle me- vomuksen,
1255:  nevät maksut peritään rtulojen perus:teella
1256:  ja ne ovat niin suuressa määrässä toisistaan           että hallitus antaisi Eduskun-
1257:  eroavia, että niihin menee toisissa kunnissa         nalle esityksen suhdanneverosta an,...
1258: 26                              IV,4. -   Suhdannevero.
1259: 
1260:      netun lain muuttamiseksi niin, ettei          yli 75 % verotettavasta tulosta ja
1261:      suhdannevero yhdessä tulo- ja omai-           mikäli se 1nousee mainitun määrän
1262:      suusverolain perusteella aseteltavan          yli on valtio velvollinen maksamaan
1263:      tuloveron ja ylimääräisen tulojen             verotetulle takaisin yli menevän erän
1264:      perusteella valtiolle maksettavan ve-         korkoineen, ja että mainittua pe1·us-
1265:      ron sekä kunnalle ja seurakunnalle            tetta sovellutetaan myöskin vuonna
1266:      maksettavan veron kanssa saa nousta           1942 toimeenpannussa verotuksessa.
1267:       Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
1268: 
1269:               M. 0. Lahtela.                         U. A. Wirranniemi.
1270:               Uuno Hannula.                          Janne Koivuranta.
1271:               Lauri Kaijalainen.                     Matti Luoma-aho.
1272:               Antti Junes.                           Juho Takala.
1273:                                                                                            27
1274: 
1275: IV,5. -   Toiv. al. N :o 4.
1276: 
1277: 
1278: 
1279: 
1280:                                 Pyörälä y. m.: Esityksen antamisesta verojen ennakkokan-
1281:                                    nosta palkasta pidiittämism.enetelmäii käyttäen.
1282: 
1283: 
1284:                                      E d n s k u n n a ll e.
1285: 
1286:    Pahimpia epäkohtia verolainsäädännös-         tuksen tehostamista entisestään, käy tähän
1287: sämme. on se, että makse.ttavaksi pantuja,       asti vallinnut epäkohta vielä entisestään-
1288: niin vailtion kuin kunnankin veroja ei saada     kin suuremmaksi. Lapsi- ja perusvähen-
1289: tyydyttävän tarkasti perityksi. Tämä ko-         nysten korottaminen vähentää äyrien lukua
1290: konoon sruamatta jääneiden verorästien           ja korottaa äyrin hinJtaa huomattavasti pa-
1291: mruärä On jo eräissä kunnissa llJOUSSUt ruina    kottaen verotusviranomaiset näin entistä
1292: 15 prosenttiin verotuksella koottavasta          tarkempaan verotukseen todellisten tulojeli
1293: määrästä. Monet sellaiset työläiset, joilla      mukwan. Kun vielä otta;a huomioon, että
1294: ei ole ulosmitattavaa omaisuutta ja suorit-      varsinkin nykyaikana liikkuvalla työväes-
1295: ta;vat ansiotyötä samana vuonna useassakin       töllä on hyvät a.nsiomahdollisuudet - näi-
1296: lrunnassa, jättävät vuodesta toiseen veronsa     den vuositulot monissa :tapauksissa ylittävät
1297: kokonaan maksamatta, kun: heillä on tie-         keskiluokan virkamiespalkat - on väärin,
1298: dossaan, ettei heiltä paklmtoimin niitä          että osa mruksukykyisestä väestöstä jää ko-
1299: voida periä. Samaan laiminlyöntiin teke-         konaan tai osaksi vapaalksi verorasituk-
1300: vät itsensä monet sellaisetkin syypäiksii,       seslta.
1301: joilla on asunto ja kotipaikkaoikeus kun-           Veronmaksajille kävisi verojen suoritta-
1302: nassa, mutta suorittavat metsä- y. m. an-        minen vaivattomammin, jos verot kannet-
1303: siotyötä osan vuodesta kotikuntansa ulko-        taisiin ennaikkoma:ksuina tasaisesti verovuo-
1304: puolella, jättäen ansionsa joko kokonaan         den aikana, eikä, kuten nykyisin, kahdessa
1305: tai osa!ksri ilmoittamatta ja verotuslautakun-   tai kolmessa erässä ja vrusta ansiovuotta
1306: tain on melkein mahdoton saada rt:äyttä sel-     seuraavan Vill!oden jälkipuoliskolla. Pal-
1307: vyy.ttä näiden salattujen tulojen määrästä.      koista, koroista ja osingoista tapahtuva en-
1308: Osa parhaassa ijässä olevi1a ansiokykyisiä       nakkopidätys helpottaisi myös kysymyk-
1309: verovelvollisia jää näin aliverotetuksi ja       sessä olevien 't:.ulonsaajien veronmaksua kun
1310: osalta ei heille pantuja veroja nykyisen         vero tulisi suoritetuksi samalla kun tulo-
1311: järjestelmän vallitessa saada lainkaan peri-     kin saadaan, eikä verojen maksuun siten
1312: tyksi, vaikka juuri he useammin itse tai         tarvitse varata erityisesti varoja.
1313: heidän vanJhempansa ja lapsensa joutuvat            Tässä yhteydessä on syytä mainita, että
1314: sairauden, vanhuuden tai muiden sellaisten       eduskunta on jo vuoden 1932 valtiopäivillä
1315: syiden vuoksi turvautumaan )'lhteiskunnan        esittänyt hallitukselle toivomuksen sellai-
1316: apuun. Näin laiminlyöty verojen maoksa-          sen muutokseru tekemisestä verolakeihin,
1317: minen joutuu sitten toisten, enemmän edes-       että työnantajat oikeutettaisiin pidättä-
1318: vastuuntuntoisten verovelvollisten suoritet-     mäiän veroja vastaaVIa osa työntekijäin pal-
1319: tavaksi.                                         koista, selkä velvoitettaisiin vastaamaan
1320:    Kun nyt hallitus on määrännyt uudet           näin pidättämistään veroista.
1321: lmrotetut veroperusteet maatalouden puh-            Käsitellessään sanottua asiaa, on asian-
1322: taan tuoton ja metsän lisäkasvun verottami-      omainen valiokunJta ulikomaisen edustuk-
1323: seksi ja kun eduskunnassa parhaillaankin         semme kautta ottanut selvää eri maista,
1324: on käsiteltävänä hallituksen esitys ~aeiksi      joissa tällainen perimisjärjestelmä on ollut
1325: sekä maalais- että kaupunkikuntien kun-          käytännössä ja joissa kaikissa on saatu
1326: nallishallinnosta annettujen asetusten muut-     suotuisat kokemukset.
1327: tamiseksi, jotka kaikki tarkoittavat vero-          Saamiemme tietojen mukaan on myöskin
1328: 28                        IV,.5. -   Verojen ennakkokanto palkasta.
1329: 
1330: verokomiJtea .tutkinut tätä asiaa ja tullut      mutta parhaalla mahdollisella tava;lla asia
1331: sekin myönteiseen .tulokseen, esittäen halli-    tulisi järj•estetyksi yhteisen verotuksen
1332: tukselle valmi'in lakiesityksen. Esitys pe-      kautta ja vaan yhtä .ennakllmperintää käyt-
1333: rustunee siihen, että se iällä !kertaa esittää   täen.
1334: v.ain valtion verojen perimistä ennakko-            Otettaneenpa kumpi menettelytapa ta-
1335: rnaJksua käyttäen. P·eriaa;te, jota tarkoi-      hansa käytäntöön, piJtäisi asiassa nopeasti
1336: tamme, on näin ollen hyväksytty.                 pääs.tä lrnnnolliseen ratkaisuun.
1337:    Mielestämme ei olisi tyydyttävä vain             Edellä esittämiimme näkökohtiin vedoten
1338: yksinomaan V!altion veroj.en ennakkoperin-       ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
1339: tään, ennenkaikkea kunnat .tarvitsisivat         tettäväksi toivomuksen,
1340: kasvaneita menoj.ruan varten mahdollisim-
1341: man tehDkkiaan ja nopean pei~imismenetel­                    että hallitus antaisi Eduskunnalle
1342: mä.n.                                                      mahdollisimman nopeasti esityksen
1343:    Ennakkoperintä voidaan järjestää valtion                ve1·ojen ennakkokannasta palkasta pi-
1344: ja kunnanverotukset eriUäänkin pitäen,                     dättämis.menetelmää käyttäen.
1345:         Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1943.
1346: 
1347:       J. Pyörälä.                    Eino Rytinki.                Antti J. Rantamaa.
1348:       S. Salo.                       U. A. Wirranniemi.           K. Määttä.
1349:       Eero Nurmesniemi.              Juho Niukkanen.              Kusti Arhama.
1350:       Heikki Soininen.               Uuno Hannula.                Kaapro Huittinen.
1351:       Elias Tukia.                   Vihtori Vesterinen.          K. A. Lohi.
1352:       Juho Paksujalka.               Akseli Brander.              Juhani Leppälä.
1353:       Matti Miiklå..                 Einari Karvetti.             Aino Luostarinen.
1354:       Eino Möttönen.                 J. E. Lampinen.              Tilda Löthman-Koponen.
1355:       Matti Luoma-aho.               Antti Junes.                 Aapo Inkinen.
1356:       Juho Takala.                   Lauri Kaijalainen.           Anton Suurkonka.
1357:       Matti Tolppanen.               Kauno Kleemola.              L. 0. Hirvensalo.
1358:       Kalle Kämäräinen.              E. M. Tarkkanen.             T. N. Vilhula.
1359:                                      Heikki Niskanen.
1360:                                                                                               29
1361: 
1362: IV,fi. -   Toiv. al. N:o 5.
1363: 
1364: 
1365: 
1366: 
1367:                                   Kallia y. m.: Esityksen antamisesta edustajanpalkkion ve-
1368:                                     ·r ottamisesta.
1369: 
1370: 
1371:                                       E d u s k u n n a ll e.
1372: 
1373:    Edustajanpalkkion verovapaudelle on             verovapaus poistettava niin hyvin kunnalli-
1374: useita vakavia haittoja, joiden vuoksi se          sesta kuin vaitionkin verotuksesta.
1375: olisi välttämättä poistettava. Näistä mai-            V erovapauden poistamisesta seuraa kui-
1376: nittakoon tässä vain seuraavat.                    tenkin ilmeisesti, että edustajanpalkkiota
1377:    Ensinnäkin se verovapaus, jota kansan-          on nykyisestään samalla ainakin jonkin ver-
1378: edustajat    edustajanpalkkioansa nähden           ran korotettava. Samaten on ilmeistä, että
1379: nauttivat, on omiaan herättämään kansassa          pääkaupungissa ja sen lähellä asuvien
1380: pahaa verta. Tavallisina aikoina se ei tule        edustajain palkkioiden toisaalta ja kauem-
1381: niin paljon näkyviin, mutta nykyisenä ai-          pana asuvien edustajain palkkioiden toi-
1382: kana, jolloin kansan verokuorma on kasva-          saalta välistä erotusta epäilemättä on tä-
1383: nut erittäin raskaaksi, tyytymättömyys on          män korotuksen yhteydessä suurennettava
1384: ilmeinen. Olisi omiaan huomattavasti -lisää-       ja samalla nimenomaan määrättävä, että
1385: mään eduskunnan arvovaltaa, jos se luo-            tämä erotus on oleva verovapaa. Tämä kä-
1386: puisi palkkioittensa verovapaudesta.               visi nähtävästi parhaiten päinsä lausu-
1387:    Toiseksi on edustajanpalkkion verova-           malla edustajanpalkkiota koskevassa laissa,
1388: paus, kuten on havaittu, omiaan kasvatta-          että puheenaoleva erotus on katsottava sel-
1389: maan edustajissa välinpitämättömyyttä vä-          laiseksi korvaukseksi tilapäistehtävästä joh-
1390: littömiä tuloveroja koskevien kysymysten           tuvista kustannuksista, nimittäin kahden
1391: käsittelyyn nähden eduskunnassa, kun nämä          asunnon ylläpitämisen ynnä muun aiheut-
1392: verot eivät edustajia henkilökohtaisesti           tamista menoista, joista verolaeissa sääde-
1393: koske.                                             tään, että se on verovapaata tuloa.
1394:    Ja kolmanneksi on erittäin vakavana epä-           Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh-
1395: kohtana otettava huomioon, että vero-              dotamme eduskunnan päätettäväksi toivO-
1396: vapaus koskee edustajiakin hyvin epätasai-         muksen,
1397: sesti. Progressiivisten verojen osalta edus-
1398: tajanpalkkion vapauttaminen verosta mer-                      että hallitus viipymättä antaisi
1399: kitsee sitä, että suurituloisimmat edustajat               Eduskunnalle esityksen sellaisiksi
1400: hyötyvät siitä eniten, koska sanottu vero-                 lainmuutoksiksi, joilla edustajanpalk-
1401: vapaus estää heidän kohoamisensa verotet-                  kio määrätään verotettavaksi tu-
1402: tavan tulonsa yhteissumman nojalla niihin                  loksi, edustajanpalkkioita kohtuulli-
1403:  veroluokkiin, joihin he todellisuudessa kuu-              sesti korotetaan ,ja erotus toisaalta
1404: luisivat. Täten suurituloisimmat saavat ra-                pääkaupungissa ja sen välittömässä
1405: hallisesti suuremman hyödyn edustajan-                     läheisyydessä asuvien edustajien ,ja
1406:  palkkion verovapaudesta kuin pienituloi-                  toisaalta kauempana pääkaupungista
1407: simmat ja ne, joilla ei muita tuloja ehkä                  asuvien edustajain palkkioiden vä-
1408:  olekaan kuin edustajanpalkkio. Tällainen                  lillä säädetään verovapaaksi kor-
1409:  lopputulos ei voi olla oikeudenmukainen.                  vaukseksi tilaväistehtävän aiheutta-
1410:     Tämän vuoksi olisi edustajanpalkkioiden                mista kustannuksista.
1411:            Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
1412: 
1413:                   R. G. Kallia.                                 Bruno A. Salmiala.
1414: 30
1415: 
1416: IV,7. -    Toiv. al. N:o 6.
1417: 
1418: 
1419: 
1420: 
1421:                               Huittinen y. m.: Esityksen antamisesta edustajanpalkkion
1422:                                 ja eräiden muiden verovapaiden tulojen verottamisesta.
1423: 
1424: 
1425:                                    E d u s k u n n a ll e.
1426: 
1427:    Nykyinen aika on asettanut niin valtion      maksettava veroa kuten -muistakin veron-
1428: kuin kuntien talouden hoidolle raskaita         alaisista tuloista. Helsingistä kotoisin ole-
1429: velvollisuuksia. Tästä johtuen on verotuk-      vain edustajain taas, jotka kotonaan asuen
1430: sen kaikinpuolinen tehostaminen ja kansa-       ja usein sivutoimena hoitaen edustajan teh-
1431: laisten tulojen mahdollisimman ,tarkka vero-    tävän, palkkio olisi ilman vähennyksiä siir-
1432: tuksen alaiseksi saattaminen välttämättö-       rettävä verotettavien tulojen joukkoon.
1433: myys jos mielitään saada valtion ja kun-        Miten yksityiskohdittain kansanedustajain
1434: tien entisestään moninkertaiseksi paisunei-     palkkion verottaminen olisi toteutettava,
1435: hin menoihin tarvittavat varat kootuiksi.       se olisi hallituksen nopeasti selvitettävä.
1436:    Tällaisen tilanteen vallitessa olisi mie-       Valtion komiteain ja valtiontilintarkas-
1437: lestämme nykyisten verolakiemme n. s. ve-       tajain päivärahat ovat myös verovapaat.
1438: rovapaiden tulojen määritelmää ainakin          Tässäkin määritelmässä olisi mielestämme
1439: eräiltä kohdin supistettava.                    tarkistamisen varaa samoinkuin ehkä eräi-
1440:    Kansanedustajan palkkio on nykyisten         den muidenkin verovapaiden tulojen määri-
1441: määräysten mukaan kokonaan verovapaata          telmien kohdalla.
1442: tuloa. Sekä periaatteellisista että muista-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
1443: kin syistä emme pidä tätä hyväksyttävänä.       kunnioittavimmin eduskunnan hyväksyttä-
1444: On kyllä myönnettävä, että muilta paikka-       väksi toivomuksen,
1445: kunnilta kuin Helsingistä kotoisin oleville
1446: edustajille aiheutuu edustajantoimen hoita-               että hallitus antaisi Eduskunnalle
1447: misesta monenlaisia ylimääräisiä kustan-               esityksen sellaisista muutoksista ny-
1448: nuksia, mutta näidenkin edustajain palk-               kyisin voimassa oleviin verolakeihin,
1449: kiosta jää varsinkin nykyisin, jolloin Hel-            että kansanedustajain palkkion ja
1450: singin ulkopuolelta olevat edustajat saavat            eräiden muiden samanluontoisten ve-
1451: jonkin verran korkeamman palkkion, huo-                1·ovapaiden ttäojen verovapaus pois-
1452: mattava osa sellaiseksi tuloksi, josta olisi           tettaisiin.
1453:           Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
1454: 
1455:           Kaapro Huittinen.         Kusti Arhama.               Lauri Kaijalainen.
1456:           L. 0. Hirvensalo.         Juho Takala.                Anton Suurkonka.
1457:           Eero Nurmesniemi.         Matti Pitkänen.             Kauno Kleemola.
1458:           Matti Tolppanen.          Aapo Inkinen.               Juho Paksujalka.
1459:           Juho Niukkanen.           K. A. Lohi.                 Matti Miikki.
1460:           E. M. Tarkkanen.          K. Määttä.                  Eino Möttönen.
1461:           Akseli Brander.           Elias Tukia.                U. A. Wirranniemi.
1462:           J. E. Lampinen.           Uuno Hannula.               Aino Luostarinen.
1463:           Heikiri Soininen.         T. N. Vilhula.              Tilda Löthman-Koponen.
1464:           Matti Luoma-aho.        . Vihtori Vesterinen.         Eino Rytinki.
1465:           Antti Junes.              Kalle Kämäräinen.           Antti J. Rantamaa.
1466:                                                                                               31
1467: 
1468: IV,s. -   Toiv. al. N :o 7.
1469: 
1470: 
1471: 
1472: 
1473:                                   Rantamaa y. m.: Esityksen antamisesta vähävaraisten, py-
1474:                                     syvän vamman saaneiden sotainvaliidiMt vapauttami-
1475:                                     sesta valtion, kunnan ja seurakt~nnan veroista.
1476: 
1477: 
1478:                                       E d u s k u n n a ll e.
1479: 
1480:   Niissä kahdessa puolustussodassa, talvi-         saakka. Heidän leskensä ja orponsa on pe-
1481: sodassa 1939~0 ja parhaillaan käytävässä,          lastuneen kansakunnan hoidettava, kuten
1482: kesällä 1941 alkaneessa toisessa puolustus-        tapahtuukin. Mutta myös taisteluissa ter-
1483: sodassa, joihin kansamme vastoin tahtoaan          veytensä menettäneiden .rintamaS'o.tilaiden,
1484: on pakotettu, olemme joutuneet antamaan            so:tainvalii<dien, kohtaloa on koetettava lie-
1485: raskaita uhreja maamme itsenäisyyden ja            vittää niin paljon ja niin monin keinoin
1486: kansamme vapauden puolesta. Suurimman              kuin suinkin.
1487: uhrin ovat antaneet kymmenettuhannet san-             Talvisodan invaliidit, joiden kokonais-
1488: karivainajat, jotka ovat käyneet rintama-          lukumäärä on n. 8,500, jakautuvat työky-
1489: sotilaan ja velvollisuuden t1en loppuun            vyttömyysprosenttiin nähden seuraavasti:
1490:                työkyvyttömyysprosentti      100%                  133· sotainvaliidia.
1491:                                             100%-70%              146
1492:                               "              70%-50%            1,215        ,.
1493:                               "              50%-30%            1,825
1494:                               "              30%-10%            5,181        "
1495:                               "
1496:                                                                 8,500.
1497: 
1498:    Täili:än on tietenkin lisättävä parhaillaan    tuiseksi tulorajaksi joku mää.rätty summa,
1499: käytävän sodan in'Valiidit, joiden lukumää-       esim. 30,000 markkaa, mihin saakka nouse-
1500: rää sodan vielä kestäessä ei voida arvroida.      vat tulot olisivat kokonaan verovapaat,
1501:    Eräs tapa alussa main~tun päämäärän            taikka toiseksi: asianomaisen sotainvaliidin
1502: saavuttamiseksi on mielestämme etsiä heille,      veronalaisista tuloista vähennetään joku
1503: todellisille kunniakansalaisillemme, hei po-      määrätty summa, niinikään esim. 30,000
1504: tuksia, jopa täydellinen vapautuskin eräistä      markkaa·.
1505: yhteiskunnallisista rasituksista.      Tarkoi-       Kun tässä tarkoittamallamme va.pautta-
1506: tamme lähinnä mahdollisuutta vapauttaa            misella tehdään paitsi oikeutta niille, jotka
1507: kunnan, vaLtion ja seurakunnan veroista           ovat eliniäkseen menettäneet terveytensä ja
1508: sotainvaliidit sellaisissa tapauksissa, joissa    edelly·tyksensä kestää toimeentulotaistelussa
1509: invaliditeetti on pysyvää laatua ja niin          ja tukea perhettään, samalla myös osoite-
1510: suuri, esimerkiksi yli 30 %, että työkyvyn        taan kansakunnan kiitollisuus niille, jotka
1511: menetys on katsottava senranksiltaan ras-         ovat kirjaimellisesti ottaen ruumiillaan suo-
1512: kaaksi. Kun kuitenkin on myös otettava            janneet maan itsenäisyyttä ja. kansakun-
1513: huomioon uuden ammatin op·pimismahdol-            nan vapautta, ehdotamme kunnioittaen
1514: lisuudet sekä asianomais.en muu taloudelli-       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1515: nen asema yleensä, olisi samalla etsittävä
1516: määrätty vuotuinen tulojen raja, mihin va-                  että hallitus toimituttaisi tutki-
1517: pautus ulotettaisiin.                                     muksen ja antaisi Eduskunnalle esi-
1518:    Mielestämme on lähinnä kaksi tapaa,                    tyksen sellaisten talvisodassa 1939-40
1519: joilla tässä tarkoitettuun tulokseen pääs-                ja parhaillaan käytävässä sodas-
1520: tään. Ensiksikin: aseteta·an ylimmäksi vuo-               samme pysyväison invaliditeetin saa-
1521: .32                       IV,s. -   Sotainvaliidien verovapaus.
1522: 
1523:       neitten sotainvaliidien vapauttami-            taloudellisen aseman heikkotts tekee
1524:       seksi valtion, kunnan ja seurakun-             sen tarpeelliseksi.
1525:       nan veroista, joitten toimeentulon ja
1526:        Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
1527: 
1528:        Antti J. Rantamaa.           Eero Nurmesniemi.             L. 0. Hirvensalo.
1529:        J. E. Lampinen.              Kaarlo Cederberg.             Matti Lepistö.
1530:        ~. M. Tarkkanen.             T. N. Vilhula.                Kalle Joukanen.
1531:        Onni Mäkeläinen.             Matti Heikkilä.               Jussi Raatikainen.
1532:        Heikki Kääriäinen.           Pekka Kettunen.               Matti Pitkänen.
1533:        Eino Raunio.                 Otto Toivonen.                Toivo Halonen.
1534:        Juho Pyy.                    Matti Miikki.                 K. A. Lohi.
1535:        Albin Asikainen.             Aug. Syrjänen.                C. 0. Frietsch.
1536:        Kusti Arhama.                Elias Tukia.                  Akseli Brander.
1537:        Jalmari Väisänen.            Matti Luoma-aho.              Aino Luostarinen.
1538:        Einar Holmberg.              Frans Mustasilta.             J. V. Wainio.
1539:        Samuli Tervo.                Heikki Soininen.              J. 0. Ikola.
1540:        Jorma Tuominen.              Onni Peltonen.                Eino Rytinki.
1541:        Onni Hiltunen.               Arvi Oksala.                  Mikko W. Erich.
1542:        V. Kivisalo.                 Matti Tolppanen.              Lauri Murtomaa.
1543:        Vihtori Vesterinen.          Viljo Rantala.                Akseli Nikula.
1544:        Tilda Löthman-Koponen.       R. G. Kallia.                 Alex Hämäläinen.
1545:        K. Määttä.                   Oskari Heikinheimo.           Juho Paksujalka.
1546:                                     S. Salo.
1547:                                                                                                  33
1548: 
1549: IV,ll. -   Toiv. al. N :o 8.
1550: 
1551: 
1552: 
1553: 
1554:                                   Moilanen y. m.: Rakennuslainojen myöntämisestä sitä var-
1555:                                     ten ·varatusta siirtomäärärahasta vallattujen alueiden
1556:                                     väestökeskuksien kiinteistöjen omistajille vaurioitunei-
1557:                                     den rakennusten korjaamista ja tuhoutuneiden raken-
1558:                                     nusten uudestaan rakentamista vm·ten.
1559: 
1560: 
1561:                                         E d u s k u n n a 11 e.
1562: 
1563:     Budjet'tiesi<tyiksessään vuodelle 1942 hal-        della k1inillitettyj>en Lainojen kanssa nousta
1564: litus kiinnirtti huomiota myöskin hävitetty-           enintään 85 prosenttiin korjatun taå uudes-
1565: jen alueiden våestökeskuksien jiilleenraken-           taan rakennetun rakennuksen tai asunto-
1566: t:amiseen ja ehdotti siilllä tarkoituksessa me-        kiinteistön arvosta. Lain:an antamisen edel-
1567: noarvioon otettavaiksri 200 milj. markkaa              lytyksenä kuitenkin olisi, että :tainanhaki-
1568: käytettäväksi lainoina jälleenrakentajille             jalla ei olisi ririttävä:sti omia varoja tai
1569: valtioneuvoston myöhemmin määrättävällä                mahdollisuutta J.uoton sawmiseen pääoma-
1570: tavalla. Hallitus perusteli esitystään seu-            markkinoilta. Myöslkä:än ei }aiooja olisi
1571: raavasti: ,Nykyisen sodan aikana vaUattu-              y}eellJSå an:nJettava rakennuks:iin, joiden
1572:  jen alueiden asutuskeskusten ja niihin ver-           asuinhuoneistojen pinta-alat ylittäisivät
1573:  :r~a:ttavien paillrk:akuntien sodan johdosta ko-      100 neliömetriä. Vain siinä tapauksessa,
1574: konaan tai osaksi tuhoutuneiden asuintalo-              että talon kannattavaisuus sijaintiins:a näh-
1575:  jen uudelleen rrukentamista :tai korjaamista           den edellyttäisi sururempienlkin asuntojen
1576:  ei voida saada suoritetuksi yksinomaan tu-             sijoittamista ralkennukseen, voisi 'lainan
1577:  hou tuneesta omaisuudest:a suoritet;tavilla            myönt-äminen oUa pa~kallaan.         Lainojen
1578:  korvauksilla ja yleisiH:ä rahalaitoksilta saa-         koron kO'Illitea ~hdotti 5 prosentiksi ja kor-
1579:  taVJa.n luoton turvin, vaan olisi valtion              koa olisi ryhdyttävä kiantamaan siitä läh-
1580:  lainoja myöntämällä rtuOOtava tätä jälleen-            ti,en kuin laina tai sen ensimmäinen erä
1581:   rakennustoimintaa." Eduskunta hyväksyi                on rnostettu ja ol1si sitä suoritettava kah-
1582:  hallituksen ehdottaman määrärahan meno-                delta ensimmäiseltä vuodel~ta 1 pros., koi-
1583:   arvioon otettavaksi.                                  manneitä vuodelta 2 pros., neljänneltå vuo-
1584:      HalEtus 1as•etti kesä1lä 1941 n. s. J.\lfunnion    delta 4 ja seuroavilta vuosilta 5 prosenttia.
1585:   jälleenrakennuskomitean harkitsemaan ja               l_;a;ioojen kuoletusajan komitea ehdotti 40
1586:   tekemä:än ehdotusta edellämainitun 200 mil-           vuodeksi siten, että lainaa viiden ellJSimmäi-
1587:   joonan markan käyttåmisestä asutuskeskuk-             S'en vuoden aikana kuoletettaisiin vuosit-
1588:   sien tuhoutuneiden asuinraikennmsten jäl-              truin 1 pros., 5 seurruavan vuoden aikana
1589:   leenrakentamiseen. Komitea a.ntoi mietin-             11/2 pros., sitä seuraavan vii:den vuoden
1590:   tönsä ja ehdotuksensa viime kes·ä:kuun puo-            aikana 2 1/2 , seu11aavan 10 vuoden aikana
1591:   livälissä. Komitea oli tmllut siihen käsi-             3 ja viime~sen 10 vuoden ai'kana 3 1/2 pros.
1592:   tykseen, että vaurioituneiden ja tuhoutu-              alkuperäisestä määrästä.        Kuoletusaikaa
1593:    neiden asuintalojen oristajat vain har-               määrättäessä on pidetty silmällä sitä, että
1594:    voissa tapauksissa kykenivät korvauksina              vuokrak eivät korjatuisSJa t•ai uusissa ta-
1595:    saa.tavilla ja omiHa varoinaan jälleenraken-          loissa korkojen ja kuole·tusten vuoksi 'ko-
1596:    tamwan uusia taloja tai vaurioituneitakaali           hoaisi ko:vin jyrkä:sti.
1597:    korjaamoon. Valtion olisi sen vuoksi pitkä-               KomitHan muist!a ehdotuksista on mainit-
1598:    aikaisilla ja mahdollisimman helppokorkoi-             tava esitys korkotakuun myönt~ämisestä val-
1599:    sHla lainoiLla tuettava väestö·keskuksien ra-          tion puolesta korvausobliga;timta vastaan
1600:    kennustoiminlbrua. NäJmä ·Lainat saisivat yh-          myönnetyiHe lain10ille siltä .osalta minkä
1601:    dessä niiden edeHe paremmalla etuoikeu-                käyvät ko11ot ylittävät obligatioiden koron.
1602: 
1603:                                                                                                       5
1604:             IV,9. -- Rakennuslainoja palautetun alueen kiinteistöjen omistajille.
1605: 34
1606:    Hallitus ei kuitenkaan vi~me vuoden ai-         miseen tai uudelleen rakentamiseen puut-
1607: karua ryhtynyt mihirukään toimenpiteisiin          tuvan luoton VJUdksi, jotapaitsi luottolaitok-
1608: edellä kerrotun 200 miljoonan markan mää-          sista saratavien lainojen lmrot ovat siksi
1609: rärahan käyttämiseksi jäl1eenrakennus1ai-          korkeat, että sellaisia lainoja ei voiida käyt-
1610: noiksi väJestökeskuksien jälleenrakentajille.      tä-ä muuta kuin ra:kennus,a,ikana. Säästö-
1611: Eikä vielä tähänkään mennessä ole tehty            panklkioo.kin mahdollisesti antamat lainat
1612: mitään päätöksiä sa.nottujen l'fuiruojen myön-     tulevat mskaammiksi kuin ne jiiJ.leenraken-
1613: tämisestä, yhtä vähän kuin komitean muis-          nuslainat, joita hallitus on aikanR~an ehdot-
1614: takalan ehdotuksista. Julkisuudessa on mai-        tanut ja ,edellärrnaini,ttu ~ormitea on puolta-
1615: nittu, että hallituksen finanssitoimikunnan        nut all!IlJettavalmi.
1616: ja pank.kimiestah:oJta on hallitusta ikehoi-           Paikallruan ja välttämätöntä on, että
1617: tettu luop'Uilllaan siitä ajatuksesta, että val-   maraseudun jä!.leenrakentamista on ensi-
1618: tio laillJOillaliD tukisi vä:estökeskuksien ra-    sijassa ikiirehditty. Maaseudulta oleville
1619: kennustoirmint!ll:a, koslka yksityisistä luotto-   laajoille väestöpiireille on tehtävä ma:hdoHi-
1620: laitoksi.Sita voidaan saada lainoja tähän tar-     seksi p.alaarminen lrotiseruduiHeen niin no-
1621: koitukseen. Myöskin säästöpankkitaholta            peasti kiuin maihdollista. Mutta myöskin
1622: lienee suositeltu seLlaista menettelyä, että       väestökeskuksien rappiolle joutuneet asuin-
1623: säästöpankit valtiOill takuulla suostuisivat       rakennukset palautetuilla alueiilla on saa-
1624: myöllltämään pu!heen1a olevi:a ralkennmslai-       ta,va lk:orjatuiksi ja kokonaan häv:itettyjen
1625: ruoja. Nämä neuvot l·i·enevätkcin johtaneet        asuntojen tilalle on uusia rakennettava.
1626: siihen, että hallit,us ei o1e ryhtynyt toteut-     Siinä tehtävässä täytyy valtion mi·eles-
1627: tamaan sitä ohj.elma,ansa 'hävitettyjen aluei-     tämme o1la mukana samalla tava:lla kuin
1628: den jälleenra:kentamiseksi, jonka lmHirtus         ma;aseuduHa:kin. Pitkäaikalisten lainojen
1629: 1941 hyväksyi. Hallitukselle annetut neu-           myöntäminen asUDJtojen mkentajille siinä
1630: vot merkits·evät siis sitä, että neljän kau-        tapaUiksessa, että nämä eivät omin aVll1in
1631: pungin, !kahden kauppalllln ja muiden väes-         voi yrityksiään rahoittaa, on sopivin tapa
1632: tökeskuksien talonomistajat, joiden asunnot         valtion tuen antamiseen jäUeenrakennustoi-
1633:  ovrut tuhoutuneet, saavat omin avuin hoitaa        minnall~. V rultion takuun antamista yksi-
1634:  jälleenrakennustehtäViänsä. Toivottavaa tie-       tyisistä railllalaitoksista myÖ·lllllettäville ra-
1635: tenlkin olisi, että jälleenrakennustyö väestö-      kennus·lainoille ei voida pitää riittävänä
1636: kes!kuiksissa voitaisiin suor.itta.a mahdolli-      sen vuoksi, että t·ällaisten lainojen korot ja
1637: silllllllan suuressa määrin taik!ka kokonaan-       kuoletukset, joita olisi ryhdyttävä maksa-
1638: kin omin ll!vuin. Korja;ustöirtä Olll'Jrin tähän    maan !kdhta lainanoton jällk:een, muodostui-
1639:  asti suoritettu sillä tav~tlla. Rakennrusaikai-    sivat liian raskruiiksti ja jälleenrrakennustoi-
1640:  &et :Luotot on saatu rahalaitoksilta. Mutta        mintoo ,ehkä:iseviksi. Eikä ,täJllöin riitä vain
1641:  tällaisia luottoja ovat saaDJeet vain v:errat-     se, että ainoastaan yhdeksi V'l10deksi ote-
1642:  tain rajoitetut piirit, sellaisten kiinteistö-     taan menoarvioon määräraha, vaa.n valtion
1643:  jen omistaj~R:t, jotka ovat voineet tarjota        tulee palautetulla alueella piitemmän ajan
1644:  riittävän VIakuuden laåno:istaan. Ne monet         kuluessa harjoittaa ·asrunJt:opoliittista toimin-
1645:  tuha;nnet pienten ja suurempienlkin ta:lojen       ,taa jäHeenrakentamisen merkeissä. Tulevan
1646:  omistajat, jotka eivät ,tä,J..laista vakuutta      vuodenikin menoarvioon oliisi siinä tarkoi-
1647:  voi tarjota, eivät ole pääoman puutt1eessa         tuksessa värestöikeskru:ksien ralmntamista var-
1648:  voineet ryhtyä tekemään edes rakennus-             ten otettava tarpeelliseksi katsottava määrä-
1649:  suunnitelmia, rakentamisesta tBJi korjauk-         raha. Kun väestökeskuksien jälleenrakenta-
1650:  sista puhumattakaan. Heidän vaurioituneet          miseell! on aasikettu taTVittavan noin 3 mil-
1651:  rakenlliUksensa rappioåtuvat yhä ja menet-         jardia markkaa, jää ylksityiseUe rahoitus-
1652:  tävät ehkä kokonaanlri.n arvonsa, puhumat-         toiminnalle, vaikkapa valtio osaltaan tuki-
1653:  takaan llliistä vahingoista, joita rakenruus-      sikin sanottua rakennustoimintaa, vielä tar-
1654:  ten seisominen korjaamattomina heille jat-         peeksi tehtävää. Vahinkojen korvauksista
1655:  kuvasti aiheuttaa. Asianomaisten oma-              saatavat varat eivät näet riitä :muuta kuin
1656:  alotteisella toiminnalla on saatu kyllä kor-       osa,ksi vaurioitu,neiden ralkennrusten korjaa-
1657:  jatu~si joukko vaurioituneita taloja, mutta        miseen tai u ude1leenraken tamiseen.
1658:  suunn osa näistä kiinteistöjen omistajista            Kun viime vuoden menoarvi!oon otettu
1659:  ei voi hankkia varoja kiinteistöjensä korjaa-       200 miljoonan markan määräraha on siirto-
1660:                                     lV,IJ. -- }Ioilanen y. m.
1661: 
1662: määriiraha, olisi sitä nyt ruvettava käyttä-       käyntiin pääseminen kuitenkin :ratkaise-
1663: maan ja myöntämään siitä palautetun                vasti pääomien saamisesta puheenaolevaan
1664: alueen väestök8SJrniks.ien kiinteistöjen omis-     tarkoitukseen.
1665: tajille rakennuslainoja asuntotalojen kror-           Edellä sanotun perust·eella ehdotamme,
1666: jaamista ja uusien talojen rakeut~amista           että eduskunta Iausuisi hallitukselle toivo-
1667: varten sellaisilla ehdo:i:lla, joita asiantunti-   muksen,
1668: jakomitea :on ehdottaruut. Päätöks:erutekoa                  että hallitus ryhtyisi myöntämään
1669: näiden lainojen myöntämisestä ja lainaeh-                 vuoden 1942 menoarvioon vallattujen
1670: doist:a olisi kiiruhdettava sen vuoksi, että              altteiden asutuskeskusten jälleenra-
1671: vaurioituneiden kiinteistöjen omist13,jat voi-            kentamista varten vamtusta 200
1672: sivat te'hdä suunnitelmia jo tämän vuoden                 milj. markan suuruisesta määrära-
1673: aikana suoritettaviia korjaus- ja rakennrus-              hasta kuluvan vuoden aikana pitkä-
1674: tehtäviä val'lten. J.osikin rakennusaineiden              aikaisia helppokorkois.ia rakennus-
1675: ja työvoiman saa.minen viime kädessä mää-                 lainoja väestökeskuksien kiinteistöjen
1676: rää misSiä määrin jäH~enrakellniUstyötä pa-               omistajille vaurioituneiden asuntora-
1677: lautetun alueen v.ä·estökeskuiksissa voidaan              kennusten korjaamista ja tuhoutu-
1678: kuluvana vuonna ja Hihivuosina suorittaa,                 neiden rakennusten uudest(tan raken-
1679: riippuu rakennustoiminnan alulle saanti ja                tamista varten.
1680:         Helsingissä 10 päivänä helrrni:kuuta 1943.
1681: 
1682:                      Kaapro Moilanen.                   Arno Tuuma.
1683:                      Jussi Raatikainen.                 Aapo Inkinen.
1684:                      Arvi Oksala.                       Juho Niukkanen.
1685:                      Yrjö Welling.                      Tauno Saukkonen.
1686:                      Anton Suurkonka.                   Matti Pitkänen.
1687:                      Aarne Honka.                       Juho Pyy.
1688: 3()
1689: 
1690: 
1691: IV,1o. -   Toiv. al. N:o 9.
1692: 
1693: 
1694: 
1695: 
1696:                                Saukkonen y. m.: ~Moskovan 1·auhansopimt~ksessa miiiirätyn
1697:                                   mjan rajakuntien asukkaiden oikeuttamisestn saamaan
1698:                                   sodetn johdosta vuonna 1941 sattuneista vahingoista
1699:                                   omaisuuden arvoa vMtanvan korvauksen, vaikka tuhou-
1700:                                   tunut omaiSttus on ollut alivakuutettuna palovahi'fl{!on
1701:                                   varalta.
1702: 
1703: 
1704:                                     E d u s k u n n a ll e.
1705: 
1706:    •Joulukuun 14 päivänä 1939 annettiin 30      den rajakuntien asukkailla ollut syytä enää
1707: päivänä ma:rraskuuta 1939 alkaneen, Suo-        ilmoittaa omaisuuttaan sotavahinkovakuu-
1708: men ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen      tukseen, koska vakuutus oli voimassa vain
1709: Liiton välisen sodan johdosta mahdollisesti     sodan varalta. Sitäpaitsi oli se käsitys
1710: aiheutuvien rakennusvahinkojen korvaa-          yleinen, että sotavahinkolait, samoinkuin
1711: mista tarkoittava laki. Tällöin ei ollut tie-   edellämainittu entinen korvauslakikin tar-
1712: toa siitä, kuinka kauan alkanut sota oli        koittivat vain niitten sotavahinkojen kor-
1713: kestävä, mutta varmuuden vuoksi mainittu        vaamista, jotka olivat aiheutuneet talvi-
1714: sotavahinkolaki säädettiin olemaan voimassa     sodasta. Mikäli uusi sota syttyisi, odotet-
1715: vuoden 1941 loppuun saakka. Tarkoitus           tiin uuden tilanteen aiheuttavan myöskin
1716: lienee alunperin kuitenkin ollut, että laki     uudet sotavahinkojen korvaamista tarkoit-
1717: koski vain mainitun sodan aikana sattu-         tavat lait ja määräykset.
1718: neita tapauksia, kuten sen toimeenpanosta          Uusi sota syttyikin odottamattoman no-
1719: lokakuun 11 päivänä 1940 annetun asetuk-        peasti ja ilman sodan julistamista. Uudet
1720: sen 1 § osoittaa. Vastaava irtaimistovahin-     raja-alueet joutuivat nyt vuorostaan tais-
1721: kojen korvaamista tarkoittava laki annet-       telukentiksi heti sotatoimien alettua ja
1722: tiin maaliskuun 12 päivänä 1940. Luon-          kärsivät huomattavia vaurioita. Kun sota-
1723: nollista olikin, että vasta sodan päätyttyä     voimamme suhteellisen lyhyessä ajassa val-
1724: voitiin lopullisesti määrätä ne perusteet,      loittivat Moskovan rauhansopimuksessa me-
1725: joiden mukaan korvausta sodan aiheutta-         netetyt alueet takaisin, voitiin uuden sodan
1726: mista vahingoista oli suoritettava. Niinpä      johdosta sattuneita vahinkoja ryhtyä kor-
1727: elokuun 9 päivänä 1940 alueluovutuksen          vaamaan vielä sodan jatkuessa. Niinpä an-
1728: johdosta menetetyn omaisuuden korvaami-         nettiin sotavahinkojen korvaamista tarkoit-
1729: sesta annetulla lailla mainittujen sotava-      tava uusi sotavahinkolaki joulukuun 30
1730: hinkolakien soveltamisalaa huomattavasti        päivänä 1941 ja uusi korvauslaki elokuun
1731: rajoitettiin.                                   13 päivänä 1942. Nämä lait aiheuttivat
1732:    Talvisodan aikana oli sotavahinkojen         kuitenkin n. s. ,Moskovan rajan" rajakun-
1733: sattumisvaara sotatoimista syrjässä olevissa    talaisille katkeran yllätyksen.      Näitten
1734: maaseutukunnissa va:rsin vähäinen. Sen-         alueitten asukkaat joutuivat uusien lakien
1735: vuoksi eivät tällaisten kuntien asukkaat        johdosta sotavahinkojen korvaukseen näh-
1736: katsoneet olevan syytä ilmoittaa omaisuut-      den useissa tapauksissa vielä huonompaan
1737: taan erityisesti sotavahinkovakuutukseen        asemaan kuin palautetun alueen asukkaat.
1738: otettavaksi. Tällainen oli tilanne talvisodan   Uusi sotavahinkolaki tuli nimittäin koske-
1739: aikana myöskin niissä kunnissa, jotka sit-      maan vain niitä tapauksia, jotka olivat sat-
1740: temmin sodan päätyttyä Moskovan rauhan-         tuneet joulukuun 31 päivänä 1941 jälkeen
1741: teolla joutuivat Suomen uudeksi rajaseutu-      eikä korvauslakikaan sovellu kysymyksessä
1742: alueeksi Venäjää vastaan. Moskovan rau-         olevilla alueilla sattuneisiin vahinkoihin
1743: hantekoa seuranneen rauhan aikana ei näi-       muuta kuin niissä tapauksissa, jolloin kor-
1744:                                 IV,1o. ·- Saukkonen y. m.                                 37
1745: 
1746: vausta muun lain nojalla ei voida saada.        den sotavahinkovakuutukseen tarkoittavan
1747: Kun vahingot näillä alueilla ovat pääasialli-   ilmoituksen laiminlyönnin Moskovan rau-
1748: sesti sattuneet vuoden 1941 aikana, ovat ne     hansopimuksessa määrätyn rajan rajakun-
1749: siis korvattavat alussamainittujen sotava-      nissa ei voida kesällä 1941 vallinneissa olo-
1750: hinkolakien perusteella. Näin ollen voidaan     suhteissa katsoa johtuneen vahingoittuneen
1751: korvausta myöntää vain omaisuuden palo-         omaisuuden omistajan syystä, ehdotamme
1752: vakuutusarvoon saakka, ellei omistaja ole       kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
1753: erityisesti ilmoittanut omaisuuttaan otet-      vomuksen,
1754: tavaksi sotavahinkovakuutukseen voimassa-
1755: olevaa palovakuutusta korkeammasta ar-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
1756: vosta. Edellämainituista syistä tällaista il-         siin, jotta J;Joskovan rauhansopimuk-
1757: moitusta ei luonnollisestikaan ole monikaan           sessa määrätyn rajan rajakuntien
1758: huomannut tehdä. Eikä sitä sodan uudel-               asukkaat tulisivat saamaan sodan
1759: leen alettua enää ehdittykään tehdä. Kun              johdosta vuonna 1941 sattuneista va-
1760: vanhastaan voimassaolevat palovakuutukset             hingoista omaisuuden arvoa vastaa-
1761: ovat käsittäneet vain osan omaisuuden ar-             van korvauksen niissäkin tapauk-
1762: vosta, jää vahingoista tuleva korvaus koh-            sissa, jolloin tuhoutunut omaisuus
1763: tuuttoman pieneksi.                                   on ollut alivakuutettuna palovahin-
1764:    Edelläolevaan viitaten ja kun omaisuu-             gon varalta.
1765:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
1766: 
1767:                    Tauno Saukkonen.              Uuno Hannula.
1768:                    raatti Miikki.                Kaapro Huittinen.
1769:                    Matti Tolppanen.              Vihtori Vesterinen.
1770:                    Juhani Leppälä.               Antti J. Rantamaa.
1771:                    Juho Takala.                  E. M. Tarkkanen.
1772:                    Matti Luoma-aho.              Aapo Inkinen.
1773:                    T. N. Vilhula.                Eino Möttönen.
1774:                    Akseli Brander.               U. A. Wirranniemi.
1775:                    Aino Luostarinen.             Eino Rytinki.
1776:                    Einari Karvetti.              Juho Niukkanen.
1777:                    Heikki Soininen.              Juho Paksujalka.
1778:                    J. Pyörälä.                   Kust.i Arhl:J,ma.
1779:                                    Lauri Murtomaa.
1780: 38
1781: 
1782: IV, 1 1 . - - 'I'oiv. al. N :o 10.
1783: 
1784: 
1785: 
1786: 
1787:                                      Pitkänen y.m.: ·Myyjän oikeuttamisesta saarnaan pala;ute-
1788:                                         tulla alueella oonen maaliskuun 13 päivää 1940 teh-
1789:                                         tyihin metsäkauppasopimuksiin s·i'.sältyvistä puista kak
1790:                                         kuuaikana käyvän hinnan.
1791: 
1792: 
1793:                                          Ed u s kunnalle.
1794: 
1795:    Joulukuun 6 päivänä 1941 eräiden valta-           nittu laki, jota voidaan tulkita siten, että
1796: kunnan yhteyteen palautetulla alueella ole-          metsänostaja on oikeutettu entisillä hin-
1797: vaa omaisuutta koskevien oikeuksien ennal-           noilla säilyttämään metsänhakkuuoikeu-
1798: leen palauttamisesta annetun lain 3 §: n mu-         tensa. Tämä ei kuitenkaan ole oikeuden-
1799: kaan sanotulla alueella olevaan kiinteistöön         mukaista eikä kohtuullista. Emme tässä yh-
1800: kohdistuvaa metsänhakkuuoikeutta saa sen             teydessä puutu niihin monenlaisiin vaikei-
1801: haltija edelLeen käyttää hyväkseen, jos oi-          siin riitakysymyksiin, jotka aiheuturvat siitä,
1802: keuden voimassaoloaikaa oli alussamainit-            että puut tai metsäalueet, joita metsän hak-
1803: tuna päivänä jäljellä ja hän on tehnyt               kuusopimukset tarkoittavat, ovat osittain
1804: oikeudestaan asiannmkaisen ilmoituksen vii-          tuhoutuneet. Kiinnitämme huomiota vain
1805: meistään vuoden 1942 loppuun mennessä.               siihen, että maanomistaja ja metsän myyjä
1806: Tätä säännöstä ovat metsänostajat tulkin-            on koko korvauskysymyksen Vireilläoloajan
1807: neet siten, että sodan varalta metsäkaup1pa-         asetettu ostajaan verra.ttuna huonompaan
1808: sopi:mukseen otettua hakkuuaikaa pitkittävä          asemaan. Bi ollut mitään laillista syytä
1809: n. s. force-majeure-ehto oikeuttaa jatkamaan         Moskovan .rauahanteon jälkeen alueluovu-
1810: sopimusta entisillä ehdoilla.                        tuksen yhteydessä menetetyn omaisuuden
1811:    Kysymyksessä olevien metsäkauppasopi-             korvaamisesta elokuun 9 päivänä 1940 an-
1812: musten teon jälkeen ovat olosuhteet kuiJten-         netun lain yhteydessä oikeuttaa metsänosta-
1813: kin monessa suhteessa muuttuneet. Palau-             jan pitämään luovutetuilla alueilla tehtyjä
1814: tetulla alueella olevien kiinteistöjen omista-       metsäkauppoja purettuina ja jättää metsän
1815: jat ovat joutuneet sodan johdosta kärsi-             myyjän kärsittäväksi vahinko siitä, että
1816: mään menetyksiä, joita korvauslain mu-               korvaus menetetystä omaisuudesta säädet-
1817: kaan suoritettavat korvaukset eivät tule Hi-         tiin suoritettavaksi rvain osasta menetettyä
1818: heskään vastaamaan. Suurin osa jälleenra-            omaisuutta. Kun näin kuitenkin tehtiin,
1819: kennuskustannuksista tulee jäämään maan-             olisi oikeus ja kohtuus vaatinut, että iästä
1820: omistajien kannettavaksi ja vanhojen, en-            kannasta; olisi ;pidetty edelleen kiinni sil-
1821: nen maaliskuun 13 päivää 1940 syntyneit-             loinkin, kun luovutetut alueet valloitettiin
1822: ten velkojen korot tulevat rasittamaan kiin-         ja liitettiin takaisin valtakunnan yhteyteen.
1823: teistöjä siltäkin ajalta, jonka palautettu           Palautetulla alueella tehdyt metsäkaupat
1824: alue on ollut yhdistettynä Sosialististen            olisi siis jo :tällä perusteella pitänyt katsoa
1825: Neuvostotasavaltojen Liittoon. Lisäksi on            rauenneiksi. Näin ei kuit.enkaan ole tapah-
1826: säädetty, ettei mitään korvausta suoriteta           tunut, vaan sillä välin sodan johdosta ai-
1827: palautetulla alueella olevien kiinteistöjen          heutunut rahan arvon aleneminen on aiottu
1828: vuositm 1940 ja 1941 sadon ja tuoton me-             jälleen tältä osalta panna metsän myyjien
1829: netyksestä. On näinollen selvää, että maa-           kannettavaksi. Tämä! on sitäkin kohtuutto-
1830: talous palautetulla alueella voi nousta vain         mampaa, kun ostaja ei ole velvollinen
1831: valtiovallan voimakkaan tuen ja avustuksen           useimmissa tapauksissa maksamaan kauppa-
1832: varassa.                                             hintaa ennenkuin puitten luovutus on ta-
1833:    Kaikesta maanomistajan kärsimästä va-             pahtunut. Sitäpaitsi voi ostajalla olla oi-
1834: hingosta huolimatta on annettu alussamai-            keus korvauslain 27 §: 11 p·e1·usteella. mak-
1835:                                   IV,11. ---- Pitkänen y. m.                               39
1836: 
1837: saa kauppahinta korvausobligatioina. Sodan        Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
1838: jatkuminen y(htä vähän kuin raihan arvon        kunnan päät.ettäväksi •toivomuksen,
1839: aleneminenkaan eivät ole maanomistajan ei-
1840: Yätkä myöskään metsänomistajan syytä.                     että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
1841: Näin ollen ei ole oikeudenmukaista suosia              siin, jotta palautetulla alueella ennen
1842: kumpaakaan asiapuolta rahan arvon alene-               maaliskuun 13 päivää 1940 tehtyjen
1843: misesta johtuvilla seurauksilla. Oikea tulos           metsäkauppasopimusten perusteella
1844: saavutettaisiin jos metsänostaja V•elvoitet-           ostaja oikeutettaisiin saamaan sopi-
1845: taisiin, mikäli hän haluaa pitää ennen maa-            mus uudelleen voimaan vain ehdolla,
1846: liskuun 13 päivää 1940 tehdyn metsäkaup-               että hän maksaa sopimukseen sisälty-
1847: pasopimuksen edelleen voimassa, maksa-                 vistä puista hakkuuaikana vallitse-
1848: maan ostamistaan puista hakkuuaikana val-              van käyvän hinnan.
1849: litseva hinta ja .tällöin otettaisiin lisäksi
1850: huomioon sopimuksen pidennysaikana ta-
1851: pahtunut pulitten lisäkasvu.
1852: 
1853:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
1854: 
1855:                 Matti Pitkänen.                          Matti Miikki.
1856:                 Matti Pärssinen.                         Anton Suurkonka.
1857:                 Tauno Saukkonen.                         Juho Paksujalka.
1858: 40
1859: 
1860: IV,12. -    Toiv. al. N :o 11.
1861: 
1862: 
1863: 
1864: 
1865:                                  Pyy y. m.: Esityksen antamisesta laiksi siirtoväen tekemien
1866:                                     hevoskauppojen purkamisesta.
1867: 
1868: 
1869:                                      E d u s k u n n a 11 e.
1870: 
1871:    Valtakunnan yhteyteen         palautetulla ten evakkoaikana tekemät hevoskaupat pu-
1872: alueella vallitsee suuri puute hevosista. retaan, myöskin puolustusvoimille myy-
1873: Tämä haittaa suuressa määrin valtakun- tyjen hevosten kaupat. Tässä tapauksessa
1874: nalle elintärkeätä elintarviketuotantoa pa- hevosten hankintakysymys tulisi yhdellä
1875: lautetulla alueella. Evakkoaikanaan oli kertaa ratkaistuksi ilman että se aiheut-
1876: siirtoväen pakko usein polkuhintaan myydä taisi nyt hanldttaviin hevosiin nähden val-
1877: hevosensa, koska sillä ei ollut hevosille pito- tiolle lisäkustannuksia. Kun karjalaiset
1878: paikkaa eikä rehuja. Hevosten hinnat ovat olivat sijoitetut evakkoaikanaan melko ta-
1879: jo pitkän aikaa olleet moninkertaiset Mosko- saisesti ympäri maata, ei hevoskauppojen
1880: van rauihanteon jälkeisiin hintoihin verrat- purkaminen aiheuta suurempaa hevosten
1881: tuna puhumattakaan polkuhinnoista, joilla puutetta millekään paikkakunnalle. Sen-
1882: useat siirtolaiset joutuivat myymään hevo- vuoksi olisi j.älkimmäinen vaihtoehto otet-
1883: sensa. Monen kotiseudulleen palanneen siir- .tava käytäntöön.
1884: ,tolaisen on ollut aivan mahdotonta saada          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
1885: ostetuksi itselleen hevosta.                    ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
1886:    Kun kuitenkin Karjalan maataloustuo- vomuksen,
1887: tannon saattamiseksi täyteen tehoonsa on
1888: välttämätöntä, että sinne hankitaan riit-                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
1889:  tävästi hevosia, niin voi se tapahtua vain            kiireellisesti esityksen laiksi, jolut
1890:  kahdella tavalla, joko niin, että valtio              siirtoväen tekemät hevoskaupat pu-
1891:  maksaa nykyään ostettavista hevosista nii-            rettaisiin ja että tämä laki koskisi
1892:  den ylihinnan ja siten tekee hevosten os-             myöskin puolustuslaitoksen ostamia
1893: ton mahdolliseksi, tai siten, että karjalais-          hevosia.
1894:            Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1943.
1895: 
1896:            Juho Pyy.                  Aapo Inkinen.              Toivo Nokelainen.
1897:                                                                                            41
1898: 
1899: IV,1s. -   Toiv. al. N:o 12.
1900: 
1901: 
1902: 
1903: 
1904:                                Wirranniemi    y. m.: Toimenpiteistä jälleenrakennukseen
1905:                                   tarvittavien rakennuspuiden luovuttamisesta ilmaiseksi:
1906:                                   Kuusamon kunnan sodan johdosta tuhmäuneen alueen
1907:                                   11äestölle.
1908: 
1909: 
1910:                                    E d u s kun n alle.
1911: 
1912:    Syrjäisten, kaukana rautatiestä olevien,     ja lähin tulevaisuus siitäkin huolimatta
1913: tuhottujen alueiden jälleenrakentamistyössä     että päästään rauhanomaisiin oloihin, ei
1914: ovat jo tähän mennessä saavutetut kokemuk-      näytä takaavan minkäänlaisia edellytyksiä
1915: set osoittaneet, että nykyisen korvauslain      näiden velkojen maksuun senkään vuoksi
1916: edellyttämät korvaukset tuhotuista raken-       kun tällä väestöllä ei ole edes sitä oikeuttar
1917: nuksista samoin kuin muustakin omaisuu-         että he saisivat metsiänsä myymällä ;ja
1918: desta, ovat aivan riittämättömiä. Että tämä     näistä saaduilla rahoilla selviytyä velois-
1919: seikka tultaisiin toteamaan jo jälleenraken-    taan ja rakennuskustannuksistaan.
1920: nustyön alkuvaiheissa, siitä olivat tuhottu-       Eduskunnan samoin kuin hallituksenkin
1921: jen alueiden kansanedustajat selvillä jo        keskuudessa tunnetaan ne poikkeukselliset
1922: silloin kun korvauslakia säädettiin. J atku-    olot, jotka Kuusamossa on aiheuttanut iso-
1923: vasti alaspäin luisuva rahanarvo on tilan-      jaon keskeneräisyys. Tästä johtuu m. m.
1924: netta tässä suhteessa vain pahentanut siitä-    se, ettei väestöllä siellä, huolimatta siitä,
1925: kin, mitä se oli korvauslakia säädettäessä.     että heillä on osuus isojaettavan alueen
1926: Saatu kokemus esim. Kuusamon kunnan             metsämaihin, ole pitkiin aikoihin ollut oi-
1927: tuhotl1lla alueella, jossa jälleenrakennus-     keutta myydä metsäntuotteita. Sensijaan
1928: työtä on, käytettävissä olevien mahdolli-       on asetettu ankaria rajoituksia kotitarve-
1929: suuksien rajoissa, keväästä 1940 lähtien        puun ottoonkin nähden. Samanaikaisesti
1930: suoritettu, antaa jo nyt selvän kuvan siitä     on kuitenkin valtio metsäviranomaisten
1931: vaikeasta, tai paremmin sanoen säälittä-        kautta harjoittanut verrattain laajaa met-
1932: västä asemasta, johon tämä työväestö pit-       säntuotteiden myyntiä ja täten asettunut
1933: kiksi ajoiksi on tuomittu ellei valtiovallan    etuoikeutettuun asemaan toisiin jako-
1934: taholta jo hyvissä ajoin kiinnitetä asiaan      osakkaisiin verrattuna. Tämä valtiovallan
1935: huomiota ja sopivilla toimenpiteillä helpoi-    menettely on ollut omiansa herättämään
1936: teta tämän kovaosaisen väestön asemaa.          tyytymättömyyttä toisissa jako-osakkaissa.
1937:     Kuusamon kunnan tuhotun alueen jäl-         Mutta vielä oudommalta tuntuu kun val-
1938: leenrakennustyötä johtavan rakennusmesta-       tio nyt hinnoittaa jälleenrakennustarpeisiin
1939: rin antamien tietojen mukaan monissa ta-        tarvittavat puut niiden nykyhintojen mu-
1940: pauksissa on käynyt niin, että rakennus-        kaan ja aikoo periä niistä maksun aivan
1941: puiden kaato ja rakennuspaikalle ajokus-        kun omasta tavarastaan siitäkin huolimatta,
1942: tannukset jo nousevat arvioidun korvaus-        että nämä rakennuspuut useissa tapauksissa
1943: summan suuruisiksi, vieläpä muutamissa ta-      on otettu asianomaisen, jälleenrakennetta-
1944: pauksissa ylittävätkin arvioimislautakunnan     van talon lähettyviltä ja metsäalue, jolta
1945: vahvistaman korvaussumman siitäkin huo-         rakennuspuut on kaadettu, tulee isojaossa
1946: limatta, vaikka puiden kantohintaa ei ole       jäämään tällä talolle.
1947:  otettu laskelmissa huomioon. Kun näin on          Kun tällainen menettely ei ole vain koh-
1948:  asianlaita, on ymmärrettävää, että mieliala    tuuton vaan se loukkaa lisäksi toisten jako-
1949:  ja harrastus koko jälleenrakennustoimintaa     osakkaiden oikeustajuntaa, olisi mieles-
1950:  kohtaan on matala. Suuret veikataakat en-      tämme kohtuullista ja oikein, että raken-
1951:  tisten velkojen lisäksi on tästä seurauksena   nuspuista Kuusamon tuhotulla alueella ei
1952: 
1953:                                                                                             6
1954: 42            IV,13. -   Kuusamon tuhoutuneen alueen väestön avustaminen.
1955: 
1956: valtio per1s1 maksua, vaan että ne annet-             että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
1957: taisiin ilmaiseksi.                                sellaisiin toimenpiteisiin, että Kuu-
1958:    Edelläesitettyyn viitaten kunnioittaen eh-      samon kunnan sodan johdosta tuhou-
1959: dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-            tuneen alueen väestölle annettaisiin
1960: muksen,                                            jälleenrake,nrnukseen tarvittavat ra-
1961:                                                    kennuspuut ilmaiseksi.
1962:         Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1943.
1963: 
1964:                 U. A. WiiTanniemi.                  Janne Koivuranta.
1965:                 J. Pyörälä.                         K. Määttä.
1966:                 Matti Luoma-aho.                    Eero Nurmesniemi.
1967:                 J. E. Lampinen.                     Lauri Murtomaa.
1968:                                  Kalle Joukanen.
1969:                                                                                                  43
1970: 
1971: IV,H. -    Toiv. al. N :o 13.
1972: 
1973: 
1974: 
1975:                                 Wirranniemi y. m.: Jälleenra.kennustarvikkeiden kuZjetuk-
1976:                                   sesta aihetättvien maarahtien maksattamisesta vaiNon
1977:                                   vm·o'ista itärajan hävitetyllä ctltteella kaukana ra~datiestii
1978:                                   asuvctlle väestölle.
1979: 
1980:                                      E d u s k u n n •a ll e.
1981:    Pohjois- ja Hä-Suomen :tuhottuj.en raja-          Uärajan hävitetyissä kunnissa on jo
1982: seutujen jä:lleenrakentamisessa nyt jo tä-        ennen sotaa maksettu valtion varoist~t
1983:  hän mennessä saavutetut kokemukset osoit.-        rahtiavustuksia ,eräiden välJttämättömien
1984:  tavat kuinka. vaikeaan taloudelliseen ahdin-     tarvikkeiden saannin helpottamiseksi, koska
1985: kOitilaan näiden seutuj.en lmtinsa raunioille     pitkät ku1j·etusmatka:t lisä.ävät kohtuutto-
1986:  palannut siirtov;äiki tulee pitkvksi ajoiksi     masti tavarain hintoja. Näiden avustus-
1987:  jäämään eltLei heidän asemaansa valtioval-       ten tarkoituksena on ollut saada hanki-
1988: lan .taholta jo jälleenrakennustyön alku-         1mksi myöskin syrjäisiHe ja vähävaraisiHe
1989: vailu~issa helpoitoeta enemmän kuin mitä          seuduille vä:ltt.ämättöm.ri:ä elintarpeita, jau-
1990: se korvausJ.ain asettamissa rajoissa on           hoja ja suolaa sekä maataloustuota;nnoUe
1991: mahdoUrista. Voimassa oleva korvauslaki           välttämättömiä väkilannoitteita suunniUeen
1992: ei tee edes ~tasapuolista oikeutta v:ahingon-     samoina hinnoilla kuin seHaisiHe paikka-
1993: kärsineine Pohjois- ja Itä-&1omessa, koska        kunnille, joiden etäisyys rautateistä on
1994: näillä alueilla .rakennuskustannukset kor-        0-50 km. Tätä oikeaksi tunnustettua
1995: keampien työpalkkoj.en ja rakennustarvik-         periaatetta ei ole saatu toteutetuksi sen
1996: lmiden pitkien maakuljetusten sekä korkei-        vuoksi, että tarkoitukseen myönnetyt
1997: den rahtip.alkkojen vuoksi tulevat huomat-        määrärahat ovat olleet aivaon riittämättö-
1998: tavasti kalliimmiksi kuin missään muualla.        mät. HallitUiksen taholta lieneekin odotet-
1999: Yhtenä esimerkkinä rakennustarvikkeiden           tavissa toimenpiteitä, jotka tekevät tässä
2000: pitkistä maakuljetusmatkoista voimme esit-        suhteessa parempaa oikeutta tuhotun itä-
2001: tää Kuusamon tuhotun alueen, jonne mat-           rajan väestölle. Tällöin olisi myöskin otet-
2002: kaa Oulun rautatieasemalta, josta raken~          tava niiden elintarvikkeiden ja muiden ta-
2003: nustarvikkeet otetaan autoihin, on keski-         varain ~uetteloon, joista rahtiavustuksia
2004: määrin 280 km. Rahtipalkat ovat nykyisin          maksetaan, myöskin jäUeenrakennustarv.ik-
2005: tällä väliHä olleet 1: 50-2 mk kilolta.           keet
2006: Tästä johtuu, että sellaiset välttämättömät          Edellä esitettyyn viitaiten kunnioittaen
2007: rakennustaorvirkkeet kuin sementti, naJUlat,      ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
2008: Jasipeltit y. m. ovat n. 2 mk kiloa kohden        vomuksen,
2009: k3!lliimma•t kuin mutateiden lähettYvillä                   että hallihts 1·yhtyisi s.ellaisiin toi-
2010: o1evilla j äHeenrakennusa1 uerilla.    ·                 menpiteisiin, että yli 50 kilometrin
2011:    Kun väestö näillä itärajan hävitetyillä               päiissii ra~datiestä oleville itära.jan
2012: alueilla muutenkin elää vaikeammissa olo-                hävitetyille alueille tapahtuvien jäl-
2013: suhteissa kuin missään muualla, olisi mie-               leenrakennusta1·vikkeiden kuljetusten
2014: lestämme kohtuullista, että valtio rahti-                todelliset maarahdit, mikäli ne aiheu-
2015: hyvityksen muodossa korvaisi sen kohtuut-                tuvat kuljetuksesta yli mainitun
2016: tomuuden, jonka täss•ä tiedämme olevan ole-              matkan, vuosina 1943-.1945 makset-
2017: massa.                                                   ta.isiin valtion varoista.
2018:        Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1943.
2019: 
2020:         U. A. Wirranniemi.          J. E. Lampinen.                 Lauri Murtomaa.
2021:         J. Pyörälä.                 Janne Koivuranta.               Eero Nurmesniemi.
2022:         Matti Luoma-aho.            K. Määttä.
2023: 44
2024: 
2025: IV,15, -   Toiv. al. N:o 14.
2026: 
2027: 
2028: 
2029: 
2030:                                 Lonkainen y. m.: Palautetulla altteella olevien tonttien
2031:                                   vuokramiesten vapoottarnisesta mwkmmaksun suor'itta-
2032:                                   1nisesta ja heidän oikeudestaan lwrvmtkseen m·äissii
2033:                                   t npauksissa.
2034: 
2035: 
2036:                                       B d u s k u n n a ll e.
2037: 
2038:    Aikoinaan annetulla asetuksella on mää-         rokset, rakennusten kivijalat ja sellaiset ra-
2039: rätty minkä ajan kuluessa Moskovan rau-            kennusjätteet, joita vastaisessa rakennus-
2040: hanteossa luovutettujen alueiden vuokra-           työssä voitaisiin käyttää, mutta ei muut-
2041: tonttien vuokranottajien on ilmoitettava           taa muualle. On epävarmaa, oEsiko heillä
2042: vuokranantajilleen, halua...-atko he jat-          oikeuttakaan niiden poiskuljettamiseen
2043: kaa edelleenkin vuokraoikeuttaan, uhalla,          jos vuokraoikeus raukeaisi. On otettava
2044: että jos se laiminlyödään raukeaa vuokra-          huomioon, että vuokranantajat vastaisuu-
2045: oikeus. Tätä määräaikaa on hallitus useam-         dessa tontteja uusille vuokraajille luovut-
2046: man kerran pitentänyt ja ilmoittanut edel-         taessaan varmaankin tulisivat vaatimaan
2047: leenkin tarpeen mukaan pitentävänsä. Vii-          niistä kohtuullisen hinnan, koska ne arvail-
2048: meisimmän määräajan jatkamisen jälkeen             laan vähentävät        rakennuskustannuksia.
2049: päättyy ilmoitusoikeus kuluvan vuoden ke-          Olisi oikeudenmukaisempaa, että tonttien
2050: säkuun 30 päivänä. Jos vuokranottajat              entiset vuokraajat saisivat luomistaan ar-
2051: määräaikana ilmoittavat jatkavansa vuokra-         voista kohtuullisen korvauksen kuin se, että
2052: oikeuttaan, voidaan heidät vuokranantajan          ne jäisivät maanomistajille, jotka eivät
2053: vaatimuksesta velvoittaa maksamaan tont-           tonttien parannuksiin ja muutenkin niillä
2054: tiensa vuokrat ilmoitustaan aikaisemmalta-         tapahtuneisiin arvonnousuihin ole osallis-
2055: kin ajalta aina vuoden 1941 joulukuun 6            tuneet. Saatujen tietojen mukaan on eräille
2056: päivään saakka siitä huolimatta, vaikka            vuokranantajille, sikäli kuin sellaisina ovat
2057: tontit eivät olleetkaan sinä aikana heidän         esiintyneet yhdyskunnat, tehty esityksiä
2058: hallinnassaan.                                     vuokranottajien tonttien lmnnostamisista ja
2059:    Kun vuokranottajien on mahdotonta en-           rakennusarvoista suoritettavista korvauk-
2060: nen sodan loppumista ja sotavahinkokor-            sista sellaisissa tapauksissa, joissa vuokra-
2061: vaustensa saamista päättää vuokraoikeuk-           sopimus syystä taikka toisesta; jäisi uudista-
2062: siensa jatkamisesta, varsinkin kun suuri osa       matta, mutta ne eivät ole johtaneet mihin-
2063: vuokranottajista on vielä rintamalla, voi-         kään tulokseen.
2064: daan pitää kohtuuttomana, että heidät vei-            Asia olisi järjestettävä lainsäädännöllä,
2065: voitetaan maksamaan sellaisista tonteista          joka ehkä vaatii perusteellista harkintaa.
2066: vuokraa, joita he vallitsevien olosuhteiden        Hallituksen olisi otettava asia kiireellisesti
2067: vuoksi eivät ole voineet hyväkseen käyttää.        tutkittavaksecn ja, jos havaitsee siihen ai-
2068: Vuokrasta koituva vahinko on monessakin            hetta olevan, annettava eduskunnalle esitys
2069: tapauksessa niin suuri, että se pakottaa           laiksi, jolla Moskovan rauhanteossa luovu-
2070: vuokranottajat luopumaan tontticnsa vuok.          tetuilla alueilla olevat vuokranottajat va-
2071: raoikeuksien jatkamisesta. Tämän vahin-            pautettaisiin maksamasta tonttiensa vuok-
2072: gon lisäksi joutuvat he tällaisissa tapauk-        ria sitä edelliseltä ajalta, jolloin he säädet-
2073: sissa jättämään ilman korvausta vuokran-           tynä aikana ovat tehneet vuokranantajil-
2074: antajilleen tonteilla suoritetut kunnostuk-        leen ilmoituksen vuokrasopimuksensa uudis-
2075: set, viemäri- ja vesijohtolaitteet y. m. s. kuin   tamisesta ja jolloin tontit eivät vielä olleet
2076: myös tonteilla olleiden talojensa tuhou-           heidän hallinnassaan. Niin ikään olisi laissa
2077: tuessa mahdollisesti säästyneet kcllariker-        turvattava vuokranottajain oikeus saada
2078:                                 IV,u;. -   Lonkainen y. m.                               45
2079: 
2080: korvausta tonttien kunnostamisesta ja                hanteossa luovutetuilla alueilla ole-
2081: niille jääneistä laitteista ja rakennusjät-          vat vuokranottajat olisi vapautettava
2082: teistä mikä1i niitä vastaisessa rakennus-            maksamasta tonttiensa vuokria sitä
2083: työssä voidaan hyväksi käyttää. Lakiin               edelliseltä ajalta,, jolloin he säädet-
2084: olisi otettava myös säädökset sovinto-               tynä aikana ovat tehneet vuokmn-
2085: menettelystä arvojen hintoja määrät-                 antajilleen ilmoituksen vuokrasopi-
2086: täessä. Tällaiseen lainsäädäntöön olisi syytä        muksensa uudistamisesta ja jolloin
2087: senkin vuoksi, kun useimmat vuokranotta-             tontit eivät olleet vielä heidän hal-
2088: jat ovat vähävaraisia, sekä kun luovute-             linnassaanj sekä
2089: tuilla alueilla sellaisella jälleenrakennus-            olisiko ja miten vuokranottajain
2090: työllä mitä edellä sanottu tarkoittaa, ovat          oikeus tonttien kunnostamisesta ja
2091: erityiset, tonttien vuokraajista riippumat-          niille jääneistä laitteista sekä raken-
2092: tomat vaikeutensa.                                   nusjätteistä saatavaan korvaukseen
2093:    Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-           nähden turvattava siinä tapauksessa,
2094: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                  että vuokrasopimus syystä taikka
2095:                                                      toisesta ,jäisi uudistamatta, sekä an-
2096:         että hallitus ottaisi kiireellisesti         taisi siitä esityksen Eduskunnalle.
2097:       harkittavakseen, eikö Moskovan rau-
2098:         Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1943.
2099: 
2100:                    Jussi Lonkainen.               'l'oivo Nokelainen.
2101:                    Jere Juutilainen.              Juho Pyy.
2102:                                    Albin Koponen.
2103: 46
2104: 
2105: IV,1G. -   Toiv. al. N:o 15.
2106: 
2107: 
2108: 
2109: 
2110:                                J. Raatikainen y. n1.: Palautetulla alueella ole·vicn vel.Hl-
2111:                                   listen vapauttamisesta vastaamasta Suomen ..:'!suntohypo-
2112:                                   teekkipankilta saa1nistaan lainoista kultaehdon mukai-
2113:                                   sesti.
2114: 
2115: 
2116:                                    E d u s k u n n a ll e.
2117: 
2118:    Suomen .Asuntohypoteekkipankin välityk-     maaraan verrattuna noin 2 Vz kertaisina,
2119: sellä oli palautetulla alueella ennen talvi-   merkitsee se siis sitä, että lainanottajat
2120: sotaa myönnetty noin 40 miljoonan mar-         menettävät koko omaisuutensa, sen edes
2121: kan määrään lainoja, jotka sopimusehdon        kaikissa tapauksissa riittämättäkään velan
2122: mukaan ovat takaisin maksettavat kulta-        maksuun. Sitäpaitsi jäävät osakkeenomis-
2123: markkoina. Lainanottajia on kaikkiaan          tajien velat täysimääräisinä heidän mak-
2124: 69, ollen ·heistä 56 Viipurin, 12 Sortava-     settavikseen 'heidän saamatta mitään kor-
2125: lan ja 1 Hangon kaupungista. Lainavarat        vausta asunto-osakkeittensa menetyksestä.
2126: on käytetty asuntotalojen rakentamiseen,       Korvauslain tarkoitus ei voi olla, että sa-
2127: joissa useimmissa on vain 1-3 huonetta         malla kun korvaus menetetystä omaisuu-
2128: käsittäviä pienasuntoja. Huoneistojen hal-     desta maksetaan vuoden 1939 hintatason
2129: tijat ovat keskiluokkaan ja työväestöön        mukaisesti korvaukseen oikeutetun kuiten-
2130: kuuluvia henkilöitä, jotka osaksi säästöva-    kin pitäisi vastata mahdollisesti tapahtu-
2131: romaan ja osaksi asunto-osakkeita vastaan      neista kurssitappioista. Kun hallituksen
2132: lainaamillaan velkavaroilla ovat saaneet       korvauslakiesitys oli eduskunnan valtiova-
2133: hankituksi itselleen asuinhuoneiston.          rainvaliokunnan käsiteltävänä, ehdotettiin
2134:    Toimitettu .tutkimus on osoittanut, että    lakiin tehtäväksi nimenomaan tämän epä-
2135: muun muassa kaikki ne palautetulla             kohdan poistamista tarkoittava lisäys.
2136: alueella olevat rakennukset, joita mainitun-   Koskei 7 päivänä helmikuuta 1936 anne-
2137: lainen     Asuntohypoteekkipankilta    saatu   tussa laissa säädetty valtion vastuu Asun-
2138: kultaehtoinen velka rasittaa, ovat sodan       tohypoteekkipankin kärsimistä kurssitap-
2139: johdosta joko vaurioituneet tai kokonaan       pioista soveltunut nyt kysymyksessä oleviin
2140: tuhoutuneet. Korvauslain mukaan suori-         tapauksiin ja kun mainitulla pankilla itsel-
2141: .tetaan näistä vahingoista korvausta sen ar-   lään ei ole varoja kurssitappion peittämi-
2142: von perusteella, joka tuhontuneelia tai va-    seen, katsottiin, ettei asiaa voitu korvaus-
2143: hingoittuneella rakennuksella on katsottava    lain yhteydessä saada ratkaistuksi. Täl-
2144: olleen vuoden 1939 päättyessä. Saman lain      löin viitattiin kuitenkin siihen, että epä-
2145: mukaan on velallisten asemaa helpotettu        kohta voitaisiin saada muussa yhteydessä
2146: siten, että heille on myönnetty oikeus mak-    korjatuksi.
2147: saa korvausobligatioilla kaikki ne velkansa,     Asuntohypoteekkipankin, velallisten edus-
2148: jotka ovat syntyneet ennen 1 päivää tam-       tajain ja Suomen Pankin kesken käydyissä
2149: mikuuta 1942. Kultaehdosta kuitenkin           neuvotteluissa voitiin todeta,. että yksinker-
2150: johtuu, ettei korvauslain mukaan suoritet-     taisimmin tämä kysymys voitaisiin ratkaista
2151: tava korvaus riitä tällaisten velkojen mak-    siten, että .Asuntohypoteekkipankin ja Suo-
2152: suun. Lainanottajat ovat yleensä saaneet       men Pankin välillä toimitettaisiin obliga-
2153: AsuntohypoteekkipankiLta velkaa aina 50        tiovaihto. Suomen Pankki vaihtaisi sen
2154: -60 prosenttiin saakka rakennusten ar-         hallussa olevat Asuntohypoteekkipankin
2155: vosta. Kun mainittu pankki on valtio-          dollarilainaobligatiot nimellisarvoltaan vas-
2156: konttorille tekemässään ilmoituksessa vaa-     taavaan määrään Suomen markan määräi-
2157: tinut puheenaolevat velat maksettavaksi        siä obligatioita, jolloin Asuntohypoteekki-
2158: kultaehdon mukaisesti niiden nimellis-         pankki vapauttaisi palautetulla alueella
2159:                               IV,lG. ·- J. Raatikainen y. m.                             47
2160: 
2161: olevat velalliset vastaamasta alussamainit-     Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
2162: tujen lainojen kultaehdosta. Tässä järjes-    kunnan päätettäväksi toivomuksen,
2163: .telyssä voisi Suomen Pankki joutua menet-
2164: tämään noin 10 miljoonan markan suu-                    että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
2165: ruisen kurssivoiton. Näyttää kuitenkin               siin palautetulla alueella olevien ve-
2166: kohtuulliselta, ettei Suomen Pankin tulisi           lallisten vapauttamiseksi vastaa-
2167: saada kurssivoittoa sodan johdosta omai-             masta Suomen Asuntohypoteekki-
2168: suutensa menettäneiden kustannuksella,               pankilta saamistaan veloista kulta-
2169: koskei valtio puolestaan korvaa menetettyä           ehdo.n mukaisesti.
2170:  omaisuutta nykyisten hintojen mukaisesti.
2171:         Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
2172: 
2173:                 Jussi Raatikainen.                     E. A. Tuomivaara.
2174:                 Erkki Paavolainen.                     Yrjö Welling.
2175:                 Eemil Luukka.                          Arvi Oksala.
2176:                 Kaapro Moilanen. ·                     Matti Pärssinen.
2177:                 Kaapro Huittinen.                      Arno Tuuma.
2178: 48
2179: 
2180: J:V,11. -   Toiv. al. N:o 16.
2181: 
2182: 
2183: 
2184: 
2185:                                 Syrjälä y. m.: Lisäyksestä mwden 1943 tulo- ja meno-
2186:                                    'arvioon eräille Sortavalan seminaarin opettajille sodan
2187:                                    aikaisesta palklwjensa vähenemisestä aiheutuneen vahin-
2188:                                    gon korvaamiseksi.
2189: 
2190: 
2191:                                     E d u s kun n a ll e.
2192: 
2193:     Talvisodan 1939-40 jälkeen jatkettiin       min, olojen järjestyttylå, heidänkin ase-
2194:  Sortava:lan seminaarin ;toimintaa siirtä-      mansa vakautetaan, niinkuin todella .tar-
2195: mällä eri luokkia muun Suomen puoleUa           koituskin oli.
2196: .olevien seminaarien yhteyteen. Sit,en mies-       Sitä varten oli elokuun 1 päivästä 1941
2197: osaston illlolmt I-IV työskentelivät syk-       suunniteltu erinäisten ylimääräisten lehto-
2198:  systä 1940 lälitien Kajaanissa ja V luokka     Din- ja opettajanviDkoj,en perustamista Ka-
2199: RaumaJ1a. Naisasaston luokat I-III siir-         jaanin ja Heinolan seminaareihin, joissa
2200:  rettiin J yväsky1ään, IV ruokka Heinolaan       nyt enää J yväskylä.ä lukuunottamatta oli
2201:  ja V luokka Raaheen. Tarkoitus oli jatkaa       Sortavalan seminaarin luokkia. Valtion
2202:  a;inakin silloist·en Sortavalan seminaarin     talousarvioonkin oli jo otettu tähän tarvit-
2203: oppilaitten kou:luttamista valmiiksi asti       tava mää11äraha '\"UodeHe 1941 samoin kun
2204: mikäli mahdollista heidän omilla opettaja-      se näkyy vuoden 1942 talousarviossa. Näi~
2205: voimillaan. Niinpä määrättiin 5 näistä          hrin uusiin virkoihin oli !tarkoitus siirtää
2206: opettajista Kajaaniin, 3 Heinolaan, 1 Rau-      •lakkaut.uspa.likalla olevat S-ortavalan semi-
2207: malle, 1 Raaheen ja kaikki muut Jyväs-          naarin opettajat, mutta se jäi uuden syt-
2208: kylään, jossa sinne siinetyt luokat toimi-       tyneen sodan vuoksi, jolloin ikoulujenkin
2209: vat nimellisestikin Sortava.lan seminaarina.    alkaminen lykkäänJtyi, vieläpä useat vir-
2210:     Tällaisesta järjestelystä jootui että Jy-   koihin aijotuista opettajista kutsuttiin puo-
2211: väskylään siirretyt opettaj.at saivat pitää     lustusvoimien palvelukseen. Myöhemmin
2212: entiset virkansa ja palkkansa, mutta muut       syksyllä kou:luhallitus peruutti nekin mää-
2213: opettajwt nim. 5 lehtoria, 5 opettajaa ja       räykset, joilla kysymyksessä olevat opetta-
2214: 1 rtyömes,tari, asetettiin lakkautuspalkalle.    jat olivat siihen asti hoitaneet tehtäviänsä.
2215: Siitä huolimatta ryhtyivät viimeksi maini-      Näin he jäivät edelleen la:kkautuspa:lkan
2216: tUJtkin kou:luhallituksen määräyksestä ~ak­     varaan, mikä tällöin oli enää 60 % pems-
2217: kautuspalkkaansa vastaan hoitamaan ope-         palkasta ilman ikä- ja perhdisiä.
2218: tusta edlellä ker:mtuissa seminaareissa ku-        Täten joUituivat nämä 11 opettajaa ilman
2219: kin omissa aineissaan ja kukin virkaansa        omaa syytään jo toisen kerran paikatta-
2220: kuuLuvalla 1täydeHä ,tuntimäärällä. Tästä       miksi sodan takia ja nyt huomattavasti pie-
2221: he käsityksemme mukaan o}isivat voineet         nemmille pwlkoille. Saman kohtalon alai-
2222: ktieltJäy,tyä, mutta oli ymmärrettäviää että    siksi joutuivat nekin heistä, jotka olivat
2223: he silloisissa epänormaalisissa oloissa tart-   armeijan pa1ve1uksessa., vaikka yleinen käy-
2224: tuivat ensimmäiseen åupaavampaan työ-           täntö on ol~ut .ettei lmnenikään asepalve-
2225: ja ansiomahdollisuuteen. Vieläpä he suos-       ·Luksessa olevan palkkaetuja pienennet.ä.
2226: tuivat sodan jälkeisistä olinpaikoistaan        EräiRe heistä oli tammikuussa 1942 uudel-
2227: muuttamaankin perheineen hei!lle osoite-        leen annettava virkamää11äys, mu:tta vasta
2228: tuille t-oimip.aikoille vaatimatta mitään       syksystä 1942 Sortavalan seminaarin siir-
2229: muuttokustannuksia, mikä l.akk8JUJtuspalkka-    ryttyä :takwisin Sortavalaan on kaik:ille ky-
2230: lain mukaan heille olisi ollut tuleva. Muita    symyksessä oleville opettajille voitu antaa
2231: virkoja he eivät ajatelleetkaan hakea kun       entisiä virkojaan vastaavat ylimääräiset
2232: O'liv81t siinä hyvässä uslmssa, että myöhem-    virat.
2233:                                     IV,17. -      Syrjälä y. m.                              49
2234: 
2235:    Kenties olisi alkujaan näitten virkojen          ovat kärsineet palkkansa pienenemisen
2236: järjestely ja opettajien asema voitu hoitaa         takia. Kolllluhallitm:ksen suorittamien las-
2237: toi.seHaklin. tavalla, mutta on kuitenkin           kelmien mukaan se tekee yhteensä 175,620
2238: kohtuutonta et.tä kysymyksessä oilevat siirto-      ll1a.J.'Ikkaa.
2239: opettajat ovat ilmikkien sodan tuomien vai-             Edellä olevan pe:vusteella ehd~tamme
2240: keuksien ja menetysten lisäksi menettäneet          kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
2241: vielä muotoseikkojen Vllloksi huomll!ttavan         toivomuksen,
2242: osan pwlkastaan. He itse puolestMn ovat
2243: koko ajan parhaansa mukaan koettaneet                         että hallitus antaisi Eduskunnalle
2244: palvella valtiota suorittamalla heille osoi-               esityksen lisäyksestä kuluvan vuoden
2245: tettua ;työtä ja muuttaneet siitä syystä                   tulo- ja menoarvioon sen 175,620
2246: asuinpaikkojakin, eräs heistä jo kaksikin                  markan suuruisen vahingon korvaa-
2247: kertaa, ilman että laki olisi heitä siihen vel-            miseksi, minkä eräät Sortavalan se-
2248: voittanut. On sen vuoksi täysin asian mu-                  minaarin opettajat ovat kärsineet
2249: kaista ja kohtuuden vaatimaa, että val;Dio                 sodan johdosta aiheutuneesta palk-
2250: korvaa heille edes sen vahingon, minkä he                  kojensa vähenemisestä.
2251:         Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
2252: 
2253:                     Helena Syrjälä.                       K. Kallio.
2254:                     Mandi Hannula.                        Antti J. Rantamaa.
2255:                     Aarne Honka.                          Juhani Leppälä.
2256:                     Jere Juutilainen.                     Erkki Paavolainen.
2257:                     Matti Pitkänen.                       Juho Niukkanen.
2258:                     Kaapro Huittinen.                     Sulo Heiniö.
2259:                     Kaapro Moilanen.                      Kalle Kauppi.
2260:                     Tilda Löthman-Koponen.                Arvi Oksala.
2261: 
2262: 
2263: 
2264: 
2265:                                                                                                7
2266:                             B.
2267: Hevosjalostusta, perkaustöitä, siltoja ja pesuloita koskevia
2268:                     rahaasia-aloitteita.
2269: IV,1s. -     Rah. al. N:o 1.
2270: 
2271: 
2272: 
2273: 
2274:                                  Tolppanen y. m.: 111Qiiränihan osoittamisesta lainoiksi ja
2275:                                     avustukfiksi kevosjalostusliitome orivarsalaitumien kank-
2276:                                     l<imista ja k1mtoon..<:aattamista varte11-.
2277: 
2278: 
2279:                                        B d u s. k u n n a 1 l e.
2280: 
2281:    Tulevien vuosikymmenien aikana joUJtu-            vOSikannan kehittämistä. Asiaintiilan kol'-
2282: vat niin hyvin jälleenrakentaminen kuin              jaamiseksi on jo yli 30 vuotba ponniste1tu
2283: tuotannon lisääminenkin kohtaamaan vai-              yhteisten orilaitumien aikaansaamiseksi,
2284: keuksia työvoiman puutteen vuoksi. Täl-              mutta vamjen puutteesta johtuen ei yh-
2285: löin tulee etenkin maa- ja metsätalouden             teisiä laitumia vielä ole saatu Hiheskään
2286: kohdalla veto-ominaisuuksiJitaan hyvillä työ-        kaikkiin maakuntiin ja useimmat daitwnet
2287: hevosilla olemaan arvaamattoman suuri                ovat perin heikosti hoidettuja. Kun vuonna
2288: taloudellinen merkitys. Vähäisempi ei täl-           1940 vielä suuri osa näistä:kin otettiin pika-
2289: laisten hevosten arvo ole maanpuolustuk-             asut•ukSteen, ovat orikasvatusmahdmlisuudet
2290: senkaan kannalta. Jotta hevoskantaa voi-             entisestäänkin suuresti vaikeutooeet, eten-
2291: taisiin tehokkaasti kehittää, olisi siitosoriiksi    kin p•ien:illä tiloilla, joill~ muista syistä
2292: pyrittävä kasvattamaan jokaisen varsa-               tähän tehtävään useinkin olisi hyvät edelly-
2293: vuosikerran pa.rhaat yksiJ.•öt. Hman ori-            tykset. Tilannetta voidaan huomattavasti
2294: varsojen laidnmtamismahdollisuutta, jota             korjata käyttämällä vaJ.tion varoja esim.
2295: tälJä kertaa on airnoastaan mUJutam:issa maa-        vain 1,000,000 markkaa halpakorkoisiksi
2296: kunnissa, aihewttaa ol'!ikasvatus varsojen           !ainoiksi laidunten hankintaan ja avus-
2297: kesäisen talliruokinnan vuoksi siksi paljon          tuksiksi laidunten hoitoon. V arat tulisivat
2298: huolta ja kustannuksia ja on samalla tulok-          tarkoituksenmukaisimmin käytettäviksi, jos
2299: sHtoon niin epävarmaa, .että parhaittenkin           niitä myönrnettålisiin hevosjalostuSiliitoiHe.
2300: vanhempien orivarsat laajoHla ailueilla                 E.dellämainituiu perustein ehdotamme,
2301: yleisimmin JeikataaTIJ ja vain ne varsat,
2302: jotka sattuvat erikoisesti asiaan innostu-                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1944
2303: neille henikilö·iHe, saavat kasvaa orhlna.                   tulo- ja menoarvioon 1,000,000 nwr-
2304: Kun näistä joudutaan valitsemaan si~tos­                     kan suuruisen määrärahan käytetc
2305: oriit, on selvää, ettei jalostustyöhön tule                  täväksi halpakorkoisina lainoina. ja
2306: sellaista määrää hyviä siitosoriit~ kuin he-                 nvustuksina hevosjalostusliitoille ori-
2307: vOSika.nTIJaSta olisi tarkoituksenmukaisin kei-              vctrsalaitumien hankkimiseen ja kun-
2308: nom saatavissa, mikä. suuresti hidastaa he-                  toonsaattamiseen..
2309:            Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
2310: 
2311:                    Matti Tolppanen.                                Juho Paksuja.lka.
2312:                    Kaapro Huittinen.                               Eemil Luukka.
2313:                    Antti J. Rantamaa.                              Eino Rytinki.
2314:                    Matti Luoma-aho.                                J. E. Lampinen.
2315:                    Matti Miikki.                                   Akseli Brander.
2316:                                      Heikki Soininen.
2317: IV,19. -    Rah. a.l. N :o 2.
2318: 
2319: 
2320: 
2321: 
2322:                                 Joukanen y. m.: Määrä1·ahan osoittamisesta Karvianjoen
2323:                                    perkaustöiden jatkamista varten.
2324: 
2325: 
2326:                                     E d u s k u n n a 11 e.
2327: 
2328:    Vuoden 1936 valtiopäiville jätetyn raha-         Kalliit koneet ja työpadot nyt jo odot-
2329: asia-aloitteen n: o 157 perustelujen lisäksi     tavat työntekijöitään Karvianjoen perkaus-
2330: .pyydämme esittää seuraavaa:                     työmaalla, ja kun on kysymyksessä näin
2331:  . Karvianjoen perkaus käsittää kaikkiaan        suuri ja laaja vesijättömaa-alue, joka
2332: 10 erillistä työryhmää, joiden kustannus-        käsittää suurimman alueen koko Pohjois-
2333: arvio on yhteensä 16,200,000 mk v. 1932          Satakunnasta, niin ei näin suurta perkaus-
2334: -37 laadittujen kustannusarvioiden mu-           työtä kannata pitää käynnissä varsin pie-
2335: kaan. Perkaustyöt aloitettiin v. 1937 Meri-      nililä määrärahoiHa, koska vain suhteelili-
2336: karviallla meren ja Lankosken vä!lisellä työ-    sen pieni määräraha tällöin jäisi käytettä-
2337:  ryhmällä ja on työhön ny.t jo käytet'ty         väksi itse varsinaisen perkauksen suoritta-
2338: 2.1 miij. mk. Nykyisen hintatason mukaan         miseen. Kun miehet kerran kotiutuvat
2339: tarvitaan meren ja Lan'kosken välisen työ-       siviilielämään on niiden työ ohj attava kan-
2340:                                                                                    1
2341: 
2342: 
2343:  ryhmän Joppuunsaatmm:i&een n. 7 milj. mk.       santaloudenemme .tärkeitten peruspääomien
2344: Koska perkauksia vesistössä yläjuoksulla ei      tuJokselliseen luomiseen ja tällainen työ on
2345: voida suuremmassa määrin sruorittaa ennen-       hyödyllisen maanparannustyön teettäminen,
2346: kuin alajuoksu on perattu, olisi alajuoksun      mikä nopeimmin antaa elintarpeita kansan
2347: perkaustöitä kiirehdittävä, jotta tärkeät        omavaraista'louden kohottamiseksi.
2348: perlraustyöt yläjuOksulla voitaisiin aloittaa.      Edellä esitetyn perusteella kunnioit.ta-
2349: Samasta syystä olisi perkaustyöt aloitet-        vimmin ehdotamme,
2350:  tava myös Lampin -eli Pohjajoella .Ahlais-
2351:  ten ·kunnassa. Kyseellinen joki on Kar-                   että Eduskuntct ottaisi vuoden 1944
2352:  vianjoen vesistön toinen Jaskusuunta me-                tulo- ja menoarvioon 1,500,000 mar-
2353:  re-en. Tämän osan kustannusarvio (v.                    lwn suuruisen määrärahan Karvian-
2354:  1937 annetun lupapäätöksen mukaan) on                   joen perkaustöiden jatkamista var-
2355:  1,100,000 mk.                                           ten.
2356:            Hclsingissä helmikuun 12 päivänä 1943.
2357: 
2358:                    Kalle Joukanen.                            L. Heljas.
2359:                    Lauri Murtomaa..                           Antti J. Rantamaa.
2360:                    J. E. Malmivuori.                          Paavo Aarniokoski.
2361:                    Janne Koivuranta.                          Eero Nurmesniemi.
2362:                    T. N. Vilhula.                             U. A. Wirranniemi.
2363:                    L. 0. Hirvensalo.                          Uuno Hannula.
2364:                    Akseli Brander.                            Yrjö Schildt.
2365:                                                                                                 55
2366: 
2367: IV,2o. -   Rah. al. N:o 3.
2368: 
2369: 
2370: 
2371: 
2372:                                  M. Hannula y. m.: J.l!äiirärahan osoittam.isesta Työteho-
2373:                                    seuralle tutkimus- ja koepesulan perustamistct varten.
2374: 
2375: 
2376:                                       E d u s k u n n a 11 e.
2377: 
2378:    Nykyinen ity'övoiman p;uute, joka sodan         yleisesti ulkona kaivolla tai avannossa ku-
2379: päätyttyäkin selvästi tulee jatkumaan, koh-        luttaen tervey:ttä ja voimLa.. Ku~vatus vaatii
2380: distuu erikoisen raskaasti kotitailouden hoi-      talvella useita päiviä sopivien ikuivaus-
2381: taj.iin, perheenemäntiin niin maaseudulla          paikkojeru puutteessa tai tapahtuu sekin
2382: kuim. kaupungeissakin. Naisten on yhä              asuinhuoneessa. MaTIJkeloimisc.. sekä silitys-
2383: enemmän osallistuttava tuotannolliseen työ-        välineet ovat useimm~ten olemattomia tai
2384: hön ulkopuolella ikodi:n ja suoritettava koti-     huonoja.
2385: t.ailoustyöt muun työn väliaiikoina.                   Olosuhteet taa.javäkisrissä yhdyskunnissa,
2386:    Kotitalouden kaikkein raskaimpiin, voi-         tehdas:seuduilila ja kaupungeissakin eivät
2387: mia, terveyttä ja aikaa kuluttaviim. t·öihin       yleensä ole paljoakaan pa:remmat, monissa
2388: kuuluu vaatteiden pesu. Tämä suoritetaan           tapauksissa jopa vieläkin huonommat ikiuin
2389: vielä nykyisin p.erin alkeellrisissa olosuh-       m8!aseudulla.
2390: teissa ja iilman nykyaikaisen tekniikan suo-           Nykyisin oru vielä yleisest'i se käsitys
2391: maa apua.                                          vaJl1a1la, että koneellinen pesu kruil.uttaa
2392:    Maaseudun pesuoloistta B!ntaa valtion           enemmän vaa.tteita kuin käsin suoritettu
2393: pienviljelyskomitean tutkimus vuodelta             pesu. Tämä käsitys on kuitenkin väärä.
2394: 1938 seuraavat tiedot:                             Useitten ulkomailla suoritettujen tutkimus-
2395:    Tutkiturista talouiksista suoritti 40% tal-     ten mukaan säästää päinvastoin ajanmukai.-
2396: v;ella vaatteid:enpesunsa asuinkeittiöissä.        sil:La koneilla suoritettu pesu vaoa.tteita huo-
2397: Työn epä:käytännöllisyys ja !työtehon heik-        mattavasti verratessa käsin suoritettuun
2398: kous täiLlaisissa olosuhteissa on ilmeinen.        pesuun. Lisäksi on myöskin pesuaineiden
2399: Sen lisäksi on tämä kodin terveydellisten          säästö merkille pantava. Nämä molemmat
2400: olojen asuinkeittiön rappeutumisen kan-            seikat ovat jo normaalioloissaklin erikoi-
2401: nailta erittäin 1turmiollista. Navettakeittiössä   sesti hoomioon ot·ettavia, mutta nykyisenä
2402: suoritti pesunoo, 15 % talouksista. Tämä           vaate- ja pesuainepulan aikana sitäkin
2403: ei maitotalouden kannaLta ole terveysnäkö-         merk1ttävämpiä.
2404: kohtien mukaista. Saunassa, jonne yl·eensä             On suorastaan kalliin ihmistyövoiman,
2405: ei ole vesijohtoa ja jossa vrulaistuS- ja U-       vaatteiden ja pesuaineiden suurta, tuhlausta
2406: manvaåhto..,Qlosuhteet ovat huonot, pesi           se tapa, millä niin suuri ja tärkeä koti.ta-
2407: vaatteensa 38% ja 4% tiloista pesi pyyk-           loustyö kiuin pyykinpesu maassamme suori-
2408: kinsä talvelJakin suorastaalll taivasalla. Ke-     tetaan.
2409: sällä pesi noin 70 % ltalouksista vaa!tteensa          Lisäksi on huomattava, että .ihmistyö-
2410: ulkona. Kun ka.iken lisäksi vesijohdot ja          voiman tuhlaus edelläkuvatnnla.isessa vaat-
2411: likaviemärit näissä pesupaikoissa ovat ylen        teiden pesussa ei supistu ainoastaan niihin
2412: harvinaisia, antaa rtämä selvän kuvan pe-          päiviin, jolloi'lli työtä näin alkeellisissa
2413: sun alkoollisuudesta maaseudun pienko-             oloissa suoritetaan. Siitä aiheutuneet reu-
2414: deissa. Lisäksi ovat pesuvälineet erittäin         maattiset ym. sairaudet ja ennenaikainen
2415:  puutteellisia ja epäkäytännöllisiä. Mitään        loppUJU.Ilkuluminen vähentävät lukematto-
2416: ;työtä helpoittavLa. konei!ta. ei näissä oloissa   mien :n:ruistyöntekijöiden työkyVyn ja elä-
2417:  y:1eensä ole nimeksikään.                         män vuosia aineelliseksi ja henkiseksi tap-
2418:     Jos vielä .ta~kastetaan pesutyön jälkeistä     pioksi yksityisille kodeille ja koko kansalle.
2419:  työtä, on todettava, että huuhtelu tapahtuu       Sentähden olisi tähän kotitalouden ras-
2420:                                 IV,2·0. -   Tutkimus- ja koepesula.
2421: 
2422: kaimpaaDJ ja epä;terveeHisimmissä olosuh-            uhraamaan. Tämän lisäksi tulee vielä vaat-
2423: ,teissa suoritet.tmm työhön ehdottomasti             teiden ja pesuaineiden säästö, joka työn
2424: saatava nykyaikaisen tekniikan tuottamaa             säästön lisii:ksi on huomattava sekin.
2425: apua ja helpOO.tusta.                                   Yhteispesuloista on Ruotsissa saatu erit-
2426:    Tähän onkin tarjoJ.la suuret mahdollisuu-         täin hyvät kokemukset. Tästä syystä onkin
2427: det.                                                 v:altio tukenut näiden perustamista myön-
2428:    Ruotsissa ryhdy:ttii:n jo sotaa ~edel.tänemä      tämällä huomattavia avustuksia yhteispesu-
2429: V1uosina perustamaan ajanllliUkaisesti raken-        1oiden perustamista varten maaseudJulle.
2430: nettuja, nykyaikaisilla työvälineillä ja ko-            Meillä Suomessa ovat edeHäselostetut
2431: neilla varustettuja yhteispesuloita, joissa          yhteispesuJat vielä jotenkin tuntemattomat.
2432: perheenemännät saavat kohtuuLlista mak-              Rudtsissa saaduista kokemuksista päättäen
2433: sua vastaan itse käydä pesemässä pyyk-               olisivat ~tällaiset yhteispesulat kuitenkin
2434: kinsä. Nämä yhteispesulat ovat joko jon-             meillålkin epäilemättä erinomainen ratkaisu
2435: kun yhteisön tai pesulaosuuskliDnan omis-            vaatteiden pesun saattamiseksi rnylkyistä
2436: tamia ja aikaansaamia. Tällaintm yhteis-             paremmal'le kannalJe.
2437: pesula perustetaan ja sijoitetaan maasoo-               Enn.enkuin näin sulllrisuun1aisiin !OOimen-
2438: dulla liikenneyhteyksien puolesta keskeiseen         piteisiin meillä laajemmassa määrässä ryh-
2439: paikkaan kuten kirkonkylään, asemayhdys-             dytään, olisi kuitenkin V"ihlttämätöntä, että
2440: kuntaan jrue, jonne sekä lähiseudll'llJ maan-        tutkitta1isiin ja koke1ltajg;iin tällaisen yhteis-
2441: viljelijä. ja työväki sopivasti voi kuljettaa        pesulan toimintaa, siinä käytettäviä .ko-
2442: pesuvaatteensa pestäväksi ja jossa myös              neita, niiden sijoitusta ja käyttöä sekä
2443: yhdyskmnnassa asuvaa väestöä on riittä-              yhtejg;pesuJa.n kannattavaisuutta meikälä:i-
2444: västi. Pienin yhteispesulan pesijäperhe-             sissä oloissa.
2445: luku on Ruotsissa katsottu o3.evan noin                 Voi myös herätä ajatus, että meidän
2446: 80 perhettä, joka sään'lllölilisesti k.lllukausit-   harvaanasutussa maassamme mahdollisesti
2447: tain pesee pesulassa pyykkinsä. Pesulan              autoihin sijoitetut ikiertävät konepesulat
2448: kanJIJ.attavaisuus on kuiteDJkin huomat.tu           olisivat sopivampi ratkaiSJU pesukYJSymy'k-
2449: varmemlll181ksi, jos pesula on alunperin ra-         sen järjestelyHe ainakin harvemmin asu-
2450: kennettu noin 200 perheen tai sitä snm-              tuilla paikkakunlllilJa kuin edeB.äseloste.ttu
2451: re1llllll,l,ksi pesula,ksi. T.ä:llöin muodostuvat    yhteispesulamuoto. Tätäldn ma:hdl>Uisuutta
2452: myös yk.sityisten pesukustannukset halvem-           olisi meillä tutkittava.
2453: m:iiksi. Pesulaa val'iten rakennetaan ja si-            TutkimUS- ja koepesulass:a voitaisiin par-
2454: sustet&an tarkoituksenmukainen rakennus.             haiten suorittaa, myös tutkimuksia sellai-
2455: Tämä käsittää pesutuvan tarpeellisine pesu-          sista kotioloihin soveltuvista laitteista ja
2456: altaineen, pesukoneineen (joissa pesun lio-          työvihl·ineistä selili j.ärjestelyistä, joita olisi
2457: tus, pesu, keittäminen ja huuhtelu ,tapah-           suositellt:ava työtehon kohottamisen mielessä
2458: tuu samassa koneessa), sentrifugeineen, kui-         niin kauan ikunnes konee1lisia yhteispesu-
2459: vauslaitteineen ja kuuma- ja kylmämanke-             loita saadaan perustetJtua nutahamme ja
2460: leineen. Palkattu vahtimestari valvoo jär-           joita voitaisiin !käyttää työn helpottajana
2461: jestystä, pesuvuoroj.a jne. sekä ohjaa per-          niissä syrj~eutujen kodeissa, joihin yhteis-
2462: heenemäntiä koneiden käytössä, hoitaa tilin-         pesuloiden hyöty ei voi ulottua .pitkien
2463: pidon ym. sekä suorittaa myös pesua tilauk-          etäisyyksien ja huonojen ~teiden vuoksi.
2464: sesta.                                                  Samoin voitaisiin tässä :tutkimus:- ja koe-
2465:    Tällaisessa ajanmukaisesti sisustetussa ja        pe~assa tutlcia erilaisten pesuaineiden
2466: uudenaikaisin konein varustettussa pesu-             käyttöä sekä uusien karngaslaatujen t.a:rkoi-
2467: lassa suorittaa 5-6 henkisen perheen                 tuksenmukaisinta pesua. Niinpä esimerkiksi
2468: emäntä normaaliSUIUruisen kuukausipesunsa            nyt parhaillaan yJeistyvien !keinokuitukan-
2469: neljässä ~tunnissa laskettuna pyykin Hkoa-           kaiden tarkoituksenmukaisimman peSJUn
2470: maan panemisesta sen valmiiksi mankeloi-             tutkimrus ja opetus olisi niiden kestävyyden
2471: tuoo kotiin viemiseen saa}Qra. Lisäksi ovat          kannalta aivan välttämätön.             '
2472: tutkimukset osoittaneet, että voimain ku[u-             Aiv:an erikoisen kiireellinen ja ajankoh-
2473: tus, minkä koneelilinen pesutyö vaatii, on           tainen toimenpide olisi näin ollen tutkimus-
2474: vain pieni murto.osa siitä, mikä ilman iko-          ja koepesulan perustaminen maahamme ja
2475: Jl!€iden apua samaan .työhön olisi jouduttu          kaJtsoen siihen, että tämä ensi såjassa tu1 isi
2476:                                         IY,2o. ·- J\l. Hannula y. m.                                               57
2477: 
2478: palvelemaan työtehotU!tkimuksia, olisi se                   pesulan kustannusarvio olisi seuraava:
2479: sopivin perustaa Työtehoseuran tutkimus-                    (Laatinut arkkitehti Aarne Ervi ottamalla
2480: pesulaksi.                                                  pohjaksi hintatason 1. päivänä helmikuuta
2481:   Edellä selostetunlaisen tutkimus- ja koe-                 1943).
2482:     200 perheen pesua varten = 60,000 kg/vuodessa.
2483:   A. Hankintakustannukset
2484:         Rakennus 500 m s . . . . . . . . . . . . . . . . . ........ .         350,000:-
2485:         Saniteettiteknilliset laitteet ............... .                      130,000:-
2486:         Sähköt~knilliset lai1tteet .................... .                      40,000:-
2487:         Kiinteä sisustus ........................... .                         40,000:-
2488:         Ulkoiset työt ............................. .                          20,000:- 580,000:-
2489:           Koneet
2490:             2 pesukonetta (22 kg) a 40,000: -·..........                           80,000:-
2491:             keskipa:koislmivaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       36,000: --
2492:             kuivaUSikone . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54,000: -
2493:             lmumama'lllkeli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  40,000: -
2494:             8 liotusvaunua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     28,000: -
2495:             paikoilleen asennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -- 12,000:
2496:                                                                                    ----------·-·--
2497:                                                                                                    - 250,000: --
2498:           Yleislmlstannu.kset, suunnittelu, vakuutukset, sekal. . ..... .                             70,000:-
2499:                                                                                                      900,000:-
2500:                    B. Kustannukset pesukiloa kohti                                (60,000 kg)
2501:                         laitoksen kustannukset 88,000: -                            1: 47
2502:                         pesukustannukset (Tilkan sotasai-
2503:                            raalan laskelmien mukaan), läm-
2504:                            mitys, höyry, työ, peSJUaineet ....                       2:-
2505:                         pesulan hoitajattaren palkka 30,000
2506:                            vuodelta ..................... .                        -:50
2507:                                                           noin                     -"C-/kg.
2508:                         Pesulaitosten pesutariffi on nykyisin
2509:                            keskimäärin .................. .                          8: -/kg.
2510:   Kuten edclläoleva:t laskelmat osoittavat                             että Eduskwnta ottaisi valtion vuo-
2511: voidaan olettaa tutkimus- ja koepesulan                              den 1944 talousarvioon 900,000 mar-
2512: ylläpidon kannattavan itsensä, vain perus-                           kan määrärahan annettavaksi Työn-
2513: tamiskustannukset olisi saa,tava val,tiolta.                         tehoseuralle tutkimus- ja koepesulan
2514:   Viitwten edelläolevaan ehdotamme ikun-                             perustamista varten.
2515: nioittavimmin,
2516:         Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
2517: 
2518:                    Mandi Hannula.                                      Arvo Ketonen.
2519:                    Miina Sillanpää.                                    Helena Syrjälä.
2520:                    Kyllikki Pohjala.                                   Aino Luostarinen.
2521:                    E. M. Tarkkanen.                                    Sulo Heiniö.
2522:                    Sulo J. Teittinen.                                  Kalle Kauppi.
2523:                                                Akseli Nikula.
2524: 
2525: 
2526: 
2527: 
2528:                                                                                                                     8
2529: 58
2530: 
2531: IV,21. -     Rah. al. N:o 4.
2532: 
2533: 
2534: 
2535: 
2536:                                Nurmesniemi y. m.: J}!iiärärahan osoittamisesta Tikkalan-
2537:                                  salrnen sillan rakentamista varten.
2538: 
2539: 
2540:                                     E d u s k u n n a 11 e.
2541: 
2542:   Viitaten rah. al. n: o 133 perusteluihin              tulo- Ja menomo.vioon 2,000,000 mar-
2543: (Liitt. IV 145 v. 1939) ehdotamme kun-                  kan määrärahan sillan rakentamista
2544: nioittaen,                                              varten Tikkalansalmeen Pyhäjärvert
2545:           että Eduskttnta ottaisi ensi vuoden           pitäjässä Oulun läänissä.
2546:            Helsingissä helmikuun 9 päivänä 194:3.
2547: 
2548: 
2549:                         Eero Nurmesniemi.                        S. Salo.
2550:                                  ••          ••
2551: 
2552:       VALTIOPAIVAT
2553:                        1943
2554:                   LIITTEET
2555:                           VI
2556: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUSALOITTEET
2557: 
2558: 
2559: 
2560: 
2561:                     HELSINKI 1943
2562:               VALTTONEUVOSTON KIRJA.P AINO
2563: Reumaattisia tauteja ja sairaaloita koskevia toivomusaloitteita.
2564:                                                                                             63
2565: 
2566: VI,t. -   Toiv. al. N:o 17.
2567: 
2568: 
2569: 
2570:                                Nikula y. m.: Toimenpiteistä 1·eutnaattisten tautien ehkäi-
2571:                                   semiseksi.
2572: 
2573: 
2574:                                    :E d u s k u n n a ll e.
2575: 
2576:    Kansamme sotaa seuraava jälleenraken-        suuri kansantaloudellinen ja sosialislääke-
2577: nustyö on ulotettava myös terveydenhoidon       tieteellinen merkitys näillä on, mainitta-
2578: eri aloille kohottaaksemme kansakunnan          koon muutamia viime vuosikymmenien tut-
2579: niin ruumiillisen kuin henkisenkin hyvin-       kimusten tuloksia. Englannin terveyshoi-
2580: voinnin mahdollisimman korkealle. Paitsi        toministeriön vuotta 1922 koskeva tutki-
2581: välittömästi taist~lujen aiheuttamien vam-      mus osoit,ta.a, että n. 1f6 kaikista sairausta-
2582: mojen huoltoa ja hoitoa on myös sodan           pauksista englantilaisissa sairaskassoissa
2583: välillisesti pa;hentamien ja lisäämien tauti-   oli reumaattisia tauteja. Jokseenkin sa-
2584: ryhmien hoitoon kiinnitettävä entistä           manaikainen tutkimus Berlinin sairaskas-
2585: enemmän huolta. Yksi tärkeimpiä teh-            soista osoitti, että reumaattiset taudit ai-
2586: täviä viimemainitussa suhteessa on järjes-      heuttivat 8.2 kertaa niin monta sairastu-
2587: tää taistelu reumaattisia tauteja vastaan.      mistapausta, 3.4 kertaa niin monta sairaus-
2588:    Tuberkuloosin, hermo- ja mielitautien        päivää sekä 1.4 kertaa niin suuren invali-
2589: sekä sydän- ja verisuonitautien rinnalla        diteetin kuin tuberkuloosi. Belgiassa toi-
2590: on reumaattisten tautien ryhmä kansan           mitettu ,tutkimus osoitti reumaattisten
2591: terveyden vaarallisimpia vihollisia. Tämä       tautien aiheuttavan enemmän sairausta-
2592: on myös tautiryhmä, joka sotien johdosta        pauksia kuin tuberkulosin ja syövän yh-
2593: lisääntyy ~hkä enin kaikista. Jo 30-vuo-        teensä. Tanskassa taas sairasti v: n
2594: tisen sodan ajoilta alkaen on meilläkin         1936 lopulla työkyvyttömyyseläkkeensaa-
2595: pantu merkille näitten tautien suuri sO-        jista 9.9 % kroonisia niveltauteja. Ruot-
2596: danjälkeinen lisääntyminen, mikä onkin          sin kansaneläkelaitoksen tilaston mukaan
2597: luonnollinen ilmiö, kun ottaa huomioon          v:lta 1923 muodostivat vanhuustaudit eläk-
2598: niitten syntyyn vaikuttava;t sodan korosta-     keen aiheuttavan invaliditeetin 56 % :ssa,
2599: mat ulkonaiset tekijät sellaiset kuin keh-       ja seuraavan ryhmän 9.1 %, siis n. 1/5
2600: not hygieniset olot, huonot asunto-olot,        kaikista muista nivelreumatismi, kun taas
2601: yksipuolinen ja heikko ravinto, kylmetty-       tuberkulosi aiheutti invaliditeetin vain
2602: misvaara ja yleinen köyhtyminen.                5.s % :ssa. 10 v. myöhemmin samaa aine-
2603:    Näitten tautien, joihin lasketaan reu-       histoa koskeva tutkimus osoitti, että kroo-
2604: maatinen kuume eli äkillinen nivelreuma-        nisen nivelreumatismin prosenttiluku oli
2605: tismi sen aiheuttamine elimellisine sydän-      kohonnut 12.4 :ään, tuberkulosin laskettua
2606: tauteineen sekä ruuansulatuselimistön ja        5.4 %: iin. Arviolta lasketaan, että ny-
2607:                                                 1
2608: 
2609: 
2610: muitten sisäelinten häiriöineen, krooninen      kyään n. 1 % Ruotsin kansasta on reu-
2611:  nivelreumatismi sekä reumaattiset lihas-,      maattisen infektion vuoksi invaliideja.
2612:  jänne- ja hermotulehdukset, kansan ter-        Edelleen lasketaan, että reumatismi siellä
2613:  veydelle .tuottamat vauriot ovat sodasta       aiheuttaa n. puolet enemmän sairausta-
2614:  huolimatta jo normaalioloissakin viime ai-      pauksia kuin tuberkulosi ja kun viimemai-
2615:  koina kiinnittäneet yhä enenevässä mää-        nittujen sairaustapausten luku on alene-
2616:  rässä !huomiota puoleensa sitä mukaa kuin      massa on reumaattisten luku yhä kohoa-
2617:  yhteiskunnan sosialinen omatunto on val-       massa. Paitsi pysyvää invaliditeettia mer-
2618:  veutumistaan valveutunut.                      kitsevät äkillisluontoiset niveltulehdukset
2619:    Saadaksemme jonkinlaisen suhteellisen        varsin huomattavaa tilapäisen työkyvyn
2620:  kuvan siitä, kuinka 13!ajalle reumaattiset     menetystä sekä sairaanhoitokustannuksia.
2621:  taudit ovat levinneet, ja voidaksemme           Ennen sotaa arvioitiin reumaattisten tau-
2622:  luoda itsellemme käsityksen siitä, kuinka       tien tuottaneen Ruotsille suoranaisia lms-
2623: 64                             VI,1. -   Reumaattiset taudit.
2624: 
2625: tannuksia meidän silloisessa rahassamme n.      muista tautiryhmistä kuten esim. tuberku-
2626: miljardin markkaa.                              losista ja mielitaudeista sellaisia on ole-
2627:    Meilläkin on muutamia pienempiä tutki-       massa,. miksi ei reumaattisista taudeista-
2628: muksia tässä suhteessa tehty. Suomen            kin voitaisi tällaista tutkimusta suorittaa.
2629: valtion rautateitten palveluksessa vuosina      Tämän pohjalla olisi sitten mahdollisuuk-
2630: 1910-30 olleitten henkilöitten yli 6 kk.        sia laatia maamme oloihin soveltuva oh-
2631: kestäneen työkyvyttömyyden aiheuttaneista       jelma reumaat.tisten tautien ehkäisemiseksi
2632: taudeista oli 7 % kroonista nivelreumatis-      ja jo puhjenneitten järkiperäiseksi hoita-
2633: mia. Vuosina 1928-36 sairastui asevelvol-       miseksi.
2634: lisista äkilliseen nivelreumatismiin 16.34         Reumaattisten tautien tutkim'llS- ja hoi-
2635: o/ 00 ; viimeisenä näistä vuosista esiintyi     tomenetelmissä olemme me vielä aivan al-
2636: äkillinen nivelreumatismi yli 3 kertaa lu-      kuasteella. Näitä tauteja ehkäisevään va-
2637: kuisMnmin kuin ikeuhkotauti. 37: ää maa-        listustyöhön ja sosiaalisiin toimenpiteisiin
2638: laiskuntaa, joissa oli yhteensä 195,000 asu-    ei meillä ole ensinkään kiinnitetty huo-
2639: kasta, käsittävä tutkimus v:lta 1936 osoitti,   miota. Kun reumaattinen kuume eli äkil-
2640: että niveltauteja sairasti 1702 henkilöä,       linen nivelreumatismi on puhjennut, voi
2641: näistä 525 äkillistä ja 1,177 kroonista ni-     potilas tosin useinkin hankaluuksien jäl-
2642: velreumatismia, ollen kroonisista 29 % osit-    keen saada paikan jossain sisätautisairaa-
2643: tain ja 40.7% täysin työkyvyttömiä; jos         lassa ja päästä kuumeestaan, mutta tapauk-
2644: nämä luvut yleistetään, sairastaisi maamme      sen jälkiseuraamisesta ja uusinnan ehkäi-
2645: koko väestöstä niveltauteja 34,000 henki-       semisestä ei kukaan pidä huolta. Ja vielä
2646: löä, joista 23,500 siie 0.6 % kroonisia ni-     synkempi on ihmisen kohtalo, kun tauti
2647: veltauteja, heistä 6,800 osittain ja 9,600      muodostuu      krooniseksi      nivelreumatis-
2648: täysin työkyvyttömiä. Kansaneläkelaitok-        miksi. Näitä ottavat meidän vähäiset si-
2649: semme, joka juontaa juurensa vasta 1.1.         sätautisairaalamme kovin vastenmielisesti
2650: 1939 lähtien, työkyvy.ttömyysainehistosta,      sisään ja jos lopulta ottavatkin, niin vain
2651: joka käsittää 18-54 ikävuotiset ja nivel-       lyhyeksi aikaa ehkä muutamaksi viikoksi
2652: taudeista yksinomaan vaikeat krooniset, on      sen sijaan, että tällaisen potilaan järkipe-
2653: 1. 7. 1940 n. 5.3% :ssa työkyvyttömyyden        räinen hoito usein vaatii pitkän, kuukau-
2654: syynä ollut krooninen niveltulehdus ja yli      sia ehkäpä vuosiakin kestävän hoidon en-
2655: 18-vuotiaina työkyvyttömiksi .tulleista nmo-    nenkuin liikuntakyky ja osittainen työ-
2656: dostavat krooniset niveltaudit 7 % koko         kyky voidaan palauttaa. Reumaattisia
2657: ainehistosta. Nämä ovat kuitenkin minimi-       tauteja koskevat ongelmat ovat yhtä pal-
2658: lukuja. On paljon sellaisia reutnaattisia       jon sosialisia kuin lääkeopillisiakin. Jär-
2659: tautitapauksia, joista ei milloinkaan ole       jestelmällinen taistelu reumatismia vastaan
2660: minnekään mi.tään ilmoitusta tehty. Eikä        on työtä kansan terveyden kohottamiseksi
2661: näitten tautien koko valtakuntaa käsittä-       ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi,
2662: vän levinneisyyden selville saaminen ilman      missä valtion sosialiset ja taloudelliset kiin-
2663: valtiovallan apua ja tukea näytäkään mah-       nosteet lyövät yksiin.
2664: dolliselta. Raskainta on todeta, että ky-          Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdotam-
2665: symyksessä oleva tautiryhmä esiintyy jo         me eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2666: lapsuudesta alkaen ja yleisempänä juuri         muksen,
2667: nuoruus- ja miehuusijässä sekä että se
2668: aiheuttaa melkein 100 prosenttisesti elimel-              ett.ä hallituksen toimesta suorite-
2669: lisen sydänvian, joista ainakin n. 60%                 tlaan ensi tilassa tutkimus reumaat-
2670: katsotaan jäävän pysyväksi.                            tisten tautien levinneisyydestä val-
2671:    Yhtenäinen koko valtakunnan käsittävä               takunnassa ja sen pohjalla looditaan
2672: reumaattisten tautien levinneisyyttä kos-              suunnitelma näitten tautien ehkäise-
2673: keva tutkimus olisi mielestämme yritettävä             miseksi ja jo puhjenneitten järkipe-
2674: ensi tilassa saada aikaan. Kun erinäisistä             räiseksi hoitamiseksi.
2675:         Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1943.
2676: 
2677:                    Akseli Nikula.                    Sulo Heiniö.
2678:                    Mandi Hannula.                    Helena Syrjälä.
2679:                    Kalle Kauppi.                     Arvo Ketonen.
2680:                                   Sulo J. Teittinen.
2681:                                                                                              65
2682: 
2683: VI,2. -    Toiv. al. N :o 18.
2684: 
2685: 
2686: 
2687: 
2688:                                 Rytinki y, m.: Määrärahasta P'Udasjärven aluesavraalan
2689:                                    sairaalaralcennuksen kunnostamiseen.
2690: 
2691: 
2692:                                     E ,d u s k u n n a ll e.
2693: 
2694:    Pudasjärven kunnan kunnansairaala otet-        tarkoitustaan. Lähimpiin suurempiin sai-
2695: tiin vuonna 1935 valtion aluesairaalaksi.         raaloihin ja synnytyslaitokseen on matkaa
2696: Sairaala- ja lääkärinasuntorakennukset oli-       pitäjän keskuksesta 100 km ja pitäjän kau-
2697: vat silloin jo erittäin huonossa kunnossa ja      kaisemmalta kulmalta 210 km ja kun lii-
2698: niiden katsottiin olevan pikaisen korjauk-        kenne on perin huono, kulku hidasta, var-
2699: sen tarpeessa. Lääkärinasuntorakennuksessa        sinkin talvella, jolloin on kuljettava yksin-
2700: onkin suoritettu korj•austöitä, mutta sairaa-     omaan hevosella, niin heikon sairaan ja
2701: larakennus on vielä korjaamatta. Mainittu         lääkärinapua tarvitsevan synnyttävän äidin
2702: sakaalarakennus on vanha,, alunperin hei-         kuljettaminen on monta kertaa m81hdotonta.
2703: kosti rakennettu puurakennus. Sitä ei ole         Sen vuoksi olisi sairaalarakennus perinpoh-
2704: koskaan täydellisesti korjattu, vaikka esim.      jin uudistettava ja sairaalan yhteyteen vält-
2705: perustus on niin heikosti tehty, että raken-      tämättömästi tehtävä erikoinen synnytys-
2706: nus liikkuu. Suurimmalta osalta tästä joh-        osasto. Suunnitelma sairaalarakennuksen
2707: tuukin, että lattiain täytteet, seinien sau-      korjaamiseksi on .tietääksemme O'lemassa.
2708: mat ja ikkunat ovat avartuneet niin, rettä           Edellä olevan perusteella saamme kun-
2709: tuuli puhaltaa huoneisiin eikä talvella kyl-      nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
2710: mien ilmojen aikana huoneet pysy lämpöi-          väksi toivomuksen,
2711: sinä kovasta lämmityksestä huolimatta. Ko-
2712: vien pakkasten aikana, va:ilclra illalla huo-                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
2713: neet lämmitetään, voi aamulla löytää huo-                 toimenpiteisiin Pudasjärven aluesai-
2714: neesta kuuraa. Jokainen voipi käsittää, mi-               raalan sairaalarakennuksen kunnosta-
2715: ten tällaisissa olosuhteissa voidaan sairaita             miseen ja ottaisi sitä varten ensi
2716:  hoitaa ja tervreeksi ·parantaa.                          vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen
2717:    Sairaalarakennus on vanha eikä vastaa                  tarpeellisen määrärahan.
2718:           Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
2719: 
2720:                   Eino Rytinki.                                U. A. Wirranniemi.
2721:                   K. Määttä.                                   Matti Luoma-aho.
2722: 
2723: 
2724: 
2725: 
2726:                                                                                               9
2727: 1
2728: 1
2729: 1
2730: 1
2731:     1
2732:     1
2733:     1
2734:     1
2735:         1
2736:         1
2737:         1
2738:         1
2739:             1
2740:             1
2741:             1
2742:                              ••         ••
2743: 
2744: VALTIOPAIVAT
2745:                   1943
2746:             LIITTEET
2747:                      VII
2748: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2749:        LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
2750: 
2751: 
2752: 
2753: 
2754:                HELSINKI 1943
2755:          VALTIONEUVOSTON !KliRJAPAINO
2756:           '
2757:        )
2758: 
2759: 
2760: 
2761: 
2762:     .. \ : , ~   -.
2763: 1     '
2764:                       ;f
2765:                            '··'·'
2766: Maatalouden verotusta, kyläjaoitusta, tilusrauhoitusta ja köyhäin-
2767:           hoitoa koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2768:                                                                                                71
2769: 
2770: VU,1.- Lak. al. N:o 4.
2771: 
2772: 
2773: 
2774: 
2775:                                VilhJl].a y. m. : Ekdot'IJ,s l4iksi m.aalaiskunt(l,in kunnallishal-
2776:                                    linnosta annetun a,set·uksen mWu.ttamisesta.
2777: 
2778: 
2779:                                     E d u s k u n n a ll e.
2780: 
2781:    Eduskunnan käsitellessä hallituksen esi-      teet, ei valtiovarainministeriö ole lainkaan
2782: tystä maatalouden veroperusteiden määrää-        kiinnittänyt huomiota näihin selvityksiin,
2783: misen siirtämisestä maaherroilta valtiova-       vaan ori päätökse.ssään yksinomaan nojau-
2784: rainministeriöön, esitettiin vakavia epäilyk-    tunut maatåloushaliituksen kirjanpitotilojen
2785: siä tämän erikoisasiarutuntemusta vaativan       tuloksiin kuluneelta viime tiliVU:odelta, ot-
2786: tehtävän siirtämistä vastaan ministeriöön.       taen tällöin vain osittain huomioon sen ero-
2787: Nyt kun valtiovarainministeriö ensi kerran       tuksen, jonka on todettu vallitsevan :idrjån-
2788: on käyttänyt valtuuksiaan, nähdään, että         pitotilojen ja maan muiden viljelml~m keski-
2789: näihin epäilyksiin todella oli aihetta.          määräisen puhdastuoton välillä ja sain9hl
2790:    Maatalouden veroperusteita määrättäessä       vain osi.ttain sen sota-ajan olosuhteista joh-
2791: on meillä pääasiassa nojauduttava maata-         tuvan kirjanpitotulosten korjauksen, jorika
2792: loushallituksen kirjanpitotilojen tilinpää-      maataloushallitus oli asianmukaisena esiWi-
2793: töksistä laskettuun kirjanpitotilojen keski-     nyt.
2794: määräiseen puhdastuottoon. Kun .tätä val-            Toinen selvä syy veroperusteiden virheei-
2795: tion tarkastuksen alaista kirjanpitoa meillä     lisyyteen on se menettely.tapa, jolla valtio-
2796:  ennen sotaa suoritettiin vuosittain kasva-      varainministeriö on käyttänyt n. k. ennakko-
2797: valla tilamäärällä, muodostui kirjanpito-        tietoja kirjanpäätöksistä. Näiden mukaan
2798: tilojen keskimääräinen puhdastuotto yhä          oli niillä 161 tilalla, joiden tilinpäätökset
2799: luotettavammaksi verotuksenkin perusteeksi.      olivat valmiina silloin, kuin valtiovarain-
2800:  Yleisesti tunnettua on kuitenkin, että maa-     ministeriö asiaa käsitteli, puhdastuotto tili-
2801:  talouden tilinpäätökset sota-aikana useista     vuodesta 1940-41 tilivuoteen 1941-42
2802: syistä eivät anna oikeata kuvaa tulonmuo-        noussut esim. · Etelä-Suomessa noin 20%.
2803:  dostuksesta. Osaksi ·tästä syystä on viime      Hankkimatta selvitystä tämän pienen tila-
2804:  vuosina eri maissa kehitetty menettelyta-       ryhmän edustavuudesta, katsoi valtiovarain-
2805:  poja, joilla toista tietä saadaan summittai-    ministeriö sen nojalla voivansa päätellä,
2806:  nen tieto maan koko maatalouden puhdas-         että taloudellinen tulos maan Vlljelmillä
2807:  tuotosta. Suomessakin ovat eri asiantunti-      yleensä oli edellisestä tilivuodesta noussut
2808:  jat, viimeksi tohtori K. 0. Alho valtiova-      samassa suhteessa. Ilman perusteellisia sel-
2809:  rainministeriön kansantaloudellisen neuvot-     vityksiäkin piti kui.tenkin olla ilm(listä, että
2810:  telukunnan työjaoston toimeksiannosta, sel-     tällaisen johtopäätöksen teko jo sen vuoksi
2811:  vittäneet .tätä kysymystä. Vaikka nämä          ei ollut puolustetta.vissa, että ennakkotieto-
2812:  selvitykset ovat tulonmuodostuksen mää-         tilat on valittu vain s!3n perusteella, kuinka
2813:  rään nähden, tutkimusmenetelmien erilai-         nopeasti niiltä on saatu tilinpäätöksiä var-
2814:  suuden takia, johtaneet jonkin verran toi-      ten tarvittavat raporti.t ja muut tiedot maa-
2815:  sistaan poikkeaviin päätelmiin, ovat ne kui-    taloushallitukseen, ilman että lainkaan olisi
2816:  tenkin pääasiassa antaneet täysin yhtä pitä-    kiinnitetty huomiota niiden talouden raken-
2817:   vän tuloksen, nim. sen, että koko maan         teeseen. On helppoa todeta, että ne eivät
2818:  maatalouden puhdastuotto sodan aikana on         ainakaan nykyoloissa lainkaan edusta keski-
2819:  suuresti alentunut ja että puhdastuotto tili-    määräisiå olosuhteita maassa. Niinpä oli
2820:   vuodesta 1940-41 .tilivuoteen 1941-42 ku-       niillä keskimäärin sataa hehtaaria kohden
2821:  tistui olemattomiin.                             lehmiä nautayksiköiksi laskettuna vain noin
2822:     Joutuessaan viime vuoden lopulla ensi         s 14 maan tHojen keskimääräisestä lehmä-
2823:   kerran määräämään maatalouden veroperus-        määrästä. Kun maatalous on sota.aikana
2824: 72                             VII,1. -   Maatalouden verotus.
2825: 
2826: kärsinyt suurimmat .tappionsa juuri nauta-        lysmaalle, jonka tuotto kuitenkin lannoi-
2827: karjataloudestaan on hyvin ymmärrettävää,         tuksen puutteessakin on paljoa varmempaa.
2828: että ennakkotietotilat ovat välttyneet suu-       kuin näiden. Myös paikallisen asiantunte-
2829: reLta osalta näistä tappioista ja voineet hank-   muksen sivuuttaminen ilmenee selvästi esim.
2830: kia paljoa suuremmat tulot kuin muut tilat        siinä, että on voitu vahvistaa jopa täy-
2831: tuottamalla runs~asti maitotaloustuotteihin       sin samat veroperusteet kunnissa, joissa ai-
2832: verraten edullise:q:tpia kasvinviljelystuot-      kaisemmin peltojen, liikennesuhteiden ja
2833: teita. Myös sikatalouden alalla ovat en-          myyntimahdollisuuksien erilaisuudesta joh-
2834: nakkotietotilat olleet omaa luokkaansa, niillä    tuen on ollut huomattava ero veroperus-
2835: on 100 peltohehtaaria kohden ollut esim.          teissa ja, joiden oloissa ei ole mitään näitä
2836: viime vuonna kolme kertaa enemmän sikoja          eroavaisuuksia tasoittavia muutoksia tapah-
2837: kuin maan tiloina keskimäärin. Vaikka             tunut.
2838: lihotussikojen kasvatus on ollut kannatta-            Maatalouden veroperusteiden määräämi-
2839: matonta, on porsaitten kasvatus ollut tuot-        nen edellyttää varsinkin aikoina, joina on
2840: tavaa ja sitä on useilla ennakkotietotiloilla      pakko verotusta yleensä koventaa, perus-
2841: nähtävästi erikoisesti harrastettu. Nyky-          teellista maataloudellista asiantuntemusta
2842: oloissa riippuu eri tilojen sadon vuosittai-       ja tasapuolista harkintaa, jos tahdotaan
2843:  sen alenemisen määrä suurelta osalta sen          välttää epäoikeudenmukaisia ja elintarvike-
2844: peltojen vanhoista kasvinravintoainevaras-         tuotannonkin kannalta arveluttavia ereh-
2845:  toista, ja niiden suuruus taas lähinnä aikai-     dyksiä. Sen kokemuksen perusteella, mitä
2846:  semman lannoituksen voimakkuudesta. V er-         asiasta nyt on saatu, näyttäisi tarkoitukse~
2847:  rattaessa ennakkotietotilojen v:äkilannoittei-    mukaiselta, että säännöksiä asiantuntemuk-
2848:  den käyttöä kahdeksana viime vuotena huo-         sen käyttämisestä veroperusteita määrät-
2849:  mataan, että· se on ollut keskimäärin aina-       täessä täydennetään ja, että veroperustei-
2850:  kin kaksi kertaa runsaampaa kuin maan             den määrääminen jätettäisiin valtioneuvos-
2851:  viljelmillä yleensä. Niillä on siis todella       ton lopullisesti ratkaistavaksi. Tämä olisi
2852:  voinut tapahtua aivan toisensuuruista kas-         asianmukaista senkin vuoksi, että puolus-
2853:  vinravintoaineiden varastoitumista viljelys-      tuslaitoksen tarpeiksi suoritetuissa pakko-
2854:  maihin. On näinollen ilmeistä, että ennakko-       otoissa maksetut hinnat ja vuokrat hevo-
2855:  tietotilojen mahdollisuudet välttää sota-          sista ja ajoneuvoista, jotka sodan aikana
2856:  ajan tappioita, ja parantaa puhdastuot-            alhaisuutensa takia ovat muodostuneet an-
2857:  toaan, ovat olleet kokonaan toiset, kuin mitä      karaa veroa vastaavaksi erikoisrasitukseksi
2858:  yleensä on olemassa maan viljelmillä, eikä         maataloudelle, ovat valtioneuvoston päätök-
2859:  niillä esiintyvä kirjanpidollinen puhtaan-         sestä riippuvia ja olisi niiden määrä otet-
2860:   tuoton nousu millään tavoin voi kumota            tava huomioon veroperusteita määrättäessä
2861:  sitä eri tutkijoiden yksimielistä toteamusta,      ja päinvastoin. Yleensäkin on maan suu-
2862:   että maatalouden puhdastuotto keskimäärin         rimman elinkeinoharjoittajain ryhmän ve-
2863:   viime tilivuonna kohtalokkaasti aleni.            roperusteiden määrääminen valtakunnalle
2864:      Maataloudellisen asiantuntemuksen puute        niin tärkeä asia, että sen jättäminen yhden
2865:   ilmenee myös tarkastettaessa veroperustei-        ministeriön vapaasti päätettäväksi ei ole
2866:   den korotuksen jakautumista eri luokkai-          asianmukaista.
2867:   selle viljelysmaalle. Löytyy runsaasti ta-           Edp,llä esitetyn johdosta kunnioittaen
2868:   pauksia, joissa veroperustetta on korotettu       ehdotamme,
2869:   esim. toisen ja kolmannen luokan pellolla
2870:   ja Pohjois-Suomen heikoille niittymaille pal-            että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2871:   joa enemmän, kuin korkea-arvoiselle vilje-             van lakiehdotuksen:
2872:                                   VII,1. -   Vilhula y. m.                                73
2873: 
2874:                                           Laki
2875:         maalaiskuntain kunnaJlishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
2876:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta
2877:  15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 2 kohta, sellaisena kuin se on
2878:  31 päivänä heinäkuuta 1942 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
2879:                    82 §.                        vastaan kirjelmällä, joka on neljäntoista
2880:                                                 päivän kuluessa siitä päivästä, jona pälitös
2881:                                                 on pantu verovelvollisten nähtäville, tätä
2882:    2) Taksoituslautakunnan, joka on valittu     päivää lukuunottamatta, annettava taksoi-
2883: seuraavan vuoden ,taksoitusta toimittamaan,     tuslautakunnan puheenjohtajalle; kuitenkin
2884: on ennen lokakuun 15 päivää tehtävä päätös      saat.akoon muistutuskirjelmä myös lähettäjän
2885: siitä, mihin määriin arvioidaan viljellyn       vastuulla määräajan kuluessa toimittaa tak-
2886: maan ja luonnonniityn puhdas tuotto heh-        soituslautakunnan puheenjohtajalle makse-
2887: taaria kohti, luokitettuna erikseen maan        tussa kirjeessä postin välityksellä. Puheen-
2888: laadun ynnä tilusten sijoituksen ja, milloin    johtajan tulee muistutuskirjelmään mer-
2889: se tarpeelliseksi katsotaan, erikseen kiin-     kitä, milloin se on hänelle annettu ·tai saac
2890: teistön aseman mukaan liike- ja kulutus-        punut, sekä viivytyksettä toimittaa se
2891: paikkoihin, sekä mihin määriin arvioidaan       valtioneuvostolle ja on kirjelmän oheen lii-
2892: erilaisen ja eri osissa kuntaa sijaitsevan      tettävä taksoituslautakunnan muistutuksen
2893: metsämaan puhdas tuotto hehtaaria kohti.        johdosta antama lausunto sekä selvitys siitä,
2894: Kappale taksoituslautakunnan päätöstä ve-       milloin taksoituslautakunnan päätös on ase-
2895: rotusperusteista on viivytyksettä lähetet-      tettu nähtäville. Valtioneuvoston on, han-
2896: tävä valtioneuvostolle sekä toinen kappale      kittuaan asiasta asianomaisen lääninhalli-
2897: asetettava soveliaassa paikassa kunnan          tuksen lausunnon, olipa taksoituslamtakun-
2898: alueella verovelvollisten nähtäväksi neljän-    nan päätöstä vastaan tehty muistutuksia
2899: toista päivän ajaksi siitä lukien, jolloin      tai ei, tehtävä verotusperusteisiin ne muu-
2900: asiasta on ilmoitettu sillä tavoin, kuin kun-   tokset, jotka ovat tarpeen, jotta verotus
2901: nallisista tiedonannoista on säädetty, sitä     tulisi oikeaksi ja koko valt-akunnassa yhden-
2902: päivää lukuunottamatta. Verovelvollisella,      mukaiseksi.
2903: joka ei tyydy taksoituslautakunnan päätök-
2904: seen, on oikeus tehdä muistutuksia päätöstä
2905: 
2906:         Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1943.
2907: 
2908:         T. N. Vilhula.              Tilda Löthman-Koponen.       Aapo Inkinen.
2909:         Juho Niukkanen.             Akseli Brander.              Kauno Kleemola.
2910:         Matti Heikkilä.             Antti J. Rantamaa.           Tauno Saukkonen.
2911:         Matti Tolppanen.            Uno A. Hilden.               Kalle Kämäräinen.
2912:         Matti Luoma-aho.            Matti Pärssinen.             Vihtori Vesterinen.
2913:         Kusti Arhama.               Urho Kekkonen.               Eero Nurmesniemi.
2914:         Juho Paksujalka.            Edv. Helenelund.             Kaapro Huittinen.
2915:         Matti Pitkänen.             Edvard Haga.                 Aino Luostarinen.
2916:         Albin Asikainen.            S. Salo.                     Einari Karvetti.
2917:         J. E. Lampinen.             Henrik Kullberg.             Albert Eerola.
2918:         Antti Junes.                L. Heljas.                   E. A. Turja.
2919:         Anton Suurkonka.            Heikki Soininen.             J. E. Hästbacka.
2920:         Lauri Kaijalainen.          Matti Miikki.                Juho Takala.
2921:         K. Määttä.                  Eino Möttönen.               Yrjö Schildt.
2922:         L. 0. Hirvensalo.           Elias Tukia.                 Kalle Joukanen.
2923:         Juhani Leppälä.             E. M. Tarkkanen.             Janne Koivuranta.
2924: 
2925: 
2926: 
2927:                                                                                           10
2928: 14
2929: VII,2. -   Toiv. al. N :o 19.
2930: 
2931: 
2932: 
2933: 
2934:                                 Lahtela y. m.: Toimenpiteistä kunnaUisverot'Uksesta maa-
2935:                                     laiskunnissa annetun asetuksen luonnonniittyjä kaske-
2936:                                     kevien määräysten mttuttamiseksi.
2937: 
2938: 
2939: 
2940: 
2941:                                       B d u s k u n n a ll e.
2942: 
2943: 
2944:    Kunnallisverotuksesta        maalaiskunnissa    laadulleen hyvää tai huonoa heinää. Sitä
2945: tariunikuun 20 päivänä 1922 annetulla ase-         epäkohtaa, mikä tästä on aiheutunut huo-
2946: tuksella on määrätty m. m., etltä luonnon-         noimpien niittyjen omistajille, ovat täk-
2947: niityt jaetaan tuotantokY'kynsä perusteella        soituslautakumiat koettaneet tasoittaa aset-
2948: kolmeen verotusluokkaan sen mukaan mi-             tamalla kolmanteen luokikaan kuuluville
2949: ten paJjon kuivattuja heiniä luonnonniityn         niityille mahdollisimman alhaisen verotet-
2950: arvioidaan vuosittain ;tuottavan hehtaaria         tavan tuoton raha-arvon. Tämä epäkohta,
2951: kohti sadon ollessa keskinkertainen ja että        nyt kun valtiovarainministeriö määrät~s­
2952: luonnonniitty luetaan                              sään veroperusteet on korottanut kaikkein
2953:    I luokkaan, jos mainittu satomäärä on           suurimmassa määrässä kolmanteen luok-
2954: vähintään kaksituhatta kiloa;                      kaan kuuluvien niittyjen veroperusteita,
2955:    II luokkaan, jos sato on vähintään tuhat        va1kka niitä olisi pitänyt alentaa syystä,
2956: mutta alle kahdentuhannen kilon; sekä              että työpalkat ovat kohonneet ja aiheutta-
2957:    III luokikaan, jos sato on al.le tuhannen       vat sen, että ihuonotuottoisten niittyjen
2958: kilon kuivattuja heiniä.                           nettotuotto on alentunut siinä määrin, ettei
2959:    Luonnonniittyjen heinäsadon suuruudessa         niistä saatu heinämäärä, jos se rahaksi ar-
2960: ja niiltä korjattavan heinän laadussa sekä         vioidaan, vastaa korjaus- ja kuljetuskus-
2961: korjaus- ja kuljetuskustannuksissa on kui-         tannuksia, tulee entistäänkin paljon epä-
2962: tenkin niin suuri ero, ettei todellista vero-      oiikeudenmukaisemmaksi.
2963: tettavaa tuloa voida määrätä oikeudenmu-              Kun tilanne on vielä sellainen, että nuo-
2964: kaisesti kun veroluokkia 'on vain kolme eiikä      rimmilla tiloilla, joissa asuu vähävarainen
2965: talksoituslautaikunnalla ole mitään mahdol-        väestö, ovat käytettävinään huonoimmat
2966: -lisuutta, jos seuraa asetuksen edellyittämää      luonnonniityt ja nämä joUJtuvat maksamaan
2967: menetelmää edes niissäkään kohdin, missä           sekä kunnalle että valtiolle veroa tulosta,
2968: räikein kohtuuttomuus havaitaan, poiketa,          jota heillä ei ole ja kun se aiheutuu suurelta
2969: koska määräävänä veron tuottona on pi-             osalta vielä siitä, että nyt on 'kolmanteen
2970: dettävä hehtaarialaa ja siitä saatavaa heinä-      luokkaan lruuluvien niittyjen veroperus-
2971: määrää. Tästä on seuraUksena, että eri-            teita tarpeettomasti korotettu, olisi asetus
2972: koisestiikin ne, joiHa on pääasiassa vain          kiireellisesti muutettava selJaiseksi, että
2973: kolmanteen luokkaan :kuuluvia huonotuot-           luonnonniityt asetettaisiin viiteen verotus-
2974: toisia kaUkana olevia niittyjä, joutuvat mak-      luokkaan ja huomioitaisiin niiltä saatavan
2975: samaan veroa sekä kunnalle että valtiolle          heinäkilomäärän ohella myöskin heinien
2976: niityistä, joilt;a; korjatun heinän arvo ei vas-   laatu verotusluokkaan kuulumisen perus-
2977: taa korjaus- ja kotiinkuljetuskustannuik-          teena, koska heinien laatu on ratkaisevampi
2978: sia, koska kaikki ne niityt, joista tulee vä-      tekijä kuin niiden 'kilomäärä.
2979: hemmän kuin 1,000 kiloa kuivaa <heinää                Luokituksen perusteeksi voitaisiin aset-
2980: on Juettava :kolmanteen lu~kaan olipa              taa, mikä1i se ik:oskee sadon suuruutta, seu-
2981: niitty kaukana tai lähellä ja tuottipa se           raavat kilomäärät:
2982:                                    VII,:l. -- Lahtela y. m.                                 75
2983: 
2984:    I luokkaan, jos sato on yli 2,000 kiloa;      tai kokonaan verottamatta niittyinä.
2985:    II Juok!kaan, jos sato on yli 1,500 mutta       Edellä esitetyn perusteel:la ehdotamme
2986: ei yli 2,000 !kiloa;                             kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
2987:    III luokkaan, jos sato on yli 1,000 mutta     vomuksen,
2988: ei y;li 1,500 kiloa;                                       että hallitus mtttdtaisi lmnnaUis-
2989:    IV .luokkaan, jos sato on yli 500 mutta              verotuksesta maalaiskunnissa annet-
2990: ei yli 1,000 kiloa; sekä                                t1w.- asetusta niin, että luonnonniityt
2991:   V luokokaan, jos sa.to ei ole yli 500 kiloa          asetettaisiin viiteen luokkaan ja että
2992: kuivattuja heiniä.                                     {aksoituslautakunnalla olisi oikeus
2993:    Lisäksi olisi asetukseen otettava sellainen          hm·kintansa pet·usteella jättää niit-
2994: määräys, että taksoituslautakunnalla olisi             tyinä verotta.matta huonompituot-
2995: sellaisiin niittyihin nähden, joita ei kan-            iaisia ja kaukana olevia luonnonniit-
2996: nata joka vuosi niit1tää, oikeus jäWj.ä osa             tyjä.
2997:         Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
2998: 
2999:                     M. 0. Lahtela.                Lauri Kaijalainen.
3000:                     U. A. Wirranniemi.            Juho Takala.
3001:                     S. Salo.                      Janne Koivuranta.
3002:                                      Antti Junes.
3003: 76
3004: 
3005: VII,3. -   Toiv. al. N :o 20.
3006: 
3007: 
3008: 
3009: 
3010:                                 Kivioja y. m.: Toimenpiteistä      kyläjaoit1~kseen   tehtävien
3011:                                    muutostertl helpottamiseksi.
3012: 
3013: 
3014:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3015: 
3016:     Ennen siirrettäessä tiloja kunnasta .toi-    sama Tyngänkylän maiden keskellä sijait-
3017: seen tila liitettiin siihen kylään, jonka si-    seva maakirjanmuero nyt on palautettu
3018: sällä se sijaitsi. Nyttemmin maanmittaus-        Kalajoelle, ei sitä ole voitu liittää entiseen
3019: konttori maarekisteriin perustaa paljon          kyläänsä (Tyn:kä), vaan on nyt perustettu
3020: uusia pikku kyliä, siirtäen entiset kylän-       tuosta ainoasta maakirjanumerosta Kala-
3021: nimetkin tilan mukana toiseen kuntaan.           joelle uusi Kärkiskylä ( !) . Alavieskan
3022: Maarekisteriä seurataan henkikirjassa ja         Käännänkylän sisäHe on muodostettu Ka-
3023: muissa luetteloissa. Tämä tek,ee vaali- ja       lajoelta siirtyneistä palstoista uudet kääpiö-
3024: muiden luetteloiden laatimisen monimutkai-       kylät: Pohjankylä ja Etelänkylä; ja Talus-
3025: seksi ja lisää erhemahdollisuutta. Verokui-      kylän sisälle on niinikään tullut muutamia
3026: titkin nykyään lähettää sekä valtio että         pikku palstoja käsittävrut Mehtä-, Pohjan-
3027: kunta usein myymälöi,hin jaettavaksi, ja         ja Pitkäis'tenkylät. Keskelle Kalajoen Meh-
3028: näissä tapauksissa ne menevät kauas vää-         täkylää on nyt syntynyt pikku palstoista
3029: rän kylän myymälään eiväJtkä usein ollen-        uusi Taluskylä. Vastaavia esimerkkejä voi
3030: kaan saavu perille.                              luetella paljon kaikkialta, samoinkuin nii-
3031:     Maanmittauskonttorin mielestä nuo se-        täkin, että päätilan ul'kopalstoista itsenäis-
3032: kaannusta aiheuttavat liiat kylät on perus-      tyneet pikku tilat saman kunnan muun
3033: tettava pääasiassa jakokunnan yhteismaiden       kylän keskellä, jos omistajat saisivat mää-
3034: kannalta, mikä perustelu kuitenkaan ei           rätä\, kuuluisivat siihen kylään, missä si-
3035: pidä paikkaansa. Esim. äskeisessä Kala-          jaitsevat. Vielä niinkin my,öhään kuin 1927
3036:  joen, Alavieskan ja Raution kuntien väli-       voitiin esim. Kalajoen Etelänkylästä N :o 9
3037: sissä tilussiirroissa (Asetuskokoelma N: o       itsenäistynyt ,pientila liittää numerona 16
3038: 437 v. 1941) on niin, että Kalajoen Mehtä-       Rahjankylään. Sellaisilla entisillä ,palsta-
3039: kylru ja Alavieskan Taluskylål ovat yhä; kes-    tiloilla" ei ole ollut osuutta jakokunnan
3040: kenään samaa jakokuntaa (ollen samaa Ta-         yhteismaihin, joten sellaisten toivomusta
3041: luskylää molemmat ennen v. 17>82 tapahtu-        vaali- y. m. luetteloiden yksinkertaistutta-
3042: nutta seurakunnan jakoa), samoin Alavies-        misesta ei nykyäänkään pitäisi voida vas-
3043: lmn Käännänkylä ja Kalajoen Alakäännän-          tustaa jakokunnan yhteismaiden kannalta.
3044: kylä ovat yhä samaa jakokuntaa keske-            Huomattava my;ös on, että tuollaisilla ti-
3045: nään, samaten myös Kalajoen Tyngänkylä           loilla; yleensä ei ·ole erottamisen jälkeen-
3046: ja Raution Kärkiskylä keskenään. V. 189S         kään kiinnityksiä, joten ei tarvitse peljätä
3047: Kalajoen Tyngänkylästä Rautioon siirretyt        kiinnitysasiain hoitamisen sekaantuvan iky-
3048: kaksi maakirjanumeroa liitettiin Raution         läjärjestyksen korjaamisesta enempää kuin
3049: Kärkiskylään, mutta 1/1 1942 .tapahtu-           ennenkään. Viimeisessä maakirjan tarkas-
3050: neessa siirrossa Rautioon menneistä :muun        tuksessa ovat valtion viranomaiset yhdistä-
3051: Tyngänkylän ulkopalstoista on muodostettu        neet toisiinsa; numerot 1 ja 3 Kalajoen Pit-
3052: Rautiossa Kärkiskylän keskelle uusi Tyn-         käistenkylässä, jotka maakirjannumerot
3053: gänkylä. Kun Kaalikosken maakirjanumero          kuuluvat eri jakokun:tiin, kuten ne oli
3054: lli. 90 vuotta sitten siirrettiin ( erehdyk-     viime vuosisadan: alussa isossa jaossa järjes-
3055: sessä Y) Tyngältä Rautioon, liitettiin se Rau-   tetty sen estämättä, että ne joskus satoja
3056: tion Kärkiskylään numerona 8. Mutta kun          vuosia sitten oli yhdistetty yhdeksi savuksi,
3057:                                    VII,3. -      Kivioja y. m.                                   77
3058: 
3059: kun sodan jälkeen silloin ei muuten olisi          ehdotamme eduskunnan päätettäväksi. toi-
3060: saatu niiden viljelijää ollenkaan.                 vomuksen,
3061:    Kun on epätietoista, tarvitaanko toivot-
3062: tuun tulokseen pääsemiseksi lains'äädärntöä                  että hallitus t·yhtyisi sellaisiin toi-
3063: esim. niissä tapauksissa, kun tilalla on osuus            menpiteisiin, että voimassaolevaa ky-
3064: jakokuntansa yhteismaihin, mikä on voitu                  läjaoitusta voitaisiin muuttaa siirtä-
3065: järjestää esim. 1800-luvun isonjaon täyden-               mällä muiden kylien keskellä oleva
3066: nyksissä kokonaan muuttamalla kyläjaoituk-                tila kylästä toiseen kunnan tai omis-
3067: set, vai ainoastaan hallinnollisia ohjeita,               tajan aloitteesta.
3068:         Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1943.
3069: 
3070:                  Vilho H. Kivioja.                         J. Pyörälä.
3071:                  Matti Luoma-aho.                          Yrjö Schildt.
3072:                  Heikki Niskanen.                          Albin Asikainen.
3073:                  Eino Rytinki.                             Kalle Joukainen.
3074:                  U. A. Wirranniemi.                        Eero Nurmesniemi.
3075:                  Eino Möttönen.                            M. 0. Lahtela.
3076:                  Aino Luostarinen.                         Lauri Kaijalainen.
3077:                  Tauno Saukkonen.                          J. E. Lampinen.
3078:                                           S. Salo.
3079: 78
3080: 
3081: VII,4. -   Toiv. al. N :o 21.
3082: 
3083: 
3084: 
3085: 
3086:                                 Teittinan y. m.: 1'ilusmuhoituslain ntmtttamisesta.
3087: 
3088: 
3089:                                      E d u s kun n a ll e.
3090: 
3091:     'l'ilusten rauhoittamisesta kotieläinten      deru kannalta sithen, että karja oru saatava
3092: vBJhingonteolta 18 päivältä helmikuuta 1921       pois metsästä jaJ toiseksi karjatalouden kan-
3093: annetun lain 1 § kuuluu seuraavasti: ,Jo-         nalta siihen, että karjalle on pyrittävä saa-
3094: kainen,. joka pitää kotieläimiä, olkoon vel-      maan niin paljon kuin mahdollista viJjel-
3095: volliruen niitä niin varjelemaan, etteivät ne     tyjä laitumia, tahi ainakin laiduntamiseen
3096: pääse toisen tilUJksille." Tämä lain määräys      todella tarkoituksenmukaisia hakamaita.
3097: on täysin selvä ja olisi se sellaisenaan tar-        Ai:tauslaJki nykyisessä muodossaan on kui-
3098: koituksenmu!kainenkin,. mutta sen tekee epä-      tenkin molempien näiden pyrkimysten es-
3099: selväksi ja epätartkoituksenmukaiseks,i sa-       teellJä. Lisäksi se aiheuttaa vielä sen, että
3100: man lain 3 §, jossa lausutaan: ,Ellei ra-         itse asiassa tarpeettorniin aitoih~n haaska-
3101: jakJkain olevain maiden omistajista jompi-        taan äärettömän paljon puutavaraa tai
3102: kumpi voi ilmalll suurenlaista kustannusta        muuta kallista aita-ainetta ja tehdään nii-
3103: tai hankaluutta muuten varjella kotieläi-         den ,rakentamisessa suure't määrät aivan
3104: miään päJäsemästä toisen tiluksille kuin te-      hyödytöntä työtä. Jo vanhassa, joulukuun
3105: kemällä 1tilusrajalle aidan, dttakoon narupuri    9 päivänä 1864 ann1etussa asetuksessa tilus-
3106: osaa aitausrasitukseen, jos hänelle voi ai-       ten rauhoittamisesta vahilllkoa vastaan koti-
3107: dasta olla hyötyä. Aitausrasitus jaettakoon       eläimiitä on nimenomaan sanottu, ettei ra-
3108: sen hyödyn, perusteella, mikä kummaUakin          janaapuri ole velvollinen osallistumaan ai-
3109: katsotaan aidasta olevan."                        tausrasitukseen, jollei hän itse käytä raja-
3110:     Tämä viimeksimainittu säänlllÖs, sillä ta-    tuksin olevaa maatansa laitumeksi (1'6 §).
3111: voin tulkittUJna kuin sitä ,toteutetaan ja        Orukin merkille pantavaa, että ·tällainen
3112: lainsäätäjäkin näyttää; tarkoittaneen, ku-        säänniÖs katsottiin tarkoituksenmukaiseksi
3113: moaa kokonaan ensimmäisen pykälän mää-            jo siihen aikaan, jolloin laitumina käytet-
3114: räyksen ja maanomistajat joutuvat raken>-         tiin yksinomaan metsämaita ja ne kaskea-
3115: tamaan ja: ylläpitämään sellaisiakin aitoja,      misen johdosta olivwtkin siihen hyvin sopi-
3116: joita he eivät väihimmässä!kään määrässä          via. Sitä tärkeämpää olisi nyt, jolloin met-
3117: tarvitse estämään Qmia kotieläimiään pääse-       sämailla karjaru ruokamaina ei enää ole
3118: mästä naapurin tiluksille. Lain 3 § : n sanaa     mitään merkitystä, py,rkiä sanotun asetuk-
3119: hyöty tulkitaan näet siten, että aitaus'Vel-      sen mukaiseen päämäärään.
3120: vollisuutta :määrättäessä otetaan huomioon           Jos laki tosiaan muutettaisiin sellaiseksi,
3121: muukin, kuin kotieläinten varjelemises'ta         että maanomistajan on rakennettava vain
3122: aiheUJtuva hyöty. Tällaisen hyödyn mää-           ne aidat, jotka hän ~tarvitsee estämään omia
3123: räämisessä taas otetaan mitä erilaisimpia         eläimiään pääsemästä ooa-purrinsa maille,
3124: t~kijöitä huomioon. Siitä johtuu että moni        vähen,täis.i se arvaamattomassa määrässä
3125: maanomistaja joutuu rakentamaan aitoja            hy:ödyttömien aitojen rakentamistw ja nii-
3126: usein kymmeniäkin kilometrejä, vaikkei hän        Mn uhrattavia suuria kustannuksia sekä
3127: i'tse oman laiduntamisensa kal1lllalta tarvitse   edistäisi suuresti erikoisten hoidettujen lai-
3128: niitä kuilll murto-'Osan siitä.                   tumien käytäntöönottamista ja si,tä tietä
3129:     Nykyisinhän maataloudessa pyritään kah-       kohottaisi maan karjataloutta sekä tekisi
3130: teen yleisesti oike81ksi tunnustettuUIIl pää-     järki>p.eräisen metsänhoidon enltistä laajem-
3131: määrään, nimittäin ensiksikin metsätalou-         milla alueilla mahdolliseksi.
3132:                                 VII,4. -   Teittinen y. m.                               79
3133: 
3134:    Edellä esitetyn perusteella ehdotamme              voimassa olevaan tilusrauhoitusUJkiin,
3135: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi               että maatalouden kehitystä suuresti
3136: toivomuksen,                                          haittaava aitausrasitus saataisiin vä-
3137:                                                       henemään, sekä antaisi sitä varten
3138:         että hallitus ottaisi harkittavak-            tarpeellisista lain muutoksista ensi
3139:       seen sellaiste1t muutosten tekemisen            tilassa esityksen Eduskunnalle.
3140:        Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1943.
3141: 
3142:                Sulo J. Teittinen.                      Akseli Nikula.
3143:                Kalle Kauppi.                           Arvo Ketonen.
3144:                I:Sulo Heiniö.                          Helena Syrjälä.
3145: 80
3146: 
3147: VII,5. """" Toiv. al. N :o 22.
3148: 
3149: 
3150: 
3151: 
3152:                                  Pyörälä y. m.: Esityksen antamisesta köyhiiinhoitolain 49
3153:                                     ja 50 § :n selventämisestä.
3154: 
3155: 
3156:                                       E d u s k u n n a ll e.
3157: 
3158:    Vriitatten v. 1941 valtiopäiv.hl1e jätetyn             tioUa kunnille tuleva huoltomenojen
3159: toiv. aJ. n:o 27 (Liitteet I-XIII, sivu                   korvaustuomio e1·äitten kotikunnas-
3160: 158) perusteluihin rohkenemme kunnioit-                   taan yli neljä vnotta poissa olleiden
3161: taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi                    henkilöiden kohdalta olisi voimassa
3162: toivomuksen,                                              jatkuvasti niin kauan kuin asian-
3163:             että hallitus antaisi Eduskunnalle            omaisen henkilön asema ei ole muut-
3164:          esityksen köyhäinhoitolain 49 ja                 tunut siitä, mitä se oli tuomiota an-
3165:          50 § :n selventämiseksi niin, että val-          nettaessa.
3166:         Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
3167: 
3168:                   J. Pyörälä.                               Antti J. Rantama.a.
3169:                   K. Määttä.                                Lauri Murtomaa.
3170:                                        Albin Asikainen.
3171:                             ••         ••
3172: 
3173:  VALTIOPAIVAT
3174:                  194 3
3175:              LIITTEET
3176:                     VIII
3177: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
3178:            TOIVOMUSALOITTEET
3179: 
3180: 
3181: 
3182: 
3183:                 HELSINKI 1943
3184:           VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3185: 
3186:                                             11
3187: Oppivelvollisuutta, kansakoululaitosta, sivistys- ja nuorisotyötä,
3188:       elokuvia y.m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
3189:                                                                                              85
3190: 
3191: VIU,1. -    Lak. a.l. N:o 5.
3192: 
3193: 
3194: 
3195: 
3196:                                  Ikola.: Ehdotus laik$i kansakoulutoimen järjestys·rnuodon
3197:                                     perusteista annetun lain muuttamisesta.
3198: 
3199: 
3200:                                        E d u s k u n n a 11 e.
3201:    Oppivelvollisuuteen nojautuva kansakoulu        alalla samoin kuin valtion vumssa ja .toi-
3202: tarkoittaa sekä yhteiskunnan että lapsen           missa ja julkisessa elämässä, on suomen
3203: parasta. Kansakoulut antavat valtion kan-          kieltä taitamattomalta maan kansalaiselta
3204: sabt~sille tarpeellisen kasvatuksen ja elä-        tiet tukossa. Armeijamme komentokieli
3205: mässä 'tarpeellisia timoja ja taitoja. Näin        on suomi. Käydyt sodat ja rauhanaikai-
3206: määritellään kansakoulun .tarkoitus myös           nenkin asepalvelus on osoittanut, kuinka
3207: kansakoulun järjestysmuodon perusteista            tarpeen ja suureksi hyödyksi varsinkin
3208: toukokuun 18 päivänä 1923 annetun lain             juuri ruotsinkieliseltä maaseudulta tuleville
3209: 2 § :ssä.                                          alokkaille sotapalveluksessa ja sitten yksi-
3210:    Tästä kansakoulun yleisesti 1tunnetusta         tyiselämässä olisi jo kansakoulussa saatu
3211: tarkoituksesta johtuu, Eittä kaikissa maissa       välttäväkin suomen kielen taito. Tämä puute
3212: kmsakouluissa oppilaille opetetaan myös            tunnetaankin nyt jo niin pakottawma, että
3213: maan .enemmistön kielen tairto. Toisissa           monin paikoin umpiruotsalaisissa seuduissa
3214: maissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, kansa-        heidän omas:ta aloitteestaan järjestetään
3215: koulu kokoll'aisuudessaan on pääväestön kie-       suomen kielen opirutokursseja, joilla on jat-
3216: linen, ja kielelliseen vähemmistöön kuulu-         kuvasti. runsaasti osanottajia. Kansakou-
3217: vat lapset saava.t suorittaa oppivelvollisuu-      1uissaan ilman suomen kielen taitoa jäänyt
3218: tensa enemmistön kielisessä koulussa ja sen        nuoriso hakeutuu lukuisesti kielen oppimista
3219: kielellä. Toisissa maissa taas vähemmistön         varten suomalaisiin seutuihin. Samoin kau-
3220: lapsia varten on omakielisiä kouluja, mutta        pungeissa sadat ja tuhannet ruotsinkieliset
3221: näissäkin opetetaan vähemmistön kieltä hy-         vanhemmat, huolehtien lastensa tulevaisuu-
3222: vin tuntuvin tuntimäärin. Suomi on ainoa           desta, käyttävät heitä suomenkielisissä kou-
3223: poikkeus kaikista muista maista tässä suh-         luissa.
3224: teessa. Meillä alle 10 %: n kielellisen vä-           Pieni vähemmiS!tö, joka ei osaa maan
3225: hemmistön kansakouluissa ei opeteta maan           suuren pääväestön kieltä, on myös vaarassa
3226: pääväestön kieltä, suomea, ollenkaan. Jokai-       jäädä eristäytyneeseen ja tyytymättömään
3227: selle pitäisi olla selvää, että tästä olotilasta   asemaan ja sen tunne kohtaloyhteydestä
3228: olisi päästävä. Ruotsinkieliset kansalaiset        isänmaahan ja kansan enemmistöön saattaa
3229: eivät tulevaisuudessa voi ilman riittävää          helposti heiketä.
3230: suomen kielen taitoa naut<tia kaikille kansa-         Suomen kielen ottaminen oppiaineeksi
3231: laisille tasapuolisesti kuuluvia etuja, ja         ruotsinkielisiin kansakouluihin niin luonnol-
3232: samasta syystä yhteiskunta ei voi saada            linen ja tarpeenvaatima kuin se onkin, ei
3233: heiltä sitä täysipainoista työtä ja tukea,         kuitenkaan käytännöllisistä syistä ole aivan
3234: jota isänmaa tarvitsee.                            nopeasti toteutettavissa. Tosin nuorempi
3235:    Varsinainen ruotsinkielinen maaseutu-           opettajisto jo on saanut seminaarissa ope-
3236: väestö, jolle ei sen kansakouluissa opeteta        tusta suomen kieLessä ja kaksikielisillä seu-
3237: .edes auttavasti valtakunnan yli 90 %: n           duilla opettajiston suomen kielen taito
3238: enemmistön kieltä, suomea, joutuu nyt ke-          yleensä muutenkin on riittävä. Sen sija·an
3239: hityksessään nopeasti yhä enemmän eristet-         vanherumassa opettajistossa ja erityisesti
3240: tyyn ja syrjäy.tettyyn asemaan, kärsien            yksikielisissä kunnissa ei suomen kielen
3241: kielentaitamattomuutensa takia sekä talou-         opettamiseen ole kykeneviä voimia. Tämän
3242: dellista että sivistykseHistä vahinkoa. Kai-       takia O'lisi suomen kielen opetus ruotsin-
3243: kella opillisella, kaupallisella ja teollisella    kielisissä kansakouluissa järjestettävä oppi-
3244: 86           VIII,l. -   Suomen kielen opetus ruotsinkielisissä kansakouluissa.
3245: 
3246: .aineeksi asteettain, siten että se alkaisi        EdeiJ.lä olevan perusteella ehdotan,
3247: kaksikielisissä kunnissa ja missä opetus-
3248: voimia olisi käytettävissä mahdollisimman                 että Eduskunta hyväksyisi seurao,.
3249: pian, ja muissa kunnissa viimeistään 10                 van lakiehdotuksen:
3250: vuoden kuluessa.
3251: 
3252: 
3253:                                            Laki
3254:      kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta.
3255:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoulun järjestysmuodon perus-
3256:  teista .toukokuun-18 päivänä .1923 annetun lain 3 § näin kuuluvaksi~
3257:                      3 §.                           Paikkakunnalla, jonka pääelinkeino ei ole
3258:    Kansakoulussa opetetaan uskontoa tai us-      maanviljelys, voidaan maatalouden opetus
3259: konnonhistoriaa ja siwysoppia, äidinkieltä,      johtokunnan päätöksestä ja. rtarkastajan
3260: historiaa, maantietoa, luonnontietoa ja maa-     suostumuksella vaihtaa paikkakunnan elin-
3261: sekä kotitaloutta, laskentoa ja mittausoppia,    keinoelämää lähemmin vastaavaan opetuk-
3262: piirustusta, käsitöitä, voimistelua ja laulua.   seen.
3263: Kansakoulun oppilas; joka koulussa tai sen          Tämän lisäksi voidaan kansakoulun kah-
3264: ulkopuolella nauttii uskonnonopetusta, on        della ylimmällä luokalla eli vuosiosastolla
3265: vapautettu edellämainitusta uskonnonhisto-       johtokunnan päätöksestä ja tarkastajan
3266: rian ja siveysopin opetuksesta. Uskonnon-        suostumuksella opettaa ylimääräisesti yhtä
3267: historiaa ja siveysoppia on opetettava oppi-     oppilaille vapaaehtoista ainetta korkeintaan
3268: laalle, joka uskonnonvapauslain mukaisesti       kaksi tuntia viikossa. Täitä opetusta avuste-
3269: vapauootaan uskonnonop~uksesta.                  taan valtion puolelta maalaiskunnassa kah-
3270:   Kaksikielisessä kunnassa on ruotsinkieli-      della kolmasosalla ja kaupungeissa yhdellä
3271: sen kansakoulun kaikilla luokilla opetettava     neljä!sosa~la sen :tuottamista kustannuksista.
3272: vähintään 4 viikkotuntia suomen kieltä.
3273: Yksikielisten ruotsinkielisten kuntien on
3274: järjestettävä vastaava suomen kielen opetus        Tämä laki tulee voimaan elokuun 1 päi-
3275: asteettain kymmenen vuoden kuluessa kou-         vänä 1943.
3276: luhallituksen vahvistaman lähemmän suun-
3277: nitelman mukaan.
3278: 
3279:         Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1943.
3280: 
3281:                                                                   J. 0. Ikola.
3282: VIII,2. -   Lak. al. N :o 6.
3283: 
3284: 
3285: 
3286: 
3287:                                   Ikola.: Ehdotus laiksi oppivelvoUisuuslain muuttamisesta.
3288: 
3289: 
3290:                                       Eduskunnalle.
3291: 
3292:     Maamme suomenkielisissä kansakouluissa         sissa, jotka ovat perin harvinaisia. Koh-
3293:  on aåna käynyt huomattava määrä ruotsin-          tuuttomuuden ja epäselvyyden poistami-
3294:  kielisiä lapsia, riiinkuin kaikissa muissakin     seksi olisi sanottuun momenttiin otettava
3295:  ma.is.S8. kielelliseen väheiilinistöQn kuuluvat   nimenomaånen 'lisäys, että hu0l~ja' voi
3296:  lapset opiskelevat .yleensä enemmistökie1i-       käyttää rnotsinkielistä lasta suom.ecltreli-
3297:  sissä: kouluissa. Oppivelvollisuuslain sään-      sessä kansakoulussa, jos katsoo lapsen· edun
3298: .nökset kuitenkin näyttävät olevan tämän           sitä vaativan.                        ·
3299:  ruotsinkielisten luonnollisen ja kohtuulli-          Tämän mukaisesti ehdotan,
3300:  sen oilloouden esteenä. Sanotun lain 2 § : n
3301:  multitan opetus kansakoulussa on annettava                 että Eduskunta hyväksyiSi seuraa-
3302:  lasten: äidinkielellä, paitsi saman lain                 van lakiehdotuksen:
3303:  11 §:n 3 momentin edellyttämissä tapauk-
3304: 
3305: 
3306:                                              Laki
3307:                                oppivelvollisuuslain muuttamisesta.
3308: 
3309:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollåsuudesta huhtikuun 15 päi-
3310:   vänä 1921 annetun lain 11 §, sellaisena kuin se on kesäkuun 19 päivänä 1931 an-
3311:   net~ssa ;laissa, kuulumaan seuraavasti:
3312: 
3313:                      11 §.                            Jos vähemmistön lasten lukumäärä on
3314:     Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielistä      niin pieni, ettei koulua heitä varten ole
3315:  väestöä, on kunnan niitä oppiivelvollisia         pe:rrustettava eikä katsota kuntaa kohtuu-
3316:  lapsia varten, joilla on vähemmistön ikieli       della voitavan velvoittaa kustantamaan
3317:  äidinkielenä,     perustettava    kansakoulu      n.äiille opetusta sillä tavoin kuin 9 § :n
3318:  9 § : ssä mainittujen perusteiden mukaisesti.     3 momentissa sanotaan, nämä lapset owt
3319:   Sama olkoon laki :tällruisiin kahdessa tai       velvolliset suorittamaan oppivelvoHiBuutensa
3320:  useammassa samaan kuntaan kuuluvassa              väemön enemmistöä var:ten perustetussa
3321:  vierekkäisessä piirissä asuviin lapsiin näh-      koulussa ja sen kiele.Uä, elleivät heidän
3322:  den.                                              huoltajansa., ikUlllllan 1::aå valtion avustuk-
3323:     Milloin ikunnan erikielinen vähemmistö         sella tai Uman siltä, huole.Qdi heidän ope-
3324:  :aauu niin hajallaan, ettei se edellisen mo-      tuksestaan muulla tavalla. Ruotsinkielisen
3325:   mentin mukaan saisil omakielisiä kouluja,        lapsen voi huoltaja pannaJ suomenkieliseen
3326:  kunta on, ikatsoon sen velvoillisuuteen pe-       kouluun, jOs katsoo lapsen edun sitä vaati-
3327:  rustaa kouluja vähemmistön lapsia varten,         van.
3328: · pidettävä yhtenä koulupiirinä.
3329: 
3330:          Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1943.
3331: 
3332:                                                                     J. 0. Ikola.
3333: 88
3334: 
3335: VIU,a. -    Lak. al. N :o 7.
3336: 
3337: 
3338: 
3339: 
3340:                                 Toivonen y. m. : Ehdotus laiksi kansakou1Julaitoksen kus-
3341:                                    tannuksista annetun lain 20 § :n muuttamisesta.
3342: 
3343: 
3344:                                      E d u s k u n n a ll e.
3345: 
3346:    Eduskunta on maaliskuun 1 päivänä 1932         kaikille koululapsille hyvin pientä poik-
3347: lausunut hallitukselle toivomuksen, ,että         keusta lukuunottamatta. Mainitut poikkeuk-
3348: hallitus selvityttäisi kysymyksen koulukeit-      set muodostavat vain ne tapaukset, joissa
3349: tiöiden yleistämisestä ja aikanaan antaisi        koulu työskentelee niin, että lapset voivat
3350: asiasta esityksen eduskunnalle", ja huhti-        saada riittävän ravinnon myöskin koulupäi-
3351: kuun 29 päivänä 1932 kehoitti opetusmi-           vinä. Mutta köyhemmillä perheillä ei sii-
3352: nisteriö kouluhallitusta selvittämään kysy-       hen ole tilaisuutta, vaikka ikoulu olisi
3353: myksen koulukeittiöiden yleistämisestä. Tä-       kuinka lähellä, jos k<1dilta puuttuu .rooka-
3354: män jälkeen kouluhallitus .toimitti opetus-       tarpeet, niinkuin nyt tJJ,hansilta ik:odeilta
3355: ministeriölle lokakuun 30 päivänä 1936            puuttuu. Erittäinkin vaikuttaa oppilaihin
3356: selvityksen sanotusta asiasta ja siihen liit-     turmiollisesti koulussa annettavan ravin-
3357: tyvän ehdotuksen laiksi kansakoululaitok-         n<ln puute sellaisissa piireissä, joissa asutus
3358: sen kustannuslain 20 § :n muuttamisesta           on harva ja koulumatkat siitä syystä pitkät.
3359: niin, että kansakoululapsille kävisi mah-         Varsinkin vähävaraisten oppilaiden asema
3360: dolliseksi saada yksi kouluateria koulupäi-       on säälittävä, kun nämä ravinnotJta ja huo-
3361: vinä.                                             noissa pukimissa saavat kulkea heidän voi-
3362:    Tätä ehdotusta perustellaan sillä oikeaan      miinsa verraten usein liian pitkät matkat.
3363: osuneella väitteellä, ,että kansakoululaitos      Kun opetusministeriö marraskuun 13 päi-
3364: muodostaa kansan sivistystoiminnan suuri-         vänä 1936 päivätyllä kirjelmällä on pyytä-
3365: suuntaisimman osan. Sen kasvattien, kan-          nyt MaaJaiskuntien Liiton r. y. hallitukselta
3366: sakoululas.ten, koulunkäynnin tulee olla          lausuntoll! kouluhallituksen puheena ole-
3367: mahdollinen ja niistä olosuhteista, mistä         vasta esityksestä, niin Maalaisikuntien Lii-
3368: lapsi koulunkäyntinsä suorittaa, riippuu          ton hallitus ki.rjelmässään helmikuun 22
3369: myöskin oleellisesti se tulos, mihin se joh-      päivänä 1937 lausuu seuraavaa:
3370: taa". Meillä, monista tunnustusta ansait-            ,Maalaiskuntien Liiton hallitus yhtyy
3371: sevista toimenpiteistä huolimatta, liian mo-      kouluhallituksen esityksen perusteluihin ja
3372: nelta lapselta •puuttuvat koulunkäynnin           pitää esillä olevaa kysymystä sellaisena,
3373: edellytykset eräässä suhteessa. Ennen kuin        joka olisi tullut asettaa aivan ensimmäi-
3374: jokaisella ikansakouluoppHaalla on koulu-         seksi sosiaalisten uudistusten Joukossa.
3375: ajalla riittävä rav.into, ei voida puhua siitä,   Niinpä tulisi kansakoululaisten tehokas ra-
3376: että kansakoulun sivistystoiminta kohdistuu       v.itsemistoiminta epäilemättä olemaa,n voi-
3377: kansan kaikkiin jäseniin kyllin tehokkaalla       makas ase m. m. tuberkuloosia ja monia
3378: tavalla. Ja näin maassamme vielä ei ole           muita myöhemmällä ijällä esiintyviä tau-
3379: asianlaita, vaan olomme päinvastoin anta-         teJa vastaan, jotka taudit johtuvat monessa
3380: vat koululaisten ravitsemistilanrteen suhteen     tapauksessa liian puutteellisesta ravinnosta
3381: paljon toivomisen varaa. Kun koulu vaatii         lapsuusiällä ja johtavat jopa ennenai.kai-
3382: lapset pois kodin säännöllisestä elämästä         seen työkyvyn menetykseenkin. Mutta kan~
3383: ja sen yhteisistä ruoka-ajoista, niin siksikin,   saikoululasten ravitsemiskysymyksen tarkoi-
3384: mutta myös muista syistä yhteiskunnalla           tuksenmukainen järjestely ei kuitenkaan ole
3385: on velvollisuuksia epäkohdan korjaamiseksi.       suurimerkityksellinen vain tuberkuloosin
3386:    Kouluateriat eivät ole välttämättömiä          vastustamisen kannalta, vaan on sillä vielä
3387: vain vähävaraisten kotien lapsille, mutta         suurempi merkitys kansamme laajojen vä-
3388:                                 VIU,3. -    Toivonen y. m.                               89
3389: 
3390: häva;raisten väestöpiirien lasten alakuntoi- määrässä. Edellä mainittu komitea on tul-
3391: suuden poistajana. Kun oppivelvollisuus on lut siihen tulokseen, ,että valtion olisi m!Ul-
3392: liittohallituksen mielestä verrattavissa ase- dollisimman suuressa määrässä osallistut-
3393: velvollisuuteen, niin olisi yhteiskunnan huo- tava kouluruokailutoiminnasta aiheutuviin
3394: lehdittava oppivelvollisuuttaan suoritta.- kustannuksiin. Tällöin joutuisivat ~n
3395: massa olevien ravitsemisesta. Se näin ollen varakkaimmat osat osallistumaan varatto-
3396: yhtyy kouluhallituks.en ehdotukseen siinä, mien seutujen ja perheiden toimeentuwn
3397: että kansakoululaiset saisivat yhden lämpi- lreventämiseen oikeudenmukaisella tavalla,
3398: män aterian koulupäivinään." Niin ikään koska kouluaterian antaminen on katsot-
3399: on opetusministeriö maaliskuun 10 päivänä tava erittäin tärkeäksi koko kansakunnan
3400: 1939 pyy.tänyt kansanravitsemuskomitean terveyden kannalta. Senvuoksi koulurul()-
3401: lausuntoa. Sanottu komitea on lausuntonsa kailu pitäisi järjestää kaikille oppilaille ja
3402: antanwt ja perustelee sitä seuraavasti:         koko kouluaikana, siis syyslukukauden
3403:     Komitea selostaa lausunnossaan asiassa alusta kevädukukauden loppuun".
3404: toimittamiaan tutkimuksia ja ilmoittaa,           Kouluhallitus on kirjelmällään 24 päi-
3405: että ,tämä tutkimus vahvistaa muiden, ai- vältä syyskuuta 1940 kääntynyt sekä maa-
3406: kaisemmin saatujen tietoj.en perusteella seudun kansakoulujen tarkastajain että
3407: muodostunutta kuvaa sHtä, että huomatta- kunnanvaltuutettujen kuin myöskin kansa-
3408: via puutteellisuuksia on l()lemassa kansakou- koulujen johtokuntien puoleen ja kehoitta-
3409: lulasten ravitsemustilassa, ja että tämä · nut niitä vaikuttamaan siihen suuntaan,
3410: asiantila selvästi estää heidän ruumiillista että kouluateriat tulisivat yleisemmiksi, v~
3411: kehitystään sekä luo - erittäinkin varat- doten kauniilla sanoilla kunnanvaltuutet-
3412: tomissa oloissa - suotuisan maaperän sai- tu:lihin ja osoittaen, että nykyinen tilanne
3413: rauksien esiintymiseen. Kouluaterian käy- ei siedä viivyttelyä sanotussa asiassa.
3414: täntöönotto ~aikissa kouluissa voisi var- Mutta siitä huolimatta hyvin monis&a ta-
3415: masti huomattavissa määrin poistaa näitä pauksissa ovat kunnanvaltuustot päättä-
3416: puutteellisuuksia ja kohottaa lastemme ja neet, että asia ei anna enempää aihetta mi-
3417: tulevaisuudessa koko kansamme ruumiil- hinkään toimenpiteisiin heidän puoleltaan.
3418: lista kuntoa". Tämän perusteella komitea Kun tämä asia ei tule ratkaistuksi oikealla
3419: tulee siihen tulokseen, että kouluateriatoi- tavalla vapaaehtoisuuden tietä, vaan jää
3420: mintRt olisi mruhdollisimman pian saatava suuri osa kaikkein vähävaraisinta lapsi-
3421: käy.täntöön kaikkialla maassa, ensi sijassa joukkoa ilman kouluateriaa, niin yhteiskun-
3422: varattomilla ja harvaanasutuilla seuduilla. nan on tultava heidän avuksensa ja järjes-
3423: Viimeksimainittuihin on päähuomio kiinni- tettävä asiat sillä tavalla, että kaikilla kan-
3424: tettävä senvuoksi, että juuri niillä vallitse- samme lapsilla, jotka käyvät kansakoulussa,
3425:  vissa oloissa koululaiset eivät saa kunnol- on tHajsuus saada y1ksi ateria koulupäi-
3426:  lista ateriaa koulupäivinä usein ennenkuin vinään koulunkäynnin yihteydessä. Tämä
3427:  myöhään illalla, koska aamiaista enempää kouluateria olisi järjestettävä ilmaiseksi vä-
3428:  kuin päivällistäkään ei voida koulunkäyn- hävara;isille ja maksulliseksi varakkaille.
3429:  nin takia nauttia kotona muun perheen pii- Kouluhallitus määrätköön sellaisen koulu-
3430:  rissä. Kouluravinnon tulisi sisältää erikoi- aterian kohtuullisen keskihinnan, jonka yli-
3431:  sesti sellaisia ruoka~aineita, jotka tärkeällä meneviä kustannuksia ei oteta huomioon
3432:  tavaUa täydentävät varattomien perheiden valtioavustuksia laskettaessa. Tosin asian
3433:  tavallista kotiruokaa.                         lopullinen järjestely koko laajuudessaan tu-
3434:     On otettava 'huomioon, että valtio ko·U'lu- lee maks·amaan, mutta kun otetaan huo-
3435: lainsäädännön kautta pakottaa kouluiässä mioon kansamme kohtalo, sen asema ja
3436:  olevat lapset olemaan poissa kotoaan kahden mikä merkitys lapsiemme ruumiilliselle ja
3437:  säännöllisen aterian aikana päivässä ja että sielulliselle kuntoisuudelle kouluaterialla on
3438:  maaseudullamme melkoisella osalla kansa- tulevaisuudessa, niin kalliitkaan uhraukset
3439:  koululapsista on pitkät koulumatkat sekä eivät ole liian suuria. Kansamme on .elävä
3440:  Iisäksi sen, että kouluruokailu.toiminiaRt ei kansa ja lapsistamme pitäisi tulla elinkel-
3441:  ole voitu harvaanasutuissa ja varattornissa poisia kansalaisia. Näin ollen meidän on
3442:  osissa maata, joissa kuitenkin väestön li- tehtävä kaikkemme että edistämme tältäkin
3443:  säys j·a tästä johtuen koululaisten luku- kohdalta asiaa siihen suuntaan, jotta lap-
3444:  määrä on suurin, järjestää kuin vähäisessä semme todella saavat opetuksen, joka useim-
3445: 
3446:                                                                                           12
3447: '90                         VIII,a. -     Kansakoululasten kouluateriat.
3448: 
3449:  inilte·kansamme lapsista jää ainoaksi varsi-       järjestää lastensa ravintokysymystä oikealla
3450:  bå.iseksi kouluopetukseksi niin suotuisissa        :tavalla.
3451:  ol0is8a> ·kuin se meidän voimillamme vain             Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
3452:  oli ·mahdollista. Ja siinä on kouluaterialla       ehdotamme,
3453: ;vallan huomattava merkityksensä, vallankin
3454:  nykyhetkellä, jolloin kaikkein vähävaraisem-                että Eduskunta hyväksyisi · 'lliiin
3455:  millå perheillä ei ole aina mahdollisuutta                kuuluvan lakiehdotuksen:
3456: 
3457: 
3458: 
3459:                                                Laki
3460:             kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain 20 § :n muuttamiSesta.
3461:  ..      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululait'Oksen kustannuksista ·ke-
3462:       s.äkuuii 8 päivänä 19216 annetun lain 20 § näin kuuluvaksi:
3463:                       20 §.                          15 § :ssä mainittuun avustukseen. Milloin
3464:     Vähävaraisten vanhempien lapsille tulee          johtokunta erityisistä syistä katsoo. välttä-
3465:  kulman muillakin kuin 18 ja 19 § :ssä mai-          mättömäksi lapsen os·allistumisen kouluate-
3466:  nituilla tavoilla, etenkin vaatetusavulla, an-      riaan, olkoon tämä silloin. maksuton,· jQS
3467:  taa siksi riittävää avustusta, että heidän          huoltaja niin vaatii.
3468:  koulunkäyntinsä tulee mahdolliseksi.                    Kouluhallitus voi, milloin aihetta on,
3469:     Jokaiselle päiväkoulun oppilaalle tulee          määrätä kunnalle sellaisen kouluaterian
3470:  kunnan järjestää mahdollisuus saada kou-            kohtuullisen keskihinnan, jonka yli mene-
3471:  lupäivinä riittävä, lapsi-iälle sopiva, ateria,     viä kustannuksia ei oteta lukuun valtion-
3472:   joka olkoon vähävaraiselle lapselle maksu-         avustusta laskettaessa.
3473: ·ton. Muiden lasten aterioista kannetaan                 Asetuksella ·säädetään lruhemmin milloin
3474: . johtokunnan määräämä kohtuullinen kor-              ja missä määrin kunta voi saada tilapäistä
3475:  vaus. Ellei kunta näin tee, menettäköön             helpotusta tämän pykälän toisessa momen-
3476:   näiden lasten osalta oikeuden .:tämän lain         .tissa määrätystä velvollisuudesta.
3477: 
3478:             Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1943.
3479: 
3480:           Otto Toivonen.                P. Salmenoja.              Pekka Railo.
3481:           Aug. Syrjänen.                Elli Nurminen.             Laura Härmä.
3482:           Jalmari Linna.                Onni M'åkeläinen.          Jussi Raatikainen.
3483:           G. Andersson.                 Hj. Lindqvist.             Varma K. Turunen.
3484:           Juho Pyy.                     Yrjö Welling.              Atos Wirtanen.
3485:           Hugo Aattela.                 Urho Kulovaara.            Tuomas Bryggari.
3486:           Uuno Raatikainen.             Alex Hämäläinen.           Martta Salmela..J'årvinen.
3487:           Alpo Lumme.                   J. E. Malmivuori.          Mauno Pekkala.
3488:           Eetu Karjalainen.             Jussi Lonkainen.           Jorma Tuominen.
3489:           Viljo Rantala.                Samuli Tervo.              A. Turkka.
3490:           A. Valta.                     Albin Koponen.             Aino Malkamäki.
3491:           G. Lindström.                 Onni Hiltunen.             Pekka Kettunen.
3492:           Väinö Kivisalo.               0. H. Kekäläinen.          Eino Raunio.
3493:           Ed.v. Kujala.                 Toivo Halonen.             V. H. Kämäräinen.
3494:           V. Kupari.                    Valfrid Eskola.            Kaisa Hiilelä.
3495:           Juho Kuittinen.               Onni Peltonen.             Väinö Sinisalo.
3496:           Walter Kuusela.               Toivo Nokelainen.          Miina Sillanpää.
3497:           Paavo. Aarniokoski.           Mikko W. Erich.            D. Lindman.
3498:           J. F. Tolonen.                Hilma Koivulahti-Lehto.    Toivo Mansner.
3499:                                         Sylvi-Kyllikki Kilpi.
3500: VDI,4~ -    Hemst. mot. N :o 23.
3501: 
3502: 
3503: 
3504: 
3505:                                HoiDi.berg m. fl. : Angående tillsättande ..av en· kommitte
3506:                                   för införskaffande av utredning om tiUståndet bla'JKl
3507:                                   ungdomen för närvarande.
3508: 
3509: 
3510:                                     TiU Riksdagen.
3511: 
3512:    Den brytningstid, som redan länge va-         oro över ungdomens läge för närvarande,
3513: rit rådande, har varit ägnad att försvåra        som kommit ltill uttrycik på många sätt.
3514: och komplicera den vård av ungdomen, som         Att vi här stå inför ett allvarligt samhälls-
3515: onekligen är av nöden. Ungdomen har              problem, inför vilket staten icke får ställa
3516: icke mera det stöd den tidigare ägde i re-       sig likgiltig, är uppenbart.
3517: lativt fasta förhällanden såväl i hem som           Man har sålunda bland annat kunnat
3518: samhälle utan har att :träda ut i en värld,      konstatera, att en viss sedlig förvildning,
3519: som väsentligen avvi:ker från de äldres och      som vanligen är en krigets följdföreteelse,
3520: som uppställer nya problem. När därtill          begynt gripa omkring sig, men hur långt
3521: kommer sådana förhållanden som vi illU           den sträcker sig är icke känt. Man har
3522: genomleva, är det naturlig.t att ungdomens       även kunnat visa på endel framträdande
3523: sunda utbildning för och inställning till        missförhål1anden, vilkas bekämpande an-
3524: det liv den går emot betänklig.t försvårats.     setts önskvärt, men för viiken uppgift or-
3525: Det normala ungdomsproblemet har så-             gan med nödig auktoritet saknas. Vidare
3526: lunda även kommit att omfatta ett krigs-         har man fäst uppmärksamheten vid att
3527: tidsungdomsproblem och därigenom fått en         framtidsutsikterna för de unga förnärva-
3528: delvis annan karaktär.                           rande te sig förvirrade, vilket gör valet
3529:     Redan länge har man haft iklart för sig      av levnadsbana och utbiJdningsmöjligheter
3530: att ungdomen icke fick Jiimnas helt åt sig       svårt. Men samtidigt ställer man från
3531: själv. Allt efter som hemmens och de             samhällets sida allt större ikrav på ung-
3532: gamla patriarkaliska fö.rhållandenas stöd-       domen, och myciket italar för att så ilänge
3533: jande inflytande minskats, ha oliika organi-     ikommer att förbli.
3534: sationer vinnlagt sig om att taga hand om           Altt på rent privat väg kunna effektiv.t
3535: de unga. Olika föreningar ha bildats och         bistå ungdomen, särskilt under nurådande
3536: speciella ungdomssk:olor ha uppräJttats just     förhållanden, rter sig rätt hopplöst. Men
3537: för detta ändamå;l. Men erfarenheten ger         sku.lle staten ställa sin auktoritet baikom
3538: vid handen, att man på detta sätt lyckats        dessa strävanden och vidtaga åtgärder, äg-
3539: få beröring med relativt begränsade skaror       nade att underlätta arbetet, vore antag-
3540: av de unga och att den ungdom, som sär-          Jigen mycket vunnet. Det gäller dock här-
3541: skilt vo.re i behov av vård och Jedning, en-     vid att sorgfälligt undvika ett klavbindande
3542: dast sällan kunnat fås med.                      av den frivilliga verksamhet på detta om-
3543:     Medan staten genom sitt skolsystem visat     råde, som redan förefinnes, utan endast
3544: ett livligt intresse för de ungas u.tbildning,   dels att ge denna ett ikraftigare stöd, dels
3545: när det gäl1t ku.nsikapsförvärv, har den hit-    att ge lokala organ möjlighet att på ett
3546: tills endast i alldeles ringa grad ägnat sin     ikraftigare sätt än hittills motarbeta upp-
3547: uppmäl'ksamhet åt det ungdomsproblem,            ikomsten av osunda företeelser och sam-
3548: som existerar utom skolans värld. Detta          tidig.t bidraga till att de unga finge det
3549: har så gott som helt och håJlet överlämnats      stöd och den hjäJp de ha rätt att få av
3550: åt det enskilda initiativet. På detta område     samhället, genom vars åtgärder och för-
3551: hava även vackra resultat nåtts ibland, men      hållanden svårigheterna uppstått.
3552:  aJtt dessa ieke varit tillfyllest, visar den
3553: 92                      VIII,4. -   Nuorisohuollon tehostaminen.
3554: 
3555:    På grund av det ovansagda·föreslä vi att         angående tillståndet bland ungd!Jmen
3556: riksdagen ville hemställa,                          för närvarande, att föreslå åtgärder
3557:                                                     för eventuellt förekommande miss-
3558:         att regeringen måtte tillsätta en           förhållandens undanrödjande $amt,
3559:       kommitte av personer, förtrogna med           om så befinnes önskligt, utarbeta
3560:       ungdomsproblemet, vilken finge i              förslag till utvidgad samhällelig ung-
3561:       uppgift att införskaffa en utredning          domsvård.
3562:        Helsingfors den 11 februari 1943.
3563: 
3564:                 Einar Holmberg.                       Arvo Pohjannoro.
3565:                 Jorma Tuominen.                       Tilda Löthman-Koponen.
3566: VIU,4, -   Toiv. a.l. N :o 23.                                                     Suome1tlMs.
3567: 
3568: 
3569: 
3570: 
3571:                                  Holmberg y. m.: Komitean asettamisesta nuorison n;ykyisen
3572:                                     tilan selvittämiseksi.
3573: 
3574: 
3575:                                      E d u s k u n n a 11 e.
3576: 
3577:     Jo kauan vallinnut murroskausi on ollUit      riitä, kuten monissa eri muodoissa ilmen-
3578: omiaan vaikeuttamaan ja hämmentämään              nyt huoli nuorison nykyisestä tilasta osoit-
3579: kieltämättä tarpeellista nuorison huoltoa.        taa. On ilmeistä, että olemme tässä teke-
3580: Nuorison tukena eivät enää, kuten aikai-          misissä vakavan yhteiskunnallisen kysy-
3581: semmin, ole suhteellisen kiinteät koti- ja        myksen kanssa, jota vaHio ei saa jätrt;ää
3582: yhteiskunltaolot, vaan on heidän lähdettävä       huomiotta.
3583: maailmaan, joka oleeHisissa kohdin eroaa             Niinpä on m. m. voitu todeta, että mää-
3584: vanhempien ihmisten maailmasta ja joka            rätynlainen siveellinen kurittomuus, joka on
3585: asettaa uusia pulmallisia kysymyksiä rat-         tavallinen sodan seuraus, on päässyt le-
3586: kaistavaksi. Kun tähän vie1lä lisäksi ~tulee      viämään, mutta 'tiedossa ei ole miten laa-
3587: nykyisenlaiset olosuhteet on .luonnoUista,        jalrt;i. Myös on voitu osoHtaa joukko huo-
3588: etrtä nuorison terve kehitys ja asennoitumi-      mattavia epäkohtia, joiden poistamista pi-
3589: nen tuleviin rt;ehtäviinsä on arveluttavasti      detään toivot1tavana, mutta tarpeellista ar-
3590: vaikeutunut.      Säännönmukaisen nuoriso-        vovaltaa nauttivien elimien puutteessa se
3591: kysymyksen piiriin on joutunut myös sota-         on mahdotolllta. Lisäksi on kiinnitetty huo-
3592: ajan nuorisokysymys ja tämän kautta on se         miota siihen, että nuorten tulevaisuuden-
3593: saanut osittain toisen luonrt;een.                suunnitelmat ovat nykyisten olojen valli-
3594:     Jo kauan on oltu selvillä siitä, että nuo-    tessa menneet sekaisin, mikä on vaikeutta-
3595: risoa ei saa jättää kokonaan omiin hotei-         nut elämänuran valintaa ja opiskelumah-
3596: siinsa. Sitä mukaa kuin kotien ja vanho-          dollisuuksia. Mutta samaan aikaan yhteis-
3597: jen patriarkaalisten olojen suojeleva vai-        kunnan taholta asetetaan yhä suurempia
3598: k\lltus on vähentynyt, ovat eri järjestöt         vaatimuksia nuorisolle ja kaikesta päättäen
3599: ryhtyneet pitämään huolta nuorisosta.             tilanne tulee tälla:isena kauan jatkumaan.
3600: Erilaisia yhdistyksiä ja erityisiä nuoriso-          Tuntmu sangen toivottomalta etenkin
3601: kouluja on perustettu juuri tätä tarkoi-          .tällä hetkellä tehokkaasti tukea nuorisoa
3602: tusta varten. Mutta kokemus on osoitta-           yksinomaan yksityisten aloi1tteesta tapahtu-
3603: nut, että täUä :tavoin on päästy kosketuk-        valla toiminnalla. Mutta jos valtio ryh-
3604: siin vain suhteellisesti rajoitetrt;ujen nuo-     tyisi arvovatl:lallaan •tukemaan näitä pyrki-
3605: risojoukkojen kanssa ja etkä vain harvoin         myksiä ja toimenpiteillään helpottaisi tätä
3606: on saatu mukaan juuri se nuoriso, joka            työtä, olisi todennäköisesti paljon 8aavu-
3607:  erikoisesti olisi hoidon ja ohjauksen tar-       'tettu. Kuitenkin olisi siinä huolellisesti
3608: peessa.                                           vältettävä tällä alalla jo suoritettavan va-
3609:     VaLtio on osoittanut ylläpitämällä kou-       paaehtoisen toiminnan liiallista sitomista ;
3610: luja elävää harrastusta nuorison kasvatusta       osaksi olisi tätä toimintaa voimakkaammin
3611: kohtaan mikä:li on kysymyksessä ;tietojen         tuettava, osaksi olisi annettava paikallisille
3612: hankkiminen, mutta tähän mennessä on se           elimille suuremma't mahdollisuudet kuin tä-
3613: ainoastaan aivan vähäisessä määrässä kiin-        hän asti epäterveiden ilmiöiden vastusta-
3614:  nittänyt huomio:ta koulun ulkopuolella val-      miseksi ja samaHa autettava nuoria saa-
3615:  litsevaan nuorisokysymykseen; se on mel-         maan sitä tukea ja apua, jota he ovat
3616:  kein yksinomaan jätetty yksityisaloitteen        oikeutetut vaatimaan yhteiskunnalta, jonka
3617:  varaan. Tällä ala:lla onkin .toisinaan saa-      toimenpiteiden ja olosuMeiden kautta vai-
3618:  vutetrt;u kauniita tuloksia, mutta ne eivM       keudet ovat syntyneet.
3619:                          VIII,4. -   Nuorisohuollon tehostaminen.
3620: 
3621:   Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-            vitys nuorison nykyisestä tilasta,·! eh:.. ·
3622: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                  dotettava toimenpiteitä makdoUisesti
3623:                                                      esiintyvien epäkohtien poistamiseksi
3624:         että hallitus asettaisi nuorisokysy-         sekä, mikäli se katsotaan toivotta-
3625:       mykseen perehtyneistä henkilöistä              vaksi, valmistettava ehdotus lisätystö.
3626:       komitean, jonka olisi hankittava sel-          yhteiskunnallisesta nuorisohuoUosta.
3627: 
3628:        Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
3629: 
3630:                 Einar Holmberg.                  Arvo Pohjannoro.
3631:                 Jorma. Tuominen.                 Tilda Löthman-Koponen.
3632: 
3633: 
3634: 
3635: 
3636:                                                                                         j ..
3637: VIII,5~   -   Toiv. al. N:o 24.
3638: 
3639: 
3640: 
3641:                                   Lumme y. m.: Toimenpiteistä vapaalle sivistys- ja n'tiorisoc
3642:                                     työlle tarpeellisten toimitalojen aikaansaamiseksi.
3643: 
3644:                                       :;:;} d •u s k u n n a ll e.
3645:    :M:aamme jälleenrakennustyössä on eri-             lijäyhdistyksillä, palokunnilla ja urheilu-
3646: tyis~ti  pantava painoa kansamme henkis-              seuroilla sekä erä~tä yhteisiä kylien taloja,
3647: ten ja siveellisten voimien vahvistamiseen            joita ei omistanut mikään rekisteröity yh-
3648: ja kehittämiseen. Tässä työssä, jpka tär-             distys. Tässä tilastossa ei ole seurakuntain
3649: keältä osaltaan kohdistuu nuorisoon, on               tai uskonnollisten yhdistysten omistamia
3650: käytettävä hyväksi maamme sivistysjärjes-             toimitaloja tai huoneistoja. Molempien so-
3651: töjen apua. Nehän ovat muodostuneet                   tiemme aikana on maamme itäosissa monia
3652: ka11$auk~vatuksen       tärkeiksi  välineiksi,        seurataloja tuhoutunut.
3653: sillä ne vetävät piiriinsä ja saattavat oma-             Yhdistyksillä on siis suhteellisesti vähän.
3654: ehtoiseen sivistykselliseen toimintaan osan           omia huoneistoja. Mitä taas vuokrahuo-
3655: ai:kuisnuorisoamme ja varttunutta väes-               neistoihin tulee, ne useinkaan eivät vastaa
3656: töämme. Niiden vaikutuspiirissä on myös               nykyaikaisen yhdistystoiminnan asettamia
3657: paljon varhaisnuorisoa. Valitettavasti kui-           vaatimuksia. Maaseudulla useat yhdistyk-
3658: tenkaan ei niiden kasvatusteho ole ver-               set tosin saavat kokoontua kouluilla, mutta
3659: rannollinen niiden suureen jäsenmäärään.              useista syistä ne eivät ole vapaalle toimin-
3660: Tähän on monia syitä, ei vähiten se, että             nalle sopivia paikkoja, minkä vuoksi kou-
3661: yhteiskunta ei ole antanut niille riittä-             lujen johtokunnat eivät niitä mielellään
3662: västi: tukea, eikä varsinkaan helpottanut             luovuta tällaisiin tarkoituksiin. Varsinai-
3663: niiden ulkonaisia toimintamahdollisuuksia.            set yhdistystalot tavallisesti ovat suurim-
3664: Se on jättänyt ne jotenkin kokonaan asian-            missa asutuskeskuksissa. Suuri osa yhdia-
3665: omaisten kannattajainsa vapaan harrastuk-             tystaloista sitäpaitsi on huonossa kunnossa.
3666: sen varaan. Kun nämä pääasiassa kuulu-                Monet ovat ilman lämmityslaitteita tai niin
3667: vat väestön vähävaraisiin kerroksiin, on              puutteellisesti niillä varustettuja, ettei
3668: niiden ollut vaikeata niitä itse hankkia.             niitä kylmänä vuodenaikana voi käyttää.
3669: Näistä ulkonaisista edellytyksistä tärkeim-           Viihtyisyyden ja tarko1tuksenmukaisuuden
3670: piä on toimintahuoneisto.                             kannalta on muutenkin ylen paljon toivo-
3671:     Yhdistysrekisteriin on meillä merkittynä          misen varaa. Suurin osa niistä on peräi-
3672: 35,000 .yhdistystä, joista arvatenkin suurin          sin ajalta, jolloin yhdistystoiminta rajoit-
3673: osa on erilaisia aatteellisia seuroja. Niistä         tui eräiden julkisten tilaisuuksien jarj~­
3674: monet ovat kuolleet, vaikka niiden toimin-            tämiseen. Nykyaikaisessa yhdistyst()imin-
3675: nan lopettamisesta ei olekaan tehty ilmoi-            nassa pääpaino pannaan opinto- y. m. ~r­
3676: tusta. Todennäköisesti kuitenkin ainakin              rastuskerhoihin, joiden avulla yhdistysten
3677: kolmekymmentätuhatta yhdistystä edelleen              kaikki jäsenet pyritään saattamaan aktii~
3678:  on olemassa ja tulee sodan päätyttyä jat-            viseen sivistystoimintaan. Tällainen · tQi~ ·
3679: kamaan toimintaansa. Suomen Nuorison                  minta edellyttää toisenlaisia yhdistystaloja
3680: Liiton toimesta v. 1939 kootun tilaston mu-           kuin mitä useimmat nykyisistä ovat.·.       ·
3681: kaan oli seurataloja tai talo-osuuksia:                  Erityisen polttavaksi on yhdistystaloky-,
3682:                                                       symys tullut maamme nuorisotyölle nyt
3683: nuorisoseuroilla ............ .       861 taloa        asetettavien uusien vaatimusten j<)hdosta.
3684: työväenyhdistyksillä ........ .       727 "            Nuorisotyön tehostaminen laajuuS- ja sy-
3685: suojeluskunnilla ............ .       406     "       vyyssuuntaan on välttämätöntä. Sitä var-
3686: maatalousseuroilla .......... .       298     ''       ten ei riitä, että nuorisotyöhön saadaan
3687: raittiusyhdistyksillä ........ .        77 "           entistä suurempaa suunnitelmallisuutta ja
3688: maalaisliiton paikallisosastoilla       48    "       tällä alalla toimivien järjestöjen keskeistä
3689:                                                       yhteistoimintaa sekä että ryhdytään kou-
3690:   Näiden lisäksi oli jokin määrä taloja               luttamaan nuorisojohtajia.       Samanaikai-
3691: kansallismielisellä nuorisoliitolla, pienvilje-        sesti on huolehdittava myös siitä, että kai-
3692: 96                         VIII,,5. -Vapaa sivistys- ja nuorisotyö.
3693: 
3694:  killa tärkeimmillä paikkakunnilla on 'tar-        uusien rakennusten kohdalla tulee makse-
3695:  koituksenmukaiset huoneistot tätä vapaata         tuksi kahdenkymmenenviiden vuoden ku-
3696:  nuorisotoimintaa varten.                          luessa. Lainan korottoman osan valtio voi
3697:     Näin ollen sekä vapaiden kansalaisjär-         sanoa irti ainoastaan, jos lainaehdot on
3698:  jestöjen valistustoiminnan kehittäminen           jätetty täyttämättä. Kun toinen puoli lai-
3699:  että erityisesti ajankohtaisen nuorisotoi-        nasta on maksettu, voidaan koroton osa
3700:  minnan järjestäminen edellyttää yhdistys-         kuitata maksetuksi joko kokonaan tai
3701:  ten kokoontumis- ja toimipaikkain aikaan-         osaksi.
3702:  saamista. Olemassaolevat toimitalot on               Kun kokoushuoneistojen rakentaminen
3703:  saatettava asianmukaiseen nykyisiä vaati-         tuhottujen tilalle ja sinne, missä niitä ki-
3704:  muksia vastaavaan kuntoon ja uusia on             peimmin tarvitaan sekä entisten kunnosta-
3705:  rakennettava tarpeen mukaan. Tätä va-             minen on oleellinen osa jälleenrakennusteh-
3706:  paan kansalaiskasvatuksen kehittämiselle          tävästämme, olisi valtiovallan siihen nyt
3707:  perustavaa toimintaa ei kuitenkaan saisi         kiinnitettävä erikoista huomiota. Olisi sel-
3708:  jättää yksityisten henkilöiden tai asian-         vitettävä monia siihen liittyviä kysymyk-
3709:  omaisten yhdistysten voimista ja varojen-         sii\. Tälläkin alalla esim. standardisoimi-
3710: saantimahdollisuuksista riippumaan. Tässä          nen varmaan on välttämätöntä. Meidän
3711:  ovat kysymyksessä siksi suuret yhteiskun-        oloihimme sopivien ja suomalaisen, vapaan
3712:  nalliset arvot, että yhteiskunnan on syytä       sivistystyön ja nuorisotoiminnan tarpeita
3713:  koettaa kaikin tavoin auttaa, .tukea ja oh-      vastaavien tyyppien löytäminen maaseu-
3714:  jata sitä.                                       dun yhdistystaloja varten on yleiseltä kan-
3715:   ··Eräissä toisissa maissa ovat valtio ja        nalta tärkeä tehtävä. Valtion etujen mu-
3716: kunnat katsoneet kokoontumispaikkojen ai-         kaista on myös valvoa näiden .talojen ra-
3717: kaansaamisen lruuluvan niille. Meidän             kentamista ja hoitoa sekä käyttöä. Paitsi
3718: kannaltamme mielenkiintoisin on Ruotsissa         näitä seikkoja on vielä selvitettävä, kuinka
3719: äskettäin hyväksy.tty valtion avustuksen          tällaisten yleisistä varoista saadun avus-
3720: m:u<Yto. Valtio avustaa kuntia yleisten ko-       tuksen turvin aikaansaatujen rakennusten
3721: koushuoneistojen       aikaansaamisessa      ja   omistus- ja käyttöoikeus olisi tarkoituksen-
3722: myöntää lainoja tähän tarkoitukseen kun-          mukaisimmin järjestettävä.
3723: nille, yhdistyksille, yhtiöille tai säätiöille.       Valtion nykyiset taloudelliset vaikeudet
3724: Valtion avustusta .tai lainaa myönnetään          tietenkin asettavat esteitä tehokkaammalle
3725: uuden talon rakentamista tai entisen uu-          toiminnalle tällä alalla. Kun kuitenkin,
3726: distamista tahi vanhan ostamista varten.          ainakin eräissä osissa maata, ensi tilassa
3727: Lainaa voidaan myöntää myös vanhassa              kokoushuoneistokysymyksessä on joihinkin
3728: rakennuksessa sijaitsevan kokoushuoneis-          toimenpiteisiin ryhdyttävä sekä kun nuo-
3729: ton saattamiseksi yhdistyselämän tarpeita         risotalojen aikaansaaminen on ajankohtai-
3730: vastaavaksi. Av·ustusta annetaan enintään         sen nuorisopolitiikan keskeisimpiä kysy-
3731: 25 %, tahi, jos erityiset syyt vaativat, kor-     myksiä, niin katsomme, että valtion olisi
3732: keintaan     40%      rakennuskustannuksista      siihen puututtava.
3733: tahi kauppasummasta, johon ei kuitenkaan              Edelläsanotun perusteella kunnioittaen
3734: lueta tontin tai irtaimiston hintaa. Lai-         ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
3735: naa annetaan enintään 50 % ra:kennuskus-          toivomuksen,
3736: tannuksista, rakennuksen arvosta tahi
3737: kauppasummasta, siihen kuitenkaan luke-                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3738: matta tontin tai irtaimiston hintaa. Lai-               siin vapaalle sivistys- ja nuorisotyölle
3739: nasta on puolet korotonta pysyvää lainaa                tarpeellisten toimitalojen aikoomaa·
3740: ja· toinen puoli kuoletuslainaa, niin että se           miseksi.
3741:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
3742:         Alpo Lumme.                  Elli Nurminen.               Albin Koponen.
3743:         Hugo Aattela.                Laura. Härmä.                Miina. Sillanpää.
3744:         Uuno Raatikainen.            Kaisa. Hiilelä.              Sylvi-Kyllikki Kilpi.
3745:         Onni Hiltunen.               Edvard Kujala.               Aug. Syrjänen.
3746:         Jussi Lonkainen.             Samuli Tervo.                G. Lindström.
3747:         Pekka. Kettunen.             Väinö Kivisalo.              Onni Peltonen.
3748:         Aino Lehtokoski.             Otto Toivonen.               Eino Raunio.
3749:                                      Varma K. Turunen.
3750:                                                                                                    97
3751: 
3752: Vlll,G. -   Toiv. al. N :o 25.
3753: 
3754: 
3755: 
3756: 
3757:                                  Lumme y. m.: Toimenpiteistä elokuvien valtnistuksen, maa-
3758:                                    hantuonnin .fa esittämisen cilaUa vallitsevien epäkohtien
3759:                                    poistamiseksi.
3760: 
3761: 
3762:                                        E d u s k u n n a ll e.
3763: 
3764:    Muualla ja meillä tehdyt havainnot osoit-        poistaa tällä alalla vallitsevia epäkohtia.
3765: tavat elokuvilla olevan useissa 'tapauksissa        Ikära;ja ensinniilk:irn on ilmeisesti liian alhai-
3766: epäedullisen vaikutuksen varsinkin nuori-           nen, koska sen yläpuolelle joutuu juuri se
3767: soon. Tämä kohdistuu asiantuntijain lau-            nuoriso, joka on eniten a1tis vaikutuksille
3768: sunnon mukaan heidän moraalisiin käsityk-           ja koska ikärajaa koskevan säällillöksen nou-
3769: siinsä,, heidän her:mostoonsliL ja heidän ylei-     dattamista voidaan helposti kiertää. .Sitä-
3770: seen terveyteensä. Erityisesti on huomattu          paitsi filmit yleensä, yksityisiä tunnustuk-
3771: elokuvilla ja nuorisorikollisuudella olevan         sena mainittavia poikkeuksia: 'lukuunotta-
3772: syyn ja seurausten suhdetta. Tämä ei ih-            matta, ovat sillä tavalla rakennettuja, että
3773: metytäkään ketään, joka lähemmin tuntee             niiden yksityiskohtien karsin;ta kokonaisuu-
3774: elokuvien yleistasoa ja sisältöä. Saksalai-         den siitä kärsimäntä ei läheskä;än aina voi
3775: sen 1tutkijan Konradtin joitakin vuosia sit-        tulla kysymykseeru. Kuten pätevältä ta-
3776: ten laatima tutkimus 250 filmiS'tä osoitti,         holta on ~huomautettu, kyllin tarkka ja
3777: että ne sisälsivät 97 murhaa, 51 aviorikos~         johdonmukainen filmitarkastus merki,tsisi
3778: tapausta, 19 viettelytapausta, 22 ryöstöä ja        nähtävästi monien filmien kokonaan kiel-
3779: 45 itsemurhaa. Niiden päählenkilönä oli             tämistä.
3780: 1116 tapauksessa varas, 215 prootitoitu, 35             Puheenaolevan epäkohdarr pääsyy Henee
3781: tapauksessa juoppo j .. n. e. Asiantila lienee      siinä, että tämä vibestön henkiseen krehHyk-
3782: tämän tilaston laatimisen jälkeen parantu-          seen suuresti vaikuttava tekijä on joutu-
3783: nut, mutta esim. viime aikoina uusiin koti-         nut kaupallisen huvitteluili palvelukseen.
3784: maisiin! filmeihin kohdistunut arvostelu            Filmin valmistajat ja maahantuottajat aset-
3785: paljastaa niiden edelleerr eräissä tapauk-          tavat etusijalle tietysti sellaiset filmit, joi-
3786: sissa ai:heensa ottavan valiitettavasti rikol-      den he arvelevat parhaiten vetävän yleisöä
3787: lisuuden ja luvattomien sukupuolisuhteiden          ja tuottavan suuria voittoja,. Tällöin he
3788: maailmasta.                                         joutuvat vetoamaan joukkojen huonoim-
3789:     Kun filmien taso yleensä pyrkii jatku-          piin vaistoihin. Niin kauan kuin asiat ovat
3790: vasti olemaan tällainen:, tietää se sitä, että      tällä kannalla, tuskin onnistutaan kysymyk-
3791: kymlll!enet .tuhannet ihmiset päivittäin sillä      sessäolevalla a:lalla saamaan aikaan ~paran­
3792: ravitsevat mielikuvitustaan. Vähitellen ne          nusta!, jonka .tarpeellisuudesta kansamme
3793: vaikUJttavat :käsityksiin ja tapoihin. Ihan-        vakavat ja vastuulliset ainekset ovat va-
3794: noidessaan toimetonta, loisteliasta ja rt;uh-       kuuttuneiJta.
3795: lailevaa elrumänt&paa, synnyttävät ne katso-            Asiassa on sittä.paj,tsi toinenkin tärkeä
3796:  jissa väärän, epätodellisen mielikuvan elä-        puoli. Filmillä ei ole ainoastaan kielteisiä
3797:  mästä ja sen ~hmiselle asettamista v.elvolli-      ominaisuuksia. Se voi oLla ja sen pitäisikin
3798: suuksista. Ne sekoittavat käsirt;yksiä oikeasta     ollru mitä suuriarvoisin apuneuvo virkistä-
3799:  ja vä;ärästä. Epäsiveellinen käyttäytymi-          vänä ajanvietteenä, inhimillisen elämän eri
3800: nen ja väkijuomien käyttö esiint;yvät niissä        ilmitöilden havainnolli'stajana sekä kasvatuk-
3801:  h;yvä'ksyttävinä, vieläpä ikäänkuin sivisty-       sen ja opetuksen apukeinona. Filmiä tässä
3802:  neeseen elämäntapaan sinänsä luonnollisesti        myönteisessä mielessä meillä ei kuitenkaan
3803:  kuulU!Vina. Filmitarkastus ja; filmi,en'lajLt-     ole rilittävästi kehitetty. Esim. lasten ja
3804:  telu lapsilta kiellettyihin ja heille sallittui-   nuorison tarpeita huomioonottaen ja opetus-
3805:  hin filmeih:irn ei ole voinut kauttaaltaan         .trurkoiltuksila palvelevia fi·lmejä on liian vä-
3806: 
3807:                                                                                                   13
3808: 98                 VIII,6. -    Elokuvia koskevien epäkohtien poistaminen.
3809: 
3810: hä11L Tässä mielessä tapahtuvaa määrätie-            Kun parannusten, aikaansaaminen pu-
3811: toista toimintaa puuttuu meillä.                   heenaolevalla alalla vaatii perustoollista
3812:    Fi,lmiasiaa ei voida enää jättää yksityi-       harkintaa ja hlitkimi.Sta;, lienee tarkoituk-
3813: sen ~itteliäisyyden> varaan. Tässä ovat ky-        senmu:kaisinta, että sitä varten asetetaan
3814: symyksessäJ niim. suuret arvot, että yhteis-       asiantuntijaikomitea.
3815: kllllnan on siihen vakavasti twrtuttava. On          Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
3816: syy;tä selvittää, miten kotimainen elokuva-        tamme eduskunnan hyväJksyttäväksi toi<vo-
3817: tuotanto sekä varsinkiru ulkomaisten fil-          muks.en,
3818: mien maahantuon1ti olisi niim. järjestettävä,
3819: ettei:vät kaupalliset tai valtiolliset puolue-              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
3820: näkökohdat pääsisi siinä: määräämään tai-                harkitsemaan julkisesti esitettävien
3821: teellisiten ja siveellisten arvojen kustam.nu:k-         elokuvien valmistuksen, maahantuon-
3822: sella. Elokuvien esitykseen nähderu olisi                nin ja esittämisen alalla vallitsevien
3823: harkittava, eikö olisi syytä uskoa esitys-               epäkohtien poistamista m. m. suun-
3824: oikeus ailrwastaan. kuntain tai aatteellisten            nittelemalla elokuvien tuotannon sekä
3825: järjestöjen tai näiden molempien muodosta-               niiden esittämisen uskomista esim.
3826: mien yht~öiden huostaan, jolloin niiden                  yhdelle tai useammalle yleishyödylli-
3827: pulhdas tuotto lyhen1tämättömänä joutuisi                selle yhtymälle, jossa olisivat edus-
3828: käJytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituk-              tettuina valtio, kunnat ja aatteelliset
3829: siin.                                                    yhdistykset.
3830:         Helsing~sä    helmikuun 11 päivänä 1943.
3831: 
3832:                   Alpo Lumme.                              Hugo Aattela.
3833:                   Uuno Raatikainen.                        Väinö Kivisalo.
3834:                   Pekka Kettunen.                          Otto Toivonen.
3835:                   Aug. Syrjänen.                           Onni Mäkeläinen.
3836:                   Miina Sillanpää.                         G. Lindström.
3837:                   Laura Härmä.                             Aino Lehtokoski
3838:                   Samuli Tervo.                            Elli Nurminen.
3839:                   Onni Peltonen.                           Kaisa Hiilelä.
3840:                   J. E. Malmivuori.                        Toivo Halonen.
3841:                   Varma K. Turunen.                        Eino Raunio.
3842: VIII,7. -   Toiv. al. N:o 26.
3843: 
3844: 
3845: 
3846: 
3847:                                 Rantala y. m.: Toirnenpiteistä elokuvafilmien vuokraus- ja
3848:                                   esittärnistoirninnassa esiintyvien epäkohtien poistamiseksi.
3849: 
3850: 
3851:                                     E d u s k u n n a ll e.
3852: 
3853:    Kotimaisen elokuvatuotaJIDon kehitystä        ajaa tahtonsa lävitse. Sen taholta painos--
3854: on tervehditty •tyydytyksellä ja myöskin         tetaan sitä, ettei mainittu liitto vuokraa
3855: valtiovalta on sitä pyrkinyt edistämään.         kotimaisia eikä ulkomaisia filmejä murlle
3856: Niinpä on sille verotuksessa annettu tässä       kuin niille elokuvateattereille, jotka liitty-
3857: tarkoituksessa helpoituksia. Viime aikoina       vät iiittoon ja jotka sitoutuvat olemaan
3858: on kui·tenkin Y'leisön ja elokuvateatterien      esirttiimä;ttä amemkkalaisia filmejä.
3859: keskuudessa esiin;tynyt nähtävästi aiheel-          Suomessa on aina .totu.ttu pitämään va-
3860: lista tyytymättömyyttä sen johdosta, että        paata yrittäjätoimintaa arvossa. Samoin
3861: kotimaisia filmejä ei ole esittämistä varten     on ankarasti arvosteltu pyrkimyksiä, joilla
3862: vuokrattu sellaisilla ehdoiilla, että kaikki     on jollakin alalla yritetty hankkia mono-
3863: elokuvateattterit olisivat katsoneet voivansa    poliasemaa. Kun lisäksi sotatilasta joh-
3864: näitä ehtoja täyttää. On näyttänyt siltä,        tuen maassamme on ollu,t palrko rajoittaa
3865: e•ttä ne vuokraamot, joilla on kotimaisia elo-   myöskin elokuvatuotteiden maahantuontia,
3866: kuvia vuokrattavana, pyrkisivät monopoli-        niin tuntuu oudolta jos saman aikaisesti,
3867: asemaan, joka ei ole yleisön eikä lopulta        kun vaJ.tiova1ta kaikilla muilla aloi1b tiu-
3868: myöskään maan elokuvatoiminnan kehi;ttä-         kasti valvoo, että kaikki tuotteet ja tarvik-
3869: misenkään kannalta edrullista.. Kotimaassa       keet ova.t mahdollisimman yhtäläisellä
3870: valmistettuja elokuvia ei ole annettu kai-       oikeudelJa karkkien kansalaisten saatavana,
3871: kille teat.terehlJe, vaan on n. s. yksin-        eliokuva-ala.l~a. sallitaan sellainen menet-
3872: oikeuksia luovutettu sellaisilla pa~kkakun­      tely, joka muilla aloilla :ei saata tulla kysy-
3873: nilla, joilla toimii useampi•a elokuva•teat-     mykseen.
3874: tereita., vain joill.ekin näistä. Myöskin on        Katsoen siihen merkittävään osuuteen,
3875: suomalaisten filmien vuokraamisen ehdoksi        joka elokuvatoiminnalla nykyään on yilei-
3876: asetettu se, että sa.malJa täy;tyy vuokrata      sön ajanviete- ja. huvit·teluelämässä, valtio-
3877:  jokin maara ala-arvoisia ulkomaalaisia          vallan taholta ol•isi syytä nykyistä suurem-
3878:  fHmejä.                                         paan va:lvontaan tämän alan suhteen. Tä-
3879:     Viime V'Uoden alussa lisäksi maassamme       hän astista. tarkemmin olisi pyrittävä val-
3880: s;yntyi erimielisyy;ttä siitä, onko• amerikka-   vomaan, et·tei ala-arvoisia elokuvia maahan
3881:  laista alkuperää olevien filmien esi•ttämistä   tuotaisi, niitä valmistettaisi eikä esi.tettälisi.
3882:  maassamme samtta.va. Tämän kiistan yhtey-       Kotimaisen elokuvatoiminnan ja -tuotan-
3883:  dessä filmien vuokrauksessa esiintyneet epä-    non kehittämistä olisi syytä edelleenkin val-
3884:  kohdat edelleenkin lisääntyivä1t. Kun koti-     t;iova.llan toimenpiteiHä ed~stä.ä. Mutta
3885:  maisia elokuvia vuokraavat yhtymät eivät        esim. verohelpoituksia olisi annettava vain
3886:  saa-neet tahtoaan lävitse, erosivat nämä        määrätyt vaatimukset täy.ttävirlle kotimai-
3887:  Suomen Fhlmikamaristta ja perustivat            sille elokuville. Niisttä osallisiksi pitäJisi
3888:  uuden keskusjärjestön. Heti uuden liiton        päästä vain niiden filmien, jotka niiden
3889:  perustamisen jälkeen tämän tahOlta aloi-        va:lmistajat ta vuokraajat suostuvat •tasa-
3890:  tettilin ennen ku~lumaton taloudellinen         puolisesti luovuttamaan elokuvateattereille
3891:  painostus elokuvateattereita ja niiden va-       ilman näiden ioiminnalle asetettavia koh-
3892:  paata yrittäjätoimintaa kohtaan.         Uusi   tuuttomia vaatimuksia. Valtiovallan olisi
3893:  liirtto on näyttänyt koko toimintansa ajan       ryhdyttävä valvomaan, ettei kotimaisten
3894:  yri.ttävän taloudellisten pakotteiden avu:lla    elokuvien       esit.tämisoikeutta  kiellmtäisi
3895: 100               VIII,T. -   Elokuvia koskevien epäkohtien poistaminc.n.
3896: 
3897: osalta elokuvateattereita eikä näiden esitet-             että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
3898: täväJksi saaminen olisi riippuvainen siitä,            menpiteisiin maahan tuotettavien ja
3899: kuuluuko asianomainen teatteri määrättyyn              täällä valmistettavien elokuvafil-
3900: liittoon tai haluaako se esittää jostakin              mien vuokraus- ja esittämistoimin-
3901: maasta peräisin olevia .u}komaisiakin fi~­             nassa esiintyvien epäkohtien poista-
3902: mejä. Näin ollen olisi harkittava, eik{} elo-          miseksi m. m. siten, että tällä alalla
3903: kuva-alan valvomista varten olisi aikaan               toimivien valmistajien ja vuokraa-
3904: saatava val<tion filmitarkastuksen lisäksi             jien toimintaa ryhdyttäisiin valvo-
3905: elin, joka harjoittaisi mainitunlaista. val-           maan ja että elokuvien esittäjille
3906: vontaa ja muutenkin seuraisi ja käsittelisi            tulisi mahdolliseksi esitettäväkseen
3907: elokuvatoiminnan ja -tuotannon kanssa                  saada kotimaisia elokuvia siitä riip-
3908: esi<intyviä kysymyksiä.                                pumatta, sitoutuvatko he olemaan
3909:    EdeHä mainitui:hla perusteilla kunnioit-            esittämättä tai esittävätkö joistakin
3910: taen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi                muista maista tuotettavia, täällä
3911: toivomuksen,                                           asian mukaisesti tarkastettavia ja
3912:                                                        hyväksyttäviä elokuvia.
3913:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1943.
3914: 
3915:                    Viljo Rantala.                       J. Kuittinen.
3916:                    Eino Raunio.                         Kaisa Hiilelä..
3917:                    A. Turkka.                           Otto Toivonen.
3918:                                     Jussi Lonkainen.
3919:                                                                                              101
3920: 
3921: VIII,s. -   Toiv. al. N :o 27.
3922: 
3923: 
3924: 
3925: 
3926:                                  Kuittinen y. m.: Toimenpiteistii V uoksenltwhson opetnsolo-
3927:                                    jen järjestämiseksi.
3928: 
3929: 
3930:                                      E d u s k u n n a ll c.
3931: 
3932:     Koulukysymyksen ratkaisu lähiaikoina          kahdenkymmenen kilometrin säteelle tulee
3933: ·tulee päivän polttavaksi kysymyksek'li koko      kolme yhteiskoulua, mUJtta ei yhtään am-
3934:  maassa. Suurimman järjestelyn se kuiten-         mattikoulua.
3935:  kin vaatii takaisin vallatulla alueella, missä      Arvioitaessa näitten koulujen tarpeelli-
3936:  melkein: kaikki koulut on tuhQttu ja niiden      suutta paikkakunnalle on mainittava, €ttä
3937:  opetusvälineet hävitetty.                        vuonna 1939 kävi Imatran yhteiskoulussa
3938:     VuQksenlaakso Qn marunme suurimpia el-        Jääsiken kunnan alueelta 248 oppilasta, joka
3939:  lei suurin teollisuusseutu. Onhan täällä         1tekee yhteensä noin 44 o/o oppilasmäärästä.
3940:  pienelle alueelle sijoitettu yhdeksän suurta     Samanaikaisesti kävi Vuoksenniskalta sa-
3941:  tehdasta ja kolme sahaa. Tämän seudun            massa koulussa 60 oppilasta, mikä tekee
3942:  eteläosan .tuhosi vihollinen pahoin ja nyt       noin 11 % oppilasmäärästä. Ja matka on
3943:  on tullut aika uuden luomiseen. Paikka-          vielä 3 kilometriä lyhempi ikuin Ensosta.
3944:  kunnan väestö alikaa vähin erin saapua           Samana vuonna oli Imatran koulun lukio-
3945:  entisille asuinsijoilleen. Ja kouluolot vaa-     luokal·la Jääsken kunnan alueelta 16 oppi-
3946:  tivat samassa järjestyksessä uudistustoimen-     lasta, kun sen sijaan Ruokolahden kunnan
3947:  piteitä.                                         alueelta, mihin Vuoksenniskakin kuuluu,
3948:     1matran seutu on koko sota-ajan ollut         oli vain 13 oppilasta. Tämän tilaston pe-
3949:  keskuspaikka idän kannaksen alueella. Ra-        rusteella on helppo vetää johtopäätös siitä,
3950:  jan läheisyys pakkorauhan jälkeen ja sinne       missä koulu on tarpeen ja mihin se on
3951:  sijoittunut siirtoväki on huomattavasti li-      tällä kertaa rakennettava.
3952:  sännyt Imatran yihteiskoulun oppilaslu-             Kun näJIDä suunnitelmat eivät kuiten-
3953:  kua. Tilanahtaus tässä koulussa on nor-          kaan v.astaa täydellisesti sitä ajatusta, mitä
3954:  maaliaikanakin ollut huomattavan suuri           nykyinen poikkeuksellinen aikakausi vaatii,
3955:  eikä lähimainkaan kaikki kouluun pyrkijät        on näitä asioi.ta avoimesti käsiteltävä, et-
3956:  ole päässeet opintojaan jatkamaan. Koulu         temme tässä Karjalan jälleenrakentamis-
3957:  on tällä kertaa tarkoitettu 500 oppilaalle,      työssä tekisi sellaisia virheitä, mistä tulevat
3958:  mutta on tänne sijoitettu kuluvana vuonna        sukupolvet meitä myöhemmin moittisivat.
3959:  840 läsnäolevaa oppilasta ja lisäksi rinta-      Siitä syystä on välttämä.töntä, että ammatti-
3960:  maJla olevat.                                    koulukysymys käsitellään samassa yhtey-
3961:     Tästä onkin johtunut, että lähiYilllpäris-    dessä ja ratkaisu näiden molempien tar-
3962:  tön teollisuusseudun aswkaat ovat ryhty-         peellisuudesta !tehdään yhtä aikaa ja saman
3963:  neet uusien koulujen perustamiseen. M. m.        suunnitelman mukaisesti.
3964:  on Vuoksenniskalla perustettu kannatus-             Vuoksenlaakson ammattikoulukysymyk-
3965:  yhdistys oppikoulun perustwnista varten.         sestä on mainittava, että vuonna 1938, vä-
3966:  Samoin ovat Jääsken kunnan asukkaat he-          hän ennen sotaa, Jääsken kunta kävi neu-
3967:  rättäneet uudelleen henkiin jo vuonna 1938       votteluja teollisuusmiesten kanssa ja asia
3968:  tehdyn aloiltteen oppikoulun saamiseksi En-      kehi,ttyi niin pitkälle, että sääntöjen luon-
3969:  soon ja .lähettäneet anomuspaperit koulu-        nos oli valmiina ja huoneistot oli jo tätä
3970:  hallitukselle. JQs nämä molemmat ano-            tal'lkoitusta varten varattu. Sota tuhosi
3971:  mukset tulevat hyväksytyiiksi, niin merkit-      silloin kaikki suunnitelmat. Tällä kertaa
3972: see se sitä, että Vuoksenlaaksoon vajaan          ei ole niitä huoneistoja siihen tarkoitukseen
3973: 102                        VIII,s. -   Vuoksenlaakson opetusolot.
3974: 
3975: käytettävissä, mutta ammattikouluhenki sitä varten tätä ammatt~koulua esitetä,
3976: suuressa yleisössä elää yhtä voimakkaana mutta jätämme kuitenkin harkittavaksi,
3977: kuin ennenkin.                                  onko tarpeellista ja tarkoituksenmukaistu
3978:    Sillä jokainen käsittää, että vähävarais- Vuoksenniskan niin pienelle oppilasmää-
3979: ten lapsilla on ronmattikoulutuksen avulla rälle perustaa oppikoulu ja kuluttaa val-
3980: suurempi mahdollisuus tulla ammattiopista tion varoja, jos kerran Ensoon tulee oppi-
3981: osalliseksi ja päästä pikemmin leipään kä- koulu 'perustettavaksi, mikä näyttää toden-
3982: siksi. Jääsken kunnan aJueella on neljä näköisemmä1tä ja joka on myös välttämä-
3983: suurta teollisuuslaitosta ja Ruokolahden töntä, ja missä oppilasmäärä on neljä ker-
3984: alueella ]mlme ja nämä muodostavat niin taa niin suuri kuin vastaavassa paikassa
3985: suuren lmkonaisuuden, et.tä niiden aluoolle ja huoneiston saantikin koulun alkuvuo-
3986: on välttämätöntä saada ammattiikoulu käyn- siksi jo ratkaistu. Mutta pitäisimrrne kui-
3987: tiin aivan ensi tilassa. Onhan Ruokolah- tenkin tärkeänä, että oppikoulut koko
3988: della yksi oppikoulu olemassa, mutta ei maassa perustettaisiin vaLtion omiksi :J.mu-
3989: yhtään ammattikoulua.                           luiksi. Shlloin niillä olisi paremmat menes-
3990:     Kun sota on vienyt meiltä suuren joukon tymismahdollisuudet ja vastaisivat parem-
3991: parhaita ammattimiehiä eikä uusia ole voitu min koululle asetettavia vaatimuksia yhtä-
3992: kasvattaa, olisi mei1lä hyvä tilaisuus tämän hyvin oppilaisiin kuin opettajiin nähden.
3993: tärkeän ammattikoulutuksen kautta kasvat-          YUä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
3994: taa uutta voimaa .teollisuudelle. Sodasta tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
3995:  jääneille orvoille ja muillekin kyvykkäille muksen,
3996: köyhien ,lapsille avautuisi tä<tä tietä mahdol-           että hallitus huolehtisi siitä, että
3997:  lisuus kohota hyötyä tuottavaksi yhteis-               Vuoksenla.a,kson kouluoloja järjestet-
3998:  kunnan jäseneksi, vaikka heillä ja heidän              täessä otettaisiin huomioon ne näkö-
3999:  vanhemmillaan ei olisikaan ollut varoja                kohdat, jotka lähinnä vastaavat paik-
4000:  muuhun oppikouluun kustantamiseen. Tätä                kakunnan ja koko maan sivistys- ja
4001:  tietä nämä voimat tulevat koko ikansan hy-             talouselämän tarvetta, ja perustet-
4002:  -väksi käytetyiksi.                                    taisiin yksi valtion oppikoulu En-
4003:     Emme halua olla emmekä koskaan ole                  soon ja kaksi ammattikoulua ma.ini-
4004:  olleetkaan oppikoulujen vastustajia. Eikä              tnlle settdulle.
4005:         Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1943.
4006: 
4007:                     Juho Kuittinen.                 Aug. Syrjänen.
4008:                     Tuomas Bryggari.                Kauko Andersson.
4009:                     Walter Kuusela.                 J. E. Malmivuori.
4010:                     Varma K. Turunen.               Frans Mustasilta.
4011:                     Laura Härmä.                     Väinö Kivisalo.
4012:                     Elli Nurminen.                   Pekka Kettunen.
4013:                                            Ville Kupari.
4014:                                                                                             103
4015: 
4016: VIII,9. -   Toiv. al. N :o 28.
4017: 
4018: 
4019: 
4020: 
4021:                                  Luostarinen y. m.: Maal-aisketnsakoulunopettajain velvoitta-
4022:                                    misesta toimimaetn osan kesästään vm·haisntwrison ke1'-
4023:                                    hotoiminnan johtajina.
4024: 
4025: 
4026:                                      Ed u s kunnalle.
4027: 
4028:    Viittaamme v. 1941 jätetyn toivomus-          voimin, joten 111iin pitkiä loma-aikoja, mikä
4029: aloitteen n: o 57 perusteluihin, missä maa-      suurella osalla opettajaikuntaamme ny,t on,
4030: seudun varhaisnuorison puutteellisen kasva-      ei yleisessä mielipiteessä pidetä enää suo-
4031: tuksen korjaamiseen kiinnitetään huomiota,       tavana. Toimelilaat opettajat ovatkin ha-
4032: varsinkin toivossa saada työvoimaa maa-          keutuneet moniin vapaaehtoisiin tehtäviin,
4033: talouskerhotyohön. Puute on, mainitun ker-       niinpä ovat, varsinkin perheettömät opet-
4034: hotyön laajentuessa,, entisestäänkin huomat-     taj~t, joutu111eet pois toimipaikkwkunnaltaan
4035: tavasti kasvanut, joka on kaikille asiaa seu-    useiksi kuukausiksi, mikä vaikuttanee vä-
4036: ranneille hyvin tunnettua. Siksipä korjaus       hemmän rakentavasti heidän varsinaisessa
4037: tällä alallw on ajankohtaisen tärkeä ookä        tehtävässään. Toisin olisi jos koulun loput-
4038: kiireellinen. Koska valtion menot ja.tkuvan      tua riennettäisii111 pienille kerhopalstoille,
4039: sodan vuoksi ovat summatt·omasti kasva-          siemenpussien k1era, oman. op.ettajoo joh-
4040: neet, joten aloitteessa mainittua koulua tus-    dolla. Se kasvatustyö, mikä talvisi!I1 tuli
4041: kin voitanee rahallisista~ syistä .lähiaikoina   aletuksi, varmaan kesäisen luonnon herk-
4042: mkentaa, j.a koska toiseksi: työn laajuus ja     kyydessä j~atkuisi ·entis.täJ tehokrkaampana.
4043: tarpeen kiireellisyys, koko valtakuntaa aja-     Koulut ja elettävä elämä on saatarva käy-
4044: tellen, ei· ,tule tällä yhdellä koululla eikä    mään ylhteen kuin hampaat rattaissa, ettei
4045: tällä ke:vtaa mitenkään tyydytetyksi, niin       koulu vieroita lasta ympäröivästä elämästä
4046: rohkenemme herättää. ajatuks:en .tämän           ja pä,imvastoin.
4047: puutteen poista;misesta toista tietä.               Kasvatusopillisesti täysin valme111tunut
4048:    Kun ikaooakouluista va,pautuneen ja oppi-     opettajakuntamme, ehken pienen kurssin
4049: velvollisuusikäisen nuorison kiinnittäminen      saatuaan, on pätevämpää varhaisnuori-
4050: isiensä arrnmattiin, miel,enkiinnon herättämi-   son opastukseen täNäkin alalla, kuin mo-
4051: nen maatalouden moninaisiin työ- ja tuo-         net kansakoulupohjasivistyksen omaavat,
4052: tantomuotoihin on maa:talouskerhotyön pää-       muutaman viikon rueuvojavalmennuksella
4053: asiallisin tarko:iltus, ja näin sen toiminta     t.ehdyt neuvojat, joita nyikyisen neuvoja-
4054: liittyy sangen läheisesti opetustyöhön, niin     puutteelll vallitessa on hyväksytty. Sillä tä-
4055: eikö voisi ajatella maamme laajaa kansa-         män ikäk~uden ammattineuvontaki'll on päa-
4056: koulunopettajain joukkoa mobilisoitavaksi        asia.llisesti mielialan kasvattamista ja har-
4057: tähän tYJÖhön.                                   rastuksen herättämistä;, joka oman opetta-
4058:    Asia d ole ollenkaan uusi, sillä talous-      jan johdolla ja kodiru kanssa; yhteistyössä
4059: arviossa esiintyi aikaisemmin määräraha-         kävisi kaikkein sujuvimmi'Ill.
4060: momentti maa- ja kotitalousopetukSten edis-         Varmaan opettajain omakin mieli sano-
4061: tämiseksi maaseutukansakoul uissa, mistä         mattoma~ti virkistyisi kesäisessä luonnossa
4062: jaettiin lisäpalk:kiQita kesäaikana oppilai-t-   työskennellessä nuorison parissa, tietysti
4063: tensa keskuudessa maatalouskerhotyötä har-       riittäväJ kesäloma silti järjestettynä. Niirupä
4064: rastavi:lle opettajille. Hakijoiden puutteessa   opet,uksella syksyllä olisi <taas sanomattoman
4065: tämä moment•ti kuitenkin näyttää sm·kas-         paljon lälhtökohtia elettävästä elämästä ja
4066: tuneen olemattomaksi.                            tyytyväisyys olisi varmaan molemmin puo-
4067:    Tämä ankara aika, mikä runsauden päi-         lin hyvä. Kodit tuntisivat koulun hedel-
4068: vät on vilenyt muistojen joukkoon, vaatii        möitHivän vaikutuksen ja päinvastoin.
4069: jokaista sarkaansa hoitamaan kasvoanein
4070: 104        VIII,9. -   :Maalaiskansakoulunopettajat ke1·hotoimiuuau johtajiksi.
4071: 
4072:    Kaiken edelläolevan pohjalla kunnio1t-            smtdet ve~voittaa maalaiskansakou-
4073: taen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi              lnnopettajat osan kesästään työsken-
4074: toivomuksen,                                         telernään varhais.ntwrison kerhotoi-
4075:          että hallitus hm·kitsisi mahdoUi-           minnan johtn.iina.
4076:        Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
4077: 
4078:                Aino Luostarinen.                       Vihtori Vesterinen.
4079:                L. Heljas.                              J. E. Lampinen.
4080:                Lauri Kaijalainen.                      Heikki Soininen.
4081:                Kalle Kämäräinen.                       U. A. Wirranniemi.
4082:                Antti Junes.                            Kalle Joukanen.
4083:                Tilda Löthman-Koponen.                  Einari Karvetti.
4084:                K. A. Lohi.                             Antti J. Rantamaa.
4085:                E. M. Tarkkanen.                        Kaapro Huittinen.
4086:                Matti Tolppanen.                        Juhani Leppälä.
4087:                Eino Möttönen.                          Kauno Kleemola.
4088:                Anton Suurkonka.                        Janne Koivuranta.
4089:                                                                                               105
4090: 
4091: VIII,1o. -    Hemst. mot. N:o 29.
4092: 
4093: 
4094: 
4095: 
4096:                                  Österholm m. fl.: A.ngående anslag fö1· popnlärvetenskap-
4097:                                      liga föreläsningar.
4098: 
4099: 
4100:                                       T i 11 R i k s d a g e n.
4101: 
4102:    Under en följd av år anvisades i stats-          v'ikt:iga samhällsintressen på det fria bild-
4103: förslaget medel för anordnande av popu-             ningsarbetets grund. Vid sidan av stu-
4104: lärvetenskapliga föreläsningar. Föl' ansla-         dieeirklarna är föreläsningsverksamheten
4105: gets fördelning och för övervakningen av            ett medel i folkupplysningens tjänst, som
4106: dess användning finnes en nämnd, sam-               kan tagas i bruk under enkla yttre för-
4107: mansatt av representanter för finsk- oeh            hållanden, snart sagt var svm helst i byg-
4108: svensksprå:kiga bildningsorganisationer.            derna, och den förutsäJtter inga. andra an-
4109:    Anslaget för anordnande av populärve-            ordningar än att lokal kan ställas tili för-
4110: t enskapliga föreläsningar har utgått med           fogande i en sJkola cller ett föreningshus.
4111: växlande belopp, vanEgen 300,000 mark.              I krigstidens undantagsförhå1landen är så-
4112: Ar 1940 ströks anslaget ur budgeten ,av             ledes detta bildningsmedel särskilt använd-
4113: finansielJa orsa:ker". Måhända ansågs det           bart. Det synes a;Utså önskvärt att. föreläs-
4114: också att föreläsningsverksamheten till             ningsverksamheten åter kan tkomma i gång
4115: följd av kriget ieke hade samma förut-              och at.t anslag beviijas för ändamåilet.
4116: sii<ttningar som förr.                              Då emelilertid anmärkningar gjorts mot
4117:    Under de senaste åren, då anslag för             föreläsarnas kompetens och verksamhetens
4118: föreläsningsverksamheten          icJke beviljats   aUmänna standard, borde regeringen taga
4119: och då densamma. ,till följd därav i stort          saken under omprövning och meddela
4120: sett legat nere, har ofta fram:trätt behov          nämnden för föreläsningsverksamheten så-
4121: av det!ta beprövade medel i folkupplysnin-          dana dire~tiv som anses erforderliga för
4122: gens tjänst. Det har synts så myeket mer            att föreläsningarnas nivå bleve 'tillfreds-
4123: önskvär,t      att      föreläsningsverksamheten    ställande och verksamheten i övrigt änd.a-
4124: kunde återupplivas som bildningssträvan-            målsenligt ·ledd.
4125: clena 1i öv:rigt :till följd av kriget inskränkts      På grund av vad ovan framhåJHits är det
4126: och lidit avbräck. Utöver sitt kunskaps-            önskvärt att ett til1räc:lcligt stort anslag,
4127: meddelande syfte kan de populärvetenskap-           åtminstone det belopp som tidri.gare bevil-
4128: liga föreläsningarna tjäna det goda ända-           jats för ändamålet, nämligen 300,000 mark,
4129: målet att samla bygdernas folk till sam-            upptages i budgeten för nästa år. Und!Br-
4130: mankomster i ideeHa strävandens tecken.             teeknade föreslå vördsamt att riksdagen
4131: :B'öreläsningarna utgör ett gott mede1 att          måtte hemställa,
4132: höja stämningen och tänkesätten, som på-
4133: vertkas av krigets och försörjningssvårig-                   ntt regeringen ville i propositio-
4134: heternas rtryck. Det förefaller som om                     nen angående budgeten för år 1944
4135: föreläsningsverksamheten just nu, i en ,tid                upptaga ett anslag på 300,000 mark
4136: av ookymmer och svårigheter, hade en                       för lJOJY!tlärvetenskapliga föreläsnin-
4137: större uppgift än annars och kunde tjäna                   gar.
4138:         Helsingfors den 8 febrnari 1943.
4139: 
4140:                   John Österholm.                            Einar Holmberg.
4141:                   Henrik Kullberg.                           Atos Wirtanen.
4142:                   Ralf Törngren.                             0. 0. Frietsch.
4143: 
4144: 
4145:                                                                                                14
4146: 106
4147: 
4148: VIII,1o. -   Toiv. al. N:o 29.                                                    Suorn. ennos.
4149: 
4150: 
4151: 
4152: 
4153:                                Österholm y. m.: Määrämhasta kansantajuistieteellisiä luen-
4154:                                   toja varten.
4155: 
4156: 
4157:                                     E d u s kun n a ll e.
4158: 
4159:    Useiden vuosien aikana oli ttulo- ja meno-    keämpi tehtävä ja että siitä olisi vapaaeh-
4160: arvioon otettu määräraha kansantajuis-tie-       toisen sivistystyön muodossa. hyötyä yhteis-
4161: teehlisiä luentoja varten. lVfäärärahan ja-      kunnalle. Opintopiiritoiminnan rinnalla on
4162: koa ja sen käy,tön valvomista varten on          1uentotoiminta se kansanvalistustyön muoto,
4163: olemassa suomen ja ruotsin kielisten sivis-      jota voidaan käyttää vaatimattomissakin
4164: tysjärjestöjen edustajista kokoonpantu lau-      olosuhteissa melkeinpä millä paikkakun-
4165: takunta.                                         nalla tahansa, eikä se 'tarvitse toteutuak-
4166:    Kansantajuistieteellisiä luentoja varten      seen muita edellytyksiä kuin huoneiston
4167: myönnetyn määrärahan suuruus on vaih-            jossakin koulussa rt;ai yhdistyksen talossa.
4168: dellut ollen useimm~ten 300,000 markkaa.         Tämä sivistystyömuoto on niinmuodoin sota-
4169: Vuonna 1940 pyyhittiin määräraha tulo-           ajan poikkeukseLlisissa oloissa erityisen
4170: ja menoarviosta ,raihallisista syistä". lVfah-   käyttökelpoinen. On niin ollen toivotJtavaa,
4171: dollisesti myös arveltiin, että sodan joh-       että luentotoiminta jäHeen pääsisi käyntiin
4172: dosta luentotoiminnalle ei ollut olemassa        ja että tarkoirbusta varten myönnettäisiin
4173: samoja edellytyksiä kuin aikaisemmin.            määräraha. Kun kuitenkin luennoiJtsijain
4174:    Näiden viimeksilmluneiden vuosien ai-         pätevyydestä ja toiminnan yleisestä tasosta
4175: kana, jolloin määrärahaa luentotoimintaa         on esitetty muistutuksia, olisi hallituksen
4176: varten ei ole myönnetty ja toiminta siis         otettava asia harkittavakseen ja annettava
4177: siitä johtuen on suurin piirtein ollut hyvin     luentotoimintalautakunnalle sellaiset ohjeet
4178: vähäistä, on tultu havaitsemaan .tämän koe-      kuin katsotaan tarpeellisiksi, että luentojen
4179: tellun kansanvalistuskeinon tarpeellisuus.       taso muodostuisi tyydyttäväksi ja 'toiminta
4180: Luentotoiminnan uudelleen elvyttäminen           muuten tarkoituksenmukaisesti johdetuksi.
4181: tuntuu sitäkin toivottavammalta, kun sivis-         Edellä esitetyn nojaHa on toivottavaa,
4182: tykselliset pyrkimykset sodasta johtuen          että rii·ttävän suuri määräraha, ainakin sen
4183: yleensä ovat supistuneet tai keskeytyneet.       suuruinen kuin aikaisemmin myönnetty,
4184: Paitsi sitä, että kansantajuistieteellisten      nimittäin 300,000 markkaa, otettaisiin tu-
4185: luentojen tarkoituksena on tietojen levittä-     levan vuoden tulo- ja menoarvioon. Alle-
4186: minen, ovat ne omiaan kokoamaan paikka-          kirjoittaneet ehdot,tavat kunnioittaen edus-
4187: kunnan väestön yhteisiin tilaisuuksiin aat-      kunnan hyväksyottäväksi •toivomuksen,
4188: teellisten rientojen merkeissä. Luennot ovat
4189: erinomainen keino sodan ja kansanhuolto-                   että hallitus vuoden 1944 tulo- ja
4190: vaikeuksien rasit.taman mielialan ja ajatus-            menoarvioesitykseen ottaisi 300,000
4191: tavan kohottamiseksi. Tuntuu siltä kuin                 markan määrärahan kansantajuis-
4192:  juuri nyt, tänä huolien ja vaikeuksien                 tieteellisiä luentoja varten.
4193: aikana, luentotoiminnalla olisi entistä tär-
4194: 
4195:         Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
4196: 
4197:                     John Österholm.                    Einar Holmberg.
4198:                     Henrik Kullberg.                   Atos Wirtanen.
4199:                     Ralf Törngren.                     0. 0. Frietsch.
4200:                               ••         ••
4201:   VALTIOPAIVAT
4202:                    19 4 3
4203: 
4204: 
4205:               LIITTEET
4206:                        IX
4207: 
4208: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
4209:                 ALOITTEET
4210: 
4211: 
4212: 
4213: 
4214:                  HELSINKI 1943
4215:            VALTIONEUVOSTON KIR.JAPAINO
4216: Maataloustuotannon kohottamista, maataloustuotteiden hintoja, kar-
4217: jan-, metsän- ja puutarhanhoitoa, kalastusta, kotiteollisuutta, maa-
4218: talouden työvoimaa, monllapsisten perheiden avustamista, kuivaus-
4219:               töitä y. m. koskevia toivomusaloitteita.
4220:                             j
4221:                             j
4222:                         j
4223:                         j
4224:                     j
4225:                     j
4226:                 j
4227:                 j
4228:             j
4229:             j
4230:         j
4231:         j
4232:     j
4233:     j
4234: j
4235: j
4236:                                                                                                  111
4237: 
4238: IX,1. -   Toiv. al. N :o 30.
4239: 
4240: 
4241: 
4242: 
4243:                                  Teittinen y. m.: Toimenpiteistä kotimaisen          elintarvike-tuo~
4244:                                     tannon lisäämiseksi.
4245: 
4246: 
4247:                                        Eduskunnalle.
4248: 
4249:     Kotirintaman tärkeim. tehtävä, sotatarvik-      hän nimittäin, että niistä elintarpeista,
4250: keiden hankkimisen ohella tais·televalle ar-        joita olemme ulkoa tuottaneet, olemme jou-
4251: meijalle, on elä!misen ja olemassa;olon mah-        tuneet maksamaan paljon suuremman hin-
4252: dollisuuksien turvaami111en kansallemme.            nan, kuin niistä,. joita omat maanviljeli-
4253: Kaikkein tärkeintä •tietenkin on, että saadaan      jämme ovat yleilseen kulutukseen luovutta-
4254: hankituksi väh:iln tarvittava määrä leipävil-       neet. Mruinittiinhan joku aika 1takaperin
4255: jaa ja muita väilttämättömimpiä elintarvik-         julkisuudessak:Ln, että tämä ulkomaille men-
4256: keiJta. Myöskin erilaisen puutavaran han-           nyt liikahinta teki yksin viljatuotteiden
4257: kinta, niin omaa käyttöä kuin maasta vien-          osalta viime kulutuskautenakin n. 700 mil-
4258: tiäkin varten, on ailvan välttämäJtöntä.            joonaa markkaa. -Näin ollen voidaan täy-
4259:     Jos kuitenkin tilanne pys~--y entisellään       dellä syyllä. kysyä, .eikö tosiaan olisi edulli-
4260: ja kehittyy nykyiseen suuntaan, ei edes             sempaa ha.nkkia :puuttuvasta viljamäärästä
4261: elintarpeidenlkaa'Ill saanti meilllä ole lähi-      niin' suuri osa kuin mahdollista omasta
4262: mruinkaan :turvattu. Tähä.n sawkka olemme           maasta ja antaa vas~taava rahamäärä oman
4263: saaneet huomattavan osan elinta.rpeistamme          maan viljaiJJ tuotta;jille, kui111 lä:hettää se
4264: ulkomailta. Nykyisessä maailman myller-             ulkomaille.
4265: ryksessä voi kuitenkinJ sa.ttua vaiheita, jol-         Tarkkailemwlla nykyistä tilannetta alkaa
4266: loin täJmä tuonti kokonaan lakkaa, tai aina-        jo tuntua selviöltä:, että omavaraisuus elin-
4267: kin nykyisestään huomattavasti! vähenee,            ta•rpeiden .tuotannossa sodan jälkeen seuraa-
4268: eri:t!täinkin kun sodan loppumisesta ei vi~lä       vana a,ikanakin on meille elämisen ja ole-
4269: näy merkkiäkään.                                    massaoloN ehto. Olemmehan saaneet jo tä-
4270:     Kun tiedäJmme, että, kotoineill tuotan-         hänkin saakka kokea, että kaikesta mitä
4271: tomme on tähän saakka ollut pitkin aikaa            ulkoa on tuotu, olemme saaneet maksaa
4272: vähem~mässä., niin ymmärrämme helposti              verra,ttalin korkeita hintoja, kun sen sijaan
4273: mikä ulkomaisen tuon111in huomattavan vä-           tällaisen •tuonnin vastikkeeksi ·luovuttamis-
4274: henemisenkiln sattuessa. on edessämme. Sel-         tamme tavaroista olemme yleensä saaneet
4275: laisessa tilanteessa ei a;Ulta vaikka me 'kuinika   tyytyä huomattaviin alihiilltoihi:n. Kun ei
4276: jakelua •tehostaisimme, sillä tyhjä ei jaka-        ole mitään syytä; otaksua että ·tilanne heti
4277: malla lisäänny. Silloin kun ;tarvikkeet pyr-        sodan päätyttyä tässä, suhteessa muuttuisi
4278: kivät vähenemään, niinkuin meillä nykyisin          ja että tavruran vaihto tavruraan silloin lak-
4279: tapahtuu, .pitäisi ensi! sija.ssa huomio kiin-      kaisi, niin on meidän pyrittävä pääsemään
4280: nittää niiden lisääJmiseen ja vasta seru jäl-       elintarvikkeisiin nähden mahdollisimman
4281: keen n:il:iJden jakeluun.                           omavwraiseksi•. Aiilloastaan silloin voisimme
4282:     Airnoa keino nykyisen tilanteen korjaa-         kansainvälisessä tavarain vaihdoss·a edes
4283: miseksi onkin oman tuotantomme lisäämi-             jotenkuten pitää puolemme. Tähän. päämää-
4284: Illen. Vaikkapa emme edelly:ttäisi'kään pa-         rään rpäälsyä. olisi meidän syytä jo sodankin
4285: hinta, nimittäin ulkomailta tapahtuvan              ruikana mahdollisimman paljon varmistaa
4286: e:l:imtarpeilden tuonnin lakkaamista, ta:L huo-     oman :tuotantomme lisäämisellä. Sitäpaitsi
4287: mattavaa vähenemistä,, niin: ei oman1 tuo-          me]llä: on aiva.n varmaan sodan päätyttyä
4288: tannon lisääminen siinäkään tapauksessa             niin paljon muutakin. tuotavaa ulkomailta
4289: olisi maa1le millään tavoin vahingoksi, vaan         ja vaikeudet tässä tuonnissa niin suuret
4290: päinvastoin suureksi hyödyksi. Tiedämme-             että <Jlisi suuri etu, jos elintarpei·ta tarrvit-
4291: 112                IX,1. -    Kotimaisen elintarviketuotannon lisääminen.
4292: 
4293: sisimme tuoda silloin mahdollisimman vä-            siitä! huolimatta näistä alueista sms1 mo-
4294: hä:n.                                               n~ksi vuosiksi hyviä laitumia, joten aina-
4295:    Voidaarn kyllä. väittää, ettei elintarvetuo-     kin osru tähä:n saakka laitumina käytetyistä
4296: tantomme lisäämiseen meillä ole mahdolli-           pelloista voitaisiin kylvää viljaa kas-vamaan.
4297: suuksia. - ,Jokainen kyllru myöntääkin, että        Si,ellä missä .niitä ei laitumiksi voisi syyshi
4298: vaikeudet ovat suuret, mutta eivät s1tten-          tai :toisesta järjestää,, voisi niitä käyttää
4299: kään airvan voittamattomat.            Maataihan    nliittyinä ja siten saada talveksi lisäre.hua
4300: meillä. on :tähän tarkoitukseen aivan riittä-       karjalle.
4301: miin. Samoin on vielä tällä haavaa siemen-              Myöskin suoranaiseen viljelykseen voitai-
4302: täkin millä kylvää. Vasta sellaisessa Wan-          siin täl'laisia ahwita käyttää i<lman varsi-
4303: ,teessa kun siemen on loppunut, ovat tuo-           naista pelloksi rai,vausta. Se edellyttäisi
4304: tannon lisäämismahdollisuudetkin. loppu-            vain, että tarkoi.tukseen parhaiten sopivat
4305: neet.                                               niistä tarpeen mukaan ojitettaisiin ja että
4306:    VaTSinaista uutta peltoa emme kyllä              puut niistä rairva.ttaisiin pois ma.an tasalta
4307: pysty suurestikaan raivaamaan, koska sii-           katkomalla, mikä1 viimeksi ma:in~ttu olisi
4308: hen tarvit1ava;a työ- ja konevoimaa ei ole          vain suureksi eduksi, koska kallis puutavara
4309: kruytettävissämme. On kuitenkin eräitä mui-         s~ten tulisi: mahdollisimman tarkkaan hy-
4310: tal~in kei,noja:, jos niihin vain ajoissa ja tar-   väksi käytetyksi. Vähämetsäisemmät ja par-
4311: molla turvaudutaan. Edellä tuli jo maini-           haat alueet voisi tä1löin saada viljelykselle
4312: tuksi, että elintarpeiden tuotannon ohella          pe~ttoviljelystapaa käyttäen, erittäinkin, jos
4313: on puutava1mn 1hankinta toin;en meidä:n tär-        ojamultien lisruks:U olisi< lähellä peiteaiMeksi
4314: keimmistä; tehtävistämme. Niin kummalli-            sopivaa suomultaa.             Pa<rempimetsäisilHi
4315: selta kuin saattalli tum·tuakin, voisi puuta-       alueilla, joissa risuja. kertyisi runsaasti,
4316: varan hainkinta eräältä 'osaltaan huomatta-         voisi käy.ttääJ ktrlotta,mista s. o. Suomen kan-
4317: vastikin tukea elintarpe~den :tuotantoa, s. o.      san vanhaa kask:eamistarpaa ja sitten kylväii
4318: nälmä. molemmat tä.rkeimmät ta'voitteemme           ne viljaa kasvamaan.
4319: voisiva.t kulkea käsikädesså. V altakunnan              Edellä mainitun sruuntaisilla menetelmillä
4320: metsien arvioim1sen yhteydessä on profes-           saataisiin epäilemättä elintarviketuotan-
4321: sori Ilvessalo laskenut, että maassamme on          tolhmme lis<ätyksi, tam ainakin sen vähene-
4322: noin mi ljoona hehtaaria seliaisia, repaleisia,
4323:         1
4324:                                                     minen estetyksi. Asia ei lähde kuitenkaan
4325: heikkotuot:toisia metsiä, joiden tuotto on          alkuun ilman erikoisia toimenpiteitä ja oli-
4326: vairu pieni osa siitä mitä ne normaalisessa         sikin siihen !käytävä ripeästi ja tarmolla
4327: metsänhoidollisessa kunnossru voisivat tuot-        kfusiksi. Siinä tuskm tarvittaisiin enää pe-
4328: ta•a:. Samana hän on .tullut siihen tulok-          rustaa mi:tään uusia lautakuntia talli viras-
4329: seen, että suuri osa tällaisista metsistä, on       toja,, joita jo ennestäänkin on aivan .tar-
4330: viljelyskelpoisella, tahi muuten hyvälaatui-        peeksi olemassa. Esimerkiksi viljelyspäälli-
4331: sella maarperällä, sekä lisäksi vielä; huomat-      köille sekä metsänhoitolautakuntien ja met-
4332: tava osru hyvillä lii'kepaikoillakin. - Näi-        sänhoito)'lhdis.tysteru ammattimiehille olisi
4333: den metsien haikkaus voisi ensirunäkin suu-         vain annettava tehtäväksi maanomista<jie11
4334: resti heLpottaa ja. edistää ny.'kyhetk,en tär-      kanSISa halkea ja. valita. ~tällaiset alueet ja
4335: keää puutavruran hankintaa ja tulevaisuu-           koet,taa, saada: niissä1 tapa,htuvat hakka'!1kset
4336: dessa myöskin metsän kasvussa pysytettä-            ta.rkoituksemmrukaisella tavalla käyntiin.
4337: vien tällaisten ailueiden järkiperäiseen kun-       Ennen kaikkea päämäärän sa.avutta,minen
4338: toon saat,tamista<. Ennen kaikkea tällaisella       kuitenki~ edellyttää, että maanomistajille
4339: hakkauksella kuitenkin tällä haavaa voitai-         t:ällaisiRJta. raivaust·öistä ja viljelyksistä suo-
4340: siin edistää elintarvikkeiden .tuotaiilltoa, jos    ritetaan palkkioi:ta ja myönnetään muita
4341: ne järjestettäisiin sirtä tarkoitusta palvele-      etuja. Yksi ehto esim. olisi, ettei tällaisia
4342: maan.                                               vilj,elyksiä verotuksessa saisi lukea. viljelys-
4343:     Tunnettua·han on, että metsien uudistami-       ten joukkoon, koska ne eivät sitä: lähesikään
4344: nen viljelyske1poisi.lla tai muuten lihavilla       täydessä mielessä ole, vaan. olisi ne, niin
4345: mailla on vaikeaa siitä syystä., että ne pal-       kaman kun niis•tä muodostuu todellisia pel-
4346: jaaksi jääneinä hakkauksen jälkeen ensi             toja, vero:tl8t.tava samanlaisena maana mitä
4347: vuosina ruohottuvat vallan mahdottomasti.           ne .tähänkin asti ovat olleet.
4348: Tietenkään ,tämä ruoho ei ole aivan vil-                Tulkoon vielii mainituksi, et.Ui puuta.va-
4349: jeltyjen lai<tumien ruohon veroista, mutta          ran hankinnankin kannalta repaleis·ten met-
4350:                                     IX,1. -   Teittinen y. m.                                   113
4351: 
4352: sien paljaaksi hakkaukset olisiiVat hyvinkin       vä1ttäm&töntä, olisi valtiovalloo annettaw:a
4353: edullisia. Ensinnä!kin säästy.ttäisiin metsien     maanviljelijöille myös ka<ikki mahdollinen
4354: leirrnauksesta, johon nykyisin ei ole lähi-        tu:ki työvoimakysymyksen järjestämisessä.
4355: mainkaan riittävästi ammlllttityövoimaa saa-       Hyö:ty näistä toimenpiiteistä lankeaisi .ti€!ten-
4356: tavissa. Täillaisissa hakka.uksissa tarvitsisi     kin ensikädessä maamiljelijäin hyväksi,
4357: nimittäin vain määritellä alueet, joilla; hak-     koska ne vahvistaisivat heidän talouttaa.n
4358: kaus toimitetaan, mikä käy monta vetr-taa          ja asemaansa nykytilanteessa, mutta erit-
4359: n1opeammin kuin leimaus. Lisäksi näissä            täinki,n tulevaisuuteen nähden. Maanomis-
4360: hakkuissa saataisiin runsaasti; puUltavaraa        tajai\lll ehdoton velvoHisruus olisikin tehdä
4361: verraten pieniltä alueilta, joka suuresti          parhaansa asian eteenpäin viemiseksi, sitä-
4362: alentll!isi kaikkia hankinta- ja .työkustannuk-    kin suuremalla syyllä, kun heidän hallus-
4363: sia. Metsä saa nimittäin oHa kokolailla            saan on koko asian ratkaisun avain. 1\'Iutta
4364: repaleinen ja heikko ja kuitenkin siitä v'Oi       samalla kun nämä toimen:pi1teet olisivat
4365: lähteä 60 a 70 jopa 100 irtokuutio:rnet-           maanviljelijöiille hyödyksi1, olisiva;t ne €duksi
4366: riä puutavaraa hehtaarin aJlalta. Ja .sel-         niin eli1llta;rpeiden kuin puutavaranlkin !ku-
4367: lais:Ua alueita, joita ajatellaan tulevaisuu-      luttajille ja tarvits1joiUe s. o. yMe:isesti kokv
4368: dessa pellokl~i raivata voisi hakata palja•aksi,   Suomen kansalle. Tämän vuoksi olisi valtio-
4369: vaikkapa niissä oliisi parempikin mert:sä•, kun-   vallalla .täysi: syy ryhtyä. niitru toteuttamaan.
4370: han metsä on hakkuukypsä ja hakkaus                   Edellä, oleva;n perusteella ehdotamme
4371: muutenkin on tarkoituksen mukaista.                kunnioitta,en eduskunnan hyväksyttäväksi
4372:     Elintilll"Pe1den tuotarnnon lisäämisestä ky-   toivomuksen,
4373: symyksen olLen voidaan vielä mainita., että
4374: meillä on monin paikoinJ vi,eiä aivan luon-                  että hallitus ottaisi kiireellisesti
4375: nontilassa olevia ankeita niittyjä ja heit-               harkittavakseen kotimaisen elintar-
4376: teille järettyjä peltoja, jotka verrattain hel-           vikf}tuotannon lisäämisen rnahdolli-
4377: polla saisi vilj;aa .tuottamaan. TilaisuUksia             suude,t ja eikö tuotannon lisäykseen
4378: maa.taloustuotanrnon l:isäämiseen ei siis                 pyrittäessä olisi 1·yhdyttävä s'uoritta-
4379: puutu.                                                    maan viljelyspalkkioita sellaisilleluin
4380:     Tunoottuahan on, että maanviljelijät                  viljelijöille, jotka peittoviljelys- tahi
4381: kamppailevat useilla paikoin suurissa vai-                kaskeamistapaa käyttäen lisäävät
4382: keuk,sissa•, erittäinkin työ- ja vetovoiman               kylvöalaansa, tahi raivaavat uusia
4383: pull!tteen takia. Jos edellä hahmoiteltuiihin             alueita tarkoit1J,ksenmukaisiksi niitty-
4384: toirrnenpirteisiim; ryhdytään, mikä olisi aivan           ja lnidunmaiksi.
4385:          Helsi1ngissä 8 päivänä helmikuuta 19·43.
4386: 
4387:                   Sulo J. Teittinen.                        Helena Syrjälä.
4388:                   Kalle Kauppi.                             Arvo Ketonen.
4389:                   Sulo Heiniö.                              Akseli Nikula.
4390: 
4391: 
4392: 
4393: 
4394:                                                                                                  15
4395: 114
4396: 
4397: IX,2. -   Toiv. al. N :o 31.
4398: 
4399: 
4400: 
4401: 
4402:                                Pyy y. m.: Toimenpiteistä maataloustuotannon kohottami-
4403:                                  seksi.
4404: 
4405:                                     E d u s k u n n a ll e.
4406: 
4407:    Laajoissa kansalaispiireissä on koko itse-    ja ottamalla viljelykseen tarpeeksi suuri
4408: näisyytemme ajan tajuttu, että voidak-           ala vanhoja vähätuottoisia heinänurmia.
4409: semme varmistua siitä, ettemme joutuisi             Siihen nähden, että viime syksynä ei ole
4410: tarpeettoman paljon ulkovalloista riippu-        ehditty kyntää edes kaikkia tavalliseen
4411: vaiseksi poliittisessa ja taloudellisessa suh-   syyskyntöön kuuluvia kyntöjä, on suuren
4412: teessa, olisi kotimainen elintarviketuotanto     määrän vanhojen nurmien kyntäminen niin
4413: saatava kohotetuksi riittävän suureksi. Sen      suuri tehtävä, että se vaatii aivan poik-
4414: tulisi olla tarpeeksi suuren lähinnä silloin     keuksellisia toimenpiteitä. SeLlaisia ovat
4415: kun tuontimahdollisuudet loppuvat. Edel-         mahdollinen lain säätäminen, jonka mukaan
4416: lisen maailmansodan aikana maassamme             maksettaisiin palkkiota ensi keväänä kyn-
4417: vallinneen nälänhädän jälkeen oli tämä kä-       nettävän vanhan nurmen kyntämisestä ja
4418: sitys yleisesti vallalla myöskin kuluttaja-      viljelemisestä. On säädettävä laki sellaisen
4419: piirien keskuudessa.                             pellon vuokraamisvelvoLlisuudesta .toisen
4420:    Siirtoväen asutustoiminnan yhteydessä         viljeltäväksi, mitä Ollllistaja ei kykene te-
4421: suositeltiin sangen voimakkaasti uuden pel-      hokkaasti viljelemään. On mobilisoitava
4422: lon raivaamista parhaana keinona elintar-        kaikki valtakunnassa oleva tarkoitukseen
4423: viketuotantomme kohottamiseksi. Niinpä           sopiva työ- ja vetovoima kyntö- ja kylvö-
4424: Suomen Pankkikin eraassa julkisuuteen            sekä sadonkorjuuajaksi. On järjestettävä
4425: saatetusaa lausunnossa puhui aina yhden          maanviljelijäperheiden       puolustusvoimien
4426: miljoonan peltohehtaarin raivaamisen tar-        tehtävissä olevien miespuolisten henkilöiden
4427: peellisuudesta. Vaikkakin sanottu laitos ei      lomauttamiset kylvö- ja sadonkorjuuajoiksi.
4428: ole mikään ammattivirasto näitä asioita kä-      On varattava riittävästi siemeniä ja väki-
4429: sittelemään, ja vaikka tällaisen alan rai-       lannotteita.
4430: vaamiseen ei ollut mitään edellytyksiä koh-         Paljonko voitaisiin yrittää kyntää ja kyl-
4431: tuullisen lyhyessä ajassa, on siitä tässä yh-    vää vanhoja peltoja ensi keväänä~ Siihen
4432: teydessä mainittava siksi, että mainittuun       nähden, että maassamme on yli 6,000 trak-
4433: lausuntoon sisältyy se käsitys, että meillä      toria ja lähes normaalimäärä hevosia ja
4434: olisi ollut taloudellisia edellytyksiä käyt-     ottaen huomioon sen, että Karjalassa kyl-
4435: tää varoja niin runsaasti kuin olisi tarvittu,   v·ettiin viime keväänä yli 70,000 ha peltoa
4436: jotta elintarviketuotantomme olisi tullut        siitä huolimatta, että siellä oli käytettävissä
4437: riittäväksi.                                     vain alle puolitoista prosenttia maan trak-
4438:    Eräässä Karjalan Liiton julkaisemassa         torikannasta ja noin neljäsosa sille alueelle
4439: kirjasessa, Elintarviketuotanto ja Asutus-       kuuluvasta hevoskannasta voitaisiin pitää
4440: kysymys, joka muuttuneiden olojen takia          mahdollisena, että vanhoja nurmia voitaisiin
4441:  jäi jakamatta, on maanviljelijä E. Pusa         kyntää ja kylvää :ehkä 400,000 hehtaarin
4442:  esittänyt mielestämme oikean tawn siitä,        rula. Tällöin työtehon olisi oltava noin 60 %
4443: mitenkä elintarviketuotantomme olisi no-         siitä tehosta, millä Karjalassa tehtiin viime
4444:  peimmin kohotettavissa riittävän suureksi.      keväänä työtä. Kanta-Suomen osalta ti-
4445:  Sen mukaan olisi peltoviljelyssuuntaa si-       lannetta helpottaisi vielä se, että väestö on
4446: käli muutettava, että viljan, perunan ja         valmiiksi kotonaan ja sillä on pääasialliset
4447: muiden juurikasvien sekä teollisuuskasvien       tThotannon edellytykset, työvoima, vetovoima
4448: tarvitsema riittävän suuri ~asvuala saa-         ja maanviljelyskalut jo olemassa, joten nii-
4449: vutettaisiin. Tämä tapahtuiSi kyntämällä         den takia ei aiheudu viivytystä. Olisi vain
4450:                                       IX,2. -    Pyy y. m.                                  115
4451: 
4452: saatava sellainen tuotanto-ohjelma ja sille       ullromaille on nykyjään maksettu varsin
4453: sellaiset toteuttamisen edellytykset, että jo-    suuria summia sieltä tuotetuista elintarvik-
4454: kainen yrittäisi .tehdä parhaansa.                keista ja että niiden hintakin on ollut kor-
4455:    Saadakseen maanviljelijäväestön teke-          kea, ei edellä mainitun määräistä rahamää-
4456: mään kaikkensa on ensi keväänä kynnettä-          rää ole pidettävä liian suurena, jos sillä
4457: vän ja viljeltävän vanhan nurmen viljele-         saavutetaan tarkoi,tettu tulos, etenkin kun
4458: misestä ryhdyttävä maksamaan .tarpeeksi           nämä varat käytetään kotimaassa.
4459: suurta pralkkiota. Sen tulisi olla ilmeisesti        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
4460: noin 2,000 markan suuruinen hehtaarin             !kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi ,toi-
4461: alaa ik:Qhden. Ottaen huomioon, että palk-        vomuksen,
4462: kion lisäksi tarvitaan varoja myöskin mui-
4463: hin kuluihin, näyttäisi asian järjestämistä                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
4464: varten rt;arvittavan varata noin 900,000,000             tehokkaisiin toimenpiteisiin maata-
4465: markan määräraha. Siihen nähden, että                    loustuotannon kohottamiseksi.
4466:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1943.
4467: 
4468:                     Juho Pyy.                        Paavo Aarniokoski.
4469:                     Ville Kupari.                    D. Lindman.
4470:                     Aug. Syrjänen.                   Toivo Nokelainen.
4471:                     Juho Kuittinen.                  V. H. Kämäräinen.
4472:                                       Onni Mäkelä.inen.
4473: IX,.a. -   TQiY. al. N :o 32.
4474: 
4475: 
4476: 
4477: 
4478:                                 K. Kämii.t!äin.en y. m.: .f.'oimenpiteistä maataloustuot.teide'n
4479:                                    hintojen korottamiseksi.
4480: 
4481: 
4482:                                      E d u s k u n n a 11 e.
4483: 
4484:    Kahden viime vuosikymmen-en kuluessa          niin sen on mahdoton saada tuot.antoa nou-
4485: on eduskunnassa eri asioiden käs1ttelyn          semaan edes sille tasolle, missä se oli ennen
4486: yhteydessä usein keskusteltu maatalous-          sota-aikaa. Ja jos maatalo,uden ha.rjoitta-
4487: tuotteiden hintrukysymyksestä. Näissä kes-       minen ei anna ri1ttävää toimeentuloa har-
4488: kusteluissa on monta kertaa syntynyt eri-         joittajansa perheelle, niin se vie pois tah-
4489: mielisyyttä siitä, mitä Dn pidettävä lähtö-      don maataloll.Stuotannon kohottamiseen ja
4490: kohtana tuotteiden hintojen määil'ittelyssä.     monelta .perheeltä menee halu koko maa-
4491: VertailuJ)Brusteina ovat oLleet milloin ulko-    t•alousam:mat.in harjoittamiseenkin.
4492: maiset tuontihinnat, milloin taas aikajsem-         Huon:o toimeentulo maataloudessa ja suu-
4493: mat hinnat omassa maassa. On myöskin             ret vaikeudet sen harjoi1ttamisessa on jo pi-
4494: puhuttu tuotantokustannuksia vastaavista         temmän ajan kuluessa aiheuttanut maa-
4495: hinnoista.                                       seutuväestön siirtymistä teollisuuden pal-
4496:    Eduskunnan maatalousvaliokunta on mie-        velukseen, jossa työpäivä on lyhyt ja
4497: ~estämme esittänyt edellisiä oikeamman pe-       palkkataso korkea, sekä kaupunkeihin, joissa
4498: rusteen maataloustuotteiden hintojen mää-        elämä tarjoaa monenlaisia mukavuuksia.
4499: rittelylle. Yksimielisessä lausunnossaan pe~     Viime vuosien aikana tämä maaltapako on
4500: rustuslakivaliokunnal1e valtioneuvoston pää-     saanut yhä laajernrrnat miUasuht·eet. Tämä
4501: töksestä v. 1942 tuotetusta kotimaisesta vil-    on yhteiskunnassa epäterve ilmiö, jonka
4502: jMta ja perunasta maksettavista hinnoista,       jatkuminen olisi saatava pysähtymään.
4503: maatalousvaliokunta viime heinäAc 15 päi-           Hallitus ja eduskunta ovat viime aikoina
4504: vänä esittää m. m., että ,tavoitteena on pi-     kiinnittäneet aivan erikoista huomiota
4505: dettävä sellaisen keskimääräisen taloudelli-     palkkatkysymykseen. Onhan valtion viran
4506: sen tulOiksen saamista a:na&taloudesta, että     ja toimen haitijoiden palkat kokonaan
4507: sen harjoittaja voi maksaa työväelleen ja        uudestaan järjestelyn kautta korotettu en-
4508: saada itselleen samanlaisesta työstä muissa      tistä huomattavasti korke&mmalle tlliSolle.
4509: elinkeinoissa suoritettavaa palkkaa vMtaa-       Samoin on työväestön palkat eri aloilla
4510: van korvauksen".                                 määråJtty elinkustannuksia vastaaviksi.
4511:    Maatalouden jatkuva kehitys, elintarve-          Näiden 'toimenpiteiden kautta on maa-
4512: tuotantomme lisäruminen ja ennen kaikkea         talouden ja toiselta puolen teollisuuden ja
4513: yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaa-         ikaupunkien palkkasuhde tullut vielä entis-
4514: tivat sitä, että tämä maatalousvaliokunnan       täänkin epätMaisemmaksi, joten olisi vält-
4515: viitoittama tavoite mahdollisimman pian          tämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin .tämän
4516: käytännössä toteutetaan.                         epäsuhteen tlliSoittamiseksi. Olisi kiireelli-
4517:    Jos se .toteutetaan niin maamme maa-          sesti pantava :toimeen tutkimus siitä, mil-
4518: talous no:mnaaliajan taas palattua voi pian      laisen palkan maatalous maataloustuot-
4519: kehittyä sellaiseksi, että se tuottaa täysin     teiden nykyisillä hinnoilla työntekijöilleen
4520: riittävästi tkaikkia elintarpeita kansallemme.   ja harjoittajilleen maksaa. Ja jos tutki-
4521: Mutta ellei sitä toteuteta, niin maamme          mus osoittaa, että palkka maataloudessa,
4522: maatalouden on vaikea nousta siitä rap-          työpäivän pituus huomioon ottaen, on
4523: piosta, johon sota-aika on sen vienyt. Sillä     alempi kun mitä muiden elinkeinojen har-
4524: jos maatalous •tulojen vähyyden vuoksi ei        joittajat ja työTIJt,cldjät palkkaa saavat,
4525: kykene riittävästi palkkaamaan työvoimaa         olisi hallituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin
4526:                                  IX,3. -    K. Kämäräinen y. m.                            117
4527: 
4528: maataloustuotteiden hintojen korottami-                 den hinnoilla harjoittajilleen ja työn-
4529: seksi sellaiselle tasolle, että ma3Jtalouden            tekijöilleen maksaa, ja jos tutkimus
4530: harjoittajat ja heidän työntekijänsä tule-              osoittaa, että palkkataso maatalou-
4531: vat työstään saamaan yhtä suuren kor-                   dessa on alhaisempi kuin muissa elin-
4532: vauksen kuin mitä muissa elinkeinoissa                  keinoissa, ryhtyisi sellaisiin toimen-
4533: työstä paJ!kkaa suoritetaan.                            piteisiin maataloustuotteiden hinto-
4534:   Kaiken edellä sanotun perusteella kun-                jen korottamiseksi tai palkkioiden
4535: nioittaen ehdotamlllle eduskunnan päätettä-             maksamiseksi, että maatalouden har-
4536: väksi toivomuksen,                                      joittajat ja työntekijät voisivat saada
4537:                                                         työstään yhtä suuren korvauksen
4538:           että twtlitus toimituttaisi kiireel-          kuin mitä mttut elinkeinot harjoit-
4539:        lisesti tutkimuksen siitä, millaisen             tajilleen ja työntekijöilleen vastoo-
4540:        palkan '/1'1;(W,talous nykyisillä iuottei-       mtnlaisesta työstä suoritta.vat.
4541:      Helsirigissä he,1niikuun 12 päivänä 1943.
4542: 
4543:                      Kalle Kämä:i:äinen.               Eero Nurmesniemi.
4544:                      Jä.nne Kmvura.nta.                L. 0. Hirvensalo.
4545:                      L. Heljas.                        Yrjö So~dt.
4546:                      KUsti .Athama.                    Kauno Kleemolå..
4547: 118
4548: 
4549: IX,4. -- Toiv. al. N :o 33.
4550: 
4551: 
4552:                                Vilhula. y. m.: Maataloustuotteiden hintojen korottamisesta.
4553: 
4554:                                     E d u s kun n a ll e.
4555:     Maamme maatalouden ,tuotanto on käyn-        maamme pääelinkeinolta koihtuudella vaa-
4556: nissä olevan sodau aikana laskenut suu-          tia, että sen on vuosittaisten satojen miljoo-
4557: resti. Niinpä leipäviljau nettosadon oltua       nien tappioin kuljettava ehkä taloudellista
4558: vuonna 1937 719.o mi.lj. kg oli se vuonna        tuhoaan kohti samaan a:ikaan kuin muille
4559: 1941 vain 419 milj. kg. Muihin maatalous-        elinkeinojen haaroille pyritään vaikeuk-
4560: tuotteisiin nähden on asiantila suunnilleen      sista huolimatta turvaamaan taloudellisesti
4561: sama jopa huonompikin. Kun n\lrrn.aali-          kohtuulliset tuotantoedeUytykset.
4562: aikanakaan ei maataloutemme tuotanto                 On väitetty, että nykyiset maataloustuot-
4563: pystynyt täysin tyydy,ttämää•n kulutusta         .teiden hi:npat vastaisivat tuotantokustan-
4564: kuin vain liarvoihiu tuotteisiin nähden,         nuksia. Laskelmissa ei näihin kustannuk-
4565: olenrme sodan johdosta joutuneet entistä         siin ole kuitenkaan otettu mukaan korkoja
4566: enemmän tässä suhteessa riippuviksi ulko-        eikä useita satoja prosentteja rauhanajasta
4567: maista. Tällainen tila on vallitsevissa          nousseita veroja, joten väitteet tuntuvat
4568: oloissa suorastaan mitä vaaraJllisin koko        ontuvilta, sillä korot ja verot on joka ta-
4569: kansakunnalle eikä suinkaan vähimmän             pauksessa maksettava. Sitäpaitsi esitettiin
4570: jokaiselle kuluttajalle. Emm~hän tiedä het-       jo viime kesänä päteväitä asiantuntijata-
4571: keä, jo1loin elintarvikkeiden saanti ulko-       holta, .että esim. nykyiset viljatuotteista
4572: mailta ratkaisevasti ihäiriytyy.                 maanviljelijän saama.t hinnat olisi ollut
4573:     Näin ollen on vallitsevissa oloissa m.aa-    korotettava n. 13 %: lla, jotta ne olisivat
4574: talloustuotannon tehostamiskysymys suora-        vastanneet silloisia tuotantokustannuksia.
4575: nainen kansakunnallinen välttämättömyys.         Kun lisäksi viime vuosina työvoiman, väki-
4576: Vakava kansalainen ei voiMkaan katsoa nyt        ~antojen y. illl. tarvikkeiden puutteesta maa-
4577:  tätä kysymystä jonkinlaisena indeksien su-       taloudelle aiheutunreisiin suuriin rappiova-
4578: mentamana sen tai tämän kansanosan luok-          hinkoihin ei ole edes vakavaa huomiota
4579: kakysymyksenä vaan kerta kaikkiaan koko          kiinnitetty, on maata;louden asema todella
4580: kansan elinkysymyksenä, :kysymyksenä siitä,      sellainen, että syyllä void3Jan kysyä, kuinka
4581:  ollako vai eikö olla.                            kauan sen harjoittajilla riittää innostusta
4582:     Keinot, joina .asia olisi ratkaistavissa      taloudellisesti uhrautua entisiä pääomia ku-
4583:  ovat kieltämättä vallitsevissa oloissa vai-     luttamalia.
4584:  keasti ~öydettävissä ja saattavat herättää          Suurin osa Suomen maanviljelijöistä har-
4585: erilaisia arvosteluja. Todettavissa joka ta-      joittaa maatalouttaan suurin piirtein enti-
4586:  pauks·essa on, ~ttä täJhänastiset menetelmät     seen tapaan. Tämän vuoksi on kokonaan
4587:  eivät tuo kysymykselle kansakunnan elä-          v·äärin arvosteltla maB~talouden tuottoa sen
4588:  män vaatimaa kokonaisratkaisua.                  mukaan, millaisia tuloja muutamat harvat
4589:     Kunniakirjojen ja;kaminen, erilaiset palk-    n. s.   konjunktuuriviljelykseen       pystyvät
4590:  kiojärjestelmät y. m. saattavat jossain mää-     .maanviljelijät tai pienten palstojen omis-
4591:  rin tilannetta auttaa, mutta esim. palkitse-     tajat voivat vallitsevassa tilanteessa eräiden
4592:  misten toteuttaminen liian pienellä teholla      juurikasvien, tupakan tai jonkin muun
4593: ei voi 'herättää maanviljelijöitä öärimmäi-       erilmiskasvin viljeiyksellä saada. Sama on
4594:  siin tuotantoponnistuksiin, jotka nyt ovat       asianlaita salakauppatwojenkin suhteen.
4595:  välttämättömiä. Ja näin sitä vähemmän               Tilanteen ollessa maatalouden tuotanto-
4596:  kun yleisesti tunnettu totuus pätevien tut-      edellytyksiin nähden edellä kuvatun kaltai-
4597:  kimusten valossa on, että maamme maa-            nen, on se käsittääksemme pelastettavissa
4598:  talous nykyisin kärsii alhaisten .tuotteiden     vain yhdellä keinolla nim. kautta linjan
4599:  hintojen ja laskeneen kokonaissadon vaiku-       tapa:htuvalla maataloustuotteiden ihintojen
4600:   tuksesta jopa lähes 500 miljoonan markan        riittäväHä !korotuksella. Tässä yhteydessä
4601:   vuositttaistappiota. Näyttäköötpä n. s. vi-     olisi n:irrn.enomaan sellaisten viljely;skasvien
4602:   ralliset indeksit mitä taihansa, ei voitane     hintaan nälhden, jotka pieneltä alalta anta-
4603:                                    ·IX,4. -   Vilhula y. m.                                  119
4604: 
4605: vat suhteellisen suuren elintarvikesadon,        tane oikeata käsitystä elinkustannusten
4606: kuten esim. peruna, kiinnitettävä aivan eri-     vaihtelusta. Jos tätä indeksiä laskettaessa
4607: koista huomiota. Ja nimenomaan perunaan          käytetään esim. normaa'lisen ajan elintar-
4608: nähden, jota voidaan käyttää paitsi ihmis-       vikkeiden kulutusmääriä saalbtanee tästä ai-
4609: ravintona myös ruokana m. m. sioille, joi-       heutua nykyoloissa epätarkkuutta indelksi-
4610: den kasvatuksen kautta nopeimmin saataisiin      luvussa. V a11man kuvan saamiseksi tilan-
4611: lihan tuotantoakin lwhotetuksi, olisi har-       teesta olisikin siis indeksin laskemisperus-
4612: kittava ei vain pe11unan hinnan korotusta        teet välttämättä tal'kistettava.
4613: vaan ehkä sen rajahinnan kokonaan poista-            Maataloustuotteiden hintojen riittävä ko-
4614: mista, kun sen si·emenestäJkään ei ilmeisesti    rottaminen olisi varmin keino elintarvike-
4615: olisi nyt puutetta.                              tuotannon kohottamiseksi omassa maassa,
4616:     Tähän voidaan huomauttaa, että eiJ.intar-    sil!lä se ilisäisi tuottajien harrastusta asiaan
4617: vikkeiden hintojen nousu särkisi hintasulun      ja veivoittaisi heitä yrittämään voittaa
4618: ja edistäisi inflatiota. Mikäli kuitenkin on     kaikki edessäolevat ja tuot·antoa kieltä-
4619: voitu havaita, on muilla aloilla jatkuvasti      mättä melkoisesti vaikeuttavat telkijät ma!b.-
4620: voitu hintojen antaa nousta, jos raaka-          dol1isimman suur.essa määrin. Samalla se
4621: aineiden tai tarvikkeiden hinnat ovat nous-      olisi oaniaan hinitsemään mdottomasti tuo-
4622: seet ja kun elintarviketuotannon kohotta-        mittavaa salakauppaa. Huomiotta ei myös-
4623: misessa on kysymyksessä suorastaan kansa-        kään voida jättää sitä, että ulkomailta os-
4624: laisten hengissäpysyminen, on vaikea kä-         tettavista elintarvikkeista joudutaan maksa-
4625: sittää, ettei tässä voitaisi tehokkainta kei-    maan huomattavasti korkeampi hinta kuin
4626: noa nim. hintojen korottamista käy,ttää          oman maan tuottajat saavat. Perusteena
4627: hyväksi.                                         oman maamme tuottajiHe maksettavien
4628:     Maataloustuotteiden hintojen korotus ai-     tuotteiden hintojen määräämisessä voitai-
4629: heuttaisi elinkustannusindeksin kohoamisen       siin käyttää monista syistä wlkomaille vas-
4630: ja tämä taas synnyttäisi vaatimuksia työ-        taavista .tuotteista maksettavia hintoja.
4631: palkkojen korottamiseksi, sanotaan. Miten            EdeLlä esitetyn perusteella ehdotamme
4632: suurista elinkustannusten hinnan nousuista       kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
4633:  todellisuudessa olisi kysymys, jos tuotteiden   vomuksen,
4634: hintoja korotettaisiin kohtuullisesti, selviää
4635: eräistä esimerkeistä. Jos rukiin hinta ko-                 että hallitus, määrätessään vuonna
4636:  rotettaisiin 5 markkaan kilolta nostaisi se            1943 maataloustuotteista tuottajille
4637: keskiraskaan työn tekijän nykyisen leipä-               maksettavat hinnat, korotta.isi ne
4638: annoksen hinnan n. 31 penniä päivässä eli               oman maamme tuotannon tehostami-
4639: '9 mk 45 penniä kuukaudessa. Vastaavasti                seksi nykyisestään sellaisiksi, että ne
4640: nousisi voin hinnan korotuksesta 75 mal'k-              vastaisivat normaalisesti hoidetun
4641: kaan kilolta keskiraskaan työn tekijän ny-              maatalouden keskimääräisiä tuotanto-
4642: kyisen voianooksen hintaa 31.5 penniä päi-              kustannuksia sekä että maatalouden
4643:  vässä eli n. 9 mk 45 penniä kuukaudessa.               kokonais.tappion jatkuva syntyminen
4644: Markkamääräisesti olisivat siis elintarvik-             tulisi estetyksi ja tuotantovälineiden
4645:  keiden hintojen kohoamiset yleensä suhteel-            yleinen rappioituminen korvatuksi,
4646:  lisen vähäiset.                                        huomioonottaen tällöin ulkomaille
4647:     Tämän lisäksi on huomattava, että saa-              vastaavista tuotteista maksettavat
4648:  dun käsityksen mukaan käytetyt virallisten             hinnat, sekä että hintojen määräämi-
4649:  indeksilukujen laskemisperusteet eivät an-             nen tapahtuisi riittävän ajoissa.
4650:          Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
4651: 
4652:    T. N. Vilhula.       E. M. Tarkkanen. Lauri Kaijalainen. Janne Koivuranta.
4653:    Matti Tolppanen.     Matti Luoma-aho. L. 0. Hirvensalo. Kalle Kämäräinen.
4654:    Kusti Arhama.        Albin Asikainen. Juho Takala.       Vihtori Vesterinen.
4655:    Juho Paksujalka.     Lauri Murtomaa. U. A. Wirranniemi. K. Määttä.
4656:    Heikki Soininen.     J. E. Lampinen.  Eino Rytinki.      Kaapro Huittinen.
4657:    Matti Pitkänen.      Kauno Kleemola. Aino Luostarinen. Eero Nurmesniemi.
4658:    Matti Miikki.        Aapo Inkinen.    Einari Karvetti.   Antti J. Rantamaa.
4659:    Eino Möttönen.       Antti Junes.     Juhani Leppälä.    Tilda Löthman-Koponen.
4660:    Elias Tukia.          Anton Snurkonka. J. Pyörälä.
4661: 120
4662: 
4663: IX,5. - Hemst. mot. H :o 34.
4664: 
4665: 
4666: 
4667: 
4668:                                Kullberg m. fl.: Angåendc åtgärder fö1· höjande av maxi-
4669:                                   miprisen på vissa livsmedel.
4670: 
4671: 
4672:                                    T i ll R i k s d a g e n.
4673: 
4674:    Ju längre vär1dskriget varar desto allvar-    k:{)ll1nrer visst, ifaill maximipriset avskaf-
4675: satlml:are blir folkförsörjningsl:äget i ailla   fas, a;t;t st.iga i höjden, men detta stimu-
4676: ~örande l<ånder på grnnd av att en               lerar odlingen ieke blott bland pN>dlloon-
4677: mycke~t stor del av befolkningen bindes          teT' utan jämväl bland sådana konsllmen:ter,
4678: ~s vid fronterna, dels vid krigsindrustrin       v1lika själva kunna odla potatis för eget
4679: :för att frambringa de förnödenheter, som        behov. Uppkommer brist på potatis säsom
4680: btehövas för krigföringen. De eiv:hla beho-      fallet va.r vårvintern 1942, så ha maxwi-
4681: ve:n skjutas härigenom i bakgrnnden, var-        prisen knappt någon bC!tydelse, emedan de
4682: for brist på förnödenhetsvaror av alla slag      då följas varken av konsumenter eller pro-
4683: uppkommer.                                       ducenter. Det viktig.aste under dylika för-
4684:     En [:ika fram.skjuten plats som krigs-       hållanden är att alla tiillgängliga ~ager
4685: industl'lin intaga dOOk folkförsörjningsfrå-     iockas ut i markfiaden. Och läga, maximi-
4686: gm-na, emedan ingen mänsklig verksamhet          priser ibidra,ga icke här.till. Därf'ö:r bör
4687: kan existera Ultan tillgång på livsmed~l.        maximipriset på potatis avlyftas. Skui11e
4688: Särskilt hos 'OSS måste livsmedelsfrågorna       vli åJter som en följd av maximiprisets av-
4689: ägnas uppmärksa:mhet, på g.rund! av att vi       lyftande komma tiliJ. överp:tod!ukJtion av
4690: i mycket hög grad äro beroende av ifrån          potatis, så skulle potatispriserna givel(;:vis
4691: utlandet importerade livSillledel.                falla. Dessutom bör beaktas, att potatis
4692:     Sådant världsläget nu ser ut att gestalta     jämväl: som dj,urföda har en mycket Sltor
4693: sig oom en följd a:v krigsläget och de stän-     betyd:else, särskilt för upp:födningen av
4694: digt ökade krigsans:trängnhigarna, bli de        svin. Sk6la vi överhuvudtaget ikunna
4695: flesta folk hänviisade till sig själva i folk-   tänka på att upphjälpa vår svinskötsel oeh
4696: fötsörjningshänseendie. Att förbise detta        få produktionen av fet,tämnen att öka, så
4697:  fakrtum vore ren ansvarslöshet av de stats-      är detta möjEgt endast genom en ökad u,t-
4698: vårdande organen. Ef.t lruld som vårt bör         fodring av potatis. Ha vi t!ill.lräcld1gt med
4699: i tid vidtaga d:ispositioner beträffande          potatis, så ha vi dook någOit att ty oss tilJ.
4700: folkförsörjningen, vilka avse a,tt hjä1pa be-    nnder den onda, tiden, men ha vi brist på
4701: folkningen över den svåraste tiden.               potatis, samtidigt som vi lida brist på alla
4702:     Då vi granska vår produktion i förhål-       andra nödvändiga Hvsmedel, så kan läget
4703: l.ande tili fotldöl'SÖrjningsbehovet finna vi     för ·oss bli katastrofalt. För d>en potatis,
4704: att viktigt område, på vilket fulil självför-    som instundande sommar odlas, borde
4705: sö,rjnin;g llätt kan uppnås. Detta gäUer          alltså maximipriset avlägsnas och t1Hkänna-
4706:  odlingen av potatis. För att nå självför-        givande härom givas i god rtid så: att såväl
4707:  sörjning måste dock :maximipriset på pota-       producenter so:m konsumenrter känna tiU
4708:  tis avlyftas. Så Jänge vi ha relativ.t låga      förhållandet. End:ast den potatis, som sta-
4709:  maximipills på våra viMigaste l'ivsmedel,       •ten tar Tht för sitt eget behov, kunde må-
4710:  ha vi även brist på diesamma. Därifrån           händ:a llevereras tilil fas;tställda priser.
4711:  komma vi ieke. Dä potatisodlingen nnder          Men då maxim'iptisC!ts avlyftande å. ÖJ>pna
4712:  nuvarand!El förhåUandren är det enda orn-       ,handeln skuHe :J!öra med sig en ölming av
4713:  råde, på virtket fuH självförsörjning är         potatisod!lingsare111lerna, behövde statellB
4714:  möj~ig,   oora; alla hindrande skrankor          uttag per hekttiir icke bHva så st6rt, det
4715:  kring denna; odlling avlägsnas. Och ett så-      ikunde kallS'ke röra sig om 3,000 ä. 5',00@ ikg.
4716:  dant hinder tir maximipriset. Potartispriset     Vågar vår srf!a;tsmaJtt i~ke ens f<5rsöks'V'is på
4717:                                     IX,o. -    Kullberg y. m.                                121
4718: 
4719: detta område inslå en mera produktions~            kunde gynnas medclst odlingspremier. För
4720: främjande politik, så få vi räkna med att          varje till all.män konsumtion överlåtet kilo-
4721: vår folk:llörsörjning för de närmaste åren         gram spannmål skulle staten utbetala ·en
4722: kommer att lida brist även på potatis.             tiUräeldigt hög premie för artt stimulera
4723:     Maximipriserna på fläsik och kött äro          odlingsverksamheten. Ett dylikt premie-
4724: för närvarande så låga, a.tt de ti.Uskynda         rin.gssystem kunde även ~ för främ-
4725: si:na prodruee:n:t,er ren förlust. För ett pris    jande av ladugårdsskötseln. Enklast och
4726: av mk 26: 50 per kilogram för fläsk, vi1-          för staten bi1ligast vore dock en höjning
4727: ket staten betalar,. kan i vårt land icke          av respektive maximipriser. För konsu-
4728: produceras fläsk. Därför har också smyg-           menterna skuUe ic:ke hcller en skii:lig slteg-
4729: handeln med fUisk tiHitagit i oroväckande          ring av livsmedelspriserna betyda så
4730: gra:d. Detsamma kan sägas om priserna              mycket, då kostnaderna för de reglemente-
4731: på nötkött. Ti:llgången på slaktdjur kunde         rade livsmedlen nu icke nämnvärt över-
4732: <look nmd lättJhet ökas genom ett större           stiga 6 mark per dag för person i läittare
4733: antal .pål,äigg, om iblott köttpriserna möjlig-    arbelte. I många faU påverka de omått-
4734: gj:orde en lönsam dijuruppfödnin:g. Härige-        liga smyghandelspriserna i vida Mgre
4735: n(lm skuHe även tillgången på läder bli            g:rad konsumenternas ,ekonomi. Astadikomc.
4736: bättre. Produktionen inom lantbruket är            mandet av en rikligare ttillgång på regie-
4737: un:derkastad samma ekonomiska lagar som            menterade livsmedel vore det bästa sättet
4738: all annan företagarverksam!het. Produk-            att bekämpa smyghande'l:n.
4739: tion, som icke lönar sig, går ofelbart till-          För dien händelse statsm:ak.t.e:n ieke
4740: baka.                                              s:kul•le kun:na omfatta någon av de här re-
4741:     .Äggprise.rna i vårt land äro lika otill-      kommenderade utvägarna, bordie y:tterligare
4742: fredsställande. För 30 mark per ki[ogram           tili prövrring upptagas ett såda;nt system,
4743: är en prod'U'krt;ion av ägg icke möjftig, priset   söm skulle beräittiga jordbrukaren att, s~
4744: understig.er kännbart produlbt,ionskostna-         dan en viss grundöverlåte~sesky!J.dighet till
4745: derna. Följden härav har även blivit att           fastSitällda prö.ser fullgjorts, fritt få för-
4746: äggen fö:rsvunnit nr den öppna handeln             sälja de •livsmedei, han därutöver k~n
4747: deh säljas på smygvägar tiH priser, som            avstå f.ör aHmän kons.umtion. Oekså detta
4748: iek~ tåla någon jämförelse med de fast-            slrulle •stimulera produktionen. Hittills har
4749: stäiHda maximipriserna. För d:en silmJ.l           vår s·tatsmakt i ytterst ringa grad intres-
4750: oordie även äggpriserna höjas i nivå med           serat sig för en .livsmedelsprodu:ktionen sti-
4751: prodU!ktionskootnaderna. Bäst vore dock,           mulerande jo:tdhrukspo.'lit:ik. En ändring
4752: om maximipriset på ä;gg helt kund:e av-            häri borde ovillkol'li:igen fås tiH stånd.
4753: ly'ftgg. Då skulle ägghandeln komma in i              Med hänvisning tiH det ovanståel'lde få
4754: en l:egal fåra.                                    vi vördsamt föreslå, arbt riksdagen ville be-
4755:     V ad spannmålsod!lingen beträffar så           sluta hemställa om,
4756: kmnna vi under nuvarande förhå;llamden
4757: ieke komma till fuhl självföroorjning av                    att re.geringen måtte:
4758: brödsäd. HärtHl salma vi förutsättningar.                   1) för niistff, odlingsperiod avlyfta
4759: Mel't förde:nskull far icke spannmåls-,                   maximipriset på pvtatis;
4760: främst brödsädesodlingen göras oräntabel,                   2) höja maximipriserna för flMk,
4761:  entedan detta leder till en ännu kra:Dti~are             nötkött och ägg så att de täcka pro-
4762: minskning av b:vödsädesproduktionen. För                  duktiO'nSkostnaderna J. samt
4763: iflllWmmande sommai!s skörd b0rde därför                    3) genom höjning av maximipri-
4764: spa;nllml.Msprise:rna höjas, så: aJt;t die skuUe          set på spannmål eller genom i'ltJfö-
4765: mmsvara proouiktiolirs'kostnaderna. Arurer                rande av premier för Ull!Jllmän kO'hr-
4766:  si:g emelle:rtid regeringen icke kunna                   sumtion överlåten brödsäd eller på
4767:  ~ra detta, oorde den taga l'l:llder. över-               amnat verksamt sätt främja spmM'Ir
4768:  vägand:e, huruvida icke spannmåloodiingen                mlilsodlingen i vårt land.
4769:         Helsingfors den 10 februari 1943.
4770: 
4771:                   Henrik Kul<lberg.                        Edvard Haga..
4772: 
4773: 
4774:                                                                                               16
4775: 122
4776: 
4777: IX,o. -   Toiv. al. N:o 34.                                                     Suomen no.~.
4778: 
4779: 
4780: 
4781: 
4782:                                Kullberg y. m.: .'foimenpiteistä eräiden elintarvikkeiden
4783:                                  enimrnäishintojen korotta.miseksi.
4784: 
4785: 
4786:                                     E d u s k u n n a ll e.
4787: 
4788:     Mitä kauemmin maailmansota jatkuu tavat esteet poistettava. Eräs tällainen
4789: siltä huolestuttavammaksi käy kansanhuol- este on rajahinta. Tosin perunan hinta,
4790: tothlanne kaikissa sotaa käyvissä maissa jos rajahinta poistetaan, nousee, mutta
4791: sen johdosta, että erittäin suuri osa väes- tämä vaikUJttaa viljelystä edistävästi ei ai-
4792: töstä joutuu olemaan joko rintamilla tai noastaan tuottajien vaan sellaisten kulutta-
4793: sitten sotateollisuuden palveluksessa sodan- jienkin keskuudessa, jotka itse viljeleväit
4794: käyntiä varten rtarvittavien •tarvikkeiden perunaa omiksi tarpeikseen. Jos perunasta
4795: tuottamiseksi. Siviilitarpeet jäävät tämän tulee olemaan puutetta, kuten kevä•tltalvella
4796: johdosta syrjemmälle, joten kaikista tarvik- 1942, rajahinnoilla tuskin on mitään mer·
4797: keista on puute.                                 kitystä, koska niitä silloin eivärt; noudata
4798:     Kansanhuolto on ku.i·tenkin yhtä tärkeä enempää kuluttajat kuin tuottajatkaan.
4799: kuin sotateollisuus, sillä mikään inhimilli- Tällaisten olosuhteiden vallitessa on tär-
4800: nen toiminta ei voi tulla kysymykseen keintä saada kaikki käytettävissä olevat
4801: ilman elintarpeita. Varsinkin meillä on varastot hou'kutelluiksi markkinoihle ja al-
4802: elintarvekysymykseen kiinni1tettävä huo- haiset rajahinna.t eivät siihen pysty. Sen
4803: miota sen vuoksi, että me olemme riippu- vuoksi on 'perunan rajahinta poistettava.
4804: vaiset ulkoa tuotavista elintarpeista.           Jos taasen rajahinnan poistamisen kautta
4805:     Yleismaailmallinen tilanne, mikäli rt;ällä meillä syntyisi perunan ylituotantoa, peru-
4806: hetkellä voidaan arvioida, tulee sodan ja nan hinnat luonnollisesti laskisiva;t. Lisäksi
4807: yhä lisääntyvien sotaponnistusten johdosta on otettava huomioon, että perunalla myös
4808: muodostumaan seLlaisiksi, että jokaisen eläinten, varsinkin sikojen ruokinnassa •on
4809: kansan on kansanhuollossa turvauduttava suuri merkityksensä. Jos aiomme ylipäänsä
4810: itseensä. Valtion toiminnasta huoltapitä- kohentaa siankasvatustamme ja saada rasva-
4811:  vä:t •elimet menettelevärt; täysin edesvastuut- aineiden tuotannon lisääntyminen, on se
4812:  tomasti, elleivärt; he tätä tosiasiaa Olta huo- mahdollista vain ~isäämä:llä perunain vil-
4813:  mioon. Sellaisen maan kuin Suomen on jelystä. Jos meillä on tarpeeksi perunoita
4814: ajoissa ryhdyttävä kansanhuoltoasiassa toi- on meillä toki jokin turva huonon aJjan
4815:  menpi.teisiin, joiden tarkoituksena on aut- tullen, mutta jos meillä on puutetta peru-
4816: taa kansaa pääsemään vaikeimman ajan ohi. na:Sta samaan aikaan kuin meiltä puuttuu
4817:     Kun tarkastelemme tuotannon suhdetta kaikki muut välttämättömät elintarpeet,
4818:  kansanhuoltotarpeeseen, havai,tsemme erään saattaa tilanne täällä muodostua tuhoi-
4819:  tärkeän arlan, jolla omavaraisuus helposti saksi. Tulevana kesänä viljeltävältä peru-
4820:  voidaan saavuttaa, nimittäin perunanvilje- nalta olisi niin ollen rajahinta poistettava
4821:  lys. Omavaraisuuden saavuttamiseksi on ja tieto siitä tarpeeksi ajoissa annettava
4822:  kuitenkin perunan rajahintoja koroitettava. sekä kuluttajille että tuottajille. AinO'as-
4823:  Niin kauan kuin tärkeimmillä elintarpeil- ltaan ne peruna:t, mitä valtio ottaa omiin
4824:  lamme on suhteellisen alhaiset rajahinnwt, tarpeisiinsa, voitaisiin toimittaa vahvistet-
4825:  tulee niistä olemaan puutetta, siitä emme tuihin hintoihin. Muitta kun enimmäishin-
4826:  pääse yli emmekä ympäri. Kun perunan tojen poistaminen vapaassa kaupassa. ai-
4827:  viljelys nykyisissä oloissa on ainoa ala, heuttaisi perunan vi~je'lyspinta-alan lisään-
4828:  joHa täysi omavaraisuus on mahdoLlista tymisen, ei valtion hehtaaria kohden ·tapah-
4829:  saavuttaa, on kaikki rt;ätä viljelystä rajoit- tuvien perunanottojen tarvitsisi olla eri-
4830:                                     IX;o. -   Kullberg y. m.                                 123
4831: 
4832: koisemman suurten, ehkä siinä 3,000-5,000          missä maarin viljanviljelystä voitaisiin
4833: kilon vaiheilla. Ellei valtiovalta edes ko-        <Jdistää vhlje'lyspalkkioilla.    Edistääkseen
4834: keHutarkoituksessa uskalla ryhtyä !tällä           viljelystoimintaa va1tio maksaisi jokaisesta
4835: alal'la harjoittamaan ·tuotantoa edistäväm-        yleiseen kulutukse€n luovutetusta vilja-
4836: pää politiikkaa, voimme odottaa, että kan-         kilosta riittävän suuren palkkion. Myös
4837: sanhuollollamme :lähivuosina ei tule ole-          karjatalouden edistämisessä vo1taisiin aja-
4838: maan käytettävissään riittävästi perunaa.          tella 1tällaisen palkitsemisjärjeste1män käy-
4839:     Sian- ja muun lihan rajahinna.t ovat ny-       täntöön ottoa. Yksinkel'ltaisin ja valtiohle
4840: kyisin niin alhaiset, että niiden myynti           halvin keino olisi kuirenkin kaikkien raja-
4841: aiheuttaa tuottajille puhdasta tappiota.           hintojen koroittaminen. Kuluttajillekaan
4842: Valtion sianlihasta maksamalla 26 markan           ei kohtuullinen elintarpeiden hintojen ko-
4843: 50 pennin kilohinnalla ei meidän maas-             roitus merkitsisi kovin paljoa, kun sään-
4844: samme sianHhaa voida tuottaa. Senvuoksi            nösteltyjen elintarpeiden kustannukset ei-
4845: onkin sianlihan salakauppa lisääntynyt             vät nouse kevyen työn tekijöille päivää
4846: huolestuttavassa määrässä. Samaa voidaan           kohden sanottavasti yli 6 markan. Useissa
4847: sanoa naudanlihan hinnoista. Teuraseläin-          tapauksissa kuluttajien .talouteen vaikutta-
4848: lten lukumäärää voitaisiin kuitenkin hel-          vat paljon suuremmassa määrässä kohtuut-
4849: posti lisätä, kunhan lihan hinnat tekisivät        tomat salakauppahinnat. Säännösteltyjen
4850: mahdolliseksi ~tuottavan eläinten kasvatukc        elintarpeiden entistä suuremmassa mää-
4851: sen. Tämän kautta myös helpottuisi nah-            rässä kauppaan saaminen on paras taistelu-
4852: kojen saanti. Maatalouden tuotanto on sa-          tapa salakauppaa vastaan.
4853: mojen taloudellisten i1akien a:lainen kuin            Ellei valtiovalta hyväksyisi mitään tässä
4854: kaikki muukin yrittäjätoiminta. Tuotanto,          esitetyistä menettelytavoista, voitaisiin vielä
4855: joka ei kannata, taantuu.                          ottaa harkittavaksi sellaisen järjestelmän
4856:     Kananmunan hinnat maassamme ova•t              käytäntöön ottamista, joka oikeuttaisi
4857: yhtä epäityydyt'tävät. Munantuotalllto ei ole      maanviljelijän, sen jä}keen kun hän ml
4858: mahdollista 30 markan kilohinnalla, joka           vahvistettuihin hintoihin suorittanut mää-
4859: t'IIDtuvasti alittaa tuotantokustannukset.         rätyn perusluovutusvelvollisuutensa, va-
4860: Seurauksena tästä onkin ollut, että kanan-         paasti myymään ne •elintarpeet, jotka hän
4861: munat ovat kadonneet vapaasta kaupasta              voi yleiseen kulutukseen luovuttaa. Tämäkin
4862: ja myydään niitä salakaupassa hintoihin,           edistäisi !tuotantoa. Tähän asti on valtio-
4863:  jotka eiväJt k·estä vertailuja vahvistettujen     val1tamme vain vähäisessä määrässä tunte-
4864: rajahintojen kanssa. Senvuoksi olisi myös          nut harrastusta elintarvetuotantoa edistä-
4865: kananmunan hinnat korotettava tuotanto-            vää maatalouspolitiikkaa kohtaan. Muutos
4866:  kustannuksia vastaaviksi. Parasta olisi           tässä suhteessa olisi ehdottomasti saatava
4867:  kuitenkin, jos kananmunan rajahinnat voi-         aikaan.
4868:  taisiin kokonaan poistaa. Silloin kanan-             Edellä •esitettyyn viita;ten pyydämme
4869:  munakauppa jäHeen siirtyisi laillisiin uo-        kunnioirbtaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
4870:  miinsa.                                            syttäväksi toivomuksen,
4871:     Mit-ä viljanviljelykseen tulee emme ny-
4872:  kyisten olosuhteiden vallitessa voi päästä                  että hallitus:
4873:  leipäviljassa täydelliseen omavaraisuuteen.                 1) seuraavana viljelyskautena pois-
4874:  Siihen puuttuvat meiltä edellytykset.                    taisi perunan enimmäishinnat:"
4875: Mutta tämän tähden ei viljan, varsinkaan                     2) korottaisi sian- ja naudanlihan
4876:  leipäviljan viljelystä saa tehdä kannaMa-                sekä kananmunien enimmäishintoja
4877:  mattomaksi, sillä se joMaa yhä voima'k-                  siinä määrin, että ne peittäisivät
4878:  kaampaan leipäviljatuotannon alenemiseen.                tuotantokustannukset:" sekä
4879:  Ensi kesän sadosta saatavan viljan hinnat                   3) viljan hintoja korottamalla tai
4880:  olisi senvuoksi korotettava siinä määrin,                rnyöntämällä palkkioita yleiseen ku-
4881:  että ne vastaisivat tuotantokustannuksia.                ltdukseen l1.Wvutetusta leipäviljasta
4882:  Ellei hallitus kuitenkaan katso voivansa                 tai muulla tehokkaalla tavalla edis-
4883:  sirtä tehdä, olisi sen otettava harkittava'ksi,          täisi viljanviljelystä maassamme.
4884:          Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1943.
4885: 
4886:                      Henrik Kullberg.                          Edvard Haga.
4887: 124
4888: 
4889: liX,G. -   Hemst. mot. N:o 3&.
4890: 
4891: 
4892: 
4893: 
4894:                                 Hilden: .Llngående åtgä1·der för befriimjande av prodt~k­
4895:                                    tionen av vissa la11tbruksprodukte1·.
4896: 
4897: 
4898:                                     T i ll R i k s d a g e n.
4899: 
4900:     Enlig.t statsrådets den 26 november 1942      nomisk grund för uppehällandet av mjölik-
4901: gi'V:tta bes,lut angående mjölikreglementerin-    produ!ktionen på en n~vå, som åtllllinstone
4902: g-en har :folkförsörjningsminist·eriet kom-       kunde tillfredsställa vårt aUra oundgä:ngli-
4903: munvis fastställt en kontrol.lgräns för           gast.e behov av mjö1k och mjölkproduiltter.
4904:  rnjölkproduktionen, vars underskridande             Vid sidam a.v mjölkproduktionen spelar
4905: medför en e:xtra över,låtelsepl:ilk:t av kött.    svinskötseln en stor roll :för vår :llettförsfirj-
4906: Jl>å detta sätt har man försökt tillför-          ning. JäJmte priset på fläsk, so:m oundgäng-
4907: säkra den reglementerade konsumrtionen en         ligen måste justeras, bero förutsättnin-
4908: bestämd mi·nimi•produktion mjiYlk per ko.         garna för en ökning av fläskproduktioll!e:r:t
4909: Av största betydelse vore emellertid att          på om lämpEga fodermedel kunna reserveras
4910: även all den mjölk, oom produceras ut-            för svinskötseln. I detta avseende är pota-
4911: över kont:rollgränsen, skulle komma den           tisen av grundläggande betyd:eJse. En ut-
4912: reglementerade försörjningen till godo. Hus-      öknmg av potatisodlingen är där:för en för-
4913: d'jurss:kötselns synnerligen svaga rämta:bili-    utsättning för fläskproduikti:onens uppehål-
4914: tet stimulerar emellertid icke strävan:dena       Iande. Det vore därför av största b~tydiGlse
4915: :l'ör uppehålhwde av mjölkprodu:ktionen på        att de jo~dbrukare, som med .tanke på sViin-
4916: högsta möjJiga nivå och det låga avsätt-          skötseln utöka sin potatisodling, stlrn'J.le
4917: ningspriset befordrar en ökad användning          garanteras rätten att få använda en del av
4918: av mjöik inom producentens eget ma.tlag.          den produeera:de potatisen för svi'll•ens
4919: I många faU stäHer s-ig avyttringen av de         behov.
4920: små saluöverskotten i ekonomiskt avseende            I anslutning tili det ovananförda får
4921: direkt förlustbringande, och i: dylika fall       ®d'erteclmad föreslå att Dik.gdagen ville
4922: begränsar sig ohjrulpligen över1åtelsemäng-       hemstiälla om,
4923: den till högst den ikv;antitet, som erfordras
4924: för ernående av kontroHgränsen. Trots                       att regeringen omedelbart måtte
4925: lantbruksproducenternas berättigade krav                 skrida till sadana åtgärder, att ett
4926: synes det icke ligga inom möjligheternas                 pristillägg av statsmedel skulle utbe-
4927: gräms att få fastställt ett sådant pris för              talas för den mjölk, som utöver kon-
4928: mjölk, att det skulle täcka produ:ktionskost-            trollgräns.en tillfijres aen 1·egleme1t-
4929: naderna. Då ett räntabelt pris sålunda icke              terade konsttmtionen samt ått den
4930: torde kunna ernås, är uthetalandet av ett                potatis, som produceras pa en are'dl,
4931: pris:tillägg eller en premie för den del av den          som exempelvis meil 25 % överstiger
4932: for reglementer.ad förbrukll!i:ng !l:evererade           fjolårets potatisareal, fritt skulle få
4933: mjöliken, som överstiger konJtroligränsen,               användas smn foder för svin.
4934: det enda medlet för skapandet av en eko-
4935:       Helsingfors den 12 februari 1943.
4936: 
4937:                                      Uno A. Hilden.
4938:                                                                                             125
4939: 
4940: IX,6. -   Toiv. al. N :o 35.                                                        Suomennos.
4941: 
4942: 
4943: 
4944:                                 Hilden: Toimenpiteistä eräiden maataloustuotteiden tuo-
4945:                                    tannon edistämiseksi.
4946: 
4947: 
4948:                                      Ed usk un nalle.
4949: 
4950:    Maidon säännöstelystä marraskuun 26 päi- lura~an, ainoa keino •taloudellisen pohjan
4951: vänä 1942 anne<tun vaLtioneuvoston päätök- löytämiseksi maitotaloustuotannon säilyttä-
4952: sen mukaan kansanhuo1tominis,teriö kunnit- miseksi seUaisella tasoll;;t, joka ainakin tyy-
4953: tain vahvistaa maidontuotannolle tarkkailu- dyttäisi kaikkein välttämättömimmän mai-
4954: rajan, jonka abttamisesta seuraa lihan yli- don ja maitotaloustuotteiden tarpeen.
4955: määräinen luovutusvelvoUisuus. Tällä ta-          Maidontuota;nnon ohella sianhoidolla on
4956: voin on koetettu saada säännöste1tyä kulu- suuri merkitykseDBä meidän rasvakysymyk-
4957: tusta vaJ.'Iten 1turva,tuksi määrätty maidon semme hoitamisessa. Sianlihan tuotanuon
4958: vähimmäistuotanto lehmää kohden. Eri:t~ lisäämisen edellytyksenä on, paitsi hintaa,
4959: täin tärkeätä olisi kuitenkin saada myös jota ehdottomasti olisi tarkistettava, sopi-
4960: kokco tarkkailuraj,an ylittävä maidontuo- vien rehuvarojen varastoiminen sianhoitoa
4961: tanto säännöstelJtyyn kulutukseen. Koti- varten. Tässä suhteessa on perunalla pe-
4962: eläinhoidon erittäin heikko kannattavai- rU,stava merkityksensä. Perunanviljelyksen
4963:  su1;ls ei kuitenkaan ole - omiaan edistä- lisääminen on senvuoksi edeHytyksenä sian-
4964: maan maitotaloustuotannon mahdollisim- lihan tuotannon yUäpitämiselle. Tärkeätä
4965: man korkealle ;tasoHe saattamista .tarkoit- olisi niin ollen, että maanvi:ljelijälle, joka
4966: tavia pyrkimyksiä ja alhainen myyntihinta sianhoitoa ajatellen on lisännyt perunan-
4967: lisää yhä enemmän maidon käyttämistä viljelystään, taattaisiin oikeus käyttää osa
4968: tuottajan omassa ruokataloudessa. Useissa tuotetuista perunoista sikoja varten.
4969: tapauksissa vähäisten myyntiylijäämien luo-       Edellä esitettyyn viiitaten a:llekirjoiltta-
4970: vutus muodostuu tll!loudellisessa. suhteessa nut ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
4971: suorastaan tappiota tuottavaksi ja silloin toivomuksen,
4972: luovutusmäärä auttamattomasti jää enin-
4973: W,än siihen määrään, joka vaaditaan tark-               että hallitus viipymättä ryhtyisi
4974: kailurajan saavuttamisek!si. Huolimatta maa-          sellaisiin toimenpiteisiin, että vaUion
4975: taloustuottajien oikeutetuista vaatimuksista          varoista      suoritettaisiin    lisähinta
4976: ei näytä mahdolliselta saada maidolle vah-            ~äiinnösteltyyn kulutukseen luovut,e-
4977: viste:tuksi sellaista hintaa, että se P'ei,ttäisi     tusta, tarkkailurajan ylittävästä mai-
4978: ;tuotantokustannukset. Kun näin ollen mai-            tomäärästä sekä .että perunamäärä,
4979: don hintaa ei voitane saada kanna-ttavaksi,           joka tuotetaam esim. 25 %: l.la viime
4980: on hinnan 1lisän 1tai palkkion maksamin·en            vwotisen perunanviljelysaltJn ylittä-
4981: tSiitä sä·ä.nnöste'ltyyn kulurtukseen luovute-        vällä pint(J,-Jalalla, vapansti saataisiin
4982: tus.ta maitomäärästä, joka ylittää tarkkai-           käyttää sikojen ruokintaan.
4983:          Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1943.
4984: 
4985:                                      Uno A. Hilden.
4986: 126
4987: 
4988: IX,7. -   Toiv. al. N:o 36.
4989: 
4990:                                  Kleemola y. m.: Esityksen antamisesta määräYakasta tuo-
4991:                                     tantopalkkioiden maksamiseksi Pohjois-Suomessa kaup-
4992:                                     paan tuotetuille karjataloustuotteille.
4993: 
4994:                                          E d u s k u n n a 11 e.
4995:    Maatalouden edellytykset Pohjois-Suo-                  Pohjoissuomalainen maatalous saa siis
4996: messa ovat heikommat kuin maan muissa                  ratkaisevasti rahatuloistaan suuremman
4997: osissa. Ilmastolliset olot, maaperä ja lii-            osan maitotaloudesta kuin muiden seutujen
4998: kennesuhteet pakottavat verraten yksipuo-              maatalous.
4999: liseen karjatalousvaltaiseen maatalouteen.                Maatalouden laajaperäisyyttä ja myynti-
5000: Rehuntuotantakin on vielä kovin heinäval-              tuotannon heikkoutta osoittaa vielä se, että
5001: taista. Esim. vuonna 1942 oli Oulun lää-               maatalouden kokonaistuotosta myynti tuo-
5002: nin pelloista viljelyskasveilla 19 % ja hei-           tannon osuus Pohjois-Pohjanmaalla mainit-
5003: nällä 72 %. Vastaavat luvut Uudenmaan                  tuina vuosina oli 61.5 % ja Koillis-Suo-
5004: läänissä samana vuonna olivat 34 ja 53%.               messa 56.9 %, kun se koko maassa oli
5005:    Maatalouden laajaperäisyydestä ja yksi-             72.4 %.
5006: puolisuudesta, sen epävarmudesta sekä sUih-               Maata,louden kokonaistuoton pienuus Poh-
5007: teellisen korkeista liikekustannuksista joh-           jois~Suomessa maan muihin osiin verrat-
5008: tuen ovat kannattavaisuusedellytykset Poh-             tuna ilmenee myös tohtori 0. W. Wil-
5009: jois-Suomessa huomattavasti heikommat                  landt'in pienviljelijäin taloudellista asemaa
5010: kuin muualla maassa. Maataloushallituk-                koskevasta tutkimuksesta. Siinä osoitetaan
5011: sen tutkimustoimiston kirjanpitotilojen kes-           Etelä-Suomen pientilojen kokonaistuoton
5012: kimääräiset puhdastuottoluvut vv. 1936-40              tilivuonna 1937-38 peltohehtaaria kohti
5013: tämän osoittavat.                                      olleen 3,413 mk, Koillis-Suomen 3,075 mk
5014:           Tutkimusalue
5015:                                        Pubdas tuotto   ja Pohjois-Suomen 1,867 mk.
5016:                                           mk/ba
5017:                                                           Pohjois-Suomessa pienten tilojen osuus
5018: Lounais-Suomi ............... .          1,028         tilaluvusta on suurempi kuin Etelä-Suome-
5019: Sisä-Suomi .................. .            621         messa. Tohtori Willandt 'in arvion mukaan
5020: Etelä-Pohjanmaa ............ .             946         on maan etelä-länsipuoliskolla alle 10 pel-
5021: Pohjois-Pohjanmaa ........... .            535         tohehtaarin tiloja 74.2% :ia, ja pohjois-
5022: Koillis-Suomi ................ .           538         koillispuoliskolla 95.9 %: ia. Kun pienillä
5023: Keskimäärin maassa ......... .             897         tiloilla suurin osa kokonaistuotosta käyte-
5024:                                                        tään omaan kulutukseen, kohdistuu sadon
5025:    Pohjois-Pohjanmaan ja Koillis-Suomen                aleneminen koko painollaan maatalouden
5026: tutkimusalueiden maatalouden puhdastuotto              myynti,tuotantoon, sillä omaa kulutusta ei
5027: on vain noin puolet Lounais-Suomen alueen              voida suurestikaan supistaa. Tämä ilmenee
5028: puhdastuotosta. Ero johtuu siitä, että                 esim. kuluvan tuotantovuoden maidontuo-
5029: Lounais-Suomen alueen kokonaistuotto on                tannon jyrkkänä laskuna. Oulun läänin
5030: suurempi noin 1,000 mk ha kohti, mutta                 meijeriliiton ja Keski-Pohjanmaan meijeri-
5031: työkustannus vain noin 100 mk.                         liiton alueen meijereiden maitomäärä laski
5032:    Pohjoissuomalaisen maatalouden yksipuo-             vuoden 1942 syyskuukausina 30-40 % edel-
5033: lisuus käy ilmi maitotaloustulojen suhteel-            lisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
5034: lisen suuresta osuudesta maatalouden kai-              Tästä on seurauksena maatalouden rahatu-
5035: kista rahatuloista. Tilivuosina 1936-40                lojen aleneminen ratkaisevasti, sillä saahan
5036: olivat nämä eri alueilla:       Meitotoloudesta.       pohjoissuomalainen maatalous 54-55 %
5037:                            Rahatulot    maatalouden    kaikista rahatuloistaan maitotaloudesta.
5038:       Tutkimusalue          mkjba       rahatuloista
5039:                                              '/o          Jotta Pohjois-Suomen taloudellisesti heikko
5040: Lounais-Suomi ...... .      1,253           43.6       maatalous voisi vuoden 1942 tuoman kadon
5041: Sisä-Suomi ......... .        921           49.8       aiheuttamista vaikeuksista nopeasti toipua
5042: Etelä-Pohjanmaa .... .        780           38.5        ja ruveta täysin tehoin tukemaan osaltaan
5043: Pohjois-Pohjanmaa .. .        736           53.8       mahdollisuuksiensa mukaan maan elintar-
5044: Koillis-Suomi ....... .       865           55.2       viketuotantoa, olisi sitä erikoistoimenpiteillä
5045: Keskimäärin maassa ..       1,089           44.6       tuettava. Parhaana tukena olisi sikäläisen
5046:                                   IX,7. -   Kleemola y. m.                                  127
5047: 
5048: karjataloustuotannon palkitseminen. Se ni-       puolustusvoimille otettavaan lihaan ja vil-
5049: mittäin tukisi seudun luontaista maatalou-       laan. Sillä alueella, millä palkkiota ehdo-
5050: demaaraa ja auttaisi sikäläistä suhteellisen     tetaan maksettavaksi, tulee lihaa yleiseen
5051: runsasta pienviljelijäväestöä.                   käyttöön noin 1 miljoonaa kiloa vuodessa.
5052:     Siihen alueeseen, jonka karjataloustuo-      Kohtuullisena. palkkiona voitanee pitää
5053: tantoa olisi tuettava, olisi luettava Lapin      5 mk lichakilolta. - Pohjois-Suomen syrjä-
5054: ja Oulun läänit ja Vaasan läänistä ne kun-       seuduilla, joilla on laajoja ja runsait·a lai-
5055: nat, jotka kuuluvat Keski-Pohjanmaan             tumia, olisi edellytyksenä laajentaa huomat-
5056: maanviljelysseuran alueeseen. Tuotantopalk-      tavasti lammastaloutta ja saada siitä maa-
5057: kion maksamiaalueen mll!odostaisivat silloin     taloudelle hyvä tuki. Kymmenen markan
5058: seudut, joilla hallat ehkä useimmin maas-        tuotantopalkkion maksaminen villakilolta
5059: samme toistuvat. Tällä alueella meijerien        olisi varmaan omiaan auttamaan pohjois-
5060: maitomäärä voitanee arvioida nykyään n.          suomalaisia maanviljelijöitä koko maalle
5061: 16 miljoonaksi kiloksi vuodessa. Jos tälle       tärkeän lammastalouden kehittämistyössä.
5062: määrälle maksettaisiin tuotantopalkkiota 50         Tällä hetkellä on Pohjois-Suomen vuoden
5063: penniä kilolta, tarvittaisiin varoja 8 mil-      1942 katoalueen maatalous eritttäin vaikeassa
5064: joonaa markkaa. Samansuuruinen palkkio           asemassa. Se ei voi niillä maataloustuottei-
5065: olisi syy,tä myös maksaa alueella tuotetusta     den hinnoilla, mitkä maassa ovat yleisiä ja
5066: kulutusmaidost·a. Kun tämän alueen etelä-        nykyisillä tuotantoedyllytyksillä korjata
5067: puolellakin: on heikossa asemassa olevia edel-   hallan aiheuttamia taloudeHisia vaurioita.
5068: ·liseen alueeseen verrattavia seutuja, olisi     Se ei voi myöskään nostaa maataloustuo-
5069: palkkiot ulotettava heikompiin: osiin näitä-     tantoa maan elint·arviketilanteen vaatimalla
5070: kin, vaikkakin pienempin:ä.                      tasolle eikä tuottaa oman alueensa kulutus-
5071:     Alueella tuotettavasta kotivoista olisi      keslruksiinkaan riittävästi esim. vaikeasti
5072: myös palkkiota maksettava. Siellä tulee          kaukaa kuljetettavaa kulutusmaitoa. Kun
5073: kauppaan arvion: mukaan kotivoita n:.            .tämänkin alueen peltoala on verraten suuri
5074: 350,000 kiloa vuodessa. Jos tälle makset-        ja sen maataloudella koko kansammekin ra-
5075: taisiin: palkkiota 7 markkaa kilolta, tarvit-    vitsemisessa huomattava osuus, olisi sen
5076: taisiin siihen varoja 2.45 miljoonaa mark-       tuotantomahdollisuuksia tuettava erikoisilla
5077: kaa. Kotivoin palkkiomäärä voikiloa kohti        tuotantopalkkioilla.
5078: laskien olisi näin alempi kuin meijereihin          Edellä oleviin perusteluihin viitaten kun-
5079: tuotetun maidon palkkio. Näin se pitäisi         nioittaen ehdotamme eduskunnan päätettä-
5080: ollakin, jotta ei kotivoin palkkioilla vedet-    väksi toivomuksen,
5081: täisi pois maitoa meijereistä. - Kotivoin
5082: tuotantopalkkion maksaminen käytännössä                    että h{lllitus kiireellisesti valmis-
5083: kävisi säännöstelytalouden aikana hyvin                 taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
5084: tuottajien tehdessä kuukausittain maidon                sen riittävän määrämhan varaami-
5085: tuotanto- ja käy,ttöilmoituksia kansanhuol-             sesta tuotantopalkkioitten maksami-
5086:  tolautakuntaan.                                        seksi Pohjois-Suomessa kauppaan tuo-
5087:     Täysi syy olisi ulottaa tuotantopalkkion            tetuille karjataloustuotteille.
5088:  maksaminen myös kauppaan tulevaan ja
5089:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1943.
5090: 
5091:          Kauno Kleemola.             Matti Luoma-aho.             Akseli Brander.
5092:          Antti Junes.                Eero Nurmesniemi.            Heikki Soininen.
5093:          Lauri Kaijalainen.          J. E. Lampinen.              L. Heljas.
5094:          Heikki Niskanen.            U. A. Wirranniemi.           Lauri Murtomaa.
5095:          Eino Rytinki.               K. A. Lohi.                  Vihtori Vesterinen.
5096:          Uuno Hannula.               Kalle Kämäräinen.            Kalle Joukanen.
5097:          J. Pyörälä.                 S. Salo.                     Väinö Kokko.
5098:          E. M. Tarkkanen.            Janne Koivuranta.            Tauno Saukkonen.
5099:          Tilda Löthman-Koponen.      Aino Luostarinen.            Anton Suurkonka.
5100:          Eino Möttönen.              Kusti Arhama.                Aapo Inkinen.
5101:          Antti J. Rantamaa.          K. Määttä.                   I... 0. Hirvensalo.
5102: 128
5103: 
5104: IX,s. -   Toiv. al. N :o 37.
5105: 
5106: 
5107: 
5108: 
5109:                                   J\IDes y. 1U.:
5110:                                                lllää1·ärahasta tietopuolisen karjanhoitokou-
5111:                                      lun perustamiseksi Perä-Pohjolan mnanvilj.elysseura.n
5112:                                      alueeUe.
5113: 
5114: 
5115:                                        E d u s k u 1111 a 11 e.
5116: 
5117:   Viitaten v. 1938 va1tiopäiville jätetyn                     että hallitus ryhtyisi kiirMllis.iin
5118: rah. al. N :o 76 perusteluihin ja v. 1940                   toimenpiteisiin tietopuolisen karjan-
5119: val tiopäiviHe jätettyyn rah. al. N: o 21,                  hoitoko'l,llun perustamiseksi Perä-
5120: rohkenenune kunnioittaen ehdottaa edus-                     Pohjo,ktn maanviljelysseuran alueelle
5121: kunnan päätettäväksi toivomuksen,                           ja ottaisi .ensi vuoden t'tf,lo- j.a meno-
5122:                                                             arvioesitykseen tarpeellisen määrära-
5123:                                                             han sen toiminnan aloittamiseksi.
5124:       Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
5125: 
5126:                  Antti Junes.                                 Eino Rytinki.
5127:                  K. 1\:l:äättä.                               Janne Koivuranta.
5128:                  K. A. Lohi.                                  Eero Nurmesniemi.
5129:                                         Matti Luoma-aho.
5130:                                                                                             129
5131: 
5132: IX,9. -   Toiv. al. N :o 38.
5133: 
5134: 
5135: 
5136: 
5137:                                 Kaijalainen y. m.: Toirnenpiteistä mnäntälwulun perusta-
5138:                                     miseksi Lapin lääniin.
5139: 
5140: 
5141:                                      E d u s k u n n a ll e.
5142: 
5143:    Lapin komitea jätti v. 1936 maa;talous-        ilmulujen toimiessa '€l'illään. Kokemus, joka
5144: ministeriölle yksityiskohtaisen selvityksen       muua:lla maassa nais- ja miesoppilaitosten
5145: Lapin alueen maa;talouskouLuoloista esittäen      samantapaisesta sijoittamisesta on saavu-
5146: samalla, että perusteellisemmwn maatalou-         tettu, puoltaa komitean mielipidettä. Maa-
5147: dellisen ammattiopetuksen järjestämiseksi         taLoushallituks.en komitealle antamien tieto-
5148: perustettaisiin Lappia ja Perä-Pohjolaa           jen mukaan on kotitaloudellisen oppilaitok-
5149: varten valtion ylläpitämä 1-vuotinen              sen perustaminen pienviljelijäkoulua var-
5150: ~äytännöllistietopuolinen pienvilj elij äkoulu.   ten han:kitulle Yliojan tilalle täysin mah-
5151: Komitean esi•tys sai myönteis-en ratkaisunsa      dollista."
5152: eduskunnan osoitettua vuoden 1937 talous-            Komitean esitykseen Uittyy myös yksi-
5153: arviossa määrärahan koul:utilan ostamista         tyiskohtainen ehdotus emäntäkoruluu opetus-
5154: varten. Koulutila;ksi hankit.tiin kOilllitean     ohjelmaksi, koulun ohjesääntö, kouluraken-
5155: ehdotulr..sesta Yliojan tila Rovaniemen maa-      nuksen (vähintään 60 oppilaalle), opetta-
5156: laiskunnassa. Tälle tilalle, jonka pinta-ala      jain asuinra!kennuks·en ja muiden tarvitta-
5157: on noin 1,000 ha, ehdottaa Lapin komitea          vien rakennusten !kustannusarvio, mihin
5158: perustettavaksi myöskin Lapin läänin              sisältyy myöskin laskelma opetus- ja työ-
5159: emäntäkoulun. Komitean mietinnössä lau-           välineiden sekä oppilashuoneiden kalustojen
5160: sutaan asiasta m. m.:                             !hankinnasta. Kun emäntäkoulu voi käyt-
5161:    ,Koulu olis.i pel'uste.ttava ja sijoitettava   tää havaintotilanaan pienviljelijäkoulun
5162: nimenomaan silmällä pitäen, että se palve-        kO'Ulutilaa kotieläimistöineen, ei komitean
5163: lisi paitsi Lappia myöskin Perä-Pohjolaa,         ole tarvinnut laskelmissaan ottaa lainkaan
5164: jolloin sen vaikutuspiiriin saadaan la,ajat       huomioon tilan, talousralmnnusten, kotieläi-
5165: alueet ja riittävä maatalousväestömälärä.         mistön ja maat•alouska:luston hankinnan ai-
5166: Ottaen huOiillioon Rovaniemen keskeis•en          heuttamia menoja. Si'lloisissa olosuihteissa
5167: aseman liikenneyhteyksiin nähden kaik-            tämä olisi merkinnyt noin 1 milj. markkaan
5168: kialta Lapista ja Perä-Pohjolasta, olisi ko-      nousevaa säästöä koulun perustamiskustan-
5169: mitean käsityksen nmkaan koulu sijoitet-          nuksissa, mutta nykyoloissa säästö on tie-
5170: tava tämän kauppalan läheisyyteen. Tätä           tenkin huomattavasti suurempi.
5171: käsitystä puoltaa vielä erikoisesti se, että         Kotitalouden asema sillä laajalla alueella,
5172: puheena o1eva kotita:Loudellinen oppilaitos       josta tässä on kysymys, on varsin keskeinen
5173: voidaan sijoittaa Rovaniemen kauppalan            ja sen tehokas ja oloihin sov·ellettu ohjaus-
5174: lähelle valtion perustaman Lapin ja Perä-         työ eräs tärkeimpiä toimenpiteitä taloudel-
5175: Pohjolan käytännöllistietopuolisen pienvil-       listen ja sosiaalisten olojen kehittämisessä.
5176: jelijäkoulun yhteyteen, jolloin vältytään         Alueen väestön heikkoihin, jopa usein puut-
5177: erikoisen koulutilan hankkimisesta ja voi-        teenalaisiin oloihin ja niistä johtuviin so-
5178: daan käyttää osittain samoja opettajavoi-         siaalisiin epäkohtiin ei ole - kuten edellä
5179: mia ja ennen kaikkea pienviljelijäkoulun          mainittu komitea toteaa - syynä yksin
5180: havaintotilaa, mikä s~käläisiin oloihin so-       vilj.elyksen kehittymä.ttömyys, sen tuotan-
5181: velletuHe kotitalousopetukselle on aivan          non riittämättömyys ja yksipuolisuus, vaan
5182: välttärrnätön. Näin ollen näiden koulujen         suur·elta osalta myös se, että tarjolla olevia
5183: perustamis- ja ylläpitokustannukset tulevat       tuotteita ei osata käyttää täyteen tehoonsa,
5184: koulua kohden vaLtiolle halvemmiksi kuin          joHoin niiden osuus perheen toimeentulon
5185: 
5186:                                                                                              17
5187: 130                        IX,9. -   Emäntäkoulu Lapin lääniin.
5188: 
5189: turvaajana voisi olla nykyistä huomatta-        joispuolella, joka vastaa Suomessa Oulusta
5190: vasti suurempi. Myöskin lastenihoidossa on      pohjoiseen olevaa osaa maata, viisi valtion
5191: havaittavissa puutteellisuuksia, joihin koti-   omistamaa kotitalouskoulua. Myöskin meil.lä
5192: taloudellisessa edistämistoiminnassa olisi      olisi syytä kiinnittää vakavaa huomiota
5193: erikoista huomiota kiinnitettävä.               pohjoisten seutujemme naisten käytännölli-
5194:    Tämä e-dellyttää, että kysymyksessä ole-     seen ammattikasvatukseen.
5195: via pohjoisia seutuja vaTten perustetaan           Edellä iausutun perusteella ehdotamme
5196: emäntäkoulu niiden suunnitelmien mukai-         kunnioittaen eduskunnan paätettävä:ksi toi-
5197: sesti kuin Lapin komitea on ehdottanut.         vomuksen,
5198: Tulkoon tässä yhteydessä vielä mainituksi,
5199: että läntisissä naapurimaissamme on poh-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5200: joisten seutujen kotitalousopetus tyydyttä-           siin emäntäkoulun perustamiseksi
5201: vämmäl1ä kannalla kuin meillä. Niinpä                 Lapin lääniin.
5202: toimi·i esim. Norjassa 65 leveysasteen poh-
5203:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1943.
5204: 
5205:                    Lauri Kaijalainen.            Uuno Hannula.
5206:                    K. Määttä.                    Aino Luostarinen.
5207:                    L. Heljas.                    Juho Takala.
5208:                    Helena Syrjälä.               Yrjö Schildt.
5209:                    Tilda Löthman-Koponen.        Sylvi-Kyllikki Kilpi.
5210:                    Väinö Kokko.                  Eino Rytinki.
5211:                                 E. M. Tarkkanen.
5212:                                                                                             131
5213: IX,1o. -    Toiv. al. N:o 39.
5214: 
5215: 
5216: 
5217: 
5218:                                 Leppälä y. m.: ToirnenpiteistäJ pu1ttm·haJwulun perustami-
5219:                                   seksi 1tä-Suorneen.
5220: 
5221: 
5222:                                        E d u s kun n a 11 e.
5223: 
5224:     Maamme :elintarvikekulutuksessa ovat           tuntemattomasta syystä myös lopettanut
5225: puutarhatuotteet viimeksi kuluneina vuosina        toimintansa v. 1935.
5226:  saaneet yhä suuremman merkityksen, eikä              Puutarhaviljelyn kehittämisessä ja laa-
5227:  ole epäilyksiä siitä, etteikö näiden merkitys     jentamisessa, joka välttämättömyys kaik-
5228:  j'a tarve vastaisuudessa ,edelleen kasvaisi.      kirula nyt tunnustetaan, eivät nykyiset neljä
5229:  Päinvastoin kaikki merkit viittaavat siihen,      puutarhakoulua voi tyydyttää puutarha-
5230:  että puutarhatuotteiden kysyntä tulee yhä         opetusta saaneiden puutarhurien valmista-
5231:  suurenemaan. Tämän alan !tuotantoa tulisi         mista ja tarvetta. Ei edes kaikkia ase-
5232:  siis kohottaa: ja laajentaa, mikä puolesltaan     tetut pääsyvaatimukset omaavia hakijoita.
5233:  edeHyttää, että puutarha-alan opetukseen          ole viime vuosina voitu tilan ahtauden ta-
5234:  myös kiinnitetään nykyistä suurempi huo-          kia ottaa kouluihin, vaan ovat näin lukui-
5235:  mio.                                              sat tälle alalle pyrkivistä jääneet vaille
5236:     Puutarhaopetusta annetaan tällä hetkellä       sitä tuiki tarpeellista ammatillista ~asva­
5237:  valtion omistamissa t'ai vaLtionavun turvin      tusta, jota erityisesti nyt puutarha.-alalla
5238: toimivissa oppila~toksissa, nim. yhdessä puu-      kaivattaisiin. Nykyiset koulut eivät pysty
5239: ,tarhaopistossa ja neljässä puutarhakoulussa       korvaamaan edes sodan aiheuttamaa am-
5240:  (joista yksi ruotsinkielisiä ja yksi naispuo-    mattikunnan luonnollistakaan harventu--
5241: lisia oppilaita varten). Tämän 1lisäksi anne-     mista. Koska puutarha-alan tuotantoa on
5242: taan puutarhaopetusta myös emäntäkou-             kuitenkin tehostettava juuri ammattikasva-
5243: luissa sekä kotitalousopistoissa ja ~kouluissa.   tuksen saaneilla voimilla, on syytä mitä
5244: Puuttumatta tässä yhteydessä näissä oppi-         pikimmin avata mahdollisuuksia haluk-
5245: laitoksissa annetun opetuksen laajuuteen ja       kaille, jo ammatissaan harjoitelleil[e nuo-
5246: tehoon, joihin nähden muuttuneet olosuh-          rille miehille päästä jatkamaan opiske-
5247: teet ilmeisesti edellyttäisivät tarkistusta,      luaan. Kun vielä otetaan huomioon valta-
5248: rohkenemme kiinnittää eduskunnan huo-             kunnan alueellinen laajentuminen, vaatii
5249: miota puutarhaoppilaitost,en lukumäärään          tämäkin, juuri puutarhatuotantoa silmällä
5250: ammattiopetuksen nykyistä tarvetta silmällä       pitäen, että maahan perustetaan uusia puu-
5251: pitäen.                                           tarhakouluja entisten Esäksi. Erityisesti
5252:     Vuosisadan taittuessa toimi maassamme         Itä-Suomi ja Itä-Karjala huomioon ottaen;
5253: 6 puutarhakoulua, jotka olivat sijoitettuina      olisi mitä pikimmin perusteHava tällainen
5254: yksityisten omistamille maatiloille. Vuo-         koulu Itä-Suomeen.
5255: sien kuluessa on niiden toiminta kuitenkin           Edelliseen viitaten saamme kunnioittaen
5256: loppunut ja vahio ottanut hallintaansa ja         ehdottaa eduskunnan pääte,ttäväksi toivo-
5257: suoranaiseen valvontaansa koko puutarha-          muksen,
5258: opetuksen, joten tätä nykyä ei ole yksityisiä,               että hallitns ryhtyisi rnitä pikai-
5259: valtion ,tukemia puutarhakouluja enää toi-                simpiin toimenpiteisiin puutarhakmt-
5260: minnassa muita kuin jo mainittu ruotsin-                  lun    perustamiseksi Itä-Suomeen,
5261: kielinen koulu Turussa. Eräs valtion kou-                 esim. Sortavalan settdulle.
5262: luista (Harjun puutarhakoulu) on meille
5263:         Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
5264: 
5265:                  Juhani Leppälä.                          Tauno Saukkonen.
5266:                  Kaapro Huittinen.                        Matti Pitkänen.
5267: 132
5268: 
5269: IX,n. -   Toiv. al. N:o 40.
5270: 
5271: 
5272: 
5273: 
5274:                               Rytinki: PienviljeUjäkoulun ja kasvinviljelyskoeaseman
5275:                                 perustamisesta Koillis-Pohjanmaalle.
5276: 
5277: 
5278:                                   E d u s 'k u n n a 11 e.
5279: 
5280:   Viittaamalla ed. Rytingin y. m. vuoden                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5281: 1937 valtiopäivillä tekemän toivomusaloit-             siin pienviljelijäkoulun ja kasvinvil-
5282: teen n:o 59 (Liitteet I-XII, sivu 200)                 jelyskoeaseman pe1·ustamiseksi Koil-
5283: perusteluihin, saan kunnioittaen ehdottaa              lis-Pohjanmaalle Pudasjärven pitä-
5284: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                jään.
5285:       Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
5286: 
5287:                                                          Eino Rytinki.
5288:                                                                                              133
5289: 
5290: IX,12. -   Toiv. al. N:o 41.
5291: 
5292: 
5293: 
5294: 
5295:                                 Luostarinen y. m.: Esityksen antamisesta metsäkoulun pe-
5296:                                     rustamisesta Itä-Savoon.
5297: 
5298: 
5299:                                      E d u s k u n n a 1l e.
5300: 
5301:    Metsätalouden ensiSIJalSen tärkeä asema         ja täällä eduskunnassakin useaan otteeseen
5302: maamme talous~lämässä on kaikille sano-           esitetty, melkein suositeltu Heinävedellä
5303: mattakin tuttu. Suurelta osalta maamme            olevaa Karvion valtionmaata, mHä ei tässä
5304: puolustustakin hoidetaan mert:sänantimien         yhteydessä enää .tarvinne kerrata. Koulu-
5305: turvin, mutta varsinkin sotaa seuraavan           paikkakysymykseen nähden voitanee toiselle
5306: jälleenrakennuksen a ja o ovat Suomen             sijalle ajatella sopivaksi Säämingin ja Sul:-
5307: metsät.                                           kavan pitäjien rajamailla olevia Lohikosken
5308:    Mertsänhoidolliseen puoloon maassamme          valtionmaita, mitkä myös harjoitusmaittensa
5309: onkin osittain aikaisemmin kiinnite11ty an-       puolesta ovat monipuolisen hedelmä;l,liset
5310: saittua huomiota, sihlä esim. yksityismetsä-      ja sangen sopivat mainittuun tarkoitukseen.
5311: lain hyvät vaikutukset jo tuntuvat, mutta         Samalla mainiJtsemme, Clttä tänne sotilas-
5312: metsäopetuspudlen puute on huoma;ttavin           tarkoituksia varten rakennetut ja mahdolli-
5313: siinä, että meillä on metsäkouluja liian          sesti nyt niistä tarkoituksista vapautuneet
5314: vähän. Jo ennen sotaakin täytyi metsä-            rakennukset voitaisiin ehken edullis-esti
5315: työnjohtajien paikkoja täyttää ammatti-           käyttää uuden koulun hyväksi.
5316: koulun käymättömillä, puhumatrtakaan siitä           Käytännöllisiin harjoitustöihin käytetään
5317: että y'ksityisme,tsätalouksien hoitaj·at olisi-   metsäkouluissa suunniMeen puolet koulu-
5318: vat riittävästi olleet tilaisuudessa saamaan      ajasta, joten tämän uuden, mahdo'llisesti
5319: tällä alwlla ammattiopetusta. Varmaan so-         Karvioon perustettavan metsäkoulun har-
5320: dan jälkeinen rakennuskausi tä:llä alalla         joitusalue, mikä nykyisin on melkein koske-
5321: tuo puutteen entistä suurempana ·esille.          matonta luonnon tilassa olevaa metsää, jou-
5322:    Itä-Suomessa, jossa ei ole ainoatakaan         tuisi 1täten asialliseen käyllJtöön ja hoitoon
5323: metsänhoitokoulua nyt Loimolan tultua             ja antaisi siten varmasti valtioUe huomat-
5324: tuhotuksi, on suoranainen puute niistä.           tavia tulojakin.
5325: Nikkarila, mikä on juuri idän ja lännen              Niinpä rohkenemme tänä ankaranakin ai-
5326: rajamailla, on harjoitusalueensa puolesta,        kana ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
5327: sikäläisiin oloihin verrattuna, 1tava:Uista lm-   toivomuksen,
5328: rummalla vedenjakajaseudulla, josta ope-                     että hallitus valmistaisi ja antaisi
5329: tustyö kärsii. Itä-Suomi tarvitsee yhden                  Eduskunnalle      esityksen sellaisen
5330: uuden metsäkoulun, jonka hoitoalue on                     ttuden metsäkoulun perustamisesta
5331: maanlaatuun ja me tsä:tyyppeihin nähden
5332:                       1                                  It.ä-Savoon, mu;sa valmistettaisiin
5333: monipuolisempi ja rikkaampi. Tällaiseksi                  metsätyönjohtajia ja samalla järjes-
5334: sopivaksi metsäkoulun paikaksi Itä-Suo-                   tettäisiin opetusta yksityismetsän-
5335: messa on metsäkoulukomitean mietinnössä                   omistajille.
5336:      Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
5337: 
5338:         Aino Luostarinen.      Akseli Brander.                     Albin Asikainen.
5339:         Tilda Löthman-Koponen. Matti Tolppanen.                    L. 0. Hirvensalo.
5340:         Anton Suurkonka.       L. Heljas.                          Tauno Saukkonen.
5341:         Antti J. Rantamaa.     Vihtori Vesterinen.                 Heikki Soininen.
5342: 134
5343: 
5344: IX,13, -   Hemst. mot. N:o 42.
5345: 
5346: 
5347: 
5348: 
5349:                                Österholm m. fl.: A.ngående åtgärder för Ekenäs skogs-
5350:                                   skolas stäUande på ordinarie stat.
5351: 
5352: 
5353:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
5354: 
5355:    Staten.'3 skogsskola i Ekenäs, för viiken       Då Eimnäs skogsslkola som sådan icke är
5356: instrU!ktion utfärdadcs genom statsrådets       ställd på ordinarie stat utan, sO!IIl sagt, he-
5357: heslut av den 30 augusti 1934, intager även     kostas ur anslaget för skogskurser, framstår
5358: såtillvida en särstä:llning i jämförelse med    dess ställn~ng såsom i viss mån provisorisk,
5359: statens övriga 'läroanstalter för forstunder-   ehur:u skolan i sin nuvarande foNn verkat
5360: visningen att skolan icke har särskild ut-      sedan år 1934 och företer en fullt betryg-
5361: giftsstat, utan kostn&derna för dess upp-       gande e1evd'rekvens. Den omständigheten
5362: rätthållande bestrides ur anslaget för          att Ekenäs skogsskola icke har till alla
5363: slrogskurser, som står till forststyrelsens     delar samma organisationsform som andra
5364: förfogande. Härav följer bl. a. att lSirarna    state~ forstskolor, bör icke föranleda att
5365: med hänsyn tiU tjänstcställning och avlö-       den med hänsyn till grunderna för dess
5366: ning befinner sig i et.t ogynrnsammare läge     upprätthållande placeras i en särställning
5367: än lärarna vid andra motsvamnde skolor.         och att Iä:roarpersonalen befinnoer sig i ett
5368: Errligt förordningen av den 19 januari          ogynnsammare läge ån vid öwiga statliga
5369: 1943 om avlöning i statens tjänster eller       forstskolor. Ekenäs skogsskola, som är den
5370: befattningar hänfö11es föreståndarbefattnin-    enda S!Vensks:pråkiga läroanstalten för ut-
5371: gen vid statens forstskolor till 23 löneklas-   bildning på skogshushå:llrringens område,
5372: sen med en årslön på 73,200 mark, medan         borde stä1las på ordinarie stat.
5373: föreståndar.en för Ek!enäs skogsskola i sin       På gru111d av vad ovan framhållits anhål-
5374: egenskap av forstmästare i Ekenäs revir         ler underteciknade vördsamt 'att riksdagen
5375: hör till 21 löneklassen med en årslön på        måtte hesluta hemställa,
5376: 65,700 mark. Han åtnjuter visserligen där-
5377: utöver ett arvode på 750 mark i månade.n                  att regeringen ville taga unde·r
5378: för föreståndarbecfattningen, men då grnnd-             omprövning frågan om Ekenäs
5379: lönen är avsevärt lägre än för statens                  skogsskolas ställande på ordinarie
5380: andra motsvarande skolors förcståndare är               stat samt vidtaga därav påkallade
5381: hans ställning ogyll.lli'lammare med avscende           åtgärder.
5382: å älderstiUägg och pension. Detsamma gäl-
5383: ler ·även andra av skolans lärar>e.
5384:       Helsingfors den 10 februari 1943.
5385: 
5386: 
5387:                 John Österholm.                           Edv. Helenelund.
5388:                 Uno A. Hilden.                            Edvard Haga.
5389:                 Levi Je:rn.                              Hugo Johansson.
5390:                 Henrik Kullberg.                         J. Mangs.
5391:                                                                                         135
5392: 
5393: IX,1a. -   Toiv. al. N :o 42.                                                    Suomennos.
5394: 
5395: 
5396: 
5397:                                 Österholm y. m.: Toimenpiteistä Tammisaaren metsäkoulun
5398:                                    vakinaistamiseksi.
5399: 
5400: 
5401:                                     E d u s k u n n a ll e.
5402: 
5403:    Tammisaaressa sijaitseva valtion metsä- Sama pitää paikkansa koulun muihinkin
5404: koulu, joka sai ohjesääntönsä va~tioneuvos­ opettajiin nähden.
5405: ton päätöksellä elokuun 30 päivältä 1934,        Kun Tammisaaren metsäkoulua sellaise-
5406: on myös sikäli ,erikoisessa 'i!Semassa va:Hion naan ei ole vakinaistettu, vaan kuten sa-
5407: muihin metsänhoito-oppilaitoksiin nähden, nottu, sitä yHäpidetään metsäkurssimäärä-
5408: ettei koululla ole mitään varsinaista meno- rahalla, on se tavallaan tilapäisluontoisessa
5409: arviota, vaan suoritetaan sen ylläpitokus- asemassa, vaiklmkin koulu nykyisessä muo-
5410: :tannukset metsäha:llirtu:ksen käy•tettävänä dossaan on toiminut jo vuodesta 1934 al-
5411: olevasta, metsäkursseja varten myönnetystä kaen ja sen oppilasmäärä on ollut taa;ttu.
5412: määrärahas1Ja. Tästä johtuu m. m., että Se seikka, että Tammisaaren metsäkoulun
5413: opettajat virka-asemaansa ja palkkaansa järjestysmuoto ei kaikissa suhteissa ole
5414: nähden ovat epäedrullisemmassa asemassa sama kuin valtion muiden metsäkoulujen,
5415: kuin muiden v,astaavien koulujen ope1Jtajat. ei saa vaikuttaa sitä, että se ylläpitoperus-
5416: Valtion viroissa ja toimissa maksettavasta teiltaan asetetaan poikkeusasemaan ja että
5417: palkkauksesta tammikuun 19 päivänä 1943 opettajisto on huonommassa a•semassa kuin
5418: annetun asetuksen mukaan valtion metsä- opeUiajat muissa valtion metsäkouluissa.
5419: koulujen johtajien toimet kuuluvat 23 palk- Tammisaaren metsäkoulun, joka on ainoa
5420: k<a:luokkaan vuotuisen patkan ollessa 73,200 ruotsinkielinen metsätalousalalla toimiva
5421: markkaa, kun sensijaan Tammisaaren met- oppilaitos, olisi vakinaisteUava.
5422: säkoulun johtaja Tammisaaren hoitoalueen         Edellä es1tetyyn viitaten allekirjoittaneet
5423: ID'eisänhoitajan ominaisuudessa kuuluu 21 kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
5424: pa;lkkaluoklman 65,700 markan vuotuispal- syttäväksi toivomuksen,
5425: kalla. Tosin hän saa lisäksi 750 markan
5426: kuukll!usipalkkion johtajantoimestaan, mutta           että hallitus ottaisi harkittavak-
5427: kun peruspalkka on huomattavasti alempi              seen Tammisaaren metsäkoulun va-
5428: kuin vaLtion muiden vastaavien koulujen              kinaistamisen sekä ryhtyisi siitä ai-
5429:  johtajien, on hänen asemansa epäedulli-             heutuviin toimenpiteisiin.
5430: sempi ikälisiin ja eläkkeeseen nähden.
5431:          Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1943.
5432: 
5433:                  John Österholm.                              Edv. Helenelund.
5434:                  Uno A. Hilden.                               Edvard Haga.
5435:                  Levi Jern.                                   Hugo Johansson.
5436:                  Henrik Kullberg.                             J. Mangs.
5437: 136
5438: 
5439: IX,14. -   Hemst. mot. N:o 43.
5440: 
5441: 
5442: 
5443: 
5444:                                Österholm m. fi.: Angående anslag för fiskarskolorna i Ve-
5445:                                   derlaks och Pernå.
5446: 
5447: 
5448:                                    T i ll R i k s d a g e n.
5449: 
5450:    Riksdagen har nyss rikta t en hemstä;llan     endast 160,000 mark. Detta sistnänmda
5451: till regeringen att till prövnin:g npptaga       belopp motsvarar icke närmels1evis statens
5452: frågan om omorganisation av undervisnin-         utgifter för en lantmannasikola. Hur an-
5453: gen i insjöfiske, en välmotiverad åtgärd,        språkslösa förhållandena i själva verket är,
5454: ty un:dervisningen och utbildningen på           framgår av att vid den ena fisJmrskolan
5455: detta yrkesområde har länge varit försum-        lönen för faclcläraren i det centrala under-
5456: mrud. I sitt betänkande framhö1l agrarut-        visningsämnet, fiskerihushållning, är utom
5457: skottet beträffande de två skolorna för          naturaförmånerna endast 25,000 mark,
5458: havsfislmre, de ·enda i sritt slag i landet,     trots att innehavaren avlagt filosofiekandi-
5459: att de i stort sett tiligodose behovet av        datexamen. Den andra facklärarens lön är
5460: undervisningen i havsfiske. Detta är rik-        16,000 mark och läraren i navigation, som
5461: tigt endast under förutsättning att de får       är sjökwpten, åtnjuter ett arvode på 7,500
5462: bättre existensvillkor och arbetsmöjligheter     mark.
5463: ä;n för närvarande. Antalet skolor torde            För att de båda fiskarskolorna må kunna
5464: tillsvidare förslå, men deras undervisning       fylla sin uppg1ft att svara för undervisnin-
5465: bör utvecklas och deras allrmänna nivå           gen och rutbildningen i havsfiske, fiskeri-
5466: höjas. Att detta nnder nuvarande förhå:l-        huslhållning, båtJbyggnad och navig1ation,
5467: landen icke kan ske beror på att statsan-        som biLdar huV'ndämnena i .läroprogram-
5468: slaget är aHtför lågt. Det fastställdes se-      met, horde de förnya oc!h komplettera för-
5469: nast år 1928 och har således varit oföränd-      rådet mv undervisningsmateriel och arbets-
5470: rat nnder femton år. Redan därav finner          redskap srurnt bibHotek. De borde beredas
5471: man att en rättelse är av nöden, ty för-         möj1ighet att anordna föreläsningskurser av
5472: hållandena har sedan d!ess i hög grad för-       fackmän på fiskerihushållningens område
5473: ändrats.                                         samt företaga <exkursioner .till sådana trak-
5474:    De båda sikolorna för havsfiskare inrätta-    ter, där fislmt erbjuder tillfälle att studera
5475: des år 1922 på grund av en themställan av        nya rön och fisik:emetoder eHer där fiskeri-
5476: 1920 års riksdag och undervisningen orga-        ekonomiska företag av större irutresse är i
5477: niserades i anslutning till tvenne folkhög-      verksamhet. Främst bol'de dock lärarlö-
5478: skolor, Lounais-Karjaian kansanopisto i          nerna höjas för att skolorna må kunna
5479: Veder:Laks och Östra Nylands folkhögskola        hålla kvar kompete:nta krafter och i all-
5480: i Pernå. Denna anordn:ing visade sig lyck-       mänhet höj·a undervisningens nivå. De:ssa
5481: lig, ty fiskarskolorna ku'l1lde draga nytta      krav är så mycket mer berättigade soon de
5482: av folkhögskolans. särpräglade anda, som         ifrågavarande skolorna är de 1enda på sitt
5483: v:erkar höjande på fiskarskolornas nivå.         område och saledes för.tjänta att stödas och
5484: Organisationen blev också mycket billig, ty      uppmuntras av s.taten. Anslaget till fiskar-
5485: fiskarskolorna utnyttj,ar för en ringa kost-     skolorna i V ederlaks och P·ernå borde höjas
5486: nad folkhögskolornas ·lokal, undervisnings-      med 20,000 mark för vardera och äv.en om
5487: materiel och delvis även deras lärarkrafter.     så sker blir den nuvarande formen för
5488: Statens understöd utgör nu endast 80,000         fiskeriundervis.nin~ens organisation fortfa-
5489: mark för vardera skolan. Statens sarmman-        rande synnerligen fömnånli.g för statsverket
5490: lagda utgift.er för f:iskeriundervisningen är    ur ekonomisik: synpunkt.
5491: 230,000 llllark, varav för havsfiskeskolorna        På grund av det som ovan fram:hållits
5492:                                 IX,14. -   Österholm y. m.                            137
5493: 
5494: föreslår undertecknllAde härmed vördsamt             upptaga ett till 200,000 mark förhöjt
5495: att riksdagen måtte hemstäUa,                        anslag för fiskarskolorna i Veder-
5496:                                                      laks och Pernå att utgå med 100,000
5497:         att regeringen ville i propositionen         mark för va1·dera.
5498:       angående statsförslaget för år 1944
5499:      Helsingfors den 8 fe:bruari 1943.
5500: 
5501:                 John Österholm.                       Arvi Oksala.
5502:                 Ernst von Born.                       Kaapro Moilanen.
5503:                 Henrik Kullberg.                      Bruno A. Salmiala.
5504:                 Uno A. Hilden.                        Aapo Inkinen.
5505:                 Erkki Paavolainen.                    Jussi Raatikainen.
5506:                                       D. Lindman.
5507: 
5508: 
5509: 
5510: 
5511:                                                                                        18
5512: 138
5513: 
5514: IX,H. - Toiv. al. N:o 43.                                                         Suomennos.
5515: 
5516: 
5517: 
5518: 
5519:                                Österholm y. m.: 1~fäär.ärahasta Virolahden ja Pernajan
5520:                                   kalastajakouluja varten.
5521: 
5522: 
5523:                                     E d u s k u n n a Jl e.
5524: 
5525:    Eduskunta on hilja,ttain esittänyt toivo-     tuvat menot ovat kruikkiaan 230,000 mark-
5526: muksen, että hallitus ottaisi harkittavak-       kaa, mistä merikalastajakoulujen osuus on
5527: seen kysymyksen sisävesikalastuksen ope-         160,000 markkaa. Viimeksi mainittu määrä
5528: tuksen uudelleen järjestämisestä. Tämä           ei vastaa läheskään yhden maamieskou-
5529: toimenpide on hyvin perusteltu, sillä tä-        lun valtiolle aiheuttamia menoja. Miten
5530: män ammattialan opetus- ja valmistusala          vaatimattomasta summasta on kysymys
5531: on kauan oHut laiminlyötynä. Maatalous-          käy ilmi siitä, että toisessa kalastajakou-
5532: V>wliokunta lausui mietinnössään, että meri-     lussa keskeisimmän opetusaineen, krulastus-
5533: kalastajien opetusta varten .toimivat kaksi,     talouden, ammattiopettajan palkka on
5534: alallaan ainoat, koulua suurin piirtein tyy-     luontaisetuja iukuunottamatta 25,000 mark-
5535: dyttävät merikalastuksen opetustarpeen.          kaa, vaikkakin toimenhaltija on suorittanut
5536: Näin onkin asianlaita, mutta ainoastaan edel-    filosofiankandidaattitutkinnon. Toisen am-
5537: lyttäen, että niiden olemUJssaolon ehdot ja      mattiopettajan palkka on 16,000 markkaa
5538: työskentelymahdollisuudet tulevat nykyistä       ja merenkulkuopin op~ttaja, joka on meri-
5539: paremmiksi. Koulujen lukumäärä riittänee         kapteeni, saa opetuksestaan 7,500 markan
5540: toistaiseksi, mutta niiden opetustoimintaa       palkkion.
5541: on kehitettävä ja yleistä tasoa kohotettava.        Jotta nämä molemmat kalastajakoulut
5542: Nykyisten olojen vallitessa se ei ole mah-       voisivat täyttää tehtävänsä opetuksen ja
5543: dollista, sillä valtion avustus on liian al-     amma.ttivalmistuksen järjestämiseksi meri-
5544: hainen. Sen määrä vahvistettiin viimeksi         kalastuksessa, kalastustaloudessa, venera-
5545: vuonna 1928 ja on näin ollen 15 vuoden           kennuksessa ja merenkulkuopetuksessa,
5546: ajan pysynyt samana. Jo tästä havaitaan,         jotka ovat opetusohjelman pääaineet, olisi
5547: että korj•aus on tarpeen, sillä olot ovat        niiden uusittava ja täydennettävä opetus-
5548: sen jälkeen suuresti muuttuneet.                 ainehistoansa, työvälineitänsä ja kirjas-
5549:    Nämä mo·lemmat koulut perustettiin            toansa. Niillä pitäisi olla mahdollisuus jär-
5550: vuonna 1922 eduskunnan vuonna 1920 lau-          jestää kalastustalousamma:ttimiesten kurs-
5551: suman toivomuksen mukaisesti, ja opetus          seja ja toimeenpanna retkeilyjä sellaisille
5552: järjest,ettiin kahden kansanopiston, Viro-       seuduille, missä kalas·tus tarjoaa mahdolli-
5553: lahdella sijaitsevan Lounais-Karjalan kan-       suudet •tutkia uusia kalastustapoja ja -me-
5554: sanopiston ja Pernajan Itä-Uudenmaan kan-        netelmiä tai missä mielenkiintoa herättäviä
5555: sanopiston, opetuksen yhteydessä tapahtu-        kalataloudellisia yrityksiä on toiminnassa.
5556: vaksi. Tämä järjestely osoittautui onnis-        Ennen k·aikkea olisi kuitenkin opettajien
5557: tuneeksi, sillä kalastajakoulut hyötyivät        palkkoja korotettava, jotta koulut voisivat
5558: kansanopistoille ominaisesta hengestä, joka      pitää palveluksessaan pätevät opettajavoi-
5559: vaikuttaa y1entävästi kalast•ajakoulujen ta-     mat ja yleensä nostaa opettajatasoaan.
5560: soon. Tämä järjestelmä tuli myös hyvin           Nämä v.a;atimukset ovat sitäkin oiketLte-
5561: halvaksi, sillä kalastajakoulut käyttävät        rtumpia, kun kyseessä oleva·t koulut ovat
5562: vähäisestä maksusta kansanopistojen huo-         ainoat alallaan ja niin ollen ansaitsevat
5563: neistoja, ope1tusainehistoa ja osaksi myös       osakseen va;l:tion tahoLta tulevaa avustust•a
5564: niiden opettajavoimia. Valtion avustus on        ja rohkaisua. Virolahden ja Pernajan ka-
5565: nykyisin ainoastaan 80,000 markkaa koulua        lastajakoulujen määrärahaa olisi korotet-
5566: kohden. Valtion kalastusopetuksesta joh-         tava 20,000 markalla koulua kohden.
5567:                                  IX,14. -   Österholm y. m.                           139
5568: 
5569: Vaikka näinkin tapahtuisi, on nykyinen                  että hallitus vuoden 1944 tulo- ja
5570: kalastusopetuksen järjestysmuoto edelleen-            menoarvioon ottaisi V imlahden ja
5571: kin erittäin edullinen valtiolle ,taloudelli-         Pernajan kalastajakouluja varten
5572: se1ta kanna1ta katsoen.                               korotetun 200,000 markan suuruisen
5573:   Edellä esitetyn perusteella allekirjoittar          määrärahan, josta 100,000 markkaa
5574: neet kunnioittaen ehdottavat eduskunnan               kummallekin koululle.
5575: hyväksyttäväksi toivomuksen,
5576:      He'lsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
5577: 
5578:                       John Österholm.         Arvi Oksala.
5579:                       Ernst von Born.         Kaapro Moilanen.
5580:                       Henrik Kullberg.        Bruno A. Salmiala.
5581:                       Uno A. Hilden.          Aapo Inkinen.
5582:                       Erkki Paavolainen.      Jussi Raatikainen.
5583:                                      D. Lindman.
5584: 140
5585: 
5586: IX,15. -   Toiv. al. N:o 44.
5587: 
5588: 
5589: 
5590: 
5591:                                Hirvensalo y. m.:      Toirnenpiteistä salaojituksen edistärni-
5592:                                   seksi.
5593: 
5594: 
5595:                                     E d u s k u n n a ll e.
5596: 
5597:     Tuotantokomitean mietinnössä esitetään       maista     prosenttuaalisestikin suuremmat
5598:  maamme maataloustuotannon kohottami-            alueet jo salaojitettuina kuin meillä. Näistä
5599:  seksi ja rationalisoimiseksi valtion taholta    ilmastollisista ja maaperällisistä syistä joh-
5600:  ryhdyttäväksi moniin huomattaviin toimen-       tuen salaojitus on juuri meikäläisissä
5601:  piteisiin. Tällaisina toimenpiteinä esite-      oloissa erikoisen tärkeä.
5602:  tään m. m. työtäsäästävien ja tuotantoa           Käsityksemme mulman tuotantokomitean
5603:  lisäävien koneiden käytön yleistäminen          esittämille monille muille maataloustuotan-
5604:  mainiten sellaisina erikoisesti sadonkurjuu-    toa kohottaville toimenpiteille salaojitus luo
5605:  koneet ja traktorit, karjanlannan ja virtsan    vasta oikeat luontaiset edellytykset. Niinpä
5606:  järkiperäisen hoidon edistäminen, eräiden       on peltoviljelykscn koneistamiseen yleensä
5607:  väkilannoitteiden saannin turvaaminen ja        ja erilmisesti traktorien ja suurien sadon-
5608:  niiden avulla tuotannon kohottaminen sekä       korjauskoneiden käytölle parhaat edellytyk-
5609:  uudisraivaus, kastelu ja salaojitus.           set vasta salaojitetuilla mailla. Lannoittei-
5610:     V aikkaikaan tuotantokomitea ei ole ryh-     den huuhtoutumista vähentävänä ja pa-
5611:  tynyt määrittelemään näiden eri toimenpi-       remmat kasvuedellytykset antavana luo sa-
5612:  teiden tärkeys- eikä toteuttamisjärjestystä,    laojitus myöskin oikean pohjan voimak-
5613:  mainitsee se kuitenkin salaojituksen kuulu-    kaalle lannoitu:kselle samoin kuin lmstelulle,
5614:  van niistä tärkeimpien j~oukkoon sekä kat-      vähentäen myös padotuskastelun samoin-
5615: soo, että päämääräksi olisi asetettava kaik-    kuin sadetuskastelujen perus- ja käyttökus-
5616:  kien salaojitusmahdollisten avo-ojitettujen    tannuksia. Uudisraivaus on paljon työtä
5617: viljelysten sa1aojittaminen mahdollisimman       vaativaa. Sitäpaitsi lisää raivattujen vilje-
5618:  nopeasti sekä kaikkien uudisraivausten sala-   lysten hoito vuotuista työmenekkiä suuresti.
5619: ojittaminen heti raivau:ksen yhteydessä.         Salaojituksen kautta sen sijaan maatalou-
5620:     Maassamme on viljelyksien kuivatustarve     den työvoiman tarve, vähenee pysyvästi.
5621: normaalisesti huomattavasti suurempi kuin       Erikoisesti nykyisissä sodanailmisissa oloissa
5622: yleensä muissa Euroopan maissa. Sade-           on käynyt ilmi, että viljelysten hoito on
5623: määrä on meillä hieman runsaampi ja             ollut paljon helpompaa salaojitetuilla pel-
5624: haihtuminen alhaisen lämpötilan vuoksi          loilla, kuin avo-ojitetuilla, vaikkakaan ko-
5625: tuntuvasti pienempi sekä kasvukausi ly-         neistoa ei ole voitu nyt käyttää täydellä te-
5626: hyempi, mikä tekee viljelysten nopean kui-      holla hyväksi ja vaikkei mwassamme
5627: vumisen keväällä tarpeelliseksi. Lisäksi on     yleensä koneiden käyttöä vielä ole kehitetty
5628: meillä heikosti läpäisevä maapohja yleensä      niin pitkälle kuin se salaojitetuilla pelloilla
5629: lähellä maanpintaa, minkävuoksi pohjave-        olisi mahdollista ja toivottavaa. Sodan jäl-
5630: det ovat suhteellisesti korkeammalla kuin       keisiä oloja silmälläpitäen on salaojitus
5631: muissa maissa, mistä selvänä merkkinä ov,at     maanviljelyksen satoja lisäävänä ja työ-
5632: lukuiswt järvet, laajat suot ja lukematto-      menekkiä pysyvästi vähentävänä ja näistä
5633: mat lähteet. Meillä lasketaan ilman oji-        syistä maatalouden kannattavaisuutta huo-
5634: tusta voitavan viljellä vain 1110 viljelyk~     mattavasti parantavana tekijänä mieles-
5635: sistä, kun esim. Ruotsissa ojittamattomien      tämme asetettava maataloustuotannon ko-
5636: viljelysten määrä nousee 1 h: aan, Tans-        hottamistyössä ensi sijaiseen asemaan.
5637: kassa puoleen ( 112), Saksassa, Puolassa,          Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
5638: Virossa j. n. e. n. 2/g:aan koko viljelys-      ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
5639: al<asta. Sitäpaitsi on useimmissa näistä        vomuksen,
5640:                             IX,15. -    Hirvensalo y. m.                            141
5641: 
5642:     että hallitus ki,ireellisesti ryhtyisi           2) riittävän tiiliputkimäät·än val-
5643:  toimenpiteisiin                                   mistuksen turvaamiseksi ja
5644:     1) salaojituksen edistämiseen tar-               3) salaojakaivukoneiden hankkimi-
5645:  koitettujen avustusten ja lainojen                seksi maahamme ja niiden kotimai-
5646:  kokonaismäärien kohottamiseksi ja                 sen valmistuksen aloittamiseksi.
5647:  niiden saannin helpottamiseksi sekä
5648:  lailla varmistamiseksi,
5649: Helsingissä heLmikuun 11 päivänä 1943.
5650: 
5651:            L. 0. Hirvensalo.                        Kauno Kleemola.
5652:            Akseli Brander.                          Heikki Soininen.
5653:            Yrjö Schildt.                            Uuno Hannula.
5654:            Uuno Raatikainen.                        Walter Kuusela.
5655:            K. Määttä.                               Heikki Kääriäinen.
5656:            Paavo Aarniokoski                        Toivo Halonen.
5657:            Albin Asikainen.                         Matti Heikkilä.
5658:            Kusti Arhama.                            Kaarlo Cederberg-.
5659:            Juho Niukkanen.                          J. E. Lampinen.
5660:            Kalle Joukanen.                          E. M. Tarkkanen.
5661: 142
5662: 
5663: IX,16. -     Toiv. al. N:o 45.
5664: 
5665: 
5666: 
5667: 
5668:                                  Lampinen y. m.: Toimenpiteistä kasvitautien ja rikka?·uo-
5669:                                    hojen aiheuttamien tuhojen v,ähentämiseksi.
5670: 
5671: 
5672:                                           E d u s k u n n a ll e.
5673: 
5674:    Elinttarvikeomavaraisuuden lisääminen on           aiheuttamia tuhoja viljelyksillä. Asiantun-
5675: maamme talouspolitiikan tärkeimpiä tehtä-             tijat ovat arvioineet kasvitautien viljakas-
5676: viä lähivuosien aikana. Pääkohtia siinä               veissa aiheut'taman sadonvähennyksen 5-8
5677: tulee olemaan peltoalan lisääminen, vilje-            % :ksi sekä rikkaruohotuhot 5-10 % :ksi.
5678: lyksen voimaperäisyyden kohottaminen.                 Heinäkasveissa ovat tuhot vielä tätäkin
5679: Peltojen satotuloksia voidaan huomattavasti           suuremmat. Vuosina 1938-39 arvioitiin
5680: lisätä myös sellaisilla toimenpiteillä, jotka         virallisen tilaston mukaan maamme sadot
5681: vähenttävät rikkaruohojen ja kasvitautien             miljoonissa kiloissa seuraaviksi:
5682:  Vuosi                   Vehnä     Ruis        Ohra       Kanra     Sekuli   Herne    Peruna    Heinä
5683:  1938                    255.9    368.5       207.4       825.7     17.8     17.9    1,197.8   4,058.3
5684:  1939                    231.4    305.5       188.5       768.2     19.2     17.5    1,329.4   3,231.1
5685: 
5686:    Viljakasveista saatiin mainitun kahden             niin kauan kuin esim. rikkaruohojen sie-
5687: vuoden keskisatona yhteensä 1,612 miljoo-             menet saavat vapaasti levitä viljelyk'leltä
5688: naa kiloa viljaa. Jos kasvitautien ja rikka-          toiselle ja kun yleisten maantteitten ja rau-
5689: ruohojen tuhot olisi voitu kokonaan estää             tateitten varret ovat niitten vapaita esiin-
5690: ja laskemaHa 5 %:n sadon lisäyksen kum-               tymispaikkoja. Tämän vuoksi olisi tällä
5691: paisenkin osalle olisi tämä lisännyt vilja-           a1lalla jo olevaa lainsäädän:töä kehitettävä
5692: satoa 161.2 miljoonaa kiloa. Sen raha-arvo            ja laajennettava niin, etJtä taistelu kasvi-
5693: nykyisten viljan hinttojen mukaan olisi ol-           tautien ja rikkaruohojen tuhoja vastaan
5694: lut lähes 700 miljoonaa markkaa. P,eruna-             tulisi nykyistä tehokkaammaksi.
5695: sadon vastaava lisäys olisi 126 miljoonaa                Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
5696: kiloa ja raha-arvo n. 200 miljoonaa sekä              ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
5697: heinäsadon 454 miljoonaa kiloa ja, raha-              vomuksen,
5698: arvo n. 300 miljoonaa markkaa.
5699:    On iJtsestään selvää, ettei tehokkaimmil-                    että hallitus kiireellisesti selvi-
5700: lakaan 1toimenpiteillä kasvitautien ja rikka-                 tyttäisi, millä toimenpiteillä kasvi-
5701: ruohojen aiheuttamia tuhoja voida koko-                       tautien ja rikkaruohojen aiheuttamia
5702: naan ehkäistä, mutta on olemassa keinoja                      tuhoja voitaisiin vähentää, ja antaisi
5703: niitten vähentämiseen. Yksityisten maan-                      asiasta tarpeelliseksi katsomansa esi-
5704: viljelijäin toimenpiteet mainittujen tuhojen                  tyksen Eduskunnalle.
5705: torjumiseksi ovat kuitenkin rajoitettuja
5706:            Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
5707: 
5708:                      J. E. Lampinen.                        E. M. Tarkkanen.
5709:                      Antti J. Rantamaa.                     Aino Luostarinen.
5710:                      Kalle Joukanen.                        L. 0. Hirvensalo.
5711:                      Antti Junes.                           Kauno Kleemola.
5712:                      Anton Suurkonka.                       Yrjö Schildt.
5713:                      Lauri Kaijalainen.                     K. Määttä.
5714:                      Matti Luoma-aho.                       Eino Rytinki.
5715:                                                S. Salo.
5716:                                                                                                143
5717: 
5718: IX,11. -     Toiv. al. N:o 46.
5719: 
5720: 
5721: 
5722: 
5723:                                  Ketonen y. m.: Toimenpiteistä käsityön ja pienteollisuuden
5724:                                     alalla toimivien yrittäjien lu.otonsaannin jät"jestämiseksi.
5725: 
5726: 
5727:                                       E d u s 'k u n n a '11 e.
5728: 
5729:    Nykyinen soJta-aika on selvästi osoittanut,      kuin kauppa- ja suurteoUisruusluotolle ase-
5730: miten merkitykseLlisiä käsityö- ja pienteol-        tettavat, niin viimeksimainittujen luotto'lai-
5731: lisuus ovat suurteoUisuuden rinna1la. Kun           ttokset eivä1t sopineet tyydyttämään pien-
5732: suurteoHinen mass~tuotanto olosuhteiden             yrittäjien luotontarvetta, vaan oli tätä
5733: pakosta mone'lla alalla on 1tyrehtynyt, on          varten meillekin, niinkuin ulkomailla oli
5734: käsityön ja pienteollisuudt:m avulla saatu          tehty, perustettava osuuskassoja. Luotto-
5735: välttämättömimmät tarpeet tyydytetyiksi.            kysymys ei kui•tenkaan sil1loin 1tälle pohjalle
5736:    Ja säännöllisissäkin oloissa ovat käsityö ja     järjestynyt. Asiaa äsken pohtinut n. s.
5737: pienteollisuus osoittautuneet olemassaoloon-        keskiluokkakomitea on taas tullut tulokseen,
5738: sa oikeutetuiksi. Niillä on oma tehtävä täy-        että vain tä,tä tietä on asialle löydettävissä
5739: tettävänään ja siksi ne ovat kyenneet py-           tyydyttävä ratkaisu. Tässä kohden voi-
5740: symään elinvoimaisina, vaikkapa ne tänä             daan viitruta siihen arvokkaas€en palveluk-
5741: suurteollisuuden 'aikakautena ovat jääneet-         seen, jonka maataLoutta varten perUJStetut
5742: kin pahasti lapsipuolen asemaan.                    osuuskassat ja niiden keskuslainarahasto
5743:    Oikeus ja lmhtuus va~tii, että niihinkin         ovat maanviljelyselinkeinon hyväksi suo-
5744: iopuLta kiinnitetään huomiota. Erikoisesti          ri•ttaneet. Keskiluokkakomitean käsityksen
5745: on niiden luotto-olojen järjestäminen täh-          mukaan voisi käs1työtä ja pienteoHis~Uttta
5746: de1linen tehtävä.                                   varten luotu keskustainarahasto alaistensa
5747:    Itsenäinen yrit,täjä ei käsityön ja pien-        luottokassojen kautta paraiten jakaa ja
5748: teolEsuuden alallakaan enää tUtle toimeen           valvoa sekä keskipitkän, korkeintaan 10
5749: yksinomaan ammaJttitaidon ja työn turvin.           vuodeksi myönnettävän lainoituksen, jota
5750: Hänellä täytyy olla nykyaikaiset työkalut,          ilman pienyrittäjien valtaosa nykyään ei
5751: täytyy 'Olla varastossa raaka-ainei,ta ja hä-       voi tulla toimeen meidän oloissamme, että
5752: nen on lukuisissa tapauksissa myönnet-              myös tilapäisen, lyhytaikaisen liikeluoton,
5753: tävä tUlotteiden ostajille maksuaikaa. Tämä         jo~laista nykyaikana miltei jokainen yrit-
5754: edel,lyttää, että häneltlä on käytettävänään        täjä joutuu käyttämään, ja siksi olisi va'I-
5755: paaomaa. Si1tä ·taas useimmiten on hankit-          tiovallan taloudellinen tuki suunnattava
5756: tava luoton avulla. Pienyrittäjien lluoton-         tällaisen keskuskassan aikaansaamiseen ja
5757: saantikysymys on sentähden antanut ai-              rahoittamiseen.
5758: hetta paljoon pohdintaan. Ennen ensim-                 Edellä esi tetyn nojalla kunnioittaen esi-
5759:                                                                   1
5760: 
5761: 
5762: mäistä maailmansotaa julkaisi maist F.              tämme eduskunnan päätet;täväksi 'toivomuk-
5763: Hallio, tutustuttuaan keskisäädyn ·luotto-          sen,
5764: olojen järjestelyyn useassa Euroopan                           että hallittts ryhtyisi toimenpitei-
5765: maassa, asiasta selvityksen, jossa hän to-                  siin käsityön ja pienteollisuuden
5766: tesi, että kun käsityötä ja pienteollisuutta                .alalla toimivien yrittäjien luotan-
5767: pa1lvelev~lle luottolaitokselle oli asetetitava             saannin järjestämiseksi tyydyttävälle
5768: erilmisvaa:timuksia, jotka olivat toisenlaisia              kannalle.
5769:            Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1943.
5770: 
5771:                   Arvo Ketonen.                               Helena Syrjälä.
5772:                   Sulo Heiniö.                                Kalle Kauppi.
5773:                   Akseli Nikula.                              Sulo J. Teittinen.
5774: 144
5775: 
5776: IX,ts.- Toiv. al. N:o 47.
5777: 
5778: 
5779: 
5780: 
5781:                                Heiniö y. m.: Toimenpiteistä käytännöllisen ammattikasva~
5782:                                   tuksen tehostamiseksi käsityön ja pienteollisuuden alalla.
5783: 
5784: 
5785:                                     E d u s k u n n a ll e.
5786: 
5787:     Suurteollisuuden kasvaessa ja voimis-        pienteollisuudella on vielä paljon mahdol-
5788:  tuessa yleinen mielipide kaikkialla omak-       lisuuksia. Näihin elinkeinoihin on sentäh-
5789:  sui ajatuksen, että käsityö ja myös pien-       den syytä kiinnittää huomiota aivan toi-
5790:  teollisuus tallautuvat valtaosaltaan sen jal-   sella tavalla kuin viime vuosikymmeninä on
5791:  koihin. Tapahtunut kehitys vaikuttikin nii-     tehty. Ne ovat näet joutuneet lapsipuolen
5792:  den asemaan järkyttävästi. Mutta ne mu-         asemaan ilmeisesti sen johdosta, että ylei-
5793:  kautuivat vähitellen uusiin_ elinehtoihinsa     nen miel~pide on leimannut ne häviäviksi
5794: ja ovat jatkuvasti säilyneet tekijänä, joka      ja sen perusteella sellaisiksi, joiden hy-
5795:  taloudellisessa elämässä on otettava huo-       väksi ei enää kannattanut mitään uhrauksia
5796:  mioon.                                          tehdä. Näin on jätetty monessa suhteessa
5797:     Käsityöllä on meidänkin maassamme van-       kokonaan oman onnensa nojaan se pien-
5798:  kat, syvälle työntyvät juuret. Eri osissa       yrittäjäjoukko, joka aikoinaan oli keskiluo-
5799:  Suomea on vanhoista ajoista lähtien säily-      kan ydinainesta ja joka nykyään olisi pa-
5800:  nyt taito valmistaa määrätyn1aisia tuotteita    remman kohtelun ansainnut. Tämän omaa
5801:  ja monet paikkakunna.t ovat omalla tuo-         sitkeyttä ja .tarmoa on kiittäminen siitä,
5802:  tantoalallaan saavuttaneet tunnustusta an-      että se kaikesta huolimatta on pystynyt
5803:  saitsevan taituruuden, joka takaa niiden        ponnistelemaan eteenpäin.
5804:  tuotteille tänä päivänäkin menekkiä. Näillä        Kun on kysymys tavasta, millä valtio-
5805:  on suur,tuotannon massatuotteiden rinnalla      valta voi pienteollisuutta ja käsirtyötä pa-
5806: .se etu, että ne kantavat tekijänsä henkilöl-    raiten tukea, on ammattikasvatuksesta huo-
5807:  lisyyden niihin rpainamaa erikoisleimaa ja      lehtiminen asia, jota ei saa unohtaa.
5808:  ovat siis siinä suhteessa usein jopa taide-        Ammattikasvatuksesta puheen ollen on
5809:  teoksen luontoisia. Sellaisilla yleisilläkin    pakko todeta, että monen ammatin ammat-
5810:  käsityöaloilla kuin räätälin ja suutarin ovat   titaitoisista harjoittajista on viime vuosina
5811:  suomalaiset ammattimiehet saavuttaneet          ollut ja on edelleenkin tuntuvaa puutetta.
5812:  mainetta, joka on avannut heille toiminta-      Tähän on ilmeisesti ollut vaikuttamassa
5813:  mahdollisuuksia ulkomaillakin.                  osaltaan se, että käsityöammattia on ali-
5814:     Käsityön luonne on viime aikoina mo-         arvioitu ja ettei se sentähden ole vetänyt
5815:  nissa tapauksissa kuitenkin kokolailla muut-    nuoria puoleensa, osaltaan taas ammatti-
5816:  tunut. Käsityöläinenkin on hankkinut ko-        opetusoloissa tavattavat heikkoudet. Vuo-
5817:  neita, joita voi käyttää apuvälineinään suo-    den 1939 alkupuolella eduskunta kyllä hy-
5818:  rittaessaan työtään. Tuotantotoiminta on        väksyi hallituksen esityksen laiksi ammatti-
5819:  tämän johdosta laajentunut, joten se hy-        oppilaitoksista, mutta senjälkeiset olosuh-
5820:  vällä syyllä voidaan leimata pienteollisuu-     teet ovat vaikuttaneet, ettei tällä alalla
5821:  deksi. Tällaiselle pienteollisuudelle on myös   vielä ole pitkälle päästy. Ammattikoulu-
5822:  avautunut uusia toiminta-aloja. Eräät lajit     jen rinnalla ja monessa paikassa niiden
5823:  nykyaikaista suurteollisuutta tarvitsevat       osaltakin, kun kouluja paikkakunnalla ei
5824:  välttämättä täydennyksekseen pienyrittäjä-      ole, jää ammattivalmennuksen antaminen
5825:  toimintaa. Mainit,t.akoon vain sähköasennus-    työpajoissa suoritettavaksi. Tämän valmen-
5826:  ja autokorjaamotyöt, joiden suorittamiseksi     nuksen turvaamiseen ja säännöstelemiseen
5827:  lukuisat ammattilaiset parhaillaan työsken-     tähtää 1923 vahvistettu oppisopimuslaki.
5828:  televät.                                        Valitettavasti sen edellyttämiä oppisopi-
5829:     Kaikki viittaa siihen, että käsityöllä ja    muksia ei ole riittävästi Suomessa 'tehty.
5830:                                    IX,1s. -     Heiniö y. m.                               145
5831: 
5832: Olemme tässä suhteessa jääneet huomatta-          kysymyksessä olevaan opetustehtävään, ja
5833: vasti jälelle Tanskasta, joka on ollut es'i-      yhtaikaa pidettävien OPIPilaiden lukumäärä
5834: kuvana meikäläisille oppisopimusjärjeste-         olisi niin rajoitettava, että opetus muodos-
5835: lyille. Syynä tähän lienee, etteivät elin-        tuu riittävän henkilökohtaiseksi ja tarkoi-
5836: keinonharjoittajat ole olleet varsin haluk-       tuksenmukaisen tehokhaksi.
5837: kaita opetustehtäviin, joita oppisopimus-            Selvää on, että jotain on tehtävä, jottei
5838: suhde heille asettaa, eivätkä nuoret oppi-        vanhoilta ajoilta pel'iytynyit ammattitaito
5839: laiksi antautumiseen, koska nämä silloin          pääse kokonoo.n unohtumaan, vaan että se
5840: alkuvuosina olisivat joutuneet nauttimaan         saadaan siirtymään yhdeltä polvelta toi-
5841: alempaa palkkaa kuin jossakin muussa teh-         selle niinkuin tähän astikin on tapahtunut.
5842: tävässä voivat saada. Tätä asiaa harkin-          Tällaisen ta;idon merkitys on nykyisinä
5843: nut keskiluokkakomitea on sentähden eh-           sota-aikoina, jolloin teollinen massatuotanto
5844: dottanut, että meillä, Ruotsin antamaa esi-       monilla aloilla on tyrehtynyt, entistä voi-
5845: merkkiä seumten, ryhdyttäisiin maksamaan          makkoommin astunut näkyviin, koska sen
5846: yleisistä varoista korvausta niille käsityö-      avulla on monta kipeää tarvetta saatu tyy-
5847: mestareille ja liikkeille, jotka kasvattavat      dytetyksi.
5848: oppilaita oppisopimuslain tarkoittamassa             Edelläsanotun nojalla allekirjoittaneet
5849: mielessä, edellyttäen, että asianomainen          kunnioittaen ehdottavat eduskunnan päätet-
5850: mestari tai liike sitoutuisi suorittamaan         täväksi toivomuksen,
5851: oppilaalle kako oppia;ikana käyvän aputyö-
5852: miehen palkan sekä alistumaan tarpeelli-                  että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
5853: seksi katsottuun valvontaan. Tällainen am-              toimenpiteisiin käytännöllisen ,am-
5854: mattikasvatus olisi uskottava ainoastaan sel-           mattikasvatuksen saattamiseksi käsi-
5855: laisille ammatinharjoittajille, jotka katso-            työn ja pienteollisuuden alalla ny-
5856: taan sekä ;päteviksi että muutoin sopiviksi             kyistä tehokkaammaksi.
5857:         Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1943.
5858: 
5859:                 Sulo Heiniö.                              Akseli Nikula.
5860:                 Helena Syrjälä.                           Sulo J. Teittinen.
5861:                 Mandi Hannula.                            Kalle Kauppi.
5862: 
5863: 
5864: 
5865: 
5866:                                                                                             19
5867: 146
5868: 
5869: IV,19.- Toiv. al. N:o 48.
5870: 
5871: 
5872: 
5873: 
5874:                               Simonen y. m.: Toimenpiteistä tapatwrmalwrvrwksen uwt-
5875:                                  tamiseksi metsä- y. m. ansiotöissä käytettäviin hevosiin.
5876: 
5877: 
5878:                                    E d u s k u n n a 11 e.
5879: 
5880:     Jo pitkän aikaa on maamme pienviljelijä- mukaan esiin. metsätöihin joutuu paljon
5881:  väestön keskuudessa herättänyt oikeutettua näihin töihin ennestään tottumattomia he-
5882:  tyytymättömyyttä se, että meillä ei anneta vosia vieläpä aivan vieraille ajomiehilJ.ekin,
5883:  mitään korvausta siinä tapauksessa, että vaikuttaa sekin tapaturmia enentävästi.
5884:  hevosta on metsä- y. m. ansiotöissä koh-        Maassamme on kyllä eläinvakuutusyh-
5885:  dannut tapaturma, vaan on hevosen omis- tiöitä ja voitaneenkin vedota siihen, että
5886:  taja saanut pitää tapaturman kokonaan omistajien olisi vakuutettava tällainen ar-
5887:  omana vahinkonaan. Hevoskantamme edus- vokas pääomansa, ja niin ovatkin useat he-
5888:  taa kuitenkin yleensäkin, mutta vallankin vosenomistajat tehneet. Kuitenkaan ei tämä
5889:  tänä aikana, niin tärkeätä kansantaloudel- muoto ole saanut yleistä suosiota hevosen-
5890:  lista ja yksityistaloudellista pääomaa, että omistajien    keskuudessa.     Niinpä   kun
5891:  se olisi mielestämme, milloin sitä käytetään maamme 285,644 hevosesta v. 1906 oli va-
5892:  ansiotöissä, mitä kiireellisimmin saatettava kuutettu n. 30,000, oli v. 1937 316,416 yli
5893:  tapaturmakorvauksen piiriin. Varsinkin kolmivuotiaasta hevosesta vakuutettu vain
5894:  nyt, jolloin hevosten hinnat ovat tavattoman 32,254 heV'osta, ja melkoisella varmuudella
5895:  k011keat, vaihdellen tavallisten työhevosten- voitaneen sanoa, että nämäkin tai ainakin
5896: kin hinnat n. 40,000'--50,000 mk, on hevosen suurin osa niistä oli n. s. arvohevosia. Se,
5897:  menettäminen, ellei siitä saada kohtuullista että varsinaisia työhevosia ei paljonkaan
5898: korvausta, vähävaraiselle, jonkalaisia suurin vakuuteta, johtunee osaksi vakuutusmaksu-
5899:  osa ansioajoissa käyvistä hevosenomista- jen kalleudesta ja osaksi siitä, että vain
5900:  jista on, niin suuri vahinko, ettei hän sitä omiin ajoihin käytetyille hevosille sattuu
5901:  voi mitenkään omin voimin korvata. Täl- vähemmän tapaturmia. Ansiotöihin, vie-
5902: ~ainen tietää lisäksi niin suurta taloudel-    läpä pakkomääräyksin ik:äytettyjen hevos-
5903: lista tappiota muutoinkin, ik:un omat pelto- ten kohdalla on asia periaatteellisestikin
5904: y. m. maataloustyöt jäävät siten rempal- toisin. Niille olisi mielestämme pikaisesti
5905: leen, että jo yhteiskunnan ja kansanhuollon säädettävä yleinen tapaturmakorvaus. Tie-
5906: kannal takaan ei meillä tänä aikana olisi tojemme mukaan onkin näin jo osittain
5907: siihen varaa.                                  tapahtunut. Niinpä on metsähallituksen
5908:     Minkäverran näitä työtapaturmia hevo- alaisilla työmailla voimassa määräys, että
5909: sille vuosittain sattuu ei allekirjoittaneilla hevosen menetyksestä korvataan pienempi
5910: tosin ole tiedossa ja tuskin siitä varmaa tai suurempi osa, olosuhteista riippuen.
5911: tilastoa onkaan, mutta se on kuitenkin jo- Sensijaan pa;kko-otoilla metsätöihin viedyt
5912: kaiselle asiaa seuranneelle selvää, että vuo- hevoset ovat tietojemme mukaan tässä-
5913: sittain on niiden luku huomattava. Nyt kin suhteessa epäedullisemrrnassa asemassa.
5914: elettävissä oloissa, jolloin kunnollisin työ- Nämä toimenpiteet eivät mielestämme ik:ui-
5915: voima on maanpuolustustehtävissä, ja met- tenkaan riitä, vaan olisi työnantajien !kor-
5916: sätöissä sekä kaato- että ajomiehet ovat joko vausv€lvollisuus yleistettävä. Asia on niin
5917: liian vanhoja tai liian nuoria ja tottumat- kiireellinen, että se olisi saatava järjeste-
5918: tomiaik:in, on tämä tapaturman vaara vie- tyksi jo tämän ajokauden aikana. Tähän
5919: läkin suurempi. Kun hevoset ovat lisäksi onkin käsityksemme mukaan hallituksella
5920: heikoiDIIllin kuin normaalivuosina ravittu- mahdollisuudet m. m. ,valtalain" perus-
5921: jakin ja kun annettujen työmääräysten teella.
5922:                                    IX,1·9. -   Simonen y. m.                              147
5923: 
5924:   Kaiken edelläsanotun perusteella kun-                 olisi sovellettava metsä- y. m. ansio-
5925: nioittaen ehdotamme eduskunnan pää.tettä-               töissä käytettäviin hevosiin, ja sen
5926: väksi toivomuksen,                                      mukaisesti joko valtuuksiensa perus-
5927:                                                         teella määräisi yleisen korvausvel-
5928:          että hallitus kiireellisesti tutkitut-         vollisuuden työnantajille tai antaisi
5929:       taisi, millä tavalla tapaturmakorvaus             asiasta esityksen Eduskunnalle.
5930:        Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1943.
5931: 
5932:        Heikki Simonen.               Atos Wirtanen.              Väinö Kivisalo.
5933:        Uuno Raatikainen.             Onni M"åkeläinen.           Toivo Halonen.
5934:        Yrjö Welling.                 J. F. Tolonen.              Jussi Raatikainen.
5935:        Otto Toivonen.                Karl J. Wenman.             Pekka Kettunen.
5936:        Mauno Pekkala.                Heikki Kääriäinen.          Vihtori Huhta.
5937:        Edv. Kujala.                  Onni Hiltunen.              G. Lindström.
5938:        Alex Hämäläinen.              Paavo Aarniokoski.          Jalmari Linna.
5939:        Walter Kuusela.               Frans Mustasilta.           V. H. Kämäräinen.
5940:        Valfrid Eskola.               Aug. Kuusisto.              Toivo Mansner.
5941:        Jalmari Väisänen.             A. Turkka.                  Hugo Aattela.
5942:        M. H. Peltonen.               Eino Raunio.                Hilma Koivulahti-Lehto.
5943:        Hj. Lindqvist.                Matti Lepistö.              Viljo Rantala.
5944:        Eetu Karjalainen.             0. H. Kekäläinen.           Kalle Jokinen.
5945:                                      Toivo Nokelainen.
5946: 148
5947: 
5948: IX,2o. -   Toiv. al. N :o 49.
5949: 
5950: 
5951: 
5952: 
5953:                                 Linna y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vtwtkn 1943
5954:                                    tulo- ja mMWMvioon taimistojen tarkastajan palkkaa-
5955:                                    mista varten maataloushallitukseen.
5956: 
5957: 
5958:                                      E d u s kun n a !ll e.
5959: 
5960:    Hedelmätarhoja kohdanneiden viime tu-         toimialansa laajuus ja työnsä yksityiskoh-
5961: hotalvien jälkeen lisääntyi nuorien hedel-       taisuus.
5962: mäpuutaimien kysyntä sangen tuntuvasti,             lilman muUlta ·lienee selvää, että maamme
5963: kuten luonno~lista on uusia hedelmätarhoja       ainoa puutarhahoidontarkastaja ei voi ehtiä
5964: runsaasti pel'UStettaessa. Kun hede1mäpuu-       tätä työtä suorittamaan.
5965: ja marjapensastaimien taimistokasvatuk-             Taimistoviljelijöiden on tehtävä asian-
5966: sessa ja kaupassa oli ilmestynyt jo aikai-       mukaiset ilmoitukset viljelmistään huhti-
5967: semminkin huomattavia epäkohtia, jotka           kuun 1 päivään mennessä tänä vuonna,
5968: nyt, hedelmäviljelyämme miltei alusta al-        josta hetkestä 1uonnällisesti myöskin lain
5969: kaen uudelleen järjestettäessä, olisivat vaa-    edellyttämä valvonta ja tarkastustoiminta
5970: rantaneet tämän viljelysalan terveelle poh-      alkaa. Kun nyt kuitenkin tämän vuoden
5971: jalle tapahtuvan rakellltamistyön, antoi         valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa ei
5972: ha:llitus eduskunnan hyväksyrttäväksi lain       ole esi·tetty mitään määrärahaa !tämän vir-
5973: eräiden taimistotuotteiden viljelemisen ja       kamiehen paikkaamista val'lten, jäävät tar-
5974: kaupan valvonnasta. Tämä laki astui voi-         koitetut toimenpiteet illman käytännöllistä
5975: maan 31 päivänä heinäkuuta 1942 ja vah-          merkitystä, jonka vuoksi saamme kunnioit-
5976: vistettiin sille täytäntöönpanoasetus 18 päi-    taen ehdot,taa eduskunnan päätettäväksi
5977: vänä jou1ukuuta 1942.                            toivomuksen,
5978:    Lain ja siihen liittyvän asetuksen mu-
5979: kaan kuuluu taimistojen tarkastus ja nii-                 että hallitus kiireellisesti antaisi
5980: den tuotteiden myynnin va,lvonta maata-                 Eduskunnalle esityksen 100,000 mar-
5981: loushalliltukselle, mutta edellytettiin jo va-          kan suuruisesta lisii;yksestä kuluvan
5982: liokuntakäsittelyssä eduskunnassa, että .tätä           vuoden tulo- ja menoarvioon taimis-
5983: tarkoitusta varten nimitettäisiin maakalous-            tojen tarkastajam palkkaamista var-
5984: hallitukseen erikoinen taimistojen tarkas-              ten maataloushallitukseen, mistä
5985: taja, vieläpä neuvotteluissa asetettiin ky-             määrärahasta 60,000 markkaa olisi
5986: seenalaiseksi riittääkö yksi tarkastaja sa-             palkkaa ja 40,000 markkaa matka-
5987: nottuun tehtävään huomioonottaen hänen                  kulujen korvausta.
5988:       Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
5989: 
5990:                  Jalmari Linna.                           Edv. Kujala.
5991:                  Walter Kuusela.                          Jalmari Väisänen.
5992:                  Frans Mustasilta.                        J. Fr. Tolonen.
5993:                  Juho Pyy.                                Onni M'å.keläinen.
5994:                                                                                              149
5995: 
5996: IX,2i. -   Toiv. al. lf:o 50.
5997: 
5998: 
5999: 
6000: 
6001:                                 Linna y. m.:    Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
6002:                                     1943 tulo- ja menoarvioon määrärahan osoittamiseksi
6003:                                     Suomen puutarhaviljelijäin liitolle hedelmäpuuhoitaja-
6004:                                     kurssien toimeenpanemista varten.
6005: 
6006: 
6007:                                       E d u s k u n n a ll e.
6008: 
6009:    Kun hedelmä- ja marjaviljelys on sellai-       komitea ja eduskunta myönsikin allekirjoit-
6010: nen tuotannonala, mistä vieläpä mökkiläis-        taneen ed. Linnan tekemän aloitteen perus-
6011: tenkin pieniltä pinta-aloilta voidaan saada        teella vuoden 1941 tulo.- ja menoarviossa
6012: perheen toimeentulo ja jota voivat jonkin-        hedelmäpuuhoitajien kurssien järjestämi-
6013: laisen ammattiohjauksen alaisina hoitaa           seksi Suomen Puutarhaviljelijäin Liitolle
6014: sotalesket ja -invaliidit vieläpä eräissä ta-     120,000 markan määrärahan sanottuun tar-
6015: pauksissa orvot ja vanhuksetkin, olisi tätä       koitukseen.
6016: puutarhaviljelyksen haaraa juuri nyky-                Pääasiassa tämän määrärahan turvin jär-
6017: oloissa erikoisesti ohjattava, kohotettava ja     jesti sanottu liitto 35 paikkakunnalla 35
6018: tehostettava, sitä suuremmalla syyllä, kun        keskimäärin 2-3 päiväiset kurss~t, joilla
6019: se nyt tuhotaivien jälkeen tulee rakentau-        oli osanottajia yhteensä n. 2,500. Osanotta-
6020: tumaan aivan uudelle pohjalle.                     jista oli suurin osa kunkin paikkakunnan
6021:    Esimerkkinä tahtoisimme erikoisesti ko-        ympäristöpitäjien pienviljelijöitä, jotka oli-
6022: rostaa, että monien kaupunki,en, kauppaloi-       vat tulleet kursseille oppia saamaan etu-
6023: den ja taajaväkisten yhdyskuntien Hepeillä         päässä oman palstansa hoitamisessa, mutta
6024: asustaa tuhansia itsellisiä ja palstatilojen      näilläkin kursseilla ilmaantui jo lähes sata-
6025: omistajia, jotka ovrut saaneet miltei suurim-     kunta sellaisia, jotka olisiva,t olleet valmiit
6026: man osan ansiotuloistaan näiden viljelmien        toimimaan kukin kotipaikkakunnallaan oh-
6027: tuotosta. Etenkin on näiden viljelmien            jaajana myöskin naapurien viljelyksien
6028: antama tulos käynyt ensiarvoiseksi silloin        hoidossa, liitosta annettujen ohjeiden mu-
6029: kun vanhuus, sairaus tai kuolemantapaus           kaan, sen suunnitelman pohjalla, jonka val-
6030: on yllättänyt, jolloin vilj~lmä on muodos-        tion hedelmäkomitea esitti mietintönsä II
6031: tunut milloin vanhuksien, milloin lesk:oon ja     osassa ja jonka allekirjoittanut ed. Linna
6032: lasten milJtei ainoaksi tulolähteeksi. Tyypil-    haahmoitteli sanotussa eduskunta-aloitteessa.
6033: lisiä ovat useat Riihimäen itBellisvilje[mät,     Kursseilla pidettiin esitelmiä ja kunnos-
6034: joilJ.a useilla vain lapset hoitavat niin hyvin   tettiin esimerkin vuoksi milloin mikäkin
6035: viljelys- kuin kaupallisenkin puolen tar-         sopivaksi katsottu lähettyvillä oleva koti-
6036: joten tuotteensa markkinoille, Riihimä,en         hedelmätarha, jossa asianomaiset saivat
6037: asemalla mattkustavaise~le yleisölle.             henkilökohtaisesti opastusta paleltuneiden
6038:    Näiden hedelmäviljelijöiden toimeentuloa       puiden ja pensaiden hoidossa ja kehittämi-
6039: ja ansiomahdollisuuksia järkyttivät Bangen        sessä edelleen satoa antavaan kuntoon.
6040: suuresti äsken olleet rtuhotalvet, joten heitä        On ollut suorastaan i[ahduttavaa nähdä
6041: olisi kasvistonsa uudelleen kunnostamisessa       kuinka paljon ripeämmässä nousukunnossa
6042:  edes autettava. Mutta kun parhaillaan            niiden paikkakuntien hedelmältarhat ovat,
6043: syntyy kymmeniä tuhansia vastaavanlaisia           joilla näitä kursseja oltiin tilaisuudessa
6044: pienviljclyksiä olisi edellisten ohella hei-      'toimeenpanemaan, verrattuina sellaisien
6045:  dänkin ohjaukseensa saatava apua, eri paik-      paikkakuntien kotihedelmätarhoihin, jotka
6046: kakunnille koulutettavien paikallisohjaa-         ovat jääneet vastaavaa ohjausta vaille, jo-
6047:  jien avulla, niinkuin asianlaita on järjes-      ten ne jo korvasivat uhratut varat monin-
6048: tetty useimmissa muissa maissa.                   kertaisesti. Tämä seikka lienee kiinnittänyt
6049:     Tämän esiltti aikanaan valtion hedelmä-       myöskin tuotantokomitean huomiota puo-
6050: 150                       IX,21. -   Hedelmäpuuhoitajakurssit.
6051: 
6052: Jeensa, koska sekin on katsonut välttämät-            että hallitus kiireeUisesti am;misi
6053: tömäksi kiinnittää valtiovallan huomiota            Eduskunnalle esityksen 200,000 mar-
6054: asiaan ja on mietinnössään tehostanut tä-           kan määrärahan lisäyksestä kulu-
6055: mänkin neuvontatoiminnan tarpeellisuutta.           van vuoden tulo- ja menoarvioon
6056:   Edellä san<rttuun viitaten saamme kun-            Suomen Puutarhav~1jelijäin Liitolle
6057: nioittaen ehdottaa 1eduskunnan päätettä-            hedelmäpuuhoitajakurssien toimeen-
6058: väksi toivomuksen,                                  panemiseksi.
6059:        Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1943.
6060: 
6061:                Jalmari Linna.                        Paavo Aarniokoski.
6062:                Onni Mäkeläinen.                      Edv. Kujala.
6063:                V. H. Kämäräinen.                     J. E. Malmivuori.
6064:                                                                                             151
6065: 
6066: IX,22. -   Toiv. al. N :o 51.
6067: 
6068: 
6069:                                 Halonen y. m.: Toimenpiteistä maaseudun pieneläjien oi.-
6070:                                    keuttamiseksi apu1·ehujem keräämiseen valtion ja yksi.-
6071:                                   tyisten omistamilta metsämailta ja vesistöjen rantamilta.
6072: 
6073:                                     E d u s k u n n a ll e.
6074:    Tyydyttävän ravinnon saanti on nykyi-        koittamillamme pieneläjillä oikeus lehdek-
6075: sin, varsinkin vähävaraisille lapsirikkaille    sien, ruohojen ynnä muiden apurehujen
6076: perheille, moll!in paikoin maassamme vai-       keräämiseen sekä valtion että yksityisten
6077: keasti hoidettavissa oleva asia. Puhumatta-     omistamilta mailta. Kun tällainen oikeus
6078: kaan suuremmissa väestökeskuksissa asu-         kuitenkin oli vain yhtenä kesäkautena ei se
6079: vasta väestöstä, on myös varsinaisella maa-     ehtinyt tarpeellisessa määrässä vakaautua
6080: seudulla asuvan vähävaraisen väestön mai-       käytäntöön. Tilanne edellämainituissa suh-
6081: don saanti viime aikoina ollut heikkoa, ellei   teissa on kuitenkin jatkuvasti vaikeutunut,
6082: perheellä ole ollut mahdollisuutta oman         jonka vuoksi 1puheenaolevan apurehujen ke-
6083: lehmän pitämiseen ja siten tyydyttää per-       räämisoikeuden myöntäminen vähävaraisille
6084: heen maidontarvetta. Tällaisena aikana,         perheille on edelleen välttämätöntä. Edellä-
6085: jolloin ruoka-aineiden saanti on vaikeata       mainitui.Ua apurehuiUa on karjan ruokin-
6086: ja kun nekin ravintotarvikkeet, joita hel-      nassa suuri merkitys, jos ne otetaan tal-
6087: pommin on saatavissa, ovat ravintoarvol-        teen tarpeeksi ajoissa, niiden menettämättä
6088: taan heikkoja, olisi valtiovallan puolelta      tärkeintä osaa ravintoarvostaan. Maaseu-
6089: kaikin mahdollisin keinoin tuettava varsin-     dun lapsirikkailla peliheillä on sopivaa työ-
6090: kin suurempien vähävaraisten lapsirikkai-       voimaakin tällaisen rehun keräämiseen,
6091: den perheiden pyrkimyksiä ravinnonsaan-         kun vain myönnetään oikeus niiden otta-
6092: tinsa turvaamiseksi. Sellaisille vähävarai-     miseen. Monilla paikoin maaseudulla, vie-
6093: sille perheille, joissa on useampia kehitys-    läpä aivan kaupunkien liepeilläkin, näkee
6094: iässä olevia lapsia, orn tarkoittamamme yh-     suuria ruohoaloja jäävän korjaamatta. Täl-
6095: teiskunnan puolelta tuleva apu aivan vält-      laisen rehun talteenottaminen on tärkeätä
6096: tämätön,. jos tahdotaan ajoissa huolehtia       jo kansantaloudelliselta kannaltakin, puhu-
6097: siitä, että nouseva polvi saa mahdollisuuden    mattakaan siitä suuriarvoisesta merkityk-
6098: kasvaa ja kehittyä terveeksi ja työkuntoi-      sestä mikä niillä olisi pieneläjäin karjata-
6099: seksi.                                          louden hyväksi käytettyinä.
6100:    Vähävaraisilla pieneläjäpe11heillä onkin        Kun tällainen epäkohta nykyisenä vai-
6101: vielä momin paikoin maaseudulla jonkinver-      lmana aikana olisi ehdottomasti korjattava,
6102: ran mahdollisuuksia oman lehmän pitämi-         ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
6103: seen. Heillä on kuitenkin siinä tuntuvia        vomuksen,
6104: vaikeuksia sekä talvirehun että laitumen                   että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6105: saannissa, joista syistä monen pierreläjän              sell.aisiin toimenpiteisiin, että maa-
6106: viime aikoina on ollut pakko luopua lehmän              seudun pieneläjille myöwnettäisriin
6107: pitämisestä. Näitä rehunsaantivaikeuksia                oikeus lehdeksien, ruohojen ynnä
6108: olisi sen vuoksi kaikin käytettävissä olevin            muiden apurehujen keräämiseen val-
6109: keinoin helpotettava.                                   tion, yhteisöjen, yhtiöiden ja yksi-
6110:    Vuonna 1941 olikin, silloin asiasta anne-            tyisten henkilöiden omistamilta met-
6111: tun valtioneuvoston päätöksen nojalla, tar-             sämailta ja vesistöjen rantam~"lta.
6112:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1943.
6113: 
6114:         Toivo Halonen.              Jussi Lonkainen.              Jalmari Linna.
6115:         Paavo Aarniokoski.          Heikki Kääriäinen.            Onni Hiltunen.
6116:         Uuno Raatikainen.           Onni Mäkeläinen.              J. Fr. Tolonen.
6117:         Väinö Kivisalo.             Toivo Nokelainen.             Jussi Raatikainen.
6118:         J. Kuittinen.               Walter Kuusela.
6119: 152
6120: 
6121: IX,2s. -   Toiv. al. N :o 52.
6122: 
6123: 
6124: 
6125: 
6126:                                 Koivuranta y. m.: Toimenpiteistä lapsiavustusviljelmien
6127:                                    kehittämiseksi maaseudulla yleiseksi monilapsisten pien-
6128:                                    eläjäperkeiden tukemismuodoksi.
6129: 
6130: 
6131:                                     E d u s k u n n a ll e.
6132: 
6133:    Maassamme on vielä paljon sellaisia per-       sia ennenkuin hän paasee tuntuvammin
6134: heitä, joilla on hallussaan joko omaa tahi       kiinni pellonraivaustyöhönsä.
6135: vuokramaata, mutta eivät kuitenkaan                  Pohjois-Suomessa ja rajaseuduilla olevat
6136: maastaan saa kuin aivan pienen osan per-         uudisasukkaat asuvat useimmiten kaukana
6137: heen tarvitsemista elintarvikkeista. V ar-        keskuspaikoislta ja liikenneteistäkin. Elin-
6138: sinaisella maaseudulla on vielä paljon sel-       tarvikkeiden hankkiminen ja kuljettaminen
6139: laisiakin tapauksia, jolloin joudutaan osta-      kauas syrjäseuduille jopa tiettömiin erä-
6140: maan kaikki perheen tarvitsemat ruoka-            maihin vaatii paljon aikaa ja kuluttaa run-
6141: aineet siitä huolimatta, että maata olisi        saasti voimia ja varoja. Jos ruoan tuotta-
6142: käytettävissä ainakin perunan ja keittiö-        minen omassa maassa on kaikillekin tänä
6143: kasvien viljelemiseen sekä jonkun kotieläi-       aikana tärkeä, on se erikoisen välttämätön
6144: men pitoon. Tällaisessa asemassa olevia           noille syrjäseutujen pieneläjille. Nykyhet-
6145: perheitä on runsaasti maamme syrjäseu-           kenä on ravitsemuskysymys niin itärkeä, 'että
6146: dulla, varsinkin mäkitupalaisten ja asutus-       pi,enetkin maatilkut on koetettava saada
6147: tilallisten keskuudessa. Tämä nykyhetken         tuottamaan suuhunpantavaa. Tässä puheena
6148: kannalta katsoen valitettava asiantila joh-       olevia pieneläjiä, joilla olisi joko omaa tahi
6149: tuu morristakin syistä. Eräs vaikuttava           vuokramaata käytettävissä, on kaikkialla
6150: syy on ollut ilmeisesti siinä, että elintar-      maassamme, mutta eniten näittä on itäisillä
6151: vikkeita oli rauhan vuosina kaikkialla            rajaseuduillamme sekä Pohjois-Suomessa.
6152: maassa runsaasti saatavissa ja niiden hin-       Yleisesti on tunnettua, että mainitulla seu-
6153: nat olivat niin huokeat, että hyvien työan-       dulla suuriperheisyys on aiwm yleinen, sillä
6154: sioiden vallitessa ei .tultu kiinnittäneeksi     syntyväisyys juuri noilla syrjäkulmilla on
6155: tarpeeksi huomiota pienten elintarvikemää-        yhäkin suuri. Se on siellä suurempi kuin
6156: rien viljelemiseen perheen omaksi tarpeeksi.     missään muualla maassa. Tosiasia näyttää
6157: Sitä paitsi puuttui varsinkin uudisMuk-          olevan, että siellä missä lapsirikkaita per-
6158: k:ailta viljelys- ja raivaustyössä tarvittavia   heitä löytyy eniten, siellä valitettavasti pel-
6159: työkalujakin. Suurimpana esteenä oman            toa on vähän ja nekin heikosti tuottavia.
6160: pellon viljelemiselle kuitenkin pieneläjäin      Tätä asiantilaa on kuluneina vuosina koe-
6161: ja varsinkin asutustilallisten keskuudessa       tetltu parantaa monin tavoin, mutta tilanne
6162: on ollut se, että perheenpään aika kuluu         on edelleenkin suuren korjauksen tarpeessa.
6163: niin tarkkaan ansiotyössä, erityisesti suu-      Elintarpeiden puutte koskee aina kipeimmin
6164: rissa perheissä, että oman ma:an viljelemi-      suuriperheisiä. Aliravitsemus ei ole ollut
6165: seen ei ole jäänyt lainkaan aikaa. Uudis-        rauhan vuosinakaan tuntematon Koillis- ja
6166: asukkaan ainoana tehtävänä kotioloissaan ei      Pohjois-Suomen lapsirikkaiden perheiden
6167: ole suinkaan pellon raivaus ·ainoastaan, hä-     keskuudessa, tämähän on todettu kutsunta-
6168: nen täytyy myöskin rakentaa itselleen tar-       tilaisuuksissa. Näinä aikoina on tultu huo-
6169: peellis.et rakennukset ja hankkia tähän          maamaan, että valition on välttämättä tuet-
6170: samoin kuin kotieläinten ja muun kodin           tava suuria perheitä. Kysymys siitä, missä
6171: perustamisessa tarvittavan irtaimiston hank-     muodossa ja millä tavalla tämä tuki olisi
6172: kimiseksi tarvittavat varat. Uudisasukkaalta     annettava, jotta apu tulisi parhaalla tavalla
6173: kuluu parhaassakin tapauksessa useita vuo-       lasten hyväksi, näyttää pulmalliselta. Tässä
6174:                                 IX,23. -   Koivuranta y. m.                           153
6175: 
6176: suhteessa ei kuitenkaan ole paljoa valinnan täntöönsaaminen ei tuota nykytilanteessa
6177: varaa; Ilmeistä on, että jos perheiden avus- neuvojen puutteen vuoksi ylivoimaisia vai-
6178: taminen voisi tapahtua luonnossa elintar- keuksia. Selvää on, että kaikki toiminta
6179: vikkeiden muodossa, parempaa keinoa rtus- elinltarviketuotannon lisäämiseksi vaatii suu-
6180: kin löytyisikään. Haittana tällaisessa toi- ria ponnistuksia. Mutta kysymyksessä oleva
6181: minnassa kuitenkin on nykyinen elintar- toiminta on osoittautunut kuitenkin sel-
6182: vikepula ja tältä pulaa voidaan lieventää laiseksi elintarviketuotannolll lisäämismuo-
6183: ainoastaan siten, että suunten ja myöskin doksi, että sen avulla saadaan tähän työ-
6184: pienten maatilkkujen haltijat saadaan käyt- hön mukaan koko perhe, lapset ja äidit.
6185: tämään kaikki mahdollisuudet elintarvike- Näiden työvoima ei varmaankaan muussa
6186: tuotannon lisäämiseksi. Valtion tuki sellai- toiminnan muodossa tule ainakaan yhtä
6187: si!lle perheille, joilla on maata, voidaan osal- tarkkaan elintarviketuotantoon käytetyksi
6188: taan antaa vilj,elyshuollon muodossa ensi- kuin tämän toiminnan puitteissa. Omien
6189: sijassa suuriperheisille.                        pienten peltotilkkujen viljeleminen tulee
6190:     Tämänlaatuista viljelyshuoltoa onkin kaikille pieneläjäperheen jäsenille sydämen
6191: meillä jo ollut käytännössä ja on sitä toteu- asiaksi ja siihen uhrataan kaikki aika ja
6192: tettu nimenomaan lapsirikkaiden perheiden harrasltus. Sil1lä on myöskin suuri kasvat-
6193: sekä myöskin kaatuneiden ja haavoittunei- tava merkitys.
6194: den sotilaiden perheiden keskuudessa. Tämä         Kaiken tämän huomioon ottaen on pyrit-
6195: huoltomuoto tunnetaan meillä palstaviljelys- tävä löytämään ne keinot, joina lapsiavus-
6196: ja lapsiavusrt;usviljelmätoimintana ja on se tusviljelystoiminta saadaan todella entistä
6197: anJtanut erinomaisia tuloksia. Valitettavaa suurempaan käyntiin niiden tuhansien per-
6198: on, ~ttä tämä asia ei ole valtiovallan puo- heiden keskuudessa, joilla ei ole riittävästi
6199: 'lesta saanut osakseen riittävää huomiota ja suuhun pantavaa. Kun nykyisin on vilje-
6200: tukea. Toiminta aloitettiin agronoomi Erkki lyspäälliköt jokaisessa maalaiskunnassa, eri
6201: J. Kinnusen aloitteesta 10 vuotta sitrten kylissä, ja heidän velvollisuutenaan on ryh-
6202: työttömyyden ja puutteen ahdistamien per- tyä hyvissä ajoin huolehtimaan m. m. he-
6203: heiden aseman lievittämiseksi. Tarkoituk- vostyövoiman saamisesta kylvötöitä var-
6204: sena oli saattaa puutteenalaiset perhee!t ten, on myöskin !laps~avustusviljelmwtoi­
6205: omatoimisesti tuottamaan :tarvitsemansa pe- minnalla entistäänkin parempia toteutumis-
6206: runat ja lmittiökasvit sekä myöskin mahdol- mahdollisuuksia. Tässä toiminnassa tarvi-
6207: lisimman suuri osa leipävilj·asta omasta taan huomattavasti enemmän varoja !lähi-
6208: maastansa. Myöskin kotieläinten hankki- tulevaisuudessa kuin mitä tähän saakka on
6209: minen on sisälltynyt toimintaohjelmaan. ollut käytettävissä. Avustustoiminnan koh-
6210: Saavutettu kokemus on osoilttanut, että tä- teena on pidetty ensi sijalla lapsirikkaita
6211: hän puheenaolevaan viljelmätoimintaan si- perheitä. Vastaisuudessakin on suuret per-
6212: sältyy sellainen maaseudun pieneläjäin heet asetettava etualaUe, mutta ilmeisesti
6213: aseman kohottamismenete~lmä, jota voidaan toimintaa on syytä laajentaa niihinkin pien-
6214: pitää onnistuneena. Tuskin missään toisessa eläjäperheisiin, joissa lasten luku ei vielä
6215: tukemismuodossa valtion uhraamrut varat ole ehtinyt suureksi. Tähän asti käytetty
6216: tuottavat suurempaa apua asianomaisille avustusmäärä 600-900 markkaa perhettä
6217: kuin tässä toiminnassa. Toiminnan laadusta kohti on nykyoloissa aivan liian pieni.
6218: johtuu, ~että asianomaiset saavat juuri ne Kun avustettavissa perheissä on ollut taval-
6219: edellytykset, joita tarvitsevat päästäksensä lisesti 6-8 lasta, jopa enemmänkin, ei
6220: käsiksi tehtäviin, jotka ajj,emmin ovat jää- valtion avustus näin ollen ole kohonnut edes
6221: neet tarpeellista huomiota vaille. Palsta- ja 100 markkaan lasta kohden. Yhden ·lapsi-
6222: lapsiavustusviljelmätoimintaan on m. m. rikkaan perheen avustamiseen valtio näi-
6223: kansanravitsemuskomitea kiinnittänyt huo- hin asti on käyttänyt tuskin enempää
6224: miota katsoen sen ~erittäin suotavaksi ja kuin neljännen osan siitä rahamäärästä,
6225: suositeltavaksi. Kun mainitun komitean mikä valtion virkamiehille annetaan avus-
6226: mietinnössä alkaen sivulta 367 on tarkoin tuksena yhden lapsen elättämiseksi. Ei voi-
6227: selostettu !lapsiavustusviljelmätoimintaa ja tane katsoa kohtuuttomaksi vaatimusta, että
6228: sen antamia tuloksia, ei tässä ole tarpeellista yhtä maaseudun lapsirikasta pieneläjäper-
6229: asiaa laajemmin kosketella. Lapsiavustus- hettä kohden annetaan avustusta saman
6230: viljelmätoiminnan entistä suurempi käy- verran mikä annetaan yhtä lasta kohden
6231: 
6232:                                                                                        20
6233: 154                           IX,23. -   Lapsiavustusviljelmät.
6234: 
6235: valtion palveluksessa oleville. Jos lapsi-      varsin laajoilla aloiNa. Sen vuoksi ehdo-
6236: avustusviljelmätoim.innassa avustukset koho-    tamme eduskunnan pää;tettäväksi toivomuk-
6237: tetaan niin, että ylin raja perhettä kohden     sen,
6238: asetetaan 2,400 markaksi ja tarkoitukseen                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6239: siis osoitetaan tätä silmällä pitäen tarvit-           toimenpiteisiin, lapsiavustusviljelmä-
6240: tavat varat, niin että toiminta voidaan ulot-          toimin,Mtn kehittämiseksi maaseu-
6241: taa yli maan, koituu siitä varmastikin                 dulla yleiseksi mon,ilapsisten pien-
6242: suurta helpotusta elinttarvetilanteeseemme             eläjäperheiden tukemismuodoksi.
6243:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
6244: 
6245:                    Janne Koivuranta.            Lauri Kaijalainen.
6246:                    Aino Luostarinen.            Juhani Leppälä.
6247:                    Tilda Löthman-Koponen.       Kalle Kämäräinen.
6248:                    Heikki Soininen.             Kauno Kleemola.
6249:                    Antti J. Rantamaa.           Antti Junes.
6250:                    E. M. Tarkka.nen.            J. E. Lampinen.
6251:                    K. Määttä.                   U. A. Wirranniemi.
6252:                    T. N. Vilhula.               Eino Rytinki.
6253:                                   Uuno Hannula.
6254:                                                                                              155
6255: 
6256: IX,24. -    Toiv. al. N :o 53.
6257: 
6258: 
6259: 
6260:                                  Mäkeläinen y. m. : Vähävaraisten ja monilapsiste?Y perhei-
6261:                                    den laidunkysymyksen järjestämisestä.
6262: 
6263: 
6264:                                      E d u s k u n n a ll e.
6265:     V altiJOneuvosto on antamallaan päätök-       on heinää aivan lakoutumaan asti. Mutta
6266: sellä määrännyt, että niidenkin karjan-           puutavarayhtiöt eivät yleensä myönnä lai-
6267: omistajain karjat, joihin kuuluu ainoas-          duntarrnisoikeutta kenellekään, sillä heidän
6268: ,taan yksi tai ka:ksi lehmää, ovat tilitys-       omaksumaosa käsityskannan mukaan met-
6269: velvollisia, eli toisin sanoen velvollisia luo-   sän kasvu kärsii huomattavasti siitä, jos
6270: vuttamaan yleiseen !kulutukseen kaiken leh-       metsämaata käytetään karjanlaitumena.
6271: mästään tai lehmistään saamansa tuotan-           Tällä kertaa olisi valtiovallan taholta ryh-
6272: non, joka on yJ.i sen, mitä he annettujen         dyttävä tehokkaisiin .toimenpiteisiin kaikin
6273: säännöstelymääräysten mukaan saavat käyt-         käytettävissä olevin keinoin. Elintarvikkei-
6274: tää omassa ja perheensä taloudessa. Tä-           den tuotannon kohottamiseksi ja varsin-
6275: män vuoksi olisi erittäin tä11keää, että näi-     kin rasva-aineiden saannin niukkuuden
6276:  denkin pienten karjojen omistajain leh-          vuoksi olisi yhden ja kahden Jehmän omis-
6277: mien tuotto saataisiin nousemaan mahdol-          tajain laidunasia saatava järjestetyksi niin,
6278:  lisimman suureksi. Mutta lehmien tuoton          että heillä olisi tilaisuus kohtuullista mak-
6279: kannalta on erittäin tällkeää, että lehmillä      sua vastaan saada kesällä <lehmänsä laitu-
6280:  olisi edes jonkinJainen kesälaidun. V a:li-      melle. Puutavarayhtiöt, yhtymiilt ja yksi-
6281:  tettavan monessa tapauksessa ne karjan-          tyiset maanomistajat ovat monessa .tapauk-
6282:  omistajat, joiden lehmäluku on yksi tai          sessa kylmiä kansakunnan hädälle nyt val-
6283:  kaksi, ovat siinä asemassa, että heillä ei ole   Jitsevana sota-aikana ja eivät siksi vuokraa
6284:  laidunta omasta takaa ollenkaan, koska           omistamiltaan mailta lehmän laidunta sitä
6285:  eivät omista maata muuta, kuin pienen            ,tarvitseville karjanomistajille. Siksi valtio-
6286:  tontin. Monella paikkakunnalla on kuiten-        vallan on lujalla kädellä ja kiireellisesti
6287:  kin lapsirikkaiden ja vähävaraisten per-         ryhdyttävä tä:tä asiaa järjestämään, koska
6288:  heiden pidettävä ·lehmä tai kaksikin saa-         tämän asian järjestäminen tietää kansamme
6289:  dakseen perheelleen ja eten:kin sen nuo-         vähävaraisten ja suuriperheisten kansalais-
6290:  rimmille jäsenille <heidän ravintonaan vält-     ten toimeentulon turvaamista, ja nämä puo-
6291:  täJmätöntä voita ja maitoa. Näin oUen he         lestaan huol~htivat siitä, että meidän maas-
6292:  joutuvat elättämään karjansa kokonaan            sarrnme olisi tarpeeksi poikia.
6293:   ostorehujen varassa talven yli ja monessa          Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
6294:  tapauksessa lähinaapurit eivät suostu heille      ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
6295:  vuokraamaan lehmän laidunta rahallakaan,          vomuksen,
6296:  vaan ovat pakotettuja pitämään :tehmänsä
6297:   sisäruokinnalla keskikesän aikanakin, tai                  että hallitus kiireellisesti tutkisi,
6298:   jos saavat lehmänsä laitumelle, niin silloin            miten vähäv.araisten ja monilapsisten
6299:   on laitumena yleisen maantien reunamat,                 perheiden, joilla on yksi tai kaksi
6300:   joilla näkee naisten ja lasten lehmiä He-               lehmää, laidunkysymys olisi järjes-
6301:   ikasta kiinni pitäen syöttävän. Tämä ta-                tettävä ja antaisi asiasta, jos aihetta
6302:   pahtuu silloinkin, kun aivan lähellä ole-               siihen on, tarpeellisen esityksen Edus-
6303:   valla puutavarayhtiön omistamalla maalla                kunnalle.
6304:            Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1943.
6305:            Onni Mäkeläinen.           J. Fr. Tolonen.               Jalmari Väisänen.
6306:            Otto Toivonen.             Alex Hämäläinen.              Edv. Kujala.
6307:            Yrjö Welling.              V. H. Kämäräinen.             Jalmari Linna.
6308:            Juho Pyy.                  Walter Kuusela.               Armas Paasonen.
6309:            Frans Mustasilta.          Heikki Kääriäinen.            Väinö Kivisalo.
6310: 156
6311: 
6312: IX,25. -   Hemst. mot. N:o 54.
6313: 
6314: 
6315: 
6316: 
6317:                                 Helenelund m. fl.: Angående avlåtande av proposition o1n
6318:                                    tjänstemännens vid centralskogssällskapen och skogs-
6319:                                    vårdsnämnderna rätt till avlöning och pension.
6320: 
6321: 
6322:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
6323: 
6324:    Genom förordningen av den 2 nov. 1917          att tillsättande och enttledigande av skogs-
6325: angående åtgärder tilt förekommande av            vårdsnämndernas forstmästare och övriga
6326: skogsskövling :t.illsattes särskilda länsskogs-   tjänstemän överfördes på nämnderna själva
6327: nämnder jämte dem underlydande kom-               inom ramen för dem beviljade statsanslag.
6328: munala skogsnämnder för handhavande av            Härigenom kommo skogsvårdsnämndernas
6329: ledningen av skogsvården och övervaknin-          tjänstemän i en avsevärt sämre ställning än
6330: gen av lagens ef,terlevnad. Länsskogsnämn-        tidigare, i det att stadgandena härom tol-
6331: derna och deras tjänstemän stodo direkt           kats så, att de helt och hället förlorat rät-
6332: under forststyrelsens överinseende var-           ten tihl pension och i fråga om ålderstiHägg
6333: jämte nämndernas arvoden och övriga nt-           och övriga förmåner blivit beroende av
6334: gifter · beSitredos med statsmede1l och deras     nämndernas beslut.
6335: tjänstemän åtnjöto i enlighet med förord-            Då på ifrågavarande kategori av tjänste-
6336: ning Sltatslön med rätt >tili ålderstillägg och   män - skogsvårdsnämndernas och cenltral-
6337: pension.                                          skogssällskapens tjänstemän -         ställas
6338:    När sedan genom lagen om enskilda sko-         samma fordringar på kompetens, ansvar,
6339: gar, given den 11 maj 1928, den ä,ldre Ja-        arbetsbörda och tjänsteskyldigheter som på
6340: gen npphävdes, bibehölls i den nya lagstift-      statens egna, motsvarande 1tjänstemän, så
6341: ningen bestämmelsen om skogsnämnderna             synes rättvisan kräva, att dem beredes lik-
6342: såsom ledande och övervakande organ.              ställighet med de statsanstäHda eller mot-
6343: Skogsvårdsnämnderna gjordes blott ännn            svarande rätt även beträffande löneförmå-
6344: effektivare genom at1t de förra llänsskogs-       ner och rätt tiU pension.
6345: nämndernas område nppdelades i mindre                Med hänvisning tili vad ovan anförts får
6346: distrikt, varigenom nämndernas antal öka-         undertecknade vördsamt anhålla, att riksda-
6347: des, oeh genom att förutom forststyrelsen         gen ville besluta hemställa,
6348: såsom överordnad myndighet ti'llkommo
6349: särskilda centralskogssällskap oom cenltral-                 att regeringen skyndsantt måtte
6350: organ för skogsvårdsnämnderna. Med av-                    låta utreda tjänstemännens vid
6351: seende å kompetens och duglighet samt                     centralskogssällsk4pen och skogs-
6352: tjänsteansvar kvarstod även för nämnder-                  vårdsnämnderna ställning och rätt
6353: nas forstmästare och anställda samma ford-                till erhållande av avlöning och pen-
6354: ringar som förr. I ett avseende innebar                   sion i likhet med statens tjänstemän
6355: lagen av den 11 maj 1928 dock en vä-                      samt utarbeta och tiU Riksdagen av-
6356: sentlig förändring, nämligen så tillvida,                 låta proposition härom.
6357:       Helsingfors den 11 februari 1943.
6358: 
6359:                  Edv. Helenelund.                          Edvard Haga.
6360:                  Albin Wickman.                            John Österholm.
6361:                  Einar Holmberg.                           Hugo Johansson.
6362:                                                                                                  157
6363: 
6364: IX,25. -   Toiv. al. N :o 54.
6365: 
6366: 
6367: 
6368: 
6369:                                 Helenelund y. m.: Esityksen antamisesta keskusmetsäseu-
6370:                                    rojen ja metsänhoitolautakuntien virkamiesten oikeu-
6371:                                    des"M pålkkaukseen ja eläkkeeseen.
6372: 
6373: 
6374:                                       E d u s k u n n a 1l e.
6375: 
6376:    Metsän hävittämisen ehkäisemisestä mar-         rahojen puitteissa. Tämän kautta metsän-
6377: raskuun 2 päivänä 1917 annetun asetuksen           hOiitolauta:kuntien virkamiehet joutuivat
6378: mukaisesti asetettiin erityiset J:ääninmetsä-      huomattavasti huonompaan asemaan kuin
6379: lautakunnat, apunaan kunnanmetsälauta-             aikaisemmin sen johdosta, että säännöstä
6380: kunnat huolehtimaan metsänhoidon johta-            on tulkittu siten, että virkamiehet ovat me-
6381: misesta ja lain noudattamisen valvomisesta.        nettäneet. kokonaan oikeuden eläkkeeseen ja
6382: Lääninmetsälautakunnat virkamiehineen oli-         ikälisiin ja muihin etuihin nähden joutuvat
6383: vart suorastaan metsähallituksen alaisia.          riippuvaisrksi lautakuntien tekemistä pää-
6384: Lautakunnan palkkiot ja muut menot mak-            töksistä.
6385: settiin valtion varoista ja niiden virkamie-          Kun kysymyksessä 01leville virkamiehille
6386: het nauttivat asetuksen mukaista palkkaa           - metsänhoitolautakuntien ja keskusmet-
6387: valtiolta ikä:lisineen ja eläkkeineen.             säseurojen virkamiehiHe - asetetaan sa-
6388:    Kun yksityismetsistä toukokuun 11 päi-          mwt pätevyysvaatimukset, edesvastuu, työ-
6389: vänä 1928 annetuhla lailla aikaisempi 1aki         taa:kka ja virkavelvollisuudet kuin valtion
6390: kum01ttiin, säily,tettiin uudessa lainsäädän-      omille, vastaavassa asemassa oleville virka-
6391: nössä määräys metsälautakunnista johta-            miehille, vaatinee oikeudenmukaisuus, että
6392: vina ja valvovina eliminä. Metsänhoi,tolau-        heidllit asetetaan yhdenver,taisiksi vaLtion
6393: talmnnat tehtiin entistä tehokkaammiksi ja-        palv,eluksessa olevien virkamiesten kanssa
6394: kamalla entisten lääninmetsälautakuntien           taikka että heille annetaan vastaavanlaiset
6395: alueet pienempiin piireihin, jonka kautta          palkka- ja eläkeoikeudet.
6396: lauta:kuntien luku lisääntyi, ja asettamalla          Edelläesitettyyn viitaten allekirjoittaneet
6397: erityisiä keskusmetsäseuroja toimimaan             kunnioittaen ehdottava•t eduskunnan hy-
6398: metsänhoitolautakuntien keskusjärjestöinä,         väksyttäväksi toivomuksen,
6399:  jotapaitsi metsänhoitolautakunnat o<liv31t
6400:  metsähallituksen      ylivalvonnan     alaisia.              että hallitus kiireellisesti selvittäisi
6401:  Eräässä suhteessa 'toukokuun 11 päivänä                   kysymyksen keskusmetsäseurojen ja
6402:  1928 annettu :laki kuitenkin aikaansai olen-              metsänhoitolautakuntien virkamies-
6403:  naisen muutoksen, nimittäin sikäli, että                  ten asemasta ja oikeudesta saada sa-
6404:  metsänhoitolautakuntien metsänhoi:tajien ja               manlainen palkka ja eläke kuin val-
6405:  muiden virkamiesten virkaan asettaminen                   tion virkamiehet, sekä valmistuttaisi
6406:  ja virasta erottaminen siirr~ettiin lauta,kun-            ja Eduskunnalle jättäisi esityksen
6407:  tien tehtäväksi niiHe myönnettyjen määrä-                 asiasta.
6408:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1943.
6409: 
6410:                      Edv. Helenelund.                     Edvard Haga.
6411:                      Albin Wickman.                       John Österholm.
6412:                      Einar Holmberg.                      Hugo Johansson.
6413: 158
6414: 
6415: IX,26.- Hem.st. mot. N:o 55.
6416: 
6417: 
6418: 
6419: 
6420:                                 Kullberg: Angående åtgärder för förordnande av arbets-
6421:                                    kraft tt'll jordbruket under den stundande odlings-
6422:                                    perioden.
6423: 
6424: 
6425:                                     T i ll R i k s d a g e n.
6426: 
6427:    Tillgången på arbetskraft har till följd       förhållande bör uppmärksamheten främst
6428: av kriget kraftigt minskats på alla pro-          fästas.
6429: duktionsområden. Också jordbruket i vårt             .För uärvarande pågår en inregistrering
6430: land har fått tydlig känning härav. Det           av arbetspliktiga i vårt land. Detta är sä-
6431: råder icke blott stor brist på manlig ar-         kert en ur många synpunkter sett välbe-
6432: betskraft, jämväl den kvinnliga arbetskraf-       tänkt åtgärd. Vid inregistreringen klargö-
6433: ten tryter på många håll. Särskilt är detta       res även yrkeskunskapen och utbildningen
6434: faHet inom ladugårdsskötseln, där dejor och       hos de arbetspliktiga i landet, vilket möj-
6435: ladugårdsbiträden äro näs~an omöjliga att         liggör en dirigering av arbetskraften en-
6436: uppbringa. Till och med mitt under brin-          ligt rationella principer. Genom ett dylikt
6437: nande krig och tilltagande livsmedelssvårig-      förfarande kunna de arhetspliktiga sättas
6438: heter fortgår flykten från landsbygden in         in på för dem lämpliga arbetsområden.
6439: tili städerna, varigenom landsbygden ·avfol-          Tillgodoseendet av jordbrukets behov av
6440: kas och dess näringsliv tillskyndas skada.        arbetskraft är ett allmänt intresse, som
6441:    Det är särskilt under skördetiden bristen      ihärvid främst borde komma i åtanke. Sitt
6442: på arbetskraft de två senaste åren gjort          eget livsmedelsbehov kan jordbruksbefolk-
6443: sig kännbar inom jordbruket. Mångenstä-           ningen alltid fylla även om den lämnas
6444: des ha skördearbetena försenats och skörde-       helt åt sig själv och icke får någon hjälp
6445: utbytet därigenom blivit sämre. Så var            från statsmaktens sida. Men skall jord-
6446: bland annat fallet sommaren 1941. ,Jord-          brukarkåren samtidig.t förse landets övriga
6447: brukarna emotse därför med en viss oro            befolkning med livsmedel, så kan detta för-
6448: den instundande sommaren och fråga sig,           närvarande icke ske utan medverkan av
6449: om med nuvarande tillgång på arbetskraft          andra befolkningsgrupper. Härtill förslå
6450:  jordbruksarbetena i full utsträckning kunna      icke jordbrukarbefolkningens egna krafter
6451: utföras eller om icke inskränkningar i jord-      ensamt.
6452: bruksdriften måste äga rum. För vår folk-             Under senaste sommar dirigerade stats-
6453: försörjning vore det dock till skada om           makten tillbudsstående arbetskraft från an-
6454:  jordbruksdriften måste inskränkas. Detta         nat håll till jordbruket och goda resultat
6455: skulle föra med sig ökade livsmedelssvårig-        erhöllos på detta sätt. Utan denna hand-
6456:  heter främst för städernas och konsumtions-       räckning hade icke senaste sommars skörd
6457: orternas befolkning. Redan nu är livsme-          kunnat inbärgas med den relativa snabbhet
6458:  delssituationen i landet så ansträngd, att       varmed det skedde. En likadan hjälpak-
6459: den icke tål vid y.tterligare försämring.          tion bör även igångsättas under inneva-
6460:     Statsmakten bör därför ägna uppmärk-           rande år. Härvid borde vid sidan av skör-
6461: samhet åt lantbrukets behov av arbetskraft         dearbetena ladugårdsskötselns behov av ar-
6462:  och icke förfara så, att livsmedelsläget hos      betskraft ägnas särskild uppmärksamhet
6463:  oss försämras. Tillståndet uti världen är         med beaktande av den för folkförsörjningen
6464:  i detta nu så tillspetsat, atrt vi icke ha att    nödvändiga produktionen av fettämnen.
6465:  emotse stor hjälp utifrån utan bli tvungna           Den till jordbruket dirigerade arbets-
6466:  att försöka reda oss med den skörd vår            kraften bör givetvis bli föremål för god
6467:  egen jord kan förmås att avkasta. På detta        behandling, erhålla god kost, få bo i tili-
6468:                                    IX,2 6. -   Kullberg.                               159
6469: 
6470: fredsställande bostäder ooh för sitt arbete           plikt under krigstid och lagen om
6471: erhålla skälig lön. Garanti för att så                reglementering av näringslivet under
6472: verkligen blir fallet måste härvid krävas.            undantagsförhållanden måtte för-
6473:    Med hänvisning .till det ovan stående får          ordna arbetskraft till jordbruket där
6474: undertecknad vördsamt föreslå, att riksda-            sådan under den stundande odlings-
6475: gen ville besluta hemställa om,                       perioden visar sig vara av behovet
6476:                                                       påkallad.
6477:         att regeringen medelst ett effek-
6478:       tivt utnyttjande av lagen om arbets-
6479:      Helsingfors den 8 februari 1943.
6480: 
6481:                                    Henrik Kullberg.
6482: 160
6483: 
6484: IX,2a. -   Toiv. al. N:o 55.                                                        Suomennos.
6485: 
6486: 
6487: 
6488: 
6489:                                Kullberg: Toimenpiteistä työvoiman jädestämiseksi maa-
6490:                                   talouteen tulevana viljelyskautena.
6491: 
6492: 
6493:                                    E d u s k u n n a J. 1 e.
6494: 
6495:    Työvoimansaanti on sodan johdosta             sa.totuloksilla. Tähän seikkaan on etu-
6496: kaikilla tuotannon aloilla huomattavasti         päässä huomiota kiinnitettävä.
6497: vaikeutunut. Myös maamme maatalous on               Tällä hetkellä on maassamme käynnissä
6498: saanut tämän selvästi tuntea. Ei ainoas-         työvelvollisten ~uettelointi. Se on monelta
6499: taan miehise.stä työvoimasta ole suuri           kannalta kwtsoen varmasti hyvin harkittu
6500: puute, vaan myöskin naistyövoimaa on riit-       toimenpide. Luetteloinnin yhteydessä sel-
6501: tämäittömästi useilla aloilla. Varsinkin kar-    vi,tetään myös ,työvelvollisten ammattitaito
6502: jatalous kärsii ,työvoiman puutetta, sillä       ja -kasvatus, joka tekee mahdolliseksi ;työ-
6503: karjakoita ja navetta-apulaisia on melkein       voiman ohjaamisen järkiperäisten periaat-
6504: mahdotonta saada paJ.velukseen. Vieläpä          t·eitten mukaisesti. Sellaisen menettelyn
6505: kesken riehuvaa sotaa ja yhä lisääntyvää         kaut'ta voidaan työvelvolliset sijoit!taa heille
6506: elintarvepulaa jatkuu pako maaseudulta           sove1tuville työaloHle.
6507: kaupunkeihin. Tämän johdosta maaseutu               Maatalouden työvoimatarpeen tyydyttä-
6508: joutuu kärsimään väestön puutetta ja sen         mistä vaatii yleinen etu, joka tässä ennen
6509: elin'keinoille tuotetaan vahinkoa.               kaikkea on otettava huomioon. Omat
6510:    Varsinkin elonkorjuun aikana on kahtena       elintarpeensa maatalousväestö voi aina
6511: vHme vuotena maataloudessa tuntunut eri-         hankkia, vaikkapa ne jätettäisiin koko-
6512: tyisemmin työvoiman puute. Monin pai-            naan omiin hoteisiinsa ja vaille valtiova;l-
6513: koin korjuutyöt myöhästyivät ja sa.totulok-      lan 1taholta ~tulevaa apua, mutta jos maan-
6514: set sen johdosta huononivalt. Näin oli la1ta     viljelijäin samanaikaisesti täytyy pitää
6515: esim. kesällä 1941. Senvuoksi maanviljeli-       huoLta maan muun väestön elintarpeista,
6516: jät huolestuneina odottavat ensi kesää ky-       niin se tällä hetkellä ei ole mahdollista mui-
6517: sellen itseltään, voidaanko nykyisillä työ-      den väestöryhmien myötävaikutuksetta. Sii-
6518: voimansaantimahdoUisuuksilla maanviljelys-       hen eivät maanviljelijäväestön omat voimat
6519: työt kokonaisuudessaan suorittaa tai rtäy-       yksin riitä.
6520: tyykö maanviljelystä supiSitaa. Jos maan-           Viime kesänä valtiovallan ,toimesta siir-
6521: viljelystä supistetaan on siitä kuitenkin        rettiin käytettävissä olevaa työvoimaa
6522: kansanhuolloUe vahinkoa. Siitä aiheutuisi        muilta a~loilta maatalouteen ja saavutettiin
6523: yhä enentyviä elintarvevaikeuksia varsinkin      täten hyviä tuloksia. Ilman tätä apua ei
6524: kaupunkien ja kulutusseutuj·en väestölle.        viime kesän satoa olisi saatu korjatuksi
6525: Jo nyt on maamme elintarvetilanne siksi          niinkään nopeasti kuin mitä .tapahtui. Sa-
6526: vaikea, ettei se siedä jaJtkuvaa huonone-        manlainen ·avustustoiminta on saatava
6527: mista.                                           käyntiin tänäkin vuonna. Tällöin on kor-
6528:    Valtiovallan on senvuoksi omistettava         juutöiden ohella erikoista huomiota kiin-
6529: huomiota maatalouden työvoimatarpeeseen,         nitettävä karjatalouden työvoimatarpeeseen
6530: eikä meneteltävä niin, että elirutarvetilanne    kansanhuoliolle vä1ttämä·ttömän rasva-ai-
6531: meillä huononee. Yleismaailmallinen ti-          neen ,tuottamiseksi.
6532: lanne on trullä hetlrellä niin kärjistynyt,         Maatalouden käytettäväksi siirrettävää
6533: etJtei meillä ole odotettavissa ulkoapäin        työvoimaa on kohdeltava hyvin, sen on saa-
6534: suurtakaan apua, vaan on meidän pakko            tava hyvä ravinto ja tyydyttävä,t asunnot
6535: koettaa selviytyä omasta ma:asta saatavilla      sekä työstään kohtuullinen palkka. Siitä,
6536:                                                  että näin tapahtuu, on saatava takeeot:.
6537:                                   IX,26. -    Kullberg.                                161
6538: 
6539:   Edellä esitettyyn viitwten allekirjoitta-          velvollisuudesta ja lakia elinkeino-
6540: nut kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hy-             elämän säännöstelemisestä poikkeuk-
6541: väksyttäväksi toivomuksen,                           sellisissa oloissa miiäräisi työvoimaa
6542:                                                      maatalouden käytettäväksi siellä,
6543:         että hallitus tehokkaasti käyttäen           missä sitä tulevana viljelyskautena
6544:       hyväkseen lakia sodan aikaisesta työ-          katsotaan tarvittavan.
6545:      Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
6546: 
6547:                                  Henrik Kullberg.
6548: 
6549: 
6550: 
6551: 
6552:                                                                                          21
6553: 162
6554: 
6555: IX,21.- Hemst. mot. N:o 56.
6556: 
6557: 
6558: 
6559: 
6560:                                Kullberg: Angående åtgärder för frigörande av manlig
6561:                                  arbetskraft för lantbruket.
6562: 
6563: 
6564:                                    T i ll R i k s d a g e n.
6565: 
6566:    Vid inkallningarna till krigstjänst hösten       I en del andra krigsförande >länder, bl. a.
6567: 1939 och sommaren 1941 kmnde icke av-            i Tyskland, har man icke tagit ut enda
6568: seende :fästas vid den omständigheten, hu-       mannen på en lantbrukslägenhet, även om
6569: ruvida manlig arbetskra:llt blev kvar på en      han varit värnpliktig, utan har han fått
6570: jordbrukslägenhet eller icke, sedan inkal-       stanna hemma på sin gård för att sköta om
6571: lelsen ägt rum. Till följd härav berövades       den nödvändiga livsm.edelsproduktionen.
6572: många tusentals jordbruk i vårt land sin         Hans arbete på detta område ihar ansetts
6573: enda manliga arbetskraft och gårdens sköt-       lika vikltigt som vapentjänsten ute vid fron-
6574: sel fick omhändertagas av hustru, barn           ten. Vårt fotks relativa fåtal och den rtotaJla
6575: eller anförvanter. Detta sakförhållande har      mobiliseringen inför krigshotet ställde hin-
6576: menligt inverkat på jordbruksarbetena på         der för ett dylikt tillvägagående. Nu borde
6577: ifrågavarande gårdar och därigenom på            dock vid hemförlovning från krigstjänst,
6578: vår · livsmedelsproduktion, viiken kraftigt      där sådan kan komma ifråga, nödvändig-
6579: gått tillbaka under kriget. Då emellertid        heten att frigöra sådan arbetskraft beak-
6580: folkförsörjningsfrågorna under nurådande         ta;s. Vå:rt folks livsmedelsförsörjning skulle
6581: krigstid måste ägnas den största uppmärk-        vinna härpå i utomordentligt hög grad.
6582: samhet, för så vitt vårt folk skall kunna           Med stöd av det ovanstående får under-
6583: förses med livsmedel, borde även härvid-         tecknad vördsamt föreslå, att riksdagen
6584: lag en förbättring fås till stånd. Vid per-      ville besluta hemstäHa om,
6585: mittering eller hemförlovning av till krigs-
6586: tjänst inkallade borde därför i första rum-                att regeringen måtte så begå, att
6587: met frigöras soldater från lantbrukarhem                ·vid hemförlovning av till krigstjänst
6588: i vilka manlig arbetskraf,t totalt saknas.              inkallade i första rummet sådama
6589: Skulle denna princip tillämpas vid hemför-              personer skulle hemförlovas, vilka
6590: lovningarna, komme vår folkförsörjning att              utgöra den enda manlig.a arbetskraf-
6591: därav draga stor nytta.                                 ten på en lantbrukslä.genhet.
6592:       Helsingfors den 11 februa;ri 1943.
6593: 
6594:                                                           Henrik Kullberg.
6595:                                                                                             163
6596: 
6597: IX,27. -   Toiv. al. N:o 56.                                                        Suomennos.
6598: 
6599: 
6600: 
6601: 
6602:                                 Kullberg: Toimenpiteistä miestyövoiman vapauttamiseksi
6603:                                   maatalouteen.
6604: 
6605: 
6606:                                      Ed us kun nalle.
6607: 
6608:    Vuoden 1939 ja 1941 sotapalvelukseen              Eräissä muissa sotaa käyvissä maissa
6609: kutsuntojen aikana ei voitu kiinnittää huo-       m. m. .Saksassa, ei sotapalvelukseen ole
6610: mio.ta siihen seikkaan, missä määrin palve-       otettu maata:loustilan ainoata miestä, vaikka
6611: lukseen kutsuntojen jälkeen miehistä 'työ-        hän olisikin asevelvollinen, v·aan on hän
6612: voimaa jää maatalouden käytettäväksi tai          saanut jäädä tilaHeen huoiehtimaan välttä-
6613: ei. Seurauksena tästä oli, että monet tu-         mättömästä elintarvetuotannosta. Hänen
6614: hannet maanviljelystilat maassamme menet-         työskentelynsä tällä alalla on katsottu yhtä
6615: tivät aino'an miehisen työvoimansa ja ta-         välttämi1ttömä:ksi kuin rintamaHa tapah-
6616: lon hoidosta saivat huoleMia vaimot, lapset       tuva ·asepalvelu. Maamme väestön suhteel-
6617: tai sukulaiset. Tällainen asiaintila on hai-      linen harvalukuisuus ja sodan uhatessa
6618: tallisesti vaikuttanut kysymyksessä olevien       suoritettu täydellinen Eikekannallepano ei
6619: tilojen maataloustöihin ja sen kautta elin-       sallinut meillä niin menet€llä. Nyt o·lisi
6620: tarvetuotawtoomme, joka sodan aikana on           kuitenkin sotapalveluksesta kotiutet,taessa
6621: vnimakkaasti; alentunut. Kun kuitenkin            mikäli mahdollista otettav~a huomioon täl-
6622: kansanhuo1tdkysymyksiin nyt käytävän so-          laisen työvoiman vapaut,tamisen välttämät-
6623: dan ailmna on kiinnitettävä mi~tä suurinta        tömyys. Maamme elintarvehuolto hyö,tyisi
6624: huomiota, mikäli tahdomme varustaa kan-           tästä suuresti:.
6625: samme elintarpeilla, on tähän asiaintilaan           Edel'lä esitettyyn viita,ten allekirjoitta-
6626: saatava korj·aus. Sotapalvelukseen kutsut-        nut kunnioi~ttaen ehdottaa eduskunnan
6627: tuja lomautettaessa tai kotiutettaessa olisi      hyväksy;ttäväksi .toivomuksen,
6628: niin muodoin ~ensisijassa vapautettava sel-
6629: 1aisten maanviljelyskotien sotilaita, joilta               että hallitus menettelisi niin, että
6630: kokonaan puuttuu miestyövoima. Jos 1tätä                sotapalvelukseen kutsuttuja kotiutet-
6631: periaatetta sovellettaisiin sotilaita kotiutet-         taessa etupiiässä kotiutettaisiin sel-
6632: taessa olisi siitä kansanhuollollemme suuri             laisia henkilöitä, jotka ovat maati-
6633: hyöty.                                                  lan ainoana miestyövoimana.
6634:       Helsingissä helmilmun 11 päivänä 1943.
6635: 
6636:                                       Henrik Kullberg.
6637: 164
6638: 
6639: IX,2s.- Toiv. al. N:o 57.
6640: 
6641: 
6642: 
6643: 
6644:                                Lindma.n y. m. : Palautetulta alueelta olevien, maa-taloudessa
6645:                                   työskennelleiden henkilöiden oikeuttamisesta nykyistä
6646:                                   lukuisammin palaamaan entisille asuinsijoilleen.
6647: 
6648: 
6649:                                     E d u s k u n n a 'll e.
6650: 
6651:    Palautetun alueen lbuotannoLlisen elämän      siin, että entinen paikallinen työvoima, si-
6652: etenkin maataloustuotannollisen jälleenra-       käli kuin se itse olisi siihen halukas ja soti-
6653: kennustoiminnan suurimpia esteitä on ra-         iaalliset seikat eivät asettaisi sille esteitä,
6654: kennusaineiden puutteen ja rahoitusvai-          voisi vapaasti muuttaa entisille kotiseuduil-
6655: keuksien ohella suuri työvoiman puwte.           leen tai sen tlähikuntiin. Jälkimmäisessä
6656: Maa:kunnan parhain työvoima on edelleen          tapauksessa voisi perhe asua eheänä säily-
6657: puolustustehtävissä. Suuri osa väestögtä         neen ,läheisen naapurikunnan alueella.
6658: ei ole vi~lä päässyt palaamaan kotiseudul-       Sie1tä käsin voisivat perheen työkykyiset
6659: ~een.   Näin on syntynY't tavaton puute          jäsenet käydä evään kanssa töissä kotiseu-
6660: työntekijöistä. Sitä on pyri·tiy lievittä-       dulla niin kauan kuin siellä tulee asumis-
6661: mään myöntämä-llä jossain määrin maa-            mahdollisuuksia. Samalla olisi ryhdyttävä
6662: taloustuotanto- ja rakennuslomia. Lisäksi        toimenpiteisiin, että eivät työvelvollisuus-
6663: tuotiin viime syksynä joku pieni määrä           !lain säännökset eivätkä linnoitustyöt estäisi
6664: miehiä muualta Suomesta. Vaikka osa              kotiseudu11e paluuta, ettei työvoiman puute
6665: heitä olikin ammattitaitoisia oli joulrossa      olisi jälleenrakennustyön ja tuotannollisen
6666: myös ammwttitaidottomia. Tästä oli seu-          toiminnan esteenä palautetulla alueella.
6667: rauksena vähävaraisille rakennUJttajille huo-       EdeLlä sanotun perusteella ehdotamme
6668: mattavia vahinkoja kun työt tulivat huo-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6669: nosti tehdyksi. Niinpä joudutaan osa
6670: uuneista purkamaan ja rakentamaan uudel-                    että hallitus ottaisi harkittavaksi,
6671: [een.                                                    mitä mahdollisuuksia olisi, että val-
6672:    Sen lisäksi tuottaa vieraan paikkakunnan              takunnan yhteyteen palautetulta
6673: työvoiman käyttö maakunnaille lisäkustan-                alueelta kotoisin olevat, maatalou-
6674: nuksia, kun kaikkialla vaadi·taan Helsin-                dessa työskennelleet henkilöt saisi-
6675: gissä voimassa olevien palkkwtari:ffien mu-              vat oikeuden entistä laajemmassa
6676: kaisia palkkoja. Näin nousevat maaseu-                   määrin palata entisille asuinsijoilleen
6677: dullakin rakennuskustannukset kalliimmiksi               sekä että sanotun alueen asepalve-
6678: kuin mihin ne nousisivat vain paikallista                lusta tai työvelvollisuutta suoritta-
6679: työvoimaa käytettäessä. TäJtä yleistä kal-               valle varsinaiselle maatalousväestölle
6680: listumista lisää vielä usein heikon työtehon             annettaisiin riittävää lomaa välttä-
6681: ja huonon ammattitaidon aiheuttamat sei-                 mättömien viljelys- ja rakennustöi-
6682: kat. Siksi olisi tärkeätä saada enemmän                  den suorittamista varten sekä antaisi
6683: entistä paikallista työvoimaa maakuntaan.                siitä esityksen Eduskunnalle.
6684: Sitä varten olisi ryhdyttävä toimenpitei-
6685:       He'lsingissä 11 päivänä helmikuuta 1943.
6686: 
6687:                 D. Lindman.                                Aapo Inkinen.
6688:                 Juho Pyy.                                  Toivo Nokelainen.
6689:                                     Juho Kuittinen.
6690:                                                                                         165
6691: 
6692: IX,z9. -     Toiv. al. N:o 88.
6693: 
6694: 
6695: 
6696: 
6697:                                  Rytinki y. m.: J.tiiärämhasta Vuonna- ja H etejät·vien kni-
6698:                                    vattamistöiden jatkamiseksi.
6699: 
6700: 
6701:                                      Ed u s \kunnalle.
6702: 
6703:    TyöttömyysmäärärahoiHa aloitettiin ke-        ei sen vuoksi voida viljeUä nyt. Heti kun
6704: väällä 1939 Pudasjärven kunnassa sijaitse-       suinkin on mahdoHista, olisi jatkettava ky-
6705: vien Vuorma- ja lietejärvien ikuivattamis-       symyksessä olevien järvien lrnivat1amis-
6706: työt. Syiksylllä 1939 tahisodi8Jl syttymisen     töitä. Ehkä ensi vuonna siihen jo on mah-
6707: vuolksi oli työ:t !kegkey;tettävä. Senjälkeen    dollisuus olemassa.
6708: ei (jle töitä a1oitettu, johtuen tämä työväes-      Edellä olevan perusrteellla ehdotamme
6709: tön puutteesta, mutta ehlkä v,ielä enemmän       kunnioittaen edusikunnan hyvä:ksylttäväsksi
6710: siitä, että valtion varoja on tarvittu muiihin   toivomuksen,
6711: ehkä tärkeämpiin tarpeisiin.
6712:    Mainittujen järvien kuivattaminen on                    että hallitus ottaisi ensi vuoden
6713: paikalliselle väestölle erikoisen tärkeää hei-         tttlo- ja menoarvioesitykseen riittä-
6714: dän toimeentulonsa kun riippuu suuresti                vän suuren määrärahan Pudasjärven
6715: siitä, kuin11m nopeasti saadruan hyödylliseen          kunnassa sijaitsevien V uorma- ja
6716: tarkoitukseen ne ensilMkkaiset viljelys-               H etejärvien kuivattamistöiden jatka-
6717: maat, jotka Dvat veden vaivaamia ja joita              miseksi.
6718:            Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
6719: 
6720:                      Eino Rytinki.               Heikki Niskanen.
6721:                                  U. A. Wirranniemi.
6722:                                ..         ..
6723:     VALTIOPAIVAT
6724:                      1943
6725: 
6726:                  LIITTEET
6727:                          X
6728: 
6729: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
6730:              TOIVOMUSALOITTEET
6731: 
6732: 
6733: 
6734: 
6735:                    HELSINKI 1943
6736:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
6737: Tapaturmalakia, äitiys- ja lapsiavustusta~ kansaneläkelaitosta,
6738:       mustalaisten aseman parantamista y. m. koskevia
6739:                  laki- ja toivomusaloitteita.
6740: 
6741: 
6742: 
6743: 
6744:                                                                   22
6745:                                                                                              171
6746: 
6747: X,1. -   Lagmot. N:o 8.                            X,1. -   Lak. al. N :o 8.
6748: 
6749: 
6750: 
6751: 
6752: Frietsch m. fl.: Förslag till l4g om änd-          Frietsch y. m.: Ehdotus laiksi työntekijäin
6753:    rin.g av lagen om arbetares olycksfalls-           tc~paturmavakuutuslain mu1tttamisesta.
6754:    försäkring.
6755: 
6756:            TiU     R i k s d a g e n.                          E d u s k u n n a 11 e.
6757: 
6758:    Då arbetsgivarna på 1890-talet i Tysk-             Kun aikoinaan 1890-luvulla maassa, joka
6759: land, som på ·den sociala ·lagstiftningens         sosiaalisen lainsäädännön alalla on katsottu
6760: område ansetts vara ett föregångsland, i           edelläkävijäksi, nimittäin Saksassa, lainsää-
6761: lagstiftningsväg ålades att försäkra sina          däntötoimenpitein velvoitettiin työnantajat
6762: arbetare mot olycksfall i arbete, motivera-        vakuuttamaan työntekijänsä työssä sattu-
6763: des åtgärden dä:mned, att arbetsgivaren var        van tapaturman varalta, perusteltiin toi-
6764: ansvarig för de skador hans maskiner och           menpidettä sillä, että työnantaja oli vas-
6765: apparater åsamkade arbetarna. Då skydd&-           tuussa niistä vahingoista, mitä hänen ko-
6766: anordningarna sedermera förfullständiga-           neensa ja laitoksensa aiheuttivat työnteki-
6767: des, ilmnde ansvaret för oly0ksfall, som           jöille. Kun sittemmin koneissa olevat suo-
6768: drabbade arbetaren, icke mera åvälvas ar-          jalaitteet saatiin riittävän täydellisiksi ei
6769: betsgivaren. Man begynnte då motivera              enää voitu katsoa työnantajan olevan vas-
6770: den obligatoriska olyeksfaJlsförsäkringen          tuussa työntekijää koht·aavasta tapatur-
6771: därmed, att ikroppsarbetaren bör gynnas            masta, vaan ruvettiin pakollista tapaturma-
6772: och utrustas med förmåner, som icke till-          vakuutusta perustelemaan sillä, että ruu-
6773: komma andra arbetare, emedan han såsom             miillisen työn tekijää on suosittava ja hä-
6774: den ekonomislkt svagare parten ieke med            nelle myönnettävä etuja, joita muilla työn-
6775: egna krafter kunde :trygga sin åonomi, då          tekijöilllä ei ole, sen vuoksi, että hän talou-
6776: han på grund av olycksfall helt eller dcl-         dellisesti heikompana työnantajaan nähden
6777:  vis b1ev arbetslös och påbördades extra           ei voinut omin voiminsa turvata talouttaan
6778: kostnader för sjukvården. Inom ikont gjorde        silloin kun hän tapaturman johdosta jäi
6779:  man Hkväl den upptäclrten, att det icke           kokonaan tai osaksi työttömäksi sekä sai
6780: fanns någon mal"kerad gräns mellan utö-            lisämenoja kannettavakseen sairaanhoidon
6781:  varna av fysis:k.t och intellektuellt arbete.     aiheuttamien kustannusten muodossa. En-
6782:  Det fanns kroppsarbetare, av vilka kräv-          nen pitkää havaittiin kuitenkin, ettei ollut-
6783:  des minst lika myeiket kliDSkap och vetande,      kaan suurta rajaa ruumiillisen työn ja hen-
6784:  för att icke tala om färdighet, som av an-        kisen työn tekijäin välillä. Oli ruumiilli-
6785:  dens arbetare. Å andra sidan fanns det            sen työn tekijöitä, joilta vaadittiin ainakin
6786:  intellektuella arbetare, vilkas arbete fullt      yhtä paljon oppia ja tietoa taidosta puhu-
6787:  ut kunde jämföras med deras, som enligt           mattakaan kun henkisen työn tekijöiltä ja
6788:  gammal hävd hänfördes tiU utövarna av              oli toiselta puolen myöskin henkisen työn
6789:  fysiskt arbete och av vilka krävdes en             tekijöitä, joiden työ oli aivan samanlaista
6790:  myclmt mindre fond av teoretiskt vetande          kuin niiden, jotka vanhan perintätavan
6791:  inom sina resp·eiktive yrken än av med            mukaan luettiin ruumiillisen työn teki-
6792:  yrkesarbete sysselsatta kroppsarbetare. Man        jöiksi ja joilta ammatissaan vaadittiin pal-
6793:  kom slutligen därhän, att man ansåg sig            joa vähemmän tietopuolista oppia kuin kon-
6794:  ~muna utsträcka den obligatoriska olyeiks-        sanaan ammattityötä tekeväitä ruumiillisen
6795:  fa1lsförsäkringen .tili alla dem, vilka mot lön    työn tekijältä. Lopuksi tultiin siihen, että
6796:  utförde arbete för andras räkning. Denna          katsottiin voitavan pakollinen tapaturma-
6797:  ståndpunkt har den mellaneuropeiska lag-          vakuutus ulottaa kaikkiin toisen työssä
6798:  stiftningen intagit, och av de nordiska Jän-       palkkaa vastaan oleviin. Tällä kannalla on
6799:  derna ha Sverige och Danmark följt samma          keskieuropalainen lainsäädäntö ollut ja sa-
6800:  linje.
6801: 172                       X,1. -   Työntekijäin tapaturmavakuutus.
6802: 
6803:     Om vi granska förhållandena hos oss,         malle kannalle ovat Ruotsi ja Tanska poh-
6804:  finna vi, att den obHgatoriska olycksfalls-     joismaista asettuneet.
6805:  försäkringen av arbetare inslagit exalkt          Jos katselemme meidän olojamme, niin
6806:  samma linje. Vår första lag på detta om-        huomaamme pakollisesta työntekijäin tapa-
6807:  råde, lagen av år 1895 angående arbets-        turmavakuutuksesta aivan samanlaisen ke-
6808:  givares ansvarighet för ikroppsskada, som      hityskulun. Ensimmäinen lakimme, v. 1895
6809:  drabbar arbetare i arbete, byggde oför-        laki työnantajan vastuusta työntekijää
6810:  tydbart på principen om arbetsgivarens         työssä kohta;avasta ruumiinvammasta, no-
6811:  ansvarighet. Därpåföljande lag eller för-       jautui selvästi työnantajan vastuuperiaat-
6812:  ordningen av år 1917 förkastade ifråga-        teelle. Seuraava laki eli v. 1917 asetus ta;as
6813:  varande princip och utsträckte olycksfalls-    luopui vastuuperiaatteesta ja ulotti tapa-
6814:  försäkringen någo:t så när allmänt till alla   turmavakuutuksen ruumiillisen työn teki·
6815:  utövare av fys:iskt arbete, och 1921 års        jöihin jokseenkin yleisesti ja v. 1921 tapa-
6816:  kommitte för utarbetande av en olycksfalls-    turmavakuutuslakikomitea ulotti mietin-
6817:  försäkringslag utsträckte i sitt betänkande    nössään lain käsittämään kaikki toisen
6818: lagens verkningskrets :till alla, som mot lön   työssä palkkaa vastaan olevat henkilöt.
6819:  utförde arbete för annans räkning. Denna       Tätä kantaa ei silloinen hallitus kuitenkoon
6820: ståndpunikt accepterades likväl icke av den     hyväJksynyt, minkä vuoksi v. 1925 työväen
6821: dåvarande regeringen, av vilken anledning       tapaturmavakuutuslaki käsitti vain henki-
6822: lagen av år 1925 om arbetares olycksfalls-      löt, jotka palkkaa vastaan olivat sitoutuneet
6823: försäkring omfattade endast de personer,        tekemään toiselle ruumiillista työtä. Seu-
6824: vilka mot ersättning förbundit sig att åt       raava laki vuodelta 1935 ei myöskään muut-
6825:  annan person utföra ikroppsarbete. Ej hel-     tanut tätä kohtaa, minkä vuoksi voimassa
6826: ,ler därpåföljande lag av år 1935 åstadkom      oleva työntekijäin tapaturmavakuutuslaki
6827: någon förändring i detta avseende, varför       yhä on samanlaiselle peruateelle rakennettu
6828: gällande lag om arbetares olycksfallsför-       kuin aikaisemmatkin. Kun kuitenkaan ei
6829: sä!kring fortfarande bygger på samma            ole mitään syytä jakaa toisen työssä tai pal-
6830: grund som de :tidigare. Då det likväl icke      veluksessa olevia henkilöitä kahteen ryh-
6831: föreligger något skäl att uppdela i annans      mään, ni~hin, joiden katsotaan kuuluvan n. s.
6832: arbete eller tjänst sysselsa;tta personer i     ruumiillisen työn tekijöihin, ja niihin, joi-
6833: två kategorier, d. v. s. sådana, vilka anses    den ei katsota tekevän ruumiillista työtä,
6834: höra :ti.U utövarna av s. k. fysiskt arbete,    ja myöntää edelliselle ryhmälle etuja pak-
6835: och sådana, vilka icike anses utföra dyliikt    kotapaturmavakuutuksesta aiheutuvan va-
6836: arbete, varvid den förra ikategorin beviljas    paan sairaanhoidon, päivärahan ja elinko-
6837: förmåner i form av med den obligatoriska        ron muodossa ·työssä sattuneen tapaturman
6838: olycksfa1lsförsäkringen förenad fri sjuk-       vuoksi, mutta jättää toinen ryhmä, joka ai-
6839: vård, dagpenning och livränta på grund av       nakin yhtä kipeästi kaipaa vakuutusturvaa
6840: i arbetet inträffat olycksfall, medan den       vastaavassa tapauksessa, ilman sitä, olisi
6841: andra kategorin, som är i minst Eka stort       voimassa olevan lain va.staavaan kohtaan
6842: behov av försä!kringsskydd i motsvarande        saatava muutos aikaan.
6843: fall, icike kommer i åtnjUJtande av sådant,        Ehdotamme sen vuoksi,
6844: borde en ändring av motsvarande punkt i
6845: gällande lag åvägabringas.                              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6846:    Vi föreslå förty,                                  van lakiehdotuksen:
6847:         att Riksda.gen måtte godkänna föl-
6848:       jande lagförslag:
6849:                                    X,1. -   Frietsch y. m.                                173
6850: 
6851:                    Lag                                             Laki
6852: om ändring av lagen om arbetares olycks-        työntekijäin tapaturmavakuutuslain muut-
6853:             fallsförsäkring.                                    tamisesta.
6854:   I enlighet med Riksdagen.s beslut skall          Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu-
6855: 1 § i lagen om arbetares olyclrsfallsför-       tetaan ,työntekijäin tapaturmavakuutuslain
6856: säkring erhålla följande ändrade lydelse:       1 § näin kuuluvaksi:
6857:                       1 §.                                           1 §.
6858:   Envar, soun mot ersättning anvllindes i          Jokainen henkilö, jota korvausta vastaan
6859: arbete för annans rwkning utan att gent-        :käytetään työssä toisen lukuun olematta
6860: emot denne vara självständig företagare,        häneen nähden itsenäinen yrittäjä, ja jokai-
6861: så ock envar, som i avsikt att fötkovra sin     nen, joka ammattikehi:tyksekseen tekee
6862: yrkesfärdighet utan iön utför sådant ar-        tuommoista työtä palkatta, on, mikäli tässä
6863: bete, skall, för såvitt i denna lag ej annor-   laissa ei toisin säädetä, työnantajansa toi-
6864: lunda stadgas, genoun sin arbetsgivares för-    mesta ja kustannuksella va!lmutettava työssä
6865: sorg och på dennes be:kostnad försllikras       sattuvan tapaturman aiheuttaman vahingon
6866: för skada ti1l följd av olycksfall i arbetet,   varalta, ei kuitenkaan, jos sellainen henkilö:
6867: dock ej, där sådan person:                         (1-3 kohta kuten voimassa olevassa
6868:    (Punkterna 1-3 såsom i gällande lag.)        laissa.)
6869: 
6870:   Helsingfors den 11 februari 1943.               Helsingisä helmikuun 11 päivänä 1943.
6871: 
6872:                 C. 0. Frietsch.                         Albin Wickman.
6873: 174
6874: 
6875: X,2. -   Toiv. al. N :o 58.
6876: 
6877: 
6878: 
6879: 
6880:                                 Tuominen y. m.: Esityksen antamisesta sotatapaturmalain-
6881:                                    säädännön koonnasta.
6882: 
6883: 
6884:                                       E d u s k u n n a ll e.
6885: 
6886:    Sodissa haavoittuneiden korvausten ja           tuksia korvausmäärien suuruuteen nähden
6887: sotaleskien sekä lapsien huoltoeläkkeiden          aivan samanlaisissa tapauksissa ei voida
6888: laadun ja suuruuden sekä korvausperusteet          välttää.
6889: määrittelevät erinäiset lait. Pohjalaikina            Siten esimerkiksi ei v. 1939-40 talvi-
6890: oli alkuaan v. 1938 ·laki sotapalveluksesta        sotaan osaaottanut haavoittunut saa täy-
6891: aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden            .dennyskorkoa muutoin :kuin erityisesti sitä
6892: johdosta suoritettavasta korvauksesta, sitä        hakemalla, mutta nykyiseen sotaan osaa-
6893: täydensi työntekijäin tapaturmavakuutus-           ottanut haavoittunut saa hakemattakin väli-
6894: laiki v:lta 1935, viran- ja toimenhaltijain        aikaisen täydennyskoron yhden vuoden
6895: tapaturmakorvauslaki v:lta 1935, työvel-           ajaksi, jonka kuluttua hänenkin täytyy
6896: vollisuuslaki ja väestönsuojelulaki, molem-        .täydennyskorkoa hakea, jos sitä haluaa pi-
6897: mat vuode1ta 1939, laki vapaaehtoisesti puo-       temmäksi ajaksi. Kun täydennyskorkoa ru-
6898: lustusvoimain työssä olevien henkilöiden,          vetaan maksamaan vasta sen kalenterivuosi-
6899: kuten lottien y. m., sotapalveluJr..sesta aiheu-   neljänneksen alusta lukien, jonka aikana
6900: tuneen ruumiinvamman tai sairauden joh-            sitä tarkoittava hakemus on saapunut val-
6901: dosta suoritettavasta korvauksesta v: lta          tion tapaturmatoimistolle, voidaan tästä
6902: 1940 ja lopuksi laki puolustusvoimain työ-         päättää, että tUJlvisodassa haavoittuneet
6903: hön otettujen työntekijäin .tapaturmakor-          ovat tämän johdosta tulleet kärsimään huo-
6904: vauksesta v:lta 1941. Korvausten määrää-           mattavan vahingon.
6905: misestä eri Jakien mukaan aiheutui kuiten-            Leskien oli aikaisemmin haettava lisä-
6906: kin epätasaisuutta sekä korvausperusteisiin         huoltoeläkettä, mutta toukokuun 1 p :n jäl-
6907: että korvauksen suuruuteen nähden, minkä           keen 1942 sitä voidaan muutamissa tapauk-
6908: vuoksi tammikuun 10 p: nä 1941 annettiin           sissa myöntää harkinnan mukaan ilman
6909: sotatapaturmalaki ja heinäkuun 18 p: nä            hakemustakin. Kun määräykset lisähuolto-
6910: 1941 laki sotatapaturmalain soveltamisalan          eläkkeen saamisesta ovat muutoinkin suu-
6911: laajentamisesta. Näihin päälakeihin liittyy         resti muuttuneet, on sotaleskien nykyään
6912: sitten lukuisa joukko asetuksia ja sosiaali-       sangen vaikea tietää, anilloin he ovat oikeu-
6913: ministeriön sekä puolustusministeriön pää-         tettuja lisähuoltoeläkettä saamaan milloin
6914: töksiä, niin että nJ&yään on olemassa 30           eivät. V a:rsinkin on heidän mahdotonta
6915: eri ·lakia, asetusta ja päätöstä, joiden no-        aavistaa, että he voivat uudelleen hakea
6916: jaLla sodista aiheutuvista haavoittumisista,       <lisähuoltoeläkettä, vaikka aikaisempi hake-
6917: sairauksista sekä kaatuneiden tai kuollei-         mus on tullut hyljätyksi.
6918: den leski1le ja lapsiLle suoritettavat kor-           Lotat saavat korvauksen sekä tapatur-
6919: vaukset ovat määrä:ttävät. Luonnollista on         masta aiheutuneesta ruumiinvammasta että
6920: että kun laki toisensa perään laaditaan ja         sotapalveluksessa saamastaan sairaudesta,
6921: jo voimassa olevUJt useasti muutetaan, ei           jos heidän palkkansa on niin pieni, että
6922: voida parhaalla tahdollakaan välttää risti-        voidaan katsoa heidän toimineen vapaa-
6923: riitaisia ja suuria tu1kintavaikeuksia aiheut-      ehtoisesti. J:os heidän taloudellinen ase-
6924: tavia määräyksiä. Tästä taasen seuraa että          mansa ei siedä sitä, että he palkatta tai
6925: lainkäyttö muodostuu hitaaksi ja monimut-          liian pientä palkkaa vastaan uhraavat työ-
6926: kaiseksi sekä valtiolle sangen kalliiksi, jota-     voimaansa isänmaan palvelukseen, vaan
6927: paitsi suoranaisia vääryyksiä ja epäoikeu-          heille on maksettava suurempaa pUJlkikaa,
6928:                                  X,2. -   Tuominen y. m.                               175
6929: 
6930: niin katsotaan he valtion viran- ja :toimen-           että hallitus kiireellisesti valmis-
6931: haltijoiksi ja menettävät silloin oikeutensa        taisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
6932: korvaukseen sairaustapauksissa.                     tyksen nykyisen sotatapaturmalain-
6933:   Voitaisiin luetella lukuisia muitakin sa-         säädännön yhdistämiseksi yhteen ai-
6934: mantapaisia esimenkkejä.                            noaan lakiin, joka saatettaisiin voi-
6935:   Edelläesitetyn perusteella pyydämme               maan kaikkien nykyään voimassa ole--
6936: kunnioittaen ehdottaa, että eduskunta hy-           vien sotatapatunnakorvauksia koske-
6937: väksyisi toivomuksen,                               vien lakien sijaan.
6938:         Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
6939: 
6940:                    J orm.a Tuominen.               Otto Toivonen.
6941:                    T. N. Vilhula.                  Einar Holmberg.
6942:                    Antti J. Rantamaa.              Onni Mäkeläinen.
6943:                    Eino Raunio.                    Heikki Kääriäinen.
6944:                    Juho Pyy.                       J. E. Lampinen.
6945:                    Onni Hiltunen.                  Matti Heikkilä.
6946:                    Samuli Tervo.                   Toivo Mansner.
6947:                    A.ug. Syrjänen.                 Onni Peltonen.
6948: 176
6949: 
6950: X,3. -   Toiv. al. N :o 59.
6951: 
6952: 
6953:                                Raunio y. m.: Sotatapaturmalain rnuuttarnisesta.
6954: 
6955: 
6956:                                     E d u s kun n a ll e.
6957:     Puolustusvoimissa sodanaikaisessa pal-          Kun kysymyksessä on ilmeinen ristiriita
6958:  veluksessa olevalle suoritettavasta päivära-    sotakuukausipalkan      ja    huoltoeläkkeen
6959:  hasta ja eräistä muista eduista helmikuun      myöntämisessä kasvattilapselle, joka on saat-
6960:  27 päivänä 1942 annetun asetuksen 16 §: n       tanut olla perheessä koko ikänsä, olisi kä-
6961:  2 mom. säädetään: ,Asevelvollisen per-          sityksemme mukaan myöskin huoltoeläke
6962:  heenjäseniksi luetaan hänen kanssaan yh-       suoritettava kasvattilapselle, jos hän on per-
6963:  teisessä pesässä elävä vaimo, 17 vuotta         heessä ollut hoidettavana ilman korvausta
6964:  nuorempi oma ja ottolapsi sekä tässä pe-        yhtäjaksoisesti ottopäivästä alkaen.
6965:  sässä asevelvollisen elätettävänä oleva 17         Niinikään olisi käsityksemme mukaan
6966:  vuotta nuorempi kasvattilapsi taikka vai-       saatava muutos aikaan sotatapaturmal~ain
6967:  mon lapsi.'' Mainitun asetuksen 19 §: n         16 § :n 2 ja 3 mom. siten, että lapsille
6968:  mukaiseen kuukausipal~kkaan suoritetaan         myönnettävä huoltoeläke olisi kaikille sa-
6969:  näin ollen myös kasvattilapsen osalta mai-      mansuuruinen korvausluokista riippumatta.
6970:  nitun pykälän 2 mom. mukainen lisäys            Täten tunnustettaisiin kaikki lapset saman-
6971: riippuen sen suuruus perheen jäsenten luku-      arvoisiksi, ja ottaen huomioon heidän ela-
6972:  määrästä.                                      tuksensa se on luonnollisesti kaikkien koh-
6973:     Tämän asetuksen mukaan on puolustus-         dalla oleva samanlainen.       Kun valtion
6974:  voimissa sodanaikaisessa palveluksessa ole-    myöntämät lapsiavustuksetkin ovat kaikille
6975:  van henkilön perheen huolto järjestetty sel-   yhtä suuret palkkaluokista riippumatta ei
6976:  västi ja oikeudenmukaisesti myöskin kas-       tällaista eroavaisuutta saisi olla myöskään
6977:  vattilapsen kohdalta, mutta toisin on asian-   huoltoeläkkeissä.
6978: laita, jos perheen huoltaja ka·atuu sodassa         Kun tarkoittamamme muutokset olisi
6979: tai menettää työkykynsä. Silloin siirtyy        saatava aikaan hallituksen esityksen poh-
6980: perheen huolto tammikuun 10 päivänä 1941        jall~~c ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
6981: annetun sotatapaturmain piiriin, jonka          hyväksyttäväksi toivomuksen,
6982: 3 § : ssä määritellään korvaukseen oikeute-
6983: tut, mutta josta määrittelystä ov,at kas-                että hallitus antaisi Eduskunnalle
6984: vattilapset jääneet lain ulkopuolelle.                esityksen sellaisiksi rnuutoksiksi voi-
6985:    Tähän perustuen, jos kasvattilapsen kas-           massa olevaan sotatapaturmalakiin,
6986: vatti-isä on kaatunut sodassa ei lapsi ole            että kasvattilapset tulisivat oikeute-
6987: sotatapaturmalain mukaan korvaukseen oi-              tuiksi saarnaan huoltoeläkettä ja
6988: keutettu omainen ja siten on heidän koh-              että huoltoeläke olisi siihen oikeute-
6989: daltaan huoltoelä;kettä koskeva anomus tul-           tuille lapsille samansuuruinen kor-
6990: lut hylätyiksi.                                       vausluokista riippumatta.
6991:          Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
6992: 
6993:  Eino Raunio.          Eetu Karjalainen. Elli Nurminen.    Viljo Rantala.
6994:  Heikki Simonen.       Walter Kuusela.   Jalmari Väisänen. Tuomas Bryggari.
6995:  K. Andersson.         Aino Lehtokosld. Väinö Kivisalo. Pekka Railo.
6996:  Otto Toivonen.        Atos Wirtanen.    Onni Hiltunen.    Väinö Sinisalo.
6997:  Samuli Tervo.         Varma K. Turunen. Edv. Kujala.      Juho Pyy.
6998:  Jere Juutilainen.     Jalmari Linna.    J. F. Tolonen.    Valfrid Eskola.
6999:  Jussi Raatikainen. Miina Sillanpää. Jussi Lonkainen. Laura Härmä.
7000:  Kustaa Perho.         V. Kupari.        Albin Koponen. Uuno Raatikainen.
7001:  Matti Turlda.         Vihtori Huhta.    Onni Mäkeläinen. Kalle Jokinen.
7002:  Sylvi-Kyllikki Kilpi. Juho Kuittinen.   J. E. Malmivuori. Martta Salmela-Järvinen.
7003:                                                                                                177
7004: 
7005: X,4. -   Toiv. al. K :o 60.
7006: 
7007: 
7008: 
7009: 
7010:                                Bytinki. y. m. : .Sotatapatwrmalain muuttamisesta.
7011: 
7012: 
7013:                                     E d u s k u n n a ·ll e.
7014: 
7015:    Sotatapaturmalain perusteella on van-          tusta vastaan neljälle pojalle. Jokainen on
7016: hemmilla, joiden poja,t ovat sodassa joko         velvollinen yhtä suurella osBJlla maksamaan
7017: lma:buneet tai vahingoittuneet oikeus saada       vanhemmille elatusta. Yksi pojista on
7018: korvausta, jos kaatunut Jtai va.hingoittunut      kaatunult. Häneltä jäi kolme pientä lasta,
7019: on huomaJttavassa määrin huolehtinut tai          vanhin 11 vuoden. Kaatuneelta jäi pieni
7020: ollut ryhtymässä huolehtimaan vanhem-             uudistalo, pe'ltoa ja niittyä niin vähän, että
7021: mistaan. Käytännössä toteutettuna on kui-         leski hädin tuskin kykenee elättämään kaksi
7022: ltenkin suuri mä.ärä hylätty sellaisiakin ano-   lehmää. Les'kelilä ei ole muita tuloja kuin
7023: muksia, jotka kohtuussyiden perusteella           pieni sotaeläke. Hänen olisi nyt makset-
7024: olisi pitänyt hyväksyä.                          'rtava siittä tulosta miesvainajan vanhem-
7025:    Esimerkiksi vanhemmrut omistavat pienen        mi:lle menevä yksi neljäsosa heidän eläket-
7026: velkaisen r!:Jalon maaseudu:lla kaukana liike-    ltään. Tätä hän ei kykene suorittamaan
7027: keskuksesta, talon, jonka tuotto on niin          hyvällä tahdotlakaan. Eikö neljäsosa kah-
7028: pieni, ettei sillä voi toimeen tulla, vaan        den hengen eläkkeestä ole huomattavassa
7029: on hankittava 1isätuloja metsä- y. m. kausi-      määrin huoltamista.
7030: töistä. Heil!tä on kaa.tunut kaksi nuorinta          Lain laBJtijoiden on huolehdittava siitä,
7031: poikaa, jotka ovat asuneet vanhempien             että kaikkien vanhempien, jotka ovBJt kas-
7032: kanssa yhdessä. Heidän anomuksensa on             vattaneet poikia, uhranneet ne isänmaan
7033: hylätty sillä perusteella, että pojat eivät       vapauden ja kansan säilymisen puolesta, ei
7034: ole huomattavassa määrin huolehtineet             1tarvitse nähdä puutetta. Isänmaan on
7035: vanhemmistaan. Vanhemmil'le on tosin jää-         muistettava, että e:llei sellaisia äi,tejä ja isiä
7036: nyt eloon viclä kolme poikaa, mutta he asu-       olisi ollut, jotka ovat kasvattaneet puolus-
7037: vat omissa uudistaloissa ja heiHä kaikilla        tajia, ei myöskään o'lisi voitu säilyttää itse-
7038: Dn suuret perheet. He elävät köyhissä oloissa     näisyyttämme. Kun sotatapaturmalaissa
7039: ja hädlintuskin voivat huolehtia omien per-       on ilmennyt vanhemmille myönnettävää
7040: heittensä toimeentulosta. Vanhemmat ovat          huoltoeläkettä koskevassa kysymyksessä vir-
7041: vanhoja, ruumiilliseen työhön kykenemät-          heellisyyksiä, olisi ne virheet saatava pi-
7042: tömiä, !työhön, jolla he ovat itsensä elättä-     kaisesti korjatuiksi.
7043: neet ja isänmaa:lle puolustajia kasvattaneet.        Edellä olevan perusteclla ehdotamme
7044: Nyt hei:llä ei ole vanhuuden päiviksi huo-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7045: lehtijaa, vaikka ovat poikia sitä varten kas-     toivomuksen,
7046: vattaneet. Eikö nuoren terveen miehen
7047: työ, jonka hän on uhrannut vanhempiensa                     että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7048: toimeellltulon turvaamiseksi, vaikkapa teke-             siin sotatapaturmalain muuttamiseksi
7049: mä;llä työtä kodin hyväksi, k'()din, jossa               niin, että sodassa kaatuneiden tai
7050: vanhemmait voisivat onneHisesti elää van-                vahingoittuneiden vanhemmat saisi-
7051: huuden päiviä, ole huomattavassa määrin                  vat nykyistä suuremmassa määrin
7052: huoltamista.                                             huoltoeläkettä.
7053:    Vanhemmat ovat myyneet talonsa ela-
7054:       Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
7055: 
7056:                  Eino Bytinki.                             Matti Luoma.-aho.
7057:                  Antti J. Bantamaa.                        U. A. Wirranniemi.
7058:                  Heikki Soininen.                          Tauno Saukkonen.
7059:                  K. A. Lohi.                               Matti Tolppanen.
7060:                                         Antti Junes.                                              23
7061: l18
7062: 
7063: X,o. -   Toiv. al. N:o 61.
7064: 
7065: 
7066: 
7067: 
7068:                                Lehtokoski y. m.: A. itiysamustuslain muuttamisesta.
7069: 
7070: 
7071:                                     E d u s k u n n a ll e.
7072: 
7073:    Åitiysavustuslaki vuodelta 1937 antoi           Varattmnat äidit, joilla nykyisissä oloissa
7074: vähävaraisille äideille osittain sitä tukea      on niin paljon vaikeuksia ja hu6lta uuden
7075: mitä he yhteiskunnan puolelta olivat jo          ihmisen maailma;an tulon johdosta, eivät voi
7076: kauan odottaneet. Kun avustuksen määrä           nykyisellä avustusmäärällä selviytyä edes
7077: seki:j. verotettava tuloraja jäivät laissa       kaikkein välttämättömimmistä menoista.
7078: peräti alhaisiksi, oli tästä seurauksena, että   Avustusmäärää olisi siis nykytilanteen vaa-
7079: tuhannet hyvinkin vähävaraiset työ1äis-          timusten mukaan korotettava. Samoin olisi
7080: äidit jäivät tästäkin avustuksesta osatto-       korotettava äitiysavustuksen saantiin oi-
7081: miksi. Sen vuoksi olikin lakia jo vuoden         keuttavaa verorajaa niin maana kuin kau-
7082: 1941 valtiopäivinä muutettava niin, että         pungeissakin.
7083: ensiksikin avustusmäärä !korotettiin ja toi-       Edellä esitetyn perusteella ~hdotamme
7084: seksi nostettiin myöskin verotettavaa tulo-      kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7085: rajaa. Näiden y. m. muutosten kautta tuli        toivomuksen,
7086: äitiysavustuksesta osalliseksi entistä suu-
7087: rempi määrä synnyttäviä äitejä. Valitetta-                 että hallitus ryhtyisi kiireeUi-
7088: vasti nY'kyinen rahatilanne sekä tarvikkei-             siin toimenpiteisiin äitiysavustuslain
7089: den puute ja hintain nousu on suuresti                  muuttamiseksi siten, että äitiysavus·
7090: huonontanut ei vain avustuksen määrää                   tusmäärää korotetaan ja että äitiys·
7091: vaan myöskin n. s. luontaisavustusten laa-              avustukseen oikeuttavaa verorajaa
7092: tua, jotka suurelta osalta ovat paperivaa-              nykyisestään nostetaan.
7093: tetta.
7094:          Helsingissä he1mikuun 11 päivänä 1943.
7095: 
7096:                  Aino Lehtokoski.                  Hugo Aattela..
7097:                  Alpo Lumme.                       Miina Sillanpää.
7098:                  Elli Nurminen.                    Kaisa Hiilelä.
7099:                  Onni Peltonen.                    Laura Härmä.
7100:                  Martta Salmela-Järvinen.          Edv. Kujala.
7101:                  Uuno Raatikainen.                 M. H. Peltonen.
7102:                  Yrjö Welling.                     Juho Pyy.
7103:                  Väinö Sinisalo.                   0. H. Kekäläinen.
7104:                  Osk. Reinikainen.                 Frans Mustasilta.
7105:                  J. E. Malmivuori.                 Toivo Halonen.
7106:                  Eino Raunio.                      Otto Toivonen.
7107:                                    Varma K. Turunen.
7108:                                                                                            179
7109: 
7110: :X,6.    Toiv. aJ. N:o 62.
7111: 
7112: 
7113:                                 Salmela-Järvinen y. m. : Esityksen antamisesta laiksi äi-
7114:                                    tien vapauttamisesta t.äysin palkkaeduin ansiotyöstä
7115:                                    määräajaksi ennen ja jälkeen synnytyksen.
7116: 
7117:                                      E d u s k u n n a 11 e:
7118: 
7119:    Äitiyden suojelemiseen on meidän maas-         dennäköistä onkin, ettei sililä käyt.ännössä
7120: samme, samoinkuin monissa muissakin               ole kovinkaan suurta me:t~kitystä. Naiset
7121: maissa, kiinnitetty lainsäädännössäkin huo-       itse ·eivät useassakaan tapauksessa voi ar-
7122: miota. Meillähän on voimassa äitiysavus-          vostella, minkä[aatuinen työ on heille va-
7123: tusla;ki, jonka perusteella, saatujen tilas-      hingollista ja vielä vähemmän sitä, missä
7124: tojen mukaan, n. 60 % maamme synnyttä-            vaiheessa se alkaa sitä olla. Nykyään ovat
7125: jistä saa pienen kertakaikkisen, tällä ker-       asiantuntevat lääkärit sitä mieltä, että ras-
7126: taa 600 markan suuruisen avustuksen. Äi-          kauden viimeisinä viikkoina olisi nainen
7127: tiyshuoltoa varten on vuosittain ollut val-       jo verrattain aikaisin vapautettava sopi-
7128: tion talousarviossa määräraha, josta kun-         mattomasta työstä. Tohtori Aulis Apaja-
7129: nat ovat saaneet hakea avustuksia. Myös-          lahti mainitsee tästä eräässä lausunnos-
7130: kin on pyritty suojelemaan äitiyttä siten,        saan seuraavaa:
7131: että naisen osallistuminen raskaisiin töi-           Raskauden viimeinen kuukausi ei suin-
7132: hin raskauden aikana ja synnytyksen jäl-          kaan ole äidille useinkaan vaikeinta aikaa,
7133: keen on eräillä lakisäännöksillä rajoitettu.      vaan sellaiseksi muodostuu häneUe viimeistä
7134:    Asetus työstä teollisuudessa sekä eräissä      edellisen kuukauden jälkimmäinen puolisko.
7135: muissa ammateissa 18/8 1917 kieUää pitä-          Sentähden olisi toivottavaa, että äidit voi-
7136: mästä naista, joka on synnyttänyt lapsen,         sivat oJia poissa toimistaan jo kuusi viik-
7137: työssä neljänä viikkona synnytyksen jäl-          koa ennen synnytystä. Ruumiillista työtä
7138: keen ja .laki kauppa-, 'k;onttori-, ja varasto-   tekeville äideille olisi tämä si,täkin •tär-
7139: liikkeiden työoloista 24/10 1919, sellaisena      keämpää, koska ruumiililiset ponnistukset
7140: kuin se on muutettu v. 1922 ja 1934 sää-          ov:at omansa aikaansaamaan ennenaikaisia
7141: detyllä lailla, kieltää 1työnteon tämän lain      synnytyksiä sikiökalvojen puhkeamisen täh-
7142: alaisissa liikkeissä synnyttäneeltä naiselta      den. Niinpä naistenklinikalla on ennenai-
7143: kuuden vi~kon aikana synnytyksen jälkeen.         kaisia synnytyksiä kokonaista 13 % kai-
7144: Lisäksi säätää viimeksi mainittu laki,            kista synnytyksistä. Jos mielimme pyrkiä
7145: ettei kehittyneessä raskauden tilassa olevaa      alentamaan vastasyntyneiden korkeata var-
7146: naista saa pitää työssä, joka siinä tilassa       haiskuolleisuutta, jonka tärkeimpänä syynä
7147: olevalle voi olla vahingollista.                  on keskosten suuQ'i lukumäärä, olisi mei-
7148:     Nämä säännökset ovat kuitenkin riittä-        dän saatava ennenaikaiset synnytykset vä-
7149: mättömät, sillä niiden ul'kopuo>lelle jäävät      henemään. Onhan tunnettua, että ensim-
7150: laajat työntekijäjoukot, m. m. maatalouden        mäisellä ikäJkaudella 1molevista lapsista
7151: palveluksessa olevat, joiden suorittama .työ      kuolee 35 % kahden ensimmäisen elinviikon
7152: voi olla raskasta, jopa raskaampaakin kuin        aikana, joista keslkosia on noin 50 %.
7153:  edellämainittujen lakien piiriin kuuluvien       Eräänä tärkeänä keinona ennenaikaisten
7154:  työntekijöiden työ ja lait ovat myöskin kes-     synnytysten vähentämiseksi on äi.tien va-
7155:  kenään ristiriitaiset, siUä ilman muuta ym-      pauttaminen kuuden viimeisen raskausvii-
7156:  märrettäneen, että työ teollisuudessa ja         kon aikana ruumiillisesta työstä.
7157:  siihen verrattavissa ammateissa yleensä on          Mainittakoon, että Saksassa on nykyään
7158:  raskaampaa kuin työ konttoreissa ja liike-       äitien synnytysloman pituus 12 viikkoa, josta
7159:  laitoksissa ja kuitenkin on edellisissä am-      6 viikkoa ·ennen ja 6 viikkloa jälkeen syn-
7160:  mateissa huomioitu lyhyempi loma-aika syn-       nytyksen. Meidänkin maassamme olisi pääs-
7161:  nytyksen jälkeen. Myöskin on lain määräys        tävä siihen, että synnytysloma saataisiin
7162:  siitä, ettei naista saa käyttää työssä, joka     kaikissa ammateissa samanpitui:seksi, ja
7163:  raskauden tilassa olevalle voi olla vahin-       että se jatkuisi 12 viikkoa, ja olisi siis
7164:  gollista, sangen epämääräinen ja hyvin •to-      määrätty alkama:an 6 rviik'koa ennen synny-
7165: 180                       X,6. -   Äitien vapauttaminen ansiotyöstä.
7166: 
7167: tystä ja jatkumaan kuusi viikkoa sen jäl-         vaikeana a:iJkanaan kamppailemaan taloudel-
7168: keen.                                             listen vaiikeuksien kanssa, epäJkohta, jOka
7169:    Nylkyaiikana ·tunnustetaan jo yleisesti,       varmaanlkaan ei ole jättämäJttä haitallisia
7170: että vähävaraisen äidin tukeminen italoudel-      jälkiä niin äitien kuin 1asrtenkin terveyteen.
7171: lisesti MSkauden ja synnytyksen aikana on         Tämän epäkohdan poistamiseksi on edus-
7172: väittämätöntä. Ellei itäHaista taloudellista      kunnassa,kin rtehty useita 'aloitJteita, jotka
7173: tukea äidi!lle anneta, saattaa palkollimm syn-    kuitenkaan t'ähän mennessä 'eivät ole johta-
7174: nytysloma johtaa jopa suorastaan päinvas-         neet myönteiseen tulokseen. M. m. suunni-
7175: taiseenlkin tulokseen ikuin mihin si.Uä on py-    te[ti:iJn pakollisen sairausvakuutuksen yhtey-
7176: ritty. Äiti saattaa rta:loudellisen puutteen      dessä avustuksen myöDJtämistä synnytysrta-
7177: takia hakeutua rtöilhin, jotka ovat häne1le       pauksissa samoon !tapaan kuin sairausta-
7178: vielä sopimattomampia ja vahingo1lisempia         pauksissalkin, mutta tämä suunnitelma rau-
7179: kuin se ,työ, josta hän on joutunut lomalle       keni, ikun sairausvakuutuslaki tuli hylä-
7180: lain säädösten perusteelLa. Saattaa ikäydä,       tyksi. Niinikään oli hrullituksen esityk-
7181: että esim. ompelija, jota työnantaja ei voi       sessä äitiysavustuslaiksi !kohta, jossa ehdo-
7182: pitää :työssä ammattitarkastajan ila:kiin pe-     tettiin, että ansiotyössä ikäyvi111.e äideille
7183: rustuvan ikiellon jälikeen, elättää itseään en-   ma!ksettaisiin erikoinen korvaus synnyty:k-
7184: nen synny,tystä ja synny,tylksen jälkeen pyy-     sen aikana ja jälkeen menetertystä työajasta.
7185: kinpesulla, joka ikuitenlkin on paljon ras-       Mutta nämä esitykset eivät kuitenkaan ole
7186: k31a!ffipaa työtä ikuin ompeleminen.              jdhtaneet tuloksiin, eiikä itätä kipeästi lkai-
7187:    Yksi<tyiset työnantajat eivät yil.eensä sil-   vattua uudistusta ole vieläJkään saatu toteu-
7188: loinkaan, kun työeMosopimuksiin on otettu         tetuksi.
7189: määräyksiä palkan suoritt>amiseSta ,työläi-          Kun nykyään niin monella tavalla on
7190: sille määrätyltä ajaQta sairauden sattuessa,      kiinnitetty huomiota väestökysymykseen ja
7191: suorita minkäänlaista palkkaa äitiysloman         suunniteltu syntyväisyyden lisäämistä ·tar-
7192: ajalta. Onpa se}J}aisiakin ;työnantajia, joilla   koittavia toimenpiteitä, olisi käsityksemme
7193: vielä on niin suoravirivainen !kanta lapsen-      mukaan ensimmäisenä ja tärkeimpänä koh-
7194: synny:btäjään nähden, että synnyttäminen          tana s~lloin huomioitava jo syntymässä ole-
7195: ilman muuta tietää lopputiliä ,työpaikasta.       vat ja syntyneet lapset ja myöskin äidit,
7196: V .a!J.tio sUJOrittaa pallkan sairausavustuksen   joiden terveyden säilyminen on kansalkun-
7197: muodossa, mutta ainoastaan poikkeusta-            nan tulevaisuudellle kaikikein tärkeintä.
7198: pauksissa kOkonaisena, silQoin kun tarvitaan      Lainsäädäntömme olisi ensi tilassa saatava
7199: viranpllitäj·älle sijainen virkaa hoitamaan,      s1ten uudisltetulksi, että rasllmana olevat nai-
7200: ma,ksetaan ainoastaan puoli pa~kkaa. Muu-         set voitaisiin vapauttaa heille ja heidän
7201: tamissa kaupunkikunnissa on sitävastoin           tuleville lapsilleen vahingo~lisista töistä ja
7202: tämä asia jo järjestetty esimerkiksi ikelpaa-     että heillle varattaisiin maJhdollisuus toi-
7203: va11a tavall1a. Helsingin kaupungin viran-        meentuloon myöSkm pakollisen äitiysloman
7204: pitäjille ja työläisille myönnetään synny-        aikana. Tässä mielessä pyydämme kun-
7205: tyslomaa 6 viiklkoa enn:en ja 6 viikkoa jäl-      nioittaen esittåä eduskunnan päätettäväksi
7206: keen synnytylksen täysin pallkikaeduin ja         toivomuksen,
7207: tarpeen vaatiessa [isälomaa vielä y;ksi kuu-
7208: kausi, jonka aiikana palkka on 2/3 koko ·pal-              että hallitus tutkisi kysyrnyksessä
7209: kasta. Niinikään myöntävät yksityiset sai-               olevan asian koko laajuudessaan ja
7210: raskassa,t synnytystapauksissa avustuksia                valmistuttOJisi Eduskunnalle esityk-
7211: samoin perustein kuin sairaustapauksissa-                sen laiksi, jonka perusteella äidit va-
7212: kin.                                                     pautettaisiin ansiotyöstä kuusi viik-
7213:    Näistä eduista pääsevät nauttimaan kui-               koa ennen ja kuusi viikkoa jälkeen
7214: tenikin verraltta:iJn harvalukuiset työntekijä-          synnytyksen, ja että heille tänä ai-
7215: piirit. Suurin osa varattomaan väJkeen                   kana suoritettaisiin heidän työpolk-
7216: kuuluvista synnyttäjistä joutuu juuri tänä               kaam~a vastaava korvaus.
7217: 
7218:         Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1943.
7219: 
7220:         Martta. Salmela-Järvinen. Elli Nurminen.                   Sylvi-Kyllikki Kilpi.
7221:         Aino Lehtokoski           Kaisa. Hiilelä.                  Laura Härmä.
7222:         Miina. Sillanpää.         Hilma Koivulahti-Lehto.          Mikko W. Erich.
7223:         Anni Huotari.             Aino Malkamäki                   Urho Kulovaa.ra.
7224:                                                                                              181
7225: 
7226: X,7. -   Toiv. al. H:o 63.
7227: 
7228: 
7229: 
7230: 
7231:                                Hillelä y. m.: Toimenpiteistä hluoltorakan SUQrittamiseksi
7232:                                   äideille, jotka olematta leskiä ovat elatukseensa 1liihden
7233:                                   asep,abveluksessa olevan poikansa tyijansiosta. riippuvaisia.
7234: 
7235:                                     E d u s k u n n a ll e.
7236:    Heinäkuun 17 päivänä 1941 on •annettu         sissa saaneet kasvattaa lapsensa omilla työ-
7237: edelleen voimassa oleva valtioneuvoston          ansioillaan ja kun heidän poi·kansa ovat
7238: päätös sotapalveluksessa olevien asevelvol-      tulleet siihen ikään, että voisivat huolehtia
7239: listen, suojeluskuntalaisten ja vapaaehtois-     vanhan äitinsä elatuksesta, joutuvat he
7240: ten vähävaraisille leskenä oleville äideille     useiksi vuosiksi sotapalvelukseen ja äiti jää
7241: suoritettavasta huoltorahasta. Tämän pää-        huoltorahan saannissa huonompaan ase-
7242: töksen mukaan suoritetaan vähävaraiselle         maan kuin leskiäiti, vaikka hän onkin tosi-
7243: leskenä olevalle äidille, joka välittömästi      asiallisesti rinnastettavissa leskiäitiin. Ja
7244: ennen perheettömän poikansa sotapalveluk-        vaikka hänen miehensä olisikin elossa ja
7245: seen astumista on tämän kanssa yhteista-         olisi avustanut perhettää:n aikaisempina
7246: loudessa eläen ollut elatukseensa nähden         vuosina, niin ei siihen nykyisten, jo vuosia
7247: riippuvainen poikansa työansiosta, huolto-       vallinneiden poiikkeuksellisten kansainvälis-
7248: rahaa saman suuruisena kuin asevelvollisen       ten olojen aikana olisi mitään mahdolli-
7249: vaimolle suoritettava kuukausipalkka.            suuksiakaan.
7250:    Sanotussa valtioneuvoS'ton päätöksessä ei        Näin ollen olisi valtioneuvoston päätöstä
7251: mainita mitään sellaisesta leskiäitiin verrat-   täydennettävä sellaisella lisäyksellä, että
7252: tavasta äidistä, jonka mies on esim. Ameri-      sellainen äiti, jonka mies on määräajan,
7253: kassa tai muualla ulkomailla, eikä ole vuosi-    esim. viimeiset 10 vuotta ollut ulkomailla ja
7254: kymmeniin •antanut itsestään mitään tie-         jos äiti on vähävarainen ja voi esittää ano-
7255: toja eikä avustanut kotimaassa olevaa per-       muksensa yhteydessä ne selvitykset, jotka
7256: hettään. Tällainen äiti on asiallisesti aivan    valtioneuvoston päätöksen 2 § :ssä vaadi-
7257: samassa asemassa kuin leskenä oleva äitikin      taan, olisi oikeutettu saamaan huoftorahan
7258: ja kuntien viranomaiset, jotka joutuvat          saman suuruisena kuin leskiäitikin. Edellä
7259: huoltoraha-anomuksia ratkaisemaan, ovat          sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
7260: useimmissa tällaisissa tapauksissa oman          taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
7261: tuntemuksensa ja esitettyjen selvitysten pe-     sen,
7262: rusteella täysin tietoisia siitä, että pu-                  että valtioneuvoston päätöstä sota-
7263: heenalainen äiti aivan riidattomasti tarvit-             palvel·uksessa olevien asevelvollisten,
7264: sisi samansuuruisen huoltorahan kuin leski-              suojeluskuntalaisten ja vapaaehtois-
7265: äitikin, mutta sanotun valtioneuvoston pää-              ten vähävaraisille leskenä oleville äi-
7266: töksen mukaan he eivät voi rinnastaa maini-              deille suoritettavasta huoltorahasta
7267: tunlaista asevelvollisen äitiä leskiäitiin,              kiireellisesti muutettaisiin siten, että
7268: koska virkatodistuksen mukaan hän ei ole                 tätä huoltorahaa päätöksessä tarkem-
7269: leskenä oleva äiti.                                      min määrättävällä tavalla makset-
7270:    Mainitunlaisia äitejä, n. s. Amerikan les-            taisiin vastaavasti myöskin niille vä-
7271: kiä on kaikkialla maassamme, mutta erikoi-               hävaraisille äideille, jotka, olematta
7272: sesti Pohjanmaalla ja yleensä rannikko-                  leskiä, miehen maasta poistumisen
7273: seuduilla, joista aikaisempina aikoina siir-             tai muun sellaisen syyn vtwksi ovat
7274: tolaisuus Amerikaan ja Kanadaan on oHut                  elatukseensa nähden poikansa työan-
7275: suuri. Nämä äidit ovat useimmissa tapauk-                siosta riippuvaisia.
7276:       Helsingissä helmikuun 9 P,äivänä 1943.
7277: 
7278:          Kaisa Hiilelä.              Alpo Lumme.                  J. E. Malmivuori
7279:          Aino Lehtokoski.            Uuno Raatikainen.            G. Lindström.
7280:                                      Heikki Simonen.
7281: 182
7282: 
7283: X,s. -   Toiv. al. N:o 64.
7284: 
7285: 
7286: 
7287: 
7288:                               Leppälä• y. m. :· Esityksen antamisesta       lapsiavustuksen
7289:                                  myöntämisestä monilapsisille perheille.
7290: 
7291: 
7292:                                    Ed uskunna1le.
7293: 
7294:    Viime aikoina on maassamme useam-           va·a ja lapsien syntyväisyyskin jonkin ver-
7295: massa yhteydessä huolestuneina sekä pu-        ran lisääntyy.
7296: huttu että kirjoitettu syntyväisyyden yhä         Mitkä syyt sitten lopulta osoittautunevat-
7297: jatkuvasta alenemisesta. Virallinen tilasto    kin syntyväisyyden heikkenemisen aiheut-
7298: osoi,ttaa huolestumiseen olevankin tarpeeksi   tajiksi, on yhteiskunnan etsittävä keinoja
7299: syytä. Kun syntyväisyyden enemmyys vielä       tilanteen korjaamiseksi ja ryhdyttävä niitä
7300: vuosisadan vaihteessa oli noin 13 tuhan-       kiireellisesti toteuttamaan. Tällöin osoit-
7301: nelta, on se sittemmin jyrkästi alentunut,     tautunee taloudellinen tuki lapsirikkaille
7302: ollen kymmenvuotiskaudella 1921-30 kes-        perheille erääksi varsin soveliaaksi toimen-
7303: kimäärin 8.1 tuhannelta. Vuosina 1931-40       piteeksi. Esim. palstaviljelystoiminta, jota
7304: oli mainittu enemmyys 5.2 ja viimeksi ju-      syrjäseuduilla on ryhdytty suuriperheisten
7305: la1istussa tilastossa 1940 tunnetusta syystä   ravinnon saannin helpottamiseksi aikaansaa-
7306: vain 2. Häämöittäneekö edessämme se            maan, on .eräs sellainen toiminnan muoto.
7307: ajankohta, jolloin kansamme lisääntyminen      Mutta sekin kohtaa vain harvoja monilapsi-
7308: kokonaan lakkaa. Väestötilastollisia nume-     sia perheitä. On senvuoksi etsittävä muita-
7309: roita hyväkseen käyttäen eräät tutkijat        kin laajempiin piireihin ulottuvia avustus-
7310: ennustavat tämän pysähtymisen tapahtuvan       muotoja. On myöskin ehdotettu, että kun-
7311: viimeistään 1970 luvulla. Topeliuksen roh-     nallinen verovähennys la.psirikkailta per-
7312: kea ennustus 11 miljoonan kansasta, mikä       heiltä n. s. lapsivähennyksen korotuksella
7313: tähän suureen maahan pitäisi voida sopi-       auttaisi kysymyksessäolevassa asiassa. Täl-
7314: vasti sijoittaa, näyttää edellä sanottua       löin on kuitenkin huomattava, että vero-
7315: taustaa vastaan vain kauniilta ihaaveelta.     äyrien luvun tällöin noustessa, äyrin hinta
7316:    Syitä ,tähän kansamme tulevaisuutta suu-    kohoaa ja. sen avustuksen, minkä lapsirik-
7317: resti vaarantavaan ilmiöön lienee useampia.    kaat perheet täten saisivat, joutuvat toiset
7318: Ne, jotka syntyväisyyden heikkenemiseen        saman kunnan asukkaat kohonneena kun-
7319: väittävät syyksi nykyaikaisen hemmottele-      nallisverona maksamaan. Oikeudenmukai-
7320: van, lapsia karttavan sivistyksen, viittaa-    suus kuitenkin vaatisi, että tämänlainen
7321: vat siihen, että kaupungeissamme jo kuol-      yleinen avustus olisi koko yhteiskunnan
7322: leisuus ylittää syntyväisyyden, sekä siihen,   kannettava.
7323: että vanhemmilla kulttuuriseuduilla Lou-          Maassamme on jo ·pitemmän aikaa eräille
7324: nais- ja Etelä-Suomessa syntyväisyys ei ole    kansalais;piireille maksettu n. s. perhelisää
7325: enää puoltakaan Pohjois- ja Itä-Suomen         eli •lapsiavustusta. Palkkauslaki viime vuo-
7326: vähemmän sivistyksestä osallisiksi tulleiden   delta säätää, että tämä perhelisä on 2,.400
7327: alueiden syntyväisyyden enemmyydestä.          mk jokaisesta alle 17 vuoden ikäisestä joko
7328: Syntyväisyyden enemmyys kun on Uudella-        omasta tai ottoktpsesta.
7329: maalla vain 1.2 ja Ahvenanmaalla enää ai-         Tämä perhelisä, jota myös on sanottu
7330: noastaan O.s, sen ollessa Oulun läänissä       lapsiavustukseksi, lienee tarkoitettu lapsien
7331: vielä 10.s.                                    kouluttamiseksi. Todennäköisesti sen tur-
7332:    Ne taas, jotka syntyväisyyden heikkene-     vin onkin näissä piireissä käytetty lapsia
7333: misen syyksi väittävät maamme heikkoja         m. m. oppikouluissa.      Tyytymättömyyttä
7334: taloudellisia oloja, viittaavat siihen, että   muissa kansalaispiireissä herättää vain jon-
7335: n. s. hyvinä aikoina avioliittojen luku kas-   kinverran se, että, tämänlaisesta avustuk-
7336:                                       X,s. -   Leppälä y. m.
7337: 
7338: sesta jäävät osattomiksi paljon huonom-            nalta arvokas merkitys., KuiJ:tka; monen-
7339: massa .taloudellisessa asemassa olevat moni-       nesta lapsesta alkaen, miten suuri tämä laa-
7340: lapsiset huoltajat. Onhan heidänkin oh-            jempiin piireihin kohdistuva lapsiavustus
7341: jattava lapsensa elämäntehtäviin ja kilpai-        olisi oleva ja keille kaikille, sekä missä
7342: lun kaikilla aJoilla kiristyessä huolehdittava     muodossa sitä olisi jaettava, on suoritettava
7343: lapsiensa ammattikasvatuksesta. Tällaisessa        tutkimus OS'Oittava.
7344: asemassa ova.t m. m. :ne suuriperheiset pien-         Edellä esitettyyn vi]taten ehdotamme
7345: viljelijät, joiden. asumia tilioja ei enää voida   eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7346: perillisten kesken jakaa. Samaa on sanot-
7347: tava niistä työläisperheistä, jotka eivät ole              että kållitus tutkituttaisi, missä
7348: valtion palveluksessa.                                   määrin, paitsi valtion viran- ja toi-
7349:    Oikeutettu on senvuoksi se toivomus,                  menkaltijoille, muillekin lapsirik-
7350: että n. s. la1psiavustuksen jakamista olisi              kaille perkeille voitaisiin myöntää
7351: entisestäänkin laajennettava yleensä vähä-               lapsiavustusta, ja antaisi Eduskun-
7352: tuloisia: perheitä koskevaksi. Sillä tulisi              nalle asiasta esityksen.
7353: varmaankin olemaan viU)stöpoliittiselta kan-
7354:          Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
7355: 
7356:          Juhani Leppälä.               Juho Niukkanen.             Juho Takala.
7357:          Heikki Soininen.              Matti Luoma-aho.            Kusti Arhama.
7358:          Kalle Kämäräinen.             Tilda Löthman-Koponen.      Juho Paksujalka.
7359:          Eino Rytinki.                 Aino Luostarinen.           Anton Suurkonka.
7360:          Heikki Niskanen.              Einari Karvetti.            Antti Junes.
7361:          U. A. Wirranniemi.            Vihtori Vesterinen.         J. E. Lampinen.
7362:          J. Pyörälä.                   K. A. Lohi.                 Antti J. Rantamaa.
7363:          Kaapro Huittinen.             Lauri Kaijalainen.          Albin Asikainen.
7364:          Eero Nurmesniemi.             Kauno Kleemola.             Lauri Murtomaa.
7365:          Tauno Saukkonen.              Aapo Inkinen.               S. Salo.
7366:          Matti Pitkänen.               E. M. Tarkkanen.            K. Määttä.
7367:                                        T. N. Vilhula.
7368: :X,e. ~ Toiv. ·a1. ll:o 65.
7369: 
7370: 
7371: 
7372: 
7373:                                 Rytinki y. m.: Toifi!MI,piteistä lasten ja 'lt!Uorten vaate-kan-
7374:                                     kaiden kauppaan laskemisen lisäämiseksi.
7375: 
7376: 
7377:                                       E d u s k u n n a 11 €.
7378: 
7379:    Kaikille on tunnettua se tosiasia, että         kaan hintaan verrattuna niiden hintojen
7380: sodan pitkään jatkuessa tulee puutetta mo-         suurta kohoamista, sillä moni äiti, jolla
7381: nista tärkeistä tarvikkeista. Tarvikkeiden         on usei<ta lapsia, kykenisi ostamaan pienem-
7382: jakelua ja myyntiä täytyy rajoilttaa sen           miliä varoilla kaikille lapsihle vaatteet, kun
7383: vuoksi, että kaikki kansalaiset saisivat           hän saisi ostaa ne kankaina ja itse va;lmis-
7384: osansa oikeudenmukaisesti, mikä järjes-            taa vaatteiksi.
7385: tely onkin oikein jos sitä vain käytännössä           Ne toimenpiteert;, joilla lasten ja nruori-
7386: oikeudenmukaisesti noudatetaan.                    son vaatteiden jakoa on toimitettu, eiväJt
7387:    V aatwiden kauppaan laskemisessa on             ole tuottaneet vaadittavaa tulosta. Syksyllä
7388: mielestämme olemassa vielä sellaisia epä-          poikasten kor:ti!lla jaettavaa työvaatetta ei
7389: kohtia, joihin olisi saatava korjaus. Nimit-       saanut varsinkaan syrjäisellä maaseudulla
7390: täin on vaikeaa saada 'Ostettua vaatetta,          asuvat paljon ollenkaan, ja on pe'lättävissä,
7391: m. m. 1-15 vuoden ikäisille lapsille, sililä       että samoin käypi nytkin siLle flanellille,
7392: ei löydä paljon mistään kankaana sellaista         jota parhaillaan jaetaan lasten kol"teiilla.
7393: varutetta, josta voisi valmistaa m. m. tytöille       Olisikin saatava selilainen järjesteiy ai-
7394: leninkejä y. m. tarvittavia vaatteita. Kau-        kaan, etrtä lasten ja nuorison korteilla jaelt-
7395: poista rtosin löytyy melko pailjon aikuisille      tavaa vaatetta laskettaisiin tehtaista ja
7396: valmistettuja leninkejä, vaimistettuina sel-       tukkuliikkeistä kauppaan kankaina ny-
7397: laisista kankaista, joista voisi 1tehdä tytöi!He   kyistä enemmän, ja siten, että todella
7398: leninkejä vieläpä pojille aluspaitoja ja hä-       kaikki ja kaikissa osissa maata pääsevät
7399: tätilassa housujakin. Leninkien hinnat             niistä osallisiksi.
7400: vaihtelevart 500c-1,500 mk ja sitä enem-              Edellä olevan perusteella ehdotamme
7401: mänkin.                                            kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7402:    Jfun leningit ovat näin ka1liita eikä kan-      toivomuksen,
7403: kaita ole saatavissa, niin vähävaraiset, joilla
7404: on useita lapsia, eivät kykene ostamaan                        että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
7405: niitä, vaan joutuvat heidän lapsensa ole-                  menpiteisiin, että lapsille ja nuon7le
7406: maan alasti. Ja miten suurta vaatteiden                    tarvittavia vaatteita varten laskettai-
7407: tulrlaamista on, että aikuisen naisen leninki              siin kauppaan kankaita nykyistä
7408: joudutaan leikkelemään ja tekemään siitä                   enemmän, ja että jako toimitetaan
7409: esim. 10-13 vuoden vanhoille tyrt;öille le-                s,iten, että kaikissa osissa maata to-
7410: ninki. Ei myöskään ole oikein se, että                     deUa kaikki lapset ja nuoret saavat
7411: vaikkapa lasten valmiita vaatteita saa-                    sen määrän mikä itsekullekin tulee.
7412: taisiinkin kauppaan, se tietää silloin kan-
7413:       Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
7414: 
7415:                      Eino Rytinki.                       Matti Luoma-aho.
7416:                                        Heikki Niskanen.
7417:                                                                                               186
7418: 
7419: :X,to. -    Toiv. al. N :o 66.
7420: 
7421: 
7422: 
7423: 
7424:                                  Vilhula. y. m.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuoden
7425:                                     1943, tulo- ja menoarvioon sOttainvoliidien elinkoron ko-
7426:                                     rottamiseksi elinkustannustMt nousua vastaavaksi.
7427: 
7428: 
7429:                                       E d !11 s k u n n a U e.
7430: 
7431:   Kun talvisodan 1939-40 päätyttyä ha-             lain nojalla suoritettavia korvauksia myös
7432: va.iJttiin silloin voimassa olleen korvauksen      kiireimmi,ten korotettava.
7433: suorittamisesta SOitapalveluksesta aiheutu-           Koska kuitenkin valtion rahataloudelJ.i-
7434: neen ruumiinvamman ;tai sairauden joh-             nen tilanne huomioonottaen ei tällä kertaa
7435: dosta maaliskuun 24 päivänä 1938 anne-             liene aiheellista korottaa kaikkiia korvauk-
7436: tun lain nojalla myönn€1titävien korvaus-          sia, olisi mielestämme ainakin sotainvalii-
7437: ten, ,rauhanajan oloja silmälläpitäen vah-         dien peruselinkorot, jo~ muuten nousivaJt
7438: vistettuina, olevan aivan m~m pieniä, asetti       vuoden 1938 iain mukaisista korvauksista
7439: valtioneuvosto heinäkuun 4 päivänä 1940            kaikkein vähimmin, korotettava elinkustan-
7440: komitean 'laatimaan ehdotusta sotavaina-           nusindeksin nousua vastaavalla määrällä.
7441: jain omaisille ja SOitainvaliideille suoritetta-   Korotuksista osallisten sotainvaliidien 'ryh-
7442: vista korvauks:ista. Komitea jätrt;i valtio-       mää voitaisiån rajoilttaa siten, että korotus
7443: neuvostolle esityksensä jo seuraavan syys-         myönnettäisiin vain niille sotainvaliideille,
7444: kuun 18 päivänä.                                   joiden työkyvy:ttömyysaste on 30 % tai
7445:    Luonnollista on, että tässä komitean esi-       enemmän. Tällaisesta kalliinajanlrisäyksestä
7446: tyksessä esitetyt ja eduskunnan sittemmin          aiheutuisi noin 20 milj. markan menot.
7447: pääasiassa muuttumattomina hyväksymät                 Edellä €Sitetyn perusteella pyydämme
7448: korvausmäärät olivat aivan toisen suuruiset        kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
7449: kuin mitä ne olisivat olleet jos puheena-          syttäväksi toivomuksen,
7450: oleva laki nyt laadi1ttaisiin. Tästä huoli-
7451: matta ja vaikka elinkustannukset ova.tkin                     että hallitus kiireellisesti antaisi
7452: nousseet huomattavasti, ei korvauksia ole                  Eduskunnalle esityksen lisäyksestä
7453: vieiä lainkaan korotettu.                                  kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
7454:    Kun on katsottu tarpeelliseksi korottaa                 niiden sekä vv. 1939-40 talvisodan
7455: valtion viran- ja toimenhaitijoille suoritet-              että nykyisen sodan invaliidien, joi-
7456: tavia eläkkeitä sekä myös kaikkien muitten                 den työkyvyttömyysaste on 30 % tai
7457: tapaturmakorvauksia paitsi puheenaolevan                   enemmän, elinkorkojen korottami-
7458: tammikurm 10 päivänä 1941 annetun sota-                    seksi elinkustannusten nousua vas-
7459: tapaturmalain noj·rulla suoritettavia kor-                 taavassa määrässä.
7460: vauksia, olisi mielestämme viimemainitun
7461:            Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1943.
7462: 
7463:                    T. N. Vilhula.                            Lauri Kaijalainen.
7464:                    Jorma. Tuominen.                          Matti Heikkilä.
7465:                    Antti J. Rantamaa.                        J. E. Lampinen.
7466:                    Kusti Arhama.                             Kaarlo Cederberg.
7467: 
7468: 
7469: 
7470: 
7471:                                                                                                 24
7472: 186
7473: 
7474: X,u. -    Toiv. al. N:o 67.
7475: 
7476: 
7477: 
7478: 
7479:                                 Ikola.: Neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpanemi-
7480:                                     sesta ensi eduskuntavaalien yhteydessä kansaneläkelai-
7481:                                     toksen toiminnan jatkamisesta.
7482: 
7483: 
7484:                                       E d u s k u n n a ll e.
7485: 
7486:    Meidän !työkyvyttömyys,- ja vanhuuden-          mesta, joita. .tämä: laitos monella muullalkin
7487: vakuutuslakimme säädettiin taloudellisen           tavalla hyvä!kseen käyttää, ni·in on kan·san-
7488: hyvinvoinnin ja noususuhdanteen valli-             eläkelait:os todellisuudessa katso:ttarva pel-
7489: tessa rauhallista kehitystä ja vakavaa ra-         käksi valtion virastoksi, ja !taas siinä suh-
7490: hanarvoa silmälläpitäen~. Tämäm suuren aja-        teessa vrultion muun virkakunnan palkkauk-
7491: tuksmJJ ja yrityksen tarkoitus sinään, nimirt-     seen verraten se on asetettu syyttä suotta
7492: täin turvata ka:nsalaiSJet :työkyvyttömyyden       aivan kohtuuttamaan ja suh1:.eettomaan ase-
7493: ja vara:ttoman vanhuuden val\alta kansalais-       maan,. Nykyisellään järj.estelttynä osittain
7494: ten itsensä ja kansakunnan ~teisavuin, an-         erilliseksi, vaikka kuitenkin kus.tannuksiin
7495: saitsee kaiken tmnnusrt;uks,en. Se on toivot-      ja .työhön näihden ·edullisesti valtion jru kun-
7496: tava sos~aalinen toimenpide, mutta siinä           tien v:iJranomaisia käyttäväksi ~rastolaitok­
7497: muodossa ja juuri> nykyisenä ajankohtana,          seksi, kansane'lä;kelaitosr kuluttaa vuosittain
7498: johon1 sodan takia olemme johtuneet, on            useita miljoonia hoitokustannuksiinsa niistä
7499: kansaneläkelaitoksemme kuitenkin, perus-           vamista, joita kamsan kukkarosta on aikoi-
7500: .tuessaan vakuutusperiaa•tteelle, taloudelli-      naan kansan v1akuutukseen kerätty. Yhdis-
7501: sista syis·tä sekä valrtiolle, kunnille että       tämällä ja, järjes.teiemä.llä kansaneläkelai-
7502: suurimmalle osalle vakuutuksen maksajista          tos varsinaiseksi valtion virkrutoimeksi, val-
7503: nyt liian raskas pornnist,us; korkeitten elin-     tion ja !kunnan viranolllalisrten hoitoon val-
7504: kustannusten, välittömien ja välillisten ve-       tiovarainministeriön alaiseks.i, sääSit,ettäisiin
7505: ,rojern tava:ttoma:n .nousun takia. Lisäksi        varmaankin paljon varoja ja turhaa työtä..
7506: tuottaa suurta lhanlmluutta, vaivaa ja kus"        l\'Iie1estäni jo näiden tarpeettoman suur-
7507: tannuksia vakuutetuil:l:e tämän laitoksen          ten kustarmus'ten ja j,ärjestelyvirheride:il
7508: yleisesti tull:lliettu epäonnistunut organdsa-     sekä tä:ysin epäonnistuneen m8ksunperimis-
7509: tio ja maksujen perimismuoto.                      systoomin pitäisi antaa a'ihetlta rylhtyä har-
7510:    Kansaneläkelaitokses,tamme ont muodostu-        kitts•emaan oloihimme paremmin sov,eltuvaa
7511:  nut rtavattoman suuri, raskas ja kallis vi-        ja käytänn!öllisempää muotoa kansalaisten
7512:  rasto, jonka suuria johto-, hallinto- ja hoi-     .turvaamise·ksi työkyvyttömyyden ja van-
7513: tokustannuksia koetetaan .perustella ja puo-       huuden vamaUa. Olisi uudelleen harkittava
7514: lustella sillä väitteeilä:, että se olisi muka      n .. s. huoltoperiaatetta,. jonka mukaan val-
7515:  verratta~ssa      vastaavanlaisiin yksityisiin     tio ja kunnat yhdessä huolehtivat kunnol-
7516:  pankki- ja vakuutus:lailto!ksiin. Mut:ta. näin-   listen kansalaistensa turvaamisesta tykyvyt-
7517:  hän ei ole asianlaita alkuuns·akaan, koska         tömyyden ja v'arat,tomalll vanhuu.derr sat-
7518:  kansaneläkelaitoksen vakuutukseen kuulu-           tuessa. Järjestettynä huoltoperiaatteen poh-
7519:  minen on pakollista kaikille 18 vuotta, täyt-      jalle, esimerkiksi kansalaiseläkkeen nimellä,
7520:  täneille kans,a:laisille ja ikoska vakuutusmak-    kuntien piirissä paika'llis·- ja henkilötunte-
7521:  sujen periminen on ulosot:onalatista. Kun         muksen perusteella, olisi luuLtavaa, erttä yh-
7522:  kansaneläkelaitoksen :moni'l:la johtajilla ja      teiskunnan huoltoapu .tulisi paremminkin
7523:  suurella as•ramiesverkostolla ei näin ollen        tositrurpeeseen: ja tarkoituksenmukaisem-
7524:  ole mitään ansiota vakuutuskannan hankki-          masti, huomioiden olosuhteet ja yksilölli-
7525:  misessa eikä maksujen perimisessä. enempää         syydenkin, anneltuks.i.
7526:  kuin maksuun panossatkaan, mitkä, tapahtu-              N ykyisffitä vakuutusperiaatteelle perustu-
7527:  vat kunmen j.a. valtion vicr-anomaisten toi-       vasta kannasta olisi mielestäni kiireesti
7528:                                          X,11. -   Ikola.                                       187
7529: 
7530: luovuttava jo senkin 1takia, että sillä suu-       maa enää lisätä. korotetuilla ja· tarkoitus-
7531: rimmaliakoon eläkkeellä, jonka kaJnsaneläke-       taan vastaamattomilla vakuutusmaksuilla,
7532: laitoksemme laskelmiensa ja säädöSitensä           vaan päinvastoin helpottaa sitä keskeyttä-
7533: mukaan voi tulevaisuudessa vakuutetuil-            mällä ainakin toistaiseksi laitoksen toi-
7534: leen jakaa, ,ei yks·in s•en varaan joutunut        minta. Nykyisenä ajankohtana ja vielä
7535: henkilö voi tullru toimeen, voon on pakoi-         vuosia eteenpäin tulee valtiolla, kunnilla ja
7536: te.'ttu turvautuma.an kunnallisen köyhäinhoi-      veronmaksajilla olemaan äärimmäisen ras-
7537: don apuun. Ottaen huomioon rahan arvon             kaat, kiristyneet ja vaikeat taloudelliset
7538: nykyisen suuren al.enemisen ja epämääräi~          olot. Samanaikaisesti on kansakunnan ja
7539: syyden vuosikymmenien takana, en voi               kaikkien sen jäsenten kuitenkin ponnistet-
7540: piltää trurlkoitus.taan vastaavana eikä enää       tava parhaansa selviytyäksemme jo niistä-
7541: edes edesvastUiulliselliakaan nykyisen kan-        kin vaikeuksista, veroista ja muista rasi-
7542: saneläkelaitoksen toiminnan jatkamiSita tänä       tuksista, jotka sota ja sen monet seuraa-
7543: taloudeltisesti raskaallla aikana vars·inkaan      mukset, kuten siirtoväen jälleenrakennus-
7544: juuri vähävaraisen aineksen kohdalta, jona-        työ, omaisuudenluovutus- y. m. äärimmäi-
7545: kin muka sen nykyisiä, uhrauksia vastaa-           sen raskaat verot, sotainvaliidien, orpojen
7546: vana omana 'e'tuna tulevaåsuudessa, vaan           ja leskien huolto meiltä vaatii, ja jotka rasi-
7547: päinvastoin rasituksena, joka ei vastaa tar-       tukset juuri nykyhetki ja lähivuodet kan-
7548: koitustaalli. Ellei kansaneläkelaitoksien mil-     nettavaksemme panevat. Juuri näiden ajan-
7549: jaardirwhasitoa nykyinen aj.ankohta vaadi          kohtaisten ja kiirellisempien tehtävien rin-
7550: käytettäväksi kiireellisempiin ja välttämät-       nalla olisi mielestäni kaukaisemmat ja
7551: tömälmpiin yhteiskunnan tarpeisiin, niin           tuntemattomasta tulevaisuudesta huolehti-
7552: voitaisiin se varata .po:hjamhastoksi samaan       minen, jota kansaneläkelaitoksen toiminta
7553: tarkoitukseen, mutta huoltoperia,aJtteen poh-      tarkoittaa, jätettävä tuonnemmaksi eikä
7554:  jalla käyitettäviksi.                             enää sen korotetuilla maksuilla yhä lisät-
7555:      Käydyn sodan aikana ja sen takia häi-         tävä jo muutenkin yli voimien käypää ve-
7556:  riytyi kansaneläkela.i,toksen toiminta niin,      ronmaksajain kuormaa. - Kun aikaisem-
7557:  e:ttiil hyv;in suurelta osa~ta sen vakuutet-      min tekemäni aloite kansaneläkelaitoksen
7558: tuja ei vuosimakSIUja :ole voitu periä olLen-      toiminnan keskeyttämisestä taloudellisen
7559:  kaam tai vain osittain ja siirtoväelle, kuu-      vaikean ajan takia toistaiseksi tuli eduskun-
7560:  dennelle osalle koko kansastamme, •On täy-        nassa hyljätyksi, rohkenen kunnioittaen
7561:  dy!tty myöntää vero- ja vakuutusmaiksuva-         nyt eduskunnalle ehdottaa, että se ensi ker-
7562:  paurtuksia vuosdiksi eteenpäin. Luultavasti       ralla toimitettavissa eduskuntavaaleissa tar-
7563:  ei suurin osa siifl'ltoväestä tule maksukykyi-    joaisi valitsijoilleen, siis kansalle itseHeen,
7564:  seks.i vielä moniin vuosiin. Ensi vuoden          äänivaltaisille maan kansalaisille ja kansan-
7565:  1944 <alus1ta kohoavat kansaneläkelai~,oksen      eläkelaitoksen vakuutetuille, tilaisuuden, sa-
7566:  vakuutusmaksut kaksinkertaisiksi. Lisäksi         malla kun he äänestävät, vaalilipussa erik-
7567:  on laitoksen johdon taholta. hiljattain il-       seen asetetussa sarekkeessa ilmituoda tah-
7568:  moiteJttu, että! s•iellä suunni<tel'laan vakuu-   tonsa siitä, haluavatko he nykyistä kan-
7569:  tusmaksujen       huomattavaa korottamista        saneläkevakuutusta edelleen jatkettavaksi,
7570:  vielä senkin yli, koska rohanarvon alene-         vai ei.
7571:  misen takia niin työkyvyttömyys- kuin var-           Ylläesitetyn perusteella ehdotan edus-
7572:  sinkin vanhuudeneläkkeet, sittenkun niitä         kunnan päätettäväksi toivomuksen,
7573:  joskus aletaan maksaa, tulevat olemaan niin
7574:  mitättömät, etteivät ne vastaa tarkoitus-                     että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
7575:  taan. Näin laitos on joutunut nyt jo itse                  menpiteisiin, että neuvoa-antava kan-
7576:  toteamaan sille maksettujen vakuutusmark-                  sanäänestys voitaisiin toimeenpanna
7577:  kojen arvon suuresti alenneen muutamassa                   jo ensi kerralla tapahtuvissa edus-
7578:  vuodessa. Kun verorasitus on nyt jo muu-                   kuntavaaleissa siten, että äänestys-
7579:  tenkin ylen raskasta eikä kansaneläkelai-                  lipuissa erikseen asetettai$iin kansa-
7580:  tokselle kiristetyt vakuutusmaksut vastaa                  laisten vastattavaksi kysymys, onko
7581:  tarkoitustansa, kuten laitoksen johto on to-               kansaneläkelaitoksen toimintaa sen
7582:   dennut, tulevien eläkkeiden mitättömyyden                 nykyisessä muodossa edelleen jatket-
7583:  takia, niin ei pitäisi veronmaksajain kuor-                tava vai ei.
7584:       Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
7585:                                           J. 0. Ikola.
7586: 188
7587: 
7588: :X,12. -   Toiv. al. lf:o 68.
7589: 
7590: 
7591: 
7592: 
7593:                                 Luoma-aho y. m. : Esityksen antarnisesta kuntien vapcvutta-
7594:                                   misesta suorittamasta kamaneläkevakuutusmaksujen mok-
7595:                                   suunpanoa ja kantoa sekä vakuutusnwksurästien pakko-
7596:                                   perintää.
7597: 
7598: 
7599:                                     E d u s k u n n a ll e.
7600: 
7601:    Kuntien ryhdyttyä suorittamaan kansan- ainakin osa vuosittain, ja uudet jäsenet
7602: eläkelaissa niille määrättyjä tehtäviä on ha- eivät yhden vuoden aö.kana ennätä perehtyä
7603: vaittu, että niitä edellytyksiä, mitä on pi- vakuutusmaksujen maksuunpanoon. Kun
7604: detty perusteena mäiärätr!Jäessä kansaneläke- palkatltu työvoimakin vakuutusmaksujen
7605: vakuutusmaksujen maksuunpano ja kanto ma:ksuunpanossa on tilapäistä, ei sitäkään
7606: kuntien tehtäväksi, ei ole olemassa ja että ehdi kouluttaa tähän asiaan, vaan jää työ
7607: uusia kokonaan kielteisiä seikkoja on käy- suurelta osalta asiaan perehtymättömien
7608: tännössä rt:;ullut ilmi.                       henkilöiden suoritettavaksi ja tulee tar-
7609:    Lakia säädettäessä lähdettiin m. m. siitä, peettoman kalliiksi.
7610: että imunnissa joka tapauksessa täytyy suo-      Kansaneläkelakia säädettäessä laskettiin
7611: rittaa verojen ma;ksuunpano, ja kun kun- lain toimeenp<anosta kunnil:le aiheutuva
7612: nilla on sitä varten valäut lautakUihllat ja kustannus 12 milj. markaksi vuodessa.
7613: toimihenkilöt, voidaan vakuUJtusmaksujen Viime vuonna koottujen numerotietojen
7614: maksuunpano kunnallisverotuksen yhtey- mukaan aiheutuu kuitenkin maalaiskun-
7615: dessä suorittaa vaivattomasti ja vähin kus- nissa jo yksistään maksuunpanossa tarvit-
7616: tannuksin. Vakuutusmaksujen perusteeksi tavista kaava;kkeista, valmö.stelu- ja taksoi-
7617: otettava tulo ei ikuiltenkaa;n ole sama kuin tuslautakunttien palkkioista, maksuunpano-
7618: verotettava tulo, vaan on siihen tehtävä ja tiHtySliUetteloiden sekä maksulippujen
7619: vähennyksiä ja lisäyksiä, ennen kuin siitä kirjoittamisesta ja maksujen kannosta kus-
7620: saadaan vakuutusmaksun määräämiselle tannusta keskimäärin 2 mk 40 p asukasta
7621: lain mukainen peruste. Vakuutusmaksua kohti. ~un lisäksi otettaan huomioon ulos-
7622: on 1isä:ksi määrät.täv:ä sellaisillekin henki- ottomiehille maksettavat peruspalkat ja
7623: löille, joille veroa ei ollenkaan maksuun- perityistä summista prosentteina maksetta-
7624: panna, ja maksuunpanossa käsiteltäVIien vat palkkiot, nousee kuntien kustannus
7625: va:kuutettujen lukumäärä on jokseenkin ta- huomatavasti yli ennakkolaskelmien.
7626: san kaksi kertaa niin suuri kuin verovel-         Edellämainitun lisäksi haittaa valruutus-
7627: vollisten. Lisäksi on vakuutetuista kirjoi- maksujen maksuunpano muutenkin kun-
7628: tettaviin luetteiloihin otettava lroko jouikko nallishallintoon kuuluvien tehtäv[en suorit-
7629: sellaisia henkilö- y. m. tietoja, joita vero- tamista. Vakuutusmaksujen maksuunpano
7630: tettaessa ei :tM·vita. Kun luettelot ja. ja kanto on suoritettava siihen aikaan vuo-
7631: maksuliput on iisä:ksi laadittava erikseen desta, jolloin monet varsinaisen kunna:llis-
7632: ja eri järjestykseen kuin veroluettelot, ei hallinnon tehtävät olisi kiireellisesti suori-
7633: vakuutusmaksujen maksuunpano olekaan tettava, ja lisätyö senvu(Yksi tuntuu tavat-
7634: sellainen vähäinen lisätyö, joka voidaan toman raskaalta ja saa aikaan halutto-
7635: suorittaa verotukseen varatulla työvoi- muutta muuhunkin kunnalliseen :toimin-
7636: malla, vaan täytyy taksoituslautakunnan taan. Kuntien ~toimihenkilöissä onkiin syn-
7637: uhrata siihen aikaa enemmän kuin vero- tynyt yleinen vastenmielisyys vakuUJtus-
7638: tukseen, ja lisäksi on kuntien vakuutus- maksujen maksuunpanoa kohtaan, jonka
7639: maksujen luetteloimiseen ja lippujen kir- jättämiselle kuntien tehltäväksi he eivät
7640: joitukseen palkatitava erikseen henkilöt. löydä mitään perustelua ja joka onkin epä-
7641: Taksoituslautakunnan jäsenistä vaihtuu oikeudenmukainen poikkeus vah""Uutuslai-
7642:                                 X,12. -   Luoma-aho y. m.                             189
7643: 
7644: toksille yleensä kuuluvasta velvollisuudesta            että haUitus ryhtyisi toimenpitei-
7645: itse maksuunpanna ja. kantaa vakuutus-              sit."n sellaisen lainmuutoksen aikaan-
7646: summansa.                                           saamiseksi, että kun.:nat vapautettai-
7647:   Edellämainitun pel"USteella. kunnioittaen         siin suorittamasta kansaneläkevakuu-
7648: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-             tusmaksujen maksuunpanoa ja kamr
7649: vomuksen,                                           toa sekä vakuutusmaksurästien pakko-
7650:                                                     perintää.
7651:        Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1943.
7652: 
7653:                 Matti Luoma-aho.                     Kalle Kämäräinen.
7654:                 Juho Takala.                         T. N. Vilhula..
7655:                 Antti Kemppi.                        E. A. Turja.
7656:                 Eino Möttönen.                       Matti Tolppanen.
7657:                 J. Pyörälä.                          Kauno Kleemola..
7658:                 Heikki Niskanen.                     J. 0. Ikola.
7659: 190
7660: 
7661: X,13. -   Hemst. mot. N :o 69.
7662: 
7663: 
7664: 
7665: 
7666:                                Wickman m. fl. : Angåcndc åtgärdcr föt· åstadkommande
7667:                                  av en utrcdning i zigcnarfrågan.
7668: 
7669: 
7670:                                    T i ll R i k s d a g e n.
7671: 
7672:     I det moderna samhä:llet strävar man         icke blott hos oss, utan i de flesta. kultur-
7673: til.l att väcka hos varje medborgare en          länder, kommit att få en särställning i för-
7674: känsla av med!borgaransvar och samhä:lls-        hållande tiU samhäJllet. Man kan knappast
7675: solidaritet. Alla asociala individer beteck-     ,anse zigenarna vara mindre ibegåva.de än
7676: nas med rätta sorr1 mer eller mindre ovär-       andra. människor el,ler predestinerade till
7677: diga medborgare. Varje människa ibör             att leva ett asocia1t och i många fall omo-
7678: känna sig höra sal11Jllan med andra o0h äga      raliskt liv. Orsaken till att detta fo1k blivit
7679: en uppgift el1er ett kall att fy.Ua. i sarm-     vad det är, torde stå att finna :hos det sa.m-
7680: ihäHet.                                          hälle, till vilket dessa nomadmänniskor i
7681:     För att väcka och utveckla social med-       tiden kommo. Man ihar i de länder, till
7682: borgarkänsla. har oHka organisa.tioner och       viVka zigenarna anlänt, knappast gjort aUt
7683: individuema kraf.ter va.rit i verksamhet. Så     vad som kunnat göras för att av dem skapa
7684: har .t. ex. statsmakten genom olika slags        samhällsdugliga med!borgare. Det som en-
7685: skolor, folk:bildningsinstitut och vårdanstal-   skilda medborgare och humanistisika organi-
7686: ter gjort rmycket för att förverkliga den        sationer sporadiskt gjort för att förbättra
7687: sociala. sa;mhörighetsiden. Ä v;en kyrka.n och   zigenarna och deras tillvaro, är visserligen
7688: de religiösa or.ganisationerna. ha i någon       värt allt erkännam:de, men som något
7689: mån varit med i detta a.rbete, likaså en         fullödigt och må!lmedvetet arbete i samhäl-
7690: mängd kultureUa och ideella organisationer.      lets socia:la intresse kan man icke beteckna
7691: Dessutom har enskilda personer ägnat tid         detta arbete. I är'ligihet,ens na;mn måste
7692: och krafter i syfte att skapa en god sa.m-       vidgås, att samhället mer eller mindre bok-
7693: hällsanda. och gemensamhetskänsla. Under         stavligt överlä:mnat zigenarna åt la.ndsvä-
7694: krigsår,en har sjä:lva krigshändelserna och      gen, att där odla och utveckla sina inne-
7695: följderna av dessa bidragit till att sam-        1boende anla.g - som ingalunda äro enbart
7696: rmansvetsa vårt folk och skapa en folkge-        goda. Därav ihar det kommit sig, att zige-
7697: menskap i ol'dets vackra.ste bemärkelse.         narna blivit iib kända och utvecklats till
7698:     Man skulle .tyclm, att efter aUt vad som      parasiter i samhäl1et. Alla som i det prak-
7699: gjorts o0h göres det icke mera borde finnas       tiska livet ocih i tidningspressen haft till-
7700: medborgar~e eller folkgruprper i detta land,     fälle iakttaga zigenarnas levnadssätt och
7701: som icke skul1le känna en djup samhörighet       bravader, har säkerligen undrat om ej sam-
7702: med vårt samhälle och dess strävanden.           hället i sitt eget ocih zigenarnas intresse
7703: Det borde i detta nu stå klart för en var,       borde gö,ra något för att få en ändring till
7704: att sa.mhäl1et behöver varje medborgare,         stånd ifråga om zigenarnas levnadssätt ocib.
7705: liksom va.rje medborgare behöver sa.mhällets     -förhåUanden. Mycket skulle vara vunnet
7706: stöd och skydd. Tyvärr måste det konsta-         om dessa hemlösa och kringflackande män-
7707: teras, att det återstår mycket att önska          niskor Jmnde bliva bvfasta och komma un-
7708: ifråga om medborgarnas ikänsla av sam-            der kulturens och religionens inflytande.
7709: hörighet och samhällssolidaritet. Detta gäl-     Man måste antaga, att även detta folk
7710: ler icke blott i fråga om enskilda individer,     genom lä:mplig utbildning och fostran skall
7711: utan tiHochmed om hela folkgrupper. Vi            kunna inlemmas i samhällskroppen som
7712: tänka i detta sal11Jlla.nhang på zigenarna.       dugliga arbetare av olika slag. Det gäller
7713: Av någon anl~edning ihar denna folkspillra,       blott för samhället att finna de rätta med-
7714:                                  X,13.- Wickman y.m.                                   191
7715: 
7716: len och metoderna att nå mä!let: zigenar- ett mera rmänniskovärdigt och samhä1ls-
7717: folkets danande tiU goda och samhihllsnyt- nyttigt liv än hittills. Redan nu har detta
7718: tiga medborgare.                              folk, trots sitt förnedringstillstånd kunnat
7719:    I många länder 1har statsmakten på all- uppvisa exempel på en viss pliktikänsla och
7720: var tagit itu med zigenarproblemet. Där- offervilja gentemot fosterlandet. Det har
7721: vid har rman kommit till ganska goda re- berättats rörande historier om zigenaryng-
7722: sultat. I Norge JJ.ar man nått ganska långt lingar, som med glatt mod o:ffrat sitt liv
7723: beträffande a~betet för zigenarna, i Sverige i våra senaste krig för det 1land, som i stort
7724: har statsmakten också på sista tiden börjat sett endast gett dem andel i landsvägarna
7725: intressera sig för denna sak. Så har t. ex. och hemlöshetens freste1serika värld. Det
7726: en statskommitte tillsatts med uppdraget kan icke vara värdigt ett kristet kultur-
7727: atrt grundlig;t undersöka zigenarfrågan och folk att så försumma en folkgrupp, Iät
7728: framkomma med förslag tili dess lycklliga vara att denna gjort sig förtjänt av miss-
7729: lösning.                                      aiktning, att man knappast ens känner tili
7730:    Hos oss har på ~ånga tider ingenting denna folkspiHras numerär, än mindr·e dess
7731:  blivit gjort för att bringa reda i denna möjligilieter att !kunna omdanas tilQ en vär-
7732:  invecklade angelägerrhet. Zigenarna hos oss dig lem i samhällskroppen.
7733:  ha knappast annars kommit i iberöring med       På ovanstående grunder föreslå under-
7734:  statsmakten än då det gäl1t att inför dom- tecknade vördsamt, at·t riksdagen ville
7735:  stolen svara för begångna brott eller av- hemställa,
7736:  tjäna straff för försyndelser. Därför synes
7737:  det, som om denna försU!illffiade folkgrup;p           att re.geringen mdtte vidtaga nö-
7738:  på allvar iborde bH föremål för ett mål-             diga åtgärder för åstadkommande av
7739:  medvetet, positivt intress·e frän statsmak-          en grundlig utredning i zigenarfrå~
7740:  tens sida. He<lt säkert skaH ett sådant              gan i syfte att skapa möjligheter för
7741:  auktoritativt arbete bidraga till att göra           en omdaning av zigenarna till goda
7742:  det möjligt för zigenarna att börja leva             och bofasta medborgare.
7743:         Helsingfors den 8 februari 1943.
7744: 
7745:                  Albin Wickman.                        C. 0. Frietsch.
7746:                  Einar Holmberg. ·                     Mikko W. Erich.
7747:                  Bruno A. Salmiala.                    Levi Jern.
7748:                  Uuno Raatikainen.                     Aapo Inkinen.
7749: 192
7750: 
7751: X,13, -   Toiv. al. N:o 69.                                                          Suomennos.
7752: 
7753: 
7754: 
7755: 
7756:                                  Wickman y. m..: !J.'oimenpiteistä selvityksen hankkimiseksi
7757:                                    mustalaiskysymyksestä.
7758: 
7759: 
7760:                                       E d u s k u n n a ll e.
7761: 
7762:    Nykyaikaisessa yhteiskunnassa pyritään          paljon toivomisen varaa kansalaisten Yh-
7763: jokaisessa kansalaisessa herättämään kansa-        teenkuuluvaisuuden ja yhteiskunnalli~n
7764: laisvastuun ja yhteiskunnaLlisen solidaari-        solidaariSU:uden 1tunteissa. Tämä ei pidä
7765: suuden :tunnetta. Jokainen yhteiskunnan-           paikkaansa vain yksityisiin kansalaisiin
7766: v;astainen yksilö leimrutaan syystä kylläkin       v-aan kokonaisiin kansanosiin nähden. Ajat-
7767: enemmän tai vähemmän epä:kelvoksi kansa-           telemme .tällöin mustwlaisia. Jostain syystä
7768: laiseksi. Jokaisella ihmisellä ·täytyy olla        on tämä kansanosa ei ainoastaan meillä
7769: yhteenkuuluvaisuudentunnetta ja elämän-            vaan useimmissa sivistysvaltioissa joutunut
7770: tehtävä tai kutsumus täytettävänä.än yhteis-       yhteiskunnallisesti erikoisasemaan. Musta-
7771: kunnassa.                                          laisia tuskin voitaneen pitää vähemmän
7772:    Eri järjestöt ja yksiJtyiset ovat työsken-      lahjakkaina kuin muita ihmisiä, eikä voi-
7773: nelleet herättääkseen ja kehittääkseen yh-         tane sanoa, että he ovat ennaltamää.rätyt
7774: teiskunnallista kansalaistunnetta. Niinpä on       viettämään yhteiskunnanvastaista ja useissa
7775: esim. valtiovalta yhteiskunnallisen yhteen-        tapauksessa moraalitonta elämää. Syy sii-
7776: kuuluvaisuusa:atteen rtoteutt·amiseksi työs-       hen, miksi tämä 'kansa on tullut sellaiseksi
7777: kennellyt ylläpitämällä kouluja, kansan-           kuin se on, lienee löydettävissä siinä yhteis-
7778: sivistysopistoja ja huoltolaitoksia. Myös          lrnnnassa, johon nämä kiertelevät ihmiset
7779: kirkko ja uskonnolliset järjestöt ovat jos-        aikoinaan asettuivat.        Tuskinpa lll'JSsa
7780: sain määrin ottaneet osaa tähän työhön sa-         maissa, joihin mustalaiset ovat asettuneet
7781: moin kuin eri sivistys- ja aat1teelliset jär-      asumaan, on tehty kaikkea, mitä tehtävissä
7782: jestöt. Sitäpaitsi yksityiset henkilöt ovat        olisi oHut, jotta heistä olisi saatu yhteis-
7783: uhranneet aikaansa ja voimiansa hyvän              kunta.ke'lpoisia kansalaisia. Se, mitä yksi-
7784: yhteiskuntahengen ja yhteistunteen luomi-          tyiset kansalaiset ja ihmisystävälliset jär-
7785: seksi. Sotavuosien aikana itse sotartaJpahtu-      jestöt aika ajoin ovrut tehneet mustalaisten
7786: mat ja niiden seuraukset ov~ olleet omiaan         ja heidän olemassaolonsa parantamiseksi,
7787: liittämään kansamme eri kerro·ksia lujasti         ansaiJtsee kaiken tunnustuksen, mutta mik-
7788: yhteen ja muodostamaan tästä kansasta              sikään täysipainoiseksi tai määrätietoiseksi
7789: kansakokonaisuuden sanan kauneimmassa              työksi ei .tätä työtä voida nimittää yhteis-
7790: merkityksessä.                                     kunnan edun kanna1ta katsoen. Totuuden
7791:    Saa.tta:a turutua siltä, että kaiken sen jäl-   nimessä on sano1itava, että yhteiskunta sa-
7792: keen, mitä on tehty ja 1tehdään, ei enää           nanmukaisesti suuremmassa :tai pienemmässä
7793: tässä maassa pitäisi olla kansalaisia tai          määrässä on työntänyt mustalaiset maan-
7794: kansanosia, jotka eivät tuntisi syvää yh-          tielle antaen heidän siellä kasvattaa ja ke-
7795: teenkuuluvaisuuden t'lllllletta yhteiskun-         hittää itsessään piileviä. taipumuksia, jotka
7796: taamme ja sen pyrkimyksiä kohtaan. Ny-             eivät aina suinkaan ole yksinomaan hyviä.
7797: kyisissä oloissa ;täytyy jokaiselle oHa sel-       Tästä johtuu, että mustwlaisia on ymmär-
7798: vää, että yhteiskunta .tarvitsee jokaisen          retty väärin ja että heistä on kehittynyt
7799: kansalaisensa samoin kuin jO'kainen kansa-         yMeiskunnan loiseläjiä. Jokainen, jolla
7800: lainen tarvitsee yhteiskunnan tukea ja tur-        on ollut tilaisuus käytännöllisessä elämässä
7801: vaa. VaHtettavasti täytyy .todeta, että on         ja sanomalehtitietojen perusteella tutustua
7802:                                   X,13. -   Wickman y. m.                                   193
7803: 
7804: heidän elämäntapoihinsa ja edesottamuk-          tettava määrätietoista ja positiivista mie-
7805: siinsa on varmaankin ihmetellyt, eikö yh-        ilenkiintoa tätä laiminlyötyä kansanosaa
7806: teiskunnan oman ja mustalaisten edun ni-         kohtaan. Aivan varmasti tällainen arvo-
7807: messä ole 'tehtävä jotain mustrulais.ten elä-    val.tainen työ osaltaan vaikuttaisi siihen,
7808: mäntapojen ja olosuhteiden muuttamiseksi.        että mustalaisille luotaisiin mahdollisuudet
7809: Paljon olisi saatu aikaan, jos nämä kodit-       alkaa elää ihmisarvonmukaisemmin ja yh-
7810: tomat ja ympärikuljeskelevat ihmiset saa-        teiskuntaa hyödyttävämmin kuin tä:hän
7811: taisiin vakinaisesti asutetuiksi sekä sivis-     asti. Jo nyt on tämä kansa huolima;tta
7812: tyksen ja uskonnon vaikurtmksen alaisiksi.       alennustilastaan saattanut osoittaa esimerk-
7813: Täytyy olettaa, että tämäkin kansa sopivia       kejä eräänlaisesta velvoHisuudentunnosta ja
7814: kehitys- ja kasvatuskeinoja käyttäen saa-        uhrimielestä isänmaataan kohtaan. Onpa
7815: daan mtetyksi kelvolliseksi eri työaloilla       kerrottu Eikuttavia esimerkkejä mustalais-
7816: työskentelevä:ksi jäseneksi yhteiskunt•aruu-     nuorukaisista, jatka ilomielin ovat uhran-
7817: miiseen. Yhteiskunnan on ainoastaan löy-         neet elämänsä viime sodissamme .tämän
7818: dettävä oikeat keillOit ja järjestelmät saa-     maan puolesta, joka suurin piirtein on an-
7819: vuttaakseen päämäärän: muovaiUakseen             tanut heille ainoastaan oikeuden kuljeksia
7820: mustalaisista hyviä ja yhteiskunnalle hyö-       maanteillään ja kodittoman, viettelyksiä
7821: dyllisiä kansalaisia.                            .täynnä olevan maailman. Ei ole kristilli-
7822:    Monessa maassa on valtiovalta toden-          sen sivistyskansan arvon mukaista niin lai-
7823: teolla työskennell)'it mustal'aiskysymyksen      minlyödä erästtä kansanosaa, olkoonpa, että
7824: rrutkaisemiseksi.    Tällöin on saavutettu       se on ansainnut ylenkatseemme - että tus-
7825: melko hyviä tuloksia. Norjassa on päästy         kin ·tiedetään tämän pienen kansallisuuden
7826: sangen p~tkäHe mustalaisten hyväksi suori-        lukumäärää enempää kuin sen mahdolli-
7827:  tetussa työssä ja Ruutsissa on vaLtiovalta      suuksia tulla kasvatetuksi yhteiskuntaruu-
7828: viime aikoina osoi.ttanut kiinnostusta tähän      miin kelvolliseksi jäseneksi.
7829:  asiaan. Niinpä on esim. asetetttu valtion          Edellä esitetyn noja.Jla allekirjoittam~et
7830:  komitea .tutkimaan perusteelEsesti musta-       kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
7831: Laiskysymystä ja esittämään ehdotus sen           syttäväksi toivomuksen,
7832:  onnelliseksi ratkaisemiseksi.
7833:     Meillä ei ole pitkiin aikoihin tehty mi-               että hallitus ryhtyisi tarpeen vaa-
7834:  tään ·tämän sekavan kysymyksen selvittä-               timiin toimenpiteisiin mustalaisky-
7835:  miseksi. Mustalaiset ovat .tuskin joutuneet            symyksen perinpohjaiseksi selvittä-
7836:  tekemisiin valrtiovaUan kanssa muuLloin                miseksi luodakseen mahdollisuudet
7837:  kuin silloin, kun he ovat joutuneet tuomio-            sille, että mustalaisista voitaisiin kas-
7838:  istuimissa vastaamaan rikoksist·a tai kärsi-           vattaa hyviä ja vakinaisesti asuvia
7839:  mään rangaistusta hairahduksista.       Sen-           kansalaisia.
7840:  vuoksi olisi valtiovallan toden teoll'a osoi-
7841: 
7842:         Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
7843: 
7844: 
7845:                     Albin Wickman.                     C. 0. Frietsch.
7846:                     Einar Holmberg.                    Mikko W. Erich.
7847:                     Bruno A. Salmiala.                 Levi Jern.
7848:                     Uuno Raatikainen.                  Aapo Inkinen.
7849: 
7850: 
7851: 
7852: 
7853:                                                                                               25
7854: 194
7855: 
7856: X,14. -   Toiv. al. N :o 70.
7857: 
7858: 
7859: 
7860: 
7861:                                 Luoma-aho y. m.: Esityksen antamisestct mustalaisten yh-
7862:                                    teiskunnallisen asernan parantamiseksi ja sivistykselli-
7863:                                    sen elämän kohottamiseksi.
7864: 
7865: 
7866:                                      E d u s k u n n a ll e.
7867: 
7868:    Yleisesti on ,tunnettua, että maassamme        jopa painostaen ihmisiä siellä, missä eivät
7869: elää vierasheimoinen ja kuljeksiva kansan-        ole taipuvaisia heiUe avuliaiksi. He ovat
7870: heimo, jota kansankielenä nimitetään mus-         kirjaimeHisesti irtolaisia. He eivät suorita
7871: talaisiksi ja joka kier:tää paikasta toiseen      mitään yhteiskunnallisia maksuja eikä ve-
7872: tai asustaa maaseudun syrjäkylissä ja esi-        roja mutta varsin usein heistä kumminkin
7873: kaupunkialueilla enemmän :tai vähemmän            osa joutuu vanhuuden tai muun syyn takia
7874: likaisissa ja puutteellisissa sekä muutoinkin     yhteiskunnan hoi1Joon ja kunnaHiskoteihin.
7875: järjestymättömissä oloissa. Tämän vieras-         Vaikka mustalaiset ]tse eivät useinkaan
7876: heimoisen kansan yhteiskunnallinen ja si-         sairasta 1tart,tuvia tauteja, on kuitenkin to-
7877: vistykseHinen rtila on valitettavan huonolla      dettu, e>ttä he levittävät niitä paikasta toi-
7878: kanna:1la, ettemme sanoisi kokonaan hoita-        seen ja siten aiheuttavat terveydellisessä-
7879: martta, mistä taas on ollut seurauksena,          kin suhteessa hai•ttaa kansan elämälle.
7880: että mustalaisista on tullut raskas rasitus       Myöskin mustalaisten syytteeseen pano
7881: niiden seutujen asukkaille, joilla niitä asus-    tuottaa viranomaisille vaikeuksia senvuoksi,
7882: taa. Niistä ei kukaan pidä huolta, vaan he        että heidän henkilöllisyytensä on vaikea 'to-
7883: saavat edelleen kulkea vapaasti ja viran-         deta ja heidän kotipaikkansa vaikea se•l-
7884: omaisten on puolittain pakko, varsinkin           vittää. Ja vaikka heidät joskus saadaan-
7885: nyt sodan aikana, katsoa läpi so-rmien hei-       kin tuomituiksi, niin heidän kiinnisaami-
7886: dän edesattamuksiaan ja odottaa erikois-          sensa siUoin kun heidän rangaistuksensa
7887: lainsäädäntöä, joiLla heidänkin elämänsä          pitäisi panna täytäntöön, on vaikeaa, kun
7888: voitaisiin ohjata laillisen yhteiskuntaelä-       he ova;t muuttaneet pois paikkakunnalta
7889: män puitteisiin.                                  muualle siellä jatkaakseen entistä irtolais-
7890:    Mustalais'kysymys on jäänyt yhteiskun-         elämäänsä.
7891: nallisessa elämässämme niin pienen huo-              Mustalaisten huono yhteiskunnallinen
7892: mion varaan, ettei edes heidän lukumää-           asema ja alhainen sivistyksellinen .tila
7893: rästään mitään varmaa tietoa ole ; ja se          maassamme, niinkuin muissakin maissa,
7894: tilasto, mikä heistä v. 1895 on kerä:tty, on      johtuu epäHemättä siittä, että tätä kansan-
7895: jo vanhentunut. On nimittäin käynyt sel-          heimaa on vaikea saada mukautumaan mi-
7896: ville, että maassamme on mustalaisia, jo1tka      hinkään ~ailiisiin       yhteiskuntamuotoihin
7897: eivä:t o'le missään kirjo~1la eivätkä kaikki      kuin myöskin siitä, ettei heidän asemansa
7898: heidän nuorukaisensa juuri •tästä syystä          parantamiseksi ja heistä aiheutuvan epä-
7899: tule esimerkiksi kutsullltoihin, kun he ei-       kohdan korjaamiseksi ole ryhdytty erikois-
7900: vät ole luetteloissa. Heidän kaikkea lailli-      toimenpiteisiin, lukuunottamwtta 1894 •ase-
7901: suutta vieroksuva elämänsä on yleensä tun-        tettua komiteaa, jonka mie,tintö valmistui
7902: nettua ja pääasiassa samanlaista kautta           v. 1900, mutta joka on kokonaan unoh-
7903: ma:an laillistamattomille avioliittoineen, kas-   tunut.
7904: ·tamarttmnine ja rokottamat1tomine sekä kou-         Vaikka mustalaiset eläväiildn tällaista
7905: luakäymättömine lapsineen. He kulje'ksi-          kuljeksivaa ja muuten omituista elämää,
7906: vat paikasta toiseen säännöl'lis:tä työtä te-     niin ovat he kuiltenkin ihmisiä, jotka kär-
7907: kemättä, varastellen, markkinoilla juopo-         sivwt tästä kohtalostaan voimatta sitä lmi-
7908: tellen ja rähinää p~täen, ylimielisesti suh-      tenkaan iltse toiseksi muuttaa ja 'tuskinpa
7909: tautuen kaikkeen lailliseen järjestykseen,        heillä siihen 'On haluakaan. He ovat lmm-
7910:                                  X,H. -    Luoma-aho y. m.                                 19&
7911: 
7912: minkin Suomen kansa[aisia. Meille ei ole            Komitea tekee myöskin ehdotuksia mus-
7913: kunniaksi, että keskuudessamme elää niin         rtalaisten seurakunnallisen hoidon järjestä-
7914: ·alhaisella .tasolla elävä kansanheimo kuin      miseksi. Sen esittämien .tietojen mrukoon
7915: mustalaiset ovat. Ei myöskään ole johdon-        oli maassamme ' oleskelevien mustalaisten
7916: mukaista, että kansankirkkomme toimesta          lukumäärä v. 1895 kaikkiaan 1,500-2,000.
7917: y. m. tukemina harjoi,tetaan lähetystyötä        Näistä olivat useimmat kyllä kastettuja,
7918: pakanamaissa ja kaukana omien rajojemme          mutta l<airlisessa avioliit()ssa oli ainoastaan
7919: ulkopuolelil.a, mUitta oman kansamme kes-        172 ja ripiHe laskettuja vain 536. Komi-
7920: kuudessa elää vierasrotuinen kansa, jonka        tean mielestä jo tämä osoitti mustalaisten
7921: hengeHinen ja sivistykseLlinen huolto on         seurakunnallisen hoidon järjestämisen vaa-
7922: kokonaan unohdet·tu ja vajaamassa paka-          tivan erityistä huomiota vrultiovallan, kir-
7923: nuruteen. Työssä mustalaisten hyväksi tar-       kon ja yksityistenkin tahoLta. 1\'l:ustalais-
7924: virtaan kristinuskon kohottavaa ja puhdis-       lä:hetystoimi olisi lmmitean mielestä sa:a-
7925: tavaa voimaa sekä yleisen sivistyksen ha-        tava alulle uskonnohlisen ja siveellisen he-
7926:  pattavaa vaikutusta kuin myöskin va-ltio-       rätys- ja kasvatustyön suorittamiseksi, jonka
7927:  vallan auktoriteettia, sillä vähemmät voi-      katsotaan kuuluvan ensisijassa kirkon teh-
7928: mat eivät kykene asianti·laan muutosta           täviin. Edelleen esitetään että mustalais-
7929:  aikaransaamaan.                                 ten lapsia varten olisi perustettava kou-
7930:     Lukuunottamatta Pietari Brahen 1660-         luja, sisäoppilaitoksia, joissa opetettaisiin
7931:  luv:ulla rt~kemää yritystä rrutkaista musta-    heille m. m. jokin käsityöammatti. Tämä
7932: laiskysymys kiinnittämäUä heidät maanvil-        sen vuoksi, että muSJtalaiset eivä,t saavute-
7933:  j~lykseen, mi'kä epäonnistui, ei valtiovallan   tun kokemuksen mukaan ole missään
7934:  taholta ole asiaa käsitelty näiden maankier-    maassa menestyneet maatalouden wlalla.
7935:  täjien tilaa ymmär<tävällä tavalla, ennen-         Komitean tärkeänä pitämää mustalais-
7936:  kuin vasta viime vuosisadan loppupuolelta       iähetystyötä on yksityisestä aloitteesta koe-
7937:  lähtien. .Asia on oHut jollakin tavalla ylei-   tettu suorittaa v: sta 1906 alkaen, mutta se
7938:  sen huomion esineenä, pääMäen siitä, että       on menestynyt heikosti ja on nykyisin ko-
7939:  se esiintyy vireillepantuna säätyvaltiopäi-     konaan lamassa. Sen toimesta julkaistiin
7940:  villä 1863-64, 1877-78, 1888, 1894 ja 1897      aikanaan Romaanien Lehti-nimistä. aika-
7941:  johtamatta muuhun tulokseen kuin siihen,        kauslehteä, mutta on sekin 'lalmnnut ilmes-
7942:  että v. 1894 asetettiin komitea. selvittä-      tymästä.
7943:  mään mustalaiskysymystä. Mietinnössään,            Näistä kielteisistä tekijöistä huolimatta
7944:  joka valmistui v. 1900, ja joka on monessa      on kumminkin käsityksemme mukaan ole-
7945:  suhteessa valaiseva ja jossa mustalaiskysy-     massa mahdollisuuksia .tehdä jotakin mus-
7946:  mystä käsiteHään tämän väestön säälittä-        :talaisten yhteiskunnallisen aseman paran-
7947:  vää tilaa ja nurjaa yhteiskunnallista ase-      tamiseksi ja sivistyksetllisen elämän kohot-
7948:  m:aa ymmärtäen, komitea pitää välttämät-        tamiseksi ja siihen antaa hyviä viitteitä
7949:  tömänä, että asiassa on ryhdJ"ttävä erikois-    edeUä mainitun komiltean mietin<tökin.
7950:  toimenpiteisiin, joiden avulla mustalaiset      Kumminkin ovat olosuhteet viimeisten vuo-
7951:  pakotettaisiin noudattamaan järjestetyn         sikymmenien aikana muUJttuneet ja musta-
7952:  yhteiskuntaelämän muotoja, sama1la kun          laiskysymyskin saanut uusia muotoja, mistä
7953:  suoritettaisiin uskonnollista, siveellistä ja   johtuen asiaa olisi vielä lähemmin tutkit-
7954:  tiedollista kasvatustyötä heidän keskuudes-     tava ja etsittävä sellaisia toimenpiteitä,
7955:  saan. Komitean ehdotuksen mukaan olisi          jotka johtaisivat käytännössä suotuisiin
7956:  Heisinkiin perustettava pysyvä komissioni,      tuloksiin. Jotakin parannusta asiassa on
7957:  joka olisi välittävä elin toiselta puolen vi-   pyrittävä saamaan aik•aan.
7958:  rastojen ja viranomaisten ja toiseLta puo-         Edellä esitettyyn perusteluun viitwten
7959:  len mustalaisten vwlillä ja joka samalla        ehdotamme krunnioit,taen eduskunnan pää-
7960:  johtaisi mustalaisten keskuudessa järjestä-     tettävä:ksi toivomuksen,
7961:  mis- ja valistustyötä. Sen rtoimesta olisi
7962:  mustalaiset pantava manttaali- ja kirkon-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7963:  kirjoihin sekä muodostettava heitä varten              siin mustalaisten yhteiskunnaJ:lisen
7964:  oma yleisväestörekis•teri, jonka avulla kä-            aseman parantamiseksi ja saattami-
7965:  visi mahdolliseksi tarkoin seurata jokaisen            seksi sopusointttun laillisen yhteis-
7966:  mustalaisen elämää.                                    kuntaelämän m.uotojen kanssa, sekä
7967: 196                    X,14. -   Mustalaisten aseman parantaminen.
7968: 
7969:       keidiin sivistyksellisen elämänsä ko-         tarpeelliseksi katsornansa   esityksen
7970:       hottamiseksi ja antaisi siitä aikanaan        Eduskunnalle.
7971:        Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
7972: 
7973:                 Matti Luoma-aho.                      Matti Tolppanen.
7974:                 Antti J. Rantamaa.                    Eino Möttönen.
7975:                 Lauri Murtomaa.                       Eero Nurmesniemi.
7976:                                                                                          197
7977: 
7978: X,15. -   Toiv. al. N:o 71.
7979: 
7980: 
7981: 
7982: 
7983:                                Huotari y. m.: Esityksen antamisesta laiksi maidonkuljetus-
7984:                                  astiain suurimmasta sallitusta vetomäät·ästä.
7985: 
7986: 
7987:                                     E d u s k u n n a ll e.
7988: 
7989:    Useammalta, etupäässä naisten taholta,        lyttämistä tärkeänä kansamme tulevaisuu-
7990: on valitettu, että maidonkuljetusastiat          delle ja toivomme lailla määrättävän, että
7991: ovat meillä liian painavia. Karjakot jou-        yli 35 litran vetoisia astioita ei saa käyt-
7992: tuvat näitä raskaita astioita liikuttelemaan     tää yleisessä käytännössä. Samansuuntaisia
7993: usean kerran päivässä. Nuoria, keskenkas-        miiläräyksiä on mainittu olevan :muidenkin
7994: vaneita poikia käytetään usein maidon kul-       maiden lainsäädännössä. Ehdotamme siis
7995: jettajina meijereihin. Samoin joutuvat           eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7996: näitä astioita liikuttelemaan meijereiden ja
7997: maitomyymälöiden henkilökunnat, jotka                      että hallitus antaisi Eduskunnalle
7998: yleensä! ovat nuoria, ja joiden terveys siis            esityks,en laiksi, jossa maidonkulje-
7999: kärsii raskaiden astioiden nostelemisesta. Pi-          tusastiain     vetomäät·ä  määrätään
8000: dämme nuorten terveyden ja työkyvyn säi-                horkeintaan 35 litrctksi.
8001:      Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
8002: 
8003:                        Anni Huotari.                   Elli Nurminen.
8004:                        Laura Härmä.                    Aino Lehtokoski.
8005:                                ••          ••
8006: 
8007:      VALTIOPAIVAT
8008:                       1943
8009: 
8010:                  LIITTEET
8011:                          XI
8012: 
8013: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY HEVOSTEN
8014:          OTTOA KOSKEVA TOIVOMUSALOITE
8015: 
8016: 
8017: 
8018: 
8019:                     HELSINKI 1943
8020:               VALTIONEUVOSTON KLRJAPAINO
8021: 1
8022: 1
8023:  1
8024:  1
8025:   1
8026:   1
8027:    1
8028:    1
8029:     1
8030:     1
8031:      1
8032:      1
8033:       1
8034:       1
8035:        1
8036:        1
8037:         1
8038:         1
8039:          1
8040:          1
8041:           1
8042:           1
8043:            1
8044:                                                                                             201
8045: 
8046: XI,1. --... Hemst. mot. N:o 72.
8047: 
8048: 
8049: 
8050: 
8051:                               Kullberg m. fl.: Angående åtgärder [ö1· uttagning av häst-
8052:                                 handlctrnas hästar för försvarsmaktens behov.
8053: 
8054: 
8055:                                     T i ll R i k s d a g e n.
8056: 
8057: 
8058:     Inom jordbruket i vårt land råder till        snar framtid kan bli tvunget att i viss
8059: f·äljd av uttagningen av hästar för för-          mån komplett.era sitt hästhestånd, borde
8060: svarsväsendets behov en kännbar brist på          rtill först hästhandlarnas lediga hästar ut-
8061: dragare. Denna brist på dragkraft gör sig         tagas för dett.a ändamål och förs:t därefter
8062: ännu kännbarare därigenom, att motor-             utskrivningar verkställas hos jordbrulmrna.
8063: drivna maskiner icke i Hka stor utsträ0k-         Många hundratal lediga hästar skulle
8064: ning som tidigare kunna användas inom             härigenom tiliföras försvarsväsendet och
8065: jordbruket på .grund av bris>ten på mdtor-        motsvamnde antal hästar få st,anna kvar
8066: bl~änsle.  Detta har även haft till följd         hos jordbrukarna för användning i j·ord-
8067: att priserna på hästar driv~ts upp i höj-         bruksarbetena. De hästar, som f.örsvars-
8068: den, så aut de nu representera be1opp på          makten tar ut av jordbrukarna, måste ge-
8069: flere tiotal:tusen mark per djur. En bi-          nom nyinköp tili höga pris kompletteras
8070: dmgande orsak till dessa alltför höga häst-       för såvitt inte livsmedelsproduktionen hos
8071: priser l1igger däri, att sålmllade hästhand-      oss skall försvagas. I fall försvarsmyndig-
8072: lare nu i större utsträckning än förut köpa       heterna i f.örsta hand för a:tt komplettera
8073: upp hästar och fungera som mellanhänder           armens hehov av hästar skulle utskriva de
8074: mellan säljare och fuöpare. De flesta tili        hos hästhandlarna befintliga, lediga dra-
8075: salu stående hästar köpas upp av häst-            garna skulle härigenom den produktiva
8076: handlarna och födas sedan på stall i vän-         verksamheten främjas. Dessa hästar äro
8077: tan på köpare, varigenom de för längre            måhända 1icke infö·rda i kommunernas häst-
8078: eller kortare :tid undandragas användning         utskrivnings1ängder, men denna omständig-
8079: i det produktiva arbetet. I varje stad och        het borde icke befria dem från :tvångsut-
8080: i de flesta större sa.mhällen på ]andsor:ten      tagning, då hä:star, som bä;ttre behöv,as, äro
8081: ha hästhanc!:l.are växt upp som svampar           underkastade tvångshestämmelser.
8082: ef:ter regn och göra sig stora vinster på             På grund av det ovanstående få under-
8083: hästaffärer. Det är främst på detta sätt          tecknade vördsamt föreslå att riksdagen
8084: som häs:tpriserna drivits upp i höjden.           måtte hemstäHa,
8085:  Blir nu en småbruka-re eller annan mindre
8086: bemedlad person tvungen att lkiöpa sig en                   att regeringen måtte vid uttag-
8087:  häst, nödgas han ofta svårt skuldsätta sig               ning av hästar för försvarsmaktens
8088:  till följd av de ·enormt uppdrivna häst-                 behov i första hand låta utskriva
8089:  priserna.                                                de hos hästhandlarna befintliga, le-
8090:     Då vårt försvarsväsende måhända inom                  diga hästarna.
8091:         Helsingfors den 4 februari 1943.
8092: 
8093:                  Henrik Kullberg.                          Edvard Haga.
8094:                  Uno A. Hilden.                            J. Mangs.
8095: 
8096: 
8097: 
8098: 
8099:                                                                                              26
8100: 202
8101: 
8102: XI,1. -   Toiv. al. N:o 72.                                                       Suomennos.
8103: 
8104: 
8105: 
8106: 
8107:                               Kullberg y. m.: Toimenpiteistä hevoskauppiaiden hevosten
8108:                                 ottamisesta puolustusvoimain tarpeisiin.
8109: 
8110: 
8111:                                    E d u s kun n a ll e.
8112: 
8113:    Hevosten puolustusvoimien käyttöön ot-         Kun puolustusvoimiemme todennäköi-
8114: tamisen tähden on maamme maataloudessa         sesti lähitulevaisuudessa on pakko osittain
8115: ilmennyt puutetta vetoeläimistä. Tämä ve-      täydentää hevoskantaansa, olisi hevoskaup-
8116: tovoiman puute on sitäkin tuntuvampi, kun      piaitten hallussa olevat hevoset ensi sijassa
8117: moottorivoimalla kulkevia koneita ei voida     otettava tähän ~tarkoitukseen ja vasta sen
8118: yhtä suuressa määrässä kuin aikaisemmin        jälkeen maanviljelijäin.         Puolustuslaitos
8119: käyttää maanviljelyksessä moottoripoltto-      saisi tällä tavoin käyrt;.ettäväkseen monia sa-
8120: aineen puutteen vuoksi. Tästä on ollut         toja vapaina olevia hevosia ja vastaava
8121: myöskin seurauksena, että hevosten hinnat      määrä maanviljelijäin hevosia jäisi maan-
8122: ovat huimaavasti nousseet, niin että hevo-     viljelystöissä käytettäväksi. Puolustusvoi-
8123: sista maksetaan kymmeniätuhansia mark-         mien maanviljelijöi1tä ottamat hevoset on
8124: koja. Eräs tähän liian korkea,an hevoshin-     heti korvattava uusilla ostoilla, mikäli ei
8125: taan vaikuttava seikka on se, että niin sa-    tahdota elintarvetuotantoamme heikentää.
8126: notut hevoskauppiaat ~aajemmassa mitta-        Jos sotilasviranomaiset ensi kädessä täyden-
8127: kaavassa kuin aikaisemmin ostavat hevosia      täisivät armeijan hevostarpeen ottamalla
8128: ja toimivat myyjien ja ostajien välikäsinä.    hevoskauppiait,ten vapaana olevat hevoset,
8129: Hevosk8!Uppia,a,t ostavwt useimmat myytä-      edistettäisiin siten tuotannollista toimintaa.
8130: vinä olevat hevoset, joita sitten ruokitaan    Nämä hevoset eivät ehkä ole kuntien hevos-
8131: talleissa ostajaa odoteltaessa. Tämän kautta   ~uetteloissa, mutta sen johdosta niiden ei
8132: hevoset joutuvat lyhyemmä:ksi tai pitem-       pitäisi vapa'Utua, koska tarpeellisemmat he-
8133: mäksi ajaksi olemaan sivussa iuotannoHi-       voset ovai pakkomääräysten alaiset.
8134: sesta toiminnasta. Jokaisessa kaupungissa         Edellä esitetyn nojalla allekirjoittaneet
8135: ja useimmissa suuremmissa maaseutupai-         kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
8136: koissa ovat hevoskauppiaat lisääntyneet        syttäväksi toivomuksen,
8137: kuin siene,t sateella ansaiten suuria voit-
8138: toja hevoskarupoilla. E:tupäässä täl:lä ta-             että hallitus hevosia puolustu.<;·voi-
8139: voin hevosten hinnat ovat suunnwttomasti              mien tarpeisiin otettaessa etupäässä
8140: nousseet.    Jos pienviljelijän tai muun vä-          otatuttaisi hevoskauppiaiden vapaina
8141: hemmän varakkaan henki,lön on pakko os-               olevat hevoset.
8142: taa hevonen joutuu hän pahasti velkaautu-
8143: maan suunna:ttoman korkeiden hevosten
8144: hintojen vuoksi.
8145:       Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1943.
8146: 
8147:                       Henrik Kullberg.                  Edvard Haga.
8148:                       Uno A. Hilden.                    J. Ma.ngs.
8149:                           ••          ••
8150: 
8151: VALTIOPAIVAT
8152:                 1943
8153: 
8154:            LIITTEET
8155:                    XII
8156: 
8157: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
8158:         TOIVOMUSALOITTEET
8159: 
8160: 
8161: 
8162: 
8163:              HELSINKI 1943
8164:        VALTIONEUVOSTON KIRJ.AlPAINO
8165: Rautateitä, maanteitä, kunnan- ja kyläteitä koskevia
8166:                 toivomusaloitteita.
8167:                                                                                       207
8168: 
8169: XII,1. -   Toiv. al. N :o 73.
8170: 
8171: 
8172: 
8173: 
8174:                                 Salmenoja y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta ratasuun-
8175:                                    nalla Lappeenranta-Luumäki-Taavetti-]{.otkan?·ata-
8176:                                    Helsinki.
8177: 
8178: 
8179:                                     E d u s k u n n a ll e.
8180: 
8181:   Vuoden 1938 valtiopäiville jätettiin toi- lituksen puolesta tutkittu. Aikaisemmin
8182: vomusaloite N: o 116 (Liitteet XII, 20, siv. mainittu ratatoimikunta taas teetätti sil-
8183: 391), jossa ehdotettiin eduskunnan päätet- mämääräisen tutkimuksen ja laati kustan-
8184: täväksi toivomus, että hallitus ottaisi lähim- nusarvion ratasuunnasta Taavetti-Metsä-
8185: män tulevaisuuden orautatierakennusohjel- kylä-Tavastila. Hankkeet kysymyksessä-
8186: maan Luumäen-Inkeroisten radan raken- olevan ratasuunnan tutkimisesta, mikäli
8187: tamisen ja myöhemmin sanotun radan jat- erittäin on kysymys Saimaan-Suomenlah-
8188: kamisen Inkeroisista Loviisan ja Porvoon den oikoradasta, olivat näin ollen ehtineet
8189: kautta Helsinkiin. Samoille valtiopäiville jo varsin pitkälle. Ratasuunnan viimei-
8190: jätetyssä toisessa toivomusaloitteessa N: o sestä osasta, Kotkan rata-Helsinki, ei sen
8191: 117 (Liitteet XII, 21, siv. 394) ehdotettiin sijaan ole minkäänlaista tutkimusta suori-
8192: tutkimuksen toimittamista Helsingin-Luu- tettu.
8193: mäen rautatien rakentamisen edellytyksistä       Sen jälkeen kun Neuvostoliitolle l\1osko-
8194: ja tarpeellisuudesta. Mainitut aloitteet tn- · van rauhassa luovutettu osa Karjalaa jäl-
8195: livat eduskunnassa hylätyiksi.                 leen palautettiin muun Suomen yhteyteen,
8196:    Vaikka nykyaika ei olekaan sopiva tavan- näyttää puheenaoleva ratakysymys kuiten-
8197: mukaiselle rautatiekysymysten pohdinnalle, kin jääneen taka-alalle harkittaessa suunni-
8198: niin tekevät tässä suhteessa kuitenkin poik- telmia Itä-Suomen liikenneolojen paranta-
8199: keuksen Itä-Suomen liikennekysymykset; miseksi. Niinpä m. m. valtion tuotanto-
8200: joitten käsittelemiseen juuri poikkeukselli- komitea on liikenneolojemme kehittämistä
8201: set olosuhteet ovat antaneet erityisen ai- nykyoloissa koskevassa mietinnössään jät-
8202: heen. Niinpä kysymys suoran rautatieyh- tänyt tämän ratasuunnan kokonaan mai-
8203: teyden aikaansaamisesta Lounais-Saimaan nitsematta, vaikka se samanaikaisesti on
8204: Tannasta lähimpiin merisatamiin Kotkaan katsonut aiheelliseksi kiinnittää huomiota
8205: ja Haminaan on jatkuvasti kiinnostanut sellaiseenkin epäonnistuneelta tuntuvaan
8206: noiden seutujen taloudellisia asioita har- ratasuunnitelmaan, jona Kouvolan- (Koria)
8207: rastavia kansalaispiirejä. Ne olosuhteet, Helsingin oikorataehdotusta on pidettävä.
8208: jotka vallitsivat Itä-Suomen liikenneoloissa Tämän vuoksi ovatkin Kotkan ja Lappeen-
8209: vuonna 1940 keväällä, kiirehtivät Lappeen- rannan kauppakamarit katsoneet tarpeelli-
8210: rannasta Kouvolan-Kotkan radalle johta- seksi huomauttaa asiasta kulkulaitosten ja
8211: van oikoratasuunnan tutkimista. Saimaan- yleisten töiden ministeriölle lähettämässään
8212: Suomenlahden ratatoimikunta teki heinä- kirjelmässä. Tässä kirjelmässä nämä kaup-
8213: kuussa 1940 ja viimeksi kesäkuussa 1941 pakamarit muun muassa mainitsevat, että
8214: valtioneuvostolle esityksen koneellisen ja ta- suunniteltaessa Itä-Karjalan viennille lai-
8215: loudellisen tutkimuksen toimittamisesta ra- vaussatamia Suomenlahdelle, on asiallista
8216: tasuunnasta, joka käsittäisi kaksi osaa, toi- etsiä niitä idempää kuin lännestä, jolloin
8217: sen Lappeenrannasta Luumäelle ja toisen tietenkin kysymykseen tulevat paitsi Vii-
8218: Taavetin aseman paikkeilta Kotkan radalle, puri-Uuras, myös Kotka ja Hamina en-
8219: joko Inkeroisiin tai Metsäkylän kautta Ky- nen Helsinkiä, Hankoa ja Tmkua. Avo-
8220: miin (Tavastila) ynnä edelleen Helsinkiä vesikautena mainitut kolme itä-suomalaista
8221: kohti. Mikäli tiedossamme on, onkin Lap- satamaa sekä luonnon pakosta että sijain-
8222: peenrannan--Luumäen rataosa rautatiehal- tinsa samoinkuin perinnäisten puutavara- ja
8223: 208                  XII,1. -    Lappeenrannan-Helsingin rautatie.
8224: 
8225: puunjalostelastauskykynsä puolesta tule- sestäänkin tehostunut. Sen lisäksi, koska
8226: vat olemaan edellä maan läntisiä satamia. edelleen pidetään vireillä ennen mainittua
8227: Talvikausina taas, ja jäänsä·rkijälaivas- Kouvolan-Helsingin oikoratasuunnitelmaa,
8228: tomme tultua asianmukaiseen kuntoon, ni- on syytä huomauttaa, että Lappeenrannasta
8229: menomaan Kotkan ja Haminan satamilla Kouvolan-Kotkan radalle johtava rata-
8230: on omat, verrattomat etunsa, jos vain maa- suunta tulisi saamaan Itä-Suomesta Helsin-
8231: kuljetuskysymys saadaan tyydyttävällä ta- kiin vievänä oikoratana parhaimman rat-
8232: valla ratkaistuksi. Pitkät rautatiekuljetuk- kaisunsa siten, että tätä rataa vastaisuu-
8233: set lännemmäksi käyvät siksi raskaiksi, ettei dessa jatkettaisiin Kotkan radalta Kymin-
8234: niistä johtuvien kustannusten kantaminen laakson ja Itä-Uudenmaan kautta Helsin-
8235: voi tulla kysymykseenkään muiden kuin kiin. Tämä ratasuunta avaisi todella uu-
8236: korkeampijalosteisten puutavaratuotteiden den, viivasuoran liikenneväylän pääkau-
8237: kohdalta. Varsinaista massatavaraa ei näin pungista Itä-Suomeen ja tulisi siten täy-
8238: ollen kannata Itä-Suomen eikä myöskään dentämään sitä merkitystä, mikä kysymyk-
8239: Savon radan varsilla sijaitsevista teollisuus- sessäolevalla ratasuunnalla ensi sijassa on
8240: laitoksista rahdata Kotkaa ja Haminaa Saimaan-Suomenlahden oikoratana.
8241: kauemmaksi. Sen vuoksi sellaisen suoran           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8242: rautatieyhteyden aikaansaaminen, joka ni- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8243: menomaan Itä-Suomesta käsin lyhentäisi
8244: nykyistä rautatiematkaa ja väistäisi Kouvo-              että hallitus suorittaisi tutkimuk-
8245: lan ylikuormitettua liikennesolmua, olisi             sen ratasuunnan Lappeenranta~
8246: näiden seutujen liikenne-elämän kehittämi-            Luumäki- Taavetti- Kotkanrata-
8247: selle mitä tähdellisintä.                             Helsinki kustannuksista ja kannatta-
8248:    Ne perusteet, jotka puheenaolevan oiko-            vaisuudesta, huomioonottaen, että tä-
8249: ·radan rakentamisen puolesta on esitetty              män suunnan tulisi leikata Kotkan-
8250:  alussa mainituissa eduskunta-alaitteissa pi-         rata lnke1·oisissa tai sen eteläpuo-
8251:  tävät edelleenkin paikkansa, onpa niiden             lella.
8252:  merkitys juuri nykyisenä ajankohtana enti-
8253:         Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
8254: 
8255:                  P. Salmenoja.                          Kauko Andersson.
8256:                  V. Kupari.                             Jere Juutilainen.
8257:                                         K. Kallio.
8258: XU,2.- Toiv. al. N:o 74.
8259: 
8260: 
8261: 
8262: 
8263:                                Paksujalka y. m.: Avustuksen antarnisesta kunnan- ja ky7ii-
8264:                                   teiden hoitokustannuksiin.
8265: 
8266: 
8267:                                        E d u s k u n n a ll e.
8268: 
8269:    Itäisellä rajaseutualueena on jo ryh-          erittäinkin itäistä rajaseutualuetta. Vastai-
8270: dytty ja sodan päätyttyä laajenevassa mää-        suudessakin on rajaseultumme tieverkoston
8271: rässä jatketaan vaikeata jälleenrakennus-         kehittämiselle pantava suuri arvo.
8272: työtä, joka kiinnittää paikallisen väestön           Kun rajaseutuväestö joutuu taistelemaan
8273: kaiken liikenevän työvoiman välttämättö-          suurten ·taloudellisten vaikeuksien kanssa,
8274: mien jälleenrakennustöiden suorittamiseen.        on kohtuutonta vaatia, että se kaiken muun
8275: Sanottua jälleenrakennustyötä ei kuitenkaan       lisä:ksi kustantaisi niitten kunnan- ja kylän-
8276: voida vaikeuksitta suorittaa ilman kunnol-        teiden kunnostamisen, jotka koko maata
8277: lista tieverkostoa. Päinvastoin kunnostettu       puolustettaessa ovat joutuneet suu11ten ra-
8278: tieverkosto edistäisi jäJlleenrakennusalueella    situsten alle ja jotka Moskovan rauhanteon
8279: ilmenevän vaikean kuljetuskysymyksen              takia ovat hoidon puutteessa päässeet rap-
8280: asianmukaista raltkaisua. Valtakunnan yh-         peutumaan. Käsityksemme mukaan valtio-
8281: teyteen palautetuUa alueella olevat kunnan-       vallan olisi tuettava mainittujen teiden kun-
8282: ja kyläntiet ovat olleet jo kolme vuotta          nostamista.
8283: käytännöllisesti katsoen hoitoa vailla. Sen          Kaiken lausutun perusteella ehdotamme
8284: lisäksi ovat ne yleensä sanottuna aikana ol-      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8285: leet !tavattoman suuren rasituksen alaisina.
8286: Tästä on aiheutunut, että niiden kunto on,                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8287: poikkeustapauksia lukuunottamatta, huono.                 toirnenpiteisiin kunnan- ja kyläteiden
8288: Ellei sanottujen teiden kunnostamiseen pi-                hoitokustannuksien helpottamiseksi
8289: kaisesti ryhdytä, voi teille sitäpaitsi aiheu-            valtion varoilla sekä liikenteensä
8290: tua jarokuvaa korvaamatonta vahinkoa.                     vuoksi taikka muusta s.yystä tärkeiden.
8291:     Sotiemme aikana olemme tulleet havait-                ~täisen rajaseutualueen kunnan- ja
8292: semaan, kuinka tärkeä käyttökelpoinen ja                  kyläteiden ottamiseksi entistä suu"
8293:  riittävä tieverkosto on. Sanottu koskee                  remmassa rnäärässä valtion haltuun.
8294:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1943.
8295: 
8296:                     .Tuho Pa.ksuja.lka..                 Matti Pitkänen.
8297:                     Matti Pärssinen.                     Antti .T. Ra.nta.maa.
8298: 210
8299: 
8300: XD,s. -    Toiv. &1. N :o 75.
8301: 
8302: 
8303: 
8304: 
8305:                                  Rytijlki y. m.: Toimenpiteistä rautatieliikenteestä katu-
8306:                                    kana olevan maaseudun liikenneolojen korjaamiseksi.
8307: 
8308: 
8309:                                        E d u s kun n a He.
8310: 
8311:    Pitlkälaiikainen sota, johon maamme on           Pudasjärvellä yksi auto joka päivä, linjan
8312: joutunut, aiheuttaa myöskin !lirikenneoloissa       p:i:tuus 65 kilometriä, Kuusaanossa neljä au-
8313: suuria vaiikeulksia. Nämä vaikeudet koske-          toa jdka päivä, linjojen yhteinen p~tuus 190
8314: vat raSkaimmin rautatiestä kaukana olevaa           kilometriä. Näiden lisäksi liikennöi ykSi-
8315: maaseutm, johon liikenne lmlkee yksin-              tyisten omistamia linja~autoja yksi päivässä
8316: omaan autoilla. Sodan tarpeisiin on mobi-           Oulu-Kuusaano, linjan pituus 240 kilo-
8317: lisoitu suurin osa linja-autoja, jotka ovat         metriä, yksi päivässä Oulu-Pudasjärvi-
8318: palvelleet henkilöliikennettä, ja kuorma-           Sarajärvi, linjan pituus 174 kilometriä,
8319: autoja, jotlka ovat kuljettaneet rautatiestä        yksi päivässä Ou:lu-Pudasjärvi-Iinatti-
8320: kaukana Ollevalle maaseudulle väLttämättö-          järvi, linjan pituus 135 kilometriä, y~i
8321: miä llm!lutustarpeita. Autojen vanhettua            päivässä Oulu-Ylikiimi<.n.il:ci, linjan pituus
8322: ja epä:kun!Joon jouduttua ovat monet liik-          65 iki!lometriä. Näiden lisäksi !kulki yhdis-
8323: keet joutuneet jättämään pois liikenteestä          tetty henkilö- ja kuorma-auto Oulu-Pu-
8324: välcttrumättömästi tarvitsemiansa autoja sen        dasjärvi-Ranua, Oulu-Taivalkoski-Po-
8325: vuoksi, että eivät ole saaneet uusia autoja         sio ja Oulu-Kuusaano lk:o!lme keriaa vii-
8326: eivätkä vanho~hin autoihinsa osia. Samoista         kossa, joten Oulusta mainittuun maakun-
8327: syistä on ehkä vähennetty huomattavasti             taan liikennöi v:a:kinaisesti päivässä !kahdek-
8328: maassamme postihallituksen [inj a-autoj a,          san linja-autoa, paikallista .liikennettä har-
8329: jotka ovat palv('!lleet hen:kilOliikennettä.        joitti viisi autoa ja yhdistettyä henkilö-
8330: Kun näin on tapahtunut, on rautateistä              ja kuorma-autoliikennettä harjoittavia oli
8331: syrjässä olevan maaseudun henkilöliikenne           kolme. Nykyisin siel~ä liikennöi ainoastaan
8332: mennyt kestämättömä:ksi, mutta myöskin              yksi postihallituksen linja-auto yhden ker-
8333: jQikapäiväisten kulutustavaroiden ( elintar-        ran päivässä Oulu-Kuusamo ja yksi yksi-
8334: viiklkeiden) kuljetus on vaikeata, puhuma.t-        tyisen omistama linja-auto kolme kertaa
8335: takaan apu!lantojen y. m. väil.ttämättömien         viikossa Oulu-Pudasjärvi, joten mainitun
8336: tarpeiden kuljettamisesta, jotka varmaan            maakunnan liikenteessä on toimitettu suuri
8337: monelle syrjäisehle maaseudulle jäävät kul-         vähennys. Kuusamossa lisäksi liikennöi
8338: jetusvaikeuksien vuoksi saamatta.                   yksi paikallinen auto.
8339:    Mainittakoon muutama esimerkki' siitä,              Kun mainittujen pitäjien asukasluku on
8340: kuin'ka paljon on supistettu vuonna 1939            us'eita ik:ytilliiileniä tuhansia ja uLkopuolelta
8341: ennen sotaa m. m. Oulusta Kiiminkiin, Yli-          paikallisen väestön on paljon matkustajia
8342: kiiminkiin, Pudasjärvelle, Taiva]koskelle ja         ja ikun rautatieltä on pitkä matka ja ainoa
8343: Kuusamoon liiikennöiviä linja-autoja ja             kulkuväline on auto, niin ,täytyy sanoa, että
8344: sie1lä paikallista liikennettä iharjoittavia        supistuksia on tehty liian runsaasti tämän-
8345: linja-autoja. PostihaJllituksen linja-autoja        kin maakunnan autOilii'kenteessä.
8346: mainittuun maakuntaan 'lähti ja tuli ennen              Kun eräissä osissa maata liikennöi linja-
8347: sotaa Oulusta kaksi autoa päivässä Oulu-            autoja melko rinnakkain rautatieliikenteen
8348: Kuusamo, linjan pituus 240 kilometriä, yksi         kanssa niin, ellei uusia autoja saada posrti-
8349: auto päivässä Oulu-Kouvo, linjan pituus             hallitulk:seUe ja yksityisille lirrja-18:uto1iiken-
8350: 190 kilometriä, yksi auto päivässä Oulu-             rrettä harjoittaville henkilöille, kaukana syr-
8351: Y!likiiminki, linjan pituus 65 'kilometriä.          jässä rautatiestä olevan maaseudun liiken-
8352: Näiden lisäksi !liikennöi paiikaJllisliilkennettä   neolojen parantaanis('!ksi olisi toimitettava
8353:                                      XII,a. -   Rytinki y. m.                                   211
8354: yleinen järjestely asiassa, jotta liikenneolot      nyt kestä.mättömälksi ja iklaip~ <liikenteessä
8355: saataisiin nykyisestään pa~ranMtuksi siellä,        :pikaista korjausta.
8356: missä todelila iJ>arannusta tarvitaan.                 Edellä olevan perusteella saamme kun-
8357:    p,ajkaJllista ili:i!kennettä palvelemaan olisi   nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyt-
8358: saatava myöslkin autoja scllaisilile seuduille,     täväksi .toivomuksen,
8359: joissa on pitkät matkat pitäjien keskuksiin.
8360: Iihmisille ·nykyin.en ailka lisää asioita pitä-              että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8361: jän lk:~lksiin. Siellä on kansanhuol~ot                   toimenpiteisiin    rautatieliikenteestä
8362: y. m. virasltot, joissa ihmiset nykyisten sään-           kaukana olevan maaseudun liikenne-
8363: töjen ja määräysten mukaan joutuvat                       olojen korjaamiseksi lisäämällä linja-
8364: käymään tiheään. ~Iatkaa on 50-70 ki-                     autoja ja välttämättömien elintarpei-
8365: lometriä, mi:kä pohjoissuoma!laisille ei ole              den y. m. taloustarpeiden kuljetuk-
8366: harvinaista, polkupyöriSitä on loppunut lku-              seen tarvittavia kuorma-autoja ja,
8367: mit, uusia ei saa, kengänpohjat kuluvat                   ellei sitä muuten voi jä_rjestää, esit-
8368: ostO'lupaa halkiessa ja aifuaa · llllenee monta           täisi Eduskunnalle · t(LrP..e.elZisen mää-
8369: päivlij.. Ottamailla nämä asianhaarat huo-                ·ri1rahan myöntämistä· äidojen hank~
8370: unioon' · on elämä syrjäisi!llä seudu.iUa. men-           kimiseen mainittuihirt '.tarkoituk~iin~
8371:         Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
8372: 
8373:                      Eino Rytinld.                       U. A. Wirrannienu.
8374:                      Matti Tolppanen.                    Tauno Saukkonen.
8375:                      Aino Luostarinen.                   Antti J. Rantamaa.
8376:                      Heikki Soininen.                    S. Salo.
8377:                      K. A. Lohi                          Antti Junes.
8378:                      Janne Koivuran.ta.                  Matti Luoma-aho.
8379: 212
8380: 
8381: XU,4. -   Toiv. a.l 11 :o 76.
8382: 
8383: 
8384: 
8385: 
8386:                                 Rytink:i y. m.: Määriifrahasta maantien rak6ntamis&ksi Pu-
8387:                                    dasjärven kunnan Pulwksen Myl};ykankaolta Puolangan
8388:                                    -Taivalkosken maantielle.
8389: 
8390: 
8391:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8392: 
8393:    Viitaten edustaja Rytingin y. m. vuoden              tulo- ja mM!harvioesityksun riittä-
8394: 1939 valtiopäiville jättämän rahaasia-aloit-            vän suuren määränihan rakern;n;us-
8395: teen n:o 106 'Perusteluihln (Liitteet I-XIII            töiden aloittamiseksi Pudasjärven
8396: sivu 242) ehdotanune kunnioittaen edus-                 kunnan P'lihoksen MyUykankaalta
8397: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                     Puolangan-Taivalkosken      väliseen
8398:                                                         moontiehen johtavalla maantiellä.
8399:           että hallitus ottaisi ensi vuoden
8400:       Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1943.
8401: 
8402:                     Eino Rytinki.                     S. Salo.
8403:                     U. A. Wirranniemi.                J. Pyörälä.
8404:                     K. Määttä.                        Kusti Arha.ma..
8405:                     Matti Luoma-aho.                  Heikki Niskanen.
8406:                                                                                            213
8407: 
8408: XII,5. -     Toiv. a.l. N:o 77.
8409: 
8410: 
8411: 
8412: 
8413:                                   Kaijalainen y. m.: .Toimenpiteistä Sodankyliin pitäjässä
8414:                                     olevatn Raudanjoe11r-Seipäjärven kylätien ottamiseksi
8415:                                     valti<m hoitoon.
8416: 
8417: 
8418:                                       Eduskunnalle.
8419: 
8420:   Viitaten v. 1941 tekemämme toivomus-                     että hallitus ryhtyisi toim~mpitei­
8421: aloitteen n.:o 152 perusteluihin (Liitt. I -            siin Sodankylän pitäjässä olevan
8422: XIII, siv. 416) ehdotamme kunnioittaen                  Rauda'njoe11r-Seipäjärve., kylätieft,
8423: edtu;dronnan päältettäväksi toivomuksen,                ottamiseksi valtion haltu;u., ja jatka-
8424:                                                         miseksi edelleen Syväjärvt'Tf, kylääft.
8425:            Helsingissä helmik:ulllll. 9 päivänä 1943.
8426: 
8427:                    Lauri Kaijala.inen.                      Albin Asikainen.
8428:                    Bino Rytinki.                            Heikki Soininen.
8429:                                          Anton Suurkonka.
8430: 214
8431: 
8432: XD,6.- Toiv. al. H:o 78.
8433: 
8434: 
8435: 
8436: 
8437:                                Kaijalainen y. m.: Moontun rakentamisesta Soda1tkylän
8438:                                  Kelujärveltä Savukosken Tanhuan kylään.
8439: 
8440: 
8441:                                     E d u s k u n n a ll e.
8442: 
8443:    Jo v. 1905 ehdotti silloin työnsä päättänyt käsittää, että kaiken kehityksen ensimmai-
8444: Låpin komitea lll'.llJant.ien rakentamista Lui- siä ehtoja on kunnollinen iiikenneyhteys.
8445: roj()kivarre8Sa sijaitsevaan Tanhuan kylään, Tanhuan kylän asukkailla ei ole· muuta
8446: jöka · kuuluu Savukosken kuntaan, mutta kulkumahdollO.SUutta kuin miriikä erä.niåa-
8447: jo~ liikenne suU1lta.utuu . pääasiassa So-      polku !tarjoaa. Kunnollisen tien pnUJte on
8448: dtinkyl,ääri; ·.Sen jälkeen · ön Sodankylän suuresti vaikeuttanut tämän muUJten niin
8449: kirkonkylästä rakennettu maantie Kelujär, , virkeäp. ja toimeliaan kylän arehitystä. Kun
8450: velle, mutta Kelujärven ja Tanhuan väli tien räkentamista kosikeva. hanke on ollut
8451: on edelleen tietä vailla. V. 1935 Lapin ta- vireillä jo noin 40 vuotta, olisi kohituullista,
8452: loudellisia oloja ja Iiiideti kehittämistä har- että sen t(jlteuttamiseen lopultakin cyhdy-
8453: kitsemaan asetettu komitka ehdottaa v. 1938 tään.                ·· ·
8454: antamassaan mietinnössä niinikä,än sanotun'·       Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
8455: maantien rakentamista ja asetta·a sen sa- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
8456: malla ehdottamassaan rtierakennusohjel- vomuksen,
8457: massa ensimmäiseen rtärkeysluokkaan.                      että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8458:    Kelujärven-Tanhuan maanrtien tarpeel-               siin maantien rakentamiseksi Sodan-
8459: lisuus suuren erämaakylän ilå.ikenneväylänä            kylän Kelujärveltä TanhWJIYI, kylään
8460: ei kaipaa laajempia perusteluja. Jokainen              Savukosken kunnassa.
8461:         Helsingissä helm~kuun 9 päi.vänä 1943.
8462: 
8463:                    Lauri Kaijalainen.             Albin Asikainen.
8464:                    Eino Rytinki.                  Heikki Soininen.
8465:                                 Anton Suurkonk:a.
8466:                                                                                            216
8467: 
8468: XII,1.- Toiv. al. N:o 79.
8469: 
8470: 
8471: 
8472: 
8473:                               Ka.ija.l&inen y. m.:     Jläärärahasta Kittilät~r-NiUvaaran-­
8474:                                   Kiistalan kyl.iitie.n ottamise.ksi valtion hoitoon.
8475: 
8476: 
8477:                                     E d u s ik u n n a ill e.
8478: 
8479:    Eduskunnan lausuttua v. 1936 valtiopäi-        usein on aarnnmaiSen hanikailaa ja aiheut-
8480: villä toivomuksen suunnitelman ja kustan-         taa asukkaiJ.ile sitäpaitsi huomattavia kus-
8481: nusarvion 'laatimisesta KittHän-Nilivaa-          tannuksia.
8482: ran---iKiistalan kylätien kunnostamista var-         Tässä suihteessa on puihee:na oleva tie jo
8483: ten maantieksi on tällainen suunnitelma ja        kauan odottanut vuoroaan. Jo ennen edellä
8484: siihen liittyvä kustannusarvio sittemmin          mainittua eduskunnan päättämää toivo-
8485: laadittu. Tarkoituksena oli, että kysymyk-        musta tien kunnostamista koskeva kysymys
8486: sessä oleva pitkä ja monin paikoin miltei         oli vireillä useiHa valtiopäivillä ja kun se
8487: pohjausasteellle jäänyt kylätie viipymättä        vihdoin on edistynyt siJ.ile asteelle, että
8488: rakennetaan maantieksi ja otetaan valtion         eduskunta pitää tien rakenta-mista maan-
8489: huosta-an.                                        tieksi ta.rpeellisena, Qlisi tien kunnostami-
8490:    Näin ei kuitenkaan ole tapa;hltu:imt. Tien     nen saatava käyntiin.
8491: tarve siUä laajalla a.lueella, josta tässä on        E1hdotamme tämän perusteella kunnioit-
8492: kysymys, on suuri ja sen vuoksi nykyinen          taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
8493: asiaintila kaipaisi viipymättä korjausta.         sen,
8494: PoikkeukseHisissakin oloissa vaLtiovallan tu-               että hallitus ottaisi vuoden 1944
8495: lisi parlhaansa mukaan koettaa helpottaa                 tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
8496: liikennemahdollisuuksia sellaisiUa seuduilla,            rahan Kittilät~r-Nilivaaran-Kiista­
8497: joissa väestö asuu ja elää pitkien erämaa-               lan kylätien kunnostamiseksi ja otta-
8498: taipaHen takana, jonne tavaran kuljetus                  miseksi valtion haltuun.
8499:         Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
8500: 
8501:                  Lauri Kaijalainen.                         Albin Asikainen.
8502:                  Eino Rytinki.                              Heikki Soininen.
8503:                                       Anton Suurkonka.
8504: 216
8505: 
8506: Xll,s.- Toiv. al. N:o 80.
8507: 
8508: 
8509: 
8510: 
8511:                                ;Junes  y. m. : Toimenpiteistä Ka:ru:n1}i:n~-Nahkiaisoja'tlr-
8512:                                    Kmttomaan,pään tien ottamisesta valtion hoitoon.
8513: 
8514: 
8515:                                      E d u s ku n n a ll e.
8516: 
8517:    Viitaten jo v. 1!t38 valtiopäiville jäitetyn          toimenpiteisiin Karungin ja Ylitor-
8518: ra:h. al. n:o 169 perusteluihin ja v. 1941               nion pitäjien alueilla kulkevan Ka-
8519: valtiopäivillä toiv. aloitteena n:o 149 uusit-           rungin - Nahkiaisojan - Kan.to-
8520: tuun anomukseen, rohkenemme kunnioittaen                 nvoonpään tien valtion haltuun otta-
8521: ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-                 1niseksi ja tarpeellisen määrärahan
8522: muksen,                                                  osoittamiseksi sen kuntoonpanemi-
8523:           että haUitus ryhtyisi kiireenisiin             seksi.
8524:         Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
8525: 
8526:                     Antti Junes.                    Eino Rytinki.
8527:                     K. M'å.ättä.                    Janne Koivuranta.
8528:                     K. A. Lohi.                     Eero Nurmesniemi.
8529:                                       Matti Luoma-aho.
8530:                                                                                             217
8531: 
8532: XII,9. -    Toiv. al. N :o 81.
8533: 
8534: 
8535: 
8536: 
8537:                                  .Juues y. m.: Mäiirärcihasta maantien rakentamiseksi Ala-
8538:                                      torniml; Arpelan kylästä Ylitornion MeUakoskeUe.
8539: 
8540: 
8541:                                        E d u s k u n n a ll e.
8542: 
8543:   Viitaten niihin perusteluihin, jotka on                  taisi m.aantiesuunnan Alatornion pi-
8544: esitetty jo vuoden 1936 valtiopäiville jäte-               täjän Arpelan kylästä Karungin pi-
8545: tyssä toivomusaloitteessa n: o 130 ja vuQo-                täjän Kaisajoen ja N arajärven kylien
8546: den 1941 valtiopäivillä uusitussa aloitteessa              kautta Ylitornion MeUakoskelle ja
8547: n:o 148, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa                  ottaisi ensi vuoden tulo- ja meno-
8548: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,                      arvioesitykseen tarpeellisen määrä-
8549:                                                            rahan puheenaolevan tien rakentami-
8550:            että hallitus kiireellisesti tutkitut-          seksi.
8551:            Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1943.
8552: 
8553:                       Antti Junes.                    Eino Rytinki.
8554:                       K. Määttä.                      Janne Koivuranta.
8555:                       K. A. Lohi.                     Eero Nurmesniemi.
8556:                                         Matti Luoma-aho.
8557: :218
8558: 
8559: Xfi,1o.- Toiv. al. N:o 82.
8560: 
8561: 
8562: 
8563: 
8564:                                  Lahtela. y. m. : M(J(J4f,tien rakentamisesta SoRan kunna.'n
8565:                                      Kursun kyZiistä Akvensdkiiän.
8566: 
8567: 
8568:                                       E d u s ik u n n a U e.
8569: 
8570:    Maantien rakentamista Kemijärven-Sal-            osa;lta ansiotöistä elävälle väestölle on yli-
8571: lan maantiestä Sal'lan kuntaan kuuluvan             voimainen tehtävä. Siitä til.anteesta, missä
8572: Kursun kylän kohdalta poihjQiseen Ahven-            tämän tien rakennuskysymys nyt on, pääs-
8573: selän taloon asti on pidetty pitkät                 tään yksinkertaisimmin ja asiallisimmin
8574: ajat tarpeellisena sanotun tiesuunnan asuk-         sillä toimenpiteellä; että tie ralkennetaan
8575: kaiden ja valtion metsätalouden sekä                valtion toimesta. Tämän tien rakentaminen
8576: asutuksen levenemisen takia. Kun maan-              on tullut entistään paljon tarpeellisem-
8577: tietä ei rakennettu valtion toimesta, perus-        maksi sen vuoksi, että Kemijärven-Sallan
8578: tivat tien vaikutuspiirin asukkaat kylä-            rautatie on rakennettu alussa mainitun
8579: tiekunnan, jonka avulla uskoivat saa-               Kursun kylän kautta ja puiheenalaisesta
8580: vansa rakennetuksi tämän noin 28 km: n pi-          maantiestä tu!lee Kursun rautatieasemalle
8581: tuisen tien. Tiekunnalle myönnettiin sittem-        pohjoisesta johtava tärkeä tulotie. Kun
8582: min valtionavustus mainitun tien rakenta-           tämä tie on erittäin tarpeellinen valtion
8583: miseen ja ,tiekunta ·· alkoi · tietä rakentaa       metsäta:loudetle ja sille asutustoiminna;lle,
8584: vuonna 1934. Ennenkuin päästiin tien poh-           jota on järjestetty tämän tien varteen ja
8585: jaustyössä edes puoliväliin osoittautui, ettei      tullaan vastaisuudessakin järjestämään,
8586: tietä voitu rakentaa myönnetyn valtionavun          koska siellä on hyvät asutusmahdollisuu-
8587: turvin ja tien ra:kennustyö keskeytyi. Kes-         det ja kun siitä samalla tulee rauta-
8588: keytyksen aiheutti pääasiassa huomattavan           tielle johtava tulotie, joka tulee lisää-
8589: suuri työpalkkojen nousu ja siitä johtuva           mään rautatieliikennettä, olisi va'ltion ra-
8590:  valtioavustuksen riittämättömyys ja osal-          kennetltava mahdolHsimman pian sanottu
8591: taan myöskin se, ,että sen jäilikeen kun tie-        tie valmiiksi.
8592: kunta perustettiin, on tiesuunnan varrelle              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8593:  perustettu suuri asutusalue, johon tu~ee           kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
8594:  huomattava määrä uusia asutusHloja, joi-            vomuksen,
8595:  den pudlesta ei kukaan yhtynyt tiekuntaan.
8596:  Näin jäi tierakennustyö sil[Qin kesken ja                    että hallitus ryktyisi toimenpitei-
8597:  on edeHeen rakennus kesken.                               siin maantien rakentamiseksi Sallan
8598:    Jo se seikka, että tiestä tulee noin 28 km              kunnan K ursun kylästä Ahvensel-
8599: pituinen, osoittaa, että sen. rakentaminen                 kään.
8600: kylätienä sikäläisel:le vä;hävaraiselle, suurelta
8601:          Helsingissä he1mikuun 8 päivänä 1943.
8602: 
8603:                   M. 0. Lahtela.                                U. A. Wirranniemi.
8604:                   Matti Luoma-aho.                              Antti .Jues.
8605:                                        Lauri Kaijalainen.
8606:                                                                                            219
8607: 
8608: Xll.u. -   Toiv. al. N':o 83.
8609: 
8610: 
8611: 
8612: 
8613:                                 Lahtela. y. m.:. Maantien rakentamisesta PeUwsenniemen
8614:                                    Nait·aliJ,n kyl&tii Savukosken Tanhuan kylään.
8615: 
8616: 
8617:                                     E d u s k u nn a ll e.
8618: 
8619:    Pelkosenniemen, ~avukosken ja Sodanky-        taminen enää lykkääntyisi monia vuosia
8620: län kunnassa oleva · Luirojokilaakso, jossa      eteenpäin. Jokainen käsittänee, miten vai-
8621: on useita kyliä ja jossa asiantuntijain käsi-    keaa on toimeentulo asukkailla, jotka ovat
8622: tyksen mukaan ovat parhaat ja laajat maa-        vuosikymmeniä ja vuosisatoja saaneet elää
8623: talousmaat, on ilman maantietä. Kysymys          ja olla tiettömien matkojen takana, ja myös-
8624: maantien rakentamisesta pitkin Luirojoki-        kin sen miten hartaasti he toivovat ja odot-
8625: laaksoa Pelkosenniemen kunnan Kairalan           tavat pääsevänsä samaan asemaan kuin
8626: kyläs·tä Luiron kylän, Hietasuvannon ja          miltei kaikki muut maamme asukkaat ovat
8627: Tanthuan kylän kautta Sodankylän kuntaan         päässeet jo vuosikymmeniä ja vuosisatoja
8628: kuuluvaan Lokan kylään on ollut kauan            sitten. Tie voitaisiin ra:kentaa jaksottain,
8629: aikaa vireillä ja pidetään tämän tien raken-     vaikkapa vain kylän väli vuodessa,. aika-
8630: tamista ei vain tietä tarvitsevain asukkai-      maila rakentaminen Pelkosenniemen Kaira-
8631: den keskuudessa vaan myöskiri paljon laa-        lan kylästä, johon on rakennettu maantie
8632: jemmalla alueella todellisen tarpeen vaati-      Kemijärven rautatieasemalta. Puheena ole-
8633: mana. Tämän maantien rakentamista koske-         van maantien rakentamisesta tulisi olemaan
8634: vaa .asiaa on käsitellyt myöskin valtion aset-   suuri hyöty myöskin valtion metsätalou-
8635: .tama Lapin taloudellisia oloja tuntevista       delle välittömästi ja välillisesti. Sen ra-
8636: miehistä kokoon pantu komitea ja huhti-          kentamiseen uhratut varat tulisivat valtion
8637: kuun 8 päivänä 1938 antamassaan mietin-          metsissä olevien puiden hintojen nousun
8638: nössä (komiteanmietintö n:o 8 1938) ehdot-       muodossa valtiolle :takaisin heti kun tie saa-
8639: taa tien rakentamista. Tämä tie samoin           taisiin valmiiksi.
8640: kuin muutkin mainitun komitean mietin-              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8641: töön sisältyvät tiet ehdottaa komitea raken-     kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
8642: nettavaksi 10 vuodessa.                          vomuksen,
8643:    Kun tie •tälle tiettömälle alueelle olisi
8644: pitänyt rakentaa jo vuosikymmeniä sitten                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8645:  ja kun sen rakentamista pitää tarpeellisena            siin maantien rakentamiseksi Pelko-
8646: myöskin valtion asettama komitea, olisi val-            senniemen kunnan· Kairalan kylästä
8647:  mistaviin töihin tien rakentamiseksi ryhdyt-           Savukosken kunnan Tanhuan kylään.
8648:  tävä mahdollisimman pian, ettei sen raken-
8649:         Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
8650: 
8651:                  M. 0. Lahtela..                         Lauri Kaija.lainen.
8652:                  Eero Nurmesniemi.                       Matti Luoma-aho.
8653:                  Antti Junes.                            U. A. Wirra.nniemi.
8654: 220
8655: 
8656: XU,12.- Toiv. allf:o 84.
8657: 
8658: 
8659: 
8660: 
8661:                               Aarniokoski y. m.: }Jaantien rakentamisesta Niinisalon
8662:                                  pysäkiltä Karvian pitäjän Kantin kylään.
8663: 
8664: 
8665:                                    E d u s k u n n a 11 e.
8666: 
8667:   Viitaten vuoden 1941 valtiopäiville jälte-             että haUitus toimituttaisi tutki-
8668: tyn toivomusaloitteen n:o 119 (Liitteet siv.           muksen maantier.. rakentamisesta
8669: 366) perusteluihin, ehdotamme kunnioit-                Niinisalon pysäkiltä Karvian pitäjän
8670: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-                 Kantin kylään sekä ryhtyisi toimen-
8671: muksen,                                                piteisiin tämän maantien aikao!nM)(l-
8672:                                                        miseksi.
8673:        Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1943.
8674: 
8675:                 Paavo Aarniokoski.                       Kalle Soini.
8676:                 Fra.ns Mustasilta.                       Viljo Rantala.
8677:                 Lauri Murtomaa.                          J. E. Ma.lmivuori.
8678:                 Walter Kuusela.                          Kalle Joukanen.
8679:                                                                                              221
8680: 
8681: Xll,1s.- Toiv. a.l. N:o 85.
8682: 
8683: 
8684: 
8685: 
8686:                                Luoma-aho y. m.: Toimenpiteistä Itä-Ähtärin maantien ot-
8687:                                   tamise.ksi valtion hoitoon.
8688: 
8689: 
8690:                                      I~ d u s k u n n a ll e.
8691: 
8692: 
8693:    Viitaten helmikuun 6 pauvana 1941 päi-         täristä Inhan asemalle. TieHä oli jo ennen
8694: vättyyn ja eduskunnalle jätettyyn ed.             näitä sotia linja-autoliikennekin. Kun tien al-
8695: Luoma-ahon y. m. tekemään toivomusaloit-          kupää ja loppupää on jo valtion hoidossa
8696: teeseen n:o 127, joka koskee Soiuin pitäjän       niin ei ole johdonmukaista, että välillä
8697: Kukonkylästä lähtevän ja Ähtärin kirlron~         oleva osa, noin 32 km, on edelleen kylätienä
8698: kylään johtavan niin sanotun Itä-Ähtärin          ja vä:hävaraisemman väestöosan kunnossa-
8699: maantien ottamista valtion hoitoon, pyy-          pidettävänä, vaikka se itse asiassa on yleis-
8700: dämme ikunnioittaen uudistaa edellä viita-        luontoinen lä!pikulkutie, jonka kunnossapito
8701: tun anomuksen perusteluineen. Samalla             ehdottomasti kuuluisi valtiolle.
8702: huomautamme vielä, että tässä kysymyk-              T'ä:hän nähden ehdotamme kunnioittaen
8703: sessäJ oleva mruantie käy vuosi vuodelta yhä      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8704: tärkeämmäksi niin taloude!Hsessa kuin
8705: muissakin suhteissa. Tämän tien varrella                     että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8706: on Ähtärin kunnassa suurimmat asutus-                     siin Soinin pitäjän Kulwnkylästä
8707: mahdollisuudet ja sinne perustetaan vuosit-               lähtevä'n ja Ähtärin kirko'nkylään
8708: tain uusia asumuksia. Tien vaikutuspii-                   johtavan niin sanotun Itä-Ähtärin
8709: rissä on nyt. jo 5 kansakoulua, joista 2 Soi-             maantie'n valtion hoitOO'n ottami-
8710: uin puolella ja 3 Ähtärin puolella, mylly-                seksi v. 1944 alusta sekä sitä varten
8711: ja sahalaitoksia y. m. ja tietä käytetään läpi            tarvittavan määrärahotn ottamiseksi
8712: vuoden puutavruran ajoon Soinista ja Äh-                  v. 1944 tulo- ja menoarvioesitykseen.
8713:      Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1943.
8714: 
8715:                     Matti Luoma-aho.              T. N. Vilhula.
8716:                     Lauri Kaijalainen.            Heikki Niskanen.
8717:                     J. 0. Ikola.                  Onni Peltonen.
8718:                                    U. A. Wirranniemi.
8719: 222
8720: 
8721: XII,14,- Toiv. al. N:o 86.
8722: 
8723: 
8724: 
8725: 
8726:                                Määttä y. m.: Määrärahasta ntaantien rakentamiseksi Kem-
8727:                                  peleen kir/wltd, Selkämaan kylän kaAJ,tta Limingan kir-
8728:                                  kolle.
8729: 
8730: 
8731:                                     E d u s k u n n .a ll e.
8732: 
8733:    Pohjois-Pohjanmaalla Kempeleen, Limin-        suurin osa on pienempiä ja 'lisäviljelysmait-
8734: gan, Lumijoen ja Oulunsalon kuntien              ten tarpeessa olevia viljelijöitä, yEvoimai-
8735: alueel'la sijaitsevan laajan n. k. Limingan      nen tehltävä niin kauan kun alueella liik-
8736: niityn rantapuolen nykyistä suuremmassa          kumista ei ole helpottamassa tarpeellisia
8737: määrässä viljelykselle ja asutukselle otta-      teitä. Välttämärttömimmän tarpeen tyy-
8738: mista ehkäisee aivan väLttämättömien teitten     dyttäisi tie, joka ~ähtisi Oulun-Iisalmen
8739: puuttuminen alueelta. Kun tämän alueen           maantiestä Kempeleen kirkon luolta ja ku'l-
8740: käyrt;töä pika-asutustoiminnassa vuonna 1941     kisi Selkämaan kautta Limingan kirkon-
8741: käytiin harkitsemaan ja .rulustavia toimen-      kylään sekä tästä :tiestä Selkämaan kylästä
8742: piteitä alu'lle saattamaan, oli ensimmäinen      haarautuva ja Oulunsalon kirkolle johltava
8743: tehtävä tarpeellisten teitbten suunnittelemi-    ja Oulunsalon-Kempeleen maantiehen yh-
8744: nen alueeLle. Pika-asutustoimikunnan aloit-      tyvä maantie. Kauttakulkutienä matkalla
8745: teesta erään tien rakentaminen panrtiin jo       Oulu-Raahe 'lyherrtäisi tie Kempele-Sel-
8746: niin paljon alulle, että tiesoraa ja siltojen    kämaa-Liminka matkaa noin 10 kilometriä.
8747: rakennusaineita hankimtiin paikalle.                Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8748:   Jo nämä pika-asutustoimikunnan toimen-         ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
8749: piteet osoittavat, että tämän vilje'lys- ja      toivomuksen,
8750: asutuskelpoisen alueen tehokkaammaksi
8751: käyttämiseksi tiet ovart väLttämättömät.                    että hallitus ottaisi vuoden 1944
8752: Ne edttäin pakottavat olosuhteet, joissa                 tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
8753: pika-asutustoimikunta joutui asiaan huo-                 lisen määrärahan maantien rakenta-
8754: miotansa kiinnittämään, ovat nyrt; seLlaisi-             miseksi Kempeleen kirkolta Selkä-
8755: naan poissa, mutta kysymyksessä olevan                   maan kylän kautta Limingan kir-
8756: alueen viljeleminen ja viljelykselle ottami-             kolle ja tästä tiestä haaratien Selkä-
8757: nen on näitten alueitten omistaji.He, joista             maan kylästä Oulunsalon kirkolle.
8758:        Helsingissä he~mikuun 12 päivänä 1943.
8759: 
8760:                    K. Määttä.                           A. Turkka.
8761:                    Väinö Kokko.                         U. A. Wirranniemi.
8762:                                                                                               223
8763: 
8764: XII,u;.- Toiv. al. N:o 87.
8765: 
8766: 
8767: 
8768: 
8769:                                Luostarinen: Enonkosket~t-Hanhivirra,_Sapun wsäkin
8770:                                  välisen maantien rakennustyön jatkamisesta sotavanki-
8771:                                  työvoimaa kiiyttämällä.
8772: 
8773: 
8774:                                     Ed uskunnaHe.
8775: 
8776:     Enon:koske1ta Hanhivil'l'an kautta Sapun     dui1'La, missä vailtion oma taJl.ous sitä !tarvit-
8777: pysäkille uuden maantien teko oli alu1la jo      see, esim. Sapun ja Hanhivirran välillä.
8778: ik:esällä vuonna 1939, mikä sodan takia kes-     NaapuripHäjässä täältä on sotilastarkoituk-
8779: ik:ey;tyi ja on edelleen koskemattomana.         sista vapautuneita pa!'lakkeja, joita sopisi
8780: Se on vahinko laajalle seutukunnalle, jonka      siirtää asumuksiksi tänne tietyöalueelle.
8781:  ainoan tien teko jäi pitkiksi ajoiksi seiso-    Niinpä johdon järjestämisellä, muuta työ-
8782: maan aivan alkuvaiheeseensa.                     voimoo tarvitsematta, saataisiin täällä ta-
8783:     Tällä tiellä on sanomattoman suuri mer-      loudellisesti ensiluokkaisen tarpeeiLlinen tie
8784: kitys v:ailtion omankin talouden, nimittäin      vankityövoimalla tehdyksi, mikä muussa
8785:  metsätalouden kannalta. Tien vaikutus-          tapauksessa voi työvoiman puutteen takia
8786: alueella, valtion metsissä olevat suuret puu-    levätä pitempään keskeneräisenä.
8787:  määrät jäävät tailoudellisesti !käyttämättä        Edellä sanottuun viitaten rohkenen
8788:  ennen:kuin sinne saadaan mainittu tie. Vrar-    esittää eduskunnan päätettäväksi toivo-
8789:  sinkin valtion polttopuutarpeen kannalta        muksen,
8790:  olisi ensisijainen merkitys tämän tien ik:ii-               että hallitus sotavankityövoimaa
8791:  reeHisellä jouduttamise1la.                              käyttäen järjestäisi Enonkosket~t­
8792:     Niinpä rohkenenkin ehdottaa, että tie-                H anhivirrat~t-Sapun pysäkin välisen
8793:  .työt järjestettäisiin täällä käyntiin sota-             jo alulla olevan maantietyön käyn-
8794:  vankityövoimalla, varsinkin juuri niillä seu-            tiin.
8795:         Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1943.
8796: 
8797:                                                           Aino Luostarinen.
8798:                               ••         ••
8799: 
8800:    VALTIOPAIVAT
8801:                    19 4 3
8802: 
8803: 
8804:                LIITTEET
8805:                        IV
8806: 
8807: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN
8808:      LÄHETETTY VEROJEN ENNAKKOPERINTÄÄ
8809:              KOSKEVA LAKIALOITE
8810: 
8811: 
8812: 
8813: 
8814:                   HELSINKI 1943
8815:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
8816: 
8817:                                               29
8818:                                                                                           227
8819: 
8820: IV,22. -   Lak. 81. n:o 10.
8821: 
8822: 
8823: 
8824: 
8825:                                   Tuuma y. m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusveron,
8826:                                kunnallisveron sekä kwnsaneläkevakuutusmaksun ennakko-
8827:                                perinnästä.
8828: 
8829:                                     E d u s k u n n a ll e.
8830: 
8831:    Valtion 1tulo- ja omaisuusveron ennakko-      tistä suuremmiksi. Oikeus kantaa osa kun-
8832: perinnästä annettavaa lakia koskevan halli-      nallisveroista W,vallisen veronkannon :tapaan
8833: tuksen esityksen n: o 59 johdosta esitämme       mutta ennakkosuorituksena, minkä oikeu-
8834: täten seuraavaa:                                 den hallitus toisessa ·esityksessä eduskun-
8835:    Hallituksen esityksen mukaan rajoitettai-     nalle ehdottaa kunnille myönnettäväksi, ei
8836: siin verojen perintä tulolähteenä \Cain val-     muuta kuntien asemaa veronkantajina nii-
8837: tion tulo- ja omaisuusveroon. Esityksen          hin verovelvollisiin nähden, jotka haluavat
8838: perusteluista ilmenee, että hallitus on har-     välttää t.ulojensa oikeaa verottamista, eikä
8839: kinnut tämänlaisen perinnän ulottamista          siten korvaa niitä etuja, joita verojen kanto
8840: myös kunnallisveron ja kansaneläkemaksu-         tulon lähteellä tuottaa.
8841: jen kannantaan. Hallitus ilmoittaa myös             Kun kansaneläkemaksujen kannanta. jäisi
8842: käsityksenään, että tällaista yhteistä en-       entiselleen, olisi uudistuksen jälkeen käy-
8843: nakkoperintää on katsottava päämääräksi,         tännössä kaksi ennakkokarrtojärjestelmää,
8844: johon olisi pyrit.tävä, mutta on halu.tus kui-   nimittäin valtion tulo- ja omaisuusveron
8845: tenkin tullut siihen tulokseen, ·että järjes-    sekä kansane:läkemaksujen kalllllanta. Tämä
8846: telmän laajentaminen tällä rtavoin toisi         aiheuttaisi sekä viranomaisille että työn-
8847: mukanaan tuntuvia lisävaikeuksia, joita          antajille turhaa työtä ja olisi omiaan muu-
8848: sodan aiheuttaman työvoiman puutteen ai-         tenkin synnyttämään sekasortoa pidätysten
8849: kana on vaikeata voittaa. Vasta sitten, kun      suorituksessa.
8850: olisi saatu kokemusta ennakoltaperimisjär-          Yhdistämällä valtion tulo- j.a omaisuus-
8851: jestelmästä valtion veronkannossa ja vero-       veron sekä kansaneläkemaksujen ennakko-
8852: koneistoa sen mukaisesti olisi kehitetty, voi-   kannanta ja liittämällä siihen kunnallis-
8853: taisiin hallituksen mielestä ajatella myös       verojen ·ennakkoperintä tultaisiin toimeen
8854: sanotun laaj·emman suunnitelman läpivie-         vain yhdellä tällaisella kannanita.järjestel-
8855: mistä. Sellainen verojen kannantamene-           mällä, mikä monessa suhteessa olisi huomat-
8856: telmä, jota hallituksen esitys tarkoittaa,       tava etu.
8857: olisi kuitenkin mielestämme monesta syystä          Vaikeudet, joitten nyt katsotaan pakot-
8858: alunperin säädettävä myöskin kunnallisen         tavan rajoittamaan veronkannon tuloläh-
8859: tuloveron ja kansaneläkemaksujen kannossa        tee1lä vain valtion tulo- ja omaisuusveroon,
8860: käytettäväksi.                                   johtunevat huomattavalta osalta siitä, ·että
8861:     Kunnallisverotuksen alalla on tällainen      on katsottu tarpeelliseksi ehdottaa, että ve-
8862:  verojen periruistapa tärkeämpääkin kuin         rojen ennakkokannanta 'tapahtuisi eräitten
8863:  valtionverotuksessa, koska verovelvollisten     palkanpidätykses:sä käytettävien taulukko-
8864:  siirtyessä kunnasta toiseen näitten •taksoit-   joen perusteella. Kunnallisverojoen huomioon
8865:  taminen ja tavallinen veronkanto tuottavat      ottaminen taulukoissa tekisi nämä vieläkin
8866:  erityisiä vaikeuksia. On syytä pelätä, että     vaikeammaksi käsitellä kuin nyt ehdote-
8867:  jos verojen kannanta tulon lähteellä nyt        tussa järjestelmässä, mistä johtuisi, että
8868:  rajoitetrta:i:siin vain va1tionveroon, kunnat   paikalliset verotusviranomaiset eivät käy-
8869:  joutuisivat omassa veronkannossaan huo-         tännössä kykenisi toteuttamaan tätä veron-
8870:  mattavasti epäedullisempaan asemaan, kuin       kantotapaa. Ennakkoperinnässä olisi tämän
8871:  missä ne tähän asti ovat olleet, ja vaikeu-     vuoksi mielestämme käytettävä yksinkertai-
8872:  det verojen perimisessä muodostuisivai en-      sempaa menettelyä ennakolta; kannettavan
8873: 228                           IV,22. -   Verojen ennakkoperintä.
8874: 
8875: vero . . osan määräämisessä., jolloin· vaikeudet   soituslautakuntien tulee laatia, paitsi kun-
8876: tämän kannantamuodon soveltamisessa myös           nallisverojen, myos kansaneläkemaksujen
8877: kunnallisverotukseen poistuvat tai ainakin         maksuunpano- ja kannantaluettelot, joten
8878: huomattavasti vähenevät. Tällainen yksin-          näitten viranomaisten tekemät luettelot joka
8879: kertaisempi menettely olisi mielestämme se,        tapauksessa pitäisi asettaa lopullioon, kaik-
8880: että ennakkoua kannettaisiin tietty määrä          kien välittömien verojen ja kamaneläke-
8881: sadailta kunkin verovelvollinen tulosta, mikä      maksujen kantoa käsittävän ennakkoperin-
8882: prosenttimäärä laskettaisiin sen suh'teen          täjärje&telmän pohjaksi. Ennakkoperinnän
8883: perusteella, missä kunkin verovelvollisen          kehi ttämismahdollisuuksia silmälläpitäen
8884: verot edellisessä maksuunpanossa olivat            olisi siis tarkoituksenmukaisinta myös py-
8885: hänen tuloihinsa. Suositt-elemamme järjes-         syttää veroviranomaisten nykyinen kunnal-
8886: telmän yksityiskohdat selviävät allaolevasta       liseen jaoitukseen perustuva järjestysmuoto.
8887: lakiehdotuksesta.                                  Nykyiset paikailliset verO'tusviranomaiset
8888:    Jos verojen kannanta tulon lähteellä jär-       voivat myöskin helpommin ja nopeammin
8889: jestettäisiin aluksi hallituksen esityksessä       kuin mahdollisesti järjeste!ttävät uudet ve-
8890: ehdotetuna wvalla, luotaisiin käsityksemme         rotusviranomaiset hankkia sen lisätyövoi-
8891: mukaan sellainen järjestelmä, jota ei myö-         man, minkä verokirjoj·en kirjoittaminen tu-
8892: hemmin voitaisi käyttää pohjana, kun täl-          lisi vaatimaan. Tälle pohjalle järjestet•tynä
8893: lainen veronkan,tomenettely tahdottaisiin          uudistus käsitrtääksemme voitaisiin toteut-
8894: ulottaa myös kunnallisverojen ja kansan-           taa jo ensi vuoden alusta. Huomautetta-
8895: eläkemaksujen kannantaan. Mikäli on tun-           koon myös, että jos verojen perintä tulo-
8896: nettua katsonevat valtion verotusolojen            läh:teellä laaj'Cllnettaisiin myös kunnallis-
8897: uudistamista valmistelevat viranomaiset,           v·eron käsi'ttäväksi, vapautuisi vähitellen
8898: että nykyiset paikalliset verotuslautakunnat       muussa veronkan,totyössä käytettäväksi huo-
8899: eivät kykenisi edes ehdotetuna tavalla ra-         mattava osa sitä työvoimaa, mikä nyt on
8900:  joitettuakaan verojen ennakkoperintää to-         sidottu verojäämien perimiseen ulosotto-
8901: teuttamaan, vaan olisi tarpeen keskittää           teitse. Tätäkään etua ei saavu!tett:misi, jos
8902: verollepano ja ennakkoperinnän hoito kun-           ehdotetJtu ennakkoperintä rajoitetaan vain
8903: 'taa 1ruajempien veropiirien verotuslauta-         valtion tulo- ja oma~suusveroon.
8904: kuntien tehtäväksi. Veronkannon uudistuk-             Vakuutettuina siitä, että uudis'tuksen to-
8905: seen liittyisi tämän kautta myöskin verolle-       teuttamiseen käytettävänä olevan ajan niuk-
8906:  panon uudistaminen, mikä osaltaan mutkis-          kuudesta huolimatta olisi tarkoituksenmu-
8907:  taisi asiaa ja aiheuttaisi vaikeuksia tar-         kaisinta alunperin ulottaa hallituksen esit-
8908:  peellisen työvoiman hankinnassa. Yksinker-         tämä ennakkoperintä myös kunnallisen tulo-
8909:  taisempaa olisi mielestämme käyttää en-            veron ja kansaneläkemaksujen kannantaa
8910:  nakkokannon järjestämisessä ja hoitami-            käsittäväksi, ehdotamme, nojautuen valtio-
8911:  sessa nykyisiä paika;llisia verotusviranomai-      päiväjärjestyksen 32 §: ään, kunnioittaen,
8912:  sia ja tällöin olisi myös luonnollisinta antaa
8913: tehtävä kunnallisille taksoituslautakunnille,               että Eduskunta hyväksyisi näin
8914:  koska nämä joutuvat käsittelemän laajinta                kuuluvan lakiehdotuksen:
8915:  verovelvollisten joukkoa. Kunnallisten tak-
8916:                                    IV,22. -      Tuurna y. m.                                229
8917: 
8918:                                            Laki
8919:  tulo- ja omaisuusveron, kunnallisveron sekä kansaneläkevakuutusmaksun ennakko-
8920:                                     perinnästä.
8921:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8922:                    1 luku.                            Palkan suuruutta laskeHaessa arvioidaan
8923:              Yleiset säännökset.                   siihen kuuluvat luontaisedut sen mukaan
8924:                                                    kuin siitä erikseen määrätään.
8925:                       1 §.                            Jos palkkaan on liittynyt korvaus pal-
8926:    Sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,         kansaajan työssä käyttämästä hevosesta,
8927: pidätetään tai suori,tetaan valtion tulo- ja       moottoriajoneuvosta 'tai muusta työväli-
8928: omaisuusveron, kunnallisveron sekä kansan-         neestä, on palkan suuruutta laslmttaessa
8929: eläkevakuutusmaksun ennakkoa palkasta,             noudatettava valtiovarainminis,teriön vahvis-
8930: eläkkeestä, elinkorosta, korosta, osingosta        tamia perusteita.
8931: sekä kiinteistö-, elinkeino-, liike- ja ammat-                          5 §.
8932: titulosta kuin muusta tulosta ja omaisuu-             Vieraan valtion Suomessa oleva lähetystö
8933: desta, josta sanottuja veroja tai vakuutus-        ja konsulinvirasto, jonka päällikkönä on lä-
8934: maksua on maksettava.                              hetetty konsuli, sekä lähetystöön tai kon-
8935:                                                    sulinvirastoon kuuluva läheteHy virkamies
8936:                     2 §.                           eivät ole velvollisia toimittamaan 3 § :ssä
8937:   Mitä tämän lain mukaan on ennakkona              tarkoitettua pidätys,tä.
8938: pidätetty tai suoritettu, luetaan asianomai-
8939: sen hyväksi siltä vuodel,ta meneV'än tulo- ja                            6 §.
8940: omaisuusveron, kunnallisveron sekä kansan-            Työnantajan on ~toimitettava 3 § :ssä tar-
8941: eläkevakuutusmaksun lyhennyksenä, jolta            koite,ttu pidätys kunkin palkanmaksun yh-
8942: ennakko on pidätetty tai suori,tettu.              teydessä tai, milloin palkka merkitään asian-
8943:   Kansaneläkevakuutusmaksun lyhennyk-              omaisen hyväksi, tilille merldttäessä.
8944: seksi on myös luettava työnantajan asian-             Mitä 1 momentissa on sä!ädetty, on vas-
8945: omaisen hyväksi kansaneläkelain mukaan             taavasti sovellettava ennakoLta maksetta-
8946: suorittama vakuutusmaksuosuus.                     vaan palkkaan, niin myös elwkkeeseen ja
8947:                                                    elinkorkoon, kuitenkin niin, että pidätyk-
8948:                     2 luku.                        sen eläkkeestä ja elinkorosta on velvollinen
8949: Ennakon pidättäminen palkasta, el-iikkeestä        toim1ttamaan se, joka ne maksattaa.
8950:                  ja elinkorosta.                      Sen estämättä, mitä edellä ~tässä pykälässä
8951:                                                    on säädetty, valtiovarainministeriö voi, mil-
8952:                        3 §.                        loin palkanma:ksu tapahtuu useammin kuin
8953:    Valtio, kunta, seurakunta ja muu julki-         kerran kuukaudessa, oikeuttaa palkanmak-
8954: nen yhdyskunta sekä yksityinen ,työnantaja         sajan toimittamaan palkanpidätyksen har-
8955: on velvollinen pidättämään osan paJkansaa-         vemmin, kuitenkin vähintään kerran kuu-
8956: jalle rahana suori.t,tamastaan palkasta 1          kaudessa.
8957: § :ssä mainit.tujen verojen ja vakuutusmak-                              7 §.
8958: sun ennakoksi sen mukaan kuin siitä jälem-            Pidätys palkasta on työnantajan toimitet-
8959: pänä säädetään.                                    tava verovelvollisen verokirjaan merki,tyn
8960:                       4 §.                         prosenttiluvun mukaan.
8961:    Palkalla tarkoitetaan tässä laissa kaiken-         Jos palkansaajana ei ole verokirjaa, on
8962: laatuista palkkaa, palkkiota, osapalkkiota,        palkasta pidä,tet:tävä niin monta prosenttia.
8963: etuutta tai muuta korvausta, joka suorite-         kuin valtiovarainministeriö kutakin vuotta
8964: taan virasta tai toimesta samoin kuin työstä,      varten määrää.
8965: tehtävästä taikka palveluksesta, jonka pal-           Pidätystä suorite,ttaessa jätetään pidätet-
8966: kansaaja korvausta vastaan on sitoutunut           tävästä määrä&tä täysien markkojen yli nou-
8967: työnantajal,le tekemään ja jossa palkansaajaa      seva osa lukuunottamatta.
8968: ei ole pidettävä itsenäisenä yrittäjänä. Pal-         Milloin verovelvollinen saa palkkaa etu-
8969: kaksi luetaan myös asunto, ruoka ynnä              päässä sivutoimesta tai tilapäisestä työstä
8970: muut luontaisedut.                                 ja paJkan osuus verovelvollisen koko vuo-
8971: 230                          IV,22. :..__ Verojen enna.kkoperintä.
8972: 
8973: situlosta on pienempi kuin 10 prosenttia,        omaisuusveron pidäJtystä varten määräty;t
8974: voi sen kunnan ta'ksoituslauta!kunnan pu-        prosenttiluvut tai niiden laskemisessa ta.r-
8975: heenjohtaja, jossa palkansaaja on asuinpaik-     vittava.t tiedot.
8976: kansa perusteella verovelvolEnen, määrätä                            11 §.
8977: ettei pidätystä oJe toimitettava.                   Pidätys palkasta tapahtuu siten, että
8978:                                                  työnantaja viimeistään sen palkanmaksuti-
8979:                      8 §.                        laisuudessa kiinnittää palkansaajan vero-
8980:    Laskettaessa 7 § : n 1 mom. tarkoittama~      kirjaan pidätystä vastaavan määrän hank-
8981: prosenttilukua on pidätettäväksi määrät-         kimiaan veromerkkejä, jotka on tehtävä
8982: tävä yhtä monta prosenttia palkasta, kuin        kelpaamattomiksi ja joihin on merki<ttävä
8983: viimeksi .toimitetussa maksuunpanossa ve-        pidätyspäivä. Ellei palkansaaja esitä vero-
8984: rovelvolliselle määråit.ty tulo- ja omaisuus-    kirjaansa tai 10 § :ssä tarkoitettua takoi-
8985: vero, kunnallisvero ja kansaneläkevakuu-         ;tuslautakunnan puheenjohtajan todistusta
8986: tusmaksu on maksuunpanon perusteena ol-          siitä, että pidäJtystä ei toimiteta, on pidä-
8987: leesta, elantokustannusten kalleuden joh-        tyksestä annettava vahvistetun kaavan mu-
8988: dosta sallitulla vähennyksellä, perus- ja        kainen pidätystodistus ja kiinnitettävä sii-
8989: lapsivähennyksellä sekä veroilla ja koroilla     hen pidätystä vastaava.t veromerkit.
8990: vähen tämättömästä kokonaistulosta.                 Pidätyksestä verokirjaan ,tai pidätystodiS-
8991:    Milloin palkansaajalle ei viimeksi toimi-     tukseen tehtävästä merkinnästä määrätään
8992: tetussa maksuunpanossa ole siinä kunnassa,       erikseen.
8993: missä verokirja 10 § :n mukaan on annet-            Milloin työnantaja kansaneläkelain mu-
8994: tava, maksuunpantu kunnallisveroa, joko          kaan on velvollinen osallistumaan palkansaa-
8995: senvuoksi, että hän vasta aloittaa ansiotoi-     jan kansaneläkevakuutusmaksun suorittami-
8996: mintansa taikka että hänelle aikaisemmin         seen, on 1 momentissa maini<ttuun pidätys-
8997: on määrätty verot ja vakuutusmaksu toi-          määrään Hsä;ttävä työnantajan suoritettava
8998: sella paikkakunnalla, on 1 mom ..tarkoitetut     vakuutusmaksuosuus ja palkansaajan vero-
8999: prosenttiluvut määrättävä palkansaajan an-       kirjaan tai pidätystodisteeseen kiinnitettävä
9000: tamien tietojen ja taksoituslautakunnan          mainitun pidätyksen ja rtyönantajan vakuu-
9001: harkinnan perusteella.                           tusmaksuosuuden yhteenlaskettua määrää
9002:    Jos verokannassa on viimeksi toimitetun        vastaavat veromerkit.
9003: maksuunpanon jälkeen tapahtunut muutos               Jos palkansaajan verokirjasta ja pidä-
9004: tai jos tulo- ja omaisuusveron progressivi-       tystodisteista ilmenee, että työnantajan ka-
9005: teetin todetaan verovelvollisen tulon vähe-      lenterivuoden aikana suorittamat vakuutus-
9006: nemisen tai lisäytymisen vuoksi huomatm-         maksuosuudet nousevat moorään, joka vas-
9007:  vasti muuttuvan, on se otettava huomioon        taa puolta kansaneläkelaissa säädetystä va-
9008: pidä,tysprosenttia määrättäessä.                 kuutusmaksun enimmäismäärästä, ei 2 mo-
9009:                                                  mentissa t-arkoitettua työnantajan vakuu-
9010:                      9 §.                         tusmaksuosuutta enää lisätä pidätysmäå-
9011:    Palkanpidätystä varten tulee palkansaa-        rään.
9012: jan kutakin kalenterivuotta varten hankkia                            12 §.
9013: verokirja, jonka muodosta ja muista sitä             Työnantajan on 1taksoituslautakunnan pu-
9014: koskevista seikoista määrää valtiovarainmi-      heenjohtajan tai verotarkastajan tai muun
9015: nisteriö.                                        valtiovarainministeriön virkamiehen kehoi-
9016:                      10 §.                        tu:ksesta esitettävä tarkastettavaksi kirjan-
9017:    Verokirjan tai 7 § :n 4 mom. tarkoi<tta-       pitokirjansa, alkuperäise.t palkkalis;tat ja
9018: massa tapauksessa todistuksen siitä, että        -sopimukset, kuitit sekä muut pa.lkanpidä-
9019: pidätys;tä ei toimiteta, antaa palkansaajalle     tystä valaisevat asia.kirjat samoin kuin pal-
9020: sen kunnan taksoituslautakunnan puheen-           kansaajien hänelle jättämät verokirjat sekä
9021: johtaja .tai hänen määräämänsä henkilö,          annettava muutkin tiedot, jotka saattavat
9022: jossa palkansaaja pidäJtysvuoden tulosta on      olla ohjeena veroa määrättäessä. Asiakirjat
9023: asuinpaikkansa perusteella verovelvollinen.      on, mikäli mahdollista, tarkastettava työn-
9024:    Tulo- ja omaisuusverolautakunnan pu-          antajan asunnossa tai liikehuoneistossa.
9025: heenjohtaja on velvollinen antamaan 1 mom.        Palkansaaja on myös v-elvollinen kehoituk-
9026: tarkoite.tun taksoituslautakunnan puheen-        sesta esittämään verokirjansa sekä palkan-
9027: johtajalle verokirjoihin merkittäVIät tulO- ja    pidätystodistuksensa.
9028:                                   IV,22. -   Tuurna y. m.                                 231
9029: 
9030:                     13 §.                       kuukaudelta olisi pienempi kuin sata
9031:   Työnantaja, joka .tämän Iain mukaan on        markkaa.
9032: velvollinen toimittamaan palkanpidäityksen,        Mitä 1 momentissa on säädetty ei koske
9033: on valtiolle vastuussa niistä varoista, jotka   yleisen lain mukaan kirjanpitovelvolHselle
9034: hän tai hänen palveluksessaan olevat hen-       velkojalle tilisaamisesta suor~tet,tavaa kor-
9035: kilöt ovat palkoista pidättäneet tai olleet     koa.
9036: velvolliset pidättämään. Mitä verojen ulos-                         18 §.
9037: otosta ja veronmaksun laiminlyömisen joh-          Osakeyhtiön tulee osakkailleen maksetta-
9038: dosta suoritettavasta veronlisäyksestä on       vasta osingosta pidättää osingonsaajan
9039: säädetty, sovellettakoon sellaisiin vaToihin    1 § :ssä mainittujen verojen ja vakuutus-
9040: samalla tavoin kuin työnantajan omiin ve-       maksun ennakkona kolmekymmentä pro-
9041: roihin.                                         senttia. Sama olkoon lakina, milloin osake-
9042:    Mitä työntekijän työsuhteesta johtuneen      yhtiö maksaa tai hyvittää korkoa lainasta,
9043: palkkasaatavan etuoikeudesta on säädetty,       jonka korko on määrätty kokonaan tai
9044: noudatettakoQn vastaavasti 1 momentissa         osaksi riippuvaksi yhtiön vuosivoiton tai
9045: tarkoitettuun pidätysmäärään.                   osingon suuruudesta tahi joka tuottaa osal-
9046:                                                 lisuuden yhtiön vuosivoittoon.
9047:                     14 §.
9048:    Mitä edellä tässä luvussa on säädettv                             19 §.
9049: palkasta, sovellettakoon vastaavasti myÖs         Edellä 15, 16, 17 ja 18 § :ssä tarkoitettua
9050: eläkkeeseen ja elinkorkoon.                     pidätystä ei toimiteta korosta eikä osin-
9051:                                                 gosta, joka suoritetaan valtiolle tai sen lai-
9052:                      3 luku.                    tokselle, kunnalle, seurakunnalle, vieraan
9053:                                                 vallan täällä olevalle lähetystölle tahi kon-
9054: Ennakon pidättäminen km·osta ja osingosta.      sulinvirastolle, jonka pääliikkönä on lähe-
9055:                       15 §.                     tetty konsuli, taikka henkilölle, joka esittää
9056:    Pankin ja muun rahalaitoksen on 1 § : ssä    selvityksen siitä, ettei hän voimassaolevien
9057: mainittujen verojen ja vakuutusmaksun           säännösten mukaan ole verovelvollinen sa-
9058: ennakkona pidätettävä kaksikymmentä pro-        notunlaatuisesta tulosta.
9059: senttia niistä koroista, jotka se suorittaa       Pidätystä ei myöskään toimiteta korosta,
9060: eri tileillä olevista varoista.                 joka suoritetaan pankille, osuus- tai säästö-
9061:    Mitä 1 momentissa on säädetty, sovellet-     kassalle tahi muulle rahalaitokselle taikka
9062: takoon vastaavasti myös muuhun laitok-          vakuutus- tai eläkelaitokselle.
9063: seen, joka suorittaa korkoa sinne tallete-
9064: tuista varoista.                                                    20 §.
9065:    Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua           V altiovarainministeriöllä on valta mää-
9066: pidätystä älköön kuitenkaan toimitettako,       rätä, ettei 15, 16, 17 ja 18 § :ssä tarkoitet-
9067: jos pidätettävä määrä kuudelta kuukau-          tua pidätystä ole toimitettava korosta tai
9068: delta on pienempi kuin kaksikymmentä            osingosta, joka suoritetaan muulle kuin
9069: markkaa.                                        19 §: ssä mainitulle yhteisölle, laitokselle
9070:                       16 §.                     tai henkilölle.
9071:    Sen, joka on ottanut obligatiolainan,                            21 §.
9072: josta korko maksetaan Suomessa, tulee              Pidätys korosta ja osingosta toimitetaan
9073: 1 § : ssä mainittujen verojen ja vakuutus-      siten, että koron tai osingon maksaja mak-
9074: maksun ennakkona pidättää kaksikymmentä         sun yhteydessä kiinnittää maksunsaajan
9075: prosenttia obligation haltijalle suoritetta-    verokirjaan tai milloin sitä ei esitetä pidä-
9076: vasta korosta.                                  tyksestä vahvistetulle kaavakkeelle kirjoit-
9077:                       17 §.                     tamaansa todistukseen pidätystä vastaavan
9078:    Velallisen on maksaessaan tai hyvittäes-     määrän veromerkkejä ja tekee ne samalla
9079: sään korkoa muusta kuin 15 tai 16 §: ssä        kelpaamattomiksi sekä merkitsee niihin
9080: tarkoitetusta velasta, pidätettävä korosta      pidätyspäivän.
9081: 1 § :ssä mainittujen verojen ja vakuutus-                           22 §.
9082: maksun ennakkona kaksikymmentä pro-               Milloin korko suoritetaan merkitsemällä
9083: senttia. Pidätystä älköön kuitenkaan toimi-     se velkojan hyväksi, on asianmukaisesti
9084: tettako, jos pidä.te.ttävä määrä kuudeHa        veromerkeillä varustettu pidätystodistus
9085: 232                         IV,22 . .,..- Verojen ennakko-perintä.
9086: 
9087: toimitetta"\:"a velkojalle kahdeksan päivän     tetussa taksoituksessa kiinteistöstä, elinkei-
9088: kuluessa siitä, jolloin merkitseminen ta-       nosta, liikkeestä tai ammatista saaduista
9089: pahtui.                                         tuloista määrättyä kunnallisveroa.
9090:                    23 §.                           Edellä 1 momentissa tarkoitetun ennakon
9091:   Mitä 13 §: n 1 momentissa on säädetty,        lisäksi on verovelvollisen siinä kunnassa,
9092: on vastaavasti sovellettava myös 15, 16, 17     missä hän asuinpaikkansa perusteella on
9093: ja 18 §: ssä tarkoitetussa tapauksessa.         verovelvollinen, suoritettava sanotussa kun-
9094:                                                 nassa saatavista, 1 momentissa mainituista
9095:                                                 tuloista kansaneläkevakuutusmaksun en-
9096:                                                 nakkona kansaneläkelaissa säädettvä va-
9097:                   4 luku.                       kuutusmaksua vastaava määrä.          •
9098: Ennakon suorittaminen kiinteistö-, elin-
9099: keino-, liike- ja ammattitulosta sekä muusta                        27 §.
9100:            tulosta ja omaisuudesta.               Ellei verovelvolliselle, jolla on 24 §: ssä
9101:                                                 tarkoitettua tuloa tai omaisuutta, ole vii-
9102:                     24 §.                       meksi toimitetussa tulo- ja omaisuusvero-
9103:   Verovelvollisen, jolla on tuloa maatalous-    tuksessa tai taksoituksessa pantua veroa
9104: tai muusta kiinteistöstä, elinkeinosta, liik-   sanotunlaisesta tulosta tai omaisuudesta, on
9105: keestä tai ammatista tahi muuta sellaista       mainitussa lainkohdassa tarkoitettujen en-
9106: tuloa, josta pidätystä ei toimiteta 3 § : n,    nakkojen suuruus määrättävä ha:rkinnan
9107: 6 §: n 2 momentin tai 15, 16, 17 tahi 18 §: n   mukaan.
9108: mukaan, taikka verotettavaa omaisuutta,                              28 §.
9109: on suoritettava 1 § : ssä mainittujen verojen      Milloin verovelvollisen elinkeinosta, liik-
9110: ja vakuutusmaksun ennakkoa sen mukaan           keestä tai ammatista taikka muusta kiin-
9111: kuin tässä luvussa säädetään.                   teistöstä kuin maatalouskiinteistöstä saama
9112:                                                 kokonaistulo on viimeksi päättyneen vero-
9113:                     25 §.                       vuoden aikana lisääntynyt tai vähentynyt
9114:    Edellä 24 § : n tarkoittamana ennakkona      enemmän kuin kaksikymmentä prosenttia
9115: on verovelvollisen . suoritettava valtiolle     verrattuna edellisen verovuoden vastaavaan
9116: määrä, joka vastaa sitä tulo- ja omaisuus-      tuloon, tulee tulo- ja omaisuusverotuslau-
9117: veroa, mikä verovelvollisen olisi voimassa-     takunnan puheenjohtajan harkinnan mu-
9118: olevan verokannan mukaan suoritettava           kaan korottaa tai alentaa 25 § :ssä mainit-
9119: hänelle viimeksi toimitetussa tulo- ja omai-    tua tuloa sekä määrätä ennakko tästä koro-
9120: suusverotuksessa vahvistetusta verotetta-       tetusta tai alennetusta tulosta laskettuna
9121: vasta tulosta ja omaisuudesta.                  voimassaolevan verokannan mukaan.
9122:   Milloin verovelvollisen edellisen vuoden         Mitä 1 momentissa on säädetty, on vas-
9123: verotettavaan tuloon on sisältynyt enem-        taavasti sovellettava määrättäessä 26 § :ssä
9124: män kuin kymmenen prosenttia sellaista          tarkoitettua kunnallisveron ja kansaneläke-
9125: tuloa, josta pidätys on toimitettava, on hä-    vakuutusmaksun ennakkoa.
9126: nen suoritettava ennakkona yhtä suuri osa
9127: 1 momentissa mainitusta määrästä kuin                                29 §.
9128: 24 &: ssä tarkoitetut tulot ovat hänen koko        Tulo- ja omaisuusverotuslautakunnan
9129: verotettavasta tulostaan.                       puheenjohtajan on määrättävä 25 § : n
9130:   Jos verovelvolliselle on viimeksi toimite-    ja taksoituslautakunnan puheenjohtajan
9131: tussa tulo- ja omaisuusverotuksessa pantu       26 § : n mukaan suO'ritettavat ennakot niille
9132: veroa myös sellaisesta tulosta, jonka ei        verovelvollisille, jotka viimeksi toimitetun
9133: voida katsoa verovuonna uusiutuvan, äl-         verotuksen, tämän lain 35 § : ssä mainittu-
9134: köön sanottua tuloa otettako huomioon en-       jen ilmoitusten taikka muun selvityksen
9135: nakon suuruutta määrättäessä.                   perusteella on katsottava velvolliseksi kulu-
9136:                                                 valta vuodelta suorittamaan veroa tai kan-
9137:                     26 §.                       saneläkevakuutusmaksua 24 § : ssä tarkoite-
9138:    Edellä 24 § :ssä tarkoittamana kunnalis-     tusta tulosta tai omaisuudesta. Puheenjoh-
9139: veron ennakkona on verovelvollisen suori-       tajan tulee myös laatia määräämistään en-
9140: tettava kullekin kunnalle määrä, joka vas-      nakoista tarpeelliset luettelot sekä kirjoi-
9141: taa hänelle siinä kunnassa viimeksi toimi-      tuttaa ennakkoveroliput.
9142:                                    IV,22. -   Tuurna y. m.                                 233
9143: 
9144:    Ajasta, jonka kuluessa ennakkojen mää-        naismaara on pienempi kuin neljäsataa
9145: rääminen on saatettava loppuun, määrä-           markkaa tai jos 26 §: n mukaan määrätty-
9146: tään erikseen.                                   jen ennakkojen yhteismäärä on neljäsll!taa
9147:    Jos jollekulle on jäänyt määräämättä          markkaa pienempi, älköön vastaavaa ennak-
9148: ennakko 2 momentissa tarkditettuna aikana,       koa. määrät,täkö kannettavaksi. Ennakko-
9149: tulee asianomaisen lautakunnan puheenjoh-        eriä määrättäessä jätetään tasaisten kym-
9150: tajan kiireellisesti toimittaa sen määräämi-     menmarkkamäärien yli menevä osa huo-
9151: nen sekä laatia tarpeelliset lisäluettelot ja    mioon ottamatta.
9152: kirjoitut.taa ennakkoveroliput. Edellä mai-                          33 §.
9153: nitun ennakon kanto toimitetaan siten 'kuin        Edellä 25 § :ssä tarkoitetun ennakon kan-
9154: siitä erikseen määrätään.                        toon nähden noudatettakoon sovel·tuvin koh-
9155:                                                  din tulo- ja omaisuusverosta annetun lain
9156:                     30 §.                        säännöksiä sekä 26 § : ssä tarkoitetun enna-
9157:   Milloin verovelvollisen verotettavan tu-       kon kanrtoon nähden kunnallisveron kan-
9158: lon tai omaisuuden on katsottava verovuo-        nasta voimassa olevia säännöksiä.
9159: den aikana pienentyvän niin, eMä niiden
9160: perusteella määrättävä tulo- ja omaisuus-                            34 §.
9161: vero, kunnallisvero tai kansaneläkevakuu-            Jos verovelvolliselle on määrätty 25
9162: tusmaksu ilmeisesti tulee olemaan pienempi       § : ssä tarkoitettu ennakko useammalla eri
9163: kuin 25, 26, 27 tai 28 §: n mukaan mää-          paikkakunnalla, tulee hänen suori.ttaa vain
9164: rätty ennakko, on asianomaisen •tulo- ja         sen kunnan tulo~ ja omaisuusverotuslauta-
9165: omaisuusverotuslautakunnan puheenjohta-          kunnan puheenjohtajan määräämä en-
9166: jan, milloin kysymyksessä on tulo- ja omai-      nakko, jonka hän katsoo oikeaksi verotus-
9167: suusveron ennakko, ja muussa tapauksessa         paikkakunnaksi sen vuoden tulosta j.a omai-
9168: taksoi•tuslautakunnan puheenjohtajan mää-        suudesta, sekä .toimittaa viipymättä sanotun
9169: rättävä, verovelvollisen esitettyä siitä sel-    tulo- ja omaisuusverotuslautakunnan pu-
9170: vityksen, 24 § :ssä tarkoi•tettu ennakko         heenjohtajalle muut ennakkoveroliput.
9171: uudelleen sekä huolehdittava siitä, että ve-
9172: rovelvolliselle annetaan tämän mukainen                              35 §.
9173: uusi, 29 § : n 1 momentissa mainiMu ennak-          Verovelvollisen, jol1a on tuloa elinkei-
9174: koverolippu.                                     nosta, liikkeestä tai ammatista taikka kiin-
9175:    Edellä 1 momentissa tarkoitetun ennakon       .teistöstä, maata1ouskiinrteistöä lukuunotta-
9176: uudelleen määräämistä ei toimite.ta, ellei       matta, tulee tammikuun kuluessa antaa tulo-
9177: ennakon määrää ole alennettava vähintään         ja omaisuusverotuslautakunnalle ja taksoi-
9178: kymmenellä prosentilla ja vähintään kah-         :tuslautakunnalle 25 ja 26 § :ssä tarkoite-
9179: dellasadalla markalla.                           tun ennakon määräämiseksi .tarvittavat tie-
9180:                                                  dot sen mukaan kuin siitä erikseen määrä-
9181:                      31 §.                       tään.
9182:    Edellä 24 § :ssä tarkoite.tut ennakot kan-       Mitä 1 momentissa on säädetty, älköön
9183: netaan neljässä erässä vuosineljänneksi,ttäin    kuitenkaan sovellettako silloin, kun verovel-
9184: erikseen määrättävinä aikoina. Tulo- ja          vollinen antaa tammikuun aikana sääde.tyn
9185: omaisuusveron ennakko kannetaan erikseen         ilmoituksen tuloistaan sille lautakunnalle,
9186: sekä kunnallisveron ja kansaneläkevakuu-         jonka on määrättävä hänelle ennakko.
9187: tusmaksun ennakot yhdessä.                           Sen estämät.tä, mi:tä 1 momentissa on sää-
9188:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on            det.ty, on asianomaisen lautakunnan puheen-
9189: säädetty, on valtiovarainministeriöllä oikeus     johtajalla oikeus, kun erityiset syy;t sitä
9190: määrätä, että verovelvollinen, joka saa pää-     vaativat, myöntää määräajan pidennystä
9191: asiallisen tulonsa maa.talouskiinteistöstä, on   sanotussa momentissa tarkoitettujen tieto-
9192: oikeutettu suoriittamaan kaksi erää neljän-       jen antamiseen.
9193: nen erän kannossa ja että kansaneläkeva-                             36 §.
9194: kuutusmaksun ennakko voidaan kantaa kah-           Joka laiminlyö 25 tai 26 § :ssä tarkoite-
9195: dessa tai yhdessä erässä.                        tun ennakon suorittamisen määräaikana,
9196:                                                  olkoon velvolEnen maksamaan suorittamatta
9197:                     32 §.                        jätetylle määrälle veronlisäystä sen mu-
9198:   Jos 25 § :ssä tarkoitetun ennakon koko-        kaan kuin siitä on erikseen säädetty .
9199:                               .
9200:                               ~
9201: 
9202: 
9203: 
9204:                                                                                              30
9205: 234                          IV,22. -   Verojen ennakkoperintä.
9206: 
9207:                   5 luku.                        nelle määrä.tyn tulo- ja omaisuusveron suo-
9208: Ennakon käyttäminen tulo- ja omaisuusve-         ritukseksi.
9209: ron, kunnallisveron sekä kansaneläkevakuu-                            40 §.
9210:          tusmaksun suoritukseksi.                   Verovelvolliselta tämän lain mukaan ve-
9211:                                                  rovuodel<ta pidätetty ennakko ja .työnanta-
9212:                      37 §.                       jan hänen hyväkseen suorittama kansan-
9213:    Saadakseen lukea ,tulo- ja omaisuusveron,     eläkevakuutusmaksuosuus on verokirjaan
9214: kunnallisveron sekä kansaneläkevakuutus-         merkittyjen prosenttilukujen mukaisessa
9215: maksun kannossa hyväkseen mainittujen ve-        suhteessa käytettävä hänelle sanotulta vuo-
9216: rojen sekä vakuutusmaksun ennakkona pi-          del,ta määrätyn tulo- ja omaisuusveron,
9217: dätetyn määrän ja työnantajan verovelvol-        asuinpaikan perusteella maksuunpannun
9218: lisen hyväksi suorittaman kansaneläkeva-         kunnallisveron ja kansaneläkevakuutusmak-
9219: kuutusmaksuosuuden, tulee verovelvollisen        sun suorirtukseksi.
9220: mt.tää verokirjansa sekä ennakon pidätyk-           Jos verovelvollisella ei ole verokirjaa ja
9221: sestä saamansa todisteet sen kunnan taksoi-      pidätys on suoritettu pidätystodistuksia
9222: tuslautakunnalle annettavaan tuloilmoituk-       käyttäen vahvistettujen prosenttilukujen
9223: seen, jolle hän ilmoitusvuotta koskevista        mukaan, on pidäty'ksestä laskettava tulo- ja
9224: tuloistaan on asuinpaikkansa perusteella         omaisuusveron, kunnallisveron ja kansan-
9225: verovelvollinen.                                 eläkevakuutusmaksun suoritukseksi yhtä
9226:    Mitä 1 momentissa on sanottu, on vastaa-      suuri osa, kuin pidätysvuodelta maksuun-
9227: vasti sovellettava ennakkoverolipun perus-       pantu tulo- ja omaisuusvero, kunnallisvero
9228: teella suodtettuun maaraan, kuintenkin           ja kansaneläkevakuutusmaksu on näiden
9229: niin, että 26 § :ssä tarkoitetusta ennakosta     verojen ja vakuutusmaksun yhteisestä sum-
9230: annettu ennakkoverolippu on jä,tettävä sen       masta.
9231: kunnan taksoituslautakunnalle, joka on sen                            41 §.
9232: verovelvolliselle antanut.                          Jos 40 § :ssä tarkoitettu pidäitysmäärä ja
9233:                                                  vakuutusmaksuosuus eivät riitä sanotussa
9234:                       38 §.                      pykälässä mainittujen verojen ja vakuutus-
9235:    Verovelvolliselta 26 §: n mukaan kannettu     maksun suoritukseksi, on niistä ensin käy-
9236: ennakko on käytettävä hänelle siinä kun-         tettävä kansaneläkelaitoksen hvväksi vero-
9237: nassa verovuodelta määrätyn kunnallisveron       velvolliselle määrättyä kansa~eläkevakuu­
9238: sekä kansaneläkevakuutusmaksun suorituk-         tusmaksua vastaava osa sekä pidätysmää-
9239: seksi, jossa ennakko on maksuunpantu.            rän jäännös jaettava valtion ja asianomai-
9240: Ellei kanne,ttu enna~ko riitä kunnalJ.isveron    sen kunnan kesken verokirjaan merkittyjen
9241: ja mainitun vakuutusmaksun suoritukseksi,        prosenttilukujen mukaan tai niiden puut-
9242: on se ensin käytettävä kansaneläkevakuu-         tuessa samassa suhteessa kuin verovelvolli-
9243: tusmaksun ja sen jälkeen kiinteis,töstä, elin-   selle määräitty !tulo- ja omaisuusvero on
9244: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, mi-     hänelle asuinpaikkansa perusteella maksuun.
9245: käli si,tä riittää, verovelvolliselle samassa    pantuun kunnallisveroon.
9246: kunnassa muusta tulosta määrätyn kunnal-            Milloin 1 momentissa mainitun jakoperus-
9247: lisveron suoritukseksi.                          teen mukaan laskien kunnallisverosrta jäisi
9248:    Jos verovelvolliselle samassa kunnassa        suorittamat,ta vähemmän kuin viisikym-
9249: maksuunpantu kunnallisvero ja kansanelä-         mentä markkaa, on sanotussa momentissa
9250: kevakuutusmaksu tulevat täysin suor1te-          tarkoitettu pidäitysmäärän jäännös ensin
9251: tuiksi 1 momentissa mainitulla ennakolla, on     käytettävä kunnallisveron suoritukseksi.
9252: mahdollinen ylijåämä, mikäli se on vähin-
9253: tään kaksikymmentä mal'kkaa, palautettava                           42 §.
9254: verovelvolliselle. Kunta voi kuitenkin, mil-       Jos verovelvollinen on suorittanut en-
9255: loin verovelvollisella on maksamatonta kun-      na:kkoa ennakkoverolipun perusteella, on 40
9256: nallisveroa aikaisemmilta vuosilta, käyttää      ja 41 § :ssä tarkoitetun jaon perusteeksi
9257: ylijäämän näiden verojäämien lyhennyk-           pantavasta, verovelvolliselle pidätysvuo-
9258: seksi.                                           deLta määrätystä .tulo- ja omaisuusverosta
9259:                      .39 §.                      vähennettävä 25 § :n mukaan kannettu en-
9260:    Ennakko. joka verovelvolliselta on 25         nakko, sekä hänelle asuinpaikan perusteella
9261: §: n mukaan kannettu, on käytettävä hä-          samalta vuodelta määrätystä kunnallisve-
9262:                                     IV,22. -    'fuurna y. m.                                235
9263: 
9264: rosta se osa, joka on tullut suoritetuksi           tokselle kalenterivuosineljänneksittäin yhtä
9265: 38 § :n mukaan.                                     suurin erin.
9266:                      43 §.
9267:   Milloin 40 § :n mukaa:il toimitetussa                                6 luku.
9268: jaossa todetaan että verovelvolliseltta on                      Erinäisiä säännöksiä.
9269: pidätet•ty enemmän kuin tarvitaan sano-
9270: tussa pykälässä tarkoitet.tujen verojen ja                                46 §.
9271: vakuutusmaksun suoritukseksi, on jäännös,              Milloin ennakkoa on pidäJtetty tai suori-
9272: mikäli se on vähintään kaksikymmentä                tettu tulosta tai omaisuudesta, jdta vieroon
9273: markkaa, palautettava hänelle.                      vallan kanssa käksinkertaisen verotuksen
9274:                                                     ehkäisemiseksi tehdyn sopimuksen mukaan
9275:                      44 §.                          ei veroteta Suomessa, tulee sen iäänin lää-
9276:     Edellä 40 ja 41 §: ssä mainitun pidätys-        ninhallituksen, jossa pidätys on toimite'tJtu
9277: määrän sekä työnantajan verovelvollisen hy-         tai ennakko määrätty, hakemukses'ta palaut-
9278: väksi suorittaman kansaneläkevakuutusmak-           taa asianomaiselle pidätetty tai suoritettu
9279: suosuuden jaon verojen ja vakuutusmaksun            määrä.
9280: kesken .toimittaa kunkin kunnan osalta sen                                47 §.
9281: kunnan taksoituslautakunnan puheenjoh-                 Milloin 25 § :n mukaan määrä!tyn enna-
9282: taja, jossa verovelvollinen on pidätysvuo-          kon suorittaminen määräaj,assa käy vero-
9283: delta henkilökohtaisista tuloistaan verovel-        velvolliselle vaikeaksi, voi asianomainen
9284: vollinen. Jaosta on laadittava luettelo, joka       lääninhallitus hakemukses'ta myöntää hä-
9285: jätetään ,tulo- ja omaisuusverolautakunnan          nelle maksuajan pitennystä, jos sen suorit-
9286: puheenjohtajan tarkastettavaksi.                    tamisesta asetetaan hyväksyttävä vakuus.
9287:     Tulo- ja omaisuusverolautakunnan pu-                Kaupungin tai kauppalan halliltus tahi
9288: heenjohtajalla on oikeus tarkastaa tai mää-          kunnallislauitakunta voi 1 momentissa mai-
9289:  räämällään henkilöllä tarkastuttaa vero-            nituilla ehdoilla myöntää verovelvolliselle
9290:  kirjat, pidätystodistukset ja pidätyserien          maksuajan pitennystä 26 § : n mukaan mää-
9291:  jaossa. käytetyt muut selvitykset ja asia-          rätyn ennakon suorittamisessa.
9292:  kirjat.                                                Maksamaita olevalle ennakolle suoritta-
9293:      Kun 1 momentissa tarkoitettu jako on            koon valtiovarainministeriön määrättävä
9294:  tarkastettu, on asianomaisen lääninhalli-           korko, luettuna siitä päivästä, jona ennakko
9295:  tuksen taksoituslautakunnan puheenjohta-            olisi ol.lut maksettava.
9296:  jan laatiman •tilftyksen perusteella makset-
9297:  tava kunnalle ja kansaneläkelai1okseUe niille                           48 §.
9298:  tulevat osuudet, vähentäen kunnalle ja kan-           Työnantajana tarkoitetaan tässä laissa
9299:  saneläkelaitokselle 45 §: n mukaan etukäteen       sitä jonka lukuun työ suori•tetaan.
9300:  maksetut määrät.                                      Jos joku on antanut määrätyn ltyön teet-
9301:                       45 §.                         tämisen toiselle, jota siinä on pidettävä
9302:      Lääninhallituksen tulee kunakin kalen-         itsenäisenä yrittäjänä, tämän johdon ja v:al-
9303:  terivuonna maksaa kunna:lle ja kansaneläke-        vonnan alaisena suoriltettavaksi, katsotaan
9304:  laitokselle etukäteen määrä, joka vastaa           viimeksimainitJtu työnantajaksi.
9305:  kahdeksaakymmell!tä prosen'btia viimeksi toi-         .Jos työnantaj'ia on useita, vastaavat he
9306:   mitetussa, 44 § :n 1 momentissa tarkoite-         yhteisvastuullisesti tässä laissa säädetyistä
9307:   tuss:ru jaossa niiden hyväksi lasketuista         velvollisuuksista.
9308:   osuuksista.                                                            49 §.
9309:      Milloin kunnallisessa jaoituksessa on ta-         Mitä selvi•tyksiä •tuloilmoitukseen on lii-
9310:   pahtunut oleellinen muutos tai erityise1          telttävä silloin, kun verokirja, pidätyksestä
9311:   syyt siltä muuten vaativat, voi va.Jttiovarain-   saatu todiste tai ennakkoverolippu on tur-
9312:   ministeriö sen estämättä, mitä 1 momen-           meltunut, hävinnyt tai joutunut hukkaan,
9313:   tissa on säädetty, määrätä kunnalle taikka        siiltä määräitään erikseen.
9314:   kansaneläkelaiitokselle määrätyn kunnan
9315:   osalta etukäteen maksettavan määrän suu-                              50 §.
9316:   ruuden.                                              Milloin verovelvollinen ei ole liittänyt
9317:      Edellä 1 momefiltissa tarkoitetut määrät       tuloilmoiltukseensa verokirj.aa, pidätyksestä
9318:   on maksettava kunnalle ja k::msane1äke1ai"        saamaansa todistetta tai ennakkoverolippua,
9319:      236                           IV,22. '- Verojen ennakkoperintä.
9320: 
9321:      on hänellä oikeus saada hakemuksesta ta-            lautakunnan puheenjohtajasta, on Ahve-
9322:      kaisin lääninkonttorilta taikka, kun kysy-          nanmaan maakunnassa sovellettava tulo- ja
9323:      myksessä on 26 §: n mukaan maksettu en-             omaisuusverotuslautakunnan puheenjohta-
9324:      nakko, kunnalta liikaa suoritettu määrä,            jaan, ja tulee sanotussa maakunnassa vero-
9325:      mikäli se on vähinitään kaksikymmentä               velvollisen liitrtää tulo- ja omaisuusverotus-
9326:      markkaa.                                            lautakunnalle annettava;an veroilmoituk-
9327:                          51 §.                           seensa verokirja ja muu't ennakon suori-
9328:        Jos käyttämätön veromerkki pilaantuu              tuksesta saamansa todisteet.
9329:      tai jos joku erehdyksessä on käyttänY~t vero-
9330:      merkkiä., kun sitä ei ol'isi tarvittu, !tai                            55 §.
9331:      suurempiarvoista veromerkkiä, kuin on sää-            Tämän lain mukaan käytettävät vero-
9332:      detty, on asianomaisella oikeus saada läänin-       kirjojen ja veromerkkien valmistuksesta ai-
9333:      konttoriN:a liikaa suoritettu tai veromerkin        heutuvat kustannukset suoritetaan valtion
9334:      arvoa vastaava määrä takaisin.                      varoista ja huolehtii siitä sekä verokirjojen
9335:                                                          jaosta taksoituslautakunnille ja veromerk-
9336:                           52 §.                          kien myynnistä valtiovarainministeriö.
9337:        Verovelvollista, työnantajaa tai hänen
9338:      edmrtajaansa tahi muuta henkilöä, joka on                              56 §.
9339:      jättänyt noudattamatta miltä tässä laissa              Vuoden 1943 tulosta ja omaisuudesta
9340:      verokirjan hankkimisesta, pidätyksen toimi,t-       maksuunpantavan veron kanto toimiteta:an
9341:      tamisesta, pidätetyn määrän suorittamisesta         vuosien 1944 ja 1945 aikana sen mukaan
9342:      ja ltilittämisestä valtiolle, asiakirjojen -esit-   kuin siitä valtiovarainministeriön päätök-
9343:      tämisestä taikka ennakon määräämiseksi              sellä erikseen määrätään. V erovelvolliselle,
9344:      tarvittavien tie'tojen antamisesta on sää-          joka veronkannon yhteydessä ennen määrä-
9345:      detty, rangaistakoon enintään sadalla päivä-        aikaa maksaa sanotun veron, lasketaan hy-
9346:      sakolla.                                            väksi ennako1ta suor'itetusta veromäärästä
9347:                            53 §.                         kuusi sadalta vuodessa.
9348:        Joka vääriä tietoja antamalla tai muuiten
9349:      vilpillisesti yrittää pidättää valtiolta, kun-                           57 §.
9350:      nalta tai kansaneläkelaitokselta, mitä hänen            Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
9351:      tämän Jain mukaan tul•ee ennakkona pidät-           'täntöönpanosta ja soveHamisesta annetaan
9352:      tää :tali suorittaa, rangaistakoon niinkuin          asetuksella.
9353:      rikoslaissa sanotaan, ja olkoon velvollinen                              58 §.
9354:      korvaamaan kaksinkertaisesti sen määrän,                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä .tam-
9355:      minkä hän on yrittäny:t salata.                      mikuuta 1944 ja kumotaan sillä tulo- ja
9356:                                                           omaisuusveron pidättämisestä osinilma mak-
9357:                            54 &.                          settaessa 2 päivänä tammikuuta 1926 an-
9358:         Tämän lain säännÖksiä kunnallisveron              nettu laki ja kansaneläkevakuutusmakstm
9359:       ennakosta ei ole sovellettava. Ahvenanmaan          pidättämistä koskevat, tämän kanssa ris-
9360:       maakunnassa.                                        tiriidassa oleva,t, 31 päivänä .toukokuuta
9361:         :Miltä tässä laissa on säädetty taksoitus-        1937 annetun kansaneläkelain määräykset.
9362: 
9363:            Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1943.
9364: 
9365:               Arno Tuurna.                   Tauno Saukkonen.             Eino Rytinki.
9366:               J. Pyörälä.                    Heikki Niskanen.             Kaapro Huittinen.
9367:               Akseli Nikula.                 Väinö Kokko.                 Matti Pärssinen.
9368:               R. G. Kallia.                  Levi Jern.                   Mandi Hannula.
9369:               Ralf Törngren.                 Juho Paksujalka.             Juho Pyy.
9370:               Matti Luoma-aho.               Urho Kulovaara.              Martta Salmela-Järvinen.
9371:                                                                           D. Lindman.
9372: ..            Albin Asikainen.
9373:               Lauri Murtomaa.
9374:                                              M. 0. Lahtela.
9375:                                              Antti Junes.                 Arvo Ketonen .
9376:               K. Määttä.                     Eemil LuUkka.                Kaapro Moilanen.
9377:               S. Salo.                       Edvard Haga.                 Juho Takala.
9378:                                              U. A. Wirra.nniemi.
9379:                             ..          ..
9380:   VALTIOPAIVAT
9381:                   19 4 3
9382: 
9383:               LIITTEET
9384:                       IX
9385: 
9386: MAATALOUSVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN
9387:   LÄHETETTY KEMIJÄRVEN Y.M. ASUTUSOLOJA
9388:            KOSKEVA LAKIALOITE
9389: 
9390: 
9391: 
9392: 
9393:                  HELSINKI 1943
9394:            VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9395:                     j
9396:                     j
9397:                 j
9398:                 j
9399:             j
9400:             j
9401:         j
9402:         j
9403:     j
9404:     j
9405: j
9406: j
9407:                                                                                              239
9408: 
9409: IX,3o.- Lak. al. n:o 9.
9410: 
9411: 
9412: 
9413: 
9414:                                Lahtela. y. m. : Ehdotus laiksi lisämaan antamisesta Kemi-
9415:                                   järven ja Sallan kunnissa sekä Kuusamon kunnan Lii-
9416:                                  kasen kylässä oleviUe liian pienille tiloille.
9417: 
9418: 
9419:                                     E d u s k u n n a ll e.
9420: 
9421:    Kun vuoden 1943 valtiopäiville jätetty        pientilallisten lisämaan antamista koskevan
9422: hallituksen esitys n : o 33 laiksi lisämaan      Jain soveLtamisessa noudatettu.
9423: antamisesta Kemijärven ja Sallan kunnissa           Kun Kemijärven ja Sallan kunnassa sekä
9424: sekä Kuusamon kunnan Liikasen kylässä            Kuusamon kunnan Iåikasen kylässä, joka
9425: oleville liian pienille tiloille, joka esitel-   kuuluu .tämän lain piiriin, on tiloille ja
9426: tiin eduskunnalle ikulu"\Can huhtikuun 6         tilan osille manttaalit vahvistettu ennen
9427: päivänä, on eräiltä osiltaan sellainen, ettei    lisämaan antamista ja ne ovat saaneet iso-
9428: se meitä tyydytä ja kun siitä lisäksi puut-      jaossa manttaaliaan vastaavan maan,. olisi
9429: tuu säännöksiä, jotka siihen olisi pitänyt       tässä 1aissa samll!a periaatetta se'UI'aten sää-
9430: sisällyttää, niin on esitys antanut aiheen       dettävä, että tilojen ja tilanosien maruttaa-
9431: tämän aloitteen tekemiseen.                      Ht, jotka ovat Kemijärven kunnassa rulle
9432:    Hallituksen esit;}~ksen 1 § : n 1 momentti    0.0667 ja Sallan kunnassa sekä Kuusamon
9433: on epätäydellinen ja tulkinnanvarainen           kuntaan kuuluvassa Liikasen kylässä alle
9434: eivätkä sen säännökset vastaa sitä, mitä         0.0480,. korotetaan mainittuun määrään.
9435: vastaavassa Kuusamon pientilallisten lisä-          Puheenaolevan hallituksen esityksen 1
9436: maalaissa edellytetään. Kuusamon pien-           §: n 2 momentin mukaan on sellainen tu-
9437: tilallisten lisämaalain 1 § :n säännösten        houtunut suurempi tila, joka ei tarvitse
9438: mukaan niille tiloille ja tilanosille, joi-      lisämaata, mut.ta on tuhoutumisensa vuoksi
9439: den manttaali voimassa olevien säännös-          siirrettävä uwteen paikkaan, pienennettävä
9440: ten mukaan laskettuna tulisi olemaan             sellaiseksi, jonka tuotto vastaa asutuslain
9441: niin pieni, ettei sen perusteella annet-         edellyttämän viljelystilan tuloa, ja sen vii-
9442: tavan verollisen maan ala nousisi 120            meisen lauseen mu1man pienemmän eli lisä-
9443: hehtaariin, on verollepanosaa manttaaleja        maata saavan tilan korvausta, jos tilalle so-
9444: korotettava siten, että talot tulevat saa-       dasta aiheutuvasta vahingost·a sitä suorite-
9445: maan verollista maata niin paljon kuin ve-       twan, on vastaavasti Esämaan osalta vähen-
9446: rollepanon aikana voimassa olevien val:tion      nettävä. Tämän mukaan ei siis sodassa tu-
9447: metsämaiden asuttamista koskevien sään-          horutuneehle liian pienelle tilalle anneta lisä-
9448: nösten mukaan voidaan viljelystilalle antaa      maata ilmaiS'eksi, vai!kka sen esityksen 8 § : n
9449: eli siis, että ne saavat edellä mainitun 120     mukaan saavat ilmaiseksi sellaiset tilat,
9450: hehtaaria verollista maata.                      jotka eivät ole sodassa tuhoutuneet. Puheena-
9451:    Kun isojaosta ja verollepanosta Kemijär-      oleva momentti on siis suurempiin tiloi-
9452: ven, Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä           hin nähden kohtuuton ja pienempiin tiloi-
9453: 17 päivänä tammikuuta 1898 annetun ase-          hin nähden ilmeisessä ristiriidassa 8 § : n
9454: tuksen 2 §: n säännösten mukaan isojaossa        säännösten kanssa, ja sen viimeinen lause
9455: on annettava verollista maata Kemijärven         on aivan tarpeeton.
9456: kunnassa 1,800 ha ja Kuusamon ja Sallan             Hallituksen esityksen 16 § edellyttää ar-
9457: kunnissa 2,500 ha kokonaista manttaalia          vioimistoimituksia ja kirjanpitoa sekä
9458: kohti, edellyttää se, että 120 hehtaarin         niistä aiheutuvia huomattavan suuria me-
9459: alan saamiseksi tulee manttaalin suuruuden       noja, jotka voidaan välttäJä, ja lisämaiden
9460: olla Kemijärven kunnassa 0.0667 ja Kuu-          metsät liiallisilta hakkauksilta turv&ta il-
9461: samon ja Sallan kunnissa 0.0480 manttaa-         man sanottua säännöstä voimassaolevan yk-
9462: lia. Sanottua säännöstä onkin Kuusamon           sityismetsälain nojalla tapahtuvalla valvon-
9463: 240                     IX,3·0. -   Kemijärven, Sallan y. m. asutusolot.
9464: 
9465: nalla. Sanottu pykälä voidaan siis pois-         maakirjaan ja maarekisteriin perintötaloiksi
9466: taa ilman mitään vaaraa. Jos kuitenkin pi-       merkittävät; ja on niihin annettava perin-
9467: dettäisiin tarpeellisena, että liikahakkausta    tökirjat ilman säädettyjä perinnöksilunas-
9468: olisi hillittävä suuremmassa määrässä kuin       tus- ja muita maksuja."
9469: mitä voidaan metsänhoitolautakuntien toi-           Tätä vastaava säännös on tähänkin l·akiin
9470: mesta yksityismetsälain nojalla suorittaa,       otettava, etteivät tämän lain piiriin kuulu-
9471: voitaisiin lakiin ottaa säännös, ettei metsää    vat .tila;t jää vanhentuneen monimutkaisen,
9472: sellaiselta tilalta, joka saa huomattavasti      aikaa ja varoja kysyvän sekä turhia vali-
9473: lisämaata, saa myydä ilman metsänhoito-          tuksia aiheuttavan perinnöksiostomenetel-
9474: lautakunnan suoriMamaa leimausta eikä            män V'araan ja siis epäedullisempaan ase-
9475: maatalousministeriön antamaa myyntilupaa         maan ikuin vastaava.t tilat Kuusamossa ja
9476: soveliaaksi katsottavana määräaika.na.           Posiossa. Näin sitäkin suuremm<a~lla syyllä,
9477:    Hallituksen esityksessä ei ole mitään         kuin tämän lain piiriin kuuluu Kuusa-
9478: säännöstä siitä, että asunto- ja viljelys-       mon kunnassa Liikasen kylä. Puhee-
9479: alueesta isojaon yhteydessä muodotetut           naolevan säännöksen poisjäJtrtämiseen tästä
9480: kruununluontoiset tilat on maakirjaan ja         laista ei ole mitään asiallista aihetta.
9481: maarekisteriin perintötiloina merkittävä ja      Sanottu säännös sisäl1tyy myöskin siihen
9482: perintökirjat hal.tijoilleen annettava ilman     komitean mietintöön liittyvään lakiehdotuk-
9483: perinnöksiosto- ja lunastusmaksuja. Vas-         seen, josta hallituksen esityksen peruste-
9484: taavassa Kuusamon kunnan pientilallisten         luissa puhutaan.
9485: lisämaalaissa, joka koskee Kuusamon ja Po-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
9486: sion kuntia, lukuunottamatta Liikasen            va·ltiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdo-
9487: kylää, on näin kuuluva säännös:                  tamme,
9488:    ,Viljelys- ja asuntoalueista muodostetut                 että Eduskunta hyväksyisi pu-
9489: uudet .talot sekä kruununtalot ovat isojaon              heena. olevan hallituksen esitykseen
9490: saatua lain voiman ka.tsottavat haltijoilleen            sisältyvän lakiehdotuksen seumavan
9491: perintötalon oikeudella kuuluviksi sekä                  sisält öisenä:
9492: 
9493:                                            Laki
9494:       lisämaan antamisesta Kemijärven ja Sallan kunnissa sekä Kuusamon kunnan
9495:                      Liikasen kylässä oleville liian pienille tiloille.
9496:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9497:                       1 §.                       tarvepuuta, voidaan .tällaisesta .tibsta, nou-
9498:    Kemijärven ja Sallan kunnissa sekä Kuu-       dll!tt<amalla soveltuviHa kohdin, mi:tä tässä
9499: samon kuntaan kuuluvassa Liikasen kylässä        Jaissa säädetään,. muodostaa lisämaata saa-
9500: oleville tiloille ja tilanosille, joiden mant-   vasta tilasta sellainen .tila, jonka tuotto
9501: taali on Kemijärven kunnassa alle 0.0667         arvioidaan vastaavan asutuslain mukaiselta
9502: sekä Sallan kunnassa ja Liikasen ky-             viljelystilalta saatavaa tuloa ja sitä suu-
9503: lässä alle O.o4so, voidaan manttaali korot-      remmasta 'tilasta 1tuhoutunutta tilan tuot-
9504: taa mainittuihin määriin ja antaa manttaa-       toa vastaava tulo.
9505: lin korotusta vastaava lisämaa valtion              ManH.aalinkorotus ei kuitenkan muuta ti-
9506: maasta niin että niistä lisämaan kanssa          lojen osuutta yhteismetsään eikä muihin
9507: muodostuu marraskuun 6 -päivänä 1936 an-         yhteisiin etuuksiin.
9508: netun asutuslain 6 § : n edellyttämiä sikä-
9509: läisiä oloja vastaavia viljelystiloja.                            2-15 §.
9510:    Jos 1 momentissa mainitun tai sitä suu-         (Kuten hallituksen esityksessä.)
9511: remman tilan viljelykset joko kokonaan
9512: tai osittain ovat sodan takia niin vahin-                           16 §.
9513: goittuneet, ettei niitä kannattavasti voida        Tilalta, joka tämän lain mukaan saa li-
9514: saattaa paikallisia olosuhteita vastaavaan       sämaata, älköön lisämaa-alueelta myytäkö
9515: viljelyskuntoon, tai jos tilan metsä on niin     metsäntuotteita ilman asianomaisen metsän-
9516: tuhoutunut, ettei siel:tä pitkään aikaan         hoitolautakunnan toimittamaa leimausta ja
9517: voida saada tilalla tarvittavaa poltto- ja       maatalousministeriön antamaa lupaa, en-
9518:                                                                 ,,
9519:                                  IX,3o. -    Lahtela y. m.                                241
9520: 
9521: nenkuin on kulunut kymmenen vuotta siitä,      dessä muodostetut kruununluontoiset uudet
9522: kun lisämaanauto on loppuun suoritettu.        talot ja kruununtalot on lisämaan antamis-
9523:                                                toimituksen päätyttyä maakirjaan ja maa-
9524:                   17 §.                        rekisteriin perintötiloiksi merkittävä ja on
9525:   (Kuten hallituksen esityksessä.)             niihin haltijoilleen annettava perintökirjat
9526:                                                ilman säädettyjä perinnöksilunastus- ja
9527:                18 (uusi) §.                    muita maksuja.
9528:   Kemijärven ja Sallan kunnissa sekä Kuu-
9529: samon kunnan Liikasen kylässä olevat                                19 §.
9530: asunto- ja viljelysalueesta isojaon yhtey-        (Kuten hal:liotuksen esityksen 18 §.)
9531: 
9532:        Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1943.
9533: 
9534:                 M. 0. Lahtela.                                  S. Salo.
9535: 
9536: 
9537: 
9538: 
9539:                                                                                            31
9540:                                ••        ••
9541:     VALTIOPAIVAT
9542:                      1943
9543: 
9544: 
9545: 
9546:                LIITTEET
9547: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
9548: 
9549: 
9550: 
9551: 
9552:                   HELSINKI 1943
9553:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9554:                                    ••         ••
9555:     VALTIOPAIVAT
9556:                        1943
9557: 
9558: 
9559:                  LIITTEET
9560:                           IV
9561: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
9562:      LÄHETETYT LAKI- JA RAHAASIA-ALOITTEET.
9563: 
9564: 
9565: 
9566: 
9567:                     HELSINKI 1943
9568:              V .A.LTIONEUVOSTON KIRJ.APAINO
9569:                           A.
9570: Uusia virkoja ja korvauslakia koskevia lakialoitteita.
9571:                                                                                             249
9572: 
9573: IV,23. -     Lak. al. N :o 11.
9574: 
9575: 
9576: 
9577: 
9578:                                  Pekkala: Ehdotus laiksi uusien virkojen ja toimien perus-
9579:                                     tamises:ta eräisiin. virastoihin ja yleisiin laitoksiin.
9580: 
9581: 
9582:                                      E d u s k u n n a ll e.
9583: 
9584:   Viitaten hallituksen esitykseen n:o 87 ja                että laki uusien virkojen ja toi-
9585: eduskunnalle jättämääni rahaasia-aloittee-               mien perustamisesta eräisiin viras-
9586: seen n: o 14 ehdotan,                                    toihin ja yleisiin laitoksiin hyväk-
9587:                                                          syttäisiin seuraavanlaisena:
9588: 
9589:                                            Laki
9590:  uusien virkojen ja toimien perustamisesta eräisiin virastoihin ja yleisiin laitoksiin.
9591:      Muuttaen eräiden virastojen ja yleisten laitosten menosääntöjen perusteita sääde-
9592: tään Eduskunnan päätöksen mukaisesti seuraavaa:
9593:    Jäljempänä mainittuihin virastoihin ja            tie- ja vesirakennusten piirihallintoon pe-
9594: yleisiin laitoksiin voidaan 1 päivästä tam-       ruspalkkainen tiemestarin virka;
9595: mikuuta 1944 lukien perustaa seuraavat              rautatiehallitukseen peruspalkkaiset psy-
9596: virat ja toimet:                                  koteknillisen laboratorion hoitajan virka
9597:   lääkintöhallitukseen peruspalkkaiset ases-      sekä kokeenohjaajan ja ylivahtimestarin
9598: sorin ja epidemiloogin virat;                     toimet;
9599:    läänin- ja yleisiin sairaaloihin peruspalk-      posti- ja lennätinhallitukseen peruapaik-
9600: kainen lastenhoitajattaren toimi;                 kaiset osastosihteerin ja teknikon virat
9601:   lääJkintöhallitulksen ·laborwtoreihin perus-    sekä ylivahtimestarin toimi;
9602: palkkainen assistentin virka;                        posti- ja lennätinlaitoksen linjahallintoon
9603:    kouluhallitukseen peruspalkkainen maa-         peruspa1kkaiset teknikon ja ylipostiljoonin
9604: laiskansakoulujen rakennuspiirustusten .tar-      virat;
9605: kastajan virka;                                     työväensuojelu- ja huoltonäyttelyyn pe-
9606:    metsähallitukseen peruspalkkainen karto-       ruspalkkainen      näyttelynhoitajan virka;
9607: grafin virka;                                     sekä
9608:     tie- ja vesirakennushallitukseen perus-         Kannaksen ammattikoulukotiin peru~J­
9609: pa1kkaiset notarin ja koneinsinöörin virat;       palkkainen talonmiehen toimi.
9610: 
9611:            Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1943.
9612:                                                                Mauno Pekkala.
9613: 
9614: 
9615: 
9616: 
9617:                                                                                              32
9618: 250
9619: 
9620: IV,z4. -   Lak. al. N :o 12.
9621: 
9622: 
9623: 
9624: 
9625:                                J. Raatikainen y. m.: Ehdotus laiksi korvauksen suoritta~
9626:                                   misesta so·tatoimista sekä eräistä puolustusvoimain toi-
9627:                                   menpiteistä aiheutuneista vahingoista.
9628: 
9629: 
9630:                                     E d u s kun n a ll e.
9631: 
9632:    Elokuun 27 päivänä 1943 annettiin laki        saaduista v.ahingoista. Hallituksen esitys si-
9633: korvauksen suorittamisesta eräistä puolus-       sällyttää siis piiriinsä myöskin sellaisten
9634: tusvoimain toimenpiteistä aiheutuneista va-      vahinkojen korvaamisen, jotka eduskunta
9635: hingoista. Tätä lakia käsiteltäessä edus-        on jo, hyväksyessään edellämainitun lain,
9636: kunta kiinnitti huomiota siihen, että laissa     päättänyt korvata sotatilasta annetun lain
9637: oli ehdotettu korvattavaksi vain omien           säätämässä järjestyksessä käyvän hinnan
9638: puolustusvoimien sota-;;oimilla tai puolustuk-   mukaisesti. Tästä voisi aiheutua melkoisia
9639: sen järjestelyä tarkoittavilla toimenpiteillä    käytännöllisiä vaikeuksia, koska puolustus-
9640: aiheuttama vahinko. Sitävastoin jäi vihol-       ministeriön korvauslautakunta on jo suo-
9641: lisen sotatoimilla ailkaansaatu vahinko mai-     rittanut korvauksia 27 päivänä elokuuta
9642: nitun lakiesityksen mukaan vastaavissa ta-       1943 annetun lain mukaisesti ja tähän la-
9643: pauksissa korvaamatta. Lisäksi herätti           kiin perustuvia korvausasioita on edelleen-
9644: eduskunnassa huomiota se lakiesityksen           kin mainitussa korvauslautakunnassa käsi-
9645: kohta, jonka mukaan siinä tarkoitetut va-        teltävänä.
9646: hingot tulevaisuudessa;kin koko maassa              Kun sotatoimista aiheutuneet vahingot
9647: korvattaisiin jatkuvasti vuoden 1939 hinta-      ovat sen laatuisia, ettei useissa tapauksissa
9648: tason mukaisesti. Hyväksyessään lain edus-       voida varmuudella eroittaa mikä osa vahin-
9649: kunta muutti sitä siten, että vuoden 1939        gosta on omien puolustusvoimain ja mikä
9650: hintatasoa sovellettaisiin vain ennen kesä-      taas vihollisen aiheuttama, tarkoitti edellä-
9651: kuun 1 päivää 1941 sattuneitten vahinko-         mainittu eduskunnan hallitukselle lausuma
9652:  jen korvaamiseen, kun sitävastoin maini-        toivomus mielestämme sitä, että hallituksen
9653: tun ajankohdan jälkeen sattuneet vahingot        tuli harkita, miten korvauslainsäädäntöä
9654: korvattaisiin käyvän hinnan mukaisesti.          oli elokuun 27 päivänä 1943 annetU!i!Sa
9655: Kun muodollisista syistä ei katsottu voita-      laissa lausuttujen periaatteiden mukaisesti
9656:  van muuttaa hallituksen esitystä siten; että    täydennettävä, jotta myöskin vihollisen
9657: siihen olisi sisäHytetty korvau!ksen suoritta-   sotatoimillaan aiheuttamat vahingot tulisi-
9658: minen myöskin vihollisen sotatoimilla ai-        v>at ikorvatuiksi niissä tapauksissa, jo1loin
9659: heutetuista vahingoista, lausui eduskunta        korvausta ei voimassa olevien lakien mukaan
9660: hallitukselle toivomuksen, että hallitus ot-     voitu antaa. Sen vuoksi olisi tarlkoitus, jo-
9661: taisi harkittavakseen miten korvauslain-         hon hallituksen esityksessä korvauslain · 1
9662: säädäntöä tässä kohden olisi täydennettävä.      ja 9 §§: n muuttamisella pyritään, parem-
9663:    Hallituksen nyt eduskunnalle jättämä          min saavutettavissa hyväksymällä erillinen,
9664: esitys n: o 96 korvauslain muuttamisesta         kysymyksessä olevien vahinkojen korvaa-
9665: tarkoittaa muun muassa edellä mainittujen        mista tal'koittava laki.
9666: vahinkojen korvaamista. Siinä ei kuiten-            Edellä esitetyillä perusteilla ja viitaten
9667: kaan ole otettu huomioon sitä, että elokuun      valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään
9668: 27 päivänä 1943 annettu laki on jo poista-
9669: nut uusien säännösten tarpeen, mikäli on                  ehdotamme kunnioittaen Eduskun-
9670: kysymys omien puolustusvoimien sotatoi-                 nan hyväksyttäväksi seuraavan laki-
9671: milla 1tai puolustuksen järjestelyillä aikaan-          ehdohtksen:
9672:                              IV,24. -   J. Raatikainen y. m.                           251
9673: 
9674:                                          Laki
9675:   korvauksen suorittamisesta sotatoimista sekä eräistä puolustusvoimain toimen-
9676:                          piteistä aiheutuneista vahingoista.
9677:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
9678: määrätyllä tavalla, säädetään:
9679:                    1 §.                        saajan oikeudesta korvauksena näin saa-
9680:    Sen estämättä, mitä on säädetty 26 pal-     miensa obligatioiden käyttöön ja velan vä-
9681: vänä syyskuuta 1930 annetussa laissa sen       hennykseen on soveltuvin kohdin voimassa,
9682: korvauksen perusteista, mikä sotatilasta sa-   mitä mainitussa korvauslaissa on säädetty.
9683: mana päivänä annetun lain mukaan on               Korvaus edellä mainittua laatua olevasta
9684: eräissä tapauksissa valtion varoista suori-    vahingosta, joka on tapahtunut tolJikokuun
9685: tettava, maksetaan korvaus valtion varoista    31 päivän 1941 jälkeen ja joka ei ole muun
9686: noudattaen soveltuvin kohdin 13 päivänä        lain mukaan korvattava, suoritetaan noudat-
9687: elokuuta 1942 annetussa korvauslaissa sää-     taen sotatilasta ja sen nojalla maksetta-
9688: dettyjä korvausperusteita ja korvauksen        vista korvauksista voimassa olevia säännök-
9689: maksutapaa, mikäli sitä ei ennen tämän         siä.
9690: lain voimaantuloa ole suoritettu tai sitä ei      Mitä tässä laissa on sanottu, sovelletta-
9691: ole muun lain nojalla maksettava, sellai-      koon vahinkoon, joka on tapahtunut 30
9692: sesta ennen 1 päivää kesäkuuta 1941 tapah-     päivänä marraskuuta 1939 julistetun sota-
9693: tuneesta vahingosta, joka on aiheutunut        tilan tai sitä edeltäneenä aikana, jolloin
9694: sotatilasta annetun lain 23 § :n 2 momen-      sotatilasta annetun lain säännökset ovat
9695: tissa ja 24 § :ssä tarkoitetusta toimenpi-     kokonaan tai osittain olleet voimassa.
9696: teestä, sellaisena kuin ensiksi mainittu
9697: lainpaikka on 30 päivänä toukokuuta 1941
9698: annetussa laissa, niin myös muusta ennen                          2 §.
9699: sanottua ajankohtaa sattuneesta vahingosta,      Tällä lailla kumotaan 27 päivänä elo-
9700: joka on aiheutunut sotatoimista tai maan       kuuta 1943 korvauksen suorittamisesta
9701: puolustusvoimien puolustuksen järjestelyä      eräistä puolustusvoimain toimenpiteistä ai-
9702: tarkoittavista toimenpiteistä. Korvauksen      heutuneista vahingoista annettu laki.
9703: 
9704:         Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1943.
9705: 
9706:         Jussi Raatikainen.         Juhani Leppälä.             Eemil Luukka.
9707:         Aapo Inkinen.              Tauno Saukkonen.            Matti Pärssinen.
9708:                         1
9709: 
9710: 
9711:                     1
9712:                     1
9713: 
9714: 
9715: 
9716: 
9717:                 1
9718:                 1
9719: 
9720: 
9721: 
9722: 
9723:             1
9724:             1
9725: 
9726: 
9727:         1
9728:         1
9729:     1
9730:     1
9731: 
9732: 
9733: 1
9734: 1
9735:                                  B.
9736: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
9737: virasto-olojen järjestelyyn, terveydenhoitoon, kulkulaitoksiin sekä
9738:   taloudellisiin, sivistyksellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
9739:                                                                                                             j
9740:                                                                                                         j
9741:                                                                                                     j
9742:                                                                                                 j
9743:                                                                                             j
9744:                                                                                         j
9745:                                                                                     j
9746:                                                                                 j
9747:                                                                             j
9748:                                                                         j
9749:                                                                     j
9750:                                                                 j
9751:                                                             j
9752:                                                         j
9753:                                                     j
9754:                                                 j
9755:                                             j
9756:                                         j
9757:                                     j
9758:                                 j
9759:                             j
9760:                         j
9761:                     j
9762:                 j
9763:             j
9764:         j
9765:     j
9766: j
9767:                                                                                          2:J5
9768: 
9769: IV,z5. -   Fin. mot. N:o 5.
9770: 
9771: 
9772: 
9773: 
9774:                                Frietsch: Angåe:nde a11!Visande av förhöjt amslag för tem-
9775:                                   porär förhöjning am innehamarnas am statstjänster och
9776:                                   -befattningar avlöning.
9777: 
9778: 
9779:                                    T i ll R i k s d a g e n.
9780: 
9781:    I statsförslaget för år 1944 föreslår rege- digt stigande prisutvecklingen äro dyrtids-
9782: ringen under åberopande av den nya lagen tiliägg om endast 5 % även vid målmed-
9783: om avlöning i statens tjänster eller be- vetet genomförd åtstramning i den enskil-
9784: fattningar, att såsom temporärt dyrtidstili- das Iivsföring alldeies otiliräckliga, synner-
9785: lägg tili grundiöner och årsarvoden skulle Iigast som dessa tillägg utbetaias många
9786: utges 5 %, varjämte folskollärarlönerna och månader efter det de officiella indextalen
9787: de av staten utbetalade pensionerna även- inverkat på förhållandena. Det kan så-
9788: som understöden åt änke- och pupillkassor lunda alldeles icke bii tai om att denna
9789: måtte höjas i motsvarande grad.                  fem-procentiga förhöjning skulle - såsom
9790:    Det är skäl att skänka regeringen erkän- regeringen antyder - kunna anses inklu-
9791: nande för dess strävan att söka lätta de dera någon som helst ersättning för
9792: med tiden allt allvarligare bekymmer sta- frångången semester. För föriusten av
9793: tens tjänstemän och befattningshavare samt lagstadgad ledighet borde i rättvisans namn
9794: i all synnerhet de hårt beträngda pensions- full och särskilt beräknad ersättning utbe-
9795: tagarna ha att kämpa med. Likaså måste taias.
9796: det med tillfredsställelse antecknas, att re-      Det viktigaste är emellertid att den offi-
9797: geringen principellt önskar gå in för en ciella levnadskostnadsindex, viiken regerin-
9798: pra;ktisk tillämpning av den fakuitativt gen i statsförslagets motivering åberopar,
9799: formuierade bestämmeise i den nya löne- icke ger en tillförlitlig och klar bild av
9800: Iagen, eniigt viiken såsom tillskott tili ordi- levnadskostnadernas ver~kiiga utveckling.
9801: narie aviöning kan eriäggas dyrtidstillägg Denna index är icke anpassad efter fak-
9802: då den officiella indexen utvisar en avse- tiska konsumtions- och prisförhållanden
9803: värd stegring av Ievnadskostnaderna.            utan efter i månget hänseende fingerade
9804:    Med hänsyn tili det nuvarande budget- omständigheter, till råga på allt uppgjord
9805: Iäget, som sätter statens och skattebetalar- på basen av statistiskt material, som icke
9806: nas prestationsförmåga på mycket hårda representerar andra än sådana, särskilt ut-
9807: prov, måste man vidare värdesätta reg.e- valda hushåll, vilka enligt egna uppgifter
9808: ringens försiag tili regiering av Iöner och ,något så när följt ransoneringsbestämmel-
9809: pensioner såsom ett uttryck för tillmötes- serna". Det är Iikväi ingen hemlighet att
9810: gående, viiket avvägts med beaktande av knappast någon numera kan undgå att
9811: statens och samhä1Iets begränsade elkono- anskaffa jämväl utanför regiementeringen
9812: miska förutsättningar.                          stående Iivsmedei och förnödenheter.
9813:    Icke desto mindre synes det dock uppen-         Med hänsyn härtill måste en kompensa-
9814: bart, att de av regeringen föresiagna åt- tion av endast 5% beräknad på de Iöner
9815: gärderna icke äro tillfredsställande. De och pensioner, vilka komma att utbetalas
9816: föresiagna tiliäggen äro alldeles för ringa efter infallande årsskifte, anses aHdeies
9817: för att svara mot de faktiska syftemåi otillfredsställande för att tillföra de därav
9818: regeringen     uppenbarligen     eftersträvar, berörda någon reell lättnad. Det är att
9819: nämiigen att skänka tjänstemännen, befatt- märka, att den generella nyregiering av
9820: ningshavarna och pensionstagarna en lätt- lönerna, som företogs i stöd av den nya.
9821: nad. Med hänsyn tili den fortfarande stän- löneiagen, ingaiunda fått den praktiska
9822: 256                         IV,25. -   Virkamiesten palkkaus.
9823: 
9824: betydelse man haft skäl att vänta. Tjänste-    räknas efter 10 % på grundlöner, årsarvo-
9825: männen och befattningshavarena ha emel-        den och pensioner, skulle en dylik ökning
9826: lertid icke velat göra sina anspråk gällande   stå i viss överensstämmelse med de minimi-
9827: så länge landet är invecklat i ett krig, som   önskemål, som uttryckts på tjänstemanna-
9828: utsätter samhällets betallningsförmåga för     håll. Om för detta ändamål nödigt tillägg
9829: utomordentliga påfrestningar.       Tjänste-   av riksdagen beviljas under 15 Ht. II kap.
9830: mannaiklassen har - trots att levnadskostna-   13 mom. i statsförslaget, följer härav, att
9831: dernas och skatternas oavbrutna stegring       de temporära dyrtidstillägg, vilka i propo-
9832: från månad till månad gjort dessa med-         stionen till statsförslaget beaktats under
9833: borgares belägenhet allt mera brydsam -        vederbörande avlöningsmoment, i motsva-
9834: i nuvarande situation begränsat sina för-      rande grad böra ökas.
9835: hoppningar till en kompensation, som står i       Med hänvisning till ovanstående får
9836: någorlunda rimlig proportion till den verk-    undertecknad härmed vördsamt föreslå,
9837: liga prisutvecklingen. Hittills ha deras
9838: blygsamma intentioner icke infriats. Tyvärr              att Riksdagen ville öka det i pro-
9839: kan det icke sägas att regeringens förslag           positionen till statsförslaget för år
9840: skulle ha bragt dessa förhoppningar när-             1944 under 15 Ht. II kap. 13 mom.
9841: mare ett förverkligande.                             upptagna anslaget med 81 miljoner
9842:    Det synes sålunda både skäligt och rätt-          1'/UJJrk för fördubblande av de enligt
9843: vist, att statens lön- och pensionstagare            5 % av grundlönen, årsarvodet e:ller
9844: komme i åtnjutande av dyrtidstillägg, vilkas         pensionen beräknade temporära dyr-
9845: betydelse är mera än blott formell, även             tidstilläggen, vilka i propositionen
9846: om full kompensation under nuvarande för-            till st,atsförslaget beaktats under ve-
9847:  hållanden icke kan ernås. I händelse de av          derbörande avlöningsmoment.
9848:  regeringen föreslagna tilläggen skulle be-
9849:         Helsingfors den 7 oktober 1943.
9850: 
9851:                                                           C. 0. Frietsch.
9852:                                                                                            257
9853: 
9854: IV,25. -   Lak. al. N:o 5.
9855:                                                                                   Suorn.e?VIWs.
9856: 
9857: 
9858: 
9859: 
9860:                                Frietsch: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion
9861:                                   virll?l ja toimen haltijain palkkausten väliaikaiseen korot-
9862:                                   tamiseen.
9863: 
9864: 
9865:                                     E d u s k u n n a ll e.
9866:    Vuoden 1944 tulo- ja menoarvioesityk-        kehityksen, ovat vain 5 prosentin kalliin-
9867: sessä hallitus, viitaten uuteen valtion viran   ajankorotukset, vaikkapa yksityisten elin-
9868: ja toimen haltijain palkkauslakiin, ehdot-      tapoja olisikin määrätietoisesti tiuken-
9869: taa, että väliaikaisena kalliinajankorotuk-     nettu, aivan riittämättömiä, varsinkin kun
9870: sena maksettaisiin 5% peruapalkoista ja         nämä korotukset maksetaan monta kuu-
9871: vuosipalkkioista, minkä ohessa kansakou-        kautta sen jälkeen, kun viralliset indeksi-
9872: lunopettajain palkkoja ja valtion maksamia      luvut ovat alkaneet vaikuttaa. Näin ollen
9873: eläkkeitä samoin kuin avustuksia leski- ja      ei voi olla puhettakaan siitä, että tätä
9874: orpokassoille korotettaisiin vastaavassa mää-   viisiprosenttista korotusta voitaisiin - ku-
9875: rässä.                                          ten hallitus viitta~lee - pitää myöskin
9876:    Hallitukselle on annettava tunnustus         jonkinlaisena menetetyn vuosiloman kor-
9877: sen pyrkimyksestä helpottaa ajanoloon yhä       vauksena. Lainmukaisen loman menetyk-
9878: vakavammiksi käyviä vaikeuksia, joita vas-      sestä olisi oikeuden nimessä maksettava
9879: taan valtion virkamiehet ja toimenhaltijat      täysi erillinen korvaus.
9880: saavat kamppailla. Samoin on tyydytyksen           Tärkeintä kuitenkin on, että se viralli-
9881: tuntein pantava merkille, että hallitus peri-   nen elinkustannusindeksi, johon hallitus ta-
9882: aatteessa on halukas ryhtymään sen uudessa      lousarvion perusteluissa vetoaa, ei anna
9883: palkkalaissa olevan ehdollisen määräyksen       luotettavaa ja selvää kuvaa elinkustannus-
9884: soveltamiseen, jonka mukaan lisäyksenä          ten todellisesta kehityksestä. Tämä indeksi
9885: varsinaiseen palkkaan voidaan maksaa kal-       ei perustu todellisiin kulutus- ja hintasuh-
9886: liinajankorotusta, milloin virallinen indeksi   teisiin, vaan monessa mielessä keinotekoi-
9887: osoittaa elinkustannusten huomattavasti         siin olosuhteisiin, kaiken kukkuraksi sel-
9888: nousseen.                                       laiseen tilastoaineistoon perustuviin, jotka
9889:    Kun ottaa huomioon nykyisen budjetti-        eivät edusta muita kuin sellaisia, erikoi-
9890: tilanteen, joka panee valtion ja veronmak-      sesti valittuja •talouksia, jotka oman ilmoi-
9891: sajain suorituskyvyn hyvin ankarasti koe-       tuksensa mukaan ,:lähimain ovat noudatta-
9892: tukselle, on lisäksi pidettävä hallituksen      neet säännöstelymääräyksiä". Ei kuiten-
9893: ehdotusta palkkojen ja eläkkeiden korot-        kaan ole mikään salaisuus, että tuskin ku-
9894: tamisesta ilmauksena myötämielisyydestä,        kaan enää voi välttyä elintarpeiden ja tar-
9895: jota punrrittaessa on täytynyt ottaa huo-       vikkeiden hankkimiselta ulkopuolelta sään-
9896: mioon valtion ja yhteiskunnan rajoitetut        nöstelyn.
9897: taloudelliset mahdol'lisuudet.                     Tähän nähden on vain 5 prosentin li-
9898:    Kaikesta huolimatta näyttää kuitenkin        säystä niihin palkkoihin ja eläkkeisiin,
9899: ilmeiseltä, etteivät hallituksen ehdottamat     jotka tullaan maksamaan ensi vuodenvaih-
9900: toimenpiteet ole tyydyttäviä. Ehdotetut         teen jälkeen, pidettävä aivan riittämättö-
9901: lisäykset ovat aivan liian pieniä vastatak-     mänä todeHisen helpotuksen hankkimiseen
9902: seen niitä todellisia päämääriä, joihin hal-    asianomaisille. On pidettävä mielessä, ettei
9903: litus ilmeisesti pyrkii, nimittäin huojennus-   uuden palkkalain nojalla toimitettu ylei-
9904: ten antamiseen viran ja toimen haitijoille      nen palkkojen uudestijärjestely suinkaan
9905: sekä eläkkeennauttijoillle. Kun ottaa huo-      saanut käytännössä sitä merlkitystä, jota
9906: mioon jatkuvasti noususuuntaisen hintojen       oli syytä odottaa. Virkamiehet ja toimen-
9907: 
9908:                                                                                             33
9909: 258                            IV,25. -   Virkamiesten palkkaus.
9910: 
9911: haltijat eivät kuitenkaan ole halunneet            ja eläkkeestä, noudattaisi tällainen lisäys
9912: esittää vaatimuksiaan maan O'llessa sodassa,       jossakin määrin virkamiestaholta esitettyjä
9913: joka panee yhteiskunnan maksukyvyn                 vähimmäistoivomuksia. Jos eduskunta tä-
9914: äärimmäisen kovaan koetukseen. Virka-              hän tarkoitukseen myöntää tarpeellisen
9915: miesluokka on - vaikka elinkustannusten            määrärahan 15 P: n II luvun 13 momentin
9916: ja verojen keskeytymätön nousu kuukausi            kohdalla, seuraa tästä, että viilliaikaisia kal-
9917: kuukaudelta on saattanut näiden kansalais-         liinajankorotuksia, jotka tulo- ja menoar-
9918: ten aseman yhä tukalammaksi - nyky-                vioesityksessä on huomioitu asianomaisten
9919: tilanteessa rajoittanut toiveensa korotuk-         palkkausmomenttien kohdalla, on vastaa-
9920: seen, joka olisi kutakuinkin kohtuullisessa        vassa määrässä korotettava.
9921: suhteessa todelliseen hintojen kehitykseen.           Edellä esitetyn noja:lla allekirjoittanut
9922: Tähän mennessä eivät heidän vaatimatto-            kunnioittavasti ehdottaa,
9923: mat aikomuksensa ole toteutuneet. Vali-
9924: tettavasti ,ei liioin voi sanoa hallituksen esi-            että Eduskunta korottaisi valtion
9925: tyksen saattaneen näitä toiveita lähem-                   vuoden 1944 tulo- ja menoa1·vion
9926: mäksi toteutumistaan.                                     15 Pl:n II luvun 13 momentin mää-
9927:    Näyttää näin oUen kohtuuden- ja oikeu-                 rärahaa 81 miljoonalla markalla
9928: denmukaiselta, että valtion palkan. ja                    niiden 5 prosentiksi peruspalkasta,
9929: eläkkeennauttijat saavat kalliinajankoro-                 vuosipalkkiosta tai eläkkeestä las-
9930: tukset, joiden merkitys on enemmänkin                     kettujen väliaikaisten kalliinajan-
9931: kuin muodollinen, vaikkakaan täyttä kor-                  korotusten     kaksinkertaistamiseksi,
9932: vausta nykyoloissa ei voida saavuttaa. Jos                jotka tulo- ja menoarvioesityksessä
9933: hallituksen esittämät korotukset olisivat 10              on huomioitu asianomaisten palk-
9934: prosenttia peruspalkoista, vuosipalkkiosta                kausmomenttien kohdalla.
9935:         Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1943.
9936:                                                                    0. 0. Frietsch.
9937:                                                                                            259
9938: 
9939: IV,26. -   Ra.h. al. N:o 6.
9940: 
9941: 
9942: 
9943: 
9944:                                Pohjala: Mäi.iträrahan osoittamisesta valtion palveluksessa
9945:                                   olevien sairaan1witajattarien ja lootilöiden eläkkeiden ko-
9946:                                   rottamise:ksi aikaisemmin voimassa olleita perttstteita vas-
9947:                                  taaviksi.
9948: 
9949: 
9950:                                     E d u s k u n n a ll e.
9951: 
9952:    Valtion sairaaloiden, parantoloiden ja       ruspalkkaa ylemmän palkkausluokan mu-
9953: sairaanhoitajatarkoulujen palveluksessa ole-    kaan. Puheena olevan eläkelain 5 § : ään,
9954: vien sairaanhoitajattarien sekä valtion pal-    sellaisena kuin se on laissa 22 päivältä jou-
9955: velll!ksessa toimivien kätilöiden eläkkeet      lukuuta 1942, sisältyy myöskin muutetussa
9956: ovat enimmäkseen alentuneet huolimatta          muodossaan, pykälän 4 momenttina, alku-
9957: siitä, että valtion viran ja toimen haltijoi-   peräisen lain 5 § :n 3 momentin säännös.
9958: den eläkkeitä yleisesti on korotettu.           Sitävastoin ei asetuksessa 12 päivältä hel-
9959:    Mainitsen vain muutamia esimerkkejä:         mikuuta 1943 valtion viran tai toimen hal-
9960: 19 vuotta valtion sairasmajalla työtä teh-      tijan oikeudesta eläkkeeseen, jonka 6 § si-
9961: nyt sairaanhoitaja sai vuonna 1942 elä-         sältää useimmat samoista ryhmistä, joille
9962: kettä 23 eläkevuodesta 15,150 markkaa,          aikaisemmin on maksettu eläkettä korkeam-
9963: tänä vuonna on eläke 13,524 markkaa.            man palkkausluokan muikaan, ole enää mi-
9964: Osastonhoitajattarena 26 vuotta toiminut        tään mainintaa sanotuista sairaanhoitajatta-
9965: sairaanhoitaja sai eläkettä vuonna 1942         rista ja kätilöistä.
9966: 14,400 markkaa, tänä vuonna 13,572 mark-           Vastaava korjaus olisi tehtävä myöskin
9967: kaa. 12 eläkevuodesta sai eräs osastonhoi-      niihin eläkkeisiin nähden, jotka on myön-
9968: taja vuonna 1942 eläkettä 7,308 markkaa,        netty ennen vuotta 1943. Helmikuun 5 päi-
9969: tänä vuonna 7,056 markkaa. Eräs ylihoi-         vänä 1943 eräiden valtion varoista eläkettä
9970: taja sai viime vuonna eläkettä 16,200 mark-     nauttivien henkilöiden eH1ke-eduista anne-
9971: kaa, tänä vuonna 13,104 markkaa. Esimerk-       tun asetuksen 1 § : n säännös voinee tässä
9972: kejä voisi luetella edelleenkin.                kohden johtaa väärään tulkintaan.
9973:    Valtion viran ja toimen haltijain oikeu-        Koska kuitenkin valtion viran tai toimen
9974: desta eläkkeeseen 30 päivänä joulukuuta         haltijoiden eläkkeitä kautta linjan on koro-
9975: 1924 annetun lain 5 § :n 3 momentin mu-         tettu ja kun ilmeisestikään ei ole ollut tar-
9976: kaan virka tai toimi, joka siihen kuuluvien     koitus tehdä sairaanhoitajattarien j,a käti-
9977: erityisten pa1kkaetujen johdosta on sijoi-      löiden kohdalla tässä mitään poikkeusta,
9978: tettu alempaan palkkausluokkaan kuin mi-        pyydän edellä olevan perusteella kunnioit-
9979: hin se laatunsa perusteella olisi kuulunut,     taen ehdotta:a,
9980: on eläkettä määrättäessä luettava sen laa-
9981: tua vastaavaan palkkausluokkaan. Tämän                     että Eduskunta ottaisi vuoden
9982: säännöksen nojalla on sanotun eläkelain                 1944 tulo- ja menoarvioon 100,000
9983: täytäntöönpanoasetuksen 6 §: ssä, sellaisena            markan suuruisen määrärahan val-
9984: kuin se on muutettuna asetuksessa 22 päi-               tion sairaaloiden, parantoloiden ja
9985: vältä syyskuuta 1933, muun muassa mää-                  sairaanhoitajatarkoulujen palveluk-
9986: rätty, että eläkettä suoritetaan valtion sai-           sessa olevien sairaanhoitajattarien
9987: raaloiden, parantoloiden ja sairaanhoitaja-             sekä valtion valveluksessa olevien kä-
9988: tarkoulujen palveluksessa oleville sairaan-             tilöiden eläkkeiden korottamiseksi ai-
9989: hoitajattarille sekä valtion palveluksessa              kaisemmin voimassa olleita perus-
9990: oleville kätilöille kolme luokkaa niiden pe-            teita vastaaviksi.
9991:         Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1943.
9992: 
9993:                                                               Kyllikki Pohjala.
9994: 260
9995: 
9996: IV,21. -   Rah. al. N:o 7.
9997: 
9998: 
9999: 
10000: 
10001:                                 Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta erinäisten edel-
10002:                                   lisen maailmansodan aikana Suomen kansalaisille koitu-
10003:                                   neiden vahinkojen korvaamista varten.
10004: 
10005: 
10006:                                      E d u s ik ru n n a ll e.
10007: 
10008:    Vuoden 1935 valtiopäivillä 1tehdyn toivo-       den vahinkojen korvaamiseksi. Eduskunta
10009: musaloitteen johdosta lausui eduskrunta toi-       onkin myöntänyt ensi kerralla 200,000 mark-
10010: vomuksensa, että hallitus hankkisi setlvi-         kaa ja itoiseHa kerra'lla 300,000 markkaa
10011: ;tyksen niistä vahingoista., joita Suomen          sanottuun tarkoitukseen. Kun kuitenkaan
10012: ikansalaisiHe on koitunut maailmansodan            nämä edu,gkunnan päätökset eivä:t ole ha.l-
10013: aikana sen vuoksi, että he viranomaisten           lituben :taholt,a johtaneet minkäänlaiseen
10014: pakkoonääräyksestä olivat pakoitetut ran-          tu~akseen, niin ehdotamme kunnioittaen,
10015: gaistuksen, kar'koitJuksen tai pakkomyynnin
10016: uhalla luovuttamaan Suomessa olevan kiin-                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1944
10017: teän omaisuutensa aivan polikuhinnasta,                    tulo- ja menoarvioon 1,500,000 mar-
10018: sekä kehoitti haUitusta se:lvityksen saa-                  kan määrärahan hallituksen kö:ytet-
10019: tuaan ryhtymään tarpeelliseksi katsomiinsa                 täväksi niiden vahinkojen korvaami-
10020: toimenpiteisiin vahinkojen korvaamiseksi.                  seksi, joita Suomen kansalaisille on
10021:    Vaikka täl:laiset selvitykset olivatkin hal-            koitunut maailmansodan aikana se1i.
10022: lituksen toimesta hankitu,t jo vuoden 1938                 vuoksi, että he viranomaisten anta-
10023: valtion talousarvion valmistelun aikana, ei                mien pakkomääräysten nojalla, aivan
10024: mainittuun tailousarvioon kuitenkaan otettu                aiheettomasti ja syyttömästi joutui-
10025: sanottua määrärahaa. Tämän johdosta on                     vat luovuttamaan Suomessa olevaa
10026: eduskunnalle jätetty kaksi eri raha-asia-                  kiinteää omaisuuttaan ja siten me-
10027: aloitetta, joissa on anottu määrärahaa näi-                nettäneet toimeentulonsa.
10028:         Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1943.
10029: 
10030:                  Kaapro Moilanen.                            Kaa.pro Huittinen.
10031:                  Ernst von Born.                             Aapo Inkinen.
10032:                  Albin Wickman.                              Uno A. Hilden.
10033:                  Kalle Kämäräinen.                           Arno Tuurna.
10034:                  Juhani Leppälä.                             Matti Miikki.
10035:                                                                                            261
10036: 
10037: IV,2s. -   Rah. al. N:o 8.
10038: 
10039: 
10040: 
10041: 
10042:                                Piippula y. m.: Määrärahojen osoittamisesta kunnallisten
10043:                                   mieUsairaalain sekä tuberkuloosisairaalain ja -paranto-
10044:                                   lain hoitopäiväavustuksen ko'l'ottamista varten.
10045: 
10046: 
10047:                                      E d u s k u n n a ll e.
10048: 
10049:    Kunnallisten mielisairaalain sekä tuber-       koska siten niistä aiheutuvat kustannukset
10050: kuloosia sairastavien hoitolaitosten valtion-     jakaantuvat tasaisemmin maan eri osien
10051: avusta annetun lain mukaan on kunnalli-           ja veronmaksajien kesken. Jos näiden lai-
10052: selle mielisairaalalle sekä tuberkuloosisai-      tosten hoitokustannukset jäävät siinä mää-
10053: raalalle ja -parantolalle vuodesta 1932 läh-      rässä kuin sotavuosina on ollut asian laita
10054: tien annettu valtionavustusta, kunnossa-          kuntien kannettavaksi, tietää se myöskin
10055: pito- ja käyttökustannuksiin, mielisairaa-        monille heikossa taloudellisessa asemassa
10056: lalle yksitoista markkaa ja tuberkuloosi-         oleville kunnille kohtuuttoman suuria rasi-
10057: sairaalalle ja -parantolalle neljätoista mark-    tuksia.
10058: kaa, paitsi eräiden kaupunkien mielisairaa-          Lähtien siitä, että kunnallisille keskus-
10059: loille kahdeksan ja tuberkuloosisairaaloille      mielisairaaloille ja keskusparantoloille kun-
10060: ja -parantoloille yhdeksän markkaa sai-           nossapito- ja käyttökustannuksiin annetta-
10061: raanhoitovuorokaudelta.      Valtionavustusta     van valtionavustuksen tulisi olla 50% mai-
10062: määrättäessä lähdettiin aikanaan siitä, että      nituista kustannuksista, on kunnallisten
10063: valtion osuuden tulisi olla vähintään puo-        mielisairaalain ja tuberkuloottisten hoito-
10064: let mainittujen laitosten hoitopäiväkustan-       laitosten valtionavustuksen uudelleen jär-
10065: nuksista. Lain ensimmäisinä voimassaolon          jestelyä suunnitellut komitea äskettäin val-
10066: vuosina niin olikin yleensä asian laita.          mistuneessa mietinnössään ehdottanut kes-
10067: Kun valtionavustus on jatkuvasti pysynyt          kusmielisairaalain valtionavustuksen koro-
10068: ennallaan, mutta sekä mielisairaalain että        tettavaksi kahteenkymmeneen markkaan ja
10069: tuberkuloottisten hoitolaitosten hoitopäivä-      keskusparantolain kahteenkymmeneenkah-
10070: kustannukset ovat vuosi vuodelta ja eri-          teen markkaan hoitopäivää kohti. Komi-
10071: koisesti sota-ajan poikkeuksellisissa oloissa     tean esittämät korotukset ovat nykyisissä
10072: huomattavasti nousseet, on valtion suhteel-       oloissa pätevästi perusteltuja ja välttämät-
10073: linen osuus niiden kunnossapito- ja käyttö-       tömän tarpeen vaatimia ja ne olisi kiireel-
10074: kustannuksiin kuitenkin siinä määrin las-         lisesti saatava toteutetuiksi. Tätä varten
10075: kenut, että se v. 1942 oli enää vain noin         pitäisi valtion ensi vuoden talousarviossa
10076: 113 mainituista kustannuksista. Saadak-           tarkoitukseen varattuja määrärahoja tar-
10077: seen hoitopäiväkustannuksensa peitetyiksi         peen mukaan korottaa.
10078: on näiden hoitolaitosten täytynyt korottaa           Edellä esitetyn perusteella pyydämme
10079: vastaavasti jäsenkuntienaa kannatusmak-           kunnioittaen ehdottaa,
10080: suja ja täten siirtää entistä suurempi osa
10081: ylläpitokustannuksistaan kuntien kannetta-                 että Eduskunta korottaisi vuo-
10082: vaksi.                                                   den 1944 tulo- ja menoarvioesi-
10083:    Edellämainittua kehitystä ei mielestämme              tyksessä 7 Pl. XXI luvun 1 mo-
10084: voida pitää oikeana ja tarkoituksenmukai-                mentin kohdalla esitettyä määrära-
10085: sena. Jo periaatteessa on tärkeätä, että                 haa 25,000,000 markalla ja 7 Pl.
10086: valtio osallistuu mahdollisimman suuressa                XXI luvun 3 momentin kohdalla
10087: määrässä mielisairaalain ja tuberkuloosia                esitettyä määrärahaa 15,000,000 mar-
10088: sairastavien hoitolaitosten ylläpitämiseen,              kalla kunnallisten mielisairaalain
10089: 262                    IV,28. -   Mieli- ja tuberkuloosisairaalat.
10090: 
10091:       hoitopäiväavustuksen korottamiseksi            avustuksen korottamiseksi 22 mark-
10092:       20 markkaan sekä tuberkuloosisai-              kaan.
10093:       raalain ja -parantolain hoitopäivä-
10094:        Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1943.
10095: 
10096:                J. Eri. Pilppula.                    Albin Asikainen.
10097:                Elias Tukia.                         T. N. Vilhula.
10098:                Antti J. Rantamaa.                   Juho Takala.
10099:                Eino Möttönen.                       Matti Pärssinen.
10100:                Tauno Saukkonen.                     Vihtori Vesterinen.
10101:                Matti Miikki.                        K. A. Lohi.
10102:                Kalle Joukanen.                      Tilda Löthman-Koponen.
10103:                Aino Luostarinen.                    Eero Nurmesniemi.
10104:                Kalle Kirra.                         Anton Sullrkonka.
10105:                Kauno Kleemola.                      Kalle Kämäräinen.
10106:                L. 0. Hirvensalo.                    Janne Koivuranta.
10107:                Lauri Murtomaa.                      Eino Rytinki.
10108:                U. A. Wirranniemi.                   K. Määttä.
10109:                M. 0. Lahtela.                       Uno A. Hilden.
10110:                Matti Heikkilä.                      S. Salo.
10111:                Juhani Leppälä.                      Einar A. Holmberg.
10112:                Antti Junes.                         E. A. Turja.
10113:                Matti Tolppanen.                     Levi Jern.
10114:                                                                                         263
10115: 
10116: IV,29. -   Rah. al. N :o 9.
10117: 
10118: 
10119: 
10120: 
10121:                                Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lastenhoidon
10122:                                   opetuksen järjestämistä varten kotitalousoppiW,itoksissa.
10123: 
10124: 
10125:                                     E d u s k u n n a ll e.
10126: 
10127:   Maamme kotitalousoppilaitokset ovat vuo-       tavakseen omin varom turvattomia lapsia.
10128: desta vuoteen kaivanneet opetusohjelmaansa       Koska jo olisi aika, että valtio ryhtyisi
10129: tehostettua lastenhoidonopetusta. Yksin-         toteuttamaan asianomaisissa oppilaitoksissa
10130: omaan teoreettiset luennot eivät ole voi-        opetuksen järjestämistä, jota asianomainen
10131: neet antaa oppilaille oikeaa käsitystä elä-      ammattivirasto on useamman kerran esit-
10132: vän olennon turvattomuudesta ja tulevien         tänyt otettavaksi menoarvioon, esitetään,
10133: äitien vastuunalaisuudesta tulevien kansa-       että v: n 1944 menoarvioon otettaisiin
10134: laisten kasvattajina ja Suomen tulevaisuu-       aluksi kotitalousopettajaopiston, Orimatti-
10135: den luojina. Kuluneet sotavuodet ovat            lan kotitalousopiston ja Varsinais-Suomen
10136: tehneet kysymyksen niin polttavaksi, että        emäntäkouluja varten perustamiskuluihin
10137: emäntäkoulut ja kotitalousopistot ovat           a 50,000 mk, yhteensä 150,000 mk ja vuo-
10138: käyttäneet kaikkia mahdollisia keinoja saa-      tuisiin ylläpitokustannuksiin a 111,000 mk,
10139: dakseen lastenkodit oppilaitostensa yhtey-       yhteensä 333,000 mk, johon sisältyvät opet-
10140: teen. Niinpä vuosina 1940-41 eräällä             tajien palkat ja lasten yllä.pitokustannuk-
10141: emäntäkoululla Suomen Huollon, emäntä-           set.
10142: koulun opettajien ja oppilaitten henkilö-           Edellä olevan perusteella ehdotamme
10143: kohtaisilla uhrauksilla ylläpidettiin lasten-    kunnioitaen,
10144: kotia ja 1942 eräällä kotitalouskoululla
10145: Suomen Punaisen Ristin varoilla. Lisäksi                   että Eduskunta ottaisi vuode11.
10146: oli kesällä 1943 lastenkodit järjestetty Ase-           1944 tulo- ja menoarvioon 483,000
10147: veliliiton kustannuksella useille emäntä-               markan määrärahan lastenhoidon
10148: kouluille. Samanaikaisesti ovat opettaja1t              opetuksen järjestämistä varten koti-
10149: ainakin kolmella koululla ottaneet hoidet-              talousoppi"baitoksissa.
10150:         Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1943.
10151: 
10152:                 Aino Luostarinen.                             Kyllikki Pohjala.
10153:                 Elli Nurminen.                                Elsa Bonsdorff.
10154:                 Tilda. Löthman-Koponen.                       Kaisa Hiilelä.
10155: 264
10156: 
10157: IV,3o. -   Rah. al. N :o 10.
10158: 
10159: 
10160: 
10161: 
10162:                                 Lonkainen: Määräraham osoittamisesta kuuromykkäin kiisi-
10163:                                    työkoulun ylläpitokustannuksia sekä kalustO'n ja opetus-
10164:                                   välineiden hankMrnista varten.
10165: 
10166: 
10167:                                      E d u s k u n n a 1 il e.
10168: 
10169:    Hallituksen eduskunnalle jättämässä vuo-        saavat nykyisten olosuhteiden vallitessa lo-
10170: den 1944 tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole      pettaa koulunkäyntinsä asetuksessa säädet-
10171:  ehdotettu mitään määrärahoja kuuromyk-            tyä kouluaikaa aikaisemmin ja jäädä tie-
10172: käin      ammattiopetuksen     järjestämiseksi,    doissa ja taidossa heikoiksi. Muutenkin on
10173:  vai:kka normaa.J.isten kansalaisten ammatti-      kuuromykkäin kilpailu nykyisin normaalis-
10174: kasvatukseen on ehdotettu lisättyjä määrä-         ten työntekijäin kanssa vaikeata ja vielä
10175:  rahoja. Kun allekirjoittanut kuluvan vuo-         vaikeammaksi se tulee puutteellisen am-
10176:  den helmikuun 8 päivänä jätti asianomaisen        mattikasvatuksen vuoksi kun normaalilah-
10177: hallituksen jäsenen vastattavaksi kysymyk-         joilla varustettujen ammattikasvatusta te-
10178: sen, joka koski kuuromykkäin ammattiope-           hostetaan.
10179: tuksen järjestämistä niiden ehdotusten mu-            Tällä kertaa ei kuuromykkäin ammatti-
10180:  kaisesti, joita valtioneuvoston vuonna 1938       opetuksen järjestämistä voine ajatella siinä
10181: asettama komitea oii mietinnössään ehdot-          laajuudessa kuin vuonna 1938 asetettu ko-
10182: tanut, antoi herra opetusministeri vastauk-        mitea ehdottaa. mutta että kauan valmis-
10183: sen, jossa luvattiin kuuromykkäin kauan            teilla ollut asia' saataisiin vihdoinkin a1kuun,
10184: valmisteilla ollut ammattikasvatuskysymys          olisi jo ensi vuoden taiousarviossa varat-
10185: ottaa ensimmäisten uudistusten joukkoon.           tava varoja kuuromykkäin käsityökoulun
10186: Tämä vastaus antoi aihetta toivoa, että            menoja var,ten. Ne ovat komitean ehdo-
10187: hallitus ensi vuoden talousarvioehdotuk-           tuksessa seuraavat: kaluston ja opetus-
10188: seensa ehd01ttaisi otettavaksi määrärahoja         välineiden hankintaan 75,000 markkaa ja
10189: tämän kauan odotetun ja ennakolta hyvin            koulun vuotuisia ylläpitokustannuksia var-
10190: valmistellun asian alkuun saattamiseksi.           ten 271,000 markkaa. Kun hintataso on
10191: Niin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan            ehdotuksen tekemisen jälkeen huomatta-
10192: on kuuromykkäin ammattiopetus edelleen             vasti kohonnut, olisi vastaavat korotukset
10193: jäänyt vahion taholta vaille ansaitsemaansa        määrärahoihin tehtävä.
10194: huomiota.                                             Edellä olevan perusteena ehdotan kun-
10195:    Kuuromykkäin ammattiopetus on maas-             nioittavasti,
10196: samme ollut yksityisten yritysten varassa.                   että Eduskunta ottaisi vuoden
10197: Nykyinen vaikea aika on asettanut niille                   1944 tulo- ja menoarvioon kuuro-
10198: entistään suurempia vaikeuksia ja kuuro-                   mykkäin käsityökoulun kaluston ja
10199: mykäit, jotka saatuaan asianmukaista am-                   opetusvälineiden hankintaan 125,000
10200: mattiopetusta voisivat täyttää paikkansa                   markan ja koulu11. ylläpitokustan-
10201: useammassakin ammatissa ja kehittyä itse                   nuksia varten 400,000 markan mää-
10202: toimeentulonsa hankkiviksi kansalaisiksi,                  rärahan.
10203:         Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1943.
10204: 
10205:                                                                  Jussi Lonkainen.
10206:                                                                                                                             265
10207: 
10208: IV,3t. -     Rah. al. N :o 11.
10209: 
10210: 
10211:                                  Salmela-Järvinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta jonki"'
10212:                                     emäntäkoulun yhteyteen sijoitettavan uudern. kotitalous-
10213:                                     opiston hoitokustannuksiin, opettajain palkkaukseen ja
10214:                                     oppilasavustuksiin.
10215: 
10216: 
10217:                                       Ed u s kunnalle.
10218: 
10219:    Kuluvan vuoden heinä:kuun 1 päivänä              Tämän neuvojaopiston opetusohjelmaan olisi
10220: voimaanastuneen perhelisälain toimeenpane-          myös mahdollisuus sisiHlyttääi perhelisä-
10221: miseen on edusJk1mta myöntänyt 50 milj.             neuvonnan erikoiskysymyksiä täydennyk-
10222: mk. Kun mainitun lain ja si.tä täyden:tä-           senä varsinaiselle neuvojakoulutukselle.
10223: vien sosiaaliministeriön antamien ohjeiden            Edellyttäen, että tällainen, n. 25 oppi-
10224: mukaan perhelisän maksaminen tapahtuu               lasta käsittävä neuvojaopisto, voidaan jär-
10225: ensisijaisesti iJ:uontai&>uorituksina, kuten        jestää jonkin emäntäkoulun yhteyteen, su-
10226: vilje;lyshuollon, kotieläinten hankinnan,           pistuu sen vuotuinen kustannus n. 200,000
10227: asuntojen kunnostamisen ja kodin terveyttä          mar'ldman jaka:utuen seuraaviin menoeriin:
10228: ja yleistä elämäntasoa kohottavan toimin-           Johtajan pa:I:kkio .....           1,500:-
10229:                                                                                         0.      0   0.      0.
10230: 
10231: 
10232: nan kautta, niin [ain menestyksellinen to-          Talousopettajan pru1kka           37,500: -
10233:                                                                                             0   0   ••      0   0
10234: 
10235: 
10236: teuttaminen edellyttää ;tehokasta maa- ja           Puutarhanopettajan palkka         37,500: -         0   0   •
10237: 
10238: 
10239: kotitaloudel!lista neuvontaa. Maatalousmi-          Kodinhoidonopettajan paikka       35,100:-                  0
10240: 
10241: 
10242: nisteriön asettaman toimikunnan suorittama          Thmtiopeitajien palrkat (laajen-
10243: tiedustelu oso:Ltti, että maaseudun perhe-            nettu sosiaalinen ja maata-
10244: lisän saantiin oikeutetuista perheistä n. 50 %        loudellinen opetus ym.) ..     _]8,40~_:_-=
10245: eli n. 15,000 on sellaisia, joille viljeilyshuol-
10246:                                                                                                             0   0
10247: 
10248: 
10249: 
10250: 
10251: 1on ja siihen liittyvän kotita'loudellisen neu-                                      130,000:-
10252: vonnan järjestäminen olisi suotava. Tä-
10253: män lisäksi on vielä suuri joukko perhe-            Opp:i>lasavustu:ksia0   0   0   0   •   0   0   0   0   0   •    60,000:-
10254: Iisälain alaisia perheitä, joille ei ole mah-       Hoitokustannuksia (~lmoitukeet,
10255: doUista järjest·ää varsinaista vifje'lyshuol-         posti, puhelin yo mo &. )                 0   •   0   0   0    10,000:-
10256: toa, mutta joi1le kuitenkin on välttämä-                                                                            ~QO,OOO:...=
10257: töntä antaa kotitaloudellista ohjausta.
10258:    Jo siilinnöll.isissä oloissa oE koulutettu         Perhelisälain tarvetta palve'levan uuden
10259: kotita;lousneuvojavoima riittälmätön tyydy:t-       neuvojaopiston aloittaminen tehoataisi osal-
10260: tämään esiintynyttä neuvonnan tarvetta.             taan lain tarkoittaman tuloksen saavutta-
10261: Viimeisten vuosien vaatimat monet uudet             mista.
10262: tehtävät ovat lisänneet neuvojain kysyn-              Edelläolevan perusteella ehdotamme.,
10263: tää, jopa niin, että on oHut pakko käyttää
10264: työssä apuna riittämättömän koulutuksen                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1944
10265: saanutta apuneuvojakuntaa. Kun perhe-                     tulo- ja menoarvioon 200,000 markan
10266: lisiillain toteuttaminen lisää yhä vain koti-             määrärahan jonkin emäntäkoulun
10267: talo'llSneuvojain tarvetta, on aika kiireelli-            yhteyteen sijoitettavan uuden koti-
10268: sesti ryhtyä neuvojapuutetta poistamaan                   talousopiston     hoitokustannuksiin,
10269: lisäämällä neuvojaopistojen 'lukua vaikkapa               opettajain palkkaukseen ja opp1-Uu-
10270: väliaikaisesti yhdellä uudeHa opistolla.                  avustuksiin.
10271:            Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1943.
10272: 
10273:              Martta Salmela-Järvinen.                       Helena. Syrjälä.
10274:              Aino Luostarinen.                              Tilda. Löthman-Koponen.
10275:              Elli Nunninen.                                 Kyllikki Pohjala.
10276:              Kaisa Hiilelä.                                 Miina. Sillanpää.
10277:                                                                                                                               34
10278: 266
10279: 
10280: IV,a2. -     Fin. mot. N :o 12.
10281: 
10282: 
10283: 
10284: 
10285:                                   Österholm: A:n.gåend.e anvisande av anslag för populär-
10286:                                     vetenskapliga föreläsningar.
10287: 
10288: 
10289:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
10290: 
10291:      Vid innevarande års riksdag har un-             Vid ärendets behandling i kulturutskot-
10292: dertecknad inlämnat en hemställningsmo-            tet framhölls att det i motionen föreslagna
10293: tion n:o 29 med förslag att i statsförslaget       beloppet icke vore tillfyllest och utskottet
10294: rför år 1944 mätte anvisas ett anslag pä           föreslog att erforderligt anslag måtte be-
10295: 300,000 mark för populärvetenskapliga              viljas. Då dessutom penningvärdets för-
10296: föreläsningar, för vilket ändamäl anslag           ändring fortslkridit sedan motionen inläm-
10297: under en följd av år anvisats men år 1940          nades, synes det på!kallat att ett högre be-
10298: av finansiella skäl uteslutits ur budgeten.        lopp anvisas.
10299: Motionen förordades enhälligt av kultur-             Med hänvisning tili motiveringen i före-
10300: utskottet och godkändes av riksdagen.              nämnda hemställningsmotion och kultur-
10301: I regeringens proposition angående stats-          utskottets betänkande n: o 8 föreslås vörd-
10302: förslaget för år 1944 har emellertid, an-          samt,
10303: tagligen av förbiseende, anslag icke upp-                   att Riksdagen måtte i statsförsla,..
10304: tagits för detta ändamål. Tili följd därav                get för år 1944 amvisa 400,000 mark
10305: är det nödvändigt att ånyo återkomma tili                 för populärvetenskapliga föreläsnin-
10306: saken.                                                    gar.
10307:            Helsingfors den 7 oktober 1943.
10308: 
10309:                                                                John Österholm.
10310:                                                                                                   267
10311: 
10312: VI,3z. -     Ra.h. al. lf:o 12.                                                         Suometa-'1&08.
10313: 
10314: 
10315: 
10316: 
10317:                                   Österholm: Määrärahan osoittamisesta kansantajuis-tieteel-
10318:                                      lisiii luentoja varten.
10319: 
10320: 
10321:                                       E d u s k u n n a 11 e.
10322: 
10323:    Kuluvan vuoden valtiopäivillä on alle-             Asiaa sivistysvaliokunnassa käsiteltäessä
10324: kirjoittanut tehnyt toivomusaloitteen n:o          arveltiin, ettei aloitteessa ehdotettu määrä-
10325: 29, jossa ehdotetaan, että vuoden 1944 ta-         raha olisi riittävä, ja valiokunta ehdotti,
10326: lousarviossa osoitettaisiin 300,000 markan         että tarkoitukseen osoitettaisiin riittävän
10327: määräraha kansantajuis-tieteellisiä luen-          suuri määräraha. Kun rahanarvon muut-
10328: toja varten, mihin tarkoitukseen useiden           tuminen on jatkunut aloitteen tekemisen
10329: vuosien aikana on ollut osoitettuna määrä-         jälkeen, näyttää suuremman määrärahan
10330: raha, joka kuitenkin vuonna 1940 rahalli-          osoittaminen tarpeelliselta.
10331: sista syistä poistettiin talousarviosta. Si-          Viitaten edellä mainitun toivomusaloit-
10332: vistysvaliokunta puolsi yksimielisesti aloi-       teen perusteluihin ja sivistysvaliokunnan
10333: tetta, jonka eduskunta sitten hyväksyikin.         mietintöön n: o 8 ehdotan kunnioittaen,
10334: Hallituksen esitykseen vuoden 1944 val-
10335: tion tulo- ja menoarvioksi ei kuitenkaan                        että   Eduskunta    ottaisi   vuoden
10336: ole määrärahaa tähän tarkoitukseen otettu,                 1944 valtion tulo- ja menoarvioon
10337: mikä varmaankin johtuu epähuomiosta.                       400,000 markan määrärahan kansan-
10338: Tämän johdosta on pakko uudelleen pa-                      tajuis-tieteellisiä luentoja varten.
10339: lata asiaan.
10340:            Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1943.
10341: 
10342:                                                                   John Österholm.
10343: 268
10344: 
10345: IV,33.- Rah. al. N:o 13.
10346: 
10347: 
10348: 
10349: 
10350:                                Suurkonka y. m.: Miiärärahan osoittamisesta Valkealan
10351:                                   MarttO!JI hdistykselle kiertävän nais.kotiteoUisuuslrotdu.n
10352:                                   aloittamista varten.
10353: 
10354: 
10355:                                     E d u s kun n a B e.
10356: 
10357:    Kotiteollisuuden suuriarvoinen merkitys       ja jolloin vapaaehtoisia varoja tarvitaan
10358: kansantaloudenemme tunnetaan me:inä ylei-        niin kipeästi muihin tarpeisiin, Hman val-
10359: sesti. Tällä harrastuksena on taloudellisen      tiovallan apua voi kurssitoimintaa uudel-
10360: edun lisäksi myöskin kasvattava vaikutus.        leen alkaa.
10361: Sehän johtaa nuoria entistä enemmän pysy-           Näin ei saisi tapahtua, vaan olisi valtio-
10362: mään kodin piirissä iltatöitä tehden.            vallan ojennettava auttava kätensä. Val-
10363:    Kymenlaaksossa on kotiteollisuustoimin-       kealan Marttayhdistyksen puolesta on suun-
10364: taa kurssien muodossa harrastettu jo kauan.      niteltu, että kurssialue tulisi entistä laa-
10365: Niinpä Valkealan MarttaY'hdistys on jär-         jemmaksi. Kouvolan kauppala, joka koko-
10366: jestänyt 6-8 viikkoisia kursseja naisiile        naan on Valkealan kunnan rajojen sisällä,
10367: säännöllisesti 16 vuoden aikana. Tulokset        samoin Kuusankosken kunta, josta suurin
10368: ovat olleet huomattavia. Kurtomakursseilla       osa on entistä Valkealaa, kuuluvat luonnos-
10369: tällä ajalla on ollut osanottajia 784 henki-     taan tähän piiriin. Sippolaan ja Jaalaan
10370: löä, ompelukursseilla 185. EdeUisillä on         voisi kurssitoiminnan myöskin ulottaa.
10371: esim. kudottu pääasiassa korkeata ammatti..         Jotta koulutyö saataisiin käyntiin tarvit-
10372: taitoa vaativaa kangasta 19,174 m, jota on       taisiin varoja palkkoja ja muita vuotuisia
10373: myyty 293,511 markan arvosta. Kurssitoi-         kustannuksia var<ten 51,600 markkaa sekä
10374: minta keskeytyi kuitenkin v. 1939 sodan          liswksi ensimmäistä toimivuotta varten ka-
10375: takia.                                           lustoon ja työvälineisiin 49,650 markkaa eli
10376:     Syyskuulla 1940 aloitti Valkealassa ,siir-   yhteensä 106,250 ma11kkaa.
10377: tolaisena" Säkkijärven N aiskotiteollisuus-         Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun-
10378: koulu toimien tähän asti. Kun se kuiten-          nioittaen ehdottaa,
10379: kin tulee muuttamaan takaisin Säkkijär-
10380: velle on olemassa vaara, että naiskotiteol-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1944
10381: lisuus Pohjois-Kymenlaaksossa jää tarvitta-             tulo- ja menoarvioon 106,000 markan
10382: vaa ohjausta vaille. Valkealan Martta-                  määrärahan Valkealan Marttayhdis-
10383: yhdistyksen puolesta on ilmoitettu, etteivät            tykselle kiertävän naiskotiteollisuus-
10384: he nykyisissä oloissa, jolloin m. m. opetta-            koulun aloittamista varten Valkea-
10385:  jien palkat ovat huoma,ttavasti kahonneet              lan ja sen naapurikuntien alueella.
10386:         Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1943.
10387: 
10388:          Anton Suurkonka.            Aug. Syrjänen.         Tilda Löthman-Koponen.
10389:                                                                                              269
10390: 
10391: IV,3'4. -    Ra.h. aJ. H :o 14.
10392: 
10393: 
10394: 
10395: 
10396:                                   PekkaJ.a.: Määriirahoo osoittamisesta kartografin toimen
10397:                                      peru.ftamiseksi metsiikaillituksen arvioimisosas.toon.
10398: 
10399: 
10400:                                       E d u s k u n n a ll e.
10401: 
10402:    Metsä/hallituksen arvioimisosastossa on         töihin täysin perehtynyt henkilö. Metsä-
10403: seitsemän kartanpiirustajaa, joista kolme          hallituksen kar.tltakonttorissa tehdään myös
10404: vanhempaa, peruapalkkana 33,000 markkaa            paljon muita erikoistaitoa vaativia töitä.
10405: ja neljä nuorempaa, peruapalkkana 29,400           Mainittakoon vain metsätalouskarttojen
10406: markkaa. Nämä kartanpiirustaja;t pystyvät          saattaminen puolustuslaitoksen erikoistar-
10407: tekemään kaikkia tavallisimmin esiintyviä          peita tyydyttäväksi, metsäpalojen tor-
10408: töitä, kuten metsähallinnon metsätailous-          junnassa käytettävien tilastokarttojen ja
10409: karttojen piirustusta, karttojen jäljentä-         suunta-asteikkojen piirrokset ja monenlaiset
10410: mistä ja värittämistä j. n. e. Osaston kartta-     graafiset esitykset. Perustamalla karto-
10411: töissä on kuitenkin jo kauan esiintynyt eri-       grafin toimi arvioimisosastoon voitaisiin
10412: tyisen vaateliaita kivipaino- ja litografi-        lakkauttaa yksi nuoremman ikartanpiirus-
10413: alaan kuuluvia karttatöitä, siis tehtäviä,         tajan toimi, peruapalkkana 29,400 markkaa.
10414: joita varten esim. maanmittaushallituksen             Edellä olevan perusteella kunnioittaen
10415: käytettävänä on kaikkiaan 14 sääntöpaik-           ehdotan,
10416: kaista kartografia. Kun tällaiset työt joudu-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1944
10417: taan aina tekemään yhteistoiminnassa maan-                valtion tulo- ja menoarvioon 46,800
10418: mittaushaHi:tuksen karttakonttorin kanssa                  markan suuruisen määrärahan metsä-
10419: ja painruttamaan maanmittaushallituksen                   hallituksen arvioimisosastoon perus-
10420: kivipainossa, olisi välttämätöntä, että metsä-            te-ttavaa peruspalkkaista kartogra{i11.
10421:  hallituksen arvioimisosastossa olisi näihin               tointa varten.
10422:             Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1943.
10423: 
10424:                                                                 Mauno Pekkala.
10425: 270
10426: 
10427: IV,ae~.   -   Rab. al. N:o 15.
10428: 
10429: 
10430: 
10431: 
10432:                                  Junes y. m.: Määräraham osoittamisesta maa111Viljelysseur~
10433:                                     järjestön paltvel4lksessa olevien kotitalouskonsulenttien ja
10434:                                     ..-neuvojien palklkojen tasoittamiseen ja parantanniseen.
10435: 
10436:                                        E d u s k u n n a ll e.
10437:    Sivulla 198 hallituksen esityksessä edus-        317, kokovuotisiksi muunm~ttuna 185. Mo-
10438: kunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-         mentissa mainituilla muilla tätä alaa har-
10439: delle 1944 on 11 Pl. XV luvun uudella               rastavilla järjestöillä oli samanaikaisesti
10440: 6 momentilla: kotitalouden edistäminen,             258 puutarha- ja kotitalouskonsulenttia ja
10441: esitetty kohdassa a) 750,000 markkaa( siir-         neuvojaa, kokovuotisiksi muunnettuna 153.
10442: retty saman luvun 4 momentilta) maa-                Kokovuotisiksi muunnettuja puutarha- ja
10443: ta1oudellis:ten seurojen harjoittaman koti-         kotitalousalan konsulentteja ja neuvojia oli
10444: talouden edistämiseen ja kohdassa b) Mart-          näin ollen maanviljelysseurajärjestön pal-
10445: tajärjestölle, pienviljelijäin järjestöille y. m.   veluksessa 54.7 % koko valtakunnan alueella
10446: samaan tarkoitukseen yhteensä 810,000               toimivista tämän alan konsulenteista ja
10447: markkaa, eli molemmissa kohdissa ilmei-             neuvojista. Puutarha-alan toimihenkilöitä
10448: sesti samat määrärahat kuin mainituilla             oli tästä määrästä mitättömän vähän. V.
10449: järjestöille kotitalouden edistämiseen on           1941 oli maanviljelysseurajärjestön palve-
10450: myönnetty kuluvaksi vuodeksi. Mutta sit-            luksessa alan konsulentteja ja neuvojia 345,
10451:  ten on saman 6 momentin perusteluissa              joiden palkkauspäivien luku oli 78,853, jo-
10452: kohta c), jossa ehdotetaan kotitalouskonsu-         ten kokovuotisiksi muunnettuja konsulent-
10453: lenttien ja -neuvojien palkkaamiseen myön-          teja ja neuvojia järjestön palveluksessa oli
10454: nettäväksi lisäavustusta yhteensä 730,000           näin ollen 219. Keskimääräinen palkka
10455: markkaa, josta määrästä n. s. kotitalous-           kuukaudessa oli alle 1,500 markkaa.
10456: keskukselle 10,000 markkaa, Marttaliitolle             Johtuen siitä, että valtio on myöntänyt
10457: piiriliittoineen 400,000 markkaa, ruotsin-          maanviljelys- ja talousseurojen kotitalous-
10458: kieliselle Martt~liitolle 130,000 markkaa,          neuvontaan vallan mitättömät määrärahat
10459: Pienviljelijäin Keskusliitolle 160,000 mark-        ja lisäksi siitä, että näiden seurojen omat
10460: kaa, Pienvi,ljelijäin Liitolle 20,000 markkaa       tulot sodan johdosta ovat supistuneet, joten
10461: ja Suomen sosialidemokraattiselle työläis-          palkkoja ei ole voitu kohtuullisesti nostaa,
10462: naisliitolle 10,000 markkaa. Sensijaan ei koh-      on kotitalouskonsulenttien ja neuvojien
10463: dassa a) mainittua tarkoitusta varten, ni-          luku v. 1942 alentunut, ollen se vähän
10464: mittäin maanviljelyS- ja talousseurojen             päälle 300. Sama aleneva suunta tulee
10465: kotitalouskonsulenttien ja -neuvojien palk-         ilmeisesti jatkumaan, ellei neuvojakunnan
10466: kojen parantamista varten mainitulla mo-            palkkatasoa voida korottaa ja korottaa ei
10467: mentilla ole varattu mitään varoja. Käsi-           sitä voida ilman, että eduskunta myöntää
10468: tyksemme mukaan tässä on tapahtunut                 tarkoitusta varten riittävät varat. On suo-
10469: erehdys. Muu ei ole mahdollinen, ottaen             rastaan ihmeellistä, että hallitus esittää
10470: huomioon sen ratkaisevan osuuden, jonka             muille kotitaloudellista edistämistyötä har-
10471: kotitalouden edistämistyössä maanviljelys-          joittaville järjestöille, joiden toiminnan
10472: ja talousseurojen yhteydessä toimivien maa-         laajuus ei tällä alalla yhteensä vastaa sitä
10473: talousnaisten johdossa kotitalouskonsulentit        työn määrää, jonka maanviljelys- ja talous-
10474: ja -neuvojat suorittavat.                           seurat suorittavat, lisäystä toimihenkilöi-
10475:    Käytettävissämme on tilasto vuodelta             den palkkaamiseen, mutta jättää sen teke-
10476: 1937. Silloin oli maanviljelysseurajärjes-          mättä maanviljelys- ja talousseurojen koh-
10477: tön palveluksessa yhteensä puutarha- ja             dalta. Se seikka, että .maanviljelys- ja ta-
10478: kotitalousalan konsulentteja ja neuvojia            lousseurojen määrärahoihin 1 momentilla
10479:                                     IV,a·5. -    Junes y. m.                                 271
10480: 
10481:  ( 11 Pl. XV: 1) on lisäystä palkkojen ta-        laajaa kotikäynti-, kurssi-, esitelmä-, työ-,
10482: soittamiseen, ei riitä perustelemaan tätä,        opintokerho- ja retkeilytoimintaa ja jär-
10483: sillä maanviljelysseurojen palveluksessa on       jestetty talkoitten muodossa työapua sekä
10484: satamäärin maatalouden muiden alojen              maataloustöissä että luonnonvaraistuottei-
10485: alipalkattuja neuvojia: kasvinviljelyksen,        den keräilyssä y. m. Kursseilla valmi.sterttiin
10486: rakennustoiminnan, karjatalouden, puu-            m. m. 21,500 paria tallukoita.
10487: tarhanhoidon, kirjanpidon ja kalatalouden            Tällainen mitä monipuolisin toiminta
10488: k'onsulentteja ja neuvojia sekä lisäksi suuri     edellyttää ehdottomasti valtion tukea tois-
10489: määrä       toimistohenkilökuntaa.     Tulkoon    ten mittasuhteiden mukaan kuin on tapah-
10490: tässä viitatukai siihen, että saman luvun         tunut. Eihän valtion apu maanviljelys-
10491: 20 momentilla on esitetty esimerkiksi Pien-       seurojen kotitalousneuvontaan ole enempää
10492: viljelijäin Keskusliiton määräraha, yleis-        kuin n. 2,500 ma:rtkikaa konsulenttia ja neu-
10493: ten kustannusten nousun vuoksi, lisättä-          vojaa kohden vuodessa. On käsitettävissä,
10494: väksi 200,000 mark'alla ja 6 momen-               että maanviljelysseurat ja niiden yhtey-
10495: tilla kotitalousneuvojain palkkojen paran-        dessä toimivat maatalousnaisten piirijohto-
10496: tamiseen vielä 160,000 markalla, yhteensä         kunnat eivät jatkuvasti voi hankkia suun-
10497: siis 360,000 markalla. Maanviljelys- ja ta-       nilleen 90 % pal]{lkausvaroista. Ollakseen
10498: lousseurat on kokonaan jätetty ilman mah-         kohtuullinen tulisi valtion tukea maanvil-
10499: dollisuutta parantaa kotitaloustoimihenki-        jelys- ja talousseurojen suorittamaa koti-
10500: löittensä palkkausta. Se ei voi olla oikein.      talouden edistäruistyötä maaseudun vähä-
10501:     Osoituikseksi siitä, miten laajaa ja moni-    varaisissa perheissä 3-4 milj. markalla
10502: puolista työtä ensi kädessä maaseudun vä-         vuosittain. Nyt se on vain 750,000 mark-
10503: hävaraisen kansanosan keskuudessa maan-           kaa. Emme kuitenkaan nyt, valtion kireän
10504: viljelys- ja talousseurojen kotitalousalan        rahatilanteen tuntien, katso voivamme esit-
10505: konsulentit ja neuvojat suorittavat, mai-         tää tämän määrän my.öntämistä. Sen si-
10506: nittakoon muutamia lukuja viime vuodelta.         jaan pidämme luonnollisena, että niille
10507:     Kaiken kaikkiaan joutui viime vuonna          myönnetään suhteellinen osuus kotitalous-
10508: yli 117,000 maaseudun pientaloutta maan-          toimihenkilöittensä palkkojen tasoittami-
10509: viljelys- ja talousseurojen kotitaloustoimi-      seen ja parantamiseen.
10510: henkilöiden ohjauksen kohteeksi; tästä mää-          Edellä esittämämme perusteella pyy-
10511: rästä oli yli 12,000 sotavammaisten ja so-        dämme kunnioittaen ehdottaa,
10512: dassa kaatuneitten perhettä, yli 30,000 ase-
10513: veliperhettä, lähes 12,000 siirtolaisperhettä,              että Eduskunta vuoden 1944 tulo-
10514: noin 5,400 varsinaista palstaviljelijäper-               ja menoarvion 11 Pl. XV: 6 momen--
10515: hettä ja n. 57,000 muuta, taloudellisesti                tille ottaisi 800,000 markan suurui-
10516: heikossa asemassa olevaa perhettä. Tämä                  sen määrärahan käytettäväksi maan-
10517: työ on kohdistunut ilmaisten siementen ja-               viljelysse·urajärjestön palveluksessa
10518: koon, on välitetty perunan, viljan, pellavan             olevien kotitalouskonsulenttien ja
10519: ja hampun siementä, hedelmäpuiden ja                     -neuvojien palkkojen tasoittamiseen
10520: marjapensaiden taimia, työvoimaa, veto-                  ja parantamiseen rvykyoloja vastaa,..
10521: voimaa, työkaluja, apulantoja, vasikoita,                vaksi.
10522: porsaita, lampaita ja kanoja, suoritettu
10523:         Helsingissä lokakuun 6 päivänä 1943.
10524: 
10525:         Antti Junes.                 Matti Tolppanen.              Eero Nurmesniemi.
10526:         U. A. Wirranniemi.           Eino Rytinki.                 Kalle Kirra..
10527:         S. Salo.                     Eino Möttönen.                T. N. Vilhula.
10528:         Juhani Leppälä.              Uuno Hannula.                 Albin Asikainen.
10529:         Kauno Kleemola.              Aino Luostarinen.             Juho Takala..
10530:         L. 0. Hirvensalo.            K. Määttä.                    M. 0. Lahtela..
10531:         Antti J. Rantama.a.          Janne Koivuranta.             Tauno Saukkonen.
10532: 272
10533: 
10534: IV,a6. -     Rah. al. N :o 16.
10535: 
10536: 
10537: 
10538: 
10539:                                   Soini y. m.: Määrärahan osoittamisesta karjantarkast'US-
10540:                                      yhdistysten perus- ja perustamisavustuksiksi.
10541: 
10542: 
10543:                                       E d u s k u n n a 11 e.
10544: 
10545:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle val-      71,250 m:k, siis yhteensä 783,750 mk. Li-
10546: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1944          säksi uusille tarkastusyhdistyksille va:cat-
10547: on 11 Pl. 15 luvun 3 momentilla ehdo-             tiin perustamisavustukseksi, 6,600 mk yh-
10548: tettu kotieläintalouden edistämiseen ~isäystä     distystä kohden, yhteensä 198,000 mk.
10549: 3,000,000 mk, joten tämän momentin loppu-            Hallituksen esityksen ja eduskunnan
10550: summa on vuodelle 1944 6,285,000 mk.              päätöksen mukaisesti on katsottava, että
10551:    Mainitusta määrärahasta on 1,500,000 mk        mainitut perus- ja perustamisavustukset
10552: tarkoitettu käytettäväksi pienviljelijäin         olisivat jatkuvia ja että perusavustus olisi
10553: karjantarkastusyhdistyksille 21 pmvana            1,500 mk yhdistystä kohden vuodessa sekä
10554: toukokuuta 1941 annetun lain ja asetuksen         uusille yhdistyksilile tuleva perustamisavus-
10555: mukaisesti. 1,785,000 mk on maanviljelys-         tus 6,600 yhdistystä kohden. Kun nykyi-
10556: seurojen määräraha karjatalouden edistä-          sin toimivien yhdistysten luku on 900, tar-
10557: miseen. Lisäys 3,000,000 mk on tarkoitettu        vittaisiin perusavustuksiin 1,350,000 mk.
10558: koelypsytoiminnan kustannuksiin, lähinnä          Lisäksi olisi perustettaviksi lasketuille 30
10559: 200 koelypsykarjakon palkkaukseen (200 X          uudelle yhdistykselle suoritettava (30 X
10560: 14,400 = 2,880,000: -).                           6,600: -) = 198,000 mk. Maanviljelysseu-
10561:    Hallituksen esityksen ja eduskunnan            rojen saaman 10% valvontapalkkion huo-
10562: päätöksen mukaan saavat tarlmstusyhdis-           mioiden tarvittaisiin perus- ja perustamia-
10563: tykset kuluvan vuoden loppupuoliskolta             avustuksiin vuodelle 1944 yhteensä 1,702,800
10564: 750 markan suuruisen perusavustuksen sillä        mk.
10565: edellytyksellä, että 1-kuu:kautista tarkastus-       Tarkastusyhdistysten tailoudellinen asema.
10566: muotoa käyttävissä yhdistyksissä on vä-           on nykyisin erittäin heikko. Siitä on todis-
10567: hintään 25 jäsenkarjaa sekä 2-kuukautista         teena m. m. tarkastuskarjakoiden alhainen
10568: tarkastusmuotoa käyttävissä yhdistyksissä         palkkataso ja siitä johtuva jatkuva tarkas-
10569: vähintään 50 jäsenkarjaa muualla, paitsi          tuskarjakkopula. Siksi mainittujen perus-
10570: Kuopion, Oulun ja Lapin lääneissä 45. Mi-         ja perustamisavustusten saanti tarkastus-
10571: käli jäsenkarjojen lukumäärä on tätä pie-         yhdistyksille on katsottava nykyisin aivan
10572: nempi, on yhdistys kuitenkin oikeutettu           välttämättömäksi.
10573: saamaan perusavustuksen siinä tapauksessa,           Edellä esittämämme perusteella pyy-
10574: että sen palkkaama tarkastuskarjakko osal-        dämme kunnioittaen ehdottaa,
10575: listuu kohtuulilisessa määrässä yhdistyksen
10576: alueella olevilla koelypsytiloilla suoritetta-               että Eduskunta ottaisi vuoden
10577: vaan tarkastustoimintaan. Tähän tarkoi-                   1944 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
10578: tukseen eduskunta merkitsi lisäyksenä vuo-                15 luvun 3 momentille 1,702,800
10579: den 1943 valtion tulo- ja menoarvioon                     markan suuruisen määrärahan käy-
10580: 11 Pl. 15 luvun 3 momenti:J:le tä,ksi vuodeksi            tettäväksi karjantarkastusyhdistysten
10581:  (950 X 750: - =) 712,500 mk + maanvil-                   perus- ja perustamisavustuksiksi.
10582: jelysseurojen saama 10 % valvontapalkkio
10583:            Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1943.
10584: 
10585:                    Kalle Soini.                                 Matti Heikkilä.
10586:                    K. Määttä.                                   Kauno Kleemola.
10587:                                        L. 0. Hirvensalo.
10588:                                                                                             273
10589: 
10590: IV,a7. -   Rah. al. N:o 17.
10591: 
10592: 
10593: 
10594: 
10595:                                 Mustasilta y. m. : Määrärahan osoittamisesta avustuk~i
10596:                                     pienviljeUjöille uuden pellon raivaamisessa tarvittavien
10597:                                     PeUonraivaus 0. Y :n raivauskoneiden kuljetuskustan-
10598:                                     n'Uksiin.
10599: 
10600: 
10601:                                       E d u s k u n n a ll e.
10602: 
10603:    Kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä etenkin          vaustyötä syystä, että heidän raivattavat
10604: tällä hetkellä on elintarviketuotannon edis-       alueensa usein ovat pienehköitä ja raskai-
10605: täminen. Tässä suhteessa olisi mahdolli-           den raivauskoneiden kuljetus pitkillä mat-
10606: simman parhaisiin tuloksiin päästävä ja            koilla tulee suhteettoman kalliiksi varsinai-
10607: yhteiskunnankin olisi tätä kaikilla mahdol-        siin raivauskustannuksiin verraten. Näin
10608: lisilla keinoilla ,edistettävä. Eräs keino         ollen raivaushanke jää useinkin toteutta·
10609: maan omavaraiseen elintarviketuotantoon            matta mainittujen koneiden kuljetuskustan-
10610: pyrittäessä on uudisviljelyksen lisääminen         nusten kalleuden takia, vaikka hyvää ha-
10611: kaikkialla, jossa vaan viljelyskelpoisia, vä-      lua uudisraivauksen suorittamiseen olisi
10612: hätuottoisia maita löytyy.                         olemassa. Mielestämme pitäisi valtion avus-
10613:    Uudisviljelyksen    raivaamiseen      nyky-     taa niitä pienviljelijöitä, jotka Pellonrai-
10614: oloissa ei ole eikä ehkä pitkään aikaan tule       vaus 0. Y :n toimintaa hyväkseen käyttäen
10615: olemaan riittävän ihmistyövoiman puut-             ryhtyvät uutta peltoa raivaamaan, suoritta-
10616: teessa varsin suuria mahdollisuuksia ole-          malla osa koneiden kuljetuskustannuksista.
10617: massa. Sen vuoksi olisikin pyrittävä ko-           Tätä avustusta olisi annettava, edellyttäen,
10618: neellisesti suoritettavaan raivaustyöhön           että jollakin paikkakunnalla Tiittävä määrä
10619: jota varten maahamme onkin perustettu              pienviljelijöitä ryhtyy raivaustyötä samalla
10620: Pellonraivaus 0. Y. niminen yhtymä. Tämä           kerralla suorittamaan. Näitä avustuksia
10621: yhtymä onkin nykyaikaisten koneiden                varten, joiden ehdoista määrääminen jäisi
10622: avulla suorittanut pellon raivaustöitä eri         valtioneuvostolle, olisi tulo- ja menoarvioon
10623: paikkakunnilla hyvällä menestyksellä. Tätä         otettava määräraha.
10624: työtä on suoritettu ei ainoastaan yhtiöiden           Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10625: ja muiden suurtilallisten mailla vaan sitä
10626: ovat pienviljelijätkin voineet raivaustyös-                     ettäEduskunta ottaisi vuoden
10627: saan käyttää.       Saaduista kokemuksista                1944    tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
10628: päättäen sitä voidaan kannattavasti suorit-               XV luvun kohdmlla uudella momen-
10629: taa pienehköilläkin tiloilla ja sitä olisi näi-           tilla 500,000 markan määrärahan
10630: denkin saatava hyväkseen käyttää etenkin                  jaettavaksi avustuksina pienviljeli-
10631: kun otetaan huomioon työvoiman nykyinen                   jö~1le uuden pellon raivaamista var-
10632: puute.                                                    ten Pellonraivaus 0. Y :n raivausko-
10633:    Pienviljelijät eivät kuitenkaan samassa                neiden k1tljetuskustannusten helpoit-
10634: määrin kuin suuremmat viljelijät voi hy-                  tamiseksi.
10635: väkseen käyttää tätä koneellistettua rai-
10636:         Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1943.
10637: 
10638:                  Frans Musta.silta.                               Mauno Pekkala.
10639:                  Yrjö Welling.                                    J. Fr. Tolonen.
10640:                                       Jalmari Linna.
10641: 
10642: 
10643:                                                                                               35
10644:  274
10645: 
10646: IV,as. -   Ra.b. al. N :o 18.
10647: 
10648: 
10649: 
10650: 
10651:                                 Pekkala. y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ja oous-
10652:                                     tuksiksi pienviljelijäin maatalo-udellisille järjestöille jtJ
10653:                                     koneyktymiUe pienviljelijöille soveltuvien maatalousko-
10654:                                     neiden hankkimista varten.
10655: 
10656: 
10657:                                      E d u s k u n n a ll e.
10658: 
10659:     Nykyoloissa on pyrittävä tuotannon te-         sasti varsinkin sellaisia maatalouskoneita,
10660:  hostamiseen ja työn tuottavaisuuden kohot-         jotka soveltuvat suuremmankin tilamäärän
10661:  tamiseen kaikilla aloilla. Tämä on tärkeätä       yhteisesti käytettäviksi. Tästä toiminnasta
10662:  varsinkin maataloudessa ja erityisesti pien-      on siis saatu varsin edullisia kokemuksia ja
10663:  viljelyksessämme, jossa ihmistyön tuottavai-      sitä olisi edelleen, varsinkin juuri nyky-
10664:  suus on vielä verraten heikkoa. Paranta-          oloissa, voimakkaasti kehitettävä.
10665:  malla työn tuottavaisuutta pientiloillamme,          Pienviljelijäjärjestöjen, samoin kuin mui-
10666:  parannettaisiin niiden kannattavaisuutta ja       denkin tarkoitusta varten muodostettujen
10667:  samalla pienviljelijäväestön toimeentulon         yhtymien toimintaa yhteisten maatalousko-
10668:  mahdollisuuksia. Ihmistyön tuottavaisuutta        neiden hankkimiseksi vaikeuttaa kuitenkin
10669:  ja työvoiman tarkoituksenmukaista käyttöä         sangen suuresti tarkoitukseen tarvittavien
10670:  pientiloillamme voitaisiin tehokkaasti pa-        varojen puute, vaikka kokemus onkin osoit-
10671:  rantaa hankkimalla niiden käytettäväksi           tanut, että ainakin suurin osa koneiden
10672:  työtä säästäviä maatalouskoneita ja tarkoi-       ostohinnasta saadaan aikanaan takaisin nii-
10673:  tuksenmukaisia työvälineitä.                      den käytöstä perittävien maksujen muo-
10674:    Pientilojen varustaminen tarpeellisilla         dossa. Omien varojen puuttuessa on kui-
10675: maatalouskoneilla on vaikeata useammasta-          tenkin aluksi turvauduttava lainapääomaan.
10676: kin syystä. Paitsi sitä, että kaikkien tilalla     Sen vuoksi olisi erittäin tarpeellista, että
10677:  tarvittavien koneiden hankkiminen vaatii          valtion varoista myönnettäisiin pienviljeli-
10678:  huomattavasti varoja, käy kallishintaisten        jäjärjestöille ja muille pienviljelijäin muo-
10679: maatalouskoneiden hankkiminen suhteelli-           dostamille yhtymille korottornia tai huokea-
10680: sen vähäistä käyttöä varten kannattamatto-        korkoisia lainoja yhteisesti käytettävien
10681: maksi. Tämän vuoksi ovatkin pienviljelijät        maatalouskoneiden hankkimista varten. Hei-
10682: ryhtyneet hankkimaan tarpeellisia koneita         koimmassa taloudellisessa asemassa olevien
10683: ja muita työvälineitä yhteisvoimin, jossa         pienviljelijäin muodostamille yhtymille olisi
10684: tarkoituksessa on kehitetty useammanlaisia        myönnettävä suoranaista avustustakin.
10685: yhteistoiminnan muotoja. On perustettu                Tällaista toimintaa maatalouskoneiden yh-
10686: varsinaisia pienviljelijäin koneosuuskuntia       teishankinnan ja yhteiskäytön tukemiseksi
10687: sekä muodostettu vapaita koneyhtymiä. Tä-         on pidettävä erittäin tärkeänä pienviljeli-
10688: män lisäksi ovat pienviljelijäin ammatilli-       jäin toimeentulon kannalta, mutta sillä on
10689: set järjestöt, pienviljelijäosastot ja pienvil-   myös huomattavan suuri kansantaloudelli-
10690: jelijäyhdistykset, ryhtyneet hankkimaan           nen merkitys. On tärkeätä, että koneiden
10691: maatalouskoneita pienviljelijäin käytettä-        avulla voidaan säästää ihmistyötä ja kohot-
10692: väksi. Tämä viimeksimainittu yhteistoimin-        taa maataloustuotantoa. Ja on tärkeätä,
10693: nan muoto maatalouskoneiden hankkimi-             että koneisiin sidottu pääoma tulee käyte-
10694: seksi yhteistä käyttöä varten onkin osoit-        tyksi mahdollisimman tarkoituksenmukai-
10695: tautunut erittäin tarkoitustaan vastaavaksi.      sella tavalla, mikä pienviljelyksessä saavu-
10696: Pienviljelijäin paikalliset järjestöt eri seu-    tetaan vain koneiden yhteiskäytöllä.
10697: duilla ovat jo hankkineet verraten lukui-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10698:                           IV,as. -   Pekkala y. m.                               275
10699: 
10700:   että Eduskunta ottaisi vuoden 1944          markkaa avustusten myöntämiseen
10701: valtion tulo- ja menoarvioon 6 mil-           pienviljelijäin maataloudellisille jär-
10702: joonan markan suuruisen siirtomää-            jestöille ja koneyhtymille pienviljeli-
10703: rårahan, josta 4 miljoonaa markkaa            jöille soveltuvien maatalouskoneiden
10704: käytettäisiin lainojen ja 2 miljoonaa         hankkimista varten.
10705:  Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1943.
10706: 
10707:        Mauno Pekkala.                                Frans Mustasilta.
10708:        Yrjö Welling.                                 J. Fr. Tolonen.
10709:                                Jalmari Linna.
10710: 276
10711: 
10712: IV,39. -     Ra.h. a.l. N:o 19.
10713: 
10714: 
10715:                                   Tolonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta AIV-rehun t~al­
10716:                                      mistuksen lisäämisen edistämiseksi pientiloilla.
10717: 
10718:                                       E d u s k u n n a ll e.
10719:     Lypsykarjan tuotanto pientiloillamme on        karjan ruokinnassa päästään varsin .tyydyt-
10720: sotavuosina      alentunut   huolestuttavasti.     tävään maidontuotantoon pelkästään kotoi-
10721: Tämä on johtunut siitä, että karjan talvi-         sen rehun turvin ja ilman väkirehujakin.
10722: ruokinta on muodostunut varsin puutteel-              AIV-rehun valmistus on kuitenkin pien-
10723: liseksi ja yksipuoliseksi. Karjan ruokin-          tiloHlamme vielä varsin vähäistä kaikesta
10724: nassa käytettävät rehut ovat yleensä laa-          sii'tä valistustyöstä huolimatta, jota tämän
10725: duiltaan heikkoja. Ostoväkirehuja ei ole           asian hyväksi on tehty. Voitaneepa sanoa,
10726: saatavissa, eikä kotoisia viljatuotteita;kaan      että suurimmalla osalla pientiloistamme ei
10727: voida sanottavasti käyttää eläinten ruokin-        käytetä tätä rehunsäilytysmenetelmää ilain-
10728: taan. Useimmilla pientiloilla on lypsykar-         kaan. Tämän vuoksi olisi ryhdyttävä pikai-
10729: jan ruokintaankin käytettävissä pääasiassa         sesti entistä tehokkaampiin toimenpi1teisiin
10730: vain kuivaa korsirehua, heinää ja vilja-           AIV-menetelmän yleistämiseksi. Asiaan olisi
10731: kasvien olkia. Tällainen ruokinta muodos-          puututtava myös valtiovallan puolelta. Vai-
10732: rtuu heikoksi sekä rehun sulavaisunteen ja         kuttava toimenpide AIV-rehun va1mistuk.
10733: väkevyyteen että valkuaispitoisuuteen kat-         sen lisäämisen edistämiseksi olisi avustuk-
10734: soen. Varsinkin rehun va:lkuaispitoisuus on        sen myöntäminen pienviljelijöiHe AIV -rehu-
10735: liian vähäinen. Tästä iypsykarjan ruokin-          säiliöiden rakentamista varten. Tämä olisi
10736: nan heikkoudesta on ollut seurauksena vali-        omiaan kannustamaan pienviljelijöitä ryh-
10737: tettavan alhainen maidon tuotanto, mikä            tymään AIV-rehun valmistamiseen sekä
10738: vaikuttaa heikontavasti pientilojen kannat-        merkitsisi myös vähäistä taloudellista tukea
10739: tavaisunteen ja siten huonontaa pienviljeli-       heikoimmassa asemassa oleville viljelijöille.
10740:  jäin toimeentuloa. Tämä pientilojen heikko         On syytä mainita, etrtä Ruotsissa ja Tans-
10741:  maidontuotaruto vaikuttaa sen lisäksi haital-     kasaakin on tietämämme mukaan käytetty
10742: lisesti koko kansan ravitsemusti,laan, koska        tätä keinoa AIV-menetelmän levenemise11
10743:  pientilojen karjat muodostavat sangen huo-        edistämiseksi. Muitakin toimenpiteitä asian
10744:  mattavan osan maamme koko lypsykarjan              hyväksi voitaisiin suunnitella. Pidämme
10745: määrästä.                                          siis erittäin tarpeellis.ena, että ensi vuoden
10746:     Pientilojen karjatalouden parantamiseen         valtion tulo- ja menoarvioon otettaisiin riit-
10747:  olisi sen vuoksi kiinnitettävä erittäin vaka-      tävän suuruinen määräraha avustustm1
10748:  vaa huomiota. Lypsykarjan tuotantoa pien-         myöntämiseksi pienviljelijöille tarkoituksen.
10749:  tiloillamme voitaisiinkin tuntuvasti kohot-       mukaisten AIY-rehusäiliöiden rakentamista
10750:  taa parantamalla lehmien ruokintaa. Siihen         varten.
10751:  olisi myös edellytyksiä, kun vain kaikki              Edellä esitetyn perusteella ehdotamnH'
10752:  käyte,ttävissä olevat mahdollisuudet saatai-       kunnioittaen,
10753:  siin hyväksikäytetyiksi. Erikoisesti AIV-
10754:  menetelmän yleistäminen pientiloillamme                        että   Eduskunta   ottaisi   vuodm1
10755:  olisi tässä mielessä tärkeätä. Onhan tun-                 1944 valtion tulo- ja menoarvioon
10756:  nettua, että valmistamaHa AIV-rehua saa-                  1,000,000 markan suuruisen siirto-
10757:  daan heinänurmista tuntuvasti enemmän                     määrämhan käytettäväksi AIV-rehun
10758:  rehnyksiköitä ja sulavaa valkuaista kuin                  valmistuksen lisäämisen edistämiseksi
10759:  tavanomaista heinänkorjuutapaa käyttäen.                  pientiloilla antamalla pienviljelijöille
10760:  Kokemus on osoittanut, että käyttämällä                   avustusta rehusäiliöiden rakentamista
10761:  riittäväs<ti apilapitoista AIV-rehua 1ypsy-               varten.
10762:            Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1943.
10763:                        J. Fr. Tolonen.                          Yrjö Welling.
10764:                        Mauno Pekkala..                          Samuli Tervo.
10765:                        Frans Mustasilta.                        Jalmari Linna.
10766:                                                                                               277
10767: 
10768: IV,4o. -     Ra.h. al. N :o 20.
10769: 
10770: 
10771: 
10772:                                   Junes y. m.: KMotetun mäiirärakoin. osoittamisesta kalas-
10773:                                      tuselinkeino"' kohottamista varten.
10774: 
10775:                                       Ed u s lk u n n a 11 e.
10776:    Kalastuselinkeinon kohottamiseen ja kala-       seura;t eräältä toiselta momenti1lt.a saaneet
10777: talouden tukemiseen yleensä on viime ai-           lisäavustu&ta 164,200 markkaa, mutta sel-
10778: koina niin yksityisten kuin va.1tiovallankin       laista toista momenttia, josta samanlaista
10779: tahOilla joudut,tu kiinnittämään entistä           lisäavustusta voitaisiin ensi vuonna myön-
10780: enemmän huomiota. Niinpä O'li m. m. vuo-           tää, ei nyt menoarviossa ole.
10781: den 1942 val:tion tulo- ja menoarvioon                Näin o11en ja 1kun ottaa huomioon, että
10782: otettu tärtä varten aivan erityinen ja ver-        niihin lisätehtäviin nähden, joita kalatalous-
10783: rattain suuri määräraha, jo1la kerta kaik-         alalla ,työskenteleviHe järjestöille on haMi-
10784: kiaan oli tarkoitus saada maan ravitsemus-         tuksen esityksessäkin mainituista syistä ai-
10785: tilannetta parannetuksi oikein kouraantun-         heutunut puhumattakaan tilanteen muuten
10786: tuvalla tavaHa. Toimenpide sellaisenaan ei         vaikeutumisesta täytyy tuota esityksessä
10787: liene kuitenkaan tuottanut toivottuja tu-          olevaa korotusehdotusta pitää 25 eri jär-
10788: loksia, koskapa sanotun a'lan hoito ja huolto      jestön kohdalle aivan riittämä.ttömänä.
10789: on ede1leen pääasiassa jäänyt maatalous-           Tä.tä vahvistaa v.ielä sekin, että maata;lous-
10790: seurojen, kalastusyhdistysten ja -liittojen        haUituskin katsoi kuluv.aksi Vl\lodeksi tar-
10791: huollettavaksi. Mutta nämäkään eivä.t käyt-        vittavan edellä mainittujen järjestöjen pal-
10792: tövarojen niukkuuden vuoksi ole voineet            veluksessa olevain toimihenkilöiden pwl:k-
10793: eivätkä voi toimintaansa kehittää sellai-          kauksen tasoiittamiseen ja parantamiseen,
10794: seksi, joka tyydy,ttäisi edes. välttämättö-        samojen perusteiden mukaan kuin valt.ion
10795: mimrpiä vaa,timuksia, sillä yleensähän on          viran ja toimen haltijoiHekin, yhteensä
10796: o:llut havaittavissa, että mä,äräraha, joita       365,800 markkaa ja saa;tiin, niinkuin edellä
10797: seurat ja yhdistykset ovat saaneet va.ltion        on jo mainittu, vain 164,200 markkaa.
10798: avustuksina, ovat olleet niin pieniä, e~ttei       Näin oHen ei varsinaisesta lisäyksestä voida
10799: :niiden varaan ole voinut minkäänlaista            siis puhua juuri ensinkään.
10800: huomattavampaa toimintaa suunnitella, ja              Jotta kalata,lousail.allakin voitaisiin suo-
10801: samaa kielteistä suhtautumista niihin näh-         rittaa toimi'henkilöiHe ajan vaa;timat pal-
10802: den on nytkin huomattavissa määräävissä            kat ja jotta seurat ja muut järjestöt voi-
10803: piireissä kun tal'lkastelee haJilitu·ksen esi-     sivat toimia muutenkin tehokkaammin pi-
10804:  tystä v:altion tulo- ja menoarvioksi vuodel:le    täisi momentilla olevan lisäyksen nousta ai-
10805: 1944. Tämän voi todeta jo si:i,tä, että kun        nakin 450,000 markkaan. Silloinkin todel-
10806: moniUe muille aloille on esitetty hyvinkin         linen lisäys ikuluvaan vuoteen verraten
10807: huomattavia määrärahalisäyksiä, niin on se         tietäisi vain .noin 10,000 markan määrää
10808: 11 PL XIII: 3 momentin kohdal·la jäänyt            kutakin seuraa kohden.
10809:  tosiasialllisesti melkein samaan kuin mitä           Edellä sanotun nojal·la rohkenemme kun-
10810:  momentin osoittamiin tarko1tuksiin on tä-         nioittaen ehdottaa,
10811:  näkin vuonna saatu. Vaikka hallitus esit-                   että Eduskunta valtion ensi vuo-
10812:  tääkin menoarviossa 200,000 markan li-                    den tulo- j.a menoarvion 11 Pl.
10813: säystä sanotulla momentille, niin on huo-                  XIII: 3 momentille, Kalastuselinkei-
10814:  mattava, e~ttä todellinen lisäys on vain                  non kohottaminen, ottaisi lisäyksenä
10815:  35,800 markkaa, siHä tänä vuonna ovat                     yhteensä 450,000 markkaa.
10816:            He1singissä 8 päivänä lokakuuta 1943.
10817:              1
10818: 
10819: 
10820: 
10821: 
10822:                     Antti Junes.                                Eero Nurmesniemi.
10823:                     0. B. Kekäläinen.                           Uuno Hannula.
10824:                     Eino Rytinki.                               Juho Takala.
10825:                     Kauno Kleemola.                             J. Koivisto.
10826: 278
10827: 
10828: IV,41. -    Rah. al. N :o 21.
10829: 
10830: 
10831:                                 Wirranniemi y. m.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
10832:                                   rahtiooustuksiksi eräissä Pohjois-Boomen ku111nissa.
10833: 
10834:                                     E d u s kunnalle.
10835:     Eduskunnalle jättämässään tulo- ja me-       Tästä on johtunut, että liikkeiden omat kul-
10836: noarvioesityksessä vuodeksi 1944 on halli-       jetusvälineet eivät ole kyenneet suoritta-
10837: tus 15 Pl. II luvun 18 mom. kohdalla mer-        maan kuljetuksia läheskään siinä määrin
10838: kinnyt 4 milj. markkaa eräissä Pohjois-          kuin tarvetta olisi ollut. Erittäinkin viime
10839: Suomen 'kunnissa maksettaviksi rahtiavus-        talvena, jolloin muiden kuljetusten lisäksi
10840: tuksilksi.                                       oli Pohjois-Suomen kaukaisilla seuduilla
10841:     Kun v. 1931 valtion tulo- ja menoarviossa    kuljetettava rehuakin verrattain suuria
10842: ensimmäisen kerran varattiin valtion varoja      määriä, kohosivat kuljetusvaikeudet huip-
10843: tähän tarkoitukseen, kuuluivat avustetta-        puunsa.
10844: vien tavarain ryhmään vain ruisjauhot,              Kuljetustilanteen helpottamiseksi on jou-
10845: keittosuola ja vä:kilannoitteet, ehdotetun ja    dl1ttu erittäinkin viime vuoden aikana pyy-
10846: eduskunnan sittemmin hyväksymän määrä-           tämään kuljetusapua n. s. liikennetoimis-
10847: rahan ollessa 3.4 milj. markkaa. Nopeasti        toilta. Sitä on hätätilassa saatukin, mutta
10848: kehittyneen autoliikenteen ansiosta rahti-       rahtitaksat ovat niin kohtuuttoman korkeat,
10849: maksut alenivat niin alas, että edellämaini-     että ne, kuten edellä on mainittu, saattavat
10850: tulla avustusmäärärahalla saavutettiin se        nousta esim. Oulun-Kuusamon välillä jopa
10851:  tulos, jota sillä oli tarkoitettu. Vertailun    4 mk kilolta. Kun tavallinenkin rahtita;ksa,
10852:  vuoksi mainittakoon, että raskaan tavaran       minkä siviiliautot saavat tältä väliltä ve-
10853:  rahtimaksu esim. Oulun-Kuusamon välillä         lottaa, on 1: 30, on 50 pennin rahtiavustus,
10854:   (240 km), joka on pisimpiä maakuljetus-        joka nykyään on valtion varoista maksettu,
10855:  matkoja Pohjois-Suomessa, oli 1939 20-25         kovin alhainen. On aivan kohtuutonta, että
10856:  penniä kilolta. Valtion maksama rahtiavus-       tuo muutenkin vaikeissa oloissa elävä väestö
10857:  tus silloin merkisi jo sitä, että rahtiavus-     joutuu maksamaan esim. ruisjauhokilosta
10858:  tuksen saantiin oikeutetut tavarat voitiin       yli 6 mk kun sensijaan rautateiden lähetty-
10859:  myydä kuluttajille samaan hintaan kuin           villä olevat saavat ne paljon halvemmalla.
10860:  rautatieasemien lähellä. Vieläpä esim. kuu-        Kuten edellä olevasta selviää, ovat rahti-
10861:  samolaiset kauppaliikkeet kykenivät anta-        maksut Pohjois-Suomen syrjäisillä seuduilla
10862:  maan asiakkailleen senkin edun, että rahti-      niin korkeat, että ne rahtiavustukset, mit.ä
10863:  avustukseen oikeutetut tavarat myytiin sa-       nykyisin kiloa kohden maksetaan, ovat ai-
10864:  maan hintaan laajan pitäjän syrjäisimmäl-        van liian alhaiset. Kun näiden avustusten
10865:  läkin seudulla kuin pitäjän keskuksessa.         korottaminen hallituksen ehdottaman mää-
10866:     Nyt on kuitenkin kuluneiden sotavuosien       rärahan puitteissa ei ole mahdollinen, eh-
10867:  aikana tilanne kokonaan muuttunut. Jo            dotamme kunnioittaen,
10868:  talvisodan alussa otettiin Pohjois-Suomessa-
10869:  kin paras osa liikkeiden hallussa olevaa kul-            että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10870:   jetusvälineistöä puolustuslaitoksen käyt-             den 1944 tulo- ja menoarvion 15 Pl.
10871:  töön. Bensiinin saanti siviilikuljetuksiin             II luvun 18 mornentille lisäystä 2
10872:  loppui ja oli tyydyttävä melkein loppuun               milj. markkaa nykyistä suurempien
10873:  käytettyihin autoihin, joihin oli hankittava           rahtiavustusten maksamista varten
10874:  käyttövoimaksi puu- tai hiilikaasuttimia.              eräissä Pohjois-Suomen kunnissa. ·
10875:            Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1943.
10876: 
10877:                 U. A. Wirranniemi.                        Antti Junes.
10878:                 Eino Rytinki.                             Janne Koivuranta.
10879:                 Uuno Hannula.                             Juho Takala.
10880:                 Eino Möttönen.                            Heikki Niskanen.
10881:                                  Eero Nurmesniemi.
10882:                                                                                           279
10883: 
10884: IV,42. -   Fin. mot. N :o 22.                    IV,42. -   Rah. al. N:o 22.
10885: 
10886: 
10887: 
10888: 
10889: Hästba.cka m. fl. : Angående anvisande av        Hästbacka y. m.: Määrärahan osoittami-
10890:   anslag för byggande av en sten.kaj i Y x-       sesta kivilaitu1·in rakentamista varten
10891:   pila hamn.                                      Ykspihlajan satamaan.
10892: 
10893: 
10894:            T i 11 R i k s d a g e n.                         E d u s k u n n a ll e.
10895: 
10896:    Som ikänt har Yxpila havshamn genom ti-          Kuten tunnettua on Ykspihlajan meri-
10897: derna utgjort främst en exporthamn för           satama kautta aikojen ollut etupäässä pyö-
10898: rundvirke, över viiken mellersta Österbot-       reän puutavaran vientisatama, jonka kautta
10899: tens skogsrikedomar oförädlade transporte-       Keski-Pohjanmaan metsärikkaudet on ja-
10900: rats till utlandet, varemot importen över        lostamatta kuljetettu ulkomaille, jotavas-
10901: Yxpila varit obetydlig. Då rundvirket in-        toin tuonti Ykspihlajan kautta on ollut
10902: lastas på redden, ha hamnens tvenne pål-         vähäinen. Kun pyöreä puutavara kuorma-
10903: bzyggor hittills varit tillfyllest för att be-   taan redillä, ovat sataman 'kaksi paalulai-
10904: tjäna trafiken, beroende på, att lastningen      turia tähän saakka riittäneet palvelemaan
10905: i huvudsak ägt rum på redden, såsom ovan         liikennettä, johtuen siitä, että pääasialli-
10906: nämnts. Nu ha förhållandena förändrats           nen kuormaus on tapahtunut redillä, kuten
10907: och komma även framdeles att förändras           edellä mainittiin. Nyt ovat olosuhteet en-
10908: på den grund, att oförädlade trävaror icke       tisestään muuttuneet ja muuttuvat yhä
10909: mera transporteras till utlandet i större        edelleen sen johdosta, ettei puutavaraa ja-
10910: utsträckning utan i förädlad form, varvid        lostamattomana enää kuljeteta ulkomaille
10911: lastningen på redden reduceras och beho-         suuremmassa mittakaavassa, vaan jaloste-
10912: vet av kajer avsevärt ökas, varförutom           tussa muodossa, jolloin lastaus redillä su-
10913: skjul erfordras på kajerna för upplagring        pistuu ja laiturintarve huomattavasti kas-
10914: av de förädlade trävarorna .i väntan på          vaa, minkä lisäksi laitureilla tarvitaan suo-
10915: skeppning. Statens Svavelsyre- och Super-        jia jalostetun puutavaran varastoimista
10916: fosfatfabrik, som för närvarande uppföres        varten laivoja odotettaessa. Valtion Rikki-
10917: i Y xpila, har för den transoceana trafiken      happo- ja Superfosfaattitehdas, jota parai-
10918: krävt ett 125 meter långt och minst 24 fot       kaa rakennetaan Ykspihlajaan, on myöskin
10919: djupt kajutrymme för att där kunna pla-          valtameriliikennettään varten vaatinut 125
10920: cera de mest oumbärliga lyftkranarna. På         metrin pituista ja vähintään 24 jalan sy-
10921: grund av allt det ovansagda förmå de             vyistä laituritilaa, voidakseen sille pystyt-
10922: svaga, alltför korta och smala pålbryg-          tää välttämättömät nostokurkensa. Kaiken
10923:  gorna i Y xpila icke mera ensamma för           edellämainitun johdosta eivät Ykspihlajan
10924: sig på ett tillfredsställande sätt betjäna       heikot, liian lyhyet ja kapeat paalulaiturit
10925:  den framtida hamntrafiken, och på grund         enää yksin voi tyydyttävästi palvella tu-
10926:  härav beslöto stadsfullmäktige i Gamla-         levaa satamaliikennettä, ja tämän perus-
10927: karleby den '15 sistlidne juni i princip         teella Kokkolan kaupunginvaltuusto kulu-
10928:  godkänna ett förslag, att i Yxpila skulle       van vuoden kesäkuun 15 päivänä periaat-
10929:  uppföras en ny, tidsenlig och hållbar sten-     teessa päätti hyväksyä ehdotuksen, että
10930: kai, vars byggnadskostnader uppgå till           Ykspihlajaan rakennettaisiin uusi, ajan-
10931:  9,345,000 mk. Staden kan likväl icke allena     mukainen ja kestävä kivilaituri, jonka ra-
10932:  finansiera ett så stort företag, av viiken      kennuskustannukset nousevat 9,345,000
10933:  anledning härmed föreslås, att staten måtte     markkaan. Kaupunki ei kuitenkaan yksin
10934:  bevilja ett statsunderstöd på 60 % av de        voi rahoittaa näin suurta hanketta, minkä
10935:  direkta arbetskostnaderna, vilka uppgå till     johdosta ehdotamme, että valtio myöntäisi
10936:  9,345,000 mark, eller alltså deltaga i dessa    60 % valtionavustuksen suoranaisista työ-
10937: 280                           IV,-12. -   Ykspihlajan satama.
10938: 
10939: kostnader med ett belopp av 5,600,000          kustannuksista, jotka nousevat 9,345,500
10940: mark. Återstoden av kostnaderna skulle         markkaan ja osallistuisi siis näihin kustan-
10941: staden själv finansiera. Då övriga städer      nuksiin 5,600,000 markalla. Loput kustan-
10942: städse beviljats ett motsvarande statsunder-   nuksista kaupunki rahoittaisi itse. Kun
10943: stöd, kan i det allmännas intresse emotses     muille kaupungeille aina on myönnetty
10944: ett positivt avgörande med avseende å          vastaava valtionavustus, on yhteishyvän ni-
10945: ovansagda förslag.                             messä syytä toivoa suotuisaa ratkaisua tälle
10946:                                                anomukselle.
10947:                                                  Edellä olevan perusteella ehdotamme
10948:   På ovan anförda grunder föreslå vi,          kunnioittaen,
10949:                                                         että Eduskunta ottaisi valtion ensi
10950:          att i statsförslaget för år 1944 å          vuoden tulo- ja menoarvioon 20
10951:       ett nytt mom. 6 under 20 Ht. II                 Pl:n II luvun uudelle 6 momen-
10952:       kap. måtte anvisas ett anslag av               tille 5,600,000 markan määrärahan
10953:       5,600,000 mark för byggande av en              kivilaiturin rakentamista varten Yks-
10954:       stenkaj i Y xpila hamn.                        pihlajan satamaan.
10955:   Helsingfors den 8 oktober 1943.                Helsingissä lokakuun 8 päivänä 1943.
10956: 
10957:                 J. E. Hästbacka.                          Albin Wickman.
10958:                                                                                            281
10959: 
10960: IV,43. -   Rah. al. N:o 23.
10961: 
10962: 
10963: 
10964: 
10965:                                 Rytinki y. m.: Kor:o•tetun määrärahan osoittamisesta linja-
10966:                                   autoje"" hankkimista varten postilaitokselle.
10967: 
10968: 
10969:                                      E d u s k u n n a 11 e.
10970: 
10971:    Kuluvan vuoden vailtion tulo- ja meno-         lähti ja tuli Oulusta joka päivä 4 postilai-
10972: arviossa hallitus ehdotti määrärahan m. m.        toksen linja-autoa. Näistä kulki Kuusa-
10973: kymmenen linja-auton hankkimiseksi posti-         moon 2, linjan pituus 240 km., Pudasjär-
10974: hallitukselle. V altiovarainvalio!kunta lisäsi    ven Kouvalle 1, linjan pituus 190 km, ja
10975: mainitulle momentille 7 miljoonaa markkaa.        Ylikiimingin Vuotolle 1, linj~an pituus 6S
10976: Lisämenoarvioissa on lisäksi myönnetty            km. Paikallista liikennettä harjoitti pitä-
10977: määrärahoja ~linja-autojen hankkimista var-       jien syrjäkyliltä pitäjän keskuksiin Pudas-
10978: ten palautetulle alueelle.                        järvellä 1 auto ja Kuusamossa 4 autoa.
10979:    Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-   Nykyisin lähtee Oulusta 1 auto Kuu-
10980: noarvioksi vuodelle 1944 lausutaan m. m.:         samoon, 1 auto Kiimingin Vuotolie ja
10981: ,Kun kuluvaksi vuodeksi varatulla määrä-          paikallista liikennettä harjoittaa 1 auto
10982: rahalla voidaan hintojen nousun takia             Kuusamossa. Nämä kaikki siellä liikennöi-
10983: hankkia vain noin puolet siitä automää-           vät autot ovat kuitenkin sellais~essa kun-
10984: rästä, mikä alkuperäisen suunnitelman mu-         nossa, että ne eivät voi kulkea säännölli-
10985: kaan oli tarkoituksena, jää tilanne tämän         sesti, vaan paljon kulkuvuoroja jää koko-
10986: vuoden lopussa edelleenkin entiselleen.           naan suorittamatta. Ottamalla huomioon
10987: Kun autoja näin ollen tulee olemaan liian         vielä sen vaikean tilanteen, mikä on auton-
10988: vähän, johtuu siitä niiden )"lirasittuminen,      kuljettajain ja matkustavan yleisön välillä
10989: jolloin ne kuluvat ennenaikaisesti lop-           olemassa, kun autoihin pitäisi ottaa ma1Jkus-
10990: puun", ja esitetään määräraha 15:n                tajia huolimatta siitä, että autot ovat niin
10991: linja-auton hank!kimista varten Postilaitok-      huonossa kunnossa ja ylimääräisenä posti-
10992: selle. Kun käsityksemme mukaan ei näillä-         painolla lastattuja, että ei tiedä milloin ne
10993: kään 15: llä linja-autolla voida parantaa         menevät r:iikki, ei voida kadehtia niiden
10994: kaukana rautatieliikenteestä olevan maa-          autonkuljettajien asemaa, jotka joutuvat
10995: seudun postinku1jetus- ja matkustaja,liiken-      tähän, mutta ei niitäkään matkustajia,
10996: nettä, vaan joudutaan ne käyttämään nii-          joilla on satojen kilometrien matkat eivätkä
10997: den ylirasituksesta loppuun kuluneiden au-        pääse matkustamaan, vaan joutuvat odotta-
10998: tojen Walle, jotka on romutettava, ja pa-         maan useita päiviä. Olisikin välttämättö-
10999: lautetun alueen uusien autojen hankkimi-          mästi saatava tällaisille pitkille linjoille
11000: seen, josta hallituksen esityksen peruste-        uusia autoja. Mutta niillä paikallista pitä.-
11001: luissa main~taan, niin jää edelleen postin-       jän posti- ja matkustajaliikennettä harjoit-
11002: kuljetus ja matkustajaliikenne ilmukana           tavilla linjoilla, joilta autot on kokonaan
11003: rautatieliikenteestä oleviin maakuntiin näh-      poistettu, on postinkuljetus ja matkusta-
11004: den siihen kurjaan tilanteeseen, missä se         minen käynyt kestämättömäksi. Edellä-
11005: nykyisin on.                                      mainitussa Pudasjärven pitäjässä joutuvat
11006:    Mainittakoon muutamana esimerkkinä             monta kertaa ihmiset hakemaan postinsa
11007: siitä, kuinka paljon on vähentynyt linja-         useiden kymmenien kilometrien päästä,
11008: autoliikenne ennen sotaa v. 1939 jälkeen,         jopa pitäjän keskuksesta saakka, jonne on
11009: m. m. Oulusta; KoiHi&Pohjanmaalle, Kiimin-        matlma ede1lä mainitulta Kouvalta 100 km.
11010: kiin, Ylikiiminkiin, Pudasjärvelle, Taival-       Ovatpa monta kertaa joutuneet .rintamalta
11011: koskelle ja Kuusamoon liikennöivistä ja           lomalle menevät sotilaat palaamaan pitäjän
11012: mainituissa pitäjissä paikallista liikennettä     keskuksesta, kun ei ole kulkenut autoa,
11013: harjoittavista linja-autoista. Ennen sotaa        eivätkä ole saaneet polkupyörää lainaksi.
11014: 
11015:                                                                                             36
11016: 282                          IV,43. -   Postilaitoksen linja-autot.
11017: 
11018: Loma on ollut niin lyhyt, että ei ole ehti-       kin 3 kertaa viikossa, joten mainittua maa-
11019: nyt käydä kotona jalkaisin tätä 50-100            kuntaa ennen sotaa liikennöivistä linja-
11020: km: n matkaa.                                     autoista on vähentynyt 13 autoa, mikä ei
11021:     Ottamalla edellä mainitun asian huomioon      ole pieni määrä. Väkiluku näissä pitäjissä
11022: ja sen, että nykyiset kansanhuolto- y. m.         oli v. 1940 37,264 henkeä, joten kysymyk-
11023: säännökset antavat pitäjäläisille melkein         sessä ei ole mikään pieni paikka.
11024: joka viikko asioita pitäjän keskuksiin, tulee        Edellä olevan perusteella ehdotamme
11025: näiden 50-100 km päässä asuvien kansa-            kunnioittaen,
11026: il.aistemme elämä kestämättömäiksi. Näill~kin
11027: alueille on siis saa:ta.va :linja-autoja posti-             että Eduskunta ottaisi vuoden
11028: ja matkustajaliikennettä harjoittamaan.                  1944 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
11029:     Edellä mainittuihin pitäjiin liikennöi en-           I luvun 16 momentin kohdalle
11030: nen sotaa postiautojen lisäksi 8 yksityisten             2,600,000 markan lisämäärärahan
11031: linja- tai yhdistettyä linja- ja kuorma-                 linja-autojen hankkimista varten pos-
11032: autoa. Nykyisin liikennöi ainoastaan 1, Se-              tilaitokselle.
11033:         Helsingissä loka.kuu.n 7 päivänä 1943.
11034: 
11035:               Eino Rytinki.                               M. 0. Lahtela.
11036:                U. A. Wirranniemi.                         K. Määttä.
11037:                                                                                              283
11038: 
11039: IV,44. -   Rah. al. N :o 24.
11040: 
11041: 
11042: 
11043: 
11044:                                 Salo y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta Paltamon-PWJla11.-
11045:                                    gan maantien korjaamista varten.
11046: 
11047: 
11048:                                       E d u s k u n n a ll e.
11049:     V. 1944 talousarvioesityiksen 20 Pl. III lu-      Turun Kaakelitehdas ja Paraisten Kalkki-
11050: vun 3 momentin perusteluissa lausutaan, et-        tehdas ovat n)'it saaneet omistus- ja valtaus-
11051: tei vallitsevien olosuhteiden takia ole kat-       oikeudet mainittuihin, tietä lähinnä oleviin
11052: S{)ttu uusien maanteiden tekoa mahdolliseksi       kaoliinialueisiin. Näiden toimesta on kulu-
11053: ja että entisten teiden perusparannukset           neena kesänä alue tutkittu ja ainakin nel-
11054: sekä keskeneräist~en maanteiden valmiiksira-       jällä 9 hehtaarin suuruisella valtausalueella
11055: kentamiset on täytynyt supistaa ainoastaan         on todettu ikaolilinikentän ulottuvan noin
11056: kaikkein tärkeimpiin :tapauksiin. Tämän            30 m: n syvyyteen. Jo tämänkin syvyinen
11057: yleisen periaatteen oikeutuksen myöntää            ja 36 hehtaarin suuruinen alue sisältää siis
11058: jokainen, mutta eräissä tapauksissa pakoit-        lähes 11 milj. kuutiometriä kaoliinia, joka
11059: rtav:at olosulhteet ryhtymään korjaustöihin        on siksi puhdasta, että se kannattaa kuljet-
11060: maanteillä, jotka on pakko saada edes jo-          taa tehtaisiin jalostettavaksi. Tämän lisäksi
11061: tenkin kestämään sitä liikennettä, jolm niille     löytyy mainittua ainetta kauempanakin,
11062: olojen vuoksi äkkiä keskittyy. Tällaisena          mutta kuitenkin saman tien vaikutuspiiriin
11063: tapauksena pitävät allekirjoittaneet Kontio-       kuuluvalla alueella sekä yksityisten että
11064: mäen-Oulun rataosalta Paitamon (ent.               valtion omistamilla mailla, joita ei kuiten-
11065: Kiehimän) asemalta Puolangalle johtavan            kaan nykyisen kotoisen tarpeen vuoksi ole
11066: maantien korjaamista.                              vielä tarvinnut tarkemmin tutkia.
11067:     Mainittu 64 km :n pituinen ;tie joutui            Kaoliinia käytetään pääasiassa paperin
11068: maantieksi aikanaan kylätietä vastaavassa          vaikaisuaineena sekä porsliinin ja :tUlen-
11069: kunnossa. Kun liikenne tiellä on jatkuvasti        kestävän tiilen valkaisuaineena, mutta voi-
11070: kasvanut, laadittiin muutamia vuosia sitten        daan sitä käyttää teollisuudessa moniin
11071: Oulun 1tie- ja vesirakennuspiirin toimesta         muihinkin tarkoituksiin. Sitä ovat teh-
11072: kustannusarvio tien levittämis~ksi, liian          taamme tähän asti ,tuoneet ulkomailta jopa
11073: jyrkkien nousujen alentamiseksi ja eräiden         50-60 milj. markan arvosta vuosittain.
11074: mutkien oikaisemiseksi, jolloin tien pituus-       Nyt, kun valuuttakysymys ja tonniston
11075: kin iyhenisi useita kilometrejä. Silloisen         puute rajoittavat pahasti ulkoa ~tuontia, on
11076: kustannusarvion edellyttämä tietyö jäi kui-        niiden ollut pakko ryhtyä kotoisen raaka-
11077: tenkin aloittamatta syttyneen sodan vuoksi         aineen käyttöön tälläkin alaHa ja on ~as­
11078:  ja liikenne on jollain tavalla sen jälkeen        kettu sen kuljetuksen kannattavan niinkin
11079:  jatkunut, vaikka tie on niin kaitainen, että      kaukaa, kunhan ~tavaran maantiekuljetus
11080: kahden kuorma.- tai Hnja-auton eräissä koh-        vaan saataisiin käyntiin ja kuljetustie sel-
11081: din on mahdotonta sivuuttaa toisiaan.              laiseksi, että se kestää, ja ettei muutamien
11082:     Mainitun !tien korjaamisen välttämättö-        mäkien vuoksi olisi pakko ajaa puolella
11083:  myys on nyt kuitenkin tullut suorastaan           kuormalla.
11084:  pakolliseksi sen takia, että tien varrella           Vaikka rauha tulisi pikemminkin ja
11085: Qlevien kaoliinialueiden tutkimukset ovat          kauppatiet taasen avautuisivalt, tulee ton-
11086:  päättyneet ja kaivostyö sekä kaoliinin kul-       niston puute varmaan vaikeuttamaan vä:lt-
11087:  jetus Paltamon asemalle alkaisi, jos tien         tämättömäinkin tavarain tuontia ehkä hy-
11088:  liian jyrkät nousut alennettaisiin ja tie-        vinkin monia vuosia. Tällöin pitäisi kyetä
11089:  pinnan vahvistus saataisiin aikaan.               poistamaan kaikki ne haitat, jotka estävät
11090: 284                      IV,H. -   Paltamon-Pnolangan maantie.
11091: 
11092:  kotoisten raaka-aineiden käyttöä milloin se    Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11093:  suinkin on mahdollista. Niistä ulkomaille
11094:  tähän asti maksettu aineen hinta ja työ-              että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
11095:  palkat jäisivät tällöin omaan maahan hyö-          vuoden 1944 tulo- ja menoarvioon
11096:  dyttämään kotoista yritteliäisyyttä, kun           20 Pl. III luvun 3 momentille
11097:  meillä se pääoma, joka viennillä saadaan           1,000,000 markkaa PaUamon-Puo-
11098:  maahan, tarvittaisiin hyvin kipeästi sellai-       langan maantien korjaamista varten.
11099:  sen tavaran hankkimiseen, jota maastamme
11100: 'ei saada.
11101:         Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1943.
11102: 
11103:          S. Salo.                   Eetu Karjalainen.        K. Määttä.
11104:                                                                                                 285
11105: 
11106: IV,415. -    Ra.h. al. N :o 25.
11107: 
11108: 
11109: 
11110: 
11111:                                   Rytinki: Määriirak® osoittamisesta Pudasjärveflr-Sara-
11112:                                      jii.rven maantiellä olevien Ruo-ojan ja Voilamminojatt
11113:                                      siltojen rakentamista varten.
11114: 
11115: 
11116:                                       E d u s k u n n a ll e.
11117: 
11118:    Vaikka nykyiset olosuhteet huomioon                Viime kuussa kiersi mainitulla alueella
11119: ottamalla ei voidakaan ryhtyä suoritta-            Ruotsin Punaisen Ristin järjestämä auto,
11120: maan suurempia kustannuksia ja työvoi-             missä tutkittiin perusteellisesti lapset, mutta
11121: maa kysyviä maantie- eikä siltatöitä niin          edellä mainittu Ruo-ojan silta oli sellai-
11122: on kuitenkin rakennettava uudestaan sel-           nen, että autolla sillasta ei voitu yli ajaa.
11123: laiset vanhat sillat, jotka ovat sellaisessa       Tästä johtui, että siellä useiden satojen
11124: kunnossa, että niiden käyttäminen on lii-          kilometrien pääsS'ä liikennekeskuksesta ole-
11125: kenteelle vaarallista ja joista ei voida kul-      vat lapset jäivä:t tarkastama,tta,. lapset, joi-
11126: kea yli autoilla, vaan täytyy tärkeällä mat-       den vanhemmat ovat suurimmalta osalta
11127: kalla olevan auton keskeyttää matkansa             niin vähävaraisia, etteivät kykene viemään
11128: ennen sen päättymistä.                             lapsiaan kauas lääkärien tarkastettaviksi,
11129:    Tällaiset sillat ovat Pudasjärven pitä-         lapset, joiden isät ovat menettäneet hen-
11130: jässä Pudasjärven-Sarajärven välisellä             kensä, terveytensä tai ovat vielä suojele-
11131: maantiellä olevat Ruo-ojan ja Voilammin-           massa meidän yhteistä isänmaatamme.
11132: ojan sillat. Mainitut sillat ovat puusta           Jotteivät tällaiset tapaukset uusiutuisi,
11133: heikosti rakennettuja siltoja ja useamman          oHsivat edeHä mainitut sillat uudestaan ra-
11134: vuoden aikana tukemalla pidetty liikenne-          kenne;ttavat.
11135: kelpoisessa kunnossa, mutta sekin toimen-             Edellä olevan perusteella ehdotan kun
11136: pide voi johtaa vielä tapaturmaan.                 nioittaen,
11137:    On ikävällä mainittava, että valtion
11138: maantiellä on sellaisia pieniä siltoja, joista                  että   Eduskunta   ottaisi   vuode11
11139:  ei voi yli kulkea, niin tärkeällä matkalla                1944 tulo- ja menoarvioon 500,000
11140: olevat autot kuin mitä maassamme tänä                      markan määrärahan Pudasjärve'n
11141: syksynä ikulikev,at Ruotsin Punaisen Ristin                pitäjässä Pudasjärven-Sarajärvet1
11142: järjestämät lwsten :terveyden tutkimi&- ja                 lvälisellä maantiellä olevien Ruo-o,ilw
11143: neuvola-autot ovat, vaikka siltojen uusiruis-               ja Voilamminojan siltojen rakenta-
11144:  työt eivät vaatisi suuria kustannuksia.                   mista varten.
11145:             Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1943.
11146: 
11147:                                                                        Eino Rytinki.
11148: 286
11149: 
11150: IV,46. -     Rab. al. N:o 26.
11151: 
11152: 
11153: 
11154: 
11155:                                 Kaijalainen: JtwiirtJie.afi owitlamuesttJ K ittilä'tl--Nili-
11156:                                   1HJIIra'tl--Kiuttllm. tien ottCHn~ek3i valtion hoitoon.
11157: 
11158: 
11159:                                       E d u s k u n n a ll e.
11160: 
11161:   Eduskunta on aikaisemmin päättämäs-              rakentamiseen voida ryhtyä. Syrjäseutu-
11162: sään toivomusponnessa kehoittanut halli-           jen liikenneolojen parantaminen on mie-
11163: tusta ryhtymään toimenpiteisiin Kittilän-          lestäni kuitenkin niin tärkeä tehtävä, että
11164: Nilivaaran-Kiistalan kylätien rakentami-           sitä olisi koetettava jatkaa myöskin poik-
11165: seksi maantieksi ja ottamiseksi valtion            keuksellisissa oloissa, varsinkin kun tien-
11166: huostaan. Samassa yhteydessä eduskunta             puute juuri näissä oloissa vaikeuttaa en-
11167: perusteellisesti selvitti ne syyt, joiden vuoksi   tistä enemmän väestön elämää ja toimeen-
11168: tämän noin 40 km pitkän ja täysin rap-             tuloa.
11169: piolla olevan kylätien kunnostaminen on               Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
11170: kiireellisimpiä tehtäviä sillä alueella, jonka     ehdotan,
11171: väestöä se tulisi hyödyttämään.                              e.ttä Edw;kunta o'ttaisi vuoden
11172:    V. 1944 tulo- ja menoarvioesityksessä ei               1944 tulo- ja menoarvioon 500,000
11173: ole ehdotettu määrärahaa edellä mainittuun                markan määrärahan Kittilän-Nili-
11174: tarkoitukseen ja on hallitus uusien maan-                 vaaran-Kiistalan kylätien rakenta-
11175: teiden suhteen yleensä asettunut sille kan-               mista varten maantieksi ja ottami-
11176: nalle, ettei nykyisissä olosuhteissa niiden               scksi valtion huostaa.n.
11177:            Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1943.
11178: 
11179:                                                                 Lauri Kaijalainen.
11180:                                                                                               287
11181: 
11182: IV,.n. -     Ra.h. a.I. R':o 27.
11183: 
11184: 
11185: 
11186: 
11187:                                    Xa.ija.la.inen: Mäiirärahan osoittamisesta täiden jatkamiseksi
11188:                                       Kittilän Könkäifltä Tepaston kylään johtavalla mawn-
11189:                                        tielZä.
11190: 
11191: 
11192:                                         E d u s k u n n a ll e.
11193: 
11194:    Ennen talvisotaa aloitettiin Lapin ~äänin         kitsee teiden puute syrjäseutujen asukkaille
11195: alueella Kittilän Könkäältä Tepaston ky-             suuria vaikeuksia ja on esteenä taloudel-
11196: lään johtavan maantien sekä Vaalajärven-             listen ja yhteiskunnallisten olojen kehityk-
11197: Kittiiän maantien rakennustyöt. Pelkosen-            selle. Nykyisin nämä vaikeudet tuntuvat
11198: niemen-Sodankylän maantiestä ehdittiin               moninkertaisina ja sen vuDksi olisi joudu-
11199: Pelkosenniemen kirkonkylän ja Kairalan               tettava ainakin seUaisten maanteiden val-
11200: välinen osa saada valmiiksi, mutta mui1ta            mistumista, jotka jo on pantu rakenteille,
11201: osilta on tämänkin tärkeän yhdystien ra-             mutta joiden rakentaminen on useita vuO-
11202: kentaminen vielä paikoin kesken. Töitä ei            sia sitten keskeytetty. Kun hallitus, ehdot-
11203: näillä tierakennuksilla ole sittemmin jiJJt-         taessaan määrärahoja eräiden uusien maan-
11204: kettu, eikä myöskään v. 1944 tulo- ja                teiden rakennustöiden jatkamiseen, jois.ta
11205: menoarvioesityksessä hamtus ole ehdottanut           'tierakennuksista ei yksikään ole Lapin lää-
11206: varoja rakennustöiden jatkamiseksi.                  nin alueella, perusteluissaan m. m. mainit-
11207:    Vaikka nykyisissä olosuhteissa myöskin            see, että :töitä on välttämättä jatkettava jo
11208: liikenneolojen    kehittämistä :tarkoittavia         suoritettujen töiden rappeutumisen estämi-
11209: suunnitelmia on jouduttu siirtämään toisiin          seksi, pitää tämä paikkansa myös eräisiin
11210: aikoihin, ei kulkuyhteyksien helpottamista           keskeneräisiin tierakennuksiin Lapin lää-
11211: koskevia toimenpiteitä olisi kokonaan kes-           nissä, nimenomaan siinä osassa lääniä,
11212: keytettävä sellaisilla seuduilla, missä harva        jDnka liikenneolojen puutteellisuuteen edellä
11213: tieverkko hidastuttaa asutuksen ja elin-             on viitattu.
11214: keinoelämän kehitystä. Tällaisiin alueisiin              Jotta myöskin Lapin läänissä, jossa maa-
11215: kuuluu Lappi, jossa erilaisia teitä on vain          kunnan laajuus ja eri seutujen välillä ole-
11216: noin 17 metriä pinta-alan neliökilometriä             vat pitkät etäisyydet huomioonottaen har-
11217: kohden sen sijaan, että esim. Uudenmaan               van tieverkon muodostama epäkohta on
11218: ~äänissä, joka on pienempi kuin Inarin               suurempi kuin missään muualla maassa,
11219: pitäjä, Dn teitä noin 400 m km2 :llä ja koko         voitaisiin kesken jääneitä maantierakennus-
11220: valtakunnassa 152 m km2: llä. Lapin tie-              töitä edelleen jatkaa, pyydän edellä lausu-
11221: verkko käsittää pääasiassa pDhjoiseen suun-          tun perusteella kunnioittaen ehdDttaa,
11222: tautuvat valtatiet, joiden välillä on lukui-
11223: sia asuttuja seutuja, jDihin ei ole joko                        että Eduskunta ottaisi vuoden 1944
11224: lainkaan tietä tai jo:h:taa kyliin vain huo-                 tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan
11225: nossa kunnossa olevat :kylätiet. Niiden hoi-                 määrärahan töiden jatkamiseksi Kit-
11226: dosta väestö ei pysty tyydyttävällä tavwlla                  tilän Könkäältä Tepaston kylään
11227: huolehtimaan. Säännöllisissäkin oloissa mer-                 johtavalla maantiellä.
11228:            Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1943.
11229: 
11230:                                                                   Lauri Kaijalainen.
11231: 288
11232: 
11233: IV,4s. -    Rah. a.l. N :o 28.
11234: 
11235: 
11236: 
11237: 
11238:                                    Kaija.la.inen: Mäiirärahom, osoittamisesta Vaalajärven-Kit-
11239:                                        ttlän maa111tien rakennustöiden jatkamiseksi.
11240: 
11241: 
11242:                                            E d u s k u n n a 11 e.
11243: 
11244:   Viitaten rahaasia-aloitteeseen n:o 27 eh-                    1944 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
11245: dotan kunnioittaen,                                            rru.trkan määrärahan rakennustöiden
11246:                                                                jatkamiseksi Vaalajärven-Kittilän
11247:            että Eduskunta        ottaisi    vuoden             maantiellä.
11248:        Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1943.
11249: 
11250:                                                                      Lauri Kaijalainen.
11251:                                                                                                 289
11252: 
11253: IV,49. -     Rah. al. N :o 29.
11254: 
11255: 
11256: 
11257: 
11258:                                    K.a.ijaJa.inen: Määrärahan osoittamisesta Pelkosenniemen--
11259:                                        Sodankyliin maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
11260: 
11261: 
11262:                                            E d u s k u n n a 11 e.
11263: 
11264:   Viitaten rahaasia-aloitteeseen n: o 27 eh-                    1944 tulo- ja menoarvioon 1.,000,000
11265: dotan kunnioittaen,                                             markan määrärahan rakennustöiden
11266:                                                                 jatkamiseksi   Pe;lkosenniemen-So-
11267:             että   Eduskunta     ottaisi    vuoden              dankylän maantiellä.
11268:            Helsingissä lokakuun 2 päivänä 1943.
11269: 
11270:                                                                      Lauri Kaijalainen.
11271: 
11272: 
11273: 
11274: 
11275:                                                                                                  S7
11276:                                   ..         ..
11277:       VALTIOPAIVAT
11278:                        19 4 3
11279: 
11280: 
11281:                    LIITTEET
11282:                            VI
11283: 
11284: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY KUNNALLISTEN MIELI-
11285:   SAIRAALAIN Y. M. VALTIONAPUA KOSKEVA LAKIALOITE
11286: 
11287: 
11288: 
11289: 
11290:                      HELSINKI 1943
11291:                VAL1'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
11292:                                                                                              293
11293: 
11294: Vl,3. -   Lak. al. N :o 13.
11295: 
11296: 
11297: 
11298: 
11299:                                Piippula y. m. : Ehdotus laiksi kunnallisille mielisairaaloille
11300:                                sekä tuberkulosia sairast(lt!)ien hoitolaitokm'lle vuotuisiin kun-
11301:                                nossapito- ja kä;yttökustannuksiin sodan aikana anneilta-
11302:                                vasta valtion(lt!)usta annetun lain soveltamisajan pitentämi-
11303:                                sestä.
11304: 
11305: 
11306:                                     E d u s kun n a ll e.
11307:    Toukokuun 31 päivänä 1929 kunnallisille          .Asiassa jää kysymyksen alaiseksi, :voi-
11308: mielisairaaloille sekä tuberkulosia sairasta-     daanko hallituksen esityksen puitteissa
11309: vien hoitolaitoksille ja tuberkulosin vas-       myös korottaa kunnille sairaanhoitovuoro-
11310: tustaruistyön edistiimiseksi annettavasta val-   kansien perusteella suoritettavien valtion-
11311: tionavusta annetun lain 4 §: ssä, sellaisena      apujen määriä. Niiden korottaminen on
11312: kuin se on 15 päivänä tammikuuta 1932            mielestämme kuitenkin tarpeen. Näihin val-
11313: annetussa laissa, on säännökset mainittu-        tionapuihin näili.den lähdettiin alunpitäen
11314: jen valtionapujen määristä, ollen ne mieli-      siitä, että niiden tulisi olla vähintään puo-
11315: sairaalalle 11 markkaa ja tuberkulosisai-        let kysymyksessä olevien laitosten hoito-
11316: raalalle tai -parantolalle 14 markkaa sai-       päiväkustannuksista, ja näin asianlaita ai-
11317: raanhoitovuorokaudelta edellisen vuoden          -kaisempina vuosina olikin. Mutta kun lai-
11318: sairaanhoitovuoro'kausien lukumäärän pe-         tosten hoitopäiväkustannukset ovat myö-
11319: rusteella, paitsi eräiden kaupunkien vas-        hemmin vuosi vuodelta, ja erityisesti sota-
11320: taavia sairaaloita tai parantoloita, joiden      ajan poikkeuksellisissa oloissa, huomatta-
11321: valtionavuista on säädetty toisin. Sodan         vasti nousseet, on valtion osuus niistä jää-
11322: aikana annettavasta valtionavusta on sää-        nyt siksi pieneksi, että se vuonna 1942 oli
11323: detty erikseen 16 päivänä maaliskuuta            enää vain n. kolmannes. Tämän johdosta on
11324: 1940 annetussa laissa kunnallisille mielisai-    kuntien kannatusmaksuja täytynyt korottaa
11325: raaloille sekä tuberkulosia sairastavien hoi-    ja siten siirtää entistä suurempi osa näiden
11326: tolaitoksille vuotuisiin kunnossapito- ja        laitosten ylläpitokustannuksista kuntien suo-
11327: käyttökustannuksiin sodan aikana annet-          ritettavaksi. Tällaista kehitystä ei mieles-
11328: tavasta valtionavusta. Tämän lain mukaan,        tämme voida pitää oikeana ja tarkoituk-
11329: jota oli sovellettava vuosina 1940 ja 1941       senmukaisena. Jo periaatteessa on tärkeätä,
11330: suoritettaviin valtionapuihin, voitiin val-      että valtio osallistuu mahdollisimman suu-
11331: tionapua sodan aikana antaa ensiksimaini-        ressa määrässä mielisairaalain ja tuberkulo-
11332: tun lain 4 § : n säännöksistä poiketen val-      sia sairastavieri hoitolaitosten ylläpitämi-
11333: tioneuvoston harkinnan mukaan tulo- ja           seen, koska siten niistä aiheutuvat kustan-
11334: menoarviossa osoitettujen määrärahojen           nukset jakaantuvat tasaisemmin maan eri
11335: puitteissa muidenkin kuin sanotussa pykä-        osien ja veronmaksajien kesken. Jos näi-
11336: lässä säädettyjen perusteiden mukaan. J on-      den laitosten hoitokustannukset jäävät siinä
11337: lukuun 5 päivänä 1941 ja marraskuun 6            määrässä, kuin sotavuosina on ollut asian
11338: päivänä 1942 annetuilla laeilla jatkettiin       laita, kuntien kannettavaksi, tietää se mo-
11339: sodanaikaisesta valtionavusta annetun lain       nille b.eikossa taloudellisessa asemassa ole-
11340: soveltamista myös vuosina 1942 ja 1943           ville kunnille kohtuuttoman suuria rasi-
11341: suoritettaviin valtionapuihin, ja näille val-    tuksia.
11342: tiopäiville on kuluvan marraskuun 5 päi-            Lähtien siitä, että kunnallisille keskus-
11343: vänä annettu hallituksen esitys n: o 108,        mielisairaaloille ja keskusparantoloille kun-
11344: joka tarkoittaa lain soveltamisajan piden-       nossapito- ja käyttökustannuksiin annetta-
11345: tämistä koskemaan myös vuonna 1944 suo-          van valtionavustuksen tulisi olla 50% mai-
11346: ·ritettavia valtionapuja.                        nituista kustannuksista, on kunnallisten
11347: 294              VI,3. -   Kunnallisten mielisairaalain y. m. valtionapu.
11348: 
11349: mielisairaalain ja tuberkuloottisten hoito-    ne olisi kiireellisesti saatava toteutetuiksi.
11350: laitosten valtionavustuksen uudelleen jär-     Tähän nähden, ja kun on kysymyksen-
11351: jestelyä suunnitellut komitea äskettäin val-   alaista, olisiko hallituksen esityksen poh-
11352: mistuneessa mietinnössään ehdottanut kes-      jalla mahdollista korottaa sairaanhoitovuo-
11353: kusmielisairaalain valtionavustuksen koro-     rokansien perusteella suoritettavia valtion-
11354: tettavaksi 20 markkaan ja keskusparanto-       apuja, valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään vii-
11355: lain 22 markkaan hoitopäivää 'kohti. Komi-     taten, kunnioittaen ehdotamme,
11356: tean esittämät korotukset ovat nykyisissä
11357: oloissa mielestämme pätevästi perusteltuja              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11358: sekä välttämättömän tarpeen vaatimia, ja              van lakiehdotuksen:
11359: 
11360:                                          Laki
11361:  kunnallisille mielisairaaloille sekä tuberkulosia sairastavien hoitolaitoksille vuotui-
11362:  siin kunnossapito- ja käyttökustannuksiin sodan aikana annettavasta valtionavusta
11363:                        annetun lain soveltamisajan pitentämisestä.
11364:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti sää-        Kuitenkin annetaan vuotuisiin kunnossa-
11365: detään, että kunnallisille mielisairaaloille   pito- ja käyttökustannuksiin mielisairaa-
11366: sekä tuberkulosia sairastavien hoitolaitok-    lalle 'kaksikymmentä markkaa ja tuberku-
11367: sille vuotuisiin kunnossapito- ja käyttö-      losisairaalalle tai -parantolalle kaksikym-
11368: kustannuksiin sodan aikana annettavasta        mentäkaksi markkaa, paitsi eräiden kau-
11369: valtionavusta 16 päivänä maaliskuuta 1940      punkien mielisairaaloille kuusitoista mark-
11370: annettua lakia on sovellettava myös niihin     kaa ja tuberkulosisairaaloille ja -paranto-
11371: sanotun lain 1 §: ssä mainittuihin valtion-    loille seitsemäntoista markkaa sairaanhoito-
11372: apuihin, jotka suoritetaan vuonna 1944.        vuorokaudelta.
11373: 
11374:         Helsingissä marraskuun 11 päivänä 1943.
11375: 
11376:                 J. Eri. Pilppula.                         Toivo Halonen.
11377:                 E. M. Tarkkanen.                          Armas Paasonen.
11378:                 Elias Tukia.                              J. Koivisto.
11379:                 Antti Junes.                              M. Luoma-aho.
11380:                 Kalle Kämäräinen.                         K. A. Lohi.
11381:                                   Kaapro Huittinen.
11382: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
11383:           NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
11384:             LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET.
11385:         (Hatkusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja a·siakirjain asialuettek,ihin.)
11386: 
11387:                                         Lakialoitteet.
11388:                                  Kevätistuntokaudella jätetyt.
11389: -   n:o 1, Heiniön y.m.: Ehdotus laiksi               velvollisuuslain muuttamisesta. Liitteet
11390:     yHmääräisen tuloveron viiili.entämisestä          VIII,2. s. 87. - Ks. 0![ltpivelvoUiisuus.
11391:     verotettwvasta tulosta.       Liitteet IV,1.    - n:o 7, Toivosen y.m.: Ehdotus laiksi
11392:     s. 13. - Ks. Tu1o- ja omaisuusvero.               ikansakouliulaitoksen kustannuksista anne-
11393:     n:o 2, Luukan y.m.: Ehdotus laiksi                tun 1ain 2.0 § :n muuttamisesta. Liitteet
11394:     korvauslain muuttamisesta. Liitteet IV,2.         VIII,3. s. 88. - Ks. Kansakoulut.
11395:     s. 15. - Ks. Korvauslaki.                       -n:o 8, Frietschin y.m.: Ehdotus
11396: -   n:o 3, Heikiki1än y.m.: Ehdotukset                laiksi työntekijäin tapaturmavakuutus-
11397:     laeiksi maa:l·aiskuntain kunnallishallin-         lain muuttamisesta. Liitteet X,1. s. 171.
11398:     nosta annetll!Il asetuksen ja tulo- ja omai-      - Ks. Tapaturm:avakuutus.
11399:     suusverosta annetun lain muuttamisesta.         - n:o 9, La h te 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi
11400:     Liitteet IV,3. s. 23. - Ks. Verotus.              lisäma.an antamisesta Kemijärven ja Sal-
11401:     n:o 4, V i 1 h u 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi      lan kunnissa sekä Kuusamon kunnan
11402:     maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne-         Liikasen kyläss.ä oleville liian pienille
11403:     tun asetuksen muuttamisesta. Liitteet             tiloille. Liitteet IX,3:0. s. 239. - Ks. Ke-
11404:     VII,l. s. 71. - Ks. Maata.l:ous.                  mijärvi.
11405:     n :o 5, I ik o J, a n: Ehdotus laiksi kansa-    - n:o 10, T u u r n a n y. m.: Ehdotus laiksi
11406:     koulutoimen järjestysmuodon perusteista           tulo- ja omaisuusveron, kunnallisveron
11407:     annetun lain muuttamisesta. Liitteet              sekä kansaneläkevakuutusmaksun ennakko-
11408:     VIII,l. s. 8•5. - Ks. Kansakoulut.                perinnästä. Liitteet LV,22. s. 2·27. - Ks.
11409:     n :o 6, I :k o 1 a n: Ehdotus }.aiiksi oppi-      Verotus.
11410: 
11411: 
11412:                                   Syysistuntokaudella jätetyt.
11413:     n:o 11, Pekka 1 a n: Ehdotus laiksi             -   n::o 13, Pilp.pulan y.m.: Ehdotus
11414:     uusien virkojen ja toiimien rp•erustamises.ta       1aiksi kunnallisoille mie-lisairaaloille sekä
11415:     eräisiin virastoihin ja yleisiin laitoksiin.        tuberkulosia s:airasrtavien hoitolaitoksille
11416:     Liitteet I•V,23. s. 249. - Ks. Virastot.            vuotuisiin kunno.ssapito- ja käyttökustan-
11417:     n:o 12, J. Raatikaisen y.m.: Ehdo-                  nul~siin sodan aikana annettavasta val-
11418:     tus laiksi korvauksen suorittamisesta               tionavusta annetun l:ain soveltamisaj,an
11419:     ·sotatoimista sekä eräistä puolus•tusvoi-           pitentämises.tä. Liitteet V:I,3. s. 2.93. -
11420:     main toimenpiteis.tä aiheutunaista vahin-           Ks. Sairaal:rut.
11421:     goist·a. Liitteet I:V,24. s. 250. - Ks. Kor-
11422:     vauslaki.
11423: 
11424: 
11425:                                      Rahaasia-aloitteet.
11426:                                  Kevätistuntokaudella jätetyt.
11427:     n:o 1, Tolppasen y.m.: Määrärahan                   ten. Liitteet IV,ls. s. 53. - Ks. Hevos-
11428:     osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi            jal.ostus.
11429:     he'"o.sjalostusliitoilJe oTivarsalaitumien          n:o 2, Joukasen y. m.: Määrärahan
11430:     hankkimista ja kuntoonsaattamista var-              osoittamisesta Karvianjoen pel"lkaustöiden
11431: 4
11432: 
11433: 
11434:     jatkamista varten. Liitteet IV,l9. s. 54.         n:o 4, Nurmesniemen y.m.: Määrä-
11435:     - Ks. Pe!lkaustyöt.                               rahan osoittamisesta Tikkalansalmen sil-
11436:     n:o 3, M. H a n n u 1 a n y. m.: Määrära-         lan rakentamista varten. Liitteet IV,21.
11437:     han osoittamisesta Työtehoseuralle tuM-::i-       s. 58. - Ks. Sillat.
11438:     mus- ja koepesulan perusta:mista varten.
11439:     Liitteet IV,20. s. 55. - Ks. Pesulat.
11440: 
11441: 
11442:                                    Syysistuntokaudella jätetyt.
11443:     n:o 5, Frietschin: Korotetun määrä-               n :o 13, Suurkong a n y. m.: Määrä-
11444:     rahan osoittamisesta valtion viran ja             rahan osoittamisesta V a1kealan Martta-
11445:     toimen haltija.in palkkausten väliaikai-          yhdisty:lzselle kiertävän naiskotiteollisuus-
11446:     seen korottamiseen. Liitteet IV,2·5. s. 255       'koulun aloittamista varten.         Liitteet
11447:     ja 2'57. - Ks. Vir.kamiehet.                      IV,33. s. 268. - Ks. Kotiteollisuus.
11448:     n :o 6, P o h j a l a n: Määrär'ahan osoitta-     n :o 14, P e k k a l a n: Määrärahan osoit--
11449:     :misesta valtion palveluksessa olevien sai-       tamisesta kartografin toimen perustami-
11450:     raanhoitajattarien ja kätilöiden eläk·kei-        seksi metsähallituksen arvioimisosastoon.
11451:     den korottamiseksi aikaisemmin voimassa           Liitteet IV,34. s. 269. - Ks. Metsähalli-
11452:     olleita perusteita vastaaviksi. Liitteet          tus.
11453:     IV,26. s. 259.- Ks. Sairaanhoita:jattaret.        n:o 15, J u ne k sen y.rm.: Määrärahan
11454:     n:o 7, Moilasen y.m.: Määrärahan                  osoittamisesta maanviljelysseurajärjestön
11455:     osoittamisesta erinäisten edellisen maail-        palveluksessa olevien kotitalouskonsulent-
11456:     mansodan aikana Suomen kansalaisille              tieon ja -neuvojien palkkojen tasoittami-
11457:     koituneiden vahinkojen korvaamista var-           seen ja parantamiseen. Liitteet IV,3 5.
11458:     ten. Liitteet IV,27. s. 2·60. - Ks. Sota-          s. 270. - Ks. Kotitalous.
11459:     vahingot.
11460:                                                       n :o 16, S o i n i n y. m.: Määräraha.n osoit-
11461:     n:o 8, P i l p pulan y. m.: Määrärahojen
11462:                                                       tamisesta karjantarkastusyhdistysten pe-
11463:     osoittamisesta kunnallisten mielisairaa.-
11464:     lain sekä tuberkuloosisai·raalain ja -pa-         rus- j-a perustamisavustuksi:ksi. Liitteet
11465:                                                       IV,36. s. 2.72. - Ks. Karjantar.kastus.
11466:     rantolain hoito·päiväavustu:ksen korotta-
11467:     mista varten. Liitteet IV,2s. s. g61. -           n :o 17, Mustasillan y. m.: Määrä-
11468:     Ks'. :Sairaalat.                                  rahan osoittamisesta aovustuksiksi pien-
11469: -   n:o 9, Luostarisen y.:m.: Määrära-                viljelijöille uuden pellon raivaamisessa
11470:     han osoittamisesta lastenhoidon opetuk-           tarvittavien P.ellonraivaus 0. Y :n rai-
11471:     sen järjestämistä varten kotitalousoppi-          vauskoneiden •kuljetus:kustannuksiin. Liit-
11472:     laitoksissa. Liitteet IV,29. s. 263. - Ks.        teet IV ,3 7. s. 273. - Ks. Pienviljelys.
11473:     Lastenhoito.                                      n :o 18, Pekka l a n y. rm.: :h!Iäärärahan
11474:     n:o 10, L on kai sen: Määrärahan osoit-           osoittamisesta !ainoiksi ja avustlliksiksi
11475:     tamisesta kuuromykikäin käsityökoulun             pienviljelijäin maataloudellisille järjes-
11476:     ylläpitokustannuksia sekä kaluston ja             töille ja koneyhtymille pienviljelijöille
11477:     opetusvälineiden       hankkimista     varten.    soveltuvien maatalouskoneiden hankki-
11478:     Liitteet IV,3:0. s. 264. - Ks. Kuuromy-           mista varten. Liitteet IV,3s. s. 274. -
11479:     kät.                                              Ks. Pienviljelys.
11480:     n:o 11, Salmela-Järvisen y.m.:                    n :o 19, T o l o sen y. Ll.: Määrärahan
11481:     Määrärahan osoittamisesta jonkin emän-            osoittamisesta AI:V-rehun valmistuksen
11482:     täkoulun yhteyteen sijoitettavan uuden            lisäämisen edistämisreksi pientiloilla. Liit-
11483:     kotitalousopiston hoitokustannuksiin, opet-       teet I V,39. s. 2·76. - Ks. Pienviljelys.
11484:                                                             1
11485: 
11486: 
11487:     tajain palkkaukseen ja oppila.s:avustuk-          n:o 20, Juneksen y.m.: Korotetun
11488:     siin. Liitteet 1N,31. s. 265. - Ks. Koti-         määrärahan os·oittamisesta kalastuselin-
11489:     talous.                                           •keinon kohottamista varten.         Liitteet
11490:     n:o 12, Österholmin: MääTärahan                   IrV,40. s. 2·77. - Ks. Kalastus.
11491:     osoittamisesta        kansantajuis-tieteellisiä   n:o 21, Wirranniemen y.m.: Koro-
11492:     luentoja varten. Liitteet 1N,32. s. 266           tetun määräraha.n osoittamisest'a rahti-
11493:     ja 267. - Ks. Luentotoiminta.                     avustuksiksi eräissä P01hjois-Suomen kun-
11494:                       Laki-, rahaasia- ja toivomus•aJ,oitte•et 194:3.                        5
11495: 
11496: nissa. Liitteet IV,41. s. 278. - Ks. Rah-      -n:o 26, Kaijalaisen: Määrärahan
11497: tiavustus.                                       osoittamisesta Ki ttilän-Nilivaaran-Kiis-
11498: n:o 22, Hästbackan y.m.: Määrä-                  talan tien ottamiseksi valtion hoitoon.
11499: rahan osoittamisesta kivilaiturin moken-         Liitteet IV,46. s. 286. - Ks. Maantiet.
11500: tamista varten Ykspihlajan satamaan.             n:o 27, Kaija l •a i sen: Määrärahan
11501: Liitteet IV,42. s. 279. - Ks. Ykspihlaja.        osoittamisesta töiden jatkamiseksi Kitti-
11502: n:o 23, Rytingin y. m.: K01·otetun               län Könkäältä Tepaston kylään johta.val.la
11503: määrärahan osoittamisesta linja-autojen          maantiellä. Liitteet IV,47. s. 287. - Ks.
11504: hankkimista varten postilaitoikselle. Liit-      Maantiet.
11505: teet ]V,43. s. 281. - Ks. Autoliikenne.          n:o    28,   Kaijalaisen:        Määrära-
11506: n:o 24, S a l o n y. m.: Määrärahan osoit-       han osoittamisesta Vaalajärven-Kittiiän
11507: tamisesta Paltamon-Puolangan maan-               maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
11508: tien korjaamista varten. Liitteet IV,44.         Liitteet IV,48. s. 288. - Ks. Maantiet.
11509: s. 283. - Ks. Maantiet.                          n :o 29, Kai j alaisen: ;Määrärahan
11510: n :o 25, Rytingin: Määrärahan osoit-             osoittamisesta Pelkosenniemen-Sodanky-
11511: tB~misesta Pudasjärven-.Sarajärven maan-         län maantien ra,kennustöiden jatkami-
11512: tiellä olevien Ruo-oja•n ja Voilamminojan        seksi. Liitteet IV,49. s. 289. -      Ks.
11513: siltojen rakentamista varten. Liitteet           Maantiet.
11514: IV,45. s. 285. - Ks. Sillat.
11515: 
11516:                                 Toivomusaloitteet.
11517:                              Kevätistuntokaudella jätetyt.
11518: n:o 1, Määtän y.m.: Esityksen anta-               n:o 8, Moi 1 ase n y. m.: Rakennuslaino-
11519: misesta laiksi ilmoitusasiain poilkkeukseJ-       jen myöntämisestä sitä varten varatusta
11520: Iisesta käsitte}ystä era1ssä tuomiokun-           siirtomäärärahasta vallattujen alueiden
11521: nissa. Liitteet II,l. s. 7. - Ks. Ilmoi-          väestöikeslkuksien kiinteistöjen omistajille
11522: tusasiat.                                         vaurioituneiden rakennusten korjaamista
11523: n:o 2, Murtomaan y.m.: Eräiden                    ja tuhoutuneiden rakennusten uudestaan
11524: avioliittojen l.aiJ,listamisesta eri vapaus-      rakentamista varten. Liitteet IV,9. s. 33.
11525: tietä. Liitteet II,2. s. 8. -     Ks. Avio-       - Ks. KorvauslaJki.
11526: liitto.                                           n:o 9, Saukkosen y.m.: Moskovan
11527: n :o 3, L a h te l a n y. m.: Suhdannevero-       rauhansopimuksessa määrätyn rajan raja-
11528: lain muuttamisesta. Liitteet IV,4. s. 25.         kuntien asulrkaiden oikeuttamisesta saa-
11529: - Ks. Suhdannevero.                               maan sodan johdo.sta vuonna 1941 sattu-
11530: n:o 4, Pyörä l ä n y. m.: Esityksen an-           neista vahingoista omaisuuden arvoa
11531: tamisesta verojen ennakkokannasta pal-            vastaavan korvauksen, vaikka tuhoutunut
11532: kasta    pidättämismeneteimää käyttäen.           omaisuus on oHut alivakuutettuna palo-
11533: Liitteet IV,5. s. 27. - Ks. Verotus.              vahingon varalta. Liitteet IV,1o. s. 36.
11534: u:o 5, K a II i a n y. m.: Esity;ksen an-         - Ks. Korvausla'ki.
11535: tamisesta edustajanpalkkion verottami-            n:o 10, P i tlk ä sen y. m.: :M:yyjän
11536: sesta. Liitteet IV,6. s. 29. - Ks. Edus-          oilkeuttrumisesta   saamaan     pa1autetulla
11537: taj anpalkikio.                                   alueel!la ennen maaliskuun 13 päivää 1940
11538: n:o 6, Hui t.t i sen y. m.: Esityksen an-         tehtyihin metsä:kauppasopimu;ksiin sisäl-
11539: tamisesta edustajanpalkkion ja eräiden            tyvistä puista hafk:.kuuai,kana käyvän hin-
11540: muiden vero.vapaiden tulojen verottami-           nan. Liitteet IV,11. s. 38. - Ks. Palau-
11541: sesta. Liitteet IV,7. s. 30. - Ks. Edus-          tettu alue.
11542: tajanpalikkio.                                    n :o 11, Pyy n y. m.: Esityiksen antami-
11543: n:o 7, Rantamaan y.m.: Esityksen                  sesta laiksi siirtoväen tekemien hevos-
11544: antamisesta vii!hävaraisten, pysyvän vam-         kauppo.j.en purkamisesta. Liitteet IV,12.
11545: man saaneiden sotainvaliidien vapautta-           s. 40. - Ks. Siirtovälki.
11546: misesta valtion, kunnan ja seurakunnan            n:o 12, Wirranniemen y.m.: Toi-
11547: veroista. Liitteet IV,s. s. 31. -       Ks.       melllpiteistä jälleenrakennukseen tarvitta-
11548: Inva.liidit.                                      vien rakennuspuiden luovuttamisesta il-
11549:                            Laki, rahaasia- ja toiv.omusdoitteet 194,S.
11550: 
11551:     maiseksi KuusamO<D. kunnan sodan joh-            n:o 23, Hol,mbergin y.m.: Komitean
11552:     dosta tuhoutuneen alueen väestöUe. Liit-         asettamisesta nuorison nykyisen tilan
11553:     teet IV,13. s. 41. - Ks. Kuusamo.                sel.vittämiseksi. Liitteet VIII,4. s. 91 ja
11554:     n:o 13, Wirranniemen y.m.: Jäi-                  93. - Ks. Nuorisokasvatus.
11555:     leenrakennustarviklkeiden      ikuljetuksesta    n:o ·24, Lumpeen y. m.: Toimenpiteistä
11556:     aiheutuvien maarahtien maksattamisesta           vapaaJ.le sivistys- ja nuorisotyölle tarpeel-
11557:     va1tion · varoista itärajan hävitetyllä          listen toimitalojen aikaansaamiseksi. Liit-
11558:     alueeHa 'kauikana rautateistä asuvalle           teet VIII,5. s. 95. - Ks. Nuorisotkasva-
11559:     väestölle. Liitteet IV,14. s. 43. - Ks.          tus.
11560:     Rahtimalksut.                                    n:o 25, L u m P· e en y. m.: Toimenpiteistä
11561:     n:o 14, Lonkaisen y. m.: Palautetulla            elokuvien valmistuksen, maahantuonnin
11562:     alueeU.a olevien tonttien vuokramiesten          ja esittämisen alaltla vallitsevien epäkoh-
11563:     vapauttamisesta vuokramaksun suoritta-           tien poistamiseksi. Liitteet VIII,s. s. 97.
11564:     misesta ja heidän oikeudestaan korvauk-          - Ks. Elokuvat.
11565:     seen eräissä tapauksissa. Liitteet IV,H.         n:o 2·6, Rantalan y. m.: Toimenpi-
11566:     s. 4•4. - Ks. Pa~autettu alue.                   teitä el:okuvafilmien vuokraus- ja esittä-
11567:     n:o 15, J. Raatikaisen y.m.: Pa-                 mistoiminnassa esiintyvien epäkohtien
11568:     lautetuUa alueeUa olevien vel·allisten va-       poistamiseksi. Liitteet VIII, 7. s. 99. -
11569:     pauttamise.sta vastaamasta Suomen Asun-          Ks. Elokuvat.
11570:     tohypoteekkipankilta saamistaan l.ainoista       n:o ·27, K ui t t i sen y.m.: Toimenpi-
11571:     kultaehdon mukaisesti. Liitteet IV,16.           te·istä V uoksenl.aa•kson opetusolojen jär-
11572:     s. •46. - Ks. Palautettu alue.                   jestämiseksi. Liitteet VIII,s. s. 101. -
11573:     n :o 16, 8 y r j älä n y. m.: Lisäyksestä        Ks. Vudksenlaakso.
11574:     vuoden 1943 tulo- ja menoarvioon eräille         n:o 2r8, Luostarisen y.m.: Maalais-
11575:     Sortaval<an seminaarin opettajille sodan         kansakoulunopettajain       veivoittamisesta
11576:     aikaisesta paU\'kojensa vähenemisestä ai-        toimimaan osan kesästään varhaisnuori-
11577:     heutuneen vahingon korvaamiseksi. Liit-          son lkel'lhotoiminnan johtajina. Liitteet
11578:     teet IV,17. s. 48. - Ks. Sortavalan semi-        VHI,9. s. 103. - Ks. Kansakoulut.
11579:     naari.                                           n:o 29, .österholmin y.m.: Määrä-
11580:     n:o 17, Niku 1 a n y. m.: To]menpiteistä         rahasta kansantajuistieteellisiä luentoja
11581:     reumaattisten      tautien   ehkäisemiseksi.     varten. Liitteet VIII,l·O. s. 105 ja 106. -
11582:     Liitteet VI,1. s. 63. - Ks. Reurmaattiset        Ks. Luentotoiminta.
11583:     taudit.                                          n:o 3•0, Teit t i sen y. m.: Toimenpi-
11584:     n :o 18, Rytingin y. m.: Määrärahasta            teistä kotimaisen elintarviketuotannon
11585:     Pudasjärven aluesairaal-an sairaalaraken-        lisäämiseksi. Liitteet IX,1. s. 111. - Ks.
11586:     nuksen kunnostamiseen. Liitteet VI,2.            Elintarvikkeet.
11587:      s. 65. - Ks. Sairaalat.                         n :o 31, Pyy n y. m.: Toimenpiteistä maa-
11588:     n :o 19, L a_h te l a n y. m.: Toimenpi-         taloustuotannon •kohottamiseksi. Liitteet
11589:     teistä kunnallisverotuksesta maalaisdmn-         IX,2. s. 114. - Ks. Maatalous.
11590:     nissa annetun asetuksen luonnonniittyjä          n:o 32, K. Kämäräisen y.m.: Toi-
11591:     koskevien     määräysten     muuttamiseksi.      menpiteistä maataloustuotteiden hintogen
11592:     Liitteet VII,2. s. 74. - Ks. Kunna1lis-          korottamiseksi. Liitteet IX,3. s. 116. -
11593:      verotus.                                        Ks. Maatalous.
11594: -   n:o 20, Kiviojan y. m.: Toimenpi-                n:o 33, Vilhulan y.,m.: Maatalous-
11595:     teistä kyläjaoitukseen tehtävien muutos-         tuotteiden hintojen korottamisesta. Liit-
11596:      ten helpottamiseJksi. Liitteet VII,3. s. 7•6.   teet IX,4. s. 118. - Ks. Maatalous.
11597:     - Ks. Kyloäjaoitus.                              n:o 34, Kullbergin y.m.: Toimen-
11598:      n:o 21, Teit t i sen y. m.: Tilusrauhoi-        piteistä eräiden elintarvikkeiden enim-
11599:      tuslain muuttamisesta. Liitteet VII,4.          mäishintojen      korottamiseksi.    Liitteet
11600:      s. 78. - Ks. Tilusrauhoitus.                    IX,5. s. 120 ja 122. - Ks. Elintarvikikeet.
11601:      n:o .2!2, Pyörä.} ä n y. m.: Esity\ksen an-     n:o 3•5, H i h1 enin: Toimenpiteistä
11602:      tamisesta köyhäinhoitolain 49 ja 50 § :n        eräiden •maataloustuotteiden tuotannon
11603:      selrventämisestä. Liitteet VII,5. s. 80. -       edistämiseksi. Liitteet IX,6. s. 124 ja
11604:      Ks. Köyhäinhoito.                                12•5. - Ks. Mtaatalous.
11605:                             Lruki-, nhaasia- ja toivomusaloitteet 1943.                          7
11606: 
11607: 
11608: -   n:o 3r6, Kleemolan y.m.: Esityksen                  y. m. ansiotöissä käytettäviin hevosiin.
11609:     antamisesta määrärahasta tuotantop·alk-             Liitteet IX,19. s. 146. - Ks. Tapaturma-
11610:     lkioiden maksamiseksi Pohjois~Suomessa              korvaus.
11611:     kauppaan tuotetuille karjataloustuotteille.       -n:o 4H, Linnan y.m.: Esityksen anta-
11612:     Liitteet IX, 7. s. 126. - Ks. Karjanhoito.          misesta lisäyksestä vuoden 1943 tulo- ja
11613: -   n.:o 37, J u ne ik sen y. m.: Määrärahasta          menoarvioon taimistojen tal'kastajan palk-
11614:     tietopuolisen karjanhoitokoulun perusta-            ·kaamista varten maataloushallitukseen.
11615:     miseksi Perä-Pohjol>an maanviljel,ysseuran          Liitteet IX,20. s. 148. - Ks. Puutarhan-
11616:      alueelle. Liitteet IX,s. s. 128. -         Ks.     hoito.
11617:      Karjanhoito.                                     - n :o 50, Linnan y. m.: Esityksen anta-
11618: -   n:o 38, Kaijalaisen y. m.: Toimen-                  misesta lisäyksestä vuoden 1943 tulo- ja
11619:     piteistä emäntäkoulun perustamiseksi La-            menoarvioon määrärahan osoittamiseksi
11620:     pin lääniin. Liitteet IX,9. s. 129. - Ks.           'Suomen puutarhaviljelijäin liitolle hedel-
11621:      Emäntäkoulut.                                      mäpuuhoitajakurssien toimeenpanemista
11622:      n:o 3t9, Leppäiän y.m.: Toimenpi-                   varten. Liitteet IX,21. s. 149. -      Ks.
11623:      teistä puutarhakoulun perustamiseksi Itä-          Puutarhanhoito.
11624:     Suomeen. Liitteet IX,1o. s. 131. - Ks.               n :o 51, H a 1 o sen y. m.: Toimenpiteistä
11625:      Puutarhanhoito.                                    maaseudun pieneläjien oikeuttamiseksi
11626:      n:o 4.0, Rytin gin: Pienviljelijäkoulun             apurehujen keräämiseen valtion ja yksi-
11627:      ja kasvinviljeiyskoeaseman perustamisesta           tyisten omistamilta metsämailta ja vesis-
11628:      Koillis-Pohjanmaalle. Liitteet IX,11. s.            töjen rantamilta. Liitteet IX,22. s. 151.
11629:      13:2. - Ks. Pienviljeiys.                           - Ks. Pieneläjät.
11630:      n:o 41, Luostarisen y.1m.: Esityksen
11631:      antamisesta metsäJkoulun perustamisesta             n:o 52,, Koivurannan y.m.: Toimen-
11632:      Itä..,Savoon. Liitteet IX,12. s. 133. - Ks.         piteistä lapsiavustusviljelmien kehittämi-
11633:      Metsäkoulut.                                        seksi maaseudulla yleiseksi monilapsisten
11634:      n :o 42,, Ö s t e r h o l m i n y. m.: Toimen-      pieneläjäperheiden tukemismuodoksi. Liit-
11635:      piteistä Tammisaaren metsäkoulun vaki-              teet IX,23. s. 152. - Ks. Pieneläjät.
11636:      naistamiseksi. Liitteet IX,13. s. 134 ja         - n:o 53, Mälkeläisen y.m.: Vähäva-
11637:      135. - Ks. Metsäkoulut.                             raisten ja monilapsisten perheiden lai-
11638:      n:o 43, 0 s te rh o lm i n y. m.: Määrä-            dunkysy:myksen j ärjestwmisestä. Lii tteet
11639:      rahasta Virolahden ja Pernajan ,lmlasta-            IX,24. s. 155. - Ks. Laidun.
11640:      jrukouluja varten. Liitteet IX,14. s. 136           n:o 54, Helenelundin y.m.: Esityk-
11641:      j,a 138. - Ks. Kalastus.                            sen antamisesta keskusmetsäseurojen ja
11642:      n:o 44, Hirvensalon y.m.: Toimen-                  1metsänhoitolautakuntien virkamiesten oi-
11643:      piteistä salaojituksen edistämiseksi. Liit-         ikeudesta palkkaukseen ja eläkkeeseen.
11644:      teet IX,15. s. 140. - Ks. Salaojitus.               Liitteet IX,25. s. 156 ja 157. - Ks. Met-
11645:      n:o 4t5, Lampisen y. m.: Toimenpi-                  sänhoito.
11646:      teistä kasvitautien ja rilrkaruohojen ai-           n:o 55, K u 11 b e r gin: To~menpiteistä
11647:      heuttrumien tuhojen vähentämiseksi. -               työvoiman järjestämiseksi maatalouteen
11648:      Liitteet IX,16. s. 142. - Ks. Kasvitau-             tulevana viljelyskautena. Liitteet IX,26.
11649:      dit.                                                s. 158 ja 160. - Ks. Maatalous.
11650:      n:o 46, Ketosen y.m.: Toimenp,iteistä               n :o 56, Kullbergin: Toimenpiteistä
11651:      käsityön ja pienteoll:isuuden alalla toimi-         miestyövoiman va,pauttamiseksi maatalou-
11652:       vien yrittäjien luotansaannin järjestämi-          teen. Liitteet IX,27. s. 162 ja 163. -
11653:       seksi. Liitteet IX,17. s. N3. - Ks. Kä-            Ks. Maatalous.
11654:       sityö.                                             n:o 57, Lindmanin y. m.: Palaute-
11655:       n:o 47, Heiniö n y. m.: Toimenpiteistä             tulta alueelta olevien, maataloudessa
11656:      !käytännöllisen ammattikasvatuksen tehos-           työskennelleiden henkilöiden "Oikeuttami-
11657:       trumiseksi käsityön ja pienteollisuuden            sesta nykyistä lukuisammin palaamaan
11658:       alalla. Liitteet IX,1s. s. 144. - Ks. Kä-          entisille asuinsijoilleen. Liitteet IX,2s.
11659:       sityö.                                              s. 164. - Ks. Maatalous.
11660:       n :o 48, S i m o s e n y. m.: Toimen1piteistä      n :o 5·8, Tuomisen y. m.: Esityiksen
11661:      tapaturmakorvauksen ulottamiseksi metsä-            antamisesta sotatapaturmalainsäädännön
11662: 8                           Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1943.
11663: 
11664:      koonnasta. Liitteet X,2. s. 174. - Ks.              n:o 70, Luoma-ahon y.m.: Esityksen
11665:      Sota tapaturma.                                     antamisesta mustalaisten yhteiskunnalli-
11666:      n :o 59, R a uni on y. m.: Sotatapaturma-           sen aseman parantamiseksi ja sivistyk-
11667:      lain muuttamisesta. Liitteet X,3. s. 176.           sellisen elämän kohottamiseksi. Liitteet
11668:     - Ks. Sotatapaturma.                                 X,14. s. 194. - Ks. Mustalaiset.
11669:     n :o 60, Rytingin y. m.: Sotatapatur-                n:o 71, Huotarin y. m.: Esityksen
11670:     malain muuttamisesta. Liitteet X,4. s.               antamisesta laiksi maidonkuljetusastiain
11671:     177. - Ks. Sotatapaturma.                           suurimmasta saHitusta vetomäärästä. Liit-
11672:     n:o 61, Lehtokosken y.m.: Äitiys-                    teet X,15. s. 197. - Ks. :Maitoastiat.
11673:     avustuslain muuttamisesta. Liitteet X,5.             n :o 72, Kullbergin y. m.: Toimenpi-
11674:     s. 178. - Ks. Äitiysavustus.                         teistä hevoskauppiaiden hevosten ottami-
11675:                                                         sesta puolustusvoimain tarpeisiin. Liit-
11676:     n :o 62, S a 1m e 1 a-J ä r v i sen y. m.:           teet XI,1. s. 201 ja 202. - Ks. Hevosten
11677:     Bsity;ksen antamisesta laiksi äitien va-            otto.
11678:     pauttamisesta täysin palkkaeduin ansio-              n:o 73, Salmenojan y.m.: Tutki-
11679:      työstä määräajaksi ennen ja jälkeen syn-            muksen     toimittamisesta ratasuunnalla
11680:     nytyksen. Liitteet X,G. s. 179. -          Ks.       La prpeenranta-Luumäki-Taavetti-Kot-
11681:     Äitiysavustus.                                      kanrata__;Helsinki. Liitteet XII,1. s. 207.
11682:     n :o 63, H i i l e l ä n y. m.: Toimenpiteistä      - Ks. Rautatiet.
11683:     huoltorahan suorittamiseksi äideille, jotka         n:o 74, Paksujalan y.m.: Avustuk-
11684:     olematta les,kiä ovat elatukseensa nähden           sen antamisesta ikunnan- ja kyläteiden
11685:     asepalveluksessa olevan poikansa työan-             hoitokustannuksiin. Liitteet XII,2. s. 209.
11686:     siosta riippuvaisia. Liitteet X, 7. s. 181.         - Ks. Maantiet.
11687:     - Ks. Äitiysavustus.                             -- n:o 75, Rytingin y.m.: Toimenpi-
11688:     n :o 64, Le p p ä 1 ä n y. m.: Esityksen            teistä rautatieliikenteestä kaukana olevan
11689:     antamisesta lapsiavustuksen myöntämi-               maaseudun liikenneolojen korjaamiseksi.
11690:     sestä monilapsisille perheille. Liitteet            Liitteet XII,3. s. 210. - Ks. Maantiet.
11691:     X,s. s. 182. - Ks. Lapsiavustus.                    n:o 76, Rytingin y. m.: Määrärahasta
11692:     n:o 65, Rytingin y. m.: Toimenpi-                    maantien     rakentamiseksi Pudasjärven
11693:     teistä lasten ja nuorten vaatekankaiden             kunnan Puhoksen MyllY'kankaalta Puo-
11694:     kauppaan laskemisen lisäämiseksi. Liit-             langan-Taivalkosken maantielle.       Liit-
11695:     teet X,9. s. 184. - Ks. Vaatekankaat.               teet XII,4. s. 212. - Ks. Maantiet.
11696:     n :o 66, V i 1 h u 1 a n y. m.: E,sityksen an-      n:o 77, Kaijalaisen y.m.: Toimen-
11697:     tamisesta lisäyksestä vuoden 194,3 tulo-            piteistä Sodankylän pitäjässä olevan Rau-
11698:     ja menoarvioon sotainvaliidien elinkoron            danjoen-Seipäjärven kylätien ottarui-
11699:     korottamiseksi elinkustannusten nousua              seksi valtion hoitoon. Liitteet XII,5.
11700:     vastaavaksi. Liitteet X,10. s. 185. - Ks.           s. 213. - Ks. Maantiet.
11701:     Invaliidi t.                                        n:o 78, Kaijalaisen y.m.: Maantien
11702:     n:o 67, Ikolan y.m.: Neuvoa-anta-                   rakentamisesta Sodankylän Kelujärveltä
11703:     van kansanäänestyksen toimeenpanemi-                Savukosken Tanhuan kylään.         Liitteet
11704:     sesta ensi eduskuntavaalien ~hteydessä              XII,6. s. 214. - Ks. Maantiet.
11705:     kansaneläkelaitoksen toiminnan jatkami-             n:o 79, Kaijalaisen y.m.: Määrära-
11706:     sesta. Liitteet X,11. s. 186. - Ks. Kan-            hasta Kittilän-Nilivaaran-Kiistalan ky-
11707:     saneläkelaitos.                                     lätien ottamise:ksi valtion hoitoon. Liit-
11708:     n :o 68, Luo m a- ahon y. m.: Esityksen             teet XII,7. s. 215. - Ks. Maantiet.
11709:     antamisesta kuntien vapauttamisesta suo-            n:o 80, Juneksen y.m.: Toimenpi-
11710:     rittamasta kansaneläkevalkuutusma1;:sujen           teistä Karungin-N ahkiaisojan-Kanto-
11711:     maiksuunpanoa ja kantoa sekä vakuu-                 maanpään tien otbmiseksi valtion hoi-
11712:     tusmaksurästien pakkoperintää. Liitteet             toon. Liitteet XII,s. s. 216. - Ks. Maan-
11713:     X,1;2. s. 188. - Ks. Kansaneläkelaitos.             tiet.
11714: -   n:o 69, \Vickmanin y.m.: Toimen-                    n:o 81, J u ne k sen y. m.: Määrärahasta
11715:     piteistä selvityksen hanklkimis0ksi musta-          maantien rakentamiseksi Alatornion Ar-
11716:     laiskysymY'ksestä. Liitteet X,13. s. 190            pelan kylästä Ylitornion Mellakoskelle.
11717:     ja 192. - Ks. Mustalaiset.                          Liitteet XII,9. s. 217. - Ks. Maantiet.
11718:                       Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1943.
11719: 
11720: n:o 82,, La h te i a n y. m.: Maantien ra-      n:o 86, Määtän y. m.: Määrärahasta
11721: kentamisesta Sallan kunnan Kursun ky-           maantien rakentamiseksi Kempeleen kir-
11722: lästä Ahvenselkään.       Liitteet XII,1o.      kolta Selkämaan kylän kautta Limingan
11723: s. 218. - Ks. Maantiet.                         kirkolle. Liitteet XII,14. s. 2,2.2. - Ks.
11724: n:o 83, Lahtelan y.m.: Maantien ra-             Maantiet.
11725: kentamisesta Pelkosenniemen Kairalan            n:·o 87, Luostarisen: Enonkosken-
11726: kylästä .Savukosken Tanhuan kylään.             Hanhivirran--'Sapun     pysäkin      välisen
11727: Liitteet Xli,ll. s. 219. - Ks. Maantiet.        maantien rakennustyön jatkamisesta sota-
11728: n:o 8'4, Aarniokos];:en y.m.: Maan-             vankityövoimaa käyttämällä.         Liitteet
11729: tien rakentamisesta Niinisalon pysäkiltä        XII,15. s. 223. - Ks. Maantiet.
11730: Karvian pitäjän Kantin kylään. Liitteet         n :o 88, Rytin g i n y. m.: Määrärahasta
11731: XII,12. s. 220. - Ks. Maantiet.                 Vuorma- ja lietejärvien kuivattamistöi-
11732: n:o 85, Luoma-ahon y.m.: Toimen-                den jatkamiseksi. Liitteet IX,29. s. 165.
11733: piteistä Itä-Ähtärin maantien ottamiseksi       - Ks. Perkaustyöt.
11734: valtion hoitoon. Liitteet XII,13. s. 221.
11735: - Ks. Maantiet.
11736: 
11737: 
11738: 
11739: 
11740:                                                                                            2
11741: ASIAL UETTELO.
11742:                             j
11743:                             j
11744:                         j
11745:                         j
11746:                     j
11747:                     j
11748:                 j
11749:                 j
11750:             j
11751:             j
11752:         j
11753:         j
11754:     j
11755:     j
11756: j
11757: j
11758:                                        Asialuettelo.
11759:                       A.                           Elintarvikkeet: Ed. Teittisen y. m. toiv. al.
11760:                                                       n:o 3,0 toimenpiteistä kotimaisen elintar-
11761: Aidat: -   Ks. Tilusrauhoitus.                        viketuotannon lisäämiseksi. Liitteet IX,1.
11762:                                                       s. 111. L. :Mtv:aan 99.
11763: AIV-rehu: -    Ks. Pien:vriljelys.                 - Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. n:o 34
11764:                                                       toimenpiteistä eräiden elintarvikkeiden
11765: Amerikan leski: -     Ks. Äitiysavustus.              enimmäishintojen korottamiseksi. Liit-
11766:                                                       teet IX,5. s. 12,0 ja 12.2. L. :Mtv:aan 99.
11767: Ammattikasvatus: -      Ks. Käsityö.
11768:                                                    Elokuvat: Ed. Lumpeen y. m. toiv. al. n:o 25
11769: Ammattirkoulut: -     Ks.. Virastot.   Vuoksen-       toimenpiteistä elokuvien v.almistuksen,
11770:   laa.k•so.                                           maahantuonnin ja esittämisen alalla val-
11771:                                                       litsevien epäkohtien poistamiseksi. Liit-
11772: Apurehn: -     Ks. Pieneläjät.                        teet VIII,6. s. 97. L. Siv:aan 98.
11773:                                                    - Ed. Rantalan y. m. toiv. al. n:o 26 toi-
11774: Asevelvolliset: -   Ks. Sotatapaturma.                menpiteistä elokuvafilmien vuokraus- ja
11775:                                                       esittämistoiminnassa esiintyvien epäkoh-
11776: Asuntohypoteekkipaukki: -         Ks. Palautettu      tien poistamiseksi. Liitteet VIII, 7. s. 99.
11777:    alue.                                              L. Siv:aan 98.
11778: 
11779: Autoliikenne: Ed. Rytingin y. m. rah. a:l.         Eläke: - Ks. In.v·aliidit. M:etsänhoito. Sai-
11780:   n:o 23 ko:r1otetun määrärahan osoittami-            raanhoitajattaret.
11781:   sesta linja-autojen hankkimista varten
11782:   ;postilaitokselrle. Liitteet IV,43. s. 281.      Emäntäkoulut: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al.
11783:   L. Vv:aan 95·6.                                    n :o 38 toimenpiteistä emäntäkoulun pe-
11784:                                                      rustamiseksi La.pin lääniin. Liitteet IX,9.
11785: Avioliitto: Ed. Murtomaan y. m. toiv. al.            s. 129. L. :Mtv:aan 99.
11786:    n:o 2 eräiden avioliittojen laillistamisesta    - Ks. Kotitalous.
11787:    erivapaustietä. Liitteet II,2. s. 8. L.
11788:    Lv:aan, jonk.a tulee pyytää Prv:n lau-          Ennakkokanto: -     Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
11789:    sunto 94.                                          Verotus.
11790: 
11791: 
11792:                        E.                                                 F.
11793: Edustajanpalkkio: Ed. Kallian y. m. toiv. al.      Filmit: -    Ks. Elokuvat.
11794:    n:o 5 esityksen antamisesta edustajan-
11795:    palk!kion verottamisesta. Liitteet IV,6.
11796:    s. 29. L. Vv:aan 94.
11797:    Ed. Huittisen y. m. toiv. al. n:o 6 esi-                              H.
11798:    tyksen antamisesta edustajanpalk.kion ja
11799:    eräiden muiden verovapaiden tulojen ve-         Hedelmäpuut: -     Ks. Puutarhanhoito.
11800:    rottamisesta. Liitteet IV, 7. s. 30. L.
11801:    Vv:aan 94.                                      Heinä: -     Ks. Pieneläjät.
11802: 
11803: Elinkorko: -    Ks. Invaliidit.                    Henkinen työ: -     Ks. Tapaturmavakuutus.
11804: 
11805: Elinkustannukset: -     Ks. Invaliidit.            Hevoset: -    Ks. Tapaturmakorvaus.
11806:                                              Asialuettelo 1943.
11807: 
11808: Hevosjalostus: Ed. Tolppasen y. m. rah. al.                                    J.
11809:    n:o 1 määrärahan osoittamisesta ]ainoiksi
11810:    ja avustuksiksi hevosjalostusliitoille ori-         Jokien perkaukset: -         Ks. Perkaustyöt.
11811:    varsalaitumien hankkimista ja kuntoon-
11812:    saattamista varten. Liitteet IV,1s. s. 53.          Järvien perkaukset: -        Ks. Per·kaustyöt.
11813:    L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n
11814:    lausunto 93.
11815: 
11816: Hevoskaupat: -      Ks. Siirtoväki.
11817:                                                                                K.
11818: Hevosten otto: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al.
11819:   n :o 72 toimenpiteistä hevoskauppiaiden              Kalastus: Ed. June'ksen y. m. rah. al. n:o 20
11820:   hevosten ottamisesta puolustusvoimain                   korotetun määrärahan oso·ittamisesta ka-
11821:   tarpeisiin. Liitteet XI,1. s. 201 ja 202.               lastuselin:keinorrJJ  kohottamista     varten ..
11822:   L. Puolv:aan 102.                                      Liitteet IV,4o. s. 2.77. L. Vv:aan 956.
11823:                                                        - Ed. ös.terholmin y. m. toiv. al. n :o 43
11824: Hinnat: -     Ks. Maatalous.                              määräll'ahJasta Virola·hden ja Pernajan
11825:                                                           k.al.as•t.ajakouluja varten. Liitt.eet IX,14.
11826: Hoitopäiväavustus: -        Ks. Sairaalat.                s. 13;6 ja 1318. L. Mtv:aan 9>9.
11827: 
11828: Huoltoeläke: -     Ks. Sota tapaturma.                 Kananmunat: -        Ks. Elintarvikkeet.     Maa-
11829:                                                          talous.
11830: Huoltoraha: -     Ks. Äitiysavustus.
11831:                                                        Kankaat: -     Ks. Vaatekankaat.
11832:                        I.                              Kansakoulut: Ed. Ikolan lak. al. n:o 5 laiksi
11833: Ilmoitusasiat: Ed. Määtän y. m. toiv. al.                kansakoulutoimen järjestysmuodon perus-
11834:    n :o 1 esityksen antamisesta laiksi ilmoi-            teista annetun lain muuttamisesta. Liit-
11835:    tusasiain poikkeuksellisesta käsittelystä             teet VIII,1. s. 85. L. Siv:aan 92.
11836:    eräis-sä tuomiokunnissa. Liitteet II,1. s. 7.         Ed. Toivosen y. m. lak. al. n:o 7 laiksi
11837:    L. Lv:aan 94.                                         kansakoululaitoksen kustannuksista anne-
11838:                                                          tun Iain 20 § :n muuttamisesta. Liitteet
11839: Insinöörit: -    Ks. Vira.stot.                          VIII,3. s. 88. L. Siv:aan, jonka tulee
11840:                                                          pyytää Vv:n lausunto 92.
11841: Invaliidit: Ed. Rantamaan y. m. toiv. al.              - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 28
11842:    n:o 7 esityksen antamisesta vähävarais-               maalaiskansakoulunopettajain     veivoitta--
11843:    ten, pysyvän vamman saaneiden sotain-                 misesta toimimaan osan kesästään var-
11844:    valiidien vapauttamisesta valtion, kun-               haisnuorison kerhotoiminnan johtajina ..
11845:    nan ja seurakunnan veroista. I,iitteet                Liitteet VIII,9. s. 103. L. Siv:aan 99.
11846:    IV,s. s. 31. L. Vv:aau 04.                          - Ks. Oppivelvollisuus.
11847:    Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 66 esi-
11848:    tyksen antamisesta lisäyksestä vuoden               Kansaneläkelaitos: Ed. Ikolan y. m. toiv. al.
11849:    1943 tulo- ja menoarvioon sotainvaliidien             n :o 67 neuvoa-antavan kansanäänestyk-
11850:    elinkoron korottamiseksi elinkustannusten             sen toimeenpanemisesta ensi eduskunta-
11851:    nousua vastaavaksi. Liitteet X,l•O. s. 185.           vaalien yhteydessä kansaneläkelaitoksen
11852:    L. Työv:aan 101.                                      toiminnan jatkamisesta. Liitteet X,11.
11853:    Ks. Sotatapaturma.                                    s. 18<6. L. Työv:aan 101.
11854:                                                          Ed. Luoma-ahon y. m. toiv. al. n :o 68
11855: btaimisto: -     Ks. Ilmoitusasiat.                      esityksen antamisesta kuntien vapautta-
11856:                                                          misesta suorittamasta kansanelä.ikevakuu-
11857: ltäraja: -    Ks. Kuusamo. Rahtimaksut.                  tusmaksujen maksuunpanoa ja kantaa
11858:                                                          sekä vakuutusmaksurästien pakkoperin-
11859: Itä-Savo: -     Ks. Metsäkoulut.                         tää. Liitteet X,12. s. 188. L. Työv:aan
11860:                                                          101.
11861: Itä-Suomi: -     Ks. Puutarhanhoito.                      Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
11862:                                            Asialuettelo 1943.                                           5
11863: 
11864: 
11865: Kansanhuolto: -       Ks. Elintarvikkeet. Maa-       Keuhkotauti: -        Ks. Sairaalat.
11866:   talous.
11867:                                                      Kiinnitysasiat: -       Ks. IJ,moitusasiat.
11868: Kansantajnistieteelliset     luennot:          Ks.
11869:   Luentotoiminta.                                    Kiinteistöt: -    Ks. Korvauslaki. Verotus.
11870: 
11871: Kansanäänestys: -        Ks. Kansaneläkelaitos.      Kirkollisverotus: -      Ks. Invaliidit.
11872: 
11873: Karjalan kannas: -       Ks. Virastot.               Koillis-Pohjanmaa: -        Ks. Pienviljelys.
11874: 
11875: Karjanhoito: Ed. Kleemolan y. m. toiv. al.           Kokoushuoneistot: -        Ks. Nuorisonkasvatus.
11876:    n :o 36 esityksen antamisesta määrära-
11877:   hasta tuotantopaJkkioiden maksamiseksi             Komiteat: -      Ks. Edustajanpalkkio.
11878:   Pohjois-Suomessa kauppaan tuotetuille
11879:   karjataloustuotteille. Liitteet IX, 7. s. 126.     Koneet: -      Ks. Pienviljelys.
11880:    L. :Mtv:aan 99.
11881: - Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 37 määrä-         Konsulentit:          Ks. Kotitalous.
11882:    rahasta tietopuolisen karjanhoitokoulun
11883:    perustamiseksi Perä-Pohjolan maanvilje-           Korvauslaki: Ed. Luukan y. m. lak. al. n:o 2
11884:    lysseuran alueelle. Liitteet IX,s. s. 128.          laiksi korvauslain muuttamisesta. Liit-
11885:    L. Mtv:aan 99.                                       teet IV,2. s. 15. Pp. 91. L. V\':aan 142.
11886:                                                      - Ed. J. Raati kainen y. m. lak. al. n:o 12
11887:                                                                        1
11888: 
11889: 
11890: 
11891: Karjantark:astus: Ed. Soinin y. m. rah. al.            }aiksi korvauksen suorittami,sesta sota-
11892:    n:o 16 määrärahan osoittamis,esta kar-              toimista sekä eräis,tä puolustusvoimain
11893:    jantarkastusyhdistysten perus- ja perus-            toimenpiteistä aiheutuneista vahingoista.
11894:    tamisavustuksitksi. Liitteet IV,36. s. 272.         L.iitteet I:V,24. s. '2i50. L. V~v:aan 954.
11895:   L. Vv:aan 955.                                     - Ed. Moilasen y. m. toiv. al. n:o 8 raken-
11896:                                                        nuslainojen myöntämisestä sitä varten
11897: Ka:rlografi: -     Ks. LM:etsähallitus.                varatusta siirtomäärärahasta vallattujen
11898:                                                        alueiden väestökeskuksien kiinteistöjen
11899: Karvianjoki: -      Ks. Perkaustyöt.                   omistajille vaurioituneiden rakennusten
11900:                                                        korjaamista ja tuhoutuneiden rakennus-
11901: Karvio: -     Ks. Metsäkoulut.                          ten uudestaan rakentamista varten. Liit-
11902:                                                        teet IV,9. s. 33. Pp. 94. L. Vv:aan 15(1.
11903: Kasvattilapsi: -     Ks. Sotatayaturma.              - Ed. Saukkosen y. m. toiv. al. n:o 9 Mos-
11904:                                                        kovan rauhansopimuksessa määrätyn ra-
11905: Kasvinviljelyskoeasema: -       Ks. Pienviljelys.      jan rajakuntien asukJkaiden ovkeuttami-
11906:                                                        sesta saamaan sodan johdosta vuonna
11907: Kasvitaudit: Ed. Lampisen y. m. toiv. al.              1941 sattuneista vahingoista amaisuuden
11908:   n :o 45 toimenpiteistä kasvitautien ja               arvoa vastaavan korvauksen, vaikka tu-
11909:    rikkaruohojen aiheuttamien tuhojen vä-              houtunut omaisuus on ollut alivakuutet-
11910:   hentäJmiseksi. Liitteet IX,16. s. 142. L.            tuna palovahingon varalta. Liitteet IV,1o.
11911:    :Mtv:aan 100.                                        s. 36. L. Vv:aan 95.
11912:                                                        Ks·. Palautettu alue. Siirtoväki.
11913: Kaupungit: -       Ks. Korvauslaki.
11914: 
11915: Keittiöt: -   Ks. Kansakoulut.                       Kotimainen elintarYiketuot.anto: -         Ks. Elin-
11916:                                                         tarvikkeet.
11917: Kemijärvi: Ed. Lahtelan y. m. lak. al. n:o 9
11918:   laiksi lisämaan antamisesta Kemijärven             Kotitalous: Ed. Sa1mela.-Järvisen y. m. ra·h.
11919:   ja Ballan kunnissa sekä Kuusamon kun-                al. n :o .11 määrärahan osoittamisesta jon.-
11920:   nan Liikasen kylässä oleville liian pie-             kin emäntäkoulun yihteytee'll. sijoitettavan
11921:   nille tiloille. Liitteet IX,3~. s. 239. L.           uuden kotitalousopiston hoitokustannuk-
11922:   Mtv:aan 445.                                         siin, opettajain palkkaukseen ja oppilas-
11923:                                                         avustuiksiin. Liitteet IV,31. s. 2'65. L.
11924: Kerhotoiminta: -       Ks. Kansa koulut.
11925:                                   1
11926:                                                        Vv:ann 955.
11927: 6                                        Asialuettelo 1943.
11928: 
11929:     <Ed. J uneksen y. m. rah. al. n :o 15 määrä-    Kuusamo: Ed. \Virranniemen y. m. toiv. al.
11930:     rahan osoittamisesta maanviljelys.seura-          n:o 12 toimenpiteistä jälleenrakennukseen
11931:      järjestön pa1veluksessa olevien kotitalous-      tarvittavien rakennuspuiden luovuttami-
11932:     konsulcnttien ja -neuvojien palkkojen             sesta ilmaiseksi Kuusamon kunnan sodan
11933:      tasoittamiseen ja parantamiseen. Liitteet        johdosta tuhoutuneen alueen väestölle.
11934:     IiV,33. s. 2.70. L. Vv:aan 955.                   I.iitteet IV,13. s. 41. L. Vv:aan 95.
11935:     :Ks. Emäntä'kou1ut. Lahtenhoito. Pesulat.         Ks. Kemijärvi. Rahtimaksut.
11936: 
11937: Kotiteollisuus: Ed. 'Suurlmngan y. m. rah. al.      Kyläjaoitus: Ed. Kiviojan y. m. toiv. al.
11938:    n :o 13 määrärahan osoittamisesta Val-             n:o 20 toimenpiteistä kyläjaoitukseen teh-
11939:   kealan     1'l:arttayhdistykselle kiertävän         tävien muutosten helpottamiseksi. Liit-
11940:   naiskoti teollisuuskoulun aloittamista var-         teet Vll,3. s. 76. L. Ltv :aan 96.
11941:    ten. Liitteet IV,33. s. 26·8. L. Vv:aan
11942:   955.                                              Kylätiet: -     Ks. Maantiet.
11943: 
11944: Kouluhallitus: -     K s. Virastot.                 Käräjät: -      Ks. Ilmoitusasiat.
11945: 
11946:                                                     Käsityö: Ed. Ketosen y. m. toi v. al. n :o 46
11947: Koulukeittiöt: -     Ks. Kansakoulut.
11948:                                                       toimenpiteistä käsityön ja pienteollisuu-
11949:                                                       den al,alla toimivien yrittäjien luotan-
11950: Koulut: -      Ks. Emäntäkoulut. Kalastus.            saannin järjestämiseksi. Lii tteet IX,1 7.
11951:   :Kansakoulut. Karjanhoit·o. Kotital01us.            s. H3. L. Mtv:aan 100.
11952:   Kotite:olli,suus. Kum~omy,kät. Lastenhoito.         Ed. Heiniön y. m. toiv. al. n:o 47 toimen-
11953:   Metsäikoulut.     Pienviljelys. Puutarhan-          piteistä käytännöllisen ammattikasvatuk-
11954:   hoito. rSortaval1an seminaari. Vuoksen-             sen tehostamiseksi käsityön ja pienteolli-
11955:   hakso.                                              suuden alalla. Liitteet IX,1s. s. 144. L.
11956:                                                       Mtv:aan 100.
11957: Kuivaustyöt: -      Ks. Perkaustyöt.
11958:                                                     .Käsityökoulu: -     Ks. Kuuromy.kät.
11959: Kultaehto: -     Ks. Palautettu alue.
11960:                                                     Kätilöt: -     Ks. Sairaanhoitajattaret.
11961: Kunnalliset mielisairaalat: -      Ks. Sairaalat.
11962:                                                     Köyhäinhoito: Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al.
11963: Kunnallisverotus: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al.        n :o :?12 esityksen antamisesta köyhäinhoi-
11964:   n :o 19 toimenpiteistä kunnallisverotuk-            tolain 49 ja 50 § :n selventämisestä. Liit-
11965:   sesta maalaiskunnissa annetun asetuksen             teet Vll,5. s. 80. L. Ltv:aan 96.
11966:   luonnonniittyjä    koskevien   määräysten
11967:   muuttamiseksi. Liitteet VII,2. s. 74. L.
11968:   Ltv:aan 96.
11969: - Ks. Invaliidit. Maatalous. Tulo- ja omai-                                 L.
11970:   suusvero. Verotus.
11971:                                                     Laboratorio: -      Ks. Virastot.
11972: Kunnantiet: -      Ks. Maantiet.
11973:                                                     Laidun: Ed. Ml1keläisen y. m. toiv. al. n:o 53
11974:                                                        vähävaraisten ja monilapsisten perheiden
11975: Kunnat: -    Ks. Kansaneläkelaitos.                    laidunkysYlmy,ksen järjestämisestä. Liit-
11976:                                                        teet IX,24. s. 155. L. Mtv:aan 100.
11977: Kurittomuus: -      Ks. Nuorisonkasvatus.
11978:                                                     Lainat: -     Ks. P:alautettu alue. Pienviljelys.
11979: Kuuromykät: Ed. Lonkaisen rah. al. n:o 10
11980:   määrärahan osoittamisesta kuuromy:k-              Lainaustoiminta: -- Ks. Ilmoitusasiat.
11981:   käin käsityökoulun ylläpitokustannu!ksia
11982:   sekä kaluston ja opetusvälineiden hankki-         Lainhuudatus: -       Ks. Ilmoitusasiat.
11983:   mista varten. Liitteet IV,30. s. 264. L.
11984:   Vv:aan 955.                                       Lappi: -      Ks. Emäntäkoulut.      Karjanhoito.
11985:                                            Asialuettelo 1943.                                          7
11986: 
11987: 
11988: Lapsiavustus: Ed. Leppäiän y. m. toiv. al.              -   Ed. Kaijalaisen rah. al. n:o 27 maara-
11989:    n:o 64 esityksen antamisesta lapsiavus-                  rahan osoittamisesta töiden jatkamise1ksi
11990:    tuksen myöntämisestä monilapsisille per-                 Kittilän Könkäältä Tepaston kylään joh-
11991:    heille. Liitteet X,s. s. 182. L. Työv:aan                tavalla maantielHi. Liitteet IV,47. s. 287.
11992:    101.                                                     L. Vv:aan 956.
11993:    Ks. V aatekankaat .                                      Ed. 'Kaijalaisen rah. ·al. n :o 2·8 määrä-
11994:        •                                                    rahan osoittamisesta V aalaj ärven-Kitti-
11995: Lapsiavustusviljelmät: -      Ks. Pieneläjät.               län maantien rakennus.töiden jatkami-
11996:                                                             se!ksi. Liitteet I'V,48. s. 288. L. Vv:aan
11997: Lastenhoito: Ed. Luostaris en y. m. rah. al.
11998:                                 1                           956.
11999:    n:o 9 määrärahan oSioittamisesta lasten-                 Ed. Kaijalaisen rah. al. n :o 29 määrä-
12000:    hoidon opetuksen järjestämistä varten                    rahan osoittamisesta Pelkosenniemen-
12001:    kotitalouso.ppilai toksissa. Liitteet IV ,2 9.           Sodankylän maantien rakennustöiden jat-
12002:    s. 263. L. Vv:aan 955.                                   kamiseksi. Liitteet IV,49. s. 2S9. L.
12003:    Ks. Virastot.                                            Vv:aan 956.
12004:                                                             Ed. Pak,sujalan y. m. toiv. al. n:o 74
12005: Lennätinhallitus: -      Ks. Virastot.                      avnstuk,sen ·antami,ses·ta kunnan- ja k~ylä­
12006:                                                             teiden h.oitokustanmtks·iin. Liitteet XII,2.
12007: Leski: -    Ks. Äitiysavustus.                              s. ·21nH. L. Kulkv:nan 102.
12008:                                                             Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 75 toi-
12009: Liha: -     Ks. Elin tarvikkeet. :Maa talous.
12010:                                                             menpiteistä rautatieliikenteestä kaukana
12011:                                                             olevan maaseudun liikenneolojen korjaa-
12012: Lotat: -    Ks. Sotatapaturma.
12013:                                                             miseksi.    Liitteet XII,3. s. 210.       L.
12014:                                                             Kulkv:aan 102.
12015: Luentotoiminta: Ed. Österholmin rah. al.
12016:   n:o 12 määrärahan osoittamisesta kansan-                  Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 76 mää-
12017:    tajuis-tieteellisiä luentoja varte,n. Liitteet           rärahasta maantien rakentamiseksi Pudas-
12018:   I:V,32. s. 26~6 ja 26·7. L. V1v:aan 955.                  järven kunnan Puhoksen Myllykankaalta
12019:    Ed. Ös·teriholmin y. m. noiv. al. n :o 2·9               Puolangan-Taivalkosken maantielle. Liit-
12020:    mää,rä,raha·s,ta kansanta:j,uis.tieteellisiä luen-       teet XII,4. s. 212. L. Kulkv :aan 102.
12021:    toja varten. Liitteet VHI,1o. s. 105 ja              -   Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 77 toi-
12022:   1016. L. Siv:,aan 919.                                    men'J)iteistä Sodankylän pitäjässä olevan
12023:                                                             Raudanjoen-Seipäjärven kylätien otta-
12024: Luonnonniityt: -      Ks. KunnalEsverotus.                  miseksi valtion hoitoon. Liitteet XII,5.
12025:                                                             s. 213. L. Kulkv:aan 102.
12026: Luotto: -    Ks. Käsityö.                                   Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 78
12027:                                                             maantien rakentamisesta Sodankylän Ke-
12028: Lääkintöhallitus: -      Ks. Virastot.                      lujärveltä Sa,vukosken Tanhuan kylään.
12029:                                                             Liitteet XII,6. s. 2.14. L. Kulkv:aan 102.
12030:                                                         -   Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 79
12031:                         M.
12032:                                                             määrärahasta Kittilän-Nilivaaran-Kiis-
12033: ~Iaailmansota:    -   Ks. Sotavahingot.                     talan kylätien ottamiseksi valtion hoitoon.
12034:                                                             Liitteet XII,7. s. 2·15. L. Kulkv:aan 102.
12035: Maalaiskunnat: -    Ks.        Kansaneläkelaitos.           Ed. J uneksen y. m. toiv. al. n:o 80
12036:   Maatalous. V erotus.                                      toimenpiteistä Karungin-N ahkiaisojan-
12037:                                                             Kantomaanpään tien ottamiseksi valtion
12038: Maantiet: Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 24                   hoitoon.     Liitteet XIJ:.,s. s. 216.    L.
12039:   määrärahan osoittamisesta Paltamon--                      Kulkv:aan 102.
12040:   Puolangan maantien ko1rjaamista varten.                   Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:n 81 mää-
12041:   Liitteet IV,44. s. 283. L. Vrv:·aan 956.                  rärahasta maantien rakentamiseksi Ala-
12042:   Ed. Kaijalaisen rah. al. n:o 26 määrä-                    torniolll Arpelan kylästä Ylitornion Mella-
12043:   rahan osoittamises,ta Kittilän~Nilivaaran                 koskeMe. Liitteet XII,9. s. 217. L.
12044:   ~iistalan tien ottamiseksi valtion hoi-                   Ku11kv:aan 10:2.
12045:   toon. Liitteet IV,46. s. 286. L. Vv:aan                   Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 82 maan-
12046:   95·6.                                                     tien rakentamisesta Sallan kunnan Kur-
12047: 8                                        Asialuettelo 1943.
12048: 
12049:     sun kylästä Ahvenselkään. Liitteet XII,10.           louteen tulevana viljelyskautena. Liitteet
12050:     s. 218. L. Kulkv:aan 102.                            IX,26. s. 158 ja 160. L. Mtv:aan 100.
12051: -   Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 83              -   Ed. Kullbergin toiv. al. n:o 56 toimenpi-
12052:     maantien rakentamisesta Pelkosenniemen               teistä   miestyövoiman     vapauttamiseksi
12053:     Kairalan kylästä Savukosken .Tanhuan                 maatalouteen. Liitteet IX,27. s. 162 ja
12054:     kylään. Liitteet XII,11. s. 219. L.                  163. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää
12055:     Kulkv:aan 102.                                       Puolv :n lausunto 100.
12056: -   Ed. Aarniokosken y. m. toiv. al. n :o 84         -   Ed. Lindmanin y. m. toiv. al. n:o 57 pa-
12057:     maantien rakentamisesta Niinisalon py-               1autetulta alueelta olevien, maataloudessa
12058:     säkiltä Karvian pitäjän Kantin kylään.               työskennelleiden henkilöiden oikeuttami-
12059:     Liitteet Jj::II,12. s. 2,20. L. Kulkv:aan 102.       sesta ny;kyistä lukuisammin palaamaan
12060: -   Ed. Luoma-ahon y. m. toiv. al. n:o 85                entisille asuinsijoilleen. Liitteet IX,2s.
12061:     toimenpiteistä Itä-Ähtärin maantien otta-            s. 164. L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää
12062:     miseksi valtion hoitoon. Liitteet XII,13.            Puolv :n lausunto 101.
12063:     s. 2,21. L. Kul,kv:aan 103.
12064: -   Ed. Määtän y. m. toiv. al. n:o 86 määrä-         Maataloushallitus: -     Ks. Puutarhanhoito.
12065:     rahasta maantien rakentamiseksi Kempe-
12066:     leen kirkolta 'Selkämaan kylän kautta Li-        Maatalouskiinteistöt: -     Ks. Verotus.
12067:     mingan kirkolle. Liitteet XII,14. s. 2,22.
12068:     L. Kulkv:aan 103.                                Maatalouskoneet: -      Ks. Pienviljelys.
12069: -   Ed. Luostarisen toiv. al. n:o 87 Enonkos-
12070:     ken-Hanhivirran-Sapun pysä'kin väli-             Maito: -   Ks. Elintarvikkeet. Maatalous.
12071:     sen maantien rakennustyön jatkamisesta
12072:                                                      Maitoastiat: Ed. Huotarin y. m. toiv. al.
12073:     sotavankityövoimaa käyttämällä. I,iitteet
12074:                                                        n:o 71 esityksen antamisesta l,aiksi mai-
12075:     XII,15. s. 223. L. Kulkv:aan 103.
12076:                                                        donkuljetusastiain suurimmasta sallitusta
12077:                                                        vetomäärästä. Liitteet X,15. s. 197. L.
12078: Maanviljelysseurat: -      Ks. Kotitalous.             .Työv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau-
12079:                                                        sunto 102. ·
12080: Maarahdit: -     Ks. Rahtimaksut.
12081:                                                      Marttayhdistys: -      Ks. KotiteolEsuus.
12082: Maaseutu: -    Ks. :Maantiet. Maatalous. Pien-
12083:   eläjät.                                            Metsähallitus: Ed. Pekkalan rah. al. n:o 14
12084:                                                        määrärahan osoittamisesta kacrtografin
12085: Maatalous: Ed. Vilhulan y. m. lak. al. n :o 4          toimen perus,tamiseksi metsähallituksen
12086:   laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta           arvioimis1osastoon. Liitteet JN,34. s. 269.
12087:   annetun asetuksen muuttamisesta. Liit-               L. Vv:aan 955.
12088:   teet VII,1. s. 71. L. Ltv:aan, jonka tulee
12089:                                                      Metsäkaupat: -      Ks. Palautettu alue.
12090:   pyytää Vv:n lausunto 91.
12091: - Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 31 toimen-            Metsäkoulut: Ed. Luostarisen y. m. toiv. al.
12092:   piteistä maataloustuotannon kohottami-               n:o 41 esityksen antamisesta metsäkou-
12093:   seksi. Liitteet IX,2. s.114. L. Mtv:aan 99.          lun perustamisesta Itä-:Savoon. Liitteet
12094: - Ed. K. Kämäräisen y. m. toiv. al. n:o 32             IX,12. s. 133. L. Mtv:aan 99.
12095:   toimenpiteistä maataloustuotteiden hinto-          - Ed. Österholmin y. m. toiv. al. n:o 42
12096:   jen korottamiseksi. Liitteet IX,3. s. 116.           toimenpiteistä .Tammisaaren metsäkoulun
12097:   L. Mtv:aan 99.                                       vakinaistamiseksi. Liitteet IX,13. s. 134
12098: - Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n :o 33 maa-            ja 135. L. Mtv:aan 99.
12099:   taloustuotteiden hintojen korottamisesta.
12100:   Liitteet IX,4. s. 118. L. Mtv:aan 99.              Metsänhoito: Ed. Helenelundin y. m. toiv. al.
12101: - Ed. Hildenin toiv. al. n:o 35 toimenpi-              n:o 54 esity;ksen antamisesta keskusmet-
12102:   teistä eräiden maataloustuotteiden tuo-              säseurojen ja metsänhoitolautakuntien
12103:   tannon edistämiseksi. Liitteet IX,6. s. 124          virkamiesten oikeudesta paU;:kaukseen ja
12104:   ja 125. L. Mtv:aan 99.                               eläkkeeseen. Liitteet IX,25. s. 156 ja 157.
12105: - Ed. Kullbergin toiv. al. n:o 55 toimenpi-            L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lau-
12106:   teistä työvoiman järjestämiseksi maata-              sunto 100.
12107:                                           Asialuettelo 1943.                                      9
12108: 
12109: 
12110: Metsät: -    Ks. Pieneläjät.                         Oppivelvollisuus: Ed. Ikolan l·ak al. n:o 6
12111:                                                        laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta.
12112: Metsätyöt: -     Ks. Tapaturmakorvaus.                 Liitteet VIII,2. s. 87. L. Siv:aan 92.
12113:                                                      - Ks. Kansakoulut.
12114: Miestyövoima: -      Ks. Maatalous.
12115:                                                      Orivarsalaitumet: -     Ks. Hevosjalostus.
12116: Monilapsiset perheet: -        Ks. Laidun. Lapsi-
12117:   avustus. Pieneläjät.
12118:                                                                              P.
12119: 1\loottoriajoneuvot: -     Ks. Autoliikenne.
12120:                                                      Palautettu alue: Ed. Pitkäsen y. m. toiv. al.
12121: Mustalaiset: Ed. Wickmanin y. m. toiv. al.              n:·o 10 myyjän oikeuttamisesta saamaan
12122:   n:o 69 toimenpiteistä selvityksen hankki-             palautetulla alueel1a ennen maaliskuun
12123:   miseksi mustalaiskysymyksestä. Liitteet               13 päivää 1940 tehtyihin metsäkauppa-
12124:   X,l3. s. 190 ja 192. L. Työv:aan 101.                 sopimuksiin sisältyvistä puista hakkuu-
12125: - Ed. Luoma-ahon y. m. toiv. al. n :o 70                aikana käyvän hinnan. Liitteet IV,11.
12126:   esityksen antamisesta mustalaisten yhteis-            s. 38. L. Vv:aan 95.
12127:   kunnallisen aseman parantamiseksi ja               - Ed. Lonkaisen y. m. toiv. al. n:o N pa-
12128:   sivistyksellisen elämän !kohottamiseksi.              lautetulla alueella olevien tonttien vuok-
12129:   Liitteet X,14. s. 194. L. Työv:aan 101.               ramiesten va.pauttamisesta vuokramaksun
12130:                                                         suorittamisesta ja heidän oikeudestaan
12131:                                                         ·korvaukseen eräissä tapauksissa. Liitteet
12132:                                                         IV,.l5. s. 44. L. Vv:aan 95.
12133:                          N.                             Ed. J. Raatikaisen y. m. toiv. al. n:o 15
12134:                                                         palautetulla alueeHa olevien velallisten
12135: Naiskotiteollisuuskoulu: -         Ks. Kotiteolli-      va,p·auttamisesta   vastaamasta    Suomen
12136:    suus.                                                Asuntohypoteekkipankilta saamistaan lai-
12137:                                                          noista kultaehdon mukaisesti. Liitteet
12138:                                                         IV,l6. s. 46. L. Vv:aan 95.
12139: Nivelreumatismi: -       Ks. Reumaattiset tau-
12140:                                                      - Ks. Ilmoitusasiat. Korvaus·laki. Maata-
12141:    dit.
12142:                                                          lous. Siirtoväki.
12143: Nuorisonkasvatus: Ed. Holmbe•rgin y. m. toiv.        Palkkaus: -     Ks. Kotitahms. Metsähoito.
12144:    al. n :o 23 'komitean asettamisesta nuori-           iSaira<anhoitajattaret. Sortavalan semi-
12145:    son ny;kyisen tilan selvittämiseksi. Liit-           naari. Verotus. Virkamieihet. Äitiys-
12146:    teet VIII,4. s. 91 ja 92. L. Siv:aan 96.             avustus.
12147: - Ed. Lumpeen y. m. toiv. ai. n:o 24 toi-
12148:    menpiteistä vapaalle sivistys- ja nuoriso-        :Palovahingot: -     Ks. Korvauslaki.
12149:    työlle tarpeellisten toimitalojen aikaan-
12150:    saamiseksi. Liitteet VIII,5. s. 95. L.            Parantolat: -      Ks. :Sairaalat.
12151:    Siv:aan 96.
12152:                                                      Pellonraivaus: -      Ks. Pienviljelys.
12153:  Nuorisorikollisuus: -        Ks. Elokuvat.
12154:                                                      Perkaustyöt: Ed. Joukasen y. m. rah. al.
12155:                                                         n:o 2 määrärahan osoittamisesta Karvian-
12156:                                                         joen perkaustöiden jatkamista varten.
12157:                          0.                             Liitteet IV,l9. s. 54. L. Vv:aan, jonlka
12158:                                                         tulee pyytää lausunto Mtv:lta 93.
12159:  Ojitus: -     Ks. Salaojitus.                       - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 88 mää-
12160:                                                         rärahasta Vuorma- ja Hetejärvien kuivat-
12161:  Omaisuusvero: -      Ks. Tulo- ja omaisuusvero.        tamistöiden jatkamiseksi. Liitteet IX,29.
12162:                                                         s. 165. L. Mtv:aan 103.
12163:  Omavaraisuus: -       Ks. Elintarvikkeet. Maa-
12164:    talous.                                            Pernaja: -     Ks. Kalastus.
12165: 
12166:                                                                                                       2
12167: 10                                         Asialuettelo 1943.
12168: 
12169: Peruna: -      Ks. Elintarvikkeet.      Maatalous.         tamise&ta KoiHis-Pohjanmaalle.           Liitteet
12170:                                                            IX,11. s. 13 2. J_,, :M:tv:aran 99.
12171:                                                                         1
12172: 
12173: 
12174:                                                        -   Ks. Kemijärvi.
12175: Perä-Pohjola: - Ks. Karjanhoito. Kuusamo.
12176:    Maantiet. Pienviljelys. Rahtimaksut. Sai-           Pietarsaari: -       Ks. Ykspihlaja.
12177:    raalat.
12178:                                                        Pohjois-Suomi:       Ks. Karjanhoito. Kuu-
12179: Pesulat: Ed. M. Hannulan y. m. rah. al. n:o 3             samo. :Maantiet. Pienviljelys. Rahtimak-
12180:    määrärahan osoittamisesta Työtehoseu-                  sut. !Sairaalat. Sillat.
12181:    ralle tutkimus- ja koepesulan perusta-
12182:    mista varten. Liitteet IV,20. s. 55. L.             Postilaitos:         Ks. Autoliikenne. Virastot.
12183:    Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n lau-
12184:    sunto 93.                                           Pudasjärvi:          Ks. Sairaalat.
12185: 
12186:                                                        Puolustuslaitos: - Ks. Hevos.ten otto. Kor-
12187: Pidättämismenetelmä: -         Ks. Verotus.               vauslalki. Maatalous. Siirtoväki. Sotava-
12188:                                                          hingo.t.
12189: Pieneläjät: Ed. Halosen y. m. toiv. al. n:o 51
12190:    toimenpiteistä maaseudun pieneläjien oi-            Puutarhanhoito: Ed. Leppälän y. m. toiv. al.
12191:    keuttarmiseksi apurehujen keräämiseen                  n:o 39 toimenpiteistä puutarhakoulun pe-
12192:    valtion ja yksityisten omistamilta metsä-              rustamiseksi Itä-Suomeen. Liitteet IX,1o.
12193:    mailta ja vesistöjen rantamilta. Liitteet              s. 131. L. :Mtv:aan. H9.
12194:    IX,22. s. 151. L. Mtv:aan 100.                         Ed. Linnan y.·m. toiv. al. n:o 49 esityk-
12195:    Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 52                 sen antamisesta lisäyksestä vuoden 1943
12196:    toimenpiteistä lapsiavustusviljelmien ke-              tulo- ja menoarvioon taimistojen: tal'kas-
12197:    hittämiseksi maaseudulla yleiseksi moni-               tajan paikkaamista varten maataloushalli-
12198:    lav·sisten. pieneläjäperheiden tukemismuo-             tukseen.   Liitteet IX,20. s. 148. L.
12199:    doksi. Liitteet IX,23. s. 152. L. :Mtv:aan            :Mtv:aan 100.
12200:    100.                                                  Ed. Linnan y. m. toiv. al. n:o 50 esityk-
12201:                                                           sen antamisesta .lisäyksestä vuoden 1943
12202:                                                          tulo- ja menoarvioon määrärahan osoitta-
12203: Pienteollisuus: -     Ks. Käsityö.                       miseksi Suomen puutarhaviljelijäin lii-
12204:                                                          tolle hedelmäpuuhoitajakurssien toimeen-
12205: Pienviljelys: Ed. Mustasillan y. m. rah. al.             panemista varten. Liitteet IX,21. s. 149.
12206:    n :o 17 määrärahan osoittamis·esta avus-              L. :Mtv:aan 100.
12207:    tuksi1ksi pienviljelijöille uuden pellon
12208:    raivaamisessa tarvittavien Pellonraivaus
12209:    0. Y :n raivauskoneiden kuijetuskus·tan-                                     R.
12210:    nuksiin. Liitteet l'V,37. s. 273. L. Vv:aan
12211:    955.                                                Rahtiavustus: Ed. Wirranniemen y. m. rah.
12212:    Ed. Pekkalan y. m. rah. al. n:o 18 mää:rä-             al. n:o 21 korotetun määrärahan osoitta-
12213:    rahan .osoittamisesta lainoiksi ja avustuk-           misesta rahtiavustuksirksi eräis·sä Pohjois-
12214:    siksi pienviljelijäin maataloudellisille jär-         iSuomen kunnissa. Liitteet IV,41. s. 2·7'8.
12215:    jestöilrle ja koneyhtymille pienviljelijöille         L. V•v:aan 958.
12216:    soveltuvien maatalouskoneiden hankki-
12217:    mista varten. Liitteet IV,38. s. 274. L.            Rahtimaksut: Ed. Wirranniemen y. m. toiv.
12218:    Vv:aan 9-55.                                          al. n:o 13· jälleenrakennustarvikkeiden
12219:    Ed. Tolosen y. m. rah. al. n:o 19 määrä-              kuljetuksesta    aiheutuvien   maarahtien
12220:    rahan osoittamisesta AIV -rehun valmis-               maksattamisesta valtion varoista itärajan
12221:    tuksen lisäämisen edistämiseksi pien-                 hävitetyllä alueella kaukana rautatiestä
12222:    tiioilla. Liitteet lrV ,3 9. s. 27·6. L. V v: aan     asuvalle väestölle. Liitteet IV,l-4. s. 43.
12223:    955.                                                  L. Vv:aan 95.
12224:    Ed. Rytingin tooirv. al. n:o 4•0 pielllviljelijä-
12225:    koulun jra kasvinviltiel~skoea·seman perus-         Raivauskoneet: -        Ks. Pienvirljelys.
12226:                                         Asialuettelo 1943.                                           11
12227: 
12228: 
12229: Rakennuslainat: -     Ks. Korvauslaki.      Kuu-       teita vastaaYiks.i. Liitteet   IV,~u.    s. 259.
12230:    samo.                                               I~. Vv:aan 955.
12231: 
12232: Rautatiehallitus: -    Ks. Virastot.                Salaojitus: Ed. Hirvensalon y. m. toiv. al.
12233:                                                        n:o 44 toimenpiteistä salaojituksen edis-
12234: Rautatiet: Ed. Salmenojan y. m. toiv. al.              tämiseksi. Liitteet IX,15. s. 140. L.
12235:   n :o 73 tutkimuksen toimittamisesta rata-            Mtv :aan 100.
12236:   suunnalla Lappeenranta-Luumäki-Taa-
12237:   vetti-Kotkanrata-Helsinki.       Liitteet         Salla: -- Ks. Kemijärv.i.
12238:   XII,l. s. 207. L. Kulkv:aan 102.
12239:   Ks. Maantiet·.                                    Satamat: -    Ks. Ykspihlaja.
12240: Rehn: -    Ks. Pienelä,jät. Pienvilöelys.
12241:                                                     Seminaarit: -      Ks. Sortavalan seminaari.
12242: Reumaattiset taudit: Ed. Nikulan y. m. toiv.
12243:   al. n:o 17 toimenpiteistä reumaattisten           Sianliha: -      Ks. Elintarvikkeet. Maatalous.
12244:   tautien ehkäisemiseksi. Liitteet VI,l.
12245:    s. 63. L. Tv:aan 95.                             Siirtoväki: Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 11
12246:                                                        esityksen antamisesta laiksi siirtoväen
12247: Rikkaruohot: -     Ks. Kasvitaudit.                    tekemien hevoskauppojen purkamisesta.
12248:                                                        Liitteet IV,12. s. 40. L. Vv:aan 95.
12249: Rikollisuus: -    Ks. Elokuvat.     Nuorisokas-     - Ks. Korvauslaki. Palautettu alue.
12250:    vatus.
12251:                                                     Sillat: Ed. Nurmesniemen y. m. rah. ai. n:o 4
12252: Ruotsalaiset: -    Ks. Kansakoulut. Oppivel-           määrärahan osoittamisesta Tikkalansal-
12253:    vollisuus.                                           men sillan rakentamista varten. Liitteet
12254:                                                         IV,21. s. 58. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
12255:                                                         tää Kulkv:n lausunto 94.
12256:                        s.                               Ed. Rytingin rah. al. n:o 2;5 määrä-
12257:                                                        rahan osoittamisesta Pudasjärven-Sara-
12258: Sairaalat: Ed. Pilppultan y. m. lak. al. n :o 13        järven maantiellä olevien Ruo-ojan ja
12259:    lai1ksi kunnallisille miel>isairaaloille sek'ä       Voilamminojan siltojen rakentamista var-
12260:    tuberkulrosia sairastavien hoitolaitoksille          ten. l~iitteet IV,45. s. 285. L. Vv:aan
12261:    vuotuisiin kunnossaJJito- ja .!{)ätyttökustan-       956.
12262:    nruJksiin sodan aikana annettavasta val-
12263:    tiona,vusta annetun lain s.oveltamis.ajan        Sivistystyö: -     Ks. N uorisonkasvatus.
12264:    rpitentämi,sestä. Liitteet VI,3. s. 2'93. L.
12265:    'Tv:aan 1157.                                    Sol'tavalan seminaari: Ed. Syrjäiän y. m.
12266:    Ed. Pi.l;ptpulan y. m. rah. al. n :~o 8 määrä-      toiv. al. n :o 16 lisäyksestä vuoden 1943
12267:    rahojen osoittamis·esta kunnallisten mieli-         tulo- ja menoarvioon eräille Sortavalan
12268:    sairaalain sekä tuberkulosisairaalain ja            seminaarin opettajille sodan aikaisesta
12269:    -,p.arantolain hoi topäiJväa vustuks,en korot-      palkkojensa vähenemisestä aiheutuneen
12270:    tamista varten. Liitteet ItV,28. s. 26,1.           vahingon korvaamiseksi. Liitteet IV,17.
12271:    L. Vv:aan 95,5.                                     s. 48. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
12272:    Ed. l~ytingin y. m. toiv. al. n :.o 18 määrä-       Siv:n lausunto 95.
12273:    rahasta Pudasljärven aluesairaalan stairaa-
12274:    larakennuksen kunnostamiseen. Liit.teet          Sotainvaliidit: -     Ks. Invaliidit.
12275:    ~VI,2. s. 6r5.  L. Tv:aan 95.
12276:    Ks. Virastot.                                    Sotatapaturma: Ed. Tuomisen y. m. toiv. al.
12277:                                                        n :o 58 esityksen antamisesta sotatapatur-
12278: Sairaanhoitajattaret: Ed. Pohjalan rah. al.            malainsäädännön koonnasta. Liitteet X,2.
12279:    n:o 6 määrärahan osoittamisesta valti1on            s. 174. L. Työv:aan 101.
12280:    palveluksessa olevien sairaanhoitajatta-            Ed. Raunion y. m. toiv. al. n:o 59 sota-
12281:    rien ja kätilöiden eläk,keiden korottami-           tapaturmalain muuttamisesta.       Liitteet
12282:    seksi aikaisemmi,n voimassa olleita perus-          X,3. s. 176. L. Työv:aan 101.
12283: 12                                          Asialuettelo 1943.
12284: 
12285: -     Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 60 sota-         Tiemestari: -     Ks. Virastot.
12286:       tapaturmalain muuttamisesta.     Liitteet
12287:       X,4. s. 177. L. Työv:aan 101.                     Tiet: -     Ks. Maantiet. Sillat.
12288: 
12289: Sotavahingot: Ed. Moilasen y. m. rah. al.               Tikkalansalmi: -     Ks. Sillat.
12290:    n:o 7 määrär~hwn osoittamisesta erinäis-
12291:    ten edellisen maaillmansodan aikana Suo-             Tilusrauhoitus: Ed. Teittisen y. m. toiv. al.
12292:    men kansalaisille koituneiden vahinkojen                n :o 2,1 tilusrauhoituslain muuttamisesta.
12293:    korvaamista varten. Liitteet IV,27. s.                  Liitteet VII,4. s. 78. L. Ltv:aan 96.
12294:    260. L. Vv:aan 955.
12295: - Ks. Korvauslaki. Kuusamo. Palautettu                  Toimitalot: -     Ks. Nuorisonkasvatus.
12296:    alue. Ralhtimaksut. Siirtoväiki.
12297:                                                         Tontit: -     Ks. Palautettu alue.
12298: Suhdannevero: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al.
12299:    n:o 3 suhdanneverolain muuttamisesta.                Tuberkulosi: -      Ks. Sairaalat.
12300:    Liitteet IV,4. s. 25. L. Vv:aan 94.
12301:                                                         Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Heiniön y. m.
12302:     Suomen Asuntohypoteekkipankki: -        Ks. Pa-        lak. al. n :o 1 laiksi ylimääräisen tulove-
12303:        lautettu alue.                                      ron vähentämisestä verotettavasta tulosta.
12304:                                                            Liitteet IV,1. s. 13. L. Vv:aan 88.
12305:     Suomen kieli: -    Ks. Kansakoulut. Oppivel-           Ed. Tuurnan y. m. lak. al. n:o 10 laiksi
12306:        vollisuus.                                          tulo- ja omaisuusveron, kunnallisveron
12307:                                                            sekä kansaneläkevakuutusmaksun ennakko-
12308:     Synnytys: -     Ks. Äitiysavustus.                     perinnästä. Liitteet IV,22. s. 227. L.
12309:                                                            Vv:aan 614.
12310:     Syntyväisyys: -     Ks. Lapsiavustus.               - Ks. Verotus.
12311: 
12312:                                                         Tuomiokunnat: -       Ks. Ilmoitusasiat.
12313: 
12314:                                                          Tuotantopalkkiot: -     Ks. Karjanhoito. Maa-
12315:                            T.                               talous.
12316: 
12317:     Taimistot: -     Ks. Puutarhanhoito.                 Työtehoseura: -     Ks. Pesulat.
12318: 
12319:     Talot: -     Ks. Nuorisonkasvatus.                   Työvoima: -      Ks. Maatalous.
12320: 
12321:     Tammisaari: -      Ks. Metsäkoulut.                  Työväensuojelunäyttely: -         Ks. Virastot.
12322: 
12323:     Tapaturma: -      Ks. Sotatapaturma.
12324:                                                                                  V.
12325:     Tapaturmakorvaus: Ed. Simosen y. m. toiv.
12326:        al. n:o 48 toimenpiteistä tapaturmakor-           Vaatekankaat: Ed. Rytingin y. m. toiv. al.
12327:        vauksen ulottamiseksi metsä- y. m. ansio-           n:o 65 toimenpiteistä lasten ja nuorten
12328:        töissä käytettäviin hevosiin.    Liitteet           vaatekankaiden kauppaan laskemisen li-
12329:        IX,19. s. 146. L. Mtv:aan 100.                      säämiseksi. Liitteet X,9. s. 184. L.
12330:                                                             Työv:aan 101.
12331:     Tapaturmavakuutus: Ed. Frietschin y. m. lak.
12332:        al. n:o 8 laiksi työntekijäin tapaturma-          Valkealan Marttayhdistys: -         Ks. KotitMlli-
12333:        vakuutuslain muuttamisesta. Liitteet X,1.            suus.
12334:        s. 171. L. Työv:aan 92.
12335:                                                          Vallattu alue: - Ks. Korvauslaki. Palau-
12336:      Taudit: -     Ks. Reumaattiset taudit.                 tettu alue. Siirtoväki.
12337: 
12338:      Tie- ja   vesh-akennu~haHitus:   -    Ks. Viras-    Valtion virkamiehet: -       Ks. Viras,tot. Virka-
12339:         tot.                                                miehet.
12340:                                        Asialuettelo 1943.
12341: 
12342: Varhaisnuoriso: -     Ks. Kansakoulut. Nuori-    Vuoksenlaakso: Ed. Kuittisen y. m. toiv.
12343:    sonkasvatus.                                    al. n:o 27 toimenpiteistä Vuoksenlaak-
12344:                                                    son opetusolojen järjestämiseksi. Liitteet
12345: Velalliset: -   Ks. Palautettu alue.               VIII,s. s. 101. L. Siv:aan 98.
12346: 
12347: Verotus: Ed. Heikkilän y. m. lak. al. n:o 3      Vähävaraiset: -    Ks. Kansakoulut. Laidun_
12348:    laeiksi maalaiskuntain kunna11isha11in-         Pieneläjät.
12349:    nosta annetun asetuksen ja tulo- ja omai-
12350:    suusverosta annetun lain muuttamisesta.
12351:    Liitteet IV,3. s. 23. L. Vv:aan, jonka tu-                          Y.
12352:    lee pyytää Ltv:n lausunto 91.
12353:    Ed. Pyöräiän y. m. toiv. al. n :o 4 esityk-   Yhdistykset: -    Ks. Nuorisonkasva tus.
12354:    sen antamis-esta verojen ennakkokannosta
12355:    palkasta pidättämismenetelmää käyttäen.       Ykspihlaja: Ed. Hästbackan y. m. rah. a1.
12356:    Liitteet IV,5. s. 2.7. L. Vv:aan 94.            n :o 22 määrärahan osoittamisesta kivi-
12357:    Ks. Invaliidit. Suhdannevero. Tulo- ja          laiturin rakentamista varten Ykspihlajan
12358:    omaisuusvero.                                   satamaan. Liitteet IV,42. s. 279. L.
12359:                                                     Vv:aan 956.
12360: Verovapaus: -    Ks. Edustajanpalkkio. Inva-
12361:    liidit.                                       Ylimää1·äinen tulovero:- Ks. Tulo- ja omai-
12362:                                                     suusvero.
12363: Vilja: -   Ks. Elintarvikkeet. Maatalous.
12364: 
12365: Viljelyspalkkiot: -   Ks. Elintarvikkeet. Maa-
12366:    talous.                                                             Ä.
12367: 
12368: Virastot: Ed. Pekkalan lak. al. n:o 11 laiksi    Äitiysavustus: Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al.
12369:    uusien virkojen ja toimien perustamisesta        n :o 61 äitiysavustuslain muuttamisesta.
12370:    era1snn virastoihin ja yleisiin laitoksiin.      Liitteet X,5. s. 178. L. Työv:aan 101.
12371:    Liitteet IV,23. s. 249. L. Vv:aan 954.           Ed. Salmela-Järvisen y. m. toiv. al. n:o 62
12372:                                                     esitYJksen antamisesta laiksi äitien va-
12373: Virkamiehet: Ed. Frietschin rah. al. n:o 5          pauttamisesta täysin palkkaeduin ansio-
12374:    korotetun      määrärahan    osoittamisesta      työstä määräajaksi ennen ja jälkeen syn-
12375:    valtion viran ja toimen haltijain palk-          nytyksen.     Liitteet X,6. s. 179. L.
12376:    kausten väliaikaiseen korottamiseen. Liit-       Työv:aan 101.
12377:    teet IV,2•5. s. 255 ja 257. L. Vv:aan 954.       Ed. I-Iiilelän y. m. toiv. al. n :o 63 toi-
12378:    Ks. Metsähoito. Sairaanhoitajattaret. Vi-        menpiteistä huoltorahan suorittamiseksi
12379:    r·astot.                                         äideille, jotka olematta leskiä ovat ela-
12380:                                                     tukseensa nähden asepalveluksessa olevan
12381: Virolahti: -- Ks. Kalastus.                         poikansa työansiosta riip·puvaisia. Liit-
12382:                                                     teet X,7. s. 181. L. Mtv:aan 101.
12383: Vuokramaksut: -       Ks. Palautettu alue.       - Ks. Lapsiavustus.
12384:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025